SUOMEN Ympäristönsuojelun aikakauslehti Öljyä Merenkurkussa! Koski on luonnon kalanviljelylaitos Arkipäivän evoluutiota Eurooppa vihertää 7 • 1984
Sydämen lyöntitiheyttä ja hengitystaajuutta voidaan seurata jatkuvasti näyttöpäätteeltä. Valvonta voidaan myös lähes täysin automatisoida: Tietokone saa jatkuvasti tietoja, ja jos siihen ohjelmoidut eri aineiden kynnysarvot ylittyvät, kone tekee hälytyksen. Smeds toteaa, että biologisella tarkkailusysteemillä voidaan täydentää fysikaalis-kemiallista valvontaa. Helsingin kaupungin vesilaitoksella Pitkäkoskella on kehitteillä mielenkiintoinen bioelektroninen raakaveden laadun valvontajärjestelmä. Veden ylimmäisenä maistajana toimii järvitaimen. Tiedot syötetään edelleen tietokoneeseen, ja ne voidaan tulostaa minuutti-, tuntija vuorokausikeskiarvoiksi . Elektrodien avulla saadaan tietoja kalan biosähköisistä toiminnoista. Lisäksi on selvitettävä eri teollisuussaasteiden, erityisesti puunjalostusteollisuuden jätevesien, kynnyspitoisuudet, joihin kalat reagoivat. Mikrotietokone ohjaa koko järjestelmää, ja laite valitsee itsenäisesti mistä kalasta mittaukset kulloinkin otetaan. Kala reagoi nopeasti hyvin vähäisiinkin veden laadun muutoksiin, ja kalan avulla voidaan huomata nekin aineet, jotka eivät tule esiin rutiinianalyyseissä. Jorma Laurila. Pääkaupunkiseudun ylimmäinen vedenmaistaja Kaivoksissa pidettiin ennen kanarialintuja elävinä hälytyskelloina: ne lakkasivat heti laulamasta jos vaarallista kaasua pääsi virtaamaan kaivoskäytävään. Järjestelmän sähköteknisen puolen on kehittänyt sähköinsinööri Erkki Aalto. Tällaisia elinympäristömme muutoksista kertovia kasveja ja eläimiä kutsutaan indikaattorieli ilmentäjäeliöiksi. Lisätietoja tarvitaan taimenen normaaleista biorytmeistä sekä eri ympäristötekijöiden kuten valon, lämpötilan ja happipitoisuuden vaihtelun vaikutuksesta kalan elintoimintoihin, jotta niiden vaikutus voidaan vakioida mahdollisimman pitkälle. Kehiteltävässä järjestelmässä veden laatua tarkkaillaan seuraamalla taimenen sydäntoimintaa (EKG), hengitystaajuutta, yskimistaajuutta (miten usein kala sylkee veden suustaan ulos) sekä kokonaisaktiivisuutta, kertoo Sten Smeds vesilaitokselta. Biologisen tarkkailun etuina ovat nopeus ja herkkyys. Tuttuja esimerkkejä ovat myös jäkälien katoaminen puiden rungoilta ilmansaasteiden takia tai hylkeiden ja petolintujen lisääntymiskyvyn heikentyminen myrkkyjen seurauksena. Systeemiä kutsutaan bioelektroniseksi, koska tietoa veden laadusta saadaan seuraamalla elävän olennon biosähköisiä toimintoja. Niitä voimistetaankin vahvistinlaitteilla ja kokonaissignaalista, "raakasignaalista", erotellaan halutut tiedot signaalianalysaattorilla. Eliöt voivat ilmaista aivan hetkellisiä muutoksia tai kertoa jopa vuosikymmeniä kestäneistä tapahtumista. Useamman kalan systeemissä havaintojen luotettavuus paraneekin huomattavasti, Smeds kertoo. Uudessa kehitteillä olevassa järjestelmässä tulee olemaan 12 kalaa rinnakkain . Taimen ui vapaasti kahden elektrodin välissä pyöreässä, noin satalitraisessa akvaariossa, jonne tulee Päijännetunnelin vettä. Kalasta lähtevät biosähköiset signaalit ovat hyvin heikkoja, voimakkuudeltaan vain joitain mikrovoltteja. Smedsin mukaan tarvitaan kuitenkin vielä huomattavasti lisätutkimuksia, ennen kuin biologista veden laadun valvontaa voidaan soveltaa käytäntöön
Huomattavasti halvemmalla ja moninverroin tehokkaammin rikkipäästöjä voidaan vähentää sijoittamalla voimaloiden ja tehtaiden savukaasujen rikinpoistolaitteisiin sekä jatkamalla maakaasuputkea pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle. ........ ........ Tosin kotvasen luvatusta myöhässä. .. Tähän tehtävään tarvittaisiin nimittäin parikymmentä Loviisa-yksikköä ydinvoimaa! Tällainen rakennusohjelma maksaisi yli 150 miljardia markkaa ja kestäisi vuosikymmeniä. . 26 Antti Ylitalo: Lentuan taimenkantaa elvytetään koskia kiveämällä ..... ...... .. .. Ydinvoima on tässä suhteessa kuitenkin suuri kupla. .. 40 Kirjoja .... . ...... ......... 36 Kaarina Järventaus: Vapaus, veljeys, vihreys. .. Selonteko pitäisikin antaa vuosittain. 31 Heikki Laurila: Arkipäivän evoluutiota: Myrkkyjen ja tuholaisten kilpajuoksu kolmannessa maailmassa ... 12 Ansel Adamsin ajatuksia .. ... Näin se voisi olla tarkka raportti siitä, mitä on saatu aikaan ja mitä aiotaan seuraavana vuonna tehdä. 50 Tiedot toimituksesta ja julkaisijasta ...... 48 Summaries of the main articles ... ... .. .. 37 Sari Saukkonen: Kevättä, kesää Siikalahdella. 50 Kannen kuva: Ritva Kovalainen SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . ...... Noin kahdeksan miljardia markkaa maksava ydinvoimala korvaisi vain viitisen prosenttia hiilija öljyvoimastamme, ja tämäkin tapahtuisi runsaan vuosikymmenen kuluttua. ..... Metsillämme ei ole aikaa odottaa. Maailmoja syleilevä selonteko Kolme vuotta sitten silloinen ympäristöasioista vastannut sisäministeri Koikkalainen lupaili Suomen Luonnon haastattelussa hallituksen ympäristöpoliittista selontekoa pikapuoliin. Kun valtaosa kansalaisista on havahtunut metsäkuolemien edessä, ydinvoimapiirit ovat saaneet happosateista oivan Troijan puuhevosen voidakseen hoitaa siististi läpi päätöksen uudesta ydinvoimalasta. s. ... SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia ..... 8 Juhani Kahelin: Miksi meitä ruokitaan kuin kotieläimiä ............................... Saatiinhan se. 22 Markku Myllylä: Koski on luonnon kalanviljelylaitos .. .. 32 Riitta Ylinen-Lang: Puolue joka haluaa olla joukkoliike ................................. Paperi on kuitenkin valitettavan pyöreä; selonteko on kaunis tavoiteohjelma, mutta keinoja tai tavoitteiden aikatauluja ei kerrota. Se on yksinkertaisesti aivan liian hidas ja kestämättömän kallis apu metsillemme. Ympäristönsuojelun aikakauslehti 7 • 1984 Irtonumero 15 mk Ydinvoima ei metsiämme pelasta Metsäteollisuus ja voimayhtiöt ovat viime aikoina näkyvästi kaupitelleet ydinvoimaa ihmelääkkeeksi metsiämme ja järviämme uhkaavaan happamoitumiseen. .. Jos ydinvoimalla halutaan rikkipäästöjämme vähentää puoleen hupenevat rahat valtion kirstusta nopeasti. 50 Irtonumeroita myydään luonnonsuojeluksissa, ks. .4 ja 43 Harrastajien poluilta... ........ Yhdessäkin ne maksaisivat vähemmän kuin yksi uusi ydinvoimala, joka siis vähentäisi rikkipäästöjämme vain viitisen prosenttia. 3. .... ........ .. Saksan liittotasavallassa on laskettu, että maan kaikkien kivihiilivoimaloiden korvaaminen ydinvoimalla maksaisi runsaat 300 miljardia meikäläistä markkaa, kun rikkipäästöjen alentaminen puoleen rikinpoistolaitteilla veisi vain 20 miljardia markkaa. vsk. ..... Sekä uuteen ydinvoimalaan että maakaasuputken jatkamiseen ja hiilivoimaloiden rikinpoistoon tuskin löytyy samanaikaisesti rahaa, joten on valittava. 18 Ritva Kovalainen: Ei kenenkään maalla ....... .... .. Karkeasti arvioiden rikkipäästöjemme alentaminen puoleen nykyisestä maksaisi enintään joitain miljardeja markkoja. Jos siis halutaan tehokkaasti, kohtuukustannuksin ja nopeasti pureutua luontoamme uhkaavaan rikkikuormitukseen, lopetetaan puheet uudesta ydinvoimalasta ja sijoitetaan rahat maakaasuputken jatkamiseen ja hiilivoiman rikinpoistoon. Maakaasuputken jatkaminen laajalle Etelä-Suomeen maksaisi noin miljardin. LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 % UUSIOPAPERILLE. .. ... .... 47 Keskustelua...... 10 Pertti Sevola: Merenkurkun öljyinen painajainen ... .
Öljyntorjuntavalmiuksien lisäämistä 120 000 markalla ja yhdellä uudella virkamiehellä liitto pitää täysin riittämättömana. t. Liitto esittää, että ilmansuojelun ja jätehuollon hallintokulujen peittämiseksi otettaisiin käyttöön tarkastusja valvontamaksut. 11. 989-11 951, k. Tämä ei liiton mielestä riitä esimerkiksi ilmansuojeluja jätehuoltoasioiden asianmukaiseksi hoitamiseksi. Lisätietoja ohjelmasta sekä ilmoittautumiset 10. 11. Päivän rahallinen tuotto oli kuitenkin tuhansia markkoja, ja uutta käyttöä löytyi kymmenelle jätetonnille. Lupausta siirtää vesihallitus ympäristöministeriöön vuonna 1986 ja samalla poistaa voimatalouden edistäminen vesihallintolaista liitto pitää myönteisenä, mutta ihmettelee samalla vesihallinnon nykyisten määrärahojen jakoa raskaan vesistörakentamisen hyväksi luonnontaloutta palvelevien töiden kustannuksella. mennessä Rauno Similä puh. Oululaiset luonnonsuojelijat ja vihreät penkoivat menestyksellisesti Oulun Ruskon kaatopaikkaa syyskuun alussa. Pelkästään metsänparannustöihin, avustuksiin ja lainoihin esitetyt varat, noin 360 miljoonaa markkaa, ovat lähes kaksinkertaiset varsinaiseen ympäristönsuojeluun käytettäviin määrärahoihin verrattuna. 989-3251, k. 98914 088 tai Tauno Kohonen t. Alueella kasvaa parikymmentä vuorijalavaa, tamrnia ja puumaisia katajia, ja sen eteläosassa on laaja yhtenäinen pähkinälehto. Rautaromu, arvo metallit, pahvi, paperi, puu ja pullot otettiin talteen ja myytiin eteenpäin. Alueen arvoa lisää rikas linnusto. Silta mahdollistaisi Suomen ja koko Euroopan viimeisiin erämaihin lukeutuvan Inarin Itäkairan hakkuut. Tilaisuus on vapaamuotoinen harrastelijoiden sekä ammattilaisten yhteinen kuvankatseluja keskustelutilaisuus. vsk .. Myös suojelualuei:i:: den hoitoon ja kunnossapitoon esitetty 2,8 miljoonan markan määräraha olisi tarpeen kaksinkertaistaa. Yksittäisistä hankkeista liitto arvostelee esimerkiksi TVH:n kohteisiin kuuluvan Paatsjoen sillan rahoittamisesitystä. Siltahanke mahdollistaisi Suomen viimeisiin erämaihin kuuluvan Inarin Itäkairan hakkuut. 989-14 037. Lääninhallituksiin on hallituksen esityksen mukaan nyt tulossa koko maahan vain muutama uusi virka. Arvo Ohtonen Oulun luonnonsuojeluyhdistyksestä kertoo, että viidentoista hengen voimin ehdittiin yhdessä päivässä käsitellä ja lajitella 65 tonnia saapuvia kuormia, ilman koneita tai erityistä ammattitaitoa. 4 Luonnonsuojeluliitto arvostelee valtion ensi vuoden budjettia mm. Pohjola-Yhtiöt rauhoittaa lehtorin teen Oululaiset kultakaivoksella Pohjola-Yhtiöt on Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston aloitteesta hakenut Uudenmaan lääninhallitukselta maillaan olevan Pellin lehtorinteen rauhoittamista. Nyt on elvyttämistoimia karsittu, ja niille esitetään puoltatoista miljoonaa markkaa. Vuotoksen alueen kehittämisraha on . Samaan aikaan kun kaikki puolueet kuuluttavat ympäristömyönteisyyttään, nousevat ympäristöministeriölle tarkoitetut varat selvästi vähemmän kuin budjetin loppusumma: ympäristöministeriön hallinnonalalle kaavaillaan seitsemän prosentin lisäystä, kun budjetin loppusumma nousee noin kymmenellä prosentilla vuodesta 1984. KATSAUKSIA UUTISIA Luonnonsuojeluliitto: Ympäristönsuojelu heikoilla budjetissa Suomen luonnonsuojeluliiton ~ielestä ympäristönsuojelun osuus valtion ensi vuoden tuloja menoarvioesityksessä on aivan liian pieni. Pohjoissuomalaiset luonnonvalokuvat koolla Kuusamossa Kuusamolainen kameraseura Kaamoskamera järjestää III Pohjoissuomalaisen luonnonvalokuvauksen symposion 16.-18. Pelkästään ensi vuodelle esitetty valtionrahoitus viisi miljoonaa markkaa riittäisi vaelluskalojen elvyttämisohjelman alkuunsaarniseen ensi vuonna. Seutukaavaliitto on ohjelmassaan esittänyt alueen suojelua valtakunnallisesti merkittävänä kasvitieteellisenä kohteena. ·e a z Erityisesti liitto vaatii luonnonsuojelualueiden ostovarojen nostamista esitetystä 35 miljoonasta 50 miljoonaan markkaan. 1984 Kuusamossa Oulangan kansallispuiston tutkimusasemalla. Esimerkiksi Kyröjoen yläja keskiosan töihin lasketaan ensi vuoteen mennessä uponneen valtion rahoja jo huikeat 200 miljoonaa markkaa. aiheetta vähennetty tämänvuotisesta kolmesta miljoonasta kahteen miljoonaan, ja tähän summaan sisältyy nyt myös Suvannon kylän rakennusten korjauskustannuksia. Rauhoitettavaksi suunniteltu alue on pinta-alaltaan noin viisi hehtaaria. Esimerkiksi Vaasan saaristossa karille ajanut Eira aiheuttaa lähes satakertaiset kustannukset. Pellin lehtorinne s1Ja1tsee Karjalohjalla Härjänvatsan kylässä ja on seudun arvokkaimpia jäljellä olevia lehtoja. Siinäpä taas kerran perusteita oululaisten ja muidenkin vaatimukselle jätteiden lajittelusta! SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Liiton mielestä myös monissa muissa budjetin esityksissä ei näy niinkään käytettävissä olevan rahan puute kuin halu säilyttää entinen ympäristönsuojelulle haitallinen määrärahojen jakosuhde. Kaikenlaiselle käyttötavaralle, lasille ja lumpulle ei valitettavasti löytynyt ostajaa. siitä, että siinä on varattu rahat Paatsjoen sillan rakentamiseen
Kolme neljästä taloudesta sai kaikki käyttämänsä marjat ja sienet oman kunnan rajojen sisältä. ennestään toiminut ekoviljelijöiden rengas. Kotikunnan kalansaalis kattoi keskimäärin 75 OJo tarpeesta. Kestävien jäkälälajien, yleisen paisukarveen ja keltatyvikarveen puuttuminen muutamalta pisteeltä siellä osoittaa, että tälle alueelle (Mäkkylä-Tapiola) on syntymässä jäkäläautio. Jukka Syvävirta: Luonnonresurssien optimaalinen hyödyntäminen sekä asukkaiden suhtautuminen luonnonmukaiseen elämäntapaan Suomussalmen ekokuntakokeilussa. Syyllisiä saastumiseen ovat asutus, teollisuus, lämpövoimalat ja liikenne. Vuoden Luonnonkuvat -diasarjat Suomen Luonnonvalokuvaajat r.y. 931606 719 5. Kyselyyn vastasi kymmenesosa alueen ruokakunnista. Voimakkaimmin saastunutta on Espoon kaakkoisnurkka. Siirtymisvai§ he on koetinkivi siirryttäessä -, ekologisesti tasapainoiseen yhdyskuntaan, mutta muutamien '--------'----_..:....------' Asukkaat saivat maataloustuotteet suurimmaksi osaksi omasta kunnasta (lihatuotteista 60 OJo, juureksista ja vihanneksista liki 80 OJo). tat. Tutkimuksen mukaan Suomussalmi täyttää hyvin molemmat edellytykset. ekokunnan synnylle ovat riittävän runsaat luonnonvarat sekä asukkaiden myönteinen suhtautuminen. Pehmeää teknologiaa kannatti vastaajista yli 2/3, kovaa vain neljä prosenttia. Sähköntuotanto kahdesta vesivoimalasta riittäisi lähes kaikkien asuinja liikekiinteistöjen vuotuiseen lämmitykseen (mikä toki olisi sähkön tuhlausta, koska esimerkiksi energiapuun käyttöä on tutkimuksen mukaan mahdollista lisätä huomattavasti). Yli puolet vastaajista suhtautui melko tai erittäin myönteisesti luonnonmukaiseen elämäntapaan. Suomussalmen tyyppiseksi ekokunnaksi sopisi sellainen kunta, jossa on paljon karjataloutta (nurmikasvit lisäävät maan multavuutta ja karjanlannasta saadaan kompostoituna hyvää lannoitetta biologiseen viljelyyn). ::E= __ ___:___::=----~-----------.L-------' Suomussalmelaisten asenteet ovat tutkimuksen mukaan ekokunnalle ja pehmeälle teknologialle myönteiset. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, C 53, Oulu 1984. Tällä hetkellä vesivoimalla tuotetun sähkön hyöty siirtyy kuitenkin verotusteknisistä syistä Etelä-Suomeen ja paikalliset asukkaat saavat kärsiä säännöstelyn haikaarnalla kasvaa Erilaisia puustovauriotutkimuksia on tehty toistakymmentä vuotta. Espoossa on samanaikaisesti tutkittu ympäristön raskasmetallisaastumista ja mäntyjen neulasissa näkyviä vaurioita ja niiden saastukepitoisuuksia. TAYKS Xl9, 33520 Tampere 52, puh. vuosien kuluttua kriittisin kausi on kuitenkin ohi, Syvävirta ennustaa. Tärkeimmät edellytykset KATSAUKSIA UUTISIA .. Ekokunta edistyy Suomussalmella on hyvät mahdollisuudet kehittyä vakaaksi ekokunnaksi, todetaan Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa. Muualla Suomessa tällaisia pinta-alaltaan ja luonnonvaroiltaan rikkaita kuntia on paljonkin joten tulevaisuudessa on odotettavissa lisää ekokuntia, lupaa Syvävirta. Tutkija Jukka Syvävirta on selvittänyt kunnan luonnonvaroja, tutkinut miten hyvin ne riittävät asukkaiden tarpeisiin ja kysellyt asukkaiden suhtautumista luonnonmukaiseen elämäntapaan ja pehmeään teknologiaan. Eniten kiinnostusta oli kunnan keskija pohjoisosissa, joissa on jo Espoo tutki mitä Viimevuotinen mäntyjen runkojäkäläkartoitus kertoo omalla kielellään Espoon ilman tilasta: Voimakkaasti saastunutta, paikoin lähes jäkäläautiota, on paljon vähemmän kuin Helsingissä mutta kuitenkin noin kahdeksasosa Espoon pinta-alasta. Kainuussa Suomussalmen tapaisia luonnonvaroiltaan rikkaita kuntia olisivat tutkijan mukaan Kuhmo, Sotkamo sekä Puolanka. suus. Kettulan tilasta toivotaan ekok.unnalle toimintakeskusta. Nyt on kuitenkin vielä meneillään siirtymävaihe, jonka aili kana esille tulevat ongelmat § ovat suurimmat. Kovan teknologian kannattajat arvostivat elintason nopeaa kasvua ja voimakasta tuotantotoimintaa mutta pelkäsivät kovan teknologian tuovan myös saastumista, lisäaineita ja työttömyyttä. Puhtaan ilman aluetta, jolla viihtyvät naavat ja lupotkin, on kolmannes eli Pohjois-Espoon kuuluisat metsäseudut mutta täälläkään ei puusta pysty varsinaisia parta-aineksia keräämään. äänitetty sarja, 1 000 mk/ esityskerta käsikäyttöinen sarja (kirjallinen seloste mukana), 150 mk/ esitys kerta Tilaukset ja tiedustelut: Juha Suonpää, os. Lähes puolet vastanneista viljelijöistä oli kiinnostuneita aloittamaan ekoviljelyn ainakin jossakin muodossa. Selvästi ja lievästi saastuneet vyöhykkeet peittävät yli puolet kunnan pinta-alasta. Pehmeässä teknologiassa tärkeänä pidettiin luonnonmukaisuutta ja energian ja raakaaineiden säästöä, ja ongelmaksi koettiin epävarma tulevaiSUOMEN LUONTO 7/ 84 43. vuokraa vuosien 1982, 1983 ja 1984 Luontokuvakilpailujen parhaista kuvista koottuja diasarjoja (kussakin 20-40 diaa). Suurin osa Kehä III:n eteläpuolisista alueista on selvästi saastunutta, Keskuspuistoa lukuunottamatta. vsk
lisessa vai perustuslain säätämaaherra Kauko Sipponen tomisjärjestyksessä. Jälkimmäinen tulkintata6 Kansliapäällikkö Tarastin mielestä omaisuudensuojan dynaaminen tulkinta on myös omaisuudensuojan pysyvyyden kannalta parempi vaihtoehto kuin omaisuudensuojan nykyisen sanamuodon purkaminen hallitusmuodosta. vsk.. Tavallista tesi, että "luonto, sen omistaYmpäriStöiainsäädäntö uudistuu lakia säädettäessä sen hyväkminen ja sen käyttäminen eisymiseen tarvitaan yksinkertaivät enää ole yksityisasioita ehnen äänten enemmistö. Mainittakoon vain rusteli vaatimustaan sillä, että varaiseksi ei loukkaa omistakoskiensuojelulaki ja uusi ramyös omaisuuden käsite on jan tavanomaista, kohtuullista kennuslaki. Nyt on pieni osa lakitekstistä saatu hallituksen esitykseksi, ja tässä osassa korjataan tähänastinen marjastusoikeuksia käsittelevä säännös. Toisaalta jos omaisuudensuojaa tulkitaan staattisesti, toisin sanoen yksityisen etua ympäristönäkökohtia enemmän suojaten, se Ympäristön käyttöä koskeva lainsäädäntömme on viime vuosina uudistunut ja täydentynyt. Teknologian kehitys on pa olisi johtanut ehkä siihen, tulee johtamaan ristiriitoihin, kuitenkin merkinnyt sitä, että ettei laki vieläkään olisi voijoiden ratkaiseminen on hyvin eräät omistusoikeuden vanhat massa. Luonnonsuojelulain uudistamisesta Tarasti ei puhunut lainkaan. Tarasti perusteli dynaamisen tulkinnan tarvetta sillä, että ...i KATSAUKSIA UUTISIA kun hallitusmuodon 6. ja aikanaan ympäristön kaneli soralain säätäminen tavalliOmaisuudensuojan laajuunalta harmittomat käyttömuosessa Jainsäätämisjärjestyksesdesta on keskusteltu niin soradot ovat muuttuneet ympärissä johti lain voimaantuloon. pykälää pitäisi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Lauri Tarastin mielestä tulkita nykymaailmassa dynaamisesti, uusiin oloihin soveltaen, jotta myös ympäristönsuojeluJliset näkokohdat voitaisiin ottaa huomioon ympäristölakeja laadittaessa. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura perustettiin ympäristövuonna 1980, ja jäseniä sille on kertynyt pitkälti toista sataa. Ympäristönsuojelu vaatii uutta tulkintaa omaisuussuojalle Omistusoikeuden turvaavaa hallitusmuodon 6. Tarasti pohti omistusoikeuden suojaa ja ympäristön ::: käyttöä Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ensimmäi:§ sillä päivillä 12.-13. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin paitsi omaisuudensuojan ja ympäristönsuojelun näkökohtia myös ympäristönkäytön ohjausjärjestelmiä, ympäristöasioiden tavoitteeJJista sääntelytekniikkaa ja Ruotsin ympäristölupajärjestelmää sekä saatiin katsaus Bekkoslovakian ympäristölaeista. Perinteiset jokamiehenoikeudet eivät ollut sijaa yhteiskunnassamtuhoa ympäristöä, ja nötä vain täsmennetään Iainuudistuksella. kaista olisi muuttaa valtioloin, kun eduskunnan perusPerustuslakivaliokunnalle sosäännön sanamuotoa ja tehdä tuslakivaliokunta ottaa kantaa ralain käsittelyn yhteydessä se ennustettavaksi eikä muutsiihen, säädetäänkö laki tavalantamassaan lausunnossa taa hallitusmuodon tulkintaa. Edelleen Tarasti peottamisen saattaminen Juvankohtaistuu. Laki ei siis näkökohtia, joiden mukaan tulkinta konkretisoituu uusien puutu hallitusmuodon 6. momentissa on melko pitkä luettelo luonnonSUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Ritva Veijonen Marjastajan oikeuksia selvennetään Yleistä rikoslakia ruvettiin uudistamaan 12 vuotta sitten. Teknökan kehityksen vuoksi päristönäkökohdilla ei juuri maanomistajan oikeutta käyttää ympäristöään joudutaan rajoittamaan. Puheenjohtajana toimii professori Erkki Hollo. Eduskunnalle on lisäksi tumuun muassa vesien säännösmattomien tai erittäin hitaasti Jossa uusia lakeja, joiden kätelyn, soranoton ja turpeenuusiutuvien luonnonvarojen sittelyn yhteydessä aihe ajannoston. Toivottavasti se oli vain unohdus, sillä jos jotakin luonnonsuojelija monen muun JainsäädännöJlisen uudistuksen ohella kaipaa, niin luonnonsuojelulain uudistamista nykyisestä staattistakin staattisemmasta laista nykypäivän tarpeita vastaavaksi dynaamiseksi alkuperäisen luonnon suojeluun velvoittavaksi laiksi. Tarastin mukaan lähiaikoina eduskunnan käsiteltäviksi ovat tulossa paitsi rakennuslaki myös vesilain uudistus ja koskiensuojelulaki. pykälän l . Dynaaminen tulkinta vaikeaa, Tarasti totesi. luvun l . · ja järkevää omaisuutensa hyöSeminaarissa esitettiin myös Omaisuudensuojan käsitteen dyksi käyttämistä. pykäOnko suurempi onni omistaa harju ja myydä se soraksi vai kyetä vapaasti kuljeksimaan luonnossa ja lää aikoinaan säädettiin, ymkeräämään sieltä sieniä, marjaa ja vaikkapa liekokasvien itiöitä, kärpäsruutia. syyskuuta Helsingissä. Soralakia säädettäessä omaisuussuojaa tulkittiin dynaamisesti Maa-aineslain eli niin kutsutun soralain käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta joutui miettimään perusteellisesti omaisuudensuojaa, eli tulkitako sitä dynaamisesti tai staattisesti. Nykyisen rikoslain 33. me. lain kuin Ounasjoen suojelun tön kannalta ongelmallisiksi. Turpeen ottoa sääntelevä laki on lähdössä lausuntokierrokselle, ja ainakin meluntorjuntaa tehostava laki tarvittaisiin, samoin maastoliikennelaki. dynaaminen, muuttuva. Perustuslakivaliokunnan peja rakennussuojelun yhteydesEsimerkkeinä hän mainitsi rustelujen mukaan uusiutusä. pykansalaisen oikeusturvan muJakien käsittelyvaiheessa silkälän omaisuuden suojaan. Perusdoitta, yksityiseen maanomistulainsäätämisjärjestyksessä tukseen kuuluvia, vaan tällä ja lakia säädettäessä tarvitaan monella muulla laiJJa niitä on kahden eduskunnan hyväksyntarkasteltu ja säännelty koko tä vähintään 2/3 äänten enemyhteiskunnan asiana." mistöllä
