SUOMEN 7 • 1985 Onneksi olkoon otso, metsän omena!
vsk.. Kurtturuusu tyytyy tarvittaessa vähäänkin ja kasvaa karussa rantakivikossa tai vaikka pelkällä hiekalla. Pohjanlahdella se lienee kuitenkin vielä melko niukka. Pian ei taida olla montaakaan suurehkoa saarta, jonka rannan hietikolla, somerikolla tai jopa Jouhikon kätkössä ei olisi ainakin yhtä kurttuIehtiruusua. Kurttulehtiruusu on kotoisin kaukaa Siperian takaa Ohotanmeren jokisuiden rantaniityiltä. Kuva Helsingin Mustikkamaalta. Piikikäs kaunokainen Kaikille tuttu koristepensas, kurttulehtiruusu, on muutamassa vuosikymmenessä villiytynyt koko merenrannikollemme. Muiden eläinten en ole vielä huomannut kurttulehtiruusua käyttävän. Katselin kerran keskellä Espoon Olaria, kuinka kultarintainen metsähiiri tyhjensi kurtturuusupöheikköä kiulukoista. Itämeren niukkasuolainen vesi sopii sille oikein hyvin ja muutamassa vuosikymmenessä se on asuttanut meremme rannat Suomenlahden perukas2 ta Perämerelle. Villien kurttulehtiruusujen keskittyminen rannoille ja tienvarsille saattaa osoittaa, ettei eläimillä ole kovin suurta merkitystä sen siementen levittäjinä, ihminen ja vesi ovat tärkeämpiä. Seppo Vuokko SUOM EN L UONTO 7/ 85 44 . Vaikka ruusu on kaunis ja sen kiulukatkin ovat paljon mehevämpiä ja kookkaampia kuin kotimaisten ruusulajiemme, kovin piikkisenä ja nopeasti laajojakin pensaikkoja muodostavana se ei ehkä aina ilahduta rannan omistajia tai hiekkarantojen auringonpalvojia. Kurttulehtiruusu on kasvistomme uusimpia tulokkaita ja useimmista muista poiketen se on tuotu tahallisesti. Ketterästi se yhä uudelleen kiipesi piikkiseen pensaaseen, poimi päänsä kokoisen kiulukan suuhunsa ja vei sen kätköönsä. Se ei lainkaan häiriintynyt töihinsä kiirehtivistä ihmisistä, joista taas kukaan ei tuntunut huomaavan kävelytien ylitse edestakaisin vilistelevää hiirulaista. Tosin ei ihminen sitä luontoon aikonut, vaan pihalleen koristepensaaksi, mutta heti kurtturuusu aloitti myös luontomme valloituksen. Tulokas ainakin on sopeutunut luontoomme mutta miten lie muu luonto tulokkaaseen. Metsähiiri ilmeisesti syö kiulukoiden mehevän mallon, mutta ainakin viherpeipot ja varpuset herkuttelevat kurttulehtiruusun siemenillä
11 Ismo Tuormaa: Viidettä ydinvoimalaa ei tarvita, energiatutkija · Markku Nurmen haastattelu ... Metsä-Suomessa asunut kansa on tuntenut karhua kohtaan pelonsekaista kunnioitusta, eikä pelkkää vihaa. ... ..... Saimaannorppa ei ehkä kuvastakaan kansallisuuttamme, mutta se kuvastaa luonnonsuojelutyön tärkeyttä ja sen osuutta elämässämme. . 32 Luontoilta, asiantuntijat vastaavat luontokysymyksiin ... ... ... . Ympäristönsuojelun aikakauslehti 7 • 1985 44. . . ..... ... . Asialla on myös sosiaalinen puolensa. . mituksesta ..... Luonnonsuojelijat ottakoot tästä puhtia. Ei ole työläisten vika, että Lievestuoreen tehdas on saastuttanut. . On erittäin ikävää, että olemme samassa tilanteessa kuin vuonna 1971 , jolloin Suomen luonnonsuojeluliitto totesi julkilausumassaan, että ympäristönsuojelua ja ihmisten oikeutta työhön ei saa asettaa vastakkain. ..... Suomen luonnonsuojeluliiton norppatunnuksella on suuri merkitys, mutta se asettaa myös liiton suurten velvoitteiden eteen. On hyvä, että Lievestuoreen tehdas on nyt päätetty lopettaa. 4, 36 Mielipiteitä, keskustelua. ..... .... . 34 Kirjoja ...... Karhu on arvokas eläin ja ansaitsee kaikin syin olemassaolon Suomen luonnossa. Lievestuoreen ongelmat olisi pitänyt jo aikaa sitten hoitaa. 39 Tiedot julkaisijasta ja toi. .. Järvien, jokien ja murtoveden Suomessa hopeatila ansaitusti kuuluukin Ahdin, veden valtiaan, manttelinperijälle, norpalle. . .. ... ....... 30 Matti Karjula: Tuhkalannoitus lisää metsänkasvua. Työläisten vaatimukset työpaikkojensa turvaamisesta ovat täysin oikeutetut. Siksi äänestystulos muistuttaa myös suurpetojen, erityisesti karhun, suojelemisen tärkeydestä. Varsinaista vaaraahan karhusta ei ole. ...... Karhu on symbolisoinut vapautta, voimaa ja sidonnaisuutta luontoon. . 18 Juha Tikka: Paljon kiinnostavaa tietoa vesistämme, SLL:n kotijärvikampanjan tulokset.. 24 Jaakko Luoma: Kuusikot kuumahierteeksi ydinsähköllä .. ....... L EHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU l(JO 0/o UUSIOPAPERILLE. .. Saimaannorpan menestys äänestyksessä voidaan tulkita myös jaa-ääneksi suomalaiselle luonnonsuojelulle, etenkin Suomen luonnonsuojeluliitolle. .. ........ Karhua ei saisi pitää vahinkoeläimenä, vaan otuksena jolla on elämisen oikeus luonnossa. SUOMEN L UONTO 7/ 85 44. 10 Rauno Ruuhijärvi: Luonnonsuojelutyötä eduskunnassa.... .. ..... .. Sama tehdas on tuottanut runsaasti murhetta myös luonnonsuojelijoille. ... Hylkeiden suojeluponnistuksia olisikin lisättävä, niin tutkimuksen kuin muiden turvatoimien avulla. Vanhanaikaisen ja erittäin saastuttavan tehtaan huonoa kannattavuutta on yritetty parantaa ympäristönsuojelusta äärimmi-lleen tinkimällä. .... vsk. Sellaisena se elää vieläkin yleisessä tietoisuudessamme. .... ...... vsk lrtonumero 18 mk Karhu Suomen kansalliseläin Karhusta tuli Suomen luonnonsuojeluliiton ja Helsingin Sanomien järjestämässä kansalaisäänestyksessä Suomen kansalliseläin. . Karhussa on jotain perisuomalaista olletikin, että karhulla on symbolisoitu myös Venäjän perimmäistä olemusta. Valinta oli varmasti oikea ja vastaa kansan näkemystä kansallista identiteettiämme ja luontoamme parhaiten kuvastavasta eläinsymbolista. .. Päinvastoin kuin karhulla, menee norpilla varsin huonosti. .... Sen todistaa jo puolituhatpäiseksi kasvaneen karhukannan näkymätön elämä luonnossamme etelärannikolta Lappiin. ... Lievestuoreen likainen murheenkryyni Lievestuoreen sellutehtaan työläiset ovat toistamiseen joutuneet taistelemaan tehtaansa puolesta. . ........ 8 · Terho Poutanen: Karhu rynni kansalliseläimeksi ..... ... .. . .. . 42 Kannen kontion, kansal/iseläimemme, on kuvannut Eero Kemilä. .. . ....... SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia ...... ... . Karhulla, otsalla tai mesikämmenellä on ikivanha tausta kansanperinteessämme. ... 16 Jorma Laurila: Happojärvi on ankea ja yksinkertainen elinympäristö . Ei myöskään ole heidän vikansa, että tuotantolaitos on ollut kannattamaton. 12 Heikki Kotiranta: Silmänruokasieniä... Asiaamme kannatetaan ja arvostetaan. Ympäristönsuojelulle ei ole vaihtoehtoja, mutta työpaikkojen ei tarvitse olla saastuttavia. Sen on vietävä eteenpäin suomalaista luonnonsuojelua. Hopeatilan äänestyksessä sai veden eläjä, norppa. ...... . · Eläköön siis karhu, metsän kuningas ja suomalaisten suosikki. ...... .... . 3. . Elinkeinoelämän on luotava Lievestuoreelle uusia työpaikkoja, jotka korvaavat vanhat. ...... 22 Juha Tiainen: Maatalouden muutokset näkyvät linnustossa ............. .....
Myöhemmin alueelle saataneen luontopolkukin. Tarkkaa lukua ei tiedetty. Tutkimusten mukaan maa kohoaa vielä 7 000 12 000 vuotta. Järven alamitaksi sovittiin viisi aaria. Kakkuri perustelee näkemyksiään Suomen kallioperän elämisellä ja maankohoamisella. Kuka voi sanoa, ovatko kallioon haudatut 'aarteet' turvassa mannerjään kaiken tuhoavalta voimalta", hän kysyy. Sanallakaan ei ole mainittu sitä, että uusi pullo on palautuspullo. Ensiksikin erottaudumme lasipullon avulla kilpailevista etikkatuotteista ja toiseksi pystymme nopeuttamaan tuotantoamme. Mielessämme oli myös se, että muovi on häviämätöntä materiaalia luonnossa. Lähtökohtamme olivat markkinalliset. Markkinoinnissa se ei ollut pääasia, 4 suunnitelman laatimiseen suojelualueelle. Tarkkaa lukua ei kuitenkaan voida koskaan antaa. Paljonko muovisia etikkapulloja ostettiin vuodessa. D Fennoskandian maankohoaminen tekee peruskallion turvattomaksi paikaksi ydinjätteille. Jyväskylän yliopiston ekologian ja ympäristönhoidon professori Mikko Raatikaisen ja vesihallituksen hydrologi Esko Kuusiston johtamassa ja Suomen Kuvalehden sponsoroimassa tutkimuksessa laskettiin kesällä lähes 4 000 peruskarttalehdeltä maamme kaikki me tulee seuraavan miljoonan vuoden aikana ilmeisesti kokemaan kymmenkunta uutta jääkautta. Paljonko Rajamäen etikan osuus on etikkamarkkinoista. Noin 20 hehtaarin alue kauneinta Järvi-Suomea saa lähiaikoina rauhoituspäätöksen Mikkelin lääninhallitukselta. RK meillä oli niin paljon muuta kerrottavaa. Seuraavaa jääkautta voidaan Kakkurin mukaan odotella 60 000 vuoden päästä. Alko käyttää pulloja uudelleen ja uudelleen, palautuspullojen osuus pakkauksista on 70-80 % . Kakkuri selostaa samassa lehdessä myös tuloksia, joita geodeettisella laitoksella on saatu maankohoamisen jatkumisesta. RK Geodeettisen laitoksen ylijohtaja, professori Juhani Kakkuri pitää kysymystä ydinjätteiden loppuhautauksesta peruskallioon absurdina. Luonnonsuojelualueelle on myös maantieyhteys. D SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. järvet. Mm. Kuluttaja saa pullosta myös osuutensa, 50 penniä. professori Reino Kalliola puolsi jo 40-luvulla alueen rauhoittamista. Maanpinta kohoaa tuona aikana vielä 80 130 metriä. Etikan mainoskampanjassa on korostettu vain pullojen erilaisuutta. Maankohoaminen on nopeinta Perämeren alueella ja pienintä Kaakkois-Suomessa. Tuotepäällikkö Väinö Hintikka Alkosta, miksi muovipullosta luovutaan. Kaikki ovat muovipulloissa lukuunottamatta viinietikoita, joita on kertakäyttöisissä lasipulloissa. Kukaan ei voi sellaisia takeita antaa", pohdiskelee Kakkuri Tähdet ja Avaruus -lehdessä 4/ 85. 60-70 % ja osuus on kasvamassa. Silloin olemme painimassa samassa sarjassa kuin norjalaiset, joilla on lähes 200 000 järveä, ja ruotsalaiset, joilla on noin 100 000 järveä", toteaa Mikko Raatikainen Luonnon Tutkijassa 3/ 85. Etikkapullon takaetiketistä selviää tämä asia. Tämä on liikesalaisuus. vsk.. KATSAUKSIA UUTISIA Luonnonsuojelualue Päijänteelle Pitkät jäähyväiset. Rajamäen omenaviinietikka ja punaviinietikka ovat palautuspulloissa. "Meidän olisi saatava takeet siitä, että hautapaikkaan ei synny kallioperän halkeamaa ainakaan miljoonaan vuoteen. Tuleehan se pitkällä tähtäimellä, suurissa sarjoissa halvemmaksi . Miksi näin. Päijätsalon rauhoitushanke on ollut vireillä vuosisadan alusta asti. "Jo järven määrittely ja rajaaminen tuottavat vaikeuksia, ja lisäksi niitä syntyy, kuolee, tehdään ja hävitetään jatkuvasti. Kuinka paljon halvemmaksi palautuspullon käyttö tulee Alkolle. "MaamSuomessa 188 000 järveä Menneeseen kesään saakka Suomesta jouduttiin puhumaan epämääräisesti '' kymmenien tuhansien järvien maana". Sysmän Suvi Pinxissä vierailevat matkailijat näkevät Päijätsalon alueen salmen vastarannalta. Päijätsalon aarnimetsää ja näkötornista avautuvaa maisemaa Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle, ovat matkailijat käyneet ihailemassa jo vuosikymmenien ajan. Luvuksi saatiin 187 888. Sitä voitaneen rahoittaa valtion maksamalla korvauksella alueen käytön rajoituksista. Täten 188 000 on kyllin tarkka luku oppikirjoihin ja turistioppaisiin. Kartan luvut ilmoittavat kohoamisen milleinä vuodessa. Uusi, yksityinen luonnonsuojelualue s1Jaitsee Sysmässä Päijätsalon saaressa. Alueen omistava huvilaasukkaiden osuuskunta suhtautuu myönteisesti yksityiskohtaisen käyttöja hoitoHyvä Alko! Alkon Rajamäen tehtaiden tuottama väkiviinaetikka on näkyvästi vaihtamassa kuorta. Päijätsalon näkötornista katsojalle avautuu laaja Tehinselkä. Vasta sitten tasapaino on saavutettu. Kilpailu on tosin kiristynyt. Onko kilpailevat etikat pakattu muovivai lasipulloihin. Etikka pakataan vastedes muovipullon sijasta alkoholituotteista tuttuun puolen litran palautus pulloon. Kakkurin mukaan maankohoaminen johtuu sekä maankuoressa esiintyvästä vaakasuorasta puristuksesta että jääkausien aiheuttamien painumien tasoittumisesta
Ilmatieteen laitoksen ensimmäinen mittausasema on ollut toiminnassa kesästä lähtien Utössä Saaristomerellä. Pitoisuuksien voidaan katsoa olevan selvästi kohonneita luonnollisesta tasosta. 5 e ö .,: -0 C ::i ·a i!. Ilmatieteen laitoksen toinen otsoniasema aloittaa mittaukset mahdollisesti jo tänä vuonna, ilmeisesti Ähtärissä. Suomen Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto esitti kosteikkopäivänä ympäristöministeriölle, että Suomi tekisi aloitteen soidensuojelun saamiseksi kansainvälisiin sopimuksiin. Kolmas asema on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna, mikäli rahoitus saadaan järjestymään. Vuonna 1982 perustettu KoiSUOM EN LUONTO 7/ 85 44. Heikki Lättilä arvelee, että kaukokulkeutumalla on melko suuri osuus Suomen otsonipitoisuuksiin. D Ilmatieteen laitos aloitti otsonimittaukset Säännölliset otsonimittaukset on aloitettu Suomessa. Tällä hetkellä Koijärvellä on lääninhallituksen päätöksellä rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi 37 hehtaaria maata ja 2,4 hehtaaria vesialueita. Koijärvellä kaivataan ripeitä suojelutoimia Valtakunnallisesti kuuluisalle Forssan Koijärvelle kuuluu huonoa: Järvi ruohottuu hitaasti mutta vääjäämättä umpeen, vesi lainehtii avoimena vain järveen ruopatuissa kanavissa. Esimerkiksi joutsen, joka on asettumassa Koijärvelle, tarvitsisi pesiäkseen häiriöttömät olosuhteet. Myös pääkaupunkiseudun yhteisvaltuuskunta YTY on aloittamassa säännöllisiä otsonimittauksia pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tulevat käyttökulut. Keskiarvopitoisuudet ovat suunnilleen samaa tasoa kuin Keski-Ruotsissa. Järvien ja merten ·rantavyöhykkeet ovat myös jääneet vaille huomiota: rannoistamme vain noin prosentti on luonnonsuojelualueilla. Anne Brax Kuulu Koijärvi on kasvamassa umpeen. Vedenpintaa olisi pikaisesti nostettava. Koijärven seurantatomikunnan jäsen tutkija Matti Osara ympäristöministeriöstä arvelee, että Koijärvi tarv1ts1S1 paitsi veden pinnan nostoa, myös täydellisen rauhoituksen. Valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa Koijärven suojelurajaus on 181 hehtaaria. Hämeen lääninhallitus on käynyt neuvotteluja maanomistajien kanssa alueiden rauhoittamisesta korvausta vastaan, tai myymisestä valtiolle. Tosin luonnontilassa vallitsevan pitoisuuden arviointi on vaikeata, sillä ilmansaastumisen myötä vertailualuiksi sopivat täysin puhtaat paikat ovat kadonneet jo kauan sitten. Pakkolunastuksiin ryhtymistä viivästyttää lääninhallituksen työvoimapula: viraston kaksi rauhoitusasioihin erikoistunutta työntekijää kamppailevat parhaillaan läänin muiden suojelukohteiden kimpussa. Veden pinta on viime syksyn runsaista sateista huolimatta ollut matalalla. vietettiin kansainvälistä teemapäivää kos, teikkojen puolesta. Näin ikävää kerrottavaa asiantuntijoilla oli tiedotusvälineille, jotka osallistuivat Etelä-Hämeen ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin järjestämälle retkelle Koijärvelle maailman kosteikkopäivänä 17. 9. Asema mittaa kaukana saastelähteistä olevia ns. Neuvottelut eivät kuitenkaan ole johtaneet tulokseen, ja lääninhallituksen mielestä vapaaehtoisten keinojen tie on käyty loppuun. Näistä ainakin kiistanalainen Torronsuo on asetettu tärkeysja kiireeltisyysjärjestyksessä Koijärven edelle. mk uhanalaisimpien kosteikkojen suojelemiseksi eri puolilla maailmaa. KATSAUKSIA UUTISIA järven seurantatoimikunta päättää työnsä ensi vuonna ja tekee silloin ehdotukset toimenpiteistä, jotka takaisivat Koijärven säilymisen valtakunnallisesti arvokkaana lintujärvenä. Myös soidensuojelussa on yhä puutteita Suomessa, mutta vielä huonommassa jamassa asiat ovat kansainvälisessä mitassa. Yli sadan mikrogramman pitoisuuksia on esiintynyt muutaman kerran, suurin arvo on 170 mikrogrammaa, Heikki Lättilä ilmatieteen laitokselta kertoo. Keski-Euroopassa 100-300 mikrogramman pitoisuudet ovat nykyään melko tavallisia. Suot eivät edes ole mukana kansainvälisissä suojelusopimuksissa. Kansainvälinen kosteikkopäivä avasi suojelukampanjan Syyskuun 17. Kosteikkopäivän Suomen päätilaisuus oli Helsingissä, ja lisäksi eri puolilla Suomea järjestettiin tutustumiskäyntejä uhanalaisille kosteikoille, mm. Lättilän mukaan otsoniarvojen suuruus on yllättänyt tutkijat. Monet järvellä aikaisemmin pesineet linnut, kuten punasotka, naurulokki ja ruokokerttunen, ovat kadonneet. Kampanjalla tehdään kosteikkoja tunnetuksi ja edistetään niiden suojelua. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi kiinnitti kosteikkopäivän puheessaan huomiota kolme vuotta sitten hyväksyttyyn lintuvesiohjelmaan, jonka kohteista vasta noin viisi prosenttia on suojeltu. vsk. Forssan Koijärvelle, Lappeenrannan Haapajärvelle, Paimionlahdelle ja }ielsingin Vanhankaupunginlahdelle. Mitatut keskiarvot ovat olleet 60-80 mikrogrammaa ilmakuutiossa. Teemapäivä avasi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja Maailman Luonnon Säätiön (WWF) yhteisen kampanjan kosteikkojen puolesta. l.L. Automaattinen otsonimittari apulaitteineen maksaa noin 150 000 mk. tausta-arvoja. Kampanjalla pyritään keräämään 18 milj. Koijärven rauhoittamattomilla ja osin myös rauhoitetuilla ~lstoilla jatkuva piisamin pyynti, metsästys ja liikkuminen häiritsevät luontoa
vsk.. Tilaukset Luonnonsuojelukeskuksista, Helsinki 90406 262 ja 90-753 2580, Turku 921-27 001 , Tampere 931115 715, Kotka 952-11 759, Oulu 981 -220 279. Kansioiden tuotto käytetään luonnonsuojelutyöhön. I TILAUSKORTTI TILAA ~itunJvi, TALLA KORTILLA! Vihreä lanka on vihreän eduskuntaryhmän julkaisema lehti, joka ilmestyy noin joka toinen viikko. Jos haluat mukaan vihreään tiedotusverkostoon, leikkaa irti oheinen kuponki, täytä ja pane postiin! Helppoa! 1 1 Tilaan Vastaan• ottaja maksaa D Vihreä Lanka 10 n:roa (35mk) D Vihreä Lanka '20 n:roa (60mk) Pekka Haavisto (toim):Tehtävä Napapiirillä (15mk) · · postimaksun Osmo Soini~vaara:_ Vih_reää Valoa (25mk) Vastauslähetys Joseph Collins ym. Luontopiste on avoinna arkisin klo 9-20 ja lauantaisin klo 9-16. Palveluaikammekin sopivat varmasti Sinulle. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenet saavat grafiikkakansion nyt edulliseen ennakkotilaushintaan: yhdessä erässä 960 mk , myöhemmin hinta on 1 200 mk, kahdessa erässä nyt 2 x 490 mk. Työt voi saada myös kehystettyinä sopimuksen mukaan .. Se kertoo tulevista tapahtumista, viheriöivästä kansalaistoiminnas'ta ja siitä, mitä vihreät puuhaavat eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa. Työt ovat korkealuokkaisia, kolmivärisiä vedoksia. Kutakin grafiikan lehteä on vedostettu vain 120 kappaletta. Se tarjoaa foorumin keskustelulle vihreän liikkeen päämääristä ja keinoista ja maailman tulevaisuudesta. HYVÄ LUONNONYSTÄV Ä KATSAUKSIA UUTISIA Uusi Iuonnonsuojelutuotteiden myyntipiste keskellä Helsinkiä on aloittanut toimintansa Kaivopihan Elanto Centrumin tiloissa, pohjakerroksessa. Vaikea Vallankumous (40mk) Hk. 1o/Ed k t · L 4196 Kynnys ry: Vaivaisen ääni (25 mk) 1 us un a upa Tilaajan nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus (maksan laskun saatuani) Vihreä eduskuntaryhmä Eduskunta 00003 HELSINKI 300 --~-------------------------------------------6 SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Kansiot toimitetaan postiennakolla ja lisäksi peritään postituskulut. Hallin Luontokaupasta löydät aina edullisia jäännöseriä ja pikkuviallisia tuotteita. Keskittämällä lahjaostoksesi _Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myyntipisteisiin tuet vapaaehtoista kotimaista luonnonsuojelutoimintaa. --------------~-------------------------------, Mitä sanovat vihreät itse. Töitten aiheet ovat Lapinpöllö (3lx42 cm), Villihanhet (42x3 l cm), Kuukkelit (3 lx42 cm) ja Karhu (42x31 cm). Helsingissä: Nervanderinkatu 11 Luonnonsuojelukeskus, Hakaniemen Luontokauppa ja Kaivopihan Centrumin Luontopiste. Vedokset on koottu tyylikkääseen säilytyskansioon. Kun liikut Helsingin keskustassa, voit samalla ostaa norppatuotteet: kirjat, kalenterit ja lahjaesineet joustavasti. Hienostunutta luontografiikkaa Taiteilija Seppo Polameri on valmistanut Suomen Iuonnonsuojeluliitolle grafiikkakokoelman, joka koostuu neljästä serigrafialehdestä. P .S. Luontokauppa Hakaniemen hallin II kerroksessa jatkaa tuttuun tapaan. Helsingissä Hakaniemen Luontokaupan ja Centrumin Luontopisteen myyntitulot tukevat uusmaalaista ympäristönsuojelutyötä ja muualla Suomessa olevat Luonnonsuojelukeskukset samoin paikallistason luonnonsuojelutyötä
