Suhtautuminen luonnonja ympäristönsuojeluun osoittaa selvästi keskustan ja kokoomuksen hallituksen linjan. Niitä ei pidetä tulevaisuuden kannalta elintärkeinä maapallon kohtalonkysymyksinä. Yltyvä luonnonvarojen käyttö on ryöstöä paitsi maapallon köyhiltä, myös tulevilta sukupolvilta. Järkeviä säästökohteita löytyy runsaasti myös yrityksistä, virastoista ja kotitalouksista. Yhteiskunnan itsestäänselväksi johtotähdeksi iskostunut talouden jatkuva kasvattaminen on edesvastuutonta ja kestävän kehityksen kanssa sovittamattomassa ristiriidassa, koska se perustuu energian ja muiden luonnonvarojen käytön lisäämiseen. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 2 19 mk ja säästötilaus 193 mk. Perusarvot heijastuvat kirkkaasti myös talouspolitiikassa ja hallituksen budjettilinjauksessa. Tilaushinnat 27.9. SUOMEN 2 SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00 100 Helsinki puh. Se näkyy niin budjettiluonnoksessa kuin Vuotoksen altaan rakentamiskiihkossa. llmestymisaikatau/11 No 8 9 10 Aineisto toimitukseen 14.09. Remonttirahat saadaan mm. 10. Tähän mahdollisuuteen ei kuitenkaan tartuta, vaan jatketaan entiseen malliin ja haikaillaan lihavien ja tuhoisien vuosien perään, jotka ovat ehkä iäksi mennyttä. Vaikeina aikoina on säästettävä, mutta löytyy varmasti parempia säästökohteita kuin virkamiesten, sairaanhoitajien tai päiväkotitätien laittaminen pakkolomalle. Ahon hallitus eroaa aiemmista hallituksista siinä, että se suhtautuu luonnonsuojeluun vieläkin nihkeämSUOM EN LUONTO 7/9 1 50. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 44. Lama ei ole välttämättä muutenkaan onnettomuus vaan tarjoaa tilaisuuden yhteiskunnan luotsaamiseen luonnonmukaisempaan suuntaan, kohti kestävää kehitystä. Esimerkiksi luonnonsuojeluun ja kehitysapuun suhtaudutaan kepeästi hyväntekeväisyytenä, josta aina tarvittaessa voidaan tinkiä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Inna Kaitosaari PL 169 001 5 1 Helsinki puh. verottamalla kerskakulutusta ja kaikkea ympäristöä vahingoittavaa toimintaa. SUOMEN LUONTO 1941 50 1991 Lamasta suunta kestävään kehitykseen Lamakausi paljastaa armotta suomalaisen yhteiskunnan todelliset perusarvot, joista aidoimpia ovat itsekkyys, talouskasvun pohjaton palvonta ja henkisten arvojen vähättely. !/111oit11s111yynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 1200 Vantaa puhelin (90) 876 9 100 telefax (90) 876 6 150 !rtonumero 33 markkaa. 18.1 0. 2 1.11. Parhaita karsimiskohteita ovat luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen kannalta vahingolliset hankkeet, kuten vesirakennustyöt, uudet moottoritiet, järjettömät matkailuhankkeet j a esimerkiksi soiden uudisja kunnostusojitus. 12. Säästötilaus 232 mk. Suomi on taloudellisesta laskusuhdanteesta huolimatta edelleen maailman rikkaimpia maita, joten uikuttamiseen ei ole minkäänlaista aihetta. vsk.. Yhteiskunnan perusarvot on laitettava täysremonttiin, ja kansantalouden voimavarat j a hedelmät on jaettava radikaalisti uudelleen. 654 198 Ilmestyy 17. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. / 99/ alkaen Vuosikerta ( 10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 258 mk. Jos koko maapallon elintaso nostettaisiin länsimaisiin mittoihin, pallostamme jäisi jäljelle vain eloton, kuiva, pölyävä kuori. 19. 14.11. Luonto nähdään pelkkänä elintason kohottamisen välineenä. Haittaverojen tuotto pitää ohjata kestävän kehityksen edistämiseen. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jonna Lauri la Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimii/ajat Anne Brax Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu ( ulkoasu) Värierotte/111 Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Li iton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu
Esimerkiksi Viron ympäristö on paikoin katastrofaalisessa tilassa neuvostokauden perintönä: ilma on pahoin pilaantunut ja jätevedet virtaavat Suomenlahteen lähes sellaisinaan. 44 Kysy luonnosta .................................................................. 32 Työmatka, Mika Seppälä ................................................. Apua tarvitsevat myös hajoavan Neuvostoliiton monet tasavallat. Maapallon väestömäärä on uhkaavasti lähestymässä jo kuutta miljardia ellei väestönkasvua saada loppumaan on kaikki kehitysapuohjelmat tuomittu epäonnistumaan. Pahimmassa tapauksessa ne ovat tehneet vahinkoa kestävälle kehitykselle, kuten monissa metsätalousja teollistamishankkeissa. Voimme onnitella virolaisia, että he vihdoin pääsevät itse päättämään asioistaan. Kehitysavun perusteet on sopeutettava kestävään kehitykseen ja sen jälkeen lisättävä tuntuvasti määrärahoja. Maakunnat tutuiksi: Keski-Suomi Männikkömetsät ja rantojen raidat, Seppo Vuokko .... Viron itsenäistyttyä yhteistyömahdollisuudet ovat aivan toiset kuin ennen. 12 Yuotos-kansalaissota jatkuu kaikilla rintamilla. Monesti suurimmat ja jopa ainoat hyötyjät ovat olleet reippaasti palveluksistaan laskuttavat yhtiöt. Kumpuilevaan maisemaan mahtuu silti järviä ja peltojakin. Arktista rakkautta, Pekka Kejonen ................................ Suomen kannalta on luontevinta auttaa naapureitamme Itä-Karjalaa, Leningradin aluetta sekä Viroa. 5 1 Kansikuva Arto Komulainen kuvasi Vuotoksen aluetta Suomen Luonnolle lintuperspektiivistä. vsk. 18 Keski-Suomi on metsäisin maakuntamme. 8 Pyhätunturin kansallispuistoa silvottu vähin äänin, Risto Sippola ...................................................................... Luonnonsuojeluliiton tarkoitukseen esittämä 200 miljoonaa markkaa on erittäin kohtuullinen, jo valmiiksi tingitty. Kehitysavun onnistumisen ehtona on se, että se tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. 31 Rantamulatti, Taisto Kotka ............................................. 22 Teollisuus on siistinyt päästöjään, mutta tehtaat ovat kasvaneet ja saastemäärätkin siinä mukana. .49 Summaries of the Main Articles ........................................ 37 Ulkomailta ........................................................................ 46 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 7/91 50. Kotimaasta ........................................................................... Jo pelkästään rantojensuojeluohjelman toteuttaminen vaatisi enemmän rahaa, lisäksi monet muut suojeluohjelmat tarvitsevat kipeästi varoja, jotta kohteet voidaan suojella ennen kuin ne tuhoutuvat. Suomen on autettava eteläistä naapuriamme uuden elämän alkuun ja puhdistamaan saasteensa, joista myös me saamme osamme. Altaan vastustajat eivät väsy, Kimmo Hämäläinen ...... Satakunnan maakuntakukka: Länsirannikon vitamiini pommi ................................... Länsimaisen tekniikan kritiikitön tarjoaminen on tuomittu epäonnistumaan. Yön nahkasiivet, Antti Halkka ........................................ vuosikerta 7 • 1991 min kuin ne. 3. 34 Monien mielestä Alpit eivät enää ole maineensa veroinen matkailunähtävyys. Paljon komeasta luonnosta on kuitenkin vielä jäljellä ja pelastettavissa. Miksi ympäristöministeriö antaa myöten suojalualueiden nakerruspaineille. Se koituu varmasti myös ympäristönsuojelun hyväksi virolaisten ja suomalaisten terveydeksi. Tämä ei tosin ole välttämättä vahingollista, koska kehitysavussa laatu on jäänyt pahasti määrän j alkoihin. .42 Kirjoja ................................................................................ Kaikissa kehitysapuhankkeissa lähtökohdaksi pitää ottaa väestönkasvun tyrehdyttäminen ja ympäristönäkökohdat. 33 Euroopan kaunis katto, Hilkka Freygang ..................... Myös kehitysapurahoja on karsittu kovalla kädellä. 50 Hätävarjelun liioittelua ..................................................... Monia tarinoita kerrotaan myös linnun synnystä ja tavoista. 4 Kuluttajan valinnat .............................................................. Maailman vanhimmassa sademetsässä, Magi Viljanen .................................................................... 10 Puheenvuoro kansallispuistojen koskemattomuuden puolesta. Surkuhupaisimpia esimerkkejä tällaisista "valkoisista elefanteista" on norjalaisten Kenian kuumimmalle seudulle Turkana-järvelle rakentama suuri pakastekalatehdas, joka ei tietenkään toiminut päivääkään. Paikallinen tapa kun on kuivata kala. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 50. Valtion ensi vuoden budjetissa esimerkiksi luonnonsuojelualueiden ostomäärärahat ovat jäämässä täysin riittämättömiksi, 120 miljoonaan markkaan. 26 Palokärjellä on monta nimeä niin kuin rakkaalla lapsella. Kustannuksiltaan se vastaa vain runsasta kymmentä kilometriä moottoritietä. Mustatikka, metsänemäntä, Timo Lavola ..................... 28 Mikä muu nisäkäs ihmisen lisäksi osaa lentää. Metsäteollisuus likaa yhä Keski-Suomen vesiä, Kai Granberg ....................................................................
Ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä tukeviin toimiin on liiton mielestä panostettava aivan toisella tavalla kuin tähän asti. Tilaston ajantasaistaminen ei ilmeisesti sanottavasti parantaisi Suomen suhteellista asemaa, sillä suojelupinta-ala kasvaa muissakin maissa; Ruotsin suojeluprosentti oli kesällä 1990 6,2 ja on kasvamassa nopeasti, sillä maassa on käynnistymässä laaja kansallispuisto-ohjelma sekä suometsien ja aarniometsien suojeluohjelma. Esimerkiksi IsoBritannian kansallispuistot ovat lähinnä maisemansuojelualueita. Tilastoiduista 21 valtiosta maatamme huonommin pärjäävät vain Turkki ja Irlanti. Kanadan, Norjan ja Ruotsin suojelupanostus on maahamme verrattuna aivan toisella tasolla. Vertailu asettaa outoon valoon ympäristöministeriön vakuuttelut siitä, että Suomen luonnonsuojelu on hyvää kansainvälistä tasoa. Kesken ovat vielä mm. Vain asianmukaisesti hoidettuina ja valvottuina suojelualueet voivat säilyttää tuleville sukupolville sen luonnonja kulttuuriperinnön, jota säilyttämään ne on perustettu, liiton muistiossa todetaan. ;:J Suomi teollisuusmaista kolmanneksi huonoin OECD:n hiljattain ilmestyneen ympäristötilaston mukaan (OECD, Environmental data 1991) Suomi on luonnonsuojeluasteeltaan teollisuusmaiden huonoimpia. Suojeluja erämaa-alueiden ohella lisää voimavaroja kaipaavat mm. Viime vuoden lopulla vahvistettu rantojensuojeluoh jelma nostaa määrärahojen tarpeen uudelle tasolle, liitto muistuttaa. Liitto pitää tärkeänä luonnonsuojelualueiden ostovarojen nostamista 200 miljoonaan markkaan ensi vuonna. Parhaiten Suomen kanssa vertailukelpoiset havumetsävyöhykkeen maat on esitetty taulukossa vihreällä. vsk.. Vain ainoassa OECD:n ulkopuolisessa pohjoisen havumetsävyöhykkeen valtiossa, Neuvostoliitossa, luonnonsuojelu on Suomeakin jäljessä. Suomen mittavat suojeluohjelmat sen sijaan ovat jo suureksi osaksi toteutuneet. Luonnonsuojeluliitto esittää lisäksi 47,2 miljoonan markan varaamista luonnonsuojeluja erämaa-alueiden hoito-, valvontaja opastustehtäviin. Ministereille lähettämässään budjettimuistiossa liitto esittää sopivina säästökohteina mm. Kolin ja Saaristomeren kansallispuistojenkin lisämaiden ostamishankkeet. Näissä maissa suojeluperinne ja suojelualuetyypit muistuttavat suuresti suomalaisia. Havumetsävyöhykkeen maat, joihin maatamme lähinnä tulee verrata, päihittävät Suomen selvästi myös korkean suojeluasteen alueiden pinta-alassa. Niiden ripeän loppuun saattamisen lisäksi kansainväliselle tasolle yltääksemme tarvitsemme entisten suojeluohjelmien laajennuksia ja uusia suojelukohteita. Suojelualueiden hoito ja valvonta on ollut liiton mielestä varsin passiivista. KOTIMAASTA Suomen luonnonsuojeluliitto: Ympäristönsuojelussa ei saa säästää Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä valtiontalouden säästöja supistustoimet on suunnattava ekologisesti järkeviin ja luonnonsuojelua edistäviin kohteisiin. 4 Itävalta Norja Länsi-Saksa Uusi Seelanti Iso-Britannia USA Ranska Kanada OECD:n ka. Sveitsi Belgia Suomi Irlanti Turkki 10 20 > ~ 19,3 ::============.--~ 15,5 ::======-=--=--=---=---:,-' 11 ,3 > ~ 10,6 > ~ 10,6 8,6 1 ' 8,2 Suomi jää kolmanneksi viimeiseksi OECD:n uusimmassa suojelualueiden pinta-alavertailussa. Tilaston tiedot vastaavat kansainvälisen luonnonsuojeluliiton 1989 virallisesti luonnonsuojelualueiksi hyväksymiä kohteita. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Tanska Portugali Japani Espanja Australia Hollanti Italia Ruotsi Maailman ka. Niinpä tilastossa eivät Suomesta ole mukana soidensuojelualueet; jos ne lasketaan mukaan, suojelupinta-alaksi saadaan 1989 3,8 prosenttia ja nykyään noin 4 ,5 prosenttia. Suomen etuna vertailussa on se, että suurin osa luonnonsuojelualueistamme estää luonnon kaikenlaisen hyväksikäytön. vesirakennustyöt, metsänparannusvarat, ylimitoitetut tierakennustyöt sekä ylisuurten matkailuhankkeiden tukemisen. Haittaverojen yleinen hyväksyttävyys ja uskottavuus joutuvat vaakalaudalle, ellei luonnon ja ympäristön hyväksi olla samalla valmiit sijoittamaan lisää varoja. energiaa ja ympäristöä säästävän teknologian kehittäminen, jätehuollon edistäminen, maatalouden ympäristöhaittojen pienentäminen, kestävän liikennepolitiikan tukeminen, ympäristötutkimus ja ympäristön tilan seuranta. Suojelualueiden perustamisesta johtuvia korvausvaroja tarvitaan 50 miljoonaa ja virkistysalueiden hankintaan 20 miljoonaa
Hänen mukaansa Lapin taajamien ulkopuolella ilman laadun ongelmat kulminoituvat kolmeen pääkohtaan: ajoittain korkeisiin rikkidioksidipitoisuuksiin etenkin Inarin itäosissa, Kuolasta tulevien savuvanojen aiheuttamaan vahvasti happamoittavien pisaroiden laskeumaan sekä korkeaan otsonitasoon. Muutaman viime vuoden aikana on ainakin kolmea Keminmaan ja Tervolan suojelulehtoa tärvelty hakkuin ja ojituksin, ja lisäksi yhteen keminmaalaiseen lehtoon on kaavailtu kalkkikivilouhosta. Sekä Lapissa että Etelä-Suomessa on lisäksi pyritty suojelemaan alueita, joilla on mahdollisimman vähän taloudellista merkitystä: soita, tuntureita ja joutomaata. Konferenssin ulkomaisista vieraista varsinkin Tor Aarnes Kirkkoniemestä ja kuolalainen tutkija Valeri Barkan vetosivat voimakkaasti rajat ylittävän yhteistyön puolesta: uusia tutkimustuloksia ei ole enää varaa odottaa, vaan on toimittava päästöjen saamiseksi kuriin; kansalaistottelemattomuus ja suora toiminta ovat käyttökelpoisia keinoja. vsk. Narkauksen suojelulehto vaarassa Valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvat kohteet eivät tahdo saada olla rauhassa Lapin läänin eteläosissa. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 7/91 50. Huttunen piti ilmeisenä, että pitoisuudet ovat haitallisia metsille ainakin pitkään jatkuessaan. Utsjokelainen Arto Ahlakorpi tiivisti tilanteen vertaukseksi: "Asumme täällä Pohjoiskalotilla kuin samassa rivitalossa. Itä-Lapin metsävauriotutkimuksissa Kessin alue on lisäksi havaittu Lapin saastuneimmaksi seuduksi. Myös alueen rikasta kasvistoa, erityisesti hyöteää lehtonoidanlukkoesiintymää kartoittaneet kasvitieteilijät Anna-Kaija Eisto ja Tauno Ulvinen pitävät lehtoa niin ainutlaatuisena, ettei edes koekaivauksia tulisi sallia. Hän tähdensikin ehdotonta varovaisuutta alueen metsien käsittelyssä ja kehotti odottamaan metsävauriotutkimuksen tarkempia tuloksia. Metsän uusiutuminen on tällaisissa oloissa hyvin epävarmaa. Puusto!) uudistuminen on todennäköisesti ensinnä uhattuna. Suomi voidaan vielä nostaa kansainväliselle tasolle. Mittaustulosten mukaan Inarin itäosat lähinnä Vätsäri ja Kessi ovat Lapin saastuneimpia seutuja. Lehto on Lapin parhaita ja maanlaajuisestikin arvokas monien uhanalaisten kasvilajiensa ansiosta merkittävimpänä näistä maan runsain lehtonoidanlukon esiintymä. Suomalaisen järjestön johtoon valitMaamme luonnonsuojelutilannetta huonontaa edelleen se, että suojelualueet ovat keskittyneet Lappiin. Suomen luonnonsuojeluliitto vaati äskettäisessä kannanotossaan Narkauksen Kalkkimaan lehdon jättämistä rauhaan. Ensi töikseen liike laittoi kiertämään adressin, jossa vaaditaan neuvottelujen vauhdittamista Nikkelin sulattojen uusimiseksi. Varoituksen sanoja kuultiin myös Ilmatieteen laitoksen tutkijan Tuomas Laurilan suusta. Tuorein uhka on noussut Rovaniemen maalaiskunnassa sijaitsevan Narkauksen Kalkkimaan suojelulehdon ylle. Suojelualueilla ja lakisääteisillä erämaa-alueilla raskain menetelmin tehtävät geologiset tutkimukset olisi liiton mielestä sallittava vain luonnonsuojeluviranomaisen luvalla. Mielenosoitukset, nälkälakko ja ministeritason vetoomuksetkin ovat jääneet tehottomiksi yritettäessä pelastaa Kessin metsät. Vain lehtojensuojeluohjelma yrittää oikaista suojeluvääristymää, mutta siihenkin otettiin vain kaksi prosenttia maamme lehdoista. Outokumpu Oy:ltä edellytetään, että se jättää hankkeesta kansainvälisen hintavertailun kestävän tarjouksen. Seis Kuolan päästöille -liikkeen esikuvana on Norjassa runsas vuosi sitten perustettu Neuvostoliiton päästöjä vastustava kansalaisjärjestö, jossa on jo 4000 jäsentä. Ranualainen eläinlääkäri Sakari Wiren on saanut hiljattain kauppaja teollisuusministeriöltä valtauskirjan, jonka turvin N arkauksen Kalkkimaan lehdossa voidaan aloittaa tutkimuskaivaukset marmorin louhintamahdollisuuksien selvittämiseksi. Kuntien ja läänin ympäristöviranomaiset ovat olleet silmiinpistävän kykenemättömiä valvomaan alueita ja estämään tuhoarnisia. Adressi on määrä luovuttaa Suomen hallitukselle loppusyksyllä. Metsiä ei ole suojeltu juuri ollenkaan. KOTIMAASTA Seis Kuolan päästöille -liike syntyi Inarissa Yli 80 kansalaisen voimin synnytettiin Inarin Kalottikonferenssissa elokuun puolivälissä Kuolan päästöjä vastustava kansalaisliike. Suojelun täydennys käy lähivuosina päinsä esimerkiksi kiirehtimällä kansallispuistojen laajennuksia, ottamalla soidensuojelualueisiin mukaan niitä ympäröivät metsäalueet ja toteuttamalla aarniometsien suojeluohjelma mahdollisimman laajana. Nikkelin päästöjen vuoksi rikkidioksidipitoisuudet ovat pysytelleet maaliskuusta lähtien korkeahkoina, ja ne tulevat ryöpsähdyksinä. Kimmo Kaakinen tiin kansalaistoimikunta, johon kuuluu 18 jäsentä poromiehistä kirkkoherraan Inarin ja Utsjoen alueelta. Ministeriö myönsi kaivuluvan, vaikka alueen haltija metsähallitus sekä luonnonsuojelujärjestöt vastustavat tutkimuskaivauksia. Jos suojelu nyt jätettäisiin kesken, Suomen luonnosta säästyisivät jälkipolville perin kituliaat kasvot. Kalkkimaan lehdon puolesta toimiva metsätalousinsinööri Tuomo Ollila ihmetteleekin tilanteen nurinkurisuutta: alueen omistajanakaan metsähallitus ei voi kaivauksia estää, sillä kaivoslaki ajaa omistusoikeudenkin ohi. Näin siitä huolimatta, että siihen on nyt varaa: puuntuotanto on metsänhoidolla saatu niin korkeaksi, että edes kaikkea viljeltyjen talousmetsien puuta ei Suomessa tällä hetkellä tarvita. Samalla liitto vaati luonnonsuojeluja kaivoslain suhteiden selkiyttämistä, jotta vastaavilta tilanteilta tulevaisuudessa vältytään. Kun yhdessä asunnossa syttyy tulipalo, on kaikkien riennettävä sitä sammuttamaan.'' Kimmo Kaakinen 5. Hän toivoo, että marmorinkaivaja luopuisi vapaaehtoisesti hankkeesta. Kaikesta huolimatta erämaa hakataan, muualtakin kuin kuvan tielinjalta. Nämä tekijät luovat Laurilan mukaan edellytykset neulasvaurioille. Konferenssissa kuultiin Satu Huttusen tuoreet terveiset Itä-Lapin metsävauriotutkimuksesta
Selvitysten teon aikana Aittola työskenteli Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa. Lentotuhkaa ja muuta savukaasun puhdistusjätettä on käsiteltävä kuin ongelmajätettä, koska se sisältää raskasmetalleja. ''Tuhkat ja kuonat voidaan saada vaarattomiksi kolmella eri menetelmällä, jotka ovat kustannuksiltaan vain noin kymmenesosa Ekokemin käsittelykustannuksista.'' Selvityksissä esitettyä hyötykäyttövaihtoehtoa Aittola pitää itsekin huonona, mutta parempaakaan hän ei ole löytänyt. " Suunnitellun kokoisessa polttolaitoksessa ongelmallisen jätteen määrä olisi melkoinen. vsk.. Toimittaja Helena Tengvall on luonnonsuojeluliiton toimeksiannosta tutustunut selvityksiin. Seminaarissa ei saatu kuulla YTY :n vastausta esitettyyn arvosteluun. Vesija ympäristöhallitus on käynnistänyt kalkitukseen liittyvän tutkimusja koeohjelman. Se on yksi maailman haastavimpia tehtäviä.' ' Anne Brax Tengvallin mukaan polttolaitoksesta kaavaillaan liian suurta. Ongelmajätteen käsittelykustannuksia ei olla YTV:n laskelmissa otettu huomioon. Sen käsittelyyn tarvittaisiin laitos, joka olisi kapasiteetiltaan lähes yhtä suuri kuin Riihimäellä sijaitsevan Ekokemin ongelmajätelaitos hiljattain teh yn laajennuk6 ''Päätöksiä pääkaupunkiseudun jäteratkaisusta ei voida tehdä, ennen kuin selvitysten puutteet on korjattu", Tengvall vaati luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Helsingin yliopiston ympäristöjaoston Ilmakehästäkö kaatopaikka -seminaarissa Helsingissä. YTV:n tilaamat selvitykset on tehnyt Jussi-Pekka Aittola, joka on Viatek Oy:n ympäristöteknologian osaston päällikkö. Raportit sisältävät Tengvallin mukaan lisäksi valheellista lukijan rauhoittelua ja dioksiinipäästöjen vähättelyä, sekä lukuisia pienempiä virheellisyyksiä. Osapuolten näkemykset ovat kovin kaukana toisistaan. "Näyttäkää minulle meidän pääkaupunkiseutuamme vastaava sellainen kaupunki, jossa on järjestetty keräily ja löydetty järkevä käyttö 600 000 tonnille sekajätettä. Koepuoli kalkittiin toukokuun lopulla. Vaikka polttojätteet tarvitsevat Aittolan mukaan erityiskäsittelyä, ei kyse silti ole Ekokemin kaltaisesta ongelmajätelaitoksesta. Järven kaloista on mitattu korkeita elohopeaja cesiumpitoisuuksia. Tehokkainkaan hyötykäyttö ei vähennä jätteiden määrää muutamassa vuodessa nykyisestä yli 600 000 tonnista 200 000 tonniin. YTV:n jätehuoltolaitos on teettämiensä selvitysten perusteella päätynyt suosittelemaan 400 000 tonnia nielaisevan sekajätteen polttolaitoksen rakentamista. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, YTV:n, valtuusto saa tämän vuoden aikana päätettäväkseen miten pääkaupunkiseudun jäteongelma ratkaistaan. Sen sijaan monet suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa käytössä olevat, toimivat kierrätysesimerkit on selvityksistä unohdettu. Mittauksia jatketaan, jotta nähtäisiin alentaako kalkin lisäys pitoisuuksia. Emme voi perustaa jätehuoltoratkaisua toiveiden varaan" Aittola sanoi. Rauno Y,jölä SUOMEN LUONTO 7/91 50. Esimerkissä sekalainen hyötyjäte, eli muovi, lasi, metalli ja puu, laitetaan samaan keräysastiaan. Kalavesien hoidon kannalta on tärkeää tietää, kuinka kalkin lisäys vaikuttaa kalojen kasvuun. Jos laitoksessa käsitellään vain lajiteltua jätettä kuten ympäristöministeriö on luvannut, laitokseen ei jää poltettavaksi kuin 200 000 tonnia kaavaillun 400 000 tonnin sijasta. Iso Valkjärvi jaettiin keväällä muovikalvolla kahtia, koepuoleksi ja vertailupuoleksi. " Polttolaitos on rrut01tettu sen perusteella, että on olemassa tietty määrä jätettä, joka on käsiteltävä. Arinatuhkaa ja pohjatuhkaa syntyy polttolaitoksessa kolmasosa poltettavan jätteen painosta, lentotuhkaa ja muuta savukaasun puhdistusjätettä 6-10 prosenttia. Pahimmassa vaarassa ovat pienet ja karut latvavedet. Evon Iso Valkjärvellä tutkitaan neutraloinnin vaikutuksia ekosysteemiin sekä elohopean ja cesiumin rikastumiseen ravintoketjussa. Toinen selvitysten suuri puute on Tengvallin mukaan se, että polttolaitoksessa syntyvien jätteiden tuhkien, kuonien ja muun savukaasun puhdistusjätteen käsittelyä ei ole pohdittu tarpeeksi. Kalkituksesta huolehtii Partek. Tutkimuksen tuloksina saadaan tietoa kalkituksen vaikutuksista vesiin Suomen oloissa. KOTIMAASTA Polttolaitoksesta päätetään puutteellisin selvityksin. ''Epärealistinen kierrätysesimerkki'' Kierrätykseen ja kompostointiin perustuvaa ratkaisua on YTV:n selvityksissä tarkasteltu sellaisen esimerkin kautta, joka on Tengvallin mielestä tuomittu epäonnistumaan. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos tutkii tohtori Martti Raskin johdolla Iso Valkjärven kalastoa. Selvityksissä vertaillaan eri vaihtoehtojen kustannuksia, toimivuutta ja ympäristövaikutuksia. Tengvallin mielestä on itsestään selvää, että tällaista mallia ei ole saatu toimimaan missään päin maailmaa. "Tuhkat ja kuonat eivät ole ongelmajätteitä" Aittolan mukaan on väärin väittää polttolaitoksen tuhkia ja kuonia ongelmajätteiksi, koskapa niitä ei sellaisiksi ole Suomessa eikä muuallakaan maailmassa määritelty. sensa jälkeen" sanoi Tengvall. Aittola tutustui Tengvallin arvosteluun seminaarin jälkeen. Suomessa kalkitusta on vasta vähän kokeiltu. Ainakin vuoden 1993 loppuun jatkuviin tutkimuksiin osallistuvat vesija ympäristöhallituksen sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen lisäksi Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja Säteilyturvakeskus. Ruotsissa vesistöjä on jo vuosia kalkittu happamoitumisen pysäyttämiseksi. Happamoitusmisprojektin arvioiden mukaan maassamme on 1000-2000 ilmansaasteiden happamoittamaa järveä. Selvitysten mukaan hyötyjätteet "sotkevat" toisensa, eikä niiden lajittelua saada lajittelulaitoksessa kannattamaan. Hänen mielestään niissä on vakavia puutteita ja suoranaisia virheitä. Lisäksi yhdyskuntajätteiden määrä näyttää olevan pysähtymässä; vuodesta 1989 vuoteen 1990 määrä pieneni viidellä prosentilla. Kalkitusvene suihkutti järveen kolme tonnia kalkkia