Mäntän laitos poistaa painomusteen 40 tonnista sanomalehtipaperia vuorokaudessa, ja saatua uusiomassaa käytetään oman tehtaan pehmopaperituotannossa. Kanadassa, on kokeiltu uusiomassan käyttöä pieninä erinä myös hienopaperissa. Vielä nyt harmaapaperia tuodaan ulkomailta, ja sitä myyvät mm. Uuden lain mukaan olisi sallittua marjojen, sienten, kukkien, maassa olevien kuivien risujen sekä maahan pudonneiden käpyjen ja pähkinöiden ja muiden sellaisten luonnontuotteiden keräily toisen maalta. Parempi otsake olisi "Luonnontuotteiden keräilystä". KATSAUKSIA UUTISIA Luonnonsuojelijat Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kierrätti syyskuussa jätepaperin käyttöä vauhdittavan paperiliikkeen jäseniä jäteretkellä ympäri Etelä-Suomea. toreilla, ennen kuin säiliöt saadaan joka paikkaan. Retkeläiset ihmettelivät, mitä haittaa olisi siitä, jos epätasapuolisesti olisikin muutama säiliö Helsingin tärkeimmillä paikoilla, esim. Uusi monikerrostekniikka mahdollistaa uusiomassan käytön esimerkiksi paperin sisäkerroksissa, jolloin paperista tulee paksu ja läpinäkymätön pintaan pannaan lujempia kerroksia. Laitoksen tarvitsemasta 60 000 paperitonnista puolet on kotikeräyspaperia. Keräyspaperin käytön ongelmia Hannu Paulapuro metsäteollisuuden omistamasta Keskuslaboratoriosta puhui jäteretkellä keräyspaperin käytöstä paperinvalmistuksessa, jota tekninen kehitys on sekä helpottanut että vaikeuttanut. Suurin osa asukkaista ei tiennyt säiliöiden olemassaolosta, ja ne jotka turhaan kantoivat lasijätettään jonnekin missä olivat säiliön männäviikolla nähneet, eivät varmaan hevin innostu aiheesta myöhemminkään. Paperiliike on kerännyt kiinnostuneita ja saanut kokoon jo yli 7 000 tonnin vuosikuluttajat (lähinnä kuntia ja aikakauslehtiä), jotka siirtyisivät uusiopaperiin jos joku alkaisi valmistaa sitä. Suomen paperiteollisuuden tulevaisuus on ilmeisesti kuitenkin tiukasti kiinni korkealaatuisissa hienopapereissa. Uusia siistauslaitoksia tulossa Serlachiuksen Mäntän tehtailla tutustuttiin Suomen toiseen tällä hetkellä toimivaan siistauslaitokseen. Jokamiehen oikeudethan ovat paljon laajemmat kuin pelkkä marjastus tai sienestys. YTV:tä tuntuvat kiinnostavan uudet kaatopaikat ja jätteenpolttolaitokset enemmän kuin hyötykäytön reipas aloittaminen. Rankalla yhden päivän romurallilla tutustuttiin lähinnä lasin ja paperin tämänhetkiseen kierrätystilanteeseen. Paljon enemmän kuin sinänsä asiallista uudelleen kirjoittamista odottaa yleisö todellista ympäristörikoslakia, jolla saadaan luonnontuhoojat kuriin. Kaikkialta on kerättävä tasapuolisesti, ja sitä varten taasen on ensin tehtävä tarkka tutkimus ja suunnitelma. Esimerkiksi Espoon kaupunki on oma-aloitteisesti järjestänyt alueelleen toistakymmentä muovista lasinkeräyspönttöä. Paperinkeräys Oy:n, paperiteollisuuden omistaman keräysorganisaation, toimitiloihin tutustuttiin Tampereella. Vaasa on tehnyt asiasta periaatepäätöksen. Rikoslakia on lähdetty uudistamaan helpommasta päästä. Helge Rontu SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. tuotteista, joita vieras ei saa ottaa toisen maalta luvatta. Vain pieni sävähdys erotti tämän siistatun wc-paperin puusta valmistetusta hohtavanvalkoisesta. Teollisuus ei halua maksaa keräyspaperista, koska juuri kotikeräyspaperin menekillä on ollut vaikeuksia; kauppojen, liikkeiden, kirjapainojen ym. Ympäristönsuojelijan mielestä wcpaperin voisi jättää siistaamattakin, hyvin pyyhkisi vähän harmaammallakin. Useimmat maanomistajat ovat varmasti mielissään, jos saavat metsänsä siivotuksi ilman vaivaa ja työpaikkoja. Jäteraaka-aineen hyötykäyttöä suunnitteleva Heikki Salo pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta YTV :stä oli sitä mieltä, ettei parin säiliön kanssa kannata tehdä yhtään mitään. Toisaalta paperi ei uusissa koneissa pääse katkeamaan valmistuksen aikana yhtä helposti kuin ennen, mikä helpottaa uusiomassan käyttöä. Näiden mainitsematta jättäminen on tulkittu siten, että niitä saa vapaasti kerätä. Harmaa paperitehdas myös Suomeen. Yleistyneet offset-painovärit ovat erityisen vaikeasti poistettavissa keräyspaperista siistauslaitoksissa. Mutta sellaista saadaan ehkä odottaa toiset kymmenen vuotta (vaikka asiaa on jo 70luvun alkupuolella valmistuneessa komiteanmietinnössä käsitelty). Pitkä luettelokin saadaan täten lyhenemään. Tätä voidaan kyllä pitää turhana omistusoikeuden suojaamisena. Helsingin kaupungin surkuhupaisa lasinkeräyskokeilu sai osakseen runsaasti kritiikkiä: kaupunki kierrätti neljää säiliötä ympäriinsä eikä tiedotus pelannut alkuunkaan, joten tuloskin oli odotettavissa. Perinteisten kartonkien, pehmopaperien, pahvien ja sanomalehtien lisäksi eri maissa, mm. Edelleen jäisivät tammenterhot, tuulenkaatojen oksat sekä hakkuutähteet maanomistajan yksin kerättäviksi. Nyt mainittaisiin ne tuotteet, joita saa kerätä, eikä siis niitä, joita ei saa. Lakiesityksessä asia selvennettäisiin muuttamalla kieltosanonta sallivaksi. Korkean tietotaidon ansiosta täällä olisi mahdollisuuksia kehittää myös menetelmiä keräyspaperin käytön lisäämiseksi. Se on tarkoitus ottaa käyttöön ennen ensi vuoden loppua, ja sen vuosituotanto on 45 000 tonnia. vsk . Pykälän otsake "jokamiehen oikeuksista" ei oikein vastaa sisältöä. Keruun käynnistystä on auttanut suuresti, jos kunnat ovat osallistuneet tiedotukseen ja keruusäiliöiden hankintaan (kuusi kuutiota vetävä terässäiliö maksaa 7 000 markkaa). Vapaa kulku metsissä ja vesillä, oikeus ottaa vettä, oikeus leiriytyä tilapäisesti, oikeus vallata toisen maalta malmimineraaleja ynnä muut oikeudet ovat nekin jokamiehenoikeuksia, eikä niistä rikoslaissa puhuta mitään. Siellä arvosteltiin sitä, että kotikeräyspaperista maksettu hinta on laskenut lähes romahdusmaisesti, vuoden 1971 hinnasta (80 mk/tonni) saman vuoden rahan arvossa lähes puoleen vuoteen 1982 mennessä (48 mk/ tonni). "puhtaammat" keräyspaperit käyvät paremmin kaupaksi. Muutama yrittäjä on ollut kiinnostunut ja tehnyt laskelmia, mutta lopullista päätöstä odotellaan vielä. Kotimaista menekkiä alkaisi olla: Espoon ympäristönsuojelutoimisto käyttää jo uusiopaperia ja mm. Mäntässä ainakin puhuttiin siistauslaitoksen laajentamisesta. Nokia Oy on julkistanut suunnitelmansa perustaa Suomeen kolmas siistauslaitos. Esityksen perusteluissa mainitaan tällaisina muina tuotteina villit yrtit ja maustekasvit, yleensä siis samankaltaiset tuotteet. Eikä monikaan enää pidä sikojaan terhometsässä, jos tammia jossakin sattuu enää olemaankaan. Tehtaalla näimme uusia "Puuystävällinen wc-paperi" pakkauksia, joiden kyljessä ensimmäistä kertaa mainostettiin, että tuotteeseen on käytetty keräyspaperia. Teollisuus ottaisi keruulasia vastaan niin paljon kuin sitä tuotaisiin, mutta ongelmana on hinta: lasipakkausten halpatuonti ulkomailta vaatii pitämään hinnat matalina, ja lisäksi lasin raakaaineet ovat muutoinkin suhteellisen halpoja. Entä siistaamaton kirjoitusja painopaperiksi sopiva harmaapaperi, jota Suomen Luontokin käyttää pikku-uutissivuilla. Luettelosta puuttuvat marjat, sienet, kukat, liekokasvien itiöt (kärpäsruuti), muurahaisen kotelot (muurahaisenmunat), lähdevesi ja eräät muut luonnontuotteet. Johtaja Pentti Roitto Paperinkeräys Oy:stä on julkisuudessa paljastanut, että myös neljäs siistauslaitos on tulossa, mutta minne, sitä ei ole vielä kerrottu. Auli Kilpeläinen 7. Painoja paperikoneet ovat kehittyneet nopeammiksi, mikä edellyttää lujaa ja puhdasta raaka-ainetjäteretkellä ta (uusiomassasta ei saada aivan yhtä lujaa paperia kuin puusta). Mistä lasinkeruu kiikastaa Veikko Linna Lasikeraamisesta Teollisuusliitosta kertoi, että lasia kerätään jo 35 paikkakunnalla. Forssan Kirjapaino (painopaperiksi), Rank Xerox (kopiopaperiksi) sekä Ruohonjuuri Oy ja Luonnonsuojelukeskukset (kirjepaperia, lehtiöitä ym.)
Ensin valitaan sopiva noin 10-15 kilometrin pituinen reitti ja kuljetaan se läpi kaikki linnut laskien. µAI-LA /.IANl-/€N $11vEtJ Al.LA , l) --rAl.V / 1ourJEtv€/\I TAl::AAIA . -. ·" . Maassamme ilmestyy nykyisin kaksi valtakunnallista lintulehteä: harrastajille tarkoitettu Lintumies ja tutkijoille suunnattu Ornis Fennica. Seuraavana talvena onkin kokemusten ja muistiinpanojen turvin helpompi tarjota vaikeillekin kasvateille kelvolliset talviolot. Ne voi talveksi siirtää esim. Kokeneetkin kasvattajat ovat monasti joutuneet ymmälle epäonnistuttuaan kasvatuksessa, vaikka olosuhteet olisi pyritty järjestämään juuri sellaisiksi, jollaisia niiden kokemusten mukaan olisi pitänytkin olla. Parasta on tietysti loihtia kasvatille mahdollisimman luonnonmukainen talvi. Sopiva kosteus saaaaan asettamalla kasvatuspurkkiin tasaisesti vettä haihduttava vesiastia tai pirskottamalla koteloiden päälle vesipisaroita muutaman päivän välein. 8 Hyönteiskasvatit talvisäilöön Ankara talvi on taas edessä hyönteisilläkin. Kysele lisää minulta (os. Jos haluaa seurata toukkana tai kotelona talvensa viettävän hyönteisen kehitystä loppuun asti, on otukselle järjestettävä sopivat talviolot. Talvilintulaskennat järjestää Helsingin eläinmuseo (Pohj. Jotkut lajit joutuvat luonnossa säännönmukaisesti pakkasen armoille; tällaiset lajit saattavat suorastaan vaatia pakkasta kehittyäkseen edelleen. Lähdepä mukaan. " j-"-;t;JIT PIEWE1 PII.V6W5e'r 1 YoT PIT~ J" PIMEÅT. Kun laskenta uusitaan vuosittain kolme kertaa, saa hyvän kuvan siitä, millainen talvilinnusto kunakin vuonna on. vsk.. taka-aukeamalla) tai L YL:stä, (PL 617, 20101 Turku). Jos samasta, entuudestaan tuntemattomasta lajista on kasvatettavana useita toukkia tai koteloita, kannattaa eri yksilöt pitää eri talvisäilöissä: yksi kotelo kellarissa, toinen jääkaapissa, kolmas parvekkeella jne. Loka-marraskuu on hyvää joutsenaikaa. Ensi vuonna lintuharrastajat saavat erittäin arvostetusta British Birds -lehdestä 25 prosentin alennuksen. Moni yhdistys järjestää retkiä joutsenten tunnetuille levähdyspaikoille. " Joutsenten aika Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Luonnossa toukkien ja koteloiden peittona ja lämpösuojana on lumikerros. Jos et pääse tällaiselle retkelle, ota itse selvää, missä joutsenia voi syksyllä nähdä. Useille perhoskoteloille talviolojen järjestäminen ei tuota suuria vaikeuksia. Suomen Luonto 2/1984). parvekkeelle pahvitai puulaatikkoon, joka on vuorattu kaikkein kovimpia pakkasia vastaan. Muista myös, että joutsentutkijat kaipaavat havaintoja (L YL, PL 617, 20101 Turku). Keväällä tai alkukesällä, kun hoidokit otetaan pois talvisäilöstä, nähdään, missä oloissa pidetyt toukat ja kotelot ovat säilyneet hengissä. Seppo Parkkinen SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Siinä itse kukin hiljenee ja antaa valkokaulasoittajien fanfaarien soida. Rautatiekatu 13, 00100 Helsinki), josta annetaan tarkempia tietoja reiteistä ja laskentaohjeista. Siksi on varottava, etteivät myöskään kasvatettavat kotelot pääse jäätymään. Samalla pidetään muistikirjaa kasvattien saamasta hoidosta. Et ole yksin, sillä vuosittain maassamme lasketaan noin 600 reittiä! Syksyllä kukin alkaa pohtia my~s sitä, mitä lehtiä tilaisi. ~ -.:-~~t/tt=-..::_~_~ , -~~:N-' ~ -,,,.. Marraskuussa tehdään ensimmäisen kerran talvilintulaskenta. Paikallislehdet voi tilata kätevästi lintulehtipaketin kautta, jolloin ei tarvitse maksaa monella tilillepanokortilla, vaan kaikki sujuu kertakäynnillä pankissa. Toukat ovat kasvattajan kannalta koteloita oikukkaampia talvehtijoita. Joukossa voi olla myös harvinaisia pikkujoutsenia itärajan takaa. Ainakin Hailuodon vesillä, Porin seudun merenlahdilla ja Hankoniemen joutsenpaikoilla on elämää. Miten selviytyvät talvesta esimerkiksi ne hyönteistoukat, jotka ovat kesällä olleet luonnonharrastajan kasvatteina ja seurailtavina. Näiden lisäksi paikalliset lintuharrastusyhdistykset julkaisevat ainakin 27 lintulehteä. Kasvattajan kannattaa kiinnittää huomionsa kahteen monista talvehtimiseen vaikuttavista seikoista: lämpötilaan ja kosteuteen. Kyse on kuitenkin toisesta lajista, kyhmyjoutsenesta. Talvilintuja on laskettu Suomessa jo lähes 30 vuoden ajan, sillä ensimmäinen laskenta tehtiin vuodenvaihteessa 1955-56 (ks. Parhailla paikoilla on jopa 300 joutsenta, ja ääni on sen mukainen. Ne vaativat jäähdyttämistä muutamaan lämpöasteeseen kylmäkellaritai jääkaappilämpöä sekä tasaisen kosteuden ylläpitoa. Tosin lehdissä kerrottiin alkusyksystä, että Tanskakin havittelisi joutsenta kansallislinnukseen. Seuraava laskenta on joulu-tammikuun vaihteessa ja kolmas helmi-maaliskuun taitteessa. Talvilintulaskenta on helppoa. Antti Karlin . &1-; ~_,,.--'l'
Vesimyyrän varastomtl-mnon on moni puutarhanomistaja varmasti kokenut karsaasti. Sen suojissa otus horrostaa tiukasti kerälle kiertyneenä ja toivoo talvesta runsaslumista. / '/ r 4,, 1;, //-;,; / / / I I , -~,··· Piirustukset Seppo Leinonen 9. Nekin ovat jo talvipesissä, mutta ainakin maamme eteläpuoliskon asukkaista saattaa joku vielä käydä ulkoilmaa nuuhkimassa aurinkoisena iltapäivänä. Edellä mainitut otukset vaipuvat siis talvihorrokseen, joka on syvää ja jonka aikana elintoiminnot laskevat minimiin. Silloin luonto vasta avaa todenteolla ovensa tähän salaperäiseen maailmaan: jäljet paljastavat jättäjiensä puuhat. Ne ovat nyt saaneet tai ovat saamaisillaan suojakseen paksun ja tuuheavillaisen talviturkin. Monet muutkin nisäkkäät vaihtavat syksyllä väriä paremmin talviseen metsään sopivaksi. Kun sen alla on vielä kesän ja syksyn mittaan kerätty rasvakerros, ei vilu pääse yllättämään, niin kauan kuin ruokaa riittää. Useimmat hirvieläimet sekä orava muuttuvat harmaavoittoisiksi oltuaan kesällä ruskeita. Touhukas orava tunnetaan myös tavastaan kerätä talvivarastoja. Kesällä rasvaniskaisiksi lihoneet hirvaat ovat haalineet itselleen haareminsa. Ennen talven hiljaiseloon siirtymistä muutamilla nisäkkäillä on vielä suvunjatkaminen mielessä. Se oli ottanut hylätyn "kolon" omaan käyttöönsä. Kaikkein varovaisimmat, koivuja tammihiiri, ovat olleet maakoloissaan syvässä horroksessa jo toista kuukautta. Nisäkkäät valmistautuvat talveen Näin loka-marraskuussa nisäkkäillämme on meneillään valmistautuminen talvenviettoon. Paksu lumipeite on nimittäin erinomainen eriste paukkuvia pakkasia vastaan. Näissä piilopaikoissaan ne ovat suojassa kovilta pakkasilta, samalla kun kostea ilma estää niitä kuivumasta. Heikki Willamo I I';, ' }, 1/ / , /;V',(1-// , /,.,,,..,. Samaan tiedottomuuden tilaan ovat vaipuneet myös siili sekä lepakkomme. Samanlaista heräilyä voi tapahtua suojakeleillä pitkin talvea. Kerrotaanpa talosta, jossa oli kaksi maakellaria; uusi sekä vanha, jo käytöstä poistettu. Näitä ne nyt vartioivat mustasukkaisesti odotellessaan, että vaatimet tulisivat yksi toisensa jälkeen kiimaan ja suostuisivat paritteluun. rasperäisten peurojen kiima on jo ohi, mutta metsäpeuralla ja porolla vielä kesken. Talonväki säilöi ruokaperunan tietysti uuteen, josta pihan vesimyyrä siirsi joka ikisen vanhaan kellariin. Hirvien ja vie. Majava on ahkeroinut koko syksyn rantametsässä ja nyt sillä on pesänsä edustalla oksia ja latvuksia pitkän talven tarpeeseen. Aikojen · kuluessa nisäkkäämme ovat sopeutuneet tähän ja kehittäneet mikä millaisenkin tavan selvitä talvesta. Pohjolan kylmä ja luminen kaamos on eläimille koettelemus, joka sortaa heikoimmat ja huonosti varustautuneet armotta jalkoihinsa. Herääminen moisesta tilasta kestää hyvän aikaa ja tapahtuu seuraavan kerran vasta kevään lämmittäessä ilman. Siili puolestaan on tehnyt itselleen pyöreän talvipesän kuloheinästä ja kuivista lehdistä. Ravintolautta on ankkuroitu tukevasti pohjaan, joten vesien jäätyminen ei majavaa huoleta. Helmisilmäinen liitoorava on täyttänyt kolon tai pari lepänsekä koivunnorkoilla. Myyrät tyhjentävät porkkanapenkkejä yhtä hyvin kuin perunarivejäkin ja saattavat kiikuttaa piiloihinsa kilokaupalla juureksia. Tämän jälkeen nisäkäsmaailma ryhtyy viettämään hiljaisempaa kaamoskautta ja nisäkäsharrastaja odottelee ensilumien satamista. Lepakot ovat ryömineet syvälle luoliin ja onkaloihin. Lumilla niiden suojaväri on siten oivallinen, mutta vaihdon ajoitus ei aina osu SUOMEN LUONTO 7/84 43 . Orava ei toki ole ainoa kaukoviisas. Metsäjänis, kärppä, lumikko ja eläimistöömme kaiketi vielä kuuluva naalikin vaihtavat samalla asunsa värin valkoiseksi. Syksyn mittaan se etsii sieniä, hedelmiä, pähkinöitä ja terhoja kätkeskellen niitä reviirilleen. Tätä hieman herkemmin uinuvat karhu, mäyrä sekä supikoira, joiden sanotaan nukkuvan talviunta. Muu osa nisäkkäistämme viettääkin sitten talvikauden täysissä ruumiinja sielunvoimissaan. vsk . kohdalleen. Niinpä talven kynnyksellä loikkii harmaassa maisemassa hetken aikaa helposti näkyvä joukko valkoisia eläimiä
Meitä ruokitaan kuin kotieläimiä. Rasvan käyttö on kaksinkertaistunut, sokeri kymmenkertaistunut. Työmarkkinaneuvottelujen kautta maatalouspolitiikkaan on lisäksi ujutettu täysin vieraita elementtejä: sieltä imetään työvoimaa teollisuudelle, jäsenmaksunmaksajia ayliikkeelle ja luodaan keinotekoisia markkinoita teollisuustuotteille. yhteiskunnallisuus ja ihmisyyden olemus: ihmisten luontainen oikeus olla mukana, luoda, kokea ja tietää itse, miten me ravintomme tuotamme 4. Ilmeisesti tämäntyyppinen kysymyksenasettelu onkin liian vaativa valtion asettamille toimikunnille. Valtiolla maksatetaan tämänkin vastatoimet. Miten on, sisaret ja veljet, käynnistäisimmekö projektin maatalouspolitiikan nostamiseksi terveelle jalustalle. Muutamia esimerkkejä: Kun koneiden, lannoitteiden ja myrkkyjen käyttö luo ylituotantoa, valtiolla maksatetaan luopumiskorvauksia (300 mmk/v). Mitä tekee valtio: heittää terveysasiantuntijat ulos ravitsemusneuvottelukunnastaan istuttaen tilalle virkamiehiä vahtimaan maataloustuotteiden kaupaksimenoa ja valtion finanssietuja. Näistä kolme ensin mainittua ovat ihmisen ja luonnon sisäisiä, olemuksellisia ehtoja, joiden yli ei käy astuminen. Luonnonmukainen viljely nähtiin vain eräänä maatalouden erikoismuotona, joka kyllä sallitaan, mutta jota valvotaan ja jolle samalla vedetään tiukat rajat. Se esitti sääntöjä luonnonmukaiselle viljelylle, viljelijärekisteriä ja kaupan valvontaa. Aurajokea ja Kyrönjokea, valtiolla maksatetaan suojeluinvestoinnit. On tietenkin hyvä, että väärinkäytökset kitketään pois. Maatalouspolitiikkaa eivät uudista valtio, eivät tutkimuslaitokset, puolueet, maatalouden järjestöt eivätkä varsinkaan työmarkkinaneuvottelut. Kun rakennepolitiikalla imetään "liikaväestö" maaseudulta, valtio rahoittaa (lähes 1 000 mmk/v). Nykyinen maatalouspolitiikka polkee lokaan ne kaikki. Kun maatalous osaltaan tuhoaa kalakantoja, valtiolle rakennutetaan keinolammikoita, joista kalataloudelle on lähinnä haittaa. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on tehty laskelmia vaativammasta lähtökohdasta: mitä seuraa, jos koko maatalous ottaa suunnan kohti luonnonmukaisia menetelmiä, jättää pois mm. Länsi-Saksassa on arvioitu, että maatalousmaa on siellä 10 vuoden kuluttua kelvotonta elintarvikkeiden tuottamiseen. maiden happamoituminen. Suomen maatalouspolitiikka on jo pari vuosikymmentä ollut äärettömän yks1v11vaista: rahataloudellinen tuloajattelu on ollut sen ainoa ydin. Mm. Myös me maksamme niitä elintarvikkeiden hintoina ja mitä erilaisimpina menoina valtiontalouden kautta. Maatalouden typpilannoitteet ovat ehkä suurin syy luonnon typpitasapainon häiriytymiseen, seurauksena on mm. Kansanterveys on tällä vuosisadalla kehittynyt huonompaankin suuntaan, syynä muutokset ravinnon koostumuksessa. Ensin maatalous eristäytyy yhteiskunnasta, lukkiutuu suljetuksi ammattikunnaksi. Miksi meitä ruokitaan kuin kotieläimiä Luonnonmukaisen viljelyn toimikunta jätti viime kesänä mietintönsä. järkevä ravitsemus 2. Kun kysymys asetetaan näin, niin havaitaan, että samanaikaisesti löydetään ratkaisuja moniin yhteiskunnan ongelmiin: tuo10 tannon tasapainoon, työttömyyteen, kansanterveyteen, ympäristöpngelmiin, kenties jopa inflaatioon. Galluptyyliin toimikunta päätteli, että luonnonmukainen viljely tulee pysymäänkin pienialaisena, sitä harjoitettaisiin toimikunnan mukaan ehkä 1 000 hehtaarilla eli alle 0,05 prosentilla viljelyalasta. Mainittu mietintö on oiva esimerkki yhteiskunnallisen keskustelun köyhyydestä Suomessa. Sen jälkeen se mak3 sattaa aiheuttamansa yhi: teiskunnalliset ja ympäris" töongelmat muulla yhteiskunnalla. ekologisesti ja biologisesti kestävät tuotantoehdot 3. Kun maatalous likaa vesistöjä, esim. tehokkuus: energiatase, kannattavuus yms. Sellaisen kymmenen vuoden rupeaman. Järkevän maatalouspolitiikan lähtökohtia ovat 1. Mietinnön keskeisin "anti" on kuitenkin mielestäni se, että luonnonmukainen viljely irrotettiin siinä tyystin muusta maatalouspolitiikasta. Juhani Kahelin SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . myrkyt ja keinolannoitteet. Tehokkuuskriteerit, tulopolitiikkaa myöten, tulevat viimeksi ja ne on sopeutettava ravitsemuksen, ekologian ja yhteiskunnallisen järkevyyden sanelemiin puitteisiin. Onko tässä miel:;; ::E tä! Ja valtio pystyttää toimikunnan toteamaan, ettei luonnonmukaisemmalla menetelmällä ole sijaa yleisesti maataloudessa. Yhteiskuntaa läpäisevät vaihtoehdot eristetään politiikan yleislinjasta, käännetään yhden asian liikkeiksi ja ohitetaan ylimielisyydellä. Maataloustulosta on tehty järjestön automaatti: mitä tahansa tuotantopanoksia (koneita, lannoitteita, myrkkyjä, energiaa) ja kuinka paljon tahansa maatalouteen työnnetään, kaikki korvataan rahassa. Mietinnössä ei juurikaan pohdittu sitä, miten luonnonmukaisemmat menetelmät voisivat läpäistä koko maataloutta, mitä uudistuksia se edellyttäisi niin maatalouskuin yhteiskuntapolitiikaltakin. Tämän politiikan haitat näkyvät luonnossa. Kun viljakasvien sadot alkoivat 1970-luvulla tehomenetelmien myötä rajusti vaihdella, ei · tähänkään ratkaisua haettu tuotantomenetelmien pehmentämisestä, vaan valtio pannaan rakentamaan ja ostamaan varmuusvarastot (ainakin miljardi markkaa, ehkä useitakin). Suomessa maatalouden ja yhteiskunnan tutkimus tekee kaikkensa painaakseen piiloon koko yhteiskuntaa lävistävät vaihtoehtonäkymät. Korporatiivisen päätösrakenteen hajottaminen on uudistamisen ensi askel. vsk.. On löydettävä ihmiset, jotka itse sen tekevät
