Elämyksiä voit kohdata kaikkialla: metsissä, niityillä, kallioilla, kotipuutarhassa, saunarannassa, pientareilla, työmatka! la. Ti/aushi1111a1 Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomail le 300 mk. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk . Nappaa elämykset luonnosta. Kesä on ihmeellistä aikaa Kesä on hehkeimmillään. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. SUOM EN LUONTO 7/96 55. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Tuoksut leijuvat väkevinä, värit hehkuvat vahvoina, vedet välkehtivät houkuttelevina. Suomen Luonto toivottaa lukijoilleen leppoisaa keskikesää. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . //111oirusmyy11ri Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Kestotilaus 270 mk. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . 2 Sami Karjalainen Sivuilta 3233 selviää mitä tämä kurttuinen kuori kätkee. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekiste reiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovunaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Nyt vain aistit tarkkoina. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Kesäiset maat kutsuvat kulkijaa. lrtonumero 33 mark kaa. vsk.. (90) 228 082 10 ja 228 08224. (90) 228 08 1 telefax: (90) 228 08200 Pääroimirraja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimirussihreerir Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimirrajar Ulla Ahonen, 228 082 16 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Salla Tynys, 228 08 1 (kesäroimirraja) Värierorrelur O ffset-Kopio Oy Pai11opaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luo/1/o ilmesryy kerran kuussa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. z LL..J :J Cf) SUOMEN LUONTO Toimirus Kotkankatu 9 0051 Helsinki puh . Kestotilaus uudistuu tilausjaksoinain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen
Rankamies 34 Markku Tantun kesänovelli on hikeä ja vertyneitä lihaksia. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Kauneuden saari 42 Korsikankävijää hemmotellaan maisemilla ja tuoksuvilla yrteillä. Pilvet puhuvat taivaan tarkkaajalle 36 Perhosen verran elintilaa 40 Ilkka Hanski tietää mitä täpläverkkoperhonen tarvitsisi. vsk. Vakiot: Kotimaasta 4 Kysy ekoneuvoa JO Mielipiteitä, keskustelua 48 Kuukauden llkka 51 Kirjoja 52 Kysy luonnosta 54 Multasormet 56 Vartalon verhot 59 Summaries of the Main Articles 58 3. Tutkija Kimmo Louekarin puheenvuoro. 55. Simpukka sulkee suunsa 47 Eläin, joka ei suostunut yhteistyöhön. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Lue taivaan merkit sivuilta 36-39. Kansikuva: Sami Ka,jalainen tallensi kamerallaan sudenkorentojen kimaltavan glamourin. vuosikerta 7 1996 Raimo Sundelin/LKA Mikko Pöllänen Jorma Laurila Kunnia lieroille 11 Aura Koivisto ymmärsi lieron olemuksen. Torjunta-aine syö otsonia 46 Metyylibromidin vaaroista kiistellään. Taistelu oikeasta ympäristötiedosta 12 Miten meitä hämätään. Lisää nappisilmiä löytyy sivuilta 1619 ja tietenkin kaikkialta luonnosta. Rantojen lentotaiturit 26 ovat ilman muuta sudenkorentoja. Joutsenpienokainen emon suojissa. Kuin tapaisi ystävän 14 Kynsin hampain elämään 16 Pitkin sisävesiä 20 Vesireitit houkuttelevat. Lehteile sivuille 14-15. Pääset koko kansan luontosedän Veikko Neuvosen kanssa kuuntelemaan luonnon ääniä. Tutustu hyönteismaailman helikoptereihin sivuilla 26-33. Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry
kesäkuuta jäistä vapautunut llmakkijärvi. Liito-orava on menettänyt viime vuosikymmeninä sopivia elinympäristöjä joka puolella Suomea. Sopivat metsiköt ovat nykyään myös usein saarekkeita hakattujen tai muuten lajille sopimattomien alueiden keskellä ja siksi liito-oravien liikkuminen uusille alueille on estynyt. vsk.. Valitettavasti hakkuut näyttävät edelleen kohdistuvan usein juuri iäkkäisiin sekametsiin, jotka tarjoavat harmaaturkille elämisen edellytykset: tikankoloja pesäpaikoiksi, lehtipuustoa ravinnoksi sekä isoja kuusia suojaja varastointipaikoiksi. Kesäkuussa on normaalisti neljä viisi hellepäivää. Se tarvitsee runsaasti ravintoa.jotta poikasille riittäisi maitoa. Kuun puolivälissä alkoi näyttää siltä, että saamme sittenkin juhannukseen mennessä koivuihin lehdet, kulleroihin kukat ja kimppuumme sääsket. Kesäkuun alkupäivinä useimmat järvet olivat vielä jäässä ja kunnan pohjoisosissa jatkuivat hiihtokelit. Tämän vuoden juhannukseen mennessä ei helle vielä yllättänyt. Tuoksua tuomien, valkoisten kukkien ... liito-oravaemo (kuvassa) ruokailee kesäkuussa myös päivällä. Tämän vuosikymmenen kylmin kesäkuu oli 1993. Syksyllä ilmestyy Suomen Luonnonsuojelun Tuen kustantama kirja Liito-oravan metsä, jossa kerrotaan kuvin ja sanoin tämän harmaaturkkisen hämärissä liikkuvan veitikan elämästä. Lahden eteläpäässä säksätti viitasirkkalintu. Liito-oravan pesäpulaa voi myös helpottaa pönttöjä ripustamalla. Kuvassa JO. Merkit liito-oravan oleskelusta löytyvät usein kolohaavan tai metsikön suurimpien kuusten tyveltä. Nurmossa omenapuu aloitti kukkimisen vasta kesäkuun toisella viikolla. Rastaiden ja naakan poikaset lähtivät jo pesästä. Kuun keskilämpötila oli esimerkiksi Sodankylässä tuolloin vain kahdeksan astetta, nyt se kohosi sentään kymmeneen. Kylmä kevät viivästytti puiden kukintaa. Reunavyöhykkeessä usein kasvavien leppien ja koivujen norkot ovat lajille elintärkeää ravintoa etenkin talvella. Pellonreunametsän, rantapuuston tai puronvarsitiheikön säästäminen mahdollisimman koskemattomana on liito-oravalle tärkeää, sillä niitä myöten eläimet voivat liidellä turvallisesti asuinmetsiköstä toiseen. Kuun alkupuolella yölaulajakonsertti oli parhaimmillaan. Liito-orava voi asustaa piha piirissäsi Vaikka liito-orava luokitellaan silmälläpidettäväksi ja taantuneeksi lajiksi , sen kohtaaminen on vielä mahdollista lähes kaikkialla Eteläja Keski-Suomessa linjalle OuluKuusamo saakka. Kevään vaihtuessa kesäksi maa puhkesi yhtäkkiä kukkimaan: syreenit, tuomet, omenat, pihlajat ja ruusut pistivät pään ihan pyörälle! 4 Kesäntulo viivästyi Sodankylässä. Kolopuut ovat vähentyneet ja harvennetuissa metsissä liituri joutuu herkemmin esimerkiksi viirupöllön saaliiksi. Mikko Pöllänen Kesäkuun alkupuoli tuntui kolealta, mutta pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna se oli normaali. Siikalahdella ruokokerttusten (kuvassa) tavattoman särinän lomasta, aivan lintutornin vierestä kuultiin pikkuhuitti. Kellanruskeat riisinjyvän kokoiset ulostepapanat aivan maan rajassa, joskus runkoon liimautuneina, ovat varma merkki liiturista. Antero Mäkelä Lisätietoja liito-oravasta saa muun muassa WWF:n liitooravatyöryhmän loppuraportista liito-orava Suomessa. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Tervapääsky sen sijaan vasta aloitteli kahden munan haudontaurakkaansa. Ehkä muistelimme viime kesäkuuta, joka oli tavanomaista lämpimämpi. Luonnollisesti kaikki kolopuut on syytä säästää. Valkoselkätikat onnistuivat kasvattamaan poikaset lentokuntoon sekä Parikkalassa että pitkästä aikaa myös Rautjärvellä
Heisimatoihin kuuluvan hihnamadon pääisäntiä ovat kalaa syövät linnut. Viime kesänä oli kuitenkin pakko antaa periksi. Välillä se hyppäsi pöntön päälle ja vaati ponnekkaasti poikasia tulemaan uutusta ulos. Uivelon perheonnea Muutamana kesänä uivelopari on ilokseni pesinyt mökkirannalle asettamassani pöntössä. Tartuntoja voi vähentää hautaamalla pilaantuneet kalat tai niiden osat maahan, etteivät lokit pääse niitä levittämään. Rakkuloissa elää rakkoloisioita, jotka näkee vain voimakkaasti suurentavalla mikroSUOMEN LUONTO 7/96 55. Monesti sain vielä nähdä poikueen ennen kuin se suunnisti muille ruokamaille. Yllätyksekseni sain havaita, ettei uiveloemo pannut tätä pahakseen. Mikä saa osan kaloista sairastumaan, on vielä arvoitus. Joskus saaliin kyljessä saattaa olla verestävä haava, jonka pinnalla on pumpulimaista hometta. Seuraava väli-isäntä on made, hauki, ahven tai kiiski , joiden lihakseen, suoleen tai sukusoluihin toukka piiloutuu. Siinä vaiheessa livahdin kuistille rakentamaani valokuvauskojuun. Särkikalojen ruumiinontelosta saattaa löytyä hätkähdyttävä, jopa 60 senttimetrin pituinen hihnamadon toukka. Hörppäillessäni teetä näin, kuinka uiveloemo ei lentänytkään ruokailureissulta suoraan pesäpönttöön vaan istahti puun oksalle. KOTIMAASTA Jyrki Mäkelä Uiveloemo lähti esittelemään uutun ympäristöä poikasilleen. Niitä on kuitenkin vain vatsassa, ja matojen poistamisen jälkeen saalis on syömäkelpoinen. Saaliskalassa oleva kyhmy tai mato herättää heti kysymyksen siitä, voiko kalan syödä. Toinen mieleen tuleva kysymys on, mistä kalan vaiva johtuu. Ihmisen lapamadon elämä alkaa planktonäyriäisessä. Hihnamatoja saattaa olla särkikalan vatsassa niin paljon, että kala pullistuu silmin nähden. Kohta koko pesye oli emon vierellä. Antti Laanniemi/LKA Jyrki Mäkelä Kalojen taudit ja loiset ovat osa luonnon normaalia elämää. vsk. Hetken skoopilla. Sitten se lennähti maahan ja alkoi kiertää pesäpuuta ympäri. Samalla järvellä pesii peräti puolenkymmentä paria. Muikun ja siian lihassa saattaa olla paukamia, joiden sisällä on valkoista nestettä. Pöntöstä kuumeitä ja valkoisia, pientä nuijaa muistuttavia otuksia. Ne eivät tavallisesti johdu veden laadun heikkenemisestä vaan tarttuvat kalasta kalaan. Kyseessä on haavaeli läikkätauti, jonka aiheuttavia bakteereita elää myös terveiden kalojen pinnalla. Emo jatkoi maassa taaperteluaan ja ihmeellistä ääntelyään ainakin tunnin. Yleisiä kalaloisia ovat mateen maksassa ja siian lihassa piilevissä rakkuloissa elävien haukimatojen toukat, joiden elinkiertoon kuuluu useita isäntiä. Läikkätauti näyttää kuitenkin olevan sitä yleisempää mitä rehevöityneempi vesistö on. Senkin saastuttaman kalan voi syödä, jos kalan ensin pakastaa tai laittaa pariksi viikoksi vahvaan suolaliuokseen. Onko vedessä ehkä jotakin vikaa. Juhannusaattona koitti viimein suuri hetki. lui piipitystä kojulle asti! Poikaset olivat siis kuoriutuneet! Jäin jännittyneenä odottelemaan. Kerran se sai vastarannan naapurin vieraakseen. Uivelon munittua olen joutunut tappelemaan sukulaisteni kanssa siitä, ettei mökillä asuttaisi ennen poikueen kuoriutumista. Niiden pituus vaihtelee puolesta senttimetristä kahteen. Se jatkoi pesimäpuuhiaan tyynesti meistä piittaamatta, vaikka pesäpönttö on vain kaksi metriä mökin seinästä. Rakkoloisioita on vain lohensukuisilla kaloilla. Samassa höyhenpallo oli jo maassa. Hyvässä järjestyksessä poikaset hyppivät vuorollaan pöntöstä maahan, kevyesti ja koipiaan loukkaamatta. Jos rakkulaisia kaloja on vesistössä paljon, ainoa parannuskeino on kalastaa paljon ja vähentää tautisten kalojen määrää. Suomessa on vain yksi ihmiseen tarttuva kalan vaiva: lapamato. Lienevätkö emot olleet vanhoja tuttuja. Emo johdatteli poikueen vesirajaan, ja yhteinen uintimatka alkoi. Ulla Kokko 5. istui s11na tovin. Sukukypsäksi mato tulee hauen suolessa. Toukat ovat kaloissa eläessään koteloitumattomia, pehpäästä emo hyppäsi pesäuutun päälle ja alkoi päästellä kurkusta koskelomaista ronkotusta. Emon hautoessa toinen uivelorouva lensi pöntön katolle ja Kalassani on mato! Kalojen taudit jaksavat hämmästyttää ihmisiä. Piipittävä poikanen sai emon viereensä. Kun hauki ulostaa, haukimadon munimat munat päätyvät veteen, ja kierto alkaa taas alusta. Viimein ensimmäinen uskalikko hoiperteli pöntön suuaukolla. Naaras poistui päivittäin uutusta vain kolmisen kertaa ruokailemaan
M uista eläimiä Suomen Eläinsuojeluyhdistys on julkaissut eläinsuojeluaineiston koulu laisille. "Ajattelin, että on tämäkin tyhmää touhua: ensin tehdään kaunis puisto, joka sitten rumennetaan aidoilla. Tänään Täti Vihreä tulee istuttamaan omenapuun päiväkodin pihaan. Ja vaikka roskapuheet eivät kuulukaan ohjelmaan, ovat lapset joissakin paikoissa ryhtyneet oma-aloitteisesti siistimään ympäristöään Täti Vihreän vierailun jälkeen. (90) 877 1200. (93 I) 250 3 I I I ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiristä, puh. vsk.. ja, mutta muutakin puuhataan. Sitten juodaan metsämaljat ja lauletaan puulaulu, joka tempaisee pienet kädet ilmaan heilumaan oksina, haihduttamaan vettä ja puhdistamaan likaantunutta ilmaa. Kaisa Raitio/LuontoLiitto, puh. TRN haluaa osoittaa, että kestävä metsien käyttö voi olla myös sosiaalisesti ja taloudellisesti viisasta. D 6 KOTIMAASTA Täti Vihreä kaataa aitoja Helsinkiläisessä päiväkoti Niittyvillassa on sähköä ilmassa. Sieltä saat myös lisätietoja. (90) 630 4 14. Teksteistä löytyy opastusta niin siilin, lehmän, lintujen, kalojen kuin kissan ja kairankin elämään. raitio@ helsinki.fi Este! le ja Taimeninstituutti palkittiin Suomen luonnonsuojel uliiton Y mpäristöpalkinnot saivat Estelle-projekti ja Taimeninstituutti. Pitkä puinen pöytä on täynnä metsää, on jäkälää, kaarnaa, oksia ja kiviä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja PiJkanmaan metsäkeskus julkistavat jo kahdeksannen kerran yhteisen kesäki lpailun .. Lopuksi maa tallataan tiiviiksi. Päiväkodin täditkin ovat pukeutuneet metsähenkisesti. Kilpailuaikaa on elokuun loppuun. TRN jilfJestaa Kuusamossa 24.-29. Estelle on purjetroolariksi vuonna 1922 rakennettu alus, jota Uusi Tuuli -yhdistys on remontoinut kymmenen vuotta reilun tavaranvaihdon kuljetuksiin. E-mail: kaisa. D Mitä mieltä metsästä. Kesä ja eläimet -aineisto koostuu 12 tekstistä, joissa annetaan tietoa eläinten oikeuksista, kotieläinten hoidosta ja luonnonvarai sten eläinten kohtelusta. Suomesta siinä ovat mukana muun muassa Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Greenpeace. kesäkuuta. Tällä kertaa kysellään Mitä mieltä ihmiset ovat metsäasioista. lokakuuta kansainvälisen konferens in, jonka aiheena on työllisyys. Hän kehitteli satuhahmon, Täti Vihreän, jonka tehtävänä olisi kierrellä päiväkodeissa ja leikkipuistoissa kertomassa puistoista, ja sai ideansa läpi! Viime vuoden tammikuussa Täti Vihreä jo heilui kentällä ja hahmosta tuli hirveän suosittu! "Viesti siitä, että puut ovat eläviä, on näköjään iso juttu!" Kysyntä on niin kova, että tällä vauhdilla Täti Vihreä nuutuu ennen aikojaan. Osanottajien kesken arvotaan luontokirjoja ja metsäpuun taimia. Eivätkö ihmiset muka muuten ymmärrä olla kävelemättä kasvien yli?" Pienten lasten äitinä Elina Nummi tuumi, että lapsille nyt ainakin voi kertoa miksi meillä on puistoja ja miksi niitä on vaalittava. Aineiston voi ti lata maksutta puh. Maahan on jo kaivettu iso kuoppa, jonne esikoululaiset nostavat puun taimen. Alice Karlsson Anne K ärkkäinen Taiteella ympäristöä paremmaksi Tampereen kupeeseen Ylöjärvelle rakennettiin kesäkuussa Puuvuori, suuri ympäristötaideteos. Se on kukkula, jonka korkeus on 28, leveys 270 ja pituus 420 metriä. Seitsemän hehtaarin laajuiselle Puuvuorelle on istutettu JO 000 männyntainta. Palkinnonjakotilaisuus oli Tampereella Maailman ympäri stöpäivänä 5. Istutetaan muun muassa kukkia ja vaalitaan pensaita. Yleisöltä pyydetään vastauksia viiteen kysymykseen, jotka koskevat muun muassa hakkuuaukon suuruutta, metsiä uhkaavia vaaroja ja metsäautoteitä. (90) 630 300. Estelle-projekti sai Ympäristöpalkinnon kehitysmaakysymysten esiinnostamisesta vapaaehtoisen talkootyön avulla. Vuoren on suunnitellut ekologisen taideliikkeen edelläkävijä, yhdysvaltalainen Agnes Denes. Elina Nummen haaveena onkin saada itselleen monia seuraajia, joiden koulutuksessa hän voisi olla mukana. Ilmoittautum iset Luonto-Liitoon, joka vastaa konferenssin toteutuksesta. Kilpailusta voi tiedustella PiJkann1aan Metsäkeskuksesta puh. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Ensimmäiset Täti Vihreä -koulutuspäivät on jo pidetty Järvenpäässä, ja Mikkelissä on syntymässä Täti Pihlaja! Täti Vihreä puhuu puista, koska ne ovat lapsille helppoSeppo Hakala Täti Vihreä ja päiväkoti Niittyvillan lapset istuttavat yhdessä omenapuun. Taimeninstituutti palkittiin pienvesien kunnostustöiden edistämisestä. D Kuusamo kutsuu Taiga Rescue Network (TRN) on pohjoisten havumetsien suojelusta ja kestävästä käytöstä ki innostuneiden kansalaisjärjestöjen ja alkuperäiskansojen kansainvälinen verkosto. Jokainen lapsi raapaisee multaa puun tyvelle. Kun hortonomi Elina Nummi oli kesällä 1994 rakentamassa puistoja kaupungin rakennusosastolla, kaikki istutukset ympäröitiin suojaaidoilla. Fax. (93 1) 213 13 17
"Nämä kokemukset ehkä auttavat hyväksymään sen, että luonnolla on itseisarvonsa, ei pelkkä hyötyja käyttöarvo." Munsterhjelmilla on luonnontieteellinen tausta. Lisäksi ideaa on ollut kehittämässä joukko taiteilijoita, luonnontieteilijöitä ja -suojelijoita. Kappelin kuvat Munsterhjelm näkee mielessään sarjoina. Kulotukset ovat tuoneet lajin etelässä ainakin Evon metsiin. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Munsterhjelmin maalaukset ovat lempeän värikylläisi il 1a sydäntä lämmittäviä, väliiLÖmiä kuvia. Toivon, että ihmiset voisivat oppia kunnioittamaan luontoa, sen pyhyyttä ja ainutlaatuisuutta", Munsterhjelm sanoo. Luontokappelihanketta varten on perustettu projektiryhmä. Metsä paloi juuri sopivasti. "Haluan herättää tunteita ja ajatuksia siitä, mitä luonto merkitsee ihmiselle henkisesti. Anne Kärkkäinen 7. Munsterhjelmin mukaan kappeli voitaisiin rakentaa esimerkiksi jonkin kansallispuiston opastuskeskuksen yhteyteen. Ne ovat pieniä kurkistusikkunoita maisemaan tai hetken välähdyksiä tunnelmasta, joka minuutin kuluttua onkin jo toinen. Suuria, abstraktejakin mattakaan. Hänen siveltimestään ovat peräisin myös Saaristomeren luontokeskuksen Sinisimpukan suuret seinämaalaukset. perusteella". Melkein kaikki nämä linnut ovat rauhoitettuja ja eräät niistä ovat uhanalaisia. vsk. Munsterhjelmilla on ollut useita näyttelyitä Helsingissä, Turussa ja Tammisaaressa sekä Ruotsissa ja Norjassa. Jouko Veikkolainen OHO! Metsästäjäin Keskusjärjestö tiedottaa lehdessään (Metsästäjä 3/1996) "Uudenmaan rannikon valtion saarista ja luodoista, joilla jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla A ntti Kähönen Taiteilija Riggert Munsterhjelmille luonto näyttäytyy musiikkina, kuvina, väreinä ja valona. Hän näkee sielunsa silmillä muun muassa pyöreän huoneen, jossa kaikki kappelin kuvat solmitaan yhteen: riemun korkea kesäpäivä, vilulle väräyttävä syysillan kylmä auringon viime kajo, talviöinen tähtitaivas ja tulevaisuuden toivoa herättävä kevätaamu. KOTIMAASTA Kolperinkangas poltettiin Nuuksiossa Nuuksion kansallispuistossa toukokuun ilta oli tulien juhlaa. Juha Valste maalauksia samasta paikasta eri vuodenaikoina. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Hannu Ormio on tyytyväinen tulen työhön. Jo maihinnousu pesimäluodolle kesäkuun alussa aiheuttaa munapesyeiden ja poikasten tuhoutumista, niille leiriytymisestä ja niiltä ampumisesta puhuLuontokappeli luonnon kunniaksi Taiteilija Riggert Munsterhjelm haluaisi Suomeen luontokappelin. Lista ilmoittaa, millä luodoilla haahkakoiraita saa ampua kesäkuun 1. päivästä alkaen. Luonnon edessä voi tuntea suurta riemua ja pyhyyttä. Munsterhjelm on kuitenkin jo viime vuosikymmenen alusta elättänyt itsensä taiteilijana. Valo ja väri karkaavat niin pian. Erityisesti alueelle odotetaan paloalueista riippuvaisia uhanalaisia hyönteisiä. Monella näistä luodoista pesii merilintuyhdyskuntia tai yksittäisiä lintupareja. Eikö Metsästäjän pitäisi valistuslehtenä tiedottaa myös tästä ja vähintäänkin varoittaa metsästäjiä nousemasta maihin lintuluodoille. on oikeus metsästää metsästyslain 7 §:n I mom. Luontokappel i ajatuksessa yhdistyvät taiteilijan ja luonnontieteilijän pyrkimykset. Tutkimuksellekin tämä on suuri etu. Liesjärven kansallispuistossa kuloalue paloi karrelle, kun taas Nuuksiossa saatiin eriasteisesti palaneita alueita. Kulotuksen jälkeinen lajisto tunnetaan muualta Suomesta varsin hyvin ja Nuuksioonkin on odotettavissa varmoja tulokkaita. Valmis lisensiaattityo merenrantojen fladakasvillisuudesta odottaa painatusta. Kuvat: Jouko V eikkolainen Kulokauniainen hakeutuu infrapunaelimillään paloalueille kymmenien kilometrien päästä savun ja lämmön houkuttelemana. Yhdenkin lintuparin pesimisen häirintä on laitonta. Kansallispuisto muuttui lähemmäksi luonnontilaa, kun viiden hehtaarin varttunut männikkö poltettiin, jotta saatiin tilaa metsän luontaiselle kehitykselle
Eräänä sateisena aamuna lähdimme maastoon ja ajattelin jopa jättää äänityslaitteet majapaikkaan. Jari Salonen Luontotupa on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin 9.00-18.00 lokakuulle saakka. Äänityslaitteilla hän tallentaa suomalaisen luonnon herkullisia tunnelmapaloja. Ei niin syrjäistä kulmakuntaa, ettei jostain mutkasta kuuluisi mopon pärinää tai tehtaiden tasaista huminaa. "Ensimmäisen äänitykseni tein 17. Tiira tunnustautuu linturomantikoksi. Kaikki tallentuu kasetille, sillä rannalla seisoo kuulokkeet korvilla ja mikrofoni valppaana Hannes Tiira, porilainen lintuäänjttäjä. Hyvä etten jättänyt, sillä sateen tauottua idänuunilinKosteikkopuistossa kuivin jaloin PuurijärvenIsonsuon kansallispuisto Huittisten ja Kokemäen kaupunkien rajalla perustettiin 1993. vsk.. Tärkeintä on tallentaa sen hetken tunnelma, johon voi kuulua esiKOTIMAASTA Jari Salonen Sokeus ei estä Hannes Tiiran lintuharrastusta. Äänityksen uhkana on nykyään kaikkialle tunkeva häly. Salaperäisesti kuuhbvat kaulushaikarat, reviiriään kuuluttavat kurjet, ruovikon yllä kaartelevat ruskosuohaukat, saalistavat kalasääsket, lukuisat sorsalajit ja metelöivät härkälinnut havaitsee ensimmäisenä. Puiston nisäkäslajiston ykkönen on piisami. Jari Salonen Jari Salonen " Kärjenkallion mahtavasta lintutornista näkyy koko linnuistaan kuuluisa Puurijärvi", esittelee Sirpa Ellä. Innokas luontokirjoittaja Harri Hongell sytytti tarinoillaan sokean miehen lähtemään linturetkjlle ja äänityslaitteet tulivat pian matkaan. Hanneksen harrastuskumppaneita löytyy Suomesta vajiia satakunta. Aänityksestä kiinnostuneille Hannes suosittaa välineiden hankintaa ja metsään lähtöä. Nauhalta löytyvät jopa suokukon ähkäisyt, äänet joita perin harva lintumies on onnistunut kuulemaan. tyisen runsas, mutta sen toimivuudesta on saatu kiitosta," Ellä sanoo. Luulin tallentavani suopöllön soidinta mutta jälkeenpäin se määritettiin tarhakettuäänitykseksi. Sen ydin on linnuistaan kuulu Puurijärvi, jonka ympärille levittäytyy viisi suota. Kuvallisen viestinnän pyörityksessä lintuäänitys on jäänyt pienen joukon puuhasteluksi. Parempi hyvä äänite peiposta kuin huono pitkäjalasta", mies kiteyttää filosofiaansa. Lintupaikkojahan täällä on kymmeniä", Tiira laskee. Lintuherätyksen saaneille voi puolestaan suositella Hanneksen ensimmäistä julkaisua, visailutyyppistä "Tunnetko linnun?" -äänitettä. merkjksi sade. Lisätietoa numeroista (939) 5561418 sekä 949124174. Isosuolle on rakennettu kahden kilometrin pitkosreitti sekä lintutorni. Kosteikkopuistoa paasee katsomaan muualtakin kuivin jaloin. Parinkymmenen metrin korkeudelta näkyy koko järvi, ja yläkerran tasanteelle mahtuu suurikin ryhmä maisemaa ihastelemaan. Sittemmin olen saanut äänitettyä myös varsinaisia lintuja", Hannes nauraa sydämensä pohjasta. Koko komeudella on kokoa 2600 hehtaaria. Muuttoaikaan järveltä laskee nopeasti tuhatkunta sorsalintua ja sata joutsenta. Hän ei halua lintua studioon, vaan antaa sen laulaa maisemassa muiden siivekkäiden seassa. Alkupaloiksi hän äänittäisi kirjosieppoa, satakieltä tai laulurastasta, helppoja lajeja kaikki. Myös Ronkansuolla kulkee pitkospolku. helmikuuta 1989. Hanneksen lintuharrastuksen juuret juontavat Kokkolaan. Tiira korvat tarkkana Parvi kalatiiroja kalastelee Kokemäenjoen suistossa ja kirkuu terävästi. "En liioin tavoittele harvinaisuuksia. "Retkeilijän kannattaa myös poiketa Karhiniemen luontotuvalla, jonne on pystytetty uhanalaisesta kosteikkoluonnostamme kertova näyttely," neuvoo Metsähallituksen opasvalvoja Sirpa Ellä. Järveltä laskettiin kaksi vuotta sitten 2500 tuoretta piisaminkekoa. "Porista olen löytänyt kaksi ihan kelvollista äänityspaikkaa. Ruokoviidakoista raikuu ruokokerttusen tauoton konsertti. "Palveluvarustus ei ole eritu innostui laulamaan aivan vieressä", Hannes kertoo haltioituneena. Tätä kaikkea pääsee ihaste8 ·1emaan Kärjenkallion lintutomista. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Vuosien saatossa Tiiran tielle onkin osunut lukuisia suomalaisen luonnon makupaloja. Kyseessä on varsinainen kosteikkopuisto, kuivaa maata löytyy vain 70 hehtaaria. "Muutama päivä sitten olin vetämässä Suomen ensimmäistä näkövammaisten lintuleiriä Järvenpäässä. Sitä myydään porilaisissa kirjakaupoissa ja muun muassa Helsingin Akateemisessa
