. . . Lintuje n ke rrostalon löysi ja kuvasi Mikko Tiittanen. Haapapökkclössä asustaa ennestään palokärki. Nyt luonnonsuojelijat te rvehtivät ilolla sen kaameaa ääntä: hu -u hu-u . Alakerran on varannut käenpiika. Asukit tuntuvat viiht yvän keskenää n. Millaista on olla huuhkaja pöllöjen joukossa selviää sisäsivuiha . Nurmolaiscn huuhkajan d i hyypiän kuvasi Jorma Luhta.. toisessa ke rroksessa. LINTUJEN KERROSTALO Saarijärvellä ja Pylkönmäellä hallitsevat avohakkuu t ja ojitetut suot. Arvoitukseksi jää, onko lintujen asuntopula niin huutava, että sopivien pesäkolojen puutteessa nämäkin kolme turvautuivat samaan pökkelöön. Pöllöjen vii htyvyydestä keskenään kerrotaan sivuilla 3 17325. Toivo sylcihdyttävien luonnontapahtumien löytymisestä on mennyr ... KANSIKUVA Huuhkajaan , omituiseen yölinruun , liiuyi ennen pa ljon taikauskoa. ja kuitenkin sieltä mistä vähiten odottaisi löytyy viirupöllön pesä. ja sen ilmestymisen paikkakunnalle luultiin ennustavan onne ttomuuna
3 7. vuosikerta Käyttämättömien mahdollisuuksien maa Hyviksi sanottuina aikoina haluttiin teollistaa, rationalisoida, keskittää ja automatisoida yhä nopeammin, jotta kansantulon kasvu olisi vieläkin huimempaa. Kun öljy oli halpaa, sen annettiin käyttää koneita, yhä enemmän ja yhä isompia. Sen luvattiin tuovan siunausta kaikille. Puhdistamon rakentaminen ja jätteiden lajittelu eivät neljännesmiljoonaa työllistäisi. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjanraihin klo 8.30-16.00 , kesäkuukausina 8.3015 .30. Sen rapautuminen vapautti työttömien armeijan, jonka vahvuudeksi kohta povataan neljännesmilJoonaa. Y mpäristönhoitokin on laiminlyöty. Samalla ne auttaisivat maaseutua elpymään ja turvaisivat talouskehityksemme ulkomaitten liialta heiluttelulta. Talouselämän vetäjät lupailivat siitä jotakin rippuvan ympäristönsuojelullekin. Ahtaasti ymmärretty ympäristönsuojelu ei ole lääke työllisyyteen. Vuonna 1979 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. loisipahan muuten parempaa tulevaisuutta ja säästäisi raaka-ainetta. Aivan toisen luokan työttömyyslääkkeen tarjoavat uudistuvat luonnonvarat. 90406 262 . Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh . lrtonumerot 7. Maan, metsän ja veden tuottojen turvaaminen ja käyttö työvoimavaltaisia menetelmin antaisi suuren määrän mielekästä, pysyvää, tuottavaa ja kannattavaa työtä. Kansantalouden asiantuntijat esittävät monenlaisia näkemyksiä. TOIMITUS Päätoimittaja (vastaava): Teuvo Suominen Toimitussihteeri : Marjukka Kulmanen Artikkelitoimittaja: Seppo Vuokko Taitto,: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Harri Dahlström (puheenjohtaja) , Camilla von Bonsdorff, Mikko Laakso, Terttu Laurila, Hannu Raittinen ja Veijo Vänskä. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto . Kun automatiikka vapautti osan koneenkäyttäjistä, heille tehtiin uusia ja isompia koneita. Uudistuvat luonnonvarat ovat taloutemme perusta, niiden huolekas hoito ympäristönsuojelumme ydin. Väkeä koottiin Ruuhka-Suomeen niitä käyttämään. Energian hinta siirtyi myös koneiden, raaka-aineiden ja kuljetusten kustannuksiin , eikä systeemi enää kannattanutkaan entiseen tapaan. vsk. luonto tietysti kärsi . Nyt elämme tilanteessa, joka ennen öljykoneiden aikaa olisi ollut käsittämätön: tekemätöntä työtä on rajattomasti, työttömyys ennätysluvuissa ja omien uudistuvien luonnonvarojen hoito laiminlyöty. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. luonnontalouden näkökulma osoittaa käännekohdaksi energian hinnannousun. ISSN 0356-0678 Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 7178 37. Iso kone tehtiin ja automatiikka suunniteltiin sellaiseksi, että määrä korvasi laadun. Äänessä ja vallassa ovat ne, jotka kädet ristissä odottavat pelastajaksi ulkomaisia suhdanteita ja talouskasvun huikeaa nousua. ILMOITUSHINNAT l/lsivu2 OOOmk , l/2sivu 1500mk, 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk, aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Tätä ylistettiin taloudellisena kasvuna. Nyt huonoiksi sanottuina aikoina koetetaan jatkaa samaa linjaa, mutta ympäristölle ei luvata entistäkään vähää. luonnonsuojeluväki alkoi puhua kovan teknologian haitoista. Tilaushinta on 55 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 45 mk . Ensimmäiseksi vaiennetaan hiljaisuudella ne, jotka uudessa tilanteessa ehdottavat uutta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon . Su men Luonto N:o 7 1978 SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12 , puh . 50 mk. Öljyn hinnannousu katkaisi tuon tien. D 297
. Hiuksista kangasta, ihosta jalkineita, valaista hajuvettä . . . Voiko valaanpyynnin rinnastaa kansanmurhaan pohditaan sivuilla 332335. 298 Haavan tehtävät tikan, pöllön ja liitooravan kotina, riistaeläinten ravintona , perhosten ja toukkien elättäjänä ja päällysvieraiccen pitäjänä selviävät sivuilta 322-327. 33 7 Marjukka Kulmanen: Vesakoiden mekaaninen torj unta tehoaa työccömyyteen 308 310 Uutisia . Miksi se silti on uhanalaisin suurpetomme kerrotaan sivuilla 3103 12 . . ... vsk .. . . Su mmaries 344 Tarjoaako ympäristönsuojelu helpotusta työttömyyteen. .. . Pöllölajien keskinäiset suhteet paljastetaan sivuilla 313321 . . . . . Mitä tehtäviä , miten niihin pääsisi kiinni , kuka ne rahoittaa, mitkä on jo otettu valtion työllisyyden hoidossa ja julkisessa rahoituksessa lukuun ja mitkä asiat etenevät kuntatasolla esitellään sivuilla 299309. . . . Suomen luonnonsuojeluliicco laati v.iime toukokuussa työllisyyden hoitoa koskevan muistion , jossa esitetään työkohteita ympäristönsuojelun alalta. . . . . --.~-. . . Pöllöjen pönttöjen ripustaminen oikeisiin ekologisiin lokeroihin vaatii sekaantumista pöllölajien väliseen kilpailuun . . .. Sivut 328-331. . . .. . . 342 Erkki Pulliainen: Uhanalaisin suurpetomme ahma . . . . SUOMEN LUONTO 7 1978 Käyccämäccömien mahdo llisuuksien maa Esko Joucsamo : Ympäristönsuojelu ja työllisyys tukemaan ro1s1aan 297 Heimo Mikkola: Pö llöjen suhteet päivänvaloon Seppo Vuokko: Havina käy haavan ympärillä 299 Reino Kalliola : Näköala kuusen latvasta 313 322 329 Veijo Viinsk fi ja Riicca Jokiranta : Auccaako ympäristö nsuojelu työccömyyteen ' 302 304 306 Markku Tuuli: Valaanpyynti elinkeino vai kansanmurha' 332 Suomen luonnonsuojelulii tto 336 Terccu Laurila.· Ö ljylähteitä löytyy Suomesta Marjukka Kulmanen : Särki työ nantajana Huutoja korvesta . .. . . . 338 Kirjall isuutta .... . ·•rr• k-•~ i<. . . . . SUOMEN LUONTO 7/78 37. . . . . . .. . . Ahma on kehno saalistaja, sen oma liha on kehnoa ja sen turkista saa markkinoilla kehnon hinnan . .. . . . Kipuaminen Puijon vuorelle tarjoaa matkailijalle saman yllätyksen kuin toista sataa vuocca siccen kun alue vielä oli villi : klassinen sokkoleikki pää ttyy siteen putoamiseen silmiltä vasta huipulla . 336 Harrastajan poluilta . ..
KALASTUS JA KALAN JALOSTUS Kalatalouden edistämisen osalta luonnonsuojeluliitto pamottaa mm. Liiton mielestä juuri laman aikana , kun tuotantolaitosten normaalituotteet eivät mene kaupaksi, on mielekkäämpää suunnata investoinnit ympäristönsuojeluun kuin pistää työntekijät kävelemaan kortistoon. Budjetin perusteluissa hallitus määrittelee kalatalouden kehittämisen tavoitteeksi erityisesti ihmisravinnoksi käytettävän kotimaisen kalan hyväksikäytön tehostamisen ja monipuolistamisen sekä rehuksi käytettävän kalan tuonnin vähentämisen. VESISTÖJEN SUOJELU Maaja mersiicalousminisreriön hallinnonalalla liitto esittää työllisyysmu1st1ossaan enty1sest1 ves1ensuojeluinvestointien huomattavaa lisäämistä. Vesistöjen hoitoon ja kunnossapitoon on osoitettu 1, 3 milj. Työllisyysmuistio jätettiin toukokuussa työvoimaministeri Arvo Aallolle. mk. Esko Joursamo Ympäristönsuojelu ja työllisyys tukemaan toisiaan Ympäristönsuojelu ja työllisyyden edistäminen on saatava tukemaan toisiaan, sanoo toiminnanjohtaja Esko Joutsamo luonnonsuojeluliiton työllisyysmuistion suulla. 1979. mk pitkäaikaisEa ja halpakorkoista lainaa. markalla eli korkotukea myönnettäisiin yhteensä 18 milj . Liitolla oli huoli siitä, että maamme vaikean työttömyystilanteen lievittämiseksi esitetään sellaisiakin toimenpiteitä, jotka eivät ole sopusoinnussa luonnonvarojen järkevän hoidon kanssa, Joutsamo jatkaa. Hän vertaa valtion tuloja menoarvion määrärahoja ympäristönsuojelijoiden esityksiin. 1978 periaatepäätöksen kuntien ja kuntainliittojen vesihuoltolaitteiden rakentamisen sekä teollisuuden vesiensuojeluinvestointien tuntuvasta lisäämisestä v. 1. -79 lukien perustettavaksi Paraisille valtion kalatalousoppilaitoksen. 8. Summa on mitätön kun sitä verrataan vesistöjen rakennushankkeisiin käytettäviin varoihin (yhteensä n. mk (lisäystä 150 000 mk) . Tähän kaksikieliseen oppilaitokseen ehdotetaan siirrettäväksi Harjun kalastajakoulu Virolahdelta ja Pernå fiskarskola Pernajasta . Vesistötyöt sisältävät edelleen monia luonnonsuojelun ja paikallisen väestön kannalta kielteisiä hankkeita , joita suoritetaan erityisesti Vaasan ja Kokkolan vesipiireissä (Lapuan, Kyrön-, När299. Esitys tuntuu saavuttaneen vastakaikua ja hallitus teki 11. mk (lisäystä 1 milj. Tällaisia kohteita voisivat olla peratut kosket, jokireitit ja purot sekä pi latut ja luonnontilansa menettäneet järvet. Lisäksi esitetään kalastajalainoJen Ja markkinointilainojen korkotukeen 1 milj. mk) , mistä 400 000 mk kotimaisen kalansaaliin markkinointia , jalostusta ja kulutusta edistäviin toimenpiteisiin. mk (lisäystä 300 000 mk). VESISTÖJEN KUNNOSTUS Edelleen luonnonsuojeluliittokalatalouden , virkistyskäytön Ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden vesistökohteiden entisöimistä ja kunnostamista. Myös kalatalousopetuksen kehittämistä tehostetaan: hallitus ehdottaa 1. Esitys on siis samansuuntainen liiton muistion kanssa. Kalansaaliin hintatukeen hallitus esittää käytettäväksi 10 milj. vsk. Myös teollisuudelle on tarjolla 50 milj . Sitä myönnetään vesihallituksen hyväksymiä suunnitelmia ja työvoimaviranomaisten hyväkSUOMEN LUONTO 7/78 37 . symää ajoitusta noudattaen vesihuoltolaitteiden sekä lietteen käsittelyja multauslaitteiden rakentamiseen ja suunnitteluun. mk) . mk pitkäaikaista, halpakorkoista lainaa liiketaloudellisesti kannattamattomien vesiensuojelu toimenpiteiden toteuttamista varten . Näille lainoille hallitus on budjetissa varannut korkohyvitystä 4, 1 milj. Lainan käyttökelpoisuuden helpottamiseksi budjetissa on esitetty tähän tarkoitukseen myönnettävän korkotuen lisäämistä 3 ,4 milj . Tältä osin toiveet eivät ole valtion budjetissa toteutuneet. Vaikean työllisyystilanteen johdosta eri luottolaitokset ovat aiemmin myöntäneet 200 milj. Taajamien ja teollisuuslaitosten vedenpuhdistamoiden rakentamisella voitaisiin merkittävästi turvata työllisyyttä aikana , jolloin teollisuus on useilla aloilla vähentänyt työvoimaansa menekkivaikeuksien takia . kalatuotteiden tuonnin korvaamista lisäämällä entistä määrätietoisemmin kotimaisen kalan kulutusta ja käyttömahdollisuuksia , tutkimuksen ja istutustoiminnan lisäämistä ja ammattikalastuksen edellytysten parantamista. mk. Vesiensuojeluun on myös viime vuosina ollut käytettävissä edullisia lainavaroja, joista osa on jäänyt jopa käyttämättä. 38 milj
Taajamien ja teollisuuslaitosten vedenpuhdistamoiden suunnittelu ja rakentaminen tarjoaisivat työtä sen sijaan että työntekijöitä pannaan kävelemään kortistoon. 4. mk . Hallitus on budjetin perusteluissa määritellyt energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi maan energiatarpeen tyydyttämisen siten , että energian kulutuksen kasvua saadaan hillityksi sekä omavaraisuusastetta nostetuksi. teollisuuden energian säästöinvestointien lisäämistä, polttokelpoisen jätteen käytön edistämistä, loppuunkäytettyjen rurvekenttien kunnostustöitä ja maatilamatkailun kehittämistä ja tukemista. JÄTEHUOLTO Siså'asiainministeriön hallinnon alalla luonnonsuojeluliitto esittää valtion ongelmajätelaitoksen suunnittelun ja rakennustöiden aloittamista, jätteiden lajittelumenetelmien kehittämistä ja lajittelukeskuksien rakentamista sekä työpaikkojen lisäämistä ympäristönsuojelun hallinnossa erityisesti lääni tasolla. vsk.. Tällaisia voisivat olla opastuskeskusten rakentaminen, polkujen , pitkospuiden ja opasteiden rakentaminen sekä puistoihin kuuluvien kulttuurialueiden hoitotyöt. Tällaisia voisivat olla lämpöeristystä ja lämmityslaitteiden kuntoa parantavat peruskorjaukset ja maakaasuverkon laajentaminen. Metsähallitukselle on varattu 420 000 mk kansallisja luonnon300 Pääosa maassamme kulutetuista kalasäilykkeistä ja -pakasceista tuodaan ulkoa. -79 voimaantulevan jätehuoltolain vaatimaa valistusja tiedotuskampanjaa varten . Lisäksi budjetissa on 30 000 markan kertamenoerä 1. Edelleen liitto tähdentää mm. Espoon Suomenojan puhdistamon biologiskemiallinen osa työllistää yli sata rakennusmiestä ja asentajaa kolmeksi vuodeksi . Valtion budjetissa on metsänparannustöihin varattu avustuksina ja lainoina 230 milj. Särkeä ja muuta "rikkakalaa" käyttämällä voitaisiin lisätä omavaraisuutta ja työllisyyttä. Lisäksi on esitetty 560 000 mk ulkoilualueiden palvelurakenteita ja hoitoa varten sekä 40 000 mk suojametsälain toimeenpanomenoiksi . Budjetissa onkin varattu 1, 5 5 milj . puistojen hoitoon , mitä on pidettävä täysin riittämättömänä summana. · Laitoksen rakennustöihin ei siis vielä ensi vuonna ryhdytä. Tässä SUOMEN LUONTO 7/78 37. Metsäntutkimuslaitoksen momentilla on myös vaatimaton 196 000 markan summa laitoksen hallinnassa olevien luonnonja kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden sekä kokeilualueiden hoitoa varten . Luonnonsuojelualueiden kohdalla liitto esittää työkohteina nykyisten ja suunniteltujen kansallispuistojen kunnostustöitä . ENERGIATALOUS Kauppaja teollisuusministeriön hallinnon alalta luonnonsuojeluliitto esittää työllisyyttä parantavina kohteina energian järkiperäisempään käyttöön tähtäävät työt. Vaarana on , että huomattavalla osalla metsänparannusvaroista jatketaan yhä kannattamattomammaksi ja luonnolle tuhoisaksi käyvää soiden uudisojitusta eikä näitä satoja miljoonia suunnata järkeviin kohteisiin , kuten taimikonhoitoon ja vajaatuottoisiksi pilattuJen metsäalueiden kasvukuntoon saattamiseen. mk, mutta summalle ei ole esitetty tarkempaa käyttösuunnitelmaa. Kovin suuri ei budjetin anti sisäasiainministeriön osalta siis ole , ympäristönsuojelun hallinnon vajaamiehitys tulee jatkumaan sekä keskusettä läänitasolla. Maaja metsätalousministeriön käytettäväksi on esitetty 2 milj. METSÄTALOUS Metsätalouden kohdalla liiton keskeisimpiä ehdotuksia ovat metsien taimikonhoitotöiden tehostaminen työvaltaisin menetelmin, pienja jätepuun korjuun tehostaminen, vanhojen ojitusalueiden perkaukset ja metsätyömenetelmien kehittäminen työvoimavaltaiseen ja ympäristöystävälliseen suuntaan. Budjetti ei tältä osin paljon lupaa. puun käyttöä energialähteenä edistävää tutkimusja koetoimintaa. valtion osuudeksi ongelmajätelaitososakeyhtiön osakepääomasta. mk metsätaloudellisiin yhteistutkimuksiin, joilla tehostetaan mm. Muina osakkaina tulevat olemaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta ja teollisuuden edustajat. piön-, Kalaja Perhonjoen järjestelyt ym.)
