Salamat sinkoilevat Suomessa ukkostaa noin 90 päivänä vuodessa ja heinäkuun taivas synkistyy ukkospilvistä varmemmin kuin muulloin . Tuomi neuvoo. Kun suurin osa niityn kukista on valmiina siementämään , on aika panna niitty nurin. Kehrääjä ei tee pesää . Pistä viikate viuhumaan kuun lopulla, anna kasvien jäädä maahan muutamaksi päiväksi ja nosta ne sitten seipäille. Puussa salama kulkee nilaa myöten ja irrottaa kuorta noin 1 sentin levyisenä vyönä. Salama hakeutuu korkeisiin paikkoihin , kuten mastoihin ja puihin . "Salama iskee maastosta kohoaviin kohteisiin , siksi olisi pysyteltävä mahdollisimman matalana." Varo kehrääjää tiellä Saalistaessaan hämärässä kehrääjä hakeutuu mielellään tielle lepäilemään ja on vaarassa joutua auton alle. On aika teroittaa viikate Niittyjen hoitoon kuuluu oleellisesti viikate. Kehrääjä ei osaa väistää. Se pistää iltapäiväksi luukut kiinni ja avaa ne taas aamulla, jos päivä paistaa .. Jos tukkasi nousee ukkosella pystyyn, juokse henkesi edestä, tai kyyristy maahan ". Varo siis, ettet tallo polulle painautuneita , emoaan odottelevia poikasia. Sen poikaset kyhjöttävät paljaalla maalla ja luottavat suojaväriinsä. "silloin puu saattaa räjähtää säpäleiksi." Salama ilmoittaa itsestään voimistamalla sähkökenttää paikalla, johon se on iskemässä. Pukinparta viettää siestaa Pukinparta kukkii tienpientareilla täyttä päätä . Niitolla estetään niityn rehevöityminen ja varmistetaan uuden kesän kukkaloisto . Englantilaiset kutsuvat pukinpartaa nimellä Jack-go-to-bed-at-noon , Jaakko menee nukkumaan keskipäivällä , ja niin se tekeekin. "Joskus salama tunkeutuu nilaa syvemmälle," Ilmatieteen laitoksen tutkija Tapio Tuomi selvittää. joten törmäyksistä iso osa olisi maltilla vältettävissä. Kehrääjän isot silmät hohtavat valoissa kauas. Kukka houkuttelee pölyttäjiä kullankeltaiselle mykerölleen , mutta vain aamupäivisin ja hyvällä säällä
Vastaus löytyy sivuilta 54-57 . Ivalosta Murmanskiin kulkevalla linja-autolla matkan voi tehdä monta kertaa viikossa. Miten on mahdollista, että hyttynen pystyy työntämään hennon imukärsänsä paksunahkaisimmankin ihmisen ihoon. Tutustu ja ihastui 54 Kysy luonnosta 67 Elämää näkymättömänä YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 28 Jättiläisen juurella Aura Koivisto on puiden puolella. 38 Maihinnousu kielletty Kymmenientuhansien järvien maassa on yhä vaikeampaa löytää vapaata rantaa. 34 Hapsenkakkiaisten pauloissa Sarvekkaita kovakuoriaisia. 63 Ekoelämää Ekoneuvoja , vihervinkkejä, uutisia. Hyppää kyytiin ja tule mukaan Venäjän puoleiselle Saariselälle, aitoon erämaahan . 18 Paluu Myrskyluodolle Oppaanamme tietenki n Lasse Mårtenson. Kesän kukkasista lisää sivuilla 4-11 . 42 Seikkailu itärajan takana 61 Mehiläiset lumosivat taiteilijan Yhdyskuntahyönteiset puhuttelevat savonrantalaista Ritva-Liisa Virtasta. .. Mustikkapiirakalla ja metsämyyrällä on suhde. Hirvi on kaikille tuttu, vai onko. VAKIOT 1 2 Ajankohtaista 44 Maailmalta 48 Mielipiteitä, keskustelua 52 Kirj at 60 Palvelukortti 66 Summaries Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 1 2. 58. Erkki Santamalan (Luontokuvat) kedolla hehkuvat keltamatarat ja peurankellot. 20 Kivimiehen matkassa Suomi on pullollaan keräilijöitä. 62 Talo hylkytavarasta Iloinen talo syntyi hitaasti ja harkiten. Kiviharrastus on mielenkiintoisimmasta päästä. 23 Haukan silmin 29 Hirvi vielä hirviämpi. vuosikerta Heinäkuu LUONTO 4 Muukalaisia joukossamme Tee kanssamme historiallinen kasviretki entisi lle laivojen painolastimaan purkupaikoi lle. Seikkaile sivuille 42-43.. Salaisuudesta enemmän sivuilla 23-27
Uudessakaupungissa maata tilattiin varta vasten vetisten katujen täytteeksi, puutarhoihin ja puistojen kallioiden peitteeksi. Jaakonvillakko kasvaa elinvoimaisena muun muassa Porin Reposaaren painolastimailla. Varmimmin jaakonvillakkoon törmää kartanoiden puutarhoissa, sillä se on myös vanha lääkekasvi. Yksin Vallimäelle ajettiin satoja hevoskuormia täytemaata nyt entistä luotsiasemaa ympäröivää puistokumparetta koristavat vaaleanpunakukkaiset soikkoratamot. Pyöräretkille otollisia paikkoja ovat Käringsundin lisäksi muun muassa Stora Sottungan Skaje ja Kumlingen Stacksvik, joissa tulokkaiden lisäksi viihtyy monipuolinen ketolajisto mäkileinikkeineen ja heinäratamoineen. Käydäänpä tervehtimässä näitä eksoottisia tulokkaita . Ne voivat olla jopa muinaistulokkaita, muistoja Kalantiväylän ja viikinkien ldäntien tarunhohtoisista kulkijoista. Merenkulun seuralaisia saapui läheltä ja kaukaa koko Tornion ja Haminan väliselle rannikkoalueelle. Täytön ja pengerryksen jäljet näkyvät yhä saaren koillisrannan tasaisina ja säännöllisinä satamakenttinä. Baarlastia kertyi valtavia määriä. Kotisatamaan puretun maan mukana kulkeutui kasveja ja niiden osia, siemeniä, eksoottisia kivenkappaleita, kotiloita ja leviäkin. Tällä tavalla moni kasvi matkusti maahamme ja juurtui satamiemme multiin. Purjelaivat palasivat matkoiltaan painolastinaan kaukaisten satamien irtomaata. Purjelaiva Oulun Toppilan salmessa 1 90!if.. Maakuormien ohjaamaton kippaaminen satama-altaisiin oli madaltumisen pelossa ankarasti kielletty, ja siksi unohdettuihin painolastikumpuihin voi vieläkin törmätä vaikkapa Eckerön Käringsundin reunoilla. Esimerkiksi Reposaaressa saattoi purjelaivojen kulta-ajalla 1800-luvulla olla satakin alusta kerrallaan lastia ottamassa tai purkamassa. TEKSTI: ERKKI SANTAMALA KUVAT: ERKKI SANTAMALA, MUSEOVIRASTO JA LUONTOKUVAT K ukkivaan merenkulun historiaan pääsee parhaiten tutustumaan Porin Reposaaressa ja Uudessakaupungissa, joissa painolastilajeja, paikallismurteiden mukaisesti baarlastkasvei, on säästynyt osana elävää puutaloyhteisöä. Reposaaren taajaman ala kasvoi vähitellen yli kaksinkertaiseksi, kun mereltä vallattiin lisätilaa multaja sorakuormilla. Laivoja vakautettiin ennen lapioimalla ruumaan maata, joka perillä jouti pois. Ahvenanmaan kyläsatamille tunnusomaisia ovat papelorikko, soikkoratamo ja jänönapila
Eurajoen Kaunissaaressa nurmikonleikkuu on säästänyt pukinparran, etelänaitovirnan ja kuminan. Laineen lempikasvi, rakkoapila, symboloi taantuman rajuutta. Mökittyminen on vakituisen asutuksen kuihduttua antanut saaristossa kasveille yllättävää apua. Kovasti harvinaistunutta rohtorastia on vielä Ahvenanmaan Kumlingessa. Erikoisesta siemenpallukasta nimensä saanut apila levisi kaupungista rantalaitumille jopa kilometrien mittaisiksi kasvustonauhoiksi. Niistä viimeinenkin koki kohtalonsa kymmenen vuotta sitten haravaleikkurin silpomana. Laine on Turun yliopiston kasvimuseon eläkkeellä olevan amanuenssi. Turun ja Rauman tulokaskentät ovat kutistuneet, ja rautatie tuhosi Loviisan Valkon esiintymät. SUOMEN LUONTO 7/99. Laidunnus loppui 1960-luvulla, ja rantavesakoista löytyi 1980-luvulle tultaessa enää neljä hajakasvustoa. Reposaari ja Uusikaupunki unohtuivat syrjään satamina Juuri sopivassa vaiheessa, muttei kato täysin niitäkään sivuuttanut. Osa salamatkustajista on jo kadonnut. Kasvit jäävät helposti jalkoihin "Pienet talonpoikaissatamat ovat useimmiten metsittyneet ja kasvaneet umpeen. Yleensä vastaan tulevat enää sitkeimmät sinnittelijät, nurmimailaMeriliikenteen tuoman keltamaitteen kukka on kuin purjevene (Kökar). Pahin kato on käynyt vilkkaina säilyneissä laivakaupungeissa. Kiertäessäni muita rannikkokaupunkeja 1970-luvulla oli pahin jo ehtinyt tapahtua", Laine kertoo. Uudenkaupungin lsossa-Vilissalossa isomesikkä ja sirppimailanen sekä Lemlannin 5tyrsössä nätkelmävirna ovat säilyneet huvilatonttien tallotuilla tai niitetyillä laitamilla. Uudenkaupungin luku on 52, ja niisPehmeäkarvainen jänönapila, aikoinaan lääkekasvi niin eläimille kuin ihmisillekin, on kotiutunut saariston kyläsatamiin ja mantereen vanhojen kylien kalmistokummuille (Seglinge, Ahvenanmaa). Reposaaressa varmoiksi painolastitulokkaiksi on luokiteltu 135 kasvia, joista 75 pystyi myös kotiutumaan Selkämeren äärelle. Kokonaan tarkastamattomiakin paikkoja vielä on, mutta niistä tuskin löytää enää uusia ilonaiheita. 6 Soikkoratamoja Uudenkaupungin Vallimäellä painolastimaan läjityspaikassa. "Kun etsin Uudenkaupungin painolastikasveja 1950-luvun alussa, ne olivat jo alkaneet vähentyä. nen ja valkopeippi", lähes 50 vuotta baarlastilajeja seurannut Unto Laine tiivistää
Jopa parimetriseksi venyvä karvahorsma saapui Turun satamaan viime vuosisadalla, mutta tänään sen tavoittaa varmimmin kosteilta ojanpientareilta rautateiden tuntumasta. SUOMEN LUONTO 7/99 Harvinainen isomesikkä palasi Uudenkaupungin kaupunginlahden rannalle kymmenisen vuotta sitten , kun Sorvakonpuistoa rakennettaessa paikalle siirrettiin vanhaa painolasti maata.
Laivan tuoma papelorikko kukoistaa Ahvenanmaan S
ngassa:
Maraund Turku, Linnan kenttä ja Rulualon itikl rki Eckerö, Käringaund • • Maarianhamina Lumparland, Norrvlken Sund, Bomaraund VaotanflArd, GreggnAo Painolastikasveja jäljellä (tummanvihreä), lajisto tuhoutunut tai pahasti taantunut (vaaleanvihreä). VaNnkari Oulu. Reposaaren painolastikasveja kannattaa etsiä kyläkirkon läheiseltä niityltä, saaren uloimmasta kärjestä Lontoosta ja hiekkateiden pientareilta puutaloalueelta. Lapaluoto Reposaaren kasvistoa kartoittaneen biologi Janne Lampolahden mukaan painolastikasvien pahin uhka kaupungeissa on liioiteltu siistiminen. Näyttävä piileksijä on muun muassa punakukkai. KaupunRaahe. Kuvassa seilaa teräsparkki Ponape, joka rakennettiin 1903.. Eksoottisimmat hävisivät usein ensimmäisinä; variksenkrasseja on viimeksi nähty Maarianhaminassa", Laine sanoo. Näin olisi paras jatkossakin, täydennettynä niitolla kerran kesässä", Lampolahti tiivistää. Hammarland. "Teiden ja kujien säilyminen päällystämättöminä, hallittu hoitamattomuus ja kyläasutukseen kuuluva maan muokkaus ovat tähän asti säilyttäneet kannat. Esimerkiksi tylppälehtihierakka saa rauhassa venyä Käätyjärven rantatörmällä ja Myllymäen puulajipuistossa. Kasviharrastaja Paavo Höijer tapasi isohietasinapin Porvoon Yttre Barlastholmenilla vielä muutama vuosi sitten, mutta nyt hän epäilee sen ka~onneen. Afholmen VaaH, Hilyrymyllyn edusta ja Palo-,i Kristiinankaupunki,. Maan pöyhiminen herättää gin tunnuskasviksi valitun herkän papelorikon taKokkola, Ykoplhlaja Pietaruarl. Liika siisteys pahasta jen reunuksilta, kuten nurmimailanen uuden kirkon puistosta. Uudenkaupungin puistokallioita on peitetty sadoin painolastikuormin. Esimerkiksi idästä saapunut karvahorsma tavattiin ensi kertaa Turun satamassa jo 1886, mutta se saavutti uusia alueita vasta kymmeniä vuosia myöhemmin rautateiden avulla. uma Uuaikaupunkl • Geta, Andenii siemenpankissa uinuvia yksivuotisia kasveja, jotka katoavat välillä pitkiksikin jaksoiksi uutta tilaisuuttaan vaanien. nen ruisunikko, jonka on välillä epäilty jo kadonneenkin lajistostamme. Toppila Erkki Santamala on turkulainen Juontokuvaaja. Molempien taajamien lajistosta on tietoja jo yli sadan vuoden takaa. Kaljuvariksenkrassi ja hietasinapit kulkeutuivat tänne Etelä-Amerikasta. r1 Pori, Mlntyluoto Luvia, laitakarl-leppllkarl Eurajoki, Kauniuaari Rauman .. Tee kasviretki pitkin rannikkoa. Uudenkaupungin baarlastilajit löytyvät usein yksittäisinä kasvustoina puistovoittaa hel"poimmin luontopolulta Käätyjärven ja Ruokolanjärven väliseltä kannakSimo. Merten takaa Monet kasvitulokkaista ovat lähtösatamien rantakasveja ja rikkaruohoja, jotka valloittavat halukkaasti joutomaita muillakin keinoin. Uudenkaupungin puisto-osasto on lähtenyt innolla mukaan painolastikasvien suojeluun. "Monet painolastikasvit ovat kotoisin Itämeren eteläosista. Historia kukkii Simosta Haminaan! tä 20 on nähty vielä kuluvalla vuosikymmenellä. Kråkön kupeeseen pikku hiljaa läjittynyt saarikumpare on yhä turvapaikka muun muassa kanadanruusulle ja vuorimännylle. Uudenkaupungin salamatkustajat tulivat erityisesti Kööpenhaminan seudulta. Muuta taantumaa ei juuri enää ole tapahtunut: ne tulokkaat, jotka sopeutuivat, ovat juurensijansa vakiinnuttaneet. Tervahovin alue Pori, 11epo ... joutomaaksi jäänyttä Reposaaren satamakenttää on muutettu puistoksi ja nurmikentiksi, joiden jatkuvaa leikkuuta kasvit eivät kestä
Hoidon tavoitteena on ensisijaisesti lintujen viihtyminen. Elokuussa 150 000-200 000 mustatiiraa pysähtyy täällä pariksi kolmeksi viikoksi su\kimaan ja keräämään voimia muuttomatkalle. Kestotilaus uudistuu ti lausjaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Lintupuisto perustettiin vuosi sitten kaupungin kuuluisan ornito\ogin ja koulumiehen Einari Merikallion muistoksi Keravaseuran ja Keravan kaupungin yhteistyönä. Puistossa pesii 40 lintulajia, ja havaintoja on tehty 4 7 lajista. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkki nointitarkoituksiin. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Puolen vuoden määräai kaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Käyttämällem me painopaperi lle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Mustatiira harvinaistuu Euroopassa Mustatiira on harvinaistunut kaikkialla Länsi-Euroopassa sitä mukaa kuin siron, noenmustan yhdyskuntalinnun pesimäkosteikkoja on kuivattu . Länsi-Euroopan maista vankin mustatiira-asutus on Saksassa , missä maan itäosaan painottuva kanta jää vajaaseen 2000 pesivään pariin . Keravan kartanolla on vaihtuvia taidenäyttel yitä, ja joen ylittävä vanha kivisilta ja kesäteatteri toisivat puistoon kävijöitä. Suomea mustatiira lähinnä sivuaa muuttomatkoillaan , sillä oma pesimäkantamme on vain parinkymmen parin luokkaa. lrtonumero 33 markkaa . Tilaushinnat Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Suomen Luonto pyritään pai namaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. htm 1 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka , 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila ja Venla Koski Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Ki rjapai no Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelu n Tuki Markku Kemppainen puh.(03)75 11 8 15 Aikakauslehtien Li iton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerron kuussa. Linnustoa ei kuitenkaan tunneta vielä tarpeeksi hyvin , ja sen toivotaankin innostavan lintuharrastajia toistuviin kevätja talvilintulaskentoihin. Kaupunkipuistona se sisältäisi paitsi luontoa myös kulttuuria. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 1 Helsinki puh. Merikal\ion \intupuiston perustajat toivovat, että puisto voitaisiin liittää osaksi kansallista kaupunkipuistoa, joka käsittäisi alueet Järvenpään Lemmen\aaksosta jokivartta pitkin Vantaanjokilaaksoon saakka. d'i "' TERHO POUTANEN ::J "' Lintukeidas moottoritien melskeessä Merika\lion lintupuistossa Keravan kartanon mailla livertelevät satakieli ja lehtokerttu kilpaa moottoritien melun kanssa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 005 1 Helsinki p. Vaihteluväli on suuri , sillä Itä-Euroopan mustatiiraluvut ovat kovin epävarmoja arvioita. Yksi puiston tärkeimmistä tavoitteista on saattaa lähiympäristön koulujen oppilaat biologiantunneiksi haukkaamaan happea todelliseen ulkoilmaluokkahuoneeseen. Kooltaan 7,5 hehtaarin puisto on kartanometsikön , villiintyneen puutarhan , vilje\ype\lon ja pensaikkoisen Keravanjokivarren yhdistelmä, jota hoidetaan tarvittaessa talkoovoimin . (09) 228 082 10, 228 08224, sähköposti: kaitosaari@sll .fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 60 . JENNI MERILUOTO SUOMEN LUONTO 7/99. Mustatiira talvehtii trooppisessa Afrikassa. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. Tuoreimmat arviot lajin koko Euroopan pesimäkannasta ovat 42 000-11 000 paria. Puistoon on sijoitettu linnunpönttöjä, ruokintapaikkoja, ja pian sieltä löytyy pönttöjä lepakoil\ekin. Sen tarkoituksena on osoittaa, että linnut viihtyvät aivan kaupunkikulttuurin keskellä, kun niille jätetään monimuotoista elintilaa. d'i Tunnettuja pesimäpaikkoja ovat Porin Enäjärvi , Evijärven Haapa·~ järvi, Kokemäen Puurijärvi ja 5 Piippolan Kortteisen tekojärvi . (09) 228 08 1 faksi: (09) 228 08200 sähköposti: sukuni mi@sll.fi http://forest.sll.fi/sl/i ndex. Loppukesällä kaikki Pohjoisja Itä-Euroopan mustatiirat kerääntyvät Hollannin ljsselmeeril\e
Limalevä on lisääntynyt Suomessa parina viime vuosikymmenenä. Yöksi se painelee siimojensa avulla ravinteikkaaseen alusveteen , jopa pohjalle seitsemän metrin syvyyteen saakka. Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristönsuojelun laitoksen tutkimuksissa havaittiin , että limalevä on arka voimakkaalle auringonvalolle. Pesäkolot näyttivät tyhjiltä. Minkillä on vain vähän kilpailijoita. Tämä voitiin nähdä helteisenä kesäpäivänä Evollakin: vesi oli humuksen värjäämää pinnasta parinkymmenen sentin syvyyteen, mutta heti siitä alaspäin veneen kokka kynti vihreää, sakeaa limalevämattoa. Minkki oli säikyttänyt koko yhdyskunnan. Lammin biologisen aseman tutkimuksissa on todettu , että limalevän menestys näissä oloissa perustuu sen kykyyn vaeltaa pystysuunnassa. Pian löytyi kiven alta minkin kätkö, jonne se oli sullonut 25 aikuisen ruokin , kahden riskilän ja yhden haahkanaaraan ruumiit. Päivällä levä yhteyttää valoisassa kerroksessa lähellä vedenpintaa. Vitsaus ei yleensä näy vedessä paljain silmin, mutta joskus sitä on vihreänä massana. RAUNO VRJÖLÄ ANTTI TANSKANEN Minkki tuotiin turkistarhoille 1920-luvun lopussa. Syitä on haettu järvien happamoitumisesta, soiden ojituksesta , tehometsätaloudesta ja maataloudesta. 13. Todennäköisesti aiemmin pesimättömät linnut olivat täyttäneet osan tyhjistä pesäpaikoista. Saaristossa minkillä ei juurikaan ole vihollisia. Nyt minkki on Fennoskandian yleisimpiä petonisäkkäitä. Kesällä 1997 kiven kolosta löytyi kuiva minkin raato. Muu eläimistö on tottunut minkin läsnäoloon. Ensimmäinen minkki nähtiin vapaana Suomen luonnossa 1932. Kyseessä on melko varmasti sama yksilö, joka kaksi vuotta aiemmin tuhosi kolonian. Limalevä askarruttaa tutkijoita. Aja ista Limalevä on taas riesanamme Limalevä (Gonyostomum semen) tuottaa joskus uimarille epämiellyttävän yllätyksen: iholle kertyy limaa, joka kuivuessaan muodostaa vaikeasti pois pestävän kalvon. JORMA KESKITALO lä Suomenlahdella. Osa päätyy saaristoon asti. Pesäkolot olivat hylättyjä ja jäljellä olevat munat kylmiä. Aamun sarastuksessa se palaa takaisin pinnan tuntumaan. Levät olivat asettuneet tarkalleen yhteyttämiselle edullisimpaan syvyyteen . Lajin ylenpalttinen lisääntyminen kotilaiturin edustalla voi varoittaa järven tilan huononemisesta, vaikka limalevää on Minkki uhkaa saaristolintuja Käynti heinäkuussa 1 995 Ahvenanmaan Sindersgrundin luodolla oli masentava. Järvessä on muun muassa niukasti valoa, vesi on hapanta ja alusvesi kokonaan hapeton. Tulosten mukaan minkit söivät nisäkkäistä pääasiassa peltomyyriä, mutta jonkin verran myös muita myyriä ja päästäisiä. Kotimantereellaan PohjoisAmerikassa minkki asustaa veSUOMEN LUONTO 7/99 sistöjen varsilla ja koiraat puolustavat omia elinpiirejään, joilla riittää ravinnoksi pikkunisäkkäitä, lintuja ja kaloja. Linnuista saalislistalta löytyi sorsalintuja, erityisesti haahkoja, sekä pesimäaikana eri laisia untuvikkoja, näistäkin suuri osa oli todennäköisesti haahkanpoikasia. Suomessa häkistä karanneet tai vapauteen päästetyt minkit yrittävät löytää itselleen sopivan elinpiirin. Sen kahdesta siimasta toinen on vinhasti liikkuva uintisiima ja toinen jäykempi, usein taakse suuntautunut ohjaussiima. Parempana kalastajana saukko syrjäyttää minkin, mutta toistaiseksi saukkokantamme on vielä varsin harva. Useimmat olivat jo mätänemistilassa, joten minkki oli vieraillut paikalla ainakin paria viikkoa aiemmin. Kaloista suosituin oli kivinilkka. Kirkasvetisissä järvissä limalevä hakeutuu auringonpaisteessa jopa usean metrin syvyyteen. Esimerkiksi Lammin Evolla sitä on runsaasti kesäkuun lopulta syyskuun alkuun eräässä pikkujärvessä, jonka luulisi olevan vihamielinen ympäristö mille tahansa levälle. Seuraavana vuonna ruokit pesivät normaalisti eikä kannassa voinut havaita laskua. Jukka Niemimaa ja Jouko Pokki ovat tutkineet minkkiä Tvärminnen saaristossa läntiseljoskus runsaasti luonnontilaisissakin vesissä. Lisäksi minkit söivät kaloja ja hyönteisiä. Mikroskooppisen pieni limalevä on nopea uimari. Se voi myös ärsyttää ihoa voimakkaasti
ldänkäet kuuluvat Venäjän pesimälinnustoon ja niitä on kuultu monina vuosina aivan rajan tuntumassa. Suomen Luonnossa hän vastaa Kysy luonnosta -palstalla hyönteisiä koskeviin kysymyksiin . Lisäksi Lieksassa idänkäkeä kuuntelemassa käynyt lintuharrastaja löysi vielä yhden linnun Joutsan Kotkatniemestä. Arvonimianomuksen takana oli 18 tahoa, muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Perhostutkijain Seura, Yleisradio, Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ja Luonnontieteellinen Keskusmuseo. Nyt jännitetään saadaanko idänkäestä Suomeen uusi pesimälaji. Poikaspesästä tienesti on jo yli 9000 markkaa. JARI KOSTET Uusi korvauskäytä porovahingoista te "On se maailma mennyt mallilleen, kun ennen kotkia piti tappaa, nyt suojella, että saisi rahaa", päivitteli eräs poromies maakotkatyöryhmän sihteerille Tuomo Ollilalle. Korvauskäytäntöä rakennettaessa poromiehiä ja Paliskuntain yhdistystä närästi pitkään se, kuka maksettavista korvauksista loppujen lopuksi päättää. Uusi korvauskäytäntö näyttää silti toimivan . Kaikkialla kotkaharrastajien ja poromiesten välit eivät ole kunnossa. "Entiseen korvauskäytäntöön verrattuna ollaan menty ilman muuta parempaan suuntaan", Ollila sanoo. ldänkäki on käen (Cucu/us canorus) näköinen. Suomen Luonto onnittelee tuoretta professoria! ldänkäki puputtaa Suomessakin Viime vuonna löytyivät Suomen ensimmäiset idänkäet (Cucu/us saturatus) Lieksasta ja Karstulasta. tä yhden tai useamman kuoriutuneen poikasen. Kauri Mikkolasta professori Tasavallan presidentti myönsi toukokuussa yli-intendentti Kauri Mikkolalle professorin arvonimen. Perusteena korotukselle on näkemys, että puuttomalla seudulla kotkan ruokavaliossa on enemmän poronvasoja kuin etelämpänä. Poronhoitoalueella on Suomessa noin. Lapin tunturialueella korvaukset ovat 1,7-kertaiset muuhun poronhoitoalueeseen verrattuna. Poikaspesäksi pesä luetaan silloin, kun tarkastaja löytää sielTuomo Ollila iloitsee uudesta porovahinkojen korvauskäytännöstä, joka toimii kotkien hyväksi. "Päätökset tehdään ympäristöministeriössä ja ympäristökeskuksissa. Suurelle yleisölle Kauri Mikkola on tuttu Yleisradion Luonto-illasta. Kauri Mikkola tunnetaan etenkin perhostutkijana, mutta hän on myös etevä ornitologi ja syvällinen luonnon tuntija ylipäätään . Yllättäen linnut viihtyivät samoilla paikoilla tänäkin vuonna. Uuden kotkakorvausjärjestelmän mukaan jokaisesta paliskunnan alueella olevasta asutusta kotkan reviiristä kilahtaa hieman yli 3000 markkaa rahaa. Selvempinä eroina ovat idänkäen puputtava ääni sekä siiven alapuolella oleva valkoinen juova, joka näkyy vain linnun lentäessä. Myös luonnonsuojelu on Kauri Mikkolalle sydämenasia. Kevään aikana saatiin viranomaisten kirjoihin useita kotkan pesäreviirejä , jotka aikaisemmin olivat vain poromiesten tiedossa. Pesätarkastaja ei päätä mitään, hän vain raportoi mitä näki pesällä", Ollila sanoo
