Suomen Luonto 8/1980 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Luonto "'''.11,.,. \Jo 8 1980 ~•i: E ·{, 2 ./,i [).~>·
Kannen valkohäntäpeuran kuvasi Jorma Luhta, yläkuvan kuusamolaiset koskikara! Hannu Hautala.
Pitkälle oli valmisteltu myös läänien ympäristönsuojelutoimistoja, jotka olisivat olennaisesti lisänneet nykyisten ympäristönsuojeluntarkastajien työmahdollisuuksia ja osaltaan purkaneet ruuhkautunutta tilannetta. 347. Mutta kun vaalit olivat ohitse, lakastui vaalimainosten kukkaniitty ja ympäristöystävällisyys pantiin hyllylle odottamaan seuraavia vaaleja. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Vs . Mutta vastapuoli on kunnossa ja nauttii eduskunnan ja valtioneuvoston luottamusta. Samoja asioita käsitellään eri virastoissa. lrtonumero 8.00 mk. Poliitikot ja muut juhlapuhujat jotakin maaherraa tai korkeakoulun rehtoria nyt lukuunottamatta olivat ympäristön asialla. Ympäristöhallinto on hajanainen ja tehoton . Valtioneuvoston tuloja menoarvioesityksessä ne olivat jo sitten huvenneet sadoiksi tuhansiksi . loppuvuosi onkin ollut yhtämittaista pettymysten kirjaamista. Ympäristövuosi on mennyt ja ympäristövalistuksen vuosi on alkanut. Vuotoksen allasta ja Ounasjoen patoamista valmistellaan asukkaiden vastarinnasta huolimatta. Tilaushinta on 70 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 55 mk . Valtiovalta seiskaroi ym päristövuoden Ympäristövuoden tunnus "kansalaiset toimintaan ympanston puolesta" osoittaa vuoden tärkeimmän tavoitteen: ympäristöasiat pyrittiin saamaan koko kansan asiaksi. Vaaliteemaksikin yhteinen elinympäristömme kelpasi kaikille puolueille. ILMOITUSHINNA T 111 sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Vuonna 198 1 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Mutta tehokas ympäristöhallinto lienee päättäjille kauhistus niinpä tämäkin hanke romutettiin. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.00 , kesäkuukausina 8.30-15. Asukkaat ovat selkeästi ilmaisseet kantansa heitä koskeviin suunnitelmiin eikä edes rahakorvausten lupailu tai uhkailu työpaikkojen menetyksistä tai uhoaminen " yleisestä edusta" ole saanut asukkaita taipumaan. Eri puolilla maata on saatu vapaaehtoisin rauhoituksin aikaan uusia luonnonsuojelualueita; erityisen näyttävä on Mikkelin läänin rauhoitustoiminta. Kesäkuussa julkistettiin suurena uutisena valtioneuvoston periaatepäätös ympäristötutkimuksen määrärahojen kasvattamisesta miljoonaan markkaan. Parhaat tulokset saavutettiinkin kansalaistoiminnan piirissä. Esimerkkinä päällekkäistyöstä ovat ympäristövuoden kaksi erilaista harjujen suojelusuunnitelmaa, joiden toteuttamismahdollisuudet muutettu soralaki vei. lehdistö ja radio ovat välittäneet ympäristötietoutta ja kansalaiset ovat sen omaksuneet. ISSN 0356-0678 Värierottelur: Foto-Set Oy Espoo Painopaikka : Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 81 80 39. Ettei tämäkään olisi turhan tehokasta, pudotettiin järjestöjen valtionapu takaisin 70-luvun lopun tasolle. toimitussihteeri: Mikko Niskasaari Toimittaja: Jorma Laurila Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja), Pekka Borg, Matti Helminen, Urpo Häyrinen , Kalevi Keynäs, Veikko Neuvonen, Risto Nurmi ja Helge Rontu. Hajanaisuus tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet asioiden jarruttamiseen ja poliittiseen kähmintään. Yleinen etukin on varsin usein lopulta osoittautunut suppeiden piirien taloudelliseksi hyödyksi, joka saadaan sijoittamalla yhteiskunnan varoja muuten tuottamattomiin hankkeisiin. vsk. lakiehdotukset seisovat. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh . vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. luonnonsuojeluyhdistysten jäsenmäärä kasvoi noin kymmenellä tuhannella ja kansalaisten asenteet muuttuivat hyvinkin myönteisiksi. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toim IStoon . Suomen Luonto N:o 8 1980 39 . Vielä kunnallisvaalien aikaan näyttikin, että ympäristö todella olisi koko kansan asia. 30. 90406 262. Tehoton hallinto jättää paljon valtiovallalle kuuluvia asioita luonnonsuojelujärjestöjen hoidettavaksi. Ympäristöasioissa kansalaiset ovat jo johtajiaan tietävämpiä, joten päättäjät sitä valistusta tarvitsevat. Vesihallitus sai määrärahansa täysimääräisinä tuhotakseen Pohjanmaan joet
. . SUOMEN LUONTO 8 1980 Seppo Vuokko: Ennen kataja katkii enne nkuin kuu sylliin . . . . . . . Eikä huimia haaveita aina edes suojelusuunnitelmat hidasta, väitetään sivuilla 356359. . . . . . . . . . . . . . . . . Sivuilla 382384 kerrotaan mistä johtuu turskan runsaus . . . Siitä, kuinka nelinkertainen kontrolli pettää ja järki iättiiä, kertoo mm . . Sivuilla 385386 kerrotaan niistä. Sivuilta 369376 voi tarkistaa miten on todellisuudessa . . . . . Vaihtoehtoista teemaa ympäristövuodelle ehdotetaan sivuilla 353355. 382 hell itä ' 3'i6 Jouni Hongell: Hautaperän tekoallas kenen hyiid yksi' 38'i Jorma Laurila: " Nelinkertainen kontrolli " pettää: Tapio Katsauksia ja uutisia 387 ojiuaa avosoita ympäristövuon na 360 Summ aries of the Main Anicles 399 Pencri Becker: Y mpäristövuoden tempaus Mikkelin lää nissä : Sisäll yslu elle lo Suomen Luonto 1980 400 Suojelualueet kolm in kertaistuivat 366 Lasten Luont o 402 [fil '~: : . SUOMEN LUONTO Hl !iO 3 1) vsk. . 376 mintaan ympäristö n puolesta 3'i3 Pecri Suuronen , Eero Aro ja Ulrika Öscman: lt ,imere n Esko Joucsamo ja Mikko Niskasaari: Eikö turveh ysteria jo turska . Tekoaltaiden tarut ja todellisuus lyövät toisiaan korville, siksipä altaiden vaikutuksia on tutkittu tosimielessä varsin vähän. . . . No kun sikseen sattuu , niin ei yhtikäs mitään . Viime vuosina on Suomen vesiltä pyydetty ennätysmääriä turskaa kalaa joka ei meillä lisäänny . . Turvesoiden laitamilla käy ankara kähinä kun yksi ja toinen haluaa osansa kuvitellusta aarteesta. . . Mitä iloa on ympäristöään varjelevilla kansalaisilla virkamiehistään. . . . Avosoita ei enää periaatteessa ojiteta mut• ta mitäs käytännön miehet periaatteista välittävät. . Pekka Tornio sivuilla 360365. . 348 " Kataja se kasvaa karvaan marjan ilman kukkimata, nämä flikat poikia saavat ilman kosimata " sanotaan kansa nlaulussa . . . Marjukka Kulmanen : Miten meni ympäristövuosi' 349 puttoo 36 1) Saara Finni: Vaihtoehto vuoden teemalle : Virkamiehet to i • Pekka Moilanen : Eläinkunna n siirtolaiset
Mitä saatiin aikaan ja mitä he itse saivat aikaan. Toivottavasti tämä ei ole ilmapallo. "Seisova vesi saatiin liikkeelle'' Projektisihteeri Hannu Penttilä on ollut luonnonsuoje/uliitossa Ympäristövuoden paaorganisaattori. Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä on ylittänyt 20 000 , lisäksi culevar LuontoLiiton jäsenet, eli liitto on suurempi kuin koskaan . Mikä oli heidän suurin ilonaiheensa. Suhtautuminen muurcuu todeksi vasta kun jaksaa jatkaa työtä. Koonnut: Marjukka Kulmanen Miten meni ym päristövuosi. budjettiasioita eteenpäin. Vaikka toivottiin, ei saavurercu paljonkaan edistystä ympäristöhallinnon alalla . Mitä mieltä ovat kansalaiset Ympäristövuodestaan, mitä poliitikot, mitä virkamiehet. Vauhtiin on saacu erilaisia hankkeita , mutta niillä on pitempi aikaväli kuin yksi vuosi , se ei vielä riitä. Ei riittänyt varoja ympäristövirastojen toteuttamiseen . Useat muutkin järjestöt ovat tehneet hyvää työtä . Esimerkiksi nyt vaikkapa budjetti . Itse pyrin etsimään tyydytystä toiminnastani, toivoin että yhä useammat ihmiset oppisivat ymmartamaan ympäristönsuojelutyön tärkeyttä. ''Olin yhdysmiehenå''' Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajalla Rauno Ruuhijärvellä on pitänyt kiirettä, sillä edustamista on riittänyt. Ongelmat ovat edelleen suuret. Odotin ympäristöherärystä. Herätyksen suhteen saariin aikaan enemmän kuin uskalsin odottaa. Y mpäristövuoteen oli satsattava kaikki mahdollinen . Nyt on perustettu 50 uutta paikallisyhdisrysrä . Varsinaisia toimenpiteitä rajoitti sitten valtiovallan , poliic tikkojen ja virkamiesten suhraucuminen. Luonnonsuojeluliitto oli silloin paljon avuttomampi kuin nyt. Minä en paljonkaan ole osalliscunur kansalaistoimintaan , mutta olen ollut yhd ysmiehenä erilaisiin suuntiin. Vielä on ilmassa henkeä , että 349. Roistoja ei ole helppo löytää. Lisäksi culevat sitten monet lupaukset. Jatkossa pitäisi viedä esim. Tämå· haastattelu oli ties monesko kymmenes. Seisova vesi luonnonsuojelutyössä saariin liikkeelle ainakin seuraavaan patoon asti. Mitä jäi saavuttamatta. Eiköhän se ilonaihe ollut UKK: n kansallispuiston perustamispäätös. Naisten-, lastenynnä muiden vuosien tilinpäätökset ovat yleensä jääneet laihoiksi, myötämieliset toimikunnat niiden ainoiksi "saavutuksiksi''. Miten toiminta edelleen kehittyy , se vasta mittaa menestymisen . Paikallisyhdisryksiä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Valtiovallan, poliitikkojen ja virkamiesten vuosi oli toisenlainen: pelkkiä periaatepäätöksiä mutta ei rahaa toimintaan, ei tutkimukseen, ei hallintoon. Teot virallisella puolella ja eduskunnassa ja kuntatatasolla puurcuvat , valitettavaa on että lupaukset sivuutettiin tosipaikan tullen . Järjestömme piti murraucua kansalaisjärjestöksi. Hänen toimistostaan ovat peräisin niin kentå'n ohjeec kuin viescit ulkomaailmaan . Y mpäristövuoden 1980 toteuttivat kansalaisjärjestöt: perustettiin noin 160 paikallistoimikuntaa, järjestettiin tempauksia, valistettiin, tutkittiin. Ulkoisista menestyksistä näkyvin on Koilliskaira. . Annahan kun palautan mieliin vuoden tai kahden takaisen tilanteen .. Kiirettä on ollut , erilaista toimintaa ollut eri ravalla kuin aisuoMEN LUONTO 8/ 80 J<) ,•<k kaisemmin . Puheista ei päästy tekoihin
Mutta nyt on kiire. Monet ovat itse tehneet pieniä asioita: soutuja, visakoivuja , arpoja. Ilonaiheeni oli myös, että asuinalueellani Espoon Tapiolassa asukkaat onnistuivat torjumaan jättiläisjäähallihankkeen, joka uhkasi ainoata luonnonmetsikköämme . Olen vakuuttunut että kansa on ympäristönsuojelun puolella. Pitää paneutua rahankeruuseen nyt 1 350 "Rauhoitin kesäpaikkani metsän" Kirjailija Eeva Kilpi on esiintynyt luonnonsuojelun puolesta kirjoissaan Ja teoissaan. Odotas kun menen katsomaan ilonaihelistaa, meillä on täällä NoM:ssa sellainen seinällä. Hän muistelee LuoncoLiicon talvipä"iviå" Ympäristövuoden kynnykselfå". suurin ilonaihe. Meille tulee sinne kahdeksan hehtaarin luonnonsuojelualue. Parasta on että suuri osa ihmisistä tietää nyt mitä Ympäristövuonna on haluttu . Toimittelin Nuorten Luontoa ja toimin EVY:n eräässä työryhmässä. Ympäristövuosi merkitsi minulle iloista asiaa. Eipä ole ollut montaa ilonaihetta no Koilliskaira tietenkin. Niinpä odotukseni olivat vähäisemmät kuin mitä sitten tuleman piti . Oma työni oli sellaista etten ehtinyt puuttua konkreettisiin tehtäviin vaan aika kului suunnittelussa ja ohjaamisessa . Lappeenrannassa hä"ä"räsi Pertti Siilahti. Odotin lisää tilaa tietenkin, lisää tilaa myös lehdissä. Päätös ei kuitenkaan pitänyt, työn vuoksi oli pakko hankkia uusi ( = vanha) tilalle. Viimeksi osallistuin kaatopaikkatempaukseen Helsingin Vuosaaressa. Mikkelin läänissä on ollut erittäin miellyttävää toimintaa, siellä on rauhoitettu yli 50 hehtaaria maita tänä vuonna. Koijärvi on jäänyt oman onnensa nojaan , järvi kuivuu .. "Kävin kaatopaikalla" Luonto-Liiton ja Energiapoliittisen yhdistyksen aktiivin Auli Kilpeläisen raportteja Y mpäristövuodesta on luettu lehdistä, kuulcu radiosta. "Möin autoni" Natur och Miljö on vireä·, pieni mutta kasvava poppoo, luonnonsuojeluliiton ruotsinkielinen sisar. meillä järjestettiin vesistö• ·. Odottelin pientä paikkakuntakohtaista näpertelyä, mutta Saimaan ja KymensuoMEN LUONTO 8/ 80 J'J . .. Että päätöksentekijät alkaisivat huomata. vsk.. Olin aika maallikko kun rupesin työhön . Suurin henkilökohtainen saavutukseni oli että möin autoni. Ilonaiheeni oli istua SAK:n ympäristöseminaarissa, jossa kentän edustaja vaati ympäristönsuojelun toteuttamiseksi yleislakkoa. Enemmän kuin koskaan. Saavuttamatta jäi sittenkin kaikki isot asiat: harjut , suot, vedet ja ilma ovat edelleen vailla suojaa, kaupallisissa käsissä . .. Paljon puhetta ja vähän tuloksiakin . hmm... Kyllä pelkäsimme kun liimasimme ensimmäisiä tarroja silloin Oulussa. "Valmistelin ympäristöherä tystä'' Luonnonsuojeluliitolla on ollut projektisihteeceitä kentå"ffå" auccamassa yhdistyksiä" Ympä"ristövuoden junailuissa. Ympäristöviesti levitti asiaa ensi vuonna '' Jaatisen henkselit' ' saattaa onmstua paremmm. näistä as101sta voi puhua tarvitsematta tehdä mitään. Toimintaa johtaa Ulrica Cronström. Poliitikkojenkin on ollut pakko sanoa että tehdään jotain. Minulla oli tunne, että tuleekohan tästä mitään. . Mitäkö 1a1 tekemättä. kampanjan rahankeräys ja Pohjanmaalla pidettiin paikallinen seminaari, jonka kaikki esitel;_ möitsijät lahjoittivat palkkionsa vesistö kampanjaan. Tekemättä jäi Luonto-Liiton myrkkykirja , joka olisi ollut niin ajankohtainen. Saatiinkin lisää toimintaa. Etenkin paikallistasolla tulokset olivat näkyviä: luontopolkuja, tapahtumia, hyviä rauhoituspäätöksiä. Kävin katsomassa kevään tuloa Koilliskairaan, puistopaatos oli kyllä suurin ilonaiheeni. Olen anonut kesäpaikkaani rauhoitusta, naapurini on tehnyt samoin. Itse puuhasin kaikenlaista pientä
Meidän on kuunneltava tavallisten ihmisten toiveita. Odotin asenteiden muutoksia ja siinä suhteessa ei ole tarvinnut pettyä. Suurin ilonaiheeni oli Hattuvaara. "Olen auttanut kavereita" Ville Komsi on siroucumacroman ympariscöliikkeen eduscaja ;a SUOMEN LUON TO 8/ 80 J•) v,k muun muassa tuore kaupunginvalcuuceccu Vaihcoehroisen Helsingin liscalca. perimmäisiä kysymyksiä enemmän kuin ennen. laakson vesistöjärjestelyt takasivat että tapahtui muutakin. Kansaneduscaja Pertti Salolainen on sen puheenjohcaja. Jaa , ja pluspuolelle voisi vielä liittää valmisteilla olevan öljyntorjunta-aluksen. lisää rahaa. Ihmiset huomasivat että kas vaan, tässähän on kysy mys meidän jokapäiväisestä elinympäristöstämme. Vallitsevia kehityssuuntia ei ole vielä muutettu . Kansainvälinen yhteistyö kehittyi , uusia puistopäätöksiä syntyi , soranottolaki on parhaillaan käsiteltävänä , kunnille on m yönnetty avustuksia ulkoilureittien perustamiseen , asukkaille annettu enemmän mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun, vesien suojeluinvestoinnit ovat vilkastuneet, säännöstelyn vaikutuksien selvitystyö on käynnistynyt , ongelmajätelaki on eduskunnassa ja ympäristötutkimukseen toivottavasti saadaan lisää rahaa. Ympäristöjärjestöt ovat olleet aktiivisia mutta mukana on ollut m yös valtioneuvosto samojen tavoitteiden puolesta . Mielestäni ympäristöasiaa on saatu paljon eteenpäin, siitä on tullut jokaisen kansalaisen asia. Paikallisja piiritason työskentely kaipaisi tukea , vapaaehtoinen luonnonsuojeluväki on ollut lujilla. Läänien toimistoista on eduskunnassa keskusteltu , samoin alkuvalmisteluja on tehty laiksi kunnan ympäristönsuojelutoimista. Oma osuuteni oli olla perustamassa toimikuntia ja auttamassa alkuun. En usko että ''ympäristövuosi '' on suoraan vaikuttanut tähän. On rakennettu yhteyksiä ja yhteisymmärrystä ja harjoitettu väkivallatonta kapinaa. Edelleen toteutumatta jäivät luonnonsuojelulain kokonaisuudistus , valtion tuki suojelualueiden perustamiselle, rakennuslain kokonaisuudistus, vesilain osittaisuudistus . Tietous lisääntyi ympäristöasioissa, julkinen keskustelu oli yllättävän runsasta ja monipuolista. Jos siitä luovuttaisiin , se olisi ykkösasiani. "Ajoin maisemointipykå'lää soranottolakiin '' Valcioneuvosrossa ympäristöasioista vastaa minisceri Johannes Koikkalainen. Ilonaiheeni oli soranottolaki , siihen saatiin yksi hyvä kohta: maisemointi on välttämätön. Mutta odotin konkreettisempia asioita, arvelin ilmansuojelulain ja luonno nsuojelulakiuu35 l. Asenteiden muutos on heijastu nut myöskin eduskuntaan. Emme ole onnistuneet mutta joitakin tavoitteita olemme saavuttaneet. Se on ilmassa. Odotan vielä ilonaihettani: ratkaisua Saimaan säännöstelyssä. On ehkä ajateltu ns. Y mpäristöherätyspäivien järjestelyissä olin mukana , joskin kunnia kuuluu Lappeenrannan yhdistykselle . Meidän alueellamme sattui paljon kadunmiestä koskettavaa: Lappeenrannan jätevyöry, ilman saasteet , vesistösuunnitelmar. Kuntatason ympäristönsuojelu on yhtä heikoissa kantimissa kuin kymmenen vuotta sitten. On ollut keskustelua mutta on ollut myös toimenpiteitä . Olen auttanut kavereita. Toteutumattomia hankkeita ovat ympäristöministeriö , lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimen vahvistaminen , kunnallisen ympäristönsuojelun kehittäminen. Taistelu tai suuri uudelleenajattelu on vasta alkamassa , toivottavasti. "Vedin eduskunnan luontoryhmää" Eduskuncaan peruscecciin Y mpa"riscövuoden kynnykse/la" Iuonroryhma"
5. Asenteiden tasolla ilmeisesti saatiin eniten aikaan. Itse en halua sanoa saaneeni mitään aikaan. 10.1 980 , Kunnallisvaalit 2022.10.1980, Espoo , Ympäristönsuojelu ja kehitysap u 2-9 . 1980, Kiljava , SAK :n teemakuukauden avaus ja valtakunnallinen seminaari 1920. 1980 Energiaviikko 7.11 . Hå"nen alueellaan sijaitsee mm. 1980 H allituksen esitys eduskunnalle soralaiksi 3.9 . 3 .1980, Helsinki, Tiede ja luonnonsuojelu -teemaseminaari 15 .3. 10 . Pluspuolelle lasken sen , että Koilliskairalle on luotu edellytykset. 1980 Ympäristöviestit kautta koko Suomen 26-29.6.1980 , Jyvåskyfa, Ympäristövuoden päätapahtuma ja neuvottelukunnan kannanotto uudistuvien luon nonva roje n käytöstä 1-3. 12.1980 , Helsinki, Valtioneuvoston Y mpäristövuoden 80 valtakunnallinen sem inaari Y mpäristövuoden 80 tapahtumia eduskunnassa ja valtioneuvostossa 19. Kuten sanottua, parasta oli Koilliskairan perustamispaatos. Koilliskaira) 12 .6 .1 980 Valtioneuvoston periaatepäätös ympä ristötutkimuksen kehittämisedellytysten parantamiseksi (jäi toteu tumatta vuoden 1981 budj et tiesi tyksessä) 27.6 . Olen niin paatunut etten ole kokenut iloa. Petyin soralain viivästymisestä. Tavallinen ihminen tietää ympäristönsuojelusta ja välittää asioista entistä enemmän. Kaikki on saatu suurella työllä. 1980 Periaatepäätös Urho Kekkosen kansallispuiston perustam isesta Koonnut: Hannu Penttifa SUOM EN LUONTO 8/ 80 l9. Saavuttamatta jäi siis hallinto. "Paatunut ei osaa iloita" Hå·meen faå"nin ympåristönsuojelutarkastaja on Erkki Kellomäki. Odotin, että ympäristöhallinto edes lää ninhallitusten osalta saataisiin edes jonkinlaiseen järjestykseen . 1.1 980, Joensuu, Alkuperä isen luonnon suojeluseminaari Ja neuvottelukunnan kannanotto 5 3. 1980, Helsinki, Neuvottelukunnan kannanotto energiapolitiikasta 15 . distuksen tulevan hoidettua. 5 .-28.6. 1980 Jokamiespä ivä 14 .9. 1979, Håmeenlinna, Suomen luonnonsuojelulii ton liittokokous: Ympäristövuoden 80 tunnus, tavoite ja toimintasu unnitelma Kevät 1979 Aloite muille kansalaisjärjestöille 25.11.1979 , Espoo, Y mpäristövuoden 80 avaus ja kansalaisjärjestöjen neu vottelukunn an perustaminen (liki 170 järjestöä) Tammi-helmikuu 1980 Kunrakohtaisten paikallistoimikuntien perustaminen (160 paikkakunnalla) 19-20. 1980 Evankelis-luterilaisten seurakuntien Luonrosunnuntai 1314.9 . Koijärvi teki sen, että tiedetään lintujärviä olevan Suomessa ja että niitä pitää suojella. Luonnonsuojelualueista puuttuvat konkreettiset teot, näin niitä ei vielä saada aikaiseksi. 1980, Helsinki, Ydinvoiman vastainen mielenosoitus (5000 osallistujaa) 22-23.3.1980, Turku , Välittömän elinympäristön suojeluseminaari ja neuvottelukunnan kannanotto 11 18. No, olen minä järjestänyt koulutustilaisuuksia luonnonsuojelussa ja jätehuollossa . Tuoreus on mennyt. 1979 Eduskunnan ympäristöja luontoryhmän perustava kokous joulukuu 1979 Budjetissa 210 000 markan tuki Y mpäristövuod elle helmikuu 1980 Merkittävästi lisääntyneet ed uskunta-aloitteet ympä ristönsuojelun edistä miseksi (mm . Eduskunnan ympäristöja luontoryhmä on saanut asennemuutosta aikaan. 1980, Helsinki, W orld Conservation Strategyn julkistaminen 1415 . Ympäristönsuojeluhallinnon kehitystä ei ol-e tapahtunut. Olen myös toiminut WWF: n kohdevaliokunnassa. Koijå"rvi. Teemme nykyään aloitteita puoluekantaan katsomatta . 8. D 352 Y mpäristövuoden 80 valtakunnallisia tapahtumia 19. vsk. Olen siellä nyt kolme kesää kolunnut. 11 . 11.1 978, Helsinki Suomen luo nno nsuojelu lii ton liittokokous: päätös Y mpäristövuodesta 80 25.3. 1980, Anjalankoski, Maatil atalous ja ympäristö (Nuoret Tuottajat) 14.9. 1980 Pyörällä töihin teemaviikko Touko-kesäkuu 1980 Visakoivukampanja (liki 35 000 istutettua visakoivua) 5.6.1980 Maailman Ympäristöpäivä ja Suomen luo nnonsuojeluliiton Ympäristöpalkintojen jako (Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Ajankohtainen Kakkonen) 31. 8 .1980, Suomussalmi, U udistuvat luon nonvarat -teemaseminaari 910
Se tuntui aina ja kaikkialla: pihaa siivotessa, peltoa muokatessa, kevättä kuunnellessa . Sain luvan ja apuakin puhdistukseen. Naapurin kuivurin luona leveä, matala oja oli täynnä tyhjiä apulantasäkkejä, kaatuneita aidanseipäitä ja paksua mutaliejua. Tulin maalle 6 , 5. o". Muistin , että samaa sivutietä kulkeva naapuri oli jo syksyllä asiaa valittanut. Kunnes en enää kestänyt , vaan menin kysymään, saanko puhdistaa m ökistäni noin 30 m:n päässä olevaa ojaa. Saara Finni Vaihtoehto vuoden teemalle: Virkamiehet toimintaan ympäristön puolesta Kun maailman ympäristöpäivänä, 5. Kaiken pinnalla kiilteli sateenkaaren väreissä öljy. Ei ollut haihtunut, vaan leijui nyt jo pistävänä mökkini pihalla ja pelloilla . Aamutuulen m yötä alkoi ölj ynlemu tuntua. Öljyä oli joka ikisessä lätäkössä ja lammikossa , joissa vielä oli tulvavettä 20-40 senttiä . Koko viikon elin hajupilvessä. Oli tyyni, rauhallinen kevätilta , kesän toiveikas lupaus ; rastas lauloi , lehtokurppa lensi häitään. Ja miten tätä toimintaa voisi helpottaa. Tässä valitettavan tavallinen tarina siitä, miten käy kun kansalainen pitkään harkittuaan, olosuhteiden pakottamana lopulta alkaa toimia oman ympäristönsä puolesta. Kehoitus on aivan oikea, vain osoite on väärä. "' C " C .; ..J Q, ----------------------------------------== =---__Jt SUOME LUONTO 8/80 l'I v,k 353. Olin luullut sen kevääksi haihtuvan , unohtanut. luin lehdestä ympanstovuotemme tunnuksen "Kansalaiset toimintaan ympäristön puolesta", hymyilin vinosti. 6
Minusta tällainen suhtautuminen kuntatasolla on kerrassaan kelvotonta , ettei asioita oteta edes hoidettavaksi. . Emme me tietenkään asiaa vähättele , kiiruhti palopäällikkö vakuuttamaan . että mitä sille vors tehdä . 6: ' 'Tutkitun vesinäy tteen hiilivetypitoisuus IR-spektrofotomecrisesci mää ritettynä on 830 m g / kg" , mikä tarkoittaa , että " näytteessä oli runsaasti ölj yä' ' . Vesipiirin mukaan se on ainoa laboratorio, joka pystyy yksityisiä öljynäytteitä tutkimaan . 5. on kyse jätevesien päästämisestä ja kaivon p ilaantumisesta . Se on sekä haittojen että ihmisten vähättelyä . Ö lj yistä pintavettä en nytkään ottanut , vaan sekoitin ensin lätäköt ja koukkasin sitten lapiolla vettä astiaan, m yös pohjamutaa joukkoon . Ja sitä varten han vi ranomaiset ovat , että ne asukkaita auttavat , palve levat ja neuvovat. Me . Varmuudeksi otin mukaani uudet näytteet ja lähdin soittamaan palopäällikkö Nykäselle: Minkälaiseen tulokseen tulitte siitä vedestä ' Ei me kyllä siitä terveystarkastaja oli mukana eikä havaittu mitään . Ocaniemestä tuli vastaus 5. Ei me kyllä nähty siinä mitää n . Näytteet vein Otaniemeen , Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen poltto, ja voiteluainelaboratorioon tutkittaviksi. Hän soitti Janakkalaan ja niin sain lähteä haistattamaan purkkeja kunnan palopäällikkö Mauno N ykiisellc. .. .. En minäkään mielelläni tuollaisen hajun vieressä kesää ni viettäisi. Autoon ei kuulemma mahtunut. Mittani oli täysi; kävin ottamassa nelj ää n purkkiin näytteet tien alapuolisista lätäköistä. Siit ne viel kasseliit nuora puita ja sannoit , joc jos si ihe ois ölj yy mänt ni joha puuckii oisiit kuolleet . Mutta jos ojassa o n ölj yä , niin kyllä vesipiiri katsoo, että se on kunnallinen asia . En usko , kaivo on ylempänä . Ja katsoitte kaikki paikat ' Kyllä me kaikki katseltiin ne nurkat siinä eikä, tota . Miksi Janakkalan kunnan terveyscarkascaja ja palopäällikkö eivät yhdeksän päivää aikaisemmin havainneet tai nähneet mitää n , vaikka tuolloin ölj yä oli huom attavasti enemmän ' O nko Janakkala päättänyt perustaa ongelmajätelaitoksen ja alkaa jo totuttaa asukkaita ongelmiin . Sitä mukaa kuin lätäköt kuivuivat , m yös haju väheni . Tällainen asenne pi täisi ki tkeä virkamiehistä . Palopäällikköpä ei ollutkaan niin varma hajusta kuin läänintason virkamies : Voihan siinä öljykin tuoksahtaa , onko siitä kaivolle haittaa. Sain luvan soittaa keski viikkona , jolloin asia olisi selvä . Näytteiden kanssa ajoin aamuautolla tunnin matkan Hämeenlinnaan , löysin lääninhallituksesta pelastustarkascajan Ja haistatin hänellä näytteet. Soitin läänin ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Kellomiicllc, joka neuvoi ottamaan yhteyttä palopäällikköön , cerveyscarkascajaan ja tarvittaessa poliisiin. H yi olkoon , selvälle öljylle ne haisevat. Käynnin jälkeen tynnyrit ja muovipussit korjattiin , ojaa syvennettiin , virtausta parannettiin . Vain sitkeä mesiangervo alkoi kuin uhmalla työ ntää cupsujaan kymmenien ölj ylätäköiden väliin . Myös kuivurin vieressä olevat kuuset alkoivat yhä enemmän karistaa neulasiaan , oksa toisensa jälkeen tyhj eni . Jos se on sinne jo syksyllä menn yt , niin ei sille enää mitään voi tehdä, se on jo painunut maaperää n, totesi läsnäollut nuorempi palomies. T uloksia odotellessa alkoi kesän ensimmäinen kuuma viikko. .. . MENE ITSE PERÄSSÄ Onneksi olin emännän selostuksen perusteella osannut ounastella , että ehkä he eivät ottaneet edes näytteitä. lankesi lämmin sade , joka painoi hajut pitkin maata , alkoi elämä vaikuttaa öljytynn yrissä uimiselta. N yt olin ottanu t näytteet vain om an p eltoni puolelta, kahdesta laicimmaisesta lätäköstä. Lää nin tasolla asia kuuluu läänin pelastustarkastajalle ja viime kädessä Helsingin vesipiirille . Selvähän on , että jos ölj yauto kaatuisi ja 10 000 litraa ölj yä valuisi T urengi n keskustan ojaan , niin varmasti siellä synt yisi kova to uhu . Maaperään mitä lie painunut , siitä todistavat puut. Jälki kyllä tuli siistiä, mutta häiriötekij ä, haju ei hävinnyt . Kyllä me lähdemme sinne heti tarkastamaan . . Puut puhkesivat lehteen , vaan eipä puhjenneet kaksi tien alapuolella olevaa koivua. Tapaus on mielestäni hyvin tyy pillinen , pikemminkin sääntö kuin poikkeus, ja tällaisia tapauksia tulee jatkossakin olem aan mikäli kuntataso n ym päristönsuojelua ei järjestetä nykyistä paremmin . Pääsenkö samalla autolla , kysyin , koska halusin palavasti olla ölj ypaikanpäällä toteam assa, mitä näkyy, miltä haisee ja mistä näy tteet otetaan . Naapurin emäntä tuli tienviereen: Tääl käi cerveystarkascaja ja jokkuu toine mies. En ollut kerinnyt . Eivätkä ole lehdessä vieläkään . Kun puolentoista tunnin kuluttua lähtevällä linja-autolla pää sin palaamaan , pyyhälsi palopäällikön punainen paloauto jo vas354 taan . PANE VIRKAMIEHET ASIALLE . Mutta kunnan viranomaisten kuuluu joka tapauksessa ottaa näyte ja tutkituttaa se . ei m e . otamme tietysti oman as1antunt1jamme mukaan . Kun illalla 18. Mutta jos on m enn yt muutamia kymmeniä litroja edellisenä vuo.nna, n ii n siihen saatesuoMEN LUONTO 8/ 80 l'/ ,sk,. YMPÄRISTÖLAUT AKUNTIA TARVITAAN Onko täm ä Janakkalan tapaus aivan ainutlaatuinen , Hämeen läänin ympäristönsuojelucarkascaja Erkki Kellom äki . Helle imi itseensä vettä ja ölj yä. N e penkoit kauva aikaa tuol nuora paikkoi ja sannoit , joc tää o höi puolestaa selvä , hyö ei tähä enempää puutu , joc on niitä maalimas tärkiäm piikii asioi . Voiko Helsingin ves1p11n tehdä asiassa mitää n ' Vesi piiri puuttuu 1som p11n tapauksiin ; jos esim . Odotin keskiviikkoa. Ympäristö nsuojelu jos mikä on asia , jossa on ihmiseen elinehdoista ja vi ih tyvyydestä kysy mys . ..
