H· :.··· • '• .,.. ... , ~-.,,__~, . . SUOMEN 7 • 1990 lrtonumero 32 mk " . ., t :,..__. L . . ' ..... , '
1. 20. Jos valitsemme ydinvoiman, meidän on hyväksyttävä myös siihen kuuluvat riskit. Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Ilmestymisaikatau/u Aineisto No toimitukseen 8 1 2 24. 2 ValkoVenäjä on toistaiseksi katkerimmn joutunut kokemaan ydinvoiman pimeän puolen. /99030. Y dinvoimainsinöörit väittävät suomalaisten reaktoreiden olevan niin turvallisia, etteivät vakavat onnettomuudet ole mahdollisia. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Irtonumeromyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Pahojen onnettomuuksien säteilyhaitat voivat ulottua jopa satoja vuosia tulevaisuuteen. /99/ Vuosikerta kotimaahan ja ulkomaille 248 mk . Insinöörinkin heikoin kohta löySUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Tshernobylin ydinvoimalaturmasta ei ole kulunut viittäkään vuotta, kun ydinteknokraatit ovat arvioineet ajan otolliseksi kallistaa kansalaiset ja päättäjät uuden ydinvoimalan taakse. 10. 12. vsk .. /0. 31. 7. Mutta Suomessahan näin ei voi käydä, eihän. Lisää Tshernobylin ydinkatastrofin aiheuttamista tuhoista sivuilla 30-35. Säästötilaus 223 mk . (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. 9. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Tilaushinnat 11. 654 198, Irma Kaitosaari. Syöpäsairaudet ja epämuodostumat ovat lisääntyneet pahimmin saastuneilla alueilla silminnähden. Ydinvoima voi vaarantaa terveytesi teollisuus ja ministeri Suominen tietävät, miten lyhyt ihmisen muisti on. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 44. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 210 mk ja säästötilaus 185 mk . 12. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: puh. Valko-Venäjä on toistaiseksi pahiten joutunut kokemaan "tulevaisuuden energian" tuhovoiman. Tshernobylistä ku/keutuneen säteilyn vuoksi ovat kymmenet tuhannet valkovenäläiset joutuneet jättämään kotikontunsa. 2. 1. Aivan kuin Andrei Tarkovskin Stalker-elokuvan visio tulevaisuuden nurjapuolesta olisi tullut todeksi: huomattava osa Valko-Venäjää on muuttunut vaaralliseksi, ihmisiltä suljetuksi "Vyöhykkeeksi". Ilmestyy 5. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat joutuneet muuttamaan kodeistaan muualle, ja vielä noin 100 000 ihmiselle pitää järjestää vähemmän säteilevä tulevaisuus. Tshernobylin onnettomuusreaktorin syöksemästä radioaktiivisuudesta 70 prosenttia laskeutui Valko-Venäjälle. Valinnan teemme myös tulevien sukupolvien puolesta, heiltä lupaa kysymättä. Kuva Bartolomejevkan kylästä, joka kuuluu niihin, jotka pitäisi välittömästi tyhjentää. Luottamus ydinvoiman turvallisuuteen on uskon asia. 3
. . . . . ....... . . . . Viis vastustuksesta. . . . . . . . . . Kestävään kehitykseen: Avaime_t käteen -periaatteellako. . . . . . . . . . . . . . . . Ulkomailta.................................................. . . . . . . . . . . . 2829. . . . Olkiluodon korkea-aktiiviset ydintähteet on haudattava suomalaiseen kallioperään, koska niitä ei muualle huolita. . . . . . . . 38 Kysy luonnosta . Ydinvoiman ydinkysymys ei ole luonteeltaan ensinkään tekninen eikä taloudellinen, vaan yhteiskunnallinen ja maailmankatsomuksellinen. . . . . . . Samaisilla sähköpäivillä Imatran Voiman viestintäpäällikkö Antti Ruuskanen vähätteli kansalaismielipiteen arvoa ja totesi, että riittää kunhan kansalaiset saadaan sietämään ydinvoimapäätös. Harmaa vai valkea talvi?, Markku Tanttu 17 Kolin viimeinen taistelu ja voitto, Heikki Simola ............................................. . 49. 51 Kansikuvat Peltosaunio sinnittelee kukkimispuuhissa talveen asti. . . . . . . ................................. . . . 37 Kirjoja ...... 28 Kaikki kasvit eivät ymmärrä valmistautua talveen, kukkivat vain kuin viimeistä päivää. . . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . Päätös ydinjätteiden hautaamisesta Suomeen on hyvä. . .... 36 Mielipiteitä, keskustelua . . . Kotimaasta . . . . . . . . . . . . . vsk . vuosikerta 7 • 1990 tyy kuitenkin korvien välistä. 44 Keski-Suomen maakuntakukka: Rakastaa, ei rakasta, rakastaa ... . . . Onko hyväksyttävä sellaista teknikkaa, jota kansan enemmistö tai edes kansanedustajat eivät pysty ymmärtämään. . . . . . . . . . Ajatus on hyvä, mutta äänestyksessä ei tule rajoittua vain siihen, rakennetaanko uusi ydinvoimala vai ei. . . . . . 30 Vuonna neljä jälkeen Tshernobylin Valko-Venäjällä sairastetaan, pelätään ja tarvitaan apua. . . . . . 4 Kuluttajan valinnat:... . . . . . . . Ydinvoiman vastustus ei myöskään ole ensisijassa tunnepohjaista vaan perustuu toisenlaiseen tulevaisuuskäsitykseen ja yhteiskunnalliseen arvomaailmaan kuin ydinteknokraattien säteilevät skenaariot. . . . . Samanlaista demokratian halventamista harrastaa kansan syvien rivien mielipidemuokkaaja Ilta-Sanomat. . . Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. . . . . . . . . Energiataloudellisen yhdistyksen syyskuisilla sähkövoimapäivillä ilmoitettiin etenkin lasten ja naisten tarvitsevan ydinvoimavalistusta. Tshernobyl-luokan onnettomuus Loviisassa tai Olkiluodossa muuttaisi koko eteläisen Suomen elinkelvottomaksi. . . . . . . . . . . . Neuvoa-antava kansanäänestys, ja etenkin sen tuloksen kunnioittaminen, voisi lisätä eduskunnan pohjalukemiin hiipunutta arvostusta kansalaisten keskuudessa. . . 42 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . . . . . . . . Kanootilla halki Suomen, osa 2., Heikki Niskanen ja Jukka Kananen ......... . . . . . . . . . Jos saa, niin missä muissa asioissa demokratia voidaan sivuuttaa. . . . . . . Jos hyväksymme ydinsähkön, meidän on myös opittava elämään ydinjätehautojen päällä. . . . . . . . Alice Karlssonin kuvaama valkovenäläinen nainen on joutunut jättämään radioaktiivisen säteilyn saastuttaman kotikylänsä. . . 3. . . . .......... . Sitä vähääkään eivät ilmeisesti tajua tavalliset kansalaiset, etenkään jos ovat ydinvoimaa vastaan. . . . . ........ . Samaan kastiin kuulunevat ydinvoimaa vastustavat aikuiset miehet. . . . Lehti valittelee pääkirjoituksessaan, että ydinvoimapää.töksessä on kysymys sellaisista asioista, joita jopa kansanedustajien on vaikea tajuta. . . . . . . 22 Käävät tunnetaan huonosti ja tuntemattomiahan usein syyttä vieroksutaan. . . ................ . . . . . 8 Maa autokuumeen kourissa, Matti Ignatius . . . . . . . . . . . ..... Jaakko Heinonen on kuvannut sen ja muita myöhäisiä kukkijoita s. . . . . . . . . . . . ........................ . Sama koskee ennemmin tai myöhemmin Loviisan jätteitä. Naisten "vääristynyt" suhtautuminen ydinvoimaan tuskin johtuu tiedon puutteesta tai paljon parjatusta naisen logiikasta, vaan erilaisesta asennoitumisesta elämään ja tulevaisuuteen. . Katso s. 10 Puheenvuoro sairaudesta, joka vie kansalta jalat alta. . . . . . . . . . . . 50 Kierrätystä . . . . . Tulliniemen tähden, Alice Karlsson.................. . . . . . . . . On päätettävä koko energiapolitiikan suunnasta: jatketaanko tuhoon vievällä kasvulinjalla, vai aletaanko toteuttaa ekologisesti kestävää energiapolitiikkaa, jolla energiankulutuksemme käännetään laskuun. . . . . . . . . . . . Saako demokratiaa polkea energia-asioissa. . Jätteet ovat ydinvoiman ikuisuuskysymys. . ...... Inhimillinen tekijä on ydinvoimien hallinnassa arvaamattomin, hauras lenkki joka voi pettää lujimmatkin laskelmat. 30-35. . . . . . . . . . Samaan riittäisi paha ydinvoimalaonnettomuus Leningradin seudulla, Baltiassa tai Ruotsissa. . 18 Kolin kansallispuiston perustaminen on eduskunnan päätöstä vailla. ........ . 12 Karno Mikkola on kamppaillut toistakymmentä vuotta Hangon Tulliniemen luonnon puolesta vapaasataman laajennushankkeita vastaan. Eräät kansalaisjärjestöt ja muutamat poliittiset ryhmät ovat ehdottaneet, että eduskuntavaalien yhteydessä järjestettäisiin neuvoa-antava kansanäänestys ydinvoimasta. . . . . Lahottajat ahtaalla, Reijo Penttilä................... . . ............ 45 Summaries of the Main Articles . . . . 14 Matkalla Ounasjoelta Jäämerelle avautuu pohjoinen elämänmeno. . . . Tshernobyl-painajainen jatkuu, Ritva Kupari ja Alice Karlsson . Olemmeko valmiit suistumaan silmät sidottuina asiantuntijadiktatuuriin. Pyhäinpäivän kukat, Jaakko Heinonen . Mutta mitä kaikkea tulikaan sanotuksi puolesta ja vastaan.
Kempele LK-Products Oy 22 Solitra Oy 3 38. Seuraavassa luettelossa on 41 Suomen pahinta freonipaikkakuntaa, joihin sijoittuneet yritykset käyttävät CFCja HCFC-yhdisteitä yhteensä lähes 2500 tonnia vuodessa. Lahti 11. Helsinki Karl Lark Produktion Oy 18 Jäälaitteet Oy 4 GWB-Essilor Oy 3 Oy Esmi Ab 2 4. Muhos Oy Nokia Ab Muhoksen tehdas· 13 39. Pohjankuru Mesvac Oy 11 2. Lohja 13. Orivesi Olmark Oy 39 30. Luvut ovat tonneja. Ripeimmin freoneista on luovuttu aerosoleissa, polystyreeni-vaahtomuoveissa ja saumavaahdoissa, hitaimmin kylmälaitteissa. Lappeenranta MT-Putki Oy 20. 4 Pallon koko ilmaisee freonipäästöjen suuruuden. Rauma Suomen Superlon Oy 22. Kahden vuoden kuluttua siitä pitäisi freonien käytöstä . Kouvola Purle Oy 18. Karvia Ollin Metalli Oy 30 32. Ylöjärvi Huurre Oy, 12 51 10 48 16 25 35 22 16,5 16,5 11 3,5 15 31 3 Huurre Clean Room Oy, Huurre Morus Oy 117 29. Hollola Lohjan SprayMaster Oy 12,5 Pentti Porkka Oy 47 Oy Lohja Ab, UK-yhtiöt 35 Finlux Mikroelektroniikka 6 Muheka Oy 7 10. Orimattila Hermetel Ky 16. Kangasala Taerosol Ky Tampereen Kylmälaite Ky Artekno 28. Hausjärvi Oy Makrotalo 20 Urepol Oy 400 9. Vaasa Oy Muotekno Ab 77 Kemira Oy 10 Vaasan Eristyspalvelu Ky 5 33. Tavoitteena on vähitellen päästä eroon myös osittain halogenoiduista kloorifluorihiilivedyistä eli HCFC-yhdisteistä, jotka ovat myös haitallisia otsonikerrokselle tosin huomattavasti vähemmän kuin CFC-yhdisteet. Mäntyharju Coldtherm 19. Forssa Fincoil-Teollisuus Oy, Forste Oy 69 Salpakankaan tehdas 3,5 (siirtynyt HCFC-yhdisteisiin) 14. Iisalmi UK-yhtiöt Oy 50 37. YIT-yhtymä, 12. Haukipudas Telenokia Oy 13 41. Leppävirta Master-Rakennustuoteteollisuus Oy 30,5 Raha-automaattiyhdistys 2 36. Saarijärvi Oy Uponor Ab 120 YIT-Yhtymä Oy Makrotalo 43 34. luopua kokonaan. Köyliö Köyliön varavankila 23. vsk .. Toijala Oulux Oy 27. Porvoo Norpe Oy 20 7. Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on runsaat sata yritystä, jotka käyttävät vuodessa vähintään tonnin kloorifluorihiilivetyjä. Kankaanpää Oy Lohja Ab 230 Pohjaexpertit 15 4 KOTIMAASTA • 12 • 25 • 50 • 100 • 200 . 1. Vantaa Huurre Morus Oy Vantaan toimipiste 14 Hackman Havi Oy 12 Haato Varaajat Oy 6,5 Katko Oy Konerauta 2 5. Kemijärvi Salcomp Oy 11 SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Oulu Nokia Cellular Systems 6 Aspo Mikroelektroniikka 5,5 AES Systems Oy 2,5 40. Suomen pahimmat freoninpäästäjät Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomen tavoitteena on vähentää otsonikerrosta vaurioittavien CFCyhdisteiden käyttöä 50 prosenttia vuoden 1986 tasosta (3 300 tonnia) vuoden 1992 loppuun mennessä. Joutseno Kylmähuolto Oy 21. Sipoo Sipoon AT-Tuote Oy 10 AMV-Eriste Oy 10 6. Mynämäki Arvo-Putki Oy 24. Salo Finnfoarn 9Y 320 Nokia Matkapuhelimet Oy, Nokia Mobira 13 Nokia Matkapuhelimet Oy, Salora Oy 11 8. Espoo Lääketehdas Orion 11 Telenokia/ Kilon tehtaat 8 Siemens Oy 4 Oy Esmi Ab, Turvallisuus 3 Instrumentarium Oy 2 3. Luvut tonneissa. Äänekoski Nokia Matkapuhelimet 9 Telenokia YTV&EVV 5 35. Vammala Oy Nokia Ab kumi tuotteet 25. Pori Oy Electrolux Ab 55 31. Turku Asko Oy Upo Farmos-yhtymä Oy 2 Myymäläkaluste 24 Huhtamäki Oy, Leiras 27 Purvac Oy 21 Oy Turun AI-Vo Ab 24 Kosofinn Ky 27 15. Pirkkala MV-Jäähdytys Ky Polyuretan Eristäjät R&M Salonen 26. Heinola Bertel Ekengren/ Eke Panels 17
"Valkoselkätikan suojelu on toivotonta, ellei valtio myönnä pikaisesti tarkoitukseen varoja", sanoo WWF:n projektipäällikkö Lassi Karivalo . "Sitä paitsi nam itsekin valkoselkätikan viimeksi neljä vuotta sitten", sanoi kesänsä Sysmässä ja Asikkalassa viettävä Salminen. Myös eläintieteen professori Olli Järvinen piti valkoselkätikan suojelua suurena kansallisena haasteena. "Valkoselkätikan suojelu mittaa, kuinka hyvin vaalimme Saarijärven Paavon ja suota kuokkivan Jussin perintöä", hän vertasi. KOTIMAASTA Valkoselkätikka sai vakuutusyhtiön tuekseen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen Rahasto ovat aloittaneet yhteisen tiedotuskampanjan valkoselkätikan puolesta. Esimerkiksi Virossa ja Tanskassa ovat ihmiset sairastuneet liiallisesta nitraaselän alaosa on vaalea. Tanskassa pitoisuudet ovat olleet yli 200 mg/1 ja Unkarissa jopa tuhansia milligrammoja. Maanomistaja, joka säästää tonttinsa lahopuut, tekee suuren palveluksen valkoselkätikalle ja muullekin lahopuusta toimeentulonsa saavalle luonnolle. Viime keväänä järjestö jätti ympäristöministeri Kaj Bärlundille esityksen, jonka mukaan tämän vuoden lisäbudjettiin ja ensi vuoden budjettiin tarvitaan tärkeimpien 30:n valkoselkätikkametsikön lunastamiseen välttämättä 25 miljoonaa markkaa, jos valkoselkätikka aiotaan pelastaa. Valtionvarainministeriöltä ei ole kuitenkaan_ liiennyt tikalle ymmärrystä. Antti Halkka epäilee kaivovetensä olevan terveydelle vaarallista tai tuntee muuten mielenkiintoa juomavettänsä kohtaan, voi ottaa yhteyttä kunnan terveystarkastajiin. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. vsk . Usein ihmiset havahtuvat vasta veden värin tai maun selvään muuttumiseen.'' § Suurin ongelma kaivove.s: sissä on Kalson mukaan veden bakteriologisen laadun heikkeneminen, jonka syynä on yleensä pintavesien valuminen kaivoon. Jos kaivovesi on käyttökelvotonta, kaivon rakenne ja ympäristö tutkitaan. Jos suojeluneuvoja Esa Niinivirta painotti, että valkoselkätikkametsän suojelija voi yleensä jatkaa metsän varovaista hoitoa rauhoituksen jälkeenkin: "Kuusien poistaminen metsästä on jopa suotavaa.'' Yksityiset voivat siis tehdä paljon tikan hyväksi, mutta myös valtiovallan apu on tarpeen. Vesi on vielä turvallista, jos siinä on 45-50 milligrammaa nitraattia litrassa. Myös nitrattia voi olla liikaa. Hieman pienemmällä käpytikalla on selkäpuolella selvästi erottu vat hartialaikut. WWF:n valkoselkätikkatyöryhmän puheenjohtaja Juha Tiainen kertoi tikan taantumisen perussyyn liittyvän äärimmäisen selvästi juuri lahopuiden häviämiseen metsistämme: "Niiden mukana on mennyt tikan ravinto." Yksittäisten lahopuiden lisäksi on myös viimeisten tikkametsien suojelu välttämätöntä. Tarkkaile kaivovettäsi Kaivoveden laatua laskevat Suomessa useimmiten bakteerit. "Kunnan terveysviranomaiset valvovat pohjavesiä etenkin niillä alueilla, joilla on riskitekijöitä'', sanoo mikrobiologi Seija Kalso Helsingin kaupungin terveysvirastosta, "mutta ylei. Tosiasia kuitenkin on, että verkkovettä tarkkaillaan säännöllisesti, mutta kaivovettä pitää useimmiten itse käydä kurkistelemassa. Unkarissa on jo kuolemantapauksiakin. Kuten toisaalla lehdessämme olevasta kääpäartikkelista ilmenee, laho ei todellakaan tartu lahoista puista terveisiin. Lääkkeeksi riittää usein pengerrys ja kaivonrenkaiden paikoilleen asetteleminen. Tulokset veden laadusta saa viikossa ja analyysit lausuntoineen maksavat noin 200 markkaa. tista. Valkoselkätikka on Suomen uhanalaisin lintulaji lintupareja on enää 30, kun niitä vielä 50-luvulla oli ainakin 1000. WWF ja Ilmarinen haluavat ennen kaikkea takoa maanomistajien ja kesämökkiläisten mieleen, että lahopuitakin pitäisi suojella suomalaisessa metsässä. Lääkintöhallituksen toimistoinsinöörin Leena Hiisvirran mukaan Suomessa ei vielä ole nitraatin aiheuttamia sairastumisia. "Meiltäkin on jo tosin löytynyt kaivovesiä, jotka yltävät tanskalaisten huippulukemiin, mutta kaivot on havaintojen jälkeen suljettu eivätkä ihmiset ole ehtineet sairastua." Alice Karlsson 5. Ellei tikalle sopivia elinympäristöjä suojella, se kuolee tällä vuosikymmenellä sukupuuttoon, kuten tammitikka Ruotsissa 60-luvulla. WWF:n pidetään usein ilman muuta parempana kuin vesilaitosten vettä. sesti ottaen kaivoveden laadusta huolehtiminen on kuntalaisen oman aktiivisuuden varassa. Ilmarisen toimitusjohtaja Juhani Salminen perusteli tiedotustilaisuudessa valkoselkätikan puolustamista yhtiön kansallisella linjalla viittoillen kuin vakuudeksi edustustilojen seinällä roikkuvaan Wright-veljesten tauluun päin. Nitraatin aiheuttama methemoglobiniatauti on kansanomaiselta nimeltään siniveritauti, sillä tauti saa ihon näyttämään siniharmaalta. Eurooppalaisilla nitraattiongelma Muun muassa karjanlannasta, lannoitteista ja kaatopaikoilta kulkeutuva nitraatti on saastuttanut pohjavesiä monin paikoin Euroopassa
Jätekyyti Oy:n toimitusjohtajan Osmo Bolanderin mukaan energiaa ja kompostia tuottava järjestelmä edellyttää, että jätteet lajitellaan nii~ den syntypaikoilla neljään osaan: märkään, kuivaan, paperiin ja ongelmajätteisiin. Ilmatieteen laitoksen arvelujen mukaan rikkipitoisuuksien laskuun on vaikuttanut etenkin kotimaisten päästöjen putoaminen puoleen vuosina 1980-86. Eteläja Kaakkois-Suomessa rikkilaskeuma on ollut 1980-luvulla 1,0-1,5 grammaa neliömetriä kohti vuodessa. Nitraattija ammoniumtypen laskeumat vaihtelevat Eteläja Kaakkois-Suomessa 0,4-0,6 grammaan neliömetrille vuodessa typeksi laskettuna. vsk.. Rikin kokonaislaskeuma syntyy sadeveden sulfaatis6 KOTIMAASTA Sateet rapisivat 1980-luvulla entistä happoisempina. Typpilaskeuman kriittisiä rajoja ei ole Ilmatieteen laitoksen mukaan vielä kartoitettu yhtä luotettavasti kuin rikin, mutta typpilaskeuma ilmeisesti ylittää metsämaan typpikyllästyksen rajat. Myös pisaroiden sulfaatti-, ammoniumja nitraattiarvot alkavat lähennellä eurooppalaista tasoa. Ilma ei parantunut 1980luvulla Lähes ainoa myönteinen muutos 1980-luvun ilmassa on rikkidioksipitoisuuksien lievä lasku, ilmenee Ilmatieteen laitoksen tuoreesta tutkimuksesta, joka perustuu tausta-asemien mittaustuloksiin vuosilta 1980-86. Nitraattimäärät ovat 1980-luvulla selvästi kasvaneet. Pätilän tutkimuslinja kulki Virolahdelta Suomenniemelle, 100 kilometriä ranniJätteet hyödyksi yhteisvoimin ja neljä sen ympäryskuntaa haluavat käyttää 120 000 asukkaan tuottamat 70 000 jätetonnia hyödyksi. Valtaosa laskeumasta tulee sadeveden sulfaatista. Etelä-Suomen sadeveden sulfaatin ja ammoniumin määrät ovat noin puolet Euroopan arvoista. Laitoksen ansiosta Jyväskylästä saadaan paperia talteen Suomen huippumäärä 126 kiloa asukasta kohden vuodessa, kun koko maan keskiarvo on 87 kiloa. Yhtiöajatus sai kimmokkeen huhtikuussa julkaistusta SeutukaavaliiSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Järvet ja metsät alkavat vaurioitua, jos sietokyky ylitetään 40-50 vuotta; laskeuma on ollut liian suuri jo ainakin parikymmentä vuotta. Hiukkasiin sitoutunutta sulfaattirikkiä on eteläisessä Suomessa noin puolet raskaasti kuormitettujen Itä-Saksan, Tsekkoslovakian ja Puolan saastuneimpien alueiden arvoista. Sadeveden sulfaattimäärissä rikkipitoisuuksien lasku ei kuitenkaan näy. Esimer.kiksi Virolahdella Kaakkois~Suomessa rikkidioksidi.a on ilmassa yhtä paljon kuin Itävallan, Alankomaiden ja Saksan liittotasavallan tausta-asemilla. ta, hiukkasiin sitoutuneesta sulfaatista ja ilman rikkidioksidista. Lounais-Suomessa sadeveden pH on vain hieman korkeampi kuin EteläSkandinaviassa, missä sataa Euroopan happaminta vettä. J ätekyyti toimittaa keräys paperia teollisuudelle vuosittain jo lähes 20 000 tonnia, josta osa lajitellaan omassa laitoksessa. Päästöjen supistumisesta huolimatta rikkiä on ilmassa edelleenkin liikaa. Arvot ovat kaksin-kolminkertaiset verrattuna herkimpien ekosysteemien, kuten karujen pikkujärvien ja niukkaravinteisten ~havumetsien, sietokykyyn. Sadeveden nitraattipitoisuudet ovat etelärannikon tuntumassa lähes yhtä korkeat kuin Pohjois-Italiassa, Ranskassa, Tanskassa ja Skoonessa, missä pitoisuudet ovat_ Euroopan korkeimmat. Sodankylässä ja Kevolla nitraattilaskeuma on vain neljännes verrattuna Utön ja Virolahden arvoihin. Pätilä oli valinnut kohteekseen karut männiköt, joissa happaman laskeuman haittojen olettaisi ensimmäiseksi näkyvän: karu maaperä ei paljon happoja siedä. Lapissa kriittinen raja on kuitenkin vielä alempi, arviolta 0,3 grammaa neliömetriä kohti vuodessa. Lapin puhtaimmilla alueilla rikkilaskeuma on ollut 0,4 grammaa neliömetrille vuodessa. Sadevesi entistä happamampaa Sateet rapisivat 80-luvulla aikaisempaa happoisempina. Vahvimpia vaihtoehtoja on kotimainen kolmiosainen Biorieer-jätejärjestelmä, jossa jätteet lajittuvat laitoksessa raakakompostiin, hylkymateriaaliin sekä kaasutukseen sopivaan ainekseen . Tampere ja sen -ympärillä olevat kuusi-seitsemän kuntaa selvittelevät parhaillaan mahdollisuuksia yhteisen jätehuoltoyhtiön perustamiseksi. Jorma Laurila Kaakkois-Suomen metsät tuhon kynnyksellä Antti Pätilä julkisti Miehikkälässä syyskuussa esitutkimuksensa, joka osoittaa kaakon metsien ravinnetaseen häiriintyneen jo vakavasti
Mutta tuho ei ole kaukana: puut kärsivät stressistä jo nyt. Virolahden kunnan joka hehtaarille siitä riittää vuosittain yhdeksän kiloa kalsiumia, joka osaltaan neutraloi hapanta laskeumaa. ven poltossa ja louhinnassa syntyvä tuhka ja pöly tuovat Kaakkois-Suomeen myös emäksisiä yhdisteitä. Pääkaupunkiseudun viiden kunnan alueelta kertyvää, lähes 900 000 tonnin jätevuorta pienennetään tulevaisuudessa laitosmaisesti. • Sen sijaan pääravinteilla, typpi, fosfori ja kali, mitattuna kaakon metsät ovat hyväkuntoisia. Keski-Euroopan metsätuhoalueilla neulasten magnesiumin vähäisyys ennakoi puukuolemia. Mutta jos tähän ei samalla liitetä rikin ja typen poistoa, kaakon metsät kuolevat, sillä juuri tuhka neutraloi happamia saasteita. kierrätysvaihtoehto, jossa jätteet lajitellaan samoin kuin Tampereen ja Jyväskylän malleissa. Vaikka itse linjalla ei ole lainkaan merkittäviä paikallisia saastelähteitä, laskeumat ovat samaa luokkaa kuin suurimmissa teollisuustaajamissa, esimerkiksi Virolahdella 12 kiloa rikkiä ja 8,5 kiloa typpeä hehtaarille vuodessa. Vaurioita on havaittu mm. Alice Karlsson maan vuodessa 150 000 tonnia nokea ja tuhkaa. Uudenmaan, Hämeen ja Itä-Lapin havumetsissä. Entä sitten tulevaisuus. !a"!pereen, Jyväskylän ja Helsingin seud~lla yrite.~a~n .. saa.da. Männyn neulasten alumiinipitoisuudet ovat hälyttävän korkeita itse asiassa mistään muualta maassamme ei ole mitattu korkeampia pitoisuuksia kuin Kaakkois-Suomesta. YTV:n tekninen lautakunta tekee selvitysten pohjalta pitkälle tulevaisuu.teen vaikuttavan jätehuoltoratkaisun vielä tämän vuoden aikana. Metsät kärsivät muuallakin kuin Kaakkois-Suomessa. Typpiarvot ovat jopa hämmästyttävän korkeita. STOP JätteJden tuontimaksut veloitetaan [ merkka~-~koplssa_ Tupakointi kaatopaikalla . 1atte1den hyötykäyttöön vauhtia kuntien yhteistyötä t11v1stamalla. Jos Tampereen seudun jätehuolto etenee suunnitelman mukaisesti, saavat asukkaat lajitella tulevai~ suudessa jätteensä ainakin märkään ja kuivaan osaan, jonka jälkeen ne kompostoidaan tai kaasutetaan. Kaakkois-Suomen metsien elinehto on, että Virossa ja Leningradin seudulla siirrytään suoraan täysitehois~en savukaasujen puhdistukseen. Parhaillaan Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnassa (YTV) selvitetään neljän eri vaihtoehdon ympäristöja kustannusvaikutuksia. Lauantaisin kaatopaikka · on avoinna klo 7.00-15.0ci. Jo yksin Narvan kaksi voimalaitosta päästävät ilton jätehuollon hankesuunnitelmasta, jossa painotetaan alkulajittelua ja suljetaan kokonaan jätteiden massapoltto pois. Niiden pelastuksena on ollut huono ilmansuojelutekniikka! Palavan kiKaatopaikalle o~ Jätteiden tuonti sallittu vain Nokian jå Pirkkalan asuk. Yhtä huolestuttavaa on neulasten alhainen magnesiumpitoisuus. Saastelähteet ovatkin rajan takana: 150 kilometriä kaakkoon on Leningrad, jossa on väkeä enemmän kuin Suomessa, ja 120 kilometriä etelään ja etelälounaaseen ovat Viron palavan kiven louhokset ja kiveä polttavat jättimäiset voimalaitokset. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. klel.letty Silti kaakon metsät ovat vielä päällisin puolin terveitä: laajoja tuhoalueita ei ole ollut. Tutkailtavat vaihtoehdot ovat .kaatopaikka, polttolaitos, kompostointi ja jätteestä tehdyn polttoaineen valmistus sekä ns. Järjestely vähentäisi kaatopaikoille joutuvien jätteiden määrää 65-80 prosenttia. KOTIMAASTA kolta sisämaahan. ma-pe 14·30.9· välisenä . aikana klo l.00-22.00 sekä t'nt-31.3 välisenä aikana klo 7.00-20.00. Jos metsiä lannoitetaan, niin on syytä käyttää moniravinnelannoitteita, jotka korjaavat metsän magnesiumin puutosta; esimerkiksi puutuhka olisi erinomaista typpipäästöjen rasittamille metsille . Kaatopaikka ei ole jätteiJle läheskään ain~ oi~_ea osoite .. Kaatopaikka on avoinna . Koillis-Viron asukkaat vaativat tietenkin ensimmåiseksi voimaloiden valtavan hiukkaspäästön poistamista. vsk . Tietysti se on myös heidän oma etunsa: Kannaksen tai Koillis-Viron omat metsät eivät voi olla Kaakkois-Suomen metsiä paremmassa kunnossa! Seppo Vuokko 7. Niinpä tavanomainen metsälannoitus typpipitoisilla lannoitteilla tuskin enää lisää kasvua eikä ole siis mielekästä. kallle ilman teknisen lautakunnan ~·lupaa
Ei, sanovat afrikantähteläiset, mutta osta niitä silloin kun mielesi tekee jotakin hyvää! Näin se on. Kalastaa vetensä tyhjiksi meidän valmistella katkarapuhyytelöitämme ja kalatahnojamme. Afri Star teki historiaa, kun se ryhtyi tuomaan teetä kuluttajapakkauksissa Suomeen. Afrikan Tähti -pelissä on usein hauskinta se kun rosvo yllättää. Mutta tähteläiset eivät puhu rosvoamisesta, vaan haluavat tarjota positiivisen vaihtoehdon kuluttajille. Hyvinvoiva väki haluaa enemmän vaihtoehtoja ruokapöytäänsä, naposteltavaa ja herkkuja. Yhdistys pitää huolta aatteesta, mutta ei Afri Starkaan pelkästään myy. Positiivisia vaihtoehtoja Afrikkaa tyhjentää suuri joukko ylikansallisia yrityksiä. Ei kaupan tarvitse olla ryppyotsaista ja joka puolella kamalia kilpailijoita kammoksuvaa. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN V ALINNA l Alice Karlsson -kauppa kuumenee. Silloin syntyi idea ja vuosi myöhemmin polkaistiin käyntiin Afrikan Tähti -yhdistys, joka antaa tietoa kehitysmaista ja edistää Suomen ja kehitysmaiden reilujen kauppasuhteiden syntymistä. Uutuustuotteen, pussiteen, uskotaan lisäävän Katyon suosiota. Zimbabwesta, jossa Afri Starin liikekumppanit ovat. Helsingin yliopiston ja kauppakorkeakoulun opiskelijat, jotka ryhtyivät pontevasti oikomaan maailmankaupan vinoutumia noin kolme vuotta sitten. Tämän oivalsivat mm. Jotta aate ei jäisi vain hymistelyksi, perustettiin yhdistyksen kylkeen kunnon yritys, Oy Afri Star Ab, joka tuo Suomeen Afrikan Tähti -tuotteita: guavan puolikkaita, mangon siivuja, greippilohkoja, guavahilloa, appelsiinimarmeladia ja kahta laatua teetä, suoraan ilman välikäsiä. Työn tekijälle, maanviljelijälle ja kalastajalle itselleen, jää pelkkä luu käteen. Köyhä etelä kasvattaa hiellä ja kyynelillä kahvia, teetä, kaakaota, hedelmiä ja pähkinöitä. Mangon ja guavan ohella tulee sopivasti informaatiota Afrikasta ja nimenomaan 8 Hienoarominen Katyo-tee viheriöi Itä-Zimbabwen vuoristoalueilla. Kauppa voi olla myös reiSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Teen lisäksi Afri Star tuo Suomeen myös trooppisia säilykehedelmiä. Oikeassa Afrikassa se ei ole ollenkaan hauskaa, sillä rosvoja onkin enemmän kuin kolme. Jos kerran Etelä-Afrikkaa boikotoidaan, miksei ostettaisi vaikkapa zimbabwelaisia tuotteita ja mieluummin Afri Starista. Pitääkö meidän sitten syödä joka päivä näitä mangoja ja muita, että kauppa sujuu. vsk.
KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT Suoratuontitee kouluihin ja seurakuntiin ''Suoratuonnin tavoitteena on olla varteenotettava kilpailija Liptoneille ja Del Monteille", sanoo Voipio, "mutta suomalaisille markkinoille otetaan helpommin mukaan uusia erikoistuotteita, jolloin tarjolla olevien hyödykkeiden määrä vain lisääntyy. Afri Starin kaavailuissa on kuitenkin mukana joitakin tuotteita, joilla on todellisia mahdollisuuksia korvata jokin vastaava, aattellisesti 'huonompi' tuote." Voipion mukaan esimerkiksi Katyo-tee on ollut jo pitkään "putkessa" ja se voisi aivan hyvin korvata Liptonit ja Twiningsit ja muut hintarakenteeltaan epäoikeudenmukaiset teet kaikissa Suomen kouluissa, kodeissa ja seurakunnissa sekä hyviä asioita edistävissä yhdistyksissä. Pakkaus, jossa on kuusi vaippaa, kolmet vaippahousut ja kolme välivaippaa, maksaa noin 400 markkaa. Syynä oli kankaankappaleiden kalleus! Nyt on otettu mukaan tsekkoslovakialaisia sideharsoja, joiden avulla hinta on saatu kohtuulliseksi. Kertakäyttövaippojen rajoittamisesta kuuluu jo kumua. Jäteongelma on silmiinpistävä ainakin lapsiperheissä, joissa vaippaikäinen tuottaa yhtä paljon jätettä kuin muu perhe yhteensä. Kertakäyttövaipat löytävät tiensä koteihin jo äitiysavustuspakkauksesta, jossa tosin on vielä sideharsovaippojakin. "Meidän systeemeillämme tuntuu mahdottomalta kilpailla kahden markan thaimaalaisten ananaspurkkien kanssa. Paavo Ristola Oy:n tutkijan Harri Juvosen mukaan vaippojen osuus kotitalousjätteistä on kolmesta viiteen prosenttia. Toivottavaa olisi, että pestävät vaipat kelpuutettaisiin myös äitiysavustuspakkaukseen. "Kauppakumppaniemme markkinointi, tuotekehittely ja 'bisnesvainu' kehittyvät kun he asioivat kanssamme. Hän toivookin ennen muuta parannuksia kertakäyttövaippoihin. apulaisosastopäällikkö Sirpa Taskinen kertoo pitäneensä kynsin hampain kiinni pakkauksen sideharsovaipoista, vaikka jossakin vaiheessa niistä haluttiin kokonaan luopua. Luulen että se on ehdoton edellytys sille, että he pystyvät käymään entistä enemmän kauppaa muiden kehitysmaiden kanssa." Afrikan Tähti -tuotteita saa runsaasta sadasta marketista ja elintarvikekaupasta, muun muassa kaikista CitySokoksista ja Sestoista. 9. "Firmassa ei saa olla eteläafrikkalaista omistusta ja sen tuotannon pitää hyödyntää paikallista väestöä." Afri Star varmistaa myös, että firmalla on reilun ja hyvän työnantajan maine ja että tuotanto on ekologisesti mielekästä. . lua, juuri niinkuin Afri Starilla. Lopulta vaipoista jäävät jäljelle vielä muoviosat, joille ei voi tehdä mitään. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Vermontin osavaltio aikoo kieltää ne vuoden 1993 alusta. vsk . Sosiaalihallituksen vt. Vaipat ovat muuttuneet muutamassa vuodessa tekstiilipintaisista muovipintaisiksi, joten kaatopaikoilla niiden maatuminen on hidasta. Keskonkin ovi ·on jo saatu raolleen. Mitä pitemmälle ihmiset itse pystyvät jalostamaan tuotteensa, sitä enemmän he saavat rahaa. Kanadan ympäristömerkin ansainnut Babykinsvaippa on tulossa myös Suomeen ja ryhtyy kilpailemaan tiukoista vaippamarkkinoista. "Esimerkiksi suomalaiset myyvät tällä hetkellä metsät hienopaperina, koska siitä saa hyvän hinnan, mutta välillä hinnat muuttuvat siten, että. Vaippa-ajaksi riittänee kaksi pakettia, jolloin vaippakustannukset alenevat kertakäyttövaippoihin nähden kymmenesosaan. Vaippapeput kierrättämään Yhdysvalloissa ja Kanadassa vauvoja hemmotellaan pestävillä Babykins-flanellivaipoilla, joiden kiinnitysmekanismille valmistaja antaa kahden vuoden takuun. Sirpa Taskisen mukaan flanellivaippojen käyttöönot0n kynnyskysymykseksi saattaa tulla vaippojen kuivattaminen. " Luulen, että pysyvämpi ratkaisu löytyy siitä, että Afrikan maat pystyisivät entistä paremmin käymään kauppaa keskenään ja muun muassa Intian niemimaan kanssa, jossa olisi ihan rehellistä tarvetta talouden ja kulutuksen kasvulle." Timo Voipio näkee Afri Starin toiminnan erittäin merkityksellisenä, sillä afrikkalaiset firmat joutuvat heidän kanssaan sopeuttamaan ja kehittämään tuotteitaan sekä opettelemaan uusia vientimarkkinoinnin taitoja. Suurin tuoja on Tampereen Kehitysmaakauppa, jonka rahtaamaa kahvia ja teetä voi kysellä muun muassa Elannosta. Kaikki 3000 Kkauppiasta voivat halutessaan tilata tähtituotteita suoraan tuotenumeroilla. Hänen haaveenaan on uusiomassasta valmistettu, kompostoituva, muoviton ja valkaisematon kertakäyttövaippa. Heidän pitää saada päättää siitä, mihin muotoon heidän tuotteitansa jalostetaan, minkälaisilla hinnoilla ja kenelle niitä myydään. Sen sijaan Afri Starin erikoisuuksilla, kuten guavalla ja mangolla voisi olla mahdollisuuksia." Tavoitteena tulontasaus Ratkaisu afrikkalaisten ongelmiin ei Voipion mukaan kuitenkaan ole se, että me kulutamme entistä enemmän afrikkalaisia tuotteita, vaikka ne olisivat pitemmälle jalostettujakin . Säilykehedelmämarkkinat ovat kovemmat. Suomessa on Afri Starin lisäksi kymmenisen kehitysmaakauppaa, jotka tuovat tuotteita suoraan kehitysmaista. Lisää päätäntävaltaa tuottajille "Afri Star asettaa kriteerit yhteistyökumppaneille'', kertoo yrityksen aktivisti Timo Voipio. Kertakäyttövaipoista ongelmia ovat valloittanet maailman ja ai·heuttaneet samalla mittavan jäteongelman; tarvitseehan lapsi noin kahden ja puol~n vuoden aikana runsaat 5000 vaippaa. on edullisempaa myydä metsiä selluloosana ja välillä jopa tukkeina tai huonekaluina. Kun on monta erilaista tuotetta samasta raaka-aineesta, niin silloin oma päätäntävalta kaupan muodoista kasvaa." SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Joskin ekologisesti mielekäs on Voipion mukaan moniselitteinen asia: '' Jollakin ekologisella kriteerillä ei pitäisi syödä kuin kotimaisia puolukoita, joten siinä mielessä kaikki mitä me tässä yritämme on ekologisesti hullua." Voipion mukaan kehitysmaiden ihmisten päätäntävaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia on lisättävä
Kookkaat metsälammet kelpaavat safarien kiihdytysradoiksi, pienet erähenkiseen tulistel u un. Me rahvas olemme komitea, joka määrää ja teettää. Sen kohdalla vähennetään vauhtia seuraavaan mutkaan saakka. Mantereitamme kiertää joukko suomalaisen nimensä säilyttäneitä maailmankansalaisia. Muut lääkkeet ovat jatkoa tutulle ajattelulle, jonka mukaan turvallisuus on tekninen ongelma. Autokuume muunnelmineen on tosiasia siinä kuin alkoholismikin. Laillista rintamakarkuruutta Moottoriliikenne etsii uusia markkinarakoja, se levittäytyy maastoon, vesille ja ilmaan. Teillemme saadaan uusia kiihdyttelijöitä, joilta ei puutu taitoa. Se nielee halukkaasti soraa ja kallioita, voi hyvin ja paisuu. Kehitysuskoiset hokevat, ettei virsukulttuuriin ole paluuta ja rauhoitellen todistavat kaikki ihmisen toimet osaksi luontoa. Reipashenkiset perheet mönkivät metsässä, missä parhaita Off Road nelivetoja kuulemma pidättelee vain luonnonsuojelu. Tämän päivän painajainen on verhon takana, jonne tiedemiehet kyllä näkevät. Maapallon elämä on maksajana, jälkeemme tulevat samoin. Ajo-opetus halutaan varhentaa peruskouluun. Se hyötyy kolareistakin. He unohtavat, että neulaspolun ja moottoritien väliin jää sentään vaihtoehtoja. Luontoa tasoitetaan ja ruudutetaan, kysymättä mitä tulevat sukupolvet tekevät asfaltin alle sinetöidyllä palapelillä. Matti Ignatius on luonnon suojelemisen peruskysymyksiä. He valmistavat teitä autokauppiaalle, joka mainostaa katalysaattoria ja vaikenee hiilidioksidista ja 10 Maa autoku1 energian tuhlauksesta. Väline eksyttää Auto on loukku. Se tarttuu jopa tavalliseen mukavaan mieheen. Autoilija on harhautunut ajattelemaan, että liikkeelläolo on toimintaa. Tieliikenteen on annettu rauhassa kasvaa. Kelkat huutavat myös kansallispuistoon, ääniaaltojen pääsyä sinne ei voi kukaan estää. Uusi sukupolvi on kehityksen tahdoton ja opetettu uhri. Autoilijoiden etujärjestö Autoliittokin julisti viime syksynä Tampereella, ettei tarpeetonta ajoa olekaan. He takaavat menekin kilpa-auton katuversiolle toisensa jälkeen. Ajotapatartunta on välillistä kuoleman tuottamista. Melu on sääntö Tuotekehittely piehtaroi loputtomasti. Ilmakehä voi pahoin, lämpenee, ja metsät kuolevat. He eivät pysähdy harkitsemaan. Puhe ei siellä kuuluisikaan, sillä riuskat ajurit piirtävät mustaa väriä kaarteisiin renkaitten valittaessa. Se myös mitätöi moottorin kehittelyn, jolla pyrittiin polttoaineen säästöön . Nöyrimmät ottavat onkeensa ja ylittävät luontaisen vauhtinsa kohtalokkain seurauksin. Tunnetteko vielä lapsuutenne maiseman. Kilpa-autoilijat eivät osallistu vakavaan keskusteluun. Liukkaus voitetaan harjoitellen varta vasten rakennetuilla radoilla. Tutkimuskin varmasti osoitta1s1, että siirtyileminen paikasta toiseen on viihdettä; määränpää on jäänyt sivuseikaksi. Vain akuutti katastrofi saisi päättäjät hereille. Alan urheilujärjestöt ilmoittavat panostavansa jäärataja speedway-ajoon sekä moottorikelkkailuun, jolle jo puuhataan MM-tason maratonkisaa Lapin tuntureille. Hitaat ovat vaara liikenteessä. Tapaturmanhoito ja ruumiinkuljetus ovat rikkoja rokassa. Kasvaimen hoitoa särkylääkkeellä Viimeaikojen liikennepolitiikan hullujen vuosien aikana olemme kuormittaneet ilmakehää suruttomasti. Räjähtävä voima konepellin alla takaa turvallisen ohituksen. Haitat kasaantuvat ja varat vähenevät. Melu on tausta, johon lapset varttuvat tietämättä paremmasta. Se on taivaan sumentamista, maaemon viisaasti varastoiman energian purkamista ilmakehään. Tienvarren koti ei liikenteen ääniltä suojaa.Vanhus sulkekoon ikkunansa yöksi; lääke auttaa ahdistukseen siinä kuin raitis ilmakin. Se on miesten sairaus, jonka naiset kipeästi tuntevat. Entinen kohtauspaikka ei enää toimi, jalkamiehen askel vie sinne vain pakosta. Niin luontoa muokataan kunnes kolarit vähenevät. Heikkohermoiset saavat hakeutua virkistysalueille. Pelastautumisvaihetta lähestymme ajautumalla mielitekojemme mukaan. He ovat myyntimiehiä, jotka syyllistyvät pahimman luokan joutokäyntiin. Vapaan miehen täytyy saada irroitella. Menetelmästä on tullut tarkoitus. Suomen kansahan on "selvästi ilmoittanut halunsa liikkua omalla ajoneuvolla" . Länsimaisen ihmisen patologinen aineenvaihdunta on ryöstötaloutta, lainanottoa tulevilta polvilta ilman sitoumuksia. Ajokin kokoa ja painoa on palkittu verohelpotuksin. Se on väline, joka sananmukaisesti asettuu ihmisen ja luonnon väliin, erottaa hänet tarkkailijaksi. Ajan henki on hirmuhallitsija, kohtalo ja alibi, johon on hyvä nojata. vsk .. Kylän raitti on jo menetetty. Tieliikenne sairastaa teknikot määräävät hoidon Virkapukuinen valvoja ajoradalla on rohdoista heiveröisenäkin paras. Tieviranomaiset ovat käskyläisiä, jotka panevat toimeksi kuultuaan, että teillemme on vuonna 2010 mahduttava yli kolme miljoonaa ajoneuvoa. Vauhti ei tapa, kunhan valitsee oikein tilannenopeutensa. Se pitäisi jäljittää ja tutkia. Niillä ahkeroivat sitten väärät ihmiset, ja karttuva itsetunto tuottaa joutuisamman matkanteon. Joutokäyntiä Moottoriurheilu on potenssin vääristymä, sivuraide. Kohta uidaankin koneella. Raskas auto on henkivakuutus vastaantulijan varalta. Heille opetetaan "yhteinen nopeus" . He vaikenevat perusteitten SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Vaaran vähättelijöitä, jotka puhuvat hätävarjelun liioittelusta, kuitenkin riittää. Tämä kaikki on toistaiseksi laillista rintamakarkuruutta yhteisestä säästötavoitteesta, jota jo valistuneemmat ministeriötkin julkijulistavat. Mitä aiemmin riippuvuus kehittyy, sitä vaikeampaa on hoito. Mutta sehän ei kuulu tientekijöiden toimialaan. Luonto asettaa jo riittävän selviä rajoja ihmisen toimille. Muskeliveneet, skootterit ja elintasolentäjät särkevät rantojemme kesäisen äänimaiseman. Heidän hälytyksensä voi sivuuttaa vain sulkemalla silmänsä ja korvansa. Kissapetojen vuosi vuodelta kasvava suorituskyky tuottaa väistämättä rimpuilevan ajon, joka ylinopeuden lisäksi on ainoa tapa käyttää ylimittaista tehoa hyväksi. Bruttokansantuote, palvottu syöttiläs, kelpuuttaa kaikenlaisen rellestyksen
kumatta ja vaikenee. vsk . Suomi tehköön kansainvälisen tervehtymisen aloitteen. Järjestö menettää mopon selkään ja kartingradoille lukemattomia kirSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. . Lapset menettävät eniten. Se tulkitaan kannattamiseksi. .4~ ·--: ·.:-· . 11. ,. Enemmistö väistyy nur. Urheilun idea hämärtyy SVUL levittää syliään. Stadionin ruohikko mullistetaan sirkusnäyttämöksi Pirellin renkaille. Autojen tuottajamaissa tuskin herätään ensin . Terveiden on toimittava syyntakeettomien puolesta. " ~l~~U;:;,: ,,, " • • , . Tarvittaessa äänestys pitäisi uusia suljetuin lipuin, ellei edusmiehillämme ja naisillamme ole rohkeutta suunnan muuttamiseen. Meillä pieni, mutta äänekäs kansanosa saa jo polvenkorkuisena virittää ja kaasutella ensin pihoilla ja pientareilla, sitten sivt_1ja metsäteillä. H: {'!>,_j 'l \ ·~=-iil 2 fIIDli,,, ; .; .. Viimeiset liikenneministerimme historia muistaa moottoriurheilun vauhdittaPUHEENVUORO jina. D Kirjoittaja on alavutelainen lääkäri. Moottoriurheilun aika on ohi. Se tulisi varata vain tarpeelliseen liikkumiseen ja polttoaineen tulisi olla yhtä pyhää kuin leipä tosikristitylle. ,.·.·. Joukkosuggestio on siellä tuottanut käsitehirviön: moottoriurheilulukio on jo mustaa valkoisella. Emme menetä mitään. Museoteitä. Tämän päivän nuoret joutuvat kasvattamaan jälkeläisensä aivan toisenlaiseen elämään rajoitusten yhteiskunnassa. neen kourissa t~-~.2~ • ' I )1 ., .·. . Arvovaltaisten urheiluja autoilujärjestöjen tulee sanoutua irti moottorikilpasektoristaan. Myös pääministeri tatuoi itsensä Jyväskylässä näyttävästi rallimieheksi. Kuitenkin hän jo imeväisiässä ääntelee auton lailla, saa asianmukaiset leikkikalut, sitten mopon ja motoristin asenteet. Maamme on maineensa myötä sopiva boikotin toimeenpanija. Urheilun kantasanaa on vaikea jäljittää, sen syntysanat pölyttyvät. Se on neitseellisen harjoitusalustansa ansiosta näyttävästi esillä vauhdinpidossa. \· ... Jostakin on aloitettava. kassilmäisiä miehenalkuj a, joille paluuta jalkamieheksi ei löydy. Suomi on tässä suhteessa riippumaton. Kansallisvaltio turvaa liikevaihtoaan . Hirmuisin merkintä aikakirjoihin on piirretty kuitenkin Alastarossa. Moottorinpörinä ei siirry poikalapseen äidinmaidosta. Vielä syntymättömät tilintarkastajamme lukevat aikanaan sanan silmiään uskomatta toiseenkin kertaan. · Kosl<a epidemia on kansallinen, on sitä suojeltava. Vielä tänään voittaa suuren rahan tukema huutoäänestys. Apulaiskaupunginjohtaja toimii hankkeen keulakuvana. ,, , . \{ '":. Suomi tehköön aloitteen Säästäminen on ideologiaa ja käytännön toimia. Virkamiehen kirottu velvollisuus on kaatunut entisen opetusministerin syliin. t ,;;; . -, _.,,, @ = = Autopaalain avain puhtaampaan autoiluun! puuttuessa ja ärähtävät korkeintaan savuketeollisuutta puolustaessaan. Tampere tähyää MM-tason kilpakeskukseksi ja valmistaa kuumeisesti ratoja lähes suoraan moottoriurheiI ::,, -::: -lumuseon tarpeisiin. He hyväksyvät julkisuuden vain kiitoksen ja palkitsemisen osalta. Polttomoottorin leikkikaluna pitäisi kuulua historiaan. Vaihtotase vain paranee ja keulakuvamme hyödyttävät tärkeätä asiaa ja hankkivat hyvän omantunnon
Parikymmentä vuotta sitten käynnistynyt Suomen Vapaasatama Oy:n toiminta on laajentunut vuosi vuodelta. Mikkolaa eivät johtajat eivätkä monet viranomaisetkaan kiitä, mutta luonnonsuojelijoiden tuki hänellä on, ja luonnon jos siltä jotakin kysyttäisiin. Tämäkin päätös oli pelkkää paperia. "Että valtio olisi 1933 rauhoittanut Tulliniemen, on järjetön väite. "Hän oli silloin vielä vapaasatamaosakeyhtiön osakas ja sen toimihenkilö, varatilintarkastaja. Vuonna 1979 perustetulla Hangon lintuasemalla on muun muassa rengastettu noin 100 000 lintua. Mikkola on sitkeä mies. Sillä tavalla Hangon poliisi oli tässä mafiassa mukana'', sanoo Mikkola. Myös muille virkamiehille on pantu suitsia suuhun. Usko omaan asiaan ei ole horjunut vaikka vastassa ovat Hangon kaupungin virkamiehet, Suomen Vapaasataman johtajat ja monia muitakin, jopa valtion virkamiehiä. Uudenmaan läänin maaherra Ilmari Helenius rauhoitti Tulliniemen linnuston ja riistan suojelualueksi vuonna 1933. Tulliniemen linnuston ympärivuotinen havainnointi on merkinnyt arvokasta lisää tietoihimme Suomen maalla ja vesillä elävistä siivekkäistä ja erityisesti vaelluslinnuista. Hänen mukaansa Tulliniemi on ainutlaatuinen lintujen tarkkailupaikka koko maassa. Tuolloin sataman käytössä oli laituri, joka ei häirinnyt Tulliniemen luonnonrauhaa. Alice Karlsson Tulliniemen tähden Hangon Tulliniemi rauhoitettiin jo lähes 60 vuotta sitten, mutta Suomen Vapaasatama Oy on valloittanut sen pala palalta. Vain kolme vuotta sen jälkeen Hangon kaupunki täytti merkittävän, kahlaajille ja joutsenille mieluisan merenlahden. Karno Mikkola on harrastanut lintuja vuodesta 1956 ja on yksi lintuaseman perustajista. Nyt Tulliniemi on jo kymmenien tuhansien autojen varastoalue. vsk.. Apulaisoikeuskansleri Antti Okko totesi päätöksessään, että on ilmeistä, "etteivät viranomaiset ole ottaneet riittävästi huomioon suojelupäätöstä ja sen sisältöä .. Eikä Karnokaan ihan yksin ole. Rauhoituspäätös pelkkää paperia Karno Mikkola sai satamasta tarp.eekseen vuonna 1977, jolloin hän kirjoitti ensimmäisen kerran oikeuskanslerille sataman ja linnustonsuojelualueen välisestä ristiriidasta. ", ja edellytti " ... Åströmin mukaan koko suojelu on vain suuri keksintö. Isännöitsijä Karno Mikkola puolustaa Tulliniemeä, mikä onkin ollut viime aikoina melkeinpä hänen päätyönsä. Se tarvitsee jatkuvasti lisää alueita, joita se vuokraa autojen maahantuojille. Valtavat lintumäärät ovat muuttomatkoillaan levähtäneet Tulliniemessä, Suomen eteläisimmässä mante12 reen kolkassa. että mainitut viranomaiset vastedes ottavat suojelupäätöksen asianmukaisesti huomioon". Hänellä ovat tukenaan muun muassa tutkija Jussi Lindström, Tvärminnen eläintieteellisen aseman amanuenssi Kalevi Keynäs, toimittaja Johannes Runeberg, erityisopettaja Kimmo Hotulainen ja viime kädessä koko luonnonsuojeluväki. . Hän on jaksanut taistella Hangon Tulliniemestä jo 13 vuotta. Tulliniemessä toimiva Veho Oy vei Hangon ja tullin virkamiehiä Lahden MM-kisoihin ja vapaasatamayhtiö on kustantanut Hangon johdon jopa maailmanympärimatkalle! Kuvaavaa on, ettei vapaasatamayhtiön toimitusjohtaja Ralf Åström edes usko, että Tulliniemeä on koskaan rauhoitettukaan. Keväällä 1989 kaupunki kaatoi puita valtion omistamalta suojelualueelta, joka oli asemakaavassa merkitty puistoksi, koska "puut olivat vaaraksi alueella liikkuville ihmisille ja autoille." Karno Mikkola teki rikosilmoituksen puiden kaatamisesta, mutta kaupunginviskaali Simo Korppoo jätti syytteen nostamatta. Hanko oli silloin valtion ainoa talvisatama ja redillä saattoi olla jopa 22 alusta. Tulliniemi on ollut kautta aikojen merkittävä lintujen ruokailuja levähdyspaikka ja Suomen parhaita linnustontarkkailualueita. On mahdoton ajatus, että Tulliniemi olisi sellaisessa tilanteessa rauhoitettu.'' Mikkola myöntää, että SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Vastauksen hän sai puolentoista vuoden päästä