Neuvottelukunta koostuu Kymijoen, Saimaan ja Päijänteen jokija vesialueiden maakuntaliittojen, kuntien ja elinkeinoelämän edustajista. Liian rehevästi kasvava kiinanruusu ei kuki. Nykyään sitä kasvatetaan maailman lämpimillä seuduilla koristeja hyötykasvina. Sitä ennen lääneistä selvitettiin mahdollisia lintumatkailuun sopivia kohteita. Ruukkukasvina kiinanruusu menestyy parhaiten aurinkoisella etelätai länsi-ikkunalla. Tavoitteena on löytää useita kymmeniä yrittäjiä, jotka palvelisivat linnuista kiinnostuneita suomalaisia ja ulkomaalaisia. Ympäristövaikutusten arvioinnin on noustava suureen arvoon." Siilahti vastustaa kanavointia: "Kymijoen luonnonarvot ovat niin paljon taloudellisia intressejä korkeammalla, että kanavointi ei voi kannattaa." Mäntyharjun Luonnonystävien puheenjohtajan Markku Hakalan mukaan kanavan tuloa ei ole vielä osattu ottaa todesta. Rea Peltola 9. Viitasammakkokin pulputtelee kuin Viitasaaren kunniaksi. Veto, epätasainen kastelu ja kylmä alusta voivat saada nuput karisemaan. Hibiskuksen kukkia käytetään ruokien ja juomien värjäämiseen sekä kosmetiikassa. Pentti Hirvonen SUOMEN LUONTO 7/96 55. "Tavoitteena on koota kattava arviointija vertailupaketti kanavoinnin ja kanavoimatta jättämisen plussista ja miinuksista. Maaliskuun alussa kiinanruusua karsitaan; muutamiin vahvimpiin versoihin jätetään kolme sitmua kuhunkin, muut veisot poistetaan kokonaan. Kiinanruusu tarvitVesa Koivu see niin paljon valoa kuin se suinkin voi saada suora auringonpaahdekaan ei haittaa, jos vain ruukku pysyy viileänä ja kasvia muistetaan kastella ja suihkuttaa tarpeeksi usein. KOTIMAASTA Linnut siivittävät matkailua Hämäläiselle llorannan tilalle Iso-Roineveden rantaan Hauholla rakennettiin tänä keväänä lintutorni. Luontopolkua pitkin pääsee metsään, ja tietotaulut kertovat luonnon ominaispiirteistä. Neuvottelukunnan projektipäälliköksi on nimitetty raken_nustarkastaja Antero Pulkkanen Kuusankoskelta. Sen sijaan eteläisen Kymenlaakson kunnista yksikään ei ole ilmoittautunut kanavoinnin puoltajaksi. Mäntyharjun kanava, joka avaisi reitin Päijänteellä Saimaalle häiritsisi voimakkaasti alueen nykyistä rauhaa. Kanavalobbarit aloittivat Mäntyharjulta Kymijoen, Mäntyharjun ja Savon kanavien rakentamista selvittävä neuvottelukunta piti ensimmäisen kokouksensa toukokuun lopulla Mäntyharjulla. Luonnossa se kasvaa valtavina tiheikköinä metsien reunoilla; pensaat kasvavat muhkeisiin mittoihin ja kukat voivat olla läpimitaltaan yli kymmenen senttiä. Lintumatkat ovat pyrähtäneet osaksi maatilamatkailua eri puolille Suomea. Kohtuullisen kokoinen ruukku ja varovainen lannoitus saavat kiinanruusun kasvattamaan vain vähän uusia versoja, jotka sitten kukkivat ahkerasti. Anne Kärkkäinen Kiinanruusu ahmii aurinkoa Kiinanruusu, Hibiscus rosa-sinensis, on kotoisin trooppisesta Aasiasta, alun perin todennäköisesti Kiinasta. Hakala kaipaa asukkailta entistä aktiivisempaa otetta, sillä kanava on varmasti ensi syksyn kunnallisvaaliaihe. Hyvässä hoidossa kiinanruusun lehtihankoihin avautuu syksyyn asti yhä uusia kämmenen kokoisia kukkia. Kiinanruusun kukat ovat suuria. vsk. Heinä-Suvannon lajista on yllättävän monipuolinen: tornista tähyilevä voi saada kiikariinsa muun muassa kurkia, joutsenia, kalasääsken ja ruskosuohaukan. Keskitalvella se saa mielellään viettää lepoaikaa viileäsHeinä-Suvannolle kiikaroimaan Keski-Suomen ympäristökeskus ja Viitasaaren kaupunki rakensivat Viitasaaren Heinä-Suvannon luonnonsuojelualueelle lintutornin, joka on ollut alusta alkaen ahkerassa käytössä. Kuusankosken ja pohjoisen Kymenlaakson kuusi muuta kuntaa ovat olleet näkyvästi kanavoinnin kannalla. Yksistään Englannissa on yli 800 000 lintuharrastajaa", kertoo suunnittelija Päivi Viherkoski. Tilalla on ollut opastettuja lintuja metsäretkiä sekä pönttötalkoita. Heinä-Suvanto syntyi epäonnistuneesta järvenlaskusta viime vuosisadalla, jolloin siitä syntyi kuitenkin kosteikko. Ehdokkaita löytyi lähes 180. Tämän vuoden aikana selvitys ja koulutus jatkuu muualla maassa. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus on alkanut edistää lintumatkailua järjestelmällisesti. Ympäristökeskus suunnittelee veden pinnan nostamista; hätäapuna linnuille joitakin allikoita on jo ruopattu. Oppaina toimivat paikalliset lintuharrastajat. Veden pinta on viime vuosina ollut liian alhaalla ja moni lintu onkin kaikonnut. Luonnossa kiinanruusu on heleän punainen ja yksinkertainen, tyypillinen malvankukka, mutta viljeltyjä kiinanruusuja on valkeasta keltaiseen, oranssiin ja punaisen vivahteisiin, kukat voivat olla kerrottuja ja lehtien muoto ja kasvutapa vaihtelevat. sä ja valoisassa paikassa, ettei se veny honteloksi. "Tarkoituksena on kahden seuraavan vuoden aikana luoda Suomeen kansallinen lintumatkailuverkosto. Viherkosken mukaan lintumatkailun avulla villi luontomatkailu voidaan saada aisoihin ja kulkijat ohjataan pois herkimmin kuluvi lta alueilta. Luonnonsuojelijoiden ääntä neuvottelukunnassa käyttää Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen jäsen Pertti Siilahti. Viime talven aikana keskuksessa oli koulutuksessa 30 luontomatkailuopasta ja maatilamatkailuyrittäjää Hämeen, Turun ja Porin, Uudenmaan ja Vaasan lääneistä
Hämeen tiepiiristä kerrottiin, että haju menetti pelotevaikutuksensa viikossa hirvien totuttua siihen. Mikäli rakenteellisista ratkaisuista ei yksinkertaisesti näytä olevan apua, kosteusongelmien poistoon kannattanee harkita "ilmankuivauslaitetta". Myös lannan käsittely vaikuttaa metaanitaseeseen. Rakennuksen kosteissa tiloissa täytyisi olla riittävä ilmastointi , ja kylpyhuoneessa on oltava huolellisesti tehty kosteussulku seinissä ja lattiassa. Pyykin kuivatus kylpyhuoneessa Kylpyhuoneessamme on hieman homeen hajua, joka johtunee pyykinkuivatuksesta. Tietääkseni oluen pastörointi on suorastaan kiellettyä Saksanmaalla. Keinolannoitteiden valmistus kuluttaa paljon energiaa ja synnyttää näin myös kasvihuonekaasuja. Miten ratkaisisin parhaiten kosteusongelman. Karkotteet perustuvat voimakkaaseen hajuun. Keskiolut valmistetaan todellakin yleensä siten, että oluen annetaan käydä loppuun asti, minkä jälkeen lisätään vettä oikean vahvuuden saamiseksi. Liuottimena aineissa käytetään teollisuusalkoholia. Keskioluessa on alkoholia noin 4,5 tilav uusprosenttia. Osa aineista oli sellaisia, etteivät edes maahantuojat pystyneet kertomaan tarkkaa sisältöä. Jäämme odottelemaan luomuoluen tuloa markkinoille. Myös sitrushedelmien kuorien tehoa voisi testata koirat eivät enty1sesti rakastane niiden tuoksua. Pitääkö paikkansa, että keskiolut olisi lantrattua vahvaa olutta. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Laite kuluttaa siis melko paljon energiaa. Ensinnäkin vesi ilmastuu ja lämpenee. Tuoksut hai htuvat melko nopeasti, joten käsittelyn saa uusia parin päivän välein ja aina sateen jälkeen. Ehkäpä suositeltavin liharuoka olisi luomupossu tai luomukana. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 ! ) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sllfi Naudanliha ja kasvihuoneilmiö On väitetty, että kasvihuoneilmiön vähentämiseksi lihansyöjän pitäisi siirtyä naudasta sianlihaan tai kanaan. Osa myytävistä tuotteista on tarkoitettu vain ulkokäyttöön ihmisnenällekin voimakkaan hajunsa vuoksi, mutta osa sopii myös sisätiloihin. Varsinaista ympäristöhaittaa karkotteista ei liene ainakaan niistä saatujen tuoteselosteiden perusteella. En kuitenkaan pureskelematta nielisi väitettä. vsk.. Tiettävästi ainoa markkinoilla oleva laite on Jäähdytyskone Oy:n valmistama Esteri Micro. Myykö joku sudenhajua pullossa. Mihin väite perustuu. (90) 852 1233. Hämeessä sudenhajulla yritettiin karkottaa koiria, mutta kävikin päinvastoin: koirat tulivat entistä uteliammaiksi. Metaanihan on tehokas kasvihuonekaasu. Koirien pissaaminen muihin kuin soveliaisiin paikkoihin johtuu ennen kaikkea koirien omistajista, jotka vähät välittävät ihmisten "reviireistä". Sopiva suhteellinen kosteus kylpyhuoneessa on noin 50 prosenttia. Mikäli painovoimai nen ilmastointi ei riitä, aluksi pitäisi harkita koneellista tuuletusta. Työtehoseura selvitti laitteen prototyypin energiankulutusta kuudessa erilaisessa taloudessa. Kompostoi tavasta lannasta pääsee selvästi vähemmän metaania kuin hapettomasti hajoavasta lannasta .. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 7/96 55. Tiepiirit ovat kokeilleet sudenhajua hirvien häätämiseksi teidenvarsilta. Aiemmin PUP-oluen etiketissä luki luonnonmukainen olut, mutta merkinnästä on luovuttu väärinkäsitysten vuoksi. Energiaa kuluu kuitenkin selvästi vähemmän verrattuna siihen, jos pyykki kuivatta1s11n kuivausrummussa tai -kaapissa. Luomuolutta, kiitos. Millainen energiasyöppö kone on, ja mistä sellaisen voisi ostaa. Joissakin ravintoloissa on mainostettu virheellisesti pastöroimatonta tai suodattamatonta olutta luonnonmukaiseksi. Sianja kananlihan tuotannosta ei näiden näkemysten mukaan pääsisi niin paljon metaania. Yleensä kukat kuolevat liikaan tai liian vähäiseen kasteluun. Näin teeveestä jutun kuivauskoneesta. Ilmanlämpöinen vesi ei jäähdytä kasveja kuten kylmä vesijohtovesi. Tiettävästi kukaan ei vielä valmista luonnonmukaisesti viljellystä mallasohrasta mailasta ja siitä olutta. Miksi hanavettä ei saisi käyttää sellaisenaan kukkien kasteluun, vaan vettä pitäisi perinnetiedon mukaan seisottaa kastelukannussa vuorokausi, jotta "myrkyt" haihtuisivat. Karkotteissa on yleensä eteerisiä öljyjä: tyypillisiä tuoksuja ovat appelsiini ja muut sitruspuut. Onko mitään luonnollista keinoa saada koirat kiertämään kaukaa meidän akkunamme. Esimerkiksi Pirkanmaan uusi panimo PUP valmistaa pastöroimatonta ja suodattamatonta olutta. Työtehoseuran laskelmien mukaan (Teho-lehti 3/1996) kuivauslaitteen energiankulutus oli 14-66 prosenttia pienempi kuin kuivausrummun ja 36-74 prosenttia pienempi kuin kuivauskaapin. Juuri pyykkien kuivatus nostaa kosteuden helposti tätä korkeammaksi. Onko kasteluvettä seisotettava. Eli myös maatalouden toimintatavoilla on vaikutusta metaanitaseeseen. Valmistaako kukaan Suomessa luomuolutta. Pastöroimattomuus ja suodattamattomuus lyhentävät säilytysaikaa: ilman kuumentamista olut säilyy vain kolme kuukautta. Kuivauslaitteen energiankulutus riippuu siitä, miten paljon kosteutta tilasta joudutaan poistamaan. Välinpitämättömän isännän karkotetta ei valitettavasti ole myynnissä. Lopulta seudun koirat ja kissat oppivat, että paikka haisee "pahalta". Laitteen hinta on noin 4000 markkaa, ja sitä voi kysyä suoraan valmistajalta, puh. Myös lannoitetuotannon kasvihuonekaasupäästöt pitää ottaa huomioon. En kuitenkaan usko, että kukat kuolevat, vaikka niitä kastelisikin suoraan hanavedellä. Saksassa olutta ei yleensä pastöroida tai suodateta. Karkotteita kissoille ja koirille Työpaikkamme on katutason alapuolella, ja jokainen ohikulkeva koira lirauttaaa ikkunanpieleemme. Kulutus vaihteli yhdestä viiteen kWh/vuorokausi . Keksin kolme syytä, miksi veden seisottaminen kannattaa. Sen sijaan melkein kaikki eläinkaupat myyvät lemmikkieläinkarkotteita. Maahantuojien mukaan ne tehoavat parhaiten kissoihin, jotka merkitsevätkin reviiriään paljon pahanhaj uisemmin ja ahkerammin kuin koirat. Väite perustuu siihen, että märehtijöiden ruoansulatuksessa syntyy paljon metaania. Lisäksi vesilaitoksen vedessä voi olla pieniä määriä puhdistuskemikaaleja tai jäänteitä klooripuhdistuksesta, mikä voi haitata herkkiä 10 kasveja. Keski-Euroopassa kulkiessa olen juonut usein orgaanisesti viljeltyä viiniä. Jos lemmikillä on pyrkimys jyrsiä esimerkiksi sähköjohtoja, karkottei ta kannattaa kokeilla
Ympäröivään maaperään verrattuna ne sisältävät sen seitsemät fosforit ja kaksinkertaiset kalsiumit ja ties mitkä, ja viljelyskasvit kykenevät heti ottamaan käyttöönsä ulosteiden sisältämän typen. Tai sen päällä saapasteleva isäntä. Maan köyhtyminen tapahtuu siis hitaasti ja huomaamatta ja sen uudelleen rakentuminen on yhtä hidasta. Elämä ympärillä yksipuolistuu, niin että jäljelle jäävien lajien pitäisi olla tuhattaitureita pystyäkseen ylläpitämään ympäristönsä toimintoja. Källanderin mukaan väkilannoitus saattaa kylläkin lisätä maaperän pieneliöiden kokonaismäärää koska typellä lisätään satoa ja siten maahan jäävän kasviaineksen määrää mutta lajisto vähenee. Silmättömyydestään huolimatta mato on perin inhimillisen näköinen pullevine ihopoimuineen ja näppyineen. Näiden tietojen valossa suomalainen maatalouspolitiikka peltojen hävityksineen ja tehotilakeskityksineen on järjettömyyden riemuvoitto. Yksipuolistuneen pieneliöstön myötä maaperän kyky luovuttaa ravinteita heikkenee, taudit ja tuholaiset lisääntyvät. Maa elää toista tahtia kuin sen päällä kasvava ruis tai kaalinpää. Sitä paitsi madonlanta on happamuudeltaan aina neutraalia; madot kun saavat vatsansa tasapainoon toisaalta happamilla mahanesteillään, toisaalta kalkkirauhasillaan, kuinka vain kulloinkin on tarvis. vittämään kaikkien bakteerien, sädesienten, hyppyhäntäisten, punkkien ja alkueläinten urotekoja. Eiväthän ne onnettomat kaikkeen kykene, ja vähitellen paikat rappeutuvat. Ylistyslaulua voisi laulaa muullekin maaperäeliöstölle, mutta sivu ei riitä selSUOMEN LUONTO 7/96 55. Juuri siksi nykyinen kemiallinen viljeIysuuntaus on kuin keskeneräinen kokeilu. Oikeastaan se muistuttaa hyljettä. Maailman tila 1996 -raportissa todetaan kolmen viime vuoden aikana viljan varmuusvarastojen kutistuneen joka vuosi, ja nyt ne ovat pienemmät kuin koskaan aiemmin. Vaikkapa joitakin hehtaareita koko maapallon sijasta. Että väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden tuottamat suuret sadot olivat vain kasvien epätervettä pöhötystä, ja että maaperä niiden alla hiljaa ja huomaamatta kuihtuu. Väkilannoitteet ja torjunta-aineet ovat maanviljelyksen historiassa uusi ilmiö, kun taas karjanlantakompostilla, viherlannoituksella ja kasvin jätteillä peltojen eloyhteisöä on ravittu iät ja ajat. Kestohumuksen puoliintumisaika lasketaan vuosisadoissa. Sitä ne saavat karjanlantakompostista, viherlannoituksesta ja kasvinjätteistä, ja juuri tästä elämän ja kuoleman kudoksesta syntyy peltojen humus. Itse asiassa tehoviljelyn alamäki on jo alkanut. Mutta maan hiljaisetkin tarvitsevat ravintoa. Koekenttä olisikin mielestäni voinut olla hieman pienempi. Sama suuntaus havaitaan kaikkialla, missä ihminen huutaa tehokkuutta, paljon ja heti. Niin käy pellollakin. Ja vielä vaikuttavaksi lopuksi: matojen kikkarat edistävät kestävän mururakenteen syntymistä, niin että maat joissa lieroja on paljon, kestävät hyvin eroosiota. Viime vuosikymmenen aikana maailman viljasadon kasvu hidastui, ja yhdeksi tekijäksi katsotaan maaperän kunnon jatkuva heikkeneminen. Ravintohumuksen määrä voi puolittua 30 vuodessa, mikäli maahan ei lisätä eloperäistä ainesta, Källander kirjoittaa. Oikeastaan koko lierojen suku. vsk. Samaa typeryyttä edustavat kuluttajat, jotka suuna päänä vaativat halpaa ruokaa vaivautumatta ajattelemaan, mitä halpatuotanto käytönnässä merkitsee. Sen sivulta 26 minua katsoo kastemadon suurennettu pää. Riittäköön kun todetaan, että ilman näitä maan hiljaisia kasvit ja niiden myötä kasvien syöjät nääntyisivät nälkään. Tai ei katso, sillä eihän kastemadolla ole silmiä. Ja kun tulen sisälle, pöydälläni on avoinna Inger Källanderin kirja Luonnonmukainen maanviljely. Minun on siis aivan pakko kirjoittaa kastemadosta, tuosta ihmeellisestä eläimestä, joka voi päivässä kakkiakin yhdestä viiteen kertaa oman painonsa verran! Ja millaista lantaa: Källanderin kirjaa lukiessa lieron ulosteiden ravinneja hivenainepitoisuuksista suorastaan häikäistyy. Muhkeata ja paksukärsäistä urosmerinorsua. Aura Koivisto Kunnia lieroille Juuri nyt muusarn Ja innoittajani on kastemato. Suhtautukaamme pieteetillä lieroihin ja muihin maaperäeliöihin! Ruokkikaamme niitä apilalla ja härkäpavulla ja kompostissa kypsäksi muhineella sonnalla! Risto Sauso Aura Koivisto laulaa ylistyslaulua lieroille ja muille maasta huolta pitäville. Sillä mitä jos huomataankin, että koe meni pieleen. Mutta jottei kaikki tuntuisi toivottoman synkältä: ehkäpä maaperä ja sitä myötä maailma on vielä parannettavissa, onhan yleisohje lopultakin perin yksinkertainen. Sillä viime päivät olen viettänyt kasvimaalla lierojen vaikutuspiirissä: mullan, heinäturpeen ja kompostin valtakunnassa. 11
Sekä tutkimuskohteet että menetelmät voidaan valita siten, että tulokset tukevat omaa kantaa. Taustalla saatetaan valmistella esimerkiksi vaarallisesta kemikaalista tai päästöstä luopumista samalla, kun julkisuudessa ainetta väitetään vaarattomaksi. Milloin näyttö riittää. Tupakkateollisuus on jatkuvasti haittojen kiistämisen ohella vedonnut siihen, että tarvitaan lisää tietoa ja että muut syyt tupakan ohella tai sen sijasta ratkaisevat, kuka saa keuhkosyövän. Jokin myrkkyvaikutus saatetaan testiraportissa arvioida merkityksettömäksi ilman perusteluja. Teollisuuden hallussa on paljon arvokasta tietoa esimerkiksi ihmisille ja ympäristölle haitallisista tuotteista. Se saa samalla arvokasta tietoa asian vaiheista ja hallinnossa omaksutusta strategiasta. Yritysten tutkimukset voivat olla puolueellisia Yritykset voivat tarjota teettämistään tutkimuksista viranomaisille sellaisia johtopäätöksiä ja tulkintoja, joihin puolueeton arvioija ei yhtyisi. "Tarvitaan lisää tietoa" Ympäristöja terveyskeskusteluissa puolueeton ja hyvin 12 Taistelu oikeasta toimiva keino on vaatia lisää tietoa. Tietoyhteiskunnassa menestys riippuu kyvystä tunnistaa ja ymmärtää olennainen tieto ja soveltaa sitä. Usein ympäristöriskien aiheuttajilla on kuitenkin paremmat taloudelliset edellytykset käyttää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia ja myös paremmat yhteydet päätöksentekijöihin kuin kuluttajilla tai kansalaisliikkeillä. Voidaan joko noudattaa ennaltaehkäisyn periaatetta tai säteilyvalvontaa hirtehisesti mukaellen "laskea ruumiita". Asiantuntijoita ja mainostilaa ostetaan Y mpäristöhallinnossa sekä Suomessa että muualla on esimerkkejä siitä, että teollisuus palkkaa viranomaisasiantuntijan jonkin valmisteluprosessin aikana. Tällainen kampanja on kuitenkin asiantuntemattomissa käsissä kaksiteräinen miekka. Se ei silti ole syy viivyttää toimia silloin, kun näyttö ilmansaasteiden ja metsäkuolemien yhteydestä on riittävä. vsk.. Tottakai esimerkiksi tautien vaikutus metsäkuolemiin on tärkeä tutkimusaihe. Tietoa salataan tai vaaditaan lisää, epäillään vastapuolen tietoa tai tilataan omaa kantaa tukeva tutkimus. Ympäristöriskien aiheuttaja ei kuitenkaan ole puolueeton asiassaan. Mainostilaa kannattaa käyttää ärsyttämättä ja maltillisesti tutkimustietoon, mutta ennen kaikkea nojautumalla tietynlaiseen itsestäänselvyyteen ja jopa arvovaltaisuuteen. Osa kansalaisista ymmärtää mistä on kyse: tyylirikot ja osatotuudet huomataan tavallista helpommin. Kuulostaa järkevältä. Kaatopaikalla metalleja liukenee kuitenkin paljon enemmän kuin tavallisessa maaperässä. Tietoyhteiskunnassa niin haluaisimme uskoa paremmat perusteet voittavat lopulta, koska tietoyhteiskunta seuloo totuuden esiin ... Lisäajan pelaamisesta voi tulla itsetarkoitus. Esimerkiksi OECD:n riskinvähentämisohjelmissa tukeudutaan teollisuuden toimittamiin tietoihin, ja EUsäädöksin edistetään elintarvikeja kemianteollisuuden niin sanottua omavalvontaa. PUHEENVUORO Filosofian tohtori Kimmo Louekari on toksikologi ja Vihreän Liiton valtuuskunnan jäsen. Tarkkojen syyosuuksien selvittäminen ei yleensä ole toimien kannalta järkevää. Kun tieteellinen ja poliittinen keskustelu on hävitty, mutta taloudellinen intressi on edelleen suuri, vastapuoli turvautuu järeään aseeseen: mediat ja luottamusmiehetkin, jos mahdollista, ostetaan. Näiden muiden ja tärkeidenkin syiden suhteellisen merkityksen selvittämiseen eri maissa ja väestönosissa saadaan kulumaan kaikki liikenevät tutkimusrahat, samalla kun tupakoitsijat ja passiivitupakoitsijat edelleen kuolevat syöpään. Myös tärkeisiin ympäristökeskusteluihin sisältyy aina taistelu oikeasta tiedosta. Kuitenkin lopullisen näytön odottaminen voi olla kohtalokasta, koska vahingot etenevät. Esimerkiksi ydinvoiman kampanjoinnissa on turvauduttu jo mainontaan. Vasta yli 20 vuotta myöhemmin riskiä ryhdyttiin rajoittamaan lainsäädännöllä. Ostetaan tilaa tiedotusvälineissä, ja käytetään se ammattitaidolla. Tämä on uskottavan ympäristöpolitiikan perusedellytys. Vähältä pitää, ettei ydinvoimasta tule isänmaallista energiaa. Kansalaisliikkeet ja kuluttajat ovat Kimmo Louekarin mielestä heikoilla tietoyhteiskunnassa, jossa ympäristöriskien aiheuttajilla on paremmat keinot saada oma totuutensa läpi. Vaatiikin vankkaa asiantuntemusta havaita, että sinänsä kelvollinen tutkimus vastaa vain tiettyyn osaongelmaan ja toisella menetelmällä tuloskin olisi ollut erilainen. Ennaltaehkäisy on todellakin halvinta ja turvallisinta ympäristöpolitiikkaa. Näyttöjen riittävyyttä ei ratkaise tieteellinen tieto vaan lähestymistapa. Puolueeton arviointi voi kuitenkin osoittaa, että vaikutus varmentuu useissa testeissä ja on biologisesti merkittävä. Englanninkielistä termiä body counting käytetään säteilyvalvonnassa määritettäessä koko kehon säteilyannosta. Kun teollisuus on kehittänyt taloudellisesti siedettävän tavan päästä riskistä eroon, keskustelu riskin luonteesta yllättäen päättyy, ja poliittinen ratkaisu syntyy. Suomen ydinvoimakampanja käy esimerkiksi. Joskus testiraporttien tulkinnat ovat hupaisia, esimerkiksi jos urosrottien kivessyöpien syyksi esitetään, että näiden häkit olivat liian lähellä naarasrottia. Suhtautuminen teollisuuden tuottamaan ympäristötietoon on muuttumassa kyseenalaisesti. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Tupakan syöpävaarallisuudesta oli riittävä tieteellinen näyttö jo 40 vuotta sitten. Metsäkuolemista syytettiin muun muassa kasvitauteja tai katsottiin, ettei ilmansaasteiden ja tautien vaikutusta voida erottaa toisistaan. Esimerkiksi paristoteollisuus tutki raskasmetallien vapautumista käytetyistä paristoista hautaamalla niitä maahan ja seuraamalla liukenevien metallien määrää. Yritys tai teollisuuden järjestö saa asiantuntemuksen, jonka valmisteleva viranomainen menettää. Mitä enemmän mediat tilannetta seuraavat, ja mitä suuremmat taloudelliset intressit yrityksillä on, sitä pikemmin heitä kuitenkin alkaa hirvittää, kun ja jos lisänäyttöjä kertyy. Siksi viranomaisten pitäisi säilyttää riippumaton tutkimus ja edellytykset tarkistaa yritysten toimittamia tietoja. Lisää tieteellistä näyttöä vaaditaan varsinkin, jos tutkimusmaailma antaa sivustatukea kertomalla, mitä asiasta tulisi tietää lisää. Houkutteli päätellä, että on aikaista toimia ennen kuin tiedetään, mikä ilmansaasteiden osuus metsävaurioissa todella on
Oli houkuttelevaa aliarvioida tai kokonaan kiistää ilmansaasteiden vaikutus, kun pakkasista saatiin syntipukki. tuki luonnonmukaisen viljelyn siirtymävaiheelle. vsk. Yritykset voidaan myös haastaa tai painostaa avoimuuteen monin tavoin. Sydän mukana Ympäristoliikkeet voivat tarjota medioille paitsi tietoa, myös kiintopisteitä tiedon tulvassa. Kimmo Louekari 13. Kemiran lannoitemainonta on toinen esimerkki lähes kansalliseen viitekehykseen kytketystä ympäristömarkkinoinnista. Kansalaiset haluavat tietää, jos jotain on pielessä ja reagoivat ostokäyttäytymisellään, ja mediat Lars G. Hyvä esimerkki on Yhdysvaltain myrkyllisten aineiden päästöjen raportointi (Toxic Release lnventory, TRI). rinpäristötiedosta Kemijoki Oy/LKA Ympäristökeskustelussa taistellaan mielikuvista. Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat myös voineet vaikuttaa paikallisiin ratkaisuihin paremmin tiedoin. Säfström/Gorilla Tupakkateollisuus kiisti pitkään tupakoinnin terveysvaikutukset ja vaati lisää tutkimustietoa. Lopulta tietoyhteiskunnassa on kyse vain kehittyvistä menetelmistä pitää yhteyttä muihin. On vaikeaa kuunnella kiinnostuneena ihmistä, joka pelkästään tietää: kiinnostavampi on ihminen, joka on oivaltanut olennaista tai uutta. Tiedon varmentamisen ja haittojen ennaltaehkäisyn välillä on kuitenkin ratkaisematon ristiriita. Tietoa omaksutaan ja tulkitaan tunteiden vaikuttaessa: viestin vastaanottaja vaistoaa millä sydämellä viesti on lähetetty. Avoimuuteen voidaan painostaa Millainen voisi olla ympäristöliikkeiden toimintatapa tietoyhteiskunnassa. Ympäristöasioiden suuri julkisuusarvo ja poliittiset paineet antavat hyvät lähtökohdat. Englanninkielisessä kulttuurissa näyttää olevan selviö, että on eri tasoista tietoa, että tieto varmentuu ja seuloutuu ja muuttuu osaksi tietämystä (knowledge), joka tietysti sekin pistetään välillä uusiksi. Jos ympäristöliikkeet ovat uskottavia, niiden tapa hahmottaa ongelmaa voi näkyä medioissa. Tietoyhteiskunta vaikuttaa tunneköyhältä, mutta se on harhaa. TRI:n tietojen julkisuus on rohkaissut yrityksiä vähentämään päästöjä: eräiden kemikaalien päästöt ovat alentuneet noin 30 prosenttia muutamassa vuodessa. Jos toimittaja korostaa riippumattomuuttaan tai liikkeiden uskottavuus on kärsinyt, media etsii oman näkökulmansa. Sitten kun on lopullisen varmaa, että jätepäästöt saastuttavat järven, sitä ei enää ole sellaisena kuin halusimme. ovat valmiita asiasta kertomaan. Kulttuurimme nuoruutta kuvaa, että englanninkielen jatkumoa data, information, fact, knowledge ei suomenkielessä ole. Ympäristöliikkeille on eduksi, mikäli päätöksenteon ja valmistelun avoimuus lisääntyy. Paitsi tietojen yhdistämistä, poliittisen ja henkilökohtaisen uskottavuuden rakentamiseen tarvitaan ymmärrystä. Kemijoki Oy:n julkisuuteen levittämässä kuvassa Vuotoksen tekoallas näyttäisi näin idylliseltä. Jonna Laurila/LKA Kylmän talven 1985 jälkeen eteläsuomalaisten kuusten neulasissa todettiin pahoja vaurioita. Yhteistyökumppaneita on hyvä löytää myös vastapuolelta: se vaatii ennakkoluulottomuutta ja ihmisen kohtaamista. Vaikka Kemira oli myös oikealla asialla pyrkiessään säilyttämään maan hivenainetasapainon, sittemmin lannoitesuosituksia kuitenkin alennettiin ja luotiin SUOMEN LUONTO 7/96 55. Lannoitteet esitettiin viljelymaan hyvinvoinnin turvaajana ja maanviljelijä jälkikasvunsa kanssa kansallismaisemassa maaäidin suurena varjelijana