mutta puutteita uudessa käytännössä vielä on" . Sjundbyn kartano on myös rakentanut vanhaan myllyrakennukseen nykyaikaisen pienen vesivoimalan. Rannoille on jätetty viljelemättömiä vyöhykkeitä tai niillä kasvaa nurmea. Etelämpää löytyy kolmisenkymmentä reviiriä. Myös paikalliset asukkaat pitävät voimalan paikkaa sopivana. kiittää Segersveniä siitä, että hän on toiminut ansiokkaasti Siuntionjoki-työryhmässä, jossa joen eri käyttäjätahot hakevat yhteisymmärrystä joen käytöstä. Voimala tuottaa sähkön tilan omiin tarpeisiin ja ylimääräinen johdetaan valtakunnanverkkoon. Ollila on parhaillaan kiertämässä merkkipiirejä ja paliskuntia. mutta energian ostavat osakkaat ja Kainuun Sähkö. Lohjalla toimiva vesiensuojeluyhdistys Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. --~ !. ANNE KÄRKKÄINEN 15. Lahti ei usko Sähkäleestä koituvan linnuille haittaa. Tavoitteena on neuvotella kotkareviireistä jokaisen poronhoitoalueen paliskunnan kanssa. Voimalasta huolimatta kaloille riittää vettä, joten ?e pääsevät vapaasti nousemaan Sjundbynkoskesta. _: . Siuntionjoki kulkee kilometrejä Sjundbyn kartanon mailla. 'Tuulen keskimääräinen nopeus luodolla 50 metrin korkeudessa on 7 ,5 metriä sekunnissa. .,. Lumijoki sijaitsee maankuulun lintuvesistön Liminganlahden tuntumassa, ja myös voimalan lähellä sijaitseva Rokonkari on suojeltu lintujen pesimäalueena. Elinkaarianalyysien mukaan tuulivoimala tuottaa valmistamiseensa käytetyn energiamäärän parissa kuukaudessa. Joessa ei ole patoa, vaan vesi otetaan turbiineihin vanhanaikaisesti kourun kautta. Lumituuli aikoo olla urakassa mukana. Sähkäle käyttää Oulun Seudun Sähkön verkkoa. Sähkäleeksi nimetyn 660 kilowattitunnin voimalasta on laskettu saatavan sähköä 1 ,8 gigawattituntia vuodessa. ~--.....~ -~ -~:-__::..-----~sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta. 1• ll kotkien 280 maakotkareviiriä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Segersvenin erityisansiona pidetään sitä, että hän on maanomistajana ja viljelijänä ottanut teoillaan huomioon vesiensuojelun. ja ensimmäisen kuukauden perusteella näyttää siltä, että sähköntuotto on ennusteen tasalla", Lumituulen hallituksen puheenjohtaja Timo Lahti kertoo. Viisainta oliVuoden vesiensuojelija rakensi voimalan Siuntiolainen Sjundbyn kartanon omistaja, agronomi Margareta Segersven on valittu Länsi-Uudellamaalla vuoden vesiensuojelijaksi . että rajassa kiinni olevista Venäjän puolen pesistä korvausta ei tule. Kahden osakeannin jäljiltä Lumituulella on jo yli tuhat osakasta. Maalle sijoitettuja tuulivoimaloita on arvosteltu maisemahaitoista. jotta se sulautuisi merimaisemaan mahdollisimman hyvin. "Ennemmin tai myöhemmin järjestämme osakeannin , jonka tuotolla pyritään pystyttämään ainakin kaksi uutta voimalaa. JARMO PASANEN .., . Lahden mukaan Sähkäleen väriksi valittiin sumunharmaa. joten Sähkäle on jo maksanut velkansa ympäristölle. "Kyllä me reviirikohtaiset korvaukset hyväksymme. Poromiesten joukosta löytyy vielä varauksellista suhtautumista, mutta Ollilan mukaan yhteistyö toimii enimmäkseen hyvin. sanoo kuusamolaisen Alakitkan paliskunnan poroisäntä Osmo Säkkinen. Sähkömäärä vastaa muutaman si perustaa useiden myllyjen tuulipuistoja. . TUOMO PIRTTIMAA Aja ista Sähkäle tekee viimasta virtaa Yksityisten kansalaisten viime vuonna perustama tuulivoimayhtiö Lumituuli on pystyttänyt ensimmäisen voimalansa Lumijoen Varjakkaan. "Muuttolintujen on todettu huomaavan roottorien ilmavirtaukset ainakin sadan metrin päästä, joten myllyistä on vähemmän haittaa kuin esimerkiksi voimalinjoista." Lahti arvioi, että Suomen merialueille voitaisiin rakentaa satoja tuulivoimaloita. Itärajan palkisten poromiehiä haittaa eniten se. mikä vastaa noin 900 kerrostalokaksion kulutusta. Paikkoja on jo katseltu", Lahti sanoo. Poroja ei Venäjän puolella ole eikä Paanajärven seudun vanhoissa kuusikoissa juuri jäniksiäkään, joten sikäläisen kotkaparin saalismaasto on suurimmaksi osaksi Suomessa. on palkinnut vesiensuojelutyössä kunnostautuneita ihmisiä vuodesta 1984
Sadevaatteiden lisäksi pyöräturistille kertyy paljon muutakin kuljetettavaa: Teltta, makuupussi , makuualusta, vaihtovaatteet, retkikeitin , ruokailuvälineet, ensiapuvälineet, pyöränkumin paikkaustarvikkeet .. Lääninoikeus vahvisti Kolavikenin suojelun Lääninoikeus päätti kesäkuussa , ettei Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemää Hangon Kolavikenin suojelupäätöstä ole syytä valitusten johdosta muuttaa. Pelloilla naukuvat töyhtöhyypät, ja ritariperhonen kiiruhtaa pientareelle kuin lintu suurilla vaaleankeltaisilla siivillään. Pientareet ovat enimmäkseen hyvin kapeita, reunaviivan oikealla puolella on kymmenisen senttiä asvalttia ja sen vierellä puolisen metriä hiekkaa, minkä jälkeen odottaa ojan ahnas syli . Olen 1 3-vuotiaan poikani kanssa pyöräretkellä Saimaalla. Kaukojunassa pyörästä veloitetaan 50 markkaa, lntercity-junissa maksu on kuusikymppiä. "Ei mitään kiirettä", vakuuttaa puumalalaisen huoltoaseman omistaja täyttäessämme juomavesipulloja, vaikka paikan olisi pitänyt mennä kiinni jo ajat sitten. Hanko voi vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen , mutta keskustelut alueen hoitoja käyttösuunnitelmasta ovat jo edenneet. Yövymme metsissä. Ilahduttavaa ovat myös kevyen liikenteen väylät, jotka Imatralla ja Savonlinnassa 16 jatkuvat pitkän matkaa kaupungin ulkopuolelle. Suojelun yksi keino kun on uhanalaisiakin tukahduttavan levän ja muun kasvillisuuden poistaminen uimarannalta (SL 1 2/98) . Aja Pyörä retki -maistuu kesälle! Muhkea hirvi seisoo tienvarressa Taipalsaaren Kyläniemessä. Niitä pitkin saa ajaa kieli keskellä suuta. ista Juomavettä tarvitaan runsaasti. Ensin matkustamme junalla Imatralle, josta jatkamme polkien Ruokolahden, Taipalsaaren ja Puumalan kautta Sulkavalle, Savonlinnaan ja Punkaharjulle, ja lopuksi Siikalahden lintujärvelle Parikkalaan. Hirvikin tarkastelee meitä pitkään . TAPANI VEISTOLA SUOMEN LUONTO 7/99. Sää vaihtelee. Palvelu on hyvää joka paikassa. Pyöräretkellä näkee, kuulee ja haistaa paljon sellaista, mistä automatkailija jää paitsi. Tuollaisia olioita harvoin näkee, sen katseessa näyttää lukevan. Ensimmäisenä iltana leiriydymme idylliseen Kyläniemeen ja ihailemme auringonlaskua, jonka oranssisia ja vaaleanpunaisia sävyjä Saimaan Myhkiönselkä toistaa kuin peili. Kolaviken oli ensimmäinen uuden luonnonsuojelulain mukainen luontotyypin suojelupäätös. Kuulaassa kesäyössä , jo hyvissä ajoin ennen Parikkalan Sii: kalahdelle saapumistamme, alkaa ruovikoista kuulua kaulushaikaran kumea puhallus. TEKSTI JA KUVAT: HELENA TENGVALL Aamiaisen valmistusta sulkavalaisessa korpikuusikossa. Toisena ääripäänä ovat Puumalan kautta kulkeva kantatie 62 sekä Mikkelistä Savonlinnaan tuleva valtatie. Konduktöörit ovat avuliaita . . Tänä kesänä lain yhdeksää luontotyyppiä (luontaiset jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, luonnontilaiset hiekkarannat, merenrantaniityt, hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt, avomaisemaa hallitsevat puut tai puuryhmät) kartoitetaan etupäässä Uudenmaan, Pirkanmaan , Hämeen ja Lounais-Suomen ympäristökeskusten alueilla. Bussilla polkupyörä kulkisi halvemmalla jopa kymmenellä markalla. Haavereita ei kuitenkaan satu, ja taival sujuu joutuisasti 3080 kilometrin päivämatkoina. Hanko valitti viime vuonna Kolavikenin hiekkarannan ja dyyni n suojelusta. Hellepäivänä useamman kymmenen kilometrin taipaleella kuluu helposti pari litraa henkeä kohti . Pysäytämme pyörät ja jäämme ihailemaan otusta , jonka turkin aurinko saa leimuamaan pronssinhohtoisena. Kuhankeittäjä soittelee huiluaan, punakylkirastaat laulavat paikallisella murteella. Kyläniemen lossikuski käynnistää massiivisen pelinsä heti kun pääsemme kyytiin . Kyl äniemen tie on yksi matkan rauhallisimpia, samoin kuin Puumalasta Sulkavalle johtava paikallistie. Sille oli kuitenkin peräti 1 2 uuden luonnonsuojelulain perustetta. Helle muuttuu yhtäkkiä ukkoseksi ja sinimustiksi pilviksi , joista syöksyy vettä niskaan rajuina ryöppyinä
Liljakasvustojen kaunis tuholainen Nyt jos koskaan viherpeukalon kannattaa lähteä katsomaan pihamaansa liljoja. Koreasta ulkokuoresta huolimatta kukko on liljojen täystuho. Vanhemmilleni taas oli yllätys, että molemmat käsivarren l~ut katkesivat. Suuren tutkimusaseman kaatopaikalla näin kuolleen räkätin . Viehkeän näköinen otus on helppo havaita. Seuraavina vuosina on hauska seurata miten tiaiset ovat ne hyväksyneet. Aina joku bongari kysyy minultakin, montako Suomen elistä eli elämänpinnaa sinulla on . Kerroin lounaspöydässä amerikkalaisille kollegoille, että there is a dead fieldfare Turdus pilaris on the dumping p/ace. Professori Frank Pitelka Berkeleystä Kaliforniasta pyysi räkätin kokoelmiinsa. Työläänä tämä jää usein tekemättä. Hoidetuissa metsissä on myös selvästi vähemmän lahopuuta kuin luonnontilaisissa metKannon puuaines saattaa olla sopivan pehmeää tiaisten koverrettavaksi, mutta usein tuohi muodostaa läpipääsemättömän panssarin. Liljoissa paistatteleva liljakukko on kaunis näky. Helpompi ja nopeampi tapa tarjoilla linnuille sopivia pesäkoloja on tehdä puukolla pieni aukko koivun lahokannon tuoheen. Yhdentekevällä äänellä riennän kertomaan, että minä olen löytänyt yhden. Hyönteistutkijat uskovat, että valloitusta on vauhdittanut vilkas taimikauppa. Yhdeksänvuotiaalle oli yllätys, että lahot oksat katkesivat. Siksi kololinnuillamme on yhä edelleen asuntopula. Hätäpäissäni, kun en tiedä edes kymmenen tarkkuudella näkemiäni lajeja, turvaudun vastakysymykseen. SUOMEN LUONTO 7/99 sissä. Näin kävi, vaikka olin hyvi n valmistautunut isävariksen osaan koulun kevätjuhlan näytelmässä. Se paistattelee mielellään liljanlehdillä, ja kirkkaan värisenä kukko on helppo havaita. Maailmalla kukkojen karkoitukseen on biologista torjuntaainetta, jota viherpeukalot toivovat nyt myös Suomen markkinoille. Pesästä ottamani räkätinmunat löysän lippalakin etupoimussa pudota mätkähdin puusta kyljelleni maahan. Kuulijoiden epäilevistä kommenteista ymmärsin , ettei räkättiä ollut aikaisemmin tavattu koko Amerikan mantereella. Preparoidessaan lintua museonahaksi hän arvioi sen olleen kuolleena noin kymmenen päivää. Siellä huijareiden luvatussa maassa monen mielessä lienee askarrellut kysymys: tuotu vai itse lentänyt. Liljakukko on valloittanut eteläisen Suomen hämmästyttävän nopeasti. Sama aika oli kulunut siitä, kun lähdin Suomesta. Turun seudulla laji yleistyi 1990-luvun alussa, Pirkanmaalla vuosikymmenen puolivälissä, ja nyt se rouskuttaa liljakasvustoja Keski-Suomea myöten. Kukko talvehtii pensaiden juurilla, ja juuripaakkujen mukana se leviää uusille alueille. Etelä-Suomessa niistä löytyy melkoisella todennäköisyydellä noin sentin mittainen, kirkkaan punaoranssi kuoriainen, liljakukko. JARI SALONEN Tee pesäpaikkoja tiaisille Hoidettujen talousmetsiemme ikärakenne ja puulajisuhteet poikkeavat huomattavasti luonnontilaisista metsistä. Kyseessä on puutarhurin painajainen, liljojen täystuho. Kaunis ulkokuori hämää. Kolmekymmentä vuotta sitten tutkin kääpiösirriä Amerikan mantereen pohjoisimmassa kärjessä Point Barrowssa. Töyhtöja hömötiaisten kannat ovat olleet laskussa kymmenen viime vuoden aikana. Töyhtöja hömötiaiset eivät pesi mielellään pönttöihin , ellei niitä täytä ensin purulla. Tilannetta voi helpottaa jättämällä lahopuuta metsään ja säästämällä lehtipuita päätehakkuissa ja harvennuksien yhteydessä. LASSI KUJALA Luonto yllättää Räkätti hatussa MARTTI SOIKKELI E rikoinen suhteeni räkättiin alkoi pikkupoikana Parkanossa. Yhden retken aikana näitä kolmenkymmenen sekunnin pikakoloja ehtii tehdä useita. Oikeat lintubongarit laskevat näkemiään lajeja, pinnoja. Jos aikuisia otuksia ei löydy liljoista, kannattaa kurkistaa myös lehtien alle. :::, I= z ;"' :::, "' "' "' -< ::;. Sieltä saattaa löytyä kukkojen jälkikasvu epämääräisten töhnäkasojen seasta. Montako jollekin maanosalle uutta lintua sinä olet nähnyt
Maalishuhtikuun lintujen tulva ja taas ne hienot hetket, jolloin saaristo tyhjenee linnuista." Samat paikat eri vuorokaudenaikaan ja vuodenaikaan, eri suunnista lähestyttäessä, eri säätiloissa ja tunnelmissa lisäävät hämmästyttävää monimuotoisuutta, joka on kietonut lumoihinsa monta miestä ja naista. Myrskyluodon Maija elää ja voi hyvin lukemattomina sovituksina. Pula-aikaa kun elettiin, ei ollut bensaa ja moottoriveneitä. "Lapsuuden ja nuoruuden kesät kuluivat veden äärellä. Esimerkillään Mårtenson on halunnut osoittaa, että saaristolaiset eivät pure, kun heitä lähestyy heidän ehdoillaan. Myrskyluoto-tuotannon kautta saaristokuvani vahveni, salaisesta kirkostani tuli julkinen. Tuolloin hänen reviirinsä oli jo siirtynyt huomattavasti Sipoosta länteen: Saaristomerelle ja Ahvenanmaalle, ja taival taittui tuulivoimalla. Yhä uudelleen ja uudelleen. "Ikoni, toden totta", Mårtenson tuumii. "Siihen asti saaristo oli salainen kirkkoni." Vuonna 1974 saatu Georg Malmstenin säätiön stipendi saaristolaisrunouden säveltämiseen vauhditti osaltaan salaisuuden paljastumista. Nöyrästi ja asiallisesti, ymmärtäen. Ja tietysti dramatiikka, joka liittyy vuodenaikojen vaihdoksiin. Olen voinut kulkea sään ja mielihalujeni mukaan. "Ylettömän rikas topografia. Anni Blomqvistin romaanit avaavat oven maailmaan, jota ei enää ole. Elämääni syntyi vahva oksa, johon voin yhä tukea." Sipoon kesät Mårtensonin suhde saaristoon syntyi varhain. Laiskana miehenä olen aika harvoin luovinut, olen mennyt sinne minne tuuli mukavimmin kuljettaa." Saaristolaisia Alkuperäisasukkaiden tapaaminen on tuonut lisää ulottuvuuksia pitkiin purjehduksiin. Hänen syntymävuotenaan 1934 perheelle hankittiin kesäpaikka Sipoon saaristosta. "Nykyään valitettavasti saa joka kesä kuulla uutisia, kuka taas on poistunut ruoLasse Mårtenson, säveltäjä ja merenkulkija.. Säveltäjälle Maija on hänen tuotantonsa kiistattomia lippulaivoja. " Dramatiikkaa Saariston maiseman ja luonnon moninaisuus on Mårtensonille ehtymätön elämysten aarteisto. "Olen ollut erikoisasemassa, minulla on ollut aikaa kuljettaa venettäni saaristossa. Jo silloin teki mieli käydä katsomassa, mitä tuon niemen takana on, ja seuraavan ... Hänen saaristosuhteensa kuoriutui julki vähitellen, melkein huomaamatta, kunnes mies puki Maijan säveliksi. "Jo pikkupoikana soudin tervatulla veneellä, nostin airon lavan tuulta vasten ja annoin tuulen kuljettaa. L asse M årtensonin Myrskyluodon Maija Åke Lindmanin ohjaaman telev1s1osaqan tunnusmelodia on jäänyt soimaan pysyvästi. Liikuttiin soutamalla, kalastettiin, viljeltiin maata tehtiin paikallisten kalastajien kanssa vaihtokauppaa." Taustaltaan Mårtenson on kuitenkin paljasjalkainen Rööperin kundi, ja stadilaisena hän aikoinaan television läpimurron myötä Myrskyluodon Maija on monelle saariston ystävälle eräänlainen ikoni. Se on muokannut maaperää myönteiselle saaristosuhteelle yli kaksi vuosikymmentä. En ole ollut kellonaikaan tai päivyriin sidottu. TEKSTI JA KUVAT: MARKKU LAPPALAINEN nousi myös julkisuuteen. "Maija on tavallaan Maria, vahva äitihahmo
Onko meillä oikeutta vaatia, että saariston pitää pysyä Aika syö kalamajaa Ahvenanmaan Rannössä. Hiekkapohjilla elävien kampeloiden elinpiiriä peittää paksu levämatto. Mutta veneilykin on jokaisen oikeus." Paratiisiin on luikerrellut myös muita käärmeitä. Yhtä lailla pitäisi harkita lomaveneilyn roolia: kalusto on nykyään hurjaa, potkurivoimat ylisuuria, veneitä liikaa. Itämeren ja saariston vesien tilasta on ruvettu puhumaan vakavasti. dusta. "Aina yksi polkee toisen varpaille. "Mutta nyt en mieti musiikkia vähään aikaan", Lasse Mårtenson sanoo. Jo on aikakin, jotain heräämistä todella tarvitaan ... Viime kesänä tuli lapsuus mieleen Korppoon Vidskärin vesillä. Hymni punoo säveliksi 1920-luvun runon, jonka on kirjoittanut Åbo Akademin dosentti Ole Eklund, saariston kasviston tuntija; hänen uraa uurtava työnsä on perusta nykyiselle saaristoluonnon muutoksen seurannalle. Puhumattakaan Borstö-Lassen verkkojen käsittelystä." Hän myöntää, että uusien sukupolvien otteessa voi olla ristiriitaa perinteisen saaristolaiselämän kanssa. herttaisena ulkomuseona, sellaisena kuin me sen haluamme 7 "Kompromissin löytäminen on vaikeaa", Mårtenson sanoo. Toinen on Jurmo-hymni, jo edesmenneen Agda Mattssonin pyynnöstä tehty työ, joka kypsyi säveltäjän mielessä kaksi vuotta. Hän on tehnyt musiikkia, jossa saaristo elää saaristolaisten ehdoilla. Nuori ja modernin tekniikan hallitseva nykysaaristolainen ei ehkä tyydy perinteiseen pienimuotoisuuteen. Teolliset tuotantomuodot ja muu suureellinen yritteliäisyys muuttavat väistämättä saaristonkin kuvaa. Saaristolaiset eivät ole suurieleisiä, mutta ihailtavan osaavia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Vänössä asuneen, nyt jo kuolleen Ruben lsakssonin lyijykynällä ruutupaperille kirjoittamat runot ovat tavattoman tarkkasilmäisiä kertomuksia. Laidunnetur saaret kasvavat umpeen autioitumisen vaikutuksesta. Heille sävellettäessä pitää unohtaa turha musikaalisuus, tekniikka, osaaminen. T yöhuoneessa soi valmis työ, elokuvamusiikkia Åke Lindmanin Lapin kullan kimallukseen.. "Olen tehnyt musiikkia saaristolaisille heidän pyynnöstään. "Eivät maistu miltään ja ovat laihoja. Se stressaa. muutosta." Onnistumisia Mårtenson sanoo, ettei hänellä ole asiantuntemusta saariston ongelmien ratkaisuun. Sää voi saada kaupunkilaisen paniikin valtaan, mutta saaristolaiselle se on luonnollinen asia. Tosin aivan viime vuosina on herännyt myös uutta toivoa, kun nuoria perheitä on asettunut saaristoon." Saaristolaisista huokuu rauha. Vedet ovat rehevöityneet. Se on hänen panoksensa .. Kalat nälkiintyvät, niiden kutukin tukahtuu. Paristi olen onnistunut." Legendaarisen mestaripelimannin Aspö-Erikin kotisaari on saanut Mårtensonilta nimikkovalssinsa, josta tekijä itsekin pitää aivan erityisesti. Oikein hätkähdin, kun näin täysin kirkasta vettä ja massoittain rakkolevää." Tämän kesän ensimmäisellä reissullaan Nauvon Gullkronaan Mårtenson tuskaili yhdessä ystävänsä Gunvald Erikssonin kanssa kampeloiden kohtaloa. Heille tehdään heidän ehdoillaan. "Lomasaaristolaisilla on kalliit pelit ja lyhyet lomat, jotka yritetään hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. 'Todennäköisesti olen viimeistä sukupolvea, joka on nähnyt kirkasta vettä Sköldvikin edustalla ja Sipoon saaristossa. Loman ajaksi veneeseen siirretty olohuone ja ajan tiukka ohjelmointi tahtovat merkitä sitä, että lomallakin eletään samassa oravanpyörässä kuin muulloinkin." Riitasointuja Mårtenson ei lakkaa ihastelemasta saaristolaisystäviensä monina_isia taitoja. "Jurmossa asuvan Per Mattssonin valokuvakansio on kaunista katseltavaa
Ja kun liikkuu ulkona, pysyy kunnossa. Tuvassa istuen näitä et löydä", mies tokaisee pakatessaan maastovälineet mukaan. Louhoksille ja hiekkakuopille Matkamme suuntautuu Kemiönsaarelle. Onni haluaa lohkaista kiven, hioa sen pinnan ja viimeksi pyyhkäistä kostealla, jolloin kuviot ja suonet näyttäytyvät luonnon väreissä puhtaimmillaan.. Elinkautinen siitä tuli. Molemmat ovat korukivimineraaleja. T ie saattaa viedä jo nuorena kiven sisään. Onni vakuuttaa, että kiinnostaviin kiviin voi törmätä missä vain: sorakuopilla, rannoilla, tietyömaiden leikkauksissa. Uteliaisuus vei kivien pariin lopullisesti eläkevuosina", Viinanen kertoo. Onni ei kuitenkaan mennyt lukemaan tiilenpäitä vaan oikeita kiviä. 'Sälvän seasta erottuvat mustat turmaliinikohdat. Töistä ei olisi tullut enää mitään. Nyt kohteena ovat vanhojen kaivosten jätekivikasat. Kymmenien metrien syvyinen vesi makaa uhkaavan näköisenä kuiluissa. Istumme ja juomme kahvit, korpit säestävät korahduksillaan ja merikotka tähyilee touhujamme korkeuksista. Suomessa kiviä riittää, eivätkä ne edes ole .mitä tahansa kiviä: kalliosta irti naputettu sirpale saattaa olla miljardien vuosien ikäinen. Seuraavaksi käymme suljetulla kalkkikivilouhoksella. Reissulla Onni on tänäänkin, piippu palaen, näytteitä repun pohjalle napsien. Eikä se ole vain kissankultaa. Mutta me sukellammekin niiden vierellä oleviin kivikasoihin. "Olen ollut maankamaran ja luonnon parissa pikkupojasta asti. Onni löytää rikkija kuparikiisua sekä monenlaista muutakin näytteiksi. Onni Viinasen kohtaloksi se koitui vasta vanhemmalla iällä, eikä paluuta ole. • • • IVI en rr Kivet voivat olla luontoharrastus siinä missä linnut tai kasvitkin. Iso kide on berylli. Katso sen kauneutta Onni Viinanen puhuu loputtomiin kiven lohkosuunnista, mineraaleista, heitteleistä magman sisällä, kiteytymisestä ja ennen kaikkea rakkautensa kauneudesta. Alan hiljalKivimies on onnellinen kiviensä parissa. Hän kuuluu niihin, jotka haluavat mennä läpi harmaan ja minkä tahansa värisen kiven. Kuolleelta näyttänyt kimpale alkaa elää ja välkehtiä väreissä. Paikalla on ammoin ollut kaivostoimintaa, ja keko on pyöristynyt jätekivistä. 20 KARI HONGISTO tummaan kuusikkoon, yritän roikkua perässä. Vasara ja taltta lohkaisevat kuhmuraisista möhkäleistä viipaleita. Kuljemme tovin ja päädymme sammaloituneelle kummulle, jota Onni ryhtyy penkomaan. Hän lähti uteliaisuutta pursuten loppumattomalle tutkimusretkelle suomalaisen kiven sisuksiin, sukellukseen kallioperämme laavavyöryjen ja jääkausien muotoilemaan historiaan. Ajettuamme aikamme pysäytämme tien varteen. Kivistä voi lukea myös kotimaan kallioperän historian linjoja. Metsässä saa rauhan, löytää omat ajatuksensa. Mies, piippu ja reppu häviävät °' leen ymmärtää, mistä on kysymys. Hän on hyvillään siitä, että heittäytyi "kivikaheliksi" vasta eläkeläisenä. "Kivien maailma on ällistyttävän rikas. Jokainen kivi on yksilö. Kivi on joskus murskattu harrastajalle valmiiksi ja voi pintaa syvemmältä tulleena tarjota yllätyksiä. Vahvan sysäyksen antoivat sinikvartsilöytö korukivietsinnässä kotikunnasta Sauvosta ja sen tuoma palkinto Geologiselta tutkimuslaitokselta toistakymmentä vuotta sitten. Suomen kallioperä tarjoaa kivistä kiinnostuneelle loputtoman harrastuskohteen. Onni ottaa palaset mukaan