Vielä ei ole viimeistä puuta kaadettu! päristöministeriön luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen, joka ei ymmärtänyt mitä "luonnonarvoja tasaisella hiekkakentällä menetetään". Jälleen maaherra Heleniuksesta ja apulaisoikeuskansleri Okosta välittämättä Hangon kaupunki ryhtyi suunnittelemaan toiminnan laajentamista. . Mutta.. '' Ainoa looginen selitys rakennuspäätökselle oli se, että satama pyrkii laajenemaan mahdollisimman suureksi", sanoo Mikkola. Karno Mikkola taistelee Tulliniemen jäljellä olevista luonnontilaisista maakaistaleista. radion toimittajia sai hän nopeasti rangaistuksensa: porttikiellon lintuasemalle. Viimeisimpänä on noussut esiin junalautan varalaiturihanke, joka edellyttää satama-altaan rakentamista ja sen edustalla olevien luotojen räjäyttämistä. Taistelu Tulliniemestä jatkuu... Hän toteaakin, että "ministeriö saisi maksaa palkkaa niille, jotka tekevät Haapasen töitä." Suora toiminta viimeinen keino Kiista Tulliniemestä kärjistyi kuluvan vuoden toukokuussa, jolloin luonnonsuojelijat miehittivät rajäytettävät luodot ja kytkivät itsensä ruoppaajaan. Ympäristöministeriön, lääninhallituksen, Hangon kaupungin ja luontoaktivistien välisessä neuvottelussa sovittiin, että Hankoniemen linnustonsuojelualueen vielä luonnontilassa olevat alueet suojellaan uudella asianmukaisella päätöksellä ja vanha rauhoituspäätös puretaan tosin kiistelty laituripaikka jäi ehdotettujen suojelualueiden ulkopuolelle. "Olisin voinut panna äk§ kiä täyden vauhdin päälle ja ajaa kohdalle, mutta annoin veneen hiljalleen lipua kohti", Mikkola pohtii. "Juridista puolta koetettiin hoitaa ihan viimeiseen asti, mutta se ei johtanut mihinkään", sanoo Mikkola. Viimein Mikkola istui yksin veneessään räjäytettävällä alueella. Poliisit poistivat luonnonsuojelijat luodolta väkisin. Kun Mikkola puolitoista vuotta sitten uskalsi uhmata mielivaltaista kieltoa ja opasti Tulliniemessä YleisSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. tarvitseeko luonnonsuojelu marttyyreita. 13. Suoraan toimintaan ajauduttiin väistämättä. Kun hän näki, että poliisivene rantautui toiselle luodolle ja poliisit suojautuivat, hän tajusi, että pian pamahtaa. " Miksi meidän täytyy taistella ministeriötäkin vastaan?" , tuskailee Mikkola. Tällä kertaa vapaasataman laajennukselle antoi hiljaisen tukensa jopa ymVoiko luonnonsuojelualue saada tylympää kohtelua. Lintumiehetkään eivät voi liikkua vapaasti alueella. Edes asiantuntijoiden vakuuttelut laiturin tarpeettomuudesta, kalleudesta ja jopa merenkulullisesti epäedullisesta sijainnista eivät pysäyttäneet hanketta. Laiturihanke oli monille liikaa. Sataman maantarve on pohjaton. Lääninhallituksen paatöksestä olla kumoamatta kaupunginhallituksen rakentamislupaa valitettiin heinäkuussa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Karno Mikkola nousi lukuisten muiden luonnonsuojelijoiden kanssa aktiiviseen vastarintaan ja uhkasi Tulliniemen rakentajia suoralla toiminnalla, sillä "rauhoituspäätöstähän ei loukata enää tuumaakaan'' . " Vapaasatamalla ei ole mitään oikeutta kieltää alueelle pääsyä, mutta se on vain ottanut sen oikeuden", sanoo Mikkola. Se päätettiin rakentaa. vsk. Maan ja veden puolustus tuotti tuloksia. "Kaikki viranomaiset ovat kuitenkin lähteneet siitä, että päätös on lainvoimainen." Toimittajilta ja lintumiehiltä pääsy kielletty Pari vuotta sitten vapaasatama kielsi kaikkien toimittajien pääsyn Tulliniemeen. rauhoituspäätös on osittain tehty väärin, sillä maaherralla oli oikeus rauhoittaa vain yksityisten maita ja Tulliniemi oli pääosin valtion omistamaa maata
Joen kokonaispituus on kolmisen sataa kilometriä, Käkkälöjoen latvoilta laskettuna noin 360 kilometriä. Rosvoväylää pitkin. Alajuoksulla on kaavailtu vesibussiliikenteen aloittamista, mikä on kuvaavaa suomalaiselle retkeilysuunnittelulle. Jatkoimme kanoottiretkeämme Rovaniemeltä pohjoiseen kauniissa kesäsäässä. Ensimmäiset 30 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen joki virtaa rauhallisena, muutamaa koskimaista nivaa lukuunottamatta. Melojille Ounasjoki onkin lähes idylli, koko 300 kilometrin matkalla ei ole yhtään hengenvaarallista koskea Molkoköngästä lukuunottamatta, ja senkin voi kiertää ns. on läntisen Lapin helmi, vielä valjastamaton suoni muuten kalutulla kalottialueella. Soilta tietenkin tulee humusta, varsinkin kevättulvien aikaan. Selvitimme lvfarraskosken ja sen jälkeiset nivat tyylikkäästi. Toki Ounasjoen valjastamiseksi ovat jo suunnitelmat valmiina, mutta ainakin tällä hetkellä voimalahankkeet on saatu haudattua. Täysin vapaa sekään ei ole, sillä ennenkuin vesi pääsee Pohjanlahteen, sen on kuljettava vielä pitkin Kemijokea, jossa on Imatran voimalan jälkeen neljä Suomen suurinta voimalapatoa. Maisemat ovat paikoitellen henkeäsalpaavan kauniita, varsinkin Kittilän pohjoispuolella, Levi-, Pallasja Ounastuntureiden kupeessa. Ounasjoki on viimeinen kokonaan Suomen rajojen sisällä oleva patoamaton joki. Teksti ja kuvat: Heikki Niskanen ja Jukka Kananen Kanootilla halki SuoIDen Osa 2. Väkeä on muuttanut pois ja turismi on entistä tärkeämpää jäljellejääneille. Raha kiinnostaa kuitenkin maanomistajia köyhtyneessä maakunnassa, samoin sijoittajia. Myös järjestettyjä melontasafareja tehdään. Viiden viime vuoden aikana myös lomamökkejä on rakennettu entistä runsaammin, vaikka perinteisesti paikalliset asukkaat ovatkin nihkeitä tonttejaan myymään. Varsinaisten matkailukeskusten rakentamisen lisäksi Ounasjokea on ryhdytty hyödyntämään myös retkeily käytössä. Suunnitelmista huolimatta merkittyjä taukoja yöpymispaikkoja roskalaatikoineen ei ole rakennettu, eivätkä kokemuksiemme mukaan kaikki osaa vieläkään käyttäytyä luonnossa siististi. Ihailimme hiekkaisissa törmissä lukuisia törmäpääsky-yhdyskuntia. Matkailun varjopuolia Matkailun lisääntymisellä on myös varjopuolensa. Ammattitai puoliammattilaiskalastajia ei Ounasjoella juurikaan enää ole, joten alueen virkistyskalastuskäyttö on lisääntymässä. Ounasjoki on melko harvaan asuttua; joen varrella elää vain noin 10 000 ihmistä. Uudet matkailuhotellit ja turistikeskukset kuormittavat vesistöä, puhdistamoista huolimatta. Kansallisesti Ounasjoen suurin merkitys on nykyisin retkeilyalueena, nyt kun kalastuskin on tyrehtynyt. Matkakertomuksen toisessa osassa noustaan ensin Ounasjokea ylös, käväistään Altaja Tenojoen latvoilla ja laskeudutaan lopulta Tenojokea pitkin Tana-vuonolle matkan päätepisteeseen, suolanhajuiselle Jäämerelle. Samalla vähentyisi tarpeeton perä100 200 km Kanootin hinausta Ounasjoella. Raskasta teollisuutta ei ole, joten vesi ja rannat ovat pysyneet suhteellisen puhtaina. Matka joutui nopeasti, ja lähestyimme ensimmäistä varsinaista koskiosuutta, 14 Marras koskea. Varsinainen päähaara lähtee Ounasjärveltä, josta se laskee kohti etelää, kunnes yhtyy Rovaniemen kohdalla Kemijokeen. Totesimme myös ilahtuneina, että ennakkotietojen mukaisesti Ounasjoen uitot oli jo heinäkuun puolessavälin lopetettu ja uittorännit purettu loppukesän ajaksi rannoille. Monet .ikiaikoja vanhat luontaiset veneja uimarannat onkin jo rakennettu mökkikäyttöön. Lohi ei pääse Kemijoen patojen ohi Ounasjoelle. Olisi ehkä aiheellista siirtyä samankaltaiseen rekisteröityjen veneiden käyttöön kuin Tenojoella. Elinkeinorakenteen muutos on aiheuttanut ongelmia myös Ounasjoen asukkaille. vsk.. Tottahan suurin osa suomalaisistakin osaa käyttäytyä, vaan eivät kaikki. Vanhat voimalasuunnitelmat jäytävät kuitenkin yhä naapuruussuhteita. Opiskelijat Heikki Niskanen ja Jukka Kananen matkasivat perämoottorilla vahvistetulla kanootilla heinä-elokuussa halki Suomen. Ounasjokea voi suositella myös aloitteleville melojille, kanootteja on helppo vuokrata ja tarvittaessa mukaan saa myös koulutetun eräoppaan. Myös turistien määrä täytyisi jollakin tavalla pitää aisoissa. moottoreiden käyttö. Meitä huoletti Ounasjoen veden määrä: vettä oli vielä riittävästi, mutta tiesimme kokemuksesta, että kuumina hellepäivinä Ounasjoen kokoisen joen pinta saattoi laskea miltei silm1ssa. Kuvaavaa onkin, että luonnon kannalta parhaita turisteja Ounasjoella ovat Keski-Euroopasta saapuvat nuoret melojat, jotka todella osaavat kunnioittaa luontoa. Tonttien rakentamiseen pitäisi puuttua lakisääteisesti suojelupäätöksillä jo nyt, ennen kuin se on liian myöhäistä. Opimme melko nopeasti luovimaan koskia ylös, ja vesi tuntui viesuoMEN LUONTO 7/ 90 49. Vain asutustaajamien lähistöllä on havaittavissa lievää saastumista. Ounasjoelle ei vielä ole tietääksemme laadittu rantojen käytön yleissuunnitelmia. Juhannuksen jälkeen Ounasjoki onkin "varattu" lähes yksinomaan kalastajille ja retkeilijöille
Olimme tulleet Ounasjoelle pari viikkoa liian myöhään. Siebe sijaitsee rajan tuntumassa, Siebejoen rannalla. Kalastus, marjastus, metsästys ja poronhoito ovat jokapäiväisiä ja luonnollisia ilmiöitä Lapin asukkaille. Kyselimme tietoja, jotta pääsisimme laskemaan Kautokeinojokeen, ja laskimme kanoottimme jälleen vesille. Anttu oli myös havainnut joessa omituista levää, jonka hän epäili ilmansaasteiden aiheuttamaksi. Vesi laski kymmenisen senttiä päivässä ja Tepaston paikkeilla se oli loppua kokonaan. Seutu on havupuurajan yläpuolella, rannoilla kasvaa koivuja; kanervaa ja hillaa. Kokonaisuudessaan Ounasjärvi on todellinen Länsi-Lapin Villivehnä viihtyy Tenojoen rantahietikolla. Matka on edennyt Levitunturille. Se on Altajoen latvajokia, ja seuraava tutkimuskohteemme. Hilloja poimimme tunnollisesti puuromarjoiksi. Ounasjärvi on syvä, vesi on juomakelpoista, ja sen hiekkaiset rannat ovat harvaan asuttuja ja lähes luonnontilassa. Tapasimme paikallisia hillastajia, jotka käyttivät puoli tuntia puolentoista kilometrin mittaisen väylän neuvomiseen. Meidän oli pakko tilata autokyyti Enontekiön pääkylään Hettaan. keidas! Jouduimme väkisinkin vertaamaan omaa elämäntapaamme pohjoisen asukkaiden elintapaan. Elämänmeno on rauhallisempaa ja luonnon kanssa ollaan tasapainossa: ihminen kuuluu luontoon eikä suurkaupunkeihin. Tenojoen jälkeen avautuvat Tana-vuono ja Jäämeri. Ounasjokea kauneimmillaan. Ounasjärven rannat kuuluvat kokonaisuudessaan suunniteltuun rantojensuojeluohjelmaan, ja se on hyvä. Tämä ei enää ollut kanoottiretkeilyä, matkanteko muuttui mahdottomaksi. Kaukosen pohjoispuolella tapasimme vanhan Särestöniemen Antun, joka kertoili meille vanhoja kalajuttuja ja paikallisia legendoja. lä riittävän. vsk. Ensimmäistä kertaa vaivanamme olivat hyttyset ja edeltäkäsin täysin tuntematon joki. Itse Kautokeinojoki on matala ja särkkäinen joki, 15. Totesimme että varsinaisella kalottialueella asuu vielä ihmisiä, jotka elävät käytännöllisesti katsoen luontaistaloudessa. Siebessä asuu vain saamelaisia, mutta siellä puhutaan kolmea kieltä: saamea, suomea ja norjaa, kuten koko rajan tuntumassa Norjan puolella. Altaja Tenojoen latvoilla Jatkoimme matkaamme jälleen autolla, tällä kertaa Norjan puolelle pieneen (kaksi taloa!) Sieben kylään. Kuljimme päivässä 20 kilometriä, joista 12 hinasimme kanoottia joessa kävellen. Korvaukseksi tästä teimme retken Hetasta Ounasjärvelle sekä Ounasjoen alkulatvoille ja ensimmäisiin koskiin. hin pelkomme alkoi osoittautua todeksi. Kävetyä joessa Hyvät säät jatkuivat ja paSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Emme pystyneet enää edes ylittämään jokea karahtamatta kiveen, suvannossa. Ilmiö on kuulemma ensimmamen Ounasjoella, ja osoittaa, ettei sekään ole suojassa Kuolan, Suomen ja Keski-Euroopan saastepäästöiltä
Pohjoisen puhtaat vedet ovat Kejosen mielestä osoittautumassa pelkäksi myytiksi. Kejonen on innokas kalamies, ja hän elelee kesäisin lohta pyytämällä ja talvisin kirjoittamalla. Tenostakin on jo löydetty kolibakteereja, eikä joen ekosysteemi nykyisellä saastumisen vauhdilla tule kestämään kahtakymmentä vuotta kauempaa. Jatkoimme matkaamme kohti ulappaa ja vihreää merta. Näin lohen tulevaisuus on Tenolla ainakin toistaiseksi turvattu. Tuhota sen kyllä voi. jossa on paikoitellen voimakkaita nivoja ja koskia. Emme halunneet pysähtyä, halusimme nähdä yhä enemmän. Tunsimme käsittämätöntä vapautta ja onnistumisen riemua. Kautokeinon kylästä eteenpäin sää suosi meitä jälleen. Keski-Suomen järvet ovat padottuja tekoaltaita, vaikka sitä ei tule aina ajatelleeksi. Edessämme avautui valtava Jäämeri, Tana-vuonon suu: matkamme paamaara. Norja ja Suomi ovatkin sopineet yhteisistä kalastussäännöistä, jotta ainutlaatuinen lohikanta voitaisiin säilyttää. Suomen ja Norjan raja on eräs maailman rauhallisimmista. Norjan puolella mm. Tenojoki on koko maailmassa harvinainen joki, sillä sinne nousee yhä keväisin luonnonvarainen merilohi. Maisemat muuttuivat vuonomaisiksi, mittasuhteet lähes mahdottomiksi käsittää. Niinpä Teno on myös kalastajien suosiossa. Saavuimme illalla Karigasniemelle, ja matkamme viimeinen ja odotetuin osuus oli alkamassa. Myös ihmisen kannalta Tenojoki on ainutlaatuinen. Ja jos Teno tuhoutuu, häviää yksi maamme kauneimmista seuduista. Kalastussäännöt ärsyttävät turisteja, mutta asetuksia noudatetaan ja valvotaan molemmin puolin kiitettävästi. Veden, kalojen ja ihmisten vapaa kulku on mahdotonta. Tenojoen kaltaista jokea ei ihminen voi koskaan oppia täydellisesti tuntemaan. Tyydyimme ihailemaan maisemia. Matkasimme hiljaisina, mietiskelimme kaikkea mitä matkallamme olimme kohdanneet. Paikka paikoin hiekkasärkiltä voi löytää viikinkien tuomaa villivehnää, ja paikalliset asukkaat osaavat tarinoita tuntureista ja kristinuskon tulosta seudulle. Kaikesta tästä onnistuu retkeilijä näkemään vain pintasilauksen. Suomalaiset ovat tosin jo ehdottaneet näidenkin jokien patoamista, mutta onneksi naapurimme ovat ainakin vielä jyrkästi kieltäytyneet. Rannoille jätetyt lohenpyrstöt kertoivat, että kyseessä oli hyvä kalapaikka. Lohikanta on 16 Kuutamo Tenolla .. Pinnan alla idylli särkyy: kolibakteerien ilmaantuminen lohen valtakuntaan kertoo karua kieltä veden tilasta. entisestäänkin elpymässä norjalaisten lopetettua verkkopyynnin Tana-vuonon suulla. Jokia ei ole valjastettu, koska ne ovat rajajokia Ruotsin ja Norjan kanssa. Kalastus on yhä tärkeää, kuten talvinen riekonpyynti, marjastus tai poronhoito. Jylhät tunturit nousivat peilityynestä vedestä ja heijastuivat allemme. Pekka Kejonen kertoi meille Tenon nykytilasta ja osoitti omalla olemassaolollaan Tenon rauhoittavan vaikutuksen ihmismieleen. Pohjoisessa viimeisetkin erämaat ovat vaarassa. Rantojen mökeissä harjoitetaan ikivanhoja käsityötaitoja, kuten veneenveistoa ja puukon taontaa. rakennusoikeuksia on joen rannalle huomattavasti vaikeampi saada kuin Suomessa. Pohjoisen puhtaat vedet myytti vai matkailuvaltti. Sen totesimme matkatessamme Nuorgamista kohti Tana bruta ja matkamme päämäärää, Tana-vuonoa. Meilläkin oli luvat kalastamiseen, mutta tällä kertaa kalaonni ei suosinut. Tapasimme Nuorpinniemessä keskellä kauneinta Tenoa asustavan kirjailija Pekka Kejosen, joka jo kahdeksan vuoden ajan on sopeutunut lappalaisten elämäntyyliin. Etelän joet ja vedet ovat lähes kauttaaltaan saastuneita, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. vsk.. Tosin tuntemattomat ja matalat kosket aiheuttivat meille melkoisia vaikeuksia. Merestä eteemme nouseva hylje tervehti meitä ja toivotti hyvää matkaa. Lohen valtakunnassa rauhallisella rajalla Tenojoki on Tornionjoen kanssa Suomen suurimpia vapaita jokia. Oli kuin olisi liikkunut lasin päällä. Surulliset ajatuksemme katkesivat äkkiä suolan tuoksuun. Nautimme melomisesta, vaikka vesi olikin matalalla, sillä ensimmäistä kertaa saimme laskea koskia myötävirtaan. Norjalaiset suhtautuvat muutenkin Tenon suojelemiseen suomalaisia jyrkemmin. Kejosen mukaan postimerkkirahat on Lapin asukas saattanut joutua lainaamaan seurakunnalta, mutta aineellista pulaa ei näillä seuduilla ole koskaan tunnettu. Seuraavana päivänä huoltojoukot siirsivät meidät toiseen vesistöön, veden vähyydestä kärsivään Iesjokeen, joka laskee Karasjoen kautta varsinaiseen Te_nojokeen. Samalla hän muistutti mieliimme nöyryyttä, jota itsekin olimme matkallamme oppineet. Ohitimme huoltojoukot, jotka olivat perustaneet leirin vuonon suulle. Asutus loppui kylän jälkeen lähes täysin ja löysimme erään retkemme parhaista leiripaikoista korkean hiekkasärkän ja pienen mutta terhakkaan kosken välistä. Mahtavat tunturit ja joen verkkainen kulku , Yläja Alakönkään kuohut, viljelysmaat, porot ja seudun varsinaiset asukkaat voivat jatkaa rauhaiseloaan tutkapallojen katveessa melkeinpä ikuisesti, jollei heidän elinympäristöään tuhota. Varsinkin norjalaiset ovat kuitenkin tilanteesta jatkuvasti huolissaan, sillä heillä on muistissa Norjassa pahoja tuhojaan tehnyt lohiloinen