Matkailijat liikkuvat myös entistä useammin ajoneuvoilla, joiden mukana kulkee maastoon turhaa tavaraa. KATSAUKSIA UUTISIA Talkoot taimenten puolesta Vaikkojoen kunnostajien tyylinäyte. Valtiovalta on ryhtymässä toimiin verkkaisesti. Tilanne ei ole parantunut, vaikka vaellusreittejä on siistitty talkoovoimin. Asiantuntijoiden avulla talkooleiri toimi myös erinomaisena kurssina, joka poikinee jatkossa vastaavanlaisia hankkeita muualle Suomeen. Kaavin Vaikkojoen arvokalat saivat tuntuvasti lisää kutuja suojapaikkoja Suomen luonnonsuojeluliiton talkooleiriläisten tempaistua elokuun lopulla joen kunnostamiseksi. Luonnonsuojelulyössä tarvitaan joskus myös rautakankia ja käsivoimia. Työsaran loppumisesta kesken ei olekaan pelkoa, sillä Juuasta lähtevän Vaikkojoen pituus on noin 50 kilometriä. · Kaavin ja Juuan kunnissa Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänien rajamailla virtaava Vaikkojoki kuuluu niihin satoihin suomalaisiin jokiin, jotka 1950-luvulla perattiin konevoimin tukinuittoa varten. Pysyvä korjaus tilanteeseen voidaan saada vain luonnossa liikkuvien asenteita muuttamalla. Kalataloudellisesti työt jäivät kuitenkin puolitiehen, sillä keskelle virtaa piti jättää syvä keskiväylä veneilyä varten. Työtä auttanee kesällä ilmestynyt vaelluskalojen elvyttämistyöryhmän mietintö, jossa esitetään vuosittain kolmen miljoonan markan rahoitusta mm. vs k. RK 7. Porukka lähti varsin ennakkoluulottomasti töihin ja homma toimi. Jokivarren asukkaat kaavailevat työn jatkamista talkoovoimin ensi kesänä. Lisäksi jokeen työnnetyt kivetkin jätettiin virtaan säännöllisiksi valleiksi, jolloin ne hyödyttivät enemmänkin arvokalojen poikasia syöviä mateita kuin taimenia. Ikäviä roskakasoja näkyy myös autiotupien ympärillä. Elokuun talkooleirillään luonnonsuojeluliitto näytti, että käsivoiminkin voidaan saada paljon aikaan kunhan toimeen vain tartutaan . koskien kunnostamiseen ja kalateiden rakentamiseen. "Minkä viet, tuot myös pois" on kampanjan perusajatus. Ismo Tuormaa Ounastunturin kansallispuistoissa ovat pahoin roskaantuneet. Maailman Luonnon Säätiö on käynnistänyt ympäristöministeriön kanssa Pidä Lappi siistinä -kampanjan, joka neuvoo oikeaa jätteiden käsittelyä luonnossa. Yleensäkin kala-asioihin myönteisesti suhtautuneen Kuopion vesipiirin, ja tietenkin myös paikallisen kalastuspiirin, apu oli leirin onnistumiselle välttämätöntä. 1980-luvun alussa Kaavin kunnan aloitteellisuus sai Kuopion vesipiirin kunnostamaan joen kertaalleen vierittämällä rannoilla lojuneet kivet takaisin uomaan. Tässä ajassa ja Kansallispuistojen vaellusreitit esimerkiksi Urho Kekkosen, Lemmenjoen ja PallasPiirros: Seppo Leinonen näillä menetelmillä ei parempaa tulosta voi toivoa, Kärkkäinen arveli leirin jälkeen. Maatumattomat kertakäyttöpakkaukset ovat yleistyneet ja jäävät liian usein turmelemaan luontoa. Eri puolilta Suomea saapuneet leiriläiset saivat parin päivän aikana pelkkiä rautakankia apunaan käyttäen paranneltua kaksi Vaikkojoen koskea taimenille Lapin erämaat roskaantuvat sopiviksi. Lähes 30 leiriläistä vieritti viikonlopun aikana kahden kosken kivet parempaan järjestykseen noin 600 metrin matkalta antaen esimerkkiä muillekin . Kohteiden valinta muuallakaan Suomessa ei tuottane ongelmia, sillä maassa on noin 20 000 kilometriä uittoperattuja koskireittejä odottamassa kunnostajaansa. Myös Kaavin kunta ja jokivarren asukkaat suhtautuivat leiriin myönteisesti. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44 . Summa ei ole suuri, sillä yhden kosken kunnostaminen maksaa arviolta 100 000 miljoona markkaa. Tässäkin tapauksessa irtouitto kuitenkin loppui vain muutamia vuosia perkauksen jälkeen, ja joki jätettiin kalataloudellisesti tuottamattomaksi ränniksi. Työssä keskeisesti auttaneiden Kuopion vesipiirin vesitoimiston kalabiologi Pekka Kärkkäisen sekä Kuopion kalastuspiirin kalabiologi Tuomo Erosen mielestä tulos oli varsin hyvä
kg. kg typpeä. Tieto on tietoa, mutta jos sitä meillä on, niin pystymme myös käytännöllisesti ja kokemuksellisesti luomaan uusia hyviä muistoja. Aale Tynni 8 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kirjoittaja äimistelee, miten vähän maatalouden osuuteen typpisaastuttajana on kiinnitetty huomiota, vaikka maatalous syytää ilmaan enemmän typpiyhdisteitä kuin liikenne ja teollisuus. Ala-arvoisen lannan Monet ovat ne kuvat, jotka kimaltavat luonnonsuojelusta puhuttaessa luonnonsuojelijain mielessä. typpi kilon tuottoon maatalous nousee ykkössijalle typpisaasteen tuottajana. j Typen oksidien päälähteeksi on katsottu liikenne (noin ::! 45-55 OJo) ja muiksi lähteiksi SI energiantuotanto ja teollisuus. Maaperän ilman happija etyleenipitoisuudet toimivat aerobisten ja anaerobisten bakteerien ja siis myös denitrifikaation säätelijöinä. Loppu typpi tulee kasveihin maan humuksesta sekä karjan lannasta, virtsasta ja satojätteistä. Kuitenkin on helposti laskettavissa, että maataloutemme tuottaa ilmakehään typen oksideja vuosittain 901 10 miljoonan kilon verran (typpenä laskien). Verrattuna liikenteen, voimaloiden ja teollisuuden laskettuun I 60 milj. Yksi nautayksikkö tuottaa vuosittain lannassa ja virtsassa noin 75 kg typpeä. Lisäksi typestä huuhtoutuu 5-10 OJo. Väkilannoitteista ammoniakki ja nitraatti (meillä yleensä puolet kumpaakin lannoitteen typestä) denitrifioituvat aivan samalla tavoin kuin tapahtuu lannan osalta. Jos meillä on menneestä hyviä muistoja, ovat ne meille eritsäilytyksen, hoidon ja levityksen takia kasvien käytettäväksi tästä päätyy vain vajaa 25 kg, loppu 50 kg typpeä menee hukkaan. Suomessa käytetty sijoituslannoitustekniikka antaa hieman paremman hyötysuhteen, jolla päästäneen edellä mainittuun 40-60 OJo:n typen hyväksikäyttöön. Typpeä ei siis voi vuosittain varastoitua maahan lisää, Hyvän tekemisellä voitetaan Apila kolmilehti! Se kantaa kastepisaraa Huomenna tänään eilen Yhtaikaa kimaltaa. Kaikenkaikkiaan lannasta joutuu Suomessa hukkateille 60 milj. Kuitenkin yllä mainittujen lukujen perusteella ilmakehään päätyvän typen osuus täytyy olla 35-45 OJo:n suuruusluokkaa. Kuvat voivat kulkea muistissa ja mielessä, mutta muuten emme voi palata menneeseen. Maatalouden osuus typpisaastu ttaj ana unohdettu Rikkipäästöjen rajoitusten päästyä alkuun ns. Tästä määrästä viljelykasvit voivat ottaa vain 40-60 OJo eli keskimäärin noin 100 milj . Väkilannoitteissa typpeä on levitetty viime vuosina 190-215 milj. Kaikkiaan maatalous tuottaa typen oksideja 90-110 milj. En käy tulkitsemaan, mistä se tulee. Lannan käsittelykokeissa ulkomailla on yhtäpitävästi todettu varastoinnin ja levityksen aikana lannan typestä haihtuvan oksideina ilmaan keskimäärin 20-25 OJo. fi Jostakin käsittämättömästä j syystä ilmasuojelun tutkijat eivät ole lainkaan huomioineet maatalouden erittäin suurta osuutta typen oksidien tuottajana. Voittava voima syntyy vain hyvän historian tekemisellä. Mutta ollaksemme rakastajia, meissä itsessämme täytyy tapahtua sen mukaisia muutoksia. Lisäksi typpeä haihtuu typpioksidina NO ja typpikaasuna N 2 • Lannan valkuaisen , aminohappojen, ammoniakin ja nitraatin mobilitäin arvokkaita, koska silloin tiedämme mikä meillä on ollut hyvää ja oikeata. Eikä tässä kaikki . Vuodessa tämä tekee koko maan osalta 70-90 miljoonaa kiloa typpeä. Huolellisella lannanhoidolla tappiot voitaisiin alentaa alle puoleen nykyisestä. Menneen ajan elämäntavat hävittivät luontoa paljon vähemmän kuin teollisen ajan tehtaat ja laajat kaupunkiasutukset. Onko tutkimus niin urautunutta ja ovatko tutkijat niin lokeroituneita, että uuden saastumisnäytelmän tullessa ajankohtaiseksi syylliseksi löydetään aina vain hovimestari eli teollisuus, voimalat ja liikenne. päinvastoin maa köyhtyy typestä nykyviljelymenetelmin hitaasti mutta varmasti. Aikoinaan maanviljelyskemiassa denitrifikaatiota pidettiin melko harvinaisena, koska sen katsottiin edellyttävän suuria typpimääriä ja jatkuvaa hapetonta tilaa maassa. Olisi mielenkiintoista kuulla vastaus asiaan ilmansuojelun asiantuntijoilta. Eikä meillä ole todellakaan muuta tietä hyvään historiaan kuin rakastaminen ja oikeudenmukaiset teot. Suomessa on noin 1,2 miljoonan nautayksikön suuruinen karjakanta maatiloilla. kg joutuu typen oksideina ilmakehään. Tuleeko se SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Vastoin aiempia käsityksiä suurin osa typen hävikistä ei tapahdukaan ammoniakkina vaan typpioksiduulina eli n 2 0muodossa. Maahiukkasissa esiintyy näennäisesti aerobisissa oloissa aina myös anaerobisia kohtia, joiden laajuus ajallisesti vaihtelee jatkuvasti. Uusi hyvä muisto syntyy aina rakastamisesta, rakkaudesta ja hyvistä teoista, hyvistä hetkistä ihmisten keskellä ja luonnossa. 30 prosentin maiden sopimuksella tänä vuonna on huomio alkanut kiintyä yhä enemmän ilmansaasteeseen numero kaksi eli typen oksideihin. Myöhemmin typpilannoituksen moninkertaistuessa huomattiin kuitenkin denitrifikaatiota esiintyvän kaikkialla myös aerobisissa olosuhteissa. Ulkomaisten isotooppianalyysien mukaan vilja pystyy ottamaan lannoitetypestä vain 35-45 OJo, tästäkin vain osa eli 22 OJo väkilannoitetypestä siirtyy itse satoon eli jyviin. Me emme voi saada pahan tilalle hyvää ilman soituessa kohti denitrifikaatiota syntyy myös nitriittiä, jota kautta typen oksidit lähinnä syntyvät. Samoin 20 vuoden seurannassa koeasemien peltojen humusja kokonaistyppipitoisuuden todettiin laskeneen keskimäärin 20 OJo . Luonto oli ennen paljon täydempi, koskemattomampi ja monta nyt hävinnyttä lajia oli elossa. Tarkoissa kokeissa lannoitteista on todettu huuhtoutuvan vain 47 kg/ ha typpeä ojiin ja pohjavesiin. kg vuodessa typpenä laskien. vsk.. Antti Hovi rakkautta, emme ilman rakkautta miehen ja naisen välillä, rakkautta ihmisten välillä ja rakkautta eläimiin, puihin , kukkiin ja elämään yleensä. Lisäksi typpeä sataa peltoon ilmakehästä (48 kg/ ha) sekä sitoutuu noin 10 kg/ ha myös viljapelloilla bakteerien toimesta. Hyvät muistot eivät synny väkivallalla, eivät pakkotoimin, eikä niitä voi rahalla ostaa. On käsittämätöntä miten vähän huomiota asiaan on kiinnitetty. kg typpeä ja tästä vähintään 20 milj
En kuitenkaan odota enkä toivo hänen suosittelemiensa menettelyjen valitsemista enkä mi tään sellaista lujuutta . Ei tulla siellähän haisee. Pekka Lampinen 9. 25 . Mutta heleän kesäyön kypsyttämä aromipitoinen ja puhdas voitanee sanoa maailmankuulu suomalainen mansikka on menettämässä viehätystään . Oma maa mansikka muu maa mustikka, niinhän sen pitäisikin olla. C: :, " CX: Täällä haisee! Etelä-Karjalassa voi omin aistein havaita, miten osa suomalaisten tärkeistä puutuotteista syntyy ja hajustaa ilman. Asun Lappeenrannassa, ylistetyssä Etelä-Karjalan sydämessä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA asukkaat äitelällä lemullaan . Mitään ei tapahdu vapaaehtoisesti nipusta löytyy aina uusi avain ongelmaan. Saimaan pehmeät liplatukset ja punainen ongenkorkki on vaihdettu muihin tavaramerkkeihin . don oikeuteen ja rakkauteen ja pehmeään ymmärrykseen: " cul/a lujaksi ja pysyä pehmeänä/ siinä on haa vetta kylliksi yhdelle elämälle." (Tommy Tabermann). Myös vihollisemme kuuluvat ihmisten yhteiseen perheeseen ja ovat jollain tavalla lihaa meidän lihastamme. Kenellä on oikeus hyödyntää yhteistä ilmaamme ja haistattaa sadoille tuhansille ihmisille jätelöyhkiään. päivänä tammikuuta 1982 julkaistut säännökset ja määräykset tarkoittavat muiden sotkujen ja häiriöiden ohella myös "viihtyvyyden" vähentymistä. Uskon, että korkeinta ihmisyyttä on nyt vastuunotto kaikista ihmisistä ja luonnosta heidän ympärillään. Ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi on noudatettava ilmanpilaantumislakia. Enemmän tämä muuttaa maailmaa kuin mikään taistelu kovin asein , muuttaa varmasti enemmän kuin pessimismi ja katkeruus. Eivät ihmiset siellä ole yksistään vastuussa heille tapahtuneesta ja tapahtuvasta, koska hyvinkin usein olemme osasyyllisiä . Haluan lujuuden ominaisuuksiksi hyvät muistot ja niistä syntyvän tahtuu olemaan yöllä nälkä, ei jää silloinkaan paitsi! Kiehuvan sapen höystämänä se nousee nieluun ja sieluun. Jos asuisin täällä Lappeenrannassa jatkuvasti, olisin varmaan jo B-mielisairaalan asukki ja laskun lähettäisin Kaukaalle, meidän lemukattilallemme. ym päristönsu unnittelija Siksi emme myöskään ole välinpitämättömiä siitä mitä tapahtuu Etiopiassa, Nicaraguassa, Etelä-Afrikassa, Amazonaksen sademetsissä ja monissa paikoissa muualla. Olen haistellut tätä löyhkää jo kolmekymmentä vuotta. Tiedän, että yksityiset tehtaat ovat väärä osoite. Pääasia on, että meistä tulee elämän ja ihmisten ra kastajia. kien omaisuutta ja olemme myös kaikki siitä vastuussa. Kaikki kuulumme lau maan, joka on jossain vai heessa mennyt harhaa n ja etsii nyt tietä ulos ja hyville laitumille. Olen jo aikoja menettänyt keskieurooppalaiset ystäväni. Jatko seuraa itsestään: ihmisten ja luonnon rakastajina ympäri llemme syntyy avointa, ymmärtävää ja sallivaa tilaa. Pentti Linkola on levittänyt hyvin tunnettuja mielipiteitään edessä olevasta tuhosta ja sen mukaisesta epätoivoisesta toimimisesta juuri nyt. Varsinkin kun siihen mitä olen luonnehtinut liittyy juuri oi keus ja tietty SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Siksi aseemme on rakkaus ja sen mukaiset kutsuäänet. Maata, jota kaupataan maailmalla eksoottisena alkuluonnon kehtona, uhkaa koristellun esiripun syrjäänsiirto: täällä haisee. " -"' ..J '5 C: -"' -;:; 0.. Sellutehtaitten ketju Kaukopäästä Kuusankoskelle sivelee seudun asukkaat äitelällä lemullaan, toteaa hajuun kyllästynyt kirjoittaja. Ei kenelläkään! Ilma on meidän kaikEtelä-Karjalassa haisee. Virkeästi sykkivän sydämen lamauttaa tasaisin väliajoin lemusoppa, jota tarjotaan kymmenille tuhansille ihmisille niin aamukuin iltapalaksikin ja, jos jollakin satlujuus. Kiukkuni onkin kohdistettu kunnanisille ja sitä kautta eduskuntaan ja lopullisesti ympäristöministeriöön. vsk. Sulfaattiselluloosatehtaitten ketju Kaukopäästä Kuusankoskelle sivelee lähiseutujen kuinka paljon uskosta, tiedosta ja ymmärtämyksestä, ei se ole niin tärkeää. Tässä on edessä elämämme haastavin ja kutsuvin tehtävä ja tavattomat määrät elämän kokemuksellista puolta samalla antava. Siis lopettakaamme haistaminen ja haistatteleminen ja toimikaamme! Rakkaudesta kotimaahan Riitta Ylinen-Lang Dipl
Nimenomaan karhun metsästyksen luvanvaraistamista on metsästäjäpiireissäkin pidetty tarpeellisena. Suomen luonnonsuojeluliitto on jo pitkään esittänyt, että suurpetokantojen säätely tulisi Suomessa järjestää uudelta pohjalta. Ja löytyy se karhu Lännestäkin, esimerkiksi Kalifornian lipusta. Preparoidulla kallolla on silläkin hintansa. Terho Poutanen SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Muinaissuomalaiset on jopa jaettu hirvija karhuihmisiin sen mukaan kumman eläimen nimeen he ovat vannoneet. Karhu rynni kansalliseläimeksi Suomen luonnonsuojeluliiton ja Helsingin Sanomien yhdessä järjestämä kansalliseläinäänestys ratkesi ylivoimaisesti karhun hyväksi. Eniten vastauksia saapui pääkaupunkiseudulta. Karhua tavataan kaikissa lääneissämme; vain ahvenanmaalaisten on matkustettava muualle karhun nähdäkseen. 9.15. Muutoinhan karhun aiheuttamat kotieläinja porovahingot korvataan valtion varoista. Kärkikuusikko keräsi 85 OJo äänistä. Loppuäänet jakautuivat eri eläinten kesken melko tasaisesti, vain kaksi 50 ehdokkaasta jäi kokonaan vaille kannatusta. 6. Mutta, kuten me kaikki hyvin tiedämme, Erik Bruun on luonut saimaannorpasta ajatonta käyttötaidetta, samoin muuan pankkilaitos oravasta, jonka nahat esi-isillämme korvasivat setelit ja pankkikortit. Kansalliseläimen kaataminen ei voi olla jokamiehen oikeutena 1980-luvun suomalaisten myönteinen suhtautuminen karhua kohtaan näkyy äänestystuloksen lisäksi myös luonnossamme. 5.-15. Karhun lihasta saa maksaa sata markkaa kilolta, parhaasta paistista ainakin. Karhunpyynnissä käytettyjen metsästysaseiden teho on määritetty samaksi kuin peuranmetsästyksessä. Vaikka nykypäivän jupit eivät metsäläiskansaksi enaa tunnustautuisikaan, jokaisen toimeentulo on yhä riippuvainen ensikädessä metsästä. 10. Näin vältetään liialliset karhun haavoittamiset. Kansalliseläimemme elää metsissä niin kuin me itsekin. yksimielisesti julistaa karhu Suomen kansalliseläimeksi. Metsästyslain muuttamisen yhteydessä asetusta tulisi luonnonsuojeluliiton mielestä muuttaa siten, että suurpetojen pyynti tulisi luvanvaraiseksi. Karhu sai lähes kaksi · kertaa enemmän ääniä kuin seuraavaksi tullut norppa, joka keräsi 3 779 ääntä. Lupia myönnettäessä tulisi tietenkin tarkoin pysyä eläinkantojen kestokyvyn rajoissa. Karhun metsästysaika poronhoitoalueella on 1. Hyväkuntoisen taljan arvo on muokattuna 10 00015 000 markkaa. 10. ja 1. Se symbolisoi valtaa ja voimaa kuten leijonalauma Euroopan valtioiden lipuissa, vaakunoissa ja sineteissä. Karhun metsästyksessä ei saa käyttää moottorikelkkaa eikä muutakaan ääntä synnyttävää laitetta. Itärajan kunnissa Oulun ja Pohjois-Karjalan lääneissä karhua saa metsästää poronhoitoalueen eteläpuolellakin. Berliinin ja Bernin karhutunnukset viittaavat kaupunkien nimiin. Maisteri Teppo Korhonen Helsingin yliopiston kansantieteen laitokselta kertoo, että Suomen kansan uskomuksissa ja kansanrunoudessa kaksi eläintä nousee ylitse muiden: karhu ja hirvi. Vuotta nuorempi karhun pentu samoin kuin naaraskarhu, jota vuotta nuorempi pentu seuraa, on rauhoitettu kautta vuoden. Siihen ovat suomalaiset kaikkina aikoina suhtautuneet kunnioituksella. Metsästyksen valvontaa voitaisiin tehostaa, kun jokainen pyssymies ei voisi väittää olevansa karhumetsällä. Painavin huomautus karhun sopimattomuudesta Suomen kansalliseläimeksi lienee se, että me jo elämme toisen karhun naapurissa. Kansalliseläintoimikunnan helppona tehtävänä oli 23. Maaja metsätalousministeriö on äskettäin myöntänyt karhunkaatolupia Kymen läänin pohjoisosan kuntiinkin, m1ssa karhut ovat herkutelleet mehiläishoitajien hunajalla. 9. Äänestyksen tulos ei ole yllättävä ainakaan kansanperinteemme valossa. Karhukantamme suuruus arvioidaan 400-600 eläimeksi. Muut "ääniharavat" olivat hirvi (3 398), ilves (3 298), orava (1 787) ja siili (1 489). Niinpä talvipesästä pyynti kuten haaskalta ampuminenkin on kielletty. Venäjän karhu, josta lännen poliittiset pilapiirtäjät ovat sitten värkänneet Neuvostoliitonkin symbolia, ei kuitenkaan ole kansalliseläimen asemassa. Sarvipäitä on jo muutama tuhat vuotta piirrelty Suomen ja Karjalan kallioihin. Aika hyvä kansalliseläimeksi Karhu ansaitsee kansalliseläimen arvon. Karhun metsästystä on jo pitkään säädelty. 9.-15. Karhun kannalta tilanne oli yhtä valoisa viimeksi viime vuosisadalla. Karhu voi tänä pa1vana löntystellä vastaan melkeinpä m1ssa päin Suomea tahansa. Metsän kuninkaan kaadossa ei saa olla yksioikoinen tappamisen meininki. Karhuistamme kaadetaan vuosittain 40-60 yksilöä eli kymmenes osa koko kannasta. Karhu keräsi 5 948 ääntä 22 870:stä. Suomen luonnossa metsät ovat keskeisellä sijalla. Se on komea eläin, joka kansalliseläimenä kohottaa omanarvontuntoamme ja kansallista ylpeyttäkin. Kokonaan eri asia on, luopuuko karhunkaataja lainkaan saaliistaan. Karhussa on mystistä voimaa ja arvokkuutta. vsk.. Suurpetojen metsästysluvat tulisi myöntää henkilökohtaisina. Kuhmon, !l Nurmeksen, Valtimon, 1 Lieksan, Ilomantsin, Tuu:.: povaaran, Tohmäjärven, ] Värtsilän, Kiteen ja Kesälahden kunnissa metsästyskausi on kuitenkin vain syksyllä eli 1. Tämä vaatisi nykyisen metsästyslain vanhentuneen vahinkoeläinpykälän (12 §) uusimista siten, että siitä poistettaisiin jokaiselle säädetty karhun, suden ja ahman vapaa pyyntioikeus ja todettaisiin näiden lajien metsästyksestä säädettävän erikseen asetuksella. Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi nivoi metsän, karhun ja ihmisen toisiinsa 121 vuotta sitten, kun talonisänsä Karri joi Koutinkorpeen asettuvan puusuutari Jaakon maljan: 'Kuusisto ympäriltäs kaatukoon ja kontio maristen sijansa muuttakoon vähän sinnemmäksi; siellä on tilaa teille molemmille.'' Joidenkin mielestä karhua "graafisesti onnistuneempi" valinta olisi voinut olla hirvi tai metsäpeura . Tällöin kaatoluvista ei voisi käydä kauppaa. Myös ulkomailla asuvat suomalaiset olivat kiinnostuneita kotimaalleen valittavasta kansalliseläimestä: "postiääniä" tuli kaikkiaan paristakymmenestä maasta