AINA JOTAKIN VOI TEHDÄ Pyysin Janakkalan kunnan vesilautakunnalta kirjallista selvitystä asiaan. Mutta niin kauan kuin ympäristönsuojelumme on sellaisten lakien varassa , ettei se oikeastaan kenellekään kuulu, saattaa vastaavassa tapauksessa olla viisasta menetellä lakimiehen ohjeen mukaan: kutsua ensimmäiseksi paikalle poliisi, jolloin öljytyt maat voivat hoitua kaatopaikalle paljon liukkaampaan tahtiin. Nyt SUOMEN LUONTO xtxo ~9 . Vähättelyyn ei kuitenkaan ole aihetta , sillä litra öljyä pilaa miljoona litraa vettä eli antaa sille pahan maun . Eli tämä vanha systeemi, että jokainen lautakunta hoitaa ympäristönsuojelua, ei kerta kaikkiaan pelaa . v~k . Ympäristönsuojelun Jaf)estämistä kunnan tasolla on pohdittu s1säas1ammm1steriån toimikunnassa . ;' l /fl/ 355 g " ;; 0. D I . Nyt sitä ei käytännössä hoida juuri kukaan. Terveystarkastaja taas on oikeassa siinä, ettei siitä ole aiheutunut terveydellistä haittaa, kun kenenkään kaivo ei ole likaantunuc. Jos saata1s11n ympäristönsuojelulautakunta ja sille valtionapua, voitaisiin saada myös ympäristöasiamies , joka lähtisi aina katsomaan tapauksen ja veisi asiaa eteenpäin. Vasta kun paikkakuntalainen kirjoitti eduskunnan oikeusasiamiehelle , niin johan tuli kiire ottaa se sieltä pois. Nykyisellään suuri yleisö joutuu puuhaamaan paljon enemmän kuin kunnan virkamiehet. Sillä totta kai se , joka tämän esimerkin kaltaisen siivottomuuden on aiheuttanut, pitäisi saada laittamaan paikat kuntoon. "' C " -~ " -' g_ t. Vesipiiri ilmoitti , että sitä on niin vähän, että kyllä se sieltä huuhtoutuu. Eikä tämä olisi mitään byrokratian luomista vaan vähimmäispalvelutason takaamista asukkaille; että he saisivat suoraan ja paikan päällä pätevän avun , neuvot ja palvelun. Välimietintö sisältää ympäristönsuojel ulautakunnan, johon yhdisteltäisiin terveyslautakunnan valvonraosasto ja vesilautakunta ja jolle lisäksi annettaisiin esim. Ihmettelin mm. puuttuuko kunnan viranomaisilta vastuu vai onko kunra niin köyhä , ettei sileä liikene varaa edes näin pienen ympäristöselvityksen tekemiseen. Vastaavanlainen esimerkki oli Utsjoella , minne viime talvena kaatui rekka-autollinen kananrehua. taan todella suhtautua noin , että jos tätä ruvetaan kovasti penkomaan, niin tästä voi tulla jopa kunnalle kustannuksia ja kauheasti vaivaa ym. alkuperäisluonnonsuojelu ja monet muut sellaiset tehtävät , mitä mikään lautakunta ei nykyisellään hoida . ei tavallinen ihminen tiedä kehen ottaisi yhteyttä ja kaikki voivat vielä vetäytyä vastuusta aivan kuin asia ei kenellekkään kuuluisikaan. Tavoitteena pitäisi olla , että joka kunnassa ympäristönsuojeluasiat keskitettäisiin yhdelle lautakunnalle ja saataisiin pätevä virkamies asioita hoitamaan. Eihän sen lautakunnan tarvitsisi itse käydä niitä ojia puhdistamassa, vaan se hoitaisi asian ja perisi sitten kustannukset vahingon aiheuttajalta
ha kokonaistavoite on 6,8 milj . Eivätkä suojelusuunnitelmat haaveita haalista. Oleellinen kysymys on, mitä tapahtuu soidensuojeluohjelmissa olevien 183 000 yksityisen suohehtaarin omistajien ja yksityisten turvetuottajien välillä. tavat, osin tuotantoon Ja osin suojeluun varattavat sekä kokonaan turvetuotannon ulkopuolelle jätettävät suojelusuot. Laajan aineiston pohjalta laadittiin koko maan kattava ratkaisuehdotus seutukaavaliitoittain. Turpeen ja vesivoiman tuotanto näyttää kuitenkin edistyvän tavalla joka uhkaa raunioittaa luonnonsuojelun saavutukset. Ministeriö ilmoitti kesäkuun puolivälissä Simon kunnalle, että suot voidaan luovuttaa. Esko Joutsamo ja Mikko Niskasaari Eikö turvehysteria jo hellitä. Suot jaettiin kolmeen ryhmään: turvetuotantoon varat. Suoluontomme monipuolisuutta, soista riippuvaisten eliölajien koko perimäaineksen tulevaisuutta sekä soiden moninaiskäyttömahdollisuuksia suojeluohjelmien täydellinenkään toteuttaminen ei sensijaan takaa. MAATALOUSMINISTERIÖ SEKOILEE SIMOSSA .. Turveteollisuuden käyttöön on jo varattu noin 150 000 hehtaaria , mutta tutkimuksia on tehty huomattavasti suuremmilla alueilla . Metsähallitus , valtion maiden haltija , luovuttaa penaatteessa turvetuotantoon vain siihen tarkoitukseen varattuja soita. Vasta tämän jälkeen kävi ilmi , että ministeriö oli heinäkuun alussa lähettänyt metsähallitukselle tiedoksi EYR: n ratkaisuehdotuksen ja kehottanut sitä ottamaan jaottelun huomioon. Paljon jää sen varaan, miten taloudellinen hyödyntäminen vast' edes järjestetään siis kuinka paljon jää luonnontilaista suoalaa, joka ei ole varsinaisesti luonnonsuojelualuetta. ha sekä raivattu pelloksi tai upotettu tekoaltaisiin ,8 milj. Villi , kaikkialle rönsyilevä turpeen saalistus on luonnonsuojelun kannalta pahin mahdollinen tilanne. . Energiapolitiikan viralliset tavoitteet, energian säästö sekä kotimaisen energian käytön ja tuotannon edistäminen ovat sinänsä oikeita ja hyviä. Ehdotuksessa suot kuuluvat turvetuotannon ulkopuolelle jääviin alueisiin . . Kun turvetuotanto aloitti 1970luvun puolivälissä jyrkän nousunsa, otti työryhmä ensimmäiseksi tehtäväkseen ratkaista soiden suojelun ja turvetuotannon ristiriitoJa. Myöskään valtion viranomaisten toiminta ei ole aukotonta. Saako koskisota rinnalleen turvesodan. Valtioneuvoston asettama vuosi tavoite on 20 milj. Maamme hieman yli kymmenestä miljoonasta suohehtaarista on metsäojitettu 5,2 milj. Tällä perusteella metsähallitus käynnisti heinäkuun lopulla neuvottelut kunnan kanssa. Soita on rauhoitettu O, 2 miljoonaa hehtaaria ja valtioneuvoston vahvistamaan soiden suojelun perusohjelma 1:een ja lausuntokierroksella olevaan II:een soita sisältyy yhteensä 0,5 milj. Tässä tullaankin keskeiseen ongelmavyyhteen. ha. m , vuosikymmenen loppuun mennessä. Kirje oli jaettu suunnitteluosastolle , jonne se oli myös jäänyt , joSUOMEN LUONTO 8/ 80 3'1. YKSITYISMAIDEN osalta ratkaisuehdotus toimii kuitenkin vain suosituksen luontaisena ohjeena eri viranomaisille hankittaessa alueita suojeluun tai turvetuotantoon. Viime vuonna polttoturvetta tuotti kolme suurta yritystä: Valtton Polttoainekeskus (V APO) (4 356 milj . Lisäksi on 5060 pienem pää, pääasiassa yksityistä turpeen tuottajaa . TYÖRYHMÄ SOVITTELEE Kauppaja teollisuusministeriö asetti vuonna 1974 energiaja ympäristöviranomaisten yhteistyöryhmän (EYR), jonka tehtäväksi tuli käsitellä sellaisia huomattavia erillisprojekteja, joilla on valtakunnallista tai periaatteellista merkitystä energiahuollon tai ympäristönsuojelun kannalta . Lisäksi on Lapissa nimetty viisi suoaluetta, jotka varataan suojeluun sillä ehdolla , että ne voidaan tulevaisuudessa ottaa turvetuotantoon , mikäli pakottavaa tarvetta ilmenee. Soidensuojeluohjelmiin sisältyvä ala on pitkälle tingitty vähimmäistavoite , jonka toteuttaminen takaisi edes suoluontomme pääpiirteiden säilymisen . m >), Turveruukki Oy (0,6 milj . m , vuosikymmenen puoliväliin ja 2 5-30 milj. Turpeen saalistus on ryöstäytymässä käsistä etenkin yksityisillä mailla. vsk. Metsähallituksen tiedossa ei vielä tuolloin ollut EYR:n Lappia koskeva ehdotus ja se puolsi soiden luovuttamista. Työryhmä on käsitellyt useita tuhansia soita . Valtion Polttoainekeskus sekä kauppaja teollisuusministeriön energiaosasto ovat puolestaan saaneet vuosisadan idean: Lappiin perustetaan laaja kemiallinen turveteollisuus. Yksityisiä yrityksiä se ei mitenkään sido. . Tarvittava suoala nousee tällä vuosikymmenellä noin 150 000 hehtaariin. Työryhmän työhön osallistuneet eri ministeriöt, metsähallitus ja V APO ovat hyväksyneet ratkaisuehdotuksen , joten siitä tulee lähtökohta päätettäessä yksittäisten soiden käytöstä. Simon kunta pyysi viime keväänä maaja metsätalousministeriöltä oikeutta nostaa turvetta viideltä valtion suoalueelta , yhteensä 1 900 hehtaarilta. ha. m 3) ja omaan käyttöönsä Kymi Oy
Tutkimuksen rahoitti KTM: n energiaosasto. Soista 10 kuuluu EYR:n ehdotuksen mukaan kokonaan ja neljä toistaiseksi curvetuotannon ulkopuolelle jääviin soihin. JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ LAPISSA Vielä merkillisempiä puuhailee kauppaja teollisuusministeriö. ten Simon kunnan kanssa neuvotteluja käyvä kiinteistötoimisto ei siitä tiennyt. Tutkittujen soiden pinta-ala on noin kymmenes Lapin koko suoalasta . Tältä pohjalta tutkimuksen tekijä , valtiongeologi Eino Lappalainen arvioi (Lapin Kansa 17. ' ' Kauppaja teollisuusministeri Ulf Sundqvist sensijaan piti tapausta vakavana: ''Luulen että asia täytyy ottaa esille valtioneuvostossa' ' . Kuukauden aikana lähti maatalousministeriöstä siis kaksi täysin päinvastaista ohjetta. Nykyiseltä suoalalta V APO pystyy tuottamaan lähitulevaisuudessa vain puolet Kemin kaupungin ja teollisuuden tarvitsemasta turpeesta. Geologisen tutkimuslaitoksen tutkijoiden luettelemasta 42, heidän mielestään teolliseen tuotantoon sopivasta suosta ainakin 14 kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan , monet kaikkein arvokkaimpiin kohteisiin. Ne ovat Enontekiön Markkina-aapa, Inarin Sammuttijänkä ja Lemmenjoen kansallispuiston laajennukseen kuuluva Alakarinvuoma, Kittilän Sokostovuoma, Pahkavuoma , Kalkkarovuoma, Silmäsvuoma, Haisuvuoma ja Halinkovuoma, Muonion Lorcinvuoma, Pelkosenniemen Sakkala-aapa, Sudenvaaranaapa, Kairanaapa ja Kilpiaapa, Rovaniemen maalaiskunnan Kätkävuoma, Sodankylän Viiankiaapa ja Kotiaapa. 10. Kajaanin Joutensuota ojitti Ahlström Oy soidensuojelun perusohjelman hyväksymisen jälkeen. Pientä lisäväriä törmäilyyn antaa VAPO:n suopula Simassa. ,sk . Valtioneuvostonkaan vahvistamat ohjelmat eivät niitä vielä suojele. Kenties siksi, että Simon Turve Oy:stä omistaa kolmanneksen VAPO:n toimitusjohtajan Kosti Rannan poika , diplomi-insinööri Pekka Ranta. Soiden suojelulla on kiire, etenkin yksityismailla. Soiden luovuttaminen kunnan ja yksityisten omistamalle yhtiölle ei VAPO:n johtoa kuitenkaan huolestuta. Kuvaavaa on, että niitä soita jotka EYR:ssä on sovittu turveteollisuuden käyttöön, ei "teolliseen turvetuotantoon soveltuvien" soiden listalta löydy kuin yksi, Rovaniemen maalaiskunnan Ternuvuoma . "Suot eivät kuulu soidensuojelun perusohjelmaan. 1980) että teolliseen jyrsmturvetuotantoon soveltuvia alueita Lapissa olisi noin viidennes Ja p1entuotantoon sop1v1a noin puolet suoalasta. Selvityksessä käydään läpi 226 suota, joista tutkijoiden mielestä teolliseen turvetuotantoon sopii 42 ja pien tuotantoon 107 suota. 357. Ministeriön alainen geologinen tutkimuslaitos julkaisi syksyllä yhdessä Lapin seutukaavaliiton kanssa tutkimuksen Lapin turvevaro!Sta . Maaja metsätalousministeri Taisto Tå'hkå'maan mielestä asia ei kuitenkaan ole mitenkään merkityksellinen. Toisaalta on yhdentekevää nostaako turvetta kuntien vai valtion omistama yhtiö . Ohjelmien päällekkäisyydet pois laskien teolliseen tuotantoon tarjotaan ainakin 17 suota, jotka on sovittu tuotannon ulkopuolelle . SUOMEN LUONTO 8/ 80 J<J. EYR:ssä turvetuotantoon sovitusta viidestätoista suoalueesta vain seitsemän mahtui yleensä koko tutkimuksen piiriin, osittain tuotantoon varatuista ei yksikään
Rovaniemi , jos se turvetta käyttää, tulee toimeen parilla suolla . "Soiden käyt. Professori Korpelan mielestä inventointi ei luo turhia to1ve1ca: ''Suunnittelijoiden käsissä on ratkaista mihin mikäkin suo käytetään . Muutakin oli muistunuc mieleen : "Luulen , että mahdollisia suun nitelmia on lähinnä KTM : n energiaeikä niinkään teollisuusosastolla. 1980) tutkimuksesta riemascuneen artikkelin otsikolla " Lapissa hyvät polctoturvesuot '' . Rannan mukaan '' Kemi-Tornion talousalueen polttoturpeen tarpeen tyydyttää muutama Simon ja Ranuan suo. Ellei olisi täydellistä kokonaiskuvaa voitaisiin ajatella, että turvetuotantoon on niin vähän alueita, ettei minkäänlaiseen suojeluun ole varaa . Heillä puolestaan on käytettävissään kaikki selvitykset , suot jotka on varattu suojeluun jäävät tuotannon ulkopuolelle.'' Esimerkiksi Lapin Kansa julkaisi (17. Kemij ärvelle riittää yksi." Tämä ei kuulosta pahalta, mutta suunnitelmat eivät siihen pysähdykään. '' Energiaosaston ylijohtaja, VAPO:n johtokunnan puheenjohtaja Erkki Vaara tunnusti vain , että mahdollisuus pidetään mielessä, tarkempia suunnitelmia ei ole. Sen sopivuus turvetuotantoon on kiistetty jo pohjoisesta sijainnista johtuvan roucimisen tähden. Lapin turvetutkimus olikin siteen jo paljon tutump1. Me kuitenkin lähdemme inventoimaan eri ravalla. Suojelcakoon siellä missä sitä on vähemmän. Tämä näkyy m yös tutkimusta valvomaan asetetun ryhmän kokoonpanosta . Mutta jos, ja kun kehitetään huomattavaa turpeeseen perustuvaa kemiallista ceollisuucta , tarvitaan Lapissa kymmeniä tuhansia hehtaareja soita. Lappalainen nimesi mahdolliseksi kemiallisen teollisuuden alueeksi, minkäpä muun kuin Kolarin, Kittilän , Pelkosenniemen seudut. ,-k. Teollinen turvetuocanto on siis mahdotonta soilla, joita teolliseen turvetuotantoon sopiviksi mainostetaan' Olemmeko tekemisissä pahanmaineisen nollatuckimuksen kanssa. Tutkimukset ovat hänen mielestään vain tutkimuksia: " Turvemääriä on tietysti selviceccävä , on tiedettävä missä sitä on ja miten paljon. ' ' ENERGIA OSASTOLLA ylitarkastaja Percti Hå'rme myönsi kiinnostuksen kemialliseen turvetuotantoon , joskaan ei ollut aivan yhtä innokas kuin VAPO:n toimitusjohcaj a. Siten m yös luonnonsuojelun edut vaativat tämänlaatuisia selvityksiä.'' Vastaavanlaisia selvityksiä on valmisteilla kaikkialla maassa ja tulokset kootaan kunnittain tai seutukaavaliitoictain . Riippumatta siitä mihin jokin tontti on varattu, sen maaperä tutkitaan jotta saataisiin kokonaiskuva . Enontekiön , Inarin , Muonion , Kittilän ja yleensä pohjoisen kunnissa ei koskaan tule nousemaan turveteollisuucta. '' Kolari-Kitcilä-Pelkosenniemi -tasolla on erittäin suuret turvevarat. Ellei turvetta ole , ei synn y ceollisuuttakaan . Olen täysin varma, että Lappiin syntyy suun kemiallinen turveceollisuus. " Uskoisin , että kemiallista turveceollisuucca syntyy . Yön yli nukkuminen auttaa joskus: "ei koskaan" sai nyt muodon "onhan se tietysti mahdollista, voi olla, että sellaista suunnitellaan '' . Kaikki suot joiden turpeen paksu us ylittää kaksi metriä tarvitaan turvetuotantoon , ehdottomasti, eikä sitä mikään voi estää.' ' Tämän selkeän kannanoton kuultuam me tiedustelimme uudelleen valciongeologi Lappalaiselta Lapin turveteollisuuden mahdollisuuksista. Pelkosenniemen suot puolestaan kuten esimerkiksi Sakkala-aapa, ovat ainutlaatuisia luonnonmuodostumia , eikä niihin missään tapauksessa pitäisi koskea." Lappalainen ei uskonut Lapin turveteollisuuden mahdollisuuksiin. ''PERUSKARTOITUSTA'' EYR:n ehdotukset hyväksyneen kauppaja teollisuusministeriön alaisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja professori Kauko Korpela sel itti tutkimusta tarpeella kartoittaa suovarac. "KA IKKI TURVETEOLLISUUDELLE'' Selityksen antoi VAPO:n toimitusjohtaja Kosti Ranta. "Sammuttijängälcä ei voida koskaan nostaa turvetta sehän on sitäpaitsi palsasuo. cöönhän selvityksessä ei ole otettu kantaa". Lapin turvetuckimuksen teollisuudelle osoittamien suojelusoiden kansainvälinen arvo ei toimitusjohcaja Rantaa picele : ''Ei pidä ruveta suojelemaan kansainvälisesti silloin kun turvetta on yli kaksi metriä. V APO ei ole voinut tehdä normaalia vara usea näille alueille , koska polttoturpeen käyttäjiä ei siellä juuri ole. 10 . Professori Korpelan mielestä · kyseessä on peruskartoicus: ''Tehtävä on aivan sama kuin maaperätuckimuksessa. Geologinen tutkimuslaitos ei ole ehdottanut soille mitään toimenpiteitä eikä se m yöskään päätä mitään'' , vakuutti puolestaan tekijä, valtiongeologi Eino Lappalainen. Valciongeologi vahvisti tämän. 358 Tutkimuksessa nimetään teolliseen turvetuotantoon sopivaksi mm . "Turvetta ei voida nostaa ei kä siellä ole käyttäjiä . Hän arveli, että EYR:n Lappia koskeva esitys on "todennäköisesti" käsitelty YAPO:n johdossa. Sen käyttöön tarvi~aan Keski-Lapin arvokkaat turvesuoc. Mukana ovat kauppaja ceollisuusminisceriön , VAPO:n ja Turveruukki Oy:n eduscajac, mutta ei yhtään luonnonsuojelun asiantuntijaa. Suojelusuunnitelmia ei niissäkään aiota ottaa huomioon , mutta "saattaa olla, että jos jokin suo on selvästi suojeluun sovittu se tutkitaan pintapuolisemmin .'' "EI KOSKAAN TURVETEOLLISUUTT A' ' ''Tutkimus ei ole suunnitelma eikä ehdotus soiden käytöstä. Lapin turvetuckimuksella onkin varsin käytännölliset tavoitteet: turvetuocanto. Tähänastiset arviot perustuvat pinta-aloihin, voihan olla , että todelliset määrät ovat paljon vähäisemp iä.' ' Suomen vuotui nen ölj yntuonti SUO MEN LUONTO 8 / HO .\'J . Pyrimme etsimään sopivan ja riittävän suuruisen alueen , 10 000-20 000 hehtaaria ja tutkimaan teollisuuden mahdollisuuksia . yksi kansainvälisesti kaikkein arvokkaimmista suojelusoiscamme, Inarin Sammuttijänkä
Keinot ohjata yksityistä turpeennostoa ovat vain valitettavan vähäiset. Ylijohtaja Vaara arveli soita riittävän vielä sekä suojeluun että taloudelliseen käyttöön vaikka tuotanto nostettaisiin 40-50 miljoonaan kuutioon vuodessa. Ensi vaiheessa olisi KTM: n alaiselle kehitysaluerahastolle annettava ohjeet tukea ainoastaan niitä turveyrityksiä, jotka hankkivat raaka-aineensa EYR:ssä turvetuotantoon varatuilta soilta . Kaavailut eivät kuitenkaan ole vain kaavailuja, eivät varsinkaan jos teollisuutta kaavaillaan suoieSUOMEN LUONTO 8/ 80 J</ . V APO on saanut ohjeet keskittyä turveteollisuuteen varatuille soille." VAPO:a ohjeet eivät estä ainakaan haaveilemasta. ''Oleellista on, että soiden käyttö tapahtuu mielekkäästi eikä joka puolella repien. Turveteollisuus tosin ilmoittaa turpeen kasvavan · vuosittain jopa 40 miljoonaa m>, mutta polttoturpeeksi kelpaavan turveaineksen syntyminen kestää tuhansia vuosia. En tiedä onko EYR:n paperi sovitteluesitys jos EYR: n ·i tys on ristiriidassa valtioneuvos. VAPO:n toimitusjohtajan lausunto on varsin paljastava. ''Olen sitä mieltä, että jos ministeriö sidotaan tiettyihin sopimuksiin, niin niistä on pidettävä kiinni." Toinen asiaan keskeisesti vaikuttava ministeri, maatalousministeri T:i.isto Tähkämaa ei puolestaan ollut kovinkaan vakuuttunut EYR:n merkityksestä. päätösten kanssa , noudatamme jälkimmäistä.'' KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN tiedämme että ainoa mikä on varmaa, on soidensuojelun kiire. Kuten sekä maaja metsätalousministeriön että VAPO:n ja geologisen tutkimuslaitoksen toiminta kertoo, sekään ei ole varmaa. Keväällä eduskuntaan annettu soralaki teki alkuperäisessä muodossaan myös turpeennoston luvan varaiseksi . Ellei sitä eduskunnassa myöhemmässä vaiheessa korjata , ei turpeennoston leviämistä sieltä täältä rääppimiseksi voida estää. Mitä pidemmälle soidensuojeluohjelmiin sisältyvien yksityisten soiden lunastaminen tai rauhoittaminen maanomistajan omasta hakemuksesta siirtyy, sitä kovempi on hinta ja sitä pahempi turpeennostopaine. On epävarmaa tapahtuuko polttoturpeeksi kelpaavan' aineksen muodostumista nykyään enää ollenkaan . Vahvistettu !-ohjelma on lainvoimainen ja me luonnollisesti noudatamme sitä . D 359. Muutoinhan saman ministeriön yksi osa voi tuhota toisen aikaansaannokset. vsk. EYR:n esitystä en tunne, mutta jokainen ymmärtää ettei sillä ole samaa lainvoimaa. EYR:n esitysten pitä1s1 ohjata kaikkea soiden taloudellista hyödyntämistä , itsestään selvää pitäisi olla suositusten pitävyys valtion maiden osalta. Kymmenenneksen korvaaminen turveteollisuuden tuotteilla edellyttäisi 12 miljoonaa turvekuutiota vuodessa huomattavasti enemmän kuin koko nykyinen tuotanto. "Valtioneuvosto on vahvistanut soidensuojelun perusohjelma I ja II-osa on lausunnolla. Vai tioneuvoston käsittelyssä laki tältä osin vesitettiin . Sekin ankka olisi ammuttava a101ssa, ennenkuin tehdään korvaamattomia vahinkoja. EYR:n esitykset ovat suosituksia ja on jokaisen ministeriön asia miten se niihin suhtautuu. Pahin tilanne on yksityisillä mailla. ''V APO ei ole voinut tehdä normaalia varausta " Kolarin, Kittilän , Pelkosenniemen soille joten tavoitteita viedään eteenpäin muilla keinoin . Ministeri Sundqvist kuitenkin vakuutti , että hänen osaltaan EYR:n suositukset pitävät. VAPO:lla on vanha haave laajasta kemiallisesta turveteollisuudesta , jonka tuotteita myydään ympäri Keski-Euroopaa. on noin 12 miljoonaa tonnia. Me emme tee suojelusoille mitään: kysykää Lapin seutukaavaliitolta tai maaja metsätalousministeriöltä mitä ne tekevät . lusoille. Tosin kauppaja teollisuusministeri Ulf Sundqvist suhtautui VAPO:n toimitusjohtajan suunnitelmiin melkoisella varauksella: "Oijoi, oijoi, en minä nyt noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tekisi. Käsittääkseni ainoat konkreettiset suunnitelmat ovat Kemiralla Oulussa, muut ovat vain kaavailuJa. Jos tutkimuksia tehdään ja suunnitelmia laaditaan EYR:ssä turvetuotannon ulkopuolelle sovituille soille , niin tuloksenahan on laajan valtakunnallisen sovitteluesityksen hajoaminen. Heti alkuunsa olisi lopetettava turpeen vienti ulkomaille, sillä vienti ei korvaa ulkomaisen polttoaineen tuontia, joka oli alunperin koko turpeen käyttöönoton tarkoitus. Siinä menee curvapohatta Kuriainen. Pitemmän päälle on asetettava kyseenalaiseksi koko turpeen polttaminen , sehän on käytännössä uusiutumaton luonnonvara
Tämä merkitsee suurta hukkainvestointia ja soiden luonnontilan pilaamista ilman vastaavaa hyötyä". Monien ojituskuvioiden reunoja on hivutettu satoja metrejä ojituskelvottomille alueille. Tällaisia ojituksia arvosteli myös professori Kullervo Kuusela parin vuoden takaisessa Uudessa Suomessa: "Seurauksena on, että kuusinumeroinen luku hehtaareja ojitettua suota palautuu luonnontilaan lähinnä Oulun ja lapin läänissä. Kysymys on periaatteesta ja totuudellisuudesta" , Eurola sanoi. Myös metsähallituksen yksityismetsäosaston tarkastaja Heikki Ravela , joka saatiin paikalle vasta lukuisten kirjallisten pyyntöjen jälkeen, myönsi virheellisyydet: ' 'Ojituspapereissa on sellaisia virheitä, joita niissä ei saisi olla. vsk.. Suotyypit on määritetty tietoisesti väärin , mm. limingassa ja lumijoella paljastui lähinnä sattumalta Tapion ojitusasiakirjoissa räikeitä virheitä ja väärennöksiä. Alue, jolta virheet löytyivät , on kuitenkin pieni koko ojitushankkeeseen verrattuna. Esimerkiksi karuja rahkarämeitä ja yli 10 hehtaarin paikoin ylitsepääsemätön rimpineva on väärennetty ojituskelpoiseksi. Ojituskelpoiseksi väärennettyjä avosoita ja rahkarämeitä sekä paisuteltuja rämereunuksia löytyi yhteensä 30-40 hehtaaria Tornion noin 100 hehtaarin suomailta. OJITUSPAPEREIDEN VIRHEET paljastuivat, kun maanviljelijä Pekka Tornio , joka vastustaa omien maidensa ojittamista, otti yhJeyttä aikaisemmin neljä vuotta Oulun metsänparannusp1mssä työskennelleeseen metsänhoitaja Reima Vataseen. Suunnitelmassa oli myös kaikki puustoltaan kehityskelvottomat kuviot laitettu kehityskelpoiseksi ja kaikki metsähallituksen ohjeiden vaatimat metsänhoitotoimet oli jätetty merkitsemättä . "Metsähallituksen kanta on se , SUOMEN LUONTO 8180 J9. Mutta ne paljastuivat sattumalta ja ovat varsin räikeitä . Metsänparannuksen valvonta kuuluu metsähallitukselle, ja se on tietoinen lumijoen-limingan laitromuuksista. Pieniä nevajuotteja on vaikea säästää , mutta muutaman hehtaarin alueet voidaan jo erottaa, etenkin kun maanomistaja ei halua niitä ojitettavan. Ojirusvesiä aiotaan johtaa Liminganlahteen valtavien lentohiekkaisten maiden läpi, joilta liikkeelle lähtevä hienojakoinen aines liettäisi piloille Lumijoen ja tämän maailman mitassa arvokkaan kosteikon. Koska kysymyksessä on lainoituskohde , niin pimittämällä todellisia kustannuksia saatiin ojitusasiakirjat näyttämään metsähallituksen ohjeiden ja metsänparannuslain mukaisilta. Leikkimielisesti voisi sanoa, että määrittäjä on niin likinäköinen , ettei tunne suotyyppejä. Metsänkasvatukseen sopimattomia soita ojitetaan maassamme yleisesti. Virasto seisoo kuitenkin tumput suorina, eikä aiokaan tarkastaa koko ojitushanketta, joka on maamme suurimpia. Nyt ilmi tullut on vain jäävuoren huippu. Noin 2 100 hehtaarin ojitushankkeessa on mukana yli 80 tilaa. "Avosuot ovat kauneusvirheitä. Vatanen tutki 360 ojitusasiakirjat ja havaitsi maastotarkastuksessa niissä lukuisia olennaisia virheitä ja suoranaisia väärennöksiä. Näin saadaan ojituskelpoista suota enemmän kuin sitä todellisuudessa on ''. Koko ojitusaluetta on kuitenkin mahdotonta tarkastaa , kun meitä on täällä vain viisi ihmistä' ' .· Todetut virheet ovat todella vain pieni osa 2 100 hehtaarin ojitusalueesta. Miten laajat alat koko ojitushankkeesta todella ovat metsäojituskelvottomia1 Ylijohtaja Kalle Kauttu metsähallituksesta ilmoitti , ettei koko ojitushanketta aiota tutkia. Jorma Laurila ''Nelinkertainen kontrolli'' pettää: Tapio ojittaa avosoita • ympär1stövuonna Keskusmetsälautakunta Tapio mainostaa ojituskohteidensa taloudellisen mielekkyyden ja laillisuuden kontrollia nelinkertaiseksi. Käytännössä seula osoittautuu kovin suurisilmäiseksi. Virhe toistuu systemaattisesti siten , että rämeosuuksia on suurennettu ja laskuojat vedetty suoraan nevojen läpi. Tapion Oulun metsänparannuspiirin ojitussuunnitelma hyväksyttiin metsähallituksessa keväällä 1980 ja ojitukset ovat olleet vauhdissa kesästä alkaen. Etsimättä tulee mieleen, että onko tämä vain jäävuoren huippu. laaja rimpineva on merkitty ruohoiseksi rämeeksi . Mitä metsähallitus pelkää. Ojitusalue rajoittuu soidensuojelun perusohjelman kansallisesti arvokkaaseen Revon nevaan, jonka vesitaloutta se saattaa muuttaa. Kuitenkin voi nähdä , että määrittäjä tuntee ne . Suotyyppien virheellisyydet vahvisti Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksen apulaisprofessori Seppo Eurola: "Suotyyppejä on selvästi määritetty väärin. Ne on joko yhdistettävä ojituskelpoiseen kuvioon tai jätettävä ojittamatta
Alakuvassa tyypillinen "hivutus" : rämeen reuna on jäänyt kauas taakse. koivua . Silloin kun ojicuskiihko on kova , lait ja ohjeet eivät pidättele. Ojituspapereissa yläkuvan yli 10 ha miltei ylitsepääsemätön rimpineva on väärennel!y ojicuskelpoiseksi sararämeeksi puustoa pitäisi löytyä 20 kuutiota hehtaarilta, josta 60 pros. Ojicuspapereissa maini11ua 20 puukuutiota hehtaaria kohden ei ojituskepeistä syntyne. vsk. 36 1. mäntyä ja 40 pros. SUOMEN LUONTO 8180 39
Kun 1970-luvun alussa neuvoteltiin Maailman Pankin lainaa vuonna 197 3 alkaneelle metsänparannusprojektille, niin käytettävissään olleiden aineistojen ja maastossa asiaan perehtymisen perusteella Pankin tutkijat päätyivät käsitykseen , ettei lainavaroja voida käyttää metsäojituksen rahoittamiseen Oulun läänin etelärajan pohjoispuolella parannusten heikon tuoton vuoksi. Projektia toteutettaessa ehdolla ei kuitenkaan ollut tarkoitettua merkitystä , sillä käytettäessä lainavaroja Etelä-Suomessa vapautui kotimaisia varoja ojitusten lisäämiseen Pohjois-Suomessa. 362 Voidaan vain arvailla, miten laajaa metsänkasvatuskelvottomien soiden ojitus todella on. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi nevaalamme olisi tällä tavoin pienentynyt jopa 200 000 hehtaarilla. AVOSOITA ja muita metsäkasvatukseen kel. Luottamus metsänparannuspiirejä kohtaan oikeutetusti heikkenee tällaisten tapausten takia . Ojitmhankkeita suunnittelevat ja johtavat metsäteknikot. Myöskään koko sinä aikana kun hän siellä työskenteli, ei käyty maastossa tarkastamassa ojituskohteiden laillisuutta. "Puun kasvattaminen ei ole niin pitkäaikainen tapahtuma , etteivätkö sitä koskevat katteettomat lupaukset kaatuisi korttitalona esittäjiensä päälle " . vottomia soita OJitetaan maassamme jatkuvasti. "MUTAINEN LAPSI" Professori Kullervo Kuusela arvosteli voimakkaasti metsänkasvatukseen kelvottomien soiden ojittamista kirjoituksessaan "Metsäojitus mutainen lapsi" parin vuoden takaisessa Uudessa Suomessa (US 1. Kontrolli on todellisuudessa vähintäin nelinkertainen: 1. suunnittelija karsii erikoisSUO MEN LUO TO HIHO 3'J. 1978). Sitä vaikeuttaa vielä maan hidas kohoaminen merestä ja sen kallistuminen vasten vesien kulkusuuntaa. Tämä merkitsee suurta hukkainvestointia ja soiden luonnontilan pilaamista ilman vastaavaa hyötyä''. Kerrotun tärkein syy on Kuuselan mukaan kehitysalueja puoluepoliittinen. Metsänparannustöiden taloudellisuusvaatimusta on niinikään tinkimättä noudatettava ojituskohteita valittaessa, jolloin aukeat ja rahkaiset suot jäävät metsänparannushankkeiden ulkopuolelle . Kaikki mahdollinen ojitetaan tyyliin "ojitus on metsänparannuksen perustoimenpide''. Valtion tuloja menoarvion metsänparannusvaroista puolet on suoraa tukea, toinen puolikas halpakorkoista lainaa. Vastuu on yhtä lailla metsähallituksen, jolle ojitushankkeiden tarkastaminen ja hyväksyminen kuuluvat. .. Näiltä osiltaan metsänparannuksen taloudellinen tuotto on paljon heikompi kuin mitä on odotettu ja mikä on asetettu vähimmäistavoitteeksi.'' Kuusela tähdensi, että Juun Pohjanmaan epäedullissa haihduntaoloissa ja tasaisilla mailla soiden metsittäminen on vaikeaa. Tarkastaja Ravelan syyskuisen käynnin jälkeen on kuitenkin muualla samalla ojitusalueella ojitettu ainakin yksi yli 10 hehtaarin täysin puuton avosuo. '' Samanaikaisissa taloudellista edullisuutta selvittävissä tutkimuksissa todettiin, että ojitusten taloudellinen tuotto pieneni voimakkaasti siirryttäessä PohjoisSuomeen ja siellä laihoille soille. Metsänhoitaja Reima Vatasen mukaan Oulun metsänparannuspiirissä avosoiden ojitukset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. 10. vsk.. . Vaikka luonnonsuojelu unohdettaisiinkin, ei veromarkkojen haaskaamisen tuottamattomien maiden ojittamiseen pitäisi olla yhdentekevää. Kuuselan mukaan virheitä on tehty ennen muuta Oulun läänissä: '' Alkuperäinen metsäojitus ei ole johtanut haluttuun tulokseen laajoilla alueilla . " Tapion osastopäällikkö , metsänhoitaja Kalevi Raitasuo puolusteli Tapion ojitushankkeiden kouollia Suomen Luonnon keskustelupalstalla vuonna 1976 (SL 6 /76): ''Metsänparannuslain mukaan ei taloudellisesti kannattamatonta hanketta saa edes suunnitella, puhumattakaan sen tukemisesta. Vai maksavatko. Lumijoen ja Limingan virheet eivät ole "työn luonteesta johtuvaa epätarkkuutta" , jolla niitä on puolusteltu, vaan ne rikkovat selvästi metsänparannuslakia ja metsäh.1.llituksen avosoiden ojituskieltoa. Metsäteknikoille syntyy eräänlainen suorituspakko, kun kyvykkyyttä mitataan ojituskilometreillä. "Seurauksena on , että kuusinumeroinen luku hehtaareja ojitettua suota palautuu luonnontilaan lähinnä Oulun ja Lapin läänissä. Syöpymisriski voidaan monissa tapauksissa välttää ojalinjojen tarkoin harkitulla asettelulla. Lainasopimus tehtiin ottamalla huomioon tämä ehto. Laittomiin tai vähintäin suurpiirteisiin ojituksiin kannustaa myös metsänparantajien sisäinen normisto . Ojien väli on ollut liian pitkä ja ojituksia on tehty aivan liian huonoissa kasvuoloissa. Metsähallituksen keväällä 1979 hyväksymä ohje kieltää ehdottomasti metsitystä vaativien avosoiden ojituksen . että havaitut virheet korjataan''. ' ' Metsänparannuksen ohjaamiseen vaikuttaneet poliittiset päättäjät eivät rohjenneet riskeerata kannatustaan Pohjois-Suomessa rajoittamalla valtion varoilla tuettua ojitusta huonon työllisyyden ja heikon tulonmuodostuksen alueella." Kuusela vaatii kirjoituksessaan nykytilanteen pikaista selvittämistä ja ojitusten raJ01ttamista vain todella järkeviin kohteisiin. MYYTTI NELINKERTAISESTA KONTROLLISTA Tapion julkaisemassa kirjasessa ''Yksityismaiden ympäristönsuojelu" todetaan koreasti: "Ennen ojitushankkeen suunnittelun kenttätöiden aloittamista on suoritettava ojituskohteiden harkittu rajaaminen. Voidaanko metsähallituksen kanta tulkita siten, että julkisuuteen tulleet virheet korjataan, mutta muuten avosoita ja rahkarämeitä saa ojittaa niin paljon kuin huvittaa' Ylijohtaja Kauttua eivät tuottamattdmien maiden ojitukset tuntuneet kovin paljon huolestuttavan : " Maanomistajat ovat halukkaita ojittamaan maitaan ja hehän sen viime kädessä maksavat''