Mutta uskaltaako tai viitsiikö asioista perillä oleva tiedemies sanoa julkisesti näkemyksensä, jotka hän kertoo helposti ja vakuuttavasti pienessä seurassa. Eletäänhän sentään maassa, jossa tunnettu biologi opettaa 50-vuotishaastattelussaan että puheet ihmisestä luonnon tasapainon järkyttäjänä ovat harhaa ja ympäristöministeriön osastopäällikkö toteaa suurmiesten kokouksessa että ympäristömme tila on kaiken aikaa kohonnut. villä yli kuuden palstan: Ydinvoima pelastaa kasvihuoneilmiöltä. Onhan syystalvinen jäätilanne jonkinmoinen pohja arvailla talven tasoa. Mielipidekirjoituksen otsikko seisoi eräässä lehdessä komeasti kahdella riLieneekö vankkaa jäätä meren päällä hylkeitten lisääntymistä turvaamassa tänäkään talvena, aprikoi Markku Tanttu. Apina tulee, tunkee kätensä aukkoon, saa otteen syötistä; nyrkki ei nyt mahdu aukosta ulos. Eläin ei hellitä saaliistaan, riuhtoo ja rimpuilee vaikka maailma loppuisi. Siinä on puhuttelevaa inhimillisyyttä paremmin kuin raajoineen näköisessämme apinassa. Voidaan edelleen kepein mielin ajella keinotekoisesti lumetetun laskurinteen hissille, nauttia talvesta; onhan pelastus keksitty: Antaa palaa! Talvien tasosta tulisi keskustella havahduttavasti. En välittäisi vaikka joku sanoisi että ähäkutti, eipä tullut kasvihuonetalvea; nuuhkisin pakkasta, vihlovin jäsenin harmaassa sohjossa raahustamisen sijasta puskisin omia latujani lumisiin metsiin kuin viimeistä talvea. Apinamaisella ahneudellamme olemme kuluttaneet maapallon tilaan, jossa ovat vaarassa lukemattomat muutkin asiat kuin inhimillisen kuutin elinolot. Ilmastonmuutoksesta puhuminen voi tuntua turhauttavalta tuollaisten mielipiteitten vielä eläessä. Markku Tanttu Harmaa vai valkea talvi. Vaikka helmikuun keskilämpö oli monin paikoin plussan puolella, ei siitäkään kerrottaessa viitattu mihinkään luonnottomaan. Ennen vain adventtisohjon aikaan raajojani riivannut särkytauti kesti viimeksi pitkälle kevääseen. Eikö niitä hillittömiä Amerikan-pakkasiakin joku sentään uskaltanut arvioida osaksi luonnotonta ilmastonmuutosta. Näinä aikoina alan tarkkailla työhuoneestani näkyvän meren horisonttia erikoisella huolella. Niin olen päätellyt säitä seurailemalla ja lehtiä lukemalla. Huolimattomalle lehteilijälle jäävät mieleen vain isojen otsikoitten helpot, myönteiset viestit. Ja onhan olemassa vaara joutua erehtyneen turmionennustajan rooliin heti, jos tuleekin "oikea talvi". Kuluttajaa valistavan säätiedotuksen olisi viime talvikautena tullut kuulua: Aiheuttamamme kasvihuoneilmiön voimistumisen johdosta entisaikojen vastaaviin ajankohtiin verrattuna ennätyksellisen lämmin ja sateinen sää jatkuu. Maaliskuinen pikku-uutinen kertoi tomaattisadon myöhästyvän kaksi viikkoa; maassamme oli ollut vain viisi aurinkoista päivää koko alkuvuonna. 17. Alakulo syveni ulapan velloessa vapaana hylkeitten lisääntymisaikaan: hylkeenkantavaa jäätä tai pesäluolaan tarvittavaa lumimäärää ei näkynyt. Tietoahan on tarjolla, usein vain irrallisina artikkeleina vailla yhteyksiä uutisiin. Varovatko tiedeja lehtimiehet koettujen leutojen talvien yhdistämistä aikaansaatuun ilmastonmuutokSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Näkyvämmin uutisoituna ja sisältäen edes arvailua ongelman syistä tuollainen asia havahduttaisi joitakuita, ainakin, jos muistutettaisiin ilmiön perimmäisestä aiheuttajasta, kuluttamisesta. Vie apinametsään painava laatikko, jossa on apinan käden mentävä aukko ja sisällä banaani. Erikoisesti nauttisin merta peittävästä, vankasta jäästä pulleitten kuuttien köllötellä. Kuuttikuolematkin leimattiin vain heikon jäätilanteen syyksi, ei arvailtu, että tilanne olisi ollut voimistuneen kasvihuoneilmiön mahdollista seurausta. Jos ensi talvikautena vallitsisikin valkea talvi, en suostu tunnustamaan käsityksiäni "kasvihuonetalvista" vääriksi; ehkäpä niihinkin sopivat heilahtelut "normaalin rajoissa". Tuota kädellistä pidämme älyltäänkin miltei kaltaisenamme vaikka nauramme sen pohjattomalle ahneudelle. vsk. Lähimmät talvikaudet ovat opettaneet pelkäämään, että luminen pakkassää on ainakin Suomenlahden rantamilla katoava luonnonvara. Jutusta en löytänyt järkevää pohjaa otsikon väittämälle. seen. Ilmastonmuutos, kasvihuoneilmiön voimistuminen, on nyt tunnetuista aikaansaannoksistamme vain yksi, mutta jo tuntuvasti kouriva. Vihloviin jäseniin olisi tottunut, ellei mieltä olisi painanut ankea harmaus ympäristössä, jonka olisi pitänyt olla lumisen valkea. Hyljelapsessa, kuutissa, on samoja somia piirteitä kuin ihastuttavimmissa vauvoissamme. Erään lehden katugallupin vastaajat, viisi tavallista kuluttajaa, olivat reippaasti innoissaan lämpimästä keväästä, jonka aisti jo helmikuussa: Antaa tulla vaan! Ikään kuin talven laatu ei enää merkitsisi suomalaisille mitään, eli "Ei sen väliä miten hautaan viette, kunhan on lämmin'' . Uutisessa ei todettu kasvihuoneilmiön voiman purevan näin kasvihuoneviljelyynkin. Talven luonteen muuttumisen dramaattisista ennusteista olisi kerrottava näkyvästi, toki maltillisesti. Mieletönkin leutous asetetaan "normaalin rajoihin", kaivetaan rauhoittavia esimerkkejä vaaritiedostoista nälkävuositalvista lähtien
Suojeluliike kuitenkin nousi siivilleen alkutalven aikana, yleisötilaisuudet, onnistunut vetoomuskampanja ja tiedotusvälineiden myötämieli yhdessä saivat aikaan sen, että eduskunta vielä tänä syksynä päättää Kolin kansallispuiston perustamisesta, vieläpä siinä laajuudessa kuin suojeluliike sitä uskalsi esittää. Itse suojeluliike on ollut yllättävänkin lainkuuliainen, mihinkään vallattomuuksiin ei ole tarvinnyt ryhtyä. Valtakunnan tasolla Kolin suojelu on lopulta ollut itsestäänselvyys. Sananvapaus on toki maaherroillakin, mutta kun keskustan Karjalan Maa innostui laittamaan toteamuksen isolla etusivulleen, syntyi maakunnan lehdissä melko eloisa keskustelu anarkian tosi olemuksesta. Lieksan kaupunki on tukenut kaikin keinoin. Heikki Simola suojelijat järjestäytyivät syksyllä 1989 melko vähäisin toivein viimeiseen taisteluun Kolin puolesta. Hanke on rantakaavaksi 18 Kansallispuiston perustaminen Kolille ei vie maita viljelijöiltä, ei karkota mökkiläisiä eikä matkailijoitakaan jos hyvät ideat kelpaavat. Vuodepaikkoja pari · tuhatta ja rantaviivaa ruhtinaallisesti melkein metri joka asukNeidonkenkä ja muut Kolin kasviharvinaisuudet eivät viihdy mökkislummien pihoilla ja kalutuilla rinteillä. Kampanja onnistui tuomaan esiin Kolin suuren merkityksen ja suojeluarvot. Rantakaava sardiineille Kolin suojeluliike syntyi ennen kaikkea vastustamaan hillittömiä lomarakentamissuunnitelmia, Joita mm. Äkkipikkuisen erikoinen kun ulottuu Jeronjärvestä kaksi kilometriä kuivalle maalle ja 150 metriä Kolivaaran rinnettä ylöspäin. Suojelusankari vastoin tahtoaan on lieksalainen liikemies Veikko Hakka..-ainen, jonka aloitteesta pari vuotta sitten käynnistyi Paimenenvaaran rantakaavoitus kaikkiaan parinkymmenen maanomistajan alueelle. Rakennusoikeutta on 180 hehtaarille yli 60 000 kerrosneliötä sekä luolahotelli. Kansanliikkeen voima natisutti hallinnon rakenteita ja synnytti yllättäviäkin reaktioita. Vain Pohjois-Karjalan paikallispoliitikot ja Kolin kimpussa häärivät rahamiehet ovat joukolla repineet pelihousujaan, kun homma ei mennytkään niinkuin oli suunniteltu. vsk.. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Maaherra Esa Timonen kutsui maaliskuussa suojeluvetoomuksia anarkiaksi
kuparia, mutta uraania ei mainita, vaikka sitäkin Paimenenvaarasta pitäisi geologian apulaisprofessori Tauno Piiraisen rantakaavasta elokuussa 1990 antaman lausunnon mukaan löytyä. Valmista jälkeä sopii käydä katsomassa Loma-Kolin alueella, joka sijaitsee kansallispuiston aJueesta pohjoiseen. kaalle. Vielä 50-1 uvulla uraani olisi ollut varsinainen i myyntivaltti: Tule aktiivilomalle Kolin luoliin, palaat :§ kotiin säteilevänä! Karjalan menetys, tai ainakin melkein Kun hallitus iltakoulussaan päätti laajan kansallispuiston valmistelusta, oli suojeluliikkellä aihetta iloon. Hotellin keskeistä paikka kuvaa se, että kilometrin ästeelle ulottuva valtauspiiri sisältää niin Ukko-Kolin huipun, Kolin hotellin kuin Kolin ja lpatin rinteiden yläasematkin. vsk. Kaavaselostuksessa puhutaan mm. Nimittäin silloin, kun rantaviiva mitataan myös soidensuojeluohjelmaan kuuluvasta Paimenenlammesta; Jeronjärvessä riittää joka asukkaalle pari vaaksaa vapaata rantaa uitella varpaitaan . 19. Edellämainittu Hakkarainen teki kauppaja teollisuusministeriön rahoilla kallioperätutkimuksen Paimenenvaaran soveltuvuudesta luolarakentamiseen, ja ennätti varmuuden vuoksi tehdä kairanäytteiden perusteella jo valtausvarauksenkin . "Paimenenlammen itäpuolisesta rinteestä", mikä tarkoittaa AkkaKolin Iänsirinnettä, jossa kaava-alue nousee korkeammalle kuin Paimenenvaaran laki. Eduskunnan suojelupäätöstä odotetaan. Kansallispuistoesitys tullee eduskuntaan syksyn aikana. Aktiivilomalle luolahotelliin Paimenenvaaran kaavaan sisältyy Iuolahotelli, joka kuulemma olisi ainutlaatuinen matkailun vetovoimatekijä. Suojelua lietsottiin loitsuin sekä Eino Leinon ja kansanrunouden säkein, tuhannen kynttilän tuikkeessa. • a • t rikastumisesta haaveilleet kansallismaiseman "ystävät" ovat jo sodaa hävinneet. Maakunnan niinkutsuttujen virallisten tahojen reaktio Itsenäisyyspäivä Koli/Ja vuosi sitten. Harmi että ajat muuttuvat. Ei ole epäilystäkään, ettei Lieksan kaupungilta irtoaisi vastaavanlaisia kaavoituslupia mille tahansa vaarajakson tontille, kun vain joku kiinteistönjalostaja sellaista keksii hakea. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Hakkaraisen näytteissä oli mm. Synkät pilvet Kolin yltä ovat väistymässä
Määrä on asteittain vähentynyt, mutta vielä Suomen Kuvalehti elokuun lopussa (35/ 90) toistaa väitettä että "kansallispuiston alle jää 20-25 asuttua tilaa ja kuutisenkymmentä loma-asuntoa''. Konsensuksen ja kompromissien maassa ei näin selkeää päätöstä osattu odottaa. Viime vuonna kiireellä tehty tielinja tulee kokonaan jäämään kansallispuiston sisään ja toivottavasti Kolin-Herajoen "maisematie" vedettiin suoraan Havukka-ahon yli, vaikka se olisi voitu kiertää. Käytännössä yli puolet vaarajakson eteläpään rannoista Pielisessä ja Herajärvessä jää yksityisille. Kun puiston maanhankintaa tullaan hoitamaan maanvaihdoilla, eikä hankinta-aikaa ole rajattu, jäävät puiston vaikutukset kotilaiseen maanomistukseen todella vähäisiksi. Kalilaisten maanomistajien metsiä on tavoiterajauksen 1500 hehtaarista noin 200; näistä maata viljeleville tiloille kuuluu enin20 Kolin kehittämistä. Vertaus ei ehkä miellyttänyt kaikkia evakkotien muistavia. Ahon molemmat noidanlukkokasvustot jäivät tien alle. Matkailulla on tulevaisuutta Kansallispuistoon on yllättävän nihkeästi suhtautunut myös Suomen matkailuliitto, jonka toiminnanjohtaja Antero Tuomisto on eri yhteyksissä valittanut, että Kolin ja Ipatin rinteiden sulkeminen 23 vuoden kuluttua merkitsee kuoliniskua hotelli Kolille. Puiston paikallisilla vastustajilla onkin muita, mm. Laskettelurinteet ja hissilinjat ovat rumia arpia kansallismaiseNuorta ja vanhaa: ihmistaimia aallonmerkkikalliolla, ikä 2200 massa. miljoonaa vuotta. Aluksi surkuteltiin niitä satoja kotilaisia, jotka joutuvat kar: katetuiksi mailtaan. omiin maakauppaodotuksiin liittyviä, sinänsä ymmärrettäviä vaikuttimia. oululainen Esko Tavia. Lakiluonnoksen tavoiterajaus todellakin jättää jokaisen pihapiirin peltoineen ja iähimetsineen ja joka ainoan kesämökinkin puiston ulkopuolelle. Ajatus sinänsä tavallaan houkutteleesuoMEN LUONTO 7/ 90 49. Tätäkö turistit hakevat pilattua kansallismaisemaa, raavittuja rinteitä, mökkislummeja hiekkateineen ja kylvönurmikoineen. Saman viikon maanantaina oli jo ympäristöministerikin käynyt Kolilla vakuuttamassa, että alueen toimivat maatilat samoin kuin kesämökit rajataan kansallispuiston ulkopuolelle. Puiston vastustajat ovat asteittain joutuneet reivaamaan puheitaan. Maaherra Timonen totesi tuoreeltaan kansallispuiston olevan pahin maakuntaa kohdannut isku sitten Karjalan menetyksen. Suomen Kuvalehdessä hän esittää Koli-Herajoki -metsäautotien päällystämistä ja nimeämistä kansallismaisematieksi. Kolista kaskikulttuurin elävä museo. Puistoa vastaan on eri tiedotusvälineissä voimakkaasti hyökännyt mm. Vaikka majuri Tavia tietä kehuukin, ei jutusta ilmene, että kyseinen tie lyhentää hänen omaa kesämökkimatkaansa noin 50 kilometrillä. vsk ,. tään neljännes. kansallispuistoon oli yllättävänkin tyrmistynyt. suljetaan
Lähtökohtana on kai alunperinkin ollut, että matkailua on maassa jotenkin hoidettava vaikkei se rahallisesti kannattaisikaan. Liiton toiminta-ajatus perustunee yksinkertaisesti siihen, että minkä tahansa kiinnostavan objektin päälle on mukava kiivetä. Kyseessähän on maailman SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Fil.tri Heikki Simola työskentelee ympäristötieteen dosenttina Joensuun yliopistossa. Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa 16.7.1990 todetaan: "Hallituksen iltakoulun päätös kansallispuiston perustamisesta johtaa siihen, että rakennuslain mukaista perustetta laatia Kolin keskustan alueelle nimenomaan ympäristöministeriön vahvistama osayleiskaava poistuu. Muotoseikat ja päätöksenteon logiikka sikseen, mutta rantakaava nostaa Paimenenvaaralla maan hintaa monta miljoonaa. Sensijaan täällä on helppo tehdä monta asiaa, joita Saksassa tai Japanissa ei voi lainkaan kokea. Itse jos laskettelisin, viettäisin kyllä Maan kuuluisin rantakaavaalue Paimenenvaaralla ja " Paimenenlammen itäpuolisella rin-· teellä" eli selväsuomella Akka-Kolin länsirinteellä. ". Kaavasta valittivat mm. Matkailuliittohan on vuosikymmenet hoitanut valtion tuella matkailupalvelujen tarjontaa maan parhailla turistipaikoilla. Naiivisti voisi kysyä,. Esimerkiksi murtomaahiihto hiljaisessa metsässä, nuotanveto niin talvella kuin kesälläkin, kirkkovenesoutu telttaillen saaresta saareen se. Tänne esitetään 70 000 kerrosneliön rakennusoikeutta. Kielioppi vähän horjuu, mutta tällä perusteella rantakaava hyväksyttiin me!kin, arkkitehtuuriltaan hirveä ja liikenteellisesti mahdoton hotelli on ongelma, johon dynamiitti hyvinkin auttaisi. Kolin rinteet varmaan ovat maineensa veroiset. Matkailuliiton lamautuneisuutta kuvastaa Ylä-Kolin kahvila pahvimukeineen, joka on jäänyt monen kävijän mieleen. Rantakaava lieksalaiseen tapaan Paimenenvaaran rantakaava jäi Lieksan kaupunginhallituksessa keväällä pöydälle ympäristöministeriön vaatimuksesta, koska alueelle on tekeillä myös osayleiskaava. Ja mahtuu Kolin vaarojen katvekohtiin toki lomaslummeja, golfkenttiä ja muita juppitantereitakin kaikille tarpeeksi. Rakennuslain mukaan taajamamainen rantakaava voidaan myös hylä~korkein suomalainen laskettelurinne napapiirin eteläpuolella. Rantakaava on sikälikin erikoinen, että se kipuaa pari kilometriä kuivalle maalle ja 150 metriä Kolin rinnettä ylös. eikö tällainen toiminta paremmin kuuluisi Suomen matkailuliitolle. Pohjois-Karjalan arkkitehdit; kriittiset lausunnot saatiin meluongelmista Kuopion yliopiston ympäristöhygienian laitokselta ja uraaniongelmasta Oulun yliopiston geologian laitokselta. Metsäntutkimuslaitos on· kiitettävästi kehittänyt matkailupalveluja muillakin alueillaan. Matkailuliiton näköalattomuus Kolin tulevaisuuden suhteen kyllä ihmetyttää. · Tämän vuoksi on perusteltua ottaa erikseen käsiteltäväksi Paimenenvaaran rantakaava ... Hommaan kun vielä yhdistetään vanhojen maatiaislajikkeiden ja -rotujen geenipankkitoiminta, sa~daan Kolista maailmanluokkaa oleva menneen elämäntav dn kokemispaikka. laskettelurinne ja hotelli). Metsäntutkimuslaitos on sentään rakentanut valtionmaalle polkuverkon ja on painattanut siitä hyvän kartan ja luontopolkuvihkosen (luontopolun rasteina tosin ovat mm. Yksikään euroturisti ei tule Kolille laskettelemaan. kein siinä muodossa, jossa ympäristöministeriö oli sen keväällä jäädyttänyt. kä monet vanhan maatalouden työt kaskenvierrosta pellavankudontaan olisivat organisoitavissa suurtenkin ryhmien toimintalomapaketeiksi nyt jo käynnistyneen eräja luontoretkeilyn rinnalle. Onhan kaavoitusvalta toki kunnilla. Nykyisellään Kolilla kävijän on miltei mahdoton saada mitään tietoa siitä, mikä Kolilla olisi näkemisen arvoista. 21. Laskettelu Kolilla on jotenkin samaan tapaan ainutlaatuista kuin suomalainen jalkapallo tai kotimainen kuohuviini. Yllättäen se otettiin kuitenkin esiin ja hyväksyttiin Lieksan kaupunginhallituksessa ja valtuustossa sen jälkeen kun maan .hallitus oli iltakoulussa jo päättänyt, että pääosa Paimenenvaaraa otetaan kansallispuistoon. Hän on Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja. On järkyttävää, ettei aatteellinen matkailuorganisaatio näe vähääkään syytä ryhtyä kehitt.ämään Kolin matkailua valistuneen nykyturistin tarpeisiin. Kaavan käsittely on epäilemättä hyvän lieksalaisen hallintotavan mukainen. Kuitenkin ne luonnonsuojelulliset, maisemalliset ja kulttuurihistorialliset perusteet, joilla Kolille lopulta saatiin kansallispuisto ja joilla se todennäköisesti paasee myös UNESCOn maailmanperintökohteeksi, ovat kaikki myös matkailun hyödynnettävissä. Oma näkyni Kolin pehmeästä matkailutulevaisuudesta on kansallispuiston ympärillä toimiva maatilamatkailuun pohjautuva kaskikulttuurin elävä museo, jonka toimintaa on koko Kolin 50 000 hehtaarin alueella. vsk. Sitäpaitsi edunsaajissa, rantakaavan osakkaissa, on monta mainiota lieksalaista veronmaksajaa. Lieksan päätös siis merkitsee hyvää yritystä panna valtio maksamaan monikymmenkertaisesti maista, jotka se jo on päättänyt lunastaa kansallispuistoon. Saa nähdä kuinka käy, kun ympäristöministeri otti kaavapaperit lopulta haltuunsa. Kaskitalous hoi· tuu turistien työpanoksella ja hoitaa samalla maisemaakin. lomani samaan hintaan Alpeilla, missä rinteet ovat kymmenen kertaa korkeammat ja alkoholi ainakin puolta halvempaa
kasvavat taula-, arinaja pökkelökääpä sekä lehtija havupuilla kasvava, mutta kuusta suosiva kantokääpä lienevät metsässä kulkijoille tutuimpia 185 kääpälajistamme. ., z E ..:. Mikä vielä äsken oli koivun sisus, muuttuu sienirihmastoksi, itiöemäksi ja itiöiksi. vsk. Mutta vain puolet käävistämme muodostaa niiden tapaan ulkonevan lakin. Pökkelökääpä on yleinen koivun loinen. Toinen puoli viettää piilottelevaa elämää kaatuneiden puiden kyljillä ja alapinnoilla tai jopa kuoren alla. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Reijo Penttilä Lahottajat ahtaalla Käävät eivät päädy sienikoriin ja niinpä niitä eivät juuri tunne edes sienestäjät. Uhanalaisia lajeja etsiskelevän kääpätutkijan arkipäivä onkin usein aikamoisen Haa van pökkelökääpä on suurharvinaisuus. Metsänomistajat puolestaan eivät tiedä, että kääpien vainoaminen on turhaa. Niiden 22 itiöemät ovat joko täysin puunmyötäisiä, jolloin itiöemä on lähes pelkkää pillipintaa tai ne tekevät alustanmyötäisen osan reunaan aivan pienen lakin. Juurikääpä eli maanousemalaho tunkeutuu juuriston kautta eläviin kuusiin ja lopulta käy näin. Monet kääpälajimme elävät vanhoissa metsissä ja ovat hyvää vauhtia häviämässä yhdessä metsien mukana. Tässä mäntyyn on iskenyt ruskolahottajakääpä ja käyttänyt selluloosan. Jäljelle jäi ruskea Jigniini. Tässä etanat ovat jättäneet itiöemän yläpinnalle omat kuvionsa. Tällaiset lajit suosivat vanhoja luonnontilaisia metsiä, joissa riittää vielä kaatuneita puita kääpien tarpeiksi
23. Pohjois-Suomen eläviä kuusia Jahottavan pohjankäävän itiöemät ovat kauniita katsella, mutta puulle kuolemaksi. vsk. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49
. e:..,,c:i.c...::~...z....L.IL&.,.__.~~ ...... Rikkikääpä on erikoistunut elävien tammien lahottamiseen. Nyt kääpiä vieroksutaan niiden joukkoon kuuluvien muutamien elävää puuta lahottavien lajien takia. -~· ..... ·•:·•· ...... vsk. Taulakäävän pii/ien yläpuolella olevasta mallosta on tehty taulaa, tulen raaka-ainetta. Ystävistä vihollisiksi Suomalaisten 24 kärsivällisyyttä puunrunkojen sammalikossa suhtautuminen kääpiin on muuttunut niistä päivistä, jolloin taulakäävästä saatu taula antoi tulen ja arinakääpä piti sen yllä yli yön. -'--""'-"='---'L..aL-11UL..:C.Käävillä on pillit tattien tavoin. NiisuOMEN LUONTO 7/ 90 49. Pilleistä purkautuvien keveiden itiöiden avulla käävät leviävät uusille kasvupaikoille. -=------""--=.a.o ....... :. , .... ··••'• .... --·· ............ Tärkeimpiä elävän puun lahottajiamme ovat koivulla kasvavat taula-, arinaja pakurikäävät, vanhojen mäntyjen sisäosia lahottava männynkääpä ja lähes kaikkien suurten ja vanhojen haapojen sydänpuuta kovertava haavankääpä. c...a:::.a..::...,= .......... < "' i C: :.;; "' ::. ···~-··········· :-:•"•••.,:~.-.:•:-:: ............ Kääpien entisestä arvostuksesta kertoo paljon esimerkiksi se, että saamelaisten pyhä tunturi Saana on saanut nimensä käävästä kääpä on Tsaana saameksi. Se on Suomessa vähälukuinen. Käävän itiöemä on puun kuoren alla litteänä levynä. : .......... "' l z E f. :.•.· .-.·.-.-.•: ...... Kuitenkin valtaosan kääpien, kuten muidenkin lahottajasienien, lajistosta muodostavat kuolleen puuaineksen hyväksikäyttöön erikoistuneet saprofyytit. ···: ... . . työlästä ja vaativaa kääntelyä ja konttailua. ... j Pilleistä purkautuu miljoonia itiöitä . Koivun pakuri on pakurikäävän aiheuttama kasvannainen