Verstaar-i hyllyissä on kivilajeja loppumattomiin. Ei meitä mistään ole ajettu Onni Viinasen löytämä 485 gramman painoinen topaasi on suurin Pohjoismaista koskaan löydetty. Lohkaisevan pään tulee olla kovaa metallia." Kun vielä lisätään luetteloon kovametallinen piikki, magneetti kivien rautametallipitoisuuden kokeilemiseen, luuppi lähikatseluun, sieni ja huuhtomisvälineet, silmäsuojat ja hyvät kintaat, perusvälineet alkavat olla koossa. noi siihen malliin, että saa olla onnellinen kun tällaisen pääsee näkemään, jopa pitämään tällaista käsissään. Minä olen usein liikkeellä sisarenpojan kanssa. Kun arvioita tehnyt Martti Lehtinen sai sen käteensä hän saPäältä vaatimattoman kiven sisästä voi paljastua säihkyvä ametistikidesikerö. assa Mies on asentanut verstaalleen laitteet, joilla kiveä voi sahata ja hioa koruiksi asti. Korukivien käsittelyyn tarvitaan verstas ja erityislaitteet kivisahasta erilaisiin hiontatyynyihin ja -levyihin. Tämä on Pohjoismaiden suurin yksilö, maailman puhtaimpia, täydellinen topaasikide!" "Tämä on kuule jalokivi, sitä myydään vain karaateissa", Viinanen tarkentaa. Päteekö kiviharrastukseen jokamiehen oikeus 7 "Kyllä maanomistajalta on kysyttävä lupa, jos kiviä ryhtyy tosimielessä tutkimaan. Kenenkään mailta kiviä ei voi luvatta ryhtyä kuljettamaan. Itse olen aina halunnut tutkia mitä kivi "on syönyt". Suomessa toimii myös kivikerhoja. Syvän oranssinpunaista, korukiveksi soveltuvaa jaspista on löydetty muun muassa Kittilästä. Asiantuntijoita voi käyttää tunnistuksessa. Siinä ei muuteta kiven luonnonmukaisuutta. "Kyllä minua rauhoitti tämän löytäminen", mies myhäilee ja pyörittelee 485 grammaa painavaa löytöään tuhansien kivipintojen ahavoimissa kourissaan. Yksi ylitse muiden Mutta yksi on ylitse muiden. Mutta se onkin jo talvinen juttu.. Välineet helppo hankkia "Välineet tähän hommaan ovat aika yksinkertaiset. Tuttaville on lahjaksi lähtenyt kauniita koruja, joiden alkuperää vuosituhantisten kimpaleiden sisällä voi vain arvailla. Se on kai sitten tutkimista, ja koruhionta pienimuotoista työstämistä." Entä luvat. Kivivasaraan olen asentanut varren alumiinista. 'Tutkitutin tämän viime vuonna Tampereen kivimessuilla. Harrastus jokaisen ulottuvilla "Kivien harrastamisen aloittaminen on helppoa ja huokeaa", Onni Viinanen sanoo. pois. "Kesällä pääasiassa etsin kiviä, talvi on sitten aikaa tutkia ja hioa." "Paino ja kovuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Liikkua saa jokamiehenoikeuksin, ja näytteen voi reppuun tipauttaa. Mutta hapettumien ja lian alle näkee vasta, kun lohkaisee murtopinnan. Valo soljuu sen läpi erilaisena eri katselukulmista. Lopullisen kuvan saa hionnassa." Viinanen on löytänyt muun muassa jaspista, sinija savukvartsia, kordieriittia, rodoniittia ja hematiittia. Tärkeimmät ovat kivivasara ja taltta, ja näytteet voi poimia olkareppuun. Kirjoista saa tietoa ja maasto opettaa. Se vaimentaa tärähdyksiä. ja itse olen sentään lähes koko maan kiertänyt", Onni kertoo. Sen esittelykin on rituaali sinänsä. Onni kohottaa valoa vasten vihertävänsinisen, lasimaisen ja läpikuultavan kiteen. "Hyvä tapa on aloittaa keräilemällä
Eläimet näkevät sitä, mitä me emme näe. Mutta ihmiselläkin on salainen aseensa. Tuulihaukka havaitsee saaliseläimen haju jäljet ja kirjosiepponaaras koiraiden rinnassa loistavat kuntoisuusmerkit. ÅLICE KARLSSON
Jussi Viitalan (oik.) kädessä on metsämyyränaaras, joka on tuotu synnyttämään laboratorioon. Näkymättömillä voimilla on sijansa lajien parinvalinnassa.. Poikasten punnituksen ja mittaamisen jälkeen pesue pääsee takaisin omalle reviirilleen myyrätarhaan. Asemalle on juuri tullut tieto Suomen Akatemialta, että professori Rauno Alatalon johtama 43-jäseninen ryhmä on valittu tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosiksi 2000-2002. Ikää sillä on vain 1 6 vuotta, kun esimerkiksi Helsingin yliopiston Tvärminne täyttää kolmen vuoden päästä 100 vuotta. Vertailualueelle leviteltiin pelkkää vettä. kenttäasema. "Kyllä se oli riemukas tunne, kun ensimmäiset linnut tulivat." Hajujäljet heijastavat ultraviolettia, jonka linnut näkevät. Viitalan mukaan asemalla työskentelee vuosittain satakunta tutkijaa eri pituisia jaksoja. J yväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema on Suomen nuorin biologinen. "Hajumerkit eivät näy ihmisen silmään lainkaan, mutta ne ketaleen linnut näkivät ne", Viitala hehkuttaa. Neste siivilöitiin ruiskupulloihin ja seasta ruikittiin maastoon. 24 Myyrien ulosteita ja virtsaa yläkuvassa niin kuin ihminen ne näkee. Rauno Alatalon tutkimusryhmät työskentelevät muun muassa susihämähäkin, lapinharakan (keskellä) ja kirjosiepon parissa. Alakuvassa sama paikka linnunsilmin nähtynä ultravioletti loistaa kirkkaana. Nuoruudestaan huolimatta Konnevedellä tehdään jatkuvasti maailman tiedeyhteisöjä kohahduttavia tutkimuksia . . "Ilmeinen selitys on se, että arktisissa oloissa kasvillisuus on niin huonosti peittävää, että virtsajäljet ovat aina näkyvillä. Sittemmin on muun muassa todettu, että Pohjois-Kanadassa sikäläiset sopulit ulostavat ja virtsaavat lumen alla minne sattuu, mutta kesällä ne käyttävät maanalaisia käymälöitä. Saaliiksi joutumisen riski on suuri." Palkittua huippututkimusta Hajujälkien paljastumisen jälkeen Konneveden tutkimusryhmät ovat olleet vetovoimaisia. Parhaillaan selviteltäviä aiheita ovat muun muassa sudenkorentojen toukkien välinen kilpailu, isäntäkasvien ja loisien väliset suhteet sekä myyrien ja lintujen lisääntymiseen vaikuttavat tekijät. Kokeita tehtiin sekä Pohjanmaan Alajoella että Kilpisjärvellä muun muassa niin, että myyrien häkeistä kerättiin monta pussillista sontaa, joka sekoitettiin veteen. Ultravioletin merkitys eläinten ravinnonhankinnassa ja puolisonvalinnassa on suuri. "Kerran kahvipöydässä heitin ilmaan ajatuksen, että tuulihaukka näkee myyrien hajujäljet", Viitala kertoilee rentoon tapaansa. "Hassu ajatus, joka osoittautuikin jymyjutuksi." Viitala ryhtyi selvittämään asiaa silloisen jatko-opiskelija Päivi Palokankaan kanssa. Se tietää 7,5 miljoonaa markkaa rahaa ja vapautuksen jatkuvista raha-anomuksista. Ensimmäisen kerran professorien parrat tutisivat 1990-luvun alussa, kun asemanhoitaja, tohtori Jussi Viitala osoitti tutkimusryhmineen, millä keinoin petolinnut löytävät saaliseläimensä
Alatalon ryhmä tutkii muun muassa värisignaalien merkitystä peto-saalissuhteissa sekä värityksen merkitystä laajemminkin ravinnonja puolisonvalinnassa. Lajin koiras houkuttelee naaraan luokseen rummuttamalla kuivaa koivunlehteä takapäällään. Nämä ultraviolettisignaalit näyttävät olevan hyvin merkittäviä lintujen välisissä suhteissa." Kirjosiepolla signaalit ovat lähinnä höyhenpuvun valkoisessa osassa olevia kirkkauseroja. Ne ovat matkalla tutkimuksiin. Perustutkimuksen lisäksi Alatalon tutkimusryhmät tekevät yhä enemmän sekä luonnonsuojelubiologista että biodiversiteettitutkimusta. "Kaiken kaikkiaan ultraviolettitutkimus on ollut avartava", Siitari-Salmela sanoo. 'Tämä on se etu, minkä tähden naaraiden kannattaa valita ahkera rummuttaja." Tutkittavien susihämähäkkien näkökyvystä ei sen sijaan ole vielä varmaa tietoa. Koe-eläimet pääsevät takaisin luontoon heti mittausten jälkeen. Ryhmä tutkii toimivatko signaalit merkkinä koiraiden hyvästä geneettisestä laadusta, joka takaa naaraalle elinky· kyisiä jälkeläisiä. Naaraita on pariutettu joko ahkeran tai laiskan rummuttajan kanssa ja seurattu sitä, onko jälkeläisten menestymisessä eroja. Vanhastaan tiedetään, että koiraan valitsemalla pesäkololla on naaraalle suuri merkitys, mutta ehkä tekijöitä on muitakin. Alatalon mukaan saalistaessaan hämä25. "Ja siinä on ilmeisesti pieni, mutta merkitsevä ero" Viitala selvittää. Alatalon kokeet ovat osoittaneet, että ahkerimmin rummuttava koiras saa eniten naaraita. Loistavia rintahöyheniä Tutkija Heli Siitari-Salmelalla on kädessään kaksi pientä kangaspussia, joissa kummassakin on kirjosieppokoiras. Asemalla on meneillään tutkimus susihämähäkkien (Hygrolycosa rubrofasciata) parinvalinnasta. Merkittävä osa työstä tehdään Konnevedellä. "Kun lintujen höyhenpukuja mitataan spektroradiometrillä niistä löytyy eroja, joita ihmissilmä ei havaitse. "Yhtäkkiä huomasimme, että se minkä näköisenä minä tämän maailman näen, ei olekaan totuus. Otuksella voidaan tutkia puolison valinnan merkitystä esimerkiksi jälkeläisten selviytymiseen. SiitariSalmela on mukana ryhmässä, joka selvittää miten kirjosiepot valitsevat puolison. Se on vain tiettyjen aistinärsykkeiden ja vanhojen ohjeiden mukaan aivoissani muodostuva kuva." On oltava ahkera ja komea Perimän laatu on keskeistä myös uhanalaisten pienten populaatioiden selviytymisessä. Tutkija Heli Siitari-Salmela pitelee kädessään kirjosieppokoirasta, jonka rinnassa !ostavan ultravioletin voimakkuutta mitataan
Asemalla toukat joutuvat tyytymään äärimmäisen ankeaan ympäristöön. Alla lampikorennon toukka. Tapio Mappesia ja Esa Koskelaa kiinnostavat, miten myyräpoikueiden koko vaikuttaa tulevaan lisääntymismenestykseen. Ne nappaavat saaliin vasta silloin, kun se miltei juoksee suuhun. Järvessä ne elävät lehtikasojen alla, eikä niitä juuri näe. Sudenmarja (vas.) puolustautuu ahkeraa marjastajaa (metsämyyrää) vastaan myrkyllä. Eläinten ja ihmisten käyttäytymisessä on samankaltaisuutta, halusimme tai emme. Vaikka linnuilla poikueiden koolla on merkitystä tulevaan lisääntymismenesSUOMEN LUONTO 7/99. "Aiemmin ajateltiin, että myyrien käyttäytyminen ja myös kannanvaihtelu on tiukasti geeneihin sitoutunut. "Kun meillä oli täällä poikkeuksellisen hyvä ravintotilanne, niin metsämyyrätkin luopuivat reviirikäyttäytymisestä ja lisääntyivät edelleen", Viitala selvittää. Tutkimukseen valitut kaksi lajia, kiiltokorento ja lampikorento, elävät Konnevedessä. häkit näyttävät oleva lähes sokeita. Poikueiden kokoa muutetaan siirtämällä poikasia pesästä toiseen. Jos koiras lähestyy naarasta tositarkoituksella, mutta naaras ei olekaan paritteluhaluinen, koiraalle voi käydä köpelösti. 26 Jari Ilmonen tutkii sudenkorentojen toukkien kilpailua elintilasta ja ravinnosta. Viitala ja tutkija Jyrki Pusenius ovat osoittaneet, että myyrien reviirikäyttäytyminen on pitkälle ravinnosta kiinni. Myyrien kimpussa ahertaa kaksi tutkimusryhmää. Koiraskin voi joskus joutua naaraan ruokalistalle. Mustikan ase on runsas sato. Konnevedellä neljänneshehtaarin tarhoja on 19, joissa jokaisessa on viisikuusi reviiriä. Mustikkapiirakan salaisuus T uulihaukan ja saaliin hajujälkien ohella Jussi Viitala on tuottanut uutta tietoa myös myyrien lisääntymiseen ja käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Meidän tutkimustuloksemme pudotti pohjan vallalla olevalta olettamukselta." Myyrätutkimuksen perusta on tarha. He nappaavat tarhoilta kantavat naaraat loukuilla ja tuovat ne koe-eläintiloihin synnyttämään
Myyrätutkimus kukoistaa Konnevedellä, ja sieltä on valmistunut jo useita myyrätohtoreita. tykseen, näyttää alustavien tutkimusten mukaan siltä, että myyrillä sen merkitys on yhdentekevä. Kun naaras on valitsemassa lisääntymiskumppania kahden muuten samanarvoisen koiraan välillä, se valitsee aina sellaisen, jonka MHC-kompleksi on mahdollisimman erilainen verrattuna sen omaan. "Siksi sudenmarja, joka tuottaa vain yhden marjan, on kehittänyt myyriä vastaan myrkyn, mutta mustikan ase on hurja sato", Viitala sanoo. On kysymys samasta leimautumisesta, jonka seurauksena sorsanpojat alkavat seurata emoaan", selvittää lopputyötään tekevä Markus Rantala. Se muodostuu joukosta valkuaisaineita, joilla kudokset tunnistavat vieraan kudoksen. Parasta aikaa hän tutkii mustikan ja sudenmarjan siementen levittäytymistä. Jälkeen päin miehet nuuskivat paitoja. "Näyttää siltä, että rakastuminen on joiltakin osiltaan leimautumista toisen ihmisen MHC-kompleksiin (multiplehistocompatibility-kompleksi), jonka haistaa. Mutta mihinkäs myyrätutkija myyristä pääsee, karvanaamat liittyvät näihinkin kokeisiin. Hänen · tehtävänään on arvioida hajun puoleensavetävyys asteikolla 11 . Viitala onkin saanut heivata myyrät jo aika päiviä hyvällä omallatunnolla ja siirtyä kasvitieteeseen. Peltohiirellä todetun, parinvalintaa ohjaavan MHC-kompleksin merkitys saattaa ihmiselläkin olla oleellinen.. Monesti voi. Naisilta otettiin myös hormoninäyte." Rantalan työssä tutkitaan sitä, haistavatko miehet naisen sukuhormonitasoja ja niiden muutoksia. Heidän tehtävänään oli merkitä ylös, oliko haju seksuaalisesti puoleensavetävä vai ei. Erilaisuus sulkee sukusiitoksen pois. MHC:n merkitys puolisonvalinnassa on todennettu kotihiirellä aikapäiviä sitten. Joinakin vuosina myyrät syövät vuotuisesta marjasadosta 40-50 prosenttia. "Ehkäpä juuri myyrien ansiosta saammekin joka vuosi mustikkapiirakkaa." Pari sanaa rakkaudesta Konnevedellä eläinten käyttäytymisen tutkimus on huipussaan, mutta myös ihminen kiinnostaa. 'Tämä näyttäisi pelaavan ihmisillä melko samalla lailla." SUOMEN LUONTO 7/99 Kokeita ihmisellä. 'Teimme muun muassa sellaisen kokeen, jossa 80 naista piti paitaa päällä kaksi vuorokautta. Siinä missä kirjosiepponaaras tutkailee koiraan kuntoa ja pesäkolon sopivuutta, nainen kiinnittää huomiota aviomiesehdokkaansa varallisuuteen, kokoon ja "hajuun". Voiko eläimiä ja ihmisiä verrata toisiinsa. Popsiessaan marjoja eläimet murskaavat siemenet, jotka eivät enää idä. Seppo Kuukasjärvi haistelee naisen t-paitaa
Pihan ilmettä halutaan muuttaa. Useimmat pihapuiden kaatajat elävät tuhotöidensä jälkeen terveinä ja reippaina vielä vuosikymmenet. Kristinusko ei tietenkään tällaisia hartaudenharjoituksia hyväksynyt, mutta moisionherrojen orjuuttamat talonpojat säilyttivät salavihkaa pakanalliset tapansa. Tai se varjostaa tai vie voimaa nurmikolta tai karistelee lehtiä. Aikoinaan puita on palvottu pyhinä ja niille on viety uhrilahjoja. Kun puu vihdoin alkaa olla komeimmillaan, alkaa huolestunut vilkuilu ja sitten saha jyystää. K irjoitan tätä Virossa, missä retkeillessäni olen ehkä eniten ollut lääpälläni juuri vanhoista puujättiläisistä. Ikään kuin järeä puu olisi automaattisesti laho ulkoisesti vankka mutta sisältä salakavalasti pelkkää sahajauhomössöä valmiina liiskaamaan jonkun ohikulkevan ihmisparan. Yhtä kaikki vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia eläneet olennot on hävitettävä. Lisäksi suuret puut karistelevat risuja ja lehtiä tai neulasia, jolloin ne "sotkevat" aiheuttaen pyhän samettinurmen pakkomielteisessä hoidossa ylimääräistä vaivaa. P uuvanhusten ihmisissä herättämä huoli tuntuu paisuneen lähes joukkohysteriaksi. jos puujätin kaatamisesta saisi kirouksenkaltaisesti vaikkapa tyrän tai jännetuppitulehduksen, mietittäisiin toimenpiteen tarpeellisuutta varmaan nykyistä tarkemmin, ja se tekisi tylsille steriilipihoille ja -puistoille totisesti hyvää. Puut eivät saa antaa varjoa; sitä varten hankitaan aurinkovarjot. On helppo ymmärtää, että suuria puita on pidetty pyhinä ja palvottu. Sitä he eivät kuitenkaan tehneet. joskus perustelut esitetään hieman häpeilevän näköisenä, jolloin kuulija alkaa epäillä, että todellinen syy on yksinkertaisesti vaihtelunhalu. Sen sijaan Viron puujättiläiset ovat suorastaan kartalle merkittyjä nähtävyyksiä, rauhoitettuja, ja monille on annettu oma nimi. Mutta liian usein katkaisuhoitoon ryhdytään varmuuden vuoksi, siksi, että luonnon taholta ei siedetä epätodennäköisintäkään ihmiseen tai hänen omaisuuteensa kohdistuvaa uhkaa. Tämän kauneuskäsityksen mukaan puuvanhus on "ränsistynyt", s11s ruma. Hätävarjelun liioittelun lisäksi piha-, kyläja kaupunkipuita tappaa nykyinen "siisteyden" ihanne. 28 Jättiläisen juurella AURA KOIVISTO J onkun entisajan kansanviisauden mukaan vanhoja pihapuita on syytä kunnioittaa puiden kaatajalla kun olisi taipumus tekonsa jälkeen kaatua itsekin. Puiden lahoaminen ja vanheneminenhan kestävät vuosikymmeniä! jos ensimmäisten kääpien putkahtaminen tai oksien kuivuminen katsotaan perusteeksi puun kaatamiselle, pitäisi ihmistenkin ensimmäisten otsaryppyjen ja silmäpussien viedä heidät eläkkeelle, tai samalla tylyllä logiikalla johtaa eutanasiaan. Sitä paitsi puiden hävityksen taustalla ovat tavallisesti toiset syyt kuin ilmestyskirjan ennustukset. Asuimme kerran vuokralla talossa, jonka isäntävainaja oli viime töikseen pistänyt nurin komeat pihakoivut, pilkkonut ne klapeiksi ja pinonnut liiteriin. Eivät pihojen ja puistojen mahtipuut toki ikuisia ole, ja joskus niiden kaataminen on perusteltua. Sitä koskettaessa melkein koskettaa kauas menneisyyteen. Viroa tunteva ystäväni kertoi, että kansan kiintymys puihin on vanhaa perua. Virossa suhtautuminen puihin on toisenlaista kuin sellutalouden ja steriilipihojen läpitunkemassa Suomessa. Ikään kuin autojen tai lepotuolien siirtäminen olisi mahdotonta, mutta ikiajat maisemaan kuuluneet puut voisi välillä irrottaa ja ha1utessa laittaa takaisin paikoilleen. Mutta kuolemanrangaistuksen voisi korvata jollakin muulla. Ehkä en ainakaan näin julkisesti tohdi toivoa tuon alussa mainitsemani kansanuskomuksen toteutumista: että pihapuiden kaatajat tuupertuisivat saman tien itsekin. Ne syyt ovat kaikille tuttuja : puu on jo niin laho, että se on ympäristölleen suorastaan vaarallinen. Ehkä se johtuu puiden luomasta iättömyyden tunteesta : että elävä olento voi olla satojakin vuosia vanha. Jättiläisten katveessa on oma merkillinen taikapiirinsä. Vaikka yksityistä metsänomistusta ei neuvostovallan aikana ollutkaan, olisivat ihmiset voineet purkaa paineita omiin pihapuihinsa. Vuokraemäntämme kertoi kauhistellen iäkkään miehensä jääräpäisestä rehkimisestä oksaisten koivunjötkyjen kimpussa, joten ehkäpä puiden kaadolla ja kuolemantapauksella oli todellakin jonkilainen yhteys. ja toisaalta suurissa puissa on jotakin armollista, suojaavaa, mikä ei itse asiassa ole pakanallista taikauskoa vaan totisinta totta: olivat puuvanhukset sitten metsissä tai puutarhoissa, ne ovat lukuisten eläinten, kasvien ja sienten korvaamattomia elättäjiä ja melkein voi sanoa, että mitä suurempia ja vanhempia, sitä korvaamattomampia ne luonnolle ovat. Tai jos taloon on vastikään muutettu, puiden kaato on eräänlainen reviirin merkintä, uuden hallitsijan valtikan heilautus. Suomen rahvaaseen kristillisyys juurtui paljon tehokkaammin, ja pyhät puut hylättiin. ja sitten se varjostaminen: iso puu on aina väärässä paikassa, juuri siellä minne ihmisten pitää päästä auringossa kellottamaan. Tapaus taitaa kuitenkin olla pikemminkin harvinainen kuin yleinen. SUOMEN LUONTO 7/99
Sonnilla suuret sarvet Hirven tapaaminen metsässä on aina yllätys. Vakavat mittelöt ovat harvinaisia, sillä yleensä raavain uros karkottaa kilpakumppanit jo pelkällä olemuksellaan. Syksyinen ryskäminen on suvunjatkamisen poltetta. S uomessa kaadetaan vuosittain 40 00050 000 hirveä, jokaista asukasta kohti niistä saadaan liki kaksi kiloa lihaa. Mutta onko hirven arvostus pudonnut sen yleistymisen myötä. Ihmisen ja hirven suhde on ollut läheinen ja maallinen, toisaalta myyttinen ja jumalallinen. 30. Sen sijaan petoja vastaan hirvi käyttää nasakoita potkuja. Sarvet ovat kehittyneet sonnin komistukseksi sekä uhkailuja tappeluvälineiksi toisia uroita vastaan. Ryskäminen on osa henkien taistoa. Tanner tömisee kiimassa Kiimaisen uroshirven mylvintä ja mörähtely syysillassa saa kunnioittamaan metsän suurinta eläintä. Ison sonnin pituus saattaa olla 2,5 metriä ja säkäkorkeus yli kaksi metriä. Sillä on paikkansa taruissa, kertomuksissa ja kansanrunoissa sekä kivikautisissa kalliomaalauksissa. Turvallisin vaihtoehto on lähin puu. Eikä metsän kruunupää ole mikään köykäinen elävä: syksyllä uroon paino on jopa reilusti yli kolmesataa kiloa. jos Suomen metsissä tarvitsee jotain pelätä, niin se on ennemmin kiimainen uroshirvi kuin karhu. Näissä hirvissä ei ollut lapiosarvisia sonneja lainkaan. Vanha sananlasku pitää hyvin kutinsa: "Kauhia on karhu metsässä, hirvi vielä hirviämpi". Mylvitään ja örähdellään sonnit uhkailevat toisiaan. Erityisen upeat ovat lapiosarvet, joissa on levymäinen sarvilapa ja joita on enemmän pohjoisessa Suomessa. Hankosarvista puuttuu tasainen levypinta, ja ne ovat yleisempiä etelässä, missä hirvet polveutuvat vuosisadan alun pienestä parkanolaisesta kannasta. Puut kaatuvat, juostaan ympyrää, kaivetaan kuoppia etusorkilla ja roiskitaan vahvasti haisevaa virtsaa kiimakuoppiin. Pienellä aukiolla tapahtuvan näytöksen eläimellisessä kiimassa ympäröivä maailma unohtuu. Vanhimpien sonnien sarvet ovat mahtavat. Mutta hirvi on meille enemmän kuin lihaa ja nahkaa. Eläin on valtavan suuri. Otso haistaa ihmisen tuoksut jo kaukaa ja pakenee tai piiloutuu lähes poikkeuksetta, mutta syksyisten metsien öykkäriä voi joutua tosissaan väistelemään
Hirven männyntaimille tekemä tuho ei ole välttämätön, suoraan hirvien määrästä seuraava yhtälö. Lopputalvesta niiden täytyy turvautua koivuun ja mäntyyn.. Hirvien täytyy varoa toisen metsänjätin hyökkäystä. Vasa leimautuu emäänsä tavallisesti kolmessa tai neljässä vuorokaudessa, mutta hirviemo on voinut jättää Shamaanin noitarummun kalvon kuviot liittyvät aineelliseen ja henkiseen maailmaan. Emä on jättänyt vasansa metsän suojaan odottamaan, sillä tottumattomana liikkujana se saattaisi vajota suohon. Aikaisin herännyt karhu tappaa melko usein kantavia hirvilehmiä, jotka eivät upottavassa lumessa pääse pakoon. Ruokalistalla hirven suosikkeja ovat raita, haapa, pihlaja ja ehkä yllättäen myös kataja. Rasvan lisäksi hirvi kerää joitakin hivenaineita, joita ei ole puisevassa talviravinnossa. Erityisen mieluisaa ruokaa soilla ovat korte ja raate. Näitä puita metsänhoito on halveksinut. Tällainen on kuitenkin harvinaista. Keväällä on syytä kiertää nuoret vasat kaukaa, sillä liian läheistä tuttavuutta tehtäessä vasa saattaa leimautua ihmiseen emän sijasta. Suvi on hirvelle lepoaikaa mutta myös tankkausvaihe talven varalle. Hirvet elävät suomalaisessa kansanperinteessä, runoudessa ja kalliopiirroksissa. Kun kesäiltana katselee hirvien ruokailua luhdassa, alkaa pian ihmetellä, vieläkö noihin mahoihin mahtuu. Kun hirvikanta oli pienempi, herkkuruokaa riitti ja mieluisimmat puut olivat pääravintoa koko talven. Talvella taimikkojen tallaaja T ehometsätalous hyödyttää hirveä, jolle riittää laidunnettavaa kesällä ja talvella. Karhu ei saa aikuista hirveä juoksemalla kiinni, mutta tuulen alta se saattaa yllättää kortetta rouskuttavan eläimen. jos mieluisinta apetta olisi talvella saatavilla, ravinnon koostumus olisi toisenlainen kuin nykyisin. Kesällä se saattaa ahmia joka päivä jopa yli 50 kiloa kasvillisuutta. Hirven hahmo on peuraa suurempi. Nykyisin hirviä on paljon enemmän ja ne syövät parhaana pitämänsä ruoan heti talven alussa. Suvena suursyömäri Niukan talviravinnon jälkeen hirvi syö himokkaasti kesän meheviä kasveja. vastasyntyneen jälkikasvunsa omiin oloihinsa mentyään ruokailemaan. Nopea, säpäkkä pyrähdys metsän siimeksestä säikäyttää hirven vetelään rimpeen, josta mesikämmenen on helppo korjata saalis. Vatsat pömpöttävät ja kulku höllyvällä alustalla näyttää raskaalta
