Suomen Luonto Nro 8 1982 SUOMEN LUONNONPUISTOT s 27-34
3015. ILMOITUSHINNA T mv. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehen ka rn 11 A 8 001 50 Helsinki 15, puh . Ja miksi rakentaa laitteita, joita ei ole tarPääroiminaja: Seppo Vuokko koitettu käytettäväksi. ) Vaikka ydinaseiden tuhovoima ylittääkin tavanomaisten tappoväliToiminaja: Jorma Laurila neiden tehon, ei ympäristönsuojelija hyväksy niitäkään. 90-642 88 1 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8. LUONT08182 --ll \~k suojelijalle riitä, että sodat käydään siististi ympäristöä varoen, vaan myös asevarustelu on saatava loppumaan ja vapautuvat inhimilliset ja taloudelliset voimavarat on ohjattava palvelemaan rauhanomaista ja luonnon kanssa sopusointuista kehitystä. Ihmiskunnan ja maapallon elinkelpoisuuden kannalta ei ole ollenkaan olennaista, kuinka monta ihmistä ydinsodassa välittömästi kuolisi, vaan kuinka eloonjääneille käy ja kuinka ekosysteemit ydinsodasta selviytyvät. Rajoitettuun ydinsotaan ei ole varaa uskoa: mikä sitä estäisi laajenemasta sen jälkeen kun joku on jo käyttänyt ydinaseita. Vuosikausia kestävä hämärä vähentäisi kasvien tuotannon olemattomaksi . Toimitussihteeri : Kaarina Mieninen(vr. TOIMITUS Y dinsodassa ei ole voittajia Mitä tekemistä rauhanliikkeellä on luonnonsuojelun kanssa. lehtiasiamiehet ja posti. 90-694 7836. Varustelu vahingoittaa ympäristönsuojelua myös välillisesti kiristämällä kansainvälistä ilmapiiriä, mikä vaikeuttaa kansainvälisten ympäristökysymysten hoitoa. Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojelulii ton jäsenille 70 mk_ja muihin maihin 110 mk . Toiminta rauhan hyväksi on siis myös toimintaa elämän ja luonnon hyväksi. 4-väri 9 100 mk 5600 mk 4800 mk 6200 mk Ilmoitusmyynti : Heikki Kultti . 30. Ihmiskunta ja elämä säilyvät vain, jos kaikki elämää uhkaavat vaarat saadaan torjutuiksi. Totaalinen ydinsota, jossa molemmat supervallat käyttäisivät edes muutamia kymmeniä prosentteja tuhovoimastaan, tuhoaisi maapallon nykyiset ekosysteemit. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Lehden voi tilara maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1. On siis estettävä ydinsota. Täydellisin ja nopein tapa tuhota elämän edellytykset on ydinsota se on paljon muuta luonnon riistokäyttöä nopeampi. Maapallo on pieni ja se on ihmisen ainoa, ja on loppujen lopuksi saman tekevää, millä tavoin sen tärvelemme. Tilauksia välittävä t myös Suomen Luonnonsuojelun Tuen myy mälät. puh . Pirjo Tuusa, Pemi Uotila ja Juha Valste. 4200 mk Lisäväri 850 mk netto. Radioaktiivinen säteily, veden myrkyttyminen ja ravinnon ehtyminen tappavat suurimman osan nisäkkäistä ja linnuista siinä mukana ihmisistäkin . Ihmiskunta on jo työntänyt päänsä silmukkaan . Vaikka itse olisitkin suojassa syvällä kallion sisässä, niin sinne et saa viljapeltoja etkä lehmiä! Ravinnontuotannon lisäksi tuhoutuisivat ydinsodassa kaikki nykyaikaisen sivilisaation edellytykset: tuotanto-, tietoliikenne-, kuljetus-, terveydenhoito-, kulttuurija hallintojärjestelmät. Vuonna 1983 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. lrtonumero 12 mk . ISSN 0356-0678 Värierottelur : Oy Liro-Scan Ab, Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUOMF.i\. Osoitteenmuutokset pyydetää n ilmoittamaa n kirjallisesti liiton toimistoon. 2/ l s4 100 mk 1 / 1 s 2400 mk 1/2 s 1500 mk 1/4 s 800 mk takak. Ydinaseita on jo maapallolla ainakin miljoonan Hiroshiman verran ja silti niitä rakennetaan kilvan niin idässä kuin lännessä . Kuten ympäTaitto: Markku Tanttu ristönsuojelun professori Pekka Nuorteva on todennut, ei ympäristönTOIMITUSNEUVOSTO Antti Karlin, Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen , Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen, Helge Rontu . Nro 8 1982 41. 00 , kesäkuukausina 8. Ja kun kerran on mahdollista, että ydinsota syttyisi kenenkään sitä varsinaisesti tarkoittamatta teknisen vian tai inhimillisen erehdyksen seurauksena, vasta ydinasejärjestelmien purkaminen antaa elämälle suojan. 3016. Rauhallista joulua ja uutta vuotta! 3
. . . Uutisia. . . Heikki Hokkanen. . . . . <X 1 4 SUOMEN LUONTO 8 1982 Y d insodassa ei ole voittaj ia ... Olli }a"rvinen: Matkalla tuntemattomaan: ekologin pohdintoja Yrjö Maila. Ihminen, luonto ja kaupunki . Valokuvakil pailun satoa ..... Olli }a"rvinen. 27 35 38 42 44 50 56 57 58 SUOMEN LUONTO X/ HZ 4 1 "k.. . . ....................... Lasten Luonto . Sisällysluettelo I 98 2 ......... Summaries of the Main Anicles. . Katsauksia. . Kirjallisuutta ..... Reino Kalliola: Luonnon alistajasta luonnon auttajaksi Kari Vepsiilainen: Ydinsodan ekologiset seuraukset Jorma Laurila: Maailma yd insodan jälkeen . . Arvo Turtiainen: O li joulupäivä .... 3 5 7 II 15 18 19 24 Suomen luonnonpuistot .......... Luonnonystävä Reino Kalliola ......... Timo Törmalii ja Hannu Vuorinen: Liito-orava harvinaistuu yhä .................. Esa Ranta ja Kari Vepsiilfiinen: Evoluutio Suomen luonnossa VI. Annikki Kariniemi: Unohtakaa Kuusinkijoki .. Elämää ekologisessa teatterissa. ... ..