kautta, mikä on kääville poikkeuksellista. Erityisesti juurikääpä eli SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Se pystyy leviämään myös kasvullisesti puiden juuristojen Kantokääpä on yksi tavallisimmista käävistämme. Käävän yläpuolella kasvaa koivunkantosieni. Tummanpuhu va pikireunakääpä on vanhojen kosteiden metsien tyyppilaji. Juurikäävän ohella eteläisen Suomen havupuiden tärkeimpiä lahottajia on sekä eläviltä että kuolleilta kuusilta löytyvä kantokääpä. maannousemalaho, jota pidetään eteläisen Suomen havupuitten vahingollisimpana lahottajana, näyttää hyötyneen järeistä metsänkäsittelytavoista. vsk. Se on melko harvinainen. Pohjoisen kuusikoissa lahotuksesta huolehtivat pitkälti toiset lajit. Puiden kylkien ja juuristojen vahingoittuminen metsää korjatessa lisää roimasti sienitartuntojen mahdollisuuksia. Itiöemä on syötävä, mutta se on uhanalaisuuden vuoksi syytä jättää rauhaan. Lakkakääpä on lehtipuiden, varsinkin tervalepän seuralainen. Käsittelemättömistä metsistä sitä löytää vain vähän. Häränkieli on uhanalainen tammen loinen. den itiöt pääsevät puihin pakkashalkeamien, katkenneiden oksien ja oksantynkien sekä muiden puun haavojen kautta. Se kasvaa yleensä havupuilla. Laho puiden vainoaminen ei perustu tietoon Talousmetsistä löytyvät kääpäiset lahopuut poistetaan yleensä pikaisesti, sillä niitä pidetään tautien leviämiskeskuksina, jotka saastuttavat helposti ympärillä 25
Käävät pitäisikin nähdä osana terveen metsän luonnollista kiertokulkua. ta tai puunlahottajien sienirihmastoja ravintonaan. Yhdysvalloissa Oregonin ja Washingtonin osavaltioiden luonnontilaisissa metsissä tehdyssä tutkimuksessa todettiin metsien 378:sta selkärankaislajista 179:n hyötyvän tai välttämättä tarvitsevan lahopuuta. Niiden ja muiden puunlahottajien merkitys metsän ravinnekierrossa on tuiki tärkeä, sillä ne vapauttavat puuainekseen sitoutuneet ravinteet elävien kasvien käyttöön. Rikasta elämää Ia,iopuulla olevan metsikön. Kääpäisten puiden poisto ei kuitenkaan vaikuta metsiköiden terveydentilaan, sillä tärkeimmät elävän puun lahottajamme ovat sen verran yleisiä, että niiden itiöitä on lähestulkoon kaikkialla. Raidat ja haavat on jo pitkään hävitetty talousmetsistä roskapuina. Muutamalle lajille, kusuoMEN LUONTO 7/ 90 49. Raidantuoksuja haavanpökkelökääpä ovat edustavia esimerkkejä tällaisista lajeista. Ruskolahon pitkälle lahottamilta tai maatuneilta, sammalten peittämiltä puunrungoilta löytää usein nuorten puuntaimien rivimäisiä taimitarhoja. Erityisesti kovakuoriaiset ovat mieltyneet lahopuihin. Haavanpökkelökäävän, joka suosii rehevien kasvupaikkojen suuria, yleensä jo kuolleita haapoja, ainoa nykyinen tunnettu kasvupaikka Suomessa on suojelualueella, Pisavaaran luonnonpuistossa Rovaniemen maalaiskunnassa. Raidantuoksukäävän saattoi ennen löytää myös talousmetsistä. Käävänsyönnin spesialisteja ovat kovakuoriaisiin kuuluvat pienikokoiset kääpiäiset, kuten niiden nimestäkin voi jo päätellä. Nykyään tämän vanhoilla, usein jo henkitoreissaan olevilla raidoilla viihtyvän, anikselle tuoksuvan lajin löytöpaikat ovat lähes järjestään erilaisilla suojelualueilla. Saattaa olla, että lahopuun väheneminen metsistä on jo nyt heikentänyt metsien yleis kuntoa. Erityisesti ruskolaho jossa kääpä ottaa käyttöönsä puun selluloosan jättäen ruskean ligniinin jäljelle parantaa selvästi maaperää ja edistää puille tärkeiden mykoritsasienten kasvua. Tikkojen väitetään jopa puuta koputtelemalla pystyvän tunnistamaan pesäkolon kovertamiseen sopivat sydänlahoiset puut. Tikkojen ja tiaisten jättämät kolot tarjoavat pesän monille muille lintulajeille. Laho rakentaa kodin Lahopuu on sienten ohella monille eläimille tärkeä elinympäristö. Monet kovakuoriaislajit ovat harvinaistuneet lahopuiden vähenemisen takia, samoin näyttää käyneen isokokoisimmalle ampiaislajillemme, lahopuihin pesivälle herhiläiselle. Esimerkiksi Suomessa sukupuuton partaalla oleva valkoselkätikka herkuttelee lahopuissa elävillä hyönteisillä ja niiden toukilla. vanhoista, luonnontilaisista metsistä riippuvaisiksi aarnimetsälajeiksi. Taulatai pökkelökäävän lahottamat koivupökkelöt sekä männynja haavankäävän lahottamat, sisäosiltaan !ahot männyt ja haavat ovat tik26 kojen ja tiaisten suosiossa. Hakkuujätteet, jotka lahoavat melko nopeasti ja joita ruskolahottajat eivät suosi yhtä paljon kuin isoja puita, eivät lahopuita pysty korvaamaan. Myös näätä ja liito-orava pesivät koloissa ja esimerkiksi matelijat käyttävät lahopuissa olevia koloja lepotai suojapaikkoina. Uhanalaisten eliöiden "Punaisessa kirjassa" peräti 48 prosenttia uhanalaisista kääpälajeistamme on luokiteltu Harmaapäätikka on rakentanut pesänsä taulakäävän pehmittämään puunrunkoon kääpälipan alle. Siellä se elää ja kukoistaa yllättävän runsaana. Hyönteisiä ja muita pikkueläimiä, kuten tuhatjalkaisia, hämähäkkejä ja punkkeja, löytyy lahopuista suunnattomasti. Monipuolisen metsäluonnon kannalta tämä on surullista, sillä etenkin haavat ovat useiden harvinaisten lahottajasienten lisäksi arvokkaita monille hyönteisja tikkalajeille ja tikankoloon pesänsä tekevälle liito-oravalle. Vanhat metsät elintärkeitä Monet vielä ikimetsissä kohtalaisen yleisinä esiintyvät lajit ovat hävinneet etenkin voimakkaimmin käsitellyistä talousmetsistä täysin. Kololinnuille lahopuut ovat elintärkeitä. Tehometsätalouden aikakautena puunlahottajien merkitys maaperän lannoittajina on nopeasti vähentynyt, kun lahopuita, etenkään isompia, ei jää metsiin enää. Tällaisia aarnimetsien tyyppilajeja ovat esimerkiksi aarnikääpä, joka viihtyy pitkälle lahonneilla ja sammaloituneilla kuusilla tai isokokoisilla kuolleilla koivuilla kasvava pikireunakääpä; kaatuneilta, pitkälle lahonneilta mäntykeloilta löytää taasen usein sirppikäävän tai riekonkäävän. Linnuille lahopuut eivät ole tärkeitä pelkästään pesäpuina, vaan niistä etsitään myös ravintoa. Muun muassa juurikäävän itiöitä on löydetty· suuria määriä jopa Itämeren päältä. vsk.. Haapojen hävittäminen iskee kääpiinkin Vanhojen ja luonnontilaisten metsien sekä lahopuiden väheneminen on ollut lahopuita tarvitseville kääville turmiollista. Suurin osa niistä käyttää lahopuu. Erilaisia käävänsyöjiä löytääkin parhaiten juuri pökkelökäävän kaltaisilta, yksivuotisia ja pehmeähköjä itiöemiä tekeviltä lajeilta. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa tarkastettiin 2660 pökkelökäävän itiöemää ja niistä löytyi yhteensä 257:n eri lajin asukkaita. Itse kääpien itiöemätkin suorastaan kuhisevat elämää. Yhteistä monelle ikimetsälajille on se, että ne kasvavat mieluusti isokokoisilla, yleensä jo pitkälle lahonneilla puilla, jollaisia vanhojen metsien suojelualueilta vielä kohtuullisesti löytyy
Tämän sieniparin suhteen syvintä olemusta ei tiedetä, mutta kantokääpä on kuolemassa tai kuollut silloin kun rusokäävät ilmestyvät. Vuonna 1980 löysin röyhelökäävän Heikki Kotirannan kanssa Suomesta uudelleen Pisavaaran luonnonpuistosia, ja Heikki Kotiranta on seurannut kannan kehitysta lähes vuosittain. olosuhteissa ja alle kahden sekuntimetrin tuulessa. Kääpä elää järeissä, kaatuneissa maapuissa, jotka ovat vielä melko kovia, ehkä terveinä myrskyissä kaatuneita. Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että talousmetsistä puuttuvat lahopuut. Yksi ehto on kuitenkin täytettävä: rungon täytyy olla kantokäävän perusteellisesti lahottama. Etelä-Suomessa tilanne on erittäin huolestuttava, koska karkeasti ottaen vain yksi promille kasvullisesta metsämaasta on suojeltu. Yleensä sen löytäminen on kuitenkin tutkijalle juhlahetki, joka ei usein toistu. Esimerkiksi rusoja sitruunakääp_ä tarvitsevat kantokäävän seurakseen. Eräillä pienehköillä alueilla se on melko runsas, kuten Sinivuoren luonnonpuistossa. yo Reijo Penttilä on tutkinut pro gradu -työssään aarnialueiden ja käsiteltyjen metsien kääpälajistoa. Tutkimusten mukaan 99,9 prosenttia maan pinnan lähellä vapautuvista itiöistä ei leviä 100 metriä kauemmas normaaleissa ilmanpaineSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. vsk . ten esimerkiksi aarnikäävälle ja pikireunakäävälle vanhojen metsien usein kosteat ja varjoisat olosuhteet näyttävät olevan tarpeen. Jos niin on, harvennettu hoitometsä lienee röyhelökäävälle kauhistus ja päätehakkuu kuolemaksi. Varsinainen rusokääpä on meillä eteläinen ja sen levinneisyys yltää Järvi-Suomeen. Dosentti Tuomo Niemelä on maamme johtava kääpätutkija. Lisäksi jotkut harvinaiset lajit vaativat jonkin toisen lahottajan läsnäoloa pystyäkseen kasvamaan. Pisavaaran esiintymä on vahva ja viime vuosien myrskyt ovat tuottaneet alueelle uusia kuusen tuulenkaatoja, jotka toivottavasti ovat muutaman vuoden kuluttua "kypsiä" röyhelökäävän asumuksiksi. Avoimia kysymyksiä on paljon, yhtenä tärkeimmistä se, kuinka moni ikimetsälajiksi luoki. Miksi se on suurharvinaisuus kaikkialla Euroopassa. Pelkkä harvinaisten lajien vaaliminen ei siis riitäkään vain yleisten kääpien runsaus turvaa näiden harvinaisuuksien säilymisen. Miljardit itiöt eivät riitä Kasvupaikkavaatimusten ohella toinen sienten uhanalaisuuteen oleellisesti vaikuttava seikka on lajien leviämiskyky. Kääpiä, kuten muitakin sieniä, pidetään erinomaisina leviäjinä. Rusokääpä ei ole turhan tarkka isäntäpuustaan ja kaatuneitten kuusenrunkojen lisäksi sille kelpaa joskus myös koivu tai haapa. Yleisen lahottajasienen jälkeen samaan puuhun ilmestyviä kääpiä näyttää olevan paljon, ja monet niistä ovat uhanalaisia tai muuten harvinaisia. Valtaosa kääpien itiöistä menettää itämiskykynsä varsin nopeasti; erään tutkimuksen mukaan vain noin kuusi prosenttia ilmasta pyydystetyistä lahottajasienten itiöistä oli säilyttänyt itävyytensä. Toinen esimerkkikäävistämme, röyhelökääpä, on komea kuin karnevaaliasu. Tiedot lajien tarkoista kasvupaikka vaatimuksista ovat kuitenkin vielä kovin puutteellisia, sillä sienten ekologinen tutkimus on tähän mennessä ollut melko vähäistä. Fil. Itiöt eivät sitä paitsi useinkaan leviä kovin kauas irtoamispaikastaan, etenkään kaatuneissa puissa maan pinnan lähellä kasvavien lajien itiöt. Vanhoja metsiä on säilytettävä mah1 dollisimman paljon ja talousmetsiin on jätettävä enemmän etenkin suurikokoisia lahopuita, jos kääpien ja lahopuiden yleensäkin luontoomme tuoma elämän rikkaus halutaan säilyttää. Sieni ilmestyy niihin silloin, kun kuori alkaa lohkeilla ja itiöemiä joutuu usein suorastaan etsimään löysän, puoliksi irronneen kuorisylinterin sisäpuolelta. teltu sieni pystyisi menestymään myös talousmetsissä, jos sopivia lahopuita niihin jätettäisiin. Yhdessa ne valottavat oivasti sienten suojelun ongelmia. 27. Käävät leviävät itiöemistä purkautuvista itiöistä ja leviämiskyky vaikuttaakin mahtavalta, jos tarkastellaan kääpäyksilöiden tuottamia itiömääriä. Hälyttäviin leviämisongelmiin viittaa myös se, että monet uhanalaiset lajit näyttävät puuttuvat sellaisiltakin suojelualueilta, jotka näyttävät niille sopivalta elinympäristöltä. Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunta pitää kumpaakin tässä esiteltyä lajia uhanalaisena, rusokääpää silmalläpidettävänä ja röyhelökääpää vaarantuneena, Tuomo Niemelä Uhanalainen rusokääpä tarvitsee elinpaikakseen kantokäävän lahottaman puunrungon. Rusokäävät kaksi esimerkkiä harvinaisuudesta Rusokääpien suvussa (Pycnoporellus) on vain kaksi harvinaista lajia. Kalliovuorilla tämä röyhelö koristaa vuoristometsien lumenviipymäpaikkojen metsiä ehkä kasvupaikan kostea mikroilmasto on sen menestymisen avaintekijä. Suojelumetsiä EteläSuomeen ! Ongelmat korostuvat, kun kääville soveliaat kasvuympäristöt eli vanhat, lahopuiset metsät häviävät tai pirstoutuvat yhä kauempana toisistaan sijaitseviksi laikuiksi. Sen löytyminen Rovaniemen maalaiskunnan Hyypiökivalolta vuonna 1967 oli yllätys, sillä laji tunnettiin aiemmin vain Pohjois-Amerikasta sekä Euroopassa Bialowiezan kansallispuistosta ja muutamasta harvasta paika~ta Uralin liepeillä ja Etelä-Euroopan vuoristoista. Tuulisella ilmalla tilanne tietenkin muuttuu, mutta monien uhanalaisten lajien kasvuympäristönä olevien vanhojen metsien tiheys rajoittaa tuulen voimakkuutta ja sitä kautta itiöiden mahdollisuutta kulkeutua ilmavirtojen avulla kauemmas. Röyhelökääpä lahottaa kuusenrunkoja, joita luulisi Suomessa riittävän. Lajien menestymisen todennäköisyyttä vähentää myös se, että lähes kaikilla kääpälajeilla itiöemän muodostamis.een tarvitaan kahdesta erillisestä itiöstä kasvaneiden rihmastojen yhtyminen. Parhaimmillaan joidenkin lajien yksittäiset itiöemät voivat tuottaa vuorokaudessa reippaasti yli miljardi itiötä ja käävillähän itiöemät tuottavat itiöitä melko pitkään, reilusta viikosta jopa kuukausiin asti lajista riippuen. Tällainen laji saattaa olla myös Suomesta jo hävinneeksi luokiteltu, kerran 1800-luvulla Tammelasta löydetty keltakerroskääpä, joka yllättäen löytyi uudestaan syksyllä 1989 Patvinsuon kansallispuistosta. Ehkä edeltäjä muokkaa puun hyväksi nirsommalle seuraajalleen, tai jälkimmäinen suorastaan käyttää edeltäjän rihmoja ravinnokseen. Uhanalaisilla lajeilla on varsin pienet mahdollisuudet säilyä kaukana toisistaan sijaitsevien pienten suojelualueiden avulla. Monet muutkin harvinaiset kääpälajit tulevat toimeen vain toisen lajin seurassa. Itiön uuteen kääpäyksilöön tähtäävällä matkalla on kuitenkin ongelmia
Muutamien kasvien talvilevon tarve taas on niin lyhyt, että jopa viikon, parin horroksen jälkeen ne ovat tavallaan valmiit uuteen kevaaseen. Tuntuu jotenkin pahalta ja ikävältä katsoa kevätkukkia lähes ainaisessa hämäryydessä. Se saattaa kukkia lumen tuloon asti, joskaan ei enää räntäsateid~n aikaan kovin rehvakkaan leveästi. Ne ovat pääsääntöisesti lajeja, jotka alkujaan ovat eteläisempää perua ja eivät oikein ymmärrä talveen valmistautumisen päälle. Kaatuu vaan ei kuole Esimerkkinä merkillisestä ryhmästä kasvejamme voisi 28 Kasvikirjat eivät ole huomioineet kurjenkellon outoa tapaa kukkia myöhään syksyllä metsissä. Ensiksi tulee mieleen, etSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Kasvikantoja tuollaiset poikkeukselliset säät tosin jalostavat, kun kaikkein hätäisimmät tuhoutuvat. Tällaisia ovat vaikkapa taskuruoho, pihasaunio, pihatatar, pihatähtimö ja kylänurmikka. Mahtava teoriani kaatui siinä vaiheessa, kun metsälaidunnus loppui. Näin on käynyt epätavallisina vuosina sinivuokolle, kevätesikolle ja jopa valkovuokolle. Kaikki lajin puolesta Mikä on tällaisten henkensä kaupalla kukkijoiden, talven alle työntyvien kasvien tarkoitus. Jostain syystä muutamat muutkaan pihojen kasvit eivät ota talvea sen edellyttämällä vakavuudella. Pian kukkavarsi nousee arasti pystyyn ja pelto-orvokki jatkaa keskeytynyttä kukintaansa. Teksti ja kuvat: Jaakko Heinonen Pyhäinpäivän kukat aikaan kun maaseutu oli vielä kovasti toisenlainen paikka, kiinnitin huomiota myöhään syksyllä puronvarren rinteillä kukkiviin kurjenkelloihin. Eteläisessä Suomessa on tiettävästi kolmisenkymmentä sellaista kasvia, jotka sopivien säiden vallitessa voivat kukkia jopa talvella. Ylimalkaisesti ajattelin syyn olevan metsälaidunnuksen. Sille, jos yleensä jollekin, pitäisi myöntää urhoollisen kukkijan mitali. vsk.. Hanget pai·navat kasvin lättänäksi maata vasten, mutta kaikki yksilöt eivät kuole, vaan keväällä ne ilmestyvät taas vihreinä hangen alta. Kukat olivat pienempia kuin kesällä ja yleensä vain yksi kukka kussakin varressa. Yhä vielä kukkivat kurjenkellot syksyisin Iehtoisissa rinnemetsissä välittämät~ tä alkavan talven ensipakkasista ja kesäisten heinien kuolemasta. Siksi joskus jo syystalvella eräät kevätkasvit saattavat ryhtyä kukkimaan. Kurjenkello ei missään tapauksessa ole ainoa luonnonvarainen kasvimme, joka yrittää kuin hätäpäissään ja viimeisillä voimillaan avata kukkansa talven alle, joka juuri pyhäinpäivän aikoihin usein antaa kuulua itsestään. Olen nähnyt sen kukkivan myös lumettomana jouluaattona, kuten myös punapeipin. Karja oli syönyt versot kesällä. mainita pelto-orvokin
Siinä ihminen ja muu luomakunta on vähin erin luisunut eri jäljille. Alkutalven pakkastuu/et haalistuttavat jo ilmettä. vsk . Suuri johtoajatus luonnossa on lajin säilyminen. Äärilaitojen sopeutumat voivat olla lajille suureksi hyödyksi jos ja kun elinolot muuttuvat. 29. Kaikki lajin puolesta. tä osa lajeista on tullut ihmisen mukana hieman väärään ilmastoon, mutta koska ne vuodesta toiseen pärjäävät ilman lämmitystä ja kattoa, niiden sopeutumiskyky on ollut riittävä. Peltoukonnauris ei ymmärrä valmistautua talveen, mutta pärjää silti loistavasti. Minusta syyshämärässä metsässä kuloruohojen seassa hiljaa nuokkuva kurjenkellon kukka on eräänlainen surumielinen viimeisen vartion ja tulevaisuuden toivon symboli. Pelto-orvokki on ympärivuotisen kukkimisen mestari. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Jaakko Heinonen on maanviljelijä ja vapaa toimittaja Turun ja Porin läänin Koskelta. Harva tietää, että huhtakurjenpolven voi tavata kukkivana vielä marraskuussa. Yksilöstä ei kanneta suurtakaan huolta. Toiseksi luonto aina kokeilee rajojaan
Sateet ja ukkoset pudottivat, hiukkaset maan eteläja itäosiin. Ihmiset sairastavat, surevat ja pelkäävät. Puoliksi tyhjässä Bartolomejevkan kylässä säteilymittarimme tikittää 20 kertaa normaalia korkeampia säteilyarvoja. Viljelykseen kelpaamaSäteilyalueilla on maan muokkaus ja viljely kielletty. He tarvitsevat apua. Omenakorissa oleva mittari näyttää noin 15 kertaa normaalia taustasäteilyä suurempaa lukemaa, mutta hedelmät on poimittu syötäviksi. Väen pitäisi muuttaa pois radioaktiiviselta alueelta mahdollisimman pian niinkuin 100 000 valkovenäläisen. Muu maailma sai tietää onnettomuudesta aikaisemmin kuin sen välittömät uhrit. Viidennes tasavallasta pitää autioittaa säteileväksi laboratorioksi, metsäekologiseksi hautausmaaksi, jonka maata saavat kä-· sitellä vain tutkijat. kulunut neljä ja puoli vuotta siitä, kun Tshernobylin ydinvoimalan neljäs reaktori Ukrainassa, lähellä Valko-Venäjän rajaa, räjähti ja paloi. Valkovenäläisille kerrottiin Tshernobylin (suom. SUOMEN -LUONTO 7/ 90 49. Ritva Kupari Alice Karlsson Kuvat: Petri Kuokka Tshernobylpa Nämä Bartolomejevkan kylän talot on rakennettu Tshernobylin onnettomuuden jälkeen "puhtaaksi" kuoritulle maalle, mutta jouduttu jättämään saman tien. 70 prosenttia Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden saasteesta kulkeutui Ukrainan puolelta Valko-Venäjälle. Valko-Venäjän pinta-ala on 207 600 neliökilometriä, josta yli puolet saastui, 20 prosenttia vakavasti. tonta, yli viiden curien säteilyaluetta on Valko-Venäjällä lähes 20 000, Venäjällä runsaat 8000 ja Ukrainassa lähes 4000 neliökilometriä. Räjähdyspäivänä 26.4.1986 harva tiesi, mistä on kysymys. Tuulet puhalsivat etelästä radio30 aktiivisia aineita Valko-Venäjälle. vsk .
