(90) 171 250 SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 170/ 150 mk (kestotilaus). Summaries of the Main Articles....................... 29. . Parviainen ja Martti Yrjölä: Suomen kivijalka. Antti Halkka: Nopea kuin .............................. . . .......................... . . . 4 Viisaan valinnat: Kompostoreiden kysyntä kasvaa............................................................ Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. SUOMEN LUONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. (90) 642 881 Elina Vuola SUOMEN LUONNONSUOJELUN ·SÄÄTIÖ puh. 40 Kirjoja ....................................................... ............ .... . . Pirkko Elomaa, kurssisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Paula Launonen, toimittaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Muukkonen, toimistosiht. 8 Rauno Ruuhijärvi: Puuttuuko päätöksentekijöiltä rohkeutta?........ . (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Hannu Rautanen, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 4951 20100 Turku puh. . . . . . (953) 17 358 Pertti Siilahci Lappi Maakuntakatu 18 96200 Rovaniemi puh . Osoitteenmuutokset kirjallisesti. 44 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. (90) 642 88 1 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15 .30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Matti Salimäki, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. . 10 Graniitti on nimetty kansalliskiveksemme, eikä suotta. . 2 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . Tilaushinnat 1. Teija Hannula, toimistoapulainen Marko Stenberg, projektisihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. 1990 Vuosikerta kotimaahan ja ulkomaille 210/190 mk (kestotilaus). (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. . Alice Karlsson: Jätteet taivaalle....................... 48. . . . 38 Mielipiteitä, keskustelua................................. 12. 46 Seppo Vuokko: Viimeinen tulivuori.................. . 34 Afrikannorsua uhkaa sukupuutto kymmenen vuoden kuluessa, ellei salametsästystä ja salakauppaa saada kuriin. . (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk . (90) 642 881 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. 9. (981) 15 828 Merja Ylänen, vs. JO. .......... . . 47 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. . .. ..... Piia Tuomista: Afrikannorsun ankeat ajat......... Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 3 3200 Tampere puh. . . 1. . 30 Suomeen suunnitellaan jätteenpolttolaitosten rakentamista, millaisin perustein. 10. 1. . 198930. 42 Kysy luonnosta.................. ........................... 24 Jouko Tuomista: Energiaa terveyden kustannuksella?......................................................... Kansikuva: Luonto elää jäätymisen aikaa. . 20 Tähän saakka puhtaana pidetty Längelmävesi on esimerkki järviemme rehevöitymisestä. . 26 Mitä tiedetään energiantuotannon terveyshaitoista. 23 Arto Jokinen ja Eine Joutsijoki: Jää kasvaa....... Ilmestyy 12. vsk.. .. . . . .................. . 30. Juha Viista: Hukkuuko Längelmävesi leviin?. 16 Se on kärppänä paikalla kun myyrät valtaavat kesämökin aluset. . . vuosikerta 7 • 1989 Kotimaasta . 12. . . 3. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. · ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 8 1 2 30. . Erno Paasilinna: Loppu on alkanut.................. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-1. .. ....... . . . Arto Jokisen kuvaamaa jäätaidetta myös sivuilla 24-25. 14. Perämiehenkatu 11 A 17, 00150 Helsinki puh . 13. lrtonumero 27 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. . 9 Jouko T. . Ulkomailta.................................................. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. .. . 11 A 17 00150 Helsinki puh. ..... (921) 301 141 Veijo Peltola Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaanin katu 13 90100 Oulu puh
Nykyisellä kasvuvauhdilla Suomessa tarvitaan yksi uusi suurvoimala joka vuosikymmen. Ydinvoimakaan ei ole säteilyriskiensä takia turvallista energiaa. Mahdollisen laskun, joka voi olla todella kallis, maksavat jälkipolvet. Ydinvoimasta ei synny rikki-, typpieikä hiilidioksidipäästöjä, mutta suuri riski ydinvoimaankin liittyy. Vesivoima on käytännössä jo rakennettu loppuun, eikä tuulitai aurinkovoimasta ole edes leikkaamaan alati paisuvaa kulutusta. Suomi ja koko läntinen maailma rypee energiayltäkylläisyydessä. Kukaan ei voi kuitenkaan ryhtyä ydinkalmiston turvallisuuden takuumieheksi; kysymys on pitkälti uskonvarainen. Kestävä vaihtoehto on vain energiankulutuksen tuntuva vähentäminen teollisuusmaissa. Öljynporaus ja tankkerionnettomuudet myrkyttävät lisäksi maailman meriä. Valittavana on joko kivihiili-, öljy-, maakaasutai ydinvoima. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Kivihiilija öljyvoimalat syytävät ympäristöön rikkija typpiyhdisteitä, raskasmetalleja ja lukuisia muita saasteita, jotka tuhoavat luontoa ja vaarantavat terveytemme. Maakaasu on fossiilisista polttoaineista haitattomin, mutta sekään ei ole täysin puhdas energianlähde. Niin kauan kun onnettomuuksia ei satu, ydinvoima on kohtalaisen puhdas energiamuoto. SUOMEN Fossiilisten polttoaineiden kiihtyvä kuiutus uhkaa maapalloa ilmastokatastrofi/Ja. Ainoa tulevaisuuden turvaava vaihtoehto on määrätietoinen energiankulutuksen supistaminen teollisuusmaissa nykyistä huomattavasti alhaisemmalle tasolle. Jos maapallon jokainen asukas kuluttaisi yhtä paljon energiaa kuin keskiverto suomalainen, maapallomme olisi jo muuttunut elinkelvottomaksi. Vain säästö on turvallista energiaa Energiankulutuksemme kasvaa koko ajan. Hiilidioksidipitoisuuden noustessa seurauksena on ennemmin tai myöhemmin maapallonlaajuinen ilmastokatastrofi. Mikään energiantuotantomuoto ei ole luonnon tai ihmisen kannalta haitaton. Suuronnettomuus tuo esiin ydinvoiman pimeän puolen; Tshernobylin ydinkatastrofin satoa ovat niin seitsenjalkaiset hevoset, silmättömät siat ja kaksipäiset vasikat kuin suunnattomat inhimilliset kärsimykset. Typenoksidipäästöjen vähentämistekniikka on vasta kehitteillä. Virallinen energiapolitiikkamme kulkee valitettavasti ripein askelin täsmälleen vastakkaiseen suuntaan. Vain energiankulutuksen vähentäminen on turvallista; jatkuva energiankulutuksen kasvattaminen tuhoaa maapallon. Nykyisellä energiankulutuksen kasvuvauhdilla se ei ole kovin kaukana; ilmeisesti parhaimmillaankin vain joidenkin kymmenien vuosien päässä. Oma lukunsa on korkea-aktiivisten ydinjätteiden varastointi; sähköntuotannon säteilevät tähteet olisi saatava pysymään turvallisesti kalliohautaansa kapseloituina kymmeniä tuhansia vuosia. Jorma Laurila 3. Kaikki fossiiliset polttoaineet ovat yhdessä suhteessa yhtä syntisiä: ne syytävät ilmaan hiilidioksidia, kasvihuoneilmiön keskeisintä kaasua, jonka vähentämiseen tekniikka on täysin voimaton. vsk. Rikkipäästöjä voidaan teknisillä ratkaisuilla huomattavasti supistaa, mutta se on ~allista
Varpushaukan "tappotanner" todistaa lajin pesivän täällä. Ruissalosta on tätä ennen löydetty 1930-luvulla yksi yksilö". Haapaa halaa Sipoon ympäristönsuojelusihteeri Timo Juuti. "Katosselän rauhoitusprosessin käynnistäminen on Enso-Gutzeitin päätösvallassa. Elleivät neuvottelut tuota tulosta, alue pakkolunastetaan. Kartoituksessa hyväksytään aarniorrietsiksi myös metsät, joita ihminen on joskus käsitellyt, mutta jotka ovat luonnonsuojelubiologisesti arvokkaita. saimaannorpalle elintärkeän Katosselän säilyttämisestä luonnontilaisena tavoitti kesän aikana lähes 39 000 kansalaista. Raimo Asplund Aarnio metsät syyniin ja keskisuomalaisten vanhojen metsien kartoitus käynnistyy tänä syksynä. Esimerkiksi valikoivien ylispuuhakkuiden vaikutus saattaa olla moniin vanhan metsän uhanalaisiin lajeihin vähäinen. vsk.. Lopputalvesta kuulin ikimetsässä lehtopöllön huhuilua. Metsän arvo tunnetaan ja sen lunastamiseksi vaition suojelualueeksi on myönnetty määrärahakin. Se on 4 E -~ "' KOTIMAASTA Pienelle alueelle Paippisissa mahtuu tervaleppäsuo ja muhkeaa metsikköä. Nyt löytyi toinen. Kesällä löytyi viirupöllöpoikue. Paippisten ikimetsä, uhanalaisten koti Uudellamaalla kalmisto rajantakaisesta Karjalasta hypähti mieleen, kun tutustuin ensi kerran Sipoon Pohjois-Paippisten kylässä olevaan Rörstrandin ikimetsään. Tikkalintuja metsässä on runsaasti palokärjestä pohjantikkaan, joka saattoi tosin olla vain käypäläinen viime, syksynä. Jäljistä ja jätöksistä olen määrittänyt mäyrän. Vanhoja luonnontilaisia metsiä etsitään ympäristöministeriön ja vesienja ympäristöntutkimuslaitoksen luonnonsuojelututkimusyksikön johdolla. Alueeq omistajan kanssa ei kuitenkaan ole päästy sopimukseen. Ikimetsä ja siihen liittyvä Morakärrin tervaleppäsuo ovat vajaan 60 hehtaarin alue, jota ympäröivät laajat talousmetsät. Aarniometsän tuntomerkit Aarniometsä on yleensä tiheää ja siinä kasvaa erikokoisia ja erilajisia puita. Aarniometsien suojelulla on kiire, koska suuri määrä uhanalaisia eläimiä, kasveja ja sieniä elää niissä. Hänen lajiluettelossaan on 459 lajia, joista hän nimeää 30 uhanalaiseksi tai mielenkiintoiseksi: "Aarniseppä on Paippisten metsän mielenkiintoisin kovakuoriaislaji. Mielenkiintoisia kovakuoriaisia Ainoastaan kovakuoriaiset ovat saaneet Paippisten ikimetsässä osakseen arvoisensa tutkimuksen, kiitos Ilpo Rutasen . Heidän allekirjoittamansa adressit luovutettin syyskuussa ympäristöministeri Kai Bärlundille ja alueen omistajan, Enso-Gutzeitin, edustajille. Väliin mahtuvat käpyja harmaatikka. Syyskuussa alue määrättiin toimenpidekieltoon. metsänhoitoa varten Aarniometsät ovat syntyneet luonnon siementaimista tai vesoista ja saaneet kehittyä vanhoiksi ilman hakkuita. Paikalla on kymmenittäin korkealt~ katkenneita, riittävän järeitä kuusia ja koivuja. Kanahaukka on myös tullut pari kertaa kiikarin hollille, samoin lähipellon yllä kaarrellut hiirihaukka. Metsän kasveista ovat etsimättä tulleet eteeni herttakaksikko, valkolehdokki tuvat käpyja harmaapäätikka. Uhanalaisten eliöiden kanKuinka käy Katosselän, Enso-Gutzeit. Muita uhanalaisia ovat liekokurekiitäjäinen, sarvikeräpallokas, kelomäihiäinen ja liekokuoriainen. Enso-Gutzeitilla SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Jokaisella retkellä olen nähnyt useita hirvenmakuuksia. Luonnontilaisesta metsäekosysteemistä tarvitaan myös tutkimustietoa eri tarkoituksiin, mm. luokiteltu hävinneeksi
Hyvin vanha aarniometsä on kuitenkin usein kuusikkoa. Nisäkkäistä metsäsopuli ja idänpäästäinen elävät vanhoissa metsissä. Aarniometsän hyönteislajistoa ovat kovakuoriaiset ja kaksisiipiset sekä eräät kaskaat ja luteet. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. vsk. Liian tiheässä kasvaneet puut ovat yleensä iäkkyyolisi alueen ainoana huomattavana omistajana ja vakavaraisena valtionyhtiönä hyvät mahdollisuudet tehdä saimaannorpan ja Saimaan järviluonnon kannalta myönteinen päätös Katosselän suojelualueen perustamisesta", WWF:n saimaanhyljetyöryhmän puheenjohtaja professori Heikki Hyvärinen sanoi luovuttaessaan adressin. kunnille. Inventointi alkaa kesällä 1990. Aarniometsiin erikoistuneita putkilokasveja ei varsinaisesti ole, eräät pienet maksasammalet sen sijaan ovat erikoistuneet metsän maapuihin. nalta lehtipuut, eritoten vanhat raidat ja haavat, ovat arvokkaita. Eräät uhanlaiset jäkälätkin tulevat toimeen vain aarniometsissä ja niiden kosteassa pienilmastossa. Monet aarniometsän lajit kuuluvat metsän lahottaj asysteemiin. Tapio Lindholm 5. Erittäin uhanlaisen saimaanorpan säilymiseksi maailmassa tämä pesimisja lisääntymisalue on mittaamattoman arvokas. Suuret puut ovat usein edellistä, metsäpalosta selvinnyttä puustosukupolvea. Lomakkeen saavat myös luonnonsuojeluyhdistykset, Luonto-Liiton kerhot ja monet luonnonharrastajat. Aarniometsissä on paljon lahopuita. Alustavan kartoituksen jälkeen metsät inventoidaan tarkemmin vesienja ympäristöntutkimuslaitoksen asiantuntijavoimin. Kyselyn ohella käydään erikseen läpi metsähallituksen hallinnassa olevat metsät ja metsiä etsitään myös satelliittikuvien avulla. Tiedot kerätään tämän vuoden aikana Aarniometsäkartoituksen ensi vaiheessa kerätään tietoja lomakkeella, jota ympäristöministeriö postittaa mm. Näin pyritään löytämään kaikki aarniometsät. Lahopuissa on runsaasti kääpiä, joista monet elävät vain aarniometsissä. Aarniometsät ovat vastoin yleistä luuloa lajistollisesti erittäin monipuolisia metsia. Luonnontilaisessa metsässä puusto vaihtelee pienipiirteisesti. destään huolimatta jokseenkin pienikokoisia. Enso-Gutzeitille Katosselän rannat ovat 100 miljoonan markan arvoiset. Pystyssä olevat elävät puutkin ovat osittain lahoja. Silmälläpidettäviä aarniometsän piirteitä ovat kookkaat puut eli aarniot, kelot, pökkelöt, maapuiden runsaus, puuston kerroksellisuus sekä tietyissä metsissä !ahojen haapojen ja raitojen runsaus. Lomakkeet tulisi palauttaa vuoden loppuun mennessä, mutta tietoja voi toki antaa myöhemminkin. Muita vanhan luonnonmetsän lintuja ovat tikoista pohjantikka ja palokärki sekä metso, kuukkeli, peukaloinen, pikkusieppo, idänuunilintu ja kololinnut yleensä. Kartoitusta seuraa suojeluohjelman teko. Lomakkeita voi pyytää myös minulta osoitteesta Vesienja ympäristöntutkimuslaitos, luonnonsuojelututkimusyksikkö, PL 250, 00101 Helsinki . Metsän historiasta kertovat palojäljet täydentävät luonnonmetsää ja antavat sille arvoa, jos muut iuonnonmetsän ehdot täyttyvät. On olennaisen tärkeää, ettei kartoitus johda arvokkaiden kohteiden hakkuisiin ja edelleen pakkolunastustoimiin, mikä ei ole työn tarkoitus. Tyypillisiä aarniometsän lintuasukkaita ovat pöllöt ja haukat: kanahaukka, varpushaukka, varpuspöllö ja viirupöllö. Saman metsän sisällä on usein puuston tihentymiä, yksittäisiä ylispuita, aukkoja jne. Tutkimuksen jälkeen valitaan luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat metsät, joiden turvaksi laajapohjainen työryhmä laatii aarniometsien suojeluohjelman. Kartoitus tehdään myös maanomistajien näkökohdat huomioiden, joten olisi suotavaa, että maanomistajat tietäisivät hankkeesta. Kuolleita puita on pystyssä ja maassa. Myös liito-orava ja lepa~ot asustavat aarniometsän järeissä lahopuissa, joskin niitä elää muuallakin. KOTIMAASTA Kansalaisten painostus tuottaa tulosta: Eteläja Keski-Suomessa alkaa vielä jäljellä olevien vanhojen luonnonmetsien kartoitus
Yhdistyksen hallituksen muodostavat kirjastonhoitaja Anja Alanko, ylipuutarh.uri Pentti Alanko, suunnittelija Antti Hovi, filosofian· tohtori Annikki Lappalainen, maanviljelijä Lauri Puhakainen, päätoimittaja Markku Rämö, professori Peter Tigerstedt, maisemansuunnittelija Ritva Vatanen ja professori Eero Varis. "On mahdollista, että Suomeen saakka harhautuu juovabasseja, joita viljellään Liettuassa", sanoo meribassin tunnistanut Lauri Koli. Suomen ensimmäinen meYhdistys maa tiaisia vaalimaan tulevaisuudessa nauttia kaskinauriin aromeista. Ruotsissa valtio avustaa katalyyttitietoista autoilijaa tuhannella kruunulla. Näitä ovat mm. Voidaanko perinteisiä peltopapuja viljellä yleisesti. moottorisahat ja ruohonleikkurit. kulttuurieläinrotujen ja kulttuurimaisemien säilyttämistä. vsk .. Se asetetaan aikanaan kaikkien ihailtavaksi eläinmuseoon. Urheilukalastajat tavoittelevat sitä niin virveleillä kuin syvätakiloillakin, eikä syyttä, sillä liha on hyvänmakuista. Laitteen valmistajia on maailmassa vain muutamia. Uhanalaisten ja muutenkin perinnöllisesti mielenkiintoisten kulttuurikasvien vaalimiseksi ja viljelyn edistämiseksi on perustettu Maatiainen-niminen yhdistys, joka etsii säilyttämistä ja viljelyä varten vanhoja ja mielenkiiqtoisia kulttuurikasvien kantoja ja lajeja. Kemira valmistaa katalysaattoria kahtena versiona, kolmitoimikatalyyttinä ja hapetuskatalyyttinä. Arvokkaasta sisällöstään huolimatta katalysaattorin hinta on kuluttajalle vain tuhannen markan paikkeilla ja sen ikä on viisi vuotta tai 80 000 kilometriä. Kotimainen katalysaattori uusin myyntivaltti ovat bensiiniautoihin asennettavat katalysaattorit, jotka tekevät hengitysilmastamme paljon nykyistä siedettävämmän. Meribassi kuuluu ahvenkaloihin, mutta muistuttaa ensisilmäyksellä ennemmin siikaa kuin ahventa. Katalysaattorin vaatima lyijytön polttoaine vähentää lisäksi luonnon lyijykuormaa. Hintaa jälkiasennuskatalysaattorille asennuksineen kertyy noin 2000 markkaa, mutta verohelpotuksia on todennäköisesti tulossa. Luonnonvaraisia kalalajeja Suomeen harhautuu siis harvoin, istutuskalaharhailijoita tulee useammin. Liettuaan on istutettu eräs kalalaji, Pseudomonas parma, joka syö hauen mätiä. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Jo muinaiset roomalaiset arvostivat meribassista valmistettuja ruokia. Katalysattorin puhdistusteho on täydellinen jo minuutin päästä moottorin käynnistämisestä. Hapetuskatalysaattori soveltuukin parhaiten sellaisiin pienmoottoreihin, joissa typen oksideja ei juurikaan synny. Yhdistys tiedottaa ja järjestää opetusta, ylläpitää rekisteriä ja solmii yhteyksiä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin. Markkinoille ne tulevat loppuvuodesta. Katalysoivina aineina on jalometalleja, kuten platinaa, palladiumia ja rodiumia, jotka eivät itse kulu, 6 mutta kiihdyttävät muita kemiallisia reaktioita. Katalysaattori on yhä useammassa uudessa autossa valmiina ja lyijytöntä bensiiniä käyttäviin vanhoihin autoihin se voidaan asentaa jälkikäteen. Muuttumisreaktio saadaan käynnistymään katalysaattorissa auton moottorista syntyvällä noin 250 asteen lämmöllä. Kolmitoimikatalyytti tehoaa myös typen oksideihin, mutta hapetuskatalyytti ei niitä nujerra. Pakoputkeen asennettavalla katalysaattorilla saadaan noin 80 prosenttia hiilivedyistä, häästä ja typen oksideista pelkistettyä ja hapetettua hiilidioksidiksi, vedeksi ja typeksi. Autojen pakokaasut sisältävät hiilivetyjä, hiilimonoksidia eli häkää, typen oksideja ja hiukkasia sekä lyijyllisestä bensiinistä peräisin olevaa lyijyä. Alice Karlsson Meribassi ensi kertaa Suomessa porilaista kalastajaa sai elokuun lopussa Luvian saaristossa siikaverkosta oudon kalan, jonka museonhoitaja Lauri Koli myöhemmin tunnistutti Helsingin yliopiston eläinmuseossa meribassiksi. Kukkivatko pihoillamme kestävät, Suomen oloihin hyvin sopeutuneet koristekasvit. Antti Halkka tukea . KOTIMAASTA Vaatimattoman näköinen katalysaattori sisältää monimutkaista tekniikkaa. Kolin mielestä kaikki uudet istutetut kalalajit eivät ole suinkaan tervetulleita: "Neuvostoliittolaiset eivät ilmoita istutuksistaan läheskään riittävästi. Kala lienee uinut Pohjanlahdelle Pohjois-Atlantilta, missä se vakituisesti elää. Suomeen harhautunut merikalalaji. Laji löytyi Suomesta nyt ensi kertaa. Myös muut tehokkaat istutuksista leviävät petokalalajit voivat olla uhka Suomen luontaisille kalakannoille". Esiintymisalueellaan, joka ulottuu Välimereltä Pohjanmerelle, meribassi tulee metriseksi ja kymmenkiloiseksi. Kalaa käännellessä ei voi kuitenkaan olla ennen pitkää huomaamatta piikkiruotoisia eviä; piikit ovat jopa kyllin vahvoja lävistämään ihmisihon. Meribassi oli 19. Maatiainen haluaa myös ribassi on 45 senttiä pitkä ja painoi vajaat 900 grammaa. Jälkiasennuskatalysaattori ei kuitenkaan ole niin tehokas kuin varsinaisen katalyyttiauton ·· kolmitoimikatalysaattori, sillä se vähentää pakokaasujen haitta-ainepäästöjä vain noin puolella, säädöistä ja ajotilanteesta riippuen. Lisätietoja Maatiaisesta antavat Ritva Vatanen (953) 46 178 ja Anja Alanko (90) 557 263 (k) tai (90) 406 927 (t). Edellisen kerran Suomi sai uuden luonnonvaraisen kalalajin, piikkihain, 60-luvun alussa