Maa ei enää ollut sama kuin ennen. Inhan suomennos 1917). Ylioppilaaksi tultuaan 192 7 hän ryhtyi opiskelemaan eläin-, kasvija maantiedettä ensin Turun yliopistossa, mutta siirtyi pian Helsingin yliopistoon. Reinon ja monen muun luonnonharrastuksen herätti epäilemättä Hämeenlinnan lyseon luonnonhistorian ja maantieteen lehtori A. Näissä oloissa 30-vuotias nuori tohtori nimitettiin kesän 1939 kynnyksellä päätoimiseksi muutettuun valtion luonnonsuojeluvalvojan virkaan . Paneutuminen 1930-luvun lopun luonnonsuojelukeskusteluun osoittaa pian , miten merkittävä tapahtuma oli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustaminen keväällä 1938. Böök, monipuolinen kulttuuripersoona, joka värikkäillä luonnonkuvauksillaan , metsästysjutuillaan ja lyseon kuulun luonnonhistoriallisen museon avulla istutti poikiin kiinnostuksen ja rakkauden luontoon. Reino kirjoitti 12-vuotiaana lyseolaisena "Koululaisen muistikirjaansa '' mieliaineekseen koulussa luonnontieteet, maantieteen ja piirustuksen sekä mieliharrastukseksi kasvien ja luonnon esineiden keräilyn. Syksyllä 1933 sai pätevä luonnonhistorian ja maantieteen opettaja ensimmäisen paikkansa Lohjan yhteiskoulusta. Reino itse kertoo kirjassaan " Luonto sydämellä" miten hänen kehityksensä kannalta ratkaisevaksi muodostui poikavuosina Ernest Thompson Setonin kirja "Kaksi partiopoikaa" (l.K. Reino Kalliola syntyi 13. 1982 kaukana kotoa, Itä-Kiinan meren rannalla Hangzhoussa. Hän oli nähnyt vähää aikaisemmin hartaasti odottamansa Shanghain kasvitieteellisen puutarhan. Kalliola kirjoitti innostuneena Luonnon Ystävässä 1939: "Selveni kaikille , että nyt vasta luonnonsuojelutyö koko laajuudessaan oikein alkaakin". Kosketus tieteeseen ja yliopistomaailmaan säilyi, Kalliola toimi mm. Kalliola sai erikoistyönsä aiheeksi Linkolalta tunturikasvillisuuden tutkimisen Petsamossa, joka vähitellen laajeni koko Suomen Lapin tunturikasvillisuutta koskevaksi väitöskirjaksi. "Se oli teos , joka viritti tulen ja antoi hengen , sen oikean , luonnontunteen ja luonnonrakkauden leimaaman ". 10. 91. Ainevalinta oli harrastuksen huomioon ottaen itsestään selvä. Lähtö viimeiselle matkalle oli helppo , luonto oli käyn yt sydämelle. Kun itsekin kuulun siihen polveen , jonka Setonin poikakirjat vielä tavoittivat , olen valmis yhtymään edellä sanottuun. Alkuperäinen kuva on esikoiseni Aila Arnikin kodin seinällä". 1909 Helsingissä. Tänä aikana valmistui väitöskirja (1939) ja useita muita kasvitieteellisiä julkaisuja. Väitöskirjassani joka käsi11elee Suomen Lapin tunrurikasvillisuutta, on tällä dedikaatiosivulla kaksoisolenconi Olli Kalan piirros Arnica alpinasta ja sen maisemasta. v,k. " Tunturiarnikki. Sotavuodet aiheuttivat lähes vuosikymmenen pysähdyksen lupaavasti alkaneeseen luonnonsuojeluryöhön. Kotija koulukaupungiksi tuli kuitenkin Hämeenlinna , jossa isä toimi lääninhallituksen virkamiehenä . Valmistuttuaan kandidaatiksi 19 3 1 hän SUOMEN LUONTO H/ HZ •l l . Luonnonystävä Reino Kalliola Reino Kalliola saapui rikkaan elämäntaipaleensa päähän 7. Täällä hän toimi kuusi vuotta . Kalliolasta tuli Helsingissä Kaarlo Linkolan oppilas, opettajan, jota hän aina suuresti arvosti. toimi vuoden Ylioppilaslehden päätoimittajana . 1. Luonnonsuojelualueet5. Vanamo-seuran Luonnon Ystävän toimitussihteerinä. Th. Kaikki näytti luonnonsuojelun suhteen hyvältä, kunnes kansakunnalle tuli muuta ajateltavaa. Työ edellytti vaativia retkiä vaikeissa oloissa. Reino Kalliola, Luonto sydämellä s. Saavutus on sitäkin merkittävämpi, kun Kalliolan terveys ei ollut kovin hyvä, astma vaivasi ja liikkuminen oli joskus vaikeaa. Tämän kasvin kohdalla sallittakoon viittaus henkilökohtaiseen ja hentomieliseen rakkaudencunnuscuksee~ , __ _ ... Kalliolan monipuoliset kulttuuriharrastukset sekä kirjalliset ja taiteelliset kyvyt tulivat esille jo opiskeluaikana . Kysymys " miksi aion" sai vastauksen "luonnon ystäväksi''. Samoihin aikoihin Suomi sai vihdoin ensimmäiset luonnonja kansallispuistot ja uusia hankkeita oli vireillä
Kirjallisuustuckij a ja esceecikko Yrjö Sepänm aa, Kalliolan tyylin tutkija, arvioi Suomen luo nno n kirjaa seuraavasti . Sivullisesta saattoi näy ttää sil eä, eccä virkamiehen ja järjescöm iehen roo li t usein sekaa ntuivat. H än luenno i vuosika udet Suomen kasvimaa ntiedettä ja o li ensim mä inen, jo ka macemaattisluonno ntieceellisessä osastossa alo itti luonnonsuojelulue nnoc 19 59. K. Reino Rinne Kuusamossa kävi omaa sotaansa ja ottel u voitettiin . ''Tällä crilogialla o n ollu t kiistato n merkitys kansallisen ide ntiteettimme lujittajana. lnhan , Samuli Paulaharjun ja mo ne n m uun luo nno n kuvaukset tulevat Kallio lan om an juhlava n ra uhallisen tekstin sisällä usein korostetu mm in esiin kuin konsanaa n alku peräisessä yh teydessää n . Hän toimi m yös mo net vuod et ylioppilastu ckintolaucaku n nan jäsenenä Nuoruude n vilkas tieteellinen cyö vaihtui sotavuosina luonnonsuojelun valiscaja n , julistajan ja ki rjaili jan työksi. Kun mecsäntu ckimuslaitoksen joh taja a ikoinaan esitteli yhde n ap ulaise n viran perustam ista luo nnonsuojelu toimistoon oli ministeriön korkean virkam iehen vasta uksena torjuva käd enojennus h yvästiksi: " On ni ttele n teitä, ku n teillä