KOTIMAASTA metsää ylläpidetään liito-oravan mieltymysten mukaisena sekametsänä. Pikkulokitkin ovat vakiintuneet viime vuoLiito-oravien y hte nä ine n e s i intymis alue on merkitty karttaan pu naisella . Varovaisesti tehdyistä harvennushakkuista liito-orava ei pane pahakseen: se pitää pienistä aukoista kotimetsikössään. Pääkaupunkiseudun kolmen suuren kaupungin liito-oravista on suunnittelun pohjaksi nyt harvinaisen tarkkaa tietoa. sina linnustoon 30 parin voimalla. Lajin asuinalueet kaupungin poh jois-eteläsuunnassa jakavan Keskuspuiston alueella hupenivat ja pieni liito-oravakanta jäi eristyksiin. Nuuksiossa Liito-oravan tarvitsemaa yhtenäistä sekametsää vielä riittää. Helsingistä liito-orava on vastikään hävinnyt. Espoon Nuuksion liito-oravia laskettaessa löytyi yhteensä 133 tämän uhanalaisen eläimen elinpaikkaa. Vain Etelä-Espoo odottaa vielä tarkistamistaan. Eläinlajin tutkimiselle omistautuneen Jouni Paakkosen vetämä ryhmä on viime vuosina käynyt kaupunkien rahoituksella liito-oraville sopivat alueet läpi. Lajia oli aikaisemmin myös Suomea lännempänä, mutta se on kuollut sukupuuttoon maasta toisensa jälkeen. Sekametsänä siksi, että liito-orava syö ravinnokseen puiden lehtiä ja saa havupuista suojaa kanahaukkaa ja muita luontaisia vihollisiaan vasSilkkiuikut viihtyvät Ruokosalmen keskustan avovedessä. Kun Saimaan väylätöitä tehtiin, katkaistiin luontainen väylä Ruokosalmen editse pengertiellä ja Hämeenselän eteläpäähän syntyi laaja alue, mistä vesi ei kunnolla pääse pois. Metsänomistaja tai kesämökinkin haltija voi viereisen kartan yhtenäisellä liito-orava-alueella ja muuallakin Etelä-Suomessa auttaa liito-oravaa seuraavasti. vsk. Uikuista yleisin on silkkiuikku, mutta myös härkälintu pesii alueella. Tarkempia metsänkäsittelyohjeita on saatavissa Espoon ympäristönsuojelutoimistostal Ritva Veijonen p. Ruokosalmi on Saimaaseen kuuluvan laajan Hämeenselän eteläisin perukka. Kymmenestä pesivästä sorsalajista harvinaisimpia ovat heinätavi ja lapasorsa. Vantaan ja Helsingin liito-oravakanta on selvitetty perusteellisesti, mutta katkoviivan alapuolinen Espoon eteläosa on vielä tarkkaan tutkimatta. Sieltä tiedossa olevat liitoora vapaikat on merkitty punai s illa palloilla. Matalissa rantaluhdissa pesii kuusi kahlaajalajia. Suomella on nyt erityisvastuu liito-oravan tulevaisuudesta Euroopassa. Espoon Nuuksio Euroopan parasta liito-oravaseutua. Ruoppausanomus on nyt vesioikeudessa. Kurki, nuolihaukka, kalasääski ja ruskosuohaukkakin ovat Ruokosalmen vakioasukkaita. Määrää voi pitää häkellyttävänä, sillä liito-orava on hävinnyt suuresta osasta Suomea täysin, kun sen tarvitsemat sekametsiköt on pantu kasvamaan mäntyä ja kuusta. Hannu Eskanen 7. kuhankeittäjän, asuinsija. Alue saattaa olla jopa koko Euroopan parasta liito-oravamaastoa; Liitooravia on nimittäin Euroopan valtioista vain Suomessa ja Virossa. Tämän ydinalueen ulkopuolella SUOMEN LUONTO 791 50. taan. Hämeenselän veden tilaa huonontavat lisäksi Rääkkylän kuntakeskuksen jätevedet, Oravilahden kuivatusalueen peltojen ravinteikkaat vedet ja maatalouden hajapäästöt. (90) 806 6080. PohjoisKarjalan vesipiiri ja merenkulkupiiri. Ennen kaikkea maatalouden hajakuormitus pitää saada kuriin. Rantapusikoissa on 11 varpuslintulajin, mm. Paikalliset kalastuskunnat ajavat rehevän Ruokosalmen lintulahden ruoppaamista Rääkkylässä, Pohjois-Karjalassa. Ruokolahdella asustaa ainakin 200 paria naurulokkeja ja niiden seassa sotkia, sorsia ja uikkuja. Ruokosalmen ruoppausta vastustavat mm. Veden parantamiseksi esitetty ruoppaus tuhoaisi Ruokosalmen lintulahden ja heikentäisi alapuolisen vesistön tilaa. Samoin on asutuksen levitessä käymässä Vantaan liitooraville, ellei niiden tarpeita oteta kaupunkisuunnittelussa huomioon. Hämeenselkään laskevien vesien puhdistaminen olisi ruoppausta kestävämpi keino veden laadun parantamiseksi. Jos metsälö on havupuuvaltainen, tulee siis erityisesti säästää lehtipuita ja päin vastoin. Jätä eläimen asunnoiksi sopivat järeät haavat kaatamatta ja niiden ympärille 10-15 metrin suojavyöhyke luonnontilaan
Keltahaperon voi syödä vaikka sellaisenaan. Niiden maanalainen sienirihmasto muodostaa puun juuriston kanssa sienijuuren. rouskut. Hienon makuinen ruokasieni hajustaan huolimatta. Sienet kerääjinä Suomessa on havaittu, että suurten teollisuuslaitosten ympäristössä ja vilkasliikenteisten teiden varsilla kasvaviin sieniin kertyy runsaasti raskasmetalleja, kuten lyijyä, kadmiumia ja elohopeaa. Sienijuuresta hyötyvät molemmat osapuolet: puu saa runsaasti vettä ja kivennäisaineita ja sieni saa puusta hiilihydraatteja. tatit leikataan viiden millin viipaleiksi, mutta ohutmaltoiset sienet, kuten suppilovahverot ja mustatorvisienet voi kuivata kokonaisena. Paras säilytystapa on kuivaaminen. Suursienistäkin melkoinen osa on maan pinnan alla rihmastona ja näkyviin ponnahtaa ainoastaan itiöemä. Muun muassa herkkusieni on " kerääjä". Sienet ovat kevytruokaa Sienien ravintoarvoa voi verrata kasviksiin. Sienissä on Bryhmän vitamiineja sekä C-ja D-vitamiinia. Tullilaboratorion pistokokeissa ei Suomeen tuoduissa purkitetuissa herkkusienissä eikä metsäsienissä ole havaittu mitään hälyttävää. Keltaiset sienet kuten kantarelli sisältävät karoteenia, joka on A-vitamiinin esiaste. Ruokasieni on itiöemä Valtaosa sienistä on mikroskooppi:;en pieniä. Esimerkiksi sadassa grammassa kantarelleja on vain 23 kilokaloria ja 0,8 grammaa rasvaa, mutta valkuaisaineita, hiilihydraatteja ja hivenaineita on likipitäen saman verran kuin maidossa. Arvioiden mukaan sienisatomme vaihtelee noin miljardista peräti viiteen miljardiin kiloon, josta saadaan talteen vain yhdestä kahteen prosenttia. Useat kotoiset ruokasienet, kuten tatit, rouskut ja haperot ovat puiden tunnollisia seuralaisia. Tällaista suhdetta kutsutaan symbioosiksi. Helsingistä poimituista herkkusienistä löytyi kymmenen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa 12 kertaa enemmän kadmiumia, yli sata kertaa enemmän elohopeaa ja noin viisi kertaa enemmän lyijyä kuin keltavahverosta eli kantarellista. Ne ovat kevyttä ja kuitupitoista ruokaa. Lyijyttömään bensiiniin siirtyminen on vähentynyt lyijysaastutusta. fossiilisia polttoaineita käyttävistä voimaloista sekä jätteenpoltosta. Metsäsienet ovat ilmaista herkkua Yksi syy keräilyn vähyyteen on se, että sieniä ei tunneta: ihmiset pelkäävät myrkyllisiä sieniä sekä sienien ympäristöstä keräämiä vierasaineita. Siitä huolimatta sieniä kannattaa poimia vasta muutaman sadan metrin päässä ajoteistä. Ennen pakastusta sienet on hyvä keittää ja valuttaa. Lahottajista tunnetuimpia ovat mesisieni ja huhtasieni, loissienistä käävät. Sienissä ei ole lehtivihreää, joten ne eivät osaa itse valmistaa ravintoaan. Elohopeaa tulee luontoon klooria ja lipeää valmistavista tehtaista, paperisekä tekstiiliteollisuudesta. Sieni on kuiva kun se murenee käsissä. Muut sienten tavat tulla toimeen ovat lahottaminen ja loisiminen. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Alice Karlsson Siilihaperon väri vaihtelee, mutta varma tuntomerkki on ruskettuva maito ja vanhemmiten selvä sillinhaju. Kuivaamista varten paksut sienet, mm. Suolasieniksi käyvät mm. Kirkkaankeltainen keltahapero on helppo tunnistaa värikkäästä lakista ja mallosta, joka harmaantuu vioittuessaan ja vanhetessaan. Jotkin sienet keräävät raskasmetalleja tehokkaammin kuin toiset. Lyijyn lähde on pääasiassa liikenne. sieniä pidetään suurena herkkuna, lähes koko kotimainen sato jää metsiin lahoamaan. Sienten ravintoarvo säilyy parhaiten, jos sieniä käsitellään mahdollisimman vähän. Suolaa on laitettava. Sieniä voi myös pakastaa. Tutkimuksen mukaan myös monet tatit keräsivät tehokkaasti raskasmetalleja. "Sieni" on siis rihmastosta muodostunut lisääntymiselin, jossa itiöt sijaitsevat. Kuivattuja sieniä voi säilyttää esimerkiksi lasitölkissä kuivassa, viileässä ja pimeässä paikassa. Sienet ovatkin toisenvaraisia eliöitä. Kadmiumia leviää ympäristöömme mm
kangastatit, sammaleisesta kuusimetsästä yllättää suppilovahverot ja pellonreunoilta herkutatit. Ainakin martat soveltavat lempeätä maksupolitiikkaa, jonka perusteella yleishyödylliset yhdistykset saavat sienineuvojan tilaisuuksiinsa edullisesti. Kehnäsienen tuntee renkaasta ja lakin päällä olevasta '' kehnästä'' . Tärkeimmät kauppasienemme ovat haaparousku, herkkutatti, kantarelli, korvasieni ja suppilovahvero. Neljän viiden tunnin opastetun sieniretken hinta on martoilta saadun tiedon mukaan noin tuhannen markan hujakoilla. Koivusaaren mukaan sienien salaisuus on yksinkertainen ne ovat ilmaista ruokaa, jonka poimimisessa saa liikuntaa. Luettelo voi kuitenkin kasvaa, sillä sienjtutkijat löytävät silloin tällöin uusia myrkyllisiä sieniä. reilusti, ettei home niin sieni kuin onkin pilaa sieniä! Liian suolan saa pois liottamalla tai keittämällä. Sienineuvojat kouluttavat poimijoita, joita Suomessa on jo useita kymmeniä tuhansia. Myrkyllisiäkin sieniä voidaan käyttää hyödyksi lankojen värjäyksessä. Sieni syksyssä riittää netaan vähän.'' Koivusaari tuntee itse jo ainakin 200 sientä. Jotkin sienimyrkyt ovat erittäin voimakkaita: Esimerkiksi 50 gramman palanen tuoretta kavalakärpässientä riittää tappamaan ihmisen. Varo myrkkysientä maalaiskunnassa ja Ekenäsin forstinstitutenissa Tammisaaressa. Mustarousku oli aikaisemmin kauppasienilaji. u Suomessa on runsas 20 myrkyllistä tai myrkylliseksi epäiltyä sientä. CULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT Kuusilahokan heltat ja itiöpöly vivahtavat violettiin. Jo kymmenen vuotta Koivusaari on vetänyt retkiä, rakentanut näyttelyjä ja luennoinut sekä osallistunut useana vuonna myös suosittuun marttojen sienineuvontaan Helsingin kauppatorilla. Sieniharrastus on myös helppoa. Käytyään Kullaan peruskurssin vuonna 1981 hän on täydentänyt sienjtietojaan myös useilla jatkokurssella. Esimerkiksi mustarousku on joutunut epäiltyjen listalle, koska siitä on löydetty bakteerikokeissa syöpää synnyttäviä aineita. Parhaimmillaan palleroisena nuorukaisena. Sienineuvoja neuvoo Suomessa koulutetaan sienineuvojia Kullaan metsäja puutalouden kurssikeskuksessa, Pohjois-Savon metsäkoulussa Siilinjärvellä, Lapin metsäkoulussa Rovaniemen Keravalainen Marjatta Koivusaari on sienineuvoja. " Suosituimpia sieniä ovat vuodesta toiseen kantarelli, rouskut ja suppilovahvero", Koivusaari kertoo, "vaikka hyviä ruokasieniä on vaikka kuinka! Haperot ovat esimerkiksi ihan käypää ruokaa, mutta valitettavasti niitä tunMa,jatta Koivusaari löytää sieniä vaikka omalta kotipihaltaan. Sienineuvojan sesonki on noin puolitoista kuukautta. Riittää kun opettelee vaikka vain yhden sienen syksyssä! Tottunut poimija tunnistaa hyvän sienipaikan sormituntumalla: koivikossa muhivat rouskut ja kantarellit, mäntykankaalla mm. Sienet tosin kasvavat hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja lähes ainoa paikka, jonne Koivusaaren mielestä ei kannata suurin toivein lähteä on hakkuualue. keittoihin. Muun muassa monjsta seitikeistä saadaan kauniita punaisen sävyjä. Kasvaa kannoissa ja sopii mm. Koulutus on ollut tähän asti ilmaista, mutta nyt valtion säästötoimien vuoksi kurssit ovat maksullisia. Tunnetuimmat myrkkysienistä kuuluvat kärpässieniin ja seitikkeihin. Elosyyskuusssa pidettävällä kursseilla opetellaan tunnistamaan 20 kauppasientä ja niiden matkijasienet. Sienineuvojia voi kysellä eri tilaisuuksiin muun muassa 4H-yhdistyksistä, martoista ja maaja kotitalousnaisista. "Vaikka sieltäkin saattaa löytää herkullisen kuusilahokan, joka mehevänä ryppäänä kiipeää kantojen päälle komeilemaan." :::J. Se alkaa elokuun loppupuolella ja kestää pakkasien tuloon asti. Sienineuvojat perivät työstään tuntikorvauksen ja matkakustannukset sekä näytteiden hausta aiheutuneet kulut. Sienineuvojia on koulutettu parinkymmenen vuoden aikana jo runsas kaksi tuhatta
Valtio luovutti kunnalle Pyhätunturin kansallispuistoon kuuluvan noin 130 hehtaarin al ueen saaden tilalle noin 225 hehtaarin alueet myöhemmin kansallispuistoon liitettäväksi. Sähkölinja ja huipulle vievä tie talvella hiihtoreittinä käytetty eivät sitä ole kyenneet pilaamaan . Kultakerolle lisää laskettelijoita Yli 300 metriä ympäristöstään kohoava tunturimassiivi jylhine kuruineen vetää matkailijoita puoleensa. Välirahaa kunta maksaa valtiolle miljoona markkaa. äin puiston pinta-ala kasvoi 42 neliökilometriksi. Kansallispuisto sai hakattua metsää Mitä kansallispuisto sitten vaihtokaupassa sai. Kunta pitää alueen matkailukäyttöön saamista kehittymisensä kannalta äärimmäisen tärkeänä, lakiesityksen perusteluissa todetaan. Juhani Ahon hän omistaa myös Rukan hissiyhtiön matkailuyhtiö Pyhätunturi Oy on jo ilmoittanut kiinnostuksensa laskettelurinteiden raivaamiseen. Surkuhupaisesti näiden alueiden väliin jää pari sataa metriä leveä puistoon kuulumaton vyöhyke siten, että pienempi suikale ei ole edes maantieteellisessä yhteydessä muuhun puistoon. Rinteen alle kaavoitetaan lisää mökkija lomaosakealuetta, luultavasti aivan kansallispuiston rajan tuntumaan. Aluevaihtoa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena sekä 1 uonnon s uoje I utavo i tteiden että Pelkosenniemen kunnan kehittämistavoitteiden kannalta, todetaan ympäristöministeri Kaj Bärlundin allekirjoittamassa lakiesityksessä. Läheiselle Luoston hiihtokeskuksen alueelle taasen suunnitellaan jopa 9000 vuodepaikan lomakylää. Pyhätunturin kansallispuisto perustettiin maamme ensimmäisten puistojen joukossa 1938. ihmettelee Risto Sippola puheenvuorossaan ja kertoo vähälle julkiselle huomiolle jääneestä vaihtokaupasta pienen Pyhätunturin puiston alueella. Hurjimmissa suunnitelmissa on paikkojen lisääntyminen jopa 20 000:een. Valitettavasti alue on kokonaan paljaaksi hakattu, kosteilta osiltaan syvä-aurattu ja vesakoitunut, kuivemmilta paikoilta myös muokattu. Luovutettu alue on erittäin luonnontilainen , komeaa hongikkoa kasvava tunturin rinne. H uttutu ntu ri ----, Pyhätunturi PYHÄTUNTURIN KANSALLISPUISTO 5km Pyhätunturin kansallispuistosta lohkaistaan kartassa vihreänä näkyvä Kultakeron koillisrinne /askerrelubisneksen käyttöön. On helppo ymmärtää että paineet kansallispuiston alueiden ottamiseen tehomatkailun käyttöön ovat suuret. ;~:;;:uORO Py hätun torin kansallispuistoa silvottu vähin äänin Onko ympäristöministeriö antanut periksi Lapin kansallispuistojen tehokäyttöpaineille. Rinne muodostaa pohjoiseen Pyhäjärven maantielle näkyvän vielä koskemattoman tunturin profiilin. Lisäksi puistoon tulee edellisen kanssa samansuuntainen vajaa pari kilometriä pitkä ja pari sataa metriä leveä suikale maata, joka on myös itäisintä päätään lukuunottamatta sileäksi hoidettua metsää. Niinpä Pelkosenniemen kunta esitti ympäristöministeriölle kansallispuistoon 198 1 liitetyn Kultakeron koillisrinteen erottamista alueesta uusien laskettelurinteiden raivaamiseksi. Vuonna 1981 aluee een liitettiin Kultakeron koillisrinne ja lounaisnurkkaan soinen ja hakkuiden jäljiltä vesakkoinen kappale. Sen pohjoiseen laitaan liitetään puoli kilometriä leveä ja nelisen kilometriä pitkä kaistale alkaen Huttulomasta itään. Lisäksi todetaan, että irrotettavaa aluetta ei voida pitää puiston suojelukokonaisuuden kannalta erityisen merkittävänä, kulkeehan sen kautta huoltotie ja sähkölinja Kultakeron huipulla olevalle Yleisradion mastolle. Näin Kultakeron hissikapasiteetti jopa kolminkertaistuisi. Sen käyttöön tuli kappale jyrkkää Kultakeron rinnettä. Mitä Pyhätunturin kansallispuisto menetti. Kultakeron itärinteessä kansallispuiston ulkopuolella on lasketeltu jo 60-luvulta. Maaliskuun viimeisinä päivinä vahvisti Tasavallan presidentti allekirjoituksellaan lain aluevaihdoksesta valtion ja Pelkosenniemen kunnan välillä. Mitä tehomatkailu näin sai. Kansallispuistoon liitetään punaiseksi merkityt maakaistaleet. Pyhätunturin kaakkoispuolella ovat aiemmat kaavoitusalueet suorastaan kiinni kansallispuistossa siten, että lähimmät mökit ovat vain 20 metrin päässä rajasta, ilman mitään suojavyöhykettä. Tehometsätalous hoiti <;euraavina vuosikymmeninä Pyhätunturia ympäröivät luonnonmetsät ja 1970-luvulta alkaen puisto erottui 30 neliökilometrin luonnontilaisena sirpaleena ympäristöstään. vsk.. Alueen erikoislaatu isuus oli tunnettu pitkään ja sen rauhoittamista oli esitetty jo vuosisadan alussa. Viime vuosina 10 sinne on syntynyt yksi maamme suurimmista hiihtoja laskettelukeskuksista. Tällä maakappaleella on suurehko hiekkakuoppa, josta on ajettu soraa Luoston-Pyhätunturin tien SUOMEN LUONTO 7/91 50. Tunturiselännettä ympäröivät tällöin laajat erämaat; yhtenä perusteena mainittiin karhujensuojelualueen luominen. Tunturin juurelle on ka vanut räjähdysmäisellä nopeudella lomaosakeja mökkikylä, jossa tällä hetkellä on 2500-3000 vuodepaikkaa. Etelästä Kemijärven tieltä katsottuna raidoittavat keroa kesällä ruskeat turpeella päällystetyt ja talvella valaistut hissirinteet
Laajenevan matkailun vaatimuksesta pitäisi puistojen reittiverkostoa lisätä. Ohjelmallisten retkeilyjen tarjontaa halutaan lisätä. parannusaineeksi. Lisäksi kansallispuiston etelälaitaan liitetään pieni maapalanen, josta osa on rämettä, osa hakattua kuivaa maata. Kun lukee lakiesityksen perusteita, tulee väistämättä tunnelma, tai pikemminkin pelko siitä, että vaihtokauppa on sovittu tammipöydän ääressä nappaskengät jalassa. N akertamispaineet torjuttava Kansallispuistoihin kohdistuu nykyisin kovia muutospaineita. Sen luulisi kuuluvan vallan muille. Muonion kunnanjohtaja esittää Keimiötunturin erottamista Pallas-Ounastunturin kansallispuistosta. Koiravaljakoilla ja ratsain olisi myös puistoihin päästävä. On vaikea ymmärtää mitä luonnonsuojelullisia perusteita maanvaihdolle on löydetty. Ne on aikanaan perustettu selkeästi luonnonsuojelullisin perustein. Myös paisuva vapaa-ajan moottorikelkkailu esittää omia vaatimuksiaan. Toinen niistä, alunperin kansallispuiston opastuskeskukselle varattu, kaavoitetaan matkailurakentarnisen tarpeisiin. Myös puistojen lähialueiden liian tehokasta maankäyttöä on hillittävä. Lakiesityksen perusteissa ei kuitenkaan itse laissa puhutaan syötinomaisesti LuostonPyhätunturin välisen selänteen myöhemmästä liittämisestä kansallispuistoon. Kansallispuistoon liitetään etualalla näkyvää, paljaaksi hakattua ja muokattua maata. Sitä olisi löytynyt jo 1981 puistoon liitetyiltä hakkuualueilta. Y mpäristöministeriön korkeimpana luonnonsuojeluviranomaisena tulisi puolustaa vähintäänkin alueiden maantieteellistä koskemattomuutta. Alueelle on hyväksytty osayleiskaava, jossa noin 500 hehtaaria tunturiselännettä on käsittelykiellossa. vsk. Luisteluhiihto vaatii leveät ja sileät latu-urat, joiden tekemiseksi tulisi sallia maansiirtotyöt ja leikkausten tekeminen. Toisella ovat Iisakkipään rinteen hiihtohissit. Sen tulee laatia selkeä säännöstö suojelualueiden käytölle ja pitää niiden luonnonarvojen säilyttämistä tiukkana perusperiaatteena. Pian maisemaa leimaavat laskettelurinteet hisseineen ja sähkövaloineen. Etualalla Pyhäjärvelle viettävä Kultakeron koillisrinne, joka kasvaa vielä komeaa hongikkoa. Kirjoittaja on rovaniemeläinen lääkäri ja luonnonharrastaja. Kuva on Huttu/omasta. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Näiden tehtävien sijaan tuntuu ympäristöministeriö ottaneen osakseen kansallispuistojen tehokäyton edistämisen. 11. Tietysti usein on vaatimuksena huollon järjestäminen moottoriajoneuvoin. Hetassa vaaditaan laskettelurinteiden rakentamista Ounastunturin Pyhäkerolle. Taustalla näkyy ennestään kansallispuistoon kuuluvaa metsää. Maastopyöräily kaipaa omia reittejään. Polut tulisi kumiasfaltoida askeleen keventämiseksi ja samalla mahdollistuisi hiihtäminen jo ensilumilla. Millaisten luonnonsuojelutavoitteiden kannalta aluevaihto oli tarkoituksenmukainen. UKK-puistosta Saariselällä lohkaistaan pois kaksi maaaluetta. Valitettavasti vain suurin osa siitä, aivan lakialueita lukuunottamatta, on jo hakattua metsätalousmaata. Kansallispuistot ovat tärkeä osa kansallisomaisuuttamme. Tuskin tarkoituksena on ollut suojella tehometsätalouden käsittelemää metsää
Kimmo Hämäläinen 12 Helena Tiihosen vapaa-aika kuluu Vuotoksen allasta vastustaessa. Altaan vastust• SUOMEN LUONTO 7/91 50. vsk.
