Voimayhtiön ja vesihallituksen välille solmituista sopim uksista ei sen sijaan puhuta tässä yhteydessä mitään . Ja alla lisää esimerkillisestä Perhonjoen Kaitforsista. Heillä on kanac vansa ja uskoccavuutensa. Tuon kohtalokkaan paperin läpimenon jälkeen Kaitforsin voimalahankkeesta on valiteccu jokaisessa laillisessa portaassa ja lisäksi siitä on tehty kantelu oikeuskanslerille. 1979. Vaikea on vesihalliruksenkaan enää peitellä tekojaan, kun valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut ne taloudellisesti kannattamattomiksi, päätöksentekijät harhaanjohdetuiksi ja kansanvallan unohdetuksi. Siitä huolimatta , eccä Suomen luonnonsuojeluliitto ; sai valituksillaan vedetyksi asian kahe desti pöydälle. Tulostakin näycci tulevan, kun Korkein HallintoOikeus palautti keväällä hankkee_n lupa-anomuksen täydenneccäväksi vesihallitukseen . "Hanke sinänsä on vesistön virkistyskäytön ja kalastuksen edellytyksiä parantava hanke , jonka kansantaloudel lisen kannaccavuuden varmistaa samassa yhteydessä rakenneccava Kaitforsin voimalaitos. Menetyksiä aiheutuu myös Per< honjoki Oy :lle , jolla on voimalaitoshankkeen rahoitus jo kunnossa''. Tehtyyn rikosilmoicukseen läänin poliisitarkastaja vastasi, "eccä asia on niin epäselvä, ettei sille voi tehdä mitään ' '. Lue raportista sivuilta 334-335. 9. Virkamiehet ovat kui1 tenkin virkamiehiä. Työt on tarkoitus aloiccaa 1. Lisäksi valiccajat ovat ' ' asianosattomia' '. Sillä lailla. Lain velvoicceet näyccävät koskevan vain luonnonsuojelijoita. Päätöksen teon viivästyminen aiheuccaa pakkolomaurusuhan vesipiirin 10-20 työntekijälle. Tai siccen ei 1. -~ Ja läpihän se meni . Liian sekava juttu, sanoi poliisitarkastaja Ruska yrittää turhaan kaunistaa vesirakencajan jälkiä Pyhäjoella. Muistion totuus seisoo viimeisessä lauseessa , jossa puhutaan Perhonjoki Oy :stä . Oikeuslaitos pyörii useimmiten luonnon tuhoajan ehdoilla ja jos myönteinen päätös joskus saadaan aikaan, sivu uccavat vesihallituksen tapaiset laitokset päätökset kylmästi naureskellen. ] Näin esicceli nykyinen toimistopäällikkö Jarmo Ratia Perhonjoen Kaitforsin rakentamisen valtioneuvos8 tolle kesällä 1979. Koko Kaitforsin tapauksen edessä (joka ei suinkaan ole ainuclaacuinen , vaan pikemminkin sääntö) joutuu vakavasti kysymään , mitä muita vaihtoehtoja luonnonsuojelijoille jätetään kuin kettingit. Jos murhaccu ei itse tee valitusta murhaamisestaan, ei asiaa voi tutkia. Tämä ei uskomatonta kyllä vaikuccanut voimalan rakentamiseen mitään. Tätä kirjoiteccaessa Kaitforsin voimala on jo noussut harjaan ja sen koekäyttö alkaa pian . Siitä huolimatta, että ylläoleva esittelypöytäkirja on viiccauksissaan kalaJ talouteen ja virkistyskäyccöön mitä härskeintä ja kaiken lisäksi tarkoituksellista valehtelua. Samaan aikaan ministeri (Taxell) pyörittelee peukaloitaan ja on julkisuudessa huolissaan luonnonsuojelijoiden suorasta toi minnasta , josta ei koskaan tiedä koska se lipsahtaa ' 'Lapuan liikkeen puolel le" . Jäccäkää siis vesira_kentajat ja voimayhtiöt kiltisti rauhaan
ISSN 0356-0678 Värierottelut : Foto-Sec Oy Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 7/ 81 40. Ympäristönsuojeluun liittyvä tutkimus on maassamme yhtä hajanaista kuin ympäristöhallintokin. Ympäristötutkimukset eivät sovi tällaiseen ajatteluun: happosade koskettaa yhtä lailla ilman, veden, metsän, maaperän, ihmisen terveyden, yhteiskunnan, taloustieteen ja lain tutkijoita. 325. Näitä _täydentämään tarvitaan luonnontalouden tutkimuslaitos, joka koordinoi ympäristötutkimusta, kokoaa muiden tekemiä tutkimuksia ja selvityksiä sekä tutkii itse, silloin kun muualta ei tietoja saa tai tiedot tuntuvat epäluotettavilta. Tietoja salataan, laitokset rajaavat itselleen ahtaat reviirit ja rajojen ylityksiä ei sallita. 90-642 88 1. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. Nykytekniikan keinoin luontoa muutetaan yhä nopeammin ja yhä voimakkaammin. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Ja tutkimuksen pitäisi juosta vähintäänkin käytännön ratkaisujen rinnalla. Vuonna 198 1 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . lrtonumero 10 mk , vuosikirja 25 mk . Seurantatutkimukset sopivat nimenomaan erillisten tutkimuslaitosten työksi . TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Auli Kilpeläinen Toimittaja: Kaarina Miettinen (vt.) Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja) , Pekka Borg, Matti Helminen , Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen , Tapio Lindholm, Veikko Neuvonen ja Helge Rontu . Ympäristötutkimukset ovat suurelta osin sellaisia, etteivät yliopistot ole niistä kiinnostuneita: menetelmiltään yksinkertaista, jatkuvaa seurantaa, tutkimuksen toistamista aina vain samanlaisena vuosikymmenestä toiseen ja monessa paikassa. Tilaushinta on 70 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 55 mk. Siksi aina uutta hakeva yliopistollinen perustutkimus ei riitä kattamaan ympäristötutkimuksen tarpeita. Ilmoitusmyynti : Kyllikki Jokela, puh . Se ei kattavasti kuulu kenellekään ja kaikki sitä tekevät kukin omilla ehdoillaan ja omien tarkoitusperiensä mukaisesti. en Luo Ympäristötutkimus kangertelee Ympäristönsuojeluun kuuluu osana ympäristöntutkimus. uo N:o 7 198 1 40. Ympäristön muutosten tutkimiseen ei kovinkaan olennaisena kuulu tutkimusmenetelmien kehittäminen vaan paljon tärkeämpää on pitää eri aikoina tehdyt tutkimukset vertailukelpoisina. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. vsk. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150Helsinki 15 , puh. Pahimmillaan on tilanne silloin, kun tutkimuksesta vastaavat laitokset tai yksiköt, joiden etujen mukaista ei edes ole epäkohtien paljastaminen: tutkijat ovat riippuvaisia rahoittajistaan. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh . Tulos on juuri sellainen kuin voi odottaakin: selkeitä, yksiselitteisiä vastauksia ei juuri saa. Tutkimuslaitosperinteemme vain on kovin hajanainen: tutkimuslaitoksia on perustettu vain aloille, joissa on välittömästi nähty saatavan taloudellista hyötyä: Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Geologinen tutkimuslaitos, Ilmatieteen laitos, Tuhoeläintutkimuslaitos .... ILMOITUSHINNA T 1/ l sivu 2 000 mk, 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk, värilisä 700 mk. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.00, kesäkuukausina 8.3015 .30. Kokemusta ei juuri ehdi kertyä kun jo on siirrytty jälleen uudenlaiseen tekniikkaan. Eikä tällaisesta tutkimuslaitoksesta tule taloutemme kiviriippaa: teollisuuden ympäristönsuojelusijoitukset ovat selvitysten mukaan ja vastoin odotuksia olleet sijoituksista tuottavimpia! Mutta yhtä ongelmaa uusi laitos ei poista, huonoimmassa tapauksessa se pahentaisi sitä: suomalaiset tiedemiehet eivät keskustele. 90406 262. Muutosten seuranta ja ennakointi on välttämätöntä, jotta ympäristön vauriot voitaisiin estää tai korjata
. Katsaus näihin onnettom iin ja vaatelinnun surullinen tarina sivuill a 34 134 5. . 378) . 334 Katsauksia, uutisia 362 Jorma Laurila ja Ismo Tuormaa: Ministe ri Johannes Koikkalainen: '' Omaisuutta suojellaan maassamme paremmin Huuw ja korvesta 374 Kysy kää luonnonsuojelusta 3 76 kui n ihmistä" 336 Summaries of the Main Anicles 3 78 Seppo Vuokko: Suk upuutto uhkaa 2'.i 000 kasvi lajia 34 2 Lasten Luonto . . Sivut 354-3 59. Missä viipyy ympåristbmmmeriö, mistä ympäristödemokratia kangertaa ' Sivut 336-340. . . . . vsk.. . 3'.i0 Anrci Piiri/fi: Happosade köyhd yttää ved et ja vaivaa metsänKustaa Vilkuna : Jokamiehenoikeudet maan tapana 3'.i4 kasvua 327 Helge Ronru: Jokamiehen oikeus ennen ja nyt 360 Ism o Tuormaa: Vesihall itus seinää vasten . . . Harjuj en kohtaloa ennustetaan sivuilla 350-353. 326 SUOMEN LUO TO 7/ 8 1 .Jo. 1 j 1 i Se löytyi syrjäiseltä Jouttenaavalta. Alkuperäistä suon rauhaa ja mahtia ei ole enää monessakaan muussa " suomaa" Suomen sopukassa. . . . . . . . . 364-365) ja rivakasti toimivat kalenterin ja Suomen Luonnon tilaajat saavat lisäetuna uuden norppajulisteen (s. . 324 Perrri Ka linainen : Joune naavalla kadonnutta aikaa etsimässä 346 Ympäristötutkimus ka ngertaa 32'.i A uli Kilpe/ainen: Käy pä laki harju je nsuojeluu n . . . . Sivut 362-363 . Joka menee metsään nyt , ei aavistakaan mitä vuosisadan takainen jokamies siellä ahersi. Soralaki saatiin , nyt on opittava sitä soveltamaan . . . . Tärkeitä tiedotuksia lukijoillemme: Suomen Luonnon 40-vuotisjuhlanumeron voi antaa lahjaksi (s. SUOMEN LUONTO 7 198 1 Liian sekava juttu , sanoi poliisitarkastaja . . . Maailman polttopuukriisiä ratkottiin Nairobissa YK :n uusien ja uudistuvien energianlähteiden konferenssissa. . 380 Ministerihaastattelussa nyt Johannes Koikkalainen . . . Sivut 346351 . . . . . . . . --·---! Sukupuu tto uhkaa 2 5000 kasvilajia. . . 373), vanhat numerot myydään pois varastoista (s
Pohjanmaan ns. Sen kukistamiseksi on rajoitettava fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vartioitava polttoaineiden rikkimääriä. Myös suolahappo happamoittaa sadetta , joskin vähemmän . Pääsyyllinen sateen happamoi\ , -,. ~ : . 4 ---~ ' .., 327. Happosateesta kerrottiin myös Suomen Luonnossa 4-511977 ja 5-6/1981. ' SUO MEN LUONTO 7/ 81 -lo ,sk Happamia yhdisteitä tulee lähinnä rikin ja typen oksideista, kun ne vapautuvat ilmaan fossiilisista polttoaineista ja muodostavat veden kanssa vahvoja mineraalihappoja rikkihappoa ja typpihappoa. alunamaiden luontaisesta happamuudesta kerrottiin numerossa 3 / 1979. Antti På"tilå' Happosade köyhdyttää vedet ja vaivaa metsänkasvua Ilmoitse maasta toiseen leviävistä happamista yhdisteistä on parin viime vuosikymmenen mittaan tullut yksi Skandinavian vaikeimmista ympäristöongelmista. Kotimaiset rikkipäästöt on saatava kuriin , jotta voisimme vaatia samaa KeskiEuroopan suursaastuttaj ilta
liman ja sadeveden rikkija typpioksidit vahingoittavat rakenteita ja rakennuksia: rautayhdisteiden ruostuminen lisääntyy, kalkkipitoiset rakennusaineet syöpyvät ja maalipinnat rapisevat ennen aikojaan. Vuosittain pääsee ihmisen toiminnasta maapallolle arviolta 70 miljoonaa tonnia rikkiä. Tätä kaukaa kulkeutunutta rikkihappoa tulee eniten silloin, kun hitaasti liikkuva voimakas saderintama tuo ilmamassoja Euroopan teollisuusalueilta. Suurin osa ulkomailta Suomeen tulevasta rikkikuormasta tupruaa ilmaan täällä , DDR:ssä, Puolassa, Neuvostoliitossa ja Ruotsissa. Selvimmin vaikutukset ilmenevät alueilla, joilla kallioja maaperässä on vähän kalkkia , joka neutraloisi happoja. Tulivuoret syöksevät rikkiä kokonaisuuteen verrattuna vähäisen määrän. Keski-Euroopassa, happamoittavien yhdisteiden pääasiallisilla päästöal ueilla, maaperässä ja vesistöissä on paljon kalkkia , eivätkä ne happamoidu yhtä paljon kuin Skandinaviassa. Vuosisadan loppuun mennessä päästöjen on laskettu kasvavan vielä 10-25 % . Voimakkaimmin hapan laskeuma vaikuttaa Pohjoismaissa kuitenkin luontoon: vesistöihin , maaperään ja kasvien elinoloihin. Ruhrin teollisuusalueita Saksan liinotasavallassa lähellä Dortmundia. LUKUISIA HAITTOJA Happamalla laskeumalla ei Skandinaviassa vielä liene suoria terveyshaittoja. Sateen tuomia mineraalihappoja kutsutaan märkälaskeumaksi. Etenkin maan eteläosien sade on jo happamoitunut. Kuitenkin ilman rikkidioksidipitoisuudet saattavat tietyissä sääoloissa kohota terveydelle haitallisiksi myös Pohjolan suurkaupungeissa. Ihmisen toiminta on murtanut tämän tasapainon , ja jos rikkipäästöt yhä lisääntyvät, sade happamoituu edelleen. kuivalaskeuma saattaa suurten päästölähteiden lähistöllä olla yli puolet kokonaiskuormituksesta. Luonnolliset päästöt vastannevat suuruudeltaan ihmisen aiheuttamia, mutta luonnon emäkset neutraloivat ne. 1970luvun alussa sateen keskimääräiset pH328 arvot vaihtelivat viidestä kuuteen , mutta saman vuosikymmenen loppupuolella ne olivat suuressa osassa maata laskeneet selvästi alle viiden . tumiseen on rikkidioksidi (SO2), jota vapautuu öljyn ja kivihiilen palaessa. Jopa yli puolet Suomen rikkilaskeumasta on kuitenkin peräisin ulkomailta pääosin Itämeren eteläisistä reunavaltioista. Happamia aineita laskeutuu maahan myös poudalla, ja tämä ns. Rikkiyhdisteitä joutuu ilmaan myös luontaisesti : rikkivetyä (H2S) biologisista hajoamisprosesseista ja sulfaattia (SO4) merisuoloista. Tällaisia herkkiä alueita , joilla haittoja on jo todettu, ovat juuri Skandinavian eteläosat, Skotlanti, YhsuoMEN LUONTO 7/ 81 40 ,sk.. SUOMEN RIKKIPÄÄSTÖT KASVAVAT Suomessa päästetään ilmaan arviolta 250 000-300 000 tonnia rikkiä vuodessa. VESISTÖJEN HAPPAMOITUMINEN Happamuus haittaa eniten pienvesiä alueilla , joilla kallioja maaperän sekä vesistöjen kyky neutraloida happoja on vähäinen
JÄRVEN TUOTTOKYKY LASKEE Happamoitunut järvi eroaa elinympäristönä selvästi luonnostaan happamasta humusjärvestä. Ainoa keino torjua happosateet ja niiden haitat on estää rikkidioksidipäästöt. Näkyvä happamoitumisen seuraus on veden kirkastuminen; liuennut alumiini saostaa veden pienosaset kuten humushiukkaset. Harvojen järvien pH on välillä 5.5-6.0, sillä hyvin puskuroidut järvet pysyvät pH 6:n yläpuolella ja heikosti puskuroidut liukuvat melko nopeasti tämän vaihettumistilan alapuolelle . Alumiini ja mangaani liukenevat herkemmin valuma-alueelta, ja elohopeaa kertyy nopeammin vesistön eliöihin. Happamoitumisvaarassa on järvi, jonka kesäinen pH-arvo alittaa 6.06.2 ja talvinen 5.5-5. Levätuotanto on alhainen kuten karuissa järvissä yleensäkin. Perustuottajista viherlevien lajimaara vähenee ensimmäisenä. Metallien kiihtyvä liukeneminen maaperästä saattaa myös pilata raakavetenä käytettävän pohjaveden . Tällaiset toistuvat happamuushuiput saattavat vähitellen happamoittaa järven , vaikka pH välikausina kohoaisikin normaaliksi. Sen jälkeen tilanne on sama kuin ohjusten lentäessä molempia on yhtä hedelmätöntä ampua alas. dysvaltain koillisosat ja Kanadan kaakkoisosat. Ne neuualoivat happoja, mutta kun veden pH laskee arvoon 5.6, alkaa bikarbonaatti-ionien määrä vähetä jyrkästi. Sammalet pystyvät muita vesikasveja paremmin käyttämään hiilidioksidia hyväkseen . Myös syksyisten tulvahuippujen jälkeen vesistöjen pHarvot saattavat laskea huomattavasti. Korkeimmista kasveista nuottaruohojen, lahnaruohojen ja järviruokojen kasvustot taantuvat ja korvautuvat vähitellen pohjan peittävillä sammalilla. Happamoituminen on voimakkainta heti sulamisen alkaessa ja tasoittuu vähitellen. Ilmiö johtuu vesistöjen tärkeimmän tasapainojärjestelmän, bikarbonaatti-ionien ominaisuuksista. Niiden varasto on tällöin kulutettu loppuun , ja veden pH laskee nopeasti järvi happamoituu. SUOMEN LUONTO 71 8 1 ;o vsk 329. 7 ja jonka alkaliniteettiarvo jää alle 0. 1 mekv / 1. Ruotsin ja Norjan eteläosissa happamoitumiselle alttiita ja jo happamoituneita järviä on kymmeniä tuhansia. Pohjan sammalkasvusto heikentää hajotustoimintaa pohjaHapposateen haittojen korjailu jälkikäteen on kallista ja useimmiten mahdotonta. Vallitseviksi lajeiksi tulevat panssarisiimalevät, happamuutta kestävät piilevät sekä eräät toisten kasvien päällä kasvavat levät. Happamoituminen lisää eräiden metallien pitoisuuksia vesistöissä. Happamuuden lisääntyessä eliöyhteisö yksinkertaistuu ja tuotanto vähenee . Alhaisimmillaan pH on vesistöissä keväisin, jolloin talvella lumiin kertyneet epäpuhtaudet yhtäkkisesti tulvivat järviin. Suomen vesistöjen happamoitumistilanne on vielä kartoittamatta, mutta kalastollisesti kuolleita järviä on jo löydetty . Sammaleiden lisääntymisen syynä on happamoituneen veden laskeva bikarbonaattipitoisuus ja kasvava hiilidioksidipitoisuus. Myös leväntuotannon niukentuminen ravinteisuuden vähetessä kirkastaa vettä
Hapan ympäristö hidastaa hajotustoimintaa siksikin, että hajoccajabakteerit korvautuvat sienillä, joiden hajotuskyky on heikompi. Maan kyky puskuroida happamia laskeumia on paljon suurempi kuin veden , ja myös metsän pitkä kiertoaika vaikeuttaa happosateen vaikutuksen selvittämistä. Herkimpiä happamoitumiselle ovat särki, muru, made ja lohikalat. Myös ravut , simpukat, kotilot , katkat, siirat ja useimmat vesihyönteisten toukat ovat herkkiä happamoitumiselle. hauki) kärsivät, vaikka pH-arvot kohoaisivatkin kesän mittaan normaaleiksi. Lisäksi kaloissa saattaa olla epämuodostumia ja hermostollisia häiriöitä. MetsuoMEN LUONTO 7/ 81 ao. Pohjaeläimistön ja siten myös kalojen ravinnonsaanti vaikeutuu. Hauki, ahven ja lahna sietävät happamuutta paremmin: ratkaiseva pH on 4 .5-5.0. Lisäksi kalkitus on kallista. Vaarallisena rajana voi näille lajeille pitää pH-arvoja 5.0-5 .5. Happamoituminen vaikuttaa kalalajien suhteisiin ja myös lajinsisäisiin ikäja kokojakaumiin. METSÄ JA MAAPERÄ Maalla happaman sateen vaikutusten tutkiminen on vaikeampaa kuin vedessä, koska vuorovaikutussuhteet ovat maaperässä monisäikeisiä ja vaikeasti mitattavia. Voimalat sijaitsevat usein aivan asutuksen tuntumassa kuten Helsingin Hanasaari. Ruotsissa on laskettu 100 hehtaarin järven kalkituksen maksavan esija jälkituckimuksineen yli 60 000 mk. KALKITUS ON KALLISTA Happamoituneita järviä on neucraloitu levittämällä kalkkia vesistöön tai sen valuma-alueelle. vsk.. Kalkitsemalla voidaan vesistön tila parantaa joksikin aikaa keskimäärin viideksi vuodeksi . Kevätkutuiset kalat (esim. Pitkälle happamoituneissa järvissä on vain kestävimpien lajien vanhoja yksilöitä . Pääsyy kalastotuhoihin ei ole ravinnon puute vaan todennäköisesti happamoitumisen aiheuttama suolatasapainon järkkyminen kalojen kudoksissa. lietteen pintakerroksessa ja ravinteiden kulkeutumista lietteestä veteen. KALASTO VAARASSA Kalastohaitat ovat ilmenneet selvimmin Norjan lohija taimenvesissä ja Ruotsin nieriäjärvissä. Kalojen lisääntyminen heikentyy, koska mädin kehitys, kutemi330 nen ja poikasten kasvu häiriintyvät happamassa vedessä . Kalkitus ei kuitenkaan lopullisesti pelasta jo happamoitunutta järveä, koska pH pyrkii laskemaan uudelleen . Ravinnonsaannin vaikeutuminen ja myrkylliset metallit (alumiini ja mangaani) täydentävät tuhon . Eräät vesihyönteiset kuten kaislakorennon toukat, vesikuoriaiset ja etenkin malluaiset toisaalta suosivat hapanta elinympäristöä. Pahimmissa tapauksissa aikuistenkin kalojen evät ovat syöpyneet ja kidukset vaurioituneet. Pitkä piippu suojelee lähistön ilmaa ja lykkää rikkidioksidin ja muut saasteet kauemmas ympäristöön. Kuitenkin kaikkien lajien poikaset ovat happamuudelle erityisen herkkiä
2. maaperän mineraalien E .:: huuhtoutumiseen ja rapautumi] seen ja siten puiden ravinnetalouteen . hajotustoimintaan maapesista Isojärven seudulta. Kuva Lille Vaunetilta Göteborgin seudulta. Myös kaasumaisten rikkiyhdisteiden, lähinnä rikkidioksidin, pitoisuudet ovat Pohjoismaissa niin alhaiset, että ne haittaavat vain paikallisesti. Puilla kasvavia päällysjäkäliä ilman rikkidioksidi ja suora hapan laskeuma häiritsevät selvästi. Kuva Kuhmoi3. Lehtipuut vuosittain uudistuvine lehvästöineen sietävät saastunutta ilmaa havupuita paremmin. jäkäläautio. SUOMEN LUONTO 71 81 40 vsk gaanisesti sitoutuneiden ravinteiden kiertonopeuteen. Ruotsissa on kokeiltu happamoituneiden järvien elvy11ämistä kalkitsemalla. Erityisen herkkiä ovat naavat. Skandinaviassa ovat tässä suhteessa vaaravyöhykkeessä vain jotkin Etelä-Norjan vuoristometsät. rässä ja siten typen ja muiden orKirkkonummen Perälänjärvi ei rehevyytensä ansiosta happamoitune niinkään helposti. yhteyttämistä. Kuitenkin happaman laskeuman vaikutusta tutkitaan yhä tiiviimmin, koska prosentuaalisesti pienetkin kasvutappiot tuntuvat kansantaloudessa , etenkin Pohjolassa. Rikkilähteiden ympärillä on usein täysin jäkälätön alue , ns. Hapan sade vaikuttaa metsässä : 1. YHTEYTI ÄMINEN VÄHENEE Suoranainen sade lehvästöön ja paikoin myös kuivalaskeuma vaikuttavat merkittävästi siellä, missä rikkilaskeumat ovat suurimmat. suoraan puiden elintoimin; toihin ja ravinnetaseeseen. sänhoitotoimet (ojitus, lannoitus , havumetsien lisääminen) ovat saattaneet muuttaa sekä happamoitumiskehitystä että metsän kasvua siten, että happamoitumisen vaikutuksia on hankala erottaa . Kalkitus on kuitenkin kallis ja väliaikainen ratkaisu. Havupuut kärsivät suurim·mat tappionsa talvella, jolloin pakkasen, kuivuuden ja saasteiden yhteisvaikutus on niille liikaa. Luontaisesti karut ja kalliorantaiset järvet ovat happamoitumiselle alttiita. Metsätaloudellisesti tärkeät havupuut ovat alttiimpia pitkäaikaisille vaikutuksille , koska monivuotiset neulaset altistuvat jatkuvasti. RAVINTEET HUUHTOUTUVAT Happaman _sateen tuomat ravm331. Suora laskeuma puihin vähentää mm
Toinen keino on aktiivinen rikkipoliriikka: siirtyminen vähärikkiseen polrroaineeseen ja happamoirtavie n saastukkeiden poisro savukaasuista . Laskeuma rarkoirraa ilmasta maa han laskeu ru vaa ainesta (saasretta). Puskurikyky on veden kyky vastustaa happamuuden muurosta . Jos alkalin iteettiarvo o n alle 0, 1 mekv . Happamuus riippuu nesreen io nimäärisrä: jos vedessä o n ylimäärä H•-ioneja (veryioneja), o n vesi hapanta; jos vedessä on ylim äärä Off -ioneja (hydroksyy li-ioneja) , o n vesi emäksisrä . Kuivalaskeuma tul ee pö lynä ja hiukkasina , märkälaskeuma huuhroutuu alas sateen mukana. Ravinteid en lisääntyvä virta maaperästä heikentää maa n laatua ja kasvien kasvua niin paljon, errei mineraalien kiihtyvä rapautuminen riitä korvaamaan sitä . pH on hap pamuuden ja em äksisyyden mirra . litrassa, vesi o n helposti happamoiruvaa. Jos pH on alle 7, on liuos hapa nta, jos yli 7, liuos on em äksistä . suuri bikarbonaarri-ionien (HCO:;) määrä ja humuspiroisuus. Il~ansa~~teet_ olivat .'~te':!'assa vaurioittaneet näitä 2400-vuotiaita, hellenistisiä patsaita nun, eua ne Jouduttun surtämään museon suojiin. Myös typpeä sitovien bakreerien roiminta heikkenee pH: n laskiessa. Happosade vauhdittaa lukuisten korvaamattomien kulttuurimuistomerkkien rapautumista . Toisaalta happosade huuhroo useita tärkeitä ravinteira ja hivenaineita kasvien saavurramatromiin . Veden puskurikykyä lisäävät mm . Eniten happosad e liuottaa maaperän alumiini, kalsi umja magnesiumyhdisteitä. Sen vaikutus on kahtalainen : Ensiksikin happamat sateet rapauttavat mineraaleja ja liuotravat siten maaperän ravinteita kasveille käyrrökelpoiseen muoroon . Myös kasvien käyterrävissä olevan typen m äärä vähenee: Happamissa oloissa hajorrajamikrobien roiminta heikkenee, jolloin orgaanisen materiaalin hajotuksesta vapautuu typpeä vähemmän . typpiyhdisteet) saarravat lisätä puiden kasvua tietyillä ilmasroalueilla ja m aaperätyypei llä. Öljyn hintakehiryksen vuoksi sen tilalle on palaamassa kivihiili, josta m yös vapauruu SUOME LUONTO i / 8 1 -10 ,sk.. Veden alkaliniteettiarvo mittaa puskurik ykyä: mitä alh aisempi alkalinireetti, sitä heikompi puskurik yky. Skandinavian ilmasro-oloissa hapan sade kuiten kin vaikurraa pääosin kielteisesti maan ravinnetalouteen. 332 teet (mm . Asreikko ulorruu noi n 1 :stä noin 14 :sra ja nollakoh ta on 7. Puusron läpimitan muurosren mirraaminenkin on arvelurravaa, koska hap pamien sareiden aiheurram at muurokser kasvussa ilmenevät usein vasta 20-30 vuoden kulutrua. As teikko on logaritminen eli yhden pH-yksikön muutos tarkoirraa 10-kerraisca happamuuden muu rosta , kahden pHyksikön muuros satakerraista happamuuden muurosta . OMAT PÄÄSTÖT KURIIN' Kuinka sirren voitaisiin jarrurraa rikin ja rypen oksidien jourumista ilmakehään J Yksi keino on fossiilisten polrroaineiden käyrän rajoittaminen eli energian säästö ja siirrymmen saasteetromiin energianlähteisiin . Kaikkien näiden tekijöiden vaikurusta puusron kasvuun o n erittäin vaikea tarkasti mirara . Liukeneminen on voi m akkai nta lievästi happamilla mailla , jotka ovat tyypillisiä juuri pohjoisen pallonpuoliskon havumetsäalueilla . Tilanne ei kuitenkaan näytä kovin valoisalta
Ydinvoima ei ole vaihtoehto happosateelle vaan toi nen ongelma. Siksi on pyrittävä ennaltaehkäisyyn . On vaadittava sen perusteella tiukkoja rikkipitoisuusrajoja Suomeen . happamoittavia epäpuhtauksia. Kokoukseen osallistui Suomesta mm . On m yös huomattu mm . On käytettävä hyväksi ilmansuojelulakia , joka vihdoin kymmenen vuoden odotuksen jälkeen toivottavasti syksyn kuluessa saadaan aikaan, tosin heikkona. Meidän on tiedotettava sekä happosaceesca että energiaongelmista yleensä. Puola tosin osallistui Göteborgin kokoukseen, ja Puolan edustaja kertoi, että Solidaarisuus on saanut saastuttavan terästehtaan Krakovan seudulla suljetuksi suurten rikkiym. Saascuttajavalcioc eivät halua ymmärtää ongelmaa, ja siksi on luonnonsuojelijoiden ja muiden m aiden kamppailtava yhdessä happosatee n torjumiseksi. Saksan liittotasavallan mäntymetsien kasvun kärsivän paljon happosateesta. Uusi kansainvälinen happosateen vastaisen toiminnan tunnus . Sitäpaitsi karkeasti puolet Suomen happosateesta on peräisin omasta maastamme . Osacuckimuksec on kytkettävä yhteen . Ongelman ratkaisu ei ole kokonaan omissa käsissämme, mutta meidän täytyy silti huolehtia osuudestamme . Krakovassa oli ongelmana rakennusten nopea korroosio (ruostuminen ja rapautuminen) . päästöjen takia . Tanskan yd invoimanvastainen liike osallistui Göteborgin kokoukseen, ja siellä todettiin , että on löydettävissä yhteinen linja : energian säästö. Suomessa täytyy ennenkaikkea levittää yleisölle monipuolista tietoa happosateesta. Samanaikaisessa luo nno nsuojeluj ärjestöjen varjokonferen ssissa käsitellään m yös happosadeongelmaa. Nyt suunnitellaan Suomeen pohjoismaisten tutkijoiden ja luonnonsuojelujärjestöjen happosadekokousta . Ja merkittävimmät saastuttajamaat ovat haluttomia toteuttamaan aktiivista energiansäästöä ja rikkipolitiikkaa. Tällaista vahinkoa ei voi korjata kalkitsemallakaan . Happosateen aiheuttamia vahinkoja ei yleensä voi korj aca jälkikäteen . Ruotsi ja Norja ovat sen jo ratifioineet , ja Suomikin on luvannut ratifioida sen tänä vuonna. Auli Kilpeliiinen 333. Omat päästöt kuriin ja aktiivinen valvo nta käyntiin I Tällöin voimme vaatia muiltakin samaa. D Suomessa ei saa sataa hapanta vettä Ennen happosadetta pidettiin vain kalojen ja järvien onge lmana, mutta nyc sen on huom attu vaarantavan myös ihmiseen terveyden ja talouden. Nuorten luonnonsuojelijo iden kansainvälinen liitto IYF on levittänyt ahkerasti tietoa happosaceesca, samoin erityisesti Ruotsin nuoret luonnonharrastajac Fälcbiologit . Suomen on ratifioitava vuonna 1979 allekirjoittamansa ECE:n (Euroopan taloudellinen toimikunta) konventio happosadetta vastaan. Saastuccajavaltiot eivät ole nähneet velvollisuuccaan , mutta niidenkin on ryhdyttävä toimiin , kun tilanne käy kestämättömäksi. H apan vesi irrottaa putkista raskasm etalleja ja m yrkyttää juom avettä. Pelkät kalakuolemat eivät hätkäytä , koska vesihallitus tekee kaiken aikaa parastaan kalaston tuhoamiseksi muilla keinoin . Maaja m ecsiicaloustieteiden kandidaatti Antti Pätilii on tutkinut pro gradu -työtäiin varten eriiicii EtehiSuomen happam oitumiselle alttiica järvifi ja niissii capahtuneica muurok s1a. H apposade koetaan nyt niin tärkeäksi ongelmaksi, että se n torjumiseksi halutaan yhdistää kaikki voimat. On suunniteltu mm . Ennen agrumenccimme oli , että kalat kuolevat ja järvet tuhoutuvat. T ukholmaan perustetaan kansai nvälinen happosad etoimisto , joka levittää tietoja ja auttaa järj estöjä. Esimerkiksi Bohusi n läänissä Länsi-Ruotsissa on yli kolme nelj ännestä kaivoista happamoitunuc (pH alle 6), koska happosade on pilannut pohjaveden . Nyt on huomattu , että happosateesta on huomattavia haictoja ja vaaroja m yös ihmiselle. Sosialististen m aiden saaminen mukaan on ollut vähän vaikeaa. Toimisto järjestää kansainvä lisiä tempauksia . Se oli kuitenkin huono perustelu , koska Keski-Euroopassa katsottiin , että kyllä Pohjolassa järviä riiccää ja että kysymys on vain joidenkin kesäm ökkil äisten murheista , Ulrica kertoo. oikeaa tai näytösluonteista o ikeudenkäyntiä saastuttajia vastaan ja tankkiauroa , joka kiertäisi Keski-Euroopassa palauttam assa hapanta vettä alkulähteilleen ja levittämässä tietoa. HAPPOSADETOIMISTO TUKHOLMAAN Göteborgin kokous oli ruotsalaiseen ympänstciJaC)estöjen yhteistyön tulos. Suomessa kesäkuussa pidetty Nesslingin saatton happosadeseminaari osoitti, eccä suomalaiset tutkijat eivät näe ongelmaa kokonaisu utena: monelle on tärkeämpää oman tutkimuksen jatkaminen kuin ongelman vakavuuden osoittaminen . H eidän poscikomikampanjansa tuloksena lähti kymmeniä tuhansia happosateen vastaisia kortteja Keski-Euroopan hallituksille . Nyt olisi edesvastuutonta olla tekemättä työtä , kun tiedämme , mihin happosateen lisääntyminen johtaa . Yksi pulma on ollut, että aktiiSUOMEN LUONTO 7/ 81 ,o ,sk. v1set ydinvoimanvasraisec järjestöt ovat nähneet happosateen vaihtoehtona yd invoiman ja siksi pelänneet yhtyä toimintaan. ON AIKA TOIMIA SUOMESSAKIN Suomessa on pakko tehdä paljon työtä nyt, koska on vain ajan kysymys, milloin m eillä on samat ongelmat kuin Etelä-Ruotsissa Ja -Norj assa. Tuoreesta OECD:n raportista ilmenee , että happosateen estäminen käy m yös saastutcajavaltioille halvemmaksi kuin sen aiheuttamat menetykset. Kun vaadimme rajoituksia muilta mailta, on m yönnyttävä niihin itsekin , jotta vaatimuksilla olisi pohja. Se yrittää valistaa T ukholm assa 198 2 pidettävän luonnonsuojelukonferenssin virallisia edustajia jo ennen kokousta. Olemme onnellisessa asem assa , koska voimme vielä säästyä samalta kohcalolca. Menetelmiä pohdicciin keväällä Göteborgissa eurooppalaisessa happosadekokouksessa. Suomen luonnonsuojeluliiton ruotsinkielisen sisarjärj escön Natur och Miljö n toiminnanjohtaja Ulrica Cronström
