Suomen Luonto 7-8/1983 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Luonto ','-01,,,_.,. Nro 7-8 1983 Luonnonja ympäristönsuojelun aikakauslehti i ./; ~. :5 Suomi tuhlaa Eurooppa: puut tukehtuvat ilmansaasteisiin Hailuoto ~,.5 ) .....
Kansikuva Auvin~n lSaihal LKA
4200 mk Lisäväri 850 mk netto . Savukaasujen, rikin ja typen oksidien aiheuttama ongelma tunnustetaan siis vasta sitten, kun se aiheuttaa omassa maassa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Mutta potilaan parantaminen voi olla myöhäistä, jos odotetaan riittävän selviä oireita. , sk. Neuvostoliiton orastavasta kiinnostuksesta voisi olla merkkinä happosateita käsittelevä kirjoitus Eesti Looduksessa. ISSN 0356-0678 Värierottelur: Oy Liro-Scan Ab , Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUOMEN LUONTO 7-81 83 42 . SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Jos Skandinaviassa kuoleekin järviä, se ei ole heidän ongelmansa . Retuperän jätehuolto Uusi jätehuolcolaki edellyttää, että jokainen teollisuusyritys laatii oman jätehuolcosuunnitelmansa. YTV :n suuressa organisaatiossa käsittelee yksi ainoa henkilö jätehuoltosuunnitelmia. Meilläkin on todettu jo ensimmäiset kuolleet järvet, mutta metsätuhojen mahdollisuuksista kiistellään. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkacu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . ILMOJTUSHINNAT mv . Suome Nro 78 1983 42. Metsien sairastuminen eteni rajusti ja Tukholman ympäristökonferenssissa 1982 olikin Saksan liittotasavalta näyttävästi mukana, mutta Englanti yhä vitkuttelee. Helsingin seudulla tällaisia yrityksiä on kymmenisen tuhatta. YTV on kuitenkin kiinnostuneempi jätteiden kuljetuksessa pyörivistä miljoonista kuin yrityskohtaisista jätehuoltosuunnitelmista. Viimeinen varoitus Kun Göteborgissa pidettiin keväällä 1981 happosadekokous, eivät esimerkiksi Englanti, Saksan liittotasavalta ja Neuvostoliitto olleet lainkaan kiinnostuneita. Eivät kuusi ja mänty ole saksanjalokuusta olennaisesti kestävämpiä . 4-väri 9100 mk 5600 mk 4800 mk 6200 mk Ilmoitusmyy nti : Exomark , puh . Pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaa kuntien yhteistyövalcuuskunta YTV. 3. Suunnitelmia on saatu vasta noin 800, missä siinäkin on hänelle kymmenen vuoden urakka. 90-642 88 1 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8. Lehden voi tilata maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1 . SEV-maat ovat myös pitäneet ensimmäisen kokouksensa, jossa pohdittiin metsien suojelua ilman saasteilta. Kokousta on vauhdittanut se, että DDR:ssä, Tsekkoslovakiassa ja Puolassa on erittäin pahoja metsä vaurioita. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesri liiton ro1m1sroon. Tilauksia välittävät m yös Suomen Luonnonsuojelun Tuen m yymälät , lehtiasiamiehet ja posti . Vuonna 1983 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Hän pystyy tarkastamaan kunnolla suunnitelman viikossa . Neuvostoliitto ei edes osallistunut kokoukseen . 3016.00, kesäkuukausina 8.3015 .30. 2/ 1 s 4 100 mk 1/ 1 s 2400 mk i/2sl500mk i/4s 800mk takak . Irconumero 12 mk . Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 110 mk . 90719 963 , 90-760 937 TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Kaarina Miettinen Toimittajat: Jorma Laurila ja Auli Kilpeläinen Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Olli Järvinen , Antti Karlin , Ulla Kokko, Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen , Helge Rontu , Pirjo Tuusa , Pertti Uotila ja Juha Valste . Mutta jo silloin oli Länsi-Saksassa todettu laajoja havumetsäkuolemia, joiden syyksi todettiin ilmansaasteet ja happamat sateet. Suunnitelmien toteuttamista ja ajantasalla pitoa ei sitten kukaan ehdikään vahtimaan! Yhteiskunnalle olisi edullisempaa ohjata mahdollisimman suuri osa jätteistä raaka-aineeksi tai energiantuotantoon, käsitellä se jo syntypaikalla sekä estää jätteiden tarpeeton tuottaminen
. . ..... . . . vsk.. . . . . . . ... . ....... Juha Markkola: Maantiekö meren yli . Retuperän jätehuolto .. Tapio Lindholm: Luonnon tutkimuksen tukikohdat Jorma Laurila: Puustovauriot etenevät kuin kulo: Keski -Euroopan metsät tukehtumassa ilmansaastei~,n . . . . . . .. Heikki Poroila: Vallan ja voiman vyöhykkeellä: Mitä metsästys tekee ihmiselle. 10. . . .. . . Herra paratkoon, siinähän bylsitään! 4 Jorma Rotko Helsingin Sanomat 7. . Jorma Laurila: Tarkoin vartioidut jätteet .......... Siveettömästä näystä järkyttyneenä tempaisen haulikon poskelle kuin Porno-Ronkainen ja annoin palaa. . . 46 Kirjallisuutta . .. . . . . 36 9 Energiakeskustelu jatkuu : On muitakin vaihtoehtoja kuin säteilevä tulevaisuus ja maailmanlaajuinen smog 42 Huutoja korvesta . . OlliJfirvinen: Hybris . . . . . 44 12 Katsauksia, uutisia . . . 54 19 Tapahtui luo nnonsuojelussa vuonna 1982. . . . . . . 65 " Karvakasassa oli selvästi kaksi mäyrän viirunaamaa näkyvissä. . . Juha Markkola ja Eino Merifå': Hailuodon Syökari 3 Perämeren luontoa rikkaimmillaan 30 3 Maaret Vainio: Hailuodon suojeltavat pikkujärvet 34 Stephen Kellert ja Timo Törmfilfi: Vaakunalintu huo5 kaa hetken helpotuksesta : USA: n uhanalaisille maail 8 man paras suojelulaki . SUOMEN LUONTO 7-8/83 Viimeinen varoitus ... . 58 22 Suomen Luonnon sisällysluettelo 1983 64 26 Summaries of the Main Arcicles . . . Terho Itkonen: Lainmukainen päätös. . . . . . . . . . . . . . . . KHO vahvistaa jätteenkuljetuttamispakon . . Molemmat mäyrät kuolivat siihen paikkaan.'' Huomasin, että alempi pää pysyi paikallaan, mutta ylempi nylkkäsi jotenkin tuttuun tahtiin. . -83 SUOMEN LUONTO 7-8 183 42 . . . . . . . . . . .
Lajitiecoisuutemme kannalta suhde luontoon on kuitenkin · äärimmäisen herkkä. Vyöhykkeellä kaikki on toisin: miesten luja veljeys vallitsee , velvollisuuksien, vastuun ja vaatimusten maailma on kaukana, vastassa on vain Luonto, pohjimmiltaan liittolainen sekin . Myös nykyaikaiset metsästysperiaatteet sisältävät eettisesti velvoittavia määräyksiä. Jokasyksyinen passio Suomen metsissä ja lintuvesillä on käynnissä. Metsästyksessä täytyy olla suomalaiselle miehelle hyvin tärkeitä ja kipeitä kerrostumia . Vaikka miesporukat näennäisesti sivuuttavat naisten olemassaolonkin metsälle lähtiessään , taustalla saattaa voimakkaana vaikuttaa halu ylläpitää harhaa siitä, että naiset edelleen olisivat riippuvaisia miesten metsästyskyvystä. Metsästyksen kiihkeys on tarttuvaa . . Sinne on vain niin paljon helpompi lähteä. Käsittämättömän moni lähtee metsälle muuttumaan luomakunnan Herraksi , jonka törmäilyistä lehdet saavat piristävää aineistoa syksyn harmauteen . KYVYKKYYDEN VYÖHYKE Historiallisessa työnjaossa metsästys on ollut miehen aluetta. Valitettavasti pitkää tasapainoista perinnettä jatkaa vain osa metsästäjistä . Metsällä ei kuitenkaan opita ihmisyhteisön vaikeita taitoja. Låhes aiscillinen naucinnon cunne, minkå" saa piipun ja perå"n koskecuksesca. Pitkään ladattu kiihko purkautuu pe. Silloin ihminen ei enää tunnusta olevansa osa kokonaisuutta . Ainakin aseiden mainostajat olettavat metsästyksen toimivan seksuaalisten pettymysten ja ahdistusten korvikkeena ja parantajana: "Aseko vain. LUOMAKUNNAN HERRUUS Metsästys toteuttaa pienoiskoossa ihmisen vanhaa unelmaa luonnon hallitsemisesta, alistamisesta. Tämäkin harha aiheuttaa naisille lähinnä yksinäisyyttä, ylimääräistä yksinhuoltoa , taloudellisia huolia ja pahimmassa tapauksessa jatkuvaa saaliin siivoamista metsästäjän toipuessa harrastuksensa monista rasituksista . Vaikka helposti hyväksymme ihmisellekin oikeuden metsästää ja kalastaa henkensä pitimiksi , astumme aivan toiseen suuntaan , jos korotamme luonnolliseksi oikeudeksi muiden lajien surmaamisen huvin vuoksi. Elämän kunnioittaminen on useimpien kulttuurien filosofinen perusta. Eränkäynti opettaa nykyihmiselle taitoja , joita ilman esivanhempamme helposti nääntyivät nälkään ja kylmyyteen. Ihminen puolestaan tottuu tyynesti ihailemaan drontin kuvaa ja täytettyä muuttokyyhkyä museossa . nnce1sin menoin . Valitettavasti jo tuon unelman luojilla oli perin rajoittunut ja puutteellinen ekologinen kokonaisnäkemys . Enemmå·n: miehen tahdon såä"celemå voima , joka palvelee hå"nen kykyjåä"n , korostaa hånen valtaansa , kiihotcaa hå·nen naucincoaan. Dersu Uzalan periaatteet eivät kukoista täällä taigan länsireunalla. Riemun cunne aseen ollessa cehokas, kescå·vå·, kevyt ja uskollinen. Tämä kaikki antaa hyvän syyn tutkia metsästyksen mysceereitä syvemmältä . Suomalaiseen eränkäynnin perinteeseen kuuluu taitavien ja usein vaarallisten saaliseläinten kunnioittaminen . Historiallinen kuvio on murtunut täydellisesti , mutta vyöhyke on edelleen miehen hallussa, ctukasti . Ei kuitenkaan muutoksitta. '' (Asemainoksen tekstiä teoksessa Heimonen, Raimo : Pisara verta , WSOY 1979) Seksuaalisten paineiden korvaaminen metsästyksen elämyksillä on vaikea tutkimuskohde, tällaisen kytkennän mahdollisuudenkaan myöntäviä metsästäjiä tuskin löytyy miehisten tabujen takaa. Metsästys myös seuloi ankaran tarkoituksenmukaisesti suvun ja heimon jatkajiksi ne , jotka selvisivät ravinnon hankinnassa culoksekkaimmin . Metsästyksestä on tullut Vyöhyke , jonne arkipäivän stalkerit kiiruhtavat kun ulkopuolella ei suju . Pönkitetäänkö metsästyksessä myös miehen ylivaltaa. Toiset kiihtyvät inhosta käsittämättömän , onneksi edes tiettyyn vuodenaikaan rajatun ilmiön edessä . Näkökulma voisi kuitenkin olla antoisa aikana, jolloin naisliike on kehittymässä miehetkin mukaansa tempaavaksi ihmisten vapautusliikkeeksi. SUO MEN LUONTO i-8 /83 42 vsk. Heikki Poroila Vallan ja voiman vyöhykkeellä: Mitä metsästys tekee ihmiselle. Moni odottaa syksyä todellisena vuodenalkuna . 5. Oireet ainakin ovat kroonisia , ulottuvat metsästävän miehen ympäristöön ja heijastuvat monina ongelmina. Nykytiede todistelee , ettei luomakunnan herruuteen kannata edes yrittää . Kuitenkin sademetsien ryöstöhakkuiden tai valtamereen saastuttamisen rinnalla luontoa vavahduttaa kovin vähän yksittäiseen lajien sukupuuttoon metsästäminen
< :'.l 5 :i: C C :i: Sorsastuksen alku : ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Monelle miehelle metsästyksen alku merkitsee todellista vuoden alkua. 6 SUOMEN LUONTO 7R/ 83 42. ,sk_
Laillistettunakin , metsällä tai sodassa, se synnyttää syviä ristiriitoja. Toisen eliöyksilön elämän riistäminen tai sillä uhkaaminenkin on vallankäytön äärimmäinen muoto. Tätä asemaa ei ainakaan haittaa se, että metsästäjillä on erinomaiset henkilöyhteydet yhteiskuntamme hallintaja väkivaltakoneistoihin . Metsästäjien omissa kertomuksissa tappamiskokemuksen ristiriitaisuus näkyy paljaana. '' (Yleisesikuntaeverstiluutnantti Erkki Kosola, HeSa 21. Metsästäjät valvovat itse itseään kuin puunjalostusteollisuus jätevesiään. Olemme tehokkasti jå'rjestå'ytyneitå' ja tiedotusjå'rjestefmå'mme toimii hyvin. En puolustele, mutta tarvitsen perusteluja. ei kyllå' pitkåå"n juokse .. Ehkä pitäisikin suoraan ihmetellä , onko meillä todella varaa harrastukseen , joka kasvattaa ihmistä tappamiseen , ylläpitää miehen keinotekoista ylivaltaa naiseen ja joka perusasenteissaan tukee ihmisen itsetuhoon viekoittavia virhearviointeja ja riskinottoja. Tappaminen on metsästyksen olennainen osa, välttämätön huipennus, laukeaminen. Moni kokee jotain korvaamatonta ja tärkeää silloin , kun eläimen juoksu katkeaa vihaiseen laukaukseen ja sammuva sydän pumppuaa viimeiset lämpimän veren punaiset pisarat valkoiselle hangelle . Väkivaltaan nojautuva valta ei tule toimeen ilman metsästysharrastusta. Saavutettuja etuja ja oikeuksia puolustetaan ja kyetään puolustamaan tehokkaasti. Valmius tappamiseen siirtyy : Isän on opetettava poikaa , muuten harrastus sammuu . 128 Harrastusmetsästykseen sisältyvä tappaminen tunnonvaivoitta opitaan . Tärkeydestään huolimatta ne tuskin ovat strategisesti tehokkaita painopisteitä. Tappamiseen voi tottua , mutta ainakin kerran on kyettävä perustelemaan itselleen , millä oikeutuksella lopettaa toisen yksilön elämän halusta tehdä niin . hå'n innoissaan selittfa ja osoittaa hengitys höyryten kådelfå"å•n valtaisaa verisuihkua hangella. Kato hei .. Omalla tavallaan metsästäjien linnaketta lujittaa sekin , että kritiikki on Suomessa juuttunut lähinnä eläinsuojeluun. Se ei ole sattumaa. Ihmisen perimään sitoutunut ominaisuus se ei ole , ei myöskään osa kulttuuriomaisuuttamme . Ravaavan elåimen keveys ja sirous on kadonnut ojassa retkotta vasta ruhosta. ' ' Eränkävijä 1981, s. SUOMEN LUONTO 7-8183 42. Metsästäjien omat järjestöt ovatkin saaneet aseman , joka yleisesti mielletään viralliseksi . Vilpittömän innostuneen verenhimon rinnalla pulpahtelee mielen pohjalta syvää hämmennystä ja epäilyä: ' 'Ei må·ne kauaksi .. Tappamisen harrastaminen alentaa kynnystä, joka luontaisesti hillitsee ihmistä asettumasta lajitoveriaan vastaan surmatakseen. låhetaan jåiåkeen .. Onko niin lähellä aika , jolloin oma henki riippui kaadon onnistumisesta. 7. ,sk. S1inå' kohtaa , ;ossa ampuessamme hirvi seisoi nåkyy pitkåt vanat katkenneita karvoja ja veripisaroita hangen på'åilå·. Erå'nkå'ynti on Suomen vapaalle talonpojalle sekå' s1inå' sivussa herrallekin ikimuistoinen oikeus, jota meiltå' mikå'å'n voima e1 ota pois. Sårö syntyy kai kuolleen elåimen puoliavoimesta silmå·stå·, jonka katse on sammunut. Metsästystä arvostetaan valtaja väkivaltakoneistoissa kaikkialla. kato tuossaki ainaki vi1jen metrin sUJhku .. melekone osuma on tullu .. Onnistuneiden laukausten ja saaliin saamisen riemuun sekoittuu epåilys. kato .. 9. kato .. 73 " Olen tyytyvåinen, mutta jotakin ens1nemusta on hiipumassa pois. Mikään metsästyksen teoriassa tai käytännössä ei näytä hievahtavankaan , vaikka kritiikki suomii ulkoa ja sisältä. karvoja ja verta .. , joka askeleelle on veri lentå.nå· .. jooko?'' Eränkävijä 1981 , s. Jollei näin olisi, kalliita ja painavia varusteita ei valmistettaisi , ostettaisi ja kannettaisi pitkin metsiä. KUOLEMANKIERRE " Yhdellåkå.å'n puolueella ei ole varaa ottaa ohjelmaansa erå'nkå'ynnin rajoittamista tai lopettamista . Maaseudun köyhä väki on käynyt metsällä siinä missä tilallisetkin , tarvittaessa salaa ja luvatta. Toisinajattelevien metsästäjien omat kertomukset todistavat , kuinka vaikeata väärinkäytöksiin puuttuminen on sisältäkinpäin . Metsästysoikeus on jokamiehenoikeuksista poiketen sidottu maanomistukseen , mutta todellista luokkajakoa tämä ei ole koskaan synnyttänyt. Korppi ei myöskään noki korpin silmää. Hirviporukkaan pääsemiseksi vaaditaan muutakin kuin rahaa, mutta pienempien eläinten perään pääsee jokainen halukas. Sosiaalisesti metsästäjien joukko on melko ristiriidatonta . Kamerametsästäjä edustaa kuitenkin täysin vierasta ratkaisua perinteiselle metsästäjälle . Osoitan mid kådelfå"nija innoissani haen Topille .. Saalistaminen , ison elåimen tappaminen, vaikuttaa voimakkaasti. Rauhoitusmääräyksistä ja metsästysrajoituksista kun voidaan kiistellä loputtomiin , eikä metsissä liikkuvia sadisteja saada kuriin yleisillä kielloilla vaan lähinnä asennekasvatuksella. Se takaa melkoisen toimintarauhan . Moni asiaa ytimiin asti pohtinut onkin vaihtanut aseen kameraan , minkään muun muuttumatta. 1981) Metsästäjien itsevarmuus voi syntyä vain perustellusta voimantunnosta. Todistaako tappamisen riemun olemassaolo ihmisen luontaisesta aggressiivisuudesta. Liian harvoin kysytään, mitä metsästys tekee ihmi~lle. Vai onko kysymys tapakulttuurista , jonka todelliset motiivit ovat hyvässä kätkössä yhteisön mielen syövereissä. TAPPAMISEN MESI JA KALKKI Elämän arvoitusta lähestytään yhtä usein surmaamisen kuin nöyrän tutkimuksenkin menetelmin . Metsästys ei koskaan kajoa voimakkaiden etuoikeuksiin , mutta ei ole Suomessa myöskään yläluokkaista herrastelua . Tappaminen ei kuitenkaan ole ihmiselle koskaan rutiinikäyttäytymistä
Kuitenkin viimeisen vuosikymmenen tai puolentoista ajalle osunut peltolintujen perikato seisahduttaa : Ehkei tämä sittenkään ole sattumaa . Maaseudun Tulevaisuudessa Martti Markkula uumoili , että lintukadon saattaisi selittää luonnollinen kantojen aaltoilu, kenties taudit, mutta Suomen maatalouden suhteellisen niukkojen myrkytysmäärien vuoksi eivät myrkyt. uskontunnustus , kuuluu kai näin: Linkolan näkemät suuntaukset voidaan havaita peltolinnuston tutkijoiden aineistoissa ja heidän sormituntumassaan. " Mihin biologisen seurannan tuloksia tarvitaan. sijoitukset biologiseen seurantaan merkitsevät vedonlyöntiä tulevaisuuden puolesta. ....,. Ihmisen ja luonnon systeemi tietenkin elää. Näkijäin visiot kiinnittävät huomion olennaisuuksiin . antiikin kreikkalaisten käsite oikeiden. Siellä missä ennen niittykukat rehottivat , ruis heilimöi ja karja laidunsi , aaltoilee terä(ks)inen vilja salaojitetuilla , yksitotisilla pelloilla . Hybris Suomen Kuvalehdessä Pentti Linkola kertoi kottaraisten syöksykierteestä ja jyrisi maatalouden myrkyttymistä vastaan . Linkolan mailla kanta on vielä ehyt , pohjoisessa jopa kasvamaan päin; ennen pitkää napapiirillä puhutaan raiskiosirkusta Emberiza hortulana. Silti Pentti Linkolan havaitsema peltolintujen katoaminen on tosiasia: pellot autioituvat. -,,, --r~ -..-.-:, --~ .,1, _., -4.. Tarvittavat sijoitukset rajoittuvat usein lähinnä koulutettuun työvoimaan. ., :.,,~, J/11 31,,~-y _. Budjetin laatijalle biologinen seuranta . Näyttäköön tulevaisuus miten synkältä tahansa. lahteluista voidaan ehkä viedä luonnon omaan tiliin . kiteyttää Linkolan väliotsikko. Jopa yksittäisten tutkijoiden sattuman kaupalla kokoamat aineistot paljastavat 1970-luvulta niitä romahduksia , joista nyt vasta puhutaan . Useimmat pystyvät kuvittelemaan kuolemansa . ikään kuin tutkimus ratkaisisi maailman ongelmat. ihmisille sallittujen rajojen ylittämiselle. kuten kaikki ihmistyö , on pannaan julistettu . mutta asioiden ytimen vangitsevat sittenkin tarkemmin Picasson kubistiset muotokuvat ja Dalin surrealistiset maisemat, joita katsellessa voi Linkolan sanoin kysyä: "Näinkö hirvittävää vauhtia tämä todella menee. Osa peltolintujen hei8 .> _.,%.~ .... Kivitasku on Ahvenanmaalla mennyt, pensastaskukin jo ilmeisesti vuosikymmenien aikana eikä vasta Linkolan mainitsemana kuolonkesänä 1983 . -~ _,, .... Ympäristönsuojelussa myrkkyluuranko kaivetaan kärkkäästi esille. Linkolan artikkeleita kuvitettiin Kuvalehdessä peltopyillä ja hakkuuraiskioilla. ja voidaan odottaa suopean kesän 1983 elvyttäneen taantumia. Eikö modernin taiteen vallankumous jo ole osoittanut , miltä ihmiset ja maisemat näyttävät. mutta ei tiedetä riittävästi , mitä luonnossa todella tapahtuu . Miksi käärme onkaan kavalin maan pedoista. ,sk.. sillä kymmenien miljoonien rakennus edellyttää taloudellisia sitoumuksia vain vuodeksi tai kahdeksi. --r~ -4 .... mutta ilman inhonväristyksiä ei kukaan arvele päättävänsä vaellustaan myrkyttyen: vain Sokrates tyhjentää myrkkypi karin tyynesti . mutta käytännön ratkaisuihin tarvitaan täsmällisempiä tietoja . r_., -• .... mutta 30 vuodeksi palkattavasta työntekijästä byrokratian vapauttaa vasta kuolema . Kaupunkilaisjärkeilijä osaa osoittaa syyttävän sormensa maaseutumaiseman yksitoikkoistumisen suuntaan . En usko tutkijoiden kulkevan eturintamassa. Jokainen havainto tuulihaukasta , entisestä peltoaukeiden tyyppilinnusta, säväyttää nykyään nostalgisesti. Luonnon tapahtumista vastauksen antaa luonto. Viimeisen vuosikymmenen alamäki on ollut jyrkkä. Tutkijan credo. Lintuja laskevaa robottia odotellessa voisi ehkä käyttää ihmistä) Tutkijan credo vaikuttaa naiivilta. A hvenanmaan laskentatuloksista luen peltosirkun romahduksen. ... Tunnen Markkulan käsityksiä kohtaan sympatiaa . Pakkastalvet ja Afrikan kuivuudet voivat näkyä lintumäärissä. O/li/ä"rvinen SUOMEN LUONTO i-8/ 83 42. mikäli Suomen luonnossa tapahtuvien muutosten seurantaan suhtauduttaisiin vakavasti . Vielä ennen talvisotaa kottarainen oli verraten niukka Suomenniemen asukas , mutta runsastui 1960-luvulle. Jos sittenkin tehomaatalous : hybris. sillä biologiset asemat ovat ekologiseen seurantatyöhön lähes valmis verkko . Muutokset olisi tiedetty jo aika päiviä . Seurannassa kiinnitetään huomio kasvien ja eläinten levinneisyyden ja lukumäärien muutoksiin . Meneekö elämän rikkaus samaa vauhtia kuin pensastaskukin
apuhenkilökuntaa , joka tekee tutkimuksen rutiiniluontoiset kenttätai laboratoriotyöt. Palmen , "Lintu-Palmen", perusti omilla varoillaan. Nåtö (Societas pro Fauna et Flora Fennica). Tapio Lindholm Luonnon tutkimuksen tukikohdat Biologisilla asemilla luontoa tutkitaan luonnon omassa laboratoriossa. Ulkomailla oli 1800-luvun loppupuolella perustettu monia tutkimusja kenttäasemia luonnon , erityisesti merien ja makean veden tutkimiseen . Maassamme on monenlaisia tutkimuslaitoksia : yliopistojen biologisia asemia, valtion laitosten kenttäasemia ja lintumiesten vaatimattomia lintuasemia . musasemia, joita on mm . Parkano (Metla) 26. Mekrijärvi (JOY) 8. Biologinen asema Suomessa tarlatalouden tutkimuslaitoksella, ja näitä vaatimattomampia lintuasemia , joiden verkosto kattaa koko koittaa jonkin korkeakoulun tai yliopiston alaista, biologiseen tutkimukseen ja opetukseen tarkoimaan. Ahvenjärvi (RKTL) 24. tettua kenttäasemaa. Oulanka (OY) 6. Maaninka (MTTK) 22 . Punkaharju (Metla) 25 . Kevo (TY) 2. Suonenjoki (Metla) 23. 13 18 20 21 ae 22 230 24 7 • Biologiset asemat: 1. Kolari (Metla) 15. A. Hyytiälä (HY) 10. Tehtävät on määritelty mien lisäksi on maasamme valtion usein asetuksella ja niitä tekevät tutkimuslaitosten kenttäja tutkivarta vasten palkatut tutkijat. metsänTutkijoiden lisäksi näillä asemilla tutkimuslaitoksella ja riistaja kaon käytettävissä varsin runsaasti SUOMEN LUONTO 7-8183 42. mushankkeita , joita isäntälaitos Varsinaisten biologisten aseedellyttää. Muddusjärvi (HY) 4. ,sk. Kilpisjärvi (HY) 3. Yliopistojen biologiset asemat tekevät myös tutkimustyötä , mutta se ei välttämättä ole niin suoraan käytäntöä palvelevaa kuin tutkimuslaitosten asemien tutkimus tai seuranta. Kainuu (MTTK) 21. Perämeri (OY) 7. Värriö (HY) 5. Apukka (MTTK) 18. Ruotsinkylä (Metla) 29. Muut tu1kimusasema1: 14. Tämän takia ne soveltuvat erinomaisesti luonnon muuttumisen seurantaan ja vertailuun. Biologisia asemia on eri puolella Suomea ja tutkimusta tehdään samalla paikalla jatkuvasti. Husö (ÅA) 12. Asemilla tuotetaan luonnonsuojelullekin tärkeätä perustietoa luonnon muuttumisesta esimerkiksi ihmisen toimien seurauksena. Muualla maailmassa on tosin yllin kyllin MONINAISET vastaavasti nimettyjä laitoksia, TEHTÄVÄT jotka sijaitsevat keskellä suurta Tutkimuslaitosten asemat on pykaupunkia ja jotka eivät ole korhitetty tutkimukselle ja niissä tehkeakoulun yksiköitä eikä niissä dään suunnitellusti niitä tutkianneta opetusta. Söderskär (RKTL) 30. Yksi esikuvallisimpia näistä oli Napolissa sijait9. NAPOLI ESIMERKKINÄ Suomen ensimmäinen biologinen asema perustettiin viime vuosisadan lopulla, 1889. Valassaarten lintuasema Merenkurkussa . Konnevesi (JY) 9. Tvärminne (HY). Jokioinen (MTTK) 28. Lammi (HY) 11. Meltaus (RKTL) 16. Evo (RKTL) 27. Seili (TY) 13. Kyseessä oli vaatimaton kesälaboratorio , jonka silloinen eläintieteen professori J. Peräpohjola (MTTK) 20 . Pyhäkoski (Metla) 19. Rovaniemi (Metla) 17
Vaikka sotien välisenä aikana tehtiin suunnitelmia uusien Tvärminnen kaltaisten kenttätutkimusasemien perustamiseksi , ei nuoren itsenäisen Suomen mielenkiinto yltänyt niiden perustamiseen. Vuonna 1902 alkoi Hankoniemellä Tvärminnen eläintieteellisen aseman toiminta . Tästä asemasta oli tullut lyhyessä ajassa legenda ja sen perustajasta Anton Dohrnista maailmankuulu tieteellisistä piireissä. Biologia on kasvanut irti pelkästä keräilystä ja yhteiskunta on muuttunut , joten tieteeltäkin vaaditaan enemmän . Biologisilla asemilla voidaan osaltaan antaa tietoa luonnon toiminnan peruslaeista , jotta voitaisiin ennustaa ja selittää kuinka ihmisen toiminta muuttaa ja uhkaa luontoa. Biologisten asemien tehtävät oli nyt ymmärretty uudella tavalla . Tällaisena romanttisena kesäsiircolana monet vanhemman polven biologit vielä muistanevat biologiset asemat. Samalla myös tutkimustyö on tehostunut. Joensuun korkeakoulun Mekrijärven tutkimusasema Ilomantsissa, on alunalkaen rakennettu tutkimustiloiltaan ja välineiltään monipuolisiksi . Muodollisena edellytyksenä on ollut tutkimukseen soveltuvien tilojen rakentaminen. EI ENÄÄ PELKKÄÄ KERÄILYÄ Nykyisin biologinen tutkimus vaatii monipuoliset laboratoriot ja mahdollisuudet selvittäessään luonnontalouden toimintaa. Päinvastoin kuin Tvärminnen eläintieteellinen asema, oli Lammin biologinen asema perustettu biologisten kesäkurssien pitopaikaksi: Sellaisena se on pysynytkin, joskin sen lähes kolmekymmenvuotisen taipaleen aikana toiminta on muuttunut hyvin paljon . Tämän jälkeen yliopiston opetusohjelmaan kuuluvat kesäja kenttäkurssit vakiintuivat asemalle. 10 sen aseman perustamiseen Lammille 1953 . Tämän harrastuksen myötä maamme kasvisto ja eläimistö tunnetaankin paremmin kuin muissa yhtä harvaan asumissa maissa . Tutkimusta tehtiin varsin vähän. Monien muiden tiedemiesten ja -naisten lailla oli nuori Palmen pyhiinvaeltanut Napoliin vuonna 1876 ja saanut siellä innoitteen ja esikuvan , jota hän ryhtyi Suomessa toteuttamaan. Koska Tvärminnen merialue on puhdas, se on tärkeä vertailualue likaantuneelle Itämerel le. seva eläintieteellinen asema (sana biologia on yleistynyt käyttöön vasta tällä vuosisadalla) . Nykyiset , uudet biologiset asemat , kuten esim. Napolin eläintieteellinen asema toimi alusta alkaen Darwinin evoluutioteorian innoittamana. MONEN SORTIN VÄKEÄ Jo pelkästään tutkimusja opetustehtävien vuoksi asemilla työskentelee monia ihmisiä, joiden asema ja tehtävät eroavat suuresti toisistaan . Biologisessa kenttätutkimuksessa vallitsi edelleen suurelta osin isänmaallinen inventointija keräilymentaliteetti . TVÄRMINNEN ASEMAN SYNTY Mutta Palmenin ajatukset keskittyivät suuremman varsinaisen tutkimusaseman perustamiseen . Oli huomattu , että kouluopetuksessa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota oppilaiden omakohtaisen luonnonharrascuksen herättämiseen . Olihan samoihin aikoihin perustettu luonnonsuojeluyhdistys lisännyt Suomessa tehtävää luonnonsuojelutyötä . Se oli perustettu 1872 ja sitä ylläpidettiin eri maista saaduin yksityisin varom. Myöhemmin Tvärminnen asemasta tuli yliopistollinen , kun Palmen jälkisäädöksessään määräsi sen Helsingin yliopistolle. Tämä erottaa biologiset asemat selvästi tutkimuslaitosten kenttäasemista. Merkittävää on , että asemat eivät palkkaa muuta SUO MEN LUONTO 7-8/ 83 42 ,sk.. Se oli edelleen yksityinen, mutta kuitenkin kiinteästi sidoksissa yliopisron tutkimukseen . Kuitenkin toiminta Lammilla niinkuin muillakin koulucustarkoituksiin perustetuilla asemilla on nykyään monipuolistunut. Ensimmäiset viisitoista vuotta toiminta oli varsin vaatimatonta. PAPPILASTA POHJOISMAIDEN SUURIMMAKSI BIOLOGISEKSI ASEMAKSI Käytännössä tämä johti biologiSuomen vanhimmalla biologisella asemalla Tvärminnessä mtkitaan murtoveden elämää. Uusien biologisten asemien perustaminen tuli ajankohtaiseksi jälleen sodan jälkeen . Entisen pappilan tiloissa toimiva biologinen asema oli majoituskeskus ja siellä oli tilat vain välttämättömimmälle sisätyöskentelylle. Kurssit keskittyivät retkeilyyn