SUOT OJITETAAN VAIKKA VÄKISIN Maanviljelijä Pekka Tornio vedettiin ojicushankkeeseen vastoin tahtoaan. "Yksicyismetsälaki vaatii ojicetcujen maiden saattamista kasvukuntoon. Eiväthän Tapion miehet kai sentään tosissaan väitä, että tällainen kitumännikkö humahtaa kasvuunsa, kunhan vain ojat viilletään. Vaikenemalla todellisista kustannuksista ojituspaperit saadaan näyttämään metsänparannuslain mukaisilta. SUOMEN LUONTO H/80 l'I . Pekka Tornio on sitä mieltä, että ennenkuin hänen suonsa saataisiin kasvamaan metsaa, olisi kitulias puusto raivattava kokonaan pois. Maanviljelijän on omalla kustannuksellaan huolehdittava ojien kunnosta ja puuston kasvattamisesta. rahkarämeet, avonevat , letot) hankkeesta , 2. Myös Tapion omat maastotarkascukset näyttävät olevan satunnaisia. Ainakin yksi maanomistaja on väkisin ja vilpillisillä keinoilla vedetty ojitushankkeeseen ja sen kustannuksiin huolimatta hänen yksiselitteisen kielteisestä kannastaan. Pekka Tornio kertoo: "Tapion miehet kävivät vuosien kuluessa jatkuvasti kehu363. maanomistaja, joka joutuu maksamaan saamansa ojicuslainan takaisin, arvioi tietenkin ennen osalliscumispäätöstään to1menp1ceen kannattavuuden , 3. 4. '' Lumijoen-Limingan oinushankkeessa Raicasuon esittämä nelinkertainen kontrolli pettää joka kohdassa: 1. "En haluaisi yhteiskunnan rahoja ma1tten1 ojittamiseen, mutta kun niitä väkisellään työnnetään '' . Ojicusalueen suunnittelu alkoi 1970-luvun alussa . .sk. 2. " ,:.i:. Tästä Tapion miehet eivät puhu mitään. ' ·~· Metsänparannuslaki vaatii ojituksilta taloudellista mielekkyyttä metsä on saatava kasvamaan. Lisää löytyisi varmasti , jos koko ojicushan ke tarkastettaisiin maastossa , sillä onhan siinä mukana yli 80 tilaa. 3. Laillisuutta ja taloudellista tarkoituksenmukaisuutta e1 ole noudatettu. keskusmetsälautakunnassa tarkastetaan suunnitelman lainmukaisuus ja taloudellisuus ja 4. Kun työ on tehty , luovucuskokouksessa puhutaan pari minuuttia kunnostusvelvollisuudesta ' ' , Tornio sanoo. Ojicussuunnicelma on tosin tarkastettu vain yhden maanomistajan (passiiviosakas) mailla , mutta yksinomaan jo tällöin löytyi ojicuskelvottomia soita 30-40 hehtaaria. Raivaus maksaa hehtaaria kohden noin 2 0003 000 markkaa eli yhteensä Tornion 101 hehtaarin suopalscalla pari-kolmesataatuhatta markkaa. kursseilla saamallaan asiantuntemuksella metsänkasvacuskelvottomat kuviot (esim. Sanovat että saatte ojitetut maanne verovapaiksi, vaikka käytännössä ojittamattomat maat ovat jo verovapaita. Metsänparannuslaki edellyttää, että ojitukset ovat taloudellisesti mielekkäitä (2 §) . ennen hankkeen rahoittamista suunnitelma käydään läpi vielä metsähallituksessa. Vaikka räikeitä virheitä löytyi, metsähallitus ei aio tarkastaa koko aluetta, vaikka sille kuuluu metsänparannuksen valvonta. Tornio alkoi kapinoida, koska ei halunnut ojicuttaa mielestään mecsänkasvatukseen kelvottomia sonaan. Metsähallituksen tarkastaja sääciin paikalle vasta lukuisten kirjalliseen pyyntoJen jälkeen. Hankkeessa on mukana vähintäin kymmeniä hehtaareja ojituskelvotonta suota . Kuvan turreikko, jota on laajalti ojitushankkeessa, ei tuota puuta ellei vanhaa puustoa raivata täydellisesti ojituksen jälkeen se maksaisi pari kolmetuhatta markkaa hehtaarille
Teen vaimoni kanssa seitsemän päivää työtä viikossa. Syynä ei varmastikaan ole asianomaisen tarkastajan haluttomuus tutkia Tornion maita, vaan se ettei hän ole saanut ylemmiltään lupaa lähteä. MIKSI METSÄHALLITUKSEN TARKASTAJA VIIPYI. vsk.. On järjetöntä haaskata yhteiskunnan varoja metsäojien kaivattamiseen, ellei huolehdita sen jälkeen näiden alueiden metsittämisestä. Talvella 1980 metsänhoitaja Veikko Tuovinen lähetti minulle kirjeen, jossa ilmo1tt1, että metsähallitus voi määrätä turhaan käytetyt suunnitelmavarat minulta perittäväksi." ''Ojitustoimituksen toimituskokous pidettiin 10. Samassa tilaisuudessa meille tarjottiin myös rahoitusja ojitussopimusta. ' 'Menkää yli mutta maksa en minään''. Tämän takia allekirjoitimme hyvässä uskossa sopimuksen valitusajan lopussa meille esitetyssä muodossa" , Pekka Tornio muistelee. Kuinka kukaan voi ajatella, että me kykenisimme raivaamaan ojalinjoja 22 000 metriä ja maksamaan 30 000 markan velan. Näin siitä huolimatta , että hän sanoi täysin selvästi antavansa vain ylikulkuluvan , eikä haluavansa millään tavoin osallistua itse ojitushankkeeseen eikä sen kustannuksiin. Maanviljelijä Tornio on lähettänyt korkeimmalle hallinto-oikeusuoMEN LUO TO 8180 39. Allekirjoitin sopimuspaperin ja tein samalla täysin selväksi ettemme aio liittyä hankkeeseen. Metsähallituksen yksityismetsäosaston tarkastaja ei tullut tutkimaan Pekka Tornion maita lukuisista kirjallisista pyynnöistä huolimatta, ennenkuin ilmeisesti eduskunnan oikeusasiamies pani metsähallitukseen vauhtia. " Käsitin että heidän täytyy saada lupa vesien johtamiseen maittemme läpi. Kokouksessa saimme yllättäen tietää , että tilallemme oli suunniteltu noin 24 000 markan ojitushanke. Samassa tilaisuudessa meille kerrottiin, että ellemme allekirjoita työja rahoitussopimusta joudumme maksamaan laskun kerralla työn valmistuttua. Myöhemmin kävi ilmi, että kun Pekka Tornio antoi luvan läpikulkuojien vetämiselle ja allekirjoitti anomuksen, niin hänelle tarjottiinkin allekirjoitettavaksi aivan väärä paperi ojitushankkeeseen liittymispaperi. massa hankkeen edullisuutta, tyrkyttämässä sopimusta ja pyytämässä siihen nimikirjoitusta. MUTTA MITEN KÄVIKÄÄN:> "Olimme mukana alkukokouksessa, jossa oli saapuvilla 4-5 maanomistajaa sekä metsänparannusp11nn toimihenkilöitä . Myös metsänhoit;ija Tuovisen tulkinta vesilaista osoittautui vääräksi . Asia oli meille täydellinen yllätys, koska emme olleet tällaista pyytäneet. Niinikään kävi ilmi, että nimikirjoitusta pyytäneellä metsäteknikko Verneri Rfiisfiselfa oli mukana myös virallinen, vesilain mukainen metsähallituksen painattama läpikulkuojia koskeva lomake. Mielestäni on mieletöntä uhrata yhteiskunnan rahoja asiaan, josta ei ole kenellekään hyötyä. Kun en sitä hyväksynyt metsänparannusp11n po1st1 osan ojalinjoista ja vei asian oji364 tustoimitukseen. Jos todella on niin , kuten Kuusela otaksuu, etteivät "poliittiset päättäjät ole rohjenneet riskeerata kannatustaan PohjoisSuomessa rajoittamalla valtion varoilla tuettua ojitusta", on tämä varmasti keskeinen syy metsähallituksen haluttomuuteen mennä maastoon laajat metsänkasvatuskelvottomien soiden "puoluepoliittiset ojitukset'' ja valtion varojen haaskaus näyttäytyisivät koko tolkuttomuudessaan . Väsyneenä heidän jatkuviin käynteihinsä Pekka Tornio antoi luvan ojitusvesien johtamiseen maidensa läpi . Kirjelmässä todetaan mm.: "Mikä on metsähallituksen yksityismetsäosaston tarkastajan tehtävä , kun hän kirjallisesta pyynnöstä huolimatta virkavelvollisuuksiensa vastaisesti kieltäytyy tarkastamasta metsäojitussuunnitelman taloudellista tarkoituksenmukaisuutta. Jostain syystä se pysyi kuitenkin tiukasti Räisäsen taskussa. Tapion miehet jatkoivat vierailujaan. Tornio oli lähettänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle syyskuussa 1980 kyselyn metsähallituksen virkamiesten virkavelvollisuuksien täyttämisestä . Sopimusta emme luonnollisestikaan allekirjoittaneet.'' ''Lupaa kysymättä metsänparannuspiiri siis laati tilallemme täydellisen ojitussuunnitelman, mikä selvisi minulle vasta tässä kokouksessa. ''Meillä ei ole voimavaroja näin suureen metsänhoidolliseen urakkaan. Vesioikeuden mukaan ojitus olisi voitu suunnitella sitenkin, ettei maanomistajille olisi tuotettu hyötyä vastoin heidän tahtoaan. toukokuuta 1979. Metsähallitus on keskustapuolueen hallinnassa ja juuri kehitysalueilla ja PohjoisSuomessa puolueen kannatus on vahva . Uskoimme siihen , olihan Tuovinen jo virkansa puolesta vastuullinen, emmekä sen vuoksi ymmärtäneet valittaa päätöksestä . Siellä meille tarjottiin rajaja läpivientiojista 7 440 markan laskua. Taas kerran on käynyt niin, että metsähallituksen yksityismetsäosaston virkamiehet täysin tietoisina vallitsevasta ristiriidasta maastossa tehtävien töiden ja laadittujen suunnitelmaasiakirjojen välillä eivät poliittisen painostuksen takia uskalla puuttua törkeimpiinkään lainvastaisuuksiin, vaan toimivat pelkkinä tahdottomina yksityismetsätalouden edistämisjärjestön kumileimasina. Vesioikeus katsoi, ettei maanomistajien suostumus ojien vetämiseen maidensa rajojen kautta velvoita osallistumaan kustannuksiin , kun kerran he olivat siitä kieltäytyneet. Pohjois-Suomen vesioikeus vapautti päätöksellään 7. Mielipiteemme pysyi kuitenkin kielteisenä ' '. Samalla metsänhoitaja Tuovinen sanoi laskun olevan rajaosien osalta vesilain mukaisen. Allekirjoitus tehtiin vain siksi, ettemme halunneet olla esteenä muiden ojitussuunnitelmille " , Pekka Tornio sanoo. marraskuuta 1979 (N:o 72/79111) eräät toiset maanomistajat rajaojien kustannuksista, vaikka he siitä hyötyvätkin toimitusmiesten esittämällä tavalla, koska he olivat kieltäytyneet osallistumasta kustannuksiin . Seudultamme ei ole myöskään saatavissa työvoimaa tällaiseen työhön", Tornio perustelee
Parikymmentä vuotta sitten maanviljelysinsinööripiiri kaivatti seudulle maanviljelystarkoituksessa laskuojan , noin metrin syvän ja puolitoista leveän . Osa on jo kaivettu loka-marraskuussa ja vain muutamassa viikossa ne ovat selvästi syöpyneet. Hakemuksen käsittely vie kuitenkin kuukausia. MITEN KÄY LIMINGANLAHDEN, LUMI]OEN JA REVONNEVAN 1 Ojitushanke pilaisi itse kohteen lisäksi pahasti Lumijoen ja Liminganlahden ja saattaisi muuttaa Revonnevan luonnontilaa. D 365. Revonneva kuuluu valtioneuvoston periaatepäätöksellään vahvistamaan soidensuojelun perusohjelmaan. delle ojituksen purkuhakemuksen kesäkuussa 1980. Näinkö helposti valuvat sadattuhannet hiekkakuutiot liettämään viljelyksiä, Lumijokea ja Liminganlahtea. Kun satojen hehtaarien ojitusvedet johdetaan lentohiekkakentille, eivät auta Tapion hurskastelut: " Syöpymisriski voidaan monissa tapauksissa välttää ojalinjojen tarkoin harkitulla asettelulla". " Ojan syöpyminen on vuosien kuluessa vaimentunut ja miltei pysähtynyt , ja kasvillisuutta on kehittynyt penkoille . Vuosien kuluessa tämä hiekkaiseen maahan kaivettu oja on yksin jo puolen alkukilometrin markalla syöpynyt 10 metriä leveäksi ja neljä, viisi metriä syväksi rotkoksi. Oulun vesipiirin tutkimusten mukaan oja on kunnossa, valmiina ojitusvesien tulla . ganlahti kuuluu kansainväliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (Project Mar). ,sk. LiminSUOMEN LUONTO 8/ 80 39 . Hiekkaa on liettynyt myös alapuolisille viljelyksille. Mutta ojitusvesien johtaminen nostaa kevättulvia noin 40 prosentilla ja hiekka lähtee taas liikkeelle. Noin 600 ojitushehtaarin suovedet johdettaisiin Lumijokeen ja Liminganlahteen suurelta osin lentohiekkamaisen ja eroosiolle erittäin alttiin maaalueen läpi. Tämäkö nyt on sitä "syöpymisriskin välttämistä ojalinjojen tarkoin harkitulla asettelulla. Revonnevan erottaa ojitusalueesta ohut kangasjuotti , joka on kapeimmillaan vain joitain kymmeniä metrejä. Syöpyminen on Pekka Tornion mukaan mataloittanut Lumijoen ja täyttänyt sen suvannot. Ojitus edistyy sitävastoin koko aJan. Toimitusmiehillä täytyy olla hiekkaa silmissä, sillä maallikkokin näkee helposti alueen syöpymisherkkyyden. Ojaan on itsestään syöpynyt myös monien kymmenien metrien pituisia sivu-uomia, "makkaroita'' juuri niihin kaivetaan ojitusalueen laskuojat. HANKE JÄIHIN' Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri on vaatinut hankkeen seisauttamista siksi kunnes metsähallitus on tarkastanut sen ja Oulun metsänparannuspiiri poistanut suunnitelmasta metsänparannuslain ja metsähallituksen ohjeiden vastaiset kuviot. Sadattuhannet hiekkakuutiot kulkeutuvat Liminganlahteen, Lumijokeen tai liettyvät alapuolisille pelloille. Mikäli hiekka lähtee liikkeelle, niin haitat ovat sen verran isot, että siinä keikahtaa useampikin tila , jos maanomistajat laitetaan kaivamaan kukkaroaan . Oulun vesipiirin on tutkittava, ettei hankkeesta aiheudu vesilain muuttamiskiellon vastaisia seurauksia Lumijoessa ja Liminganlahdessa. Suuremmassa vaarassa ovat Lumijoki ja Liminganlahti . Syöpymisestä on jo nyr merkkejä , vaikka toistaiseksi aluetta huuhtelevat vain luontaiset tulvavedet. Ja kuka vahingot maksaisi' Maanomistajatpa tietenkin : ''Mikäli kuitenkin hankkeen johdosta aiheutuu alapuolisten uomien merkittävää liettymistä tai sortumista tahi muuta merkittävää vahinkoa , on se hakijan korvattava tai korjattava'' , todetaan toimitusmiesten päätöksessä. Ojitustoimituksen toimitusmiesten päätöksessä todetaan: " Toimitusmiehet eivät ole todenneet ennalta havaittavia vahinkoja syntyvan . Koska Revonneva on ojitusalueen yläpuolella , ojitus saattaisi kuivattaa myös Revonnevaa . Kymmenet tuhannet hiekkakuutiot ovat lähteneet liikkeelle. Miten paljon , se nähdään vuosien mittaan
JUHLAT LINNASSA Kuukausien työ oli takana , kun 200 kutsuvierasta kokoontui Olavinlinnan juhlaan . maaherra Uki Voutilainen) allekirjoittama vetoomuskirje. Kokoon saatiin 130 maanomistajaa , joille lähetettiin EteläSavon luonnonsuojelupiirin (pj. Seuraavaksi luetteloitiin sopivat kohteet. Luonnonsuojeluyhdistykset lähettivät ehdotuksensa sopivista alueista ja Etelä-Savon seutuka,waliiton suojelukohdearkistosta saatiin 366 loput. Maaherra Uki Voutilainen oli syystäkin yllättynyt ja ylpeä: ''Tämä merkitsee nykyisen suojelukohdemäärän yli kolminkertaistumista. kesäkuuta . Mukaan otettiin lähinnä yhteisöjä sekä sellaisia yksityisiä, jotka aikaisemmassa tiedustelussa eivät olleet suorastaan tyrmänneet suojelu hankkeita. Lisäksi kymmenet sellaiset maanom1staJat, jotka eivät tässä vaiheessa olleet valmiita viralliseen suojeluun, korostivat aikomustaan säilyttää arvokkaat kohteet omato1m1sest1 luonnontilaisina. Näin hanke saatiin vireille , mutta se ei edennyt ilman pai ment.amista . Taiteilijat jotka läänin luontoon tuntemansa kiintymyksen vuoksi esiintyivät korvauksetta onnistuivat tässä hyvin: kapellimestari Leif Segerstam soitti pianosävellyksensä '' Ajatuksia 1977", Eeva Kilpi puhui kirjailijan ja luonnon välisistä suhteista ja maailman luonnon säätiön pääsihteeri Mauri Rautkari esitti diaohjelman "Meillä on kaunis maa''. Hyviä asioita on niin runsaasti , että kun yhden teeman vietosta toivutaan, on jo sovitettava juhlailmettä seuraavaan . Kaikki tämä todistaa , että suomalaisilla maanomistajilla on avasuoM EN LUONTO 8 / 80 J<J . Tuntuu kuin olisi vain "lyödä läiskytetty märkää rukkasta puun kylkeen' '. Kampanjan valmisteluista, tuloksista ja opetuksista kertoo Mikkelin lääninhallituksessa työskentelevä Pentti Becker, joka oli itse aktiivisesti kampanjassa mukana. Tämä jokaista luonnontutkijaa ja -harrastajaa ilahduttava hankehan on saanut laajan kannatuksen ja suunnittelutoimikunnan asettamista odotetaan parhaillaan. Kampanja meni hienosti saatiin useita kymmeniä uusia ·1uonnonsuojelualueita: lukuisia soita, metsiköitä ja puroja, kolme geologista muodostumaa, pari lintujärveä ja saaristoaluetta, yksi harjualue sekä yksi kulttuurimaisemakohde. Tämä mielessä lähdettiin Mikkelin läänissä toimintaan kohteena alkuperäisen luonnon suojelu, yksi Y mpäristövuoden 1980 neljästä pääaiheesta. KAMPANJAN V AIHEET Ensimmäiseksi hankittiin ajatukselle läänin luonnonsuojeluyhdistysten sekä ympäristönsuojelu neuvottelukunnan tuki. vsk.. Erkki Huokuna) ja läänin ympäristönsuojeluneuvottelukunnan (pj. Juhlapuheessaan kansleri Ernst Palmen vauhditti Saimaan tutkimuslaitoksen perustamista. Teemavuosien päättyessä havaitaan usein tulosten jääneen paljosta puhumisesta huolimatta perin vaatimattomiksi. Kirjeessä tähdennettiin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeyttä maakunnallisesti ja paikallisesti sekä pyydettiin maanomistajaa vapaaehtoisena kotiseutuja kulttuuritekona hakemaan alueelleen luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta (liitteenä ohjeet luonnonsuojelualueen perustamisesta yksityismaalle). Pentti Becker Y mpäristövuoden tempaus Mikkelin läänissä: Suojelualueet kolminkertaistuivat Mikkelin läänissä temmattiin ympanstovuonna alkuperäisen luonnon puolesta. Juhlan yhtenä tavoitteena oli herättää ihmiset talteen keinoin huomaamaan luonnon kauneus ja suojelun merkitys. Maanomistajiin otettiinkin neuvotteluyhteys monelta suunnalta: luonnonsuojeluyhdistysten toimihenkilöt ja ympäristönsuojeluneuvottelukunnan jäsenet (kunnallisia luottamusmiehiä) keskustelivat kotiseutunsa maanomistajien kanssa , ja lääninhallituksesta neuvoteltiin miltei jokaisen kanssa puhelimitse. Keinoksi valittiin maanomistajille suunnattu vetoomuskampanja, joka huipentu1s1 suurenpuoleiseen juhlaan . Suur-Savon luonnonsuojelu yhdistyksen työryhmän monista ideoista karsiutui jatkojalostukseen yksi: huomattava osa voimista keskitetään yhteen läänintason tempaukseen uusien luonnonsuojelualueiden saamiseksi. Hakemuksia kertyi peräti 46 . Esitykseen suostuneet maanomistajat kutsuttiin samalla Y mpäristövuoden Mikkelin läänin pääjuhlaan Olavinlinnaan Maailman Ympäristöpäivänä 5. Vuoden kuluessa saataneen vielä useita uusia suojelualueita, joiden rauhoituspäätös ei ehtinyt tähän tilaisuuteen . Teemavuosien vietossa on vaaransa. Tilaisuus huipentui kampanjalla saatujen luonnonsuojelukohteiden julkistamiseen ja rauhoitushakemusten luovuttamiseen maaherralle
Monet vastaamatta jättäneet suostuivat myöhemmin henkilökohtaisissa neuvotteluissa rauhoitukseen I Kirjettä on siis pidettävä vain tiedotteen luonteisena 367. Kokonaispinta-alaa ei rajausten keskeneräisyyden vuoksi vielä ole laskettu, mutta joukossa on suuriakin kohteita , kuten Mikkelin kaupungin rauhoittamat 120 SUO MEN LUONTO 8/ 80 3'J. Jokainen voi kääntyä paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen puoleen ja sen opastamana hakea virallista rauhoitusta haluamalleen kohteelle , olipa kyseessä näyte aivan tavallisesta savolaisesta luonnosta tai peräti jokin erikoisuus. Ponnistuksia on siis jatkettava. Mikkelin kaupunki osalliscui ympäristövuoden kampanjaan hakemalla rauhoitusta viidelle suojelukohteelle yhteensä 120 hehtaarille. MITÄ OPITTIIN' Mainittakoon kampanjan pari opetusta. TEMPAUKSEN TULOS Uusista suojelukohteista vain neljä on luonnonmuistomerkkejä (puita), muut luonnonsuojelualueita. ha, yksityisten omistama Vänkkäänsuo (70 ha). Olkoon tämä kampanja otos läänimme suojelunarvoisista luonnonkohteista ja kannustakoon se kaikkia maanomistajia entistä tarkemmin vaalimaan alueensa luonnonarvoja. Hääppöinen ei tilanne ole vieläkään: on kuntia, joissa ei ole yhtään luonnonsuojelualuetta. Merkittävin suo on soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Jäppilän Maijootsuo, jossa on monia suotyyppejä sekä lettovillan ja punakämmekän tapaisia kasviharvinaisuuksia. Vapaaehtoisella rauhoitustoiminnalla on olennainen merkitys Mikkelin läänin luonnon ominaispiirteiden säilymiselle' '. Yksi niistä on Pankaioen kosteikko aivan kaupungin sydämessä. Alueita on 18 kunnassa ja niistä 21 suojelee suoluontoa , kuusi metsää, kuusi puroja, kaksi saaristoa, kaksi lintuvesiä, yksi harjuluontoa ja yksi kulttuurimaisemaa. Ensinnäkään suomalainen maanomistaja ei välitä tuon taivaallista hänelle osoitetuista kirjelmistä. Kampanja vauhditti tuntuvasti alkuperäisluonnon suojelua Mikkelin läänissä, jossa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua on ollut vain 0,6 promillea (!) pintaalasta. Hieno kasvistonsuojelukohde on Savonlinnan Liippilammen lehtokorpi tikankontteineen. rakatseista kulttuuritahtoa ja valmiutta vapaaehtoiseen luonnonsuojelutyöhön . Yhden käden sormilla ovat luettavissa ne , jotka ylipäänsä vastasivat vetoomukseen, vaikka kirjeessä pyydettiin ilmoitusta määräaikaan mennessä sekä kielteisessä että myönteisessä tapauksessa. vsk. Erityistä arvoa on kahdella Saimaan saariston suojelualueella: molempien luodoilla nähtiin viimekeväisessä lentolaskennassa saimaanhylkeitä . Valtakunnallista merkitystä on myös Juvan Iso-Huppion tulevan luonnonpuiston 80 ha suuruisella Kiukkaanmaanaukeella ja Joroisten kunnan rauhoittamalla Vuotsinsuon osalla. Hirvensalmen kirkonkylän tervaleppäkujan rauhoicus säilyttää pitäJän tunnusmerkin. Lisäksi on kolme geologista muodostumaa
Uinuvien suojeluhalujen esille nuuskiminen olisi juuri vapaaehtoisen luonnonsuojeluväen tehtävä . tunnusteluna , jonka varaan ei asioita pidä jättää . Heldt lngeniörbyrå Ab on lahjoittanut Suomen luonnonsuojeluliitolle 2 000 mk . Tilaisuuden tuotto käytetään luonnonvalokuvauksen edistämiseen ja suomalaisen luonnonsuojelutyön hyväksi. Oy Shell ab toivoo menestystä liitolle sen merkittävässä työssä. SUOMEN LUONTO 8180 J') . Pitkänen: Kuvia Talvesta ja Merestä • Vuoden luontokuvien julkistaminen • Haastateltavina Hannu Hautala , Seppo Keränen , Jukka Meriläinen, Arno Rautavaara ja Kari Soveri Suomen luonnonkuvaajat ry:n , Canonin ja Kodakin järjestämän tilaisuuden juontaa Veikko Neuvonen. Ohjelmassa: • Jorma Luhta: Kurkimaa • Matti A. Vuoden luontokuvatapahtuma pidetään Finlandia-talossa Helsingissä maanantaina 26 . Oy Shell ab on lahjoittanut 5 000 mk Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnan tukemiseen. Liput maksavat 18 markkaa ja niitä voi tavoitella ennakkoon Lippu palvelusta, Tikecistä, Foto-Nyblinin myymälöistä ja Suomen Luonnonsuojelun Tuesta . Anttolan Rakokallion rauhoitus turvaa tämän tunnetun kallionhalkeaman ia sen kasvillisuuden säilymisen. Paljon suojelualueita saataisiin , jos osattaisiin kääntyä oikeiden ihmisten puoleen . Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää saamastaan tuesta. tammikuuta 198 1 alkaen klo 19.00. Maanomistajien kuvaa luonnonsuojelusta rasittaa yhteiskunnan holhoavaksi koettu ote; etenkään viime aikojen uutiset pakkolunastuksista eivät ole olleet musiikkia heidän korvissaan. Toinen tärkeä seikka on maanomistajissa havaittu piilevä suojelumyönteisyys . Aulassa on klo 18.00 lähtien näyttelyitä ja väline-esittelyitä. Oy Insinööritoimisto K . D Lahjoituksia 1 uonnonsuoj ei u työlle Oy Insinööritoimisto K . Liippilammen lehtokorpi tikankontteineen on osa valtakunnallisesti merkittävää Pyöriinsalon kalkkialuetta. Ilman luonnonharrastajien esityksiä ja aloitteita maanomistajille jäisi etenkin arvoltaan paikalliseen luonnonkohteiden suojelu heikoksi , valtiovalta kun keskittyy vain arvokkaimpiin alu368 e1siin pystymättä kunnolla selviytymään niidenkään suojelusta. Heldt on muistanut liittoa aikaisemminkin , liiton täyttäessä 40 vuotta 2 500 mk:n lahjoituksella. Raha pyydetään käyttämään pääasiassa kotkien ja muiden harvinaisten petolintujen suojelemiseen . vsk.. Siksi maanomistajien o maehtoinen suojelutyö yhdessä luonnonsuojeluväen kanssa on mitä toivottavinta . Vapaaehtoinen rauhoitus on tärkeää paitsi tyydytystä tuottavan konkreettisuutensa takia myös yleisen mielipiteen kehittäjänä
hibernica -nimiset katajamuodot olivat kaikkein kysytyimpiä joulupuuksi. suecica) ja pylvå·små'isen katajan (juniperus communis f. (Lis. Jo aikaisemmin oli TVL saanut risuja katajien käyttämisestä aurausmerkkeinä , mutta se luopui huonosta tavastaan vapaaehtoisesti ja korvasi katajat nopeamm10 SUOMEN LUONTO 8180 J9. Tavallisimmin kataja on matalahko pensas , joka tosin nousee maanrajasta yhtenä runkona, mutta haarautuu pian useaksi, yhtä vahvaksi kaarevaksi, ylöspäin kohoavaksi oksaksi. Seppo Vuokko Ennen kataja katkii ennenkuin kuu sylliin puttoo ''Kataja on tehty hauin hampahista, lohen suuren leukaluista. '' ''Nauris kylvetään, kun katajapehkot pölisee.'' "Kypsyneet katajanmarjat ja viina ovat hyvää koleran ja ruton vastamyrkkyä . Oksat voivat painua myös maata vasten ja juurehtia. Vaikka saariston ja tunturien katajat ovatkin kovin samannäköisiä, niin se johtunee suurelta osin samanlaisista kasvuoloista eikä perinnöllisestä samankaltaisuudesta. vsk. On metsiemme onni , että Suomen metsät ovat olleet talouskäytössä vain vajaat parisataa vuotta. Puukatajia on eniten Järvi-Suomen eteläosissa. Ja tältä kataja on tahdottu säästää. Varsinkin avoimilla paikoilla ·On usein kauniin pylväsmäisiä tai sypressimäisiä, hyvin tiheälatvuksisia katajia. Talvi ja joulu ovat, tai taannoin ainakin olivat, huonoa mainosta katajalle. KeskiEuroopan vuoristoistakin on kuvattu samankaltaisia katajamuotoJa. tai var. Neulaset ovat lyhyet ja varrenmyötäisec. 1977). Sen latvus on tavallisesti paljon harsumpi kuin pylväskatajalla, mutta päärunko erottuu selvänä aina latvan kärkeen saakka. Mainittujen katajien ottaminen puuaineksen jalostamiseksi sekä' siihen tarkoitukseen kaupaksi tarjoaminen ja myyminen on kuitenkin sallittu. 2. tad. Katajan vaihtelu ulottuu maata pitkin matavasta varvusta kymmenmecriseen puuhun. Tämän artikkelin sananparret, laulut ja sanonnat ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston kokoelmista sekä kirjasta "Suomen kansan vertauksia". Pylväskataja on myös erittäin sopiva koristepensaaksi . sukuaan. Näin metsän perinnöllinen rakenne heikkenisi koko ajan. Se ei olisi hävittänyt katajaa kokonaan, mutta juuri kauneimmat katajamuodot olisivat alati harvina1stuneec. On hyvä ottaa aamulla ryyppy.'' ''Jassoo vai tuli katajasta lusikka.'' "Katajainen seiväs ja hoapanen aijjas ne kesteä miehen ijän." Kataja on ollut vanhalle kansalle tärkeä kasvi, josta on monenlaisia sanontoja ja taikoja. Niissähän metsästä otettaisiin aina parhaat puut pois ja jätettäisiin huonommat kasvamaan. Eniten pylväskatajia on Hämeessä. hibtrnica) ottaminen koristepuuna tai -oksana kaupan pitåmistå' varten samoin kuin niiden kaupaksi tarjoaminen tai m yyminen koristepuuna tai -oksana on kielletty. suecica. Sitkeän katajan kohotti koko Suomen kansan vertauskuvaksi Juhani Aho lastullaan "Katajainen kansani" (1891). Esimerkiksi tammen keskimäärin huono runkomuoto selitetään suurelca osin johtuvaksi vuosisatoja jatkuneista parhaiden runkojen poistamisesta niin huonommat ovat päässeet jatkamaan. Saariston ulkoluodoilla sekä tuntureilla kataja suikercaa usein aivan maata myöten tai lymyää kivenkolossa. Ääritapauksissa metsäseuduillakin esiintyy aivan suikercavia katajia. Juuri nämä f. Osa vaihtelusta on perinnölllsfä, osa ympäristön sanelemaa. uudistuvilla ja arvottomammilla lumiauran opastimilla. Kun katajan rauhoitus ei kiellä katajan puuaineksen käyttöä , tällaiset katajat ovat arvokkaita katajapuun tuottajia. Toinen asetuksen rauhoittama katajamuoto on yksirunkoinen ; puumainen var. Puukataja voi saavuttaa yli kymmenen metrin korkeuden ja rungon läpimitta on kymmeniä senttimetrejä. Juuri edellä kuvatun negatiivisen valinnan , "rodunhuononnuksen ' ', vuoksi ovat metsien karsintahakkuut kielletty. KA T A]APUU, MATALA PUU OKSAT MAATA KIERTÄÄ KUKA OMALTA HENTUL T ANSA RAKKAUTTA KIELTÄÄ Kataja on ainoa kasvimme, josta vain jotkin muodot ovat rauhoitetut. Niinpä katajan suojelemiseksi annetc110 asetus helmikuussa 1977 : Puumaisen katajan (Juniperus communis f. Niitäkin 369. Katajan puumaisten ja tuuheiden pylväsmäisten muotojen käytöstä joulupuuksi oli näet tulla melkoinen muotivillitys, joka olisi jatkuvasti karsinut katajan perinnöllistä monimuotoisuutta. 147 /4
Katajan suku on heimon suurin ja siihen kuuluu noin 6080 lajia. SUOMEN LUONTO 8180 39. Säännöllisen muotoiset katajat sopivat erinomaisesti koristepcnsaiksikin. 370 vam pitäisi muistaa lisätä ja säästää myös siementuotantoon . Ja vielä Amerikan puolella on katajallamme laaja alue; siellä se tosin useimmiten jää aivan matalaksi pensaaksi. Afrikassa kotikatajaamme on Atlasvuoristossa. LEPPÄ LEMMEKSEN TEKEMÄ , KATAJALLA KAUNIS SYNTY Kataja on havupuu, kuten kuusi ja mänty, mutta kuuluu eri heimoon, sypressikasveihin Cupressaceae. Hedepensaan huomaa kukinta-aikana juuri siitä, että vähäinenkin tuulenviri pöläyttää siitä " savupilven" eikä hedepensaassa tietenkään ole koskaan marjoja. Tenojoella kasvaa matalia katajia särkkien ja tulvaniittyjen ylä osissa. Vain pienet putkimaiset siemenaiheet pistävät esiin suojaavien silmusuomujen välistä. Kyllä vanha kansa on katajan kukinnan ajan tiennyt ja kytkenyt sen muihin tärkeisiin vuotuisiin tapahtumiin kuten Ku kataja pölisöö, ni lahna kuttoo CTaakkima) tai Kataiat savuaa, fl1kat on antavaasia (Kuortane). Sitä kasvaa lähes koko Euroopassa, etelässä enimmäkseen vuoristoissa. Suurin osa katajista on suomulehtisiä ja vain kymmenkunnalla lajilla on neulasmaiset lehdet kuten omalla kotikatajallamme. Oma katajamme on laajimmalle levinnyt havupuu . Tunturikankaiden kituliaat, koukkuiset ja uurteiset katajavanhuksct voivat olla jopa tuhatvuotisia. Meiltä itään katajan levinneisyysalue ulottuu halki koko Siperian; Japanissa sitä edustaa hieman poikkeava rotu . Puumaiset kataiat ovat todellisia maiseman kaunistuksia, joita tulee kaikin tavoin suojella. Kataja ei karta lyhytaikaista tulvaakaan. Katajan kukat ovat hyvin vaatimattomia ja hedeja emikukat ovat eri pensaissa. Pienet, keltaiset ja käpymäiset hedekukat ovat yksittäin neulasten hangoissa tai pienten oksien kärjissä . Koristekatajat on kasvatettava siemenestä tai lisättävä taimitarhoissa pistokkaista, sillä ison pensaan siirto luonnosta ei onnistu. Kataja on kasveistamme pitkäikäisin. KATAJA SE KASVAA KARVAAN MARJAN ILMAN KUKKIMAT A NÄMÄ FLIKAT POIKIA SAAVAT ILMAN KOSIMA TA Eipä pidä paikkaansa tämä härmäläinen kansanlaulu . Emikukat ovat vielä vaikeammin nähtäviä. vsk.