Luonnonsuojeluliitto on jo vuosia pyrkinyt vaikuttamaan budjetin sisältöön luonnonja ympäristönsuojelun osalta. Ensimmäisen kerran olemme vuosien yritysten jälkeen saaneet myös nimemme yhdessä Natur och Miljön kanssa ensi vuoden budjetin asianomaiseen momenttiin. On tietenkin järjestöjä, joiden valtionaputilanne on parempi, mutta aiheellista on myös kiittää eduskuntaa luonnonsuojelujärjestöjen tuesta. Kotimaan retkistä voi muistaa Taka-Lapin retken 1983. Kansanedustajat saavat myös Suomen Luonto -lehden koteihinsa Maailman Luonnon Säätiön tilaamana ja liitoltamme luonnonkalenterin vuosittain. 10. Seuraava vaihe on elokuun budjettiriihi, jonka neuvottelijoille voi vielä perustella tärkeitä asioita. Esimerkkinä tulokseen johtaneista eduskunta-aloitteista voi mainita luonnonsuojelualueiden hoitoja ostovarojen lisäykset, lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimen voimavarat, saimaannorpan suojeluvarat, ympäristöntutkimuksen määrärahat ja luonnonsuojelujärjestöjen valtionavun. Korjauksia on vuosittain saatu moniin määrärahoihin myös eduskunnassa. Luonnonsuojelutyötä eduskunnassa Tätä kirjoitettaessa on valtion tuloja menoarvio juuri annettu eduskunnalle. Mistä nämä luottamukselliset suhteemme eduskuntaan ovat peräisin. Myös 1. Selvästi on jo tähän mennessä nähty, että luontoja ympäristöasioissa eivät rajat kulje puolueiden välillä, vaan ryhmien sisällä. Tänä vuonna summa on jo 1 240 000 markkaa ja lähes koko lisäys on eduskunnan ansiota. Ministeriöiden (YM, VM) virkamiehet kun ajattelevat: pitäköön eduskunta huolta omistaan. L ~,__.,_ /':: ,_, 11. Tällaisia ovat olleet tarpeettomina pitämämme vesistöjärjestelyt ja esimerkiksi Paatsjoen siltahanke. Emmekä me suinkaan esitä vain määrärahojen lisäyksiä, vaan myös supistuksia ympäristölle haitallisiin hankkeisiin. Oma valtionapumme, toimintamme keskeinen edellytys, oli 1979 162 000 markkaa. Ensimmäisen kerran tässä mielessä lähestytään ympäristöministeriötä ja maaja metsätalousministeriötä kevättalvella uuden budjetin valmistelun alkaessa. Vuoden 1984 muistorikkaan retkeilyn isäntänä oli veljesjärjestömme Eesti Looduskaitse Selts. Korvauskysymyksetkin ovat ongelmallisia. Laki kunnallisesta ympäristöhallinnosta ympäristölautakuntineen tulee eduskunnan käsittelyyn. Pakko on taas tänä syksynä toivoa lisäystä, eihän ensi vuoden määrärahaesitykseen sisälly edes inflaatiotarkistusta. Koskiensuojelulaki ei ainakaan kohteittensa osalta mene läpi ilman kamppailua. na edustajia, jotka tuovat asiat myöhemmin ryhmäkokouksiin ja valiokuntatyöhön. Yhä useammat sisäistävät tavoitteemme, vaikka luonnollisesti välinpitämättömiä ja vastustajiakin on. Lähiaikoina on edessä useita tärkeitä lainsäädäntöhankkeita. Luonnonsuojeluliiton ja eduskunnan suhteet näkyvät myös lainsäädäntöja valiokuntatyössä. vsk. 1986 ympäristöministeriön alaisuuteen siirtyvän vesija ympäristöhallituksen suhteet lääninhallintoon ja ympäristöntutkimuksen organisointi on vielä lopullista järjestelyä vailla. Tärkein tekijä on vuodesta 1979 toiminut Eduskunnan ympäristöja luontoryhmä, jonka sihteeristön muodostamme ja jossa luonnonja ympäristönsuojeluun myönteisesti asennoituvat kansanedustajat toimivat. Meitä ei yleensä enää lausunnonantajina unohdeta ja usein olemme voineet vaikuttaa myönteisesti lopputulokseen. Luonnonsuojeluväen vaikutus ympäristöpolitiikassa voi toteutua myös asiantuntija-apuna, ei vain edustuksellisen demokratian kautta. Puoluerajat ylittävän toiminnan ehdoton edellytys on toimitettavan aineiston asiallisuus ja luotettavuus. Onhan lautakuntien valtionapuratkaisu jo ensi vuoden budjetissa. Luonnonsuojeluliitto järjestää myös ympäristöja luontokerhon retkeilyjä. Helsinkiin onkin jo perustettu valtuuston ympäristöryhmä. Sen tuloksena käytiin keskustelua metsäaurauksien järkevyydestä pohjoisessa ja se johti ainakin jonkinlaisiin rajoituksiin metsähallinnon mailla. Kiireisiä kansanedustajia eivät tärkeätkään asiat kerää kokouksiin kovin monia, mutta hyvä on, että ajankohtaisia asioita käsiteltäessä mahdollisimman monista puolueista on mukaSUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Eduskunnan ja luonnonsuojelujärjestöjen välinen yhteistoimintamalli sopii myös paikallisyhdistysten ja kaupunginja kunnanvaltuustojen ympäristönsuojeluyhteistyöhön. En ole koskaan istunut eduskunnan parvella ja kahvilassa niin tiiviisti kuin maa-aineslakia säädettäessä keväällä 1981
Aiemmin oletettiin, että inflaatio syö suuren osan ydinvoimalan rakentamisen aiheuttamasta velkataakasta. Öisin ja SUOMEN LUONTO 7/ 85 44 . 1.1J..c111111,/..11,1.1111111,1c11 11011m t11na//J,uu,nor1111c11 /..i11,1_1c--a. Näin pelkästään korkoprosentin vaihtaminen todelliseksi heikentää aivan olennaisesti pääomavaltaisen ydinvoiman kannattavuuslaskelmia esimerkiksi hiileen tai turpeeseen verrattuna. Normit on luvattu antaa asetuksessa, josta ei ole kuulunut mitään. Kolmanneksi: Suomen energiahuollon erityispiirteitä ovat ydinvoiman suuri osuus koko sähköntuotannosta ja sähkön tarpeen suuri vaihtel u kesän ja talven välillä . Toiseksi: Hidastunut inflaatio on heikentänyt ydinvoiman kannattavuutta olennaisesti. /..ohonncct /illcwolto/..11,1,mn11J..,ct 1,1 /J l(/.1,11111111 m/l,1,l/10. Kuitenkin rakentamisnormit ja purkamispäätökset ovat yhtä olennaisia kuin rakentamislupakin. f; \ l tth.t J.... Kun velkakorko on noin 13 prosenttia, niin on selvää, ettei ydinvoimalle laskettu viiden prosentin reaalikorko vastaa todellisuutta. Näin ollen kesäkauteen ei enää sovi paljon lisää ydinvoiman kaltaista peruskuormaa, sillä viime kesänäkin ydinvoimalla tuotettiin jo lähes puolet kaikesta sähköstä. Esimerkiksi ensi vuonna koron pitäisi totuuden nimessä olla noin yhdeksän prosenttia. vsk .. \ l.111p.t,I l\l,u/..J..11 \/111111c11 11111/..,1,111 _1d111101111.111 J...11111:llt:111111//a (Hill /970-/1111111 tila11tcncc11 1crra//1111a 1c1J..c111ancct 111111 . Kuitenkin kun inflaatio vuonna 1975 oli peräti 18 prosenttia, niin tänä vuonna se on enää kuusi prosenttia ja ensi vuoden budjetti on tehty neljän prosentin inflaatiovauhdin pohjalle. 12 Väite 1: Ydinvoima on taloudellisesti kannattavinta Väite perustuu pitkälle tarkoitushakuisiin laskelmiin, sillä ydinvoiman todellinen kannattavuus on heikentynyt 1970-luvun tilanteesta monestakin syystä: Ensinnäkin ydinvoimaloiden rakennuskustannukset on aliarvioitu niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, sillä voimaloiden turvallisuusnormit ovat selvästi tiukentuneet Harrisburgin jälkeen. Suomen ydinenergialakiluonnoksessa ei turvallisuusnormeista puhuta mitään
Tällä hetkellä meillä on talven kulutushuipun aikana käytettävissä sähkötehoa noin 10 900 megawattia ja suunnitellut kaukolämpövoimalat ja tuontisopimukset nostavat kapasiteetin noin 12 000 megawattiin. Olisi myös vaadittava, että metsäteollisuus satsaisi huomattavasti tutkimusvaroja keksiäkseen uusia keinoja Suomen niukaksi käyvien puuvarojen järkeväksi käyttämiseksi. Tällä hetkellä olennaista on Helsingin kaupungin energiaratkaisu, jossa on mahdollista päästä jopa 500 megawatin tuotannon lisäykseen, sillä Helsingissä on maan suurin kaukolämmön kysyntäpotentiaali. Meidän on joka tapauksessa otettava talteen vähän vesivoimaa ja teollisuuden vastapainesähköä. Viime vuonna peräti 70 prosenttia uusien omakotitalojen rakentajista valitsi suoran sähkölämmityksen. Voidaan myös käyttää ns. Myös turpeen kaasutustekniikka ja leijupetitekniikka ovat kehittyneet. Viidenneksi: Energiavaihtoehtojen kehittämisessä on päästy alkuun. Kuudenneksi: Onnettomuuksiin varautumiskustannukset eivät ole mukana ydinvoiman kannattavuuslaskelmissa. Nyt Suomen metsäteollisuus tuntuu raakaaineen ja investointipääomien säästämissyistä kannattavan eniten energiaa tarvitsevaa puun hiertämistä sähköllä puun selluksi keittämisen ja teollisen sahaamisen sijasta. Epävarmuustekijöitä ovat myös hiilen, öljyn, turpeen ja muiden polttoaineiden hintakehitys. Väite 2: Suomi ja suomalaiset tarvitsevat lisää sähköä Suomi on jo nyt varsin suuri sähkön kuluttaja laskettuna sekä asukasta että tuotettua bruttokansantuoteyksikköä kohti. Plutonium-reaktorin rakentaminen on myös osoittautunut ennakoitua huomattavasti kalliimmaksi ja vaikeammaksi. Kaukolämpötekniikka on kehittynyt selvästi ja esimerkiksi turvevoimalan jätelämpöä voidaan myös käyttää vaikkapa turvepellettien tuottamiseen tai kasvihuoneiden lämmittämiseen. Enemmän sähköä käyttää vain muutama maa maailmassa (Ruotsi, Norja, USA ja Kanada). Ensi talvena ero on ehkä vielä suurempi, sillä ennätyspakkasten toistuminen ei ole todennäköistä ja lisäksi metsäteollisuus kulkee kohti taantumaa. Hiomot ovat halpoja investointeja. Muita tärkeitä mahdollisuuksia ovat esimerkiksi Kajaaniin suunniteltu turvevoimala (100 MW), Ouluun ja Poriin (molemmat 60 MW) sekä Seinäjoelle (30 MW) suunnitellut voimalat. Esimerkiksi Ranskaan, Sveitsiin tai Tanskaan verrattuna käytämme asukasta kohti noin kaksinkertaisesti sähköä. IVOn ydinsähköalennukset ja kauppaja teollisuusministeriön avustusmäärärahojen supistukset ovat jarruttaneet pahasti 13. Näiden syiden takia myös Olkiluodon jäte täytyy haudata sellaisenaan kallioperään. Kansainvälisesti Suomen kilpailuvaltti on kuitenkin hyvä, hitaasti kasvanut, luja, suora puu. Nyt jatketaan vain olemassaolevan teknologian tehostamista pyrkimällä suoraviivaisesti yhä suurempiin tuotantoyksiköihin ja uudet keksinnöt jäävät syrjään. Fraasi, jonka mukaan tämä mahdollisuus on jo otettu huomioon Imatran Voiman laskelmissa ei pidä paikkaansa, sillä todellisuudessa halvoilla erikoistarjouksilla on ostettu pois paljon kaukolämpöhankkeita. Mikäli päästäisiin suurempiin tuotantosarjoihin, myös kustahnukset alenisivat. Sähköntuottajien arvion mukaan 1990-luvun lopulla sähkölämmityksen aiheuttama lisäkuorma olisi päivän kulutushuipun aikana 2 000 megawattia ja yön muu sähkön kulutus pudotuksen aikana jopa noin 4 500 megawattia. Sen sijaan esimerkiksi Kouvola ja Rovaniemi ovat luopuneet oman voimalan rakentamisesta IVOn ydinsähkötarjouksen takia. Suoran sähkölämmityksen lisääntyminen on ollut erittäin voimakasta. Välitöntä sähkön lisäystarvetta ei siis ole edes kulutushuipun aikana. 15-20 vuoden päähän ei voida esittää mitään tarkkoja laskelmia ja tämä pitäisi kaikkien osapuolien myöntää. Sähkölämmityksen rajoittamisesta on jo keskusteltu vakavasti. Väite 3: Uusi ydinvoimala on ainoa vaihtoehto tuottaa lisää sähköä Erityisen edullisia sähköntuotannon lisäysmahdollisuuksia tarjoaa yhdistetty sähkön ja kaukolämmön tuotanto, jota on mahdollista rakentaa vielä noin l 000 megawattia. hyötöreaktoreiden lisäksi plutoniumia voidaan käyttää ainoastaan pomminvalmistuksessa. Neljänneksi: Jätehuollon kustannukset ovat nousseet olennaisesti, sillä aiemmin tulonlähteeksi luultu plutoniumin puhdistus uudeksi polttoaineeksi ei kannata. Ns. suomalaisessa järjestelmässä ei voitaisi hoitaa Harrisburgin kaltaisen onnettomuuden siivouskustannuksia eikä ihmisvahinkoja. On hämmästyttävää, että Suomen metsäteollisuus on koko maan vähiten tutkimusja kehitystoimintaa harjoittavia aloja, kun muistaa alan merkityksen Suomen kansantaloudessa. Raakauraanin halpuus taas johtuu ydinvoimaloiden ennakoitua pienemmästä määrästä. Sen sijaan Inkoon putkivaihtoehdolla ei saada lainkaan sähkön tuotannon lisäystä vaan päin vastoin menetetään entistäkin tehoa. Wärtsilän ja Ahlströmin kehittelemien kaasudieseleiden rakentaminen Suomeen on avoin kysymys, sillä niitä voitaisiin rakentaa myös pienempiin yhdyskuntiin. Pitkän aikavälin sähköntarpeen ratkaisee suoran sähkölämmityksen lisääntyminen ja Suomen puuvarojen jalostamistapa 1990-luvulla. Ruotsissa on keinona käytetty tiukempien energiansäästönormien asettamista suoran sähkölämmityksen valitseville taloille. Näin ydinvoiman käyttöaika ja sen kannattavuus alenevat yksikkökustannusten noustessa. Samalla paranee polttoainepainotteisten energianlähteiden kuten turve-ja hiilivoiman ja erityisesti hyvin kulutuksen vuosi rytmiin soveltuvan kaukolämmön kannattavuus. Huippukylmän viime talven kulutushuippu oli 8 850 megawattia, jolloin varalla oli siis noin 2 000 megawattia. tehonvarausmaksua, joka vastaisi suoran sähkölämmityksen aiheuttamaa voimalaitosten lisärakennustarvetta. vsk. Kuidun osalta joudumme kilpailemaan tropiikin nopeakasvuisten puiden kanssa. Uuden voimalan tarve riippuu lähinnä näistä kahdesta tekijästä sekä energiansäästön onnistumisesta. Jätteen toimittaminen esimerkiksi Kiinaan maksaisi liikaa. On muistettava, että kaikki ennusteet ovat hyvin epävarmoja. nykyinen sähköntuotanto riittää varsin pitkälle. Jos entinen linja jatkuu, tarvitaan lisää sähkötehoa 1990-luvun alussa, mutta säästäväisemmällä linjalla ja käyttämällä kotimaisia energianlähteitä, luontoystävällisempää, modernia teknologiaa... Myös sähkön hinnoittelua voidaan oikaista niin, että hinta vastaa niitä kustannuksia, joita kulutushuippu talvella aiheuttaa. Esimerkiksi SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Tähän päästään sekä maakaasulla että hiilellä, vaikkakin maakaasulla saadaan enemmän sähköä. Toinen suuri kysymys on suomalaisen puun jalostustapa. viikonloppuisin ydinvoiman osuus oli vielä suurempi. Riskirahoitus ei kerta kaikkiaan toimi. Metsätaloutemme olisikin syytä tarkistaa linjaansa eikä jatkaa yksioikoisesti Metsä 2000:ssa esitetyllä tehometsätalouslinjalla
Alan teknologia on lisäksi kehitysvaiheessa ja suurimmat haitat aiheuttaneesta jyrsinturvetuotannosta ollaan siirtymässä palaturvetuotantoon. Yleensä · biomassan käytön pitäisi olla huomattavan suuren tuotekehittelyn kohteena. Myöskään sähkörautatiet eivät vaadi paljon sähköä, vain noin 0,3 terawattituntia. Yhden turvesuon tyhjentäminen kestää noin 15 vuotta turvekerroksen paksuudesta riippuen. Valinnanmahdollisuudet ovat ydinvoima, kivihiili, turve ja maakaasu. Eli summa summarum: Sähkön mahdollinen lisätarve on järkevää toteuttaa sähkön säästön jälkeen rakentamalla kaikki mahdolliset sähkön ja lämmön yhteistuotantohankkeet kaupunkien kaukolämpöhankkeina ja teollisuuden vastapaineprosessilaitoksina. Tämän jälkeen alue metsitetään tai tehdään siitä energiaviljelmä tai järvi. Voimalat voidaan rakentaa ympäristöystävällisiksi joko leijupetitekniikålla tai yhdistämällä niihin rikinpoistojärjestelmä. vs k.. Samalla tuontiin saadaan myös säätömahdollisuus kesän ja talven välille, mikä tekee tuonnin Suomelle edulliseksi. Palaturve on hinnaltaan kilpailukykyistä ja käytöltään helpompaa. Mahdollista on myös sähkötuonnin lisäys ja alueellinen yhteistyö sähköntuotannossa. Neljäs vaihe voisi olla tehokkailla rikinpoistolaitteilla varustetun hiilivoimalaitoksen rakentaminen olemassaolevan hiilivoimalan ja -sataman viereen. Suomi tuo Neuvostoliitosta tällä hetkellä noin neljä terawattituntia sähköä ja määrää ollaan nostamassa kuuteen seitsemään terawattitun14 tiin tai vähän ylikin. Turvesoiden riittävyys on varsin hyvä, sillä Suomessa on satojen vuosien turvevarannot vaikka tyydyttäisiin vain suojeluohjelmien ulkopuolella oleviin soihin. Vaihtoehdoista ydinvoimaa on markkinoitu voimakkaimmin ja muita pidetty esillä vain muodon vuoksi. Se vaatii myös pienempiä tuotantopintaaloja ja sen pölyämisvaikutukset ovat pienet. Edellistä helpompi ratkaisu on hiilivoimalan rakentaminen rannikolle jo olemassaolevan hiilivoimalan viereen, jolloin satamarakenteet olisivat valmiina. Lisäksi olisi käytettävä sähkön tuonnin lisäämismahdollisuudet. Kauppaja teollisuusministeriö on alentanut kunnille tarkoitetut fovestointiavustuksensa huippuvuo~ien 70 miljoonasta markasta tämän vuoden 30 miljoonaan markkaan. Esimerkiksi Pudasjärven 22 000 suohehtaarilla voitaisiin teoriassa tuottaa lähes kaikki Suomen tämän hetken polttoturve. Vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ei ole tutkittu riittävästi. Väite 4: Turvevaihtoehto tuhoaa Suomen suot ja vesistöt Soita lasketaan olevan noin lO miljoonaa hehtaaria, josta yli viisi miljoonaa hehtaaria on metsäojitettu. Molempia ollaan nyt toteuttamassa, · vaikka voimayhtiöt vielä pari vuotta sitten vastustivat aJatusta. Väite 5: Ilman lisäydinvoimaa sähkö loppuu kotitalouksista Tällainen väite vääristelee tahallisesti todellisuutta, sillä kotitalouksien energiakulutus on erittäin pieni osa sähkön kokonaiskulutuksesta. Mielenkiintoiselta vaihtoehdolta näyttää paikallisten polttoaineiden jalostus esimerkiksi leijupetitekniikalla tai kaasuttamalla siten, että myös jätelämpö käytettäisiin hyväksi. Tähän ei tänä päivänä kukaan pysty. Suon kuorinta-aikana aiheutetaan melkoisia jätevesipäästöjä, joita on vähennettävä ojitustekniikkaa ja saostusaltaita kehittämällä. Kotitalouslaitteiden vaatima sähkö on huomattavan vähäinen osa kokonaiskulutusta, joka on noin 50 terawattituntia vuodessa. Koelaitosta olen ehdottanut Pudasjärvelle vaihtoehtona Iijoen rakentamiselle. Käyttämällä hiilitai turvelaitoksia voidaan aJOltusriskiä huomattavasti vähentää. Suuren periaatteellisen potentiaalisen energialähteen tarjoaisikin energiapuu, Jota ei ole osattu tähän asti hyödyntää. Turpeessa rikkiä on hyvin vähän ja puussa sitä ei ole lainkaan. Edellisiä vaihtoehtoja vaikeampaa on päättää, miten sähköä tuotetaan erillisessä sähkön tuotannossa. Turvetuotanto käyttää varsin pientä osaa tästä Suomen soiden kokonaispintaalasta, sillä tuotannossa on tällä hetkellä vain yhteensä 30 000 hehtaaria suota ja nykyisen tason ylläpitämiseksi tarvitaan vuosittain 2000 hehtaaria lisää. Tällainen voimalaitos voidaan rakentaa jopa kdlmessa vuodessa, mikä on melkoinen etu niin epävarmassa ajassa, kuin mitä nyt elämme. On laskettu, että suojeluohjelmien ulkopuolella on turvetuotantoon soveltuvia soita noin 500 000 hehtaaria. Koko sähkön yksityinen kulutus oli viime vuonna yhdeksän terawattituntia, josta huomattavan suuri osa oli sähkölämmitystä. Ydinvoimala pitää sen sijaan tilata 8-10 vuotta aikaisemmin, jolloin meidän on voitava ennakoida ainakin viisi vuotta enemmän sähkön tarpeen kehitystä. Maaseudulla eräs mahdollisuus on tehdä lämmöllä turvepellettejä tai käyttää se kasvihuol'leiden lämmittämiseen. Kaupungeissa lämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä. Suurimmat turvevarat ovat Oulun ja Lapin lääneissä sekä Pohjanmaalla. Väite 6: Ydinvoima ratkaisee happosadeongelman Ydinvoimamiesten puheet happosateista tuntuvat aika farisealaisilta silloin, kun esimerkiksi Imatran Voimalla ja Helsingin enersuoM EN LUONTO 7/ 85 44 . Tällaisia uusinta teknologiaa edustavia rakennelmia voitaisiin luontevasti sijoittaa Pohjois-Suomeen suurille turvealueille. Sen jälkeen tulisi kehittää paikallisia polttoaineita käyttäviä laitoksia, joiden jätelämpö voitaisiin käyttää hyväksi. Lisäksi joillakin uusilla tekniikoilla (kuten leijupeti) voidaan ajaa rinnan useaa kiinteää polttoainetta, jolloin rajalinjat hämärtyvät. Samoin on keskusteltu sähkön tuontimahdollisuuksista Muurmanskista ja Skandinaviasta. Laitos työllistäisi pysyvästi ja turvevarat olisivat myös lähellä. Ydinvoima ei ratk-aise happosadeongelmaa alueellisten voimaloiden rakentamista
Sekä IVOn Inkoon laitokset, Nesteen Sköldvik että Helsingin piiput kuuluvat maan suurimpiin rikinpäästäjiin. Väite 7: Ydinvoima pelastaa viimeiset kosket Nykyisin vesivoiman merkitys energiahuollossa on toimia lähinnä ydinvoiman säätötehona. Ounasjoen, Vuotoksen altaan, Iijoen keskija yläjuoksun, Kollajan altaan ja Iijoen alajuoksun kolmansien koneiden yhteenlaskettu tuotantokyky olisi ollut vain alle kaksi terawattituntia eli vain alle neljä prosenttia tämän vuoden sähkön kokonaiskulutuksesta. Hiilivoimaloidenkaan rikkiongelmaa ei pidä kuitenkaan vähätellä, vaan ongelmat tulee poistaa oikealla tekniikalla. Kyseessä ovat siis Nesteen maakaasu, IVOn putkilinja lnkoosta ja Helsingin energialaitoksen malli Vuosaaren kivihiilivoimalasta ja myös Secure-tyyppisestä ydinvoimalasta. Helsingin energiaratkaisu tarjoaa varoittavan esimerkin eri energiantuotantomuotojen kannattavuuslaskelmien manipuloitavuudesta. Määrä on vain kolmannes Inkoon 1000 megawatin voimalan tehosta, joten näiden koskien rakentamisella ei Suomen energiaratkaisuja hoideta. Ilmeisesti olikin kaavailtu, että vuosia ajetun ydinvoimalan säätötehoksi olisi valtionyhtiöiden (Kemijoki Oy) osuutena rakennettu Ounasjoki ja Vuotos ja yksityinen teollisuus (Pohjolan Voima) olisi rakentanut Iijoen ja Kollajan altaan. Tosin sillä erotuksella, ettei IVOa vastassa ole kilpailevia yhtiöitä, jotka voisivat osoittaa tarjottujen vaihtoehtojen ristiriitaisuuksia. Koskien rakentamishalujen suurin syy on vesivoiman arvo säätövoimana eli sillä voidaan tasata helposti yön ja päivän välistä eroa sähkönkulutuksessa vain avaamalla ja sulkemalla luukkuja. Väite ydinvoiman myönteisestä vaikutuksesta koskiensuojeluun on asiallisesti ja suuruusluokaltaan siis väärä. Helsingissä kaikki asianomaiset neljä intressitahoa ovat kukin vuorollaan pystyneet esittämään oman vaihtoehtonsa kannattavimmaksi vain valitsemalla itselleen mieluisat lähtölaskentatavat. gialaitoksella on käytössä koko ajan huomattavia määriä rikkiä taivaalle päästäviä laitoksia. Päinvastoin: uusien suurvoimaloiden rakentaminen vaatisi rinnalleen lisää säätövoimaa. Rikkinormien tiukentaminen parantaa puhtaiden polttoaineiden kuten maakaasun, puun ja turpeen kilpailukykyä eli tämä veisi kehitystä oikeaan suuntaan. Mielestäni sähkön hintaan tulisi lisätä kaikki olennaiset tuotantokustannukset, myös ympäristönsuojelu kustannukset . Suurin rikinpäästölähde on raskas polttoöljy, jonka polttaminen tuottaa noin kolmanneksen Suomen kaikista rikkipäästöistä eli paljon enemmän kuin kivihiili voimalat. Samoin metsäteollisuuden jättteidenpoltosta tulee paljon rikkiä. Tämä on nostanut vesivoiman taloudellista arvoa, vaikka kulutuksen säätöä voidaan hoitaa myös monella muulla tavalla; parhaiten rajoittamalla suoran sähkölämmityksen lisäämistä . Tämäkin vaikuttaisi aikaisintaan kahdeksan vuoden kuluttua, eikä se riitä. D 15. Kyse on vain siitä, mitä rikinpoisto ja sähkö maksavat. Uusi ydinvoimala merkitsisi vain noin viiden prosentin sähkön tuotannon lisäystä ja vastaavaa osuutta rikkipäästöjen määrän lisäyksen jarruttajana. Vielä rakennettavissa olevan vesivoiman merkitys on määrällisesti varsin pieni. Jos rikinpoistoon pyritään todella vilpittömästi, tulisi näiden yhtiöiden rakentaa laitoksiinsa rikinpoistojärjestelmä. Korkoprosentit , voimaloiden käyttöajat ja kilpailevien polttoaineiden hintakehitysarviot ratkaisevat "voittajan" ja samoin toimitaan ydinvoimalaratkaisussa