jousi kädessä seisova nainen on tulkittu suvun kantaäidiksi, jonka yhteydestä hirveen yksi kalliomaalauksista kertoo. Tuolloin täysrauhoitus kumottiin ja sen jälkeen hirveä on metsästetty. Siitä tehtiin kirveitä, talttoja, tuuria ja harppuunankärkiä. Hirviaihe on meillä keskeinen sekä kalliotaiteessa että muinaisrunostossa. Kirjoittaja on oululainen filosofian maisteri.. Koska suuriruhoinen hirvi tarjosi metsästäjäkansalle lihan lisäksi paljon muutakin välttämätöntä, esimerkiksi jänteitä ja nahkaa, se oli tavoitelluimpia riistaeläimiä. Suomusjärven kulttuurin jäännöksistä 6000-9000 vuoden takaa on löytynyt runsaasti hirvenluita, jotka olivat aikanaan tärkein luuesineiden raaka-aine. Hirvikannan romahdettua muutamaan sataan hirvi täytyi taas rauhoittaa 1923. Hirvi rauhoitettiin 1868 kolmeksikymmeneksi vuodeksi, joina kanta vahvistui. Pyynnistä huolimatta hirvi on runsastunut ja levinnyt takaisin entisille asuinsijoilleen. Ketään ei kuitenkaan ole tiettävästi mestattu hirvenkaadon vuoksi. (Peitepiirros: Timo Miettinen) Myyttinen eläin Suomen kansalliseläimeksi valittiin karhu, mutta arvonimeen ainakin yhtä oikeutettu olisi ollut hirvi. Tämä kertoo sen keskeisestä asemasta muinaisten metsästäjien maailmankuvassa. Nälän karkottaja Asutuksen laajentuessa hirvet joutuivat ahtaalle. Sen vaikutusta kärjisti pulavuosista johtuva salametsästys. Hirven metsästys julistettiin ajoittain kuninkaan yksinoikeudeksi, mikä merkitsi salakaatajalle maastakarkoitusta tai kuolemantuomiota. Laukkaava hirvi Iitin Konnivedeltä. Suomen kalliomaalausten aiheistosta noin kolmannes liittyy hirveen. Metsästys alkoi jälleen vuosisadan vaihteessa. Suomessa arvioitiin 1933 olevan 3 500 hirveä. Ristiinan Yöveden rannalla Astuvansalmen kalliomaalauksissa keskeisiä aiheita ovat hirvi, ihminen ja vene, mutta eritoten mieleen jäävät suurikokoiset hirvet. Taimikot ruokkivat tällä hetkellä noin 80 000 hirviyksilöä. Hirvikannan koko ei vaihtele nykyisin luonnonolojen tai ihmisen nälän säätelemänä, vaan se päätetään yhteistuumin eri tahojen kesken. Hirvi oli suosittu aihe muinaisesssa kalliotaiteessa ja esihistoriallisissa esineissä
Vlhreakukkajäärä Suutari
Kansa on kutsunut sarvijäärien heimon kovakuoriaisia tuttavallisella yleisnimellä hapsenkakkiaiset. Useimpien toukat elävät puiden kätköissä; vain muutamat meikäläiset lajit varttuvat ruohovartisissa kasveissa, kuten viime vuosina Kaakkois-Suomessa yleistynyt härmejäärä, joka rehustaa ohdakkeiden ja sarjakukkaiskasvien varsilla. Joka lajilla on omat tapansa. TEKSTI: AURA KOIVISTO• KUVAT: RISTO SAUSO JA LUONTOKUVAT imet kertovat, että ihmiset ovat olleet kiinnostuneita jäärien tekemisistä ja tunnistaneet eri lajeja. Jääräretkelle lähdettäessä täytyisi tietää, mistä ja milloin kannattaa etsiä. Laji on harvinainen Lounais-Suomen asukas. Nahkuri, suutari, räätäli ja kankuri ovat todellisia jääriä. Eräs hyönteistutkija kertoi, että kuoriaisia tarttui hänen pitkinä lainehtiviin hiuksiinsa hänen kulkiessaan pikkupoikana nuorten haavikoiden läpi. Lisäksi monilla on saalistajien säikäyttämiseksi mustakeltaraidallinen ampiaisasu. Koko maailmasta sarvijääriä tunnetaan yli 20 000 lajia. Toukat jäytävät nuorten haapojen runkoja, ja aikuiset kuoriaiset kiipeilevät haapojen oksistoissa lehtiä nakerrellen. Meille ei pit. Runhohaapsanen on kirjallisuuden mukaan yleinen. aarat ovat kiehtovaa joukkoa, mutta kuinka niihin pääsee tutustumaan. Suurimmat pääsevät hyönteismaailmassa suorastaan säikähdyttäviin mittoihin, sillä jättijäärä ja titaanijäärä voivat olla pituudeltaan jopa I S senttiä ja tuntosarvet saman verran päälle. Kukkajäärät ovat puolestaan elegantteja ja kirkasvärisiä. Nyt jokamiehen listan kärjessä lienevät sarvijaakko ja papintappaja, molemmat yleisiä koko maassa. Puiden rungoilla enimmän elämänsä viettävät kuoriaiset ovat usein tummia, harmaanja ruskeankirjavia, ryhmyisen ja alkukantaisen näköisiä, jolloin ne sulautuvat hyvin kaamaiseen alustaansa. Kovakuoriaisten elintapojen selvittäminen ei aina ole helppoa, sillä alan kirjallisuutta on niukasti, eikä joka lajin elintapoja edes tunneta. Komeaa väkeä. Puu on ankeata ravintoa, mistä kertoo jäärien pitkäksi venähtävä toukka-aika: monilla kehitys vie pari vuotta, tupajäärällä jopa viidestä kahteentoista vuoteen! Aikuisena jotkut jäärälajit unohtavat ruokailun kokonaan, jotkut nakertelevat puiden lehtiä tai ohutta kaarnaa, jotkut herkuttelevat mahlalla tai kukkien medellä ja siitepölyllä. Titanus giganteus on todellakin nimensä veroinen! Myös Suomen suurimpiin kovakuoriaisiin on päässyt jäärä: karvari, joka voi olla nelisenttinen ja muutoinkin muodoltaan muhkea. Suomalaisia hapsenkakkiaisia on noin 90 lajia. Missä elävät toukat, missä aikuiset; mihin vuodenaikaan ja mihin vuorokaudenaikaan kuoriaiset ovat liikkeellä
Kesäisessä auringonporotuksessa puupinot keräävät kaikenlaista pöristäjää ja kaarnalla kapuajaa. Viimeistään salamyhkäiset elintavat pitävät ne tavallisen jäärästäjän saavuttamattomissa. Kiertelimme lukuisat pellonreunushaavikot päät kenollaan ennen kuin viimein onnisti. Jymyjäärä puolestaan tekee vaikutuksen hirmuisilla leuoillaan. T untosarvien pituuskilpailussa ylivoimainen voittaja on kuitenkin sarvijaahho, jonka koiraspuolen antennit saattavat olla viisi kertaa kropan pituiset. Sarjakukkaiset karhunputki on yliveto1 ovat jäärien mieleen, samoin monet mykerökukkaiset, kuten ohdakkeet, kärsämöt ja päivänkakkarat. On lajeja, joita edes hyönteistutkijat eivät ole eläessään nähneet, paitsi kuolleina ja neulattuina museoiden kokoelmissa. Jääräharrastajalle puupinot ovat mielenkiintoista tutkailtavaa. Sellaisessa asunnossa jäärät viihtyvät sukupolvesta toiseen. Näitä kaikkia lajeja tapaa ehkä helpoimmin juuri puupinojen lähettyviltä. Jotkut viihtyvät vasta kaatuneissa tai kaadetuissa vielä kuorellisissa rungoissa, saattavatpa muutamat majoittua eläviinkin puihin. Mieluusti monipuolista sekametsää, jossa osa puista on saanut rauhassa vanhentua ja lahota. Kannattaa muistaa, että myös kukkajäärien lapsuus kuluu puun uumenissa, joten parhaiden jääräniittyjen tuntumassa on aina metsää. Kukkajääriä etsitään tietysti kukkaniityiltä. Kesäisessä auringonporotuksessa ne keräävät kaikenlaista pöristäjää ja kaarnalla kapuajaa. Papintappajan toukkien mitättömistä sahanHavupuunkantojäärä ja toukka kotelokehdossaan, jonka se on rakentanut pienistä puutikuista.. Ne ovat kuitenkin harvinaisia, suorastaan uhanalaisia kuten niiden koko elinympäristö. Mutta jäärä on aina vaivansa arvoinen, ja niin oli myös suuri ja kullanvihreä runkohaapsanen. Sitä paitsi metsän läheisyys antaa niittytilkuille tuulensuojan, jota kukkalatvuksissa keinuvat kuoriaiset arvostavat. Lehtipuunja havupuunhantojäärät ovat taas niin yleisiä, että niitä tipahtelee milloin mistäkin. Papintappajasta kiinnostuneen kannattaa rakentaa esimerkiksi huussi kuorimattomista pintalaudoista. Meillä huussi rakennettiin liki kymmenen vuotta sitten, ja vielä viime kesän istunnoissa pääsi seurustelemaan tämän säihkyvän tummansinisen kuoriaisen kanssa. Kaikki jäärät eivät vaadi pitkälle lahonnutta puuta. Tällaiset lajit selviytyvät talousmetsissä; tosin esimerkiksi tien varren tukkipinoihin munittu jälkikasvu tuskin ehtii aikuistua ennen kuin puut ovat tehtaan jauhimissa. Enimmäkseen jäärät jäytävät jo kuollutta puuainesta ja hoitavat siten metsässä tärkeätä lahottajan eli jätteiden kierrättäjän virkaa. Aurinkoisena kesäpäivänä kiireetön vaeltelu kukkivalla niityllä on jo sinällään mukavaa ajanvietettä, saati sitten jos löytää samettisena hohtavan viherhuhhajäärän tai vaikkapa tyylikkään ne/itäp/äjäärän. V anhojen metsien lahopuissa elelee monia hienoja jääriä, kuten nahhuri ja räätäli, tai vaikkapa ihastuttavan kaunis monipistehaapsanen. Mikäpäs hätä niillä olisi tässä maassa kantoja riittää' Piheimmällekin metsänomistajalle jäärät ovat yleensä harmittomia: vain muutamat lajit, kuten huusijäärät, saattavat vahingoittaa merkittävästi vielä eläviä puita. kistä tukista huolimatta haapsasten löytäminen ollut helppoa. Suutari on yleinen, mutta pitkine tuntosarvineen niin iso ja komea, että aina sitä jaksaa ihailla. Kohtalaisen yleisiä niittyjen asukkaita ovat keltamustat nelivyöjäärä ja juomujäärä sekä punainen rusohuhhajäärä. E n tiedä, mistä papintappaja on nimensä saanut, sillä otus tuskin on papeille tai edes pappiloille vaaraksi
Silmien lisäksi etsinnöissä voi käyttää nenää, myskijäärästä uhoaa kuulemma pistävä tuoksu. T upajääristä on Suomessa kuitenkin ollut huolta vain Ahvenanmaalla Kökarin saaressa. Kesällä on siis tutkittava ryhmyisiä raitavanhuksia, joiden rungoilla suuret, metallinvihreät jäärät paistattelevat päivää. Myskin tuoksu, kuten nimikin jo Aura Koivisto on Valtimolla asuva vapaa kirjoittaja. Viime kesänä kovakuoriaisia tutkiva ystävämme Sarvijaakko Rusokukkajäärä järjesti tapaamisen muun muassa kankurin ja saikurahaapsasen kanssa. Toivelistani ykkösenä on kuitenkin jo pitkään ollut haapajäärä, ja viime kesänä tärppäsi : harmaankirjava pitkäsääri kyyrötti tien varren haapapinolla. Suojaväri oli niin hyvä, että silmän oli nimenomaista olentoa etsimällä etsittävä. Ehkä joskus on käytävä Kökarilla tupajäärää katsomassa, mutta toistaiseksi nähtävää on riittänyt lähempänäkin. 37. Mutta senhän silmä teki, kun kerran tuo nimenomainen olento oli mielessä kummitellut 1 Nyt ykköstoivelajini on myskijäärä. purutupsahduksista ei kannata edes mainita, sen sijaan tupajäärä saattaa olla aikaansaava vuokralainen. Edellinen on vankka, jälkimmäinen siro ja säihkyvä. Toukat voivat majailla hirsitalon sisuksissa vuosikaudet ja järsiä hirret lopulta niin, että puun pinta jää ehjäksi kuin onnistuneissa lavasteissa ikään. Nelivyöjäärä Runkohaapsanen Sarvijaakon toukka männyssä
Valitettavasti hyvin monien kuntien tavoitteena on rakentaa rannat umpeen. Yleiskaava on erinomainen keino rajoittaa rakentamista ja turvata vapaat rannat, jos sitä halutaan käyttää yleisen edun ajamiseen. Sehän yleensä merkitsisi työn aloittamista alusta." Vaikka laissa on vähän selkeitä normeja kaavoille, rakennuslaista löytyy tiettyjä perusteita vaatia niiltä tasoa. Sen jälkeen vastuu vapaiden rantojen turvaamisesta jää kansalaisten aktiivisuuden . Esimerkkinä on Oulujärvi. "Monet yleiskaavat pitäisi kelvottomina hylätä. Lakiin tosin jätettiin kunnille mahdollisuus poiketa kaavapakosta, ja sitä monet kunnat yrittivät välittömästi käyttää väärin. Käytännössä kaavoitus tuo vain lisärakentamista", toteaa nimettömänä pysyttelevä ympäristöministeriön virkamies. Rantayleiskaavoja on noin 200, työn alla on parhaillaan muutamia kymmeniä ja lisää on tulossa. MIKKO NISKASAARI U uden luonnonsuojelulain myötä rakennuslaki muuttui 1997 siten, ettei rannoille saa rakentaa uusia kesämökkejä, ellei sille ole vahvistettu yleiskaavaa, asemakaavaa, rakennuskaavaa tai rantakaavaa. varaan: kaavoista voi ja pitää valittaa, viime kädessä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Kunnat laativat nyt innolla rantayleiskaavoja, osin ympäristöministeriön rahoilla. pykälään lisättiin velvoite edistää "luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien sekä luonnonvaraiselle eläimis. Yleiskaavan tekeminen on kuitenkin niin pitkä, kallis ja raskas prosessi, etteivät ympäristökeskukset kehtaa niitä palauttaa. Uuden luonnonsuojeluja rakennuslain piti turvata riittävästi vapaita rantoja. Toisin on käynyt. Yleiskaavat vahvistetaan vielä nykyisin ympäristökeskuksissa, mutta sekin vaivontakeino poistuu ensi vuoden alusta. T osiasiassa parasta olisi, jos ei kaavoitettaisi, koska silloin rakentaminen estyy. Rakennuslain 22. "Laki ei toimi niin kuin tarkoitus oli. Kaavoituskaan ei kuitenkaan takaa vapaiden rantojen säilymistä, pikemminkin päinvastoin. ja 95
Ympäristökeskuksen yliarkkitehti on ilmoittanut, että mitoitus on oikea. Vuolijoella kaava lisäisi mökkien määrää lähes puolella, nykyisestä 5,7:stä 7,9:ään. "Seitsemän mökkiä muunnettua rantakilometriä kohden on yläraja, alarajaa ei ole. Miten on mahdollista että ympäristökeskuksen virkamies on hyväksymässä rakennusoikeuksien perusteeksi olemattomat suunnitelmat. Keskiatvo on meillä kuuden molemmin puolin, lukua nostaa suuri vanha rakennuskanta", kertoo lakimies Liisa Härmä Hämeen ympäristökeskuksesta.. "No ne nyt olivat vain pohjana, ei mitoituksia niistä suoraan otettu", puolustautuu ympäristökeskuksen yliarkkitehti Esa Ollikainen. Keskiaivo on luokkaa 45", atvioi insinööri Eero Naakka Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta. Kaavakarttojen perusteella vapaan rantaviivan tehti. Esimerkkinä siitä, millaista rantayleiskaavojen laadinta karmeimmillaan on, on kaksi , voi todeta vähäiseksi", totesi naapurikunta Kajaani tiukkasävyisessä lausunnossaan. "Vapaata rantaviivaa on selostuksen mukaan vähintään 70 kertaa 250 metriä, huomattava osa siitä on virkistyson useissa rantakaavoja ja -yleiskaavoja koskevissa päätöksissään koros• tanut, että rannoille täytyy jättää riittävästi vapaita, jokamiehen oikeudella käytettäviä rantoja. Se on siis lyhyempi kuin todellinen rantaviiva. Haamusuunnitelmat pohjana Molempien kaavojen rakennusmitoitus perustuu Kainuun liiton "Oulujätven rantojen käytön suunnitelmaan" ja "Kainuun neljänteen seutukaavaan". Yleensä käytetään tasoltaan kirjavia konsultteja. Vuoli/2 "Eihän rakennusoikeus ole ollenkaan korkea, tämä on immasta päästä. Suomen rantayleiskaavoja, niissä -'-:..,,.,__,..;-""' on järjestään paljon suuremmat lujoen kunta hyväksyi jäiven lounaisosaa koskevan kaavan huhtikuussa, ja Paltamon kunta laatii parasta aikaa samanlaista jätven itäosaan. "Viimeisen 10 vuoden aikana mitoitus on vaihdellut välillä 37. kaavaa Oulujäiveltä. Yleensä kunnat kaavoittavat neljästä viiteen mökkiä rantakilometriä kohden", toteaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Pirjo Uusi-Uola. Muunnetussa rantaviivassa jätetään huomiotta pienet niemet ja lahdelmat, ja kapeiden lahtien rannat voidaan katsoa yhdeksi. Rantayleiskaavojen tasoa romuttaa muun ohella se, että vain hatvalla kunnalla on pätevä kaava-arkki·,7· käyttöönkin sopimatonta -, , suorantaa. Mitoitukset perustuvat siis suunnitelmiin, joita ei virallisesti ole olemassa. Niillä voi olla merkitystä esimerkik40 vut", väittää kaavoituksesta Vuolijoella vastaava rakennusteknikko Kari Huusko. Molemmissa on laatijana Kuntaliiton omistama Suunnittelukeskus Oy, joka on vastuussa monesta muustakin kelvottomasta kaavasta. Kaavojen rakennustiheys on lähes kahdeksan mökkiä muunnettua rantakilometriä kohden. Oulujärvellä virkistykseen varattiin ruovikko, mökeille rantadyynit tälle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilymistä KHO I , si linnustolle, mutta ne eivät sovellu virkistyskäyttöön. "Meillä alueet on jaettu kuuteen vyöhykkeeseen, joista alimmassa mökkitiheys on nollasta kahteen. Soittokierros osoittaa Huuskon väitteen perättömäksi. Vapaita rantoja jäisi lähinnä vain suorannoille ja vesijättömaille. Asiakirjojen mukaan kaavojen rakentamismitoitus on hyväksytty työryhmissä. Molemmissa tapauksissa kaavan valmistelua on ohjannut kaavatyöryhmä, jossa Kainuun ympäristökeskuksesta on kaksi edustajaa. Katsos Etelä·\-., ....... Kumpaakaan ei ole hyväksytty edes liiton päättävissä elimissä; itse asiassa Kainuun liitto lopetti kesken työn neljännen seutukaavan laatimisen
"Ei sitä oikein lain mukaan voi siirtää, joskin erilaisia käytäntöjä on. jos on rantaviivaa, mutta ei rakennusoikeuteen asti, voidaan antaa rakennusoikeus syvemmälle ranta-alueelle, joka on yleensä 200-300 metrin vyöhyke rantaviivasta", sanoo yli-insinööri Eero Naakka. Valittajat vaativat siirtämään päätöksen ympäristöministeriölle. "Rannan laatu, suopohjaisuus tai esimerkiksi jyrkänteet, otetaan nykyisin yhä enemmän huomioon rakennusoikeutta arvioitaessa nimittäin rakennusoikeutta vähentävänä tekijänä", toteaa hallitusneuvos Helena Korhonen. Vuolijoen ja Paltamon kaavoissa siirretään rakennusoikeutta rakennuskelvottomilta rannoilta muille rannoille. MIKKO N ISKASAARI • ANTTI H ALKKA 41. Toisaalta se osoittaa, kuinka resurssipulaa potevat kansalaisjärjestöt joutuvat kohtuuttoman lujille, kun yleisen edun valvominen jää ensi vuonna kokonaan niiden varaan. Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestö Kajaanin seudun luonto valitti erään yhtiön kanssa sekä Vuolijoen kaavan sisällöstä että ympäristökeskuksen virkamiesten aikomuksesta vahvistaa kaava esteellisenä. Riittävätkö Suomen rannat. "On kummallista, ettei kaavoituksen alkukokouksissa, joissa nimenomaan mielipiteet pitäisi saada esille, ole paikalla ollut luonnonsuojelupiirien edustajia." Kritiikissä lienee perää. Useimmat kunnat näyttävät toimivan vain rakennusoikeuksien jakoautomaatteina. KHO hylkäsi maanomistajan, UPM-Kymmenen, valituksen ja suojeli näin kainuulaisille ilmaiseksi melkein kymmenen kilometriä sisävesien upeinta, vapaata hiekkarantaa. Eivät ne kuitenkaan kuntaa sido." Äskettäin KHO käsitteli loppuun Kajaanin kaupungin Oulujärvelle laatimasta rantayleiskaavasta tehdyt valitukset. Se siirrettään muille rannoille. Koska he ovat hyväksyneet kaavan raskaan rakennusoikeuden jo valmisteluvaiheessa, heitä ja ympäristökeskusta voi arvella esteellisiksi. Mökkien väli olisi tuolloin vain sata metriä. Mökkien hirmuinen määrä hahmottuu ehkä parhaiten, jos ne kuvittelee rakennetuksi Maata kiertäväksi vyöksi. Kaava-alueen mannerrannat oli rakennettu lähes kokonaan umpeen, mutta siihen kuului myös iso Ärjänsaari, jonka noin kymmen kilometrin hiekkarannoilla oli vain parikymmentä lomarakennusta, kahteen kohtaan keskitettynä. "Vuolijoella oli vanhoja rantakaavoja, joissa oli korkeita rakennusmääriä, ja yleiskaavassa oli pakko antaa muille yhtä paljon." Muut viranomaiset tyrmäävät Ollikaisen perustelut. Merien ja järvien rantaa on maassamme 186 700 kilometriä eli lähes viisi kertaa maapallon ympäri, ja mökkejä on siis jo yli kaksi keskimääräisellä kilometrillä. Kaavoitusviranomaiset pudistelevat tälle päätään. Suomessa on yli 430 000 kesämökkiä, ja niistä useimmat ovat rannoilla. "Maanomistajat herkästi muistuttavat siitä, että jollain toisella alueella on niin ja niin paljon rakennusoikeuksia. Kun rannoista merkittävä osa on virkistykseen soveltumatonta tai vakinaisen asutuksen , armeijan, maatalouden ja teollisuuden käytössä, vapaista rannoista alkaa olla todella pulaa. Periaate tarkoittaa vähän yleistäen sitä, että jos jollakulla on kaksi kilometriä rantaa, mutta siitä 1,5 kilometriä on rakennuskelvotonta suorantaa, niin rakennusoikeudeksi katsotaan kuitenkin 16 mökkiä. Kaavoittajalla on siis mahdollisuus toimia yleisen edun vartijana, ei vain maanomistajien rakennusautomaattina. Mökkejä ei ole pakko kaavoittaa Ympäristökeskuksen Esa Ollikainen puolustaa rakennustiheyksiä. Sijoittamalla mökit tiheisiin ryhmiin vapaita rantoja voitaisiin lisätä, mutta aniharvassa kaavassa näin tehdään. Viimeiset vapaat rannat ovat menossa rantojensuojeluohjelma suojelee vain joitain kaikkein laajimmista luonnontilaisista rantakokonaisuuksista. Konsultti Tero Luomajärvi valittaa, etteivät luonnonsuojelujärjestöt puuttuneet Paltamon ja Vuolijoen kaavoihin työn alkuvaiheissa. Valmistelussa mukana olleiden virkamiesten pitäisi nyt vahvistaa kaava Kainuun ympäristökeskuksessa. Koko maan keskiarvoa ei ole laskettu, mutta jotain tiedetään. Mökkejä nousi 1980-luvun huippuvuosina 1 000 vuodessa, ja määrä on jälleen nousussa. jo neljä tai viisi mökkiä kilometrillä riittää sulkemaan koko rannan, ja kahdeksan on katastrofaalinen luku. Kaupunki olisi antanut lisää mökkejä, mutta luonnonsuojelijoiden valitus kaatoi ne jo ympäristöministeriössä. Kirjoittaja on ympäristöja lakiasioihin erikoistunut vapaa toimittaja. Paltamon kaavaan ehdotetaan lähes samaa mökkitiheyttä kuin Vuolijoella, 7, 7 mökkiä/ muunnettu rantakilometri. "Ei vanhoilla huonoilla ratkaisuilla pidä perustella uusia huonoja ratkaisuja, vaan ottaa virheistä opiksi", sanoo PohjoisPohjanmaan ympäristökeskuksen maankäyttöpäällikkö Tapani Tuuttila. Yleiskaavojen keskiarvo on tunnetusti aina alhaisempi ja se lienee viiden tienoilla", sanoo hallitusneuvos Helena Korhonen ympäristöministeriöstä. Järjestöjen työtä ei helpota se, että ympäristöministeriö on järjestelmällisesti karsinut niiden valtionapuja, joilla aluetoimintaakin pitäisi helpottaa. Tätä nimitetään kaava-asiakirjoissa rakennusoikeuden lieventämiseksi. "Meillä on noin 4000 rantakaavaa, joissa mökkejä on keskimäärin 5,7 kilometrillä