Kolmekymmentä vuotta kaivanut epävarmuus ja kuntien elinkeinoelämän kehittämistä jarruttanut Vuotos repii 13. Päätös käynnisti allasalueen elvytyksen, johon tähän mennessä on käytetty noin 30 miljoonaa markk~a. 1982 hallitus kielsi kauppaja teollisuusministeri Esko Ollilan suulla altaan suunnittelun ja lupasi päätöksen sitovan myös seuraavia hallituksia. vsk. SUOMEN LUONTO 7/91 50. jat eivät väsy Vuotoksen allas pitää rakentaa, jos se työllistää yli 200 miestä kymmeneksi vuodeksi; jos se tuottaa viidestä kymmeneen prosenttia maan säätöenergiasta; jos ja kun maakunnan väki allasta vaatii; jos maan yhteinen etu sitä vaatii; jos allasalueen maa on arvotonta "rääseikköä" ja yli 30 miljo~nalla tehty elvytys on epäonnistunut; jos ... Iltakoulupäätös ei ole kuitenkaan hillinnyt altaan rakentajia. Pääministeri Esko Ahon hallituksen esille nostama Vuotoksen altaan rakentaminen mykisti allasalueen ihmiset ja nosti vastustajat takajaloilleen: kuntia repivä Vuotos-sota jatkuu
Kunnallispolitiikassa puolestaan yli 20 vuoden ''VuotosVuotoksen allas hävittäisi Kemijoen yläosan ja Vuotosjoen Suomen kartalta. Samaan aikaan kun juhlapuheissa puhutaan kestävän kehityksen työpaikoista, teknokraatit puuhaavat yhdessä poliitikkojen ja työvoimaviranomaisten kanssa työllisyyttä kuntoon vanhoin keinoin. vsk.. Työpaikkojen väheneminen alkutuotannosta on johtanut työttömyyteen. Tämä on tehnyt ihmisistä katkeria. ltälappilaiset ovat nähneet kovan teknologian yhteiskunnan lieveilmiöt omassa ympäristössään. Itä-Lapin kunnat, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Salla ja Savukoski, kamppailevat muiden kehitysalueen kuntien tavoin taloudellisissa vaikeuksissa. Korvan sekä Paavo Väyrysen ja Hannele Pokan puheet. Luottamus jokiyhtiöön ja korvausmenettelyyn ei Itä-Lapissa ole kovinkaan suuri. ''Esimerkiksi SUOMEN LUONTO 7/9 1 50. Metsäteollisuutta tukeva elinkeinopolitiikka, joka pitää pystyss·ä työvoimareserviä pientiloilla, pitää myös itäisen Lapin elinkeinorakenteen yksipuolisena. Suhdanneherkästä matkailusta haetaan tällä hetkellä pelastusta myös Itä-Lapissa. Erityisenä piirteenä Itä-Lapin elinkeinoelämän jarruttajana ovat kuitenkin olleet suuret hankkeet, Vuotos ja Soklin kaivostoiminnan aloittaminen. sota" on tulehduttanut välit li.ki toimintakelvottomaksi. Vuotoksen altaan rakentaminen kyllä kaunistaisi tilastoja muutamaksi vuodeksi, mutta veisi samalla pohjan pysyviltä työpaikoilta. Mutta solutustyötä on tehty pitkäjän14 vaiheeseen. Nyt ollaan kävelemässä paikallisten ihmisten oikeuksien yli! "Enemmistö vaatii altaan rakentamista" Vuotos-toirnikunnan nykyinen puheenjohtaja Pentti Pyykönen on Pelkosenniemen kunnanvaltuutettuna nähnyt läheltä rakentajien myyräntyön viimeisen kymmenen vuoden aikana. '' Pyyköstä eivät hämmästytä Lapin ihmisten suulla puhutoksen altaan vastustajien määrää. teisesti aina puolueen paikallisjärjestöistä lähtien. Näin ollaan saatu rakentajat kuntien luottamuselimiin, puolueiden Rakentaako vai ei, miettivät miehet Viitarannassa keskeneräisen ladon seinustalla. Työllistäviksi pelastajiksi kaavaillut hankkeet ovat vieneet paljon energiaa kuntien ja maakuntien päättäjiltä ja näin muu kehitystyö on jäänyt vähälle. ItäLappi on ollut vuosikymmenien ajan taloudellisen kasvun reservialuetta ja se on jättänyt syvät jäljet pohjoisen herkkään luontoon ja ihmiseen. Päätökset Itä-Lapissa on aina saneltu ylhäältä ja etelästä. Itälappilaista on tarvittu asuttamaan ja viljelemään maata, hakkaamaan puuta metsäteollisuuden tarpeisiin, sotimaan synnyinseutujensa puolesta, jälleenrakentamaan ja maksamaan sotakorvauksia Lapin metsillä ja koskivoimalla, siirtymään 60-70-luvun teollisuuden työvoimatarpeen mukana kotiseudultaan tai nyt palvelemaan turismia. Hän tietää, miten etelän päättäjät on saatu uskomaan, että Lappi vaatii allasta. Merkkejä ahnaiden ja ihmiskeskeisten arvojen muuttumisesta on näkyvissä; suhtautuminen luontoa tuhoviin hankkeisiin ei enää ole kiinni puoluekannasta tulevien sukupolvien elinoloja pohtivia poliitikkoja on entistä enemmän. Täysinäinen allas (vaaleansininen) on suurjärvi, joka juoksutuksen jälkeen kutistuu (tummansininen) noin neljännekseen. Kimmo Hämäläinen vien kansanedustajien Lasse Näsin, Timo E. Vuosikausien vitkuttelu Kemijärven säännöstelyn korvauksissa on pikemminkin lisännyt Vuopiiritasolle, maakuntaliittoon ... Tällaisella hajoita ja hallitse -taktiikalla ovat rakentajat ilmeisesti ajatelleet saavuttavansa joskus kyllästymispisteen, jossa vastustajat nostaisivat kädet pystyyn niin, että ainoaksi mahdollisuudeksi lopettaa piina, jäisi altaan rakentaminen. Euroopan reunan reservialue Kemihaaran kaatunut allashanke, Vuotos, Sokli, suunnattomat avohakkuut, ojitukset ja raiskioalueet, Kemijärven säännöstely, petoviha ja Kuolan saastelaskeumat kaikki suuria ympäristökysymyksiä, jotka koskettavat itäistä Lappia. "Se on likaista peliä. Vuotoksessa on kysymys paitsi huomattavista ympäristöhaitoista myös paikallisen väestön oikeudesta asua ja tehdä pysyvästi töitä omalla kotiseudullaan. Muiden elinkeinojen kehittäminen on jäänyt varsin myöhäiseen taas väestön kahtia, vaikka Euroopan yhdentymis-puheiden alla olisi Itä-Lapissa paljon muutakin tekemistä kuin pyörittää yhtä iäisyyskysymystä. Jo se ihmetyttää, että kuntien johtajat ovat omalla arvovallallaan jatkaneet työtä rakentamisen eteen, vastoin valtuustojen kielteisiä kantoja
''Kun ihmisten kimppuun käydään juuri silloin, kun heidän taloudelliset tai henkiset ongelmansa ovat pahimmillaan, voidaan puhua miltei rikoksesta." Niin maanomistajia kuin toimittajiakin on painostettu sopivalla hetkellä altaan kannalle. Otsikoissa puhutaan jo Isosta V eestä. vsk. Aseina on käytetty myös huhuja ja tätä kautta riitely on saanut vainoharhaisia piirteitä. Luhtavilla on suon turkki. Kuva Kokonaavan aapasuolta. "Vaikkakin jokaisesta lehdestä löytyy myös rakentamiseen kriittisest.i suhtautuvia toimittajia, tuodaan rakentamiselle myönteiset mielipiteet selkeämmin esille.'' Niin lukijoiden kuin toimittajienkin keskuudessa on havaittavissa selvää kyllästymistä Vuotokseen. Mielipiteitä muokkaavat vahvasti myös lehdet: Pyykösen mukaan ilmaisjakelulehti Itä-Lappi, paikallislehti Koillis-Lappi sekä Lapin valtalehti Lapin Kansa toimivat rakentajan pussiin. Henkisen väsyttämisen taktiikka Kaikkein pahimpana altaan rakentajien keinona Pyykönen pitää henkistä väsyttämistä. Näsi on Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsen ja Väyrynen sen entinen puheenjohtaja." SUOMEN LUONTO 7/91 50. Paineet ovat purkautuneet jopa käsirysyinä. Suot hallitsevat Vuotoksen allasalueen maastoa. 15. Tämä näyttää johtaneen jo siihen, että jotkut toimittajat ovat hiljaisuudessa hyväksyneet asian
"Missä näkyy Sodankylän saama hyöty Porttipahdan, Lokan ja Kitisen rakentamisesta. On tärkeätä, että mallin käyttökelpoisuutta arvioidaan puolueettomasti vesija ympäristöhallituksessa.'' Vuosikymmeniä epävarmuutta Vuotoksen alueen ihmiset ovat olleet epävarmuudessa jo 1950-luvun alusta, jolloin alettiin puhua laajasta Kemihaaran altaasta. ' 'Kemijoki Oy voi tietenkin raivata oman 11 prosentin suuruisen maa-alansa. Parhaillaan rakennetaan vesistön tilaa ennustavaa tietokonemallia, jolla voitaisiin arvioida Vuotoksen altaan vaikutuksia. Kiljoittaja on sallalainen vapaa toimittaja, joka asuu Rovaniemellä. Heidän uskoansa tulevaisuuteen ollaan luhistamassa. Vuotoksen altaan vaikutukset ulottuisivat pitkälle alapuoliseen vesistöön, mm. Altaan vastustajien on ollut hankalaa hankkia tietoja haitoista ja yhteiskunnallisista tekijöistä. " Vesistömallia rakennetaan Kemijoki Oy:n tilauksesta VTT:n ja Suomen ympäristövaikutusten arviointikeskus Oy:n yhteistyönä. " Pyykönen ei usko, että västytystaktiikka on kuitenkaan murentanut altaan vastustajien rintamaa. " Toisaalta paikallisuus on ollut myös taakka. Vesistövaikutuksia Perämereen saakka Tekoallas on epäluqnnollinen vesivarasto, jonka pohjasta alkuvuosina pulpahtelee pinnalle turvelauttoja ja puiden juurakoita. Kemijärveen. Rakentamisen vastustamiseen on ainakin kolme hyvää syytä: allasalueen luonnonvarat, siellä asuvat ihmiset ja altaan mittavat vesistöhaitat. Järvi on myös Kemijärven kaupungin raakavesilähde.' ' On myös arvioitu, että Vuotoksen allas vaikuttaisi jopa Perämerelle saakka, jonka vuoksi olisi otettava yhteyttä Ruotsin viranomaisiin. Altaan säännöstelyväli olisi kahdeksan metriä, mikä merkitsee sitä, että vähän veden aikana maisemaa hallitsisi neliökilometrien laajuinen liejuinen ja kulutukselle altis rutakko. "Puhutaan puppua työllistämisestä, vähätellään ympäristöhaittoja, nimitellään aluetta rääseiköksi tai väitetään elvytyksen epäonnistuneen. Vaikuttaakin siltä, että päätös Vuotoksen altaan rakentamisesta on jo tehty.' ' ''Kuinka on mahdollista, että allasalueen ihmisiä on pidetty epävarmuudessa kolmekymmentä vuotta?" Tiihonen kysyy. uhanalaiset lettosara, lettorikko, soikkokaksikko, punakämmekkä ja mäkikeltano sekä runsas ja monilajinen linnusto kahlaajineen, hanhineen, petolintuineen ja pilkkasiipineen. Myös Vuotoksen alueen maisemallisesti arvokkain Kokonaavan avosuo ja lukuisat järvet, lammet ja joet peittyisivät veden alle. Vaikeakulkuisten soiden kätköissä lymyää monia kasvillisuusaarteita. ' 'Rakentamista puolustavien selkeisiin valheisiin on vastattava ja se vaatii työtä. Uuden vesilain mukaan Kemijoki Oy tarvitsee altaan rakentamiseen vesioikeuden luvan. Porttipahdan ja Lokan tekoaltaiden kokemusten perusteella on odotettavissa, että elohopean määrä vesiekosysteemissä nous1s1. . "Kysymys on selkeästi elämän arvoista: katsotaanko tulevaisuuteen vai eletäänkö edelleenkin luontoa kertakäyttävien arvojen mukaan'' , Pyykönen muistuttaa. ''Hankalaan välikäteen tässä ovat joutuneet 12 perhettä, jotka ovat rakentaneet elvytysrahoilla tilansa elinkelpoisiksi. Altaat eivät ole ratkaisu kehitysalueiden taloudelle.'' Vuotoksella nousevatkin entistä enemmän esiin alueen pysyvät arvot: maa-, metsäja porotalouden työpaikat, luonnon tarjoilemat marjat sekä kalastus ja metsästys. "Lyhytaikaisella työllistämisellä saadaan vain kaunisteltua tilastoja poliitikkojen edun mukaiseksi ", Tiihonen sanoo. Mallia on kehitelty jo noin kolme vuoden ajan ja sen viimeistelyyn kulunee vielä muutama vuosi. '' Aina on myös katsottava, ettei mikään intressiryhmä kärsi kohtuuttomasti", Heikkinen sanoo. Me huolehdimme kuitenkin siitä, että raivaustyöt tehdään laillisesti'', Tiihonen sanoo. Allasalueen neljästä kunnasta vain Salla ja Savukoski ovat suhtautuneet SUOMEN LUONTO 7/91 50. Alueen oma kansanliike Vuotosta vastustava kansanliike on lähtöisin Vuotoksen alueelta, joten arvostelijoilla ei ole varaa leimata liikettä "etelän vouhottajien" aikaansaannokseksi. "Reipas läpivirtaus pitää järven kuitenkin jonkinlaisessa kunnossa ja vesistöllä on kalataloudellista merkitystä. Kemihaaran altaan kaatuminen synnytti Vuotoksen altaan, josta on kiistelty ainakin 1974 lähtien. "Minulle tämä kysymys on myös kysymys koko demokraattisen pääöksenteon uskottavuudesta.'' Lamaan ja työttömyyteen ei löydy pikaista eikä pysyvää lääkettä Vuotoksesta. Altaan mukana menisivät mm. "Kemijärvi on jo nyt voimakkaimmin säännösteltyjä järviä· Suomessa ja sitä rasittavat myös teollisuusjätevedet, ympäristöministeriön ylitarkastaja Ilkka Heikkinen sanoo. Asioita vääristellään aina ministeritasoa myöten", Tiihonen väittää. Allasta puoltavia väitteitä on heitelty heppoisin perustein, mutta niihin on vastattava tosiasioilla. vsk.. Vuotos-liikkeessä aktiivisesti toimiva kemijärveläinen lääkäri Helena Tiihonen pitää paikallisuutta liikkeen perusvoimana. Hänen arvioidensa mukaan noin puolet Savukosken, Kemijärven ja Pelkosenniemen asukkaista vastustaa rakentamista. Mallin suunnittelun ohjauksessa on ollut myös asiantuntija Lapin vesija ympäristöpiiristä. Kun 234 neliökilometrin suuruinen allasalue on täyttynyt vedellä Suomi ja Lappi on menettänyt lopullisesti Vuotosjoen ympäristöineen, joka koostuu laajoista aapasoista, koivuletoista ja niityistä. "Kun Vuotosta pohdittiin 1982 kaikki poliitikot sanoivat kautta linjan, ettei mitään tehdä vastoin paikallisten ihmisten tahtoa.'' Ajat muuttuvat. Vuotoksen kalat saattavat siten olla pitkään ravinnoksi kelpaamattomia. Kaikki tehdään vapaaehtoisin voimin ja vapaaaikana, kun taas altaan rakentajat tekevät töitä jokiyhtiön, kuntien ja valtion palkkalistoilla." Pelkosenniemellä syntynyt, toisen polven allasvastustaja Tiihonen kuluttaa lähes kaiken vapaa-aikansa valmistelemalla kannanottoja, kirjoittelemalla lehtiin ja lukemalla tutkimuksia. " " Meillä puhutaan länsimaisesta sivistysdemokratiasta, mutta alueen junttaaminen tuo mieleen itänaapureiden tavan käyttää luontoa ja pai16 kallisia ihmisiä keskusjohdon tavoitteiden mukaisesti. Eläimet ja kasvit jakavat asukkaiden kohtalon rakentaminen synnyttäisi Suomeen uuden suurjärven, joka pinta-alaltaan olisi lähellä Tampereen Näsijärveä, tosin pienimmillään se kutistuisi vain neljännekseen siitä. Huomio kestävään kehitykseen Vuotoksen rakentamistouhussa hukkautuu kallista energiaa työtunteja että rahaa jolla voitaisiin edistää ItäLapin hyvinvointia. Pikemminkin se on lujittunut. ' 'Luonto ja puhdas ympäristö ovat merkittävä tekijä myös mielenterveydelle ja puheet rakentamisesta ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat jo huomattavasti lisänneet sairastumisia", sanoo Tiihonen, jonka vastaanotolle ihmiset ovat tulleet avoimesti puhumaan altaan aiheuttamasta ahdistuksesta. Vesi olisi myös varsin humuspitoista ja hapanta. Kunnan köyhyyttä kunnanjohtaja ja rakentaja Lasse Näsi valittaa nytkin. Muuttuvatko myös käsitteet, kun Vuotoksen paikallisia ihmisiä ei enää kuunnella. Kenelle Vuotos kuuluu. Mikäli maan hallitus päättää rakentamisesta, kestää ainakin viitisen vuotta ennenkuin kaikki luvat on hankittu
Viitarannan kylässä Kemihaaralla pelätään vedenpaisumusta. myönteisesti rakentamiseen. Työryhmän tehtävänä on syyskuun viimeiseen päivään mennessä käydä läpi aikaisemmat selvitykset ja ehdottaa jatkoselvityksiä. Veden alle mahdollisesti jäävissä osissa ei toukokuusta lähtien ole enää tehty metsänparannustöitä. Tiedot työllisyysvaikutuksista SUOMEN LUONTO 7/91 50. vsk. ''Koko maan energiantuotannosta Vuotoksen merkitys on alle prosentin, mutta kun verrataan sitä muihin energialaitoksiin, niin eivät muutkaan yksittäiset laitokset ole sen suurempia.'' " Säätövoimana Vuotoksen merkitys korostuu, sillä koko maan säätövoiman tarpeesta voitaisiin Vuotoksesta saada kuudesta kahdeksaan prosenttia" . Poliitikkojen on sen jälkeen vain laitettava ne rinnakkain ja tehtävä ratkaisu!'' Alice Karlsson 17. ovat ristiriitaisia. Heikkisen mielestä energiantuotantoa on tarkasteltava realistisesti. Kemijoki Oy:n omien arvioiden mukaan Vuotos työllistäisi noin 300 henkeä kymmeneksi vuodeksi, mutta alhaisempiakin arvioita on esitetty. Samaan aikaan teki Vihreiden eduskuntaryhmä välikysymyksen Vuotoksesta ja hallitus sitoutui vastauksessaan selkeästi siihen, että selvitykset tehdään ennen periaatepäätöstä. Muut ministeriöt eivät olleet mukana asian valmistelussa. Jos voimalaan tulee häiriö tai kulutus kasvaa hetkellisesti, saadaan Vuotoksen kaltaisista energiavarastoista nopea apu. Säätövoima on tärkeää suurien energiantuotantoyksiköiden, kuten ydinvoiman, kannalta, sillä ne tuottavat sähköä tasaisella tahdilla. Sallan maa-aluemenetykset olisivat pienet vain seitsemisen prosenttia altaasta kurottuisi sen puolelle. Työryhmä ei ota kantaa siihen pitäisikö allas rakentaa vai ei. lltakoulukäsittelyssä ympäristöministeriö vaati, että päätökseen on kirjattava myös ympäristövaikutusten arviointi. Vuotoksen allasalueen kasvistossa ja eläimistössä riittäisi alustavien tietojen mukaan kartoittamista ainakin kahdeksi vuodeksi. " Päätös Vuotoksen altaasta pitäisi syntyä siten, että laitetaan samaan pinoon vesistövaikutukset, petolinnut, pilkkasiivet, uhanalaiset kasvit, maisema ja asukkaiden kohtalo" , Heikkinen luettelee, " ja verrataan sitä energian tuotannosta ja työpaikoista saatavan hyötyyn. Asian hoitaminen määrättiin KTM:n vastuulle, joka alkoi koota työryhmää. Vuotoksen alueen suot ovat hyviä hillamaita. Energialuvut ovat työllisyyslukuja tarkempia. vesija ympäristöhallituksesta, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, työministeriöstä ja maaja metsätalousministeriöstä. Työryhmässä, joka muodostettiin kesällä, on jäseniä mm. Kiistattomin hyöty Vuotoksesta tulee kuitenkin Kemijoki Oy:lle, sillä se lisäisi yhtiön tuotantoa kymmenisen prosenttia. Ympäristöselvitykset päätöksen pohjaksi Kauppaja teollisuusministeriö (KTM) toi Vuotoksen viime keväänä hallituksen iltakouluun omana esityksenään. Säätöenergiaa kulutushuippuihin Allasta perustellaan työllisyydellä ja energian saannilla
Se on maamme syvin ja kolmanneksi suurin järvi. Päijänteen itäpuolella. Eikä se väärä olekaan: viisi proviisi prosenttia väestöstä; järviä, metsiä ja ieniä · en elävöittämässä maisemassa. vsk.. keskimääräinen pala Suomenmaata, snna monen maakunnasta. Metsämaisema lienee lähivuosikymmeninä synkimmillään: kuusi on pitkään sekä luontaisesti että ihmisen avustuksella kukistanut muita puita, mutta nyt koivu on jälleen saanut Päijänne on Keski-Suomen sydän. Suuri osa maakuntaa on vaihtelevaa SUOMEN LUONTO 7/91 50. Sekä soiden että peltojen niukkuus johtuu maakunnan pinnanmuotojen poikkeuksellisesta eloisuudesta. Keski-Suomi on metsäisin maakuntamme: peräti 80 prosenttia on metsää soille ja pelloille jää poikkeuksellisen vähän tilaa. Seppo Vuokko MAAKUNNAT TUTUIKSI 7 KESKI-SUOMI MännikköIDetsät ja rantojen raidat ... Kaskeamisen jäljiltä on yhä paljon lehtimetsiä etenkin 18 armon myös metsätalousihmisten silmissä ja uusia koivikoita istutetaan
C l! 8. Uhanalaisia pelastettu Harvinaiset ja uhanalaiset la19. maastoa, jossa korkeusvaihtelut jäävät paikoin kymmenen metrin tuntumaan. rimaata. Kuusaankosken kuohuja voi ihailla Laukaalla. Vaarunvuori on kasvistollinen aarreaitta, jossa paahteisella jyrkänteellä on sekä eteläistä että pohjoista kalliolajistoa, ja rinteillä ja notkelmissa jopa jaloja lehtipuita kasvavia viileänvarjoisia lehtoja. Vain länsiosat ovat tasaisempaa kankareC 1i 8. Keski-Suomen korkeimmat vuoret ovat Multian Kukkamäki 268 metriä, Kii'skilänmäki 264 ja Pylkönrnäen Soidinrnäki 261. Imatran Voima kaavaili takavuosina Vaarunvuorelle pumppuvoimalaa, jossa atomivoimaloiden tuottamalla sähköllä pumpattaisiin alhaisen kulutuksen aikoina vettä Vaarunvuorella olevaan altaaseen ja huippukulutuksen aikoina vesi laskettaisiin turbiinien lävitse takaisin Päijänteeseen. Yli 200 metrin korkeuteen kohoavia mäkiä on runsaasti. Tänne, loivanlaakealle Suomenselälle, keskittyvät maakunnan suotkin. Suurimmillaan suhteelliset korkeuserot ovat toista sataa metriä. Erityisen jylhää vuorimaa on Korpilahdella, missä monet vuoret suistuvat liki pystyinä seinäminä Päijänteeseen. i § .s: Laukaan Hitonhauta on lähes kilometrin pituinen jyrkkä ja kapea rotko. vsk. Kuohuja voimistivat etenkin takavuosina metsäteollisuuden saasteet. · mäkimaata, mutta koillisesta pistää aina Pohjois-Päijänteelle kiila, jossa korkeuserot ovat yli 50 metrin siis vuoSUOMEN LUONTO 7/91 50. J! e .s: Vaarunvuori Korpilahden Korospohjassa on kuuluisa harvinaisista kasveistaan
Lajin toinen suomalainen esiintymä Muuramen Riihivuorella tuhoutui laskettelurinteiden rakentamisen yhteydessä. ! Päijänteen allas on syntynyt monien toisiaan leikkaavien kallioperän murrosten, siirtymien ja kasautumien seurauksena. Alkupäijänne laski luoteeseen tuolloin Kärnänkoskessa vedet virtasivat . ulottunut miltei 300 kilometrin mittainen Muinais-Päijänne. Sen lasku-uoma, Hinkuanvirtana tai Kotajokena tunnettu muinaisjoki, virtasi nykyisen Pihtiputaan Muurasjärven, Olloven järven ja Kotajoen kohdalla. Eläimiä pidettiin ensin tarhassa Salamajärven kansallispuistossa. Kun Suomenselkä kohosi 7500 vuotta sitten merestä, syntyi Lahdesta Pihtiputaalle ::. nolassa Jyrängönharjun ja Metsäpeura on onnistuttu istuttamaan takaisin kotikonnuilleen suurjärven vedenpinta laski, Kivijärvelle noin sadan vuoden tauon jälkeen. Järvisätkin sätkyttelee lukuisissa Keski-Suomen järvissä ja joissa. Murrosvyöhykkeet erottuvat karttakuvassa pääaltaan etelä-pohjoissuuntaisena ja lahtien luode-kaakko-suuntaisina linjoina. Suomen syvin järvi Maakunnan vesien ja koko Kymijoen vesistön keskusjärvi on Päijänne, joka 1054 neliökilometreineen on maan kolmanneksi suurin järvi. KESKI-SUOMI jit keskittyvät maan laidoille: Ahvenanmaalle, Uudellemaalle, Enontekiöön, Kuusamoon, Perämerelle ja PohjoisKarjalaan. Metso on Keski-Suomen maakuntalintu. Samoja suuntia toistavat alueen pienet järvetkin. Nykyisin Suomenselällä kulkee yli sadan peuran tokka, joka ainakin kesäisin hajoaa useammaksi pikkupartiksi. Päijänteen viileissä syvänteissä elää jäänteitä menneiltä ison veden ajoilta halkoisjalkaäyriäisiä, okakatkoja ja valkokatkoja. Valovirta siirsi rakennustyömaalta muutamia yksilöitä kesäasuntojensa lähimetsiin Laukaaseen, joissa laji yhä kasvaa. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Lehtori E. 1800-luvulla se kuitenkin metsästettiin loppuun Suomen alueelta. Siperianlillukka on tiettävästi ainoa mikrolisätty ja kasvupaikalleen palautettu uhanalainen laji maailmassa! Mutta vain toistaiseksi, sillä mikrolisäys on tulossa rutiininomaiseksi työksi uhanalaisten kasvien suojelussa. Kun myös Saimaan vesistö purki vetensä Muinais-Päijänteeseen, tässä Suomen historian suurimmassa koskessa virtasi vettä enemmän kuin nykyisessä Vuoksessa. Laji säilyi vain rajantakaisessa Karjalassa ja palasi sieltä omia aikojaan Kuhmoon ja Pohjois-Karjalaan. Kemiran laboratorioissa lisättiin siperianlillukkaa solukkoviljelmistä ja saatiin aikaan tuhansia taimia. ] Se ulottuu toistakymmentä g metriä merenpinnan alapuolelle. Maan ainoa siperianlillukkaesiintymä Jyväskylän Kypärämäessä jäi asutuksen jalkoihin ja tuhoutui jo 1950-luvulla. Kun Keski-Suomessa · ei ole mainittavasti kalkkiakaan, uhanalaisia kasveja ja eläimiä on vähemmän kuin missään muussa Suomen maakunnassa, mutta vähiä uhanalaisia kanssa on onnistuttu siirtämään ja pelastamaan enemmän kuin missään muualla! Jyväskylän yliopistoalueen rakennustöiden tieltä siirrettiin pari vuotta sitten tuhatkunta hienouurresulkukotiloa hiukan ylemmäksi rinteeseen. Etelässä yhä korkeammalle noussut vedenpinta { mursi 6100 vuotta sitten Hei:::. Hienouurresulkukotilo elää haapalehdoissa ja nousee kosteilla säillä haapojen rungoille ruokailemaan. Hinkuanvirran kukoistuskautta kesti vain viitisen sataa vuotta. Ristiselän laidassa, aivan lähellä rantaa, on sisävesiemme syvin kohta: 95,3 metriä vettä. J. päinva~t~seen suuntaan kum nyky1sm. vsk.. Tarhaus lopetettiin jo 1984 ja peurat pääsivät vapauteen. Suuremmat vaikeudet kohtaavatkin yleensä luong toon palauttamista kuin itse ! rnikrolisäystä: jos alkuperäii nen kasvupaikka on tuhoutunut tai edelleen uhattuna, ei lajia voi palauttaa pelkästään istuttamalla. Vihdoin, YK:n ympäristöpäivänä 1988, laji saatettiin palauttaa Jyväskylään, muutaman kilometrin 20 päähän alkuperäisestä kasvupaikastaan. Kuvassa lajin naaras eli koppelo. Metsäpeura kuului aikanaan koko Suomen eläimistöön ja oli tuhansia vuosia tärkeä riistaeläin. Kolin rinteillä taas asustaa ainoalla suomalaisella paikallaan läheinen laji harmaasulkukotilo. Koska etenevät hakkuut uhkasivat metsäpeuran rauhaa rajaseudullakin, siirrettiin kymmenkunta metsäpeuraa turvallisempiin oloihin, vanhoille ydinmailleen Suomenselälle 1979-80. Päijänne syntyi 8900 vuotta sitten, kun maankohoarninen erotti järvialtaan merestä