9 milj. mk), sekä energian säästämiseen tähtäävää tiedotustoimintaa, johon käytetään 800 000 mk (lisäystä 250 000 mk). 78 periaatepäätöksen turpeen ja muiden kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. mk, joten lisäystä on 60 milj. rakennustoimintaan 5. Erityisesti pienja jätepuun talteenottoa kannattaisi tehostaa. mk (lisäystä 4. Siihen myönnetään perusparannuslainaa kunnittain. 7 milj. mk (lisäystä 7.8 milj. 5 milj. Jonkin verran nämä periaatteet heijastuvatkin yksittäisissä tienrakennuskohteissa (yli 10 sivua budjetissa1), joissa on aika monissa mainittu kevyen liikenteen väylät sekä liikenneturvallisuus töiden perusteluna. 5 milj. mk. mk). Vielä budjetissa on esitetty 3. Tieliikenteen investoinneissa keskitytään budjetin perustelujen mukaan nykyisen tieverkon liikennekelpoisuuden ylläpitämiseen tuotannollisen toiminnan vaatimiin ja liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Asuntojen lämpöeristäminen työllistää heti ja säästää jatkossa energiaa. mk (lisäystä 3 milj. tuksina sellaiseen lämpötaloutta edistävään ja energiaa säästävään asuntojen korjausroimintaan, joka on tarpeellista myös työllisyyden hoitamisen kannalta. Lisäksi on varattu turpeen jalostusasteen nostamiseksi 13.5 milj. Tällä sektorilla olisi kuitenkin vielä paljon tekemätöntä työtä ja tulevaisuudessa työkohteet toivottavasti valitaan entistä maaratietoisemmin kevyttä liikennettä ja turvallisuutta palvelevien kohteiden joukosta mammuttiteiden rakentamisen s1Jasta. Ilomantsin Koivusuon kaltaisten ainutlaatuisten luonnonalueiden uhraaminen turvetuotannolle e1 saa toistua varsinkin kun vaihtoehtoja on tarjolla. Edelleen hallitus esittää lisättäväksi energiahuollon tutkimus-, suunnitteluja valvontatoimintaa, mihin on varattu 22 .5 milj. mielessä hallitus on tehnyt 9. Luonnonsuojelualueet tarjoavat työkohteita: opastuskeskuksia, polkuja ja pitkospuita sekä pysyviä työpaikkoja vartioinnissa, opastuksessa yms. 1. OPETUS JA TUTKIMUS Opewsministetiön hallinnon alalta luonnonsuojeluliitto esitti työllisyyskohteina mm. Kulttuurihistoriaan liittyvistä töistä tärkein yksittäiskohde on Suomenlinna , jonka hoitoja kunnostustöitä jatketaan käyttämällä mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointi, kunnostusja perusparannustyöt, opintopolkujen ja -leirien rakentamista ympäristökasvatuksen tarpeita varten ja luonnonvaroja sekä ympäristönsuojelua koskevan tutkimustyön lisäämistä. mk (lisäystä 1. mk arviomäärärahana , joka käytettäisiin avustuksina kotimaisten polttoaineiden käytön edistämistöihin. Turpeen käyttöön kotimaisena energialähteenä liittyy kuitenkin luonnonsuojelun kannalta useita vaaratekijöitä. Budjetissa on esitetty 10 milj. Hallitus on budjetin perusteluissa puolestaan todennut henkilöliikenteessä pyrkimyksenä olevan väestölle riittävien liikkumismahdollisuuksien tarjoaminen , liikenneturvallisuuden parantaminen, kokonaistaloudellisten kustannusten alentaminen, liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen alentaminen sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen. mk (lisäystä 4. Energiatuorannon kotimaisuusasteen nostamiseksi maamme puuvaroja olisi käytettävä valikoidummin ja työvaltaisemmin menetelmin. Tänä vuonna vastaavaan toimintaan on varattu 40 milj . mk) maa-alueiden hankkimiseksi turvetuotantoa varren sekä 28 milj . mk Haukinevan turvekoksitehtaan yhteyteen rakennettavan jätelämpövoimalaitoksen töiden loppuunsaattamista varten. Etelä-Suomen viimeisiä luonnontilaisia soita ei pidä polttaa savuna ilmaan "pyhän kotimaisen energiantuotannon alttarilla" vaan turvetuotantoa tulisi luonnonsuojeluliiton usein toistaman kannan mukaan määrätietoisesti ohjata luonnontilansa jo menettäneille soille. markan varaamisesta avussuoM EN LUONTO 7 / 78 J 7. vsk. mk) polttoturvetuotannon valmisteluun. Tutkimukseen Ja opetukseen käytettävien varojen tarkasta suuntaamisesta ja jakamisesta eri toimintoihin ei ole budjetista helposti löydettävissä tietoja. D 301. LIIKENNE Liikenneministeriön hallinnon alalta luonnonsuojeluliitto esitti työkohteiksi kevyen liikenteen väylien rakentamista, vanhojen liikenneväylien ylläpitoon ja kunnostamiseen liittyviä töitä, käytettyjen sorakuoppien kunnostamista ja maisemanhoitoon ja liikenneväylien meluntorjuntaan liittyviä töitä. 5 milj. Museoviraston hallinnassa olevien kiinteistöjen sekä linnojen ja linnoitusten (Svarrholma, Hamina, Raasepori) perusparannustöihin on varattu 550 000 mk. mk) Ilomantsin ja Kiuruveden turvebrikettitehtaiden rakennustöihin sekä 14. Merkittävänä panoksena energian säästötoimien hyväksi voidaan pitää hallituksen esitystä 100 milj. 3 milj
Suom en luonnonsuoj eluliitto esitti muistiossaan valtion työllisyyspolitiikan täydenn ykseksi uusia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja . Noususuhdanteen aikana ym päristönsuojelu syrjäytetään helposti , kun teollisuus ja m uut pääom apiirit pyrkivät m ahdollisimman suureen voittoon . Elokuussa päätetyssä nelj ännessä elvytyspaketissa on työll isyystilanteen paran tam iseksi tehty ratkaisuja, jotka edistävät ym päristönsuojelua. Ongelmaan on etsitty ratkaisua niin hallitustasolla kuin yksityisissä keskusteluissakin . Vailla työtä on ollut ajoittain jopa noin 200 000 ihmistä . Tähän perustuen laadittiin Suomen luonnonsuojeluliiton esitykset , jotka on tarkemmin esitelty sivuilla 299-301. Laman aikana ympäristönsuojelu taas hylätään , koska siihen ' ' ei ole varaa''. Entä ovatko maamme poliittiset paattaJat huomanneet täm än seikan . Sen sijaan muistio on työvoimaministeriossa saatettu työvoimaosaston tiedoksi . Ym päristönsuojeluun liittyviä päätöksiä on tehty useitakin , kertoo työvoimaministeri Aalto. Valtion vuotuiset työohjelmat nimi ttäin käsitellään ja hyväksytään valtioneuvostossa työvoimammisteriön esityksen pohjalta . Mihin toimenpiteisiin se on johtanut. Ensi vuoden budSUOM EN LUONTO 7 /78 3 7. Myös ensi vuoden budjettiin sisältyy m äärärahoja , jotka koituvat sekä työllisyyden että luonnon hyväksi. Työvoimaministeriö antaa m yös ohjeet muille ministeriöille työohjelmien laatimisesta. O nko valtioneuvostossa tai työvoimaministeriössä pohdittu ympäristönsuojelun työpaikkojen lisäämistä tai niiden työll istävää vaikutusta, työvoimammisten Arvo Aalto . Millaisia ovat hallituksen työlli syyttä ja luonnonsuojelua edistävät ratkaisut . Kyllä työvoimam inisteriön vaiku ttamismahdollisuudet ovat huomattavan suuret . Veijo Vå"nskå' ja Riitta Jokiranta Haastateltavana työvoimaministeri Arvo Aalto Auttaako ympäristönsuojelu työttömyyteen. LUON ONSUOJELUA EDISTÄ VI Ä TYÖ PAIKKOJA SISÄLTYY ELVYTYS-JA BUDJETTIRATKAISUIHI N Jonkin verran Suomen luonnonsuojeluliiton muistion suuntaisia ratkaisuj a on jo tehty hallituksessa. Ympäristönsuojelun kannattavuus tulee parhaiten esiin vasta pitkien aikojen kuluttua . Työ kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin . Ympäristönsuojelun työpaikkojen lisäämistä ei tämän hallituksen aikana ole pohdittu erillisenä kysym yksenä. Tätä kysyimme syyskuun alussa budjettikiireiden keskellä työvoimaministeri Arvo Aallolta. O n edel lytetty että siinä esitetyt ajatukset tulevat esille kaikissa niissä yhteyksissä, joissa on kysym ys konkreettisista ratkaisu ista työtilaisuuksien järjestämiseksi, työohjelmien valmistamiseksi ja mu issa vastaavissa tilanteissa , ministeri Aalto selvittää . Viime aikoina tämä oikeus on Suomessa ollut vakavasti uhattuna, sillä työttömyys on maassamme kasvanut hälyttävän suureksi. Mitä merkitystä muistiolla oli ja mitä sille on virkakoneistossa tapahtunut. ,sk. Sen sijaan nämä näkökohdat ovat olleet esillä eri yhteyksissä , jolloin ne ovat myös johtaneet ko nkreettisiin ratkaisuihin. Suomen luonnonsuojeluliittokin laati työllisyyskysymyksiä koskevan muistion, joka luovutettiin valtioneuvostolle toukokuussa. Mukana on ehdotuksia tilapäisistä työpaikoista pysyviin Ja rakennustöistä tutkimukseen . Muistiossa ehdotetaan hallinnonaloittain toimia , joista sekä työllisyys että ympäristönsuojelu h yötyisivät. Muistiolla haluttiin osoittaa, että ympäristönsuojelu ja työllisyys eivät ole vastakkaisia tavoitteita, vaikka esimerkiksi kansallispuistokeskustelun aikana näin usein väitettiinkin. Lisäksi retu perällä oleva ym päristönsuojelumme tarjoaisi tekemistä vaikkapa m illä mitalla tahansa. Nämä kysymykset esitettiin työvoimaministeri Arvo Aallolle (skdl), joka selvitteli myös valtioneuvoston muita ympäristönsuojelua edistäviä työllisyysratkaisuja . Voiko työvoimaministeriö sitten vaikuttaa muiden ministeriöiden alaisi in työllistämissuunnitelm ii n . Valtioneuvoston äskeiset elvytysja talousarvioratkaisut koskevat konkreettisesti esimerkiksi vesiensuojelua. Muistiota ei ole voitu käsitellä hallituksessa sellaisenaan , koska vastaavanlaisia kann anottoja tulee päivittäin usei ta. Ympäristönja luonnonsuojelun parista tai niitä edistävistä ekologisten periaatteiden mukai302 sista toimista löytyisi siis jatku vasti työtilaisuuksia. O nko Suomen luonnonsuojeluliiton toukokuussa valtioneuvostolle jättäm ää muistiota käsitelty
Tarvitsemme suhteellisen mittavia, valtakunnallisia toimia työvoiman tarjonnan supistamiseksi, Arvo Aalto sanoo. Kun työ tänä syksynä saadaan valmiiksi, hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle lakiesitys , joka vahvistaisi rajac ja perustaisi puistot. Kun valtioneuvosto lupaa korkotukea teollisuudenkin vesiensuojeluun, pyritään ministeri Aallon mukaan siihen , että teollisuus käyttäisi tarjolla olevat lainavarat tai jopa enemmänkin mahdollisimman nopeasti vesiensuojeluinvestointeihin. ,sk. Pecusteellisempi työ tavoitteiden toteuttamiseksi on vasta vireillä." "' riön työryhmä selviccää parhaillaan perustettavien pu1stoJen tarkkoja raJoJa valtion mailla. Ne voivat osaltaan helpottaa maamme vaikeata työllisyystilannetta. Energiansäästötoimet ja energian järkevämpään käyttöön tähtäävät työt voisivat olla hyviä työllisyyttä lisääviä kohteita, jotka hyödyttäisivät myös ympäristön suojelua. Osa siitä käytetään teollisuuden vesiensuojelutöiden edistämiseen. Kalataloudenkin osalta on valtioneuvoston päätöksillä saatu aikaan samansuuntaista kehitystä kuin Sll:n muistiossa ehdotetaan, kertoo Arvo Aalto. haparoivassa alussa eikä vielä ole saatu kunnon käsitystä, miten esimerkiksi kaupunkija yhdyskuntasuunniccelussa voitaisiin ottaa huomioon energian järkevä käyccö ja säästö , Arvo Aalto valittelee. Valtioneuvosto on aiemmin cana vuonna tehnyt periaatepäätöksen mietinnössä ehdotettujen kansallispuistojen perustamisesta. Esimerkiksi vesakontorjunnassa ja taimikonhoidossa työvoimavaltaisuus olisi kemiallisia menetelmiä parempi ratkaisu niin ympäristönsuojelun kuin työllisyydenkin kannalta . Pelkästään työttömyyden lisääntymisen estämiseksi tarviccaisiin 4-4 ,5 % :n vuotuista taloudellista kasvua. Luonnonsuojelun periaacceiden huomioon occaminen työllisyyskysymystä ratkaistaessa takaa joidenkin pysyvien työpaikkojen syntymisen . TYÖLLISYYSKYSYMYSTÄ EI RATKAISTA PELKÄLLÄ LUONNONSUOJELULLA Työllisyyskysymyksen ratkaiseminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Valtion tuen lisäämisen ansiosta kalanjaloscusceollisuus on laajentamassa toimintaansa, mikä merkitsee myös uusia työtilaisuuksia. Ministeri Aalto kertoo , että hallitus on pyrkinyt erityisesti lisäämään kotimaisen energian käyttöä ja tuotantoa, mucca myös energian säästämiseksi on ryhdytty toimiin. Lisäksi on näkymässä ensimmäisiä merkkejä siitä, että nuorempikin väki tuntee kiinnostusta kalastukseen ammaccina. :;; Onko työtilaisuuksia syntynyt' _g_ Maaja mecsäcalousminisce''Jonkin verran Suomen luonnonsuojeluliiton muistion suuntaisia ratkaisuja on jo tehty hallituksessa. Kansallispuistokomitean mietinnössä esicecciin myös varsin yksityiskohtaisesti, miten ohjelmaa toceuceccaessa syntyy uusia cyöcilaisuuksia , vaikka mecsäcyöpaikkoja jonkin verran menetecäänkin. Esimerkiksi rakennusten peruskorjaaminen paremmin lämpöeristetyiksi auttaisi rakennusalan voimakkaan työccömyyden torjumisessa. Nyt on ennen muuta valcion hincatuen lisäämisellä saatu lasku pysähtymään . Viime vuosina sitä ei ole ollut juuri lainkaan . tukenut lämpötaloudellisia töitä. Se käytetään pääasiassa vesien huoltotöiden edistämiseen ja muihin vesiensuojelutoimiin. Perusteellisempi työ ehdotustenne mukaisten tavoicceiden toteuttamiseksi on kuitenkin vasta vireillä, ministeri Aalto kertoo. Mecsätöiden koneistaminen on syönyt viime vuosikymmeninä tuhansia työpaikkoja . Työvoimaministeriö on mm . Siinä Suomen luonnonsuojeluliiton muistio on vain yksi järkevä näkökulma . Työtä tekee erityinen komitea ja todennäköisesti sen pohjalta saadaan aikaan huomattavasti tähänastisca enemmän. SUOMEN LUONTO 7/78 37. Työccömyyden estäminen edellyccää pysyvien työpaikkojen luomista yleisillä talouspolitiikan keinoilla . D 303. Pääpaino on oltava uusien pysyvien työpaikkojen luomisessa, sillä tilapäisratkaisut ovat vaikutuksiltaan lyhytaikaisia. Siteen voitaisiin vähicellen aloittaa alueiden kunnostustyöt , ministeri Aalto lupaa. jeussa valtion korkotuki kunnille nimittäin korotetaan yli kaksinkertaiseksi eli lähes 600 miljoonaan markkaan. Kalastuksen kohdalla kehitys on pitkään ollut epätyydyccävää ja ammattikalastajien määrä on jatkuvasti vähentynyt. Teollisuudella on ollut Maailmanpankilca vesiensuojeluun tarkoicectuja lainavaroja enemmän kuin on käyteccy. Tässäkin asiassa ollaan vasta Yksityismaiden ostamiseen kuluu kuitenkin vielä vuosia. Työvoimaministeriö on valmiuksiensa mukaan tukenut työvoimavaltaisia metsänparannustöitä , ministeri Aalto selvittää tehtyjä ratkaisuja
Tulokset ovat nyt nähtävissä: ainoatakaan laitosta ei enää ole toiminnassa, ja jäteöljy jää ympäristönsuojelijoiden murheeksi. Me vain kärkymme Norjan uusilla öljylähteillä päästäksemme niitäkin polttamaan vanhaan opittuun tapaan. Ministeriön rohkaisemana laitos teki laajennussuunnitelmia , mutta kriisi meni ohi ja tuonti alkoi jälleen. HUOLI JÄTEÖLJYSTÄ KUULUISI ÖLJYTEOLLISUUDELLE Jäteongelmasta huolehtiminen 304 jäteöljyn saattaminen kierrätykseen kuuluisi öljyteollisuudelle . Valuuttasäästöt olisivat kymmeniä miljoonia markkoja . Mietinnöt olivat asialle myönteisiä , mutta mietittäviksi jäivät. Öljy-yhtiöiden omistamat ja muutamat muut regenerointilaitokset lopettivat toimintansa heti sodan päätyttyä tuonnin jälleen alkaessa . Päinvastoin : vuoteen 1963 asti oli voimassa liikevaihtoverolaki , jonka nojalla regeneroidusta öljystä perittiin veroa täydet 20 % . Muutamia vuosia sitten Valmet vielä poltti ne taivasalla asutustaajaman keskellä. Aikoinaan kansanhuoltoministeriössä kerrotaan avainvirkojen olleen öljy-yhtiöiden miesten hallinnassa. Meillä kehityksen on estänyt öljy-yhtiöitten poikkeuksellisen voimakas vaikutus virkaportaissa. Tämä sai vauhtia kauppaja teollisuusministeriöönkin ja antoi Kajomeri Oy:lle uutta uskoa. Jäteöljyt olisi saatava keräilyyn ja kierrätykseen ja niiden uudistaminen kannattavaksi valtion tuella. Suomessa oli vielä sodan ja säännöstelykauden jälkeen toiminnassa kahdeksan jäteöljyn regenerointilaitosta. Yhtiöt markkinoivat sen omiin voiteluöljyihinsä sekoitettuna. Teollisuudenala on jäänyt vaille kaikkia valtion tukitoimia ja kannustusta. Terttu Laurila Öljylähteitä löytyy Suomesta Suomessa poltetaan kaikki jäteöljyt, jotka vaivaudutaan keräämään. " Uudesta " öljystä vero oli vain 4 % . Laitosten alamäki jatkui, ja konkurssit karsivat joukkoa. Alan yrittäjät eivät saaneet minkäänlaista tukea. Näin tehdään muualla maailmassa. Ehkäpä kuitenkin jonkinlaiseksi tueksi on katsottava se, että puolustusvoimat antoivat laitoksille työtilauks1a. JÄTEÖLJYN ELVYTTÄMINEN TOTEUTUU VAIN MIETINNÖISSÄ Eräät kansanedustajat olivat 60luvun puolivälissä kiinnostuneita regeneroinnista ja alan yritysten vaikeuksista. Tukitoimilla ölj yyhtiöt on pakotettu yhteistyöhön regenerointilaitosten kanssa, esimerkiksi ostamaan laitosten koko tuotannon perusöljynä. USA :ssa jäteöljyä on regeneroitu yli sadan vuoden ajan teollisuuden raaka-aineeksi. Toimintaa jatkaneet laitokset saivat tulla toimeen omin avuin, niitähän ei muka enää tarvittu; öljyä saatiin kyllä ulkomailta. Asiaa ajaa Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, joka painottaa mm . Näissä maissa regenerointitoiminta on vaatinut alkuun päästäkseen tuntuvaa yhteiskunnan tukea voidakseen tasavertaisemmin taistella mahtavia öljy-yhtiöitä vastaan . ,sk.. 1973 tuli öljykriisi , ja voiteluöljyjen tuonti tyrehtyi useiksi kuukausiksi. He saivat aikaan jopa eduskuntakyselyitä, toimikuntia ja komiteoita. Taas oli aikaa mietiskelyyn ja toimikuntien asettamiseen. Lakiehdotus tuotantotuen myöntämisestä regenerointi toiminnalle , jotta öljy-yhtiöt saataisiin kiinnostumaan regeneroidun perusöljyn ostamisesta niiden määräämällä tuontiperusöljyä halvemmalla hinnalla sisältyi 1975 valmistuneeseen m1euntöön . Tuhlaajien Suomessa ei jäteöljyä puhdisteta uudelleen käytettäväksi , vaikka tavallisen järkiopin mukaan se olisi kannattavaa niin kansantaloudellisesti kuin ympäristönsuojelullisesti. Ne ovat kuitenkin toinen toisensa jälkeen sortuneet matkan vaivoihin, mikä minkinlaiseen konkurssiin: Petrolube 1965, Öljyteollisuus 1971 ja viimeisin alan laitos, Kajomeri , viime keväänä. Laki ei koskaan tullut edusSUO MEN LUONTO 7/ 78 37. Jäteöljyn regenerointia eli elvyttämistä on Suomessa harjoitettu vain yksityisenä yritystoimintana , ja alan kehittäminen on ollut yksinomaan yrittäjien vastuulla. Loput kaadetaan viemäreihin, vesistöön ja maaperään. jätteidenkäytön työllisyysvaikutuksia . Pirkanmaalta yksityinen keräilijä vie Valmetin Linnavuoren tehtaalta öljyt Pohjanmaalle puutarhojen lämmitysaineeksi . Saksan Liittotasavallassa lähes kaikki käytetty voiteluöljy kerätään talteen ja siitä uudistetaan 91 % , loput joudutaan käyttämään polttoölj ynä
Käyttötapa tulisi ehdottomasti lailla kieltää . 6. Poltetuista jäteöljyistä tulee sitä pa1ts1 vakava ympäristöhaitta. Kirjeellinen vastaus Kajomeren tarjoukseen sanoo sen hienostuneemmin . Tekniikkaa ja tietämystä meillä olisi myytäväksi muuallekin . Lainmuutoksella voitaisiin korvata myös käytetyn voiteluö]jyn uudistamisesta aiheutuneita kustannuksia. Rahaston korotuksellahan voitaisiin saada vuosittainen lisätuki öljyteollisuudelta. D 305. Jäteöljyn kierrätys ja uudistaminen loisi työpaikkoja. Idea kierrätyksestä ja säästäväisyydestä olisi käyttökelpoinen meidänkin huteraan valtion talouteemme ja työllisyyspolitiikkaamme . markan alku tuki regenerointi toiminnalle, jäisi rahastoon ainakin 99 milj. Sitäpaitsi jätteiden keräilyllä ja käsittelyllä on työllistävä vaikutus . MenetelSUOMEN LUONTO 7/78 37. markkaa. VALMIS LAITOS TYHJÄN PANTTINA Mikä on voinut olla sellainen este, etteivät kauppaja teollisuusministeriön tai s1säasiammm1sterion virkamiesten toimenpiteet johda päätöksentekoon. Viimetietojen mukaan Kajomeri Oy:n konkurssipesä on vuokrannut laitoksen Maatalouspalvelu Oy: lie , joka jatkoi kesken jäänyttä toimitussopimusta valtion varmuusvarastolle. Uudistetun öljyn laatutaso on osin huomattavastikin parempi kuin useimpien maahan tuotettujen perusöljyjen. 77 maaja metsätalousministeriölle öljysuojarahastosta annetun lain muutosta. Tuki olisi ulotettava myös jäteöljyyn. Käytännössä lainmuutos merkitsee öljyvahingon ennalta ehkäisyä. Syyskuussa tämäkin yhtiö lopetti , koska se ei saanut kauppaja teollisuusministeriöltä jatkuvaa tuotantotukea. Kolmannen käden tieto kertoo vastauksen: Neste ei tahdo sekaantua romukauppaan. Ettei vain öljyteollisuuden vahvan vuorineuvoksen mielipide jarruttaisi) Eikö Nesteen toimenkuvaa pue maakaasun käyttö ja jäteöljyn regenerointi) Vaikkapa edes muutama laitos pyörisi pr-tarkoituksessa. Sisäasiainministeriö on ehdottanut 8. Esimerkiksi välillinen lämmönsiirto öljyn avulla oli ollut täällä käytössä jo 10 vuotta ennen kuin se yleistyi muualla. Mitä enemmän jäteöljyä uudistetaan, sitä vähemmän sitä joutuu maaperään ja vesistöön. Ministerin allekirjoitus vain puuttui. Jäteöljyn uudistustekniikka on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Miksi asia makaa ministeriössä . Neste Oy:lle on tarjottu Kajomeren laitosta . Lisäksi regenerointi on tärkeää rajallisten öljyvarojemme säästämiseksi, ja öljyn uudistaminen on siten taloudellisestikin kannattavaa. vsk. Ministeriölle oli tehty valmiit asiakirjat lainmuutoksesta. Jäteöljyjen polttaminen on järjetöntä haaskaamista silloin kun ne voidaan uudistaa käytettäväksi ja saada kallis raaka-aine talteen . Sisäasiainministeriössä on parhaillaan valmisteilla laki jäteraaka-ainerahastosta, josta kunnat ja yritykset saisivat tukea jätteiden hyötykäytön edistämiseen. ''Tässä yhteydessä on todettava, ettei yhtiö voi ryhtyä painostamaan viranomaisia ympäristönsuojelunäkökohdilla '' , eikä myöskään voi sitä tehdä valtion varmuusvarastomtla tehostamalla. Valtio voisi aloittaa vauhdittamalla regenerointitoimintaa ja tiukentamalla löysää energiapolitiikkaansa. Voiteluaineiden lisäaineina käytetyt raskasmetallit ja moottoribensiinistä öljyyn liuennut lyijy leviävät ympäristöön ja siten muun muassa vihannesviljelmille. Muutamia vuosia sitten kerrottiin eräässä lehdessä, että Ranskan heikkoa valtion taloutta aiottiin korjata jätteillä ja lumpuilla. kunnan käsittelyyn . Jäteöljyongelmasta huolehtiminen kuuluisi öljyteollisuudelle, mutta se on jäänyt ympäristönsuojelijoiden harteille. Valmis laitos seisoo tyhjän panttina Lempäälässä ja 15 työtöntä katselee ikkunasta ulos. mällä pystytaan valvomaan lämpötiloja tarkasti , ja näin vältytään ylikuumenemisvaurioilta öljyssä . Eihän asiaan pitäisi liittyä minkäänlaista eettistä pohdiskeluakaan. Jos ö]jysuojarahastosta otettaisiin 1 milj. JÄTEÖLJYN ELVYTTÄMINEN TYÖLLISTÄISI Käytetyn öljyn uudistaminen on paras tapa selvitä jäteongelmasta