Tässä esitellyt sienet eivät ole ruokasieniä, mutta niiden erikoinen ulkonäkö tai kasvutapa herättää mielenkiintoa. Sieniä tunnetaan maapallolta noin 100 000 lajia ja Suomestakin noin 4 500. Suurin osa sienistä jää huomiotta, koska ne ovat pieniä tai niitä ei voi syödä. Koralliorakkaan jopa päänkokoiset itiöemät kasvavat usein pakurikää vän lahottamissa koivuissa. Nämä ikimetsien " korvat" ovat tutun korvasienen sukulaisia. Ne ovat kaikki kuolleen eloperäisen aineen lahottajia, saprofyyttejä. vsk.. Yhteistä näille hyvin erinäköisille sienille on niiden elintapa. Niiden toiminnan tuloksena mm. Teksti ja kuvat Heikki Kotiranta Si I män ruokasi en iä Parvimustesienen noin parisenttiset itiöemät putkahta vat tiiviiksi ryhmiksi lahokannoille. Usein sienistä puhuttaessa ajatellaan lähinnä sellaisia ryhmiä, joilla on selvä lakki ja jalka, kuten ruokasieninä tunnetut tatit, rouskut ja haperot. kuolleessa puun rungossa, pudonneissa oksissa, kannoissa ja maatuvissa lehdissä olevat ravinteet palaavat takaisin luontoon. 16 Tummajalkalapakka on vanhojen kuusikoiden ja korpien lahottajasieni. Fil.kand. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44 . Heikki Kotiranta on sienitutkija ja Sienilehden päätoimittaja
Haperovieraan kasvutapa on erikoinen. vaahtera, hevoskastanja). 17. Yleensä se on kuitenkin harmiton silmän ilo. Sen pienet, "puuteripintaiset" itiöemät kasvavat suoraan toisen sienen lakin päälle. Punanäppysieni on varmasti useimmille luonnossa kulkeneille tuttu. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Väärin leikattujen puiden tai pensaiden oksat ovat otollisia kasvualustoja punanäppysienelle ja se saattaa jopa tappaa koristepuita (esim . Sen pieniä syylämäisiä kuromapahkoja ja kotelopulloryhmiä on kaikkialla missä on maatuvia lehtipuun tai pensaan oksia. vsk. Tässä on savuhapero saanut kutsumattoman vieraan
Sitruunan pH on vähän yli 2, appelsiinin 3-4, oluen 4-5, lehmänmaidon noin 6.5, pesuaineliuoksen noin 9.5 ja astiainpesukoneen pesuaineen noin 12. Tällaiset järvet sijaitsevat yleensä karuilla ylänkötai harjualueilla. Järvien herkkyys vaihtelee Tunnettua on, että pienet, karut ja kirkkaat järvet 18 Kymessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla on jo kymmeniä happojärviä. Humuspitoinen vesi parantaa järven kestokykyä, koska humusyhdisteet neutraloivat happoja. Täten esimerkiksi pH:n muutos kuudesta neljään merkitsee happamuuden satakertaistumista. Kolmannessa vaiheessa neutraloivat aineet ovat jo kuluneet loppuun ja pH on vajonnut pysyvästi alas. sora, hiekka) tai hitaasti rapautuvaa kallioperaa (mm. Järven tila palautui ennalleen vähitellen, kun haponerottimet jälleen saatiin kuntoon. Eivät happojärvetkään täysin kuolleita ole, mutta elämä niissä on ankeaa ja yksinkertaista: vain harvat eliöt tulevat toimeen happamessa vedessä, vielä harvemmat kukoistavat. Lisäksi useat sadat, ehkä jopa tuhannet eteläisen Suomen pikkujärvet ovat hyvää vauhtia happamoitumassa tai vaarassa happamoitua. Olennaista on kuitenkin se, että järven puskurointikyky heikkenee koko ajan happoja neutraloivien aineiden auttamattomasti vähetessä. Pieni tai pinnanmuodoltaan jyrkkä valuma-alue Iisaa happamoitusherkkyyttä, koska tällöin vesi valuu järveen nopeasti eikä ehdi juurikaan neutraloitua maaperässä. Jorma Laurila Happojärvi on ankea ja yksinkertainen elinympäristö Jyväskylässä oli kesällä 1975 yleisenä puheenaiheena kaupungin likaisen helmen, Jyväsjärven, veden äkillinen kirkastuminen. Tällöin pH heilahtelee herkästi ja alkaa laskea. Vesistön happamoitumisherkkyys kasvaa, jos valuma-alueen maaperä on karkeasti lajittunutta ainesta (mm. Periaatteessa samoin, tosin paljon hitaammin, on käynyt niille tuhansille Skandinavian happojärville, joihin vuosikymmenten ajan on satanut taivaalta rikkija typpihappoa. Suomalaisten järvien pH vaihtelee yleensä 5 ja 7 välillä. Herkimmät eliöt alkavat kärsiä. Happo saosti veteen liuenneet aineet pohjalle ja vesi kirkastui. D sää osaltaan happamoitusmisvaaraa. Kalat pakenivat henkensä edestä Päijänteelle. Valitettavasti vain nämä järvet happamoittaneet rikkija typpilähteet on paljon vaikeampi sulkea. Hämmästeltiin, oliko järvi jostain käsittämättömästä syystä alkanut puhdistua. graniitti). Happo järveksi kolmessa vaiheessa Happamoituminen alkaa piilevänä. Mitä enemmän vedessä on emäksisiä bikarbonaatteja, sitä paremmin vesistö kestää hapanta laskeumaa. SL 4/ 85 s. Tällaisen pH:n omaavilla aineilla on jo ärsyttäviä ominaisuuksia ja vähän suuremmissa arvoissa ne alkavat jo syövyttää esimerkiksi ihoa. Vaikka humuspitoisuus lisääkin haponkestävyyttä, on siitä muuta haittaa vesistölle, mm. Alkuvaiheessa ei ole havaittavissa mitään näkyviä muutoksia ja pH on vakaa. tuottava kerros ohenee veden tummuessa. Syy järven yllättävään kirkastumiseen selvisi hieman myöhemmin: paikallisen puunjalostustehtaan rikkihaponerottimet olivat hajonneet ja järveen valui yötä päivää rikkihappoa. Vesistön happamoitumisherkkyys riippuu keskeisesti sen puskurointikyvystä kyvystä neutraloida happamia yhdisteitä. happamoituvat herkimmin. Myös järven veden hidas vaihtuminen IiHappamuus mitä se on. Jos jonkin aineen pH on joko alle 2 tai yli 11.5, se luokitellaan toisen luokan myrkyksi. Hienojakoiset maalajit, kuten savi ja hiesu, lisäävät haponkestävyyttä. Jos pH on alle 7, liuos on hapanta, jos se on yli 7, liuos on emäksistä. Valtaosa eliöistä on kadonnut. Toisessa vaiheessa puskurointikyky alkaa ehtyä. 20). Samoin tekevät emäksiset kivilajit. vsk.. Happamuus eli pH ilmaisee liuoksen sisältämän vetyionitai hydroksyyli-ionimäärän. Suuret, rehevät tai humuspitoiset järvet sietävät happoa paremmin. Puskurointikyky ilmaistaan alkaliniteettina. pHasteikko on 14-portainen ja sen neutraalikohta on 7. Pitkälle happamoituneen järven pH vakiintuu noin SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Veden laadun lisäksi happamoitumisherkkyyteen vaikuttavat valuma-alueen ominaisuudet sekä järven veden vaihtumisnopeus . Happamimpia ovat humusjärvet. Jos vedessä on ylimäärin vetyioneja, niin liuos on hapanta, muussa tapauksessa se on emäksistä, ellei sitten satu olemaan neutraalia. Suomessa humusjärviä on jo luonnostaan paljon, ja lisäksi soiden ojitus on lisännyt lukuisten järviemme humuspitoisuutta. Kun alkaliniteettiarvo on korkea, järvi pystyy hyvin torjumaan happamoitumista (ks. Jyväsjärvestä oli hetkellisesti tullut happojärvi; veden pH oli pahimmillaan vajonnut alle neljän. Asteikko on logaritminen, joka tarkoittaa sitä, että happamuus tai emäksisyys kymmenkertaistuu kun pH-luku muuttuu pykälällä. Puhtaan sadeveden pH on noin 5.6
Myös useimmat vedessä elävät hyönteiset tai niiden toukat katoavat Jarven happamoituessa. surviaissääskien toukat. Pysähtyminen tähän johtuu siitä, että tässä happamuudessa alumiinija humusyhdisteet alkavat liueta ja toimia puskurina. vsk. Jotkut tällaisista eliöistä saattavat jopa huomattavasti lisääntyä, kun kilpailevat lajit tai pedot ovat hävinneet. harvasukamadot, juotikkaat, katkat, vesisiirat, kotilot ja simpukat. Luonnontilaisissa Jarv1ssa levälajeja on useita kymmeniä, mutta pitkälle happamoituneessa vesistössä vain muutamia. Happamoituvassa järvessä tilanne yleensä kärjistyykin keväisin, kun järveen tulevat sulamisvesissä äkillisesti koko talven aikana kinoksiin varastoituneet happamet aineet. Sen pH on neljän paikkeilla ja kaikki kalat ovat kuolleet. Tällöin järven biologinen tuotanto entisestään vähenee. Eliöstö köyhtyy Happamessa järvessä kasvien ja eläinten lajimäärä SUOMEN LUONTO 7/ 85 44 . Myös joidenkin petohyönteisten, kuten sudenkorentojen, vesiperhosten, vesikovakuoriaisten ja nivelkärsäisten, elinmahdollisuudet parantuvat, kun järvet menettävät kalakantansa. Herkimmät eliöt alkavat kärsiä jo, kun pH laskee hieman alle kuuden. Hapanta ympäristöä suosivat rahkasammalet alkavat happamoituvassa järvessä vähitellen vallata alaa. Usein rahkasammalet tukahduttavat alleen muut hapanta vettä sietävät kasvit, kuten lahnaja nuottaruohot. Kasveista ja eläimistä tulevat toimeen enää kaikkein kestävimmät. Herkimpiä ovat mm. Näitä ovat mm. Kalakanta katoaa Pitkälle happamoituneessa järvessä on, jos kaloja ensinkään on, vain kestävim19 "' -" ..J '-" -" ::, > C. Lumpeet ja ulpukat kestävät paremmin, koska niiden voimakkaat juuret tunkeutuvat syvälle pohjalietteeseen, missä happamuus ei vaivaa. Happamuutta sietävät heikosti mm. Myös eläinplanktonin ja pohjaeläinten lajimäärä vähenee. Sitä vastoin nitraattipitoisuus saattaa voimakkaasti lisääntyä. Veden kirkastuminen auttaa niiden levittäytymistä, koska rahkasammalet tarvitsevat paljon valoa ja happojärvessä valo pääsee tunkeutumaan syvemmälle. Osa lajeista häviää suoranaisesti happamuuden takia, osa esim. Kun pH on laskenut viiden tienoille tai alle, jäljellä ovat enää kaikkein kestävimmät. Rantavyöhykkeen kasveista kärsii mm. rataseläinten, vesikirppujen ja hankajalkaisäyriäisten lajimäärä vähenee. Levien lajimäärä alkaa vähetä jo lievässäkin happamuudessa. Eläinplanktonista mm. C.. Tämä johtuu osittain sateen ja valumavesien mukana tulevasta typpihaposta, osittain siitä että nitraattia hajottavat pieneliöt vähentyvät happamessa ympäristössä. 4.5 paikkeille. Tämä järvi Ruotsissa lähellä Göteborgia on miltei täysin eloton. Tämä koskee niin vedessä vapaasti keijuvia kuin kivillä ja toisten kasvien päällä eläviä leviä. rapu, särki, kotilot ja monien lajien munaja poikasvaiheet. siksi, että niiden ravintoeläimet katoavat. Näin pahasti happamoituneita järviä on Ruotsissa noin 4 000 ja lievemmin happamoituneita noin 20 000. On toki luonnostaankin kirkkaita järviä, mutta tumman tai sameavetisen Jarven äkillinen kirkastuminen on ilman muuta merkki happamoitumisesta. järviruoko. Eräät hyönteiset menestyvät kuitenkin hyvin happamessa vedessä. Happojärville on tyypillistä veden kirkkaus. Vain harvat eliöt pystyvät elämään happojärvessä. Myös happamoituneitten järvien fosforipitoisuus vähenee, sillä alumiini sitoo fosforia liukenemattomaksi sakaksi. supistuu jyrkästi, ravintoketjut yksinkertaistuvat ja tuotanto vähenee. Happamoituneen Jarven koko pohja voi olla rahkasammalmaton peitossa. Yleensä voimakkaasti heittelehtivä pH on haitallisempi kuin vakaana pysyvä, kohtuullisen alhainen pH
Hauki ja 20 ahven selviytyvät vielä hieman alle pH 5:ssä, ankerias jopa 4.5:ssä. Jos järvessä on vielä särkeä, on se hyvä merkki. Kalat eivät kuole niinkään happamuuteen, vaan sen seurausvaikutuksiin. Kasvija eläinplanktonin lajimäärä supistuu jyrkästi järven happamoituessa. Särki on järvessä hyvä merkki, sillä tällöin happamoituminen ei ole ainakaan kovin pitkälle edennyt. pien lajien vanhoja yksilöitä. Tämä johtuu siitä, että kestävienkin kalojen kutuja poikasvaiheet ovat melko herkkiä happamoitumiselle. Tällaiset järvet sijaitsevat pääasiassa a/angoilla ja usein esimerkiksi viljelysten tai asutuksen vaikutuspiirissä. Happamessa vedessä alumiini alkaa liueta ja saostuu kalojen kiduksiin alumiinihydroksidina vaikeuttaen hapensaantia ja suolatasapainon säätelyä. vsk.. Kaloista herkimpiä ovat särki, made, mutu sekä lohikalat. Kuvassa vesikirppu. Järvien haponsietokyky vaihtelee Suuret ja/ tai rehevät järvet pystyvät parhaiten torjumaan happamoitumista. Vaikka rehevyys lisääkin järven haponsietokykyä, on liiasta rehevyydestä muuta haittaa vesistölle. Myös raskasmetallit alkavat vapautua happamesKotilot alkavat kadota jo melko lievässäkin happamuudessa. Hauki ja ahven ovat melko kestäviä, ankerias on kaikkein kestävin. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44
Tällaiset järvet sijaitsevat yleensä vedenjakaja-alueilla tai harjumaastossa, missä maaperä on karkeasti lajittunutta tai kallioperä karua. Myös tummavetiset humusjärvet ja -lammet ovat melko vastustuskykyisiä happamoitumista vastaan orgaanisen aineksen voimakkaan puskurivaikutuksen takia. vsk . SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Karut pikkuvedet happamoituvat herkimmin. 21
Syitä tuhoihin ei juuri mainittu. Vastauksista löytyi yksi maininta vesistön mahdollisesta kalkitsemisesta Somerniemen Jyrkkälammella 1960-luvulla. Veden happamuus Happamuuden mittaustulosten perusteella näyttää siltä, ettei liuska toiminut niin hyvin kuin odotettiin, vaan joissakin tapauksissa sen antama lukematarkkuus oli arviolta jopa kaksi pH-yksikköä luvatun yhden yksikön sijaan. Kalkitus ei kuitenkaan palauta Jarveä takaisin luonnontilaan, vaan tuloksena on uudenlainen ekosysteemi. Myös rahkasammalet ja muut hapanta vettä suosivat kasvit alkavat taantua melko pian. Rehevissä vesissä mainittiin yleisimmin sinilevien massaesiintymisistä, mikä onkin näille järville tyypillistä. Jäljellä olevan kalaston lisääntymisja elinmahdollisuuksia kalkitus parantaa välittömästi. Nykyisin Etelä-Skandinaviassa järviä kalkitaan vuosittain noin sadalla miljoonalla ruotsinkruunulla. Karut ja kirkasvetiset metsäjärvet voivat myös olla selvästi happamia pH:n ollessa alimmillaan 4-5. viranomaisten tiedossa (kalakuolemat vesihallinnon, rapukuolemat riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen). T-kalkin_ käytön kieltämistä järvien kalkitsemisessa. Ruotsalaiset tutkijat vaativatkin, että kalkituksen vaikutuksia on jatkuvasti seurattava. Kirjallisuustietojen mukaan Suomen vesistöjen reittivesistöjen pH on keskimäärin 6-7 ja pienten humusvesien 5-6. Ainakin osa näistä tuhoista saattaa olla ao. Myös kalkin laatu vaikuttaa. Suomen järvistä ja lammista kaksi kolmasosaa on karuja ja ruskeavetisiä. Happamuus mitattiin luonnonsuojeluliiton teettämällä pH-liuskalla, jota levitettiin mm. Soiden keskellä olevat lammet ja allikot voivat olla hyvinkn happamia, jopa lukemissa pH 4 tai hieman sen allekin. Kalakannan kadottua joutuvat myös kaloja syövät linnut ja nisäkkäät, kuten -kuikka, kaakkuri, koskelot ja saukko, hakemaan kalansa muualta. lisääntymiselle, happikato, rapurutto (varmasti yleisin syy raputuhoihin näissäkin vasSUOMEN LUO TO 7/ 85 44. Pohjolan luonto ei nimittäin ole sopeutunut runsaskalkkiseen ympäristöön ja suuret kalkinlisäykset saattavat synnyttää ongelmia. Veden mainittiin kirkastuneen Sammalin Kirmustenjärvessä sekä Vihdin ja Espoon alueella olevalla Kolmoislammella. Jälkimmäinen oli vastaajan mukaan ollut tummavetinen vielä 10 vuotta sitten. Humusvesissä ongelman aiheuttajaa kutsuttiin yleensä " limaleväksi", mikä mm. Veden laatu ja vesi kasvillisuus Kirkasvetisten järvien osalta (yht. Eräissä vastauksissa oli tietoja veden värin muutoksista. Suomenniemen Herajärvessä, Pieksämäen mlk:n Iso Naakkimassa, Venetmäen Pyhäjärvessä ja Velskolan Pitkäjärvessä Espoossa. Pohjanmaan rannikolla suoritettujen kuivatustöiden johdosta on alapuolisessa vesistössä todettu joskus voimakastakin veden happamoitumista kalaja rapukuolemineen. Tätä levää on Suomessa tutkittu enemmän vasta 1980-luvulla, jolloin sen joukkoesiintymisistä alettiin julkisuudessa puhua. Niistä joka neljäs (14 kpl) oli rehevöitymässä ja joka viidennessä (11 kpl) oli havaittu humuksen lisääntymistä lähinnä ojituksien johdosta. vsk.. Simpukoitten ilmoitettiin hävinneen Lappi Tl:n Narvijärvestä 1970-luvulla. Tämä näkyi myös vastauksissa, joissa tummavetisiksi määritettyjä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin kirkasvetisiä. 22 SLL:n kotijärvikampanja 1985: Paljon kiinnostavaa tietoa vesistämme Suomen luonnonsuojeluliiton kesän 1985 kampanja "mittaa kotijärvesi pH" on ohi. Esimerkkeinä mainittakoon Hyvinkään Kytäjärvi, Vihdin Enäjärvi ja Hiidenvesi, Kiskon Kirkkojärvi ja Tuusulanjärvi . Syitä tuhoihin voi olla monia, kuten happamoituminen ja sen aiheuttamat ongelmat esim. 57 kpl) oli lähes joka' toisessa vastauksessa havaittu muutoksia ves1ston tilassa. Joka neljännessä vastauslomakkeessa oli tärkeitä lisätietoja järvestä ja sen eliöstöstä. pyydysten ja uidessa ihon kiusallisesti limoittuessa . Tkalkki syntyy metalliteollisuuden sivutuotteena ja siinä on kromia noin yksi prosentti. Ns. alunamailla mm. Kalkituksen vaikutuksia seurattava jatkuvasti sa vedessä ja kertyä kaloihin . levää on esiintynyt paikoin melko yleisenä. Rapukuolemia oli todettu mm. Luonnonhoitovirastö pelkää kromin vaikuttavan pitemmän päälle myrkyllisesti ja haitallisesti järviekosysteemiin. Eräitä parhaiten tutkittuja lienevät Mikkelin vesipiirin alueen humusjärvet, joissa ko. Kalkitus on kuitenkin kallista ja sen vaikutus kestää vain muutaman vuoden. Vastauksissa pH-lukemat vaihtelivat pH 4:n ja 8:n välillä ollen yleisimmin 5 tai 6. Pitemmällä viiveellä reagoivat plankton ja pohjaeläimet: entiset lajit palaavat vähitellen takaisin. Lisäksi täytyy muistaa, ettei kampanjan tarkoituksena alunperinkään ollut tehdä tieteellistä selvitystä, vaan kartoittaa summittaisesti yleistilannetta ja innostaa ihmisiä ympäristönsä tarkkailuun. Ruotsin luonnonhoitovirasto on vaatinut ns. Kalasto ja muu vesieläi mistö Melko usein mainittiin vesistön kalakannasta ja muusta eläimistöstä, esimerkiksi ravuista ja nilviäisistä. Haukivuoren Kyyvedessä ja Lopen Kerityssä on määritetty Gonyostomum semen -nimiseksi, usein keltaruskoleviin, joskus omaksi ryhmäkseen luetuksi levälajiksi. Kalkitus vain ensiapua Ruotsissa happojärviä on kalkittu noin 15 vuotta. Rehevöitymistä aiheuttavista tekijöistä lueteltiin yleisimmin maatalous, teollisuus, asumajätevedet, kalankasvatuslaitokset ja ojitukset. Näin ollen oleellisempaa ja luotettavampaa tietoa saadaan niistä vastauksista, joissa järven tilaa oli tarkasteltu laajemmin . Ruotsalaiset tutkimukset osoittavat, että kalkittu järvi elpyy, mutta järviekosysteemin eri osat reagoivat eri nopeudella. Veden tummentumisesta eli humuksen lisääntymisestä oli useita havaintoja. Kampanjan vastauslomakkeita palautettiin syyskuun loppuun mennessä 860. Kolmoislampi tiedetään Espoon kaupungin teettämän tutkimuksen (Pätilä 1984) mukaan puskurikyvyltään välttäväksi. Köyliöjärvestä, Janakkalan Haapajärvestä ja Luopioisten Pyhäjärvestä. Suomen Luonnon välissä. Maininnat suo-ojituksista olivat yleensäkin runsaita, mikä onkin luonnollista, kun tiedetään soiden ja metsämaiden ojitusohjelmien yleisyys vesistöjemme varsilla. Vastaukset antoivat myös melko vakuuttavan kuvan rehevöityneiden järvien ja humusvesien leväongelmista, jotka ovat kiusallisia vesistöjen käyttäjille mm. Tämän kuten muutamissa vastauksissa mainittujen rantojen liettymisen ja vesikasvillisuuden vähentymisen arveltiin usein johtuneen ojituksista. Osa näistä pikkujärvistä on ollut happamia jo luonnostaan, mutta osa on happamoitunut ihmisen toiminnan takia. Joissakin tapauksissa veden värin määrittely näytti kuitenkin tuottaneen vaikeuksia. Kalakuolemia tai lajien katoamisia ilmoitettiin mm. Parhaimmillaankin kalkitus on vain tekohengitystä. Oma lukunsa ovat teollisuuden happamat jätevedet, jotka voivat aiheuttaa purkuvesistössäkin jopa alle pH 4arvoja
vsk. Sitä varten kerätään viranomaisten ja järjestöjen avulla tietoa järvistä, joiden kalastossa tai rapukannoissa on havaittu mahdollisia happamoitumisen aiheuttamia muutoksia. Kuluvana vuonna käynnistettiin maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön happamoitusmisprojekti, HAPRO. Kesän aikana selvitettiin 44 järven kalastoa. Vaikka viranomaiset eivät ole voineet todentaa happamasta laskeumasta johtuvia kalatai rapukuolemia, on ilmeistä että etenkin karujen pikkujärvien kalasto on muuttunut. Sen tarkoituksena on selvittää kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden aiheuttamia haittoja, tutkia ovatko haitat laajenemassa ja selvittää uhanalaiset kohteet sekä arvioida millä toimilla haittoja voitaisiin tehokkaimmin ja pienin kustannuksin vähentää. Juha Tikka 23 "' -" ...J ' C: u C: ·~ ;;; E "" :i: s <. Parhaillaan tätä selvitetään laajahkossa kalastotutkimuksessa ympäristöministeriön ja kalatalousviranomaisten yhteistyönä. Kalaja rapututkimuksia on tarkoitus jatkaa ensi kesänä. Happamoitumisen vaikutuksia kalastoon ja rapuihin tutkitaan SUOM EN LUO TO 7/ 85 44 . tauksissa), jätevesien myrkyt, kutuja elinalueiden tuhoutuminen ja ravintoeliöstön kannanmuutokset. Tutkimuksia tehdään riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalantutkimusosaston ja Helsingin yliopiston Lammin biologisen tutkimusaseman yhteistyönä. HAPROn kalaja rapututkimukset aloitettiin kuluneena kesänä. Järvet valittiin sellaisten järvien joukosta, joiden kalastoa tai veden laatua on aikaisemminkin tutkittu. D Järven happamoituessa sammalet runsastuvat muun vesikasvillisuuden kustannuksella
Vain harvat niistä kuitenkaan pesivät pelloilla. 1 Seuraavina olivat keltasirkku ja pensastasku kymme§ nen ja kahdeksan parin tiheyksillään sekä töyhtöhyyppä ja räkättirastas, ..., jotka Savossa ohittivat kiurunkin. Kesällä 1984 tehdyn valtakunnallisen laskennan mukaan kiuru on maamme runsaslukuisin peltolintu. Pelloiksi raivatusta ympäristöstä ovat alkuperäiset linnut saaneet väistyä ja uudet lajit ovat tulleet tilalle. Kymmenen runsaimman lajin joukossa oliKiuru on harvoja lintuja, jotka ovat hyötyneet viljanviljelyn lisääntymisestä ja peltojen suurentumisesta. Töyhtöhyyppä, viime vuosisadan tulokas linnuscossamme, asutti ensin etelän suuret pellot, mutta on runsastuessaan levittäytynyt pienemmille pelloille pohjoiseen ja avosoille. vsk .. Rajatapauksia ovat pelloilla satunnaisesti pesivät lajit, joita ei kannattane lukea peltolinnustoon. Kulkija kohtaa keväisillä ja syksyisillä pelloilla suuria lintuparvia. Sen keskimääräinen tiheys oli 16 paria peltoneliökilometriä kohden ja joka seitsemäs peltolintu oli kiuru. "' -"' ..J 'c: " C: C: ·;; ..J i: <: Juha Tiainen Maatalouden muutokset näkyvät linnustossa: Kiuru yleistynyt, Kolmannes peltolinnustostamme on puolen vuosisadan kuluessa vähentynyt ja kolmannes runsastunut, ilmenee Lammilla tehdyistä tutkimuksista. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. 24 Suomen peltolinnustoon kuuluu 40-50 lajia, mutta vain kolmisenkymmentä on yleisiä tai jokseenkin yleisiä edes jossain osassa maata. Kaikki pelloilla pesivät lajit kuuluvat peltolintuihin, mutta on perusteltua lukea mukaan myös muissa ympäristöissä pesivät lajit, jotka hakevat pääosan pesimäaikaisesta ravinnostaan pelloilta. Suurin osa maamme lintulajeista käyttää peltojen tarjoamia ruokailumahdollisuuksia muuttoaikoina