ei o le tä hdellisem piä ta rpeita'' . Kalliola oli mu ka na joh tok unnassa, rahastonhoitajana ja varap uheenjoh tajana. Oppikouluakaa n Kalliola ei unohtanut . Luo nnonsuojelu yhdistyksen asioita hoidettiin Kallio lan pienessä toimistossa m ecsäntuckimuslaitoksessa. Myös m aa ntieteen oppikirj aa "Kotimaa" luettiin palj on . Luonno nsuojeluvuosi 1970 m erki tsi niin virallisen kuin vapaaehtoisenkin luo nno nsuojelutyö n uudenlaista arvostamista. O li aloitettava lähes alusta. Akateemisen opettajan ja tutkijan ura tuotti arvokkaa n synteesin: "Suomen kasvimaa ntiede" ilmesty i 197 3. Yhdessä Soverin ja U lvise n kanssa kirj oitettu " Kasvioppi " ehei ky mmenenteen painokseensa . Luo nnon kuvauscensa tyylikeino na hän lai nasi mielellää n toisia. Työ, joka jäi vain lop ullista yhtee nvetoa vaille. Ensimmäinen osa "Suomen kaunis luonto" ilmestyi 1946. Toinen osa , "Suomen luo nto vuod enaikojen vai hte lussa " (195 1) on lajissaan om aperäisin ja ka nsainvälisesti kin ylittämätön . O limme silloi n kaikki vesivoimamiescen miljardilaskelmien sokaisem ia. Kallio la osoittaa siinä vakuuttavasti , että luo nnon toimintamekanismien tuntemus ja ymmärtäminen lujittaa luonnontuntemuscamme ; tältä kannalta sitä voi pitää m yös luontomme esteettisen kuvauksen , tulkinnan ja arvottamisen perusceoksena. Suomen Luonnonsuojelu yhdistyksen muututtua Suom en Luonnonsuojeluliito ksi säil ytti Reino KallisuoMEN LUONTO 8/ 82 4 I . Kallio la saattoi vihdoin sanoa "pitkän pimeän yö n päättyneen ". Näi n luonnonsuojelulakim me 60-vuocispäivä n aattona ja 10 vuotta Kalliolan eläkkeelle siirtymisen jälkeen ollaa n kolmanne ntoista virkamiestyönä valmistuneen lakiversio n kanssa edelleen sam assa tilanteessa. Myös luonnonsuojelulai n uudistaminen pantiin alulle Kalliolan aikana 1960; ehdo tus valmistui 1966, mutta johti m aaja mecsäcalousminisceriössä ensin paljo n heikompaan vi rkam iesesityksee n ja sitte n asian hautaamiseen . 400 ihmisen asuttama n ja vä hi ntään yh tä arvo kkaan Som pio n osalta ei aika ollu t vie lä kypsä säil yttämiseen ja suojeluun . Itse hän sanoo viisitoistavuocisen u rakkansa pääcössanoissa: "Suom en luonno n kirj an henki ja aa te, joka on ollut inno iccajana ja käyttövoimana silloi nkin , kun sitä ei ole sanottu eikä nimeltä m aini ttu , on luonnonsuojelu . Kalliola otti voimakkaasti kantaa koskien p uolesta. Empimättä voi sanoa Reino Kalliolan luoneen Suom en Luonto -lehden aatteellisen , asiallise n ja korkeatasoisen linj an , josta järjestö edelleen pitää mää rätietoisesti kiinni . Terve , hallava lantakasa, terve' Jukola kasvoinesi, peltoinesi, nii ccuinesi, kaunis niinkuin caivas 1'' Yksinäisen luo nno nsuojeluvalvoja n asem a ei o llu t help po sod an jälkeisessä jällee nrakennuksen , siirtolaiseen asuttamisen ja taloudellisen kasv un tavoitteluun keski ttyvässä Suomessa . '>k.. H äntä tul tiin kuuntelemaa n mielellään . Luonnon tunteminen osoitetaa n sen rakkauden ja siten m yös luonnonsuojelun perustaksi'' . Kun virallisen luo nno nsuojel un p uolella oli vähän tehtävissä, yritti Suom en Luo nnonsuojeluyhd istys toimia. Tältä poh jalta ku mp usi vii me vuosien harrastus Hattulan ja Kalvolan pitäj ien kasviston tu tkimiseen . Rakasta Hämettää n hän ku vasi ehkä kaikkein mielu immin Ju kolan Juhanin sanoin : " Pojac , pojac 1 Tuntuu pa jo sieraimissani kotonurkkien haisu , ih anam p i neicsycmaarian sänkyruoho n tuoksua. Topeliuksen , Aleksis Ki ve n , 1. Luonno ntieteellise n ja hum aniscis-esceeccisen näkem yksen sulautumana se on kansain välisestikin katsoen harvi naislaatuine n . Edusk unnassakin ne menivät läp i ku in vahingossa Suezi n kriisin päivinä kolmannen maailm ansod an pelon antaes a "tärkeä m pää" aja teltavaa ka nsaned ustajille. 6 Luo nno nsuojelun lisäksi toinen joh to täht i Kalli olan toiminnassa ja kirjallisessa tuotannossa oli rakkaus kot iseutuun . kin oli suu relta osalta menececcy Karj alassa, Sall assa ja Petsamossa. Kalliolan akateeminen opeccajan ura alko i 194 3, jolloi n hänet nimitettiin kasvimaa ntieteen dose ntiksi Helsingin yliopistoon . Viime käd essä m aatalousministeriön haluttomuu tee n pysäh ty ivät kai kki luonnonsuojelutoimien kehiccämisyri cyksec. O p iskelij at pitivät hänen rauhallisesta, harkitusta tyy listään . Kuusamon koskisota viisikymm entä luvun p uolivälissä oli ensimmäinen merkittävä luo nno nsuojelu kamp pailu m eillä. Sod assa menetetyt luo nno nja ka nsa ll ispuistot onnistu ttiin korvaam aan uusilla ja parantam aanki n tilanne tta 1956 . Kallio la ehei toimittaa tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa uusittuina, taiteilijoittemme ku viccamina laitoksina. Kalliola alko i toteuttaa suunni telmaa nsa "Suomen luonno n kirjaksi". Näyccävimmän työ n hän teki Suomen Luo nnon toim ittajana vuod esta 194 1 aina vuoteen 1968. Suom en luonnon trilogia sai m ah tava n pää-· cöksensä 1958 ilmescynessä: "Suomen luonto mereltä tuntureille" teoksessa. Hämäläinen maisem a m erkitsi hänelle ka u tta elämän ihm iscyön ja luo nnon tasapai noista rinnakkaiseloa