Ylitarkastaja Juhani Kahelinin ja tarkastaja Seppo Niemen viime1s1mpää raporttia ei sen sijaan voikaan noin vain sivuuttaa . Vesirakennuksen päätöksentekoa ja arviointikeinoja tutkineet tarkastajat päätyivät tuloksiin, joista vesihallituksen on todella vaikeaa kiemurrella kuiville . on jo kolmas, joka ryöpyttää vesihallinnon toimien perusteita pohjamutiaan myöten . Raportissa huomautetaan mm . . . Tarkastusvirasto antaa ymmärtää , että vesihallitus on näin pantu liian paljon vartijaksi , eikä se ole kyennyt kantamaan vastuutaan kunnialla. Ismo Tuormaa Vesihallitus • seinää vasten Valtiontalouden tarkastusvirasto, joka on ennenkin tehnyt hyvää tyota vesirakennushankkeiden järjettömyyttä ruotiessaan, löi kesän päättyessä pöytään tähän mennessä kenties rajuimman raporttinsa. vesihallinnon toteuttama hankesuunnittelu on eräillä osin tosiasiallisesti kohonnut merkittävämmäksi kuin kokonaissuunnittelu ... .. Voidaan kysyä, onko toi. " Kannattavuuslaskelmissa esitetyt hyödyt ovat olleet karkeasti ylimitoitettuja, kun taas kustannuksina laskettavat haitat ja vahingot on joko kokonaan tai osittain jätetty laskelmista pois" , raportissa sanotaan . " ... Pyhäjoen töitä ja vesirakennushankkeiden työllisyysvaikutuksia selvittäneet raportit herättivät ilmestyessään laaj aa 334 huomiota, mutta tehtäviin töihin tai valtion rahoitukseen ne eivät kuvaavaa kyllä vaikuttaneet oikeastaan mitenkään. ' ' Näin on voitu kätevästi jatkaa samaa uraa, jonka päätepisteenä on ollut täydellisesti voimalaporrastettu joki. Samanaikaisesti vesihallitus on käytännössä sekä vesirakennushankkeiden aloitteiden tekijä, suunnittelija, määrärahaesitysten tekijä ja hankkeiden rakentaja tai rakennuttaja valtion varoin . Siellä asia jäteniin kaksi kertaa pöydälle, mutta hyväksyniin kuitenkin kolmannella kerralla toimistopäällikkö Ratian esitellessä asian. Ennen rahoituksen lopullista järjestämistä Suomen luonnonsuojelulii110 läheni kirjelmän valtioneuvostolle. Siinä esitetyt tarkastustulokset asettavat niin selkeäsanaisesti vesirakennushankkeiden syvimmät perusteet kyseenalaisiksi , että vesihallituksen vastaus on todella mielenkiintoista lukea . että hankkeiden jakaminen osasuunnitelmiin ilman syyja seuraussuhteiden selventäm istä on vaikeuttanut käsityksen saamista laajem mista kokonaisuuksista. KANSANVALTAISUUS UNOHDETTU Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota siihen , etteivät hankkeet toteutu1s1 ns. liiketaloudellisen kannattamattomuutensa takia lainkaan , ellei valtio osallistuisi niiden rahoittamiseen. Luonnonsuojelijat ovat yrinäneet lähes kaikki lailliset keinot jona Kaitforsin rakentaminen saataisiin estetyksi. Nyt kohua aiheuttanut valtiontalouden tarkastusviraston raportti. Hallituksen ensi vuoden budjeniesityksessä on myönneny tälle arvelunavimmalle vesistörakentamishankkeelle kuusi miljoonaa markkaa( !) . mmnan pamop1steen s11rtymmen sanotu lla tavalla ollut vesihallincolain tarkoitusten toteutumisen, valtion varojen käytön tehokkuusuoMEN LUONTO 71 81 ~o vsk. " Myöskään vaihtoehtoisia toi mintamalleja ei ole päättäj ille yleensä esitelty
Sen mukaan tämä vesihallinnon perustamisvaiheeseen liittynyt velvoite on jo päättynyt. Siis mustaa luettavaa; sitä samaa, mitä luonnonsuojelijat ovat esittäneet jo vuosia, nyt kuitenkin tarkasti ja samoissa kansissa. Valtion rahoja meidän verorahojamme on siis yli kymmenen vuoden ajan syydetty satoja miljoonia · mark~oja hankkeisiin, joiden perusteet ja kustannuslaskelmat ovat kirjaimellisesti hatusta vedettyjä. den kuin myöskään yleiseltä kannalta (esim. '' " Vesistöcöi tä aloitettaessa ja hankekohtaisia päätöksiä tehtäessä ei päätöksentekijöillä ole riittävän selkeää kuvaa siitä, mitä tavoitteita valtion varojen käytöllä lopulta saavutetaan.'' "Kustannusarviot ovat olleet selvästi alimitoitettuja''. [J 335. Synkkyydestä huolimatta raporttiin mahtuu myös tahaton musta huuli , joka on saatu lainaamalla vesihallituksen Siikajoen suunnitelmaa ja vesiviranomaisten arvioita sen vaikutuksista joen kalatalouteen. Näitä "hactuja" ovat olleet etenkin P.O. Esimerkiksi annetaan Kalajärven tekoallas, jonka rakentamisen maaja metsätaloudellisiin vaikutuksiin kuuluu noin 13,3 miljoonan markan tuotannon menetys , jota ei ole otettu huomioon kannattavuuslaskelmissa puun odotusarvoa lukuunottamatta. PERÄTTÖMIÄ LASKELMIA Raportin tärkeimpiä huomioita on, ettei ''vesirakentamisen perusceica ole koskaan järjescelmälli sesci tutkittu, saacikka että ne olisi virallisesti hyväksytty ja vahvistettu toiminnan ohjeeksi. '' Ainoat varsinaiset hyödyt saavutetaankin suunnitelmaan liittyvästä yksityisestä voimacalousinvestoinnista'' . (Pääomittaminen äärettömälle ajalle tarkoittaa sitä, että vuosittaisia hyötyjä tulee muodostumaan ikuisesti). Vesihallinto on yhä useammin perustellut tavallisesta ihmisestä järjettömiltä tuntuvia hankkeitaan vetoamalla oman työvoimansa ja konekantansa työllistämiseen. kansalaisten oikeusturva) lain tarkoitusten mukaista" tarkastajat kysyvät. SUOMEN LUONTO 7/ 8 1 -10 ,sk _ Kummankin '' tutkimuksen '' tieteellisyys on Kahelinin ja Niemen raportin perusteella enemmän kuin kyseenalainen . "Esimerkiksi vuosittain saavutettavien hyötyjen pääomitusaika on vaihdellut 20 vuodesta äärettömään . (Perhonjoen Kaitforsin hanke) . "Tarkasti raJatun ammattikunnan tarpeet ovat tällöin ohittaneet sekä lopullisen oikeudellisen että lopullisen valtion varojen käyttämistä koskevan päätöksenteon ." (Rakennushankkeiden vieminen läpi ns . Virasto korostaa myös vesirakentamisen pitemmän aikavälin rakenteellisia vaikutuksia (esimerkiksi pysyvä työttömyys, voimavarojen väärä kasautuminen, ympäristöongelmat) . kansanvaltaisuuden vaatimuksia, mitä vaikutuksiltaan tämänasteisten suunnitelmien valmistelulle tulee asettaa ' '. VESIHALLITUS VASTATKOON JOS TAITAA Raportin sisältämiä muita yksityiskohtia on lukemattomia, joten vesihallituksen vastaukset ovat todella odotettuja. " Muualla vesistöissä se vähäinen kalastus , mitä jockut harvat voivat harrastaa virkistysmielessä, ei tule kärsimään, päinvastoin on odotettavissa parannuksia alivirtaamien kasvaessa . Tässä mielessä vesirakennustoiminta on vailla perusceica' ' . "Johdonmukaisen seurannan puuttuessa näiden haittojen yhteyttä alkuperäiseen syyhyn ei ole enää selvitetty, vaan haitta on puettu uudeksi erilliseksi hankkeeksi, jonka on katsottu edellyttävän uusia valtion toimenpiteitä" . Tarkastajat huomauttavat, että sekä valittu hyötyjen ja haittojen laskentakausi että laskentakoron suuruus vaikuttaa olennaisesti tulokseen. '' Pienvesivoimalla tuotetun energian ja tehon yksikkökustannukset ovat olleet korkeat. Ainoastaan kuivaksi jäävällä uoman osalla saattaa tapahtua huonontumista''. Väisäsen johdolla toimineen Pohjanmaan keskeneräiseen vesisrötyöhankkeiden loppurahoitusta tutkineen työryhmän mietintö (1 974) sekä pahamaineisen vesirakentajan, yli-insinööri Matti Raivion vuonna 1962 teknisessä korkeakoulussa tekemä opinnäyte , joka käsittelee vesistörakennusto1mmnasta maataloudelle koituvia tulvasuojeluhyötyjä . Myös haitalliset kerrannaisvaikutukset on ''unohdettu '' Jotta luvuista saataisiin jotain kuvaa, mainittakoon, että esimerkiksi maamme luonnonsuojelualueiden ostovarat ovat kuluvana vuonna yhteensä 17 miljoonaa markkaa. (Lihavointi to1m1tuksen). Tämänkin jo sinällään täysin riittämättömän perusteen tarkastusvirasto nuijii maan rakoon viittaamalla jo aiempaan päätökseensä. seuraavista tarkastustuloksisca. cyöluvilla .) '' Näihin velvoitteisiin vesihallitus on sitoutunut yleensä ennen kuin hankkeelle on haettu valtion rahoitusta (valtion = vesihallitus ja voimayhtiöiden välille laaditut sopimukset).'' " ... '' Saman tuomion saa Raivionkin " tutkimus ". Mitäpä sanoa mm . " "Muut energiaviranomaiset eivät pidä hankkeita niin edullisina kuin vesihallinto''. Syytös joka on lisäksi oikea on todella vakava. ''Tulvasuojelutarkoituksessa aloitettujen rakennustöiden tavoitteet ovat suuntautuneet yhä enemmän hankkeiden voimataloudelliseen hyväksikäyttöön. Sama asia sanotaan loppuyhteenvedossa vielä selvemmin: "Hankkeiden valmistelu vesihallinnossa ei täyttäne sellaisia ns . kysymys on ollut varsin suurista vahingoista, jotka olisi tullut ottaa huomioon hankkeiden kustannuksissa." (Vesistötöiden vaikutus kalatalouteen) . Vaikkapa Kalajoen kohdalla tämä on merkinnyt maataloushyötyjen laskemista vähintään kolmasosan liian korkeiksi, raportissa sivalletaan ja päädycaan koruttomaan lopputulokseen: "Kun kaikki edellä mainitut näkökohdat otetaan huomioon, voidaan suunnitelmassa esitetyt kokonaishyödyt todeta karkeasti ylimitoitetuksi
Jos kaavoitusja rakentamisasiat jätetään ympänstömm1steriöstä pois, suuri joukko asioita jäisi hoitamatta . asuntohallituksen ja vesihallituksen asema ympiiristöministeriössii. Asuntohallituksen jättäminen ministeriön ulkopuolelle tuntu1s1 kummalliselta , sillä ihmisiä vartenhan me ympäristöä hoidamme. Mika" olisi uudistuksen summittainen aikataulu . Jos tässä on kissanhännänvedosta kysymys, kissalla on ainakin viisi häntää. Valtioneuvoston ympiiristöasioista vastaavana ministerinii kannatatte keskitettyii ja voimakasta ympå'ristöhallintoa. Tämän takia pidän myös kuntien ympäristölautakuntien perustamista erittäin tärkeänä . Niinikään Koikkalainen vastustaa vapaiden jokiemme rakentamista, ja hänen mielestään vesirakennusmäärärahoja voitaisiin karsia ensi vuoden tuloja menoarviosta. Mielestäni kaavoitusja rakennustoimi tulisi saada ministeriöön , sillä yli puolet suomalaisista asuu kaupungeissa, ja kun maaseututaajamat otetaan mukaan, kolme neljäsosaa suomalaisista asuu rakennetussa ympäristössä . Keskustapuoluetta ja sosialidemokraatteja on ympå'ristöhallintokiistassa syytetty kissanhiinniinvedosta. Jos asia jumiutuu nyt kiistelyyn ministeriön tehtäväkentästä, siitä voidaan keskustella. Jorma Laurila ja Ismo Tuormaa Ministeri Johannes Koikkalainen: '' Omaisuutta suojellaan paremmin kuin ihmistä' ' Sosialidemokraattinen sisäasiainministeri Johannes Koikkalainen vastaa maamme ympäristöhallinnon ylimmästä johdosta. Valtioneuvoston nykyisen "ympäristöministerin" mielestä ympäristöministeriö voitaisiin aivan hyvin perustaa jo ensi vuonna. Koikkalainen sanoo, että maassamme suojellaan omaisuutta ja rahaa paremmin kuin ihmistä. Kiista on vain näennäisesti kahden puolueen välinen, sillä muutkin puolueet ovat osallistuneet siihen innokkaasti. Mikå' olisi nykyisten keskusvirastojen, esim . En kuitenkaan halua asettua tielle , jos tämä on este ministeriön perustamiselle . SDP: n ja keskustapuolueen erimielisyyksissä on kysymys siitä, halutaanko yhteiskunnalle antaa riittävät mahdollisuudet puuttua luonnon muuttamiseen. Sillä me eittämättä tarvitsemme maahamme keskitetyn ympäristöhallinnon siis ministeriön keskushallinnoksi ja ympäristötoimistot lääninhallituksiin . Hiljakkoin mainitsin, että SDP on valmis keskustelemaan asiasta ja valmis kompromisseihin, kunhan ympäristöministeriöstä vain tulee tarkoitustaan vastaava. Ministeri vastustaa myös Vuotoksen rakentamista. Keskushallinto antaa vain yleisohjeita, kenttätyö jää lääneille ja kunnille. Mitå. Yhteiskunnan pakkolunastusoikeutta pitäisi ministerin mielestä helpottaa sekä vahvistaa kuntien ja valtion etuostooikeutta. Jos vesihallitus otettaisiin ympå'ristöministeriöön , niin tulisiko mukaan myös vesirakennusorganisaatio vai ainoastaan valvonta' Ainakin valvontapuoli , mutta koko vesihallituksen saaminen olisi parempi . Asuntohallituksen sijoittamista ympänstömm1steriöön on vastustettu voimakkaasti . Myös läänien ympäristötoimistot pitäisi saada ensi vuoden alusta. Kaavoituksella ohjataan ympäristön rakentamista ja rakennetun ympäristön säilyttämistä; lisäksi kaavoituksella voidaan edistää erästä keskeistä ympäristöpoliittista tavoitetta: virkistysalueiden varaamma. Ympäristönsuojelun täytyy huolehtia myös asuinympäristön viihtyisyydestä. Keskustapuolueen puheenjohtaja Paavo Vå'yrynen on hiljakkoin todennut, ettii joskin hå'n kannattaa suppeata ympiiristöministeriötii, niin se ei ole vielå' ajankohtainen. Mika" on kiistan ydin . sanotte Viiyrysen lausumasta' Puhun nyt Väyrysen siitä lausunnosta, jossa hän mainitsee, että keskustapuolue pitää ympäristöministeriön perustamista mahdollisena. Suomen Luonnossa l / 81 haastateltiin keskustapuolueen puheenjohtajaa, ulkoministeri Paavo Väyrystä. En kiellä, etteikö näin voisi käysuoMEN LUONTO 7/ 81 -10 vs k.. Hänen mielestään "rakentamisesta saatava hyöty on varsin vähäinen ja vastaavasti luontaiselinkeinojen tappiot mittavat, joten tulee kysyneeksi, miksi allas rakennettaisiin ja ketä se palvelee?". Valvontapuolen saaminen on tärkeintä. Tässä riitelevät puolueiden ohjelmat ja näkemykset. Läänien ympäristötoimistoista ympäristönsuojelua hoidettaisiin alueellisesti ja toimistoille tulisi336 kin paljon tehtäviä , sillä keskushallinto ei voi hoitaa koko maata. Mielestäni ympäristömin isteriö vo1ta1s11n perustaa jo ensi vuonna. Keskustapuolue, joka on lähellä maataloustuottajia, katsoo että ympäristönsuojelu saattaa rajoittaa maanomistajien oikeuksia
Siksi toimistopäälliköiden saaminen on ensiarvoisen tärkeää. Pyrin tekemään kaiken , paitsi etten käyttänyt ruumiillista väkivaltaa. MIHIN JUUTTIJIV A T LÄÄNIEN YMP ÄRISTÖTO IMISTOT. Toteutuakseen tämä vaatisi sen, että eduskunta muuttaa joko budjetissa tai lisäbudjetissa ylitarkastajien virat toimistopäälliköiksi , jolloin ympäristötoimistot olisivat tosiasia. Ilman että lääninhallituksissa on ilmansuojelulakia toteuttavia virkamiehiä , laki jää vain kirjaimeksi. Mihin toimistot sitten juuttuivat. vsk. Tämä olisi tekninen asiantuntija. Ministerikin leviccelee jäcceiden edessä käsiään: " Jäcceiden hyötykäyccöä ei ole järjesteccy kunnollisesti. Tämän lisäksi täytyy saada vähintään yksi henkilö lisää lääninhallitusten ympäristötoimistoihin. Kyllä meidän pitää saada toimistot. Eduskunnan keväisen päätöksen mukaan lääneihin olisi pitänyt tulla ylitarkastajat. Kunnioitan lakeja, mutta jos yksityinen ja yleinen etu joutuvat vastakkain, menee puolueeni näkemyksen mukaan yleinen etu yksityisen edelle. Kuitenkin on kysym ys supistetuista toimistoista, varsinaisia toimistoja emme saisi. Kyllä ne valtiovarainministeriön kantaan juuttuivat. Väite on aiheeton tai sitten Väyrynen ei seurannut budjettikeskustelua. Tarkoituksena nimittäin on, että ilmansuojelulaki saadaan voimaan vuonna 1982. Sisäasiainministeriölle kuuluu mm . Ylitarkastaiien virkojen muuttamisesta toimistopäälliköiksi on keskusteltu. Mistä tämä johtuu. 337. jätehuolco. Kun lfänien ympäristötoimistot viime syksynä kaatuivat, ne piti perustaa tämän vuoden ensimmäisessä lisämenoarviossa , mutta näin ei kå"ynytkfän. Jos vain ylitarkastaiien virat perustetaan, tilanne pysyy muuten samanlaisena paitsi, että lääneihin tulee yksi virka lisää. Mielestäni toimistopäälliköt ovat toimistojen perustamisen kannalta tärkeimmät. däkin . Keräys vaatii luonnollisesti rahaa, mucca kun joka vuosi jää käyccämäccä 2,6 miljardin markan edestä jätettä, se tuntuu järjettömältä.'' SUOM EN LUONTO 7/ 8 1 40 . Suomen Luonnon haastattelussa viime keviiå"nä ministeri Paavo Vå·yrynen väitti, ettette vetänyt läföien ympå"ristötoimistojen saamista riittävän tiukalle valtioneuvostossa. Miten oli
Milloin selonteko saadaan. Maassamme suojellaan omaisuutta ja rahaa paremmin kuin ihmistä. Se näkyy mm . yhden asian liikkeet ovat syntyneet kansalaisten omaa elinympäristöään kohtaan tuntemasta huolesta. Jos toimikunnan työ ei ole eduskunnan hengen mukaista , täytyy tehdä muulla tavalla esitys turvelaista. Entåpii turpeen jiiiiminen laista pois. Kiireellisimmiit lait. Oletteko ministeri Taisto Tåh kiim aan kanssa sam aa mieltii siitii, ettii vuoden 1923 luonnonsuojelulaki on niin h yvii, ettii sicii on huonontamatta vaikea uudistaa. Suomen luonnonsuojeluliitto arvosteli kevå"å"flii antam assaan lausunnossa ilmansuojelulain saam aa muotoa melko kovin sanoin toim. rurvetoimikunta , joka tällä hetkellä m yös käsittelee turpeen ottamista. siitä, että vapaaehtoiset kansalaisjärjestöt ovat joutuneet huolehtimaan ympäristönsuojelusta enemmän kuin virkamiehet ja päättäjät. Kyllä minä uskon , sillä eduskunnan hyväksymässä soralaissa korvauspykälä saatiin siihen muotoon , ettei korvausmenettelyä useimmissa tapauksissa tarvita. Koijärvellä. YMPÄRISTÖPOLIITTINEN SELONTEKO EDUSKUNNALLE SYKSYLLÄ Valtioneuvoston eduskunnalle lupaama ympå"ristöpoliittinen selonteko piti antaa jo viime kevå"å"nå·, mutta asia on viipynyt. Seutukaavaliitot toimivat edelleenkin aluesuunnittelussa. Se ettei meillä ole aivan yksiselitteistä tulkintaa korvauspykälästä . Voisiko harkita voimavarojen siirtoa seutukaavaliitoista liiiininhallituksiin. Soralakia valmisteltaessa lähdin siitä, että maa, vesi ja ilma ovat yhteisiä ja niitä tulee kaikkien suojella . Ympå"ristölainså"å"diintö on pitkå"iin ollut jumissa. Mikii on soralain suurin heikkous. Näiden liikkeiden toiminta voi joskus olla lain kanssa ristiriidassa, kuten esim. Selonteko on valmiina ministeriössä ja olen sen jo kaksikin kertaa esittänyt aluepoliittiselle ministerivaliokunnalle, jolle se ensiksi menee. Ministerinä en voi tällaista h yväksyä, mutta yksityishenkilönä minä ymmärrän . Melu ntorjuntalakia pidän kiireellisenä . Myös vesilain uudistaminen on erittäin kiireellinen , mutta sen valmistelu kuuluu maaja metsätalousministeriölle. ympäristöm101steriöön. Radikaali kantani on se, että vain silloin maksetaan korvauksia , jos aluetta ei suojelun jälkeen voida käyttää maaja metsätalouteen tai rakentamiseen . Aika on jo kymmeniä vuosia sitten kulkenut tämän lain ohitse . Ministeri Koikkalaisen mielestä ympäristöministeriö voitaisiin perustaa vaikka jo ensi vuonna. Seutukaavaliittojen turhautuminen johtuu siitä , ettemme ole saaneet lävitse seutukaavoja, Joissa on esim. N yt siis yhteiskunta p ystyy suoriutumaan korvauksista. (Ilmansuojelulakiin luonnonsuojelijat eiviit ole kovinkaan tyytyviiisiii. PAKKOLUNASTUSTA OLISI HELPOTETI AV A Onko perustuslaissa kahleita ympiiristönsuojelulle. Myös kaavoitusja rakennusroimi tulisi saada minisceriöön. Sen jälkeen kun sora on otettu, alue täytyy m aisemoida ja saattaa sellaiseksi, että sitä voidaan edelleenkin käyttää johonkin järkevään tarkoitukseen . Täytyy valittaa, etten voi olla samaa mieltä . Ja korostaisin vielä lain tärkeää maisemointipykälää. En näe tätä mahdolliseksi. Se tuntuisi propasuoMEN LUO TO 7/ 8 1 40 vsk. Tämä taas johtuu siitä, ettei sisäasiainministeriö pysty yksin päättämään asiasta, vaan se tarvitsee myös maaja metsätalousministeriön lausunnon. (Koolla oleva turvekomitea koostuu liihes pelkiiscå"å"n yksityiseen ja valtiolliseen turveyritysten edustajista. Turpeen jääminen pois oli luonnollisesti suuri tappio , mutta turvelakiluonnoksessa, jonka toivon pian tulevan eduskunnan käsittelyyn, turpeen käyttöä koskevia kysym yksiä on jo valmisteltu virkamiestyö nä. huom .) Uskotteko ettii soralaki pystyy siiå"stå"miiiin maamme harjuluonnon arvokkaimman osan. Nythän lait ovat hajallaan , eikä tämä ole kaikkein paras tilanne. Mielestäni kaikille ympäristölaeille pitätst säätää yhteinen katto laki. toim . Ns. Kun SDP on voimakkaasti tuonut esille perustuslain muuttamistarpeen, ei minun tarvitse enää tähän sen kummemmm puuttua. Kun se ohjeitteni mukaan oli valmistunut , eivät ministerivaliokunnan muut jäsenet sitä sellaisenaan hyväksyneet , joten perustettiin poliittinen toimikunta , johon tuli myös ympäristönsuojelun asiantuntemusta eri m101stenö1stä . riittävästi virkistysalueita. Äärimmäinen kanta on se, että jokaisesta sorakuutiosta on maksettava, mutta se veisi mahdottomuuksiin. huom .). Miten sumaa pitiiisi purkaa. Kyllä minä uskon. Kauppaja teollisuusm101steriössä on ns . Selontekoa uusit338 tiin , mutta pääperiaatteet ovat edelleen samat. Ja valitettavasti juuri maaja metsätalousministeriön takia useat seutukaavat ovat jääneet toteutumatta esitetyssä muodossa , koska ne olisivat maaja metsätalousministeriön mielestä peittäneet alleen liikaa yksityistä maata . Nyt kun maankamaralaki on vihdoin valmis ja ilmansuojelulakikin on eduskunnassa, käsitellään seuraavaksi meluntorjuntalaki , jonka pitäisi valmistua lokakuun loppuun mennessä. Sellaisia rahoja ei valtiolla ja kunnilla ole. Tarkoituksenani on antaa selonteko eduskunnalle kuluvalla syysistu ntokaudella, ja eduskunta joutuu sitten määrittelemään kantansa mm
Asukkaita pitäisi kuunnella, sillä heitähän varten kaava laaditaan, eikä virastoa tai maanomistajia varten. Meillå' on periaatteessa hyvå· jå'339. Pakkolunastus pitäisi lainsäädännöllisesti tehdä yhteiskunnalle nykyistä helpommaksi. Mielestäni ympäristörikokset tulisi kriminalisoida siinä missä muutkin rikokset. kaavoituksessa siihen, että jo suunnitteluvaiheessa täytyy ottaa yhteyttä asukkaisiin. Valtion ja erityisesti kuntien etuosto-oikeutta tulisikin vahvistaa. Laki tästä on parhaillaan valmisteilla ja lähtee aivan lähiaikoina valtioneuvostolle. Mutta kaavoitukseen tarvitaan myös yleiset normit. Olen pyrkinyt mm . Jo äsken mainitsemani yhden asian liikkeet osoittavat, etteivät kansalaiset pysty vaikuttamaan riittävästi omaan ympäristöönsä . Arvokkaiden rakennusten suojelu pitäisi olla nykyistä tehokkaampaa. Ympäristödemokratian puute onkin viime vuosina ilmennyt lukuisina kaavoja vastaan tehtyinä valituksina. Onko ympå'ristödemokratia maassamme riittå'vå'. "Ympäristöministerin" mielestä viidennen ydinvoimalan hankintapäätös edellyttää, että voimala on sekä kansantaloudellisesti että energia-, työllisyysja ympäristöpoliittisesti parempi ratkaisu kuin muut vaihtoehdot. Mielestäni täytyy varsin pitkälle kuunnella sitä kuntaa, jossa kaavoitus tapahtuu. SUOMEN LUONTO 7/ 8 1 ~o. Rakennuslakia olisi muutettava siten, ettei valtio joudu korvaamaan silloin, kun suojeltavaa rakennusta voidaan suojelupäätöksen jälkeenkin käyttää entiseen tarkoitukseen . Ei siis ole kuultu niitä ihmisiä , joita kaava koskee. "Y mpäristödemokratian puute on ilmennyt lukuisina kaavoja vastaan tehtyinä valituksina . Tulisiko ympå'ristön pilaaminen kriminalisoida. Ei siis ole kuultu niitä ihmisiä, joita kaava koskee. Tulisiko pakkolunaswsmenettelyå' kä'yttå'å' nykyistä' useammin luonnonsuojelualueiden hankkimiseksi, luonnon muuttamishankkeissahan (voimalinjat, t1et jne.) sitå. vsk. Miten viihtyisä'n asuinympä'ristön luomista ja så'ilyttå'mistå' voitaisiin tehostaa. Asukkaita pitäisi kuunnella, sillä heitähän varten kaava laaditaan." Kuva Helsingin Merihaasta . kå'ytetå'å'n yleisesti. Kun kaava on valmis, siihen on enää hyvin vaikea saada muutoksia. Pakkolunastustapaukset kestävät usein vuosia, ja sinä aikana voivat pakkolunastusta anovan tarpeet tai tavoitteet muuttua. gandalta. Asuinympä'ristö on maassamme varsin suojaton
Kysymys on yleismaailmallinen. Tämä ehkä olisi tarpeellista. On erittäin vaikea lähteä laskemaan jo hankittua elintasoa. ympäristöasiamies, joka lausuisi kantansa ympäristövaikutuksista. Kehitysalueja invescoincirahascojen avulla voidaan coceuccaa myös ympåriscönsuojelullisesci arveluccavia hankkeita, kuten esim . Turvallisuustakeidenkin jälkeen suhtaudumme ydinvoimaloihin määrätyin varauksin . Tämä meni erittäin filosofiseksi. paljon puhutun 1000 MW:n ydinvoimalan rakentamista. Onko SDP esiccåmåsså asiassa mirfän konkreeccisempaa. ]os olemme solidaarisia maailman köyhille, meidän täytyy tinkiä omasta kohoavasta elintasostamme . Eikö jå•cehuolcolaki anna cåydelliseen kieltåmiseen mahdollisuuksia. On paljon maita joita voisimme tukea. D SUOMEN LUO TO 7/ 81 40 vsk. Valtion tuloja menoarvioissa vesirakennusrahat on yleenså· myönneccy tåysimfärå"isinå. Monia luoncoa tuhoavia rakennushankkeita perustellaan usein på·å·asiallisesti työllisyyssyilfa. Tarvitaanko jackuvaa taloudellista ja siten myös energiankulutuksen kasvua . · Kieltäminen taitaa olla liian voimakas toimenpide, mutta jos hinta nousee tarpeeksi korkealle , tölkkien ostaminen ei enää kannata ja ne häviävät käytöstä . Kasnåsiin suunniteltu laivaromutcamo tai suuret kalankasvatuslaicoksec. Pitå.isikö lainoitusja korkotukiehcoihin liiccfä m yös selvitys ympå"ristövaikutuksista. Työllistämisrahoja vo1ta1s11n pikemminkin käyttää luonnon parantamiseen . Erittäin vaikea kysymys , sillä katson myös työllisyyden kohentamisen välttämättömäksi. Olemme erittäin vaikeassa tilanteessa. Pullonkaulanahan meillä on keräysorganisaatio. Tietääkseni tätä on Norjassa menestyksellisesti kokeiltu . Puolueessa olemme keskustelleet siitä, että ydi nvoimaloiden turvallisuus pitää olla ehdottomasti taattu, jos niitä rakennetaan . cehuolcolaki, mucca se ei vain oikein toimi. Onko cå·må· myös SDP:n virallinen ja ceidån kantanne. Kieltäminen ei ole suinkaan ympäristönsuojeluosaston päätettävissä, vaan kauppaja teollisuusministeriön, joka kannattaa tölkkien kieltämistä , ainakin silloin kun asiasta keskustelimme. SDP:N VARAUKSET VIIDENNELLE YDINVOIMALALLE SDP on ollut rakentamassa nykyistå ydinvoimapolitiikkaamme. Eikö nåisså kiistanalaisissa hankkeissa tulisi olla pidåccyvå•isiå. Emme ole ryhmässä 340 asiaa lainkaan käsitelleet , mutta minulla on tuntuma, että joudumme käsittelemään tätä myös puoluetoimikunnassa. Mickå ovat nuo varaukset. Ajatelkaa mitä tähän maahan 2 ,6 miljardilla saataisiin 1 Miscå se siis kiikastaa. Kun esim . Vielä vapaat jokemme tulisi säilyttää vastaisuudessakin rakentamattomina. Kun olemme puolueessa keskustelleet jokiemme valjastamisesta, olemme päätyneet siihen, ettei rakentamisen antama energiahyöty vastaa valjastamisen aiheuttamia menetyksiä . VUOTOKSEN JA VAPAIDEN JOKIEMME RAKENTAMISTA VASTAAN Mikå on kantanne Vuocos-hankkeeseen. Kansalaiseen enemmistö suhtautuu kuitenkin ydinvoimaan joko kielteisesti tai varauksellisesti. meillä on vapaata työvoimaa ja vesakkoja täytyy perata, niin miksi niitä ei voitaisi raivata mekaanisesti eikä myrkyttämällä mistä on luonnollekin haittaa. Tarvitsemme energiaa , se on selvä, mutta on tietenkin vaihtoehtoja , mistä energian otamme. Viime syksyn kunnallisvaaleissa SDP:lfa oli vapaiden jokiemme suojelu nåkyvåsci esilfa. SDP:n entinen kauppaja ceollisuusminisceri Ulf Sundqvist kannacci rakencamisca. En tunne tarkkaan ensi vuoden tuloja menoarviota , koska se on vielä suppean ryhmän tiedossa, mutta valtionvarainministeriön ilmoituksen mukaan menoja joudutaan karsimaan kovalla kädellä . Miscå jåcceiden hyöcykå"yccö kiikastaa. Hyvå"ksyccekö luonnon tuhoamisen pelkå"scfän cyöllisyyssyillå. Samalla tulisi katsoa millä tavalla jonkin laitoksen rakentaminen vaikuttaa ympäristoonsä . Etenkin jå•cceiden h yöcykå·yccö on edennyt kivuliaasti. Viidennen ydinvoimalan hankintapäätös edellyttää, että se on sekä kansantaloudellisesti että energia-, työllisyysja ympäristöpoliittisesti parempi ratkaisu kuin nyt selvityksen alla olevat vaihtoehdot hiiltä tai turvetta käyttävistä suurvoimaloista tai useammasta pienemmästä voimalasta. Vesirakennusrahat ovat eräs kohta missä menoja voitaisiin karsia. Sikäli kehitysaluerahastossa vo1s1 olla esim. Minä olen tästä Sundqvistin kanssa eri mieltä. Olen sen verran optimisti , että uskon saavani kannalleni enemmistön . Rakentamisesta saatava hyöty on käsittääkseni varsin vähäinen ja vastaavasti luontaiselinkeinojen tappiot varsin mittavat , joten tulee kysyneeksi, miksi allas rakennettaisiin ja ketä se palvelee. Tå"må ei nå·hcå·våsci kuitenkaan onnistu, vaan ainoastaan lievå"hkö vero sfädecfän hillicsemfän cölkkien menekkiå". Me vastustamme jokiemme valjastamista; jos perustamme pelkästään hiileen, hiili saastuttaa liiallisesti. Erittäin vaikea kysymys . Me köyhänä maana elämme rikkaan miehen elämää: jätämme käyttämättä arvokasta raaka-ainetta. Se on myös ympäristönsuojelukysymys. Tällöin saataisiin parempia tuloksia ja myös työllisyyttä. kotitalouksissa pitäisi olla eri jätteille eri laatikot. Se vaatii luonnollisesti rahaa , mutta kun joka vuosi jää käyttämättä 2,6 miljardin markan edestä jätettä, tuntuu se järjettömältä. Esim . Jatkaako SDP nykyiscå linjaansa ja kannaccaako se esim. Kyllä tämä on aivan konkreettinen ehdotus. Jätteiden hyötykäyttöä ei ole järjestetty kunnollisesti. Ympåriscönsuojeluosasco esicci taannoin alumiiniscen cölkkien kieltå.miscå. Toiminta tulisi järjestää siten, että jätteet voitaisiin hyödyntää helposti ja pienin kustannuksin . Pfäministeri Mauno Koivisco suhtautuu vesistöjen rakennushankkeisiin varsin varauksellisesti