Kapeat salmet ja lyhyet jokiosuudet yhdistävät järviä jopa satojen kilometrien mittaisiksi reiteiksi. V alkokatka ei siedä kovin humuspitoisia vesiä, ja siksi se on harvinainen Saarijärven reitillä. Reitti vesien helminauha Maanpinnan suurpiirteitten tasaisuudesta koko JärviSuomi on noin 80-150 metrin tasalla ja maaston pienpiirteitten eloisuudesta johtuu Järvi-Suomen yleisilme. Reittien eriytymisestä kuluneet 6000 vuotta eivät ole riittäneet uusien eliölajien kehittymiseen, mutta joidenkin myöhemmin saapuneiden eläinten ja kasvien levinneisyydessä reittien merkitys näkyy. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Koska kaikki reittivedet olivat vielä hieman yli 6000 vuotta sitten saman MuinaisPäijänteen osia, niiden eläinja kasvilajistolla on yhteinen perusta. Saarijärven Pyhä-Häkissä ovat Etelä-Suomen komeimmat ikimetsät-vanhimmat puut ovat yli 400-vuotiaita. Myös Saarijärven Summassaari, jonne on nähtävyydeksi pystytetty kivikauden kylä, oli tuolloin asuttu. Ne ovat säilyneet kaikilla reitei11ä, joi11a on kyllin syviä järviä. Huopananja Keihärinkoski Viitasaarella, Joutsan Viherinkoski, Konneveden Keskisenkoski, Keuruun Reinikan-, Koskelan-, Pihlaja-, Riutta-, Kurenja Villinkoski, Karstulan Kouheroistenkoski, Pylkönrnäen Tuhma-, Kelmu-, Haapa-, ja Heijostenkoski, Saarijärven Muittarinkoski sekä Viitasaaren Kärnän-Kymönkosken reitti. Muualla puistossa saa liikkua vain erityisluvalla. Erikokoisia järviä on paljon, ne ovat rikkonaisia, pitkien lahtien silpomia ja lukuisten saarten täplittämiä; suuria, taivaanrantaan ulottuvia selkävesiä on vähän. Suurissa järvissä humus vähitellen hajoaa tai laskeutuu pohjaan ja vesi kirkastuu. Salamanperän luonnonpuistoon pääsee tutustumaan merkittyä polkua pitkin. Osaksi tai kokonaan rakentamattomia koskia ovat mm. Keski-Suomi on vaikuttavien koskien maata: virtaamat ja putouskorkeudet ovat pienehköjä ne eivät ole houkutelleet kovin monia voimalaitosrakentajia mutta riittävät komean kosk.irnaiseman syntyyn. Latvavedet, purot, lammet ja pikk:ujärvet, ovat ruskeavetisiä, kangasmetsistä ja soilta valuvan humuksen värjäärniä. Alueella elävät härkäsimppu sekä viisi reliktiäyriäistä: jäännehankajalkainen, jäännehalkoisjalkainen, jättikatka, okakatka ja valkokatka. Saastumisesta seuraava syvänteiden happitilanteen huonontuminen on kaikkien reliktiäyriäisten uhkana. Erityisen hyvin Muinais-Päijänteen merkitys näkyy jääkauden loppuvaiheesta kertovien, kylmää vettä vaativien jäänne-eläinten levinneisyydessä. Lyhyestä iästään huolimatta Hinkuanvirta oli mahtava lohijoki, ja sieltä muinaisen Päijänteen luusuasta ja muinaisen Hinkuan varrelta on löydetty runsaasti merkkejä 7000-8000 vuotta vanhasta asutuksesta. Järvien lajistolla yhteiset juuret Reitit muodostavat oman suurekosysteeminsä. jolloin Keitele, Kolima, Saarijärvi ja monet muut KeskiSuomen järvet erosivat Päijänteestä. Jättikatka edellyttää yli 40 metrin syvänteitä, mutta muille riittävät yli kymmenmetriset syvän teet. Rautalammin reitin taimen 21. Saarijärven, Viitasaaren, Rautalammin, Kivijärven ja Keuruun reitit. vsk. Keski-Suomen alueella ovat kokonaan tai osaksi mm. Samankin reitin eri altaiden kalakannat ovat osaksi eriytyneitä, sillä usein kosket ovat, ainakin vastavirtaan, leviämisesteinä. Reitin sisällä kasvien ja eläinten leviäminen on helppoa, mutta reittivedestä toiseen matkaaminen on olennaisesti vaikeampaa
Juhani Aho tuli Huopanaan ensimmäisen kerran 1906, ihastui heti moni-ilmeiseen koskeen ja vuokrasi pian kalastusoikeuden. Muutoksesta huolimatta Huopanassa on yhä ihmeellistä vetovoimaa. Samalla odotetaan lupaa kosken kunnostamiseen. Laukaan keskuskalanviljelylaitoksessa sekä tutkitaan reittivesien arvokaloja että tuotetaan istutuksia varten mätiä ja poikasia. Tämän arvioinnin kestävyyttä on kuitenkin jatkuvasti testattu uusilla hankkeilla. Viljelyksessä on Rautalammin reitin taimen sekä reitin virtak:utuinen siika. Järvien taimenkannat seuraavat muikkukantojen vaihtelua: kun muikkua on runsaasti, kasvaa taimenkin nopeasti ja saaliit ovat hyviä. Jarmo Kovanen Kiljoittaja on Keski-Suomen kalastuspiirin kalastusbiologi. Järvi-Suomessa kaikkien niiden järvien, joiden lasku-uoma on etelätai kaakkoispäässä, pohjoiset ja luoteiset rannat maatuvat nopeasti kun eteläpäässä ranta pysyy samoilla sijoillaan. 1980-luvun alkupuoli oli heikkojen saaliiden aikaa, loppupuoli hyvien ja nyt taas muikkukantojen ollessa alamaissa taimenkannatkin heikkenevät. vsk.. KESKI-SUOMI on perimältään paljon monimuotoisempi kuin vaikkapa Isojoen taimen: eri järvien taimenet kutivat eri koskissa, jolloin kannat vähitellen erilaistuivat. Järvemme muuttuvat Järviemme menneisyys sisältää varsin rajuja muutoksia, lasku-uomien vaihtoja, vähittäistä veden kohoamista ja äkillisiä järvenlaskuja, joiden rinnalla yksittäisen ihmisen toimet ovat olleet vähäisiä. Huopana ei ole lähelläkään sitä kivistä, ryöppyävää koskea, jollainen se oli syntyessään 6000 vuotta sitten. Taloudelliset seikat eivät rohkaiseet rakentamaan, ja yleinen suojeluaate kasasi kiviä voimalaitossuunnitelmien tielle. Huopanan vaiheissa kuvastuu luonnonsuojelun kehittyminen. Koskiensuojelulaki lienee tärkein Huopanankosken kannalta, mutta senkin soveltamista täällä testataan. Sotien jälkeen kosken omistajat ryhtyivät puuhaamaan sähköntuotannon laajentamista ja Huopanan Voima sai väliaikaisen luvan rakentaa voimalaitoksen, joka olisi hyödyntänyt koko kosken vesivoiman. 1970luvulla voimalaitoksen rakentamishankkeet tyrmättiin KHO:n ennakkopäätöksellä, jossa voimalaitosrakentarninen kiellettiin ensi kertaa luonnonsuojelullisten arvojen perusteella. Tällä hetkellä Keski-Suomen paras muikkuvesi on Lievestuoreenjärvi, joka vielä taannoin tunnettiin maakunnan saastuneimpana vetenä! Suuren läpivirtaamansa vuoksi reittivedet puhdistuvat nopeasti, kunhan saastuttaminen lakkaa. Edellinen teki koskesta kuolemattoman kirjoituksillaan ja jälkimmäiset ovat pitäneet kosken julkisuudessa Ahon jälkeenkin. Jos olivat Ahon kaunokirjalliset tuotteet omaa luokkaansa, olivat myös hänen moniin eri lehtiin lähettämänsä kirjoitukset aikaansa edellä. Sata vuotta myöhemmin kiviä työnnettin rannoille konevoimin sekä Huopanan Voima Oy:n voimalaitosta että uittoa varten. Korkein hallinto-oikeus käsittelee parhaillaan Huopanan tulevaisuutta kolmatta kertaa. Nykyisin istutukset ovat jo osin sekoittaneet taimenkannat ja koskien rakentaminen tuhonnut osan kutupaikoista ja sulkenut perinteisiä vaellusreittejä. Huopanan Voima nimittäin uusi kosken toisella rannalla sijainneen vanhan voimalaitoksensa lain voimaantulon jälkeen. Niissä todettiin varsin suorasukaisesti, mitä vallattomuuksia koskillarnme tuohon aikaan harjoitettiin. Kosken henkeä ei ole sittenkään saatu vielä nitistettyä. Suojelun kannalta merkittäviä ovat Laukaassa viljellyt Isojoen ja Lestijoen meritaimenet ja Iijoen merilohi. Huopanankosken lumo ei sammu Huopanankoski lienee maamme tunnetuin koski. Sen tietävät yhtä hyvin Huopanalla uskollisesti käyvät.perhokalastajat kuin koskikaratkin, jotka ovat valinneet Huopanan suosikkipaikakseen. Lohilastujen mukana kalastuskokemukset välittyivät parhaimmassa muodossa ympäri Eurooppaa. Vastoin yleistä käsitystä emokalojen viljely ei johda kalojen laitostumiseen ja perimän kapeuturniseen. Vaikka Ahon kirjoitusten pontimena olivatkin lähinnä kalataloudelliset seikat, voidaan niitä pitää varsin suojeluviritteisinä. Kokonaan riippumatta tästä maankohoamisen aiheuttamasta karttakuvan muuttumisesta jatkuu järvialtaiden täyttyminen: purot, joet ja valuvedet tuovat koko ajan maaainesta, joka laskeutuu järvien pohjaan, karkein aines aivan jokisuihin, mutta hienoin saviaines sekä veteen hienojakoisina levinneet humusja rautayhdisteet kulkeutuvat suurille selillekin, jossa ne laskeutuvat liejuna pohjaan. Viime vuosina yleisen edun puolustaminen katselmuskokouksissa onkin jäänyt lähes kokonaan viranomaisten vastuulle. Useimmat suuret järvialtaat ovat jo löytäneet lasku-uoman, joka on maankohoamisen edellyttämässä paikassa. 1960-luku kului, mutta uutta voimalaitosta ei koskella näkynyt. lrtomaahan kuten harjuihin ja reunamuodosturniin aallokko on kuluttanut jyrkän rantatörmän ja levittänyt siitä irroittamansa aineksen laakeaksi rantatasanteeksi. Huopanankoski on päässyt lähes kaikkiin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja läänin suunnitelmiin. Emoharjuksetkin on pyydetty Rautalammin reitiltä, mutta Keski-Suomen vahva harjuskanta on peräisin vuosisadan alkupuolen istutuksista, joissa käytettiin sekä Laatokan että Rovaniemen harjuksia. Viitasaari saa kiittää ilmaisesta mainoksesta Juhani Ahoa ja kosken omistajia. Entiset rannat näkyvät Muinaiset rannat on verraten helppo erottaa maastossakin kunhan vain tajuaa, mitä näkee. 1970-luvulla vapaaehtoinen luonnonsuojeluliike ja kalastusalan järjestöt toimivat aktiivisesti suojelua ajavien viranomaisten rinnalla. 1950-luvulla kosken luonnontilaa puolustivat vain kalastajat saamatta vastakaikua viranomaisilta. Jos rantoja on useampia päällekkäin, tulee rinteeestä porrasmainen. Hyvä paikka muinaisrantojen katseluun on vaikka Jyväskylän kaupungin läpäisevä Sisä-Suomen reunamuodostuma, pienois-Salpausselkä, joka ulottuu Näsijärvellä JyväsSUOMEN LUONTO 7/9 1 50. Kosken keskellä oleva saari syntyi perkauskivikoista ja päävirtaus pakotettiin kosken länsirannalta kosken keskelle, " kuninkaanväylään". Joka talvi siellä lasketaan Keski-Suomen suurimmat koskikaramäärät. Tämänkertainen KHO:n pähkinä liittyykin tämän kysymyksen ratkaisemiseen. suhteellisen suuria, mieluimmin satojen yksilöiden emokalaparvia. Keskuskalanviljelylaitoksissa monimuotoisuus turvataan käyttämällä 22 Taimenen toivossa Huopanankoskella. Jos järvialtaan lasku-uoma on lähellä järven luoteispäätä, maan kohoaminen ja kallistuminen aiheuttaa järven jatkuvan laajenemisen etelään ja kaakkoon päin kunnes vesi ylittää siellä matalimman kynnyskohdan ja syntyy uusi lasku-uoma. Huopanalla on käyty oikeutta jo neljän vuosikymmenen ajan. Kun laitoksella jopa 80 prosenttia mädistä varttuu aikuisiksi, alkuperäisen kannan perimän vaihtelu säilyy. Vuosikymmenen kuluessa suojelu virallistui, sillä erilaisten suojeluohjelmien ja -tavoitteiden selkiintyessä kansalaisjärjestöjen aktiivisuus väheni. Erityisenä silmätikkuna olivat uittoa varten tehdyt kivien räjäytykset, jotka joskus toivat paikalle virkavallankin. Moreenirinteillä rantatörmän korvaa usein kivinen palle, jonka juurella rantatasannekin jää paljon vähäisemmäksi kuin harjujen rinteissä. Yhtäläisesti järvemme muuttuvat tulevaisuudessa. 1800-luvun puolivälin jälkeen kosken perkaukset muuttivat kokonaan sekä Huopa·nan maiseman että virtaussuhteet. Suunnitelmat sitä varten ovat odottaneet valmiina jo kymmenen vuotta. Reitti vesien kala-aarteet Sisävesien tärkein talouskala on muikku, mutta muikun kannanvaihtelut ovat yhä osaksi arvoitus, eikä niihin pystytä vaikuttamaan. Perimän vaihtelu riippuu täysin siitä kalamateriaalista, joka aikoinaan on saatu laitokselle
Nyt se on nähtävyys ja monen harvinaisen kasvin turvapaikka. Rannat eivät ole niin tiuhaan mökitettyjä kuin Hämeessä ja Savossa. Monista koskista voisi mainita Juhani Ahon lastujen kuuluksi tekemän Viitasaaren Huopanankosken ( 4) sekä Laukaan Kuusaankosken (5). Pääosa Keski-Suomen asutuksesta keskittyy. Rinteiden juurella ja notkelmissa on reheviä lehtoja, joissa kasvaa mm. lehtoneidonvaippaa. Laajavuorella taas laskettelurinteen yläosa on veden koskemattomalla ja huuhtoutumattomalla maalla, joka kasvaa kuusirnetsää, ja alatasanne on Muinais-Päijänteen rantaa. Luontomatkaajan toivekohteet Keski-Suomen kaikki suuret reittijärvet ovat antoisia niin pyyteettömille luonnon ihailijoille kuin jalokalan tavoittelijoillek.in. Moreenirnaillakin on omat etunsa ja savolaiset ovat olleet mestareita kivisten mäkimaiden viljelyssä. Alueeseen liittyy Koirajärven virkistyskalastusalue sekä Salamanperän luonnonpuisto, joka on maantienvarresta kansallispuistoon johtavaa polkua lukuunottamatta yleisöltä suljettu. Leivonmäen Haapasuo (9) vat laskea pyllymäkeä, on Ancylusjärven rantatörmä. Vanhasta maatalouskulttuurista ja maisemasta kertovat erinomaisesti Luhangan Peltolan mäkitupalaisalue (12) ja Hankasalmen Pienimäen talomuseo (13), joissa harmaantuneet hirsirakennukset ovat alkuperäisessä maisemassaan. Jonkin verran peltoja on myös Muinais-Päijänteen rannan ja korkeimman rannan välisillä entisillä merenpohjilla. Pihtiputaan Raudanjärven (8) itäpään korkealta kalliolta avautuu juhlallinen näköala soiselle, pienijärviselle ja metsäiselle Suomenselälle. vsk. Veden koskematon maa on moreenia, jossa hienokin aines on säilynyt. Täällä ja muuallakin läntisessä Keski-Suomessa on mahdollisuus nähdä metsäpeura. Vesi on niin kirkasta, että lampien pohja näkyy jopa yli kymmenen metrin syvyydestä. Siinä missä lapset tapaaSUOMEN LUONTO 7/91 50. Maisema on erilainen kuin alavarnmilla seuduilla: metsät ovat kuusivaltaisia ja viljelmiä on vähän. Vielä upeampi olisi Laukaan Simunankoski (6), mutta sitä pääsee ihailemaan vain kesäisin klo 9-20, silloinkin aidan takaa. Salamajärven kansallispuisto (2) esittelee karunjylhää Suomenselän suoja metsäluontoa. 23. Alikasvoskuusikko on muuttamassa metsän ilmettä synkemmäksi ja pimeämmäksi. Pihtiputaalle asti. kuitenkin nykyisten järvien rannoille, ja pellot ovat Muinais-Päijänteen pohjalle kasaantuneita hienoja vesijättömaita, kivettömiä ja helppoja muokata. Maalta käsin saa hyvän yleiskuvan KeskiSuomesta ja Päijänteestä ajamalla Sysmästä Luhangan kautta kulkevaa saaristotietä Korpilahdelle. Nimen se on saanut toimekkaasta naisesta, joka asui vuosisadan alkupuolella kallion päällä mökissään ja kulki päivittäin töihin uskomattoman jyrkkää kallioseinämää pitkin, ja illalla takaisin. Itse kaupungissa Harjukatu on Muinais-Päijänteen rantatasanteella ja Harjun pururata edustaa Ancylusjärven rantaa. Kuusaankosken maisemia tosin tärvelee lähivuosina kanavatyömaa, vaikka se ei itse koskeen kajoakaan. Esimerkiksi Kyyjärven, Karstulan, Pylkönmäen ja Multian tienoot ovat niin yläviä, etteivät ne koskaan olleet veden alla vaan muodostivat heti on helposti tavoitettavissa oleva keidassuo, jonka käytöstä ja rauhoituksesta kiisteltiin vuosikymmeniä. Liekö Suomen järein ja runsaspuustoisin metsä. Muinaisill~ rannoilla on merkitystä enemmän kuin luulisikaan. Pyhä-Häkin kansallispuisto (1) on varsinainen metsäluonnon pyhäkkö, jossa kolmisataavuotiaat ikihongat muodostavat ylimmän pilariston. Vaarunvuori (7) Päijänteen rannalla on upea "etelävuori", kylän kautta Konnevedelle. Kärnän koskireitti (3) on kulta-aikaansa odotteleva melontareitti, johon liittyy Kymönkosken läheisyydessä jylhän komea Karoliinan portaina tunnettu kalliomäki. Laukaan Hitonhauta (10) on vajaan kilometrin mittainen kapea ja syvä rotko, murroslaakso, jota mannerjäätikkö vielä muotoili. Saarijärven Julmat lammet (11) ovat kirkasvetisiä, pieniä Jaan alta vapauduttuaan Pylkönmäen muinaissaaren. Niinpä idästä työntyy mäkiasutuksen ja lakiviljelysten kiila aina 1 ::, '"7 I metsälampia, jotka sijaitsevat louhuisessa murroslaaksossa. METSÄMAITA LJ VILJELYSMAITA 1--1 SUOALUEITA RAUTATIET PÄÄTIET ( 1 \ jonka jyrkänteellä on erikoisia kasveja kuten kesämaksaruoho, pahtarikko, vuorimunkki ja ketokissanminttu
Kun kalastajat valittivat veden pilaantumisesta, sanottiin tehtaalla, että vesien pilaantuminen on yleismaailmallinen ilmiö, mutta '. Tarina kuvaa hyvin 1960-luvun ilmapiiriä: tyhmälle kansalle syötettiin puppua, kun ei ''kan24 nattavuuden" nimissä viitsitty tehdä mitään jätevesille. teollisuuden jätevesien puhdistusta. Jätevesien koostumuksen muuttuminen toi kuitenkin esille uuden ongelman: kun sulfiittijäteliemen ]evien kasvua ehkäisevä vaikutus väheni, alkoivat Tiirinselkä ja Lehtiselkä rehevöityä. Itse Haarlan Selluloosa teki ensimmäisen konkurssinsa keväällä 1967. Vuonna 1985 tehdas kaatui rötöksiin. Pahin vesien pilaaja oli yhtiön Jämsänkoskella sijainnut sulfiittisellutehdas, jonka tuotantokyky oli 80 000 tonnia sellua vuodessa. Jämsänjoki tuli osittain hapelliseksi ja kriittisimmäksi ajaksi jäi enää elokuu, jolloin virtaamat olivat alhaisimmillaan. Silloisen Haarlan Selluloosa Oy:n happea kuluttava kuormitus eli BHK-kuorma oli liki 60 tonnia vuorokaudessa. Jylhä Päijänne kelpaa nyt pääkaupunkilaisten juomavedeksi, mutta vielä vuosikymmen sitten koko vesistöalue Äänekoskelta Lahteen Qli tukehtua selluja papeÄänekoski, Jämsänjokilaakso, Lievestuore ja Jyväskylä olivat 1960ja 1970-luvun vaihteessa Keski-Suomen metsäteollisuuden keskukset ja Lievestuoretta lukuunottamatta ovat edelleenkin. Tämä tiesi sitä, että liian pienet tehtaat oli lopetettava ja korvattava suuremmilla ja nykyaikaisemmilla. Kai Granberg KESKI-SUOMI Metsäteollisuus likaa yhä Keski-Suomen vesiä Keski-Suomessa on metsäteollisuuden keskittymä, jonka jäljet näkyvät vesistöissä. Tästä puolet laskettiin Lievestuoreen järveen ja toinen puoli ns. Keväisin, täyskierron aikana, sekä Tiirinselkä että Lehtiselkä noin 45 neliökilometrin suuruinen alue olivat lyhyen aikaa lähes hapettomia. Sellutehtaista sulfiittisellutehdas on vanhempi, ja siinä oli ilmeisesti Suomen ensimmäinen sulfiittijäteliemen haihdutus ja polttolaitos. Nyt tehtaalle rakennettiin jäteliemen haihduttamo, eikä jätevesiä enää johdettu lipeälammelle, joten " vain " Lievestuoreen järvi pilaantui. Äänekosken reitin jäätyessä joulun aikoihin saattoivat vaajakoskelaiset, jotka nauttivat Pohjois-Leppäveden pintavedestä puhdistettua juomavettä, maistaa sulfaattijäteliemen hajun ja maun. Ensimmäinen Päijänteen vesiensuojelun kannalta merkityksellinen teko oli haihdutusja polttolaitoksen rakentaminen Jämsänkosken sulfiittisellutehtaalle. Lailla vauhtia vesiensuojeluun Vuonna 1962 valmistuneella vesilainsäädännöllä oli käänteentekevä merkitys Suomen vesiensuojelulle. Sulfiittisellutehdas valmisti 1960-luvun puolivälissä vuosittain noin 55 000 tonnia sellua, sulfaattisellutehtaan tuotanto oli lähes kaksi kertaa suurempi. Ennen Eurooppaa on siistiydyttävä 1980-luvulla Suomen metsäteollisuus aloitti ' 'Eurooppaan menemisen' ' . Koko Äänekosken reitti oli huonoa kalavettä ja sekä siika että muikku pakenivat Pohjois-Päijänteeltä. Vuodesta 1955 alkaen sulfiittisellutehdas alkoi valmistaa valkaistua sellua. Koivujärvi on vieläkin huonossa kunnossa, vaikka lipeälampikin on jo hävitetty. Vaikka metsäteollisuus on siistiytymässä aiheuttaa tehtaiden iso koko ongelmia: Suuret tehtaat kuormittavat vesistöjä rankasti, vaikka päästöt tuotantotonnia kohti ovatkin alentuneet. vsk.. Näiden lisäksi Metsäliitto omisti paperija kartonkitehtaan sekä kemiallisen tehtaan, joka valmisti selluloosasta mm. SUOMEN LUONTO 7/9 1 50. Vuonna 1971 tehdas käynnistyi uudelleen KeskiSuomen Selluloosa -nimisenä. Joululahjaksi jätevettä Pohjois-Päijänteen kalavedet olivat niin pilalla, että mm. Äänekoskella sijaitsivat Metsäliiton omistamat tehtaat, joista vesistöjen kannalta tärkeimmät olivat sulfiittija sulfaattisellutehdas. ahvenkeitto maistui aivan selvästi sulfaattijäteliemelle. Jämsänjoki ennen kuin Tuonelan joki Keski-Päijänteellä hallitsi Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Myös Kaipolan paperitehtaan jätevesikuorma peittyi täysin sulfiittisellutehtaan kuorman alle, vaikka paperitehdas oli valmistuttuaan 1955 pohjoisen pallonpuoliskon suurin. lipeälampeen, josta huomattava osa jätevesistä valui Leppäveden Metsolahteen ja Päijänteeseen. Talvisin hapenvajaus ilmeni vasta Pohjois-Päijänteen Ristiselällä. Tehtaiden jätevesien takia happipitoisuus aleni vesistössä voimakkaasti kesa1sm aina Äänekoskelta Kuusaankoskelle asti. Myös Tiirinselällä orgaanisen aineksen pitoisuudet laskivat, vaikka alue oli edelleen varsin pilaantunut. tapettiliisterissä ja pesuaineissa käytettyä karboksimetyyliselluloosaa. syyttää silloista tervatehdasta, tämä oli sen ajan tapa. Koivujärven pilaamisesta yritettiin ritehtaiden jätteisiin. Tämän seurauksena sekä Keski-Päijänteen Lehtiselkä että Souselkä ja Judinsalonselkä alkoivat puhdistua. Jämsänkoskella oli myös paperitehdas, mutta sen merkitys veden pilaajana oli pieni. Sen BHK-kuorma oli 1960-luvulla yli 80 tonnia vuorokaudessa. Lievestuoreen tuhot Lievestuoreen edesmennyt sellutehdas kykeni 1960-luvulla pilaamaan kolme vesialuetta: Lievestuoreenjärven, Toivakan reitin sekä osittain Pohjois-Leppäveden ja Pohjois-Päijänteen. Samalla oli ryhdyttävä tosissaan kiinnittämään huomiota ympäristönsuojeluun. Voimakkaimmin sulfiittisellutehtaan kuormitus näkyi luonnollisesti 14 kilometriä pitkässä Jämsänjoessa, joka oli tuolloin täysin kuollut ja kitkeränhajuinen, musta kuin Tuonelan joki. Pohjois-Päijänteeseen vaikuttivat Äänekosken jätevesien lisäksi myös Jyväskylän kaupungin puhdistamattomat jätevedet, jotka tulivat Jyväsjärven kautta Päijänteeseen. Sen vaikutuksesta ryhdyttiin suunnittelemaan mm. Keväisin pintavedestä kohoava jäteliemen haju voitiin haistaa vielä Kärkistensalmessa, noin 40 kilometriä Jyväskylästä etelään. 'meidän tehtaat eivät pilaa vesiä". Osa jätevedestä tihkui padon läpi nykyisen Kuopion tien eteläpuolella sijaitsevaan Koivujärveen, joka on Toivakan reitin latvajärvi