Työ on osavuotista, mutta tutkimusapulaiset ra_ ::..I<_ "=j kentavat myös pyydykset. RehunSUOMEN LUONTO 7/78 37. ~alavesien hoito elättäisi Pielisellä kymmenen kalastajaa , kertoo Karjalan tutkimuslaitoksen ekologian osastolla rikkakalatutkimusta ohjaavan dosentti Jouko Meriläinen . Nythän viljelijät elävät poiskeen tavoitteena on kalanjalostuksen aloittaminen, kun pyynti on saatu kestävälle pohjalle. Kalastaa voi myös pelkkää peetä: on laskettavissa montako säkkiä apulantaa otetaan vesistä kalojen fosforipitoisuuksina. Pienviljelijät toimivat tutkimusapulaisina ja ammattikasvatushallitus kouluttaa kalastajia. KALASTAJAT TOIMIVAT TUTKIMUSAPULAISINA Tutkimuksissa käytetty avoperäinen isorysä on jo ratkaissut vähempiarvoisen kalan , erttyisesti särjen tehokkaan pyynnin ongel mat. Paunettipyynnin yhteydessä kerätään myös tietoja. Kukaan ei ollut todistanut etteikö ketulle kelpaisi särkikin. TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET KASAANTUVAT Kun särki vedetään kuiviin , se työllistää kokonaisen rehutai ihmisravintoketjun. Koska tutkimusapulaiset saavat palkkansa jätteen markkinoinnista, saaliin tehokas keräily ja käyttö on järjestettävä. Rikkakalan kurinpalautus on kalakannalle eduksi. Tutkimusapulaiset kokoavat havaintoja pyydystyspaikoista, säästä, saaliin koostumuksesta , kalojen ravinnosta ja kasvusta sekä kalojen liikkeistä vesialueelta toiselle. HankKorkean työttömyyden rasittamassa Juuan kunnassa PohjoisKarjalassa käynnistettiin vuosi sitten kokeilu rikkakalan pyydystettävyydestä. Hyöty jää särjen· kotikuntaan . Ensi vuoden tehopyynti Pielisellä tulee tuottamaan kymmeniä tonneja jätekalaa. Marjukka Kulmanen Särki • työnantaJana Rehevoityneissä vesissä särki liikkuu ja käy pyydykseen harmiksi asti. Särki olisi pidettävä poissa tahnan ruokamailta, mutta sitä ei voi hävittää, sillä se on hauen ravintokala. Alueen turkistarhojen tarpeet ylittävät moninkertaisesti huikeimmatkin saalisarviot. Seuraava vaihe on tutkia itse kalavarojen suuruus Pielisessä. RIKKAKALA RIESA VAI HYÖTY, Valikoiva kalastus on jättänyt ve306 sialaa vähempiarvoisille kaloille. lähdön tunnelmissa. Hankkeen keskipiste on särki, jonka työllistämät juukalaiset nostavat palkkansakin särkinä. Jos hanke etenee täydellä tehol la ensi vuonna eli jos siihen saarahoituksen , se työllistää kymme'§ nen kalastajaa. Renkaina ovat keräilijät , jalostajat , välittäjät, kuljettajat, jälleenmyyjäi: ja kuluttajat. Sopivasti mitoitettu pyydystäminen on kalavesien hoitoa. Pielisellä kirjoituspöytäkalakastajat kohottavat tarkoituksella saaliiden särkipitoisuuksia. Särki on Pielisen rikkaus , silti rannalle tarhatut ketut pistelevät norjalaista ja neuvostoliittolaista rehukalaa ja korkeintaan kotimaista silakkaa, joka sekin rahdataan rannikolta . Vesistöjen ravinnepitoisuuden nousu (joka on ihmisen toiminnan seurausta) on niinikään ruokkinut rikkakalakantoja. vsk .. Kettuja painavampi peruste rikkakalan talteenotolle oli särki itse. Pielisen tutkimuksen tarkoitus on harventaa rikkakalakantoja toivotun kalastorakenteen saavuttamiseksi
D 307. Karjataloustuotteet ovat toistaiseksi nitistäneet kalan . ,sk. He saavat tehtäväänsä koulutuksen. Kalansaaliit kasvavat kehittyvien pyyntimenetelmien myötä mutta samaan aikaan kalastajien ammattikunta supistuu . SÄRKI KAIPAA KYYTIPOIKAA Toistaiseksi kuiville vedetty kotimainen kala sätkii ulkomaisen hintapuristuksessa. Juuan kokeilussa kalastajat valmistavat pyyntivälineet, kokevat ne, tekevät kalabiologisia havaintoja ja markkinoivat vielä saaliin. Turkistarhaus on Juuassa kolmanneksi tärkein elinkeino. Lisäksi kehitysalueella KERA voi myöntää investointilainaa, kauppaja teollisuusministeriö investclintiavustuksia ja maaja metsätalousministeriö kalastuslainoja. Kansainväliset kauppasopimukset ohjaavat Suosu o MEN LUONTO 717R 37. Valtion tuloja menoarviossa ensi vuodelle on vain vaatimaton summa varattuna kotimaisen kalansaaliin käytön edistämiseen. Kalatalouden kehittäminen on sidoksissa valtioon siitäkin syystä, että valtio määrää kaikkien eläinvalkuaistuotteiden hinnat. meen kalanjalosteiden halpatuontia: tullitilastojen mukaan viime vuonna kalajalosteiden omavaraisuusaste on 27 % , pakasteiden 20 % ja rehukalan vain 10 % (mikä sekin on silakkaa, ihmiselle arvokasta valkuaisaineen antajaa) . puute on jo nyt vaivannut tarhoja ja puute kasvaa kun tuonti Neuvostoliitosta tyrehtyy. Kotimaisten kafasäilykkeiden valmistaminen tarvitsee tukitoimia ratkaistakseen markkinaongelmat
Alueesta riippuen mekaanisen torjunnan kustannukset vaihtelevat 250-500 mk:n välillä hehtaarilta, kun torjunta-aineet ja niiden pudottaminen samoille hehtaareille maksavat arviolta 300400 mk. Kemiallisen käsittelyn kuluiksi metsäyhtiöt ilmoittavat vain materiaalikulut (esimerkiksi " round up" 220 mk / hehtaari) ; kuitenkin kustannuksiin on laskettava myrkynpäästäjä koneineen ja säiliöineen. Kun uutta työpaikkaa ei luotu , työllisyysrahoja ei nyt annettukaan, kertoo työtön metsuri Kauko Liimatta Tokrajärveltä. Mekin saamme sellaisen annoksen, että vaimo väistää kun kerkiämme kotiin . Koko maassa vain 12 kuntaa 41:stä sai kiellettyä myrkytyksen ilmasta. Elämästä tämä on kiinni meillä, vetoavat metsien miehet. MITÄ VESAKONTORJUNTA MAKSAA. Toistaiseksi alueen isännät, Enso Gutzeit Oy ja Tehdaspuu Oy, ovat estäneet aikeen soveltamalla metsien taimikonhoitoon myös myrkynkylvöä. Hakkuut ovat täällä vähentyneet ja raivaustyöt lisääntyneet. Metsäyhtiöt perustelevatkin sitä toisis308 ta syistä: käsittely on pitkävaikutteisempaa ja tulee siten ajanmittaan halvemmaksi. Jos torjunta-ainelakia sovellettaisiin Ilomantsin toivomalla tavalla, joitakin vaikeitakin vesakoita jouduttaisiin hävittämään käsityönä. vsk .. Eläimet katoavat jäljiltämme. Marjukka Kulmanen Vesakoiden mekaaninen torjunta tehoaa työttömyyteen Kemiallinen vesakontorjunta on metsurin mielestä kuin neutronipommi: rangat säilyvät mutta elämä pakenee ympäriltä. Miehet muistelevat milloin viimeksi kuulivat linnun visenävän . Ilomantsi on pitkään pyrkinyt myrkyttömäksi kunnaksi. Laskuperusteena on miestyöpäivä / hehtaari , joka ilmassa on 1 ja maassa keskimäärin 2. Kaksi vuotta sitten kemiallisesti käsiteltyjen alueiden kannoista pistää esiin itsepäinen elämä. Tänä vuonna me Tokrajärven pojat olemme olleet työttöminä useSUOM EN LUONTO 7178 3 7. Vaan yhteen vaivaan myrkytys ei tehoa. Tosin eduskunta hyväksyi viime kesänä lain, jonka mukaan maaja metsätalousministeriöllä on kunnan esityksestä oikeus kieltää tai rajoittaa vesakontorjunta-aineiden lentolevitys; maasta käsin tapahtuvaan ruiskutukseen ei puututa. Mutta lakia ei sovellettu Ilomantsin toivomalla tavalla , vaan Tehdaspuu Oy sai tahtonsa ja minimibudjettinsa läpi eli sai lentolevitysluvan. Työttömyyttä ei näillä torjunta-aineilla torjuta. TYÖLLISYYSSYYT EIVÄT RIITÄ PERUSTELUKSI Kunnat eivät halustaan huolimatta voi kieltäytyä kemiallisesta vesakontorjunnasta. Katso itse' Olin keväällä hakkuuhommissa, sanottiin irti, otettiin uutena istutustöihin ja kuittasin palkan työllisyysrahoista. Väitteen kumoavat kannot , joista vesa versoo muutamassa vuodessa. Marjat ja sienet myrkyttyvät. Myös metsot, teeret ja pyyt ovat kaikonneet. Myrkkyjen levittäminen maasta käsin ei tule yhtään halvemmaksi kuin raivaussahan käyttö. Myrkyttäminen on halvempaa ja tehokkaampaa, väittävät metsäyhtiöiden miehet. METSURI ON LUONNONSUOJELIJA Metsätyöntekijä on luonnonsuojelija, yhtä metsänelävien kanssa , vakuuttavat miehet raivaussahan varressa. Sata kortistoitua metsuria ja raivaussahaa perustelevat käsityötä taloudellisesti ja inhimillisesti. Tutkimme tilannetta Ilomantsin metsissä. Luonnonsuojelullisesti ja metsänhoidollisesti mekaanisella vesakontorjunnalla on puolensa. Vaikka kuinka ruskettaisit tainta, se versoo parin vuoden päästä uudelleen
Metsäyhtiöiden edustajat vetoavat miesten haluttomuuteen raivata vaikeakulkuisia alueita. ammin kuin ennen . Siihen ei yksityinen ihminen voi vaikuttaa eikä näköjään kuntakaan. Mutta kyllä metsuri kävelee. }oka tapauksessa. Maastakäsin tapahtuva myrkytys on tuhoisampaa sillä se vaarantaa kasvien ja eläinten ohella työn suorittajan terveyttä. Jorma Tahvanaisen johdolla on seurattu myrkkyjen vaikutuksia luontoon. Työsuojelullisista syistä kuulemma kieltäydytään töistä vaikka tarjolla olisikin:> Yhtiöt ja piirimetsälautakunta pitävät puolta toista kilometriä liian pitkänä matkana käSUOM EN LUONTO 7/i8 37 . Se ei myöskään lisää työpaikkoja, sanoo työsuojeluvaltuutettu Taisto Hassinen Ilomantsista. Käykö tarttuminen reppuruiskuun helpommaksi kun työttömyys on ainoa vaihtoehto. Jätepuun korjuu-, kuljetusja käyttö kaipaavat myös tehostamista. Liikaa on puhuttu lentolevityksestä. Torjuntatehon parantaminen vaatii hienosäätöä, harkintaa ja suunnittelua. vsk . Miten metsuri suhtautuu metsäyhtiöiden edustajien käsityksiin torjunta-aineiden kannattavuudesta' Parin vuoden päästä on mentävä uudestaan. TALOUDELLISESTI KANNATTAVAAN MEKAANISEEN VESAKONTORJUNTAAN Parasta vesakontorjuntatehoa on tutkittu Joensuun korkeakoulussa, jossa apul.prof. D 309. Itse torjunnan kustannuksia voi korvata kehittämällä raivauspuun käyttöä esimerkiksi polttohakkeen raaka-aineena. Emme me mielellämme ota myrkkypänikkää sahaamme, mutta laki ei suo siitä kieltäytyä. Sellaista perukkaa ei olekaan ettemme me lähtisi. Tehokkuutta voi kohottaa suorittamalla mekaaninen torjunta niin myöhäisessä vaiheessa kuin suinkin, jolloin havupuuntaimet ovat jo voimakkaita ja pärjäävät vesakoille. vellä . Metsäyhtiöt ovat kääntäneet selkänsä metsurille: sata nimeä ja sata sahaa lepää Ilomantsin työvoimatoimiston kortistossa
Olen kerännyt tämän aineiston, jota siis on jo kertynyt kymmeneltä vuodelta. Kuusamossa sen sijaan rajanylitysten määrät ovat vaihdelleet suuresti eri vuosina. Vuoden 1968 alusta lukien Rajavartiolaitoksen vartiot ovat laskeneet suurpetojen rajanylitykset sekä arvioineet tai laskeneet kolme kertaa vuodessa niiden yksilömäärät toiminta-alueillaan. Oulun läänin rajakunnissa ahmoja on ollut selvästi vähemmän kuin Lapissa , mutta kannan vuotuiset erot ovat olleet Ahmahavainnot tehdään jälkien perusteella . Erkki Pulliainen Uhanalaisin suurpetomme ahma Vielä viime vuosisadalla ahmoja oli koko Suomen manneralueella, nyt vain maan pohjoisja itäosissa. Rajanylitystilastoja tarkasteltaessa on muistettava, että sama eläin voi kulkea lukuisia kertoja rajan yli. Painallus on helposti tunnistettavissa lumella. Muualle ei keveähkön ahman liikkeistä juuri jälkiä jääkään, joten lumettomana aikana tehdään varsin vähän ahmahavaintoja. Rajavartiot ovat laskeneet tai arvioineet toimintapiiriensä alueella olevien ahmojen määrät aina kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Neuvostoliiton rajan eri osuuksilla on ahmakantojen kehitys ollut erilainen. Jakson alussa havaintoja oli runsaimmin pohjoisessa Sarmitunturin--Saariselän välisellä alueella, mutta sittemmin havainnot ovat siellä jyrkästi vähentyneet. SuomussalmenLieksan välisellä rajanosalla ahmahavaintojen määrä on pysynyt tasaisena, ja Pohjois-Karjalan eteläosissa ne ovat jopa hiukan runsastuneet tutkimusjakson loppua kohti . suuret. Samanlainen on ollut kehitys Savukosken-Sallan raja-alueella. Ahman jäljet ovat helposti tunnistettavissa lumella tai märässä, pehmeässä maassa. AHMAKANNAN KEHITYS Tarkkailujakson ensimmäisenä vuonna 1968 havaittiin huippumaara ahmojen rajanylityksiä (389 ylitystä) ja viimeisenä (1977) taas pienin, vain 249 rajanylitystä. Ennen turvana ollut Neuvostoliiton ahmakanta on sekin huvennut. vsk.. Ahmoja havaitaan eniten Neu310 vostoliiton vastaisen rajan pohjoisilla osilla; Kiteen eteläpuolelta ei ole ainoatakaan rajanylityshavaintoa. RAJAVARTIJAT PETOTUTKl}OINA Suomessa on ainoalaatuinen järjestelmä suurpetojen liikkeiden seuraamiseksi. Vastaavana ajankohtana 1972 niitä oli enää n . Syynä ei ole pelkästään metsästys: ahma vaatii suuria selkosia. Kirjassaan "Suomen suurpedot" hän tarjoaa paljon tietoa myös karhusta, sudesta ja ilveksestä. Vuoden 1968 kesäkuun alussa maan rajaseuduilla oli yli 60 ahmaa. Ahmoja on tänä ajanjaksona esiintynyt myös sisämaassa. Pohjois-Karjalan ja Lapin läänin länsirajan kuntien ahmakannat ovat vähäisiä . Ahmakantamme on aivan viime vuosinakin uhkaavasti pienentynyt. Lapin läänin itäosissa ahmamäärät ovat selvästi laskeneet kymmenvuotiskautena, samoin pohjoisilla raja-alueilla. Ahmasta kertoo suurpetojen tuntija ja tutkija, kansan suussa SusiPulliaiseksi ristitty Oulun yliopiston professori Erkki Pulliainen. SUOMEN LUONTO 7178 37 . Tämä vaikeuttaa muuttovomoja -tappiolaskelmien tekoa. Norjan ja Ruotsin raJoJen niukoissa havaintomäärissä ei ole selviä muutoksia. 40 ja 1978 vain noin 15 . Vuodesta 1975 ylitysten määrä on jatkuvasti laskenut , ja lasku jatkunee tänä vuonna . Harvakseltaan ahmoja on liikkunut m yös Norjan sekä Ruotsin rajoilla. Vuoden 1978 keväällä niitä tavattiin vartioiden to1mmtap11nen ulkopuolella mm
, !. 1970-luvulla vaeltajat ovat vähentyneet. J---;:""_/.,, p ./ _ ~ --___./ ). vsk. Vielä 1971 ahma liikkui Etelä-Pohjanmaalla. Myöhemmin tällä vuosikymmenellä kaukaisimmat vaeltajat on tavattu Savon itäosissa. ' ?i icrr· ...,...,,,.. . ,--, , s,_2 '/ ' f ~ .,....>r .;/r _,. LÄHIALUEIDEN AHMAKANNAT Danilov & Tumanov (19 76) ovat äskettäin kuvanneet ahman esiintymistä itärajamme takana seuraavasti: ' 'Lajin pysyvän asuinalueen 311. Enoncekiöllä, Sodankylässä ja Rovaniemen maalaiskunnassa. 20 ahmaa . Kun ahmoja oli nykyistä enemmän , osa niistä lähti pitkille vaelluksille säännöllisen esiincymisalueen ulkopuolelle. Kun nämä ahmat otetaan huomioon , Suomessa oli kesäkuun alussa 1978 ainakin n . 1950-luvulla näitä vaeltajia tavattiin vielä Uudellamaalla , 1960-luvulla Kymenlaaksossa, Savossa ja Pohjanmaalla. SUOMEN LUONTO 7/ 78 37
Danilovin ja Tumanovin mukaan Karjalan kannaksellakin olisi ollut 6-8 ahmaa, meillähän ei ahmahavaintoja ole Kiteen eteläpuolelta. Kukaan ei liene vakavissaan väittänyt, että ahma olisi vaarallinen ihmiselle. Viimeisen 10 vuoden aikana eteläisessä Karjalassa on rekisteröity vain yksittäisiä ahmankaatoja tai tavattu yksittäisiä jälkiä Lahdenpohjan, Pitkärannan ja Aunuksen piireissä.'' Nämä tiedot sopivat hyvin Suomen itäisellä rajaseudulla tehtyjen havaintojen kanssa. Tilaisuuden tullen se tappaa yli senhetkisen tarpeen , mikä haaskansyöjän kannalta on varsin mielekästä. Vuonna 1977 Paliskuntain Yhdistys ilmoitti ahman tappamiksi 300 yli vuoden ikäistä poroa ja 58 vasaa. Mutta nyt ahmoja on saalistettu tehokkaasti myös itärajamme takana, jossa mm . Poronhoitoalueella ahma on edelleen lainsuojaton . Ahma on Suomen neljästä suurpetolajista tällä hetkellä kaikkein uhanalaisin . Esiintymisen etelärajatkin sattuvat kutakuinkin yksiin. Vaikka ahma onkin kehno saalistaja, se onnistuu tappamaan heikkokuntoisen keväthankien vangitseman poron. Ahmojen jälkien etsimisessä käytetään apuna moottorikelkkoja tavalla, joka suorituksena lähentelee taidetta. SUOJELUN ONGELMAT Suurpetojen suojelua vaikeuttaa kuviteltu tai todellinen uhka ihmiselle, porojen, kotieläinten ja riistan tappammen, tapetun pedon lihasta tai nahasta saatava korkea hinta ja petojen perinteinen paha maine . D SUOMEN LUONTO 7/78 37. Se on tavallinen Neuvosto-Karjalan pohjoisosissa ja harvinainen sen eteläisissä piireissä. Syy tähän kehitykseen on yksinkertainen . Vielä 1960-luvulla idästä saatu muuttovoitto ja oman ahmakantamme poikastuotto riittävät korvaamaan vuosittaisen 20-60 yksilön poistuman. Ainakin yksi ahma kuoli pakokaasuun, kun moottorikelkka sattumalta pysähtyi sen päälle lumihangessa. Ahmoja on liikkunut runsaimmin Sarmitunturin-Saariselän alueella, juuri Kuolan niemimaan keskiosan kohdalla. Näin mahdolliseksi ongelmakohdiksi jäävät toinen ja neljäs. Ahmapopulaatioissamme on ainakin vielä joitakin naaraita, mm . Ahmoja on jäänyt myös vahingossa moottorikelkkojen alle. Nämä ovat myös lähialueilla ahman pääravintona. Tehokkaan pyynnin vuoksi myös kotimainen ahmakantamme lisääntyy heikosti. etelärajana on pidettävä linjaa, joka rajoittuu Karjalan kannaksen pohjoisosaan, Laatokan pohjoisia koillisrantaan ja Karjalan autonomisen neuvostotasavallan etelärajaan. Kaikki Suomessa ja lähialueilla suoritetut tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että ahma on kehno saalistaja. Pohjois-Norjassa ja PohjoisRuotsissa on harva ahmakanta, joka rajanylitystilastojen mukaan on osittain yhteinen Suomen kanssa. 1978 kevättalvella Sallassa ja Kuusamossa tapettun naarasahma. Haaskansyöjälle kelpaa yleensä kaikenlainen eläinravinto. sotilaille on maksettu tapporahaa ahmoista. Ahmoja on tapettu ja poistunut maasta enemmän kuin niitä on syntynyt tai tullut maahan. Paljon melua pitäneen Sallan alueella ei näytä vahinkoja esiintyneen lainkaan. Tästä pohjoiseen ja etelään määrät ovat olleet vähäisempiä . ,sk.. Suurimmat vahingot on ilmoitettu Enontekiön Käsivarresta (21 %) sekä Inarin ja Utsjoen länsiosasta (45 %). Viisi onkin ahmalle poikkeuksellinen poikasmäärä, tavallisesti poikasia on vähemmän. Mielenkiintoista on todeta , että Käsivarren palkinen ilmoittaa kotkien tappaneen peräti 109 poronvasaa 1977 1 Taustatietona on paikallaan todeta sekin, että Enontekiössä ja läntisessa Inarissa on esiintynyt 1970-luvulla tuhansien porojen nälkäkuolemia. AHMAKANT AMME TULEVAISUUS Luonnonsuojeluvuoden 1977 sykähdyttävimpiä tekoja on ahman rauhoittaminen poronhoitoalueen eteläpuolella. Eniten on vähentynyt ennen niin vahva ja lisääntymiskykyinen Tunturi-Lapin itäosien ja MetsäLapin koillisosan ahmakanta. Ahman liha ei ole syömäkelpoista ja sen turkista saa markkinoilla varsin kehnon hinnan. Itäiset ' ' ahmareservimme" ovat ainakin tilapäisesti huvenneet. Paliskuntain Yhdistys laskuttaa ahmojen aiheuttamat porovahingot valtiolta, joka maksaa laskun puolitoistakertaisena korvaten näin myös ahman löytymättömät uhrit. Olisikohan kohtuuttoman suuri valtioteko suoda seuraavana askelena tälle suurimmalle näätäeläimellemme rauhoitussuoja helmi-huhtikuun ajaksi ( = pesimisajaksi) poronhoitoalueelle. Haglund (1966) toteaakin sattuvasti, että ahma mieluummin etsii jotakin syötävää kuin jotakin saalistettavaa. Ahma tosin pesii vieläkin maassamme. Se ei ole sopeutunut kulttuuriympäristöön, vaan tarvitsee elinympäristökseen syrjäseutuja. Tiheimmillään lajin on havaittu esiintyvän Kuolan niemimaan keskimmäisissä piireissä. Itärajan paliskunnissa vahingot olivat suhteellisen vähäisiä. Joka tapauksessa poromiesten mielessä ahmalla lienee yhä edelleen varsin ''paha'' maine. Esimerkiksi karkauspäivänä 1976 rajamiehet löysivät Kuhmon Viiksimosta ahmanpesän , jonka viidestä poikasesta kolme oli kuollut kohta syntymän jälkeen. Ahma 312 käyttää varsin tarkoin hyväkseen tarjolla olevat haaskat. Suomessa tapettujen ahmojen mahalaukuista on löytynyt lähinnä sekä tuoretta että haaskoista peräisin olevaa poron ja hirven lihaa. Ahmojen tuhoamisessa Lapin läänin itäja pohjoisosissa on käytetty apuna joko ministeriön käskyllä tai ilman moottoriajoneuvoja ja muita tekniikan kehittämiä apuvälineitä. Ahmakantamme on selvästi pienentynyt, erikoisesti kahdenkolmen viime vuoden aikana. Lisäksi ahmat syövät pienempiä nisäkkäitä, lintuja, kaloja ja marjoja. Useat paliskunnat maksavat edelleen tapporahoja, tavallisesti 1 000 mk/ahma