vsk. 371. SUO MEN LUONTO 8/ 80 3'!
Katajan alkukehitys on melko nopea. noma1sen arommsa . Kasvu on suurimmillaan 5-20 vuoden iässä, nuorempana kuin puillamme. Soistakin kataja hyväksyy kasvupaikoikseen vain ravinteisimmat; hyvin runsas se on lettorämeillä ja lettokorvissa. . Kuivalla säällä se taas kutistuu huomaamattomaksi . Sillä tosin on sienijuuri, mutta tolSln kuin metsäpuillamme , kumppanina eivät ole lakkisiener. KORVET KYLVI, KUUSET KASVO AHOT KYLVI , KOIVUT KASVO KANKAAT KYLVI, KATAJAT KASVO Katajan siemen iraa hitaasti: usein se lepää maassa pari vuotta ennen itämistään . Ihmisen seurasta kataja hyötyy. Osa saariston katajikoista, nykyään täysin asumattomillakin saarilla, on vanhan laidunnuksen tulosta. Eikä ensimmäisenä kesänäkään juuri tapahdu mitään näkyvää , vaikka naapuripensaasta olisikin lennähtänyt siitepölyä. Katajan sienijuuressa eli mykoritsassa sienirihmastot kasvavat juuren kärjen soluihin sisälle, eivätkä muodosta juurta ympäröivää nukkaista vaippaa kuten tavallinen mykoritsa. Aikaisemmin käytettiin yskänlääkkeenä katajien hinkumarjoja. JOKA KUUSEEN KURKOTTAA SE KA T A]AAN KAPSAHT AA Kataja on vaatimaton, muttei merkityksetön. Hyytelöruostesienten talvi-itiöpesäkkeet synnyttävät katajan kuoreen paksunnoksia, joista kostealla säällä paisuu laaja hyytelömäinen itiöemä. Mutta kataja on myös, pihlajan ohella, merestä kohoavien luotojen ensimmäisiä puuvartisia kasveja molemmat ovat lintujen levittämiä marjakasveJa . Nopean taimikehityksen ansiosta se ilmaantuu hakkuuaukeille , joilla se kuitenkaan tuskin koskaan on haitallisen runsas . Erityisesti Itä-Lapin tunturikoivikoissa on runsaasti katajaa , ja mikä merkillisintä, tunturien kataja on osittain yksirunkoista tyyppiä. vinteisuutta. Kataja onkin valoisten paikkojen pioneerikasvi , joka pian metsän umpeuduttua alkaa ränsistyä. osoittaa maan poikkeuksellista ra. Tosin talven viimat tappavat kaikki hangenpinnasta pistävät versot ja niin katajapuut jäävät talvista lumenpaksuutta osoittaviksi pöytäpuiksi. Katajaa pidetään karujen maiden kasvina. Kauneimmat katajikkomme ovatkin syntyneet entisille laidunmaille ja nyt metsittyminen uhkaa tuhota viehättävät katajaketomaisemat. Tunturiretkeilijän kannattaa kunnioittaa näitä kasvikuntamme vanhimpia , eikä niitä suinkaan saa kevytmielisesti taittaa tulipuiksi tai matkamuistoiks1. Tunturien katajat ovat hidaskasvuisia , mutta pitkäikäisiä. ,sk.. Toisena kesänä kehittyvä marja kasvaa näkyviin silmusuomujen välistä ja vasta kolmantena kesänä marja kypsyy ja saa sinisen värinsä ja eri. Kyllä se tuleekin toimeen kallioilla , saariston ja tuntureiden kivilouhuissa , mutta kanervatai jäkälätyypin männikkö on sille jo liian karu. Oikeammin päinvastoin: runsas katajikko 372 Katajan marjakävyt sillä ne todella ovat pieniä käpyjä , joiden suomut vain ovat marjamaisen meheviä ovat monien lintujen talvista apetta. Ne synnyttää äkämäsääsken 0/igouophus juniperinus toukka ärsytyksellään kolmesta katajanneulasesta , jotka yhdessä muodostavat hiukan turvonneen, silmumaisen äkämän . Voimajohtojen alle syntyy nykyään kauniita katajikkoja, koska varjostavan puuston kehittyminen siellä estetään. Takavuosina katajia käytettiin yle1seS11 aurausmerkkeinä, mutta katajan suojelemiseksi TVL on nyttemmin kieltänyt sen käytön. Kun se myöhemmin häviää kasvussa puille, on sen hävittäminen metsistä "metsänhoidon nimissä " täysin tarpeetonta . Vuosiluston vahvuus on vain pari millimetrin kymmenesosaa, mutta niitä on vanhimpiin katajiin kertyn yt jo toistatuhatta. Sieni-ihmiselle katajan anti on vähäinen . Näkyvimpiä katajan sieniä ovatkin hyytelöruostesienet, jotka osan vuotuisesta elämänkierrostaan elävät katajassa, osan pihlajassa ja muissa lehtipuissa. Nämä nestorit kasvoivat jo silloin, kun ensimmäiset ristiretket sms,vät suomalaiset kirjoitetun historian lehdille. Näyttäviä katajikkoja on niin Lapissa kuin saaristossakin metsänrajalla. Katajan juurisientä tai -sieniä tuskin lajilleen tunnetaankaan . Karja ei juuri katajaan kajoa, joten katajantaimet saavat varttua rauhassa. Hirvet syövät katajaa talvisena SUOMEN LUO TO 8/ 80 39
Katajan kaukolevintä lintujen mukana onkin melko tehokasta, jonka osoittaa sen kasvaminen uloimmillakin luodoilla . Kaunista ja tuoksuvaa puuta käytettiin myös astioiden tekoon , ja siihen sitä käytetään nykyäänkin; olkoonkin , että katajaiset astiat ovat nykyään pikemminkin 373. Kataja onkin pihlajan ohella merestä kohoavien saarien ensimmäisiä puuvarcisia asuuajia. Tämä on siitä erinomainen luonnonteeaines , että sitä on saatavilla kautta vuoden. Alko käyttää vuosittain noin kahdeksan tonnia katajanmarjoja. Ginin ja geneverin nimetkin johtuvat katajan erikielisistä nimistä (esim . Eniten katajanmarjoja kuitenkin käytetään juomien , erityisesti viinojen mausteena . Linnut levittävät katajan kovia siemeniä ulosteissaan aina saariston uloimmille luodoille asti . Alaskan kullankaivajia , kun pitkän talven aikana elimistö ei ole saanut riittävästi C-vitamii nia. Sitä käytettiin erityistä kestävyyttä vaat1v1m paikkoihin aidanseipäistä ongenkoukkuihin; vielä tällä vuosisadalla on Lapissa käytetty lohen ja mateen pyynnissä katajaisia koukkuJa. viherravintona ja erityisesti valkohäntäpeura korvaa katajalla kotiseutunsa monet pehmeälehtiset havupuut. EI KAIKKI KA T AJANMARJAT YHTÄ AIKAA KYPSY , EIKÄ KAIKKII PIIKOI YHTÄ AIKAA Vll}Ä Luonnossa katajan marjakäpyjä syövät metsot, teeret, pyyt , riekot , taviokuurna , rastaat, punatulkut , tilhet ja muut marjalinnut, jotka myös levittävät sen siemeniä . Ihminen käyttää katajanmarjoja mausteena. Suurimman osan niistä yhtiö tuo ulkomailta , nykyisin ennen muuta Italiasta ja Balkanilta, vaikka meiltä riittä1s1 katajanmarjoja vientiinkin . TEE KATAJAISET KALKUTTIMET , PETÄJÄISET PERSLETKUTTIMET, HAA VASTA HA TI VETIMET Vanha kansa tunsi puunsa ja tiesi tarkkaan , mihin mitäkin puuta käytti , kuten edellä olevista heinjokelaisista reenteko-ohjeistakin näkyy. Parhaiten mausteeksi sopivat sinisenmustat kypsät marjat, nuorissa vihreissä marjoissa voi olla tärpättimäinen masuoMEN LUONTO 8/ 80 39. Liharuokiin katajanmarjat antavat '' riistan makua' ' . Katajanversoista saa erinomaista teetä : tuoreita versoja murskataan ja päälle kaadetaan kuumaa vettä. ku . Katajan puuaines on kovaa, taipuisaa ja lahoamistakin vastaan kestävää. Katajanja kuusenneulasteellä on parannettu myös keripukkia , joka on vaivannut mm. Katajanmarjat ovat kuitenkin hitaita poimia ja kun vain kypsät siniset marjat kelpaavat , täytyy ne poimia pensaista yksitellen. vsk. ranskaksi Genevrier , italiaksi Ginepro). Tiheät kacajapensaat tarjoavat hyvän suojan haahkoille ja muille maahan pesiville linnuille. Katajanoksia käytetään niinikään savustuksessa maun antajana. Saariston haahka ja metsien kanalinnut hakevat usein pesälle suojaa katajan alta ja sen pistävän piikikkäästä latvuksesta saavat suojaisen pesäpaikan monet pikkulinnut
Kataja on herkkä kasvi, joka panee helposti pahakseen ympäristön vähäisistäkin muutoksista. Nisäkkäitä on kymmenen: valkohäntäpeura, kuusipeura , metsäkauris , saksanhirvi, muflon, villisika, kanadanmajava , supikoira, minkki ja piisami . Keskiaukeaman kuvasi Harri Nurminen . Ruokintapaikkoja oli metsästyskautena 1978-79 yli kaksi tuhatta, kymmenen vuotta aikaisemmin vain muutamia kymmeniä . Laji laajentaa levinneisyysaluettaan Kymen, Uudenmaan, Vaasan ja Keski-Suomen läänien alueille, osin siirto istutusten ansiosta. Toisaalta kuitenkin osa katajapuun käyttäjistä hakee puunsa oman käden oikeudella. MEHEVÄÄ KUIN MULTA KATAJAN ALLA Katajan , nimenomaan pylväskatajan, kauneus on houkutellut lukuisia kansalaisia yrittämään katajan siirtämistä puutarhan mehevään multaan . Siirtoa luonnosta kannattaa yrittää vain silloin, jos kaunis pienikokoinen katajapensas on jäämässä rakentamisen, soranoton tai tien teon jalkoihin. Katajan kaatamiseen ei riitä jokamiehenoikeus, ei edes sen oksien katkomiseen. Vuonna 1963, jolloin peuran metsästys ensi kerran sallittiin, niitä kaadettiin 123 yksilöä, tälle metsästyskaudelle on myönnetty jo yli 12 000 kaatolupaa . Istutukset ovat jo vanhoja, ainoastaan kanadanhanhi on viime vuosikymmenen tulokas. Istutusta täydennettiin vuonna 1948 maahan tuoduilla yksilöillä. Peuroja hätyyttävät koirat levittävät niitä myös, eksyneitä yksilöitä on tavattu hyvinkin kaukana varsinaiselta levinneisyysalueelta. vsk .. Aukeilla ahoilla on oma omalaatuinen kasvija pieneläinlajisconsa, joka häviää, jos keto metsittyy . Oma katajamme on kuitenkin niitä paljon kestävämpi ja sen muotojen runsaus tarjoaa kylliksi vaihtelun mahdollisuuksia. Valkohäntäpeurakantamme on lähtöisin Yhdysvaltain Minnesotan suomalaisten entiselle kotimaalleen lahjoittamasta viidestä eläimestä. Lintulajeja on istutettu kaksi : fasaani ja kanadanhanhi . Valkohäntäpeuran päälevinneisyysalue on Satakunta, Häme ja Varsinais-Suomi. Katajan puuaineksella ei kuitenkaan juuri kauppaa käydä. Yleensä siirrot epäonnistuvat. Taimitarhoissa myydään myös joidenkin vieraiden katajalajien taimia. Siitä on kokemuksia myös Suomesta, sillä meilläkin elää koko joukko ihmisen luontoomme istuttamia eläinlajeja. Niinpä maassamme elääkin toistakymmentä luonnollemme vierasta ja siirtoistutuksilla tänne levitettyä nisäkäsja lintulajia. Uudet lajit eivät joko sopeudu tai sopeutuvat liian hyvin. Esimerkiksi talvi 1977 oli vaikea, mutta tehostettu ruokinta pelasti eläimet tosin silloinkin laskettiin paikoitellen 3-5 prosentin tuhoja. Valkohäntäpeuroja tuotaessa ei luonnonsuojelullisia näkökohtia otettu h'uomioon, mutta laji on SUOMEN LUONTO 8/ 80 J•J. VALKOHÄNTÄPEURA on onnistunein hirvieläinlajien istutus , vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa siitä on kehittynyt merkittävä riistaeläin . Metsän rikkakasvina sitä pidetaan , ja hakkuun jälkeen jäävät kaadetut katajat metsään lahomaan. Peurakannan nopea kasvu 1970-luvulla johtui edullisista talvikausista, säästeliäästä verotuksesta ja talviruokinnasta. Vieraat eläinlajit ovat aina kiehtoneet suomalaisia, vaikka luontainenkin eläimistömme on varsin monipuolinen. Tai fasaani ja kanadanhanhi. Uusien eläinlajien istuttamista on kokeiltu joka puolella maailmaa, eivätkä tulokset ole useinkaan kovin hyviä. Kahdeksan vuotta myöhemmin kanta oli kasvanut jo kahteen sataan ja vuonna 1962 tuhanteen ; kymmenentuhannen raja ylitettiin vuonna 1973 . Talvella 1965-66 pakkaseen ja nälkään menehtyi kymmenesosa silloisesta kannasta , vastaava joukkotuho tuskin enää toistuu. Kaikista suositeltavin tapa on joko kasvattaa kataja siemenestä (kauniista pilarikatajasta kerätystä siemenestä todennäköisesti kehittyy samanlainen) tai käyttää taimitarhojen katajia . Syksyllä 1934 tuodut peurat elivät aitauksessa neljä vuotta kunnes yksi uros karkasi ja loputkin katsottiin parhaaksi päästää menemään. D Lampaiden laidunnus on synnyttänyt keskiaukeaman upean katajakedon. Matkamuistoteollisuus valmistaa katajasta myös monenlaista muuta pientä koristeja tarve-esinettä , joiden erityinen viehätys on pitkään säilyvässä tuoksussa . matkamuistoiksi ja koriste-esineiksi tarkoitettuja. Istutuksia on suoritettu myös Oulun ja Mikkelin seudui.Jle. Uusia lajeja ovat kaivanneet ennen muita metsästäjät. Kannattaisi katajan kauppa järjestää edes samoin kuin visakoivun: kilotavaraa on hyvälaatuinen kataJapuu. Tänä vuonna, ennen metsästyskautta, peuroja laskettiin ennätysmäiset 42 000. 376 Pekka Moilanen Eläinkunnan siirtolaiset Mistä on suomalaiseen luontoon ilmestynyt valkohäntäpeura, kuusipeura, saksanhirvi. Varsin monelta taholta olen kuullut katajavarkauksista: omistajan ihmeteltyä jotenkin muuttunutta maisemaa löytyvät katajien kannot lopulta sammaleella peitettyinä
Laji on täysin riippuvainen metsästäjien tarjoamasta ravinnosta. SUOMEN LUONTO 8180 3'J . Metsäkauriita on yritetty istuttaa myös mantereelle. sopeutunut oloihimme hyvin, vaikka onkin ankarina talvina ruokinnasta riippuvainen. Lajia on metsästetty vuodesta 1963 lähtien, yhteensä 220 yksilöä. Metsäkaurista on saanut metsästää seitsemän vuoden ajan, saalismäärä on kasvanut vaatimattomasta alusta yli seitsemän sadan. Vuonna 1954 istutusta kokeiltiin Kytäjällä, mutta kauriit eivät lisääntyneet. Alueen vaihtelevat maastot ovat lajille erinomainen elinympäristö. Paikoi1ellen Keski-, Eletäja Länsi-Euroopassa esiimyvä kuusipeura on alunperin kowisin Vähä-Aasias1a. Perämeren rannikkoalueelle on syntynyt vakiintunut luonnonvarainen kanta, nykyisin 377. Ensimmäiset kuusipeurat tuotiin vuonna 1890 Hämeenlinnaan Saksasta. Kustaa Vaasa määräsi kirjeellään Ahvenanmaan kauriiden metsästyksen Tukholman linnan yksinoikeudeksi. Istutuksia on myöhemmin täydennetty; vuonna 1967 kannaksi arvioitiin 6070 yksilöä ja kymmenen vuotta myöhemmin laskettiin jo 3 000 päätä. KUUSIPEURA ei ole menestynyt yhtä hyvin kuin valkohäntäpeura. Myös Teijon alueelle on istutettu muutamia yksilöitä . Ahvenanmaan metsäkauriskanta on ilmeisen elinvoimainen . Vuonna 1971 eläimiä tuotiin Inkooseen Angön saarelle ja istutusta täydennettiin myöhemmin ahvenanmaalaisilla kauriilla. Suomen oloihin laji sopeutuu huonos1i. Metsäkauris leviää maahamme myös luontaisesti Haaparannan kautta. Tuolloin vielä runsaan metsäkauriskannan tiedetään kuolleen sukupuuttoon 1600-luvulla. Vuonna 1935 joitakin yksilöitä vietiin EteläHämeeseen Tammelaan ja Vanajaan tarhaan, iosta ne kuitenkin karkasivat. Peurakanta on ilmeisesti saavuttanut mahdollisen levinneisyysalueensa rajat ja suurimman runsautensa metsästysviranomaisten mielestä niitä on jo liikaakin. Runsas lehtipuusto ja vähälumisuus ovat taanneet ravinnonsaannin myös talvella tosin käytössä on pari sataa ruokintapaikkaa . METSÄ KAURIS mamttaan maamme historiassa ensi kerran vuonna 15 3 7. Kantaa ei ole enää syytä kasvattaa, päinvastoin, tällä metsästyskaudella sitä yritetään pienentää raskaalla verotuksella. Muutamia vuosia viidensadan hehtaarin tarhassaan elettyään eläimet lähtivät karkuun ja muodostivat villin kuusipeurakannan . Vuonna 1953 tuotettiin Hyvinkään Kytäjälle Ruotsista kolme peuraa, seuraavana vuonna kahdeksan lisää. Laji on levinnyt myös ympäristökuntiin, ennenkaikkea Lopen ja Nurmijärven alueille , kannan suuruudeksi arvioidaan nykyisin 400 yksilöä . Vahva peurakanta tulisi säilyttää vain lajille parhaiten sopivalla alueella, Hämeessä , Uudellamaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Siellä niitä pidettiin aitauksessa ja siirrettiin myöhemmin Korkeasaareen. Uudelleen metsäkaurista ryhdyttiin kotiuttamaan Ahvenanmaalle vuonna 1962 Ruotsista tuoduilla eläimillä. Talven yli peurat selviävä! vain ruokinnan turvin. Tälle metsästyskaudelle lupia on myönnetty kaikkiaan 3 7. vsk
Rautjärveltä. vsk.. SAKSANHIRVI, JAPANINHIRVI, MUFLON JA VILLISIKA Saksanhirviä on tavattu Suomessa 378 jo 1500ja 1600-luvuilla Ahvenanmaalla ja Ruissalossa, mutta ne ovat myöhemmin hävinneet. Suomessa saksanhirviä elää vain pienellä luonnonsuojelualueella Inkoossa. Japaninhirvi ei kuulu suomalaiseen eläimistöön , mutta sitä on istutettu vuosina 1958-59 Neuvostoliiton puolelle, Karjalan Kannakselle Vuoksen suun seutuville. Ruotsissa elää jo vahva kanta ja laji näy11ää sopeutuvan hyvin myös Suomen oloihin. Myös Ruotsissa ja Norjassa asuu elinvoimainen kanta. noin sadan yksilön vahvuinen. Valitettavasti vain ankarat talvet tuhoavat eläimet pohjoisempana. Saksanhirviä tavataan suurimmassa osassa Eteläja Keski-Eurooppaa . Muflon-lammas on omalaatuinen ilmestys suomalaisessa luonnossa, mutta eipä se ole laajalti levinnytkään . 1930-luvulla saksanhirviä tuotiin Inkoon Hättööseen ja luonnonsuojelualueella elää nykyäänkin parikymmentä yksilöä. Fasaani on vuosikymmenien yritysten jälkeen vähitellen sopeutumassa suomalaiseen luoncoon. Metsäkauriilla on vahva taipumus vaellukseen siitä kertovat havainnot ympäri maata aina Pohjois-Karjalaa myöten. Lampaita on Hättössä parikymmentä ja Säpissä 15. Vuosittain niitä on SUOMEN LUONTO 8/ 80 39 . Ainakin ankarina talvina linnut ovat kuitenkin vielä ruokinnasta riippuvaisia. Kanadanhanhi on istutetuista lajeistamme nuorin, ensimmäiset linnut cuotiin vuonna l 964. Tähän mennessä tietoon on tullut muutamia epävarmoja havaintoja, mm . Mufloneita on istutettu vuosina 19 39 ja 1949 Inkoon Hättöseen ja Porin Säppiin . Jonkin verran kauriita tulee myös idästä. Laji on menestynyt alueella hyvin ja saattaa levitä aikaa myöten Suomenkin puolelle
Kanadanmajava rakentaa huomattavasti suurempia patoaltaita ja aiheuttaa näin myös paljon suurempaa tuhoa metsissä. Muflon-lammas on kotoisin Välimeren saarilta, joskin sitä tavataan myös Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Meillä muflon on lähinnä parin paikkakunnan erikoisuus. Uuden majavakannan istuttamista suunniteltiin jo viime vuosisadan puolella, mutta hanke toteutui vasta 1930-luvun puolivälissä. Nykyisten majaviemme kantaisät ja -äidit tuotiin Norjasta ja Yhdysvalloista. Villisika leviää maahamme Neuvostoliiton puolelta nykyisin se ilmeisesti myös lisääntyy Suomen puolella. Laji leviää luontaisesti, joskin ainakin Karjalan alueen kanta on talviruokinnasta riippuvainen. Supikoira aloitti Suomen valloituksen todenteolla 1960-luvulla. Lajeja on mahdoton erottaa maastossa ulkonäön perusteella, mutta työn jäljissä on eroa. Suomesta sukupuuttoon . Kanadanmajava lisääntyy myös tehokkaammin kuin eurooppalainen serkkunsa ja on käytännössä syrjäyttänyt sen lähes 379. Laji levittäytyy meille myös luontaisesti sekä luoteesta Ruotsin puolelta, että kaakosta, itärajan takaa . Istutuksista on Ahvenanmaalle syntynyt vahva metsäkauriskanta. vsk. Vanha majavakantamme oli puhtaasti euroopanmajavaa, sen sijaan uutta kantaa luotaessa istutettiin sekä euroopanettä kanadanmajavaa. MAJA V AKANT AMME oli aikoinaan hyvin runsas , mutta arvokas turkis aiheutti ankaran pyynnin Ja maJava hävitettiin SUOMEN LUONTO 8/ 80 39 . ' myös metsästetty. Viimeisen majavan oletetaan tuhoutuneen vuonna 1868 Sallassa samana vuonna kuin laji rauhoitettiin. Nykyisin tätä alunperin itä-aasialaista eläintä tavataan suurimmassa osassa maata, aina Rovaniemeä myöten
Jos piisamin levittämistä onkin arvosteltu, niin samoin on arvosteltu sen metsästystä: keväällä raudoilla saalistettaessa loukkuihin uupuu myös paljon lintuja. Viime vuosina on keskimäärin noin 200 000 piisamia saanut luovuttaa turkkinsa ihmisten koristeiksi . Työn jäljissä on kuitenkin eroa: kanadanmajava rakentaa suuremmat patoaltaat ja aiheuttaa siten huomattavasti suuremmat tuhot metsissä. Varsinkin alkuvaiheessa, 1920ja 30-luvuilla minkkejä karkasi tarhoista ja luonnonvarainen kanta syntyi nopeasti. 1.-15. SUO MEN LUONTO H/ 80 )'! . MAJAVAN PIKKUSERKKU, kuten intiaanit piisamia kutsuvat, tuotiin meille Pohjois-Amerikasta. Majavia istutettiin aluksi vuonna 1933 Satakuntaan, Hämeeseen ja Pohjois-Karjalaan , myöhemmin on tehty siirtoistutuksia Lappia myöten . VILLIMINKKI on myös alunperin pohjoisamerikkalainen laji joka meille tuotiin turkiseläimeksi. Minkkejä saamme myös itärajan takaa ja Norjasta. Saimaan ympäristössä ja Pohjois-Karjalassa tämä uuttera vesistörakentaja on lisääntynyt niin tehokkaasti , että aiheuttaa metsänomistajille harmaita hiuksia. Majavakannan runsautta seurataan ajoittaisilla valtakunnallisilla majavatiedusteluilla, tänä vuonna on menossa neljäs selvitys. Istutus kääntyi päälaelleen : tarkoitus oli tuoda luontoomme takaisin sieltä hävitetty laji, mutta tuotiinkin aivan vieras eläin. Lähes kaikki ovat kanadanmajavia , vain Satakunnassa elää pieni, 150200 yksilön euroopanmajavakanta. Tiedustelun tulosten pohjalta tehdään 1980-luvun majava-kannan hoitoja metsästyssuunnitelmat. Kahta majavalajiamme, euroopanja kanadanmajavaa, on mahdotonta erottaa maastossa toisistaan . Uuden alueen vallatessaan piisami tuhoaa sen vesikasvillisuuden , lumpeet, kaislat ja komeet, ja niin myös kalojen kutupaikat. Vahin,kojen takia on vaadittu sen hävittämistä ja sitä yritettykin, siinä koskaan onnistumatta. 380 Villiminkki on sopeutunut luontoomme liiankin hyvin . Väitetyistä vahingoista huolimatta piisami on rauhoitettu, pyynti tosin sallitaan kunakin vuonna erikseen säädettävänä aikana . Minkillä ei ole meillä luontaisia vihollisia, eikä metsästyskään ole pitänyt kantaa kurissa. Niinpä sen metsästäminen onkin sallittu vuodesta 1956 asti , metsästyskautena 1977-78 saalis oli tuhat nahkaa. Tarkoituksena oli lisätä luontoomme arvokas turkiseläin ja siinä onnistuttiin hyvin monien mielestä liiankin hyvin. Piisamisaaliit vaihtelevat vuosittain muodin ja nahasta maksettavan hinnan mukaan. vsk.. koko maassa. Jonkin verran minkkejä on istutettukin teko jota nykyisin ei paljon kiitellä . Viime vuosina metsästysaika on ollut 1. Arvokas turkiseläin metsästäjien iloksi saatiin, mutta pian tulivat esille myös haitat. Vuoteen 1950 mennessä majavakanta oli kasvanut puoleen tuhanteen , nykyisin arviolta 6 000-8 000 yksilöön. 6. Piisamia istutettiin 1920-luvun alussa kolmelle sadalle paikkakunnalle ja laji on vallannut koko maan Hankoniemeltä Inariin
Vaikka saalismäärät ovat kasvaneet 1970-luvun alun 5 000 yksilöstä nykyiseen noin viiteenkymmeneen tuhanteen , eivät kannat ole pysyneet kurissa . Kanadanhanhi on kuitenkin sopeutunut oloihimme hyvin . Luonnonvarainen, jos luonnonvaraisesta yleensä voidaan puhua, kanta on nykyään noin 50 000 yksilöä. Vuosina 1927-57 sitä istutettiin Neuvostoliiton Euroopan puoleiseen osaan, mm. Vuonna 1970 fasaanin poikasia kasvatettiin vain runsaat 15 000 , mutta parina viime vuonna jo lähes 40 000. Pahin tilanne on linnustonsuojelualueilla, joissa pyyntiä ei harjoiteta , vaikka juuri siellä sitä"pitäisi tehdä. Meille tämä ketun sukulainen leviää Neuvostoliiton puolelta. Tarhauksen nostattivat kokonaan uusiin lukemiin 1970-luvulla markkinoille ilmestyneet erinomaisen varmakäyttöiset, ns . Minkki on hyvin utelias ja uskalias , se tunkeutuu vaikka rakennuksiin ja saalistaa jopa kotieläimiä. Suomen puolella supikoira löytyi JO 1930-luvun puolivälissä, SUOMEN LUONTO 8180 3'! . Luonnonvaraiset kannat syntyivät vähitellen karanneista linnuista nykyisin Ruotsissa lasketaan pesivän jo 10 000 paria. Leningradin seudulle, Neuvosto-Karjalaan ja Kuolan niemimaalle. Se on vallannut elintilan sukupuuton partaalle suistuneelta vesikolta; se aiheuttaa pahaa tuhoa niin lintujen pesillä kuin kalaparvissa. FASAANI tuotiin meille vuosisadan vaihteessa. Vaikka supikoira onkin arvokas turkiseläin, se tuottaa myös paljon vahinkoa . jokamiehen hautomakoneet. KANADANHANHI on istutetuista eläimistämme myöhäisin tulokas. Aikaisemmin kasvatusta harrastettiin vain Etelä-Suomessa, myöhemmin on pienyrityksiä syntynyt Pohjanmaalle , Keski-Suomeen, jopa Pohjois-Karjalaan . Supikoira osoittautui varsin vikkeläksi otukseksi: jo muutaman kuukauden kuluttua istutuksista sitä tavattiin jopa sadan kilometrin päässä. Tehokkaat istutukset ja luontainen taipumus vaeltamiseen levittivät Pohjois-Amerikasta ruodun piisamin nopeasti halki koko maan Hangosta Inariin. Päättyneellä vuosikymmenellä supikoirasta on tullut merkittävä turkiseläin, ei pelkästään metsästäjille vaan myös turkistarhaajille. Se on sopeutunut vaivalloisesti oloihimme eikä selviä ilman ruokintaa yli talven . Istutus käynnistett11n vuonna 1964, aluksi etenkin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. mutta vasta 1960-luvulla se alkoi asuttaa maatamme todenteolla. Valtaosa linnuista muuttaa talveksi Etelä-Itämerelle ja palaa keväällä syntymäsijoilleen . Kanadanhanhen istuttamista on arvosteltu koska luontaisen metsähanhikantamme tarhaaminen ja istuttaminen olisi ollut mielekkäämpää. Kanadanhanhea tuotettiin aikoinaan Yhdysvalloista Englantiin ja Ruotsiin kyhmyjoutsenen tapaan puistolinnuksi . Istutuksia on kokeiltu Rovaniemeä myöten . Fasaania on kasvatettu meillä tarhoissa jo vuodesta 1905 , mutta vasta 1960-luvulla syntyi varsinaisia suurtarhoja. vsk. Metsästäjien fasaanisaalis on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut , nykyisin ammutaan pitkästi toistakymmentä tuhatta kultakukkoa vuodessa. Harrastuksenaan fasaaneja kasvattavat istuttavat lintuja yleensä omille metsästysmaillensa , hoitavat talvisin ruokintapaikoilla ja syövät ne syksyllä. Supikanta on vahva myös Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääneissä ja vahvistuu vuosittain Hämeessä ja Uudellamaalla. Kuten tavallista niin myös supikoiran istuttajat ovat joutuneet toteamaan toimiensa tuottavan odottamattomia ikävyyksiä. Minkkiäkin on yritetty luonnostamme tuloksetta hävittää. Suurimmat saaliit saadaan Kymen läänin alueelta: kaakkoisrajan tuntumassa elävät pyytäjät kertovat kaskuna että supeja metsästetään aina iltaisin rukkaskäsin navettaan mennessä. Metsästäjien toiveena ja tarkoituksena on saada kanadanhanhesta jo 1980-luvulla uusi metsästettävä laji . Sitä saa metsästää läpi vuoden, mutta pyynti on liian tehotonta. Kaikkiaan maahan on tuotettu 700 hanhea ja luonnonvaraiseksi kannaksi lasketaan nykyisin 400 lintua valtaosa Varsinais-Suomen alueella. Minkki on levinnyt koko maahan ja lisääntynyt kohtuuttomasti . Monet metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat järjestäneet erityisiä minkinpyyntikampanjoita Kuusamossa minkistä on maksettu jopa tapporahaa. Nykyisin meillä toimii parikymmentä suurta ja kymmeniä pienempiä fasaanitarhoja. Suuret tarhaajat kasvattavat lintuja lähinnä edustusjahteihin, jonkin verran myös istutuksiin. D 38 1. SUPIKOIRA puolestaan on perä1sm Kiinasta, Ussur-joen seutuvilta. Supi on rauhoittamaton ja sitä pyydetään ympäri vuoden. Supisaalis oli esimerkiksi metsästyskaudella 1968-69 vain 140 yksilöä , mutta 1978-79 jo 12 000. Supi on ketun tavoin kaikkiruokainen ja tuttu, mutta vähemmän kaivattu vieras esimerkiksi teeren pesällä
