Ylhäällä näkyy Itämeri . Kuvan värit eivät vastaa ihmissilmän havaintoja mm . Muita Landsat-kuvia Suomesta on sivuilla 357-36 1 (NASA, väriprosessointi Mikko Punkari). Suomen rannikoilta lumi on jo sulanut. vesialueita ja kasvillisuuden lehtivihreämäärää. Alhaalla olevista kuvista vasen on väärävärifilmille ja oikea tavalliselle värifilmille otettu ilmavalokuva Oulankajoen suoalueilta. Ylhäälläon ltos 4 -sääsatelliitin 1 460 kilometrin korkeudesta 18. Kuvan sameus johtuu sinisestä auteresta , joka ei häiritse siniselle ''sokeaa' ' väärävärifilmiä .. Vihreä näkyy väärävärikuvassa sinisenä ja punainen vihreänä. KANSIKUVA esittää Kaakkois-Suomea sellaisena kuin Landsat-luonnonvarasatelliitti näkee sen 920 kilometrin korkeudesta. 6. Oikeanpuoleisessa tavallisessa värikuvassa kasvillisuus on melko tasaisen vihreää . TÄMÄN SIVUN KUVAT havainnollistavat muunlaisia kaukokartoituksen keinoja. Näillä kuvilla saadaan vesien ja maan lämpötilat valmiina karttamuodossa. Violetit ovat pilviä . Kuvan laidoilla olevat pilvet kertovat säärintamien liikkeistä. Tätä kuvaa on sanottu "maailman kauneimmaksi geologiseksi satelliittikuvaksi" . Infrapunaherkkyytensä ansiosta väärävärifilmi ilmaisee maan kosteussuhteita. Mäntykankaat näkyvät ruskeina, kuusimetsät tummanvihreinä . Sen halki kulkevat kaarevina Salpausselät , jotka ovat kasautuneet mannerjäätikön reunalle. 1970 ottama kuva Euroopasta. Lehtipuuvaltaiset metsät ja itärajan takaiset vesottuneet alueet ovat heleän vihreitä. siksi , että satrlliitti havaitsee myös näkymätöntä infrapunavaloa. Kuva on ns. Ku van punainen väri osoittaa infrapunavaJoa heijastavia kohteita. Sorakuopat ja kaupungit erottuvat oranssinvärisinä, savilietteiset järvet kirkkaanpunaisina, viljelykset vaaleina. Keskellä ylhäällä näk yy Pohjanlahden jäälauttoja. 4. lämpökuva, jossa punainen osoittaa korkeinta pintalämpötilaa ja sininen alhaisinta . Oikealla on Nimbus 4 -sääsatelliitin 1 110 kilometrin korkeudesta 19. 6. Järvien jäätilanne näkyy myös. Kuva on otettu 8. 1975. 1975 ottama kuva Itämeren alueelta
TOIMITUS Pääroimittaja (vastaava): Teuvo Suominen Toimitussihteeri: Marjukka Kulmanen Artikkelitoimittaja: Seppo Vuokko Taitto : Markku Tantcu TOIMITUSNEUVOSTO Harri Dahlström (puheenjohtaja), Camilla von Bonsdorff, Mikko Laakso, Terttu Laurila, Hannu Raittinen ja Veijo Vänskä. Tällaisena maailma jatkuu horisontista toiseen, ympäri maapallon. Lisäksi maapallon kaikkia eläviä olentoja on ainakin jossain määrin kunnioitettava ja suojeltava. Nerokkaimpien ihmisaivojen suunnittelemat robotit huolehtivat lopusta. 50 mk. Joka päivä valmistuu useita vetypommeja ja joukko pienempiä. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016.00, kesäkuukausina 8. Siksi toisiaan kyräilevät suurvallat pysyvät kehässä ja etsivät toisiinsa rauhanomaista kosketusta. 30. vuosikerta Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Ydinsodan jälkeistä elämää ei kukaan pysty kuvittelemaan. Jokaisesta paketista johtaa sytytyslanka seuraavaan . Vuonna 1979 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Pikemminkin se laajentaa sivistyneen ihmisen vastuuta ja ehkä näin herättää uusia voimia sotaa vastustamaan. 30-15 . Sata metriä sinusta istuu toisia ihmisiä, kukin oman pakettinsa päällä. ISSN 0356-0678 Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 8/78 37. Toisin sanoen, ympäristön kunnioittamisen tulee tukea pyrkimyksiä kohti aseista riisuttua maailmaa." D 345. vsk. 90406 262. Tilaushinta on 55 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 45 mk. Irconumerot 7. ''Niin kauan kuin on olemassa nappi, jota voidaan painaa, joku ilmaantuu varmasti sitä painamaan." Johtavan aseasiantuntijan näkemystä ei kiistä kukaan. Siksi myös pieni Suomi maailman mahtavimpien sotavoimien välissäeläjä on isännöinyt ETYK:iä liennytyksen merkeissä . Jotta ei olisi nappia kenenkään painettavaksi. Vahingoista eivät kärsi vain vihollisen joukot vaan myös siviiliväestö, sivulliset ja tulevat sukupolvet. ILMOITUSHINNA T II 1 sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk, takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Maailman, elämän ja ihmisen ainoa toivo on siinä, että jännitys lientyy, tasapainosta sovitaan ja aseet riisutaan. Kuvittele maailma, jossa ihmiset ja aseet on jaettu tasaisesti koko asumiskelpoiselle maa-alalle. Huoli sodan ekologisista seurauksista ei syrjäytä huolta ihmisestä. 3 7. Päivässä luodaan enemmän tuhovoimaa kuin toisessa maailmansodassa käytettiin yhteensä. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10, puh . Tuskin sitä paljon olisikaan; radioaktiivisen laskeuman ja muiden ympäristöseurausten vaikutus levittäytyisi kaikkialle. Istut silloin viisitoista tonnia painavan trotyylipaketin päällä, huutoetäisyydellä naapureistasi. Sitä linjaa on jatkettava, sillä vaihtoehtoja jännityksen lientämiselle ja aseistariisunnalle ei ole. Riittää, kun joku jossakin painaa nappia. Ihmisen ei tule pitää itseään maan omistajana eikä lintujen ja eläinten herrana vaan maan tilapäisenä asukkaana ja kaiken sen vartijana, jota se päällään kantaa. Suomen Luonto N:o 8 1978 SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry , Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12, puh. Ne ovat niin tehokkaita, että kymmenesosa meille varatusta annoksesta voidaan toimittaa perille lähimmän vuorokauden aikana. Aseiden supistamisesta neuvoteltaessa ei enää lasketa pommeja vaan niitä lennättäviä laitteita. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21 -1. Vastausta on luonnostellut Arthur Westing, Vietnamin sodan ympäristövaurioiden tutkija: ''Ympäristön vahingoittaminen on jo sinällään tuomittavaa, sillä lievätkin seuraukset ovat sattumanvaraisia, hallitsemattomia ja kauan kestäviä. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. Mikä merkitys on luonnon puolesta puhumisella ydinkatastrofin varjostamassa maailmassa
Rahankäytön vaihtoehtoihinkin vihjataan sivuilla 352353. vsk .. Sivut 357362. SUOMEN LUONTO H/7H l 7. Sivut 362366. Miercinen: Tiedemiehet aseentekijöinä ja rauhanrakentajina 350 Marjukka Kulmanen : Mitä tekisit hävittäjän hinnalla ) 352 Teuvo Suominen: Kun pommit menevät metsään 3 54 Mikko Punkari: Luon nonvarasatelliitit tutkivat Suomeakin 357 Asko Kaikusalo: Tuntureiden riekkomiehet 362 Jouni Kirci: Hakkuut ja Hammasruncurin porolairumet 366 Marcus Wikman ja Pekka Salminen: Onnistuuko muuttohaukan elvytys) Penrci Sepponen: Lapin metsätyyppejä ei kohta enää tunne Jouko Piirola : Tehometsäcalous syövyttää maata Koi ll iskairan alueella Uutisia Kirjallisuutta Summaries of the Main Arcicles Sisä llysluettelo 1978 370 374 376 379 380 382 383 Nykyajan sota jättää vain hävinneitä. 345 Teuvo Suominen : Ydinsota olisi ympäristönkin ruho , sanoo SIPRl:n esimies Frank Barnaby 347 Jorma K. Sivuilla 347356 kerrotaan, millaista jälkeä jättävät luontoon ja ihmisen elinehtoihin ydinaseet, tavanomaiset aseet ja uudenlaiset tuhontuottajac. Hammascuncurin porov:iki ei käsitä, miksi pahasti ruhjotun paliskunnan talvilaitumista ollaan viemiissii viimeisiäkin porotilalain varjolla' Sivuc 366369. SUOMEN LUONTO 8 1978 Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto ) . . 346 Tehometsiicalouden oikeampi nimicys voi olla tuhomecsätalous, jos hutkitaan cuckimatta ja unohdecaan ankaran ilmaston asettama! rajac. Lapin mecsien lyhycnäköisesc:i myllerryksesc:i on esimerkkejä sivuilla 374378. Taitavasti viritelty ansalanka tuo nykyaikanakin leivänlisää lapinperheen ruokapöytään. . Landsat-luonnonvarasatelliitit kertovat ympäristöstämme sellaista, mitä ihmissilmin ei voi nähdä . Saamelainen carvicsee poroa, poro jäkälää ja jäkälä mecsää. Avaruudesta meitä pälyilevät satelliittisilmät voivat olla myös hyväntahtoisia . . . . Tänäkin talvena hiihtelee tunturien kupeita moni leukumies riekon ruokamaita etsiskellen. Yksi häviäjistä on luonto
Päätös sotavoimien käytöstä kuuluu kuitenkin poliitikoille. En usko , että se suoranaisesti sytyttäisi sodan. USA ja Neuvostoliitto, sitoutuivat olemaan niitä käyttämättä . Onko ympåristöå. Tuloksia tietenkin syntyy ja seurauksena on vaarallinen varustelukilpa. SUOMEN LUONTO 8/78 37. että NATO-maat olisivat valmiit sotilaallisestikin varmistamaan Lähi-Idän öljynsaannin. öljykriisistä olisi saattanut olla. Ranskan kiinnostus Zaireen ja Tsadiin . Varmasti se ei ole sattuma, mutta on muitakin syitä, kuten liittolaisten sijainti, alueen yleinen levottomuus, Iranin mahtava aseistus ja hegemoniapyrkimykset. Toi347. Yhteys on äärettömän monitahoinen, varsinkin jos kysymyksessä on keskeinen luonnonvara kuten öljy. kasvillisuuden myrkyttämistä tai sumun ja sateen synnyttämistä. On sanottu mm. Bamaby. Sitä en osaa sanoa. Öljy on -niin tärkeä luonnonvara, että sitä tuottavat alueet ovat sotilaallisestikin tulehdusherkkiä. Liså"åkö luonnonvarojen ehtyminen sodan vaaraa. sotien syntyyn. Afrikan uraanin ympärillä ilmenee jännityksiä, joihin liittyy mm. Jokainen maa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan tuontiluonnonvaroista. vsk. Siihen verrattuna muut ympäristöä muuttavat sodankäynnin keinot ovat lieviä ja voivat jopa johtaa keskustelun pois ydinkysymyksistä. Onko sattuma, ettå Låhi-Idån öljyn ympårilfa on sekå. Ja kun sota kerran syttyy, luonnonvarojen saatavuus voi vaikuttaa ratkaisevasti sen kulkuun . Ensinnäkään se ei koske niitä ympäristösodan keinoja , jotka jo nyt ovat mahdollisia, esim. Teuvo Suominen Ydinsota olisi ympäristönkin tuho sanoo SIPRI:n esimies Frank Barnaby Ydinsotaa ei yksinkertaisesti saa syttyä, sanoo Tukholman rauhantutkimuslaitoksen englantilainen esimies, säteilyfyysikko Frank Bamaby. Tämäkin pohdinta vie keskustelun harhaan, kun ydinkysymys on ydinsota. En silti halua vähätellä ympäristösodan mahdollisuutta. Mitå muita suhteita voi olla luonnonvaro;en ;a asevarustelun vå1ilfå. Mistä on kysymys. Ruotsin rahoittama Stockholm International Peace Research Institute eli SIPRI kerää ja levittää sotavarusteluun liittyvää tietoa antaakseen maailman kohtalosta päättäville poliitikoille realistisen kuvan kilpavarustelun vaaroista. Ranskan keinona on turvautuminen ydinvoimaan. Niistä puhuminen vie huomion paljon polttavammasta ongelmasta, yleisen ydinsodan vaarasta. idå·n ettå fannen sotilasliittoutumien tukikohtia. Viime aikoina on alettu puhua ympiiristösodan mahdollisuuksista. On vaikea sanoa, miten pitkälle kukin maa voi mennä tarpeidensa varmistamisessa. Pienikin konflikti voi silloin laajentua sodaksi . Mutta maailmassa on totuttu ajattelemaan, että jokaisen uuden keksinnön käyttömahdollisuudet on heti selvitettävä sotilaskäytön varalta. Tulee ehkä mahdolliseksi synnyttää keinotekoisia maanjäristyksiä, tulva-aaltoja ja muita mullistuksia. Mutta luonnonvarojen väheneminen lisää suurvaltojen hermostumista. Aika ajoin keskustellaan myöi siitä, ovatko nykyiset sodankäyntimenetelmät, esimerkiksi napalm, turhankin tuhoisia ympäristölle . Ensinnäkin varustelu haaskaa tavattomasti luonnonvaroja. muuttavan sotatekniikan kehittå"minen ehkå halvempaa, helpompaa tai muulla tavoin houkuttelevampaa kuin muunlainen asevarustelu. Onko luonnonvaroilla yhteyttä. Sen seurausvaikutukset saattavat olla vieläkin kauaskantoisempia kuin muunlaisen sodan . Länttä kiinnostaa sieltä saatava öljy, itää vastapuolen saama öljy. Niistä kertoi Suomen Luonnolle marraskuussa tri . Sopimuksen tarkoittamat menetelmät ovat käyttökelpoisia aikaisintaan vuosikymmenien kuluttua. Tietysti siihenkin liittyisi ympäristökatastrofi. Toisaalta armeijoiden nimenomainen tehtävä on varautua kriiseihin. Hyvästä tarkoituksestaan huolimatta sopimus on myös arveluttava. Nytkin on Keski-Idässä tilanne, joka voi muuttaa voimatasapainoa. Näiden varalta solmittiin äskettäin Genevessä sopimus, jossa osapuolet, mm. Viime vuosina laitoksen julkaisut ovat korostaneet sotien ja ympäristönsuojelun suhteita. Kun arkistot aikanaan avataan, saamme ehkä tietää , mitä seurauksia taannoisesta ns . Puolet maailman tutkijoista ja yli puolet tekniikkaan liittyvästä tutkimuksesta palvelee asevarustelua
Tavallisellakin räjähteellä saadaan vihollismaan reaktorin radioaktiivisuus leviämään ympäristöön. Siksi sotaa ei saa syttyä. Lisäksi on havaittavissa, että kolmannen maailman maat alkavat kilpailla strategisista mineraaleista kasvattaessaan omaa aseteollisuu ttaan . Nykyaikainen sota kuluttaa aseet nopeasti loppuun ja aseiden toimittajat sekaantuvat siten yhä tiukemmin kaukaisiinkin paikallissotiin . Tämäkin lisää sodanvaaraa. sotilaalliseen kohteiden tuhoamiseksi Kasvillisuuden polccaminen sekalaiseen tuhojen aiheuccamiseksi Lumivyöryjen ja maanvieremien aiheuccaminen liikenteen sotkemiseksi Ikuisen roudan sulaccaminen maanja raucaceiden sortamiseksi Jokien kääntäminen tulvien aiheuccamiseksi, liikenteen häiricsemiseksi ym . Niiden pelottavin piirre on, että asevarusteluun yllyttävät ryhmät kummankin sotilasliittoutuman sisällä käyttävät niitä perusteluna varustelukilvan jatkamiselle. Supervallat ovat asekauppansa kautta läsnä kaikkialla. Tätä seikkaa en halua korostaa liiaksi, koska sotia ei enää käydä tuhoamalla pieniä kohteita. sotilaallisesti tärkeistä seosmetallien aineksista. Jos kaupunkiin hyökätään, se tuhotaan perusteellisesti. Ydinteknologia on levinnyt jo niin laajalti , että ydinaseiden pelätään pian leviävän myös terroristeille ja rikollisille. Onko ydinvoimala sodan sattuessa houkutteleva hyökkå·yskohde. Tuloksemme mm. Tulivuorten heräccely, jon a tuhka toimisi vesihöyryn ciiviscymiskeskuksina on helpompaa lähettää tuhat pommittajaa kuin yksi . Nähtävissä on myös propagandistinen elementti: sosialistiset maat käyttävät sitä mielipideaseena länttä vastaan, vaikka niillä on käytettävissään sodan syttymisvaaran kannalta yhtä vaarallisia aseita. Varsovan liiton maat ovat omavaraisempia. omaisen ja ydinaseen välillä . Neutronipommin aiheuttamaan kohuun liittyy myös psykologisia tekijöitä . Sen vaikutus perustuu näkymättömään säteilyyn , jota vastaan ihminen kokee olevansa puolustuskyvytön. kukin maa pyrkii varmistamaan etunsa. Kansainvälinen asekauppa tuo viimeisimmätkin mallit kaikkien ulottuville. Ydintekniikka on levinnyt laajalle. Koetetaan vain voittaa ja tuhota vihollinen . "Olen koetlanuc osaltani edistää rauhaa kymmenisen vuocca, snca seitsemän SIPRI:n kauua. Tekniikka luo uusia aseita, jotka saavat hyökkäystä spekuloivan uskomaan omiin voitonmahdollisuuksiinsa. Millainen on yleisen ydinsodan vaara nyt. Miten neutronipommi kytkeytyy sodan vaaraan. Kolmannen suhteen näyttävät luoneen mannerjalustan luonnonvarat. USA julkaisee aika ajoin luetteloita mm. SUOMEN LUONTO 8/78 37. Sumun ja pilvien hälventäminen hyökkäyskohceen paljastamiseksi Sumun ja pilvien tekeminen suojaksi näkemiselcä ja ydinaseen leimahdukselra Raemyrskyn aiheuccaminen johcojen , antennien ym . Toimitilat sijaitsevat rakennuksen kolmessa kerroksessa. Nykyiset aseet ovat hyvin tarkkoja. Neutronipommi on pieni ydinase, joka kaventaa eroa tavanSIPRI:n osoite on Sveavägen 166, Tukholma. Maailmansodat ovat opettaneet, että sota käydään loppuun , vaikka sen syyt unohdetaan nopeasti. tuhoamiseksi Sähkönjohtavuuden muuccaminen ja sähkökenccien synnyccäminen tietoliikenteen ja havainnoinnin estämiseksi Hirmumyrskyjen suuntaaminen Vesija lumisateen aiheuccaminen liikenteen ja viescicyksen häiritsemiseksi Salamien ohjailu tulipalojen sycyccämiseksi ja antennien tuhoamiseksi Ilmasconmuucoksec ravinnontuotannon estämiseksi ja ekol. Se tehdään rakentamalla sotalaivastoja. vsk.. Millainen on ydinvoiman ja ydinaseistuksen suhde. Vaara lisääntyy koko ajan. SALTlinjalla ovat masentavan vähäiset, mucca meidän on pakko jackaa, sillä vaihcoehcoja ei ole. Erityisesti Euroopan alueella rauhan ainoa vaihtoehto on koko maanosan tuhoava ydinsota. Pienetkin maat pystyvät jo valmistamaan nopeasti ydinaseen; ydinvoima antaa tähän materiaalin , teknologian ja henkilöstön. Samaan aseryhmään kuuluu myös tavanomaisia aseita. Sotilasbyrokratia on sellaista, että 348 Tällaisiakin sotia suunnitellaan. " seksi eräät mineraalit ovat strateg1sesu tärkeitä. Kun kansainvälinen merioikeus tunnustaa oikeuden niihin. Ellei niitä ole omalla alueella, niiden tuonti koetetaan turvata ja niitä varastoidaan. tasapainon järkyccämiseksi Ilmakehän yläosien muuccaminen ravinnontuotannon ja väestön vahingoiccamiseksi Valtamereen fysikaaliseen, kemialliseen ja sähköiseen ominaisuuksien muuccaminen viestinnän häiritsemiseksi ja ravinnonsannin estämiseksi Radioaktiivisuuden levittäminen mereen ravintovarojen turmelemiseksi Tuhoaaltojen (tsunamien) aiheuccaminen rannikoiden ja laivojen tuhoamiseksi Maanjäriscyscen aiheuccaminen tukikohcien ym . Tuloksena on täysin eloton aavikko, eikä voimalan radioaktiivisuus sitä olennaisesti pahentaisi , vaikka hyökkäys tehtäisiin ilman ydinaseita