Suurimpia ongelmia on varojen vähyys. Laajimpiin kuuluu noin Vuoriston maalaistaloissa elämä on yhä melko yksinkertaista. Maakunta on kiinalaisittain vauras, ja myös luonnonsuojeluun on kiinnitetty huomiota. Kylien ympäristöissä istutusmetsistäkin kerätään usein polttopuuta niin paljon , että puiden oksistosta on jäljellä vain ylin latvatupsu. Keski-Kiinan syrjäseuduilla on vielä vuoristoalueita, joissa nämä vehmaat metsät ovat alkuperäisessä tilassa. Kaikkien suojelualueilla asuvien ihmisten siirtämistä muualle ja uusien tilojen hankkimista heille on toistaiseksi pidetty liian kalliina. vien monimuotoisuuskeskuksesta neljä sijaitsee näiden subtrooppisten metsien levinneisyysalueella. Useimmilla suojelualueilla kuitenkin huonot tieyhteydet ja hotellien heikko taso haittaavat matkailua. Sen sijaan ! asukkaille maksetaan "' erityistukia, jotteivät he laajentaisi suojelualueilla sijaitsevia viljelyksiään. Peldnc • 400 neliökilometrin Hu-Ping-Shanin suojelualue Pohjois-Hunanissa. Pinta-alaltaan Romanian kokoisessa Hunanissa on runsaat 60 miljoonaa asukasta, joista suurin osa elää maakunnan keskiosan tasankoalueella. Alkuperäiset metsät ovat suojelualueiden tiukasti suojellulla ydinalueella. M ailm lta Ekoturismi tukee metsien suojelua Hunanissa Tuhansia vuosia jatkuneesta tehokkaasta maankäytösta huolimatta Etelä-Kiinan syrjäseuduilla on säilynyt laajoja luonnontilaisia metsäalueita. Kiinan Hunanin maakunta sijaitsee kokonaan subtrooppisella vyöhykkeellä Jangtse-joen eteläpuolella. Puskurialueilla on vielä maalaistaloja viljelmineen. Vain osa suojelualueiden vartiointiin ja hoitoon tarvittavista varoista saadaan valtiolta. Metsien suojelualueet ovat laajoja ja sijaitsevat vuoristoissa. Metsänistutusprojektien ansiosta tarvepuuta riittää suojelualueiden ulkopuolellakin. Suojelualueiden tulevaisuus Hunanissa nävttää moniin muihin Kiinan maakuntiin verrattuna valoisalta. Ydinaluetta ympäröi laajahko puskurialue, jonka metsät ovat pääosin hakkuiden jälkeen alkuperäisten metsien tilalle luontaisesti kehittynyttä pensaikkoa tai istutusmetsiä. Ensimmäiset suojelualueet, kuten Zhang-Jia-Jien maisemansuojelualue, perustettiin 1991. Suojelualueiden ulkopuolella alkuperäisiä metsiä on jäljellä enää hyvin vähän. Jia-Jien suojelualueella käy vuosittain jo yli miljoona turistia, joista viidennes on ulkomaalaisia. Kiinan kahdeksasta kukkakas. Loput hankitaan esimerkiksi lääkekasvien ja sienten viljelyllä. Ekoturismin osuus tulojen tuoiana on kasvamassa: Zhane:Erikoisen muotoisista vuorenhuipuistaan tunnettu Zhang-Jia-Jien maisemansuojelualue on Unescon maailmanperintökohde. Maakunnan metsähallitus vastaa metsistä ja luonnonsuojelualueista. Hunanissa on kolmisenkymmentä suojelualuetta, jotka kattavat pari prosenttia maakunnan pinta-alasta. Kylien ja kaupunkien ympäristöissä maat on otettu tarkasti vi ljelykäyttöön. SANNA HUTTUNEN , TIMO KOPONEN , SINIKKA PIIPPO JA ENGCHENG RAO. Lähes joka talossa on kuitenkin sähkö ja televisio. Kevään ja alkukesän runsaiden monsuunisateiden ja lämpimän ilmaston ansiosta niiden kasvillisuus on rehevää ja monipuolista
Tavanomaisten pesäainesten lisäksi pesäkeossa on runsaasti urbaania materiaalia. Tutkijat sohaisivat artikkelillaan myös kauppapoliittiseen muurahaispesään. Pienemmistä valaista pyynti kohdistuu voimakkaimmin parimetrisiin ja 200-kiloisiin suihkueli dallinpyöriäisiin . Losey, Linda S. Tätä ennen nykyiset valaanpyytäjämaat Japani ja Norja yrittivät vaikuttaa villieläinten kansainvälistä kauppaa säätelevään Cites-sopimukseen niin, että valaanlihan ulkomaankauppa olisi tullut mahdolliseksi. Siitepölyä laitettiin lehdille luonnossa yleisesti esiintyviä määriä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä. Sitten se ui pontevana esittelemään löytöjään naaraalle. Aiemmin on luultu, ·että myrkky vaikuttaa vain maissia syöviin hyönteisiin. Geenimaissin siitepöly tuhoaa perhosen toukkia Yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston tutkijat tekivät sensaatiomaiseksi luonnehditun löydön tutkiessaan , miten siirtogeenisen maissin siitepöly vaikuttaa monarkkiperhosen (Danaus p/exippus) toukkiin . Valaskomissio toivoi pyynnin voimakasta vähentämistä. Ennen pitkää pikkuruiset mustat höyhenpallerot kuoriutuvat ja kurkkivat emonsa alta uteliaina suureen maailmaan. VELI-RISTO CAJANDER Kaskelotti sukeltaa. Norja on lisännyt lahtivalaiden pyyntiä valaskomission jäsenmaiden enemmistön vastustuksesta huolimatta. PEKKA HEIKURA Lähde: John E. Se on kyhännyt pesänsä vesilinnuille varta vasten asetetulle puulautalle. Kontrolliryhmille syötettiin vastaavasti silkkiyrtin lehtiä, jotka oli pölytetty tavallisen maissin siitepölyllä . Nyt tutkimus näyttäisi antavan tukea geenitekniikan kriitikoille ja mahdollisesti vai kuttavan EU:n suhtautumiseen geenimuunneltuun ruokaan. Myös Islannin parlamentti on ilmaissut myönteisen kantansa valaanpyynnin aloittamiseen uudelleen. Koiras ke5 rää sitä lammen pinnalta ja sukeltaa pohjasta. Kymmenen viime vuoden aikana japanilaiset ovat pyytäneet Tyynellämerellä yli 200 000 suihkupyöriäistä. Rayor, Maureen E. Nature/Vo/ 399/20 May 1999. Toistaiseksi valaskomissio ei ole pystynyt päätöslauselmia voimakkaammin vaikuttamaan delfiinien , pyöriäisten eikä muiden hammasvalaitten asemaan . Lähialueittemme tärkeimpiä valaskysymyksiä ovat Norjan lahtivalaanpyynnin ohella Färsaarilla vuosittain tapahtuva 1500 pallopäävalaan tappaminen sekä Grönlannin rannikolla harjoitettava melko mittava lahtivalaitten ja useiden pikkuvalaslajien pyynti. Tutkimus on osoittamassa oikeiksi pelot geenimuunneltujen viljelykasvien arvaamattomista ympäristövaikutuksista. Siirtogeenisen maissin siitepölyllä käsiteltyjä silkkiyrtin lehtiä syöneiden toukkien kuolleisuus oli dramaattisesti suurempi kuin kontrolliryhmien. Kamppailu valaista jatkuu Suuret hetulavalaat olivat jälleen pääosassa Kansainvälisen valaskomission IWC:n vuosikokouksessa toukokuussa Grenadassa. Toukille syötettiin silkkiyrtin lehtiä, joita oli pölytetty siirtogeenisen maissin siitepölyllä . Maissin siitepöly leviää tuulen mukana myös maissiviljelmien ulkopuolelle, joten Bt-maissin siitepölyllä voi olla suuret vaikutukset hyönteiskantoihin. Urbaaneja pesäainek.sia Nokikana hautoo uutterasti pienessä lammessa Kensingtonin puistossa Lontoon keskustassa. Tärkeimpänä kysymyksenä oli Irlannin esitys sallia rajoitettu valaanpyynti omilla rannikkovesillä niille valtioille, jotka eivät ole hyväksyneet 1986 voimaantullutta pyyntikieltoa. Tänä kesänä tavoitteena on harppunoida runsaat 700 lahtivalasta. Nyt tämä laboratoriossa tehty koe osoitti päinvastaista. Itävalta ja Luxemburg kielsivät taannoin Btmaissin viljelyn ympäristösyihin nojaten. EU kuitenkin katsoi , ettei kieltoon ollut tieteellistä perustetta. Useimmat komission jäsenmaat Suomi mukaanluettuna kannattivat lrlantia, mutta asian jatkokäsittely siirtyi vuodella eteenpäin. Suomi on pyrkinyt valaskomissiossa edistämään valaitten suojelua. Carter: Transgenic pollen harms monarch larvae. Toisille kontrolliryhmille syötettiin puolestaan pelkkiä silkkiyrtin lehtiä. JORMA LAURILA 45. Tutkijat päättelivät, että syynä kuolleisuuden eroon oli nimenomaan siirtogeenisen maissin siitepöly. Toisaalta valasmatkailun suosion ja sen taloudellisen tuoton kasvun seurauksena suojelumyönteisten maiden osuus valaskomissiossa on lisääntynyt. Siirtogeeniseen maissiin oli siirretty Bacil/us thuringiensis -bakteerin (Bt) geeni, joka tuottaa hyönteisten toukille haitallista myrkkyä . Q Pesän ilme muuttuu päivittäin , sillä etenkin kovalla tuulelle kevyet muovinkappaleet lentävät tiehensä ja koiras tuo touhukkaana uusia aineksia tilalle
46 PIKATUKKU -aina yhtä edullinen u1&0wo~~[]C3u "lk®w@®~o M@l~ ~DD~0Du Bm ~OD[E@CPODu[E[]u OOdJ~® [k@y0uu@@[ru Kannattaa katsoa myös www.fotoyks.fi AMMATTILAADUN KUVAVALMISTAMO FOTOYKS KAMERAKAUPAN YKKÖNEN FREDRIKINKATU 58 00100 HELSINKI (09) 447 753 /0r1<un evanJ<dinen op'ibio $100 KMl<Kl.j pt-ih. Maatuvat koirankakkaja biojätepussit. tyynyliinoja, koruja, leluja, pelejä, mukeja, kasseja, reppuja, mekkoja, polkupyöriä, lippiksiä, saunatarvikkeita, pyyhkeitä, esiliinoja, tuoppeja, tuulikelloja, linnunpönttöjä, tuuliviirejä, kasviprässejä, kirjoja, videoita, cd-levyjä, karhukulkusia ... 03, 134 1!51 Kivat kesätuliaiset Paitoja, sukkia. Tuotteita myynnissä myös O ulussa (08) 311 7816 ja Forssassa (03) 422 57 15. Bonusta. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Puh. Kondomit. Kotimaista. 02-6336601 fax 6336602 www.econette.com Pelastetaan pala maailmaa! SUOM EN LUONTO 7/99. Helposti! Tilaajalahjaksi käyntija ekovinkkikortit Lisätietoja: Varvinkatu 21 28100 Pori puh. Postitse. (09) 2280 8333 www.sll.fi/tuki/ r 1 c Intiimija inkotuotteet. Luontokaupat: Turku (02) 232 7001 , Helsinki (09) 4 13 77274, Jyväskylä (01 4) 372 1022 Tampere (03) 2 14 57 15, Kuopio (017) 263 1778
Turistiripuliin paras resepti on joskus puheripuli. Eurooppalaisen Euro-Center palvelee suomen kielellä ja antaa paikallista asiantuntija-apua. KAIKESTA HUOLIMATTA. Millä ilveellä saisi selvitettyä, että huomiselle kotilennolle tarvitaan sellaisia rohtoja, joita voi rinnastaa sementtiin. Sitäkin enemmän häntä huolestutti paikallisen lääkärin kielitaito, joka rajoittui murteelliseen espanjaan. Lääkäri sai tarvitsemansa tiedot ja Kauko rohdot. Johan riemua oli kaksi viikkoa kestänytkin. Membcr of the International Associa1ion of European Travcl Insurers SUPEREURO MATKAVAKUUTUS YOU TRAVEL WE CARE POHJOLA 2 ::l .., Z2 oi ö :2 r. Ja koko hoidon maksoi Eurooppalainen. Ainakin Kaukon tapauksessa. Aikansa tilannetta analysoituaan Kauko soitti Eurooppalaisen palvelunumeroon, joka puolestaan antoi paikallisen Euro-Center -vahinkotoimiston numeron. Vaikka Kaukon karnevaalitunnelma oli kuralla, ei hän siitä harmistunut. Loppu sujuikin kuin tanssi. HYVIN PYYHKII
••:•/ y:-~\4 / / ~:,.. 1/i;ffi:-... Sitten huomasin jotain outoa: vesi selvästi nousi vaikkei ollut satanut päiväkausiin. !j._·:-,,,~ r.. Tämä onnistuttiin torSUOMEN LUONTO 7/99. Oikeastaan melkein kaikki luonnontilaiset, virtaavat vedet on tehometsätalouden nimissä ruopattu mutkat suoriksi ja kosket mataliksi. Jatkoin alavirtaan ohi leiripaikkani. .._<·,_'-··, X~ '< '( " :v; ' .. Martti Korpi Pöntön pellitys ei auttanut Yleensä oletetaan, että pellittämällä pienireikäisen pöntön lentoaukon ympärys voidaan suojautua käpytikan hyökkäykseltä . Oli hiuskarvan varassa, että nämä maanomistajat olisivat kunnallispoliittisten kytkyjensä ansiosta onnistuneet poistamaan saarten virkistysaluemerkinnän seutukaavasta. Läheisessä lammessa purolohet iskivät hyttysiä. Paholuoma on Kokemäenjoen alkuvirtoja, Lauhan ja Pohjankankaan välissä. Yön eläjät virkistyivät. Jos voisin ja osaisin , kohottaisin korkeuteen .l<iitoksen ihmisen osasta , joka ei sittenkään ole niitä huonoimpia. -·•,:;;;;,·.•:•.': .;.ti!-' ~<:""""~;..--,,::'"'f/ \ ~ti~ilf-1Ji~ a ,c /'. Eräänä kesäpäivänä pystytin teltan puron niemekkeelle. . Hiivin telttaan ja nukuin 48 Mielipitei ä&k skustelua luojan kämmenellä, hyvin lähellä elävää vettä. Seurasi rauhallinen jakso, jolloin järvi puhdistui. . ~ • C ~ : ' . Helposti se ei ole syntynyt, mutta varmaan kokemuksesta tikka on tiennyt, mikä palkinto sitä sisäpuolella odottaa. °TI', . --,.W'4' 11....L.i;,-i'(.'-:_: ~ . 1 995 joukko maanomistajia hankki omistukseenscl aiemmin jakamattomat, järven arvokkaimmat saaret. Rantapuskien asukit pääsivät tarkastamaan , onko pesäpaikka vielä kelvollinen. Paholuomalla Kuka tietää, tuntee ja löytää luonnontilaisen metsäpuron , voi olla ylpeä harvinaisuudesta. Näin varmasti usein on , mutta joskus tikan kovapäisyys tuottaa toisenlaisen tulok: sen. Siellä viihtyvät purolohi , majava ja moni muu vesien asukas. Tällainen luonnontilainen pienehkö virta, Paholuoma, on säästynyt niin lapion kuin kaivinkoneenkin kosketukselta sijaintinsa ansiosta. -; ' ' . Veden yllättävä nousu sai aikaan hätäistä hälinää, ilmeisesti monien lintujen pesät joutuivat veteen. ·~ , Käpytikka hakkasi linnunpönttöön reiän vaivojaan säästelemättä. -· ·, '. . '\</5> \ UH! ~ ~ -f' Nm~I r .. Kasvillisuus lampareitten ja lähteitten ympärillä oli erikoisen rehevää. Kun katselin veden rauhoittavan verkkaista virtailua, kiitin luojaa siitä, että tällainen neitseellinen virta on säilynyt. Viime kesänä n~apurini kertoi tikasta, joka tuhosi sinitiaisen poikueen, vaikka lautapöntön lentoaukon ympärys oli pellitetty. Näin vajaan kilometrin päässä kertomastani paikasta tilanteen , jossa käpytikka nappasi sinitiaisen poikasen suoraan lentoaukosta. Tiaisen suuret poikaset hyppäsivät voimakkaasti vastaan luullen, että ruokaa tuova emolintu oli saapunut aukolle. Siellä voi istua ja ihmetellä elämän moninaisuutta. -. ' t :t-·.:,. Jotkut käpytikat erikoistuvat aivan selvästi käyttämään pöntöissä pesivien lintujen poikasia ravinnokseen. Lassi Kujala Lievestuoreenjärveä ei ole myöhäistä auttaa Luonnonsuojelutyötä järjestöjen ulkopuolella teh neenä ihmettelen, miksi liikkeellä on suosikkikohteensa, joiden ulkopuolinen luonto ja arvokohteet unohdetaan. Mutkia, polvekkeita, suvantoja ja lähteitä, laiskoja akanvirtoja, joissa vesi melkein pysähtyy. . Pönttö oli lujatekoinen tavallinen lautapönttö, jossa ei ollut lahovikaa. Nämä Mustatsaaret ovat luontoja virkistyskohteina täysin keskeiset. Se virtailee niin jyrkkäreunaisessa kanjonissa, ettei sen perkauksesta olisi ollut hyötyä. Oma työni alkoi 1980-luvulla, jolloin julkisuuden avulla torpedoimme järven katkaisemisen kahtia patovallilla . Illalla istuin kuunnellen ja katsellen. Seuraavaksi estimme kuuluisan Lipeälammen tyhjentämisen järveen. Katkeruuteeni antaa aiheen se, että "oman" kohteeni, upean ja erämaisen Lievestuoreenjärven arvokkain kohde, Hyyppään alue, ollaan menettämässä mökkirakentamiselle. Etenin ylävirtaan epäillen majavien padon jossain murtuneen. 11-,-,--,-.,,-r.-. H ,f'.'. Tällöin tikka napsautti nokkansa kiinni , veti poikasen ulos ja lensi läheiselle oksalle jossa se tappoi saaliinsa. Tikka lensi aukolle ja työnsi nokkansa sisälle niin pitkälle kuin sai mahtumaan. Keittelin päiväkahvit, istuin ja katselin luonnon rikkautta. En löytänyt etsimääni. En pystynyt mitenkään auttamaan , mutta vesi söi nopeasti hiesusavista tukkeumaa, ja virta oli pian entisellä korkeudella. Reikä oli kahden oksan yläpuolella kovassa tuuman vahvuisessa laudassa. Tikka oli useana päivänä käynyt hakkaamassa reikäänsä saaden sen lopulta valmiiksi. Sieltä löytyi selitys: pieni maanvyöry oli tukkinut virran melkein kokonaan.
Vetoan luonnonsuojelun avainhenkilöihin niin järjestöissä kuin viranomaispuolella tämän vähintäänkin maakunnallisesti arvokkaan luontokohteen säästämiseksi. Tässä rytäkässä kaavaehdotus tuo noin 1 5 mökkitonttia erittäin arvokkaalle Hyyppään alueelle. Taatusti varhaisemmat sukupolvet ja esi-isämme eivät ole näin kovasti analysoineet. Minulla ei ole Q asiassa enää osaa eikä arpaa, en pysty vaikuttamaan juuri mihinkään vaan kaikki vain tapahtuu. jumaan. Siinä emo etsii poikasilleen ravintoa. Tunnen suurta sympatiaa pesää rakentavaa varpusta kohtaan ja helliä ajatuksia nähdessäni räkättirastaan hyppivän nurmikolla mato nokassaan. Kähmintä ei kestänyt päivänvaloa. Siitä huolimatta tuntuu, että nuorempana lapsen saaminen olisi ollut mutkattomampaa. Se muun muassa mökittäisi 800 metriä pitkän , lähes luonnontilaisen Kaiturinlahden . Kaavoitusta varten laadittu luontoja maisemaselvitys on kaavoittajan itsensäkin mukaan jätetty huomiotta. Tässä tapauksessa Laukaan kunta käyttää yleiskaavoitusta pelkästään rakennusoikeuksien jakamiseen. Noin miljoonalla markalla (tai käyttörajoitusta korvaamalla huomattavasti pienemmin kuluin) Keski-Suomesta voitaisiin säästää tuleville sukupolville arvokas luontokohde. 1 5 kilometriä pitkä ja viisi kilometriä leveä järvi on lähes yhtä suurta allasta, ja sellaisena erityisen kaunis ja näihin päiviin asti lähes rakentamaton. Se on kaiken tarkoitus. Minä ja monet ikäiseni sen sijaan kahlaamme läpi jos mitkä synnytysja äitiysoppaat. Alueen keskeltä kohoaa lähes 90 metriä järven pinnasta komea Hyyppäänvuori, jonka laelta avautuu todella kaunis "koli mainen" maisema Lievestuoreenjärvelle. Parhaillaan luonnossa Ii~ säännytään hillittömästi joka puolella. Minäkin voin vihdoin heittäytyä luonnoneläjien kiertoon. Vaikka en tietäisi ja ymmärtäisi koko prosessista mitään, se kuitenkin etenee omalla painollaan. Niinpä Laukaan kunnan kaavoituslautakunta on voinut kaikessa hiljaisuudessa tehdä kerrassaan tyrmäävän esityksen. Käsittääkseni yksi järjestelmän päätavoitteista oli luonnonja virkistysarvojen parempi huomioonottaminen. Heillä ei ole huolta huomisesta. Niitä turh·aan ja loputtomasti tavoittelemalla ei ole ihme, jos riittämättömyyden tunteet ja jopa syvät masennukset iskevät. Kehon armoilla eläminen on myös helpottavaa. Lievestuore-seura on eräiden muiden kanssa valittanut kaavasta ja on tehnyt esityksen 200 hehtaarin laajuisen Hyyppään-Mustiensaarten retkeilyalueen perustamisesta. Maisema muistuttaa lnarijärveä. Valitettavasti tiedämme turhan tarkkaan senkin , millainen mullistus lapsen saaminen on koko loppuelämälle. Muu maailma saa jäädäkin jonnekin kauas. Se on tässä tapauksessa poljettu kokonaan jalkoihin. Ehdotuksessa järven rannat on jaettu täysin kaavamaisesti maanomistajille rakennuspaikoiksi riippumatta rantojen luonnonarvoista. SALLA TVNYS 1 980-luvulle saakka pahoin saastunut Lievestuoreenjärvi on aina ollut hyvin kaunis. En ole koskaan tuntenut itseäni näin eläimeksi , ruumiini ar5 moilla olevaksi kuin nyt raskaana ollessani . Nyt Laukaan kunta on laatinut ehdotuksen Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavaksi . Synnytystäkään en voi merkitä kalenteriin , vaan vauva tulee ulos mikäli kaikki menee normaalisti kuukauden sisällä. Tosin siihen ei varmasti ole ollut heillä aikaa ja voimiakaan. Heidän valituksensa on yhä ympäristöministeriössä. Ne on kuitenkin kunnassa jyrätty täysin. Vain se joka lisääntyy tehokkaasti, jatkaa sukua. Lahti on kapea laguuni , jonka korkeita reunoja reunustavat erämaiset, omaperäiset ja erilaiset kalliot, toisella puolella koskematon metsä. Hyvästi vapaa itsenäinen elämä! Olemme myös eteviä kehittämään itsellemme raamit, millainen on täydellinen äiti. Onhan sitä ennenkin osattu synnyttää ja hoitaa lasta. Ja ovatkohan aivotkin jo alkaneet kutistua: niinhän tutkitusti käy tuoreille äideille. Muut karsiutuvat pois. Kolumnin kirjoittaminen ei ole koskaan ollut näin vaikeaa! Tunnistan itsessäni kaikki loppuraskauden oireet: mieleni on kääntynyt sisään päin, ja tahdon nipistää silmäni ja korvani visusti kiinni kaikelta ikävältä. Esitys vastaa melko tarkalleen Laukaan kunnan ympäristötoimen esityksiä. Se on ihmeellisintä, mitä saatan kuvitella. Mökkitontit on kaiken lisäksi sijoitettu kaavassa aivan alueen ainoan virkistysalueen kylkeen ja mainitun laguunin suulle kapean niemen kärkeen . Lopuksi kysyn vielä rantayleiskaavajärjestelmän kehittäjiltä: tiedättekö, miten väärin yleiskaavoitusta voidaan käyttää. Vauva kasvaa sisälläni ja koko kehoni mieltä myöten mullistuu. Sisälläni tapahtuu merkillinen kehitys parista solusta alkion kautta sikiöksi. Luonnolla on ilmiölle tarkoituksensa: emo syventyy ja herkistyy jälkeläisensä hoivaamiseen ja tämän tarpeille. Minun ei tarvitse pinnistellä, vaan geenit, solut ja elimet hoitelevat hommiaan. Äidinvaistojen varassa Odotan ensimmäistä lastani, ja naputtelen tätä kolumnia äitiysloman kynnyksellä. Laukaan kunta ei va_nhojen merkkien perusteella tee elettä· kään alueen säästämiseksi , joten muiden on otettava vastuu siitä. Kätilöltäkin kuulin juuri, että teiniäidit tuskin huomaavat olevansa raskaana, sitten senkun pullauttavat lapsensa ulos, ryhtyvät imettämään ja se on siinä. Ongelma näyttää olevan se, etteivät avainhenkilöt myös vaikutusvaltaiset luonnonsuojelijat tai ympäristöministeriön avainvirkamiehet tunne tätä aluetta. Pekka Väisänen Helsinki/Laukaa 49. Onneksi tämä aivojen kutistuminen on sentään ohimenevä ilmiö! Olen erittäin keskiarvoikäinen ensisynnyttäjä, siinä kolmenkympin hujakoilla. Kunpa osaisimmekin heittäytyä vaistojemme varaan! Olla murehtimatta turhia, ja antaa asioiden sujua painollaan. Ja sama toistuu vuodesta toiseen
Jäljet näkyivät lumessa. Kaverini vartiopäällikkö oli jo sisäistänyt enemmän luonnon ja sanoi, että jatka sinä, minä lähden vartiolle. Näitä venetyyppejä tehdään edelleen pienissä veneveistämöissä ympäri maata. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen . Ja minä jatkoin. Myöhäissyksyllä 1953 karhu oli käynyt tonki massa takapihalla hirvenluita, jotka olimme kaivaneet maahan. Hän totesi varmaan aiheellisesti , että materiaalin perusteella ei voida sanoa, onko puuvene ekologisempi vaihtoehto kuin lasikuitutai alumiinivene. Suomen vesistöjen monimuotoisuus on tuottanut valikoiman toinen toistaan kauniimpia ja tarkoituksenmukaisempia veneitä savolaisesta soutuveneestä tenolaiseen jokiveneeseen. Kevyt lasikuituvene on kuin lastu laineilla, pienikin tuuli vie sitä soutajan vastusteluista huolimatta. .. Jos ihoni nousisi kananlihalle, se ei johtuisi pelosta vaan elämyksestä. Pari vuotta sitten lossi korvattiin sillalla, joka hallitsee maisemaa kauas. Olimme kaverini kanssa nuoria rajamiehiä ja hiihdimme paikalle, johon ostajat olivat tulleet Helsingistä karhukaatoon. Vuonna 1 951 talvella karhunkierrokset ja nallen ampuminen 50 Mielipiteitä&k skustelua ENNEN JALKEEN Kärkistensalmen yli Korpilahdella kuljettiin ennen lossilla. Kuukauden päästä korpi kosti: katkaisin kinttuni ja vietin talven sairaalassa. Sillan myötä salmen toinen, "vespuolen", ranta muuttui houkuttelevaksi asuinpaikaksi: sinne kaavoitettiin yli 40 omakotitaloa. Otso ei lähtenyt pesästä , vaikka siihen ammuttiin. Kalasta sitten siinä. Ekologisen veneilijän olettaisi pohtivan myös veneilyn kulttuuripuolta : puuveneen rakenne ja käyttö ovat mitä alkuperäisintä suomalaista kulttuuria , jonka juuret ovat hamassa Ancylus-järvessä. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion . Markku Könkkölä on ottanut kuvat 1995 ja 1997. Lyhyen päivän hämärä oli jo laskeutunut kuusikkoiseen metsään , kun pääsin otuksen näkemään. Tunsin, että olin sovittanut tekoseni , että sujut oltiin. Allani oleva mesikämmen ei pelottanut, mutta jo peijaistunnelmissa (etuotto) olevia pyssymiehiä ympärilläni pelkäsin. Jos vain pääsen siitä eroon , ostan puuveneen. Komppanianpäällikkö osoitti minua: "Toivonen penkaisemaan ." Katkaisin ja vuolin kuusenkarahkan. Pertti Itkonen Sodankylä Petohysteriaa Lietsottuun petohysteriaan tulisi keksiä erikoisia vastalääkkeitä. Kun keppini ulottui pehmoiseen , sukelsi karhuäiti ulos kerkeästi silmiään pyyhkimättä. Johtajan tarkka laukaus kaatoi sen jättäen orvoiksi kaksi rotankokoista pentua. Olin haaveillut karhun saamisesta saaliksi. Tunsin olevani onnen huumassa totta vai unta. Herrat astelivat motitettuja otsoja kalliilla hinnalla. Suurimman onnen hetkellä iskostui kuitenkin vahvasti mieleen, että tämä on sovitettava. olivat laillisia. Luonnonsuojelijan venevalinta Pekka Heikura vastasi toukokuun Suomen Luonnossa kysymykseen ekoveneilystä. Ajoimme välillä takaa toisiamme, kun karhu harhautteli. Kaatuihan se lopulta. _ _ '-,C.-f,,+~ Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Toinen haitta on äänekkyys: lasikuitu (tai muovi) kolisee hirvittävästi airojen, kalastusvälineitten ja olutpullojen pyöriessä lattialla. Ne saivat nimet Matti ja Liisa ja elinpaikan Norjasta. On turhaa sanoa, että metsässä on miljoona kertaa turvallisempaa kuin liikenteessä. Käytössä puuvene on nimenomaan soutuveneenä ylivertainen muihin ratkaisuihin verrattuna . Kolina kuului kauas, mutta maisemaa lossi ei paljoa muuttanut. Hiihdin lumitöyssyn päälle, lunta oli runsaat toista metriä. Haluaisin kuitenkin muistuttaa myös muista näkökohdista veneen valinnassa. Unto Toivonen Mikkeli SUOMEN LUO NTO 7/99. Aseet tutisevissa käsissä osoittivat melkein minua. ' I ---· • • ~--•i,,; -,._"" • :-.___.,,,. Nyt kiihkoisa pyyntivimmani on sitä, että melkein tahtoisin jutella karhun kanssa. Erehdyin itse aikoinani lasikuituveneeseen, lähinnä laiskuuttani : onhan se helpompi hoitaa ja kevyempi käsitellä ja kuljettaa kuin puuvene, ja halvempikin . Voin rehellisesti sanoa, että olen saloilla samoillessani kovasti toivonut karhun kohtaamista