Myös Yhtyneiden Paperitehtaiden uusille laitoksille Kaipolaan ja Jämsänkoskelle on rakennettu toimivat puhdistamot. Ka_ipola (Yhtyneet Paperitehtaat Oy): kuumahierrettä, josta edelleen paperia. Tällä oli tarkoitus korvata kokonaan vanhat Metsäliiton tehtaat. ravinteiden ja kloorin pitoisuuksissa. Osittain tämän seurauksena tehdas joutui muuttamaan suunnitelmiaan vesistöystävällisemmäksi ja kun tehdas 1985 käynnistyi, Äänekosken reitti puhdistui lähes silmissä jälleen hapelliseksi vesireitiksi. tehdas lopetettiin kymmenen vuotta sitten. Tehdaskoon kasvun seurauksena kuormituksen aleneminen ei kuitenkaan ollut riittävä rehevöitymisen ehkäisemiseksi. Iso tehdaskoko tuo ongelmia Suurten tehtaiden ongelmana on se, että vaikka tuotettua sellutonnia kohti päästöt ovatkin pienentyneet, niin valtavan tuotannon seurauksena vesistöön joutuva kuorma voi jopa kasvaa. Kloorifenolit pilaavat mm. vsk. Uusille laitoksille ei aluksi rakennettu lainkaan jätevedenpuhdistamoita. 25. Esimerkiksi Äänekosken tehtaan alapuolella Kuhnamoja Vatiajärvessä kalat ovat syömäkelvottomia. Kuumahierre: hiertämällä valmistettu mekaaninen massa, jonka valmistuksessa hake on ennen kuidutusta esikäsitelty höyryllä. Fosforikuormakin pieneni niin, että 1980-luvun lopulla se oli enää 60 grammaa tuotantotonnia kohti. Ensimmäisenä aloitti Yhtyneet Paperitehtaat, joka 1970luvun lopulla rakensi Jämsänkoskelle 300 000 tonnia hierrettä valmistavan laitoksen. Vaikka puhdistamot toimisivatkin moitteettomasti, tulee isoista tehtaista niin suuria määriä ravinteita, että niiden vaikutus näkyy koko Päijänteessä. Sulfaattisellu: kemiallisella menetelmällä natriumhydroksidin ja natriumsulfidin avulla valmistettu sellu. Sulfiittisellu: kemiallinen massa, keittokemikaaleina rikkidioksidi ja kalsiumbisulfiitti. Klooriyhdisteiden lisäksi Päijänteen murheeksi on hiipinyt rehevöityminen. LEPPÄV VAAJAKO JYVÄSKYLÄ KÄRKISTENSAL JÄMSÄ KOS JÄMSÄNJO KAIPO TIIRINSEL LEHTISEL REEN JÄRVI LIEVESTUORE METSO LAHTI ORONSELKÄ TOIVAKKA ISTISELKÄ JUDINSALONSELKÄ ASIKKALANSELKÄ 20 KM Keski-Suomen metsäteollisuus on sijoittunut Pohjois-Päijänteelle. Äänekoski (Metsä-Sellu Oy): valkaistua sulfaattisellua; (Metsä Serla Oy): taidepainopaperia, kartonkia, CMC:tä (karboksimetyyliselluloosaa). Kansalaisten avulla Päijänne puhtaaksi Seuraavaksi alettiin suunnitella Äänekoskelle uutta sulfaattiselluloosatehdasta. Jyväskylä (Metsä Serla Oy Kankaan paperitehdas): hienopaperia. Sellutehtaiden puhdistamoihin kertyvä liete aiheuttaa ongelmia, sillä sen polttaminen saattaa levittää lietteen sisältämiä kloorifenoleita ilmaan. D Dosentti Kai Granberg työskentelee Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa. BHK: biologinen hapenkulutus, jätevesien laadun mitta. Jämsänkoski (Yhtyneet Paperitehtaat Oy): kuumahierrettä, josta edelleen paperia. Vaajakoskelaiset saivat tehtaan valmistuttua kunnollista raakavettä, joten enää ei tarvinnut juoda lipeävettä joulukuussa. sen sijaan juurikaan pienentynyt, ja nykyisin Keski-Päijänteen vedet ovat vähintään lievästi rehevöityneet. Ravinnekuorma ei Jätevedet rehevöittävät Päijännettä. Siitä huolimatta happea kuluttava kuorma pieneni ainakin Jämsänkoskella. Tämä on voitu todeta mm. Tehtaasta tuli yhtiön lippulaiva, jonka BHK-kuorma oli vain yhdeksäsosa vanhojen tehtaiden kuormituksesta. kalan maun. Eräs ratkaisu saattaisi olla lietteen kompostointi. Alunperin kaavailtiin, että tehtaasta tulee ''tavanomainen", 1970-luvun tekniikalla toimiva tehdas, jonka kuormitus olisi toki ollut alhaisempi kuin vanhojen tehtaiden, mutta joka ei kuitenkaan vielä vastaisi nykyaikaisen tehtaan kuormitus tasoa. Tehdasta vastaan nousi kansanliike, ''Päijänne puhtaaksi'', joka keräsi adressiin yli 100 000 nimeä. Myös Kaipolan tehtaaseen rakennettiin kuumahiertämö ja Jämsänkosken sulfiittiselluSUOMEN LUONTO 7/91 50
Toisen jutun mukaan palokärki oli onton puun sisällä syömässä muurahaisia ja huusi siellä: "Tiijän, tiijän!" Hiipi siihen mies paikalle, kuunteli linnun huutoa, nappasi sen kiinni sanoen: ' 'Tiedän minäkin' ', ja otti linnun hengiltä. Palokärjen lentäessä ja etsiessä lehmiään sen on kerrottu huutavan näin: " Ptrui lehmäni, ptrui lehmäni, ptrui Sunterin, ptrui Lauterin, ptrui Maatikkin, tulkaa kottiin! " Ja kun elikoita ei löydy, lintu lopuksi kiljaisee: " Tokko tiijätt .. Palokärjen huuto on ollut myös sananlaskujen aiheena. Siinä touhussa se nokesi itsensä mustaksi ja poltti päälakensa punaiseksi. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Silloin Jeesus vihastui ja sanoi, että mene vain ja niitä vasikoitasi saatkin kutsua lopun ikääsi. Musta tikka, metsänemäntå Teksti ja kuvat: TimoLavola Nämä säk:eistöt ovat Lauri Pohjanpään runosta Palokärki, jonka aihe on peräisin laajalti tunnetusta palokärjen syntylegendasta. Koska se ei ollut halunnut luomistyöhön osallistua, siltä kiellettiin veden käyttö muuten kuin haavan lehdeltä. ''Ruikuttaa ko palokärki satheen eellä'' sanottiin Yli-Torniossa, ja Etelä-Pohjanmaalla: " Saret tuloo, koska palokärki nuan pillittää" . Ja ylpeä emäntä muuttui linnuksi, joka lensi savupiipun läpi ulos. Seuraavan, vielä pienemmän taikinanpalasen kanssa kävi aivan samoin. Mutta kun se paisui uunissa suunnattoman suureksi, tuli ylpeänsorttinen emäntä toisiin aatoksiin eikä antanutkaan sitä matkalaisille. , '' a. Kun miehet pyysivät leipää kolmannen kerran, emäntä sanoi, ettei hän enää jouda leipomaan, kun pitää mennä ulos vasikoita kutsumaan. Kansan suussa palokärjellä on ollut monia eri nimityksiä. Linnun ahkera ja kauaskantava puitten takominen on samoin pantu merkille: " Palokärki paljon puita hakkaa, mutta vähän pinoja tekee" tai "Palokärki ikänsä huonehirsiä hakkaa, ulkoisessa yön makaapi' ' . vsk.. He pyysivät emännältä leivänpalaa, ja tämä antoi heille pienen kakkaran. Lehmänkutsuja, sateen ennustaja Aunuksessa on palokärjen janosta kerrottu seuraavaa tarinaa. Olivat kaikki muut linnut olleet mukana maailman luomisessa paitsi palokärki. Koko ikänsä saa palokärki lentää ja kutsua vasikoitaan sekä huutaa vettä janoonsa, sillä linnun kurkkukin kuivui sen lentäessä kuuman piipun läpi. Poudalla ei haavan lehdellä oleva vesi tietenkään kauan 26 riitä, ja palokärjen tulee kova jano. Siinä Jeesus ja Pietari (toisen version mukaan pieni poika, joka osoittautuu Jeesukseksi) matkatessaan tuntemattomina maan päällä tulivat poikenneeksi isoon taloon, jonka emäntä oli juuri leipomispuuhissa. Silloin se alkaa huutaa, ja vedenantaja kuulee sen huudon ja antaa sadetta
Ja vielä kolme erikoisen kuvaavaa nimeä: koro, konkelo ja varakopra. Ne olivat jo isoja ja miltei täydellisiä emojensa pienoismalleja. Poikaset ilmestyivät oitis kolon suulle kaulojaan kurkotellen ja melkoista meteliä pitäen. vsk. Kauan eivät seremoniat kestäneet, vaan emon velvollisuudet kutsuivat: metsänemännät lensivät taas ruoanhakuun. Siinä ne istuivat, hyppivät välillä lähemmäs toisiaan kumarrellen ja kaulojaan venytellen sekä naukuen vaimeasti. Palokärki on osoittanut sopeutuvansa asumaan myös kulttuurimaisemassa, jos sen vain annetaan olla pesimäaikaan rauhassa. Ympärillä kasvoi nuorta kuusikkoa, ja aivan vierestä kulki hiljattain raivattu metsätie. Lintua on kutsuttu myös yksinkertaisesti mustakärjeksi tai mustatikaksi. Perheonnea katkenneessa koivussa Palokärki on erämetsien lintu. Kotvan kuluttua kuului taas huutoa kun isäkärki viuhtoi paikalle, ja sama näytelmä toistui. Lehmän.kutsuja ja metsänemäntä juontuvat tietysti edelläkerrotusta kansansadusta. Ruokinnan jälkeen se kuikuili jonkin aikaa rungolla, hyppäsi sitten kiljaisten siivilleen ja lentää kauhoi uutta ruoka-annosta keräämään. Parisiteen vahvistamisleikkiä. Ruotsalaisesta nimestä spillkråka (jonka jälkiosa on suomeksi yhtä kuin varis) taas tulevat pilrooka, piltrooka ja tiilkärki. 27. Ruokinnan jälkeen linnut kiersivät runkoa pitkin ylimmälle oksalle. Äitikärki pompahteli runkoa alas niiden luo ja alkoi ruokkia oksentamalla kuvustaan mössöä, joka koostuu hyönteisistä ja niiden toukista. D Timo Lavola asuu Längelmäellä ja kirjoittaa sekä valokuvaa luontoa harrastuksekseen. Se oli naaras, jolla on vain niskassa punaista, koiraallahan punoittaa koko päälaki. Viime keväänä metsänemännät olivat kaivertaneet pesäkolon myrskyn katkaisemaan koivuun, joka seisoi vanhassa hakkuuaukossa. Kauan minun ei tarvinnut piilossani odotella, kun ilma viuhui ja kimakan huudon kiekaisten toinen emoista pelmahti koivupökkelön rungolle. Vajaan kilometrin päähän hakattiin samaisena keväänä uutta aukkoa. Sitten on joukko muunnoksia: kärki, palopikka, palotikka ja pääpalo. Semmoisista löytyy sopivia pesäpuita sekä paljon lahopuita, keloja, kantoja ja muurahaispesiä, joista mustatikka löytää ravintoa. Saavuin paikalle kauniina kesäkuun aamuna kuvaamaan palokärkien perhe-elämää. Erämetsiemme määrä on jatkuvasti pienentynyt, ja palokärki on monien muiden lintujen lailla joutunut totuttelemaan uusiin oloihin. Se oli pitkään taantuva laji, mutta aivan viime aikoina kannan lasku on ilmeisesti pysähtynyt. Sen mieluisinta elinympäristöä ovat vanhat metsät, joissa kasvaa tukevia honkia, koivuja ja haapoja. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Paikalla viettämäni parin tunnin aikana emot osuivat kahdesti pesälle yhtäaikaa
Tunnistin tuo yön nahkasiivet siinä määrin ulottuville, että esimerkiksi Brittein saarilla _moni tavallinen luontoharrastaja tapaa laajentaa sillä aistejaan yötaivaan äärellä. Hämärän laskeutuessa yökkö nousee siivilleen ja alkaa jahdata hyönteisiä. Lepakot ovat meille ihmisille vain varjo yössä, sillä niiden tutkat pyyhkivät kuulokykymme ulottumattomissa. 1 :i: "-------'~ Viiksisiippa roikkuu kynsien varassa lepakoiden lepoasennossa. Eri lajien tutkien äänet poikkeavat sen verran toisistaan, että pienen totuttelun jälkeen tunnistus on helppoa, joskin esimerkiksi siippalajien tunteminen vaatii harjaannusta. Laite, joka näyttää hiukan matkaradiolta, muuttaa lepakoiden ihmiskorvin kuulumattomat ultraäänet korvillemme paremmin sopiville taajuuksille. Antti Halkka Yön nahkasiivet Korvayökkö kurkistaa päiväpiilostaan. käteen lepakoita ei yleensä saa eikä niihin vesikauhuvaaran takia ole syytäkään koskea. Niinpä lepakoiden laji tahtoo jäädä mysteeriksi ellei satu omistamaan lepakontunnistinta. Silti ne eivät olleet maailman ensimmäisiä lentäjiä; lentävät liskot hallitsivat ilmatilaa jo ennen kuin nisäkkäistä oli kuultukaan, ja linnutkin nousivat siivilleen jo jurakaudella sata miljoonaa vuotta lepakoita ennen. Maailman neljästä tuhannesta nisäkäslajista hätkähdyttävät 950 on lepakoita. Nisäkkäistä siivilleen ovat nousseet vain ihminen ja lepakot. Yöilman hyönteisten armadat lentävät kaikkialla maailmassa lepakkotutkien kaikujen varjostamina. Mutta maailman lepakot ovat kehittyneet syömään hyönteisten lisäksi suurempaakin riistaa ja puiden hedelmiä. Monet lajit myös imevät mettä ja muutamat verta. 28 Viidessä tavallisessa lepakkolajissamme on kylliksi siinä mielessä, että niitä on lennossa vaikea erottaa toisistaan. Sen jälkeen kun lepakot kehittyivät ilmeisesti joistain siivettömistä hyönteissyöjistä, niiden tarina on ollut yhtä menestystä. Halvimrnillaan alle tuhanSUOMEN LUONTO 7/91 50. lukitusmekanismi pitää kynnet koukussa ilman lihastyötä. Korvayökön kavaltavat sen jättimäiset korvat ja kookkaan pohjanlepakon lento on raskasta, mutta hämärässä näinkään selvät erot eivät tahdo näkyä. Ilmassa olivat myös hyönteiset, ja juuri niitä tavoittelemaan syntyivät lepakot. Tähän aikaan vuodesta lepakkojen keskikesällä syntyneet poikaset ovat jo oppineet lentämään ja pian nahkasiivet täytyy laskostaa talvihorroksen ajaksi. Sitä on suomalaisen viisine tavallisine ja neljine satunnaisine lepakkolajeineen vaikea käsittää. Yö herää eloon Lepakontunnistin on laite, jota ei yleensä ole kojehulluimmankaan suomalaisen arsenaalissa. Isoeli brandtinviiksisiippa ja viiksisiippa ovat puolestaan vaikeat määrittää jopa kädessä. Lepakoilla lentoonlähtö tapahtui jo vähintään 50 miljoonaa vuotta sitten. vsk.. Vesija kahden viiksisiippalajin erona on vain lentopoimun ulottuminen vesisiipalla pitemmälle jaloissa
Lepakot elävät yleensä yhdyskuntina, ja niillä on poikasten hoidossa eräänlainen lastentarhajärjestelmä. vsk. Kuvassa näkyy hyvin lepakoiden siiven rakenne; etuja takajalkojen sekä hännän väliin on pingottunut nahkapoimu. SUOMEN LUONTO 7/9 1 50. Pohjanlepakkoyhdyskunta. 29. Jättiläisiippaa ei ole tavattu Suomesta, mutta kaikki lepakkomme kuuluvat siippojen heimoon. Jättiläissiipat kisailevat
Vasta alkusyksyllä täyskasvuiseksi kasvaneet lepakot levittävät omat nahkasiipensä ja lähtevät ensilennolleen. Lepakoiden siipien rakenne lienee tavallaan parempi kuin linnuilla, sillä niiden lentolihakset painavat vain 12 prosenttia eläimen painosta, linnuilla viidenneksen. Ihmiset eivät ole aina ilahtuneita vinttinsä vallanneista lepakoista, jotka saattavat hiukan liata paikkoja. Tähän viittaa sekin, että lintutieteili jät näkevät harvoin lepakoita silloin harvoin kun näin sattuu, kyseessä on todellinen tapaus. Saalistuksen aikana poikaset ovat kokonaan muiden naaraiden hoivissa ellei emo ota poikasia retkelle mukaan. Matalilla taajuuksilla kohteen suunta ja etäisyys eivät tulisi esiin läheskään yhtä terävästi ja-yöperhonen tai sääski voisi välttää lepakon neulanterävät hampaat. Naaras ja poikasja urosryhmät voivat olla jopa satojen yksilöiden suuruisia. Kun poikaset syksyllä itsenäistyvät, on siippojen ja muiden lepakkonaaraiden aika kohdata siippansa tai jokin muu uros. Harrastajapiireissä tunnistimia on toistaiseksi lähinnä Valkeakosken lintuharrastajilla, joista monilla tunnistin on yhtä tavallinen retkiseuralainen kuin kiikari. Synnytyksen aikaan lepakkonaaraat ovat omana ryhmänään. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Tutkalla on myös se kiusallinen piirre, että lepakko joutuu käyttämään itse lähettämäänsä informaatiota kuvan muodostamiseen. Horros pidentää ikää. Perhosten tutkanpaljastimen herkkyyttä voi muuten ihminenkin kokeilla heittämällä avainnipun ilmaan jonkin lampun valokeilaan juuttuneiden perhosten läheisyydessä perhosten pitäisi reagoida välittömällä väistöllä. " Näin saalishyönteiset eivät huomaa korvayökön olevan liikkeellä, mutta eläin tarvitsee heikkojen tutkakaikujen vastaanottamiseen suhteettoman suuret korvat", selittää lepakoita harrastuksekseen tutkiva dosentti Juhani Lokki. Pohjanlepakko suosii kivilouhikoita, joiden perukoille pakkanen ei tunkeudu. Tällaisiin ullakon kutsumattomiin alivuokralaisiin vähemmän ystävällisesti suhtautuvan on syytä muistaa, että kaikki maamme lepakot ovat rauhoitettuja. 30 ., Puoli vuotta betoniseinällä pohjanlepakko roikkuu talvihorrospaikakseen valitsemassaan kellarissa. Parittelun jälkeen siittiöt säilyvät naaraan sisällä kevääseen asti, jolloin hedelmöitys vasta tapahtuu. Lepakoiden tutka ei vedä vertoja silmille tarkkuudessa, sillä jo fysiikan lakien mukaan pienin sen havaitsema kohde on korkeintaan esimerkiksi kymmenesosa aallonpituudesta. Vaikka sydän jättää horroksessa yhdeksän lyöntiä kymmenestä väliin ja elämä on muutenkin säästöliekillä tässäkö syy pitkään ikään energiaa kuluu silti. Näihin aikoihin voi siis nähdä vasta ensi siiveniskuillaan olevia lepakoita. " Jos lepakoista on todella riesaa, olen neuvonut ihmisiä tukkimaan sisäänpääsyn niiden olinpaikkaan talvikautena, kun lepakot ovat poissa", kertoo Juhani Lokki. Tämä on hämmästyttävä saavutus alle kymmengrammaisille eläimille, sillä muut saman painoiset nisäkkäät elävät yleensä korkeintaan reilun vuoden. Kenties tämä on samalla lennonja tutkankäytön opetusta. Ilman tätä kevyet siivet eivät pysyisikään kunnossa. Lepakoiden talvi kuluu horroksessa nella markalla heltiävä koje on ratkaisevasti helpottanut myös lepakkotutkimusta. A vainnipun kilinässä on mukana ultraääniä. Monet yöperhosten korvat ovat kehittyneet kuulemaan lepakkotutkan korkeita ääniä ja ne pudottautuvat välittömästi lennosta, kun tutkanpaljastin hälyttää. Eläimet keskeyttävät pyynnin tasaisin väliajoin huoltaakseen nahkasiipensä. Toimitukseen kuuluu erilaista rasvausta ja silittelyä. Lepakonpoikaset voivat nimittäin ulkomaisten tietojen mukaan päästä jo pieninä lentomatkalle. Yleensä imetystä hoitaa vain oma emo, mutta ainakin joillain ulkomaisilla lepakoilla myös vieraat emot voivat osallistua imetykseen, jos oma emo on jäänyt saaliitta eikä ole imetyskunnossa. Laitteita ei vielä ole Suomessa kuin tusinan verran, mutta täälläkin on esimerkiksi saatu paljon uusia havaintoja pikkulepakosta. vsk.. Talvihorros on useimmiten lepakoille raskas; täytyyhän niiden tulla koko talvi toimeen syksyn mittaan keräämällään ravinnolla. Itseään voi rauhoitella sillä, että meikäläisten lepakoiden ulostemäärät ovat sentään vaatimattomia verrattuna joihinkin eteläamerikkalaisiin, joiden ulostekasoja on hyödynnetty lannoitteina. Ne roikkuvat usein jopa varsin isoina emolepakon vatsavilloihin takertuneina. Lepakoista on useimmiten vain iloa, sillä on mieltäylentävää hämärissä tarkkailla niiden ketterää saalistusta. Parhaimmillaan viime kesänä syntyneillä lepakoilla on toivoa lentää vielä 2000-luvulla, sillä meikäläiset lepakkolajit elävät jopa yli kymmenvuotiaiksi. Valtaosan lepakoiden talvehtimispaikoista tietävät vain lepakot itse. Korvayökön signaalit ovat muita heikompia. Talvehtimiseen kelpuutettavassa paikassa ei saisi olla talvellakaan pakkasta ja niinpä kesäiset elinpaikat jätetään yleensä kylmäksi vuodenajaksi. Siipien huolto sujuu ainakin viiksisiippanaarailla samanaikaisesti imetyksen kanssa. Horrospaikkoihinsa lepakot hakeutuvat pian parittelun jälkeen. Usein lepakot ovat täysin toipuneita talvesta vasta keskikesällä. Tutka on hyödyllinen laite ja sen ovat lepakoiden lisäksi kehittäneet eläinmaailmassa jotkin päästäislajit, luolalinnut sekä monet valaat ja delfiinit, ehkä hylkeetkin. Lepakoiden tutka, jonka lähetinosa sijaitsee eläinten kuonossa, käyttää korkeita taajuuksia, koska suuntakuva tarkentuu nam oleellisesti. Esimerkiksi muutama vuosi sitten Hangon lintuasemaa lähestynyt ''tunnistamaton kahlaajalintu" olikin isolepakko. Muuten poikasten hoito ja erityisesti tärkeä lämmitys on aina yhteistä puuhaa. On ollut pitkään epäselvää, muuttaako osa lepakoista lintujen tavoin etelään talvehtimaan, mutta nykyisin ollaan sitä mieltä, että kaikki säännöllisesti esiintyvät lepakkolajimme talvehtivat enimmäkseen Suomessa. Ennen sen käyttöönottoa tiedot lepakoiden esiintymisestä olivat hyvin hataria. Siivet kaipaavat huoltoa · Lepakoiden poikaset syntyvät keskikesällä, yleensä heinäkuussa. Vaikeinta talvehtiminen lienee korvayököllä, jonka talvehtimispaikkoja on löydetty Suomessa toistaiseksi vain kahdesta syvästä luolasta. Talvehtimispaikkojen löytäminen on varmasti lepakoille vaikeaa, mutta se onnistuu jopa napapiirin pohjoispuolelle levinneellä pohjanlepakolta