Runsaat turskavuodet ovat vapaa-ajan kalastajille riemun aikaa. Nykyisen kaltaisia huippukausia on viimeksi ollut 1920-luvun alussa sekä 1930ja 1940-luvun taitteessa. E 0.. Vaikkapa piikillä juksaamalla nousee saalista miltei solkenaan . Runsastuminen johtuu Itämeren turskakannan vahvistumisesta suolapitoisuuden kohottua ja happitilanteen kohennuttua lisääntymisalueilla. Itämeren turskaa Gadus morhua callarias tavataan säännöllisesti Bornholmin länsipuolelta Merenkurkkuun ja Suomenlahden itäosun asti. E ;.: Petri Suuronen, Eero Aro ja Ulrika Östman Itämeren turska Suomen turskakanta on viime vuosina ollut voimissaan, saaliit ovat moninkertaistuneet. Bornholmin länsipuolella elää Atlantin turska Gadus morhua morhua. Turskavaramme ovat edelleenkin paljolti hyödyntämättä, mihin on syynä mm. kannan voimakkuuden suuri vaihtelu. Runsaina vuosinaan 382 turska työntyy kuitenkin Pohjanlahden ja Suomenlahden perukkaan saakka. Kirjoittajat ennakoivat, että nykyinen turskahuippumme alkaa kuitenkin piakkoin laantua, ellei sitten lähivuosina taas synny runsaasti nuoria turskia. Vuoden 1979 ennätyssaalis oli peräti noin kolmikymmenkertainen verrattuna vuosikymmenen alun määriin. Turska ei rannikollamme lisäänny, mutta niitä saapuu meille etelämmästä, hyvinä vuosina runsaastikin. Turska on silakan jälkeen Itämeren tärkein saaliskala. Yhtä innoissaan eivät ole ammatikseen kalastavat, sillä turska teettää työtä, eikä tuore turska käy suomalaisille kaupaksi norjalainen pakaste kylläkin. Kohtalaisia vuosia on aina silloin tällöin. Kalliisiin pyydyksiin ja SUOMEN LUONTO 8 / 80 3<J . Saaliista Suomen osuus on kuitenkin ollut lähes merkityksetön . Kuvan turskasaaliiseen on eksynyt myös särki ja muutama kampelakin . vsk .
populaation tiheys. Mätimunien laatu riippuu emokalojen ravitsemusja terveydentilasta , mihin vaikuttaa mm. TURSKA SYÖ vuodessa viisin-kahdeksanker. 1T ÄMEREN TURSKAKANTA on 1970-luvun jälkipuoliskolla voimistunut. Tämän jälkeen saalis nousi huimasti; vuonna 1978 turskaa nostettiin noin 1 450 tonnia ja vuonna 1979 jo 2 940 tonnia . Vaellus kutualueille on voimakkainta ilmeisesti loppusyksystä ja alkutalvesta. Pohjois-Itämeren turskakannan vahvuus riippuu Eteläja KeskiItämerellä syntyvien vuosiluokkien suuruudesta, nuorten turskien vaelluksesta eteläisemmältä Itämereltä sekä rannikkomme sukukypsien ja sukukypsiksi varttuvien turskien vaelluksesta takaisin kutualueille. Silloin turskalle soveliaan lisääntymisalueen pohjoisraja siirtyy lähemmäksi Suomen rannikkoa ja mätimunien kellumisen edellyttämä riittävän suolaisen veden kerros paksunee ja laajenee. ta1sesu oman painonsa verran. vsk. Pienten, alle 30-senttisten turs383. VAELLUS TAKAISIN KUTU ALUEILLE Suuri osa turskistamme palaa takaisin Eteläja Keski-Itämerelle saavuttaessaan sukukypsyyden keskimäärin kolmivuotiaina. Vuosina 19 76 ja 1977 syntyivät erittäin vahvat vuosiluokat, minkä vuoksi turskamme olivat kahtena seuraavana vuotena pieniä ja kanta tiheä. Yksivuotiaita turskia oli saaliissa vuonna 1976 vajaat 5 pros. fileerauskoneisiin ei kannata siJotttaa, ellei raaka-aineensaantia pystytä turvaamaan. Eloon jäävien mätimunien määrän lisäksi myös mätimunien laatu vaikuttaa syntyvän vuosiluokan voimakkuuteen. Kudun jälkeen turskat eivät yleensä palaa Suomen rannikolle. Vuosina 1970-1973 saalis vaihteli noin 50-100 tonnin välillä, vuonna 1974 turskaa saatiin 160 tonnia ja vuosina 1975-1977 noin 300 tonnia vuodessa. Turska ei kykene lisääntymään Suomen merialueilla, koska sen normaalisti välivedessä vapaasti kelluvat mätimunat vajoavat alle 10-11 promillen suolapitoisuudessa pohjaan ja tuhoutuvat ilmeisesti hapenpuutteeseen tai joutuvat pohjaeläinten ravinnoksi. vuosittain olosuhteista riippuen erään tutkimuksen mukaan 7999 prosenttia. Siis kun turskia on runsaasti , kalojen kunto on usein huono . Turskan koon kasvaessa selkärangattomien osuus ravinnossa vähenee ja kalojen lisääntyy. . Ravinnon koostumus riippuu saaliin koon lisäksi vuodenajasta ja turskan elinympäristöstä. D kutualue Suomen rannikoilla turska ei lisäänny, mutta nuoria turskia vaeltaa meille Eteläja Keski-Itämeren kutualueilta hyvinä vuosina niitä tapaa Perämerta ja Suomenlahden pohjukkaa myöten. Kotimaista turskaa myös syrjitään jatkuvasti ruokakalana . Tanskan salmien kautta työntyy kuitenkin ajoittain runsaasti suolaista ja hapekasta vettä Itämeren syvänteisiin siirtäen vanhan, hapettoman veden pintaan. Ellei uutta vuosiluokkaa synny , turskakantamme alkaa piakkoin taas heikentyä. Aktiiviseen hakeutumiseen on syynä runsaiden vuosiluokkien kiristämä ravintokilpailu. Itämeren syvänteet ovat kuitenkin lisääntymiselle epäedullisia alhaisen ja vaihtelevan happipitoisuutensa vuoksi , mikä johtuu ens1s1Ja1sesti Itämerelle tunnunomaisesta suolapitoisuuden jyrkästä muuttumisesta tietyssä syvyydessä, harppauskerroksesta eli halokliinista. , vuonna 1977 13 pros. Niinpä Suomeen tuodaan ulkomailta vuosittain jo pelkästään ihmisravinnoksi noin 50 miljoonan markan arvosta turskapakasteita. NUORET TURSKA T ilmestyvät Suomen rannikolle yleensä vuoden tai kaksi sen jälkeen, kun varsinaisella Itämerellä on syntynyt vahva vuosiluokka. Lisääntymiselle sopiva vesikerros on varsin kapea , koska suolaja happipitoisuudet kohoavat vastakkaisiin suuntiin . Halokliini on tietynlainen kemiallinen "seinäma , joka estää tehokkaasti pintaja pohjaveden sekoittumisen ja edistää hapettoman pohjavesikerroksen syntymistä. Turskan mätimunista kuoleekin SUOMEN LUONTO 8180 39 . , vuonna 1978 15 pros., vuonna 1979 vajaat 2 pros. Pienet poikaset ja nuoret turskat ovat kulkeutuneet virtausten mukana ja osittain ilmeisesti myös aktiivisesti hakeutuneet pohjoiselle Itämerelle. Kutualueet sijaitsevatkin Eteläja Keski-Itämeren syvänteissä, missä on riittävä suolapitoisuus. Saalisturskien keskipituus oli vuonna 1976 45 cm , vuonna 1977 41 cm, vuonna 1978 33 cm , vuonna 1979 36 cm ja tämän vuoden ennakkoarvion mukaan 41 cm . Merkittyjen turskien perusteella vaeltaa rannikkomme sukukypsistä turskista vuosittain noin kolmannes Eteläja Keski-Itämerelle kutemaan . Myös äkillisesti huonontuneet ympäristöolot voivat lisätä nuorten turskien leviämistä pohJo1seen. Varsinkin PohjoisItämerellä saalis on moninkertaistunut. Vuodesta 1978 on turskiemme keskipituus kasvanut ja yksivuotiaitten osuus voimakkaasti vähentynyt. Tällöin edellytykset vahvan vuosiluokan synnylle ovat olemassa. Huomattavat vuosivaihtelut takaisinvaelluksessa vaikuttavat myös turskakantamme runsauteen ja ikärakenteeseen. Turskakantamme on siis vanhentunut. . ja vuoden 1980 ennakkoarvion mukaan alle 1 pros. Tämä näkyy saalisturskien keskipituuden vuosittaisessa vaihtelussa ja yksivuotisten turskien osuudessa
Res. från Kungl. Tutkijat pitävätkin silakkasaaliiden vaihtelun tärkeimpänä syynä silakan omien vuosiluokkien voimakkaita vaihteluita. Parmanne . Selkärangattomia eläimiä turskat kuluttivat vuosittain noin 500 000 tonnia. Itämeren turskakannan on arvioitu syöneen vuosina 1976 ja 1977 keskimäärin 666 000 tonnia silakkaa vuosittain . V .. 1980: Silakan kalasrus 1978. Kilohailia turska kulutti vastaavasti vuosittain 850 000 tonnia, mikä oli keskimäärin kuutisenkymmentä prosenttia silloisesta kilohailikannasta. Kun nämä vuosiluokat ovat vuoteen 1981 mennessä lähes kokonaisuudessaan vaeltaneet pois rannikoltamme turskakannan täytyy heiketä tuntuvasti, ellei vuonna 1980 tai myöhemmin synny jälleen vahvoja vuosiluokkia. Kun Itämeren silloinen silakkakanta arvioitiin noin 1.9 milj. Samalla saat Suomen Luontosikin halvemmalla jäsenhintaan 55 mk. perm . Silakkaa ja kilohailia turska alkaa syödä noin 3 5 senttisenä. 1980: Migracions, morraliry and growch of cod in chc Northern Balric Sea. Aro, E. & Suuronen . Arvioimista vaikeuttaa turskien vaellukset eteläisen ja pohjoisen Itämeren välillä. Undersökningar rörande torskcn i mc:llersca Ostersjön och Boccrnhavc:r. l ysekil 15: 112. från havsliskelab. tonniksi, turskat söivät silakoista vuosittain kolmanneksen . P. Finnish Fish . Eräs toinen tutkimus arvioi , että Itämeren turskat söivät vuosina 197 578 keskimäärin 300 000 tonnia silakkaa ja kilohailia ja 700 000 tonnia selkärangattomia vuosittain . 1973: lnvesugarians af fa crars influencing fluctuacions in abundance a f Balric cod. R. / J: 8: 115. N . Meddel. monista kiintoisista asioista. halkojalkaisäyriäiset, katkat ja tokot. Isojen , yli 50-senttisten turskien ruokavaliosta silakkaa on jo huomattava osa. Suuria, paljon silakkaa syöviä turskia on kuitenkin rannikollamme ollut melko vähän ja toisaalta silakkasaaliit ovat pienentyneet myös Perämerellä, missä turskaa on varsin vähän. 3. Itämeren ajoittain runsaan turskakannan mahdollistaa osaltaan se, ettei aikuisella turskalla ole mainittavia ravintokilpailijoita, ja että pääravintokohteet kilohaili, silakka ja kilkki uvat yleisiä. Sen sijaan on laajemmilta Itämeren alueilta tehty arvioita turskien vaikutuksesta ravintoeläimiensä vuosituottoon. Lantbruksscyrelsen 243 : 19-75. Hessle . turskien mahoista. Sjöblom . Kalamies 3: 4. 1980: Dai/y racian and food consumpcion in cod From c:ascern Balric. Mer 164: 73-76. C. !CES C. 1980: Feeding af cod in rhe Äland Sca and ies influcncc on chc scocks o f hcrring and sprar. Reun . Medd . G . Keskikokoisten ja suurten turskien ruokalistalla kilkki on kalojen ohella tärkeä. metsäpeuroista, vihreistä eläimistä, vuosisadan alun matkailusta ... Co ns. Eräiden havaintojen mukaan myös elaska ja härkäsimppu sekä härkäsimpun mäti ovat yleistä turskan ravintoa. Vuosina 1978 ja 1979 ei ilmeisestikään syntynyt vuosien 1976 ja 1977 kaltaisia vahvoja vuosiluokkia. SUOMEN LUONTO 8/ 80 39 ,sk.. ICESC. M./J: 8: 113 . kolmipiikkejä, kivinilkkoja ja tokkoja sekä monien kalojen , etenkin silakan, mätiä. TURSKIEMME TULEVAISUUS Koska Suomen turskakannan runsaus riippuu ratkaisevasti syntyvien vudsiluokkien voimakkuudesta, voidaan arvella , että kanta piakkoin heikkenee. Turskakannan vaikutus silakkakantoihin on ilmeisen suuri, mutta ei kuitenkaan viime vuosien heikkojen silakkasaaliiden perussyy . Saaristossa silakan ja kilohailin osuus ravinnossa on vähäisempi paitsi silakan kutuaikana keväisin . B. ja silakkaa 12-25 pros. Saman tutkimuksen mukaan turska söi silakSuomen Luonnon tilaus Olet postitse saanut Suomen Luonnon tilillepanokortin maksa tilausmaksu sillä, niin varmistat lehden keskeytymättömän saannin. & Uzars, D . KIRJALLI SUUTTA Axel! , M.-B. kien paaravintona ovat mm . V. 1966 : Problems concerning cod in rhe Ba/ric. viime vuosien heikkoihin silakkasaaliisiin on vaikea luotettavasti arvioida. Tule mukaan työhön luonnon puolesta liity asuinseudullasi toimivaan Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykseen (liittymisohjeet löydät takakannesta) . Ensi vuoden ykkösnumerossa kerromme mm. M. & Sjöblom , V. Rapp. P.-v. 384 kaa kaksinkertaisesti ja kilohailia viisinkertaisesti verrattuna siihen mitä ihminen niitä Itämerestä kalasti . Näiden kahden tutkimuksen tulokset osoittavat, että turskakannan osuutta mm . lishev, M. Explor. Vuosi vaihtuu uudista ONKO TURSKA SYYPÄÄ HUONOIHIN SILAKKASAALIISIIN 1 Nykyisen turskakannan vaikutusta Suomen silakkaja kilohailikantoihin ei ole voitu arvioida, koska toistaiseksi ei rannikkomme turskakannan kokoa ole saatu selville . 1923 :. Saaristossa turska syö kilkin lisäksi runsaasti mm. O n erlind, G . Grauman. Vuodenajasta riippuen kilohailia löytyy 6-34 pros. int
Jouni Hongell Hautaperän tekoallas kenen hyödyksi. Hautaperän tekoaltaaseen hukkui 220 ha peltoa, 550 ha metsää ja suota sekä 14 tilaa . EteläSuomessa ja Pohjanmaalla on sitä vastoin lukuisia pieniä altaita. Tunnusomaista tekoaltaillemme on pieni vesitilavuus ja vesiala säännöstelyn alarajalla, suuret vedenpinnan vaihtelut, mataluus ja sijainti latvavesillä. KALAJOEN LATVOILLE syksyllä 1976 valmistunut Hautaperän tekoallas sijaitsee noin 130 kilometrin etäisyydellä Pohjanlahdelta ja viiden kilometrin päässä Haapajärven kaupungin keskustasta. Pohjois-Suomessa tekoaltaita on vähän, mutta ne ovat suuria kuten Lokka ja Porttipahta. Tulvasuojelualtaisiin on yleensä kytketty myös voimatalous. Kaiken kukkuraksi altaaseen kytketty tehovoimatalous mitätöi sen tulvasuojelukyvyn Kalajoki tulvii yhä. Kelluvat turvelautat haittaavat veneilyä ja pohjan risut rikkovat kalanpyydykset. ''Hautaperänjärven valmistuminen on tärkein virstanpylväs tiellä, joka johtaa Kalajoen vesistöolojen kaikinpuoliseen parantamiseen alueen asukkaiden toiveiden mukaisesti'', todetaan vesihallituksen esitteessä ''Hautaperänjärvi suomalaista vesistö rakentamista''. Todellisuus on toinen. Vaikka tekoaltaita onkin runsaasti, niitä ei ole juuri tutkittu, eikä tietoja niiden ympäristöhaitoista ole paljonkaan koottu. Altaan maapadolla kävelevän maanviljelijä Viljo Mattilan maista puolet jäi veden alle. Virallisen selityksen mukaan altaan rakentamisella pyrittiin ehkäisemään Kalajoen suur385 e .3 1. Maassamme on nykyisin yli 40 tekojärveä tai merestä padottua allasta, ja uusia suunnitellaan jatkuvasti. SUOMEN LUONTO 8/ 80 J9. Monikäyttöiseksi mainostettu Hautaperänallas ei houkuttele rantamilleen: Raju säännöstely on kuluttanut rannat autioiksi, vesi on kehnoa ja pilaa Kalajoenkin vettä. ,sk. Rakentamista on perusteltu pääasiassa voimataloudella ja tulvasuojelulla, joissain tapauksissa myös makean veden tarpeella
Kalajoella onkin edelleen lähes joka kevät tulvia . Etenkin talvella vedenpinnan vajotessa alimmilleen rantavyöhyke joutuu alttiiksi jään kulutukselle ja pakkasille pohjan kasvit ja eläimet kuolevat ja irtain maaaines kulkeutuu muualle. Usein näin onkin ensimmäisinä padotuksen jälkeisinä vuosina , kun tekoaltaat ovat ravinteikkaita. Ne peittivät siis kuutisen prosenma altaan pintaalasta. Rannat ovat suurimmaksi osaksi !oivia ja Iietteisiä , ja siten pienetkin vedenpinnan vaihtelut tuntuvat. Myös muiden arvokaIojen esiintyminen on käynyt Kalajoessa satunnaiseksi. Myöhäissyksyllä ja talvella allas tyhjennetään ja alimmillaan vedenpinta on maalis-huhtikuussa, jonka jälkeen allas täytetään nopeasti kevätvesillä. Tässä onnistuttiinkin melko hyvin, sillä altaan pohjasta on vain kolmannes suota. Kun altaasta juoksutettava vesi otetaan syvältä, virtaa Kalajokeen niukkahappista ja muutenkin kehnoa vettä, joka heikentää joen pohjaeläimistöä ja kalastaa . Vähitellen veden ravinteisuus kuitenkin vähenee ja tuotanto heikkenee . Pintaan kohoavat , irrallaan ajelehtivat turvelautat vaikeuttavat mm. Esimerkiksi voimatalouden talvisin vaatimat epäsäännölliset juoksutukset paksuntavat jäätä, joka edistää tulvien syntyä, sillä keväällä liikkeelle lähtiessään jäät kasautuvat suuriksi padoiksi . Säännöstelytilavuutta Hautaperällä on 48 milj. Ajelehtivat turvelautat haittaavat veneiden rantautumista ja ovat muutenkin vaarana veneilylle. Hautaperänallas saa vetensä Hinkuanjoesta, Lohijoesta sekä ihmisen rakentamista Kalajanjoesta ja Kuonanjoesta . Rakennusvaiheessa pohja perattiin huolimattomasti ja sinne jääneet risut ja rangat rikkovat kalastusvälineet. RANNAT RÄNSISTYVÄT Luonnontilaisissa järvissä kasvaa usein runsaasti rantakasvillisuutta , joka leväkeijuston kanssa vastaa perustuotannosta. Niinpä mm. Näin on käynyt myös Hautaperällä . TURVELAUTAT RIESANA Hautaperänallas pyrittiin sijoittamaan muista tekoaltaistamme poiketen vähäsoiselle alueelle. Myös Hautaperänallas kärsii samasta vaivasta. Panoksenne oli merkittävä. Kesällä 1979 arvioitiin ilmakuvista, että pinnalla kellui vielä noin viidennes pohjalle jääneestä turpeesta. Samoin pohjaeläimiä on niukasti , koska raju säännöste386 ly kuluttaa pohjaa ja rantoja . Suurimpina haittoina on heikko happitilanne , etenkin talvella. vsk .. 1 neliökiIometriin. Vedet juoksevat altaasta Kalajokeen Hinkuan noin 6 MW:n tehoisen voimalan läpi . Huvila-asutustakaan allas ei oikein houkuttele , koska kelvollista rantaa on niukasti. Altaan kesäinen pintaala on 7.6 km 2 , mutta voimakas säännöstely voi supistaa altaan talvisen pinta-alan jopa 1. Toistaiseksi Hautaperälle ei ole rakennettu uimapaikkaa sellaiseksi on saanut kelvata vaarallinen patovalli . ten kevättulvien maataloudelle aiheuttamia vahinkoja ja nostamaan Kalajoen kesäisiä alivirtaamia , mutta altaaseen kytkettiin myös v<iimatalous. Kun vielä sade ja tuulet tehostavat rantavyöhykkeen kulumista , siitä tulee vähitellen karu ja autio . Vuosien kuluessa elohopeapitoisuus kuitenkin vähitellen alentuu. ALLAS PILAA KALAJOKEAKIN Tekoaltaiden vaivana on veden huono laatu padotuksen jälkeisinä vuosina ja vesi paranee vasta vuosien kuluessa . Veden tumma väri ei myöskään ole kovin puoleensa vetävä . Luonto-Liiton hallitus SUO MEN LUONTO 8180 3'! . Pohjakin on risuinen , joten virkistyskalastus on vaikeaa. Se taas tuntuu kalastuksesta lisäansioita saavien kukkarossa. KALASTO KEHNOA Tekoaltaita pidetään yleisesti parempina kalavesinä kuin Iuonnonjärviä . Hautaperällä on epäsuotu1S1a oloja pystynyt parhaiten uhmaamaan made , joka näyttää sopeutuvan voimakkaaseenkin säännöstelyyn. 5 metrillä. Tekoaltaissa tilanne on toinen, sillä voimakas säännöstely tuhoaa rantakasvillisuuden lähes kokonaan ja perustuotanto jää leväkeijuston varaan. siikanahkiaiskannat ovat romahtaneet. HINKUASSA VIRTAA RAHA Vaikka Hautaperän allasta perusteltiin tulvasuojelulla ja Kalajoen alivirtaamien tasaamisella, käytännössä voimatalous on mitätöinyt suurimmaksi osaksi sen tulvasuojelukyvyn. Kesällä vedenpinta on ylimmillään ja vedenkorkeus vaihtelee vain puolisen metriä. Kalastusta haittaavat myös altaan runsaat ravinteet , jotka kiihdyttämällä !evien kasvua Iimoittavat pyydykset nopeasti ja vähentävät niiden kalastustehoa . Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu myös korkeita elohopeapitoisuuksia muutamia vuosia vanhojen altaiden petokaloissa. Hautaperänallasta säännöstellään vuosittain noin 11. Muuten myös Hautaperänallas on roskakalavaltainen, sillä särki, kiiski ja ahven muodostavat yhdessä kalastosta kaksi kolmannesta. Vaikka pintavesi onkin varsin hapekasta, niin jo vajaassa kymmenessä! metrissä vesi on hapetonta. D ARVOISAT SUOMEN LUONNON TILAAJAT Kiitämme teitä LuontoLiiton luonnonharrastustyön tukemisesta Y mpäristövuoden arpajaisten välityksellä . Siitä huolimatta tämäkin turvemäärä haittaa varsin paljon altaan käyttöä ja huonontaa sen veden laatua. veneilyä. vesikuutiota ja valuma-aluetta 980 km 2 kolmannes Kalajoen valumaalueesta. KURJA VIRKISTYKSEENKIN Virkistyspaikkoina tekoaltaat eivät vedä vertoja luonnontilaisille järville. Vuosien kuluessa myös säännöstely, rantojen kuluminen sekä veden huono laatu karsivat kalakantaa tuntuvasti , ja viimein niissä viihtyvät enää roskakalat
D 387 i 1. Virtasen biologista cypensidontaa , palkokasvikokeita ja sovellutuksia sekä maatilan typpiomavaraisuutta käsittelevän kirj allisen ruocannon nykyajan vi lj elyyn sovellettavissa olevat ideat biologisesti viljeltyjen tuotteiden markkinointimahdollisuudet kotimaassa ja ulkomailla biologisen viljel yn soveltuminen pientilojen erikoiscuocantomuodoksi Liitto esitti edelleen, että maaja metsätalousministeriö ryhtyisi pikaisiin toimiin biologisin ja tavanomai sin m enetelmin viljeltävien kirjanpitotilojen perustamiseksi , jotta Suomenkin olo issa saataisiin vertailukelpoisia ja täsm ällisiä tietoja eri menetelmie n satoisuudesta ja taloudellisesta kann attavuudesta . Vuoroviljely , sekakasvien käyttö, eril aiset biologiset tuholaisten torjuntam enetelmät , kotieläinten lannan ravinteiden tarkka h yötykäyttö , ravinnehävikkien estäminen , biologisen cypensido nnan ja palkokasvie n viljelyn lisääminen , viemärilietteen ja muiden orgaanisten asumisjätteiden ja teurastusjätteiden h yödyntäminen sekä puuja turvetuhkan ohj aaminen kasvi nvi ljelyyn kuuluvat kaikki tärkeisiin biologisen vi ljelyn tutkimuskohteisiin ja käytä nnön toimiin . USA: ssa orgaanisesti viljeltyjä tuotteita m yytiin 1970luvull a vuosittain noin kahdella miljardill a markalla. tarpeita. Eräs biologise n vi ljel yn johtoajatuksia on valjastaa m aaperän hyötyeliöt , m adot, sienet ja bakteerit , tehokkaasti muokkaam aan m aan rakennetta, hajottamaan orgaanisia aineksia, vapauttamaan ravmte1ta m aan mineraaleista , snomaan ilmakehän typpeä ja torjumaan tuholaisia. Euroopassa biologisesti viljeltyjä tiloja on yli 40 000, yhceisp inta-alaltaan noi n 750 000 hehtaari a. Sadot eivät ole nousseet läheskään yhtä roimasti , mu11a täsmällisiä tietoja biologisen ja voimaperäisen viljelyn sacoisuudesta ja taloudellisesta kannallavuudesta ei Suomen oloista ole. JO . 1. Suomessa kaupallisia biologisia viljelytiloja on muutamia satoja. Näin ollen "elävän m aan " avulla saatetaan maaperaan tiukemminkin sitoutuneet mineraaliainekset sekä ilman typpi aktiiviseen kiertokulkuun, ts. 1980 esityksen m aaja m etsätalousministeri Taisto Tå.hkämaalle biologisen viljelyn tutkimuk sen aloittamiseksi Suomessa sekä kirjanpitotilojen perustamiseksi maahamme. Samalla liitto viittaa keskieurooppalaisiin ja yhdysvaltalaisiin tuloksiin , jo eka osoittavat biologisesti viljellyt tilat yll ättävänkin kilpai lukykyisiksi, tuotantokustan nuksia säästäväksi ja energiariippuvuutta pienentäviksi . otetaan käyttöön tavanomaisessa viljelyssä piileviksi ja passiiviksiksi jääviä voi m avaroja. Muilta osin nykyaikaisessa biologisessa viljelyssä käytetään m odern ia koneistusta ja tekniikkaa . Vil javassa m aassa m aaperäeläi nten elopaino saattaa nousta hehtaarilla yli 20 tonnin . Suomessa biologinen viljely on kuitenkin enimmäkseen harrastelun tai kotitarvevi ljelyn asteella. Katsauksia Uutisia Asutusja maatilatalousliitto maaJa metsätalousministeriölle: Biologista viljelyä tutkittava Asutusja maacilacalousliitto (AML) jätti 29 . Liitto tähdentää, että Suomessa ei ole täsm ällisiä tietoja tai vertailuja biologisen ja tavanomaisen viljelyn sadoista, tuotantokustannuksista, taloudellisesta kannattavuudesta ja työläydestä . Kirjelmässä viitataan m yös USA:n m aatalousministeri Bob Berglandin aloitteesta kooctuun cucki jaryhmää n , joka sai viime vuoden heinäkuussa valmiiksi selvityksen orgaanisesta vil jelystä suosituksineen käytän nön toimenpiteiksi (orgaaninen vi ljely merkitsee USA:ssa sam aa kuin biologinen viljely Euroopassa). Ravin tonsa ja energia nsa näm ä pieneliöt saavat suureksi osaksi m aaperää n lisättävistä orgaanisista aineksista. Asutusja maacilacalousliitto esittää, että m aaja metsätalousministeriö asettaisi pikaisesti työryhmän se lvittäm ään seuraavia biologisen vilj elyn näkökohtia: bio logisesta vi ljelystä Suomessa tähän asti saadut kokemukset mahdollisuudet biologisen viljelyn neuvonnan järjestämiseksi mahdollisuudet biologisen viljelyn opettamiseksi m aacalousopp ilai toksissa biologisen viljelyn rajoirukset m aataloudessamme biologiselle viljelylle leimalliseen osatoimintojen soveltamism ahdollisuudet tavanomaisessa viljelyssä A . SUOMEN LUONTO 8/ 80 J•J . vsk. Näiden näkymättömien pientyöläiseen työpanosta pyritään biologisessa viljelyssä valjastamaan ottamalla huomioon niiden työympäristön ja ravinnon vaatimukset. Kirjelmässä mainitaan m yös , että biologinen viljely on kansainvälisessä kielenkäytössä kehittynyt yhceisnimeksi kaikille niille viljelymenetelmille , joissa m aa lannoitetaan sekä rikkaruohot, kasvitaudic ja tuholaiset torjutaan kemialliseen menetelmien sij aan biologisin keinoin . Maanviljely~semme voimaperäist}'.minen on lisännyt väkilannoi11eiden käy11öä 900 prosen111a vuosina 194080 . Maatalouden tuotantokustannusten jatkuvasti noustessa ja viljelijöiden velkaantuessa AML näkee tarpeelliseksi selvittää missä määrin biologiseen viljelyyn siirtym ällä tai omaksumalla osittain biologiseen viljelyyn kuuluvia toimintoja voitaisiin lievittää kustannuspaineita ja kuinka biologinen viljel y sovel tuisi pientilojen erikoistuocantomuodoksi . Elokuussa ministeriöön perustettiin oma osasto hoitam aan orgaanisten viljelijöiden neuvonnallisia ym