Vuohilaumat on hävitetty ja jäljellä olevia noin 1000 puuta vartioidaan . Jo nyt kuitenkin tropiikissa kuolee sukupuuttoon enemmän kuin yksi laji vuorokaudessa , ja pian vauhti kiihtyy lajiin tunmssa. Ilmiönä kasvien katoaminen on kuitenkin paljon vakavampi: kasvilajin tuhoutuessa kuolee jopa 10-30 siitä riippuvaa eläinlajia. Joukossa on hyvin erilaisia tapauksia: jo sukupuuttoon kuolleita "kasvikunnan dodoja " kuin myös laajaltikin viljeltyjä lajeja, joiden luonnonpopulaatiot ovat kuitenkin vaarallisen pieniä. Mutta yleensä harvinaiset lajit ovat sopeutuneet juuri tietynlaisiin keskimääräisistä poikkeaviin oloihin (kuiville kalkkikallioille, lähteikköihin , voimakkaasti virtaavaan veteen jne.) eivätkä ne muunlaisissa oloissa pärjää kilpailussa muiden lajien kanssa. 341. Sen sijaan muista saaren 115 kotoperäisestä lajista useimmat ovat yhä uhanalaisia ja muutamat ovat jo hävinneet. Osa kasveista on jo luonnostaan yleisiä '' jokapaikanlajeja'' , osa harvinaisia. vsk. Mutta kasvin kuolemaan ei liity samanlaista tunnelatausta kuin eläimen: viimeisen puun kaataminen ei ole yhtä julmaa kuin viimeisen apinan surmaammen . Paitsi että ihmisten lukumäärä on kasvanut, myös yksittäisen ihmisen kyky muuttaa luontoa on nykyaikaisen teknoloRobinson Crusoen saarella (entinen Mas a Tierra) Chilen edustalla kasvava palmu Juania australis ei enää ole uhanalainen . HARVINAISUUS VOI OLLA LUONNOLLISTAKIN .. Harvinaisuus ei sinänsä vielä merkitse uhanalaisuutta. Uhanalaisia siemenkasveja ja saniaisia on noin 25 000. SUOMEN LUONTO 7181 40. Seppo Vuokko Sukupuutto uhkaa 2 5 000 kasvilajia Uhanalaisiin kasveihin ja kasvien sukupuuttoon kuolemiseen on kiinnitetty paljon vähemmän huomiota kuin eläinten häviämiseen . Vuosisadan vaihteeseen mennessä pelätään noin 500 000 lajin kuolevan niistä suurin osa sellaisia, joita ei edes ole ehditty oppia tuntemaan. . MUTTA IHMINEN UHKAA JO YLEISIÄKIN LAJEJA Ihminen muuttaa luontoa yhä nopeammin. Tieteellisen nimen saaneita kasvija eläinlajeja on noin 1.6 miljoonaa, mutta arvellaan, että lajien kokonaismäärä olisi paljonkin suurempi , 3-10 miljoonaa. Uhanalaisten kasvien punainen kirja The IUCN Plant Red Data Book esittelee näistä tuhon uhkaamista sadasosan, 250 lajia. Sukupuuttoon kuolee myös mahdollisia lääke-, kuitu-, ravintoja koristekasveja. Sopeutumalla erikoisiin oloihin lajit ovat menettäneet joustavuutensa, kykynsä sopeutua muuttuviin oloihin. Tällaista lajimääräii ei ole pystytty edes luetteloimaan, lukumäärä on arvio ja luultavasti pikemminkin liian pieni kuin liian suuri
Yhdysvaltain liittovaltio on julistanut sen uhanalaiseksi kasviksi, jolloin liittovaltio mm. 13 7), jonka Suomikin on ratifioinut. Kyllä, Rheum rhaponticum, yksi viljellyn raparperin kantavanhemmista, tunnetaan vain kahdelta suppealta vuoristoalueelta EteläNorjasta ja Bulgariasta! Viljelykasvien lähisukulaisten säilyttäminen on tärkeää jo kasvinjalostuksen tarpeiksikin . . Tekniikan keinoin ihminen on muuttanut viljelymaaksi monia sellaisia elinympäristöjä, joita ei aikaisemmin voitu ottaa laajamittaiseen käyttöön maan käsittelyn, kastelun, lannoituksen tai kuljetusten vaikeuden vuoksi. hankkijat , jotka jättävät saaliinsa edelleen välittäjille. Tällä tavoin voi uhanalaiseksi tulla lähinnä poikkeuksellisen koristeellinen kasvi tai erityisen merkittävä lääke, maustetai ravintokasvi . Näin luonnontilaisten alueiden määrä . kin onnistuttu kaiken varalta keräämään geenipankkiin Madridiin . Paremmin on laita Espanjassa Sierra Nevadan rinteillä yli 3 200 metrin korkeudessa kasvavan Arcemisia granatensis -marunan. Granadan yliopiston tutkijat ovat perustaneet pieniä marunan suojelualueita, mutta häikäilemattomät kerääjät tunkeutuvat niillekin ja uhkaavat löytää viimeisetkin tarkoin salatut kasvu paikat. Vastaavasti on kasvanut alkuperäisen luonnon tuhoutumisen vaara. Kasvin viljely ei onnistunut, ja jo keisari Neron aikana ilmeisesti kasvin häviäminen luonnostakin lopetti tuottoisan vuosisatoja jatkuneen kaupan. gian myötä voimistunut verrataan vain vaikkapa sadan vuoden takaista Koskelan Jussia ja nykyistä suon ojittajaa. Kaikkiaan kasvia on luonnossa ehkä muutama sata yksilöä . Harrastus on · hyvä niin kauan kuin se pysyy kohtuudessa , mutta entä kun kaktusten harrastaja lähtee öiselle ryöstö retkelle kansallispuistoon saadakseen kokoelmastaan puuttuvan kaktuslaj in. Kansallispuistoihin tekevät rosvoretkiä myös ammatttma1set C > "' . Kiinanruusun lähisukulainen Hibiscadelphus giffardianus oli vähällä kuolla : luonnosta löydettiin yksi puu, josta kuitenkin saatiin siemeniä kasvitieteelliseen puutarhaan . Luonnonesineiden kauppa ei enää ole mitään pikkunäpertelyä , vaan se uhkaa jo useiden kymmenien tai satojen eläinja kasvilajien olemassaoloa ja liikuttelee vuosittain satoja miljoonia markkoja. MAUSTEEKSI VIINIIN Tietyn lajin kerääminen uhkaa kasveja vain aniharvoin . . on supistunut Ja supistuu. Luulisi tällaisten määräysten jo turvaavan Anciscrocactuksen säilymisen. Huonommin on käynyt useiden muiden kasvien ja myös vaatelintujen. Puutarhaviljelystä laji on nyt1emmin palautettu jälleen luontoon. Jotkut keräävät kaktuksia kuin toiset postimerkkejä tai perhosia: niitä ostetaan ja vaihdetaan, kokoelmilla kilpaillaan ja parhaat palkitaan. SL 3/ 1981 s. Pieni määrä siemeniä on kuiten342 Raparperikö uhanalainen. Se oli erittäin monikäyttöinen hyötykasvi: lehdet ja nuoret varret olivat erinomaisia vihanneksena, mutta kallisarvoisinta oli juuresta ja varresta valutettu ja sitten kuivattu mehu. CITES luokittelee kaikki kaktukset sopimuksen toiseen ryhsuoM F.N LUONTO 7 / 8 1 40 ,sk. Mutta Ancistrocactus ja muut pienet kaktuslajit kiehtovat ihmisiä. Sitä käytettiin mausteena , lääkkeenä ja tietysti myös lemmentaikoihin. ei rahoita mitään hanketta, joka saattaisi uhata lajin olemassaoloa. Uhanalaisten lajien kauppaa säädellään kansainvälisin CITES -sopimuksin (ks. Se on erityisen hyvä mauste kasvi, jota käytetään teenä ja alkoholijuomien mausteena . Luonnossa Artemisia granatensis lisääntyy enimmäkseen kasvullisesti ja tekee niukasti siemeniä . VANHAPOIKA IKKUNALLA Ancistrocactus wbuschii on pieni , pallomainen ja piikkinen kaktus , joka kasvaa vain kahdella lähekkäisellä alueella Teksasissa; toinen alueista kuuluu Big Bendin kansallispuistoon. "" il _____ I i Monet Havaijin kasvit ovat sopeutuneet lintujen pölytettäviksi: kukka on kapea ja käyrä torvi , johon vaatelinnun käyrä nokka hyvin sopii. Libyan rannikkoseutujen tärkeä kauppatavara oli muinaisina aikoina putkikasvi, josta kreikkalaiset käyttivät nimeä silfion ja roomalaiset laserpicium. Senkään viljely ei ota onnistuakseen, mutta säälimättömästä keruusta huolimatta granadanmarunaa on vielä jäljellä. Kauppaa ei ole tarkoitus kokonaan estää vaan säädellä ja ohjata lajeihin, joiden kanta sen kestää
Sademetsät hupenevat 30-40 hehtaarin minuuttivauhdilla, palautumattomasti. Chi"' gacon kaupungin laajeneC minen tuhosi sen ainoan tunnetun kasvupaikan. hadidii. '' niin kai meistä moni haaveilee. Kirjan tuotto käytetään uhanalaisten kasvien tutkimiseen ja suojeluun. Ennen Niili rulvi laajalle , toi painanteisiin pitkälle kei Hubbardia heptaneuron oli yksivuotinen heinä, joka monsuunikauden kasvoi vesiputouksen vihmassa ja kuivan kauden odotti siemenenä. N yt ei tiedetä , oliko Niilin papyrus äsken löytyn yttä alalajia hadidii vai vanhastaan tunnettua ja yhä Niilin latvoilla Sudanissa kasvavaa alalaj ia. saan säilyvää vettä ja ravinteista liejua sekä huuhtoi liian suolan pois. Viljelyalueita kastellaan jatkuvasti , jolloin nekin kuumassa ja kuivassa ilmastossa helposti suolaantuvar. 1889 Kairon kansallismuseon edustalle, mutta vuonna 1965 kadun leventäjät jälleen hävittivät shoabin Egyptistä. Uhanalaisten kasvien punaisen kirjan (The IUCN Plant Red Data Book) voi tilata osomeesta Threatened Plants Committee elo The Herbarium, Royal Botanic Gardens Kew, Richmond, Surrey TW9 3AB, England . la , jossa sitä viimeksi nähtiin v. Alkuperäisen luonnon suojelun suurin ongelma on tällä hetkellä trooppisten sademetsien suojelu . Muinainen pyhä shoab-puu katosi Egyptistä joskus muhamettilaisuuden valtaantulon jälkeen . Faaraoiden aikaan papyrus oli todella runsas Niilin suistoalueelSUOMEN LUONTO 718 1 .,o v,k .., Pieni loiskasvi Thismia :::: americana (kuvassa 2 kertaa suurennettuna) oli heimonsa ainoa edustaja tro. Mutta 150 vuotta ehdittiin papyrusta pitää Egyptistä täysin hävinneenä kasvina . mään, joiden kauppaa valvotaan; erikseen nimetyt lajit, mm. Sademetsät ovat maapallon vanhimpia ja monimuoto1s1mpia ekosysteemejä, joiden lajirunsautta ei ole ehditty vielä läheskään selvittää. Yllättäen vuonna 1968 löytyi luonnonvaraista papyrusta kolmen soodajärven ympäriltä . Alkuperäistä preeriaa on niin vähän jäljellä, että Thismian .lö~tämisestä tuskin n tOlvetta. Viinanhimo koitui tämän Haitin saarella kasvavan viinipalmun Pseudophoenix ekmani kohtaloksi: katkaistusta rungosta vuodatettu mehu käytettiin viiniksi . Entisen tulva-alueen laitojen kosteikkojen kastelusta ei tietenkään huolehdita: vesihän menisi siellä hukkaan' JOS SUOMESSA OLISI 12 MÄNTYÄ ... Ancistrocaccus tobuschii, kuuluvat CITESin ensimmäiseen ryhmään , joiden kauppa on kokonaan kielletty. Egyptin kosteikkokasveja papyrusta, lootusca ja monia muita uhkaa lammikoiden ja soiden kuivuminen ja maan suolaantuminen . Tämä papyrus oli ennen tuntematonta alalajia ja sai löytäjänsä Hadidin mukaan nimekseen Cyperus papyrus ssp. Assuanin padon valmistuttua ei tulvaa enää tule. Kirja maksaa 10 puntaa eli postikuluineen n. Samanlainen kohtalo on ollut muillakin faaraoiden Egyptin tunnuskasveilla: lootusta kasvaa vain yhdellä paikalla Ylä-Egyptissä. Saksalainen kasvitieteilijä Schweinfurth toi sen takaisin v. EGYPTIN KANSALLISKASVIT "Kun joskus matkustan Egyptiin , käyn myös Niilillä katselemassa papyruskaislikoita ja lootusta ... Erittäin kuivilla paikoilla kasvanut palmu olisi voinut olla tärkeäkin kuivakkoalueiden viljelykasvina. 1821. Kansallismuseon edustan altaiden viljeltyjä lootusja papyruskasvustoja pidettiin pitkään Egyptin ainoina. 100 markkaa . Kun Intian Gersoppaputoukset rakennettiin, kuoli Hubbardiakin. Kun Ecuadoriin Rio Palenquen alueelle, peltojen keskellä säilyneelle vähäiselle sademetsän sirpaleelle, perustettiin biologinen 343. piikin ulkopuolella
maata, culokaseläimet ja -kasvit vievät tilaa alkuperäiseltä lajistolta . Pinta-alat ovat pieniä; jo pieni väestö pystyy tuhoamaan esim . Tilalle istutettiin tietenkin vieraita puulajeja, jotka kilpailullaan uhkaavat hyönteistuhoilta säilyneitä katajia . Kauppa oli tyrehtynyt, kun sademetsät oli hävitetty. Socotralla ja sen naapurisaarella on yhteensä 216 vain näillä saarilla kasvavaa lajia, joista uhanalaisia on 132. Satunnaisesti saarille saapuneista muutamista harvoista kasvija eläinlajeista on kehittynyt suuri joukko lähisukuisia, mutta hyvin erilaisiin oloihin sopeutuneita ja myös hyvin erinäköisiä lähilajeja. Tieteelle tuntemattomia "uusia lajeja" oli Rio Palenquen metsässä yli 50 . SOCOTRAN KURKKUPUU Socotran saari on Intian valtameressä Afrikan sarven (Somalian niemimaan) jatkeena 225 kilometrin päässä merellä. vsk.. Saarten kasvilajeista peräti 97 % ja eläinlajeista lähes yhtä suuri osuus on endeemisiä. Kehittyvä asutus ja viljelys valtaavat jatkuvasti uutta Suurten nisäkkäiden luontaisesti puuttuessa eivät valtamerten saanen kasvit ole sopeutuneet laidunnukseen . Kurkkupuu on viljelyksessä jo monissa kasvicieteellisissä puutarhoissa, mutta luonnonpopulaatioiden pelastamiseksi ei liene tehty mitään . Eräs uhanalaisista on sokocrankurkkupuu (Dendrosicyos socotranus). Monien viljelyskasvien geenipohja on arveluttavan kapea: suurin osa sadosta saadaan kenties muutamasta harvasta viljelylajikkeesca. Bermudankataja on vastavuoroisesti kotiutunut St. Kullakin saarella on siten sellaisia lajeja, joita ei kasva missään muualla maapallolla. Helenan saaren viimeiset endeemiset kellopensaat (Wahlenbergia) kamppailevat olemassaolostaan Euroopasta tulleen karhunvatun ja alunperin kuitukasviksi ruodun uudenseelanninpellavan punstuksissa . Saaret ovat olleet evoluution koekenttiä. Kurkkupuuta Dendrosicyos socotranus viljellään jo monissa puutarhoissa , joten laji sentään on säilynyt myöhemmin luontoon palautettavaksi. 1977, oli jäljellä 12 isoa puuta' Paitsi puuaineksen vuoksi, on Persea cheobromifolia arvokas siksi, että sitä mahdollisesti voidaan käyttää avokadon jalostuksessa etsittäessä esim . Havaijin luonto on maapallon uhatuimpia. paremmin tuholaisia kestäviä lajikkeita tai avokadon perusrunkoja. Yksi uusista oli 40 metriä korkea avokadon sukuinen puu , Persea cheobromifolia. Paksu runko toimii vesivarastona. Mutta saarten luonto on arka. Saarilla ei luontaisesti ole ollut suuria laiduntavia nisäkkäitä eikä myöskään petoja: niinpä ihmisen mukanaan tuomat lampaat, vuohet, lehmät, siat, koirat ja rotat ovat tuhonneet lukuisia eläinja kasvilajeja saarilta. Ainakin 273 havaijilaisca kasvilajia tai -muotoa on jo kuollut sukupuuttoon ja sama kohtalo uhkaa vielä ainakin 800 lajia. Niinpä Sokotran erikoiset mehikasvimetsätkin ovat tuhoutuneet ehkä jo kaikki . Havaiji on kasvistoltaan ja eläimistöltään poikkeuksellisen kiintoisa alue. Tällaisia lajeja sanotaan kotoperäisiksi eli endeemisiksi. tutkimusasema, löytyi aseman ympäriltä neliökilometrin alueelta 600 puckilokasvilajia (siemenkasvia ja sanikkaista) . saaren kaikki metsät kulottamalla. Aivan tuntematon tämä puu ei ollut, sillä vuosikymmeniä Ecuadorin päävientiartikkeleita oli ollut eräs mahonkina kaupattu sademetsäpuu . socotranum) kanssa se on muodostanut erikoisen näköisiä "metsiä" kuiville sorautuville kalkkikivirinteille. Vain vaatelinnut pystyvät imemään kukasta mettä ja pölyttäBermudankatajan Juniperus bermudiana kohtaloksi koiruivat ihmisen tuomat ruhohyönteiset , jotka lyhyessä ajassa tuhosivat yli 90 % katajametsistä . Ja kun tämä "mahonki" tieteellisesti kuvattiin v. Tuhoa ovat täydentäneet ihmisen tuomat ja luontoon karanneet kasvit, jotka saattavat olla alkuperäiseen lajistoon verrattuna ylivoimaisia kilpailijoita. Ilmasto on kuiva ja kasvilajisto erikoinen . Saarilta ovat luontaisesti puuttuneet suuret kasveja syövät nisäkkäät eivätkä kasvit ole sopeutuneet laidunnukseen . TUHOTTU PARATIISI Valtamerten eristyneille saarille on aikojen kuluessa kehittynyt täysin oma kasvilajistonsa. Viljelyn ja jalostuksen mahdollisuuksien turvaamiseksi pitälSl säilyttää elossa mahdollisimman monia viljelyskasvien lähisukulaisia ja maatiaiskantoja. Nyt saarilla laiduntaa luonnon kestokykyyn nähden aivan liian suuri karja . Se. Kurkkupuu on kurk344 kukasvien heimon ainoa puumainen kasvi ja muutenkin vailla lähisukulaisia. Viljelyskasvien lähisukulaisten sukupuutto on aina koko ihmiskunnalle vakava tappio: juuri viljelyskasvin luontaisissa lähisukulaisissa ovat sen jalostuksen geenivarastot. Kiinanruusuista (Hibiscus) on Havaijilla kehittynyt oma vaatelintujen pölytykseen sopeutunut suku Hibiscadelphus, jonka kukka ei avaudu vaan jää torvimaiseksi. SUO MEN LUONTO 71 81 40. Helenan saarelle, jossa saaren oma alkuperäinen lajisto on tulokkaiden vuoksi hätää kärsimässä. Se on matalahko , mutta tanakkarunkoinen ja pienilehtinen puu. Yhdessä kaltaistensa ''liikalihavien'' puumaisten mehikasvien (Dorstenia gigas ja Adenium obosum subsp
Uhanalaisisra lajeista on rehry lueneloita, käynnisreny lajikohtaisia rurkimusja suojeluhankkeita. Vaarelintujen kohtalo on ollur samanlainen: 39 vaatelintulajisra ja alalajista 16 on jo kuollur sukupuuttoon ja 14 muura on uhanalaisina sisällyteny eläinten punaiseen kirjaan. giffardianus) hävisi sekin Havaijin metsistä , muna säilyi joissakin kasviriereellisissä puutarhoissa ja on nyt isrunamalla palaurenu luontoon. Keinoja , väkeä ja rahaa vain ei ole riirtäväsri . cerragona f . lachyroides Luhtaorvokki Viola uliginosa Pikkupunka A nagallis minimus Peltomaitikka Melampyrum arvense Sinikuusama Lonicera caerulea Sammakonkello Campanula aparinoides Perämeren maruna Artemisia borrnica Vanakeluo Crepis praemorsa 345. Luonnonsuojelujärjesrör IUCN (Kansainvälinen luonnonsuojeluliino) ja WWF (Maailman luonnonsääriö) ovar käynnisräneet laajan uhanalaiseen lajien ja elinympärisröjen suojeluohjelman . D Suomen uhanalaiset putkilokasvit Eriuäin uhanalaiset Notkeanäkinruoho Najas flexilis Henconäkinruoho N. ornichopoda Kimalaisorho Ophrys insectifera Mesikämmekkä Herminium monorchis Kiiltovalkku Liparis loeselii Punavalkku Cephalanthera rubra Talvikkipaju Salix pyrolifolia Kelrahierakka Rumex maritimus Taponlehti Asarum europaeum Pikkuhanhikki Potentilla cabernaemontan, Tupsulinnunruoho Polyga/a comosa Vuorikuisma Hypericum montanum Värimaracri Asperula rincwria Vaaravyöhykkeessä olevat Lehtonoidanlukko Borrychium virginianum Kampasaniainen Blechnum spicant Upossarpio Alisma wahlenbergii Rancakaura Ammophila arenaria Kääpiölauha Aira praecox Tähkähelmikkä Melica ciliata Röyhyhelmikkä M . uniflora Liueäkaisla Blysmus compressus Taarna Cladium mariscus Ruosteheinä Schoenus ferrugineus Kuusamonsarake Kobresia simpliciuscula Lähdesara Carex paniculara Hartmanin sara C. Voimme ajarella silti , ettei asia koske meitä. angusriflora Kangasraunikki Gypsophila fascigiaca Punalumme N ymphaea candida f. Uhanuja lajeja on siirreny myös kasvitiereellisiin puurarhoihin, jona edes lajir säilyisivät, mikäli niiden elinympäristö ryystin tuhouruu. Kun toinen häviää , seuraa toinen perässä. Punaisessa kirjassa mainiruisra kahdesta Hibiscadelphus-lajista toinen (H. Nopeimmin luonto ruhouruu kehitysmaissa , niissäkin , joiden kanssa olemme tehneer yhceiscyösopimuksia. Suomalaiser yhtiöt ovat mukana hävinämässä sademetsiä metsäalan asianrunt1Joma. ostamalla maata siellä , missä se vain on mahdollista, muna esimerkiksi sademetsäluonnon säilyttämiseen eivät piener sirpaleer siellä räällä riirä . Aluerauhoiruksiin on pyrirry mm. rosea Pikkulumme (punaceriöinen muoto) N. hartmanii Nokkasara C. Mikään omista kukkakasveistamme ei ole välinömäsci sukupuuron partaalla sienisrä, jäkälistä , sammalisra ja levisrä emme riedä . wilderianus) on kuollut sukupuurtoon , toinen (H. Työtä johtaa Englannissa Kew ' n kasviriereellisessä puutarhassa toimiva IUCN-ryöryhmä . Muna sukupuuna on arkipäivää tropiikin sademetsissä, kuumien vyöhykkeiden kuivakkoalueilla, valtamereen saarilla ja rannikkoalueilla. Suomi on syrjässä kuoleman valcavirroista onneksemme. vernalis Siperiankärhö Clemacis alpina ssp. maan kukan; ilmeisesri myös vaarelinnur ovar räysin riippuvaisia Hibiscadelphuksista ja muista Havaijin lintupölytykseen sopeuruneista kukisra. tenuissima Lehtokattara Bromus benekeni Hajasara Carex remota Räpyläsara C. Kauppa ja liikenne ovat sironeec koko maapallon suureksi ja yhteiseksi ekosysceemiksi , Jossa kukaan ei voi vetäytyä syrjään ja sanoa , enei asia koske minua. Meidän ei rulisi viedä sinne luontoa haaskaavaa kovaa teknologiaa, ja piräisi muistaa , enä sekä lämpimien seurujen kuivakkoalueer enä sademetsäalueet ovat paljon haavoitruvampia kuin oma vakaa havumecsävyöhykkeemme. sibirica ldänkynsimö Draba cinerea Metsälitukka Cardaminex flexuosa Sakarahanhikki Pocentilla subarenaria Lehtovacukka Rubus pruinosus ldänverijuuri Agrimonia pi/osa Pommerin viroa Vicia cassubica Nätkelmävirna V. coloraca Kylmänkukka Pulsacilla parens Kangasvuokko P. lepidocarpa Käärmeenlaukka Allium scorodoprasum Pikarililja Fritillaria meleagris Tikankoncri Cypripedium calceolus Tummaneidonvaippa Epipactis atrorubens Suoneidonvaippa E. Suomalaistakin turistia varren muutetaan viimeiset luonnontilaiset hiekkarannat uimarannoiksi ja rancakasvit kuolevat. Puurarhojen ja geenipankkien merkirys on kuirenkin ainakin toistaiseksi vähäinen, eikä niissä juuri koskaan ole mahdollisuuksia säilynää myös kusrakin kasvilajista riippuvaisia eläinja sienilajeja . palusrris Miekkavalkku Cephalanthera longifolia Kynäjalava Ulmus laevis Meriracar Polygonum oxyspermum Hyvänheikinsavikka Chenopodium bonus-henricus Jäämerentähtimö Scellaria humifusa Pohjanailakki Silene furcara ssp. LUONNONSUOJELUJÄRJESTÖT PELASTAJINA Koska kasvilajien uhanalaisuus useimmiten johruu väesrön liikakasvusta , elinkeinorakenteen tai maankäytön muutoksista ja tehosrumisesta , kasvien pelastaminen ruholta on vaikeara . Merkkejä oikeasta kehicysmaa-ajanelusra on jo , muna myös luonnon kesrokyvyscä piircaamacromasca '' rahat pois'' -ajaccelusta. Siksi kasvupaikan suojelu on kaikkein rärkein suojelutapa: se rurvaa rulevaisuuden kasvin lisäksi suurelle joukolle pieneläviä. Muna rämä ei tarkoita sitä, enei meidän olisi rehrävä mitään. SUOM EN LUONTO 71 81 .Jo ,-k SUOMI SYRJÄSSÄ KUOLEMAN VALTA VIRROILTA Kasvien punaisra kirjaa lukiessani huomasin vain kolmen lajin kohdalla yhreyksiä Suomeen: yksi uhanalaisen sudanilaisen palmun Medemia argunin kolmesta kasvupaikasca on suomalaiseen tutkijoiden Teuvo Ahti ja Bror Pettersson löyrämä, USA:ssa uhanalainen puu Cladrastis lutea kasvaa myös Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ja kirjan ainoa pohjoismainen laji laescadiuksenunikko Papaver laestadianum on saanut nimensä suomalaisen kasvicieceilijän ja saarnaajan , Pohjolan pasuunan Lars Leevi Laescadiuksen mukaan
vsk. Kirveillä katkaistuja ovat koivujen tyvet ... Isäntä siinä on painellut . Toukokuu on lopuillaan . 346 Kohta löytyy selitys: epasaannöllinen jälkijotos leveäkärkisiä painalluksia aivan edessä. Tavallinen kulkija näkee ennen kaikkea pientä koivua kasvavien puurivien loputtomat nauhat , koivulettojen jänteet. Siinä, Tenniöjoen eteläpuolella Vuotostunturin ja Saijankylän välissä on Jouttenaapa, yli sadan neliökilometrin laajuinen suursuo, erämaata parhaimmillaan. Kevättulva on huuhraisten vyörynyt suon yli ja virrannut Jouttenojaa ja Kivihaaraa myöten Aatsinkijokeen, Kuolajokeen , Tenniöjokeen ja sekoittunut viimein suuren KesuoMEN LUONTO 7/ 81 40 . Tapaahan näiden seutujen soilla tuon tuosta eri ikäisiä merkkejä karhusta , ei tämä harvinaista ole . M ucca Jouttenaavan karhut näyttavat olevan muittenkin tiedossa. Kuolleiden koivuj en tiivis rykelmä erottuu kauas heleänvihreasta suokoivikosta . Vielä näyttää kuitenkin aavalla karhuja riittävän , eivät ehkä ole pyycömiehec onnistuneet. Pertti Kalinainen Jouttenaavalla kadonnutta aikaa etsimässä Jo aivan pienimittakaavaisessa kartassa näkyy Sallan kirkonkylän pohjoispuolella itärajan tuntumassa suuri jokien pirstoma suoalue. Mutta ei sentään . Vasta kun löytyy toinen samanmoinen haaska Jouttenlammen kaakkoispuolelta keskeltä aavan suurinta aukkoa, alkaa homman nimi selvitä. Nyt tunnemme olevamme erämaassa; tän ne hakkuuraiskioissa ja suo-oj ikoissa ahdistunut, kahlittu mielemme on kauan kaivannut. Siinä toimintamalli kaikessa laittomassa carkoituksenmukaisuudessaan. Suotieteilijä löytää Jouttenaavalta useimmat Peräpohjolan aavoi lle ominaiset suotyypit. Riittävän neutraalia tai suorastaan emäksistä maaperaa löytyy lähinnä Tervolan sekä Kittilän-Kolarin seuduilta. Olisiko karhu siihen kuopannuc haaskan ja naamioinuc sen katkomillaan koivuilla ' Vaan eipäs. Villapääluikka hehkuu voimakkaana auringon suunnassa, sirppisammalten itiöpesäkkeiden punaruskeat varret peittävät säihkyvänä nukkana nevan pinnan. Keväällä on kaadettu hirvi , arvatenkin taltioitu lihat ja loput haudattu haaskaksi, tehty koivuista suojaava kehikko ja viritetty päälle karh untaudac. Koira laskeutuu, häntä painuu koipien väliin, katse pälyilee hermostuneesti. Vaikka kukapa niitä siellä valvoisi, suuret ovat suot ja vaikeakulkuiset. Koira nousee takajaloilleen ja nuuhkaisee ilmavainun. Koivulettoja kasvaa vain pohjoisessa ja sielläkin lähinnä liuskealueilla. Perin outoa. Rykelmän keskeltä paljastuu suohon peitetyn hirven jätteet. On sydänkesän ilta. Hanhiako. Suuri osa Jouttenaavasta onkin koivulettoa , suotyyppiemme harvinaista aatelia , kasveiltaan ja varsinkin linnuiltaan monipuolisinta. Askel painuu syvälle sammalikon imuun . Eivät ehdi Koealankaan rajamiehet kaikkialle , muusta virkavallasca puhumattakaan . Myös Kitisen itäpuolella Sodankylässä tapaa koivulettoja, samoin viiden peninkulman kaistalla , joka noudattelee suurinpiirtein Pelkosenniemen kunnan itäreunaa. Saarekkeessa muurahaiskeoc on pöyhitty, mutta niinhän kuuluukin. Aurinko punaa vienosti koivujen valkoiset kyljet. Vaan tämä on kulkenut hiljan, vasta noussut kaste on varissut eläimen jäljiltä. Jouttenaapa jää näistä vähän sivuun , omaksi ylhäiseksi erikoisuudekseen. Ehkä isännällä on myös emäntä . Mittailu kämmenellä ja jalkojenvälin silmämääräinen arviointi kertovat nallen olleen keskikokoisen , ei ihan pelottavan suuren. Karhun merkkejä löytyy kovasti, toiset jäljetkin , mutta pienemmät
Pahimmasta alhosta muuttohaukkakantamme on noussut jo noin 40 pariin, mutta säilyvätkö suot. Juuri tältä lammelta tavoitimme hanhien sukimaparven. Jänkäkurpan jännä kopsutus erottuu vaimeampana silloin tällöin. Talvesta ja lumenpaljoudesta ei suolla ole enää tietoakaan. mm ves11n . Kuvassa naaras. Muuttohaukan viimelSla turvapaikkoja ovat Pohjois-Suomen suuret aukear suot. Taivaanvuohen kitkutus jatkuu taukosuoMEN LUONTO 7/ 81 ,lo . Jostain kauempaa kuuluu kurjen kailotus, joka lähtee kiertämään koko erämaan. Hiljaistakaan ei tule . Ajatus palaa viime kesään. Pesänsä se laatii uuttuun tai puunkoloon. Kevät on kuivannut nevan, pusertanut ruohon muutamassa päivässä esiin, saanut ensimmäiset koivunlehdet raikkaina puhkeamaan. Hiiltyvä käsivarrenpaksuinen suokoivu heittää tulisen lämmön . amattomana. Aurinko painuu hetkeksi taivaanrannan taa , mutta pimeää ei silti tule, tuskin hämärääkään. Juoksimme, läähätimme ja saimme joitakin kiinni. Vain kuulas tauko päivän hyörinään, sopiva kahvihetkeksi . Koivu on helppo sytyttää , mutta sitkas palamaan . Mutta on tilaakin hanhien minua väistää. Hanhia e1 kuitenkaan näy, vaikka tiedän niitä täällä paljonkin asustavan. Toinen Pohjolan harvinaisuus, jonka voi Jouttenaavalla tavata, on uivelo. Nyt tarkkailen hanhia taas, olisiko joku viimekesäisistä paikalla, kaulassaan muovirengas , lintumiesten merkki. vsk. Ainakin kuusitoista kurkea kuuluu tähän . (Vasta paljon myöhemmin kohtasin Jouttenaavan hanhet: kevätmuue ]_ tolla 1981 tapasin kuuden kaularengastetun porukan Kokemäeltä, tuhat kilometriä etelämpää .) 347
Jänkäkurpan jännä kopsutus eroctuu vaimeampana silloin tällöin. Rantaniittyjä oli tuskalla ja hiellä niitetty vielä muutama vuosikymmen taaksepäin. . Kuljen Renttimäojan vartta alas , tuossa ihastuttavassa soidenvälisessä uomassa. Taivaanvuohen kitkutus jatkuu taukoamauomana. Mutta siinä se yllätys tuli , katkaisi mietteet. Pyhyyttä . Mutta kokeneellekin lintumiehelle sattuu yllätyksiä. Kun aurinko nousee , on taivalta jäänyt taakse jo pitkälti. Koen outoa tännekuulumisen tuntua . Niittyrannat antavat erämaalle pehmeän ilmeen. , sk.. Ristiriitaisena kuvajaisena siitä elämästä ja aikakaudesta, johon nykyihminen kaipaa , mutta jossa hän ei kuitenkaan kykenisi suoriutumaan . Vanha niittylato tervehtii kulkijaa oudoin kasvoin, äidillisin mutta kuollein. " muistomerkki äärimmäisille olosuhteille , jotka pakottivat ihmisen raskaaseen työhön . Sointuva ja herkkä, selkeä ja sopuisa. Juuri sellainen kuin viiriäisen äänen pitääkin olla. Luontaistalouden lahoava monumentti niille ihmisille, jotka tyytyivät korjaamaan tuoton kajoamatta pääomaan . Ajoilta, jolloin viikatetta hiottiin niityn SUOMEN LUONTO 71 8 1 ao . Mutta myös " Rauhasta huolimaua aavalla on tuskin koskaan hiljasta. Avarankaunis maisema huokuu kotoista lämpöä. Viiriäinenhän se oli , lintuharvinaisuus tuolta jostain, tuulahdus menneestä elämänmuodosta . Jostain kuuluu kurjen kailotus, joka kohta kiertää koko erämaata. Irvokkaana vastakohtana elintasolle , jonka olemme saavuttaneet. Ääni oli rytmikäs, jotenkin tuttu. Jonnekin ihmisluonnon 348 tuntemattom11n sopukoihin on taltioitunut vaikeasti selitettävä ymmärrys alkuperäisestä supisuomalaisuudesra. Erämaan kokemista vstävänä , ohikiitävän hetken melkein erämaan ja ihmisen ykseyttä . Sitten vain Renttimäojan varteen ja pois Saijaan, hivelevänkauniiseen lapinkylään . }outtenaapa alkaa olla kierretty , Haukilammenaapakin. Dik-dy-dyk .