Sitten voidaan aloittaa aseistariisunta. Turvallisuutta voidaan luoda myös keskittämällä sotilasmenot puolustukseen , ja tätä linjaa korostavat mm . Asiaa pohti ensin kuninkaallinen komitea, sitten perustamisesta päätti parlamentti. Niiden keinona on sodan vaaroista tiedottaminen väestölle ja poliittisille johtajille. Suurvallat saavat tietonsa mahtavilta vakoilujärjestelmiltään , mutta pienet maat ovat meidän keräämiemme tietojen varassa. Perustamisidean esitti pääministeri Tage Erlander puheessaan 1964 sen kunniaksi, että Ruotsi oli saanut nauttia yhtäjaksoisesta rauhasta 150 vuotta. Minä en osaa siihen vastata, tiedonvälityksellä on . . Varustelukilpa on aarimmäisen vaarallinen asia , se luo turvattomuutta ja jännitystä. Ongelma on maailmanlaajuinen ja vakava. Lähde : Bulletin of the Atomic Scienrists, May 1976 , s. Tänä vuonna (1 978) tehty sopimus pyrkii ehkäisemään ennalta ympäristönmuuttamiseen perustuvat "aseet ". nen tavoite on kilvan pysäyttäminen tasapainotilanteeseen. Miten voi maailmanrauhaa edistfä Suomen kaltainen pieni maa. Ruotsin valtio maksaa kulut, jotka ovat vuodessa useita miljoonia kruunuja. omat as1antunt1Jansa. Silti meidän on pakko jatkaa, sillä muitakaan vaihtoehtoja ei ole. Mitå on saanut aikaan yhå· fänek kfämmå"ksi kå"yvå rauhanliike. Varmasti se joudutti Vietnamin sodan päättymistä . Miten se voitaisiin vå"lttåå. SIPRI:n kansainväliseen henkilökuntaan kuuluu nelisenkymmentä ihmistä , joista noin puolet on tutkijoita. Uskon , että rauhaan pyrkivät ryhmät voivat säädellä ja ohjata yhteiskunnassa muulla tavoin alkanutta kehitystä, mutta en usko , että ne pystyvät sitä käynnistämään . Tehtävänä on kerätä tietoa rauhaan ja turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja antaa ne poliittisten päättäjien käyttöön maailmanrauhan turvaamiseksi . ''Euroopassa rauhan vaihtoehtona on täydellinen tuho. 1966 riippumattomaksi rauhanja konfliktintutkimuslaitokseksi . Suuntausta voisi pitää jopa myönteisenä , jos se voita1s11n toteuttaa aiheuttamatta uhkaa muille ja lisäämättä sotilasmenoja. Tavoitteista tärkein on suurvaltojen aseistariisunta, luultavasti SALT-sopimusten tietä. Voimakkaamman kannalta sananlasku pitää paikkansa. Ruotsi, Itävalta, Romania ja Jugoslavia. ' ' Eikö roomalaisten vanha viisaus enå"ii pidå paikkaansa. Ja kun isot aloittavat aseidenriisunnan, pienten on tietysti seurattava. . EnsimmäisuoMEN LUONTO 8/78 37. 3839. Tästä ei valitettavasti ole pienintäkään merkkiä. Sotilaallinen epätasapaino luo yhä turvattomuutta heikommin varustautuneessa. Pienten maiden on osallistuttava aktiivisesti sopimusten muotoiluun ja sitten painostettava suurvallat hyväksymään ne. Käyttökelpoinen suotuisissa olosuhteissa Käyttökelpoinen suotuisissa olosuhteissa , jos välineistöä on saatavilla Käyttökelpoinen suotuisissa olosuhteissa Käyttökelpoisuus hyvin kyseenalainen , tarvittaisiin hyvin suuria energiamääriä Käyttökelpoinen hirmumyrskyalueilla Käyttökelpoinen suotuisissa olosuhteissa , joskin merkitykseltään vähäinen Luu I ta vasti toteutettavissa suotuisissa olosuhteissa Edellyttäisi valtavia energiamääriä , tulokset sattumanvaraisia , ehkä peruuttamattomia Toteuttamismahdollisuudet hyvin kyseenalaiset Toteuttamismahdollisuudet hyvin kyseenalaiset , tarvittaisiin hyvin suuria energiamääriä Toteuttamismahdollisuudet hyvin kyseenalaiset , haittojen suunraamismahdollisuudet vähäiset Toteuttamismahdollisuudet hyvin kyseenalaiset, tulokset sattumanvaraisia Käyttökelpoinen järistysherkillä alueilla , seurauksia ei tunneta , vaikeasti hallittava ase Käyttökelpoinen suotuisissa olosuhteissa, tulokset sattumanvaraisia Käyttökelpoisia sopivilla vuoristoseuduilla viivytyksen aiheuttamiseksi Käyttökelpoinen kesäisin poistamalla päältä eristävää kasvija maakerrosta Työläästi toteutettavissa , tulokset sattumanvaraisia Käyttökelpoinen harvoissa paikoissa , tulokset vaikeasti ennustettavissa, ehkä pitkäaikaiset Tämä on SIPRI: Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituurti SIPRI (Stockholm International Peace Research Institute) perustettiin 1. Meillä näyttää olevan varsin luotettavan tietolähteen maine , jopa molemmissa supervalloissa. "Jos haluat rauhaa , varustaudu sotaan. vsk . Me annamme poliitikoille, diplomaateille ja neuvottelijoille tietoja, jotka toivottavasti auttavat heitä edistämään rauhaa. 7. Mitå SIPRI tuntee saaneensa aikaan . Erityisesti on kerrottava ydinsodan seurauksista. Mielestäni rauhan puolesta toimivat ryhmät ovat aivan liian vähän painostaneet hallituksiaan aseidenriisuntaan, vaikka se on ydinsodan ainoa vaihtoehto. Kokemus osoittaa, että suurten sotilasmahtien on vaikea saada päätöksiä läpi byrokratioissaan, mutta pienten painostus voi sitä jouduttaa. En pysty kuvittelemaan vakavaa yhteenottoa, joka ei laajenisi ydinsodaksi ja tuhoaisi koko maanosaa. Koko maailma on riisuttava aseista. Emme totisesti voi ylpeillä tuloksilla, kun varustelu vain lisääntyy. " Jatku va varoittaminen sodasta aiheuttaa torjuntaa ja turtumusta. 349
Suuri osa maailman tiedemiehistä työskentelee asevarustelun palveluksessa; arviot vaihtelevat kolmasosasta puoleen. BERTRAND RUSSELL englantilainen lordi ja filosofi , teki runsaat kaksikymmentä vuotta sitten aloitteen: hän kutsui koolle maailman johtavia tiedemiehiä vastustamaan ydinaseitten kehittämistä ja kokeilua. Kiina jatkaa ilmakehässä, mutta ''Riippumatta siitä, kuinka pian ase on käyttövalmis ja mitä osaa se näyttelee nykyisessä sodassa, tilanteen nostattamiin ongelmiin on mitä pikimmin kiinnitettävä huomiota. Tiede on olemukseltaan kansainvälistä; jokainen uusi tieto on ihmiskunnan yhteistä omaisuutta. Uusiakin tehtäviä on otettu, esimerkiksi väestöräjähdyksen , saastumisen ja perintöaineksen manipuloinnin vaarat. Nyt kysymys kuuluu: miten on estettävissä sotilaallinen yhteenotto, joka käy väistämättömän tuhoisaksi kaikille osapuolille" (ote ns. Silci Pugwashin ei pitäisi liiaksi hajottaa voimiaan. Einstein-Russellmanifestisca 1955; tå"må" vetoomus sai maailman tiedemiehet perustamaan Pugwash-li1kkeen). Ensimmäisiin kokouksiin osallistui pelkästään kemistejä ja fyysikoita; nyt luonnontieteilijöitä lienee noin puolet. Jorma K. Mukana ovat nyt myöhemmätkin ydinasevallat. Ranska on jo mennyt kokeiluissaan maan alle. "Meidän on opittava ajattelemaan uudella tavalla. Tieteen perustotuuksia ei voi suojata patentilla. Miettinen Tiedemiehet aseen tekijöinä ja rauhanrakentajina Joukkotuhoaseita ei olisi voitu kehittää ilman tiedemiehiä, vaikka vastuu niiden rakentamisesta ja käyttämisestä onkin poliitikoilla. Alkuvaikeuksien jälkeen yritys toteutui: 195 7 Kanadassa , pienessä Pugwashin kylässä, kokoontui 21 tiedemiestä enimmäkseen tiedeakatemioiden puheenjohtajia, mukana muutama Nobelilla palkittu. Amerikkalaiset olisivat varmaankin halunneet säilyttää salaisuutena atomipommin valmistuksen, mutta se oli mahdotonta, koska Neuvostoliitolla oli samat luonnontieteelliset perustiedot. Elettiin kylmän sodan aikaa ja osanottajien poliittiset näkemykset vaihtelivat suuresti. Melkoinen osa asetta kehittäneistä tiedemiehistä asettui tätä vastustamaan. Muiden ongelmien ratkaisemiseksi on luotu muita kanavia ja foorumeita; Pugwashin ominta aluetta on asevarustelun hillitseminen, jännisuoMEN LUONTO 8/78 37 . Valitettavasti Neuvostoliitto alkoi kokeet uudestaan 1961, mutta taipui sitten 1963 tekemään Yhdysvaltain kanssa uuden sopimuksen. Mutta he olivat täysin yksimielisiä siitä, että ydinaseista aiheutuva radioaktiivinen saastelaskeuma oli vakava uhka koko ihmiskunnan perintöainekselle . Asevarustelua ei voi hillitä rajoittamalla perustutkimuksen vapautta, sillä mikä hyvänsä uusi tieto voi joskus tulevaisuudessa johtaa uuteen aseeseen. Tiedemiesten arvovalta ja yksimielisyys eivät jättäneet vaihtoehtoja kummallekaan silloiselle ydinasevallalle. Eräs keinoista on Pugwash-liike. PUGWASH-LIIKKEEN taustalla on ajatus, että tiedemiehillä on eettinen vastuu joukkotuhoaseista, koska ne on heidän avullaan kehitetty. Tarkkaa lukua on mahdoton esittää, sillä on vaikea vetää rajaa puolustusja muun tutkimuksen välille. Enää emme saa kysyä itselcämme , miten vo1s1mme turvata sotilaallisen voiton jollekin kannattamallemme ryhmälle , sillä niitä keinoja ei enää ole. ,sk _. Toisen maailmansodan aikana ryhdyttiin Yhdysvalloissa kehittämään atomiasetta Hitlerin Saksaa vastaan. Kun Saksa antautui, aselaboratorioihin levisi huhu, että uutta asetta aiottiinkin käyttää Japania vastaan. Sodan jälkeen jatkui ydinaseit350 ten kokeilu, ensin atom1pom mien, sitten myös vetypommien. Tämä kielsi ilmakehässä räjäyttämisen, mutta kokeet jatkuivat maanalaisina. Tiedemiehet ovat kehittäneet omat keinonsa vaikuttaa poliitikkojen päätöksiin. Ellei ajoissa solmita sopimusta uusien aktiivisten aineiden käyttämisestä , niistä saatava suurikin hyöty jää lyhytaikaiseksi verrattuna ihmiskunnan turvallisuutta ikuisesti vatJostavaan uhkaan '' (tanskalainen Nobel-fyysikko Niels Bohr presidentti Roosevelcille 1944, siis ennen atomipommiråjå"ytyksiå). Syntyi atomiasetta vastustava tiedemiesjärjestö Federation of American Scientists, ja 1945 perustettiin samoissa merkeissä lehti Bulletin of the Atomic Sciencists. Ne solmivat ensimmäisen ydinaseiden koekiellon 1958. Alkuperäiset tavoitteet ovat yhä kunniassa
Siihen käytetään runsaasti varoja ja asekehittelyyn palkataan paljon tutkijoita. Tämä ylläpitää kilpavarustelua. Miettinen on Helsingin yliopiston radiokemian professori, joka tuli mukaan Pugwash-liikkeeseen 1969. SUOMELLA on oma Pugwash-toimikunta, Suomalaisen tiedeakatemian ja Suomen tiedeseuran asettama. Ydinaseista ollaankin melko tavalla yhtä mieltä. PUGWASHIN TAVOITTEENA on synnyttää näihinkin tiedemiehiin eettinen oivallus siitä, mikä on tieteen väärinkäyttöä. Hallituksilla ei siten ole ainakaan mahdollista oikeutta vaikuttaa heidän valintaansa eikä näkemyksiinsä. Mutta on myös pinnallisuutta ja kaksinaismoraalia. Hå'n istuu Pugwashin hallituksessa Euroopan sitoutumattomien maiden, Suomen, Ruotsin, Itävallan, Jugoslavian ja Sveitsin yhteisenä· edustajana. Näitä mahdollisuuksia meidän on kaikin keinoin käytettävä hyväksi. Mutta silti heidän joukkoonsa sisältyy usein hallitustensa neuvonantajia, jotka tuovat maailman johtavien asiantuntijoiden näkemykset suoraan hallitusten tietoon. vsk. Asenteet ovat taas jäykistyneet. taktiset ydinaseet samoin kuin suuret tavanomaisten pommien rypäleet hämärtävät ydinaseen ja tavallisen aseen välistä eroa. VALTIOT, ERITOTEN SUPERVALLAT ovat kärkkäitä käyttämään uusia keksintöjä asetekniikan kehittämiseen . Silti Pugwashin rooli on enemmän lääkärin kuin tuomann. "Vastapuolena" on kuitenkin maailman turvattomuus , kansallisvaltioitten ideologia ja varsinkin se vanhentunut ajattelutapa, jonka perusteella supervallat yhä yrittävät puolustaa itseään ja tilaisuuden tarjoutuessa kasvattaa voimiaan, lisätä etualueitaan ja varmistaa asemiaan. Tuore esimerkki tästä on neutronipommi. Suomi ja muut sitoutumattomat maat pystyvät ehkä muita paremminkin näkemään sen yksisilmäisyyden, joka on varustelukilvan taustana. Näistä kolme on Yhdysvalloista, kolme muista Natoma1sta, kolme Neuvostoliitosta ja kolme muista Varsovanliiton maista. Muiden maiden ja maanosien edustus on vähäisempää; esimerkiksi Euroopan sitoutumattomia maita edustaa hallituksessa vain yksi jäsen. Enimmäkseen he ovat vastuuntuntoisia ihmisiä, jotka tuntevat solidaarisuutta kansalleen, valtiolleen ja blokilleen . Siitä pitäen hän on osallistunut sen jokaiseen vuosikokoukseen ja kymmeneen symposioon. Supervaltojen ja sotilasliittoutumien "yliedustuksesta" huolimatta niiden edustajat ovat viime aikoina olleet hyvin varova1S1a kun muut ovat heitä suomineet pitkin korvia jännityksen lisäämisestä. Kaikkiaan noin kolmekymmentä suomalaistutkijaa on vuosien varrella osallistunut Pugwashin kokouksiin, viimeksi kolme edustajaa elo-syyskuussa 1978 Bulgariassa Varnassa pidettyyn vuosikonferenssiin, jonka aiheena oli aseriisunta ja kansainvälinen turvallisuus. Mutta neutronipommi ja muut pienet ns. Näillä aloilla sillä on myös näyttöä: ensimmäisten ydinkoesopimusten lisäksi sillä on kiistämätön osuus mm. Me olemme idän ja lännen välillä, eikä meidän tarvitse hyväksyä kummankaan ulkopolitiikkaa. Muiden tavoin he pitävät vastapuolen sotilasliittoutumaa uhkana ja osallistuvat oman maansa puolustuksen lujittamiseen. Siihen kuuluu neljä henkilöä. Tutkijavoimat eivät jäisi työttömiksi, jos aseiden suunnittelusta ja valmistuksesta ohjattaisiin resurssit koulutukseen, kansanterveyteen ja ravinnontuotantoon. Pugwashin arvovalta on alusta lähtien ollut hyvä; sen kannanotot puhuttavat säännöllisesti esimerkiksi Englannin parlamenttia ja Yhdysvaltain kongressia. tyksen vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen . ASEVARUSTELUN MILJARDIT voitaisiin helposti suunnata rakentavammin. On luonnollista, että tiedemiehet ovat tehneet Pugwashin kaltaisen aloitteen . Se ilmenee siinä, että ydinaseita kehitetään nimenomaan joustaviksi ja käyttökelpoisiksi . Harvoin sitä julkaistaan missään. SUOMEN LUONTOS /78 37 . Pugwash vastustaa neucronipommia myös siksi, että se on "likainen " ase: äkkikuolemien lisäksi se aiheuttaa runsaasti hidasta kuolemaa, pitkiä kärsimyksiä ja jopa perinnöllisiä vaaroja. Jorma K. Kehitysmaiden pulmat ja uusi kansainvälinen taloudellinen järjestys tarjoavat rajattomasti rakentavia vaihtoehtoja, sekä 400 miljardin dollarin puolustusmenoille että kansainvälisen asekaupan 20 miljardille. kuuman linjan luomisessa ja Vietnamin sodan loppumisessa. Se huolehtii kansainvälisistä yhteyksistä ja lähettää vuosittain pidettäviin kokouksiin suomalaisia tutkijoita. Asekehittelyyn osallistuvat tutkijat ovat harvoin ' 'haukkoja' '. Ne vaarantavat kauhun tasapainon jatkumisen. Tiede on kansainvälistä, sen harjoittajat ovat tottuneet näkemään maailman kokonaisuutena ja ymmärtämään yhteistoiminnan tarpeellisuuden . Kokousedustajat ovat kunkin maan tiedeakatemian valitsemia asiantuntijoita. Samoin perustein Pugwash vastustaa myös kemiallisia aseita, mutta tätä koskeva aloita on tuloksetta poukkoillut YK:ssa JO kymmenen vuotta. Meitä kuunnellaan ja me voimme vaimentaa epäluuloja. Pugwashin hallituksessa on 22 jäsentä. 351. Tämä koskee sekä tiedemiehiä että kaikkia muita kansalaisia. Heidän avullaan koetetaan välttää politiikan vaarallisimmat suunnat. Lehdistö saa kyllä julkilausuman , mutta se on pitkä, vaikeatajuinen ja monien kornpromissien tulos. Sodan syttyminen sisältää niin suuria vaaroja, että kumpikaan osapuoli ei uskalla aloittaa. TIEDEMIESTEN SALASEURA Pugwash on oikeastaan aikamoinen salaseura. SUURI YDINLATAUS ONPELOTIN vastapuolelle. Sen raportit jaetaan kokousten edustajille ja maiden hallituksille. Suoja julkisuudelta antaa tiedemiehille suuremman vapauden puhua
,sk. 352 NELJÄ PÄIVÄKOTIA TAJ KOLMEKYMMENTÄ LASTENT ARHANOPETT AJAA Lastencarhanopeuaja Tuula Kahila, Syvå'rauman på'ivå"koti, Rauma: Perustaisin neljä uutta päiväkotia . Muista pyrkimyksistä parempaan kerrotaan s. Että edes tältä osin autta1s1 nuorisotyöttömyyteen. Suomen Luonto kyseli ystävilcään, mitä yhden hävittäjän hinnalla (10 milj. Koko 10 mmk riittäisi sadan lapsen päiväkodissa 12 5 vuotta (kun hinnannousuja ei lasketa) 1 SYRJÄSEUTUJEN NUORET AMMATTIIN Kirjailija Paavo Rintala , Helsinki: Ensi vuosi on YK :n lastenvuosi. Miljooniin mahtuvat muun muassa Hawk ja Mig -häviccäjähankinnat. Edellisvuotta 10 % enemmän. Sotilaallinen tutkimus ahmaisee enemmän kuin yksikään luonnonympäristöä tutkiva laitos. Rakkaus maahan on näet vielä tallella. Tai sitten palkkaisin kolmekymmentä lastentarhanopettajaa. TäsSUOMEN LUONTO HO H l 7. Ensi vuoden budjettiin on muuten varattu lastentarhanopettajien täydennyskoulutukseen peräti 3 800 mk , mikä kuvastaa asennoitumista , että pienten lasten kanssa työskennellessä ei muka tarvitse koulutusta. Täällä Lapissa pitäisi saavuttaa omavaraisuus viljan, lihan ja vihannesten tuotossa ja se kyllä onnistuisi jos rahoja levitettäisiin tännekin. Niinpä sijoittaisin 10 mmk Pohjoisja Reuna-Suomen syrjäseutujen juu n peruskoulusta päässeiden nuorten ammatilliseen tukemiseen. Yleensä ja varsinkin nyt. Suomen maanpuolustusmenot vuonna 1979 ovat 2 093 miljoonaa markkaa. Tutkimus samoin kuin koulutusja terveydenhuoltomäärärahojenkin jäätyminen hälyttää hävittäjäkauppojen mielettömyydestä. Edellisvuotta 19 % enemmän. Kyllä täällä koulutettaisiin ja rakennettaisiin ja oikein maata rakastettaisiin, kun vain olisi edellytykset. 380. Viime vuosina on jouduttu luopumaan uusista päiväkodeista ja ensi vuoden budjetissakaan ei ole varattu tähän tarkoitukseen kuin juuri 10 mmk harkinnanvaraista valtionapua , mikä ei riitä tosiaankaan enempään kuin neljään päiväkotiin. Puolustusvoimien kalustohankinnat ovat 480 milj. Jos ja kun aseita ostetaan, lienee tärkeätä tasapainottaa kauppaa myös paperiteollisuutta ostavan Englannin su untaan. Löytyy ihmisiä, jotka tekevät. mk. Kansantulosta kaikkiaan 1.4 % . Loppurahat panisin rarvikkeisiin. mk) mieluummin hankittaisiin. Koonnut Marjukka Kulmanen , piirtå"nyt Markku Tanttu Mitä hävittäjän hinnalla. VILJAA , LIHAA JA VIHANNEKSIA Emå'ntå' Helmi Palola , Köngå's: Edistäisin maataloutta , tietenkin. Päivähoitolain mukaan kutakin kasvattajaa kohtaan on nyt kymmenen lasta, osan päivää jopa kaksikymmentä, ja tämä on aivan liian suuri ryhmä
Myös terveydenhuoltoalan työpaikkoja syntyisi lisää. Nyt meillä ei ole laboratorioita. Mitään sivii lituotetta ei ole kehitetty yhtä nopeasti kasvavin raham ää rin . Maailman nykyiset varustelumenot = vuoden 1900 brutrokansantuote . Pitemmän päälle Hawk-kaupat siis eivät kannata . Maailman varustelumenot = Afrikan ja Etelä-Amerikan koko naistuotanto. Ne kuuluvat tärkeimpiin syöpää synnyttäviin aineisiin eikä niitä ole tutkittu 1uun lainkaan . 2. Sotilaallinen tutkimus nielee nykyisin no in 20 miljardia dollaria vuodessa ja työllistää noin 400 000 tiedemiestä ja insinööriä eli puolet maailman kaikista tutki joista. Kolmanneksi tutkisimme rikkihapposateen vaikutuksia metsien kasvuun. sä mielessä Hawk-kaupat ymmärtää . Asekauppa kasvaa 15 % vuosittain, 75 % myydää n keh itysmaihin. Laboratoriossa tutkisimme ensinnäkin elohopean kaukokul keutumista ja laskeumia. Loput 10 % ku luvat alan tutk imu kseen ja kehittäm iseen . TOIMIVA TERVEYSKESKUS JA RAKENT A]ILLE TÖITÄ Lä"ä"kfiri Ancci Holopainen , Juuan terveyskeskus: Sillä rahallahan saisi uuden terveyskeskuksen 10 000 asukkaan kuntaan. Järeistä aseista m yy USA 38 % , NL 34 % , Englanti 9 % , Ranska 9 % . Rahavaroja ja luonnonvaroja asevarusteluun Asevarusteluun kuluu m aailman brutrokansanruotteesta 6 % . Toinen kohde olisivat N-nitrosoaminit , jotka ovat aineita luonnossa, eläimissä ja ihmisissä. T AIMIKOITTEN VESUROINTIA JA SUOJELUALUEITA Opiskelija Jorma Laurila , Jyvfisk ylå": Palkkaisin työttömiä metsäalan ihmisiä ja biologian opiskelijoita metsähallituksen ylitiheitten ja hoitamattomien taimikoitten vesuro1m1seen. Yhdysvallat käy ttää yksin puolet näistä varoista, toisena on Neuvostoliitto ja niitä seuraavat Ranska ja Englanti (SIPRl:n rilasrojen ja arvioiden mukaan). Näistä meno istaan ne käyttävä t 30 % univormuihin ja sotilashenkilöstöön , 30 % asehankintoihi n ja 30 % ase iden ylläpiroon. Sillä on turvattu terveydenhuollon peruspalvelut , sen sijaan pitkäaikaissairaille mekin tarvitsisimme lisää tiloja ja henkilökuntaa . Jonkinmoinen alku meillä jo on; yliSUOM EN LUONTO H 17H 3 7. Neuvosroliirossa suhde o n sam aa luokkaa, Englannissa no in 40 % ja Ranskassa noin 35 % . Ostaisin yksityisiä maita suojelualueiksi. Terveyskeskusten rakentaminen loisi tuntuvasti työpaikkoJa: yksi rakentaja työllistäisi kaksikolme muuta työntekijää . Toisaalta koko paperiteollisuus on kannattamatonta , sillä tuontienergiallahan sitä maksetaan . vsk. LABORATORIO YMPÄRISTÖMYRKKYJEN TUTKIMISEEN Professori Pekka Nuorteva , Helsinki: Hankkisin hyvän laboratorion tänne Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitokselle. 5 % teollisuusmaiden soti lasmenoista = kehit ysavun kokonaism ää rä . Ö ljyä käy tetää n sotilastarkoituksi in vuosittain 100 milj . Loppurahat s1101tta1s1n maanhankintoihin . Meillä täällä Juuassa on toimiva terveyskeskus, joka valmistuttuaan vuonna -76 maksoi 9 mmk . (lähde: SIPR I yearbook 1978) Näin paljon haaskataan sotilaalliseen tutkimukseen Kaksitoista maata kuluttaa 75 % m aailman sotilasmenoista . Selvittäisimme , onko soveliasta päästää mereen aineita jotka synnyttävät näitä Nnitrosoamineja Neste Oy:n petrokemiallisesta kombinaatista . Esime rkiksi Yhdysvaltain hallitus käyttää yli puolet tutkimusvaroistaan juu ri sot ilaalliseen tutkimukseen . Kymmenkertaisella rahalla saisi varsin täydellisen laboratorion . ronnia. 353. Kehitysmaiden osuus asevarustelusta kasvaa, se on jo yli 10 % . Asekeksintöjä on teh ty jo ammoin , mutta hallitusten rahoittama koke ilu roiminta on roisen maailmansod an jälkeinen ilmiö, " tekno loginen vä lttäm ättöm yys'' . Tonni energiaa maksaa pian enemmän kuin paperimassa . opiston määrärahoihin on esitetty 1 mmk perustamiskustannuksiin