Pyritään yhdistämään huvi ja hyöty, ilman sen kummempaasitoutumista ajatellen, että siihen ehtii. Samainen ruutu tyydyttää myös tunne-elämältään poikkeavien luonnon rakastajien tarpeet. Sitähän emme ole, sen enempi yksilöinä kuin lajinakaan. paan, usein jopa yhtä aikaa esiintyvään alalajiin. Ja rinnan tämän kanssa jatkuu luonnon riisto, kuten kunnon luterilaisessa parisuhteessa ainakin. Käytämme luontoa niiden kaikupohjana ja olemme pettyneitä jos metsä ei vastaakaan kuiskutteluihimme toivomallamme taval'la. Myös puhtaasti platonisia suhteita esiintyy. Ja kuin pisteenä i:n päälle tulee radiosta salskeaSe, että pohjoisessa Suomessa asutaan lähellä luontoa, on luonut Pekka Kejosen mielestä harhan pohjoisen ihmisen erityisestä luonnonrakkaudesta. Pekka Kejonen Arktista rakkautta Luonnonrakkaus, kuten rakkaus ylipäätään, on vähintäänkin kaksiselitteinen asia. Luonto ei piittaa meistä tippaakaan, ainakaan sen enempi kuin muista muurahaisistaan vaan on valmis karistamaan meidät kuin kiusattu eläin tehtävänsä tehneen punkin iholtaan. Tai jos vastaa, harvempi tulee ajatelleeksi että saamamme viestit eivät ole muuta kuin luontoon kohdistamiemme tunteiden heijastumia, meitä itseämme. Eritoten täällä pohjoisessa jossa luonnon pitäisi sekä turvata alati kasvavat elintasovaatimuksemme että vastata tunteisiimme jotka, se sanottakoon, ovat kaikkea muuta kuin vilpittömiä. Nuoremmilla puolestaan esiintyy avoliittoa muistuttavaa suhtautumista. Mutta mitä. TV-ruudun välittämä kuva kaukomaiden luonnonsuojelupuistoista on tunteen kohteena juhlavampi kuin nenän tutkaimessa oleva, paikoin nuhjaantuneen oloinen maisema. Jos tähän kuitenkin halutaan ympätä kaikkialla kummitteleva koston teema, vain ihmislajille luonteenomainen, niin mehän kostamme; itsellemme. Eivätkä orkutkaan ole kaukana. Nautintoa täydentää joka toisen kodin seinällä roikkuva käsintehty kuva tunturista tai enteellisesti kappale raamitettua ruskaa. 31. Aikaahan on. Osalla on romantiikan sävyttämiä, lyhytaikaisia ihastumisia jotka eivät kestä arjen kolhintaa. Esitys, jota normaalitilassa oleva ihminen ei nikottelematta kuuntele, saa meidät ekstaasin liepeille. vsk. Luonto eri asioiden objektina on ihmisen mielikuvissa ehtymätön. Suhde luontoon muuttuu toistaen vanhaa, hyväksihavaittua mallia. Luonto kostaa, runoilee joku henkiseen pensaikkoonsa jäänyt narsistisen alkeellisesti, luullen ihmistä niin tärkeäksi, että sille suotaisiin moinen kunnia. Asuminen luonnon " naapurissa" on luonut kirjallisuuden tukeman harhan pohjoisen ihmisen erityisestä luonnonrakkaudesta kaavaa, " mitä pohjoisemmaksi mennään sen rakkaammaksi luonto ihmiselle käy", noudattaen. Tälle pohjoiselle pohjalle on hyvä rakentaa. Mitä ei pystytä tajuamaan, sitä ryhdytään palvomaan vaikka luonto suorastaan tyrkytti tasavertaista suhdetta. Ajan kypsyessä nyt lapsosen kengissä taaperteleva täkäläinen luonnonsuojelu tulee osin saamaan niin fundamentalistisia piirteitä, että sekopäisinkin hihhulointi vaikuttaa sen rinnalla pyhäkoulunäpertelyltä. Tieto, jonka mukaan Karigasniemen jätevesipuhdistamon päästöistä Tenoon löydettiin pahimmillaan 4700 koJibakteeria sadassa millilitrassa vettä, kertoo k a i ken tuosta tuhoavasta rakkaudesta. Yksi luonnonrakkauden perversio, rakkaus paperiin, on täällä erityisen yleinen. Mutta palataan tuohon harhaiseen rakkauteen, eihän ihminen tekotarpeistaan mihinkään pääse. Yleisin lienee vanhaan, osin jo väljähtyneeseen avioliittoon rinnastettavissa oleva, välinpitämätön ja mieluusti menneitä muisteleva tunne. Sieltä etsimme ulos vaivautumatta luontoaiheisia seikkailuja henkisen onaniamme tykötarpeiksi. Niin luonnonvastainen käsite kuin perisynti ei riitä selitykseksi. aamsen metsänhoitajan vakuuttava esitelmä metsiemme ihmeellisestä uudistumiskyvystä jonka loppuun paikallinen kuoro korauttaa ikivihreän "Metsän poika tahdon olla". Luonnonrakkauden voi jakaa, myös täällä pohjoisessa useamSUOMEN LUONTO 7/91 50. Loputkin metsät pitäisi muuttaa tuoksultaan eriasteisen eräkirjallisuuden painoarkeiksi. Kysymyshän on uskonnon korvikkeesta
Olin juuri huutamassa, että niitän vielä tämän ratin saaritupsun laitaan ja tulen sitten, mutta äkkiä suuni oli täynnä kuravettä ja purskuttelin henkitorvea auki silmät sameina. Veneellä meloskellen niitä voi haravalla vedellä rannalle ja kompostiin jos intoa vielä maalla riittää. Vesipiirin asioista perillä oleva asiantuntija vakuutteli, että jos kasvit hävittää neljänä kesänä, niin eivät enää viidentenä esiin yrittele. Mutta välialue oli musta. Kumisaapas muljahti pohjassa jumittavalta hakotukilta. Katkettuaan vesikasvit pullahtelevat pintaan paksuksi lautaksi. " Mitäs luulet. Yhden voileivän ja kahvimukin takia ei peseksiä kannata. Ei tämänvertainen loma-asutus tällaista vesimassaa pilaa. Yhtälailla luisevat entisen urheilijan sääret koljottivat valkoisina likipitäen polviin saakka. Etenkin seisovavetisillä rannoilla mönjäkerros vahveni Piirrokse1: Markku Tanttu vuosi vuodelta. Taisto Kotka Rantamulatti Miehenmitalla selviää avoveteen saakka. Arvelin sen johtuvan veden purskahtelusta saapasvarsissa. Aino oli tuttu, eikä mikään sopivin mittapuu. Yhtäkkiä minusta alkoi tuntua siltä, että joku ulkopuolinen saattaisi kokea näkemänsä vähintäänkin hassunkurisena. Tällainenkaan ei sitä suuremmin kummastuttanut. Nyt se näytti jotain vieläkin huvittavampaa. Vesikasveja alkoi ensin ilmestyä sinne tänne. Sanoin sille, että kirja on toistakymmentä vuotta vanha ja tiedot vieläkin vanhempia. Pää kaulaan saakka oli jokseenkin valkoinen. Vähän se hämmästeli, kun kerroin kuinka pari vuotta sen jälkeen kun Vapo oji ympäristön suot, vesi alkoi muuttua ruskeammaksi. Kauppasihan vesipiiri moottorivenettä ja niittolaitetta loppukesälle. "Vesiherralla oli sel lainen luulo, että järvi on puhdas eikä sanottavaa rehevöitymistä esiinny. Verannalla Aino kyseli, etteikö tuota hommaa muuten voisi hoitaa. Nyt niiden kanssa ei enää pärjää kukaan, väitin.'' ' 'Kerroinpa sille senkin, että talvella järvi on niin happiköyhä, että illalla verkossa saattaa olla kuollut kala, vaikka aamulla on pyydyksen kokenut.' ' "Suossako se on kaikki syy", Aino ihmetteli. Nousin rannalle. Mutavelli teki mulatin. Sanoin, että tietysti, mutta sutta tulisi ja kallista. Ajan kuluessa se toistuvasti ilkkui minulle vyötärön katoamisesta. vsk.. Vilkaisin kokovartalopeiliin, jonka tarpeellisuudesta olin kinannut jo viitisentoista vuotta. Joku ketjunveto olisi käynyt hätäratkaisuna. EiLUNASTETTU SUOMEN LUONNON KIRJOITUSKILPAILUSSA 32 SUOMEN LUONTO 7/9 1 50. Minä sanoin niille, etten petroolivehkeistä perusta itse niitän kun on matala rantakin. Viikatetta on nytkyteltävä lyhyin liikkein. Illalla sitten ja kunnolla. Näytti ihan kirjasta. Muutamassa vuodessa niiden kasvuinto suorastaan räjähti. Sitten hienoa humusvelliä alkoi työntyä syvemmältä rantahietikon sekaan. Naurakoon. Joku kauranniittoon soveltuva taajavetoisempi tyyli ei onnistu, voima ei yksinkertaisesti riitä puolentoista metrin syvyydessä. Viritteli niistä pöydälle asetelmaa ja huuteli murkinalle. Kieltämättä vesikasvien niitto näin syvällä oli hankalaa. Sitäpaitsi se oli vuosien varrella nähnyt taholtani kaikenlaista. Holistelin saappaat tyhjiksi ja asettelin juurakon päälle valumaan. Harva tukanhaituva oli liimautunut vasemmalle korvalliselle. Tepastelin saunan kautta ja etsin eteisestä pyyhettä. Aino vilahti kesämökin verannalle ja taiteili termoskannun ja voileipätarjottimen kanssa. Aallonviri lipittää korvan korkeudella ja saapas möyhyää mutapohjasta sakean vellin pintaan
Tiklit söivät ennen karhunputken siemeniä tuulisella tasangolla. Siinä ne olivat jälleen kahden yksinäisen kesän jälkeen. Ja me nostimme sammakon kutua takaisin ojaan auringon polttaessa savimaata. Puut seisoivat ylväästi pystyssä. Lämpimässä rinteessä kukkivat ennen ensimmäiset metsätähdet. Vain lumen paino sai ne kumartamaan. Pakettipellot kukkivat virnoja, ohdakkeita ja takiaisia. Iskin silmää Ainolle. En tuntenut paikkaa enää samaksi. Asfaltti värjääntyy aamun auringosta punaiseksi. Vihdintien yli mentäessä näkyvät Malminkartanon pellot oikealla. Vallikallion valojen jälkeen avautuu eteen asfaltoitu lapsuudenmaisema. "Tietysti. Syyskuussa rikoimme kivillä pähkinöitä. Konalantien alla ojan yli pääsi kahlaamaan. Horisontin metsä ja talot haukkovat aamuruuhkan katkua. Jarruvalot välähtävät. Ja putken päälle nelikaistainen tie. Kävin kallion laella viime vuonna. Minuakin hymyilytti. Vanhaa tietä ei voi hahmottaa. Länsipellontiekin on nykyisin pyörätie, jonka penkat niitetään kesällä säännöllisesti. Länteen menevät kaksi kaistaa ovat tukossa. Metsän jälkeen oikealla oli siirtolapuutarha. Aikansa hyrrättyään kuin jojo se eräällä kerralla katosi räystään raosta. Muistan arat violetit suo-orvokit. Mietin kulkeeko vesi kohti Pajamäkeä samaa vauhtia kuin autoni. Piisamilla oli pesäkolo koivun juuren alla. Laitan vilkun päälle. Tien molemmin puolin ovat rinteet. Metsässä lauloivat kultarinnat kummaa lauluaan. Tulisivat käsittelyyn heti lomien jälkeen." "No teitkö sinä sellaisen", Aino kysäisi. Uudet istutetut koivut ovat orpoja. Pitäisi laatia anomus ja tehdä työselvitys. Olin kaivannut niitä alkukesän. Jarrutan ja lasken auton vapaalle. Sitä ennen siinä oli salskea kuusikko. Napsautti reiät laitaan ja sujautti vihreään paksuun mappiin. SUOMEN LUONTO 7/9 1 50. Kallion reunassa lakkapäiset männyt ovat tervaroson raiskaamia. kä maatalouttakaan ole ravinteitaan juoksuttamassa. Se vesipiirin tietäjä puhui niistä happosateistakin kun halusi Vapon tekemisiä vähätellä. Tai näkyisivät, jos Malminkartanoa ei olisi rakennettu. Pellon rinteessä kukkivat kevään leskenlehdet. Yllätin kerran kanahaukkapoikueen lentotunnilla niiden pesällä. Ihmisille ja lehtokertuille tuli häätö niin kuin sammakoille, kun oja laitettiin putkeen. Tiepiirin parakit olivat siinä. Metsän jälkeen avautui peltomaisema. Tässä oli ennen hetteikkö. Katson vielä taustapeiliin. Maksaisiko piiri viikatteen ja muutaman terän, mahdollisesti myös saappaat, kysäisin. '' "Vesiherra sanoi ettei sillä ole valtuuksia päättää sellaisesta. Muhkurainen pelto. Kyläkirkontie mutkitteli ojan yli juuri tässä. Kallion laella männyssä meillä oli maja. Nyt siellä oli kituliasta metsää. LUNASTETTU SUOMEN LUONNON KIRJOITUSKILPAILUSSA 33. Ihmiset seisovat pysäkillä. Seurasin kuinka västäräkki keikahteli verannan vierellä. Se hävitettiin puskutraktoreilla. Kalastuskunta kokouksessaan joko nauraa makoisasti tai voivathan nuo kuolevat kalat sen verran säikyttää, että niittolaite pörisee tällä järvellä jo ensi kesänä. Vaihdan kaistaa. Tunnustin sille, että hyvä on teoria, joskaan en siitä näin käytäntöön paljon älyä. Pakettipelto oli jalkapallokenttä. Mika Seppälä Työmatka Jono nytkähtää eteenpäin. Ennen kalliota meluaidan takana vilahtaa meidän talon katto. Siinä missä Espoo vaihtuu Helsingiksi, oja tulvi aina keväällä. Sellaista se näyttää olevan luomakunnan kaikilla tasoilla. Sitten se piirsi oikein kuvan, jossa selvitteli veden haihtumista ja sekottumista ilman saasteisiin. Iltaan mennessä olisin jo niittänyt alueen. Vaihdan takaisin kakkoselle. Vuoroliiketta ylös ja alas, ei kuulemma paljon reissussa puhdistu. Niillä pelloilla opettelin hiihtämään. Vasemmalla näkyy räjäytetty kallio. Istuimme kalliolla ja söimme suolaheinää sekä metsämansikoita. Tästä ei ennen näkynyt mitään. Tiesin että sillä oli pesä eteisen välipohjan täytteissä. Tässä oli sankka metsä. Sitten se asetteli mapin hyllyyn ja laskin, että siinä oli ennestään jo kuusi samanlaista.'' ''Lääninhallituksessakin on kuulemma vain kahdenlaisia: aika hoitaa ja aika hoitanut", kiherteli Aino. Yhtäkkiä minulla oli sama tunne kuin vanhan ystävän kohtaamisessa. Napsautan radion päälle. Selkämyksessä luki: käsittelyyn tarkoitetut asiat. vsk. Kyyneleistä syntyi puro. Ja siinä kuusikossa oli myös täpläpapurikkoja. Se pyrähteli vekkulisti aina kohtisuoraan ylöspäin, aina lähemmäs räystään reunaa. Sillan jälkeen oikealla on siistitty koivikko. Oja sukelsi sillan jälkeen nuoreen koivumetsään. Kokemukset vesipiirissä tuntuivat yhtäkkiä lähinnä hupaisilta. Rantaan mennessäni huomasin selällä auringon kilossa upean silkkiuikkuparin. Huomasin hänen seuranneen samaa teatteria. Edessä häämöttää Helsinki. Mutustelin viimeiset ohrarieskan kappaleet ja silmäilin työmaalleni. Korjaan asentoa. Puuta vasten nojaava viikate ja juurakon päällä valuvat saappaat johdattelivat seuraavaan näytökseen. Itkin. Eihän toivoa sentään viety. Mieluusti itse alkaisin harrastaa edestakaista liikettä oikealta vasemmalle viikatteen kanssa omalla rantakaistaleella. En muista koivuja ollenkaan. Tässä tervalepät, pajut ja tuomet syleilivät toisiaan. Kehä I kulkee kuin Mätäjoen sivuoja samaa maapohjaa uurtaen aina Vihdintien yli. Etsin lampea. Lähde oli kuitenkin kuollut. Koivusta imimme mahtaa kuin suruvaipat. Tien penkoilla pietaryrtit ja horsmat kilpailivat keskenään. Muhevassa mullassa kukki toukokuu valkoisena. Vuosisadan alun juoksuhauta on katkaistu. Puu, johon kiipesin kottaraispöntön, on kaadettu. Oikealla on autio kenttä. Minä vähän epäilin ja sanoin että on ne viat olleet tähänkin saakka enemmän maan päällä kuin taivaassa. Se luki ja nosteli lasejaan
Vuoristo ei ole vähäinen osa Eurooppaa; Alpit ovat itälänsisuunnassa noin 1200 kilometriä pitkät ja pohjois-eteläsuunnassa enintään 250 kilometriä leveät. vaarassa kuolla sukupuuttoon. Alpeilla asuu melkein kahdeksan miljoonaa ihmistä, eli asukastiheys on Suomeen verrattuna noin kaksinkertainen. Varovaiset gemssit viihtyvät metsänrajan tuntumassa ja ilmoittavat vaarasta terävällä vihellyksellä. Todellinen tiheys on kuitenkin suurempi, koska yli 60 prosenttia Alpeista on pysyvää asutusta vailla. Laajuutta kertyy yhteensä noin 200 000 neliökilometriä, mikä vastaa vähän alle kahta kolmasosaa Suomen pinta-alasta. vsk.. Teksti: Hilkka Freygang Kuvat: Rudolf Freygang Alppien villi ja ankara maisema säteilee iloisuutta, mikä sopii myös vuoriston ikään, sillä geologisesti Alpit ovat verrattain nuori vuoristo. Ne kestävät hyvin sään vaihtelut. Melkein uskomatonta on, että gemssit voivat hypätä 12metrisiä loikkia ja paikaltaan neljän metrin korkeuteen. Sarvien takia sitä on metsästetty paljon ja se oli vuosisadan vaihteessa Eur opan kaunis katto Alppien vuoristossa viihtyvät monet ketterät eläimet ja sen niittyjen kukkaloisto on ollut monen laulun arvoinen. Rauhoitettu alppikauris elää huikaisevissa korkeuksissa. 34 SUOMEN LUONTO 7/91 50. Vuoristometsän ylväs asukki on kovista kiima-otteluistaan kuulu saksanhirvi. Eläimen sarvet voivat tulla 80-senttisiksi. Monipuolisen ravinnon lisäksi saksanhirvi tarvitsee mahdollisimman suuren elintilan laajoine metsineen ja tiheikköineen, joihin se voi vaaran uhatessa paeta. Eläimiä vuorenrinteiltä Vuoriston eläimet ovat kiipeämisen ja hengissä pysymisen taitajia. Alati kasvava liikenne ja matkailu vievät kuitenkin vähän kerrassaan seudun viehätyksestä. Ne poimuttuivat tertiäärikaudella noin 70 miljoonaa vuotta sitten. Se kestää raakaa vuoristoilmastoa hyvin. Vuorenrinne hehkuu alppiruusun voimasta. Vuohieläimiin kuuluvat gemssit elävät laumoissa, joissa saattaa olla satakin eläintä. Seitsemällä maalla on osuutensa Alppeihin
Alppimurmeli elää Alppien lisäksi vain parissa muussa EurooKallioesikko kukoistaa alppirinteillä. Rinne on myllerretty talviurheilun temmellyskentäksi aikaisemmin paikalla kasvoi metsää. Metso ja teeri kuuluvat alppien eläimiin, jotka kulttuurin jatkuvan etenemisen vaikutuksesta tulevat yhä harvinaisemmiksi. Alppien kanalintuihin kuuluu myös kiiruna. SUOMEN LUONTO 7/91 50. pan vuoristossa. Koirailla on pienet, ylöspäin sojottavat sarvet. Metsot häviävät elinympäristöjensä, vuoristometsien, mukana. Gemssit elävät laumoissa metsänrajan tuntumassa. Kolmen kerroksen väkeä Alppi-ilmastoon kuuluvat suuret lämpötilaerot, melkein jatkuvasti puhaltava tuuli sekä melkoiset sademäärät. Alppimurmelit viihtyvät 1000-2700 metrin korkeudella niityillä. Teeret ovat paremminkin soiden ja Alppien etumaaston lintuja. Murmelien talviuni päättyy huhtikuussa lumen sulamisen aikoihin, jolloin ne kömpivät esiin metrien syvyisistä talvehtimiskoloistaan. Myös ne ovat tulleet viime vuosina yhä harvinaisemmiksi. Ää35. Paikoitusalueet täyttyvät arkisinkin monilla Alppien matkailupaikkakunnilla. vsk. Pelkästään laskettelurinteitä käyttää vuosittain 100 miljoonaa turistia
Hiihtoratojen rakentaminen merkitsee usein laajaa maaperän ja kasvillisuuden tuhoutumista. Ne sopivat vain sinne, missä ruohotus onnistuu. Ruohottamiseen on käytetty mm. Nuo alueet ovat verrattain kylmiä. Kun olimme kävelleet vain muutaman kymmenen metriä kapeaa polkua pitkin tuntui jo siltä, että sademetsä oli kietonut meidät syleilyynsä. vsk.. Emme olleet nähneet vielä yhtään isoa eläintä, kun ilta alkoi äkkiä hämärtyä. Laskettelu valtaa alaa Suurmatkailu on vaikuttanut siihen, että runsaasti vapaata pinta-alaa on jäänyt teiden, hotellien, vuoristohissien ja hiihtoratojen alle. Niissä olosuhteissa luonnollinen kasvupeite kehittyy hitaasti. Moottoriajoneuvojen pakokaasut kuormittavat luontoa alppilaaksoissa enemmän kuin muualla, sillä päästöt jäävät niihin pitkiksi ajoik36 si. Tällöin alkuperäinen kasvipeite tuhoutuu. Rannoilla ja vedessä näkyi vesipuhvelilaumoja. Jokainen neliökilometri menetettyä niittytai metsämaata vaarantaa Alppien ekologisesti herkkää tasapainoa. He kuuluvat Malesian alkuperäisväestöön, joka on asunut viidakon kanssa sopusoinnussa jo tuhansia vuosia. Lopulta ne tukahduttaisivat sen kuoliaaksi. Myös tavaraliikenne on kasvanut valtavasti. Sadevesi virtaa nopeasti jyrkillä rinteillä, joilla on vähän kasvillisuutta. Tukahduttava liikenne Alppien suurenmoisen luonnon uhkina ovat ennen kaikkea vilkas liikenne ja suurmatkailu. Päämäärämme oli Bumbun Kumb'ang, eläinten tähystysmaja. Alle 1600 metrin korkeudella ruohottaminen onnistuu hyvin. Puiden syleilyssä Bambupuurykelmät muodostivat valtavia pensaita, jotkut puut kohosivat monen kymmenen metrin korkeuteen muodostaen ikään kuin katon yllemme. Rautatiet tarvitsevat laadullisesti parempia ratoja ja kysyntää vastaavia vaunuja. Alppeja ylittävän henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan nykyisestä 60 miljoonasta hengestä 80 miljoonaan seuraavien 20 vuoden aikana. Joka puolelta ympäriltämme kuului heräävän viidakon ääniä. Noin neljän tunnin kävelyn jälkeen saavuimme tähystysmajalle, joka oli rakennettu kymmenen metrin korkeuteen kapeiden puisten tolppien varaan. Siksi hiihtoratoja on alettu varta vasten ruohottaa. Alpit ovat Euroopan tärkein vedenjakaja. Seurauksena on voimistunut eroosio, vesivarastojen ehtyminen ja pohjaveden pinnan lasku. Ylempänä ruohottamistulokset ovat vaihtelevia ja yli 2200 metrin korkeudella huonoja. Henkilöliikenteen rajoittaminen on tuskin mahdollista. Itävallan tärkeimmän ylitystien, Brennerin solan, kautta kulkee kesäisinä liikenteen huippuaikoina 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Viiden tunnin venematkan jälkeen aloitimme vaelluksemme metsän uumeniin. Tavaraliikenne ei voi tulevaisuudessaolla enää maantieliikenteen varassa. Sen jälkeen puu kaatuisi ja muuttuisi pieneläinten asuinpaikaksi. Erikoisen selvästi tulevat esille vaikutukset vesitalouteen. Alimmalla eli montaanisella tasolla kasvaa tavallisesti pyökkejä, saksanpihtoja, euroopanlehtikuusia ja kuusia. Hiihtoratoja rakennettaessa ei tulisi hävittää metsää eikä niitä saisi rakentaa jyrkille rinteille. Viimeisten 20 vuoden aikana Alppeja ylittävän henkilöliikenteen keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut viisi prosenttia. revään ilmastoon sopeutuminen selittää alppikasvien monet erikoisuudet, kuten kylmältä ja haihtumiselta suojaavan karvapeitteen ja vahapeitteen ja pienen ja tiheän kasvun. Hiihtoratoja tehdään niitä varten suunnitelluilla koneilla. Korkeimmalla on puuton alpiininen taso. Hiihtoratoja liikaa Parhaiten hiihtoratojen ruohottaminen onnistuu verrattain matalalla sijaitsevilla alueilla. Ja luonnon kiertokulku alkaisi taas alusta. Vanhojen puiden ympärille oli kietoutunut käärmemäisiä kasveja, jotka näyttivät kuristavan puuta. Keskimmäisellä eli subalpiinisella tasolla on kääpjökasvuisia puita ja pensaita. Ihmisistä ylittää Alpit 82 prosenttia maanteitse, 10 prosenttia rautateitse ja kahdeksan prosenttia lentoteitse. Useimmat hiihtoradat ovat alueilla, joilla kasvukausi on vain 100-120 päivää vuodessa. Se on suunnattoman kaunis ja muistuttaa arktista tundraa. Siellä täällä oli pikkulapsia uimassa. Magi Viljanen Usva leijui vielä sademetsän yllä, kun nousimme aikaisin aamulla. Liikenne uhkaa tukahduttaa alpit Alpit kohoavat seitsemän valtion alueella; liikenne Pohjois-Euroopasta Italiaan kulkee väistämättä Alppien kautta. Hilkka ja Rudolf Freygang asuvat Etelä-Saksassa Baijerin Alpeilla. 1960-luvun puolivälistä lähtien maanteitse matkustavien määrä on nelinkertaistunut, lentoteitse matkustavien määrä kolminkertaistunut ja rautateitse matkustavien luku laskenut puoleen. Kuitenkin junamatkoja pitäisi tehdä automatkoja halutummiksi. Korkeimmillaan vuoristo on länsiosissaan, jossa sijaitsevat myös Euroopan korkeimmat vuorenhuiput Mont Blanc ja Monte Rosa (Dufourspitze). Niinpä maanteitse kuljetettavan tavaran määrä kaksitoistakertaistui vuosina 1965-1986. Korkealla on lisäksi runsaasti ultraviolettisäteilyä, jolloin autojen pakokaasujen läsnäollessa happi reagoi muodostaen myrkyllistä otsonia ja foto-oksidantteja. Metsät tuovat vihreän värin kylläisyyden harmaaseen yksitoikkoisuuteen. Samalla menetetään myös maaperän humuskerros. Nykyisin 60 miljoonaa ihmistä ylittää vuosittain Alpit Pohjois-Euroopan ja Italian välillä. Myöhemmin viidakko muuttui tiheämmäksi. Puut olivat vanhoja ja satumaisen näköisiä, ne tuntuivat kietoutuvan toistensa ympärille. Alpiinisen tason alaosassa on laajoja niittyalueita ja y)empänä vain ruohoja siellä täällä kallionrakosissa. Ensimmäiset tunnit matkasimme kapealla veneellä pitkin samean vihreää jokea. Ne kuljettavat suuria määriä irtonaista ja kiinteää maa-ainesta ja täyttävät sillä koloja tai kuljettavat sitä rinteitä alaspäin ilman tarkkoja suunnitelmia. Vuoriston kasvillisuus on tapana jakaa kolmeen korkeustasoon. Kukkaloistoon kuuluvat muun muassa alppikellot, alppi tähdet ja marunat. Alpeilla vaeltaessaan huomaa kasvillisuuden muuttuvan korkeuden mukaan. Tällainen tilanne ei ole ekologisesti eikä maisemallisesti toivottava. Niiden juuret olivat kohollaan maasta ja muodostivat onkaloita, joiden yli oli kiivettävä. Tänään jatkaisimme matkaa entistä syvemmälle sademetsään. Istuimme tunteja tirkistysluukkujen ääressä ja yritimme havaita jotain liikettä vehreässä viidakossa, joka aukeni suoraan edessämme. Niiden välissä kasvaa runsas alppikasvillisuus, jonka silmiinpistäviä lajeja ovat monet vuoristokämmekät, alppiakileijat, orvokit, horsmat, kaunokit ja alppiruusut. Pikkuhiljaa intohimo niiden näkeSUOMEN LUONTO 7/91 50. punanataa, nurmilauhaa, metsälauhaa, pohjantähkiötä, valkoapilaa, siankärsämöä ja keltamaitetta