PÖLLÖT KILPAILEVAT KESKENÄÄN Euroopassa tiedetään pöllöntapaisia lintuja eläneen jo 13 5 miljoonaa vuotta sitten, joten evoluutiolla on ollut runsaasti aikaa muovata kantapöllöstä eri suuntiin kehittymään lähteneitä pöllösukuja ja -lajeja. Hän on tehnyt useita tutkimuksia myös muualla Euroopassa tavattavista pöllölajeista ja viimeistelee parhaillaan englanninkielellä ilmestyvää kirjaansa Euroopan pöllöistä. Muut lajit elelevät ravintotilanteesta riippuen lähes koko maassa; metsälajit eivät tietenkään pesi saariston ja pohjoisimman Lapin puuttomilla alueilla. Myös tornija minervanpöllö ovat vain kerran tai kahdesti harhautuneet maahamme. joisemmaksi. Suomessa tämä ei kuitenkaan pidä alkuunkaan paikkaansa: lehtoja viirupöllö viihtyvät samoilla alueilla koko Eteläja Keski-Suo313. Päivällä taas , kun kuvaajat ajoivat helmipöllön ulos kolostaan, se joutui aina varpuspöllön raJuJen hyökkäysten kohteeksi , kunnes onnistui palaamaan takaisin pesäkoloonsa turvaan. vsk . Loput kymmenen lajia: huuhkaja, tunturi, varpus-, hiiri, lapin-, viiru-, lehto, suo, sarvija helmipöllö pesivät kaikki Suomessakin . Suomen pöllöjen keskinäistä kilpailua ja ekologista erilaistumista on tutkinut fil. Aikaisemmin uskottiin, että samaan sukuun kuuluvat lapin, viiruja lehtopöllö olivat yleislevinneisyydeltään niin erilaisia, ettei lajienvälistä kilpailua esiintyisi. Aina kilpailu ei merkitse jatkuvaa taistelua elämästä ja kuolemasta. Kun hiirija myyräkannat ovat runsaat, on tarjoilu runsasta myös helmipöllön kotona ja maailmalle lähtee monta pientä tarhapöllöä. Varpuspöllöä ei koskaan nähty yöllä yhtä aikaa liikkeellä helmipöllön kanssa. Siitä huolimatta lajienvälisestä kilpailusta on edelleen selviä osoituksia ja näyttää siltä, että monien pöllölajien ekologiset lokerot ovat vielä päällekkäin. Siksi yhteentörmäyksiä pöllölajien kesken sattuu ja taistelut johtavat usein heikomman lajin väistymiseen tai jopa kuolemaan. Lähisukuiset lajit onnistuvat välttämään lajienvälistä kilpailua joko valitsemalla erilaisen elinympäristön tai omaksumalla erilaiset elämäntavat samalla alueella. Seinäjoella on havaittu varpuspöllön ja helmipöllön pesineen samassa puussa asuntopulan vuoksi. Euroopassa asustaa vakituisesti 13 erilaista pöllöä, joista vain kääpiösarvipöllö puuttuu kokonaan Suomen lintuluetteloista. PÖLLÖT ERIKOISTUVAT Lisävaloa nykyisten pöllöjen sadan miljoonan vuoden kehityshistoriaan saadaan tutkimalla lähisukulaisia, siis myöhään yhteisestä kantapöllöstä erilaistumalla syntyneitä lajeja. Pöllölajien suhteet ovat pitkään pysyneet pimennossa, vaikka pöllöjen suojelu vaatii suhteiden julkistamista. Heimo Mikkola Pöllöjen suhteet päivänvaloon Pöllöt pesivät usein samoilla seuduilla ja joutuvat toistensa kanssa nokikkain. Tunturipöllö pesii harvinaisena vain Lapin tuntureilla, ja etelästä maahamme suhteellisen myöhään levinnyt lehtopöllö ei ole ainakaan vielä kotiutunut Oulua pohSUOMEN LUO TO 7/78 37. Kilpailun välttämiseksi voi kaksi lähekkäin viihtyvää pöllöä käyttää myös erilaista saalistustekniikkaa. maisteri Heimo Mikkola Kuopion korkeakoulun eläintieteen laitokselta
Suurimmalla, lapinpöllöllä , on huomattavasti hentorakenteisempi Juusto kuin viiruja lehtopöllöllä . Vaeltelevat ja lähes yksinomaan pikkunisäkkäitä syovat lapin, tunturi, hiirija suopöllö ovat lähes vaarattomia muille pöllöille. V esim yyriä 16 O ravia ja lurnikkoja 1 Hi iriä ja rou ia 2.l Jäniksiä Riis1ali111uia Närhiä Rastaita 5 7 Pikkulinw ja 5--1 Samm ako it a ja kaloja 28 Saaliit a yh1 ee nsii \89 Viirupö lli) 25 kg 22 kp l 20 1 4.l 18 2--1 l.l 33'1 Lapinp(;lli) 27 k~ 25 kp l 11 1 12 Kuvio 1. Tosin poikasten ollessa isoja ja nä lkäisiä se joutuu joskus ravinnonhakuun myös päiväsaikaan . vät keskinäistä kilpailua m yös saalistamalla hieman eri aikaan . Mutta suopöllö saalistelee pääosin päivisin , kun taas sarvipöllö keskittää pyyntinsä keskiyön tunteihin. Pöllö on helppo saalis toiselle, SUOMEN LUONTO 7178 37 . Arvattavasti huuhkaja , ja ehkä myös viiruja lehtopöllö , syövät pienempiä pöllöjä myös yksinkertaisesti ravinnokseen. Näin ne soveltuvat nopeasti liikkuvien pikkunisäkkäiden pyytämiseen sammalikosta tai lumihangesta . PÖLLÖT SAALISTAVAT ERI TAVOIN Turkinkin pöllöjen ruumista tarkemmin. messa ja viirupöllön olemassaolosta huolimatta lehtopöllö on viime vuosiin asti jatkanut levittäycymistään kohti pohjoista. PÖLLÖT SAALISTAVAT ERI RAVINTOA Arvioin n yt kolmen lähisukulaisen lajin ravintobiologiaa Suomessa . Viirupöllön vankka Juusto ja vahvat, paksut kynnet soveltuvat parhaiten suurten saaliiden saalistukseen . Sen saalistushuiput sattuvat aamuja iltatunneille. Linnut saattavat pesiä jopa kolonioissa ja saalistusalue voi olla yhteinen useille lajeille tai sam an lajin eri yksilöi lle . päästäisiä ja lepa koi1a .l -f kpl Me1såja pe ho m yy riä 1 ... Näiden sukulaispöllöjen erikoistumisesta kerrotaan enemmän teksttssii. Niiden ravinnontarve on siis suoraan verrannollinen kokoon (katso kuviota 1). PÖLLÖT SAALISTAVAT MYÖS TOISIAAN Yhteentörmäyksiä kuitenkin sattuu hienoista erikoistumisista huolimatta ja toisen pöllön löytyminen toisen lajin ravintolistalta on ehkä konkreettisin osoitus lajienvälisen kilpailun olemassaolosta . Kesäkautena lehtopö llö tarvitsee kuudessa kuukaudessa ravintoa 18 kg, viirupöllö 23 kg ja lapinpöllö 27 kg. Lehtopöllön lyhyet , vahvat ja koukkumaiset kynnet taas soveltuvat parhaiten lintujen pyydystämiseen lennosta. Näin tapahtuu ovatpa ne ravintokilpailijoita tai eivät. Saman tien voisi ajatella, että suurempi pöllö syö suurempia saaliita kuin pienempi , mutta tulos näyttääkin melkein päinvastaista. Lähisukuisilla suoja sarvipöllöllä eri aikaan saalistaminen o n jos mahdollista vielä selvempi erilaistumiskeino. Paikkauskollisec lajit taas joutuvat m yös huonoina myyrävuosina saaliscelemaan samoilla main ja siksi ne huo lella estävät ravintokilpailijo ita asettumasta omalle alueelleen . Kaikki ko lme ovat voi m akkaasti paikkauskollisia reviiri lajeja , joiden ravinto o n tunnetusti monipuolista. Viirupöllö on sopivasti kahden sukulaisensa välimuoto ja saalistaa yhtä hyvin yöllä kuin päivälläkin . Nimestään huolimatta lapinpöllökin pesii ajoittain runsaana yhtä hyvin Etelä-Karjalassa kuin Metsä-Lapissa ja tulee usein h yvi n lähelle pienempien sukulaistensa vakituisia pesintäpaikkoja. Lisäksi lapinpö llöllä on pitkät, suhteellisen suorat ja hoikat kynnet , jotka iskiessään peittävät suuren alueen allensa. Suurin niistii, lapinpöllö, syö eniten, mutta sen syömät saa l1selä1met ova t valtaosaltaan hyvin ptenrn . vsk.. Näin paljon syövät puolessa vuodessa _lehw-, viiru ja lapi npöllö. Huonoina myyrä vuosina viirupöllö käyttää ravinnokseen jopa jäniksiä ja riistalintujakin . Niiden revm1 käsittää tuskin muuta kuin itse pesän . Lehtopöllö pyytää pääosin ö isin . Lapinpöllö on varsinkin EteläJa Keski-Suomessa pesiessaan melko puhdas päiväeläjä, mutta saattaa poikasaikaan olla liikkee ll ä myös yöllä. Myös kilpailu pesäpaikoista, erityisesti koloilla pesivillä lajeilla, saattaa johtaa vastustajan kuolemaan . Lehtopöllö on huomattavasti lähisukulaisiaan vaarallisempi vihollinen nimenomaan rastaille ja pikkulinnuille. Viirupöllö lehtopöllö n ja helmipöllö varpuspöllön tappajana selittyvät tuskin muuten kuin kilpailuna samasta kolosta . Lajienväliset tappamiset eivät aina johdu ravintotekijöistä. Suoja sarvipöllö syövät molemmat pesän lähipeltojen myyriä , lähes yksinomaan kenttätai peltomyyriä . Näin nämä sukulaislajic hyödyntävät samaa saalista ja biotooppia ympäri vuorokauden törmäämättä silti jackuvasu to1s11nsa . Ravintopulan yllättäessä vaeltelevat pöllöt jättävät kulloisenkin rev11nnsä ja lähtevät ecsimaan ruokaa muualta. Huuhkaja on selvästi aggressiivisin muita pöllöjä kohtaan, mutta myös viiruja leh topöllö ovat huomattavia tappajia muiden pöllöjen kannalta. Ehkä siksi , että ne voivat pesiä hyvinkin lähekkäin : Oulussa löysin kaksi pesää vain noin 30 metrin päästä toisistaan. Huomattavasti v11ruja lehtopöllöä suurempi lapinpöllö syö vain pikkunisäkkäitä , kun taas lehtoja viirupöllö käyttävät pikkunisäkkäiden ohella myös suurempia nisäkkäitä ja lintuja. Päiväsaalistus on suorastaan välttämättömyys poikasaikana. PÖLLÖT SAALISTAVAT ERI AIKAAN Lapin-, viiruja lehtopöllö välttä314 Lehtopollt1 18 k~ Maamyy ri ä
SAALIIT PEDOT YHT. Viires ja ne on julkaistu Tiit Randlan kirjassa " Eesti Röövlinnut Kullised ja Kakulised " (Valgus-Tallinn 1976) . Pöllönsuojelija voi oppia ainakin sen, euä pönttöjen tyhjyyttä huuhkajan asuinalueella ei pidä ihmetellä . Pöllöt syövät myös toisiaan. Tehokkaita pöllöstäjiä ovat myös viiruja lehtopöllö . vsk . 315. SUOM EN LUONTO 7 / 7H 3 7. Pöllöt on piirtänyt V. Pystyrivin pöllöt ovat kirjoiuajan aineiston mukaan syöneet vaakarivin pöllöjä numeroiden osoittaman määrän. 4 2 163 17 579 40 30 3 839 2 7 12 3 6 3 12 3 3 2 2 2 872 Kuvio 2. l = Huuhkaja, 2 = Lapinpöllö, 3 = Tunturipöllö, 4 = Viirupöllö, 5 = Lehtopöllö, 6 = Hiiripöllö, 7 = Sarvipöllö, 8 = Suopöllö, 9 = Helmipöllö, 10 = Varpuspöllö
SUOMEN LUONTO 717 R 37. Saalisteleva suopöllö esimerkiksi on varomaton verrattuna kanalintuemoon. PÖLLÖJEN PÖNTÖT OIKEISIIN PAIKKOIHIN Suomessa pesivistä pöllöistä ainoastaan huuhkaja ja tunturipöllö on luokiteltu uhanalaisiksi lintulajeiksi Euroopan mittapuun mukaan. Huuhkaja paikallistaa helposti reviirilleen keväisin huutelemaan uskaltavat lehtoja sarvipöllöt (katso kuviota 2) . Pöllöhavukka eli hiiriäispöllö. Eikä muiden pöllöjen määrissä toden totta olekaan ollut havaittavissa mitaan huomattavia vähentymisiä. vsk.. Korvaeli sarvipöllö eli varpushuuhkaja. Jänkäpissi eli suopöllö. Pöntöttäjien tulisi kuitenkin ottaa vastaisuudessa mahdollisuuksien mukaan huomioon tunnetut ristiriidat tiettyjen lajien keskinäisissä suhteissa. isommalle lajille. 316 Viirupöllö. Asettamalla pöllömetsiin pönttoJa viimeiset kaksikymmentä vuotta on tehokkaasti korvattu pöllöille muuten tuhoksi koituvaa kolopuiden vähenemistä. Kissaeli yöeli lehcopöllö. Pikemminkin arvioisin useiden lajien , kuten lehtoja viirupöllön, viime vuosikymmeninä lisääntyneen
317. Harmajahuuhkaja eli lapinpöllö. SUOMEN LUONTO 717 R 37 . vsk. Jänishaukka eli tun1uripöllö
1978: N ichc Rclationshi ps in Europcan Owls. Siksi ei pöntön asettaminen kanahaukan reviirille ole lainkaan suotavaa; kanahaukan ruokalistalta löytyvät kaikki pöllölajit huuhkajaa ja tunturipöllöä lukuunottamatta. N . & Lansgrcn . 1976: O wls killing and killcd by other owls and rapcors in Europc. Väitöskirjatuckic:lman käs ikirjoitus. A. London Ltd and thc Council of Europc. 1968 : The grcat grcy owl and irs prcy in Sweden. Vähintään huuhkajan veroinen pöllöjen verottaja on myös kanahaukka. Pahimmassa 1apauksessa menee silmä, lievemmis1ä selviää verinaarmuin , hei keksi pökenyen (alakuvassa lähes1yy lapinpöllö) . Pienen ja pippurisen varpuspöllön äänen mukaan tahkonvääntäjäksikin kutsutun kuvasi Martti Ovaska. Tulevaisuudessa pönttöjen asettaminen ei enää olekaan helppoa, jos halutaan olla luomatta turhaa jännitystä ja kriisitilanteita eri lajien välille. H . R. Niinpä pöntön ripustajan olisi syytä varmistua, ettei vie minkään pöllön pönttöä asutulle huuhkajan reviirille. Hudson . H . Se läh1ee liikkeelle ääne11ömin siivin ja iskee koko painollaan 1unkeilijaa päähän 1ai hanioihin . Viltrevy 5:36 142 1. Kuopion korkeakoulu . J. Turha on houkutella myöskään helmi-, lehtotai viirupöllöä toistensa tai varpuspöllön reviirille uusilla pöntöillä. D Keskiaukeamalla: Varpuspöllö on hämärien kuusikoiden pesimälintu ja pihapiirin 1alvivieras. KIRJALLI SUUTTA Burton . London . Höglund . vsk.. Mikkola. H . Kokoonsa nähden se on hurja saalistaja, joka käy kokoistensa kimppuun; kuvassa on peiponpoika. British Birds 69 : 144154 . Eurobook Ltd .. Mikkola. Vaikka ekologinen erilaistuminen suojaa pöllöjä tiettyyn rajaan asti lajienväliseltä kilpailulta, tulisi kilpailutilantei318 den tahallista luomista virheellisellä pöntötyksellä kaikin keinoin välttää. (toim .) 1973: O wls of thc W orld . SUOMEN LUONTO 7178 37. Huuhkajan tapa syödä kaikki reviirinsä pienemmät petolinnut ja pöllöt on kiistaton , ja muiden lajien turvallisuuden vuoksi sitä pitäisi kunnioittaa. Lapinpöllön (vas .) ja viirupöllön poikaseen tu1us1uminen ei ole vaaramnta: jossakin lähipuissa lymyää 1aatus1i iso pöllö, valmiina puoluslamaan perhe11ään. E. 1975: Threatcncd Birds of Europc. Macmillan
<"~;.., \ ' , .. -t· C C C Ji , ,, :r: 319. Hiiripöllön asuinmaisemaa kuvaa kirjassaan 'Suomen peura ' Martti Montonen seuraavasti: Kaulaamalla tapettujen koivujen ja haapojen luurankomaisemaa Elimyssalon laidalla. t t/ .. ' ;: . Tällaisesta 'metsien moninaiskäytöstä ' pystyy nauttimaan vain pökkelön latvassa pällistelevä hiiripöllö poikasineen." Kuvan pöllö ja raiskio ovat Pelkosenniemeltä. -SUOMEN LUO TO 7/78 ;7 vsk
Sarvijäärien runkohaapsasen ja haapajäärän toukat aiheuttavat m yös kiusallista tuhoa tulitikkuhaavoissa. Vain sopivan kostealle paljaalle maalle joutuneet siemenet itävät , ja haapa onkin uutta kasvitonta maata valtaava pioneeri322 puu . Se , että haavalla o n kuite nkin lahovikaisen puun maine , johtuu yleisestä haavankäävästä. Tavallinen kansalainen panee ennen muuta merkille sen lehtien herkän liikehtimisen. H aavanlasisiipi , perhonen, joka lasi nkirkkaiden siipiensä vuoksi muistuttaa enemmän ampiaista kuin perhosta, asustaa seki n suureen haapojen tyvirungoissa . Ruskaaikaan onkin helppoa erottaa kloonien rajat. Halkomies puolestaan huomaa haavasta ennen muuta sen, että se hyvin usein on lahovikainen. 41 (/ 978) PIENESTÄ SIEMENESTÄ SUURI PUU Haavan eläm än alku on vähäinen: siemen painaa vain . aidaksina , kattopäreinä ja -paanuina. Paljon köyhtyisivät maisemamme, jos haapa häviäisi . ,sk.. LAHOTTAJAT JA NÄVERTÄJÄT Haavan puuaines on valkoista ja pehmeätä. Sibeliuksella jos kellään oli edellytykset ku vata haapaa, suomalaisen metsän »sensitivaa». Kasvitieteeseen hiukankin perehtynyt taas tietää, että haapa on kaksikotinen , että siis toiset yksilöt ovat naaraspuolisia ja toiset koiraspuolisia; tässä suhteessa vain pajut meidän tavallisista puuja pensaslajeistamme ovat haavan kaltaisia . Näin yksi ai noa haapayksilö voi muodostaa kokonaisen metsikön . Haapa on myö häisimpressionistinen näky: sointivärit tuovat mieleen Vuillardin hennon vihreät, vaaleanharmaat, himmeän keltaiset ja orvokinsiniset vivahteet: ~!: ~! 1 1 : : 1 i ! , 9 ffi5 tili 1 };,J. Kuka tahansa huomaa myös haavan kirkkaat syysvärit. Siinä on kuitenkin antibioottisesti vaikuttavaa haapatervaa , joka tekee siitä lahonkestävän ; sen tiesivät entisajan suom alaisetkin ja käyttivät haapaa mm . 46). Mutta alkuun päästyään haapa varttuu sadassa vuodessa hyvillä kasvupaikoilla suorarunkoiseksi , 30 m etri ä korkeaksi ja ym pärysmitaltaan 2 2, 5 mecriseksi järeäksi puuksi. Paljon vanhemmaksi haapa ei sitten eläkään . Emäntäväki taas joutuu usein tuskailemaan, kun haapahalko uuniin pistettynä vain pihisee eikä tahdo palaa. 5060 miljoonaa . Sekä puuntuhoojan että harvi naisen pikkupuuntuhoojan suuret toukat elävät puun sisässä useita vuosia ja saattavat kuoriutua pihaan tuoduista haapah aloistakin . Haapa havisee melkein tyynelläkin säällä . Koska Juunveso1sta syntyneet haavat ovat täysin em oyksilönsä kaltaisia, saa ko ko klooni ( = yhdestä haavasta syntynyt kasvusco) esimerkiksi saman ruskavärin yhtäaikaisesti. Sensijaan pehmeä puuaines on monien kovakuoriasia perhostoukkien mieleen . Se onkin sitten ai noa yleinen sieni , joka pystyy elävään haapaan . Jos haapaa jotenkin vahingoitetaa n , sen Juunsta nousee nopeakasvuisia iuunvesoia emopuun ympärille . TIKAN , PÖ LLÖN JA LIITOO RA VAN KOTI Pehmeä puuaines on hyvää tikan SUO MEN LUONTO 7/78 37. Siem enet karisevat hankalaan aikaan , juuri pahimpiin kesähelteisiin . Pie nempi varjolasisiipi taas kaivertaa nuoria haapoja . Näin on jokaisella omat käsityksensä haavasta . Seppo Vuokko Havinaa haavan ympärillä "Haapa on monessa suhteessa hyvin erikoinen puulaji. Erik Tawaststiema: Jean Sibelius IV s. Joka tapauksessa tämä puulaji erottamattomasti kuuluu Suomen luontoon . 1 m g eli grammaa n mahtuu 10 000 siem entä' Isossa haavassa niitä onkin sitten n . Akordien sointia pidentää myöhemmin tremolo, joka voisi kuvata lehtien värinää. Ehkäpä luonnonsuojelun harrastaiat siksi haluavat lähteä pienelle tarkastuskierrokselle perehtyäkseen tähän erikoiseen ja monessa suhteessa kiintoisaan puulajiimme' ' (Erkki Laitakari, Suomen Luonto 1955 s. Pienistä, hennoista siementaimista suurin osa tuhoutuu kesän helteissä . Oksat huojuvat puolinuottien tahdissa
Karikkeessa on runsaasti kalsiumia ja siksi monet kotilot, jotka tarvitsevat kalkkia kuorensa rakentamiseen , viihtyvät hyvin haavikoissa. SUO MEN LUONTO 7/78 37. Haavan runsas lehtikarike hajoaa nopeasti: seuraavana kesänä on vain lehtisuonitus jäljellä. vsk. 323
Haapa kukkii ennen !ehtimistään. Haapa viihtyy karuillakin paikoilla, kalliomänniköissä Ja kuivilla kankaillakin on usein J0324 Poimukellomörsky (vasemmalla) on löydeny vain haavan seurasta, muna ei tiedetä, onko se haavan juurisieni vai karikkeen lahonaja. Haavan kuoressa on lehtivihreää , joten se pystynee lehdettömänäkin yhteyttämään. SUO MEN LUONTO 7/78 37. Patomestarina ja uinotyöläisenä majava hyödyntää haavan hyvin: kuori ravinnoksi, muu puutavara padon ja pesän rakennusaineeksi. Liito-orava, sympaattinen hämäränliitäjä, einestääkin kesällä kotihaapansa latvuksessa. OUTO LEHTOJEN PUUKSI Haavan ekologia on merkillinen. Majava kaataa suuriakin puita. vsk. Haavankääpä laho11aa elävää haapaa ja on syypää haavan maineeseen lahovikaisena puuna. Tikkojen kolot jäävät sitten muiden koloasujien käyttöön. Sen tehoa metsurina kuvaa lastun kokokin : kuin kirveellä veistenyjä ! kovertaa. 5 .'c E j , Akämähaapsasen toukka elää nuorissa oksissa, mutta monet muut sarvijäärien toukat kaivertavat rungon jälsikerrosta tai jopa itse puuainesta. '" 1 i E g f. Pesäkolonsakin tikat , erityisesti harmaapäätikka, tekevät mielellään haapaan . Pitkistä remoina riippuvista hedenorkoista muli kuljenaa siitepölyä toisessa puuyksilössä oleviin tanakampiin eminorkkoihin. Sarvijäärien coukat ovat tikkojen ravintoa . Vaikka se puhkeaa lehteen myöhemmin kuin mikään muu tavallisista lehtipuistamme , se on silti niistä nopeakasvuisin . Niinpä useimmat tikkamme suosivat haapaa kolopuuna ja harmaapäätikalle haapa on suorastaan elinehto
Kun haapa monipuolistaa suuresti metsän eliöstöä, sitä pitäisi suosia ainakin yksittäispuuna. Kuvassa järeää haapalehtoa Linnansaaren kansallispuistosta. 325. Ennen järeä ylispuuhaapa kuului aina vanhan metsän kuvaan; nyt sekä vanhat metsät että järeät haavat ovat harvinaisia . SUO MEN LUONTO 717M J7. ,sk
Me1säetana kiipeää usein haavan rungolle, ehkä syömään kuoren pinnalla eläviä leviä; muihin puihin etana ei juuri kiipeile. Puunruhoojan 1oukka pysy11elee koko kasvuvaiheensa piilossa puun sisällä, muna hakiessaan ko1eloirnmispaikkaa se voi vaehaa pi1källekin . Äkämä on hyönteiscoukan 1ai punkin aiheu11ama kasvuhäiriö. Tällaista haapavesakkoa voi olla tunturien rinteilläkin . Ja vielä eräs omituisuus: tämä lehtojemme puu muodostaa metsänrajan aroja vastaan esimerkiksi Venäjällä. kin pienikokoinen, ryhmyinen vanha haapa sekä pientä juurivesoista syntynyttä pensaikkoa. Vasemmalla on Syndiplosis pctioli -äkämäsääsken äkämiä lehtiruodissa. Joskus vielä tunturikoivikonkin haavat varttuvat puumaisiksi . Naaras munimassa 1ie1enkin haavan lehdellä. vsk .. Puhtaita, pieni326 alaisia haavikoita on myös ulkosaanen rantasomerikoilla. Haarukkakehrääjän hankopyrs1öiselle ja kytlyräselkäiselle 1oukaUe kelpaa appeeksi haavan ohella pajukin. OMAT PÄÄLLYSVIERAAT Vain heikosti happamana haavan kuori poikkeaa muiden metsäpuisuoMEN LUONTO 7178 37. Mutta hyvin viihtyäkseen ja kookkaaksi kasvaakseen haapa vaatii ravinteista ja kosteaa kasvualustaa , kookkaimmat haavat ovatkin puronvarsilehdoissa. Isohaavanlehtikuoriainen naker1aa haavan leh1eä sekä coukkana ellä aikuisena. Toinen äkämäsääski Harmandia loewi aiheunaa pallomaisia äkämiä leh1ien yläpinnalle