Useimpien peltolintulajiemme alkuperää on kuitenkin vaikea jäljittää varmasti. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Töyhtöhyyppä, naurulokki, mustavaris ja tikli ovat viime vuosisadan tulokkaita. vsk. Ihminen on is25 "' -" ..J ' C: " C: C: ·.:; ..J c <. Pikkukuovi on pohjoisessa levittäytynyt avosoilta ja valoisilta tunturikankailta pelloille. Eteläja Järvi:r: " Suomen peltolinnusto oli jossain maann erilainen :r: kuin Pohjanmaan ja Länsipohjan . Tämä johtui erilaisista lajien välisistä runsaussuhteista ja siitä, että etelässä tavattiin enemmän sekä säännöllisesti pesiviä että satunnaisia peltolajeja. Monet nykyään täysin vakiintuneet lajit ovat saattaneet levitä meille ennen kuin lintuhavaintoja on kirjallisesti tallennettu. Niittokoneet tuhoavat pesiä, tappavat lintuja ja hajottavat poikueita. vat vielä keltavästäräkki, peltosirkku ja niittykirvinen, joka oli kolmanneksi runsain pohjoisessa, sekä punavarpunen ja västäräkki. ruisrääkkä vähentynyt Maatalouskoneiden yleistyminen hävitti ruisrääkän pelloiltamme. Korkein, lähes 150 paria/ km 2 , se oli Savossa ja Länsipohjassa, missä pellot ovat keskimäärin pienempiä kuin muualla maassa, ja alhaisin, alle 100 paria/ km 2 , Pohjanmaalla ja :::' Varsinais-Suomessa, laajojen yhtenäisten vainioiden ; "' alueilla. "' -" ..J ' C: " C: "' 0. Peltolinnuston kokonaistiheys oli keskimäärin 115 paria/ km 2 peltoa kesällä 1984. Alkuperää vaikea jäljittää Koska peltoympäristöt ovat ihmisen luomia, ei ole olemassa alkuperäisiä peltolintuja. "' ::-= .:; 0.. Muutamat nykyisistä peltolinnuistamme tiedetään muualta levinneiksi uudistulokkaiksi. Pensastasku on vähentynyt Vilja-Suomen avartuneilla vainioilla, mutta säilyttänyt asemansa Karja-Suomessa, soilla ja hakkuuaukeilla
Maatalouden muutokset näkyvät linnustossa tuttanut fasaanin EteläSuomen viljelymaisemaan vuosisadan vaihteessa. Einari Merikallion koko maan kaikkia ympäristötyyppejä koskeneet 1940ja 1950-lukujen linjalaskennat antavat tietoa myös peltolinnustosta. Nummen laskentoihin saatiin tiedot 35 lajista. Vähälukuisina tai satunnaisina pesivät pelloilla nykyään myös kapustarinta, pikkutylli, tylli ja rantas1p1. Vaikka avo-ojitus oli nyt viimein leviämässä kartanovainioiden lisäksi talonpoikaisillekin pelloille, oli maan itäisissä lääneissä vielä 1880-luvulla laajoja ojittamattomia alueita. Samoihin aikoihin on ennestäänkin harvalukuinen uuttukyyhky harvinaistunut. Mikä on peltolinnuston muutosten kokonaiskuva. Vain harvat peltolintulajit pesivät pelkästään maatalousympäristössä. Merkittävimpiä ovat Pontus Palmgrenin laskentatulokset 1920-luvun lopun Ahvenanmaalta, Jorma Soverin tulokset 1930luvun jälkipuoliskolta Lammilta Etelä-Hämeestä sekä Ilmari Hiidensalon tulokset 1950-luvun jälkipuoliskolta Nummelta Uudeltamaalta, jotka kaikki koskivat laajoja alueita. Suuriin nälkä vuosiin saakka huomio kiinnitettiin lähes yksinomaan viljanviljelyyn. Useimpien peltolintulajiemme määrät ovat muuttuneet näkyvästi. Vanhoista lajeista suunnilleen kolmannes on vähentynyt ja toinen kolmannes runsastunut. Suosituimpia pellonparannustoimia oli ojitus. Kaikkein suurin muutos on kuitenkin tapahtunut maatalouden eriytysuoM EN LUONTO 7/ 85 44. Autonomian aikana aina suuriin nälkävuosiin (1867-68) saakka pyrittiin peltoviljelystä parantamaan voimallisesti. Pelloille on siis puolen vuosisadan aikana tullut runsaasti uusia lajeja. Mutta jotkut lajit ovat voineet levitä myös pelloilta muille avomaille. Töyhtöhyyppä on yleistyessään levittäytynyt yli koko maan. Uusia lajeja Peltojemme linnuston määrällisistä suhteista ei ole kovin paljon varhaisempaa tietoa. Peltoympäristö alkoi muuttua rajusti vasta kahden, kolmen viime vuosikymmenen aikana. Kottaraisen vähenemisen saattaa suurelta osalta selittää Belgiassa harjoitettu, valtavat mittasuhteet saavuttanut hävityskampanja, sillä suomalaiset kottaraiset talvehtivat nimenomaan Englannin kanaalin kummallakin puolella. Suurimmassa osassa maata on myös soiden ja rantaniittyjen niittykirvinen uusi peltolaji. Niinpä äskettäin on laskettu että isokuovin vähenemiselle Suomessa ja Ruotsissa riittää selitykseksi lähes yksinomaan Tanskassa harjoitettu metsästys. Ennen muutoksen aikaa peltomaisema oli säilynyt muuttumattomana kolmen sadan vuoden ajan. Edellisiä ehkä huomaamattomampia ovat olleet sepelkyyhkyn, kiurun, niittykirvisen, pikkulepinkäisen, harakan, räkättirastaan ja viherpeipon yleistyminen sekä ruokokerttusen ja pajusirkun työntyminen pelloille aivan viime aikoina. Ruisrääkän kanta romahti 1940-luvulla. Sen sijaan keväisin suoraan Saharan yli muuttavat keltavästäräkit saattavat kärsiä Sahelin etelälaidan kuivuudesta. Osittain syyt voivat löytyä muuttoreittien varrelta tai talvehtimisalueilta. Varpuslinnuista rantapensaikkojen ruokokerttunen ja pajusirkku ovat viime aikoina työntyneet voimallisesti peltooj ien varsille. Vuoden 1984 laskennoissa tavattiin Lammilla 43 peltolinnuiksi luettua lajia. Suurin osa peltolinnustomme muutoksista voidaan kuitenkin selittää meillä tapahtuneiden ympäristömuutosten avulla. Tuulihaukka ja peltopyy katosivat laajoilta alueilta 1960luvulta lähtien. Pensaskertun taannoinen romahtaminen Länsi-Euroopassa liitettiin Sahelin kuivuuteen, mutta koska meikäläiset pensaskertut muuttavat Afrikan itälaitaa, ei kuivuus vaikuttanut niihin samalla tavalla. vsk.. Rannikkoseuduilla on punajalkaviklo peltojen uudistulokas. Niistä 15 eli kolmannes puuttui 1930-luvulla. Keltavästäräkki, pensastasku ja keltasirkku ovat vähentyneet paikallisesti. Luvut sisältävät sellaiset maatalouden seuralaislajit kuin haarapääskyn, räystäspääskyn ja varpusen, jotka kaikki olivat vähentyneet. Suurin osa näistä on kahlaajia. Suurin osa pesii myös muilla avomailla: rantaniityillä, luodoilla, soilla, hakkuu-, kuloja myrskynkaatoaukeilla sekä avoimilla tunturinummilla. Kottaraisen tapaan on naurulokkikin vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ainakin Etelä-Suomessa. Kottarainen yleistyi aina 1970-luvun puoliväliin asti, mutta sitten lintujen määrä romahti viidenteen osaan, vuosisadan alun tasolle. Ympäristön mukana muuttuu linnusto Peltolinnuston muutoksen syynä on elinympäristön muutos. Peltojen määrä on kasvanut koko ajan ja niittyjenkin 1880-luvulle asti. Linnuston kokonaistiheys on kuitenkin säilynyt jokseenkin ennallaan, koska yleistyneet ja uudet lajit ovat korvanneet vähenemisiä. Vanhoista lajeista 12 oli vähentynyt, kahdeksan lajia oli runsastunut ja kahdeksan kannoissa ei todettu merkittävää muutosta. Suppeampia alueita koskevia tietoja on myös 1960-luvulta Pohjanmaalta sekä 1970luvulta Vantaalta ja Lammilta. Niistä lO oli vähentynyt ja 12 runsastunut; 13 lajin kannat eivät olleet muuttuneet merkitsevästi. Näin on tehnyt ainakin töyhtöhyyppä, joka on nykyään yleinen avosoillakin. Vertaamalla uudempia laskentatuloksia vanhempiin on saatu kuva puolen vuosisadan aikaisista peltolinnustomme muutoksista. Viitakerttunen ja luhtakerttunen ovat ilmaantuneet viljelymaiseman pensaikkoihin 1950-luvulta lähtien ja peltojen reunametsissä harvinaisena pes1vana turturikyyhky on vakiintunut vasta 1970-luvulta lähtien. Isokuovin runsastuminen Lammilla, mutta väheneminen Nummella viittaa siihen, että aiemmin tapahtunut yleistyminen olisi kääntynyt laskuun. Tämän jälkeen maatalouden painopiste siirtyi ensimmäiseen maailmansotaan asti selvästi kariatalouteen. Töyhtöhyypän ja kottaraisen rinnalla moninkertaistivat kantansa pellonreuna-ja ojanvarsipensaikkojen punavarpunen ja lintujärviltä pelloille tuleva ruokavieras naurulokki. Siten suurin osa peltolinnuistamme voi olla 26 pera1sm maamme alkuperäisistä ympäristöistä. Salaojituksen nopean edistymisen ja joutomaasaarekkeiden raivauksen myötä peltojen piennaralueet ovat vähentyneet voimakkaasti. Pelloille on ilmaantunut uusia pesimälintuja viime vuosikymmeninä myös kotimaamme muista elinympäristöistä. Kartanoissa harjoitettiin laajasti jo salaojitustakin. Torjunta-aineiden käyttö on kahdeksankertaistunut 30 vuodessa. Peltomaisemamme on parin sadan vuoden ajan muuttunut jatkuvasti. Pohjanmaalla ja Länsipohjassa ovat pikkukuovi ja suokukko levittäytyneet soilta pelloille eikä nykyään melko yleisesti pelloilla pesivä taivaanvuohikaan ole ollut vakiintunut peltolintu ainakaan maan kaikissa osissa. Ainakin Etelä-Suomessa on myös kivitasku selvästi vähentynyt ja samalla kadonnut pienemmiltä pelloilta. Lammin ja Nummen laskentojen perusteella variskanta on niukentunut
Peltojen· piennaralueet ovat tarjonneet suojaa monille lintulajeille. Peltolinnuista tuulihaukka oli kärsijöiden joukossa, Ruotsissa myös keltasirkku . Samalla ne ovat olleet myös monien lintujen ravintoeläinten tyyssijoja. Pientareiden väheneminen puolestaan vähentää peltopyyn mahdollisia pesäpaikkoja. Kaikki tämä lisää lintujen pesien ja poikueiden tuhoutumista. Tämä voi lisätä pesätappioita, koska ojanvarsia kulkeva idästä levittäytynyt pesätuholainen, supikoira, osuu helpommin pesälle. Lannassa elää suuri joukko lantaa hajottavia hyönteisiä ja niiden petoja, jotka tarjoavat linnuille runsaan ravintolähteen. Samanaikaisesti Limingan jokseenkin muuttumattomina ja monimuotoisina säilyneillä niityillä ja pelloilla ainoastaan kivitasku oli vähentynyt merkittävästi eikä linnuston kokonaismäärässä ollut tapahtunut sanottavaa muutosta. ta, oli pudonnut peräti yhteen kolmannekseen aikaisemmasta. Tehomaatalouden vaarat linnustolle Useimpien peltolintulajien ympäristövaatimukset tunnetaan melko hyvin, vaikka yleensä ei tarkkaan tiedetäkään, miten linnut ympäristöään käyttävät. Useimmat peltolinnut ovat kesällä hyönteissyöjiä, joten tuhoeläinruiskutukset vähentävät niiden ravintoa. Samanaikaisesti viljan viljelyn lisääntyminen ja tehostuminen on suosinut jyviä syövää suurempaa sepelkyyhkyä. Peltoviljelyä on tehostettu koneistamalla. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksen dosentti ja peltolintuprojektin vetäjä. Laitumet ja niiden ohella nurmet ovat ainoita monivuotisia kasviyhteisöjä pelloilla. Näin ollen voidaan vetää melko suora yhteys Lammin ja Nummen edustamien Vilja-Suomen peltolinnuston muutosten ja maatalousympäristön muutosten välille. Tällä hetkellä ei ole havaittavissa sellaisia hälyttäviä muutoksia, jotka antaisivat aihetta nopeisiin toimenp1te1s11n. Torjuntaaineruiskutusten takia koneilla liikutaan pelloilla parhaaseen lintujen pesimäaikaan entistä useammin. Hyvin monet lintulajit ruokailevat ja pesivät mielellään karjalaitumilla ja niiden liepeillä. Siten karjan hävitessä lintujen elinympäristö heikkenee. Äskettäin on esitetty havainto, jonka mukaan ruisrääkän väheneminen vo1s1 selittyä häiriöiden aiheuttamasta poikueiden hajoamisesta ja poikasten eksymisestä emostaan. Maisema yhtenäistyy ja siitä häviävät silmää kiehtovat yksityiskohdat. Linnusto on runsaampi sellaisilla peltoaukeilla, jotka ovat avo-ojitettuja ja/ tai monimuotoisia vuoroviljelyn ja rinnakkaisen karjatalouden ja leipäviljelyn ansiosta, kuin sellaisilla peltoalueilla, joilla on laajat yhtenäiset salaojitetut vainiot ja joilla viljely on erikoistunut puhtaaksi viljan, rypsin tai juurikasvien kasvattamiseen . Jotkut syy-yhteydet näyttävät kuitenkin olevan melko selviä. Esimerkiksi variksen ja keltavästäräkin väheneminen selittynevät karjan häviämisellä. Nurmien sadonkorjuu on siirtynyt entistä varhaisemmaksi. Samanaikaisesti kun viljelymaisema on avartunut ja yhtenäistynyt voimakkaasti, on sinne tänne jäänyt myös hylättyjä peltoja, joille syntyy rehevä niittykasvillisuus ja jotka pensoittuvat vähitellen. Niinpä tuulihaukan yhä jatkuva väheneminen saattaa olla osoitus myyrien harvinaistumisesta pelloilla, vaikka väheneminen ilmeisesti alunperin käynnistyikin ravintoketjuissa rikastuneiden torjunta-aineiden takia. Vilja-Suomen maatalousmaisemaa. Kemiallis-tekninen tehomaatalous köyhdyttää maiseman: monet linnut vähenevät, kauniit kukkaniityt, perhoset ja sirkat katoavat. Karja suosii muutenkin runsasta määrää selkärangatonta eläimistöä. Niinpä elohopeapeittausaineiden ja kloorattujen hiilivetyjen aiheuttamat ympäristövaarat havaittiin juuri lintukantojen muutosten ansiosta. 27. Linnuston kehitystä seuraamalla sellaisia muutoksia voidaan kuitenkin havaita. Torjunta-aineiden tehostama rikkakasvien hävitys lienee syynä kasvien pieniä siemeniä syövän uuttukyyhkyn vähenemiseen. Englannissa on todettu, että kun jätettiin ruiskuttamatta muutaman metrin levyinen vyöhyke pellon reunassa, peltopyyt lisääntyivät. vsk. Pientareiden häviäminen raivauksen ja salaojituksen myötä ja samanaikainen torjunta-aineiden käyttö ovat tehokkaasti vähentäneet linnuille tarjolla olevan ravinnon määrää. Myrkyt saattavat vaikuttaa lintuihin myös suoraan. misen myötä. Lounais-Suomesta on tullut Vilja-Suomi karjatalouden lähes tyystin hävittyä. Väitettä todistavat vakuuttavasti myös ne peltolinnuston muutokset, jotka on havaittu Kauhajoen Martinkylän peltoaukealla ja Liminganlahden rantapelloilla kahdessa vuosikymmenessä. Martinkylän peltolinnusto oli vähentynyt neljänneksellä ja peltosirkun, pensastaskun, keltavästäräkin, niittykirvisen, haarapääskyn, pensaskertun, Variksen ja peltopyyn yhteenlaskettu panmaara, joka 1960-luvun alussa oli kolme neljännestä kaikista pareisSUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Peltolinnuston muutos kertoo peltoympäristön muutoksesta. Vihti, Jokikunnan kylä. Tämä johtui siitä, että peltopyyn poikaset ovat riippuvaisia hyönteisravinnosta. Myös peltopyyn häviäminen on malliesimerkki pientareiden häviämisen ja torjunta-aineiden käytön vaikutuksesta
6 Objektiivin halkaisija, mm . The AML Radio Tracking Device The perfect way to follow the movements and doings of animals. Vakiovarusteena nahkainen kantolaukku ja -hihna. Manufacturer: FW"\_ARI-MATTI LUOM.A KY SF-90470, Varjakka, Finland Puh. 50 Okulaarin halkaisija, mm . We shall be pleased to discuss your special requirements with you and to pian together the solutions that will suit you best. Maahantuoja: (ioNflSl'Q Esterinportti 1, PL 6, 00241 Helsinki. 10 Kuvakulma, astetta . Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maan. Puh. + 2 Oikean okulaarin dioptria-korjausalue, D . Tarvitessasi lisätietoja maastokäyttöisistä veden analysointitarvikkeista, soita Teuvo Heinoselle, puh. SAHLIN Mittaus ja säätö 28 Vaihde : (90) 535 022 Telex : 124771 esarl sf Postiosoite : OY E. 15 Piirtokyky . SARLIN AB Pl 750, 00101 Helsinki KAUKONÄKÖINEN VALINTA Suurennuskerroin . 981-489337, telex 32141-amoy TIEDOT SUORAAN KOHTEESTA Kaikkialla, missä veden tarkkailu on tarpeen! HACH-tuotteilla mittaat luotettavasti mm: veden pH:n ja johtokyvyn sekä happifosfaattija nitraattipitoisuudet. 90-159 11 , telex 121237.. 90-535 022. 3 Okulaarien linssien etäisyys, mm . 4,5 Dioptrinen tarkennusalue, D . + 2 Paino . 890 g VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN ZENIT-kiikari 10x50 Laatutietoisen metsämiehen valovoimainen kiikari, jolla näkee hyvin myös hämärässä. Kaikilla ZEN IT-kiikareilla on vuoden takuu
Tänään Suomen ainoalla, hapatebakteerien genetiikkaan erikoistuneella tutkimusryhmällä olisi hänelle paljonkin kerrottavaa. Valion tutkimusja tuotekehittelyosaston geenitutkimusryhmä kartoittaa hapatettujen maitovalmisteiden tuotannossa käytettävien bakteerien perinnöllisyysilmiöitä. Laktoosinhajoituskykyyn. Vastauksien löytyminen perustuu syvälliseen tutkimukseen ja ammattitaitoon. 11 11 11 11 MITA UUTTA TANMN. Geenitutkimusryhmän jäsenet MMK Anna-MaiJa Taimisto, Ph. Tuotteiden kypsymiseen. Mikä geneettinen tekijä vaikuttaa hapatteiden stabiilisuuteen. Atte von Wright ja FT Seppo Sivelä. Aromi n muodostukseen. Ja niiden nojalla Valion tutkimusja tuotekehittelyosastolla luodaan edellytykset hapatteiden sopeuttamiseksi uusimman meijeriteknologian vaatimuksiin, samalla kun kehitetään entistä parempia ja korkealuokkaisempia tuotteita suomalaisen kuluttajan ruokapöytään. s TUTKII HUOMISTA. D. Valiolaisen tutkimuksen uranuurtaja, akateemikko, nobelisti A.I.Virtanen tuli aikoinaan työpaikallaan kuuluisaksi kysymyksestään: "Mitä uutta tänään?" Kysymystä opittiin hieman jopa pelkäämään, ellei vastaajalla ollut mitään uutta esimiehelleen kerrottavaksi
Ja me olisimme hyviä ydinsähkön käyttäjiä, sillä meidän kuormitus on tasainen ja ydinvoimalat kaipaavat tasaista kuormitusta, sanoo J ämsänkosken tehtaanjohtaja Heikki Sara. Sähköäkin liikenee vuodessa myyntiin noin 80 gigawattituntia eli pienen kaupungin energialaitoksen jakelun verran. Enemmän massaa Mekaanisen massan valmistuskaa va on pian opittu: sähkö + puu = mekaaninen massa. Lokakuussa 1981 käynnistyi uusi tehdas, joka valmistaa mekaanista massaa, kuumahierrettä, 200 000 tonnia vuodessa tehtaan omaan käyttöön. vs k.. Mutta sellupuolella lopusta puusta tehdään energiaa: keitinlipeä ja siihen liuennut puu, paaasiassa sellukuitujen sidosaine ligniini, pumpataan soodakattilaan ja poltetaan. Näin saadaan tehtaan tavitsema höyry ja vastapaineturpiinin avulla edelleen sähkö. Esimerkiksi Tampereen kaupungin sähkölaitos jakoi viime vuonna 850 gigawattituntia sähköä alueelleen. on ylijäämähöyry ja -sähkö, jonka se myy pääasiassa vieressä olevalle Metsäliiton paperitehtaalle. Jaakko Luoma Tätä teollisuus tahtoo: Kuusikot kuuIDahierteeksi ydinsähköllä Metsäteollisuus haluaisi hiertää ja hioa Suomen kuusikot ydinvoimalla mekaanisiksi massoiksi. Kalsiumsulfiittisellun jäteliemen poltosta pääsi ilmaan mahtavat määrät rikkiä ja jätevedet sotkivat Jämsänjoen ja edelleen Päijännettä. Mekaanisina massoina puusta saadaan kaksi kertaa enemmän paperia kuin keittämällä puu selluksi. Sekin tuottaa mekaanisia massoja, kuumahierrettä ja tavallista hioketta. Suomen Kuvalehden alustaksi. kuution kuusiläjästä 200 000 tonnia kuumahierrettä. Esimerkiksi Äänekosken Metsä-Botnian sellutehtaan tärkein sivutuote. Jämsänkoski Keski-Suomessa on nykyisin suhteellisen puhdas paikkakunta, sillä vanha, jo 1888 käynnistynyt sellutehdas lopetti toimintansa 1981. syväpainopaperiksi: 60 prosenttia kuumahierrettä, vajaat 30 OJo talkkia ja loput sellua sideaineeksi ja näin on yhtyneiden syväpainopaperi valmis mm. Mekaanisten massojen valmistus on yksi tapa kiertää väistämättä eteen tulevaa raaka-ainekattoa, sillä tällä konstilla puusta saadaan 90-95 prosenttia paperimassaksi, kun sellunkeitossa saanto jää 40-45 prosenttiin. Miten siistiä ja kaunista homma onkaan nykyään, jos sitä vertaa entiseen happojen kanssa lotraamiseen! Jostain kuusikoiden ja mäkien takaa saapuu steriili sähkölinja, jonka päässä sytkyttää puhtaassa tehdassalissa 12 hierrejauhinta. Reilun 10 km:n paassa Yhtyneillä on toinen tehdas , Kaipola Jämsässä. Kyllä J ämsänkoskikin saastetta synnyttää, mutta kaukana, kaukana ja ne saasteet lasketaan siisteissä pikkukapseleissa suolakaivoksien uumeniin tai suomalaisen peruskallion hiljaiseen syliin: Jämsänkosken tehdas kuluttaa vuodessa noin 700 30 gigawattituntia sähköä. Ne jauhavat yötä päivää keskisuomalaista kuusta mm. Kaipola kuluttaa samanverran sähköä kuin Jämsänkoskikin eli noin 700 GWh vuodessa. Mutta niinpä Metsä-Botnia sitten tarvitseekin 300 000 sellutonnin valmistamiseen 1,5 miljoonaa kuutiota puuta, kun Jämsänkoski tekee 0,4-0,5 milj. Yhteensä nama kaksi tehdasta vievät Keski-Suomen puunjalostusteollisuuden kuluttamasta sähköstä lähes 80 prosenttia ja yli puolet koko Keski-Suomen läänissä kulutetusta sähköstä, joka oli viime vuonna 2 500 GWh. Kemikaalit regeneroidaan ja palautetaan kiertoon. Halvemmat tehtaat Suomen puunjalostusteollisuus tuotti viime vuonna SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Sellutehdas puolestaan polttaa puolet puusta ja on siksi energiaomavarainen. Teollisuus haluaisi lisätä mekaanisten massojen osuutta ja siksi se vahtii silmä tarkkana sähkön hintakehitystä ja toivoo uutta ydinvoimalaa: Joo, kyllä ydinvoimala olisi meistä paras ratkaisu