Eikä nykyinen atk-tekniikka valitettavasti osaa kovin ystävällistä kielenkäyttöä ... Lahjatilauskortin saat Suomen Luonnon 8/ 84 välissä tai tilaamalla luonnonsuojeluliitosta puh. Ole viisas ympäristöasioissa tilaa Suomen Luonto Suomen luonnonsuojeluliiton ensi vuoden teema on Luonto lähelläsi. 90-642 881. Miksi jo nyt. 11. Ei, me joudumme pyydystämään tilauksesi yhdellä lappusella, joka on varminta lähettää ajoissa. Huolehdi että myös SUOMEN LUONTO on lähelläsi! Vuosikerta 1985 (kahdeksan numeroa) maksaa Luonnonsuojeluliiton jäs~nille 95 markkaa, muille 120 markkaa. Toivomme että ymmärrät yskän ja maksat ensi vuoden tilauksesi pian, jos nimittäin edelleen haluat pysyä kärryillä ympäristönsuojelun Esko Pitkänen/ LKA tapahtumissa! SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Toiseksi siksi, että meillä ei ole suurten lehtitalojen tapaan varaa eri lappusin muistuttaa ja maanitella Sinua maksamaan ensi vuoden tilausmaksusi. vsk. Tarjous on voimassa joulukuun loppuun. Suomen Luonto myös lahjaksi Tänäkin vuonna voit tilata ystävällesi Suomen Luonnon vuosikerran edulliseen lahjahintaan 95 mk. Ensiksikin siksi, että samalla tarjoamme lukijoillemme edullisesti vuoden 1985 luonnonkalentereita: myöhäisemmät kalenteritilaukset eivät ehtisi jouluksi perille. Nytkö jo. Suomen Luonnon tilaajille tipahtanut lasku ensi vuoden tilauksesta on ihmetyttänyt joitakin
Tuulen kääntyessä öljy liikkui saariston läpi ulottuen Raippaluodon länsirannalle. Suomalaisten öljyntorjunta Merenkurkussa perustui öljyn leviämisen estämiseen ja lauttojen ohjaamiseen öljypuomeilla. Öljy oli saastuttanut Valassaarten pääsaaria lukuunottamatta kaikki Merenkurkun luonnonsuojelun kannalta tärkeimmät saaristoalueet Björkögrundin, Norrskärin ja Rönnskärin saaristot. Karikoilla varttuu vielä Suomen suurimman riskiläkannan jälkikasvu. Lautta oli vain nipin napin ohittanut Valassaaret eteläpuolelta. Pääosa öljystä valui mereen ilmeisesti heti ensimmäisten tuntien kuluessa haaksirikosta. vsk.. Siian kutu on alkamassa Merenkurkun matalikoissa ja lohiveneet valmistautuvat syyspyyntiin. Pertti Sevola Merenkurkun öljyinen painajaine11 Elokuun viimeisenä aamuna luonnonsuojelijan painajaisesta oli tullut totta: Rahtialus oli ajanut karille Merenkurkussa, ja laajasta repeytymästä valui öljyä mereen nopeasti tonni toisensa jälkeen ... Turvetta tuuleen Heti aluksi osoittautui todeksi se mitä oli pelättykin: torjuntakalustoa ei ollut tarpeeksi saatavilla, ja kahden maan välinen öljyntorjunta ei pelannutkaan. Torjuntakalusto on kaukana, eivätkä pelisäännöt näytä olevan selvät öljyn liikkuessa kahden valtakunnan alueella. Laivan pohja repeytyy auki 85 metrin matkalta, ja öljyä alkaa valua mereen. Merellä ajelehtivat lautat levisivät ja hajosivat. Alkoi kamppailu öljyn kanssa merellä yltyvässä tuulessa. Tuuli painoi lähes kolmekymmentä kilometriä pitkää öljylauttaa vääjäämättömästi kohti Valassaaria. Johdon kinatessa menettelytavoista väki kentällä manasi jahkailua tehokkaisiin torjuntatoimiin ryhtymisessä. Katastrofin ainekset ovat koossa. Lisäksi ne lisäävät pohjaan joutuvan ja veteen liuenneen öljyn osuutta, mistä on haittaa etenkin kalataloudelle. Lauttojen uhatessa Ruotsin vesiä ruotsalaiset keräsivät talteen vain mitättömän määrän, yhden tonnin, turvautuen epäilyttävään keinoon lauttojen hajoittamiseen laivojen ja emulgaattoreiden avulla. Lisäksi öljyä imeytettiin turpeeseen ennen sen joutumista rannoille keräämisen helpottamiseksi. Myös rannoille yritettiin levittää turvetta ennen öljyn saapumista. Nopeasti liikkeelle lähteneet björköbyläiset ajoivat karikkoisilla vesillä jatkuvana raitona öljyiseen saaristoon torjuntamiehistöä, turvetta ja kalustoa. Mereltä onnistuttiinkin keräämään tuulisissa olosuhteissa 65 tonnia öljyä, ja rannoilta kaavittiin 100 tonnia. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Mutta vielä pari vuorokautta onnettomuuden jälkeen öljy levisi esteittä laivasta! Puutavaralastin vuoksi öljylastia ei voitu tyhjentää, eikä laivaa eristetty puomeilla Suomen torjuntajohdon kiivaista 12 vaatimuksista huolimatta. Varhain elokuun viimeisenä aamuna moottorilaiva Eira ajaa 900 tonnin öljylastissa Nordvalenin kapeikossa . Pääosa vesilinnuista poikasineen on vielä keräämässä voimia muuttomatkaa varten. Riskilän viimeinen voitelu. Ruotsin aluevesillä täyttä vauhtia reimarin väärälle puolelle ja suoraan karille. Ruotsalaiset katselivat länsituulen puhaltaessa levollisina öljylauttojen menoa, sen enempää kiirettä pitämättä kuin suomalaiset itätuulen vallitessa Antonio Gramscin tapauksessa. Emulgaattorit ovat vedessä pahempi myrkky kuin itse öljy. Puomeilla !auttaa pyrittiin pitämään koossa, kunnes keräilyalukset saapuisivat. Puomit katkeilivat ja öljy riistäytyi käsistä. Tässä onnistuttiin lähes vuorokauden ajan, mutta sen jälkeen tuuli hajoitti torjujien yritykset öisellä merellä. Öljylauttoja myös tiivistettiin keräilykelpoiseksi massaksi puomeilla troolaamalla. Öljyä on löytynyt myös Bergön rannoilta ja Korsnäsin alueelta 80 kilometrin päässä karilleajopaikasta. Öljyiset laineet vyöryivät puomien ja niitä pitelevien veneiden yli ja ali. Öljyn keräilyyn sopivat alukset olivat kaukana etelässä, ja Ruotsin puoleltakin paikalle kutsuttu laiva palasi toistaiseksi selvittämättömästä syystä toimettomana takaisin. Ajoittain myrskyksi yltyneessä merenkäynnissä torjuntatyö vaikutti sananmukaisesti turpeen heittelyltä tuuleen. Syyskuun ensimma1senä päivänä, vuorokausi onnettomuuden jälkeen, öljy tavoitti Björkögrundin saariston rannat
SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Mereen joutuneen öljyn määrää ei vielä tiedetä, mutta "kateissa" on vielä lähes kolmesataa tonnia kun otetaan huomioon laivassa ollut öljy ja talteen saatu öljy. Kotkat syövät tahraant11neita lintuja saaden tuhoisaa öljyä höyhenpukuunsa ja elimistöönsä. Öljyn vaurioittamista kotkista onkin jo havaintoja, ja vaikutukset kotkakantaan selviävät vasta vuosien kuluttua. vsk . Uhattuna on myös Merenkurkun merikotkakanta, joka hoitoja suojelutyön ansiosta on ollut elpymässä. Öljyn vioittamia lintuja on levinnyt kuolemaan kaikkialle Merenkurkkuun. Ruotsista saatujen tietojen mukaan emulgaattoreita on käytetty ainakin kaksi kuutiota. Mereen on arv101tu valuneen raskasta polttoöljyä noin 300 tonnia. Valtaosa, puolitoistatuhatta, on ollut riskilöitä; haahkoja on löydetty lähes 300. Öljy saattaa tehdä tyhjäksi vuosia jatkuneen työn. Öljy onkin karsi13. Tuhannet linnut kuolevat Välittömimmin öljytuho kohtasi linnustoa. Öljyyntyneitä lintuja on tähän mennessä kerätty talteen tai lopetettu pari tuhatta. Öljylle alttiimpien vesilintujen lisäksi tahriintuu jatkuvasti muuttomatkalla olevia lintuja, kuten kahlaajia. Öljyn tuhrimia ja tappamia lintuja löydettiin onnettomuuspäivästä lähtien, ja tilastot synkkenevät jatkuvasti
Rahtialus Eira ajoi karille Ruotsin aluevesillä 31 . Öljyä suoraan luonnonsuojelualueen sydämeen nut pääosan Suomen suurimman riskiläkannan tämän vuoden poikastuotannosta. Rannoilla ja pesimäkoloissa odottava öljy saattaa olla kohtalokas pesimäsijoilleen palaaville, syksyllä tuholta säästyneille linnuille. Lintuja on kuitenkin varmasti kuollut huomattavasti löydettyä enemmän, sillä eri lajien erilaisen käyttäytymisen takia jää suuri osa öljyn vaurioittamista linnuista löytämättä. elokuuta 1984, jolloin alus sai laajan repeytymän ja öljyä alkoi valua mereen. Levinnäisyysalueensa äärillä elävä haahkakanta on arvion mukaan tuhoutunut 80-prosenttisesti. Kalastajille miljoonavahingot Elinkeinoista kalastus kärO 2 4 6 8 10 km Öljyn tuhoja yritettiin vähentää imeyttämällä öljylauttoja turpeeseen sekä levittämällä turvetta jo ennakkoon rannoille odottamaan öljyn tuloa. Öljy kulkeutui suoraan Valassaarten luonnonsuojelualueen sydämeen. Kartta: Anna-Maija Kytömäki. Osa linnuista jatkaa muuttoaan tahriintumisesta huolimatta niin pitkälle kuin kunto kestää. Öljyinen isokoske, lo on tavattu tallustelemasta metsätiellä jopa neljän 14 t!ft HOLMOGAOO + NOROVALEN kilometrin päässä merestä. vsk.. Helpoimmin löytyvät karikoille värjöttelemään vetäytyvät haahkat ja riskilät. Koskeloita ja pilkkasiipiä on löydetty kymmeniä. Kivikkoisilla saarilla tehtävä on työläs. Öljyn jälkikeruussa kiinnitetään erityinen huomio tärkeiden lintusaarien puhdistamiseen. Öljy on valunut useiden kivikerrosten läpi liaten kivet yltä päältä. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Huonovointinen merikotka pysyy viikkoja paikallaan syömättä, ruokki ui avomerelle ja koskelot hakeutuvat metsän suojaan. Tumma rasterointi osoittaa öljylauttojen kulun heti onnettomuuden jälkeen, vaaleampi koko alueen missä öljyä on tavattu. Lisäksi öljyyn on kuollut taveja, lokkeja, silkkiuikkuja, telkkiä, tiiroja ja merimetsoja
Öljyä meressä Vaasan ulkosaaristossa 4. Valtio on siJo1ttanut viime vuosina runsaat kolme miljoonaa markkaa alueen kalasatamiin. Saaliin vuotuinen arvo on 5-10 miljoonaa markkaa. Öljy likasi kaikkiaan toista sataa saarta sekä lukemattomia kareja. Öljy on pyörinyt koko onnettomuuden ajan kalastuksen kannalta erittäin tärkeällä alueella. Klubbskatan kalastussatama, jonne syksyisin kerääntyy kymmeniä trooliveneitä Perämereltä, on keskellä öljyaluetta. Raippaluodon länsipuolisella kalastusalueella työskentelee noin 150 ammattikalastajaa kymmeninä venekuntina. sii eniten. Pohjalle jäävä öljy saattaa pilata kutualueet, ja veteen liuke15. Öljylauttojen liikkuessa meressä kalastus keskeytyi lähes kolmeksi viikoksi torjuntatoimien, pyydysten likaantumisen ja kalojen karkottumisen vuoksi. syyskuuta. Kokonaisuudessaan haitat ovat nähtävissä vasta vuosien kuluttua. Kaikkiaan öljy levisi noin 2 000 neliökilometrin laajuudelle. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Raskaasta polttoöljystä osa painuu pinnan alle varsin pian ja on jo liannut syvällä olevia pyydyksiä. Tuhannet linnut menehtyivät ja kalastajat kärsivät mittavat tappiot. Siian verkkokalastuksen lisäksi harjoitetaan lohenpyyntiä, silakan troolausta ja turskan ajoverkkopyyntiä. vsk
Rahat eivät riitä edes Eiran onnettomuudessa käytetyn kaluston uusimiseen. Kaikkea öljyä ei kuitenkaan kivikoista saada poistettua, ja öljyn jäljet näkyvät saaristossa vuosia. Onnettomuuksia odotellessa voidaan tutkia riskialueita, tehdä kokeellista tutkimusta, seurata alan kehitystä, kehittää tutkimusohjelmia ja menetelmiä, luoda ja pitää yllä toimintavalmiutta. Toiminnan sijasta asia saattaa muuttua hallinnolliseksi kinasteluksi reviireistä ja toimivaltuuksista. Tutkimuksen pitää olla jatkuvaa. Useilta riskialttiilta alueilta, kuten Merenkurkustakin, puuttuu vaikutusten arvioimiseksi välttämättömät lähtötiedot. Alueille, joilta valkokatkat olivat kadonneet, oli ilmestynyt poikkeuksellisen runsaasti itämerensimpukkaa (Macoma baltica). Kaikki voitava olisi tietenkin tehtävä öljyn veteen pääsyn estämiseksi. Sen sijaan öljyn vajoaminen pieninä pisaroina pohjaan öljyntorjunnassa käytettyjen dispersioaineiden vaikutuksesta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Pohjaeläinekosysteemin rakenne oli muuttunut. Tuntematon määrä on joutunut pohjaan ja luonnon kiertokulkuun. Vasta toisena kesänä onnettomuudesta havaittiin ensimmäisiä merkkejä pohjaeläinkantojen elpymisestä. Tiedetään, että valkokatka on tärkeää kalojen ravintoa. Syrjäyttääkö itämerensimpukka mahdollisesti valkokatkat lajien välisessä kilpailussa ja voiko tämä olla syynä siihen, etteivät valkokatkat ole vieläkään palanneet öljyonnettomuusalueelle. Osa on haihtunut taivaan tuuliin. Näiden asioiden luulisi olevan itsestään selviä ilman, että aina pitää panna öljyä rattaisiin, ennen kuin asiat luistavat. Tukholman yliopiston tutkijat ovat selvittäneet öljyn lyhyt-ja pitkäaikaisvaikutuksia merenpohjan kasvillisuuteen ja eläimistoon Askön tutkimusasemalla. Eiran öljyn on arveltu olevan tahmeaa ja tarttuvaa vielä parin kolmen vuoden päästäkin. Miljöaktuellt l / 84 SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. Tarkkaa vastausta ei vielä tiedetä. Läksyt torjuntavalmiudesta ja kahden maan välisestä yhteistyöstä on luettava uudestaan. Onnettomuuden näkyvät jäljet ovat jo aikoja sitten hävinneet, mutta merenpohjalla öljyn vaikutukset tuntuvat vieläkin ja tulevat tuntumaan ehkä useiden vuosien ajan. Heidän mukaansa meidän on muutettava käsi16 tyksiämme öljysaasteesta: Tähän asti on puhuttu vain rantojen likaantumisesta ja lintukuolemista, joiden vaikutukset eri ekosysteemeihin ovat kuitenkin verrattain lyhytaikaisia, yleensä noin 1-2 vuotta. Ruotsalaiset ovat väittäneet laivaa jopa täysin merenkulkukelvottomaksi. Kuusi vuotta Tsesis-onnettomuudesta: Torjunta maksaa missä ovat rahat. vsk.. Valkokatkan (Pontoporeia affinis) munissa ilmeni lisäksi tavallista enemmän kehityshäiriöitä. Eiran kapteenin virallinen meriselitys: "inhimillinen erehdys". Lisäksi sitä on lukemattomilla pikkukareilla ja kivillä. Nykyään ei ole minkäänlaista hälytysvalmiutta eikä valmiita menettelytapoja useita eri tutkimuslaitoksia koskevissa tapauksissa. Lisää tietoa tarvitaan Myös tutkimuksen valmiutta voidaan kehittää tämänlaatuisten onnettomuuksien varalta. Eiran opetukset eivät näy budjetissa neva öljy karkoittaa herkkävainuiset kalat. Nyt tutkijat pyrkivät selvittämään mm., kuinka kauan kestää, ennenkuin merenpohjien valkokatkayhdyskunnat voivat elpyä ennalleen. Öljyä on vielä pitkään myös vedessä, missä se kulkeutuu merivirtojen mukana yhä laajemmalle. Öljyyntyneitä saaria on toista sataa, ja öljylautat ovat liikkuneet parintuhannen neliökilometrin alueella. Öljyn kuljettamisen kieltäminen laivojen keulasäiliöissä onkin eräs Eiran onnettomuuden jälkiseurauksia. Esimerkiksi 16 päivässä onnettomuuden jälkeen valkokatkojen (Pontoporeia spp.) ja liejusukasjalkaisten (Harmothoe sarsi) biomassat olivat vähentyneet alle viiteen prosenttiin entisestään. Valtion budMeren pohjan ekosysteemit vieläkin häiriytyneitä Kun Tsesis-niminen öljytankkeri ajoi karille Ruotsin rannikolla lokakuussa 1977, yli 1 000 tonnia öljyä joutui Itämereen. Ehkä parikymmentä miljoonaa markkaa maksaneiden torjuntaja puhdistustöiden jälkeen jatkuu vuosia kestävä vaikutusten tutkimus ja jälkiselvittely. Meren pohjassa öljy saattaa muuttaa koko eliöyhdyskunnan rakennetta pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Noin kaksi kolmasosaa öljystä saatiin kerätyksi, loppu jäi veteen ja rannoille. Huolimatta tutkijoiden ponnisteluista kaikkia vaikutuksia ei saada selvitettyä, vaan ne jäävät luonnon ja ihmisten kärsittäviksi. Emulgaattoreiden käyttö siian kudun ja lohenkalastuksen alkaessa on voinut pahentaa vaikutuksia. Öljyä on kerätty rannoilta siitä lähtien kun sitä tuli rantaan. On vaikea arvioida mitä valkokatkojen väheneminen merkitsee kalantuotannolle. Vedessä ja ravintoeläimissä oleva öljy aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina maku-ja hajuhaittoja kaloihin. Itämerensimpukka voi elää 20vuotiaaksi, joten sen runsaan kannan voidaan olettaa säilyvän merenpohjassa ainakin jetti vuodelle 1985 ei lupaa hyvää öljyntorjunnan tehostamiselle. D vielä kymmenen vuoden ajan . Öljyn vaikutusta linnustoon, vesien elämään ja kalastukseen tutkitaan näillä näkymillä ainakin vuoden 1986 loppuun
Tällä kupongilla tilaat sen edulliseen tarjoushintan vain 89 mk; säästät siis peräti 88 mk. 12. , .. Värikäs Löytöretki luontoon rohkaisee kaikkia luonnosta kiinnostuneita ryhtymään luonnontutkijoiksi, lähestymään luontoa avoimin silmin ja suojelemaan sitä tuleville sukupolville. .................... ... 'oittajien nimet julkaistaan Helsingin Sanomissa :4. ...... Tilaa nyt uusia, upeita luonnonkirjoja tarjoushintaan ! Osallistu samalla kilpailuun, ~t15-·~!:!~ Kauneutta ja ter1(itfä luoaa,11n·rteisti .. 1984; kaikki arvontapäivään nennessä klrjalahdnt• postitse tai Kariston valtuuttanilta kirjaedustajilta tilanneet osallistuvat arvontaan. 1984. .. Se kertoo •rttien viljelystä, keruusta ja käyttötavoista. ..... • 254 sivua • 144 sivun tai aukeaman loisteliasta värikuvaa • sivukoko 265x 335 mm ETUSI NYT 80 MK Serengeti-teoksen ohjevähittäishinta on 470 mk. Saksalainen luonnonkuvaaja Reinhard Kiinkel johdattelee Sinut Afrikan alkuperäisen luonnon pariin. Elät palan Afrikan elämää paikan päällä: olet mukana gnuantilooppien vaelluksella ja gepardien metsästysretkillä, seuraat flamingojen kosiotansseja, porskutat norsujen rinnalla vedessä, matkailet maailmaa uteliain mungonsilmin ... 917-24952 Reinhard Kunkel SERENGETI Lähde safarille! Tällä retkellä tutustut Serengetin luonnonpuiston villieläimiin ainutlaatuisten värikuvien välityksellä. . ie innostaa kokeilemaan, tutkimaan ja löytänän uusia makuvivahteita, ihonhoitoaineita, !iäkitsemismenetelmiä ja värisävyjä luonnon ,mista raaka-aineista. Palkintoina arvotaan NISSAN MICRA -henkl~•uto sekä 50 kpl 150 mk:n arvoisia klrjapaketteja . Voit osallistua arvontaan myöstilaamatta. 1 PÄIVÄN PALAUTUSOIKEUS ,OSTIVAPAASTI (ILPAILUOHJEET: i latessasi oheisella kortilla osallistut samalla kilpaiJun, jonka palkintojen arvo on yhteensä yli 50 000,00 narkkaa. Tällä ku>ongilla tilatessasi saat sen nyt tarjoushinaan vain 175 mk. Tilatessasi sen tällä kupongilla saat sen nyt tarjoushintaan vain 390 mk. .. uo onystävän ja -tutkijan riemastuttava harrastuskirja Gerald & Lee Durrell LÖYTÖRETKI LUONTOON ""' Tämä löytöretki suuntautuu erilaisiin eliöyhteisöihin, joista kertyy yksinkertaisinkin välinein varustetulle tutkijalle antoisa kokoelma kasveja ja pikku eläimiä. ....... rctki. ,.,i .. . Postinurnero Postitoimipaikka I Omakätinen allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta holhoojan allek.) 1 MERKINTÖJÄ: 1 I ····················--································································································· 1 Sulu 7/84 klrjalahtl maksaa postimaksun Vastauslähetys Hämeenlinna 10/lupa 222 kirja lahti PL 23 13101 Hämeenlinna. ntoen '~l*.tltl .,. .... .... Jokainen kuva on uusi näkymä siihen elävään draamaan, jota näytellään päivittäin Serengetin pensaikoissa ja aroilla. llalcohn Stuart :AUNEUTTA JA TERVEYTTÄ .UONNONVRTEISTÅ "ilaa nyt uutta, monipuolista tietoa luonnon·rteistä ja niiden käyttömahdollisuuksista 1 :auneutta ja terveyttä luonnonyrteistä -teos ,pastaa Sinua luonnonyrttien käytön salaiuuksiin värikkäästi ja innostavasti. Nyt tilatessani osallistun automaattisesti Nissan Micran ja kirja pakettien arvontaan. Sukuja etunimi Henkilötunnus Katuosoite Puh. ,iinä tapauksessa maksat tilauskortin postimaksun ,50 mk ja yliviivaat vastauslähetystä koskevat rivit ja :tet osallistumisesta merkinnän korttiin sille varattuun llaan. D Kauneutta ja terveyttä luonnonyrteistä D Serengeti D Löytöretki luontoon HUOM! TEKSTAA 175mk 390mk 89mk .. l . ... .... ...... .. Kirja on jaoteltu biotyyppeihin, jotka käsittävät kaikki kasvuympäristöt kotipiiristä kaukaisiin sademetsiin. Se esittelee peräti 420 •rttiä tuntomerkkeineen, levinneisyysaluei1een ja käyttötapoineen. 12. .... ... TILAUS Lähettäkää minulle rastilla merkitsemäni kirjat 8 päivän palautusoikeu della. .. ......... .rvonta tapahtuu 17. .................. • 320 sivua • runsas nelivärija piirroskuvitus • sivukoko 195x 252 mm NYT TARJOUSHINTAAN VAIN 89 MK Löytöretki luontoon -teoksen ohjevähittäishinta on 177 mk. 1 304 sivua 1 364 värikuvaa 1 205 mustavalkokuva ja piirrosta 1 sivukoko 225 x 290 mm IYT TARJOUSHINTAAN! :auneutta ja terveyttä luonnonyrteistä -teok,en ohjevähittäishinta on 195 mk. Teos osoittaa, mitä kannattaa etsiä, mistä kannattaa etsiä ja mitä kannattaa viedä kotiin tutkittavaksi ja säilytettäväksi. ·ilaa nyt illä kupongilla tai uh. ..