Toukka elää suureen haapojen latvuksissa, talvehtiikin toukkana siellä lehtikäärön suojassa. Haavan runsas karike on helposti ja nopeasti hajoavaa. Kaunis ja kookas päiväperhonen, haapaperhonen, on ilmeisesti harvinaistunut viime vuosina. Majava syö haavan kuona kesät, talvet; talveksi se uittaa suuria määriä haavan oksia ja runkopölkkyjä vedenalaisiin varastoihinsa. Poppelikiitäjä on runsaimpia kiitäjälajejamme, haapakiitäjä taas itäinen harvinaisuus. Korea metallinkiiltoinen haavankäärökärsäkäs valmistaa jälkeläisilleen tiiviin käärön haavanlehdestä , jonka suojassa toukka sitten asustaa kotinsa seiniä syöden. Haavan juuristo on runsas, isohkolla haavalla on laskettu olevan 250 km juuria. Se on kaikilta osiltaan tavallista haapaa (oksa pojan kädessä) kookkaampi . jolla on tavanomaiseen verrattuna puolitoistakertainen kromosomiluku . LEHDEN PURIJAT Ha.ayan lehvästössä kukoistaa varsinainen elämänrunsaus. Myös muu haavan kariketta hajottava eliöstö on runsas. Haavan lehtikarike on lepän karikkeen jälkeen nopeimmin hajoavaa . Erikoinen on myös äkämäsääskien tapa suojata jälkikasvunsa. polyfageja , jotka syövät hyvinkin monia eri kasvilajeja. Osalle niistä kelpaa ainoastaan haapa (ns. demme kuoresta; ainoastaan rai dan kuori on siihen verrattavissa. vsk. Kesäisin haavanvesat ovat hirville mieleen ja riistanhoitajat tietävät , kuinka kesällä kuivatut haavan lehtikerpot tekevät kauppansa talvella. RIISTA RAVINTOA Mehevä , vihreä kuori houkuttaa varsinkin talvella monia nisäkkäitä: hirvi , valkohäntäpeura, jänikset kuin pienemmätkin piipertäjät jälttävät sitä henkensä pitimiksi. HAAVAN ALLEKIN ulottuu haavan luontoa rikastava vaikutus. Tutuin näistä on haavankeltajäkälä , jonka oranssinkeltaiset laikut kirjavoivat erityisesti pellonreunahaapoja. Aikuinen on tunnettu omalaatuisesta viehtymyksestään voimakkaanhajuisiin nesteisiin: se ei käy kukilla vaan imee mieluummin mehuja hevosenlannasta tai hikisistä sukista! Haapa on tarjonnut hyönteistieteellisen sensaationkin : hämysuoMEN LUONTO 7178 37 . haavanhammaskehrääjä, haavanposliinikehrääjä, käärökehrääjä ja haapakehrääjä. HAAVAN MERKITYS metsäluontomme monipuolistajana on paljon suurempi kuin sen vaatimaton osuus puustosta. haapavalmuska ja punatäplärousku . Kotilothan tarvitsevat runsaasti kalkkia kuorensa rakentamiseen ja Suomen niukkakalkkisessa maaperässä kalkin saanti rajoittaa useiden kotiloiden esiintymistä. 327. Pikkuperhosissa ja kovakuoriaisissa on lajeja, jotka toukkana "miinaavat" lehtiä, syövät lehtiin käytävän, mutta jättävät lehden yläja alapinnan ehjäksi . monofagic), monille myös pajuc ja osa on ns. Pentti Linkolan Suomen Luonnossa 3 / 19 5 6 esittämä vetoomus on yhä ajankohtainen: Sisukkaita luonnonsuojelijoita , iocka ovat omaksuneet rippeiden pelascaian alakuloisen osan, haluan kehoittaa vielå' kerran rohkaistumaan ja kaikkialla omassa vaikuwspiirisså'iin puhumaan metsfinomiscajille suurten kolopuiden ja erityisesti haavan sä'ilyttå'misen puolesta. Kehrääjissä on useita pelkästään haavalla eläviä lajeja, mm. Reilusta tuhannesta suurperhoslajistamme yli sata voi toukkana elää haavalla. Haavan lehdistä onkin seuraavana kesänä jäljellä vain suonisto ; ohut maito on talven kuluessa lahonnut. Eikä muilla puilla ole (Lounais-Suomen jaloja lehtipuita lukuunottamatta) sammalepifyyttejä , mutta haavalla niitä on kaksikin yleistä lajia: haapasammal ja tikanhiippasammal . Tunnetuin on kuitenkin yleinen haavanpunikkicatti . Haavalla on myös sienijuuria , mutta suuri osa tunnetuista haavan juurisienistä on harvinaisia , mm . Sen sisällä toukka elää turvassa tavanomaisilta hyönteissyöjiltä; loispistiäiset niitäkin sencään vainoavat. Jo metsän terveydenhoidon kannalta haapaa pitäisi suosia yksittäispuuna tai pieninä metsikköinä talousmetsissäkin . Hybridihaavan ( = tavallisen haavan ja pohjoisamerikkalaisen haavan risteymä) ohella metsätaloutta kiinnostaa ns . " kromosomihaapa " (kuvassa oikealla). Emo munii munansa lehteen tai lehtiruotiin tekemäänsä haavaan , joka tästä (ja myöhemmin toukasta) ärtyneenä kasvattaa pallomai sen tai pussimaisen äkämän . kääriäisyökkönen tunnettiin vain 1800-luvulta Itä-Euroopasta, mutta yllättäen se löytyi Suomesra 1960-luvulla ja 1970-luvulla se näyttää vakiintuneen . Erityisesti kalsium on siinä helposti saatavassa muodossa ja haavan karikkeessa elää suuri joukko kotiloita , kuorietanoita, joita ei juuri muualta löydä. Niinpä haavalla elääkin päällysvieraana eli epifyyuinå' useampia sille erikoistuneita lajeja kuin muilla puilla
Hohtavat saarekkaat järvenselät aukenisuoME LUONTO 7/78 37. Mäen alarinceen metsässä oli pieni aukko , josta näkyi kaupunkiin , mutta laki oli puiden peitossa. Täältä rävähti hänen eteensä uusi, valtavan kaunis maailma. Kirjoittajamme hakeutui vuorta kiertäen ylimmälle huipulle ja kiipesi siellä kymmensylisen kuusen latvaan . Puijon keksijä on kuopiolainen hengenmies, vanhemmiten Mäntsälän kirkkoherrana toiminut K . Hän kertoo muistelmissaan että 1830-luvulla, jolloin hän nuorena ylioppi laana samoi li kauniin kotiseutunsa nsmn rastiin , ei Puijon ihanuuksista juuri mitään tiedetty. Luonnonsuojelulakiin perustuva maaherran päätös 60 hehtaaria laajan metsäalueen rauhoittamisesta on päivätty syyskuussa 1928. Reino Kalliola Näköala kuusen latvasta Puijo puoli vuosisataa luonnonsuojelualueena "Näköala menettäisi vähittäisannoksina tarjoiltuna osan yllättävästä val1avuudes1aan. Laajakantoinen päätös ei syntynyt noin vain, kuin itsestään ja ilman vaivannäköä. 328 E. vsk .. " Kuopion ylpeys Puijon vuori julistettiin luonnonsuojelualueeksi 50 vuotta sitten. Aspelund . Se vaati pitkällistä yleisen mielipiteen valmistelua ja monivaiheista hellittämätöntä asianharrastaj ien työtä eri elimissä ja viranoma1s1ssa
Eiffelin tornin tapaista ristikkorakennelmaa ei liene kukaan ajatellut Suomeen pystytettäväksi , mutta kun toisen maailmansodan jälkeen saatiin nähdä uudenlaisten pylväsmäisten suurtornien pyörivine näköalaja ravintolakerroksineen nousevan johonkin Di.isseldorfiin tai Stuttgartiin , saattoi sellaisten tuloa ounastella meillekin. vat kolmella taholla peninkulmien päähän, kaukana taivaanrannalla sinisten vaarain ketju . Muinaisille ilokentille SUOMEN LUONTO 717H 37 . " Niiden rakentajilla oli kiitettävä aikomus puutelineillään auttaa luonnonkauneutta, eivätkä he innoissaan huomanneet ensimmäisinä käyneensä vakavasti sen kimppuun . Puijon matkailu oli alkanut. G . Kun vanha puutorni puoli vuosisataa palveltuaan alkoi jo rappeutua ja sen lava jäädä kuusten kasvaessa niiden latvojen alapuolelle , oli kunnianarvoisan ja muistojen kultaaman Minna Canthin ja Juhani Ahon aikalaisen vuoro väistyä. Dahlström rakennutti 1856 Puijon laelle neliskulmaisen 16 metriä korkean puutornin, jonka kaiteella varustetulta kattotasanteelta saattoi nähdä esteettömästi joka suunnalle. Tilalle nousi v. R. Aspelundin puhe Kallaveden saarista tähtisikerminä ei liene ollut vain runollinen vertaus . Maassamme alkoi aikakausi , jolloin matkailu käsitettiin ennen muuta näkötornien rakentamiseksi. Tämä lienee ollut ensimmäinen kivinen näkötorni maassamme , Kuopio oli jälleen edelläkävijå. Tornitonta Puijoa ei enää osaa kuvitellakaan. Ja me tunnemme rintamme paisuvan ilosta, kun tämän taivaan alla " me kättä voimme ojentaa ja vettä, rantaa osoittaa" ja voimme sanoa itsellemme ja koko maailmalle: ' 'Kas , tuoss ' on se, maa armas isäimme ! ' ' MYÖS TIETEEN KIELELLÄ voidaan perustella Puijon arvo kansallisten näköalapaikkojemme ykkösenä. ''Niinkuin tähdet taivaalla piirtyvät saaret siniseen Kaila veteen , joka sulkee ne sekä selät, salmet ja lahdet ja veden oman lumouksen suureen syliinsä. Valaen loistettaan tämän kaiken ylle kaartuu, ikäänkuin kaukaista taivaanrantaa paartavien metsäisten kukkulain kannattamana vaalea kesätaivas liikkuvine pilvisaaristoineen. Näkötornija linkkitornihankkeet yhdistettiin . Sen lumoissa Aspelund sitten ryhtyi palavalla tarmolla ajamaan kaupunkilaisten keskuudessa hanketta " observatorion rakentamiseksi Puijon Kallaveden tähtiä varten'' . Siihen nähden , että harjujemme vahvimpia puolia ei luonnostaan ole näköalojen rajaton laajuus, nuo lautatornit ovat toivottomia yrityksiä lisätä paikkain korkeutta . Näköala on avartunut huikeaksi. 1906 uusi uljas kivestä ja tiilistä rakennettu torni , jolla oli korkeutta 24 metriä. PUl}OLTA AVAUTUVIA MAISEMIA katsellaan nyt yli 200 metriä Kallaveden pintaa ylempää . Useiden laella näkyy helavalkeiden ja muiden tulien polttopaikkoja, joiden ympäriltä metsä on väistynyt laajaksi aukeamaksi, pitkät vuosisadat tantereella kisoja hypättäessä. Puijon näköaloja, joiden ilme vaihtelee vuodenaikojen ja säätilojen mukaan , on paljon kuvattu ja ylistetty. Granö asettaa itselleen kysymyksen, onko olemassa erityistä suomalaista maisemaa, ja päätyy myönteiseen vastaukseen . Siihen aikaan ei näkötorneja ollut Suomessa missään, koko käsite oli outo , observatorio eli tähtitorni sen sijaan oli tuttu lähtökohta näkötornihankkeen havainnollistamiseksi . "Suomalainen maisema on erikoisena tyyppinä erotettavissa siitä syystä, ettei missään muualla ole kaukonäkymässä niin suurta maan ja veden vaihtelua kuin Suomessa' ' , hän sanoo. . Se oli näky , sytyttävä, innostava. Ne vain paljastavat meikäläisen maanmuodostuksen alavuuden sekä litistävät keinotekoisella korkeudellaan itse harjutkin vähäpätöisiksi. '' Harvalle näkötornille lienee näin käynyt , mutta suurin osa niistä on käyttökelvottomaksi ja hengenvaaralliseksi ränsistyneenä purettu eikä uutta ole onneksi tilalle rakennettu. Aspelundin ajatus ottikin tuulta, ja pari vuosikymmentä myöhemmin hänellä oli ilo nähdä toiveensa toteutuvan. Puijon uusin torni nousee yli kolme kertaa edeltäjäänsä korkeampana. Ja lämpimästi , mielisuosiota julistaen katselee tätä kaikkea Jumalan silmä, säteilevä aurinko. PUIJON TORNI oli tarttuva esimerkki . Meillä on tässä suhteessa kaksi erikoisen edustavaa aluetta: toinen on lounainen merensaaristo ja toinen sisämaan suuri järvialue. Nykyinen näköala on nykyajan ja tulevan ajan ihmisen , jolle lentäjän näkökulma käy päivä päivältä tutummaksi. Jos edellinen on tuhansien saarien, luotojen, niemien ja kannasten rikko329. Jo Aspelundin ihanteellinen kuvaus välittää meille tämän isänmaallisen tunnelman aito runebergiläiseen henkeen . Jo samana vuonna valmistui Aulangon graniittinen torni Hämeenlinnaan , eikä aikaakaan , kun pyöreitä kivitorneja nähtiin missä kaupungissa tahansa, tavallisesti samalla vesitorneina palvellen. Ratkaiseva sysäys uuden tornijättiläisen rakentamiselle saatiin, kun postija lennätinhallitus suunnitteli seudulle linkkitornia. Mutta korkea ja kuitenkin umpimetsäinen Puijo on itseoikeutettu näkötornin paikka. vsk. tapahtuisi historiallinen oikeus, jos niiden viereen pystytetyt puulaitteet jonakuna juhannusiltana hulmahtaisivat leiskuvina kokkoina ilmoihin. Näin korottavat taivas, maa ja vesi toistensa kauneuden ihanaksi kokonaisuudeksi. Ne ovat suomalaiselle sanalla sanoen Maammelaulun maisema. Harjut ovat vanhoista ajoista asti olleet nuorison suosimia huvittelupaikkoja. . Kuopiolle tuli kiire säilyttää johtoasemansa näkötornialalla. Ehkä näköala on samalla kokenut menetyksiäkin : jotakin siitä lämpimästä turvallisuuden ja maanläheisyyden tunnusta , minkä kuusten latvain tasolta kurkisteleminen antoi, on kadonnut. Raatimies C. Kirjailija ja kansatieteilijä Sakari Pälsi kertoo , kuinka niitä nousi minne tahansa sisämaan harjuillekin, varsin vaatimattomillekin näköalapaikoille. Tunnettu maantieteilijämme J. JärviSuomea näkyy aina Kajaanin, Jyväskylän ja Joensuun seuduille asti
Jo 1882 kuuromykkäkoulun johtaja Kurt Killinen kirjoitti Savo-lehdessä, että Puijon alue olisi tulevaa kehitystä ajatellen saatava Kuopion kaupungin hallintaan vaihtamalla maita Kuopion maaseurakunnan kanssa, jolle Puijo silloin kuului. PUIJON VIEHÄTYS JA MERKITYS ei kuitenkaan rajoitu vain laajoihin näköaloihin, kaukonäkymiin. Se on todella ainutlaatuinen maan ja veden labyrintti. MATKAILU JA LUONNONSUOJELU ovat kulkeneet Puijolla käsi kädessä. Nämä on selvästi merkittävä, etteivät ne haarautuisi, muuttaisi paikkaansa ja häviäisi, kuten metsäpolkujen helposti käy . Kuopion kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hakea lääninhallitukselta toimikunnan esityksen mukaista rauhoitusta. Matkailijalle halutaan varata sama ylSUO MEN LUONTO 7/78 37 . Lumituhojen jäljet näkyvät selvästi Puijonkin kuusikossa. Puijon alueen hoitosuunnitelman laatijaksi saatiin hyvin pätevä asiantuntija , Tuomarniemen metsäkoulun johtaja Arvid Borg. Puijon metsä on kaunis kaikkina vuodenaikoina, mutta erikoisen vaikuttava se on talvisessa lumikaavussaan. Mutta tämäkin tie nousi pystyyn. Tilusvaihdon vahvistaessaan . Maaherran päätös on allekirjoitettu kuten esitykseni alussa mainitsin syyskuun 20. Suippolatvuksinen pohjolan kuusi suistaa yltaan lumen helpommin kuin vankkaoksainen mänty, mutta vaurioitta ei sekään selviä . Mitään istutuksia ei suoriteta. Se ei ole täyteen luonnontilaan jätetty aarnio , mutta ei liioin kaupunkipuisto , jossa vapaa luonto on kokonaan korvattu istutuksin ja hoidetuin nurmikentin. On toimittava niin huomaamattomasti kuin suinkin. Sen sijaan järvialueellemme ei ole vastinetta muualla Pohjoismaissa eikä missään koko avarassa maailmassa. Meikäläistä saaristomerta vastaa Ruotsin puolella maisemiltaan täysin samanlainen, jos kohta alaltaan paljon pienempi Tukholman saaristo. Aukkoja on Borgin . Tuulen kaadot sekä hakkuujätteet oksat, latvukset ja jopa suurimmat lastutkin korjataan pois ja kannot peitetään sammaltukoilla. Aspelund kirjoittaa muistelmissaan tästä vaiheesta sanaleikin tapaan: ''Valtio on tahtonut tehdä Puijosta kruununpuiston , mutta kuopiolaiset eivät tahdo luopua kaupunkinsa kruunusta.' ' Kysymys Puijon kohtalosta tuli uudestaan esille 1920-luvulla, kun Kuopion vanha seurakunta jaettiin viideksi uudeksi seurakunnaksi. Tärkeä tekijä on Puijonmäkeä verhoava mahtava kuusimetsä. Hiljainen , vakava, mietteliäs, hieman surumielinen kuusimetsä vastaa hyvin Suomen kansan mielenlaatua. Puijon metsää hoidetaan kaatamatta ainoatakaan vielä kasvavaa valtapuuta; hakkuu rajoittuu kuivuneihin valtapuihin ja sellaisiin syrjäytetyssä asemassa oleviin pikku puihin , jotka jo osoittavat kuivumisen oireita ja joiden poistaminen "on vain omiaan lisäämään jälellejäävien suurien puiden jykevää komeutta' ', kuten Borg sanoo . Tällä välin oli maahan saatu luonnonsuojelulakikin (1923), ja sitä nyt käytettiin. Hän sanoo: " Puijon näkötornista avautuvaa kauneutta ei suinkaan lisättäisi sillä, että nuo maisemat näytettä1s11n Puijolle nousevalle pieninä annoksina sinne tänne hakattujen näköalalinjojen kohdalta. Lumimöykkyjen peittämät puut nousevat satumaisina pilareina hiihtäjän ladun vierellä . Se ensimmäisenä tervehtii Puijolle tulijaa ja virittää hänet juhlatunnelmaan. Silloinkin kun alamaan metsät paistavat lumettomina, korkeiden selkosten lakimetsiä koettelee raskas tykkylumi. Erityistä huomiota ansaitsee hoitosuunnitelman ohje, ettei mitään näköalalinjoja saisi avata. päivänä 1928. Pelättiin, että alue puuttuvan hoidon vuoksi on vaa330 rassa tulla metsänhakkuissa tuhotuksi. Tämä kau konäköinen ehdotus toteutui, mutta vasta vuosikymmenien kuluttua , monien vaiheiden jälkeen. Kuopion kaupunkia ei tämä suunnitelma kuitenkaan miellyttänyt. Asiaa valmisteli viime vaiheessa toimikunta , johon kuuluivat kaupungin puolelta mm . mukaan vältettävä paitsi myrskytuhojen uhan torjumiseksi , myös periaatteellisesta syystä. Pian sen jälkeen, kun Puijon merkitys näköalapaikkana oli keksitty ja siitä oli tullut yleisesti tunnettu matkailukohde , heräsi ajatus Puijomäen ja sen metsien suojelemisesta. Loppujen lopuksi kävi niin, että Kuopion kaupungin ja seurakuntien kesken tehtiin tilusvaihto. Eikä tätä maailmankalleuttamme voi m1ssaan nähdä ja tarkastella niin hyvin kuin Puijon laelta. PUIJON METSÄ on ensimmä1s1å luonnonsuoielulain nojalla rauhoitettuja alueita maassamme , ensimmäinen puistometsä. maa ulappaa , niin jälkimmäinen on lukemattomien liuskaisten järvien, lahtien ja salmien pirstomaa maata. Matkailijayhdistyksen, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen ja Kuopion Isänmaallisen Seuran edustajat. Arkinen talousmetsä on jäänyt taakse, kuva ikimetsästä täyttää tajunnan. Hänen viitoittamiaan linjoja on voitu jatkuvasti seurata. Pikemminkin olisi tulos aivan päinvastainen: tornista avautuva näköala menettäisi tuollaisen vähittäisannoksina tarjoilun kautta ainakin osan siitä yllättävästä valtavuudesta , mikä siinä nyt hurmaa metsän lumoissa kulkeneen vaeltajan hänen noustuaan torniin .'' Tämä näkemys sopii hyvin Puijon perinteisiin. Autokyydissäkin ehtii huomata tien varressa nousevan metsämuurin jylhyyden ja korkeuden. ,-k. valti oneuvosto määräsi, että Puijon alue oli oleva lahjoitusmaan luontoinen ja sitä oli hoidettava luonnonsuojelualueena. Vanhimmat kuuset ovat 150-vuotiaita ja vieläkin vanhempia. Kävijäin pysyminen polulla helpottaa puiston siistimistä ja säästää metsän pintakasvillisuutta. Välillä ehdittiin jo vakavasti suunnitella Puijon alueen lunastamista valtiolle ja muodostamista kruununpuistoksi. Maaherra Gustaf Ignatius esitti silloin toivomuksen, etteivät entiset seurakunnat ryhtyisi Puijosta arpaa heittämään, vaan yhteisen emäseurakunnan muistoa kunnioittaakseen muodostaisivat siitä luonnonsuojelualueen . Laelle johtavien ajoteiden lisäksi alueelle ei raivata uusia teitä, vain kävelypolkuja
Suomen Luonto julkaisee hä"nen kirjoituksensa Näköala kuusen latvasta hieman lyhennettynä·. Kilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan sekä matkailuhotelli että matkailumaja olisi sijoitettava luonnonsuojelualueen ulkopuolelle , omaksi yksiköksi oman tilansa vaativalle paikalleen . Matkailun ja talviurheilun jatkuvasti kasvaessa pyritään tämän säännöksen nojalla kuitenkin rakentamaan siinä määrin erilaisia laitteita, että alue niiden vuoksi on vaarassa menettää alkuperäisen ja tilusvaihdon ehtona olleen luonnonsuojelutarSUOMEN LUONTO 7/78 J7. PUIJON RAUHOITUSMÄÄRÄ YKSIIN sisältyy kohta jonka mukaan kaupunki pidättää itselleen oikeuden saada joko itse tai muiden kautta käyttää Puijon aluetta matkailuliikenteeseen ja urheilutarkoituksiin ym . koituksensa . Ollaan ilmeisesti oikealla tiellä , kun Puijon luonnonsuojelualue nykyään nähdään laajan , Puijon-Puijonsarven virkistysalueen osana. Tällä alueella , jonka vertaista kaupunkirakenteeseen välittömästi liittyvänä luonnonalueena tuskin on millään muulla kaupungillamme, pyritään eri asteisille ulkoilua, luontoilua , urheilua , leikkiä , matkailua ja luonnonsuojelua palveleville tarkoituksille osoittamaan oma lohkonsa. Valtion luonnonsuojeluviranomaiset ovat joutuneet tasta painokkaasti huomauttamaan. Nykyään on tästä periaatteesta hiukan tingitty tien leventämisen ja pujotteluratojen avaamisen yhteydessä. Kaupunki on vastannut, että se on itse anonut Puijon aluetta luonnonsuojelualueeksi ja tulee huolehtimaan siitä, että alue säilyy koskemattomana. Toisaalta on luonnollista, että eri ryhmät ajavat voimakkaasti omaa asiaansa , Puijosta puheen ollen toiset matkailun , toiset urheilun, toiset luonnonsuojelun etuJa. Se kuitenkin arveluttaa , että sanomalehtiuutisten mukaan Puijon laelle suunnitellaan jatkuvasti uusia majoitustiloja, vaikka tämä alue kaupungin 1966 toimeenpanemassa Puijon aluetta koskevassa pohjoismaisessa suunnitteluja aatekilpailussa todettiin liian ahtaaksi ja levottomaksi tähän tarkoitukseen. Tämä varaus on välttämätön jo näkötornien vuoksi. Puijo on myös tunnettu talviurheilukeskus, joten sinne on rakennettu hyppyrimäkiä ja raivattu pujottelurinteitä. Luonnonystävät ovat tähän vastaukseen tyytyväisiä ja iloitsevat siitä. Arkinen talousmetsä on jäänyt taakse, kuva ikimetsäscä täyttää tajunnan.' ' lätys, jonka Aspelund aikoinaan koki kuusen latvaan kiivettyään . 331. vsk. samaa laatua oleviin yleisiin tarkoituksiin ja rakentaa mainitulle alueelle niitä varten tarvittavia laitteita. Nykyaikana ymmärretään yleisesti, että taajamien suunnittelu vaatii laajoja aluekokonaisuuksia koskevaa toimintojen jäsentelyä , yleiskaavoitusta. Aluesuunnittelijoilla ja kaavaarkkitehdeillä on suun vastuu punnusten puolueettomassa ja oikeudenmukaisessa jakamisessa. Hå·n on toiminut Suomen Luonnon toimittajana vuosina 1941-1968. He pitävät kiinni lupauksesta. Side putoaa silmiltä vasta korkeuksissa. Mutta matkailija, joka ei Puijolle noustessaan vilkuile auton takaikkunasta avautuvia näkymiä eikä laellakaan poikkea matkailumajan puoleisen rinteen laidalle, vaan kiiruhtaa niin kuin useimmat tekevät oikopäätä tornin hissiin , joutuu edelleen kokemaan tämän Puijon klassisen sokkoleikin . Tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa joudumme ajattelemaan yhä enemmän kokonaisuutta, eri intressien huomioonottamista ja yhteensovittamista. D Professori Reino Kalliola on kasvimaanrieteilij;i, tuottelias kansanvalistaja luonnonruncemuksessa sekfi Suomen ensimmäinen luonnonsuojeluvalvoja. Kun Puijon aluetta viime vuosisadan lopulla suunniteltiin kruunun puistoksi , tämä oli ajateltu melko laajaksi, kuusi kertaa niin isoksi kuin Puijon nykyinen luonnonsuojelualue . "Autokyydissäkin ehtii huomata tien varressa nousevan metsämuurin jylhyyden ja korkeuden. Viime kädessä tämä vastuu siirtyy päätöksentekijöille