Metsätöiden haittana ovat pommikraaterit ja räjähtämättömät suutarit. Suuren ydinselkkauksen seuraukset ulottuisivat radioaktiivisena laskeumana kaikkialle; tämähän on nähty kun " koemittakaavassa" on jo paukutettu toista tuhatta ydinpommia. Kuinka käy metsän. Nyrkkisääntö on , että vetypommi on "puhtaampi " kuin atomipommi ja ilmaräjähdys "siistimpi" kuin maassa tai vedessä tapahtunut. Nämä ovat ennen kaikkea ihmisen ongelmia, sillä vahingoittuneet kasvit ja eläimet todennäköisesti karsiutuvat pois ja kannat elpyvät aikanaan ennalleen, mikäli niille jää elinkelpoista ympäristöä. Itse asiassa ympäristövauriot ovat kasvaneet vieläkin nopeammin, sillä maailmansodan pommit keskitettiin monet kerrat niille samoille hehtaareille , joilla oli sotajoukkoja, tehtaita ja kaupunkeja. Kasvitkin vahingoittuivat. "Hyötysuhde" heikkenee: toisessa maailmansodassa käytettiin keskimäärin 1 100 kiloa ampumatarvikkeita yhden ihmisen tappamiseen, Korean sodassa 5 600 kg ja Vietnamissa 17 800 kg. Megapommin paineaalto tuhoaa elämän tuhansilta hehtaareilta. Herkimpiä säteilylle ovat ihminen ja muut lämminveriset. Teuvo Suominen Kun pommit menevät metsään Aseilla koetetaan tappaa ihmisiä. Radioaktiivisuuden määrä , laatu , vaikutustapa ja kesto riippuvat mm. Suuria ja pieniä on ydinasevaltojen varastoissa kymmenin tuhansin . Totaalisen ydinsodan jäljiltä sitä tuskin jää , joten pääongelma on yhteinen kasveille , eläimille ja ihmisille. SL 1 /74 s. Yhä useammin pommit menevät metsään. eroosiota aiheuttamalla. Noin tuhat hehtaaria maata myllercyi tuottamattomaksi. Neljän megatonnin pommissa on puhtia enemmän kuin kaikissa Vietnamin aseissa yhteensä. Jos uhrin ja räjähdyksen välissä on paineelta ja poltolta suojaava este , säteily saattaa silti tappaa esteen läpi . Kilotonni vastaa tuhatta trotyylitonnia. Hyötysuhde voidaan laskea myös toisin: hehtaarille kylvettiin keskimäärin 26 kiloa, 120 kiloa ja 190 kiloa ammuksia ja pommeja. YDINASEITTEN tuhovaikutuksen kuvaamiseen tarvitaan uudenlaista mittayksikköä : siihen on valittu trotyylitonnien teho . Syntyi kymmenisen miljoonaa kuoppaa, joiden keskimääräinen tilavuus on kookkaan asuinhuoneen verran (67 m 3). Säteiluvaikutusta voidaan lisäaineilla ja -varusteilla tehostaa paljonkin , esim. Ihmisten lisäksi kuoli ja haavoittui laskematon määrä kotija villieläimiä. Vietnamin luonnon kärsimät vauriot ovat sotahistorian suunmmat (ks. Luonnon sotavahinkoja on alettu pohtia sitä enemmän, mitä syvemmin on ymmärretty ihmisenkin riippuvuus terveestä elinympäristöstä. Se samentaa ilman vuosikauksiksi ja saa vesihöyryn tiivistymään polviksi ja sumuksi . Vetypommia mitataan miljoonilla trotyylitonneilla eli megatonneilla. esim. Kuumuus ja paineaalto voivat yksinäänkin pilata lähialueet vuosisadoiksi, mm . Suhteellisen siistin ydinpommin paineja polttovaikutus ulottuu laajemmalle kuin tappava säteily. Puolet ydinpommin voimasta purkautuu paineaaltona. 11) . Metsurin työtä pidetään nyt vaarallisena. Yhden megatonnin vetypommia pidetään pienenä , 10-50 megatonnin pommia suurena . Pommien kokoa on suurennettu ja niitä syydetään yhä suurpiirteisemmin. vsk.. Suuri ydinkahina voi muuttaa ilmastoa laajalti ja kauan . Matelijat ja samsu o MEN LUONTO 8/78 37. Myöhemmin pommit jaeltiin tasaisemmin. KYMMENISEN MILJOONAA tonnia pommeja ja ammuksia räjähti Etelä-Vietnamin maaseudulla. Kun kasveja ei enää ole kosteutta haihduttamassa, pohjavesi nousee. pommi tyypistä ja räjähdyspaikasta. Kauempana ilmenee muita vaurioita; säteilysairautta, syöpää ja perinnöllisiä tauteja. Seuraa sekä eroosiota että soistumista. Sirpaleet laajensivat tuhoja; niitä levisi viidellekymmenelle tuhannelle hehtaarille. Yksittäinen harhalaukauskin saa suuria aikaan : maanpinnassa räjähtänyt megatonni tekee 12 hehtaarin kuopan ja sinkoaa taivaalle 50 000 tonnia hienoa pölyä , osaksi radioaktiivista. Niitä pidetään alkeellisina pikkupommema . Hirsohimassa pamahti 13 kilotonnin pommi, Nagasakissa 21 kilotonnin . Loppuenergia on radioaktiivista säteilyä, josta kolmannes vapautuu ensimmäisen minuutin aikana, loppu vähitellen vaimenevana. Trooppisissa oloissa kuopista saa alkunsa eroosio: sadevesi syö paljasta maata ja vie ravinteet. Runkoihin uponneet metallisirut rikkovat sahoja ja estävät metsien käytön . Sie354 nitaudit tappavat yhä sirpaleiden repimiä puita. Vielä laajemmalla alueella sytyttää metsäpaloja polttosäteily, jossa vapautuu pommienergiasta koimannes tai enemmän. haluttaessa tehdä laajat alueet kelvottomiksi asumiseen ja viljelykseen . Oheiset tiedot on poimittu SIPRl:n julkaisuista ja alan aikakauslehdistä (Ambio, Bulletin of the Atomic Scientists). Varsinkin ilmaräjähdyksissä syntyy typpioksideja, jotka ohentavat ultraviolettisäteiltä suojaavaa otsonikerrosta
lk kk ympäristövahingot tehtiin Vietnamissa tavanomaisin asein, joiden yhteenlaskettu tuhoa ue on ~lt_en 10 m~ O tar ara_voima vastasi yhtä pienehköä vetypommia. Ecological Conseq makkoeläimet kestävät pari-kolme kertaa enemmän , hyönteiset jopa kymmenkertaisesti. Sammakot, selkärangattomat ja kasvit kestävät jonkin verran enemmän. NEUTRONIPOMMI epämuoon kiloconniluokan vetypommikääpiö . Neucronisäteily tappaa tai lamauttaa ihmisen muutamien sarojen hehtaarien alueella myös panssarivaunun sisällä. Jamen . Viikon kuluessa kuolevat huomattavasti laajemman alueen ihmiset ja muut lämminveriset. Kiloconnin atomipommi murskaa ja polttaa viitisenkymmentä hehtaaria kaikenlaista kasvillisuutta eikä säteily paljonkaan lisää tuhoaluetta. Havupuut ovat herkkiä , heinät suhteellisen kestäviä. S1ks1 se luok1tellaan takt1SUOMEN LUONTO 8/78 37. Muutaman sadan metrin korkeudessa räjähtävän neutronipommin polttoja painevaikutus ulottuu tuhoavana "vain" noin kymmenelle hehtaarille. Vertailu tavalliseen atomipommiin havainnollistaa neucronisäteilyn ominaisuuksia elämän tuhoajana. Bakteerit kestävät jopa tuhatkertaisesti sen minkä ihminen. 3 5 5. -~ Tapposäteilystään huolimatta neutronipommi aiheuttaa tuhoa vain murto-osan siitä, minkä ta< vallinen ydinase. Ne ovat ydinsodan voittajia. Yhtä suuri .,; neutronipommi tappaa säteillään 50 ha tundrakasvillisuutta, 140 ha heinikkoa, 170 ha lehtimetsää tai 310 ha havumetsää. Koska näillä ei ole sähkövarausta, ne eivät pahemmin takertele kulkiessaan aineen läpi ; Yhdysvallat sanookin pommiaan puolustusaseeksi Varsonvaliicon panssariylivoimaa vastaan . Alkusäteilyä tehostaa tunteja tai vuorokausia kestävä jälkisäteily, jota lähtee neutronien aktivoimasta maaperästä. Tähänastisten sotien pahimmat I k · k. Sen pieni tuhoYdinsotaa pahempaa ekokatastrofia on vaikea kuvitella. Ydinsodan jälkisairauksia ovat ne , jotka johtuvat ravintoketjuissa ja aineenvaihdunnassa rikastuvista radioaktiivisista aineista: leukemiaa, luuydintuhoja, kilpirauhassyopaa, aivovauno1ta , dostumia ... vsk. Sen teho purkautuu ennen kaikkea nopeina neutroneina
strategisten aseitten rajoittamista koskevaan SALT-sopimukseen. Yhdessä nämä seikat merkitsevät, että jollekin alueelle kerran levitetty tauti jää elämään ja leviämään . Haaksirikon jälkeen voi olla ylivoimaisen vaikeata estää reakcorin vaarallisia fissiotuotteita ja transuraaneja leviämästä mereen . Sota hävityksineen taas on kaiken suojelun pahin vihollinen ja sotilasmenot nielevät valtavia summia, jotka muucoin voitaisiin käyttää esim erkiksi juuri luonnonja ympäristönsuojeluun " (Reino Kalliola vuoden 1970 kansa/ lisessa luonnonsuojelu konferenssissa). Mikrobien käyttö mahdollistaa ihmisen , 356 kotieläinten , viljelykasvien tms. Taktisten ydinaseiden pieni koko puolesta viiteen kilotonniin voi houkutella pelinavaukseen ja sitten cotaaliseen ydinsotaan . Sam at ja samantapaiset myrkyt tehoavat muuhunkin kasvillisuuteen , mm . Kaiken aikaa on liikkeellä noin viisituhatta ölj ynkuljetuslaivaa, joukossa seitsem än yli puolen mil joonan kuutiometrin vecoista . '' Rauhan turvaaminen ja luon non suojeleminen ovat monella tavalla coistensa liitcolaisia. Muutama gramman tu hannesosa tappaa ihon läpi, keuhkojen kautta riittää vähemmänkin . Eläim istön paluuta odoteltaessa ilmenisi vakavia ekologisia häiriötiloja. Toisessa maailmansodassa tällaisia lintulajeja kuoli su kupuuttoon. ,-k. Juuri tämä epäröinti on nyt maailman heiveröisenä suojana ydinsotaa vastaan , sillä se luo kauhun tasapainon . Lapin jäkäliin , poroihin ja ihmisiin . Seuraukset näkyvät rauhankin aikana. Huom attava osa merien vähittäisestä ölj ysaastumisesta johtuu sotalaivojen päästö istä . SUOMEN LUONTO H/78 17. Tututkin taudit tuhoavat. Euroopan alueella lasketaan nyt olevan noin 14 000 taktista yd inasetta ja epämääräinen joukko niin järeää tavanomaista sotakaluscoa , että ne sijoittuvat taktisten ja strategisten aseitten välimaille. Juuri väestön liikakasvu ja ympäristön kurjistuminen ovat tärkeimpiä sotaan johtavia tekijöitä. Kestää ainakin sata vuotta ennen kuin näm ä rantametsät elpyvät. tärkeisiin viljelykasveihin . Vastustuskyvyttömien eläinlaj ien kuoleminen sukupuuttoon on h yvin mahdollista. Ainakin kuudesti on ydinlataus räjäytetty veden alla . l kiloconnia) tappaa kalat yli sad an mil joonan kuutiometrin laajuudelta. Niitä koskevat tulkintakysymykset ovat osaltaan viivyttäneet pääsyä . Kasvillisuutta hävittävät herbisidit tuhosivat 150 000 hehtaaria Vietnamin mangrovemetsiä . ölj yn suuren strategisen merkityksen vuoksi. Lasketaan mm. pernaruttobasillin lentolevitys tuhansille hehtaareille on helppoa. On jokseenkin varmaa , että sodan syttyessä nämä alukset olisivat erittäin houkuttelevia kohteita mm . Keuhkojen kautta tarttuneena se tappaa ihmisen jokseenkin varmasti , sam oin kotieläimiä . Tulokset tunnetaan . O man murheellisen lisänsä sotavarustelun ja luonnon suhteisi in antavat Yhdysvalloista saadut tiedot delfiinien ja merileijonien kouluttamisesta eläviksi kamikaze-sukeltajiksi, kuljettamaan m11n0Ja vihollisalusten kylkttn . Paineaalco tap paa elämän valtavista vesimassoista , sillä jo sadan kilon tavallinen pommi (O. Vahinko on kaikenkokoisten eläinten , m yös ihmisen , sillä mangroverannat ovat kalojen tärkeitä kutupaikkoja. Kasveja ne eivät sanottavasti vahingoita, mutta tekevät ne viikkojen ajaksi syömäkelvottO· miksi. Tiettävästi 259 sukellusvenettä kulkee nyt ydinvoimalla, samoin seitsemän risteilijää ja viisi kaup pa-alusta. Radioaktiiviset fissiotuotteet ja neutronien aktivoimat muut alkuaineet laajentavat tuhoja kulkeutumalla ja rikastumalla. Ydinvoimalla kulkeva alus on jo rauhan aikana vaarallinen saastelähde. Ainakin yhdelläcoista saarella on kokeiltu yd inaseita. lajien tuhoamisen hyvinkin valikoivasti . Ympäristönsuojelu palvelee siten rauhanasiaa. Valtameren kaukaisilla saarilla on lukuisia ai nutlaatuisia eläinja kasvilajeja , jotka ovat syntyneet eristyksissä. siin ydinaseisiin , erotukseksi isoista strategisista, jotka ovat niin suuritehoisia ja summittaisia, että sotaisinkin sotapäällikkö epäi lee niihin tarttumista. Tuhoalueen ulkopuolelta saapuneet hyönteissyöjälinnut kuolisivat syödessään kuolleita pikkueläimiä. Tauti tarttuu m yös sammakkoeläimiin ja kaloihin. että noin kuusi prosenttia teollisuussaastumisesta johtuu aseteollisuudesta. KEMIALLISET, BIOLOGISET JA MUUT ASEET Hermokaasut ja muut ihmism yrkyt ovat kuin tuhohyönteispölytteitä: lentokoneen tai ohjuksen levittäminä ne tappavat jokseenkin kaikki eläimet sadoilta hehtaareilta . Monet maat käyttävät kymmeniä prosentteja kansantulostaan asevarusteluun. Seuraukset ovat olleet tuhoiset muuallakin kuin Bikinillä (1954), jossa räjähdyksen voima yllätti kokeilijat. Tietenkin kemianteollisuus pystyisi dioksiineilla ja muilla kestävillä m yrk yillä turmelemaan alueen pysyvämminkin. Niiden suurin vaara ympäristölle johtuu yllättävästi niiden pienuudesta ja kätevyydestä. Sodan sattuessa sitä tuskin yritettäisiinkään . Esim. Itiöt ovat hyvin sitkeähenkisiä. ASEVARUSTELU, KOKEILU , SOTILASTUKIKOHDAT YM . Y dinkoerajoitusten tärkeänä vauhdittajana oli havainco , että radiostrontium ja muut vaaralliset aineet rikastuivat eläviin olencoihin , mm . Niitä liikkuu maailman merillä noin 2 500, pääasiassa Yhdysvaltain ja Neuvostoliicon. Tankkialuksi lla kuljetetaan myös vaarallisia kem ikaaleja. Uudet perintöai nesta manipuloivat menetelmät voivat mahdollistaa sellaisetkin taudin aiheuttajat, joihin tunnetut lääkkeet eivät tepsi . Kun muistetaan , mikä määrä sotilastukikohtia on siitä pitäen sijoitettu maailman paratiisimaisimmille saarille , on helppo arvata, mitä jälkeä tukikohtiin suunnatut pommit saisivat aikaan
Ennen osakuvien yhdistämistä niistä on tehty sävyerottelu Agfacontour-filmille. Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja ESA (European Space Administration) suunnittelevat yhä tehokkaampia tutkimussatelliitteja. Siitä lähtien tutkijoilla on ollut käytettävissään uudenlaista, tuoretta ja täsmällistä tietoa koko maapallon maista, metsistä, vesistä ja viljelyksistä. Kuvaustekniikka ja kuvien tulkinta kehittyvät nopeasti. Yhdysvaltain Geologinen tutkimuslaitos on laatinut EROSohjelman (Earth Resources Observation Systems) maapallon luonnonvarojen tutkimiseksi. Tulos olisi vieläkin tarkempi, jos osakuvicn esikäsittely olisi tehty elektronisesti. Ohjelman ensimmäinen luonnonvarasatelliitti ERTS-1 eli Landsat-1 laukaistiin 1972 . C -~ J < 2 Tämä Landsat-kuva Kaakkois-Suomesta perustuu samoihin alkuperäiskuviin kuin kansikuva. Menetelmä antaa nopeasti ja halvalla paljon uutta tarkkaa tietoa. Tarkoituksesta riippuu , käytetäänkö hyväksi valoa vai jotakin näkymätöntä säteilyä, kuten ultraviolettitai lämpösäteilyä. SUOMEN LUONTO 8/78 37. Värien valinnalla on saatu moreeni ja harjuaines violetiksi, savikkopellot keltaisiksi, havumetsät vihreiksi ja lehtimctsät punaisiksi . Kuvia voidaan käyttää monin tavoin, mm . vsk. ympäristönsuojelun hyväksi. Sitä seurasivat Landsat-2 (1975) Ja Landsat-3 (19 78). Yhdysvaltain avaruushallitus NASA lähetti 1972 ensimmäisen luonnonvarasatelliittinsa maapalloa kiertämään ja valokuvaamaan. Helsingin yliopiston Geologian laitos on alusta lähtien ollut yhteistyössä NASA:n kanssa tutkiakseen Suomen kallioperää. Se saapuu aamupäivällä pohjoisesta lähes tuhannen kilometrin korkeudessa, ylittää Suomen muutamassa minuutissa ja jatkaa kohti Etelänapaa. Tähän viittaa myös käsite 'luonnonvarasatelliitti.' KAUKOKARTOITUKSEKSI sanotaan kartoitusta , joka tehdään valokuvaamalla tai säteilymittauksella ilmasta tai avaruudesta. 357. Mikko Punkari Luonnonvarasatelliitit tutkivat Suomeakin Muutaman päivän välein ilmestyy Suomen joka kohdan yläpuolelle tutkimussatelliitti
Jokaista aallonpituutta eli " väriä" vastaa mustavalkoinen kuva . Kahdella infrapunakanavallaan Landsat erottaa toisistaan sellaisiakin kohteita , jotka silmä näkee samanvärisinä . Kuva muodostuu viivoista samaan tapaan kuin televisiokuva. Etelä-Suomen monet paikat on kuvattu yli kymmenenkin kertaa. Samalle alueelle on herkkä myös tavallinen värifilmi (A). WIDEBAND ANITNNAS 11! Kolme Landsat-satelliinia on läheteny maapalloa kiertämään ja kuvaamaan . Laite rekisteröi peräkkäisiä kuvaelementtejä, joiden koko on 56 m x 79 m. väritelevision, värivalokuvan ja värillisen painokuvan lopulliset värit. Kiertoaika on 103 minuuttia ja koko maapallon kuvaamiseen kuluu 18 vuorokautta. Näistä voidaan koota monivärisiä kuvia antamalla kullekin aallonpituudelle haluttu väri . Niitä vertaamalla havaitaan muutoksia. (tietokonetulkintaa varten sama kuvatieto on saatavissa myös magneettinauhana). Kunkin pyyhkäisyn leveys maanpinnalla on 79 m . Talvikuvien kanavuus on vain hieman pienempi. Satelliittikuvassa voidaan tehdä näkyviksi myös silmälle näkymättömiä "värejä". Kuvauskalustona on kolmikanavainen televisiokamera ja nelikanavainen keilainkamera. Yhteen Landsat-kuvaan mahtuu noin kymmenesosa Suomen pinta-alasta. Näkyvän valon lisäksi ne rekisteröivät näkymätöntä infrapunasäteilyä. Tavallisia ovat 24 cm levyisiksi tehdyt suurennokset, mittakaavaan 1: 1 000 000. LANDSAT-SATELLIITIT kiertävät maapalloa napojen yli kulkevilla radoilla noin 920 km korkeudessa. Kukin satelliitti saa siis samasta paikasta uusia kuvia 18 vuorokauden välein, ellei pilvipeite ole esteenä. Siihen perustuvia termisiä eli lämpökuvia voidaan ottaa yölläkin. Niiden tarkkuus mahdollistaa suurentamisen jopa mittakaavaan 1: 100 000. tavallisessa ilmavalokuvauksessa, tekniikassa ja lääketieteessä, kun halutaan tehdä näkymättömät ominaisuudet näkyviksi. Vastaavia väärävärimenetelmiä käytetään yleisesti mm . Sen kamera näkee seitsemän eri aallonpituutta. Kierto on tahdistettu siten, että kunkin alueen kuvaus tapahtuu noin klo 10.30 paikallista aikaa satelliitin liikkuessa pohjoisesta etelään. Landsat-kamerat (C) näkevät väärävärialueen lisäksi enemmän infrapunavaloa (kanavat 47) sekä lisäksi lämpösäteitä (8). Esimerkiksi eri kasvilajit heijastavat eri tavoin infrapunasäteitä, joten Landsat-kuvissa nähdään monin verroin enemmän erilaisia kasvillisuustyyppejä kuin tavallisissa värikuvissa. Sillä tehdyn värikuvan värit eivät yleensä vastaa kohteen todellisia värejä. Vuonna 1981 aiotaan lähettää Landsat-D-satelliitti , tiettavasti 715 km korkeuteen , jolloin sen keilainkameran erotuskyky paranee 30 metriin. Maahan radioaaltoina lähetetyistä tiedoista kootaan tietokoneilla kuvat , jotka esittävät 185 km x 185 km laajuista pinta-alaa. kanava ei ole toiminut odotetusti. HYVÄ HA V AINTOKYKY Landsatin herkät elektroniset ilma1s1met pystyvät erottamaan AALLONPITUUS C 1Jm radioaallot mikroaallot 1000 12 10 6 pitkä infra lterminen infra 3 20 1,Lm) fkeski-infra 1.5 ,<{ "' 1.1 fa:: lähi-infra 0.8 unainen ranssi eltainen ihreä sininen violetti f-;;:1traviole!ti w rontgensateet >gammasäteet kosmiset säteet _J Ihmissilmä näkee vain pienen osan (rasteri) sähkömagneenisesta säteilystä. Kukin kanava vastaa sähkömagneettisen säteilyn tiettyä aallonpituutta , joka voi olla näkyvää tai näkymätöntä . Alkuperäisfilmit ovat 70 mm levyisiä ja niiden mittakaava on 1:3 369 000. Niiden kokoamaa tietoa voidaan siirtää ja käsitellä elektronisesti. Kameran kääntyvä peili pyyhkäisee maanpintaa yhdensuuntaisin , 185 kilometriä pitkin vedoin . Maasta heijastuva valo hajotetaan keilaimen prismassa kirjoksi , jonka eri "värien" voimakkuus mitataan ja lähetetään radiosignaalina maahan. neljä kertaa enemmän sävyjä kuin tavanomaiset kuvauslaitteet. Tosin Landsat-3 :n lämpö358 Kolmekymmentäyksi kesällä otettua Landsat-kuvaa on yhdisteny lähes koko Suomen kanavaksi kartaksi . Landsat-3 :ssa on viideskin kanava , joh on herkkä lämpösäteilylle. Samalla tavallahan syntyvät esim . Jos kohteen heijastama säteily poikkeaa huomattavasti ympäristöstään, se näkyy , vaikka olisi kooltaan tästä vain viidesosa. Vesi pidättää tehokkaasti infrapunasäteitä , joten vesistöt , rantaviivat ja suot näkyvät selvästi Landsatin infrapunasilmillä . Tämä on samalla kuvien teoreettinen erotuskyky . Mittasuhteiden vääristymät ovat erittäin vähäiset , ja tietokonekäsittelyä varren tehdyillä magneettinauhoilla niitä voidaan edelleen pienentää maastopisteiden avulla. Väärävärikuva (B) on sokea violetille, muna herkkä lyhyille infrapuna-aalloille. SUOMEN LUONTO8 /78 37 ,sk.