Cesium-137:n (puoliintumi!;aika 30,2 vuotta) määrä pahimmin saastuneilla punaisilla vyöhykkeillä on yli 40 curietal km ', vihreillä 15-40 curieta, keltaisilla 5-15 curieta. Ruoka kylässä asuville tuodaan muualta, mutta vihanneksista ja hedelmistä on pulaa eikä vaaraa näe, haista eikä maista. Vastaamme tulee heti kylän asukkaita·, aikuisia ja lapsia. Ihmiset eivät jaksa enää välittää; toisaalta vallitsee pelko, toisaalta turtumus. 30Ha ,arpA$H41111A o, 15 .40 ,(Q H.11/111 l\\j :10111 aar piu1+e10111 CllolWI 40 H u/ .. ""' no CTPOHU~Kl-90 rocyJl,lpC.1~ COOlHU.wl)C<"ny61f>!ol · Plic>Hol syövät kylän kiellettyjä hedelmiä, omenoita ja niitä tarjotaan hymyillen meillekin. Onnettomuuden mittaSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Radioaktiiviset aineet kerääntyvät katvepaikkoihin, ladon seinustalla säteilymittarin lukemat nousevat 50kertaisiksi. ,.,. 101 10111 aarp11s111111111 o, 5 AO 15 Hu/111. Valkovenäläiset saivat tarkan kartan säteilyalueista vuoden 1990 helmikuussa. Ylivoimainen urakka Radioaktiivisen säteilyn saastuttamilla alueilla Val31. , . vsk . Siihen mittarimme ei pysty. Työpaikat ja koulu on suljettu. r1ajainen jatkuu Valko-Venäjä saastui pahimmin 400 km musta pöly) räjähdyksestä vasta vapun jälkeen. Lapsia kuljetetaan päivittäin muualle kouluun. Asukkaita kehotettiin pyyhkimään märällä rievulla kodin pinnat ja pitämään lapset ja karja sisällä. Kylä pitäisi evakuoida mahdollisimman pian, mutta ihmisillä ei ole paikkaa mihin muuttaa. Säteilevässä kylässä Bartolomejevkan kylässä, noin 170 kilometriä Tshernobylistä pohjoiseen, kymmenet talot ovat tyhjillään. He haluavat kertoa kokemastaan. Asukkaat haluavat, että juuri heidän pihaltaan mitataan säteilyarvoja. Luottamuspula viranomaisiin oli jo syvä. Säteilymittarimme näyttää 20 ker· taa korkeampia säteilyarvoja kuin Helsingissä. Karttaan ylhäällä on merkitty radioaktiivisen säteilyn alueet ja määrä Valko-Venäjällä tammikuussa 1990. Sinisilläkään 1-5 curien alueilla ei voi viljellä maata. Kartan oikeassa ylänurkassa kuvataan erikseen Strontium90:n (puoliintumisaika 28,6 vuotta) ja plutonium239 + 240:n pahimmin saas'tuttamat alueet. Kilpirauhasia suojaavia joditabletteja ei jaettu. Kylä on pahimmin saastunutta, 40 curien säteilyaluetta. Aluksi asiantuntijoiden raportit jäivät vain hallinnon tietoon. Laajemmin tietoa jaettiin vasta pari vuotta sitten. Kartan numer,1t: 1) Minsk, 2) Gomel, 3) B!xrtolomejevka, 4) Tshernobyl, 5) Soligorsk. Ihmiset tietävät, ettei maahan sa1s1 koskea eikä sen tuotteita syödä. suhteet ovat paljastuneet kansalle vähitellen. Isäntä haluaa, että mittaamme hänen syksyisen perunasatonsa säteilyarvot. Lapset YCn OBH bl E 6 3 HA."IEHl-1 A no UE3~Kl-137 "tOM1W<1111 s arp11:111111tou111 Hu/>11
Tilanne on uusi kaikille; mistään maailmasta ei löydy asiantuntijaa,joka voisi tietää tarkoin tämän onnettomuuden vaikutukset ihmisiin ja luontoon. Paikalliset lääkärit tietävät, että virustaudit, anemia, lihassäryt, kilpirauhasja verisairaudet samoin kuin paikallinen immuunikato, vastustuskyvyn aleneminen, lisääntyvät. "Tämä näkymätön vihollinen vain on paljon pelottavampi kuin sodanaikainen'', sanoo minskiläisen radioaktiivisuutta mittaavan insituutin johtaja Ivan Matveenko. Kemian tasavalta Valko-Venäjän ympäristöongelmat ovat jättiläismäisiä. Matveenkon mukaan ihmiset elävät jatkuvasti pelossa. Ne toimivat suurissa asutuskeskuksissa saastuttaen ilmaa ja pohjavesiä surutta. Koko kansaa vaivaa vakava stressi, säteilykammo. Tshernobyl täydensi kemian teollisuuden vaikutukset: epamuodostumia, syöpää ja virustauteja ko-Venäjän puolella asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä, joista 100 000 olisi siirrettävä välittömästi puhtaammille alueille. He ovat joutuneet lähtemään hiljattain evakkoon liikaa säteilevästä kotikylästään Lipasta. Toisessa maailmansodassa neljännes, 2,5 miljoonaa, maan -väestöstä tapettiin. Onnettomuusvuonna siirrettiinkin jo kiireesti 25 000 ihmistä, mutta edelleen ihmisiä asuu paikoissa, joissa heitä ei sai32 si olla. Neuvostoliitolle tyypillinen tilastojen puuttuminen vaivaa myös tutkimustyötä. Sitten seurasivat Stalinin vainot. vsk.. Krivskin uudiskylässä heillä on uudet asunnot ja työpaikat, mutta ikävä kotiin ei ole hellittänyt. Maata on kutsuttu myös kemian tasavallaksi. Syöpäsairaudet ja synnynnäiset epämuodostumat ovat lisääntyneet pahimmin saastuneilla alueilla silminnähden, mutta vertailulukuja vuosiin ennen Tshernobyliä ei ole. Asiantuntijat väittävät, että leukemiaan sairastuvuus on lisääntynyt 30-kertaiseksi maassa, jossa syöpää esiintyy ennestäänkin paljon massiivisen kemianteollisuuden seurauksena. Moskova on maksanut kuluja, mutta vaatii osan rahoista takaisin. Esimerkiksi sairastavuustilastoja ei ole. Moskovan keskushallinto on nostattanut tasavaltaan kuusi isoa kemian tehdasta, joissa ei ole minkäänlaisia puhdistimia. Muuan valkovenäl'äinen runoilija luonnehti jo kauan sitten maataan jumalan hylkäämäksi. Yhtä kemian teollisuuden keskusta kutsutaan kuoleman laaksoksi ja toinen yhtä paha paikka, Soligorsk, on nimetty Valko-Venäjän toiseksi Tshernobyliksi. Omaisten haudoilla kotikylässä on lupa käydä kerran vuodessa. Kaikkiaan 2697 kylää ja 27 kaupunkia saastui. Pahin on Tshernobyl, toisena kemianteollisuus ja kolmantena maatalous. Kotikylään jäi vain joitakin vanhuksia, jotka eivät suostu muuttamaan pois. Siirto-ohjelman toteuttaminen on lähes ylivoimaista, sillä köyhän maan koko vuosibudjetti on 10 miljardia ruplaa ja onnettomuuden jälkihoito vaatii 16 miljardia ruplaa. Matveenkolla ori tietoja säteilyarvoista ja säteilevillä alueilla asuvien ihmisten lukumäärästä, mutta siihen tilastot loppuvatkin. Nyt Tshernobylin onnettomuus koskee runsasta kahta miljoonaa ihmistä. Seuraukset saattavat ilmetä hitaasti, monien vuosien kuluttua. Isoihin yksikköihin keskisuoMEN LUONTO 7/ 90 49. Tietoihin säteilyarvoista ei luoteta, elintarvikkeita pelätään, ihmiset pelkäävät synnyttää ja kokevat erilaisia sairauden tuntemuksia
vsk. maatalous aiheuttaa myös päänvaivaa. Lannan ja virtsan käsittely on ongelmallista, sillä karjataloutta ja peltoviljelyä harjoitetaan eri paikoissa, eikä kompostointia hallita kunnolla. 33. Näkyvä protesti näkymätöntä vihollista vastaan. Lasten esikunnakseen nimittämä paikka on kuin tiivistymä epätoivosta ja kaiken koetun mielettömyydestä. Tshernobyl hallitsee koko maan elämää. Suomessa vastaava luku on alle kilon. Valko-Venäjän kokeellisen kasvitieteen laitoksen johtaja, professori Victor Parfenov, "sydämestään kasvitieteilijä", on viimeiset neljä ja puoli vuotta ollut ekologi ja radioaktiivisen laskeuman tutkija. Haaste tieteelle Tshernobyl on jakanut Valko-Venäjän historian aikaan ennen ja jälkeen onnettomuuden. Ympäristösyistä jotkut tehtaat on jo määrätty suljettaviksi, mutta ne toimivat edelleen. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. ValkoVenäjällä sijaitsee muun muassa Neuvostoliiton suurin sikala, valtion tila, sovhoosi, joka ylpeilee yli 100 000 eläimellään. Viljelysmaille syydetään torjunta-aineita yli kolme kiloa hehtaarille. Hänen mukaansa onnettomuuden jälkeinen aika on liian lyhyt johtopäätösten tekemiseen, mutta alustavia tietoja radioaktiivisen lasTervetuloa, lukee Bartolomejevkan tahallaan tuhotun kyläkoulun oven päällä. Osa eläinten ravinnosta valmistetaan erittäin saastuttavalla tekniikalla petrokemiallisesti. Se hallitsee politiikkaa sekä kaikkea tiedettä ja tutkimusta
Professori Victor Parfenov tutkii radioaktiivisen säteilyn vaikutuksia kasveihin. Hänesittää yhteistyövetoomuksen suomalaisille tutkijoille. lt 6 EJ\OP YCCKASI CCP Syyskuussa tekemämme matkan isäntänä toimi Valko-Venäjän nuorten ekologinen liike. Lastausasema on vain kivenheiton päässä asuintaloista. vsk.. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Alueen luonnonvaraiset eläimet kuolevat, niissä tavataan kehityshäiriöitä, kuten liikakasvuisuutta ja monijalkaisuutta. Maata muokattaessa tuuli lisäksi levittää pölyä puhtaillekin alueille. Jos säteilevä maa saadaan pysymään kasvillisuuden peitossa, on saasteiden leviäminen hänen arvionsa mukaan vähäistä. Kymmeniä tuhansia neliökilometrejä säteilevää maata täytyy jättää pois maatalouskäytöstä, sillä Parfenovin mukaan ihminen saa 70-80 prosenttia säteilystä ravinnon kautta. Haluaisimme kutsua kaikkia maailman tiedemiehiä mukaan tämän ongelman käsittelyyn", sanoo Parfenov ja pyytää meitä välittämään kutsun suomalaisille tutkijoille. Vain kolme prosenttia eläimistä liikkuu näkymättömien rajojen yli. Valkovenäläisten tutkijoiden mukaan kaikki yli kahden curien säteilyalueet tulee eristää ja jättää luonno34 Oppaamme, radioaktiivisuutta tutkivassa instituutissa työskentelevä Slava Parfenov, joutuu säteilymittareineen tiukkojen kysymysten tuleen Volkovitshin kylässä. Jee eristää ja jättää luonnontilaan. Tutkimukseen tarvitaan rahaa ja asiantuntemusta. Valko-Venäjä tarvitsee henkistä ja aineellista tukea keuman vaikutuksista kasvillisuuteen on. Tutkimme tätä aluetta koko maailman hyväksi, tulevaisuuden hyväksi. Täällä, aivan Puolan rajalla, lastataan joka kuukauden alkupäivinä Ranskasta ja Saksasta saapuvia ydinjäte-eriä neuvostoliittolaisiin junavaunuihin, kuljetettavaksi edelleen tuntemattomaan määränpäähän. Parfenovin mukaan on kuitenkin selvää, että perimän muutokset tulevat vähitellen esiin niin kasveissa, eläimissä kuin ihmisissäkin. "Eikö meillä ole jo riittävästi säteilyongelmia?" kysyvät vihaiset ja sairauksia pelkäävät kyläläiset. Alueesta pitää tehdä metsäekologinen hautausmaa pitkäksi aikaa, ehkä viideksi sadaksi vuodeksi. Päämääränä on kansainvälisen tutkimuskeskuksen perustaminen pahoin saastuneelle alueelle. Lastausalue on täysin suojaamaton. Yhteyksiä yritetään löytää nyt YK:n kautta. Tshernobylin voimalaalueen ympärillä on halkaisijaltaan 60 kilometrin suljettu alue, jossa metsä on muuttunut keltaiseksi. Myös kasvit reagoivat samalla tavalla: puissa on jättiläistai lilliputtilehtiä, puiden varret kurottuvat taivaisiin tai jäävät kääpiökasvuisiksi. Puheenjohtaja Sergei Dorozhko esittelee kartalta luonnonsuojelualueita ja ympäristökatastrofialueita. "Emme tutki vain tämänhetkistä tilannetta emmekä vain omaksi hyödyksemme. Tshernobylin vaaraalueen ulkopuolella, missä säteily ei ole niin voimakasta, välittömät vaikutukset ovat huomaamattomampia
Minskin lähelle rakenteilla olleen, maan ensimmäisen ydinvoimalan työt pysäytettiin kansan vaatimuksesta muutama vuosi sitten. Kommunistisella puolueella on vielä vahva ote hallinnossa, vaikka epävirallisella kansanrintamalla on huomattava kannatus esimerkiksi pääkaupungissa Minskissä, kertoo kansanrintaman kansanedustaja Anatoli Vertinski. 35. huolto toimii vielä, vaikka valtiojätin liitokset monin tavoin jo natisevat. Sasha syntyi Mogilevin alueella ilman toista kättä. Yksinhuoltajaäidillä oli ennestään kolme lasta; Sasha joutui lastenkotiin. vsk . Valko-Venäjäkin on antanut itsemääräämisjulistuksensa, mutta kansallistunne ei siellä kuohu Baltian maiden tapaan. Kansanrintama on korostanut ohjelmassaan ekologisia kysymyksiä ja erityisesti Tshernobylin jälkihoitoa. Hän kärsii jatkuvasta kurkkukivusta. Maa on kyllä riippuvainen muiden tasavaltojen tuottamasta energiasta. Neuvostoliiton keskitetty energiaSUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Tatjana Galina työntelee lastaan kylässä, josta olisi pitänyt muuttaa pois heti onnettomuuden j keen, yli neljä vuotta sitten. Kansainvälinen apu on tarpeen Valko-Venäjä on saanut tarpeekseen ydinvoimasta. Ydinsähköä virtaa ValkoVenäjälle Liettuasta, Venäjältä ja Ukrainasta. Uusia puolueita on perustettu ja perusteilla, muun muassa vihreä puolue tänä syksynä. Kansainvälinen tuki on ollut vitamiineja, lääkkeitä, asiantuntemusta, valuuttaa, jolla voidaan parantaa lapsia. Olemme valmiit elämään vaikka kynttilän valossa, kunhan ette anna meille enaa ydinvoimaa, vetosi nuori äiti kansanedustaja Vertinskiin Minskissä ... · Pieni leukemiapotilas Minskin hematologisessa sairaalassa. Matkalla Valko-Venäjältä kotiin luemme • sanomalehdestä, että Suomen viidennen ydinvoimalan puuhamiesten mielestä suomalaiset äidit ja lapset tarvitsevat enemmän ydinvoimavalistusta. Koska luottamuspula Moskovan keskusjohtoön ja tasavallankin hallintoon on suuri, on kansanrintama organisoinut itse kansainvälistä apua onnettomuuden uhreille. Kansainvälinen Punainen Risti on myös käynnistänyt avustusohjelmansa ja vedonnut 13,2 miljoonan markan keräämiseksi säteilymittareita, valistustyötä, hoitoja tutkimuslaitoksien perustamista varten. Leukemian määrä on moninkertaistunut
. Ihmiset voivat soittaa epäilyttävistä havainnoistaan vihjepuhelimeen, ja tätä kautta saadaan viranomaiset tutkimaan asiaa. Sekä Ruotsista että Norjasta on saatu vahvoja viitteitä siitä, että keskieurooppalaiset munan kerääjät suuntaavat matkansa yhä useammin Suomeen. Ruotsissa on välittäjillä Suomeen tuotavien lintujen kauppaa koskevia papereita, vaikka he eivät virallisesti harjoita välitystä Suomeen. Tänä vuonna tilanne on entisestään huonontunut, sillä luonnossa on havaittu enää yksi Spixin papukaija, joka on pariutunut toiseen lajiin kuuluvan yksilön kanssa. Vahvimmat isokuovikannat ovat pohjoisessa, missä isokuoveja pesii yleisesti myös soilla. Munanryöstäjätja sukupuutot huolestuttavat lintutieteilijöitä Lintujen suojelu nousi voimakkaasti esille kesän lopulla pidetyssä seitsemännessä pohjoismaisessa lintutieteilijöiden kokouksessa, Skivessä, Tanskassa. Salakuljetetaanko uhanalaisia papukaijoja Suomeen. Pohjoismainen lintutieteen kongressi oli saanut vieraakseen kansainvälisen lintujensuojeluneuvoston (ICBP) pääsihteerin Christoph Imbodenin. Tällä hetkellä näyttää siltä että Spixin papukaija häviää luonnosta hyv,inkin pian. Voimakas tiedotuskampanja on saanut ihmiset entistä valppaammin ilmoittamaan epäilyttävät havaintonsa. Myös petolintujen pesäpoikasten vienti maasta voi olla yleisempää kuin uskommekaan. Ruotsi osoittautui itse asiassa yhdeksi maailman suurimmista papukaijojen välitysmaista. Suomesta haluttuja lajeja ovat ennen kaikkea tunturi-, muuttoja kanahaukka. lakuljetusta. Yksilömäärä oli tuolloin 250. vsk .. Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto pyrkii muiden Pohjoismaiden kanssa yhteistyössä parantamaan valvontaa Suomessa sekä lisäämaan yhteistyötä viranomaisten, erityisesti poliisin ja tullin kanssa. Isokuovia metsästetään edelleen Tanskassa ja yleinen mielipide on, että metsästys saattaa olla riittävän voimakasta pienentämään Pohjoismaiden kuovikantaa yhdessä maatalouden muutosten kanssa. Seychellin kerttua oli aiemmin vain Pienellä Cousin saarella. Esimerkkinä uhanalaisten lajien kohtaloista maailmalla olivat Seychellin kerttu (Acrocephalus seychellensis) ja Spixin papukaija (Cyanopsitta spixii). Jotta laji ei häviäisi esimerkiksi tulipalon tai muun luonnonkatastrofin takia, siirrettiin joitakin vuosia sitten osa yksilöistä läheiselle saarelle. Spixin papukaijaa eivät uhkaa ympäristömuutokset, sillä laji viihtyy KeskiBrasilian Buriti-palmua kasvavilla soilla, joita ei juuri hyödynnetä. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa toimii lintuvahtijärjestelmä (Fågelvakt), jonka tarkoituksena on ehkäistä munanryöstöjä ja sa36 ULKOMAILTA lsokuovilla on vaikeuksia pohjolan pelloilla. Norjassa on Finnmarkista tavattu munanryöstäjiä ja oletettavaa on, että toiminta on ulottunut myös Suomeen. Vähitellen kanta kasvoi kunnes koko saari oli reviirien kattama. Vuonna 1967 lintuja oli jäljellä 25 yksilöä. Tanskassa on lisäksi autopartioita, jotka kiertävät uhanalaisten lajien pesäpaikkojen lähistöllä. Laji on luontaisesti harvinainen ja sen pahin uhka on yksilöiden joutuminen häkkilinnuiksi. Metsästyshaukkojen kouluttaminen on muualla maailmassa yleistä ja petolintujen vähetessä haukkoja tullaan hakemaan pitkiäkin matkoja. Pääosa kaupasta kulki yhden ainoan välittäjän kautta, jolla oli yhteyksiä eri puolille maailmaa. Eteläisillä peltoalueilla isokuovi saa niin vähän poikasia, että kanta on muualta tulevien yksilöiden varassa. Ruotsissa on havaittu epäilyttäviä autoja, jotka ovat ilmoittaneet olevansa vain läpikulkumatkalla kohti Suomea. Papukaijojen kauppa on Ruotsissa vähentynyt, mutta nyt epäillään että lintuja salakuljetetaan edelleen samoja kanavia pitkin, mutta ne päätyvätkin myyntiin joko Norjassa tai Suomessa. Kannan taantumisen syyksi epäillään maatalouden muutoksia ja metsästystä Tanskassa. Kanta on kasvanut saarella muutamaan kymmeneen pariin ja niinpä laji siirrettiin tänä vuonna vielä kolmannelle pienelle saarelle, jossa myös pesintä on käynnistynyt. Lajin säilyttämistä vaikeuttaa se, että ihmiset eivät suostu antamaan häkkilintujaan kasvatustarhaan ja että häkkilinnuista käydään pimeää kauppaa jossa liikutellaan huomattavia rahasummia. Muutamia vuosia sitten luonnossa oli vain kolme yksilöä. Kansainvälinen lintujensuojeluneuvosto (ICBP) käynnisti ohjelman lajin säilyttämiseksi. Pohjoismaiden yhteisen kuovitutkimuksen tulokset osoittavat, että isokuovit taantuvat pohjolan pelloilla. Ruotsi ryhtyi muutama vuosi sitten järjestelmällisesti tutkimaan maahan tuotujen papukaijojen alkuperää ja totesi, että suuri osa laJe1sta oli kansainvälisesti tuontikiellossa ja jotkut hyvinkin uhanalaisia. Rauno Yrjölä SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Ruotsalaiset myös epäilivät että Suomen viranomaiset eivät ole tietoisia asiasta tai että Suomen tullilaitos ei osaa epäillä maahan tuotavia lintueriä laittomiksi
Jokaisen myös minun suku)aisteni pitäisi ymmärtää, että vastuu on kaikkien yhteinen j;:t että terve luonto on terveen ihmisen edellytys. Niitä jää tietysti yli tai kuivuu huomattavia määriä. Minusta villinä rehottava pihamaa on luon_nollisempi, mielenkiintoisempi ja kauniimpi kuin loputon, tasainen ruohomatto, jolla eivät viihdy muut eläimet kuin rastaat. Yleensä roskien sytyttäjä valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon, koska kyseinen naapuri ei ole oikein väleissä sukuni kanssa. Helmipöllöpoikue on löytänyt kodikseen telkänpöntön versosyövän tappamasta männystä. Tässä tilanteessa tuntuu turhauttavalta yrittää elää ekologisesti ja ajatella ympäristöä. Kun nyt meitä kehoitetaan laittamaan keräykseen kaikki se, mikä tulee postiluukusta, pitäisi sieltä tulevien mainosten ja lehtien täyttää keräyspaperille asetetut kriteerit. Kaikki kompostiin kelpaamattomat jätteet poltetaan rannalla tynnyrissä, joka on peräisin maalitehtaalta ja jonka kyljessä lukee "I lk myrkkyä". Hän mm. Isäni serkku, joka asuu naapurissa ja on töissä venemaalifirmassa, tuo tänne muovikassikaupalla erilaisia kemikaaleja, joita sitten käytetään ja kokeillaan milloin mihinkin tarkoitukseen. Minun pitäisi ehkä olla aktiivisempi ja sanoa suoraan mielipiteeni. Tuli linnuton ajanjakso. Jo vuoden kuluttua alkoi näkyä myrkytyksen vaikutuksia havupuissakin: kuusentaimikoita oli kuollut kokonaan, mäntyjen latvukset olivat monihaaraisia ja vääristyneitä, neulasiin tuli yhä enemmän ruskeita pilkkuja. Olen jo 50 vuotta seurannut metsän kasvua ja luulen tietäväni mistä puhun . Minä vain en tiedä keinoa muuttaa heidän asenteitaan. Sellaiset vehkeet löytävät todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin tiensä työkaluvajaamme. Lämmittäessäni itse valikoin tarkasti mitä kiukaan alle heitän. Onneton optimisti Aarne Laaksonen Oy:lle Synteapesta Mielestäni paperi on edelleen paras painomateriaali, sillä se voidaan käyttää uudestaan ja se hajoaa luonnossa nopeasti. Minä vastustan tällaisiä ratkaisuja jos saan kuulla niistä ja nyt kattohuopa odottaa mantereelle kuljetusta. Saaristossa polttopuista on nimittäin pulaa, ja remonttien ja rakentamisen jätemateriaalia käytetään saunan lämmitykseen. Kuulen kuitenkin usein huomautuksia pihamme epäsiisteydestä ja hoitamattomuudesta. Kanalintukanta alkoi kadota, koska munista ei tullut poikasia. Jotkut yksilöt muuttuivat häiriköiksi, jotka hyökkäsivät ihmistenkin kimppuun. Yksittäisen muovituotteen polttokelpoisuus ei paljon lohduta, sillä myrkyllisten muovien erotteleminen turvallisista on käytännössä mahdotonta. Pikkulinnut söivät näitä hyönteisiä puiden kyljistä, ja vähitellen pikkulintujen laulu hävisi metsistä. Se on kuulemma parempaa, koska silloin katolla ei kasva sammalta eikä muuta rumaa. Minun pitäisi varmaan yrittää vaikuttaa sukulaisteni asenteisiin. Jos mielin viettää saarella tuleviakin kesiä, minun on oltava kiltisti enkä saa nostaa meteliä jokaisesta pikkuasiasta. Meidän kattoremonttimme jäljiltä jäi 110 neliötä vanhaa kattohuopaa. Perinteet unohtuvat kuitenkin heti, kun markkinoille ilmestyy uusi sähköllä tai bensiinillä toimiva laite, jolla saattaa olla jotakin käyttöä. Tuuli työntää savut joko meidän pihaamme tai naapurin päälle. Tarmo Mattila metsuri Kihniö Ekologisen kesäasukkaan arkipäivää Kesäpaikkamme saaressa, kymmenen kilometrin päässä Sipoon rannikolta, on vanha sukutila, jolla asuu neljä perhettä. Koska myrkkyjä ei voi laittaa kompostiin, ne poltetaan rannan polttotynnyrissä. Ei riitä, että vain jotkut kantavat vastuun elinympäristöstään. Jos yritämme, niin tuhoamme sen. Niinhän täällä on aina tehty isoille ja hankalille jätteille. Ensiksi myrkytettiin lehtipuut havupuiden seasta ja aloitettiin tehometsänhoito lannoituksilla. Metsoilta kaadettiin hakomännyt ja kaikki vanhat metsät. Jollen ole itse lämmittänyt saunaa, en uskalla viipyä löylyhuoneessa kuin hetken. Valitettavasti minä ympäristövouhotuksineni olen vähemmistö. Meidän huopakattomme sai uuden päällysteen ja isäni serkku maalasi oman kattonsa. Metsä kyllä kuolee tehtaiden ja muiden päästöjen takia, mutta linnut ja muu pienriista ovat palaamassa varsinaisen metsän myrkytyksen loputtua. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. En tiedä, miten ylimääräiselle maalille kävi, mutta uskallan olettaa, että sekin päätyi polttotynnyriin. Muovia on maapallolla jo liikaa. Koko ajan kuuluu jonkin mekaanisen laitteen pärinä tai surina. Venevajassa seisova pyykinpesukone on ahkerassa käytössä ja sen likavedet valuvat suoraan jo ennestäänkin rehevöityneeseen merenlahteen. Tehometsänhoidon jäljet Metsähallituksen Parkanon hoitoalueella Pohjois-Kurussa aloitettiin lentomyrkytykset I 974. Sitten aloitettiin metsien voimakas lannoitus, jolla saatiin puuston kasvu reheväksi viideksi-kuudeksi vuodeksi. Täällä vallitsee näennäinen demokratia: enemmistö päättää ja vähemmistön on tyytyminen siihen, jos mielii pysyä väleissä enemmistön kanssa. heittää edelleen käytetyt paristot rantakallioita veteen. Haluaisin olla optimisti, mutta joskus se on pahuksen vaikeaa. Näitä laitteita ja moottoreita myös käytetään. Synteapea käytetään myös mainoksiin. Tänä kesänä uusittiin sekä meidän talomme että isäni serkun talon katto. Siksi minun on vaikea vaikuttaa tapaan, jolla arkiset askareet hoidetaan. Jos yritän sanoa jotakin tai vaikuttaa johonkin, enemmistö yleensä murskaa mielipiteeni turhana haihatteluna ja palauttaa minut taas järjestykseen. Nyt kun metsien myrkytys on lopetettu, on lintukantakin hiljalleen elpymässä. Parin sadan metrin postinhakumatka taitetaan nykyään poikkeuksetta moottoriveneellä. Siksi meidän talomme edustalla saavat rehottaa lupiinit ja pienet vaahterat. Polttopuutkin sahataan tietysti moottorisahalla. Sen jälkeen puusto alkoi kuolla solukkonsa rikkikasvaneena. Toivon vain, ettei kukaan sillä aikaa upota tai polta sitä. Pintaan saatiin näin raskasmetallit ja myrkyt, jotka kymmenien vuosien mittaan olivat maahan hautautuneet. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Toivoisin, että metsiin rakennettaisiin enemmän linnunpönttöjä, koska kolopuut on hävitetty. Näin niiltä vietiin normaali elinympäristö. Se taas on välttämätöntä, sukulaisia kun olemme. Puulaarissa saattaa olla vaneria, lastulevyä tai maalattua tai lakattua, jopa painekyllästettyä puuta. Sukulaiseni vaalivat perinteitä eli he tekevät asiat niin kuin ne on tehty aina ennenkin . Hakkuualueiden kulotus lopetettiin ja siirryttiin syväkyntöön . Isoisäni taas halusi kunnioittaa perinteitä ja upottaa koko komeuden mereen. Toivoisin, että metsän annetaan kasvaa omilla ehdoillaan sekametsänä niin kuin luonto on sen säätänyt, sillä me emme pysty luontoa muuttamaan. Hän olisi saanut perinteistä kattomaalia paljon halvemmalla, mutta halusi kokeilla firmansa uutta myrkkymaalia. Isäni olisi polttanut läjän ja aloittikin, mutta äitini esti toimituksen siitä nousevan valtavan, mustan ja paksun savupilven takia. Alice Karlsson 37. Hyönteiskanta alkoi lisääntyä, koska hyönteisten syöjiä ei enää ollut. vsk . Koivut vuotivat tahnamaista ruskeaa nestettä, johon hyönteiset tarttuivat. Tässä ilmapiirissä se tuntuu kuitenkin liian toivottomalta. Isäni serkun perhe leikkaa taloaan ympäröivän valtavan nurmikon bensiinikäyttöisellä ruohonleikkurilla noin kerran kahdessa viikossa. Sehän on paljon helpompaa ja hauskempaa kuin käsin sahaaminen. Kun kaikki saaren mökkiläiset tekevät samoin, ei heinäkuussa voi juuri puhua luonnon rauhasta