Se kaataa puroon jykeviä kuusia, jättää sinne. Pensaat ja pikkupuut oli senkin alta raivattu. Männikön aukkohakkuulle jätetään muutama siemenpuu hehtaaria kohden. Olisi pehmeätä metsänhoitoa korjata ne polttopuuksi, kulottaa maa ja luovuttaa pelto vaikkapa koivulle, jalopuille tai luonnostaan nousevalle, sekametsäksi hoidettavalle taimikolle. Puntaroin metsänhoitoa huoli rinnassa. Niitä painetaan paperille. Pehmeään ajatteluun kuului, että viljeltävät lajit valitaan maastotyypin, ei puutarpeen mukaan. Uusi omistaja, varakas yhteismetsä, ei halunnut omistaa suojeluarvoja. Markku Tanttu on helsinkiläinen graafikko ja kirjailija. Useimmiten se kaatuu ennen seuraavaa siemensatoaan. Kone harventaa tien varressa olevat pienet metsäpalstat. Näkemäni hakkuilta säästetyt rantametsäkaistaleet ovat olleet liikuttavia, niin vähäisiä, että olisi rienausta pitää niitä pehmeänä metsänhoitona. Niin sanottujen maisemapuittenkin virkaa saattavat jotkin siemenpuiksi ensin määrittelemäni jättöpuut ajaa. Mutta olenhan nähnyt parinkymmenen rungon sekapuuryhmänkin aukon keskellä. Hirvi näykkää mielellään katajaa, sen puuttuessa kelpaa mänty. Kokonaisen harvennushakkuun puut saatetaan jättää metsään, isompien hakkuitten tähteet niin ikään. Taimia istutetaan edelleen harvaan ja usein löyhästi. Tuuli ei kaataisi niin paljon puita, ja siemenpuut voitaisiin myöhemmin korjata, jos se todella olisi tehtävä, samaa väylää mennen tullen taimikkoa ja maapohjaa säästäen. Miksei siemenpuita voi jättää aluspuineen keskelle aukkoa pienenä ryhmänä. En jaksa uskoa asioitten rauhalliseen paranemiseen. Hakkuualoilta katajat on usein kaadettu raivaussahalla jo ennen koneitten tuloa. Kun puuta korjataan vimmalla ja metsää uudistetaan kovilla menetelmillä, kunnon puu loppuu aivan kohta. Puumme laatuhan heikkenee samanaikaisesti kun teollisuuden laatuvaatimukset kuulemma kasvavat. Olen myös nähnyt karsimattomista rangaista ja latvoista koottuja kasoja hakkuualan vierellä. Pehmeällä ajattelulla sellaiset ojat tyynesti tukittaisiin. Hyväksyn metsän käytön. Arvelin mainioitten ajatusten näkyvän metsätoimissa aivan kohta. 51. Pehmeätä. lstututusmännikön ensiharvennuksessa luonnostaan taimikkoon nousseet, suoravartiset, tervelatvaiset, vieri vieressä kasvaneet männyt on kaadettu, samoin koivut, mutta kelvottomat männyt säästetty. Toimiin on näyttävästi ryhdyttävä. Uusilla tavoilla on kiire Aukkoihin on sentään ruvettu Jattamään kolopuita ja pökkelöitä. Metsänhoitoa katselen luonnonsuojelijana, mutta myös vanhahtavia metsätöitä tehneenä romantikkona. Sahamies pikkutraktorilla SUOMEN LUONTO 7/99 (mielellään hevosella) olisi tehnyt työn pehmeästi. Johtuuko se haluttomuudesta, tietä~ mättömyydestä, välinpitämättömyydestä vai jääräpäisestä näinhän on opittu tekemään -ajattelemattomuudesta. Pellolle istutetuille täysin epäonnistuneille mäntytaimikoille ei tehdä mitään. Pehmeitten metsänhoitokeinojen uskoisin takaavan kunnon puutavaran saannin tulevaisuudessakin. Männyn ja koivun siemenethän leijailevat isonkin hakkuualan nurkkiin. Jos rakentaisin talon, tekisin sen puusta. Polkuja on luvattu arvostaa. Ovatko menetelmät muuttuneet. Aukkohakkuualan maa käsitellään entiseen malliin. Koneet tallovat sahalta säästyneet pikkukatajat. lkätovereittensa turvallisessa joukossa varttunut puu ei suojattomana kestä myrskyjä. Kolopuu tarvitsisi vierelleen laulupuun, myös suojaa ja ravintoa suovan pöheikön. Orpo on yksinäinen maisemapuu. Miksi uudet tavat eivät näy muualla kuin artikkelien kuvissa mallimetsiköistä. Puuta tuhlataan. Selväkin polku häviää jo harvennushakkuissa, päätehakkuista puhumattakaan. Silta olisi sadan metrin päässä. Äestyksen jäljet saattavat olla rinteen suuntaisia: vesi syö maata, sukkelasti se vie ravinteita ja raskasmetalleja vesistöihin. En ole huolissani metsien muuttumisesta pelkästään esteettisten arvojen vuoksi. Notko oli edellisen maanomistajan rauhoittama, tikkojen ja liito-oravien asuttama, lehtokasveja kasvava helmi. Monitoimikone ajelee laajan seudun ainoan luonnontilaisen puronotkon yli useaan kertaan. Vuosia sitten kuulin vakuuttavista, ymmärtääkseni laajasti hyväksytyistä pehmeän metsänhoidon tavoitteista. Pehmeätä tai ei, maapallon kannalta hyvä asia. T uulenkaadot saatetaan ottaa talteen, mutta ne keräävä kone talloo jo nousevaa taimikkoa. Kataja on siis tärkeä taimikonhoidollisesti, mutta myös monimuotoisuuden ja riistan kannalta. Se noutaa runkoja sieltä täältä, kolhii kuljeskellessaan muita puita ja polkee maahan hurjia uria, jauhaa juuristoja. Männyistä tulee kierorunkoisia, monilatvaisia oksaturrakoita. Kannatan puuenergiaa. Paperitehtaan pöllitarpeeseen kaadetaan männikkö, josta muutaman vuoden järeytymisen jälkeen saisi oivia tukkeja, joitakin pöllejä tuottavan harvennuksen jälkeen paremminkin. Mutta pehmeästä metsänhoidosta kokonaisena käsitteenä ei tietenkään voida puhua ennen kuin kaikki toiminta on sen mukaista ja pesintäkuukausien aikainen metsänkorjuu kielletään. Edelleenkin saatetaan perata vuosikymmenien ikäinen, metsänkasvua edistämätön ojitus. Toimitaan raaka-ainetarpeitten mukaan. Olen odotellut ja katsellut. Koivulle ja kuuselle sopiville alueille istutetaan edelleen mäntyä, jonka taimet katoavat muutamassa vuodessa. Fraasi "metsä on kirkkoni" sopii minuunkin. Kuulin, että niitten maaston merkitsemistä pidetään turhana, koska kaatokoneen kuljettaja ei voi kopistaan kaikkea huomata. Arvelin niitten odottavan haketinta ja kuljetusta lämpövoimalaan. Metsänhoito ei näytä sen pehmeämmältä kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten, joskus jopa karskimmalta. Äestetyksi sanottu maa näyttää karskisti auratulta: karhunkokoiset kivet köllöttävät valkeat vatsat taivasta kohden kääntyneinä. PUHEENVUORO MARKKU TANTTU Pehmeän metsänhoidon kova odotus T een työni paperille. Metsäteitten varsilla olen seurannut usean, toki pienehkön pöllierän maatumista
Rohkea teko, kilpaileehan tämä karttasarja perinteisen , juuri uusittavan GTkartan kanssa ostajista. Niin olisi löytänyt GT-kartoillakin , mutta oikean kadun hakeminen tienvarren kaupungista olisikin ollut hankalampaa. Helle tuntui olevan täyttymässä, oli aivan erikoisen kuumaa. Karttojen avulla löysi hyvin perille. . On hyvä muistaa, että ilmaisemalla liikkumisesi metsässä vältät joutumasta karhun kanssa kuonokkain. Tällöin karhun käyttäytymistä on vaikea ennustaa. Valitettavasti suojelualueet on merkitty puutteellisesti . kun välimatkat, tienumerot ja huomattavammat paikkakunnat on painettu muusta kartasta poikkeavalla värillä . 58 mk/kartta. puh . Lisäksi karttojen takana on ulkoiluja seutukarttoja . Oli sellaista kuten saattaa joskus heinäkuussa, kuin kesäja heinäajan mielikuva uhkeimmillaan. Ruuhka-Suomessa mittakaava saattaa johtaa kohteiden läjäytymiseen sotkuksi, jonka selvittäminen ei ole aina helppoa. Autoilijaa ja pyöräilijää on ajateltu. Erityisen kiitoksen ansaitsevat isoimpien kaupunkien keskusten katu kartat. Globalisaatiota kuvaamaan tarkoitettu artikkeli ei paneudu metsäteollisuuden maailmalle hakeutumisen syihin. KIRJAKALENTERI Heinäkuu '' Lauantaina heinänkorjuun päätteeksi he lähtivät heille jonkinlaisena sammalpalstana jääneelle luhtaniitylle Keihäsjoen ylävesille. Useimmiten tilanne laukeaa molemminpuolisella säikähdyksellä. Metsästäjäin Keskusjärjestön ohjeet ovat selkeät ja käyttökelpoiset. lrJOJa Suomen kartasto John Westerholm ja Pauliina Raento (toim.}: Suomen kartasto, 6. Uimisen, jääkylmän juoman, vastaksenhajuisen vilppaan lehtipuun vilajavassa pimetossa istumisen mieliteko liikahtaa heinättäjän tajussa taas uudestaan. Suomen kartasto juhlii satavuotistaivaltaan : maailman ensimmäinen kansalliskartasto syntyi 1899. Tsaarinaikainen Suomi näyttäytyi siinä kuin itsenäisenä valtiona kyse oli hyvin isänmaallisesta projektista. venäjäksi ja ranskaksi , mikä auttaa vierasmaalaista kulkijaa. ANTTI HALKKA Uusi tiekartta WSOYn tiekarttasarja 1-1 7. Myös karttalehtien kääntöpuolet on käytetty hyväksi. RIKU LUMIARO SUOMEN LUONTO 7/99. Kuivana kahisevan luokoheinän, viikatteen mukana ojanreunaan kortteiden päälle kaatuneiden , haravassa paksumpana tuntuvien angervoiden , putkien, ohdakkeen, katkeranhajuisen kärsämön, kuminan tympäkkä tuoksu suojaisen niittypoukaman paahteessa uuvuttaa, väsyttää omituisesti. Rohkea vaan ei tyhmänrohkea: Geodatan kartat ovat kilpailukykyisiä. Karttojen mittakaava on 1 :2 50 000 , koko Suomen kartan 1 :800 000. Ihmiset ovat unohtaneet lähes pedottomina vuosikymmeninä , miten karhun kanssa tulee käyttäytyä. Kokeilin karttoja käytännössä matkareitillä Nummi-Pudasjärvi-Ranua-Ahtäri-Nummi. Ari Aukusti Lehtisen artikkelissa Metsäsektori ja maailmantalous eivät asiatiedotkaan ole oikein hallinnassa. Karttojen värit ovat kuitenkin selkeitä ja tiet ovat nyt oikeilla paikoillaan . Geodatan kartan avulla se onnistui. Karttamerkit on selitetty suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi , saksaksi. Siellä on välimatkataulukko ja kookas Suomen yleiskartta, joiden avulla on helpompi suunnitella pitkiä ajoreittejä. Mittari oli näyttänyt jo aamuvarhaisella kahtakymmentä, järvi väreili tyynenä. Tämän takia esimerkiksi eliömaantieteen ja ilmaston käsittely jää vähälle. Karhun kohtaaminen johtuu yleensä siitä, että se on tullut yllätetyksi. '' Heikki Turunen: Punahongan hehku, WSOY 1982. Digitoidut korkokuva-aineistot tuovat esitykseen uudenlaista tarkkuutta. (09) 887 7677 tai tilata sen internetistä osoitteesta www.mkjjco.fi . Ja ajoreitit oli helppo valita koko Suomen maantiekartan avulla. JUHA VALSTE Yllättävä kohtaus Metsästäjäin Keskusjärjestö on tehnyt esitteen karhun kohtaamisesta . Karhukannan kasvun myötä ihminen ja mesikämmen ovat kasvotusten yhä useammin. Kaikkia artikkeleita ei oikein ole saatu eleganteiksi ja kiinnostaviksi. Vain muutama pieni liikkumaton poudanpökö lojuu haaleanvärisenä aivan kuin vähän palaneen taivaan reunoilla. Monia teemoista on käsitelty aiemmin lähin.nä maantieteilijöiden omissa julkaisuissa, joten ne ovat suurelle yleisölle uusia. Geodata 1999. Se jäsentää osaltaan Suomea ja maailmaa ja toteuttaa näin kartan ja maantieteen tärkeää ja kansaa palvelevaa tehtävää. Luonnonmaantieteestä mukana on esimerkiksi Matti Tikkasen ja Juha Oksasen hieno esitys Suomen vähittäisestä paljastumisesta jään puristuksista ja veden syleilystä. Juhlakartasto ei pyri esittämään isänmaan koko kuvaa, vaan peilailee maantieteellisen tutkimuksen nykysuuntauksia. . Metsien suojelun tilastona on päässyt läpi Metsähallituksessa varta vasten suojelun liioitteluun laadittu vääristely. Punottavaa hämyä kuumottava pilvenkumpare kaukaisten ilmojen äärellä näyttää epäselvyydessään pilven kuvitelmalta ukkosen aavistuksen vaivaamassa mielessä. WSOYn tytäryhtiö Geodata on tehnyt uuden tiekarttasarjan Suomesta. Suurin osa kirjasta on aluemaantiedettä, jossa jäsennetään esimerkiksi 1990-luvun muuttoliikettä, työttömyyden kuvaa, Eteläja Pohjois-Suomen olemusta ja läänijaon historiaa. Siinä on myös hyvää perustietoa otsosta ja sen määristä eri puolilla Suomea. Esitettä voi tiedustella Metsästäjäin Keskusjärjestöstä. 52 . Jos haluat tietää, mitä maantieteilijät nykyisin tutkivat, Suomen kartasto on hyvä ostos. Paarmojen matala surahtelu heinäseipäiden välissä, niiden ulkonäön yksityiskohdat, äkkiä alkava röyhkeän voimakas pisto, tunne ison hyönteisen rusahtavasta murskaantumisesta käden alla kuuluvat tärkeänä osana entisiltä kesiltä tuttuun tunnelmaan . Ohjeet ovat tarpeen etenkin siellä, missä karhu on uusi tuttavuus. Tekstin oheen on liitetty piirroskuvia karhusta ja sen käyttäytymisestä. laitos, Suomen Maantieteellinen Seura ja WSOY 1999, 207 s., 250 mk. Tuulenhenkikään ei lievennä auringon iankaikkisen tasaista armotonta hehkua
Näihin kysymyksiin etsitään vastausta tämän kesän aikana Suomen Luonnon lukijoiden avulla. 1 0. Lisäksi arvomme 1 Löytöretkiä lähiluontoon -kirjaa. Leppoisaa sydänkesää kaikille Suomen Luonnon lukijoille! SUOMEN LUONTO 7/99 53. Lähteä havaintosi 1 . 0. ,, sukulalspaikka MUOTI· LEHTI Muistathan kesäkisamme lepakoista ja rantavehnästä! Missä lepakot asuvat ja liikkuvat. Oikein ratkaisseiden kesken arvotaan viisi mukavaa kirjapalkintoa. Palkintojen arvontaan osallistuvat kaikki lepakoista tai rantavehnästä (tai molemmista] havaintoja lähettäneet. Kuinka laajalle rantavehnä on levinnyt maassamme. E -kat• i:! saus ,,,_,.......----t---t----t---1---t---t-z-,1i-,-,---t---t-----1----,.--,-~rt---r--t------1r----,.----1 lffl i Heinäristikko kesäpäivien iloksi! Lähetä ratkaisusi osoitteella Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki heinäkuun loppuun mennessä. Kisan pääpalkintona on Helkama-Pikajalka polkupyörä. C CI) C ·; 0. Tietoja otetaan vastaan myös sähköisesti: ritva.kupari @sll.fi tai alice.karlsson@sll.fi . mestarillinen Fl -tupakkamannekiini 1971-88 -luvuilla ontua tAVEL· LYltSIA -Intia olkala llved kalun tapana VUOOEVM1E J!,47111VAE# Jl'mcA UEK· 1(1/~ en ylläplt 1/100 ha ~--+---+--+---+-=;;;....+---1 g: ressu koita .... 1 999 mennessä osoitteella: Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Voittajien nimet ja oikea ratkaisu julkaistaan syyskuun lehdessä
Harri Dahlström fil. Sitäkään Rauhalan kirja ei mainitse. Kasville se ei ole kovin haitallinen edes noin runsaana , mutta onhan se esteettinen haitta. Mutta sen kuten Saaristomerellä tavattavien katkarapulajien , leväkatkaravun ja hietakatkaravun, erot merihevoseen ovat niin suuret, ettei erehtyä voi , ellei heitä eläintä heti takaisin veteen tarkemmin katsomatta. kand. Leikkaus on syynä härmän paljouteen. ja metsät. Kasvitaudit leviävät helposti maasta tai jopa maanosasta toiseen ihmisen matkassa. Hernepensaita vaivaa_ hernepensaanhärmä , lehtiin harmaata huovastoa muodostava sieni. Merihevosten sukuun kuuluvia kalalajeja ei elä Itämeren alueella. Ne elävät lämpimien merien rannikkovesissä. Se vesoi hyvin, mutta uusien versojen lehdet ovat aivan täynnä harmaata homemaista kasvustoa. Välimeren alueella elävä laji, merihevonen (H. Suu on pitkä ja torvimainen, ja pyrstö on taipuisa tartuntaelin. Sain kahdesti 1 960-luvulla merihevosen Korppoon kirjavasalmesta, kerran tiurahaavilla ja toisen kerran nuottasaaliista. Toinen nopeasti yleistynyt härmäsieni on seljanhärmä, joka muuttaa terttuseljan lehdet syyskesällä harmaan töhryisiksi . maist. lis. Nykyisin hernepensaanhärmä on hyvin yleinen. Särmäneulan pitkä, torvimainen suu ja pinnan luulevyrivit sekä koiraan vatsan alla oleva sikiöpussi tuovat lähinnä mieleen merihevosen piirteet. Kyse on jo muistakin erehdyttävistä tekijöistä kuin kalalajien sekoittumisesta. Rauhalan Kasvien sienitauteja vuodelta 1958 ei tunne koko lajia. Asiantuntijoina toimivat: maat. Typpilannoitus ja varjostus pahentavat tilannetta, joten pensasaitaa ei pidä lannoittaa ennen kuin kasvu on tasaantunut ja härmä hävinnyt. Luontoiltaan on viime vuonna tullut merihevoshavaintoja muualtakin kuin Saaristomereltä. Leikkauksen jälkeen juuristo on voimakas, mutta yhteyttävä lehtiala olematon, jolloin kasvi kasvattaa nopeasti hyvin paljon lehtiä. Mitä se on ja tuhoaako se pensaat. Siperianhernepensasta meillä on viljelty jo yli sadan vuoden ajan, joten tauti ilmeisesti saapui maahamme vasta viisikymmenluvulla. Piisami käyttää ravinnokseen vesikasvien versoja ja juuriosia. tri likka Koivisto professori Kauri Mikkola fil. Kun pensas panostaa kaikki voimavaransa kasvuun, jää tuholaisten torjuntaan tarkoitettujen haitta-aineiden tuotanto vähemmälle. Nykyisin monet lajit ovat taantuneet ja niiden kerääminen muistoesineiksi on kiellettyä. Sen koommin en ole niitä nähnyt. Kun särmäneulan vielä usein tapaa pystyasennossa takertuneena vesiMerihevosessa ja särmäneulassa on yhdennäköisyyttä, mutta eipä niistä tarkkaan katsoen voi erehtyä. kasveihin, mieleen voi kyllä tulla meri hevonen. Seppo Vuokko Piisamit kadonneet Mikä on voinut aiheuttaa piisamien täydellisen katoamisen järvestämme. hippocampus), on toisinaan ehkä merivirtojen mukana harhautunut Englannin . Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei kirjeitse. Seppo Vuokko fil. tri Matti Helminen fil. Tavallisin syy piisamien katoamiseen onkin järven piisamikannan kasvaminen niin suureksi , että ravintoa kuluu enemmän kuin uutta ehtii SUOMEN LUONTO 7/99. Seppo Vuolanto Härmää hernepensaassa Leikkasin siperianhernepensasaidan nuorentaakseni ja tuuhentaakseni sen. Vaskikalaa äkkinäinen voisi myös luulla merihevoseksi. Kysy luon osta Meri hevonen. Merihevoset (Hippocampus) luetaan merineulojen kalaheimoon. Merihevosen tuntomerkki on pysty uintiasento, ja sen pää on suorassa kulmassa vartaloon nähden. Laita mukaan yhteystietosi. Härmä niukentuu kasvun tasaantuessa. Harri Dahlström Kysy luonnosta Luontoillan asiantuntijat vastaavat! 54 Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 0051 Helsinki. Kaikkiin tuntomerkkeihin sopivia kaloja ei Saaristomerellä elä, mutta pariin kalaan sopii osa tuntomerkeistä. Merihevosta ei siis ole saatu 1960-luvullakaan Saaristomereltä, vaikka sielläkin niitä lienee monessa kodissa kuivattuina muistoina merenkulkijoiden tai etelänmatkailijoiden tuomisina. Tällöin sieni valtaa nuoret, vielä pehmeät lehdet nopeasti. Elääkö merihevonen vain tilapäisesti alueellamme. rannikkovesille pohjoiseen
Mikä ne hävitti. Nykyään piisamin , petojen ja ravintovarojen välillä on parempi tasapaino. Saukko ja muut kotoiset pedot ovat oppineet pyytämään piisamia. Sitten lumpeet katosivat yhtäkkiä. likka Koivisto Mikä vei lumpeet. Se mahdollisesti myös helpottaa lävistystä. Ne värisevät korkealla taajuudella epätahtiin toisiaan vasten, ja tästä aiheutuu se merkillinen voima, joka saa pistimen painumaan ihoon kuin voihin . Juurakot pitää ankkuroida pohjaan. Kun piisami tuotiin Amerikasta Suomeen 1920-luvulla, se lisääntyi aluksi tavattomasti , koska mikään peto ei ollut sen pyyntiin erikoistunut. Varsinaista pistoa ja veren imemistä hoitaa viisi osaa, joiden yhteinen paksuus on vain 1 /20 millimetriä. Pienissä lammissa näin voi kuitenkin yhä tapahtua. Seppo Vuokko Mutkikas imukärsä Kuinka hyttynen pystyy työntämään perin hennolta näyttävän kärsänsä ihmisen ihon läpi. Varmemmin onnistuu istuttaminen: pohjalietteesta kaivetaan kokonaisia lumpeen juurakoita ja siirretään ne lampeen. Ennen muuta tämä johtuu juuriosien kulutuksesta, joka näkyy pinnan yläpuolella kasvustojen vähenemisenä. Koiraat imevät mettä kukista, ja niiden kärsä on yksinkertaisempi . Voisiko lumpeen jotenkin palauttaa järveen. Yläja alaleukojen perässä tulee kourumainen ylähuuli , jota pitkin veri kulkeutuu hyttysen kupuun. Lisäksi Suomeen on kotiutunut amerikkalainen peto, minkki, jonka luontaiseen saalisvalikoimaan piisami kuului jo kotimaassaan . Veneellä liikkuen voi syksyllä kerätä kypsyviä hedelmiä ja tuoda niitä lampeen. Kauri Mikkola 55. Pohjan siemenpankissa on luulvastaavat! tavasti lumpeen siemeniä, joista ehkä on jo itänyt uusia taimia. Tällainen imukärsä on vain naarailla, jotka imevät verta. Kolmas mutta tietääkseni ei koskaan tutkimuksin toteennäytetty mahdollisuus voi olla jokin piisameihin iskenyt tautitai loisepidemia. Ennen imemistä ylähuuli kuitenkin erittää reunoissaan olevia hienoja kanavia pitkin sylkeä , joka estää veren hyytymisen haavassa. Jos piisamit ovat tuhon syynä, ne ovat ravinnon puutteen vuoksi jo taivaltaneet muualle. Ihon lävistävät parilliset yläleuat ja alaleuat, joista edellä kulkevat yläleukojen (maksillien) galea-osat. Lumpeita voi myös siirtää. Suurin osa siitä, alahuuli, on pelkkä tuppi ja jää piston yhteydessä mutkalle ihon pinnalle. SUOMEN LUONTO 7/99 Kysy luon osta Jolleivät olot veden laatu tai korkeus ole voimakkaasti muuttuneet, todennäköisin syyllinen on piisami. Siementaimen kehitys kukkivaksi vie kuitenkin useita vuosia. Nykyisin piisamikannat eivät enää pääse runsastumaan niin suuriksi, että ne söisivät kokonaisia järviä puhtaiksi kasveista. kasvaa. Kotisaareni järvi oli aikaisemmin täynnä lumpeita ja tavattoman kaunis niiden kukkiessa. Niinpä piisamit söivät monet järvet vallan tyhjiksi, ja ravinnonpuute ajoi ne toisiin järviin. Kun tilanne jatkuu riittävän pitkään, ravinnosta alkaa tulla pula. Hyttysen imukärsässä on paljon monimutkaisempi rakenne kuin päältä päin uskoisi. Toinen mahdollisuus piisamien häviämiseen voi olla se, että syystä tai toisesta petoeläimet, lähinnä minkit, pystyvät saalistamaan kyseisellä paikalla piisameita liian menestyksellisesti . Sopiva syvyys on noin metri-puolitoista; kovin syvältä lumpeen lehdet eivät pysty kasvamaan pintaan, ja liian matalaan istutetut lumpeet voivat jäätyä