laidalla ja heinäväki viipyi viikkokunnissa Renttimäojallakin . Eh kä viiriäinen kysyi hätäisenä: etkö aio enää nii ttää tätä rantaa, etkö aio. Käy kö sillekin niin kuin Suurelle Venenevalle, jossa nämä rnrvemiehet kuvartiin keväällä 1979 ' SUOM EN LUONT O 7 / 81 -IO vsk Vaikka metsähanhi onkin iso lintu , muu1 1Uu se varsinkin pesimäja sulkasatoajaksi hyvin hiljaiseksi ja piilortelevaksi. 349. Mutta Lapissa ja vielä suolla . Tiesin toki kuivantieteellisen lintukirjan kertovan viiriäisen etelän sacunnaissiivekkääksi, peltokulttuurin seuralaiseksi, tai herkkusu id en municusko neeksi. Jouttenojan varsilla sillä on rilaa väistää harvalukuisia kulkijoira . Onko Jouttenaavankin hävittävä. Keskellä eräm aa ta. Dik-dy-dyk kaikui Renttimäojalla viiriäisen sointuva ääni tuulahduksena menneestä elämän muodosta , ajoilta, jolloin heinäväki viipyi viikkoja näissä maisemissa. Ehkä se tarkoitti muu takin
Onko lääneissä voimavaroja harjujensuojeluun . Laki tulee voimaan aikaisintaan 1. Ja että jäähän pienempi Veneneva suojelulle , ainakin siksi kunnes turvepula kasvaa. Maaja metsätalousministeriön suojeluohjelma on penntemen luonnonsuojeluohjelma, sisäas1ammm1steriön ohjelma painottaa enemmän virkistyskäyttöä . Tässä arv10mnissa voivat paikalliset luonnonsuojelijat olla avuksi . Korpiorvokin keksin , juuri sellaisena kuin pitikin. :> sa. 1982 , ja se tekee kaiken soranoton kotitarvekäyttöä lukuunottamatta luvanvaraiseksi. Seudullisesti suojelun arvoisia harjuja on ainakin toinen mokoma . Korvausta ei tarvitse silloin maksaa. Se tekee harjujensuojelun taloudellisesti mahdolliseksi : lunastusvelvollisuus seuraa vain aniharvoin. vsk.. Ensimmäinen viikko kului paniikinomaisessa etsinnässä: aina oli valitsemamme suo turmeltu kartan painamisen jälkeen . Mieleeni ahtautui p ainaJa1smainen kevät 1979. Lakia valmistellut vanhempi hallitussihteeri Lauri Nordberg sisäasiainministeriöstä arvioi, millä mielellä ja keinoin sitä lähdetään soveltamaan. Haapaveden Piipsanneva oli muutettu maamme suurimmaksi turve kentäksi . Suurin odotuksin irtaannuin arjesta ja lähdin ystäväni Reposen Jaakon kanssa kahdeksi viikoksi Pohjanmaan soille hiihtämään , valiten kohteet vihreältä topografikartalta. Nytkö me olemme ajautuneet sellaiseen aikaan, ettei enää ole varaa säilyttää soita. Valitus tehdään lääninoikeuteen, ja senkin päätöksestä saa vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen , joka viime kädessä ratkaisee harjun kohtalon . Entä jos kunta arvioi harjun suojeluarvon väärin joko inventoinnissa tai lupaa m yön nettäes.. Harjut on luetteloitava ja luokiteltava niiden suojeluarvon mukaan . Mutta kuinkas kävikään :> Kestilän Tuulisuon laitaan ulottuivat maantie , hakkuut , ojat. Siinä ne ovat olleet jääkaudesta lähtien. Korvauspykälästä (8 §) saamme olla iloisia. Joillakin seutukaavaliitoilla on harjuinventointeja, samoin ainakin niillä kunnilla, joissa harjujensuojelu on ollut ongelmallista. Puhuivat turpeen kuorimisesta. Oli vaihdettava taktiikkaa . Ennen inventointien valmistumista päätökset on tehtävä arvioimalla sormituntumalta. Näiden kolmannessa pykälässä lueteltuJen raJ01tusten soveltamisen pohjaksi tarvitaan suunnitelmia . Painu hornaan tai hanki räp ylät, altaan minä tänne teen , kuiski ihminen jossain kaukana . Tavallisestihan harju on metsäinen eikä soranoton kieltäminen estä metsätalouden harjoittamista. SUOMEN LUONTO 7/8 1 40 . Miksi kaikki kaunis aina tuhotaan, parhaimmasta päästä. Niinkö köyhiksi olemme tulleet. Pyhännän Konnunsuo oli pilattu . Harjujensuojeluun laki on tällaisenaan käypä, JOS vain suojelutahtoa riittää. Suo suon jälkeen . Loppumatkalla koin vielä hailakkaana elämyksenä nuoruuteni tuntoja, oppimisen ja löytämisen riemua . Oli mentava entuudestaan tutuille soille, jos mieli pelastaa retken . Lisäksi tulevat paikallisesti tärkeät harj ut. kauniin maisemakuvan turmeltumista tai huomattavia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Valtakunnallisesti tärkeät harjut on jo inventoitu kahdessa suojeluohjelmassa. Laki takaa aukottomasti tarkistusmahdollisuuden . Limingan Jouttenoisenaapa oli enää nimi kartalla. 1. Mutta ei ollut enää sitä raikkautta kuin silloin kirkkaana talvipäivänä , jolloin kolmetoistavuotiaana ulasoorilaisena ensi kertaa piirsin lintuhavaintovihkooni : Pleccrophenax nivalis , uusi laji . Kun laki tulee voimaan , on inventoinnit tehtävä kaikkialla päätösten pohjaksi . Ihmettelen vain miksi noiden soiden hävittäminen on välttämätöntä juuri nyt. PIENET HARJUT LUETTELOON Laki kieltää soranoton sieltä, missä se aiheuttaa mm . Ja sitten Suurella Venenevalla riipaiseva yllätys: kaksi päivänpaahtamaa miestä kairaamassa suota. Inventoinnit eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niiden avu lla kunta voi ottaa kantaa yksittäisiin soranottohakemuksiin. D 350 Auli Kilpelå"inen Käypä laki harjujensuojeluun Tuskallisen pitkityksen jälkeen eduskunta hyväksyi soralain eli virallisesti maa-aineslain tämän vuoden kesäkuussa. Toiseksi kunnanhalliruksen päätöksestä saa kuka tahansa kuntalainen tai kunnassa toimiva yhdistys (esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistys tai kotiseutuyhdistys) tehdä kunnallisvalituksen. Varmasti jossakin kiiltävässä huoneessa Helsingissä on musta mappi Jouttenaavankin menoksi . Onko Jouttenaavan hävittävä', kysyin tuskaisena . Merkittävimmät eli käytännöllisesti katsoen valtaosa päätöksistä on alistettava lääninhallituksen vahvistettaviksi . Kertoivat Niskan tekoaltaasta . Molemmissa on 151 harjua , joista 90 on yhteistä. Uuden lain perusteluissa puhuttiin objektiiviseen arviointiin perustuvista kauneusarvoista. Suurin pettymys oli se , ettei turvetta saatu mukaan, joten lailla ei ole merkitystä soidensuojelun kannalta
Kallioita koskevat samat säännökset kuin harjujakin, ja on pidettävä silmät auki, ettei niilläkään pääse tapahtumaan luvattomuuksia. Jos soranotto tänä aikana käy haitalliseksi, kunta voi rakennuslain nojalla hakea alueelle toimenpidekiellon. Ylimääräisiä korvauksiakaan ei kukaan voi keinotella itselleen: siirtymäsäännöksen mukaan lähinnä vain ennen 4. pykälän mukaan vaatia sorafirmalta korvausta, jos soranotto alentaa heidän kiinteistönsä arvoa tai haittaa sen käyttöä. Tällaisia tilanteita ei pitäisi uuden lain jälkeen syntyä. KALLIOT , KAAVAT JA NAAPURITKIN RAUHAAN Nordberg muistuttaa , että laki koskee myös muita aineksia kuin soraa (1 §). virkistyskäytön kannalta tärkeä ja siihen suunniteltu alue. ,sk. Nyt voi tietysti aloittaa soranoton, mutta sille täytyy saada lupa vuoden sisällä lain voimaantulosta. Naapureillekin soralaki antaa sananvaltaa. Samalla muutettiin myös rakennuslakia. Tämä harju on metsähallituksen luonnonhoitometsänä säilynyt soranotolta. Maiseman lisäksi sorankaivuu uhkaa pohjaveden puhtauna. Mitä korkeammancasoinen päätös on (siis lääninhallituksen tai korkeimman hallinto-oikeuden), sitä varmemmin se pysyy jatkossakin . Pohjois-Karjalan pienimuotoista ja kaunista harjumaisemaa "Mammankaivontien" varsilla Nurmeksessa. LISÄTIETOJA Maaja metsätalousministeriö: Valtakunnallinen harjujen suojeluohjelma Sisäasiainministeriö: Moninaiskäytön kannalta merkittävät harjualueet Suomen Akatemia: Valtakunnallisen harjurutkimuksen raportit 351. Ainakin valitustietä paastaan yhdenmukaiseen käytäntöön ja vältetään mahdollinen keinottelu. Onko mahdollista, että sama sorankaivaja esittää aina uuden lupahakemuksen, kunnes joku kunnanhallitus antaa luvan kuopan kaivamiselle. 1980 aloitetun soranoton kieltäminen voi johtaa korvauksiin . Alueen ei siis tarvitse välttämättä olla luonnonkaunis , vaan lailla pystytaan myös säilyttämään esim. kuuluu lain pumn. Laki ei kuitenkaan suojaa harjuja samalla tavoin pysyvästi kuten esimerkiksi luonnonsuojelulain nojalla tapahtuva rauhoittaminen , josta kerrottiin Suomen Luonnossa 4 / 81. Sen perusteella soranottolupa voidaan evätä myös, jos soranotto ei sovi valmisteilla tai voimassa olevaan kaavaan. Kauneuskäsitykset voivat tietysti muuttua, mutta ne muuttunevat vasta vuosikymmeneen kuluessa. Samalla se lisää painetta läänien ympäristönsuojelutoimistojen perustamiseen . He voivat 9. Harjujen suojeluarvo pohjautuu oikeusharkincaan. Rajoinamattoman soranoton jälkiä Tampereen Kaukajärvellä . Ehditäänkö harjut panna maan tasalle , ennen kuin laki astuu voimaan' Ei ehditä. Teoriassa kyllä , mutta käytännössä päätöksen muuttuminen on hyvin epätodennäköistä. SUOJAAKO LAKI PYSYY ÄSTI. Tai voiko kunta pyörtää päätöksensä kun tulee uusi omistaja, esimerkiksi se itse. Tämä ohjannee soranoton syrjäisemmille paikoille, kuten toivotaankin . Soralaki tietysti lisää läänien ympäristönsuojeluncarkastajien ennestään suurta työtaakkaa. Edellisen kielteisen päätöksen perustelut kelpaavat siis uudelleenkin. 7. Esimerkiksi kallion murskaaminen , joka on joillain alueilla tullut taloudellisemmaksi kuin soran ostaminen kaukaa , SUOMEN LUONTO 7/ 8 1 ~O
Ainesten ottamisessa on tämän lain lisäksi noudatettava , mitä muualla laissa on säädetty. Soralain tärkeät pykälät 1 § LAIN SOVELTAMISALA Tätä lakia sovelletaan kiven , soran , hiekan , saven ja mullan ottamiseen poiskuljecettavaksi taikka paikall a varastoitavaksi tai jalostettavaksi, jollei 2 §:stä muuta johdu . Jollei korvauksesta sovi ta , kysym ys oikeudesta korvaukseen ratkaistaan ja korvaus määrätään kiinteä n omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua laki a soveltu vin osin noudattaen toimituksessa , joka haetaan asianomaiselta m aanmittauskonttorilta. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävå n11n , että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Kun haki jana on kunta tai valtio tai mikäli alueella on luo nno nsuojelun kannalta va ltakunnallista tai useam man kunnan alueelle ulottuvaa merkitystä, kunnanh allituksen pää tös on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi. 9 § OTTAJAN KO RVAUSVELVOLLISUUS Jos ai nesten ottaminen alentaa viereisen tai lähistöllä sijaitsevan kiinteistön arvoa tai aiheuttaa muu ta sellaista vahinkoa tai haittaa kiinte istön käyttämisell e, mi tä ei ole pidettävä vähäisenä, on kiin te istön omistajalla ja haltij alla oikeus saada ainesten ottajalta täysi korvaus haitasta, joka ainesten ottamisesta hänelle aiheutuu . Menettelystä on soveltuvin osin voimassa , mitä main itun lai n 97 §:ssä säädetään . D SUOMFN LUONTO 7/ 8 1 -lO vsk. 352 7 § LUPAVlRANO MAl NEN Luvan ainesten ottamisee n m yöntää kunnanhallitus. Lunastamisessa noud atetaan kiin teän omaisuuden ja erityiseen oikeuk sien lunastuksesta ann ettua lakia (603 /77). Korvausta on vaadi ttava viiden vuoden kuluessa vahingon ta i haitan aiheutumisesta. 3 § AINESTEN OTTAMISEN RAJOITUKSET Tässä laissa tarkoitettu ja aineksia ei saa ottaa niin , että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee m yös sellaisen va hingon ja haitan korvaamista, joka aiheutuu ainesten ottamisesta ilman lupaa tai muutoin vastoin tämän lain sää nnöksiä. 8 § KUNNA JA VALTION LUN ASTUSVEL VOLLISUUS Jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanom istaja voi käyttää maataan maaja metsätalouteen, rakentamiseen tai muuhun vastaavaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen, on kunta tai, jos alueella on luo nnonsuojelun kannalta valtakunnallista merkitystä , valtio velvollinen omistajan niin vaatiessa lunastamaan alueen
ö "' < E .~ z , i. SUOMEN LUONTO ' 18I 40 " ' E C ·e E, :::-..,,l"'e;::.,iill;i;,...,J , 353
Vaikka tila on suurimman osan vuotta autiona , ei sieltä vielä tähän mennessä ole mitään kadonnut eikä mitään ilkivaltaa ole tehty. Muistin pian , millainen erikoinen kuusi se oli ollut. Siinä oli juuressa noin kyynärä suoraa runkoa , sitten voimakas kaari sivulle ja siitä suora runko ylös. Edesmenneen akateemikko Kustaa Vilkunan kirjoitus kertoo jokamiehen oikeuksien historiasta Suomessa. 354 Perheellämme on Lappajärvellä suuressa Kärnänsaaressa kesäasunto hiekkarannalla vanhassa talonpoikaistuvassa. Syödäkseen sai ottaa nauriita sen, mikä naateista pitäen kädessä pysyi, herneitä ja papuja ohikulkiessaan maistaa. Jokamiehen oikeuksia saattoi kuitenkin käyttää vain tilapäisesti ja tositatpeeseen. Siis oksasta kasvanut epämuodostuma ja sahatukiksi melkein kelvoton, SUOMEN LUONTO 718 1 40. Kustaa Vilkuna Jokamiehen oikeudet maan tapana Jokamiehenoikeudet luonnon antimiin ulottuivat aikoinaan pitkälle, jopa toisen viljapeltoon. Metsistä sai hakea vääriä puita tarvekaluiksi, ja kalavedet olivat pääosin kaikkien käytössä. Talon takana on parin hehtaarin metsikkö. Kuitenkin eräänä keväänä huomasin metsässä kookkaan tuoreen kannon , sahanpurua ja latvuksen. vsk .. Karsin latvuksen ja kannoin rangan rantteelle. Ihmettelin , että noinkin suuri puu oli puhumatta viety keskeltä metsää , ei edes tien varrelta
Jos hän olisi ottanut jonkin suoran tukkipuun, hän olisi ollut metsänvaras. Ei. Joku oli juuri keväällä tarvinnut veneen emäpuuta ja kävi sen hakemassa . 355. Kun maanomistaja ei ollut kotosalla , hän kaatoi kuusen yhteisin luvin . Milloin jälkimmäinen oli aseena , hän keräili tarvepuita , katseli vääriä puita, ei vain Jukolan mailla vaan myös Vienolan kartanon metsissä . Kun meillä jo oli vene emmekä työrekeä tarvinneet, en tuntenut menettäneeni mitään. Kun tuollainen tarvepuu havaittiin metsässä, se tavallisesti otettiin heti talteen, aisattiin ja tuotiin kotiin orsille kuivumaan ja kelleksenä säilymään mahdollista tarvetta varten. Syvämietteisen ja harvasanaisen Laurin metsäretkeilyt sopivat hyvin hänen luonnekuvaansa. Mutta väärien puiden katseleminen ja nummen tonkiminen, eikö se ole vain sattumalta mukaan tullutta. Halkaisemalla siitä olisi saanut myös työreen jalasparin. Kaikenlaiset ainespuut olivat vapaasti noudettavissa metsistä . VÄÄRÄT PUUT ARVOKKAITA Entisaikaan , kun rautaa , ruuveja ja nauloja oli vähän, koetettiin kaikki lujuutta vaauvat työkalujen, ajoneuvojen ynnä muiden sellaisten esineiden kulmikkaat osat saada luonnonvääristä puista. Uusmaalainen talonpoika katseli metsästä kotivarastoihinsa viikatevarsia , haravan lapoja , sirpin kampeja, reen ketaroita, jalaksia, kaustoja, kakkulakeppejä , purilaan aisoja, kärrynpyörän vääriä , sahran peräpuita, auran runkoja, veneen vannaita ja kaaria, saranapuita , ovien ja porttien kädensijoja, hilanpieliä, jakkaran kehikoita, umpipuita, pahkoja, kuontalolautoja ja niiden kannattimia , kauhaja lusikkapuita yms . Raskaammat tarveOlipa kerran niin, että kukaan ei halunnut liikoja metsiä. Tervanpoltto oli vapaata kaikille, ja kaskea sai raivata yhteiseen metsään niin paljon kuin jaksoi viljellä. Metsässä kulkiessaan Jukolan Laurillakin oli mukana oravapyssy tai kirves. Sen sijaan saatoin mielessäni todeta, että kuusenkaadossa oli käytetty ikivanhaa jokamiehen oikeutta. Terve talonpoika ei koskaan vain pelkästä huvista kävelisi metsässä tai niityllä . Mieleeni nousi Jukolan Lauria kuvaava säkeistö Kissalan Aapelin sepittämästä pilkkalaulusta Seitsemän miehen voima: SUOM EN LUONTO 7 / 81 411 vsk Lauri-poika metså·ss ' hå"å"rii, Katselevi puita vfarii, Må"yrå·nå· nummia tonkii. mutta mitä sopivin veneen emäpuuksi , jossa on valmis luonnon luoma vannas, siis luja ja kutinsa pitävä keulan runko
Sopivien väärien puiden etsiskely on ollut todella tarpeellista . ' ' Kaikki nämä olivat jokamiehen oikeudella tarvittaessa haettavissa veneen rakennustarpeiksi. Useinkin parhain "väärä " on puun juuressa , jolloin sen ottaja joutuu myös tonkimaan maata , nummea kuten Jukolan Lauri. Kuvaavana esimerkkinä lainaan kappaleen kuuluisan kittiläläisen venesepän Aappo Jääskö n päiväkirjasta Aikain Muistoja , jota hän piti vuosina 18501900 ja johon hän on mm. '' ''Kaaripari männyn käyrä tyvi tuosa viroon Sarvijänkän vierelä. Hän viittasi kädellään oikealle ja sanoi: "Ihka hyviä aisakoijuja." Tosiaan oikealla oli syvä laakso ja siellä lumesta pisti esiin suoravanisia koivuja, noin käsivarren paksuisia. Jokainen tähyili oikealle ja jarrutti ajokkinsa menoa. " ' 'Hyvä männyn juuri Vuopion linjatien alapuolella. Noin puolimatkassa huomasin ajomiesten mielenkiinnon yhtäkkiä heränneen . Olen omakohtaisesti saattanut todeta, miten iloinen yllätys sopivan tarvepuun löytäminen voi olla . Kysyin ajomieheltä, että mikä hätänä . Kevättalvella 1943 kuljin pororaidon mukana Enontekiön Nunnasista poikki laajan asumattoman ja tiettömän kiveliön Inarin kirkolle. puut vain merkittiin ja siten vallattiin vastaista käyttöä varten. Ylempänä kojun ( = koivun) käyrä Karhakistosa. merkinnyt eri vuosina muistiin havaitsemansa veneen käyrät tarvepuut : ''Palovuoman 356 ylipääsä rämekäyriä ." "Neitiniemen ja Säkkilän välillä !oivia männyn juuria. " "Haon ylipääsä kojun tyvikäyrä." " Vaaran pääsä hyvä kuusi josa on hyvä juuri. SUOMEN LUONTO 71 81 40 ,sk
Suomessa saa metsissä kulkea vapaasti, mutta jokamiehellä on myös velvollisuuksia. Uusmaalaisen tapalain mukaan hänellä oli oikeus ottaa sopiva puu, mistä sen keksi. Roskat ja jätteet jokamjes korjaa talteen. Ei myöskään katsota varkauden synniksi eikä rikokseksi ottaa viipsinpuita, lusikka-, kauhaja kuppipuita, hankoja, harkkia, luokkia, vapoja , vartaita , vaajoja ja polttopuita (nuotioon), vitsaksia, pajuja, kuoria, tuohia , lehtiä , jälttä ja mäihää, jopa jalaksiakin . Varsin mielellään liikutaankin tuollaisissa keräystoimissa toisen tiluksilla, mutta isännän kohtaamista kuitenkin pelätään .' ' Tällainen oikeuskatsomus on varmasti yhtä vanha kuin metsien yksityisomistus. Kun entisajan naurismaat s1Ja1ts1vat usein kaukana metsissä ja suopelloilla, missä oli kaskettu tai poltettu kytöä, niin nauris oli kuin puolittain villiriista yhteismetsässä. Norjan ku" Koukkuhun madon mä laitan, ja pchyi! Ahti suo ancejaan ." Jokamies voi onkia vapaasti asuinkunnassaan; poikkeuksia ovat jotkut kosket ja virtapaikat sekä rauhoituspiiri! ja kalanviljelylammikot. PAIMEN SAI VIEDÄ SYÖNTINAURIIT Tietyin varauksin jokamiehen oikeus saattoi ulottua toisen viljelyksillekin . Niin ikään saattaa linnustaa ja kalastaa. Sama käsitys aikoinaan on vallinnut myös täällä Etelä-Suomessa. Se näet käy välillisesti ilmi vanhasta norjalaisten lakikokoelmasta, joka tietenkin perustuu vanhoihin kansanomaisiin oikeuskäsityksiin. Avotulen tekoon on kysyttävä maanomistajan lupa. Mutta palatessa Nunnasen ja Peltovuoman miehet varmaan ottivat metsänhoitajan lupaa kysymättä kukin rekeensä hyvän aisaparin. Muuhun kalastukseen tarvitaan valtion kalastuskortti ja kalastuslupa vesialueen omistajalta. Kun poikasena olin syyskesällä paimentamassa karjaa ulkoniityillä , oli tapana hakea syöntinauriit kenen maalta tahansa. Se olisi ollut naurisvarkautta. Ainoat· tällä satakilometrisellä taipateella. Hän ei aiheuta häiriötä eikä mene toiseen pihoille, pelloille tai puutarhaan. Meille oli sanottu, että nauriita saa syödä lupaa kysymättä paikalla niin paljon kuin hatuttaa ja mukaan voi ottaa niin paljon kuin sormissa voi kantaa, mutta reppuun tai vakkaan ei saa toisen maasta mukaansa ottaa. etsiskelemässä tietenkin paljon laajemmalla alueella kuin Jukolan omissa metsissä. Virolahtelaisen Elias Raussin keräelmissä vuodelta 1840 on tätä koskeva seuraava merkintä: " Jos matkalla on kadonnut tai vikaantunut aisa , airo , viskain tms., niin saa sen tarvittaessa korvata toisen metsästä lupaa kysymättä. Mainitussa Elias Raussin keräelmässä näet mainitaan: "Toisen naurismaasta on luvallista ottaa nauriita syödäksensä ja viedä mukanansakin niin paljon kuin naateista pitämällä voi kourassaan kantaa , vaan ei saa panna taakkaa selkäänsä, sillä se jo olisi varasta357. Jukolan Lauri retkeili, kuten sanottu , kirves kainalossa tarvepuita SUO MEN LUONTO i / 8 1 ,o vsk. ninkaan Mauno Lainparantajan (Magnus Lagaböte, kuningas 1263-80) maanlaissa sanotaan, että auran puuainekset voidaan rangaistuksetta ja lupaa pyytämättä hakata toisen metsästä. Raito oli melkein pysähtynyt , kun etummaisena maaherra Hillilän kanssa ajava Eiran isäntä antoi jatkamismerkin ja lohduttavan tiedon: "Palataan samoja jälkiä.'' Eihän sopinut, kun mukana oli läänin maaherra ja Inarin nimismies , poiketa kaatamaan puita kruununmetsästä
Vanha yleissääntö on: kenen ranta , sen vesi. Vilkuna sanoo aivan oikein, että kansanomainen jokamiehenoikeus ulottuu hyvinkin pitkälle, kun joku on "hetkellisesti tositarSELKÄVEDET VAPAASSA KÄYTÖSSÄ Koska kalastus entisaikaan oli keskeinen elinkeino, olivat vesien nautintaa koskevat jokamiehen oikeudet monien tapojen sääntelemiä. peessa " Vanhat sananlaskutkin tämän osoittavat: ''Yhteisiä ovat veneet, nauriit Ja tytöt'' tai ''Ei naurismaan kautta väärää ole'' . Mitäpä sillä teki, kun metsällä ei ollut nykyistä arvoa, ja ainespuut voi aina käydä hakemassa valtionkin metsästä. Sen vuoksi isännät eivät tahtoneetkaan liialti metsää , vaan jättivät '' liikamaan'' mielellään valtiolle . Metsä oli kyllä jaettu talojen kesken , mutta karja kävi siellä yhdessä , myös läkseinten ja itsellisten , siis maattomien , eläimet. Jos airon tai maston katkeamisen vuoksi joutuu merihätään tai jos maalla ajoneuvo särkyy tai tie pettää, saa toisen metsästä kyllä ottaa ainespuuta korjaustarpeeksi . Kun tulet lähimmäisesi viljapellolle, niin saat kädelläsi katkoa tähkäpäitä, mutta sirppiä älä heiluta lähimmäisesi viljapellolla ' '. Laissa on kuitenkin lueteltu joukko luonnontuotteita , joita ei luvatta saa ottaa. Mutta jo keskiajalta tunnetaan tuomioita , joiden mukaan tuo sääntö koski vain talon peltoja niittyrantoja. Isojaon syynä oli valtion rahantarve. Vasta kun puutavarayhtiöt rupesivat ostelemaan metsiä, alkoi suhtautuminen viime vuosisadan loppupuoliskolla muuttua. Vilkuna kertoo oheisessa kirjoituksessaan varsinkin " kalu puiden'', kaikenlaisten käyttöesineiksi ja työkaluiksi sopivien ainespuiden olleen vielä tämän vuosisadan alussa metsästä kenen hyvänsä vapaasti otettavissa. Näistä kaikille tutuista yleiskäyttöoikeuksista Vilkuna ei kirjoituksessaan puhukaan. Jokamiehen oikeus ennen ja nyt Vaikka jokamiehen oikeuksia on jatkuvasti supistettu säätämällä uusia lakeja, ovat nuo oikeudet alunperin olleet niin laajat, että niistä on sentään vieläkin aika paljon jäljellä . Ennen olivat nämä nimittäin tärkeitä raaka-aineita, joista tehtiin kaikenlaista kaupaksi käyvää. Seuraavassa hiukan lisää valaistusta luonnon yleiskäyttöoikeuksiin. Laissa sanotaan: "Kun tulet lähimmäisesi viinitarhaan, mm saat syödä rypäleitä, minkä mielesi tekee, kunnes olet saanut kylläsi , mutta älä pane mitään astiaasi. Tähän liittyy myös oikeus poimia tähkäpäitä toisen pellolta. Paljon muutakin sai metsästä ottaa ja muullakin tavoin metsää käyttää . Vesialueella jokamiehen oikeudet ovat vahvemmat kuin maalla, jossa metsääkin nykyään viljellään kuin peltoa. Itse muistan hyvin 1930-luvulta Vuokselasta , kuinka me kylän lapset aamulla veimme kylän lehmät metsään ''väljämaalle'' , josta ne sitten il358 !alla etsittiin lypsettäviksi. Karjalaitumena metsää on käytetty hyvin myöhään . Kaskea sai raivata yhteiseen (vaikka muodollisesti jollekulle kuuluvaan) metsään sen verran kuin jaksoi viljellä. Vaikka jokamiehenoikeuksia voi käyttää ansaintamielessäkin, niin kyllä marjojen tai sienten poimijan saamasta hinnasta pääosa on katsottava työtuloksi: marja sinänsä ei ole kovin arvokas ennen kuin se on kyykistytty metsästä noukkimaan ja puhdistettu . Vanhin kirjaanpano on jo Mooseksen laissa (Mooses johdatti kansaansa noin 3300 vuotta sitten). Kuka tahansa saattoi syödäkseen ottaa halmeesta nauriita. Kun metsät oli jaettu, valtio pystyi niistäkin ottamaan veron . HelgeRontu SUOMEN LUONTO 7/ HI -H>. Vasta kun isojako päättyi , kirjattiin metsät paperilla talojen omaisuudeksi . Kalastusoikeus oli siis rannanomistajalla. mista. Marjat , sienet, kukat ja muurahaisen munat (kotelot) ovat kenen tahansa kerättävissä , samoin liekojen itiöt (kärpäsruuti). Niinpä toisen vesialueella saa kunnan asukas (melko tilapäinenkin) onkia toistaiseksi ei vielä kylläkään piikillä ja vettä omistamaton kunnan vakinainen asukas on oikeutettu saamaan kalastuskunnalta muunkin kalastusluvan . Nykyajan luonnonystävä ei tiedä juuri muuta jokamiehenoikeutta kuin sienten ja marjojen poimimisen sekä vapaan kulkemisen metsissä ja vesillä. vsk. Ei siis arvopuita eikä kasvavista puista varpuja, oksia , juuria, tuohta , kuoria , lehtiä , niintä , pihkaa, terhoja , käpyjä tai pähkinöitä. Niinpä jos auto jää kesäisellä lakkaretkellä mahastaan kiinni vetelään paikkaan, saa tarpeen mukaan katkoa vesoja tai havuja tien vahvikkeeksi, jotta pääsee matkaa jatkamaan. Papuja ja herneitä saa ohitse käydessään vähän maistaa, vaan ei ottaa niin runsaasti kuin nauriita.'' Herne ja papu ovatkin peltokasveja. Rikoslain 33 luvun 2 §:ssä säädetään: " Jos jonkun, jonka ajokalut särkyvät matkalla tai jolle muu tapaturma sattuu, sen johdosta on pakko ottaa jotakin toisen metsästä tai haasta; olkoon rangaistuksesta vapaa , mutta korvatkoon vahingon , jos asianomistaja sitä vaatii ." Tämä on melko väljä säännös. Vilkunan kertoma tapaus kulkuneuvon rikkoutumisesta on nykyisinkin mahdollinen. Nykyisinkin on kaupallista arvoa jäkälällä, turpeella , savella , hiekalla, soralla ja kivellä, eikä niitäkään saa luvatta viedä . Toisen metsästä saa kyllä ottaa muutakin . Kauniin kuvauksen luvallisesta tähkänpoiminnasta sisältää myös Ruutin kirja , jonka tapahtumat ovat sattuneet Betlehemin lähellä yli tuhat vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Tervaa sai polttaa vapaasti. Nämä ovat ikivanhoja kansan tapaoikeuden mukaisia säännöksiä