Kalliolalle aihe sopi hyvin , olihan hän muun muassa Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustajajäsen. Rauno Ruuhijå'rvi Luonnon alistajasta luonnon auttajaksi Maj ja Tor Nesslingin säätiön ensimmäinen ympäristönsuojelumitali jaettiin 198 l. Suomen luonto on vieläkin suuri ja kaunis.'' Ruskan loistaessa hehkuva n aurinkoisena syyspäivänä kasvitieteellisen puu tarhan vaahteroissa tu li puistokäytävällä vastaani Rei no Ka lliola. E. Nordenskiöldin sytyttäviä sanoja vuodelta 1880. rauhoitettiin merkittäviä yksittäisiä puita, siirtolohkareita ja muita luonnonmuisromerkkejä, perustettiin eri tyisiä luonnonsuojelualueita, kun niakkaim pana tavoitteena kansallispuistot. Pyrittiin suojelemaan harvinaisia ja uhanalaisia kasvija eläinlajeja. Kirj an vi imeisiä lu kuj a on puhe metsäntutkimuslaitoksen järjestämässä eläkkeellelähtöjuhlassa 1972. Toistettiin mielellään kansallispuistoajatuksen pohjoismaisen uranuu rtajan, maineikkaa n maanmiehemm e A. Vaikuttimet olivat tieteellisiä, esteettisiä ja kansallisromanttisia. Sitä voi hyvi n luon nehtia myös Rei non testamentiksi maan luonnonsuojeluväelle. 7. ohjelmallisena liikkeenä on ikää vain satakunta vuotta. Viimeisinä sanoinaan Reino onnitteli luonnonsuojeluliittoa '' luonnonsuojelun komeasta voitosta Ounasjoella ja Vuoroksessa". Käy nti oli vaivalloisen näköistä , kepp i oli entistäk in tarpeellisempi. ola läheisen suh teen kansalaisjärjestöön, toimi sen neuvoston jäsenenä, seurasi tyytyväisenä sen kehitystä ja kannusti me itä nuorempia to imiin luonnon puolesta. Kall iola teki meille kaik ille suuren palvelukse n kootessaan tärkeimmät vuosina 19301977 use in pikkulehdissä julkaise mansa kirjoitukset ja pitämä nsä puheet " Luonto sydämell ä" kirj aksi (1978). LUONNONSUOJELU JA MAISEMANHOITO Luonnonsuojelulla määrätietoisena. Oma sukupolveni on ollu t työssä mukana yli kolm anneksen tästä ajasta. Sen sai Reino Kalliola ansioistaan opettajana , tutkijana, ympäristöhallinnon tuntijana ja väsymättömänä ympäristötietouden levittäjänä. Pysähd yimme vaihtamaan luonnonsuojelukuulumisia ja muu taman sanan seuraavana päivä nä alkavasta Kiinan matkasta. Tul ta ei ole päästetty sammumaan. Kam oja ja papereita tutkitaan isännän kanssa Kalvolan Patamossa 1975. Kaiken alkuna ja edelleenkin asian ytimenä on huolen pito alku peräisestä luonnosta , jonka valta heikkenee jatkuvasti sitä mukaa kuin luonnonvarojen käyttö tehostuu ja ihmisen muokkaama ja mul listama maisema laajentaa aluettaan. Hän vali ttaa luonnonsuojeluvalvojan, tuon metsäntutkimuslaitoksen " käenpojan" , vähäisiä toimintamahdollisuuksia ja jatkaa: ''O nneksi Suomen Luonnonsuojeluyhd istys on toiminu t uskoll isesti virallisen Reino Kalliola luonnonsuojelun tukena. Mitalinjakotilaisuudessa piti Kalliola juhlapuheen, jossa hän kävi läpi luonnonsuojeluliikkeen historiaa sen alkuajoista nykypäivään. jota vass1I0 MI•.N LUONTO 81814 1 ,·sk Kasviretkillään Reino Kalliola tapasi käydä maanomistajien puheilla lisätietoja saadakseen ja antaakseen. Kuusamon kosket kohisevat yhä vapaina, Pallastunturi on edelleen koskematon, ka ikkia kurkien asum a-alueitakaan ei ole vielä tuhottu eikä tuhotakaan. Olemme kokeneet aatteen ja ohj elman jatkuvan avartumisen. " Luonnonsuojelualueet tarjoavat vielä tul evillek in suku polville elävän kuvan siitä luonnosta
Luo nnonsuojelun te htävä nä on valvoa , ettei luontoon puu ttuminen johda muotoihin ja mittoihin , jotka järkyttävät luo ntoa liiaksi tai peräti tuhoavat sen . vsk.. Uusi suunraus h yväksyttiin tyytyväisinä m eilläkin , jo vuonna 1948 Suom en Luonno nsuojeluyhdistyksen vuosikirj assa on luonnonsuojelun te htäviin sisäll ytetty pyrkim ys vaikuttaa talouseläm ää mme niin , että luonnonvaroja käytetää n järkevästi ja kaikkea tarpeeto nta hävitystä välttäen. Molemmat kuuluvat yhteen. Yh teiskunnan teollistuessa ja kau pungistuessa luonno n suojeleminen ja hoitaminen yleisön virkistysja ulkoiluelämän tarpeita varten on käynyt yhä tä rkeämmäksi. Johtavana m aa na oli Saksa , johtava na lehtenä '' N aturschutz und Landschaftspflege''. ilm asto n ja eliöiden välinen tasapainotila. Luonnonsuojelualueita ei ymmärrettävästi voida perustaa minne tahansa, eikä joka kylässä ole rauhoitta misen arvoisia luonnonmuistom erkkejäkää n . Luonnonsuojelujärjestöjen ja -tapahtumien tunnuksia Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen merkin on suunnitellut ja piirtänyt Reino Kalliola. taan esi-isämme joutuivat taistelem aa n ensimmäiset taistelunsa, joka o n ylläpitänyt pohj anmiehen lannistumato nta vapaudenrakkautta, joka o n ollut sinä laajana museona, jossa kaikki tietäjämm e ja taitajamme ovat tutkimuksensa aloittaneet , joka o n perussävelenä runoilijaimme lauluissa, omassa ja isiemme m aailmankatsomuksessa.'' Tämän säil yttävän , museaalisen luo nno nsuojelun ympärille syntyi varhain toinen , nopeasti laajeneva kehä: luo nnon kauneusarvojen vaaliminen asutusja talousm aisem an käsittelyssä. Am erikan edustajai n sanom aa leimasivat yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkö kohdat , käsitys luonnonvarojen säästämisestä ihmiskunnan elinehto na, huoli eläm än huomisesta . TOTAALINEN LUONN O NSUOJELU Elinvoimaiset aatteet o n luotu leviämää n yli m aanpiirin . Tämä vanhaa n kotiseututyöhö n luontevasti liittyvä m aisem anhoito merkitsi ratkaisevaa toiminnan avartumista . Luonno nsuojelun alall a järj estäy tynyt kansainvälinen toiminta alkoi heti toise n m aai lmansodan jälkeen . Ensiksikin vain pieni ja jatkuvasti supistu va osa luontoa on alkupeSuomen luonnonsuojeluliitto Luonnonsuojeluvuosi 1970 SUOMEN LUONTO 8/ 82 4 l . Luonnon suojeleminen on vä lttämätöntä myös ja ennen kaikkea taloudellisista syistä , eikä luo nnonvarojen järkevää käyttöä eli luo nnonhoitoa voi eikä ole syytäkää n erottaa luo nno n aatteellisten arvojen suojelemisesta. Mutta m aisemanhoitoa tarvitaa n kaikkialla : pih am ailla ja puu tarhoissa , viljelysm ailla ja laitumilla, m etsien käsittelyssä, teiden ja voimajoh tojen rakentamisessa, vesirakennuksessa , asutustoiminnassa, kaavoituksessa sanalla sanoen kaikkialla, missä ihmisen ja luonno n välillä on kosketusta. 