Julkaisemme seuraavassa hieman lyhennettynä länsisaksalaisen die Natur-lehden numerossa 2184 julkaistun Adamsin haastattelun. Adams ehti katsella maailmaa ammattivalokuvaajan ja ympäristönsuojelijan silmin yli puoli vuosisataa. Joillakin alueilla muutoksia on tapahtunut vähän, toisilla taas kauhistuttavan paljon. Reaganin ympäristöpolitiikan ankara vastustaja. Kaikki muuttui. Mutta sitten tulivat sähkö ja koneet, jotka saivat päivässä aikaan enemmän kuin yksi mies ja 15 muulia viikossa. Adamsin kuville on ominaista yksityiskohtien tavaton tarkkuus sekä suuri syväterävyys. Ammattikuvaajan uransa hän aloitti vuonna 1930, ja vuonna 1934 hänet valittiin luonnonsuojelujärjestö Sierra Clubin johtokuntaan, jossa hän toimi vuoteen 1971 saakka. En tiennyt mitään radiosta, jääkaapista tai levysoittimesta, ja tulin hyvin toimeen ilman niitäkin. Teksti: die Natur Ansel Adamsin ajatuksia Olette jo yli 50 vuotta tarkastellut maailmaa valokuvaajan ja ympäristönsuojelijan näkökulmasta. Mistä tämä luonnon tuhoutuminen johtuu. Henkinen perusasenne näyttää olevan se, että raiskataan maa ja jätetään vahinkojen korjaaminen toisten huoleksi. Hyvä läpileikkaus tuotantoon on vuonna 1981 julkaistu kokoomateos "Portfolios of Anselm Adams" . Koko tunnelma on muuttunut; katuja on rakennettu ja teollisuuden saasteet ja smog saastuttavat ympäristöä. Mahdollisimman pientä himmenninaukkoa käyttämällä ryhmä pyrki siihen, että koko kuva-ala piirtyi täysin terävävä. On tosin metsän istutussuunnitelmia, mutta kannustimena näissä istutuksissa ei ole innostus met18 Maailman tunnetuin maisemavalokuvaaja Ansel Adams kuoli viime keväänä Kaliforniassa 91-vuotiaana. Nyt on jäljellä enää vain muutama punapuu. Millaisia muutoksia on tapahtunut. Koko uransa ajan Adams kuvasi pääasiassa Yhdysvaltain länsirannikkoa ja kotiseutuaan Yosemiten laaksoa. Tällainen luonnonarvojen tuhoutuminen koskee minuun syvästi. Adams ehti julkaista lähes 30 valokuvateosta. Mutta jos jotain kerran omistaa, siitä ei enää halua luopua. Adamsin tuntemattomampi puoli oli se, että hän oli myös innokas luonnonsuojelija. Samoin on rakennettu patoja, moottoriteitä ja sähkölinjoja useimmissa tapauksissa ne tärvelevät maiseman, ennen kaikkea siksi, että ne on suunniteltu kehnosti ja ottamatta luontoa huomioon. Adams oli legendaarisen f/ 64-ryhmän perustajia. Mistä en lapsena tiennyt, sitä en kaivannutkaan. Adams syntyi San Fransiscossa vuonna 1902. Jos väestömäärä ja teollistuminen olisivat jääneet 1910-luvun tasolle, näin olisikin. Tulen usein ajatelleeksi, että onko toSUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Ja minulla on myös vanha Cadillac. Rehellisesti sanoen en usko, että Yhdysvalloissa on opittu kunnioittamaan luontoa. Adamsia haastatteli lehden toimittaja Gerd Shuster Carmelissa Kaliforniassa, ja haastattelu jäi yhdeksi Adamsin viimeisistä. Aluksi hän tähtäsi konserttipianistin uraan, mutta päättikin myöhemmin ryhtyä ammattivalokuvaajaksi. vsk.. Kun valkoiset aikoinaan asuttivat tämän maan, se oli yhtä suurta erämaata. Muistan hyvin isoisäni sanoneen, että luonnonvaramme ovat ehtymättömiä ja että olemme käyttäneet niistä vasta murto-osan. Tarkoittaako tämä sitä, että liian monet amerikkalaiset pitävät luonnonvaroja ehtymättöminä ja että niitä saa siksi vapaasti tuhlata. Juuri sitä se tarkoittaa. Eikö teollinen kehitys lisää elämän laatua. Yksityiskohtien tarkkuuteen Adams pääsi käyttämällä palkkikameroiden suurimpia negatiivikokoja. Erityisen pahalta tuntuu nähdä jokin seutu vuosikymmenten päästä. Vähitellen kovapuumetsät hakattiin idässä paljaaksi, samoin Kalliovuoret ja Kalifornian sierrat ilman minkäänlaista valvontaa. Hän oli kuolemaansa saakka mm. Koko amerikkalainen kulttuuri esimerkiksi on luotu saastuttavan auton ympärille. Utahin voimaloiden saastepilvet ovat luoneet jopa Grand Canyoniin aivan uudenlaisen ilmaston. sänhoitoon, vaan ''helpon taalan" ansaitseminen. Ilman puhdasta vettä ja sähköä en minäkään voisi työskennellä valokuvaajana. Nykyään ei tarvitse sentään ratsastaa muulilla, vaan voidaan ajaa autoilla
vsk. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. NEVADA FALL Putous Yosemiten kansallispuistossa, noin 1947. 19
Suhtaudutteko tulevaisuuteen optimistisesti vai pessimistisesti. Sanoitte että Reagan vain teeskenteli mielenkiintoa. sa, ja lehdet kirjoittivat paljon tästä keskustelusta. Ford tuki voimakkaasti kansallispuistoja. Lyhyesti sanoen: Hän katsoo olevansa luonnonsuojelija, koska hänellä on karjatila ja hän pitää ratsastamisesta ja ihailee auringonlaskuja. Keskustelu Reaganin kanssa Viime vuonna keskustelitte presidentti Reaganin kans20 MOONRISE Kuunnousu Hernandezissa Uudessa Meksikossa, 1941 . Olin vakavasti huolissani pääsenkö ollenkaan avaamaan suutani, koska hänen puhetulvansa vei enemmän kuin puolet siitä varttitunnista, jonka pituiseksi tapaaminen oli sovittu. Mietinkin hätäisesti, mitä seikkoja korostaisin päästessäni esittämään omia näkemyksiäni ympäristönsuojelusta. vsk .. Hänellä ei ole karismaa, ja kaikki hänen puheensa SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Hän aikoi viedä läpi miljardin dollarin suunnitelman, ja jos hänet olisi valittu uudelleen, hän olisi luultavasti toteuttanutkin sen. Hän mainitsi punapuukansallispuiston, mutta sanoi sitten samaan hengenvetoon, että punapuu on hänen mielestään kuin mikä tahansa muukin puu... Mitä presidentti sitten on tehnyt ympäristön hyväksi. Kun tällaista joutuu kuuntelemaan kalifornialaisena tulee hyvin murheelliseksi. Optimistisesti. Joskus tosin ajattelen, ettei ihmiskunta havahdu ennen kuin sattuu jokin suuri katastrofi lisääntyyhän ympäristön saastuminen jatkuvasti -jonka jälkeen ihmiskunta on väistämättä tienhaarassa. Hän ei kysynyt mitään. Presidentti Johnsonin kanssa kaikki oli toisin. dellakaan kovinkaan järkevää kuljettaa kahta tonnia terästä mukanaan. Jos olisin esittänyt hänelle samat väitteeni, hän olisi ahdistanut minut nurkkaan kysymyksillään: "Mistä tiedätte tämän. Reagan oli hyvin ystävällinen, suorastaan herttainen. Uskon että ihmiskunta herää ennemmin tai myöhemmin. Niin siinä sitten kävi, että hän luetteli minulle minuutti minuutilta, mitä hän oli tehnyt ympäristön hyväksi ollessaan Kalifornian kuvernöörinä. Hän sanoi heti alussa, että hänen mielestään meillä olisi paljon yhteistä, koska hän on ympäristönsuojelija yhtä lailla kuin minäkin. Miten voin tarkistuttaa tämän?" Myös Carterin kanssa minulla oli erittäin hyvät suhteet ja Fordin kanssa tulin hyvin toimeen. Reagania kuunnellessa tuntuu aina siltä, toisin kuin hänen edeltäjiensä kanssa, että hän vain näyttelee. Sitten kuitenkin keskustelumme venyikin 15 minuutista 50 minuuttiin. Onko asia todella niin. Herääminen voi toki olla hyvin tuskallinen. Miten tämä ilmeni
Se johtuu kai siitä, että hän vain lukee ääneen toisten kirjoittamia puheita. Mutta on ihan toinen asia, SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. Sitten tarvitsee enää vain yrittää toteuttaa paras mahdollinen tulkinta siitä. Ehdin juuri ja juuri ladata kamerani valmiiksi, kun valo oli jo muuttunut. Kun vihdoin sain kuvan otetuksi ja tiesin, että olin saanut vangituksi jotain erikoista, halusin varmuuden vuoksi ottaa vielä toisen kuvan. Inspiraatioiden ohjaaminen on hyvin vaikeaa. Hän ei koskaan odottanut, että jossakin tietyssä paikassa saattaisi tapahtua jotakin, koska toisessa paikassa saattoi sillä aikaa tapahtua jotakin paljon tärkeämpää. WINTER SUNRISE Talvinen auringonnousu. kuullostavat retoriikasta huolimatta samanlaisilta. Pakolla tällaisen kuvan ottaminen ei onnistu, koska tarvitaan myös onnea. jos menee aina uudestaan ja uudestaan samaan paikkaan, niin usein kunnes kerran tulee juuri sillä oikealla hetkellä ja antaa silloin tunteilleen vallan ja kuvaa. Sierra Nevada, Kalifornia, 1944. En halua todistaa yleisölle mitään. Jos odottaa oikeaa hetkeä ja on riittävä tunnelataus, tubs on hyvä. Useimmat kuvani jotka ovat saaneet jotain aikaan ympäristönsuojelussa, eivät ole tilaustöitä, vaan ovat syntyneet omasta aloitteestani. Tällä tavoin syntyvä kuva voi olla todella käyttökelpoinen. 21. Haluatteko osoittaa kuvillanne yleisölle jotain. Siitä oppi, että hetken suosiollisuus täytyy käyttää hyväksi. Hetken suosiollisuuden taide Mitä valokuvaaja voi tehdä ympäristönsä hyväksi. Tottakai. Helpoimmin löydätte omimman aihepiirinne kuvaamalla itsellenne läheisiä aiheita. Kun otin kuvan "Winter sunrise" , minulla ei ollut aavistustakaan, että siitä tulisi niin pidetty. Ajaessani Santa Feehen huomasin äkkiä autoni ikkunasta tämän näkymän. Mutta jos teillä on kuva, jossa kaikki on kohdallaan valaistus, aika, tunteet ettekö halua sillä näyttää ihmisille, kuinka ihana luonto on ja kuinka väärin on tuhota sitä. Ottaessani kuvaa "Moonrise at Hernandez" minulla oli aikaa vain pari sekuntia. Samaa sanoi myös W esto n aina. Kului jonkin verran aikaa, ennen kuin olin saanut kamerani valmiiksi ja löytänyt tämä on hyvin vaikeata oikean valotuksen. Kuva voi hyvinkin edistää ympäristönsuojelua. Pelkkien tilaustöiden tekemisen sijaan hänen tulisi mennä avaraan maailmaan ja työskennellä luovasti. Halusin kuvalla kertoa maisemasta ja tunteistani. vsk. Ainakaan en sitä ajattele kun kuvaan. Esimerkiksi Te ja minä voisimme matkustaa Big Suriin tai mihin tahansa ja ottaa hyviä kuvia, kenties jopa todella hyviä kuvia
SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. Miten joutavilta ja itsestään selviltä ne ovat aina tuntuneetkaan. Mutta syksyynhän minä oikeastaan menin, pöyhimään pudonneita lehtiä päivän alkaessa olla hämärämpi yötä, voidakseni todeta sen kauneuden laadun: kasvien huminan ennen myrskyä, pienet kuolemat, koreudestaan riisuutuvat puut. Suoraan sanoen, ei mitään outoa tai ainutlaatuista. Takaan, että olen kulkenut tuon alueen ohitse lukemattomia kertoja ja katsellut noita puita ja pensaita. Niistä minä kokoan itselleni kartan ja mielikuvan eheydestä, mielikuvan Ei kenenkään maasta. vsk.. Siinä on maa, jossa ihmiset ovat yhtä harvinaisia kuin kaukaisimmissa erämaissa, vaikka autojen kohina peittää kaikki oksien risahdukset. Vasta syksyn houkuttelemana tein sinne matkan ja yllätyin maan runsaudesta ja orgaanisuudesta, vaikka se säilyttikin ilottomuutensa; ei lainkaan hilpeitä kukkaketoja, ei jylhiä pinnanmuodostuksia, ei suuruutta. Kuvat ovat näyttelystä Ei kenenkään maalla. Teksti ja kuvat Ritva Kovalainen Ei kenenkään maalla 22 Neljä sataa metriä maantien varren maisemaa. Se sijaitsee kaikkialla siellä, missä maata ei ole määrätty johonkin tiettyyn tarkoitukseen; autopaikaksi, virkistysalueeksi, puupelloksi. lienevätkö nämä maan suuressa huutokaupassa unohtuneet ilman omistajaa, tuulet puiden latvoissa, maasta kupliva metaani, junavaunullinen multaa. Palanen joutomaata on unohtunut kaavoituksista, ja samankaltaisia sirpaleita on jäänyt jokien pientareille, peltojen reunamaille ja asuma-alueiden liepeille. Mutta siltikään ei mitään lopullista. Jotain siinä on viisaudesta, kypsyydestä ja surusta. Vain lehvien valtava joukko, pajuja, koivuja ja kukintojaan riiputtavia hauraita raitoja, heiniä, paljon multaa, niukasti kiviä, kostean maan tutkimatonta tuoksua, mudan tympeätä hajua, paikkoja missä maaperä on pehmeää ja paikkoja missä maa kohtaa makean veden, myyriä, hyönteisiä, variksia, hirviä
vsk. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . 23
vsk.. 24 SUOMEN LUONTO 7/ 84 43
vsk. 25. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43
Suurimmassa osassa entistä koskea virtaus on lähes olematonta. made ja simppu (kivisimppu ja kirjoeväsimppu). Voimalaitosrakentamisen, irtouiton ja veneilyn tarpeisiin on Suomessa uhrattu satoja koskia ja virtapaik26 koja ja näin tuhottu virtakutuisten kalojen poikastuotantoalueita. luonnontilaisten jokien kosket. Koskikalasto tutkitaan SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Pisimmällä kunnostustoiminta lienee tällä hetkellä Kainuussa ja erityisesti Kuhmon vesistöissä. Lisäksi tutkimuskohteina on 1950ja 1960-luvuilla perattuja jokia sekä 1970-luvulla ja aivan viime vuosina kunnostettuja jokia. Tuhottua koskiluontoa voidaan kunnostaa jos halutaan, sen osoittavat Oulun yliopiston tutkimukset Kainuussa. Irtouiton loputtua koskien kunnostamista on alettu vaatia, jotta arvokalat saataisiin palaamaan. Koskien entisöintiä tutkitaan Oulun yliopiston eläintieteen laitoksen Kuhmon kalaprojektin yhteydessä tutkitaan erityisesti entisöinnin vaikutusta koskien kalastoon ja pohjaeläimistöön. Irtouitto on Suomessa kuitenkin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta loppunut ja viime vuosina onkin entisiä uittojokia ryhdytty kunnostamaan virtakutuisten kalojen poikastuotantoalueiksi. Sisävesissä arvokkaimmat koskikalat ovat taimen, harjus ja siika, mutta koskien kalastoon kuuluvat vakituisesti myös mm. Tarkastelun lähtökohtana on Luonnonti/ainen koski on rikas elinympäristö. Huippuesimerkki uittoperkauksen vaikutuksista Kuhmon Alajoella. Syvä ja kapea uittoränni näkyy kuvassa oikealla. Aikoinaan lähes 50 metrin levyinen koski on tuhottu kokonaan. Luonnontilaisessa koskessa nämä kalalajit ovat miehittäneet niille ominaiset elinpaikkansa eli ekolokeronsa. Täysin luonnontilaisia jokia Kuhmosta löytyi vain kaksi, kaikki muut ovat ainakin jossakin määrin uiton takia käsiteltyjä. Virtakutuisten kalojen poikaset viettävät virtaavan veden hellässä hyväilyssä ensimmäist elinvuotensa. Markku Myllylä Koski on luonnoi Koskiamme on tuhottu satamäärin perkaamalla niitä uittoränneiksi. Tarkasteltavaksi on valittu mahdollisimman monenlaisia jokia ja koskia. Voimalaitosrakentamisen takia on menetetty kokonaISia vaelluskalajokia, mutta tämäkään ei ole vielä riittänyt: pienemmätkin joet ja purot on ruopattu irtouiton tarpeisiin. Koskea voidaankin hyvällä syyllä nimittää luonnon kalanviljelylaitokseksi, joka tuottaa elinvoimaisia poikasia. Ihminen on suuressa viisaudessaan kuitenkin katsonut, että koskille on parempaa käyttöä kuin olla kalojen elinympäristönä. Kitkajoki on vielä vi//i ja vapaa. Luonnontilainen koski tarjoaa kaloille kaiken mitä ne tarvitsevat: sopivan kutualustan, suojapaikkoja eri ikäisille poikasille ja riittävästi monipuolista ravintoa. vsk .. Erikokoiset kivet ovat joessa sikin sokin, jolloin eri eliöille on tarjolla runsaasti elinpaikkoja
Luonnontilainen koski on rikas elinympäristö Luonnontilainen koski on kauhistus järjestykseen ja suorakulmaiseen ajatteluun vihkiytyneelle teknokraatille, sillä koskessahan erikokoiset kivet ja lohkareet ovat suloisessa epäjärjestyksessä ja osa kivistä on jopa veden pinnan alapuolella ja osa yläpuolella. Erityistä huomiota tutkimuksissa kiinnitetään arvokalojen (taimen, harjus) seSUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Tämä näennäinen epäjärjestys saa kuitenkin aikaan sen, että joenuomaan muodostuu mitä moninaisimpien ekolokeroiden joukko, joka antaa elinpaikan eri eliöille alkaen aivan pienestä surviaissääsken toukasta 27. kä simpun ja mateen suhteisiin. Vesi virtailee iloisesti liplattaen kivien välistä suuntaan jos toiseenkin. Harjuksesta ja siiasta menetelmällä saadaan vain suuntaa antavia tuloksia. Tällä on merkitystä esimerkiksi taimenen ja harjuksen poikasistutusten onnistumisen kannalta. kalanviljelylaitos sähkökalastusmenetelmällä, joka soveltuu hyvin juuri taimenen, simppujen ja mateenpoikasten tutkimiseen. vsk
vsk.. Metsätalous vaatii kriisiajan uittoväyliä Kuhmossa on koskia kivetty aina 1970-luvun puoliväSUOMEN LUONTO 7/ 84 43. Esimerkkinä peratun kosken kalastosta voidaan esitellä Kuhmossa sijaitseva Lentuankoski, jota on käsitelty erittäin voimaperäisesti. Kosken perkauksessa luonnonmukainen epäjärjestys tuhotaan täysin: puskutraktoreilla ja kaivinkoneilla ,., kiskotaan kivet pois uoI masta ja kerätään rannoille i suisteiksi ja möljiksi. Poikaset laitetaan koskeen pienissä erissä, jotta kiveämisen synnyttämät uudet suojapaikat saataisiin asutettua mahdollisimman tehokkaasti. Samaila kosken pinta-ala pienenee, koska rännit ovat ::E Dllll:.!~ ~~if:!::J<::=.:~ ~~ 11:..111m.l'.-ill~~~""--....::::..:..:. Ränniksi peratussa uomassa pohjan laatu on yhdenmukainen, virtaus tasainen ja yleensä erittäin voimakas, joka vie mennessään useimmat eliöt. Nämä eliöt ovat omilla tavoillaan sopeutuneet juu] ri tietynlaisiin paikkoihin ja >= pystyvät näin käyttämään E <1'. Jaa. Kaikista kosken eliöistä muodostuu monimuotoinen kokonaisuus, jossa eliöiden keskinäiset suhteet ovat sopusoinnussa. Perkaus hävittää kalanpoikasten suojapaikat ja huuhtoo kutusoran mennessään. Sähkökalastuksella saadun tiedon mukaan luonnontilaisen kosken kalamäärä voi olla satoja kiloja hehtaarilla ja mikä tärkeintä, lohikalojen eli taimenen ja harjuksen osuus on tästä huomattavan suuri. Rännissä elävät vain made ja simppu Kaivinkone kosken kimpussa tällä kertaa hyödyllisessä.työssä. Mateen poikaset ja simput eivät kuitenkaan vähene samassa suhteessa lohikalojen kanssa: eräissä tapauksissa ne jopa saavat lisää elinti28 Vastakuoriutuneiden taimenen poikasten istutusta Kuhmon Saunajoessa. Syyskesällä 1984 suoritettujen sähkökalastusten mukaan kosken kalamäärät olivat hehtaaria kohden seuraavat: Made 4200 kpl, 472,8 kg Simppu 5280 kpl, 18,0 kg Taimen 720 kpl, 2,5 kg Ahven 240 kpl, 7,7 kg Mutu 240 kpl, 0, l kg Mateiden määrä Lentuankoskessa on suorastaan karmaiseva. _ _ _.!...::.:..._...:=:z tavallisesesti paljon kapeampia kuin alkuperäinen uoma. hyväkseen kaikki kosken tarjoamat elinmahdollisuudet. Lentuankosken sähkökalastuksella saadut taimenet ovat pääosin peräisin keväällä suoritetusta alle vuoden vanhojen taimenien istutuksesta. Kriisiajan uitto väylät kummittelevat yhä aina kutukypsään taimeneen. Uittoränniksi perattua Varisjoen Hotellinkoskea entistetään Kuhmossa . Niitä on koskessa niin paljon, että ne asustavat eräänlaisissa "kerrostaloissa": koskista otetuista kivistä on uoman toiselle rannalle ladottu kivinen möljä ja veden alla olevan möljän rakosissa lähes jokaisessa asustaa made kooltaan tulitikkuaskin mittaisesta aina ranteenvahvuiseen vesipetoon saakka. Varsinkin taimen ja harjus kärsivät tästä. Luonnontilainen koski on erittäin tuottoisa
Näiden vähienkin kivien takaisinlaitto "vesitetään" siten, että perattuun ränniin jätetään metsätalouden vaatimuksesta ns. Tämä järjestely kyllä nostaa hieman veden pintaa uomassa, mutta suisteiden väliin syntyy syviä seisovan veden lammikoita, joissa koskikalat eivät viihdy. Kiveämisen yhteydessä joudutaan suorittamaan taimenen ja harjuksen kotiutusistutuksia. Viime kädessä koskien entisöinnin onnistumisesta vastaa kaivinkoneen kuljettaja. listä saakka. Myös taimenet ovat hyväksyneet kunnostustyöt, sillä talvisissa sähkökalastuksissa koskesta tavattiin usean ikäluokan taimenia. kriisiajan uittoväylä. Toisin sanoen kiveämiseen pitää saada "entropiaa" eli epäjärjestystä: pohjapadot, suisteet, yksittäiset kivet ja kiviryppäät on saatava uomaan siten, että ne mahdollistavat mahdollisimman monenlaisten kalojen ja pohjaeläinten suojapaikkojen syntymisen. Tällainen väylä jätetään tavallisesti keskelle jokea, jolloin varsinkin loppukesällä jäävät koskien monesti erinomaisestikin kunnostetut laitaosat kuiville. Paras tulos saavu29. Näin uittoja veneväylä ei ole enää suora, vaan "siksak"-muotoinen. Taimentuotanto elpyy kunnostetuissa koskissa Peratuista koskista ovat taimenja harjuskannat usein täysin hävinneet. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että kiviä laitetaan takaisin huomattavasti vähemmän kuin peratessa aikanaan otettiin pois. Tästä on malliesimerkkinä Kuhmossa Kalliojoen Porokoski, jossa kivet on palautettu koskeen kutakuinkin sattumanvaraisesti eli eri kokoisia kiviä on nostettu kaikkialle uomaan, jolloin se on saatu muistuttamaan lähes luonnontilaista koskea. vsk. Ruoppauksissa lisäksi ylitettiin lupaehdoissa sallitut kivimäärät lähes säännön mukaan (kaikkiin perkauksiin ei ole edes koskaan saatu minkäänlaista SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Tilannetta on paikoin yritetty parantaa siten, että kivisuisteet tehdään vuoronperaan eri rannoille. Koskien kiveäminen pystytään kyllä tekemään erinomaisesti, jos vain halutaan. Jos hän sattumalta olisi esimerkiksi koskikalastuksen harrastaja, niin hän tietäisi millaisista paikoista taimenet ja harjukset pitävät ja osaisi tällaisia paikkoja sitten koskeen järjestää. Porokoskessa Kalliojoella Kuhmossa virtaus on riittävä talvellakin vähän veden aikaan. Myöskään visuaalisesti säännöllisien välimatkojen päässä, vuorotellen molemmin puolin rantaa olevat suisteet eivät luo mielikuvaa "oikeasta" koskesta. Paras tulos koskien entisöinnissä saadaan, kun ei pitäydytä kaavamaisissa, piirrustuspöydillä tehdyissä säännöllisissä rakenteissa. "' -;:, ::E :, -"' -t "' :E~--~-~--Esimerkki onnistuneesta kiveämisestä. Myöskin arvokalat ovat hyväksyneet työn, sillä sähkökalastuksissa koskesta löytyi usean ikäluokan taimenia. lupaa)
Putkessa virtaavana se säästää teitä ja vähentää liikennettä. Tavoitteena on, että laajennettu maakaasuputkisto otetaan käyttöön 1987 alusta. Kohteina ovat Tampere, pääkaupunkiseutu ja Lahti sekä suurimmat paikkakunnat putkilinjan lähistöllä. 90642 881. Se on 99prosenttisesti metaania ja palaa lähes täydellisesti. Luonnonsuojelu on taloudellisesti niin merkittävä asia, ettei sen arvoa pystytä edes rahassa mittaamaan: On aika tehdä oikea valinta luonnollisesti. Myös Tampere on valinnut kolmannen voimalansa polttoaineeksi maakaasun. Tätä on maakaasu Maakaasu on puhdas luonnontuote. Maakaasua ei tarvitse varastoida. lima maakaasua käyttävien laitosten ympärillä pysyy puhtaana. Pääkaupunkiseudulla Vantaa ja Espoo ovat jo päättäneet liittyä maakaasuverkkoon. Siinä on myös ympäristö· huomioitava. Nyt on Helsingin aika tehdä päätös. Kivihiilellä se on noin 1 % ja raskaalla polttoöljyllä noin 2,5 %. Maakaasun palamisjätteissä on lähinnä vesihöyryä ja hiilidioksidia. Ekonon tekemän selvityksen mukaan maakaasuratkaisu säästää Helsingille investointikustannuksina 10 vuodessa 1-1,7 mrd markkaa. Helsinki on nyt mittavan energiaratkaisun edessä. Maakaasu ei sisällä myrkkyjä eikä se ole terveydelle ja ympäristölle vaarallista. Myös ympäristö talouslaskelmiin Maakaasua koskevissa talouslaskelmissa on huomioitava muutakin kuin raaka-aineen hinta ja investointitekijät. Tietoja luonnonsuojelusta ja esitteen maakaasusta saat Suomen luonnonsuoje/uliitosta puh. Luonnollisesti. Maakaasusta ei synny jätteitä. c.,\l~ IJ._;,, \ ?f j : · J Suomen luonnonsuojeluliitto ry NESTE c:, -;:, : ().~>·. Helsingin on ratkaisua tehdessä huomioitava maakaasun ympäristöedut. Tämä antaa kaupunkisuunnittelulle huomattavia etuja kiinteää polttoainetta käyttäviin laitoksiin verrattuna. Maakaasuverkkoa ollaan jatkamassa Kouvolasta länteen. Maakaasun typpipäästöt ovat oleellisesti pienemmät kuin kiinteillä polttoaineilla. Suomeen tuotavan maakaasun rikkipitoisuus on alle 0,0001 %