Vesialueen pinta-alan lisääminen lisää luonnollisesti myös kalojen suojapaikkoja. Se on koonnut riveihinsä noin 1200 jäsentä, jotka ovat puutarhaja metsäalan sekä kasvititeteen ammattilaisia, opiske_ lijoita ja yksityisiä alan . KOTIMAASTA Talkoilla koski kuntoon Kiveystä ja sorausta, raivausta ja siirtelyä kosken kuohuissa Kuoreveden Kertekoskella. 7. Lisäksi pyrittiin leventämään kosken vesialaa sen reunoille, jotka jäivät kuivana aikana kokonaan kuiville veden virratessa keskellä koskea syvässä uomassa. Tarkoituksena oli palauttaa koski lähelle <;1lkuperäistä asuaan ja kunnostaa ja sorata sopivat kohdat kutupaikoiksi ja kalojen suojapaikoiksi. Afrikassa metsien hakkuut ylittävät uusien puiden istutukset 30-kertaisesti. · Merkkivuottaan juhlistamaan seura julkaisi juuri Suomen puuja pensaskasvion, joka on ainoa lajissaan maassamme. Noin 40 kosken kunnostuksessa mukana ollut Anssi Eloranta kertoi kunnostuksen teoriasta, tarkoituksesta ja käytännön työstä, ja Kertekosken kunnostussuunnitelmat laatinut Pekka Vuorinen johti työtä paikan päällä. Kertekosken kunnostus oli ensimmäinen laatuaan Pirkanmaalla mutta onneksi ei sentään viimeinen, sillä vuoroaan odottelee mm. Uitto loppui kymmenkunta vuotta myöhemmin, ja koski jäi nopeavirtaiseksi ränniksi. Juha Viista Dendrologian seura 20-vuotias Puuvartisten kasvien harrastajien oma yhdistys, Dendrologian seura, viettää 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna. Joulukuusikampanjan järjestävät Kehitysmaiden Palvelukeskus (Kepa), Ympäristö ja Kehitys , Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen 4H-liitto, Luonto-Liitto, Vihreä Liitto ja Tampereen Yliopiston Ylioppilaskunta. Maksamalla sata markkaa joulukuusesta voi auttaa istuttamaan pari sataa puuntainta. vsk . Koskea porrastettiin ja maila voidaan myös hidastaa kasvihuoneilmiön toteutumista, koska puut sitovat kasvaessaan ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia. Joulukuusikampanjan keräyskohteissa yhden puuntaimen istuttaminen maksaa vajaat 50 penma. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna noin 50 luontoaktivistin ja paikallisen asukkaan joukko kokoontui Kuorevedellä sijaitsevalle Kertekoskelle koskenkunnostustempaukseen. saatava tuotto sijoitetaan istutushankkeisiin Keniassa, Etiopiassa, Tansaniassa, Sambiassa, Nepalissa ja Intiassa. Puita istuttasuojapaikoiksi. Vaikka koski onkin melko pieni, se sentään tarjoaa mahdollisuuden rentouttavaan harrastukseen ainakin parille kalastajalle kerrallaan. Joulukuusikampanjasta SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Varsinkin Etelä-Suomessa on huutava pula koskija varsinkin perhokalastuskohteista toivottavasti Kertekoski on aikanaan poistamassa tätä pulaa. Kaivinkone siirteli isot kivet ja kaiveli kuoppia kalojen J oulupuusta elämän puu vuonna voi ostaa joulukuusen, jonka myynnistä saadut tulot käytetään puiden istuttamiseen kehitysmaissa. Dendrologian seura on ottanut myös tehtäväkseen vuosittain kotimaisen Vuoden puun nimeämisen. Seura julkaisee mm. Kotiutusja tuki-istutuksia koskeen tehdään harjuksilla ja taimenilla. Koneen jäljet viimeisteltiin ihmisvoimin. siihen rakennettiin pohjapatoja vedenpinnan nostamiseksi. Asiantuntija-apua oli saatu mm. Talkoissa koskea kivettiin ja sorattiin, vanhoja uittosuisteita purettiin ja joenvarren pusikoita raivattiin ja siistittiin. Pirkanmaan kalatalouspiiristä ja KeskiSuomen vesija ympäristöpiiristä. puisto-oppaita ja neljästi vuodessa jäsenlehteä Sorbifolia. Seura edistää kotimaisten ja Suomessa menestyvien ulkomaisten puuvartisten kasvien tuntemusta ja kokeilua. Längelmäveteen laskeva, huomattavasti suurempi Pääskylänjoki, jossa töiden pitäisi alkaa kesällä 1990. harrastajia. Metsien väheneminen on johtanut polttopuupulaan, eroosioon, aavikoitumiseen ja vesivarojen ehtymiseen laajoilla alueilla. Tempauksen järjestivät Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Kuoreveden kunta, Kertteen kalastusyhtymä ja Kertteen-Palsinan kyläyhdistys. Talkooviikonloppuna selvisi, että koskessa oli jo jonkinlainen taimenkanta. Kertekoski perattiin uittoa varten 1950-luvun alkupuolella
Ympärivuotinen kompostointi edellyttää eristettyä laatikkoa, mutta kesäkäyttöön kelpaa hyvinkin vaatimaton rakennelma. Sitä parempi eristemateriaali on polyuretaani, jonka voi vielä suojata maanrakennuskankaalla. Säästöä syntyy myös siinä, että valmista kompostimultaa voidaan käyttää lannoitteena pihassa ja puutarhassa. Hajoaminen tarvitsee happea eli jätteet palavat hiljakseen. Jos jätteitä lisätään säännöllisesti saattaa palavan massan lämpö nousta yli 70 asteeseen. Tällaisessa rakennelmassa Ruuhka on menestyksellisesti kompostoinut usean perheen ruokajätteitä jo lukuisia vuosia. Kuivikkeeksi ja seosaineeksi sopii karike, sahanpuru, olki ja puiden lehdet. varten täytyy asematai rakennusakaava-alueella aina hakea terveyslautakunnan lupa. Puutarhajätteiden, kuten lehtien ja oksien kompostointiin ei lupaa tarvita. Joskus voi paremman puutteessa silputa kuivikkeeksi sanomalehtiä. Haitat ovat enimmäkseen hajua sekä kärpäsiä, mutta pahimmassa tapauksessa rottia ja muita jyrsijöitä. Kunnissa suhtaudutaan vaihtelevasti talousjätteiden kompostointiin; joillakin paikkakunnilla se on luvanvaraista, mutta toisille riittää pelkkä ilmoitus. Kotimaisen ja muutaman tarjolla olevan ulkomaalaisen kompostorin voi hankkia turvallisella mielellä. Jotkin kompostorit olivat liian korkeita, joku oli liian suuri, toinen taas pieni ja muutamien kompostoreiden eristeet lohkeilivat koekuukausien aikana. Kompostoija voi esimerkiksi anoa vapautusta järjestetystä jätteenkuljetuksesta tai siirtyä harvennettuun kuljetusrytmiin. Jos laatikko eristetään ilmatiiviillä styroxilla, kuten tässä, kannattaa pohjan ja maan väliin jättää hieman tilaa. Rottapelko itää monien terveystarkastajien ja tavallisten pulliaistenkin mielessä sitkeästi ja se estää usein kompostointiin ryhtymisen. Säästetään jätehuolto menoissa Eloperäistä jätettä kertyy perheenjäsentä kohden noin puoli kiloa vuorokaudessa eli noin puolet kaikista jätteistä on kompostoituvaa. Ne voidaan ripotella suoraan maaperään. Kokeen tarkoituksena oli selvittää, minkälainen kompostori soveltuu nelihenkisen perheen talousjätteiden talvikäyttöön. Kuiviketta täytyy hankkia sekä käyttää ja kompostia on pöyhittävä, jos siinä tuntuu hajua tai se on liian kuivaa tai kosteaa. Koska styrox on ilmatiivistä, jätettiin pohja avoimeksi, mutta sinne kiinnitettiin kaksinkertainen katiskaverkko jyrsijöiden varalta. Klassiseksi esimerkiksi yksinkertaisesta kompostorista on tullut kotkalaisen puuhamiehen Ensio Ruuhkan viisi neliömetrin kokoista styroxkappaletta, jotka on sidottu yhteen katiskaverkolla. Kompostoimalla kaatopaikkajätteiden määrä vähenee ja usein myös jätehuoltokustannukset alenevat. Kalkki ja tuhka eivät sovi komposdin, sillä ne häiritsevät lahoamista. Käymäläjätteen kompostointia 8 VIISAAN VALINNAT Itse rakennettu kompostori syntyy esimerkiksi laudanpätkistä, eristeistä ja katiskaverkoista. Työtehoseuran koetta varten nikkaroitiin kaksi laatikkoa, toinen vesivanerista ja toinen lecaharkoista. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Hyvä kompostori on ilmava Kompostointi sujuu kun ilma kiertää; ilmanvaihto ei kuitenkaan saa olla niin tehokas, että jätemassa jäähtyy. Tähän hintaan saatiin tarvikkeet puiseen kuution vetoiseen laatikkoon, jonka sisään sijoitettiin viiden sentin paksuiset styroxeristeet. Kompostoreita kaupan Kompostoreita on useita eri malleja ja niiden kysyntä kasvaa koko ajan. Kompostissa bakteerit, sienet ja maaperän pikkueläimet hajottavat eloperäiset jätteet mullaksi. Näistä rakennusmateriaaleista valmistetut kompostorit tulivat suurin~ piirtein yhtä kalliiksi kuin kaupallisetkin, eivätkä ne toimineet moitteettomasti. Kompostoreista löytyi kokeessa huomauttamista; kaikissa jäte jäätyi ainakin kerran talvessa, joskin kompostoituminen käynnistyi pian omia aikojaan. Työtehoseura tutki vuosi sitten kotimaan markkinoilla olevia eristettyjä kompostoreita. vsk.. Kyllä jätteet niissä kompostoituvat, vaikkakaan eivät ihan ilman työpanosta. Hyvä kompostori säilyttää tasaisen kosteuden ja lämmön. Vaasassa yhdyskuntajätteiden talteenottokokeilussa 1985 kompostilaatikot tehtiin kaupungin verstaalla kahden "hassun viherintoilijan" päässä syntyneiden piirustusten mukaan ja ne maksoivat noin 350 markkaa kappaleelta. Ongelmat, kuten jätemassan jäähtyminen, ovat kuitenkin ratkaistavissa ja sekä vaneri että harkot sopivat kompostorin rakennusmateriaaliksi hyvin. Itse rakentamalla saa halvemmalla Kompostorin voi myös rakentaa itse. Koe oli kuitenkin hyödyllinen jo siksi, että useat valmistajat tekivät parannuksia kompostoreihinsa kokeen jälkeen. Nelihenkisen perheen tarpeisiin riittää 400-600 litran kokoinen kompostori. Kompostoreiden kysyntä kasvaa tulee latinan sanasta compositum, kokoonpantu, joka viittaa kompostin monimuotoiseen rakenteeseen. Etuseinän voi rakentaa irrotettavaksi, jolloin kompostori on helppo tyhjentää. Jo parikymmentä astetta alhaisempi lämpötila tappaa kaikki tavallisimmat taudinaiheuttajat sekä rikkakasvien ja kasvitautien siemenet. Tunkio on se, joka houkuttelee rottia ja hiiriä komposti sen sijaan on siimahännille yhdentekevä. Styrox on herkkä lohkeilemaan. Taajamissa tarvitaan talousjätteiden kompostointiin kompostori, jossa jätteet lahoavat aiheuttamatta haittoja ympäristölle
Toi· saalta ympäristöjärjestöjen valistustyön ansiosta tekniikanvastaisuus on vaihtumassa elämäntapakritiikiksi. Vaikeutena ei ole parannuskeinojen löytyminen ne tunnetaan vaan se, että ongelmat ovat yhteiskunnassa, taloudessa ja poliittisissa rakenteissa. Pakokaasujen puhdistimia vailla olevien autojen vastainen kampanja Englannissa vuosi sitten aiheutti taloudellisesti merkittäviä tappioita Englannin markkinajohtajalle Fordille. Vapaamatkustajia on sekä yritysten että yksityisten kansalaisten joukossa runsaasti. Ylioppilaat ovat paremmin ympäristötietoisia, samoin eläkeläiset. Riskien ymmärtäminen on. Arvot ovat yhä tärkeämpiä. Tämä on tosiasia, joka on syytä ottaa huomioon. Vaikutamme ympäristöömme laaja-alaisemmin, rajummin ja haitallisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Naiset ovat huolestuneempia kuin miehet. Peruskoululaisten ja ammattikoululaisten arvot ovat usein muualla. Toistaiseksi perustoimeentulomme on teollisuusmaissa jo niin hyvin turvattu, että elämisen laatuun kuuluvaa ympäristöä ja luontoa arvostetaan yhä enemmän. Ruotsin viime valtiopäivävaaleissa ympäristöpolitiikka oli tärkein kysymys. Sitä osoittaa esimerkiksi keskustelu haittaveroista, joilla on laaja kannatus. Tämä merkitsee luonnollisesti sitä, että ympäristönsuojelua koskevia päätöksiä on Suomessa helppo tehdä. Toisaalta aktiivisuus kansainvälisissä sopimuksissa voi merkitä myös johtavaa asemaa ympäristöystävällisten tuotteiden ja ympäristönsuojelutekniikan markkinoilla. Tämä ehkä koskee eniten kehitysmaita, mutta on nähtävissä teollisuusmaissakin. Järjestöt käyttävät myös markkinatalouden normaaleja keinoja, mainontaa ja kilpailua asiansa edistämiseksi. Se saattaa olla sitä myös vuonna 1991 meillä, jolloin esimerkiksi energiapolitiikka tulee eduskuntavaalien yhteydessä keskusteluun. Ympäristökysymykset eivät kuitenkaan ole entistä helpommin ratkaistavissa. Aikaisemmin vain huoli työllisyydestä ohitti ympäristökysymykset. Ympäristöystävällisyydestä, puhtaudesta ja terveellisyydestä kertovat tuotemerkinnät tulevat väistämättä. Tilanne on siis suunnilleen sama kuin ihmisten suhtautumisessa ydinvoimaan ja yleensä riskeihin. On myös havaittavissa, että ihmisten suhtautuminen ympäristökysymyksiin on jossain määrin arvaamatonta. Ymmärretään, että ilman tekniikan keinoja ei selvitä, mutta maailmaa voidaan muuttaa myös omin ratkaisuin. Toisaalta on selvästi nähtävissä, että käytännössä ihmisten asenteet ja käyttäytyminen eivät ole aina sopusoinnussa. Metsäteollisuutta koskee kloorivalkaistujen ja dioksiinien kaltaisia myrkkyjä sisältävien paperien markkinoiden vaikeuttaminen ja boikotti Ruotsissa. Puuttuuko päätöksentekijöiltä rohkeutta. Ympäristöpolitiikan kansainvälistymistä, yhteisiä päästönormeja ja standardeja merkitsee myös yhdentyvä Länsi-Eurooppa ja Pohjoismaiden yhteisesiintyminen ympäristönsuojelussa. Esimerkkejä tulee jatkuvasti lisää. vsk. Meillä kuluttajilla on vastuullinen tehtävä edessämme. Käytännössä me yhä vähemmän itse päätämme esimerkiksi teollisuuden ympäristönsuojelunormeista ja tuotteiden laadusta. Yksittäiset kansalaiset ovat voimattomia ympäristöasioissa, siksi täytyy liitoutua. Tämä johtuu ainakin kahdesta seikasta. Euroopassa, lännen ja idän suhteissa on jo nyt ympäristönsuojelu noussut aseriisuntakysymysten rinnalle vähintään yhtä tärkeäksi ja ilmeisesti vaikeammin ratkaistavaksi. Niistä ollaan valmiita myös maksamaan. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 9. Nuorison huolestuneisuus on vähentynyt 1970-lukuun verrattuna. Asiatieto ei läheskään aina vaikuta, vaan subjektiivinen tieto, erityisesti omat kokemukset ohjaavat suhtautumista. kin erityisen vaikeaa. Ympäristönsuojelusta on tulossa yhä tärkeämpi osa yhteiskuntapolitiikkaa ja kansainvälistä politiikkaa. kiinnostus ympäristöä kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt parina viime vuosikymmenenä. Asiaa ei yhtään helpota, vaikka osoitetaan miten me vapaaehtoisesti, esimerkiksi tupakoimalla, otamme suurempia terveysriskejä, kuin mihin meidät esimerkiksi ydinvoiman kohdålla alistetaan. Ympäristötietoisuuden ja toivottavasti myös ympäristövastuun läpimurto on teollisuusmaissa juuri näinä vuosina tapahtumassa. kimuksissa tai gallupeissa ensimmru.selle tai toiselle sijalle. Ympäristönsuojelu on meilläkin kansalaisten huolenaiheena noussut kaikissa viime vuosina tehdyissä tutSUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Ympäristöjärjestöt ja kuluttajajärjestöt ovat heräämässä vaikuttaakseen teollisuusmaissa entistä enemmän teollisuuden ja kaupan tuotteisiin. Myös pörssikursseihin on mahdollista vaikuttaa kertomalla kansalaisille yritysten ympäristönsuojelusta
Graniitti lohkeaa kuutiomaisesti, mutta rannikolla meri usein pyöristää kallion kulmikkuutta. Juuret syvällä Svekokarelidien jylhät huiput rapautuivat maan tasalle vuosimiljoonien saatossa. vasti kivipuuroa. Vanhan pohjan gneissit syntyivät maankuoressa yli kymmenen kilometrin syvyydessä, jossa q.e joutui10 vat korkeaan paineeseen ja usean sadan asteen kuumuuteen. Tuuli, sade ja välillä maamme peittäneet mannerjäätiköt kuljettivat kivenmuruset lopulta mereen. Parviainen ja Martti Yrjölä Suomen kivijalka Graniitti on tunnetuin kivilajimme, nyt myös kansalliskiveksemme nimetty. Graniitista syntynyt maaperä on kuitenkin karu kasvualusta, joka happomoituu herkästi. Se samaistetaan maamme ikivanhaan ja vakaaseen kallioperään. Jouko T. Etelä-Suomessa on rapakiven lisäksi laajoja alueita, joilla graniitti ja liuske ovat sekoittuneet toiKansallismaisemaa Kolovedellä kansallispuita kasvaa kansalliskiven päällä. Tulivuoret räiskyivät ja maankuori ryskyi täällä noin 1 800-1 900 miljoonaa vuotta sitten. Tämä magma kiteytyi hitaasti maan syvyyksissä graniitiksi ja sen sukuisiksi kivilajeiksi. Suomalainen graniitti tiedetään kauniiksi ja ilmansaasteita kestäväksi rakennuskiveksi. Graniitti sukulaisineen hallitsee kallioperäämme varsinkin Eteläja KeskiSuomessa sekä Keski-Lapissa. Maankuori pysytteli melko rauhallisena pari sataa miljoona vuotta Svekokarelidien poimuttumisen jälkeen. Siitä kiteytyivät Kaakkoisja Varsinais-Suomen sekä Ahvenanmaan rapakivigraniitit 1 500-1 700 miljoonaa vuotta sitten. Kallioperämme nestorit löytyvät Lapinlahdelta ja Sodankylästä; ne syntyivät yli 3 000 miljoonaa vuotta sitten. Kiveä murensi välillä jää, välillä paahtava helle. Suomen kallioperä on osa Fennoskandian kilpeä, joka kuuluu maapallon vanhimpiin kivilajialueisiin. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Rytinän tuloksena kohosi kilometrien korkeuksiin Svekokarelideiksi kutsuttu vuorijono. Andien kaltaisen vuorijonon juuriosiin tunkeutui puuromaista kivisulaa. Kallioperämme vanhin yhtenäinen osa on itäisessä Suomessa ja Lapissa. Nyt jäljellä ovat vain vuoriston syvälle kuluneet juuret: laajat graniittiset alueet ja niiden väliin likistyneet liuskeet. Tällä "pohjaksi" nimetyllä kivilajialueella on ikää yli 2 500 miljoonaa vuotta. Se koostuu pääasiassa graniitin sukuisista kivilajeista ja gneisseistä. Sitten kallioperän syvyyksiin kohosi taas valtaRapakivigraniittinen peruskallio nousee merestä Signilskärillä Ahvenanmaalla. Mitä hitaammin ja rauhallisemmin kivipuuro kiteytyi, sitä suuremmiksi graniitin mineraalit kasvoivat. Ne ovat kallioperämme nuorimmat laaja-alaiset syväkivilajit. vsk.