Eri säteilylajien suhteesta voidaan päätellä pinnan materiaali ja rakenne. Järvec näkyvät valkoisina. Yhdistelmä voidaan sitten valokuvata tavalliseen tapaan kuultokuvaksi (näin on tehty mm . Se läpäisee hyvin ilmakehän , joten kuvat ovat kirkkaita ja ker1ova1 paljon kosceudesta, kasvillisuudesca ym. Kuvasta voidaan havaita kohteen koko , muoto ja sijainti. IT;: , • · "" . Maa on tavallisesti kasvillisuuden peittämää. Alakuvac edustava! näkymäcöncä infrapunavaloa. Kanava! , aallonpituudec ja väric on lueceltu kunkin kuvan sivulla. ne kuvat , joista on painettu tämän artikkelin ja kannen kuvat). 359 ei 1 "' e "' "' ::E. Eriaikaisia kuvia vertaamalla saadaan tietoja tapahtumista , esim. vsk. 1976 Kuhmon rajalta havainnollistaa mm. Saman kohdan mustavalkoisista osakuvista voidaan yhdistellä värillisiä kuvia valaisemalla kukin kuva jollakin värillä ja proj isioimalla ne päällekkäin erityislaitteella (Additive Color Viewer) . Landsat-kuviin sisältyy tavatto· man paljon informaatiota. lumipeitteen , kosteuden ja kasvillisuusuoMEN LUONTO 8/78 37 . Tällä hetkellä to1m11 kaksi Landsat-satelliittia. 3. Myös Elimyssalo (pohjoisempi) ja Ulvinsalo näkyvät tummina rajan pinnassa. vesioloista, ravin teista , maalajista, kallioperästä , pinnanmuodostuksesta ja maankäytöstä, voidaan kasvillisuutta tutkimalla selvittää sellaisiakin seikkoja, jotka eivät suoranaisesti näy kuvista. Ekologian tiedot ovat suureksi avuksi kuvien tulkinnassa. ~ .::: • • -· Landsat-talvikuva 4. hakkuualueita. Elleivät pilvet estä , ne antavat samalta alueelta tietoja 9 vuorokauden välein. . Koska kasvillisuus riippuu mm. Suomenpuoleiset metsät on hakattu (valkoisec alueec), jocen raja Neuvoscoliiton mecsiä vascaan näkyy selvänä. Tiedot voidaan sitten yleistää kartoitettaessa suurempia alueita. den muutoksista tai Järvien vedenlaadun vaihteluista. Teknisin menetelmin voidaan edelleen selventää joitakin sävyeroja tai karsia turhaa informaatiota. ~.'" ... Osaväri ja sävyt valitaan siten, että Näiscä neljäscä väri11ömäs1ä osakuvasta on koottu seuraavan sivun yläkuva. Jotakin Landsat-kuvassa näkyvää seutua voidaan tutkia lähemmin maastossa ja ilmavalokuvauksella, jolloin selviää , millä tavoin tietyt kohteet toistuvat Landsatmenetelmällä. LANDSAT-KUVAT KERTOVAT PALJON Landsat-kuva muodostuu kohteen heijastamasta auringon säteilyenergiasta
Suon vyöhykkeellisyys on havaittavissa. Landsat-kuva Etelä-Pohjanmaalta (30. Myös ihmissilmälle näkymättömät infrapunaisen valon aallonpituudet ovat edustettuna kuvassa. Värit eivät siis ole luonnonmukaiset. 1972) . Satelliittikuvia on käytetty viljelysten ja metsävarojen inventoinnissa ja maankäytön kartoituksessa. Kasvava vilja on kuvassa vaaleanvihreätä ja korjattu tai kynnetty pelto oranssia. Suot erottuvat toisistaan selvästi kosteusja kasvillisuustyyppinsä mukaan. Raippaluodossa näkyy lukuisia lounais-koillissuuntaisia harjanteita. lnfrapunakaistojen ansiosta saadaan esimerkiksi eri kasvillisuustyyppeihin ja kosteussuhteisiin moninverroin enemmän sävyeroja kuin näkyvän valon alueella. Alhaalla näkyvät Sarvijoen ja Jurvan seudun suuret sorakuopat kirkkaan oranssina. Kuvan alalaidasta tulevan pitkän peltoaukean pohjoispäässä on suuri, pyöreä Pirttikylän Iso Sarvineva. Tietokonetulkintaa käytettäessä on mahdollista kartoittaa valtakunnallisesti suuria alueita nopeasti. Tummanvihreä! alueet ovat metsiä, vihertäväntai vaaleanruskeat soita ja oranssit sorakuoppia. Ylhäältä alkaen harjut ovat Raahen, 'Kalajoen, Loh1ajan ja Kokkolan jaksot. Maankäytön kartoituksessa Landsat-kuvat ovat karttoja edullisempia ajanmukaisuutensa sekä eri alueiden ja kohdeluokkien vertailukelpoisuuden ja saman yleistysasteen vuoksi. Kuva-alan leveys maastossa on 185 kilometriä. Ylhäällä on Raippaluoto ja Kyrönjokilaakso. Kuva-alan leveys on n. 1976) . Keskellä keltaisena näkyvän Sulvan peltoaukean yläpuolella on oranssivärisenä Vaasa. Kalajoen ja Lohtajan laajat hiekkarannat näkyvät oranssina. 8. Vesien heijastusominaisuuksien perusteella saadaan käsitys altaan biologis-kemiallisesta tilasta. Landsat-kuva Keski-Pohjanmaalta Kokkolan ja Raahen seuduilta (12. 360 SUOMEN LUONTO 8/ 78 37 . 7. Vaasan lahden ja alhaalla olevan Hinjärven punertava sävy osoittaa veden savipitoisuutta. 80 km. Mäntykankaat näkyvät ruskeina, lehtija kuusimetsät tummanvihreinä sekä erityyppiset suot vihertäväntai vaaleanruskeina. Pohjanmaalle tyypilliset jokilaaksopellot erottuvat vaaleina. vsk.. Värikuva on valmistettu yhdistämällä eri värein valaistut neljän aallonpituuskanavan mustavalkoiset kuvat (edellisellä sivulla) . Nämä ovat jäätikön peräytymisvaihereunamorccneja. Jäätikköjokien kasaama! harjut näkyvät punaruskeina. lnfrapunavalo läpäisee ilmakehän paremmin kuin näkyvä valo, joten kuvat ovat kirkkaita
Koska kasvien lehtivihreä heijastaa voimakkaasti infrapunavaloa, saadaan satelliittikuvista käsitys eri alueiden biomassan tuotannosta. Inarijärven länsipuolella onvarsin yhtenäisiä mäntymetsiä. Landsat-kuva Inarijärven alueelta (20. Kuva-alan leveys on noin 120 kilometriä. Landsat-talvikuva Merenkurkusta Uudenkaarlepyyn ja Raahen väliseltä alueelta (14. 361. 7. Kuva-alan leveys on 185 kilometriä. Lumija jäätilanteen kartoituksessa käytetään myös sääsatelliittien ottamia kuvia. Jään väristä on pääteltävissä sen laatu. 1973). Vasemmalla keskellä on Karigasniemestä tuleva maantie. Mäntymetsän raja näkyy suunnilleen vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan kulkevana. Landsat-kuvia on käytetty pilvic:n muodon ja sijainnin tutkimisessa. Kuvan yläosassa on pilviä. SUOMEN LUONTO 8 178 37. Koska Suomessa vastaanotetaan sääsatelliittikuvia, ne ovat ajanmukaisempina tärkeämpiä jää-, lumija säätilanteen kartoitukselle. Alueen maaperä on jäätikköjokien lajittamaa hiekkaa ja siis erittäin eroosioherkkää. 1976). vsk. Ylhäällä vasemmalla ovat Kevojoen ja Utsjoen laaksot ja oikealla on Scvettijärvi. Monin paikoin kasvipeite on rikkoutunut ja näin on syntynyt laajoja hiekkakenttiä. Tämän kuvan väriyhdistelmissä vihreä edustaa infrapunavalon heijastusta. Landsat-satelliitin kameralaitteiden paremman erotuskyvyn ja useiden värikanavien ansiosta kuvat soveltuvat yksityiskohtaisempiin tutkimuksiin ... Karigasniemen tien pohjoispuolella näkyvät vaaleanpunaisina Kiellajoen ja Kaamasjoen seudun lentohietikot. Kuvassa näkyvät metsät vihreinä, aukeat alueet valkoisina ja asutuskeskukset tummit\a. Tunturimittarin tuhoamat koivikot ovat ruskeita, männiköt punaruskeita. Porotaloudelle tärkeät jäkälämaat voidaan myös kartoittaa Landsatilla. Landsat-kuvia on käytetty esimerkiksi Saharan etelärajan eroosiotutkimuksissa, mutta myös Lapin tuulieroosioalueet havaitaan. Myöskin lumitilanteesta ja tulva-alueista saadaan käsitys. Satelliittikuvien avulla voidaan tutkia merien ja järvien jäätilannetta en aikoina. Merentutkimuksessa Landsatkuvat palvelevat esimerkiksi leväkasvustojen sijainnin ja määrän kartoitusta sekä virtauksien, aaltojen ja saasteiden havainnointia. 4. Tunturipaljakat eroavat punaisina alavista, vihreänä näkyvistä koivikoista. Jää on lohkeillut suuriksi !autoiksi ulapalla, mutta rannikolla se on vielä yhtenäistä
Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen maankäytön laboratoriossa tehdään Landsat-kuvien tulkintaa automaattisella tietojenkäsittelyllä. D Kirjoittaja tutkii H:gin yliopiston Geologian laitoksella Skandinavian jä"ä"tikön aiheuttamaa korkokuvaa ja selvittelee Landsat-kuvien avulla Suomen maaperän ja ilmaston historiaa. Mustavalkoisten osakuvien laajasta sävyalasta voidaan jatkokäsittelyä varten valita vain tietyt tummuusasteet, jolloin tarpeeton tieto jää pois eikä häiritse tärkeiden seikkojen havaitsemista. SUOMIA V ARUUDESTA Landsat-satelliittien ottamia kesäja talvikuvia on melkein koko Suomesta. Se on ansamiehen yleisin saalis. LAGOPUS-SUVUN lajeja elää Tunturi-Lapissa kaksi . Näillä ''erivapauksilla' ' tarjotaan perinteellisen luontaiselinkeinon edellytykset siellä, missä toimeentulo tänä päivänäkin riippuu luonnon antimista suoraviivaisemmin kuin Ruuhka-Suomessa. Talviasussa lajit muistuttavat toisiaan niin paljon , että aiheeseen perehtynyt ammattiornitologikin voi seistä ymmällä kuollut lintu kädessään . vsk.. Se tulkitsee magneettinauhalle talletettuja sävyarvoja. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää valokuvauksesta tuttua sävyerottelutekniikkaa tai elektronisia menetelmiä. Useilta alueilta on kymmeniä eri aikoina otettuja kuvia. Tällöin ei kuvaa tarvita välivaiheena. Tämän tietäen pyytäjä rakentaa vitikkoon sankan risuaidan, kaarteen . Halutun paikan koordinaatit ilmoittamalla saa tietokoneluettelon paikkaa esittävistä kuvista. Lapiomies on vain yksi pyytäjä pyytäjien joukossa. SUOMEN LUONTO 8178 3 7. Molemmat lajit etsivät pääosan talviravinnostaan hangella astellen, kiiruna paljakan varpuja ja riekko lehtipuun oksankärkiä ahmien. Riekko , eteläisittäin metsäkana, pysyttelee lähes poikkeuksetta puurajan alapuolella. Ylilentävän linnun silmään se erottuu houkuttelevan tummana juottina ' 'kas tuossapa kosolti einestä' ' . Puolittain ammattimaista riekonpyyntiä harrastavat myös muutamat poromiehet. Tärkein on kuitenkin kaarteen keskelle jätetty aukko , missä veräjän virkaa hoitelee petollinen hirttosilmukka, joskus jouhesta, myöhemmin metallilangasta ja nykyisin nailonista solmittu. Maastotutkimuksin selvitetään , millainen on luonnossa se kohde , jonka satelliitin neljä kanavaa havaitsevat tietyllä tavalla. Luettelon perusteella voi tilata kuvat NASA:sta tai esim. Kuvia saa myös muualta maailmasta. Kahdessa viikossa saa NASA :lta halutun paikan neljä mustavalkoista osakuvaa, jotka yhteensä maksavat alun toista sataa markkaa. Lapinmies ei kummaile, hän puhuu " mehtäriekosta" ja "tuntuririekosta'' ja osuu aidosti ekologian ytimeen . 362 Asko Kaikusalo Tuntureiden riekkomiehet Yhtä hyvin voisi vaanijana olla naali, kettu, tunturihaukka tai miksipä ei tunturipöllö. Luonnonläheisiä ovat yhä hänen menetelmänsä; suuri ei ole muutos hevosenjouhesta nailonsäikeeseen. kiinnostuksen kohteena oleva asia erottuu ympäristöstään mahdollisimman selvästi. Näitä kuvia saa Helsingistä Maanmittaushallituksesta. Leivänjatketta ainakin omaan pöytään useimmat heistä saavat kalastuksesta, minkä ohella kesätuloja hyvinä vuosina täydentävät soiden hilla-aarteet. Ansapyynti on yhtaikaa arkista raadantaa ja asiantuntijan sormenpa1sta säkenöivää taidetta. Kolmen pohjoisimman kunnan , Enontekiön, Inarin ja Utsjoen asukkailla on pykäliin perustuva oikeus metsästää riekkoa ja kiirunaa myytäväksi asti . Sivutoimisesti linnun jäljillä sivakoi paikallinen virkamieskin . TIETOKONEELLA saadaan tarkimmat tiedot satelliitin keräämistä havainnoista. SUOMEN LAPISSA elää tällä haavaa hajanainen kourallinen päätoimisia riekonpyytäjiä. Italiasta. Siihen pysähtyy hankea viistävillä oksilla herkutelleen kanalinnun kulku. Niiden suihin päätynevät yhä useimmat lumenväriset kanalinnut. Kun urheilumetsästäjä hapuilee haulikkoa ja kutsuu kupeelleen kanakoiraa, aito ammattilainen nylkyttää koivikkoon tärkeimpänä aseenaan iso puukko. Pian niitä saa Ruotsistakin , sillä kuvien vastaanotto on alkanut Kiirunassa. Kiiruna puolestaan on karun paljakan asukki, mutta hakeutuu hetkittäin koivuvyöhykkeen rajoille · ja saattaa päättää päivänsä kuristavassa silmukassa. Koko puuha perustuu linnun elintapojen tuntemiseen, joskin ehdottomiin edellytyksiin kuuluu myös kyky liikkua Perä-Lapin luonnossa pahoinakin pä1vmä siinä tarvitaan tilkkanen fysiikkaakin. Automaattisen tietojenkäsittelyn antama tulkinta satelliitin havainnoista voidaan sitten tulostaa kuvaputkelle , rivikirjoittimen tekemälle kartalle , filmille tai väripistekartalle. Samojen säädösten mukaan he saavat saalistaa näitä kanalintuja myös ansoilla, minkä lisäksi pyyntiaika jatkuu talvella pitempään kuin muun Suomen metsämiehillä
SUOMEN LUONTO 8/78 37. Silloin pyytäjä sai nyrkinkokoisesta höyhenkää" ... Muutamankymmentä kaarretta kerkeää mies rakentaa vuorokauden kajoisina hetkinä. . ,sk. Huomenissa ne koetaan ja kyhätään jokusia lisää. PYYTÖ PÄÄSEE VAUHTIIN kun talvi on kunnolla vakiintunut, yleensä joulukuussa, jolloin kaamospäivä on lyhimmillään . Lyhyen pakoetäisyytensä vuoksi kiiruna on yleensä helppo ammuttava, mutta lumivalkean linnun löytäminen samanvärisestä ja silmänkantamattomasta ympäristöstä on toisinaan pitkän päivätyön päässä. Riekkoansaa rakentaa Urho Viik Kilpisjärveltä. Pohjoiseen erivapauteen perustuva ansapyyntioikeus on monelle tärkeä leivänjatke ja vieläkin tärkeämpi käteistulojen tuottaja. mutta lumivalkean linnun löytäminen samanvärisestä ja silmänkantamattomasta ympäristöstä on toisinaan pitkän päivätyön päässä." Keskiaukeaman kiirunan kuvasi Kilpisjärvellä Hannu Hautala. Parhaimmillaan ansoja voi olla jopa puolentuhatta. Matkii erehdyttävästi kiirunan narinaa, saa linnun vastaamaan ja ottaa sitten omansa. Ansajuonen kierrettyään aktii! visio pyytömies hihtasee vielä ylös tunturiin paljakan kiirunoita kyöraamaan. Kompuroi henkensä kaupalla pahdan räystäällä ja kalkuttaa suksenpohjan sälöille lumettomassa louhikossa. Koivunrisuista koorun kaatteen keskelle tehdään aukko ja siihen hintosilmukka. Takavuosien ammattilaisilla saalismäärät saattoivat parhaina talvina vaihdella puolen ja täyden tuhannen välillä. Puuha saattaa kestää maaliskuuhun , ..2 joten kertyy siinä kansanhiihtokij lomerrejä. Siihen pysähtyy hankea viistävillä oksilla herkutelleen kanalinnun kulku. 363. Päivästä päivään ne on koettava, kohennettava ja osin siirrettäväkin, mikäli saalista mielii jatkuvasti. Sivakoi siksak-tyy]iin rinteet ylhäältä alas ja päinvastoin
Tuoreimmat vuodet ovat edustaneet sysimustaa aallonpohjaa. Hammastunturin palkinen on havumetsävyöhykkeemme äärirajoilla. Silloin ikääntynyt riekkomies kökötti tupasessaan, tuijotti tyhjää pusikkoa lasin läpi ja muisteli menneitä, jolloin satapäiset riekkotokat kirmasivat koivikossa. Hyvä, jos lyhyen kaamospäivän aikana ennätät edes puoliväliin umpeutunutta latuasi. Sieltähän kaivelet omiasi, jopa metrisen nietoksen alta. Sillä pyrittiin parantamaan lähinnä saamelaisten asunto-oloja, mutta myös turvaamaan heidän toimeentuloaan antamalla omia metsiä suojaksi poronhoidon katovuosia vastaan. POROTILALAKI säädettiin 1969 ja sitä täydennettiin 1974. Nyt rintama on säröilemässä, kun pohjoisuoMEN LUONTO 8/78 37. Kokemus on osoittanut Klemolan olleen osittain oikeassa. HAMMASTUNTURIN PALKISEN alueesta suuri osa on Joutunut hakkuiden purnn vuoden 195 7 jälkeen, jolloin metsähallitus siirsi hallinnollisella päätöksellään suojametsistä puolet eli lähes puoli miljoonaa hehtaaria taloustoiminnan piiriin. Huomenna alat alusta, puhdistat lunta ja potkit risuja. Asustaa useamman kuukauden kämpässä tai turvekammissa keskellä erämaata ja tekee työtään. 366 Jouni Kitti Hakkuut ja Hammastunturin porolaitumet Hammastunturin paliskunta esitti hiljattain, että sen viimeiset talvilaitumet sisällytettäisiin lvalonioen varrelle muodostettavaan aarnialueeseen. 197 3 kiinnittänyt metsähallituksen huomiota siihen, että metsänrajan aleneminen tulisi ehkäistä noudattamalla suojametsien hoidossa erityistä varovaisuutta. Omilla taidoillaan hän hyödyntää luonnonvaroja, ja toisin kuin tuhansille hupimetsästäjille hänelle valkean kanalinnun saanti on elinehto vielä meidänkin päivinämme. Nämä porotilalain mukaiset järjestelyt uhkaavat poronhoitajien yhteisrintamaa järjettömiä hakkuita vastaan, kun puuttoman alueen poronhoitajien hakattavaksi aiotaan antaa metsäalueen poronhoitajien parhaita talvilaitumia. Ilmeisesti pahin alho on nyt ohitettu ja kannat ovat kohenemassa. Tällä vuosikymmenellä hakkuut ovat yhä levittäytyneet, siitäkin huolimatta, että oikeuskansleri on kirjeellään 8. Siksi poromiesten sanaa on kuultava. TÄHÄN ASTI POROMIEHET ovat yhtenä rintamana vastustaneet tällaisia hakkuita. Kun kierros on tehty, nousee tuuli. Niinpä tänäkin talvena muutama lapinmies lyö luudan poikittain ovelleen ja hakeutuu tunturiin. Hetkeä myöhemmin jotokselle osuu kärppä, sitten aikansa arkaillut kettukin. Poromiehet eivät tällä kertaa pelkää metsähallituksen toimia vaan suunnitelmia perustaa tälle alueelle yhteismetsä Utsjoen poro tiloille. Seuraavana päivänä kokijaansa odottaa kaarteella vain repaleinen höyhentukko. Alueen vanhimmat hakkuut ovat Mäntyvaaran hakkuut , jotka laajenivat merkittävästi Osaran aikana. Klemola epäili muutoinkin metsätalouden kannattavuutta suojametsäalueella, etenkin uuden kasvun turvaamista. röstä muutaman markan, ja valtaosa saaliista myytiin Ruotsiin tai Norjaan. ''Varovaisuuden" on määritellyt metsähallitus itse. Hakkuut levisivät 1960luvulla koko paliskunnan pohjoisosiin, tunturien koivuvyöhykkeelle asti. Lain tarkistamistoimikunnan (1973:39) jäsen, metsänhoitaja Kaarle Klemola, vastusti eriävässä mielipiteessään metsien jakamista mm . Alueita ei erikseen määritelty, ioten metsähallituksella on siitä pitäen ollut valta valita hakattavakseen sopivat metsät niin Hammastunturilta kuin koko muultakin saamelaisalueelta. Juuri kun olet virittänyt satimet pyyntikuntoon, tunturiin lankeaa uusi vaaksanpaksuinen vitikerros verhoten silmukat tehottomiksi. siksi, että havumetsävyöhykkeen pohjoispuolella oleville porotiloille jouduttaisiin antamaan metsät jopa 100-200 km päästä. Hän epäili, että poromiesten toimeentuloa eivät auttaisi metsät, joissa heidän ei itse kannata käydä töissä ja ehdotti katoturvan järjestämistä suoraan valtion varoin, maatalouden tapaan . Ennen muita korppi, mikseipä seudulla· talvehtiva variskin hoksaa tuota pikaa ansamiehen ladun tarjolla olevine paisteineen. Se siirtelee irtonaisen lumen, kinostaa kohoumat ja tukkii vipusesi jälleen. Kokemukset osoittavat, että metsä uudistuu sen paljaaksi hakaruilla alueilla äärimmäisen hitaasti. Nykyisin linnun hinta on viidentoista markan tienoilla, ja ostajia löytyy riittämiin omasta maasta. Noin 70-80 % porotiloien hakijoista oli kolmen pohjoisimman kunnan asukkaita. D Asko Kaikusalo tutkii työkseen myyriituhoja Metsiintutkimuslaicoksen Ojajoen koeasemalla , mutta harrastuksekseen hå"n johdattelee Kiisivarren turisteja tunturiluonnon salaisuuksiin. 1. Vastavoimiin kuuluvat myös sään jumalat. vsk .. RIEKKO MIEHEN VIHOLLISIA ovat '' riutat ''. Ja kaiken aikaa pyytömies on kannanvaihtelun armoilla