Ehkä se on alunperin tuotu keripukin torjujaksi , sillä sen nuoria versoja voi käyttää salaattina. Lehdissä ei ole poltinkarvoja . Monivuotisena se säilyy hyvin korkeassakin ruohostossa ja levittäytyy vähitellen laajemmallekin. Jatkuvassa vireessä Mikä virittää linnut uudelleen pesimävireeseen, kun pesye tuhoutuu kesken kaiken. Kysy luon osta nokkosen näöstä. Tähän kuuluvatpariutuminen , pesänrakennus ja muniminen. Uusi höyhen peite ja uudet sulat kuluneiden tilalle ovat täysin välttämättömät samoin kuin lihominen muuttomatkaa tai talvehtimista varten . Lintujen pesyeitä tuhoutuu yllättävän paljon . Seppo Vuo/anto Punavarpunen Pihassani Maaningalla lauloi jokin lintu koko sydänkesän aina kun oleskelin ulkona. Molemmat vaativat energiaa niin paljon, ettei pesiminen ole yleensä mahdollista samanaikaisesti . Niiden määrä suhteessa kuolleisuuteen ilmaisee, kasvaako kanta vai taantuuko se. Useimmat kasvinsyöjät valitsevat kuitenkin ruokansa tuoksun , eivät ulkonäön perusteella. Tutkiessani vesipääskyn pesimäbiologiaa Merenkurkussa havaitsin, että jos karikukko söi vesipääskyn munat, jo neljä päivää tapahtuman jälkeen uuteen pesään tuli ensimmäinen muna. Lehdiltäänkin se muistuttaa suuresti nokkosta, mutta kun kukat aukeavat, ei määritysvaikeuksia ole. Yleensä linnut käyttävät kaiken mahdollisen ajan lisääntymiseen silloin , kun ravintoa on riittävästi ja ne itse ovat hyvässä kunnossa. Toisaalta nokkosperhosen sukukunta ei pillikkeelle hairahdu. Meillä valkopeippi on ihmisen seuralainen , joskus vuosisatoja sitten tullut. Tämä tietenkin edellyttää, että koiras ja naaras ovat paikalla niin kuin esimerkiksi varpuslinnuilla on laita. Yhdennäköisyys herättää kuitenkin kysymyksen, mahtaisiko val kopeippi jollakin tavoin hyötyä Valkopeippi muistuttaa lehdiltään nokkosta, mutta sen kukat ovat aivan erilaiset kuin nokkosella. Punavarpunen laulelee puutarhojen ja metsänreunojen Seppo Vuokko pensaissa. Kasvi on valkopeippi. Jotakin samaa täytynee silti olla myös nokkosen ja valkopeipin kemiassa, koska eräiden yökkösten [kuten hammasyökkösen ja messinkiyökkösen) sekä hukkasiilikkään toukkien ravintokasvivalikoimaan kuuluvat molemmat. Se on yhä vanhan kartanokulttuurin seuralainen , jonka löytää kaupungeista, kirkonkylistä ja kartanopuistoista, mutta ei juuri varsinaiselta maaseudulta. Nokkonen kukkii Näin kuinka Harry Martinsonin Nässlorna blommar tuli todeksi: löysin nokkosia, joissa oli kauniit valkoiset kukat kranssina varren ympärillä. Itse asiassa voitaisiinkin kysyä toisin päin : milloin linnut eivät enää aloita uuden pesän rakentamista, jos entinen tuhoutuu. Lintujen on pesimisen lisäksi varattava energiaa sulkasatoon ja vararavinnon keräämiseen . Pesimäkauden päättää yleensä sulkasatokausi , joka määräytyy auringon mukaan kuten koko luonnon vuosikierto. Linnun hormonaalinen tila muuttuu, jos pesä ryöstetään : koiras aloittaa uudelleen innokkaan laulun, kosiskelee naarasta, ja pari aloittaa uuden pesän rakentamisen. Se kasvaa samantapaisilla typekkäillä ja multavilla paikoilla kuin nokkonenkin. Tämä itse asiassa osoittaa, että pesimävire onkin kesällä aikuisten lintujen perustila. Tavallisesti vain harva muna tuottaa lisääntymiskykyisen jälkeläisen. Jos pesyeen tuhoutuessa ei vielä ole sulkasadon aika, alkaa välittömästi uuden pesyeen valmistaminen. Mikä kasvi se on. Koskaan en sitä nähnyt, mutta sillä oli kolmitavuiSUOM EN LUONTO 7/99
Heti syötyään poikanen kiirehtii korkeamman ruohikon Kysy luo Luontoillan suojaan. Minullekin oli uutta, että sisätyöläiset ovat pienempiä kuin ulkona työskentelevät. 2. Mikä kuvien kasveista on metsäkurjenpolvi, kissankäpälä ja hiirenvirna. Seppo Vuolanto toivoo lisää havaintoja kahlaajapoikueiden ruokailusta. Heinäkuussa Etelä-Suomessa on kukinnan huippu a) tuomella b) pihlajalla c) voikukalla d) harakankellolla e) puna-apilalla f) pujolla. Ruohikossa liikkuvia punajalkavikloja ja suokukkoja en on nistunut seuraamaan . Olisi mielenkiintoista saada lisää havaintoja kahlaajapoikueiden ruokailusta. nen kirkas ja kaunis sointi, jossa viimeinen tavu oli loppukiekautus. Kaivaako emo ruuan maan tai lietteen sisästä. Onko muita lajeja, jotka antavat ruokapalan poikasensa eteen. osta Luontoilta YLE:ssä 25.8. Sitä paitsi osa näistä laulajista ei ole vielä ehtinyt saada punaista höyhenpukua, vaan ne ovat vaatimattoman ruskeita kuten naaraat. Hän piti selvänä, että muurahaiset olivat hylkäämässä toisen pesän ja että siinä kannettiin sisätyöläisiä toiseen , säilytettävään pesään. Seppo Vuo/anto Ruokaa poikasi lie Olen seurannut kotini ikkunasta taivaanvuohen käyttäytymistä. Kun irrotin ne, myös pienempi lähti liikkumaan ja aivan eri suuntaan. 3. 4. Mikähän lintu se mahtoi olla. Olivatko ne akankantokilpailut vai haettiinko naapuripesästä orjia. Jos kyseessä olisi orjien ryöstö, kantajat ja kannettavat olisivat todennäköisesti erivärisiä. Luulen , ettei juuri kukaan ole päässyt seuraamaan taivaanvuohipoikueen ruokailua, vaikka laj i kuuluukin maamme tavallisimpiin kahlaajiin ja pesii yleisesti koko maassa. Kysymyksestä päätellen taivaanvuohipoikue teki näin jatkuvasti. Ilmeisesti kysyjän koti sijaitsee kosteikon laidalla ja pihanurmikko ulottuu sopivasti pesämättäiden lähettyvil le. Seppo Vuo/anto Muurahaisten muutto Turun saaristossa sydänkesällä 1 996 huomasin kahden vanhannäköisen muurahaiskeon välillä liikennettä: toiseen suuntaan meni jotakin muuta kuin rakennusaineita, palaavilla ei ollut lainkaan lastia. 5. ::, >·:s >i: <( ::;c. Otin kantajia käteeni ja totesin, että suurempi muurahainen kantoi pienempää, elottoman näköistä. Emo johdattaa ne sopiville ruokapaikoille, missä ne alkavat heti etsiä ruokaa. Se asustaa puutarhoissa ja metsänreunoissa rakentaen pesänsä pensaisiin. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että ilmiö kuuluu taivaanvuohen normaaliin ruokailukäyttäytymiseen. Onko tällainen ruokkiminen tavallista taivaanvuohella ja muilla kahlaajilla. Taivaanvuohi on erikoistunut kaivamaan ravi ntoa näkymättömistä paikoista niin, että sen nokka tunnustelee sopivat ruokapalat. Kouri Mikkola 1 . Kahlaajien poikaset kuoriutuvat untuvikkoina ja jättävät pesän heti kuoriuduttuaan , viimeistään seuraavana päivänä. Vastaukset sivulla 66. Kaivavatko taivaanvuohen poikaset itse ruokansa vai tarjoileeko emo herkkupalat. Kysyin tapauksesta muurahaistutkija Riitta Savolaiselta. Koko Suomessa eläviä kaloja ovat a) sorva b) ahven c) lahna d) silakka e) hauki. Emo tosin johdatti poikaset parhaille paikoille ruokapöydän ääreen . Kyseessä on selvästikin punavarpu nen, jonka laulun kysyjä on kuvannut aivan tyypillisesti. 57 ><( > ::, 6 >z ::, 3 <( ::;c <( >6i ffi ,-: <( > ::, "' >z i w "' C, <( iil > ,-: <( > ::, "' >z 3 < Q. Kertaakaan en havain nut minkään näistä lajeista toimivan kysyjän näkemällä tavalla. Olen itse aikoinan i seuraillut vuosikausia monen kahlaajalajin pesintää Merenkurun ulkosaarilla. Poikaset ovat piilossa korkeammassa ruohikossa, mutta ruokaa löytyy paremmin leikatulta pihanurmelta. Laulaessaan lintu istuu hiljaa paikallaan, ja jos vielä tuuli heiluttelee pensaiden latvoja, ei lintua ole helppo saada näkyviin vaikkei se kätkeydykään laulaessaan. TVl 22.9. Kesällä Suomen järvien planktonlevien tuotanto on melko vähäistä, koska a) vesi on liian lämmintä b) kasviravinteita on pintavedessä vähän c) pintavedessä on liian vähän happea. Jokamiehen oikeuden perusteella toisen maalla saa a) kerätä marjoja b) kaivaa maasta rauhoittamattom ia kasveja c) leiriytyä päiväksi d) tehdä nuotion. 6. Vasta toisesta kesästä lähtien koiraat ovat etupuolelta kirkkaan punaisia, kuin maalipurkkiin kurkottaneita. Heinäkuussa vahva muutto on käynnissä a) tyllillä b) harmaalokilla c) suokukolla, d) korpilla e) pikkukäpylinnulla. TVl Havaintoni koskevat etupäässä karikukkopoikueita, mutta myös tyllejä, töyhtöhyyppiä, kuoveja ja meriharakoita. TVl 20.10. Ovatko kyseessä pienet vai suuret poikaset. Vaikka poikueet liikkuivat tiiviisti yhdessä, vesirajassa ruokailevat poikaset ja emot löysivät itse ruokansa . Niinpä emo etsii ruokaa, ja kun sitä löytyy, se kutsuu yhden poikasen nurmikolle ja pudottaa ruuan maahan sen eteen. 7 Kolme Suomen pienintä nisäkästä ovat a) vaivaishiiri b) kääpiöpäästäinen c) vaivaispäästäinen d) viiksisiippa e) metsähiiri. Mitä emo tarjoaa, toukkia vai matoja. Niinpä on mahdotonta tietää, kuinka tavallista havaittu käyttäytyminen on
(08) 884 8000, faksi (08) 884 8529 www.merikoski.fi •p 1 1 Luonnollisesti Vihti Vihdin kunta (09) 224 221 Filmistä kuviksi EERIKKILÄ V URHEILUOPISTO 31370 E,,;kk;~ M . (02) 250 2538 Kanervan Autoliike Uusikaupunki Kirjanpitotoimisto Taina Niemelä Turku Koiviston Teurastamo Oy Mellilä Koskisen Saha ja Höyläämö Mynämäki Loimaan Laatuauto Oy Loimaa Parattulan Rakennus 23360 Kustavi Ratsastuskeskus Keiramon talli Kaar ina SGS-Polarcarment Oy 20201 Turku Someron Kemikaalikauppa Ky puh. (02) 868 0080 Huittisten ammattija Y. (06) 557 2878 Alko Oy Kauhajoki Big Mama's Ranch Mieto Botnia-Carpet Oy Alajärvi puh. (06) 531 5111 c;\lOME,i, ,... (015) 7391 1 POHJOIS-SAVO Hotel Julie Iisalmen Osuuspankki Kuljetusliike Heikki Tukiainen Oy 73600 Kaavi Kuopion Camping Rauhalahti puh. (09) 476 6700 Oulun lääninhallitus verkossa www.intermin.fi Velarium Oy Puuja erityisalojen liitto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Metsäalan yksikkö, Tuomarniemi 63700 Ahtäri puh. Kittilä Ky 96300 Rovaniemi Pelkosenniemen kunta Piha-Mäntyranta Oy Pello Sallan Osuuspankki KAINUU Kuhmon Ekokala Oy puh. (03) 214 9288 SUOM EN LUONTO 7/99. (02) 538 0300 VARSINAIS SUOMI ABB Fläkt Oy 20520 Turku Asianajotoimisto Pentti Järvinen puh. (03) 435 0841 Fax 103) 435 0940 NORDICJ:/ALUMINIUM 58 LAPPI Liikennöitsijä K. (015) 760 0100 Osuuskunta ltäjalostus 76101 Pieksämäki Sulkavan kunta/ elinkeinotoimi puh. (02) 748 5217 Sorv-Elektro Oy Muuria TIBO-Trading Oy Ab Parainen PIRKANMAA Ekosir Oy 33200 Tampere Fort James Suomi Oy Nokia Hammaslääkäri Pertti Havukainen 33210 Tampere Narva Software www.narvasoft.com Parkanon kaupunki Siskon Grilli-Pub 35700 Vilppula Teuto Grilli Ky 37200 Siuro TK-Tili ja Laskenta Oy puh. Laukkanen Imatra Parila 59100 Parikkala KYMENLAAKSO Agency R. (09) 7728 8620 Kantakaupungin Kiinteistöyhtiöt Junailijankuja 3 00590 Helsinki puh. Junninen Oy 45740 Kuusankoski KL-Sähkö Ky 45200 Kouvola Kotkan Autoapu Oy puh. 90 100 OULU Puh . (08) 656 565 Mainostoimisto CIS 87200 Kajaani ETELÄ-SAVO Ahlstrom Machinery Oy 57101 Savonlinna Juvan kunta/sivistystoimi Mikkelin Hammaslääkäri keskus puh. (06) 557 2342 Kauhajoen Kunnallislehti Kirjanpitopalvelu Sysmatic Oy Seinäjoki Tapio Mäkitalo T:mi 60120 Seinäjoki Urho Viljamaa Oy 61280 Jokipii KESKI-POHJANMAA Certima Oy Ab 69100 Kannus Dukof Oy Ab 67100 Kokkola Eskopuu Oy Eskola Lähivalinta Hillilä POHJOIS-POHJANMAA Iin Energia Limingan Elinkeinotoimi PKC-Electronics Oy Raahe ETELÄ-KARJALA Kivipalvelu 0. Rosenlew Pori Ulvilan Konepaja Oy puh. (05) 212 300 Loikalan Kartanon Ratsastuskoulu Mankala Paino Rop Oy Valkeala T:mi Ossi Holopainen 49400 Hamina Oy Transkem Ab 48310 Kotka KESKI-SUOMI Kem. TUEMME LUONNONSUOJELUA Viking Line Paikkavaraukset ja tiedustelut joka päivä 7 .30-21.30 pull. (09) 123 577 lndependent Helsinki puh. Kauppa Cosm. < ., .. (06) 437 7098 ETELÄ-POHJANMAA Alajärven Osuuspankki Alajärven Kirjanpitopalvelu puh. (017) 361 2244 tai 050 599 0423 Pakkasmarja Oy 77600 Suonenjoki Toyota Kuopion Autokauppa Ky Kallantie 1 1 Valokuvaamo Kuva-Siili VAASAN RANNIKKOSEUTU Oy Ceertima Ab Vaasa Tiistenjoen Osuuspankki puh. ttäjäopisto/maatilaja puutarhatalous Kokemäki Lännen Tehtaat Oyj Nakkilan Osuuspankki Paper Hill Service 27501 Kauttua Peräkylän Ratsutalli Panelia Puhtila Oy 26510 Rauma T:mi Rajaprint 32830 Riste Teljäntorin Bingo Pori UPM-Kymmene Oyj W. Essi Jyväskylä Keski-Suomen Viatek 40100 Jyväskylä SATAKUNTA Automaalaamo Pekka Suomi 32700 Huittinen Biolan Oy Kauttua BMH Wood Technology Ky Eurajoen yläaste/lukio puh. -:.""' +vALO'f: Merikosken ammatillinen koulutuskeskus Nahkatehtaankatu 3. (05) 228 4555 Kotkan Korjaustelakka puh
(09) 548 3746 Espoon Putkityö Oy puh. (09) 61 22 270 ASO-Asunnot Oy Helsinki Avaplan Oy Espoo Cebal Printal Oy Hanko Ab Dal-Trans Oy lnkoo D&I Ratsastusopisto Oy Tuomarinkylän Kartano EP-Kamera Oy puh. (09) 4354 3340 Tieturi 00260 Helsinki Tilitsto Clerkit Oy, Hki Top-Metalli Ky Klaukkala Uudenmaan Neon 00770 Helsinki Uudenmaan Puutarhakeskus Ohkola Videomonistamo SDC/AVKopiset 00500 Helsinki Woimapaino Oy Ympäristölakiasiaintoimisto Niemelä & Sario ' ~ Vantaan Energia Y www.vantaanenergia.fi <(;, KEMIANTEOLLISUUS RY KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS VEIKKAUS 1-,,,1 4l)11A"1T,\IIU UIOIIGltOl,II' Niittykatu 5, 92100 Raahe Puh. (09) 60 1 607 Espoon KTK Oy Espoon Laatulomake Oy puh. (09) 5860 41 60 vihreat@vihrealiitto.fi Nepalilainen Ravintola ,,,-;~-~~ _ ! ~ mMALAYA Ratakatu 1 b 00120 HELSINKI FINLAND Tel./Fax 09-647 551 Nepalise Cuisine 59. 049 318 007 Espoon Tilintarkastus Päiväperhontie 5 Espoon Veneja Moottori huolto puh. Tammisaaren kaupunki Tehdasmallit Oy puh. A. (09) 65 1 939 Restel Oy Helsinki Tmi Sari Ukkonen Team Peter Big Pan Hyvinkää Suomen Viestikyyhkyyhdistys Nummi Suorayhtiöt Oy Mainostoimisto S.M.O.Y Suur-Helsingin Golf Espoo Sysopen Yhtiöt Oy Helsinki Systecon Oy Espoo Sähkösalpa Oy puh. (01 9) 2661 1 fax (0 19) 266 1200 Tee retki Pohjaan soita, niin lähetämme esitteet Fiskarsin ja Billnäsin ruukkikylistä ja muista retkeilijää kiinnostavista kohteista. (09) 789 260 Pohjan kunta Vanha T uruntie 75 10420 Pohjan kuru puh. (03) 633 7766 Hämeen ammattikorkeakoulu Evo Lammin Safari Pub Liha ja Säilyke Oy 33100 Forssa T:mi Perttu Pitkänen puh. (09) 5 12 3470 Hessunpaino Oy 005 1 1 Helsinki Jukka Pölhö Oy 02210 Espoo Järvenpään Lukko Oy Kaislakeramiikka Oy Kisalämpö Oy 00610 Helsinki Kuljetus K. 0400 820 020 HÄME Hauhon Myllärit Oy puh. (08) 84913, Fax (08) 849 3996 UUDET YHTEYSTIETOMME: Runeberginkatu 5 B 9. (09) 802 2049 Espoon Vesi Virastopiha 2 C Etelä-Espoon Ratsastuskoulu 02230 Espoo Fiskars Oyj Abp Helsinki Diesel Oy puh. (09) 387 6212 Helsingin Kaakeli Oy puh. Stendahl Ab 061 5 1 Porvoo Jan ja Leon Vikman Ky Loviisa Suomen Ympäristökoulutus Oy Porvoo UUSIMAA Arksystems Oy Helsinki Askonpaino Oy puh. (09) 855 4789 Espoonlahden Putki Oy Helsinki Espoon Lattiapinnoite puh. Apteekki Valmet-Raisio Virtain Valokopio PÄIJÄT-HÄME Asikkalan Apteekki 17200 Vääksy Heatmasters Oy Lahti Häme Kivi Oy puh. 0400 483 231 Riihimäen Mainosmestarit Oy puh. Valkeakosken 1. krs 00100 Helsinki puh. (019) 751 785 Riihimäkija Ympäristö-lehti Tilitoimisto Untala Oy 1 1 100 Riihimäki SUOME N LUONTO 7/99 ITÄ-UUSIMAA Asianajotoimisto Johan Bi.itzov Oy Porvoo Oy K. Grahn Transport 10901 Hanko Lakaisu Konkarit Oy Vantaa Leiras Oy Tammisaari Lihakonttori Oy Helsinki Mainostoimisto Result Helsinki www.mantsala.fi Niska & Nyyssönen Oy 01720 Vantaa Pukimo Mäkinen Oy 0440 1 Järvenpää Ravintola Kynsilaukka Carlic puh. (09) 888 1 121 Espoon Laatutalot Oy puh
majander@sll.fi Lappi, Tuula Leskelä, Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi, p. Keijo Savola, Etelä-Suomen metsät Mervi Taskinen, laskuttaja Sirkka Tepponen, ekoenergia Tapani Veistola, Naturavastaava Liittohallitus Timo Helle, pj, 1016) 3364302, Janne Lampo/ahti, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Jorma Viljanen, Tiina Raivikko, Kaisa Raitio, Seppo Häkkilä Alueja piirisihteerit Et.-Häme, Erja Hakkarainen, Tervaniementie 20, 13500 Hml, p.103) 6336 499 ehisp@surffi.net Et.-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57100 Savonlinna, p. Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lä hettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Puhelin (myös suuntanumero): . Johanna Mehtola, toimistosihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspääll., päätoim. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). pääll.vs. Osoite: Suomen Luonto/Tilaaja palvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. 4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, p.105) 371 0301. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen__)_ 19_. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki www.sll.fi puh.1091228 081 , telefax 109) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi ma-pe klo 8.30--16.15 Ulla Ahonen, toimittaja Mirja Breider, puhelinvaihteen hoitaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Ketola, järjestöpäällikkö Eija Koski, jätteiden synnyn ehkäisy Ilpo Kuronen, luonnonsuojelu päällikkö Hanna Matinpuro, kans.välisten as. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSI NKI SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. 60 z LU 6 ::> V) Tilaushinnat: Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. 1091228 08221 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh.1091 228 08333, www.sll.fi/tuki/ Luonnonkuva-arkisto/1..uontokuvat Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki puh.109) 4137 7200, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luonto-Uitto ry Annankatu 26, 00100 Helsinki puh.1091684 4420, fax 1091 6844 4222 SUOMEN LUONTO 7/99. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_ . Postinumero ja -toimipaikka:. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ... 0500 320844 Keski-Suomi, Ilari Kotimäki, Kilpisenkatu 8 A 24, 40100 Jyväskylä, p. Silja Sarkkinen, koulutussihteeri, vs. (016) 311 550, leskela@sll.fi Pirkanmaa, Harri Helin, Laukontori 4, 33200 Tampere, p. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan t ilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. (03) 2131 317 helin@sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, p.1013) 138 281 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylönen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu p.108) 378 443 ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70110 Kuopio, puh 1017) 262 3811 erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Pertti Siilahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, p.105) 411 7358, siilahti@sll.fi Satakunta, Jukka Murro, Otavankatu 11, 28100 Pori, p.102) 632 6163, satakunta@sll.fi Uusimaa, Satu Hentula-Nieminen Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p.109) 228 08206, hentula-nieminen@sll.fi Pohjanmaa, Jan Gäddnäs, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, p.106) 312 7577, gaddnas@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Martinkatu 5, 20810 Turku, p.10212355 255, klemola@sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p. 1014) 611 223, ilarik@cc.jyu.fi Kymenlaakso, Hanna Majander Kauppamiehenk. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh
Kidussydämen teon taidon hän hoksasi jo vi isivuotiaana mummolassa. "Mehiläisiin rakastuu ensin , tulee huuma, niiden maailma on niin erilainen kuin meidän . "Löysin kuhan suomusta täsmälleen saman vi ivan, mikä Doren kaiverruksissa oli!" Kun keskittyy katsomaan ja kokemaan , löytää isoja asioita. Sairaitten mehiläisten ja tehtävänsä hoitaneiden kuhnureiden pesästä poistaminen ei tunnu julmalta, kun ymmärtää sen olevan välttämätöntä pesän elämän jatkumiseksi. Vaha antaa enemmän sille työlle". Sitten hän alkoi käsitellä vedoksiaan mehiläisvahalla. Lapsena vaikuttavia elämyksiä aiheuttanut Doren kuva raamattu jysähti tajuntaan uudella tavalla, kun kuhan suomua katsoi mikroskoopilla. Lentoaukot osoittavat pihasta ulospäin , joten ulkona istuskellessaan mehiläisiä ei ensin edes huomaa. "Kun mehiläiset tulivat meille 1980, sitä tajusi, miksi täällä on . "Erään kerran olin hellan ääressä, lämmitin vahaa ja vahasin puupiirroksiani. Mutta kun kerran on niiden lentoreitin äkännyt, huomaa ilmaliikenteen jatkuvan katkeamattomana virtana. Vahaaminen ei ole pelkästään esteettinen teko, se on enemmänkin sitä, että pyhitän teokseni vahaamalla. Ja jos jollekin osalle tehdään väkivaltaa, niin muutkin kärsivät", Ritva-Liisa pohtii. Luonnon kiertokulun tajusi selvemmin. Ensimmäisen pesänsä Ritva-Liisa ja Lauri ottivat omaan hunajannälkäänsä. "Yhdessä lahnassa riittäisi työtä koko eliniäksi!" Kirjoittaja on joensuulainen vapaa toimittaja. Teos tulee läpi kuultavaksi ja siihen jää vahan hieno tuoksu. Mehiläinen opettaa tarkoituksenmukaisuutta Mehiläisistä riittää juttua, vaikka niiden kanssa eläminen on vuosien mittaan muuttunut jo varsin arkiseksi. Onneksi niiden haitallisuus tajuttiin pikkuhiljaa. Aluksi ihailin niiden tapaa rakentaa kauniita kennoja, siipien välkettä ja pesän surinaa." Hyönteiselämään uppoutuminen oli taiteilijalle voimallinen kokemus. Kun oivaltaa , miten riippuvaisia Kuvataiteilija Ritva-Liisa Virtanen ja hänen elämänkumppaninsa Lauri Kärki ovat asuneet Savon rannan Retulan kylällä jo 22 vuotta. " 1990-luvulla se palautui mieleen , kun olin perkaamassa haukea. Kalanperkeistä taidetta Kalanperkeetkin ovat RitvaLiisalle hienoa materiaalia 1 Kidukset ja evät siirtyvät kuivattuina ja prässättyinä paperille, jossa ne pysyvät mehiläisvahan avulla. "Alussa en uskaltanut tehdä kuvia mehiläisistä, siihen piti kasvaa." Ensin Ritva-Liisa alkoi kuvata kotieläimiään ja tehdä valokuvista grafiikkaa. 61. Se on kuin kipeän paikan parantamista. Leikkaisin kiduskaaren irti ja levitin leivinpaperi lle kuivumaan: siitä tuli sydämenmuotoinen onnenkoukku! Kun kalanperkuujätteet ottaa käsittelyyn ja etäännyttää gallerian seinälle, siitä tulee ihailtava asia. Kalan osista taiteilija tekee myös grafiikkaa eri menetelmillä . Esteettisyys on minulle tärkeää, tykkään tehdä kaunista". Siitä mehiläishoito valtautui sivutoimiseksi elinkeinoksi , tällä hetkellä pariskunta hoitaa kahtakymmentä pesää. Ek elä aa Mehiläiset lumosivat taiteilijan Ritva-Liisa Virtasen ja Lauri Kärjen tontilla on neljä mehiläispesää. "Siihen aikaan , kun vesakkomyrkytyksiä tehtiin , huomattiin pian , että marjoja ei tule lähimaillekaan , kun myrkky tappoi pölyttäjät. TEKSTI: JOHANNA WESTERSUND KUVAT: JAAKKO KILPIÄINEN kaikki ovat toisistaan: kukat tarvitsevat mehiläistä, että tulee hedelmä, mehiläinen saa mettä ja niin edelleen. Ritva-Liisa ei väsy ihailemaan mehiläisten elämän tarkoituksenmukaisuutta. Hän näkee yhden pesän orgaanisena kokonaisuutena, yksilönä. Luonnosta Ritva-Liisa löytää jatkuvasti hienoja yksityiskohtia. Niiden surinan tuntee vasta lähellä. "Pompeijin seinämaalaukset oli suojattu mehiläisvahalla, siksi ne ovat säilyneet." Mehiläinen on myös monissa kulttuureissa pyhä. Tajusin heti , että se on hieno juttu. Ihminen oppii, ja uskon että eteenpäin mennään." Mehiläiset ovat antaneet paljon Ritva-Liisan työlle kuvataiteilijana. Ympäröivä luonto on siirtynyt Ritva-Liisan taiteeseen