Vakinaiset oikeudet on saavutettu vain tekemällä työtä, jonka tuloksen yhteisö on sitten kokouksessaan hyväksynyt ja vahvistanut. KÄYTTÖOIKEUS VAIN TOSIT ARPEESSA Kansanomainen jokamiehen oikeus on ulottunut varsin pitkälle aina silloin, kun on ollut kysymys hetkellisestä tositarpeesta tai aivan tilapäisestä naucinnasta, joka ei ole koskaan luonut vakinaista omistustai nautintaoikeutta. Rannanomistajan yksityisvesi ulottui rannasta selälle päin vain apajan mitan . Hetkellinen tilanne ja lähimmäissuhde ovat perustekijät. Selkävedet olivat vapaita kenelle tahansa. Kuva Lemmenjoelta. Hyvissä jäkälämetsissä jäkälän tuotto voi ylittää puun tuoton jopa nelinkertaisesti, ja esim. Kuva Vaalasta. ''Ennättävän on muna luodolla' ', on sanottu vesilinnun pesistä. Jos ranta oli matala ja siinä kasvoi saraa, konetta ja muuta vesiheinää, niin rannanomistajalle kuului se alue, minkä polviin saakka kahlaten saattoi niittaa. Vain naapuria ja omistajaa ärsyttääkseen ilman tositarvetta ei kukaan kunnon kansalainen käytä jokamiehen oikeutta. Ammattimaisesti sitä kerätään joko omalta tai vuokra tulta maalta . Onkiminen ja ahrainpyynti on tietysti aina ollut luvallista kaikkialla. Muukin riista ulompana rannasta oli yhteistä ja ennättäjän vallattavissa. D 359. Jokamiehen oikeus perustuu talonpoikaiseen järkeen ja oikeuksien tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Muutamista myöhemmistä tuom101sta ilmenee , että kudun aikana rannanomistajalla oli päivittäin apajallaan yksinoikeus vain ensimmäiseen nuotanheittoon, minkä jälkeen muut nuottakunnat vetivät apajan saapumisjärjestyksessä. Myös verkkomatalikot on voitu vallata vain yhdeksi yöksi ja yleensä saapumisjärjestyksessä. Ei naapurin ikkunan alta poimita ilman kehotusta marjoja, vaikka se olisi luvallistakin. Ulompana olevan sai korjata mikä venekunta tahansa. Onhan kysymyksessä vain yhden kalan saaminen kerrallaan, ehkä juuri heti ruoaksi valmisteltavaksi nälkäisen suuhun . Mikäli kullankaivuu koneellistuu , se on uhka myös jokamiehenoikeuksille, niin kuin mikä tahansa luonnon tehokäyttö. SUOMEN LUONTO 7/ 8 1 -lo ,sk Avoimet ja metsäiset merenrannat olivat kaikille vapaita. Kullankaivuu ei ole varsinainen jokamiehenoikeus, mutta periaatteessa kaivoslaki antaa mahdollisuuden valtaukseen jokaiselle. Hailuodon kunnassa noin kolmannes kaikista tuloista saadaan jäkälästä. Jäkälä kuuluu maanomisiajalle
Metallin muovaaminen on teknisesti vaativaa. Todell ista työaikaa on kuitenkin vaikea arvioida, sillä työskentelen iltapuhteeksi ja viikonloppuisin . Yhden patsaan valmistuminen vie kymmeniä tunteja , esim . Viime keväänä näytteillä oli muutamia töitä Uhanalaisten eläinten suojeluyhdistyksen 50-vuotisjuhlissa Lontoossa. Jorma Laurila Hi tsi pillillä luonnon puolesta Vantaan Myyrmäessä asuva Keijo Salohovi on valjastanut levysepän ja hitsaajan taitonsa työhön luonnon puolesta . Kuvannäkemisen kyvyn ohella tarvitaan vankat levysepän ja hitsaajan taidot. Y mpäristöhenkisiä patsaat ovat si kälikin , että raaka-aineen hän saa paljolti työpaikkansa metallijätteistä ja hukkapaloista. Nykyisin hitsauslaitteita myyvä Salohovi onkin ollut ikänsä tekemisi sä hitsauksen ja metall in kanssa , mm . Valmiina ovat mm . Nyt työn alla on majava. 5 mm paksuisista metallilevyistä luonnolliseen kokoon. S O Mt-.NI.UON"I O-n-n H1 \,k. prinssi Philip viivähti pitkään hänen veistostensa äärellä ja kyseli niistä kiinnostuneena. Biologisissa yksityiskohdissa voi olla virheitä . Salohovi kertoo, miten monin tavoin metallin ilmeeseen voidaan vaiku ttaa : hiomalla ja harj aamalla, hapoilla (etenkin väkevällä rikkija suolahapolla) , hitsaamalla ilman suojakaasua , jolloin saadaan röpeliäistä jälkeä kun ilman happi ja typpi yhtyvät metalliin , lämmittämällä saadaan sävyjä mustansinisestä jopa kaikkiin sateenkaaren väreihin , oikein mustaa saadaan aseiden sinistysaineella. Annan eläimilleni myös inhimillisyyttä, sillä sitä on myös petoeläimissä. Olen tutkinut tarkkaan kotikirjastoni eläinkirjoja, täytettyjä eläimiä en ole sen kummemmin tutkiskellut. "Jos uhanalaiset eläimet kuolevat sukupuuttoon, niin jäävätpähän ainakin niitä esittävät metallipatsaat. Aluksi hän toteutti hyvinkin kirjavia aiheita, mutta viime vuosina motiiviksi on tullut yhä enemmän luonto, eritoten uhanalaiset eläimet. Salohovi kertoo töidensä herättäneen runsaasti kiinnostusta, mm . Laitteetkin rajoittavat jonkin verran, esimerkiksi ilveksen jalat oli sijoitettava siten, että mahduin hitsaamaan myös jalkojen välistä. ilves syntyi noin sadassa tu nn issa. Siis jätteiden hyväksikäyttöä! KOIRATKIN MURISEV A T Työt ovat hämmästyttävän aidon näköisiä ja vaikuttavia. Niitä on miltei mahdotonta hävittää", kuvanveistäjä tuumailee. Veistokset valmistuvat vähitellen muutamassa kuukaudessa, yleensä 12 työtä vuodessa. hitsauksen ohjaajana. Ja tietysti eri metallit antavat mahdollisuuksia. Keijo Safohovi , 52 , kertoo aloittaneensa metalliveistosten hitsaami sen 1960-luvun alkupuolella ja laskeskelee valmiita töitä olevan kolmisenkymmentä. Esimerkiksi il veksen anatomia : kieli ja kitalaki kuparia, silmät messinkiä, hampaat valkeaksi hiottua ruostumatonta terästä, ruumis ruostumatonta terästä paitsi täplät ja hännänpää tavallista terästä. kolme kertaa Lontoossa, kerran Birminghamissa ja neljästi Essenissä Saksan Liittotasavallassa. Veistoksensa Salohovi hi tsaa noin 11. Suomessa näyttelyjä ei ole ollut ja laajan näyttelyn kokoaminen olisikin aika vaikeaa , sillä veistokset ovat eri puolilla maailmaa yksityisten ja yhteisöjen hallussa. Käytän mielikuvitustani ja luonnostelen työni paperilla moneen kertaan ennenkuin alan hitsata. veistokset karhunpennusta, hylkeestä, ilveksestä, kalkkarokäärmeestä , lohesta, hauesta, ahvenesta ja kanahaukasta. Näyttelyj ä Salohovilla on ollut mm . TYÖT VIEDÄÄN KÄSJST Ä Hitsaaminen on hidasta ja raskasta. Hän tekee uhanalaisista eläimistä luonnollisen kokoisia metalliveistoksia. Lopullinen hahmo syntyy työn edetessä. Jäntevälle ilvesveistokselle jopa koiratkin murisevat ja kyyristelevät näyttelyissä. 360 Pyrin mahdollisimman suureen luonnonmukaisuuteen ja saamaan eläimen luonteen, olemuksen esille
SUOM EN LUONTO 7/ 8 1 40 . Mutta toivotaan, että elefantti ~ncyy. Kysäistessäni onko mielessä käynyt isompien eläinten tekeminen , myöntää Salohovi hirveä ajatelleensa . vsk . Työt viedään minulta käsistä , Salohovi toteaa. D 361. Ja eräs englantilainen on ehdottanut jopa luonnollisen kokoisen norsun hitsaamista. Viimeksi muutamia eläinveistoksia oli esillä Essenin messuilla syyskuussa. Tällainen työ on kuitenkin jo sen verran suuri urakka, että rahoittaja pitäisi löytyä etukäteen. Vaikeampaakin se on, koska materiaalin pitää olla järeämpää ja käsittelytavankin erilainen. LUONNOLLISEN KOKOINEN NORSU . Työskentely on kuumaa ja raskasta , usein naama ja rinta kärähtävät ja hitsauskaasurkin ovat haittana. Keijo Salohovi ei vaikuta mitenkään kauhistuneelta , laskeskelee vain että vuoden verran se veisi päätoim1sest1. Ja harrastuksena voi veistoksia hitsata silloin kun on vire päällä. Keijo Salohovi sanoo hitsaavansa metalli veistoksia harrastuksena , päätoimisesti hän ei sitä mielellään tekisi
(Uusiksi mutta uudistumattomiksi energianlähteiksi luettiin öljyliuske ja -hiekka sekä turve. "Varjokokous" vaikutti välittömästi virallisenkin energiakokouksen tuloks11n . UNEPin välillä. Kehitysmaat olivat jo pitkään vaatineet energiaongelman käsittelyä YK:ssa. , sk .. Samassa paneelissa Intian soveltuvan teknologian kehittämisyhdistyksen johtaja Mohammed Hoda sanoi, ettei työttömyys kehitysmaissa johdu niinkään teollistamisesta kuin moniSUO MEN LUONTO 7/ 8 1 411 . Suomen valtion 10 000 mk avustuksen turvin pääsivät muutamat 3. Reddy Intian tiedeinstituutista kertoi , että naiset käyttävät 20 % enemmän energiaa sekä maatalousettä kotitöissä mutta miehet syövät 1, 5-2 kertaa enemmän kuin naiset. Monikansalliseen yritysten vaikutus uudistuvan energian käyttöön huolescum monia Forumin osanottajia. Suomikin valmisteli aktiivisesti konferenssia laatimalla perusteellisen raportin turpeen käytöstä energianlähteenä.) Uudistuviin energianlähteisiin keskittyvää YK : n konferenssia ei olisi voinut ajatella kymmenen vuotta sitten. Puunhakkuut (kuva Gabonista) tuhoavat sademetsiä 5590000 neliökilometriä vuodessa. Järjestöt maksoivat suurimman osan Forumin kustannuksista , mutta myös jotkut valtiot tukivat sitä. Siellä järjestettiin myös tärkeä teollistuneiden ja köyhien maiden ruohonjuuriliikkeiden tapaaminen. maailman energia-aktivistit Nairobiin. Päävastuun Forumin järjestelyistä kantoi Nairobissa toimiva Environment Liaison Centre (Y mpäristöyh reyskeskus). Yleinen mielipide ja viralliset kannat ovat muuttuneet. NAISET ENERGISEMPIÄ Naiset ja energia -paneelissa puhunut fyysikko Amulya Kumar N. Yhä suurempi osa näidenkin ylävoltalaisten naisten työpäivästä kuluu puunhaussa. Kansainvälisen kehitysmaatoimintajärjestön ICDAn puheenjohtaja Asbj0rn L0vbraek piri näiden yhtiöiden sivuuttamista virallisessa konferenssissa virheenä, koska ne ovat nopeasti valtaamassa eräitä uudistuvan energian alueita itselleen. Monikansalliset öljy-yhtiöt kontrolloivat tällä hetkellä 77 % USAn aurinkokennojen tuotannosta. Nämä kansalaisjärjestöt eivät halunneet jättää istuttamaansa tainta oman onnensa nojaa , ja siksi järjestettiin UNERGin yhteyteen varjokokous, NGO Forum (NGO on YK:n kieltä ja tarkoittaa valtioiden hallituksista riippumatonta järjestöä, Non-Governmental Organization). Se , että sellainen nyt oli mahdollista, on paljolti monien kansalaisjärjestöjen ansiota. YK :n uusia ja uudistuvia energianlähteitä käsittelevä konferenssi UNERG pidettiin Kenian pääkaupungissa Nairobissa elokuun loppuviikoilla. Joulukuussa 1978 paatti YK:n yleiskokous järjestää energiakokouksen, mutta sen aihepiiri supistettiin teollisuusja öljyntuottajamaiden vaatimuksesta koskemaan vain uusia ja uudistuvia energianlähteitä . Katsauksia Uutisia Ympäristöliike toimi YK:n energiakokouksessa Elokuinen Nairobi ei ollut vain valtioiden virallisten energiavirkamiesten ja -asiantuntijoiden kokoontumispaikka. Keskusteltaessa Uudesta kansainvälisestä taloudellisesta järjestyksestä ja energiasta ehdotti tunnettu amerikkalainen journalisti Hazel Henderson, että kehitysmaiden pitäisi yhteisellä päätöksellä kieltäytyä maksamasta 600 miljardin dollarin velkaansa teollisuusmaihin. Keskus pitää yhteyttä toisaalta kehitysmaiden ympäristöjärjestöjen välillä, toisaalta kansalaisjärjestöjen ja YK:n ympäristöohjelman 362 Kehitysmaita on kohdannut vakava polttopuukriisi. Varjokokouksessa oli 5 50 varsinaista osanottajaa 51 maasta , ja lisäksi useat virallisten valtuuskuntien eduscajac osallistuivat siihen
Tärkein saavutus oli toimintaohjelmaan kirjattu vaatimus polttopuun vuosittaisten istutusten viisinkertaistamisesta. '' Haluamme kehittää pieniä laitteita ja koneita sekä yksi nkertaista teknologiaa niin , että voimme olla riippumattomia kansainvälisistä suuryhtiöistä.'' POLTTOPUUKRIISI Kehitysmaiden polttopuukriisi oli Forumin keskeinen teema. Nykyistä maapallon energiankulutusta voitaisiin pienentää 80 % vaikka väestö kaksinkertaistuisi ja bruttokansantuote nousisi viisinkertaiseksi. Painostustyön ansiosta toimintaohjelmassa tulevat selvemmin esiin mm. Kylätasolta lähtevä puiden istutusohjelma, joka pohjautuisi paikallisiin lajeihin, voisi sen sijaan olla tuloksekas. kansallisten yritysten liike-etujen tavoittelusta. Myöskään ohjelman rahoituksesta ei päästy yksimielisyyteen, ja se jäi lähinnä yksityisten teollisuusja öljyntuottajamaiden hyvän tahdon varaan. Keith Openshaw Beijer-instituutista väitti virallisten julkaisujen aliarvioivan polttopuuongelman vakavuutta. Monille kolmannen maailman energia-aktivisteille tämä oli ensimmäinen tilaisuus tavata toisia ja vaihtaa kokemuksia. Ratkaisuksi ei Forumissa kuitenkaan nähty teollista energiapuun viljelyä. Tilanteen irvokkuus korostui , kun lahjöitetun myllyn kaksoiskappaleesta irtosi näyttelyssä siipi . Polttopuun hankinta on kuitenkin käynyt yhä vaikeammaksi. Olli Tammilehto 363. Suuret puutaakat selässään marssivat myös muutamat pohjoisintialaisen Chipko-liikkeen edustajat. energian säästö ja tehokkaampi käyttö, naisten asema ja ympäristönsuojelu sekä se tärkeä vaatimus, että energianlähteiden pitää kooltaan ja laadultaan vastata sitä mitä tarvitaan . ,sk . V ARJOKOKOUKSEN TULOKSIA Monet Forumin vaatimuksista menivät läpi virallisessa kokouksessa. Kehitysmaan oman teknologian p;uemmuus ilmeni selvästi, kun vertasi Kenyatta-yliopiston soveltuvan teknologian keskuksessa kehitettyä tuulivoimalaa tanskalaisen suuryhtiön tuulivoimalaan , jonka Tanska lahjoitti Kenialle. liittoon . Tapaamisten tuloksena kehitysmaiden energiaryhmien ja soveltuvan teknologian keskusten edustajat perustivat konferenssin viimeisenä päivänä uuden järjestön, Kehitysmaiden ympäristönsuojeluja uusiutuva energia-yhdistyksen. Kun useimpien maiden osastoilla esiteltiin kalliita ja kehitysmaiden olosuhteisiin huonosti soveltuvia energiaratkaisuja, olivat kenialaiset panneet esille tavallisten ihmisten ulottuvilla olevia jiko-liesiä, yksinkertaisia aurinkoenergialla toimivia viljankuivureita, biokaasulaitteistoja ja muuta pehmeää teknologiaa. Forumin energiansäästöpaneelissa länsisaksalaisen Ökoinstituutin tutkija Florentin Krause kertoi tutkimuksista, jotka osoittavat, että energian tehokkaammalla käytöllä voidaan öljystä luopua lähes kokonaan. Toimintaohjelman toteuttamisesta ei ollut mitään takeita. Se edustaa puolipehmeää teknologiaa ja mahdollistaa hajakeskitetyn sähköntuotannon halvalla ja yksinkertaisesti. Ruotsalaisten markkinoima dieselgeneraattori käyttää puupilkettä ja muistuttaa Suomessakin sota-ajoilta tuttua häkäpönttöä . Virallisen konferenssin valmisteluissa ei kiinnitetty paljoakaan huomiota energian tehokkaampaan käyttoon. Uudet kehitysyhteistyöstrategiat al-· koivat muotoutua. Monille teollisuusmaista tulleille osanottajille oli rohkaisevaa nähdä, että kehitysmaissa on käynnistynyt omaehtoinen soveltuvan energiateknologian kehitystyö , joka on jo tuottanut lupaavia tuloksia. Yli puolet maailmaa saa energiansa polttopuusta. Energiaa varastoiva uuniseinä on rakennettu Karenin kyläteknologiayksikössä Keniassa. OMA MYLLY PAREMPI Kenian kansalaisjärjestöt olivat pystyttäneet konferenssiin liittyneen Energia 81 -näyttelyn parhaan osaston. Teollisuusmaiden, ennenkaikkea USA:n , vastahakoisen suhtautumisen vuoksi jouduttiin tärkeimmät päätökset ohjelman toimeenpanosta lykkäämään YK:n yleiskokoukseen syksyyn 1982 . Tuli entistä selvemmäksi, etteivät kehitysmaat tarvitse rikkaista maista tuotettua teknologiaa, vaan rahaa oman teknologian kehittämiseen ja levittämiseen. Ruuan lisäksi se lämmittää huonetta hyvällä hyötysuhteella. Marssijat korostivat kylteissään kehitysmaiden energiaongelmien luonnetta: ''Energiakriisimme polttopuu" , " Puut kansalle", " Puuta rehuksi , polttoaineeksi ja ruoaksi ". MARSSI PUIDEN PUOLESTA Toisena konferenssipäivänä järjestivät kenialaiset energia-aktivistit polttopuumarssm Nairobin keskustan haiki. Kehitysmaissa 32 % energiasta saadaan puusta ja maaseudulla se on ylivoimaisesti tärkein energialähde. Forumin osanottajat eivät kuitenkaan olleet täysin tyytyväisiä UNERGin tuloksiin. Tämä kansanliike on saanut suuria tulvia aiheuttaneen kaupallisen puunhakkuun aisoihin suoralla toiminnallaan: naiset ovat puita syleilemällä estäneet niiden kaatamisen . Kaikesta huolimatta harvat kansalaisjärjestöjen edustajat katuivat Nairobiin tuloaan. Molempia laitteita esiteltiin Nairobissa . Monet värikkäästi pukeutuneet marssijat, jotka kantoivat selässään suuria polttopuunippuja tai 1 tanssivat ja lauloivat, kuuluivat Kenian naisSUO MEN LUONTO 7/ 81 40. Liitto on organisoinut Vihreä vyöhyke -liikkeen, joka on istuttanut yli 50 000 puuta ympäri Keniaa
pöllöja merikorkaturkimuksia, Eestin ensimmäinen kansa llisp uisto Lahemaa ja keskustelua uhanalaisen ja harvinaisen lajin eroista. Tarj otaan tu loksia uh analaisten kasv ien tiedustelusta, ja kysellää n tuulihaukasta. 111969 Elohopeakeskusrelu käy kuumana : Linkolan , Nuonevan, Sumarin ja Suomisen puheenvuorot. Ja keskustelupalsralla on politiikka tunkeutumassa luonnonsuojeluun. Ympäristö muutokset uhkaavat viedä bio logian opetukseen sovelruvar alueet : opetuskohreerkin pitää yrittää erikseen va rata . Myytävien numeroiden esittelyyn on poimittu vain joitakin sen artikkeleista; esittely ei ole kattava sisällysluettelo. 2/ / 1972 keskittyy erilaisiin luonnonsuojelualueisiin . 3 / 1977 on suuri kosreikkonumero , joka esittelee useita tärkeitä ja uh analaisia vesis• röja kosteikkoalueita ja kertoo kosteikkojen elämästä lähes 100 sivu lla. l / 1974 Turvehysreria alkaa uh ata soitam me. Kaivosjärevesien vaikutus kasvistoon ja metsänhoidon vaikutus eläimistöön sekä maiseman laarurekijär ovat eräitä artikkeleiden aiheita. että tili siitä huolimatta kasvaa korkoa)" (Rei no Rin ne). Tilaa oheisella tilillepanokortilla! Jos haluamasi numero on loppunut. Kansainvä listen o n gelmien pariin vie art ikkeli tuottavan m aan tuhoutumisesta . Thor Heyerdahlin kertom us Laivalla yli saastuvan meren . Kehitysalueen "kehitys" saa Nuortevan tarttumaan kynään , ja Bra nder kyselee. Aarnimetsän sienim aai lma ja metsiemme keräilytuotteet ovat " turvallisempien" a rtikkeleiden aihei na. 111975 Nyt Suomen Luonto o n todell a liikkeellä Lapin metsien vuoksi : useissa a rtikkeleissa perätään avoh akkuid e n miele kkyyttä. Lisäksi o n uutta tietoa m ajavista, metsäpeurasta ja puolalaisten pelastamasta vi sentistä . Numerossa esitellään Ison Syöneen kansallisp uistosuunni • telma: nythän Iso-Syöte kruunataan hotel lilla . Tänä täytetyn suden vuonna kannattaa lu kea kirj oitus · 'Luonnonvalokuvaaja n vastuu" . Rooman klubin Tokion raportti tuo kansainvälisyyttä . 4/ 1968 kertoo mm . o nko ihminen luomaku nnan herra . 611976 on paksu erikoisnumero : ka ikki mitä o let halunnu t tietää kanahaukasta . Aiheittain on Suomen Luonnon vanhojen numeroiden sisältö esitelty Suomen Luonnossa 2/ 1979. Nyt ovat vihdoinkin toteutumassa eräät tässä numerossa esitellyt soidensuojeluja kansallispuistohankkeet. Peurarietoutta voi täydentää vielä Suomen Luonnon numeroista l / 197'i, 2/ 1980 ja 1 /1981. Lisäksi juttuja ympärisröhall innosra, YK :n ympä ristöohjelman esittely, Indokiinan luonto sodan uhrina . palautamme rahan postimerkkeinä. 6/ 1973 on verinen numero . 4/ 1975 Ko lme ympä ristönsuojelu n tarkastajaa kertoo kahden vuoden kokemuksen perusteella työstään . miten lanno itus vaikuttaa metsäluo ntoo n , mitä ovat jokamiehenoikeudet, mitkä metsästäjien ja kalasrajien ja luo nno nsuojelijain suhteet, ketkä käyttävä t PyhäHäkin kansallisp uistoa . Katsaukset Suomen kotka-. Matka ilu ja luo nnonsuojelu puhuttavat. 364 SUO MEN LUONTO 7/ HI -,11 . 511975 on monipuo linen ja a nto isa numero: kolme kirj o itusta tuh o laisten m yrkyttömäsrä torjunnasta , muistokirj oi tus Ou lujoen !ohesta , vesikasvit kertovat vesien ja puiden jäkä lät ilman ti lasta. muuttohaukka-, kalasääksija valkoselkärikkatilanteesee n . Suomen Luonto vanhenee arvokkaasti. Laki on yh ä sama ja niin tämän numeron sisältö pitää yhä paikkansa hyvine ja huonoine puolineen . 211977 kaikki mitä sinun tulee tietää PO· rosta ja poronhoidosta . 6 11974 kertoo ko tkien ruokkij a n a rkipäi• västä ja a ntaa ohjeita haaskan ho idosta. 611972 on omistettu metsäpeuralle . Vuoden luontotapahruma o li tunturipö llö n pesintä Lapissa m o nien vuosien tauon jälkeen, ja sopuli , tunturipö llö n ruoka, o n saanut oman juttunsa . Yhä ajankohtaista asiaa mersäpeurasta ja yhä kaipaamme keskeisten peura-alueiden suojelua . Lintu miehille on juttu Krunnien linnuston suojelusta . Suomen Luonto vanhojen numeroiden poistomyynti! Suomen Luonnon vanhatkin numerot ovat yhä ajankohtaista luettavaa, välittämämme tieto vanhenee arvokkaasti' Tilaa omaan käsikirjastoosi käyttökelpoista luonnonsuojelutyön tietomateriaalia. 6 11975 keskittyy luo nno n virkistyskäyttöön: mikä on metsä n esteettinen arvo. Mitä kätkeytyy otsikkoon "Ympäristöystäväll inen vesih allitus". 411974 Tässä numerossa ovat vastakkain luo nnonsuojelu ja matkailu Pallakse lla, ja yhä riittää puhumisra myös mersäväe llä. 2/1974 keskittyy useissa artikkeleissa elo llisen luonnon perintöaineksen suo jeluun . Yhä voidaan kysyä Ormion tapaan , "missä vii • pyy kansallispuistojen hoito ' ·. Vanhimpia numeroita on varastossa vain muutamia kappaleita. Asiaa uhatuista eläimistä: sud esta, merikotkista ja liito-oravista. ,sk. Keskustelu ydinvoi m an turva llisuudesta ja h a itoista ja Lapi n metsistä jatkuu . Lasten kirjei tä presidenti llemme . Vuosi 1974 oli YK :n väesrövuosi, ja aiheesta kertoo leh dessä Veikko Neuvonen . 12 vuotta on lyh yt aika luonnonsuojelussa. Yhtä ajankohtaisia ovat edelleen Siuruan päätön allashanke , hallin huonosti menevä t asia t ja menen saastu minen , mm . · · Kä ytä nnö lliset ympäristö nsuojeluohjeer' · ja kirj o itus luonnonsuojelualueiden perustamisesta pätevät yhä . 4-51 1973 Tässä numerossa astuvat esiin kansallispuistojen vastustajat. · 'Oletko koskaan tavannut hö lmöläistä, joka nostettuaa n pankkitilinsä tyh jäksi pitää itsestään selvänä. Toisaalta pakettipellot osoittautuvat myyrän paratiisiksi . Kosket , rannat , ke ll uvat kesähuvilar, valaat, hylkeet ja vaelluskalojemme surkea kohtalo ovat juttujen aiheina . Nopeasti toimimalla varmistat haluamiesi lehtien saamisen. 511974 kysyy, tuleeko Seirsemisesrä kansallispuisro . täpläravusta, kylmän • kukasta, kotkasta ja klooratuista hiilive• dyistä