Itse asiassa Alaskan eskimot ovat ainoita, joiden pääasiallinen ravinto ja kulttuuri pohjautuu valaanpyyntiin, ja juuri heidän pyyntioikeuks1aan valaanpyyntikomissio on eniten raJ01ttanut. Niiden aistit ja hermosto ovat hyvin kehittyneet. Kiintiöt ovat niin suuret, että pikemminkin on kyse siitä, pystyvätkö valaanpyytäjät täyttämään kiintiöt, kuin siitä, että he joutuisivat rajoittamaan pyyntiään. Valaanpyynnissä tiivistyy koko ihmisen luontoa tuhoavan toiminnan karmeus. Ennenkuin olet ehtinyt lukea tämän jutun loppuun, on maailman valtamerillä teurastettu jälleen yksi valas. Erinomaisen raportin "A Whale for the Killing" kirjoittanut kirjailija Farley Mowatt on luonnehtinut tapahtunutta: ''Komission toiminta ei ole valaiden suojelua. Ja jokaisessa näissä on johtopäätös valaanpyynnin tuomitseva. Valaasta on muutaman viime vuoden aikana tullut ekologisen liikkeen vertauskuva. vsk .. Se on tehnyt sen suojellakseen grönlanninvaMarkku Tuuli on Katso-lehden toimittaja ja elokuvakriitikko. Kesäkuun kokouksen voittajia olivat Japani ja Neuvostoliitto, jotka tasapäisinä vastaavat yli 80 % :sta maailman valaanpyyntiä. Mutta ennen kuin ehdotus pääsi edes keskustelujen asteelle, veti Panama sen yllättäen takaisin. Se on niiden massateurastusta''. On jopa väitetty , että delfiinien ja joidenkin hetulavalaiden aivojen poimuisuus ja pamo viittaavat jopa ihmistä suurempaan suorituskykyyn. Jo vuonna 1972 Tukholman ympäristökokous oli vaatinut valaanpyynnin kieltämistä kymmeneksi vuodeksi , ja viime kesänä Panama oli ehdottomassa samaa valaanpyyntikomissiolle. Helpoin ja yleismaailmallisesti sulatettavin näkökulma on taloudellinen . Valaanpyynti on ma}esteetillista 1 Vanha englantilainen lakihan on julistanut valaan kuninkaalliseksi efaimeksi. Englantilaisen luonnonsuojelujärjestön "Maan ystävien" mukaan kolme viikkoa ennen kokousta japanilainen talousvaltuuskunta oli vieraillut Panamassa 332 uhaten peruuttaa Panamalle tehdyn 50 miljoonan markan sokeritilauksensa , mikäli valaanpyyntiehdotuksia ei peruuteta. Valaita ei uhkaa ainoastaan ihmisen välillinen toiminta, saastuminen, vaan ne tapetaan tietoisesti sukupuuttoon . Ja kuitenkin kaikkiin näihin, hajuvesiin, eläintenruokiin, kemialliseen teollisuuteen , ym. Japani, joka vastaa lähes puolesta kaikesta valaanpyynnistä, käyttää väestönsä valkuaislähteenä vain yhtä prosenttia valaanlihaa: kaikki muu käyttö perustuu ihmisen välillisiin tarpeisiin. Markku Tuuli Valaanpyynti elinkeino vai kansanmurha. on löydetty synteettisiä korvikkeita . Kun eläin on uuvuttanut itsensä verenhukkaan, on se hinattu tehdaslaivaan, jossa se neljän tunnin käsittelyn jälkeen on valmista raaka-ainetta hajuvesiin, lattiavahoihin, koiran ja minkin ruuaksi ... Niinpä valaiden suojelu tavoittaa kaikki inhimillisen toiminnan tasot. Koko pyyntitoimintahan on lähtenyt käyntiin ihmisen toimeentulon nimissä . Ja taloudellisten pakotteiden edessä Panama vetäytyi. Herman Melville: Moby Dick nalta. Niiden kehitys on vuosimiljoonien kuluessa johtanut äärimmäisiin sopeutumiin. KOMISSIO SUOJELEE RYÖSTÖPYYNTIÄ Räikeän näytteen komission toiminnasta sai viime kesänä Lontoossa pidetyssä kokouksessa. Nykyään valaan merkitys ihmisravintona on kuitenkin laskenut olemattomiin. Niiden pyyntiä voidaan käsitellä niin taloudelliselta, moraaliselta kuin ekologiseltakin kanEttå"kö valaanpyynti ei olisi kunniallista . Kahden metrin pituinen, 80 kiloa painava harppuuna on sadan kilometrin tuntinopeudella paiskautunut sen ruumiiseen, ja harppuunan kärjessä oleva kranaatti on räjähtänyt sen sisällä. SUO MEN LUONTO 7/78 37. Valaiden suojelu on annettu taloudellisen järjestön, Kansainvälisen valaanpyyntikomission huolehdittavaksi . Komission asettamat väljät pvyntikiintiöt mahdollistavat edelleen suuren luokan ryöstöpyynnin. VALAANPYYNNIN TURHUUS Valaiden kohtalo sopii hyvin keskusteltavaksi luonnonsuojelun kannalta, sillä nämä mahtavat vesieläimet edustavat luonnon kehityksen korkeinta astetta
Sekä Japani että Neuvostoliitto ovat vedonneet valaanpyynnin jatkamisen puolesta sillä perusteella, että toiminta on välttämätön maiden taloudelliselle kehitykselle. vsk. Onko siten järkeä lyhytnäköisesti tuhota tyystin valaanpyyntielinkeino jatkamalla pyyntiä sensijaan että annetta1s11n valaskannoille aikaa lisääntyä) Kansainvälisen valaanpyyntikom1ss10n kokemukset osoittavat, että kiintiöiden avulla ei valaita perustavasti suojella, vaikka kiintiöt määrättäisiinkin realistisiksi. Kuitenkin esimerkiksi Japanin kansantulosta vain 0,025 % tulee valaanpyynnistä. .. AIKUISET V ALAA T KADONNEET Valaanpyynnin taloudellinen kannattavuus perustuu teknologisen kehityksen antamiin mahdollisuuksiin . Vaarallinen puute on myös se, että komission piiriin eivät kuulu kaikki valtiot, vaan esimerkiksi japanilaiset ovat pyytäneet valaita Perun lipun alla , ja tällä tavoin romuttaneet koko kiintiöjärjestelmän. Esimerkkejä on vaikka kuinka. Vaikka valaiden aivojen rakenteen on sanottu viittaavan jopa korkeampaan ajatteluun, valaat eivät ole pystyneet puolustautumaan ihmisen ryöstöpyyntiä vastaan kuin tieteistarinoissa. \ Valaiden aggressiivisuudesta ja jopa kapinasta on paljon kirjoitettu. ::.. Mowatt onkin huomauttanut, että vuoden 1950 jälkeen pyydettyjen sillivalaiden joukossa ei ole ollut yhtään täysikasvuista yksilöä. _-·-~::: ·:--~~~~s -,,. Nykyään sinivalaita ei enää ole jäljellä kuin muutama tuhat, olematon määrä verrattuna viime vuosisadalla eläneisiin 200 000 yksilöön . Esimerkiksi sillivalas on täysikasvuinen vasta 30 vuoden iässä. Niiden kalliit pyyntilaitteet on pidettävä käytössä ja työpaikat turvattava. toon kokonaisia kantoja eikä valaille anneta aikaa kehittää uusia . Tehokkain jäljittämislaittein varustetut laivastot pyyhkivät meriä ja kun valasparvi havaitaan, parikymmentä pyyntialusta lähtee jahtiin. Tällaisessa ylitehokkaassa metsästyksessä tuhotaan sukupuutSUOMEN LUO TO 7/ 78 37 . Valaat hinataan tehdaslaivoihin, valmistetaan säilykkeiksi , ja uusien parvien etsintä jatkuu. Mutta eskimoiden kahdeksantoista valaan kiintiö tuntuu kohtuuttoman pieneltä verrattuna Japanille ja Neuvostoliitolle myönnettyyn lähes rajoittamattomaan pyyntioikeuteen. Kun komissio määräsi sinivalaille kiintiön, katsoivat japanilaiset, että Tyynessä valtameressä elävä kääpiösinivalas ei kuulu kiintiön puitte1s11n. Niinpä he pyysivät niitä rajoituksetta. Järjestelmän heikkoutta osoittaa myös , että pyyntilaivastot 333. Lieneekö niitä olemassakaan. lasta, joka onkin erittäin suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon
Eikä vain sitä, vaan ne ovat uskollisia kuolemaan saakka. Ihminen on perinteisesti käyttänyt luontoa hyväkseen pitäessaan itseaan luomakunnan kruununa, sen korkeimpana ilmenemismuotona. vsk.. Sensijaan, että ihmiset olisivat kunnioittaneet tätä "ihmismäistä" piirrettä, he ovat käyttäneet sitäkin tuhon välikappaleena. Eikö valaiden järjestelmällinen tuhoaminen ole verrattavissa kansanmurhaan. Meidän on paras tappaa ne nyt, kun niistä on vielä hyötyä meille'' . Valaiden ja valaanpyyntielinkeinon säilyttämiseksi täydellinen valaanpyyntikielto tuntuukin ainoalta todelliselta vaihtoehdolta. Valas on osa luonnon kiertokulkua, ja riippuvainen maailman ekologisesta tilasta. Ihmisen luomat saasteet uhkaavat meriä ja vievät valailta elintilaa, ryöstökalastuksella ja planktonin tuhoamisella ihminen vie hetulavalailta elinmahdollisuudet. Silli ja villakuore, ja ehkä myös kalmari , pyydystetään loppuun , ja siirretään kalanviljelylaitoksiin. eivät laske kiintiöihin vahingossa tapettuia ''rauhoitettuja'' valaita, raskaana olevia valaita tai valaanpoikasia. " PYYDETTÄVÄ, KUN SE VIELÄ KANNATTAA '' Valaiden kohtalo ei tietenkään ole irrallinen ilmiö, kuten ei ole ihmisen oma toimintakaan . Valas kuuluu maailmaan ja on oikeutettu elämään yhtä hyvin kuin muukin luonto. Eikö valaiden tappamista voida pitää rodullisena tuhoamisena, ja siten verrannollisena natsien suorittamaan juutalaisten hävittämiseen. Natsithan kutoivat kangasta jumalaisten hiuksista ja tekivät jalkineita heidän ihostaan. Näkemystä on tuettu ihmisen ainutlaatuisella kyvyllä korkeampaan ajatteluun , mutta nyt valaiden tutkimus on murtamassa käsitystä. Sen mukana esun tulee uusi suhtautuminen 334 valaisiin : mikä oikeus ihmisellä on tuhota elämää, joka saattaa vastata hänen omaansa. Näkemys on luonnollisesti lyhytnäköinen, ja johtaa vain ihmisen omaan tuhoon . Valaiden aivojen rakennetta voidaan verrata ihmisaivoihin. Valaiden "inhimillisiä" piirteitä löytyy myös niiden sosiaalisessa käyttäytymisessä, sillä esimerkiksi sillivalaat ovat tunnetusti yksiavioisia. Ja jos ei hyväksytä, niin mikä sitten on elämän arvon mitta. Eräs talousmies on tyypillisen ihmismäiseen tapaan todennut: "On hyödytöntä pelastaa hylkeitä tai valaita. Ajattelussa kysymys ei ole niinkään valaiden suojelusta kuin ihmisen tulevaisuuden suojelusta. Mutta valaat tarjoavat myös moraalisen tarkastelumahdollisuuden. Valaita vastaan on suunnattu ihmisen koko teknologinen tietämys ja uhri saatetaan maihin pitkälle jalostelluna. Pyydystettyään toisen puolison valaanpyytäjät jäävät vaanimaan toista , sillä he tietävät sen pysyvän lähettyvillä . Valaiden käyttö teollisuuteen on täysin vastaavaa, mikäli hyväksytään valaiden hermoston kehityksen rinnastaminen ihmiseen . Niinpä valaat ja hylkeet tulevat näkemään nälkää ja kuolemaan joka tapauksessa. Haiskahtaa rasismilta, vai mitä. Harppuunan käyttö kysyy taitoa ja itsekuria. Erilainen ulkomuoto~ Eri kieli. Ilman sitä ei ihmiselläsuoM EN LUONTO 7178 3 7. Niinpä valaskannat hupenevat vuosittain kiivaammin kuin mitä kiintiöistä näkyy. LUOMAKUNNAN KRUUNUT Puhuminen valaanpyynnistä pelkästään taloudellisessa mielessä rinnastaa valaat ihmisen käyttämään raakamateriaaliin kuten öljyyn, metsiin, nautakarjaan jne
Muutaman vuoden kuluessa ei ole enää mitään tehtävissä .. Samaa tekniikkaa Greenpeace yrittää myös valaiden puolesta. "Greenpeace" on laskenut pelastaneensa ainakin sadan valaan hengen . Olisiko Suomessakin syytä ottaa esimerkkiä . Puupiirros 1500-luvulta kertoo miten valasta hyödynnecciin elävältä. Poliittista halua ei valaita pyytävillä valtioilla tunnu olevan, ja näin valaita uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Kun valtiot ovat haluttomia tekemään mitään asioiden hyväksi , on yksityisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen velvollisuus pakottaa valtiot toimimaan. 335. paitsi hautakirjoituksen kirjoittaminen . Muut maat eivät ole vielä seuranneet. SUOMEN LUONTO 7178 37. vsk . Jotakin kuitenkin tapahtuu koko ajan . Järjestöön kuuluvat ihmiset ajavat uhkarohkeasti valaanpyyntialusten ja valaiden väliin yrittäen tällä tavalla estää harppunoinnin. Milloin viimeksi ostit valaasta tehtyä hajuvettä~ D Lähteinä on käytetty Kaj Curry-Lindahlin Rol ling Stone -lehdessä no 269 julkaistua artikkel ia E!i~ ympäriscömmc tulevaisuus. Yhdysvalloissa to1m11 lisäksi hämmästyttävä painostusryhmä nimeltään "Greenpeace". Mutta se on alkua. tyi vuonna 1969 estämään ydinräjäytyksen Alaskassa matkustamalla joukolla räjäytyspaikalle. Näin tuhoutuu myös valaanpyynti elinkeinona. Se on ryhtynyt "terroritoimintaan" valaiden puolesta. Se raahacciin rantaveteen ja nakerreniin kuoliaaksi; vasta siuen se kiskocciin kuiville. Farley Mowatt onkin todennut: "Jos haluamme tehdä jotain valaskansojen hyväksi, meidän on tehtävä se nyt. Painostusryhmät ovat saaneet jo niin paljon aikaan , että vuonna 1972 kiellettiin Yhdysvalloissa valaista valmistettujen tuotteiden myyminen . He nousevat valaanpyyntialuksiin jakamaan pamfletteja ja keskustelemaan miehistöjen kanssa, miksi valaita ei pitäisi surmata. Erilaiset järjestöt ovat aktiivisesti ajaneet valaiden suojelun asiaa. Tämä ryhmä pysTehokkaalla metsästyksellä on vaara tuhota kokonaisia valaskantoja, sillä valaille ei jää aikaa kehiuyä täysikasvuisiksi. KANSALAISTOIMINTAA TARVITAAN Mutta millä tuhon kierre voidaan pysäyttää. Pelastettujen valaiden määrä ei tosin ole suuri , kun noin 50 000 valasta tapetaan vuosittain. Farlcy Mowactin k,r,aa A Whale for the Killing sekä päiväja aikakauslehtien valaanpyyntiä koskevia uutisia. kään ole tulevaisuutta.
m ö ke iltä ja paljaaksihakkui lta kolme metsäjärveä. Ota osaa kilpailuun' Jäsenhankintalomakkeita saat o masta paikallisyhdistyksestäsi. Toisen teki Vamma336 SUOMEN LUONTO 7/78 J7. 11 . vaihekaavaan merkillä Vl 2 . Lääninhallitus h yväksyi yll ättäen maano mistajie n ehdotuksen . Ennen vaihekaavan h yvä ksymistä maano mista jat ryhtyivät toimeen. Mö kit olisivat tulleet suunnitellun vi rkistysalueen keskeiselle kohdalle. Tätä varten ka upunki o n hankkinut o mistuksee nsa ranno ista no in puo let. Luonno nsuo jeluväki on seurannut tarkasti jä rvien kohtaloa. Niitä o li si tullut e ne mm ä nkin , mutta lään in hallitus teki v. Julistus luovutettiin pääministeri Sorsalle 30. Eräskin maanomistaja anoi omalle perhee lleen nelj ää m ökinpaikkaa ( 1). Järvien suo je lu näytti saavan suotuisan kää ntee n , kun ValkeajärvenRitajä rvien alue m e rkittiin Pirka n maan seutukaavan 1. Suomen luonnonsuojeluliiton aloicceesta vuotta 1980 vietetään ympäristönsuojelun teemavuotena ja vuoden nimi on "Ympäristö 80". Tämä n jälkeen maano mistajat yrittivät viimeistä keinoaan ranta kaavaa. vsk.. JOKAMIESJULISTUS LUOVUTETTIIN Jokamies-teemavuoden huipentumana Suomen luonnonsuojeluliicco antoi julistuksen jokamiehen oikeuksien puolesta yhdessä muiden eri luonnonkäyccäjäryhmiä edustavien järjestöjen kanssa. Lääninhallituksen p äätö ksestä tehtiin kaksi valitusta Korkeimpaan hallinto-o ikeuteen. Ll Huutoja korvesta • ONKO V AIHEKAA V A MERKITYKSETÖN PAPERI ' takamailla on säästynyt kesäLuonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykValkeajärven nuhaa. 9 . Suomen luonnonsuojeluliitto LUONNONSUOJELULIITON JÄSENHANKINT AKILPAILU LOPPUSUORALLA Jäsenhankintakilpailu on marraskuur: puoliväliin mennessä tuonut yhteensä 1266 uutta jäsentä 27:ään paikallisyhdistykseen . Liiton jäsenet ja yhdistykset voivat tilata julistecca poscimaksua vastaan liitosta leviteccäväksi julkisille paikoille: kirjastoihin , terveyskeskuksiin , työpaikoille, ulkoilu majoihin , näyteikkunoihin . Marraskuun puoliväliin mennessä jäsenhankintakilpailussa on jaettu etappipalkintoina 159 kirjaa tai kirjasta, yhteisarvoltaan 1300 mk. Teemavuoden toteuccamiseen osallistuvat maamme ympäristönsuojelujärjestöt sekä v1ranoma1set. Alkuvuocca vietetään ihmisen välittömän ympäristön suojelun merkeissä ja loppuvuodesta teemana ovat luonnonvarat ja niiden käyttö ja hoito . Ensin a nottiin poikkeuslu paa use ide n kesäm ö kkien rakentamiselle. Muun muassa Suomen Luonnon vuosikerta 1979 omistetaan maamme luonnonvarojen hoidolle. Kilpailun pääpalkintoina olevat matkat ovat vielä kaikkien jäsenhankkijoiden tavoiteltavina , sillä kilpailu päättyy vasta vuodenvaihteessa. ESPOON YMPÄRISTÖYHDISTYS PALKITTIIN Kolmannen kerran jaettava Coca-Colan ympäristöpalkinto luovutecciin tänä vuonna Espoon ympäristöyhdistykselle. Mökkejä o n järvillä tä ll ä he tke llä ko lme. 4 7 Salon seudun lsy 35 Satakunnan lsy 28 Keravan ysy 21 Kajaanin seudun Luonto 15 Jäsenhankintakilpailussa on jo mukana satakunta henkilöä, joista 77 on ilmoittanut vähintään viisi uutta jäsentä. Järve t ovat kauniita m etsäja kalliorantaisia erämaaj ärviä tarjoten h yvät mahdo llisuudet ulko iluun. A lanen ja Yläne n Ri tajärvi se kä Valkeajärvi . Palkinto oli 10 000 mk , yhdistyksen vuosibudjetin suuruinen. 1972 päätö ksen ra ntakaavan tarpeellisuudesta aluee lle. 77). sille valmistautuminen '' Ympäristö 80": n viettoon merkitsee kasvavaa vastuu ta jo ensi vuoden työskentelyssä. Yhdistys on ansioitunut roskaantumisen vastaisilla tempauksillaan. Maanomistajat ehdottivat läänin hallitukselle erästä insinööriä ( 1) rantakaavan laatijaksi. Se tarkoittaa virkistysaluetta , jo ll a o n sa llittu sella ine n rakentamine n , joka pa lve lee re tkeil yn ja muun virkistystoiminna n se kä m aaja metsätalo ude n tarpeita. Po ikkeusluvat h ylättiin lää ninhallituksessa. Ellet ole vielä jäsen, ota osaa kilpailuun liittymällä nyt! Syysliictokokous pääni VUOSI 80 YMPÄRISTÖVUOSI Luonnonsuojeluvuodesta 1970 on kulunut kohta kymmenen vuotta. Tällä välin vaihekaava o li hyväksytty Sisäasiainministeriössä (28. Tämän vuoksi liiton syysliiccokokous pääcci tehostaa jäsenkoulutusta sekä aloittaa ympäristövuoden teemoja koskevan valistuksen jo ensi vuoden aikana. Yhdistysten välisessä kilpailussa kärki näyttää tällaiselta: Varsinais-Suomen lsy 567 Kemi-Tornio seudun lsy 169 Hyvinkään lsy 151 Sotkamon Luonto 77 Espoon Ympäristöyhdistys 74 Janakkalan Luonto ja Ymp. Järvie n yhtee nlaskettu rantaviivan pituus o n no in 7 km . Menestyksekkäimmät jäsenhankkijat ovat tähän mennessä o lleet Anja Lakanen ja Tom Ståhlberg Varsin ais-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksestä sekä Onni Ylimaunu KemiTornio Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksestä. Se on menestyksekkäästi tiedottanut sekä roskaajia eccä päätöksentekijöitä kaupunkinsa jäteongelmista ja painostanut päätöksentekijöitä tehokkaalla valvonnallaan