Hiljaisuutta ei enää hevin löydä Seisomme Nastolan Ruuhijärven rannassa ja tarkkailemme pesiviä härkälintuja. Missä tahansa voi syntyä hyvä hetki. Mutta vielä ympärillämme on monien biotooppien mosaiikki: suo, lehto, niitty, pelto, kallio ja havumetsä omine tyyppilajeineen. Siinä määrin innostuneena hän esittelee hämäläisiä vanhoja myllyjä, kestikievareita ja niitä maiseman rippeitä, joissa vielä voi aistia omavaraisuuden. Eikä huomaa, että joku on litannut olutpurkin ai. Kohta kymmenen vuotta sitten hän haastatteli ruotsalaista luonnonsuojelijaa Gunnar Brusewitzia, jota oli yhä enemmän alkanut häiritä kulttuurimaisemien katoaminen. "Hiekkatiehän on katoava luonnonvara tällä hetkellä", hän huokaa. Kangasvuokkojen jälkeen 14 säntäämme pienelle sillalle, jonka alla Veikko käy katsomassa lepakoita. Vaahterat puskevat lehteä ja omenapuut herkistelevät silkkisin nupuin. Veikon luontosuhde onkin mummon peruja. Kun istumme Veikko Neuvosen kanssa Vääksyn Tallukassa kahvilla, ravintolan johtaja tulee luoksemme ja kysyy toiveikkaasti, onko Luontoilta mahdollisesti tulossa Tallukkaan. Perinteinen kulttuurimaisema on äärimmäisen Luonnon lukeminen on jännittävää. On mielenkiintoista arvuutella esimerkiksi, onkohan juuri tuon puun takana kantarelli vai ei." kaunis. Veikko Neuvonen on tuttu teeveestä, mutta oikeammin hän on radioääni. "Tämä on vain pieni pläntti, mutta vaihtelua on runsaasti." Kulttuurimaisema lumoaa Tasapainoiset kuttuurimaisemat ovat Veikon mieleen. "Kangasvuokkoja", hän hihkaisee. vsk.. "Tuossa mäntykankaalla on kehrääjä ja tässä on sellainen paikka missä kuulee ruisrääkän. "Kun yrittää äänittää luontoa sen huomaa selvästi, sillä mikrofoni imee äänet tuhatkertaisesti! " Mutta Veikko Neuvonen ei jää maailman menoa murehtimaan. Jossakin huutaa kuovi. Luontoilta lähetetään neljän viikon välein, ja televisiossa luontosedät äimistelevät katsojien kysymyksiä 6-7 kertaa vuodessa. Vanhat sillat puretaan, tilalle rakennetaan älyttömiä häkkyröitä ja tie pannaan kulkemaan vuosisataisen peltomaiseman halki , viivasuorana ja y 11 äty ksettömänä." Pysähdymme koivupinolle. Juuri tässä paikassa Veikko on äänittänyt monia lintuja: punavarpusen, punakylkirastaan, metsäkirvisen, satakielen, käen, punarinnan, luhtahuitin, kurjen ... "Kalliot räjäytetään ja mäet halkaistaan. van vuokkojen keskelle. Sen materiaali kerätään keväällä ja kesällä. Veikko Neuvonen on radiossa äänessä pari kolme kertaa viikossa. Ajattele, kun menin mökille viikko sitten, niin tuulihaukka pomppasi tielle. Mummo opetti luonnon kauneutta Minusta tuntuu, että jos Veikko Neuvonen saisi valita vuosisatansa, hän eläisi mieluummin 1800-luvulla. Veri vetää luontoon vaikka se olisi vain mitätön laikku kahden tien ahdingossa. Nurmettuneilla poluilla voi lähes nähdä vuosia sitten eläneiden kartanonherrojen jalanjäljet. Mummo tuli sota-aikana Nastolaan Laatokalla, maanviljelijä-kalastajaperheestä, rehevä Karjala esiSUOMEN LUONTO 7/96 55. Niinkuin tässäkin nyt", Veikko sanoo ja esittelee hämäläistä maalaismaisemaa, jonka asumisen vuosisataiset perinteet ja luonto ovat yhdessä muovanneet. Luontoilta on lippulaiva, joka näkyy ja kuuluu, mutta eniten Veikkaa työllistää tällä hetkellä Luonto-Suomi, joka on Radio-Suomen keskiviikkoinen makasiiniohjelma. Teksti: Alice Karlsson Kuvat: Jorma Laurila Kuin tapaisi ystävän Luontotoimittaja Veikko Neuvoselle luonto on antelias. Tähän haavikkoon saan aina viheltämällä kuhankeittäjän ... "Hei, sehän on totta! ajattelin silloin. "Hiljaisuutta on enää vaikea löytää", Veikko sanoo. "Haluan tuntea kasveja, lintuja, sieniä ja kasvupaikkoja. Kahtena vuonna siellä on käväissyt idänuunilintukin." Viimeisellä hiekkatiellä Veikko Neuvonen vie meidät Nastolan viimeiselle hiekkatielle. Jo vuosia Ylessä pyörinyt Äänikuvia luonnosta vaatii myös reippaasti valmisteluja. Ylispuuna olleet koivut on kaadettu ja paikan lajista muuttuu vähitellen, kun kuusi valtaa alaa. Asikkalan Urajärven kartanomiljöö on myös ohittamaton paikka. Viikon luontoäänikin tehdään Veikon äänitteistä. Rantaruovikossa molskahtaa, ehkä piisami, kenties kala. Jostakin etäältä, kuin toisesta maailmasta, korva erottaa maantien hurinan. Tyyni vedenpinta kimmeltää kesäpäivän rauhaa. Kartanonpuistossa helisee taukoamaton konsertti, kivellä hautoo kalalokki
SUOMEN LUONTO 7/96 55. Tasapainoisessa maalaismaisemassa silmä lepää. "Kun kiertelen vanhoja paikkojani toivon vain, että kuulisin satakielen, punarinnan ja luhtahuitin siinä, missä olen ne ennenkin kuullut. Pihaan istutettiin ensitöiksi kolme koivua, jotka olivat hänelle Karjalan symbolit. "Olen entyzsen kiinnostunut äänistä. Mutta kaikkialla Suomessa on yhtä hienoja paikkoja: etelässä vehmaat lehdot, saaristossa karut luodot, lintulahdilla äänten kirjo ja Lapissa väljyys. "Hirveän hienoja hetkiä." "En minä enää kaipaa maailmalle", Veikko sanoo. Elän kaiken aikaa korvillani, ja mietin miten voisin kertoa luonnon äänistä myös kuulijoille. Miten mielikuva suosta, pellosta tai merenrannasta syntyy?" Vain pieniä toiveita Veikko Neuvonen tuntee Lahden ympäristön kuin omat laskunsa: siellä ovat hänen rakkaimmat retkeilypaikkansa ja kiinnostavimmat äänimaisemansa. Vähän aikaa sitten hän istui äänitarkkailijan kanssa Virolahdella Hurpun kärjessä ja odotti kiihtyneenä valkoposkihanhien tuloa. vsk. "Ja miten mukavaa on kulkea vanhaa kylätietä, joka kiertää kalliot, kiipeää mäet ja polveilee kylästä kylään." liinansa taskussa. "Ennen kaikkea sienestettiin, marjastettiin ja kuljettiin yhdessä metsissä. "Täällä on muun muassa samoja kasveja kuin siellä: kulleroita, valkovuokkoja, sini vuokkoja ja näsiöitä. "Hän halusi ehdottomasti koivuja talon ympärille. Koko ajan tapahtui taivaalla: allit ja mustalinnut viuhuivat yli. Siellä löytyi yksinäisyys ja rauha." Mummolla oli entymen suhde puihin. Mummo vei Veikon luonnon helmaan. Ja kun ne sitten löytyvät, ilo on valtava. Se on kuin tapaisi ystävän." D 15. Myöhemmin Veikko on käynyt mummon lapsuudenmaisemissa ja pannut merkille, että Lahden ympäristö vastaa yllättävän hyvin Sortavalan seutua
Luontokuvaaja Mikko Pöllänen löysi oravanpojat Simpeleellä kuusesta kuuluvasta rapinasta. Kuusen siemensato on tänä vuonna heikko. Viiden kuukauden iässä poikasten häntä on tuuhentunut täysikasvuisuuden merkiksi. Jos istuu hiljaa ja vain odottaa, voi nähdä jotakin ainutlaatuista. raavat. Kyllä ne siellä jossakin luu16 Kynsin hampai, Mikko Pöllänen Oravanpoikaset ovat syntyessään peukalon pituisia ja painavat alle.JO grammaa. Puolentoista kuukauden kuluttua ne lähtevät pesästä. Simpeleläiset pikkuoravatkin opettelivat kiltisti syömään kuusen vuosikasvaimia oravien hätäravintoa. Alice Karlsson Missä keväällä syntyneet eläinlapset ovat. Ja eikö linnunpoikia pitäisi näkyä yhtenään, onhan maassamme laskettu pesivänkin 50 miljoonaa paria siivekkäitä. "No, eipä siinä mitään", Mikko totesi, asetteli rauhassa kameransa ja ryhtyi töihin. Eikö nyt juuri ketunpoikien pitäisi harjoitella hyppyjään myyräjahdissa ja pikkupupujen kuunnella korvat oikosenaan ketun haukuntaa. Lopulta oravanpojat olivat niin tuttuja, että kiipeilivät kameran jalustaa pitkin ylös ja alas. vsk.. Pian esiin törmäsi ensimmäinen, sitten toinen ja lopulta niitä oli viisi killittämässä pää kallellaan outoa kaksijalkaista jättiläistä. Nämä oravanpojat ovat juuri ensivisiitillä avarassa maailmassa. SUOMEN LUONTO 7/96 55
"Siinä luki Kaakkolampi", hän kertoo, "ja minä tuumin, että sinne." Ja lammella oli kuin olikin kaakkuri. Rannalla kalaa perkaava saa taatusti naurulokin kaverikseen samoin kuin pellolla ahkeroiva kyntömies. vsk. Se käy tosin niin sukkelasti, että harva sen ehtii nähdä. Nopeimmat linnut pyöräyttävät kaksi pesyettä kesässä, hitaimmat kuten joutsen, ehtivät juuri ja juuri saada oman jälkikasvunsa matkakuntoon ennen pakkasia. Pian ne taas tepastelevat terhakkaina ruoan etsinnässä. Kuvat kaakkuriemosta ja poikasesta syntyivät naaSUOMEN LUONTO 7/96 55. Vasa seisoo ensimmäisen elintuntinsa aikana, viikon ikäinen pikkuhirvi juoksee jo nopeammin kuin ihminen. Kaakkurin poikaset syntyvät heinäkuussa, ja muutaman kuukauden kuluttua niiden on pystyttävä lentämään talvehtimisalueille Mustallemerelle. Tämä kaakkurinpoika on vasta JO päivän ikäinen. Tällä tavalla luontoa häiritsemättä soisi monen muunkin tutustuvan eläinlapsiin. mioidun kanootin ja suojaverkon turvin. On liikuttavaa seurata miten hirvenvasa nousee huterille jaloilleen. ?lämään Keväällä syntyneet eläinlapset kasvavat niin että kohisee. Linnunpoikien kasvuvauhti on vieläkin hurjempaa. Joka vuosi osa laulujoutsenista jääkin meille yrittämään talvehtimista. Kaakkurin Mikko äkkäsi tutkimalla lähiseudun karttaa. Nälkä on yhtä kova kuin elämänjano. Onnea matkaan pikkuiset! Mikko Pöllänen Ukkosmyrsky pieksee naurulokkiemoja ja poikasia. Onhan Mikko Pöllänen monien lintujen jaksettava syksyllä lentää talvehtimaan satojen kilometrien päähän. seuraavalle aukeamalle 17
Kiuru ehtiikin pyöräyttää kaksi pesuetta kesässä. 18 Markku Nironen/LKA Punertavakarvainen hirvenvasa liikkuu ensimmäisenä kesänä tiiviisti emonsa seurassa. Uusien vasojen synnyttyä vuoden ikäiset honkkelit saavat kuitenkin äkkilähdön. Seuraava koettelemus tulee kotiveden jäätyessä. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Alkukesän kylmyys ja nälkä ovat joutsenperheen pahimmat vitsaukset. vsk.. Mikko Pöllänen Joutsenen poikaset lähtevät pesästä muutaman päivän ikäisinä ja pysyttelevät emon turvissa. Viimeistään silloin joutsenten on lähdettävä kohti lämpimämpiä seutuja. Kehitys munista aikuisiksi vie vain kuukauden verran. Jorma Peiponen Kiurun pojat varttuvat ennätysnopeasti
Seppo Keränen/LKA Kettu syntyy sokeana pesäluolaan, jossa sillä on yleensä lukuisia siskoja ja veljiä. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Näädänpennut ovat pitkään avuttomia ja tarvitsevat ·· emoa lokakuulle asti. Näädät kurkistavat vanhasta palokärjen pesästä. vsk. Varsin pian ketunpojat alkavat tutkia uteliaina ympäristöänsä. Pikkuiset paljasti puun ympäristö, joka oli täynnä jätöksiä. Kiire onkin kova, sillä vajaan vuoden ikäisenä kettu on jo oman perheen perustamispuuhissa. 19
Laivaa tervehtivät ensimmäiset lokit. Muillakin pääteillä järvet jäävät sivuikkunassa näkyväksi vilaukseksi jostakin lahdenpoukamasta, ja jo lyhyen järviosuuden katsotaan oikeuttavan maisematiestä puhumiseen. Esimerkiksi Salpausselkää Helsi ngistä Joensuuhun päin ajellessa ei juuri muuta näekään kuin harjumännikköä. Tarjanne on s/s Ta,janne eli höyrylaiva, mikä merkitsee, että konemestari Mikko Valanto on aloittanut höyrynpaineen noston jo kolmisen tuntia ennen lähtöä. Paineensa laiva purkaa tekemällä töitä järvellä, ja matkustavaisten paineet purkautuvat siinä samalla. Jätämme konevanhuksen keräämään kierroksia ja nousemme kannelle. Veneetkin ovat kesäkuun puolivälissä vielä harvassa. Kapteeni vetää höyrypillistä satamasta lähdön merkiksi. Pitkin sisävesiä Suomen sisävedet voi kokea vuoro/aivan kannelta. Laivassa voi myös yöpyä varsin kohtuulliseen hintaanse viivähtää yli yön vuoroin Tampereella, vuoroin Virroilla. Sulkukanava on nähtävyys Tarjanne kulkee tasaisesti kuin juna, ja sillä on myös aikataulunsa. Rannat näyttäytyvät karuina ja kallioisina; kitukasvuiset männyt ulottuvat vesirajaan asti. Nyt heinäkuussa 20 potkurit vatkaavat vettä parillakymmenellä reitillä. Matkasimme Näsijärvellä ja Päijänteellä, joiden laivareitit olivat käytössä jo ennen juhannusta. Tarjanteeseen mahtuu parisataa matkustajaa. Lintuja on karun järven luonteeseen sopivan vähänlaisesti liikkeellä. Näsijärven selkä kaartuu avarana näkyviin kohta satamasta lähdettyä. Kömmimme kuitenkin alas konehuoneeseen, sillä höyrykonetta ei saa joka päivä vierustoverikseen. Jokunen lokki näkyy kiertelevän rantoja ja kiikari tavoittaa uikun tai kuikan yksinäisen hahmon. "Ammattiliikenteessä ei tietääkseni ole halkolämmitteisiä höyryaluksia", kertoo Mikko Valanto. Höyrynpaineita on nosteltu jo lähes 90 vuotta, sillä Tarjanne valmistui jo 1908. Sisävesihöyryjen tapaan matkustaja voi valita kahdestakin kannesta. Kone jyskää ja lämpöä hohkaavan metalliseinän takana ruiskuaa tasaista tahtia öljyä tuleen Tarjanne on muiden sisävesihöyryjen tapaan muutettu öljyä polttavaksi. Höyrykone saavuttaa kuitenkin vasta hiljalleen 176 kierroksen matkavauhtinsa, sillä lämpeneminen vie aikansa. Näsijärvi levittäytyy nyt molemmilla sivuilla. Suomen Luonto kävi ottamassa selvää, millainen luontoelämys ja muukin kokemus laivamatka on. Tarjanne valmiina lähtemään Tampereelta Virroille. Mahdollisia käynSUOMEN LUONTO 7/96 55. Vesiluonto on koettava itse järvellä, mikä onneksi käy ilman omaa venettäkin sisävesilaivat kuljettavat matkailijoita niin Näsijärvellä, Päijänteellä, Pielisellä kuin Saimaallakin. Autoilija ehkä luulee näkevänsä läpileikkauksen eteläisestä Suomesta sen läpi pyyhältäessään. Höyrylaivalla Tampereelta Virroille Astumme Tampereella Tarjanne-laivaan. Öljyn polttelu tuntuu hiukan harmittavan miehistöä päällikköä myöten, mutta halko-aikaan paluu maksaisi paljon ja vaatisi lisää miehistöä. Teksti: Antti Halkka Kuvat: Jorma Peiponen Näin höyrypilli puhaltaa, vieressä varaventtiilin putki. vsk.. Se vie matkustajia niin sanottua Runoilijan tietä Virroille. Tässä luulossaan hän hieman erehtyy, sillä valtatiet ja rautatiet on rakennettu lähinnä harjuille ja kangasmaille, kauas järvistä. Ajamme "täyttä eteen"
Valannon mukaan Pohjois-Amerikassa vanhoihin höyrylaivoihin töihin pääsemisestä ollaan valmiita jopa maksamaan. Käskynvälitin näyttää: "Täyttä eteenpäin" SUOMEN LUONTO 7/96 55. "Höyrylaivalla työskentely on etuoikeus", tietää konemestari Mikko Valanta. vsk. 21
" Laivareittien entisaikaisesta tärkeydestä kertovat suuritöi22 set kanavat. On suvi ja loma-aika, kellään ei ole kiirettä." (Reino Kalliola) tisatamia on Tampereen ja Virtojen välissä vajaat kymmenen. vsk.. Muroleella nousua on noin metrin verran. Laiva on kestänyt aikaa laituria paremmin. Tarjanne ajaa Muroleen kanavaan, joka rakennettiin jo 1800-luvun puolivälissä. Se on riemukas kohtaus, katselmus. "Laivaliikennehän oli elinehto ennen autojen yleistymistä." "Laivan tuloista puoletkin oli aikanaan rahtituloja. Kanavassa käynti on aina tapaus. "Aikaisemmin laitureita oli kolmisenkymmentä", hän kertoo. Kalastajat lähettivät kyytiin kalaa, joka ehti aamuksi torille myyntiin. Pieni tyttö vie kädet tottuneen oloisesti korvilleen, ja kohta höyrypilli soikin. Matkustajat pääsevät kipaisemaan maissa sillä aikaa kun laivan 145 tonnin massa nousee metrin verran sulkuun Harvoin herättää kulkuvälineen metrin liikahdus siinä määrin kiinnostusta kuin laivan nousu kanavaan ryöppyävän veden muassa. " Kanavassa kohtaavat suurten selkävesien purjehtijat ja muut veneilijät toisensa. Sementti ja tiilet kulkivat toiseen suuntaan. Kontuniemen laituri on muisto ajasta, jolloin sls Tarjanne ja sls Pohjola höyrysivät tärkeinä rahdin ja asioimisen kulkuvälineinä. ryöppyävän veden mukana. Rannalla on ihmettelijöitä valmiina. Kanavan jälkeen vesistö kaSUOMEN LUONTO 7/96 55. Laivan päällikkö Esko Järvinen näyttää meille Kontuniemen romahtaneen laiturin, joka aikanaan on palvellut Tarjannetta. Muroleen kanava
SUOMEN LUONTO 7/96 55. Tarjanteen matkustajista melkoinen osa jää pois Ruovedellä, sillä täältä on mahdollista palata Tampereelle vielä iltapäivän aikana linjaautolla. Sanotaan, että reittivesistöt tekevät järvialueestamme ainutlaatuisen tuhansia järviä on muissakin maissa, mutta reiteiksi ketjuuntuneita järvenselkiä ei ole missään vastaavalla tavalla kuin meillä. Laivan saapuminen satamaan on päivästä toiseen tapaus Ruovedellä, jossa monet rengasmatkalaiset jäävät pois kyydistä. Varmaan saamme täällä pohjolassa pitää ne niin kauan kuin on hengitettävää maan päällä." Laiva saapuu nimikkovedelleen Tarjanteelle. vsk. K. Päijänteelle! Hyppy idemmäs, Päijänteelle, onnistuu vain maitse. Ruovesi on hieno paikka." 23. Inhan tavoin voimme nyt todeta: "Mikä on suloisempaa kuin vedenpinta kuvastuksineen, rannat kivikkoineen ja ruohikkoineen, tuulet, aallot ja kareet, pilvet, päivän paiste ja varjot. Matka jatkuu kuin huomaamatta ohi vesistön tärkeän risteyskohdan, jossa Keuruun reitti haarautuu itään. Laiva jää Virroille yöksi ja kulkee seuraavana pa1vana reittinsä päinvastaiseen suuntaan. Siitä on enää lyhyt matka reitin päätepisteeseen. penee lopullisesti reitiksi , jollaiset ovat Suomen järville niin tyypillisiä. EteläSuomen kolmea suurta vesistöaluetta Kokemäenjoen (Näsijärvi, Vanajavesi ym.), Hanna Naskali (oik.) ja Päivi Peltonen matkustivat Ruovedelle Hannan mummoloihin ja muihin sukulaisiin. "Menemme kesällä melkein aina laivalla. Omalla veneellä tästä voisi vielä jatkaa ylöspäin Toisvedelle. Seudun asukkaan I. Sen vedet toivat ennen muassaan paljon yläjuoksun puunjalostusteollisuuden saasteita, mutta nyttemmin tehtaiden päästöt ovat varsin hyvin kurissa. Käy paluu vielä Virroiltakin. Taustalla häämöttää yli 200-vuotias puukirkko
Kapea reittivesistö ei nosta nuorisolle aaltoa nopealla veneellä hyppimiseen. Täältä Jyväskylän laivat suuntaavat joko pohjoiseen Keiteleen kanavalle tai etelään Päijänteen suurille selille. Niinpä sisävesilaivat ovat vesistönsä vankeja, mitä nyt Saimaalla pääsee kanavaa pitkin Suomenlahdelle. Korkeuserot ovat niin suuret, SUOMEN LUONTO 7/96 55. Taivaanranta etelässä on tosin kapea, mutta ainakin tällä säällä rannaton. vsk.. Olen ainoa matkustaja, mikä kesäkuun puolivälissä ei ole kolealla ja sateisella säällä aivan tavatonta. Jyväskylästä lähtenyt laiva on jättänyt joukon matkailu24 mls Suomen Suvi Jyväskylän Äijälänsalmessa. Myöhemmin saan tietää, että samana päivänä oli lnarijärvellä pilkkikilpailut kesä on tänä vuonna myöhässä. Valtavat sähköpumput imisivät suunnitelman mukaan Päijänteen vettä yösähkön avulla ylös Vaarunvuorelle, josta se päivällä juoksutetta1s11n turpiinin läpi alas. Laiva oli jo kulkenut kryptodepression ("piilopainuman") yli ennen kuin poimi minut kyytiinsä. Päijänne on syvimmillään lähellä Jyväskylää, Ristiselällä Rutalahden suulla. Helpotusta on Ruovedellä tarjolla ainakin kerran päivässä, kun sls Ta,janne nostattaa vetisen hyppytelineen. Hanke veisi energiaa huimasti enemmän kuin tuottaisi, eräänlainen jättiläisakku siis. Päijänne on myös syvin järvemme, syvyyttä on enimmillään 95,3 metriä. Kun järven pinta on vain 78 metrin korkeudella meren pinnasta, pohja laskeutuu suurimmissa syvänteissä alemmas kuin merenpinta. Vaarua uhkaavat suunnitelmat, joiden toteutumien aiheuttaisi kaikille Keski-Suomen luonnon ystäville depression. Huoli on turha, sillä pian mls Suometar ilmestyy Kärkisten rakenteilla olevan sillan yli Stadionin tornin korkuisten kannatinpilarien vierestä ja suuntaa päättäväisesti kohti laituria. Tällä tavalla Päijänne saisi kärsiä jylhyydestään, jossa insinöörin silmä näkee sopivia pumppuvoimalan paikkoja. Nostan hieman epäröiden Kärkisten laiturin viitan poikittain pysähtymismerkiksi laivalle. Kolme yleistä lokkilajia Pian Kärkisten jälkeen näyttäytyy vilaukselta Korospohjanlahden suu. Kymijoen (Päijänne ym.) ja Vuoksen (Saimaa ym.) vesistöjä ei ole kanavoitu yhteen. Päijänne on Suur-Saimaan ja Inarin jälkeen kolmanneksi suurin järvemme, ja se näkyy maisemassa. Sen perukoi lla on kuuluisa Vaarunjyrkkä melkoinen kalliopahta, jota täplittävät monet eteläiset kasviharvinaisuudet. Imatran voima suunnittelee alueelle pumppuvoimalaa. väkeä Särkisaloon ja jatkaa nyt Lahteen. Sää on huono toivottavasti laivalta nähdään, että matkamies haluaa kyytiin . Kärkisten siltapilarit uppoaisivat sujuvasti järven suurimpaan syvänteeseen. Vesitieteilijät sanovat tällaisia kohtia kryptodepressioksi. Saimaan sisävesiliikenne ei ole joitakin lyhyitä piruetteja lukuun ottamatta vielä ennen juhannusta käynnistynyt, joten suuntaamme Päijänteelle
Päijänteen poikki pääsee myös pienellä autolautalla (Kuhmoinen-Sysmä). •. Jyväskylästä voi jatkaa Keiteleen uutta kanavaa myöten Suolahteen, jossa järjestetään kuun puolivälissä höyryfestivaalit. ._..----..,,,,..'-~-....... Antti Halkka köisesti kalalokin ja harmaalokin. Luonnonystävääkin kiinnostanevat esimerkiksi Mikkelistä Astuvansalmen kalliomaalaukettä Kärkisten mahtipilarit häviävät laivan sivuutettua paikan pian korkeiden vuorten ja salojen taakse. Päijänteen kansallispuistoon voi tutustua Padasjoelta tehtävillä risteilyillä ja Saimaan Linnanvain, jos pesimäluoto on lähellä. ;t'-f, ~' .; . Aluetta sanotaan JärviSuomen viljelysseuduksi se on ikivanhaa kulttuurialuetta. Selkälokin ohella keskisellä Päijänteellä näkee todennäsaareen kansallispuistoon paasee Oravista ja Rantasalmen Mustalahdesta. Valkeakoskelta lähtevä ehtii vielä saman päivän aikana jatkaa joko Hämeenlinnaan tai Tampereelle. vsk. Etelässä lähtösatamia on paljon, lisätietoja löytyy esimerkiksi Suomen kulkuneuvot -aikataulukirjasta. Siellä jossain odottaa toinen hautova lokki tai vastakuoriutuneet poikaset. Kymijoen vesistössä matkalainen voi valita reitin Lahti-Jyväskylä, mutta Lahdesta pääsee Heinolaankin. Risteilyalus juomavedessä Suomettaren päällikkö Janne Hilden kertoo, että Päijänteen sisävesiristeilyjen suosio on ollut kasvussa. Vielä pari tuntia, ja Suometar on Lahdessa. Kun tiedetään ihmisen olevan pääosin vettä, niin siten monet helsinkiläiset ovat varmaankin ainakin puoliksi Päijänteen vettä. Kalkkisten kanavan kautta pääsee jokea ja sen Ruotsalainen-järveä pitkin Heinolaan. Matka Jyväskylästä oli 170 kilometrin pituinen ja kesti I O tuntia. Pohjoisessa risteilyjä tehdään Kilpisjärvellä ja Inarilla, joista jäät ovat vasta hiljattain lähteneet. Laivamatkani aikaan selkälokin poikaset olivat juuri kuoriutumassa. Anni Halkka mls Suomen Neito Päijänteen Tehinselällä, missä Lahdesta ja Jyväskylästä lähteneet laivavuorot kohtaavat. Tehin suurella selällä laiva kiinnittyy perheyhtiön toiseen alukseen, Suomen Neitoon, jota velipoika ohjaa. Miljoonia litroja järvivettä siis kävelee merikaupunki Helsingin kaduilla! Asikkalanselän rannassa on alkulähteen varoituskyltti: IMUPUTKI. Vaihtoehtona on Tampereen-Hämeenlinnan väli, jolla on yhteys Valkeakosken-Pälkäneen suuntaan. Kanavalla laiva nousee 3,20 metriä ennen kuin ollaan Vesijärven pinnan tasossa. Nurmes , , Suolahti Kuopio J\eksa Kon / Joensuu .. Pielisellä kulkee autolautta, mutta tälle Kolin näkymiä tarjoavalle järvelle pääsee myös matkustaja-aluksella Joensuusta Pielisjokea myöten. Reittinsä voi valita vaikkapa kulkemaan Kanta-Hämeen viljavien vainioiden vieritse tai Kolin kansallismaiseman ohi Pielisellä. Kanavamestari Tapio Paananen kertoo, että kanavasta meni viime vuonna 10 550 alusta. Reitillä on ainakin teorettinen mahdollisuus nähdä saimaannorppa; se menee esimerkiksi varsin läheltä Suomen luonnonsuojeliiton ostamaa norpan pesimäsaarta. Pitkien reittien hinnat ovat parinsadan markan luokkaa. Laiva kulkee kohta läpi Pulkkilanharjun ja ollaan Asikkalanselällä. Koko Päijännekin laskee Kymijokea pitkin Asikkalanselän takaa itään, josta vesi jatkaa edelleen kohti Kotkaa ja Suomenlahtea. Yllä on lueteltu lähinnä pienemmät reitit, joiden lisäksi lyhyitä sightseeing-tyyppisiä risteilyjä järjestetään monella paikkakunnalla. Suometar ei lähde Heinolaan, vaan jatkaa Vääksyn kanavaan ja edelleen Vesijärvelle. ::t~:li Heinola Hämeenlinna .. Ehkä katse tavoittaa myös kalatiiran kepeän lennon. Välin Lahti-Jyväskylä päälle voi vielä jatkaa Keiteleen kanavaa myöten Suolahteen. Kokemäen vesistössä voi matkustaa Runoilijan tietä Virroille tai johonkin lukuisista välisatamista. Vaatimattomammassa maisemassa silta paistaisi maisemassa kuin majakka. Selvästikin lokit lähentelevät laivaa SUOMEN LUONTO 7/96 55. Maisemiltaan reitti on koko Järvi-Suomen mahtavimpia. Nyt heinäkuussa ne opettelevat vähitellen lentämään. Päijänteellä laivareitti sivuaa yhtä, Suur-Saimaalla kahta kansallispuistoa. "Ennätysvuonna 1989 veneitä oli 15 231". Kyljekkäin hakeutuminen on keino vaihtaa matkustajia, jotka näin voivat tehdä edestakaisen matkan Lahdesta tai Jyväskylästä kahdella _laivalla. Yhtiöllä on sesongin aikana liikenteessä kolme melkoista laivaa, joista vanhin on sls Suomi vuodelta 1905. Tämä ei ole kuitenkaan pisin matka, jonka sisävesilaivalla voi Suomessa tehdä. Se on pääkaupunkiseudun asukkaille aivan erityinen selkä, sillä täältä seutu ottaa valtaosin raakavetensä. selle tehtävät laivamatkat. Kelvennettä riittääkin lähes kymmenen kilometrin matkalle. Vuoksen vesistön pisin reittivaihtoehto on nykyisin Savonlinna-Kuopio, sillä Lappeenrannan-Savonlinnan väliä ei enää liikennöidä. Eräältä karilta tulee selkälokki tarkastamaan m/s Suomettaren vanaveden. · Reitti sivuaa Kelventeen harjusaarta, joka kuuluu Päijänteen kansallispuistoon . Silloin vesistömatka on lähes neljänneksen verran koko Suomen mitasta, ja koko ajan ollaan järvellä mitä nyt hetki kanavissa. Sisävesireittejä moneen makuun Nyt heinäkuussa kaikki sisävesilinjat ovat käytössä, joten valinnanvaraa on. Siitä kulkee tunneli, joka kiidättää veden yli sadan kilometrin päähän rannikolle. D 25. Varsin vaihteleva reitti kulkee Linnansaaren ja Koloveden kansallispuiston alueiden kautta ja läpi Suvasveden järvialtaan, joka syntyi meteoriitin iskun tuloksena. Heikki Laurila/Illusia Etelä-Suomen jokaisella kolmella päävesistöalueella voi matkustaa laivalla yli sadan kilometrin matkoja
26 SUOMEN LUONTO 7/96 55. Vesikasvin lehdellä istuu immenkorento, toinen Suomen neidonkorentolajeista, jotka tuntee perhosmaisesti lepattelevasta lennostaan. Teksti ja kuvat: Sami Karjalainen Rantojen lentotaiturit Hentosudenkorennot ovat varsinaisia sudenkorentoja pienempiä ja hoikkarakenteisempia. Tähän ryhmään kuuluvat meillä neidonkorennot, keijukorennot ja tytönkorennot. vsk.