vsk .. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48
Kysyttyjä ovat viime vuosina olleet varsinkin punaiset tai erikoisen väriset, joko tasarakeiset tai vaihtelevan kuvioiset graniitit ja rapakivet. Myös kvartsi voi vaikuttaa graniitin värisävyyn; savukvartsi antaa kivelle tumman vivahteen. Etualan graniittipaadet ovat Seinätunturia, taustalla Terävä Nattanen. Suomalaisuuden symboli siinsa usein mustan ja punaisen kirjavaksi seoskiveksi, migmatiitiksi. Lounais-Suomen savikoilta kohoaa jyrkkiä graniittimäkiä, joiden semamät muinainen meri huuhtoi paljaaksi. vsk.. Ruskeaa on Oulaisen Fox Brown. Niitä louhitaan nimellä Balmoral Red, jonka se on saanut Englannin prinssi Charlesin kesälinnan, Skotlannin Balmoralin mukaan. Italian marmorilla on ongelmia Pohjolassakin. Kiuruveden Karelia Green ja Lappeenrannan Baltic Green ovat erikoisia, vihreitä graniitteja. Kallio on saanut muotonsa granitiin kuutiollisesta lohkeavuudesta. Sen sijaan Keskija Etelä-Euroopan hiekkakivi, marmori ja erityisesti kalkkikivi ovat pehmeitä ja liukenevat vähitellen happamiin sateisiin. Keski-Suomen ja Keski-Lapin monilla vaaroilla ovat taas tunnusomaisia porrasmaiset jyrkänteet, kuin jättiläistä varten lohkotut askelmat. "Musta graniitti" on kaupallinen nimi tummalle dioriitille tai gabrolle, joita louhitaan esimerkiksi Jyväskylässä, Kivijärvellä ja Viitasaarella. Suosittu on myös Kymen rapakivi, viborgiitti, jossa ruskeaa tai punaista ja pyöreää kalimaasälpäpalsuoMEN LUONTO 7/ 89 48. Kaunis ja kestävä Graniitti on tavallisesti punaista, ruskeaa tai harmaata. Graniitteja on nst1tty kaupallisen komeasti värinsä ja joskus louhintapaikkakuntansa mukaan. Kuru Grey ja Ristijärvellä louhittu Kajani Grey ovat tasarakeisia ja ehjiä harmaita graniitteja. Rapakivi on saanut mmensä taipumuksestaan rapautua soramaiseksi moroksi maanpinnalla. Antiikin muistomerkit seisoisivat tätä nykyä liki alkuperäisessä kunnossaan, jos ne olisi veistetty graniitista rakentajat tosin olisivat joutuneet hikoilemaan huomattavasti enemmän kuin pehmokivien kanssa. Nimestään huolimatta rapakivi kestää hyvin myös julkisivuissa. Jäkäläkasvusto vain peittää kiven värin. Gabrossa ei ole kvartsia; sen sijaan siinä on runsaasti rautaa ja magnesiumia sisältäviä mineraaleja. Luonnon värileikki Luonnollisesti värit ja kuviot ovat kestävyyden ja kovuuden ohella graniitin tavaramerkki. teeksi, kun marmoriset laatat eivät kestäneet Suomen ilmaston ja saasteiden rasitusta. Helsingin kaupunki etsii kiihkeästi kotimaista kiveä Finlandia-talon päällys12 Nattaset Sompion luonnonpuistossa ovat punaista graniittia. Rannikolla meri on usein pyrkinyt pyöristämään graniitin alkuperäistä kulmikkuutta. Julkisivuinakin se kestää ilmansaasteiden happohyökkäyksiä ja sitä on helppo hoitaa. Suomalaisen graniitin suosio rakennuskivenä kasvaa. Punaisia graniitteja louhitaan esimerkiksi Anjalankoskella nimellä Karelia Red, Kirkkonummella Porkkala Red ja Orivedellä Cardinal Red. Taivassalon ja Vehmaan punaiset ja tasarakeiset rapakivet ovat tunnetuimpia rakennuskiviämme. Graniittikallion tunnistaa värin ohella myös jyrkästi tai porrasmaisesti kohoavista seinämistä. Suurin osa maassamme louhitusta graniitista viedään maasta raakakivenä. Värin kivelle anta~ vat kalimaasälvän eri väriset muunnokset
Useimmat pal/ograniittilöydöt, 101ta on kuutisenkymmentä, ovat KeskiSuomesta ja Pirkanmaa/ta. Graniitin rakennusaineet Graniitti rakentuu paaasiassa neljästä mineraalista: kvartsista, kalimaasälvästä, plagioklaasista ja kiilteestä. Tavallisesti kvartsi on läpikuultavan harmaata tai valkoista. Puhdas kvartsi on piin ja hapen yhdiste, piidioksidi. Se kestää hyvin kemiallista ja mekaanista rapautumista. Tunnetuin korumineraalimme, sateenkaaren väreissä välkehtivä spektroliitti, on plagioklaasia. Parhaimmillaan graniitin koostumus ja rakenne Puumalan Kummakivi graniittinen siirtolohkare lepää jääkauden hioman peruskallion päällä. Kvartsilla on muutama harvinainen ko-rukivimuunnos: tumma savukvartsi, vaaleanpunainen ruusukvartsi ja violettiin vivahtava ametisti. Graniitti s.ukulaisineen on usein laajoina alueina. vsk. Ne kestävät kulutusta hyvin, mutta ne ovat kvartsia pehmeämpiä: puukko jättää niihin naarmun. Kvartsi on kovin graniitin päämineraali, johon puukon kärjellä ei saa naarmua. Suuria ja ehjiä graniittialueita käytetään hyväksi louhittaessa kallioon tunneleita tai jopa uimahalleja tai etsittäessä turvallista hautaa ydinjätteille. vaihtelee vähän. Kehno kiukaassa Kvartsi ja maasälvät kestä13. Sitä louhitaan esimerkiksi Eagle Red -nimisenä Kotkasta, Virojoelta Carmen Redinä ja Ylämaalta Baltic Brownina. Korea pallograniitti on kivikuntamme harvinaisuus. Graniitissa on kahta lajia maasälpää: yleisempää kaliumipitoista kalimaasääpää ja natriumia ja kalsiu" mia sisältävää plagioklaasia. loa ympäröi vaalea tai vihertävä plagioklaasikehä. Kvartsia ja kalimaasälpää louhitaan karkearakeisesta graniitista, pegmatiitista, erityisesti lasiteollisuuden ja keraamisen teollisuuden raaka-aineiksi. Tuoreimmat esimerkit rapakiven käytöstä ovat eduskuntatalon lisärakenSUOMEN LUONTO 7/ 89 48. nus, Tampereen uusi Metso-kirjasto, Vantaan pääkirjasto Tikkurilassa ja Espoossa Nesteen eläkesäätiön omistaman "Raadeen hampaan'' sisääntuloaula
Talo rakennettiin 30-45 senttimetrin paksuisista graniittiSUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Maasälvät sisältävät kaliumia ja kalsiumia. Teiden päällystekiveksi graniitti sopii harvoin. Pääkaupunkimme vuosisadan alun jykevimmät talot on rakennettu mass11v1sesta kivestä. Graniittisiin kivilajeihin on saattanut syntyä kuparin, molybdeenin, kullan ja uraanin malmeja. Kiukaassa biotiitti rapautuu helposti "katinkullaksi". Kuvitelkaapa, miltä rautatien tori näyttäisi harmaiden betonielementtien puristuksessa! Monia Helsingin julkisia rakennuksia ja liiketaloja koristaa graniittinen julkisivu. Pehmeänä ja helposti lohkeavana biotiitti heikentää graniitin kovuutta ja kestävyyttä. vsk.. Tällainen metsämaa happamoituu herkästi, sillä se sisältää niukasti kasviravinteita, jotka vastustavat ilmansaasteiden happohyökkäystä. Kaupungin keskusta on todellinen "kivikylä" sanan parhaimmassa merkityksessä. Arkkitehtuurimme historia puhuu "luonnonkiviliikkeen tai graniittiliikkeen ajasta". Kivestä pohjaveteen liuenneen fluorin on todettu vahvistaneen hampaita ja vähentäneen niiden reikiintymistä Laitilan ympäristön ja Kymenlaakson asukkailla. Eniten granntm sopivuutta kiuaskiveksi huonontaa kuitenkin biotiitti. 14 Helsingin Puhelinyhdistyksen graniittilin_na sijaitsee Korkeavuorenkadulla. Jylhä ja kestävä julkisivu vät hyvin lämmönvaihteluita. Koska ne ovat kestäviä mineraaleja, näitä ravinteita vapautuu hitaasti. Kansallisromantiikka ihannoikin graniittia suomalaisen luonnon perustana ja kansan lujuuden symbolina. Pommi piilee karussa kasvualustassa Graniittikallio tai graniitista syntynyt maaperä on usein karu kasvualusta. Se on musta ja lehtimäinen kiillemineraali, joka sisältää rautaa ja magnesiumia. Kivi kaunistaa kaupunkia Helsingissä on satsattu näyttävästi luonnonkiveen. Erityisesti karkearakeinen graniitti, pegmatiitti, voi sisältää tavallista enemmän myös sellaisia harvinaisia metalleja kuten litiumia, booria, berylliä, niobia ja tantaalia. Ajatelkaamme vaikkapa eduskuntataloa, Kansallismuseota, Kansallisteatteria tai rautatieasemaa. ''Etevän'' lohkeavuutensa takia se saattaa herkästi murtua nastarenkaiden iskuista tai kuormien rasituksesta. Graniitti on kestävä rakennusaines, mutta sen työstäminen on rankkaa puuhaa. Graniitista syntyneessä maaperässä on runsaasti kvartsia ja maasälpiä. Rapakivi sisältää runsaasti fluoria. Vaaleina ja keveinä mineraaleina ne kykenevät valitettavan heikosti varaamaan ja luovuttamaan lämpöä. Graniittiliikkeen ensimmäisenä monumenttinä seisoo Aleksanterinkadulla 1896-1908 valmistunut silloinen Pohjoismaiden Yhdyspankin toimitalo
Toinen ajan mestari, Armas Lindgren loi Kalevan talon Mannerheimintien ja Kaivokadun kulmaan ja Suomi-yhtiön talon Lönnrotinkadulle. Ravinteiden jälkeen ryhtyy hyökkäystä torjumaan alumiini. Suomalainen graniitti on suosittu rakennuskivi maailman metropoleissa kuvassa pankin julkisivua Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Suurkirkon rappusilla Helsingin Senaatintorilla. vsk. Se pilkkoutuu vähitellen yhä pienemmiksi molekyyleiksi, mikä "puskuroi" happamoittavien vetyionien vaikutuksen. Maannoksen happamuus lisääntyy nopeasti. Mineraaleista rapautuneet alumiini ja rauta piilottelevat lehtimäisten kiilteiden ja savimineraalien välitiloissa. Jouko Parviainen on geologi ja tiedetoimittaja. Ajan mestarina voidaan pitää Lars Sonckia. Ne ovat luottaneet lujaan graniittiin. Peruskalliota ovat käyttäneet tyylikkäästi hyväkseen Timo ja Tuomo Suomalainen Temppelinaukion kirkossa ja sitä ennen Reima ja Raili · Pietilä suunnitellessaan Dipolin Espoon Otaniemeen. Pisimmälle maaperän on kuitenkin todettu happamoituneen Itä-Lapissa, Sallan Tuntsassa. järkäleistä, ja sen suunnitteli Gustaf Nyström. Graniitti louhittiin osin paikalla, osa tuotiin Kurusta ja Pinsiöstä. Mutta kiille sisältää myös runsaasti rautaa ja alumiinia. Graniittiin, rapakiveen tai juovaiseen seoskiveen voi ottaa lähempää tuntumaa paistatellessaan päivää Suurkirkon portailla. Sen lisäksi siitä syntyy savimineraaleja, jotka ovat vielä tehokkaampi alumiinin lähde. Graniitti herättää lainanpyytäjässä kunnioitusta ja säästäjässä turvallisuutta. Kun happosade huuhtelee geologisesti karua kasvualustaa, vähäiset ravinteet kulkeutuvat syvemmälle maannokseen ja päätyvät pohjaveteen. Sitä näkee hautausmailla ja rakennusten kivijalkoina. Tulevia sukupolvia ajatellen tutkimuksella on kiire. Luonnonkiven käyttö valitettavasti väheni 1910-luvun jälkeen. Uusin silmänilo on punainen Graniittitalo linja-autoaseman kupeessa. Kiille on pehmeä mineraali, joka rapautuu herkästi ja luovuttaa ravinteita. 15. Kansallisromanttisen graniittiarkkitehtuurimme kuuluisin luomus on Sonckin piirtämä Tampereen Tuomiokirkko (1900-1907). Sonckin kädenjälki näkyy myös Helsingissä. Alumiinin kyllästämän maaperän vaikutukset kasvillisuuteen ovat toistaiseksi tutkimatta. Julkisivujen lisäksi graniitti näkyy monin paikoin Helsingissä pylväinä, muistomerkkeinä, patsaiden jalustoina, satamalaitureina ja katukäytävinä. Nyt kivi kokee renesanssia Helsingissäkin. Jos happohyökkäys jatkuu ja maannoksen pH-arvo laskee alle neljän, pommi lopulta laukeaa. Julkisivujen lisäksi kivi koristaa pankkien sisäänkäyntiä, aulaa ja salia. Siksi maannoksen pH-arvo muuttuu hitaasti, vaikka maaperään onkin virittynyt alumiinipommi. Pankit ja vakuutusyhtiöt näkyvät jo kauan kantaSUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Tällainen alumiiniaikapommin laukeaminen on havaittu muutamilla eteläisen Suomen karuilla metsämailla, jotka sijaitsevat lähellä teollisuutta. Sen komeimmat esimerkit ovat Hypoteekkiyhdistyksen talo Etelä-Esplanadilla, Helsingin Puhelinyhdistyksen toimitalo Korkeavuorenkadulla ja Pörssitalo Fabianinkadulla. neen vaurautensa taakkaa ryhdikkäästi. Hän tosin käytti kirkossa vain l 0-15 sentin graniittilaattoja. Metsänuudistus on ainakin Tuntsassa epäonnistunut pahoin: useimmat taimet ovat kuolleet ja kestävimmätkin kasvavat kituen. Perstuntumaa kansalliskiveen saa mm. Alumiini alkaa silloin muuttua kasveille myrkylliseen muotoon. Martti Yrjölä on rakennuskiviin erikoistunut geologi. Myös rautaa alkaa liueta haitallisen suuria määriä. Niihin alumiini on tarttunut isoiksi rypälemäisiksi molekyyleiksi
Teksti: Antti Halkka Kuvat: Benjam Pöntinen Nopea kuin. Kärpän vikkelyys on meistä ihmisistä kiehtovaa, mutta esimerkiksi myyrät lienevät eri mieltä. 16 huudahdat retkitoverillesi ja osoitat tyhjää. Itse kuolemakin tulee armeliaan armottomalla vauhdilla, sillä yksi puraisu niskantaipeeseen riittää. Nyholmin havaintojen mukaan myyrien hermot voivat kärpänhajun takia myös pettää; kun kärppä tarpeeksi kierSUOMEN LUONTO 7/ 89 48. riistaa. Myyrät ovat kärpän pääKun kärppä haluaa nähdä kauas, se nousee takajaloilleen . Se on tuolla! huomaa hän ja viittilöi puolestaan maastonkohtaa, missä kärppä äsken vilahti. Ainakin peltomyyrä tuntee myös kärpän hajun, sille haju on viesti: älä liiku, kärppä lähettyvillä. vsk.. Petotutkija Erik S. •• Nopeus on kärpän elämän valttikortti. Lumikko tietää kärpän olevan alueella, vaikkei se olisi näkyvillä, sillä kärpän elinpiirillä on tiuhaan hajumerkkejä. Myyriä mieluusti saalistavina eläiminä kärpälle ja lumikolle voi tulla ravinnosta kiistaa ja silloin lumikko pienempänä tavallisesti saa väistyä. Niiden elinpäivät ovat lasketut samalla hetkellä kun tuo maanpinnan salama on äkännyt saaliinsa. Yhdessä pöllöjen ja pikkuveljensä lumikon kanssa kärpän katsotaan jopa pitävät myyräkantoja kurissa
17. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Kärppä on Suomen yleisin näätäeläin ja kesämökkien liepeillä kieppuessaan siitä on tullut myös monen kaupunkilaisen tuttu. Myös kalat ja sammakot maistuvat kärpille. tarpeensa, jos vain saalista riittää. Tuo vikkelä -Talveksi kärppä saa samanvärisen turkin kuin jääkarhu. Radioläbetinkärpän tarina Tutkija Jari Heikkilä seuraili viime kesänä erään kärpän liikkeitä Inarissa radiopeilauksella. Linnunpoikaset ovat ruokalistalla kesällä, kun niitä on tarjolla. vsk . Myyrien ohella kärpälle kelpaavat ravinnoksi muutkin pikkunisäkkäät ja nälän pakottamana kärppä arkailematta käy itseään reilusti isommankin otuksen, kuten piisamin kimppuun. Tässä ei ole kyse ylikehittyneestä tappovietistä·, kuten joskus näkee väitettävän, vaan perusperiaate on sama kuin ihmisellä: hyvien päivien saalis pannaan säilöön huonojen päivien varalle. Kärpällä on kaikkien näätäeläinten tavoin tapana tappaa yli päivittäisen Tässä pääperiskooppi kurkistaa lumihangen yli. Juuri nyt kärppä vaihtaa talviasuun. telee myyrien kolojen ympärillä, myyrät lopulta joutuvat paniikkiin ja saman tien kärpän saaliiksi. pikkupeto on erikoistunut myyrien pyyntiin ja on ehdoton mestari alallaan. Ylijääneen ravinnon kärppä varastoi johonkin turvallisen paikkaan. Kärpän kaulaan pujotettiin pieni radiolähetin ja Heikkilä kompuroi · parhaansa mukaan eläimen perässä ra~ diosuuntima-antenneineen
Emokärpillä on pesässään keväästä alkaen 4-6 poikasta. Siellä täällä kärpän ja myyrän jälkijonot kohtaavat. Pienenä eläimenä kärppä ei pysty vaihtamaan kovin paksuun talviturkkiinkaan ilman että vikkelyys kärsii kohtalokkaasti. Vasta talvi todella punnitsee nuoren kärpän kyvyt selviytyä suomalaisessa luonnossa. Nyt lokakuussa Lapin kärpät alkavat jo olla talvipuvussaan, mutta Etelä-Suomen kärpillä turkki on valmis vasta joulun tienoilla. Talvella lumikon ja kärpän tiet erkanevat sikäli, että lumikko siirtyy saalistamaan myyrien lumenalaiseen käytäväverkostoon, mutta isompi kärppä jää jättämään jälkiään lumen pinnalle .. Vain yksi jälkijono kahdesta yleensä jatkaa kulkuaan kevääseen. Poikaset syntyvät sokeina Pesän suojassa kärppä lepää kiireisen saalistuksen lomassa. Sitten heinäkuun lopulla tuli äkkiä hetki, jolloin kaikki hengissä säilyneet linnunpojat olivat saa18 neet siivet, jotka kannattivat ne mahdollisimman kauaksi piikkihampaiden ulottuvilta. Poikaset ovat elämänsä ensimmäiset puolitoista kuukautta sokeita; näkökyvystä olisi luolan pimeydessä vain haittaa ja silmätkin voisivat roskaantua. Sukupuolien välisen ison painoeron syistä ei olla täysin selvillä selitykset vaihtelevat erikokoisiin saaliseläimiin erikoistumisesta koiraiden välisiin otteluihin, joissa isosta koosta on etua. Mutta kärppä nousi säännöllisesti myös puihin linnnunpesiä etsimään. Saaliiden karvapeite paasee usein uuteen käyttöön kärpänpesän lämpöeristeenä. Toki talviturkki on kuitenkin kesäturkkia tukevampaa tekoa. Näin linnut eivät voi välttää kärpän ryöstöretkeä edes tekemällä pesänsä oksankärkeen. Kärpälle on talvella haittaa sukkulamaisesta ruumiinmuodostaan, sillä siinä on paljon pintaa lämmön haihtua pakkaseen. Loppukesästä emokärppä ottaa poikaset mukaansa saalistusretkille ja ne saavat elintärkeää opetusta kärpänelämän monissa taidoissa. Itse asiassa kärppä näyttää varaavan levolle ja pesän kunnostukselle valtaosan vuorokaudesta. Se sukkuloi saarta muutaman päivän ristiin rastiin kuin pieni tornado, mutta linnut olivat poissa. Lokakuussa kärppä alkaa vaihtaa lumipukuun Syksyllä nuoret kärpät alkavat itsenäisen elämän jahdaten keväästä tuntuvasti runsastuneita myyriä. Myyriä saarella ei ollut juurikaan ja niin kärpälle tuli kesäsaareltaan lähtö paremmille riistamaille. Kärppää auttaa puissaki;peilyssä sen keveys; aikuinen naaraskärppä painaa yleensä reilut 200, koiras vajaat 400 grammaa eli heikkokin oksa kantaa kärpän. Myyriå tutkimusalueella ei juuri ollut, joten kärppä kierteli pääasiassa etsimässä pikkulintujen, kuten västäräkin ja niittykirvisen pesiä maanpinnan kätköistä. Mustapäähännästään kärpän tuntee, sillä muuten samannäköisen lumikon häntä saa koko pituudeltaan talven värin. Koiraskärppä painaa lähes kahden naaraan verran Tien yli metsän siimekseen. "Se näytti tutkivan järjestelmällisesti puut: ensin alaoksan kärkeen ja takaisin, sitten seuraava oksa, kunnes koko puu oli koluttu", kertoo Heikkilä. Inarinjärven radiolähetinkärppä liikkui aktiivisesti vain muutaman ttinnin keskiyön jälkeen. Kokonaan se ei kuitenkaan saarta jättänyt saarella oli sen pesäkin mutta ravinto täytyi nyt haalia kasaan laajalta alueelta. Nyt kärppä hätääntyi. Kaikki sujuu vielä kovin kömpelösti ja emon onkin autettava nuoria kärppiä varsinkin saalistuksessa jatkuvasti. Jari Heikkilän seuraama kärppä jahtaili lintuja kesän ensimmäiset kuukaudet. Kärppä ei voisikaan pesässään säntäillä ympäriinsä, sillä se on vain ahdas nurkkaus käytävän päässä jossain kivilouhikossa, kannon alla tai muuten hyvin linnoitetussa paikassa. / SUOMEN LUONTO 7/ 89 48 . Sokeus ei kuitenkaan estä pikkukärppiä osallistumasta saaliin paloitteluun jo muutaman viikon ikäisinä. Muu turkki muuttuu lumivalkeaksi, mutta hännänpää jää mustaksi. vsk.