PORO KADON VÄLITÖN SYY oli kevättalvien 1973 ja 1974 vaikea lumitilanne , joka vaikeutti ravinnonsaantia. Metsättömien alueen porotiloille perustetaan yhteismetsiä havumetsäalueelle. annemetsiä alueelMetsäalueen porotilat saavat metsänsä aivan asunnon tuntumasta. Paliskunta esitti vastustavan kantansa välittömästi metsähallitukselle. Hammastunturin poromiehet ovat huolissaan viimeisten talvilai1umiensa kohtalosta. Hakkuiden vuoksi hanki oli ko367. Sitä paitsi palkinen on juuri toipumassa muutaman vuoden takaisista porokadoista , jotka pudottivat poroluvut alle tuhannen (1974-75), vaikka ne ylimmillään (1972-73) olivat lähes 4 000 . Kuvan uomaa myöten käännettiin aikoinaan Sotajoki vit1aamaan lvalonjokeen. lvalonjoen Kultalan alueella käsiteltiin metsiä viimeksi 1870-luvulla. HAMMASTUNTURIN PALISKUNTA PUHUU KOKEMUKSESTAAN pelätessään hakkuita. Niinpä Utsjoen porotiloille (Kaldoaivin ja Paistunturin palkiset) tuleva yhteismetsä on ehdotettu 1975 sijoitettavaksi lvalonjokilaaksoon , keskelle Hammastunturin paliskunnan nykyisiä talvilaitumia (kartta) . Koska sen tietoon ei ole tullut mitään uutta asiasta, se on nyt päättänyt pyytää apua ympäristönsuojeluneuvostolta. Ne hävittävät talvilaitumia, saavat porot vaeltamaan muualle ja aiheuttavat lisäkustannuksia. Huonokuntoiset eläimet eivät ehtineet toipua ennen kuumia kesiä , vaan kuolivat suurin joukoin nälkään. TAUSTALLA OLIVAT KUITENKIN HAKKUUT 1 Yhtenäinen metsäalue oli tarjonnut kevättalvisen reservin, jossa 1 kaivaminen oli helppoa pehmeän lumen läpi ja jossa oli runsaasti vanhoja luppomäntyjä, kevättalven tärkeimpiä ravinnonlähteitä. Paljaaksihakkuun jälkeen kuluisi vähintään vuosikymmeniä, ennen kuin uusi taimisto mahdollistaisi jäkälänkasvun . Luonnonsuojelualueet ovat porolle arvokkaita, sillä luppoa on vain vanhoissa puissa. semmille poronhoitajille taan porotilojen kautta etelämpää toisen palkisen ta. vsk. SUOMEN LUONTO 8 /78 37. Kun Lokan ja Porttipahdan altaita rakennettiin ja ympäristöjä hakattiin 1960luvun jälkipuoliskolla, Sodankylän Lapin paliskunnan poroja tuli kevättalvisin tuhansittain Hammastunturin palkisen alueelle kuluttamaan sen muutenkin niukkoja talvilaitumia. Metsän uudistumisen hitautta osoittaa, että kaivanteessa ei juuri ole 1aimistoa
Tilannetta ovat edelleen vaikeuttaneet metsähallituksen auraukset ja laikutukset 1950ja 1960-lukujen avohakkuualueilla, jotka alkoivat jo välillä kasvaa uutta jäkälää. Jäkälä ei kasva aikoihin, tiet tuovat metsästäjiä ja kalastajia, jotka eivät kunnioita luontoiselinkeinonharjoittajien ylimuistoisia nautintaoikeuksia. vsk.. AIVAN VIIME VUOSINA Hammastunturin palkisen porot ovat kevättalvisin laiduntaneet pääosin nyt ehdotetulla aarnialueella, samalla, jonne nyt suunnitellaan Utsjoen porotilojen yhteismetsää. Lukuisat metsäautotiet ja varsitiet ovat osaltaan supistaneet laitumia. Pidän melko varmana, että paliskunnan poroluku ei enää tule nousemaan, sillä tähänastinen nousu on perustunut tunturien, jänkien ja Ivalonjokilaakson jäkäliin; laiduntilanne sen sijaan on kokonaisuutena tänäkin aikana huonontunut. vennut samanlaiseksi kuin tunturialueillakin, !uppopuut oli viety ja naapuripaliskunnan porot tulleet hakkuiden ajamina kuluttamaan Hammastunturin laitumia. TÄMÄN TARKASTELUN KOHTEENA on eräs saamelaisalueen osa, joka on Lapin paliskunnan tapaan joutunut luovuttamaan raaka-ainetta muualle, lähinnä Etelä-Lapin puunjalostusteollisuudelle, joka Kemijärven tehcaan rakentamisen jälkeen vaikuttaa vahvasci ylimitoitetulta. Hammastunturin poromiehet toivovat, että aarnialuetta laajennettaisiin koskemaan paliskunnan viimeisiä talvilaitumia, jotka aiotaan antaa pohjoisempien poronhoitajien hakattavaksi porotilalain perusteella. lvalonjoen varren osaksi vielä koskemattomiin metsiin on ehdotettu aarnialuetta. Kun muut Lapin mecsät ovat alkaneet ehtyä, viranomaiset ja poliitikot ovac ryhcyneet varmiscamaan raaka-aineen 368 Hammastunturin alueella on vielä luonnontilaisiakin näkymiä . Poronhoitajien laatima kartta metsähallituksen hakkuualueista Hammastunturin paliskunnan alueella. HAKKUIDEN HAITTA PORONHOIDOLLE kestää kauan. Metsähallituksen sanotaan vuoden 1972 jälkeen edelleen lisänneen hakkuita palkisen alueella (Rahajärven eteläpuolella, Ylä-Menesjoella, Illestijoella, Paadarjärvellä ja Menesjärven-Inarin maantien välillä) . Palk!sen rajaa kuvaa katkovuva. '----' ' ' ' \ ' ' \ ' \ ' \ 1 \ ~---------------~ SUOMEN LUONTO 8/78 37. Paliskunta toivoo, että alaosan aarnialuesuunnitelma toteutettaisiin niin laajana, että se turvaisi viimeisten talvilaitumien säilymisen luonnontilaisena. 1960-luvun hakkuut olivat hajallaan olevien männiköiden alueella, 1970-luvun hakkuut yhtenäisten mäntymetsien alueella eli palkisen parhailla talvilaitumilla
Laajojen yhtenäiseen aukkojen tekeminen hieiden rajankäyntilaki on tämän dascaa jäkälän kasvua ja saa hangen koveccumaan porolle ylivoimaisen kovaksi . Poromiehet yritetään siis saada hyväksymään porotaloutta huonontavat hankkeet. säätämisj ärj esty ksessä . 369. Poliittiset päättäjät eivät esityksiä tukeneet, ja saamelaisten oli tyytyminen siihen historialliseen kehitykseen, joka on jatkunut jo 2 000 vuotta ja joka on jatkuvasti pienentänyt alueita. TOIVOA SAAMELAISILLE antaa kuitenkin eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta saamelaisalueen vesien jakamiseen. 1976, jonka mukaan valtionmaitakin voidaan merkitä kiinteistörekisteriin. Hiin työskentelee kalaswsmestarina Helsingissii, mutta toimii samalla heimonsa " ulkoministerinii" ja puolestapuhujana, mm. Aukot ovat poronhoidon kannaha yhä liian leveitä. että saamelaisten kalastusoikeutta on pidettävä se!= laisena varallisuusarvoisena etuna, jonka katsotaan nauttivan hallig tusmuodon 6 § :ssä tarkoitettua omaisuudensuojaa ja että vesialuKaripään rinteessä näkyvät selvinä vielä 1940-luvun hakkioc; lisäksi kuvassa näkyy myöhempien vuosikymmeneen hakkuualueita . Muutos näyttää maasta kacsouuna suuremmaha kuin ilmasta nähtynä . Menetelmänä on ollut, että metsähallitus on lisännyt omia hakkuitaan ja poliitikot ovat tehneet poromiehistä puuraaka-aineen tuottajia porotilalain avulla. Tässä valossa metsähallitus on laiminlyönyt saamelaisalueen maaomaisuuden hoidon . 12 . Esitys;.: " ten mukaan saamelaisille tulisi .§. vsk. saantia suojametsien hakkuilla. Valiokunnan omistusoikeutta koskeva lausuma on ulotettava koskemaan saamelaisalueen maitakin; liittyyhän Suomessa kalastusoikeus maanomistukseen . Nyc ovat vaarassa rippeetkin . ULKOPUOLISET ovat aikaisemmin estäneet saamelaisalueen luonnonvarojen käyttöä saamelaisten ehdoilla; tästä ovat esimerkkinä saamelaiskomiteoiden esitykset vuosilta 1952 ja 1973 ja niiden vastaanotto. Jouni Kitti on Angelin saamelaisia. Inarin Solojärven tällä vuosikymmenellä tehdyt aukot ovat vastalauseiden vuoksi jo kapeampia ja mutkaisia. Vertailu vasemman sivun karttaan osoiuaa, euä hakkuut on uloceccu kaikille paliskunnan mäncymecsäalueille. Se totesi mm . ympiiristönsuojeluneuvoston jiisenenii. Tuleva hakkuutoiminta pyritään ehkä varmistamaan jakolain muutoksella 18. vuoksi käsiteltävä perustuslain r'\ Tuncurikoivikkoa ja avocuncuria / 1 Hajallaan olevia mäncymecsiä <' Yhtenäisiä mäncymecsiä Hammascuncurin paliskunca (kackoviivan ympäröimä alue) sijaitsee mecsäraja-alueella, missä uudistuminen on hidasta ja epävarmaa. SUOMEN LUONTO 8/78 37. myöntää etuoikeus asuinalueensa luonnonvarojen käyttöön, saamelaishallinnon säätelyn mukaan
Ensi kesänä tältä haukalta voidaan jo odottaa poikasia. Mutta haukka ei antanut periksi. muuttohaukan pelastamiseksi. Esim. Tapahtuma oli silti rohkaiseva, sillä tarhamuuttohaukat munivat yleensä vasta kolmivuotiaina. USA ja Kanada tuottavat vuosittain jo reilusti yli sata muuttohaukkaa. Myös luontoon vapauttaminen on onnistunut hyvin; kymmeniä lintuja vapautetaan vuosittain soveliaaseen pesimämaastoon, jotta niistä aikanaan syntyisi uusi elinvoimainen haukkakanta. Marcus Wikman ja Pekka Salminen Onnistuuko muuttohaukan elvytys. Myrkyt tiedettiin kestäviksi, tilannetta pidettiin toivottomana. Tutkimukset johtivat laboratorioihin, joissa syyksi paljastettiin luontoon levitetyt myrkyt. Ruotsinsuomalainen Lina, jonka tulevilta lapsilta odotetaan paljon. Runsaat kaksikymmentä vuotta sitten alkoi tapahtua jotakin ennennäkemätöntä: monen maanosan linnustajat ihmettelivät, kun muuttohaukan munat jäivät kuoriutumatta tai poikaset kuolivat ja pesäpaikat autioituivat. 370 POHJOISMAIDEN VIREÄT KASVATIT Ruotsin tarhaustoiminta alkoi 1974. Ruotsalaishaukka Felix, josta toivotaan tarhahaukkoien kancaisää. Kesällä 1977 sama todettiin myös Kanadassa. Taas tapahtuu ennennäkemätöntä: haukanmunia haudotaan laboratoriossa ja kenttäväki valmistautuu istuttamaan ne luontoon toivoen, että myrkkyjen käyttökiellot ofäivat vihdoin tehonneet. Ihmiseen samoin leimautunutta vuoden 1976 naarasta ei toistaiseksi ole onnisRuotsin " haukkasäätiö" kerää kirjetarrallaan varoja mm. Kun normaali haudonta-aika oli ylittynyt kuukaudella, munat havaittiin hedelmättömiksi (ennen munintaa ei havaittu parittelua) . Toinen vuoden 1976 naaraista muni viime keväänä kolme munaa ja alkoi hautoa. Hautomakoneeseen otettiin yhden pesän munat ja niistä saatiin yksi poikanen . SUOMEN LUONTO 8/ 78 37 vsk .. Seuraavat haukat olivat skottilaista syntyperää; niitä on tarhassa nyt kuusi . Kuusi seitsemästä hautomakoneeseen otetusta haukanmunasta jäi kuoriutumatta. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on tällä vuosikymmenellä käytetty runsaasti rahaa muuttohaukan massatarhaukseen. Huolestunut haukkaväki kokosi tietonsa 1965 kansainvälisessä kokouksessa. Siltä on saatu siemennestettä, jota aiotaan käyttää keinosiemennyskokeissa. Näiden yritysten vanavedessä seuraavat vaatimattomammin monet Euroopan maat, näkyvimmin Saksan liittotasavalta , Ranska ja Ruotsi . Onnistumismahdollisuudet paranevat koko ajan; USA:n haukkoja on jo palannut täysikasvuisina ja reviirinomistajan ottein samoille tekopesille, joilta ne aikoinaan lähtivät lentoon . Felix, vuoden 197 4 ruotsalaishaukka (ks. Samana ja seuraavina vuosina vietiin lisää 3 + 2 + 1 haukkaa, joten suomalaisia haukkoja on siellä nyt seitsemän . SL 2 /76) on leimautunut ihmiseen ja jo parin vuoden aikana yrittänyt paritella ihmisen kanssa . Ensimmäinen suomalaishaukka, 1975 syntynyt, vietiin Ruotsiin toukokuussa 1976 . Ympäristömyrkyt ovat yhä asialla. Viime kesänä (1978) odotettiin ensimmäisiä pesintöjä, mutta vahvistusta ei ole vielä saatu. Toisenkin polven tarhalinnut on saatu lisääntymään vankeudessa, joten kasvatus on saatu hallintaan. EPÄILIJÄT OVAT VAIENNEET Kun tarhaus alkoi todenteolla tämän vuosikymmenen alussa, moni epäili
. Kalliopahta tai suo on kodikkaampi syntymäpaikka kuin laboratorion hautomakone. Ruotsissa ei pidetä suotavana skotlantilaisten haukkojen istuttamista pohjoismaiseen luontoon, joten koko tarhauksen mielekkyys riippuu palSUOMEN LUONTOS / 78 37. Käytäntöä on kokeiltu 1970luvun alussa, etenkin Kanadassa ja Ranskassa. Tätä ehdotettiin käytettäväksi poikastuoton lisäämiseen jo Wisconsinin kansainvälisessä muuttohaukkakokouksessa 196 5. pesye, se use1mm1ten munu uuden. vsk. Nyt on tehtävä paljon työtä harvojen iäljelläolevien elvyttämiseksi. Parhaassa tapauksessa tämäkin naaras saa ensi vuonna poikasia. jon suomalaisista linnuista. Oli helppo levittää myrkyt luontoon ja tuhota Suomenkin sadat muuttohaukkaperheet. Ilmeisesti se ei vielä ole sukukypsäkään, sillä se ei ole muninut. . Alkuhankaluuksien jälkeen se kehittyi normaalisti ja pääsi sitten ottolapseksi luonnonvaraisen muuttohaukkaperheen suokotiin. Vuoden 1977 loppuun mennessä oli hautomakoneisiin kerätty kolmisenkymmentä pesyettä ja todettu, että kolme neljästä haukkaparista muni uu371. LUONNONKANNAN EL VYTI ÄMINEN Jos muuttohaukalta poistetaan haudonnan alkuvaiheessa muna. . Tekniikka on kuitenkin antanut lupaavia tuloksia, ensin muualla, nyt meilläkin . Suomen ensimmäinen hautomakoneessa haudottu muuttohaukka viiden vuorokauden ikäisenä. tuttu keinosiementämään
vsk.. Pari oli hylännyt pesimispuuhat tältä Muuttohaukkojen lukumäärä Ruotsin tarhassa syksyllä 1978. 4 6 1 6 19 SUOMEN LUONTOB /78 37. Viidestä munasta todettiin sikiöt kolmessa, mutta vain yksi poikanen kuoriutui , sekin hyvin heikkona. Sitä pidettiin täysin steriilinä. Munien erittäin vaalea pohjaväri osoitti, että ne oli muninut sama epäonninen naaras kuin aikaisempinakin vuosina. Naaras istui rauhallisesti kelossa pesän lähellä ja lähti suolle saalistamaan. siinä oli yksi muna. delleen , joskin munaluku usein jäi yhtä pienemmäksi kuin ensipesyeissä. Sen taustana oli monivuotinen kokemus haukkojemme pesäpaikoista ja pesimisajoista. Seuraavana päivänä tuotiin toisen pesän kolme munaa , tällä kertaa ilman vesipulloja. Samaa menetelmää käytettiin viime keväänä myös Ruotsin länsi~ rannikolla. Kun lintu oli muninut täydet neljä munaa ja hautonut niitä viikon , munat otettiin pois 19. Auton lämmityslaitteella lämpötila säädettiin mahdollisimman tarkoin 3 5 asteeksi. Lämmityslaite riitti , laatikko oli kevyempi ja munat paremmassa turvassa huonon tien töyssyiltä. 372 Keväällä 1978 tehtiin yritys . Viime kesäkuun kymmenentenä päivänä ilmestyi hautomakoneessa olevaan haukanmunaan reikä. Alkuperämaa Ruotsi Suomi Noria Skotlanti Yhccensä 74 75 76 77 78 Yht . Sen omat kolme munaa otettiin hautomakoneeseen , yhdessä tuottoisan pano kahden munan kanssa . Ne poistettiin 20. Kaikki lähtivät aikanaan lentoon. Juhannuksen jälkeen se pääsi puolikiloisena (ylinnä kuvassa) uuteen kotiinsa, jossa oli ennestään kolme pienempää poikasta. Viikon iässä se voimistui ja alkoi kehittyä normaalisti . Läpivalaisu osoitti, että ainakin kahdessa munassa kehittyi poikanen. 5. Munansa menettänyt pari muni uusintapesyeen ja kasvatti poikasensa onnellisesti lentoon. 1978. 6. Kun ensimmäinen munapesä löytyi 7. Toinen pesäpaikka käytiin tarkastamassa 16. Seuraavana aamuyönä poikanen tuli ihmisen auttamana kuorestaan ja sai viiden tunnin iässä ensimmäisen ateriansa. jolloin siinä oli kaksi munaa. 5. Neljä munaa otettiin hyvätuottoiselta parilta. Nämä annettiin haudottavaksi naaraalle, joka oli vuodesta 1969 lähtien joka vuosi muninut , poikasia saamatta. Koiraasta ei nähty merkkiäkään. Tunnettuja reviirejä tarkkailtiin tiiviisti ja '' uhreiksi " valittiin kaksi aikaisinta nykyisen levinneisyysalueen etelä·rajalta. Toisen parin pesä löytyi 10. SUOMESSA Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston asettama muuttohaukkatyöryhmä on suunnitellut vastaavaa operaatiota jo kauan. 5. 1978. 5. Kuljetuslaatikko oli styroxia ja sitä lämmitti neljä vesipulloa. Keväällä 1977 se muni viisi munaa , mutta rikkoi ne kaikki haudonnan aikana. Naaraan tiedettiin viime vuosina epäonnistuneen. MUNAT HAUTOMAKONEESEEN NOPEASTI JA LÄMPIMÄSTI Ensimmäisen pesän neljä munaa vietiin kuudessa ja puolessa tunnissa Meltauksen riistantutkimusaseman hautomakoneeseen
Teidän ansiostanne tiedot muuttohaukan tilanteesta ovat hyvät ja elvytysyritykset mahdollisia. Ruotsissa suopesiä ei tällä hetkellä tunneta lainkaan ja aikaisemminkin kannan pääosa on aina pesinyt kallioilla nyt se elää muutaman pann varassa. 373. Sattuma se tuskin on, etenkin kun 1950ja 1960-lukujen kannanromahdus oli meillä nopeampaa kuin missään muualla. Silloin todettiin naaraan hautovan tiiviisti neljän munan pesyettä useiden kilometrien päässä ensimmäisestä paikasta. Viime kesän pesimätuloksen perusteella ei enää näytä siltä , että muuttohaukkamme vaaJaamatta häviäisivät. Iltapäivään mennessä se lopetti avattuaan kuoresta vasta kaksi kolmannesta. Tuoreita merkkejä tai yksinäisiä haukkoja nähtiin kahdeksalla paikalla. Miksi laji ei hävinnyt kokonaan , kuten haukkatutkimusten käynnistäjä Pentti Linkola ennusti. Sen uudessa " kodissa " oli neljä 2-7 vrk ikäistä poikasta, joista nuorin oli kuollut vatsakalvontulehdukseen (eläinlääketieteellisen laitoksen määritys). Ilahduttava poikastuotanto antanee vähintään parin vuoden hengähdystauon , jona aikana kanta ei ainakaan vähene. Keskimääräinen poikastuotto 2. Punnitus 24. Tämän tiedetään johtavan sikiön kuolemaan. Keskittymät lienevät kannalle edullisia; parittomien lintujen osuuskin on vuoden 1975 jälkeen jatkuvasti vähentynyt. Kokeet ovat tosin osoittaneet, että ainakaan amerikantuulihaukan ohutkuoriset munat eivät haihduta luonnottoman nopeasti; pikemminkin tilanne on päinvastainen. Voisiko syynä olla liiallinen haihdunta haudonnan aikana . Pekka Salminen cyöskentc:lee Luonnonvarainhoicotoimiscossa suunnitcc:lijana . Suopesä tuskin on pahtapesää turvallisempi . Ohuen kuoren voi otaksua päästävän liikaa kosteutta lävitseen. erää. osoitti , että niistä haihtui kosteutta jopa kaksi kertaa normaalia enemmän. Jos liika haihtuminen todella on luonnossakin ongelma, märkä suomätäs tuntuu ilmeisen edulliselta pesäpaikalta. 5. Suopesintä on aina ollut meillä yleistä, ja melkein kaikki rippeet pesivät nyt soilla. vsk. Myrkyistä johtuvaa kuoren ohenemista ja sen vaikutusta kosteuden haihtumiseen on siis selvitettävä, on tutkittava munien huokosrakennetta ja sen välillistä vaikutusta kuoriutuvuuteen . Kahdeksantoista vuorokauden ikäisenä se painoi jo puoli kiloa. Kiitos tähänastisesta, yhteistyö jatkunee. Aivan emy1sesti haluamme kiittää ja kunnioittaen tervehtiä teitä, muuttohaukkaseutujen upottaviin soihin ja villeihin lintuihin kiintyneitä maastomiehiä. 6. Lisäksi löydettiin kaksi ilmeisesti pesimätöntä paria. Tilanne oli niin huolestuttava , että kesäkuun alussa ei enää uskottu yhdenkään munan kuonutuvan. Vielä aamuyöllä 10. KEINOEMON VAIKEA ROOLI Munat punnittiin ennen haudontaa kevenemisen tarkkailemiseksi . Toinen poikanen alkoi ponnekkaasti sahata kuorta auki. Viime kesän toimintamahdollisuuksia auttoi ratkaisevasti Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto antamalla käyttöön auton , rahoittamalla hautomakoneet ja osan inventoinneistakin. Poikanen pääsi omaan maailmaansa, suomättäälle, 28 . Aluksi nilkka oli hieman vääntynyt , mutta kehittyi sitten täysin normaalisti . SUOMEN LUONTO 8/ 78 37. MIKSI MUUTTOHAUKAT NYT PESIVÄT VAIN SOILLA. Toisen äänet vaimenivat ja poikanen ilmeisesti kuoli yhdeksään mennessä. Merkittävää elpymistäkään ei nayta tapahtuneen , vaikka viime kesänä todettiinkin neljä uutta paria, sillä yksi edellisvuotinen aut101tui. Kun tilanne jatkui samana aamuyöhön saakka, poikanen oli pakko auttaa ulos. M yrkkykuormassa tai munankuoren paksuudessa ei ole havaittu eroja. Toinen pari säilytti salaisuutensa kesäkuun loppupäiviin. Muutenkin on syytä jatkaa tutkimuksia poikastuoton kohentamiseksi . Ruotsissa ja Norjassa romahdus oli hitaampaa ja jatkuu yhä, kun taas meillä se näyttää pysähtyneen. Munista kaksi ehkä rikkoutui, sillä heinäkuun alussa pesässä oli kaksi pientä poikasta, jotka aikanaan varttuivat lentoon. D Marcus Wikman on Riiscancuckimusosaston cuckimusapulainen ja Maailman Luonnon Siiiitiön Suomen Rahaston muuccohaukkaprojekcin sihteeri. KESÄN 1978 ROHKAISEVA PESIMISTULOS Haukkainventoinneissa todettiin 28 pesivää paria ja niissä yhteensä 64 poikasta. Ainoa viime vuosilta tunnettu kalliopesä tuotti kaksi poikasta. Vaikeudet ovat varmasti voitettavissa , kunhan rahaa saadaan. MUUTTOHAUKKOJEN KAKSI SAAREKETTA Viimeiset muuttohaukkamme keskittyvät entistä selvemmin, 90prosenttisesti, kahdelle erilliselle alueelle . 3 poikasta pesintää kohti on lähellä vanhan hyvän ajan eli ympäristömyrkkyjä edeltäneen ajan lukemia. Niiden ulkopuolella pesivät hajaparit näyttävät vähitellen häviävän . Viiden tunnin ikäisenä poikanen söi valtavalla ruokahalulla lähes puolitoista grammaa lihaa. tilanne oli ennallaan, mutta klo 7 oli kahdessa munassa reikä ja niistä kuului piipitystä. 6. Vaikeuksien syy selvisi : vasen nilkka oli takertunut ruskuaispussin kaivoihin ja vetäytynyt napaa vasten. Ruotsissa on havaittu sama ongelma sekä muuttohaukkojen että merikotkien munissa. Kalvot sidottiin ja jalka vapautettiin . Toisaalta viime kesän haudontakokeilu oso1tt1 munien kevenevän nopeasti . OHUT KUORI HAIHDUTTAA. Kolme muuta poikasta ja komea ottopoikanen selvisivät aikanaan kaikki onnellisesti lentoon . Hautomakoneen kosteudenlisäys ei auttanut. Samalla se rohkaisee jatkamaan tehokasta seurantaa ja pitämään silmät auki sopivilla pesäpaikoilla koko Suomessa. Tunnelma kesäisellä suolla oli apea , etenkin kun keinohaudonnan heikko tulos oli jo selvillä. Poikanen ei päässyt kääntymään munan sisällä