Aikaisin aamulla tummasyyskorentojen ja muiden sudenkorentojen siivet ovat kosteat. Ne viettävät hurjaa elämää kesäisillä rannoilla. 27. Vesien äärellä surahtelevat sudenkorennot ovat hyönteismaailman lentomestareita. Silloin niitä pystyy lähestymään ja kuvaamaan helposti. Monet sudenkorennot yöpyvät heinikossa tai ruovikossa. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Keihästytönkorento luulee varmaan olevansa näkymättömissä. vsk. Kuvaajan lähestyessä sudenkorento voi piiloutua tälläkin tavalla
Harvinaisen isoukonkorennon naaras lentää paikallaan ja etsii sopivaa munimispaikkaa. Parittelemaan pyrkivät koiraat häiritsevät usein naaraan munintaa.. munia koskettaessaan peräpäällään maata tai vettä. Punasyyskorennot lentävät muniessaan tandemasennossa. 28 Sudenkorennot munivat heti parittelun jälkeen. Lisääntyminen vaatii notkeaa ruumista Sudenkorentojen paritellessa koiras (ylempi) pitää naarasta kiinni niskasta perälisäkkeillään. Kuvassa parittelevat sudenkorennot ovat täpläkiiltokorentoja. Naaras laskee. Naaras taivuttaa takaruumiinsa kärjen kiinni koiraan vatsapuolella olevaan paritteluelimeen, jonne tämä on ennen parittelua siirtänyt spermaa oman takaruumiinsa kärjestä
Päälaella on lisäksi kolme pistesilmää. Naaman vaalein osa on ylähuuli. vsk.. 30 SUOMEN LUONTO 7/96 55. Saalistajakin voi jäädä saaliiksi Huono-onninen okatytönkorento on tehnyt kohtalokkaan erehdyksen ja laskeutunut suolammen rannalla runsaana kasvavan kihokin lehdelle. Sudenkorento näkee joka suuntaan ja erottaa erityisen hyvin kaikenlaiset liikkeet. Rannikkoukonkorennolla on saalistajan katse. Isoissa verkkosi/missä on jopa 30 000 pikkusilmää kummassakin
Ja pidä huolta mansikkapaikastasi. Nauti kesästä ja Suomen luonnosta. ~LUONTG>
Ruokajätteet kannattaa laittaa jyrsijöiltä suojattuun kompostoriin. IMEYTÄ PESUVEDET MAAHAN lmeytä kaikki pesuvedet maahan, sillä mäntysaippuakin kuormittaa vesistöjä. PIHAMAALLE KUKKAKETO Itse kasvattamalla saa makoisimmat yrtit, vihannekset ja juurekset. KYNTTI LÖITA JA AURINKOPANEELEITA Hämärän hiipiessä keskija loppukesällä kynttilät valaisevat tunnelmallisesti. VÄLTÄ JÄTETTÄ TYYLIKKÄÄSTI Kestoastioilta ruokailu suj uu tyylikkäästi . Lintuja ja muita kesänaapureita kunnioittava moottoriveneilijä vähentää nopeutta kapeissa salm issa ja rannoilla eikä muutenkaan ujella tuhatta ja sataa. Suosi tontillasi luonnon omaa lajistoa. Kokeile myös luontaistuoteja ekokauppojen pesuaineita. Kedon perustamisoppaita voi tilata Suomen 1 uonnonsuojel u Ii itosta. Painekyllästettyä tai maalattua puuta ei saa polttaa. Tervan haju on aika voimakas. Pois kuljetettavan jätteen määrä vä henee, ja samalla syntyy muhevaa multaa kasveille. Kauppareissulle mukaan luonnollisesti oma kassi. Hyvä perinteinen suoja-aine on myös pellavaöljyn ja tervan yhd istelmä: l /3 pellavaöljyä tai mäntyöljyä, l /3 tervaa ja 1 /3 tärpättiä . Ongelmäjätteiden, pientenkin määrien, ainut oikea paikka on keräyspisteessä . Kompostikäymälän voi rakentaa helposti itsekin. Lahopuista nauttivat myös monenmoiset mielenkiintoiset mönkijät. Ongelmajätteitä syntyy mökeillä muun muassa maaleista, lakoista, liimoista, paristoista, akuista, lääkkeistä, öljyistä ja hyönteismyrkyistä. Lisäksi markkinoilla on monenlaisia kaupallisia sovelluksia . Maakellari on maanmainio vaihtoehto jääkaapille. Hyönteismyrkyille hyvä vaihtoehto on laittaa hyönteisverhot oviin ja hyttysverkot ikkunoihin. Kuivahkolle tontille on omiaan kukkaketo. HUUSI ON HYVÄSSÄ HUUDOSSA Oikein rakennetussa ja hoidetussa kompostikäymälässä on ilo asioida. Muovijätteet on parasta toimittaa keräyspisteeseen tai kaatopaikalle. Niittymäinen piha on leikattavaa nurmikkoa helppohoitoisempi ja kauniimpikin. LINNUT JA ÖTÖKÄT NAAPUREINA Sijoita katiska siten , etteivät eläimet muut kuin kalat eksy sisälle. Joutsenmerkityt pesuaineet sopivat myös mökkikäyttöön. Puu lämmittää saunassa ja tarpeen vaatiessa muuallakin. Autonpesu on parasta jättää huoltoasema lle. Verannalla tai saunarannassa myrskylyhty on mainio. Tiskaa ja pese matot maalla, ainakin muutaman metrin päässä rannasta. <i ;;; ;[§ <1J 0. Mökillä luonto ja hyvä seura ovat parhaat viihdyttäjät. Kesämökkitontilla hallittu hoitamattomuus on si lmälle ja luonnolle ilo. Vuoroviljelyllä ja harsolla taudit ja tuholaiset pysyvät kurissa. Säästä lahopuut lintujen, liito-oravien ja lepakoiden asunnoiksi ja tikkojen ruokailupuiksi . Tätä puunsuoja-ainetta käytetään ulkoseinissä, terasseissa, veneissä, laitureissa jne. ;;,:. Kukkani ittyjä ja kukkaketoja arvostavat myös perhoset ja monet muut kiehtovat ötökät. Viikate riittää estämään viidakon liiallisen etenemisen. Niistä saa tietoa muun muassa Työtehoseuran Komposti käymä läoppaasta. Sähköä kuluttavat vempaimet luonnonystävä jättää kylmäverisesti taajamaasuntoonsa ehkä matkaradiota lukuunottamatta. Kompostorin voi helposti rakentaa itsekin. Ripusta linnunpönttöjä puihin, ja huolia ne kevätkuntoon mieluimmin jo syksyllä. MUOVI El KUULU UUNIIN Puhtaan ja kuivan paperin ja pahvin voi polttaa. ::, ..>t. Mäntyöljyn käyttö lisää suojauksen kesto ikää. Aurinkopaneelit ovat saasteeton ja usein edullisin ratkaisu pieneen sähköntarpeeseen. Jos kuitenkin tarvitset moottorivenettä, tankkaa jo rannassa, ettei bensiiniä läiky veteen. Vinkki liitteen painotyön lahjoitti Forssan Kirjapaino ja painopaperin Paperi-Dahlberg. Vuoroviljelyn ohella komposti antaa maalle kasvuvoimaa. SOUTUVENE SULAUTUU LUONTOON Soutaminen on terveellinen, luonnonmukainen ja mukava tapa liikkua. Luonnonystävä suosii keittomaaleja, pellavaöljymaaleja ja muita myrkyttömiä vaihtoehtoja sekä vesiohenteisia lakkoja. Ympäristövinl<l<ejä l<esämöl<l<iläisille KOMPOSTI ON AJAO Eloperäisen jätteen kompostointi on kesämökki läisen luonnonmukaista arkea. Kiitämme! FORSSAN KIRJAPAINO OY PAP ERI-DAHLBERG ;; ::, 5 <1J 8 ·.;; C "' ..>t. Sulje nielu aina kun katiska on maalla. Puu ei saa olla suoraan kosketuksissa maahan tai veteen. Puun lehdille ja muulle vastaava lle kasvijätteelle riittää avokomposti. Kun ostat saunaja muut juomat palautuspulloissa, jätettä kertyy vain korki 11 i nen. PUNAMULTAA JA PELLAVAÖLJYMAALIA Oikea rakenne suojaa parhaiten puuosia lahoamiselta. Samaa voi sanoa purjeveneestä ja kanootista. Perinteinen punamultamaali vanhenee kauniisti. Puiset puutarhakalusteet voi käsitellä tärpätillä ohennetulla vernissalla (kaksi osaa vernissaa, yksi osa tärpättiä). Hankkima lla munat, maidon ja kasvikset suoraan maatiloilta saat ne tuoreina eikä turhaa pakkausjätettä synny. C <1J .E "' > ::, ..>t. Muovien poltto kotioloissa ei ole riskitöntä: väärän laisten muovien poltto synnyttää haitallisia yhdisteitä. Soutamisesta ei synny melua eikä päästöjä. Uuniin ne kannattaa työntää vasta, kun tuli palaa kunnolla. Maitoja mehutölkit on syytä ensin huuhtoa ja kuivata
lsotytönkorento ei huomannut ulpukan sisällä vaanivaa kukkahämähäkkiä. vsk. Sudenkorennot syovat muita hyönteisiä, joita ne nappaavat saaliikseen lennosta tai kasvien lehdiltä. Sudenkorentoja on yleensä helpompi lähestyä niiden keskittyessä syömiseen. Pieniä sudenkorentoja näkee varsin usein myös takertuneina hämähäkkien verkkoihin. Tämä kirjojokikorento on saanut kiinni paarman. SUOMEN LUONTO 7/96 55. 31
Tanskassa taas sudenkorentojen kansanomainen nimi on ollut fandens ride32 hest (paholaisen ratsuhevonen), Norjassa puolestaan öyensticker (silmänpuhkoja). Aikuinen sudenkorento elää vain muutamia viikkoja, enintään pari kuukautta. Suurimpien sudenkorentojemme siipien kärkiväli on yli kymmenen senttiä. Munasta muotoutuu toukka viikkojen tai kuukausien kehityksen jälkeen; joidenkin lajien muna talvehtii. Englanniksi sudenkorento on dragonfly (lohikäärmekärpänen) ja ruotsiksi trollslända (noidan värttinä); vanhoja ruotsalaisia mm1a ovat blindsticka (sokean tikku) ja skams besman (häpeän punnitsija). Sudenkorennot ovat tehokkaita metsästäjiä sekä toukkana että aikuisena. Aasiassa sudenkorentoja pidetään kuitenkin yleensä onnentuojina ja hyvinä enteinä. Neidonkorennot, keijukorennot ja tytönkorennot ovat pieniä ja hoikkia, ja niiden siipiparit ovat samanlaiset. Monien sudenkorentolajien koiraalla on reviiri, jota se puolustaa. Aikuisillakin sudenkorennoilla on vihollisia. Toukka elää vedessä tavallisesti vuoden tai kaksi, joskus jopa kuusikin vuotta. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Olen löytänyt keväällä kivien päältä kymmeniä sudenkorentojen siipiä lintujen jäljiltä. Niitä kuvataan myös usein taiteessa. Esimerkiksi jokikorentojen vaatimia puhtaita jokia on Etelä-Suomen rannikkoalueilla enää vähän. vsk.. Reviirin sijainti saattaa muuttua päivän mittaan. Koiras istuu alueellaan sopivalla näköalapaikalla tähystelemässä. Tässä auttavat erinomainen näkö, nopeus ja loistava lentotaito. Toukka sieppaa saaliin pyyntinaamarillaan, joka on alahuulesta muuntunut nivelikäs saalistuselin. Kuoriutuvat, vielä lentokyvyttömät ja pehmeät korennot ovat erityisen helppoa saalista. Reviiri voi olla vaikkapa muutaman metrin pätkä puron vartta. Sudenkorentoja hän on seuraillut ja kuvannut useita vuosia. Sudenkorennot munivat veteen, kosteaan maahan tai vesikasveille. Monet sudenkorennot ovat tarkkoja elinympäristöstään. Ilmeettömän mulkosilmäiset aikuiset ja vesien uumenista esiin kömpivät hurjannäköiset toukat ovat ilmeisesti kauhistuttaneet ihmisiä, siksi pelottavia nimiä niille on annettu. Isot lajit pyydystävät saaliinsa lennosta, pienemmät voivat noukkia niitä kasveilta. Tilanne on meillä kuitenkin vielä varsin hyvä Keski-Euroopassa jo puolet sudenkorentolajeista on uhanalaisia. Hurjannäköinen sudenkorennon toukka on peto, jolle kelpaa ruoaksi melkein mikä tahansa sopivan kokoinen vesieläin. Suomessa kuusi sudenkorentoalajia on luokiteltu uhanalaiseksi ja niistä kolme vaarantuneeksi. Sudenkorennot eivät ole erikoistuneet saalistamaan mitään tiettyä hyönteisryhmää, vaan niille kelpaavat esimerkiksi kärpäset, hyttyset ja perhoset. Sudenkorento saattoi myös punnita ihmisen lentäessään tämän yli, mikä tiesi onnettomuutta. Suomesta niitä tunnetaan puolensataa lajia. Veden pitää olla puhdasta ja kasvillisuuden sopivaa. Aikuisena se saalistaa muita hyönteisiä. Toukkia puolestaan ahdistavat esimerkiksi kalat, linnut ja petohyönteiset. Toukka ryömii kosteasta kodostaan kuoriutumaan korteen tai lehdelle Sudenkorentoja lentelee sädehtivin siivin melkein missä tahansa kesäisten vesien äärellä. Suomenkielinen suteen viittaava nimi ei sekään ole ollut myönteinen. Sudenkorentoja uhkaa etenkin elinympäristöjen häviäminen tai muuttuminen. Ehkä myönteinen suhtautuminen liittyy siihen, että monissa maissa sudenkorentojen toukat ovat suurta herkkua. Saksassa nä~ä hyönteisiä on kutsuttu nimellä Teufelsnadel (paholaisen neula). Monet linnut syövät niitä mielellään, ja nuolihaukka ja eräät muutkin pienet jalohaukat ovat suorastaan erikoistuneet lentävien sudenkorentojen met, sästämiseen. Kun omaa lajia muistuttava koiras lähestyy, omistaja nousee lentoon ja ajaa tunkeilijan tiehensä. Sudenkorentojen on uskottu ompelevan nukkuvan ihmisen silmät umpeen tai puhkaisevan ne. Muut sudenkorennot ovat isompia ja rotevampia, ja niiden takasiivet ovat tyviosasta etusiipiä leveämmät. D Sami Karjalainen on espoolainen diplomi-insinööri ja luontoharrastaja
Toukka kipuaa ruo' on varrelle, rantakivelle tai vaikka rantasaunan kuistille. Sen nahka repeää selkäpuolelta ja korento työntyy ulos toukkanahasta pää ja keskiruumis edellä. Kuvasarjassa kuoriutuu ruskohukankorento, yksi tavallisimmista ja varhaisimmin ilmaantuvistå sudenkorennoista. Aluksi sudenkorennon ruumis on kuin kokoonkutistunut, värit eivät ole kehittyneet ja siivet ovat pienet ja ryppyiset. Toukkavaiheen pituus riippuu lajista ja veden lämpötilasta. Kun korento on pumpannut siipensä suoriksi, seuraa räpiköivä ja lyhyt neitsytlento. Toukkanahka jää roikkumaan kuoriutumispaikkaan. Lentokuntoon valmistuminen kestää 2-3 tuntia, ja tänä aikana korento on helppo saalis linnuille. Aikuiseksi aikova toukka käy toukkanahan sisällä läpi muodonvaihdoksen ennen viimeistä nahanluontia. 33. Sudenkorento syntyy Toukka kasvaa ja luo nahkansa monta kertaa, ja isojen lajien toukat voivat saavuttaa jopa kuuden sentin pituuden. Kuoriutuminen tapahtuu yleensä aamulla: korento saattaa aloittaa sen jo ennen auringon nousua. Sitten se etsiytyy pois vedestä. Nahanluonteja on tavallisesti kymmenen tai useampia
Tästä voi tulla ankea alue. Mitä intohimoinen rankaSUOMEN LUONTO 7 /96 55. Vesuri tuli Torkkoselle tutuksi kuusikymmenluvulla, suo-ojituksen hullujen vuosien alkuaikoina. Torkkonen hellitti hetkeksi, ihmetteli, tuli sipaisseeksi polveaan: housuissa oli usean sentin viilto ja siitä pursui vuolas veri; siitä kait itikoitten into. Ei mitään. Hän ei katajaa, maisematekijää, lintujen suojaa ja hirvien ruokaa voisi muuten metsästä ottaakaan. vsl<.. 1 hmeellisen usein tuo kesä muistuu Torkkosen mieleen, niin nytkin, yli kolmen vuosikymmenen kuluttua tällä hakkuuaukiolla. Onkin samantapainen hellekesä; paarmoja ja hyttysiä riittää, näyttäisi tulevan kunnon lakkasato niin kuin silloinkin. Markku Tanttu Vesuri työkalunaan Torkkonen on vuosikausien ajan kerännyt hakkuutähteitä yhtiön metsistä. Alakulo iskee, kun tulee helposti laskeneeksi tuoreesta männynkannosta yli sata selvää vuosirengasta; tiheästä, punahonkaisesta ydinpuusta ei niitä selvästi erota. Tavattoman kookkaat katajatkin on raivaussahoilla kaadettu, kait monitoimikoneen työtä haittaamasta. Ei lohduta sekään, että todennäköisesti muutaman vuoden päästä korvasienet tunkevat äkeen rikkomasta kuntasta ja vadelmapuskat vehreyttävät kuivaksi paahtunutta metsän pohjaa. Vesuri oli ilmeisesti hurjalla nopeudella kolahtanut polveen, viiltänyt kuin puuduttaen. Pihkan tuoksu ja vuolaasti virtaava hiki ovat tälle puunhakkaajalle nautittavaa nostalgiaa. Äkkiä oli tavattoman sankka sääskien ja paarmojen pilvi puurona ahkeran työskentelijän ympärillä. Lyötyisikö näinä aikoina sellaista kuusitoistavuotiasta. Yhtiöltä ei enää heltiäisikään lupaa Torkkosen keruupuuhalle. Urakka olisi kova haaste aikamiehillekin, eihän kukaan ole oppinut noita töitä niillä välineillä. Työ oli raskasta; kahdessa vuorossa aurallaan ojia viiltävä katerpillari ikään kuin ajoi takaa, läähätti joskus vain työpäivän päässä linjojen vetäjistä ja mittamiehistä. Koko helteinen kesä vedettiin hillittömät kilometrimäärät ojalinjoja aavoillekin soille. Melko lähellä oleva suurehko, haketta käyttävä voimala saattaa ahmaista tienoon joutopuut hetkessä. Muu ryhmä jatkoi päälinjaa eteenpäin halki laajan aavan. Ei ole jätetty pökkelöitäkään, pihlajapuskia eikä raidan taimia. Nyt kait oksakasojen ja latvaröykkiöitten keruu kyntökoneen tieltä ja istuttajien jaloista on yhtiön kannalta jopa hyötyseikka. Olisivathan ne varmistaneet siemenillään metsän uudistumistakin. Kummallista, että tuollaista, jonkun omapäisen sepän tekemää, pitkänokkaista, varreltaankin omituista työkalua valtion hommissa käytettiinkään. Onko takeita muualta tuotujen männyntaimien menestymisestä näillä main. Lukiolaispoikana hän hakeutui Metsähallituksen töihin Pohjanmaalle. Toki kovin nurinkurista tietä: soitten tuhoamistöissä hän ennätti nähdä niitten luonnontilaisen rikkauden, linnut ja marjat, ensi alkuun yksitoikkoisen maiseman todellisen monipuolisuuden, oppi suolla 34 Rankamies kulkemisen taidon, tietämään mistä mennä vetelissäkin paikoissa, miten taloudellisesti tarpoa. Tuona kesänä Torkkosesta tuli suohullu. No, nyt Torkkonen kerää hyvällä omallatunnolla kunnon askartelumateriaalia. Pomon repiessä tapaturman uhrin paidanhelmaa siteeksi muisteli muu porukka, moniko oli vuosien aikana satuttanut itsensä tuolla erikoisen kiverällä vesurilla. Nuorukainen päätti selviytyä tehtävästään riuskasti; raivasi metrin levyistä linjaa läpi tiheän suonlaitapöheikön; joutui kaatamaan jonkusen tukevahkon kuusenkin linjan tieltä. Mutta pianhan hakkuujäte on haketettavaa arvotavaraa; siitä voi tulla pulaakin. Hän on vieläkin ylpeä siitä, että tuli aikoinaan olleeksi mottimetsässä, näyttäneeksi maalaistovereilleen kuinka kaupunkilaispoika tekee päivässä viisi mottia halkoja kaarisahalla ja kirveellä, lisäksi kuutisenkymmentä, kuorimaraudalla tarkoin käsiteltyä mäntypölliä. Ja ammattimiehet jankuttavat uusista, pehmeistä käsittelytavoista. Polttopuuta on kertynyt perheen ympärivuotisen viikonloppumökkeilyn tarpeen yli niin, että myös mökkinaapurit ovat saaneet kiukaansa lämpimiksi. Kerran pomo käski Torkkosen vetämään sivuojalinjan kankaalle asti. Kipu tuntui vasta hetken päästä. Olisi ollut kohtuullista jättää edes muutama komea honka pystyyn ikiajoiksi, muistomerkeiksi lohduttoman hakkuuaukion keskelle
Jos unohtaa mielihyvän, jonka turvallisen valtavat kuivien klapien varastot tuovat talvisten mökkiviikonloppujen viettämiseen, nauttii Torkkonen enimmin ehkä puunkorjuun ja klapien teon aiheuttamasta liikunnasta. D 35. Joskus Torkkonen on saanut korjata aluspuitten ja "väärien" puulajien harvennuksesta syntyneen jätteen. Hikeä pyyhkiessään tai vesipullosta ryypätessään ja koneen taas nähdessään hän pohtii, mitä se ympäristölle, eritoten ilmakehälle tekee. No, Torkkonen mökkinaapureineen sai siitä kunnon kuusipuuta uuniin ja hienoa, oksatonta, kuin keskenkasvuista vanerikoivua takkaan, leppää savusaunaan, pihlajaa, raitaa ja kuusenoksia helloihin. Pienet latvat nostetaan pystyyn toi sella kädellä ja sitten vaan vesurikädellä voimallisesti sivellään oksattomaksi. Kiverän vesurin oppi unohtui kiivaassa kirvestyössä hetkeksi. Ja kun rangat on kuljetettu mökkipihaan pienen talon kokoiseksi kasaksi, alkaa klapityö. Kumma, että sekametsiä harvennetaan vieläkin yhden puun puistoiksi. Torkkonen käy suurilla kierroksilla; tämä on rämäkkää puuhaa. Hiki valuu silmiin ja paarmat pörräävät ympärillä, mutta tärkeältä tuntuu, ettei latvojen suma nyt seiso, kunnes polvessa tuntuu kopsahdus, kohta hurja kipu. Talvikauden puut hakkuulta tontille kärräisi hyvinkin yhden lomaviikon aikana. Torkkosen puunhankinnan ekologisuusaste heikkenisi kovasti. Niin kuin viimeksikin pienen harjun rinteet ja kosteat notkot sen molemmin puolin oli harsittu kuin kuivan kankaan männiköksi; vain siellä täällä oli orpo kuusi tai koivu. ' " Nyt Torkkonen on karsimassa toistasataavuotiaitten tukkimäntyjen latvoja. Metsänhoidolliset asiat askarruttavat sielläkin. Karsiminen ja latvan katkaisu käy vesurilla lihasvoimalla, niin myös siirtely ja pinoaminen. Taivuttaessa polvesta kuuluu kamalia purskahduksia. Kuljetuksen tontilleen Torkkonen hoitaisi käsikärryillä, kunhan pienisi rangat ensin metrisiksi. Ällistynyt myyrä tapittaa joskus mättäästä rivakkaa huhkijaa. Ympäristö laajemminkin tulee aukiolla työskennellessä mieleen. Mutta metsä olisi kauniimpi, jos osa SUOMEN LUONTO 7/96 55. Esimerkiksi kerran Torkkonen laski, että iltapäivisin kulkee hänen ylitseen viisi lentokonevuoroa. Olisiko tilattava valmiita halkoja. vsk. Vesurilla vaan huhtoo päiväkauret". Työssä joutuu hartiavoimin riuhtomaan tiheäoksaisia, monimetrisiä kuusen latvaturrakoita valtavista rykelmistä ja nostelemaan pitkiä, notkuvia koivunlatvoja. mies silloin tekisi. Hirvilehmä paimentaa vasojaan aukion laidoilla usein. On parasta hyväksyä ystävällisen naapuri-isännän metsätraktorikuljetus. Sitten entistä varovaisemman rankamiehen rivakka savotta jatkuu. Siinäkin on taas nostelua ja järjestelyä, erikoisesti kaarisahalla sahaamista, jossain määrin kirveellä pilkkomista, painavien kottikärryllisten kärräämistä ja kuin taukovoimisteluksi sopivin liikkein pinoamista moniksi viikonlopuiksi. Kasaaminen ja pisimpien rankojen katkominen edellyttävät toisenlaisia liikkeitä. Silloin tällöin mehiläishaukka näyttäytyy metsänreunassa. Suurimmat latvat karsitaan maassa kaksin käsin vesurista kiinni pitäen lujaa hakaten. Huosun lahje on jo veressä. Sillä ei tiemmä sellasta eres ole. niistäkin puista olisi saanut vielä kasvaa. Torkkosen työ on nyt aitoa ekoa. Rankoja heitellään mitä erilaisimmin tavoin kasauspaikkaa kohti , joskus juoksuaskelin vauhdittaen. Raja on kumminkin vedettävä johonkin; kylällähän häntä · pidetään kyllin hauskana miehenä jo nyt: "Ei ollenkan käytä moottorisahhaa. Petäjien latvaoksat ovat paksuja ja kovia; niitten katkomiseen vesuri on lelu. Suojaan valuva kyy tuo mukamas jännitystä. Työ on tehtävä kunnon kirveellä. Kaikeksi onneksi lohduttomassakin maisemassa ahkeroidessa saattaa kunnon luontoelämys tulla eteen koska tahansa. Helteellä on kevyempää työskennellä metsässä kuin aukiolla. Saappaan sisus lotisee jo kuin muistoissa yli kolmen vuosikymmenen takaa. Läheisellä pikkusuolla pesivä kurkipari kuuluu ja näkyy keväämmällä hyvinkin selvästi. Tikkejä polveen; työkyvyttömyyttä ainakin pariksi lomaviikoksi. Risukasan alta ponkaiseva jänis voi kuitenkin säikäyttää sitä pahemmin
Vesa Knuuti la/LKA
Pilvi näkyy taivaalla, koska auringonvalo hajaantuu pisaroissa. Mitä enemmän pilvessä on pisaroita, sitä heikommin auringonsäteet läpäisevät sen ja pilven alaosa näyttää tummalta. Meteorologikin vahvistaa, että kärjestään suksen lailla kaartuvat cirrus uncius -pilvet usein ennakoivat sadetta sään vielä ollessa kaunis. Troposfäärin yläpuolella vesihöyryä on vähemmän ja pilvet ovat harvinaisempia. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Pilvien muoto ja laajuus antavat taivaan tarkkaajalle vihjeitä tulevasta säästä. Pisaroitten läpimitta vaihtelee 0,01 millimetristä 0, 1 :een. Sivuttain kulkevat untuvikot eivät todennäköisesti lähesty havaintopaikkaa. Jarkko Mäkineva/LKA 2. Tosin pilvisyyden vaihtelut rannikon ja sisämaan välillä ovat pienemmät syksyllä ja talvella kuin kesällä. 1. Pilvet syntyvät pääasiassa ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä, joka ulottuu Suomen yllä vuodenajasta riippuen noin viidestä kymmeneen kilometriin kesällä pilvet ovat korkeammalla kuin talvella. Ulla Ahonen Pilvet puhuvat taivaan tarkkaajalle Vanha kansa lupasi sadetta kolmen pa1van päästä, jos taivaalla näkyi reen jalaksia. Rannikolla kylmä meri estää pilvien muodostumista, s1samaan nouseva maasto puolestaan suosii sitä. Myös suurten järvien selät voivat pysyä pitkälle kesään niin viileinä, ettei niiden ylle jaksa muodostua pilviä. Suomessa pilvisyys vaihtelee selvimmin juuri rannikon ja sisämaan välillä. Jääkiteitten muodostamat cirrukset saattavat olla sateen airuita, mutta mahdollinen sadealue on kaukana ja paiste jatkuu vielä tuntikausia. Pilviä pakoilevan on varminta karttaa kesällä Lappia, Koillismaata ja Itä-Suomen vaaraseutuja ja etsiytyä rannikolle, jossa on selkeintä. Pilvien syntyminen edellyttää myös, että ilman täytyy olla vesihöyryn ylikyllästämä. Säänhaltija kuitenkin kostaa rannikon asukkaille syksyllä ja alkutalvella, jolloin kuurosateita on rannikolla Sisä-Suomea enemmän. vsk. Sadetta voi odottaa varsinkin jos pilvet liikkuvqt jalasten suuntaan. Harmaa ja muodoton nimbostratus sataa tasaisesti, kesällä yleensä parisen tuntia. Juhannus on kesän taitekohta: siitä alkaen kuurosateiden riski kasvaa selvästi. Pilvet syntyvät ilman jäähtyessä Ilmakehässä on aina näkymätöntä vesihöyryä, joka tietyissä oloissa kerääntyy näkyviksi vesipisaroiksi tai jääkiteiksi eli pilviksi. Meri lämpiää hitaasti kesällä, eikä ympäristöään kylmemmältä alustalta kohoa ilmavirtauksia, joita pilvien syntyminen edellyttää. Pyykit kastuvat kesällä todennäköisimmin iltapäivällä, kun taas aamulla ja yöllä on vähiten pilviä. Vesihöyry pystyy tiivistymään pilviksi vain tiivistymisytimien ympärille, joita voivat olla vaikkapa ilmansaasteet, tulivuorista purkautunut tuhka, maaperän pöly ja merten suolakidehiukkaset. Sateen loppumista voi ennakoida ilmapuntarin avulla: paineen lasku hidastuu tai paine nousee sateen väistyessä. Ylikyllästyminen tapahtuu ilman jäähtyessä. Sanonta "kuin Naantalin aurinko" saakin tukea meteorologiasta. 37