vsk. r 4 __ 1 ij Kuvassa Yhtyneitten paperitehtaitten Jämsänkosken kuumahiertämöä. Sen sijaan sellua pystyvät keittämään kaikki, siinä meillä ei ole kilpailuetua, sanoo tehtaanjohtaja Sara. Hierre tuhlaa energiaa eniten Mekaanisista massoista eniten energiaa tuhlaa kuumahierre, jossa kuusihake kuumennetaan ennen hierrejauhimiin syöttämistä. siksi, että sopivaa raaka-ainetta, kuusta, on nopeasti vapautunut, kun vanhoja sellutehtaita on suljettu. Suomessa ja Ruotsissa. Jaakko Luoma on jyväskyläläinen free Jance -toimittaja. SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Kuumahierteen kilpailuvaltti on se, että siinä puun kuidut säilyvät hioketta pitempinä eli paperiin tarvitaan sideaineeksi vähemmän sellua. kaanisella puolella mm. kuumahierreprosessissa syntyvää jätelämpöä osataan yhä paremmin käyttää paperikoneella paperin kuivaukseen. Kuumahierteen kulutus on 2 000-2 500 kilowattituntia massatonnia kohti riippuen siitä, miten hienoksi massa jauhetaan. Valkaisukemikaalit, silloin kun niitä mekaanisella puolella käytetään, ovat selvästi vaarattomampia. Yhtyneet käyttääkin Jämsänjokilaaksossa jo yli kolmanneksen tukkia. Metsä 2 000 -ohjelmassa suositellaan, että kolmannes heikkomenekkisestä kuusitukista voitaisiin käyttää mekaanisiksi massoiksi. tonnia mekaanisia massoja, hioketta ja hierrettä. Kuumahierremenetelmä .; kuluttaa eniten energiaa, mut=---------iiiii~~~===~ 1 ta siinä kuidut säilyvät pidem. Mekaanisen massanvalmistuksen välittömät ympäristöhaitat ovat kemiallista puolta kohtuullisemmat. siksi, että sopivaa raaka-ainetta, kuusta, on nopeasti vapautunut sitä mukaa kun vanhoja sulfiittisellutehtaita on suljettu: 16 tehdasta on lopettanut 15 vuoden aikana, viimeiseksi Toppila Oulussa, Nokian sellutehdas Nokialla ja Lievestuore Laukaassa. Nykyaikaisen sulfaattisellutehtaan biologinen hapenkulutus yhtä tuotetonnia kohti on noin 25 kiloa ja mekaanisen massanvalmistuksen 11 kiloa. Ja tietenkin aina vain pääomavaltaisemmaksi käyvää teollisuutta viehättää sekin, että mekaaniseen massaan pääsee käsiksi puolta pienemmillä investointikustannuksilla kuin sellun keittoon. Painehiokkeen kuidun pituus taas on hiukan tavallista hioketta pitempää. Suomalainen kuusi on erittäin hyvä mekaanisen massan raaka-aine, jolla me pystymme kilpailemaan maailmalla. Se on yhä selvästi yleisin i= mekaaninen massa. noin 5 miljoonaa tonnia kemiallisia massoja, sulfaattija sulfiittisellua ja lähes 3 milj. 31. Kutakuinkin puolta piej nemmällä kulutuksella pääsee kivihioke, jota tehtiin -~ jo viime vuosisadan puolel2 Ja. Teollisuuden mukaan uuden massanvalmistuskapasiteetin painopiste on meTeollisuus on alkanut satsata mekaanisen massan tuottamiseen mm. Mekaanisen massanvalmistuksen energiansäästöä kehitellään mm. Melko lupaavia tuloksia onkin jo saatu, mm. Näiden massojen puoliväliin energiakulutuksessa asettuu sitten toiveita herättävä Tampellan painehioke. ·E pinä kuin muissa menetelmisg_ sä, jolloin paperiin tarvitaan , --+-----1 r----,.--_J~ sideaineeksi vähemmän sellua
Vanhoja ja uusia kokeita Ensimmäiset metsänkasva32 tukseen tähtäävät tuhkalannoituskokeet aloitettiin 1910-luvun loppupuolella Hällmyrenissä Ruotsissa. Tonnissa tuhkaa on keskimäärin noin 10 kiloa fosforia ja noin 20-40 kiloa kaliumia. Typpeä tuhkassa ei sen sijaan ole. Tulokset ovat olleet varsin rohkaisevia tuhkalannoituksen avulla suopuuston kasvua on pystytty lisäämään pitkäaikaisesti ja tasapainoisesti, ravinnehäiriöitä tai -epätasapainoja ei ole juurikaan esiintynyt. Jopa 30-40 vuotta kestävä lannoitusvaikutus perustuu pitkälti tähän. Osa poltossa syntyvästä tuhkasta soveltuu kemiallisilta ominaisuuksiltaan turvemaiden metsälannoitukseen. Tällä hetkellä tuhkalannoituksen tärkeimmät käyttökohteet ovat runsaasti typpeä sisältävät turvemaat, joiden vesitalous on ojituksella saatettu puustolle suotuisaksi . Metsähallitus on kokeillut tuhkan käyttöä käytännön oloissa vuodesta 1983 lähtien. Metsäntutkimuslaitoksen tekemän arvion mukaan 1980-luvun alussa puun ja kuoren poltossa syntyi vajaat 100 000 tonnia tuhkajätettä. Kuluvana vuonna levitetään valtion maille tuhkaa noin 2 500 kuutiota, mikä vastaa suunnilleen 250 hehtaarin pinta-alaa. Kotimaisten energianlähteiden, lähinnä puun ja turpeen, käyttö lämpöenergian tuotannossa on viime vuosina lisääntynyt. Metsänhoidolliselta tilaltaan metsiköiden tulee olla vähintään tyydyttäviä. Lannoitusvaikutus jatkuu lisäksi tasapainoisena ja pitkään, jopa vuosikymmeniä. käytetystä tuhkamäärästä, suotyypistä, ojituksen tehosta ja puuston ominaisuuksista. Lisäämällä puuja kuorituhkan käyttöä metsätaloudessa lannoitetun puuston kasvu parantuu varsin pitkäaikaisesti. Mikäli happaman laskeuman haitallisia vaikutuksia joudutaan tulevaisuudessa torjumaan metsänhoidollisin keinoin, tarjoaa emäksinen puutuhkan käyttö erään vaihtoehdon kivennäismailla. Jos ojitus on puutteellinen ja käyttökelpoisen typen määrä alhainen, ei tuhkalannoituksella saada aikaan suuria kasvunlisäyksiä. Pieneliötoiminnan lisääntyminen edesauttaa turpeen hajoamista ja nopeuttaa ravinteiden kiertoa. Tuhkan kokonaistuotannoksi arv101tnn vuonna 1977 runsaat puoli miljoonaa tonnia, joka oli kuitenkin pääosin lannoitteeksi kelpaamatonta kivihiilituhkaa. Tuhka sisältää fosforia, kaliumia, kalsiumia sekä suuren määrän hivenravinteita. Kivennäismailla puutetta on yleisimmin typestä, jota tuhka ei sisällä, joten pelkän tuhkan käytöllä kivennäismailla ei ole luvassa lisämotteja. Myös kasvuhäiriöille alttiit, paksuturpeiset suot soveltuvat hyvin tuhkalannoitukseen. Useimmiten tuhkaa käytetään noin 5 0007 000 kiloa hehtaaria kohti eli noin kymmenkertaisesti tavanomaiseen lannoitemäärään verrattuna. Ensisijaisia lannoituskohteita ovat turvemaiden taimikot ja nuoret kasvatusmetsät, jotka ovat mäntyvaltaisia sekä riittävän tiheitä ja elpyneitä. Ennen lannoituskäyttöä on syytä varmistua tuhkan ravinnesisällöstä kemiallisella analyysillä. Vaikkei tuhka sisälläkään typpeä, vaikuttaa tuhkalannoituksen vilkastuttama pieneliötoiminta typpiyhdisteiden kiertoon. Tuhkalannoituksella aikaansaatava kasvunlisäys riippuu mm. Mikä tahansa tuhka ei kelpaa Ravinnesisällöltään puuja kuorituhka soveltuu parhaiten metsälannoitteeksi. Tuhkaeriä, joissa puun ja kuoren kanssa lisäpolttoaineena on käytetty öljyä tai kivihiiltä, on syytä välttää. Voimaloiden tuottama puuja turvetuhka voidaan käyttää metsänkasvatuksessa sen sijaan, että tuhka ajettaisiin ympäristöongelmaksi kaatopaikoille. Pääja hivenravinnesisältönsä lisäksi tuhkalla on kalkitusvaikutus. TäsuoMEN LUONTO 7/ 85 44. Matti Karjula Tuhkalannoitus 1 Tuhkalannoituksen on todettu selvästi kohentavan metsänkasvua turvemailla. Metsähallitus lannoittaa kaikkiaan noin 21 000 hehtaaria vuonna 1985, joten tuhkalannoitus on vain pieni osa koko lannoitustoiminnasta. vsk .. Tämän jälkeen metsäntutkimuslaitoksen suontutkimusosasto on perustanut koealueita lisää, ja näitä on tutkittu näihin päiviin saakka. Suomessa tuhkan käyttöä metsälannoitteena alettiin selvittää kenttäkokeissa paria vuosikymmentä myöhemmin Vilppulan Jaakkoinja Kaakkosuolla. Tuhkalannoituksen pääasiallisimpina kohteina ovat turvemaat, mutta tuhkaa käytetään jonkin verran myös kivennäismaiden siemenviljelyksillä
Kuvassa metsätraktoriin perustuva levityslaite. Kokemukset konelevityksestä ovat vaihdelleet. Metsäntutkimus::.: laitoksen metsäteknologian _.::.,;; _____ ...;. 33. Kehittelytyötä tarvitaan Metsälannoituksen ensisijaisena tavoitteena on SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. _ _ _ _J,,....,_ _ _ _J tutkimusosasto on ollut kehittelytyössä mukana paitsi tieteellis-teknisesti myös jonkin verran taloudellisesti. loudellinen tarkastelutapa osoittaa. Kansantaloudellisesti tuhkalannoitusta voi siten pitää mielekkäämpänä, kuin mitä pelkkä yksityistaTuhkalannoitukseen tullaan hyvin todennäköisesti lähitulevaisuudessa myöntämään metsänparannusrahoitusta, mikä luonnollisesti lisää metsänomistajien mielenkiintoa tätä työmuotoa kohtaan. Hoitoalueen kenttäpäällikkö Tapani Eskolan tekemien laskelmien mukaan hehtaarikustannukset näillä työmailla olivat 500-700 mk, kun ne tavanomaisessa lannoitustoiminnassa ovat lannoitelajista ja levitysmenetelTuhkalannoituksen yhtenä pullonkaulana on ollut levityksen kalleus. Tuhkalannoituksella saavutetaan myös muita hyötyjä, jotka ovat lähinnä ympäristönsuojelullisia. Metsähallituksen kokeiluissa tuhkaa on levittetty metsätraktoreilla, telamaasturilla ja käsinlevityksenä. Myös tuhkan varastointija siirtokysymykset ovat toistaiseksi lopullisesti ratkaisematta. Kehittelyn lähtökohdaksi kannattaisi harkita metsätraktoria kevyempää laitetta, joka pystyisi ketterästi liikkumaan turvemailla. Viime talvena Ilomantsin hoitoalueen Syväjärven ja Pamilon työmailla päästiin jo tyydyttävään tulokseen. Metsänhoitaja Matti Karju/a työskentelee metsähallituksen kehittämisjaostossa Hirvaalla Rovaniemen mlk:ssa . Edelleen levityslaitteisto vaatii jatkokehittelyä. Konekehittelystä ovat kantaneet tähän mennessä päävastuun alan urakoitsijat, mikä on taloudellisesti 1 antanut kapeahkot toimin-~ tapuitteet. Usein lämpövoimaloissa syntyvät tuhkamäärät ovat varsin pieniä, mikä heikentää koneellisten menetelmien käyttömahdollisuuksia ja taloudellisuutta. mästä riippuen noin 500800 mk/ ha. vsk. Asiasta vastaavien viranomaisten olisi syytä pohtia myös sitä, olisiko perusteltua antaa suoraa taloudellista tukea tuhkan hyötykäytölle esimerkiksi jonkinlaisen kuljetustuen muodossa. Hyödyntämällä tuhka metsänlannoituksessa vältytään kaatopaikkojen jäteongelmilta. ~ää Inetsänkasvua nä vuonna merkittävimmät kohteet sijaitsevat Ilomantsin, Parkanon ja Jyväskylän hoitoalueilla. Arvioitaessa tuhkalannoituksen taloudellisuutta tulee kustannusten lisäksi ottaa huomioon saavutettu kasvunlisäys ja vaikutusaika. Mecsähallitukse_.., 1lomantsin hoitoalueella päästiin viime talvena kuitenkin jo kustannuksiltaan tyydyttävään tulokseen. Varsin usein lämpövoimaloissa on käytössä tuhkan sammutusmenetelmä, jossa syntyvä tuhka putoaa suoraan arinan alla olevaan vesisäiliöön. Tällainen liettynyt tuhka on useimmiten metsälannoituksessa käyttökelvotonta. Viime talvena työskentelyolot metsätraktorilla olivat hyvät maan routautumisen ansiosta. _ _ _ _ _ :..__ _ _.;.:;:..._:..___.:.. Voimaloiden rakentamisvaiheessa tulisi pohtia myös tuhkan käyttömahdollisuuksia. puuntuotannon lisääminen . Tuhkalannoituksen suurimmat pullonkaulat tällä hetkellä liittyvät levitystekniikkaan ja toisaalta tuhkan teolliseen käsittelyyn. Metsähallituksen työmailla kustannukset ovat vaihdelleet olosuhteiden mukaan. Myös telamaasturilla päästiin tyydyttävään tulokseen
Suoranaisia suurten metallipitoisuuksien osoittajia ei meidän luonnossamme ole. Toisille sitä ei kuitenkaan tohdi suositella, vaan vielä tarvitaan lisätutkimuksia. Yleisin törmäämisen syy lienee petolinnun äkillinen hyökkäys esimerkiksi lintulaudalle. Toinen keino on seurata kasvillisuuden yleispiirteiden ja tiettyjen opaslajien avulla jotakin malmiin liittyvää kivilajimuodostumaa. Seppo Vuo/anto Onko mustarouskun myrkyllisyydessä perää. Tavallisesti malmilla tarkoitetaan nimenomaan metallisten aineiden, eikä ns . Usein tämä auttaa ja lintu pyrähtää virkeänä vapauteen. Paitsi talviruokintapaikkojen läheisyydessä suuri määrä lintuja kuolee kesämökin ikkunoihin. Kasvit kertovat aina jotakin kasvualustansa ravinnep1to1suuksista. Ensiapuna ikkunaan törmänneelle linnulle voi antaa teelusikalla muutaman pisaran vettä ja laittaa sitten sen lepäämään esim. tai kvartsin teollisesti käyttökelpoisia esiintymiä. Linnut etsivät turvaa ikkunasta heijastuvasta tiheästä, tummasta metsästä. vsk .. Paremmin kuin suoraan jonkin tietyn malmin indikaattorina, kasveja voidaan malmin etsinnässä käyttää epäsuorasti kahdellakin eri tavalla. Molempien haussa kuitenkin kasveja ja kasvillisuutta voitaisiin käyttää hyväksi . Suomen kansa on kuitenkin oppinut niitä käyttämään , eivätkä ne oikein käsiteltyinä ole aiheuttaneet myrkytyksiä. Seppo Vuokko Onko Suomessa malmiindikaattorikasv~ja. Mutta kun se ei niitä vaadi, se kasvaa monenlaisilla muillakin paikoilla kuin malmien päällä: tunturikankailla, jokivarsien somerikkorannoilla ja hiekkasärkillä, jopa Kaakkois-Suomen rapakivikallioilla. Tällainen voimakas •mutageeninen kyky on myös useilla syöpää aiheuttavilla aineilla, ja niitä etsitään ja testataan mm. Parhaita indikaattoreita on pikkutervakko, joka sietää hyvin korkeita metallipitoisuuksia. Meidän lajistamme on elänyt täällä Suomessa vasta vajaan 10 000 vuotta jääkauden jälkeen, eikä niin lyhyessä ajassa ole ehtinyt kehittyä mitään selviä indikaattorilajeja. Useat rouskut, mm . Mustarouskussa on eräs oma myrkkyaine (nekatoriini), joka bakteerikokeissa on aiheuttanut runsaasti mutaatioita, perimän muutoksia. Ikkunaan lentäessään linnut usein vahingoittuvat ja kuolevat. Linnut päin ikkunaa Miksi linnut lentävät ikkunaan ja mitä pitäisi tehdä sen estämiseksi. Toisin on alueella, joissa paikallinen lajista on satojen tuhansien tai miljoonien vuosien ikäinen: Australiasta ja Afrikasta tiedetään selviä tietyn metallin indikaattorilajeja ja niiden perusteella on löydetty joitakin malmejakin. Varmuuden vuoksi mustarousku on kuitenkin toistaiseksi poistettu kauppasieniluettelosta. vatsasyövän poikkeuksellista runsautta Itä-Suomessa, joten näyttöä ryöpätyn mustarouskun myrkyllisyydestä ihmiselle ei ole. Tässä oikea vuorokaudenaika ja säätila saattavat olla ratkaisevia; vain tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi varhain aamulla linnut lentävät ikkunaan . Ne näkevät joko lasin takana olevan metsän, lasista heijastuvat puut tai taivaan, lajista ja tilanteesta riippuen. Vaaleat ikkunoiden eteen vedettävät verhot, ikkunaan liimattavat kuviot tai verhotankoihin ripustettavat, helposti liikkuvat koristeet ovat kokeiltuja keinoja, jotka ovat auttaneet ikkuna-aukon havaitsemisessa. Toinen on analysoida kasvien sisältämä metallisten aineiden määrä: runsaasti metallia sisältävällä maalla kasvava yksilö sisältää enemmän metallia kuin köyhemmällä alustalla kasvava yksilö. Monet kesämökit ovat todellisia surmanloukkuja pikkulinnuille. Ikkunaa päin voi houkutella lentämään myös kahden ikkunan läpi näkyvä metsä, esimerkiksi nurkkaikkunoista tai koko talon läpi näkyvä lentoreitti. Esimerkiksi kalkkikivet ja mustaliuskeet näkyvät kasvillisuuden rehevyytenä, lettojen ja lehtojen runsautena. Eräissä tapauksissa auttaa lintulaudan siirtäminen syrjään ikkunan äärestä tai ikkunoista heijastuvien puiden kaataminen ja pensaiden siirtäminen. Maisemaankin paremmin soveltuva ruu34 LUONTOILTA tuikkuna voi auttaa myös lintukuolemien torjunnassa. Mustarousku on yksi eniten käytetyistä sienistämme, jota on syöty vuosisatoja. kemialliselta koostumukseltaan kuinka poikkeava hyvänsä. Luonnossa jokaiselle kasvupaikalle valikoituu sellainen kasvilajisto, joka menestyy juuri sillä paikalla, olkoon se ominaisuuksiltaan, mm. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Selviytyminen toki riippuu paljolti törmäyksen rajuudesta. karvalaukku , ovat myrkyllisiä ryöppäämättöminä, eikä niitä esimerkiksi Keski-Euroopassa pidetä ruokasieninä vaan myrkkysieninä. Onnettomuuksien estämiseksi ikkuna olisi saatava mahdollisimman hyvin havaittavaksi. Itse kyllä syyskuussa keräsin kunnon kopallisen mustarouskuja talven varalle. Linnut lentävät ikkunaan, koska ne eivät näe lasia. Silti ei ole havaittu esim. vaatteella peitettyyn koriin muutamaksi tunniksi. juuri näillä bakteerikokeilla. Mutta me emme tiedä, kuinka nämä myrkylliset aineet käyttäytyvät omassa ruoansulatuksessamme. teollisuusmineraalien kalkin, talkin Mustarousku, perinteikäs ruokasienemme, on toistaiseksi poistettu kauppasieniluette/osta. Mikäli verhot tai vaaleat kuviot eivät auta, on pyrittävä lintujen näkövinkkelistä selvittämään, mitä ikkunassa näkyy ja muuttamaan näkymä mahdollisimman erilaiseksi. Joitakin, melko ponnettomia yrityksiä on siihen suuntaan tehtykin, mutta kiinnostus ei ole ollut riittävä, että meillä olisi "malmikasvitieteilijöitä''. Soklin karbonatiittialue poikkeaa ympäristöstään hyvin selvästi kasvillisuudeltaan, samoin niukasti kalsiumia ja runsaasti rautaa, nikkeliä ja muita metalleja sisältävät ultraemäksiset kivet aiheuttavat selvästi tunnistettavan kasvipeitteen . Kannattaa tietenkin lähteä liikkeelle helpoimmasta päästä. Ikkunalasi on koitunut nuoren käpytikan kohtaloksi. Kasvillisuuden tulkinta voitaisiin vallan mainiosti käyttää fysikaalisten ja kemiallisten malminhakumenetelmien tukena ja täydentäjänä. Joskus petolintukin törmää ikkunaan ja jopa rikkoo sen
Osallistu KERKKÄKERÄYKSEEN luonnonsuojelutyön voimistamiseksi Ps-tili 9885-0 MARKKA LUONNONSUOJELULLE ( )N KAKSI TULEVAISUUDELLE SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Mikäli kuitenkin haluat olla määräaikaistilaaja, ole ystävällinen ja ilmoita siitä merkitsemällä rasti tilauskortissa olevaan ruutuun. Hyvä tilaajamme! Olet jo saanut tai tulet lähipäivinä saamaan Suomen Luonnon uudistustarjouksen vuodelle 1986! Uuteen atk-järjestelmään siirtymisen myötä uudistamme rekisteriämme siten, että meillä tulee olemaan sekä kestoettä määräaikaistilaajia. Suomen Luonto on arvokas lahja huomaa lahjatilauskortti tämän lehden välissä! r---------------------------suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden vuodeksi 1986 hintaan 105 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 130 mk (ei-jäsenet) . Ryhtymällä kestotilaajaksi saat lehden 20 markkaa halvemmalla kuin muut. Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen En ole jäsen Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi Muutan osoitettani Tilaaja/ tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE POSTI NUMERO ETUNIMI POSTITO IM IPA IKKA TILAAJA NUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) . POSTITOIM IPAIKKA 1:50 postimerk ki Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 HELSINKI L---------------------------35. Saat tämän hyödyn ensimmäisen kerran vuoden kuluttua. vsk
Jokunen vuosi sitten eräästä tarhasta karkasi muutamia vil36 Ryöstettävien pesien tarkkaa lukua ei tiedetä, mutta joka vuosi tulee ilmi muuta mia tapauksia. Pesäpaikkojen kartoitus palvelee myös haukan suojelua, sillä tähän asti monilla pesänryöstäjillä on ollut tunturihaukkojen pesäpaikoista paljon tarkemmat tiedot kuin islamilaisilla lintujentutkijoilla ja luonnonsuojelijoilla . tä kuin hirvet ja merihanhet. Nykyisin myös pesälle meneminen ja pesällä valokuvaaminen on kielletty ilman viranomaisten lupaa. Joidenkin mielestä se ei kuulu, mm . Viime keväänä aloitettiin tunturihaukkojen pesäpai kkojen kartoitus. Muun muassa viime kesänä lentokentältä käännytettiin oikopäätä seuraavalla koneella takaisi n kaksi länsisaksalaista , joiden epäiltiin sotkeutuneen haukkakauppaan. J.L. v k.. Vuonna 1982 säädetyn lain nojalla ryöstäjä voidaan tuomita vankeuteen ja jopa 450 000 markan suuruisiin sakkoihin . Nyt se on kuitenkin taas tekemässä paluuta. Hiljattain löydettiin erään pohjoisislantilaisen maanviljelijän pakastimesta kuusi ammuttua tunturihaukkaa, jotka hän oli aikonut topata ja myydä ulkomaille. Ryöstäjä jäi kiinni Keflavikin lentokentällä juuri kun hä n oli astumassa Luxemburgin koneeseen. Perunapelloilla villisika sen sijaan on ehdottoman epätoivottu vieras: se pistelee kernaasti poskeensa niin siemenperunat kuin sadonkin. Miljöaktuellt 7/ /985 SUOMEN LUONTO 7/ 85 44 . Vanha laki tunsi vain mitättömän sakkotuomion (korkein sak kotuomio oli 40 Smk!). lisikoja. Luonnonhoitoviraston mielestä villisialla on kiistaton kotipaikkaoikeus Ruotsissa, koska se on aikoinaan elänyt luonnonvaraisena maan eteläja keskiosissa. KATSAUKSIA UUTISIA Koonnut Jorma Laurila Ryöstäjät Islannin kansallislinnun kimpussa Tunturihaukka pesii kallio pahdoilla ja jokikanjonien jyrkänteillä, joita Islannissa riittää. Munat on helpompi salakuljettaa maasta kuin poikaset. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä siitä, kuuluuko villisika Ruotsin luontoon . Islannin tunturihaukkakanta on maailman vahvimpia. Esimerkiksi viljapelloilla villisiat tekevät vähemmän tihutöiväliseltä "wanted "-listalta. Rangaistuksia kovennettu Viime kesänä länsisaksalainen pesänryöstäjä tuomittiin kolmeksi ja puoleksi kuukaudeksi vankeuteen ja yli 20 000 markan sakkoihin. siksi, että nykyiset villiNykyään ryöstäjät iskevät useimmin munavaiheessa. Tämä on esimerkki uuden lain tulkinnasta. Tunturihaukka on ollut Islannissa täysin rauhoitettu jo yli kolmekymmentä vuotta. Tunturihaukka, Islannin kansallislintu, on kaikkein halutuimpia, koska se on iso, voimakas ja erittäin nopea. Tutkimus kestää kolme pesimäkautta, mikäli rahat riittävät. Tunturihaukkoja ammutaan edelleen silloin tällöin, pääasiassa siksi, että samoinkuin kuin ihmiset, nekin pitävät kiirunoista. Tuomioitten kovuus on tietysti paljolti kiinni tuomareista, lain mahdollistamia ankarimpia tuomioita ei vielä ole sovellettu. Niiden päätettiin antaa lisääntyä vapaasti luonnossa, jotta nähtäisiin voitaisiinko Ruotsiin kotiuttaa uusi villisikakanta. Villisika palaamassa Ruotsin eläimistöön Villisika hävitettiin Ruotsista sukupuuttoon 1700-luvulla . Viattoman näköisen konjakkipakkauksen valepohjan alla kyyhötti kolme lähes vastakuoriutunutta tunturihaukan untuvikkoa. Eivät islamilaisetkaan täysin viattomia ole. Pesäkuvauskielto koskee myös kotkia, tunturipöllöä ja piskuista jääkyyhkyä. Luonnonhoitoviraston mukaan metsästyspaineen on tämän vuoksi oltava tuntuva ja metsästys kauden pitkä, jotta kanta saadaan pysymään sopivan kokoisena . Joillain tunturihaukan pesillä on aloitettu jatkuva vartiointi pesävarkaiden pitämiseksi loitolla . Islannin tunturihaukkoihin ovat nyt iskeneet näppinsä kansainväliset rikolliset, jotka ryöstävät haukkojen munia ja poikasia kasvattaakseen niistä metsästyshaukkoja Keski-Euroopassa olevissa tarhoissaan . Metsästyshaukkoja myydään etenkin arabisheikeille, ja tunturihaukasta saa lähes 100 000 markkaa. Hyvin ovat pärjä nneet, sillä nyt jo parisensataa villisikaa tonkii kolmen kruunun maaperää, pääasiassa Tukholman ja Södermanlandin lääneissä. Villisika lisääntyy nopeasti, emakolla on 3-4 porsasta vuodessa. Maahantuloviranomaisten työtä vaikeuttaa se, että monet ryöstäjät liikkuvat väärennetyllä passilla. Pesivien parien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta se on noin kaksi-kolme satoa. Luonnonhoitoviraston kantaa on vahvistanut selvitys, joka osoitti että villisikojen maataloudelle aiheuttamat vahingot ovat luultua vähäisemmät. Poikkeuksellisen komeasta yksilöstä voi saada paljon enemmän. Viranomaiset ovat nyt tehostamassa toimintaansa pesä nryöstäj iä vastaan, ja esimerkiksi tarkastuksia Keflavikin kansainvälisellä lentokentällä on lisätty. Pesävarkailla riittää myös kekseliäisyyttä: erään pesänryöstäjän vaimon meikkilaukun valepohjan alta löytyi kahdeksan tunturihaukan munaa . Kuva Jokuls:irgljyfurin kansallispuistosta. Ryöstäjän nimi löytyi kansainsiat ovat eri kantaa kuin alkuperäiset, ammoin hävinneet villisiat