Kuivatusta seuraavia kasvillisuudenmuutoksia on seurattu Cajanderin ajoista lähtien. Varjokasvit väistyvät, valoa suosivat lisääntyvät. Silloin muutetaan suoranaisesti sitä maata, jossa kasvit kasvavat. Suotyyppi muuttuu kangasmetsäja lehtotyypiksi. Vielä ei pystytä sanomaan, miten kauan kestää ennen kuin maa palaa kasvien kannalta ennalleen. Samalla muuttuu metsämaa: kangasturpeen synty nopeutuu ja maa happamoituu . Sitä lähellä olevaa taimistoja riukuvaiheen metsikköä oli 1. Vuoden 1960 jälkeen Lapissa on aurattu lähes 180 000 ha , laikutettu yli 120 000 ha ja kulotettu yli 20 000 ha . Puuston haihduttua vaikutus lakkaa ja vesitalouden on pelätty muuttuvan jopa niin paljon, että soistuminen voisi päästä alulle . ha paljaaksi hakattua aluetta. ha. Kaikkiaan näitä hankalasti määritettäviä '' metsiä' ' oli 30.8 % alueen kokonaismetsäalasta. Lapin metsien kokemista mullistuksista kerrotaan tässäkin numerossa. Tilanne on ongelmallinen niin tutkijoille kuin käytännön metsämiehillekin. Cajanderin metsätyyppiopin lähtökohta on, että tietyt primaariset kasvupaikkatekijät ilmasto ja maaperän kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet määräävät kasvi yhdyskunnan rakenteen. K. PALJAAKSIHAKKUUT lisäävät kasvien saaman valon määrää. Niiden muuttuminen muuttaa siten myös kasviyhdyskuntia. Metsillä on luontainen taipumus kuusettua. Kun kuusimetsä muutetaan männiköksi , lisääntyy kenttäja pohjakerroksen valoisuus , josta valokasvit kuten jäkälät hyötyvät. SL 6178, s. Korpien ja rämeiden ojituksen vaikutuksia voidaan nnnastaa maanmuokkaukseen . Soita siellä oli vuoteen 1976 mennessä ojitettu 680 000 ha. Tämä on etenkin lehtojen kohtalo . Cajanderin kehittämiä metsätyyppejä, jotka perustuvat ennen muuta aluskasvillisuuteen (ks. Auraus vaikuttaa pienilmastoon , maan lämpöoloihin sekä fysikaalisiin ja kemiallisiin tekijöihin. 264-269). Käytännössä palautuminen on kuitenkin hidasta. lehtikuusentatti, leviävät näihin istutusmetsiin . 3 milj . Hakatun metsän tyyppiä on vaikea ja jopa mahdoton määrittää . Muissakin metsänuudistamistilanteissa ne muuttavat suuresti kasvillisuutta. vsk .. Luontaista kuusettumista nopeampi on kuitenkin ihmisen päinvastainen vaikutus: kuusimetsät muutetaan kasvamaan mäntyä tai jotakin muuta tuottoisampaa puulajia, Lapissa myös lehtikuusta. Pentti Sepponen Lapin metsätyyppejä ei kohta enää tunne Metsien käyttö kuten suojelukin perustuu niiden ekologian tuntemukseen. Se hävittää pintakasvillisuuden laajoilta alueilta lähes kokonaan ja muuttaa olosuhteita sielläkin, missä pintaa ei rikota. Ainakin lehtikuusen omat juurisienet, mm. Muokkaus lienee kuitenkin metsätyyppien määrittämistä eniten vaikeuttava tekijä. Aurauksen jälkeisinä vuosina kasvilajisto runsastuu sielläkin , missä se luonnostaan on niukka (seinäsammal-mustikkatyyppi, variksenmarja-puolukkatyyppi), erityisesti maitohorsma , polkusara ja hitaammin m yös jäkälät levittäytyvät aurausalueille. Apuna käytetään suomalaisen prof. Myös karike muuttuu hiukan niukkaravinteisemmaksi, mutta nopeammin hajoavaksi . PUULAJIEN VAIHTO Cajanderin mukaan puulajin vaihtuminen muuttaa tilapäisesti muutakin metsäkasvillisuutta. Kuusikoiden osuus metsäalasta SUOM EN LUONTO 8178 J7. Muutkin hakkuut vaikeuttavat metsän tyypittämistä, joskin vähemmän. A. Runsas karike vapauttaa ravinteita maaperään . Nykyiset metsänhoitotoimet eivät enää pelkästään muuta olevaa kasvillisuutta , vaan ne kajoavat jo näihin primaarisiin kasvupaikkatekijöihin. Palleauraukset ulottuvat joskus melko syvällekin. Muutokset näkyvät aluskasvillisuudessakin, mutta vielä ei tiedetä, minkälainen tulee olemaan Lapin lehtikuusikoiden aluskasvillisuus. Tämä lisää ravinteiden huuhtoutumista ja maa laihtuu . AURAUS TAI OJITUS liittyvät lähes poikkeuksetta hakkuita seuraavaan metsänviljelyyn. Cajanderin teorian mukaan kasvillisuuden muutos on väliaikainen. Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa oli 1976 yhteensä 0.3 374 milj. Tutkimatta hutkiskelu on johtamassa metsätaloudenkin kannalta ongelmalliseen tilanteeseen: muutetun ja myllerretyn metsämaan ekologista olemusta ei enää pystytä täysin tunnistamaan eikä siten sen tulevia toimenpiteitä suunnittelemaan
1971-76) vähentynyt 5 % . POROJEN VAIKUTUS Porojen laiduntaminen vaikuttaa voimakkaasti etenkin karuihin metsätyyppeihin . Toistaiseksi ei tiedetä , SUOME LUO TO 8 178 }7 . vsk. Voidaan otaksua , että lannoituksen vaikutus aikanaan lakkaa , ellei sitä uusita. MYRKYT Havupuiden ohella erityisesti heinät kestävät vesakkomyrkkyjä ja rikkakasvihävitteitä; sen sijaan varvut ja ruohot (kaksisirkkaiset) häviävät ; vain niiden maanalaiset osat säilyvät . Paikoin jäkälä on syöty noin kymmenesosaan siitä, mitä se olisi luonnontilaisilla alueilla. typpilannoitus lisää metsälauhaa ja muita heiniä , joitt a1set anumet vä enevat, paine laitumia kohtaan kasvaa. Allashankkeet kuten Tepaston uhkaavat laitumien järkevää käyttöä . miten kauan m yrkyt vaikuttavat ja mikä vaikutus niillä on kasvillisuuden tulevaan kehitykseen . 375. Metsätyyppien tunnistamiseen porolaidunnus vaikuttaa kuitenkin vain paikallisesti . Tästä seuraa luonnollisesti kasvillisuuden rehevöitymistä . Hiin on toiminut mm. Varsinkin mustikka paleltuu heli posti, kun poro kuopii lumen sen fpäältä pois. • Porot syövät m yös sieniä, kort] teita , heiniä , saroja ja varpuja. kand. Tähän tähtääviä tutkimuksia onkin jo osittain käynnistetty ainakin metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasemalla. Muutos on kuitenkin väliaikainen eikä sanottavasti poikkea luonnonkulon tuomasta muutoksesta. Kasvilajien suhteet muuttuvat. Esim . Siksi olisi ajoissa tehostettava tutkimuksia alkuperäisten Cajanderin esittämien metsätyyppien jäljittämiseksi , mikäli niitä aiotaan edelleenkin käyttää. on ensimmäisestä valtakunnan metsien linja-arvioinnista (v . Metsätalous on toistaiseksi käyttänyt melko vähän kemikaaleja, eikä niiden vaikutusta voi ainakaan vielä verrata edelläm ainittuihin metsätalouden toimiin. LANNOITUS Lannoittamalla lisätään maahan ravinteita. Soita siellä oli vuoteen 1976 mennessä ojitettu mät voimaperäistyvät ja Juonnon680 ooo ha. PUUTTUU TIETOA Muutkin kuin mainitut syyt saattavat muuttaa metsäkasvillisuutta , mutta niin hitaasti , että niiden käytännöllinen m erkitys on vähäi.g nen. Viime vuosina Lapin metsiä, sekä turvemaita että kovia maita , on lannoitettu runsaan 30 000 hehtaarin vuosivauhdilla. Vuoden 1960 jälkeen Lapissa on aurattu lähes 180 000 hehtaatia metsää , laikutettu yli Kun metsätalouden menetel120 000 ha ja kulotetcu yli 20 000 ha . Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksessa. loin varpukasvillisuus vähenee . Suunnitelmallisella ja ohjatulla laiduntamisella voidaan hillitä laitumien kulumista . Näin tehostuva metsätalous kuluttaa laitumia myös epäsuorasti. D Fil. ·1 · 1 · h ·· · Kulotus vapauttaa ravinteita ja muuttaa siten kasvien kasvuedellytyksiä. Samalla on selvitettävä nykyistä paremmin m etsätalouden toimenpiteiden ekologiset seuraukset . Pentti Sepponen tutkii metsiikasvillisuurta ja maaperå"å" Metså"ntutkimusfaitoksen Rovaniemen tutkimusasemalla. ! Metsätyyppien m aarittäminen -~ tulee jo lähivuosina käymään yhä ; vaikeammaksi . 1921 24) laskenut viimeksi suoritettuun linja-arviointiin mennessä (v
Vesi o n kuljettanut niistä hiekkaa ja hietaa alemmas ja lopuksi ryöpyttänyt sitä vauhdikkaasti suoraa ojaa myö ten Tenniöjoen rannalle. Haitat ovat kiistattomat, mutta metsähallitus on pysynyt kovakorvaisena ja vähätellyt vahinkoja. METSÄOJAT Mctsfoji/la johdetaan vettä pois sieltä, missä vesi viipyy pintavetenä, missä pohjavesi on korkealla ja missä maa on altis soistumiselle . VAOTUKSET Vieri viereen vedetyillä vaoilla koetetaan helpottaa metsän uudistumista rikkomalla kasvipeite . Jokilaakson itärinteellä on noin puolen neliökilometrin hakkuu aukko, jonka sisälle ja lähelle on kaivettu ojia. METSÄAUTOTIET Autoteiden reunaojiinkin liittyy jonkin verran eroosiota. Tämäkin vaikeuttaa puuntaimien kehitystä vao1ssa. Paikka o n havumetsänrajan äärellä , tunturikas. 68° Koillis-Lapin maisema alkoi muuttua ratkaisevasti, kun toisen maailmansodan jälkeinen tehometsätalous johti mm . Ojan rinteet ovat suojattomat. Metsäojan synty poikkeaa luonnonpuron synnystä . Puro syntyy ja syvenee vähitellen, jolloin kasvipeite kehittyy yhdessä rinteen mukana. Kivinen moreenimaa muuttuu näin entistäki n kivisemmäksi; pahimmissa tapauksissa syntyy kivija lohkarejuova. Jouko Piirola T ehometsätalous syövyttää maata Koilliskairan alueella Luonnonsuojeluväki on kauan arvostellut Lapin metsätaloutta liian järeistä menetelmistä: maisemat ja porolaitumet tärvellään, metsän uudistuminen ja väestön toimeentulomahdollisuudet vaarannetaan. Puro on kuluttanut sitä edelleen luoden pikku terasseja . Y mpäristöongelmaksi se muuttuu vasta sitten, kun ihmisen toiminta kiihdyttää sitä tavattomasti. vaikutuksesta kuuluu maisemaan. EROOSIO VAARA ON SUURI KUN rinne on jyrkkä·: vesi virtaa nopeammin ja syövyttää maata tehoksuoME LUO TO 8178 Jl . Virrauskin kuluttaa reunoja . EROOSIO eli maaperän kuluminen tuu len, veden tms. Metsätalouden toimenpitein on poistettu maata suojaavaa kasvillisuutta ja sen alla olevaa maannosta. 30 metriä pitkän ja 20 m leveän kasvittoman niemen . Joskus vesi on laajentanut ojaa niin paljon, että tie on katkennut. Tässä kerrotut havainnot olen tehnyt vuosina 1973, 1974 ja 1978 . Tällaiseen ei juuri kasva puuntaimia eikä aina muutakaan kasvillisuutta. Vaotetuilla rinteillä kasvaa 10-50 cm korkuisia kuusenja koivuntaimia , kuitenkin lähinnä vakojen väleissä. Niiden vettyessä maata vierähtää helposti uoman pohjalle , jolloin uoma turhaan levenee . vsk.. Oheisen kuvan (s. eroosioon. Kun kivet lämmetessään laajenevat ja taas jäähtyessään supistuvat, ne alkavat myös sentti senti ltä liikkua alaspäin. Tilal28" le on vaadittu hienovaraisempia menetelmiä, jotka turvaisivat metsänrajan säilymisen, metsän uudistumisen ja luonnon monipuolisen käy68 , tön. Maa 376 lähtee ojasta liikkeelle paljon helpommin kuin luonnonpurosta. Vakoihin valuu sadevettä, joka voi lähteä kuljettamaan maaperän hienoja aineksia. Kivettomillä alueilla vesieroosio saattaa syventää vakoja. Oheiset kuvat (s . Selvimmin tätä ovat aiheuttaneet ojitukset ja vaotukset. Irronnut maa on haudannut alleen rantakasvillisuutta, pensaita ja puuntyviä. Harvemmin on ojaton tie itsessään koonnut niin paljon vettä, että eroosio on turmellut tien. Vakoihin on jossain määrin rikastunut kiviä. 3 78) vaotusala sijaitsee Tuntsajoen latvoilla Sauoivan ja itärajan välissä (kar::Joaveden1oko10 hova,ntopa1k ka tassa kohta 2) . Tästä on kysymys Koillis-Lapissakin. Näin sulamisja sadevedet ovat alkaneet kuluttaa kivennäismaata . Kaikki kuvat ovat viimekesäisiä . 3 77) ovat Tenniöjoen varresta , 57 km Neuvostoliiton rajalta , 0.41.5 km Naruskan leirintäja lomamökkialueelta (kartan kohta 1) . villisuuden liepeillä. Hieta on synnyttänyt joen itärannalle n
Näkymä oheisen kartan kohdasta l. Veden kuljettamaa hiekkaa on kasaantunut Tenniöjoen rantaan, missä se on haudannut alleen matalan kasvillisuuden kokonaan ja pei11änyt puiden tyviosia. kan vanhoille kulttuurimaisemille ovat luonteenomaisia rinteen poikkisuuntaiset ojat ja terassit, jolloin veden virtaukset ovat vähäiset ja rauhalliset. : ... maalaji on hienoa ja lajiccunutta : jääkauden sulavesien ja myöhempien jokien lajittelemat hiekat ja hiedat ovat Koillis-Lapissa yleensä löyhiä ja kulumiselle herkkiä, samoin Koillis-Lapin vähäiset lentohiekkakerrostumat, joiden kasvipeite rikkoutuu helposti ilman ihmistäkin . vsk. :i , .... Tätä pikkuojaa myöten on kulkenut yläkuvan hiekkapaljous. Myös kivien "lämpö liike" on nopeampaa. kaammin kuin loivilla rinteillä. korkeus merenpinnasta on suuri: lähellä havumetsävyöhykkeen rajaa, 350450 m korkeudessa routailmiöt ovat voimakkaammat kuin alempana. Harjut, jääjärvisuistot ja laaksonpohjaterassit ovat herkempiä kuin pohjamoreenimaat. Routiminen onkin osaltaan esteenä metsänkasvulle ja siten paljakan aiheuttaja. Kaakkois-Aasian ja Etelä-AmerisuoMEN LUONTO 8/78 37. Ihmisen 377. Luonnostaankin metsä kasvaa ja uudistuu huonosti Koillis-Lapin jyrkillä rinteillä; kasvipeitteen rikkominen johtaa siellä lähes varmasti vctimakkaaseen kulumiseen . Kun routa on ensin rikkonut kasvipeitteen, virtaava vesi pääsee kuluttamaan maaperää. Taustalla näkyy Tenniöjoki, jonne hiekka on kasaantunut. Esim . Pienestä metsäojasta on syntynyt suuri, kun vesi on leventänyt ojan pohjaa ja saanut reunat sortumaan. vaot vedetään suoraan veden virtaussuunnassa: virtaukset nopeutuvat ja voimistuvat, jolloin kaikki eroosiohaitat pahenevat. Läheisen hakkuuaukon ojista on alkanut eroosio. ..2
Vesieroosion aiheuttamat ympäristövauriot on aika ottaa vakavasti huomioon suunniteltaessa KoillisLapin metsien käyttöä. Ns. , menpiderajaa (Saariselän eteläpuolella 300 m) on osittain noudatettu sikäli, että sen yläpuolella ei yleensä ole vaotettu. KoillisLapin päävedenjakaja on Jäämereen laskevan Lutrojoen ja Pohjanlahteen laskevan Kemijoen latvahaarojen välillä (kama). Eroosioriskeil:g tä tätä vedenjakajaseutua suojaisi parhaiten 20-50 km leveä suojavyöhyke, joka ulottuisi Sorsatun] tureilta Värriöja Ahmatuntureil; le sekä edelleen Jaurijoen latvojen ' g kautta Saariselälle ja sen lounaispuoliseen etumaastoon, SuomuKoillis-Lapissa maaperä on monin paikoin jääkauden jäljiltä hienoa ja lajiccunucca. Pääosa Koillis-Lapin maisemista on toki yhä metsien, pensastojen, soiden ja tunturikasvillisuuden peittämää ja sitomaa. -<.1 TÄSTÄ ETEENPÄIN .: -ll Jotta eroosiohaitroja ei ilmestyisi Kartan osoiccamassa kohdassa 2 näkyvää vaotusta rajanläheisellä rinteellä , lähellä Tuntsan suurta paloaluecca. pitkiä' ja suoria osia, jotka johtavat vedet virtaamaan rinteen viettosuunnassa. . D Maantieteen dosentti Jouko Piirola on Suomen Akatemian varoin tutkinut ihmistoiminnan vaikutusta KoillisLapin luonnonmaisemaan. Kaikkien tekijöiden ei tarvitse esiintyä yhdessä. J: uusille Koillis-Lapin alueille, vakoja ei saa missfän korkeus5 vyöhykkeesså' vetfä rinteen VJettosuunnassa Ja metsao11m ei tehdä. SUOMEN LUONTO 8/ 78 37 . hakataan paljaaksi: metsäkasvillisuus pidättää vettä ja tasaa virtauksia. aiheuttamille häiriöille paljakan lähialueet ovat hyvin herkkiä . toiSuojavyöhyke olisi myös erämaaluonnon suojelualue ja eräretkeilyalue. joen latvoille. Kun metsä hakataan , vakoihin virtaa runsaasti vettä, joka syövyttää niitä. vsk·.. NYKYTILANNE Luonnollinen eroosio jättää jälkensä suhteellisen hitaasti, vasta sarojen, tuhansien tai satojentuhansien vuosien kuluessa. Tällaisesta maasta alkaa helposti tuhoisa eroosio. Kuva on metsäautotien ceunasta. Tenniöjokivarren eroosio ja kasaantuminen tapahtuvat selvästi metsänrajan alapuolella; niiden tärkein tekijä on hieno, lajittunut ja löyhä maalaji. Koillispuolelle jäävät Tuntsa, Nuortti, Jauri, Anteri, Muorravaarakka ja Suomu . Tuntsan latvojen vako-ongelmia taas pahentaa metsänrajan lähei378 syys ja vakojen suunta. Edellä kuvatut eroosio-ongelmat on aiheuttanut vuosia tai vuosikymmeniä sitten tapahtunut hakkuu, ojitus ja vaotus. Lisäksi olisi vältettävä hakkuita päävedenjakajan luona. Luonnon kaareilevat purot hoitavat veden juoksutuksen paremmin . Tuntsan suurella paloalueella ja sen liepeillä hakkuut on ulotettu ylemmäs ja maisema on v101ttunut. Tällä hetkellä eroosioalueet peittyvät hitaasti , mutta uusia alueita ilmaantuu nopeasti . Lähivuosina tulee epäilemättä ilmaantumaan nykyistä enemmän merkkejä alkavasta eroosiosta Koillis-Lapin niillä paikoilla, missä on vaotettu väärällä tavalla tai väärissä paikoissa . Lounaispuolisia ovat Tenniö, Värriö, Kemihaarat ja Luiron latvahaarat
,sk suomenkielisiä opaskirjoja. Monet puhujat vaativatkin uutta kasviota. Myrkkyä on käytetty maissipelloilla, mistä se lienee rikastunut hyönteisten ja maidon kautta poikasiin. Monissa puheenvuoroissa murehdittiin kasvien harrastuksen taantumista ja siitä johtuvaa floristisen tiedon puutetta. Luvattiin myös uusi seminaari tärkeästä mutta unohdetusta asiasta : talven ja talvehtimisen biologiasta. LUONNONSUOJELUONGELMA TÄMÄKIN. 11. Niitä ei juuri ole . Mukaan osoite ja puhelinnumero , jo11a toimitus saa tarvi11aessa lisätietoja. Harrastuksen perustana tulisi olla SUOMEN LUONTO 8/78 .l 7. Helsingissä seminaarin " Floristinen tutkimus Suomessa tilanne tänään ja huomenna." Osanottajia oli lähes sata, al ustajiakin yli kaksikymmentä. HYÖNTEISMYRKKY TAPPAA LEPAKOITA Amerikkalaisen harmaalepakon (Myocis grisescens) asuinluolista Missourissa on löydetty kymmenittäin kuolleita poikasia. Muiksi parannuskeinoiksi ehdotettiin harrastajien koulutusta ja ohjausta esim. Seminaari käsitteli myös pitemmälle ehtineitä harrastajia kiinnostavia kysymyksiä: lajisisäistä vaihtelua ja sen huomioonottamista kenttätöissä , paikallisflooria, kartoitushankkeita ja kasviston muutoksia. 379. Graham Smith, Radio Astronomy, 1974). Älä turhaan odota muistutuskorttia, vaikka lehden välissä tullut olisi kadonnutkin. Edellisellä voit samalla liittyä jäseneksi johonkin paikalliseen luonnonsuojeluyhdistykseen, molemmilla voit tilata Luonnonkalenterin. Mukana oli myös pohjoismaisia vieraita. TAPAHTUUKO. kesäisillä kasviharrastusleireillä. Kaksiosaisen kortin toinen puolisko on edullista jäsenhintaa (45 mk) varten, toinen puoli pelkkää lehtitilausta (5 5 mk) varten. Dieldriini (ja aldriini) tosin kiellettiin 1974, mutta vanhojen varastojen käyttö salli taan ja myrkky säilyy maaperässä vuosia (Science March 1978). "Karhuaminen" maksaa ja se raha on poissa tärkeämmästä. Seuran edustaja lupasi, että toivomuksia koetetaan toteuttaa . Ne ovat tuskin ehtineet nauttia muuta ravintoa kuin äidinmaitoa. Uusi vuosi on alkamassa. Tilasithan jo Suotnen Luonnon. Jos kotiseudullasi o n jokin tiedo11amisen arvoinen tapahtuma (tilaisuus, rauhoi11aminen , tuho uhkaa merkinävää luonnonkohdetta, luontopolku valmistunut tms .) , tee siitä lyhyt , korkeintaan yhden konekirjoitusliuskan minainen uutinen . Lepakoista on löydetty tappavia dieldriinimääriä. Ensi vuoden tilausta varten sait tilillepanokortin numeron 6 / 1978 välissä. Juuri kun luontoa muutetaan yhä enemmän ja yhä nopeammin, siitä saadaan yhä vähemmän tietoa 1 Uhanalaisistakaan lajeista emme tiedä , mitkä vanhat esiintymät ovat jäljellä, mitkä kadonneet ja mitkä ehkä vielä pelastettavissa. Mutta kun satelliitteja ruvetaan suuressa määrin käyttämään radioja te levisiolähetyksiin , ne muuttavat radioastronomin kannalta "yön päiväksi" : tähtitaivas ei enää " näy " televii;ioja radioähetysten alta. Radioastronomia, avaruuden tutkiminen sen lähettämien radioaaltojen avulla , on laajentanut merkittävästi käsitystämme avaru uden rakenteesta ja koosta. Kädessäsi on vuosikerran viimeinen. Tilaus käy helposti myös tavallisella postin tilillepanokortilla, tilin numero on 608 21-1. Tämän estämiseksi on jo nyt sovittu eräistä aaltoalueista , joita ei käytetä radioviestinnässä ja jotka siten jäävät radioastronomin ikkunaksi avaruuteen(F. Lajin tunnetut kannat pvat huvenneet huolestuttavasti ja sitä pidetään uhanalaisena. Suomen Luonnon uutissivuilla ja Luonnonsuojeluväessä on tilaa lukijoidemme toimittamille uutisille . Uutisia KASVISTON TUTKIJAT OY AT HUOLISSAAN Suomen vanhin tieteellinen seura Societas pro Fauna et Flora Fennica järjesti 10.-11. Valokuva , parikin on tervetullut