Rankka ja kuuroittainen sade ja ukkonen voi alkaa millä hetkellä hyvänsä. Nousevista ilmavirtauksista kielivä cumulus on kasvanut voimakkaasti ylöspäin, joten siitä kehittyy todennäköisesti kuuroja ukkospilvi, cumulonimbus. Cumulonimbuksessa sen alkumuodon cumuluksen kukkakaalihuiput ovat hävinneet ja yläosa voi levitä alasimen muotoiseksi. Voimakkaasti ylöspäin pullistuva muoto kielii, että poutapilvestä kehittyy kuuropilvi Yaakasuuntaan kulkeva ilmamassa voi jäähtyä törmätessään esimerkiksi vuoristoon, jolloin ilma nousee ja jäähtyy, ja sen sisältämä vesihöyry tiivistyy pilviksi. 38 3 a. Säärintamiin liittyy usein nousevia ilmavirtauksia, jolloin ilma jäähtyy ja syntyy rintamapilviä. Markku Tano/LKA 3 c. Myös paikalliset tekijät vaikuttavat pilvien syntymiseen. Jos ylemmissä ilmakerroksissa on riittävän kylmää, pilvet voivat sataa. 3 c. Ne ovat tavallisesti yhtenäisiä ja laajoja pilvialueita. Cumulusten yläpinta on kupumainen , kukkakaalia muistuttava ja alapinta miltei vaakasuora. Taivaan tarkkailijan kannattaa seurata, lähestyykö pilvi. vsk.. Esimerkiksi ilma kohoaa Auringon lämmittämältä maalta ja alkaa jäähtyä. Nämä kummut ovat kauniin kesäpäivän mallikappaleita: ne ovat laiskasti pullistuneita ja kapeita eivätkä jaksa sataa. Nousevan ilman tilalle virtaa ilmaa muualta, jolloin syntyy laskevaa liikettä. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Näin syntyy nousevien ja laskevien ilmavirtausten pyörre, konvektiovirtaus. Cumuluspilvet (kuva 3a) ovat tyypillisiä konvektiopilviä, ja niiden korkea muoto kertoo nousevista ja laskevis3 a. Virtauksissa ylös ja alas kieppuvat pilvipisarat törmäilevät isompiin pisaroihin ja kasvavat pilviksi. Ne syntyvät yleensä puolilta päivin ja katoavat illaksi. 3 b
39. Heikki Laurila/Ill usia keutuu alaspäin, minkä vuoksi cumuluksia ei juuri muodostu rannikolla ja saaristossa. Säärintamat ovat eräänlaisia säätilassa esiintyviä selviä rajoja, joiden myötä sää muuttuu havaintopaikalla esimerkiksi lämpimästä kylmäksi , sateisesta poutaiseksi tai päinvastoin. Sadealue voi olla jopa satojen kilometrin laajuinen. Pilvet kertovat lähituntien sään Maallikko pystyy pilviä tarkkailemalla ennustamaan parhaimmillaan lähituntien sään. Kylmän rintaman tuomat kuuropilvet satavat yleensä lyhyen aikaa ja kapealla vyöhykkeellä mutta rankasti , ja tuulet ovat puuskaisia. Cirrostratuksen tunnistaa helposti Auringon ympärille muodostuvasta värillisestä renkaasta. Sääilmiöt voivat varsinkin kesällä olla hyvin paikallisia, lyhytaikaisia ja rajuja, joten tarkkailupaikkansa olot hyvin tunteva ja kokenut katselija voi osua havainnoillaan oikeampaan kuin pelkästään yleisiä sääennusteita kuuntelemalla. Pallerot voivat järjestäytyä verkkomaisesti tai aaltomaisina. Lähteenä on käytetty myös Erkki Harjaman kirjaa Onko huomenna pouta, Kirjapaino R. Lämpimän rintaman sade alkaa hiljalleen, on tasaisen rauhallista ja kestää pitkään. Suomessa tavallisimpia ovat niin sanotut monisolukuurot: yksittäinen kuuropilvi kuolee noin puolessa tunnissa mutta synnyttää tilalleen toisen. Cirrocumulukset lupaavat lähitunneiksi poutaa. 60 5 ilmavirtauksista. Viileällä merellä ilma lasSUOMEN LUONTO 7/96 55. Luvut ilmaisevat pilviverhon laajuuden, eivät paksuutta. Niiden muodostumista voi aavistella, kun pilven kummun terävät ääriviivat katoavat ja tilalle kehittyy alasinta muistuttava jääkidehuntu, jonka yläosa laajenee. Pilvettömintä on rannikolla. Taivasta katsomalla ei voi tietää yleisen säätilan muutoksia, vaan sään ennustamisessa tarvitaan tietoja ilmavirtauksista, matalaja korkeapaineista. Cumuluskummut ovatkin erityisen tyypillisiä sisämaan vähäjärvisillä seuduilla. Lämpimän rintaman mentyä ohi lämpötila kohoaa. Kesällä cumuluksia syntyy erityisen paljon iltapäivällä, jolloin Aurinko on ehtinyt lämmittää maata riittävästi ja konvektio pääsee vauhtiin. Pian pilvi paksunee ja estää tehokkaasti Auringon näkymisen, jolloin siitä on tullut nimbostratus, aito sadepilvi (kuva 2). Myös suuret kaupungit ja Hannu Huovi la/1..KA teollisuusalueet voivat olla pystyvirtauksia ruokkivia lämpösaarekkeita, joten siellä sataa enemmän kuin ympäristössä. Kylmää rintamaa enteilevät cumuluksista (kuvat 3a ja b) kehkeytyneet korkeat cumulonimbukset, kuuroja ukkospilvet (kuva 3c). 1986. Pilvihavainnot kertovat vielä enemmän, jos voi samalla seurata ilmapuntaria ja tuulen suuntaa. Nauhat alkavat vähitellen tihentyä cirrostratus-pilviharsoksi, jonka läpi Aurinko vielä näkyy. D Jutun asiantuntijoina ovat olleet ylimeteorologi Ilkka Juga ja ylimeteorologi Jaakko Helminen Ilmatieteen laitokselta. Eri korkeuksilla sijaitsevat pilvet kertovat vaakatasossa ja laajalla alueella tapahtuvasta virtauksesta; kumpumaiset, korkeat muodostelmat paikallisista nousevista ja laskevista virtauksista. vsk. Kylmän rintaman mentyä ohi lämpötila useimmiten laskee, sää selkenee ja taivaalle kohoaa cumuluspilviä. Pilvisyys heinäkuussa Pilvisyysprosentit kertovat, kuinka suuri osa taivaasta keskimäärin on pilvien peitossa. Lunkka Ky. Kylmää tai lämmintä luvassa Pilvet kertovat säärintamien tulosta. Pilvien muoto ja koko vaihtelee rajattomasti, koska pilvet ovat jatkuvassa kehitystilassa. Nauhamaiset tai tupsumaiset cirrukset (kuva / ) lupailevat lämmintä rintamaa ja muutaman tunnin kuluessa alkavaa sadetta. Pilvimuodoista voi kuitenkin päätellä jotain ilman virtauksista ja säästä. Harso kasvaa vaaleanharmaaksi tai sinertäväksi altostratusverhoksi, jonka takaa Aurinko häämöttää kuin himmeän lasin läpi. Suomeen säärintamat saapuvat tavallisesti lännestä tai lounaasta
Ne ovat osoittaneet, että perhoset ovat hävinneet MannerSuomesta ilmeisesti siksi, että ketojen vähetessä jäljelle on jäänyt liian pieniä ja liian etäällä toisistaan olevia esiintymiä. Hanski kertoo biologin uran olleen oikeastaan itsestään selvä 15-vuotiaasta lähtien. IhIlkka Hanski vapauttamassa täpläverkkoperhosia Husön saarella Ahvenanmaalla. "Minulla on vahva luontoharrastustausta kouluajalta; olin Luonto-Liitossa aika aktiivinen." Ilkka Hanski ja hänen johtamansa tutkimusryhmät ovat perehtyneet esimerkiksi lantakuoriaisiin, päästäisiin, petojen ja niiden saaliseläinten suhteisiin sekä eläinten alueelliseen populaatiorakenteeseen. Populaatioiden pieneneminen ja joutuminen liian kauaksi toisistaan johtaa häviämiseen. Monet professorit ovat valittaneet, että virkaan kuuluva byrokratia ja runsaat rut11mtyöt vievän mahdollisuudet tutkimustyön jatkamiselta. Ahvenanmaalla on luonnossa suoritettu lukuisia kokeita täpläverkkoperhosilla. Luonto-Liitossa 1970-luvulla ja myöhemmin Lammin biologisella asemalla puuhailleet muistavat hyvin sekä nimen että pitkän ja hoikan ekologian moniottelijan hahmon. Yksilöt liikkuvat paikallisten populaatioiden välillä, ja kokonaisuutta kutsutaan metapopulaatioksi. "Tilanteessa, jossa lajien uhanalaisuus ja elinympäristöjen tuhoutuminen ovat koko ajan suurenevia ongelmia, tulee halu myös vaikuttaa ja kertoa merkittäviltä tuntuvista asioista sekä tuoda keskusteluun mukaan tutkittua tietoa", aprikoi Hanski. Hanskin mielestä sekä maapallon eliöitä että ihmiskuntaa uhkaavat monet eri tekijät. Tutkittavat lajit koostuvat selvärajaisista paikalliskannoista. Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että malli ennustaa myyrien jaksottaiset kannanvaihtelut varsin hyvin. Perhosen verran elintilaa Helsingin yliopiston eläintieteen professoriksi nimitettiin 1993 Ilkka Hanski. "Ympäristön saastuminen on edelleen suuri ongelma: vaikka se on jossain määrin hallinnassa rikkaissa maissa, saastuminen jatkuu muualla." "Ekologille tulee väistämättä mieleen, että ihmiskunnalle käy samalla tavalla kuin koeeliöille pullokokeissa. Saari ketolaikkuineen on ihanteellinen luonnon laboratorio perhosen metapopulaation tutkimiseen. Juha Valste SUOMEN LUONTO 7/96 55. Hanski tutkii muun maussa myyrien ja lumikoiden välistä vuorovaikutusta ja myyrien jaksottaisten kannanvaihtelujen syitä. Hänelle ovat tuttuja ekologiset teoriat ja mallit sekä todelliset kenttätutkimukset luonnossa tropiikin sademetsistä Eurooppaan ja Suomeen. Toinen pääaihe on alueellisesti pirstoutuneiden eliökantojen ekologia. Viiden vuoden ajan voin keskittyä tutkimukseen. Kansalaisena Hanski kuitenkin on sitä mieltä, että hänellä on velvollisuus sanoa sanansa asioista, joista tietää jotakin. "Olemme myös 40 Jouko Veikkolainen/LKA Täpläverkkoperhonen on päässyt mukaan ekologian oppikirjoihin Hanskin tutkimusten ansiosta. Jokaisella on oikeus olla aktiivinen ja kiinnostunut. "Väestöräjähdyksestä ja kulutuksen lisääntymisestä seuraa, että monet kasvija eläinlajit joutuvat yhä tiukemmalle ja kuolevat lopulta sukupuuttoon, ja huonosti käy myös ihmiskunnan valtaosalle", Hanski sanoo. alkaneet tutkia tätä suhdetta kokeellisesti luonnossa", Hanski sanoo. Hanski ei tällaisia valittele, mutta on kuitenkin iloinen tulevaisuuden näköaloista: "Minut nimitetään Suomen Akatemian akatemiaprofessoriksi elokuun alusta. vsk.. Myyrien ja lumikoiden määrien vaihtelusta on laadittu malli. Kamppailu tilasta Ilkka Hanski sanoo, että tutkijan velvollisuus on tutkia, tehdä sitä työtä mistä hänelle maksetaan. "Työn tuloksena olemme saaneet paremman käsityksen metapopulaatioiden ekologiasta, ja pystyneet kehittämään niitä koskevaa teoriaa", Hanski selvittää. Tässä työssä on mukana toistakymmentä tutkijaa ja opiskelijaa. Tämä tukee vahvasti käsitystä, jonka mukaan peto-saalis -suhde on ainakin suureksi osaksi kannanvaihtelujen takana. miskunnan elinolot heikkenevät olennaisesti. Olen kuitenkin pääosan ajasta täällä omassa laitoksessani Helsingissä ja osallistun toki opetukseen ja muuhun toimintaan." Petoja, saaliita ja pirstoutuneita populaatioita Hanski kertoo, että häntä ovat koko uran ajan kiinnostaneet lajien levinneisyys, runsaus ja eläinten kannanvaihtelut. Näissä populaation annetaan kasvaa rajallisissa oloissa ravintovarojen ja tilan määräämään kantokyvyn rajaan saakka, minkä jälkeen tapahtuu yleensä jotakin hyvin mullistavaa"
Ilmestynyt kesällä 1 992 . Allekirjoitus ...................................................... Ilmestynyt kesällä 1993. Lähiosoite ...................................................•.... Suomen luonnonsuojeluliitto ry VASTAUSLÄHETYS Sopimus 0051 0/ 845 00003 HELSINKI SL 6-7/9S L---------------------------------J. Kirja käsittelee kasvitarhan tapahtumat aikajärjestyksessä ja evästää lukijansa myös talvea varten: Löydät ohjeet ikkunalautaviljelystä, idättämisestä ja vihannesten hyötämisestä. . Piirrosja värivalokuvakuvitus. puuseen hoidosta, aurinkopaneelin käytöstä, luonnonmukaisesta vi ljelystä, kalastusluvista, veneen myrkkymaaleista, sinileväkukinnoista, ikkunaan törmänneen linnun hoitamisesta ja ympäristöystävällisen matonpesupaikan perustamisesta. . Värivalokuvakuvitus. kpl Kesämökin ympäristöoras Hinta 50 mk. 20 MK r---------------------------------, TILAUSKORTTI Kiitos, tilaan seuraavat kirjat: O kpl Ekotarhuri Hinta 50 mk. . 88 sivua, sid. 88 sivua, sid. 48 sivua, nid. ..................... Postinumero ja -toimipaikka Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Löydät myös selkeät kirjallisuusviitteet ja ohjeet siitä keiden viranomaisten kuuluu asiassa auttaa ja neuvoa. 88 s., sid. O kpl Ekotarhuri, Kesämökin ympäristöopas ja Keto-opas yhteishintaan 100 mk. KOLMEN KOHDAN OSTOSLISTA •• •• • ••• YMPARISTOSTAAN HUOLEHTIVALLE KIRJATOUKALLE: Ekotarhuri Luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajan, Ensio Huuhkan perusteellinen, runsaasti kuvitettu opas luonnonmukaiseen kotiviljelyyn. Voit halutessasi tukea Luonnonsuojeluliittoa liimaamalla tähän 2,80 mk:n postimerkin. Keto-opas antaa tiivistetyt perustiedot ketojen luonnosta ja niiden hoitamisesta siten, että monimuotoinen lajista säilyy. Kirjassa annetaan myös ohjeet siitä, miten esimerkiksi pihanurmikon voi muuttaa värikkääksi, helppohoitoiseksi kukkien ja perhosten paratiisiksi. 50 MK Keto-opas Perinnemaisemien hävitessä, niittämisen ja laiduntamisen loppuessa ovat monet ketojen kasvija hyönteislajit muuttuneet uhanalaisiksi. Kirjassa on niin-ikään rautaisannos tietoa kompostoinnista ja kompostikäymälöistä. Tietoa mm. 50 MK Kesämökin ympäristöopas Opaskirja kesämökkiläiselle, pientalolliselle ja veneilijälle. Maaseutumme biologinen monimuotoisuus on ratkaisevasti vähenemässä. 88 s., sid. Värivalokuvakuvitus. 48 sivua, nid. Sukuja etunimi .................................................. Ilmestynyt kevääl lä 1993. .......................... Kirjoittanut Ensio Huuhka. Toimittanut Helena Tengval . Toimittanut Outi Pälkäs. O kpl Keto-opas Hinta 20 mk. Tilaamani kirjat toimitetaan postitse ja postikulut lisätään hintaan. Lasku kirjoista lähetetään erikseen, maksuaika 14 pv
vsk.. Muutaman metrin korkuista matalaa macchiaa luonnehtivat keltakukkaiset ja piikkiset pensashemelajit. Huumaavaan tuoksuun tuovat osansa myös muhkeat rosmariinipensaat sekä timjami ja laventeli. Mereltä saapuvat ilmamassat satavat kosteutensa vuorenrinteille ja synnyttävät vehreyttä. Se valloittaa vaihtelevalla luonnollaan yli kolmannes saaresta on maisemansuojelualuetta. Seasta ponnistaa esiin matalia rautaja korkkiKO 1 ft~ 400 tammia. Metsiä vielä melko paljon Macchiapensaikko muodostui, kun alkuperäisiä ikivihreitä rautaja korkkitammimetsiä hakattiin ja laidunnettiin liikaa. Pensaikon korkeus vaihtelee kasvupaikan mukaan, mutta aina se on lähes läpitunkematonta. Vihreä, tuoksuva pensaikkohelma ulottuu rannikolta noin 600 metrin korkeuteen vuorille. Sadetta tulee enemmän kuin Välimerellä on tavallista, jopa yli 2000 milliä vuodessa. Teksti ja kuvat: Tero Bister Kauneuden saari Korsika on vuoristoinen ja vihreä saari Välimeressä, Napoleonin syntymäpaikka. Saaren täyteläinen ominaistuoksu pursuaa macchian aromaattisista yrteistä ja pensaista voimakkaimpana helteellä ja sateen jälkeen. Yrtit tuoksuvat, linnut laulavat Napoleonin kerrotaan sanoneen: "Tuntisin Korsikan koska tahansa silmät sidottuina, pelkästä tuoksusta." Totta hyvinkin. Hyvin yleinen mustarastas jatkaa huiluviheltelyään muita lintuja pitemmälle kesään monissa erilaisissa ympärisMatka Korsikalta läntisen Välimeren suuriin kaupunkeihin on lyhyt, mutta saari on silti säästynyt massaturismi/ta ja teollisuudelta. Merta lähellä olevilla rinteillä kasvaa runsaasti voimakasaromista myrttiä, jonka kauniit valkoiset kukat avautuvat kesäkuussa. Keväällä ja alkukesällä ne kilpailevat valkoja punakukkaisten, tuoksuvalehtisten kistusten kanssa. Laitumet taas vallattiin lampaille, vuohi lie SUOMEN LUONTO 7/96 55. Tämä Väli42 meren alueelle ominainen kasvillisuustyyppi on Korsikalla mahtavimmillaan. Korkeaa macchiaa hallitsevat kolmen-kahdeksan metrin korkuiset mansikkapuut, puukanervat, laakeriheidet ja pistaasipensaat. Muualla Korsikalla ei kalkkikiveä juuri näy. Macchian nimen arvellaan tulevan juuri kistuksista, joita Korsikalla kutsutaan "mucchjuiksi". Keväisin pensaikossa soi monien erilaisten kerttujen ja muiden pikkulintujen laulu. Korsikan kuvaava lempinimi on Vuori meressä. Mustarastaasta tehty paisti ja patee ovat korsikalaisten perinteisiä herkkuja. Puuta tarvittiin esimerkiksi polttoaineeksi ja laivanrakennukseen. Saaren selkäranka on luoteesta kaakkoon kulkeva vuorijono, jonka korkein huippu Monte Cinto kohoaa 2710 metriin. töissä. Korsikan eteläkärjessä kohoavat Bonifacion kalkkikivikalliot jopa sadan metrin korkeuteen Välimeren pinnasta
Suunnilleen Uudenmaan kokoisella Korsikalla elää nykyisin 270 000 asukasta. Metsiä on yhä neljännes maa-alasta, kun macchia peittää noin 40 prosenttia. Patikoija voi seurata vaellusreittiä tutustuessaan vuoriston luontoon. Esimerkiksi saastuttavaa teo1Korsikan selkäranka muodostuu vuorista, joiden korkeimmat huiput nousevat yli 2500 metrin lisuutta saarella ei ole juuri korkeuteen. ja lehmille. lainkaan. Korsikan ympärillä Välimeri on puhtaimmillaan. vsk. Korsikalla alkuperäisen luonnon tuhoaminen ei kuitenkaan ole mennyt niin pitkälle kuin monilla muilla Välimeren alueilla. 43. Puutteellista jätehuoltoa lukuunottamatta ympäristöongelmat ovat melko pieniä. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Suojelualueella sijaitseva Porton lahti upeine rannikoineen on päässyt Unescon maailmanperintölistalle. Väestöä on ollut niin vähän, ettei täydellistä tuhoa ole saatu aikaan
Paikoin löytää kotoisia rauduskoivujakin. Niiden joukosta on tavattu jopa 50 metrin mittaisia ja yli 1000 vuoden ikäisiä mäntyvanhuksia. Villilampaita ja partakorppikotkia Mufloni on kesylampaan ruskeaja sileäkarvainen kantamuoto. kastanjametsiä. Metsissä ja puronvarsilla kukkivat keväällä vihreät jouluruusut ja violetit syklaamit. Korsikalla näitä vuorenSUOMEN LUONTO 7/96 55. Vuoristossa männiköiden kanssa vuorottelevat pyökkimetsät. Ylärinteiden kivikoissa, puronvarsilla ja lumenviipymäpaikoilla kukkivat monet rikkolajit yhdessä Korsikan omien kääpiökokoisten lemmikkien, orvokkien ja päivänkakkaroiden kanssa. Sitä tavataan vielä luonnonvaraisena Korsikan, Sardinian ja Kyproksen vuoristoissa. Toisinaan pyökkien joukossa kasvaa kiiltävänvihreillä neulasilla komeilevia saksanpihtoja. Lopuista saaren kasveista noin 70 viihtyy Korsikan lisäksi vain Sardiniassa. Havuja pyökkimetsät viihtyvät vuoristojen rinteillä Metsien ja macchian pahin uhkaaja on tuli. Jokivarsilla kasvaa tervaleppiä ja niitä muistuttavia herttalehtisiä italianleppiä. Mufloneita on kuitenkin istutettu monille muillekin Euroopan ja Amerikan vuoristoalueille Suomessa jopa saaristoon. Kotoperäisyys valttia kasvi maailmassa Korsika on kasviharrastajan aarreaitta: saaren 2150 putkilokasvista peräti I 26 lajia tai alalajia on kotoperäisiä, vain siellä esiintyviä. Rannikon kuumuutta on mukava paeta havumetsän viileyteen. Myöhemmin niityt ja pientareet täyttyvät kaunokaisista, akileijoista, sormustinkukista ja kämmeköistä. Kukkia ja mustamäntyjä Ylempänä vuorenrinteillä kulkija kohtaa rannikkomäntyja 44 Rannikkomäntymetsää vähän alle kilometrin korkeudella merenpinnasta, aluskasvillisuutena on pääasiassa puukanervaa. Täällä voi tavata myös tuttuja Lapista, kuten lapinorvokin tai valkoyökönlehden. Runsaan tuhannen metrin korkeudessa rinteille levittäytyvät harmaarunkoisten korsikanmustamäntyjen metsät. Kistukset valtaavat kuloalueet, sillä ne uusiutuvat macchian kasveista nopeimmin. Varsinkin heinä~ ja elokuun lähes sateettomana aikana pensaikkoja metsäpalot ovat yleisiä. Ylhäällä vuoriston puuttomassa alpiinisessa vyöhykkeessä jo noin puolet lajeista on kotoperäisiä. vsk.. Mustamäntymetsissä elelee mustapäänakkeli, Korsikan kotoperäinen lintulaji. Saaret ovat olleet niin pitkään erossa mantereesta, että kasvimaailma on ehtinyt kehittyä omaan suuntaansa. Havumetsissä kohtaa tavan takaa tuttuja lintuja kuten peippoja, tali tiaisia, puukiipijöitä ja hippiäisiä
Macchiassa lymyää toki villisikoja, mutta paljon todennäköisempää on törmätä puolivilleihin sikoihin. Luontomatkailu on kuitenkin tulossa myös Korsikalle. Ainutlaatuinen ja monipuolinen luonto houkuttelee, ja maisemansuojelualueelle on avattu useita eritasoisia ja eripituisia vaellusreittejä. Merestä pystysuorina nousevia punaisia kalliojyrkänteitä pääsee ihailemaan opastetuilla laivaretki llä. Mukavuudenhaluisia ei houkuttele liukastelu irtokivien peittämillä poluilla piikkipensaita väistellen. Välimeren vedenalainen maailma on täällä upeimmillaan ja vesi on vielä puhdasta. D Tero Bister on ympäristötieteen opiskelija ja luonnonkuvauksen harrastaja. Meillä uhanalainen punavalkku on Korsikan metsissä melko yleinen. Kaikenkarvaiset possut vaeltelevat vapaina metsissä ja macchiassa. Tämän harvinaisen raadonsyöjän herkkua on luuydin. Joen laaksossa on laaja korsikanmustamäntymetsä. Korsikan arimmista, vielä koskemattomina säilyneistä Vuorilta laskeutuva Aitonejoki muodostaa könkäitä, koskia ja putouksia, joiden aliset suvannot voivat toimia luonnon uimaaltaina. Partakorppikotka on vähentynyt, ja se asustaa enää muutamalla Etelä-Euroopan syrjäisimmällä vuoristoseudulla. Luontoa ja maisemia suojellaan Korsikan maisemansuojelualue Parc naturel regional de Ja Corse perustettiin 1972. luonnonalueista on muodostettu tiukasti suojeltuja alueita (reserves naturelles). Puistossa on kunnostettu esimerkiksi juustokellareita, myllyjä ja paimenten mökkejä. u SUOMEN LUONTO 7/96 55. Hiekkarantoja heinä-elokuussa kansoittavat löhöilijät eivät juuri uskaltaudu vuoristoon. Luontomatkailu tulossa . Ne huolehtivat myös suurimmasta osasta rahoitusta. Tavallinen kulkija ei alueelle pääse. Lähivesissä elää lukematon joukko eri kalalajeja. Korsika on vielä säästynyt tuhoavalta massaturismilta. Maaseutu pyritään pitämään elävänä, jolloin myös kulttuurimaisemat säilyvät. Sen tarkoituksena on yhdistää luonnon ja kulttuurimaisemien suojelu sekä elinkeinojen edistäminen. Paikoin seinämät näyttävät reikäjuustolta, paikoin on kivisiä urkupillejä tai luonnon muovaamia, taivasta kohti nousevia kiviportaikkoja. Asukkaiden ja hallinnon yhdyssiteenä toimii puiston ystävien yhdistys. Samalla tavalla vapaina köpöttelevät luonnossa usein lehmät, lampaat ja vuohetkin. Tähän se pääsee käsiksi pudottamalla haaskasta saamansa ydinluun korkealta kallioon: luu särkyy ja korppikotka nokkii herkullisen ytimen. 45. Partakorppikotkalla on valtavan pitkät ja kapeat siivet, joiden ansiosta se on todellinen lentotaituri. Puisto näyttää tehneen luonnonsuojelun paikallisväestölle edulliseksi vaihtoehdoksi. Yksi näistä on Scandolan niemi saaren länsirannikolla. Biologeille ja geologeille on varattu 920 hehtaaria maata ja vähän enemmän merta. Retkeilijä kohtaa Korsikalla varmasti myös kesyjä tai puolikesyjä eläimiä. Rantakallioilla ja niemenkärjen edustan saarilla pesii runsaasti erilaisia merilintuja. vsk. Korsikalla pesii enää muutama partakorppikotkapari. Korsikaa aiotaan kehittää siten, että se myös pysyy kauneuden saarena. huippujen ketteriä kapuajia arvellaan olevan jäljellä 400-600 yksilöä. Puiston hallinnossa ovat edustettuina alueen kunnat (peräti 138), kaksi departementtia ja Korsikan maakunta. Lajia yritetään palauttaa siirtämällä tarhassa kasvatettuja poikasia Alpeille ja muillekin entisille pesimäalueille. Muflonien suojelemiseksi saarelle on perustettu Ascon ja Bavellan rauhoitusalueet