Luonnonkuvaaja Hannu Hautala ja hänen työnsä . Koij ärvi alkaa uuden aikakauden suomalaisen luon nonsuojelun historiassa, kun taas Saksassa käydään luonnonsuojelun viimeinen taisto . Nordenskiöld, kuulu tutkimusmatkailija on pohjoismaisen kansallispuistoaarreen isä . Vain punaisen lumpeen katoamisessa se saa11aa olla viaton: suurempi syntisäkki on piisami ja piisamin Suomeen tuoneet henkilöt . Kotkahaaskan ralvivieraat ja uhanalainen vesikko viihdy11ävä1 eläim en ystäviä. Kimalainen , kirjeenkantaia saa taas kuljenaa rakkauskirje11ä pajuherralta pajuneidille Tuulihaukka , karhu . 2/ 1978 osoittaa, ettei sinivuokko o le aina sini nen: komea kuvasarja erivärisistä sinivuokoista . 711978 tarjoaa tiivis1e11yä pöllörietoutta kannesta alkaen . Artikkeleissa katsotaan maatalouden ongelmia joskus vähän uu deltakin kulmalta ja etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja raakaan koneellistamiseen ja väkilannoittamiseen . Tunruriekosysreemin herkät vuorovai kutukset ovat laajana värijuttuna , ja tuntureiden maailmaan kuuluvat revonru lerkin . Turvehysteria on ympäristövuoden näkyvää "satoa". Mitä käsi11elee ju11u "Puheet yh tä, teot toista" arvatkaa' Käävät eivät luonnon kannalta ole harmillisia tuholaisia vaan väl11ämä11ömiä puhtaanapitäiiä . Lappajärvi esitellään niin järvenä kuin suurena me1eorikraa11erinakin . Kasvistomme muukalaisia . O ulanga n luontopolku on esi merkkinä polun rakentamisesta ja käy11äj is1ä. Suomen Luonto vanhenee arvokkaasti. Kansallispuistojen perustamisessa on mutkia matkalla . Liinomme puheenjoh taja Rauno Ruu hijärvi saa puheenvuoron myös Suomen Luonnossa. l / 1978 esi11elee luonnonsuojeluryön veteraanin Niilo Söyringin . Vuoden puuna on kynäjalava. Valkoselkäri kka ja alppimurmeli esinäyryväc. Suoja11omat harjut ja meri hiekka. Pekka Suominen on energiaturistina Tanskanm aalla, ja metsänjalosraja Hagman kertoo työstään . Myrkyt ja Ounasjoen suojelu ovat ajankohtaisia suojeluongelmia, ja niihin liinyy myös jokamiehenoikeuksien kehitystä valaiseva kirjoitus . Routa ja veden merkitys ilmaston säätelijänä ovat tärkeitä kotoluonromme ilmiöitä . Koilliskairakin on vielä veitsenterällä, ja korpiluonnon esittelyssä on paljolti muistokirjoituksen makua . Saimaan säännöstely nousee keskeiseksi suojelukysymykseksi. Soidensuojelun perusohjelma esitellään . Muinais-Suomi peittyy jäähän, muttei silti ole koko aikaa kuollut. 8/ 1980 Tilinteon hetki : miten meni ympäristövuosi . Linnut ovat kansanperinteessä merkittäviä ennusmerkkejä ja aikojen airuita. SUO ME N LUONTO 71 81 -10 vsk. Hilleri , lapintiai nen. Muinais-Suomen heijastumia nykyajassa ovat Pohjanmaan happamat on gelmasavet, ja vanhaa merenpohjaa uurtaa m yös pikkupu rona kuvattu Anjanoja . 5/ 1980 Rii11ävä1kö luonno nvarat . Ekokunta ja muut vaihtoehtoiset asumistavat ovat esillä . Jokiluonnon alennustila , suojeluohjelmien jähmeä eteneminen , eri jokien rakennussuunnitelmat kaikissa katseet kääntyvät paljolti vesihallitukseen . Käytännön saavutuksia oli ainakin Mikkelin läänissä: kymmeniä uusia luonnonsuojelualueita. 4-511977 Happosade, havupuut ja ilman saastuminen sekä ilmansuojelun puunuva lainsääd äntö ovat numeron pääartikkelir. Laaja esinely uusista ehdotetuista kansallispuistoalueisra nyt osittain jo toteutumassa . Tämä numero tarjoaa m yös tilaisuuden tutustua aivan outoon eliöryhmään , limasienun . 2 / 1980 Meillä Saimaa, Norjassa Alta . 3 / 1980 esinelee erään aikamme tärkeim mistä kirjoista : Maailman luonnonsuoieIun strategian. Kotimaan kamaralle palau11ava1 iutut tuntureiden riekkomiehistä, rehometsänhoidon synn y11ämäs1ä eroosiosta , ja Lapin metsien kohtalosta . Punainen vesi, karvamadot ja kalliokasvit ovat " puhtai11en " luonroiunuien aiheina . Luontomme muutoksista kertovat artikkelit Itämeren turskasta ja tulokaseläimistä . 6-7/ 1980 Energia ja ympäristö: energian tuon amisen , käyttämisen ja säästämisen eri tapoja esittelevä teemanumero . A E. Kari Rydman tunnustautuu luonnonsuojeluamatööriksi. 78 / 1979 Suuri maatalousnumero: maatalous ja luonto . Suomenselän peuroille kirjoitetaan historiikki , jonka viimeinen luku ei toivottavasti ole vielä valmis: peurakantaa yritetään palauttaa. Lopulta tarjotaan vi lli humala. 311979 Tätä hallitsevat uhanalaiset ja vähenevät lajit: metso , kaakkuri, lettosoidemme taanru vat kasvit. Muinais-Suomen luonto-sarja päättyy perinteisen maatalouden vaikutukseen ympäristön muokkaajana. Lisäksi tarinaa uu11ukyyhkystä, Puolan kansallispuistoisra ja siilistä . Korpinpolska, tuntematon isokäpylintu , täytetyt eläimet matkamuistoina , kansall ispuistotalkoor. l / 1979 aloittaa sarjan " Muinais-Suomen luonto " -artikkelilla Kallioperämme synty. Vuoden puu , tervaleppä , esitellään . 8/ 1978 vie lukij an uuteen ulj aaseen maailmaan: sa1ellii11ikuvia , rauhantutkimusta (Siprin esimiehen Barnabyn haasta11elu), nykyaikaisen sodan ympäristövaikutuksia . Talvisen hangen mönkijät kiinnostavat. 5/ 1979 Muinais-Suomen luonto-sarjan viimeinen ju11u kertoo kasvipeineen ja eläimistön vaelluksesra Suomen niemelle ja jääkauden jälkeisistä ilmastovaiheista . Elävä maaperä ja kuollut monni . 611977 Ydiniärteiden varastointi Suomessa. Ympäristöongelmat eivät ole pelkästään tämän päivän asia: sadan vuoden takaiset lehtikirjoitukset antavat perspektiiviä . 6 / 1978 Kuinka tunnet metsätyypin ' Kuinka kelo syntyy ' Paljonko marjoja ja sieniä kerätään ja paljonko niistä kertyy tuloja. 611979 esittelee norpan , pohjoisten vesien asukkaan. 2 / 1979 kertoo Muinais-Suomen eläimistä ja kasveista jääneistä merkeistä, fossiileista, sillä niitäkin maassamme on . Haapa , ahma, Puijo ja valaat ovat muiden jurtuien aiheina jonkinlainen suojeluaiatus joka iurussa. Sitkeä kataja on suomen kansan vertauskuva. Vaikuttaako ympäristö mielenterveyteen' Sanalla tehdään luonnonsuojelutyöstä suuri osa : mitä lehdet kirjoi11ava1 ja mitä aja11elee kirjoittamisesta vanha veteraani Reino Kalliola. Esimerkkinä luonnon hätätilasta esitellään Brasilian tilannetta , ios kohta esimerkistä käy myös kuusamolaisen uivelon kohtalo . Miksi kasvit ovat myrkyllisiä. 4 11980 Vesihallitus täy11i 10 vuotta ja Suomen Luontokin onnineli , tavallaan . 411979 Muinais-Suomi saa maapei11een ja Itämeri rantansa . Vesihallituksen ja vesioikeuksien toiminnan esittelyssä lienee arvostelun makua . Sopii vaikkapa tuliaislahjaksi veneilevälle tunavalle 1 511978 esi11elee mersämarjamme ja niiden käytön . Poronumerossa alkanut kahden suu rpetotutkiiamme kirjoittelu poikii kummaltakin uudet peroartikkeli r. Aavikkopaholainenkin on saanut osakseen muutaman sivu n . Emä miksi mersämarjojemme sato vaihtelee ' 34/1978 on rautai nen tietopaketti Itämerestä : sen eläimistä , käytöstä , tutkimuksesta ja suojelusta . Onko metsänhoito metsän pahoinpitelyä' Tunrurimitrarien tuhot Lapin koivikoissa paljastuvat katastrofiksi. Lisäksi surkuhupaisa tarina myrkkysienistä ja 1iedo11am ises1a. Simo Jaatinen pääsee vastaamaan syytöksiin . Vesistöihin on kajottu seurauksista väli11ämä11ä . Kahleet ovat edelleen päivän sana luonnonsuojelussa. 365. Vesihallitus vastaa arvosteluun . Ojitusautomaani tuhoaa soitamme . Ehdorenujen kansallispuistoien tulevaisuudennäkymiä . Onko ympäristönsuojelu uhka työllisyydelle . 1/ 1980 Talvinen numero pohtii, kuinka eläimet ja kasvit selviytyvät talvesta. O n aika suojella marjametsiä . Ympäristö ja demokratia sekä Ihmisen vuosi ovat tärkeitä puheenvuoroja
Jäteverotustyöryhmä haluaisi vau h dittaa jätteiden hyötykäyttöä verotushelpotuksin. Jätteitä tutkimaan Jätehuollon neuvottelukunta on jätealan asiantuntijaelin, joka toimii sisäasiainministeriön yhteydessä ja on valtioneuvoston vuonna 1979 asettama. mk milj . Ensimmäisenä laajana tehtävänään se on valmistanut jätteidentutkimuksen kehittämisohjelman . Raakatai polttoaineenna hyödynnettävät jä11eet Puu jäte 29541 26 17 11 98 1419 54 Olkijäte 3700 246 18 228 93 Öljyjäte ja jäännösöljy 11 79 682 647 3'> 5 Lipeäjäte 5970 584 584 Paperija pahvijäte 750 259 73 186 72 Muu energiana hyödynnettävä jäte 205 11 6 11 6 2. Kertymä Hyödynnetty Hyödynnettävissä Osuus Määrä Arvo Arvo Arvo kertymän 1000 t milj . Lisäksi kolmanneksen lvvhuojennus olisi m yönnettävä koneille, joita käytetään jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä. Jätteidentutkimus käynnistyi Suomessa vasta 1970-luvulla, jolloin tehtiin kaikkiaan noin 430 jätetutkimusta . mk milj. Sen tarkoitus on avustaa rahoittajia, viranoSUOMEN LUONTO 71 81 ~o vsk. Kokonaan lvv: sta tulisi vapauttaa masuunija teräskuona , tuhka ja lannoitetehtaassa syntyvä jätekipsi. Lietejä11eet 497 124 13 111 90 3 Pääasiallisesti raaka-aineena hyödynnettävät jätteet Muu kuin edell ä mainitru eloperäinen jäte 2920 Metalliromu 1000 Muovi, kumi, tekstiili-, nahkaja lasij äte 201 Kipsijäte 850 Liuotin, happo, em äsja muu kemianalan jäte 445 Kuona ja tuhka 1950 Muu jäte 14948 Kaikki 64156 opinnäytteitä, ja lähes puolessa tutkittiin jätteiden hyötykäyttöä . Oikea: Lievästi viallis1en uusien saappaiden kärje1 ka1ko1aan, ennen kuin ne viedään Nokian kaa1opaikalle. Liikevaihtoverolai n mukaista käytettyjen tavaroiden vähennysoikeutta tulisi laajentaa ja vähennysoikeus mycintaa m yös raakaaineeksi käytettävälle omalle käyttöomaisuudelle. Kehittämisohjelmassa on karcoitet111 3 869 244 22 560 475 85 15 128 29 99 74 58 58 99 210 70 140 67 28 1 5 13 45 59 50 9 15 6784 4157 2627 39 tu jätteidentutkimuksen aukkopaikat ja toisaalta päällekkäisyydet. Käyttökelpoista jätettä jäi hyödyntämättä 3 1 miljoonaa tonnia eli 2 600 miljoonan markan edestä . mk arvosta, % 1. Suuri osa niistä oli yliopistollisia 366 Vasen: Jä11eiden keräily hyötykäy11öön on Suomessa vielä tällä as1eella. Vuonna 1979 jätteitä kertyi noi n 64 miljoonaa tonnia , josta käytettiin eri tavoi n hyöd yksi noin 27 milj oonaa tonnia. J ä11eiden kertymä sekä hyödynne11y ja hyödynne11ävissä oleva poistuma jätelajei11ain Suomessa vuonna 1979. Ennen, kun vain varrel ka1ko11iin, ihmise1 hakiva1 i1selleen saappaanteriä ja tekivät niihin nahkavarrel. Miljardeja heitetään hukkaan jätteinä Sisäasiainministeriön jäteverotustyöryhmä on kerännyt tietoja Suomen jätemääristä . Samana vuonna jätteitä ostettiin Suomeen ulkomailta 600 mmk:lla ja vietiin 53 mmk arvosta
Muinaisjäännösten hoito on varojen puutteessa lyöty pahasti laimin. Ahvenanmaalla monet kumpukalmistor hivelevät hyvin hoidettuine maasroineen matkailijan silmää . Ulkomaiset panimot valtaavat Ruotsin markkinoita, jo kymmenesosa oluesta tuodaan muista maista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos jotakin rakennettaessa löydetään muinaisjäännös, on työt heti keskeytettävä, kunnes museovirasto on tutkinut kohteen (vrt. Lukuun sisältyy mitä erilaisimpia kulttuurimuistoja, jorka kaikki ovat rauhoitettuja muinaismuisrolailla (1 7. Muinaismuistolaki mahdollistaa asian: "Museovirasto myös voi.. Kiireellisimpiä tutkittavia ovat kaatopaikkojen ympäristövaikutukset ja haittojen torjuminen , järeraakaaineen talteenotto, ongelmajätteiden ympäristövaikutukset ja haittojen torjuminen sekä keinot hyötykäytön edistämiseksi ja jätteiden vähentämiseksi. Arkadian nuorisoklinikka Helsingissä ja Jokioiseen Emmaus elättävät itsensä jätteitä kierrättämällä, ja Emmaus avustaa tuloilla kehitysmaita. Alta, Vartiovuori). Kaikkiin muinaisjäännöksiin kajoaminen on ilman lupaa kielletty. Muinaisjäännökser jaetaan kolmeen rauhoitusluokkaan: I luokan jäännös on valtakunnallisesti niin arvokas, että sen säilyminen on turvattava. Tutkimuksen jälkeen kohde siirretään luokkaan I tai III. Näillä matkoilla on ollut mukana asiantuntija kertomassa kohteista ja alueen esihistoriasta. Esimerkiksi ruotsalaiset panimot toimivat nykyään vain 60 % kapasiteetilla. kiinteitä muinaisjäännöksiä: mm. Sen joka löytää irtaimen muinaisesineen tai havaitsee kiinteän muinaisjäännöksen, on välittömästi ilmoitettava siitä museovirastolle, joka tutkii asian ja jolla on oikeus lunastaa esine kansallismuseolle. Turussa ovat erityistä suosiota saavuttaneet kiertoajelur alueen muinaisjäännöksille. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa, missä mm. II luokkaan kuuluvat kaikki jäännökset, joita ei ole tarkemmin tutkittu. Kertakäyttöpullo rai -tölkki on maahantuojalle helpompi ja halvempi ratkaisu. Jos kertakäyttöpakkausren käyttö saataisiin kuriin , alkaisi ruotsalainen panimoteollisuus kukoistaa. 1963 / 295) . maisia ja tutkijoita tutkimuskohteiden valinnassa. Tässä olisikin työsarkaa monelle markailutuloista kiinnostuneelle kunnalle. Käytännössä museovirastolla on täysi valta päättää muinaismuistokohteen suojelusta tai suojelematta jättämisestä. Monista linnavuorisramme ja lukuisista kalmistoistamme saara1s11n suosittuja markailukohreira, mikäli päättäjät saataisiin näistä kiinnostumaan . 6. Muinaismuistolaki ei kuitenkaan pystynyt estämään kulttuurihistorian tuhoamista. Myös ympäristön roskaantuminen ja kuluttajan maksama turha hinta huolettavat elintarvikeryöläisiä. pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistor, kalliomaalaukset, uhrikiver, asumusten jäännökset ja linnavuorer. Kertakäyttö vie työpaikkoja Göteborgin elintarvikeryöläiser osonrivar vappumarssissa mieltään kertakäyttöpakkauksia vastaan. Muinaismuistolain täytäntöönpanoa valvoo museovirasto, jolla on myös yksinoikeus tutkia ja myöntää tutkimuslupia kiinteille muinaisjäännöksille. vastaanottajan suostumuksella luovuttaa toistaiseksi muinaisjäännöksen paikallisen hoidon kunnalle, seurakunnalle tai yhteisölle.'' Muinaismuistoalueille olisi saatava kunnolliset taulut, joissa kerrotaan alueen luonteesta, merkityksestä sekä rauhoitusmääräyksistä. Luokkaan III sijoitetaan kohteet, jotka on todettu kokonaan hävinneiksi tai niitä ei muuten katsota tarpeellisiksi pitää rauhoitettuina. Syksyllä 1979 kaivettiin Hämeenlinnan kaatopaikalta viiden tonnin painoinen teräskoje, joka omistajan mukaan oli hieman viallisena halvempi haudata kuin palauttaa käyttöön. Muinaismuistolaki antaa siis museovirastolle yksinoikeuden tutkimukseen, alueiden valvontaan ja esineistöön, mutta se voi harkintansa 367. muinainen, kuuluisa kauppapaikka Birka on jatkuvassa hoidossa, ja onkin siten suosittu turistikohde . Laissa luetellaan joukko ns. Palautuspulloissa juomat tulevat ostajalle jopa neljä kruunua halvemmiksi kuin kertakäyttöpakkauksissa. Miljöcidningen 67181 SUOMEN LUONTO 7/ 8 1 -10 vsk Turun Varciovuorella jouduttiin tontin kaivuu keskey11ämään hetkeksi, koska kaivinkone kouraisi tu1kima11omiin muinaisjäännöksiin. Tällä hetkellä tunnetaan noin 10 000 muinaisjäännöstä, ja paljon on vielä löytämättä. Muinaismuistolaki ympäristönsuojelun osana Maaperämme kätkee lukuisia jäänteitä niin muinaisaikojen ihmiseen jokapäiväisestä elämästä kuin heidän juhlaja kulttimenoisraankin. Se on joko tieteellisesti merkittävä tai nähtävyydeksi kelpaava kohde. Syyksi he · esittivät ennenkaikkea huolen cyöllisyydesrään
Jussarössä on puolestaan annenu lupa kaivos1yölle ja Sompion luonnonpuistoa on huku1e11u säännös1elyalcaaseen. Tämmöisiä tauluja on vielä useimmissa osissa maata , mutta on ilmeistä, että ne päivä päivältä häviävät. mukaan myöntää tutkimuslupia ja siirtää esineistöä myös muille yhtei söille, esimerkiksi yliopistoille. Tällainen ovat kansalaiset heränneet vaatimaan toiminta herättää pelon siitä, että niitä lisää . He kun ovat harhautu telulle on luonnonsuojelulain neljänneet kuvittelemaan, että metsät eivät nen pykälän maininta : "Asetuksella osaisi kasvaa itsestään . Yli 50 hehtaarin suuruisten alueiden rauhoituksesra on säädetty lailla , jotta niiden luontoa ei päästäisi eduskunnan tietämättä muuttamaan . Oulangan kansallispuistossa metsäturkki on muuttunut ruman taas on puiston luonnon koskemattolaikkuiseksi. Opetusministeriön työryhmä on saanut mietintönsä valmiiksi. He sanovat eiden metsien kasvu olisi turvattava näin , vaikka he toisaalta lyövät rintoisuoM EN LUONTO i I H I ao vsk. Näyttää kuitenkin si ltä, että kovin suurta parannusta tilanteeseen ei ole tulossa. listen ihmiseen elämä saataisiin jousNiissä voidaan kokea sellaisia alkupetavasti nivelletyksi luonnonsuojeluräiseen luontoon liittyviä elämyksiä, alueeseen. Vaan niitä ei haluta antaa. Voimakkaasti onkin vaadittu antikvaansen hallinnon hajauttamista muiden Pohjoism aiden tapaan . Sittemmin on kuitenkin joita ei maassamme muualla enää taasetuksella annettu lupa harjoittaa voita . Nykyistä lakia on moitittu myös tehottomuu desta. Tehometsänhoiro ja soiden ojikaivostoimintaa Jussarön luonnontukset ovat nimittäin muuttaneet puistossa ja lupa muuttaa osa Sommaisemakuvan kokonaan uuteen uspion luonnonpuisrosta säännöstelyalkoon isänmaatamme verhoava taaksi. Perustelit ehdotustasi lausumalla mm : " Jos nykyisin maksetaan miljoonia muinaisten mestarien maalauksista tai marmoriveistoksista , niin mitä ollaankaan vuosisadan perästä halukkaita maksamaan isänmaan rodellisesta kuvasta, ·joka näyttää , millainen se oli muinoin, kun peltomaa vielä oli vähäalainen , kun vielä oli viljelemättömiä rantoja ja metsiä, joihin kirves ei ollut koskenut. Pelotsanovat nimittäi n, että maamme mettavia ovat m yös tehometsänhoitajien säala tarvitaan m ahdollisimman tarpuheet siitä, että luonnonsuojelualu koin raakapuun tuottoon. luonnonsuojelualueisiin ei saa kajota! Ympäristönsuojelun professori Pekka Nuorteva kiinnitti radioesitelmässään 21. Joka tapauksessa luonnonsuojeluLuulen lainsäätäjän tarkoittaneen , alueita on saatu ja ne ovat muodostuettä asetuksell a voidaan antaa lupia neet kansallisaarteeksi aivan niinvähäisiin poikkeamisiin , jotta paikalkuin sata vuotta sitten arvelitkin. Puhe on osoitettu tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldille, luonnonsuojelun isälle: Käännyn puoleesi tällaisella radiokirjeellä ja sinuttelen , kun olemme saman aatteen ihmisiä ja muutenkin vähän sukua. kansallispuistojen luonnonrauha Puunjalostusteollisuuden edustajat muunnetaan turistisirkukseksi . Poliitikot eivät liiemmälti kiirehtineet. Tämän vuoksi luonnonsuojelijoita on huolestuttanut Oikeuskanslerin äskettäinen laintulkinta, jonka mukaan luonnonsuojelulain määräyksiä voidaan tarpeen vaatiessa lieventää Valtioneuvoston antamilla asetuksi l368 Muinaismuistolakia ollaan nyt uu distamassa. 6. muuna valvova Metsähallitus ryhtyKun luonnonsuojelualueiden mernyt raivaamaan moottoroidulle turiskitys tässä tilanteessa on oivallettu, mille väyliä ja tukikohtia. Likakaivojen 3 metriä syviä kuoppia syntyy Oulangan kansallispuistoon palvelemaan moonoriturismin tarpeita, vaikka alue olisi luonnonsuojelulain mukaan säilytenävä sellaisenaan. Mutta ei mitään niin pahaa , ettei jotain hyvääkin . Yllätysten vaara on ikäänkuin vähentynyt. Kun vertaa muinaismuistolakia muuhun todella puutteelliseen ympäristönsuojelulainsääEstonomiin olleisiin luonnossa tonunut kaivinkone cuncuu oudostelevan kansallispuiston koskematonta maisemaa. Liika keskittäminen on herättänyt pahaa verta mm . Meillä on siis nyt joukko luonnonsuojelualueita näytteenä isänmaamme alkuperäisestä luonnosta . yliopistopiireissä. Perusteena lain määräyste n muutavohakkuilla. Toivottavasvoidaan säätää sellaisia poikkeuksia 2 ti liki 60 vuoden ikäinen luonnonsuo§:ssä mainituista kielloista, jotka yleijelulakimme saadaan siten korjatuksi, sellä suojelualueella tai sen lähistöllä että luonnonsuojelualueemme saavat asuvan väestön tai paimentolaislappaturvan vääristelevää lain luentaa vaslaisten ed un kannalta taikka muuten taan . la. Ja kumminkaan ei tulisi kalliiksi säilyttää jälkimaailmalle sarja tällaisia kuvia.'' Vaikka sanasi olivat herättäviä, kesti 43 vuotta ennen kuin luonnonsuojelulaki säädettiin ja sen jälkeen vielä 15 vuotta ennen kuin ensimmäiset luonnonsuojelualueet valtionmaille perustettiin . Haluan kirjeessäni kertoa luonnonsuojelutilanteesta tänään eli jokseenkin tarkkaan sata vuotta sen jälkeen , kun kirjoitit Pietari Brahen juhlamuistojulkaisuun ehdotukseksi valtionpuistojen perustamisesta Pohjoismaihin. voidaan havaita tarpeellisiksi ' ' . 198 1 huomiota mm . luon nonsuojelualueiden suojelumääräysten höllentymiseen . Tämä eduskunnan mukanaolo vartioinnissa on antanut luonnonsuojelijoille tietynlaista turvallisuuden tunnetta . Museoviraston monopoliasema tulee säilymään uudessakin laissa
· / so1arv, r Torronsuo .. Kilpailuehdotukset on rotmttettava 30.11. ... Ehdotukseen voi liittää selventäviä piirroksia, mutta ne eivät ole vä lttämättömiä . Sitä on suojeltava niitä vaurioita vastaan, joita ihminen luontoa hyödyntäessään aiheuttaa. Kehitykselle on täten hahmottunut katastrofikurssi, missä kasvavan aineellise n hyvi nvoinnin huuma estää ihmistä huomaamasta, että hänen biologisen roimeentulonsa perusteet ovat sortumassa. Nyt haetaan kullekin kansallispuisrolle om aa, sitä luonnehtivaa tunnuskuviota, jota voidaan käyttää opasteissa, julkaisuissa ja muussa tiedorusroiminnassa. D Erkki Renvall hinsa ja kehuvat , kuinka he ovat soita kuivattamalla, metsiä keinollisesti uudistamalla ja lannoittamall a saaneet ne tuottamaan enemmän raakapuuta kuin koskaan ennen . Metsähallituksen luonnonsuojelual uetoimisro julistaa täten ideakilpailun, jossa on tehtävänä keksiä kutakin kansallispuistoa luonnehtivien yksilöllisten tunnuskuvioiden aiheet. Se e i ole helppoa, koska ihmisten biologinen perustiero on heikkoa, mutta meidän on pakko onnistua. Tämän päivän luon no nsuojelijoiden ensisijaiseksi tehtäväksi on noussut elämää ylläpitävän luonnontalouden koneisron suojelu . Niistä pyritaan kehittämää n kansall isia nähtävyysja opetuskohteita. Nyt on . Kilpailutuomarisroon kutsutaan maaja metsätalousministeriön, metsähallituksen , Suomen luonnonsuojeluliiron sekä julistetaiteen edustajat. 1981 mennessä osoitteella Metsähallitus, luonnonsuojelualueroimisro, PL 233, 00121 Helsinki 12. däntöön , niin on rodettava, että se on au romaattise n suojelun ja yleise n kajoamiskiellon periaatteineen rutkasti muita edell ä. Ihan kuolemanvakavia. Tällaisella vastustamisroiminnalla ei helposti kerätä ystäviä tai poliittista va ikutusvaltaa. Eteemme on noussut uudenl aisia ongelmia, jotka ovat rodella vakavia . Kilpailun tulokset julkaistaan Suomen Luonnossa ja Metsävaltiolehdessä . Seitsemisessä kansallispuistossa on tilapäisesti käytetty näätätunnusta odotettaessa yhtenäisen tunnussarjan kehittämistä. RI is1tun turl suunnittelukilpailuun: ( Kansallispuistoille omat tunnukset Hildenporttl I Sa lam ajarvl TI 11 ikkajarv, ;-: H Patvinsu o 1 ( ~y haa 1 Kauha neva-Poh Jankangas Petke 1 jarvl Lauhanvuo r', He lv et1n1arv1 Se1tseml nen Lin nansaar 1 t 1 •.. Kilpailu on avoin kaikille. 369. Kiiros siitä ' Sinun aikanasi ei ollut tarvetta muunlaiseen roimintaan. Suunnitteilla on lisäksi Urho Kekkosen kansallispuisto ja useita muita puisroja. Alkuperäistä luonroa edustavien säästiö iden tallentaminen muisromerkeiksi oli Sinun aikasi luonnonsuojelua . 3. Kananiemensuo Kurj en r ahka It äinen Suomenlah ti Saar istome r Tammisaar en saari sto Suomessa on tähän asti ollut yhdeksän kansallispuisroa. Kansallispuisrot edustavat Suomen eri osien luonnon tyypillisiä piirteitä; ne ovat keskenään erilaisia ja omaleimaista. Puisrojen opastusroimintaa tehostetaan. 7. Palkinrosumma on 2 000 mk , joka jaetaan joko yhdelle tai useammalle ehdotukselle tuomarisron harkinnan mukaan . Aihe on keksittävä vähintään kymmenelle puisrolle , mutta sarj an on oltava sellainen , että kaikille muillekin kansallispuisroille on mahdollista saada oma tunnuksensa . Taustatieroja nykyisistä ja suunnitell uista kansallispuisroista on esimerkiksi seuraavissa julkaisuissa : Kansallispuisrokomitean mietintö (Komiteamietintö 1976:88) ja sen tiivistelmä (Suomen Luonto 4-5/1977) Urpo Häyrinen : Salomaa. Tämä suojelutehtävä on äärimmäisen vaikea , koska samalla joudumme rajoittamaan ihmise n pyrkimystä lisätä hyvi nvointiaan . Kirjayhtymä 1979. Nykypolvi on saanut nautittavakseen tuon työn hedelmät. 4. 6. Minusta tuntuu , että he ovat pohjattoman ahneita , kun eivät raaski varata isänmaamme metsäalasta edes 2,5 % :a luonnonsäästiöiksi . Lainsäädäntö on vahingossa rakennettu sellaiseksi, että se tukee vain ihmise n taloutta ja ihmise n pyrkimyksiä kohottaa rahassa mitattavaa elintasoaan ei luonnon elinkelpoisuutta. D SUOM EN LUONTO / i-! 1 -40 \',k Osallistu Nykyiset j a perust eill a ol eva t kansa llispuist ot 198 1 Lemmenjo Urho Kekkosen ~kansa l lispuisto Pall as Uun ast un tu ri Py hä tunturi \ Oulanka ..... Kilpailu u n lähetetyt ehdotukset jäävät vapaasti metsähallituksen käytettäviksi. 2. Vaikeaa ja paradoksaalista on m yös se, ettei voimassaoleva lainsäädäntö oikeastaa n lainkaan tue pyrkimyksiä elämää ylläpitävän luo nnontalouden koneisron suojeluun . Osallistujan tulee lähettää ehdotus vähintään kymmenen kansallispuISton tunnuskuvion aiheeksi. Eduskunta on tänä vuonna h yväksynyt lai n , jonka mukaan puisrojen lukum äärä nousee kahteenkymmeneen. Kilpailun säännöt: 1. Yritämme herättää ihmiset tuosta huum asta. 5. Lisätieroja saa luonnonsuojelualueroimisrosta Marja-Liisa Hintsaselta , 90616 3278 ja Hannu Ormiolta, 90616 3276. Joudumme vastustamaan han kkeita, jotka ovat liiketaloudellisesti kannattavia ja ihmise n aineellista h yvinvointia lisääviä, mutta samalla luontoa vaurioittavia . Yritämme parhumme. Tällaisia tunnuksia on monien muidenkin maiden kansallispuisroilla
SUOMEN LUONTO 7/ 81 ao . Kuva on valokuvauskurssin sarna. Kesä tapahtumia Ennes1ään lämpimiä suh1ei1a Ees1in luonnonsuojeluliiuoon vahvis1e11iin Suomen luonnonsuojelulii1on kesäkuisella vierailulla. Ruo1sin laajoilla 1urveken1ihä ja energiaviljelmihä sekä Norjan öljyken1ihä. Markalla 1U1Us1U11iin Saimaa1a uhkaaviin säännöstelysuunni1elmiin . Alakuvassa myös Marja-Liisa Hin1sanen me1sähalliiuksen luonnonsuojelualuernimis1os1a ja 1oimi11aja Veikko Neuvonen . Puhu11iin myös YK:n ympäris1ökonferenssin (Tukholmassa 1982) varjokonferenssis1a ja vaih1oeh1okampanjas1a, joka pyrkii omavaraiseen , kehi1ysmaille solidaariseen Pohjolaan . Kalas1aja Eino Heiskanen , 80, on valvonu1 ja opas1anu1 Linnansaaressa parikymmen1ä vuolla, ja hän oli i1seoikeu1e11u opas myös Luonnonsuojelulii1on ja eduskunnan luon1okerhon purjehduksella kesäkuussa. Lahemaan kansallispuisrnon . Suomen soiden ve1elyys ylläni islan1ilaise1. Valamon kurssi " Luon1aisviljely ja luonnontuotteet'' saavutti suunnattoman menestyksen , vähemmän osallis1ujia oli Ruokolahden kasvi-, hyön1eisja luonnonvalokuvauskursseilla. , Valtakunnallise1 harras1uskurssi1 oliva1 ensi kertaa Luonnonsuojelulii1on kesäohjelmassa. Pääsih1eeri Esko Jou1samo luovu11aa meriko1kan sulan varap uheenjoh1aja Jaan Eilanille, vieressä Na1ur och Miljön rniminnanjoh1aja Ulrica Crons1röm . 370 Pohjoismais1en ls-liiuojen sih1eeris1ökokouksessa keväällä kuuhiin kokemuksia mm . jolla iu1usm11iin mm . ,sk.. Yläkuvassa 1iedo11aja1 ja kansanedus1aja1 kansallispuisrnn leirin1äalueella