Hänen maailmassaan suomalainen ei ole metsän vihollinen vaan sen suojatti; vain muutamat vastuuttomat johtajat nuo "onnellisen sokeat" ovat väärinkäyttäneet valtaansa ja vietelleet kansan. Rinteen kirjan pääanniksi löysin tälläkin kertaa paljon puhuvat sanat ja ajatuksenjuoksut vanha viini vain paranee leilissään: " Puunalistusteollisuus" puhuu puolestaan, samoin "kehitysvammainen viljelymännikkö". Kirja ilmestyi samanaikaisesti viidellä kielellä, kotimaisten lisäksi englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Mutta tässä kirjassa hän jättää sanomatta sen, minkä sanoi aikaisemmassaan, Muistoja metsästä -kirjassa, ja minkä Rinne tällä kertaa ilmaisee sanoillaan: "Alkuperäismetsät, jos niitä pilkka siellä toinen täällä jäljellä on, surmataan turismin ja rajattomiin yhtyvän paperiteollisuuden pyhän eurouskon kalliissa nimessä ja veressä." Hautalan talvisesta taigasta löysin kolmekymmentäyksi nisäkästä ja lintua, siis lämminveristä eläintä, jotka pakkastenkin keskellä pystyvät pitämään verensä lämpimänä. Ulkomaiden uutisia lukiessaan Rinne on oivaltanut syyn siihen, että vieraat puulajit eivät aina viihdykään siellä, minne ihminen yrittää niitä istuttaa; nehän "kaipaavat juurilleen". Joukon jatkona survoo kirjan viimeisellä sivulla yksi "kylmäverinenkin" eläinlaji varhaiskevään kirsisääski. Vai pitäisikö kysymys asettaa toisin: mikä on se koillisten kairojen ominaisuus, joka on virittänyt Reino Rinteen vuosikymmenten mittaiseen taisteluun metsäluonnon puolesta. Yhteistäkin löytyy. Hautala syventää kokemusta toisaalta eläinten, toisaalta värien maailmaan, joita molempia hän on löytänyt talvisesta metsästään häkellyttävän runsauden. Koillismaan ikimetsien taikaa Reino Rinne: Ikimetsä, Karhu-Kirja 1990, 111 s. Tekstiä siinä on vain sen verran, että kuvat aukeavat sellaisellekin, jolle Suomen talvinen luonto on jäänyt tuntemattomaksi. Molempien kamera on etsinyt niistä hyväntahtoisia metsänhenkiä, maahisia ja tonttuja kuin rakkaudentunnustuksena metsälle, jota sentään vielä on, jossakin. Työttömyyskin, "toimeentulolinjan toimettomuus", häviäisi, kunhan luottamus luontoon oikealla tavalla elpyisi. Tavoitteena on ympäristökuormitusten ja jätteiden määrän vähentäminen hyötykäyttöä lisäämällä, jätteiden käsittelyä sekä ongelmajätehuoltoa tehostamalla. Maailman rapistuvat ydinvoimalat taas vanhenevat "kitkettävien kiusalliseen kastiin". vsk.. Hautalan Taigametsän talvi on puhdaslinjainen kuvateos, jonka suuret värivalokuvat ovat saaneet arvoisensa paperin, taiton ja painatuksen. Talouskasvun olemusta pohtiva Rinne saa mieleensä vain Ympäristönhoitoa parhaimmillaan 38 Tämän päivän toimenpiteillä rakennetaan puhdasta elinympäristöä huomiselle. Se on suuri haaste yhteiskunnalle, yrityksille ja kotitalouksille. Kuolan saastepiiput Rinne tukkisi ottamalla kymmenesosan "Suomen metsämammutin ylitsepursuavasta investointiarkusta". Yhdentymishaaveiden '' euro-onnetar" tulee tuskin tarjoamaan edes kainalosauvoja sitten kun ensin ovat kaatuneet puut ja sitten suomalaiset, epäilee Rinne. Mitä kertonee Suomen metsistä se, että samana vuonna näkee päivänvalon kaksi persoonallista näkökulmaa Suomen ja varsinkin Koillismaan metsiin. Samoilta vaaroiltako on kuvattu kummankin kirjan tykkyiset talvikuuset. Hannu Hautala: Taigametsän talvi, Otava 1990, 168 s. Rinteen Ikimetsä on pienehkö, vaatimattoman oloinen ja mustavalkokuvitettu kokoelma "runojutelmia'' . JÄTEHUOLTO Servi Jätehuolto Oy: HELSINKI (90) 681 822, (90).~21411, !S!J.ljetusliike A. Päteekö sama selitys siihen, että Hannu Hautala on kotiPohjanmaan ja eteläisten rintaKIRJOJA maiden jälkeen löytänyt haastavimman työkenttänsä juuri Kuusamosta. Melkein yhtä ihailtava on Hautalan suoritus: hän on kuvannut ne maisemissa, jotka usein ilman tätä "päähenkilöäkin" olisivat katsomisen arvoisia. Ulkoisesti kirjat ovat toistensa vastakohtia. Toimivien ja turvallisten jätehuoltoratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan asiantuntijaa. Stenholm Oy (90) 386 233, Kuljetusliike Viljanen Oy (90) 386 233, Paperin Tuhoojat Oy (90) 385 352; JARVENPAA (90) 283 737; KARJAA Karjaan Jätehuolto Oy (911) 31 237; KOTKA (952) 25 800; KOUVOLA (951) 123 011; LOHJA (912) 25 862 ; LOVIISA (915) 532 233; NUMMELA Kuljetusliike Virkki Ky (90) 2224055; PORVOO (91~) 175 740; TURKU (921) 395 900, Kuljetusliike Martti Lehtilä Ky (921) 39S 911; VAASA Oy Vaasan Puhtaanapito Sahlberg Vasa Renhållning Ab (961) 154 884 SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Omista yhteyksistään aukenevat "metsän rakennemuutos" ja "kuolonkenttä". Servi Jätehuollosta saat ympäristöhuollon kokonaispalvelut samalla soitolla
Suomalaisen kirjan harmaa ja tylsä taitto ei toden totta saa ahmimaan uusia asenteita. -radioaktiivisten aineiden etsimiseen ja paikantamiseen Mittaa sekä hetkellisen annosnopeuden että kertyvän annoksen. Jokamiehen ongelmajäteoppaasta selviää mitä ongelmajätteet ovat, kuinka niitä on käsiteltävä ja miten niiden syntymistä voidaan välttää. on saatavana myös 24-sivuinen lyh.ennelmä. Valmiina on ainakin The Green Guide to France, jota voi tilata ainakin kustantamoita. Selvityksessä esitellään muun muassa niitä jätteenkäsittelymenetelmiä, joita maahamme suunnitellaan sekä ulkomaisia kokemuksia jätteiden vähentämisestä. Monet ympäristöongelmat ovat Tanskassa samat kuin Suomessa. Pesuaineet pilaavat vesistöjä, ja jätteitä voisi kierrättää entistä tehokkaammin. Green Guide-kirjasarjaa pyritään kartuttamaan edelleen. Minä puolestani jään miettimaan: Millainen metsäkirja lähtisi Koillismaalta kahden tekijämiehen yhteistönä. Kirja käsittelee ekologian näkökulmasta niin tavallisen kuluttajan ruokaja pesuaineostoksia, henkilökohtaista hygieniaa ja kierräSUOMEN LUONTO 7/ 9-0 49. Tämä kaikki kerrotaan Uusiopaperi-kirjasessa. Ihmiset ovat tietoisia ympäristön tilasta ja haluavat suojella luontoa omilla valinnoillaan. Huolta maapallomme tulevaisuudesta hekin kyllä kantavat. Toisaalta taas jotkut asiat poikkeavat meillä totutuista, kuten ruokakulttuuri ja lämmitys. vsk. KIRJOJA Suomen Luonto on hyvä lahja! tystä kuin talon lämmitystä ja sähkönkulutustakin. Parviainen Oppaita jätteiden hyödyntäjälle ja viisaalle kuluttajalle Suomen luonnonsuojeluliitosta on saatavana tietoa jätteiden käsittelystä ja vinkkejä luontoa säästävään kulutukseen. Uusiopaperille painetussa kirjassa kuvaillaan englantilaisia alueita kaupunkeineen ja kylineen. Jätteen polton ympäristövaikutukset -opas pureutuu polttolaitosten aiheuttamiin ongelmiin, polton kustannuksiin sekä polton realistisiin vaihtoehtoihin. Muita kauheuksia miettiessään Rinne aprikoi: "Hirmuista, sanoisi Paasikivi. opastaa, mitä jokainen voi tehdä elinympäristön hyväksi omassa kodissaan. Teuvo Suominen Vaihtoehtomatkailijan opas John Button (toim.): The Green Guide to England, Green Print, London 1989, 189 s. Koko tietopaketin saa 40 markalla, osoitteesta Suomen luonnonsuojeluliitto, PL 169, 00151 Helsinki tai puhelimella (90) 642 881. Kirjan alussa on yleistietoja Englannista, sen asukkaista, luonnosta ja erityisesti erilaisesta vihreilystä, luonnonsuojelusta vaihtoehtotalouteen. Väriä on vain oppaan kannessa, mutta ilman sitäkin asiaan on saatu vauhtia. ·kunkin seudun suojelualueet (myös kulttuurirakennukset ja -maisemat), hyödylliset kirjakaupat, kasvisravintolat, vaihtoehtoiset lääkärit ja kiinnostavat yhteisöt. Den milj0venlige husholdning Hvad skal jeg vaelge. J!, •:t•J ,1 Alnor Oy, Ruissalontie 11 PL 506, 20101 Turku. Niin luontoa kuin rahojaan säästävää kulkijaa opastetaan mukavien juna-, pyöräilyja patikkareittien käyttöön, kerrotaanpa pyörävuokraamojen osoitteetkin. Humoristiset piirrokset tartuttavat tilastotkin muistiin. Mihin keräyspaperia ja -pahvia käytetään, miten uusiokäytöllä voidaan säästää luonnonvaroja ja mistä uusiopaperia saa. Me ryppyotsaiset suomalaiset voisimme ottaa vaarin juuttien hilpeästä tavasta kertoa jokamiehen ja -naisen mah dollisuuksista ja velvollisuudesta suojella ympäristöämme. (921) 308 700, Telex 62376, Telefax (921) 309 302 39. Erityisen kiitoksen ansaitsevat kirjan vankka toimitus ja eloisa ulkoasu. Yhdyskuntajätteistä suurin osa, runsas kolmannes, on paperia ja pahvia, joiden talteenotto ja uudelleenkäyttö säästävät metsää ja suojelevat ympäristöä. Jätteen poltosta kaavaillaan nopeaa ratkaisua jäteongelmalle. distusjäte sisältävät uusia, jopa entistä vaikeampia aineita ja yhdisteitä, kuten dioksiineja ja furaaneja. Lisäksi käytännön ohjeet on erotettu omiksi kappaleikseen. Tanskalaiset ottavat elämän myös ympäristönsuojelun rennommin kuin suomalaiset. Jätteistä ei kuitenkaan päästä eroon polttamalla, sillä polttokuona ja savukaasujen puhPyydä lahjakortti p. Luja, vesitiivis rakenne mahdollistaa käytön myös ääriolosuhteissa. Ulla Kokko Iloista ekologiaa Den miljevenlige husholdning Hvad skal jeg vaelge. Kun opasta vertaa samoihin aikoihin ilmestyneeseen suomalaiseen kirjaan Sanoista tekoihin arkielämän ympäristöopas (Henttonen Kai, Välimäki Pauli, SKSK-Kustannus Oy, Helsinki 1989), huomaa yhtä selvän eron kuin kansojen luonteissa. Tanskanmaalla pohjavesikin muodostuu erilaisessa maaperässä kuin täällä. Jäämme kuuntelemaan" . Kaikista syntyvistä ongelmajätteistä noin kolmannes katoaa tietymättömiin ja samalla ympäristömme myrkyttyy, lopulta luontoon viskattujen paristojen ja jäteöljyjen myrkyt löytyvät omalta lautaseltamme. Kunkin luvun on kirjoittanut alan asiantuntija. Osoite: Green Print/The Meriin Press Ltd, 10 Maiden Road, London NW5 3HR, England. Väescösuojan maceriaal1 a,anmukaiseksi siceilJn perusmiccarilla Alnor RDS·IOO 1.6.1988 voimaanastuneen talosuojeluohjeen mukaan väestönsuojassa tulee olla nykyaikainen säteilymittari. Englantilainen vihreä kirjakustantamo, Green Print, on julkaissut matkaoppaan vaihtoehtoihmisille. Oppaasta . Säteilyn perusmittari Alnor RDS-100 on tämän vaatimuksen mukainen väestönsuojan säteilymittari * taloyhtiöissä * yrityksissä * virastoissa ja laitoksissa (SM:n lausunto 2734/752/88) Alnor RDS-100 on: -säteilynvalvonta-asemien ja viranomaisten kannettava tarkastusmittari (Säteilyturvakeskuksen tyypeikatsastuspöytäkirja no STUK f0/3222/88) -turvalaite henkilöille 1 jotka joutuvat liikkumaan tai fydskentelemään säteilylähteiden lähellä. Ilmava taitto houkuttelee lukemaan, ja tärkeimmät asiat osuvat helposti silmään. Matkailijalle esitellään mm. Kuluta, kierrätä, kompostoi -lehti maksaa 50 penniä ja muut julkaisut 10 markkaa kappale. Uusia ajatuksia jätteistä käsittelee yhdyskuntien jätehuoltoa Suomessa ja ulkomailla. Kunkin kappaleen yhteydessä on oivalliset listat kirjoista ja yhdistyksistä osoitteineen, joista kiinnostunut saa lisätietoja. Kuluta, kierrätä, kompostoi -lehdestä selviää muun muassa mistä voi hankkia kompostikäymälän ja kompostorin ja mistä luontoa säästäviä tuotteita voi ostaa. Ympäristöä säästävien tuotteiden suosiminen, kompostointi ja kierrätys ovat pieniä, mutta merkittäviä tekoja ympäristön puolesta. (90) 642 881. Jouko T. "jätevuorten vaurastumisen". Puh. Hintoihin lisätään postikulut. Mitä sanoo Koivisto ... Forlaget Komma A / S og Danmarks Naturfredningsforening, Viby Jylland 1989, 95 s. Kirja kannattaisi suomentaa. Mittaa luotettavasti myös taustasäteilyn voimakkuuden ja siinä tapahtuvat muutokset Erittäin helppokäyttöinen ja selvälukuinen mittari. Lukijaa helpottaa vielä se, että monet ympäristökeskusteluissa vilahtelevat termit on kirjan alussa selitetty yksinkertaisesti ja yleistajuisesti samaan tapaan on kirjan tekstitkin toimitettu
240 x 270 mm, 128 s. Metsäpeurojen lisäksi lukija kohtaa niin karhun kuin muitakin metsäneläjiä. Oiva tilaisuus tutustua linnustoomme lukuja katseluhetkistä nauttien . 297 x 210, sid , 104 s. : ·-:. saatnana myös ruotsinkielisenä Född i drlwisen ! Hinta 240 mk Antti Leinosen vahva kuvaus metsäpeuran elämästä ja sen elinympäristöstä vuodenkierrossa Kuhmon Elimyssalolla. Valtion laatutuella toteutettu pienipainoksinen merkkiteos. 260 x 260 mm, 112 s saatavana myös ruotsin/englannin kielisenä ! Hinta 288 mk ;; :;:~· ... _;,;,; ·---·-··Lintu retkellä t.:u\•,11 NILS SOou:,..,,AN Lehdossa • Mitä ovatkaan Ensilento, Tikan ja kuukkelin tapaaminen, Sähkötystä, Tikka pakkasessa ja monet muut. Ne ovat Hannu Hautalan ja Jukka Parkkisen uusimmasta lorukokoelmasta tikkalinnuistamme. Toimittaja Markku Lappalainen on laatinut Nils Södermanin kuvituksen avulla joukon lintu retkiä pihapiiriin, metsämaille, saaristoon luonnon helmaan. Upea kuvitus ja elävä teksti tarjoavat elämyksiä niin pienemmälle kuin suuremmallekin. Kuvateos puhuttelee ja herättää ajattelemaan luontomme tulevaisuutta. Tekstillään ja kuvillaan Leinonen vie lukijansa tunnelmiin, joihin moni halajaa. Luonno isesti uonnosta Forssan å_ Kustannus .Ky Luontokuvaaja Seppo Keräsen valokuvaamana ja J, Martti Soikkelin tekstittämänä on syntynyt loistelias kuvaja tietoteos Itämeren hylkeistä, erityisesti hallista eli harmaahylkeestä Ajojäällä syntynyt on dokumentti ainutlaatuisesta suomalaisesta luonnosta, jonka soisi säilyvän myös jälkipolville. T Hinta 130 mk Tunnetun luontovalokuvaaja Hannu Hautalan vahva dokumentti suomalaisen metsäluonnon muuttumisesta. 215 x 297 mm, 128 s., kloottikansin Hinta 198 ml< Hinta 73 mk Keviitkiireilii -~--•--.._ --~;~L®1 .~ ,~: ~:~'-·F'il AJOJÄÄLLÄ WWF Tuemme WWF :n hyljetyöryhmän työtä FÖDD 1 DRIVISEN. 297 x 210 mm, 32 s. Suomalaisen luontovalokuvauksen mestarin komeimmat lintukuvat ensi kertaa yksissä kansissa laadukkaasti painettuna
. ja postin kuUetusmaksu ja postiennakko (25 mkl sisältyvät kirjojen hintaan. (f) ::J LL~ ro (f) (f) 1...... a 125 mk Lapsille: Hautala & Parkkinen: Tikan paja ...................... Kerro lapsellesi pihapiirisi tapahtumista. kpl . kpl . LL CO~ N,C> __J C> Q_ N, Tottakai tilaan luontokirjoja ... ..kpl .... a 73 mk Aarnio & Räsänen : Kun Punatulkku tapasi TiuTauTilhen a 89 mk Korte & suonpää: Unski takapihan piikkipallo a 73 mk Willamo: Tintti ja Tiiteri ..... . Hinta 83 mk .a. .. ..... a 130 mk Leinonen: Peurasalolla . Hinta 178 mk Nyt suoraan kustantajalta 125 mk l unll\: l..,lhll.:1..·,1 .a. 190 x 240 mm, 48 s. .. • Leena Aarnion ja Tapani Räsäsen luontokirja tutustuttaa Sinut pihan lintutapahtumiin syksystä kevääseen. ::J ro IV) .µV) > LL >(f) ::J C: C: ro c: (f) ro (f) 4-> 1...... Hinta 96 mk nnttt ja n1teri & lläpytalYi yhteishintaan 160 mk Kirjatilaukset: Forssan Kustannus Ky Kurkiaurat kertovat kevään tulosta ja syksyn saapumisesta. Poikaset varttuvat. Tilaan : Hautala Muistoja Metsästä ........................... Juha Suon pään ja Marja-Leena Korteen ihastuttava esikoisteos takapihan piikkipallosta on jatkuvasti lapsen suosikkikirja Kertomus Unskista esittelee siilin elämää, muistuttaa liikenteen vaarallisuudesta ja neuvoo elämään siilin kanssa sovussa. 210 x 280 mm, 128 s. kpl ....... kpl . Luonnossa tapahtuu, mikä kiinnostaa niin pientä kuin suurempaakin ja hienosti kuvitettuna. painos Hinta 79 mk r---------------------------------------------------(f) > N .µ (.C) (l) '-.. a 220 mk Willamo: Eläinvalokuvaus TARJOUS ..... Hinta 96 mk Heikki Willamon kolmas lastenkirja jatkaa Tuohimetsän tarinoita. Hinta 220 mk Esko Aaltosen katu 2, PL 38, 30101 Forssa Puhelin 916 * 28 550 telefax 916 28 735 Helsingin noutopiste: Forssan Kustannus Ky / Forssan Kirjapaino Oy, Mäkelänkatu 2, käynti katutasosta Junatien puolelta, puhelin 90-701 3633, telefax 90-701 9950 Haluatko saada enemmän irti luonnonvalokuvauksesta eläinvalokuvaukseen enemmän sisältöä, kuvauskalustoa järkevämmäksi ja oppia tuntemaan kuvauskohteesi paremmin Ensimmäinen suomalainen omaa eläinmaailmaamme laajasti ja värikkäästi esittelevä opas valokuvauksen harrastajalle. a 288 mk Hautala: Minnen av skogen/ Memories from the Forest a 288 mk Lappalainen & Söderman Linturetkellä ... Kun .... kpl . Sen näki jo ikkunankin takaa. UN11J,. . Tuohi metsän tarinoiden ensimmäinen kirja, jossa tutuiksi tulevat Tintti ja Tiiteri, töyhtötiaispariskunta Metsä on täynnä elämää. Luontovalokuvaaja Lassi Kujala seuraa kymenlaaksolaisten kurkien elämää kesän kuluessa ja poikasten varttuessa. Tällä kertaa sankareina ovat tiaisparven jäsenet ja parvessa elävä Topi, nuori kuusitiainen . kpl ... • Tuli syksy ja oli aika laittaa lintulauta paikalleen ja rasvapallo roikkumaan. Talvisessa metsässä tapahtuu kaikenlaista, minkä Heikki Willamo on ikuistanut taitavasti myös valokuviin. a 240 mk Keränen & Soikkeli: Född i Drivisen ........... kpl . a 198 mk Keränen & Soikkeli Ajojäällä syntynyt ........ 297 x 240 mm, 64 s. kpl ..... kpl .. Kirja kertoo kurkien elämästä, joka usein jää meiltä huomaamatta. kpl molempia. sillä piha alkoi elää ... a 240 mk Kujala: Kurki . Kuvateos on myös tietoteos, tästä muualla Euroopassa jo harvinaiseksi käyneestä, komeasta linnusta kiinnostuneelle. 190 x 240 mm, 48 s. ..CO ,ro o (f) .._.... 85vaaka, 56 s., 2. kpl ... Pöllö vaanii. punatulkku tapasi TiuTauTillien ... a 96 mk Tintti ja Tiiteri & Käpytalvi yhteishintaan 160 mk TILAAJA OSOITE mlaukset lähetetään postiennakolla tilausjärjestyksessäl ... Näet tutut ja tavanomaiset lajitja myös harvinaisemmat vierailijat aivan silmiesi edessä. .................................. a 96 mk Willamo: Käpytalvi ................ 225 x 280 mm, 128 s. kpl ......... ........
Linssin vaaleudella poikkeavat varsin monissa vesissämme loiskaihin vaivaamat kalat. Syksyllä vesien kylmetessä 42 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Pikkulimaska hyötyy vesien rehevöitymisestä. Täysikasvuiset imumadot elävät lokkien ja muiden kalaa syövien lintujen suolistossa. Pikkulimaska kukkii harvoin ja siemenellinen lisääntyminen lienee vähämerkityksellistä. Kalan näkökyky heikkenee ja lopulta kala sokeutuu. Syynä sen mystisen yhtäkkiseen ilmaantumiseen keväällä on, että pikkulimaska talvehtii upoksissa. Ne parveilevat vesissä ja etsiytyvät kalojen sisään mm. vsk.. Ne lisääntyvät kotilossa suvuttomasti ja aikanaan kotilosta vapautuu vesiin suuria määriä kolmannen toukka-asteen toukkia. Loiskaihi aiheuttaa luonnossa ja kalanviljelylaitoksissa kalatuhoja. Sen sijaan pikkulimaska (ja myös sen lähimmät sukulaiset kupu-, ristija isolimaska) lisääntyvät kasvullisesti: levymäisten varsien reunoihin syntyy uusia varsia, jotka aikanaan irtaantuvat. Jos niitä on paljon, ne tekevät kalan silmän linssin värin vaaleaksi. Lukumäärän laskenta riittävän tarkasti edellyttää hiukan preparointia ja suurennustakin. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Harri Dalhström Erinäköiset siiat Samassa verkossa oli kaksi yli puolikiloista siikaa, jotka olivat aivan erinäköisiä. Saimaaseenhan on istutettu siikoja (alkuperältään erilaisia siikoja) vuosikymmenten ajan siellä eläneiden ja sinne sopeutuneiden alkuperäisten seuraksi. Toinen oli leveänpullea ja sen kiduskaarien siivilähampaat olivat lyhyitä, vain kolmemillisiä ja niitä oli vähän, vain 12. Mikä se on. Kaiken varalta limaskat valmistavat syksyllä myös talvehtimissilmuja, jotka ovat itse kasvia kestävämpiä. Munasta kuoriutunut ensimmäinen toukka-aste hakeutuu kotiloon ja muuttuu kotilossa toiseksi toukka-asteeksi. Siksi kookkaitakin mateita ilmestyy ihmisten ilmoille sokeina eli vaaleasilmäisinä. Made selviytyy monia näköaistia saalistuksessaan tarvitsevia kalalajeja paremmin, sillä se pystyy saalistamaan sokeanakin muiden aistiensa avulla. Pikkulimaska on yleinen Eteläja Keski-Suomen rehevissä vesissä. Kasveja on suunnattoman paljon. Neljännen asteen toukkia on tavattu vain kalojen silmissä. Se sietänee kuitenkin jäätymistä, sillä osa pikkulimaskan asuttamista lammikoista ja ojista on niin matalia, että ne jäätyvät pohjaa myöten. Kun vielä ihminen on istutuksillaan sekoittanut siikalajit, alalajit, ekologiset rodut mikä sitten kulloinkin on oikea nimitys, keskenään, vastaaminen asetettuun kysymykseen jää näin epämääräiseksi. Suurilla järvillä limaskat kelluvat rannan tuntumassa muun kasvillisuuden joukossa, .mutta pienissä lammissa ja ojissa ne voivat peittää koko vesipinnan. Saantipaikka oli Saimaa Kerimäellä. Sorsat syövät limaskoita ruotsiksi limaska onkin andmat, sorsanruoka. Mateen silmän linssi eli mykiö on tumma ja sitä ympäröi kellertävä kehäkalvo eli värikalvo. limaskat painuvat pohjaan, ja keväällä vesien lämmetessä nousevat jälleen pinnalle. Outo vesikasvi Aarin suuruiseen lampeen ilmaantuu aina keväisin outo vesikasvi: lehti on noin parin millin mittainen, sen alla on parin sentin haaraton juuri. Vesilinnut myös levittävät limaskoita: tahmeat limaskat takertuvat lintujen höyhenpukuun ja jalkoihin ja pääsevät sillä tavoin vesistöstä toiseen. Loisen munat joutuvat lintujen ulosteiden mukana vesiin. Siikojen luokittelu ei ole saanut lopullista ratkaisua ja eri tutkijat ovat asettaneet kyseenalaisiksi Suomen hyväksytyssä kalannimiluettelossa mainitut siikalajit viime vuosina. Mitä rehevämpää, sen parempi, ja niinpä pikkulimaska on voimakkaasti hyötynyt kaikenlaisesta ihmisen aiheuttamasta vesien rehevöitymisestä. Vihreä levy, josta juuret roikkuvat, on itseasiassa varsi, ja normaalit yhteyttävät lehdet puuttuvat tyystin. Loiskaihin aiheuttaja on Diplostomum spathaceumimumadon toukka. Tällainen kala on taas helppo saalis linnuille ja loisen kierto jatkuu. Kysymyksessä on Suomen pienin putkilokasvi, pikkulimaska. Tästä lienee kysymys nytkin. Solakamman kalan siivilähampaat olivat pitkiä ja tiheässä. Seppo Vuokko Vaaleasilmäisiä mateita Ovatko vaaleasilmäiset mateet sokeita. ihon läpi. Siiat ovat myös ulkonäöltään jonkin verran toisistaan poikkeavia, mutta ruumiin muotoon saattavat vaikuttaa myös sukukypsyys, ravitsemustilanne jne. Mukautumiskykyisenä kalana siika on eri vesissä muodostanut rakenteellisilta piirteiltään ja elintavoiltaan omia tyyppejään. Olivatko kalat eri siikalajeja. Niitä oli peräti 42. Tuossa luettelossa on luokittelun pohjana siikojen siivilähampaiden määrä ja sen mukaisesti lyhyet ja harvat siivilähampaat sopivat pohjatai karisiian tuntomerkeiksi ja pitkät ja tiheät taas järvija planktonsiian tai peledsiian tuntomerkeiksi. Syövätkö sorsat sitä
En ole kuullut aikaisemm"in tällaista tarinaa. Sen osoittavat siivilähampaistot. Kiinnostus piisaminpyyntiin on kuitenkin kovasti vähentynyt, sillä sen turkisarvo on romahtanut, eikä turkisriistan pyynnillä elintason noustua muutenkaan enää ole entistä merkitystä. Pahimmin kalutut männyt saattavat kuolla, mikä aiheuttaa metsätaloudellisen vahingon lisäksi myös usein maisemavaurion rantapuustossa. Tämä ainakin on nykyinen käsitys. Matti Helminen Rasvaevän salaisuus Onko lohikalojen rasvaevällä jokin merkitys tai toiminto lohen elämässä. Katsojat luulivat lopun koittaneen, mutta lintu levähti siinä pari minuuttia ja jatkoi sitten matkaansa. Lohikaloille tyypillinen rasvaevä on kalan selkäpuo/e/la, selkäevän ja pyrstön välissä. Onko majava · muuttamassa ruokailu tapojaan, kun mäntykin kelpaa. Se on näkyvissä kaloilla niiden poikasvaiheen alussa jakautuen sitten kalalajeille tyypillisiin eviin. Kuvassa meritaimen. Rasvaeväksi kutsutaan tiettyjen kalojen selkäevän ja pyrstöevän välissä sijaitseSUOMEN LUONTO 7/ 90 49 . Vielä 1950luvulla piisamin pyynnillä oli maaseudulla merkitystä sivutulojen lähteenä. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat läheccää kysymyksiään tälle palstalle Luoncoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoicceeseen Suomen Luonto, Runeberginkacu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Sen poistaminen leikkaamalla on ollut yksi lohensukuisten kalalajien merkintäkeino. vaa pienikokoista eväruodotonta evää. Sää oli tyyni, aamupäivä ja muuttolintuja lensi kohti etelää. Majava käyttää männyn nilaja jälsikerrosta ravinnokseen erityisesti keväällä, jolloin ravinnevirtaus puun rungossa on vilkas. Kookkaaksi kasvaneille ja kutujokiinsa palanneille kaloille tästä evän poistosta ei ole ollut haittaa. Kun kasvisravinto käy talvella vähäksi, piisamit sukeltavat pohjasta simpukoita ja rapujakin, joita avaavat kasoiksi avannon reunalle tai rannalle. Ne ovat ainakin sopeutuneet käyttämään sukukypsinä erilaista ravintoa. Harri Dahlström Majavan uudet herkut < ,.. Onko muilla kaloilla vastaavaa elintä. Ovatko muut nähneet mokomaa. Piisamin aiheuttamat muutokset erityisesti karuissa järvissä ovat eittämättä kielteisiä, joten nykyisellään se on selvästi vahingollinen. Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa se on tärkeä turkiseläin. Se on niin erikoinen, ettei sitä osaa epäillä edes keksityksi. vsk. Piisamit ovat kuitenkin asettuneet vesistöihimme jäädäkseen ja aiheuttavat erityisesti kasvillisuuden muutoksia. Parhaana vuonna piisamisaalis oli peräti 600 000 yksilöä, ja kun piisamiturkis oli muodinluojien suosiossa, oli hintakin silloiseen elintasoon nähden hyvä. Kun se sitten lähti jatkamaa~ m,ttkaa, se heittäytyi parinkymmenen metrin päässä veneestä selälleen mainingeille. Vaikeasti selitettävä asia on, miten majava välttää tuhrimasta hampaansa ja koko kuononsa männyn pihkaan. Myös ruovikot voivat karuissa järvissä harveta. ::: Viime vuosina majava on § jyrsinyt koivua ja mäntyä.:: kin, vaikka aiemmin kaatoi'~ vat miltei pelkästään haapo· ja. Hippiäinen on niin kevyt, että veden pintajännitys ön pitänyt selkähöyhenten varassa kelluvan linnun kokonaan kastumatta. Talvisin ne syövät jään alta kasvien ravinnepitoisia juurakoita, jolloin ensin häviävät lumpeet ja sitten kaislat. Harri Dahlström Kannattiko istuttaa pösami. Siis nämä kaksi .siikaa voivat olla eri lajeja tai ehkä vain saman siikalajin erilaistuneita muotoja. merkitykse_stä ei ole tutkimustietoa kalakirjallisuudessa. Kalojen kutupaikat huonontuvat, ja vesilintujenkin elinmahdollisuudet heikentyvät. Rasvaevä on useimmilla lohikalojen alalahkon kalalajeilla. Mistä rasvaevä on kehittynyt. Ilmeisesti pienikin tuulenvir.e olisi saanut linnun höyhenpeitteen kastumaan ja linnun hukkumaan. Männyn kuorinta ei näytä liittyvän lehtipuuravinnon puutteeseen, vaan lienee pikemminkin keväisen "ruokalistan" täydennys. Yksi hippiäinen viivähti jonkin aikaa veneenkin poikkipuulla. Eläimet eivät juurikaan kaada mäntyjä vaan tyytyvät kuorimaan pystypuita. Onko piisami todella niin hyödyllinen, että se aikanaan kannatti istuttaa Suomeen. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Rasvaevä, kuten muutkin parittomat evät, on peräisin alkuaan yhtenäisestä, pitkittäisestä ihopoimusta eli eväsaumasta. Selälleen joutuneet linnut jäävät usein vangiksi tähän asentoon ilman että ne huomaavat olevansa vapaita ja saattavat olla paikallaan minuuttikaupalla. Syöntijälki näkyy kuorettomina laikkuina varsinkin rantamäntyjen tyvillä. Epäilen, että tyyni merenpinta on voinut harhauttaa hippiäisen samalla tavalla kuin ikkunalasi ja lintu on törmännyt veteen ja keikahtanut selälleen. Se levisi nopeasti siirtoistutusten tukemana aina TunturiLappiin saakka. Muuttolinnut kyllä usein !epäilevät veneissä, ja joskus on nähty lintujen laskeutuvan veteen ja pääsevän sieltä jälleen ylös siis muidenkin kuin vedessä elävien. Seppo Vuolanto 43. Mäntyjen käyttö havaittiin ainakin jo 1960-luvulla, ja ilmiö näyttää viime vuosikymmeninä yleistyneen. Nyt se näyttää olevan pelkästään vahingollinen, koska se hävittää vesikasvustot, simpukat, jopa ravutkin järvistä. Siksi se aikanaan tuotiin Eurooppaan ja 1920-luvulta alkaen myös Suomeen. Mutta että lintu laskeutuu selälleen siinä ei ole mitään järkeä. Piisami on tyypillinen esimerkki eläinlajista, jota ihminen on hyödyn toivossa istuttanut luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ja joka loppujen lopuksi tuottaa pettymyksen aiheuttamalla elinympäristössään haitallisia muutoksia. Sellainen on myös monneilla. Matti Helminen Kelluva hippiäinen Kysyjä oli lokakuussa lohisiimoilla Suomenlahdella. Rasvaevän