Kahtena viime kesänä rannoilla on näkynyt valtavia sinileväkukintoja. Viime kesäkuun alku oli järkyttävä: levää kellui koko Ponsanselän alueella. Suojaisissa, rehevöityneissä lahdissa, joihin laskee avoojia pelloilta ja kyliltä, sinilevää on esiintynyt jo 20 kauan, mutta viime kesinä levät ovat levittäytyneet myös avovesialueille ja viime kesänä lähes koko järveen. Teksti ja kuvat: Juha Viista Hukkuuko Längelmävesi leviin. Näkösyvyys selällä oli alle metrin, ja vesi oli käyttökelvotonta. Lajit: SUOMEN LUONTO 7/ 89 48 . Kesällä 1988 toimitin ensimmäiset vesinäytteet tutkittavaksi Tampereen vesija ympäristöpiiriin. Kaksi viime kesää ovat kuitenkin osoittaneet ettei kaikki ole kunnossa. Viime kesänä leväpuuro valtasi nekin lahdet, jotka olivat aiemmin säästyneet vitsaukselta. Veden laatu on heikentynyt nopeasti. Uusin ongelma on !evien voimakas lisääntyminen. Levää kellui kaikkialla Ponsanselän pohjoisja länsipuolen rannoilla, ja su0Ja1s1ssa lahdelmissa oli vihertävän ja sinertävän ruskeita levälauttoja. Syynä oli ilmeisesti se, että kukinta alkoi myöhään elokuun loppupuolella, jolloin kesälomat Pohjois-Hämeessä lainehtivaa Längelmävettä on pidetty yhtenä Suomen puhtaimmista suurista järvistä. Vuosi vuodelta vesi on samentunut, ja järven pohjalle on kerrostunut eloperäistä jätettä, joka samentaa veden läpinäkymättömäksi tuulisina päivinä. Suojaiset lahdet, joihin valuu runsaasti ravinteita, ovat olleet levälauttojen peitossa jo vuosia. Tampereen vesija ympäristöpiirin lausunto oli karua kieltä: " Näytteessä maitomainen samennus, mahdollisesti savea. Julkista kohua leväkukinnoista ei silloin noussut. Vielä 15-20 vuotta sitten Längelmävesi oli melko kirkasvetinen; tyyninä päivinä näkösyvyys saattoi olla yli neljä metriä. Järven rehevöitymistä osoittavat valtavat sinileväkukinnat. Runsaasti leväyhdyskuntia, jotka aiheuttavat vedelle sinivihreän värin. vsk.. Vesiimme valuu liikaa ravinteita. olivat ohi ja mökkiläiset poissa. Valitettavasti Längelmävesi ei ole ainoa esimerkki hiipivästä rehevöitymisestä samanlaiset leväkukinnat ovat vaivanneet kymmeniä muita järviämme
Löyhkäävät /evälautat peittivät kaikki rannat. Leväkukinnan aikana on syytä välttää ve~ 21. Näytteen kasviplanklonlajiston valtalajit olivat sinileviä, joiden on todettu voivan muodostaa myrkyllisiä leväkantoja. Koska näytteen yleisimpien levälajien kannoista osa voi olla myrkyllisiä, ei vettä tule käyttää talousvetenä eikä eläinten juomavetenä. 1988)". vsk. Juhannuksenviettäjiä kohtasi masentava yllätys. Luokitusten mukaan tämä vesi on laadultaan kaikkein parasta, erinomaista! SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Gomphosphaeria naegeliana valtalaji, Anabaena circinalis, Microcystis aeruginosa. Laskisitko lapsesi tähän uimaan. Tuo näyte oli otettu lahdesta, johon tuuli oli kasannut leviä synkännäköiseksi lautaksi. Näytteen pinnalla leväyhdyskuntia... Lausunto: Näytteen kasviplanktonlajisto oli pääasiassa sinileviä ja valtalajit tyypillisiä leväkukintojen muodostajia. Toinen näyte oli avovedestä selän puolelta parinkymmenen metrin päästä rannasta: "Vesi kirkasta. Vesiviranomaisten mukaan tilanteessa ei ollut mitään normaalista poikkeavaa. Myöskin uimista on syytä välttää kukinta-aikana (26.8
Jo vilkaisu järven ympäristön peruskarttoihin kertoo mistä on kyse. Järveen valuvat niin maatalouden lannoiteja lietelantavedet kuin tehometsätalouden humukset ja muut maaperästä irronneet ainekset. Monen ranta-asukkaan mitta alkaa olla täynnä. Alueella on myös pari navettaa, joista lantaa on heitetty suoraan rinteeseen, jonka alla on järvi. Hiljalleen lehtien yleisönosastot alkoivat täyttyä ihmettelevistä kirjeistä. Käynti joella loppukeväällä ja alkukesästä auttaa ymmärtämään Längelmäveden tilaa ja antaa masentavan kuvan maatalouden suhtautumisesta ympäristönsuojeluun. Olen seurannut järkyttyneenä jokakeväistä lietelannan levitystä jäätyneille pelloille, jotka viettävät suoraan alueen järviin vailla mitään suojavyöhykkeitä. Rajut avohakkuut ja metsäauraukset ovat varsinkin valuma-alueen pohjoisosissa vapauttaneet humusta, rav.inteita ja muita haittaaineita Längelmäveteen. Saarioinen Oy pesi kätensä koko sopasta; sitä ei kiinnostanut Längelmäveden tila. Vesi oli uskomattoman sameata. Jokaisen kylän keskeltä ja lähes jokaisen navetan takaa kulkee peltojen ympar01ma avo-oja lähimpään järvenlahteen. Nyt tämä puhdistamo oli pettänyt lopullisesti, ja Längelmäveteen laskettiin korjaustöiden vuoksi kymmenkertaisesti lupaehdot ylittäviä puhdistamattomia jätevesiä. Jos Sakari Topelius olisi elänyt viime kesänä, laulaisimme Kesäpäivää Kangasalla hieman toisin sanoin. Tosin suurin osa puhdistamon kautta kulkevista jätevesistä oli edelleen tehtailta peräisin, mutta nyt vastuun kantoi kunta, jolla ei ilmeisesti ollut muuta mahdollisuutta k.uin ostaa puhdistamo teollisuusyritykseltä, josta kunnan talous on täysin riippuvainen. Todellinen loistokauppa Saarioinen Oy paasi eroon kaikista jätevesiongelmistaan ja vastuusta. Parin vijme vuosikymmenen aikana lähes kaikki valuma-alueen suot on ojitettu, ja humuspitoiset vedet ovat valuneet järveen. Jos tilanne jatkuu ennallaan tai jopa pahenee, on vain ajan kysymys, milloin syntyy Längelmävesiliike painostamaan kuormittajia ja jakamaan tietoutta järven pelastamiseksi. Se teki elämänsä kaupan; se myi puhdistamansa Sahalahden kunnalle yhden markan hinnalla. Ilmeisesti ranta-asukkaitten on itsekin tehtävä jotain. Yksi syyllinen oli helppo osoittaa: Sahalahden kunta ja sen kelvoton puhdistamo. Vettä ei paikoitellen voinut käyttää edes uimiseen tai saunomiseen juomisesta nyt puhumattakaan. Lehdet kertoivat rauhoittavaa sanomaa: vesiviranomaisten mukaan mitään normaalista poikkeavaa ei ollut ilmennyt. Tämä näyte oli otettu läheltä rantaa, josta oli vuosikausia totuttu kantamaan juoma-, talousja saunavedet. Alueen kunnat laskevat jätevetensä monentasoisten puhdistamojen kautta Längelmäveteen. alueelta. D Juha Viista on tamperelainen peruskoulun opettaja. Hajakuormitus läheltä ja kauempaa valumaalueelta on saatava kuriin keinolla millä hyvänsä, ja kuntien on tehostettava jätevesiensä käsittelyä. Toissa keväänä juttelin joen varressa parin paikallisen asukkaan kanssa. Ja näistä järvistä vedet valuvat jokea pitkin Längelmäveteen. Kultakukko ja kunta kuormittavat Välittömästi alkoi myös syyllisen etsintä. Haja-asutusalueiden talojen jätevesien kohtalosta ei liene kenelläkään selvää kuvaa. Tulev&t kesät näyttävät, ovatko haisevat leväkukinnot jokavuotinen ongelma Längelmävedellä. Kuten edellisenäkin keväänä vesi oli melko korkealla, ja alkukesä oli lämmin. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48 . Längelmäveteen laskee pari hieman suurempaakin jokea, jotka tuovat ravinteita koko valuma-. vsk.. Lausunnon jälkeen vesi ei jostain syystä enää maistunut. Toki lisääntyvä mökkiasutuskin lisää veden ravinnekuormaa. Rannalla asuvan oli vaikea tuota uskoa 22 Laskuojat ja joet purkavat Längelmäveteen rusk-ean, ruokaisan lastinsa. Levät lähtevät vain kuormitusta keventämällä den käyttämistä talousja uimavetenä tai eläinten juomavetenä (29.8.1988)". Myös hajakuormitus ruokkii levälauttoja Vaikka Sahalahden kunta ja Saarioinen Oy kantavatkin suuren vastuun Längelmäveden rehevöitymisestä, eivät ne suinkaan ole suurimmat syylliset, sillä leviä oli runsaasti myös läheisessä Vesijärvessä, joka laskee vetensä Längelmäveteen kilometrejä Sahalahden puhdistamon laskuojan alapuolelle. Joen vesi löyhkää ja on sameaa ja paksu lima peittää rannat. kuvottavan lemun keskellä ja levälauttojen lilluessa uimapaikoissa. Noin kilometrin paassa rannasta keskellä selkää näkösyvyys oli tyyninä päivinä pahimmillaan alle metrin! Levää kellui niin syvälle kuin sameudelta saattoi nähdä. Kas Längelmävesi tuolla, vöin hopeisin hohtelee ... Mutta rantaasukkaat olivat sitä mieltä, että Saarioisten Kultakukko paskansi suoraan heidän juomaJa uimavesiinsä. Mitä teki tämä vastuuntuntoinen suuryritys. Mieleen hiipi epäilys siitä, oliko Längelmävesi sittenkään niin puhdas kuin yleisesti uskoteltiin. Murheellisen kuvan laskujokien tilasta antaa Leppähampaanjoki, joka laskee Koljonselkään viitisentoista kilometriä Oriveden keskustasta koilliseen. He kertoivat valittaneensa lietelantojen käsittelystä Oriveden terveysviranomaisille, mutta asialle ei ollut tehty mitään, koska taustalla ovat kuulemma puoluepoliittiset syyt. Käynti näillä paikoilla vahvistaa ennakkoaavistelut: ojat ovat limaisia, !evien peittämiä ja haisevia ravinnevirtoja. Viikkoa ennen juhannusta paksut levälautat kelluivat rannoilla ja mädäntyvien !evien löyhkä tuntui kaikkialla. Jo kesäkuun alkupäivinä veteen ilmestyi hiutalemaisia leviä, joita tuuli keräsi rannan suojaisiin lahdelmiin !autoiksi. Mistä pelastus. Lahdet, joihin ojat johtavat, ovat voimakkaasti rehevöityneitä. Kesä 1989 oli järkytys rannan asukkaille. Joitakin vuosia sitten kunnan suurin työnantaja Saarioinen Oy havaitsi omistavansa kelvottoman ja vanhanaikaisen puhdistamon, joka ei täyttänyt vesiviranomaisten vaatimuksia
Ja mitä on saatu aikaan kaiken vastapainoksi. Miten kauan kuluisi aikaa ennen kuin joku uusi kulttuuri ehtisi taas syntyä ja kehittyä ja sen tutkijaryhmä raapia esiin Moskovan jätteet. Ei yhtään mitään, ei vähintäkään mittasuhteiltaan järjenmukaista tasapainoa, ei sinne päinkään. vsk. 23. Yksi ainoa sukkahousunyytti aiheuttaa sitten tukoksen ja yhdessä päivässä myrkyttää tuhat ihmistä kerralla omilla jätteillään. Suurkaupunkien saasteet nousevat taivaalle kuin hiiden pätsistä, ja ainoat vihreät läikät ovat puoliväkisin rakennettuja puistotilkkuja, jotka nekin tarvitsevat jatkuvaa uupumatonta huoltoa. Päivän uutinen kertoo, että kaukana Siperian ikiroudan · alueella elävät tsuktsit ovat saaneet 1950-luvulla säteilyannoksen, joka on lyhentänyt jokaisen keskimääräistä elinikää yhdellätoista vuodella. Ja jokainen heistä tulee myös syöpään kuolemaan, aivan varmasti. Ja samaan aikaan määräämättömästi tutkimuksia luonnon tuhoutumisesta, niin että on syntynyt kierre: mitä enemmän tutkimuksia, sitä enemmän tuhoja. Eikä kerran maanteille levitettyä · vuorta voida koskaan enää koota takaisin entiseksi vuoreksi. Luontoa on tuhottu .aina, mutta vähäiset keinot eivät ole vuosituhansienkaan aikana kyenneet samaan kuin me kykenemme nykyään vuodessa tai parissa. Valtavat mullistukset tapahtuvat silmiemme edessä joka päivä. Siitä on vasta vähän aikaa, kun yövyin nykyisen Lokan tekojärven alla. Metroja, moottoriteitä, tekoaltaita, ydinjätteitä, myrkkyjä, aavikoita, kiveä ja kuonaa. Tarvittaisiin varmaan vuosimiljooSUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Ja niin edelleen: alkeellinen luonnon hyötykäyttö on aina korvattu sen vielä tehokkaammalla hyötykäytöllä. Ja nyt on sitten jo ryhdytty jakamaan ensimmäisiä totaalisia kuolemantuomioita: se onkin viimeinen puuttuva askel tällä tiellä. Kaikki tietävät senkin. Ja aina yhtä peruuttamattomasti, suunnattoman tehokkaasti. Mitä olemme säilyttäneet luonnon sijasta, mitä hyvää rakentaneet, mitä saavuttaneet. Kaksi miljonaa vuotta, kymmenen miljoonaa vuotta. On löydetty kokonainen kylä, jonka joka ainoa aikuinen sairastaa syöpää. otsonikerrokset: yhteen laskien jo koko maapallon. Kaikki tietävät sen, jokainen tietää sen. Eiköhän ala vähitellen olla tilinteon hetki. Nykyisin järvi on kaikissa kartoissakin yhtä luontevasti merkittynä kuin olisi tuhansia vuosia sitten syntynyt. Nämä kuolemantuomiot voi jo laskea lopun alkamisen merkiksi. Kuinka kauan kuluisi aikaa, ennen kuin New York tai Moskova rapautuisivat ja maatuisivat niin ettei siruakaan näkyisi vihreiden kenttien, lehtojen ja metsien sisältä. Minun täytyisi olla todistajana jääkauden jälkeistä sukupolvea, jos luonto · olisi Lokan mahtavan järven itse synnyttänyt. Vanhan kärrytiejärjestelmän soranotot olivat vain ketun kynnen raapaisuja nykyisten jättiläismäisten vuortentuhoamisten rinnalla. Tuhot koskevat metsiä, järviä, kokonaisia alueita, luonnonjärjestelmiä: Kuolat, KoillisEestit_, Itämeret, Välimeret, eläinlajit, Mitä olemme säilyttäneet luonnon sijasta, mitä hyvää rakentaneet, mitä saavuttaneet?, kysyy kirjailija Erno Paasilinna. Ja ilmoittaa riemuiten maailmalle löytäneensä kaukaisen erämaajoen rantamilta ennen tuntemattoman jättiläiskaupungin. Ne ovat osa normaalia elinkeinotoimintaamme, aivan kuin muinoin kaskeaminen ja tervanpoltto. Erno Paasilinna Loppu on alkanut Ei kannata enää toistaa, miten hirvittävissä mitoissa luonto · tuhoutuu. En osaa arvata. Museot pullolleen vanhoja savisia ruuhia, taideteoksia jois· ta maali karisee, linnoja joiden kiviseinät murenevat, kirjoja joiden paperi lahoaa käsiin. Ja joita jo silloin alettiin rajoittaa monin säädöksin, kunnes ne syrjäytyivät luonnollista tietä yhä tehokkaamman maaja metsätalouden tieltä. kaiken entiselleen. Missä tahansa tavallisessa kerrostalossa hoivataan parvekkeilla muutamia ujoja kukkasia, ja samalla kertaa kymmenet viemärit kohisevat työntääkseen ulos talon jätteitä. nien kehitys, jos yhtäkkiä ihminen katoaisi maapallolta ja luonto joutuisi palauttamaan
Yö takoo vasarallaan kristalleja järven rintaan, aamun kalpeaan aurinkoon. Kuvat: Arto Jokinen Jää kasvaa liian taivas kopertuu, järven ylle kasvaa kylmä kansi, linnut ovat lähteneet. Terävä veitsi välähtää, tinanauha kasvaa rannalta rannalle, kivien kupeisiin. Eine Joutsijoki 24 SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Vesi on kirkas ja hiljainen, ikävöi tuulta, lumpeiden elämää. Yökylmä ajaa kylään. vsk.
vsk. 25. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48
" .c J j~-------------------------~------------------------------------------26 SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. vsk.
Ihminen on monet kerrat historiansa iikana siirtänyt omaa etuaan . Vasta 1950-luvun katastrofien jälkeen toimenpiteet johtivat huoneistokohtaisista tulisijoista luopumiseen, alueelliseen lämmitykseen, savupiippujen korotukseen ja lentotuhkan erottamiseen. Energiantuotannon terveyshaitat eivät liity vain teolliseen vallankumoukseen. Syynä on altistuminen sisäänlämpiävistä tulisijoista tulevalle hiilen savulle, joka lisää riskin 40-kertaiseksi. Ihminen on siis jälleen kerran muuttanut haitat toisen luonteisiksi ja nyt maailmanlaajuisiksi. Hiilivoimalat tupruttavat ilmoille rikkidioksidia, typen oksideja ja hiilidioksidia. Kestävien energiaratkaisujen pohjaksi on syytä vertailla eri vaihtoehtojen vaikutusta sekä ympäristöön että terveyteen. Hiilen poltto kiellettiin Lontoossa ensi kertaa jo 1200-luvulla, mutta vaatimattomin tuloksin. ajaessaan rasitteet luonnon maksettaviksi. Ilmiö on selvä monista ns. Typen oksidit vaikuttavat merkittävästi terveyteen. Suomessa on herättänyt huomiota, että suhteellisen pienet pitoisuudet lisäävät infektiotautien yleisyyttä. Edes Suomen merkitys ei ole kovin suuri, kun se tuottaa maailman energiasta alle yhden prosentin. Savupiippujen korotus ja savun osittainen puhdistus paransivat merkittävästi yhdyskuntailman laatua. Päästöt ovat yli 200 kertaa niin suuret kuin rikkidioksidin päästöt, eikä tällaisia määriä voida sitoa mihinkään. Savupiipun avulla myrkyllinen savu saatiin ulkoilmaan, jossa se haja-asutusalueilla laimenee, mutta ei suurissa kaupungeissa. Saasteet levisivät kuitenkin yhä suuremmalle alueelle. Täysin avuton tekniikka on hiilidioksidin suhteen. Kyse on etenkin hengityselimistön sairauksista. Kiinassa on Xuan W ein maakunnassa todettu tupakoimattomilla perheenemännillä kovia tupakoijia vastaava keuhkosyöpäkuolleisuus. vsk. Puun savu ei liene yhtä vaarallista kuin savuavan hiilen, mutta luultavasti terveyshaitat olivat suomalaisissakin savupirteissä melkoiset. Mikäli Oulussa ja Helsingissä saadut tulokset varmistuvat, ovat kansainväliset ilmanlaadun ohjearvot liian korkeat tai sitten Suomessa kylmän ilmaston lisästressi myötävaikuttaa infektioiden lisääntymiseen jo suhteellisen alhaisten saastepitoisuuksien vallitessa. Myös astman ja muiden hengitystiesairauksien oireet pahenevat ilmansaasteiden vaikutuksesta. Nuhat, yskät, korvatulehdukset, keuhkoputkentulehdukset ja muut hengitystiesairaudet lisääntyvät ilman saastuessa. Tämä pystytään tehokkaimmin hoitamaan suurissa energiantuotantoyksiköissä ja tulokset ovat erittäin hyvät. Suurten saastepitoisuuksien aikana kuolleisuuden on havaittu nousseen (esim. Lontoo 1952) ja kroonisten keuhkoputkentulehdusten ja lasten hengitystiesairauksien lisääntyneen. Tämä johtaa helposti vastuun hämärtymiseen, etenkin kun kyse on hitaista muutoksista. Toiseksi syntyy . ajatus, että omat toimenpiteet eivät kuitenkaan merkitse kovin paljoa. Vaikeampaa on vähentää typen oksideja ja toistaiseksi tilanne on pahenemassa. oire27. Seurauksena on kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka uhkaa muuttaa koko ilmastoamme. Toisaalta terveysriskitkin ovat jääneet sivuseikoiksi tuprutettaessa polttoaineiden jäämiä ilmaan tai louhittaessa uraania. Muutos oman perheen terveysvaikutuksista koko kaupungin terveysvaikutuksiin, sitten alueellisiin ja lopulta globaalisiin ympäristövaikutuksiin on samalla hämärtänyt kahta eri asiaa. Ilmansaasteet lisäävät hengitystiesairauksia Polttoon perustuvan energiantuotannon terveysvaikutukset muodostavat oman ryhmänsä. Viimeisimpänä vaiheena historiassa ori poltqn tehostaminen ja fossiilisten polttoaineiden tuottaman savun tehokas puhdistus lentotuhkasta ja rikkidioksidista. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Ensimmäisenä kiinnitettiin huomiota happamoittavaan rikkidioksidiin. Energiantuotannon ympäristöja terveysvaikutusten keskinäistä suhdetta on pohdittu melko vähän. On vaikea käsittää vastuuta maailmanlaajuisista tapahtumista, kun vaikutukset kohdistuvat pääosin muihin. Ihminen alkoi omaa lähiympäristöään parantaessaan kuormittaa luontoa. Pahimmillaan ne ovat luultavasti olleet lämmitykseen ja ruoanvalmistukseen käytetyn tulen palaessa asumuksen sisällä, nuotiona kodassa, sisäänlämpiävänä uunina savupirtissä tai riihessä