Suurin ja näkyvä ryhmä ovat nuoret biologian opiskelijat, jotka muutamaksi kesäiseksi viikoksi kansoittavat biologiset asemat. . kuin suppean henkilökunnan. Tutkimuslaitoksilla on varsin suuret budjetit tutkijoiden , apuhenkilökunnan ja välineiden hankkimiseen. Niillä kartoitetaan ympäristön tilaa, saastumista, luonnonvarojen riittävyyttä ja kestävyyttä sekä luonnonsuojelukysymyksiä . Biologisilla asemilla rahoitus on niukkaa ja tutkijoiden taloudellinen tulevaisuus epävarma. Eräät pienemmät asemat ovat talvella suljettuja. Asemilla on myös lähiympäristöön suuntautuvaa toimintaan . Muitten tutkijoiden rahoitus tulee erilaisilta säätiöiltä, ja on lisäksi usein niukkaa ja lyhytaikaista. Biologiset asemat on meillä sijoitettu kauas muista korkeakouluyhteisöistä ja kirjastoista ja tieteellisestä keskustelusta, joten tuntuu aika-ajoin kuin työskentelisi avaruusasemalla. Ja kaupunkien korkeakouluissa tutkijat ryöstävät aineistoaan lopullisiksi raporteiksi . Eniten pakerretaan hiljaista sisätyötä: laborointia, laskemista ja kirjoittamista. ''AVARUUSASEMA ALFA' ' KUTSUU .. Tutkimuslaitosten SUOMEN LUONTO 7-H/ 83 42 . Niinpä graduntekijät saavat tehdä tutkimusta osana näitä tutkimushankkeita väitöskirjojaan valmistelevien jatko-opiskelijoiden ja muiden varttuneimpien tutkijoiden kanssa. ,sk. Biologiset asemat soveltuvat erinomaisesti ympäristömme kokemien muutosten seurantaan , sillä eri puolille maatamme sijoittuneina ne tarjoavat kattavan verkoston. Monilla opiskelijoille ei ole lainkaan rahoitusta tutkimuksiinsa. Tvärminnessä, Lammilla ja Turun yliopiston Lapin tutkimusasemalla Utsjoen Kevolla on vilkkaat kansainväliset yhteydet. Biologisilla asemillamme käy ulkomaisia retkikuntia , jotka tutustuvat meikäläiseen ekologiseen tutkimukseen ja luontoon. Talvisin paikalla on yleensä vain muutamia tutkijoita ja asemien niukka henkilökunta. Tiede ei tunne rajoja. Tutkijat saattavat hankkia elantonsa muualta , esim . D 11. Asemilla voi siten kesäaikaan olla varsin monipuolinen biologinen asiantuntijajoukko. Biologisilla asemilla tehtävä työ laajentuu siten kauaksi asemien ulkopuolelle. Ulkomaiset tutkijat viipyvät asemilla stipendiaatteina ja osallistuvat asemilla tehtävään tutkimukseen tai tulevat tekemään omia tutkimuksiaan . Lapin tutkimuslaitos Utsjoen Kevolla tutkii etenkin pohjoisuuden merkitystä kasvien ja eläinten elämälle. Heidän lisäkseen asemilla on varttuneempia opiskelijoita, jotka viipyvät paikalla kesän tai pari ja tekevät akateemiseen loppututkintoon liittyvää erikoistyötä, pro gradua. Kuitenkin parhaimmilla ja tutkimuksessaan aktiivisemmilla asemilla esim . Usein nämä opinnäytteet liittyvät laajempiin tutkimuskokonaisuuksiin . Vaikka tutkimuksen vapaus ja kova kilpailu tuottaa usein niukoillakin resursseilla tuloksia, ei asiantila ole välttämättä oikeudenmukainen. korkeakoulujen assistentteina. Asemilla on usein erinomaiset edellytykset selvittää vaikkapa vesien likaantumista , kalakantojen biologiaa, marjasatoja ja monia muita kysymyksiä . Vilkkain toiminta asemilla on keskittynyt kesään . Silloin pidetään suurin osa kursseista , ja silloin myös suurin osa tutkijoista on paikalla. kenttäasemilla työskentelee runsaasti vakituisesti palkattuja tutkijoita
Tämän lisäksi molemmissa maissa on muualla vähintäin useita satojatuhansia hehtaareja sairasta metsää. Metsien sairastumisen laajuudesta ei kuitenkaan vielä olla täysin selvillä. Aikaisemmin vauriot kuitenkin rajoittuivat enemmän tai vähemmän suppeille alueille. Länsi-Saksassa on vaurioitunut yli puoli miljoonaa hehtaaria ja Puolassa lähes saman verran . SUO MEN LUONTO 7-8/ 8) 42. Ilmeisesti kaikki yllä esitetyt luvut ovat liian pieniä, sillä sairastuminen etenee nopeasti ja lisäksi osa lievästi vaurioituneistä alueista on jäänyt havaitsematta . 01 KUUSIPUU 1 Länsi-Saksassa metsää on hieman yli seitsemän miljoonaa hehtaaria eli jokseenkin 30 prosenttia maan pinta-alasta. Jorma Laurila Puustovauriot etenevät kuin kulo: Keski-Euroopan metsät tukehtumassa ilmansaasteisiin Vanha suomalainen sananparsi sanoo, ettei niin kauan ole hätää kun tuuli männynlatvaa heiluttaa. 12 Metsien tila on huonoin DDR:ssä ja Tsekkoslovakiassa. Maan elintarvike-, maatalousja metsäministeriön kesällä 1982 tekemän selvityksen mukaan metsistä on 560 000 ha Tulevaisuuden maisema . Myös Itävallan ja Sveitsin metsien tila on huono . Keski-Euroopassa alkaa olla hätä, sillä puut ovat saaneet kyllikseen ilmansaasteista: ne kuolevat. Pahiten on kärsinyt saksanjalokuusi, saksalaisten joulupuu, joka on häviämässä Keski-Euroopasta kokonaan. Metsien sairastuminen ei sinänsä ole uusi ilmiö, sillä metsät ovat kärsineet ilmansaasteista jo yli sata vuotta. Varovaistenkin arvioiden mukaan metsiä on sairastunut jo pari miljoonaa hehtaaria eli Mikkelin ekoläänin verran. vsk.. Kuusten luurangot kurkot1avat kohti taivasta . Noin kymmenesosa tästä määrästä on kokonaan kuollut. Nyt kaikki yleisimmät metsäpuut ovat sairastuneet samanaikaisesti ja vauriot ovat erittä-in laajoja. Niiden välisellä rajaseudulla kohoavan Erzgebirge-vuoriston metststa on 175 000 hehtaaria "koomassa" , kuten länsisaksalainen Natur-lehti toteaa , ja 60 000 hehtaaria on jo kuollut
Pahiten metsät ovat kärsineet Länsi-Saksan kahdessa eteläisimmässä osavaltiossa Baijerissa ja Baden-Wtimenbergissä, Jotssa on puolet vaurioituneesta metsäalasta. Myös Niedersachenissa maan pohjoisosassa on runsaasti sairasta metsää. . . eli kahdeksan prosenttia sairastunut. Taudinkuvan seuraava vaihe oli 1979-80 , jolloin löydettiin ensimmäiset sairastuneet kuuset . neena metsien sauastum1sen etenemistä Baijerin kartalta työhuoneessaan Mtinchenin yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa : Kaikki alkoi hyvin nopeasti ja yllättäen . puulajit ja vaurioalat Länsi-Saksassa vuonna SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . rikkidioksidi typen oksidit voimalat 60 31 teollisuus 29 19 liikenne 2 45 kotitaloudet 9 5 Länsi-Saksassa joutuu ilmakehään vuodessa 3,6 miljoonaa tonnia rikkidioksidia ja 3, 1 miljoonaa tonnia typen oksideja. Vielä tällöin ongelma rajoittui Baijerin itäja koillisosien vuoristoalueille sekä M tinchenin seudulle . ,sk. Yllä eri saastuttajien osuudet prosentteina. Vaurioita todettiin jo kaikissa taloudellisesti tärkeissä puulajeissa, koko maassa ja yhä nuoremmissa puissa. Nyt Länsi-Saksan metsien kaikki yleisimmät puulajit ovat sairastuneet : saksanjalokuusi , kuusi , 13. Maan metsänomistajien liitto kuitenkin väittää, että jo 760 000 hehtaaria eli kymmenesosa metsistä olisi vaurioitunut. Metsäpolitiikan ja metsätalouden historian professori Richard Plochmann näyttääkin huolestu. vaurioitunut vaurioitumisala (ha) prosentti kuusi 270 000 9 saksanjalokuusi 100 000 60 mänty 90 000 5 pyökki 50 000 4 tammi 20 000 4 muut 30 000 4 Vaurioituneet 1982. Ennen sairastuivat pääasiassa noin satavuotiaat puut, sitten sairastumisikä aleni 50-60 vuoteen , ja vuonna 1983 jo 20-vuotiaita puita on vaurioitunut, sanoo professori Plochmann. Ensimmäiset merkit nykyisestä rajusta metsien sairastumisesta havaittiin saksanjalokuusissa 70-luvun puolivälissä. Vuoden 1982 jälkeen tilanne pahentui dramaattisesti
SAASTEET ISKEVÄT MAASTA JA ILMASTA Tutkijat ovat nykyisin yksimielisiä siitä, että ilmansaasteet ovat syynä 14 Griifie aus dem Wald metsien sairastumiseen. Tutkijat jakaantuvat koulukuntiin sen mukaan painottavatko he enemmän ilmansaasteiden välittömiä vaikutuksia puihin vaiko esimerkiksi happamoituneen maaperän tai raskasmetallien osuutta. Nämä puulajit muodostavat 95 prosenttia maan metsistä. mänty, pyökki ja tammi. Niinikään Baijerin teiden varsilla sairastavia puita on merkitty vaikeilla risteillä muistuttamaan ohikulkijoita metsien hätätilasta . Pienempinä määrinä ne heikentävät puiden yleiskuntoa, jolloin niiden vastustuskyky luontaisia rasitustekijöitä , kuten pakkasia, kuivuucYmpäristönsuojelijat painattivat Baijerissa " Terveisiä metsästä " -postikortin . ,sk.. Eräillä alueilla tervettä puuta saa todella hakea: Bayerischer Waldissa ja Oberpfälzer Waldissa neljä jalokuusta viidestä on sairaita. Sitä kasvaa pääasiassa maan eteläosissa. ta , kasvisairauksia ja tuhohyönteisiä vastaan heikkenee . Bayerischer Waldistamme ei saa tulla kummitusmetsää! Kansalaisaktivistit painattivat myös Bayerischer Waldin kuolinilmoituksen . Suurina pitoisuuksina ilmansaasteet vahingoittavat puita jo pelkällä myrkyllisyydellään . Puolet vaunouuneesta alasta on kuusimetsää. Metsät voidaan pelastaa vain vähentämällä ilmansaasteita todella tuntuvasti ja nopeasti. Havupuut ovat ainakin osittain tämän vuoksi herkimpiä, sillä niiden neulaset pysyvät oksissa useita vuosia , _kul) taas lehtipuut pääsesuo MEN LUONTO 7-8/ SJ 42. Vaadi kansanedustajaasi painostamaan hallitusta välittömiin toimiin asiassa. Herkin puu on saksanjalokuusi sama puu josta niin kauniisti lauletaan joululaulussa. Yhtä kaikki puut sairastuvat ja kuolevat oppineiden kiistoista huolimatta. Ilmiö sinänsä on monimutkainen eikä sairastumismekanismia ole vielä täysin selvitetty. Puiden neulaset ja lehdet keräävät rikkiä ja muita ilmansaasteita aktiivisesti suoraan ilmasta. Puille ja kasveille ovat haitallisimpia rikkidioksidi , typen oksidit, foto-oksidantit ja raskasmetallit. Rikkidioksidi ja typen oksidit vaurioittavat puita kahta kautta: välittömästi kaasuina ja välillisesti happamoiccamalla maaperää epäsuotuisaksi. Kaikista Länsi-Saksan jalokuusista on ainakin 60 prosenttia vaurioitunut. Kääntöpuolella lukee: Vielä neljä vuotta sitten tämä metsä oli täysin terveen näköinen . Ja koko Baden-Wilrttenbergin osavaltion saksanjalokuusista oli vuoden 1983 alussa enää yksi prosentti terveitä! Kuusista, Länsi-Saksan yleisimmästä puusta, on kesän 1982 arvioinnin perusteella kymmenisen prosenttia sairaita, ja männyistä, pyökeistä ja tammista viitisen prosenttia
,sk. t ANDENKEN an den Bayerischen Wald ,, vor 10.000 Jahren t um 1980 nach langem, schweren Siechtum an der Profitgier einer dekadenten Gesellschaft. Alkoon hänen kuolemansa antako meille rauhaa." 15. .Der Hunger der Weifsen wird die Erde verschlingen und nichts zuriicklassen als Wiiste." Häuptling Seat tle (1855) SUOMEN LUONTO 7-8/BJ 42 . Sein Tod sali uns nicht ruhen lassen! "Bayerischer Waldin muistolle. Syntyi 10 000 · vuotta sitten, menehtyi vuonna 1980 rappeutuneen yhteiskunnan voitonhimoon pitkien ja koyjen kärsimysten jälkeen
,sk.. Bibelnether ja Thiele työskentelevät kansallispuiston hallintokeskuksessa. Länsi-Saksan sadevesi on nykyisin keskimäärin 30 kertaa, paikoin jopa sata kertaa happamampaa kuin puhdas sadevesi. Oppaamme korostavat sitä, miten nopeasti kaikki kävi; Ensimmäiset sairaat kuuset havaittiin hyvin ylhäältä vuoristossa vuonna 1979. Sairastuminen etenee nopeasti ja yhä alempana kasvavat puut SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Sen tiedetään voivan jo pieninä pitoisuuksina ennenkuin näkyviä vauno1ta ilmaantuu alentaa puiden kasvua jopa 40 prosentilla. Vielä neljä vuotta sitten täällä ei ollut merkkiäkään sairaista puista, toteavat Hans Bibelriether ja Klaus Thiele, kun kiipeämme lähes puolentoista kilometrin korkeuteen kurkoittavan vuoren rinnettä Bayerischer Waldin kansallispuistossa . Nyt ylhäällä rinteillä on noin 800 metrin korkeudelta alkaen sairaita puita, siellä täällä kokonaan kuolleitakin. Bakteerit, kastemadot ja muut maaperäeläimet, jotka ovat elintärkeitä maaperän kuohkeuden 16 Kansallispuisto sairastaa Baijerin itäosassa Länsi-Saksan ja Tshekkoslovakian rajaseudulla levittäytyy laaja vuoristoinen metsäalue. vät keventämään taakkaansa kerran vuodessa. Pahoin happamoitunut maaperä voi olla jopa parinkymmenen sentin paksuudelta biologisesti kuollutta. Sairastuneita I?Uita löytyy sitä enemmän mitä ylemmäksi kipuamme, ja sitä nuorempia puita on vaurioitunut. Sateet happamoittavat myös maaperän. Vuotta myöhemmin .· vaurioituneita puita oli jo paljon enemmän. Erityisesti rikkidioksidi on puille haitallista. Länsi-Saksan puolella se kulkee Bayerischer Waldin nimellä ja jatkuu rajan toisella puolella Böhmer Waldina
Kansallispuistorkaan eivät säily, ellei ilmansuojelusta huolehdita riittävästi. Elokuussa 198 l mitattiin kansallispuiston tähän asti alin sadeveden pH-arvo 3.4 tällainen sadevesi on satakertaa happamampaa kuin puhdas sadevesi. Nyt neljännes Bayerischer Waldin metsistä on vaurioitunut. Esimerkiksi Bayerischer Waldin sammalissa on todettu koko Länsi-Saksan toiseksi korkeimmat lyijypitoisuudet vielä korkeammat ovat Harz-vuoristossa. Vuonna 1982 sairastumisen alaraja oli 900 metrin korkeudella, vuorta myöhemmin raja oli jo sara metriä alempana. Myös sade lankeaa alueelle hyvin happamana. Bayerischer Waldin kansallispuisto muodostaa . Jorma Laurila sairastuvat. Kansallispuistosta on 6 000 hehtaaria tiukasti suojeltu. Nyt nekin ovat vaarassa. 17 " ..:l i1 l. noin 16 000 ha koko Bayerischer Wald Bohmer Waldin 200 000 hehtaarin laajuisesta mersäalueesta. Saasteita kulkeutuu puistoon ilman mukana hyvinkin kaukaa. Hans Bibelrietherin mukaan ne ovat ainoat tiukasti suojellut metsähehtaarit koko Keski-Euroopassa
Suurin typpisaastuttaja liikenne synnyttää lähes puolet typen oksideista, voimalaitoksista tupruaa noin kolmannes ja teollisuuden piipuista viidennes. 70-luvulla Länsi-Saksassa aloitettiin suuri ''ilmansuojelu'' -operaatio rakentamalla voimaloihin ja tehtaisiin yhä korkeampia piippuja. PITKIEN PIIPPUJEN POLITIIKKA Länsi-Saksan rikkidioksidikuorma on 60-luvun lopulta lähtien ollut noin 3. länsisaksalaisten Naturja Bild der Wissenschaft -lehrien artikkeleihin sekä Baijerin ympäristöviraston mctsäkuolcmista tekemään yhteenvetoon. OECD:n arvio on kymmenkertainen: 40-70 miljardia D-markkaa vuodessa. Lopulta elämä käy puille sietämättömäksi: ne sairastuvat. Japanissa toimii puhdistuslaitteita, jotka pystyvät poistamaan jopa 95 prosenttia voimalaitosten savukaasujen rikkidioksidista. Kaikkien suurten hiilivoimaloiden rikkidioksidipäästoJen alentaminen kymmenenteen osaansa nykyisestä maksaisi 50-60 miljardia D-markkaa. säilymiselle ja ravinnetaloudelle, kaikkoavat. Niihin ilmaantuu myös kuolleita kohtia, ja viimein ne varisevat. Typen oksideja Länsi-Saksa syytää ilmakehään kolmisen miljoonaa tonnia vuodessa (Suomi 200 000 t/v). vuoristoon) Ja maan rajojen ulkopuolelle. Edellytyksenä puhdistuslaitteiden tehokkaalle toiminnalle on kuitenkin lyijytön bensiini . Kaupan päälliseksi ihmisten keuhkot kirkastuisivat ja terveys kohenisi. Kun puut aikansa keräävät myrkkyä, ne lopulta hengästyvät ja sairastuvat. Typen oksidien vähentämiseksi on keskeistä erityisesti autojen pakokaasujen puhdistaminen , sillä liikenne tuottaa näistä yhdisteistä lähes puolet. Happamat sateet huuhtovat maaperästä myös kasviravinteita ja vapauttavat liukoiseen muotoon kasveille ja eläimille myrkyllistä alumiinia ja raskasmetalleja. Metsänomistajat arv101vat jo vaurioituneen metsäalan omaisuusarvoksi 25-30 Dmarkkaa. D Kirjoitus perustuu haastatteluaineiston lisäksi mm . 5 miljoonaa tonnia vuodessa (Suomi 600 000 t/v) . Nykyisillä pakokaasujen puhdistuslaitteilla saadaan typenoksidi, häkäja hiilivetymäärät vähennettyä noin kymmenenteen osaansa nykyisestä. Kun metsien tuotto on nyt jo alentunut vähintäin kymmenellä prosentilla menetetään vuosittain kasvutappioina 350 miljoonaa D-markkaa. Tyypillistä on niinikään puiden hiusjuuriston ja puiden metsäsienten kanssa muodostaman symbioottisen sienijuurisidoksen vaurioituminen . Mutta ei tässä vielä kaikki: Liittotasavallan ympäristövirasto on arvioinut ilmansaasteitten maassaan vuosittain aiheuttamat korroosiovauriot neljäksi miljardiksi D-markaksi. Myös puiden vesitalous häiriintyy. Saasteet laimentuivat ja kulkeutuivat kauemmaksi, mutta kokonaismäärä pysyi samana. Vaikka kullakin puulajilla onkin oma persoonallinen taudinkuvansa , löytyy myös yhteistä: Sairastuneen puun neulaset tai lehdet kellastuvat, harmaantuvat tai ruskistuvat. Skandinaviaan. "SÄÄSTÄMINEN" KÄY KAALLIIKSI ! Savukaasujen puhdistamiseen tarvittavaa rahamäärää ei kuitenkaan saa nähdä pelkkänä tuottamattomana uhrauksena. Puolet tästä kulkeutuu tuulten mukana muista maista, mutta saman verran tuulet myös puhaltavat LänsiSaksasta muualle , mm. Nyt tämäkin tie on kuljettu loppuun. Vertailun vuoksi todettakoon, että sähköntuottajien suunnitellut investoinnit viisivuotisjaksolla 1982-86 ovat 90 miljardia Dmarkkaa. Metsäteollisuus tuottaa vuosittain miljarditulot ja työllistää 800 000 ihmistä. Myös liikenteen pakokaasujen vähentämiseen on tekniikka valmiina. Tämän takia esimerkiksi pahamaineisen Ruhrin alueen ilma jonkin verran puhdistui, mutta saasteet 18 siirtyivät puhtaampina säilyneille alueille (esim. Länsi-Saksan rikkidioksidipäästöjen alentaminen puoleen nykyisestä maksaisi noin kuusi miljardia D-markkaa. Akuutteja ja kroonisia vaurioita aiheuttavien pitoisuuksien lisäksi ilmeisesti myös jatkuvat melko alhaiset pitoisuudet vahingoittavat puita. Metsistä on välittömän taloudellisen hyödyn lisäksi paljon muuta hyötyä: ne estävät lumivyöryjä, vaimentavat tuulta, puhdistavat ilmaa, suojelevat pohjavesiä ja antavat virkistystä. KAHDELLA PENNILLÄ KIVIKAUTEEN. Mutta jos kasvutappiot ovatkin esimerkiksi 25 prosenttia, menetykset ovat jo miljardista puoleentoista D-markkaa. Yhdysvalloissa autot sillä jo kulkevat , ja Länsi-Saksa kieltää lyijybensiinin käytön vuonna 1986. Toisessa vaakakupissa on siis kuusi miljardia markkaa ja toisessa kaikki tämä. Ilmansaasteiden vähentäminen murto-osaansa nykyisestä on teknisesti ollut jo kauan sitten mahdollista. Pahoin sairastuneessa havupuussa on enää jäljellä pari-kolme viimeisintä neulasvuosikertaa, kun niitä terveessä puussa on kymmenkunta. Samaan aikaan kun Suomi vasta rupeaa vähentämään lyijyä Euroopan lyijypitoisimmasta bensiinistään. SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Kivija ruskohiilivoimalat tuottavat rikkidioksidista yli puolet, teollisuus vajaan kolmanneksen ja liikenne pari prosenttia. Laimentaminen ei enää auta. Kuitenkin sähköntuottajat pitävät vaatimuksia savukaasujen puhdistamisesta ''valtavana taloudellisena uhrauksena'' , joka miltei suistaisi nykyisen teollisuusyhteiskunnan kivikauteen. Eri asia on pitääkö periaatepäätös. Kysymys on vain rahasta, tai kuten länsisaksalaiset ympäristönsuojelijat sanovat, valtakunnan ympäristöpolitiikan tehottomuudesta. vsk.. Liittotasavallan hallitus on JO tehnyt periaatepäätöksen rikkipaastoJen alentamisesta 6-12 miljardilla D-markalla vuoteen 1993 mennessä. Tämä nostaisi sähkön kuluttajahintaa yhdellä tai kahdella saksanpennillä eli korkeintaan hieman yli kymmenellä prosentilla
Kunta oli yksi niistä monista , joissa ei ollut toteutettu jätehuoltolain 2. §:n perusteella tehtå'vå'å'n på'å'tökseen Jå'ttå'å' kiinteistö jå'rjestetyn jå'tteenku/jeruksen ulkopuolelle'', hänen tuli ottaa yhteys kuntaan. Hän ilmoitti perheensä jo vuosikausia selvittäneen jätepulmansa ympäristöä pilaamattomalla tavalla: se oli luovuttanut paperijätteet keräykseen tai polttanut uunissa , samoin polttanut uunissa talousmuovi, tekstiilija puujätteet; ruoanjätteistä osan oli syönyt perheen kissa ja loput perhe oli kompostoinut biologisen viljelyn tarpeiksi . Tämä käy ilmi korkeimman hallinto-oikeuden äskettäisestä päätöksestä. KHO vahvistaa jätteenkuljetuttamispakon Kolmihenkinen perhe ei vapaudu järjestetystä maksullisesta jätteenkuljetuksesta, vaikka se itse polttaisi, kompostoisi tai toimittaisi keräykseen lähes kaikki jätteensä ja veisi rippeet, kolme neljä pussillista vuodessa, omatoimisesti kunnalliselle maksulliselle kaatopaikalle. pykälää; ei ollut järjestetty jätteiden uudestaankäyttöä tai muuta hyötykäyttöä . Tämän tilalla voisi olla erilliset keräysastiat lasille, paperille, metallille ja kierrätyskelvmtomalle jäueelle ja vieressä komposti eloperäiselle jäueelle. " 14. Jätteiden ainoan käsittelymuodon ympäristöhaitat olivat taas ilmeiset: katkuinen , kydöstä usein tulipaloon riehahtava kaatopaikka keskellä kunnan eräma1smta luonnonmaisemaa ja parasta ulkoilumaastoa, korpinotkon kautta pohjavesiin valuvat saasteet, lähi2sutukseen saakka ulottuva kitkerä lemu . pykälässä säädetään : "Taaja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön halujan on liityttå'vå· 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun jå'tteenku/jecukseen (jå'rjestetty jå'tteenkuljerus) , jollei 14 §:stå' muuta johdu. " MITÄ KUNTA SANOO Eteläsuomalaisessa kirkonkylässä omakotitalossa asuvan kolmihenkisen perheen pää sai tältä pohjalta marraskuussa 1981 kehotuksen liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. pykälässuo MEN LUONTO 7-8/ 83 42 ,sk, sä vuorostaan sanotaan: 'Jos raaja-asutusalueella si;aitsevan asuinkiinteistön jå'tteenkuljerusta ei kiinteistön våhå'isen jå'temå'å'rå'n tai jå'tteiden omatoimisen kå'sitte/yn ja kuljetuksen vuoksi ole pidettå'vå· tarpeellisena , kunnan jå'tehuoftoviranomaisen asiana on hakemuksesta på'å'ttå'å', ettå' asuinkiinteistö on jå'tettå'vå' jå'rjestetyn ;'å'tteenku/jeruksen ulkopuolelle. §) sanotaan : "]å'tehuofto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, ettå' jå'ueet voidaan kå'yttå'å' uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jå'tteistå' aiheudu haittaa ympå'ristölle. Lasijätteet perhe oli luovuttanut keräykseen; metallijätteet (säilyketölkit, vääntyneet naulat yms.) se oli kerännyt pussiin , jonka se oli itse vienyt 19. '' Saman lain 13 . Valiteuavasti korkein hallinto-oikeuskin on liiuynyt kierrätystä vastustavaan rintamaan muiden vanhoillisten virkamiesten, jäueenkuljeuajien ja pakkausteollisuuden kanssa. Jos hän katsoi, että hänen kiinteistönsä osalta "oli edellytyksiä' jå'tehuoftofain 14. Terho Itkonen Lainmukainen päätös. Koska perheenpää oli käytettävissään olevin keinoin yrittänyt estää tämän jätevulkaanin paisumista, hän saamansa kehotuksen johdosta otti kuntaan kirjallisen yhteyden . Vuonna 1978 säädetyn jätehuolcolain periaatepykälissä (2
§:n perusteella pyysi vapautusta järjestetystä jätteenkuljetuksesta. Elokuussa 1982 piti kunnallistekninen lautakunta kokouksen . passiivimuotoa, joka verhoaa tekijät , voida-verbiä, jolla on monta eri merkitystä , ja vähäinen-adjektiivia, joka ei ilman vertauskohtaa ~soita mitään . " En tunne lakia, jonka mukaan järjestettyyn jätteenkuljetukseen on osallistuttava sellaisen kiinteistön , jossa asuu enemmän kuin k.aksi ihmistä. Hyvinkään Sanomien haastattelussa (14 . 1983 ja erittelin lääninoikeuden päätöksessä käytettyjä kielellisiä vaikutuskeinoja, mm . ja 14. Näkemykselleen hän esitti kaksi perustetta. Perustelut näyttää osaksi saadun kunnallisteknisen lautakunnan selityksestä, jossa oli vedottu pelkästään siihen, että "jä"tteen må"å"rå·n ei katsottu (lautakunnassa) olevan våhåinen ". Marraskuussa 1982 esittelijä esitti lautakunnalle, että annettaisiin nyt seuraava selitys: "Kunnallistekninen lautakunta harkitsi N . jä"rjestetyn iå"tteenkuljetuksen ulkopuolelle. Useimmat ovat siihen josku~ törmänneet, kun ovat viranomaiselle jostain asiasta tehneet valituksen, muistutuksen tai muun semmoisen. Kirkonkylän kolmihenkisen perheen tapauksesta kirjoitin Aamulehdessä 13 .7. vsk.. Tämä pyysi kunnallistekniseltä lautakunnalta selitystä. Kunnallistekninen lautakunta katsoo, ettå· N. Esittelijä esitti pyynnön hylättäväksi (perusteluina). '' Tämän jälkeen seurasi lääninoikeudessa laadittu jatko, joka siis ei perustunut lautakunnan selitykseen: "e1kå· jä"tteiden omatoimista kåsittelyå· ja kuljetusta sillå· tavoin jårjestettynå", ettå· jårjestettyå" jä"tteenkuljetusta ei olisi sen johdosta pidettå"vå· tarpeellisena. N:n anomusta ja på"å"tti olla myöntå"må"ttå" vapautusta, koska jå•tteen må"årå·n ei katsottu olevan våhåinen anojan perusteellisesta selvityksestå· huolimatta. valituksen aiheettomana. Lääninoikeus hylkäsi valituksen tammikuun lopussa 1983 . Perustelu oli nyt kuitenkin muuntunut seuraavaan muotoon: "Kysymyksesså· olevan k1i"nteistön jå"temå"åråä. " Lautakunta hyväksyi selityksen tällaisenaan ja antoi sen lääninoikeudelle. Sinänsä tällainen perustelutyyli on tuttua. N:n kolme henkisen (!) perheen jä"temåä"rå" ei ole våhåinen ja esittåä·, euå· Lå"å"nino1keus hylkåä. '' 2Ö Hannu Yli-Karianm:u / LKA Oikeusohjeina lääninoikeus ilmoitti soveltaneensa jätehuoltolain 13 . Varsin varma Piilo tuntui olevan siitäkin, että korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei hylkäyksistä kannata valittaa . §:ää. 198 3) kertoi Hyvinkään kaupungin teknisen viraston rakennuspäällikkö Urpo Piilo, että yksistään hyvinkääläiset olivat tehneet lääninoikeudelle 28 samanlaista valitusta ja että kaikki siihen mennessä käsitellyt (11) oli lääninoikeudessa hylätty. MII Ä LÄÄNIN OIKEUS SANOO Syysja lokakuun vaihteessa 1982 perheenpää valitti asiasta lääninoikeuteen. MITEN LÄÄNINOIKEUDEN PÄÄTÖKSIÄ ON KOMMENTOITU Tämäntyyppisiä lääninoikeuden ratkaisuja on ilmeisesti kertynyt paljon, ja ainakin jossain määrin ne ovat herättäneet julkista huomiota. Tokkopa lääninoikeuskaan sellaiseen lakiin on voinut vedota , vaikka en sen perusteluja Hyvinkään tapausten osalta tunnekaan . 5. Ensinnäkin "valitusten jatkaminen on melko turhaa byrokratiaa ", ja toiseksi: ''jos kiinteistösså· asuu enemmå·n kuin kaksi ihmistä", lain mukaan jårjestetcyyn jå"tteenkuljetukseen on asemakaavoitetulla alueella osallistutta va. Sen masentavuus on sen kasaantuvuudessa: tällaiset lausetavat totuttavat ihmiset hämäriin ilsuoMEN LUONTO 7-8 /BJ 4l . kaatopaikalle maksua vastaan kolmesti tai neljästi vuodessa. K1inteistöå" ei nä"in ollen voida jå"ttåä. Lautakunta päätti hylätä pyynnön (perusteluina) ja lähetti hylkäyksestä tiedon (ilman valitusosoitusta). Kun perheenpää puhelimessa kummeksui valitusosoituksen saamatta jäämistä, hän sai sen. Niinpä perheenpää jätehuoltolain 14. ei voida pitå"å" våhå"isenå·