Ja kuinka kävikää n 1 Kaupungi n valitus hylättiin ja yhdistyksen valitusta ei otettu edes käsittelyyn . Sotkam ossa näkyi m yöhäsyksyllä useita luvattom an laihoja lintuja. Hakemukset 29. 90-642 88 1. Tällä haavaa tuskin kui tenkaan coistuu kahden vuoden takainen invaasio Etelä-Suom een , sil lä runsai ta m yyräkancoja on vain suppeilla alueilla Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa. yhteistyökykyä. lan kaupun ki ja toisen Vamm alan Ym päristöpoliitti nen Yhd istys. Harrastajan poluilta PÖ LLÖT LENTIMILLÄÄN Jo pari ajastai kaa m yyräkannat ovat kuhisseet runsaimmillaa n PohjoisSuomessa. Syksy n kuluessa havumetsien viirurinnat ovat saalistelleet ainakin Korp ilahden hakkuuaukioilla, mutta luultavasti pääosa hiiripöllöistämme hajaantuu rajojemme ul kopuolelle. Välitän tässä lopuksi yhdistyksen lämpimät ki itokset hei lle. Todennäköisesti ainakin osa pöllöistä läht~e liikkeelle tänä talvena, joten yksittäisiä taivaltajia voidaan nähd ä Suomessakin . 12. Ilmeisesti lähinnä Metsä-Lap issa lisääntyneitä pöllöjä on havaittu sankoin joukoi n Pohj anl ahden parta illa. Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat liiton projektitoiminnan valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvät työt, erityisesti Ympäristövuosi 1980. Sitä vastoin Ruotsissa laj i on lisääntynyt huikeasti. Ravinnon vähetessä m yös moniksi lisääntyneet pöllöt joutu vat liikekannalle. SUOM EN LUONTO 717H 3 7. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Joutsamo, puh. Sitkeän valitustaistelun aikana m aanomistajat ilmeisesti olivat huom anneet olevansa huonolla asialla. Todennäköisesti näitä ahdinkoon jo utuneita siivekkäitä havaitaan talven mittaan eri tahoilla Itä-Suom ea. Lapin syyslu mien alle jääneet myyrät tu houtuvat valtaosin tämän talven aikana. 1978 mennessä osoitteella: Suomen luonnonsuojeluliitto, Lönnrotinkatu 17 B 6, 00 120 Helsinki 12. Asko Kaikusalo 337. Harvi naislaatuinen til anne : kaupun ki ja ympäristöpoliittinen yhdistys taistelemassa rinta rinnan luonnon puolesta 1 Valituksien keskeisenä aiheena oli kä sitys, että sisäasiainm inisteriö n vahvistama vaihekaavamääräys ohittaa lääninhalli tuksen aikaisemman päätöksen alueen rantakaavoittamisesta. vsk. Kainuussa tavallista runsaammin pesi neet viiru pöllöt viipottavat nyt nälkäisinä ympäri maakuntaa. Päätös herättää ihmetystä ja on yleistä oikeustajua voimakkaasti loukkaava. Helmipöllöt vaeltavat ainakin länteen . ''Sveriges Natur ' ' kertoo tuntureilta löydetyistä kymmenie n parien ''y hd yskunnista" sekä eräässä luonnonpuiscossa sataluvun saavuttaneesta parimaarasta. Kun tilanne tuntu i jo täysin coivottomal ta ja järvet m enetetyiltä, tuli pelastus yllättävä ltä taholta. Tilanne muuttui siis aivan viime hetkellä luo nnonsuojelun voitoksi. Suomenlahden rantam illa liikehd intä on tiettävästi lievem pää. Tästä voidaan vetää se johtopäätös , että vaihekaavalla ei ole merkitystä käytä nnössä. Ravintopulasta kärsivät kohtsillään m yös hiiripöllöt. Se, että kaupunginhallituksessa on kaksi yhdistyksen jäsentä, ei ole aivan vähäm erkityksellinen asia. Mm . Perustelut : yhd istys ei ole esittä nyt selvitystä siitä, että se omistaa tai hallitsee maata, jonka rakentam isee n tai muuhun käyttämiseen lää ninhallitukse n päätös voi olennaisesti vaikuttaa eikä muu toin kaan näyttä nyt pää töksen välittöm ästi koskevan yhd istyksen oikeutta . Pekka Musrakallio Suomen luonnonsuojeluliitto etsii kokopäivätoimista PROJEKTISIHTEERIÄ 2-vuotiskaudeksi 19791980. Tunturipöllöt etsiskelivät viime talvena ocollisia pesimäseutuja, mutta eivät pysähtyneet Käsivarteen kuten neljä vuotta aiemmin . Poikkeuksena ovat Utsjoen pohjoisosat, missä hui ppuvaihe saavu tetaan vasta ensi kesänä. Saavatko Suom essa oikeutta vain ne, jotka om istavat m aata' KHO on siis m yös sitä m ieltä, että lään inhallituksen päätös, joka joh taa mökkien rakentamisee n , ei ohita seutu kaavan määräystä. Kaupunki sai neuvotteluissa syntym ää n kaupat , joilla hankittii n lähes koko riidanalainen alue yhteiskunnan omistukseen. Nyt eletää n rom ahdusten aikaa. Palkkaus V 19-20; työpaikka li iton toimisto. Tähän mennessä kirjoittajan hörökorviin on kantau tunut seuraavia uutisia, jotka tarjotaan asianharrastajien tarkkailumieltä innostam aan . Kainuussa karvakansa hii pui nollalukemiin jo viim e kesä n kuluessa . Toimeen valittavalta edellytämme järjestökokemusta, luonnon ja ympäristönsuojeluasiain tuntemusta, kokemusta tiedotustehtävissä
Voimaloista ja palavankiventeollisuudesta tulee ilmaan runsaasti fenoleita , rikkiä ja tuhkaa. Mitkä" ovat Eestin vakavimmat ympa"riscöongc/mac nykyfifin. Luonnonsuojelufilosofia: 4 kirjoitusta 6. Hdsinkija Tallinna ovat naapurikaupunkeja, viilimacka on noin 80 km ja kaupungit ovat vielfi samankokoisiakin. Voiko Helsingissä" soveltaa Tallinnassa tehtyjä" ympfiriscönsuojclurutkimuksia ja painvasroin. Siinä seurataan muutenkin arkiston asioita . Tuleviin numeroihin niistä on luvassa monta kantta ja keskiaukeamaa sekä tietysti muutakin käyttöä. Luontoa vakavasti valokuvaa vien määrä näyttää koko ajan kasvavan; nytkin oli mukana monta ennestään tuntematonta suuruutta. Siellä kuten muissakin kasvitieteellisissä puutarhoissa on opetusja yleisöpuutarha, mutta sen lisäksi se on laaja tutkimuslaitos. Olemme keskittyneet ympäristönsuojeluun ja tutkimme sekä ihmisen suoraa että välillistä vaikutusta maisemaan ja ekosysteemeihin. Uutisia FLUORI SIILINJÄRVEN JÄKÄLISSÄ Rikkihappo Oy: n Siilinjärven tehtaat valmistavat lannoitteita. Andres Tarand vieraili Suomessa 15. Entfi maaseudun maisema . Maiseman pienpiirceisyys, mosaiikkimaisuus on häviämässä, kun asutus keskittyy ja koneellistuminen vaatii suuria yhtenäisiä peltoaloja . Yleensäkin meren eri rannoilla olevat kaupungit voivat tässä suhteessa olla hyvin erilaisia vaikka ovatkin lähekkäisiä; vastaavasti sisämaaja rannikkokaupungin tuulisuhteet ovat erilaisia. Muistattehan' Suomen Luonto ottaa jatkuvasti vastaan jutruja tärkeistä suojeluasioista ja tapahtumista, samoin Luonnonsuojeluväki. Tärkeintä ei ollutkaan kilpailu vaan hyvien kuvien ja kuvaajien löytäminen. Kirjoitusten tasoa ei vielä ole arvosteltu , aihepiirit sen sijaan ovat seuraavat: 1. Tehokkaampien suodattimien ansiosta tilanne on jo paranemaan päin. Nyt pyritään jo pienempiin yksiköihin . Peltojen metsittämisen ansiosta metsäpinta-ala on kasvanut, mikä on hyvä. Kun jäkäläautio oli kasvanut sekä saastunut alue laajentunut, olivat vuoden 197 3 pahiten fluorin saastuttamat jäkälät ilmeisesti kuolleet pois. Matkallaan hän tapasi kymmeniä suomalaisia tutkijoita ja kävi useissa hyvinkin erilaisissa tutkimuslaitoksissa: yhteistä näille oli vain 338 se, että niissä jollakin tavoin tutkitaan ihmisen vaikutusta ympäristöönsä. Sen avulla sujuu tilaus mutkattomimmin . Arkiston toivomukset ja ehdot kerrotaan myös ensi vuoden ensimmäisessä Luonnonsuojeluväessä, Suomen luonnonsuojeluliiron järjestölehdessä . Ilmastoerot täytyy ottaa huomioon , esim. ilman saasteet käyttäytyvät hyvin eri lailla juuri erilaisten tuulisuhteiden vuoksi. Voittajien seulominen kuvakasoista ei vielä ole päättynyt, asiaan palataan ensi vuoden ykkösnumerossa . Kasvit: 1 kirjoitus 4. Suojelua kaipaava alue: 5 kirjoitusta, joista 2:ssa muisteltiin lapsuuden maisemia 2. Näiden metsittäminen on jo koemittakaavassa onnistunut, mutta koko alueen kunnostaminen kysyy valtavia varoja. Eläimet: 1 kirjoitus 3. D SUOMEN LUONTO 7/78 37. Vaakasuotien palavakivija fosforiittikerrostumien louhiminen muuttaa suuria aloja jätealueiksi. D Kai uudistit jo tilauksesi. Liittykää siis kuvaajat jäseneksi johonkin liiton yhdistykseen , ellette jo ennestään ole' TÄMÄ MINULLE LÄHEINEN SUOJELU ASIA Suomen Luonto kuulutti uusia kirjoittajakykyjä tämän vuoden ykkösnumerossaan . Vaikka fluorin päästöt ovat laskeneet vuodesta 197 3 noin kolmannekseen , on jäkäläautio laajentunut noin 50 % ja on nyt noin 6 km ' . Jäkälät ovat tunnetusti herkkiä ilman saasteille. Tehtaan poistokaasujen yhteydessä ilmakehään pääsee nykyään (1976) noin 17 tonnia fluoria , 3000 tonnia rikkidioksidia ja 500 tonnia typpidioksidia. Aikaa siis oli hioa ilmaisua ja panna paperille runoa tai proosaa. Runot: 2 osanottajaa, jotka molemmat lähettivät useita runoja Kirjoitukset arvostellaan vuoden loppuun mennessä ja tulokset julkaistaan Suomen Luonnossa l /79. Rannikon suurilla pelloilla on ollut tuulieroosiotakin, ei tosin vakavassa määrin. Suurilmasto on hyvin samanlainen, mutta sääolot voivat poiketa paljonkin . Osallistujille lähetetään liiton yhteydessä roimivasta Luonnonkuvaarkistosta kertova moniste, jolla tiedustellaan kuvaajan halukkuutta ryhtyä arkiston vakituiseksi asiakkaaksi. tämän numeron keskiaukeama on kilpailun satoa . EESTILÄINEN YMPÄRISTÖNSUOJELIJA VIERAILI SUOMESSA Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan tieteellinen apulaisjohtaja fil. Sijainti meren eri rannalla tuntuu: pohjoistuuli on Helsingissä maatuuli, Tallinnassa merituuli , jolloin ne ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Korkeimmat havaitut jäkälien fluoripitoisuudet olivat tosin laskeneet , mutta kuitenkin toisaalta samoista pisteistä vuosina 1973 ja 1977 kerättyjen jäkälien fluoripitoisuudet olivat kasvaneet hiukan. 8.-15. 10. Kirjoittajilta edellytettiin persoonallista otetta ja itse asian tuli perustua oikeisiin asiatietoihin . Tehtaan lähimmässä ympäristössä puut ovat jäkälättömiä ja ulompana niiden jäkälät ovat silminnähden kärsiviä ja lajisto on köyhtynyt. Joukkoon mahtui monta erinomaista kuvaa; esim . vsk.. tuulisuhteet ovat aivan erilaisia . Hätätilassa voit käyttää tämän numeron lahjakorttia omaankin tilaukseesi . Asia sai olla suuri tai pieni . Mika• on Tallinnan kasviciececllinen puurarha . Kun meri on jäässä, ilmastot ovat hyvin samanlaisia, mutta sulan veden aikaan esim. Edellisen numeron välissä postitettiin tilillepanokomi . Ennakkotietoja kuitenkin : Kuvaajien taso vaihteli tavattomasti , huippuluokan tekijöistä aloittelevaan amatööriin . Tutkijat määrittivät Siilinjärvellä kahden yleisen jäkälälajin yleisenpaisukarpeen ja raidanisokarpeen fluoripitoisuuksia (Takala , Kauranen ja Oikkonen; Annales Botanici Fennici 15: 158-166, 1978). Lokakuussa ajan umpeuduttua kirjoituksia oli kertynyt kuusitoista (16) , määrä, josta kertyisi korkeintaan yksi Suomen Luonto. KANSIJA KESKIAUKEAMAKUVIEN KILPAILU Suomen luonnon kuvakilpailuun alkoi lokakuun lopussa kertyä valokuvia röykkiöittäin : määräaikaan mennessä oli koossa 132 pakettia , nippua, kuorta , kasaa ja valikoimaa. Kuvamäärä on tarkistamattomien laskujen mukaan 1223 . eri. Ekologinen kokonaisuus: 3 kirjoitusta , esimerkiksi puro ja sen elämä 5. Soiden kohdalla etsitään vielä optimiratkaisua suojelun Ja muun maankäytön välillä . Ilmastakin on kait hyvin samanlainen
Se kertoo tarvittavista materiaaleista. z w Q :c w ...J <( a: w ::i!: <( z <( <( ...J E z Q) 'ö (/) .i::. ; ,n ca ... Paitsi kuvaamisesta kertoo Kameralehti myös kuvaajista. :CO ...J Q) (/) (/) a.. 1 numeroa ja tarvikeluettelo vuodelle 1979 55,mk/vsk. kamera r--------------------------· C :::::1 :::::1 :::::1 :::::1 ... C: ::, .:X (/) CO CO CO (/) C: ::, .:X C: Q) C: C: Q) CO (/) ::, CO Vastauslähetys HKI 10 Lupa 1250 r---------, ' ' ' Kameralehti maksaa postimaksun : ' ' ' '----------! kamera LEHTI Kalevankatu 21 A 5 00003 Helsinki 300. Hän voi lähettää kuviaan "Puntarin" puntaroitaviksi jne. • Kameralehti käsittelee monia erilaisia kuvausaiheita ja tietenkin myös kuvina. aiheet sisältyvät lehteen . Se antaa monenlaisia kuvausohjeita sekä vinkkejä. Lehden tarkastettu levikki on 9.406 kpl/ numero (1 5/ 78). Näistä koostuu monipuolinen Kameralehti. Se ilmestyy vuosittain 10 kertaa ja niiden lisäksi tulee valokuvaustarvikeluettelo. Palstoilla seurataan myös valokuvanäyttelyitä sekä valokuvausalan kirjallisuutta mukaan luettuna valokuvausharrastajien järjestötoiminta. Kuvan sommittelu yms. Kuvansa itse valmistaville on niinikään opastusta ja tietoa. Valokuvaukseen liittyvät välineet ovat luonnollisesti lehdessä esillä. • Kameralehti on valokuvausharrastajien oma lehti. Lukijaa itseäänkään ei ole unohdettu . Lehti tiedottaa erilaisista ajankohtaisista tapahtumista sekä kertoo jo tapahtuneesta. • Kameralehteen kirjoittavat maamme kärkipään asiantuntijat valokuvauksesta ja sen osa-alueista
" Yksi niistä on maakaasu . Miksi 1 Maakaasu on ympäristöystävällistä. ''Tilalle tarvitaan luotettavampia vaihtoehtoja . Selvityksen piiriin kuuluu 38 kuntaa 12 työvoimapii rin alu eelta . käydä läpi kunnan alueella olevat kunnan , kuntainliittojen ja muut julkiset rakennukset, joista selvitetää n rakennusten nykyinen energiahuolto ja -kulutus, tehdään mahdollisia es ityksiä uusista kysym ykseen tulevista lämmicyscav9ista Ja polttoaineista. Ei ole esimerkiksi mitään takeita siitä , että aurinkoenergiaan perustuva energiapolitiikka olisi vapaa taloudellisista ja yhteiskunn allisista haitoista.'' '' Vain työnteki jöillä o n poliittista voimaa yhtiöiden energiaan ottaman kuristusotteen murtamiseksi'' Commoner sanoi lopuksi. ''Ei riitä että työntekij ät uskovat "ympäristön ystäviin " uskoen heidän ehdottavan oikeata tapaa energian tuottamiseksi ja käyttämiseksi. Barry Commoner Kansainvälisen Metallityöväen liiton kokouksessa Helsingissä: '' Työntekijät, vaikuttakaa energiapolitiikkaan. Maakaasun avull a varustauducaan odotettavissa oleviin huomattav iin öljyn hinnan korotuksiin . Maakaasun käytöllä voitetaan aikaa uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittel ylle . Tutkimuksen suorittaa Suom en Kun nallisliitto yhteistyössä viranom aisee n ja teknilliseen ja ta loudelliste n asiantuntijoide n kanssa. ' ' Barry Commoner, W ashington-yliopiston luonno nj ärjescelmien biologi an keskuksen esimies Se. Pienissä kunnissa on m yös m ahd ollista selvittää koko rakennuskanta yleispiirteisesti ja auttaa yksityisiä ihmisiä energiahuol too n liittyvissä kysym yksissä. T ämä vaih toehto o n au rinkoenergia.' ' "Olen tietoinen siitä , että työntekij äryhmät usein ovat pää ttä neet tukea ydin voimaa , ölj yliusketuotantoa, hiilenj alostusta ja vastaavia energialähteitä, jotka nykyisten analyysien muodostam aa taustaa vastaan tarkasteltuina eivät näytä oleva n työvoiman hyöd yksi. ENERG IAHUO LTOA SELVITELLÄÄN KUN ISSA Kuntien energia nkäyttö, säästömahdollisuudet sekä kotim aiseen polttoaineiden käyttöm ahd ollisuudet ovat selvi tyksen kohteena seuraava t puoli vuotta. Miksi' Maakaasu tuodaa n Neuvostolii tosta ja koska maittemme välinen kauppa perustuu cavaranvaihtoon , täm ä lisää työpa ikkoja Suomessa. Ja m aakaasun avulla säästetään huo mattavia rahamääri ä ilman saastumisen vähetessä . '>k.. Tutkimuksen tarko ituksena on mm . Tässä otteita puheesta. " Jos olisi olemassa vastakohta työtilaisuuksien ja ympäristö n laadun tai energiansaannin ylläpitämisen ja ekosysteemin tasapainon välillä, puoltaisin toimenpiteitä, jotka tähtäävättyöttöm yyden vähentämiseen ja energiansaannin ylläpitämiseen hyvän ympäristön kustannuksellakin .'' " Mutta onko meidän pakko suorittaa tämä epätoivoinen valinta ' O nko meidän uhrattava hyvä ympäristö joka sekin lopultakin on ratkaiseva ihmisen hyvinvo innille saadaksem me korkean työllisyystason ja taloudellisen vakavuuden ' Minun vastaukseni o n ei . Hän pohti työntekijöiden ja työnteki jäjärj estöjen roolia vaih toehtoiseen e nergiamuo tojen käyttöönotossa. D MAAKAASUKAUPPA TYÖLLISTÄÄ ' 'Suomen on kyettävä irrottautumaan öljyriippuvuudesta,'' todettiin yhteispohjoismaisella energiaviikolla, jonka järjestelyissä luonno nsuojeluli itto o li mukana. Tähän asti työntekij ät eivät o le tehneet näitä pää töksiä vaan työ nantajat. ' ' " Meidän on kysyttävä itseltämme, minkälainen energiapolitiikka edistää vilkasta taloudellista toimintaa, asettaa käytettäväksi monia työtilaisuuksia , valvoo inflaatiota ja samall a tekee työvoimalle mahdolliseksi oikeudenmukaisen osansa esittämisen .' ' " Työttöm yys kuuluu samaa n taloudelliseen tendenssiin , joka aiheut ti energiakriisin ja ympäristökriisin : Energiaa on yhä enemmän valmistettu muodoissa (erityisesti sä hkövoimana ja ydinvoimana), jotka käyttävät suuren m äärän pääom aa suhteessa tuotettuun energiaan. O n arvi oitu että sen vuosi tta isen kaasum äärän tuontiin , joka nykyisten sopimusten mukaan o lisi mahdollista (3 mrd m 1) tarvittava va ih totavaran tuota nto työllistäisi noin 5000 työntekijää . ''Öljy-yhciöc vaauvac p1riscysto1 menpiceicä ölj yn tuotanno lle , kun taas me haluamme ympäristönsuojelua ja kohtuullisuutta " Commo ner sanoi aluksi, ja jatkoi kysym ällä vo ivatko työllisyys ja ympäristö nsuojelu olla vastakkaisia tavoitteita . D SUOMEN LUONTO 7/ 7H 1-. Li säksi jakelu verkosto to isi useaksi vuodeksi työpaikkoja rakennusvaiheessaan Etelä-Suom en pahimmille työtcöm yysalueille. Maakaasukauppa työllistää . On vaih toeh to ydinvoimaloille, hiilikaivoksille , hinnaltaan nousevan öljyn käytö lle. Louisisca Yhdysvalloista piti Suomen Mecallicyöväenliiton vieraana mielenkiintoisen puheenvuoron aiheesta energia ja työvoima. Lisäksi selvityksen piiriin kuuluu tu tkia kunnan ta i lähialueen o mat energialähteet ja kotimaiseen polt toaineiden tuotantomahdollisuud et , joista tärkeim pinä puun lisäksi ovat turve ja olki. Tuloksena on ollut , että energiatuotanto on käyttänyt yhä suuremman osan liiketoiminnan investointeihin käytettävissä olevasta pääom asta, ja aiheuttaa sen , että on vähemmän pääom aa käytettävissä investoitavaksi uusiin työtil aisuuksia luoviin yrityksiin .'' 340 " Eikö ole mitään ratkaisua' O n . Maakaasun riittävyys on turvattu pidemmäksi aikaa kuin ölj yn . Maakaasun av~lla luodaan uusia työpaikkoja kaasun jakeluve rkoston rakennusvaiheessa sekä kaasun ostoo n käytettävien tuotteid en tuotannossa. Mutta en tiedä ainuttakaan tapausta , jolloin tuki olisi perustunut vaihtoehtoisee n energialähteiden kesken suoritettuun vertailuun ." "Jos työntekijät haluavat voittaa taistelun työtilaisuuksista, kohtuullisista hinnoista , inhimillisistä työehdoista ja vahvasta talouselämästä , on heidän otettava vastuu m yös siitä, minkälainen e nergia parhaiten palvelee heidän tavoitteitaan ja miten sitä on käytettävä. Se vaikuttaa työllisyyteen
Valokuva-lehden voit tilata: Puhelimella 90-663 433 tai 662 433 Oheisella kupongilla tai postikortilla Maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille 313 88-1 Rautatiekirjakaupasta tai lähimmältä lehtiasiamieheltä r-----------------------------~ 1 Voit tehdä myös ns. Valokuva-lehti kertoo miten. Jatkotilaaja saa 1 lehden aina edullisella ennakkotilaushinnalla mahdollisista hinnankorotuksista huolimatta. 4 luonnonkuvauksen erikoisnumeroa. Pysyt ajan tasalla, tiedät mitä valokuvauksessa tapahtuu. Kari Dmm, M°"t>T,:nhllOHI Suomen Luonnosta luet mitä kuvaat. Miksi et tietäisi enemmän Valokuvasta. Valokuva-lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa ja sisältää monta sataa sivua tietoa valokuvauksesta. NIMI LÄHIOSOITE POSTITOIMIPAIKKA Tilatessasi tällä kortilla älä maksa ennen kuin laskutamme. 2 b F 72 00003 Helsinki 300 !~ :< 1~ 1 10 \0 1 1. Tilaan Valokuva -lehden: Vuosikerta 1979 hintaan 60 mk . Lehden tilaus uusitaan tällöin automaattisesti vuosittain, jollei sitä sanota irti. Valokuva lehti maksaa postimaksun 1 1 1 .__ __ _,, 1 Jatkotilaus. VALOKUVA-lehti Korkeavuorenk. Käytä tätä hyväksesi ja laita rasti asianmukaiseen ruutuun samalla kun tilaat lehden. jatkotilauksen . Vastauslähetys 1 < i,,-H_K_1_10_1_1_4_1u-pa_2_4_2_3 _______ , < Luonnonkuvauspaketti hintaan 60 mk . Voit myös tilata vanhoista Valokuva-lehdistä kootun luonnonkuvauspaketin . Luontopaketti maksaa 60 mk postikuluineen, pankkitili SYP-Hki-Vuorimiehenkatu 27 tili 2179 38-220-1. Haluan, että tilaukseni uudistetaan vuosittai11 automaattisesti. Lehdet postitamme tilausten saapumisjärjestyksessä. ,1.,rmoLul\ui Pdb Hlfl9' , l'ntu Hir~. Tilaa heti, eräitä numeroita on vain rajoitettu määrä . Paketti sisältää 16 kpl lehtiä vuosilta 1974-78, joukossa mm. Luonnonkuvaaja \'t'J::lw\'uam,,, &roMlJt1(lnl.lk,