Neuvosto esittää lisäksi , että tutkittaisiin mahdollisuuksia lunastaa vähäarvoisia vesivoimaosuuksia eräiden jokien , kuten Lestijoki ja Kiskojoki , vapauttamiseksi moninaiskäyttöön. Martinselkonen sisältyi kansallispuistokomitean neljän vuoden takaiseen mietintöön, mutta ei mahtunut valtioneuvoston myöhemmin uusista puistoista tekemään periaatepäätökseen . Toteutetaan suojeluvesityöryhmän mietinnön ehdotukset ottaen huomioon ympäristönsuojeluneuvoston sitä koskeva lausunto maaja metsätalousministeriölle 1. Samanaikaisesti energiaviranomaiset ja voimayhtiöt ovat laatineet selvityksiä koskien ottamisesta vesivoimantuotantoon , ympäristönsuojeluneuvosto muistuttaa. Päinvastoin useiden alueiden vesien käytön kokonaissuunnitelmissa on erityistä suojelua vaativien koskivesistöjen kohtalo jätetty tulevaisuuden ratkaistavaksi, lähinnä energiapoliittisilla perusteilla. Yhteiskuntapolitiikasta ja erityisesti ympäristönsuojelusta sekä luonnonvaroista vastaavien v1ranoma1sten on tehtävä kaikki mahdollinen vapaana virtaavien koskiemme säilyttämiseksi. Siitä huolimatta se on yhä vailla luonnonsuojelulain SUOJaa. Edellytyksenä on, että paikkakuntalaisten perinteiset metsästys-, kalastusja marjastusoikeudet säilyvät ja että kunnan menettämät metsäverot korvataan. Ympäristönsuojeluneuvoston kanta: Koskiluontomme suojelua on kiireesti edistettävä Viitasaaren Huopanankoski on eteläisen Suomen arvokkaimpia koskia. Ainakin seuraavat Suomussalmen kunra: kansainvälisesti arvokkaat jokivesistöt tulisi suojella: Tenojoki lvalojoki, Tornionjoki Muonionjoki , Ounasjoki , Kuusamon joet, Simojoki , Kiiminkijoki ja Lestijoki sekä erillisistä koskista Kymijoen alajuoksun kosket, Huopanankoski ja Ruunaan kosket. Y mpäristönsuojeluneuvosto on huolissaan maamme viimeisten koskien säilymisestä ja on istunnossaan 27. Martinselkosen rajaukseen kuuluu pari sataa hehtaaria yksityismaita ja kunta muistuttaa , että maitaan kansallispuistoon luovuttavien on saatava niistä täysi korvaus. Neuvosto esittää valtioneuvostolle toteutettavaksi vielä kuluvana ympäristövuonna 1980 seuraavia toimenpiteitä : 1. Vapaiden koskien ja vesistöjen kalataloudellinen, virkistyksellinen , maisemallinen ja suojeluarvo ylittää selvästi rakentamisella saatavan hyödyn,neuvosto toteaa. Määritellään tarkemmin ne perusteet , joilla valtio voi osallistua vesivoiman käyttöönottoon Suomen energiapoliittisessa ohjelmassa ja sen taustamuistioissa esitettyjen periaatteiden nojalla. marraskuun alussa alueen laitamilla asuvat ruhtinansalmelaiset kyläkokouksessaan. Omaa kansallispuistoa ei Suomussalmella ole kuitenkaan unohdettu sitä vaativat mm . Puistoon pitäisi myös rakentaa riittävät polku, telttaja kämppäpalvelut ja siten työllistää paikkakuntalaisia. Vaikka työryhmän joitain ehdotuksia onkin otettu huomioon alueittaisissa vesienkäyttösuunni telmissa, ohjelman laajaa toteuttamista e1 ole ympäristönsuojeluneuvoston mukaan edistetty. Kunta edellyttää myös että puiston perustamisen myötä toteutumatta jäävät työpaikat korvataan muissa metsätyökohteissa tai puiston hoitotehtävissä . Vaikka kaikki vapaana virtaavat kosket valjastettaisiin, saata1s11n vain mitätön osa energiantarpeestamme tyydytetyksi. 3. Y mpäristönsuojeluneuvoston mukaan maamme vesivoimasta on jo suurin osa rakennettu ja monet vesistöt tuhottu. Tornionjoki. 2. 1980 esittänyt valtioneuvostolle kiireisiä toimenpiteitä koskien suojelun edistämiseksi jo kuluvan ympäristövuoden aikana. joulukuuta puiston perustamista alkuperäisessä laajuudessaan (6 400 ha). Ei edes muiden energianlähteiden hinnan huomattava nousu tee koskien valjastamista edulliseksi yhteiskunnalle. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO H/ HO n . ,sk.. 388 Neuvoston mukaan nykyinen lainsäädäntö, lähinnä vesilaki , luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki , ei anna riittäviä mahdollisuuksia jäljellä olevien koskiemme säilyttämiseksi . Martinselkosesta kansallispuisto Suomussalmen kunta esittää alueensa viimeistä erämaata, Martinselkosta , kansallispuistoksi. 3. 1978. Neuvoston mielestä maaja metsätalousministeriön suojeluvesityöryhmän jo maaliskuussa 1977 jättämän mietinnön esityksiä ei ole riittävästi edistetty . Suomussalmen kunta ehdotti kokouksessaan 3. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen suojeluvesistöjä, erityisesti koskivesistöjä , koskevaksi erityislaiksi tai vastaavalla tavalla esityksen vesilain täydentämiseksi. Y mpäristönsuojeluneuvosto korostaa , että Ruotsissa on valtakunnan suunnittelun yhteydessä valtiopäivien päätöksellä rauhoitettu lukuisia koskivesistöjä , kuten mm. 10
Esimerkiksi kuuluisan Koijärven yksi lintupari maksaa yhteiskunnalle runsaat tuhat m arkkaa", Seiskari katsoo. " Jos järven eteläosa suojellaan , se kyllä riittää aroi llekin lintulajeille . Kun budjetista alkoi vuotaa ennakkotietoja , ilmeni , että toimistot oli tyysi n pyyhitty pois. Ympäristönsuojelijat suhtautuvat tällaiseen kokonaisratkaisuun melkoisen varauksellisesti . Jopa tänä kesänä annetuista lupauksista on sumeilematta luistettu. vsk. Etukäteen varmimpana pidettiin ympäristönsuojelutoimistojen saamista lääninhallituksiin jo vuoden 198 1 alusta. Koskeljärveähän uhkaa laaja mökittämissuunn itelm a, joka tärvelisi järve n erämaa luonteen ja karkoi ttais i monet lintulajit. Luo nnonsuojelul iikkeessä tällaiset lausunnot otettiin vastaan katkeran huvittuneina, sillä tosiasiassa hallituksen esitys ei anna ympäristönsuojelulle juuri mitään. Nopea soittokierros hallituspuolueiden ympäristönsuojelusta vastaaville ei juuri selvittän yt ti lannetta . Toimistoissa olisi ollut toi mistopäällikön (nykyi nen ympäristö nsuojelun tarkastaja) viran lisäksi ym päristönja luonnonsuojelun tarkastajan virat. Luon nonsuojeluväki olikin tuudittautunut päätösten luvattuun vahvistamiseen budjenssa. Valtion tuloja menoarvion anti: Kivi leivässä Kun hallitus julkisti budjettiesitykse nsä , se kehui ympäristönsuojelun olevan siinä yh tenä kolmesta painopisteestä . 389. Hannus totesi mm . Uuden Suomen ( 12 . Kyseessä on tyypillinen iäisyyskysymys, jota jahkaamaila ympäristöhallinnon kehittämistä void aan taas pitkittää seuraavat kymmenen vuotta. Ympäristönsuojelu toimistojen tyrmääminen ensi vuoden budjetista on sikälikin ihmeellistä , että toimisto siSurullisenkuuluisa seiskarismi ei suinkaan ole kuihtuva aatesuunta . 1980) mukaan Pertti Seiskari ei yhdy tähän käsitykseen . 11. Tämä todettiin taas , kun maamm e korkei n luonnonsuojeluviranomainen , valtio n luonnonvarainhoitotoimiston päällikkö Pertti Seiskari sanoi sanase nsa Euran Koskelj ärven suojelusta . Kukaan ei tunnustanut vastustaneensa toimistoja . SUOMEN LUONTO 8/ 80 l '!. Ympäristöministeriöhän on kerran toisensa perään kaatunut poliittisiin erimielisyyksiin . Puoluevirkailijat keskittyivät lähinnä kolleegojensa syyttelyyn ja valittelivat kilvan tilannetta. /-1fTEJJ HE OIKEIN EL.ETTIIM K.UN f!rl v1Eu.· ot.J..ur RAHAA 1 SEISKARI HINNOITTELEE: syyskuun ensimmäisenä päivänä neuvottelussa PohjoisKarj alan lää ninhalli tuksessa , ettei eri ll istä ympäristönsuojelutoimistoa tule h yväksyä vaan asia olisi ratkaistava nimenomaan osaston perustamisella lääninhallituks11n . Yksi selitys tähän mysteeriin saattaa olla sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Arno Hannuksen toiminta erityisen kaavoitus, rakennus, asuntoja ympäristönsuoj eluosaston perustamiseksi. Toimistot kun olisivat olleet kaikkien hall ituspuolueiden siunaama kompromissi ympäristöhallinnon kehittämisen ensi askeleena. Mutta miten kävikään . esitykseen kielteisesti. Arn AITf .. Toisaalta jos H annuksen toivoma osasto saataisiinkin pikaisesti aikaan, kävisi ympäristönsuojelulle siinä kaiken todennäköisyyden mukaan täsmälleen sam alla tavalla kuin luonnontalouden asiantuntem ukselle vesi hallituksessa: ympäristönsuojelijat joutuisivat alistettuun ja merkityksettömää n asemaan. Hallituspuolueista ainakin SKDL, SDP ja keskustapuolue tekivät asiasta tänä vuonna virallisen päätöksen , eikä RKP:kaan ole tiettävästi suhtautunut 11 ,. Ellei kompromissiin suostuta , tulee lintujen suojelu liian kalliiksi Suomen kansalle
Tämä on tyystin mahdotonta , varsinkin kun tulossa olevat soralaki sekä ilmansuojelulaki vielä entisestään lisäävät työtaakkaa (eli jäävät käytännössä hoitamatta). 1 miljoonaa ja sisäasiainministeriö n 4 miljoonaa markkaa. Luonnonsuojelujärjestöjen kohdalla ei todellakaan ole kyse mistää n valtion varoin elämisestä , sillä esimerkiksi Suomen luonnonsuojelvliiton menoista valtionapu kattaa nyt vain noin 12 prosenttia. Kaiken kruunasi budjettikäsittelyssä Kyrönjoen suuosan (kalastukselle olennaisen tärkeä alue) perkauksiin ministeri Chrisroffer Taxellin esityksestä tullut "lisämiljoona", joka siirrettiin itse joen rakentamiseen myönnetystä kymmenen miljoonan markan määrärahasta. Liitto siis hankkii rahansa lähes kokonaan omalla toiminnallaan , mikä on varmasti ainutlaatuinen tilanne verrattuna mihin tahansa vastaavankokoiseen kansalaisjärjestöön maassamme . Pitäisihän yhden tarkastajan hallituksen mielestä edelleen pystyä valvomaan mm . Edelliseen ratkaisujen lisäksi oli hämmästyttävää, ettei jätteiden uudelleenkäytön edistämiselle m yönnetty varoja. Näin siitä huolimatta , että ne hoitavat nimenomaan valtiolle kuuluvia tehtäviä (valistusmateriaalin valmistaminen, ihmisten palvelu ympäristöasioissa, neuvottelut luonnonsuojelualueiden perustamisesta, talkooleirit, saaristovalvonta, siivouskampanjat jne .). Tämä on mahdollista jättämällä uusimatta täksi vuodeksi myönnetty kohderaha 210 000 markkaa ja pitämällä muu valtionapu lähes jäissä. Pelkästään puolueiden tämän vuoden kunnallisvaalimainosrahoilla (yli 3 milj oonaa markkaa) olisi saatu helposti perustettua ympäristönsuojelutoimistot ja vielä miljoona olisi jäänyt muuhun käyttöön . Miten on mahdollista , että hallitus voi kahdessa kuukaudessa " unohtaa " päätöksen, jota se on sitoutunut noudattamaan 1 Sen paremmin ympäristönsuojelutoimistojen kuin ym päristötutkimusmäärärahojenkaan kohdalla ei ole kysymys säästämisestä. sälcyy osana myös Hannuksen ehdotukseen . 390 Nyt nämä kansantaloudellisestikin tärkeät tiedot jäävät toistaiseksi saamatta. Vuoden aikana oli tarkoitus tuottaa erityisesti kouluille ja opistoille sopivaa ympäristöalan materiaalia . Valtion nuiva suhtautuminen perustunee siihen , etteivät luonnonsuojelujärjestöt ole lupautuneet minkään puolueen ''marioneteiksi'' vaan ovat ajaneet ainoastaan ympäristönsuojelun etua. Vähintään yhtä hämmästyttävänä ympäristönsuojelijat kokivat ympäristötutkimusvarojen roiman pudotuksen sovituista summista. Valitettavasti ympäristönsuojelutoimistojen poisjäänti ei ollut ainoa karvas pala ja petetty lupaus ensi vuoden tuloja menoarvioesicyksessä . , sk.. Miksi toimistoa ei voi perustaa nyt ja katsoa sitten, onko osaston saamiseen mitään mahdollisuuksia' Oli miten oli , tehty ratkaisu takaa kuitenkin sen , että ympäristökysymyksissä esiintulleec ristiriidat kärjistyvät entisestään. Määrärahan avulla olisi voitu aloittaa perustutkimus siitä , mitä Suomen vesissä todella tapahtuu , miten jäcevesienpuhdistamoihin pannut miljoonat ovat vaikuttaneet vesien tilan kehittymiseen ja mitä olisi pitemmällä tähtäimellä tehtävä. Samoin suoran kansalaistoiminnan tarpeellisuus kasvaa yhä ihmiseen pettyessä yhteiskunnan kykyyn ja haluun hoitaa ympäristökysymykset '' normaalissa järjestyksessä" Y mpäristö nsuojelutarkastajille päätös oli valtaisa pettymys, eivätkä joidenkin tarkastajien uhkaukset ryhtyä lakkoon ole mitenkään liioiteltuja. Kun hallitus julkisti kesäkuussa päätöksensä, jopa riideltiin , kuuluuko kunnia siitä ministeri Taisto Tfihkfimaalle (kesk.) vai ministeri Johannes Koikkalaiselle (sd.) 1 Y mpäriscötutkimuksen määrärahat putosivat budjettiesityksessä kuitenkin parhaimmillaankin vain viidennekseen luvatusta: maaja metsätalousministeriö sai 200 000 markkaa , sisäasiainministeriö 900 000 markkaa ja vesihallitus 500 000 markkaa. Vaikka monella kiistellyimmistä hankkeista (erityisesti Pohjanmaalla) ei ole edes oikeudellista perustaa (katselmukset ja jopa katselmuksen alkukokoukset ovat pitämättä) menivät kaikki esitykset täysimääräisinä läpi. Tämä merkitsee ympäristövuonna aloitetun piirisihceeritoiminnan romuttamista sekä ympäristövalistukselle omistetun ensi vuoden tason laskemista. Valtioneuvoston 13. Tuloja menoarvion ympäristönsuojelun kannalta arveluttavat ratkaisut eivät valitettavasti pääty tähän . Y mpäristö nsuojelijoisca budjetti tuntuu lähinnä kiusanteolca , sillä kaikkien tiedossa o n , että erityisesti Pohjanmaan jokien '' käsittelyssä'' voidaan löytää kaikki tyypilliset virheet ja ihmiseen oikeusturvan loukkaukset. Ensi vuoden tuloja menoarvion esityksen pisteenä iin päälle ovat vesistöihin myönnetyt määrärahat . Nyt puolueilla vain näyttää olevan tärkeämpää todistella ympäristöystävä llisyyttää n mainoksissa kuin tehdä mitää n todellista asioiden edistämiseksi. Esimerkiksi valtakunnallisten luonnonsuojelujärjestöjen valtionapuun ei ole (jälleen kerran) tulossa juuri minkäänlaista korotusta. Surkuhupaisaa onkin, että valtio kiittää Suomen luonnonsuojeluliittoa ympäriscövuoden järjestämisestä pudottamalla järjestön tosiasiallisen vattionavun ensi vuonna puoleen. Voimalaitosrakentamisen vastustus onkin jatkuvasti kasvanut. Tätä edellyttäisi paitsi kansantaloudellinen kannattavuus ja ympäristönäkökohdat, myös voimassaoleva jätehuoltolaki . Esimerkiksi vesihallituksen valvontaja katselmusosastossa oli tehty valmiit suunnitelmat rahojen käyttämiseksi. kesäkuuta tänä vuonna tekemän korean periaatepäätöksen mukaan tutkimusmäärärahoja piti jakaa seuraavasti: maaja metsätalousministeriön alaiset tutkimukset 1 miljoona markkaa, vesihallituksen 3 . meluntorjuntaan , ilmansuojeluun, jätehuoltoon, luonnonsuojeluun, metsästykseen ja kalastuksee n , maisemanhoitoon sekä ulkoiluun (monien muiden tehtävien lisäksi) liittyviä asioita läänissään . Kaiken kaikkiaan runtuu siltä , että SUOMEN LUONTO 8/ 80 39
Vuonna 1977 Kenian vesitalousministeri f. Tarvi taan rohkeutta tehdä päätöksiä . Kiano syytti , että kehitysmaita ko hdellaan koekaniineina määriteltäessä kemikalien vaarallisuutta ja varoitti , ettei kolmas m aailma enää kauempaa siedä kohtelua " riittämättöm ästi tutkittujen kemialliseen yhdisteiden kaatopaikkana''. C. Hilj akkoin tuli julki , että muu an yhdysvaltalainen kemianyhciö on tehnyt tarjouksen Sierra Leo nen presidentille Siaka Scevensille vuosi ttaisesta 25 mil joonan dollarin " lupamaksusta", joka sallisi am erikkalaisten m yrkkyjätteiden hau taamise n Sierra Leonen maaperää n . 5 i1 . Ku ppikuntamaisella kiistelyll ä ja pisteiden keruull a ei ympäristökysym yksiä hoid eta. Yhtiö on kieltäytynyt antamasta minkää nl aisia tietoj a jätteistä, jotka se suunnittelee laivaavansa Sierra Leoneen tai Chileen , mutta on otaksuttu , että kysym yksessä olisi raskasmetallija arsenikkipitoinen kaivosjäte. IUCN Bullecin sepcemberloccober 1980 Erävoitto Oulujärven ylikulkutien vastustajille Ajatus tien rakentamisesta yli O ulujärven syntyi TVL:n Kainuun piirissä 1960-luvun loppupuolella aikana jolloin oli näkyvissä suureen tienrakennuscöiden loppuminen m aakunnasta. > päättäjien asenteet ympäristökysym yksiin laahaavat vähintää n kymmenen vuotta kansa n yleistä mieli p idettä jälj essä. Kainuun kunnista Paltamo ja Vuolijoki ovat olleet johdonmukaisesti jyrkän vastustavalla kannall a. Liikenneministeriössä ylikulkucietä on pidetty u topistisena ja parhaassa tapauksessa vuoden 2000 jälkeen päätettävänä asiana. Rahapula ja vastustus ovat kuitenkin sitä lykänneet ja niinpä vasta viime vuo nna saatiin yleissuunnitelma valmiiksi ja lausuntokierrokselle . Teollisuusmaiden ongelmajätteistä on tulossa uusi uhka kehitysmaill e. Kaiken muun kiusan ohella tie tuhoaisi oleellise n osan Oulujärven kauneinta m aisem aa ja saattaisi muuttaa koko järven itäpään saascealcaaksi. Mu tta on ilmeistä, että sitä mukaan ku in jäteja m yrkkymää räykset Eu roopassa, Japanissa Ja USA:ssa tiukkenevat , kemian yhtiöiden katseet kääntyvät enenevästi Afrikk aa n , Aas iaan ja EteläAmerikkaan mahdo llisina kaaropa ikkoin a kemi anjätteille, jotka ovat liian vaarallisia sä il ytettäväksi kotimaassa. Kainuun seutukaavaliitto asetti viime keväänä tieh ankkeelle ehtoja, jotka käytännössä merkitsisivät siitä luopum ista. Vastaanotto on o llut vähintäinkin varauksellinen . SUO M E LUONTO 8180 3'! v, k USA : n pestisidien, lää kkeiden ja muiden m yrkylliseen aineiden vientiä palj astui , että muuan amerikkalai nen yhtiö on tutkinut m ahdollisuutta haudata 40 000 barrelia kemianteollisuuden m yrkkyjätteitä johonkin Länsi-Afrikan maahan . Toistaiseksi ei tiedetä mitää n mui den maid en m yrkkyjätteid en vienti yrityksistä kehi tysm aihin . Sittemmin suurl ähetystö velvo itetti inkin kertom aan Sierra Leonen hallitukselle amerikkalaisten ' ' huo lesta m yrkyllisten jätteiden viennin haitallisista vaikutuksista kehitysm aiden asukkaiden terveydelle ja ympäristölle." Am erikkalainen yhtiö Nedlog Technology Grou p Jne. Tämä n oso ittaa kyllin selvästi jo se vaivattomuus, millä ympäristökysym ykset lakaistiin budjettineu votteluissa mato n alle . Kainuun luonnonsuojelu piiri on kerännyt vastustavaan adressiin tuhansia nimi ä ja samaa 39 1. Ai ka vain näy ttää lopp uvan ennen kuin tuo rohkeus herää. Va lkoisen Talon työryhm än hilj akkoin selvittäessä keinoja kontrolloid a , ._,.._.,_ .E Kun m yrkkyjä11eiden turvallisuusmääräykset Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa tiukkenevat, teollisuusyhtiöt yri11ävät päästii hankalista jä11eistään eroon halvemmalla tyrky11ämällä niitä kehitysmaille . Tämä on varmin tapa antaa asioiden kehittyä kohti lopullista räjähd yspistettä, josta on jo nyt olemassa kyllin esimerkkejä. Earthsca nin ra portin mukaan Yh d ysvaltain Sierra Leo nen suurlähetystö on varoittanu t US A :n lii troh311itusta, että tällainen toimi nta voi kostau tu a ja afrikk alaiset saattavat tuomi ta USA :n "jätteidensä hautaami sesta mustan miehen takapihalle''. of Colorado on avo imesti m yö ntän yt tavanneensa p reside ntti Stevensin ja m yös Chilen viranom aisia samassa tarkoituksessa . Vuosittain yhtiö kulj ettaisi miljoona tonnia m yrkkyjäcceicä sopimusm aahan . Ismo T uormaa Suomen luo nnonsuoj elulii to n tiedotussihteeri Kolmannesta maailmasta teollisuusmaiden ongelmajätteiden kaatopaikka. Tarkoituksena oli ja on katkaista Oulujärvi kapeimmalta kohdin puolento ista kilometrin pengerryksillä, rakentaa kolmattakymmentä kilometriä kokonaan uutta tietä , kuluttaa parhaassa tapauksessa lähemmäs sata miljoonaa markkaa veronm aksaj ain vacoja ja lyhentää näin Kajaanin ja O ulun väliä 24 kilometrillä. Vaikka m yrkkycynnyreiden sisä llöstä ei juuri olekaan tietoa, Valkoisen Talon työryhmä toteaa ''alustavien tietojen viittaavan siihen , että aineet ovat erittäin m yrkyllisiä ja h yvin vakava uhka Afrikan asukkaid en ym päristölle ja terveyd elle''. Jätteet ovat nyt varastoina New Jerseyssä. Taktiikkana näy ttää olevan , että jos jonkin ympäristöonge lm an ratkaisusta oll aa n puolueissa eri mie ltä, jätetää n kysy m ys kokonaan ratkaisem atta. TVL:n piirin johto on uskonut suureen suunnitelmaansa lujasti alusta lähtien ja alunperin oli tarko itus aloittaa työt vuo nna 1978. Mu tta yhtiö n mu kaan Sierra Leone on ''vain yksi tusin asta mahd ollisesta paikasta''
Useat muutkin valtuutetut olivat käytettävissänsä olevan tiedon perusteella rakentamista vastaan , mutta haluavat TVL:n jatkavan suunnittelua . Tämän johdosta Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitos on prof. Ympäristö nsuojelun laitos halu aisi se lvitettävän : 1) Ovatko vesioikeudet liian löyhin perustein ja siten vesilain vastaisesti m yöntäneet lupia jätevesien päästöil le. Vesihall itus totesi Länsi-Suomen vesioikeudelle antamassaan lausunnossa Aurajoen , Loimij oen ja Kokem äenj oe n olevan n11n saastuneita , ettei Turunseudun vedenhankintaa voida rakentaa niiden varaan . Kaikki edell ytykset se lkeä ll e kannanotolle olivat siis olemassa, ja ää nin 28-2 3 valtuusto luki yksiselitteisen tuomio nsa: ''Ou lujärven ylikulkutien suunnittelusta ja siten m yös rakentamisesta tulisi koko naan luop ua ". Suomi on li ittynyt vuon na 1976 vi llieläimistön ja -kasviston uhanalaisten laj ien kansainvälistä kauppaa koskevaan yleissopimukseen. Laskutus tapahtuu tilausosoitteeseen . KA~AVESIEN . D ------, -----------------KIINNOSTAVATKO SALAISUUDET. Eri va laslajeista saatavia tuotteita , kuten rasvoja ja ölj yjä, on tuotu vähän teollisuudenalojen (voitelu aineja elintarviketeoll isuus) tarpeisiin . Uskoakseni yhä useamm at aprikoivat nykyisin ylitystiestä sam all a tavalla kuin pudasjärveläiset Si uruan altaasta: ai noastaan rakentamispäätös on lop ul linen , kaikki muut päätö kset ovat vä liaikaisia ." Terveisiä vain Siuru all e. Pekka Nuorcevan ja ass. 9 . Yleissuunnitelma m akasi lausun nolla Kajaanin kau pu nginhallituksessa ja lautakunnissa yli p uo li vuotta . Luonnoksessa ehdotettiin suunnittelun jatkamista , mutta viikkoa m yöhemmin ka upun gin kannasta pää ttänyt valtuusto o li pä invastaista mieltä . ....... kalabiologiasta, kalavesien hyväks ikäytöstä, kalastamisesta ja ajankohtaisista tapahtumista. ja vahvistus: 392 . muu an nyreä pakino itsij a näin : " Ki elteinen kannanotto oli selvästi pikaistuksissa tehty ja niin muodoin harkitsem aton . mieltä ovat useat amm atilliset ja muut kansalaisj ärj estöt. Kotimaisista eläinlajeista ainoastaan kanahaukan vienti o n ollut huolestuttavaa. Sisältö koostuu mm . Työryhmä esittää mietinnössää n , että luonnonsuojclulakiin lisättäisi in sää nnös. Kalamies on sanomale htimuotoinen , ilmestyy 10 ke rtaa vuodessa ja maksaa 28, -/ vuosikerta. jonka mukaan luonnonsuojelun kannalta tarpeellisia määräyksiä eläinten ja kasvien sekä niistä saatavien tuotteiden tuonnista ja viennistä voitaisiin antaa asetuksell a. Ajattelu tavan kiteytti kauniisti Kainuun Sanomissa 29. kloorauksessa) saattavat muuttua syöpää sy nnyttäviksi tai muuten terveyttä vaarantaviksi. . Lähios.: .. ,sk.. 2) Ovatko vesioikeudet sall ineet sellaisten aineiden päästöjä vesistöi hin , jotka normaalissa raaka veden puhdistuksessa (esim. Postinumero: ja -toimipaikka : Pvm . Valastuotteiden viennin ja tuonnin kieltämistä kokonaan sekä uhanalaisten luonnonvaraiseen kasvija eläinlaj ien tuonnin ja viennin valvontaa ehdotti lokakuun alussa ministeri Taisto Tähkämaalle mietintönsä jä ttä nyt työryhmä. Turun seudun vedenottokiista on saanut kiinto isan , lainop il lisen lisänäkökohdan . Valtuutetut muistuttivat että kaikki oleelliset se lvitykset o n tehty: vesistöse lvitys joka ei torjunut saastumisen vaaraa , liikennetutkimukset jotka eivät anna mitää n tukea tiehankkeelle ja tietysti itse tiesuunnitelma joka on kall iimpi kuin Kainuun teiden vuotuiset kunnossapitokustannukser. ..... Välillä kevennetään asiaa luonnone lä myksillä , ottikokemuksilla tai irtipäässeillä. Leikkaa irti! Palauta os: Kalamies, toinen linja 25, 00530 Helsinki 53. ... 3) Eivätkö vesilain nykyiset m ää räykset takaa riittävästi raakaveden ottoon käytetyille vesistöille suojaa esimerkiksi maatalouden hajakuormi tusta (pelloille levitettyjen lannoittei den veteen valumista) tai karjatalouden tehoyksi köiden aiheuttamaa lietelantakuormitusta vastaan. saatiin aikaiseksi esitys valtuustolle . m onien pöydällepanojen jälkeen . SL Uhanalaisten kasvija eläinlajien tuonti ja vienti tiukkenee. Työryhmän ehdotu ksen mukaan uhanalaiste n laj ien tuonti ja vienti voitaisiin koko naa n kieltää valtioneuvoston päätöksell ä. Aluksihan Turun vedenottohanketta Säkylän Pyhäjä rvestä perusteltiin raakaveden m ää räll isellä tarpeella. . Vihdoin 20. Tilaan allaolevaan osoitteeseen Kalamies lehden vuodeksi 1981 hintaan 28, T ilaaja : . Kuitenkin vesilaki kieltää tärkeiden raakavesilähteiden pilaamisen käyttökelvottomaksi. Viimeksi vastustaj ien riveih in liittyi m yös Kajaanm kaupunki jonka tarpeilla TVL: n piiri on suunni telmaa nsa pääasiassa perustellut . LJ SUOMEN LUONTO H/ HO l'J. Maaja metsätalousministeriö on määrätty Suomessa sopi muksen hall imoviranomaiseksi Uhanalaisten kasvien ja el äinten laittoman kaupan yleistyminen johtuu pääasiassa tuotteiden korkeista hinno ista. ., TILAA KALAMIES Kalamies-lehti on Suomen Kalamiesten Keskusliiton jäsenlehti. Sopimuksen kasvilajeista tuont i kohdistu u pääasiassa orkideoi hin . Sen voi myös tilata kuka tahansa. . Valastuotteiden viennin ja tuonnin kieltämistä työryhmä perustelee valaiden uh all a kuolla suku pu uttoo n sekä sillä , että valastuotteet voidaan korvata muista lajeista saatavilla tai synteettisillä tuotteilla. . Luonnonvaraisten kasvien ja eläinten tuontija vientiluva n ehtona on , ettei laji n paikallista kantaa vaarannera . Jos olet kiinnostunut, niin lähetä oheinen tilauskaavake. . Kun määrällistä tarvetta ei löytynytkään, vedenottoa perusteltiin Turun luontaisten raakavesil ähteiden veden huonolla laadulla. EEC-maissa valastuotteiden vientija tuontikielto astuu voimaan 198 1. Mikko N iskasaari Onko Turun raakavesilähteet pilattu laittomasti. .. Marri Räd yn allekirjoittamal la kirjelmällä kääntynyt oikeuskanslerin puoleen ja pyytää selvitystä siitä, kuinka tällaista on voinut tapahtua . 9. Myös USA ja Uusi Seelanti ovat te hneet vastaavanlaisen päätöksen. .