Sellaisia globaalisia luontovaikutuksia kuin fossiilisista polttoaineista ei ydinvoimasta tunneta. Kuinka tärkeä säteilyn aiheuttama riski sitten ihmisen kannalta on. Tämän vaikutus taas (välitöntä suurten annosten aiheuttamaa tuhoa lukuun ottamatta) perustuu geneettisen materiaalin eli DNA:n muutoksiin. Samoin ydinjätteen aiheuttamat riskit ovat ennen muuta terveysriskejä eivätkä ympäristöriskejä. Voimaloiden rakentaminenkin vaikuttaa terveyteen Monet ns. Tätä ei aivan tarkkaan pystytä arvioimaan. Öljynjalostus lisää työperäisen syövän riskiä. Uraanikaivoksen aiheuttamat ympäristön muutokset ovat paikallisia. Tämä johtunee siitä, että lisääntymiseen liittyy kova karsinta, esimerkiksi vaurioituneen siittiön mahdollisuudet hedelmöityskilvassa ovat vähäiset, ja jo hedelmöitynyt alkio ei vaurioituneena pysty kiinnittymään vaan kuolee. vsk .. uudet energiantuotantomuodot kuten tuulija aurinkoenergia eivät toimiessaan aiheuta päästöjä. Jopa "Kiina-ilmiö" eli ytimen sulaminen aiheuttaisi vähäisemmän syöpäriskin, koska radioaktiivisuutta pääsisi ilmaan vähemmän. Perinnöllisten epämuodostumien riskiä ei ympäristön säteilystä ole koskaan pystytty osoittamaan, ei edes Hiroshiman ja Nagasakin hyvin tutkituista aineistoista. kin kyse on muutamista tapauksista. Mikään energiantuotantotapa ei ole haitaton päiväldrjatutkimuksista eri maissa. Sekä kivihiilen louhinPiippuja pidentämällä on helpotettu voimaloiden lähiympäristön asukkaiden elämää, mutta levitetty saasteet yhteiseksi ongelmaksi, yli paikkakuntien ja maiden rajojen. Siten riski on syöpäriskiä pienempi. Voimalaan tarvittavien materiaalien, etenkin betonin, hankkiminen taas lisää terveysriskejä. 28 taan että öljynporaukseen liittyy merkittäviä onnettomuusriskejä. Kokeellisesti säteilyn kyky aiheuttaa epämuodostumia on tietysti osoitettu kiistatta. Sen sijaan ydinvoiman haitat kohdistuvat ennen muuta terveyteen. Eräiden Englannin j laitosten ympäristöissä leu< kemiariskiä on pyritty arvioimaan 1950-luvulla tapahtuneiden mass11v1sen suurten päästöjen jälkeen. Se näkyy periaatteessa joko syöpänä tai epämuodostumina. Polttoaineisiin liittyy myös runsaasti työterveysriskejä. Karkeat arviot päätyvät noin yhden prosentin selitysosuuteen syövän syistä, mikä merkitsisi Suomessa pariasataa ja koko Euroopassa noin 20 000 syöpätapausta vuodessa. Suurin normaalitoimintojen riski on uraanikaivoksien työntekijöille radonista aiheutuva keuhkosyöpäriski. Englannissa sen on arvioitu aiheuttaneen 19551977 noin 20 000 ennenaikaista kuolemaa. Tällöin usein kuvitellaan, että ainoa este niiden yleistymiselle on kalleus. Koska tulipalo nosti radioaktiiviset aineet tehokkaasti taivaalle, voidaan Tshernobylin onnettomuutta pitää syöpäriskin suhteen pahimpana mahdollisena. Vähäistä leukemialisäystä ei voida kokonaan sulkea pois, mutta pahimmillaanVesivoimalla on suoranaisia vaikutuksia ihmisen terveyteen vain onnettomuuksien sattuessa. Suurimmat riskit aiheutuvat radioaktiivisesta säteilystä. Tshernobylin onnettomuuden syöpäarviot vaihtelevat aika paljon, mutta realistista keskiarvoa edustaa muutama tuhat syöpätapausta Euroopassa 50 vuoden aikana. Kyseessä on molemmissa tapauksissa sattumanvarainen tapahtuma, jonka esiintymistodennäköisyys riippuu annoksesta. Lukuja voidaan suhteuttaa edellä arvioituihin polttoon perustuvan energiantuotannon aiheuttamiin syöpiin Euroopassa (20 000 vuodessa eli miljoona syöpää 50 vuodessa). Onnettomuudet saattavat aiheuttaa massiivisia ja laajoja päästöjä, mutta kuten Tshernobylin onnettomuus osoittaa, luonnon tuhoutuminen rajoittuu laitoksen lähiympäristöön. Kivihiilikeuhko on ollut merkittävimpiä kivihiilen käytön synnyttämiä terveysongelmia. Karkeasti ottaen astmapotilas on noin kymmenen kertaa herkempi ilmansaasteille kuin terve ihminen. Pohjameren öljynporauksessa on tähän mennessä kuollut useita satoja työntekijöitä. Ydinvoimalaonnettomuus kasvattaa syöpäriskiä Vesivoiman hyväksyttävyys riippuu ympäristöeikä terveysnäkökohdista. Niiden hinta ei kuitenkaan SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Voidaan kuitenkin lähteä siitä, että nykyis;:; ten länsimaisten turvallisuusnormien mukaan hoidetuista laitoksista riski on normaalikäytön aikana olematon. Ydinvoiman terveysvaikutukset riippuvat olennaisesti onnettomuuksien todennäköisyydestä. Syövän osalta arviot ovat vielä vajavaisia, koska tupakointierot vaikeuttavat tutkimuksia pahasti
Esimerkiksi Yhdysvalloissa monet yhtaikaa statusta ja ympäristöystävällisyyttä ajattelevat perheet ovat ruvenneet jälleen käyttämään runsaasti puuta pientalojen lämmitykseen. Joskus käsitykset ovat olleet tunnepohjaisia ja osin harhaisia. Mietintö auttanee energiakeskustelua rationaaliselle ja tieteeseen perustuvalle pohjalle. 29. Hyvin tyypillinen esimerkki on tuulienergia. Tähän kai voi vain todeta, että asiatiedot ovat keskeinen päätöksenteon elementti: pehmeät arvot ovat monessa kohdassa hyvä tavoite, mutta eivät saa pohjautua pehmeään ajatteluun. Terveyslähtökohdista on tärkeää se, että tietty energiankulutus on terveyden ja terveydenhoidon· edellytys. Näihin kuluisi yli 150 000 tonnia terästä. sista eli rakentamiseen ja materiaaleihin liittyvistä tekijöistä. yli 50 tonnia terästä. Erimielisempiä ollaan ns. johdu sattumasta, vaan niihin tarvittavista materiaaleista, joiden maara on suuri verrattuna niistä saatavaan energiaan. Energiansäästö tavoitteeksi Keväällä 1989 työnsä päättänyt Energiakomitea ei halunnut antaa täsmällisiä suosituksia siitä, mitä energiantuotantomuotoja tulisi suosia ja mitä ei. Toisaalta mikään energiantuotantomuoto ei ole terveyden kannalta haitaton, joten hallittu ja järkevä energian säästäminen on eräs tärkeimpiä energiapolitiikan keinoja. D Professori Jouko Tuomista oli Energiakomitean jäsen. Useimpien arvioiden mukaan niiden terveysriskit ovat vähäisemmät kuin hiilen ja öljyn mutta suuremmat kuin ydinvoiman ja maakaasun. ''uusien'' energiantuotantomuotojen terveysriskeistä. Kaikki arviot on tehty ennen Tshernobylin onnettomuutta, mutta käytetyt ennusteet ovat olleet sen verran kohdallaan, ettei se muuta arviota. Mielenkiintoista on, että kaikki päätyvät ns. Jos haluttaisiin 1000 MW teho, pitäisi, rakentaa yli 3 000 voimalaa. Tuulienergia ja aurinkoenergia ovat saasteettomia. vsk. Kivihiili ja öljy haitallisimmat Arvioinnin monimutkaisuudesta johtuu, että vain kymmenkunta tutkijaa on uskaltautunut tekemään SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. liian tiiviiden rakennuksien sisäilmaongelmissa. vertailevan arvion eri energiantuotantomuotojen terveysvaikutuksista. Hän on Kansanterveyslaitoksen ympäristöhygienian ja toksikologian osaston johtaja. Sen tuottaminen aiheuttaisi omat päästönsä ja kuluttaisi myös melkoisesti energiaa. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttama syöpäriski on ehkä aliarvioitu, koska sitä koskevat tutkimukset ovat osin varsin uusia. Mikä tahansa säästö ei siis ole terveydelle eduksi. Tämä onkjn ymmärrettävää, koska niiden riskit aiheutuvat niin suurelta osin epäsuorista vaikutukYdinvoiman terveysvaikutukset riippuvat onnettomuuksien todennäköisyydestä. Muutamat perusasiat kuitenkin avautunevat varsin selvästi mietinnön tekstistä loogiselle lukijalle. Tämä on nähty mm. Kopparnäsin voimalaan käytettiin mm. Ellei rakentamiseen liittyviä vaikutuksia oteta huomioon, tuloksena on olennaisesti totuudesta poikkeava käsitys eri energiatuotantomuotojen keskinäisestä edullisuudesta ympäristön ja terveyden kannalta. Tuulivoimaloiden rakentamiseen kuitenkin tarvitaan paljon terästä, jonka tuottamiseen kuluu melkoisesti energiaa. Sen seurauksena yhdyskuntailman laatu on monilla esikaupunkialueilla ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin huonontumassa. Toisaalta savukaasujen yleistyvä puhdistus vähentää niistä aiheutuvaa riskiä. "Vaarallisuusjärjestys" on kivihiili, öljy ja niistä paljon jäljessä ydinvoima ja maakaasu. tavanomaisten energiantuotantomuotojen kohdalla samaan lopputulokseen, vaikka mukana on toisiaan jyrkästi arvostelevia koulukuntia. Radioaktiivinen säteily aiheuttaa syöpää ja epämuodostumia
Ne viedään_ pääasiassa kaatopaikoille. Jätemäärästä muodostuisi energiaa, lämpöä ja sähköä, noin kolme miljoonaa megawattituntia vuodessa. ::IR@~~'1AA~AC:d . Ekonon kaavailemissa jäteuuneissa ei tukipolttoainetta käytettäisi kuin sytytykseen sekä poikkeustapauksissa eli silloin kun jätteellä on vaikeaa ylläpitää vähintään 800 asteen palamislämpötilaa. Ekono laskee polttolaitoksen nousevan varusteineen pääkaupunkiseudulle 450 miljoonalla markalla ja pienempiin yhdyskuntiin jätemäärästä riippuen 70140 miljoonalla. Laitoksen kannattavuus riippuu paitsi energiantuotannosta myös tukipolttoaineen määrästä. Nopeimpana ja helpoimpana tapana nähdään usein jätteiden polttaminen, ja koska siitä voidaan ottaa energiaa talteen, pitävät monet sitä hyötykäyttönä. Lähiseudun asukkaat kamp, , \ \ \ \ J 1 \ 1/ /j / / // / 1 / // . Maapallolla humisee jo lähes tuhat sellaista yhdyskuntajätteiden polttolaitosta, josta energia otetaan talteen Euroopassa tehokkain polttaja on Ranska, jossa on lähes 300 polt~ tolaitosta. Polttolaitos on kallis investointi, jonka jälkeen kierrätykseen ja jätteiden hyötykäyttöön ei enää liikene varoja. elohopeaa, kadmiumia sekä dioksiinija furaaniyhdisteitä. 30 SUOMEN LUONTO 7/ 89 48 . . Poltto ja kierrätys vastakkain Kansalaiset suhtautuvat jätteenpolttoon epäluuloisesti. savukaasulle asetettavista päästönormeista tiukat normit edellyttävät kallista tekniikkaa, jolloin kustannukset saattavat moninkertaistua. tolaitosta, jotka yhdessä Turun laitoksen kanssa tekisivät selvää runsaasta puolesta maassamme syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Edullisinta on tuottaa jätteestä sähköä eikä lämpöä, sillä kaukolämmöstä ei Suomessa ole pulaa. vsk.. Tämä vastaa vajaata 300 000 öljytonnia noin prosenttia maamme energiankäytöstä. sähköntuotannossa kaupan päälle, joten polttolaitoksilla saattaa olla vaikeuksia myydä energiansa käypään hintaan. Suomessa poltetaan yhdyskuntajätteitä toistaiseksi vain Turussa. " .,.,. __ .,,E:', i ~ 'f'oH ~oToMl<Al!AubA1' o rwi-fot~ Polttokuona, tuhka sekä savukaasujen puhdistusjäte ovat myrkyllistä uusiojätettä, jonka sijoittaminen voi olla ongelmallista. ........ Jätteet taivaalle Jätteillä syntyy kallista energiaa Viime keväänä julkistetun Ekono Oy:n selvityksen mukaan Suomeen voitaisiin rakentaa kuusi uutta polt. / .:P ;-----.:.. Teksti: Alice Karlsson Piirrokset: Seppo Leinonen syntyy yhdyskuntajätteitä 500-700 kiloa henkeä kohti vuodessa. Lisäksi poltossa vapautuu ilmakehään ympäristölle vaarallisia aineita ja yhdisteitä, mm. Sitä tulee mm. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2000 mennessä yhdyskuntajätteistä pitää hyödyntää vähintään puolet. Kuusi vuotta sitten toimintansa lopettanut Helsingin Kyläsaaren polttolaitos sai tuprutella ilmaan kolmatta vuosikymmentä erilaisia haitta-aineita. Laitoksen hinta riippuu kuitenkin mm. Keskitetty jätteenkäsittelylaitos lisää myös jäterallia; Ekonon suunnitelmissa kunkin polttolaitoksen jätteep.keräilyalueen säde on noin 70 kilometriä. Kunnilla on kymmenen vuotta aikaa korjata jätehuoltonsa mahtikäskyn mukaan
Testataanko arvioiden luotettavuus ympäristöllä. Ilmapäästöt hallinnassa. Muun muassa LänsiSaksassa se s1101tetaan muovilla vuoratuille erityisalueille. supermyrkyistä, dioksiineista ja SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Savukaasujen puhdistusjätettä syntyy poltettua jätetonnia kohti 570 kiloå. r,· }11 ' ~\ 1 \t~ "· .. ·. Siinä lentotuhka kuumennetaan pelkistävässä ympäris31. Salkinoja-Salosen mukaan dioksiinien muodostumiseen ei pystytä vaikuttamaan hallitulla polttoprosessilla, sillä ne syntyvät vasta polton jälkeen. / {.~( ~·;··.; ·1 \ ·: 1 \ \ ' . Länsi-Saksassa lentotuhkalle on kehitetty käsittelymenetelmä, jota sovelletaan koemielessä. Savukaasujen puhdistusjätteet lapsenlapsillemme Savukaasujen puhdistusjätteet on vietävä erikoiskaatopaikalle, joista tulee lähes ydinjätehautoihin verrattavia suljettuja alueita. ongelmajätelaitoksen hallituksessa kym' 'ff .. ; \ r, , . Hänen · mukansa noin puolet jätteen painosta muuttuu poltettaessa erilaisiksi polttojätteiksi, joissa mm. Jätteiden kasaaminen kaatopaikoille ei ole järkevää, sen myöntävät monet, mutta mitä niille pitäisi tehdä. •. Yleisimmin rajat on asetettu hiukkasille, hiilimonoksidille, kloorivedylle, elohopealle sekä dioksiineille. Arvioinnit ·perustuvat siihen, että savukaasujen määrä ja poltetun jätteen määrä ja laatu tunnetaan. Polttolaitosten savukaasuille on annettu monissa maissa enimmäisnormit, joita ei saa ylittää. \.· ) l t ~:.' ;'. Poltettaessa jätemäärän tilavuus pienenee kymmenesosaan, mutta raskasta kuonaa joudutaan kaapimaan uunista jopa 300 kiloa jätetonnia kohti. Parhaassa tapauksessa kuona kelpaa tienpohjiin ja meluvalleihin usein sekin joudutaan viemään kaatopaikoille. Polton jälkeen tuleekin sitten seuraava huoli: minne savukaasujen puhdistusjäte, lentotuhka ja polttokuona sijoitetaan. Poissa silmistä poissa mielestä -ajattelu elää yhä, .mutta pääsemmekö me jätteistä eroon polttamalla. raskasmetallit ovat helposti · liukenevina yhdisteinä ja orgaaniset klooriyhdisteet ovat "kaikkein pahinta lajia". Polttokuonan joukosta saattoi löytää vielä lukukelpoisia lehtiä, puoliksi palaneita saappaita ja eläinten luita. r ;: .--.u / . / -~ "/ •.• ~\ / ~ b ) ·, ·" , .,__ YhdysR.untajätteiden käsittely on Suomessa retuperällä. Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian laitoksen apulaisprofessori Mirja Salkinoja-Salonen, joka on ollut mm. \ ;,-·J, \ ),' .1, 1 ·1\ ,'; ) ( -9: . \\ , . </ J :_ . ' \ \ . furaaneista, pois yli 90 prosenttia. Lopputuote ei Ekonon mukaan nimittäin saa joutua alttiiksi mekaanisille tai kemiallisille rasituksille, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi liikenne, orgaanisen aineksen hajoaminen, massojen liikkuminen tai kosteusmuutokset. Jätteiden poltto yleistyy maailmalla, ja Suomessakin jotkut näkevät sen varteenotettavana ratkaisuna. Ensimmäiseksi suuttuivat perheenäidit, jotka saivat pestä pyykkinsä "sopivalla" tuulella moneen kertaan. Haitta-aineita tarkkaillaan automaattisilla mittareilla ja arvioimalla. w._ m'1 menen vuotta ja kiertänyt maailman polttolaitoksia tiuhaan, on sitä mieltä, että jätteenpolto_ssa on edelleen suunnattomia ongelmia. .........._ ,~ -pailivat laitosta vastaan väellä ja voimalla; eri tavalla Kyläsaariliikkeen toimintaan osallistui yhteensä 13 000 asukasta. vsk . Jätteenpolttolaitoksen piipusta leijaili ympäristöön nokea ja joskus jopa tunnistettavaa tavaraa, kuten kaupungin ruokalippuja. Polttolaitosten päästöjen hallinta on asiantuntijoiden mukaan kehittynyt Kyläsaaren ajoista huimasti: Savukaasupuhdistimilla saadaan · esimerkiksi ns.
vsk.. .. Länsi-Saksan Bremerhavenin Miillheizkraftwerk tuottaa yhdyskuntajätteistä lämpöä ja sähköä. 1(1,(,,_ · MvoV, lr'M,,. Tanskassa panostetaan voimakkaasti ympäristöystävälliseen tuotesuunnitteluun sekä jätteiden lajitteluun ja hyödyntämiseen. Suomessakin pitäisi nähdä pidemmälle ja ryhtyä rivakasti vähentämään jätteiden syntyä esimerkiksi erilaisilla maksuilla. Pääkaupunkiseudun mammuttilaitos on kummitellut mm. Y~dyskuntajätteiden käsittelyn tulevaisuus voisi näyttää tältäk11!: ekokulu~tajat, kierrättäjät ja kompostoijat tekevät polttola1tokset vähitellen tarpeettomiksi. tössä, jolloin dioksiinit saadaan purettua. Edullisena pidetään kuitenkin paristojen erilliskeräilyä nykyiseen tapaan, jolloin savukaasug jen raskasmetalli kuorma.§ alenee. joskin se helpottaa polton hallintaa. Vaasan uudesta ympäristölle turvallisesta biokaasulaitoksesta kertyy asukkaille kustannuksia noin 150 markkaa jätetonnilta. Sanotaanko polttolaitosten myötä hyvästit kansalaisjärjestöjen ja yksityisten kansalaisten ponnisteluille kierrätyksen hyväksi. "Oikein tehtynä se on ympäristölle turvallista, mutta kustannukset kohoavat pilviin. Espoon Juvanmalmilla, jossa ilmasuojelullisesti joidenkin mielestä vielä onkin "tilaa". Jokaisen jätetonnin käsittely laitoksessa maksaa tuhansia markkoja, joten jätehuoltomaksujen korotuksia on luvas-' sa." Pääkaupunkiseudulla, jossa jätteet viedään pääosin kaatopaikalle, on jätehuoltomaksu alle sata markkaa jätetonnia kohti. Nämä ovat ilmapäästöjen lisäksi ympäristön tilasta huolestuneiden päällimmäisiä ajatuksia polttolaitoksista. . .jirw! -J.HOO~INt>N, Kut\Jf'l-6 VAL-INNA'I' jNf, ... Polttolaitos tukee pidä ja poista -kulttuuria Uusimmat jättenpolttolaitokset on rakennettu siten, että jätteitä ei tarvitse lajitella etukäteen. ON /J,UM,4, J,~rreer w / /,tKA/1e1 Muov,r .. Saksalaisten laitosten päästönormit ovat tiukimpia Euroopassa, mutta kaikki mikä menee ylös, tulee sieltä ennen pitkää alas! Tanskalaiset vähentävät polttolaitoksia Maailman jätteenpolttohumalasta ovat selvinneet ainakin tanskalaiset, jotka Mikkelin läänin ympäristönsuojeluntarkastaja Raimo Liljan mukaan joutuvat tiukentuneiden ilmansuojeluvaatimusten takia luopumaan useista polttolaitoksistaan. D SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Tutkimusten mukaan nimittäin juuri siellä kaupungin ilma on puhtainta. Siunaavatko polttolaitokset nykyisen tuotesuunnittelun, joka ei huomioi tuotteen käyttäytymistä jätteenä. . Lilja näkeekin polton edustavan "~äistyvää välivaihetta'' tiellä kohti välttämätöntä jätteiden vähentämistä ja säästävää teknologiaa. Muu jätteiden l~jittelu ei ole välttämätöntä,~ 32 . ~ ;.'1 ·--~• I I •ffP:~J,t•N1A1 -)01'!'A11'1 MIJOV!,jl'\ MUjllA '(M ... Suunniteltujen jätepäts1en sijaintipaikoista on v~sta arveluja. Liljan mukaan sijoitus jätteiden vähentämiseen on järkevämpää kuin panostus puhdistusteknologiaan, johon liittyy usein korkeita käyttöja kunnossapitokustannuksia ja suurpäästön riski
40 markkaa. Kalenteriin voit itse tehdä havaintoia lämpötiloista, mariasaclosta, sienisadosta, muuttolinnuista ia palion, palion muusta. Tutustu myös muihin uuden aian WSOY-kalentereihin. Piirrokset Maija Nieminen. "Jollei tammikuussa pauku, niin kyllä helmikuussa helisee." Luonnonystävän kalenteri 1990 on tehty ihmisille, iotka ovat kiinnostuneet luonnosta ia ioille luontoon liittyvät asiat ovat tärkeitä. Nimipäivät. Luonnonystävän kalenteri sisältää tietoa kasveista, yrteistä ia luonnonilmiöistä. Teksti Lars Johansson. Kysy kalenterikauppiaaltasi. Hyvää uutta vuotta 1990! UUDEN·AJAN WSOY KALENTERIT. Voit valita lähes sadasta eri vaihtoehdosta. lrroitettava puhelinmuistio. Kätevä taskukoko 85 x 155 mm. Ovh. LUONNONYSTÄVÄN KALENTERI LUONNONYST.iiV.iiN KALENTERI '1990 Kalenteriuutuus, jossa on 128 sivua ja yksi viikko aukeamalla. Tyylikkäät tummanvihreät muovikannet
Tähän asti intiannorsua on pidetty uhanalaisempana. Synkimpien ennusteiden mukaan afrikannorsu kuolee tajat ovat kuitenkin tappiolla. Norsunluusodassa puolusnnors1 Joka vuosi 100 000 afrikannorsua saa surmansa kantamiensa syöksyhampaiden vuoksi. Vielä vuosikymmenen alussa Afrikassa asteli 1,3 miljoonaa norsua, nyt enää puolet tästä. Norsuilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Eräissä valtioissa, kuten Keniassa ja Zimbabwessa, puistonvartijoilla on lupa ampua salametsästäjät. Kun norsujen suojelijat ehtivät paikalle todistamaan joukkoteurastuksen murheellista jälkinäytöstä, ovat tappajat kallisarvoisine saaliineen jo kaukana. Sarja laukauksia kaataa hätääntyneen norsulauman, syöksyhampaat irrotetaan kirvein tai moottorisahoin puolessa tunnissa kaikki 34 A on ohi. Hyeenat ja korppikotkat ovat juhlineet viikkokausia. Piia Tuomista Verisistä teurastuksista kertovat kymmenet luurangot vaalenevat tropiikin auringossa. Salametsästäjien iskut ovat nopeita ja tehokkaita. Afrikassa on norsuja jäljellä enemmän kuin Aasiassa, missä valtava väestöpaine on supistanut norsujen elinalueet lähes olemattomiin. Myös suojelijat ovat aseistautuneet. Niitä on luonnossa jäljellä 50 000 ja vankeudessa tai kesytettyinä 13 000. Afrikannorsuja ja intiannorsuja Maapallon kahdesta norsulajista afrikannorsu elää Saharan eteläpuoleisen Af' rikan metsissä ja savanneilla. Harvalukuisine ja vanhanaikaisine aseineen ja kulkuneuvoineen he jäävät jatkuvasti toiseksi huippumodernein asein varustautuneille rikollisille, jotka pakenevat helikoptereilla. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. vsk.. Norsujen suojelualueilla käydään sotaa. Intiannorsu asustaa Intian itäosissa, Sri Lankassa ja Kaakkois-Aasiassa