Talvella muun ravinnon puutteessa ne syövät nuorten puiden oksia ja silmuja estäen metsän uudistumisen. Ja missä on paljon lahoavia puita on myös tikkoja, tiaisia, pähkinänakkeleita, puukiipijöitä ja muita vanhojen metsien asukkaita monin verroin enemmän kuin talousmetsissä. KATSAUKSIA UUTISIA Elämää kuolevissa metsissä Kun metsä kuolee, häviävät myös useimmat metsän asukkaat: kymmenet lintulajit, nisäkkäät, hyönteiset ja kasvit. tehokas reitti Alppien läpi koko Euroopan kattava huippunopeiden junien verkosto Pohjolan ympäristöjärjestöjä kiinnostaa luonnollisesti erityisesti ScanLink. Tämän voidaan katsoa olevan ScanLinkin ensimmäinen vaihe. Ne hyötyvät ylettömästä lahoavan puun tarjonnasta, sairastuneitten puitten kiivaasta siementuotannosta tai harventuneitten metsien rehevöityneestä aluskasvillisuudesta. Metsätuhoista hyötyvillä Teollisuusjohtajien puuttuvat yhteydet Joukko Länsi-Euroopan teollisuusjohtajia suunnittelee jättimäisiä liikenneratkaisuja parantaakseen eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Sveitsin ja Schwarzwaldin kuoleviin metsiin. He näkevät hankkeen osana yhteiskunnan muuttamista ''kuljetusyhteiskunnaksi", missä kaikki keskeiset toiminnat ovat tehokkaiden kuljetusyhteyksien varassa. Myös orava on hyötynyt kasvaneesta käpysadosta . Teollisuuden kehityksen jarruina eivät saa olla puutteet kuljetusjärjestelmissä. Myös hippiäiset ja pikkukäpylinnut ovat runsastuneet. 37 :, "' .J "' E -.. J.L. Ruotsin hallitus on jo päättänyt 40 km pituisen moottorietien rakentamisesta Göteborgin pohjoispuolelle välille Stora Höga Uddevalla. Ruotsissa se on jo nostattanut kiivasta vastarintaa, ja ruotsalaiset ympäristöjärjestöt ovat kutsuneet muut eurooppalaiset ympäriseläimilläkin on edessään vain jokunen lihava vuosi ennen metsän lopullista tuhoutumista. Ilman metsää eivät nekään tule toimeen. Nykyisin saasteet tappavat Keski-Euroopan metsiä kuitenkin niin kiivaasti, etteivät puunkaatajat pysy perässä. die Natur 9/ 1985 töjärjestöt mukaan vastustamaan hanketta. Niitä kutsutaan hätäkävyiksi, ja niitä on paljon aivan pienissäkin puissa. Siiloilla korvattaisiin nykyiset autoja mahdollisesti myös junalautat. vsk. Mutta jotkut eläimet runsastuvat siksi, että metsä kuolee. Euroroute: alikulkutunneli tai silta Englannin kanaalin yli Scandinavian Link : nelikaistainen moottoritie Lilbeckistä Själlandin ja Lounais-Ruotsin kautta Osloon. Tämä johtaisi reunaalueiden kuihtumiseen ja toisaalta kasvukeskuksiin pakkautuisi liikaa toimintoja, mistä olisi seurauksena lukuisia yhteiskunnallisia ja ympäristönsuojelullisia ongelmia. Tien sanotaan olleen Volvon pääjohtajan henkilökohtainen toivomus vastineeksi hän lupasi uuden autotehtaan Uddevallaan. Lähde: Es gibt ein Leben vor dem Tod. ScanLink johtaisi myös automäärien ja nopeuksien kasvuun ja lisäisi siten voimakkaasti pakokaasupäästöjä. Tästä tikat tykkäävät. Niinikään metsäkauriskannat ovat huomattavasti voimistuneet, sillä harventuneissa metsissä rehottava aluskasvillisuus tarjoaa niille yllin kyllin syötävää. Ryhmän nokkamiehenä on Volvon pääjohtaja Pehr Gyllenhammar. Monet linnut tarvitsevat vanhoja metsiä, "puukalmistoja", missä lahoavia puita on riittämiin ravintoja pesäpuiksi. Kuusella on hyviä käpyvuosia tavallisesti vain joka kolmas tai neljäs vuosi. "Puuttuvien yhteyksien" toteuttaminen voimistaisi tällaista kehitystä koko Länsi-Euroopan mittakaavassa. Hankkeeseen kuuluu kaksi siltaa: Fehmarn Seitin yli Rödbystä Puttgardeniin ja Juutinrauman yli. Viime kädessä hankkeen maksaisivat tien käyttäjät tiemaksuina. Nyt pohjantikkoja, jotka ovat erikoistuneet syömään lahoavien puiden hyönteisiä, on ilmaantunut suurin joukoin mm. Ilmansaasteiden tappamaa vuoristometsää Pohjois-Böömissä Tsekkoslovakiassa. Euroopan on luotava yhtenäiset markkinat, missä tavarat, ihmiset, pääoma ja ideat liikkuvat niin joustavasti kuin mahdollista.'' Teollisuusjohtajien puuttuvia yhteyksiä ovat: SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Pikkukäpylintu on hyötynyt vaurioituneitten kuusten ja saksanpihtojen lisääntyneestä siementuotannosta. Vaurioituneet kuuset ja saksanpihdat tuottavat käpyjä runsaasti kuitenkin joka vuosi. ScanLink maksaisi noin 30-40 miljardia ruotsinkruunua, ja se rahoitettaisiin lähinnä yksityisin varoin. Ryhmän raportissa Missing Links (puuttuvat yhteydet) todetaan: "Euroopan teollisuuden tulee parantaa pääomiensa tuottavuutta säilyttääkseen kilpailukykynsä. Kevättalvella käpyvarastojen loppuessa ne syövät havupuitten silmuja ja oksankärkiä jouduttaen näin metsän tuhoutumista. Ryhmä kutsuu itseään nimellä The Roundtable of European lndustrialists. Runsaitten käpyvarojen turvin oravakanta on paisunut ennennäkemättömiin mittoihin . Ruotsalaiset ympäristönsuojelijat vastustavat ScanLinkiä sekä yhteiskuntapoliittisin että ympäristönsuojelullisin argumentein. ScanLinkin lonkerot ulottuvat myös Suomeen. Hippiäinen on heikko kilpailija, mutta on yleistynyt kuolevissa metsissä, koska siellä muiden lintujen aiheuttama paine on vähäistä. Esimerkiksi pohjantikka oli vielä jokin aika sitten harvinainen Keski-Euroopassa. Hankkeeseen kytkeytyvät sekä uusi suunniteltu autolauttayhteys Turusta Tukholmaan että suunniteltu E3:n jatke Helsingistä Naantaliin (ks. Tällaisia metsiä eivät saksalaiset ja sveitsiläiset metsänhoitajatkaan katso suopeasti, vaan vioittuneet ja kuolevat puut korjataan hetimiten pois. Suomen Luonto 4/ 85 ja 6/ 85)
Yksi keino voisi olla myös hajoavan muovin käyttöönotto. Vietnamin maatalouden tuottokyky on äärirajoillaan, ja on mahdollista, että Vietnamiin iskee lähivuosina yhtä laaja nälänhätä kuin Afrikassa. Muovijätteet surmaavat joka vuosi ainakin kaksi miljoonaa merilintua ja 100 000 merinisäkästä, mm . Ennen kuin hajoavan muovin käyttöön siirrytään, olisi kuitenkin tutkittava, miten nämä muovihiukkaset käyttäytyvät luonnossa. laaja valistuskampanja kouluissa, yliopistoissa, tiedotusvälineissä ja kansankomiteoissa. BBC Wildlife 8/ 1985 SUOM EN L UONTO 7/ 85 44. Muovista on tullut todellinen ongelma maailman merissä, synteettinen käärinliina merten eläville. Tavanomainen muovi valmistetaan polymeereistä, jotka ovat pitkiä, yhtenäisiä ja erittäin vaikeasti hajoavia molekyyliketjuja. Kaupalliset kalastusalukset syytävät meriin vuosittain 25 000 tonnia muovijätettä, ja rikkoutuneita muovipyydyksiä, kuten verkk oja ja siimoja, joutuu meriin 150 000 tonnia vuodessa . sukeltavia merilintuja, hylkeitä ja valaita . Sateiden huuhtoma maaperä liettää umpeen kalliiden vesivoimaloiden patoaltaat. Monet muovin uhreista ovat uhanalaisia eläimiä. metsien suojelun edistäminen sekä kansallispuistoJa muun suojelualueverkoston kehittäminen. Vietnam on maa, jossa voimme käytännössä osoittaa näiden periaatteiden toiminnan ja työskennellä ihmisten auttamiseksi ympäristöä elvyttämällä", IUCN:stä todetaan. On selvitettävä, voivatko ne kasautua eliöihin ja ravintoketjuihin ja voiko hajoamistuotteista syntyä myrkyllisiä yhdisteitä. , jolloin muovi pilkkoutuu pieniksi hiukkasiksi. Kilpikonnat, jotka mielellään syövät maneetteja ja meduusoja, näitä hyytelömäisiä meren eläviä, popsivat erehdyksessä muovia niiden sijaan. Sen kehittäminen on ensimmäinen askel Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja Vietnamin yhteistyössä, jolla pyritään estämään Vietnamia lähitulevaisuudessa uhkaava laaja ekokatastrofi. Väestö kasvaa 2. IUCN on huolissaan myös alkuperäisen luonnon kohtalosta. Mutta muovi on muutakin kuin kestävä, halpa ja monikäyttöinen pakkausmateriaali; se on erittäin hitaasti häviävä ja luonnolle vaarallinen jäte. Tavoitteena on istuttaa 50 miljardia puuta. Muovi on olennainen osa elämäntapaamme. Roskata saa vapaasti Aavaa merta on pidetty vapaana alueena, jota jokainen saa liata. Luonnonsuojelustrategian valmistamista on tukenut taloudeUisesti Ruotsin kehitysapuvirasto SIDA. Vietnamin asukasluku on 60 miljoonaa ja asumistiheys 200/ km' . Ympäristöongelmien voittamista vaikeuttaa ympäristöhallinnon ja ympäristölainsäädännön puuttuminen. Ongelmia kärjistää nopea väestönkasvu . Syynä tähän on etenkin metsien kaskeaminen viljelykäyttöön. Luonnonalueita raivataan kiivaasti viljelykäyttöön. Muovi tappaa monenlaisessa muodossa: suikaleina, renkaina, pusseina, rihmoina, siimoina. Vietnam on voinut tyydyttää ravinnonja polttopuun tarpeensa vain metsiensä kustannuksella. Hajoavasta muovista ratkaisu. Kansallisen luonnonsuojelustrategian tavoitteena on mm. Hajoavissa muoveissa yhtenäiset polymeerit katkotaan aineilla, jotka hajoavat UV-säteilyn ja mikroorganismien vaikutuksesta. viljelymenetelmien parantaminen, erityisesti kaltevilla mailla ja mangrovealueilla. Erään kilpikonnan elimistöstä löytyi ruumiinavauksessa muovia 12 neliömetriä . Alkuperäistä Muovi tappaa merissä Muovikassin keksimisestä tuli hiljattain kuluneeksi 25 vuotta. Muovijätteet kuristavat, tukehduttavat, myrkyttävät tai tappavat eläimet vaurioittamalla niiden elimistöä. Vietnamille on valmistunut kansallinen luonnonsuojelustrategia. 38 luontoa voitaisiin säilyttää ainakin luonnonsuojelualueilla, mikäli Vietnamille annetaan apua niiden toteuttamiseksi . Costa Ricassa kuoli suuri määrä kilpikonnia syötyään banaanien pakkauksessa käytettävää muovia. Pahiten saastuneilla alueilla, kuten Välimerellä, rannat ovat paikoin muovihiekkaa muistuttavien rakeiden peitossa. Muuten käy niin, että yksi vakava ongelma korvautuu toisella vakavalla ongelmalla. Vasta öljysaasteita ja myrkyllisiä liuoksia koskevat määräykset ovat saaneet kansainvälisen lain voiman, sillä tullakseen voimaan on 15 valtion ratifioitava säädökset ja lisäksi näiden maiden on muodostettava puolet maailman merenkulkutonnistosta. Muovi tukkii kilpikonnien ruuansulatuskanavan, jolloin ne menehtyvät. "IUCN on työskennellyt kehityksen ja ympäristönsuojelun yhdistämiseksi. 7 OJo :n vuosivauhdilla. Muovia ajelehtii lähes kaikkialla: Atlantilla, Välimeressä, Tyynellä merellä, ja jopa Antarktiksen vesien eliöstöstä on löydetty muovia. lunneja, myrskylintuja, tiiroja, pelikaaneja, kilpikonnia, hylkeitä ja valaita. Metsien hävittäminen on lisännyt toisaalta tulvia, toisaalta kuivuutta. laaja metsitysohjelma. Lisäksi tiedon, asiantuntijoiden ja varojen puute on huutava ja ihmisten tietämys ympäristökysymyksistä on vähäistä. Monet sukeltavat merilinnut tukehtuvat tai menehtyvät vähitellen nälkään, kun niiden nokkaan tai kaulaan tarttuu juomatölkkipakkauksissa käytettäviä muovirenkaita. Oregonissa Yhdysvalloissa löydettiin pistokokeessa eräältä rannalta 26 tonnia muovia kolmessa tunnissa. Maailman laivasto, joka käsittää 50 000 alusta, heittää meriin joka päiMyös sota on vaurioittanut erittäin pahoin Vietnamin luontoa (ks. Verkonkappaleisiin ja siimoihin kuristuu suunnaton määrä meren eläviä, mm. June 1985 vat käyttöönsä mahdollisimman vähän biologisesti hajoamatonta materiaalia ja että niillä olisi tehokas jätehuoltojärjestelmä. Asiakirja kulkee nimellä MARPOL (marine pollution) ja jaottelee merten saasteet viiteen ryhmään: öljysaasteet, myrkylliset liuokset, haitalliset pakkauksissa olevat aineet, jätevedet ja kiinteät jätteet. Heikoin rengas systeemissä on tällä hetkellä ehkä se, ettei useimmissa satamissa ole riittävän tehokkaita jätteiden vastaanottojärjestelmiä. Vietnam valittiin IUCN:n erityiskohteeksi, koska sen ympäristöongelmat ovat erittäin vaikeita. Monesti niitä ei ole lainkaan. Suomen Luonto 1/ 85). Lähde: Garbage kills. Raivatut metsäalueet menettävät vähitellen viljavuutensa ja niistä tu lee tuottamatonta joutomaata. vsk .. Yli 40 lintulajin on todettu syövän muovia tai ruokkivan sillä poikasiaan . uuden ympäristönsuojelulain ja ympäristön tilan arviointijärjestelmän kehittäminen. YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO esitti 1970-luvulla säännöksiä meren likaamisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi. Vietnamin kanssa tehtävän yhteistyön uskotaan avaavan ovet vastaaville suojeluprojekteille myös Laosissa ja Kamputseassa. Muovi surmaa myös valaita: Adrianmerellä kuolleena rantaan ajautuneen valaan nieluun oli ahtautunut 50 muovikassia . syntyvyyden säännöstelyn tehostaminen väestön kasvun pysäyttämiseksi mahvä viisi miljoonaa metallipakkausta sekä satoja tuhansia lasija muovipakkauksia. Pohjois-Atlantilla ja Välimeressä joka kolmannella kalalla on elimistössään muovia. Paitsi tiukoilla määräyksillä ja niiden valvonnalla merten roskaantumista voitaisiin estää myös siten, että laivat ottaisidollisimman pian. Maan metsäala on vähentynyt puoleen 40 vuodessa. KATSAUKSIA UUTISIA Vietnamille luonnonsuojelustrategia Joutomaata on jo 40 OJo Vietnamin pinta-alasta. Lähde: World Conservation Strategy ln Action. Ehtymättömältä tuntuvalla valtamerelläkin on kuitenkin rajansa . Esimerkiksi Tyynellä merellä rikkoutuu ja karkaa omille teilleen yli 2 000 km verkkoja viiden kuukauden aikana
Tapio Lindholm Luonto retki Eestin maisemissa Endel Varep ja Vambola Maavara: Eesti maastikud. Viimemainittujen esittelyt alkavat glasiaaligeologisen kehityksen kuvauksella, josta siirrytään luontevasti korkokuvaan, kasvillisuuden yleispiirteisiin, annetaan ilmeikkäät kuvaukset luonnonja maisemansuojelualueista ja lopuksi hahmotetaan alueen talouselämää. Sen sijaan monin kohdin kuvaus on suomenkielisellekin nautittavaa luettavaa. Masing osaa tammen avulla havainnollistaa monia asioita. 183 s. Keveämpi ja viihteellisempi on tarkoitettu nuorelle lukijalle tai katselijalle ja toinen taso, jossa on enemmän informaatiota ja asioiden syvempiä näköaloja. Yleensäkin ottaen tammi on mahtava puu, joka näkyy maisemassa. Samoin saadaan esitetyksi se kuinka vuodenajat vaikuttavat luontoon. Teos on kuvitettu runsain piirroskuvin ja voi vain ihmetellä kuinka paljon asiaa pieneen kirjaan on saatu mahtumaan. Vaikka teos on eestinkielinen, kannattaa sitä vilkuilla tallinnalaisissa kirjakaupoissa. Li.illemäel ja Kaika i.imbruses vome näha väga ilusa korrapärase kujuga moreenikupleid, milletaolisi mujal harva leidub. Tammenlehvien havinaa eestiläisittäin Viktor Masing: Sinasoprus tammega. Pienelle dendrologille esitetään myös miten puun voi mitata. Venäjänja englanninkieliset kuvatekstit ja tiivistelmät. Masingin kirjassa on kaksi tasoa. toisaalta samalla hienostunut kuvaus eteläisen veljesmaamme luonnosta, sen maisemista ja kulttuurihistoriasta. Tammesta saadaan puutavaraa, josta voidaan valmistaa mitä moninaisimpia esineitä. 295 värikuvaa ja 35 karttapiirrosta. Tallinn, Valgus 1984. Kirjan taitto on .varsin kiintoisa ratkaisu: kullakin aukeamalla kirjallinen esitys muodostaa kuvien kanssa harmonisen kokonaisuuden . Johdantoluvussa esitellään kartoin tasavallan kuusi päämaisema-aluetta ( = maastikupiirkond) ja sitten kunkin kohdalla maisemamaakunnat, joita on 24. Kuvien paikantamista helpottaa kunkin maisemamaakunnan ( = maastikurajoon) esittelyn alussa oleva kartta, johon kuvien numerot on sijoitettu oikeille paikoilleen. Näin lämmintä ja luonnonläheistä kuvakirjaa meillä ei ole saatavilla. Tekstissä tuntuu kiireen maku, ja sisällön rakenne on kolmen kirjoittajan jäljiltä toimittamaton ja päällekkäinen. Vaikka tammi on . Tämä vaikeuttaa ohjeiston käyttöä käytännön miesten kenttäop.paana, mikä kuuluu olleen ajatuksena. Eestinkieltä vain vähän osaavalle tuottavat kyllä vaikeuksia yksinomaan eestinkieliset kasvien ja eläinten nimet sekä käytetyt termit. Eipä siis ihme, että se tunnetaan hyvin. Teos antaa jo yksistään upeana värikuvateoksenakin selkeän yleisnäkemyksen Eestin eri osien korkokuvasta, kasvillisuudesta, luonnonja maisemansuojelualueista sekä kulttuurihistoriallisista niin muinaisaikojen kuin nykyisen teollisen ajan · maisemapiirteistä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 1985. Masing on muistanut senkin, että tammesta on pera1sm korkki, se mitä käytettiin ennen verkonkohoina ja vieläkin käytetään pullonkorkkeina. Näin Kalevala-vuonna on syytä mainita moniin luonnonkohteisiin liittyvät tarut Kalevipoegista ja Vanapaganasta. Kirjastus "Eesti Raamat" Tallinn 1984. kistä myös ilmansaastumisesta kerrottaessa, sillä Tallinnassakin jäkälät häviävät ilman saastuessa. sadunhohtoinen puu, ei Masing ole luonut satukirjaa, vaan hauskan pienen oppaan, jonka avulla hän yrittää opettaa lapsia huomaamaan luonnon toimintaa. Kalevalainen mahtipuu, tammi ansaitsee oman huomionsa. Meillä se kasvaa luonnonvaraisena vain aivan eteläisimmässä osassa maata. Mutta jo Suomenlahden toisella puolella se on huomattavasti runsaampi. Tätä havainnollistetaan jäkäläautiokartalla. Kirjaseen tarttuu suurin odotuksin, onhan lainehtivassa metsäkeskustelussa kaivattu kovaa maata jalkojen alle. KIRJOJA Viktor Masingin kirja havainnollistaa, miten monen eläimen elinpiiriin tammi kuuluu. Tammen elinkierto käydään läpi terhosta alkaen. Mutta on tammen liepeillä muitakin as101ta. 66 s. vsk. Tammen kasvutapa, ekologia ja levinneisyys tulevat hauskalla tavalla esitetyksi. Sinasoprus tammega kertoo siitä minkälainen puu tammi on ja mitä siihen liittyy. Ek_oläänin metsien käsittelyresepti on tiivistettynä seuraava: Tuotteiden ja lehtomaisten 39. Tammi käy tässäkin hyvästä esimerkistä. Tarkastelut Mikl:elin läänin metsien tilasta ja eri työlajien yleisyydestä ja niiden vaihtoehdoista puuttuvat tyystin. Tosin kyse ei ole meikäläisestä tammesta, eikä korkkitammea kasva Eestissäkään. Mikkelin läänistä puhutaan vain alun historiallisessa katsauksessa. Tammi käy oivasta esimerSUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Tämän on oivaltanut myös tarttolainen kasvitieteen professori, luonnonsuojelija ja biologian kansantajuistaja Viktor Masing. Näin kirjaa lukiessa on kuin luontoja kotiseuturetkellä milloin Peipsinjärven taistelumaastossa 1242, milloin Lembitu -sankarin mukana keskiajan Eestin ylväillä muinaislinnojen valleilla. Hän on tehnyt hauskan lastenkirjan tammesta. Tämä on tarkoitettu vanhemmalle lukijalle tai sille joka selittäen lukee kirjaa lapselle. "Eestin maisemat" on varsinaisesti kuvateos, mutta . Kuplite vahel helgib rohkesti väikesi järvi nagu maastiku sinisilmi ... Kord i.illatab meid ~var vaåde i.iröbrusele, teisal peatub pilk sinetaival järvesilmal voi nolvaku polispuul..." · Heikki Wuorenrinne Vaihtoehtoista metsänhoitoa Mikkelin ekoläänin metsien vaihtoehtoiset käsittelymallit Erkki Lähde, Yrjö Norokorpi, Matti Oikarinen. Mikään käänteentekevä saavutus kirjanen ei kuitenkaan ole: siinä ei esitetä uusia tutkimustuloksia, näkökannat ovat aiemmista yhteyksistä tuttuja. Esimerkkinä tästä Otepään ja Karulan seudun kuvauksia: " ... Ajallista syvyyttä sekä kotiseudun omaleimaisuutta kirjoittajat ovat onnistuneet luomaan jokaiselle maisemaalueelle sijoittamalla kuvausten lomaan tämän tästä viittauksia kaunokirjallisuuteen, historiallisiin tapahtumiin ja kansanperinteeseen. Esiteltävänä olevaa teosta voi täydellä syyllä verrata Reino Kalliolan "Suomen luonto" sarjaan niin asiåsisältönsä kuin ilmeikkään eestinkielensä vuoksi