Myös Lentua, joka on suurin Oulujoen vesistön harvoista säännöstelemättömistä suurista järvistä, on kärsinyt uittojärjestelyistä. Hakijana uittosääntöjen kumoamisissa on ollut yleensä vesihallitus. Istutuskustannukset ovat noin 25 000 markkaa. Luulajanjoen tapaus Lentuaan laskeva Luulajanjoki sopii hyvin esimerkiksi irtouiton aiheuttamien vahinkojen korjaamisesta. Kiveämisja muut kunnostustyöt tehdään yleensä syyskesällä vähän veden aikana. Hyvin kivettyyn koskeen istutus on taloudellisinta tehdä vastakuoriutuneilla poikasilla. Lentuaan laskevien jokien koneperkaukset 1950-luvulla ovat ajaneet järven oman, alkuperäisen taimenkannan perikadon partaalle. Lentuaan laskettavissa joissa on ollut taimenen lisääntymisalueita yhteensä 15 hehtaaria. Taimenkannan elvytys vaatii malttia kalamiehiltä Jos taimenkantojen hoidossa asetetaan tavoitteeksi luonnon tuotantomahdollisuuksien hyödyntäminen, on lisääntymisalueiden kunnostuksen jälkeen istutettava poikaset ja ohjattava kalastusta. Kainuun vesipiiri teki Luulajanjoen uittosäännön kumoamissuunnitelman, joka valmistui alkuvuodesta 1983. Taimenen ja harjuksen istutukset olisi suoritettava heti seuraavana keväänä, sillä silloin mateenpoikaset ja simput eivät ole vielä ehtineet miehittää kiveämisen synnyttämiä uusia suojapaikkoja. Parhaat lisääntymisalueet on syytä kokonaan rauhoittaa ja kudulle nousevien emokalojen pyyntiä on pitkään rajoitettava. Oulujoen vesistön latvaja sivuvesissä on Kainuun vesipiiri valmistellut kumoamissuunnitelmat ja tehnyt myös vesioikeuden määräämät kunnostukset. Taimenenistutukset vastakuoriutuneilla poikasilla ovat paitsi rahallisesti myös siten edullisia, että pikkupoikaset "leimautuvat" istutuskoskeensa ja osaavat sitten kutukypsiksi vonkaleiksi kasvettuaan palata kudulle omaan koskeensa. Uiton helpottamiseksi Oulujoen Uittoyhdistys rakensi Luulajanjoen vesistössä viiden järven luusuaan betoniset uittopadot vuosina 1948-59. Kunnostettavat alueet on saatava nopeasti "miehitettyä" taimenen poikasilla, muuten koskiympäristön valtaavat simput ja mateet. Suurimman kalataloudellisen vahingon aiheuttivat uittoperkaukset vuonna 1959. Muutaman vuoden kuluttua istutuksia voidaan vähentää, jos jokiin on istutusten tuloksena palautunut itseään ylläpitävä, kuteva järvitaimenkanta. Päätöksiin sisältyy kiveämisvelvoitetta yhteensä lähes 60 koskikilometrille. yleistaimenta, sillä Lentuan taimenesta ei ole viljeltyä kantaa. lstukkaat ovat nimittäin ns. Kunnostustöissä on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon kalatalousviranomaisen ohjeet. Vesioikeus kumosi uittosäännön vuonna 1984 antamallaan päätöksellä. Kotiuttamisistutuksia tarvitaan muutaman vuoden ajan säännöllisesti. Täällä se muikkua tai kuoretta ahmien kasvaa nopeasti usean kilon painoiseksi ja palaa sitten kudulle kotikoskeensa. Antti Ylitalo 31. Vuosittaiset taimenistutukset ovat verrattavissa jatkuvaan tekohengitykseen. Järvitaimenen poikasia ei saa kalastaa alamittaisina "purotaimenina" . Suuressa osassa koneperattuja väyliä uitettiin puita vain muutamia kertoja. Mikäli näin saadaan aikaiseksi riittävän suuri kutevien taimenten kanta, ei kalliita istutuksia enää tarvita, sillä koskesta on tullut jälleen luonnonmukainen koskikalojen kalanviljelylaitos. Pahimpina ongelmina kunnostuksissa ovat olleet vesioikeuden päätöksiin sisältynyt vaatimus jopa 2-4 metriä leveän, kiveämättömän kriisiajan uittoväylän jättämisestä koskiin ja kunnostuksen jälkeisen kalaistutuksen puuttuEnsimmäisinä vuosina on edullisinta istuttaa monenikäisiä kaloja: vastakuoriutuneita, vuoden vanhoja ja kaksivuotiaita. Kaikkiaan vesioikeus on kumonnut Oulujoen vesistöstä Kainuussa 22 uittosääntöä. Vesioikeuden päätöksen mukaisesti Luulajanjoella koskia kivetään yhteensä 3,3 kilometriä. Koska laitospoikanen antaa lähes puolta heikomman SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. minen. Lisääntymisalueiden rauhoitus ja poikasten suojelu vaativat kalamiehiltä itsehillintää ja kokonaisedun ymmärtämistä. Onpa väyliä, joita ei käytetty perkauksen jälkeen uittoon kertaakaan. Luulajanjoelle tehdyt perkaukset ja uittorakenteet vahvistettiin uudessa uittosäännössä, jonka vesioikeus antoi vuonna 1975 siis 16 vuotta perkausten jälkeen ja kolme vuotta uiton päättymisestä. Vesioikeuskäsittelyn aikana metsähallitus vaati tapansa mukaisesti ns. Vesioikeus ei määrännyt tiukkoja metrirajoja tälle kriisiväylälle, vesistössä tulee kuitenkin kiveyksen jälkeen olla mahdollisuus veneellä kulkuun ja irtouittoon. Koskia kunnostetaan lähes 60 kilometriä Kainuussa irtouitto loppui pääosin 1960-luvulla puun kuljetuksen siirtyessä maanteille. Vesilain mukaan istutus ei nimittäin kuulu kunnostustoimenpiteisiin ja useimmilla kalastuskunnilla ei ole ollut varoja poikasten hankintaan. Myös harjuksen ja jokikutuisen siian kannat ovat taantuneet. Lisäksi tehtiin väylänoikaisuja ja laajennettiin yksi salmi. saalispalautteen kuin luonnossa karaistunut poikanen, tarvitaan menetettyä poikastuotantoa korvaamaan vähintään 9 000 kaksivuotiasta taimenistukasta. Kunnostuksen jälkeen voidaan arvokalakantaa elvyttää istutuksin. vsk. D metrin matkalta puskutraktoreilla niin, että maata ja kiviä rannoille työntämällä saatiin 8-10 metrin levyiset avoimet uittorännit. Laitospoikasen hinta on noin 5 mk/ kpl, joten vuosittain istutuskustannukset ovat yhteensä 45 000 markkaa. tetaan kun istutukset tehdään mahdollisimman pian kiveämisen jälkeen. Vuosien myötä kustannukset saadaan takaisin taimenkannan elpyessä ja saaliideen parantuessa. Tämä koskipinta-ala on tuottanut luonnon tilassaan perkaamattomana noin 4 500 taimenen vaelluspoikasta vuodessa. Pian perkausten jälkeen irtouitto väheni ja loppui kokonaan Luulajanjoelta vuonna 1972. kriisiajan uittomahdollisuuden säilyttämistä. Lisääntymisalueiden kunnostus ja itseään ylläpitävien taimenkantojen palauttaminen olisivat luonnonmukainen ja taloudellinen tapa pitää taimensaaliit korkeina. Kuhmossa vain kaksi perkaamatonta jokea Lentuan taimenkantaa elvytetään koskia kiveämällä "Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ovat kaikkien uittoyhdistyksen toimialueeseen kuuluvien latvaja sivuväylien koskijaksot sekä virtapaikat tulleet peratuiksi." Näin terhakkaasti todetaan Oulujoen Uittoyhdistyksen katsauksessa yhteisuiton 50vuotistaipaleelle vuonna 1960. Vastakuoriutuneita taimenen poikasia tarvitaan Luulajanjoen 3,5 koskihehtaarin istutuksiin noin 150 000 kappaletta. Viime vuosina on kunnostusten taso selvästi noussut; kiviä siirretään koskiin enemmän ja ,myös kalamiesten kunnostusohjeet on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon. Istutukset eivät kuitenkaan korvaa paikallisten, perimältään erilaistuneiden taimenkantojen menetystä. Vuosittain taimenta on saatu noin 2 300 kg. Lentuan taimenkanta on ylläpidetty runsailla istutuksilla. Koska päätöksestä ei ole valitettu, tulee Kainuun vesipiiri tekemään kunnostustyöt vuosina 1985-87. Näin kunnostettu koski saadaan asutetuksi kaiken kokoisilla taimenen poikasilla. Silloin Luulajanjoen tärkeimmät kosket perattiin yli kolmen kiloJärvitaimenhan viettää koskessa 2-3 ensimmäistä elinvuottaan ja vaeltaa vaaksanmittaisena lähellä sijaitsevaan järveen. Vesilain mukaan uiton loputtua vesistössä on uittosääntö kumottava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin uittorakenteiden (padot ja perkaukset) aiheuttamien vahinkojen poistamiseksi
Vain vastustuskykyisimmät tuholaiset jäävät jatkamaan sukuaan. .-. '\tlnNi ,i . MonikansaJJiset yhtiöt mainostavat torjuntamyrkkyjä häikäilemättömän yksisilmäisesti, varjopuolista vaieten. 10 a 5U local. dr. Laji on kehittynyt perinnöllisesti vastustuskykyiseksi monille eri tuholaismyrkyille. Puuvillan vitsaus: valko kärpänen Viime vuosikymmenellä puuvillan tuotantokustannukset nelinkertaistuivat, ja hehtaarisato romahti 420 kilosta 250 kiloon suunnilleen samaan kuin seudulla saatiin ennen toista maailmansotaa ja kemikaalien käyttöönottoa. Kun myrkkyjä vuonna 1951 levitettiin Gezirassa jo koko peltoalalle, riitti puuvillatuholaisten nitistämiseen yksi ruiskutus sato kautena. vsk .. Uuden teknologian avulla satoja kohotettiin nopeasti 1950-luvulla. Samaan aikaan niiden tilalle ilmaantui kuitenkin neljä uutta tuholaista. <00 rl t.l'l'l p,~ Je ·AnnM"o"Q'ITiuf( 1-',.to rrt& lkUlb <fflt kl' uM\,nho. Valkoinen ja Sininen Niili kohtaavat Geziran hedelmällisillä lietemailla, missä viljellään puuvillaa koko Sudanin kansantalouden polttoaineeksi. Las Soluciones. Miljoonan hehtaarin viljelyksillä asuu pari miljoonaa viljelijää. 1960-luvulla kaksi tuholaislajia oli myrkytetty historiaan. Lisää ruiskutuksia väkevämmillä aineilla Ennen koneiden ja myrkkyjen laajamittaista käyttöönottoa toisen maailmansodan jälkeen Väli-Amerikan puuvillapelloilla eli kolme merkittävää tuhohyönteistä. !~1~ Jlf' l(t"' ""' tfk..11.l""O~;:rJ cL-w..,Jr trMctr,. Seuraavalla vuosikymmenellä tähän tarvittiin jo kuusi ruiskutusta, ja 1970-luvun lopulla kymmenen. Väli-Amerikassa kehitys on ollut vielä tuhoisampaa. Heikki Laurila Arkipäivän evoluutiota: Myrkkyjen ja tuholaisten kilpajuoksu kolmannessa maailmassa Kun viljelijä kolmannessa maailmassa on tuholaisongelman edessä, yleinen ratkaisu asialle on ruiskuttaa pellot, ruiskuttaa yhä lisää, useammin ja väkevämpinä pitoisuuksina. 32 Los Problemas. Väli-Amerikan puuvillaplantaaseista tuli kansainvälisen torjunta-aineteollisuuden suurasiakkaita. Kiusana oli 1970-luvulla jo kahdeksan lajia. Eikä aikaakaan kun tuholaiset jälleen melskaavat pelloilla entistä kestävämpinä. Sama tarina on tuttu kaikkialta missä puuvillaa on viljelty. "'l,,1l'<:-Jicr.1mlmu1ttj1TID\-itlflbd1.h'1Se.1UStnalgt.wbnOO'Cl~flffl tf-.1, U'l rn1~1\t1,..., 1.!.11:;I) .i.· oro ~'filt'r.1 rorm tl ~lrun> 1 d ~10 tlt 13 oot.1. Samalla torjunta-aineet ovat tehneet selvää valkokärpäsen luontaisista vihollisista ja näin luoneet sille ihanteelliset elinolot. Tuholaiset ja niiden luontaiset vihollisetkin kuolevat. Ongelma ja sen ratkaisu. Rajut myrkytykset olivat tuhonneet niiden luontaiset viholliset, jolloin nama aiemmin harmittomat lajit saattoivat täyttää hävinneiden paikan. h J J 1 ~ una a ~,•N110lti(1('\fl\:, ll ¼1.l)wt.,',•dJC.lr.Ol'f1J:l'l,ha;A \rri,.r,h"f"bmluh"~unouml~m1$ !lndiro, ~nd,ttUfrt,.,an.'llJcltrJLmu,11t1 .\unk'llk' 'i.l a,,.rlu. Puuvillan viljelyksen ongelmiin on useita syitä, mutta yksi niistä käy yli muiden valkokärpänen, puuvillan tärkein tuholainen ei enää ole taltutettavissa myrkyin. Los insccticidas piretroid<!sde ncl\ Plant Protectlon Division ----~~-----~Fe-riull ...,..._. Myrkkyjä levittävät lentokoneet verhosivat viljelykset kemikaalipilveen paikoin jopa SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. 1940-luvulla petrokemiallisen maatalouden vaurauden näkymät saivat myös sudanilaiset käyttämään tuholaismyrkkyjä puuvillapelloillaan. Yhtä ainoaa tuholaista varten saattoi olla markkinoilla 50 erilaista valmistetta! Ongelmiin vastattiin ruiskuttamalla lisää, väkevämpiä myrkkyjä, uusia valmisteita
Ympyrä sulkeutuu. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. C " E ::, V, ' § " <n C " E ::, V, ' "' E E "' Viljelyksiä myrkytetään Meksikossa torjunta-aineilla, jotka ovat mm. 33. vsk. Yhdysvalloissa kielletty liian vaarallisena. Joka vuosi satoja meksikolaisia kuolee näihin myrkkyihin. Meksikolainen maatyö.läinen käsittelee tomaatteja suoja-aineella ennen Yhdysvaltoihin kuljettamista. Kauniina kuluttajalle. Tuontihedelmien ja -vihannesten jäämissä myös teollisuusmaiden kuluttajat saavat maistaa omissa maissaan kiellettyjä torjuntamyrkkyjä, joita monikansalliset yritykset myyvät kehitysmaihin
Ruskosirkka Aasiassa, yökkönen Malesiassa Aasiassa tärkein riisin tuholainen on ruskosirkka (Nilaparvata ingens), joka vielä runsaat kymmenen vuotta sitten oli varsin tuntematon. Tuotekehittelyn kustannukset nousevat, myytäväksi kelpaavan aineen löytämiseksi joudutaan seulomaan alati kasvava maara yhdisteitä vuonna 1980 keskimäärin jo 12 000 yhdistettä. Eräillä seuduilla taistelu on jo menetetty: Rio Granden laaksossa Meksikossa puuvillan viljely on käytännöllisesti katsoen loppu. Aseistusta kovennetaan, ja puuvillapelloille menee nykyisin jo neljännes kaikesta torjuntaainetuotannosta maailmassa. Pande, joka taannoin vieraili Suomessa. Lajiyhteisön rakennetta muuttamalla saatetaan luoda uusia tuholaisia samalla kun vanhoista ehkä päästään eroon. Nyt kuitenkin tuholaisongelma on merkittävä. Vielä 40 vuotta sitten Intiassa viljeltiin perinteisen maatalouden menetelmin, eivätkä viljelijät juuri kantaneet huolta kasvinsuojelusta. Lajimäärä on kolminkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Miten on sitten laita varsinaisen ravinnontuotannon. Malesiassa ylänkömaiden kaalinviljelijöiden riesana on yökköslaji, joka on kehittänyt vastustuskyvyn monille eri myrkyille. Kemiallisen tuholaistorjunnan umpimähkäisyyden seurauksena lajiyhteisö kehittyy ja evoluutio etenee tuholaisten tappaminen vaikeutuu ja kallistuu. Niveljalkaisyhteisössä "yleismyrkky" tappaa niin tuholaisia kuin niiden luontaisia vihollisiakin, jolloin syntyy uusi tilanne: Tuholaiskanta on harventunut mutta toisaalta jäljelle jääneillä yksilöillä on ruokaa enemmän kuin aikaisemmm. Kukoistavat yhteisöt ovat vajonneet lamaan. Meillä Intiassa tärkeimmät tuholaiset ovat tulleet vastustuskykyisiksi organokloriineille, kuten DDT:lle ja BHC:lle, minkä vuoksi on siirrytty käyttämaan organofosfaatteja. Kaiken tämän sai aikaan pieni hyönteinen, jonka tappaminen kävi lopulta liian kalliiksi. Kemiallinen tuholaistorjunta turvautuu yhä järeämpiin aseisiin 40 kertaa satokautena. Ongelmat ovat olleet odottamattomia. Usein monikansalliset yhtiöt kauppaavat näille markkinoille valmisteita, jotka on teollisuusmaissa vaarallisina kielletty. Vastutuskyvyn evoluutio pääsee käyntiin. Ruskosirkka on saanut aikaan merkittävää tuhoa esimerkiksi Sri Lankassa, missä sirkkaepidemiat kasvoivat 1970-luvulla niin suuriksi, etteivät köyhimpien viljelijöiden tulot enää riittäneet myrkkylaskujen maksamiseen. Kun esimerkiksi metsiä on laajasti raivattu viljelykseen, ovat aiemmin metsissä eläneet heinäsirkkalajit siirtyneet viljelyksille, missä niistä on tullut tuholaisia. Toisaalta kolmannessa maailmassa viljelyekosysteemit ovat yleensä monilajisempia ja ekologisesti mutkikkaampia kuin lauhkealla vyöhykkeellä. Viljelijät ruiskuttavat peltonsa kolmasti viikossa, useimmiten useiden eri valmisteiden 'koktaileja' . Kuinka myrkky luo tuholaisen Kolmannessa maailmassa kemiallinen tuholaistorjunta on ollut tuontitavaraa teollisuusmaista, lauhkealta vyöhykkeeltä. Vuonna 1980 oli jo 432 niveljalkaislajia todettu vastustuskykyiseksi jollekin torjunta-aineelle. Pedoilla taas asiat ovat huonommin: Myrkky on harventanut kantaa, mutta lisäksi myös niiden ravintotuholaiset ovat vähissä. Tähän on useita syitä useita ympäristömuutoksia. Myrkyt saattavat tappaa myös sellaisten lajien vihollisia, jotka aiemmin kenties juuri tällaisen kannansäätelyn vuoksi ovat olleet harmittomia. Seuraavaan erään tuholaiset lähtevätkin sitten paalupaikalta: Koska niiden yksilömäärä on alkujaan ollut suurempi kuin petojen, on myös todennäköisempää, että juuri tuholaisten joukossa on yksilöitä, jotka joidenkin perinnöllisten ominaisuuksiensa ansiosta kestävät myrkkyjä. Vaikka onkin ilmeistä, että tuholaisten torjunta-aineiden siedon kehittyminen ei vielä pitkään aikaan jos koskaan vaaranna ravinnontuotantoa maailmanlaajuisesti, niin paikalliset ongelmat ja kriisit ovat jo todellisuutta monin paikoin kolmannessa maailmassa. Näin kuvaa tilannetta Intiassa Kalkutan yliopiston professori, hyönteistieteilijä Y.D. vsk.. Vastustuskyvyn nopea kehittyminen ja uusien tuholaisten kärkäs ilmaantuminen vanhojen tilalle johtuu pääosin kahdesta seikasta: Perinteisesti on käytetty 'yleismyrkkyjä', jotka tappavat niin tuholaisia 34 kuin niitä saalistavia petojakin. Vastustuskyky on kehittynyt myös monille jyrsijöille, rikkakasveille ja taudinaiheuttajille. Lisäksi kemianteollisuuden tuotekehittely ei ehkä enää kauan pysty vastaamaan tuholaisten nopeaan evoluutioon. Eräät tuholaiskannat sietävät DDT:tä jopa 5-10 prosentin pitoisuuksina. Toistaiseksi tuholaistorjunta vielä onnistuu suurimmassa osassa puuvillankin viljelysaluetta, mutta se maksaa ja eräin paikoin jo liikaa. Jo vuonna 1970 oli 280 000 hehtaaria peltomaata hylätty. Ravinnon tuotanto vaarantuu paikallisesti Puuvilla on tuholaisille poikkeuksellisen herkkä kasvi. Myrkyt syövät tuotantokustannuksista kolmanneksen. Tuotekehittely ei pysy evoluution tahdissa Kun viljelijä havaitsee myrkyn tehon laskevan, hän tavallisesti lisää annostusta ja ruiskutusten tiheyttä. Tuholaisongelmat ovat meillä koskettaneet erityisesti riisiä, eikä niinkään vehnää, jota viljellään Intian pohjoisosissa. Pari vuotta sitten hän kokosi kemiallisen tuholaistorjunnan kehitysmaissa kohtaamat vastoinkäymiset kirjaansa A Growing Problem Pesticides and the Third World Poor. Näin alkanut kierre kiihtyy, ja tuholaiset kasvattavat etumatkaa vihollisiinsa ne kehittyvät entistä kestävämmiksi samalla kun myrkyt vielä tehoavat niiden vihollisiin. Tuholaisepidemiasta myrkytysepidemiaksi Tuholaisepidemia voi kääntyä myrkytysepidemiaksi: Kun viljelijät ovat tuholaissuoMEN LUONTO 7/ 84 43 . Näin sanoo englantilainen David Bull, joka on laajan vapaaehtoisen kehitysyhteistyöjärjestön Oxfamin tuholaistorjunta-asiantuntija. Kasvavien taloudellisten vaikeuksien keskellä kamppailu puuvillan tuholaisia vastaan jatkuu. Mainitussa niveljalkaisten joukossa on vain harvoja lajeja kymmenkunta jotka ovat tuholaisten luontaisia vihollisia. Puimurit, paalaimet ja öljypuristimet ruostuvat; maatyöläiset ovat joutuneet lähtemään muualle työnhakuun. Tällä haavaa myrkkylasku haukkaa yleisesti puolet puuvillan tuotantokustannuksista. Tuholaismyrkyn vaihtaminen uuteen valmisteeseen ei välttämättä tuo pitkäaikaista helpotusta: vastustuskyky kehittyy helposti laajaksi, koskemaan kokonaisia aineryhmiä
Miten luonnonympäristön muutokset näkyvät maakuntakukkien kasvusijoilla. Sitä oli toteuttamassa 100 000 työntekijää, jotka käsittelivät myrkyillä lähes 600 miljoonan ihmisen asumukset tarkoituksena oli surmata verta imeneet sääsket, jotka jäävät lepäilemään asuntojen seinille ja sopukoihin. Torjuntatoimiin ryhdyttiin uudelleen, mutta aiempaa heikommin tuloksin: myrkyt eivät tehonneet, sääskille oli kehittynyt vastustuskyky. Luontoretken sanallisena oppaana dosentti Juha Suominen. Hyötypuoli päihittää aavistukset uhreista, jotka nykyisin kiistatta vaarallisiksi todettujen myrkkyjen levittäminen ihmisten asuntoihin on vaatinut. Tutkituissa tapauksissa on usein voitu osoittaa paikallisten malariaepidemioiden yhteys rankkaan torjunta-aineiden käyttöön mm. Esimerkiksi puuvillapeltojen työläiset saavat pahenevista tuholaisongelmista osansa välittömästi: Viljelmillä käytävä kemiallinen sota levittää myrkkypilvet myös maatyöläisten asumuksiin, ruokaja juomavesivarastoihin, sillä he asuvat perheineen usein viljelysten keskelle tai laitamille jääneillä pienillä maatilkuilla. Mitä kukkia voi poimia ja mitkä on paras jättää kokonaan rauhaan. Pahimmin maatyöläiset altistuvat tietenkin arkisessa työssä, jossa harvoin noudatetaan turvallisuussuosituksia. Tarjolla on useimmissa kehitysmaissa esimerkiksi aineita, jotka teollisuusmaissa on kielletty, mutta joita monikansalliset yhtiöt dumppaavat kolmannen maailman markkinoille. Kuinka maakuntakukat valittiin. Näyttää siltä, että jatkuva voimaperäinen myrkkyjen käyttö viljelyksillä oli jalostanut sääskiä kestämään myrkyt, joi!Ja ne aiemmin oli kyetty hävittämään. vsk . Näihin ja moniin muihin kukkienystävän kysymyksiin on vastaus Suomen maakuntakukat -kirjassa. Malariaa kantavat sääsket pynttnn hävittämaan hyönteismyrkyillä. Sirkka Linnamiehen taidokkaat kasvikuvat. Kampanja oli ilmiömäisen menestyksellinen. KUNNALLISPAINO OY PL 29, 01511 Vantaa 51 Puh. ongelman edessä, yleinen ratkaisu on ruiskuttaa lisää, useammin, väkevämpinä pitoisuuksina kenties käyttää tehokkaampia valmisteita. puuvilla-, kahvi-, kaakaoja banaaniviljelyksillä. (90) 821 922/ tilaukset Myös kirjakaupoista 35. Myrkkyjen osuus uuteen malaria-aaltoon on ilmeisen kiistämätön, vaikka on pidettävä mielessä, että malaria on yhteiskunnallinen sairaus sen yleisyyteen vaikuttavat olennaisesti köyhien ihmisten elinolot. Kätevä 92Xl48 mm:n koko, kestävä sidos. Syinä tapaturmiin ovat usein lukutaidottomuus, tietämättömyys, raskaat työolot, olematon työsuojelu. Tapaturmariski kemikaaleja käytettäessä on kehitysmaissa huomattavan suuri. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Kehitysmaissa tuholaismyrkkyjen vuoksi sattuu myrkytystapaturmia yli 13 kertaa enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, vaikka siellä maataloudessa kemikaaleja käytetään paljon voimapera1semmin. Malaria kuitenkin palasi 1970-luvun puolivälissä rajusti: neljässä vuodessa tapausten määrä kolminkertaistui. Reino Kalliola Sirkka Linnamies Reino Kalliola esittelee n. Malaria palasi Tapaturmia enemmän uhreja korjaa kuitenkin kehitysmaiden maatalouden kemikalisoitumisen lieveilmiö: malarian yleistyminen. WHO:n arvioiden mukaan torjunta-ainemyrkytyksen saa kehitysmaissa vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä; ja heistä ehkä 10 000 kuolee. 1950ja 1960-luvuilla toteutettiin kolmannessa maailmassa valtaisa kemiallinen malariantorjuntaohjelma. D SUOMEN MAAKUNTAKUKAT Kauneimmillaan kasvavana Suomalaisten suosikkikasvit taiteilija Sirkka Linnamiehen piirroksina. 60 harvinaistuvaa, suojeltavaa tai kokonaan rauhoitettua I uonnonkasvia. Kampajan huippuvaiheissa käytettiin yhdessä ainoassa vuodessa 70 000 tonnia DDT:tä, lindaania ym. Kolmannen maailman maatalouden ongelmat todistavat paitsi arkipäivän evoluutiosta, myös yhteiskunnan vaikeuksien ja ympäristön tilan ykseydestä. organokloriineita (kloorattuja hiilivetyjä). Ja kuten useissa kansainvälisissä selvityksissä on selvästi osoitettu, maatalouden modernisoituminen on yhteiskunnallisilla sivuvaikutuksillaan selvästi köyhdyttänyt vähäosaisimpia usein niitä, joiden nälkään vedoten uutta maataloustekniikkaa kolmannen maailman viljelyksille kaupataan. Lasketaan, että vuoteen 1970 mennessä oli estetty kaksi miljardia malariatapausta ja säästetty 15 miljoonaa ihmishenkeä