kulttuurivihkot Taiteessa ja kulttuurissa, yleensä maailmassa tapahtuu sen verran paljon että tarvitaan hyvää näköalapaikkaa nähdäkseen nokkaansa pitemmälle, tarpeeksi kauas, syvälle, nurkan taakse ja vaikka omaan niskaan . Maksa 15 mk postisiirtotilille 1064-2 ja olet Sieniseuran jäsen! Merkitse osoitteesi selvästi, niin saat jäsenetuna neljästi vuodessa Sienilehden!. . TILAU SHI NNAT VUODELLE 1981 • Vu osikerta -81 marraskuun loppuun asti 52 mk, 1.1 2.80 lähtien 59 mk. 90 633 261. Lähetetään osoitteeseen: Kulttuurivihkot, Korkeavuorenkatu 45 c 15, 00130 HKI 13. Uusi tilaaja • Nyt saat numeron 4/ 80 ja vuosikerran 1981 65 mk: lla. TOIMI HETI ! Maksa tarvittava summa postisiirtotilille 1390 93-9 (Tiede ja edistys, Vuorikatu 8 A 3, 00100 Helsinki 10) tai soita puh. Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse, 90-174944 tai maksamalla tilaushinnan suoraan ps-til ille 51885-1. • Tukitilaus 100 mk. Siihen tarvitaan Kulttuurivihkoja, jonka kirjoittajat edustavat eri taiteenaloja, sukupolvia, maailmanjärjestelmiä, ta idenäkemyksiä ja mantereita . • Jos olet opiskelija, käytä opiskelijatarjous hyväksesi : saat numerot 34/ 80 ja vuosikerran -81 59 mk: lla. Tilaan Kulttuurivihkot vuodeksi 1981 vuosikertatilaus 18/ 81 100 mk 100 mk tukitilaus, palkkiona viiden valokuvan valokuvasarja 150 mk kestotilaus, lehden konttori uusii vuosittain ellei tilaaja katkaise tilausta 97 mk ulkomaille )115 mk nimi osoite postinu_mero . • Tieteellinen, ajankohtainen, keskusteleva, kriittinen, kaikki tieteenalat kattava • Neljä 80-sivuista numeroa vuodessa • 1980 viides vuosikerta Numerossa 4/ 80 (ilmestyy joulukuussa) : Yrjö Haila ja Olli Järvinen : Ekologian aakkoset eli ku inka parhaiten menestyt ekologiasta keskusteltaessa Matti Saraste: Geeniteknologian tulevaisuus J ukka Ranta: Systeemianalyysin mahdollisuuksista Hannu Hartikainen : Teesejä sosiologiasta ja sosiaaliteknologiasta Risto Eräsaari : Valt io vastaa kriisiinsä uudelleenorganisoitu malla Esittelyjä ja erittelyjä -osastossa : ristiriidat ja dialektiikka; ateismin ongelmia; neuvostopsykologiasta; energiataloudesta; keskustelua kvanttimekaniikasta
Mutta ennenkuin esimerkiksi kansallispuistojemme luonnosta voidaan kertoa , täytyy ne tuntea . Pallas-Ounastuncurin opascuskeskuksessa on mm. Luonnonsuojelualueitten merkitys rieteellisinfi luonnonvaroina perustuu Ruuhij ärven mukaan mm. Oulangan kansallispuistossa on pienempi opastuskeskus . Kaskiahot, hakamaat ja lehtoniityt katoavat, jos niitä ei määrätietoisesti hoitamalla säilytetä. Jonkin verran on saatavilla kansallispuistoista kertovaa kirjallista aineistoa , mutta vain Oulangan kansallispuistosta on varsinainen opaskirja . Ylitarkastaja Matti Helminen metsähallituksesta kertoi luonto-opastuksesta ja sen tarvitsemasta tutkimuksesta . SUOMEN LUONTO 8180 39 . Luonnonsuojelualueitten tutkimusseminaarissa alustanut maailm an luonnon såätiön Suomen rahaston projektijohtaja Pekka Borg muistutti kuitenkin , että kulojen puuttuminen nykyisistä suojelumetsistämme aiheuttaa metsien nuoreen kehitysvaiheiden puutteen. siihen , että suojelualueet toimivat erään laisina hälytysjärjestelmin ä, sillä monet luonnonvaraiset eliöt sopivat ympäristömuutosten ilmentäjiksi , biologisiksi indikaattoreiksi . USA:ssa on kokeiltu vähittäistä kulotusta kansallispuistoissa ja sitä voitaisiin Borgin mielestä kokeilla Suomessakin . Maailman luonnon säätiön Suomen rahaston , Suomen luonnonsuojeluliiton , maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimiston , metsäntutkimuslaitoksen ja metsähallituksen yhteisvoimin järjestämään seminaariin osallistui runsaat 80 tutkiJaa , viranomaista ja luonnonsuojeliJaa. Missä ja miten puolikulttuuribiotooppeja hoidetaan näiden as101den selvittämiseksi tarvitaan myös tutkijoita. Alkuperäisen luonnon säilyttämisen tärkein tavoite lienee niiden villit geenivarastot. kasvija eläinnäyttely ja alueen luon nosta kertova diasarja. vsk.. Kuten Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja , apul.prof. LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITOON TARVITAAN TIETOA Luonnonsuojelualueista useimmat eivät tarvitse aktiivista hoitoa. Luonnonsuojelualueet ovat geenipankkeja, jotka ''varastoimalla " muutoin häviävien eliö iden perintötekijät säilyttävät luonnon monimuotoisuuden tulevaisuuteen . Kaksipäiväisen seminaarin aikana luonnonsuojelututkimuksen tarvetta pohdittiin mm. Ihmistoimi nnan vä lilliset vaikutukset luontoon ovat arvai luj en varassa. Rauno Ruuhijärvi totesi, puhtaan luonnon tutkimukseen on vain vähän aikaa , sillä Suomen luontoa muutetaan kiihtyvästi . Luonnonsuojelualueiden tutkimusta tarvitaan Luonnonsuojelualueiden rajat vedetään nykyisin maanomistusolojen mukaan , vaikka ne olisi vedettävä siten , että alue turvaisi suojeltavien eliöiden tai ekosysteemien tulevaisuuden. Vaikka luonnon ympäristömuutosten seurantaa tarvitaan kipeästi, kukaan ei sitä Suomessa järjestelmällisesti tee. Luontomme monimuotoisuud en ja kansanperinteemme säilyttämiseksi on ihmisen työ n tuloksena syntyneiden biotooppien entistäminen ja hoito myös perustelrua. Mutta miten paljon jokin laji tarvitsee tilaa pysyäkseen hengissä I Ja minkälaisen tilan se tarvitsee ' Tarvitseeko se useita pieniä vai riittääkö yksi iso suojelukohde 1 Minkä kokoisen alueen jonkin ekosysteemin suojaaminen vaatii 1 Luonnonsuojelualueitten tutkimuksen seminaari Lammin biologisella asemalla lokakuussa nostatti kysymyksiä. Mutta kulotusten suunnitteluun ja niiden vaikutusten se uraamiseen tarvitaan tutkijoita. Linnansaaren kansallispuisco, Louhimaan vanha corppa. Kansallispuistojen luonto huoltaa itse itsensä, kunhan vain retkeilijät ja matkailijat ohjataan liikkumaan siten , etteivät he vaurioita ja kuluta luontoa. Monen kansallispuiston kasvistosta ja eläimistöstä on kuitenkin sangen hataria tietoja. suojelualueiden luonnonsuojelu llisten tavoitteiden toteutumisen , niiden virkistyskäytön ja luonnontuntemuksen lisäämisen kan nalta. Puolikulttuuribiotooppien hoidon tutkiminen ei vielä ratkaise niiden hoitoa. Luonnonsuojelualueiden avulla voidaan myös tiedottaa luonnosta ja luonnonsuojelusta . Moniin puistoihin sisältyy entistettäviä ja ylläpideuäviä kulttuurimaisemia . Suojelualu eet 394 Kansallispuiscoista on tarkoitus kehiuää coimivia nähtävyysja opascuskohteita. Joitakin luontopolkuja on perustettu ja opasteita pystytetty. Suomessa kansallispuistoihin järjestetty opastus on vasta al ussa. Kävijöille kerrotaan luonnosta ja ihmisen suhteesta siihen. (Kuva Metsähallitus / Hannu Ormio) ovat m yös ennenpitkää ainoat paikat, joilta saadaan luotettavaa ekologista tietoa esimerkiksi ravinteiden ja veden kierrosta ekosysteemeissä, joita ihmistoiminta muilla alueilla muuttaa . Maamme luonnonsuojelualueiden määrän ja laajuuden tarpeen selvittämiseksi ja eliölajien moninaisuuden säilymisen kannalta on elintärkeää tietää mm .: mikä lajisto säilyy talousmetsissä , mikä ei mikä lajisto säilyy vain suojelumetsissä LUONTO MUUTTUU TUTKIMUKSEEN AIKAA VÄHÄN Vastauksen löytäminen vaatii laajaa , tehokasta perustutkimusta , jonka pitäisi olla käynnissä jo nyt. Kun kysymyksiin löydetään vielä vastaukset , voidaan sanoa seminaarin täyttäneen si lle asetetun tavoitteen . MITEN JAETAAN TIETOJA PUISTOJEN KÄ YTT ÄJILLP Kansallispuistot ja useimmat luonnonsuojelualueet on tarkoitettu paitsi säilyttämään luontoa , myös tutkimuskohteiksi sekä virkistäytymiseen , retkeilyyn ja edistämää n luonnon tuntemusta. Paremmin oll aan selvill ä niistä vaikutuksista , joita luonnon tietoinen pilaaminen, esimerkiksi laskemalla jätevesiä tai rakentamalla vesistöjä , aiheuttaa. On myös löydettävä työntekijät ja varat heidän palkkauksensa. Täytyy tietää mistä kerrotaan , mutta täytyy tietää myös miten kerrotaan , jotta tieto saavuttaa kulkijat. Vai n Pallas-Ounastunturin ja Oulangan kansallispuistoissa on opastuskeskuksec
J•· · oheisella tilaus kortilla. oi -0 -• ::::;• • I 1 , :w:--M!liiii ::, < 1 C/) _, ., w 0) ei o 55 ::J ,r' l~ 1 :=@ i'.\ ~ . 1 ~O.l CD t ~, (l) 3~· ~:::~::~::e:·::::::·.::::::::::::: ::::::::::::::::::::::::::::::::::::.:::::·:::::::::::: : ;~ ~• ,-+ r-r CDO (l) '. ..... ! 1 \ '' . o -l 1..-+ 7' 1 / '' WJ• W)> @ CO •, "' ___._ ::J \' r-r o D ... . NO TIL . ..... W., olen uusi tilaaja olen vanha tilaaja O !:!:. . • en -g ;:,:; 1 C/) 1 •.',. .. . ... . lJ,., ...... .... 1 !-l\-·• --~ e Q) Q) ASIAM. . ,. {\ : . ......................... ... , ....... .. ·· ..... : C puhelimitse 90-643 774 (klo 10-14.00) ta, j 1 .. ... ;,,··· 1 · ~I ;, • ·.· .,-,Jt ,,,._ ?--< , 1 · \11 TILAAN KAMERALEHDEN (rasti ruutuun) 1 -< ti3: t f, I ' . .. ! ~'. 1 .=:: 1 . , • ·. · -U -· C '< -· Q) :::::, _.en ::IJ 10) Q) , , "1\) -l ::J . . ..-+ ,·: · ~I "::; I'\'\ 1 0) : C J . · .. · _. Cl. . NO I C -• f C/)C/) ..-+ CD V Nimi: .. ;::::;: ;;,Älä maksa tilausta ennen kuin saat laskun . f t i ' .l,ji."f, h , ,>y .. . "". Q (t) _. , . . "'. . . ·.·,,. r+ D kotimaahan vuodeksi 1981 hintaan 75 mk. . .... . . I CD Q. . ~• , · , i . ... ,. .. ""... f ' ) +' .. -,,. muihin maihin vuodeksi 1981 hintaan 100 mk. ...... "' Tilaukset lehtiasiamiehiltä, postitoimipaikoista, ~ • . CD 01 1 " " 1 CD 3 n \i 1 3 " 1 ,· 3 CD I' < ' • 3 ' , 1 LEHTI 1 ~:-; 1 < f (C\\)'i 1 1=~ l~~c f , Q): : _________ J ' Q) 9. ............ .... . , ,, ,·. .. ,..... -.. . C -. 1981 ) hintaan 70 mk. ... .. . :::::; • Q) Q) ...,J ..-+ C (l) O:,;;: I< ICD C/l 80> 25~ 1925": . . . 1 33 C/l j iJ 1 ~\ C D pohJ01sma1hrn vuodeksi 1981 hintaan 82 mk. / H J'j < D Jatkuva tilaus (v. ..... · ... '·. .. .. ---------, 1 1 . ...... 2 11 .
Mikko Niskasaari Kirjallisuutta KAKSI MERKITTÄVÄÄ KANSANPUISTOA rfJ] Marja-Terrw Knapas 1980. KAUPPAJA TEOLLISUUSMI N ISTERI Ulf Sundqvistin (sdp) mielestä asiassa on "joka tapauksessa päästävä johonkin ratkaisuun . LAPI N PIIRIM ETSÄLA UTA KUNNA LLA on omat kovat kei no nsa painostaa altaan vastustajia . Helsinki-seura. Runnataanko allaspää tös siis sen nojall a ' Ministeri Sundqvist piti " johtopäätöstä ennenaikaisena. Ministeri Tähkämaan mielestä '' asukkaiden vastustus on otettava huomioon toinen asia on miten se mitataan Paikallinen vastustus ei kuitenkaan välttämättä hanketta kaada : " Kaikki asiaan vaikuttavat tekijät ovat ratkaisevia .'' Ministeri Tähkämaa ei ollut kuullut piirimetsälautakunnan uhkailuista , mutta m yönsi että ihmeellisiltä ne kuulostavat itse asiassa painostukselta. Tietääkse ni Lapin maakuntaliitto on muodostamassa hankkeesta om aa näkemystää n . Metsähallituksen tavoitteena o n luoda maamm e kansallisp uistoista kertova opaskirj asarj a. '' Sundqvistin mielestä allasta ei voida " pakottaa suoraviivaisesti ylh ää ltä päin vaan paikallisten asukkaiden kanta on huomioitava' '. Esitykset ovat sam ansuuntaisia kuin ne mitä o le n itse asetta nut rakentamise n ehdoksi . ' ' TY Ö VOIMAMINISTERI Arvo Aalto (skdl) suhtautuu altaan rakentamisee n m yönteisesti " jos altaasta haittaa kärsivien h yväksi tehdään enemmän kuin tavallisesti on tehty'' . Helsingissä vallitsee ilmeisesti laaja poliittinen yksi mielisyys Vuotoksen rakentamisesta . Etukäteen tiedämme , että maatalousministeriössä kannatetaan tätäkin rakennushanketta lämpimästi , eli kuten vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen taannoin totesi : " Vuotoksesta emme luovu '·. Muk aan olisi Helmisen mielestä syy tä saada m yös tiedottajat ja kasvattajat. '' Kuntien vastustus ei ministeri Aallon mielestä ole ongelm a sillä " kun nat ovat muuttamassa suhtautumistaan m yö nteiseksi. Paikallisten asukkaiden kanta voidaan tietysti huomioida, mutta annetaanko sille mitää n painoa' Jos asukkaat vastustavat allasta kuten he nyt vastustavat , niin kaatuuko se' Ministeri Sundqvist vastasi näin : " Käsittääkseni keskustelu Vuotoksen altaasta ei ole vielä Lapissa loppunut. Sinänsä oikei ta vaatimuksia mutta: on mahdollista , että operaatio Vu otos viedään niiden turvin läpi . Lapissa yritetää n vastustusta murtaa tai vesittää kaikin keino in , niin maakuntaliiton Ja piirimetsälautakunnan kuin entisten ja nykyisten maaherrojen voimin . Mikäli taas allas rakennetaan , esitetää n tiettyjä vaatimuksia. Tavoitteena on kuitenkin saada Vuotos valtioneuvoston käsittelyyn heti ensi vuoden alussa . Vuosikymmenien Vuotos-painajainen on muuttumassa täydeksi helvetiksi: rakentamispää tös tehdään valtioneuvostossa todennäköisesti alkuvuodesta. Maakuntaliiton ed ustajat luov uttivat joulukuun 8 . Siinä vaaditaan , oikeutetusti , korvauksia vahingoista , mikäli allasta ei rakenneta . Alueen asukkaiden on saatava sähköä n ykyistä halvemmall a, altaan pohja on raivattava kunnolla , asukkai lle on järjestettävä vastikem aata ja heid än käytössään on oltava riittävä oikeusapu . " Nä itä eh toja ovat veden pinnan suunnitelmista poikkeava taso , turpee n po!Sto ja yleensä allasalueen pohjan raivaus, suojarakennelmat ja sähkön m yyminen alueen asukkaille halvempaan hintaan . Kuka puistoista h yötyy , kuka kärsii ' Mitä puistoihin voi rakentaa ' Missä ovat etusijalla valkoselkätikan elintavat, missä maanomistajan edut' Mm . 102 s. Valtioneu vosto voi rakentamisesta pää ttäessää n nämä varsin halva t ehdot h yväksyä ja kas: alueen asukkaiden vaatimukset on muka täy tetty , allas voidaan rakentaa ja Vuotoksen ihmiset saavat pakata kamppeensa . Ensimmäisen kerran on asiallisesti selvitetty vaikutuksia ja kunnat ovat yksimie lisesti tehneet esityksiä joilla saad aan konkreettista h yötyä Lappiin . Odotan sitä mielenkiinnolla .'' Kuntien vastustus ilmeisesti pitää , mutta maakuntalii tossa saadaan ehkä läpi rakentaj ille m yönteinen paatos. Aallon mukaan se merkitsee "ei vain rahallista korvausta, vaan m yös parempia elinehtoja . Suhtaudun äärimm äisen kriittisesti vesivoiman rakentamiseen , mutta Vuotos o n niitä harvoja jäljellä olevia projekteja jotka voi ottaa vakavasti. MAA JA METSÄTALOUSMINISTERI Taisto Tähkämaa (kesk) ei halunnut ottaa kantaa Vuotoksen rakentamiseen ennenkuin hänen ministeriönsä kanta valmistuu. Luo nnonja kansallisp uistoverkostomme laajentamissuunnitelmat eivät tunnetusti ole edenneet ristiriidoitta : Kuinka paljon puistoja tarvitaan' Mihin niitä sijo itetaan . päivä Sallassa maaja metsä talousministeri Tähk ämaalle Vuotostyöryhmän kannanoton . Ricva Veijonen Vuotos rakennetaan. Aallon mielestä " nämä ovat toteutettavissa ilman että hanke lakkaisi olemasta valtakunnallisesti h yöd yllinen ". Piirimetsälautakunta on nyt ilmoittanut muutamille maanomistajille , että ellei tule allasta, niin tulee lasku tekemättömistä töistä. Kuntien kantaa on vaikea saada muu ttumaan , si ll ä syksyn vaaleissa vastustajat voittivat kirkkaasti. näm ä kysy m ykset ovat odottaneet ratkaisuaan puunjalostusteollisuuden , yksityisten maanomistajien , metsähallituksen , kuntien, matkailu yhdistysten , se utukaava liittojen , piirimetsälautakun SUO MEN LUONTO 8180 J•1. Aineiston luonto-opastusta varten ovat tähän saakka tuottaneet tutkijat ja metsähallinnon virkailijat. Jotta opasteiden ymm ärrettävyys ja kiin nostavuus o lisi paras mahdollinen , p itäisi m yös tutkia, kuinka käyttäj ät ovat kokeneet valmii t esmeet Ja oppaat. '' Hänen mielestään Vuotoksen altaalla on merkitystä niin valtakunnan energiahuollolle kuin Lapin kehittämisellekin joskin mi nisteri m yönsi että työpaikat ovat vain väliaikaisia: "Niinhän ne näissä rakennushankkeissa yleensä ovat. Näin kierretään oleellisin tosiasia, se että alueen asu k396 kaiden selvä enemmistö vastustaa allasta . Encisaikain Helsinki X. Suuret laskut kaataisivat tilat ilmeisesti yhtä varm asti kuin vesikin . Korkeasaari ja Seurasaari. Ministerikierros kerto i ettei valtioneuvostolta ole tässä asiassa mitää n h yvää odotettavissa. Sensijaan voidaan kenties käyttää hyväksi Lap in maakuntaliittoa . Kunnallisvaalien kauniit ohjelmat on työnnetty kaappeihin pö lyttym ään , seuraavat vaalit ovat vasta kolmen vuoden kuluttua , aika tehdä ratkaisu o n mitä sopivin . ,sk. Helsinki/fiisren ensimmå"iser kansanpuisror. Vuotoksen seudull a ovat metsänhoitotyöt jääneet tekem ättä koko sinä ai kana kun allasta o n suunniteltu . Vuotoksen alu een kunnat , Pelkosen niemi ja Savukoski ovat jyrkästi al lasta vastaan
Valokuva-lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa ja sisältää monta sataa sivua tietoa valokuvauksesta. Tilaan Valokuva-lehden: D Vuosikerta 1981 hintaan 80 mk. 4 luonnonkuvauksen erikoisnumeroa. Luontopaketti maksaa 60 mk postikuluineen, pankkitili SYP Hki Vuorimiehenkatu 27 tili 2179 38-220-1. Valokuva-lehden voit tilata : Puhelimella 90-663 433 tai 662 433 Oheisella kupongilla tai postikortilla Maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille 313 88-1 Rautatiekirjakaupasta tai lähimmältä lehtiasiamieheltä .---------------------------Voit tehdä myös ns. Paketti sisältää 12 kpl lehtiä vuosilta 197580, joukossa mm. ,.,,, \.l,k,.,.~""l'J'•n"" , olot.~•••• R;,joju,,,,,.,., Tcu,u Suom1n1·n Ympärmö )fllj)J.tillJ.mmc Tu~,m(> Leh11(, : Kuh1mmma1«ma Srppo Kcr.i.ncn & K~ri S(>Hin Kt>\H:ikko Ve1kku \'~,anu: 011tabpp1a lbnnu l-bu1ah1 Kuu~am,1lnmcn r;ip!,O(lia .\Iitti Valta Lu,mnondokumtnc!tJa Suomen Luonnosta luet mitä kuvaat. Käytä tätä hyväksesi ja laita rasti asianmukaiseen ruutuun samalla kun tilaat lehden. Lehden tilaus uusitaan tällöin automaattisesti vuosittain, jollei sitä sanota irti. Lehdet postitamme tilausten saapumisjärjestyksessä. Valokuva-lehti kertoo miten. Jatkotilaaja saa lehden aina edullisella ennakkotilaushinnalla mahdollisista hinnankorotuksista huolimatta. NIMI LÄHIOSOIH POSTITOIMIPAIKKA Tilatessasi tällä kortilla älä maksa ennen kuin laskutamme. Haluan, että tilaukseni uudistetaan vuosittain automaattisesti. jatkotilauksen. Voit myös tilata vanhoista Valokuva-lehdistä kootun luonnonkuvauspaketin. 2 b F 72 00003 Helsinki 300. Vastauslähetys HKI 10/14 lupa 2423 Valokuvalehti maksaa postimaksun VALOKUVA-lehti Korkeavuorenk. Tilaa heti, eräitä numeroita on vain rajoitettu määrä. VALOKUVA .,,, VALOKU\l p,,..(, ... ,., \\,~, ... Pysyt ajan tasalla, tiedät mitä valokuvauksessa tapahtuu. Miksi et tietäisi enemmän Valokuvasta. D Jatkotilaus
Eläinmaantieteellisellä su uralueellamme , holarkcisella alueella , es iintyy 58 % maapallon kaikista kahlaajalajeista. Suomentanut Olli Jiirvinen On harvinaista että tiedemiesbiologi onntstuu kertomaan tieteenalansa SUOMEN LUONTO ~, / XO $ 1 J v~k. Eräin paikoin sen sa nontaa olisi kuitenkin pitänyt vielä tarkistaa. Intendentti Palmgren julkaisi mm . Epäilijä lukekoon (ää neen 1): mustamenharakka , pikkukahlaajapääsky. Tässä cieceellisessä julkaisusarjassa on ilmestynyt myös Rolf Palmgrenin eh398 dotuksia maamme luonnonsuojelun kehittäm isestä. Voisiko Luonnonsuojelun Tuki Oy myymälöineen tehdä jotakin' Seppo Kuusela KAHLAAJAN OPAS Juhani Vuorinen, Tony Prater ja Tony Marchanr: Kahlaajaopas. Tätä tutkimusta tulee Kahlaajaopas epäilemättä yhä kiihdyttämään. Helppokäyttöiseksi maasto-oppaaksi laadittuna Kahlaajaopas tulee varmasti löytä mään kaikki kahlaajalierceillä kahlailevat , joko ret kioppaana tai käsikirjana kirjastossa . Kahlaajaoppaassa holarkciset lajit ovat saaneet m yös suomenkieliset nimet. Kun suomalainen lintuharrastaja on yhteydessä toiseen suomalaiseen lintuharrascajaan , suomalainen kahlaajaharrastaja voikin ottaa yhteyttä vaikkapa brittiläiseen kahlaajaharrascajaan. Lisä ksi maantieteellinen muuntelu ja mittatiedot ovat omina kappaleinaan kunkin lajin kuvauksessa. On itse lähdettävä Korkeasaareen toteamaan, minkälaisia rakennuksia esim. Suuri ongelma on kuitenkin teoksen hankinta. Kahlaajaopas on joka tapauksessa paljon helppolukuisempi kuin edeltäjänsä " Euroopan varpuslinnut sukupuolen ja iän määritys " eli Svensso n , joka eiornirologi ll e o n huomattavasti vaikeampi pala kuin esimerkiksi Michel tai Yverc-Tell ier ei-fil atel istille. Kahlaajaoppaasta painovirheet o n saatu varsin vähiin. Voisin lyödä vetoa, että enin osa suomea äidinkielenään puhuvistakaan ei edes osaa lukea kaikkia Kahlaajaoppaan nimiä. Terho Poucanen TAITEN POPULARISOITUA UUS INTA EKOLOGIAA Staffan Ulfsrrand: Linruekologia Weilin & Göös 1980. J. Kirja kuuluu Helsinkiseuran julkaisusarjaan ''Entisa ikain Helsinki '', jonka kirjoista useat on loppuunmyyty. Suomen arkkitehtuurin klassikon Theodor H öijerin suunnitelmista on syntynyt , ja missä piilee Seurasaaren si llan alla " Munkin kivi ". Kukaan tu skin pitää oppaan tekijöiden lailla Neuvostoliiton äärimmäistä pohjoisreunaa, Taim yrin niemimaata, KeskiNeuvosroliittona. Kahlaajaoppaassa on hiukan jokamieslukijaa mahdollisesti häiritsevää ammattisanasroa , vaikka kaikki käytetyt termit ja lyhenteet on toki oppaan käyttöohjeissa se litetty. Lajikuvauksec eivät jää yksin määricyscuntomerkkien luettelemiseen , vaan sekä kahlaajalajien iän että sukupuolen määrityksestä annetaan niin paljon tieroja kuin mitä aiheesta ylipäätään tiedetään . Hima 48 mk. Sen päätekijät Prater ja Vuorinen e ivät edes tavanneet kertaakaan toisiaan 1 Kahlaajaopas on ensisijaisesti tarkoitettu lintujen rengastaji lle. Hima 82 mk. siitä, miten vuosisatojen vai hteen vapaa-ajanvietossa tuli muotiin " promenaadi " ja "sporcci", ja kuinka Korkeasaari sai ensimmäiset eläimensä. Vuoteen 191 4 mennessä lukumäärä oli noussut jo 80 000 henkeen, mikä muodosti noin 55-60 % Helsingin väestöstä " . ja kuvaliice 16 s. Helsingin anniskeluyhtiö, joka perustettiin maamme väkijuomalainsäädännön uudistamise n tuloksena , vuokrasi kaupungilta Korkeasaaren (I 883) Ja Seurasaaren (1889) Teoksessa selostetaan tutkimuksen valossa ytimekkäästi kummankin puiston menneisyy ttä: Korkeasaari vapaassa virkistyskäytössä, Eläintarhan ensimmäiset toimintavuodec: Seurasaari puistokäyttöön vai huvilatonteiksi 1; Sillan rakentaminen ja kiistely pyöräilystä; ja Ulkoiluelämän muotoja. Vaikka Kahlaajaopas on monessakin mielessä varsin merkittävä teos , puututtakoon tässä vain yhteen seikkaa n: tavalliseen määricysoppaiden lajivalikoima on sellainen, että niiden avulla pystytään tunnistamaan joko Pohjois-Amerikan tai Euroopan tai usein näitäkin pienemmän alueen , esimerkiksi Suomen, kaikki lintulajit . '' 1860-luvun katovuodet olivat herättäneet sosiaalisesti vastuuntuntoiset piirit kautta maan toimintaan köyhien elinehtojen parantamiseksi''. Teosta lukematta ei tiedä myöskään mitään arvokasta eläintarhan ensimmäisten apinoiden luonteesta, eikä prof. Lintucieteen maailma ei ainakaan vielä ole niin yhdentynyt , etteikö kansainvälinen kanssakäyminen synnyttäisi enemmän uutta tietoa kuin mitä vastaavalla vaivannäöllä saadaa n aikaan kansallisella kahlaajahiecikolla. Kun 1sos1mn nimirodun mainitaan esiintyvän Keski-Neuvostoliitossa, enin osa lukijoista on auttamattomasci eksyksissä. Nämä ovat eräitä väliotsikkoja , jo iden alla kansanpuistoja valaistaan kiehtovasti. Olisiko kuitenkin niin, että luonnonsuojeluväen kannalta tappiollisee n taistoon merkittävä syy on ollut puolin ja toisin myös puistoaatteen historian huono tuntemus' Museoviraston tutkijan , MarjaTerttu Knapaksen pienen kirjan lähtökohta on historiallinen , kahden oleellisesti koko maan arkkitehtuurija ympäriscöhistoriaan kuuluvan kansanpuiston perustaminen 1800-luvun lopun kasvavassa kaupungissa: " Helsingissä muodostivat erilaiset työläiset ja heihin verrattavat vuonna 1870 jo noin 40 % kaupungin koko väestöstä ja heidän kokonaismääräkseen arvioitiin 12 000 henkeä. Kahlaajaoppaan kanssa voidaan sitä vastoin määrittää yhden linturyhm än kaikki sekä Pohjois-Amerikassa että Euraasiassa esiintyvät lajit . Palmenin etanakokoelman jäljille pääse lainkaan . Linwtiero Oy, Helsinki 1979. l 60 s. tien , metsäntutkimuslaitoksen yms. Ero ei ensi näkemältä tunnu merkittävältä , mutta siinä missä suomalainen määricysopas kasvattaa suomalaisia lintuharrastajia , Kahlaajaopas kasvattaa kahlaajaharrascajia. Vakavahenkiseen hisroriatutkimukseen sisä ltyy tietysti runsaasti hauskoj a asioita esim. intressiviidakossa. Eläintarha on kiistatta osa luonnonsuojeluaatteen historiaa maassa mme , sillä vuonna 19 10 toimensa aloittanut eläintarhan uusi intendentti Rolf Palmgren oli maamme ensimmäinen luonno nsuojeluvalvoja. l 36 s. Tämä ilmestyi Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica-sarjassa 1920. laajan katsaukse n '' H ögholmens zoologiska crädgård åren 18881918" . ''Erityisasemassa hyväntekeväisyyttä cavoiccelevisca yrityksistä oli Helsingin anniskeluyhciö, joka toimi kiinteässä yhteistyössä kaupungin viranomaiseen kanssa ". Luonnonsuojeluväkeä kiinostanee eniten Korkeasaaren eläintarhan perustaminen . A. Kahlaajat muodostavat kosteikkojen merenrantojen , soiden ja lintujärvien lintu yhteisöissä erittäin keskeisen ryhmän , mistä syystä niitä on suhteellisen paljon tutkittu . Tällainen kansainväline n yhteistyö synnytti Kahlaajaoppaankin. Jos mielessäsi käväisi Musta meri tai pikkukahlaaja , voitin vedon , sillä kysy myksessä ei ole sen enempää harakka kuin pääskykään. Nämä kaikki esitellään Kahlaajaoppaassa. Viime vuosina on kiinnitetty kasvavaa huomiota kosteikkoihin , joiden olemassaoloa ihmistoiminta enenevästi uhkaa. Läheskään kaikkiin nimiin ei voi olla tyytyväinen. Ornitologiassakin tieto poikii aina uutta tietoa