Olohuoneesta yläkertaan johtavat komeat portaat ovat romukaupasta, samoin korkean ateljeetilan teräspilarit ja pannuhuoneen ovi. Lämpöpattereita suojaavat messinkiritilät ovat palvelleet aikoinaan SYP:n Aleksanterinkadun konttorin tuulikaapissa, yläpohjan tuuletusta hoitavat naapurin kellarista löytyneet salaojaputket. Työpöytä on entinen ruumiskärry. "Hei kato mitä mä löysin". "Tää on kätevä, kun korkeutta voi säätää." Taiteilijan tuoli on ravintola Kosmoksesta. Kierrätystavaran käyttö on laskenut talon kustannuksia pitkälle toistasataatuhatta. "Paljonhan rakentaminen on sitä, että ensin vedetään tontti tasaseksi ja sitten istutetaan puut. Oikohöylä on peräisin Korkeasaaresta, teurastamon vanha luusaha toimii mainiosti vannesahana. Leima kertoo niiden olevan vuodelta 1 818. Ek elä aa Talo hylkytavarasta Kuvanveistäjä Matti Peltokankaan koti ja ateljee Helsingin Vartioharjussa on riemastuttava poikkeus tylsien uudisrakennusten joukossa. "Menihän siinä yksi kesä tiiliä harjatessa vanhasta laastista", naurahtaa kuvanveistäjä. Taas sai kuvanveistäjä uuden työkalun, jolla on tarina kerrottavanaan. Rakennuksen länsifasadi on muurattu Koffin tehtaan purkutiilistä. PEKKA HÄNNINEN SUOMEN LUO NTO 7/99. Kuvanveistäjän työkalut ovat myös löytyneet roskalavoilta ja romukaupasta. Se vaan vie yhden sukupolven ajan ennen kuin puut kasvavat täyteen mittaansa", pohdiskelee Peltokangas. Pinta on eloisa; valo ja varjo leikkivät iloisesti karkealla muurilla. "Näin näitä tulee", Pelto kangas nauraa. Pihan kiveys on haalittu mikä mistäkin, ateljeen kamiina on hitsattu kasaan vanhasta betonirenkaiden muotista ja muuntajan kappaleesta. Yleensä rakennuksilla on niin tiukka aikataulu , ettei arkkitehdeillä ole pienintäkään mahdollisuutta ottaa selville, mikä maali tai seinämateriaali vähiten ympäristöä kuormittava", huokaa Sari Nieminen. Myös talon kalustus on kierrätystavaraa. "Kaikilla esineillä on tarinansa", kuvailee Peltokangas. Meni suunnitteluun sitten vaikka kuinka paljon enemmän aikaa talo on sentään hyvin pitkäaikainen hankinta." Perheen poika tulee kotiin. Kierrätystalo syntyi tilaajan ja arkkitehdin yhteistyöllä. Talo on sijoitettu ympäristöönsä rakennuspaikan ehdoilla ja tontilla kasvavat puut on säästetty. "Tämä on ihan poikkeus. Eteisessä naulakon virkaa hoitaa muinainen kampaamon hiustenkuivaaja, puutarhapöytä on Kakolan vankilasta. Komeat piirongit ovat nähneet Ranskan suurlähetystön , sohva on ollut mukana Aarne Merikannon sävellystyössä. "Itse viihtyisin kyllä mieluummin Talo Peltokankaan tyyppisessä kodissa kuin talotehtaan valmispaketissa. "Ja vaatiihan tämä viitseliäisyyttä", jatkaa taiteilija viitaten pihan aarrevarastoihin. Poika kaivaa repusta esiin hienon paineilmarälläkän. "Yhdellä pesällisellä tarkenee koko päivän", vakuuttaa Peltokangas. Komeat tammipuitteiset ikkunat ovat vuodelta 1908. Talon ikkunat ilmestyivät roskalavalle suoraan ateljeetalon suunnitelleen arkkitehti Sari Niemisen toimiston ikkunan eteen
Eheät maalipinnat antavat puitteille suojaa jopa vuosisadoiksi, tietää perinnekorjaaja Aki Sulonen. "Hämeenlinnastakin saa kajakista ihan uuden kuvan", Vanajaveden Vesikkojen Raine Mattila kehuu. Jos ruudut helisevät, lasit pitää irrottaa ja myös kittausurat ehostaa . Ikkunatkin ehkä kaipaavat ehostusta. JARI SALONEN Meloa voi kaupungissakin Suomi on melontaharrastajille otollinen maa: vettä on lähes kaikkialla, ja kanootti vie hetkessä pois vaikka kaupungin arjesta. Kauppiaiden puheet uusista "huoltovapaista" ikkunoista ovat täyttä soopaa. Näin kosteudella on reitti puusta pois. lkkunalasi ei saa olla suoraan puuta vasten. (09] 1 70 101 , www.suomenlatu.fi. Öljykitti kertoo puun voinnin Jos huolto on laiminlyöty ja ikkunat kaipaavat perusteellista kunnostusta, kannattaa keskittyä yhteen ikkunaan kerralla. Se ei ole välttämättä viisaasti tehty; vanhat ikkunat kun ovat melko varmasti yhä korjauskelpoiset ja taatusti lujempaa puuta kuin nykymalleissa . Jos puuhun pääsee kosteutta, kitti paljastaa sen heti", Sulanen neuvoo. Vanhan rakennuksen ikkunat pitääkin tarkastaa vuosittain . Kittausurassa pitää olla ohut maali kerros pellavaöljykittiä ja vasta sitten lasi. Uusi harrastaja voi keskittyä melonnan opetteluun, eikä hankinnoista ja säilytyspaikoista tarvitse huolehtia ensitöikseen . Kerros ei saa olla liian paksu . Tutullekin reitille voi lähteä yhä uudestaan, koska maisema elää: kesän alussa voi tiirailla silkkiuikkujen pesiä, ja loppukesällä ihailla lintuluotojen koskelopoikueita. Turvallisimmin melontaa voi kokeilla yhdistysten opastuksella. Jos ruudut eivät helise, pelkkä maalipinnan korjaus riittää. Seuroissa myös säästää luonnonvaroja: yhteisillä kanooteilla melovat kymmenet tai sadat ihmiset sulassa sovussa vuorotellen. 63. Ne järjestävät kohtuuhintaisia kursseja sekä ohjattuja iltalenkkejä ja retkiä. Vanhassa talossa ikkunaremontti tulee ajankohtaiseksi vasta , kun huoltomaalaukset on laiminlyöty. "Huoltovapaa" tarkoittaakin lähinnä huoltoja korjauskelvotonta. "Kapeat vesireittimme sopivat hyvin aloittelijallekin." Samaan sävyyn maalailee Saimaan Ladun Petri Hautaniemi Lappeenrannasta: "Lähin nuotiopaikka on jo puolentoista kilometrin päässä vajaltamme. Siksi turvallisuuteen on hyvä perehtyä heti aluksi . Siihen kuuluu myös oikean tekniikan opettelu. Vanha maalipinta harjataan ensin kevyesti puhtaaksi , ja maali sivellään ohuesti hiertäen vanhan pinnan päälle. Moni heittääkin hanskat tiskiin , marssii rautakauppaan ja ostaa paukauttaa uudet lasit. Seurassa voi lisäksi tutustua erilaisiin kanootteihin, meloihin, melontaliiveihin, aukkopeitteisiin , kylmän kelin melontarukkasiin, pakkauspusseihin ja muuhun tarpeelliseen tilpehööriin ennen omia ostopäätöksiä. "Yhden iltapäivän tarkastuksella ja pienillä paikkamaalauksilla ikkunat pysyvät kunnossa", Sulanen sanoo. Saimaa on muutenkin retkeilijöille oivallinen: kokeneille melojille on isoja selkiä ja aloittelijoille turvallisempia labyrinttejä." Helsingissä rannikon merilinnusto, jokisuistot, silokalliot ja saaret houkuttelevat sekä lyhyelle iltalenkille että viikonlopun täysikuuretkelle. Jos kunnostusmaalaukset ovat unohtuneet pitkäksi aikaa, edessä voi olla iso urakka. Melontayhdistyksiä toimii kymmenillä paikkakunnilla. "Kirkoissa ja pappiloissa on jopa 150 vuotta vanhoja ikkunanpuitteita, joita ei ole koskaan korjattu. Onpa joku kuvannut Helsingin sataman kirjavaa konttivuortakin elämykseksi, kun sitä katsoo metrin korkeudelta vedenpinnasta sinistä taivasta vasten! Vesillä liikkuu monenlaisia kajakkia isompia ja nopeampia aluksia, ja kylmä vesi kangistaa äkkiä. (09) 494 965, anna-Jeena.lintula @kanoottiliitto.fi ja Suomen Ladusta, puh. Melontaseurojen yhteystietoja saa Suomen Kanoottiliitosta, puh. "Silikonikitti on petollista. ANNA PARKKAR Meloja on perillä jo vesille päästyään. Ohut öljymaalipinta sen sijaan elää puun liikkeiden mukana. Jos kittaukset halkeilevat tai maalipinta lohkeilee, viat kannattaa korjata heti. Kunnon pellavaöljykitti ei valehtele. Sulanen suosittelee ikkunoihin vain vernissalla terästettyä öljymaalia. SUOM EN LUONTO 7/99 Vanhoista ikkunoista kannattaa huolehtia. Huoltoa tarvitsematonta ikkunaa ei ole. Paksu maali kivettyy puun pinnalle ja lohkeilee pois. Erityisesti eteläseinustan vaakapuitteet ovat arkoja sään vaihteluille. Paikkamaalauksessa kuten ikkunoiden maalauksessa muutenkin on osattava laittaa oikean vahvuinen maalikerros. Puitteet tarvitsevat sen jälkeen ohuen pohjamaalin , väli maalin ja lopuksi pintamaalin . Rautakaupassa asiakkaalle suositellaan melko varmasti silikonikittiä. Puitteita ei saa koskaan maalata ympäriinsä vaan osa pinnasta pitää jättää puhtaaksi. Se näyttää päällepäin hyvältä, vaikka puu sen alla voisi pahoin. Tärkeää on myös osata seurata sään vaihteluita. Säännöllisellä huoltomaalauksella ikkunat pysyvät kunnossa jopa näin pitkään", tietää Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksen korjausrakennuslinjan opettaja Aki Sulonen. Ensimmäisenä testataan lasit koputtelemalla. Ikkunat kaipaavat huoltoa Kesällä moni havahtuu remonttien tarpeeseen . Kannattaa kuitenkin pysyä tiukkana ja vaatia pellavaöljykittiä. Oikein melottaessa jännetupen tulehdus ei uhkaa eikä uupumus saata melojaa vaaraan
Nykyisin aerosolipulloja toimitetaan paljon metallinkeräysastioihin . Vahvinta on nuppu, sitten kukka , sitten siemenkota ja sitten lehdet. Suomessa kuisma siirrettiin pari vuotta sitten lääkeluettelon kasveihin . Hiuskiinteissä käytettävät polymeerit ovat keinotekoisia pitkämolekyylisiä yhdisteitä, jotka kestävät päässä säällä kuin säällä. Ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Kuismaa mase Kuismaa on käytetty vuosikymmeniä hermoja vahvistavana sekä mielialaa kohottavana lääkekasvina. Esimerkiksi Saksassa si llä hoidetaan masennusta, mihin sen on osoitettu tepsivän apteekkilääkkeiden lailla. On hyvin tavallista, että metallin murskauksessa syttyy tämän vuoksi tulipaloja. Kuluttajavirastosta tuli hiljattain päätös: kuluttajaasiamies kehottaa huoltamoita lopettamaan puhdas-sanan käyttämisen. Vaikka bensiin ien tuotekehittely on edistynyt, bensiini levittää edel leenkin pakokaasuissa ympäristöön erilaisia epäpuhtauksia. Siis omaa kuismaa keräämään i Suomessa kasvavat yleisinä sekä mäkikuisma että särmäkuisma. Eräissä hiuskiinteissä käytetään silikon ia, jonka tehtävänä on antaa kiiltoa. Lisäksi tyypillisessä hiuskiinteessä on liuotteena denaturoitua alkoholia, jonka tehtävänä on liuottaa muut aineet ja kuivattaa hiukset nopeasti. Suurta määrää ei voi suositella vietäväksi kaatopaikallekaan juuri räjähdysvaaran vuoksi. Ekoneuvo PEKKA HEIKURA Mitä ainetta ovat hiuslakat. Tästä on jo olemassa muutosesitys EU:n jätedirektiiviin. Aja puhtaasti, ajat pitemmälle. Aerosolipurkeissa käytetään nykyisin ponneaineena propaania ja butaan ia. Koska rekisteröinti tutkimuksineen maksaa noin satatuhatta markkaa, kuismatuotteet varmasti vähenevät. Kuluttajille pitäisi siis kulkeutua vain laadultaan varmistettuja aerosolipurkkeja. Tätä ei saa kokeilla kotona. Tämä aiheuttaa ongelmia metallijätteen kierrätyksessä. Metallijätteen keräykseen aerosolipul loja ei siis tulee viedä. Hiuslakat ovat muuttuneet aikojen kuluessa hiuskiinteiksi. Joskus klassisen musiikin konsertissa voi tulla päänsärkyä kun joutuu hengittämään muotoon laitettujen tukkalaitteiden voimakkaita parfyymejä. Osalle, tosin harvoille, kuisma aiheuttaa aurinkoherkkyyttä. Aerosolipullojen metalli on alumiinia tai läkkipeltiä. Mikäli lämpötila nousee tästä korkeammaksi, voi purkki räjähtää tai kansi lentää kuin ammus. Saat myös punaiset sormet, jos murskaat tuoreita kukkia. Kuismasta voi kerätä kaikkia osia. Bensiinin puhtautta on vakuutettu sekä monimetrisillä mainoslakanoilla että tankkauspistoolin kahvoihin painetui lla iskulauseilla. Sillä säädellään kiinteen vahvuutta. Molemmat kelpaavat käytettäviksi. Tämän kuun alusta ainoastaan lääketehtaiden rekisteröidyt kuismatuotteet kelpaavat apteekkien tai luontaistuotekauppojen hyllyille. Aerosolipurkit koeponnistetaan + 50 asteessa. Kyse ei siis ole enää lainkaan puulakkojen kaltaisista aineista. Hiuskiinteet myös tuoksuvat voimakkaasti, sillä niissä käytetään yleisesti voimakkaita hajusteita. Hiuskiinteet koostuvat muutamista yhdisteistä. Puhdasta Teboil Terra tehoa. Onko kyse samoista aineista kuin puulakat. Denaturoitu alkoholi on sisäisesti nautittuna vaarallista, mutta päähän ruiskutettuna haihtuu nopeasti eikä mene päähän. Pari vuotta sitten kuismaa esiteltiin masennuksen torjujana suositussa tv-ohjelmassa Yhdysvalloissa. Sellakka on kuitenkin hävinnyt hiustenhoidosta. Nesteen ja Teboilin huoltoasemilla on viime kesästä lähtien saanut tankata kauniiden mainoslauseiden säestämänä. Tämä on kuitenkin jäämässä hiljalleen pois käytöstä . Suomen luonnonsuojeluliitto kysyi viime syksynä kuluttajaasiamiehen kantaa bensiinimainoksiin. Butaani on herkästi syttyvä yhdiste ja joskus palontorjuntanäytöksissä käytettään aerosolipulloa puhalluslampun tapaan. Tee öljyä näin: Laita lasipurkki täyteen murskattuja kuisman Kuluttaja-asiamies puuttui Puhtaita tankkauksia ja ystävällistä palvelua. Sen saa herkemmin, jos syö myös lääkärin määräämiä masennuslääkkeitä. Tärkeimmät yhdisteet ovat hiuksia kiinnittävä polymeeri ja sitä neutraloiva yhdiste. Tämän jälkeen kymmenettuhannet ihmiset ovat alkaneet käyttää kuismaa päivittäin. Miten hiuslakkojen aerosolipullot tulisi hävittää. Vaikka särmäkuisman kukka on keltainen , siitä tehdyt öljyt ja uutteet ovat punaisia. Joskus vuosikymmeniä sitten hiuslakkoina saatettiin käyttää sellakkaa, jota käytetään myös puun käsittelyssä. Asiamies huomauttaa, että ympäristöystävällisyyteen vi itSUOMEN LUONTO 7/99. Käytän apuna veistä tai saksia, koska kasvin varsi on varsin sitkeä. Tällä hetkellä ainoa suositeltava tapa hävittää yksittäiset aerosolipullot on toimittaa ne yhdyskuntajätteen joukossa kaatopaikalle. Parasta moottorille, puhtainta ympäristölle. Kuismaöljy on hyvä iholle, ja sitä on käytetty ulkoisesti parantamaan hermovaurioita. Aarno Kavonius Ekokemiltä arvioi, että tulevaisuudessa aerosolipullot luokitellaan ongelmajätteeksi , lähinnä butaanin ja alkoholin vuoksi. Itse kerään kukkivia latvoja viiden-kymmenen sentin pituisina. Neutraloiva yhdiste on aminometyylipropanoli. Pekka Heikuralle voi lähettää postia toimituksen kautta tai suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi
Matalat koristedaaliat, petuniat, pelargonit ja riippaneilikat kukkivat aurinkoisella parvekkeella syksyyn asti , kun lakastuneet kukat nipistellään pois. Usein kitkemistä joutuu jatkamaan vielä seuraavanakin Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää toimitukseen tai suoraan Rea Peltolalle, Pälsiläntie 63, 1 7800 Kuhmoinen tai sähköpostitse rea.peltola@metsanreunassa.fi. Uutetta tehdään näin: Punnitse 300 grammaa tuoreita kuisman kukkia, murskaa ni itä hieman, ja laita ne litran lasipurkkiin. Juo teetä yhdestä kolmeen kupillista päivässä. Vettäki n saa varautua antamaan runsaasti. "Sellaisen mielikuvan antaminen, että bensiinivalinnalla voisi merkittävästi ja suoranaisesti vaikuttaa ympäristön puhdistumiseen, on harhaanjohtavaa vetoamista kuluttajien omatuntoon ja huolestuneisuuteen ympäristön tilasta", päätöksessä todetaan. Kuisma tehoaa parhaiten , jos sitä käyttää säännöllisesti. Jos lääkitset kuismateellä talvimasennusta, lopeta teen juonti keväällä vähitellen eikä kerralla; muuten olet pari-kolme päivää tosi huonolla tuulella. Parvekkeilla ja nurmen rajaamil la alueilla se pysyy hyvin kurissa. Kaada kuusi desiä pirtua päälle, su lje kansi tiivi isti, seisota yhdestä neljään viikkoa, siivilöi ja pullota. 65. Begonioiden latvoja voi vähän typistää sii nä vaiheessa, kun kukinta laantuu, niin uusia nuppuja kehittyy enemmän. Karhunköynnös on monivuotinen , ja se talvehtii spagettimaisina maanalaisina rönsyinä. Tarjoile se ruokasnapsina. parvekekasveina. Karhunköynnöksen voi myös hävittää kitkemällä. Keltaiset, vaaleanpunaiset ja oranssinsävyiset krysanteem it avaavat nekin pitkään uusia kukkia, jos paikka on aurinkoinen. Yleensä helpoin tapa puhdistaa kukkapenkki, on kaivaa kukkien juurakot kokonaan pois. Ota uutetta 15-30 tippaa yhdestä kolmeen kertaa päivässä. Parvekekukat on hyvä istuttaa mahdoll isimman suuriin ruukkuihin , joissa kasvit pystyvät kehittämään kunnon juuriston. Elämänlanka kukkapenkissä Miten pääsen eroon elämänlangasta, joka on valloittanut seinänvieruskukkapenkin. Voit myös tehdä omaa kuismauutetta. ukseen kukkia Ua kukkivia latvuksia). Jatkuvasti kukkivat kasvit kaipaavat paljon lannoitusta. Varsinkin pyöreät ja nuppujen peittämät pallokrysanteemit ovat hienon näköisiä Vaaleanpunaisten pelargonien seuraksi on istutettu harmaalehtistä hopeakäpälää. Kaupan kukkamultaan on hyvä sekoittaa noin neljäsosa karkeaa hiekkaa tai kevyttä leca-soraa, joka parantaa mullan ilmanvaihtoa ja auttaa ylimääräistä kasteluvettä valumaan pois juurien ympäriltä. Pitemmän matkan ajaksi kukkien suojaksi voi viritellä varjostavan sermin aurinkoa ja tuulta vastaan . Keskikesällä taimimyymälöissä alkaa myös näkyä violetinsävyisiä astereita valmiina puhkeamaan kukkaan. Retki torille tai läheiselle taimistolle sopii kesäaamuun . Mukulabegoniat viihtyvät suojaisilla ja puolivarjoisilla paikoilla, esimerkiksi parvekkeen kaiteen suojassa. Voit tehdä myös vanhanajan kuismaviinaa käyttämällä öljyn sijasta vodkaa tai pöytäviinaa. Köynnös kietoutuu toisten kasvien varsien Punakarhunköynnös, "elämänlangan" vaaleanpunakukkainen muoto, on perinteikäs koristekasvi , jota kasvoi ::i usein kuisteilla. Parvekekukkiakin voi vielä istuttaa, kun hankkii valmiiksi nupullaan olevia taimia. Kun karhunköynnöksen versot nyhdetään irti aina, kun köynnös ehtii kasvattaa muutamia lehtipareja , juurakot laihtuvat ja heikentyvät, ja kesän mittaan ne saattavat lopulta kuolla. Kukkapenkkiin tai pensastoon pesiytynyttä karhunköynnöstä on vaikea saada pois. Huomaat ehkä vasta kolmen viikon jälkeen, että elämä taas hymyilee. Jos tarkoitus on lähteä matkalle, kukat on paras istuttaa altakasteluruukkuihin. Siivilöi, seisota neljä päivää, pullota öljy ja kaada pohjasakka kompostiin. Juurakoista poistetaan huolellisesti karhunköynnöksen rönsyt. täytä purkki hyvällä ruo~aöljyllä, sulje purkki ja anna olla aurinkoisella ikkunalla kahdesta neljään viikkoa. HELENA TENGVALL SUOMEN LUONTO 7/99 Multasormet REA PELTOLA Väriä mattimyöhäisen parvekkeelle Heinäkuussa moni lla alkaa loma ja on vi hdoin aikaa oleskella parvekkeella. > i5 "' > ympäril le, varjostaa muita tiheällä latvustollaan ja valloittaa vähitellen kaike.n tilan . Niistä ravinteet liukenevat vähitellen kasvien käyttöön. Jos karhunköynnöksen juuria on vielä jäljellä kukkapenkin ympäristössä, koko penkki on paras vuorata juurimatolla, ennen kuin puhdas multa laitetaan takaisin. Niissä kukat selviytyvät muutamia päiviä ilman hoitoa . Masennukseen voit keittää kuismateetä: Laita kuppiin teelusikall inen kuivattua kuismaa, ,)<aksi desiä kiehuvaa vettä, anna hautua 1 minuuttia ja siivilöi. HENRIEITE KRESS samainoksiin taavien mielleyhtymien luominen "puhtaan" kaltaisilla sanoil la ilman, että sil le olisi asiaperusteluja, on kuluttajansuojalain mukaan sopimatonta markkinointia. Elämänlanka eli karhunköynnös [Calystegia sepium] on elinvoimainen kasvi , jota on käytetty koristekasvinakin. Ruukkuihin voi pistellä kanan kakkapuikkoja tai sekoittaa pintamu ltaan lannoiterakeita. Sitten kukkapenkin mu lta käännetään talikolla ja pienetkin karhunköynnöksen pätkät poimitaan talteen
Suomen kolme pienintä nisäkästä ovat b) kääpiöpäästäinen (1 ,2-4 g] c) vaivaispäästäinen (27 g) ja d) viiksisiippa (47 g) . elokuuta Kyyttö ymmärtää puhetta ja on muutenkin viisas. (0 17) 676 340, fax (017) 676 347! Kilpailukeskus Viljamaan kartano Kaavin Mäntyjärvellä, os. Lisätietoja ja hakulomakkeita: Porin Metsäopisto, Sahalahdentie 57, 29340 Kullaa. 7. Voimakas muutto on käynnissä a] tyllillä ja c] suokukolla. Limasienien vauhti ei päätä huimaa. Juha Turkka ei ole koskaan ollut oikeassa metsässä. Vastaukset sivun 57 pähkinöihin 1 . Kuvien kasvit ovat a) kissankäpälä b) hiirenvirna ja c) kurjenpolvi. Voit osallistua seuraaviin kilpailuihin ja tapahtumiin: Avoin kansallinen suunnistus alkaen klo 12 kilpasuunnistajille, Kadonneen aarteen metsästys avoinna klo 10-16, kesto noin I t koko perheelle, samoin Sydänpolku eläkeläisille ja luontoliikuntaa harrastaville. Kurssille voivat hakeutua käytännön metsäja luontoalan ammattilaiset sekä alan harrastajat. On the coach from Ivalo to Murmansk one can take a look at the wilds beyond the eastern border in Russia. 5. Jokamiehen oikeus sallii a) marjojen keräämisen ja c) leiriytymisen päiväksi. Runsaasti oheisohjelmaa! Pyydä tarkennettu ohjelma puh. SUOMEN LUONTO 8/99 ilmestyy 5. Koko Suomessa elävät c] ahven (puuttuu tosin Käsivarren ylistunturien vesistä) ja e) hauki . (02) 540 2590 / Anne-Ma~a Vuorenalanen. 6. Puh. Vaivaishiirikin on pieni (4-12 g), mutta metsähiiri jo jättiläinen (15-50 g). 4. Kukinnan huippu on heinäkuussa d) harakankellolla ja e) puna-apilalla. Unconstructed shores are decreasing in the land of thousands of lakes. Stones and rocks makea great hobby, too. PORIN MITSAOPISTO KAAPAKURSSI, 2 OV Lähiopetusta 5 pv, 16.-20.8.1999. ~fi,~i:rane Aarteita ja timantteja Koillis-Savon metsissä TIMANTTISUUNNISTUS-TAPAHTUMA KAAVILLA 7.8.1999 Tapahtuma on perhetapahtuma, jossa jokaiselle luontoliikuntaa harrastavalle tarjoutuu mielenkiintoista ohjelmaa. Long-horn beetles of old growth forests and dead wood. Kurssimaksu 500 mk. MAAILMAN ENSIMMÄINEN SATELLIITTISUUNNISTUS GPS-LAITTEIDEN HALLITSIJOILLE JA HARRASTAJILLE ALKAEN KLO 16.00. Levät tuottavat keskikesällä vähän, koska c) kasviravinteita on pintavedessä niukasti. 3. For our English-speaking readers The summaries of articles appearing in Suomen Luonto can be found at www-page http://forest.sl 1. 2. fi/sl/i ndex Thfs issue's summaries include: Ballast plants are a rem inder of the old days of sail. ÄLÄ SIVUUTA UNOHTUMATONTA KESÄPÄIVÄÄ! 66 SUOMEN LUONTO 7/99. Riihijärventie 10, 73620 Kortteinen
, eivätkä muistuta ollenkaan vanhempiaan. pennut S.'inty .... Pikkunisäkkäiden poikaset ovat yllatyspalkmonl mein kaljuja ja t.oukkarn.ais10. A roina , joiden ~ilmCLt, Qukea 5iepontoirnlh.1kseen.VoltvolttaahauSkan vot vasta myohcmm,n . talve.tlo. Kuka. nousee j<1lo1lleen pian ,ynty· mänsä. pe,ö\uolaan. i,1./otm,-/,/iTTö Lasten ja nuorten luonnonharrastusjärjestö \. Lue vihjeet ja påö.t.tele 1 \ Karhu 2 Kettu O Liityn Luonto-Liittoon ja saan Siepon ilmaisena . Luonto-Liiton B 8 -~ • l2"q ·•i t Pienet: pennut. ät. Sekään e i ole ihan v anhempiensa kQlt.ainen, aikuistuessa ulkonäkö väriä myöten muuttuu . Annankatu 26 A 00100 HKI VASTAUSLÄHETYS sopimus 00150/31 : 00003 Helsinki. C D Lah1oso1te ___________ _ Postlnro Ja to1m1pa1kka _______ _ Puhelin ____________ _ E , k:ot.ihii r i M.:\ksaJan mml __________ _ :osoite ___________ _ tinro Ja -to1m1pa1kka _______ _ 1elm ------------v,-,alf'ot_ oehmeä. pe.!IQn. Harrn00t.1.1r\..Jc.i1 et syrr;_yväi. Sieppo on aito kotimainen lastenlehti, joka innoissaan tarjoaa: • luonto& \a5tenku\th,uria raikkaista näkökulmista • ihania sat4i a • ihmeellisiä pikku-uutisia • tehtäviä, tutkimuksia • ympäristöetsivien puuhia • 32 sivua 6 kertaa vuodessa ,, K!.~:N POl:.~S~~k:ä~,~ ~ •ta po&ö>et o&e~n •~~en~~• vät 'i leensii. .. on kenenkin jälkeläinen". Sieppo Luonto-Liitto ry. avuttomina palle· yhdistämällä ne viivoin.Leikkaaja lähetä Vast.asynt.yn_yt __ hirven vasa on kehittynyt. . jäsenmaksu on 90 mk. \l.lojaon . jälkeen. (Normaali tilaushinta on 120 mk.) O En tilaa Sieppoa, mutta osallistun tehtävän ratkaisulla yllätyspalkinnon arvontaan. p1_tkako1p1_, joka. Tilaan Siepon vuosikerran DO