Sopimus ydinaseiden satunnaisen ca1 luvattoman kiiycön esciimisescii, 16 . . Sopimus maanalaiseen ydinkokeiden rajoiccamisesca , 3. Pitkätkin artikkelit ovat helppolukuisia, piirrokset ja taulukot selkeitä, pääkohdat selvästi painotettuja. 1976. 45 maata on solmrnut valvontasopimuksen Kansamväl1sen atomienergiakomission IAEA :n kanssa. Kahdenväliset sopimukset Neuvostoliiton ja Englannin välillä: Sopimus ydinaseiden satunnaisen tai luvattoman kiiycön esciimisescii, 10. SALT I -sopimus, 26. Osittainen ydinkoekielto kieltää ydinkokeet ilmassa, avatuudessa ja veden alla, 5. 1968 Moskovassa, Lontoossa Ja Washmgtonissa, l0l_maata ratifioinut, ulkopuolella mm . Se on sovittu juttu , johon jokainen vaikuttaa. 1. 1959 Washingtonissa , 19 maata ratifioinut. Metelöimällä tai vaikenemalla yleinen mielipide suuntaa sodan ja rauhan neuvottelu/·a. USA ja Neuvostoliitto asettuivat kahdestaan neuvotteluasemiin. Murheellinen ja Suomessakin moneen kertaan todettu asia on, että tärkeää ei useinkaan huomata tärkeäksi , kun taas toisarvoisen tavoitteluun on helppo nostattaa suurikin joukkoliike . 1963 Moskovassa , 108 maata ratifioinut , ulkopuolella mm . . s. Läpi linjan jatkuu 1945 tapahtuneen aloituksen perusidea: ydinaseiden vastustaminen, asevarustelun hillitseminen, jännityksen lientäminen ja maailmanrauhan turvaaminen. On helppo perustella Bulletinia niiden ylivoimaisena ykkösenä: sen aihe.et liittyvät järjesBulletinin kantta koristavan "tuomiopäivän kellon'' mukaan aikaa keskiyöhön on yhdeksän minuuttia. Kirjallisuutta TÄTÄ JULKAISUA KANNATTAA SEURATA IV Educational Foundation for Nuclc:ar Scic:ncc:: The: Bullc:tin of thc: Atomic Scic:ntists, Chicago. 5. Sopimus y_dinasekiellosca Latinalaisessa Amerikassa, 14 . Liennytyksen edistyessä kello osaa käydä myös takaperin. Tämä sopimus tiettyjen strategisten aseiden supistamisesta (1972) oli voimassa viisi vuotta . 1972 Moskovassa, Lontoossa ja Washingtonissa , 7 3 maata ratifioinut. Sopimus maanalaisista ydinkokeista rauhanomaisiin tarkoituksiin, 28. Kiina , Ranska , Etclä-_Afrikka, Israel Ja Brasilia. Rauhanliikkeen ja ympäristönsuojelijoiden tavoitteet osuvat yksiin . uudistuvat energianlähteet, ydinenergiaan liittyvät kysymykset, kehitysmaiden erityisongelmat ja tieteen uusimpiin läpimurtoihin liittyvät eettiset kysymykset. 6. 1977 Genevessä, 40 maata ratifioinut. Että ylipäätään neuvotellaan , on peräisin painostuksesta. 1925 Genevessä, 96 maata ratifioinut , USA vasta 1975 . Nimestä huolimatta lehti ei ole ''tieteellinen" eivätkä sen kaikki jutut käsittele atomiasioita. Tavoitteet ovat samat kuin Pugwash-liikkeen (vrt. Ensin kokoontui YK :n atomienergiakomissio, sitten aseidenriisuntakomissio, joka laajeni ensin kymmenen vallan komissioksi , johon kahdeksan muuta liittyi ja niin edelleen. 1974, vielä voimassa. Ydinsulkusopimus kieltää ydinaseiden ja yd inkärkien välityksen, vastaanottamisen, tuottamisen Ja muun käytön 1. Ascistariisuvaa toimintaa Maailmanrauhasta on yritetty sopia vasta toisen maailmansodan jälkeen. 350-351). Bakteriologisten (biologistet1) ja myrkkyas_eiden kehittiimisen, tuottamisen ja varastoimisen k1elciivii seka· nuden hiivntiimistii koskeva sopimus, 10. 7. Kiina ja Ranska. Kymmenesti vuodessa se kertoo tiedon ja ihmiselämän suhteista. Mutta pelkkä säännelty kauhun tasapaino voi viedä sinulta unen . 1972 Moskovassa sekä 3. Sopimus avaruuden (myös kuun ja planeettojen tutkimisja kiiyttöperiaatteista , 27. Höysteenä on hirtehisiä pilapiirroksia, muunlaisena virikkeenä erittäin korkeatasoinen keskustelupalsta. 1976 Moskovassa , vielä voimassa. . 5. Sopimus olla sijoittamatta ydinaseita ja muita joukkotuhoaseita meren tai valcameren pohjaan ja sen alle, 11. Maailmassa ilmestyy satoja ympäristönsuojelulehtiä . Tilaushinta 20 dollaria . 7. Antarktis-sopimus kieltää Etelämantereen sotilaskäytön, 1. 197 1 Moskovassa, Lontoossa ja Washingtonissa , 62 maata ratifioinut. Yrityksen puutteesta ei Bulletinia sovi moittia. 5. 1974 Vladivostokissa. Pääneu vottelijoita ovat maailmanjärjestelmät, mutta mukana ovat sitoutumattomat ja yksittäisetkin maat. Nyt voimassa on parikymmentä sopimusta aseistuksen valvonnasta ja rajoittamisesta. 1967 Moskovassa , Lontoossa ja Washingtonissa, 74 maata ratifioinut. Viime vuosien aiheita ovat olleet mm . Ase1denrusuntaneuvotteluJa kä_ydään SALT-tyypp1smä kahde_n Johtavan y_dmasevallan väl1smä tat monenkesk1smä , kuten W1enm soulaslimoJen väliset tai Geneven asiantuntijaneuvottelut. Mistä on i!> sovittu . Mistä neuvotellaan Monenkeskiset neuvottelut: Aseidenriisunnan penaacejulistus, YK Ydinkokeiden ciiydellinen kielto, Geneven aseidenriisuntakonferenssi Kemialliseen aseiden kielto , Geneven aseidenriisuntakonferenssi Radiologisten aseiden kielto, Geneven aseidenriisuntakonferenssi Luoccamusca lisiiiiviit toimet, ETYK Asevoimien supistaminen, Nato ja Varsovan liitto Ydinmateriaalien ja -laicceistojen viennin valvonta, 14 ydinteknologian cuottajavaltiota Ydinsulkusopimuksen valvonta , Kansainvälinen atomienergiakomissio Ydinaseeton vyöhyke, Latinalaisen Amerikan maat paitsi Brasilia ja Argentiina Kahdenväliset neuvottelut Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä: Strategiseen aseiden miiiirii ja laatu (SALT II) Sotilaallinen liisniiolo ja asekaupat Intian valcamerellii Tuhoojasarelliicic Mitä luonnonsuojelija voi tehdä Tietenkin vaatia päätöksentekijöitä rakentamaan rauhaa ja parempaa ympäristöä. Bulletinin artikkeleissa heijastuu ympäristönsuojelun ydinongelma: on vaikeaa saada otetta tärkeimmistä kysymyksistä, osoittaa vastuunkancajaa, ehdottaa parannusta, keksiä keinoja. 4 . 1973 Washingtonissa. Maailman rauhanliike , meillä Suomen Rauhanpuolustajat , kokoaa ympärilleen myös ympäristöväkeä. 1967 Tlatclolcossa, 20 maata raufioinut , ulkopuolella Brasilia ja Argentina. Sotavarustelu on pidettävä loitolla ympäristöstämme. kaasujen sekä bakteriologisten keinojen sotilaskäytön , 17. 12. 1977. 2. Sopimus ydinsodan ehkiiisemisescii, 22 . 8. 10. vsk .. Monenkeskiset sopimukset: Geneven protokolla kieltää tukahduttavien, myrkyllisten tms. 9. Kah~envälisct sopimukset Neuvostoliiton ja Ranskan välillä: . 7. 2. 197 1. Siksi sinä ja minä o emme sop1jina SALT:issa, Wienissä, Genevessä, YK:ssa . Kahdenväliset sopimukset USA:n ja Neuvostoliiton välillä: Sopimus toimista ydinsodan syttymisvaaran viihentiimiseksi, 30. Vetäytyminen yksityiseen rauhaan tai korkeintaan suun pieksämiseen ei tee rauhaa . Ympiiristön muuttamiseen perustuvien menetelmien sotilaskiiytön ja muun vihamielisen kiiytön kieltiivii sopimus, 18. 5. SUOMEN LUONTO 8 178 37 . . 7. 380 Rauha ei ole yksityisasia vaan neuvottelukysymys Rauhoittaa kummasti tietää, että rauhanneuvottelijat maailmalla eivät nuku
Tauno Kuosa, Rauhankirjallisuuden edistä"misseura 1977, 362 s. 1. Teuvo Suominen KANSAINVÄLISTÄ UHKAPELIÄ Antti Vahu:ra: Ydinenergian uhkapeli, WSOY 1978, 285 s. Ei ihme, jos kokonaiskuva maailman tilanteesta jää hahmottumatta maassa, joka sentään on liennytyksen merkeissä isännöinyt ETYK:iä . vsk. Kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen kokoamana ja työstämänä ilmestyy joka vuosi tiiliskiven kokoinen (ja värinen) vuosikirja, viimeksi SIPRI yearbook 1978 noin viidensadan sivun laajuisena. epäröin kauan, ennenkuin tutustuminen länsimaiseen ydinvoimakeskusteluun sai minut kirjoittamaan asiasta. Esipuheesta: " Presidentti Urho Kekkonen ja hänen arvovaltainen vieraansa, Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin vihkivät Suomen ja Loviisan ensimmäisen ydinvoimalan painamalla yht' aikaisesti käynnistysnappeja.'' '' ... Marek Thee, suom. Alan ainoana julkaisuna Bulletin tuskin riittäisi kenellekään , mutta sillä on ratkaiseva tehtävä kaiken muun ympäristötiedon jäsentäjänä. Ei ole kovin olennaista, onko tällä välin varallemme kasattu muutama megapommi lisää vai ei. Viime vuosina hän on käsitellyt usein myös ydinenergiaongelmia sekä eri maiden kansalaisten ja hallitusten reaktioita niihin . Kysymyksessä on paras suomenkielinen yhteenveto maailman mielettöJohan tilasit Suomen Luonnon. SUOMEN LUONTO 8 178 37 . Vertailu SIPRI:n uusimpaan havainnollistaa kuitenkin "kehitystä": alan uutuuksiin kuuluu mm . Niistä voisi koota jännityskertomuksia: " Argentiinassa joukko kaupunkisissejä miehitti taannoin vastavalmistuneen Atuchan ydinvoimalan, joka sijaitsee lähellä Buenos Airesia' ' . SIPRI:n " juhlajulkaisu" on käännetty opetusministeriön tukemana. Kirjoittaja on myös istunut reportterina kansainvälisissä ydinenergian edistäjien ja vastustajien kokouksissa. Suosittelen kaikille, joita ympäristöasiat kiinnostavat ja jotka saavat selvää englanninkielestä. Käyttäisimme vähät rahat mieluummin muuhun kuin karhukorttien lähettelyyn. Maamme toimittajista lähes ainoana hän on perusteellisesti paneutunut nykymaailmaa myllertäviin ekologisiin ongelmiin. tään ihmiskunnan kohtalonkysymyksun , näkökulma on ma_ailmanlaajuinen , asiantuntemus huipputasoa ja kirjoittajakunta kansainvälinen. Riskejä käsittelevässä kappaleessa on paljon ajattelemisen aihetta antavia pelottavia yksityiskohtia. viereisen sivun taulukkoa) . Myöhempää historiaa selvitellään kappaleissa: 'Yhdysvallat, horjuva ydinjättiläinen', 'Ranska rynnistää eteenpäin', 'Liittokansleri Schmidt ja kansalaisaloitteet' , 'Pääministeri Fälldinin kompromissit' ja 'Hajahuomioita muiden maiden kehityksestä'. Suomeen naapuritiedosta rippuu vain murusia: sattumanvarainen tiedonsirpale , asevarustelevan maan hurskastelu vastapuolen vastavedosta, dramaattinen kuvaus pöyristyttävistä rahaja tonnimääristä ilman kunnollista vertailupohjaa. myydestä. Tieto on enimmäkseen uutta, hyvin tiiviisti esitettyä. Erityistavoitteena on rakentaa yhteyksiä tieteestä toiseen ja tiedosta yhteiskunnalliseen päätökseen . Kursseilla suunnitellaan yleisen ympäristönsuojeluvuoden 1980 tavoitteita Ja toimintaa Suomessa. Ilmoittautumiset 11. Selkeä jaottelu pitää kurissa varustautumisen tekniikkaa, megatonneja, ympäristövaikutuksia, kauppaa, taloutta ja vastustamista valaisevan tietotulvan : Kr•ronta, myös suo1nenkielinen, on luistavaa, rinnastukset ja vertailut osuvia. SIPRI: Varustautuminen ja aseriisunta ydinaikakaudella, Tukholman kansainvå"fisen rauhancutkimuslairoksen 10-vuotisjulkaisu, roim. Lisätietoja kurssista saa paikallisilta luonnonja ympäristönsuojeluyhdistyksiltä ja Suomen luonnonsuojeluliiton toimistosta. Kotoisten tapahtumien kerrontaan on käytetty runsas kymmenesosa kirjan SIVU!Sta. Teuvo Suominen DOKUMENTTI PRÖYSTÄILYSTÄ , VALLANHIMOSTA VAI TYPERYYDESTÄ. Pohjanlahden tuolla puolen kerätään Ruotsin valtion varoin ja kansainvälisin voimin tietoa maailman asevarustelusta ja -riisunnasta. Erikieliset kirjat , lehtiartikkelit ja -leikkeet ovat kirjan kivijalkana. 1. Teknisen johdantokappaleen on kirjoittanut Vahteran toimittajakolleega, Teknillisessä korkeakoulussa fyysikkokoulutuksen saanut Risto Varteva. Yksityiskohtien tarkistamisessa ovat antaneet apua saatavilla olevat pätevimmät asiantuntijat. 381. 90642 881 /Poutanen. Toisaalla: " Jos sabotöörit kerran pääsevät murtautumaan sisään , heidän tarvitsee vain tuhota varsinainen jäähdytysjärjestelmä ja hätäjäähdytysjärjestelmä reaktori huolehtii kyllä katastrofista itse." Yhdysvaltain ydinvalvontakomissiosta eronnut projektipäällikkö Robert Pollard pelkistää reaktorit~rvallisuuskysymykset lausumaan: Y inpäristövuosi 1980 Suomen luonnonsuojeluliitto ry järjestää Ympäristövuosi 80 -kurssit Lammin biologisella asemalla 20.21. 1979 mennessä puh. kun ydinvoiman vaarat ulottuvat yli nousevien sukupolvien loputtoman kauas tulevaisuuteen, eivät mitkään poliittiset näkökohdat saisi olla kritiikin esteenä .'' " ... Kuluneet kaksi osaa eivät ole kirjan pääantia vanhentaneet. Sopimuspuolella edetään kovin hitaasti (ks. Y dinenergiasovellutusten alkua ja leviämistä kuvataan Hiroshima-pommin syntyhetkistä alkaen . neutronipommi, kehitysmaat kehittävät nyt erityisen raivokkaasti aseistusta, asekauppa kasvaa ja rahaa menee yhä enemmän. 1979. Vasta kirjoitustyön edellyttämä läheisempi perehtyminen ydinenergian ongelmakenttään sai minut vakuuttuneeksi siitä , että ydinenergiaan turvautuminen ainakin nykyisessä laajuudessa on teknokraattisen yhteiskunnan suurimpia erehdyksiä.'' Filosofian maisteri Antti Vahteralla on takanaan parin vuosikymmenen lehtimieskokemus Helsingin Sanomain ulkomaanosaston toimittajana
Suon ei tule olla muistokirjoitus, 382 vaikka kantta koristaakin hukutettu Posoaapa. Ali bombs, connected with wires, would explode simultaneously when " the knob " is prcsscd by somconc. Six pcrsons, rcprescnting diffcrent fields of the society, were asked for alcernacivc uses of th e price of a fighrer. Maailman ydinenergiatapahtumien ja monikielisen keskustelun yhteenvetona suurin osa kirjaa olisi syytä kääntää muunkin maailman ymmärtämälle kielelle. Tämä osuus jää pakostakin pinnalliseksi. Any scrious m ilitary conflict in Europe would almosc neccssarily result in a nuclear war and total desuuction of the environment. Ptarmigan Trappcrs of Lapland by Asko Kaikusalo Pagcs 362-366 Sincc ancient timcs. vsk.. Arvovaltaisimmankin poliitikon , tiedemiehen, teollisuusja talousasiantuntijan samaten kuin maamme toimittajakunnan pitäisi tutustua kirjaan. In doing chis, chc rolc of cnvironmcntalists has been well described by Arthur Westing (SIPRI yearbook 1978): " A concern over ecological conscqucnccs of war does not prccludc chc dircct cradirional anthropoccncric conccrns. Soidensuojelusta on demagogisesti yritetty tehdä pikkuasia, usein hyvinkin vaikutusvaltaiselta taholta. Kirjan uusintapainoksen teko osoittaa, että kirja joko kosiskelee lukijaa tai on arvoltaan kestävä. created in Ca nada in 195 7 by a number of eminent scientists of the world as a reaccion t0 the Russell Einstein Manifesto of 195 5, is here described by the Finnish member of the Pugwash Council. Kansallispuisto-ohjelman, soidensuojeluohjelman ja muiden avulla koetetaan suojella jäljelläolevista edustavimpia, mutta vastustus on silmittömän kovaa. che inhabitancs of Lapland havc bccn using snarcs co trap pcarmigans. "Odotan vain katastrofia, joka pysähdyttää ydinvoimalat en puolilla maailmaa. Sitä ei ole tarkoitettu lähdeteokseksi asiantuntijalle vaan yleisteokseksi luonnonystävälle ja -suojelijalle, muistuttamaan soidensuojelun pysyvistä arvoista. Se on myös kulmakivi siinä Urpo Häyrisen toiminnassa, mikä toi hänelle ansaistusti liiton kultaisen ansiomerkin syksyllä 1978. Kirjan pääaiheeseen tekijä on jo koonnut sellaisen määrän tiivistä tietoa, että syvällisempää päätöskappaletta lukija tuskin jaksaisi kahlata läpi . Metsäalan tuntijat myöntävät nyt yhä avoimemmin, että kuivatusten perusteet ovat usein olleet kestämättömät. Scientists of Armament and Disarmament by Jorma K. They eat SUOMEN LUONTO 8/ 78 37. Edicorial Page 345 The critical sicuation of mankind can bc sccn as an imaginary vision of pcoplc of thc world . Environmental Consequences of War and Armament by Teuvo Suominen Pagcs 354356 A number of articles on this subjecr, published by SIPRI , Ambio , and che Bulletin of the Atomic Scicmists, are shonly reviewcd . Suon maisemat avautuvat kirjassa elävästi karuna jylhyytenä ja rikkaana rehevyytenä vuodenaikojen vaihtelussa. Viimeinen kappale hahmottelee vaihtoehtoisen energiapolitiikan mahdollisuuksia. englanniksi. Kuvitus ei ole menettänyt tehoaan kymmenessä vuodessa. Summaries of the Main Articles Tapio Lindholm Suomen Luonco (Naru[(: of Finland) Publishr:d by thr: Finnish Association for Nawrr: Protr:ction (Suomen luonnonsuojcluliicco) Addrr:ss: Lönnrocinkaw 17 B 00120 Hr:lsinki 12, Finland Edicor: Teuvo Suominen Peacc and Bcncvolcncc. Clcarly , to savc such a world , disarmamcnt is a ncccssicy. cvcnly dispcrs,,d , a hundred metcr apan , ovcr the inhabitable regions of Eanh . Modeen legislation of Finland generally prohibits the use of most types of traps, but the inhabitancs of chrcc nonhcrnmost communcs havc preservt"d thc righc co crap pcarmigans for own consumption and sale . med ical cemcrs, ecc. To avo id this, arms should be controlled and gradually reduced in a balanccd way . Therefore , the Pugwash Movemcnt strcsscs chc role of sciencists in promo ting arms concrol and o thcr stcps co creatt" a viable world . Pekka Suominen SOIDENSUOJELUN MERKKITEOS Urpo Hå"yrinen: Suo, toinen painos. A few geological and other Studies, using Landsat photographs, have been launched in Finland , and a number of potential uscs can be found in t"nvironmcncal and othcr studics. Rcsourccs no w consumt"d by military research and developmcnt could be used more conscruccively; huge quant itics of nacural resourccs are now wastcd by armamenc and military installations; reg ions producing oi l and o ther essencial raw matt"ria ls are of greac military interesc; pcaceful nuclear powcr promo tes nuclcar proliferacion , etc. Ahernative Uses of Ten MilJion Fmarks by Marjukka Kulmancn Pagcs 352353 Every now and thcn , new fighcer planes are bought fo r Finnish Arm y. Monen nykysuojelijan innostus lähti Häyrisen kirjan ensimmäisestä painoksesta. Se on herätysteos, tarkoitettu niille, jotka eivät vielä tunne suon näkymiä, kasveja ja eläimiä. Jo tähän mennessä Häyrisen kirja on tätä tavoitetta edistänyt. Lähes kymmenen vuoden ajan soidensuojelu on ollut alkuperäisluontomme ja luonnonvarojemme suojelun kuumimpia kysymyksiä. Suo ilmestyi ensi kerran saksaksi 1970 ja suomeksi 1972. Se on luonnonsuojelukirjallisuutemme klassikko ja sellaisena kovin tarpeellinen. The price of a single plane is roughl y cen million Fmk . Each of us would then be sitting on a bomb of fifteen cons of TNT. Kahdessa vuosikymmenessä on ojitettu noin neljä miljoonaa suohehtaaria, tuhottu ainiaaksi merkittävä osa alkuperäistä suoluontoamme . Kirjayhcymä 1978, 153 s. Soidensuojelua olisi vihdoinkin aika arvostaa. Suo ei ole pelkkä katselukirja. Mierrincn Pages 350-351 The origi n and rolc of Pugwash Movemt" nt . Tuokoon toinen painos heitä koko joukon lisää . The crapp ing season usually begins in Dcccm ber, during the darkest "kaamos" weeks of the Arccic winccr. h may, in fact , cnhancc such conccrns via a civilizing influence and also pcrhaps by awakening a new constituency to war-related concerns. The repi ies included : ag ricultural development of Lapland ; better educacion for young unemployed people; mechan ical weed control of young forem; purchase of land propcny for conservacion ; cnvironmenca l reSt"arch ; conscruccion of child nurseries. Kaikkien muidenkin , vaikkapa vain jännityslukemisena. Suon toista painosta lukiessani vakuutuin jälleen kirjan erinomaisuudesta. Se on sujuvasti kirjoitettu ja vankan asiapitoinen tietoannos. Earch Resourccs Technology Satellices and Finland by Mikko Punkari Pagcs 357-362 A shon description abouc rhe techniques of Landsat Satellires is given . Thac is to say, a respcct for che environment should reinforce the incentive co attain a disarmed world ." Nuclear War Would be an Ecocatastrophy SIPRI 's Direcror inrcrviewed by Teuvo Suominen Pagcs 347-349 According ro Dr. Specia l emphasis is g ivcn co chc long-lascing ccolog ical conSt"qucnces of nuclcar and o thcr wcapons of mass dcstruccion . Soidensuojelu tarvi;:see lisää puolestapuhujia. Direcror of Stockho lm International Peace Rcscarch Institute , che thrcat co che environment posed by a un ivcrsal nuck ar war is far greater than any of the dangers caused by the presentl y availab le cnvironmental modificacion tcchniques . '' Taloudellisuuskysymykset, kansainvälinen ydinkauppa, ydinaseiden leviäminen , valvontatoimien tiukkeneminen ja poliisivaltio-ongelmat ovat nekin kirjassa monin tavoin esillä. Frank Barnaby. Skis and a large knivc arc thc utensils of the trapper whose first iob is to find the feeding areas of the white birds. Wichout sciencists, che develo pmcnt of modern weapons of mass descruccion would no t have been possible . A number of o ther faccors link milicary confliccs with che environment