Hiukan yli sadan sivun kirjassa kansallispuiston toteutuksessa käytettäväksi suositeltavan tulisijan , keittokatoksen , automatkailuun liittyvän leirintäalueen 342 kuvaukset eivät ehkä olisi välttäm ättömiä. Keskeisiä ovat myös tarkastelut organisaatioiden siirtymisestä laadullisesti korkeammille tasoille , mitä Lorenz nimittää fulguraatioprosessiksi. Porvoo 1978. Maailmankuulun ja Nobelillakin palkitun tutkijan kansantajuista tuotantoa on suomennettu poikkeuksellisen runsaasti. sodat lajityypillisinä agressionpurkautumiskanavina . Valitettavaa sen sijaan on, että muut kuin Lorenzin mielipiteet eivät ole kuuluneet riittävästi ; suomeksi on ilmestynyt vain Lorenzin ajatteluratoja noudattesuoMEN LUONTO 7/78 J7 . Mistä löydämme sen valistusm ateriaalin tuottajan , jonka kapasiteetti taloudellisesti mutta m yös valistusta ajatellen on niin suuri , että tällaista kirjaa voitaisiin m yydä 49,markan sijasta hinnalla, jonka asiaa n vihkiytymätönkin olisi valmis maksamaan . Tammi 1977. Samoin kansallispuistojen laajempi käsittely kansainvälisellä tasolla tarjoaa silmäiltäväksi suomalaisen luonnonsuojelukeskustelun eräitä ongelmallisia piirteitä. Mikä sitten kirjassa on hyvää . jotka ovat epävarmalla pohj allaan esittämässä omia etujaan vahvistavia käsityksiä tai niiden , jotka jättävät hiukankin " raskaammat" asiat helposti muiden pureskeltavaksi. Perustiedot he näkevät laajasti , ja toivottavasti teoksen kohderyhmäksi määritellyt matkailijat , retkeilijät, päätöksentekijät ja eri kouluasteilla työskentelevät ja opiskelevat jaksavat todella tutustua näihin perustietoihin. Luettuani kirjan heräs i hetkellisesti ajatus oppaasta, jonka lukevat jo asiasta tietävät , mutta miten käy niiden . Ns. Kansallispuistojen käyttöä käsittelevässä luvussa luodataan ehkä liiankin syvälle. s 113. Pekka Borg Hannu Ormio, WSOY. Monipuolisella kansainvälisellä tarkastelulla on mahdollisuus saada suomalaisellekin kansallispuistoja muulle luonnonsuojelusuunnittelulle etäisyyttä . Lorenz on toista mieltä ja saa monet lukijansakin uskomaan. Tämä ei ole ihme; ovathan asiat vaikeita ja moniselitteisiä . Keskeinen teema on perimäämme kerrostuneiden atavististen jäänteiden erittely ja osoittaminen . Lisäksi häneltä on liiennyt aikaa myös ihmisen olemuksen pohdiskelulle ; ehtihän hän olla Köningsbergin yliopistossa filosofian professorinakin , kunnes sota katkaisi uran . Kirjan anti käyttäytymistoiminnan eri lajeista on ansiokasta , mutta paljon on arvosteltu tekij än näkem ystä , jonka mukaan ihmisen käy ttäytymistä hänen kaikesta viisa ud estaan huolimatta m ää räävät pelkästää n samat vietit ja vaistot kuin kehittyneiden nisäkkäiden . Samoin nykyisten kansallispuistojen esittely ja lyhyt katsaus tulevaisuuteen on paikallaan. Lasse Kosonen ONKO KÄYTTÄYTYMISELLÄMME JUURET Konrad Lorenz: Peilin kfifinröpuoli. Vaikka Lorenz on aikaisemmissa teoksissaan profetoinut keskeisistä ym päristökysym yksistä oman maailmankuvansa pohjalta , ei ' Peilin kääntöpuoli ' käsittele teemaa lainkaan . Ehkä tämä teoreettiseksi jäävä teos saa myöhemmin jatkoa , jossa tarkastelu ulottuu käytännön kysymyksiin . Tässä Loren z menee niin pitkälle , että näkee yhteiskunnalliset ilmiötkin pohjimmiltaan biologisina , esim . Opetustarkoituksissa kuten myös päätöksenteossa kirja toimii myöhemmin varmasti hyvin taustatiedon varmentajana. Toisaalta Lorenz voi väittää , että tiedostuksemme kietoutuu tiiviisti fysiologiaan , toisaalta hän korostaa laadullisia harppauksia, ful guraatioita. Toinenkin kirjan leviämiseen liittyvä ajatus nousi pakosta mielee n . Lisäksi monet tuoreemmat ja keskeisemmät näkem ykset jäävät erittelemättä. Sen sijaan yleiset lin jaukset tutkimuksen , opetuksen . Lisäksi hänen om a oppisa nastonsa on runsas ja vaikeaselkoinen (eikä suomentaja juuri lukijaa hemmottele). Helppoa onkin osoittaa esim. Maailman Luonnon Säätiön nykyinen projektijohtaja Pekka Borg ja Metsähallituksen kansallispuistosuunnittelija Hannu Ormio ovat kirjoittaneet asiallisen ja tiiviin kirjan kansallispuistoista. Eläin ei ole kone eikä ihminen pelkästään eläin . Lorenz teilaa muiden näkem yksiä, mutta valikoi vastu taja nsa. Laajahkoa tietoteoreettista johdantoa seuraa oppimisen ja käyttäytymisen, eritoten inhimillisen , perusteellinen erittely . Suomalaisen kansallispuistojärjestelmän kehittymisen kuvaus kuten myös hallinnon esittely on hyvä. Käsittelytapa johtaa kaksijakoisuuteen . toimintojen sijoittelusta sopivat kirj an luonteeseen . Peilin kääntöpuolessa tekijä luotaa inhimillisen käyttäytymisen juuria. biolog iasta tietämättömien behavioristien näkem ykset naiveiksi, mutta tämä ei vielä osoita Lorenzin näkem yksiä oikeiksi. Biologian tieteelliset argum entit eivät näitä näkem yksiä vahvista: ovathan monet etologit Niko Tinbergeniä myöten arvostelleet Lorenzin " maailmanselitystä". turvautumatta yliluonnollisiin tekij öihin .'' Mutta hän ei ole tyystin johdonmukainen : m ääritelm ät tuntuvat horju va n ja hän tuntuu välistä puhu va n itseää n vastaan . 'Peilin kääntöpuoli ' jatkaa ihmisen olemuksen varsin rohkeaa pohdiskelua. Lorenz jättää huomi otta ihmisen tiedostustoimintojen olemuksen ja yhteiskunnalliset lainalaisuudet, joiden osuus eläm ässä on sentään varsin keskeinen . Lorenz on käyttäytymistieteilijä, oikeastaan etologian perustaja. Yhdysvaltain , Neuvostoliiton , Puolan ja Ruotsin kansallispuistoja muun suojelukäytännön esittely tuo runsaasti ajattelemisen aihetta. Toivottavasti hekin lukevat tai heille väli tetään kirjan tieto, ja jatkossa käytävässä keskustelussa paikalliset ihmiset saavat asiallista tietoa " puolin sun toisin " . Ai nakin tähän tekijä itse viittaa . Tältä ajalta ovat peräisin hänen rotuoppikirjoituksensa , joilla tuettiin kolmannen valtakunnan ideologiaa. Teos lienee yritys kiteyttää aikaisemmat ajatukset yhdeksi kokonaisuudeksi, mutta kovin kansantajuinen se ei ole. ihmistieteiden ajatteluja käsittel ytavasta Loren zin teos jää irralleen , tieteiden vä lille hän ei kansantajuistajan maineestaa n huolimatta rakenna siltaa. Kirjallisuutta KANSAJNV ÄLINEN NÄKÖKULMA KANSALLISPUISTOKESKUSTELUUN rM Perustiedot kansallispuiswisra Ihanreer ja kiiycfinrö. vsk.. leirinnän ym . 311 s. Nämä hän tosin käsittää pelkistetyn positivistisesti todeten mm : " Korkeinkin elävä systeemi voidaan kaikkine suorituksineen , kun se tunnetaan jää nnöksettöm ästi , selittää luonnollisella tavalla, so. Kansallispuistoaatteen synty ja kehitys kertoo miten eri puolilla maailmaa on ongelmat nähty. Hänen naakkatyönsä ovat uraa uurtavia
Marjukka Kulmanen Vuosikerta kotimaahan 75 mk, ulkomaille 90 mk, eläkeläisille 50 mk. Repo Artikkeleita kaikilta taiteen aloilta ja kulttuuripolitiikasta, arvosteluja, esseitä, taiteilijahaastatteluja, novelleja, runoja, reportaaseja, korkeatasoinen kuvirus. Nimi Osoite lähetä osoiuecsecn Kuhtuurivihkot. SUOMEN LUONTO 7/78 37 . vsk. Yrj ö Sepänmaan käsitteillä ekologista kauneuskäsitystä . Korkeavuorcnk.:uu 45 C lS, 001 30 HKI 13 343. Ekologisella kauneude ll a Sepänmaa tarkoittaa luonnonmukaista , kestävää ja tarkoituksenmukaista . Ympäristö n esteem nen arvottaminen , päättäminen mikä on kaunista ja mikä rumaa , edell yttää tietoa. O n syntynyt mielikuva Lorenzista puhtaan objektiivisen biologian harjoittajana, jonka sanaan on luottaminen . Tuskinpa muuten olisi perusteltavissakaan se katkeam aton valistusaineiston virta, jonka hän yliopiston opettajan kasvimaantieteilijän , valtio n luonno nsuojeluvalvojan ja Suomen Luonnon päätoimittajan ominaisuudessa on julkaissut. Slu mmin kauneus palj astuu vasta sen katuja kuluttaneelle . ''Ei hän voi suinpäin ryhtyä työhönsä . Tapio Lindholm MIK Ä KAUNISTA MIKÄ RUMAA Reino Kalliola: Luonco sydiimellii Kirjoitelmia ja puheita 19301977 WSOY 1978. Kalliolan ohj e kuuluu : suojele luontoa ; silti hän ei ole tyrkyttäjä , vaan korostaa että luonno nkauneuden käsittämisen juu ret ovat jokaisessa ihmisessä , kunhan osaa ottaa luo nnosta mallia. Miten sitten lähestyä ympäristöään . Lähtökohta on aitouden kunnioitus; luonto on Kalliolalle itseisarvo ja sen prosessista tulisi ottaa oppia . Näinhän asia ei tietenkää n ole . päästä peri lle sen kauniista ja rumista puolista' Onko oltava tutkija vai riittävätkö arkihavainnot' " Katsokaam me , mite n joku kirjailij a tai taiteilija menettelee , kun hän haluaa jotain seutua kuvata '' , ehdottaa Kalliola. kulttuurivihkot Suomen suurin kulttuurilehti Edistyksellisen taiteen ja rauhankulttuurin lehti Ilmestyy 8 kertaa vuodessa, 96 sivua Päätoimittaja runoilija Matti Rossi Toimituskunnan puheenjohtaja Eino S. Kestää usein kauankin , enne nkuin hän saa se llaisen ottee n aiheestaan , että hän voi ryhtyä se n olennaisia piirteitä paperille tai kankaalle vangitsem aan ja niitä sitten muille välittäm ää n .'' Hänen mukaansa aiheeseen on juurruttava , kohde o n tunnettava läpikotaisi n . Nämä periaatteet Sepänm aa on löytä nyt tutkittuaan millaisia kauneutta tai rumuutta ilmaisevia sanoja Kalliolan tekstiin sisältyy. Kalliola edustaa hänen teoksiaan tutkineen fil.lis. Jos halu at, voit verrata periaatteiden pitävyyttä lukemalla kirj oituksen Näköala kuusen latvasta tämän lehden sivuilta 329-33 1. Yrjö Sepfinmaa : Y mpiiristön esteettinen kuvaus, tulkinta ja arvotus Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen ja teatterin tutkimuksen laitoksen monistesarja no 5, Helsinki 1978. Luonnonsuojelu ei kuitenkaan saa rajoittua kantamaan vastuuta vain alku peräisestä luonnosta vaan Kalliola jos kukaan on edistänyt aktiivista yhteiskuntasuunnittelua. Tilaan Kuhtuurivihkojcn vuosikerran 1979 75 mk Tttn Kuluuurivihkojcn tukitilaukscn 1979 100 mk Tilauksen voi tehdä maksamalla tilausmaksun suoraan postisiirtotilille 51 885-1 , puhelimitse (puh: 90-174 944) tai oheisella lipukkeella. Sepänmaa erottaa Kall io lan kauneusperiaatteiksi harmoonisuuden, koncrastin , rikkauden , taloudellisuuden, pelkistyneisyyden , jylhyyden , taidokkuuden , itsetarkoituksellisuuden , muuttuvuuden, yleisen mielipiteen ja riedon. Luonto sydäm ellä on edustava vali koima kirjoitelmia ja puheita, joista avautuu luo nnontutkijan ja suojelijan väsymätön ute liaisuus ja sinnikäs suojeluhenki . Luonnehtiessaan kaunista tulevaisuutta hän arvottaa tärkeimmiksi tehtäviksemme rauhan säilyttämisen ja luo nnonsuojelun . levaa kirjallisuutta . Tukitilaus 100 mk, tukitilauksen tehneet saavat vuosikerran lisäksi taiteilija Pirkko Holmin numeroidun ja signeerarun grafiikanlehden. Kalliola esittelee ain a teoksissaan luon nonhistoriaa ja toimintamekanismeja ja hänelle kauneus ei ole vain joltakin näyttämistä vaan prosessin kauneutta . lhmisekologia eli ihmisen ympäristön säi lyttäminen elinkelpoisena huolestutti Kalliolaa jo paljon ennen muita luonnonsuojelijoita, siksikin häntä kannattaa kuunnella. Professori Reino Kalliola uskoo tiedon m ahtiin esteettisten elämysten sy ntymisessä
Genocide called Whaling by Markku Tuuli Pages 332-335 Whales have become a symbol of the m o unting ccological m ovcmcnt of thc wo rld . and thcy may choosc prcy animals of different species and size. buc , according to thc plans. a loral conscrvau on SOC ICt y. A Word by the Minister of Employment by Veijo Vänskii and Riirca Jokiranta Pages 302-303 ln this aniclc , Mr. According ro the budjet, mo re fund s wo uld be dirccted . ccc. Some of the rccommendacions may have influcnced the proposed State Budget for 1979. Such weeds are controllcd ci ther mcchanically o r chcmically. The study offers part-time employmcnt to tcn pcrsons. ln addition , it hel ps to control rhe cutrophication of poliut ed lakes. According to Aalto . Nonc of thc two spccics considcrcd cndangcrcd in Europc, eaglc owl and snowy owl . pcrmancnc solucio ns to thc prcsem and futurc uncmploymcnt could 344 only be found by decrcasing the avai lability ol labo ur and by sustaining rhe annual growth of national eco nomy at a levcl of 4-4 . fish processing would larer offer mo re and permanent jobs. Untapped Oil Wellsin Finland br Terccu Laurila Pages 304-305 Used lubricants find linlc use in Finland : some of them are coliecred and burnt for heat production , ot hers are discarded to scwage, dumphilis. thcrc is no rcason why this fi sh could not bc an important source of food , both for animals and humans. The road to Puijo leads thro ugh beautiful stands of old sprucc offcr ing impressivc scc nc rics to rccrcationiscs. this structurc scancd to collapsc, rcsulting in thc prcscnt uncmploymcm . no tably eagle owl and the representatives of genus Strix, oftcn attack smallcr specics. Howcvcr. and proccssing of rcncwablc natural resources. The use of domestic fi sh would he encouragcd by educational measures and price subsidies. Life Around Aspen by Seppo Vuokko Pages 322328 Aspen is o ne of the economicaliy lcss valuable trccs of Finnish forcsts, and . Lowcr organisms like epiphytic lichens, mycorrhi zzal fung i, bancria and fungi dccomposing thc vcry rich lit tcr of aspcn lcavcs, ctc. Fo r instancc. Small Fish Offer Jobs br Marjukka Kulmancn Pagcs 306-307 Pollution has g rcacly incrcascd thc nutri cnt content of Finnish lakes. Puijo Mountain Reserve by Reino Kalliola Pages 32933 1 Puijo ncar thc small town of Kuop io is accually a hill , but, according co Finnish scandards, it can be calied mo untain . uscd. This an icle is a casc study of thc si tuatio n in Ilo mantsiin eastcrn Finland . Fuli protectio n durin~ th_e breeding season from February to Apnl IS urgently needed . Waste treatment and rccycling will not mect the standards suggested by the improved legislation. painful slaughccring of thc crcatures having a highly cvolvcd ncrvo us system , and the total failure of the IWC to protect wo rld 's whale stocks. T hese facrs, as weli as thc high level knowhow reached in Finland , are stressed by Pirkan n:1aan ll;Jo nnonsuojc lu yhd istys. The last stro ngholds of wolverine uninhabited wilderncsscs arc rapidl y disappearing . Calc ulatio ns show that therc is no impo n ant diffcrcncc in costs. Käytä lahjakorttia ! Lisää saat myyntipisteistä ja liiton toimistosta. Wich risi ng cncrgy prices. W oodpeckers often make chcir holcs in ageing aspcns. ln spite of thc largc numbcr of unemploycd forestry workers, com panies are unwilling to use m ecJ,anical wccd control. now used as State suppon to the unemployed . W olverine Our Mos1 Endangered Carnivore by Erkki Pulliainen Pagcs 3 /0-3 12 A hundred years ago , rhe range of wo lverine stili covered ali pans of Finland , but now they are rcstricted 10 the northern and eastern pans o nly. 5 % . Ten years ago, their numbcrs wcrc escimated at 60; now they may bc as fcw as 15 . ln thc prcsem situacion, a considerable num ber of new jo bs should be created by launching ncw labo ur-imcnsivc projccrs in thc manageme nt. Examplcs taken from the USA and West Germany show that , with suin legislatio n . Occasionally, wolvcrincs havc bccn o hscrvcd to cross bordcrs scparating Finland fro m Sweden and Norway. No fund s would be available co improve mismanaged lakes and rlvers . Fift y years ago, it was declarcd a natural rescrvc . exploitation . rcsuhcd in a ccchnostructu rc based on heavy mcchan isatio n and aurnmacisation . No other mcasures to increasc thc production of domestic energy have been suggested, but loans wili be made avai lable to savc cncrg y by improving insul ation in homes. boch as loans and investmcnts , to construction of water purification plants to communities and industry. Ornithologists, however. The rcason for th1s, as wcll as for chc lack of succcss in the cffo rcs to improve thc relevant lcgislatio n , ca n bc craccd back to the powerful oi l companies of Finland which appcar to he quitc too influcntial in thc administrativc hicrarchy. The fund s available for management of nature reserves would bc quitc insufficicnt, and part of the resources reserved for forestry wi li probably result in unwise dicching of peatlands. Howcver. natio nal economy, and cmployment . H owcvcr. and thc conscrvationiscs sho uld acr ivcly defcnd aspen 's right to exist. Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nacure of Finland) Published by the Finnish Association for Nacure Protection (Suomen luonnonsuojeluliitto) Address: Lönnrotinkatu 17 B 00120 Helsinki 12, Finland Editor: Teuvo Suominen Unused Resourc~ Edicorial Page 29 7 According to prcdictions, thc numbcr of um:mploycd during this wintcr will rcach a rccord 250 000. A number of causes and cures havc bccn suggcstcd . ground and surface waters , and soil. H owcvcr. chis has rcsuhed in harmful quancitics of smali fi sh (Leuciscus rutilus and others) which uadicionall y havc had no usc . They would offer meaningful alternatives to the use of public fund s. it is usclcss to placc owl boxcs in a territory al rcady bclonging to an aggrcssivc owl. lmproving 1he Environment to Crea1e Jobs by Esko foucsamo Pages 299-301 Lasc spring , the Finnish Assoc iacion fo r Nacure Proten ion recommended a number of cnvironmentally valuablc projects to the Govern ment. D Suomen Luonto on joululahja ja uudenvuoden tervehdys. as weli as 80 % of conscrvcd fi sh for human consumptio n . Larger owls . In addition CO thc acsthctic va lucs vcry largc uces, whizz of chc lcaves, bri ll iam auwmn colours, ctc. Duc to sho n comings in lcgislation, local authorities havc liulc to say whcn mcchods are chosen in cach communc: cconomic considcrat ions are gcncrally dccisivc. Thercfore. Mechanical Weed Control Creates Jobs by Marjukka Kulmancn Pagcs 308-309 Modern drastic methods of forestry commo nly rcsu lt in thick vegctation of deciduous uees ~nd bushcs which prevent the growth of young pincs and sprucc . Both systcms causc scrious cnvironmcntal damage by poliuting air. Thcy arc noc o nl y po temia! viccims of marine pollutio n hut thcy arc quitc intcntionally dccimatcd at an alarming ratc . too . Propcr attcncion was not paid to thc ncccssicy to prcscrvc thc narural productiviry of forests and lakes . conscqucntly , maturc stands of aspcn havc hccomc rarc . buc o nly few and ineffcctivc stc~s havc bccn cakcn to acrually improvc chc situauon . In Juuka in eastcrn Finland , expcrimental wo rk is going on to study the avai lability and usc of smali fi sh . The usc of cncrgy-hungry hard tcchno logics wcrc most dctrimcntal w thc natural cnvironmcnt. m ai nl y in wintcr , and thcy are wcll suppo ncd by Studies made in che Sovict Union . Modeen forcstry is dctrimcncal to hollow crccs, thc nacural ncsting sitcs of most owls. The decline of Finland 's wolverine populatio n is a rcsult of intentional decimat io n by huntcrs and rcindeer keepcrs. have been activel y hclping the owls by offering them bird-boxes, and m ost spccics arc now doing quicc wcll . Thcsc cstimates are bascd o n o bservatio ns made by board guards. vsk.. Puijo's bcst attraction is chc magnificiem sccncry from ies cop . The decline is st ili going on . Another thrcat to the peatlands is che pian to increase peat harvcsting for cncrgy. According co thc forcstry workcrs, chemical weed control wich herbicidcs is detrimental to many forms of lifc and cffectivcl y prevcncs multiplc use of trcated forests. Ecologicaliy speaking , the availability of cheap cncrgy, oil in panicular. ln additio n to eutrophicatio n . Owls of Finland br Heimo Mikkola Pagcs 313321 Ten spccics of owl live and ncst rcgularly in Finland . Minister ol Em ployment , is inccrwicved about chc suggescio ns made by thc Finnish Association for Nature Protection to combine proper managemcm of the environment wich employmcnt . thcy havc spccializcd in diffcrcnt ways. The lcavcs arc caten by a number o mammals and invcrtcbratcs. h has been calied " rhe landscape of Finland's n_a tional anthem" a scenery of blue forested hdls and innumerablc lakes dotted with islands. is dependant o n hollow trees or bird boxes. authoritics havc cakcn concrete steps foliowing the Iines suggested by thc Association . The same is truc o n thc Sovict side of the border, too . lu bricants can be effecrivcly used for the bencfn of cnvironmcnt. SUOMEN LUONTO 7/78 J7. Mos1 of thcm live in coniferou s forests, and thcir rangcs frequcntly ovcrlap . The fish cought fo r experimcntal purposes is now used by local fox farm s which used to be totaliy depcndant o n impo ned fod der. arc lcss conspicuo us, but thcy may havc a profound rolc inJ'rcscrving thc nacural balancc in thc forcst aroun aspcn . Pracricaliy ali fi sh consumed by fox and mink farms is imported . too. aspcn is a center of a most intcrcsting sm all ccosystcm. somc of thcm arc morc diurnal th.an o thcrs. A few smali p lants have been regene rating and rcfining uscd oils in Finland, producing lubnc ants of excellent quality, but they have ali now disconcinucd thcir activitics. and many birds cat thc insccts living o n its lcavcs and bark or inside the soft trunk . This aniclc scrcsscs thc immoral aspects of modern whaling: deplction of a valuablc sourcc of protcin . aspcn crcates habitats to a multi tudc of orfanism s. Jack of respect by whaling nations to protcctivc rcg ulacions. Removal large quantities of smali fish is known to be esscntial to thc management of m ore valuable fi sh stocks . To avoid compccition . Arvo Aalto
Yksinkertaiset kortit 0,80 mk / kpl Taitetut kortit kuorineen 2,00 mk / kpl Norppa-aiheiset kirjeensulkijatarrat: 16 vaaleansinistä 31 mm x 44 mm:n kokoista tarraa arkilla . Kalenterin voit ostaa suomen-, ruotsin-, saksanja englanninkielisenä. Hinta Suomen Luonto -lehden tilaajille lehden tilauksen yhteydessä 28,00 mk muulloin 33,00 mk. 6,00 mk/arkki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. Luonnonkalenteri 1979 Kertoo värikuvin, tekstei i-, ja kartoin Suomessa elävistä vaeltavista eläimistä. Päivyrin vierestä ilmenee, mitä kuun aikana tapahtuu luonnossa. 90406262 Suomen luonnonsuojeluliiton LUONNONKALENTERI 1979. Uusia kortteja ja kirjeensulkijoita Talviaiheiset väripostikortit: "Tyrni ja naaraspunatulkku" sekä "Posion Riisitunturi" saatavana nelikielisellä Hyvän Joulun toivotuksella varustettuna tai ilman tekstiä
otava. Värikäs, mittava kokonaisesitys kasvien uskomattoman rikkaasta maailmasta, ihmisen ja kasvien välisestä vuorovaikutuksesta, luonnon suuresta kiertokulusta. lukuteos hakuteos tunnistamisteos opiskeluteos katselukirja 5 osaa • 2200 suurta sivua • 3500 laajaa aakkosellista hakusana-artikkelia • kauttaaltaan nelivärinen • 3500 valokuvaa, piirrosta, diagrammia, kukkapiirrosta, puusiluettia, karttaa • kaikki Suomessa luonnonvaraisina kasvavat siemenkasvija sanikkaissuvut • sammalet, sanikkaiset, sienet, levät ja bakteerit myös laajoina kokonaisuuksina • ainutlaatuinen hakemisto • systemaattinen taulukko kasvikunnasta • kirjoittajina 300 kotija ulkomaista asiantuntijaa. Ensimmäinen osa ilmestyy keväällä 1979