Yö oli ravistellut puista niin paljon lehtiä, että polkua oli vaikea seurata. Välähdys tiikeristä Pimeässä välähti jotakin, sitten se hävisi. Ne olivat tulikärpäsiä, kauniita mutta niin mitättömiä, kun luuli nähneensä tiikerin silmät. Jonkin ajan kuluttua huomasimme pieniä lentäviä valopisteitä. Myöhemmin yöllä liikkui metsän laidassa selvästi silmäpari. Viidakko tunkeutui ikään kuin lähemmäksi ja tunsin melkein olevani osa sitä. Se tuntui repivän puiden oksat hajalle ja saavan kaikki eläimet juoksentelemaan ympäriinsä. Puiden kolot ja lehtivaippa tuntuivat kuhisevan iilirnatoja, tuhatjalkaisia ja muita maanrajan asujia. Aamulla astuimme haikein mielin veneeseen, jätimme hyvästit maailman vanhimmalle sademetsälle ja sen miljoonille äänille. Vaellettuamme koko päivän saavuimme lopulta leirikeskukseen. Sitten suljirnme silmämme ja yritimme unohtaa, että meidän pitäisi nähdä jotain. Joku surullisesti laulava lintu kuului yli muiden. Hetken kuluttua samanlainen valo välähti jossain korkealla oksissa ehkä se oli pöllö. Pian maisema muuttui pelkäksi mustaksi silhuetiksi, joka piirtyi astetta vaaleampaa taivasta vasten. Siellä täällä oli puista pudonneita banaaniterttuja. Vaikka kuinka yritin katsoa samaan suuntaan, mitään ei näkynyt. Sammakot alkoivat kumuttaa alhaalla ruohikossa, jostain etäämmältä kuuluivat ison eläimen raskaat askeleet, SUOMEN LUONTO 7/91 50. Tuntui hyvältä vain istua ja tuijottaa lähes liikkumattomaan viidakkoon. Sademetsä tuntui soivan villinä orkesterina kaikkialla ympärillämme. Se saattoi olla mikä tahansa eläin, mutta minulle se oli iso raidallinen tiikeri. Maailman vanhimmassa sade metsässä miseen alkoi hävitä. Sade piiskasi viidakkoa ja meidän mitätöntä majaamme. Metsä oli vieläkin vehreämpi kuin edellisenä päivänä ja tuoksui uskomattoman makealle. vsk. ylhäällä puissa lauloivat tuhannet linnut. Viidakon makeat tuoksut tulvivat nenään ja raskaan ilman pystyi tuntemaan ihon pinnalla. Ensin se vihelsi kuin veturi, sitten muutti äänensä pätkittäiseksi nyyhkytykseksi. Tuijotimme loputtoman kauan mustaan viidakkoon ja odotimme jotain tapahtuvaksi. 37. Pikkuhiljaa aamu alkoi sarastaa ja ukkonen siirtyi auringon tieltä. Yksikään oksa ei näyttänyt edes liikahtavan. Aikaisin aamulla heräsin, kun salama muutti majan hetkeksi valkoiseksi. Mitään ei näkynyt, mutta jatkuvasti ympäriltä kuuluivat metsän miljoonat äänet. Seuraavana aamuna meitä odotti paluu "sivistyksen'' pariin. Aloitimme vaelluksen viidakon halki kohti leirikeskusta. Taivas tuntui repeävän yläpuolellamme ja ukkosen jylinä peitti alleen kaikki sademetsän äänet. Kuitenkin me vain istuimme ja keskityimme pelkästään näkemään jotain
* Suomen uhanalaiset lajit omana osanaan. Tilaa maila W+G:n tuotteita, olet sinäkin mukana auttamassa kantaa selviytymään. Nyt kaikki tämä korvaamaton tieto on samoissa kansissa ja aina käsillä! Saimaannorppia on nyt 160yksil< Suomen uhanalaiset eläimet omassa osassaan. * Sarja kertoo koko maailman uhanalaisista eläimistä. * Asteikko kertoo kunkin eläimen uhanalaisuusasteen. Maailman Uhanalaiset Eläimet -teoksen toimitusneuvoston puheenjohtajana toimii Korkeasaalc ren eläintarjan johtaja, fil.tri a Ilkka Koivisto. Vuoden 1979 laskennassa niitä tavattiin vain 18 yksilöä. 1000 lcuvaa. * Upeat värikuvat, n. Maailman Uhanalaiset Eläime Kiehtova uutuus ja tietoteossarja jokaisen luonnonystävän käyttöön ja kirjahyllyyn. Meill on kuitenkin vielä paljon tehtävää. joten norppakanta näyttäisi olevan elpymässä. Upea lukuja katseluteos Maailman Uhanalaiset Eläimet -sarjan poikket sellisen korkeatasoinen kuvitus tarjoaa upeita hetkii koko perheelle. * Lisäksi yli 1000 muuta kuvaa, karttaa ja piirrosta.* Suuri sivukoko, 215 x 290 mm. eläinten tietee set nimet, lajija heimokuvaukset sekä levinneisyyskartat. 60 x 80 cm! Nimi Lähiosoite Posti numero -toimipaikka 1 1 1 1 1 Puhelin AS WEILIN+GÖÖ Tietokustantaminen VASTAUSLÄHETY Sopimus 02100/70 Ahertajantie 5 02100 ESPOO 2 15. Samalla saan upean uhanalaiset eläimet -julisteen täysin maksutta! C/) Weilin+Gö, maksaa postimakst Julisteen koko n. * Lähes 2000 sivua. Veera on nimikkonorppamme Saimaalla. Helppotajuinen yleisteksti avartaa yleistietoutta ja objektiivinen kerrontatapa auttaa ymmärtämään kaikkien eläinten tarpeellisuuden os, luonnontasapainoa. Kuvan sosiaalisten lehtiapinoiden, kuten tuhar sien muidenkin lajien uhkana ovat dramaattiset mit1 suhteet~aane::_sademetsien hakkuutyöt:_ _ Leikkaa irti katkoviivaa pitkin en Tottakai haluan luonnon ja eläinten ystävänä tietää lisää Maailman Uhanalaiset Eläimet -teoksesta ja pyydän lisätietoja. Pyydä lisätietoja teoksesta, saat upean julisteen täysin MAKSUITA! Tieto auttaa meitä säilyttämään eläime myös tulevaisuudessa Maailman Uhanalaiset Eläimet 1-6 kertoo eläi mistä, joilta alkaa aika loppua, mikäli me ihmiset ja kamme luonnosta piittaamatonta toimintaamme. Jokaisessa kirjassa on yksityiskohtainen hakemisto ja tieto-osa, josta löytyvät mm. Useiden lajien kohdalla olemme tehneet virhei mutta oikeilla asenteilla meistä jokainen voi osaltaa toimia niin, että eläimet säilyttävät paikkansa luonnossa vielä tulevaisuudessakin. Tämän sympaattisen ja harvinaisen eläirnen su jelemisen eteen on viime vuosina tehty paljon
Valikoimassa myös ikkunakuoret. r f Joko teillä 01ss J siirrytty käytännön luonnonsuojeluun. (90) 876 9100. Ota uusiokuoret puheeksi sekä työpaikkasi kuorista että myös yrityskuvasta vastaavien kanssa.. Uusiokuori on viesti ja merkki olennaisen tajuamisesta. Amerpapin laadukkaat, norppamerkillä varustetut uusiokuoret voit tilata logopainatuksin Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:stä puh
SEK&< GREY MAITO ON
Jo sukupolvien ajan suomalaiset ovat osanneet luonnollisin menetel· min valmistaa säilyviä maitotuotteita: viiliä, piimää, voita ja juustoa. Se muuntuu kuluttajien tarpei· den ja toiveiden mukaisesti mm. Kebillämällä ja tukemalla /uonnonsuojeluobjelmia W'U'IF haluaa mrmistaa, ellä meillä on raz,inloa tulel'inakin 1•11osina. Se on yksi luonnon rikkaista .---!ah joista ihmisille. Nykyaikainen tuotekehitys ja uusin meijeri· tekniikka soveltavat samoja luonnonmenetelmiä. Sen sijaan el/ä riistämme luon/oa 1•iljelemällä lehokkaasli muutamia harl'Oja l'iljalajeja, meidän lulisi huolehlia, el/ä luonnon oma runsas lajislo säilJ'.V Meidän on suojeltam luonloaja sen mo11imuo1oisuul/a ja näin laala n:winnonsaanlimme jatkossakin. Niiden pohjalta on syntynyt koko· naan uusia erikoistuotteita kuten esim. luuston uusiutumisen kannalta tärkeää kai· siumia. Siitä syntyy perusravintoa ja suussasulavia herk· kuja. Se sisältää proteiinia, vitamiineja ja monia kivennäisaineita, mm. Maailman luonnon Säätiö (W\.\1/F) on ollanut tebläl'äkseen 1•mjella luonnon monimuoloisuulla ja samalla koko maapallon elinkelpoisuul/a. Se osaa hämmästyttävällä tavalla tuottaa ravin· toa, joka sisältää meidän ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä aineita. •• RIKAS RAVINNONLAHDE Lonto tuntuu tietävän ravitsemuk· sesta kaiken tarpeellisen. Maidon rikkaus on myös sen monipuolisissa käyttötavoissa. Hyvä, luonto! Meille ihmisille luonto on kormamal/oman rikas ruoka-aitta, kun l'ain osaamme löytää kaikki sen käyttämäl/ömä/ mahdol/is1111de1. Mitä enemmän maitoa tutki· taan, sitä useampia hyödyllisiä käyttö· alueita sille löytyy. ~)'ös Valio ja osuusmeijeril lukeml tälä WW'Fn kampanjaa.. Yksi näistä luonnon ravintoihmeistä on maito. Maito on todella monimuotoinen ravinnonlähde. Pitkälle kehi· tettynäkin aitoa, luonnollista ravintoa. entistä kevyemmiksi ja·vähärasvai· semmiksi maitovalmisteiksi, ja antaa kaikissa uusissa muodoissaankin VALIO Tuoreena joka päivä meille tarpeellista energiaa ja suoja· ravintoaineita. Gefilus, joka tasapainottaa ja rauhoittaa vatsan toimintaa
Mahdollisuus sairastua syöpään lisääntyy, sillä öljyn palamisessa syntyy syöpää aiheuttavia kemikaaleja. Saksalainen Der Spiegel -lehti, joka käsittelee usein autoilun aiheuttamia ongelmia, esittelee numerossa 28/1991 suunnitelmia polttomoottorin vaihtoehdoiksi. Alueelta on hävinnyt kymmeniä lintulajeja ja kaikkiaan öljysaaste uhkaa tuhansia eläinlajeja. Savupilvi pimentää auringon ja päivälämpötilat ovat laskesidipäästöjä. Palamisessa syntyy päivittäin noin 25 000 tonnia savua, yli 10 000 tonnia rikkidioksidia, 2500 tonnia typpidioksidia, 42 800 tonnia hiilimonoksidia sekä 285 000 tonnia hiilidioksidia. Kuwaitissa liekehtii vielä satoja öljylähteitä, joissa palaa päivässä noin 430 000 tonnia raakaöljyä eli suunnilleen Suomen yhden kesäkuukauden öljynkulutus. Laskelma perustuu olettamukselle, että öljyä onpalanut kolme miljoonaa barrelia päivässä vuoden ajan. Kuwaitin sairaaloissa työskentelevien mukaan hengityselinsairauksia ja astmaa potevien määrä on jyrkästi noussut. Vaikka tulessa on "vain" kaksi kertaa koko Kuwaitin normaali öljyntuotantomäärä, öljy palaa varsin toisenlaisissa oloissa kuin normaalikäytaan myös hybridiautoksi, sillä siinä on kaksi voimanlähdettä: sähkömoottori ja diesel. Niinpä monet autonvalmistajat eivät enää vastusta kaikkia rajoitussuunnitelmia, vaan ovat alkaneet kehittää olosuhteiden vaatimia ajoneuvoja. SUOMEN U JOM'fO 7/91 50. Saksan ympäristöministeriössä valmisneet jopa kymmenellä asteella pilven alapuolella. ULKOMAILTA Sodan savut leviävät Milligrammaa nell&'n8lrlle Max Planck-instituutin mukaan Etelä-Suomi saa helmikuuhun 1992 mennessä osansa nokilaskeumasta. vsk.. Sitä kutsu42 pieneliöt ja levät tuhoutuvat. Konkreettisimpia hankkeita on Volkswagenin ja sveitsiläisen SMH-kelloyrityksen perustama yhtiö, joka kehittelee Swatch-autoa. Persianlahden sodan ympäristövaikutukset alkavat vähitellen paljastua, kun kansainväliset tutkijaryhmät ovat päässeet alueelle tekemään selvityksiä. Katalysaattori ei vähennä ollenkaan kasvihuoneilmiötä edistäviä hiilidioktössä ilman minkäänlaista savukaasujen puhdistusta. Hiilidioksidipäästöt vastaavat Suomen yhden vuorokauden liikenteen, metsätalouden, teollisuuden ja asumisen päästöjä. Koko Persianlahden ekosysteemi järkkyy, jos meren Ekoauto vuonna 1995. Monissa Keski-Euroopan kaupungeissa perustetaan tai laajennetaan autottomia vyöhykkeitä. Öljyvuotoja suurempi uhka ovat kuitenkin öljypaloissa ilmaan nousevat saasteet. Lisäksi varsinkin tiettyjen säätilojen kuten helteen yhteydessä polttomoottorien typenoksidit ja hiilivedyt edistävät haitallisen alailmakehän otsonin muodostumista. Sähkömoottori toimii normaalisti kaupunkiajossa, mutta kun ajaja painaa kaasun pohjaan tai nopeus ylittää 50 kilometriä tunnissa, dieselmoottori kytkeytyy päälle. Satoja kilometrejä Saudi-Arabian rannikkoa on saastunut, erityisesti katkaravunja kalanpyyntimatalikot. Esimerkiksi Kuwait Cityn kaupunki-ilman hengittäminen yhden päivän ajan vastaa 250 savukkeen polttamista. Syyskuuhun mennessä öljyä on ehtinyt palaa miltei Suomen kolmen vuoden kokonaisenergiankulutusta vastaava määrä. Öljypalo on katastrofi Kuwaitin ihmisille ja luonnolle. Sodan savua sataa kuitenkin täällä korkeintaan muutama gramman sadasosa neliömetrille. Otsoni rasittaa ihmisen hengitysja verenkiertoelimistöä. Öljypalojen mahdollisista tellaan säädöksiä, jotka poistaisivat kokonaan käytöstä keskimäärin yli viisi litraa sadalla ajokilometrillä kuluttavat henkilöautot vuoteen 2005 mennessä. Noki tunkeutuu ihmisten ja eläinten keuhkoihin ja myrkyttää maaperän. Hankkeen taustana ovat yhä lisääntyvät ruuhkat ja ilmansaasteet. Kaliforniassa suunnitellaan, että vuonna 2003 joka kymmenes henkilöauto käy sähkömoottorilla. Itse Persianlahden ekologinen tila on lohduton: kesään mennessä mereen oli valunut satoja tuhansia tonneja öljyä
" Euroopan suurimpana autotehtaana meidän on uskallettava tai jopa velvollisuutemme on tarjota jotain uutta" , Seiffert toteaa. Max Planck -instituutti on tehnyt laskelman, jossa Kuwaitissa palavan öljyn määrä kolminkertaistettiin. Muunmuassa Earth First!ja Greenpeace -ympäristöjärjestöt ovat syyttäneet niitä pyrkimyksestä vähätellä ympäristötuhoja ja pimittää niiden todellinen laajuus. Yläilmakehään Volkswagenin tutkimusja tuotekehittelyjohtaja Ulrich Seiffertin mukaan tämän päivän auton on oltava ympäristönsuojelun, turvallisuuden, polttoaineenkulutuksen ja kustannusten kompromissi. Yhdysvaltain ympäristöministeriön päällikkö kävikin heinäkuussa Kuwaitissa kertomassa tyrmistyneille kuwaitilaisille, että äkillisiä terveysongelmia ei ole näkyvissä ja puheet pitkäaikaisista vaikutuksista ovat vain arvailuja. varten, joissa ei tarvita suuria nopeuksia. maailmanlaajuisista vaikutuksista ollaan eri mieltä. vsk. Savupilvi on pysytellyt korkeimmillaan noin kuudessa kilometrissä. Seiffert toteaa mahdolliseksi ongelmaksi sen, että jos autosta tuleekin perheen kolmas tai nelYmpäristöasiat ovat saaneet entiset viholliset USA:n ja Irakin löytämään toisensa. Enemmistö tutkijoista arvioi, että haitat jäävät paikallisiksi, vaikka mustaa sadetta on raportoitu tuhansien kilometrien päässä öljylähteistä aina Himalajaa myöten. Tutkijat Volkswagenilla on tällä hetkellä koekäytössä hybridiauto, jonka katalysoitu dieselmoottori kuluttaa säästeliäässä ajossa alle kolme litraa sadalla kilometrillä. Noissa korkeuksissa pilvi leviäisi suihkuvirtausten mukana ja pysyisi taivaalla pitkään sen on näet yhtä hankala päästä alas kuin aikaisemmin ylös. Sähkömoottorin ympäristöystävällisyyden ratkaisee se, kuinka sähkö tuotetaan: uusiutuvilla vaiko fossiilisilla energiavaroilla tai ydinvoimalla. Seurauksena voivat olla maailmanlaajuiset lämpötilanvaihtelut ja auringonvalon väheneminen. Näin suurista öljypaloista seuraisi tutkija Hartmut Grasslin mukaan jyrkkiä muutoksia maapallon sademäärissä ja lämpötiloissa sekä hirmumyrskyjä. Herrat uskovat autonsa löytävän paikkansa tietynlaisia ajoja huomauttavat, että tämä on hyvinkin mahdollista alueen lähes sateettoman kesän aikana. Max Planck-instituutin leviämismalli eroaa muista Antti Kulmalan näkemistä malleista, joista yksikään ei ole tuonut saastepilveä Skandinaviaan saakka. Sellaisia pitkiä kylmiä korkeapaineen jaksoja Euraasian päällä, jotka voivat teoriassa tuoda ilmaa Lähi-Idästä tänne, ei viime talvina ole ollut. Scientific American -lehden mukaan ympäristötuhojen todellisen laajuuden paljastuminen pilaisi kuvan puhtaasta sodasta ja saattaisi tuoda mukanaan hankalia määräyksiä sodankäynnin ympäristöehdoista. Saksalaisen Max Planck -instituutin laskelmien mukaan saaste laskeuman vaikutus ulottuu helmikuussa 1992, eli vuoden kuluttua palojen syttymisestä, myös eteläiseen Suomeen ja Ruotsiin. Nokea myös Suomeen. Käytännön ongelmaksi jää yhdistää turvallisuus ja ympäristöystävällisyys, jotka molemmat maksavat. Tällaiset määräykset voivat olla tulevaisuudessa kipeästi tarpeen. Jarmo Kalanti 43. Uutta Swatch-autoa voisi koeajaa näillä näkymin vuonna 1995. SUOMEN LUONTO 7/9 1 50. ·Hayekin mukaan täysin ekologista autoa ei voi olla, mutta tulevaisuuden auton on rasitettava ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin nyky autot. Jos esimerkiksi Saudi-Arabian öljylähteet olisivat syttyneet, laskelman mukainen tilanne olisi Grasslin mukaan käynyt " helposti" toteen. Professori Zeng Qingcun Kiinan Tiedeakatemian ilmatieteen laitokselta puolestaan väittää, että Kuwaitin öljypalot ovat osittain aiheuttaneet Kiinan viime kuukausien tuhoisat rankkasateet. '' Kuwaitin öljypalot eivät myöskään voi Antti Kulmalan mukaan olla selitys monien ihmisten havainnoille, joiden mukaan merisumu on ollut tänä kesänä erityisen yleistä Suomen merialueilla. Anne Brax jäs auto, niin saman liikennesuoritteen vallitessa kaduilla ja teillä onkin entistä enemmän autoja. SMH:n pääjohtajan Nicholas G. Palojen hiilidioksidilisäys on tutkijoiden mukaan liian pieni noin kaksi prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistäkiihdyttääkseen kasvihuoneilmiötä merkittävästi. " Jos nokea sataisi saksalaisten ennakoima kymmenen milligrammaa neliömetrille, se olisi noin puoli prosenttia koko Etelä-Suomen vuotuisesta hiukkaslaskeumasta' ', sanoo Antti Kulmala Ilmatieteen laitokselta. ULKOMAILTA joutuakseen saastepilven pitäisi nousta noin 15 kilometriin. Uusi auto on todennäköisesti kahden aikuisen ja mahdollisesti kahden lapsen istuttava, joskaan tätä ei ole vielä täysin lyöty lukkoon. Yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän mukaan sään muuttuminen nykyistä lämpimämmäksi Persianlahden alueella mahdollistaisi savupilven kohoamisen ylemmäs. ''En jaksa uskoa tähän. Periaatteena on saada auton hinta kuluttajalle kohtuulliseksi. Lähteet: Scientific American 1/91, The Ecologist 4/91 , Time toukokuu -91 , The Guardian elokuu -91 , Greenpeacen uutiskiljeet
Oli aika, jolloin koivua pidettiin pyhän:i, ja sille annettiin uhrilahjoja. Ruhrin alueella Saksassa 1923 ollut suurlakko näkyy vuosi renkaan merkittävästi suurempana kokona edeltävään ja seuraavaan vuoteen verrattuna, koska saastuttava teollisuus on ollut pysähdyksissä. Kuitenkin koivusta valmistetut tavarat tekevät siitä varsin käytännöllisen puun ja materiaalin. Ilmansuojeluluvussa neuvotaan, kuinka tutkia ilman laadun kehitystä puiden vuosirenkaista. Mukana on myös suppeahko asiahakemisto. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. 2, I0mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL169 00151 Helsinki ·------------------------------------------J 44 erottamaton osa perisuomalaista kesää ja juhannusta, kodin pihapiiriä, saunakulttuuria suomalaisuutta. Koivu on ·------------------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 2 19 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 258 mk (ei-jäsenet). Arvoitusten lisäksi sananparret, kansanrunous, tarinat ja myytit kertovat, että koivulla on aivan erityinen merkitys suomalaisessa maisemassa, jokapäiväisessä elämässä ja sielunkin maisemassa. Tutta Runeberg esittelee koivun tarinan sujuvasti, kevyesti, miellyttävällä tyylillä, jossa eri puolet on mielenkiintoisesti liitetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Eri kappaleensa on kirjoitettu koivusta huonekaluissa ja sisustuksessa, taidekäsityössä ja teollisessa muotoi lussa, vaneriteollisuudessa sekä muussa metsäteollisuudessa. Tuttuja ovat vieläkin tuokkoset, sormukset ja muut tuohiesineet, mahla, vihdakset, kirveenja puukonkahvat, kortit, tapetit, kengät, mutta erityisesti koivuiset huonekalut, vaneri sekä muut puunjalostusteollisuuden tuotteet. Ohessa saa myös kompostin rakentamisohjeita. vsk.. Varsinainen lähdeluettelo puuttuu, mutta sen sijasta annetaan luettelo tietolähteistä: kirjastoista, laitoksista ja järjestöistä, joiden avustamana pääsee lisätiedon perään. Mitä pilaantuneempaa ilma on ollut, sitä pienemmäksi on jäänyt kasvu ja myös vuosirengas. Käyttöesineiden kautta koivussa siis yhtyvät pyhä ja arki, uhripuun ja hyötypuun rooli. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. (90) 876 9100 SUOMEN LUONTO 7/91 50. D Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 193 mk (jäsenet)/232 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä luonnonsuojeluliiton jäseneksi D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIM I ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1 PUH. Teoksessa on kaksi pääjaksoa: luonnon toiminta ja ympäristöongelmat. 931-123 205, Tampere. Kansalaiset saavat oppia suhteellisen yksinkertaisia tapoja testata, kuinka luonto toimii ja kuinka erilaiset haitta-ainepäästöt vaikuttavat. Ni inpä Eero Järnefelt maalasi vuonna 1900 Suomen hentona koivuna, johon aina liitetään feminiinisiä ominaisuuksia. Mikä se on?" Koivuhan se, Suomen kansallispuu, joka on juuri saanut näköispainoksensa. Kansalaisten kierrätyshaluista huolimatta jatkuu sijoittaminen kalliisiin ja hai tai I isi in jätteenpol ttolaitoksiin, jotka edellyttävät jätemäärien kasvamista kannattaakseen. (93 1) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. . Kirja on ulkoasultaan taidokkaasti suunniteltu, värikuvitettu tiivis tietokokonaisuus. Sen selkeä ja havainnollinen esitystapa etenee käytännön esimerkein ja kaavakuvin. Kirja on muokattu alkuperäia sestä saksalaisesta teoksesta ruotsalaisiin ja pohjoismaisiin oloihin soveltuvaksi viimeisimmän tiedon pohjalta. Kirjoittaja osoittaa ympäristötiedon ja ympäristötekojen välisen kuilun. Ympäristöä puolustavissa kansalaisissa ja liikkeissä nähdään toivo, joka on auttanut torjumaan useita ympäristölle tuhoisia toimia. He eivät kuitenkaan halua lietsoa pessimismiä, vaan uskovat yhä useamman tajuavan luonnon ja ihmisen elinolojen pelastamisen välttämättömyyden. Esimerkiksi tieliikenne voi kaikista aiheuttamistaan vaurioista huolimatta jatkaa kasvuaan. Uutta ja oivaltavinta kirjassa ovat käytännön kotilaboratoriokokeet. Ne ohjaavat omakohtaiseen ' 'ympäristövalvontaan " . Oman osansa saavat koivu uskomuksissa ja myyteissä, taiteilijoiden töissä, tekijän käsissä ja nautintoaineena. Miljölära on Göteborgin yliopiston ympäristönsuojelun laitoksen ja Bokskogen-kirjayhtymän yhteistyössä julkaisema ympäristötieteen perusteos. JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. Umweltschutz Das Okötestbuch zur Eigeninitiative), Göteborgs Universitet/Bokskogen , Göteborg 1990, 336 s. Ydinvoima havaitaan vaaralliseksi ja kestämättömäksi ratkaisuksi. Toimittaja Tutta Runeberg ja valokuvaaja Kristian Runeberg ovat tiivistäneet kolmen vuoden aineistonsa kirjaksi, joka on valkea ja tummaraitainen, hento ja kevyt kuin koivukin. Eri aihepiirien yleiskatsaukset jaetaan karkeasti neljään osa-alueeseen: ilma, kasvit, maaperä ja vesi. Juha Haapaniemi Koivu ihmistä varten Tutta ja Kristian Runeberg: Koivu Birch, Weilin+Göös 1991, 143 s. KODAK DIAFILMIT: edullisin tapa ostaa FOTO 'J{erllJll Tuomiokirkonkatu 17 p. (981) 220 279 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. Ympäristönsuojelun perusteos KIRJOJA Manfred Häfner: Miljölära med handledning för egna miljökonrroller ( alkuper. Oman lukunsa saavat myös energiakysymykset ja kansainvälinen ympäristönsuojelu, mutta erityistä jaksoa ympäristöhallinnon toiminnasta ei ole. Teos perää vallankäyttäjiltä ''epämiellyttäviä" päätöksiä, vaikka ne johtaisivatkin ristiriitoihin suurten taloudellisten intressien kanssa. Tällaisia ovat maaperän ja veden happamuuden mittaus tai vaikkapa " mukaillun" ilmansaastemittarin asentaminen. Paljon on vielä tehtävää kirjan tekijöidenkin mielestä. TILAA UUSI HINNASTO! Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. " Kesät keikkuu seppeleissä, talvet huiskii huntu päässä. TILAAJANUMERO Uusi osoite (OSOITELIPUKKEESTA) .................................