Niiden avulla viljelijöitä voitaisiin ohjata käyttämään vähemmän haitallisia torjunta-aineita ja -menetelmiä. Ketään ei pakotettaisi määräyksillä tai asetuksilla, vaan markkinavoimat hoitelisivat hommat mikä on amerikkalaisille tärkeä asia. Moniin metyylibromidin käyttösovelluksiin on turvallisempia, jo käytössä olevia vaihtoehtoja. Tuomas Kostiainen SUOMEN LUONTO 7/96 55 . Osavaltion eteläja keskiosissa vesi ei aina riitä keinokasteluun, jota ilman viljelmät eivät tuota. Metyylibromidista ja sen haittavaikutuksista saa tietoa Internetin välityksellä. Tehomaatalous vaikeuksissa Kalifornian maatalous on viime vuosikymmeninä joutunut monin tavoin ristiriitaan ympäristönsuojelun kanssa. Ympäristöjärjestöt taas näkevät kysymyksen osana laajempaa yritystä vesittää valtakunnalliset ympäristölait. ta-aineet onkin kielletty kokonaan ja toisten käyttöä on rajoitettu tiukasti. Kalifornian maatalousbisnekseen liittyy vahvoja taloudellisia intressejä, sillä siinä pyörii vuosittain yli 92 miljardia markkaa. Tästä syystä aineen vaikutus ei valitettavasti rajoitu vain tuholaisiin, vaan se tehoaa kaikkeen elolliseen ja myös ihmisiin. Ihmiset ja luonto kilpailevat rajallisista vesivaroista, joita kuljetetaan kanavia pitkin pääasiassa Sierra Nevadan vuoristosta ja Coloradojoesta. Kielto maksaisi Kalifornian yliopistossa on laskettu, että metyylibromidin hyllyttäminen aiheuttaisi viljelijöille noin miljardin markan menetykset vuodessa. Mikäli metyylibromidin käyttökustannuksiin sisällytettäisiin aineen aiheuttamat ympäristöja terveysongelmat, painetta vaihtoehtomenetelmien käyttöön alkaisi löytyä. Eräät kalifornialaiset viininviljelijät ovat alkaneet soveltaa viljelyteknisiä keinoja tuholaisten torjunnassa. Arvioiden mukaan mansikkasadoista voitaisiin joillakin alueilla menettää lähes puolet maatalousministeriön laskelmien mukaan sadonmenetys olisi keskimäärin noin 14 prosenttia. Maaliskuussa Kaliforniassa päätettiin kuitenkin antaa käytölle lisäaikaa vuoden 1997 loppuun saakka. Hedelmien ja pähkinöiden vienti voisi vaikeutua, sillä eräät maat vaativat niiden käsittelemistä metyylibromidilla tuholaisten leviämisen estämiseksi. vsk.. Kalifornian osavaltion kuvernööri Pete Wilson käynnisti kuitenkin prosessin, jolla haluttiin saada aineelle jatkoaikaa. Kalifornian yliopiston maatalousekonomian laitoksen esimies David Zilberman esittää haittaveroja kieltojen sijasta. Torjunta-aine syö otsonia Kalifornian tehoviljely kuluttaa valtavasti vettä, väkilannoitteita ja torjunta-aineita, joista metyylibromidi on kiistellyin. Koska suurin osa menetyksistä kohdistuisi mansikan ja saksanpähkinän viljelijöihin, sen vaikutus voisi yksittäistapauksissa olla suuri. Vuonna 1992 metyylibromidi päätettiin kansainvälisellä sopimuksella poistaa vähitellen käytöstä. Lisäksi kyse on torjunta-aineita valmistavien suuryritysten taloudellisesta tuloksesta. Lisäksi metyylibromidista luopuminen nostaisi tuotteiden hintoja varsin vähän. Tällaisia ovat esimerkiksi kompostin käyttö, kesannointi ja vastustuskykyiset kasvilajikkeet. Pesticide Action Network North Americaan eli PANNAan voi ottaa yhteyden osoitteella: panna@panna.org. Monet torjun46 PANNA Metyylibromidia levitetään kalifornialaiselle viljelykselle. "Eipä ole suuri lasku ihosyöpäriskin pienenemisestä", toteaa tutkija James Liebman Pesticide Action Network North Americasta. Suojautuminen myrkyltä ei ilmeisesti ole meksikolaisille tarpeen. Kaliforniassa metyylibromidia käytetään Floridan jälkeen eniten koko Yhdysvalloissa. Esimerkiksi mansikkatuokkosen hinta nousisi noin markalla, mikä merkitsisi kalifornialaisen keskivertomansikansyöjälle vuodessa lisäkuluja reilun kympin. Kalifornian osavaltio oli päättänyt kieltää metyylibromidin käytön huhtikuusta 1996 alkaen. Vaatii melkoista poliittista rohkeutta ajaa tällaisessa tilanteessa uusia veroja. Ajatus on muuten hyvä, mutta verot ovat Yhdysvalloissa kirosana. Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluministeriöllä on aineelle oma kotisivu osoitteessa http://www.epa.gov/docs/ozone/mbr/mbrqa.html. Maatalouden ympäristönsuojelua vastustavat voitelevat poliitikkoja, ja esimerkiksi kuvernööri Wilson on saanut satoja tuhansia markkoja kampanjatukea metyylibromidilobbareilta. Käytön vastustajat ovat vastanneet nopeasti. Lisäksi metyylibromidi tuhoaa yläilmakehän otsonikerrosta. Suomessa sillä käsitellään lähinnä tyhjiä elintarvikevarastoja ja kuljetusvälineitä. Pohjoismaissa aikarajana on 1998 ja Yhdysvalloissa 2001. Toisaalta muilla otsonikerrosta tuhoavilla aineilla haittavero jo on. Päätöksen mukaan aineen valmistajien täytyy toimittaa viranomaisille tuloksia lisätutkimuksista, joiden perusteella metyylibromidin tulevaisuus ratkaistaan. Metyylibromidin suosio perustuu siihen, että sama aine tappaa tuhoeläimet, kasvitautien aiheuttajat ja rikkakasvit. Vaikka kokonaisveroaste on siellä keskimäärin noin puolet suomalaisesta, yhdysvaltalaiset uskovat, että heidän verotuksensa on hirvittävän korkea. Kemiallisessa torjunnassa voidaan ruiskuttaa vaarattomampia aineita. Teollisuus ei ole toimittanut metyylibromiditutkimusten tuloksia ajoissa, ja aineen käyttö pitäisi siksi lopettaa. Torjunta-aineet ja lannoitteet saastuttavat viljelmiltä valuvat vedet. Metyylibromidi on kaasumainen torjunta-aine, jota käytetään esimerkiksi viljelymaan sterilointiin, satojen varastokäsittelyyn ja termiittien torjuntaan. Ohjailua veroilla
Simpukka ei ole analyysilaite Ympäristömuutosten, kuten vesien happamoitumisen, rehevöitymisen tai raskasmetallien, on todellakin havaittu vaikuttavan simpukoiden aineenvaihduntaan, käyttäytymiseen ja toukkien kehitykseen. Simpukan toukat reagoivat aikuisia yksilöitä herkemmin ympäristömuutoksiin. 47. Yhden simpukan läpi voi kulkea kymmeniä litroja vettä vuorokaudessa. Toukkien luonnollinen koko on noin 0,3 millimetriä. Kuori suojaa Suodattaessaan suuria maariä vettä simpukat keräävät kudoksiinsa myös vedessä olevia vierasaineita ja myrkkyjä. Ku vat: Vili Englund Pikkujärvisimpukan aikuiset yksilöt kaivautuvat vesistön pohjaan. Pikkujärvisimpukan kalkkikuorisia toukkia mikroskooppikuvassa. Idean pohjalta on tehty jopa kaupallisia sovelluksia, hieman omalaatuisia laitteita, joissa simpukat "tarkkailevat" vesistön tilaa. Vain uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku vaatii elinpaikakseen virtaavan, kirkkaan ja sorapohjaisen vesistön. Simpukat elävät näkymättömissä, yhdestä kolmeen metrin syvyydessä. Simpukoita on silloin tällöin ehdoteltu käytettäviksi jopa vesistöjen biologisina puhdistajina, koska ne suorastaan imuroivat itseensä vesistön kemikaaleja. Mutta keskellä tiedonhankinnan kiirettämme emme saaneetkaan simpukoista helposti kätevää apulaista, joka raportoisi vesistöjen tilasta. Simpukalla on avoin verenkierto, ja sen veri on hyvin laimeaa, väritöntä hemolymfaa, jonka koostumus poikkeaa vain hyvin vähän vedestä. Simpukka on, syö ja lisääntyy, siinä kaikki, eikä meidän kenties pitäisikään kysyä siltä omia kysymyksiämme. Näiden havaintojen käyttö ympäristön tilan tulkinnassa ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. rensa suljettuina jopa viikkoja. Unionidae-heimoon kuuluvia pikkujärvi-, soukkojokija sysijokisimpukoita sen sijaan löytyy joista ja järvistämme melko helposti. Niistä harvoista toukista, joiden kiinnittyminen ja kehitys kalassa onnistuu, tulee nuoria simpukkayksilöitä, juveniileja. Marjatta Sihvonen Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksella simpukkatutkijana. Simpukka sulkee suunsa Keväällä joen tai järven rannalta voi löytää kasan tyhjiä simpukan kuoria. Sen sijaan putosimme keskelle laajoja ja monitahoisia ympäristöongelmia ja oman ajattelutapamme rajoittuneisuutta. Simpukat eivät pysty kalojen tavoin pakenemaan myrkkypäästöjä uimalla, mutta kuoren sisällä eliöt ovat melko hyvin turvassa kemikaaleilta. Simpukoiden reaktioista on etsitty varoituksia ympäristöä uhkaavista tekijöistä jo hyvissä ajoin ennen kuin lajisto tai ekosysteemi muuttuu peruuttamattomasti. vsk. Ne liikkuvat hitaasti yhden jalkansa avulla, ja jättävät jälkeensä mutkikkaita vanoja. Ympäristötutkimuksen apuna Simpukoita ja niiden elintapoja on tutkittu muun muassa siinä toivossa, että niistä saataisiin ympäristötutkimuksen apulaisia, bioindikaattoreita. Simpukan toukka eli glokidium on loinen, joka kiinnittyy kalojen eviin tai kiduksiin. Ennen piisamin iltapalaksi joutumista simpukat ovat eläneet vesistön pohjalla kalkkikuorensa sisällä monivaiheisen ja mielenkiintoisen elämän. Simpukoiden paikallaan pysyvä elintapa, niiden laaja levinneisyys ja yleisyys, aikuisten sietokyky ja toisaalta toukkien herkkyys ympäristömuutoksille ovat suureksi avuksi ympäristötutkijalle. Simpukan sydämen läpi kulkee hemolymfan lisäksi myös sen suoli. Simpukkahan ei lopultakaan ole analyysilaite vaan nilviäinen. Suomen sisävesistä löytyy kuusi melko yleistä suursimpukkalajia, jotka viihtyvät rehevöityneissä, pehmeäpohjai·sissa ves1ssamme. Siinä on "piisamin hiljaisten talvi-iltojen koko kirjasto", kuten runoilija Sirkka Turkka kirjoittaa. Se ei reagoi yhteen kemikaaliin palohälyttimen tavoin vaan koko elinympäristöönsä ja omaan fyysiseen tilaansa kokonaisuutena. Kun toukat vapautuvat naaraan uloimpien kiduslehtien suojista, ei niiden kuori eikä elimistö ole vielä kehittynyt suojaamaan niitä. Se saa tutkijan kiinnostumaan ja nöyrtymään. Suoli sydämen läpi Simpukoiden aineenvaihdunta on hidasta, eivätkä ne muutoinkaan ole eläinkunnan pikamenijöitä. Suomessa simpukoita on käytetty paperiteollisuuden jätevesien seurannassa, ja maailmanlaajuisestikin ne ovat olleet pääosassa Mussel Watch -ohjelmassa. Sanat bioindikaattori ja käyttö taas kielivät hieman ihmisen yrityksestä soveltaa kiireessä outoa, teknillistaloudellista periaatetta luonnonilmiöihin. Ravintonsa sekä tarvitsemansa hapen simpukat suodattavat kidustensa läpi pumppaamastaan vedestä. Kuvassa näkyvät simpukan ripsireunainen hengitysaukko eli sifoni ja pienempi hylkysifoni. Vain sen hiljaisen maailman lumo säilyy. Tarpeen tullen ne pystyvät pitämään kuoSUOMEN LUONTO 7/96 55
Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Vuoden 1993 metsästyslaissa mustarastas rauhoitettiin, eikä Metsästäjäin Keskusjärjestö ole koskaan suositellut minkään muunkaan rastaan hävittämistä. Yhtä lailla on kiellettyä marjastuksen häiritseminen, ellei se tapahdu toisen puutarhassa ilman lupaa. Meillä on keskikaupungin tuntumassa 1100 neliömetrin tontti, jolla on joskus tusinan verran harakoita yhtaikaa, lähistöllä on niiden pesiäkin. En minäkään kaikkia harrastuksia ymmärrä, mutta en niitä silti Hannu Vallas Ei sentään Itä-Karjalaa. Tontillamme on paljon pikkulintuja; osa myös pesii: kottaraisia, mustarastaita, peippoja, tiaisia, punarintoja, mustapääkerttuja, varpusia, jopa tikkoja ja pöllöjä, puhumattakaan naapurien kirjekyyhkyistä. Kun molemmat ymmärsivät toisiaan niin molempien oli hyvä olla. Unohdettu alue rakennettiin asuntomessuille Kuunvirran kanavaksi kesällä 1995. Vieläkin rauhoittamaton räkättirastas ja mansikanviljelijät ovat asia erikseen. Nälänhädän meiltä aikoinaan lopettamat riistalajit, majava, metsäpeura ja muut on palautettu luontoomme. tuomitse enkä totuudenvastaisesti mustamaalaa. Metsästysoikeus on vain maanomistajalla ja niillä, joille hän on metsästysoikeuden vuokrannut. Kaikkien lintujen tai niiden pesien hävittäminen on kiellettyä. Metsästäjäjärjestöjen esityksistä on nyt saatu lopulta metsänhoitojärjestötkin huomioimaan hakkuissa myös eläinten tarpeet. Metsästyslain 31. vsk.. Pentti Kataja luonnonsuojelija , metsästäjä metsästäjäkouluttaja Salo Vihollisiakin tarvitaan Viitaten Mikko Savelaisen artikkeliin Harmaalokkia vainotaan turhaan (SL 4/96) haluaisin kertoa omista havainnoistani Bottropista Ruhrin alueelta. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että "rauhanomaisten" ihmisten luonnossa liikkumista pitäisi rajoittaa. Miten joku voi esittää, että on olemassa laki, jonka mukaan metsästys meillä olisi jokamiehenoikeus. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEENI Joensuun Marjalassa rehotti Salpalinjan lammikko luonnontilassa 1992. Käki ei meillä ole koskaan ollut rauhoittamaton eikä riistalintu. Luulot pois Mitä ihmettä Alpo Jaakola tarkoitti (SL 4/96) kirjoittaessaan muun muassa, että "Eräät ihmiset ja Metsästäjäin Keskusjärjestö suosittelevat haittalintujen hävittämistä, mustarastas on räikein esimerkki. Luonnonsuojelu ja metsästys voivat ihan hyvin kulkea käsi kädessä, tiedän sen 40 vuoden kokemuksesta. Mitä sitten tulee metsästyksen mielekkyyteen, niin siihen sopii sananparsi "Toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä". Rauhoittamaton varis ei ole meillä harvinaisuuksien joukossa, enempää kuin harakka, joita elää kaupungeissa niin runsaasti, ettei monikaan juuri pesästään lähtenyt pikkulinnun poikanen selviä hengissä. Kesäkuun numeromme (SL 6/96) kannessa lupailtiin ltä-Kmjalaa lentäjän silmin. Närhiä eienää näe, ja varis on harvinainen, samoin harakka ja käki". Siihen vaaditaan metsästäjä48 koulutus, metsästäjätutkinto ja metsästyskortti . Minä koen metsästyksen nostalgisena paluuna siihen onnelliseen aikaan, jolloin ihminen ja luonto olivat yhtä. Kyse oli kuitenkin Suomen entisestä Karjalasta, ltä-Ka,jalahan on vanhan rajan takana! Kuvassa Viipuri parin vuoden takaisessa asussa. Jaakolan pitäisi tutustua metsästysharrastukseen kokonaisuutena, jotta tietäisi esimerkiksi mitä on riistanhoito, miten paljon siihen nykyaikana panostetaan ja kuinka paljon metsässä oleva ruokintapaikka ruokkii talvisen metsän asukkaita. Kuvaparin lähetti Jorma Reijonen Joensuusta. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Olemme inhonneet harakoita, koska silloin tällöin olemme joutuneet äänekkäiden tragediSUOMEN LUONTO 7/96 55. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Närhikin rauhoitettiin uudessa metsästyslaissa. Edellisen metsästyslakimme mukaan mustarastas kuului meillä rauhoittamattomien lintujen joukkoon. Jokaisella suomalaisella on oikeus tappaa esimerkiksi hyttysiä, luonnonvaraisia eläimiähän ovat nekin, mutta metsästys ei ole jokamiehenoikeus. Samoin närhiä ja mustavariksia näkyy usein. pykälä kieltää lainmukaisen metsästyksen häiritsemisen, minkä pitäisi olla itsestään selvä asia. Mihin perustuu kirjoittajan väite siitä, että 80 prosenttia kiljuhanhista tapettiin viime sorsastuskaudella. Hyvänä esimerkkinä on Jaakolankin mainitsema liian tiheä metsäautotieverkko: tarpeettomiksi käyneitä teitä ryhdytään katkaisemaan liikenteeltä
Mutta jokin aika sitten luin ruotsalaisesta sanomalehdestä, että ilmiö on tyypillinen: linnut tuntuvat jopa viihtyvän ja lisääntyvän hyvin vihollistensa reviireillä! Asiaan on löydetty kaksi selitystä: Kun on olemassa yksi vihollinen, se pitää loitolla muita, ehkä vielä pahempia vihollisia ja toiseksi, kun pesivä lintu tietää olevansa vaarassa, se rakentaa pesänsä erityisen suojattuun paikkaan ja huolellisesti välttyen siten muiltakin haitoilta. Kantalahden asukkaat arvostavat saariaan, tukevat suojelutyötä ja rajoittavat liikkumistaan alueella. Siis mennä joidenkin muiden tapettaviksi! Törkeätä! Tappaminen ei jää koirashaahkoihin. Kirjavat munat tallotaan ja lokinpoikasen näköiset, kivenkoloon suojaan painautuvat piipertelijät murskataan. Näyttelypolun vieressä oli halkaisijaltaan noin kaksimetrisen muurahaiskeon keskellä valkoinen vastakaadetun kuusen kanto! Näin konkreettisesti ympäristöohjelmaa markkinoidaan. Kesämetsästyksen alkaessa arktisten vesilintujen muutto on vielä käynnissä (ammuttavaa on näin enemmän kuin muuton päätyttyä) eivätkä kaikki haahkakoiraat suinkaan ole kerääntyneinä sul~asatoparviin. Kantalahteen perustettiin 1950-luvulla museo ja tutkimuslaitos. Vierailin toukokuussa Naturbrukinstitutin Skogia-metsämessuilla Tammisaaressa. Kuinka suuri osa metsästäjistä käyttää tätä vapaata tappolupaa hyväkseen. Suomalaiset metsästäjät ovat toki toista maata: metsästys on reipasta eräretkeilyä ja ulkoilua, ei eläinpoloisten tappamista. Näin pääsee melkoinen joukko meriharakoita, merikihuja ja räyskiä vähä! lä jälkeläisten hoidosta. Parhaimmissa näyttää olevan kolmannes pystykeloja; metsän ilme on kauniin harmaanvihreä. Toivottavasti me suomalaiset emme omilla toimillamme mene sitä pilaamaan. Mikäli kaikki suunnitelmat toteutu1s1vat, kulkisi Lapin poikki rekka-autoja jatkuvana virtana, aivan kuten nyt esimerSUOMEN LUONTO 7/96 55. oiden todistajiksi. Muurmanskin alueen maaherra Jevgeni Komarof ei ole järin innostunut suomalaisten suunnitelmista vaan haluaa panostaa Muurmanskin satamaan ja johtaa tavaraliikenteen meriJuha Valste teitse ilman välirahtauksia. Miksi haavan perimässä on tieto siitä, että vesalehden täytyy olla erimuotoinen. Jos se hyväksytään nykyisessä muodossa, haulikonpaukuttelijat saavat seuraa: yksityiset rannat ja saaret täyttyvät vavanheiluttajista jo lintujen pesimäaikana. Asia on moneen kertaan selitetty ylimitoitetun, vanhan juuriston paineen aikaansaamaksi, lehtiä kun on kovin vähän ja matalalla. päivänä suunnata keulan sini laineille ja aloittaa urhokkaan verileikin. Samoin elätellään toiveita kaapata koko pohjoisväylän (Jäämeren) maailmalle suuntautuva tavaraliikenne kulkemaan Lapin poikki. Onko elokuussa syysmetsästykseen sulautuva kesämetsästys EU:n direktiivien mukaista. Selitys on hyvä muttei oikein riittävä. Luodoilla hilluu kangerrellen puhuvia, harittavasilmäisiä ja likaisia miehiä, jotka ovat joko liian ystävällisiä tai uskomattoman aggres iivisia. Hemmo Koskiniemi Haavalla oudot jättilehdet Tänäkin kesänä varmaan moni ihmettelee haavan kantoja juurivesoissa kasvavia valtavia lehtiä, joiden pituus parhaimmillaan voi olla parikymmentä senttiä, jopa ylikin. Tässä puuhassa menee muutaman rauhoittamattoman lajin mukana rauhoitettuja ja jopa uhanalaisia lintuja merija selkälokin erottaminen kun voi olla vaikeaa lintuharrastajallekin ja räyskäkin on iso valkoinen lintu. Maihinnousu ja usein pitkäkin oleskelu pesimäluodoilla tuhoaa lukemattomia pesiä ja poikueita. Maija Castren Helsinki Lapissa hurjia suunnitelmia tavaraliikenteelle Lappilaiset päättäjät ovat tehneet suurisuuntaisia suunnitelmia tavaraliikenteen johtamisesta Kuolan niemimaalta Kelloselän, Sallan, Kemijärven ja Rovaniemen kautta Kemiin ja edelleen maailmalle.· Suunnitelman yksi juonne on, että osa Muurmanskin satamaliikenteestä johdetaan meriteitse Kantalahteen ja sieltä edelleen maanja rautateitse Lappiin. Ennen lappilaisten suunnitelmien etenemistä olisi paikallaan tutkia, mitä tavaraliikenteen lisääntyminen merkitsisi Kantalahden linnuille. vsk. Ohjelmassa (viitaten Rio de Janeiron yleissopimukseen) sanotaan metsäluonnon monimuotoisuuden tarkoittavan muun muassa metsässä elävien eliölajien runsautta ja monimuotoisuutta. Kuka hyvänsä suomalainen voi ke äkuun 1. Kuukkeleita, lapintiaisia ja pohjantikkoja 49. Mielestäni varteenotettavia ajatuksia, jotka opettavat melkein pitämään noista räkättäjistä, Liisa Brugger Ympäristöteko Metsätalouden ympäristöohjelma on vahvistettu 1994. Epäisänmaalliset linnut on tietysti tapettava nehän aikovat livahtaa Suomen aluevesiltä vaihtamaan höyheniään. Eduskunnassa on tekeillä 105 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite viehekalastuksesta. Ylisuuria lehtiä löytää yleisesti pajuista ja esimerkiksi koivunja syreenin vesoista, mutta ne lehdet muistuttavat muodoltaan aikuisen puun lehtiä. Miksi meillä ei voitaisi ainakin rajoittaa häirintää niin, ettei rannoilla ja luodoilla saisi oleskella lintujen pesimäaikana. Saarissa pesii paljon erilaisia ja harvinaisiakin lintulajeja. Saaret kuuluvat Maailman Luonnon Säätiön arvioiman 12 arvokkaimman lintukohteen joukkoon. Haavanvesan lehti on aivan erilainen kuin vanhemman puun, suippupäinen ja tummemman värinen. Ja miksei isossa haavassa, edes joskus sattumoisin ole suippukärkisiä lehtiä. Pauke, rantautumiset ja yleinen häiriköinti ulkoluodoilla alkoivat sopivasti suurimman osan poikasista ollessa vielä kuoriutumatta. Miksi tähän merkilliseen, kevätmetsästyksen varjoon jääneeseen "ulkoilun" muotoon ei kiinnitä huomiota ja miksi sitä ei lopeteta. Metsästäjät Ua monet lintuharrastajat) kauhistelevat, miten harmaaja merilokit syövät muiden lintujen poikaset. Lisäksi meillä kai vaaditaan metsästämään aikovalta erilaisia tutkintoja ja kokeita, joissa hänen täytyy osoittaa olevansa pätevä ja tietäväinen tämän ulkoilumuodon eri puolista. Rekka-autojen kolonnat lisäisivät tiekustannuksia, vaarantaisivat liikenteen ja pilaisivat Lapin matkailukuvaa. Saarten vanhat metsät ilahduttavat silmää ja sydäntä. Mitä hyötyä on kesämetsästyksestä ja mikä on sen merkitys. Jotta asia vielä menisi kummallisemmaksi, olen löytänyt ainakin kerran valtavia haavan vesalehtiä, jotka muistuttivat muodoltaan aikuislehtiä! Monien kasvien sirkkalehdet kasvun alussa ovat aivan erilaiset kuin aikuislehdet, muttei kai haavanvesoja voi sirkkalehdiksi luokitella. Näin on tehty esimerkiksi Ahvenanmaalla voimassa olevassa laissa. kiksi Muurmanskin ja Pietarin välillä. Monet kosiskelevat ulkoluotojen naaraita, jotka ovat syystä tai toisesta menettäneet ensimmäisen pesyeensä. Kesämetsästys on lopetettava! Enemmistö suomalaisista ei pidä ollenkaan siitä, että Välimeren ympäristön epämääräiset asukkaat !ahtaavat meidän kilttejä muuttolintujamme. Jaakko Heinonen Jäljet pelottavat Olemme säännöllisesti retkeilleet lnarilla kymmenen vuoden ajan hiihtäen. Kaikki valkoiset linnut ovat tunnettuja tuholaisia ja suositeltavia maalitauluja, joilla sopii harjoitella ehkä heikoksi osoittautunutta ampumataitoa. Sama ilmiö on täysin normaali monella muullakin kasvilla. Usein syy on kauhistelijoissa itsessään: häirityt poikueet hajoavat ja puolustavan emon menettänyt poikanen on helppoa riistaa suurille lokeille. Lapin päättäjät eivät ole puhuneet mitään siitä, että Kantalahden saaret ovat linnustoltaan erittäin arvokkaita ja ne on suojeltu 1931. Kohteena ovat ainakin teoriassa koirashaahkat, jotka hölmöyttään ovat siirtyneet ulkomerelle kylänrajojen ulkopuolelle ulkasatomuuttoa varten. Esimerkiksi tänä vuonna haahkan pesintä oli lähes kaksi viikkoa myöhässä, ja ensimmäiset haahkapoikueet nähtiin Tvärminnessä vasta ai-van toukokuun lopussa
Isänmaallisia naisia ovat sinivalmuskat ja valkoseitikit. Monikaan tuskin tietää, että samettijalka on hyvin kookas sieni, joka ei ole syömäkelpoinen. Limanuljaska esimerkiksi tuo etsimättä mieleen poliitikon, josta ei saa otetta vaikka kuinka yrittäisi vaan joka lipsahtaa käsistä juuri kun on kuvitellut saaneensa hänet kiikkiin. Seppo Mussalo .. Onko politiikka näin salavihkaa luikahtanut tieteen puolueettomaan maailmaan. Myös politiikassa tunnetaan vahverot, jotka aina pysyvät vallan kahvassa tuulipa mistä suunnasta hyvänsä. Kelkanjälkiä risteili kaikkialla. Kuka lie keksinytkään moisen nimen. Haisuhapero taas kuvaisi hyvin Alkon tuotteille haiskahtavaa tyyppiä, jonka elämä on muuttunut hauraaksi ja helposti katkeavaksi. Punikkitatti, joka sekin on kerrassaan maukas ja kaunis tatti, tuo mieleen yhden Suomen historian vaikean vaiheen. Olimme liikkeellä pääsiäisen aikoihin ja tällä kertaa osuimme varsin mökittyneeseen tienooseen. Hyvänhajuisia tyttöjä taas voisi sanoa vaikkapa tuoksumalikoiksi. Pikku ystävättärelle sopiva hyväilynimi on pikkukuukunen, ja jos ystävätär on isokokoinen, hän ei pahastune, jos häntä kutsutaan samettijalaksi. En tiedä, kumpiko harmitti enemmän, täysin turha, päätön ajelu, vai se, mitä arvelimme mökkiläisten "polttopuuhuolloksi". Ruotsissa sitä usein kutsutaan nimellä karljohanssvamp kuningas Karl Johanin (1763-1844) muistoksi, jonka herkkua kyseiset tatit olivat. Muita kauniita naissieninimiä ovat rusokkaat ja helokat. Positiivisin on hiihtäjä, joka pää vinossa ponnistelee kohti maalia. Sen sijaan on vältettävä nimittelemästä naisia nahikkaiksi tai nääpikkäiksi, jos aikoo säilyttää ihmissuhteet säröttöminä. Moottorikelkkojen telamerkinnät olisivat tosi tarpeen! Vai onko oikein, että Inarin saarten vanhat metsät raiskataan ja poltetaan mökkien saunaja takkapuina. on ilahduttavan paljon nehän ovat monin paikoin kärsineet pahasti kunnon metsien vähenemisestä. Onneksi tienoo ol i jo tyhjä meidän siellä samoillessamme. Minusta se on kunnioituksen osoitus, sillä herkkutatti on kuninkaallista sukua. vsk.. Sisätyö ja tympeä suhtautuminen asiakkaisiin ovat synnyttäneet tämän tsaarinajan perinnettä hyvin jatkavan virkamiehen tai -naisen. Yinokkaita näkee monilla elämänaloilla. Heihin eivät tuulet vaikuta, he kun sienikaimojensa lailla piilottelevat sammalikossa, eivät lausu julkisesti mielipiteitään mutta vaikuttavat vahvasti taustalla. Maapuut, sen paremmin kelot kuin tuoreemmatkaan tuulenkaatamat, eivät olleet kelkkamiehille kelvanneet, vaan piti kaataa pystykeloja. Mökkien läheisyydessä oli jäällä ajettu ympyrää, ympyrää, ympyrää... Pelättäviä ovat myös nahkavinokkaat, nahkatakkiset ja klanipäiset skinheadit, joiden elämäntyyli on pahasti vinoutunut. Paha vinokas oli vinosuu valtionvarainministeri, jonka ideologiana oli vinoilu köyhille ja sairaille. Kalpeita tympösiä tapaa varsinkin virastoissa. Vahveroita näkee urheilukentillä ja uimaranMarkku Tanuu noilla lihaksiaan pullistelemassa. Ruotsalaisilla on paljon neutraalimpi vaikkakin tavanomaisempi nimi tegelsopp eli tiilitatti, joskus myös apelsinsopp. 50 Aija Noponen H05UOJAA Tl,\RIIN JA KKY'MAALIA MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Sieniä ja ihmisiä Jos sanon, että presidentti on kuin vankkavartinen ja tummalakkinen herkkutatti, onko se irvailua vai kehumista. Siitä päätellen joidenkin pitää saada heti valmista, täydellistä tavaraa "tunnelman luojaksi" sun muuhun tarpeeseen, ja tietenkin ilmaiseksi, vaikka varastamalla. Monet sienet ovat saaneet nimiä, jotka tuntuvat hyvin sopivan ihmistyyppien luonnehdintaan. Mutta tulipa huokaistua toisenkin kerran: Yestigia terrent jäljet pelottavat. KI PAl<:,E.-rKO A':>UPATR(..,lt,\NAT J -~AÄLTh Pe?EE: KASVUPOTl<UA NURMIKOLLE JA ÄKKIKUOLEMA R.IKKARUOHOlLLE.' tYi~f~~ SVABS"NSAT Käynökuva/Hannu Vinanen SUOMEN LUONTO 7/96 55. Känsätuhkeloksi haukkuminen voi johtaa jopa solvaussyytteeseen, vaikka kyseinen sieni onkin erinomainen ruokasieni