maisukaavoihin, Jotta vastaanottaessa tarkkaavaisuus alkaa turtua ja mieli alistua. Hc/geRontu (Prof. Vasta toissijaisesti eli milloin jätteitä on runsaasti ("ei ole pidettävä vähäisenä") voidaan yhteiskuljetus määrätä. Valittaja pyysi kunnioittaen korkeinta hallinto-oikeutta ratkaisemaan asian hänen perheensä kannalta myönteisesti ja samalla siten täsmällisiä sanontoja käyttäen, että päätöksellä olisi käyttöarvoa alemmillekin viranomaisille ja asiasta yhä uudestaan valittamaan joutuville kansalaisille. Onko niitä ollenkaan, vai yhtyykö korkein hallinto-oikeus ääneti lääninoikeuden perusteluihin , jotka osaksi on imetty kunnan viranomaisen tulkintatuutista, osaksi lääninoikeuden omasta tutista. Terho Itkosen kanssa. Korkein hallinto-oikeus ei muuten ensimmäistä kertaa tässä ole tehnyt lain hengen ja lainsäätäjän tahdon vastaista päätöstä: muistetaan mm . Tavaran tai urakan ylihinnoituksesta, esimerkiksi metron rakentamisessa tai jätteiden kuljetuksessa, kannattaa liikeyrityksen maksaa sille virkamiehelle , jonka sana eniten painaa. Lain mukaan päätökset olisi riittävästi perusteltava, pelkkä lain sanojen toisto ei riitä. MITÄ KORKEIN HALLINTOOIKEUS SANOO Maaliskuun lopussa perheenpää oli valittanut lääninoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Lääninoikeuden päätös oli johtanut siihen kummalliseen tilanteeseen , että hänen nyt maksua vastaan ja vastoin lain sekä kirjainta että henkeä olisi ruvettava pitämään portinpielessä rumaa jätepömpeliä ja kasvattamaan sen kautta kunnallista jätevuorta. naurettava päätös, jolla myrkytyksestä valittajalta kiellettiin oikeus saada tietää myrkyn koosrumus. Samalla valittaja oli huomauttanut lääninoikeuden päätöksen kielellisistä heikkouksista . Ratkaisu käsittää yhden virkkeen: "Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja katsoo , ettei ole syycä· muuttaa lfanino1keuden pfacöstå, joka siis jå"ä. Ja jätehuoltolain alkupykälät unohtuvat lopullisesti . Sanonnan selkeyttä vaatii Itkosen mainitsema virkakielipäätös, mutta siitäkään hallinnossa ei ole välitetty yhtään enempää kuin päätösten perustelemisestakaan. Jätehuoltolain 14 § on harvinaisen selkeä: se antaa kunnalle suoranaiseksi velvoitukseksi juuri sellaisen kiinteistön vapauttamisen yhteiskuljetuksesta, jossa asia on hoidettu omatoimisesti. Valtion ja kunnan tärkeissä viroissa ei lahjomattomia virkamiehiä ole. Hän oli huomauttanut siitä, ettei kunnassa ollut täytetty jätehuoltolain 2. Vastaus löytyy nimistä Siemens, Salora, Noppa, Puolimatka, Ahlbäck, Helsingin, Turun, Tampereen ynnä muut kaupungit ja kunnat, verohallitus, lääkintöhallitus, postija lennätinhallitus, sotaväen pääesikunta, vesihallitus, rakennushallitus, rautatiehallitus. Valitettavasti juuri tuollaiset sanonnat kuin "mahdollisuuksien mukaan" ja "ei ole pidettävä vähäisenä" ovat virkamiesten suosiossa, koska ne jättävät virkamiesten mielivallalle tien auki. Kihlakunnantuomari Helge Romu on toiminut tuomioistuinten jäsenenä, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena ja Helsingin yliopiston lakikielen opettajana.) 21. §:n velvoitusta; siksi hän oli ryhtynyt jäteasiassa SUOMEN LUONTO 7-8/83 42 . D Tässä asiassa on oltava yhtä mieltä prof. omatoimiseksi. Terho Itkonen on Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja johtavia kielimiehiämme nykyisin. Miksi tehdään tällaisia laillisen päätöksen irvikuvia, joissa lain tulkinta eroaa lainsäätäjän tarkoituksesta. Mitään lakia, jossa kolmihenkisen perheen jätteet olisi määrätty väkisin pantavaksi jätehuoltoyhtiön yhteiskuljetukseen, ei ole olemassa. Ne näyttävät olevan riidoin myös valtioneuvoston 23 . Kolmihenkisen perheen osalta vähäisyysperustelu ei näytä tehoavan , vaikka siihen yhtyisi kaksi muuta lakimääräistä perustetta (jätteiden omatoiminen käsittely ja kuljetus) . kesäkuuta 198.2 antaman päätöksen kanssa, joka velvoittaa viranomaiset parantamaan kielenkäyttöään : "sä·ä-döksec, suunnitteluja pååtösasiakirjac, viranomaiseen antamat ohjeet sekä" yksityisille carkoicecuc asiakirjat on kirjoitetta va siten, ettå niiden sisäitö on vaikeuksitta ymmä"rrettåvissä· ja olennaiset kohdat sekä" cä·rkeiinmä·c pewsceluc helposti havaittavissa. Samaan aikaan kunnalliset jätevuoret kasvavat, ihmisten oma-aloitteisuus estyy kuten pakkoyhteiskunnassa ainakin ja saasta katku~neen peittää yhä laajemmat alat luontoa. pysyväksi." Perusteluja päätökseen ei liity. ,sk. Tehtävä: etsi kuvasta kaikki kierrätyskelpoinen! Kierrätys ja kompostointi vähensivät tarinamme perheen kaatopaikkajätteen muutamaan pussilliseen vuodessa. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt valituksen johdosta ratkaisun tiettävästi 30.6.1983. '' Jätemäärän vähäisyydestä valittaja oli erikseen huomauttanut , että kaksihenkisen perheen jätemäärää on samassa kunnassa usein pidetty vähäisenä ja perhe on voitu sen perusteella vapauttaa jätteenkuljetuksesta. Sietävät unohtua: siellähän sanottiin "mahdollisuuksien mukaan ' ' . Ja vesistöjen tuhoamisen KHO on surutta hyväksynyt vastoin vesilain edellyttämää järkevää etujenvertailua
Tällä hetkellä Varkauden kaatopaikan antimista hyötyvät vain varikset ja lokit, sillä useimpien muiden kuntien lailla Varkaus ei käytä jätteitään mitenkään hyödyksi . ,sk.. Tässä opin tajuamaan jätteiden arvon , Aulis Turunen kertoo . Pienten tulojen ja työtilaisuuksien vähäisyyden takia on ollut pakko alkaa etsiä lisätulonlähteitä. Jorma Laurila Tarkoin vartio idut jätteet Vaikka jätehuoltolaki edellyttääkin, että jätteitä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä hyödyksi, laki toteutuu vielä huonosti: suuri osa jätteistä päätyy edelleen täyttämään kaatopaikkoja. -rnLAJNA All<ANA JttT :. 22 SUOME LUO TO 7-8183 42 . Kangaslampilainen metsuri Aulis Turunen on kerännyt tuhansien markkojen edestä käyttökelpoista jätettä mm. Varkauden kaatopaikalta. 1 :.TUONTI l<IEI.LETTY JirrEl)EN TUOJA.PYSJ\'HDY pOOllA KUORMAN YLUSOTTOA JA JHOTTELUA VARTEN Tänne ei ole menoa ilman lupaa tai pistetään poliisi perään! Varkaus ei useimpien muiden kuntien lailla käytä mitenkään jätteitään hyväksi, mutta on nyt kieltänyt myös yksityisiä ihmisiä kajoamasta kaatopaikalleen kasattuihin joutilaisiin jätteisiinsä. Omistajansa oikeudella Varkaudella on tietysti täydet valtuudet estää yksityisiä ihmisiä hyödyntämästä näitä joutilaita jätteitä . Omistusoikeus on jätehuoltolakia voimakkaampi. l(AATOPAl<l<A AUl<I MA·PE s.00-22.00 . Muutamat yksityiset ovat kuitenkin oivaltaneet jätteiden arvon. Varkaus kuitenkin kielsi jätteidensä tonkimisen, aitasi kaatopaikkansa aarteet panssariverkolla ja kielsi raastuvan uhalla menemästä alueelle. Elintasoni laski heti, sanoo pienituloinen ja välillä työttömänäkin ollut Turunen
Nyt kunnan ei tarvitse ottaa vastuuta, jos jotain sattuu. Häntä tullaan syyttämään yksityisalueelle tunkeutumisesta. Jätteitä saattaa joutua vaariin käsiin, onhan jätteiden joukossa mm. Oman metsän jätepuu ja kaatopaikkapuu ovat hyvin riittäneet koko vuodeksi. Myöskään polttopuuta ei ole tarvinnut ostaa. Sinänsä olen kyllä sitä • < , .:l i1 ~----"'-----""---'-2. SUOMEN LUONTO 78183 42 . Omatoimisuudella voi säästää pitkän pennin. Luettelo Turusen kaatopaikalta keräämistä "arvoesineistä" on pitkä ja monipuolinen : monenmoista metalliromua, rakennusja polttopuuta , tiiliä, kattohuopaa, mattoja , lasten ja aikuisten vaatteita, huonekaluja, luistimia, pulloja, pesukoneita, muovipeitteitä .. Olen myös korjannut 150 vuotta vanhaa taloani kaatopaikalta keräämilläni tarvikkeilla, mm. MIKSI KAATOPAIKALLE MENO KIELLETTIIN. tiesuolasäkit ovat hyvin kelvanneet pressuiksi maanviljelijöille. Aulis Turusella on silmää käyttökelpoiselle syrjäänsysätylle. Kyllä ne aika tekaistuilta tuntuvat. . Mitä teette jos joku menee luvatta kaatopaikalle. . kauppareissujen yhteyteen . Keräily on ollut sivutoimista ja ajoittunut mm . perusteluista. Kyllä kaatopaikka on se vumeinen pää. Matti Vehkalahti ympäristöministeriön jätehuoltotoimistosta, mitä mieltä olet em. Talon sata neliötä laajan katon päällystin kokonaan kaatopaikalta löytämälläni kattohuovalla ja lisäksi sitä riitti puoliksi yhteen ulkorakennukseen. se101ä olen paikkaillut kuitulevyillä . Metalliromua on kertynyt tuhansia kiloja: peltiä, metalliputkia ja kulmarautoja. Alkoonkin olen vielä vouon puolella, Aulis naureskelee. Kaatopaikalta löytämälläni mustalla muovilla päällystin laajan mansikkamaani, ja muu muovijäte ja mm . Jätteitä on riittänyt myyntiin asti . Hän laskeskelee keränneensä viime vuosina jätteitä pitkälti yli kymmenen tuhannen markan arvosta. Käytetäänkö Varkaudessa jätteitä mitenkään hyödyksi. Rautaromu on hyvin kelvannut ympäristön maanviljelijöille, koska se käy maatalouskoneitten korjaamiseen ja lukemattomiin muihin tarkoituksiin . Kaupassa kattohuopaneliö maksaa lähes kympin .. Varkauden kaupungin jätehuoltoasioista vastaa apulaispuutarhuri Jouko Kaipainen. Kaatopaikalla on myös vaarallisia monttuja, joihin ihmiset saattavat pudota. Ei käytetä eikä lajitella mitenkään. asiakirjoja. , sk 23. Miksi kunta kielsi ihmisiä hakemasta kaatopaikalta käyttökelpoista tavaraa
Kaatopaikkojen täytteeksi vietiin samana vuonna kalliilla kuorma-autokyydillä 3 7 miljoonaa tonnia rahanarvoista tavaraa eli tuhlattiin 2,6 miljardilla markalla. Rautaja teräsromu korjataan talteen tehokkaimmin: siitä hyödynnetään noin 90 prosenttia. Vuosittain rautaja teräsromua kertyy noin 800 000 tonnia , josta noin 80 000 tonnia jää heitteille. Näin jätteiden kilpailukyky raaka-ainemarkkinoilla paranisi, ja tavaroita kannattaisi nykyistä enemmän korjata sen sijaan, että vähän repsahtanut esine heitetään aina pois ja ostetaan uusi tilalle. Raaka-aineena tällainen määrä keräyspaperia vastaa 780 000 puukuutiota eli noin Hannu Hautala!LKA Jorma Lau ri la SUOMEN LUONTO 8/ 83 42 ,sk. Lähinnä on kerätty jäteöljyä, romua ja puuta. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaatopaikalla yksityinen yrittäjä saa hyödyntää jätteitä. Jätehuoltolain saamisen jälkeen hyötykäyttö on jonkin verran virinnyt . kaatopaikanhoitajan valvonnassa lajittelemaan jätteitä. Reserveinä ovat myös mm . Eri jätelajeista hyödynnetään parhaiten metalliromu , teollisuuden puujäte , metsäteollisuuden jäte liemet ja öljyjätteet. D 24 Suomi tuhlaa Jätehuoltolain mukaan jätettä on käytöstä poistettu, vähäarvoinen tai arvoton esine tai aine. Teollisuusjäte hyödynnetään nykyään jo melko hyvin teollisuuslaitoksissa. mieltä, että kaatopaikalla pitaa olla hyvä järjestys. Jäteverotustyöryhmän mukaan eniten tehostamisen varaa on metsään jäävän puunkorjuutähteen , orgaanisen jätteen , paperin ja pahvin sekä oljen talteenotossa . Luvussa on mukana paperiteollisuuden oma tuotantojäte. Suunnilleen saman verran on tuhlattu joka vuosi . Yleistä on myös se, että tehtävä on annettu kaatopaikan hoitajalle. Tämä olisi järkevää, luontoa säästävää työllistämistä. JÄTTEISTÄ TYÖTÄ TYÖTTÖMILLE Parlamentaarinen ympäristönsuojeluneuvosto esitti hyvän ajatuksen viime kesäkuussa valtiovarainministeriölle: jätteiden kauppa sekä korjaamoja kunnostustoiminta tulisi vapauttaa liikevaihtoverosta. Jätepaperin keruussa Suomi sijoittuu eurooppalaiselle keskitasolle , mutta on Pohjoismaista paras. Jätteillä voidaan lisäksi työllistää ja korvata tuontiraaka-aineita . Jäteverotustyöryhmä arvioi vuonna 1979 kertyneen 64 miljoonan jätetonnin rahalliseksi arvoksi 6. Parasta olisi että jätteiden keruu annettaisiin tehtäväksi jollekin tietylle yrittäjälle, erityisen hyvin tämä soveltu1s1 jätefirmoille. Jätteiden lajittelu pitäisi toki aloittaa jo syntysijoillaan, siis teollisuuslaitoksissa ja kotitalouksissa. 7 miljardia markkaa . Erityisen tärkeää olisi vähentää turhien jätteiden syntyä, siis puuttua koko kerskakulutuskulttuurimme perusteisiin . Jätepaperista käytetään hyödyksi nelisenkymmentä prosenttia. Esimerkiksi Kymiyhtiö Kuusankoskella tuottaa koko tehdaskombinaattinsa energiasta jätteillä 63 prosenttia. Saataisiinhan jätteitä uudelleen kiertoon ja samalla kaatopaikkojen tilantarve vähenisi. Metalliteollisuus hyödyntää tuotannossa syntyvät metallijätteensä tarkasti , mutta romun keräystä voidaan tehostaa muussa teollisuudessa , rakennustoiminnassa, kotitalouksissa ja maataloudessa . Jätteistä hyödynnettiin 27 miljoonaa tonnia eli nelisenkymmentä prosenttia . Vuonna 1982 Suomessa käytettiin paperia, pahvia ja niistä tehtyjä tuotteita 765 000 tonnia, josta 280 000 tonnia kerättiin talteen. Metalliteollisuuden sisäisessä kierrossa romusta käytetään yli puolet, lopun toimittavat lähinnä romukauppiaat . Lain jätteitä mollaavasta määritelmästä huolimatta jätteiden arvo aletaan tajuta yhä paremmin. Rahassa tämä on 4 .1 miljardia markkaa . Myös ympäristön saastuminen vähenee. Miten laajasti jätteitä hyödynnetään Suomen kaatopaikoilla. Täsmällistä kuvaa ei vielä ole, koska kaatopaikkarekisteri puuttuu . Rekisteri on kuitenkin suunnitteilla, joten myöhemmin saadaan tarkempaa tietoa. Jätteitä hyödyntämällä käteen jää selviä seteleitä, koska energiaa ja luonnonvaroja kuluu vähemmän ja jätehuoltokustannukset pienenevät. Jätteiden hyötykäyttöä varmasti vauhdittaisi myös jos työttömiä palkattaisiin kaatopaikoille esim . autonromut ja laivanhylyt
Lumppujätettä kasaantuu vuodessa arviolta 25 000-30 000 tonnia, josta käytetään hyväksi vain kolmannes. Hc:lsinki 1983. /.L. Kumijätettä ei hyödynnetä juuri ollenkaan. Liihdc:: Taustamuistio jiim:idc:n miiiirå"n viihc:ntåinisc:stii ja hyödyntiimisc:stii sc:kå· tuotteiden kå"yttöiiin pidc:ntiimisc:stii. ,sk. Niistä hyödynnetään vain mitätön osuus. Kumiiätettä kertyy vuosittain noin 70 000 tonnia , pääosin autonrenkaita. Esimerkiksi valtionhallinto ja koululaitos voisivat siirtyä kierrätyspaperin käyttöön . Joensuussa toteutettavasta ruokajätteen kompostointikokeilusta saatujen alustavien tietojen mukaan elintarvikejätteen nykyistä laajempi hyödyntäminen olisi kuitenkin ilmeisen kannattavaa. Teollisuus tuottaa näistä noin 30 000 tonnia ja yhdyskunnat noin 60 000 tonnia. Luvussa on mukana lasin valmistuksessa syntyvä jätemurske , mikä nostaa hyötykäyttölukua. Siitä hyödynnetään noin kolmannes. Muovijätteitä syntyy vuosittain lähes 100 000 tonnia. Rakennusjätettä syntyy vuodessa yhdestä kahteen miljoonaa tonnia . Siitä on suurin osa purkujätettä. 25. Elintarvikejätteitä yhdyskunnat tuottavat parisataatuhatta tonnia vuodessa. 850 000 metsähehtaarin vuosikasvua. Kierrätyspullojärjestelmä vähentää tehokkaasti lasijätteen syntymistä. Purkujäte viedään lähes poikkeuksetta kaatopaikoille tai täytemaaksi. Lasijätettä kertyy noin 60 000 tonnia vuodessa. Merkittävimmät hyötykäytön lisäämismahdollisuudet ovat kotitalouksissa, hotelleissa , ravintoloissa ja sairaaloissa kertyvän lasijätteen talteenotossa. SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Kaikista muovijätteistä käytetään uudelleen vain viidennes. Purkujätteestä on kymmenisen prosenttia kiveä, neljännes tiiliä, kolmannes betonia ja teräsbetonia ja kolmannes puuta. Tämä vähentää keräyspaperin kysyntää 70 000 tonnilla vuodessa. Takaiskuna paperinkierrätykselle on Tampella Oy:n Inkeroisten tehtaan päätös lopettaa lähivuosina kokonaan keräyspaperin käyttö raaka-aineena. Pakkauslasista käytetäänkin uudelleen vain alle kymmenesosa. jå"cc:huollon nc:uvottc:lukunnan hyötykå"yttöjaos. Paperinkeruussa on varaa vielä huomattavasti tehostaa, jos uusiopaperille saadaan luoduksi markkinat
aluksilla ja kelirikkoaikana ilmatyynyaluksella n. 3 km. Matka Oulusta lauttalaituriin on 20 km ja lauttaväylän pituus 7 km . Lauttayhteyden parantaminen liikennöinti nykyisillä. Sen jälkeen Hailuodon ja Oulunsalon välillä on liikennöinyt lautta , johon mahtuu kerralla kolmisenkymmentä henkilöautoa. Lauttayhteyden kustannuksia lisää odotusajalle laskettu teoreettinen hinta , joka on laskettu myös turistiliikenteelle . Juha Markkola Maantiekö meren yli. vuonna 2000 uusi jfavahvisteinen lautca(a) tai lossi (b) II 7 Mmk(a) tai I 10 Mmk(b) uusi jfifivah visteinen lautta(a) tai lossi(b) aikaisintaan v. Onpa esitetty perustel tuja epäilyjä koko penkereen mahdollisuuksista kestää raivoisia, jäämassoja edellään ajavia alkutalven myrskyjä . 1994, johon asti kiiyteccåisiin nykykalustoa ja ilmatyynyalusta 124 Mmk Pengertie nykyisellä lauttapaikalla kokonaispituus 7. I 994. Talvella, kun lauttaliikenteessä on tauko, raskaimmat kuljetukset keskeytyvät. Varalautta ei aina ole ollut kunnossa, kun sitä olisi tarvittu . Oulun edustalla Perämeren Hailuodossa asuvien 900 ihmisen kulkuyhteyksistä kiistellään iälleen: parannetaanko lauttayhteyksiä vai tarvitaanko liikenteen hoitamiseen massiivisia pengertierakennelmia . 740m:n silta Oulunsalon ja I000m:n silta Hailuodon puoleisessa pfiåsså· rakentaminen alkaisi aikaisintaan v. johon asti kå"yteccåisiin nykykaluscoa ja ilmatyynyalusta ll 7 Mmk Pengertie Hailuodon Syökarista Siikajoelle kokonaispituus 1,8 km . 1986, liikennöinti ympiiri vuoden Pidennetyt penkereet ja lossi Penkereen Oulunsalon puoleisessa pfassfi 740 mecrin silca ja Hailuodon puolella 1800m :n lossivå"ylå" liikennöinti ympå"ri vuoden ja vuorokauden rakentaminen alkaisi aikaisintaan v. Vaihtoehdot ovat lauttayhteyden parantaminen , pidennetyt penkereet ja lossi sekä pengercie silmineen nykyisellä lauttapaikalla tai Hailuodon Syö karista Siikajoelle. Pienin teknisin muutoksin lautan 01m1 vo1ta1s11n muuttaa lossiksi ja vähentää turuoMEN LUONTO · R/ BJ 42 vsk. Etuajooikeutensa ansiosta hailuotolaiset voivat kuitenkin sovittautua vuorolleen lähes minuutilleen . Parina talvena lautta liikennöi tauotta, mutta jälkimmäisellä kerralla tämä johtikin potkuririkkoon juuri kelirikon alkaessa. Lauttoja ei ole suunniteltu Perämeren oloihin, ja rikkimenon vaara on aina olemassa kovissa jäissä. Tänä keväänä saatiin myönteistä kokemusta ilmatyyn yal uksesta, joka taittaa matkan varctitunnissa lastinaan jopa yhdeksäntoista henkilöautoa. Lauttamatka kestää avovesikaudella liki puoli tuntia , ja edestakaisia vuoroja ajetaan tunnin välein aamukuudesta iltakymmeneen. Perämerellä , missä veden korkeus voi vaihdella kolmekin metriä, pengerciekään ei pystyisi takaamaan ongelmatonta yhteyttä. Esimerkiksi Siikajoen pengercie vaatisi 830 000840 000 mJ maata , eli pari kertaa koko Oulun seutukunnassa vuoden aikana teihin ja rautateihin kuluvan määrän. Pengerteissä suurin osa kustannuksista aiheutuu luonnollisesti investoinneista . Vaikka saaristolain mukaan "valtion tulee työnantajana pyrkiä turvaamaan saaristosa olevat valtion työpaikat '', lauttahenkilökunnan vähentäminen on ollut TVH: n erny1sen kiinnostuksen kohteena. Päätöksiä odotellaan ensi vuoden alussa. 1300m:n lossivfiylå"(2) tai 800 m :n silta(b) edellyttfifi uusia maanteitfi etenkin Syökanin ja samalla Oulunsalon yhteys lakkautettaisiin rakentaminen alkaisi aikaisintaan V . MONENMOISIA SUUNNITELMIA TVH ja TVL:n Oulun pun ovat tutkineet liikenneyhteyksien kehittämistä vuodesta 1978 lähtien . Uhrataanko kansainvälisestikin arvokkaita suojelukohteita rakentajien tarpeisiin. Lautta vaihtoehdoissa suurimpia menoeriä ovat käyttökustannukset , joista suuren osan muodostavat henkilökunnan palkat . /994 134 Mmk(a) tai 123 Mmk(b) Kustannuslaskelmat ovat karkeita arvioita ns . Talviaikaan liikenne on hiljaista nun jäätiellä kuin lautallakin . Vuoteen 1968 Hailuotoon kuljettiin laivalla Oulusta. kokonaisliiken netaloudellisista kustannuksista, joissa ovat mukana tienpitäjän ja -käyttäjien kustannukset seuraavien 30 vuoden aikana . Tällöin jäätie on yleensä jo kunnossa. Loppusyksyllä ja talven vaikeissa jääoloissa vuoroja harvennetaan . Kesäviikonloppuisin liikenne 26 on usein ruuhkautunut
Hannu SaJoncn SUO MEN LU ONTO 7-8/83 42 . vsk.
Syvänteissä on nykyisinkin tavattu kalojen kannalta kriittistä happivajausta. Ahdasaukkoisimmat penkereet hylättiin vedentilaselvityksen perusteella. Nämä vaihtoehdot TVH :n työryhmä on aikaisemmin kytkenyt vain lossivaihtoehtoon , jossa työvoimaa vähennettäisiin. Tiedusteluun vastasi 78 prosenma äänioikeutetuista, jois28 ta yli 70 prosenttia oli Oulunsalon suunnan kannalla . Tämä lisäisi ravinteisten talvija tulvavesien viipymää. vsk.. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelujärjestöt, mukana hailuotolaisten toimikunta, ovat ehdottaneet lauttayhteyden parantamista ottamalla käyttöön nykyistä aikaisempi ja myöhäisempi vuoro ja purkamalla kesäviikonloppujen jonot molempien lauttojen käytöllä. fosforin osalta viidenneksen lisäystä kaupungin ja teollisuuden jätevesiin. Syksyllä eteläiset tuulet puhdistavat Hailuodon ja mantereen välisen merialueen . Vapaata typpeä sitovien sinilevien massaesiintymien todennäköisyys kasvaisi , jätevesien vaikutus Liminganlahdella tehostuisi , liettyminen ja kasvillisuuden leviäminen kiihtyisivät . Samalla on ehdotettu talven pientä kuljetustarvetta vastaavan , nykyistä kapeamman , mutta riittävän vahvan talvilautan suunnittelua ja rakennuttamista, jonka jälkeen nykyiset lautat palvelisivat vain avovesikaudella. Oulun edustalla Luodonselältä eteläja lounaistuulilla tulevan virtauksen väheneminen vastaisi esim . Pengertievaihtoehtoja kannatta luotolaisista 65 prosenttia ja !auttaa tai lossia 35 prosenttia. Happitilanteen heikkeneminen vaikeuttaisi erityisesti syyskutuisten maivan (=muikun) ja karisiian lisääntymistä. Vedenlaatuennusteet on teetetty oululaisella konsulttitoimistolla. Hailuodon pääelinkeinoja ova maaja metsätalous, erityisesti jäkälännosto. Saarelaiset saavat elantonsa myös kalastuksesta, kaupasta, liikenteestä sekä matkailusta. Oulunsalon penkereen laajimmillakin tutkituilla silta-aukoilla salmen virtaama vähenisi yli neljänneksen . Pengertien toteutuessa Hailuoto todennäköisesti samaistetaan rannikkokuntiin, joten pengertien elinkeinoja piristävä vaikutus saattaa olla sangen näennäistä. Vesihallituksen hydrologian toimisto on tehnyt arvion penkereen vaikutuksesta Hailuodon ja mantereen välisen merialueen eli Luodonselän(Luodonmeren) ja Liminganlahden ja Oulun edustan virtauksiin ja vedenvaihduntaan . Hailuoto on yhteiskunnan tuen saannissa erikoisasemassa muuhun Oulun seutuun verrattuna, koska kunta kuuluu saaristolain piiriin. Esimerkiksi Liminganlahden ympäristön taajasuoMEN LUONTO ,~8 183 41 . Varsinaisia kalatalousselvityksiä ei ole tehty . vallisuudesta tinkien miehitys viidestä kahteen . KUINKA KÄY MEREN. Penger heikentäisi puhdistumista ja talven alkutilanne voisi muodostua nykyistä heikommaksi. Kuntalaisille järjestettiin viime presidentinvaalien yhteydessä mielipidetiedustelu , jota on luvattu käyttää päätöksen pohjana. Hailuodon kunnanvaltuusto ei ole määritellyt kantaansa pengertiekysymykseen . Kuinka varmasti. Tutkimuksen mukaan laaja-aukkoisimman (l000m + 740m) Oulunsalon penkereen takia 'jätevesien sietokyvyn ei arvioida oleellisesti heikkenevän Oulun edustalla ' ja 'Liminganlahdella mittavaa rehevyysasteen muutosta tuskin on odotettavissa'