Joka kohtaloonsa tyytyy, löytää omansa ja perheensä onnen kodissaan. Siksi onkin valitettavaa, että Koivu hienon alun jälkeen katkeaa. Kirjan loppuun on jäljennetty mielenkiintoinen Lapin kihlakunnan kruununvouti Charles Ahngerin Itkosen isää Lauri Itkosta varten laatima lyhyt Lapin matkailun opas. /. Ehkäpä juuri siksi osa kuvista näyttää, kuin ne oljsi otettu satunnaisella kävelyllä luonnossa tai luonnon reunassa. Tietä nimitettiin ennen Metsätieksi. Matkantekovälineenä tuon ajan erämaisessa Lapissa olivat jokiveneet ja porovaljakot. Tyytymättömällä on vaikea jos olisi vaikka Abrahamin helmassa.'' Antti H alkka. Saamelaiskulttuurin ja saamen kielen tuntija ei tuntenut Lappia enää omakseen. Menneestä aikakaudesta syntyvä vaikutelma on hyvin vahva; luin kirjan läpi yhdeltä istumalta. Vahvistus saadaan loppuun sijoitetusta katsauksesta koivun teolliseen kasvatukseen. ENNEN Kirjan otsikko viittaa kokonaiseen koivuun, mutta koivun toinen puoli jää siis hämäräksi. Tutkimusmatkat ulottuivat kauas Kuolan niemimaalle, josta suurvalta Venäjän teollisuus ja rnilitäärit olivat vasta kiinnostuneet toden teolla. Emäpuita olisi voinut säästää useampia, mäntyjäkin. 1960-luvulla hän saattoi kirjoitukset yhtenäiseen asuun, mutta kirja Lapin inatkaru ilmestyy vasta nyt hänen syntymänsä 100-vuotismuiston kunniaksi. KIRJOJA seen suuntaan, sauvottiin ylävirtaan ja uitettiin vene ylös pahoista koskista seimiköyttä ja pitkää seivästä eli rompsia apuna käyttäen. JÄLKEEN Krouvisti äestetyt hakkuualat istutettiin harvakseltaan männylle toukokuussa. Omistajayhtiö hakkautti tienvarsimetsiköt näissä metsissä ennennäkemättömällä tavalla, päätehakkuina. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. "Loin viimeisen katseen Vajengaan tietämättä, että sen seuduille oli seuraavina vuosikymmeninä kasvava suuri Murmanskin kaupunki", kirjoittaa Itkonen. SUOMEN LUONTO 7/91 50. Jossain turistirysässä koskea laskeneeltakin nykyihmiseltä pääsee helposti unohtumaan se, että veneellä mentiin myös phlnvastaiItkosen kuvaaman kulkutavan menetys on ollut morun paikoin sikäli täydellinen, että kulkuvälineiden lisäksi on kadonnut suuri osa kulkuteistä; Lapin kuulut kosket elävät enää kuvissa. Sen on toimittanut painokuntoon Itkosen poika Terho Itkonen. Tien varressa maatuu nyt pinonloppuja hyvinkin muutaman siemenpuun kuutiomäärän verran. Itkonen kuoli 1968, mutta hän kävi viimeistä kertaa Lapissa 1949, 58vuotiaana. Jäämeren ranrukko sai vielä elantonsa merestä eikä niinkään valtapolitiikasta. Biologinen ja kansatieteellinen aines yhdistämällä on viime vuosina syntynyt upeita teoksia muutamista eläinlajeista. Luettelo kuitenkin paljastaa tekijänsä otteen koivusta romanttisen mutta viime kädessä käytännöllisen, tyypillisen: koivu on olemassa ihmistä varten. Aitat, veneet ja tarvekalut, joita on tottunut näkemään museoissa, palvelevat kirjan kuvissa vielä alkuperäisissä tehtävissään. Niiden käytön hienoudet kirjoittaja tallentaa jällipolville. Valokuvaaja Kristian Runeberg ei ole parhaimmillaan luontokuvaajana, minkä vuoksi juuri "koivu luonnossa" jää vaisuksi. vsk. Nyt suuret määrät jopa kunnon kuitupuun mittaista puuta ruhjoutui korjuukoneen alle. Lapin matkaru on kirjoja, joista on vaikea sanoa, kumpi on onrustuneempaa, kerronta vai kuvitus. Itkonen: Lapin matkani, WSOY 1991, 304 s. Lappilaisen pikkutien maisemaa tammikuussa 1990 ja toukokuussa 1991. Uutta nimeä etsitään. Laajan hakkuualan keskelle jätettiin yksi koivu varmistamaan luonnollista uudistumista. Aiemmin näillä seuduin on riittänyt kookkaimman puuston harvennus (vanhimmat männyt olivat satavuotiaita), mikä on antanut tilaa nousevalle puukansalle. Suurteoksen Suomen lappalaiset I-II kirjoittaja T.I. 45. Eliöiden lajituntomerkit on jo aikaa sitten kuvailtu, mutta tällä tyylillä koko eliökunnasta olisi paljon uutta kerrottavaa. Kritiikki olisi tietysti aiheetonta, jos kirjan rumessä aihe rajattaisiin alaotsikolla tai lisäyksellä "ihmjstä varten". Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Se sisältää neuvoja esimerkiksi majatalojen sijainrusta viime vuosisadan lopulla, mutta alkaa hyvin yleisesti: "Kun matka on edessä näyttäytyy se vaivalloiselta, mutta kun se on tehty, niin näkee ett'ei se ollut mikään vaikea." Voudin ohjeiden ja samalla Lapin matkani -kirjan lopetus on vieläkm yleisempi: "Lappalaiset sanovat joka ihmiselle: Sinä. Itkosen kertojantaitoa osoittaa se, että ihmjsistä ja paikoista otetut valokuvat vastaavat mielikuvaa, jonka teksti synnyttää. Pekka Peura Matka menneeseen Lappiin T. Moru kuvattu esine lähti tosin suoraan töistä museoon Itkosen reessä, sillä matkojen tarkoitus oli myös kansanperinteeseen liittyvien esineiden keräärrunen. Julkaistuista kuvista maksamme kuvapalkkion. Aivan erityinen tunnelma on esimerkiksi kirjan kertomuksessa Inarijärven nyttemmin Kessin sillasta kuulun laskujoen, Paatsjoen, laskemisesta veneellä Suomilian myi sodan jälkeen Inarinjärven itäpuolelta osuutensa Paatsjoesta ja ison palan maata Neuvostoliitolle voimalaitoskäyttöön. Itkonen oli varsinkin ennen ensimmäistä maailmansotaa kolunnut Lappia tarkoin ja kirjoittanut matkoistaan kuvauksia eri lehtiin. Puusta elävässä Suomessa asiantuntemusta olisi taatusti ollut käden ulottuvilla. Samanlainen jako pätee osittain myös kirjan kuvitukseen. Sellaisena Koivu on hieno teos, ja nykyisen alaotsikkonsa Birch mukaisesti sitä kelpaa esitellä myös ulkomaalaisille. Kloonaustekniikalla esimerkiksi ihanteellista vaneripuuta voidaan kasvattaa puupellolla. Suomen korkeatasoinen luontokuvaajien kaarti viettää suurimman osan vuottaan ulkosalla, joten todennäköisyys upeille kuvakulmille on tietysti suuri. Yhdistettynä korkeatasoiseen luontokuvaukseen koko eliöoppi voitaisiin tavallaan kirjoittaa ja kuvata uudelleen. Sen sijaan koivun biologia ja rooli suomalaisessa metsässä, koivun ekologinen merkitys, koivu osana luontoa jne., ne jäävät tämän kirjan ulkopuolelle
Peruskarttamme ovat kuitenkin täynnään Kaakkurilampia, Kaakonlampia tai Kakarlampia ja muita vastaavia. Oma kokemukseni kaakkurin perinteiseltä pesimälammelta Karjalohjalta on se, että kesämökin rakentaminen lammen rantaan karkoitti kaakkurin. Mah46 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Kaakkuri rakentaa pesänsä aivan vesirajaan. vsk.. Mikä saa hyönteiset parveilemaan avomerellä. z :3 Mitä on maan suoniminen. Kun elokuussa illalla kynnetään pelto, jo aamulla kimaltelee vakojen poikki hentoja säikeitä. Mikäli paikka tulisi yleisesti tietoon, kävijät häiritsisivät pesivää paria, eikä se saisi poikasia. Kynnön jälkeen " hämyt" ovat yöllä ehtineet rakentaa verkkojaan. Kesäisin ne lentävät päivittäin kalapaikkojen ja pesälampien väliä äänekkäästi kaakattaen. Ruohikoissa näitä verkkoja on varsinkin loppukesällä tuhottomia määriä, kymmeniä tai satoja neliömetrillä. Kaupunkihyttynen pistelee ihmisiä ja aiheuttaa kovaa kutkaa, sillä sen syljen antikoagulantti (veren hyytymistä estävä aine) on ilmeisesti erilainen kuin muilla hyttysillä. Hyönteiset olivat olleet vaeltamassa, kun säätila oli muuttunut. Haudonta-aikana tulisi välttää liikkumista pesäpaikan läheisyydessä, sillä varikset löytävät munat helposti ja syövät ne suihinsa. Kirjeessä selostetaan lammen sijainti tarkasti, mutta sitä ei ole viisasta lehden palstoilla paljastaa. Purjeet olivat mustanaan kukkakärpäsiä ja muita kärpäsiä sekä leppäkerttuja ja näitä kellui vedessäkin. Kaupunkihyttynen tuottaa pimeissäkin tiloissa, kuten viemäreissä ja viemärikaivoissa sukupolvia jatkuvasti. Ainakaan omassa tapauksessani näin ei ole, vaan hyttyset tulevat selkeästi ulkoa. Muita syitä uhanalaisuuteen on arveltu olevan soiden ja metsälampien ojituksien, jotka ovat kuivattaneet paljon pesimälampia maassamme. Seppo Vuo/anto Lintujen ja kaupunkilaisten hyttyset Mikä on lintuhyttynen ja mikä kaupunkihyttynen. Useimmissa niistä ei enaa kymmeniin vuosiin ole pesinyt kaakkureita. dollisesti kysyjänkin tarkoittama paikka on osa tällaista yhteisöä. Kaupunkihyttynen on aiheuttanut suoranaisia epidemioita sairaaloissa. Yksi ainoa hyttynen huoneessa vie helposti yöunet, koska sitä ei millään tahdo saada päiviltä. Tällaisia lampia on luonnollisesti eniten "erämaissa" . Ne ovat maamme lukuisimman hämähäkkiheimon, riippuhämähäkkien, tekemiä. Kauri Mikkola 1 Mitä on maan ·~ suo niminen. Kukin naaras kutoo uuden verkon muutaman päivän välein, joten seittejä riittää yhdenkin yön jälkeen. Nykyään Helsingin eteläosissa on jatkuva hyttysvaiva. Sulkasadon jälkeen syksyllä linnut ovat valmiita uuteen pesintään, mutta lyhenevä päivä ja viilenevät ilmat saavat ne lähtemään muuttomatkalle. Kottaraiset tutkivat pönttöjä syksyisin ja saattavat laulaakin niin sanottua syyslaulua, kuten monet muutkin linnut. Kaakkurit vaativat pesimäalueeltaan pienten pesimälampien lisäksi kalaisia suurempia järviä, joilta ne hakevat ravintonsa. Joskus harvoin on syksyisen lisääntymisaktiivisuuden todettu johtaneen pesintään saakka, ei kuitenkaan muistaakseni kottaraisella. Sää oli muuttumassa, tuuli tyyntyi, mutta myöhemmin alkoi ukkossade. Mutta heti kun parvekkeen ovi unohtuu illalla auki, niitä vietäviä lentää sisään. Syyskuun puolivälissä kottarainen on tutkinut pihassa olevaa pönttöä. Havaintoja voi lähettää vaikkapa tälle Luontokysymyspalstalle. Toukat elävät erilaisissa pienissä vesissä kuten kaivoissa, sadevedenkeruusammioissa ja pienissäkin lätäköissä. Niiden naaraat kutovat vaakasuoria mattoverkkoja, joiden yläpuolella on pystysuorien esteja riippuseittien verkosto. kaupunkihyttynen. Kaakkuri on rauhallisten metsäja suolampien lintu. Vaiva on ratkaistu sillä, että kaikissa yöllä auki olevissa ikkunoissa on harsot, mikä tietenkin kesäaikana on aika hankalaa. Onnittelen kysyjää siitä, että hän on saanut naapurikseen tällaisen harvinaisuuden. Aikuisen tuntee hyvällä suurennuslasilla siitä, ettei sen säärien kärjessä ole kahden kynnen lisäksi kahta tarttumalevyä, pulvillia, kuten muilla hyttysillä. Lintuhyttysen merkillisyys on, että kaupunkioloissa kannasta valikoituu ns. On oletettu, että tämä johtuisi viemäreiden vanhanaikaisesta rakenteesta ja että hyttyset tulisivat sisätiloihin viemäreistä. Lieneekö harvinaista. Lintuhyttynen on pienikokoinen hyttyslaji, joka luonnonoloissa lentelee lähinnä loppukesällä eikä yleensä pistele ihmistä, vaan lintuja ja pikkunisäkkäitä. Seppo Vuo/anto Varasiko kottarainen pöntön. Eikö kaakkuri ole erälampien lintu. Varaavatko ne pönttöjä jo kevääksi. Tiettävästi erona lintuhyttyseen on vain yksi geenipari. Sanotaan, että maa suonii. Kaupunkihyttynen on vielä siitä hankala, että se on miltei äänetön ja arka eikä rauhoitu helposti imemään. Onneksi haudonta alkaa jo pian jäidenlähdön jälkeen ja poikaset kuoriutuvat kesäkuun alkupuolella, jolloin kesämökkien käyttö on vielä vähäistä. Päivällä niitä ei näy. " Suonet" ovat siinä kyllä päivälläkin, mutta eivät näy. Useiden hyönteisten, SUOMEN LUONTO 7/9 1 50. Kaakkuri naapurina Kesäpaikkamme lammen pienessä vesijättösaaressa, vain noin sadan metrin päässä viitostiestä, hautoo kaakkuri pari. Ne ovat näet hämähäkin seittejä tai verkkoja, jotka tulevat näkyviin aamulla, kun seittiin kertyy kastepisaroita. Mistä oikein on kysymys. Ne tuntuvat mielellään muodostavan pienehköjä yhteisöjä, siten että lähekkäin sijaitsevilla lammilla pesii kaakkureita. Suomen Luonnon lukijat voisivat ehkä auttaa tämän mysteerin selvittämisessä: olisi kiintoisaa saada havaintoja hyttysen toukista, ''kipruista", kaupunkioloissa. Kaakkuri kuuluu maassamme uhanalaisiin lintulajeihin ja se on suhteellisen arka häirinnälle. Kauri Mikkola Hyönteispilvi merellä Kysyjä oli purjehtimassa Porin edustalla kaukana merellä, kun vene yhtäkkiä joutui hyönteispilveen. Onko yleistäkin, että kottaraiset käyvät pöntöissä myös syksyllä. Tavallaan ne siis varautuvat ensi kevään pesintää varten
Vesien viiletessä rantavesien eliöstö valmistautuu talvikauteen. Jos sopiva lämmin vastatuuli käy selältä, ne joutuvat usein avovesille. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis khjeitse. Syökö ahven muikun mätiä. Kalojen ravinnon määrä rantavesissä laskee ja myös kesän kalanpoikaset pikkukalaparvet hakeutuvat pois rantavesistä. Kun suunnistautumisen apuväline, tuuli, oli hävinnyt, vaeltajat olivat pyrkineet laskeutumaan ainoalle näkyvissä olevalle "maalle", purjeveneeseen. Ne näyttävät kuin odottelevan sivummalla ja tulevan paikalle syömään pohjaan laskeutunutta mätiä. Sään muutokseen liittyvä ilmanpaineen muutos sekä pilvistyminen ovat myös saattaneet muuttaa hyönteisten vaelluskäyttäytymistä. Kalastamista ei kuitenkaan pidä lopettaa, vaan onkijan on nyt siirryttävä syvemmille vesille karien rinteisiin ja kallion kupeisiin, lahdensuihin ja lampien syvänteiden kohdalle. Aallokko kasaa veden varaan joutuneita leppäkerttuja ja muita hyönteisiä rannoille rannuiksi. Pilkkikoukk.uun kannattaa edelleen pujottaa liero. Onkijoille tärkeiden vaihtolämpöisten saalislajien, ahven, särki, lahna jne., ravinnontarve, uintiaktiivisuus ja nappaushalukk.uuskin pienenee. Ahvenet kertyvät joukoittain muikun kutupaikoille kudun jälkeen. Vedessä olleista hyönteisistä päätellen aikaisemmin oli saattanut puhaltaa kunnon puhuri, tai sitten niitä oli uupumuksesta putoillut veteen jo ennen kuin ehtivät veneelle. nut tuulen tyyntyminen. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiamuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23 , 00100 HELSINKI. Kun sitten tuuli yltyy, heikommat lentäjät, tavallisesti ampiaiset ja leppäkertut, joutuvat helposti veden varaan. vsk. Kauri Mikkola Ahvenparvet herkuttelevat usein mädillä. Harri Dahlström 47. Tapauksessamme hämmingin oli mahdollisesti aiheuttaSUOMEN LUONTO 7/91 50. Onkirantojen vesikasvit lakastuvat ja muukin elämä hiljenee. Syökö ahven muikun mätiä. Samoin siirtyvät onkikokoisetkin yksilöt pääosin syvemmälle. Mato-onkijan ongen ulottuvilla ei siis syksyn aikana ole rantavesissä niin paljon mahdollisia saaliskaloja kuin kesemmällä. Onkipaikan saavuttamiseksi on useimmiten vene tarpeen ja aihetta olisi myös vaihtaa mato-onki pilkkivälineisiin. Pohjaeläinten syöntiin tottuneille ahvenille näissä kutupaikoissa on reilut syönnösalueet. Huomattava osa kalojen ravintona merkittävistä selkärangattomista eläinlajeista talvehtii munina ja toukk.a-asteina pohjalla. Olen kuullut kalastajien kertovan, että ahvenet eivät viihdy aivan kutuhetkellä paikalla kiehuvassa muikkujoukossa. Ahvenen monipuoliseen ruokavalioon kuuluu myös toisten kalojen mäti planktonäyriäisten, pohjaeläinten, pintahyönteisten, kalojen jne. Muikun kutupaikoille syksyllä kuten myös särjen ja silakan kutupaikoille keväällä ja alkukesällä saattaa kokoontua huomattavia ahvenmääriä tavoittelemaan mätiä ravinnokseen. Harri Dahlström Syksy vie kalat rannoilta Miksei mato-ongella saa enää syksyllä rannoilta kalaa, vaikka kesemmällä tuli oikein hyvin. kuten kimalaisten ja ampiaisten, sudenkorentojen, kukkaja muiden kärpästen sekä leppäkerttu jen on havaittu suunnistautuvan vaeltaessaan vastatuuleen. äin voi syntyä suuria hyönteisajautumia. Aallot kuljettavat ne samoille rannoille, mistä ne ovat lähteneetkin. Saaliiksi saaduilla ahvenilla voi olla mätiä maha pullollaan. ohella
931145 715 Kajaanink. viisi nauhaa kerralla) Luontopuotiin tai lähetä ne Tones Oy :lle suoraan uusioitavaksi. sauva mukaan) ja kirjoittimien loppuunkuluneet värinauhat (väh. Sen kirjoittajien esseissä päiväperhoslajeistamme on vahva ekologinen ote. 921 327 001 Laukontori 4 33200 TAMPERE puh. Uusioi luontopuodin kautta värikasetit ja -nauhat. Rantak.21 20100TURKU puh. Vie lasertulostimen ja kopiokoneen tyhjä värikasetti (puhd. Teoksessa esitellään myös uutta tietoa perhoslajien levinneisyydestä ja niiden uhanalaisuudesta. Tieto-Finlandia annettiin tänä vuonna tälle loisteliaalle perhoskirjalle joka on sekä suuren yleisön luontokirja että erikoisharrastajan ansiokas tietoja hakuteos Olli Marttila Tori Haahtela Hannu Aarnio Pekka Ojalainen SUOMEN PÄNÄPERHOSET "Suomen päiväperhoset on lajien määrityskirja mutta samalla myös monipuolinen suuren yleisön tietokirja. 13 90100OULU puh. Suomen päiväperhoset on uudenlainen luontokirja ja ansiokas tietokirja." Ote palkintolautakunnan lausunnosta 1991 Tiet ___ Finlandia __ Ovh sid 420,Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston kunniamaininta Valtion tiedonjulkistamispalkinto .. 914 723 150 värikasetit 348 mk värinauhat n. 981 220 279 PL 109 11101 RlllllMÄKl puh. Hinnat sisältävät toimituksen suoraan asiakkaalle. Se houkuttelee paitsi perhosharrastajat myös kaikki muut luonnosta kiinnostuneet lukijoikseen. Suuremmat erät Tones Oy noutaa soita. Säästä satoja markkoja. KIRJAYHTYMA. 90 406 262 Länt. Kirjan sivuilta henkii hätähuuto luontomme puolesta: kun päiväperhosemme alkavat kadota, myös luonto voi huonosti! Suomen päiväperhoset on kuvitettu ja taitettu tarkoituksenmukaisesti ja samalla myös hyvin kauniisti. LUONTOPUODIT: TONES OY: HINNAT: Nervanderink.11 00100 HELSINKI puh. 20% edullisempia kuin uudet
SATAKUNNAN MAAKUNTAKUKKA Länsirannikon vitamiinipommi Jääkauden päättyessä hopealehtinen tymi seurasi peräytyvän jään kannoilla poikki Suomen niemen, yhtenä ensimmäisistä puuvartisista kasveista. Meillä viljely on toistaiseksi vähäistä, vaikka ensimmäiset suomalaiset jalosteet, hedepensas Rudolf ja emipensas Raisa, ovat jo kaupoissa. Se tuottaa runsaasti siemeniä, joita marjalinnut levittävät kauaskin uusille kasvupaikoille. Kerran sijan saatuaan se levittäytyy yhä laajemmalle jopa yli kymmenmetrisiin juuriin syntyvien vesojen avulla ja lopulta yhdestä ainoasta siementaimesta varttunut kasvusto, klooni, saattaa olla satojen metrien laajuinen. Sen heikkoutena on suuri valon tarve. Tymin oksat ovat piikkisiä ja marjat ovat tiukassa. Suurimmat tymi-istutukset ovat kuitenkin Kiinassa, missä tyrnillä torjutaan eroosiota ja marjat ovat toistaiseksi vain sivutuote. Samoin tapahtui jääkauden jälkeen kaikkialla: metsä karkotti tymin, ja nykyisin sitä kasvaa vain Pohjanlahden rannikolla ja Ahvenanmaalla. Tymi onkin tyypillinen pioneerikasvi, joka on sopeutunut uuden maan nopeaan valtaamiseen. Tymikasvustoihin syntyy aukkoja ilman varjostavia puitakin. Koska poiminta on hankalaa, on siihen kehitetty monenlaisia puristimia. Hätäinen saa huonolaatuista mehua, ja samalla hän turmelee tulevien vuosien sadon: raakoja marjoja väkisin puristettaessa myös silmut musertuvat ja oksat murtuvat. ole tymille ongelma, sillä sen juurten nystyröissä elää ilmakehän typpeä sitovia sädesieniä. Tymi ei kuitenkaan ole yhtä etevä säilyttämään asemiaan. Pohjanmaan nopeasti kohoavilla rannoilla tymikasvuston elämänkaaren suorastaan näkee: rantaniitylle nousee jatkuvasti uusia juurivesoja, hiukan ylempänä on suurten, marjovien pensaiden vyö ja sen takaosassa tymit tukehtuvat jo päälle ryntäävien leppien ja kuusten varjoon. vsk. Oksia vahingoittavat keruutavat ovat kyllä kiellettyjä, mutta koskas ahneus lakia lukisi! Seppo Vuokko 49. Kaikki eivät suinkaan malta odotella edes marjojen kypsymistä. Marjat kypsyvät myöhään, vasta syyskuun lopulla. Tämäkään ei SUOMEN LUONTO 7/91 50. Tymin kellanpunervien marJOJen maku on raikkaan hapan, ja ne sisältävät suuria määriä A-, B-, Cja E-vitamiineja sekä öljyä. Vielä muutaman metri, ja vain lahot tymikarahkat kertovat vuosikymmenten takaisen marjaston paikan. Paljas uusi maa sisältää yleensä runsaasti rnineraaliravinteita, mutta niukasti typpeä. Syynä lienee tyminkääpä. Marjojensa vuoksi tymiä viljellään laajalti Neuvostoliitossa, missä siitä on kehitetty useita lajikkeita. Sen rihrnasto tappaa nuoriakin versoja, vaikka itiöemiä kehittyykin vain vanhoihin, paksurunkoisiin tymeihin
The reservoir would bring jobs to 300 people for 10 years and do much to help meet peak electricity requirements, the government argues. (90) 642 881/säätiön asiamies SUOMEN LUO NONSUOJELUN TUKI OY Hiirakko1ie 6. Kokenut luonto-opas: B & T von Wright. 1 1 A, 00 150 Helsinki puh. The area is also important for reindeer herding, hunting, and the harvesting of wild berries. (953) 17 358 Kaarina S1wn1ine11 Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Tuomo Ollila. The opponents of the reservoir now stridently demand that a comprehensive survey of the environmental effects of the reservoir be made before the Government proceeds to the final decision of the reservoir. Hannu Rautanen. siht. vsk.. 15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Mmti Salimäki, talouspäällikkö Terho Powanen. SUOMEN LUONTO (Nawre ofFinla11d) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Runebergink. (90) 642 88 1 Ma-pe klo 8.30-16. Pekka Peura. Mwjaana Närhi. Keski-Suomi would be gloomy wi thout its numerous lakes. Taisto Ra111ala. Ulkonaliikku jat tietävät miksi he tarvitsevat Barbouc ÖLJYT AKKIAAN • 16 mallia alk. It is one of the most important molti ng areas for bean goose in Lapland. 1 D 5. With 95.3 metres as it's deepest depth sounding, Päijänne has the depth record of ali the 60 000 lakes of Finland. Tuula Varis, kans.väl. Päijänne may also be the single lake with the largest amount of pulp and paper industry in Finland. The nest ing bird fauna include common scoter and peregrine falcon , which are considered as endangered bird species in Finland. krs., 00 151 Helsinki puh. Petri Seppälä. When the Finnish Parliament endorsed a partial revision of the Nature Conservation Act at the beginning of this year, the latter was also listed as one of 1 1 bird species needing special protection. matkanjärjestäjä Travela SUOMEN LUONTO 7/9 1 50. /5 A 23 00 100 Helsinki, Finland Central Finland a typical piece of Finland by Seppo Vuokko , Kaj Granberg ane/ Jarmo Kovanen Suomen Luonto 50(7): 18-25 Keski-Suomi (Central Finland) is the province with the most dense forest cover in Finland: an astonishing 80 per cent of the province is covered by forests. Opponents of the reservoir formed a strong movement, which they called the " Vuotos movement" and the Finnish Government was obliged to cancel the project in 1982. (90) 694 7899 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Reservoir pian threatens wildlife by Kimmo Hämäläinen ane/ Alice Karlsson Suomen Luonto 50 (7): 12-17 The construction of a huge water reservoir is being planned along the river Kemijoki, in Finnish Lapland. 33200 Tampere puh.(931) 13 1 3 17 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. Hinnat 11 .000-20.000 mk. taloussihteeri Irma Kaitosaari. This resulted in considerable pollution in the 1960s. PYYDÄ ESITE: puh: (90) 211 198, (-636 406) ACACIA-SAFARIT vast. Tallbergink. Auli Kilpeläinen, kien"ätysneuvoja Liisa Leskinen, opintosihteeri. This leaves only 20 per cent for open habitats like mires and fields. 01200 Vantaa puh. Mariankatu 12, 001 70 Helsinki, puh. The 1970s and 1980s brought with them new fac tories wi th modern water treatment stations and the water quality has improved considerably, although eutrophication has remained a problem. as. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki puh. km), is situated in Keski-Suomi. The reintroduction was successful, and a herd of over 100 woodland reindeer now roam in the forests of Suomenselkä in the western part of the province. 93 1-226 286 Teltta matkoja AFRIKKAAN Luonnonläheisesti autoilla, kameleilla, kanooteilla ja jalkaisin. The thick forest cover made Keski-Suomi a most suitable site for the reintroduction of woodland reindeer (Rangifer tarandus tarandus), a forestdwelling subspec ies of the reindeer, to its former living areas 10 years ago. Irma Markström. luonnonsuojelusiht. (90) 8769100 Postimyyntiä koko maahan LUONNO 'KUVA-ARKISTO Nervanderinkaru 11 00 100 Helsinki puh. In spite of this, the new Government formed by the conservative and central parties last spring, decided in principle to build the reservoir. Teija Hannula. Most of the rapids in Central Finland are harnessed; the last unharnessed rap ids, like the famous rapids of Huopanankoski, are by and large protected by the Rapids Protection Act ( 1987). The Vuotos reservoir was proposed as far back as in the 1970s. A111ti Ylitalo ALUES IHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20 100 Turku puh. tallentaja Johanna Kotimäki, toimistoapul. tiedotussihteeri Ulla Ahonen. One of the largest aapa mires of the world a specimen of a unique northwest European mire type generated by the severe snow conditions of Lapland would be drowned by the reservoir. Pirkko Elomaa-Vahteristo, kurssisiht. 90-654 099 ~~8Np:)JDC Tampere Laukontori 6 A, puh. 90 100 Oulu puh. The Yuotos-area is rich in birdlife. (90) 642 881 Saru Hemula•Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELU I SÄÄTIÖ puh. Leirielämää savanneilla, sademetsissä ja aavikoilla. Timo Lehtonen. Esteri Ohenoja. The Rautalammi watercourse has a total length of about 200 km. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. toiminaja Twja Kerola, järjestösihteeri Ilpo Kuronen. Lake Kemijärvi , and even the Bay of Bothnia. Taija Sippel. rekisterinhoitaja Susanna Huhw /a, toimistosiht. language checked by Wortexport LTD, Helsinki Barbouc 1he best Bn11sh clctlung for the""""1 Bnosh """1her. The lakes are in many cases connected by narrow straits, forming water systems, which allow passenger traffic during the summer. Kenia, Tansania, Zanzibar, Namibiasta Kalaha riin ja Zairen Gorillat. OKopintokeskus. (921) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13. The third largest lake in Finland, Lake Päijänne ( 1054 sq. (98 1) 15 828 Me,ja Ylö11e11 Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4. It is estimated that the reservoir could severely affect the water quality of ali the water bodies downstream , eg. (960) 31 1 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. (90) 176 633 LllTTOHALLITUS Satu H1111unen (pj.), (981 ) 353 216, Matti Haai·isto, Timo Hokkanen. The reservoir would cover over 234 sq. 770,• Pyydä tuoteluettelo 67 sivua! K-RPTEEN5K-fJ Helsinki Unioni nkatu 27 B, puh. Nearly 30 million marks (4 million pounds) of public money have been used to revitalize the forestry and agriculture of the area since then . km of land and make over 20 people homeless
,ME EMHE' ALE NNLl H ÅTYYTTE LEMA.AN .. r\AHA.' .. ET!AS KE:.HTAATTE SÄIKYTELLÄ LINTUJA NOIN ,'/ _ ,, ,,,,~'"""',-...,~· --~ . HYI H'c'\ I.AP~ET.' ... . vslr.. "" ·, ( 1 SUOMEN LUONTO 7/91 50. • 4J '° C7 --~~ a ,. ~,;;,· .... OLIS' PARAS TAJUTA.' .. · "'_. . HÄTÄVARJELUN LIIOITrELUA ... .,.NOIHAN KÄVELIS' PULLAN PERÄSSÄ VAIKl<..A SL-IORAAN UUNIIN.' .. ·• c . .0 . , PERA PAMAUTTAA TYrlJAN KARK KIPUSSIN JA TYPY RIPSAUTTAA KOURALLISEN SORAA PERÄÄN.'/ 51. , HUS .~., HAIPVKAA.'.' ... ME OIKEAT t-1E"TSA_S-JÅJÄT OLE.M HE NA H K.A AS H~R~ASt-1\EHIÅ.~' .. • . 1 ----j <> • . ..., . HAHAHA.' ... NIILLE ON YKSI N 1<.E.RTAI SE STt 0EHONST~OITAVA ETTÄ SORSASTUKSEN ALETTUA H•\HINEN ON PAHA!! : ,. E NN ENKU IN l"IRISEE SORSASTA}AN PADASSA!.' MÄ ESITÄN l¼ISLlKOSSA VAANIVAA METSÄ0TAJ~Å .. El NENUIJAT T AJUA.' ... 1 1-\~S! Mt l<.SEI YHTÄ HYVIN SYDTAIS' NIITÄ ITE Ki..,1N ON RUOKITTUl<.IN'. TIEHENNE 51 ITÄ,' .. t-\U5. 1/ • ULTA MUN\LL
Tuemme Abloy Oy Rakennushelat Ahlström Kauttua AP-Yhtiöt/Äänekosken Asentajat Ky BASF Oy Bioteekki Oy Contant-ryhmä Oy Databolin Ab Dow Suomi Oy Duracell Finland Oy ECC-lnternational Oy EKE-Yhtiöt Ekokem Oy Ab Oy Electrolux Ab ASAB Endress+Hauser Oy Entso Yhtiöt Exel Oy Filamac Ky Finnair Oy Finnpap Fiskars Oy Ab Oy Flamingo-Music Forsell Onni Oy Hausjärven nuorisotoimi Oy Helectron Ab-Sony Helsingin Kalansavustamo Oy Helsinkikaasu Oy Hotellija Ravintolaneuvosto ry Hotelli Savonia HTH Keittiöt Oy Huolto-Taskinen Oy Iin kunta llmelä Oy Itä-Uudenmaan Rakentajat Jurevita Oy Kajaanin kaupunki Kansallinen Kokoomus rp luonne Karair Oy Karelia Trade Oy Kioski Lahtiset Kirjavälitys Oy Kokkolan Puhelin Oy Korpivaara Oy Kotkan energialaitos Kukkakauppa Desiree Kustannus-Osakeyhtiö-Kotimaa Kv. Ruohomäki Oy/ Vihermaailma Turku Maanrakennus A-Kallio Oy 'v1ainostoimisto Bonare Matkailun edistämiskeskus/MEK Oy Mega-Sora Ab Metsä hai I itus Metsäliitto Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mobil Oil Oy Ab Ab Nordsol Oy Normilk Oy Ondine Oy OP-Kiinteistökeskukset Otava Kustannusosakeyhtiö Paperitaide Oy Pohjola-Norden ry Porin Muovityöstö Ky Progman Oy Saimaa Lines Oy Ltd Salon Louhinta Oy Savon Sanomat Oy SIAR-Bossard SOK ja S-Osuuskaupat STS-Pankki Oy Suomen General Motors Oy Suomen Kemistiliitto ry Suomen Keräystuote Oy Suomen Kuonajaloste Oy Suomen Kähertäjäliitto ry Suomen Laakeri & Työkalu Oy Suomen Palloliitto ry Suomen Sokeri Oy Suomen Tupakka Oy Suomen Unilever Oy Tampereen Puh ei inosuuskunta Tapiola-yhtiöt Tetra Pak Oy Tmi Pauli Ekholm/Fin Fill Oy Trafotek Oy Tukogardenia Oy Turun Tietokonetomografia Oy TYHL-Kahvila-Ravintola Sirpa Lahdenne Valkealan Puhdas Luontaistuote Oy Venealan Keskusliitto Finnboat ry Vesijohtoliike Siimesvaara Oy Viljavuuspalvelu Oy Wernestor-Filmi Oy Woodtek Oy/PSL Pohjolainen Oy Yhtyneet Paperitehtaat Yritysgrafiikka Oy Överby trädgårdskola. Lääketeollisuuden Suom~n Yhdistys KLY Oy L M Ericsson Ab Lastentarhanopettajaliitto Barnträdgårdslärarförbundet ry Lavaset Oy Lehtikirjakauppa Lemmikkieläinkauppa Kuukala Oy Lepp11ät Oy Kaivu ja Louhinta M