8 Suomen Luonnonsuojeluyhdistys Eurooppa puhui kauniisti tietee n vaatimuksista , luonno n kul ttuuriarvoista, pieteetistä , luo nnontun teen kehityksestä, estetiikasta ja luo nnonsuojelun etiikasta . LUO NNO N SUOJELU YMPÄRISTÖNSUOJELU Täyteen laajuuteensa kasvaneeseen , to taaliseen luonnonsuojeluun kuuluu mikä tahansa luontoa ja maisemakuvaa sekä luonnonvaroj a suojeleva ja hoitava toiminta. Lopuksi täm ä kanta , joka vielä edellisen kesän valmistavassa kokouksessa Sveitsissä ei saavutta nu t täyttä ymmärtäm ystä, tuli Fontainebleaun ko nferenssin päätökseksi. Fontainebleaun kokouksesta, jossa minulla oli kunnia olla Suom en edustajana , muodostui eurooppalaisen ja am erikkalaisen ajatustavan kohtaaminen , vanhan ja uuden d ram aattinen tapaaminen , aatteellisuuden ja käytännöllisyyden ristiaallokko, niide n rinnakkain asettaminen ja lopuksi yhteensulattaminen . Käsitteen ja ohjelman avartuminen on johtanut siihen , että alan nimityskin pyri tään nykyään korvaam aan uudella termillä. Ihmisen toiminnasta on tullut tä tä tasapainoa yhä enemm än ja enemmän häiritsevä tekijä. Ideologian kehityksessä voi panna merkille sosiaalisten näkökohtien nousun kulttuuriarvojen rinnalle. Puhutaa n ympäristö nsuojelusta , luo nno nsuojelu-sana on jäämässä alakäsitteeksi, perinteisen eli klassisen luonnonsuojelun käsittäväksi osa-alueeksi. N ämä kaksi, alkuperäisen luonnon suojelu ja m aisemanhoito , leimasivat luo nno nsuojelun toimintakenttää 1920ja 1930-luvun Euroopassa , m yös Suomessa. Syitä tähän kehitykseen o n monia. Luonto on am erikkalaiset julistivat suu ri jakam ato n kokonaisuus, jonka eri osien välillä on m itä mon inaisin vuorovaikutus; se o n alituisesti muu ttu va, d ynaaminen geologisen alustan ,. Kansainvälinen luo nnonsuojelulii tto perustettiin Fontainebleaussa Ranskassa syyskuussa 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien kul ttuurijärj estön Unescon aloitteesta . Koh teina ovat kasvija eläinmaailman sekä geologisten luo nno nesineiden ja -muodostumien lisäksi m yös fyysisen ym päristö n peruseleme nrit maa, vesi ja ilma
Lajin menetys koskee vain meitä ihmisiä, suru on meidän. Tämän osoittaa muun muassa seuraava ajatusYmpäristövuosi 1980 SUOMFN LUONTO 8182 41. Viranomaisetkin ovat myöntäneet tällaisen liikehtimisen monessa tapauksessa pyrkim yksiltään oikeutetuksi, vaikka eivät ole voineet sitä vanhentuneiden säännösten takia hyväksyä. Keskustelu elintasosta ja elämän laadusta alkoi . Sitä paitsi millä kasvija eläinlajilla tahansa saattaa olla piilevä käytännöllinen arvo, joka ehkä kerran keksitään . räistä , koskematonta. Itse asiassa luonnonsuojelu on aina merkinnyt toimintaa ihmisen hyväksi. Myös teollisuusmaissa jatkuvan taloudellisen kasvun ideologia asetettiin kyseenalaiseksi. Biologiaa hallitseva ekologinen tarkastelutapa ulotettiin myös yhteiskuntapolitiikkaan. Teknologisen ihmisen on muututtava luonnon alistajasta luonnon auttajaksi . Kehityksen hitauteen kyllästyneen malttamattoman nuorison p1mssä on syntynyt omatoim1sia nun sanottuj a vaihtoehtoliikkeitä, kuten meillä Suomessa esimerkiksi Koijärven tapaus, kamppailu Turun jalavien puolesta tai vesakkomyrkytyksiä vastaan Ilomantsissa. Oivallettiin , että ihmisen on pakko rajoittaa luonnonvarojen käyttöään ja väkivaltaista sekaantumistaan luonnon omiin järjestelmiin. Luonnon suojeleminen onkin tältä kannalta välttämätöntä, se on suorastaan ihmiskunnan elinehto niin kuin jo Fontainebleaun kokouksen päätöslauselmassa todettiin . ASENTEET MUUTTUVAT Fontainebleaun kokouksessa esitetyt ajatukset luonnonvarojen säästämisen välttämättömyydestä eivät välittömästi mullistaneet maailmaa. Edelleen on huomattava sosiologien, arkkitehtien ja yhdyskuntasuunnittelijain kasvava mielenkiinto ympäristökysymyksiin . Sen sijaan ympäristö-sana sopii epämääräisessä rajattomuudessaan myös tällaiseen tekoympäristöön, tekniikalla ja teollisuudella kyllästettyyn kaupunkimaisemaankin , jossa luonnonkasveille ja -eläimille ei jää juuri ollenkaan elintilaa. Tekninen ja taloudellinen kehitys jatkui 1950ja 1960-luvulla entistä kiihkeämpänä. Luonnontutkijan ja -ystävän on kuitenkin samalla voimakkaasti korostettava ajatusta, että luontoa on suojeltava myös sen itsensä takia. On totta, ettei luonnonsuojelun yhteiskunnalliseen puoleen kiinnitetty aikaisemmin niin suurta huomiota kuin nykyään . Mutta on väärin otaksua, että vanha tieteellisperäinen luonnonsuojelu olisi toiminut ikään kuin vain luonnon puolesta. ,sk. Rikkaiden ja köyhien maiden välinen kuilu päin vastoin syveni entisestäänkin . Entisten siirtomaiden itsenäistyminen ei ollut tuonutkaan niille odotettuj a taloudellisen kasvun edell ytyksiä . Homesienestä eristetty penisilliini on tästä hyvä mutta ei suinkaan ainoa esimerkki. Luotettiin yleisesti rajattoman taloudellisen kasvun politiikkaan. Rooman klubin ja muiden tutkijain tietokonelaskelmiin perustuvat kehityskäyrät kääntyivät laskuun ja ennustivat maailmankatastrofin lähestyvän. Teoreetikot ovat luoneet hahmotelman pehmeän teknologian yhteiskunnasta. 