Kirja jakaantuu neljään päälukuun: Lintujen lisääntyminen , Lintujen ravintoekologia, Lintujen muutto ja Jatkuva luominen . Translarion by George Woolscon and Taru Tyynilii-Woolscon. A four-level control gives way draining of peatland in environmental year by Jorma Laurila pages 360-365 . New en vironmencal laws have no t bee n completed . ,sk. e1C.). events were o rganised , informatio n was distri buted , and rcsearch was undenaken . ln Finland chere arc nine species of wild mam mals and two of birds which have been impo rted by humans. Th e berries are uscd in meac dishes and alcoholic beverages (gin . however . ro ole mikään lipaston laatikko , vaan moniulotteinen, ameebamaisesti muuttuva " hyperavaruus" , taistelun tulos. Ilman evoluutioteoriaa ekologia jäisikin kovin näköalattomaksi , ja ilman ekologiaa evoluutioteoria hiipuisi mystiikaksi. SUOMEN LUO NTO HI MO J'! . This anicle cells of a case in which they refused to co-operate. There were alt ogethcr 160 general co mminees. (Casror fiber) but when the pop ulatio n was anificiall y increased . The use of juniper has a rich fok lo re . beaver (Casror) was once commo n over the whole of thc country. Kirja vakuuttaa, että luonnonsuojelulla on paljon saamista nykyaikaiselta ekologialta. One of the species. Esimerkiksi ns. The juniper was considcred a tree of poo r land . showed that for po li ticians environmenr is just a matter of high soundin g phrases, of which no norice need be taken in accua l decisio n-making . This anicle tells of the totally comrad ictory actio ns of civil servancs on the one hand a piece of peatl and can be allocaced for protecrion . A third of the area of Finland is composed of peatland . "Lintuekologia" pohjaa teoreettisesti nykyaikaiseen evoluutioekologiaan . The end pari of the year. Monet piirrokset selkiyttävät esitystä. tuoreimmista saavutuksista yleistajuisesti ja vie läpä pistämättömällä tyylillä. h 's appea rance varies from a linle cwig on the ground to a full -grown tree of 15 mctres. maata. The o nly resulc of che big investmencs is rhen the loss of the natural State of the peatland . Animal emigrants by Pekka Moilanen pages 376JB I. bea utiful and scented . saarten eliömaantieteen teona autta1s1 vankemmin selvittämään , kuinka suuren ja minkälaisen alueen jokin suojeltava laji tarvitsee menestyäkseen . Two birds have bccomc naturalised in Finland : the pheasant (Phasanius colchicus) and the Canadian goose (Branra canadiensis). Ulfstrand myöntääkin velkansa Darwinille : "Darwin oli nerokas evoluutiobiologi , mutta hän oli myös ekologian uranuurtaja. 399. The white-tailed dee r (Nycu:ceutes procyonoides) has also comc the same way, and is vcry common in the south of Fin land . Vaikka teos kertookin lintujen ekologiasta, anti ei jää vain lintumaailman parempaan ymmartam1seen , vaan samalla avautuvat ja syvenevät monet ekologian yleisemmät probleemat. Erikoismaininnan ansaitsee O lli Järvisen oivallinen käännös, ja kirjan antia suomalaiselle lukijalle kohentaa alkutekstin höystäminen suomalaisilla esimerkeillä. Caule does no t eat it. Kirjan lukeminen selvittää jokaiselle vaikkapa sen, ettei ekolokeAn alternative proposal for the theme of the year: civil servants working for the environment by Saara Finni pages 353355. Cascor canadensis, originally unknown in Finland , is now predominanc in bcavcr screams. Since the energy crisis the peat industry has ex panded a lo t . On the other hand there has been q uitc sufficiem mo ney for building o n rivers, which destroys nature . by Marjukka Kulmancn pages 349352. genever. Kiehtovia probleemeja vi lisee: lisääntymisen strategiat , reviiri ja laulu , ravinnonhaun strategiat , optimaalinen ravinnonhaku , petojen ja saaliiden suhteet, lajitovereiden välinen kilpailu, lajien keskinäinen kilpailu, lintuyhteisöt ja lajimäärä , uusien lajien ja rotujen synty, lintujen muutto ja vaellukset, pesäloisinta. Onhan koko eliökun nan historia vain juoksettunutta ekologista vuorovaikutusta. but more than half of it has alread y been cleared for field s or drained for forestry. but has become ex ci nct during the ninecee nch century. But it never wo rks out li ke this. by Esko joursamo and Mikko N iskasaari pages 356-359. "Voiko mikään olla tärkeämpää ja jännittävämpää kuin alati jatkuva luominen '", Ulfstrand kysyy kirjansa lopussa. ' 'Lintuekologia' ' on antoisa opintoretki lintumaailman luovaan vuorovaikutukseen jatkuvasti muuttuvan ympäristönsä kanssa sekä moderniin lintuekologiaan miellyttävä tapa kenen tahansa parantaa ekologista sivistystään . The old popu latio n was pu rebred European beaver. and on che other ir is given over to the industry by rhe same offi cials. Devclopmcnt of the bcrries cakes chree summers in che Finnish climatc. Can adian bcavcr was also brought into the country . The millio ns of marks promised for environmental research in june have been dropped co a few hundred tho usand . Itse asiassa tämä liitto on ollut tärkein edellytys sille, että ekologia on kyennyt kohoamaan alkuperäisestä asemastaan eläinja kasvitieteen löytämien luon non 'ihmeiden ' kokoelmana ''. Our dccision -m akers at !east could do wich some! How did the environmental year go. Juniper wood is long-lasting . A limit o n the draining of unproductive peatlands has been auempted , but once the machinery has been stancd , it is difficult to s10p it. lsn't peat hysteria yet slackening off. A lot of racoon dogs have sprcad fro m chc soviet U nion into Finland . and the most perfect junipers have always g rown in pasturcs . for the same land as nature co nservationists. At the end of the nineteenth cencury thc toughness of the juniper was the symbol of the Finnish people and their perseverance . A campaign o rg anised by associarions for protecting nacure and naturc ronservacio n officials in the counc y o btained excellent results pro tectio n areas in the counc y were crip led . lt has been used for scruccurcs chac nccd special strength . Private landowners and rural districts were appl ying for protectio n o rders fo r chc ir own lands. Jorma Laurila The juniper will break before the moon falls into your arms by Seppo Vuokko pages 369-376. Finnish foresrs have been drained mostl y fo r forescry. and for food containcrs and decorative anicles. Kirja valaisee mm. Next year 's theme is enviro nmemal enlightenment. The regio nal nature conservatio n offi ces planned for the counries have been o mitted fro m the budget. Muskrat (Ondarra ziberhica) has also spread o ut ovcr the wholc of the councry from che Soviet Unio n . Sijoittaisin "Lintuekologian '' yleissivistävän ekologisen ja ympäristökirjallisuuden " täytyy " -listalle ja mielestäni vakavasti luontoon ja luonnonsuojeluun suhtautu van kannattaisi siihen tutustua. Kirja puhaltaa henkeä käsiteluutumiin. to increase timber produnio n . Juniper shoots are eaten by elk . but in fact ic clearl y prefcrs rich soi!. Hänen työnsä laski perustan vasta viimeisten kymmenen, parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneelle ekologian ja evoluutiobiologian yhdistymiselle , joka on koitunut molempien alojen suureksi hyödyksi . "Lintuekologia" kertoo miksi linnut lisääntyvät, mutta eivät täytä Summaries of the Main Articles The state appropriates environmental year Edicorial page 347 The purpose of the Year of the Environment was supposed to be co make environmenta l m atters a popu lar concern . kysymyksiä: Miksi maailmassa on 9 000 lintulajia , miksei enemmän tai vähemmän ' Miksi Suomessa pesii vain 230 lintulajia , mutta naapurimaassamme Ruotsissa 250 1 Miksi sinitiaisella on viisikintoista munaa , mutta kaakkurilla vain kaksi 1 Miksi linnut muuttavat tai vaeltavat' Miksi kanahaukkanaaras on suurempi kuin koiras' Ongelmia elävöitetään kiintoisilla esimerkeillä tropiikista pohjolaan ja viimeaikaisilla tutkimuksilla. The title of this anicle is derived from folksong and proverb . Vario us represem atives of differe nt field s (c itizens, politi cians and civil serva m s) eva luace th c cnviro nmema l year fro m 1he ir po int of view . This has largely been a success . Events in the environmental year effort of Mikkeli county by Penru· Becker pages 366368 Durin g the cnvironmental year Mikkeli count y co ncentrated espec iall y upon che protectio n of umo uched areas of nacure . Civil servancs oughc to help citizens againsc the spoilers of the enviro nmenc . and chcy are eacen by scvcral species of birds. Tarvitaanko yksi suuri vai monta pientä suojelualuetta. Uppsalan yliopiston ekologian professori Staffan Ulfstrand osoittautuu tällaiseksi "rariteetiksi ". Juniper is a common Finnish bu sh . " Lintuekologia " kyyditsee lukijansa eloisasti ja ymmärrettävästi modernin lintuja vähän muunkin ekologian peruste1s11n. State suppo rr for nacure conservacio n o rga nisa cio ns has bee n reduced to che lcvel of 1979. Ordinary Finnish citizens are nowadays more enlightened than the decision-makers. During 1980 various Finnish natio nal o rganisations announced a year of rhe environment. and is competing, in pan . Draining has also bcen carried outin mires unfit for forestry
" Mui11cn mu kana mc1säll~i '' Kari Rydman, l110 11no nsuo jelua1na1ööri 5/ 239 A'uilflflllf'n Mar;ukka: Mit en meni ympärisiö vuosi, 8/349 Klfrl'lllllf'llli Erkki : Uusi tekniikka ~~i~istiiä luo nno nvaro ja 67 /325 l,ahti Rainn: Encrgiiwnnus1ec1 ja 1uk\'ai, uudcn 1arpee1 ·67/255 l.a11rila J orma : Sai111aas1ako sää nnös1elva llas, 1/26 !.r111rilri J onna . Raili : Energia _ja ym pärist ö 67/332 l/1•111011r11 Raili: Energia haa,-ei1a 67/33 7 llildf11 Pltiliji: Kuka pää11ää energiasta > 67 /262 /-ln11grll J ouni: Hau1aperän tekoallas kenen hyödyksi 1/u<lirh Ilmari: Rii11ävätkö maapallo n luo nno nvarat . 67 / 285 Poh;o11e11 1 'rli: Energiavil_jelvn haaste 67/ 293 Puhakka Prrlli. . Eläinkunnan )ii rw laise1 ,\lri11l_rlflr111 1/fikki . keidas keskellä ka upunkia 2/82 1·atk('(JjJiiri .\'i/1A ,lak : 011 elu \'Oimala i1 oksesta AhaKau1 o keino 2/68 l'rir;fl. It ämeren turska 8/3 82 Tl'llh1111,·11 Julta11i 1a l fri11011r11 Raili: J ä11 ee1 kien oo n 67/306 l 'oli/a Prrlli: Punaiset l11111 pee1 4/1 70 l 1lriai11r11 .\l a11a: Puu -Va llila. Nordenskiöld ja kansalli spuis1naa1e Flo f..'in, !" U11rlho/111 f"a/1in: O_ji1usau1 111 aa 11 1 8/34 7 2/80 8/366 5/2 19 2/57 Fi1111i Sormr : Vaih1 oeh1 v111påris1ö vuodcn 1<T111alle : Virkamiehet 1o irnin1aa n ympäristö n puolesta 8/353 /111/lta t ,tirm : Pustan meriko1ka1 1/6 llm1111,, Srj1po: Suo mi energiamaa na 67/ 253 l/a1111111 S1'/i/HJ : Fossiiliset poh 10ainee1 67/ 269 lla11tala 1/ 0111111 : Kaunein ku va usko ht eeni kuo li ö l_i):·n 3/ 128 llri11011r11 flaih. Aro Eero Jn Ö1l111a11 Ulrika . J orma: V esio ikeus vesira ken ta jan ku,nileimasin 4/ 163 /.r111rilr1 J or111a : Suo jcluvcdct v;;1lu\'a t b sis1å 4/180 l,aunla J orma : Vcsivo i1naa vii meiseen pisa raa nko ' 67/2 77 l.nurilo J orma : "Nclinkcn aincn ko nt rolli " pc11ii,i : Tapio o ji1 1aa a,·05oi 1a yrnpäris1övuo nna l.ri11011n1 .il11/fi:Korpi en1n1e pohjansirkk11 /,inr/ho/111 Tort': Punainen ves i l.uhla )'no : Vesiha ll itus vvö rv11ää po hjoiscc11 : Vuorossa K~1iv~jo ki l.110111a Jaakko: "Tuota joeno ikaa ~ua 1u1kit ahan. Va nhuksen 1es1amen11i pojanpo janpo jalleen 5/236 Si/1/10/lf'll Kn11ko : Ympiiris1ö ja demo kra tia 1/34 S/n1mn, Arto: J ä11 eistä energiaa 67 /303 Suom111r11 Prkka : Vesi sää telee ilrnas1na ja sää 1å 1/1 6 S11,,1m111•11 Prkkn : Energian laa tu 67/264 S11m11111f'11 Peklw: Län1pöä 1naaperås1ä 67 /3 22 S1uuninn1 Trm 1 0: Liko1nados1a vn1pyr,isuiseksi silmuksi · 4/ 189 S111no1u'11 Petri . ,ll ikkola A'rum: Miten perhoset sclviävii 1 pa kkasista ,\foilam'II Pfkka. lim11ni11r11 J o11ko. l.nili11c11 ,\/ arlli ;n 1 'rrnmla A'allr: Suden eliimäii peurojen keskellä 3/ 11 8 Pdlirilri Ri,to i ·rikko: Pi'rnn puris1ama visako ivu 1/3 Ru11hi1iin1i Rn11110 ;a Toi,""" A'ilfl1110 : Tun·e -e nergitt ja yn1päristö nsuo jclu 67 /300 Sm 1 0/ainn1 1 ·e1a .Luo n1 puhuu sinulle. Liikent een enerkul11111s 67/3 13 llci11r11lf'll Raili : Eko 1alossa o n hy\'ä asua · 67/3 19 l-ifi11011r11 1/aili. Yesi saastuu 4/187 11 ·1•,/111,m A'r,i 1a i'uokkn Sr/1/Jo: J ossa in cläii ,·id ä jo ki 4/ 172 i'irru11fl J 11h11 : Lii ke11 ä lun,cl ld: hä mähä kkejä ja hyön teisiä 2/84 1 ·1111kkn Sr/1/in: Kuu lkaa ko rpeim me kuiskin1aa 3/122 J'u11kko Sr/J/w: Kalli o kas\'icn kui \'a ja karu cläm,i 5/229 1·11,,kko Sr/'/"' : Ennen kata ja ka1kii ennenkuin ku u sylli in punoo 8/369 }'/11110 ,mu J uha : T ornionjoen tu lc,·ai su us 4/ 168 SUOM EN LUO:--.'TO 8180 \'J r,k. 1/iirkänf'n ,\,f ar1a: Paranvo i ja su denmai1 lirnkkila Lff'lln : Vihreä kuuluu kaikk een maisc,naan J a/m,a J ukka : Karvamados1a len8/385 5/2 13 3/11 3 2/78 101ai1uriksi 5/225 J oki11m Olli: Aurinkoia loa 67/3 17 J olfl<tl!no l: sko 10 Ni<kmaari Mikko: Eikö 1urvehys1eria jo hellitä . . J 11nllfnrn ,\-/ alli: Perustaisimmeko ekokunnan :' Kallio i'am•o: KaS\·i1 1alveh1i,·a1 400 8/356 2/74 1/20 Knrinil'!11i Annikki: Ihmisen vuosi 1/38 f..'11kko11r1J ft,,ikki: Suunni11clija1 IU · leva 1 asukkait a ,·astaan 2/78 A'u/11"""'" 1\l a,p1kkn: Palo kujien, p11isiojen ja puu1 arhapi ho jen Vaasa 2/76 K11l111rm1'11 1\l mp1klw. ll arkk11 : Ro uta 1/ 9 1 ·e1jo11r11 Rili•n: Me1sä1eollisuus säästää. . Arkipä ivä n energia11säås1ö1 67/32 7 llm1011r11. Sisällysluettelo Suomen Luonto 1980 39. 67/3 11 Nurmi . vuosikerta Julkaisi_ja Suomen luonnonsuo_j eluliitto ry PÄÄKIRJOITUKSET Byro kratia es1~iii y1np~i ri s1ö dcn10 kra1ian 1/ 1 Ko illisk,1irasta toi miva kansallispui sto Eloonjää misen ehdot Lah oa ei aika paranna 2/49 3/97 4/1 4 7 5/ 2 11 Kaikki 1;u -v i1 seva1 tietoa luonnos ta Lu o 11 11011suojclu o n rauhan1vö1ä , 67/25 1 V alti ova lta sei~karo i yrnpäris1övuodcn linmialr, lljw: Muhiaa lukkarinrakkaudella /Jr,k,·r Pl'lllli: Ympäristövuoden 1rn1pam Mikkel in lää nissä: Suo jelualueet kol111inkert aistui va 1 l!lrifidrl. ,ll ar//1: A. Kaupunkilaisen 8/360 4/193 5/223 4/1 84 4/153 1/1 2 8/3 76 y111päris1önppia 4/ 195 Xif'minen .\l mtrt: Suo nH·nselän peurahiswriikki 2/.5 1 ,Vi,ka<rrnri .\/ ikko: Vesiha llitus vastaa svv1ö ksiin 4/1 49 Ni,ka:aari tll ikko: Vesihallitus vesi ra kenl a ja 4/ I 60 1\'i,krnaari ;11 ikko. E. \l arkk11 : Energia n tu o nti ja vient i 67/2.58 Oikari11r11 Sr/'J10 : Vo ima jo hdo1 ja vmpä ris1ö 67 /282 Oi111111e11 Rolf: Koilli ska ira n ko hta lo nhc1ke1 3/107 Prwlno Pf'1tlfi : A urinkocne1 gia Suomessa 67 / 288 Pelkonrn Pam ,n: M ctsiiä n 1nen11~iä n cnergiapulassa kin 67/ 29 1 Pel/11111•11 J 11kka: Linnut _ja kansa nperinne 2/62 Pdlo11m Vr;ö-Sakari: T uulivo ima tuulesta tcn1n1altu va ih1 0ch10 . Hake pyöri11ää tehda sta 67 /296 ,\',.ka,aari ,\/ikko : Teollisuus säästää mu11a kuinka paljo n . Äänekosken rehu hiivaongclina: " Kun nokka in osi nii11 pyrst ö 1ar1111i'' 1/30 l.a11rila .Jor11111 : M aa ilinan luonnonsuo jelun s1ra1cgia 3/99 /.111nila j onna : Yn1päri s1ö luh outuu so i i la idc11 B rasia I iassa 3/104 l.aurila . . Ydinvoima 67/2 72 P11/lai11en l:rkki
A. So idensuo jelu11 per,,sohjel man 11 osa va lmi~ · Suu1nu~\.-tlme11 kunta: Martinsel koses1a kansa ll ispuis10 Tvly 1Uo111io Koijä rven puo lus1ajille: Sakkoja pa ko 11 amises1a, 11iskui11elusta ja haita11teos1a virkamiehelle Val ittavana luon no nvarafasisrni 1ai cko po lii11i11en sos ialismi Va lt ion tulo ja menoarvion ant i: Kivi le i\'ässä Vesihalli1us rnr joaa lisää 1ekoaltaita ja voima loi1a Vesi,·o i1na , ydi11vo inia n apulai nen ja reservi Voima1alous 1uhoaa joen Les1ijo en luo nno n1alo u11a o n kehi lettävä Vuo 10s rakennc1aa 11 . (1oi111): Tok yo projec1. Uuti:,ia Uu1i,ia Uu1i!-iia Uu1isia Uuti sia 1/4 1 2/8 6 3/ 132 4/198 5/242 Uutisia Uutisia Huu1 o_ja ko rvcs1a Huu w ja ko rveS!a Huutoja ko n 1 e!-ita Huut ~ja ko n 1 es1a 67/342 8/3 8 7 1/43 3/13 1 4/204 5/249 Suomen luo n11o nsuo jelulii101110i mi111akenomus vuodella 1979 Väli11 ö män elinympäris1ö n suojeluoh jelma Afrikan suurn isä kkää1 sukupuu ton panaalla Apo llo 1akaisin is1u11amalla . (10im): J o hda 1us bio logiseen ihmiskuvaan K,•r1111,11 S,PJ,o So,wri Kari: Kosteikko maata, vettä ja elä mää K11apr1, ,\1 r1r;a-Tnl/11 : Korkea,aari ja ~e ura saa ri . · Redki e i iz1seza jus1Slt' zven SSSR. 40 1. ;a K1111,l'ia S. Wo11gar. H ebi11gin ensi n1 111äi~e1 kansa npu is101 Lexio n li,rcs1a le Mei,äsa nakirja Skogsordbok Fores1 Dinio nary Fo rstwö n erb uch Lesna j sluvar ,\ '11111ala. . Ml ekop i1a jus1sie i p1i1sy. A .. 8 .: The Track ro Bral gu l'uorp/a Tol1ro: Suo1nal ai 11en kan sa11kul11uuri 1 '1111ri111'11 J 11ha11i, Pra/e, foll_l Ja M11r1ha11/ r 1111_r: Kahlaajaopas 7.im11T1, ! .. A. Lehden hinta on 15 markkaa ja sitä o n saatavissa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy :n myymälö istä . Lesna ja promyskennns1 Suom en luonnonsuojeluliitto ja Suomen Luonto toivottavat tukijoilleen ja lukijoilleen oikein toimeliasta Y mpäristövalistusvuotta 1981 ! 4/209 2/93 3/ 134 8/396 1/43 2/94 2/94 4/207 4/207 8/398 4/208 4/207 8/398 2/93 Toimintaan elämän puolesta! Asevarustelu pysäytettävä! Till aktion för livet ! Upprustningen måste stoppas ! SUOM EN LUONTO 8180 J'J ,sk Y mpäristövuoden Tiede ja luonnonsuojelu -seminaarin aineisto on julkaistu Luo nno ntutkijan numerossa 3 1980. LASTEN L O NTO Las1t·11 Luont o Lastl'll Luo nt o Karoliina ja Ko~ti Ko 11arai:-.cn pes~ipl1l1hat Tcl1k,iii111111c yhdc"ii vr11i1eetii ' Syksy on saa punut 1/48 2/96 3/144 4/2 10 5/250 ErH'rg-iahukka ja ko lme por~a,ta Ke11upnh<'c11 joulu pie111ii 67/346 8/402 UUTISIA, KATSA UKSIA , KESK USTELUA YM . :11 . Ydinvoima lla kallii1 a työpa ik koja 8/39 1 8/3 88 3/ 132 8/394 4/204 8/3 93 2/8 7 2/8 6 5/243 8/ 388 4/198 2/88 8/389 4/200 2/86 4/20 1 8/396 4/ 202 ARVOSTELL UT KIRJAT /l lf1'1tborn11gh. I'. S1udies in bay-coas1 ei ties SH UTDOWN I Nuclear Power On 1ri,il Ta /,,, //11,ar: Suomen ka nsa nkuil tuuri U/j,1ra11d Staffan: Lin1ueko logia .. B .. l111ndi,ciplinary s1Udies of urba11 <='<O'Y"""' in 1he 111e1ropo li, o f Tokyo N111r1a/a, /\1 . 67/343 Ruu11aa11koskille valjaa1 . (1o im ): ln1ergra1ed ecologica. 67/342 Poirnin1ojaJwäskylä 11 Tal\'t'n y111 pä riS1ö ko ngrcss is1a Ro rnuau to t mai~e1nahai11 a ja raaka -ainc11a . Biologisia vilj elyä 1U1ki11ava ja kir_janpi101ilo ja peruste11ava Erävoin o Oulu_järven ylikulk u1 icn vas1us1aj ill e J yväskylän kesän yrn päris1ö 1apah 1u111a Keski -Suomen kor\'el kui,·uva1 Kittilän uraanikaivoksesta uusi 3/ 136 2/90 5/24 7 4/203 8/38 7 8/39 1 5/244 5/248 suo nenisku Lapille 5/242 K<> ltna 11 rn ·~1a ~llllSJTiai <lcn kaa1 opai kka 111aa ilmas1a teo ll i011gel majä11eiden Ko skiluontonun e suo jelua on kii lTt':-.1 i ed i~tt·tt{ivii L_uc.>1111o n~uojt'lua kc:i yrin ja kaa v 101 11 Luo 111u>n:,~1ojclu;_1lutide n tutki musta tarvitaan Me1:,äha lli1w, parturoi Ruun aa n ko:, kie11 ran to ja Onko Turun raakavcsi läh1ee1 pi lattu lai110111a, ti Pirkanrnaa n uhana laisten kasvien kano i1 m . IJ_vl,ku, ,. /J rwul: Elävä 1naa J iin•i11,,11. l'i1111/wroT1
Reino lysähti lähimmälle tuolille ja alkoi hetken puuskutettuaan päivitellä: ''No jo piti olla onni onnettomuudessa, vaikka joulusaunaan emme taida tänä vuonna päästä. Sitten hän vakavoitui: "Tänä jouluna ei isä ole vielä saanut pyydystetyksi meille kananpoikaa, koska lähitalojen kaikkiin kanaloihin on hankittu sellaiset kauheat sähköpaimenet, jotka räiskäyttävät kuonolle sähköiskun, jos vain koskettaakin kanalan aitaa n.'' Reino Repo katseli lastensa pettyneitä ilmeitä ja päätti vielä kerran yrittää hankkia heille paistia jouluksi. Oli todella kuuma. Samassa törmäsivät Raija, Raimo ja Rauno Repo keittiöön. Olin tietysti hirveän helpottunut ja kävin heti huiskuttamassa hännälläni hänen jälkensä peittoon kolomme ympäriltä, jottei kukaan enää törmäisi tänne kuusen hakuun.'' Rea Repo huokaisi huojentuneena ja istahti tuolille. ''Kysäisenpä variksilta neuvoa, hehän tietävät nämä lähiseudun ruoka-asiat parhaiten'', hän tuumi jolkotellessaan kohti varisten kanta paikkaa. Lasten Luonto Marja Mattfar Kettuperheen joulu Rea Repo hääri kuumissaan jouluruokien valmistuspuuhassa ketunkolon keittiön lieden ääressä . Sitten piti vielä leipoa omenapiiraat ja pihlajanmarjaleivokset, joita nautittaisiin aattoiltana yrttiteen kanssa. Pian Reino Repo huomasi, mikä varikset sai SUOMEN LUONTO 8/ 80 J9. v,k.. Kaatopaikalla oli koossa koko varisten suku ja ne näyttivät selvästikin olevan kiihtyneitä jostakin, koska ne lentelivät sinne tänne ja niiden raakkuminen aivan kävi korviin . Hän valmisti käärmekuorilot, sisiliskosyltyn, hiirihaudikkaat ja myyrämunakkaan äidiltään oppimiensa vanhojen ohjeiden mukaan. Katselin kauhuissani pensaan takaa, kun hän kirves kädessään lähestyi kotikuustamme ja kopautti kirveen hamaralla runkoon karistaakseen kuusen oksilta lumet, jotta voisi sitä ihailla tarkemmin jysäyksen sinäkin kai kuulit. Pienessä keittiössä leivinuuni hohkasi lämpöä ja liesi hehkui aivan punaisena. ''Kuulkaahan nyt, yksi kerrallaan'', hän rauhoitti villejä poikasiaan. Rea nosti nauraen tassut korvilleen . Ilmeisesti hän satutti nilkkansa, koska voihkaisi ja lähti sitten vaivalloisesti nilkuttamaan kotiinsa päin . Rean tassuja väsytti tämä joulunaluspäivien hyöriminen ja pyöriminen ja hänen otsaturkkinsa oli hiestä märkänä . Yhtäkkiä hän kuuli päänsä päältä kauhean jysähdyksen. Lapset lähtivät kelkkamäkeen ja Reino suuntasi kohti läheisen kaupungin kaatopaikkaa. Rea maustoi ja koristeli joulupöytään aiottuja ruokia. Mutta mitään ei tapahtunutkaan. "Äiti, äiti täällä tuoksuu ihanalta, joulunäytelmä meni hienosti ja Raijan joululaulu onnistui loistavasti, joko joulukananpoika on paistettu''?, huusivat kaikki lapset yhteen ääneen kuulumisiaan ja kysymyksiään. Rea oli juuri lähtemäisillään ulos tutkimaan jysäyksen alkuperää, kun hänen miehensä Reino Repo ryntäsi sisään aivan hengästyneenä ja silmät selällään . Heikkisen isäntä kal402 listeli päätään ja astui sitten askeleen taaksepäin mitelläkseen kuusen korkeutta. Joululoma oli alkanut ja koululaukut lensivät kaaressa keittiön lattialle. Kuulehan kun kerron sinulle, mitä uskomatonta tuolla ulkona äsken tapahtui'', sanoi Reino ja jatkoi: "Heikkisen isäntä oli juuri katselemassa itselleen joulukuusta näiltä nurkilta ja iski tietenkin silmänsä tähän meidän kolomme päällä kasvavaan kuusikaunottareen. Hän hyppäsi nopeasti pois lieden edestä, koska kettukolon katto oli aina joskus sortunut lieden savukanavan kohdalta ja hän luuli nytkin käyneen niin. Mutta sitä hänen ei olisi pitänyt tehdä, sillä silloin hän astui suoraan meidän saunakoloomme. Padat ja pannut porisivat edelleen liedellä ja uunista alkoi leijailla keittiöön kypsän omenapiiraan tuoksu
Sitten koko perhe siirtyi ketunkolon olohuoneeseen koristamaan joulukuusta kävyillä, naavalla ja puolukanvarvuilla. Reino kysyi kohteliaasti varisvaarilta , joka oli varisten johtaja, voisiko hän mahdollisesti saada ostaa perheelleen yhden kananpojan joulupaistiksi. Kaatopaikalle oli tuotu autolastillinen kananpoikia jostakin lähikaupasta, jossa ne olivat jääneet myymättä ihmisille jouluksi. Näki selvästi, että tämä oli hänen elämänsä merkittävin päivä. Kotona nousi riemu ylimmilleen , kun sittenkin saatiin jouluksi oikeat kananpoikapaistit. Reino penkoi kasasta kaksi pulskaa kananpoikaa ja alkoi riemuissaan riepottaa niitä kotikololle. Rea Repo mauscoi kananpojat ja pani ne uuniin paistumaan. "Ota vaikka kaksi ja ihan ilmaiseksi, nyt on meillä kerrankin niin paljon jouluruokaa, että emme oikein tiedä miten siitä selviäisimme'' , raakkui varisvaari nokka väpättäen . ''Minä voisin maksaa hyvin, vaikkapa kaksi homeista leivänpalaa ja yhden vanhan hauenpään , jotka löysin tänään metsäretkelläni'', hän vakuutteli pyydellessään . niin kiihtyneiksi. D
Hyvä Lukija! Vapaaehtoinen luonnonsuojelutyö tarvitsee tukesi . Lisätietoja paikallisyhdistysten toiminnasta saat luonnonsuojeluliiton järjestösihteeriltä, PI 169, 00151 HELSINKI 15 tai puhelimitse 90-642 881 . Liity luonnonsuojeluyhdistykseen! Paikallisia yhdistyksiä on yli satakaksikymr,:i.entä eri puolella maatamme. Tiedäthän, että ostamalla norppa tuotteen tuet vapaaehtoista luonnonsuojelujärjestöjen toimintaa!. Parhaiten jäseneksi liittyminen käy maksamalla jäsenmaksun (vuonna 1981 , 20,markkaa varsinaiselta jäseneltä ja 5,m ar -.kaa perhejäseneltä) luonnonsuojeluliiton jäsenmaksujen keräilytilille ps-tili 1767 37-1