Vihreiden ei ole onnistunut luoda itsestään haluamaansa kuvaa julkisuudessa. Vaalien jälkeen mm. Vihreä puolue onnistuukin toiminnassaan parhaiten silloin, kun kyseessä on yleinen etu ja uhka on välitön. Myös syyskuun kunnallisvaaleissa vihreät etenivät merkittävästi, mm. Kansalaisille ymmärrettävän, selkeän ohjelman teko ja sen toteuttaminen näytti mahdottomalta. Kiertoperiaate, joka jakaa nelivuotisen edustuskauden kahdeksi kaksivuotiseksi kaudeksi, jolloin edustajat vaihdetaan, synnytti puolueessa kiihkeitä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Nordhein-Westfalenissa puolue saavutti vaa' ankielen aseman. Kiistaa oli niin sisällöstä kuin päämäärien toteuttamistavoistakin. Liittoutumattomuus ja energisyys seisoivat vastakkain kokemuksen ja jäntevän poliittisen linjan kanssa. Kun ympäristöongelmat ovat paisuneet ja kun niistä on saatu yhä enemmän tietoa, vihreä politiikka on ollut myötätuulessa. Poliittinen linjariita fundamentalistien (punaiset) ja 36 vihreiden välillä hämmensi ensin syvän juovan puolueessa. Alkukesän europarlamenttivaaleissa vihreät lisäsivät kannatustaan. Puolueella on ollut pahoja sisäisiä ristiriitoja, mutta sillä menee kaikesta huolimatta hyvin. nen puolueesta eroamiseen. Ympäristöpoliittiset lupaukset -ja ennen kaikkea lupauksista kiinnipitäminen, joka on vihreiden tavaramerkki tukehtuivat lehdistössä aluksi skandaalien käryyn. Risaiset ja kiihkeät keskustelut päättyivät yhden jos toisenkin perustajajäsemaan yhden maan mahtavimmista kemian tehtaista, Hampurissa sijaitsevan Boehringin tehtaan jos ei ikuisesti niin ainakin väliaikåisesti. D SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . vsk.. Siihen asti liittopuolueneuvostoa johtanut nimekäs ja "kokenut" kaarti, Otto Schily, Petra Kelly ja Joschka Fischer, jätti vastahakoisesti paikkansa kiertoperiaatteen pakottamina ja monen mielestä myös turhaan. Mutta se osoittautui pahaksi kompastuskiveksi. Kiistaa kierto periaatteesta Parlamentaariseen työhön on yritetty saada dynaamisuutta edustajien kiertoperiaatteella. Yhdysvaltalaisen kenraalin saama verisuihku vihreästä muoviruiskusta kuohutti kansan mieltä ja asetti vihreiden väkivallattoman politiikan kyseenalaiseksi. lisääntyvä huoli maan metsien tilasta. Riitta Ylinen-Lang Puolue joka haluaa olla joukkoliike Länsi-Saksan vihreät haluavat puoluemuodostaan huolimatta säilyä tuoreena ja voimakkaana joukkolökkeenä. Näin tapahtui mm. Liittoparlamentissa istuu 28 "vihreää" edustajaa. Puolueessa, jonka periaatteisiin kuuluu se, että puolue sitoo yksityisen edustajan ja määrää päätökset, sinkosi esiin syytteitä sooloilusta, henkilökultin vaalimisesta ja taloudellisen solidaarisuuden puuttumisesta. Puolueen kiteydyttyä 1980-luvun alussa joukkoliikkeen iskuvoima oli vähällä vaimentua puolueen sisäisiin voimanmittelöihin. Vihreät kasvattivat paikkalukuaan muiden puolueiden jäädessä nuolemaan näppejään. E kansalaiSten jyrkät vaSta~ ~ ~ lauseet pakottivat sulkeIkuisen opposition kannattajat, joiden rinnuspielessä riippuu majava-, maamyyrä-, biisami-, auringonkukkatai rauhanpulunappi, ovat neljän viime vuoden aikana vallanneet yli tuhat tuolia eri osavaltioiden päättävissä elimissä. Vihreä ekopolitiikka on saanut aikaan myös tuloksia: Taannoin esimerkiksi Länsi-Saksan vihreiden vaalijulisteita: ympäristönsuojelua, aseistariisuntaa, naisasiaa. Vihreiden tunteisiin, inhimillisyyteen ja oikeudentuntoon vetoava politiikka on vastine tähän asti harjoitetulle teknokraattiselle politiikalle. Kierto-ongelmaa seurasi identiteettiä nakertava ratkaisu yhteistyöstä Hessenin osavaltion sosiaalidemokraattien kanssa Hessenin osavaltion hallituksessa. puolueneuvoston liittovaaleissa. Vihreiden vaikutus muiden puolueiden herkistymiseen ympäristökysymyksissä on jo sinänsä merkittävä saavutus. Vihreät näkevät päätehtävänsä kansalaisten valistamisessa, tietoisuuden kohentamisessa ja konkreettisissa, periaatteellisissa askelissa. Ikuinen oppositiopuolue sai yhden uuden periaatteellisia kysymyksiä koskevan ongelman lisää. Pitkien neuvotteluiden tuloksena vihreät suostuivat empien yhteistyöhön. Vihreä politiikka pehmeässä myötätuulessa Vihreiden suosiota on kasvattanut mm. ulkoministeri Genscher (FDP, vapaat demokraatit) kiiruhti painottamaan puolueensa entisen ympäristöpoliittisen aseman palauttamisen tärkeyttä. Vihreiden kasvava suosio näkyi myös Euroopan yhteisön parlamenttivaaleissa kesäkuussa
Kaarina Järventaus Vapaus, veljeys, vihreys. Poliittista ekologista liikehdintää on Ranskassa ollut 1970-luvun alusta lähtien. Vihreä liike etenee Ranskassa pienin askelin. Maanlaajuinen kannatusprosentti oli 2, 1. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. Toistaiseksi ei tiukasti oikeisto-vasemmisto -leireihin jakautunut poliittinen kenttä ole päästänyt vihreää jalkaa oven väliin. Amis de Ja Terre eli "Maan Ystävät" päätti jättää politikoinnin kokonaan ja keskittyä perusta> son yhdistystoimintaan. Ensimmäistä kertaa vihreät osallistuivat vaaleihin Elsassissa vuonna 1973, jolloin "Ekologia ja eloonjääminen" -niminen ryhmä sai eduskuntavaaleissa 2,9 prosenttia äänistä. Toisaalta vasta nyt aletaan toipua pettymyksestä, jonka Mitterand aiheutti pettämällä vaalilupauksensa, ydinvoimaohjelman merkittävän jarruttamisen ja ydinkokeiden lopettamisen Tyynellä merellä. Mitä oikein on tapahtumassa 1970-luvun värikkäiden tapahtumien ja joukkomielenosoitusten jälkeen. Kymmenen vuotta vihreää politiikkaa Tämän vuoden alussa keskeiset ympäristönsuojeluliikkeet järjestäytyivät uudelleen. Vuoden 1981 presidentinvaaleissa sai Maan Ystävien kärkimies Brice Lalonde lähes neljän prosentin kannatuksen ensimmäisellä vaaliRanskan hajanaista vihreää liikettä on yhdistänyt toiminta hallituksen laajaa ydinvoimalaohjelmaa vastaan. Väsymystä, ympäristönsuojeluaktiivit selittävät. "Ekologistit" ovat kuitenkin toiveikkaita, sillä tähän asti rinnakkaisina toimineet järjestöt alkavat vähitellen löytää toisensa. Ennen puolueen perustamista ja vielä sen jälkeenkin on vaaleihin osallistuttu muodostamalla kutakin vaalia varten erillinen yhteenliittymä. Vuoden 1978 eduskuntavaaleissa saivat "ekolot" keskimäärin 5 prosentin kannatuksen alueilla, joilla ehdokkaita oli asetettu. Nyt on kulunut kolme vuotta, eikä hallitus ole mitenkään ratkaisevasti aikaisempia ympäristöystävällisempi. Sitä paitsi varsinkin ydinvoimanvastaisessa liikkeessä koetut tappiot ovat lannistaneet ihmisiä: suurista joukkoliikkeistä huolimatta hallitus jatkoi järkähtämättä valtaisaa ydinohjelmaansa, usein poliisin kovien otteiden ansiosta. Vuonna 1982 syntynyt Vihreä puolue ja samoista juurista haarautunut alueellinen järjestö "Confederation Ecologiste" sulautuivat· yhteen ja muodostivat puolueen nimeltä "Vihreät ekologinen puolue, ekologinen konfederaatio". Monet ovat olleet mukana koko 1970-luvun ja haluavat nyt tehdä muuta. Kuva on 1980-luvun alkupuolelta Bretagnen niemimaa/ta, jonne suunniteltua ydinvoimalaa kokoontui vastustamaan noin 50 000 ranskalaista. Ranskalaisia tiedotusvälineitä seuratessaan ei uskoisi mitään ympäristöliikettä olevan olemassakaan. Monet vihreästi ajattelevat uskoivat sosialistien tarkoittavan totta ehdotuksillaan ja tukivat heitä aktiivisesti. 37. vsk. Lehtikioskeista ei löydy yhtään ympäristönsuojelujulkaisua
joka kattaa luonnon-ja Ympäristönsuojelu 1 ympäristönsuojelun kaikki osa-alueet. Nyt kokonaan vallllis! ' Ympäristön pilaantuminen ja hoito Ympäristönsuojelun lainsäädäntö Anna-Riitta Wallin Ympäristönsuojelun hallinto Risto Palokangas Ympäristönsuojelu ja kansantalous Markku Wallin Ympäristönsuojelu ja tekniikka Anna-Riitta Wallin ja Markku Wallin Maankäyttö ja ympäristönsuojelu Hannu Penttilä Ilmansuojelu Alec Estlander liman epäpuhtauksien vaikutukset luontoon Satu Huttunen Ympäristömelu ja sen torjunta Juhani Parmanen Vesiensuojelu Pertti Heinonen, Hannele Nyroos ja Raimo Penttonen Itämeren tila ja suojelu Åke Niemi Ympäristömyrkyt Erkki Häsänen Torjunta-aineet Vesa Tuomaala Radioaktiiviset aineet säteilylähteinä Olli Castren ja Anneli Salo Ympäristölääketiede Risto Santti Jätehuolto ja jätteiden hyödyntäminen Rainer Lahti Komposti ja biologinen käymälä Mirja Salkinoja-Salonen Käyttöveden ja jäteveden puhdistus Raimo Määttä Ympäristökasvatus, -koulutus ja -valistus Matti Leinonen ja Rauno Ruuhijärvi Ympäristötutkimus Rauno Ruuhijärvi Vapaaehtoinen ympäristönsuojelutyö Hannu Penttilä Ympäristönsuojelu 2 Luonnonsuojelu ja luonnonvarat Luonnonsuojelun historiasta Pekka Borg Maapallon ja Suomen ekosysteemit Olli Järvinen Suojelualueiden suunnittelu Olli Järvinen Metsien suojelu likka Heikkinen Soiden suojelu Pekka Salminen Vesien suojelu Pekka Salminen Rantojen ja saaristojen suojelu likka Heikkinen Tunturimaiden suojelu Antero Järvinen Kulttuuribiotooppien suojelu Pekka Borg Suojeluohjelmat ja niiden toteuttaminen Pekka Salminen Sukupuuttojen ekologiaa, historiaa ja maantiedettä Olli Järvinen Eläinlajien suojelu Olli Järvinen ja Pertti Rassi Kasvilajien suojelu Juha Suominen Luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit Urpo Håyrinen Maisemansuojelu Markus Alapassi, Urpo Häyrinen ja Martti Linkola Maatalouden ympäristökysymykset Rauno Ruuhijärvi Maankamaran ja maaperän suojelu Osmo Kontturi Metsävarojen hoito ja suojelu Esko Joutsamo Suovarat ja niiden käyttö Rauno Ruu hijärvi Kalatalous Harri Dahlström Riistanhoito ja metsästys Matti Helminen ja Pentti Vikberg Marjat ja sienet Veikko Marttila Porotalous Timo Helle Luonto ja ulkoilu Urpo Häyrinen Erkki Santala Antero Tuomisto Pekka Tuunanen Luonto ja matkailu Kauko V. Kirjoittajina on yli 40 ympäristönsuojelun eri osa-alueitten parasta asiantuntijaa. Ympäristönsuojelu 1-2 perusteos ja käsikirja, Teoksen ovat toimittaneet Rauno Ruuhijärvi ja Urpo Häyrinen. Niinisalo ja Antero Tuomisto Kansainvälinen ympäristönsuojelu Esko Jaakkola KIRJAYHTYMÄ
Se on julkaissut Pariisissa 200 ehdotusta aiheesta "Miten Pariisista tulisi parempi paikka elää". Mielestämme sekä länsimainen kapitalismi että sosialististen maiden valtiokapitalismi ovat epäonnistuneita. On tärkeämpää toimia kuin tehdä sanallisia vallankumouksia. Vuoden 1983 kunnallisvaaleihin osallistui satakunta vihreää listaa, joista 40 esiintyi Vihreän puolueen nimissä. happosateita ja Reinin kaltaisten suurten jokien saastumista vastaan. Vihreillä on vain runsaat tuhat jäsentä, eikä vakituisia toimitsijoita ole kuin yksi, hänkin puolipäiväinen. Maan Ystävät on jättäytynyt kokonaan pois vaaleista todettuaan, miten paljon työtä vaalit vaativat usein laihaan tulokseen nähden. Eikö politiikkaan mukaan menevä ole vaarassa unohtaa ihanteensa ja sulautua valtarakenteeseen. Esittämämme kritiikki on niin radikaalia ja saa niin paljon vastakaikua, Solange sanoo. Lalondea ei Vihreä puolue huolinut ehdokkaakseen, koska tämä on tarkistanut kantaansa muun muassa Ranskan ydinaseeseen nähden eikä yhdy puolueen vaatimuksiin yksipuolisesta ydinaseriisunnasta. Meitä selvästi pelätään sekä oikealla että vasemmalla. Vihreistä äänistä taisteli Vihreän puolueen lisäksi myös toinen lista, jonka kärjessä , oli Brice Lalonde, entinen kista kirjakaupoista tai tällä kupongilla. C +-' CI) &. Ensinnäkin Solagne toteaa, että nykyiset puolueet eivät juurikaan "viherrä". Ranskassa on nykyisin kymmeniä "vihreitä" kunnanvaltuutettuja, eikä edes Vihreässä puolueessa tiedetä heidän tarkkaa lukumääräänsä. Julkisuutta emme tahdo millään saada. Maan Ystävät väsyivät vaaleihin Vaaleihin osallistuminen ei ole koskaan saanut kaikkien ympäristönsuojelijoiden kannatusta. Saman vuoden eduskuntavaaleissa oli koko maassa ehdokkaana 180 ympäristönsuojelijaa, joista vajaa puolet oli vihreän puolueen edeltäjän "Ekologia tänään" -ryhmän listoilla. Kasvupolitiikka on ylivoimaisesti vallalla. Tätä voi pitää hyvänä menestyksenä ottaen huomioon, että monet vihreästi ajattelevat varmaan äänestivät suoraan sosialisteja. Ekohallintoa ja osuuskuntia kapitalismin ja sosialismin sijaan kierroksella. Toivomme, että kentällä toimivat jäsenemme pitävät aina politiikan ylärakenteissa liikkuvat maan tasalla, vastaa Vihreissä toimiva Solange Fernex. J 1 CI) >, :Cll > :cti c.. Rintama rakoili eurovaaleissa Ympäristönsuojelijat eivät kaikesta huolimatta onnistuneet esiintymään yhtenäisesti kesäkuisissa Euroopan parlamentin vaaleissa. Eniten toivoa näemme osuuskuntahankkeissa, joita on syntynyt eri puolille Ranskaa, mutta jotka nykyisessä järjestelmässä ovat suurissa vaikeuksissa. Miten vihreät ajatukset sijoittuvat politiikan shakkilaudalle. Oikealla meitä pidetään vasemmistolaisina ja vasemmalla oikeistolaisina. Kovat pelisäännöt merkitsivät Vihreän puolueen kaltaiselle nuorelle puolueelle taloudellista romahdusta. Vaalityöstä luopumisen jälkeen jäsenkunnan kiinnostus onkin jälleen virinnyt. Vasemmiston valtaan äänestäneet ranskalaiset pitivät kuitenkin tärkeimpänä taata vasemmistoenemmistö parlamenttiin, ja ekologistit jäivät nuolemaan näppejään. Järjestön mielestä on parempi kampanjoida rajattujen kysymysten puolesta. Niinpä Lalonde muodosti lähinnä keskustaradikaalien kanssa oman listansa. Ajatus Euroopan parlamenttiin osallistumisesta oli Vihreälle puolueelle mieleinen: se näki siinä mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön taisteltaessa esim. Järjestö kampanjoi tänä vuonna etenkin happosateita vastaan ja lyijyttömän bensiinin puolesta. -"' E CO -"' E CO -"' E CO 1 (J) ,... Solange kertoo kuitenkin, että kiinnostuneet ihmiset ottavat yhteyttä päivittäin. ''Meitä pelätään oikealla ja vasemmalla'' Jos Ranskan sisäinen vaalijärjestelmä tekee lähes mahdottomaksi pienten ryhmien edustuksen, ei Euroopan parlamenttivaaleihinkaan ole helppo osallistua: jokaisen ehdokkaita asettavan ryhmän on kustannettava itse kymmenet miljoonat vaaliliput. 39. Vaaran ei saa kuitenkaan antaa lamauttaa. Tuloksena oli, ettei kumpikaan ekologisesti ilmoittautunut lista saanut tarvittavaa viittä prosenttia päästäkseen Euroopan parlamenttiin: varsin tasapäisinä ne jäivät molemmat alle neljän prosentin. Tavoitteenamme on tuotannon '' ekohallinto'', jossa tuotannosta päättäisivät sekä työntekijät, kuluttajat että tuotantolaitosten lähinaapurit. Jäseniä on nykyisin noin 2 000. Kaikessa järjestäytyneessä toiminnassa on byrokratisoitumisen vaara. Kulut korvataan vain, jos ryhmä pääsee läpi. ympäristöliikkeen presidenttiehdokas
Vielä pari viikkoa harvinaisuuden lähdön jälkeen minulta tultiin SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Toukokuussa kaikkialla vilisi. Varkautelaiset ornitologit olivat havainneet mustakaulauikun viiden maissa aamulla, ja jo vähän keskipäivän jälkeen lintutornissa kuhisi lahtelaisia, turkulaisia ja helsinkiläisiä bongareita. Haikaroiden lentelystä alkoi kesän mittaan tulla enemmänkin sääntö kuin poikkeus -Siikalahden kohdalle saisi lintuoppaisiin kirjoittaa uusia sivuja. Sari Saukkonen Jää ritisi lankkupolulla kymmenien jalkaparien alla. Kysymyksestä ei kulunut kuin kymmenen minuuttia, kun takaamme kuului ihmisäänimäistä öykkäämistä: kolme uuhkaa lensi leppoisasti koipiaan roikottaen sivuitsemme. "Joko SE on kuulunut?" Kokemuksesta tiesin, että sillä tarkoitettiin kaulushaikaraa eli uuhkaa. Kävijöitä virtasi yhtenään. Varttitunniksi naurulokkien kirkuna hävisi lasten nauruun, kun sokkokävelykilpailun voittajaa kiskottiin sarojen ja järviruo'on seasta takaisin lankkupolulle. Laulujoutsenia ja kolme metsähanhea suuntasi pohjoiseen. No, äitienpäivä on kerran vuodessa, mutta elämänpinnaa ei niin vain saadakaan." Sunnuntaituristit katsoivat tuolloin kulmiensa alta ja epäröiden ahtautuivat Iin< tutorniin lähes kolmikym:j menpäiseen joukkoon mukaan. Keväinen linnunherne tallaantui iloisen koululaisryhmän alle, sillä puna-sinikukkainen imikkä kiinnosti paljon enemmän. Parin tunnin kuluttua vierailija esitti viimeiset kaarroksensa ja suuntasi kohti itää, kenties Laatokalle, omalle synnyinseudulleen. Lintutornista ihmeteltiin noita mustia lintuja valkoisine otsakilpineen, jotka sukelluksensa päätteeksi pulpahtivat kuin karkit pintaan. Ampiaisen pesä ja kuhankeittäjänaaras olivat ylivoimaiset suosikit ainakin vitriinilaseista laskettujen sormenjälkien mukaan. Äitienpäivänä kansainvaelsivat lintumiehet Siikalahdelle. Toukokuun päivästä 40 Kevättä, kesäii ''Kolmen aikaan aamulla saapui jo uusia kasvoja. Läähättäjäsaaren takaa kuului vaimeita pulloonpuhallusyrityksiä. " Biologian opiskelija Sari Saukkonen kertoo kokemuksistaan opasvalvojana Siikalahden lintujärvellä. Varikset pitivät uudesta, uljaasta vieraastaan eivätkä laskeneet reviirinomistajia häiritsemään vieraan ruokalepoa. "Kyllähän vaimolle piti vähän selitellä, kun oli sovittu meno anopin luo päivälliselle ja täällähän sitä ollaan satojen kilometrien päässä. Neitoperhonen lämmitteli sinivuokkojen keskellä. Kuka halusi kuulla ryti-, rastastai viitakerttusen, kenelle piti neuvoa tie lähimmälle pensassirkkalinnulle, kuka tyytyi pihan satakieliin ... Nokikanaahan et löydä lintukirjasta sorsien joukosta. Kyyt lekottelivat rantatörmän louhikossa. Rengastajien verkot osmankäämikössä ja etenkin niiden moninaiset rengastettavat puukiipijöistä luhtahuittiin tarjosivat monille retkeilijöille ihmeteltävää. 800 metrin päästä ei nyt aivan vuoden luontokuvaa saanut, mutta oivan todisteen tuttaville. Yleisen kättelyn jäikeen turistin ilme kertoi, : että "heilabtaneita" nuo E ovat uikku mikä uikku, .si mistä sen mustakurkku-uikusta erottaa. Merikotkan myötä samana päivänä lähtivät viimeiset jäät avartaen tilaa uusille silkkiuikuille, ui veloille, heinätaveille, jouhi-, !apaja sinisorsille. vsk.. Opastuskeskuksen ovelle oli asetettava poikkipuita lattian pesun ja kuivumisen ajaksi. ei löytynyt parin tunnin väliä ilman kävijöitä, jotta olisin ehtinyt siivoamaan kunnolla. Löydettyään aam1a1sensa merikotka asettui Honkasaareen keskelle ruskosuohaukkaparin pesänrakennuspuuhia. Huhtikuun 25. päivänä laskeutui merikotka jään reunalle etsimään naurulokkien ruutanajäänteitä. Siikalahden opastuskeskukselta ja telttailua/ueelta johtaa noin kilometrin pituinen luontopolku lintutornille, josta kävijälle avautuu hyvät näkymät lahdelle. Ensimmäiseen sula-aukkoon oli saapunut taveja, telkkiä, haapanoita, tukkaja punasotkia. Pari turistia yritti ikuistaa mahtavaa näytelmää pokkarikameroillaan
Kaikkiaan turisteja kävi 22:sta eri maasta, kaukaisimmat Kanadasta, USA:sta, Australiasta, UudestaSeelannista ja Japanista. Vasta iltapäivällä, "viralliseen työaikaan", ehdin nukkumaan vain herätäkseni muutaman tunnin päästä oven takaa kuuluvaan sadatteluun, kun opasvalvojaa ei näy missään ja pitäisi saada tietää tämän kasvin nimi. Parhaimpana yönä opastuskeskuksen pihapiiriin oli sulloutunut 19 telttaa. Kuka halusi kuulla ryti-, rastastai viitakerttusen, kenelle piti neuvoa tie lähimmälle pensassirkkalinnulle, kuka tyytyi pihan satakieliin. vsk . Eräs saksalainen pariskunta vakuutteli, että heillä on kamera vain perhosten ja sudenkorentojen kuvaamista varten. Siikalahdella Vuosittain Siikalahdella. Eivät oikein uskoneet, mutta heti selkäni käännettyäni tähtäsivät sähkölinjalle. Samaiseksi keskiyöksi oli sovittu linja-autollinen Helsingin lintutieteellisen yhdistyksen väkeä tulevaksi, ja kun vielä toistakymmentä pietarsaarelaista Lomahovilta lainattuine pyörineen saapui Patotielle, höristeli korviaan viitasammakoiden pulputukselta pikkuhuittien suuntaan SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . elokuuta kesä katkesi. Kesäkuun puolenvälin jälkeen tuli ensimmamen ulkomainen ryhmä: 18-jäseninen Vogelwarte Safari Sveitsistä toivoi näkevänsä tai kuulevansa mm. Tietoisuus siitä, että kevät koittaa ensi vuonnakin käenrieskoineen ja peippoineen, auttaa jaksamaan pitkän pimeän talven yli. Kun saman pa1van aikana kolmatta kertaa vaadittiin mustakauluskuikkaa nähtäväksi, arvasin lehdistön painovirheineen olleen asialla. Sanoin täällä saavan kuvata aivan vapaasti. Kolmen aikaan aamulla saapui jo uusia kasvoja. Iltapäivän retkellään ryhmä paasi kanssani yleisradion uutisiin. Ruskosuohaukat poikasineen kaikkosivat. Siikalahden syksymäinen hiljaisuus muuttui paukkeeksi. Paikoitusalueemme rajallaliikkumisohjetaulun harhauttamina monet luulivat rajan kulkevan eteläpään sähkölinjaa myöten. Lintujen lisäksi ulkomaalaisia yleensä kiinnosti itäinen raja. Pirolin, Feldschwirlin ja Grosse Rohrdommelin. Onnekseni pikkuhuitit kuuluivat, joskin tovin odottelun ja satojen hyttysten puremien jälkeen. Lehtomaitikka, Laatokan-karjalan Luonnonystävien tunnuskukka, oli tehnyt ensimmäiset keltaiset kukkansa violettien tukilehtiensä joukkoon. toistasataa luontoihmistä. 20. tiedustelemaan sen oleskelupaikkaa, mutta nimi oli ehtinyt vääntyä mustakauluskuikaksi. D 41. Siikalahti onkin Parikkalan vetävin matkailuvaltti. Tänä vuonna kävijöitä tuli 22 maasta. Seitsemän pikkuhuittia takasi kävijämäärän riittävyyden. vierailee noin JO 000 luonnonystävää. Euroopan maista mammnanarvoisia ovat Unkari, Espanja ja Malta
958-49322 KÄYTETTYJEN LIUOTTIMIEN El TARVITSE OLLA ONGELMAJÄTTEITÄ. Ne voidaan puhdistaa uudelleen käyttöön jätteestä tulee raaka-aine. Uudelleenkäyttö kannattaa! ARWINA OY 31560 KAUNELA 921 -766n6 liuotintislaamo Luonnollisesti TILAUKSET PUH. ) henkilökohtaisee !i)rgieeniaan Enson mäntysaippualiuosta C saunasaippuaksi hiusten pesuun käsien pesuun J ' t EB ENSO-GUTZEIT OY 0% ~J·\.-()_ lmatrankosken tehdas n9')M~ J o Al! ~Ö KALKKI on luonnontuote hoitaa luontoa neutraloi happamuutta sisältää kalsiumia ja magnesiumia on välttämätön "rakennusaine" kasveille, ihmisille ja eläinkunnalle Korkealaatuisia KALKKITUOTTEITA LUONNON JA YMPÄRISTÖN HOITOON RUSKEALAN MARMORI OY W Louhen kalkkitehdas 57100 SAVONLINNA puh . Kysykää tarjoustamme. 90/ 69551 SIMONKATU 6 00100 HELSINKI. 957-254151 Loukolammin kalkkitehdas 77370 LOUKOLAMPI puh
Suomessa liikevaihtovero sensijaan toimii tehokkaana vientikaupan jarruna", toteaa AML. tekemään tehokkaasti ilmansuojelumuistutuksia. Ruotsin kilpailukykyä parantaa olennaisesti se, että siellä metsämarjakauppa on vapaa liikevaihtoverosta. Tilaisuuden, johon jokaisella on vapaa pääsy, avaa ympäristöministeri Matti Ahde. Näin on käymässä Salmisaaren voimalaitoksella. Se suosii ilman pilaajia, sillä päätöksestä voivat valittaa vain saastuttaja ja alueen kunta. Aikaansa seuraavat ja tiedonhaluiset ihmiset osallistuvat Geologiliitto r. Järjestöt esittävät, että myös niille myönnettäisiin valitusoikeus, koska ne eivät ole sidoksissa saastuttaviin laitoksiin. KATSAUKSIA UUTISIA Lötot vaativat: Ilmansuojeluun lupalaki Suomen luonnonsuojeluliitto ja Keuhkovammaliitto vaativat, että ilmansuojelulaki muutetaan kiireesti lupalaiksi. toimittajiin. AML muistuttaa, että metsämarjojen ja sienten keräily on etenkin Itäja PohjoisSuomessa merkittävä tulonlähde: "Marjojen keruulla on omalta osaltaan ainakin kausityöllistävä vaikutus eikä näihin työpaikkoihin tarvitse sijoittaa yhteiskunnan niukkoja investointivaroja." Tervetuloa! Geologiliitto r.y. Kilpailukykymme Keski-Euroopan markkinoille on jo kuljetusmatkojen osalta huono verrattuna Puolan ja Ruotsinkin marjanLiitot esittävät lisäksi, että niille myönnettäisiin paremmat edellytykset tehdä ilmansuojelutyötä. vsk. päistä vientitukea, joka jatkossa olisi aina budjettipoliittisten päätösten varassa. Esimerkiksi ilmoitusmenettely ei estä laitoksen rakentamista tai sen käyttöönottoa ennen ilmansuojelupäätöstä. Silloin on YMPÄRISTÖGEOLOGIAN PÄIVÄ. "Metsämarjojemme ulkomaankauppa on kuluneena kesänä lähes tyrehtynyt markkinoiden puutteessa. Valitusjärjestelmä on liittojen mielestä tasapainoton. Ilmansuojelulain soveltamisessa on esiintynyt lukuisia ongelmia. SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Tietoa jakavat maan johtavat ympäristögeologian asiantuntijat. 43. Jo nyt on nähty, että vain järjestöt pystyvät esim. Asutusja maatilatalouslötto vaatii: Lökevaihtovero pois metsämarjakaupasta Asutusja maatilatalousliitto, (AML) vaatii valtiovarainministeriöltä pikaisia toimia liikevaihtoveron poistamiseksi metsämarjakaupasta. Liitot pelkäävät, että lain periaatteelliset heikkoudet vaarantavat tehokkaan ilmansuojelun edellytykset. y:n järjestämään teematilaisuuteen Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa kello 11.30 alkaen. AML pitää liikevaihtoveron poistamista parempana vaihtoehtona pitkäjännitteisen metsämarjakaupan kehittämiskeinona kuin mahdollista tilaTorstai 22.11.1984 ei ole mikä tahansa arkipäivä