Todellisuudessa nyt vakavimmin ajettava linjaus Tömpästä Varessäikkään kulkee koko matkan suppeaan seutukaavavaraukseenkin kuuluvaa ja linnuston kannalta keskeistä matalikkoa pitkin. kalastuksen pääsaliin silakan. SUO MEN LUONTO i8/ 83 42 . Hankkeen ystäviä on kerrottu olevan eduskuntaa myöten . Liikenneministeriö oli mukana vahvistamassa ohjelman 3. Pohjakerrostumissa on elohopeaa , ja pienikin elohopealisä aiheuttaisi käyttörajoituksen hauelle. D . 7. 1982. , ., C C " C C [__ _ _ ~__:L,_ _ _ _ .A,__.J.._ _ _ _ ......_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ _ ::i: Vesipääsky ja nelilehtivesikuusi ovat esimerkkeinä Syökarin pohjoisesta lajistosta. Koko Hailuodon liikenteestä 70-80 prosenttia suuntautuu Ouluun , ja Siikajoen reitti pidentäisi matkaa kaikille 25 km , ojakyläläisille 3 5 km ja eräille Santosen asukkaille lähes 70 km. Jokin on pahasti vialla liikenneministeriön , TVH : n tai TVL: n tiedonkulussa ja asenteissa. LIMINGANLAHDESTA JA LUODONSELÄSTÄ MAKEA VESIALLAS. Nyt on lopullisesti varmistunut, ettei TVH aio rehellisesti käyttää teettämiensä vesistötutkimusten tuloksia . Luodonselän ja Liminganlahden virtaama pienenisi moninkertaisesti Oulunsalon laaja-aukkoisimpaan penkereeseen verrattuna. 1 i . kokonaistypen pitoisuuden kasvaessa 15, kokonaisfosforin jopa 30 prosentilla laajimmallakin suunnitellulla siltaaukolla . Hailuodon ja Siikajoen välisen salmen patoamisella olisi dramaattisia seurauksia. 1982 päivätyssä TVH : n muistiossa. Hailuodossa, Liminganlahdella ja Siikajoella lintuvedet ja -matalikot, rantaniityt ja -hietikot esiintyvät niin laajoina ja monipuolisina, ettei minkäänlaisia vertailukohteita löydy muualta maastamme , ja Siikajoen penger vaikuttaisi niistä suurimpaan osaan joko lävistämällä alueet tai vesistövaikutusten kautta . Silti lintuvesiohjelmaa ei mainita 29 . Epäilyksiä lisää se, että TVH :n 8. vsk Aina viime lokakuusta joulukuulle asti suunnittelijat kieltäytyivät tietämästä mitään valtakunnallisesta lintuvesiohjelmasta, johon alue kuuluu vieläpä kansainvälisen arvoluokan kohteena . ) HAILUODON , LIMINGANLAHDEN JA SIIKAJOEN LINTUVEDET UHATTUINA Jo suunnittelun alkuvaiheessa Siikajoki hylättiin paitsi vesistövaikutusten myös Oulun maantieyhteyden pitenemisen ja suojeluvarausten takia . Hailuodossa tie halkaisisi kaikkein arvokkaimmat linnustoalueet Syökarissa ja linjauksesta riippuen enemmän tai vähemmän myös Kirkkosalmea ja Viinikanlahtea. 6. 'Vain vähäiset muutokset mahdollisia ' tulkitsee TVH muistiossaan , jota on jaeltu lehdistölle, ja yhteen~etoraportissa, joka lähetettiin lausuntokierrokselle tänä syksynä. Siikajoen pengertien suunnittelija jätti vielä joulukuussa 1982 yleisötilaisuudessa ohje). man mainitsematta ja esitti jälleen väitteen kiertomahdollisuudesta . Ohjelma julkistettiin 1981, sitä painotettiin luonnonsuojelujärjestöjen lausunnossa TVH:lle , TVL:lle ja liikenneministeriölle tammikuussa 1982 ja maaja metsätalousministeriön tutkimusvaateessa TVH :lle samana keväänä . PIITTAAMATON BYROKRATIA Siikajoen penkereen puuhaajat ovat jankuttaneet, että Hailuodon kaakkoisosan suojelualueet voidaan kiertää . Siikajoen pengertien toteuttaminen olisi vertaansa hakeva ympäristörikos . Siikajokivaihtoehto kaivettiin uudelleen esiin 1981 loppupuolella Raahen talousalueen kunnallispoliitikkojen, koneurakoitsijoitten, soranomistajien ja eräitten TVL:n virkamiesten painostuksesta. Penger lopettaisi Oulunsalon pengertäkin tehokkaammin merialueen vuotuisen puhdistumisen , joka tapahtuu erityisesti syysmyrskyillä korkean veden vallitessa. Esimerkiksi Siikajoen penkereen takia Luodonselän kesäinen jokivesiosuus moninkertaistu1s1 vesitutkimuksen mukaan. Makeutuminen karkottaisi murtovesilajit, mm . mien jätevesien puhdistustaso ja uudet laajat ojitukset perustuvat siihen, että veden vaihtuvuus on hyvä. Lintuvesiensuojeluohjelman pääkohteitten pilaaminen veisi pohjan koko ohjelmalta , jonka monet muutkin kohteet ovat uhattuja. Luodonselän kesäinen jokivesiosuus kasvaisi nykyisestään 10 prosentista 55-91 prosenttiin eli Luodonselkä ja Liminganlahti muuttuisivat muutamassa vuodessa makeavesialtaaksi . Koska talven happitilanne on suoraa jatkoa syksylle , rehevöityminen ja entistä niukemmat happivarat voisivat talvella johtaa jopa pohjakerrostumien jatkuvaan liukenemiseen . 29. Samalla vesialue rehevöityisi entisestään esim . 12. 1982 päivätyssä muistiossa jo ennustetaan , että 'hieman lyhyemmätkin siltaaukot saattaisivat hyvin tulla kysymykseen' . Syyskuussa Suomen luonnonsuojeluliitto vaati TVH :ta lopettamaan Siikajoen pengertien suunnittelun, joka oli ristiriidassa valtioneuvoston päätöksen kanssa
Virtaukset kasaavat aineksia rantaa tai matalikkoa vastaan kohtisuoriksi särkiksi eli luotolaisittain säikiksi . -----J; L._ _ _ _ _ _;_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __, Ristisorsa toivottaa tervetulleeksi Syökariin! Tämä Pohjanmeren vuorovesirantojen tyyppilaji pesii Itämeren piirissä pohjoisimpana Hailuodossa. MILTEI MAKEAA VETI Ä JA SUOLAMAITA Syökarin maaperä koostuu osin rantavoimien lajittelemasta jääkautisesta , savihiekkakivimoreenista , osin hienoista aineksista, jotka ovat kerrostuneet nykyisen Perämeren ja sitä edeltäneiden Itämeren vaiheiden aikana. Kymmenestä lintuparista kaksikolme pesii Syökarissa. Muhoksen muodostuma, sekä kymmenien metrien patja irtomaalajeja. vsk .. Koska maa kohoaa lähes sentin verran vuodessa, maisema muuttuu ihmisiänkin kuluessa . Vielä kolme kilometriä etelämpänä seisoo meressä yksinäinen Rautakallion kivikkosaari . Syökari on tiettömyytensä vuoksi saanut olla melko rauhassa ja se on monessa suhteessa Hailuodon arvokkain ja monipuolisin osa. lsomatalan eteläpuolella pikkusaaret ja karit ulottuvat yhtenäisenä ketjuna parin kilometrin päähän Ulkoriisille asti. Sen selittää peruskallion vajoama, jota täyttää peruskalliota nuorem30 pi savihiekkakivi, ns . Koko Hailuoto on noussut merestä viimeisten kahden vuosituhannen aikana. Rantaniityistä laajin on lähes kilometrin mittainen ja kilometrin levyinen Tömpän niitty itärannalla. Syökarin eteläja kaakkoisrannalla aina Härkäsäikkään asti vuorottelevat säikät ja niiden väliset lietteiset painanteet, '' kuljut'' . Lähes puolet 1200 hehtaarisesta Syökarista on erilaisia avomaita: matalia niittyjä, ruovikoita, luhtia , hietikoita , lietteitä ja suolamaita. RIKAS SYÖKARI Maan kohoaminen liitti Syökarin muuhun Hailuotoon vasta runsaat sata vuotta sitten. Juha Markkola ja Eino Merilå" < C V C .• V "' g_ C. Se on saanut nykyisen muotonsa neljän saaren, pääsaaren eli Luodon , itäisen Santosen ja eteläisten Hanhisen ja Syökarin , kasvaessa yhteen. Tömpän edustalla ja Isomatalan ympärillä on monen neliökilometrin matalikko , jonka hietikot ja lietteet paljastuvat veden laskiessa pohjoispuolisilla tuulilla. Hiekkaisten kankaiden karuissa mäntymetsissä viihtyy palleroporonjäkälä, joka on saarella tärkeä tulonlähde. Metsät ovat puhtaita lehtimetsiä, havupuita ei Syökarissa juuri luontaisesti ole . Kasvien elinolot muuttuvat , kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät vähitellen ulommaksi ja muuttuvat yläreunastaan toisiksi: lahdet niityiksi, niityt metsiksi tai soiksi. ---------· . Syökarin lounaisimmassa kärjessä sijaitsee Rautaleton kalastajakylä ja sitä vastapäätä Isomatalan noin sadan hehtaarin niittysaari, jonka kapea salmi erottaa muusta Syökarista. Toisin kuin suurimmassa osassa Hailuotoa Syökarissa ei ole lainkaan lentohiekkakinoksia, ja monin paikoin Syökarin sisäosissa ja länsirannalla sekä saariketjussa kivinen moreeni ulottuu pintaan asti muodostaen kivikkokumpareita ja karikoita. Haihtuminen nostaa kapillaarisesti vettä myös syvemmältä maasta, missä Muhoksen muosuoMEN LUONTO 7-8183 42 . Hailuodon Syökari Perämeren luontoa rikkaimmillaan Siikajoen suunnan pengertiehanke uhkaa erityisesti Hailuodon kaakkoisimman osan, Syökarin luontoa. Täällä, missä merivesi on niukkasuolaisinta, ovat Suomen upeimmat suolamaat! Hailuodon kesä on kuiva. Hailuoto on muun Oulun seudun tapaan laakea ja tasainen . Suurin osa Hailuodosta on hiekkaa , jota aallokko ja tuulet kokoavat pitkiksi rantadyynivalleiksi. Aallot ja jäitten puristus muodostavat hieman laakeasta ympäristöstään kohoavia rantavalleja ja liikkuvat jäät siirtelevät kivenjärkäleitä. Pitkinä poutakausina rannan painanteisiin jäänyt merivesi haihtuu, mutta suolat jäävät
SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Lähes puolet 1 200-hehtaarisesta Syökarista on erilaisia avomaita: matalia niittyjä, ruovikoita, luhtia, hietikoita, lietteitä ja suolamaita. Nyt kalasrus keskittyy autoteitten päähän kalasatamiin. 31. Rautaleton kalastajakylä kaipaa jo kunnostusta ja entisöintiä. Rantaniityistä laajin on lähes kilometrin levyinen Tömpän niitty itärannalla. Aikanaan rysäpyynnin kukoistusaikana maattomatkin saattoivat rakentaa kalamökkinsä yhteiselle haminamaalle. vsk
,sk .. Tömpän edustan laajalla matalikolla ilmaversoiset kasvit puuttuvat lähestulkoon kokonaan . Etenkin Syökarin kivikkoisessa länsiosassa on laajoja haavikoita. Ruoho on vallannut osan hietikkoisista rantavalleista. Syökarin metsiä on alettu viime vuosikymmenen kuluessa voimakkaasti kuusettaa, ja alkaa olla kiire, jotta riittävä näyte tästä alunperin satojen hehtaarien yhtenäisestä lehtimetsästä vo1ta1sun säilyttää. Kun luonnonniittyjen sato oli korjattu , nautakarja ja hevoset päästettiin niille laiduntamaan. Perinteisten käyttömuotojen elvyttäminen osassa Syökaria rikastuttaisi maisemaa , mutta monimutkaiset maanomistusolot tekevät toimista hankalia. LINTUYHDYSKUNTIA JA HARVINAISUUKSIA Hailuodon lintuvesienkin joukossa Syökari, erityisesti IsomatalanTömpänniityn-MaasyvänlahdenIson Härkäsäikän alue , on vielä .omaa luokkaansa niin pesivien , SUOMEN LUONTO 7-8183 42 . Ruovikko hallitsee saaren pohjoisosaa ja kivikkoista länsilaitaa. UPEAT NIITYT Maan kohoamisen aiheuttamasta jatkuvasta kasvillisuuden muutoksesta huolimatta Syökarin rantakasvillisuus on vyöhykkeistä ja 32 vyöhykkeet Härkäsäikän-lsomatalan välillä maiseman laakeuden takia poikkeuksellisen laajoja Perämerenkin oloissa. JÄÄMEREN KASVEJA ... KOIVIKKOKANKAA T Rantametsät ovat reheviä harmaaleppä, pihlajaja tuomilehtoja , joita luonnehtivat miehenkorkuisiksi kasvava tesma ja puna-ailakki . Kun lampaat aikaisemmin laidunsivat Hailuodon karuja osia, on nyt esitetty Syökaria lammaslaitumiksi . dostumassa ja Litorina-kautisissa kerrostumissa veden elektrolyyttipitoisuus on korkea . Niityn sisäosat ovat hyvin aukkoista suolavihviläja luhtakastikkaniittyä. Yläniitty vaiheutuu matalan paju, suomyrttija tyrnipensaikon kautta harmaalepikoksi . Perämeren laakeilta maankohoamisrannoilta muutamat Jäämeren kasvit ovat löytäneet turvapaikan . Rantojen niiton lakattua ruoikot ja pensaikot ovat vallanneet alaa matalilta niityiltä , joilla suurin osa vesilinnuista ja kahlaajista viihtyy. Isomatalan rannan alin osa on melko paljasta suolamaata, jolla rönsysorsimo kasvaa hämmästyttävän runsaana usean hehtaarin alueella. Toinen harvinaisuus , vaatimattoman näköinen heinä rönsysorsimo on lähes hävinnyt Hailuodon ulkopuolella olevilta kasvu paikoiltaan . Ryhmän tunnuslaji , kauniskukkainen ruijanesikko, kasvaa melko runsaana Hailuodon niittyrannoilla. VANHAN NIITTYKULTTUURIN ROMAHDUS 1950-60 -luvulle saakka Syökarin rantojen ja !uhrien saraikot niitettiin heinäkuun alussa , ruovikot elokuussa. Ryhmän harvinaisin laji on vain kerran tavattu jäämerentähtimö, jota ei tunneta mistään muualta Itämeren piiristä. Suolamailla viihtyy myös turpea, lehdetön ja punainen suolayrtti. Riistanhoitoyhdistys ja riistaja kalatalouden tutkimuslaitos ovat muutamana vuonna niittäneet ruovikoita riistanhoitomielessä. Muita Syökarissa kasvavia ruijanesikkoryhmän lajeja ovat mm . somersara, suolasara, merisara , vihnesara , nelilehtivesikuusi, merihanhikki ja merikohokki useat näistä lajeista ovat kotiutuneet laajemminkin Itämeren rannoilla. Maatalouden muutos jätti puistometsät risuttumaan , karjaja niittymajat ja kesänavetat ja kymmenet ladot lahoamaan . Ehkä havupuut eivät ole ehtineet näin nuorelle alueelle tai sitten syynä on koko alueen iän jatkunut niittyja laiduntalous. Paljailla lietelaikuilla viihtyy merisuolake . Sisempänä metsät muuttuvat hieskoivikoiksi , jotka reunaltaan voivat olla vielä lehtomaisia, mutta muuttuvat nopeasti kangasmaisiksi . Syökari muuttui lähes erämaaksi , eikä nuori hailuotolaispolvi juuri tunne aluetta tai sen vanhoja käyttömuotoja. Ylenpalttinen suola estaa useimpien kasvien kasvun, ja näin muodostuu niukkkasvisia suolamaita , joita rönsyrölli, suolavihviläja suolasolmukkilaikut kirjavoivat . Nämä lehtoniityt korjattiin yleensä ennen peltoheinikoita . Perämeren omista lajeista upossarpio kasvaa matalassa vedessä , mutta vaatimattoman ulkonäkönsä vuoksi se jää useimmilta huomamatta kuten myös pensaikkoreunojen pienikukkainen perämerensilmäruoho . Heinien ja ruohojen tilalle ilmestyvät talvikit , lieot , mustikka ja puolukka. Luonnostaan syntyneitä havumetsiä ei Syökarissa ole. lsomatalan suolamailla pintamaasta on todettu jopa 50 promillen suolapitoisuuksia, vaikka merivedessä suolaa on vain kolmisen promillea. Laidunnuksen vaikutukset on syytä tutkia ennen laajojen laidunten perustamista. Metsiin oli raivattu lepikkoniittyjä, joilta koivut oli poistettu ja lepät jätetty sopivasti varjostamaan ja lannoittamaan maata. Vähitellen vihviläja rölliniitty tulee yhtenäisemmäksi , ja mukaan ilmestyvät luhtakastikka ja punanata, korkeimmilla kohdilla kiiltolehtipaju ja tyrni . JA ITÄMEREN KOTOPERÄISIÄ LAJEJA Vain Itämerellä kasvavista, kotoperäisistä lajeista runsain Syökarissa on pohjanlahdenlauha, jonka kullankeltaiset korret koristavat kivikkorantoja kesän loppupuolella. Sisempänä levittäytyvät rönsyröllija painanteissa merisaraniityt. Lisäksi koko Syökari muuttuu keväällä merkilliseksi tulvametsäksi , jossa hieskoivu menestyy havupuita paremmm . Syökarin kivikkoisella länsirannalla rantakenttä on huomattavasti kapeampi kuin itäpuolella , yleensä vain muutamia kymmeniä metrejä. Luoteisnurkassa saaren korkeimmalla paikalla on pieni koivuja leppämetsikkö
Alueella laiduntavat pesimättömät merihanhet samoin muuttavat hanhet ja joutsenet. D 33. Sen pesimäpaikat ovat tavanomaisesta hietikosta poiketen olleet lsomatalan kasvittomia suolamaalaikkuja, ulkokareilla lohkareikkoniittyjen sorakasoja. Rinta rinnan pesivät pohjoinen vesipääsky ja eteläinen mustapyrstökuiri , lapinsirri ja etelänsuosirri . Kahlaajalajisto on yhtä näyttävä: 16 lajia koko Hailuodon 1619 lajista (Liminganlahti 17-1 9, Kokemäenjoen suisto 9 lajia) . Syökarin rannoilla Härkäsäikästä Viinikanlahdelle eli yli kymmenesosalla koko Hailuodon rantaviivasta pesii lähes puolet koko Hailuodon vesilintukannasta. havainnoimalla metsänreunoista , eikä niityillä ja lietteillä juuri kuljeta . Kevään vaihtuessa kesäksi parikin sataa nuorta joutsenta voi jäädä oleskelemaan matalikolle . Koska monet Syökarin linnut ovat arkoja , rannat soveltuvat huonosti normaaliin lintuharrastusretkeilyyn . Syökarissa pesii vuosittain 1 7-19 Hailuodon 19-22 vesilintulajista (Liminganlahti 17-18 , Kokemäenjoen suisto 1 7 lajia) , joitten yhteinen parimäärä on lähes tuhat. Kuusikymmenluvun alusta tähän päivään Syökarin linnusto on entisestään kasvanut . Runsain laji on suokukko . Hailuodonrannat ovat nykyään joutsenten tärkein syysmuutonaikainen lepäilyalue Pohjoismaissa, ja Hailuodossakin Ison Härkäsäikän Isomatalan rantaosuus on omaa luokkaansa. Merkittävänä pidetään lintuvettä , jolla tavataan jonakin vuodenaikana yli prosentti jonkin lajin kannasta. lsomatala lienee parhaimpia Hailuodon pesimäalueita: sorsia, lokkeja ja kahlaajia toista tuhatta paria. Runsaimmat lajit ovat tukkasotka , tavi, jouhisorsa, haapana ja tukkakoskelo. Pohjanmeren vuorovesirantojen tyyppilaji ristisorsa pesii Hailuodossa pohjoisimpana Itämeren piirissä . Joutsenet alkavat kerääntyä paikalle suurin joukoin syyskuussa , ja parin kuukauden ajan Syökari on yötä päivää täynnä niiden trumpettihuutoja. Kanta on 10-15 paria , tästä 2-3 Syökarissa. Pohjoistuulet voivat painaa veden rajusti alas, ja kahlaajaparvet ilmestyvät kuin tyhjästä ravintoa pursuavalle lietteikölle. vionkapse . Puolet Hailuodon 40-50 merihanhiparista pesii täällä , ja kesällä Syökarissa oleskelee tavallisesti noin 200 hanhea , osa on nuoria, pesimättömiä yksilöitä. Aikoinaan Syökarissa kerättiin säännöllisesti linnunmunia ravinnoksi . !epäilevien muuttajien kuin sulkivienkin lintujen osalta. Rautaleton kalastajakylää vastapäätä on sadan hehtaarin lsomatalan niittysaari , jonka kapea salmi erottaa muusta Syökarista . Kevään ja alkukesän öinä taivaanvuohien ja lehtokurppien ääntelyyn sekoittuu jänkäkurppien kasuoMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Telkkiä voi kesä-heinäkuussa nähdä samalla kertaa 20003000 yksilöä, isokoskeloita jopa 3500 . Tänä aikana alueelle asettuneita uusia lajeja ovat mm. Alueen lintututkijat ja -harrastajat välttävät häiriöitä mm . Riistanhoitoyhdistys on lisäksi rauhoittanut Isomatalan pesimäajaksi liikkumiselta , ja retkeilijät ovat noudattaneet rauhoitusta tunnollisesti . Muutamana vuonna harmaasorsakin näyttää pesineen alueella. Myös muutamat lajit , jotka eivät pesi tai ovat harvalukuisia Hailuodossa, esiintyvät Syökarissa runsaina esimerkiksi muuttoja sulkasatoaikoina . Kesällä ja syksyllä muuttavien kahlaajien esiintyminen Syökarissa on ailahtelevampaa kuin keväällä , sillä merivesi on tavallisesti korkealla ja avointa pintaa löytyy vain suolakoilta ja kareilta. Tavallisesti ne jatkavat matkaansa koilliseen kesäkuun aikana. naurulokin ja tukkasotkan runsastum1seen . vsk. Jo tiettömyys takaa melkoisen rauhan . Lintujen tarkkailua voitaisiin helpottaa rakentamalla lintutorneja vaikkapa Rautaleton ja Riisinnokan tienoille , ja polku johdattaisi retkeilijät suoraan torneille. Vielä sotien jälkeisenä pula-aikanakin keruu oli vilkasta, mutta on nyttemmin lähes loppunut. Keväällä meriveden pysytellessä yleensä matalalla Syökarin laajat lietteet, säikät ja niityt keräävät alueelle kahlaajamääriä, jotka ovat vertaansa vailla Perämeren rannikollakin : 100 mustavikloa , 1000 suokukkoa , 3000 suosirriä Jne . Tämä saattaa olla syynä mm. ristisorsa, harmaasorsa ja merikihu , ja esimerkiksi ruskosuohaukan , etelänsuosirrin , merihanhen , lapasotkan ja pilkkasiiven kanta ja matalikkojen isokoskelo-, telkkäja joutsen parvet ovat kasvaneet. KESÄNVIETTÄJÄT JA MUUT KÄ YP ÄLÄISET Vaikka koko pesimälinnusto jätettäisiin huomiotta Syökarilla olisi esimerkiksi Kansainvälisen vesilintujen tutkimustoimiston (IWRB) kriteerein moninkertaisesti kansainvälinen merkitys. Kaikki Suomen tiiralajit ovat pesineet Syökarissa, pikkutiira maassamme ensimmäisenä
Kun lampi on kohonnut niin korkealle , että siihen työntyy suolaista vettä vain korkean meriveden aikana, käytetään sanaa '' glo''. Hailuodon länsija pohjoisosissa on melko suppealla alueella kymmeniä eri-ikäisiä lampia, suojuotteja ja pikkujärviä. Ruotsinkielisen rannikkoväestön käyttämä nimi " flada " tarkoittaa laguunia. Fladat ja nuorimmat lammet ovatkin muuta rantaa rehevämpiä ja monet vaateliaat ja Oulun seudulla harvinaiset vesikasvit kuten kilpukka, ristilimaska, tähkäja kiehkuraärviä , litteävita ja tylppälehtivita viihtyvät Hailuodon rantojen allikoissa . Rantalampi voi syntyä myös matalan merenlahden kuroutuessa irti merestä. Ju ha Markkola 34 MERIVESIALT AAST A LAMMEKSI Hailuodossa syntyy jatkuvasti uusia lampia. Juha Markkola SUO ME LUONTO 7-8/ 83 42 ,sk_. Maarit Vainio Hailuodon suojeltavat pikku järvet Hailuodossa nopea maan kohoaminen suo mahdollisuudet seurata myöskin järvien syntyä ja kehitystä: kuinka ravinteisia ja reheviä uudet järvet ovat ja kuinka ne karuuntuvat ikääntyessään. Niiden vesipinta-ala on yhteensä noin 200 ha ja valuma-alue 42 km 2• Laajimmat järvet ovat Iso Sunijärvi (16 ha) ja Nuottajärvi (10 ha) . Ja kun meri ei enää lainkaan yllä lampeen, muuttuu se vähitellen karuuntuvaksi tavalliseksi lammeksi tai pikkujärveksi . Ensin rantaveteen muodostuu hiekkasärkkä eli säikkä, joka rajaa merestä matalan vesialueen. Se yhdessä edullisten valoja lämpöolojen kanssa tekee laguunista vesikasveille poikkeuksellisen suotuisan elinympäristön. Maan kohotessa säikkä laajenee ja lampi kuroutuu irti merestä. KARUUNTUMINEN KOHTALONA Fladan sisään aallot ajavat runsaasti eloperäistä ainesta, josta muodostuu ravinteista pohjalietettä . Suurin osa lammista on matalia niiden keskisyvyyden jäädessä alle metriin . jonka pinta on vielä samassa tasossa meriveden pinnan kanssa
Isosta Sunijärvestä kerrotaan ennen pyydetyn haukia ja Nuottajärvestä on nuotattu ruutanoita . Hailuodon kunta on ilmoittanut kannattavansa mietintöä , mutta haluavansa tarkempaa ja suppeampaa rajausta . Ojitus on eräissä tapauksissa synnyttänyt uusia kutupaikkoja; mm . Hailuodon yleiskaavassa glo-järvialue on pääosin merkitty maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi . vsk. Saraikot muuttuvat luhtaisemmiksi ja rannoille ilmaantuvat myös rahkasammalet. 1981 Mäntyniemen lammet ja Marjaniemen eteläpuoliset lammet on huomioitu "muuna merkittävänä alueena" vesiluontonsa vuoksi. Metsätaloudelle koitunut hyöty on ollut vähäinen. MUST AKURKKU. Uikkuja asustaa niillä kolmisenkymmentä paria. RANTARAKENTAMINEN JA OJITUS UHKANA Hailuodon glo-järvialueen luonnontilaa eniten uhkaavat tekijät ovat loma-asutus ja sen mukanaan tuomat tiet sekä ojitus. Harkitsemattomasti tehdyn ojituksen seurauksena voi laajakin kosteikko tuhoutua. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavan suojelu-, virkistysja metsien moninaiskäyttöalueissa v. SorSUOMEN LUONTO 7-8183 42. Matalat vedet kasvavat umpeen ja soistuvat : syvemmät muuttuvat karuiksi , ruskeavetisiksi pikkujärviksi. Hannuksen rantalampi Marjaniemen eteläpuolella oli ennen laaja komeikkoinen glo , mutta on nyt ojituksen jäljiltä suureksi osaksi harmaaleppäja pajupensaikon peittämä. Alueelle on myös tekeillä rantakaavoja , joita laadittaessa ei saisi unohtaa merenrannan lampien merkitystä , paitsi eläimille ja kasveille, myös maisemalle . sastusaikaan lammet ovat enty1sesti paikkakuntalaisten suosimia jahtipaikkoja. Suojeluvesityöryhmän m1etmJuha M arkkola nössä (1977) Hailuodon luoteisrannan glo-järvet luetaan kansainväliseen arvoluokkaan kuuluviin erityistä suojelua vaativiin vesiin . Mustakurkku-uikku on erityisen tyypillinen juuri rannikon pikkulammille. Hailuodon glo-järvet ovat myös harvoja Lynceyus brachyuruslehtijalkaisäyriäisen löytöpaikkoja Suomessa. Linnusto on runsaimmillaan rantojen rehevissä glo-järvissä, jotka ovat vesilintujen pesimäympäristönä parempia kuin metsän ympäröimät karut järvet. D. haukien ja kolmipiikkien on keväisin todettu nousevan ojia pitkin lampiin . Vanhetessaan lammet karuuntuvat ja niiden vesikasvilajisto köyhtyy . UI KUN ELINPIIRIÄ Hailuodon lammissa ja järvissä ei ole kalaa eräitä poikkeuksia lukuunottamatta. Glo-järvien rantoja reunustavat jo tiheät järvikomeikot sekä saraniityt . Työryhmän mielestä varsinaisen luonnonsuojelualueen perustaminen ei ole tarpeen , vaan tietyt toimenpiderajoitukset riittävät alueen luonnontilan turvaamiseksi
vsk .. Pahimpana uhkana on sama kuin meikäläiselläkin merikotkalla: ympäristömyrkyt. Yhdysvaltain vaakunalinnun, valkopäämerikotkan, tulevaisuus on yhä epävarma. 36 SUOMEN LUONTO 7-8183 42
Lain puolustajilla oli takanaan mielipidetutkimus, jonka mukaan amerikkalaisten enemmistö tukee uhanalaisten eläinten suojelua, vaikka tämä johtaisikin aineellisiin menetyksiin. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto luetteloi Suomen uhanalaiset kasvija eläinlajit 1975 . Yllättäen laki parani uudistettaessa. Teollisuuden edustajat vastustivat lakia yleensä ja vaativat sen heikentämistä. Yksityismaiden ympäristömuutoksia on vaikea säädellä maassa, jossa yksityinen omistusoikeus on pyhä. Ongelmatonta uhanalaisten lajien suojelu Yhdysvalloissa ei suinkaan ole. Suurelta osalta menestys perustui 3 7 luontoja luonnonsuojelujärjestön kampanjaan , jonka SUOMEN LUONTO 7-8/ 8) 42 . Lisäksi laki on määräaikainen. ,sk . aikana ne julkaisivat yhteistä tiedotuslehteä ja kannustivat jäseniään ja kannattajiaan painostamaan poliitikkoja. ___________________________ _, ] Presidentti Reagan vahvisti lokakuussa 1982 uhanalaisia lajeja koskevan lain kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Lakia edelsi raju julkinen väittely ja ristiriitaiset lausunnot senaatissa ja kongressissa. Noin sata vuotta sitten tämä "' komea eläin hävitettiin silmittömällä verilöylyllä lähes sukupuuttoon nyt puhveleita .___e_laa_ ···_e_na_··a_· k_a_ns_a_ll_is_pu_i_st_o_is_sa_p_ie_n_in_a_· l_a_um_o_in_a_. LAJIT LUETTELOON Periaatteessa mikä tahansa eläintai kasvilaji, jota uhkaa välitön (uhanalainen) tai lähitulevaisuu37. Luettelo on kuitenkin täysin epävirallinen, eikä sillä ole samankaltaisia oikeudellisia ja käytännöllisiä vaikutuksia kuin Yhdysvaltain sisäasiaintai kauppaministerin (mereiset lajit) allekirjoittamilla luetteloilla. Stephen Kelien ja Timo Törmå"lå" Vaakunalintu huokaa hetken helpotuksesta Yhdysvaltain uhanalaiset tehokkaan lain suojissa C c J C ::;: , -;; f Muinoin biisonit liikkuivat valtavina laumoina preerialla
Aloitteen lajin luetteloimiseksi' voi tehdä sisäas1a10m101steriön uhanalaisten lajien toimiston lisäksi yksityinen kansalainen tai järjestö. luonnonsuojelujärjestöt voivat haastaa viranomaiset oikeuteen mikäli luettelointipäätökset eivät tunnu järkeviltä. korkeammille elämänmuodoille (selkärankaiset) ei tulisi antaa etusijaa esimerkiksi hyönteisiin verrattuna. Vuonna 1982 vahvistetussa asetuksessa nimenomaisesti todetaan , että ns. Yhdysvaltain viranomaiset luetteloivat myös ulkomaisia lajeja säädelläkseen uhanalaisten lajien maahantuontia, vähentääkseen liittovaltion toimien haittavaikutuksia ulkomailla ja tukeakseen uhanalaisten lajien suojelua entyisesti kehitysmaissa. KATSELMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Kullekin luetteloidulle lajille määritellään lajin säilymiselle välttämätön suojelualue . Nykyisin luetteloinnin tulee perustua yksinomaan biologiseen tietämykseen lajin uhanalaisuudesta, eivätkä ministerit saa ottaa huomioon taloudellisia tai muita ei-biologisia näkökohtia. Syyskuussa 1982 Yhdysvalloissa oli kaikkiaan 241 lajia luetteloitu uhanalaisiksi (33 nisäkäs, 66 lintu-, 13 matelija-, 5 sammakkoeläin-, 3 etana-, 23 simpukka-, 2 äyriäis-, 7 hyönteisja 57 kasvilajia) . Yksityiset kansalaiset tai esim . dessa häämöttävä (vaaravyöhykkeessä oleva) sukupuutto, voidaan luetteloida. Vaaravyöhykkeessä oli 57 lajia. Nykyisin laji voidaan luetteloida jo ennen kuin sen suojelualue on lopullisesti vahvistettu. Tällä alueella on kielletty kaikki suojeltavaa lajia uhkaavat liittohallinnon toimet. " UHANALAISET ] Truvo Suominrn ELVYTYKSEEN -c Uhanalaisten lajien toimiston nij ~----------------------------~ meämä asiantuntijaryhmä laatii Erittäin uhanalainen metsähaikara elää Floridan·rämeiköissä. 38 SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Ennen alueen määräämistä järjestetään julkisia katselmustilaisuuksia, joissa esitetään sekä biologisia että taloudellisia selvityksiä. Se on kärsinyt etenkin vesiskullekin lajille elvytysohjelman , töjen säännöstelystä, joka on hävittänyt sen ruokapaikkoja. vsk.