Mielestäni tuon alikasvoksen · hyväksikäyttö ei ole jatkuvaa kasvatusta vaan metsänhoito-ohjeidenkin tuntemaa luontaista 40 uudistamista . jatkuvan kasvatuksen hakkuu. Lintutieteellisen kirjallisuuden pikkujättiläinen, Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen (SL Y) kustannusosakeyhtiö Lintutieto, on julkaissut uuden, merkittävän kulmakiven maamme linnustosta. Kirjassa esitetään ensi kertaa kaikkien lintulajiemme runsausarviot sitten Merikallion Lintujen levinnäisyys ja lukumäärä -teoksen (1955) ja Lehtosen Jokamiehen lintukirjan () 955). Henkilökuvituksen valinnassa Pitkäset ovat tehneet kulttuuriteon; liian usein on erityisesti matkailun yhteydessä puettu asiaa tuntemattomien päälle tyylillisesti huonoja tai sopimattomia saamelaispukuja, on sekoitettu miesten ja naisten asuja tai käytetty kesätöissä talvisia juhlatamineita. Yksityismetsälain valvojat tuomitsevat jatkuvan kasvatuksen, koska heidän mielestään kokemus menneiden vuosikymmenten määrämittahakkuista osoittaa jatkuvan kasvatuksen saattavan metsän vajaatuottoiseen tilaan. Kirjoittajien käsityksen mukaan esitettyjen menetelmien käyttö ei edellytä lainsäädännöllisiä muutoksia, vaan nykyohjeistojen kohtuullisen avaraa tulkintaa. Lintuatlaksessa painopiste on Suomen vakinaisen linnuston levinneisyyden esittelyssä. Toisessa kohdassa kirjaa sanotaankin, että puhtaissa kliimaks-vaiheen "pysähtyneissä" kuusikoissa oikea toimenpide on kulotus ja puulajin vaihto. Sulkasadon ja talvilintulaskentoihin perustuvan talvilinnuston esittelyt tarjoavat uutta, aiemmin meillä julkaisematonta tietoa. Juha Tiainen Kuvateos poro miehistä Matti A. Metsä on pysyvästi eriikäisrakenteinen, eivätkä hakkuut suuresti muuta sen ulkonäköä. Lintutieto, Helsinki 280 s. Juuri Savossa tavataan laajalti kaskiahoille syntyneitä sekametsiä, joihin on muodostunut kuusialikasvos. Niissä pohditaan harvinaisuuksien merkitystä lintutieteelle, esitellään harvinaisuushavaintoja tarkastavan rariteettikomitean työskentelyä ja kuvataan lintujen vuosikierron perustapahtumia, pesimäbiologiaa, sulkasatoa, muuttoa ja talvehtimista meillä. Kuvallinen ilmaisu on niin loistavaa kuin vain valokuvaustaiteen akateemikolta voi odottaa. Korkean laadun takaamiseksi taimikot kasvatetaan tiheinä ja niiden perkauksissa ja harvennuksissa käytetään vain mekaanisia puukohtaisia menetelmiä. Pesimäbiologiaa ja muuttoa koskevat luvut ovat osin niin lakonisia, että ne herättävät vastaamatta jääviä kysymyksiä. Maanpintaa käsitellään kulottaen, tai humuksen pintaa kevyesti karhivilla laitteilla. sia. Mielestäni kirja on hyvin mielenkiintoinen. Tapio Solosen Suomen Linnusto ei ole määritysopas, vaan se on rinnakkaistietoa pari vuotta aiemmin ilmestyneelle Suomen lintuatlakselle. Pesimäbiologiset tiedot on ilmeisesti suoraan poimittu Pohjolan linnut värikuvin teoksesta, vaikka uudempaakin ja paikoin esiintyviä virheitä ja epätarkkuuksia korjaavakin tietoa olisi tieteellisessä kirjallisuudessa ollut tarjolla (myös teoksessa käytetyissä lähteissä). Tasaikäisinä käsiteltävät metsiköt uudistetaan luontaisesti tai kylväen. He eivät kuitenkaan kerro, miten koivu saadaan uudistumaan vanhan metsän alla. Tapio suosittelee metsikkökuvion mm1m1pmtaalaksi puolta hehtaaria, mutta perusteet lienevät lähinnä teknis-taloudellisia, eivät metsänhoidollisia. Suomen linnusto esittelee lajiston lisäksi myös lintujen perusbiologiaa Solosen itsensä ja viiden muun kirjoittajan luvuissa. Poromieskirja lienee tarkoitettu pääasiassa kuvateokseksi eikä meillä ole tällä vuosikymmenellä vastaavantasoista julkaistukaan. maiden eri-ikäisrakenteisissa sekametsissä käsittelymenetelmänä on ns. Suomen linnusto -kirja dokumentoi suppeasti yleisiä eläinmaantieteellisiä muutokKIRJOJA Nuolihaukka, Dick Forsmanin kuvitusta kirjasta Suomen Linnusto. Arviot on esitetty onnistuneesti valittujen väljien runsausluokkien avulla, joiden perusteella saa hyvän yleiskuvan maamme· lintujen runsaussuhteista. Pitkänen ja Ilkka Pitkänen: Poromiehet, Weilin + Göös 1984. Kirjoittajien mukaan jatkuvan kasvatuksen metsikköön kuuluu lehtipuusekoitus. Suomen linnusto taas esittelee harvinaisten ja satunnaisten lajien esiintymisen maassamme perusteellisesti, mutta luonnehtii myös pysyvien lajien esiintymisen ja mahdolliset kannanmuutokset. Teoksesta käy myös ilmi, miltä eläinmaantieteelliseltä alueelta kukin lintulajimme on peräisin (tosin useimmat lukijat eivät tunne Voousin faunatyyppejä, joita ei kuitenkaan selosteta tarkemmin). Kirjoittajat suosittavatkin jatkuvaa kasvatusta vain tuoreille kankaille, jotka ovat kuusen luontaista kasvualustaa. Jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan metsän käsittelyä, jossa taimet ja emopuut varttuvat rinta rinnan, puuta poistetaan kypsästä päästä sitä mukaan, kun nuoremmat varttuvat. Kovimmat keskustelut onkin käyty lähinnä ns. Suomen puulajeista vain kuusi on varjopuu, joka pystyy varttumaan vanhan metsän alla. Maalintujen runsausarvioiden mainitaan perustuvan Järvisen ja Väisäsen toistaiseksi julkaisemattomiin linjalaskentatuloksiin, mutta muiden lajien kohdalla jää kyllä ihmettelemään arvioiden perusteita. Kirjan paras ja myönteisin anti sisältyy kuvitukseen, joka tällä kertaa todellakin on aitoa. Yksityismetsälaki ja sen perusteella laaditut metsähoitoohjeistot eivät todellakaan kiellä pienipiirteisyyttä ja luonnonmukaisuutta. jatkuvan kasvatuksen laillisuudesta ja sopivuudesta Suomen oloihin. Metsien luontainen sukkessiohan kulkee tuoreilla mailla kuusettumista kohti. Pitkänen on yhdessä kirjailija Ilkka Pitkäsen kanssa saattanut julkisuuteen upean kuvateoksen poromiehistä (tai saamelaisista ja heidän poroistaan). Akateemikko Matti A. Esiintyminen ja perusbiologiaa. Voin tunnistaa kirjan kuvien esittämistä henkilöistä useimmat joukosta löytyy omien lastemme vaari. vsk.. Kirjasen mukaan "jatkuvan kasvatuksen metsiköissä on pieniä alueita tai vyöhykkeitä, joilla tapahtuu saman käsittelyn puitteissa uudistamista, taimikonhoitoa, harvennusta, väljennystä ja päätehakkuun luonteista hakkuuta" . Pesyekoon määräytymiselle esitetään harmillisesti mm. Kirjoittajat suosittavat reikäperkausta, jossa tietty määrä valtapuiksi kehitettäviä yksilöitä vapautetaan haitallisesta kilpailusta. Se antaa perustiedot lintujen biologiasta ja on erinomainen käsikirja, kun vastaan tulee kysymys tai tieto sen-ja-sen-linnun esiintymisestä tai uusista tai vanhoista havainnoista maassamme. Eivätkö nuo "alueet tai vyöhykkeet" sitten ole pieniä tasaikäisiä metsikkökuvioita, jollaisina yksityismetsälain valvojat edellyttävät Suomen metsiä kasvatettavan. Pitkästen kirjassa esiteSUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Tarvitaanko koko jatkuvan kasvatuksen käsitettä. Eikö riitä jos puhutaan pienipiirteisestä ja luonnonmukaisesta metsänhoidosta! Kari Hallantie Tiivis perusteos Suomen linnuista Tapio Solonen: Suomen linnusto. Selviä virheitä niissä ei ilmeisesti kuitenkaan ole (vai onko rantakurvikantamme sittenkin alle eikä yli 100 paria?) Mitä Suomen linnusto tarjoaa tavalliselle lukijalle bongarin käsissähän se ilman muuta kuluu. Istutusta käytetään vain täydennyksiin. Taimikkoakin voi kasvattaa kirjasessa esitetyin keinoin, vaikkakin voi tällöin jäädä ilman Keskusmetsälautakunta Tapion tarkastusten perusteella myönnettävää verovapautta. ryhmävalintainen selitys, jonka mukaan pesyekoko olisi sopeutunut vastaamaan lajin keskimääräistä kuolevuutta, vaikka tämän on osoitettu olevan evoluutioteorian pohjalta perusteetonta
Lappalaisten tulee olla siististi tunnistettavissa lappologisen kirjallisuuden mukaisissa hierarkioissa, missä ei viitata sanallakaan siihen, että vaeltajien rakastamat tunturit ja vuomat Ruotsi-Suomen kumoamattoman oikeusjärjestyksen perusteella olisivatkin noiden alkuasukkaiden omia. Saamelaisia ei vain ole kyetty identifioirriaan niin yksikäsitteisesti, että jokin tietty luku ilmaisisi heidän tarkkaa lukumääräänsä. Ja toisin päin. Miksi lappalaisporonhoitoa sitten säännellään suomalaisen lainsäädännön ja virkakoneiston kautta. Kulttuurikontaktin t01m1mattomuus ilmenee myös kirjan nimiteksteissä. Myyntiä hoitaa liiton omistama Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. vsk. tyksen enemmistökulttuurin selittäjiltä ja samaaneilta: Paliskuntain yhdistyksestä, lappologien kirjallisuudesta, yliopistoista ja museoista. Myös ihmiset itse kertovat ja keskustelevat. Osittain siihen on viitattu jo edellä. Ehkä pahin, mistä kirjaa voisi moittia, on kulttuurien kontaktin kuvauksen epäonnistuminen. Saamelainen historiantutkija Samuli Aikio onkin syystä huomauttanut poronhoitoon yleisesti liittyvästä mystiikasta ja ns. Näin kirja edelleen vahvistaa sitä pääväestön mielissä siintelevää romanttista lappalaiskuvaa, missä tunturien väriloistoiset poropaimenet mennä pyyhältävät vaeltajan silmän iloksi viereisen tunturin kuvetta niinkuin laulujen lentävä hollantilainen, vailla kytkentää tämän päivän todelliseen maailmaan. (90) 406 262/ Marja-Liisa Jokela, tj. Lisätietoja tehtävästä saat puh . Suomen LuonnonsuojelunTuki Oy Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki Erätarinoita Itä-Karjalasta 1942-44 Jorma Ollikainen 41. Suomalaistunut ja suomenkielistynyt porotalous toimii meillä vielä vahvana kielellisenä suomalaistajana, vaikka perinteisesti kirjallisuudessa vakuutetaan poronhoidon nimenomaisesti säilyttävän saamelaista kulttuuria. Mikä osuus porolla lopultakin on saamelaisuuden säilyttäjänä ja ylläpitäjänä. Mutta samalla kun tekijät kuvaavat pohjoisen kulttuurin edustajia, saamelaisia keskellä heidän omaa elämänpiiriään, he hakevat varsinaisen tietopuolisen seliSUOMEN LUONTO 7/ 85 44. Odotamme kirjallista hakemustasi palkkatoivomuksineen 11 . suurporonhoidon vielä vaikeasti tulkittavasta historiasta. Kuvan ja sanan välinen ristiriita lappalaista eksotiikkaa kauppaavissa kirjoissa, postikorteissa ja matkailumainoksissa jatkuu ainakin Suomen puolella niin kauan, kunnes saamen kansan omat edustajat saavat paremman jalansijan oman kulttuurinsa ilmiöiden tutkimuksessa, kuvaamisessa ja selittämisessä. tyt kuvat erilaisista saamelaisasuista ovat osaksi parempia kuin meillä julkaistuissa käsityöteoksissa, koska Pitkästen todellisilla henkilöillä puvut ovat kantajiensa omia, ne istuvat hyvin ja ovat tilanteisiin sopivia. Todellisempi mm1miarvo lienee jo lähempänä 70 000. Se, että saamelaisista ja poroista on kirjoitettu niin tuhottoman paljon, on vaikeuttanut tekstin onnistumista. Osan varoistaan Suomen luonnonsuojeluliitto saa norppa-tunnuksella varustettujen tuotteiden myyntituloina. Luonnonsuojelun tuntemus katsotaan eduksi. Virhe on samaa luokkaa kuin jos suomalaisia sanottaisiin olevan 3,5 tai kaksi miljoonaa todellisen lähes viiden miljoonan sijasta. Tähän tehtävään tarvitsemme ammattitaitoisen KUSTANNUSTOIMITTAJAN Edellytämme hakijalta kokemusta yhteydenpidosta kirjoittajiin ja kirjapainoihin, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja tulosvastuullisuuteen . Englanninkielinen teksti kertoo lappalaisista ja poroista, mutta Suomen virallisessa porotaloudessahan ei saa puhua muista kuin poromiehistä. Miksi saamelaisten poromaita hukutetaan lähes korvauksetta, metsiä hävitetään ja tunturit annetaan turisteille. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaatii oma-aloitteisuutta ja ripeyttä, hyvää yhteistyökykyä sekä halua ja voimavaroja toimia suurenkin paineen alaisena. klo 12.00 mennessä, jolloin postitettujenkin hakemusten on oltava perillä. Nykyään on mahdollista hyödyntää myös arkeologian lisääntyvä panos ja erityisesti aivan uuden näkökulman avannut oikeushistorian tutkimus. Ja siinä se on: kuvan ja sanan välinen nstirnta. 11 . Pitkästen kirjassa lukijan eteen avautuu loistelias, lähes huippusuorituksenomainen kuva-aineisto. Harvemmin tarkastelukulma on valittu kielitieteen näkökulmasta. Saamelainen elämänmuoto leiskuvan väriloiston takana jääkin monilta historiallisilta, oikeudellisilta ja aineellisilta perusteiltaan edelleen epäselväksi. Yhtiön eräs tärkeä toimintamuoto on luonnonsuojelun valistusmateriaalin, arvostetun luonnonkalenterin ja luontokirjojen kustantaminen ja markkinointi. Pekka ja Marjut Aikio Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin luonnonsuojelujärjestö. Tällaisen tiedon voi löytää hyvinkin monesta hakuteoksesta . 1970-luvulla voidaan saamelaisia minimitasollakin arvioida olleen yli 50 000. Vaikka poro onkin ainakin · Suomessa saamelaisuuden tärkein tukipylväs, vain osa saamelaisista on poronhoitajia. On kovin houkuttelevaa, mutta tämän päivän tietämyksen valossa yksipuolista ja virheellistäkin, tarkastella porolappalaisuutta vain kansatieteen tai folkloristii kan näkökulmasta tyypittelemällä poronhoitoa siidoihin ja suurporonhoitoperheisiin. Saamelaisten lukumääräksi Pitkäset mainitsevat 40 000. Myös kuva siitä, miten kauniisti poronhoito levisi eteläänpäin milläkin vuosikymmenellä, perustuu vaillinaiseen historiantulkintaan ja etelänmiesten järjestyksenrakkauteen
The latest technique, which will almost certainly gain in popularity as time goes on, is the so-called thermomechanical method in which the chips are first heated and then ground mechanically into pulp. 27. toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Auli Kilpeläinen, Ulla Kokko, Ilpo Kuronen, Pekka Peura Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari . (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus I tsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere puh. Thermomechanical pulp and nuclear power by Jaakko Luoma Suomen Luonto 44(7):30 The Finnish wood processing industry is developing new methods of processing pulp wood. vsk .. It had the greatest number of protagonists of any of the 50 wild mammals put up for election, gaining twice as many votes as the Saimaa seal, which came second. This article explains what factors cause lakes to be sensitive to acidification and how the flora and fauna change as Iake water becomes progressively more acid. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. (9693) 11 738 Anna-Liisa Sippola, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Perämiehenk . This method consumes a vast amount of electricity and, in order to obtain sufficient supplies at a cheap· rate, industry is demanding the construction of another nuclear power station. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 105 mk. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 7/ 85 44. 3. (90) 655 377 Ilpo Kuronen, piirisihteeri Kymenlaakson Luonnonsuojelukeskus Keskuskatu 9 48100 Kotka puh. Fertilizing with ash promotes tree growth by Matti Karjula Suomen Luonto 44(7):32 An account is given of experiments on ash fertilization of forests . In a few cases problems have arisen in the birds' overwintering grounds. (952) 11 759 Pirjo Taimisto, piirisihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh . SU0MENLLJONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki Päätoimittaja Tapio Lindholm Vs. 24. Nowadays mechanical methods of pulp production are being developed . He outlines an alternative pian for energy policy which would rule out any necessity for nuclear power. (90) 642 881/ säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh . 42 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Fungi that delight the eye rather than the palate by Heikki Kotiranta Suomen Luonto 44(7):16 A pictorial article on fungi tbat are inedible but which, owing to their splendid colours and attractive shapes, arrest the naturalist's attention . (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Kansainvälinen luonnonsuojeluliino Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Protection Address: Perämiehenkatu 11 A 8 . This study is described in more detail in the journal Lintumies voi. 9. 20 (1985). (931) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta puh. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Hannu Hakala, toimistopäällikkö Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (921) 19 909 Veijo Peltola, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelu keskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. Coal ash is not suitable, but wood or peat ash produced by power stations is excellent for the purpose. 11 A 17 00150 Helsinki puh. Acidification threatens Finland's small lakes by Jorma Laurila Suomen Luonto 44(7):18 There are already scores of acidified · small lakes in Finland and hundreds, possibly thousands more are either becoming acidified or are in imminent danger of being so. Ash fertilization is especially suitable for peat bogs that have been ditched for forestry purposes. 10. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1986 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 130 mk, muualle 150 mk . The thermomechanical pulp method does not pollute either water courses or the air, but creates even more nuclear waste, a materia! that is considered one of the_ most probIematic from the disposal point of view. 12. The changes can be related to such changes in agricultutal practices and Iand use as decreased cattle breeding and specialization in cereals, sugar beet and rape, especially in southwestern Finland. Originally pulp wood was generally treated chemically, being boiled to form pulp. 11. Runners-up included the elk, lynx, red squirrel and hedgehog, ali of whic;h were highly popular. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Pentti Forsten, Kaj Granberg, Marianne Hemgård, Timo Hokk€1,nen, Tapani Hyytinen, Raimo Kantola, Risto Hamari, Tapio Lahti, Hannu Luotonen, Tarmo Niemenmaa, Pentti Rauhala, Vesa Tanskanen LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku puh . Finland does not need a new nuclear power station by Ismo Tuormaa Suomen Luonto 44(7): 12 In this interview a renowned Finnish energy policy dissident, Dr Markku Nurmi explains why Finland does not need a new nuclear power station (the country's fifth) . 00150 Helsinki 15, Finland Finland's national animal: the brown bear Suomen Luonto 44(7): JO As a result of a nation-wide ballot, the brown · bear has been designated Finland's national animal. Both wood ash and peat ash contain a large amount of minerals. Irtonumero 18 mk ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti Exomark-Exomedia Oy Hietalahdenkatu 8 A 21 00180 Helsinki puhelin 90-646 306 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Aikataulu Ainesto No toimitukseen Ilmestyy 8 10. 2 14. 6. Ash affects tree growth in a balanced fashion, containing ali the necessary elements, and its effect continues for a Jong time, even for as long as 40 years. Changing avifauna of Finnish farmland by Juha Tiainen Suomen Luonto 44(7):24 The avifauna of Finnish farmland has changed considerably over the past fifty years. 1. (953) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri Lapin Luonnonsuojelu keskus · Koulukeskus 99600 Sodankylä puh. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Moreover, the ash stimulates soi! organisms which degrade peat and free materials for recycling. 1
ERINOMAINEN TULISIJAMATERIAALI Tutkimusten mukaan Hopealoimu-liuske soveltuu hyvin tulisijojen rakennusmateriaaliksi, koska sillä on hyvä lämmönjohtoja lämmönvarauskyky sekä korkea pirstolukuarvo. OTA YHTEYS MONI-ILMEINEN RAKENNUSKIVI Hopealoimu-liuskeella on monta eri ilmettä ja lohkopintaisena sitä ei tarvitse pintakäsitellä . EDUSTAJAMME JÄRJESTÄVÄT PYSTYTYKSEN Vakiotuotteitamme myyvät hyvin varustetut rautaja rakennustarvikeliikkeet, sekä valtuutetut edustajat. Siksi kiveä voi käyttää tulisijoissa myös tulipesän rakennusmateriaalina . MISTÄ HOPEALOIMU-LIUSKETTA VOI OSTAA. EDUSTAJIIMME TAI TEHTAALLE Lisätietoja luonnonkivituotteistamme saat joko edustajiltamme tai tehtaalta. Edustajiamme: 90-7011338 9().,563 6968 90726506 90-2988784 91243215 91531829 921-431537 921 -726725 92382902 931-559970 931 -120084 931 -600047 93276180 941 -832558 94438594 95345101 95328984 96088071 964-502874 964-387283 96531166 96820703 971-411187 971-2205n 971 -751167 98471700. Kevyesti hiottuna sahapintainen kivilaatta on kaunis lattia kivi. VALITSE KODIN TAI KESÄASUNNON SISUSTUKSEEN LUONNONKIVEÄ! SUOMALAISTA LUONNONKIVEÄ Hopealoimu-liuske on suomalaista luonnonkiveä, sitä louhii ja jalostaa Suomen Liuske Oy Pihtiputaalla . Tarvittaessa edustajamme pystyvät tarjoamaan tuotteidemme muurausja kiinnityspalvelun . TYYPPITU LISIJOJA VERHOUSLAATTOJA Vakiotuotteinamme on useita tyyppitulisijamalleja, muotoon sahattuja verhouslaattoja sekä luonnonlaattoja
Rantakatu 21 20100 Turku postimyynti puhelin 90-406262 Keskuskatu 9 48100 Kotka. Kotimaiset kynttilät ja lasituikku luonnonsuojeluliiton tunnuksin luovat joulun tunnelmaa 12 kynttilän pakkaus, 15 mk Sydänkynttilä lasinalusin 45 mk Lasituikku (iso/105 mm) 95 mk Lasituikku (pieni/80 mm) 75 mk Antiikkikynttilä 36 cm/2 kpl 9 mk Itsenäisyyspäivän kynttilät/ 2 kpl 9 mk Norppapyyhe kuivaa, pipot ja kaulaliinat lämmittävät Iso norppapyyhe (70 x 135 cm), norppatunnus valkoisella, vaaleansinisellä tai vaaleanruskealla pohjalla, Finlayson laatua, 89 mk Norppa-pikku pyyhe (50 x 70 cm), norppatunnus vaalean sinisellä tai vihreällä pohjalla, 38 mk Urheilupipo aplikoidulla norppatunnuksella ilman tupsua, vaalean sininen tai sininen, 55 mk Pipo tupsulla, luonnon valkeana, sinisenä tai punaisena, norppatunnus aplikoituna, 55 mk Saimaanshakki saimaannorpan hyväksi, ohjeet suomeksi ja ruotsiksi, puinen pelialusta, 39 mk • Poikkea luonnonsuojelukeskukseen ja tee hyvä ostos! SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki Luontokauppa Hakaniemen halli 00530 Helsinki Luontopiste Centrum•Kaivopiha 00100 Helsinki L. Muista ystävääsi luonnonsuojelun hyväks Joulukortit ja uudenvuodentervehdykset luontokuvaajiemme mestariotoksin huomataan Kuukkeli, punatulkku, käpytikka ja töyhtötiainen panoraamakortit kuorineen sarja 15 mk Joulukortit/lajitelma, taitettuna 10 kpl kuorineen 30 mk, yksinkertaiset 10 kpl 20 mk Kortit saatavana joko tervehdyspainatuksella tai ilman