8. Kasvitieteilijät pitävät aluetta elävänä museona, koska fossiilitutkimukset ovat osoittaneet, että alueella on kasvanut metsää yhtäjaksoisesti yli sata miljoonaa vuotta, tulivuorenpurkausten tai meren häiritsemättä. Metsänhoidossa pidetään riittävänä metsähallituksen suositusta typpilannoituksen lopettamiseksi Etelä-Ruotsissa ja lisäksi ehdotetaan koivun lisäämistä metsissä. Lumikurjet pesivät Neuvostoliiton pohjoisilla tundraalueilla, ja osa niistä talvehtii Iranissa ja Intiassa, osa muuttaa Etelä-Kiinaan. 84 fluoriyhdisteiden vähentämiseksi, kaivosjätteiden happamoitumishaittojen torjumiseksi jne. Maatalousministeri Svante Lundqvistille luovutetun ehdotuksen tavoitteena on vähentää rikkidioksidipäästöjä 65 prosentilla ja typenoksidipäästöjä 30 prosentilla vuoden 1980 tasosta vuoteen 1995 mennessä. teollisuuden rikkipäästöjen pienentäminen, entistä tarkempi rikinpoisto öljystä sekä siirtyminen lyijyttömään bensiiniin ja katalyyttiseen pakokaasunpuhdistukseen vuoden 1986 jälkeen rakennettavissa autoissa. 70-luvun alusta lähtien ovat rikkisaasteet jo vähentyneet Ruotsissa 65 prosentilla. Lisäksi ehdotetaan vesistöjen kalkitsemisen jatkamista ja erilaisia toimia jätteiden poltosta aiheutuvien kloorija Ylennys Ranskan ympäristöministeriölle Ranskan ympäristöministeriö on saanut "ylennyksen". Ruotsin luonnonhoitoviraston lehdistötiedote 30. Joulukuussa 1983 alueella alkoi menestyksellinen suora toiminta metsän suojelemiseksi. Australia kamppailee Daintreen sademetsästä Daintree Australian pohjoisrannikolla on maan laajin yhtenäinen sademetsäalue (120 000 hehtaaria). Maanviljelijöitä on neuvottava käyttämään ei-happamoittavia lannoitteita. Luonnonsuojeluviraston johtaja Valfrid Paulsson sanoo, että ohjelma vähentäisi happamoitumishaittoja paikallisesti, puhdistaisi taajamien ilmaa sekä pienentäisi Ruotsista naapurimaihin lähtevää saastemäärää. Bourchardeaun ansiolistaan kuuluvat mm. Daintreen sademetsä on tärkeä suoja-alue monelle lajille kuten uhanalaiselle, kotoperäiselle bennettinpuukengurulle. Lisäksi niitä salametsästetään Pakistanissa. Suuri osa kasvistosta ja eläimistöstä on edelleen tutkimatonta. Viime vuonna 22 000 hehtaarin alue Poyang-järvellä nimettiin luonnonsuojelualueeksi 130:n siellä havaitun lintulajin suojelemiseksi. Le Monde JO. Hän on myös luonnonsuojelijoiden enemmistön suosiossa. WWF News May-June 198"4 No. Tiedemiehet jopa ounastelevat Daintreen olevan osa maapallon kukkakasvien syntykotia. Kiina juhlii lumikurkea Maailmassa uskottiin elävän villinä korkeintaan 200 lumikurkea, kunnes niitä viime keväänä löytyi Kiinasta yllättäen 840 yksilöä. Linnut löytyivät maan suurimmalta makean veden järveltä, jota ei ollut tutkittu kulttuurivallankumouksen jälkeen. valtiosihteerin valtuuksin, mutta nyt hän on saanut täydet ministerin valtuudet. 8. Lumikurkien kanssa sulassa sovussa järveltä laskettiin 450 saruskurkea ja 150 kaapukurkea. 3 No 3/ 84 Ruotsi koventaa otteita happamoitumista vastaan Ruotsin luonnonhoitovirastolta ja kuudelta muulta valtion virastolta on valmistunut kattava suunnitelma happamoitumisen torjumiseksi. Tietyöt pysähtyivät, ja sadekausi lykkäsi niitä edelleen. Patoaminen saattaa johtaa siihen, että alueelle on keinotekoisesti pumpattava vettä joka kevät ja kesä, jotta luontainen kosteudenvaihtelurytmi säilyisi. Sadekauden jälkeen luonnonsuojelijat pystyttivät leirinsä uudelleen. Luonnonsuojelijat hautasivat toisiaan kaulaa myöten maahan koneiden eteen ja ripustautuivat köysin kaadettavaksi merkittyihin puihin. Luonnonsuojelijat pyrkivät kansainväliseen sopimukseen suojellakseen näitä harvinaisia lintuja, jotka joutuvat muuttomatkallaan ylittämään eräitä maailman sotaisimpia alueita Iranin ja Afganistanin seuduilla. parlamentin suositteleminen ratifioimaan Reinin saastumista ehkäisevä kansainvälinen sopimus, toiminta meluntorjunnan hyväksi sekä Ranskan sähkövoimayhtiön Vanoiseen, Alpeille suunnitteleman patohankkeen lykkääminen toistaiseksi. vsk.. Sitä on ehdotettu kansallispuistoksi, mutta päätöstä odoteltaessa osavaltion hallitus on suunnitellut metsänhakkuita ja aloittanut metsäteiden rakentamisen. Ohjelmaan kuuluu mm. 1984 SUOMEN LUONTO 7/ 84 43 . Suunnitelman toteutus maksaisi miljardi kruunua vuodessa, josta leijonao44 san, 600 miljoonaa kruunua, veisi autojen pakokaasunpuhdistus. Elokuuhun asti radikaalisosialistien edustaja Huguette Bouchardeau toimi vain ns. 29 KATSAUKSIA UUTISIA Suoraa toimintaa kenguruiden maassa: Luonnonsuojelijat hautasivat toisiaan kaulaa myöten maahan kaivinkoneiden eteen estääkseen hakkuut ja metsäteiden rakentamisen Australian laajimmalla sademetsäalueella. Ympäristönsuojelijat odottavat ministeriltä tiukempaa linjaa muun muassa kohta valmistuvan hyötöreaktion ja bensiinin sisältämän lyijyn suhteen. Etenkin typenoksideja on saatava vähennetyksi, koska muutoin rikkipäästöjen pienentämiseksi tehty työ menee osittain hukkaan. Kiinasta löydettyjen lumikurkien suojaksi taasen olisi taattava Poyang-järvialueen säilyminen, jonka kosteikot Jangtse-joen patoaminen uhkaa kuivata. Sekä Intia ettäIran ylläpitävät keinotekoisesti lumikurjen elinalueita. Valtuuksien _laajentaminen on tulkittu tunnustukseksi puolitoista vuotta virassaan olleelle Bourchardeaulle, joka on onnistunut pitämään hyvät välit kaikkiin osapuoliin. Taraxacum Vol. Ympäristöministeriö on kuitenkin Ranskan mittasuhteissa pieni: sen alaisuudessa toimii runsaat neljäsataa virkamiestä. Lisäksi hänen ministeriönsä alaisuuteen siirrettiin vesihallinto maatalousministeriöstä sekä maisemansuojelu kaupunkisuunnitteluministeriöstä
Valoa lahtivalaalle Kansainvälisen valaskomission !WC:n jokavuotinen kokous on säännönmukaisesti tiukkaa tingintää siitä, paljonko kukin saa pyytää mitäkin valaslajia. Nelivuotisessa tutkimuksessa kerätään vuosittain neljännesmiljoonasta puoleen miljoonaan hyönteisnäytettä. kaikkien Pohjoisen Tyynenmeren valaslajien pyyntimääriä, kaskelotin pyynti jopa kiellettiin kokonaan. Kolme tärkeää valaanpyyntimaata, Japani, Neuvostoliitto ja Norja vastustavat edelleen jo aiemmassa kokouksessa sovittua kaupallisen· valaanpyynnin taukoa vuosiksi 1985-1987. IUCN Bulletin Voi. IUCN:llä on oma kattava kosteikko-ohjelmansa ja s·iihen kuuluvia suojeluprojekteja käynnissä ympäri maailman. Luonnonsuojelijoiden kannalta Argentiinassa pidetyn kokouksen pääanti oli lahtivalaan pyyntirajoituksen tiukentaminen. BBC Wildlife Voi. Viime pyyntikauden 6 655:stä valaastå se laskettiin 4 224:ään vuoden 1984-1985 valastuskaudeksi. 2 No. Niveljalkaiset maailman valtiaita Niveljalkaisia on aiemmin arveltu olevan 1,5 miljoonaa lajia, mutta vielä keskeneräinen tutkimus viittaa siihen, että hyönteisiä, hämähäkkieläimiä ja äyriäisiä saattaa hyvinkin vipeltää maapallolla 30 miljoonaa lajia ellei enemmänkin. Komission tieteelliset neuvonantajat tunnustivat nyt, että lahtija muidenkin valaiden määrää on reilusti yliarvioitu aiempina vuosina. 2 No. Tämänvuotisessakin kokouksessa oli sekä valaansuojelijoilla että -pyytäjillä omat ilonaiheensa. Sopimusvaltioina on enimmäkseen Jauhkean vyöhykkeen teollisuusmaita, mutta useat kehitysmaat osallistuvat kokouksiin tarkkailijoin~ ja suunnittelevat sopimukseen liittymistä. 9 September 1984 tuksia. Libanonista tiedetään yksittäisiä salametsästäjiä, jotka ovat ampuneet jopa yli tuhat petolintua vuodessa! Suomen luonnonsuojeluliitto on lähettänyt maan presidentti Amin Gemaylille kirjeen, jossa alueelle toivotaan rauhaa sekä ihmisten keskuuteen että petolinnuille. Suomi on nimennyt sopimukseen liittyessään 11 arvokasta kohdetta, joiden suojeluun maa pyrkii. Alueen kuuluminen Ramsarsopimukseen ei välttämättä takaa sen tosiasiallista suojelua. Rajoitus koskettaa etenkin japanilaisia ja neuvostoliittolaisia lahtivalaanpyytäjiä, joiden suuret tehdaslaivat tuottivat viime vuonna yli puolet koko maailman valaanlihasaaliista, 33 000 tonnia, josta suurin osa kulutettiin Japanissa. vista kosteikoista muutamia on alettu entisöidä kuivatuksen tai maatalouden jäljiltä, näin muun muassa Espanjan Coto Donanaa ja Ruotsin Hornborga-järveä. Lahtivalaan todellinen lukumäärä lienee 40 prosenttia alhaisempi kuin tähän mennessä on oletettu. Jos Japani tottelee tätä päätöstä (mikä ei ol_e varmaa), kaskelotti on toistaiseksi kokonaan rauhoitettu, lukuunottamatta: Portugalin . BBC Wildlife Voi. Aineiston käsittely vie ainakin kymmenen vuotta. 9 September 1984 SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. Koke_mäenjoen suisto on kansainvälisesti arvokas kosteikko, ja Suomi valmistelee muunmuassa sen liittämistä Ramsar-sopimukseen. KATSAUKSIA Kansainvälistä suojaa kosteikoille UUTISIA Kansainvälisesti tärkeitä kosteikkoja pyritään suojelemaan niin sanotulla Ramsarsopimuksella. Muun muassa valaita merkitsemällä tehty laskenta on osoittautunut epäluotettavaksi, koska merkit häviävät helposti. Ramsar-ohjelmaan kuulu. Monissa tapauksissa Ramsar-luetteloon kuuluminen on estänyt tärkeiden kosteikkojen tuhoutumisen. Portugali on tähän mennessä kieltäytynyt liittymästä IWC:hen, koska tämä lopettaisi portugalilaistenkin kaskelotinpyynnin, joka on komission sääntöjen mukaan ollut Pohjois-Atlantilla jo useamman vuoden kielletty. Maan kautta muuttaa vuodessa noin miljoona petolintua Pohjoisja Itä-Euroopasta Afrikkaan ja takaisin, ja ainakin Libanonissa niitä rauhoituksesta huolimatta metsästetään valtavasti. Esimerkiksi kokouksen tämänkertainen isäntämaa Alankomaat ilmoitti päättäneensä suojella oman osuutensa tärkeästä Wadden Sea -merenrantakosteikosta. 45. vsk. 15 (4-6) April/ June 1984 Libanonin linnut Libanonissa ammutaan myös lintuja. Tutkimuksen vetäjä Terry Lee Erwin uskoo, että 80 prosenttia työryhmän löytämistä lajeista on ennestään tuntemattomia. Tutkimusta tekee Smithsonian Instituutti Yhdysvalloissa, ja tutkittavana on erään perulaisen sademetsäsuojelualueen eläimistö. Hyönteisistä 87 prosenttia elää vain tietyn tyyppisessä metsässä ja 13 prosenttia yhdellä ainoalla puulajilla. Sopimukseen liittyvältä maalta vaaditaan ainakin yhden tärkeän, suojeltavan kosteikon nimeämistä Ramsarluetteloon. Sekä kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN että Maailman Luonnon Säätiö WWF tukevat Ramsar-sopimusta. Muurahaisia on määrällisesti eniten, lajimääräennätys sen sijaan kuuluu kovakuoriaisille. Esimerkiksi useat luonnonsuojeluryhmät protestoivat tämänvuotisessa kokouksessa sitä, että Wadden Sea -alueella pidetään jatkuvasti sotaharjoiUusimpien tutkimusten mukaan niveljalkaisia vipeltää maapallon kamaralla 30 miljoonaa lajia 20 kertaa enemmän kuin aiemmin on arveltu. !WC:n kokouksessa rajoitettiin . Ramsar-valtioiden toisessa kokoontumisessa toukokuussa laskettiin, että tämän sopimuksen ansiosta on jo 300 kosteikkoa, alueeltaan yhteensä 20 miljoonaa hehtaaria, saanut kansainvälisen arvoaseman. Azoreilla tapahtuvaa metsästystä. Sopimuksen ansiosta on muutettu teiden, asutusalueiden tai maatalousrakennelmien rakennussuunnitelmia
"Skogen i skolan" on jo kymmenen vuotta toiminut opettajien jatkokoulutusprojekti, joka edistää metsän hyväksikäyttöä eri kouluaineiden opetuksessa. Varsinaisessa opetuksessa auttavat metsään liittyvien elinkeinojen edustajat; oppilaille pyritään antamaan metsäasioista monipuolinen kuva, jotta he voisivat muodostaa mielipiteensä tietojen eivätkä ennakkoluulojen perusteella. 1 UPEASTI J 7 KUVITETTU ERÄ-JA LAPINKIRJALLISUUDEN HELMI Jorma Ollikainen KUST ANNUSKIILA OY 46 Sveitsissä liimataan mm. Council of Europe Nature Newsletter No. Sammakonreisien suosio ruokalistalla on viime vuosina kymmenkertaistunut, ja sen aiheuttamaa ongelmaa pohditaan seminaarissa Pariisissa marraskuussa. Kirja ilmestyy sarjassa SNV Meddelande (1/84). Samanlaisia kuvia käytetään myös ainakin Länsi-Saksassa. Ehkä vilkkainta mielipiteiden vaihtoa aiheuttivat esitykset, että kalliiden ja suurisuuntaisten opastuskeskusten sijasta suosittaisiin pienimuotoisempia opastustapoja; yhteen opastus keskukseen kuluvilla varoilla voitaisiin saman alueen opastus hoitaa vuosikymmeniä näyttelyin, kirj~sin, julistein jne. Jo vakiintuneiden luontoopastustapojen rinnalla (4Htoiminta, naturumit eli opastuskeskukset, perinteiset luontopolut, leirija luontokoulut jne.) esille tuli erilaisia, pitkällekin kehitettyjä sovellutuksia. Ruotsissa on viime aikoina kiinnitetty huomiota lapsille tarkoitettuun luonto-opastukseen polkuineen, alueineen ja tapahtumineen. Tilaisuudessa esiteltiin myös lähiaikoina ilmestyvä "Naturstigar en idebok", joka opastaa luontopolkujen suunnitteluun ja rakentamiseen. Anja Finne, Pekka Ovaskainen SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. Vosgesin alueella Itä-Ranskassa nuoret luonnonsuojelijat ovatkin ryhtyneet toimiin sammakoiden suojelemiseksi. julkisten tilojen ikkunoihin haukkojen lentokuvioita estämään lintujen törmäykset lasiin. tällä tavoin opastus tavoittaisi useampia ihmisiä. Huomattavimmissa kohteissa on selosteet. Reitin varrella on kymmenkunta laajahkoa pääkohdetta kirkonkyliä, ruukkeja, metsäalueita jne., joihin saattaa liittyä metsäpolkuja, geologisia polkuja ym. KATSAUKSIA UUTISIA Sammakot putkeen Sammakot ovat erityisen kovalla koetuksella Ranskassa, sillä elinympäristöjen tuhoutumisen ja liikenteen lisäksi niitä vähentää ranskalaisten himo sammakonreisiin. Uumajan yliopiston jatkokoulutusosastossa opettajille annetaan perusvalmiuksia harjoituksin ja ideaaineistoin. Pelotuskuvien sanotaan toimivan hyvin. vsk .. Näin sammakot pääsevät turvallisesti kutukosteikoilleen. Viranomaisten avustuksella on rakennettu erään tien alle betonikäytäviä, joita myöten tuhannet sammakot pääsevät vaeltamaan tien toisella puolella sijaitsevalle kutujärvelleen. 84-6 Sammakoiden alikulkutie Snitsis, sä. Sammakot putoavat tien yli pyrkiessään kouruun, josta johtaa tasaisin välein putkia tien ali (musta reikä kuvassa alhaalla). Tarkoituksena oli luoda kuva nykyisen luonto-opastuksen tilasta ja keinoista sekä miettiä, miten luonto voitaisiin tuoda aitona ja vääristelemättömänä yhä useamman lähelle luonto-opastuksen avulla. Luonto-opastusta aarteenetsinnästä makkarajuhliin Sveriges Lantbruksuniversitet järjesti maaliskuussa Garpenbergissä Keski-Ruotsissa luonto-opastusta käsittelevän konferenssin. Tämä herätti keskustelua siitä, eikö aikuistenkin tutustuttaminen luontoon voisi tapahtua leikinomaisesti ja jännittävästi makkarajuhlien ja aarteenetsintöjen keinoin. "Husbyringen" Taalainmaalla on nykyihmiselle sovellettu luontoja kulttuurimaisemakierros, pituudeltaan 60 km eli siis autolla kuljettavaksi tarkoitettu
Muistion antama kuvaus luonnon kauneusja hyötyarvoista kuvakertomuksen muodossa on varmasti ihan kätevä, kunhan kirja vain tulee otetuksi esille oikeaan aikaan. 1983. Osuuskunta Käyttökuva. Paitsi tarinoiden kerronnallista kuvitusta antaa Liukkonen hiukan myös kuvallista tietoa erinäisistä etnografisista esineistä, kuten kartuista, kiuluista, atroista, voipyttyröistä, kapustoista. Teuvo Suominen Muistatko, mitä leikit lapsena luonnossa Marja Mattlar Katriina Viljamaa-Rissanen: Vaapukka, voikukka ja korvasieni. Jos meidän lapsillemme täytyisi isovanhempien lukea eläintarinoita, niin tuskin onnistuisi tämän kirjan kanssa! Niin on valittu pikkuruinen ja tiheä ulkoasu kertomuksille, että pahaa tekee nuoremmillekin silmille! Eläintarinoita, suomalaisia ja muunmaalaisia, on lapsille kerrottu ja kuvitettu aika kiitettävästi vuosien varrella. Kuntakin käyttää kirjaa käyntikorttinaan. Kuvakerrontaa myötäilevä ja täydentävä niukka teksti antaa siitä vihjeitä. Valokuvaajan parasta antia tässä kirjassa ovat talvikuvat. Luontomuistioon on kerätty tietoutta, joka ennen luontevasti siirtyi vanhemmalta lapselle, lapselta toiselle, käytännön puuhissa ahoilla, pihamailla, metsissä, kotona. Se palauttaa meidän vanhempien mieleen monia lapsuutemme itsestään selviä leikkejä tai touhuja ja antaa meille ehkä virikkeen muistutella vanhoja tietoja ja taitoja lastemme keralla. Tai miten lähellä toisiaan ovat järripeipon ja tikankontin kesäasut (s. Mihinkä muuten Mummi ja Maija ovat kadonneet. Vastaan tulee muita yllätyksiä. Aiheen toivat julkisuuteen yhdysvaltalaiset journalistit David Weir ja Mark Schapiro kirjassaan Circle of Poison. Kun sana on outo 47. Ja kuvissa tylli pesii metsäautotiellä, kapustarinta huikkaa kannon päästä. Kuvaraadeissa on varmasti istunut monta vapaaehtoista, vaikka viimeisen valinnan on tehnyt taittaja Markku Tanttu. Niin että ääneen luettavaksi ne soveltuvat erinomaisesti. Niin että puvun sille suo, kun muut, karhut ja sudet, käyvät verhotta. Eihän onneksi ole kysymys kärpässienistä, vaan munien ja tomaattien avulla rakennettavista "sienistä" . 60 s. Kiitos kuuluu myös tekniikalle. Saria lienee alansa maailmanennätys. Otava 1984. Miten kuvaaja osuikin olemaan paikalla juuri tuolla hetkellä, eihän talvi etelässäkään vilise elämää. Vain paras on kyllin hyvää Hannu Hautala: Kuukkelin maa Luontokuvaajan vuosi Kuusamossa, Weilin + Göös 1984, 144 s. Aikuinen toteaa niissä useita tasoja ja symboliikkaa, aivan kutkuttavia sarkasmeja. Voisitko ajatella, että seuraavaan painokseen sellainen tulee varmasti pantaisiin loppusivuille satelliittivalokuva Kuusamon metsien nykytilasta. Parastaan on tehnyt myös painoväki erottelijat, asemoitsijat ja painajat, kaikki kuvaajan tiukassa komennossa. Sekin johtuu tekniikasta. Kirja esittää Kuusamon julkisivua. Huumori on myös kirjan kuvituksen vahvoja puolia. Kirjan teksti antaa kuitenkin vinkkejä: tämä hakattiin, tätä ei enää ole, tänne tultiin rannattoman raiskion läpi. 24-25). Siihen sitten punaisin pistein kirjan keskeiset kuvauspaikat... Satasivuisen, mustavalkokuvitetun kirjan hinta on 38 mk. Tässä suhteessa "hieno" ulkoasu voi himertää käytännöllistä tarkoitusperää: onko kirja mukana siellä missä pitää, metsässä ja puutarhassa, vai jääkö se kirjahyllyyn. Lasten luontomuistio. Kirjaa on saatavissa hyvin varustetuista kirjakaupoista sekä suoraan julkaisijalla (Ympäristökasvatuksen yhdistys ry, PL 252, 0()101 Helsinki). Tiesikö joku ennestään, miten samanlaisen lämpöisen sävyn tuovat talveen niin lapintiainen kuin porokin (s. Vain kissa on puettu, sillä edustaahan se perinteisesti eläintarinoiden "sivilisoitua" olemusta, eräänlaista animaalista Macchiavelliä. 15). Sen sijaan on tarkasteltavana todellinen kaunoteos, suhteellisen kookas kovakantinen kirja, jonka hienonhienoilla liitulehtisivuilla kuultelevat Katriina Viljamaa-Rissasen hennonhienostuneet silti kyllä selkeät piirrokset. Onneksi Kehitysmaiden maatalouden kemikalisoituminen ja teollisuusmaissa kiellettyjen torjunta-aineiden hylkytavarakauppa kolmannessa maailmassa on jo muutaman vuoden ajan ollut kuuma puheenaihe kansainvälisillä ympäristöfoorumeilla. Vakuuttavin jakso kuvaa takatalvea joutsenen, tyllin, valkoviklon, neidonkengän, vesipääskyn, suopöllön ja koppelon kokemana. Kymmenen vuotta sitten ei olisi ollut saatavilla niitä filmejä eikä objektiiveja, jotka SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. Eikö tulekin mieleen jotain kätevää, kestävää ja taskuun pantavaa, johon voi raapustella muistiin erilaisia luontoasioita. Kirja ei mitenkään voi olla yhdenmiehentyötä. Ennenkin on kuvattu Kuusamoa, mutta tuskin yhtä antaumuksellisesti. Mutta lastenkirjojen painokset ovat pieniä ja hupenevat nopeasti, eikä uusia painoksia hevin kuulu, näy. Kannattaako edes leikin varjolla puhua "syötävistä kärpässienistä' '. Ovatko lukeneet luontomuistion sivulta 11 ruokaohjeen "Neljä syötävää kärpässientä" ja hieman hätäilleet. Lasten luontomuistio. Kirjassa tietojen ja taitojen välittäjänä on Ukki, joka selvittelee lapsenlapsilleen Matiakselle ja Mikolle erilaisia hauskoja ruokareseptejä tai koristelukeinoja tai sienien nimiä tai kasvien parantavia vaikutuksia ja myös myrkyllisyyttä. Kohtaavatko ne luonnossa toisiaan missään muualla kuin Kuusamossa. Kymmenen vuoden kuluttua ei ole näitä näkymiä. Nyt vapaa ja moninainen luonto on kadonnut ties minne. Tänä syksynä kirja on ilmestynyt suomeksi nimellä Myrkkyä nälkäisille kertomus kemiallisesta kolonialismista. Kiitos kuuluu siis orkesterille, kunnia kapellimestari Hautalalle. KIRJOJA nyt ovat vanginneet niukan kaamosvalon herkät sävyt ja hallinneet takatalven äärimmäiset valovastakohdat. vsk. Äkkiseltään tosin joku tykkylatva tai kaamoskajastus näyttää ennen nähdyltä kunnes silmä äkkää linnun tai pariskunnan keskeltä hyytävänkylmää näkymää. Tyylirikolta tuntuisikin esitellä niitä runsaampia näkymiä, jotka nyt aukeavat tienvarsilta ja lentokoneesta kuusamonmatkaajalle. Kuvittanut ja -kertonut Jaakko Liukkonen. 88-89). Maisa Majapuro-Joutsamo Karhun ja ketun opetuksia Suomen kansan eläintarinoita 2. Liukkonen ei ole sievistellyt tarinoiden tyyliä ylenmäärin ja on säilyttänyt niiden repliikinomaisuuden. 43 s. Liukkosen kokoelmalle, Kansanrunousarkistosta esiin pengotulle, löytyy varmasti lukijakuntaa, vaikka sadut ovatkin vanhoja tuttuja toisintoja. Ukeilla ja mummeillakaan ei ole aikaa tai intoa kulkea lastenlastensa seurassa metsiä ja maita (ukit ja mummit menevät Teneriffalle!) näissä olosuhteissa on tälläkin lasten luontomuistiolla tyhjä paikka täytettävänään. Eläintarinathan eivät ole mitenkään erityisesti lasten juttuja. Näitä ja muita kuvasarjoja katsellessaan lukija alkaakin äimistellä: Mikä on se retkien ja filmirullien määrä, jonka tuloksista tämän kirjan kuvat on noukittu. On tarvittu apulaisia ja vinkinantajia. Eläimet esiintyvät pelkistetyissä muodoissa ja väreissä, selkeinä ja juurevina. Aina ei tarvittu edes inhimillistä välittäjää tai neuvojaa: luonnon keskellä oleskeleva lapsi tekee jatkuvasti omia havaintojaan ja kokeilujaan. Joskus on ollut tuuria, tavallisesti valmisteluja, kärsivällisyyttä ja odotusta. Samalla talvisinisellä aukeamalla kohtaavat toisensa pohjoinen pohjantikka, eteläinen pyy ja itäinen kirjosiipikäpylintu (s