1970-luvulla ihmisen ja luonnon välinen suhde jouduttiin arvioimaan uudelleen. Konkreettinen muistutus luonnonvarojen rajallisuudesta saatiin , kun arabivaltiot horjuttivat ölj yn hinnankorotuksillaan maailman energiatilannetta. Vesiensuojelusta, ilmansuojelusta ja meluntorjunnasta sekä jätehuollosta on tullut välittömästi ihmisen suojeluun ja terveydenhoitoon liittyvä tehtävä , myös ja nim enomaan lääkäreille kuuluva asia. Toinen asiaan vaikuttanut seikka on ihmisen elinympäristön saastuminen ja myrkyttyminen eril aisten jätteiden ja kemikaalien vaikutuksesta . Vasta" 1970-luvulle tul taessa tapahtui käänne. Usein kuulee myös sanottavan, että luonnonsuojelu pyrkii suojelemaan luontoa ihmistä vastaan , se on pelkkää luonnonsuojelua, kun sen sij aan ympäristönsuojelu suojelee luontoa ihmisen hyväksi, se on samalla ihmisen suojelua. Elämän kunnioittamisen ajatus on luonnonsuojelun syvä eettinen peruste. Luonnontutkij at ja -ystävät ovat saaneet rinnalleen laajat piirit , joita luonto ei kiinnosta vain luontona, kasvien ja eläinten asuma-alueena, vaan myös ja ennen kaikkea ihmisen elinympäristönä . Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Maailman luonnon säätiö, WWF koe. Suurin osa on ihmisen muovailemaa, osa jopa siinä määrin , ettei sen yhteydessä voi puhua luonnosta sanan tavanomaisessa merkityksessä . Ympäristönsuojelun uudet asenteet on suureksi osaksi tulkittava tekniikan ylivallan synnyttämiksi Kansainvälinen luonnonsuojeluliiuo IUCN YK:n ympäristöohjelma UNEP 9. Suuri kaunis luonto on ennen ihmistä luotu , jokaisella kasvija eläinlajilla on täällä elämisen oikeus. Jos viimeinenkin karhu maassamme kaadetaan tai viimeinenkin kotka kuolee, tämä ei tuo karhun tai kotkan kuolemaan mitään lisäpiirrettä eikä horjuta luontoa. Kumous alkoi kolmannen maailman ongelmista
Emme saa menettää toivoamme luonnon auttajina ja maapallon elämän pelastajina. jonka valvonnassa ovat niin ydinvoimat kuin maapallon luonnonvarojen käyttö. Ympäristönsuojelun osalta vii to ittaa tietä tähän suuntaan "Maailman luonnonsuojelustrategia". Ovatko YK ja Salt-neuvottelut tuomitut epäonnistumaan niinkuin Kansainliitto aikoinaan. kansainvälisen luonnonsuojelulii ton (IUCN) ja Maailman Luonnon Säätiön (WWF) sekä YK:n ympäristöohjelman (UNEP) laatima asiakirja , joka julkaistiin vuonna 1980 samanaikaisesti 34 :ssä maa il man pääkaupungissa. " Ellemme onnistu hallitsemaan taloudellista järjestelmäämme, elämme yli raaka-ainevarojemme. Voitettavana on suunnattomat vaikeudet siinäkin tapauksessa, että ihminen vielä selviää nykyisestä elämän perustaa uhkaavasta kriisistä ja pääsee jatkamaan ympäristö nsä rakentamista tulevaisuudessa. Jos vastakkainasettelulle annetaan syvempää sisältöä , kummallakin puolella kiihkoudutaan puhumaan liian yksipuolisesti ja kieltämään osa molemmille yhteisestä ihmisyydestä ja yhteisestä vastuusta. YK :n kansainväliseen kehitysohjelmaan sisä ltyvät myös maailmanrauhan sä ilyttämistä. MAAPALLON ELÄMÄ VAARASSA Maailman tulevaisuuden näköalat ovat tunnetusti tätä nykyä varsin synkät. uuden kansainvälisen talousjärjestelmän luomista, ihmisoikeuksien turvaamista, köyhyyden voittamista , väestönkasvun rajoittamista, elintarvikehuollon järjestä mistä ja uusia energiamuotoja koskevat strategiat. Edellinen ryhmä leimaa helposti jälkimmäiset idealisteiksi ja romanttisiksi kaunosieluiksi , jotka eivät ymmärrä elämän kovia tosiasioita. Ehkä rakentajien vastuu on vielä suurempi sen vuoksi, että heillä on kiusaus käyttää hyväksi asemaansa muulle yhteiskunnalle vieraan teknisen tiedon ja taidon vartijoina ja kiusaus vedota nykyajan materialistiseen henkeen . Kaikkien näiden ohjelmien tulisi tukea toisiaan. Mutta meidän on yritettävä uudestaan ja uudestaan , iloittava jokaisesta saavutuksesta ja koottava voimamme yhä uusien suunnitelmien toteuttamiseksi. myös Helsin gissä. Luonnonvarojen käytön ja suoj elun välisistä ristiriidoista ei kuitenkaan selvitä jakautumalla vastakkaisiin leireihin: teknikot ja rakentajat vastaan luonnonsuojelijat. muutoin niillä ei ole onnistumisen mahdollisuuksia . Ensi kerran ihmiskunnan historiassa on syntynyt maailmanlaajuinen kriisi. Joudumme ilmeisesti kokemaan vielä monia vastoinkäymisiä . Rakentava neuvonpito on välttämätöntä. Erityisen tärkeää on elollisten luonnonvaroj en suojelun ja taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen yhdistäminen, sillä vain elollisia luonnonvaroj a suojelevilla kehitysmalleilla voidaan tämän päivän tarpeet hoitaa niin, ettei suljeta pois huomisen tavoitteita . Sivistysmaissakin materialistisella maailmankatsomuksella on