Myöhemmät ihmisen lähimpiä sukulaislajeja koskevat tutkimukset osoittavat kuitenkin, että tuo kuilu on varsin kapea. Ja vielä. Minulla oli kuitenkin leppoisat olot pienessä mökissä. Uskoakseni minäkin olin mietteliään näköinen, sillä todella mietin. En ole unohtanut sitä, että lintujen ja meitä lähempänäkin olevien lajien aivot ovat rakenteeltaan aika erilaiset kuin meidän. Vaikkei oppimisen merkitystä kiistettykään nimenomaan kehittyneimmillä eläinlajeilla, tekstistä saattoi enempiä SUOMEN LUONTO 7/96 55. Niissä kerrottiin, että eläinten käyttäytymistä ohjaavat pääasiassa synnynnäiset vaistot. Kenties olenkin jonkun vuoden kuluttua aprikoimassa sitä, mahtaisivatko keijut sittenkin joskus tanssia iltahämyisessä metsässä yleisönään sammalmättäillä paarustavat ja tanssiin mukaan mielivät tontut ja peikot. Nuoret tutustuvat pesäpaikkoihin jo murrosiässään kuten saman ikäluokan telkät ja uivelotkin. Arvelen keksineeni tällaisille ajatusteni levottomille ja luvattomille harharetkille selityksen. Esimerkiksi simpanssin ja koiran välinen kuilu on epäilemättä tuntuvasti leveämpi kuin simpanssin ja ihmisen. Muutama tuon viikon päivistä oli tuulinen ja kylmä. Mutta yhtäläisyyksiäkin on viljalti, onhan kaikkien selkärankaisten aivojen perusaines samankaltaista ihmemassaa. Entä kun pelästytän koskelon siivilleen, onko sen reaktio täysin automaattinen vai onko sillä jokin nimi näkemälleen. Mutta suurin osa siitä, minkä kukin meistä tietää, on kuitenkin tulosta siitä, että uskomme muiden kertoman ja kuvaaman todeksi. vsk. Ottiko tuo mietteliään näköiseksi inhimillistämäni koskelo vastaan vain "tässä ja nyt -ärsykkeitä". Olen näet nykyisin luonnossa liikkuessani yllättänyt itseni monasti alitajuisista pyrkimyksistä tavoittaa lapsuuden rikkaita tuntemuksia ja tunnelmia. Muutamat koskeloista olivat selvästi nuoria ja liikkuivat usein kahden kolmen yksilön "jengeissä". Mietin, mitä tuon ihastuttavan linnun niskatukkaisessa päässä todella liikkui sen tarkkaillessa ympäristöään. Tuo ensimmäisessä yrityksessään epäonnistunut etsi ilmeisesti uutta tilaisuutta. pohdintoja harrastamattomalle syntyä kuva, että eläimet ovat ennen muuta ärsykkeisiin kaavamaisesti reagoivia robotteja. Vuosikymmeniä sitten sain käsiini ensimmäiset eläinten käyttäytymistä koskevat kirjat. Miten leveä tuo kuilu mahtaa olla meidän kahden välillä. Tästä seuraa tietysti se, että jos eläinten käyttäytymisen kehittyneisyyttä tarkastellaan laji lajilta, ovat kuilut ihmisen suuntaan hyvin erilevyisiä ja kuilujen leveydet vaihtelevat eri eläinlajen välillä. Tyhjiä tuoreiden munien kuoria lojui useassa paikassa. Onko minun jaksettava yhä uskoa tutkimustietoihin, jotka kertovat lintujen toimivan pääasiassa synnynnäisten vaistojen ohjaamana. Vai olisiko uskallettua antaa hieman periksi hempeileville ajatuksille. Näin kuilu niiden ja ihmisten välillä on selvä ja kiistaton. Yksi niistä oli ilmeisesti vanha naaras, jonka kivijalan kyljessä olleen pesän oli tuhonnut varis tai minkki. Kokko antoi nuorille pesäpönttöjen tutkijoille nimen hakit. Yhtenä päivänä minulla oli tilaisuus katsella pitkään polulla mietteliään näköisenä seisovaa koskeloa. Niin pitkälle en sentään tohtinut edetä, että olisin kuvitellut koskeloni ajattelevan, vaikka tutkijat ovatkin havainneet ihmisapinoilla ja paviaaneilla varsin pitkälle varttunutta ajattelua. Myös tukkakoskelot olivat kiinnostuneita mökin antamasta suojasta. Mahtaisiko koskelon ympäristöään valppaasti tarkkailevien punaruskeiden silmien takana liikkua jonkinasteinen tuntemus omasta olemassaolostaan, oraalla oleva minän taju, jota täysin kypsyneenä pidetään yhtenä ihmislajin ominaispiirteistä. Näiden touhuista on ensimmäisenä kertonut Yrjö Kokko kirjassaan Ungelon torppa. Liittyykö sen pelkoreaktioon uhkan henkilökohtaisuus, jonkinlainen taju vaarasta joutua kuoleman kylmiin kynsiin. Koskeloa katsellessani palautuivat mieleeni monet tutkimustulokset aivojen, maailmankaikkeuden mutkikkaimman laitteen, hienon hienoista rakenteista. Teksti ja piirros: Ilkka Koivisto 51. Joskus näet minut yllättää haikea mieli sen vuoksi, että menetin kyvyn nähdä metsän salaperäisiä asukkaita jo kouluiän kynnyksellä. N ämä kysymykseni ovat totta kai selvästi harhaoppisia tiukan tieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna. KUUKAUDEN ILKKA Hakit ja keijut "Vietin kesäkuun ensimma1sen viikon Savon sydämessä suurehkon järven saarella. Vai kohosiko sen aivojen kammioista muistikuvia mielenvideoksi samaan tapaan kuin meillä kun vajoamme mietiskelyyn
. Risto Isomäki on saanut mielestäni pieneen kirjaan mahtumaan yllättävän paljon tietoa. Teoria ihmisen to1mmnan vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen on esitetty jo 1800luvulla ja yleisesti myönnetään teollisuuden, liikenteen ja energiantuotannon aiheuttamien hiilidioksidi-, metaaniJa CFCpaastoJen kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus. Reaalisosialismin romahdus vahvisti ekoanarkistien väittämän: valtio, joka alistaa kansalaisiaan, ei piittaa luonnostakaan. Kotimaassa ilmastomuutoksen lonkerot yltävät pitkälle. Hiljan valmistunut SILMUtutkimus ei ollut tässä suhteessa yhtä viisas ehkä osin tiedotusvälineiden takia. Kokoelmassa linnuilla on vertauskuvallinen .i:nerk1tys, runoJen kertoessa surusta, kaipauksesta ja rakkaud_esta._ S11hen on valittu yllättävän vähän runoja, jotka kertovat itse linnuista: "Mustarastas laulaa tänäkin yönä, aurinko tekee nousua pohjoisesta leveän sinisen pilven reunasta alkaa horsman.kukan värinen taivas olen yksin, levollinen heinäkuu on kohta ohi se on laulanut koko kesän, nuori pariton koiras ajattelen sinua ... " (Kai Nieminen) Monet kokoelman runot tuntuvat jotenkin epätodellisilta -:-vanhakantainen ja monien vanhempien ~unojen h_i_~nosteleva kieli tekee niistä elämää suurempia. Se suorastaan huokuu arvokkuutta ja runoista tai von Wnghtien maalauksista pitäville se on pomminvarrna valinta. . Silti ilmiö ja varsinkin sen kerrannaisvaikutukset ovat monessa suhteessa vielä arvailujen ja kiistelyn kohteena. Jos kaipaa hetk1a, Jotka ovat _itselle tuttuja ovat esimerkiksi Markku Tantun runot puhuttelevamp1a: " Lehtokurpan iltalento on.jo tuttu. Mikä vaikutus lämpenemisellä on trooppisten sairauksien leviämiseen tai aavikoitumiseen. ~onen ~unon kohdalla melkeinpä huudahtaa, että tämän runon J_uun h~lusm lukea runot kun herättävät muistoJa. (90) 22808 201. Kokoelma painottuu klassikoihin, mutta matkaan on otettu myös nykyrunoilijoit~, .. Erään ennusteen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu neljällä asteella vapauttaisi 600 miljardia tonnia hiiltä hiilidioksidina ilmakehään. . Ilomielet, kaunokielet on onnistunut _kirja _linnuis_ta kau~euden ja kaipuun korvaamattomina vertauskuv1~~: ~m~-~emoa lainatakseni " Mut talven poistuneen kun taa/ta naatte, ma rukoilen, ma pyydan: palatkaa!" Kuvituksena käytetyt von _Wrightien l_intuma~lauk~et ovat välillä niin elävän näköisiä, että vo1s1 odottaa linnun lahtevan lentoon kirjan sivuilta. . vsk.. kuten Risto Rasaa Ja Helena _Anhavaa. Tieto on valttia ja nyt sen hankkimiseen on hyvä tilaisuus. Ilmastonmuutos ja sen seuraukset, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Ympäristö ja kehitys, 1996, 85 s., 25 mk. Tutkimuksia ympäristöhallinnan paikallisesta eriaikaisuudesta. Erään arvion mukaan jäätiköt alkavat sulaa, toisen mukaan taas kasvaa lisääntyvien lumisateiden johdosta. Määrä on satakertainen verrattuna ihmisen vuotuisiin kasvihuonepäästöihin nykyvolyymillä. Viljele nyt siinä sitten puita. Sophi, Jyväskylän yliopisto 1996, 283 s. Suosittelen. . Tulevaisuus on vähintäänkin udun peitossa. Se jos jäisi pois, havahtuisi, kuin radanvarren asukas myöhästyvää junaa." Riku Lumiaro ka mukaan Golf-virta saattaisi vaihtaa reittiään ja lämpötilamme tipahtaa siperialaiselle tasolle. Yksittäisen ihmisen teot voivat tuntua mitättömiltä, mutta on muistettava, että jos teon kertoo viidellä miljardilla, se onkin jo aika suuri. Vuotoksen allas puolestaan vapauttaisi alleen jättäm_istä soista metaania ja hiilidioks1d1a Isomäen mukaan niin paljon, että se olisi eniten kasvihuonekaasuja saatua energiamäärää kohden tuottava voimalahanke Suomessa kautta aikain. Kolmannen maailman ongelmat ovat saaneet ansaitsemansa huomion valtaosa maapallon ihmisistä asuu siellä, ja tällä on valtava merkitys tehtäessä kansainvälisiä päätöksiä päästöjen rajoittamisesta. Samalla Ilomielet, kaunokielet on kuitenkin 01vallmen !ahJa. "M1ta voin tehdä" -tietoiskut ja hahmotelmat maailmanlaajuisista toimista antavat toivoa. Hallitukset ja suuryritykset ?vat_ vii_m~ kädessä riippuvaisia p1emsta ihmisistä. Suurempien ja pienempien uhkakuvien rinnalla hän on kautta linjan jaksanut esittää myös po_~ sitiivisia näkemyksiä. Kaupankäynti päästökiintiöillä voisi olla hyvä ratkaisu niin kasvihuonepäästöjen alentamiseen kuin vääristyneen maailmankaupan korjaamiseen. . . Muun muassa luonnonsuojeluliiton esmama pehmeämpi energiapolitiikka olisi parempi -~ii_n kasvihuoneilmiön kum tyollisyyden kannalta. Näin on vaarallista ajatella, sillä pohjoisen puut eivät välttämättä enää menestykään lämpimämmässä ilmanalassa, emmekä ylipäänsä tiedä, kuinka kasvihuoneilmiö vaikuttaa omaan ilmastoomme on esitetty myös teoria, jon52 KIRJOJA Sanataidetta linnuista Sanna Jaatinen ja Hannu Kankaanpää (toim.): Jlomielet, kaunokielet -kauneimmat suomalaiset linturunot, WSOY 1996, 106 s. Tutkimuksen antama kuva on varauksettoman positiivinen; metsä kasvaa humisee ja teollisuus voi hyvin. . Suomen luonnonsuojeluliitto ja Ympäristö ja kehitys ovat julkaisseet Risto Isomäen _kirJasen ilmastonmuutoksesta Ja sen seurauksista eivätkä ihan syyttä, sillä ilmiötä pidetään vakavimpana yksittäisenä ympäristöuhkana. Pieni kirja suurista asioista Risto Isomäki: Luvassa lämpenevää. Mitä esimerkiksi tapahtuu, kun maaperään varastoituneet valtavat hiilimäärät alkavat vapautua ilmakehään. . Samoin on täysin epäselvää, kuinka jäätiköt ja samalla merenpinnan taso reagoivat ilmaston lämpenemiseen. Es1merk1ks1 Emo Lemon runoJa on melkein joka runokokoelmassa, _mutta ~in~n_rnnot ovat yksinkertaisesti niin hyviä, ettei niistä voi olla p1tam~tta. Isomäen tarkastelukulma on laaja ja globaali. Isomäen kirja käsittelee vakavia asioita, mutta ei pyri pelotteluun tai kauhulla mässäilyyn. Tilaukset Suomen luonnonsuo1eluliitosta, puh. _llom1_elisee_n aJatuks1en, tunteiden ja sanojen leikittelyyn k1rJa on aivan l11an hieno, JOilakin tavalla jäyhän institutionaalinen. Tosin kirjan nykyruno1liJat ovat JO melko _varttune1t_a, Ja t_eos onkin tehty vähän vanhempaan makuun. Ja koska moni ilmaston muutokseen liittyvä ilmiö on kiistanalainen, kirja esittää viisaasti rinnakkaisia teorioita, synkkiä ja vähemmän synkkiä. . Tämä vie pohjaa teollisuuden lietsomalta ajatukselta puun mahdollisimman tehokkaasta käytöstä. Sama pätee myös suomaSUOMEN LUONTO 7/96 55. Pekka Hänninen Eko-ja ökykunnat suurennuslasin alla Esa Konttinen ja Tapio Litmanen (toim.) : Ekokuntia ja ökykuntia. On osoitettu, että vanhat metsät pystyvät sitomaan ja varastoimaan enemmän hiiltä kmn talousmetsät
Esimerkiksi liian ravinteikkaalle, tiiviille ja tasaiselle pihamaalle voi rakentaa kivikkokedon. Salla Tynys Viljele luonnonkasveja Metsäkukkia, Luonnonkasvit puutarhassa, Viheryrnpäristöliitto ja Kustannusosakeyhtiö Metsä/ehti /996, I JO s. Näitä tunnusmerkkejä on eniten maalaiskunnissa. Ekokuntia ja ökykuntia jatkaa samoista yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen ydinkysymyksistä, joihin Ari Lehtisen ja Pertti Rannikon toimittama Pasilasta Vuotokselle (Gaudeamus 1994) jäi. Myös siihen annetaan ohjeet. KIRJOJA laisessa kunnassa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Neuvot ovat niin täsmällisiä, että niiden avulla luontopihaa halajavan on hyvä aloittaa. Luonnonkasveilla saa helppohoitoisen ja kestävän pihan. Kasvio on yli neljäsataasivuinen ja osaksi värikuvitettu. Kulttuuristen syiden vaikutus kuntien ympäristöpäätöksiin ilmenee Tapio Litmasen ydinjätteiden loppusijoitusta tarkastelevassa kyselytutkimuksessa. Tiiviistä savitai multamaasta läpäisevää niittymaata rakentavalle ei esimerkiksi tyydytä sanomaan, että "lisää sopivasti hiekkaa" vaan kerrotaan täsmällisesti: kymmenen senttiä hiekkaa kuivien paikkojen lajeja varten ja viisi senttiä tuoreen paikan lajeille. Voimalapaikkakunta Olkiluodossa vastarinta on luonnollisesti vähäisempää kuin Äänekoskella tai erämaakaupunki Kuhmossa. Vantaalta voi löytää vaikkapa lehtosinijuuren tai ukkomansikan. Nimensä mukaan juuri kotipihojen niittyjen suunnitteluun ja hoitoon suunnattu opas ihastuttaa kauneudellaan. (90) 228 08 333, fax (90) 228 08 248, ja sen hinta on 35 markkaa. Teos on saatavissa myös ruotsiksi. Niityn hoitoa ei oppaan mukaan pidä pelätä, sillä alkutyön jälkeen niitty vaatii vähemmän hoitoa ja aikaa kuin nurmikko. Oppaan voi ostaa rnaaseutukeskuksesta tai Maaja kotitalousnaisten keskuksesta p. Vajaat viisikymmentä retkikohdetta esitellään karttapiirroksin. Päivi Lahdenmäki löytää kestävän kehityksen kokeilukunnasta Sumiaisista ekokunnan piirteitä. IVO:n pumppuvoimalahanketta on runnottu eteenpäin piittaamatta alueen uusista arvokkaista kasvija pieneläinlöydöistä sekä suojelusopimuksista. Oppaassa on esitelty maakunnan luonnon peruspiirteet ja sen omimmat eläinja kasvilajit. Eri kasvien vaatimuksiin kannattaa perehtyä, sillä lajeilla on erityispiirteitä. Pertti Ranta• Mikko Siitonen MetsåtAhtl Oy Vantaan kaupunki on julkaissut kaupunkikasvion, jossa kaupungin kasvilajisto ja sen levinneisyys esitellään yksityiskohtaisesti. (90) 296 3979. Teksti Anna Lassila, piirrokset Pirkko JuvonenValtonen. On myös osattava valita oikeat kasvit kuhunkin paikkaan; tähänkin kirja antaa vinkkejä. Myös niityn hoidosta on oma lukunsa. Kotimaisia puita pihoissa jo onkin, mutta etenkin luonnonpensaita voisi käyttää paljon enemmän. Varminta on lisätä tarhoissa kasvatetuilla taimilla. Oppaasta saa tietoa muun muassa siihen, miten kasveja kannattaa lisätä, ja onnistuuko siirtäminen luonnosta. vsk. Näin Vantaa näyttää esimerkkiä onko mikään muu Suomen kaupunki edes julkaissut kasviota tätä ennen. Ympäristö on otettu huomioon kaikessa toiminnassa. Särmäkuisman siemeniä taas ei saa kylvön jälkeen peittää, sillä siemenet itävät vain valossa. Malliksi on laadittu suunnitelmat neljälle eri tyyppiselle puutarhalle. Osa lähtee kasvuun niin hankalasti, että ne on viisainta ennen niitylle siirtoa kasvattaa taimiksi. Ympäristö ja kuntalaiset ovat toiminnan kohteita ja välineitä. (90) 680 700. Lukijalle, joka haluaa kotipihaa laajemmin tietoa kedoista ja niityistä, suosittelen Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemaa Ketojen ja niittyjen hoitoopasta. Valikoimaa oppaan mukaan kyllä on, kunhan sitä osataan käyttää. Ajopuuja konfliktikunnat sekä ristiriitojaan peittävät ja elinkeinot etusijalle asettavat kunnat jäävät ääripäiden väliin. Metsäkukkia on tervetullut opas puutarhureille. Jyväskyläläiset sosiologit Esa Konttinen ja Tapio Litmanen uskovat kuuden keskisuomalaisen tapaustutkimuksen laajempaan yleistettävyyteen. Se neuvoo, kuinka luonnonkasveja voi siirtää puutarhaan vaikkapa muiden puutarhakasvien seuraksi. Ökykunnassa luonnon hyödyntäminen liittyy alamaisajatteluun. Monista taulukoista selviää esimerkiksi, mitä kasveja kukin päiväperhostoukka tarvitsee ravinnokseen. Käytännönläheisestä oppaasta hyötynee eniten suuren ja vaihtelevan pihan omistava, mutta myös rivitalopihalainen saa muutaman vinkin. Niityn teossa opastetaan paikan sekä kasvien valinnasta alkaen aina kylvöä edeltäviin toimiin ja kasvien lisäämiseen saakka. Ki,jaa saa myös suoraan tekijältä, puh. Valitettavasti kotimaisia kantoja ei vielä ole riittävästi saatavilla. On myös tiedettävä, vaativatko lajin siemenet itääkseen kylmäkäsittelyn. Eeva Furman on tehnyt luonto-oppaan Ahvenanmaalla matkaavalle. Pirkko Juvonen-Valtosen herkät kukkapiirrokset yhdistettynä laadukkaisiin valokuviin, selkeisiin taulukoihin ja ytimekkääseen tekstiin tekevät oppaasta innostavaa luettavaa. Omakustannetta myy muun muassa Suomen Luonnonsuojelun Tuki. työllikolme Pertti Jaatinen Kaunis opas kotipihan niityistä Kotipihan kukkaniitty, Maaja kotitalousnaisten keskus 1996, 48 s., 85 mk. Kaikissa yhdistetään luonnonkasveja perinteisiin puutarhakasveihin. Byrokraattisten ekokuntien ympäristöhallinnassa ehdoton lainmukaisuus ja virkatie tyrmäävät paikallisen ympäristöaloitteellisuuden. Keski-Suomen arvokkaimmasta suojelukohteesta Vaarunvuoresta on kiistelty sukupolven ajan. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Ekokunnassa vallitsee ruohonjuuridemokratiaa kunnioittava talkoohenki. Samoin on taulukoitu ketoja niittykasvien kukinta-ajat, kukinnankestot sekä kasvupaikka vaatimukset. Julkaisua myy Suomen Luonnonsuojelun Tuki, p. Esa Konttisen mukaan Korpilahden kunnan päättäjien yksituumaisuutta ovat nakertaneet sekä orastava ympäristötietoisuus että tieto hankkeen lopullisista syysvaikutuksista työpaikkaa. Matti Nieminen päättelee, että rantojensuojeluohjelman tyly vastaanotto kunnissa ei johtunut vain maanomistajia myötäilevien kuntien asenteesta, vaan myös ympäristöministeriön tsaristisesta asenteesta ohjelman valmistelussa. Jotta vaivannäkö toisi tulosta, paikka kannattaa valita huolella. Hienon kuvituksen ovat tehneet Maija Raitanen ja Kimmo Koivisto, ja ki,jan on taittanut Heikki Laurila. Opas kehottaa maltillisuuteen: niitty ei synny hetkessä. He ovat jakaneet kunnat seitsemaan ympäristöhallinnan tyyppiin sen mukaan, millainen asema luonnonympäristöllä on kuntien maailmankuvassa ja miten niissä on toteutunut hallinnon ja kuntalaisen suhde. Salla Tynys 53. Hinta on 118 markkaa
Pohjaveden virtaus on yleensä niin nopeaa, ettei suurikaan koivu aiheuta selvää kuoppaa pohjaveden pintaan. Loppukesällä kaivovesi meni vähiin. Havainto on erittäin mielenkiintoinen. Mikä pallukka. Mistä syystä joutsenet eivät pelkää kovalla ryminällä ohiajavaa junaa, mutta lähtevät heti lentoon, jos jalkamies yrittää lähestyä niit .. En ole varma, oliko joka kerta kyseessa sama lintu vai osasiko moni pääsky käyttää muurahaisia hätäravintona. Tietyt linnut, esimerkiksi talvehtivat sorsat tai vaikkapa kyhmyjoutsenet, saattavat oppia myös, etteivät tuttuja reittejä liikkuvat ihmisetkään ole vaaraksi. Liike on nopeampaa karkeassa maassa kuten sorassa ja hyvin hidasta tiiviissä savessa. Samasta syystä autolla voi läHumala muurahaishaposta Minulla oli kesy varis, joka aina muurahaiskeon nähdessään syöksyi siihen, piehtaroi keossa hetken ja kömpi sitten pois. Ne ovat varmasti pahanmakuista ja kovaa syötävää sekä pääskyille että kirjosiepoille. Muurahaisten parveiluaikaan on varmasti parempaakin hyönteisravintoa saatavilla. Myös kirjosieppo sieppaili muurahaisia laskeutumatta. Mikä hyönteinen on, ja mitä se tekee lehdenpalasilla. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat vettä, se ei olennaisesti vaikuta kaivon veden pintaan. _ __, :i: pohjavettä nousee huokosveSeppo Vuo/anto Monien hämähäkkien munapussit ovat eläinkunnan arkkitehtuuria parhaimmillaan. Tässä on selitys vesisuoniajatuksen syntyyn: kun kaivonkaivaja on puhkaissut soraa tai louhuista moreenia peittävän savikerroksen, ja vesi alkaa yhtäkkiä tulvia kaivoon, hän kokee ta voittaneensa vesisuonen ! Pohjavettä on kuitenkin kaikkialla, ja sen pinta seurailee maan pinnan muotoja, mutta niitä loivempana. Se rakentaa lehdenSUOMEN LUONTO 7/96 55. ;:z.;.;;;.;...;.;.;...._.;.... Imeekö koivu juurillaan kaivon vettä. Minä löysin samanlaisen roikkumasta lahopuun liuskasta loppukesällä 1995. Aina kun se tuli keosta, se oli kuin humalassa ja sen piti minuutti-pari odotella ja selvittää päätään ennen kuin pystyi taas lentämään olkapäälle. Sen on kuviteltu olevan tarpeen ulkoloisten puhdistamisen, ihonhoidon tai höyhenten kunnon ylläpitäjänä. Luontoilloissa on tullut vuosien varrella esille muutama havainto pääskysten muurahaisten pyynnistä; meistä kukaan ei ollut havainnut tällaista tapahtumaa. Se oli todella taidokkaasti tehty pallukka ja roikkui pitkän ripustimen varassa, niin kuin kuvassakin. Koivu käyttää hyväkseen huokosvettä, jota on maahiukkasten välisessä tilassa pohjaveden yläpuolella, ja kaivon vesi on pohjavettä. Koivu ja kaivo sopivat olemaan vierekkäin. Heti kun nousee autosta ulos, eläimet pakenevat. Mikä sen on tehnyt ja mikä on rakennelman tarkoitus. Molemmissa tapauksissa -on ollut verhoilijamehiläinen työssään. Kauri Mikkola Koivu ja kaivo Metsämökin pihassa noin kolmen metrin päässä kaivosta kasvaa iso koivu. Juhani Terhivuo arveli, että tämän munapussin rakentaja olisi Meta-suvun verkkohämähäkki. Mikä sitä muurahaispesässä houkutti, humalako. Pohjavesi ja J huokosvesi tietenkin riippuvat -~ t01s1staan: kuivina kausina hestyä eläimiä huomattavasti lähemmäs kuin jalkamiehenä. Kylvyn merkityksestä linnulle ei ole aivan täyttä varmuutta. Välimatka on lajikohtainen; toiset lajit ovat luontaisesti arempia kuin toiset. Kun kaivosta otetaan vettä ja veden pinta alenee, sivulta virtaa uutta vettä kaivoon. Tarkoitukseni oli toimittaa se Eläinten arkkitehtuuri -näyttelyyn, mutta se rikkoutui. Seppo Vuo/anto Mehiläisen lastenkammari Keskikesällä mehiläisen näköinen mustahko hyönteinen kantoi vanhan hirsirakennuksen seinässä olleeseen toukankoloon vihreitä kasvin lehdistä leikattuja pyöreähköjä palasia. Joutsenet ovat oppineet, että juna ei ole vaarallinen; se kulkee samaa reittiä, eikä siinä ole mitään mahdollisen saalistajan tuntomerkkejä. Muurahaiskylpyjen ottaminen on tunnettu kauan lintumaailmassa, ja tapa on havaittu yli 200 lintulajilla. Kävelevä ihminen on luonnonvaraisille eläimille aina mahdollinen vaara, johon on tarpeen säilyttää tietty välimatka. Kysyjä lienee oikessa: muurahaiset olivat hätäravintoa. Pohjaveden ja huokosveden ero on ympäristössä: jos maahiukkasten väli on veden kyllästämää, kyseessä on pohjavesi; jos maahiukkasten välissä on veden lisäksi ilmaa, kyseessä on huokosvesi. a. Seppo Vuokko Miksei juna pelota joutsenia. Seppo Vuo/anto Pääskyjen hätäruokailu Kylmänä aurinkoisena kevätpäivänä katselin Kemiössä räystäspääskyjä, jotka lensivät matalalla ruokaa etsien. Muurahaiskylvyn jälkeen se haisi kamalalle. Johtuiko se koivusta vai oliko se kuivan kesän kiusoja. Jokin hyönteinen on rakentanut lehdistä vihreän putkimaisen rakennelman ikkunanpuitteen reunalistan alle. . Pesä oli noin 30 sentin korkeudella kasvin varressa kiinni ja oli halkaisijaltaan noin sentin. vsk.. Vesi ei virtaa putkimaisissa suonissa, vaan koko kallion raot ja maahiukkasten välit täyttävä vesimassa liikkuu. Linnut sieppasivat keon päällä lämmitteleviä muurahaisia ravinnokseen, tietenkin laskeutumatta. Minkä ötökän rakennelma on kyseessä. Parveilevat muurahaiset näyttävät kelpaavan lokeille, mutteivät pääskysille. Syynä kaivojen vesikatoon on kuivuus, joka alentaa pohjaveden pintaa kauttaaltaan. Tai sitten kylvyn muut merkitykset ovat niin tärkeitä, että linnun on kestettävä tasapainovaikeudet ja humalan tapainen olotila. Kun tarkemmin muistelen omia havaintojani muurahaispesissä kylpevistä närhistä, linnuilla on ainakin joskus ollut kylvyn jälkeen selviä tasapainovaikeuksia. Löysin kuvassa näkyvän "pienen ampiaispesän" viime kesänä eräältä niityltä Ylöjärveltä. Kysyjä esittää uuden merkityksen, mikä sekään ei ole pois suljettu. Muurahaishappo saattaa olla varikselle huumaava ja aiheuttaa mielihyvää aidon huumeen tapaan. Tämän on ilmeisesti tehnyt verkkohämähäkki. Vaikka iso koivu haihduttaakin helteisenä kesäpäivänä satoja litroja 54 deksi, ja kosteina kausina taas huokosvesi valuu alaspäin pohja vedeksi. Ilmiö ei siis ole kovin yleinen, mutta uskoisin sen paikallisesti olevan muillekin tutun esimerkiksi juuri saaristossa. Onko tällainen tavallista