LAKI MÄÄRÄÄ Uhanalaisten lajien tappaminen , vahingoittaminen , kerääminen ja kaikenlainen häiritseminen on kielletty. jonka tarkoituksena on parantaa lajin tilannetta niin , että lain antamaa erityissuojaa ei enää tarvita. Elinympäristön parantaminen , tarhakasvatus ja populaatioiden siirrot ovat tavallisimmin käytettyjä aktiivisia keinoja populaatioiden elvyttämiseksi. Kaikki alligaattorikannat ovat uhanalaisia . Eräs mies tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen valkopäämerikotkan ampumisesta Ja yrityksestä myydä lintu . Alaskan alkuperäisväestöllä on kuitenkin oikeus pyydystää pieni määrä uhanalaisia valaita toimeentuloja kulttuurisyiden perusteella. Ja kun maanviljelijät ja karjankasvattajat hävittävät preeriakoiria silmittömästi kaventuvat mustajalkahillerinkin elinmahdollisuudet. SUOMEN LUONTO 7-8183 42 . Rahaja henkilöresursseja jaettaessa pyritään etusifa antamaan lajeille , joita uhkaa välitön häviäminen . Lain mukaan kaikkien liittovaltion elinten on varmistauduttava, etteivät niiden toimet vaaranna uhanalaisia lajeja tai niiden suojelualueita. Toisaalta pyritään myös kustannus-hyötyanalyysiin eli voimavaroja sijoitetaan niihin populaatioihin, joiden elpyminen on todennäköisintä. joiden tarkoituksena oli selvittää, miten suunnitellut 39. Vuosina 1979-81 uhanalaisten lajien toimiston ja liittovaltion eri elinten välillä oli 9 600 neuvottelua . Uhanalaisia lajeja koskevan lain myötä viranomaisten tuomio siirtyi yksittäisistä salametsästäjistä lähinnä lajien elinympäristöihin vaikuttaviin teollisuudenhaaroihin (kaivosja metsäteollisuus , tieja vesirakennus) . vsk. Preeriakoiria (kuvassa) syövä ja niiden yhdyskunnissa elävä mustajalkahilleri on erittäin uhanalainen. Suomessahan mikään laki ei varsinaisesti estä rauhoitettujen lajien elinympäristön tuhoamista. Säädös vaikuttaa myös kaikkiin yksityisiin hankkeisiin , jotka tarvitsevat esimerkiksi liittovaltion lainoja tai lupia. Suurin rangaistus lain rikkomisesta on 20 000 dollarin sakko ja/ tai vuoden vankeusrangaistus
Karjankasvattajia rohkaistaan jättämään kuolleitten eläinten raadot kondorien saataville. Elvytysohjelman tavoitteena on sadan kondorin vakaa kanta. Ristiriidan välittömänä seurauksena oli poikkeuslupamenettelyn lisääminen lakiin . Kondorin elvytysohjelmalle on myönnetty 500 000 dollaria . ONGELMIA ON Yhdysvaltain uhanalaisten lajien suojeluohjelma on selvästi parantanut useiden lajien mahdollisuuksia välttää sukupuutto. Kiista päättyi lopulta luonnonsuojelijoiden tappioon , sillä kongressi sääti poikkeuslain , joka salli TV A:n jatkaa padon rakentamista. Kongressi sääti kuitenkin poikkeuslain ja paco rakennettiin loppuun. Tarhaoloissa kuolleisuus lienee hyvin pieni, ja lisääntymisvauhti voitaneen ainkin kaksinkertaistaa lintuja 'munittamalla'. Kondorin pesintätulosta, ruokailutapoja, liikkuma-alueita ja muita elintapoja seurataan tarkoin . Korppikotkan sukuinen haaskansyöjä on Amerikan suurin maalintu . On mahdollista, että kondorin elvytys alkoi liian myöhään . Kondori lisääntyy sangen verkkaan : se alkaa pesiä 5-6 vuotiaana ja munii yhden munan joka toinen vuosi . Kondorin pelastamiseksi tarhaus lienee ainoa vaihtoehto . Oikeusistuim1Jla ei ole valmiuksia laskea , kuinka monta dollaria pataan tulee sijoittaa , jotta sen arvo ylittäisi uhanalaisten lajien arvon''. Jos Kalifornian kondorin lisääntyminen onnistuu, eläintarhoissa syntyneitä kondoreita lasketaan myöhemmin vapauteen. Päätös raivostutti useita poliitikkoja ja teollisuuden edustajia , joiden oli mahdotonta käsittää, miten pieni kala saattoi estää sadan miljoonan dollarin patohankkeen . Liittovaltion elin (TV A) , joka toimenkuvaltaan osittain vastaa suomalaista vesipiiriä, on valtuutettu kehittämään Tennesee-joen vesistöaluetta lähinnä sähköenergian tuottamiseksi ja tulvien säätelemiseksi. Muutamat tapaukset on kuitenkin ratkaistu oikeusistuimissa. Lakien uudistamisen aikana käydyt vilkkaat keskustelut ovat lisänneet suuren yleisön tietoisuutta ja muokanneet perinteisesti taloudellisia arvoja korostavia ameriksuo MEN LUONTO 7-8183 42 . Noin 150 tapauksessa todettiin mahdollinen ristiriita taloudellisen hankkeen ja suojelun välillä . Kullakin osavaltiolla on lisäksi oma ohjelmansa , mutta presidentti Reaganin lopetettua liittovaltion avustukset osavaltioiden ohjelmille niiden toteuttaminen on suuresti vaikeutunut. Se todettiin pian uhanalaiseksi ja USA:n korkein oikeus määräsi, ettei patoa saa rakentaa valmiiksi. projektit vaikuttavat uhanalaisiin lajeihin ja niiden suojelualueisiin . KALIFORNIAN KONDORI Kalifornian kondori on huomattavasti klassisempi esimerkki uhanalaisesta lajista kuin pieni vilistäjä. PIENI KALA JA SUURI PATO Tennesee-joen suuren patohankkeen ja pienen ahvenensukuisen kalan suojelijoiden välinen kamppailu on ollut merkittävin uhanalaisia lajeja koskevan lainsäädännön testi. Onnistuneen tarhausohjelman ansiosta muuttohaukka on palannut Yhdysvaltain itärannikolle. Ympäristönsuojelijat vastustivat patoa, koska se tuhoaisi lisäksi hyvää maatalousmaata, kalastusmahdollisuuksia ja arkeologisesti merkittäviä alueita (cherokee-intiaanien muinaisia kyliä) . Kondorit (25-30 yksilöä) ovat hiipumassa sukupuuttoon . Paikallinen oikeusistuin myönsi TV A:lle luvan jatkaa padon rakentamista. Uhanalaisten lajien toimistolla on mahdollisuus hankkia aluetta lajien suojelemiseksi , mutta maanostoa on käytetty harvoin. Näitä suojelutoimia pidetään kuitenkin riittämättöminä. Sitä on kuitenkin käytetty vain kerran vuoden 1979 jälkeen . Kaloja siirrettiin läheisiin jokiin , ja myöhemmin ilmeni , että se esiintyy luontaisesti muissakin vesistöissä. Lähisukuisella Andien kondorilla on saatu lupaavia tuloksia. Vuodelle 1983 liittovaltion uhanalaisten lajien ohjelman budjetti on 33 miljoonaa dollaria. Lähes kaikissa tapauksissa löydettiin vaihtoehto, joka salli hankkeen edistymisen uhanalaista lajia haittaamatta. Kun eräs mittava patotyömaa Tennessee-joella oli melkein valmis, löydettiin joesta tieteelle uusi kalalaji . Ihmisen , lentokoneiden ja muiden ajoneuvojen häirintä pyritään estamaan pesien läheisyydessä. Yhdysvaltain korkein oikeus paatti kuitenkin , ettei TV A saa rakentaa patoa valmiiksi . vsk .. Aikaisemmin kondoreita ammuttiin ja niiden munia kerättiin, nykyisin sitä uhkaavat ympäristömyrkyt, rakentaminen ja ravinnon niukkuus. Onneksi kaloja löytyi myöhemmin muualtakin. Pieni kalakin voi saada suuria aikaan. Kun TV A:n suuri patotyömaa oli liki valmis , alueelta löydettiin tieteelle uusi vilistäjien sukuun kuuluva 40 kala , joka pian todettiin uhanalaiseksi ja padon alapuolinen vesialue määriteltiin lajin suojelualueeksi . Perusteluissaan oikeus totesi : "se, että" onko pato 50 % tai 80 % valmis on merkityksetöntä· arvioitaessa mitä· tieteellisiä" ja sosiaalisia menetyksiä·, jotka liittyvä·t ainutlaatuisen elä.mä·nmuodon hä"viä"miseen
Muussa tapauksessa määräaikaisen lain uudistaminen varmasti vaarantu1s1. Seppo Keränen Arno Rautavaara \iam,llarm CcmlleJI.: l,~1! lindv;r~n Saariston elämää J.. Maan pakkolunastusta uhanalaisten lajien suojelemiseksi ei mielellään käytetä maassa , jossa yksityinen omistusoikeus on pyhä. D SUOMEN LUONTO 7-8183 42 . Lajien valinta tuottaa jatkuvaa päänvaivaa, koska voimavarat eivät riitä kaikkien lajien tehokkaaseen suojeluun. Taloudellisten ja poliittisten syiden lisäksi tähän vaikuttaa biologisen tiedon niukkuus . Teoriassa mikä tahansa rakennusohjelma voidaan pysäyttää, koska aina on mahdollista löytää alueelta esimerkiksi hyönteinen, joka on niin harvinainen, että se voidaan vaatia luetteloitavaksi uhanalaiseksi lajiksi . Lajien suojelu ei ole kuitenkaan ongelmatonta Yhdysvalloissa. On kuitenkin todennäköistä , että luonnonsuojelijat käyttävät lain voimaa ainoastaan konkreettisissa ja järkevissä tilanteissa. Tällöin laajatkin elvytysohjelmat Yhdysvalloissa saattavat olla hyödyttömiä . Lain määräaikaisuuden hyvä puoli on siinä, että uhanalaisten lajien suojelu saa suurta julkisuutta viiden vuoden välein, ja laki on mahdollista pitää ajan tasalla. Vaikka säännösten mukaan kaikkia eliöryhmiä tulisi käsitellä tasavertaisina, näin ei kuitenkaan ole. Syysu utu oksia Suomen Luonnonsuojelun Tuelta Lisätietoja esitteestä tämän lehden välistä Uhatut kasvimme SE.PPO VUOKKO Kur.11 MAUIII KORIIONEN 41. Yksityismaiden elinympäristöjen muutoksia on vaikea säädellä . vsk. Toisaalta on mahdollista , että laki jätetään uudistamatta tai sitä heikennetään ratkaisevasti, mutta tämä ei vaikuta todennäköiseltä suuren yleisön asenteiden muuttuessa luonnonsuojelulle yhä myötämielisemmiksi. kalaisia näkemään uhanalaisiin lajeihin ja luontoon yleensäkin liittyviä rahassa mittaamattomia arvoJa. Esimerkiksi hyönteisten osuus on luettelossa suhteettoman pieni . Monet uhanalaisista lajeista ovat muuttolintuja , jotka ovat talvehtimisalueillaan Välija EteläAmerikassa turvattomia . Erittäin ongelmalliseksi on koettu kaupankäynti taloudellisten hankkeiden ja uhanalaisten lajien suojelun välillä, koska yhteismitallinen vertailu on mahdotonta
Niihin ei kuulu öljy eikä kivihiili , sillä happosateet ovat maan uhkaavin ympäristöongelma. Ruotsin ilmapiiri on nyt rauhoittunut. Energiakeskustelu jatkuu: On muitakin vaihtoehtoja kuin säteilevä tulevaisuus ja maailmanlaajuinen smog Teuvo Suomisen mielestä fossiiliset polttoaineet toki voidaan korvata ydinvoimalla, mutta vain sillä fuusiovoimalla, joka mollottaa taivaalla. Kaarina Järventaus tuo keskusteluun usein sivuun sysättyä naisnäkökulmaa! 42 Hyvä veli Rainer Rosengren Ruotsin luonnonsuojeluliike oli revetä kymmenisen vuotta sitten, kun nuori polvi alkoi arvostella ydinvoimaa. Aletaan oivaltaa , että parempiakin vaihtoehtoja rimaa . vsk.. Puheenvuorosi osoittaa, että jokaisen maan on itse sisällään kuljettava läpi samat vaiheet. Puollat ydinvoimaa muistuttamalla ponnistuksista, jotka on tehty SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Vanhempi polvi näet pelkäsi, että energiakamppailussa uhrattaisiin juuri ne joet ja kosket, joiden puolesta se oli taistellut vuosikymmenet . Muissakin ympäristökysymyksissä kuljemme Ruotsin jäljessä juuri nuo kymmenen vuotta . Minusta sinä olet sekä epäjohdonmukainen että epäoikeudenmukainen
2. Niihin varautuminen johtaa epäinhimilliseen yhteiskuntaan. George Orwellin ennustamaa ajatuspoliisia emme vielä ole saaneet; sen sijaan muutamissa maissa toim11 Jo atomipoliisi. Nythän alan tutkimus ja tuotekehittely rahoitetaan lähinnä sotilasbudjeteista. Minulle taas ydinvoima on tikittänyt kuolemankellona vasta vajaat kymmenen vuotta. Ihmiskunnan on syytä huokaista helpotuksesta, jos fuusioreaktori lopultakin epäonnistuu ja uraani loppuu . Miten varastoidaan vaarattomasti korkea-aktiivinen ydinjäte. Siihen riittäisi ruhtinaallisesti se rahamäärä, jolla nyt pönkitetään ydinvoiman uskottavuutta. Putken ja johdon toisesta päästä löytyy nyt jättiläisyhtiö, jota kiinnostaa myös ydinvoima. Miksi emme tekisi kuin Hannes Alfven , Nobelilla palkittu ruotsalainen ydinfyysikko. Et perustele kielteistä kantaasi siihen , että kaivat mieluummin energiasi maan alta , niin biologi kuin oletkin . Hiiteen fossiiliset polttoaineet , tilalle ydinvoima, juuri tuo taivaalla mollottava fuusiovoimala! Teuvo Suominen Rainer Rosengrenin herättämiä ajatuksia Minäkin suhtauduin epäilevästi ydinvoimaan jo 70-luvulla . Onhan villapaitakin eräs aurinkoenergian hyväksikäytön muoto! Suurin vaikeus näyttää piilevän juuri tarjolla olevien keinojen moninaisuudessa. Olemme tottuneet siihen, että öljyä tulee putkesta ja sähköä johdosta. " Parempaa" olisi kai ensin hyötöreaktori ja sitten fuusiovoima . Ydinsäteilyn energia-annokset ovat suurempia kuin ainetta koossapitävät voimat. Miten ihmeessä voidaan siis ydinvoimaa pitää halvempana , vaikka malmi on kovaa, hiili pehmeää. Mieleeni on jäänyt amerikkalaisesta "The Bulletin of the Atomic Scientists' ' -lehdestä vakuuttavantuntuinen vertailu . Niin moitin minäkin . Onko sinulta jäänyt huomaamatta muutos, jota jo elämme. Mutta raha ja vaiva ovat sittenkin pientä , jos toisessa vaakakupissa on ympäristön elinkelpoisuus . 3. Vai aiotaanko astioita entiseen tapaan yhtenään vaihtaa seuraavat satatuhatta vuotta. 43. Kaukovarjostin ei vielä toimi, mutta etäispäätteet tarkoin kortistoituine tietoineen varjostavat jo elämäämme. että tonnissa louhintakelpoista uraanimalmia on suunnilleen saman verran energiaa kuin tonnissa kivihiiltä . Yhden vastauksen olen saanut tiedosta , että Yhdysvalloissa on kiinnostus ydinvoimaan lopahtunut juuri kustannusten vuoksi; se on liian kallista. Olen yrittänyt selvittää itselleni, miksi olet päätynyt täysin vastakkaiseen tulevaisuudenkuvaan kuin minä, vaikka kuulumme samaan ikäpolveen ja olemme saaneet samanlaisen koulutuksen . Uraanimalmi on ensin rikastettava ja sitten " poltettava" mutkikkaassa voimalassa , kivihiili taas työnnetään sellaisenaan uuniin . Se on altis tapaturmille , kriisi tilanteille ja sabotaasille . Kaikki on tapahtunut kansalaisten oman aloitteellisuuden pohjalta. Pian siirrymme vuoteen 1984 . Mutta voimalat ovat ihmisten rakentamia, ja niitä käyttävät ja valvovat ihmiset enkä siksi voi olla varma. Jättiläisvoimaloita seisoo tyhjän panttina, omatekoisia tuulivoimaloita ja lämpöpumppuja pyörähtelee joka taholla, generaattorit kehräävät sähköä lannasta ja jätteistä, asuntoja eristetään , halkopinot pitenevät ja uunintekijät potevat ylenmääräisen työn synnyttämää stressiä. Voisiko ero syntyä siitä , että sinä vasta nyt olet havahtunut happosateiden ongelmaan, joka minulle on ollut SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42. tikittävä aikapommi jo yli kymmenen vuoden ajan. Eteenpäin päästäisiin, jos kerrankin saisimme ydinvoimateollisuudelta rehelliset vastaukset kolmeen kysymykseen: 1. Happosateet tuhoavat elämää, niistä on pakko päästä . sen turvallisuuden lisäämiseksi . Mutta hyötöreaktoriin liittyvät riskit ovat moninkertaiset plutoniumtalouksineen kaikkineen ja fuusiovoimasta ei näillä näkymillä ole minkäänlaista tietoa. Energiayhtiöille sen kuvittelu on vielä vaikeampaa. Ydinvoiman varaan jättäytyminen olisi peruuttamaton askel kohti ennennäkemättömän totaalitaarista valtiota. Vai etkö ehkä halveksikaan näitä energianlähteitä vaan pelkästään niitä ehdottavien ihmisten keinoja ja asusteita. Meidän on vaikea kuvitella tulevaisuutta , jossa ison yhtiön tilalla olisi suuri joukko pieniä ja hajautettuja laitoksia. Uraanihan loppuu pian , sitä on jäljellä yhtä vähän kuin öljyä . Tehtävä on minusta yhtä toivoton kuin kiehuvan veden säilyttäminen jääastiassa. Ydinenergiaan liittyvä uskomaton radioaktiivisuus tekee siitä äärimmäisen vaikeasti hallittavan. Toisen vastauksen antoi Kyösti Pulliainen osoittamalla , että pelkästään korkoprosentteja peukaloimalla saadaan mikä hyvänsä näyttämään edulliselta . Öljykriisiä seuranneet vuodet ovat osoittaneet keinoja, vaikka sinä niitä halveksitkin säästämistä, moninaiskäyttöä, bioenergiaa, tuulta ja auringonsäteilyä. Olkaamme siis sittenkin samaa mieltä, veli Rainer. Siksi aine kuin aine haurastuu ja syöpyy. Sinun ajatusmallisi mukaan niistä päästään siirtymällä fissioenergiaan siihen asti , kunnes parempaa keksitään . Miksi säälittelet insinöörejä mutta moitit vaihtoehtojen esittäjiä suunsoitosta ja tulosten vähyydestä. Hätään n yksissäsi manaat esiin ydinvoimaa, jota kauan vastustit. Hän sanoo luottavansa rajattomasti siihen fuusioreaktoriin joka nytkin vuodattaa yllemme energiaa moninkertaisesti enemmän kuin koskaan pystymme käyttämään . Moitit ydinvoimakeskustelua paikoillaan pysymisestä . Miksi vaikenet siitä, että kivihiilen ympäristöhaittoja ei vielä torjuta mitenkään. Uskon , että niiden käyttäjät ovat melkoisen asiantuntevia ja tehtäviinsä koulutettuja. Ihmisistä tiedän sen verran , että he helposti laiminlyövät tärkeitäkin turvallisuusmääräyksiä silloin kun ne ovat heille jokapäiväisiä, että kukaan ihminen ei jaksa aina olla parhaassa mahdollisessa toimintavalmiudessa, jos jotain sattuu , että osa ihmisiä tekee aina huolimatonta työtä ... Myönnän kyllä, että sekä Olkiluodon että Loviisan voimalat ovat toimineet ilman suuria riskitilanteita. Miten säilytetään ihmisoikeudet ja kansalaisvapaudet maailmassa, jonka energiahuolto rakentuu ydinvoiman varaan. Ydinvoiman ' 'taloudellisuuden ' kupla särkyisi heti , jos aseidenriisunnassa päästäisiin tuloksiin. Kuka ottaisi vaivakseen laskea, miten monen ydinvoimalan edestä jo nyt otetaan talteen auringon energiaa. Onko keinoja irrottaa ydinvoima kytkykaupasta aseteollisuuden kanssa. Tosin ryhdyin vastustamaan ydinvoimaa aktiivisesti vasta tällä vuosikymmenellä. Noiden kolmen tiedon varassa tuntuu ydinvoiman taloudellisuus suuren luokan huijaukselta . vsk. Rauhanomaisen ydinvoiman varjolla lisätään maapallon ydinaseistusta. Kahdesta pahasta en valitsisi kumpaakaan , mutta jos tilapäisratkaisuihin on pakko mennä, niin mieluummin sitten öljy ja kivihiili , kunhan samalla hoidetaan niiden rikkikysymys. Energia ei meiltä lopu. Koko tänä aikana en ole nähnyt mitään siihen viittaavaa, että ydinvoima sittenkin olisi kannatettava energiamuoto. Byrokratian päättävillä ja neuvoa antavilla portailla vilisee "insinööriparkoja", vaihtoehtoilijoilla on korkeintaan puheoikeus. Siinä todettiin
Haihattelijoita ja utopisteja riittää aina. Tiedän, että useissa ulkomailla sattuneissa ydinvoimalaonnettomuuksissa ja -haavereissa on aiheuttajana ollut täysin arvaamaton, ennakoimaton, simuloimaton tekijä the human factor, inhimillinen tekijä. Naisena ja mahdollisena äitinä en pysty antamaan anteeksi tälle sukupolvelle sen tekemiä ydinräjäytyksiä, sen tuottamia ydinjätteitä enkä sen kylvämiä ympäristömyrkkyjä. Mutta haihattelijoiksi on myös helppo leimata kaikki , jotka puhuvat jostakin nykyistä paremmasta. Parasta mahdollista ympäristönsuojeluratkaisua ei aina voida synnyttää ympäristönsuojelulle pos1t11v1sesta asenteesta huolimatta. Käsittääkseni myös maailman johtavat energiatutkijat ovat todenneet, että ennemmin tai myöhemmin on siirryttävä käyttämään pääasiassa uusiutuvia energianlähteitä. Voi olla, että muutoshaluiset keskustelijat ovat joskus niin laajakatseisia, ettei heillä ole käsitystä yhdenkään yksityiskohdan toteuttamisesta. Mutta vähintään yhtä paljon arvostelemista on nykyisissä insinööreissä ja virkamiehissä , jotka eivät kapea-alaisuudessaan tunnu lainkaan osaavan ottaa huomioon ihmistä ja hänen tarpeitaan. Samalla ajatuskatko heitti piikit tyylikkäästi SAK:n niskaan . Tässä maailmassa on tarpeeksi inhimillistä kärsimystä ilman lisääntyneitä keskenmenoja ja epämuodostumia . Sitä on seurannut huomattava koulutusja SUOMEN LUONTO 7-8 183 42 . Siitä ei vielä kuitenkaan voi päätellä, että suunta olisi väärä. Kirjoittaja loukkaa myöskin sitä ayväkeä, joka on aiemmin taistellut , SAK:kin tuella, myös ulkoisten ympäristönsuojeluratkaisujen puolesta muistutettaessa tulee mieleen mm . Kirjoittaja muistanee SAK:n laajan osallistumisen ympäristövuoden 1980 toimintaan . En voi hyväksyä sitä, että elämää tuhoavia, perintötekijöitä vääristäviä radioaktiivisia aineita kaivetaan ihmisten ilmoille (uraanina) , muutetaan ydinreaktiossa entistä vaarallisemmiksi ja kuljetetaan sekä varastoidaan eri puolille. Osoittaa kuitenkin ajattelun ja tiedon rajoittuneisuutta väittaa, että ympäristönsuojelu on SAK:ssa jäänyt luurangoksi (hengittämättömäksi olioksi). SAK on vuosikausia toiminut aktiivisesti paremman elinympäristön turvaamiseksi painopiste on vain toistaiseksi luonnollisesti ollut työympäristön puolella. vsk.. Loppuvathan nekin aikanaan . Ja minusta jokaisen pienenkin onnettomuuden seuraukset ovat anteeksiantamattomat. Olennaista on se , kenen etua ajatellen tekniikka suunnitellaan. Moralisoinnin vastustaminen on tullut muotiin. Minusta on kuitenkin tärkeää, että niitä ajattelijoitakin on . Fuusiovoima on 44 huippukovaa, huippukallista ja huippukeskitettyä tekniikkaa. Minusta on tärkeää puhua siitä, millainen maailma olisi jotta siinä olisi parempi elää. Entä voiko kukaan ottaa vastuulleen niitä aluksi ehkä huomaamattomia, mutta myöhemmin esiin puhkeavia perintötekijäin muutoksia, joitten seurauksista meillä ei nyt ole mitään tietoa. SAK ei ole ollut ympäristönsuojelua vastaan. On myös totta, että on ihmisiä, jotka puhuvat ja ajattelevat, mutta eivät aina puurra päämääriensä eteen muulla tavoin . Muun muassa näistä syistä en suostu pitämään ydinvoimaa minään ratkaisuna energiaongelmiin. Ja ne puurtajat jäävät usein syrjään julkisuudelta, niin ettei kukaan tiedä, käyttävätkö he villapaitaa vai pikkutakkia. Ajatus, jonka mukaan kaikki tekniikka on inhottavaa, on minulle yhtä vieras kuin sekin ajatus, että kaikki tekniikassa tapahtuva muutos on kehitystä. Oman työpaikkansa ja toimeentulonsa jatkuvuuden riskeeraaminen on erittäin kova paikka kelle tahansa sitä tilannetta soisi pääkirjoituksen kirjoittajankin kokeilevan. Ikävää vain on se, että jos se tehdään myöhemmin, laajan ydinvoimaan siirtymisen jälkeen, se on paljon kivuliaampaa kuin ilman tätä keskitettyä energiantuotannon välivaihetta. Minä uskon, että yhteiskunta, joka tähtäisi vähemmän selvästi materiaalisiin arvoihin olisi henkisesti rikkaampi ja uudistuvampi kuin nykyinen . Mutta se ei ole ristiriidassa ainakaan minun eettisen käsitykseni kanssa. Ja pienoismallit siirtyisivät paljon nopeammin pöydiltä todellisuuteen, ellei ydinvoimatutkimus nielisi valtaosaa esimerkiksi VTT: n energiantutkimuskapasiteetista! · On aivan totta, että ympäristöliike Suomessa ei ole tehnyt valtavia saavutuksia. On selvää, että SAK:n suhtautuminen yksittäisiin ympäristönsuojeluratkaisuihin ei voi olla yksioikoisesti pääkirjoituksen kirjoittajan mielihalujen mukaista. Toinen syy, miksi turvallisinkin ydinvoimala aiheuttaa minussa kauhua. Jos näitä haittoja halutaan vähentää, on siihen tärkein keino energian säästö ja siihen on ymmärtääkseni Suomessa erittäin hyvät mahdollisuudet. Tuskinpa kukaan (jolla ei ole omaa lehmää ojassa) pitää hyvänä fossiilisten polttoaineiden runsasta käyttöä. Parannusta pitäisi tapahtua molemmilla tahoilla. Onnettomuuksia on sattunut myös laitoksissa , joiden hyvinkoulutetut asiantuntijat eivät olisi ikinä uskoneet sitä ... Muita vaihtoehtoja punnittaessa on minusta ensin otettava huomioon se , että kaikella energiankäytöllä on haittavaikutuksia. Uusiutuvan energian alalla tehdyt saavutukset ovat tainneet jäädä monelta huomaamatta, koska ne ovat usein pienimuotoisia ratkaisuja, joilla on laajempaa merkitystä vasta niiden yleistyessä. Mikäli valtaisia määrärahoja nielevä fuusioenergiatutkimus onnistuisi joskus tuottamaan taloudellisesti kannattavia (tai edes mahdollisia) voimaloita, olisi se askel entistä huonompaan suuntaan. Kaikessa tässä radioaktiivisten aineiden käsittelyssä on aina onnettomuusriskejä. Tuloksena on ollut aiempaa huomattavasti myrkyttömämpi , ihmishenkiä säästävä ympäristö , jossa myrkyllisten aineiden käsittely on yleensäkin mennyttä käytäntöä huomattavasti kontrolloidumpaa . Äänekosken hiivapölytapaus, jossa paikallinen ay-väki riskeerasi omat työpaikkansa. Paikallinen ammattiyhdistysväki on ympäristönsuojelukysymyksissä usein puun ja kuoren välissä. Puhe energian säästöstä on mielestäni pikemminkin järkeilyä kuin moralisointia. Silti uskottavia tuloksia on saatu aikaan muutenkin kuin pienoismallikoossa . Utopiat ovat usein olleet työkaluja käytännön muutosten suuntimisessa. Ydinvoima on! Kaarina Jårventaus Kirkkonummi Huutoja korvesta SAK: Piikittely aiheetonta • Suomen Luonto -lehti jakoi numeron 5 / 1983 pääkirjoituksessa piikittömän ruusun Rakennustyöväen Liitolle
Tällaisen kirjasen sisältö menee perille mm . Se ei ole myöskään pääasiallinen lohko. jo runsaat kymmenen vuotta sitten. Maakannibalismia esiintyy kaikissa maissa, joissa on kasvavia taajamia . Erityisen valitettavaa on , että juuri taajamia ympäröivät pellot ovat tuottokyvyltään seutunsa parhaita ovathan vanhat kaupunkimme ja keskuksemme alunperin syntyneet keskelle suotuisimpia maanviljelysalueita. Itse asiassa tällaisilla toimenpiteillä on sangen kova kiire. vsk. ,; ~--------------------------------'~ Räikeä esimerkki kotimaisesta maakannibalismista löytyy Vantaanjoen alajuoksulta, missä rakentamisella on pilattu yhtenäinen viljelymaisema. Nyt keskustelu näyttää huomattavasti asiallisemmalta ja toivon sille hyvää jatkoa. Viime keväänähän Ruotsissa todettiin , että tuli kuuluu myös kansallispuistoihin välttämättömänä tekijänä. Maastamme löytyy jo nyt eräitä lähes kokonaan menetettyjä viljelymaisemia, selvimpänä esimerkkinä ehkä Vantaanjoen alajuoksun maisemat. Tällaisessa kysymyksessä joutunee myös luonnonsuojeluliitto selkeyttämään kantaansa ympäristönsuojelun ja yhteiskunnan taloudellisen kehittämisen suhteista. Se olisi esimerkki positiivisesta, tehokkaasta yhteistyöstä , jota luonnonsuojeluliiton kannattaa kehittää. ammattiyhdistysliikkeen koulutuskanavia pitkin . Olen itsekseni odotellut , koska paine kansallispuistometsien luonnonmukaiseen uudistamiseen kasvaa niin suureksi, että siitä aletaan uudelleen puhua. Niille saadaan yleensä ammattiosaston , ja laajemmissa kysymyksissä, liiton tuki. Keskustelua käytiin lähinnä säälittävällä tasolla. Monissa tapauksissa ympäristönsuojelutoimien alku työpaikoilla voi olla riippuvainen työntekijöiden yksilöllisistä havainnoista ja toimenpiteisiin ryhtymisestä. Vanhoja lehtimetsiä ei ole, eikä niitä ilman nuoria metsiä tulekaan . Valkoselkätikkaa tuskin ehdimme enää pelastaa, sillä se vaatii jo ikääntyviä, koivuvaltaisia metsiä. Suomen erityispiirteenä ulkomaihin verrattuna ovat kaupunkeja ympäröivät laajat viljelemättömät peltoalat . Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa työllisyyden parantaminen nähdään tärkeimmäksi tavoitteeksi . Haluan painottaa sitä, että peltojen paketoinnista poiketen taajamien peltohävikki on korjaamaton tapahtuma: kerran rakennettua peltoa on mahdoton muuttaa jälleen biologisesti tuottavaksi. Suomessa tämä on kyllä todettu SUOME LUONTO 7-8/ SJ 42. Tämän vuoksi tarvitaan suojelualueilla tulen harkittua käyttöä. Kenties on vielä mahdollisuus hankkia elinympäristöjä monille uhanalaisille ja katoaville lajeille, sellaisille jotka välttämättä vaativat tulen synnyttämää elinympäristöä tullakseen toimeen. Maakannibalismia Suomen Luonnon 6/83 keskustelupalstalla pohdittiin paljonko peltoa häviää rakentamisen alle ja paljonko muuten poistuu käytöstä. Tämän ja ympäristönsuojelun tavoitteiden yhdistäminen on yksi hyvä ja mahdollinen Suomen luonnonsuojeluliiton ja SAK :n yhteistyökenttä. Harvemmin tällaisia näkymiä tapaa maanviljelyn ja ympä45. Väitöskirjassani (ja Suomen Luonnossa 4 / 72) esitin havumetsävyöhykkeen metsien yleisen kehitysmallin erilaisilla kasvupaikoilla. Vasta Suomen Luonto n:o 5 / 1983 otti tulikysymyksen uudelleen esille. Niitähän ei nykymetsätaloudessa enää tunneta, niitä ei ole eikä tule. On huomattava, että ympäristönsuojelu ei ole ainoa yhteiskuntapolitiikan edistämisen lohko , jolla SAK toimii. valitustoiminta sekä lukuisat ammattiosastojen järjestämät tilaisuudet. Toimiin ryhtyminen , ja jo pelkkä tarvehavainnon syntyminen edellyttää kuitenkin osaamista. Nyt lienee syytä palata uudelleen seiskaroinnin perusideaan , joka tarkoittaa suojelualueitten metsien luonnonmukaista uudistamista. Tänä päivänä tällaista ehdotusta ei pidetä mitenkään omituisena, sillä esimerkiksi Seitsemisen kansallispuiston talousmetsät on tarkoitus myöhemmin kulottaa ja antaa niitten uudistua luonnonmukaisesti . Sen mukaan ei nuoria, alle 50-vuotiaita lehtisekametsiä saada enää aikaan ilman luonnonsuojelijoitten aktiivista toimintaa. Y mpäristöterveisin Matti Kopperi SAK: n ympå"riscöcyöryhmiin puheenjohtaja Tulta luonnonsuojelualueille Runsaat kymmenen vuotta sitten syntyi kohu seiskaroinnista. Pertti Seiskari < ,~ ,~ 0. Uudistamisen leimaaminen epämääräiseksi seiskaroinniksi on myöhästyttänyt meillä järkevän ekologisen ajattelun tunkeutumista luonnonsuojeluun noin kymmenen vuotta. Tätä sangen selvää ajatusta kritisoi aikoinaan mm. Heikki Haapala Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja Reino Rinne, joka oli silloin Koillismaan Luonto ry:n puheenjohtajana (Suomen Luonto 1972 , n :o 4) . · Seiskaroinnin käsite syntyi metsähallituksen Koilliskairatoimikunnan esitettyä, että Oulangan laajennusalueen harsitut metsät tulisi kulottaa ennen niiden liittämistä puistoon . Kun taajama pelloille levitessään syö olemassaolonsa alkuperäisen perustan , voidaan puhua maakannibalismista. Valtaväylien varrella sijaitessaan ne antavat helposti huonon kuvan ulkolaisille vieraille. SAK:n keskeinen tehtävä on jäsenistön toimeentuloturvan kehittäminen , johon on liitetty monia elämisen laadun parantamiseen tähtääviä tavoitteita ja ohjelmia. Suomen luonnonsuojeluliitto voisi edistää työntekijöiden panosta ympäristönsuojelun kehittämisestä esimerkiksi tuottamalla ohjekirjasen siitä , miten tavallinen kansalainen voi tunnistaa ympäristörikoksen ja toimia sen havaittuaan