. . . Reindeer Winter Pastures by Jouni Kirci Pages 366-369 Reindeer Econom y area of Fi nland is d ivided in more than fifty co•operative units ca lled 'pa• liskunta' . . . . Tapaamme pian, tammi-helmikuun vaihteessa. . . 3-4/ 168 Henttonen, Heiklii ja Lahti, Seppo: Onko vesikko jo hävinnyt Suo mesta. 2/86 Kalliola, Reino: Näköala kuusen latvasta (Puijo) . . . . . Forestry Causes Erosion in Lapland by Jouko Piirola Pages 376-378 The picturcs shown on pages 377378 arc takcn in 1978 in eastcrn Lapland whcrc sandy soil has bccn p loughcd lO improvc pine gcrmination on clcar•cut arcas, or wct arcas have been dichcd . 1/19 Helle, Eero: Itämeren hylkeiden lisää ntyminen ja ympänstömyr ky1 .... . Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsii vastausta uuden vuoden Suomen Luonto. 3-4/1 39 Härkönen, Marja: Myrkkysienipelko ja tiedottaminen . . and forcsts arc clea r•cut. . . To avoid future problems in racional fo restry. may have long-lasting conseq uences. 6/259 Häsänen, Erliki: Itämeren ympäristömyrkyt ja radioaktiiviset aineet . Cajander. Du ring the incu bacion, thc cggs lost weight much faster than normall y. 5/20 1 Uudella tavalla energiasta 6/249 Käyttämättömien mahdollisuuksien maa 7 /29 7 Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. . . . At the age of 18 d ays, it was placed in a nest of three smaller chicks. . . . . Aft er promising, eve n succesfull , cxperiments carrird our in North America and in wrstern Eu• rope , Finnish conservationisrs have long bcen p lanning to rake more concrcte steps. . . . 1/1 6 Dahlström, Harri : Luonnon virkistyskäyttö jokamiehenoikeuksien koetinkivi . . . Mitä, muuttavatko perhosetkin. . fo rmerly wire, is attached in its "door" . . The parent pcregrines immedia• rcly adopred the newcomer, and ali fo ur young birds eventuell y l ledged . and a Joop of ny. . . Lacer on , onc of the pai rs laid a no ther cl utch and raised 1wo young. foxes and other commensals. . 3-4/1 72 Hällfors, Guy: Itämeren ra ntavesien eliöstö . int roduction of new species of rrce. . More carcful mcthods arc recommend ed in vul• ncrablc rcgions. . . Some of the methods ol fo remy, e.g. . Most of ies forests have been clcarcd by Foresu y Depanmcnt . . . . and . . . . K. . The few remaining intact fo rests may soon be givcn to an• other paliskunta in thc north , which would almost ccn ainly rcsuh in clcar•cutting of rhcm. . chem ica l app lication , etc. . . The u apper has to check h is snares da il y, d uring the lcw dim hours ol " day light " . nantl y Lappish , and they srill largely fo llow the old trad icions. . . The poor success may well have been caused by toxic chemicals in rhe eggs. . . Efforts to Revive Peregrine Populations by Marcus Wikman and Pekka Salminen Pages 370-3 73 After a sudd en popu lation decline staning in the fifties. . . . . . . vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto PÄÄK IRJO IT UKSET On tiedettävä vai htoehdot 1/ I Pisara uurtaa kiveä 2/49 Anna Itämeren elää! . Lapps u aditionall y owned no land . . . . . Nonhern palisku ntas are prcdom i. . . birch buds . . . vsk. eggs (4 + 3) lrom rwo nests were collectcd and p laccd in an incubator. . Miten jää suojelee elämää. 3-4/1 95 Karhumälii, J uhani: Uutta uuttukyyhkystä . . lon. . . . . ln 1978. . . . . . Koetamme antaa suomalaisen luonnon itse puhua puolestaan. . . The crosion is a potcntial risk when onc or more of foll owing factors are present : slopcs are steep , ditchcs nm dircctly d ownwards, soil is loosc and sandy, elcvation is high . . . Kuinka suojelen marjasuotani, kalavettäni, metsäpolkuani. Sisällysluettelo Suomen Luonto 1978 3 7. immed iarcly belore ha rching , sri ll another ch ick died . . narnral forcst areas should be 1ypilied belore such d rasric operations. . consequently, thc in lichen grounds have bccn dcstroycd . Mikä eläin on nyt avun tarpeessa, mikä kasvi kuolemanvaarassa. Mitä tärkeää tapahtuu metsämaan sisässä, kuoren alla, järven pohjassa. . . . Their numbers have been controlled almost annu all y, and thcir breeding succes has been stud ied bur , practicall y nothi ng has been done co revive th cm . Disappearing characteristics of Lapland 's Forests by Pencri Sepponen Pages 3 743 75 Methods ol loresiry in Fin land are uad itional ly based on a classilica,ion devcloped by A . . . . Clear-Cuuing of Forests vs. . . . . . . 1/34 Hilden, Mikael: Turistit, auto lautat, ö ljy: Kalastajan arkipäivää 3-4/1 79 Häkkilä, Kaulio ja Tui/iki, Paavo: Ö ljy Itämeren o ngelmana . . . 383. 5/23 7 j oliinen, Anni: Ounas 5/209 j outsamo, Eslio: Itämeren alueen meriko tkat 3-4/166 j outsamo, Esko: Ympäristönsuojelu j a työllisyys tukemaan toisiaan 7 /299 Hautala, Hannu : Kotkahaaskan kuo kkavieraa1 . . . Through new legislation in 1969 and 1974, foresrs wou ld be given to their " reindeer farms" to im prove their economic situa tion in bad rcindeer y~:ars. . H is enemics arc chc snowstorms covering rhe traps, as we ll as ravens. . . . rhe Finnish peregrin c falco ns have bcen very lew . . . Mitä suojelemisen arvoista siitä on jäljellä nyt. . . . . . . . . . . . . . . . Some of the more non hern paliskuntas have no forcsts in their vicin ity, but , according to thc plans. . . . . . Millainen oli Suomi miljoona vuotta sitten. . 8/345 ARTIKK ELIT Beclier, Pentti: Linna nsaaren kansallispuiston kunnostustalkoot . . . . . . .. . . . 3-4/105 Mitali n kääntöpuoli: jokamiehenvelvollisuudet . 3-4/170 Kaikusalo, Aslio: Suo men siilit 1977 2/95 Kailiusalo, Asko: T untureiden riekko miehet . . . . . Drastic methods ol fo rem y not only demoy the vegetation but also alter the primary fano rs d irectl y inllue ncing 1he p lant growth . The single su rv ivo r was anilicall y fed . . . Such lorcst 1ypes are identified accord ing tO thc spccies of th e undergrowth . SUOMEN LUONTO 8178 37. morc southcrn forcsts could be given to rhem . . . . . . . Hamm astunturi p alisku nta lics right on thc trce limit. O nly two of the scve n cggs su rvived, and. 8/362 Kalliola, Reino: Suden ja ihmisen rinnakkaiselo . . With ncw kgislacion , thci r Iines may now be brcaking . . . . Miten saamme luonnosta energiaa täällä pohjoisessa. . . . . This, 100, may be a result of pes• ticide contam inat ion since chlorinated hyd ro• carbons are known 10 cause eggshell thinning. . . . . . . . 7/329 Kangas, Ilppo: Maailman merien suojelu . . . ploughing ol soil , ditch ing of peatlands. . . So fa r, lapps havc unanimously opposcd irresponsible clcar•cun ing near thc trcc limit. . . ............ . . . To attract the b irds, a low lence ol birch twigs is erened on snow. . . 2/82 Kanniemi, Annililii: Ounasjoen valjastaminen rikos ih miskuntaa vastaan 5/20~ Kellomäki, Erklii: Uusien luonnonj a ka nsallispuistojen kivinen ta ival 2/59 Suotnen Luonto 1979 Emme lupaa mullistavia. . . .
. . . ... 34/ 120 Soikkeli, Ma,-lli: Itämeren nisäkäsja lintuka nwjen muuwksis1a 3-4/ 149 ·suominen J uha: Vi lli humala 1/3 7 Suominen, Pekka: Energia 1uristina Tanskanmaalla .6/25 1 Suominen, Teuvo: Niilo Söyrinki ja luo nno nsuoj elun vuosikymmen~.. . . . 8/350 Miellinen, Timo : Itämeren varha ise1 käy11äjä1 . . Mikkola, Marja-Leena: Anni Ma nni 6/290 7 /33 7 1/40 2/100 5/246 6/292 7/336 2/100 5/246 6/292 1/44 5/242 6/285 1/42 2/99 5/246 7/336 2/99 5/243 7/338 8/3 79 7/342 8/380 2/101 2/102 7/343 2/102 2/102 6/294 1/ 46 2/10 1 1/46 7/342 2/102 nen 5/24 7 Mossberg, Bo ja Sven Nilsson: Po h jolan kämmekä t . . : Tied emiehet aseen1ekijö inä ja rauhanrakentajina ..... . . 6/276 Leppäkoski, Erkki: Itäm eren po hja eliö s1ö . . . . Neljä vuosisataa suo mala1s1a runo u11a 1/4 7 Rinne, Reino: Hirmuliskoj en aikaa 1/45 SIPRI : Va rusta utuminen ja aseriisunta ydina ikakaudella . . . . . . Mikko : Me1sänhoidon va ikutuksista puolukkasa1oon . . . ...... . . 5/203 Rrwlikai11r11 . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . i'ekka : Soidensuojelun perusohjelma 1/27 Sarka11e11. . . . 7 /302 Ylisimiö, Kalevi: Vesivirano m a isilla on huo no nä kö 1/12 KM SA U KSIA, KESK UST ELUA, UUTISIA YM . . .. . . 2/91 Nuorleva, Pekka: Ympä ristönsuojelun nykytavoi11eet . . . : Kuinka Itämeren saan:'.! sa iva l elä imcnsä . .. . .. . . . . . . . . l/1•lge: Oma löy11y, vieras varas1e11u. . 2/68 Olsson, Kjell: Alppimurmeli jääkaude n j ää nne Alpeilla . . . 34/ 182 Rm1tav"m·a. . Sauli: Valkoselkätikkamme vä henevä! yhä . Kai,": Vcsakko111yrkyt y111piiri,1 iipoli1iibn oppi1na1cri aa l1n;i . . 8/376 Pulliainen, Erkki: Uhanalaisin suurpetomme ahma Punhari, Mikho : Luo nno nvarasa tel7/3 10 384 lii1i1 llllkiv;II St111111,·aki11 8/3.'i7 !'11rr11joki. . . ......... .. . . . . . Kirjoitelm ia ja puhe ita 1930197 7 .. . . . Mauri: Sienestä)än kirja K11.lllu11rikeskw Kriilli11w l!.orkeahou lu: Katsaus ............ . . . . . . . . . 1/10 OhenoJa, Esteri: Metsien ho ito j a sienisato 6/261 Ohlson, Birger: Saariston elinkeinot ja m erenkulku ............ 2/88 Raulrmanra, Amo: Jokan1ies 111crel lii . . . .. .. . . 2/64 Pitrola, Jouko: Teho m etsätalous syövyttää maa ta Koilliska iran alueella .. . . Mähinen, Ahli: Mo nimuotoinen si6/264 nivuokko . .. . 7 /332 Vahonen, Tapani : Itä m eressä elävät sisävesien kala t 3-4/1 26 Wikman, Marcus ja Salminen, Pekka: Onnistuuko muutto ha uka n elvytys. . . . 6/2 79 Palokangas, Risto ja Raali_kainen, Esko: Mitä voimme oppia Puolan kansallispuistojä rjestelmästä. . . . H a rras1ajan po luilta 2/98 Harn1s1.-1_ja 11 poluilta Harr;is1aja11 po luilla ....... . . . . 3-4/ 186 Turpeinen, Väinö: Moninaiskäyttö kiinnostaa m etsäammattim iehiä 6/270 Tuuli, Markku: Valaanpyy111i elinkeino vai kansanmurha. . . A.'rwui.,. . . Korhonen. . Ka /n1i: d,:11 alu" pil'IH >i~111alli P, ,hja 11 pi1 ,i_jii111a h ra 11111 kk<>Vt'sit·11111u· 34/ 189 Killi . . . 2/79 Mäkinen, Ahti: Tervaleppä vuoden puu . .. .. . . .. 5/205 Vänskä, Veijoja J okiranla, Riilla: Aut1aa ko ympäristö nsuojelu työttöm yyteen . Suo111cn luon no nsuo jelulii110 Suomen luonnonsuo 1elulii11 Suo m en luo nno nsuo 1clulii110 Suom en luo nnonsuo 1elulii11 Uutisia utisia U utisia utisia ARVOSTELLUT KIRJAT Borg, Pekka ja Hannu Or111io : Perus1iedo1 ka nsa ll ispuisto is1a Ihan 1ee1 ja käytän1ö ....... . . . . . . 5/246 Tanllu , Markku: Noin sa ta Suomeni ma1se1naa 6/293 SUOME LUONTO 8/78 37. Sf'jJfJo: Luonnonrnarjarnme 5/226 Rnntu. . 1/7 Miellinen, J orma K. Ka/l1• 1a Ninui. 1/14 Mikkola, Heimo: Pöllöjen suhteet pä ivä nva loon .................. J ouko: Tiedo tusvälineet luo nno nsuojelun tukena 2/53 Leikola. 1~ Suominen, Teuvo: Ma 11i Lähdeoja puheenjo htajas1a lastenkaitsijaks1 . . . . . .. Laurila, Erkki: Ydinenergiapoli1ii kan harhailu1 . . . 3-4/155 Lehtonen. . .... . . . .. 6/274 Sepponen , Pentti: Lapin me1sätyyp pejä ei ko h1a enää tu nne 8/374 Siira, J ouko: Ko hoava m aa vcrhou 1uu kasveih in 3-4/158 Sjöblom, Veikko ja Pamwnne, Raimo: 1 tä m eren kalastus . . . . : Luo ntopolku esimerkkinä Oulan ka 5/2 16 Voipio, Aarno: Itämeren tutkimus j a suojelu . . . . Olli: Marjo is1a j a sienistä 1yö1ii ja 1Uloj a . .. . Työ voima mi111sterin haastattelu . . . . . . . . J orma: Viimeisien koski emm e rake111a minen o n es1e11ävä 2/56 Laurila. Taltu: Öljyläh1ei1ä löytyy Suomcs1a 7 /304 L,hti11en. . 6/255 Salminen. . . . . 8/34 7 Suominen, Teuvo: Kun po mmit menevä! metsään 8/354 Tulkki, Paavo: Ravinteet ja happea kulu11ava 1 j ä tteet Itämeren ras111 eena .. 3-4/1 36 Lindgren, Leif: Ra nnikoittemme suojclua luee1 ja suojeltava t eliö t 3-4/ l 62 Luhta, Jorma : Ko i1ifaiskaira tuleva luo nnonpuis10 2/7 1 Lähdeoja, Malli: llämeren suojelusopimuksen synty . . . . . . . . . Ke_llikangas, Valter: Sie1semän 1u111ia cran1aa ta Klein, Michel: Nämä eläi me1 teki vä 1 minusta ihmisen .............. . . . . Huu1<~ja korvcst.-1 H uu1oy1 korves1.-1 H tllll <>_Ja korves 1<1 H uu101a korvcs 1.-1 Kysy11i'yksiii 1ic1ävillc ja paa 11av rllc Kysym yksiii 1ic1iiville .I" paa11avrlle Kysym yksi;i 1ic1ävilk .l" pa,111avrlle Maailn1an Luonnon s;iä1iön Suomen Ra hasw ........... . . 2/5 1 Suominen, Teuvo: Koillismaa n koskiso1uri Reino Rinne 5/2 13 Suomi11e11, Teuvo: Mihin pyrkii me1sä njalostaja. . . . . 3-4/116 Oinonen, Rolf: Suomen erämaat hu penevat yhä metsäauto tie1 uh kaava! viimeisiäkin . .. . . . . . . .. . .. . . 3-4/184 Vuokko, Se/1/Jo: Havina käy haavan ym pärillä 7 /322 Vuolanlo, Seppo: Kl o raloosi uhkaa kotkaa kin . . . Pekka T. . . . . 3-4/144 Nousiainen, Hannu, Teräs, Ilkka ja Viramo, J uha: Mustikka ja puolukka hyö nteispölytteiset m etsämarjamme . . 34/176 Tulkki, Paavo: Itäm eren 1utkimus on m o nipuo lista ja ka nsainvälisiä .... . Haa sta1 el1ava na Max Hagman 6/282 Suominen, Teuvo: Ydinsota o lisi ym päris1önkin tu ho , sanoo SIPR I :n esimies Frank Barnaby . . . . 3-4/109 Niemi, Äke: Itämeren eko logias ta ja ekosys1eemistä . .. . . . . . . . . . Marjukka: 111ckaa ni11c11 101:ju111a 1ö111yy1,·,·11 Ku/111/lllfll, Marj,,kka. . . . .. ....... . .. . . . . -~ . . . . . . . . . . . . . . . . . . Heinonm, J wsi Man11inenja J orma K. . . . .. MarJ"kka: Särki 1yö11a 11 1.-1ja11a Vcsakoide11 teh oaa 1yö1Kid111a111'11. . . . . . Leikola, Anlo: Oppi elä m ästä Loren,, Konrad: Peilin kää ntö puo li Marsakova Nemejcova, Marie & Stefan Mihalik (toim.): Narodni parky, rezervace a jina chra nema uzcmi prirody v Ceskoslovensku .. .. . . . . . .. . . 8/370 Viramo, J uha ja Niemelä, Tuomo j. .. . . . . . . Ohjci1a WWF-suo_jclup rnjek1ien laatijo ille Suorncn luo nno nsuo jclulii1 on 1oi min1akcrtomus ,·uodcha 197 7 .. Toi110 .Jtl Vuokko. . 3-4/11 3 Mikkola, Heimo Ja Kyllikki: Ko lumbian luonto suurin häviäj ä . . 7/3 13 Mikola, Peilsa: Kuinka tunnen metsä1yypin . . . vsk .. . .. Huu1 oja· korvcs1a ..... .. . . . . .fo1111i: Hakkuu! ja Ha 111111as1u111uri11 pon,lai tH111t'i K11l11/III"'"· Marjukka: Ou11asjoe11 puolus1a111i11,·11 kuulnu kaikille K"l11,r111,11. 1-:,·ik: Ma1salu Ees1in rannikon lin1upara1iisi Lagn.<peit, Kari: llä m eren eliös1ön alkuperä ja lysio logise1 sopeu1u8/366 !i/2 10 7/306 7/308 8/35 2 5/239 ma1 3-4/ 128 Laurila. 34/13 1 Rrwlikai111•11. A1111di: l1ä111<..-1·11 pla11kto 11 vapaasli keiju va diiisiii ........... . ANlo: Mare nostrum m eidän m eremme 3-4/ 107 Leikola, Malli : Kuinka kelo sym yy. .. . .. . . . . . . . Mi1ä hävi11ä jä 11 hi1111a lla K11111ari. . Miellinen: Ydinenergia ja elämisen laa tu Iisakki/n, Leena: Perus1ie1oa maisem aa n vaiku11avista luonnontekijöistä Kalliola, Reino: Luo nlO sydä m ellä. . . . . .. . . . . . . Educalional Foundalion for Nuclear Science: Bulle1in or 1he A1omic Scientists Heinonen, J orma, Olli j. . . 5/234 Srw.1ta111oi11en. . .. . . 1/45 Paloheimo, Eero: Maailma a lustava luonnos 6/294 Pitkänen, Malli A.: Luonnonkaunis Suomi 5/246 Polameri, Veikko (lo,m.) Runo.1en ki1ja. ............ . .. . . 3-4/192 Löylönen, Markku : Ympäristö nsuo.1elull1s1a a.1a11elua viime vuosisada lla . J o kamieheno ikcuksien kchi1 ys . . . 5/220 Mälkki, Penlli: Itämeri maail man suurin murto vesiallas .. . 8/381 Suomen sieniseura: Sieni leh1i 5/247 Svenska Nalursi<yddsfören.ingen: Sveriges Natur 2/103 Vahlera, Anlli: Ydinvo iman uhkapeli 8/380 Valpasvuo, Pirkko, Lars Blomberg, Riilla Heikinheimo{,a Lena Hakulinen: Ympäristö nsuoje un tieto-opas .
rauhaa kauneutta toimintatarmoa monimuotoisuutta ekologista tasapainoa ja muunkinlaista harmoniaa vuoden 1979 koko kierrolle ja kaikille tulevillekin vuosille toivoo ja lukijoilleen toivottaa Suomen Luonto Uuden vuoden puun piirsi Markku Tanttu (runokirjan " Tuli toinenkin kevät" kansi, myös postikorttina).
"'""'••• .. mutta kotoinen kantamme saattaa romahtaa olojen heiketessä. Ami raali! eivät pysty talvehtimaan Etelä-Eurooppaa pohjoisempana. Meille ne tulevat usein Kaakkois-Euroopan kautta lämpimien ilmavirtojen mukana. Erinomaisin värikuvin. Sitä voi tavata maassamme monenlaisissa kulttuuriympäristöissä, mutta vain tiettyinä vuosina. Näiden siivet ovat usein repaleiset ja kauhtuneet. Neitopcrhoselle viime talvet ovat olleet suo tuisat. Jäitkö ilman Luonnonkalenteria. _ _ ..,,», .. p L s 3 4 5 10 11 12 17 18 19 24 25 26 31 ,_ 1 LUONNONKALENTERI 1979 kertoo värikuvin, kamapiirroksin ja tekstein vaeltavista eläimistämme. Alkukesällä tulleet yksilöt pystyvät lisääntymään täällä; toukat syövät nokkosia. Samalla esitellään laajemminkin näiden lajien ja vaellustyyppien ekologista ja luonnonsuojelullista merkitystä. Perhoset lisääntyvät vaell uksen kestäessä, ja Suomeen saapuvat ovat matkaan lähteneiden jälkeläisiä kolmannessa tai neljännessä sukupolvessa. k-oW,-.,,••nllt ,.,.... e kol>IM;o<ft <1l'>f"••"O°" •·~u,_..-,~o = = =·.:~:=!':' pi .. Aikuiset syövät koivuista ja paj ui sta ti hkuvaa mahlaa sekä kukkien mettä. Kysyntä ylitti odotukset, mutta tehtiin uusi painos. Esimerkkeinä erityyppisistä vaelluksista kalenteri esittelee tunruripöllön, koski.karan, poron, hallin, sepelhanhen, runturisopulin, tervapääskyn, amiraalin, merilohen, tilhen, varpuspöllön ja pähkinähakin vadlustavat. ;;.:-,=r..:~,:~ p.\1>Joi 1 M 31 32 6 33 13 "' 20 35 1J n K To 1 2 7 8 9 14 15 16 21 22 23 28 '19 30 Vaeltajapcrhoscmmc ovat yleensä kotoisin Vä limeren ym päristöstä . Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh. Kaaliperhonenkin on vaeltaja, sillä se ei talvehdi säännöllisesti meillä. Suomen luonnonsuojeluliitto ry L U ON N ON K ALE N TE RI Amiraali Amiraa li on nokk osperhosen eteläinen sukulainen. :iopo,, ... 406 262 .. ,11t, va1,Uh1t-l ~ ..i,...,.,Jll""""""'"...., k)1"}'•io 1,u,.1ka001,..,. ,_..y611,. "' ,.: e 1 .5 s C 3 J. Tilaa tai osta omasi. Loppukesällä tavattavista amiraaleista osa on siis keväällä saapuneiden jälkeläisiä, osa vastatulleita vaeltajia. Suurin osa vaehajista kuolee talven tullen. ELOKUU 1979 l "'h" '"'"'l"'" .. Hinta 33 mk, Suomen Luonnon tilaajalle 28mk. Niiden esiintyminen meillä riippuu vacll uksista. Amiraalin lisä ksi yleisimpiä vierai ta ovat ohdakeperhonen ja gammayökkönen. , ... Perinteiseen tapaan jokaisen kuukauden lehti kenoo tärkeistä tapahtumista ja päivämääristä, kuten kukkimisajoista, kuun vaiheista, muuttolinnuista, sienija marjasadoista