muistetaan hyötykarjaa Suomen Eläinsuojelu yhd istys muistaa erityisellä viikolla hyötykarj aa tun nuksella " m yös ystävä". Eläinten viikolla kiinnitetään huomiota hyöd yllisten kotieläintemme kasvattajien koulutukseen. Sen sijaan ympå"ristönsuojelijoita on kohdannut hallituksen selvä", jopa tarkoicuksellinen vihamielisyys: silmiinpistävän epa·pätevien ihmisten nimittäminen liittohallinnon keskeisiin ympå"ristönsuojeluvirkoihin; lyh ycna"köiset supiscukset ympäristönsuojelulle elincärkeissä ohjelmissa ja etenkin niissä, joista olisi hyötyä kaupunkilaisille; liittovaltion lisa"a"ntyneet tukiaiset ydin voimaloille ja tarpeettomiin vesiprojekteihin." Maanviljelijät myrkkyjä vastaan Yli 60 % ruotsalaisista talonpojista haluaa vähentää kemiallisten torjunta-aineiden ruiskuttamista pelloillaan , koska he ovat huolestuneita niiiarkuu 374 371. Siitä selviää mitä luonnonvaroJa Suomella on , millaisia luonnonvaraisia kasvej a ja eläimiä maassamme asustaa ja mnen nmä käytetään hyöd yksi tuotannossa. Polku Saanan huipulle o n syöpynyt paikoin parin mer,rin levyiseksi ja irtain maaaine on kulkeutunut alaspäin . Kalakantaa virkistyskalastus on verottanut huom attavasti . Myös yritykset kieltää kemianteollisuuden ongelmajätteiden vienti on kumottu. Viikoll a halutaan myös auttaa lapsia ymmärtämään eläinten oikeuksia. Ryöstöja salakalastus on helpottunut moottori keikkojen ja p ienkoneiden yleistyessä. Lap in herkkä luonto ei kuitenkaan kestä sam anl aisia käyttäjämääriä ku in etelän rehevät metsä t. Lapin ilmastossa hajoaminen o n hidasta ja roskien häviäminen luonnosta kestää kauan . Tilastotiedot on kerätty eri tilastoista ja rekistereistä sekä tutkimuksista. Ympäristönsuojelu taantuu Reaganin kaudella Yhdysvaltalainen luonnonsuojelulehti Sierra puuttuu täm än vuoden toukokesäkuun numeronsa pääkirjoituksessa mm . T ienvarsilta ja levähdyspaikoilta löytyi satam ää rin paperija muoviroskia, olu ttölkkejä ja säilykepurkkeja. (Kilpisjå"rvi N otes 511981) Yleistietolähde ympäristöasioista kiinnostuneille Y mpäristötilasto 1980 on tilastokeskuksen laatima tietopankki luonnon , rakennetun ympäristön ja niiden suojelun tilasta. Sitä saa valtio n painatuskeskuksesta Helsingistä, os. Matkailu on hyvin sesonkiluontoista: hei näkuun liikenne o li lähes 25-kertainen tammikuuhun verrattuna . Tilastot kertovat esimerkiksi paljonko pel toalaa, montako hevosta tai millaisia lannoitemääriä m aassamme on käytössä. Puolet matkailijoista retkeilee, kalastaa tai metsästää . Ne kuvaavat m yös vesien; ja ilman tilaa , työ-, asuinja vapaaajan ympäristön laatua tai maassamme käytetyn energian koostumusta ja maaraa. Pahin turismin haitta o n roskaantuminen. Monet eläinlajit, esim . Molempien osien kirj oittajina on alojen asiantuntijoita, ja kirj oitusten lisäksi joka alasta on koottu tiivistä tietoa karttoihin ja taulukoihin . Valvonta on va ikeaa eräm aassa . Julkaisijat m aanmittaushallitus Ja Suomen Maantieteellinen Seura. Tiedot ovat vuosilta 1960-80 ja pääpaino on tuoreemmilla tiedoilla. D = " "3 a:, = i ~--1.r-------....---":t-"-1 L---------------'--' cll Reaganin hallinto on helpouanut myrkyllisyytensä vuoksi USA:ssa kiellettyjen tai rajoiteuujen torjunta-aineiden vientiä kehitysmaihin. naali ja petolinnu t pakenevat entisiltä asuinalueiltaan matkailijamäärien noustessa. muodostaa lentotaksin m elu . Turismin jälkiä Kilpisluonnon maastossa o n selvitellyt Seija Väre. Se ylittää kaikil ta osin lää kintöhallitukse n suositukset ja kaikuu voimakkaasti tunturi en rinteistä. Edelliseen ajankohtaan osuu metsästysaika ja jälkimmäiseen aurinkoiset hiih tokelit. Se ylittää lääkintöhallituksen suosi tuksen muttei kuitenkaan häiritse kuin tienvarsiasuJ aim1stoa . D Turistin jälkiä Kilpisjärvellä Lapin matkailij amäärät ovat 70-luvulla kasvaneet keskim äärin 13 % vuodessa. 90-1 7 34 1. N äistä kaksi kolmannesta on tukialueella m ajailevia päiväretkeilijöitä ja kolmannes viipyy eräm aassa pidempään . Paperiroskatkaan eivät ehdi m aatua koko naan talven aikana. Tilastokeskuksen julkaisu ilmestyy neljän vuoden välein. Kesällä parh aaseen turistiaikaan Kilpisjärven tiellä kulkee noin 80 autoa tunnissa eli tienvarsimelu on lähes yhtäjaksoista. 10. Carcerin ajan la"hinnå" lauhkean sivistyneet keskustelut ympa"ristökysym yksistå" ovat m ennyttä". · Porokann an säilymisen kannalta tärkeimmät ajat ovat kiim a-aika syksyllä sekä vasomisaika kevää llä. Maasto retkeilykeskuksen lähellä oli selvästi roskaisempaa kuin kauem pana, ja autiompia lähestyttäessä roskaisuus jälleen lisää ntyi. Erityise n ongelman Kilpisjärvellä SUO MEN LUONTO 181 -Hl vsk. Varsink in tunturipalj akoiden jäkälät sekä varpuja ruo hokasvit ovat erityisen herkkiä kulutukselle . Jäkälä tallautuu helposti , ja porolaidunten supistuessa joudutaan jäljellejiäviä laiduntamaan liikaa. Lentokone on tietysti vä lttäm ätö n sairastapauksissa, mutta lentotoiminnan muu tehostamin en ei ole perusteltua. Reaganin hallinno n ' 'anti in '' ympäristönsuojelulle: "Reaganin hallinnon ensimmå"iset kuukaudet ovat varmasti nostattaneet ympå"ristönsuoje/ijoiden niskakarvat pystyyn lehtien otsikot julistavat miltei på"ivitta"in uusia uhkia ympå"ristönsuojelulle ja erå"maiden tulevaisuudelle. Ympäristötilasto esittelee myös maamme ympäristöhallinnon kaikessa hajanaisuudessaan . Annankatu 44, 00100 Helsinki 10, puh . Vuonna 1978 m atkailijoita oli Kilpisjärvellä yhteensä 65 000. D Kartta tietoa luontoiselinkeinoista Tekeillä oleva Suomen Kartasto -o n ri kastunut mielenkiintoisella osalla: Maatalouden rinnakkaiselinkeinot ja Kalatalous. Kalatalousosa sisältää saalistil astoja, tiecoja kalastajista ja pyy ntitavoista yms. Metall in ruostuminen kestää vuosisadan . Kotieläimet ovat nykyajan ihmiselle usein ainoa kosketus eläimiin , mutta aineellise n hyöd yn tavoittelu tekee entisistä kotieläimistä tuotantovälineitä. Turkiseläintalouden lisäksi karcastossa esitellää n m aamme luontoiselinkeinot porotaloudesta mehiläise nhoitoon Ja m etsästyksestä muurahaisenmunien keruuseen. Eläinten viikolla 4.-10
EESTJLÄISEN MAI SEMA IHA NE ... aluetta . Suomalaisten samoin kuin puolalaisten esitelmät herättivät vilkasta keskustelua. Termi " maisema " on suomalaisittain käytettynä aivan liian rajoittava kuvaamaan symposiumin nimittäjää. Pekka Borg suoj elualueiden kunnostustöitä . Maaseudun elävöittämiseksi kunnostetaan nyt vanhoja rake nnuksia kaikkialla , missä se on liikenneyhteyksien kannalta mahdoll ista . Paiden m aakunnassa raivataan kiviä 1 200-1 300 ha ja perustetaan uutta peltoa 2 000 ha . Vuosittain esim . Symposiumin yhteydessä pidetyssä CECL:n täysistunnossa määriteltiin komitean lähivuosien toimintaohjelma . Sitä paitsi karjanlannan käyttö nostaa kemiall iseen lannoitteiden tehoa 1020 % ja vähentää rikkakasvihävitteiden ja tuho laistorjunta-aineiden kielteisiä vaikutuksia. Toisin sanoen esitelmien aihepiirit haj osivat yhtä laajalle kuin alustajien käsitykset optimoinnin sisä llöstä. Tilojen yhdistäminen ja raivaus on tehnyt maisemasta paljon suurpiirreisemmän ja samalla yksitoikkoisenkin. Tällä tasapainotetaa n humus ja saavutetaan 4 0005 000 ruokintayksikön rehutuotos. Eestiläinen ekologi Toomas Frey laskeske li, että Eestissä viljelyalueiden optimikoko sekä pienilmaston että maan tuottokyvyn kannalta olisi 300 x 475 m ja alueita erottamaan tarvittaisiin 50 metriä leveä metsävyö . Aikaisemmin kolhoosien asukkaat pyrittiin sijoittamaan kaupunkimaisesti raken nettuun asutuskeskukseen, mutta nyttemmin on alettu suosia suomalaistyy ppistä modernia om akoriasu tusta . Symposiumin mi elenkiintoisinta antia olivat tietysti retkei lyt Pärnun alueelle "Edasi" -ko lhoosiin jolle symposiumin yhteydessä luovutettiin Eestin luonnonsuojeluseuran maisemanhoitokilpailun palkinto I 500 ruplaa , sekä Keski-Eestiin Paiden alueelle ennen kaikkea kansalliskirjailija Tammsaaren m aisemamuseoksi kun nostetulle kotipaikalle Korvemaalle. 1985 SUUNN ITELLAA N SUOMALAI STA MAISEMAA . Esitelmien aihepiirit vaihrelivar maiseman kehityshistoriasta maanparannuksen ja lannoituksen ympäristövaikutuksiin , maisema-arkkitehtuurista liikenteen aiheuttamaan raskasmetalli laskeutumaan tai tekojärven ekologisiin vaikutuksiin . Joni maaseuturakentamisen suunnittelua , intendentti Martti Linkola Suomen ku lttuu rimaisemien suoj elua ja dos. Perinteinen virolainen maaseutu on oll ut melko tasaisesta korkokuvasta huolimatta pienipiirreistä peltojen , mersiköiden ja niittyjen vuorottelua. Suomalaisten ehdotus kansainvälisen yhteistyön avulla kehitettävästä maisemanhoidosta ma ll ia lueesta Eestissä jäi m yös itämään . Ihannemaisemaa etsittiin Eestissä Suomalaiset luonnonsuojelijat osallistuivat toukokuussa " maaseutumaiseman optimointi'' -aiheiseen sy mposiumiin Tallinnassa. CECL: n uusiksi jäseniksi päätettiin valita Neuvostoliiton Tiedeakatemian Komarovi n Kasvitieteen laitokse n johtaja prof. Osanottajina oli museoalan ihmisiä, biologeja ja insinöörejä , arkkitehteja , agronomeja ja käytännön viljelijöitä. Suomalaiset totesivat olevansa ainoita länsimaiden edustajia , vaikka kutsuja oli toki toimitettu laaj emmaltikin . Kokous päätti perustaa kirj ailija Tammsaaren nimellä kulkevan kan sainvälisen palkintomitalin , joka annetaan maiemaku lttuurityössä kun nostautuneille tahoille. joka voi11i tämänvuotisen Eestin luonnonsuoiel useuran maisemanhoitokil pailun. Leonid Rodin , Tsekkoslovakian tiedeakatemian Kehitysbiologian osastosta tri Hana Losdtakova , Puolan Tiedeakatemian Luo nnonsuojeluinstituutin johtaja prof . Esitelmöitsijät olivat enimmäkseen korkeakou lujen tai instituuttien opettajia tai tutkij oita, agronomeja, arkkitehtejä ja maantietei lijöitä . Sauvo Hencconen ~uor,.ft-:N LUONTO /!il 10 v~k. Asia on korjattavissa pienentämällä tuotantoyksiköiden kokoa ja h yödyn tämällä tehokkaasti karjan lantaa. Tontit ovat melko suuria ja niitä käytetään keittiökasvituotantoon . Van hoill e asuinpaikoille m yönnetään myös uudisrakennuslupia. Pöytäkirj an ulkopuolel la esitettiin suomalaisille m yös vuoden 1985 symposiumin järjestelyisä nnyyttä erny1steemana arkkitehtuuri Ja maisema . Ahti Korhonen He lsingin Tek nise n korkeakoulun arkkitehtuuri osastolta, intendentti Martti Linkola Museovirastosta ja suunnittelija Sauvo Henttonen . Hänen laskelmiensa mukaan eestiläinen optimimaisema käsittää 37 % peltoa , 23 % metsää, 15 % niittyä , 10 % asuinaluetta, 6 % vesialuetta ja 9 % tuotantorakennusten tms. Maisemasymposiumin oli järjestänyt Kansainvälisen luonnonsuojeluliito n IUCN :n Kulttuurimaisemien ekologisen kehittämisen komitea (Committee on rhe Eco-Development of Cultural Landscapes, CECL). Seuraava sy mposiumi ja täysistunto pidetään Krakovassa 1983 aiheena '' maailman luonno nsuojelustrategian toteuttaminen Keskija ItäEuroopan maissa''. Prof. Lannan kuljetus 3 km etäämmäksi tuotantopisteestä e1 kuitenkaan kannata. Seminaarin muiden 21 asiantuntijan joukossa esitelmöi kolme suomalaista . Kazimierz Klimek , prof. " Edasi" -tilall a käytetään karjanlantaa 15 16 cn / ha 3 200 ha peltoalalla . ... Ahti Korhonen va372 Kaksi eestiläistä " ihannemaisemaa": vasemmalla en tisöity kalastaianrnlo Lahemaan kan sallispuistossa, oikealla Edasi-kolhoosi. Nykyinen peltokuvioiden keskikoko on 15 ha, joka tällä vuosikymmenellä tullaan nostamaan 20-25 ha. JA TO DELLI SUUS Eestissä on tiedostettu suurtilojen yksipuolisen vi ljelyn sy nn yttäm ät haitat: humus huuhtoutuu paitsi ved en , ennen kaikkea tuulen mukana pois. " 9 Mai" -kolhoosissa tutustutttm paitsi tuotanto-ongelmiin m yös asutuskeskuksen maisem anhoitoon sekä Järvamaan ulkoilua lueeseen
Se on lahjoittamisen arvoinen upea ja värikäs numero.. Iin , norppa norpan ja luontoihminen luontoihmisen . Se etsii isemurhakuusikoita ja esittelee tunnuseläimemme saimaannorpan. Se ei maksa teille kummallekaan mitå·å·n. Suomen Luonto on lahja. Erikoisnumero sisältää mm . Anna nyt ystå'vå'JJesi lahjaksi Suomen Luonto -lehden upea 40-vuotisnumero. Tilaa hänelle nyt lehtemme juhlanumero. Ja paljon muun lisäksi kertoo vapaaehtoisen luonnonsuojeluryön näyttävimmistä saavutuksista vuosikymmenten kuluessa. ''Kyllä susi suden tuntee' ', siili sii. uusien kansallispuistojen esittelyn ja arviointia siitä, miltä Suomi näyttää vuonna 2000. Y stävissäsi on varmasti joku , jonka tiedät luontoihmiseksi ja aatteelle lämminneeksi , mutta joka ei vielä ole Suomen Luonto -lehden tilaaja
Nuoret pelästyivät näkemäänsä ja kiiruhti vat nopeasti kotiinsa . Milesil ta : " Kuten näette esitteestämme, olemme hiljakkoin avanneet uuden suuren näyttelyn laj ien synnystä, joka Varsinkin kantokäsittely tiheiden raivattujen vesakoiden jälkeen kattaa melkein koko alueen maanpinnan voimakkaalla tehollaan . Puolueidenvälisen laajan yhteistyön hylkääminen ympäristökysymyksissä ja yhteen puolueeseen sicoutu Huutoja korvesta Metsurit kärsivät myrkkyjen lentolevityskiellosta Meille metsureille on tullut eräs varsin vaikea työongelma. Kemiallisten aineiden levityksen jättäisimme _ mieluummin koneiden tehtäväksi , jos niitä kerran välttämättä tarvnsee. Miljötidningen 6718 1 Y mpäristöpuolueesta keskustellaan Ruotsissa kiivaasti. Ei Lapin Kansa saisi tällä tavalla hätyytellä lukijoitaan. Ei karhukaan jäänyt kauemmaksi odottamaa n , vaan katosi takaisin metsää n .' ' Omituista otsikointia, kun nähtävästi nallepolo pelästyi vähintään yhtä lailla ja liukeni oitis takaisin kotikorpeensa. Mutta myös myrkyn levitys maasta on tietysti vaarallista . Tämä e1 meidän mielestämme ole oikein . Mesikämmen tallusteli vasten Korvenja Putkivaarantien risteyksessä olleita Tuula Nurmelaa, 16 ja Risco Putkivaaraa , 17. Runsas kolmannes on tyytyväinen nykytilanteeseen, ja vain prosentti haluaa lisätä myrkkyjen käyttöä. Vastauskirjeessä saimme esitteen museon uudesta osascosta nimel tään Lajien synty (sama nimi kuin Darwinin kuuluisall a kirjalla) . Ja tässä itse vastaus museon yleisönpalveluosascon johtajalta R.S. Kun vesakoiden helikopteriruiskutus n yt tänä vuonna jäi pois, tuli meidän tehtäväksemme nyt monta kertaa voimakkaampien aineiden käsittely maasta käsin ja ihmistyönä. Lähes vuoden on työskennell yt toimintaryhmä tulevaisuusja ympäristöpuolueen muodostamiseksi. Nyt nämä maasta käsin tehtävät saa tehdä melkeinpä mihin vaan ja vielä monta kertaa voimakkaammilla seoksilla ja ihmistyönä . D British Museum evoluution kannalla Helsinkiläinen kreationisti Pasi Laitinen julisti Helsingin Sanomissa 16.6. 81 , että · · evolutionalistit tarvitsevat kohta parempia selityksiä , sillä British Museumin fossiilikokoelmia luokitellaan uudelleen . Tämä on onnetonta ja mielestäni myös surullista, koska se tekee vakavan keskustelun näistä asioista vieläkin vaikeammakg_ LJ Lapin Kansa hätyytteli putkivaaralaisia Pelästynyt nalle sai Lapin Kansan suunniltaan kesäkuun lopulla. hän sallittiin vain lupien mukaan ja kauaksi asumuksilta ja vesistöiltä . Pienviljelijät vastustivat m yrkkyjä voimakkaimmin. Lehti pyytää poliitikkoja yhteistyöhön ympäristöliikkeen kanssa konkreettisissa kysym yksissä sen sijaan että he puoluepoliittisista sy istä esiintyisivät ympäristöliikkeen nimissä. Luullakseni suurin osa asiaa ajatelleista biologeista yhtyy kan taamme. Tämän maailmankuulun luonnonhiscoriallisen museon fossiiliaineiscoon tulee kyltit , joissa evoluution codetaan o levan metafyysinen olettamus, jolla ei ole yhtään suoranaista fossiilicodistetta tuke naan . Usein ne joutuvat mm. Ympäristöja vaihtoehcoliike on paremman tulevaisuuden puolesta työskentelevä kansanliike, jonka takana on mitä erilaisimpia käsityksiä edustavia ihmisiä . Valitettavasti kuitenkin jotkin kreatio nistit näkevät kai kki tieteellisen teorian oikeutetut arvioinnit todisteena koko tieteellisen rakennelman romahtamisesta. Maanviljelijäthän näkyvät panevan joka kevät kyllä rikkaruohomyrkkynsä, ja varsinkin yleinen juolavehnäntuhoaine on noin 10 kertaa voimakkaampaa kuin metsävesojen, mutta perustuu Charles Darwinin teoriaan . Tekstissä kuitenkin codetaan: " Karhu vieraili keskellä Ranuan Putkivaaran kylää tiistaina iltapä ivällä. '' Karhu hätyytteli putkivaaralaisia" kirkui lehden otsikko 25. Ylhäältä päin ruiskutuksenahan sitä tuli varsinaisesti maahan vain vähän, ja nämä .. Vaihtoehtoisten viljelymenetelmien ja torjuncatapojen tehokkuudesta on jo kylliksi näyttöä. D kaikki pellolla tehdäänkin koneella , joten siellä ei ihminen joudu niin suureen va:J,raan kuin me työsopimuksen allekirjoittaneet metsurit. Tässä on liikkeen voima ja tämän vuoksi olemme kasvaneet vahvoiksi. Keså'terveisin joukko Keski-Suomen metsureita Metsureille Vesakkomyrkkyjen lentolevityksestä luopuminen oli luonnonsuojelijoille vain välisaavutus; paamaarana on kaikkinainen m yrkkyjen käytön lopettaminen niin metsäkuin maataloudessakin . Siksi ei riitä , että meillä on "luotettava edus raja eduskunnassa '' . Poliittiset puolueet eivät voi keskittyä pelkästään ympäristökysym yksiin tai naistai puolustusasioihin. vesistöihin, joita myöten valuvat ede lleen. Ruotsi n maatalouden tutkimuslai toksen kysely osoitettiin yli 700 maanviljelijälle. Väite kuulosti uskomattomalta ja Suomen Luonnon coimitus tarkisti asian kirj oittamalla British Museum11n . Ruotsalaisissa tutkimuksissa on todettu selviä tersuoMEN LUONTO 7/ 8 1 -lO vsk.. 374 minen olisi karhunpalvelus ympäristöliikkeelle. Urakkatyönä tehtäessä lienee suorastaan mahdottomuus olla saamatta aineita ainakin hengityselimiin-. Raivaussahojen valmistajat tekevät sahojenkin lisälaitteiksi yhä tehokkaampia myrkkyjen levittimiä. Lentolevityksen kieltäminen on hyvä asia siksi , että lennosta m yrkyt ruiskautetaan helposti ohi varsinaisen kohteen. den terveysvaikutuksista. Tämän '' leipätyösopimuksemme ' ' velvoittamina tämän kirjeemmekin me joudumme allemerkitsemään. Esitteen mukaan osasco on "ainutlaatuinen opastus Darwinin teoriaan luonnollisesta valinnasta ··. Milj öförbundetin julkaisema Miljötidningen epäilee kesänumeronsa pääkirjoituksessa, ettei uusi puolue helposti murra perinteisiä puolueryhmittymiä ja asenteita: On tietenkin hyvä jos päättävissä asemissa olevat puolueet harjoittavat radikaalia ja edistyksellistä ympäristöpolitiikkaa, mutta yksi puolue yltää erittäin harvoin enemmistöön. 6. Osassa näyttelyä , ja joissain työhöm me liittyvissä keskusteluissa, olemme selittäneet, että luon nonvalinta ei codennäköisesti ole koko vastaus evoluutioon
Mutta kun myös toimitus näyttää silminnähden innostuneen asiasta , on asiaan syytä puuttua . Otit yhteyttä maanomisrajaan ja sait rauhoituksen vireille. Byrokratian rattaissa lääninhallitukselle osoitettu , sinun aloitteestasi tehty rauhoitushakemus kiersi m aaja metsätalousministeriön m yönteisen lausunnon kanssa kunnassamme eri lautakunnissa kauan. Olen näet itse (valitettavasti) kahdenkin tiehoitokunnan toimitsijamies, joten tältäkin puolen lienee valistus paikallaan. Meillä Espoossa on näet myös esimerkki rauhoituksesta , joka toteutui vaikka valtuusto päätti antaa kielteisen lausunnon vastoin ympäristönsuojelulautakunnan esitystä. Espoon valtuusto nimittäin päätti (tosin lähes kaksi vuotta hakemuksen jättämisen jälkeen), että se puoltaa maihinnousun kieltämistä ko. Se " mietti " asiaa lähes 1. Tietoimitusta tekevät virkamiehetkin näet vaativat omat kustannuksensa. Toivon , erää nä kunnan yksi näisenä ympäristövi rkam iehenä, etteivät luonnonystävät pety ja anna periksi arvokkaassa työssä, joka usein pohjautuu erittäin suureen paikallistuntemukseen . Toinen tie on kulkea tietoimituksen kautta. Tällä välillä on sitten koko joukko kyläteitä, joiden osakasjoukko vaihtelee suuresti. Näin näyttää käyneen myös Suomen Luonnolle, joka oli numeroonsa 4 / 8 1 kelpuuttanut koko lailla tolkutonta sotkua otsikolla " Hölmölässä ojitetaan tietä ". Näiden teiden, joille on ehkä perustettu tiekunta , ehkä vielä ei , kunnossapitoon m yöntävät usein sekä valtio että kunta avustusta tien kunnossapitoon edellisen vuoden kustannuksista vahvistetun prosentin mukaan . Kolmanneksi on tarkoitukseni hieman selvittää , miten yksityisteiden asioita käytännössä hoidetaan . On minunkin kotikulmillani ollut vastaavia riitoja , mutta tähän mennessä ne on sentään pystytty kyläkunnan sisällä ratkomaan. saarelle kuikan pesimäaikaan. Tämä vaihtoehto tulee kysymykseen silloin, kun perustaminen ei käy sopupelillä . 198 1 valtuusto päätti lähettää lääninhallitukselle myönteisen lausunnon rauhoitushakemuksesta. Mutta eivät paperit sinnekään voi lopullisesti jäädä. kokouksessa. Silloin asia menee nopeasti kunnan tielautakunnan päätöksellä. Ei tietenkään ollut järkevää, että jutussa kerrottiin tarkoin missä järvessä kuikka pesii , mutta tämän tahdittomuuden lisäksi uutinen oli virheellinen. Camilla v. Tämä ongelma on poistumassa, sillä tulevaisuudessa yhteiskunta ei ota osaa Jar,estaytymättomien yksityisteiden kunnossapitokustannuksiin . Toisaalta kannattaa ottaa huomioon, että tiemestaripiiri ja toisaalta kunta voivat asettaa tiettyjä ehtoja avustuksen myöntämiselle. 5. Silloin on m yös syytä varautua huomattavasti suurempaan ajanhukkaan ja rahamenoon. Kun lääniltä pyydetään lausuntoa , rauhoitusasiaa koskevasta kunnasta pyydetään kunnan sisällä lausunnot eri tahoilta . En ryhtyisi pyhäpäivänä haaskaamaan arvokasta paperia vastaamiseen, jos juttu olisi julkaistu jossakin lehden peräpäässä huu tona korvessa. Toiseksi tämäntapaiset asiat on mahdollista ratkaista myös sovussa, mikäli kaikki tien osakkaat toteavat tarvitsevansa tietä ja ovat valmiita kantamaan kortensa tien kunnossapitoon. Marjat ja sienet on myrkytysalueilta jätettävä aina keräämättä. Näissä kokouksissa on sama periaate kuin muissakin kokouksissa: poissaolleet saavat tyytyä läsnäolleiden päätöksiin . Tietysti lämmittää Saara Finninkin mieltä saada muutama markka korvausta koiranputkipensaikoistaan ja lepikoistaan, mutta vastapainoksi hän joutuu omalla osuudellaan kustantamaan tiemaan lunastuksen muilta tieosakkailta. Bonsdorff Yksityistietietoa Heinäkuu ja juttupula m adaltavat lehtien julkaisukynnyksen usein lähes olemattomiin . Ja tietenkin kesälomansa. 5 vuotta mutta oli, sitten kun paperi löydettiin uudestaan, periaatteessa m yönteinen , vaikka perusteluista voidaan olla montaa mieltä. Tiekunta on mahdollista perustaa siten, että tieosakkaat ilmoittavat luovuttavansa tiepohjan tiekunnan käyttoon. ,sk . Ottakaa yhteyttä maan omistajiin ja tehkää kuten Hannu , auttakaa rauhoituksen teossa oman luonnontuntemuksenne pohjalta. Niiden pohjalta valtuusto antaa kunnan lauSUO MEN LUONTO 71 8 1 40. Milloinkahan Suomessa tullaan varovaisemmiksi' Suomen luonnonsuojeluliirco Älkää turhautuko luonnonystävät! Kiitokset Hannu Saloselle ja muille luonnon ystäville sekä korjaus juttuun ' 'Epäsuoraa toimintaa ' ' . Kuitenkaan valtuustonkaan lausunnon ei tarvitse olla lopullinen isku rauhoitukselle . Luultavasti jutun kirjoittajakin tarvitsee tietä ' Jos vakavassa mielessä puhutaan neljä metriä leveästä tiestä, jossa myös reunaojat luetaan tiealueeseen, löytyvät motiivit todennäköisesti enemmän kateuden ja kiusanteon kuin luonnonsuojelun alueelta. Toisaalta on olemassa täysi n yksityisiä teitä, joiden käyttäjänä on tavallisesti vain yksi tai enintään kaksi taloutta. Mikäli kuikka vielä uskaltautuu Espooseen ensi keväänä se saa pesiä rauhassa . Kunnossapitovuoden päätyttyä seuraavan maaliskuun loppuun mennessä on toimitettava tilitositteet oman piirin tiemestarille. Ensinnäkin on arveluttavaa, jopa naurettavaa lähteä selvittelemään kyläkohtaisia tie, ojayms. Mutta tiedätkö , näkemäsi lehtiuutinen oli ankka. riitoja valtakunnallisen , itseaan arvovaltaisena markkinoivan lehden palstoilla. Eivät siis " anna rahaa " , vaan TVL on hyväksynyt kustannusarvion . " Suuren kartanon " omistajalle on tiekunnan luonnollisesti korvattava tiepohjasta silloin samojen perusteiden mukaan kuin pienemmällekin luovuttajalle. veyshaittoja myrky n levittäjille. sunnon. Isommat tiet ovat yleensä yhteiskunnan hoidossa, jolloi n niiden kunnon ylläp itämiseksi meidän ei tarvitse muuta kuin maksaa veromme . Toimintasi kuikan pesimärauhan aikaansaamiseksi tulee onnistumaani Suomen Luonnossa 4/81 ollut juttusi oli täynnä pettymystä ja epäonnistumisen tuntua. Esimer375. 27. niille ei ole perustettu tiekuntaa. Tällä hetkellä se on läänissä , ja uskon että se saa siellä myönteisen päätöksen. Kannattanee hetki miettiä, tuleekohan riitely sittenkään halvemmaksi. Ja luonnon kiertokulkua myrkyt häiritsevät yhtä pahasti , olivat ne sitte n helikopterista tai selkärepusta peräisin. Tästä huolimatta läänissä todettiin että alue on rauhoittamisen arvoi nen , ja se rau hoitettiin noi n vuosi sitten . Osa tiekunnista on vielä järjestäytymättömiä, ts. Heti alkuun ympäristönsuojelulautakunta puolsi rauhoitusta, ja sitten odotettiin kau punkisuunnittelulautakunn an kantaa. Tämä on konkreettista luonnonsuojelutyötä, vaikkakaan tulokset eivät heti näy. Valitettavasti tällaiset asiat eivät aina tule kiireellisesti käsiteltäviksi kaavoitusasioiden joukossa. Hannu Salonen olet tehnyt juuri niin kuin mielestäni kaikkien luonnonystävien tulisi tehdä . Ruotsissa on parhaillaan voimassa kaikkien vesakkomyrkkyjen ruiskutuskielto, ja ensi vuonna päätetää n lopullisesti niiden kohtalosta . Tämä asia ei vähimmässäkään määrin jäänyt epäselväksi lukiessaan sepustuksen katkeraa ja kaunaista loppuhuipentumaa. Tämä kustannusarvio puolestaan on käsitelty tiekunnan, -hoitokunnan tms