kuitenkin yhä niin suuri valta , että rakentajien on helppo saada sekä yleisö että hallintoviranomaiset vakuuttuneiksi siitä, että "suurempi intressi" on luonnonhävityksen puolella. Elollisten luonnonvarojen suojelu on vain yksi monista asioista , jotka ovat välttämättömiä takaamaan ihmiskunnan säilymisen ja hyvinvoinnin . Se on erittäin huolellisesti ja mitä su urimmalla asiantuntemuksella tehty ohjelma maapallon elollisten luon nonvarojen säil yttämise ksi tarvittavista menetelmistä . Tämän ohjelman pohjalta odotetaa n kunkin maan tekevän lähivuosina oman kansa llise n luonnonsuojelustrategiansa. Jaon voi esittää vain ammatillisessa mielessä; luonnon ystäviä ja suojelijoita on toki kaikissa kansalaispiireissä . Edistyäkseen ja yhdentyäkseen maapallo tarvitsee maa ilmanpolitiikan , johon kunkin valtion on sopeutettava oma kansallinen talousja sosiaalipolitiikkansa . Elämme kuin tulivuoren partaalla, monien ehtojen alaisina. Monet johtavat tutkijat ja kansainvälisten kysymysten asiantuntijat panevat toivonsa ongelman tiedostamiseen , siihen että maailma 10 kokonaisuud essaan tajuaa koko ihmisk unn an tulevaisuuden olevan vaarassa. Monissa kehitysmaissa suuret kansanjoukot elävät vieläkin eräänlaisessa messiaanisessa koneiden tulon odotuksessa. vastareaktioiksi. Ainoa tie ongelman ratkaisemiseksi on kummankin osapuolen perehtyminen toistensa tehtäviin ja perusteluihin . D SUO MEN LUONTO 8/ Hl 4 1 vsk. Ajatus ihmiskunnan yhdentymisestä tuntuu ehkä pelkältä utopialta tai suorastaan irvokkaalta pilalta aikana , jolloin maailman poliittinen valta on jakautunut kahden vastakkaisen ryhmittymän kesken ja jolloin kolmas maailma on suuri kysymysmerkki . Ellemme onnistu estämään ydinsotaa, tuhoamme koko sivilisaation. Luonnonsuojelun ja tekniikan edustajat ovat yhteisesti vastuussa siitä , ettei luonnonvarojen käytössä tuhota luontoa enemmän kuin on välttämätöntä . Tie yhdentyvään maailmaan , ihmiskunnan globaaliin järjestäytymiseen on vasta alussa. Luonnonsuojelun edustajain tehtävänä on varoittaa teknokraatteja tämän mahdollisuuden väärinkäytöstä ja paljastaa yhteiskunnalle asian oikea laita. Länsimaissa tämä sokea luottamus tekniikkaan on jo sivuutettu. Ihmisinä emme voi emmekä saa alistua ajatukseen, että ihminen itse tuhoaa oman kotinsa . Vastakkaisella puolella saatetaan puhua aatteettomista kovanaamoista, joilta yksipuolinen teknis-taloudellinen ajattelutapa on tukehduttanut muun hengenelämän kehityksen. Ellemme onnistu hallitsemaan väkiluvun kasvua , tuhoamme ympäristömme ja kulttuurimme" (Julian Huxley). Tämä työ on myös meillä valmistunut. Meidän on opittava ajattelemaan maailmanlaajuisesti . Pääsemmekö koskaan siihen , että on olemassa jonkinlainen maailmanhallitus. joka yksinvaltiaaksi päästettynä helposti hävittäisi onnellisen ihmiselämän perusteet. Ymmärretään , että tekniikka on hyvä renki , mutta huono isäntä
Valokemiallinen sumu himmentäisi auringon, ja jatkuva hämärä laskeutuisi maapallon ylle. Asian havainnollistamiseksi todettakoon, että Yhdysvaltain Hiroshimaan vuonna 1945 pudottama, nykyisen mittapuun mukaan pieni 13 kilotonnin ydinpommi tappoi 140 000 ihmistä , 40 prosenttia kaupungin asukkaista. Nykyiset arviot mahdollisen ydinsodan ekologisista seurauksista antavat lohduttoman kuvan ydinsodan jälkeisestä maailmasta ja lopulliset perustelut ydinsodan täydelliselle toivottomuudelle. KUN YDINPOMMI RÄJÄHTÄÄ Y dinräjähteen ekologiset vaikutukset riippuvat mm. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton ydinaseiden nykyinen tuhovoima vastaa miljoonaa Hiroshimaan pudotettua ydinpommia. Ydinsodan perimmäisin kysymys on koko maapallon elinkelpoisuuden tuhoutuminen ei niinkään satojen miljoonien ihmisten välitön kuolema. Tosin näitäkään ei ole syytä vähätellä , sillä myös niillä saataisiin hirvitävää tuhoa aikaan . On sattuvasti todettu , että aikamme ihmisiä vaivaa mielikuvituksen puute. pommm 11. Vietnamiin pudotettiin sodan kahdeksan kiivaimman vuoden aikana noin neljää megatonnia vastaava pommimäärä . Ja että rajoitettua ydinsotaa voidaan käydä vain kenraalien päissä. Ekosysteemit romuttuisivat ja ravinnontuotanto tippuisi murto-osaan nykyisestä. Taktisten keskimatkan ohjusten pitkä kantosäde hämärtää kuitenkin jaottelua. loilla on ydinaseista musertavan ylivoimainen osa , yhteensä 50 000 taistelukärkeä. Yksittäisen ydinaseen tuhovoima vaihtelee 0.1 kilotonnista (1 kilotonni = 1 000 trotyylitonnia vastaava määrä) 20 megatonnin lataukseen. Taktiset keskimatkan ohjukset yltävät nekin tuhansien kilometrien päähän, mutta muutoin taktisten ydinaseiden kantomatka on huomattavasti p1enemp1. Ja yksi strateginen B-52 pommikone pystyy kuljettamaan enemmän tappavaa voimaa kuin on kaikissa maailman sodissa yhteensä käytetty kautta historian. Tämä tekee kaiken kaikkiaan noin 12 000 megatonnia ydintuhovoimaa. Neuvostoliitolla ja YhdysvalsuoMF.N LUONTO 8/ 814 1. Kari Vepså'lå"inen Ydinsodan ekologiset seuraukset Ydinsodan ekologiset seuraukset antavat varmimmat takeet siitä, että ydinsotaa ei voi voittaa. Ydinsota muuttaisi ilmakehää ja ilmastoa dramaattisesti. Jos ydinaseiden tuhovoima jaettaisiin tasan maapallon kaikkien asukkaiden kesken, tulisi kullekin noin kolmea