Taajamien tuntumassa olevat pellot ovat vi ljeltävissä , vaikkakin niitä , ehkäpä tietyin taka-ajatuksin , on väitetty viljelykelvottomiksi saastumisalttiuden takia . Tällaisten paikkojen erikoisleima ja arvo kasvavat vuosi vuodelta . YMPÄRISTÖ KÖYHTYY MONIN TAVOIN Peltomaan huvetessa eläimistö ja kasvisto häviää ja ympäristö köyhtyy kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ammatinvalintaan ja sitä kautta maatalouden työvoimansaantiin . Jotta biokaasulaitos tuottaisi riittäsuOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Helsingin kaupunki on kiihdyttänyt peltojensa rakentamista ja maatalouden korvaamista muilla maankäyttömuodoilla. Reservaattien luominen saattaa paikoin olla hankalaa taloudellisista syistä, mutta onhan kaupungissa muunkinlaisia rauhoitettuja biotooppeja. Tällä hetkellä kaavoitus ja luutuneet asenteet eivät kuitenkaan suo maatalousmaisemalle riittävää suojaa. Tässä kysymyksessä myös maatalouden ja luonnonsuojelun eri järjestöt voisivat toimia tähänastista pontevammin . Tieto ja tietoisuus maanviljelystä ovat nopeasti katoamassa taa1amanuorten maailmankuvasta. Ei voi olla järkevää estettä sille , etteikö myös tehokkaasti viljeltyä peltoa voisi liittää säästettävien kohteiden joukkoon. Näin voitaisiin tarvittaessa säilyttää taajamien ympärillä olevia vi ljel yaukeita . Maataloudesta tulee "enää ja vielä" -elinkeino , mikä ei ole omiaan parantamaan maatalouden arvostusta. Jollei tämä onnistu se osoittaa valitettavan selvästi luonnonsuojelun todellisen aseman taloudellisten realiteettien maailmassa. kaskiviljely) elvyttämiseen , vaan että suojeltaisiin nykyaikaisessakin viljel yksessä olevia peltoja . Tulevaisuuden suurimman rakennuspaineen muodostanee pientaloja mökkiasutuksen odotettavissa oleva voimakas kasvu . Kritiikki nykyistä maankäyttösuuntausta vastaan on kasvussa , joten maankäyttötapojen osittainen uudelleenarviointi lienee tarpeen . Bangladeshissä on vähän puita . Peltoja tarvitaan myös opetuksessa ja koulutuksessa, lähinnä koulujen biologian ja maatalouden tunneilla mutta myös ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Toisaalta on myös näyttöä vastakkaisesta toiminnasta . Viime aikoina on ollut nähtävissä myönteistä kehitystä ainakin keskustelutasolla . Valitettavasti monet Helsingin seudun maatalousnähtävyydet ovat lyhytnäköisen ja yksipuolisen asutuspolitiikan seurauksena katoamassa. saasteiden vuoksi kävisi todella mahdottomaksi . Suurin osa väestöstä käyttää keittämiseen lehmän lantaa ja riisin olkia . Ympäristönsuojeluvirasto on perustanut valtion varoin 152 biokaasulaitosta eri puolille maata. Virasto on aivan järkevästi kääntynyt hankkeissaan suhteellisen varakkaiden perheiden ja kyläneuvostojen jäsenten puoleen . rantoja ja muita rakentamattomia alueita . Maaseudun kulttuuriperinteen mukaisesti rakennettavaksi olisi varattava vähemmän tuottavat maat. Myös Etelä-Pohjanmaalla seutukaavaliitto on kiinnittänyt huomiota maakannibalismiin ja selvittänyt sen laajuutta . Koska monet taajamat sijaitsevat vanhoilla kulttuuriseuduilla , ympäristössä on usein runsaasti suojeltavaa kartanomaista asutusta . Nämä saattaisivat kuitenkin vieläkin muodostua merkittäviksi asenteita muokkaaviksi retkeilykohteiksi Suur-Helsingin maataloudesta vieraantuvalle väestölle. ristönhoidon suhteen kehittyneemmissä Tanskassa ja Ruotsissa. Katsauksia Uutisia Klaus Silfverberg Helsinki Biokaasua Bangladeshissä: ansa köyhälle väestölle Bangladeshin sotilashallitus Kaakkois-Aasiassa pyrkii ratkomaan energiaongelmia suosimalla biokaasun käyttöä . Mahdollisuuksien mukaan tulisi asuntorakentaminen siirtää metsiin, missä asukkaatkin viihtyisivät paremmin . Jos lanta ja oljet kuljetettaisiin suhteellisen yksinkertaisiin biokaasulaitoksiin , saataisiin metaania , biokaasua , jota voitaisiin käyttää polttoaineena keittämiseen, valaistukseen ja koneisiin . Siellä rakentamattomat pellot ovat taajamien lähettyvilläkin viljelyksessä eivätkä heitteillä. Mahdollinen saastuminen on erittäin paikallista ja haittaa etupäässä leveälehtisiä , sellaisenaan syötäviä kasveja kuten esim. Esimerkiksi Helsingin Seurukaavaliitto on esittänyt yhtenäisten viljelyaukeiden varaamista niiden alkuperäiseen ja varsinaiseen tarkoitukseen . Peltojen hävitessä myös ulkoiluja viheralueet ehtyvät. Läheskään kaikki taajamien asukkaat eivät oivalla istuvansa samassa veneessä maatalouden kanssa , mitä asuinympäristön viihtyvyyteen tulee . Helposti syntyy kuva maataloudesta heikkona ja väistyvana maankäyttömuotona. Poikkeustapauksissa saattaisi myös metsitys tulla kyseeseen mikäli viljely esim . 46 PELLONSUOJELUALUEIT A TAAJAMIIN Kiireellisesti tulisi selvittää peltohävikin laajuus sekä paikallisesti että valtakunnallisesti . Esimerkkeinä mainittakoon Helsingin Yliopiston Malminkartanon harjoitustila, Hankkijan omistama Tammiston koetila , Maatalouden tutkimuskeskuksen tilat Tikkurilassa sekä Yliopiston Viikin alue. vsk.. Ongelman ydin on siinä, suodaanko maataloudelle sijaa taajamiin vai onko maatalouden osana jatkuva väistyminen . Peltomaiseman suojelu on myös kulttuurikysymys . Viherreittejä on esitetty ulkoilun ja maanviljelyn yhteisen tarpeen pohjalta. Niillä ei rajoituttaisi pelkästään muinaisten viljelymuotojen (esim . Y mpäristötutkimukselle pellot ovat tärkeitä nimenomaan taa1am1en lähellä, missä saastevaikutuksen seurantaan ja mahdollisten haittojen todentamiseen tarvitaan tutkimusalueita. Paperilla biokaasusuunnitelma näyttää hyvältä. Suojellaanhan kaupungeissa myös puistoja , metsiä . Taajamien laajeneminen saattaa hävittää vielä enemmän peltoa kuin peltojen paketointi . Kartanokulttuuria vaalittaessa pelkkä rakennusten ja puutarhan varjeleminen ei riitä, vaan ympäröivien peltojen tulisi sisältyä kokonaisuuteen . Vastaavasti kuren metsän hävittäminen on lailla kielletty tulisi harkita pelloille hoitovelvoitetta , vaikkapa vuotuisen kynnön tai viljelypalstan vuokrauksen muodossa. kaali ja salaatti. Hankkeen kannustamiseksi suunnitteilla on rakentaa biokaasulaitos valtion jokaiselle 4 50 poliisiasemalle. Suomen pellot ovat selvästi yhdenmukaistumassa peltoalan supistuessa sekä huonoimmasta että , yhä lisääntyvässä määrin, myös parhaasta päästä . Tällainen kehitys olisi huomioitava suunnittelussa
Earchscan Bullecin 1983 , Voi. Tällä Zapacan alueella tavataan muikuten rikkoutuneen munankuoren palasia . Myös muuttohaukka sai ilahduttavan runsaasti poikasia, joskin hieman edellisvuotta vähemmän . SUOMEN LUONTO 7-8 /83 42. Y mpäristönsuojelun ja luonnonvarojen järkevän käytön komissio on perustettu vuonna 1980. Kuuba menetti huomattavan osan metsistään jo ennen vallankumousta. Lähes kaikki muuttohaukkapesät on löydetty Lapista. Metsityssuunnitelma vuosille 1981-85 sisältää 42 900 hehtaarin vuotuiset istutukset. peittämällä kaatopaikka multa47. Työtä varten Kuuba sai 71 000 dollaria vuonna 1982 ja 694 000 dollaria vuonna 1983 YK :n ympäristöja kehitysohjelmista. Tämä vanha pyyntitapa on mahdollisesti paras ratkaisu lentokenttien lintuongelmaan, kertoo tshekkiläinen lehti Veda a cehnika mladezi. Mahdollinen varojen säästö energiakustannuksissa koituu maaseutuköyhälistön maksettavaksi . den muassa 80 prosenttia Kuuban lintulajeista ja runsaasti kotoperäisiä kasvilajeja. .2. 80 muuttohaukan poikasta on vamunut lentokykyiseksi. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston merikotkatyöryhmä on huolestunut merikotkan yhä supistuvista pesimäalueista. 6:2 & 3. Merenkurkusta jäljitettiin viime keväänä ilmeisesti KeskiEuroopasta kotoisin olevia kotkanpesien ryöstäjiä. Merenkurkun pesinnät onnistuivat huonosti , mikä saattaa johtua tahallisista häi rinnöistä pesillä . Earchscan Bullecin , keså'kuu 1983, Voi. Sillä kui tenkin saattaisi olla paljon opetettavaa naapurisaarten valtioille ympäristönsuojelusta ja luonnonvarojen käytöstä. Kuuba on yksi Karibian neljästä valtiosta , joilla on jonkinlainen ympäristönsuojeluvirasto . Niin ikään ympäristömyrkkyjä löydetään edelleen tutkituista merikotkanäytteistä, mikä saattaa uhata lajin olemassaoloa. Tänä vuonna lentokuntoon varttui 80 poikasta, viime vuonna satakunta. Jos biokaasuteknologia osoittautuu hyväksi ja sen käyttö yleistyy, väestön maattomalle enemmistölle tulee olemaan entistä vaikeampaa löytää lantaa poltettavaksi . vsk. Kesällä 1982 muuttohaukan poikasia rengastettiin 101. 6:4. Koko maasta löydettiin 58 asuttua merikotkan reviiriä , joista pesintä onnistui 20 reviirillä . Myös uhanalaisen muuttohaukan pesinnät on inventoitu tänä kesänä. Inventointi on osittain vielä kesken, mutta tämänhetkisten tietojen perusteella n . Erityisen hyvin pesintä onnistui E Ahvenanmaalla , mistä löydettiin puolet koko poikasmäärästä . Ne valmistaisivat maatalouskollektiivien käyttöön metaania polttoaineeksi sokeriruokoja meijerijätteistä. Akatemian ympäristökomissio on toiminut suojellakseen 1 500 km 1 :ä suoaluetta Kuuban lounaisrannikolla. Kaikilla reviireillä ei nähty molempia aikuisia , joten on mahdollista, että lintuja olisi tahallisesti ammuttu . Viime vuosina poikasia on vuosittain löydetty 16-19; tänä kesänä < inventoijat rengastivat peräti 26 Ien:'i tokykyiseksi kasvanutta merikotkan 1 poikasta . Sen lisäksi tehtiin västi energiaa viiden hengen perheelle , tarvitaan päivässä 10 kg lantaa , neljän lehmän tuotoksen verran. Se suunnittelee biokaasulaitosten perustamista eri puolille maata. Joka vuosi metsänhakkuiden ja tieverkoston leviäminen saattaa uusia pesimäalueita alttiiksi tuholle ja häirinnälle. Bangladeshissä neljä lehmää omistava perhe on suhteellisen varakas . muutamia havaintoja pesättömistä kotkapareista ja monilta alueilta tavattiin nuoria pesimättömiä lintuja. Vertailun vuoksi voidaan mainita , että Kuubaa hieman pienemmän Guatemalan vuotuiset metsän istutukset ovat 8 000 hehtaaria . 7000. Lintutörmäyksiä sattui 1970-luvulla Euroopan lentokentillä n. Komissio painiskelee jo joidenkin vakavien ympäristöongelmien kanssa. Mittavissa uu delleenmetsityksissä on erityisesti keskitytty alkuperäisten puulajien istutuksiin . Sataman puhdistaminen on yksi harvoj a esimerkkejä "toiminnasta" suunnitelman mukaan , josta sovittiin vuonna 1981 Karibian valtioiden ja YK:n ympäristöohjelman UNEP:in kesken . Viitisensataa moottoria vaurioitui . Useimmissa Karibian valtioissa suuret maanomistajat ja yhtiöt viljelevät alankoja, kun taas pienviljelijät joutuvat tyytymään rinteisiin ja kärsivät eroosio-ongelmista. Haukka vartiointia lentokentillä Haukalla metsästystä harrastivat aikanaan aateliset varsinkin fasaaneja ja turkinpyitä pyytäessään. Kuuban ympäristönja luonnonsuojelu Yksi Karibian suojelua käsittelevän Cartagenan sopimuksen allekirjoittajavaltioista on Kuuba , Yhdysvaltain ja monien muiden Karibian valtioiden pannaan julistama maa. Hallituksen tuki tekee tässä köyhässä maassa varakkaista entistä varakkaampia. Y mpäristökomissio on myös vastuussa vaihtoehtoisen energian tuotannon kehittämisestä. Lintuja on torjuttu mm . Siellä on myös krokotiilien tarhauskeskus. Sillä on toimeenpanovalta ja se toimii Kuuban Tiedeakatemian alaisuudessa . Vallankumouksen jälkeen Kuubassa on tehty kaksikin maareformia eroosio-ongelman ratkaisemiseksi . Meilläkin on Seutulan kaatopaikan lokeista aiheutunut vaaraa Vantaan lentokentän laskeutuville ja lentoon lähteville koneille. Siihen päästetään kahden miljoonan asuk kaan puhdistamattomat jätevedet yhdessä öljynjalostus-, lannoiteja paristotehtaan jätteiden ja myrkkyjen kanssa. Useilta pesiltä löydettiin tänäkin vuonna merkkejä pesintäyrityksistä Havannan lahti esimerkiksi on maailman saastuneimpia satamia . Merikotkan poikasia ennätysmäärä Merikotkatyöryhmän inventoinnin perusteella ovat maamme merikotkat lisääntyneet tänä vuonna ennätysmäisesti . Niin kauan kuin kaatopaikka on olemassa, lokit asustavat siellä, ja jos lintuparvi sattuu suihkumoottorin aukkoon , vahingot voivat maksaa miljoonia , saattaapa kone cuhoutuakin
Heikki Wuorenrinne Belize suunnittelee suojelustrategiaa Pari vuotta sitten itsenäistynyt Belize Väli-Amerikassa on alkanut suunnitella omaa Maailman luonnonsuojelustrategiaan perustuvaa suojeluohjelmaa. Siellä elää kääpiövirtahepoja (valittu puiston symboliksi) , erittäin harvinaisia jentikinsukeltaja-antilooppeja, yhdeksän muuta antilooppilajia, metsänorsuja , bongoja , gueretsalehtiapinoita , simpansseja, leopardeja, krokotiileja ja yli 200 lintulajia. Haukan ei tarvitse olla ilmassa irrallaan kolmea minuuttia kauempaa, jotta varikset ja lokit pysyisivät poissa kentältä vähintään tunnin. Jos lentosää ei ole sopiva, lähetetijän kovaäänisillä varisten ja lokkien tuskanhuutoja sekä väläytellään räikeitä valoj11.. Haukat saivat varikset melko pian muuttamaan reittinsä syrjemmälle kentältä. Ihmisen vaikutus ympäristöön rajoittuu vain suppeille alueille, mikä on varsin poikkeuksellista koko Väli-Amerikassa. Tekniset laitteet eivät nimittäin tulevaisuudessakaan riitä korjaamaan ja puhdistamaan teollisuuden , luonnonvarojen käytön ja asumisen synnyttämiä vaurioita. Varisten työmatka kulki lentokentän yli: aamulla kotimetsiköstä ruoanhakuun , illalla takaisin . Myös kaupunkien ja maatalouskombinaattien sisälla on tällainen alemman tason viherverkosto . Vahingoittuneen moottorin korjaukseen kuluu helposti pari miljoonaa. 40 000 mk) vuodessa. WWF News No 23, Touko-keså'kuu 1983. Esimerkkinä viheralueverkoston luomisesta tietylle pienehkölle talousalueelle mainitaan Tarton lähellä oleva 8 500 ha:n valtion mallitila. Vihervyöhykkeiden kyvylle korjata vaurioita ovat ratkaisevia reunavyöhykkeiden runsaus ja niiden eloyhteisöjen biologinen tuottokyky. Näiden ääripäiden välillä on eriasteisia vaihettumisvyöhyk48 keitä. Maassa loppuvuodesta 1982 vierailleiden IUCN :n asiantuntijoiden mukaan belizeläiset alkavat ymmärtää turmeltumattoman luontonsa merkityksen. Biologista torjuntaa aiotaankin tuntuvasti laajentaa. Liberian ensimmäinen kansallispuisto Liberian , Länsi-Afrikan vanhimman itsenäisen tasavallan, ensimmäiseksi kansallispuistoksi on esitetty asumatonta Sapon sademetsää. "Silmien " välissä kulkevat vaurioita korjaavat vihervyöhykkeet: metsät , jokien ja järvien rantavyöhykkeet ja pellot . Eestin nykyisistä viheralueista, jotka voisivat toimia tällaisina vyöhyk_keinä, arvioidaan maankäyttösuunnitelmassa jäävän 70 % luonnontilaan vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Uusia tuulia Eestin maankäytön suunnittelussa Ensimmäisenä neuvostotasavalloista Eestin vuonna 198 1 valmistuneessa ja vuoteen 2005 ulottuvassa maankäyttösuunnitelmassa on mukana myös luonnonvarojen ja ympäristön järkiperäisen käytön ja suojelun kaava. Järjestelmässä siis luonnonmukaiset alueet korjaavat tehokkaan maankäytön aiheuttamia ympäristöongelmia. Asutusalueiden sisälle ja reunoille luodut muutaman metrin levyiset viherkaistat ja tuulensuojaistutukset ovat tässä hierarkiassa alimpana tasona. Lennot oli sovittettava muuhun kuin varisten lentoaikaan . Sen mukaan laajahkot alueet jaetaan puhtaisiin luonnonalueisiin ja ympäristön tehokkaan hyödyntämisen alueisiin. Belizen 150 000 asukkaasta lähes puolet asuu kahdessa suurimmassa kaupungissa. Eestiläiset viittaavatkin tällaisen viherverkoston merkitykseen eläinten ja kasvien leviämisessä. Siellä elää muiden muassa jaguaareja, bairdintapiireja , harpyijoita, otselotteja, mustamölyapinoita, hämähäkkiapinoita , muuttohaukkoja ja manaatteja. SUOMEN LUONTO 78183 42 . Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten paljon viheraluetta tulee maapintaalaan nähden jättää. Teorian kehittelijöiden mukaan mitä tahansa aluetta voidaan hyödyntää tehokkaasti, mikäli siihen sisältyy riittävästi vähäisemmässä talouskäytössä olevia alueita. Verkoston solmukohtina ovat nykyiset luonnonja maisemansuojelualueet sekä kasvimaantieteellisesti rajatut suuret metsäalueet. Valtio on pieni, noin 23 000 km 2 • Sen alueella on kuitenkin varsin monia eliöyhteisöjä: maailman monimuotoisimpia koralliriuttoja, mäntyja tammisavanneja, luolia, laajoja mangrovesoita, sisämaalaguuneja, sademetsiä. Sapon alue on vaikeasti saavutettavissa eikä siellä ole hakattu metsää . Petolintujen avulla hoitaa Peter Scheffer eräällä Tshekkoslovakian lentokentällä vahinkolintujen torjuntaa. Maassa , jossa vuosittain metsästetyn villin riistan arvo ylittää 50 miljoonaa dollaria, luonnonsuojelua on pidetty outona. Belizen eläimistössä on monia uhanalaisia lajeja. Eestiläistutkijoiden mukaan ympäristön säilyminen puhtaana voidaan taata kehittämällä ja tukemalla luonnon omaa uudistuskykyä lähinnä ilman , ja veden ja maaperän puhdistamiseksi ja saasteiden sitomiseksi . H.R . Väestönkasvu ja pakolaisvirta Guatemalasta ja Hondurasista sekä laajeneva maatalous uhkaavat muuttaa tilanteen . kerroksella, mutta tämä käsittely pitäisi toistaa aika tiheästi ja se on hankalaa. Kaava perustuu Tarton yliopistossa kehitettyyn polaroidun maiseman teoriaan. Ajattelemisen aihetta antaa myös se, että eteläisen veljeskansamme maankäytön suunnittelijat korostavat taloudellisessa maankäytössä johdonmukaisesti luonnontoimintojen eheyden säilymisen tärkeyttä. Hänellä on hoidossaan kanahaukkoja. Sen luonto onkin vertaistaan vailla koko Länsi-Afrikassa. Valtakunnallisen viherverkoston lisäksi myös paikallisille talousalueille on hahmoteltu vastaava verkosto. Haukkojen kasvatuksen ja hoidon kustannukset ovat noin 100 000 kruunua (n. Eestiläisten verkosto on aivan ilmeisesti sama kuin Suomessa keskustelua herättänyt ekologisten käytävien järjestelmä. Eestin pinta-ala vastaa meikäläisten talousalueiden kokoa, joten Suomessakin tällainen viherverkosto varmasti toimisi. Tutkimista siis riittää edelleenkin. Vaikka monet liberialaiset myöntävät, että eläimistön väheneminen maassa johtuu liiallisesta metsästyksestä, suurin osa väestöstä ei kuitenkaan pidä mahdollisena tappaa lajeja sukupuuttoon. Vanhojen lintujen koulutus kestää pari kolme kuukautta, nuorten puolisen vuotta. Kaavakartalla vaurioita korjaavat alueet muodostavat eri levyisten nauhojen verkoston, jossa valkoiset "verkonsilmät' ' ovat tehokkaassa talouskäytössä. vsk.. Verkoston yhtenäisyyden säilymisestä huolehditaan siten, että jonkin osan vaurioituessa tai tuhoutuessa se joko kunnostetaan entisillä sijoillaan tai sitten lähimmälle sopivalle paikalle luodaan uusi vihervyöhyke. Koska lokit ja varikset eivät vastaa kanahaukan kuvaa saaliseläimestä , ne on koulutettava tämän riistan pyyntiin . Huonolla ilmalla haukatkaan eivät saalista. Riittävän laajan suojelustrategian suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin ulkopuolista rahoitusta ja asiantuntemusta
Talvella kaupunkia verhoaa rikin ja typen oksideista ja noesta muodostunurfog-sumu . SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . Virallisten arvioiden mukaan vuonna 1980 rikkidioksidia vapautui ilmakehään 2,8 miljoonaa tonnia. 1983. Puolalaisten määräysten mukaan ilman rikkidioksidin vuotuinen keskipitoisuus ei saisi ylittää 97 mg / m 3. Kaupunki sijaitsee laaksossa , jossa ilma seisoo kauan. Puolalainen hiili sisältää suhteellisen runsaasti rikkiä eikä maassa ole paljon uhrattu hiilen ja savukaasujen puhdistamiseen . Puolassa sairasta metsää on kaikkiaan puolisen miljoonaa hehtaaria. Päästöjen arvioidaan kasvavan vuoteen 1990 mennessä 7 ,3 miljoonaan tonniin . Yli 80 prosenttia heidän käyttämästään energiasta tulee '' biomassasta'': puusta, lannasta ja oljista. Keski-Euroopan pahimmat metsävauriot ovat DDR:n, Tsekkoslovakian ja Puolan rajaseudun " kuolemankolmiossa" . Viljelyka;vien kasvun on arvioitu vähentyneen happamoitumisen seurauksena: sokerijuurikkaan 20-40 prosenttia , vihannesten 20 prosenttia ja viljojen jopa 20-90 prosenttia . 6. X/1:2. Paitsi teollisuudessa ja voimaloissa , hiiltä käytetään yleisesti asuntojen lämmitykseen . Noin 800 miljoonaa kiinalaista elää maaseudulla . Kiinassa 100 000 asukasta kohden . Krakowan kaupungin historialliset muistomerkit ja rakennukset ovat liukenemassa happamaan sateeseen. männyt kärsivät. Seurauksena on vakava maaperän happamoituminen . Erityisesti pyritaan lisäämään sähköenergian sekä hiilestä ja öljystä saatavan energian tuotantoa . Valistustyötä Liberiassa tejcevät monet ulkomaiset järjestöt. Suurin osa mainituista menee teollisuuden tarpeisiin . Havupuuvauriot eivät raJottu vain maan lounaisosiin , myös maan luoteisosien metsiä kuolee. "Kaupallinen energia" kuten sähkö, kerosiini ja diesel kattaa 49. Ambio 1983 Voi. Puolan metsätalous perustuu havupuihin , yli 80 prosenttia metsistä on havupuuvaltaisia. Kuitenkin erityisesti keskeiset teollisuusalueet, Silesia ja Krakowa lähiympäristöineen, ovat pahasti saastuneita. Puolan luonnonsuojeluliiton arvioiden mukaan rikkidioksidi yhdessä muiden ilmansaasteiden kanssa aiheuttaa 600 kuolemantapausta Kiinalaisia energiaongelmia Kiina suunnittelee nelinkertaistavansa teollisuusja maataloustuotantonsa vuoteen 2000 mennessä. Puolalaisen johtavan ekologin Henryk Zimnyn arvion mukaan maassa menetetään vuosittain 600 000 miljoonaa zlotya saastumisvaurioiden vuoksi. Rikkidioksidivaurioita on havaittu yli 500 000 hehtaarin alueella ja yli 240 000 hehtaaria havumetsiä on kuolemassa. Maahan on perustettu toukokuussa 1983 ympäristönsuojeluvirasto, mikä osaltaan antanee aihetta toivoon. Rikkidioksidi yhdessä noen, pölyn ja raskasmetallien kanssa altistaa havupuut hyönteisja sienituhoille. Tämä merkitsee keskimäärin 10 tonnin rikkiannosta neliökilomeuille, mutta esimerkiksi Silesian alueella laskeuma on 50 tonnia neliökilometriä kohden . vsk. Puolan maaperälle laskeutuu tätä nykyä vuosittain neljä miljoonaa tonnia rikin yhdisteitä. Sadon pienentymisen lisäksi laatu huononee . Maa sijoittuukin maailmassa seitsemänneksi rikin päästäjien listalla. Valitettavasti Puolan sisäinen kriisi ja länsimaiden penseys taloudellisten ongelmien voittamiseksi ovat lykänneet ekologisten ongelmien ratkaisua tulevaisuuteen. Asiantuntijat Puolassa arvelevat , että vuoteen 1990 mennessä noin 3 miljoonaa hehtaaria ikivihreitä metsiä on menetetty. Tätä rajaa rikotaan yli kolmella prosentilla Puolan alueesta ja näin vaarannetaan väestön viidesosan terveys. kulutetusta energiasta nykyään saadaan hiilestä noin puolet , öljystä 14 prosenttia, maakaasusta ja vesivoimasta molemmista kaksi prosenttia. Erityisesti Luonnonsuojelun opettaminen on sisällytetty nykyään joidenkin koulujen opetusohjelmaan erityisenä tavoitteena Sapon suojelu. Tavoitteeseen pyritään "vain " kaksinkertaistamalla energian tuotanto. Muiden muassa Yhdysvaltain Peace Corps on luovuttanut kaksi vapaaehtoista työntekijää luonnonsuojelukasvatusohjelmaan . WWF News No 21, Tammi-helmikuu 1983. Puolan surkea tilanne: ilman saasteet ja hapan sade tuhoavat ympäristöä Puolan ympäristön pilaantumisen vakavuudesta ei ole maassa paljon julkisesti keskusteltu ennen vuotta 1980. Puolan Tiedeakatemian kahdeksan tutkijan ryhmä esitti ilman saastumisen lieventämiseksi energian kulutuksen vähentämistä, rakennusten lämpöeristämistä ja ydinvoimaloiden rakentamista. Puolan energiantuotanto perustuu melkein yksinomaan kivija ruskohiileen. Kymmenesosa tästä summasta riittäisi saastumista ehkäiseviin toimiin käytettynä pienentämään vauriot puoleen. Krakowan asukkaat kärsivät normaalia enemmän hengitysja verenkiertoelinten sairauksista ja leukemiasta. Nature 16
6:4. Ohjelmaa kuitenkin kiirehdittiin liikaa. lrrotuksessa liikkeelle lähteneet Iietteet tappavat suuren osan jäljelle jääneistä koralleista ja koralliriutat tuhoutuvat. Sadevesi huuhtoo maahan imeytymättä paljaita kukkuloita ja aiheuttaa tulvia , joihin on hukkunut ihmisiä pääkaupungissa Port-au-Pricessa . Riuttojen alueella biologinen tuottavuus on kymmenkertainen trooppisiin ulappavesiin verrattuna. Niistä suurin laji Tridacna gigas kasvaa jopa 135 cm:n pituiseksi. Haitilla on vähän alankoja , joten viljelmiä on runsaasti rinteillä. Saaren uudelleenmetsitys auttaisi voittamaan eroosio-ongelman. Noin 500 miljoonan kiinalaisen arvioidaan kärsivän polttoainepulasta ainakin 3-5 kuukautta vuodessa. 6.1983. Jos heille maksetaan istuttamisesta , he antavat vuohiensa syödä taimet ja tahtovat maksun uusistakin istutuksista. Viljelijän, joka haluaa ottaa osaa hankkeeseen, on istutettava vähintään 500 puun tainta omalle maalleen. Kuluneen vuosikymmenen aikana perustettiin noin seitsemän miljoonaa biokaasulaitosta, joissa mikrobit muuttavat lantaa ja olkea metaanikaasuksi, tuottamaan energiaa 70 miljoonalle ihmiselle. Hallitus on lisäksi aloittanut laajoja metsitysohjelmia ja rohkaissut entistä tehokkaampaan polttopuun käyttöön. Väestöstä suurin osa elää eroosion syömillä pienviljelmillään . Myös korallia käytetään rakennusmateriaalina. Suunnitteilla oli aloittaa tien rakentaminen 20. noin 6 prosenttia maaseudun energian kulutuksesta. Huhtikuusta 1982 vuoden loppuun istutti noin 4 000 viljelijää 1,75 miljoonaa puun tainta, joista 80 prosenttia on jäänyt eloon. Tie olisi mahdollistanut pääsyn maitse Hondurasin ja Nicaraguan levottomalle rajaseudulle , jonne tätä nykyä paasee vain lentäen . Toimenpiteiden seurauksena metsät eivät Hairilla uudistu. Hondurasin ja Nicaraguan joukot tekevät alueelta hyökkäyksiä Nicaraguaan ja siellä on Nicaraguan intiaanien pakolaisleirejä sekä sandinistihallinnon vastaisten ntcaragusuoMEN LUONTO 7-8/ 83 42 v,k.. Tarkoitus oli tehdä muutos jo olemassa olevaan maaseututiehankkeeseen , jora Hondurasissa pitää yllä US AIO . 6:2&3. Koska 500 puuta voi tuottaa neljässä vuodessa 750 dollarin arvosta hiiltä , viljelijät ovat olleet hyvin kiinnostuneita istuttamisesta ja taimien hoidosta. lstutettavaksi valittiin nopeasti kasvavia lajeja, jotka voidaan kaataa neljän , viiden vuoden kuluttua. Indonesiassa murskatuista jättiläissimpukan kuorista valmistetaan ylellisiä lattialaattoja. Paitsi lehtimiehet ja luonnonsuojelijat myös senaattorit ja kongressin jäsenet halusivat tarkempia tietoja tiesuunnitelmasta . Paikalliset hiilikaivokset ja pienet vesivoimalat tuottavat loput. Kiinalla on edelläkävijän maine maaseudun energiaomavaraisuuteen liittyvässä tekniikassa. Keski-Jaavan pohjoisrannikolla , Karimunjawa-saarilla, pelätään käyvän samoin , sillä simpukoiden keruu on entisestäänkin lisääntynyt. -New Scientist 23. Earthscan Bulfetin, kesiikuu 1983, Voi. Kaikesta tästä ei seuraa pelkkää hyvää , jos suunnitelmissa ylikorostetaan teollisuuden tarpeita. Vaikka energiaa voidaan tuottaa maaseudulla biomassan muodossa suuria määriä, saattavat kiinalaiset kärsiä samanaikaisesti vähentyneestä maataloustuotannosta ja yleisestä elintason laskusta. Murrayn suositukset perustuivat hänen havaintoihinsa väestön elinolosuhteista. Tiehankkeen tarkoituksena olisi ollut kunnostaa hylätyn metsätien pohja lähellä Dulce Nombre de Culmin kaupunkia O/anchon maakunnassa ltä-Hondurasissa . Haitilaisten enemmistö on peräisin Länsi-Afrikasta ja pääkielenä on kreolinranska. Yleensä elintarviketuotannon lisääminen on helpompaa kuin biomassatuotannon. Lisäksi pienviljelijät ovat saaneet uuden rahakasvin ja omaa polttopuuta . Indonesian jättiläissimpukat ja koralliriutat vaarassa Jättiläissimpukat elävät koralleihin kiinnittyneinä Tyynen meren ja Intian valtameren rantavesissä. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 7, 5 miljoonaa dollaria , jonka Yhdysvallat olisi lainannut Hondurasin hallitukselle . Sieltä tie olisi seurannut Rio Cocoa , Hondurasin ja Nicaraguan rajajokea , ja kääntynyt sitten koilliseen kohti Mocoron kaupunkia ja päättynyt Karibian merelle Pu erto Lempiran satamakaupunkiin . Kansainvälinen toiminta estänee tien rakentamisen sademetsän halki Hondurasissa Yhdysvaltain kansainvälisen kehityksen viraston (US AIO) Washingtonin toimisto oli hukkua joulukuussa 1982 huolestuneisiin kyselyihin tien rakennushankkeesta Hondurasissa. Kalatuotannon kannalta ne ovat korvaamattomia. Monien huomioitsijoiden mukaan tämä yleinen huolestuminen esti ainakin väliaikaisesti suunnitelman toteuttamisen . Mutta on varsin ymmärrettävää , että vain harvat pienviljelijät ovat kiinnostuneita kasvattamaan puita ' ' kansakunnan hyväksi". Koralliriuttojen tuhoutumisella on monia vakavia ekologisia seurauksia. Earrhscan Bullecin , Toukokuu 1983, Voi. Tehokas biomassan käyttö, metsien laajat hakkuut ja orgaanisen jätteen kokoaminen pelloilta, voi johtaa eroosion ja tulvien lisääntymiseen ja maaperän ravinteiden vähenemiseen. Sen pelätään kuolevan sukupuuttoon, elleivät Kaakkois-Aasian hallitukset kiellä sen keruuta. Reaganin hallituksen motiivi suunnitelmaan on ilmeinen. Metsittämistä hai tilaisittain Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin, varsin tiheään asuttu saarivaltio Karibianmerellä. Pulau Seribun suunnitteilla olevan merikansallispuiston, jonka 600 saaren rantavesien elämä on poikkeuksellisen rikasta, vesistä ei enää löydy Tridacna gigas-yksilöitä. Antropologi , tohtori Gerald Murrayn johtama maaja metsätalouden yhteishanke on onnistunut siellä siinä , missä muuten on epäonnistuttu. Monin paikoin eroosio on syövyttänyt maaperän kalliota myöten. tammikuuta 1983 Väli-Amerikan Amazoniaksi kutsutun sademetsäalueen halki ltä-Hondurasissa. Kun jättiläissimpukoita irrotetaan , rikotaan kiinnitysalustana oleva ko50 ralliyhdyskunta. Puiden juuret kuitenkin sitovat maata, parantavat maataloustuotantoa , vähentävät tulvia ja liettymistä. Maan tärkeimmän vesivoimalan , Peligreen, patoallas on madaltunut niin , että voimala saatetaan joutua sulkemaan vuonna 1986. Tilojen keskikoko on 1, 5 hehtaaria ja keskimääräiset vuositulot ovat alle 50 dollaria . Yhdysvaltain kansainvälisen kehityksen virasto (USAIO) hyväksyi ne ja myönsi 3 ,8 miljoonaa dollaria hankkeeseen, jota voidaan pitää varsin epätavallisena. Viljelijät omistavat puut ja voivat kaataa ja myydä ne halutessaan . Nykyään noin kolmannes rakennetuista polttolaitoksista ei ole käytössä, sillä niiden suunnittelu ja ylläpito on ollut puutteellista