Pienikokoisen <n 3 metsäkauriin tiineysaika on f lyhyempi kuin suuremmilla hirvieläimillä. Yillisikojakaan siellä ei ole luonnonvaraisena. Kauri Mikkola Yksikään suurista pedoistamme ei ole levinnyt Ahvenanmaalle. Imemästään nesteestä ne joutuvat erittämään valtaosan mesikasteena, koska niiden on joka tapauksessa saatava tarvitsemansa valkuaisaineet laimeasta liuoksesta. Syksyinen kanta on pitkälti yli kymmenentuhatta. Se lähti lentoon, mutta putosi metrin kuluttua maahan. Tarjoan vastaukseksi metsäkaurista. on aika vaikeaa ja yhtä vaikeaa ellei vaikeampaa on lajin määrittäminen tällaisen kuvauksen perusteella. Rakennustaidon näytteenä osastorivi on ihailtava. Mikä röhisijä. E i Äänien kuvaaminen kirjaimin Kiima-aikanaan heinäkuussa siro metsäkaurisuros tiedottaa reviiristään röhkimällä äänekkäästi. TV 1 kauriit ääntelevät kautta vuoden, ja niiden ääni on kysyjän kuvauksen mukaista röhkinää. Etenkin kiima-aikana aikuiset pukit ovat hyvinkin äänekkäitä kouluttaessaan kilpailijoilleen reviirin omistuksesta. Arvelin, että kysymyksessä oli jokin iso nisäkäs. Mutta miksei tätä hyttysen roiskimista näe useammin. Uudet mehiläiset kuoriutuvat tavallisesti keväällä tai alkukesällä. Radio Suomi 18.9. On tietysti pienen pieni mahdollisuus, että ääntelijä olisi tarhasta karannut villisika, mutta villisiat ovat pysyneet tarhoissa hyvin. 8. Kuulin heinäkuussa iltapäivällä Ahvenanmaan Getan kunnassa Havisberget-vuoren kallioisessa metsässä pelokkaan tai uhkaavan tuntuisen äänen, joka oli erittäin voimakas ja matala röhinä: hröö, hröö, hröö. Mitä nestettä ja kuoliko itikka. Joskus ääni on pitempää, jolloin sitä kai voisi kutsua röhinäksi. Tilanne olisi sama kuin kirvoilla. Neste voisi siis olla veren seerumia. Verhoilijamehiläinen on rakennellut lehtikäärön omenapuun rungon sisään. Metsäkauriilla on muihin hirvieläimiin verrattuna hyvin varhainen kiima-aika. palasista vaikkapa kovakuoriaisen alunperin kovertamaan käytävään tai ihmisen aikaansaamaan rakoseen rivin taidokkaita "lastenkammareita", kymmenkunta kuhunkin piilopaikkaan. Kuulutanpa perään, onko kukaan muu nähnyt tällaista! Hyttystutkija Markus Brummer-Korvenkontio arveli, että hyttynen "tiivistäisi" ateriaansa tällä tavalla. Tämän ei kyllä pitäisi olla hyttyselle hengenvaarallista. vsk. Täyden veriaterian imenyt hyttynen on painonsa takia lentokyvyttömyyden rajoilla, liekö siis ollut kysymys liian raskaasta lastista. Näin jokaisella mehiläistoukalla on ravinto valmiina elämänsä varrelle. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Ilkka Koivisto Verenimijällä oudot tavat Kun itikka oli imenyt minusta verta, se lensi tuolin käsinojalle ja peräpäätään heiluttamalla roiskutteli nestepisaroita. Yksi laji käyttää ruusunlehtiä, toinen haapaa. TV 1 8. MetsäLuontoilta YLE:ssä 7. Hirvieläintemme g vasojen on välttämätöntä syn1 tyä keväällä. 9. Metsäkauriilla on ainoana hirvieläimenä viivästynyt sikiönkehitys, joka mahdollistaa kesäkiiman. Läheisellä rannalla oli iso jalanjälki, jossa näkyi pitkät g kynsien painaumat kar} hunko. On käsittämätöntä, että mehiläinen saa käytävän ahtaudessa lehdenpalaset asettumaan täsmälsuOMEN LUONTO 7/96 55. leen oikein. Radio Suomi 21.8. Syötyään tarpeeksi toukka koteloituu osastoonsa kutomaansa kotelokoppaan. Kysyjän havainto osuu juuri kiima-aikaan. Kuhunkin osastoon se kerää kukista mettä ja siitepölyä, ja munii siihen sitten yhden munan. Kauri Mikkola 55. Röhkäisyt ovat usein yksittäisiä, mutta usein metsäkauriin kurkusta kumpuaa kokonainen röhkäisysarja. Ahvenanmaalla on metsäkauriita hyvin runsaasti. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Käärön sisällä on toukkien pesä
Rupi ja rutto pois perunoista Miten saan perunani onnistumaan. Sammaloituva nurmikko Nurmikkoni on aika sammaIeinen. Sammaloituminen johtuu yleensä siitä, että nurmikko on huonosti perustettu, maa on päässyt tiivistymään liikaa tallaamisen takia tai paikka on heinille liian varjoinen. Mikäli piha on pääasiassa sammalikkoa, nurmikkosulfaatin käytöstä seuraa vain se, että ruskettunut sammal joudutaan raaputtamaan haravalla pois. Siinä on lisäksi typpeä, joka parantaa ruohon kasvua jos ruohoa enää on jäljellä. Mukulat eivät kuitenkaan v101tu, kunhan penkit mullataan kunnolla. Rea Peltola SUOMEN LUONTO 7/96 55. Märkinä kesinä mukulatkin voivat saada tartunnan ja pilaantuvat sitten jo pellolla 56 tai viimeistään varastossa. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Sembramännyn siemen itää usein vasta toisena kesänä kylvöstä. Perunaruttoa esiintyy melkein joka vuosi. Vaikka perunarupi on ruttoakin yleisempi tauti, siitä on huomattavasti vähemmän haittaa. Siksi usein on viisasta joko perustaa kokonaan uusi nurmikko tai päättää, että sammal on kaunista. _Tilalle täytyy kylvää uusi nurm1. Kannattaakin valita mahdollisimman rutonkestävä perunalajike. Todennäköisesti siemen vaatii itääkseen ensin lämpimän ja sitten kylmän jakson, minkä jälkeen sirkkalehdet ilmaantuvat. Rutto näkyy lehtien yläpinnoilla mustelmina, ja alapinnoilta sairastuneet lehdet ovat hienon homenukan peitossa. Nurmikkosulfaatti muuttaa äkillisesti maan pintakerroksen happamuutta niin, että sammal ruskettuu ja kuolee. Istutin taimet multaan, osan ulos ja osan kasvihuoneeseen, mutta kaikki kuolivat. Rupisieni viihtyy lämpimässä, kuivassa ja ilmavassa maassa, jonka pH on melko korkea aivan kuten perunankin. Ennen nurmikonsiemenen kylvöä maahan lisätään turvetta, kalkkia ja hiekkaa, jotka parantavat maan ilmavuutta ja auttavat nurmikkoa menestymään. Kun sirkkataimet ilmaantuvat, ne saavat olla paikoillaan vielä ainakin vuoden verran, jotta ne ehti vät vahvistua ennen siirtoa. vsk.. Rupea aiheuttava sädesieni elää ja lisääntyy vain perunan pinnalla. Rupi on lähinnä kosmeettinen haitta, mutta jos haluaa perunansa ruvettomina, Hertha ja Rosamunda ovat melko kestäviä sitä vastaan. Siemenet on hyvä kylvää puolivarjoisaan kukkapenkin nurkkaukseen tai hiekansekaisella mullalla täytettyyn laatikkoon, jonka annetaan olla rauhassa ainakin kaksi kesää. Tässä tontilla on vain yksi puu ja järven takana kilometrin päässä useampia. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Ojala, 19920 Pappinen. Sammal ei kuitenkaan kestä kovin paljon kulutusta, joten oleskelupaikoilla nurmi on parempi valinta. Toimiiko se todella niin. Seuraavana keväänä saan lämmettyä käänsin kompostia ja huomasin, että sembran kävyissä olleet siemenet olivat itäneet ja kasvaneet isoiksi taimiksi. Kun mukulat korjataan varastoon vasta pari viikkoa varsien niiton jälkeen, mahdollisesti mullan pinnalle varisseet ruttosienen itiöt ovat ehtineet kuolla, ja mukulat säilyvät terveinä kevääseen asti. Tällaisessa paikassa perunasato saattaa jäädä pienenlaiseksi, mutta mukulat ovat jauhoisia, makeita ja erityisen herkullisia. Multa ei saa kuivua, mutta liikaa märkyyttäkin täytyy varoa. Näihinkin lajikkeisiin rutto tarttuu ennen pitkää, jos sää on otollinen. Pölytyskin voi vaikuttaa siemenen elinvoimaisuuteen parhaat siemenet saa paikalta, jossa kasvaa useita sembramäntyjä, jolloin ristipölytys on taattu. Siemenen itämistä voi koettaa jouduttaa pitämällä kylvölaatikkoa ensin lämpimässä paikassa kolmisen kuukautta ja sitten kolme kuukautta kellarissa, jossa on kolmesta kahdeksaan astetta lämmintä. Rupi ei pilaa perunaa, ja se on helppo kuoria pois. Varhaisperunoista kestävin on suuri ja hyvänmakuinen Ostara. Pehmeä vihreä sammal sopii moniin paikkoihin vähintään yhtä hyvin kuin leikkaamista ja kastelua vaativa nurmikko. Sen jälkeen olen tuloksetta yrittänyt saada sembroja itämään. Uusi nurmi perustetaan rikkomalla sammal ja vanha turve jyrsimellä tai kääntämällä maa perinpohjaisesti lapiolla. Viime kesänä perunat olivat rupisia, sitä edellisenä rutto vei melkein koko sadon. Talviperunoista suositeltavia ovat Hertha ja Matilda sekä jauhoinen ja maukas, uuniperunana tunnettu Rosamunda. Kasvattaisin sembroja Eräänä syksynä haravoin puiden lehtien seassa sembramännyn käpyjä kompostikasaan. Naapuri suositteli nurmikkosulfaattia, joka kuulemma iappaa sammalen ja kasvattaa ruohon uudelleen. Perunamaa kannattaa perustaa tontin happamimmalle paikalle, ja istutusvakoon voi levittää kalkitsematonta turvetta siemenperunoiden alle ja päälle. Pölyttääkö sembra itse omat kukintonsa. Kun ensimmäiset ruttolaikut ilmaantuvat lehtiin, perunanvarret niitetään ja viedään kompostiin. Rikkaruohot tietysti kitketään tarpeen mukaan. Millaiset olot sembransiemenet vaativat itääkseen ja kasvaakseen. Myös runsas kastelu ennen juhannusta ehkäisee rupisienen lev iämistä vastamuodostuneisiin mukuloihin
Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: ....................................................... Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. (90) 630 300, telefax (90) 630 414 SUOMEN LUO TO 7/96 55. . Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. (92 1) 2301 141 , Hannu Klemola vs. (941 ) 211 11 5,Tatja Lumme Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. (973) 13828 1, Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. z u.J 6 ::) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle ! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (960) 3364 302, Vesa Heinonen, Helena Kolu, Tuovi Kurrtio, Hanna Matinpuro, Timo Permanto, Per/Ii Siilahti, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt ALUES IHTEERIT Keski-Suomi Keskus tie 23 B 22, 40 100 Jyväskylä puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Perämiehenk. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. (90) 228 08206, Satu Hemu/a-Nieminen Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. (960) 311 550,Tuula Leskelä Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh.(93 1)2 I3I 317, Harri He/in Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. . (953) 411 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavankatu 1 1, 28 100 Pori puh. Puhelin !myös suuntanumero): .............................................. 11 A 17, 00150 Helsinki puh. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_ . (90) 228 08221 Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 005 10 Hei inki puh. (90) 228 08 210, 228 08 224, telafax (90) 228 08 200. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: .............................................................................................................................. (96 1) 312 7577,Tiina Seikku/a Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-5 1, 20100 Turku puh. . SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamie Rit1•a Pietiläinen puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka .......................... . (90) 228 08 1, telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30--16.15 Esko Joutsamo, pääsihteeri Mitja Jumpponen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Päivi Karvinen, YVA-yhteyshenkilö Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluomoprojektisihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Powanen, tiedotussiht., päätoimitt. O Määräa ikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. (90) 228 08333 Postimyyntiii koko maahan LUONNONKUVA-ARKISTO Nervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki puh. (939) 632 6163, Maija T. Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Postinumero ja -toimipaikka: .................................... Osoite: .......................... Leena Sjöblom, jäteprojektisihteeri Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, toimistosihteeri, vs. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kun nes haluat keskeyttää sen. . Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. , SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen luonnon alkaen __J_ 19_. . (98 1) 311 5 828, Me,ja Ylänen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. vsk. Lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh
In 1994 four species were protected in Finland. Now Hanski is disturbed by the swift increase in our human population and the accelerated consumption of the Earth 's resources. Dragonflies are not threatened by predation but by the Suomen Luonto 58 ilmestyy seuraavan kerran 7. 700 h ja se toteutetaan monimuoto-opetu Hakemukset pyydetiln lähettämään 15.7.1996 memessä. Translated by Leigh Plester EKOTUOTANNON ns, näkemys luomon monimuotoisuuden hyödyntämisen mahdollisuuksista Koulutus sopii esim. Anxiety over the Earth's future byluha Valste Suomen Luonto 55(7): 40 Univer ity of Helsinki population biology professor Ilkka Hanski is studying predator-prey relationships and isolated populations between which there is constant movement of individuals. Many species of dragonflie establish territories which they defend. Kumeilla on mertdtystl EU:n lmestolntltulaea haettaessa. He feels that researchers ought to endeavour to influence the decision-makers more by providing them with the facts they have discovered. maatilatalouden sivuelinkeinojen harjoittajille, kuntien ym. Naturally, birds are prominent in his programmes owing to their voices, but seeing nature as a complexity, Neuvonen observes plants and mammals, as well as ecosystem changes. Mussels have been used in environmental studies as so-called bioindicators. A mussel is not a laboratory analyser, but a mollusc. The logical consequences are extinction for many species, species paucity in ecosystems, and eventual catastrophe. The females !ay either in water or in places where the eggs or nymphs can later have access to water. yhteisöjen koulutusja neuvonuhenkilöille. Hakulomakkeita saa oppilaitoksesta Lisätietoja: Merja Kownäki, Aki Vanhatalo tai Rlitta Heinonen. Although environmental upheavals affect mussels, making use of change occurring in these animals to interpret the environmental tate has proved difficult. (939) 5-40 251, fax (939) 559 1191 SUOMEN LUONTO 7/96 55. Since 1975 he has chaired "Luontoilta" (Nature Evening), a phonein and write-in programme for listeners. They are believed to give fair warning of environmental deterioration before eco ystems undergo irreversible changes. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Veikko Neuvonen nature broadcaster by Alice Karlsson Suomen Luonto 55(7): 14-15 Radio broadcaster Veikko Neuvonen is perhaps Finland's most well-known nature programme celebrity. Veikko Neuvonen 's favourite place is the Lahti region, where the terrain alternately drops sheer into lake water and rises sharply up the sides of the Salpausselkä ridges and eskers. ln Finland, cloud forrnations vary widely between the coast and inland. Dragonflies, nature's stunt pilots by Sami Ka,jalainen Suomen Luonto 55(7): 26-33 There are over 5000 species of Odonata in the world; only 52 of them inhabit Finland. In its aquatic habitat, a nymph, which live by predation, develops into an adult usually in 2-5 years. For example, when fleecy summer clouds begin to rise in cauliflower-like shape and at the end of this expansion start to lose their clear forrn, one can expect a thunder torrn. Kasviretkellä vanhassa Porvoossa Kiehtovat kiitäjät ja kehrääjät Hannu Virtanen ja Seppo Vuokko tarpovat nevalla pollution and even destruction of suitable habitats. However, it is possible to draw some conclusions about future changes in the weather from their shapes. Lukukausija materiaalimaksu kilnmallakin linjalla on 500 mk. Mussels "clam up" by Ma,jatta Sihvonen Suomen Luonto 55(7): 47 Six species of large · mussel occur commonly in Finland's inland waters. Koulutuksen laajuus on n. Familiar with Finland from top to toe, Neuvonen feels that no place is better than another; one can spend delightful moments anywhere. Finland's Red List includes six dragonfly species which are classed as endangered. MYEL-valwutetuilla on mahdollisws opintotukeen. SATAKUNNAN MAA-JA METSÄINSTITUUTTI 293-40 KULLAA puh. Hanski is a born biologist. Mussels exist, eat and reproduce and perhaps we ought not to attempt to ask them our own questions. The duration of the nymphal period depends both on the species and on the temperature of the environment. The names given to the e insects in different languages indicate that they were supposed to have supernatural powers and to be in league with the devil. He became interested in nature as a schoolboy, being active in Luonto-Liitto, the Finnish Association for Nature Conservation 's organisation for youth. Clouds indicate changes in the weather by Ulla Ahonen Suomen Luonto 55(7): 36-39 By observing the clouds we can forecast the weather over the next few hours. vsk.. Over the coast and the archipelago, the sea prevents clouds forrning, especially in early summer. After running on radio for a decade, Luontoilta also progressed to television. Yet everybody knows dragonflies and some people even fear them. They prey on ali sorts of flying insects and may themselves fall victim to hobbies or other bird . Smaller species eat spiders, among other prey. But the enchantment of their quiet world remains. Further inland, particularly in Lapland, the northeast, and eastern Finland, ri ing altitudes promote clud forrnation. elokuuta 1996. Adult dragonflies live for on ly a few weeks ora couple of months. Neuvonen's pet subject are natural sounds by means of which he endeavours to convey to listeners the appearance and feeli ng of different biotopes. In addition to Luontoilta, Neuvonen finds time to produce several other nature programmes for Finnish radio. Such SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 interactive populations forrn what are terrned metapopulations. The 300th programme was celebrated on the air in 1994. ln summer, weather phenomena can be very local and of short duration, so that a careful scrutiny of the clouds may give a clearer picture than a general weather forecast. While he regrets the disappearance of cultural landscapes, for example, he does not cry over spilt milk for long. The forrn and extent of clouds vary enormously, because clouds constantly change owing, for instance, to air currents
Ikivanha luonnonläheinen kuitu on tullut taas muotiin. Kolmen kuukauden kasvukaudella Norrholmit torjuvat rikkakasveja tarpeen mukaan äestämällä, mutta antavat vihreän kasvimaton kasvaa pellavan juurella. Kasvin kaikki osat voidaan hyödyntää Toistaiseksi päistäreet kuljetetaan Norrholmin tilalta Seinäjoelle lämpökeskukseen poltettav iksi, mutta puumainen jäte olisi mitä parhainta kui viketta hevostalliin tai kelpaisi rakennusaineiksikin muun muassa auton sisustukseen korvaamaan muoviosia! Pellavaölyn ja siemenrouheen lääkinnälliset ominaisuudet jo tunnetaan, mutta muutaman vuoden päästä ehkä haukkaamme pika-aterian pell avaiselta syötävältä lautaselta. Kypsä pellava nyhdetään irti ja jätetään kosteaan maahan likoamaan neljäksi-viideksi viikoksi. Siemenistä saa öljyäkin , mutta Norrholmilta siemenet menevät muille vilNutan/Rapho. 1 äntä on hakenut viljelyoppia monesta Euroopan maasta ja soveltanut tiedot pohjoisiin oloihimme. Pellavall a on kuitenkin laatuja ympäristötietoiselle kuluttajalle monta valttia tarjottavanaan: kangas on lujaa, venymätöntä, likaa hylkivää ja helposti puhdistuvaa; se imee kosteutta kolmesta viiteen kertaan enemmän kuin puuvilla ja tuntuu silti kuivalta. Ruotsalainen Almedahl keskittyy luomupellavaan ja on hankkinut langoilleen Bra Miljöval -merkin . Muodikkaiden jakkujen, hameiden ja bleisereiden tuoteselosteessa näkee usein yhdistelmän pellava-puuvilla, pellava-viskoosi tai pellava-silkki. Halpa tapa on myös ympäristölle paras. Tiina Sarlio on suunnitellut pellavalle uusia ilmeitä Prana-mallistossa, joka on osa hänen Taideteollisen korkeakoulun vaatesuunnittelun ja pukutaiteen laitokselle tekemäänsä lopputyötä. Norrholmin 80 hehtaarin kuitupellavatila Närpiössä Pohjanmaalla on Pohjoismaiden suurin ja tiettävästi ainoa alan luomutila. Hienoimmat muotikankaat tulevat Italiasta, Ranskasta ja muualta Euroopasta, mutta suomalaisetkin kankurit saavat aikaan kauniita ja kestäv iä tuotteita. Lehtikuva jelijöille. Rohkimisesta häkilöintiin Suomen noin 1500 hehtaarin pellavaviljelmistä suurin osa kasvaa öljypellavaa, jonka lyhyistä kuiduista ei saada kangasta. Välillä varsia käännellään. Ritva Kupari 59. Kasvin käsittelyvaiheet ovat periaatteessa samat kuin viime vuosisadall a, mutta koneet helpottavat työtä. Uusinta uutta tilalla on häkilöinti: häkiläkone kampaa hienot aivinakuidut tasaisiksi nipuiksi kehräämöä varten. Pellava menetti asemiaan tekstiilikuituna sotien jälkeen puuvillalle ja tekokuiduille; sen osuus on vain 1,4 prosenttia tekstiilikuitujen tuotannosta maailmassa. Hillitysti kiiltelevä pellava rypistyy helposti , ja ryppyisyydestä onkin tehty muotia, jota erään vaatevalmistajan mukaan suomalaiset eivät täysin ole hyväksyneet. Hienon hieno pellavakangas on koristanut Kleopatran vartaloa, ja pellavaan on kääritty pyramidien muumiot. Ainoat ympäristöhaitat pellavanviljelyssä yntyvät rikkakasv ien torjunnasta ja myöhemmin kuitujen liotuksesta, mutta nämäkin murheet voidaan välttää. Lähimmän viidenkymmenen vuoden aikana kehräämö toivoo saavansa kaiken tarvitsemansa kuidun eli 600 hehtaarin tuotannon Suomesta. Lihdattua pellavaa Irlannista. Kokonaan pellavaisia pukineita on tarjolla vähemmän kuin muutama vuosi sitten, jolloin pellavabuumi oli huipussaan. Jokipiin Pell avan tekstiileissä ei käytetä kemi kaaleja eikä väriaineita. Seuraavaksi pellava pyöröpaalataan ja kui vatetaan. Kotimaista viljelyä ja käyttöä elvytetään vauhdikkaasti. Suomeen tuodaan pellavakankaita ja pellavalankaa monesta Euroopan maasta. Varret loukutetaan ja lihdataan, eli puumaiset päistäreet rikotaan ja irrotetaan kuiduista. Paalit avataan ja siemenet rohkitaan pois. Maan ruohomatto ja mereltä nouseva aamukaste liottavat kuituja sitovat liimaaineet. Tilan pellava kehrätään Maa lahdessa Almedahlin kehräämössä, joka on Pohjoismaiden ainoa pellavakehräämö. VARTALON VERHOT Pellava valloittaa Studio Lasse Koivunen Eija Hiltunen Jokipiin Pellavan valmistamia perinteisiä kotimaisia pellavavaatteita. SUOMEN LUONTO 7/96 55. Riihipaita on lähes luonnontuote. Almedahlin langoista kudotaan pyy heja pöytäliinoja, kylpypyyhkeitä ja -takkeja sekä riihipaitoja ja shortseja muun muassa Jokipiin Pellavassa Jalasjärvellä. Perinteinen vesiliotus rehevöittää vesistöjä. vsk
~~1TITAITO AIKAKAUSLEHDET stiftatut liimasidotut K I R J A T kovaja pehmeäkantiset KIRJAPAINO OY Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa, puhelin (916) 41551 telekopio (916) 4155 736, (916) 4155 726