Ne ammutaan ensin. Kuva Ambo#lin kansallispuistosta Ke,.; niasta. Mutta salametsästäjiltä puuttuu kaukonäköisyys ja myötätunto raaka-ainelähdettään kohtaan. Hajaannus, orpous ja johtajan puuttuminen heikentävät lisääntymiskykyä. Tavoitelluimpia ovat suurten syöksyhampaiden kantajat. Luonnonsuojelujärjestöt, monet Afrikan maat ja muutamat länsimaat ovatkin tehostamassa työtään norsujerr· pelastamiseksi. Vuodesta 1981 vuoteen 1987 Afrikan norsukanta hupeni 1,3 miljoonasta 625 000:een. Edelleen surmataan l 600 elefanttia viikossa. Kun nämä on ammuttu, jää jäljelle lauma nuoria, hämmentyneitä norsuja vailla johtajaa ja sen elintärkeää kokemusta. Aasialaiset elefantit ovat muutenkin pienempiä; maallikoille tutuin ero on intiannorsun pienemmät korvalehdet. Ne eivät ole turvassa edes luonnonsuojelualueilla. Afrikan norsukanta on vajaassa kymmenessä vuodessa huvennut puoleen.• Joka viikko surmataan 1 6()() norsua. Norsulaumoilla on monimutkainen sosiaalinen rakenne, johtajana to1mn yleensä vanha matriarkka. Tämä olisi viisaampaakin, ei vain elefanttien vaan myös norsunluukaupan kannalta, sillä syöksyhampaat kasvavat uudelleen. Afrikannorsulla ei olisi SUOMEN LUONTO 7/ 89 48 . l a eat aj sukupuuttoon kymmenessä vuodessa, ellei salametsästystä ja salakauppaa saada kuriin. mitään hätää, ellei se kantaisi kohtalokkaita syöksyhampaitaan tai jos salametsästäjät tyytyisivät nukuttamaan jättiläiset ja leikkaisivat syöksyhampaat poikki. Norsuemon ampuminen tietää kuolemaa myös pienokaiselle, sillä alle kaksivuotiaat eivät selviydy ilman emon hoivaa. Lisäksi tiedetään, että norsu-urokset lisääntyvät vasta yli 30-vuo35. Afrikannorsun kummankin sukupuolen edustajille kasvavat muhkeat syöksyhampaat, tosin myös osa afrikannorsuista jää vaille syöksyhampaita. Näin vanhat norsut on lähes hävitetty kaikkialta Afrikasta. Intiannorsun hampaat jäävät vaatimattomammiksi, ja naarailta ne usein puuttuvat kokonaan. vsk
Surullisen monet eivät sitä tee. Jokainen valtio, joka tahtoo viedä norsunluuta, saa tietyn syöksyhammaskiintiön. Nyt valtaosa urosnorsuista ei koskaan saavuta lisääntymisikää. Vuodesta 1986 lähtien on CITES:n alaisuudessa toiminut entymen yksikkö kaupan valvomiseksi. Burundissa. Siellä, esimerkiksi Dubaissa Arabiemiirikuntien liitossa, rakennettiin kiireesti kaiverrustehtaita. Nairobissa äskettäin järjestetyssä norsujen suojelukokouksessa arvioitiin, että viimeiset norsut ammuttaisiin Itä-Afrikassa viiden vuoden kuluessa, eikä kestäisi kuin viisi vuotta kauemmin, kun loputkin näistä jättiläisistä surmattaisiin koko Afrikasta sukupuuttoon. Etelä-Afrikka sekaantunut salakauppaan Viime syksynä eteläafrikkalaiset päivälehdet kirjoittivat suurin otsikoin maan armeijan yhteyksistä norsunluukauppaan, ja norsunluukaupan yhteyksistä huumeja asekauppaan eteläisessä Afrikassa. UNITA-joukkojen johtaja Jonas Savimbi on myöntänyt tämän. 36 masta, mutta kiintiöiden puitteissa vietiin vain 42 000. Norsunluukaupasta 80 prosenttia on laitonta. Noidankehä pyörii kiihtyvästi. vsk .. Tälle kiertotielle ei CITESsopimus mahda mitään. Elefantin kuoltua Burundi menetti kiintiönsä, joten sillä ei luonnollisestikaan ollut enää syytä kunnioittaa CITESsopimusta. Afrikasta norsunluu matkaa Aasiaan, jossa suurin ostaja on ollut Japani. Syöksyhampaat ovat sitä arvokkaampia, mitä kookkaampia ne ovat. Huomattavia ostajia olivat myös Hong Kong, Singapore ja Taiwan. Norsunluuta on viety myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Todellinen vientimäärä oli kuitenkin moninkertainen. Useimmat norsunluuta vievistä valtioista ovat sitoutuneet noudattamaan CITES-sopimusta. Harvinaisista yli 20 kilon syöksyhampaista maksetaan jopa yli 300 dollaria kilolta. Tämä kiintiöiden puitteissa käytävä norsunluukauppa on laillista. Valkoinen kulta mustan pörssin markkinoilla Sopimus uhanalaisten lajien kansainvälisestä kaupasta (CITES) säätelee norsunluun maailmankauppaa. EteläAfrikka avusti norsunluun kuljetuksessa eteenpäin. Japani suurin ostaja Afrikassa salaa ammuttujen norsujen syöksyhampaat ovat purkautuneet maailmankauppaan lähinnä Burundin ja Etelä-Afrikan tasavallan kautta. sarvikuonon sarvia. CITES-sopimus ei ole ongelma mustan pörssin kauppiaille. Samalla löydettiin asekuormia, huumeita ja mm. Kun tuojamaat kieltäytyvät ostamasta laitonta raakaa norsunluuta, jota eivät seuraa asianmukaiset paperit, välittäjän tarvitsee vain hankkiutua maahan, joka ei ole allekirjoittanut sopimusta ja perustaa sinne norsunluun kaiverrus tehdas. Craig van Note, Monitor-luonnonsuojelujärjestön varapuheenjohtaja, paljasti viime syksynä Etelä-Afrikan sekaantuneen pahasti korkean tason norsunluun salakauppaan. On tavallista, että salametsästäjiltä tulevan norsunluun välittäjillä on tuttavia oikeilla paikoilla virkamiehistössä tai hallituksessa. Vasta salakaupan tyrehdyttäminen lopettaa salametsästyksen tiaina. Vuoden aikana norsunluukaupassa liikkuvat summat pyörivät 130 miljoonan dollarin (reilun puolen miljardin markan ) tienoilla. Nyt norsunluu on laillista, ja se myydään edelleen. Sambiassa ammuttiin SUOMEN LUONTO 7/ 89 48 . Lähi-idästä norsunluu myydään kaiverrettuna eteenpäin. Sopivaa korvausta vastaan nämä järjestävät laittoman kuljetuksen takavarikoitavaksi valtiolle. Vähittäismyyntihinnat "katukaupassa" nousevat yhteen miljardiin dollariin eli neljään ja puoleen miljardiin Suomen markkaan. CITES-kiintiösysteemi valvoo kuitenkin vain käsittelemättömän norsunluun kauppaa. Kaikki norsunluuta ostavat valtiot kannattavat periaatteessa CITES-sopimusta. Näin tehtiin mm. Burundi toimikin keskeisenä norsunluun kauttakulkumaana. Burundissa oli vuosikausia vain yksi elefantti, mutta tämä oli ilmeisesti sitäkin merkillisempi yksilö, sillä sikäläisten asiakirjojen mukaan se tuotti vientiin 23 000 syöksyhammasta. Poikkeuksellisia norsuja on myös KeskiAfrikan tasavallassa Gonka norsukanta on huvennut 78 000:sta 20 000:een), sillä maalla on lupa tappaa 200 norsua vuodessa, mutta kuitenkin se vie 13 000 syöksyhammasta. Syöksyhampaat on hakattu kirveellä irti. Vienti voi myös tapahtua sellaisen valtion kiintiössä, joka ei itse saa kokoon sallittua syöksyhammasmäärää. van Noten mukaan Etelä-Afrikan tukemat Angolan kapinalliset UNITA-joukot tappoivat noin 100 000 norsua rahoittaakseen asehankintojaan. Vuonna 1988 Japan\ osti 40 prosenttia maailman norsunluusta. Kun suurihampaisia norsuja ei enää löydy, täytyy salametsästäjien ampua yhä useampia nuoria eläimiä saadakseen saman määrän norsunluuta kuin ennen. Viime vuonna havaittiin, että kasvava määrä valkoisen kullan viennistä suuntautui Afrikasta Lähiitään. Kahdessakymmenessä vuodessa kaupassa liikkuvien hampaiden keskipaino on pudonnut 20 kilosta neljään ja puoleen. Useita henkilöitä pidätettiin laittoman norsunluulastin hallussapidosta. Tarkoituksena on mahdollistaa norsunluun kauppa norsujen säilymistä vaarantamatta. Vientikiintiöt eivät täyty, sillä elefantteja ammutaan niin paljon salaa: vuonna 1986 norsunluun tuottajamailla oli lupa viedä yhteensä 94 000 syöksyhamSalametsästäjien tappamien norsujen kalloja ja leuka sambialaisessa kansallispuistossa. Kymmenessä vuodessa surmattavien norsujen määrä on kolminkertaistunut. Toinen tapa on salakuljettaa norsunluu johonkin naapurivaltioon, joka ei ole allekirjoittanut CITESsopimusta, ja viedä se sieltä eteenpäin. Kiintiön suuruus riippuu maan norsukannan koosta. Norsujen suojelijoille antaa toivoa se, että laillisesta norsunluusta saatava hinta on kaksinkertainen pimeään norsunluuhun verrattuna. Myös tämä todistaa vanhojen ikäluokkien puuttumisesta. Käsittelemättömän norsunluun hinta on vajaat 200 dollaria kilolta, jos syöksyhampaat ovat alle viiden kilon painoisia
Norsunsuojelijat ovat saaneet puolelleen myös monia Afrikan valtioita. " Tämä kielto on erittäin tärkeä voitto taistelussa afrikannorsun puolesta, sillä se katkaisee viime1S1mpiin kuuluneen laittoman norsunluukaupan kiertotien", totesi Yhdysvaltain WWF:n varapääjohtaja Curtis Bohlen. Afrikassa on ymmärretty, että elävänä norsu on monin verroin hyödyllisempi, sillä norsuturismin suosio on vuosi vuodelta kasvanut. Maltillisempaa linjaa ajaneiden luonnonsuojelujärjestöjen tavoitteena oli säädelty kauppa. Juuri herra Poon keksi perustaa kaiverrustehtaansa Arabiemiirikuntien liittoon. Big. Etelä-Afrikkaan on huomattavasti vaikeampi vaikuttaa. Vielä keväällä norsujen puolestapuhujatkin olivat erimielisiä suojelun keinoista. Etelä-Afrikka huolehti lastin kuljettamisesta sinetöidyissä junakonteissa eteenpäin mm. Tuontikielto koskee myös maita, jotka ovat ostaneet norsunluuta Burundista. WWF:n mukaan kansainvälinen norsunluukauppa onkin tyrehtymässä nopeasti. Norsujen puolestapuhujien rintama yhdistyi, kun Genevessä kesäkuussa 1989 pidetyssä kokouksessa Maailman Luonnon Säätiö (WWF) ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) yhtyivät vaatimukseen norsunluukaupan täydellisestä lopettamisesta. Tällä toimenpiteellä painostettiin Hong Kongia lopettamaan laittoman, alunperin Burundista lähteneen mutta muualla kaiverretun norsunluun ostaminen. Norsunluun arvo kohoaisi hetkessä pilviin ja kaikki kauppa painuisi maan alle, missä sitä ei voitaisi lainkaan valvoa. Afrikkalaisen norsun ahdinko on tajuttu vasta äskettäin. Eteläafrikkalainen Johannesburg Star -lehti kirjoittaa tietävänsä, että Afrikan mister bigit ovat eteläafrikkalaisia liikemiehiä. Hong Kong taipui ja kielsi vuoden 1988 elokuussa käsitellyn norsunluun tuonnin, ellei se todistettavasti ole laillista. Maailman luonnonsäätiö ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto vetosivat erityisesti Japaniin ja Hongkongiin kaupan hillitsemiseksi. Viime vuodesta lähtien Yhdysvallat on käyttänyt voimakkaita taloudellisia pakotteita sellaisia Afrikan valtioita vastaan, joiden tiedetään avoimesti rikkovan CITES-sopimusta. Ruohonjuuritasolla syndikaateissa toimivat salametsästäjät. Varastoihin kertyneelle norsunluulle ei näytä löytyvän ostajia ja norsunluun hinta Afrikassa on pudonnut huomattavasti. Nämä toimivat näennäisesti lain oikealla puolella, mutta valvovat monimutkaista ja laajaa sala-ampujien ja välimiesten verkostoa, jonka toimet ovat hyvin kaukana lain kirjaimesta. Erityisesti Taiwanin elokuussa päättämä norsunluun tuontija vientikielto on merkittävä. Kenian presidentti Daniel Arap Moi sytytti näyttävänä salakaupan vastaisena eleenä viime kesänä Nairobin kansallispuistossa rovion, jossa poltettiin 12 tonnia salametsästäjiltä takavarikoituja syöksyhampaita. Kirjoittaja opiskelee biologiaa Helsingin yliopistossa. Huhtikuussa 1988 Yhdysvallat kielsi kaiken burundilaisen norsunluun tuonnin. Burundiin. Maailman laittoman norsunluukaupan epävirallinen kuningas on hongkongilainen liikemies Poon Tat Hong, joka maailman liikekeskuksissa tunnetaan nimellä Mr. Etelä-Afrikka on luonnollinen kauttakuljetustie, sillä sen kuljetuskapasiteetti on eteläisen Afrikan paras ja meriyhteydet sen suurista satamista erinomaiset. Burundista tuli CITES-ryhmän 96. Esimerkiksi Kenia saa nykyisin suurimman osan tuloistaan turismista. Salametsästäjiksi ryhtyvät ovat usein köyhtyneitä, juurettomia alkuperäisheimojen miehiä, joille norsunluu tarjoaa nopean keinon rikastua. laittomasti, mutta korkeimpien hallitustahojen (maksetulla) siunauksella, 10 000 norsua. 37. Kansainvälisen TRAFFICverkoston, joka käytännössä valvoo uhanalaisten kasvien ja eläinten kauppaa, keräämien tietojen mukaan sekä kaiverretun että raakanorsunluun hinta on pudonnut 30-50 prosenttia viime kuukausina. Kymmenen miljoonaa markkaa tulessa. Lisäksi sillä on maine elefanttikantaansa esimerkillisesti hoitavana valtiona. Jälleen Etelä-Afrikka huolehti kuljetuksista, syöksyhampaat lähetettiin eteenpäin Etelä-Afrikan satamista tai Burundista. Kolme päivää myöhemmin Burundi sitoutui noudattamaan CITES-sopimusta. L uonnonsuoj ei uj ärj estöj en vetoomukset tuottivat tuloksia. Ne esittivät, että kaupan täydellinen kieltäminen koituisi elefanttien nopeaksi ja lopulliseksi tuhoksi. Mosambikissa Etelä-Afrikan rahoittamat sissijoukot surmasivat kymmeniä tuhansia elefantteja rahoittaakseen toimintansa. jäsen. Kilpajuoksu ajan kanssa CITES-kiintiösysteemi ei ole onnistunut hidastamaan afrikannorsun tuhoa. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Norsunluukaupan ovat jo kieltäneet 12 Euroopan yhteisön maata, Australia, Hong-Kong, Japani, Kanada, Sveitsi, Taiwan, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien liitto ja Yhdysvallat. Greenpeace on eräs tunnetuimmista ympäristöjärjestöistä, jotka ovat jo pitkään työskennelleet norsunluukaupan täydellisen kieltämisen puolesta. Näille likaisen työn tekijöille maksetaan vain 20 randia kilolta (33 mk); norsunluun saapuessa paikalliselle mister bigille tämä myy sen eteenpäin jo noin 300 randin (5000 mk) kilohinnoin. Kenia, jonka tärkein tulonlähde on turismi, on vakavasti huolissaan norsujen katoamisesta. vsk. Lisäksi EteläAfrikan kautta on kulkenut norsunluuta Zairesta, Botswanasta ja Tansaniasta. Lakien säätäjät ja sopimusjärjestöt ovat luopuneet toivosta, että norsujen sukupuuttoon kuoleminen voitaisiin estää säädellyn norsunluukaupan avulla. He ovat ketjujen alimpia lenkkejä
Skotlannin koillisrannikolla käydään paraikaa kiivasta kamppailua delfiinien puolesta. Delfiinit sotkeutuvat kuitenkin samassa hötäkässä verkkoihin ja hukkuvat; vuosittain kuolee noin 130 000 delfiiniä. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan Pohjanmeren kalastusverkkoihin kuolee vuosittain noin 3 000 pyöriäistä. Seuraavan tunnin halt101tuneen kokemuksen pyörteissä alan ymmärtää, mikä na1ssa sulavankauniissa, herkissä ja älykkäissä nisäkkäissä kiehtoo. vsk.. Tähän pitäisi saada muutos, sillä Pohjanmeren pienvalaiden hädänalaisuus on itseasiassa pientä verrattuna koko maailman tilanteeseen. Esimerkiksi satoja delfiinejä menehtyi virusinfektioon Yhdysvaltain itärannikolla 1987. Kamera laukaisuvalmiina tuijotan harmaanvihreää merivettä. Tuhansia delfiinejä tapetaan laittomasti Chilen ja Perun vesillä. Vuonna 1981 voimaan tullut laki (Wildlife and Countryside Act) suojelee periaatteessa kaikkia Brittein saarten rannikkovesien hammasvalaita ja mahdollistaa myös merellisten suojelualueiden perustamisen. Myös Pohjanmeren sillin ja makrillin ryöstökalastus on alkanut uhata delfiinien ja pyöriäisten elinmahdollisuuksia. keutuvat ja hukkuvat nykyaikaisiin nailonverkkoihin, joita ne eivät kykene näkemään. Todisteita ei kuitenkaan vielä ole, joten jätteiden dumppaus jatkuu. Tämä rasvaliukoinen myrkky rikastuu merinisäkkäiden paksuihin rasvakerroksiin ja liukenee äidinmaitoon emojen ruokkiessa poikasiaan. Vesiliikenne, kaikuluotaimet ja seismiset tutkimusvälineet häiritsevät taajuudellaan niiden kuuloa. Toisen maailmansodan jälkeen Brittein saarten rannikkovesissä aiemmin yleiset pullonokkadelfiinit ja pyöriäiset ovat dramaattisesti vähentyneet. Brittein saarten delfiinit pulassa Seison Greenpeacen troolarin Moby Dickin kannella. Merten saastuessa niiden vastustuskyky heikkenee ja ne kuolevat normaalisti harmittomien bakteereiden ja virusten synnyttämiin sairauksiin. Kalakantojen huvetessa näille pienille hammasvalaille ei enää riitä tarpeeksi syötävää. Greenpeace vei Moby Dick -troolarillaan paikallisia kunnanvaltuutettuja, lehdistöä ja muita asiasta kiinnostuneita tapaamaan jätevesien vastaanottajia, viattomasti laivan keulan ympärillä leikkiä lyöviä delfiinejä. Ympäristöministeriöllä on kuitenkin mi38 ULKOMAILTA tättömät valtuudet to1m1a. Samainen myrkky on syypää Itämeren hylkeiden lisääntymishäiriöihin. Tutkimustietoa kerätään suojelun tueksi Kun Greenpeace muutamia SUOMEN LUONTO 7/ 89 48 . Viime aikoina tutkijat ovat alkaneet epäillä myös tavallisten asutusjätevesien bakteereiden vaikuttavan merinisäkkäisiin. Japanissa kalastajat kokevat delfiinit kilpailijoikseen ja järjestävät meren punaiseksi värjääviä verilöylyjä. Pysyviä kantoja on enää kahdella alueella: Moray Firth -lahdella Skotlannissa ja Cardigan Bay'ssä Walesissa. Greenpeace painostaa Thatcherin hallitusta toteuttamaan sitoumuksensa suojella delfiinejä ja pyöriäisiä. Molemmat lajit viettävät suurimman osan ajastaan lähellä rannikkoa, missä ympäristön kuormitus on suurin. "Tuolla ne tulevat", huutaa joku tusinan muun odottajan joukossa. Myrkyt ja liikakalastus pahimmat uhkat Iso-Britannian vesissä delfiinejä ja pyöriäisiä uhkaavat ennen kaikkea jätevesien myrkyt sekä nälkiintyminen ravintokalojen vähetessä. Delfiinit pysyttelevät aluksi loitommalla, mutta pian laivan keulan alitse pyörähtelee puolentusinaa leikkisää merinisäkästä. "Tarvitsemme Cardigan Bay ja Moray Firth -lahdet suojelualueiksi pikaisesti, ennen kuin on liian myöhäistä pelastaa delfiinit ja pyöriäiset", painottaa Isabel McCrea Greenpeacesta. Melukaan ei enää ole vähäinen harmi näille herkille olennoille, jotka kommunikoivat ja pyydystävät ravintonsa äänen avulla. Muualla ahdinko on vielä pahempi Pieniä hammasvalaita ei ole riittävästi otettu huomioon kansainvälisissä sopimuksissa. Näin eläimet tietämättään myrkyttävät omat poikasensa. Polttopisteenä on lnvernessin kaupungin suunnitelma laskea 40 000 asukkaansa talousja teollisuusjätevedet pitkää putkea pitkin käsittelemättöminä suoraan delfiiniyhteisön syliin. Äskettäin Walesista löydetyistä kuolleista pyöriäisistä mitattiin ennätysmäärät polykloorattuja bifenyylejä (PCB). Sri Lanka on vastuussa säännöllisistä joukkoteurastuksista. Kalastajat paikantavat tonnikalat delfiinien avulla, koska lajit parveilevat yhdessä. Suojelualueita on vasta yksi (30 km 2 ) ja senkin perustaminen kesti viisi vuotta. Lisäksi delfiinit ja pyöriäiset sotGreenpeace-järjestö tutustutti Moby Dick -troolarillaan päättäjiä ja lehdistöä jäteputken vastaanottajiin, leikkisästi keulan edessä kisaileviin delfiineihin. Järkyttävä esimerkki on itäisen Tyynenmeren tonnikalateollisuuden osuus delfiinikuolemiin