Aiheuttamisperiaate, rikas uhri maksaa Gos köyhä aiheuttaja ei jaksa), tuottajan vastuu, ympäristömerkintä, vastuullinen kulutus, säästävä, puhdas ja vähäjätteinen teknologia, haittavero, käyttömaksu, luonnonmukainen, biohajoava, vähäfosfaattinen, laajaperäistäminen, uusiutuva, palautuvuus, biodiversiteetti, ojat umpeen. miin, kaavoihin ympäristöja terveysvaikutusten ennakkoarviointi. Kansa vaatii kestävää kehitystä avaimet käteen -periaatteella ymmärtämättä, että me kaikki osallistumme yhteiseen poisja uudelleenoppimisprosessiin. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Yksikään kunnon seminaari ei voi nykyisin ohittaa kysymystä kestävän kehityksen sisällöstä: mitä se viime kädessä ja todella merkitsee. Vesikäymälöistä kunnallisiin mädättämöihin ja kompostilaitoksiin, kompostoiviin käymälöihin, kiinteistökompostit, lähdelajittelu. Aate -----------------------------~ Suomen Luonnon, palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 210 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/248 mk (ei-jäsenet). ----------------------------~ 44 Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. .... TILAAJANUMERO Uusi osoite (OSOITELIPUKKEESTA) ... Ekokulttuuri. ..... . Toistaiseksi ohjelmat ja toimet ovat fragmentaarisia, iskulausemaisia. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. (90) 876 9100. Yhdentämisperiaate kaikilla yhteiskuntapolitiikan aloilla; talousohjelmiin, suunnitel-. Unohtuikohan jotakin?, aprikoi Per P. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Olemme kaikki velvoittavasti osallisia itsevalistusprojektissa. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. .... Tällaiselta näyttää siis avaimet käteen -toimitus tänään, huomenna olemme taas viisaampia: Arvohorisontin laajennus kokonaisvastuuseen luontosuhteessamme, tosisolidaarisuuteen ihmiskuntasuhteissamme ja vastuuseen tulevien sukupolvien elämänehdoista. Maanpuolustuksesta maaperän puolustukseen, teollisuuden kiroista kiertoteollisuuteen, kasvavasta ripulitaloudesta hoitoja ylläpitotehokkaaseen perustarvetalouteen. Ympäristöön sopeutettu energiatalous, vetytalous, aurinko ja tuuli, Low-NOx, leijupeti, katalysaattori, jälkiasennuskatalysaattori, hiukkasloukku, romutusmaksu, Jalkaliitto, luotijunat, pikaraitiotiet, polkupyörät. Kansakunnan selittäjät ovat vaikeuksissa. vsk .. KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Avaimet käteen -periaatteellako. .. .. Vastaukseksi ei tunnu riittävän, että kestävä kehitys on hedelmällisen epätäsmällinen eli antaa tulkintatilaa kulttuurisille ja kansallisille määrittelyille. V. JAKELU OSOITE 2,00 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH . Toki Suomessakin on jo yritetty hahmotella omaa tulkintaa kestävän kehityksen talousjärjestelmäksi, ja pääministeri lupasi selonteon hallituksen · kestävään kehitykseen johtavista toimista. Ympäristötietoinen ay-liike, viranomaisavusteinen asukasliike, punavihreä kansalaisyhteiskunta, kulttuurinen vastuu kehitykseen osallistettavista, uuden ekopoliittisen aseman langettama osavastuu alueellisista luonnonvaroista ja ympäristöstä, metsien monituottoon perustuva, perustarvestrateginen ja kansalaistensa elämänhallintaa vahvistava pohjoiseurooppalainen Suomi. Tiedollisten edellytysten luominen: ympäristön tilan seuranta ja siitä raportointi, luonnonvaratilinpito, ympäristötase, yhdennetty seuranta, ympäristövaikutusten arviointi, HAPRO, SILMU, MAVERO, SYTYKE, NEMO, kriittinen kuormitus, tavoitelaskeuma, valtion alistuksesta itsevalistukseen, kulutusjuhlan tilalle koulutusjuhla. Ei ole mitään ulkopuolista tahoa, joka kertoisi, millainen olisi paras kestävän kehityksen Suomi niin meille, luonnolle kuin maailmallekin. ....... D Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 223 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon säästötilauksena yhteishintaan 260 mk D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELU OSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1 PUH . (981) 220 279 POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh
KESK~SUOMEN MAAKUNT AKUKKA Rakastaa, • rakasta, rakastaa • •• arpaheinistä päivänkakkara on ollut yleisesti tunnetuin: aika moni nykyihminenkin on, ainakin leikkimielellä, joskus laskenut sen kukista, onko toiveilla ja tunteilla vastakaikua. SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. Peltojen kukkivat "päivänkakkarat" ovatkin tavallisimmin tillinlehtistä saunakukkaa, jota kaupunkilaistuneet luonnon ystävät eivät enää eri lajiksi tunnista. Useimmiten sen näkee tien tai ojan pientareella tai metsän ja pellon rajaan jääneellä vähäisellä ketokaistaleella. Päivänkakkaran mykerössä on noin 20-30 laitakukkaa ja reilu parisataa kehräkukkaa, ja siemeniä voi siis kehittyä yhtä paljon. 45. Omakin päivänkakkaramme on hyvin monimuotoinen laji, jonka vaihtelua meillä ei ole perusteellisemmin selvitetty. Kun viime vuosisadan puolivälissä erilaisia ketoja ja niittyjä oli liki puolitoista miljoonaa hehtaaria, ovat paria aaria suuremmat kedot nykyään harvinaisuuksia. Keskisuomalaiset saavat kuitenkin halutessaan maakuntakukkaansa, sillä sitä on helppo viljellä. lounaiseurooppalaista isopäivänkakkaraa. Päivänkakkaran valkoiset laitakukat ovat pelkkiä emikukkia, mutta keskustan keltaisissa ja torvimaisissa kukissa on sekä heteet että emit. Näin mykerön kukinta kestää hyvinkin viikon päivät vaikka yksittäiset kukat ovatkin auki vain pari kolme päivää! Päivänkakkara on nimensä mukaisesti paisteisten ketojen ja ahojen kasvi, jonka kulta-aikaa Suomessa oli tsaarien valtakausi . vsk. Myöhemmin, kun luotti avautuu keskeltä halkeamalla, siitepöly jää liuskojen taakse. Heteet avautuvat jo nuppuvaiheessa, jolloin siitepöly tarttuu heteitten lomitse kasvavan luotin karvaiselle ulkopinnalle. Seppo Vuokko ] .__ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _.o.. Siemenellinen lisääntyminen on tehokasta, mutta sopivia kasvupaikkoja on kertakaikkiaan vähän. Kokonaan itsepölytys ei silti esty, sillä mykerö n pikkuruiset torvikukat avautuvat eri aikoihin: ensin reunimmaiset, ja sitten päivä päivältä yhä keskemmällä olevat. Päivänkakkaraa on aivan yleisesti rikkaruohona pelloilla, erityisesti heinänurmissa, mutta siellä se ei yleensä ehdi kukkimaan ennen niittoa. Jos aikoo kasvattaa nimenomaan kotoista päivänkakkaraamme, siemenet kannattaa kerätä luonnosta. Päivänkakkaran valkoiset "terälehdet" ovat kokonaisia kukkia, sillä päivänkakkaralla, kuten kaikilla asterija sikurikasveilla, lukuisat pikkukukat muodostavat kukkamaisen mykerön. Näin itsepölytyksen vaara vähenee. Silti päivänkakkara on maan eteläpuoliskossa edelleen yleinen, mutta entisen valta-asemansa se on menettänyt. Taimitarhojen päivänkakkarat ovat ainakin osaksi vieraita lajeja, mm
Sarjakuvakin on! Vuosikerta (kymmenen seuraavaa numeroa) 248:-, säästötilauksena 223:-. Artikkeleiden lisäksi lehdessä on vireät uutisja keskustelupalstat, ja Luontoillan asiantuntijat vastaavat lukijoita askarruttaviin luontokysymyksiin. Vuonna 1991 Suomen Luonto on entistä vireämmin kiinni ajankohtaisissa luontoja ympäristöasioissa, kun lehti alkaa ilmestyä kymmenenä numerona. Suomen Luonnosta saat jatkuvasti kiinnostavaa luontoja ympäristötietoa ja voit nauttia upeista luontokuvista. Luonnonsuojeluliiton jäsenille 210:-, säästötilauksena 185:-. SUOMEN LUONTO TÄYTTÄÄ 50 VUOTTA VUONNA 1991. Ensi SUOMENL UONTO suomen Luonto on maamme suurin luonto/ehti, jolla on jo 200 000 lukijaa
Kirjassa yhdistyy tieto ja tunne tavalla joka vetoaa jokaiseen luonnonystävään. Jokaisesta lajista on lisäksi kirjoitettu Suomen päiväperhoset -kirjan korkealaatuiset värikuvat tuovat lukijan silmien eteen aidon perhoskesän, värikuvia on yhteensä 270 ja karttoja 115. Ensimmäinen täydellinen, kokonaan värikuvitettu perusteos maamme päiväperhosista SUOMEN PÄIVÄPERHOSET 363 sivua. Sidottu. Suomen päiväperhoset esittelee kaikki maassamme tavatut 114 päiväperhoslajia tarkkoine asiatietoineen: tuntomerkit, esiintyminen, yleisyys, runsaus, elinympäristö, lentoaika, kehitysvaiheet ja toukan ravintokasvit. Kirjan koko: 22 x 28,5 cm. 270 värikuvaa, 115 karttaa. KIRJAYHTYMÄ. "tarina", joka kertoo perhosten käyttäytymisestä ja biologiasta sekä niiden tavomarrusesta omassa elinympäristössään. Ovh 420,Olli Marttila Tari Haahtela Hannu Aarnio Pekka Ojalainen •• •• SUOM N PAIVAPERHOSET Suomen päiväperhoset on perusteellinen tietoteos ja sykähdyttävä luontokirja, joka on tarkoitettu niin harrastelijoille kuin tutkijoille. Erillisessä luvussa annetaan neuvoja perhosten valokuvaamisesta, toukkien kasvattamisesta, elinympäristöistä ja niiden yhä tärkeämmäksi käyvästä suojelusta. Suomen päiväperhoset sisältää myös englanninkieliset käyttöohjeet, ja jokaisesta lajista on lyhyt englanninkielinen yhteenveto perhosten asemasta Suomessa. Tiesitkö, että melkein puolet maamme vakituisesta päiväperhoslajistosta kärsii tavalla tai toisella. Kuvataulut, levinneisyyskartat ja lentoaikapiirrokset havainnollistavat tietoa
48 Tuemme luonnonsuo jelutyötä Abloy Oy Helsingin tehdas Aholeipä Oy Akava ry Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Arkkitehtitoimisto Ruokosuo Oy ARKS BASF Oy Cargo Express Oy Contant-ryhmä Cronvall Oy Oy Databolin Ab Demari ECC International Oy Edata Oy Eka-kenkä Ky Elmika Oy Ab Energiaputki Oy Enon kunta Enroth T ransport Systems Ensta-yhtiöt Espoon Luonnontuotekeskus Espoontori Etelä-Pohjanmaan Kopiokeskus Ky Final Repro Oy Finnmatkat Oy Hallman Oy Harjun Betoni Oy Hausjärven kunta/ ympäristölautakunta Helsingin Puhelinyhdistys Helsingin Urheilu-Pyörä Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ry Herman Andersson Oy Hotellija Ravintolaneuvosto ry Hotelli Savonia HTH-Keittiöt Oy Oy Huolintakeskus Ab Hyvinkään Autokeskus Oy !Imelä Oy Insinööritoimisto Lehtonen Tauno Oy J. Saajos Ky Jaakko Pöyry Yhtiöt Kaarinan kunta Kalaja Vesitutkimus Oy Kalajoen kunta Kansallinen Kokoomus rp Karelia Trade Oy Karkkilan kaupunki ympäristönsuojelulautakunta Kimmokone Oy Kioski Lahtiset Kirjavälitys Oy Konepaja Markku Lehtinen Oy Konginkankaan ympäristönsuojelulautakunta Kotipuutarha-lehti/ Puutarhaliitto Kukkakauppa Desiree Kuljetusliike Katajamäki Ky Kuopion Energialaitos Kustannus-Osakeyhtiö-Koti maa Kuvasto Oy Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry Landis & Gyr Suomi Oy Liikekonepalvelu Oy Liikennetekniikka Oy Liikkeenjohdon Instituutin Säätiö Lohja Betonila Oy Betoninummi Mainos Balzer Oy Mega-Sora Ab Metsä-Serla Oy Savon Sellun tehtaat Metsäliitto Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne MN Sundbäck's Ky Mobil Oil oy ab Navara Oy Neles-Jamesbury Neloskuva Oy Oy Okumet Ab Osuuskunta Pohjolan Maito Oviteollisuus Oy Paperitaide Oy Peli-Suomi Pernajan kunta Peromaan Lihajalostamo Oy Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto POSTI Postipankki Puusepänteollisuuden Liitto ry Rakennusliike A. Taskinen Ky Rakentajain Konevuokraamo Rauman Romu Rautatievirkamiesliitto ry Riisla Oy Saimaa Lines Oy Ltd Salaojakeskus Servi-yhtiöt SIAR-Bossard Oy Ab Sisustusja Siivouspalvelu Malla Oy SKOP SOK ja S-osuuskaupat Sortavalan Sähkö Oy Sterling-Winthrop Oy Oy Stockmann Ab STS-Pankki Oy Suomalainen Kirjapaino Oy Suomen Haponkestävät SH-Trade Oy Suomen Kemistiliitto ry Suomen Matkailuliitto ry Suomen Messut Suomen Metsästäjäliitto ry Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto Suomen Puutarha-Apu Ky Jyväskylä Suomen Sokeri Oy Suomen Unilever Oy Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto Superantenni Oy Svenska Folkpartiet i Finland rp Tammiholma Oy Tehdaspuu Oy Tetra Pak Oy Oy Thorsman & Co Ab Tietolinkki Oy Tuomikosken Talli Liminka Tuottajain Kone Oy Turun Työterveyspalvelu Oy Valkealan Puhdas Luontaistuote Oy Valtion Teknisten Keskusliitto VTK ry Veto-Stop Oy Vihdin kunta Woodtek Oy/PSL Pohja,lainen Oy YIT-Yhtymä Ympäristöalan ammattijärjestö Y AJ ry SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. vsk.
Petra, metsäpeura, suomenpeura metsästettiin sukupuuttoon, mutta se palasi 1960-luvulla itärajan takaa Kuhmon seuduille. Petra Karjalan peura kertoo runsain värikuvin tämän ylvään eläimen historiasta, elintavoista ja elinvaatimuksista. Ovh 196,1 TAMMI. KARJALAN PEURA Kuhmon saloilla se tormaa vasoineen, astuu määrätietoisesti peurapolkua poikki jängän ja terästäytyy ryhtiin .. . PHRA LuoNNONYsrAYAN YlYÄS KUYAr~os Eläintieteen professorin, kansanedustaja ERKKI PULLIAISEN ja Vuoden Luontokuva -palkinnon tänä vuonna saaneen valokuvaajan ANTTI LEINOSEN yhteistyönä syntynyt ainutkertainen kuvatietoteos metsäpeuran elämästä
Forestry workers quite irrationally destroy . Karno Mikkola has been joined by other conservationists. Bracket fungi also prove the tenet of conservation biology that the preservation of a few isolated narrow habitat islands is insufficient bracket fungi must be able to re-inhabit forests from which they have disappeared . lgnorance and mistrust of officials have arisen as a resu lt of facts being kept secret. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. (931 ) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh . Such fear is the result of ignorance. vsk .. Destroying bracket fungi has far-reaching repercussions in nature, since many insects depend on rotting trees for food and woodpeckers make nest holes in such trees that are later used by owls and flying squirrels. The accident affected a total of 2 million White Russians. There were angry reactions from these when Hanko town council issued a construction permit to the harbour company for the purpose of building a new boat train quay. Pirkko ElomaaVahcerisco, kurssisiht Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, toimistosiht. 100 000 persons are still awaiting evacuation from the polluted area. Suomen Yapaasatama Oy rented an area there for the first time in 1964, since when the harbour has expanded across almost the entire peninsula. The felling of trees is a waste of time even if harmful fungi species are present, since there are always spores present in the air. Ma-pe klo 8.3016.15, kesällä klo 8.30-15 .30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Matti Salimäki, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Pertti Siilahti, järjestösihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. Maps indicating how much radiation an area received were published only last February (1990). Chernobyl nightmare continues by Ritva Kupari and Alice Karlsson Suomen Luonto 49(7): 30-35 Four and a half years have elasped since news of the Chernobyl nuclear power plant disaster rocked the world. (921) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. This is unlikely to succeed if the fragments are tiny and widely separated. This year, for instance, only FIM 2 million has been budgeted for the purchasing of herb-rich forests." Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. 11 A, 00150 Helsinki puh . (90) 642 881 . Assistant Attorney General Antti Okko concluded that the Tulliniemi preservation order had been violated and suggested that the latter be taken into account in future. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. For long a favourite location of ornithologists Tulliniemi acquired a bird ring: ing station in 1979 where to date some 100,000 birds have been ringed . (90) 171 250 50 SUMMARIES O F THE M A IN ARTICLES Financial gain triumphs over , Tulliniemi preservation order by Alice Karlsson Suomen Luonto 49(7): 12-13 Finland's southernmost point , Tulliniemi on the Hanko peninsula, was protected on account of its birdlife by decision of the provincial goverSU0MEN LLJ O NTO (Narure of Finland) Published by 1he Finnish A ssociation for Narure Conservacion Address: Runebergink . (953) 17 358 Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. 'Suomen Luonto' reporters visited the area in September. siht. This was not , however, done. No accurate details were issued by the authorities until after 1988. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk . The absence of rare bracket fungi from otherwise suitable restricted forest habi tats m southern Finland serves to underscore this point. (981) 15 828 Merja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere pu~ . Construction in a protected area is, in the opinion of conservationists, illegal, even if the actual wording on the preservation order is rather loose. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland nor in 1933 . The last paragraph should have read: "The State would require FIM 6-11 million a year to implement the programme. lt is not possible to give accurate figures for inc~eases in, for example, the inc1dence of leucaemia, since there was either no data available on conditions prior to Chernobyl, or this is being kept secret. As a result of this active resistance, the High Court ruled that work should cease and in discussions between the parties it was agreed that hitherto unaffected parts of the Hankoniemi bird sanctuary should be protected under a new, properly worded conservation order. (90) 176 633 ' LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj .), 90191 2010_, Timo Hokkanen, Tapio Lahu, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura Ahti P:rörnilä, Hannu Rautanen,' Taija S1ppel, Antti Ylitalo, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh. Finnish bracket fungi suffering from persecution and dwindling forests by Reijo Penttilä Suomen Luonto 49(7): 22-27 Most of Finland's total of 185 bracket fungi species are of no economic importance. väl. One of the most serious consequences of the accident is stress, or radiationphobia, from which people over the entire Republic are now suffereing. Botanically speaking, few places in Finland can boast sandy shores of the kind found at Tulliniemi, where several endangered plant species grow. Tuula Varis, kans. (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUK I OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Helsinki ornithologist Karno Mikkola brought the matter of the first harbour extension to the Attorney General 's attention in 1977. Moreover, it has been shown that the presence of rotting wood is beneficial to the forest soil. One fifth of the republic became seriously polluted with radioactive substances. the rotting trees on which most bracket fungi live. When ~he work started, activ1sts chmbed on board the dredgers and squatted on islets scheduled for demolition. Many bracket fungi can only survive in virgin forests and with the shrinking and fragmentation of the latter 'these species have become endangered. The conflict continues however, since the new qua; site !ies outside the preserve . ERRATA: Some mistakes unfortunately crept into last month's summary: "Risso's dolphin" (column 2, Iines 29, 40, 47) should have read "killer whale". (90) 876 9100· Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUVA-ARKISTO Nervanderinkatu 11 D 00100 Helsinki puh. They require money, medicines, vitamins, research assistance, help with publicising details, Geiger counters, etc. Although most of the latter is now slowly forgetting that it ever happened, for three Soviet Socialist Republics the Ukraine, Russia and especially White Russia the nightmare is far from over. as . White Russia received 70 KODAK DIAFILMIT: edu llis in tapa ostaa percent of the fall-out. The fear is heightened by the fact that radioactivity is an unseen enemy that cannot be detected by human senses, and by the prospect of having to wait for years until the total impact on nature and human life finally reveals itself. (90) 642 881 Elina Vuo/a SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. White Russians are in urgent .need of international assistance to enable them to study the effects of the catastrophe. Married couples are afraid to have children, they suspect the purity of foodstuffs, and easily attribute any illness to the effect of radiation . The immediate effects of radioactivity are visible in the increased incidence of disease among the people of the area and especially their children; anaemia, virus diseases, muscular pains, abnormal thyroid and blood conditions, and congenital disorders, have ali increased, in many cases several-fold. Perämiehenkatu 11 A 17 00150 Helsinki ' puh . Susanna Pulli, toimistoapulainen Teija Hannula, tallentaja Lnsa Leskinen, opintosihteeri OKopintokeskus, Mariankatu 12' 00170 Helsinki, puh
PAKASTESEIKIN ON LÄMMIN MUHUN VE;:RRATrUNA! 555H/ ~'TOPAIKIJ.1.E. SE 0"1 OIKE.E. 1 / SUOMEN LUONTO 7/ 90 49. . EIK5 ' LUOVUTETA JO. HUTSI VOITTI KATO ARPAJAIGISTA UUDEN.' NYT t-1Ä KE:KSIN/ , .. EI MAHDU Hlll.ÄÅN ~EHPAÄ! OKEl!..SÄ \OIT5MDA TÅN.~.HE. VIIKKORAHOISTA5. ! .. MIAH H I LLE ... PAKA5TU5HULLU/ /. MINULLA ON JO SUURI JÄÅKAAPPI JA KAKSI PAKÄSTINTh ... VI E.DAAN SE. ... KAAWPAIKALLE KAI .. ON NIHlllÄIN SOITETTU JO KAI K\<I SUKULAISET JA TUTrAVJ!rr" L..ÄPI/ JOS SULLA v,eLA PALJONKIN PIISAA NOITA SUKl-'LAlf;IA, TÄÄ PORRP-YS AL-KM TOSISSA~N KÅVDA llMAKE=HAN PMLLE/ ~I MUITA TÄÅHÅN ON JUUR' KUN M U LLETI:.Hi'(/ 51. vsk. ,JA TUHOOTTE 5At10N TEIN FREOt-lE.ILLANNE orsoNIKE.RROKSE"-l.' VOI RAKAS LAPSI.' ... OTETAAN VAAN TOINEN JÄÄ.KAAPPI JOS 5.Ä TUNGET SE-N ALKOVI\& JA HAK5Ai SÄHKÖT /
Hinta: 68 mk (jäsenille 61 mk) Joulukorttitarjous. Sisäsivuilla uhkeat värivalokuvat ja teksti: mitä nyt luonnossa ja päivyriosassa paljon tilaa merkinnöille. Kauniita 2-osaisia joulukortteja kuorineen 10 kpl paketti 9 kortin hinnalla. Satumainen Luontovuosi Satumainen Luontovuosi on uudenlainen taidepäivyri kodin seinälle. Kannessa komea karhu. 21 22 ,d 27 "28 29 l' POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa Puh: 90-876 9100 LUONTOKAUPAT Helsinki, Tampere Turku, Oulu, Vantaa Osoitteet tämän lehden palvelukortin vieressä.. Hyvä lahja ulkomaille. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, saksa ja venäjä. Hinta: 35 mk AITO LUONNONKALENTERI 13 14 15 • 20 . Hinta: 55 mk (jäsenille 50 mk) Luonnonkalenteri 1991 on luonnonsuojeluliiton perinteikäs seinäpäivyri. Taiteilija Seija Toivola-Kosken värikkäät öljymaalaukset ja Kanerva Tynkkysen elämykselliset luontotarinat viehättävät niin lapsia kuin aikuisia