Myös Liittotasavallassa näkyi jätepaperin ja jäte lasin keräysastioita ilahduttavan runsaasti. Ulkomaan uucisia on coimiuanuc Iiris Sucela. Mahdollista myös on , että Honduras hakee rahoitusta tiehen joltain muulta valtiolta . Asutuksen myötä sademetsät muuttuisivat laidunmaiksi, joilla kasvatettaisiin lihakarjaa vientiin. US AID :n sisäisen muistion mukaan tien rakentaminen ei olisi kuitenkaan liittynyt pakolaisja sotilasasioihin. Tiesuunnitelma siis esitettiin Hondurasin hyväksi tapahtuvan kehityshankkeen nimissä . Siitä 26 miljoonaa kiloa tuli Hondurasista, missä lihantuotanto on kaksinkertaistunut vuodesta 1972. Esimerkiksi Leipzigissa on ostoskeskusten edustoilla talousmuovin ja jätelasin keräysastioita. Toinen mahdollisuus olisi ajaa hanke läpi jonkin muun viraston, esimerkiksi puolustuslaitoksen , kautta. JL 51. Saksat kierrättävät Sekä DDR että Länsi-Saksa ovat Suomea pitemmällä jätteiden hyödyntämisessä . Tiehankkeen tappion juhliminen saattaa olla ennenaikaista. Keittiön nurkkaan on jo ehtinyt kasaantua kaksi laatikollista joutilasta lasia. Yhdysvaltoihin ruotiin viime vuonna 150 miljoonaa kiloa naudanlihaa Väli-Amerikasta. Yhdysvaltain hallituksen virkamiehet ovat osoittaneet ainakin kolme mahdollista tapaa sen rahoitukseen US AID:n hylkäävän päätöksen jälkeen. vsk. US AID:n selvitys vuodelta 1980 kuvaakin Hondurasin maana, jota uhkaa metsien hävittämisen "katastrofi''. SUOMEN LUONTO 7-8 /83 42 . Siinä tapauksessa Yhdysvallat käyttäisi julkisesti ulkopuolista määräysvaltaa Hondurasin asioihin. Tien rakentaminen yllyttäisi tuhansia maanviljelijäja karjankasvattajaperheitä muuttamaan alueelle. alaisjoukkojen harjoitusleirejä. Hondurasilaiset metsäasiantuntijat ja ekologit olivat kuitenkin sitä mieltä , että tie merkitsisi taloudellista ja ekologista tuhoa alueella, jota Hondurasin hallitus suojelee kestävän tuotoksen metsänä ja jossa elää monia uhanalaisia lajeja. Suomessa jätelasin keräysastia on vielä samanlainen harvinaisuus kuin valkoselkätikka. Helsingissäkin on kuulemma kiertäviä jätelasisäiliöitä, mutta eipä ole moista ihmettä naapuristoon ilmestynyt. Perusteltu syy sille olisi ollut , muistion väitteen mukaan, varmistaa pääsy alueelle, sillä suunnitteilla on ollut aloittaa asutuksen ja luonnonvarojen käytön seuranta. AMBIO 1983, XJJ:2. Jätelasin keräystä tosin kokeillaan parillakymmenellä paikkakunnalla. Yhdysvaltain Hondurasin lähetystö maarasi aiemmin US AID:n virkailijoita maaseudun kehittämisosastolta suunnittelemaan toimenpiteitä nyt kyseessä olevan metsäalueen eläimistön , kasvillisuuden ja intiaaniyhdyskuntien suojelemiseksi. Yksi tapa olisi määrätä Hondurasin US AID tekemään tiestä erillinen ehdotus, joka ei kuuluisi olemassa olevaan maaseurutiehankkeeseen. Sittemmin virkailijoita kuitenkin kehoitettiin tekemään selvityksiä tiestä huomauttaen , ettei mitään suojelutoimenpiteitä tarvittaisikaan
52 Tämä on hätähuuto pökkelöjen ja niiden asukkaiden puolesta . Kova teknologia talousmetsineen on ajanut liito-oravan ja muut pökkelöjen asukkaat asuntopulaan . Tuhosir vahvemman 01keudclla clinmahdollisuureni. Harmaaturkit heräsivät moottorisahan pauhuun ja kaatuvan puun ryminään . vsk .. Pitäkäämme siis metsää pyhänä ja kunnioittakaamme sen elämää ja asukkaita, ettei pesäpuitten tarvitse itkeä . Harmaaturkit hän työnsi koti• koloon takaisin . Nykyiset ikikuusikot laitamilla olevine lehtipuurykelmineen olisi suojeltava, mikäli haluamme säilyttää luonnossamme tämän mukavan siipiveikon. Tuhoamalla jonkin lajin sukupuuttoon tuhoamme samalla jotain itsestämme. Lopulta metsämies heltyi. Kotipuun rojahtaessa maahan putoilivat asukkaat hangelle . Metsämies katsoi hämmästyen: mitähän nuokin ovat. Enä"å. Liito-oravan katse kertoi: Miksi tuhosir pesåpuuni. Tämä on muistutus tuhansista samanlaisista tapauksista joita sattuu joka vuosi. Miksi kaadoir naapurini siniriaisen pesåpuun. Hannu Varjonen Liiro-oravasra lisfa Suomen Luonro 811982 SUOMEN LUONTO 78183 42 . en voi liidelfå" peså"puuni larvuuksiin enkä" edes få". ole. himerså"å"n, koska siråkä"å"n ei enå"å. Miksi mersä"ni joka oli osa clåmfani. Pesäpuu itki Kevättalvi 1983 koitui kuvan pökkelöpesijöille kohtalon kevääksi. Koko elinympäristö ja ruokamaat ovat yhtä tärkeitä. Hän katkoi puun ja pystytti osan pökkelöstä uudelleen. Asuntopulaa voidaan helpottaa, mutta liito-oravaa ei pelkkä pöntötys auta
Kai tied,it, cu.'.i 01kl!in :.1joi1cttu hakkuu on p,m,sta metsänhoitou, Tule keskustclem:.1:111 k:mpoist.ä. 84 nousev,lt yli sovittujen rajojen. Selostukset vain ovat pahoin ristiriidassa tekojen kanssa . Tällaisella laitoksella tunnetaan vain metsänviljelyn käyttämät menetelmät. 11. Yhtä ristiriitaisia ovat metsäpoluille hakkuiden edellä ilmestyvät metsäosaston ilmoitustaulut. Terveet ja elinvoimaiset puut kaadetaan mikäli ne ovat tukkipuiksi sopivan järeitä. Alit sii/!i ~uoua aikdilc. ,sk. Kuinka tähän sopii se, että nuorta tammitaimistoa tuhotaan "vesakon raivauksen" nimikkeellä. Suomen Luonnossa 3 / 83 Helsingin kaupungin puistometsistä vastaavat virkamiehet selostivat tekemisiään. Tunnen asioita toki pääosin vain Talin-Pajamäen alueelta, mutta silloin kun olen päässyt näkemään tai kuulemaan toimenpiteistä muualla Helsingissä, ei periaatteissa ole eroa. l lclsinkiläincn mcL~itilan omi,t.1ja, voidaksesi tehdä puuk.aup1laa Sinun ei tarvitse matkustaa mctsätilasi sijaintikunta,m eikä cbiii turhm viilik.iisiä. Mistä sitä tarvittavaa uutta puustoa syntyy, jos se jo taimistona hävitetään . Kun sitten "toimenpiteisiin " ryhdytään , silpoutuu alle arvokasta säilytettävää puustoa . 83-29. Talin-Pajanmäen alue on luontaista lehtoa, jossa ylipursuavan rehevä kasvusto valtaa maaperän , kun se saa olla edes jonkin aikaa rauhassa . 2. Puhutaan sävyyn: olemme luonnonsuojelun asialla . Syynä on ilmeisesti se, että varsinaiset " hoitotoimenpiteet" on jätetty paikallisen puutavarayhtiön Tehdaspuun , tehtäväksi . Q(l..6U,-100)on itvoin!'lil ma-pe ~lo 1-12,ia l}-16 ·riittävästi , on kasvunsa lopettaneita puita raivattava , jotta nuoremmille tulisi tilaa ". Leo Sulamaa Helsinki 53. T~hdaspuulta !wl<ll kii)"\'än hinnan Ja lis..i.ks1 hint,uakuun. Toimenpiteiden seurauksena ei enää kuulu palokärjen huuto ja mäyrääkään ei ole aikoihin näkynyt. TEHDASPUU OY Parasta metsällesi nhdlsi,uu(); n Hebi111inkt>1UIOri.Po~IIW1llA (Puh. jos mm halu,11 Tk:tyMi parhaiden mct,;finhoidollis:tcn vaatimu~tcn mukaan. Selitykseksi tarjotaan sitä , että koska "nuorta puustoa ei ole SUOMEN LUONTO 7-8/BJ 42. Talin kartanopuiston on annettu rappeutua , tahoja oksia ei ole karsittu, eikä edes kaatuneita puita ole korjattu pois vuosikausiin. Todellisuudessa toimet ovat vallan muuta. Suoran ~htcydcn luotr.Uavaan puunnst.Unanja am111attit,1itoisen 1>alvclun saat p11ijon ,,ihemp;iä T~hda~puu Oy:n konttorista, Po!~oiscspl:madi 25 A. l~hlia~puujfojcstiiå puolcst.1~1 k1.1iken, myös leimauksenja hakkuunj~ilkityöt. Se varmistaa, että kanssasi pää1,1;uy kauppahinta tarkistct.1an,jos hinnat 1. Puisto metsien ''hoitoperiaatteista'' ÄLÄ MENE PUUKAUPPOINESI METSÄÄN.TEE NE ESPALLA. Alue on kuitenkin vain kapea reunavyöhyke , joka on erittäin arka "toimenpiteille", varsinkin kun nämä menetelmät ovat puutavara-alan miesten käsissä
Kirja koostuu erillisistä pikkutarinoista, jotka etenevät vuodenaikojen mukaan . Suuri maastokå'sikirja. ja Wanntorp , H-E. Parhaimmillaan hyvän tieteiskirjan kiehtova juoni vyöryttää esiin uusia, outoja asioita, jotka pakottavat ainakin pohtimaan , voisiko asia olla niin ja saavat ehkä penkomaan asiaa enemmänkin. Lajeja on myös varsin suuri joukko. Weilin+ Göös, Suomenkielisen laitoksen toimittaja Arto Kunto. Tässä tuoreessa raportissa esitetaan tarkat tiedot kaikista Suomen yliopistollisista biologisista asemista ja luetellaan muutkin tutkimusasemat ku ten riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen , metsäntutkimuslaitoksen ja maatalouden tutkimuskeskuksen kenttäasemat. Ursing, B. Omasta nuoruudestani muistuvat kiinnostavina ja ehkä elämänuran valintaankin vaikuttaneita Setonin '' Kaksi partiopoikaa '', "Suvisaariston kirja " ja eläinnovellikokoelma " Kovapään kosto" tiedä sitten , olisivatko kaikki hyviä nyt uudelleen luettuina. Totta on, että suuri osa kasvilajeista kasvaa tietyillä kasvupaikoilla, mutta useimmiten näitä kasvupaikkoja on enemmän kuin yksi . Otava , Suomenkielisen laicoksen toimittajat Ilmari H1i'conen ja Arto Kunto. Sattumuksia luonnossa Pekka Borg: Luontovuosi WSOY 1982, 95 s. Suomessa tärkeimpiä aiheita olisivat luonnon inventoinnit ja ns. Ympå'ristönsuojeluosaston julkaisu, sarja A :26, siså'asiainministeriö, Helsinki 1983. Yksinkertaisimmillaan kirjaa voi käyttää selailemalla ja etsimällä sieltä sopivanSUOMEN LUONTO 7-8183 42. Tai jos eteen tulee tilanne , missä on tunnistettava maljakosta selvästi lemmikin näköinen kasvi ja nämä ovat hajallaan kasvupaikoittain kirjassa . 1982: Otavan vå'rikasvio. Paikoin kirjaa vaivaakin tiedon (ja asenteiden) pakkosyötön maku . Näin kirja, jossa niittyjen kasvit ovat omana ryhmänään ja rantojen omanaan, aiheuttaa käyttäjälleen ongelmia, kun niityltä löydetty kasvi onkin kirjassa rantakasvien joukossa. 270 s. " Otavan värikasvio" jo ilmestynyt yhtenätoista Ilmari Hiitosen toimittamana painoksena , ja nyt Arto Kurton tultua mukaan kirjaa on ajanmukaistettu . Pääkohteita 54 tällä hetkellä ovat ympäristön happamoituminen, raskasmetallien ja orgaanisten ympäristömyrkkyjen leviäminen luonnossa ja kasviravinteiden vaikutukset vesistöissä ja merissä . Nämä ongelmat nyt vielä saattaisivat olla jotakuinkin voitettavissa, mutta kirja toimii joka tapauksessa parhaiten jossain keskisak salaisessa maisemassa. Kirja on kiintoisa yritys levittää luontotietoutta nuorille lukijoille mutkan kautta. Meikäläinen luonto ja monien kasvien kasvupaikkavaatimukset ovat varsin erilaisia, ja tästä johtuen kirja on varsin työläs käytettävä kasvituntemuksen ammattilaisellekin. Tällaisessa esitystavassa tieto lähes aina silpoutuu erillisiksi lastuiksi. Kirja kertoo sisarusten Ollin (12 vuotta) , Tapion (9) ja Niinan (6) retkistä maanmittari-isänsä kanssa eri puolille Suomea . Seurannan tärkeimpiä tehtäviä onkin uusien ympäristömyrkkyjen ets1m10en ja elolliseen luontoon kohdistuvien pitkäaikaisvaikutusten tutkiminen . ja Caspari, C. ympäristönnäytepankki , happamoituminen , raskasmetallit , ekotoksisuustestien kehittäminen , nopea tutkimusvalmius ympäristöonnettomuuksissa , metsäja suoekosysteemin seuranta, pohjoisten asemien yhteistyö , sisävesien seuranta, merija rannikkoalueiden seuranta ja linnuston avu lla tapahtuva seuranta. Suurin osa seuranta-alueista on valittu niin , että niillä on ennestään joku tutkimusasema. Seppo Vuokko Kuihtumattomat kukat Schauer, T. Mallina on käytetty Ruotsin vastaavaa järjestelmää, jonka päätarkoitus on seurata suuria ja pitkäaikaisia ympäristömuutoksia, kerätä ympäristötietoja luonnontilaisilta alueilta vertailuarvoiksi ja selvittää miten saasteet kulkeutuvat luonnossa. Tavoitteesta täydet pisteet, mutta Pekan yritys on jäänyt vielä puolitiehen . ''Luonnonkasvit' ' on ensinäkymältä näyttävän komea kirja. Erilliset lyhyet luvut ovat helppolukuisia ja useimmat kiinnostavia paikallaolijan kuvauksia. Raportissa ehdotetaan erityisten ympäristön tilan seuranta-alueiden perustamista. Teksti on kuivahkoa, saarnaavaa (erityisesti energiansäätöluku) : siihen kaipaisi enemmän elävyyttä ja huumoria. Niitä olisi 21 eri puolilla Suomea, niin että joka alueella on tärkeitä suojelualueita tai ihmisen muuttamaa ympäristöä: ongelmajätelaitos, puunjalostusteollisuutta , teollisuuskaupunki , ydinvoimala, tekoaltaita tai rakennettuja jokia ja ehdotetaanpa yhtä seuranta-aluetta Suomussalmen ekokuntaan . Teos on huomattavasti edellistä suppeampi . Kirjan saksalaispainotus ei jää lajivalikoimaan , sillä onnettomuudeksi kirjan rakenne noudattelee vihoviimeistä " ekologista" ryhmittelyä . Tämänkaltaista tiedon levittämistä harrastetaan meillä valitettavan vähän . koska vain sen avulla voidaan jokin aine todeta ympäristömyrkyksi . Teos on alkuperältään saksalainen , ja kasvikirjojen muokkaamisessa rutinoitunut Arto Kunto on soveltanut esiintymistiedot kotimaisiin olosuhteisiin , mutta kun kirjan lajirakenne määräytyy kuvataulujen mukaan on lajisto tietysti pysynyt keskieurooppalaisesti painottuneena. A.K. Nimistön sekä levinneisyystiedot on tarkistettu . 1983: Luonnonkasvit. Kirjallisuutta Ympäristön tilan seuranta-alueet Heikki Sisula ja Rauno Ruuh1jå'rvi: Ympå'ristön t1lan seuranta. 470 s. Näin varsin suuri osa lajistosta joko tyystin puuttuu meiltä tai on sitten enemmän tai vähemmän harvinaista eteläistä lajisroa. Järjestelmä yhdistäisi valtion eri tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen suorittaman ilman , veden ja maaperän seurannan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Mutta kun lähtökohta on pohjoismainen ja kirjan kasvit ovat siistissä linneläisessä järjestyksessä perhekunnittain , on teos varsin helppokäyttöinen . Raportissa korostetaan biologisen vaikutusseurannan tärkeyttä, mm . vsk.. Kuvat ovat sävykkäitä ja niistä erottaa kasvien tunnistamisen kannalta keskeisiä tuntomerkkejä. Tarinoita voisi pitää kuvitteellisina, mutta kun tuntee Borgin oman työn, tunnistaa tekstistä piankin "peuratutkija Timon" ja " mustapartaisen , aamu äreän Matin " ja päätyy pitämään kuvattuja sattumuksia Pekan oman perheen kokemuksina
Tapio Lindholm Luonnollisia nautintoja Marikka Brunila ja Risto Nurmi: Luoncoå'idin kasviaaru:ec. vsk. Kuitenkin vähä vähältä erilaiset historiat hahmottuvat uusien löytöjen mukana ja samalla täydentyy kokonaiskuva maapallon ja sen eliökunnan kehityksestä ja omasta taustastammekin. Se sopii myös hyvin kesämökin kirjahyllyyn. Luonnonkasvien hyväksikäytöstä kertovia kotija ulkomaisia kirjoja on viime vuosina ilmestynyt iso valikoima. geologia ja ekologia. Parissa yleisarcikkelissa käsitellään lyhyesti mielenkiintoisia kysymyksiä, mm. näköinen kukka. Sen tutkimusaineistoa ovat fossiilit ja apucieceicä mm . Kasveille löytyy moninaisia käyttötapoja, kirjassa on mm . Millaisten vaiheiden kautta Alfred Wegenerin jo 1915 esittämä mannerten liikuncateoria vähitellen 1960-luvulle tultaessa saatiin valmiiksi. Tunnelman eheyden vuoksi olisi kasvien esittelyyn sopinut aakkosjärjestystä paremmin ajallinen eteneminen kevään nokkosista syksyn karpaloihin . Vinkit ovat asiantuntevia ja itse kokeiltuja. Luontoäidin kasviaarteet on mielestäni niistä viehättävimpiä: siinä on tunne mukana sekä tekstissä että ku vissa. seuraavat ohjeet: ihonhoiroa ratamonlehdillä, vaarin vastanteko-ohje, huonekasvien hoito rahkasammalella, flunssantorjunta valkosipulilla, joulukuusen hyväksikäyttö joulun jälkeen ja iltaisin nautittava kanervakuuri " unettavat jalat". Paleontologin ongelmana on aineiston hidas kertyminen. Tämä kirja on mielestäni todellista pehmeää vaihtoehtoa, to1s10 kuin suklaapatukat , vaahtomuoviin pakatut appelsiinijuomat ja uudet permanentit, joita tällä mystisellä käsitteellä on viime aikoina yritetty kaupata . sitä onko vaaraa saada luonnonkasveista nitraatteja. Esimerkiksi ohjeet vadelman syömisestä ja voikukan haistamisesta kiihottavat mielikuvitusta. Millaista oli neandertalinihmisen elämä jääkaudella, elettiinkö silloin todellisuudessa yltäkylläisyyden aikaa , jolloin ihmiset usein saavuttivat 50 vuoden nykyäänkin kunnioitettavan iän. Kuinka vanha lopulta onkaan kertomus vedenpaisumuksesta, onko se säilynyt tarinaperinteessä jo Auscralopithecuksen kokemasta 4 miljoonan vuoden takaisesta Välimeren täyttymisestä lähtien. Sitten kieli herkistyi uusille mauille , ja nykyään tekee mieleni ehdottomasti juuri koivunlehteä , vadelmaa, mesiangervonkukkaa tai muuta itsepoimittua. Eivät nykyiset kasvikirjat kuitenkaan ole niin hyviä, etteikö paremman tekeminen olisi mahdollista. Paljon pidemmälle nauriskelun syövereihin johdattaa Luontoäidin kasviaarteet. Oikeastaan on harmi , että uudet tulokkaat eivät ole ylittäneet vanhojen klassikoiden tasoa ja käyttökelpoisuutta. "Joskus heittäytyy kasvissyöjäkin hempeämieliseksi syötäviensä edessä" , tunnustaa Risto Nurmi lukijoille ja poimulehdenversoille. Kuinka alkeellisia usein köntyksiksi kuvatut väkivahvat esi-isämme oikeastaan olivatkaan aimo annos henkistä elämää ja kulttuuria heillä näyttää jo olleen. 1982. Paleontologia on muinaista eliömaailmaa tutkiva tiede . Kustantaja tuntuu viimeinkin löytäneen Björn Kurtenin . SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42. Puna-apilankukka on " lemmenviestien pesä" ja "satujen linnavuori täynnä lukemattomia kauniita mesilippaita' ' . Lajiston suppeus tietysti estää saamasta kaikille kukille nimeä, mutta todennäköisesti ainakin lähisukulainen kirjasta löytyy. Juha Tiainen Kiukuttavatko kirjaarvostelumme. Kurtenin uusin on kokoelma esseitä paleontologian maailmasta . Auli Kilpe/å'inen Paleontologian maailmassa Kureen, B.: Kuinka mammum pakastetaan . Toisaalta, näin voi Luontoäitiä hyödyntää avuicca isoäitikin . Ymmärtävään sävyyn hän kuvaa epäonnistuneita teoreecikkoja, jotka henkeen ja vereen puolustavat jotakin mielikuvituksellista oppia johon itse vuorenvarmasti uskovat, tai vainoharhaisia hupsuja jotka pitävät itseään neroina ja kollegojaan harhaisina jästipäinä. Nämä eivät ole tieteelle niinkään ongelmallisia kuin valikoivaa tietoa esittävät milloin-minkäkin-opin puolesta esiintyvät mukaciedemiehet tai tieteelliset huijarit, jotka itse valmistavat fossiileja tai luovat huikeita teorioita vastoin parempaa tietoa ainoastaan kaupallisista syistä. Kokoelmassaan Kurten kertoo mukaansa tempaavasti paleontologin kiehtovasta työstä, palkinnoista joita sitkeä uurastus tuottaa, onnellisista sattumuksista jotka ovat johtaneet merkittäviin löytöihin ja tarinoita mammutin lihaa syövistä tiedemiehistä. V. Risto Nurmi on toiminut akt11v1sesti Hyötykasviyhdistyksessä ja Marikka Brunila toimittanut TEE-lehteä. Siitä maailmasta saa perspektiiviä nykyajan ongelmiin. Huonoja puolia kirjassa on lähinnä iso koko: ei sovi reppuun eikä edes keittokomeroon, ja monet valokuvat ja piirrokset olisivat pienempinä kauniimpia. Kuvituksen laadusta tämä värikasvio jää edellä esitellystä teoksesta jälkeen, mutta sittenkin pitäisin tätä kirjaa sopivana (meikäläisessä valikoimassa) nuoren "botanistin" ensimmäisenä kasvikirjana. WSOY 1983, 151 s. Luonnonkasvien lisäksi kirjassa käsitellään joitakin arvokkaita puutarhakasveja. Tällaiseen pohdintojen maailmaan Kurten lukijansa johdattaa. Kirja sisältää tärkeitä perusohjeita kuten maitohapposäilöntä, tuorejuuston valmistus, tuorepuuro ja hapanleivän leivonta. Pienten lasten äitinä Marikka on koonnut kirjaan paljon tietoja luonnonkasvien sopivuudesta lasten ruuaksi ja lastenhoitoon (esim. Ota yhteys toimitukseen. Luuletko pystyväsi parempaan. Aluksi kaikki ymijuomat maistuivat minusta samalta rehuteeltä, ei-liptonilta. 55. äidinmaidon herutusjuoma). Tammi. Loppuun olisin kaivannut lyhyttä kirjallisuusluetteloa tekijöiden valitsemista parhaista alan kirjoista, varsinkin värjäystä ja lääkekäyttöä käsittelevistä, koska näihin asioihin ei tässä kirjassa juuri puututa . Monet tämän kirjan lajitovereista ovat pelkkää reseptitekniikkaa mutta Luontoäidin kasviaarteet opettaa samalla nauttimaan yksinkertaisista luonnollisista asioista eikä pelkästään syömällä tai juomalla vaan myös kasveista luonnossa sellaisinaan . Yrttiteet voivat olla portti salattuihin nautintoihin, joita luonnonkasveilla on tarjottavana. 1972 ilmestynyt mainio jääkauden kuvaus, Jääkausi, sai kauan odottaa seuraajaansa , sillä romaani Musta Tiikeri käänettiin vasta ulkomaisen menestyksen jälkeen 1981
Niinisalo ja Martti Linkola Kansainvälinen ympäristönsuojelu Esko Jaakkola. Teoksen ovat toimittaneet Rauno Ruuhijärvi ja Urpo Häyrinen. Kirjoittajina on yli 40 ympäristönsuojelun eri osa-alueitten parasta asiantuntijaa. Perusteos ja käsikirja, joka kattaa luonnonja ympäristönsuojelun kaikki osa-alueet. Ympäristönsuojelu 1 Ympäristön pilaantuminen ja hoito Ympäristönsuojelun lainsäädäntö Anna-Riitta Wallin Ympäristönsuojelun hallinto Risto Palokangas Ympäristönsuojelu ja kansantalous Markku Wallin Ympäristönsuojelu ja tekniikka Anna-Riitta Wallin ja Markku Wallin Maankäyttö ja ympäristönsuojelu Hannu Penttilä Ilmansuojelu Alec Estlander liman epäpuhtauksien vaikutukset luontoon Satu Huttunen Ympäristömelu ja sen torjunta Juhani Parmanen Vesiensuojelu Pertti Heinonen, Hannele Nyroos ja Raimo Penttonen Itämeren tila ja suojelu Åke Niemi Ympäristömyrkyt Erkki Häsänen Torjunta-aineet Vesa Tuomaala Radioaktiiviset aineet säteilylähteinä Olli Castren ja Anneli Salo Ympäristölääketiede Risto Santti Jätehuolto ja jätteiden hyödyntäminen Rainer Lahti Komposti ja biologinen käymälä Mirja Salkinoja-Salonen Käyttöveden ja jäteveden puhdistus Raimo Määttä Ympäristökasvatus, -koulutus ja -valistus Matti Leinonen ja Rauno Ruuhijärvi Ympäristötutkimus Rauno Ruuhijärvi Vapaaehtoinen ympäristönsuojelutyö Hannu Penttilä Ympäristönsuojelu 2 Luonnonsuojelu ja luonnonvarat Luonnonsuojelun historiasta Pekka Borg Maapallon ja Suomen ekosysteemit Olli Järvinen Suojelualueiden suunnittelu Olli Järvinen Metsien suojelu likka Heikkinen Ympäristönsuojelu Kirjayhtymä Soiden suojelu Pekka Salminen Vesien suojelu Pekka Salminen Rantojen ja saaristojen suojelu likka Heikkinen Tunturimaiden suojelu Antero Järvinen Kulttuuribiotooppien suojelu Pekka Borg Suojeluohjelmat ja niiden toteuttaminen Pekka Salminen Sukupuuttojen ekologiaa, historiaa ja maantiedettä Olli Järvinen Eläinlajien suojelu Olli Järvinen ja Pertti Rassi Kasvilajien suojelu Juha Suominen Luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit Urpo Häyrinen Maisemansuojelu Markus Alapassi, Urpo Häyrinen ja Martti Linkola Maatalouden ympäristökysymykset Rauno Ruuhijärvi 'ftTl>äristön 1~ bnittaneet Rauno Prnhijärvi _J!Ix>~ ~ -Maankamaran ja maaperär suojelu Osmo Kontturi Metsävarojen hoito ja suojelu Esko Joutsamo Suovarat ja niiden käyttö Rauno Ruuhijärvi Kalatalous Harri Dahlström Riistanhoito ja metsästys Matti Helminen ja Pentti Vikberg Marjat ja sienet Veikko Marttila Porotalous Timo Helle Luonto ja ulkoilu Pekka Tuunanen, Simo Mäkinen, Erkki Santala ja Urpo Häyrinen Luonto ja matkailu Kauko V
Osa 2 valmistuu 1983-84 vaihteessa. Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Suomen Luonto -lehden tilaajille erikoistarjous: Säästö 2x50 mk= 100 mk Myös edullisin osamaksuehdoin vain 50 mk/kk! 121 KIRJAYHlYMÄ ----------------------------------Ympäristönsuojelu 1-2 TILAUS _ _ kpl Ympäristönsuojelu 1 (valmis) Käteisellä 180 mk Osamaksulla 30 mk+ 3x 50 mk = 180 mk __ kpl Ympäristönsuojelu 2 (ilmestyy 1983-84 vaihteessa) Käteisellä 180 mk Osamaksulla 30 mk+ 3x 50 mk = 180 mk kpl Ympäristönsuojelu 1-2 Käteisellä 360 mk Osamaksulla 60 mk+ 6x 50 mk = 360 mk ·ämä erikoistarjous on voimassa 31 .12. Värija mustavalkokuvitus. 1983 aakka. Kirjayhtymä maksaa postimaksun KIRJAYHTYMA OY PL 207 00003 HELSINKI 300. Päiväys __ ! __ 19 __ ilaaja akeluosoite osti n:o ostitoimipaikka .lie kirjoitus PAINOTUOTE Vastaus lähetys HKI 10/18 Lupa 1378 .. Runsaasti piirroksia ja taulukoita. 350 sivua. Kummassakin osassa n. • 1 Ympäristönsuojelu 1-2 Kirjan koko 17 x 24 cm. Osa 1 valmis
Laissa on runsaasti porsaanreikiä ja ministeriön toimialoista on mm . Kertomusvuoden aikana saatiin päätökseen monia pitkään vireillä olleita ympäristöasioita ja pääosin ratkaisut tehtiin liitonkin kantojen mukaisesti . Y mpäristönsuojelun kunnallishallinon toimikunnan esitysten jatkovalmistelu jäi valtion58 Tapahtui luonnonsuojelussa vuonna 1982 Laki Saaristomeren kansallispuistosta hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 1982. Ilmansuojelulaki astui voimaan lokakuussa ja ympäristöministeriöstä tehtiin päätös marraskuussa. Ensi vaiheessaan alue käsittää liki 700 hehtaaria maata ja vesialueita yli 2 000 hehtaaria. osa luonnonsuojelusta jätetty kokonaan pois. ,sk .. Liiton omassa toiminnassa jatkuu myönteinen kehitys. Koko toimintakertomus on saatavana liiton toimistosta. Toimintavuoden tavoitteena oli edistää lakia kunnallisesta ympäristönsuojeluhallinnosta sekä vapaaehtoisten ympäristönsuojelulautakuntien perustamista. Tällaisia olivat päätös ympäristöministeriön perustamisesta, kielteinen päätös Vuotoksen allashankkeesta, Urho Kekkosen kansallispuiston perustaminen Koilliskairaan ja Saaristomeren kansallispuiston perustaminen. Ympäristönsuojelijat ovat ankarasti arvostelleet kumpaakin. SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . TOIMINNAN PAINOPISTEET Ympäristönsuojelun paikallistoiminta Toimintavuoden painopisteenä oli paikallisen ympäristönsuojeluryön mahdollisuuksien ja tulosten parantaminen. Niinpä tästä lähin julkaisemme vain toimintakertomuksen yleisen osan, joka sisältää katsauksen luonnonja ympäristönsuojelun kehitykseen Suomessa kyseisenä toimintavuonna. Liiton koulutustoiminta lisääntyi merkittävästi . Kuvassa kansallispuiston keskus Nötössä. Aikaisemmin Suomen Luonto on julkaissut luonnonsuojeluliiton toimintakertomuksen kokonaisuudessaan, mutta tuntuu tarpeettomalta luetteloida julkilausumia ja kokouksia jälkikäteen lehdessä. Piirisihteerijärjestelmä vakinaistui ja piirientoiminta sai kiinteämpiä ja selkeämpiä muotoja. Ongelmana puistossa on loma-asutuksen leviäminen puiston ydinalueille. Paikallisyhdistysverkko tihentyi edelleen ja jäsenmäärä oli nousussa. Paikallisyhdistystyötä on yksityiskohtaisemmin käsitelty kohdassa järjestötoiminta. Liiton paikallistoiminta kasvoi ja voimistui erityisesti piirisihteerijärjestelmän vakiintumisen ansiosta
Rovaniemellä pohdittiin mm. Tilanteessa tarkkana Ounasjoen veteraani Tauno Iivonen ja Pekka Aikio . Liitto 59. Konsertin kantav10a v01m10a oh tanssiryhmä Jazzgirls. .; 2 .__ _________________ _ Vapaaehtoisin ja innostunein vo1m10 järjestettiin huhtikuussa Saimaa-konsertti Helsiniissä lnt_imiteauerissa_. luonnonmukaisen metsänhoidon mahdollisuuksia. 5. 1982 Vaasassa. Liitto valmisti yhteistyössä Kansalaisja Työväenopistojen Liiton kanssa koulutusame1ston "Ympäristönsuojelu kunnissa". Onneksi kansalaisliikkeet valvovat valtaa. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset pyrkivät useilla paikkakunnilla edistämään vapaaehtoisten ympäristönsuojelulautakuntien perustamista. Tiiviin keskustelun jälkeen eduskunta päätti perustaa puiston ja otti samalla kantaa siihen, ettei metsien taloudellinen hyödyntäminen kuulu puistojen hoidon periaatteisiin. Monivaiheisen valmistelun jälkeen hallitus antoi 4. Siihen sisältyi kolme eri vaihtoehtoa perustettavan ministeriön rakenteesta ja tehtävästä . Asiasta nousi ankara suukopu , jossa testattiin tähän asti harjoitettua kansallispuistopolitiikkaa. SUOMEN LUONTO 78 / RJ 42 . Samoin paikallisyhdistykset järjestivät kunnallisille luottamusja virkamiehille koulutustilaisuuksia ja teemapäiviä kunnallisesta ympäristönsuojelutyöstä. < "" -' 11 ·~ Luonnonsuojeluliiton sitkeästi ajama Koilliskairan / Urho Kekkosen kansallispuiston perustaminen joutui äkisti vastatuuleen, kun metsähallituksen pääjohtaja P W Jokinen esitti puiston supistamista. Paikallisyhdistystyön tueksi liitto valmisti ympäristönsuojelulautakunnan johtosäännön mallin sekä avusti koulutustilaisuuksien järjestämisessä. Luonnonsuojeluliiton vuoden 1982 liittokokous pidettiin Rovaniemellä . 6. Liitto järjesti yhteistyössä Vaasan Kesäyliopiston kanssa ympäristönsuojelun kunnallishallintoa käsitelleen koulutustilaisuuden 2.-3 . Muistattehan Tom Pöystin norppana! hallinnossa ympäristöministeriön perustamisen jalkoihin. , sk. Valtiovaltaa edusti tuleva ympäristöministeri Matti Ahde ja saman ministeriön osastopäällikkö Olli Ojala. Muuta • Ympäristöministeriön perustaminen toteutui kertomusvuoden aikana. Eduskunnalle tiedonannon ympäristöministeriön perustamisesta
• Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimistojen toimintaedellytykset paranivat jonkin verran kun toimistopäälliköiden ja ympäristönsuojelun tarkastajien nimityskierros saatiin loppuun vuoden aikana. Valtioneuvosto teki 15. Jokinen esitti yllättäen lokakuussa vaatimuksen puiston supistamisesta 27 000 hehtaarilla. 1. Vesihallinnon asema ei selvinnyt vielä tässäkään vaiheessa vaan asiaa pohtimaan asetettiin erillinen toimikunta. Eripuraisen työskentelyn jälkeen komitea jätti elokuussa välimietinnön, jossa esitettiin mm . Eduskunta oli päättänyt perustaa kansallispuiston alkuperäisen esityksen mukaisesti sekä samalla todennut, ettei metsien taloudellinen hyödyntäminen kuulu puistojen hoidon ja käytön periaatteis11n . 9. toimi aktiivisesti Eduskunnan suuntaan mm. Eduskunta päätti 23 . Samoin kävi rakennussuojelulain uudistusesityk sen . 1983 lähtien toimintansa aloittavan ympäristöministeriön toimialaksi tulivat : ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu , ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö, vesiensuojelu, öljyvahinkojen torjunta, kaavoitusja rakennustoimi sekä asuntotoimi . Siihen kuuluu 287 kohdetta yhteispinta-alaltaan 84 000 ha . Myöhemmin asetettiin toimikunta selvittämään alueen elvyttämistä toistakymmentä vuotta jatkuneen allasuhan jälkeen. 1. 10. 10. Kesällä kauppaja teollisuusministeriö teki esityksen Lapin vesistökysymyksen "pakettiratkaisusta". Liitto ilmaisi monissa yhteyksissä kantansa vesihallinnon siirtämisestä kokonaisuudessaan ympäristöministeriöön karsittuna ympäristönsuojelun kanssa ristiriitaisista tehtävistä sekä huolensa siitä sekavasta tilanteesta, joka syntyy suojelualueiden hallinnon jäädessä nykyisiin maaja metsätalousministeriön alaisiin organisaatioihin . Eduskunta käsitteli syksyn mittaan ja hyväksyi 30. Kun Pohjois-Suomen metsäteollisuus on paisunut yli alueen kestävän raakaSUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . vsk.. Valtioneuvosto teki 3. Epäselvää tilannetta on pahentanut se, ettei valtakunnallista harjujen suojeluohjelmaa ole saatu valtioneuvostossa vahvistettua . Ounasjoen suojelusta valtioneuvosto oli jo aiemmin tehnyt periaatepäätöksen ja tätä koskevaa lakiesitystä valmisteltiin valtioneuvostossa loppuvuonna. Ongelmana on kuitenkin se miten loma-asutuksen leviäminen suunnitellun puiston ydinalueille pystytään torjumaan . Kiistanalaisimmat kysymykset , kuten kaavoitusja rakennustoimen sekä vesihallinnon asema , annettiin kuitenkin parlamentaarisesti kootun Y mpäristöministeriökomitean selvitettäväksi . 6. 5. Ympäristöministeriö tuli mukaan myös valtion tuloja menoarvioon vuodelle 1983 samassa laajuudessa, mitä Eduskunta 30 . Ilman kautta kulkeutuvan rikin ja sen aiheuttaman maaperän ja vesien happamoitumisen vähentämiseksi luonnonsuojelujärjestöt esm1vät ryhdyttäväksi kiireellisiin toimenpite1s11n . Yhtenäinen rikkipolitiikka, jolla määrätietoisesti pyrittäisiin Suomen omien päästöjen vähentämiseen, on kuitenkin vielä muotoutumatta. kaikille kansanedustajille oman perustellun kannanottonsa ympäristöministeriön rakenteesta ja tehtävistä sekä antamalla asiasta laajan asiantuntijalausunnon perustuslakivaliokunnalle . Tämä tulkittiin heti useilla tahoilla hakkuuluvaksi metsähallitukselle . Lakiin nojautuen valmisteltiin vuoden lopulla valtioneuvoston päätösluonnos, jolla bensiinin lyij ypitoisuuden enimmäismaaraa alennettaisiin 0.4 mg/1 :sta 0.15 mg / 60 l:aan. lain valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta. Asiasta ja siihen liittyvästä puiston metsien hakkuuvaatimuksista nousi syksyn kuluessa periaatekysymys, jossa koeteltiin koko tähän asti harjoitetun kansallispuistopolitiikan jatkuvuutta. Tässä yhteydessä Eduskunta laajensi keväistä kannanottoaan siten, että 1. • Metsäpolitiikka oli näkyvästi esillä tiedotusvälineissä kertomusvuoden aikana. Lakiesityksen Urho Kekkosen kansallispuiston perustamisesta Koilliskairaan käsittely viivästyi Eduskunnassa kun metsähallituksen pääjohtaja P.W . 82 . jakamalla 3. Alue käsittää ensi vaiheessa 670 ha maata ja 2 230 ha vesialueita . periaatepäätöksen , jonka mukaan Vuotoksen allasta ei rakenneta . • Vesiasiat työllistivät ja puhuttivat luonnonsuojeluväkeä runsaasti kuten parina edellisenäkin vuonna. Lakiesityksen antaminen ja käsittely Eduskunnassa jäivät kuitenkin vuodenvaihteen jälkeiseen istuntokauteen . 1982 . hankkeita meneillään. Merkittävä yksittäinen ilmansuojelupäätös ja laajapohjaisen kasalaistoiminnan tulos oli Helsingin terveyslautakunnan päätös Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen sulkemisesta maaliskuun 1983 lopussa . Vuotoksen allas rakennettaisiin mutta Ounasjoki suojeltaisiin ja Lapin sähkön hintaa tarkistettaisiin . periaatepäätöksen valtakunnallisesta lintuvesien suojeluohjelmasta. Lakiesityksen kolmannessa käsittelyssä 21 . Työtä harjujen suojelun puolesta on tehty useissa liiton paikallisyhdistyksissä ja asia on sisältynyt myös liiton koulutusohjelmaan . 11 . Esitys sai aikaan valtaisan vastareaktion Lapin asukkaiden taholta. päätti . muutok set vesilakiin (työlupamenettelyn selkiinnyttäminen ja korvausten poistaminen ohijuoksutusten aiheuttamasta vesivoiman vähenemisestä), luonnonsuojelulakiin (uhanalaisten lajien kauppa ja rangaistussäännökset) sekä laki valaiden suojelusta . Sensijaan metsästyslain myrkkyja rautapyyntipykäliä koskevien erimielisyyksien takia lain muutosten hyväksyminen siirtyi vuodenvaihteen yli. Lain toteuttaminen käytännössä on ollut puutteellista ja kirjavaa, monissa kunnissa on soranottolupien käsittely ollut hidasta , lupia on myönnetty kevein perustein ja kunnilta on puuttunut lain soveltamisessa tarvittavaa asiantuntemusta. 1983. oikeistonkeskustan äänin, että ministeriö perustetaan lähinnä tiedonannossa olleen suppeamman vaihtoehtomallin 3 mukaisena. • Kenomusvuoden aikana Eduskunnassa hyväksyttiin mm . Ilmansuojelulaki astui v01maan 1. Paitsi suojelualueiden metsien kohtaloa luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kysymyksiä olivat Lapin suojaja lakimetsät , vesakkomyrkytykset ja metsäauraukset. Eduskunta kuitenkin päätti selvin äänestysnumeroin 96-68 poistaa kyseisen lausuman valiokunnan m1eunnöstä. Lakija talousvaliokunnan mietintöön tuli käsittelyn loppuvaiheessa lausuma, jonka mukaan kansallispuiston tarkoitukseen ja luonteeseen sopivat metsänhoitotoimet olisivat puiston alueella mahdollisia. 11 . Lisäksi vuoden 1983 budjetissa oli määrärahat viidelle lää nille ympäristönsuojelun teknisten tarkastajien palkkaamiseen . • Laki Saaristomeren kansallispuistosta hyväksyttiin Eduskunnassa kesäkuussa ja se astui voimaan 1. 6. • Maa-aineslaki astui voimaan 1. Alkusyksyllä suunniteltiin kansanäänestyksen järjestämistä alueen lähikunnissa mutta allasta vastustavat nimiadressit , kokoukset ja tiedotusvälineissä julkaistut kannanotot saivat päätöksentekijät vakuuttuneiksi, että alueen väestön selvä enemmistö vastusti altaan rakentamista . kaavoitusja rakennustoimen ja vesihallinnon sisällyttämistä ympäristöministeriön toimialaan. Ohjelman toteuttaminen on kuitenkin kohdannut suuria vaikeuksia, koska vain pieni" osa kohteista sijaitsee valtionmailla ja monissa tapauksissa maanomistajilla on suojelun kanssa risur11ta1s1a kuivatus, mökkiym. 12
Paikallisyhdistyksistä 28 onnistui saamaan jäsenekseen vähintään joka sadannen toiminta-alueensa asukkaan. Ulkojäseniä oli liitossa 4 5, joten niidenkään osalta ei tapahtunut muutoksia. Maakaasun käytön lisääminen ja kaasuputken jatkaminen pääkaupunkiseudulle ja Hämeeseen nousi kesällä merkittäväksi vaihtoehdoksi kun Neste Oy ilmoittautui mukaan kilpailuun pääkaupunkiseudun energiahuollon järjestämisestä. Eduskunnalle energiapoliittisen selonteon mutta siinä ei otettu kantaa viidennen suurvoimalan tilaamisen ajankohtaan tai tulisiko sen perustua ydinvoimaan vai hiileen . 994-45312 Linja-autoja tilausajoon TURKU NAHKAPUKINEITA RYMÄITTLÄN NAHKA OY Kankurinkatu 3 20110 TURKU 11 Puh. Puh. Puh. 893142 TERVEYDENHOITOA Seppo Järvinen Kuntokeskus Haapaniemenkatu 12 c A . 954/ 33 133 KITTILÄ LIIKENNÖITSIJÖITÄ Linja-autoliikennöitsijä ARTTURI PASMA 97420 LOHINIVA Puh. mk . Liiton aloite ydinpolttoaineiden saattamisesta polttoaineveron piiriin kuten muutkin tuontipolttoaineet johti tulokseen ja vuoden 1982 budjetissa arvioitiin valtiolle kertyvän tästä lisätuloa vuosittain n . ainepohjan ja sitä vaivaavat myös kan nattavuus, markkinointiym . IMATRA LAHJATAVAROITA ~\••~.,, ·B \ ; ~ Suomalaisen ~/!i~ käsityön myyntipiste r Esim . Kahden prosentin jäsenmäärärajan ylitti seitsemän (I 981 : 2) yhdistystä: Naantalin seud un , Savukosken, Kuivaniemen, Ylöjärven. 160 Fototarvikkeet ~ studioja ulkokuvaukset 61. Imatra Vuoksenniskantie 78, puh . Puh . Puh . Lisäksi Porin Seudun Y mpäristöseuran alaosastot Noormarkussa ja Ulvilassa toimivat paikallisyhdistyksen tavoin . Kemiön seudun, Utsjoen ja Sulkavan paikallisyhdistykset . 407039 Vantaanrinne 14. 90-7011451 • Nikamakäsittelyä • Hermoratahierontaa Luontaistuotteet Hakaniemen Metrokäytävä HÄMEENLINNA LIIKENNÖITSIJÖITÄ HÄMEENLINJA OY Poltinahontie 7 13130 HÄMEENLINNA 13 Hämeenlinjasta joka lähtöön SUOMEN LUONTO 7-8183 42 vsk. 15 milj. Virkisty viihtyisässä kahviossamme! Tuutha käymää talossa .. Myös kaikki poliittiset puolueet kannattivat maakaasun käytön lisäämistä, mikä kävi ilmi sekä Eduskunnassa käydyssä energiapoliittisessa keskustelussa että liiton suorittamassa vaalikyselyssä kevään -83 eduskuntavaalien ympäristönsuojeluasioista. JÄRJESTÖTOIMINTA Toimintavuonna liittoon kuului varsi naisina jäseninä 16 luonnonsuojelupiiriä ja liiton säännöissä niihin rinnastettava nuorisoJaf)escö LuontoLiitto. Liittokokous myönsi eron liiton suorasta jäsenyydestä Pohjois-Karjalan Luonnonystäville, joka Joensuun Seudun Luonnonystävät -nimisenä on Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin kautta edelleen liiton jäsenyydessä. puu -, metallija keramiikkatöitä ym . Lisäystä edellisvuoteen on 1 100 jäsentä. Menestyksekkäimpiä jäsenhankinnassaan olivat jälleen Enontekiön luonnonsuojeluyhdistykset, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli yli 7 prosenttia kunnan väkiluvusta . ongelmat , katseet on käännetty tähän asti toimenpiderajan ulkopuolella oleviin lakija suojametsiin. Koska nämä metsät sijaitsevat ilmastollisilla ja maantieteellisillä äärialueilla , luonnonsuojelujärjestöt ovat korostaneet välttämättömyyttä toimia siten , että metsien uudistuminen ei missään olosuhteissa varaannu ja että mahdollisuudet poronhoidon ja muiden metsien moninaiskäyttömuotojen harjoittamiselle säilyvät. Suomen Luonnon palveluhakemisto HELSINKI FOTOLIIKKEITÄ OY FOTO-HASSE AB Mechelinink. 11 . 921 -332244 VANTAA FOTOLIIKKEITÄ FotoPähkinä lommospolh 14 01110 Vo"too 71. Vesakkomyrkkyjen lentolevityksestä ei vieläkään saatu aikaan niitä kieltäviä säädöksiä vaan käyttöä rajoitettiin vapaaehtoisin päätöksin. Jatkossa on toiveita saada ympäristönsuojelun opetus toimittajien jatkokoulutukseen . Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet muodostivat luonnonsuojelupiiriensä toiminta-alueiden väestöstä seuraavat prosenttiosuudet (suluissa paikallisyhdistysten lukumäärä): Luonnonsuojeluliitto antoi myös asiantuntija-apua Yleisradion toimittajille järjestettyä ympäristötiedotuskurssia varten. Liiton paikallisyhdistysten yhteen laskettu henkilöjäsenmäärä oli vuoden lopussa 23 600. Paikallisyhdistysten lukumäärä vuoden lopussa oli 151, missä lisäystä vuotta aikaisempaan on 15 yhdistystä . 39. • Hallitus antoi 17
PAPERINKERÄYS Oy Aleksanterinkatu 48 B. Valtaosa esimerkiksi kauppaliikkeiden jätteistä on aaltopahvilaatikoita. 20520 Turku 52. 931-631517 llmarisenkatu 11. 33700 Tampere 70. puh 90-117 015/ osto<Jsasto Kylao1ankatu 11. 946-61 901 • 2tI! ja\!n~XLtr~~Te~m~~a vitsee entistä enemmän ruskeaa pahvia ja lij kartonkia. Tyylikkäät, toimivat nahkavaatteet suomalaisesta hirvennahasta. 90-821 600, PL 44, 01511 Vantaa 51 , telex 122605 metno sf Kempele: puh. Ota pahvinkeräyksessä yhteys paikalliseen keräysliikkeeseen tai Paperin keräys Oy :öön. 00100 Hels,nk, IO. puh 921-370011. Verhoukset sisäja ulkotiloihin, ulkogrillit, takat, uunit, yms. Voitte tilata puhelimitse. Uusi mallikuvasto -83 ilmestynyt. OTA YHTEYS! $ PIHTIPUTAAN LIUSKEKIVI OY 11 PL 1 44801 PIHTIPUDAS Puh. puh. 981 -556 566, Kirkkotie, 90440 Kempele, telex 32405 nokme sf LUONNONLAATTOJA KYHMYKIVILIUSKEESTA Käytäväja pihalaato itu kset. NAHKATIKKI KY Pohjanmäentie 5 18100 HEINOLA 10 Puh. 910-57116 NOKIA ILMASTOINTIOSASTO valmistaa ja markkinoi • ilmastointikanavia • kanavaosia • asennustarvikkeita • tierumpuja • betonin kevennysputkia • ilmastointikojeita • teollisuuspuhaltimia • jäteveden ilmastimia • ripaputkipattereita • ohutlevyteollisuuden koneita NOKIA Metal I ituoteryh mä Vantaa : puh
TILAA T & E VUODEKSI 1984! Vuosikerta 70 mk. Matti Hako Suomalaisen kansanlääkintäkirjallisuuden klassikko, jossa esitellään esiisiemme tautikäsityksiä ja parannustapoja. 331 s. 80, kansa ,~ i yr Ulla Piela Perinteen, kulttuurin, terveyden ja sairauden tutkijoiden tuoreita puheenvuoroja kansanlääkinnästä ja sen nykyisistä ilmenemismuodoista. 1 . h 1 :,g_•*-ltt-$..,.-.,. Nid. Sid. kulttuurimaisemassa ,i!.t?-:.i•·~ -;j\ ~t~•t'-/4 Lähiku~a tansa_nia!ais~n ~--i 1b parantaJan tautIopIsta Ja parannustavoista, koko,,..,..._ . Uutta tietoa epävirallisesta lääketieteestä ja luontaishoidoista. analyyseja yhteiskunnasta, sen historiasta ja tulevaisuudesta, luonnontieteen uusimmista keskustelunaiheista ja kytkennöistä yhteiskunnalliseen elämään. 105, Kansanparanta/an matkassa a rlkkalaisessa .,,. Saat numeron 4/83 kaupanpäällisiksi, mikäli teet tilauksen ennen 1.12. tumi?es!a ~otilaa~~en, · _;,1 Josta lans1ma1sella laake;';tieteellä olisi paljon · . Muistitietoa lääkekasvien ja loitsujen käytöstä sekä kansanparantajien ja verenseisottajien menettelytavoista. 256 s. 46, T & E on ajankohtainen, keskusteleva, kriittinen ja monitieteinen julkaisu. Sid . Neljä kertaa vuodessa T & E julkaisee mm. ·\IK·\l<..'\l SI 1· 1111 Vuorikatu 8 A 3, 00100 Helsinki 10, PS-1390 93-9 LOISTAVA •• VARIEN TOISTAJA AGFACHROME 200 Luontokuvaajien suosima diafilmi kaikkina vuodenaikoina Herkkyys ASA 200 ( ISO 200/24°) AGFA-GEVAERT. SUOMAlAISEN KIRJAWSUUDEN SEURA «anfanomainen l öökintiittetou, Toim . Suomalaisen kansanlääkinnän bibliografia. TILAA ILMAINEN NÄYTENUMERO! tiede&edistys TL' TKIJ'\l llTO\. 176 s. oppimista. naIsva taIsesta su tau· -, ~
: Vaihtuuko vaskooli kaivinkoneeseen: Lapin kuha on aina pettänyt suuryritysten unelmat P,ispala Eija: Maailman kivisin pai kka . 3/46 Terh1vuo Juhan,: Liskoille , kääsmeille ja sammakoille lajin suoja. Vähempikin riittää Viimeinen varoitus Retupetän jätehuolto PAKINAT JA KOLUM NIT Hanhivaara Teemu: Kirje Kinilästä. Professori Juhani Pierarisen haastattelu . 4 / 28 Tiainen Pekka. Kuka päättää taloudellisista realiteeteista?. Hovila Mikko: Valamossa viljellään ilman myrkkyjä Huhtmen Seppo JO Vauras Jukka: urmikoiden sienimaa ilma _ Hur1fle Tuomo: Ministeriön ote lipsuu Koskeljärven suojelussa. 7-8/ 5 Ra11tiainen Lassi: Ei vettä rantaa rak• kaampaa 5 / 15 Rauhoitetut kasvit . Vuokko Seppo: Asfaltti kukkii . Ydinvoimakeskustelu jatkuu Tapahtui lu nnonsuojelussa vuonna 1982 Tu li ja kasvit. Huhta Veikko: Luonto-Liiton 40 vuotta 1/ 3 2/ 3 3/ 3 4 /4 5/ 3 5/ 3 6 / 3 7-8/3 7-8/3 2/4 3 harrastuksesra suojeluun } iirvinen Olli: Hybris. 3/ 8 Suominen Teuvo: Helena Kekkonen , rauhankasvattaja . Ulfvensjohan: Lokkisotaanko) . Vuokko Seppo: Onko rihmanaava hävinnyt Suomesta. Hiirkönen likka: Lapin kullan tarina Itkonen Terho: Lainmukainen päätös) KHO vahvisraa jätteen kuljetuttamispa5/ 36 2/ 3 I 6/ 20 3/ 20 2/44 3/ 40 kon . 7-8/ 30 Mtellmen Kaanna: Korvaako happi kloorin ) 2 / 46 Miettinen Kaan'na: Metsäliiuo pilasi Äänekosken alapuoliset vedet: Surullinen ja uskomaton tarina . 6/ 23 Mannkkaniemi Hannu: Viljelyeroosio voimakasta Lounais-Suomen savikkoalu eilla . Vain kyy on yhä henkipatto . La unia Jorma: Miten puistoja ja ulkoilu metsiä hoidetaan. KATSAUKSIA , UUTISIA . . Kesätapahtumia Kirjoitarko Suomen Luentoon. lispuistoissa. Miettinen Kaanna: Monipuolisuudessa Lapin maacalouden tulevaisuus Miettinen Kaan·na ;a Ulfvens johan: Onko luonto vain ihmistä varten . 4/60 Borg Pekka: Luontovuosi ... Lmdhohtt Tap10: Luonnon tutkimuksen 3/35 tukikohda t 7-8/'J Lmdhohn Tapio JO Vasander Ham Tuli kuuluu metsän elämään . l / 39 Parkkinen Jukka: Kaukana syvissä metsissä. · Nieminen !Waun: Porocalous tulevaisuuden Lapissa . 1 / 24 Saunio Mat11: Oliko pakko) 2/ 5 Saharanta Emst:Jaakko 4146 S1pilii Tero: Mitä maksaa saimaanh ylje ). Laurila Jomta: Kolmas jätteistä komposriin . Luhtaj om,a: Kuukkelimetsä . 7-8/ 26 Markkola Juha JO Menlii Eino: Hailuodon Syökari Perämeren luonwa rikkaimmillaa n . 3110 Lehtonen Leo: Uhattu lintuparariisi keskellä kaupunkia . uutisia, . N urmi Markku: Tuhannen taalan kysymyksiä Olsson Roger: Ruotsi ympäristönsuojelun vai ympäristöbyrokrarian luvattu maa ?. Wuorennnne Heikki: Honob:igy katoava pusta . Varis ja valkoinen mersu . . 7-8/ 54 Bruntfa Manka ja Nurmi Risto: Luontoäidin kasviaarteet . vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry PÄÄKIRJOITUKSET Maailma ilman metsiä. Kulmanen Marjukka: Saamelaistutkija Suomussalmella : On aika opetella ekologisen taloustieteen aakkoset . Onko valittava ydin voiman ja happosateiden välillä) (keskustelu) . l / 19 To1jcmen Vesa: Projekti on valmis Keskustelu insinöörin kanssa 6/ 5 Toivonen Jorma: Jokien kuninkaasta lai• coshoidokki 2 / 18 Tulisiko metsäpalot sallia suoielualueilla 'i / 24 Tuomtaa Ism o: Maaherra Asko Oinas luonnon ystävä. 5/ 62 Parkkinen Jukka: Koskettava kertomus lehmästä . 3 / 24 B1ström Olof Pienet lyhdyt kesäyössä . Kuninkaan kalat ja kansan velat . Tiet auki taivasta myöten. Komsi Ville: Vihreät eduskunnassa . Launla j orma: Pustan elämää: kelpaa olla geenipankkina vahion leivissä. Vaimo Maaret: Hailuodon suojelravar 2/ 10 1 / 42 l / 17 4 / 38 pikkujärvet . tä kaduilla ja poluilla). Launla Jorma: Puusrovaurior erenevär 5/ 33 1 /44 3/ 32 6/ 15 kuin kulo: Keski-Euroopan metsät rukehruvat ilmansaasteisiin 7-8/ l 2 l.aunlajorma: Tarkoin vart ioidut jätteet 7-8 / 22 Launla Terllu: Matkamies pysähdy ja ihmettele virkamiesresi töitä . Or11uo Hann11: Kaivostoimintaa kansa). Liihde Erkki: Luonnonläheiseen metsän5/ 20 3/ 5 2124 1 / 5 5/ 10 1 / 28 hoitoon. YMS. 5 / 42 Cronström Ulnca: Matkakuvia tulen ja jään saarilta Hallikainen Ville: Tunrurikatajat kertovat menneisyydestä . 5 / 5 Tant/11 Markk11 : Vain muutaman hipun tähden . uutisia Katsauksia. Poro,la Heikki: Vallan ja voiman vyöhykkeellä: Mitä metsästys tekee ihmisell /12 2/ 37 41 10 4 / 19 2/ 26 6/8 1140 3/ 45 3/ 44 4 / 5 le ) . Väyrynen Raflno: Strategiset luonnonva• rat maa ilmanpoli1iikassa .. . CaJander Ve/1-R,sto: Tuhotaanko Kokemäenjoki lopullisesti Eroosio on luonnollista . ARVOSTEUUT KIRJAT Borg Pekka: Luonnonja maisemanhoi5/44 3/ 14 4 / 26 5/ 30 4148 6/ 19 3/ 53 1 / 2 i/46 3/48 4 / 52 5/48 7-8/46 6134 5/61 5/49 2/48 6/38 7-8/42 78/ 52 5/ 2 5/48 don opas . 7-8 / 55 SUOMEN LUONTO 7-8 /BJ 4l " k. l / 59 Parkkinen Jukka: Kullervon salaisuus 2 / 2 ARTIKKELIT Aas Kaan"na: Puu kaupungissa ja maaseudun maisemassa . Tuormaa Ismo: Professori Pentti Kouri: Luonnonsuojelukin ralouslaskelmiin . Lohta;a Seppo: Jos minä olisin maa talousministeri Lo_v,kka Tap io: Lapin kalatalouden tuleva1suus . Metsäkeskustelua metsän vuoden aallO· na . . 7-8/ 34 Vallisaan· Eero: Intohimona tiede , luonnonsuojelu ja isänmaa . l.ahemaa . uuusia Katsauksia . Markat metsään t Ruusu rakentajille . 7-8/ 36 Kellomiiki Seppo: Kohti metsien moninaiskäyttöä Metsien käsitte lyä säätelevät lait Kem,lii Eero (kuvat) Kokko Yr;ö (teksti): Riekon kevät Kervinen Juha-Pekka: Massamkeily uhkaa Tarran luontoa Kovanen Jarmo: Virtavedet kadotettu luonnonvara . Miintylii Antero: Koneellisen metsän korjuun piilokustannukset . uuusia Katsauksia. Vuokko Seppo: Tyrni , Pohjanlahden pioneen . uutisia Katsauksia. Uusissa uljaissa metsissä vaanii vaaroja . T11ormaa Ismo: Näin v1hreitå ovat puo. Sisällysluettelo Suomen Luonto 1983 42. Lahti Tapani: " Kerran kadonnu t laji ei koskaan palaa takaisin ''. lueet puheissa . l / 33 Markkolajuha: Maantiekö meren yli ) . KHO säilytti myrkkysalat . Kellert Stephen JO Törmiilii Timo: USA :n uhanalaisille maailman paras 21 14 4 / 42 suojelulaki . Partanen Seppo J. 4134 Ro11to Yrjö: Trooppisten metsien talouskäyttö . 7-8/ 19 Kahel,n Juhani: Työllisyys ja ympäristönsuojelu tukemaan toisiaan . Luukkanen Olavi: Kaskisavuja sademetsän yllä. Katsauksia. Uhanalaisten lajien suojeluarvosca 64 6 /12 2/ 16 4/ 16 5/ 25 l / 22 6/ 32 4 / 22 Lain suojaan: huuhkaja, selkälokki ja isokultasiipi . 2/ 33 Maailman Luonnon Säätiön uomtn Rahasto: Työtä luonnon hyväksi . Luoma Jaakko: Voi Pohjanmaa! . 4/ 15 7-8 / 8 En3/ 13 Maavara Vambola: Muurahaisten maa il ma 1/ 36 Palohenno Eero: Vihreät vaaleihin ). Ka,kusalo Asko: Tumuriopas monessa mukana : Kukkien kurkistelusta mutkanmäenlaskuun
Itä-Afrikan repeämälaa kso, Borneo . vsk. may opt out of the system. wtth , hallows and cxtcnsive flat meadowlands formtng pan of the uplifted w astline of 1he Bo,hman Sea At iökari . or hand ling and transporcing rhei r wasu:s them selves. The law . 3155 Schauer T. Ulfvens.johan: Nat ur fredning . Itkonen ri res a recent cou rr ca~e: a family of three had been burning its waste . ex1>1 Syokan is low-lying . . M,ller Jonathan ;a Bon·n Van Loon: Darwin aloittelijoille . Croall S. Rakennamme luonnollisesti SUOMEN LUONTO 7-8/ 83 42 . is a non-staner in rhi respen and Cou nsel of Scare adop1s a casual attirud e toward s recycli ng. This so-called " organised wasres man agemt nt .. Ursing B. Ympäri töcilasto 1980 . Family of 3 may not manage own waste by Tcrho lrkonen pagc, / 'lll The basic principle governing waste managt• ment in an urban romm un ir y is that wastes art· sent . Amazon . Maailman villi luonto: Kaktusmaa, Himalaja . : Otavan 5158 2/5 5 1/53 1 /5 3 värikasvio . th e 01 her regards the hunt ing season as the highl ight of 1he year. Vesistöjen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnostuksessa me emme voi tyytyä vähempään. One unrharitablt loral au1hori1y threatened th e our-of-work ro lknor with prosecu1 ion if he ever despoiled irs rduse tip again . br Heikki Poroila pagc, 5Huming tend s IO rdegate peop le 10 oppo:> ing camps: o ne group protests voc ifero usly. Heikura Kalevi ;a Sulkava Seppo: Jäljet lumessa 2/55 Sisula Heikki;a Rauno Ruuhi;ärvi: Ympäristön 1ilan seura nta . 2/54 2158 3/54 1/ 53 Suomen Luonto (Narurc of Finland) 7-811983 Published by rhe Fin nish Association for Narure Prorecrion Address: Perfimiehenk . in the sout heas1 of the island . is an anificial land bridge wh1ch would resuh in the destruuion. rhough . Tammilehto Olli: Ekofilosofia . Suomen Luonto vuodenaikojen vaihtelussa Reino Kalliolan ja maalaustaitei lijaimme kuvaamana . the law caregorirall y sta tes th at households creating minimal waste . 51 5 7 Valta Mallija Karlin Anlli: Saaristomeri luonto ja ihminen . of Syokari . . rocky prorrn nences and sa nd y banks al[(:rnaring with pranically impeneirable deciduou~ 1hicke1s. however. The end for Central European forests. Jantunen Jorma: Perusasiat metsistä KlamiHannu Tapani.·Turun tauti . Puccinellia phryganodes ocrurs commonl y and flourishes 10 an ex tent 1101 seen elsewhere along the Balt ir coast. ;a Wanntorp H. The prense imerp retarion of this d,rective has crea red immense difficulties in Finnish coun s. highly valued even abroad as a ~niqur avia n wetland Alternauves . Nuorteva Matti: Metsätuholaiset . Leinonen. : Ydinenergia aloittelijoille. Hailuoto , lies oH the Finnish main land in 1he vil in i1y of the ,i1y of Ou lu. 78/54 Valon maa . }alkanen Esko: Hätäh uuto luonnon puolesta . 7-8/ 55 Kuusi Pekka: Tämä ihmisen maailma . by Jorma Laurila pagcs J l 18 Laurila discusses the disease with which Centra l European fores1s have been inneasing ly affliu ed in rnt111 yea rs atmospheric pollution . Finnish wastes managemem legislation fa vours the recycling of wastes wherever possible. ~ --===/<~ ~1 Vain työtä, jossa on huomioitu luonto ja sen ainutlaatuiset vaatim-ukset, voidaan sanoa asiantuntijan tekemäksi. channelli ng some into recycling schemes (waste paper collenion). Miettinen Kaan·na ;a Vif;akainen Timo: Samtu ja systeemit . ferrie~ puc ou1 from Oulu . Finland pos,esses a number of f,eld and reseaHh siauon~ btlonging t0 rhe Srace and (a• tering fo, fo resu y. and then conveying the re matnder to the local rubbish du mp. ja Sempler K. This geologirally yo uni: island owes its origi n to poscglacia l up lift and 11s wild1,fe is both del1<ate and unique . Hovi Antti ja Ra;ala Jukka: Komposti Hautala Hannu ;a Parkkinen Jukka: JoutSenlampi . At pre~e111 . Poroila d 1scusses 1his matter from tht" human aspec1 and asks wherher in fan we can afford to mai nc ain a spon which teaches peoplt t0 kill. open . For yea rs disc ussion has been ragin~ concerning sea route con nenions wirh the mainland . ympäsisröliike ja ydinvoima ... 7-8/ 54 Sundman Folke ;a Tammilehto Olli: Y dinvastalause . lf granttd proper protenion, the samll lakes on Hailuoto cou ld provide a wealth of invaluable information . Planned howcvcr . The High Coun ordered tht family 10 paniripatt in ,r.he " organised wasres transpon at ion scheme Closely guarded rubbish by Jorma Laurila p:1gcs Zl25 Laurila forusses a1te mion on a man of skndc:r means who has periodically been unemployed and has pan ly supponed himself by collert ing usdul irems of refuse from loral municipal rub bish tips. turning some into compost. 65. Erkki: Uudempi maammekirja Palsi Sakan·: Pohjankävijän päiväkirjasta Rajala Jukka: Tavanomainen ja biologi3/56 1/54 4/ 60 5/56 41 62 3/56 1/ 55 6/ 31 3/54 4/ 61 nen viljely. : Luonnon kasvi, 7-8/ 55 S1ivonen Lauri. game and fi ~heries resear( h, plus a na1 ion-wide necwork of more modnt bird ob~ervac ion stations. Kompostikäymäläopas Kurten Björn: Ku inka mammutti pakas6/ 46 4164 5157 4/58 5/57 5/57 tetaa n . __ -:::: : y vesirakenlaia \ Lapinrinne 1 B, 00180 Helsinki 18, • 1 puh. However. Bothn ian Sea extremes rub houlders. srraight ro rubbish tips maintained by munilipali1ies. The fl ora indudes typi,al Baltir spe ies and Primula nutans group rep resencatives. 2/ 54 Lehtonen Leo: Suomalainen metsästysgangsterismi . 11 A 8 001 50 Helsinki 15, Finland Ediror: Seppo Vuokko Summaries of the Main Articles Translared by Leigh Plesrer How does huncing affect people. Paulaharju Samuli: Suomenselän vieril tä Poltt1/a Bn'ta: Pohjan portit Pulåainen. -E. 694 2344. Valuable bird protection sites on Bothnian Sea in process of being des1royed by Juha Markkola and Eino Mcri/fi page,30JJ The Bothnian Seas's biggest island. ;a Caspan· C. 171'! spe<ies of waterfowl and 16 species af waders nesr chere Pro1ec1ion call for small lakes on Hailuoto island br Maarit Vainio p:1ges }-135 The compara1ively rapid uplift undrrgone by Hailuoto island offers unique opponunities fo r studi•ing lake emergence and developmem : how youthful lakes tend 10 be eutroph1< and suppon an abu ndance of aqua,ic life . Matti: Ne palaavat . and how 1hey become more and mort barren as they age . Biological field stations b)' Tapio Lindholm pagcs 'l11 A b1ological fitld station in Finland is one ad min istered by a universit y or equivalent and au ing as an insritu 1ion of rtsearch and learning Apan from ,he biologital field s1at1on, tn the suin sense. Vuoden luontokuvat 1983 Weir David ;a Schapiro Mark: Circle of Poison . without an y attempr at segregacion . . is charged fo r and people are forced to compl y with i1. Haukioja Markku
968-19011 Itä-Suomen aluetoimisto 83500 Outokumpu Puh. 991 -23831. Kallioperäkartoitus, geofysikaaliset mittaukset ilmasta ja maassa sekä irtainten maalajien geokemiallinen tutkimus ovat tärkeimmät menetelmät. 973-561 Etelä-Suomen aluetoimisto PL 27 02201 Espoo 20 Puh. Huolimatta tieteellisen malminetsinnän kehityksestä kansalaisten lähettämät näytteet tukevat edelleen oivalla tavalla kokonaisuutta. Malminetsintä puurtaa metallien tuotantoketjun alkupäässä löytääkseen ehtyvien malmien tilalle uusia. Mitään aluetta ei voi jättää malminetsinnän ulkopuolelle. Teollisen yhteiskunnan paine kohdistuu kuolleeseen kivikuntaankin. Kasvikunta Eläinkunta KIVI KUNTA Kuinka säilyttää luonnon tuotantokyvyn ja ihmisen kasvavien tarpeiden tasapaino on "kuntien" keskellä elävän ihmisen eräs suurimmista haasteista. Ihminen ei tule metalleitta toimeen. Ne sekä muu geologinen tieto antavat yhdessä viitteitä malmiotollisista alueista. Kaikki tehdyt malmihavainnot on koottu Geologiseen tutkimuslaitokseen tiedostoiksi, jotka osoittavat malmityyppien alueellisen jakautumisen. * * * Malminetsintä rakentuu perustutkimuksen tuottamaan tietoon kallioperästä sekä tieteen ja tekniikan suomiin keinoihin. Malmiesiintymä kallioperässä on harvinainen luonnonoikku ja sen löytäminen on vaikeaa. Malminetsijät valistavat malmiviitteitä saadakseen työssä tai vapaa-aikanaan luonnossa liikkuvia ihmisiä päämääränä saada heidät lähettämään malmikiviksi epäilemiään kivinäytteitä ammattilaisten tutkittaviksi. Malmilohkare tai malmihavainto kalliossa on aina selkeä tutkimusten lähtökohta, koska tällöin oikeat menetelmät voidaan valita paremmin tavoitteen emäkallion saavuttamiseksi. Odotamme pakettiasi ja neuvomme! OUTOKUMPU OY Malminetsintä Länsi-Suomen aluetoimisto PL 26 67101 Kokkola 10 Puh. Luonnontieteilijänä geologi tuntee ympäristömme herkän haavoittuvuuden ja etenee varoen jättäen jälkensä mahdollisimman näkymättömäksi. 90-4211 Lapin Malmi Kairatie 56 96100 Rovaniemi 10 Puh
LUE, TULE MUKAAN!. Palkintomatkan järjestelyistä vastaa Matkatoimisto AREA TARKAT OHJEET JA OSALLISTUM/5LIPUKKEET KESK/AUKEAMALLA. HANKI 3 1,L~U&)I~, VOITA MATKA FLORIDAAN Matkallasi voit tutustua vaikkapa Evergladesin maineikkaaseen kansallispuistoon