!WC:n tämänvuotisessa kokouksessa esiteltiin tutkimus, joka osoitti, että eräitä lajeja on huomattavasti vähemmän kuin tähän asti on luultu. Kansainvälistä painostusta tarvitaan Brittein saarten pikkuvalaiden suojelu kaipaa nyt kansainvälistä tukea. Vedessä valaiden äänet voivat kantautua jopa satojen kilometrien päähän. Vielä pyyntikaudeksi 8990 ovat japanilaiset suunnitelleet pyytävänsä tieteen nimissä 400 lahtivalasta. vuosia sitten otti esille delfiinien ja pyöriäisten kohtalon, kävi ilmi että niitä koskeva tieteellinen tutkimus oli lähes olematonta. Myös Norja on !WC:n suositusten vastaisesti tappanut parisenkymmentä lahtivalasta vuosittain. Vuosina 1987-88 järjestön purjelaiva Rubicon seilasi ympäri Brittein saaria keräten havaintoja. Tämä toiminta luo myönteistä ilmapnna ja taloudellista tuottoa alueelle, missä perinteisesti valaitten suojelua ei ole juurikaan arvostettu. Huolta Norjassa on herättänyt tieto, että kolmisenkymmentä kuollutta kaskelottia on viime vuoden aikana rantautunut Norjan rannikolla. Toivottavaa olisi, että merten valtiaat saisivat jatkossa elää rauhassa omassa ympäristössään. Veli-Risto Cajander 39. Epävarmuutta suurvalaitten tulevaisuudesta ovat nostattaneet myös uusim· mat tiedot valaskannoista. vsk. Greenpeace-järjestössä uskotaan, että oikealla painostuksella nämä kokoukset voisivat tehdä toivottuja poliittisia sitoumuksia. Ensi vuonna kokoonnutaan Hollantiin päättämään kaupallisen valaanpyynnin uudelleenaloittamisesta. Esimerkiksi sinivalaitten kokonaismäärä saattaa olla vain noin tuhat yksilöä aiemmin oletetun 10 000 yksilön asemesta. Iso-Britannian hallituksen painostaminen merellisten suojelualueiden perustamiseksi Cardigan Bay'n alueelle Walesissa ja Moray Firth -lahdelle Skotlannissa on niin ikään ensisijaista. Bernin kokouksen (Convention on the Conservation of European Wild Animals and Natural Habits) merkitystä joulukuussa 1989. Valaskeskus järjestää valassafareita merelle. Kaskelotin pyrstö on mahtava; mittakaavaa antaa taustalla lentävä kalalokin kokoinen myrskylintu. Valassafareita Norjassa Lofoottien saariryhmän pohjoisosissa toimii Andenesin kaupungissa valastutkimuskeskus, jossa selvitellään näköhavaintojen ja valokuvauksen avulla kaskelottien ja lahtivalaitten kantojen suuruutta sekä sosiaalista käyttäytymistä. Mutta Norjassa on myös käynnistynyt uutta, elävien valaitten tarkkailuun perustuvaa valastutkimusta ja valaitten suojelua edistävää valasturismia. lyheneekin noin 20 prosenttia aluksen vaikutuksesta. Yhden 5-8 tunnin retken aikana on turistien ja tutkijoiden mahdollisuus nähdä valaita, usein jopa 10-20 metrin etäisyydeltä, noin 95 prosentin varmuudella. Onko meren saasteilla tai vedenalaisilla räjähdyksillä osuutensa näissä epätavallisen lukuisissa kuolemantapauksissa, sitä ei toistaiseksi tiedetä. Suurvalaat vähissä. Ja kuten Isabel McCrea sanoo: "Iso-Britannian hallitus periaatteessa tukee ennaltaehkäisevää työtä, mutta ei ole valmis minkäänlaisiin toimiin ennenkuin voimme esittää varmoja todisteita." Suojelun tueksi tarvitaan enemmän tietoja delfiinikantojen koosta, levinneisyydestä ja vaelluksista. Elävien eläinten tarkkailun lisäksi kerätään tietoa valaiden rantautum1s1sta, joiden syitä ei tarkkaan tiedetä. Greenpeace korostaa seuraavan ns. Greenpeace on aloittanut havaintojen keruun yhteistyössä Oxfordin yliopiston kanssa. On parempi toimia delfiinien ja pyöriäisten pelastamiseksi ennen kuin ne kokevat sinivalaan kohtalon! Tiina Pikkarainen SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Viime vuonna 400 turistia kävi tutustumassa Lofoottien valaisiin ja tänä vuonna valaskeskuksen kävijämäärä ylittänee 2 000 valasturistin rajan. ULKOMAILTA Valaat: suosio kasvaa, tulevaisuus epävarma Maailman merien hetulavalaat ovat olleet rauhoitettuna kaupalliselta pyynniltä viimeiset viisi vuotta Kansainvälisen Valaanpyyntikomission !WC:n päätöksen mukaisesti. Tänä aikana on Greenpeacen mukaan tapettu kuitenkin noin 10 000 suurta valasta. Andenesin edustalla viihtyy kesäisin 20-70 kaskelotin populaatio, josta on pystytty yksilöllisesti tunnistamaan 40-50 valasta. Islantilaiset ovat äskettäin lopettaneet vuosittain noin 100 seitija sillivalasta käsittäneen "tieteellisen pyyntinsä", jonka tulokset ovat kansainvälisten arvioiden mukaan mitäänsanomattomia ja tarkoitushakuisia. Yhtä lailla tärkeä on Pohjanmeren maiden ministereiden kokous maaliskuussa 1990. Valaskeskuksen selvityksen mukaan kaskelotit, lahtivalaista puhumattakaan, eivät vakavammin häiriinny lähestyvistä valaankatselualuksista, vaikka kaskelottien pinnallaviipymisaika Yläkuvassa valastutkija kuuntelee kaskelottien ääntelyä bydrofonilla, veteen upotettava/Ja mikrofonilla. Tänä vuonna työtä on jatkettu Moby Dick -troolarilla
Miksi sitten tällainen kina. Tiedon mukaan mäkärän toukat tuhoutuvat lähes sataprosenttisesti ja sääsken toukat vähenevät jonkin verran. Haluan puuttua väitteeseen, että ekosysteemi ei häiriintyisi. Miksi Helsingin kaupungin piti rakentaa meriviemäri. Todistaakseni väitteeni todeksi, toivon pääseväni suuren Raadin eteen. 150. Sehän maksaisi. Yliopistosta todetaan, että bakteeria olisi kokeiltava käytännössä ja sitten päätettävä jatkotoimista. Uutisessa korostetaan torjunnan paikallisuutta. Suomen Luonto on kivunnut maamme luontolehtien ykköseksi parin vuoden kuluessa. Nuo äskeiset sanat olivat varmasti monenkin mielestä suurenkin suun halkaisevia. Maailman väestöräjähdys on saatava estetyksi sallimalla vain yksi synnytys naista kohti. Vaikka vielä ehdimmekin tuhoamaan Antarktiksen luonnon ryöstämisellä, tulee luonto kuitenkin kostamaan ihmiselle hänen ahnehtimisensa. Ainakin minä olen sitä mieltä, että se on sitä edelleenkin. Sen alla oleva teksti jäi kuitenkin kaikkein pahimmin vaivaamaan mieltäni . vsk .. Kynä ja ruudullinen paperi riittävät. Esitetään monenlaisia perusteettomia mielipiteitä. Kasvihuoneilmiön aiheuttama lämpeneminen lahottaa kuitenkin tuon ristin hyvin .nopeasti. Kirjoituksen vieressä oli kuva Tuntemattoman Valaanpyytäjän haudasta. Olisi kemisti, fyysikko, termodynaamikko ym. Nykyisellä menolla olemme kuluttamassa kaikki ravinteet noin kolmessa vuosikymmenessä. Kymmenillä tai sadoilla miljoonilla. Aarne Parikka SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Senverran siinä olisi vanhojen teorioiden vääräksi todistamista ja uuden mahdolliseksi todistamista. Olemme nimittäin likaamassa kuolettavasti ympäristömme ja meremme. Pienimuotoisen kokeilun takana ovat amerikkalais-belgialainen yhtiö Abbott, Kemira ja Rovaniemen porotutkimusasema. Kukaan ei välitä yhtään mitään sen luonnosta. Ravinteitten kuljettamiseen pois näkyviltä. Kukin omalta alaltaan. Lajien hävittäminen luonnosta ihmisen mukavuudenhaMIELIPITEITÄ KESKUSTELUA lun perusteella ei ole perusteltavissa. Jos se vaikka saattaisikin johtaa oikeille jäljille. Mitä mäkärän toukkien väheneminen vaikuttaa kalakantoihin. Entä, kun ne tappavat kalat meristä. Siksi, että ei ymmärretä oikein kasvien toimintaa hiilen käyttäjänä. Vuosi sitten virallinen levikki oli vielä alle 60.000; tilaajamäärä on noussut vuoden aikana runsaat 3000. D Pien vedet kuvina seuraavassa numerossa Pienvesi-valokuvakilpailun satoa esitellään vastoin lupauksiamme vasta seuraavassa Suomen Luonnon numerossa tuomaristo ei ehtinyt kokoontua vielä ruotimaan kilpailukuvia, kun tämä lehti meni jo painoon. Varsinainen luonnon kosto on kuitenkin jo alkanut. Ilman oikeaa teoriaa näistä asioista emme voi toimia oikein luonnon kanssa yhteistoiminnassa. Esimerkiksi biologi ei saisi puhua kemiasta jne. Se tapahtuu aluksi hitaasti, mutta tulee muutamassa vuosikymmenessä vaikuttamaan hirveitä. Vaikka kuolema korjaa satoa vasta suljetuilla merialueiHa, kuten Itämerellä, Välimerellä ja Pohjanmerellä, tulevat saasteet leviämään myös näitten ulkopuolisiin vesiin. Toivoisin, että tuo raati voisi sitovasti todistaa, että olenkin väärässä. Kuinka suuren loven se lyö ruokapöytämme valikoimaan. Olemme pahoillamme, mutta hyväähän kannattaa odottaa! 40 Huomaa edullinen lahjatilauskortti tämän lehden välissä! Lapin mäkäröiden ja sääskien hävittäminen Julkisuudessa on puhuttu mäkäröiden ja sääskien hävittämiskokeilusta, joka on ensi kesänä tarkoitus käynnistää pienimuotoisesti Lapissa. Kinataan siitä onko se tulossa vai tuleeko peräti jääkausi. Toivon, ettemme ole jo nyt menneet sellaiselle alueelle, josta ei enää ole paluuta. 1989). Tuo keskustelun jälkeen kasvihuoneilmiön ennustaminen onnistuisi. Kerran meressä, aina meressä. Siinä sanottiin, että luonto on tähän asti ollut ihmistä voimakkaampi. Ei kaiken erittäin suurta yksinkertaisuutta. Lehteä on tehty tunnetuksi tehokkaan puhelinmarkkinoinnin avulla. Siihen ei silloin enää kuitenkaan tarvittaisi supertietokonetta. Kasvihuoneilmiöstä sanotaan, ettei sitä voi ennustaa ilman supertietokoneita ja suuria ohjelmia. Edelleen todetaan, että koska aine on luonnontuote, se ei aiheuta ekosysteemiin vaikutuksia. Ellei näitä asioita punnita nopeasti ja tarkasti, tulee tuosta tuntemattoman valaanpyytäjän rististä Tuntemattoman Ihmisen muistomerkki. Tuo raati olisi kokoonpantu eri alojen asiantuntijoista. Nyt ne käytetään vain kerran ja sitten huuhdotaan mereen. Nuo asiantuntija tulisivat vahvistamaan jokaisen väitteeni. Kaksi vuotta sitten levikki oli 24. Heikki Ikonen Ylikiiminki Antarktiksesta maailman puisto Oheisella otsikolla kirjoitti Jorma Laurila (pääkirjoitus SL 4/89) hyvästä asiasta. Uutisessa kerrotaan, kuinka luonnosta eristetyllä bakteerilla on 15 vuoden ajan tuhottu mäkärän ja sääsken toukkia Amerikassa, Australiassa ja Thaimaassa. Kun ravinteet on saatu huuhdotuiksi meriin, on suurella joukolla nälkäkuolema edessä. Abbott-yhtiö on ottanut Oulun yliopiston tutkijoihin yhteyttä Bacillus thuringiensis -bakteerin käytöstä. Biologian peruskäsitteisiin kuuluu se tosiseikka, että jokaisella eliölajilla on luonnossa oma tehtävänsä ravintona, saalistajana tai molempina. Vaikka puhumme jonkin alueen tai eläimen suojelusta, on se kuitenkin vain Jaavuoren näkyvä huippu, kuin jonkinlainen huomion varsinaisesta asiasta poissuuntaava houkutin. Vaikka Antarktiksella vaadittaisiin hienovaraista käyttäytymistä varoja hyödynnettäessä, vallitsee siellä muutaman vuoden kuluttua täysi "svaboda". Jos sillä kuitenkin saavutetaan mäkäröiden hävityksessä merkittäviä tuloksia, on vaarana, että torjuntaa laajennetaan vuosi vuodelta ja eläinlajien tasapaino voi järkkyä. Suomen Luonnolla ennätyslevikki Luonnon uusi tarkastettu levikki on 61.937 kappaletta (L T 27.9. Ekologia tarkoittaa sitä, että samat ravinteet kiertävät vuosituhannesta toiseen samalla alueella. Eikö se enää ole. Tuo keskustelu kestäisi ehkä pitkän päivän. Mielestäni jokainen, heikkokin vihje olisi pikimmiten tarkistettava. He kukin vastaisivat oman alansa kysymyksiin. Onko tutkittu sitä, mikä vaikutus hyönteisten voimakkaalla vähenemisellä on niitä saalistavien pikkulintujen ja edelleen pikkulintuja syövien petolintujen määrään. Ei ole yhtään turhaa tai tarpeetonta lajia. Lapin ekosysteemi on huomattavasti yksinkertaisempi ja herkempi kuin edellä mainittujen maiden, ja yhdenkin runsaslukuisen lajin häviäminen voi aiheuttaa siinä huomattavaa häiriötä
Matkoista saa lisätietoja matkatoimisto Finncomingista, puh . 4.-22. Ranskan alpit Teemme biologi Reija Heinosen johdolla matkan Vanoisen kansallispuistoon, joka sijaitsee Savoien Departumentissa Ranskan alpeilla. ....... Matkustamme laajalti tällä alueella, jossa tulemme näkemään monipuolista linnustoa ja eläimistöä. Myös kevään kukkaloisto on kauneimmillaan matkan aikana. Matkan perushinta on 3 550 mk jaetussa kahden hengen huoneessa. Luonnonsuojeluliiton matkoja keväällä -90 17; 3.-28. Luonnonsuojeluliitto tekee huhtikuussa matkan Madeiral/e, tällaisiin vuoristomaisemiin. Hotellina on tuttu Windsor Funchalin ydinkeskustassa. Käytämme Finnmatkojen seuramatkalentoja. . Lennot Finnmatkojen seuramatkapohjalta. vsk. 41. . (90) 645 4 11, osoite Lönnrotinkatu 15 C, 00 120 Helsinki. 1990 Kreeta Majoituskohteena Hania. (90) 37 96 96 SUOMEN LUONTO 7/ 89 48 . 6. Se dn keskeistä alppimaisemaa. Ohjelma noudattaa tutuksi käynyttä kaavaa, eli retket maksetaan perillä sen mukaan mille kulloinkin halutaan osallistua. Ympärivuotiseen kompostointiin Rolate-kuumakompostori ' . Matkan perushinta on 2 785 mk. Alppien eläinja kasvilajisto on monessa suhteessa ainutlaatuinen . . -kotimainen, patentoitu rakenne -lämpöeristetty -kompostimultaa jopa 1 kk:ssa -ei tarvitse lisäaineita -lämpötila 60-70°C tuhoaa rikkaruohojen siemenet, hygienisoi talousja käymäläjätteet -hyvät käyttökokemukset mm. Matkan aikana näemme mm. . 5. t. .. . jäätikköretki, kasvitieteilijän vetämä vaellus, ornitologin opastama linturetki ja paljon muuta mukavaa. Viikon aikana järjestämme jokapäivä retkiä saaren eri osiin ja noudatamme myös tällä matkalla samaa periaatetta, kuin Madeiran matkoissa eli retket maksetaan vasta perillä, jos Kysy lisää niihin osallistutaan. 5.13. Fondue-illan . .... 15.-24. . Lennämme Helsingistä Geneveen, josta kuljetus Pralognaniin, Vanoisen kansallispuistoon. : "'~ .,_ . ,. Matkan hinta on 5 550 mk. HOAS:lla, YTV:llä ja Vantaan kaupungilla -parhaat arvostelut Työtehoseuran testissä Suomen Kompostointipalvelu Ky Talonpojantie 17/204, 00710 Helsinki Puh. . 3. Matkan hinta on 8 700 mk. Ilmoittautumiset suoraan matkatoimistoon . Ohjelmassa mm. Ilmoittautumiset suoraan matkatoimisto Oy Finncomingiin . 15. Seppo Vuokon palattua Madeiralta vaihdamme kohdetta Kreikan saaristoon ja tutustumme Kreetan luontoon edelleen Seppo Vuokon seurassa. Florida Lintuja luontomatka Yhdysvaltojen subtrooppiseen Evergladesin kansallispuistoon Floridassa oppaana biologi Reija Heinonen . 4. 6. Madeira Jo klassikoksi käynyt Seppo Vuokon opastama Madeiran matka uusitaan jälleen lisääntyneen kysynnän vuoksi. alppikauriita, gemssejä ja alppimurmeleita sekä monia eri lintulajeja. • .:, .. Yöpymiset alppimajoissa, matkan aikana on täysihoito sisältäen mm
marjoja, mutta jos sattuu loytymään haaska, mässäillään oikein kunnolla. Possunokkien puutarhassa ja karhumailla Aura Koivisto: Possunokkien puutarha, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 1989, 24 s. Ilman metsäpeurojen paluuta Elimyssalokin olisi todennäköisesti "jalostettu" yksitoikkoiseksi talousmetsäksi. Toistuvasti, muttei turhaan kirja myös jaksaa muistuttaa kaiken kuvaamansa uhanalaisuudesta. Herra Virkkusella on kova työ pitää puutarhansa ojennuksessa. Tammen suurteossarja Maailman Eläimet on vihdoin päässyt finaaliinsa. Osan päätoimittaja, dosentti Kauri Mikkola toivoo esipuheessa, että lukija tutustuttuaan kirjaan ymmärtäisi seuraavan .kaskun syvällisyyden: "Kaksi menninkäistä istui aurinkoisena päivänä metsänreunassa. Tämä aivan itärajan pinnassa sijaitAntti Leinonen P(URAS'ALOLLA seva salomaa tuli kuuluisaksi 1960-luvulla, kun metsäpeurat alkoivat yllättäen itärajan takaa asuttaa entisiä kainuulaisia elinseutujaan. Kirja ei jätä epäilyksiä Leinosen valokuvaajan kyvyistä; hän kuuluu eittämättä luonnonkuvaajiemme kärkikaartiin. Vastasyntyneet pikkunallet on kuvattu eräällä kirjan aukeamalla luonnollisessa koossa ja siitäkös riitti tarinaa kuunteleville ihmettelemistä sekä lellittelyjä "pikku söpöliineille''. Moneen muuhun selkärangattomien elämän salaisuuteen kirja kertoo suoran vastauksen ja sitä selaillessa ei voi olla jälleen kerran ihmettelemättä maapallon elämän häkelyttävää monimuotoisuutta. Se on muhkean kattava, ja samalla ensimmäinen suomen kielelle käännetty suurteos, jossa eläinten elämää lähestytään niiden ekologiasta käsin eli hyvin monesta suunnasta. Herra Virkkusen puutarha muuttuu lopulta maamyyrien paratiisiksi, jossa isäntäkin viihtyy. Alkuasetelmissa tekijä ankkuroi Peurasalon ankeaan arkitodellisuuteen: salomaat ovat enää pieniä siruja metsätalouden saartorenkaan puristuksessa. Toinen vaipui mietteisiinä ja äkkäsi: "Hurja, mikä onni sillä on sään suhteen". Vesiselkärangatonlukuja selaillessa lukijalle paljastuu muuten myös se seikka, että äyriäispadassa on yleensä valtaosin aivan muita eläimiä kuin äyriäisiä. Kohdasta päivänkorennot selviää vain, että päivänkorennoilla on hyönteislahkona ollut melko pitkään hyvä onni sään suhteen, sillä ne ovat olleet maapallolla jo 300 miljoonaa vuotta. Einarin seikkailujen lomassa kerrotaan maamyyrästä yhtä ja toista mielenkiintoista, muun muassa se, että myyrän silmät ovat nuppineulan päätäkin pienemmät ja että se on hyönteissyöjä. Eräänä päivänä tapahtuu kamalia; possunokkainen maamyyrä, Einari, myllää puutarhan ja samalla koko Virkkusen maailman ylösalaisin. _Karhun pennut syntyvät pieninä vain 300 gramman painoisina, eikä kukaan tiedä miksi ne oikeastaan ovat niin pikkuisia. Menninkäisten arvoitus ei ratkea heti, sillä vastauksena siihen on koko kirja, selkärangattomien lajien elintavan ymmärrys. Puolet 300:sta sivusta on varattu vesiselkärangattomille, joista koreimpia suomalaiset harvoin näkevät, rannoiltamme kun puuttuvat esimerkiksi meritähdet, -makkarat, korallit ja monenlaiset meren matomaiset elämänmuodot. Nyt Elimyssalo on päätetty suojella osana Ystävyyden puistoa, tosin nykyisestä alastaan roimasti typistettynä, mikä on suuri häpeä. Ingvar Björk ja Curt Lofterud: Binna-karhun pennut, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 1989, 30 s. Antti Halkka Tunnelmia Elimyssalolta Antti Leinonen: Peurasalolla. Alice Karlsson Menninkäisten arvoitus Maailman eläimet 5: Selkärangattomat. Samaan aikaan kun Virkkusen puutarhassa tehdään myyräntyötä elävät Binna-karhu ja sen kaksi pentua jossakin Ruotsin Lapissa häiriintymätöntä karhunelämäänsä yhden suven verran. Päivänkorento lepatteli hitaasti ohi. Nyt kokonaan suomeksi valmistunut v11s10sainen Maailman Eläimet on mainio keitos. Saahan lapsille ihan pikkuisen satuilla, sillä epämiellyttävät tosiasiat luonnon ja ympäristön tilasta selviävät kyllä vähitellen, vaikka eläisi Einarin lailla turvallisessa pimeässä tai karhun tavoin nukkuisi koko tuiman talven. Karhun elinympäristö ja mesikämmenen tavat tulevat kirjasta tutuiksi; karhu syö runsaasti kasveja ja 42 KIRJOJA INGVAR BJÖRK CURT LOFTERUD Binna-karnlin pennut ... Alleviivausta ja tosikkomaisuutta ei ainakaan Possunokkien puutarhasta eikä Binna-karhun pennuista löydä; sadun sisässä tosiasioita ja todessa kertomuksessa satumaisuutta. Elimyssalokin, "jonka läpi tarmokkaasti askeltava otso kävelee parissa tunnissa", on vain rippeet entisistä 120 000 hehtaarin peuraselkosista ja ainöita Kainuussa vielä jäljellä olevia salomaita. vsk.. Antti Leinonen omistaa kirjan pojalleen "muistutukseksi siitä kuinka paljon köyhemmän metsäluonnon hän on kohtaava Suomessa". Peurasalolla seuraa Elimyssalon elämää vuoden kierron ~erran. Päästäisen esittely: "Mie oon Jaakko", nauratti satua kuuntelevia 6ja 7-vuotiaita vielä seuraavana aamunakin. Niin, että turhaanpa karjalan murretta haastava Jaakko-päästäinen sitä arastelee, vaikka onkin hirmuisen pieni samettiturkkiseen Einariin verrattuna. Ihanhan ne tekisi mieli suuhun pistää! Lasten luontokirjat vain paranevat vuosien varrella. Forssan Kustannus Ky 1989, 128 sivua, n. 130 värikuvaa. Tammi 1989. Keskeinen osa kirjan luonnonsuojelullisesta voimasta onkin sen rehellisyydessä; se ei maalaile valheellista kaunokuvaa rannattomasta erämaasta, koska sellaista ei enää ole. Tuskin silti voidaan mitään sille, että jo ensi vuosisadan eläinsuurteoksissa monia tämänkin teoksen maapallon eläimistöön kuuluviksi kirjaamia eläimiä täytyy käsitellä imperfektissä. Edellisistä osista tutuksi tulleeseen tyyliin tekstin tukena on runsas kuvitus. Mutta kuka loppujen lopuksi on isäntä, se jääköön arvoitukseksi. Kainuulaisen luonnonvalokuvaajan Antti Leinosen Peurasalolla vie lukijansa Kuhmon Elimyssalolle ,naavaisten kuusten keskelle, metsäpeuran ja karhun valtakuntaan. Kuvaamisen lisäksi Antti Leinonen osaa kirjoittaa. Viimeisen osan vaikeana tehtävänä on esitellä koko selkärangattomien suuri joukko. 1960-luvun lopulla keskeiset osat alueesta suojeltiin määräajaksi "Kekkosen suorakaiteena" tasavallan presidentin myötävaikutuksella. Kirjan kieli on rikasta, ja tunnelmakuvaukset ja tarkka luonnon havainnointi kertovat syvästä ja pitkään jatkuneesta luontosuhteesta. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Toinen selvitti, että päivänkorennoilla on vain päivä elinaikaa. Siinä kuluu koko hänen vapaa-aikansa niin, ettei työn hedelmien ihastelulle jää ollenkaan aikaa