Varsinainen metsästäjä taas toimii rehdisti ja on paitsi riistanhoitaja myös luonnon ystävä. Kysymys siitä, kuka on salametsästäjä, kuka taas aito metsästäjä tai luonnon ystävä on kuitenkin varsin pulmallinen. Lintujen pesä pöntöt ja suojelu -kirja täyttää mukavasti sen raon, joka on jäänyt lintujensuojelun käytännön ohjeiden antamiseen lukuisten määritysja harrastusoppaiden kirjossa. Mitä törkeimpiin laittomuuksiin ovat syyllistyneet SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. Voimayhtiöiden olettamissa suotuisissa oloissa kapselit kestävät kymmenien senttimetrien äkkinäisiä ja vähittäisiä kallioliikuntoja. Ensimmäiseksi käsitellään lintujen elinehtoja ja ympäristömuutosten vaikutusta lintuihin. Lintujen pesäpöntöt ja suojelu -kirja on uudistettu painos samojen kirjoittajien vuonna 1971 ilmestyneestä Lintujensuojelun oppaasta. Senkin vuoksi niitä tarvitaan. Myös erikoispönttöjen esittely on onnistuneesti otettu mukaan. Tietämys hitaista kallionliikkeistä on vähäisempi. Varsinainen määritysopas kirja ei tietenkään edes pyri olemaan, mutta kuvaukset helpottavat maallikoita tunnistuksessa. Savella on siten ratkaiseva merkitys kapselien korroosion ja kallioliikuntojen kestävyydelle. Lopuksi Lasse J . Lähimmän 400 vuoden aikana Suomessa ei liene tapahtunut yli 10 sentin nopeita siirroksia. Voimayhtiöt olettavat kapselien kestoiäksi 100 00010 000 000 ( = 10') vuotta. Sisältö jakaantuu kolmeen osaan. Saariston linnusto, rengastus sekä metsästys ja riistanhoito on myös katsottu oman luvun arvoiseksi. Kantautuuhan joka ikinen vuosi Suomen kaikista osista satamäärin tietoja siitä, että myös metsästyskortin haltijat harrastavat estoitta sekä salametsästystä että muuta rikollista toimintaa eläimiä kohtaan. Lopputuloksena on edeltäjäänsä luettavampi ja ilmeikkäämpi kirja. Laine ker48 too lintuharrastamisesta ja lintuyhdistysten toiminnasta. Dick Forsmanin piirrokset ansaitsevat jälleen kerran erityiskiitoksen. Mikäli savi ei käyttäydy oletetusti, ei kap~elien kestokykykään ole välttämättä odotettu. Eikä näin tapahdu pelkästään pyyntivaan myös rauhoitusaikoina. T-u Vielä ydinjätteistä Artikkelini "pysyvätkö ydinjätteet haudassaan?" (SL 5/ 84) vaatii kaksi selvennystä: 1) Sivuilla 31 ja 33 todetaan, että jo muutamien senttimetrien nopeat kalliosiirrokset (maanjäristyksissä) voivat murtaa ydinjätekapselit. Kuvituksen määrää on lisätty. Meillä on nykyisin hyvin moninaisia tapoja kertoa lapsille luonnosta. Kolmannessa osassa siirrytään lintujen ruokintaan: siinä ei keskitytä pelkästään lintulautojen ja ravinnon esittelyyn vaan kerrotaan myös kanalintujen, sorsien ja kotkien ruokinnasta. Otava 1984. Saattaa vaikka ällistyä niinkuin näitten "vanhan" kirjan sanojen kohdalla: " Nyt ovat poissa puunrungot järven pohjasta, kanootti sen rannalta ja synkät metsät sen ympäriltä, ja kyläläiset, jotka hädin tuskin tietävät, missä koko järvi sijaitsee, eivät suinkaan tule tänne kylpemään tai juomaan vettä, vaan suunnittelevat tämän veden jonka pitäisi olla ainakin yhtä pyhää kuin Gangesvirran vesi johtamista kylään putkea myöten voidakseen pestä siinä likaisia astioita! saadakseen Waldenin vettä vain hanasta kääntämällä tai narusta vetämällä! Tuo pirullinen rautahevonen, jonka korvia repivä hirnunta kiirii läpi kaupungin, on jo kavioillaan sotkenut Kiehuvan lähteen veden, ja se juuri on myös kalunnut kaikki metsät Waldenin rannoilta, tuo samainen voitonhimoisten kreikkalaisten tänne tuoma Troian puuhevonen, jolla on_ tuhat miestä vatsassaan!" Noin kirjoitti Henry Thoreau kirjassaan Elämää metsässä, joka ilmestyi ensi kerran Amerikassa 1854, tasan sata vuotta myöhemmin Suomessa (toinen painos 1974, suom. Näistä vaikeasti ennakoitavista kallion maan liikkeistä kalliosortumat ovat lisääntyneet kaivosten läheisyydessä kallion louhintanopeuksien kasvaessa. Jokamies voikin tehdä paljon muutakin siivekkäiden ystäviensä hyväksi: suojella lintujen pesimäympäristöjä, jättää pökkelöitä pystyyn, huolehtia siitä, etteivät kissat ole lintujen riesana ... Tällöin kapselit voivat murtua joidenkin vuosien tai vuosikymmenten kuluessa. Eläin tarinat ovat vuosisatoja, luultavasti vuosituhansia, olleet tärkeä keino tutustuttaa ihminen itsensä ja luonnon väliseen likeiseen sukulaisuussuhteeseen. Ilmiötä on tutkittu varsin vähän. Kirjan sisältöä on ajankohtaistettu ja monipuolistettu. Vain nam voi varmistua niiden käyttökelpoisuudesta ensi pesimäkautenakin. Patrick Hublin "Wanha kirja" Joskushan tulee avatuksi kirja aivan sattumalta, lukeneeksikin rivin sieltä täältä. Hiipumaliikuntoja voivat aiheuttaa ydinjätteiden lämpövaikutuksesta syntyvä kallion mikrohalkeilu, vesi ja kalliojännitykset. Luenpa koko kirjan. vsk.. Jos taas kallio liikkuu kapseleita leikaten yli puoli metriä, äkkinäisesti tai hitaasti, rikkoontumistodennäköisyys tulee huomattavaksi, olivatpa muut olot suotuisat tai ei. Tietyt pohjaveden yhdisteet ja kapselien valmistuksessa metalliin jääneet mekaaniset jännitykset yhdessä kalliosiirroksen kanssa voivat aiheuttaa ns. Valitettavasti kuva mallimetsästäjästä on kuitenkin perinpohjin harhainen. Toisessa osassa annetaan lintupönttöjen rakentamisja ripustusohjeita sekä esitellään pari tusinaa yleisimpiä pönttöjen asukkeja. hiipumaliikunnot voivat heikentää ja rikkoa jätetiloja ympäröivää kalliota huomattavasti, jolloin pohjavesi voi virrata tiloihin entistä tehokkaammin. Julkisessa sanassa tu.o joukko tuomitsee yhtenä miehenä eräretkillä tapahtuvan rötöstelyn. Maisa Majapuro-Joutsamo Lintu pönttöjä puhdistamaan! Seppo Karhu, Pertti Panula & Markku Rämö: Lintujen pesäpöntöt ja suojelu. Mikko Kilpi, WSOY). M . Ne on esitetty hyvin. Kokeita, joilla olisi määritelty kapselien kestokyky epäsuotuisissa oloissa, ei ole tehty. Kuparin jännityskorroosiota on tutkittu suhteellisen vähän. Näin voi tapahtua epäsuotuisissa oloissa, joita artikkelissa ei tarkasteltu. Tämä puolestaan voi johtaa saven poiskulkeutumiseen tai sen suojaominaisuuksien heikkenemiseen. KIRJOJA ja tarkan ilmiasun muistaminen vaikeaa, on tämmöinen muistuttaminen ihan paikallaan. jännityskorroosiota. Rikkomusten paljastuessa syy 1angetetaan arvelematta salametsästäjien niskoille, salametsästäjien, joita kohtaan eräveikot puhkuvat pyhää vihaa. Todellisuudessa Båthin suurin huolenaihe ydinjätteiden kannalta ovat ns. 2) Sivulla 32 todetaan ruotsalaisen järitysspesialisti Båthin vakavimmaksi huolenaiheeksi järistysten seurannaisvaikutukset. Kirjan tärkein osa on tietenkin lintupönttöjen rakennus-ja ripustusohjeiden antaminen. Kallion hitaat ns. Näin syksyllä on paikallaan muistuttaa pönttöjen "v1,1osihuollosta": puhdistuksesta ja kunnon tarkastuksesta. Maamme laillistettuun metsästäjäkaartiin siis metsästyskortin omistaviin henkilöihin kuuluu luonnollisestikin monen sortin pyssyniekkaa. Jätetiloihin ahdettu savi toimii suojapuskurina kallion ja kapselien välillä. Tuntuu, että mitä vähemmän lapsilla on mahdollisuutta kohdata luontoa, sitä enemmän heillä on keinotekoisia mahdollisuuksia vaellella ympäri maailmaa kurkistelemassa tiikereitä, laamoja, valaita ... Katsaus on tiivis, mutta herättää lukijan havaitsemaan elinolojen suojaamisen keskeisen merkityksen. Juha Saarinen Metsästäjä salametsästäjä luonnonsuojelija Suomen Luonnossa (5/ 1984) julkaistun Pertti Kalinaisen metsästysrikoksia käsittelevän kirjoituksen "Salametsästys on rikos metsästäjätoveria kohtaan" johtavan ajatuksen mukaan eränkäynnin kaiken pahan ruumiillistuma on niin sanottu salametsästäjä. sekundääri-ilmiöt (secondary events), jotka eivät liity varsinaisiin järistyksiin ilmeisesti lainkaan. On upeita kuvateoksia, on filmejä, hienoja diakuvasarjoja, eläintarhoja, ties mitä. Näin menetellen metsästäjäkunta on kautta aikojen kiilloittanut omaa kilpeään ja saanut kansan keskuudessa nuhteettoman ritarin maineen
Verrattuna Etelä-Euroopan metsästysoloihin Suomi on moraalisesti puhdas pulmunen. Kaiken kukkuraksi metsästäjät hyväksyvät mittavan tuskatilojen aiheuttamisen villieläimille. 49. Riistalajien kannanarviointeja tuskin tehdäänkään. kaa kuitenkaan kukaan, etenkään sen jälkeen kun Rautaruukin uusi koksaamo valmistuu. Ihmisiä kuolee kokoajan sodissa ja selkkauksissa. Metsästäjien toimintatavat huomioon ottaen tuntuu käsittämättömältä, että tietyt luonnonsuojelutahotkin pitävät eräveikkoja luonnon ystävinä. Leo Lehtonen Lehtoselle Leo Lehtonen kirjoittaa Suomen Luonnossa 5/ 84 sorsastajien haavoittavan vuosittain 500 000 vesisiivekästä. Toisaalta Lehtonen ei kerro arvioita linnuston tuhoista, jotka aiheutuvat lintujen rengastuksesta, lintuvalokuvauksesta tai keväisistä suunnistuskisoista. Nykyisenä vihreän aatteen nousukautena tavoitteen saavuttamiseksi avautuvatkin verrattomasti paremmat mahdollisuudet kuin milloinkaan aikaisemmin. Nythän koiran isännältä vaaditaan metsästyskortti, vaikka häntä kiinnostaisi vain koiran ohjaaminen sorsavesillä. Savikiekkoja rikotaan ennen linnustuskautta harjoituksissa ja kilpailuissa. Osittain hän on valitettavan oikeassa. Kun veteenampuminen kiellettäisiin, lisääntyisi turvallisuus vesillä, ja lentokyvyttömät linnut säästyisivät. Metsästäjän tutkinto on vaadittu vuodesta 1962 lähtien. Valvojat saavat tarvittaessa sitten virkaapua Liikkuvalta poliisilta. Nesteen Sköldvikin jalostamon Porvoossa sanottiin päästävän rikkidioksidia ilmaan "vain" 17 000 tonnia vuodessa. SMKL soisi metsästysmahdollisuuden luonnontuntemuksen, riistanhoidon ja ampumataidon perusteella, eikä niinkään maanomistukseen nojautuen. Suomen Luonto 5/ 1984 manaa luonnonsuojelijoita ja metsästäjiä yhteistoimintaan metsästyksen epäkohtien vähentämiseksi. Pyyntitl!voiksi hyväksytään lintuliimat, rysät, verkot, loukut, ansat ja muut sen tyyliset. Raakoja eläinmurhia ja haav'oittamisia ei tee rahtuakaan hyväksyttävämmäksi väite, että metsästys on yksi luonnonkäyttömuoto, ja että metsästäjät harrastavat myös riistanhoitoa. yhteistyöterveisin Raimo Varjonen OIKAISU Sköldvikin jalostamo onkin ilmoitettua pahempi päästäjä. nuolemaan jääneet luonnonsuojelijat ovat vetäneet armottoman vesiperän. Johan järkikin sanoo, ettei villieläinten kuolemantuottamuksilla virkistäytyvä tappaja voi olla murhattujen ystävä. Moisten suunnitelmien estämiseksi luonnonsuojeluväen on syytä hankkia liittolaiset muilta tahoilta. Kuluttaja puree suhteellisen r~uhallisena makkaravoileipäänsä. Onko metsästyskulttuuri aiemmin ollut korkeatasoisempaa. Suomen metsästyskulttuuri on kehittynyt vuosien saatossa. Monet muuttavat petolinnut tapaavat ViiJimeren maissa matkansa pään. Vakuutus kattaa ulkopuolisille aiheutuneet vahingot. Tapahtumasta on todisteena se, että he järjestöineen pitävät kynsin hampain kiinni oikeudesta myrkky-, rautaja ansapyyntiin, jotka muissa Pohjoismaissa on niiden raakuuden vuoksi kokonaan kielletty. Mieleen kohoaa kysymyks1a. Hirvimetsälle lähdettäessä · viranomainen vaatii näyttöä ampumataidosta. Lisäksi voitaisiin pohtia uusia riistalajeja, jotka kestäisivät verotusta. Ajatuksiin vilahtaa linnustuskurssit, joissa ornitologit edistävät lintujen lajituntemusta ja muuttokäyttäytymisen tuntemista. Hän pitää sorsastusta brutaalina eläinrääkkäyksenä. Pyynti kohdistuu siellä kaikkeen liikkuvaan, lajista riippumatta. Täydennämme lisäksi kartan tietoja. Kaikissa kiistakysymyksissä metsästäjät ovat runnoneet joka ikisen vähänkin merkityksellisen vaatimuksensa läpi samaan aikaan, kun näppejään SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. KESKUSTELUA myös eräät metsästäjäjärjestöjen nokkamjehet, jopa keväisen eläinten lisääntymiskauden aikana. Tuskin kukaan erästäjä haluaa olla kidutuksen taituri, mutta metsästyksen taituri kernaasti. Kaavoitetuilla kaupunkialueilla passiiviset loukkupyydykset olisivat Suomessakin järkevä valinta. Heidän harteilleen jää paljolti metsästyskulttuurin seuranta. päiviä tai jopa viikkoja avuttomassa tilassa. Metsästyksen vartijat tarvitsevat kunnon koulutuksen ja se!vät virkamerkit. Järjestetäänkö ampumakokeet myös linnustukseen. Mielestäni SMKL on Suomen metsästyskulttuurissa se radikaali voima, joka haluaisi edellä mainittuja uudistuksia. Metsästys tai "tappaminen" on jokaiselle ihmiselle omaperäinen, eettinen asia. Metsästyksen vakuutusmaksu sisältyy metsästyskorttiin. Mutta yhteistyö viriää rakentavasta asenteesta eikä fanaattisuudesta. Näin köpelösti kävi viimeksi pari vuotta sitten metsästyslakia uudistettaessa. Tiedetäänhän varsin hyvin, että riistasta huolehtimisen ainoana motiivina on saada entistä enemmän tapettavaa, minkä lisäksi sen varjolla surmataan yhä vieläkin mittava määrä petolintuja ja -nisäkkäitä. Päinvastoin he ovat paraikaa puuhaamassa yhä laajempia eläinryhmiä joukkoteurastuksensa kohteeksi (kahlaajat) ja pyrkivät myös laajentamaan asearsenaaliaan (j ousimetsästys). Asenne ei kuitenkaan ole realistinen, jos metsästys tuomitaan vääjäämättä elämänvastaiseksi. Liikkuva poliisi hoitaa nykyään eräasioiden valvonnan . Miksei kennelihmisiä koirineen hyväksytä sorsastukseen mukaan. Onhan veljellistä yhteistyötä harrastettu antaumuksella Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen syntymästä (1938) saakka, mutta herra paratkoon aina samalla tuloksella. Kokeeseen sisältyisi välimatkojen arviointia ja asetehojen hallintaa. Miksei metsästyskauden alussa ammuta vain koiraspukuisia vesilintuja. Rekisteröityjen erämiesten kontolle lankeaa lisäksi summaton määrä rauhoiteltujen lintujen, niiden pesien ja poikasten tahallisia tuhoamisia. Vuorenvarmaa on, etteivät metsästäjät tulevaisuudessakaan suostu tinkimään tippaakaan omista eduistaan luonnon hyväksi. Suomen metsästäjäja kalastajaliitto jakautuu erämiespiireihin ja julkaisee Erämieslehteä. Laillistetun metsästäjäkunnan enemmistö syyllistyy tieten tahtoen myös karmeaan eläinrääkkäykseen haavoittaessaan vuosittain muun muassa puolta miljoonaa vesilintua sekä pienempää määrää muita lintuja ja nisäkkäitä. Luonnonsuojelijoilla, lintumiehillä ja metsästäjillä on varmaan yhteinen sarka kyntämättä. Nesteen Sköldvikin jalostamo sijoittukin siis päästöillään jaetulle toiselle tilalle yhdessä IVO:n Inkoon kivihiilivoimalan jälkeen (silloin kun viimeksimainittu on käytössä). Hän tuntuu ilmeisen tyytymättömältä nykyiseen metsästyskulttuuriimme. Raahen Rautaruukin asemaa pahimpana päästäjänä ei uh. Lehtonen kommentoi: "Joukkoteurastukseksi hurahtanut meno". Miksi. Riistatalouden koulutus olisi saatava lähemmäksi kenttää. Niissä esitysoikeus ja äänivalta perustuvat vieläkin maanomistukseen tai vuokraukseen. Tutkinnoissa tulee tuntea riistalajien lisäksi metsästyslait ja -asetukset sekä metsästysalan organisaatiot. Suomen Luonnossa 5/84 julkaistiin tiedot maamme pahimmista rikinpäästäjistä. Neste oli nimittäin ilmansuojeluilmoituksessaan ilmoittanut jalostamonsa päästöt alkuainerikkinä, ja Uudenmaan lääninhallituskin oli mennyt tässä lankaan. tekstistä kuultaa fanaattinen lintumies ja metsästyksenvastaisuus. Arvostellessaan metsästäjäkuntaa Lehtonen käytti termejä erämiespiirit ja erämies. Henkensä menettävät enimmäkseen sulkasatoiset naaraat ja keskenkasvuiset poikaset. Uhreista olennainen osa joutuu helvetilliseen rääkkiin kituessaan ennen kuolemaansa. Jokamiesmetsästäjät eivät pääse esittämään uudistuksiaan valtiollisiin riistanhoitoyhdistyksiin. Metsästysjärjestöt kehittävät muutakin ampumataitoa ja -malttia. Eräpoliisien vakanssit joutuivat säästöbudjetin kohteeksi. Niillä säädeltäisiin turvallisesti pihojen ja puistojen fasaaneita ja rusakoita. Teurastamoissa nirhataan tonnettain lihakarjaa kulutukseen. vsk. Mutta Lehtosen . Pohjois-Karjalassa IVO:n Joensuun voimala päästää rikkidioksidia 1 270 tonnia ja Enso-Gutzeitin Uimaharjun tehdas Enossa 500 tonnia vuodessa, joten lisättäköön Karjalan laulumaille 1 770 tonnin kokoinen piste. Todellisuudessa päästöt ovat kuitenkin 34 000 tonnia rikkidioksidia vuodessa
993-12729 SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki. The thoughts of Ansel Adams pages 18-21 This article, translated from the German journal Die Natur (2/ 84), records LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku puh. Rapids constitute natural fish farms by Markku Myllylä pages 26-31 Power station construction has resulted in the destruction of the majority of Finland's large migratory fish . The spill occurred in Swedish waters but the wind dispersed the oil into the Finnish Archipelai;o, a region renowned for its fascmating topography, flora and fauna. (992) 21 702 klo 9-13 Pirkko Hyvönen, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Nervanderinkatu 11 E 00100 Helsinki puh. Race between pesticides and pests in Third World countries by Heikki Laurila pages 32-35 The number of pests acquiring resistance to pesticides has doubled over the lasi twenty years. The area is, furthermore, the breeding ground of large numbers of sea birds. Ecologists now fear that these huge birds of prey will be killed through attacking oil-stricken sea birds incapable of flight, poisoning their systems and acquiring a coating of oil on their own plumage. Finland's largest black guillemot colony resides in this area. Local fisheries have also suffered as a result of the spill. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. White-tailed eagles also inhabit the area. The extent of the damage has been exacerbated by dredging 10 allow log rafting to take place. Address: Pl 169, 00151 Helsinki, Finland. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat /984 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 110 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 85 mk, muihin maihin 120 mk Irtonumero 15 mk ISSN 0356-0678 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. (90) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta puh. (90) 642 881/säätiön asiamies central channel must be left free of obstacles in case of emergencies in the timber supply business. (90) 176 633 Liisa Leskinen, opintosihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. Bird ranger in southeastern Finland by Sari Saukkonen pages 40-41 Saukkonen relates her expenences as a bird raniier and guide in the bay of Siikalaht1, in southeastern Finland. Suffice it to say thai 48 hours after the ship went aground oil was still flowing freely into the sea! lnstead of being checked out at sea, oil had to be cleaned off the beaches. Reintroducing stones has been done largely in eastern Finland. vsk.. Have these plots been forgotten at the great land auction, ownerless, the wind in the tree tops, methane bubbling out of the ground, a waggonload of soi!. (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus ltsenäisyydenkatu l 33100 Tampere puh. It !ies everywhere where there is land without a purpose, land which has not been turned into a parking place, a recreation area, a field planted with tree seedlings. Oil nightmare in the North Quarken by Pertti Sevola pages 12-17 The oil tanker Eira went aground lasi August in the middle of the Gulf of Finland, in the area known as the North Quarken, where the gulf forms a narrow "waist". Thousands of sea birds died, the victims commonly being black guillemots and eiders. No man's land by Ritva Kovalainen pages 22-25 Ritva Kovalainen is a talented young lady photographer. (90) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri some of the thoughts of Ansel Adams, world famous American landscape photographer, whose death occurred a short time ago. Even comparatively small streams have been dredged, so that in eastern Finland, for instance, there is hardly a river or stream left in its natural, shallow state. SUOMEN LUONNON PALVELU HAKEMISTO KALASTUSVÄLINEITÄ KAUPPA.KATU M 78200 VARKAUS 20 PUH 972-2-4 271 PUUKKOTEHTAITA LUONTAISTUOTTEITA SODANKYLÄN LUONTAISRAVINNE Jäämerentie 17 99600 Sodankylä puh. The district has a guide centre, camp site, nature trail and bird observation tower. The year's entire chick production was wiped out by the oil. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010 Pentti Forsten, 939-371 33 Kaj Granberg, 941-262 096 Marianne Hemgärd, Galtby skola, 21710 Korpo Patrick Hublin, 971-313 377 Tapani Hyytinen, 968-15 090 Raimo Kantola, 986-71 569 Antti Karlin, 922-24 040 Ilpo Kuronen, 90-367 713 Heikki Susi/uoma, 971-351 201 Arvo Ohtonen, 981-361 728 Pentti Rauhala, 980-61 070 Vesa Tanskanen, 953-25 096 SUOMEN LUONTO 7/ 84 43. puh. Moreover, cooperation between Finland and Sweden was nonexistent. Kovalainen writes: "A small tract of waste ground has been fori;otten by the planners, and strips of sim1lar land line river banks, field edges and the fringes of urban communities. Published by the Finnish Association for Nature Protection. Clean-up efforts on shore were serious ly hampered by the broken, rocky island shorelines, so that a certain amount of oil still remains, ready to pollute unwary sea birds next spring. The number of rivers treated in this way represents only a tiny fq1ction, however, of the total number scoured. SU0MENLLJONTO Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 1 1 A 8 00150 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Päätoimittaja Jorma Laurila (v.s.) Toimitussihteeri Kaarina Miettinen Toimittaja Auli Kilpeläinen Taittaja Markku Tanltu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Ulla Kokko, Tapio Lindholm, Helge Rontu Ilmoitusmyynti Exomark Hietalahdenkatu 8 A 21 00180 Helsinki puhelin 90-646 300 (Kaisu Anttila) 90-641 963 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. (952) 11 759 Pirjo Taimisto, piirisihteeri OK-OPINTOKESKUS Mariankatu 12 00170 Helsinki puh. Timber transportation nowadays takes place largely by road and so an endeavour has been made 10 convert waterways once used for log rafting back to their original state. (90) 497 018 Tuula Honkanen, piirisihteeri Kymenlaakson Luonnonsuojelukeskus Keskuskatu 9 48100 Kotka puh. Siikalahti has a rich wetland community thai includes many rare species and it is visited by 10,000 people a year. Laurila gives us a lesson on modern evolution by showing how a chemical can create a pesi. Stones and rocks have been dropped into the rapids in orcler to encourage migratory fishes to breed. (90) 642 881 Maanantaista · perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Hannu Penttilä, suunnittelusihteeri Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri Outi Pärnänen, julkaisusihteeri 50 Summaries of the Main Articles Translated by Leigh Plester Suomen Luonto (Nature of Finland) 7/ 1984. Their stocks have increased as a result of conservationists putting out carrion during the winter. Though results to date have been encouraging, it seems thai commercial interests still have the upper hand, as current regulations stipulate that the Lapin Luonnonsuojelukeskus Honkatie 7, 28120 Kemijärvi 2 puh. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. Hundreds of tons of oil spilled out of the stricken vessel into the sea. These pictures are from her exhibition "No man's land". The latest catastrophe once again underscored the gross inadequacy of Finland's oil pollution control equipment and the country's inability to deal with a situation of this kind (which, in fact, was common knowledge even before this most recent spill). It is impossible to bring in even a bare minimum of equipment in time to avert a largescale catastrophe. The "Greens" in France and Germany by Kaarina Järventaus and Riitta Ylinen-Lang pages 36-39 A review. I make my own map of these and an image of wholeness, an image of No man's land
(981) 224 477 Seinäjoki, puh. Kun öljyä joutuu laineille, tarvitaan pikaisia toimenpiteitä. Ja turvetta. (964) 141414 Oljynpoistoturpeen myynti : Haukinevan tehtaat 61t00 Peräseinäjoki puh. Kuten monesti aikaisemminkin. Se hylkii vettä, mutta sitoo veden pinnalla kelluvan öljyn tehokkaasti itseensä. ma Ja mikä saastuta luontoa. Vapo Oy Keskushallinto Aluekonttorit : JyväskylZ, puh. Öljynpoistoturve on erikoislämpökäsiteltyä rahkaturvetta. Turvetta käytetään energiatuotannon lisäksi mm. Öljynpoistoturve on kotimainen, katastrofitilanteissa nopeasti ja suurina määrinä saatavilla oleva torjunta-aine. (971) 12 6 222 Oulu , puh. (941) 10135 Länsi-Suomen alue Parkano, puh. Luonnon puolesta. Vain Vapon turvejalostuslaitoksilta on ' saatavana aitoa öljynpoistoturvetta. Täytä varastasi! Vahinko ei tule kello kaulassa. (9 41) 176 80 Keski-Suomen alue Jyväskylä, puh . Turve on monipuolista Vapo on panostanut voimakkaasti turpeen moninaiskäytön tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. (933) 1313 kotimaista energiaa ja kasvuvoimaa lta-S~omen alue Pohjois-Suomen alue Pohjanmaan alue Kuop10, puh. Rahtialus Eiran öljytuhon torjunnassa on käytetty tuhansia säkkejä turvetta. yapo Oy o~ ainoa öljynpoistoturpeen valmistaja maailmassa. seuraavissa elinympäristömme puhtautta edistävissä kohteissa: kuivikkeena karjasuojissa, hevostalleissa ja turkistarhoissa suodatinaineena kalanviljelylaitoksilla sekä jätevesipuhdistamoissa kiinteiden ja nestemäisten yhdyskuntajätteiden kompostointiaineena Luonnon omin keinoin puhtaan ympäristön puolesta. (964) 640 02 , telex 72216 vapot sl Kaupan keskusliikkeet