Joskin ehkä vielä sen olisi voinut lisätä , että m yös tiehoitokunnan kokouksiin on kaikki asianosaiset joko suullisesti tai kirjallisesti kutsuttava , sillä muuten niihin on kovin vaikeata edes henkimaailman kyvyi ll ä varustetun osallistua. Juuri tämän takia kovisteltiin jutussa kunnan virkamiehiä jakamaan tieosakkaille riittäväst i oi keaa ja täsmä llistä tietoa, jota varatuomari AaltoSetälä lopuksi haastattelulausunnossaan antaa. Jos tämä kirjoitus oli "ohje" kesämökkiläisi lle ja muille " luon no nsuojelijoill e" pistää tieasiat riidaksi jokaisessa mahdollisessa ja m ahdottomassakin paikassa, ei pell oilla ja metsissä työtään tekevä llä o le paljonkaan hyvää luonnonsuojelu liikkeeltä odotettavissa . 90-642 88 1. Saara Fin nin jutun julkaise misen jälkeen toimitus vois i menn ä hiukan itseensä. Ylei~pätevää keinoa törmäilyn estämiseksi ei ole keksitty. Tätä informaatiota Aulis Ansa lehto nyt vielä omalta osaltaan kiitettävästi täydentää . Huolimattoman tu lenkäsittelyn kanssa saa olla jatkuvasti sydä n syrj äll ään. Kas, sehän o li jutun tarkoitus, minkä uskon Au lis Ansalehdonkin tajunneen . Rannoilla ja m etsissä jäljet ovat kuin kaatopaikall a. Kihlakun nantuom ari Helge Rontu Helsingistä vastaa, että kasvavasta puusta ei lain mukaa n saisi viedä lehtiäkää n. KASVIM AAT JA RASKASMET ALUT Kaukanako tiestä pitää m arjapensaat vi lj ellä , ettei niihin tu le li iaksi raskasmetallej a, kysy i henl sinkiläinen so tttaJa . On varsi n yleinen väärinkäsitys jopa luon nonsuojeluväen keskuudessa luulla, että karttaan merkitty tie m erkitsee automaattisesti m yös kulkuoikeutta. Toimitus etsi i kysymyksiin vastaukset ta i pyytää ne asiantuntij oilta . kiksi pahasti tukkeutuneen reunaojan perkauksen laiminl yönti toistuvasti voi aiheuttaa jopa avustuksen m enetyksen. Sää nnös on kuitenkin peräisin ajalta, jolloin lehviä kerätti in karjanrehuksi, eikä se varsi naisesti suuntaudu nykyisen laista kotitarvekeräystä vastaan . Suomen Luo nto . Ja eipähän tarvitse aivojaan rasmaa suuremmilla ympäristöongelmill a1 D Aulis A nsalehro Aulis Ansalehdolle Jos juttu olisi ilmestynyt ajat sitten ja luettu huolella m yös Aulis Ansalehdon kotikulmilla , ehkä sikäläisetkin tieosakkaat olisivat selvinneet on.,elmistaan riidatta. Toisen pihalta tai puutarhasta ei tietenkään saa kerätä, eikä luonnonsuojelija m yöskään riivi kaikkia lehtiä samasta puusta. SAAKO PU IDEN LEHTIÄ KERÄTÄ 1 Yritti teen tullessa yhä suositummaksi monet ovat ihmetelleet, saako toisen puista kerätä lehti ä teeaineksiksi , kun ainak in oksien ja kaarnan otto on kielletty. Tie , jolle ei valtio eikä kunta m yö nnä avustusta tienpidon kustannuksiin, on omistajan mahdollista sulkea ulkopuo lisi lta. Teeainesten keruuta laki ei vahvasti kiell ä , vaikkei suoraan m yönnäkään, eikä se n rikkojaa uhata rangaistuksella, jos vahin ko on vä häi nen . Tu lkoon nyt viel ä sanotuksi, että valtion Ja kunnan osa llistuminen tienpidon kustannuksii n ei suinkaan ole joku piilotukiaisten muoto , vaan korvausta si itä , että koko yksityistieverkosto on muidenkin kuin osakkaidensa käytettävissä. Verhojen pito auttaa , ja sä lekaihtimiakin kannattaa kokeilla. Isot ikkunat , jotka ovat energiataloudellisestikin huonoj a, ovat erityisen vaara llisia. Myös nurkittain sijaitsevat kaksi ikkunaa häm äävät linnun ellei välissä ole näköestettä. Perämiehenkatu 11 A 8, 00 150 Helsinki 15 , puh . O rnitologi Lasse f. SUOM EN LUONTO l!il 10 \',k. Yhä useammin maanviljelij ä on kypsä sulkemaan luonnonsuojelusyistä oman pelto~iensä muulta kuin oman tilansa liikenteeltä. Luva n lehtien keruuseen vo i tietysti pyytää , JOS tietää maanomistajan. Tehdää nhän vastojakin koivi kon alaoksista, eikä kukaan ole joutunut si itä syyteeseen . Jos kaikki tieosakkaat aina tarkoin tietäisivät , mitä laki asiasta sanoo , tuskin riitaa syntyisikään. Laine Kirkkonummelta kertoo törmäil yn jo htuvan siitä, että li ntu luulee ikkunasta heijastuvia puita m etsäksi ja lentää siihen. Suunnittelija Jarmo Hentru He lsingi n ympäristönsuojelun neuvottelukunnasta kertoo, että liikenteen levittämä lyijy tulee kasvien p inn all e irtolikan a , ei niinkään juurien kautta . Hyviä kokemuksia on m yös tavallisista heijastimista, joita ripustetaan ikkunan ulkopuolelle vapaasti heilumaan . Luonno nsuojeluliikkeelle tosin töitä riittää sam oin ku in tieja ojariitojakin. Pikkulinnut törmäi levät yhä ikkunaan ja vahingoittuvat tai kuolevat. Saara Finni 376 Kysykää luonnonsuojelusta • Kysykää luon nonsuoj elusta -palstalle otetaan vastaan kysym yksiä puhelimitse ja kirj eitse, os. LINNUT TÖRMÄÄVÄT IKKUNOI HI N Lehtori Jouko Tolonen Nastolasta on yrittänyt liim ata ikkunaansa punaisia paperi lappuja, mutta se tai muutkaa n konst it eivät ole auttaneet
Hakemuksen voi tehdä kuka tahansa vesialueen omistaja tai kuntalainen. MOOTTORIVENEKIELLON HAKEMINEN Maisteri Unco Ricvancn vesihallituksesta toteaa , ettei moottoriveneellä kaahailu naapuria häiriten kuulu vesien yleiskäyttöoikeuksiin. Erityisistä syistä moottorikielto voi daan antaa myös salmeen , ei kuitenkaan sellaiseen , jonka kautta kulkee virallinen meriltomiin merkitty väy lä. Sulkava Lidenpohjasta. salaatti, pinaatti ja kaali) ja ne, joista käytetään vain lehdet (esim . Salmesta saa kulkea läpi, ja silloin pitäisi pysytellä sen leveyden keskimmäisellä kolmanneksella . t P1ei->1H;i:N -,ji.ji. Helge Rontu kertoo , että vesialueiden käyttö tarpeetonta häiriötä ja haittaa tuottamatta on vapaata kaikille riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Semmoisia ne ovat vaalilupaukset. Ote Tarmo Koiviston sarjakuvasta " Punkkia ja metsäkukkia. Onko tällainen toiminta sallittua, ja jos on, eikö laeissa ole sitten paha aukko . Viime vaaleissa demarien vaalivalttina olivat vapaat kosket ja niiden puolustaminen . tilli , persilja ja ruohosipuli) , ovat tietysti ongelmallisimmat. Suurin osa tonteista on onneksi hiljaisten asuntokatujen varsilla. Kuitenkin sekä metsästysettä eläinsuojelulaki kieltävät tarpeettoman kivun ja tuskan aiheuttamisen eläimille. Mutta Tirkkonen on julkisuudessa todennut, että "se on vain valtakunnallinen teema, joka ei koske paikallisia hankkeita ". Muualla salmessa saa kulkea vain , ellei aiheuta yllämainittua häiriötä . , ., . Isolehtiset kasvit (esim. Lääninhallituksessa näitä as101ta hoitaa läänin ympäristönsuojeluntarkasraja. MOOTTORIVENEKAAHAAJA SURVOO VESIKASVIT Saako naapuri ajaa moottoriveneellä ja vesisuksilla lumpeet ja muut vesikasvit tuusan nuuskaksi toisen rannasta , kysyi soittaja salmen rannalta Päijänteeltä. Moottorit voidaan kieltää , jos niistä on haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle , yleiselle virkistyskäytölle, kalastukselle tai muulle yleiselle edulle . Juurekset sen sijaan ovat lialta suoiassa. Likaisuus riippuu ohikulkevan liikenteen määrästä , mutta yleensä tontit eivät kaupungissa ole niin isoja, että etäisyys paljonkaan estäisi lian leviämistä kasveih in. 377. Suunnittelija Pertti Rassi maaja metsätalousministeriön luo nnonvarainhoitotoimistosta kertoo , että niin sanottujen vahinkolintujen ammuskelu on valitettavan ylei nen tapa vielä nykyäänkin . Naapurit valittivat poliisille, jonka mielestä asiassa ei kuitenkaan ollut mitään laitonta . Joen rakentamisesta ei myöskään ole tehty päätöstä. Ampuj a voi tietysti selitellä tekoaan tarpeelliseksi, koska hän "ampuu vahinkolintuja ja suojelee ri istaa''. Veneliikennelain perusteella voi lääninhallitukselta hakea tietylle vesialueelle moottoriveneilykiellon tai -rajoituksen määräajaksi tai toistaiseksi. " Suurin osa siitä irtoaa pesemällä kuumalla vedellä. Niin lähelle toisen rantaa ei saa mennä , että se häiritsee siellä oleskelevia. Lieksan kaupunginhallitus on kuitenkin nsta keskustellut työllisyysmäärärahojen myöntämisestä näihin tarkoituksiin , mutta asia on jäänyt toistaiseksi pöydälle. Nopeusrajoituksen voi hakea tällaiseenkin paikkaan. Likaisimpia lehtiä ei pidä käyttää ollenkaan. . Hakemuksessa on osoitettava selvä kohde ja selvä haitta. Hakemus menee läpi sitä paremmin , mitä suurempi hakijajoukko se n tekee. Varsinkin pienille järville on annettu useita kieltoja ja rajoituksia . LOKKIEN AMMUSKELUA " Heinäkuun alkupuolella Virtain Hauhuun kylässä eräs isäntä 'huvitteli ' menemällä naurulokkikoloniaan harjoittelemaan lentoon ampumista . Tällai nen ammuskelu on hyvän metsästystava n vastaista ja rikkoo metsästyslain henkeä muttei suoranaisesti mitään pykälää. Rakentamista ajaa kuitenkin ponnekkaasti Lieksan kaupunginjohtaja Niilo Tirkkonen (sd). RUUNAAN KOSKIREITTI ON VAARASSA Ruunaan koskien ympäristössä tehdään jo maastomittauksia. Luonnonsuojelulaista ei ole apua , koska naurulokki ei kuulu rauhoitettuihin lintuihin eivätkä rauhoittamattomat ole suojattuja pes1mäaikanaankaan . Niissä elintarvikkeiden raskasmetallinormit ovat vaarassa ylittyä . Hf' HE> HE'./ 6 c_ _ _ _ _ _....__,___, Ahtailla järvivesillä moottoriveneily voi olla vakavakin ympäristöhaitta, jolloin lääninhallitukselta voi hakea moottoriveneiden käyttökieltoa. t.A"l",;:-l<KO ON -rÄMMÖISE'l!c€ KPN6€-/.!,€ 1,1 W I A JAA Kl,/N Y MP,I~ JA K,>.HO€KSIKK0JA ... Uudessa luonnonsuojelulaissa, joka on valm isteilla, pyritään suojaamaan rauhoittamattomatkin linnut pesimäaikana. (Asiasta lisää Luonnonsuojeluväki 9 / 1981) . Kalastuskunnat ja kunnat ovat usein olleet hakijoina. Valtateiden tienpenkkojen sie net on niinikään maltettava jättää paikoilleen . Kaupungissa on myös muistettava , että puistosienet ja -marjat ovat elintarvikkeiksi kelpaamattomia su urten raskasmetallipitoisuuksien vuoksi eikä myöskään kaupunkipuiden lehtiä pidä kerätä teeaineksiksi. Elinkeino, lääkintöja maatilahallituksen suosituksen mukaan sieniä ja keräilytuotteita ei pidä kerätä 25 metriä lähempää sellaista tietä , jolla kul kee 3 000 10 000 autoa vuorokaudessa eikä 50 metriä lähempää , jos liikenne on vielä vilkkaampaa. Eläinrääkkäystä se ainakin on ' ' , kirjoitti P. SUOMEN LUONTO 7/ 8 1 .,o v~k Lumpeisiin ja muihin vesikasveihin ei kenelläkään ole omistusoikeutta, joten niitä on vaikea suojella . Sekä villiettä kotieläinten suojeluun liittyviin kysymyksiin vastaa myös Suomen Eläinsuojeluyhdistys, Lutherinkatu 8 C 4 1, 00 100 Helsinki 10, puh .90-494 177 (1014). Tuloksena oli kuolleita ja haavoittuneita naurulokkeja, joita ampuja ei kerännyt pois , ja joukko emottomia poikasia pesissä
An equitable law for the protection of eskers by Auli Kilpe/iiinen pages 350-353 ln june 198 1 a law was passed regul ari ng che extranion of substances from the ground known as the "gravel law" . lnterview with minister Johannes Koikkalainen by Jorma Laurila and Ism o Tuormaa pagcs 336340 The socia l democrat ministe r for ln re rn al Affairs. Acid rain impoverishes waters and reduces forest growth by Anrri Piirilii pagcs 327-333 O nc of the most serious probl c m s in Scandinavia is acid rain. Defending Nature with a welding torch by Jorma Laurila pages 360-36 I Me1al sculptures by the Finnish arrist Keijo Salohov i have aroused interest in Eng land and German y. Woolsron . HYVÄ LUKIJAMME! At Jouttenaapa marsh, in search of times gone by by Pemi Kalinainen pages 346-350 The wrirer searches o ut interesting peatla nd areas fro m che map of Finland . panicularly in the south . am ongst ot her institu tions. Lahjakortti, jolla voit tilauksen kätevästi tehdä on lehden seuraavassa numerossa . by Ism o Tuormaa pagcs 334-335 The audicors of the State cconom y have prepared a report which severely cri1icizes the work of 1hc National Warer Board . The sculptures po rtray anima ls. rainfall has also beco me arid ified . overvalues the benefits and ig nores 1he d isadvanrnges. The European Conferencc o n Acid Rai n . Commo n right s were however o nl y sup poscd 10 be used tempora ril y, and when in rcal need. Trans/ared by George Woolsron and Taru Tyynifif. So fa r, however. Summaries of the Main Articles Finnish environmencal research is weak and dispersed Edirorial page 325 Continuo us monitoring of enviro nmcnt al change is no1 a suitable task for university d epanments, nor do chey havc the resources for it. Yo u could take any m alformcd trees for m aking implements. The need for construct io n is misleadi ng ly iust ificd as being for fl ood pro1ection. SUOMEN LUONTO 71 81 40 . The history of common rights in Finland by Kustaa Vilkuna pages 354-359 Commo n right s co rhe product s o f Naturc.used co ex1end eve n co the corn in ano1her man 's field. lt is obvious that a sepa rare insticutio n is requ ired for cnvironmemal research . The anicle outlines the o rigin and ca uses of ac id rain , and the damage lO water systems and foresrs. He espcciall y criticizes co nstructio n o n ri vcrs and o ppoSC!i 1he building of chc Vuocos anificial lakc . to full size. Johannes Ko ikk alainen , in 1his im erview ::.up pons 1he se11ing up of a ministry for 1he cnvironmcnt alread y ncx1 year. An offi cia l who drew it u p asscssc.-s the new possibilities for 1he pro cectio n of eskcrs. and then goes lO see rhem . and rhus in ,he public good. and are fin anced ou1 o f State fun ds obta ined by misleadi ng dccisio n-makers. lt is shown thai the water construction wo rks ca rried o u1 by rhe Boa rd o n bc half of power companies are ofi en nor in the economic imerest. lt also givn 1he reaso ns for their declinc. ln cve ry case, the sa me thing has happened : they turn out tO have been made into peat ex traction areas o r chey are under an an ificial lake. The National Water Board shown to be misleading the public good . his work has not bee n shown in Finland , becausc i1 is so much in dcm and abroad. 378 Varhaistilaajan etu: Mikäli tilaat Luonnonkalenterin Suomen Luonto -lehden tilauksen yhteydessä ja maksat tilaukseksi ennen lokakuun viimeistä päivää, saat lisäetuna hienon norppajulisteen. Olet saanut muutama päivä sitten tilillepanokortin ensi vuoden tilausmaksun suorittamiseksi. vsk .. The at iona l Water Boa rd , in its calcula1ions. 25 000 plant species are threatened with extinction by Seppo Vuokko pagcs 341345 This an icle presems so me of 1hc threacened plan,s, which are lis1ed in the Red Book of the Int ern at io nal Union for rhe Conservarion of Nature (IUCN). and deals wich rhe need for clean air proceccion . The marsh is of a ra re 1ype: eu1roph ic fen with birches, which exists almosc on ly in the shiftswne areas of che nonh . The National Water Board and the Finnish Mc teorological Inst itut e. O n che other hand the social democ rats ar<· qui1e favo urabl y in clined cowards the p lanned large nuclear powe r sta tio n . Tilaa nyt Suomen Luonto lahjaksi ystävällesi tai tuttavallesi! Tilatessasi Suomen Luonnon vuoden 1982 vuosikerran LAHJAKSI ystävällesi, saat sen edulliseen 65 mk:n lahjatilaushintaan . He tries now co get there first! He tells of che rcmote nonhern pcarlands at Jo uttenaapa , where " lost cimes sti ll li ve o n ". Jn Finland. Ii was permiued to pull as man y rurnips as could be carried in a bunch , and you could always have a tastc in passing of peas o r bcans. hcld in Göteborg , Sweden, lasc may, is also dealt with . each monitor cenain e nvironme m al factors, bu1 there is no co-ordination. Watcrs wcre generall y availabl c 10 ali
W EI LI N+ffffffS Hätähuuto elävän luonnon puolesta • • • " • ILKKA KOIVISTO uhanalaiset Upea kuvaja tietoteos Suomen uhanalaisista eläimistä. 85,M@bil. Teosta ovat olleet tohtori Koiviston lisäksi suunnittelemassa Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston asiantuntijat. Aloitteen kirjan julkaisemiseen on tehnyt Mobil Oil oy ab, joka on sitä myös taloudellisesti tukenut ja joka luovuttaa kaikki tekijänoikeustulonsa Maailman Luonnon Säätiön kautta metsäpeuran siirtoistutusprojektiin. sid. Asiantuntijana tohtori likka Koivisto, joka yksityiskohtaisissa lajikuvauksissaan kertoo kunkin eläinlajin tyypillisistä piirteistä, levinneisyydestä ja uhanalaiseksi joutumisen syistä; kuvituksena Suomen parhaiden luonnonkuvaajien ainutlaatuisen harvinaiset valokuvat sekä taiteilija Urpo Huhtasen piirroskuva jokaisesta kirjan 21 eläimestä. 128 s. Ovh. .
Tänä vuonna ei meidän perhettä ole kiusannut yksikään toukka. Punikki Tatin ,vieressä istui kokouksen sihteeri, Kuusi Haarakas , joka lukuisten haarojensa vuoksi oli oikea pikakirjoituksen mestari. Ulkonäön, hajun ja maun muuttaminen kun ei ole sienen itsensä vallassa. Kokouksen osanottajista noin puolet asettui Leppä Rouskun puolelle ja puolet taas nauroi Kelta Vahveron tavoin koko toukkaongelmalle. Punikki Tatti istui tärkeänä sammalmättäällään kädessään Nuija Malikka , jonka ikävänä velvollisuutena oli toimia sienten kokouksen puheenjohtajan nuijana . Puheenjohtaja Punikki Tatti käytti viimeisen asiaa koskevan puheenvuoron ja totesi, ettei herkullisimmilla sienillä ollut muuta keinoa välttää sienestäjiä kuin piileskellä. En voi sietää ajatusta, että minut leikellään palasiksi, pujotellaan rihmaan ja ripustetaan kuivumaan lieden päälle , sen iljettävämpää ei olekaan, voihki Korva Sieni, joka tosin oli paikalla vain rihmastona, koska itiöemä oli kukoistanut jo keväällä. Kokous oli yhtä mieltä siitä , että sienen koko elämänrehtävän vastaista on joutua himokkaan sienesräjän saaliiksi, jäähän osa itiöistä silloin varisematta. Ensin pyysi puheenvuoroa Leppä Rousku, joka valitti, ettei tänä vuonna yksikään hänen perheensä jäsenistä ollut säästynyt toukilta. Leppä Rouskun vieressä istuva Kelta Vahvero nauroi vahingoniloisesti Leppä Rouskulle ja sanoi: Teillä hataramaltoisilla sitä on noita pulmia, mutta toista se on meillä tiivismaltoisilla. Tästä on tultava loppu, muuten me leppärouskut emme viitsi enää rihmastosta nousta, uhkaili Leppä Rousku heilauttaen punertavaa lakkiaan niin että toukat siitä lentelivät. Nämä viheliäiset maan matoset olivat käyneet säälimättä toissa pa1vana syntyneen vauvankin kimppuun ja nakertelivat parhaillaan sen jalkaa. Jo puoliksi musteeksi muuttunut Kiille M ustesieni sai olla mustepullona, johon Kuusi Haarakas kastoi haaraa toisensa jälkeen merkitessään muistiin kokouksen kulkua ja tehtyjä päätöksiä. Mieluummin hauras ja haiseva kuin puhdas ja puiseva, runoili Haisu Hapero, jonka mielestä paha haju oli paras suoja myös SUOMEN LUONTO 7/ 81 40 vsk. Esityslistalla oli ensimmäisenä kokouksen ehdottomasti tärkein ja ajankohtaisin asia eli miten välttää sienen pahin uhka : innokas sienestäjä. Vielä istuivat puheenjohtajan lähettyvillä ääntenlaskijat Hyry Orakas ja Poimu Hiippo. Sitten keskusteltiin toukista. Kyllä vielä kamalampaa on tulla keitetyksi elävältä ja maata sitten suolassa koko talvi, puisteli lakkiaan M usea Rousku ja sen maito mustui pelkästä inhosta. Kun ne ihmispedot edes tyytyisivät syömään meidät sellaisenaan niinkuin lehmät tai kui380 vattuina niinkuin oravat, mutta olen kuullut, että ne pilkkovat meikäläisiä paistinpannuilleen haisevan sipulin kera tai hukuttavat jopa kermaan, vaikeroi Kivi Tatti. Lasten Luonto Marja Mattlar Sienten syyskokous Tämänvuotisen sienten syyskokouksen itseoikeutettu puheenjohtaja oli Punikki Tatti , joka oli paisunut aivan mahtavaksi ja jota kaikki sen vuoksi vähän pelkäsivät. Sen oli kyllä myönnettävä, että useimmiten kirpeä maku paljastuu vasta sienestäjän kotona niin että koriin sitä yhtä kaikki joutuu, vaikka sitten päätyykin tunkiolle rasvasta tmsevän paistmpannun sijasta. Äikä Tatti sanoi, että jos vain maistuu tarpeeksi kitkerältä, ei kyllä sienikoriin kelpaa. Eniten pelkäsivät maltonsa puolesta Nurmi Herkkusieni, joka ei edes uskaltanut tulla pensaan alta kokousaukiolle sekä Karva Laukku, joka piileskeli mättäässä ja vielä Musta Torvisieni , joka kurkisteli kiven alta. Tiivis maito se olla pitää, se on pitkän iän salaisuus, käkätti Pökkelö Kääpä , joka oli niin vanha, ettei oikein itsekään tiennyt ikäänsä. Sienet eivät tahtoneet pysyä lakeissaan ruvetessaan kaikki yhteen ääneen kertomaan kauhukokemuksiaan siitä, miten he aivan viime hetkellä ja kuin ihmeen kaupalla olivat pelastuneet joutumasta sienikoriin ja sitä tietä pannulle. Seuraavaksi mietittiinkin keinoja, miten voitaisiin välttää sienikori. Kukaan ei voinut väittää vastaankaan, sillä Pökkö oli niin kamalan näköinen ja löyhkäsi niin hirvittävästi , ettei kukaan voinut olla hetkeäkään hänen lähellään. Kyllä vastenmielinen haju ja kamala ulkonäkö pitävät poimijat loitolla, vakuutti Pökkö Sieni
Sappi Tatti ilmoitti , ettei hänen sukuaan ollut koskaan vaivannut yksikään toukka, koska he maistuivat niin polttavilta, mutta Kitkerä Lahokka huomautti tähän, ettei pelkkä y"ököttävä makukaan aina riitä toukkasuojaksi ja nipisti näytteeksi pari toukkaa jalastaan. Julistan kokouksen päättyneeksi ennenkuin toukat syövät meidät ihan lahoiksi tai sienestäPuheenjohtaja Punikki Tatti vierellään Nuija Malikka. Toukka-asiasta riitti keskustelua aina yömyöhään asti. Mitään ratkaisevia parannusehdotuksia pulmiin ei ollut taaskaan esitetty ja siksi täytyykin sienten kokoontua taas ensi vuonna samaan paikkaan puhumaan ihan samoista asioista. toukkia eikä vain sienestäjiä vastaan . Kuusi Haarakas käytti ahkerasti haarojaan pöytäkirjan kirjoittamiseen ja Kiille Mustesieni oli jo kulunut miltei loppuun . vsk iät saapuvat koreineen . Vihdoin Punikki Tatti haukotteli ja lausui : Ihanhan tässä sinistyy väsymyksestä, kun te vain jaarittelette . Yritäpä silloin osua paikalle niin saat luontokokemuksen, jota et taatusti koskaan unohda. SUOMEN LUONTO 7/ 8 1 -10. D 381. Hän kopautti Nuija Malikalla kannon päähän ja sienet hajaantuivat kukin taholleen. Känsä Tuhkelo vakuutti, että lyhyt ikä harhauttaa tehokkaasti toukkia ja muuttui puheenvuoronsa jälkeen pölyksi
Kuukausittain luonnonkalenteri esittelee luonnontapahtumien lisäksi kaksi eläinlajia värikuvin ja tekstein . 13 4.() 27 1 1 S1:1omen ~uon~on vuosikerran 82 tilaajille ja_ paikallisten_ luon_nonsuoj~luyhd1stysten Jäsenille 37 markkaa suomen-, ruotsin, englannintai saksankielisenä, muille 42 markkaa . Sivu myymälät: Läntinen Rantakatu 21, puh . 753 2580 005 30 Helsinki 53. 92 1-19909 20100 Turku 10 Tilaa Suomen Luonnon tilauskonilla tai poikkea Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11 , 00100 HELSINKI 10 puhelin 90-406 262 Kajaaninkatu 13, puh . 98 115 828 90 100 Oulu 10 Murtokatu 1, puh . t,11,rJI;, k o" un h.1~1 .1n l)'IU1<"1l 1.1 nu,,r1t·n nlllnl}1Cn kuona P.11, .1 ,,11k,1 ,1 n 1.1 n1 h 1.·1 n1.1k.11ln.11 •ltrnu pa,koillun ,a l,1h1r, .. Seinäkalenterin koko on 34 cm x 49 cm . ,u,rJ• m,clrllJJnkul11t1m1m,,-cnU"i ./ prltuJbnllJ ~dlJ ('I uk ··1um11Jlk,., n11nku111 ,u. , .. 15 1i 6 17 18 19 1 1i3 1i4 25 1 26 30 1 1 Luonnonkalenteri 1982 .. [., ,., n,k-1,in '11J 1,1,~UJrl EidJ· JJ Kr,k1• St1um<'"J Ouluun ,,1JllJ Rt,,Jkl ,, un hiub11 mct,J1Jn1,tJ ,uurcmp, 1J rn,lc•mp1 tJl,rllJ l 111 hJrm,h1~•Jn ru,kcJ Ru-...l,,n mJl pucmmJr kuin mct-...· 1J111l,dlJ IJ hJnnJn pJJII" "" llll"IJ '-c ,11hc" \lh<"h<nu1IIJ 1J '"' tJl,dlJl111 lumen JltJ kJ1Hml• JJn ruohu1J IJ hc1mJ Ru,Jkot ,•1hcurtJ•J• i1uUtJm mrlk,u,!J 111h,>J p11111J1hmS•J 1J hcdrlmJ,d1<"lm11!J ruknu<'"JJll JlUt<kn kumu Ru,, kk.1 .. Anna lahjaksi ja ripusta omalle seinälle! ·1.1, :111,n.-n 1,1n" d, m.-1-..1.111" ••• 1.1h.-k" ,Jlk,u...-11 ~uo1;1,·a11n S.011 muu1.-nk1n "'l>("utunut d.1m .. Aiheena Suomessa elävät luonnonvaraiset nisäkkäät. 1t 13 pmbs.~ nu~,~ l II JJ111H'1 tc<" f)("JJ Suomrn luonnonsuojduliit10 ry LUONNONKALENTIRI Ru,Jklm Jll,., ln.i., Su,,mnn liUMl ·lu,u11 l"pul. kul~1'<"1lJJn mc1~1•111k-dl,1 .\1ukmr11cn 1,1111,IJucn mcc,.,1,,1., '••drllJ•n J'<"IUk'<"IIJ MARRASKUU 1982 M Ti IK To p L s ,.,.,~uu lu",., 1 l'•"•n• ,n,,lum1'31Hhrl, •unmrrn 1 •• 1 ,2 3 4 5 " 8 9 10 11 12 , .. 93 1-115 715 33100 Tampere 10 Hakaniemen halli yläkerta, myyntipiste no 13 7 puh . c h,kkrt'!lr -.•1.l 11l,1n h;,maU)ns..i Po1kuc-n,1 mo;o1-.11.1111k-cll.1 un ,u11dr,.._. . .. 1• ,111><1J ,., m)lll11 <,(' on ma.1n p,.1h101-....i--.1 1.1 •Hn•r••"• P.11 ha,1.-n 1•n" ,uh1,, ,uunl,111.-,d.-n 1.1 1,.-llonrrun.11rn pcn.:ukon,a 1ok1.-n 11 11ur,,n,.1r"rn 1.1 1.1r.1rn 1,111 1,pu"ko,s1• Kr,.111.1 ...'"' p.1.1.1"•"• ru"h<'IJ ,.1 h<"l fl lll. .1n 1nhun hll.n1u·n p.-111 .1111,--• m.11'<'m'"" J•m• I"' '" lnuum,un ,alk.111,.1 l.mnll1.1,:1l•1 ··1um,l.-n g;,b, ' .\1('1s.;,1,1n1~ .-l.1.1 luku ~u<1mr,-.