Huomaathan , että vakuutussummat o n mitoitettu niin, että ne yleensä riittävät matkalle kuin matkalle. Kiusallisen paljon. Tilaa nyt liittymismateriaali tarkat tiedot vakuutuksesta ja liittymisohjeet tällä kupongilla. Tutustu siihen tarkkaan ja päätä, haluatko mukaan. PaljonM.J ko joutuu maksamaan uusista lomavarusteista, jos matkalaukku matkustaa eri paikkaan. Liiton nimi Sukunimi Etunimet Puh .n:o Osoite Postitoimipaikka Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus EURO-matkavakuutus !) POHJOI.A-YHTiär Eu rooppalainen maksaa postimaksun. L1IJ itä maksaa sairastuminen ulkomailla. Se on voimassa sekä työ että lomamatkoilla, kotimaassa ja ulkomailla. Eurooppalaisen kätevä muovikortti vielä helpottaa asiaa. Jatkuva Eurovakuutus on voimassa aina kun lähdet matkalle päivittäisen ympäristösi ulkopuolelle. Ja matkavakuutuksesi on nimenomaan Eurovakuutus, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa niin hyvin, että -selviät kuluista käyttämättä käteistä rahaa. Eurovakuutukseen kuuluu matkustajavakuutus ja matkatavaravakuutus. Tai ei yhtään mitään. Nyt Sinulla on tilaisuus ottaa liittosi jäsenenä edullinen jatkuvasti voimassa oleva Eurovakuutus. TURVALLISIA MATKOJA! Tilaan liitto ni edullisen Euro-Matkavakuutuksen lii ttymism ate riaalin. Maksutta selviää se, jolla on Eurovakuutus. Nyt saat jatkuvan Eurovakuutuksen edullisesti sekä itsellesi että halutessasi myös puo lisollesi ja lapsillesi. Lähetä oheinen kuponki saman tien, niin asia ei uno hdu vaan edistyy. Pohjola-yhtiöt/Eurooppalainen Suoramarkkinointi osasto /Tiina Lipsanen Vastauslähetys Sopimus 00300 / 5 Lapinmäentie 1 00003 HELSINKI
Sen sijaan se on yleisimmillään Lounais-Suomessa ja idempänä Salpausselän eteläpuolisilla alueilla, jossa tosin itse kasvi on harvinainen, mutta ainakin paikoin siemeniä on tuoreemmilla mailla yleisesti maaperässä. harjoitettu varsinaista kaskitaloutta. Niinpä taimet rajoittuvat nuotiopaik44 kojen reunaosiin, keskellä kuumuus on jo tappanut siemenet. Porkkalan vesiltä voi tavata sekä isotuulenkalan että pikkutuulenkalan. Ehkä varsinainen kaskeaminen viertämisineen poltti humuskerroksen liian perusteellisesti ja tuhosi siellä olevat siemenet. Sellaisia ei ole pikkutuulenkalalla. Simpukat ovat siian ravinnoksi sopivia pohjaeläimiä, mutta kookkaat yksilöt ovat siioilta turvassa. Kulon jälkeen siemenet itävät joko syksyllä tai keväällä, kasvit kukkivat alkukesästä, tuottavat runsaan siemensadon ja kuolevat syksyllä. V. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Kuten prinsessa Ruusunen herää prinssin tuliseen suudelmaan, heräävät maassa uinuvat siemenet kulon kuumuuteen, kuvaa kasvitieteilijä K. Kuuman kukka Kulkiessani Anjalankoskella valtion maalla olevalla hakkuuaukealla kesäkuussa näin suuren nuotiopohjan hiilloksen ympärillä erikoisia kasveja. Täällä ei enää_. Mitä todennäköisemmin kuitenkin nämä siiat ovat käyttäneet ravinnokseen vesiemme piensimpukoita, joko hernetai pallosimpukoita. Kysyjä on arvellut siikojen mahoissa olleen suureksi kasvavien järvija jokisimpukoiden poikasia. Merialueilla voi tietysti myös saada siikoja, joiden mahassa on mereisiä simpukkalajeja, joskus runsaastikin. Kaakkois-Euroopassa se kasvaa paahteisilla rinnekedoilla vuodesta toiseen säännöllisesti, mutta meillä ei liene sellaisia esiintymiä. Millainen kala on tuulenkala ja onko sillä merkitystä. Dahlgren huhtakurjenpolven itämistä. Huhtakurjenpolvia on löytynyt myös aurausalueilta sekä teiden reunoilta, joiden valleissa auringonpaahde synnyttää riittävän lämpötilan. Nokkakalan selkäja peräevä ovat lähellä kalan pyrstöä ja tuulenkalan evät taas ulottuvat melko pitkinä kauemmas pääpuolta kohden. Sivuittain litteät, kalkkikuorten suojaamat simpukat ovat nilviäisiä, joiden tunnuspiirteet ovat mielissämme ennenkaikkea rantavesien pohjassa elävien suurikokoisten kuoren pituus suurimmalla lajilla, isojärvisimpukalla jopa 20 cm simpukkalajien havainnoinnista. Harri Dahlström Tuntematon tuulenkala Viime kesänä Porkkalan vesillä tarttui virveliin poikittain pikkuinen kala, jota luultiin nokkakalan poikaseksi, mutta isäntä tiesi sen tuulenkalaksi. Sen sijaan laitumia kunnostettiin kevyesti kulottamalla, jolloin kuloheinä ja pienet risut paloivat, mutta maaperän humusja mullaskerros säilyi. Luulisi, että tällainen kasvi olisi runsaimmillaan kauan kasketuilla Savon ja Karjalan mailla, mutta ei se miltei puuttuu sieltä. Toisaalta siemenet kestävät vain hetkellisesti yli sadan asteen lämpötiloja. Lämmön voi antaa nuotio, kulo tai kaski. Kyllä paikallisten Porkkalan vesien kalamies nämä lajit erottaa. Kareista kukistaan huolimatta huhtakurjenpolvi tyytyy ainakin tarvittaessa itsepölytykseen se onkin tärkeätä kasville, jönka elämä on tällaista arpapeliä: kumppania ei suinkaan aina ole tarjolla. Niitä lienee monin paikoin siikojen saatavilla massoittain. Paljon vaikeampaa on erottaa tuulenkalalajit toisistaan. Mahdollistahan se olisi, sillä nuoret järvija jokisimpukat ovat kehityksensä alkuvaiheessa hetken tuonkin kokoisia. Kuvan kasvi on huhtakurjenpolvi, eikä se suinkaan sattumalta kasva nuotiopaikalla: sen siemenet nimittäin vaativat itääkseen huomattavan korkeaa lämpötilaa, noin 40-50 astetta. Kasvit olivat alaosastaan punaisia ja varren tyvi oli litteä. Näkemäni tuulenkalat ovat olleet 10-15 sentin mittaisia, jolloin ne ovat voineet olla kumpaa lajia tahansa. Sen sijaan metsän varjossa maaperä ei koskaan kuumene riittävästi huhtakurjenpolven itää. Seppo Vuokko Siian simpukkasaalis Kuuluvatko simpukan poikaset siian ravintoon. Molemmat lajit muistuttavat toisiaan ulkonäöltään ja erot ovatkin parhaiten havaittavissa niiden suussa ja leuoissa. Kotahedelmien auetessa siemenet sinkoutuvat metrin, parin päähän ja hautautuvat vuosikymmeniksi maahan odottamaan seuraavaa kuloa. Kysyjä on saanut isoja siikoja, joiden vatsa on ollut täynnä vajaan sentin mittaisia simpukoita. Korkein seitsemästä kasvista oli 32senttinen. Olen itsekin tavannut siikoja, joiden maha on ollut täynnä hernesimpukoita. Alkio saa kuumeta korkeintaan 70-80 asteeseen, mikä sekin kyllä on ennätyksellistä kasvikunnassa. Huhtakurjenpolven siemenet säilyvät maassa itämiskykyisinä vuosikymmeniä, mahdollisesti pari, kolmekin vuosisataa. Vasta yli 25-senttiset tuulenkalat ovat mitä todennäköisemmin isotuulenkaloja meidän vesillämme. Perämeren pohjoisosissa, esimerkiksi Hailuodon vesillä, on vain pikkutuulenkaloja, joiden levinneisyysalue käsittää kaikki SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Piensimpukkalajeja on ves1ssamme parisenkymmentä ja niistä kookkaimmatkin ovat vain sentinpuolentoista pituisia. Leuat ovat molemmilla pitkät, mutta vain nokkakalalla ne ovat nokkamaisen kapeat ja tiheähampaiset. Molempien lajien alaleuka työntyy yläleukaa pidemmälle normaalissa uintiasennossa, mutta leukoja varovasti avattaessa pikkutuulenkalan yläleuka työntyy eteenpäin yhtä pitkälle kuin alaleukakin. Isotuulenkalan suulaessa on kaksi terävää hammasta. vsk.
Joskus tietenkin myös muut maasta linnunpesiä ryöväävät pedot pääsevät niitä tuhoamaan. Isotuulenkalaa ei juuri Merenkurkun pohjoispuolella ole. Esimerkiksi kirjosieppo hyväksyy mieluusti seisomakorkeudel/e sijoitetun pöntön. Pulujen asuinpaikoilla katoilla ja räystäillä on varmaankin suihkuja yleisestikin, mutta emme pääse niitä näkemään. Kun pönttö on matalalla, sen puhdistuskin sujuu vaivatta. Samanlaisia havaintoja ovat tehneet myös lintujen tutkijat ja harrastajat. Ilmeisestikin pulut käyttävät hyväkseen kaikki mahdollisuudet saada vettä pakkaskautena. Puluthan kuuluvat innokkaimpiin kylpijöihin. Tuulenkalalla on merkityksensä meren ravintoverkoissa ja ekosysteemeissä, vaikka ihminen käyttää niitä vain täkykaloina siimoissa ja koukkupyynnissä. Suurin uhka pöntöille on ihmisen tekemä ilkivalta. Seppo Vuo/anto Pöntöt käden ulottuville Voiko tiaisen ja kirjosiepon pöntöt todellakin panna metrin-puolentoista korkeudelle, niin kuin kysyjä näki tutkijan tekevän jossakin luontofilmissä. Tällaiset havainnot osoittavat miten tärkeää kylpeminen on määrätyille lintulajeille. Varpuspöllö on pienin pöllömme, vain kottaraisen SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Ottivatko ne suihkun. Syksyn tullessa varpuspöllöt ilmaantuvat ihmisasumusten läheisyyteen ja pyydystävät pikkunisäkkäitä ja lintujakin, ellei nisäkkäitä ole. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Puhtaus on tärkeää puluille. Kuinka ne olivat sinne kuolleet. Harri Dahlström Hiiriä pöntössä Linnunpönttöjä puhdistettaessa löytyi viisi kuollutta hiirtä siististi vanhan pesän päältä. vsk. Se olisi hienoa, sillä vanhaa miestä jo hirvittää kapuilu korkealle puihin. Ne eivät suinkaan kylve huvikseen, vaan kylpy kuuluu tärkeänä osana ihon hoitoon. Seppo Vuo/anto 45. Itse ne taas syövät pikkukaloja, äyriäisiä jne. Kyllä pulut ottivat suihkun. Kyllä pöntöt voi s1J01ttaa niin alas, että niitä voi hoitaa maassa seisoen. Esimerkiksi Suomenlahden lohen ja taimenen mahasta tapaa varsin usein tuulenkaloja, joten varmasti monien petokalalajien ravinnossa niillä on merkitystä. Seppo Vuo/anto Pulut suihkussa Kun syksyllä pakkasen jälkeen tuli niin lämmin sää, että vettä pisaroi räystäältä, kaksi pulua meni räystästippuun ja ojenteli siinä siipiään kohtisuoraan ylös. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastatta viksi osoitteeseen Suomen Luonto, PL /69, ()()/51 HELSINKI . Mutta jos alue on turvassa kaksijalkaisilta, ei ole estettä pöntön asettamiseksi näin alas. Se on vanhojen metsien katoamisen myötä käynyt entistä harvinaisemmaksi. rannikkovetemme. Merkityksettömiä ne eivät ole. Saalis jää pönttöön, kun pöllö jatkaa vaellustaan kauemmaksi tai löytää muuten miellyttävämmän elinympäristön. kokoinen. Varpuspöllö on varastoinut hiiret pönttöön pahan päivän varalle
It is a very durable materia!. Granite comes in various colours; building stones are sold for example as "Kuru Grey", 'Kaj ani Grey", "Fox Brown", "Porkkala Red", "Karelia Green", "Baltic Green". The Bedrock of Finland By Jouko T. The area has so far remained in a more or less virgin state, but now the company plans to sell it as building sites for summer cottages. But there is one purpose for which the toughness of granite is not enough: the sauna stove. . It produces the paper for such dailies as The Financial Times, The Guardian and The Independent. Fertilizers are spread on the fie lds bordering the lake and partly end up in the lake. Who was polluting Längelmävesi with nutrients. Environmentalists have collected a petition containing 39 000 names against the pian . Granite is a fairly popular although expensive -building materia! in Finland. Hyvärinen considers the possibilities of the seals breeding in the area to be very poor if cottages are built. This makes it understandable why geologists throughout the world use the Finnish term "rapakivi" ("weathered stone") when they speak of a special sort of rough red granite. vsk .. Thereafter, the ' 1 water has become muddier year by year. "Enso-Gutzeit has a good opportunity to show it's good will and consider the conservation of the area," said seal scientist Heikki Hyvärinen from the University of Joensuu when he handed the petition over to Enso-Gutzeit's vice president Juhani Pohjalainen. "The water is not suitable for household use or drinking water for animals. The reason is eutrophication, which in 1988 and 1989 led to massive blooms of blue-green algae. Even forestry has its share: a part of the polluting nutrients have run From clear-fellings and swamps under drainage nearby. In the extteme conditions of the sauna granite quickly weathers. The Finns use granite for innumerable purposes. The municipality has not been able to handle the expanding waste water burden coming from the company. The Stones are mainly named after the place of origin, but "Balmoral Red" got its name from the summer castle of Prince Charles even though it originates from central Finland. Language checked by Wortexport LTD, Helsinki ------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 170 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 210 mk (ei-jäsenet). (15 million pounds) . This was enough for the summer-cottage owners around the lake : they !et analyse the water. SUMMA RIES OF THE MAIN ARTICLES One of The Most lmportant Breeding Grounds of The Saimaa Seal Endangered Suomen Luonto 48 (7): 4-5 Enso-Gutzeit is the second largest wood processing company in Finland . Längelmävesi The Latest Victim of Eutrophication Among Finnish Lakes By Juha Viista Suomen Luonto 48(7): 20-22 Only 20 years ago the water of Lake Längelmävesi near the city of Tampere was fairly SU0MEN LLJONTO (Narure o/" Finland) Published by rhe Finnish A ssociarion for Nawre Conser\'ation Address: Box /69 00 /51 H elsinki, Finland transparent. The prices of lakeside sites have risen considerably during recent years, and the I 50 kilometres of shoreline Enso-Gutzeit owns is considered to be worth 100 million Finnmarks. The results are not a surprise; many species of blue-green algae were found and among them were also species which can produce toxic substances. But also agriculture around the lake is to blame. The company sold the responsibility for its water purification to the municipality some years ago. The price was one Finnish mark. Parviainen and Marlti Yrjölä Suomen Luonto 48 (7): /0-15 The Finnish bedrock is one of the oldest in the world. SUOMEN LUONTO 7/ 89 48. In our age of acid rains, limestone, marble and sandstone slowly melt, but granite wears well. Last summer, the lake was almost totally covered by bluegreen algae. Behind the municipality lurks the largest producer of ready-toeat foods in Finland, the Saarioinen company . Also swimming should be avoided during algal blooms," was the verdict of water authorities. One culprit was easy to find: the municipality of Sahalahti, which lets its sewage run into the lake largely untreated . The company controls a part of Lake Saimaa called Katosselkä, one of the most important breeding areas of the Saimaa seal (Phoca hispida saimensis), an endangered subspecies of the ringed seal inhabiting only Lake Saimaa. It consists mainly of granite. Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on I 90 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon kestotilauksena yhteishintaan 200 mk D Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUN IMI t-------------------JAKELUOSOITE POSTI NUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITEUPUKKEESTA) POSTITOIMIPAIKKA Suomen luonnonsuoj elulii11 maksaa postim aksun Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 Vastauslähetys Sopimus 00150/ 1 00003 Helsinki ____________________________ J 46 Seuraavassa numerossa: • Pienvedet kuvina -kilpailun satoa • Korppi tulee kaupunkeihin • Typpi pilaa Suomenlahden
Laavan kemia ja rakenne paljastavat vuoren historian, vaikka itse vuori onkin hävinnyt. Hapan, graniittinen Jaava on jähmeää ja hitaasti virtaavaa ja muodostaa jyrkkiä vuoria; emäksinen basalttilaava taas on notkeaa ja vuorista tulee laakeita. Ensimmäisissä metsissä kasvoi kymmenien metrien korkuisia sanikkaispuita. Ilmasto lienee ollut trooppinen, joskaan elämän merkkejä ei tuolta ajalta ole kallioperässämme säilynyt. Räjähdysmäisistä purkauksista kertovat breksiat, seoskivet, joissa laavan sisälle on jäänyt murikoina purkauskanavaa ympäröivää vanhempaa kiviainesta. vsk. Viimeinen tulivuoremme lienee ollut Sokli, joka suitsi tulta ja tulikiveä noin 360 miljoonaa vuotta sitten. Enää meillä ei ole tulivuoria. Kerrostumista näkee, onko laava purkautunut veteen vai maalle, kuinka aktiivinen tulivuori on ollut ja kiven kemia kertoo epäsuorasti jopa tulivuoren muinaisen ulkonäön. Kukin tulivuori toimi aikansa ja sammui, mutta satojen miljoonien vuosien ajan syntyi uusia tulivuoria sammuneiden tilalle. Selkärankaiset viivyttelivät vielä ve· den suojassa ja vasta aloittelivat maihinnousuaan. Vihreässä viidakossa, josta kukat vielä puuttuivat, kävi jo melkoinen selkärangattomien eläinten vilinä. Kaikkia näitä erityyppisiä tulivuoria on maassamme ollut. Vaikka itse vuoret ovat ehtineet tasoittua jo satoja miljoonia vuosia sitten, kallioperämme on säilyttänyt runsaasti tulivuorien jäänteitä, kuten erilaisia laavoja, tuffeja ja purSUOMEN LUONTO 7/ 89 48. Viimeinen tulivuori kauskanavia. Kun kallioperämme paaosa muodostui noin 2500-1600 miljoonaa vuotta sitten, tulivuoret ja rajut maanjäristykset olivat yleisiä. Tuolloin maa oli jo vihreä. Jos maan sisuksista purkautuu pääosin tuhkaa ja muita heitteleitä, syntyy hyvin säännöllinen kartiomainen tulivuoren keila. Seppo Vuokko 47
Tuemme luonno Accurat Oy AK-Lasi Oy Akamet Oy Oy C. Berg & Co Ab Cargo Express Oy E-M Sisustus Oy Elohopea-Filmi Oy Enroth T ransport Systems Oy Esmi Ab Espoon Luonnontuotekeskus Espoontori Etelä-Pohjanmaan kopiokeskus ky Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Festium Oy Vesijohtoliike H. HKT Myllymäki & Pojat Hotellija Ravintolaneuvosto ry. Hellström Ky Helsingin Puhelinyhdistys Helsingin Säästöpankki Herttoniemi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ry. Hotelli Savonia Husky Ky Hämeen Sanomat Oy International Business Machines Ab Juvan kunta Kairon-Instituutti Kajaani Elektroniikka Oy Sanomalehti Kansan Tahto Karelia T rade Oy Keskusmetsälautakunta Tapio Koneisto Oy KreuTo Oy Kurosen Puutarha Lehti kirjakauppa Liikenneravintolat Oy Liikennetekniikka Oy Loviisan Autokoulu Oy/ Lovisa Bilskola Ab Maa ja Vesi Oy Maaseudun Kone Oy Oy Matkahuolto Ab Oy Mega Sora Ab Mercamer Oy Oy Metro-Auto Ab Viikinmäki Helsinki Miele Oy Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mokkaja Nahkapuku Ky Muoviura Oy Neles-Jamesbury Nobel Paper Chemicals Oy Orthex Ab Osuusliike Elanto Oulun Autokuljetus Oy Outokumpu Oy Terästeollisuus Ovako Teräsmarkkinointi Oy Paltamon kunta Oy Gustav Paulig Ab Pirkanmaan Hammaslääkäriasema Pohjois-Suomen Vesitutkimuslaitos Osuuskunta Pohjolan Maito Arkkitehtija insinööritoimisto Polyplan Oy Ab Prosessiputkitus Oy Rakennus-Ruola Oy Rautasavon Auto Ky Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy RTV-Yhtymä Oy Rukka Oy Saimaa Lines Oy Ltd Oy E. Suomen Yhdyspankki Suomen Yhdyspankki Oy/ Lauttasaaren konttori Sähkötarkastuskeskus T & B Hydrauliikka Oy Tammiholma Oy Tampereen Väri Oy Oy T ecalemit Ab TeknoComputer Oy Oy Tillgman Ab Oy T op-Memo Ab Turun Toimistoapu Ky Turun Työterveyspalvelu Oy Unic Oy Oy Union~Öljy Ab Vaasan laivat Vihdin-Karkkilan Osuuspankki Vulco Oy Wernestar-Filmi Oy Woodtek Oy/ PSL Pohjalainen Oy Yleisjäljennös Oy Yves Rocher Finlande Oy. W. Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestö ry. Sarlin Ab Scanra Oy Serikansi Oy Servident Oy SIAR Planning Oy Snell Louhivuori Tallqvist Oy Sortavalan Sähkö Oy Stromsdal Oy Studio Nurmesniemi Ky Suomen BASF Oy Suomen Kuorma-autoliitto ry