trotyylitonnia vastaava annos. Ihmisen on usein vaikea kuvitella tekojensa seurauksia hänen on hyvin vaikea kuvitella esim. Frank Barnabyn Ambion ydinsotanumerossa (2-3 / 82) esittämien tietojen mukaan Yhdysvaltain strateginen ydinaseistus käsittää noin 9 500 ydinkärkeä, joiden yhteinen tuhovoima on 3 400 megatonnia (1 megatonni = 1 milj. minkälainen maailma olisi ydinsodan jälkeen. Taudit raivoaisivat ja säteilyn aiheuttamat perinnölliset sairaudet ja syöpäkasvaimet puhkeaisivat kukkaansa. Itse asiassa ydinaseet ovat levinneet jo tätäkin laajemmalle , sillä Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat sijoittaneet ydinaseitaan liittolaismaihinsa. Lisäksi Intia on räjäyttänyt ydinpommin , ja muutamilla muilla mailla , kuten Israelilla ja Etelä-Afrikalla , uskotaan olevan ydinasevalm ius, vaikka sitovat todisteet puuttuvatkin. Lähinnä kantomatkansa perusteella ydinaseet jaotellaan strategisiin ja taktisiin. Taktisia ydinkärkiä Yhdysvalloilla on 20 000, Neuvostoliitolla 15 000. tonnia trotyyliä vastaava räjähdysvoima). NYKYINEN TUHOVOIMA Varsinaisia ydinasevaltoja on viisi: Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Kiina, Ranska ja Englanti. Taktisten ydinaseiden hävitysteho ulottuu 0.1 kilotonnista yhteen megatonniin, strategisten siitä ylöspäin. Mielikuvituksen virikkeeksi tarvitaan tietoa , jotta ihmiset saadaan katsomaan totuutta silmiin ja toimimaan. Mannertenväliset ohjukset kantavat 11 000 km päähän , sukellusveneistä ydinohjuksia voidaan ampua 7 000 km päähän ja strategiset ydinpommikoneet pystyvät kuljettamaan tappavan lastinsa jopa 12 000 km etäisyydelle. Neuvostoliitolla on puolestaan 8 400 strategista taistelukärkeä, yhteistuhovoimaltaan 4 100 megatonnia. Kolmella muulla ydinasevallalla on "vain" 1 000 ydinasetta. vsk. Näissä on tuhovoimaa yhteensä 4 500 megatonnia
Mikäli räjähd ys tapah tu u matalalla, tulipallo koskettaa maata höyrys täen tai polttae n tuhkaksi miltei kaiken. siitä kuinka lähellä tuhoaluetta olisi siemeniä ja muita leviäimiä, kuinka suuret o lisivat maaperätuhot sekä m yöhemmät ilman ja ved en eroosiovaikutukset jne. Näistä eräät saattavat o lla välittö m iä vaikutuksia pahempia. Kun se laajanee, energiaa imeytyy ilmaan röntgensäteiden muod ossa. Sopivalla tuulella varhai nen laskeuma saattaa kul keutua jopa sarojen kilom etrien päähän räjäytyspaikasta. Tästä energiasta osa säteilee ilmasta takaisin ympäristöön valon nopeudella etenevä nä lå"mpöaalcona, jonka kirkas valo sokaisee ja tuhansien asteiden kuumuus polttaa . Kun tulipallo laaje nee, sii tä lähtee kaikkiin suuntiin etenevä paineaalto. SUO MI-.f\ LUONTO S/ Xl -t 1 \-..k. Kui va kasvillisuus syttyy palam aa n mil tei yh tä su urella alueella. Tappava annos rii ppuu m onista tekijöistä, mm. Ylöspäin kohoavassa ilmamassassa kosteus tiivistyy , jolloin synt yy luonteenomainen sienenmuotoinen pilvi . Esim . Tämä seko itus palaa m aahan radioakciivisena laskeucuna, lähinnä hienona tuhkana . Säteily aiheu ttaa eliöissä säteilysairautta , joka on kuolettavaa, mikäli altistus on voimakasta. Mikäli o n kyse ns. Nämä muodostuvat kohtalokkaiksi silloin , ku n tuhansia po mmeja räjäytetää n laajalla alueella mikä mo nen asian tu ntijan mukaa n on codennäköisin tapa käyd ä ydinsota. Se on h yvin suurienergistä sähkömagneettista säteil yä , joka alkaa virrata räjähd yspisteestä ulospäin . Räjäytyskorkeudesta riippuen 9. Tämä vå"ficön ydinsåceily aiheuttaa ydinräjähd yksen ensimmäiset tuhovaikutukset. säästä, mutta on arvioitu , että yhden m egatonnin pommin räjähd ys saastuttaisi tappavasti yli 2 600 km 2 eli miltei neljä kertaa suuremman alueen kuin HelsinkiEspoo-Vantaa yhteensä . Pommin ydinreaktio n tapah du ttua muodostuu tuli pallo . Edellä luonnehditut välitö n säteily, sähkömagneettine n p ulssi, lämpöaalto, paineaalto ja paikallinen laskeuma muod ostavat ydinpomm in paikalliset ensiasteiset vaikutukset. Esim . varhaisesta eli paikallisesta laskeumasta tulee ensimmäisen vuorokauden kuluessa räjähd yksestä m aahan lähellä räjähd yspaikkaa tai tuulen alap uoli sella alueella. 1 m egatonnin (Mt) vety pommilla voitaisiin tappaa kaikki kasvillisuus Helsing in kokoiselta alueelta , ja m elkein kaikki selkärankaiset eläimet ja kaikki puut Ahvenanmaa n kokoiselta alueelta. Ku te n tunnettua , maailman yd inasevarastot ovat siksi suuret ja mo ni p uoliset , että hirtehisesti o n cod ettu , että " o n pikemmin puute koh teista kuin pommeista '' Yd inräjäh teiden välittömät , m aailmanlaajuiset vaikutukset synn yttävä t p uo lestaan m yö hemm in lu kem attomia ja varsin vaikeasti e nnustettavia Ydinpommin räjähtäessä syntyy häikäisevän kirkas tulipallo, jonka läm pötila nouse_e hetkellisesti useisiin miljooniin asteis11n . T ämän m erki tys korostuu , kun tiedetään , että metsien ja m aa nviljelyalueiden tuhoh yönteiset ja loiseliö t kuuluvat juuri säteilyä parhaiten kestäviin ryhmiin . läm pöaa lco sytyttää luk uisi ja laaj oja tu li paloja. Ydinpommin räjähtäessä vapautuu välittömästi säteil yä, joka on enimmäkseen gammasäteil yä. Lähes sam anaikaisesti välittö12 män ydinsäteilyn kanssa gammasäteily lähettää liikkeelle elekcromagneeuisen p ulssin. Riittää kun luonnehditaan suurimpia ja tod ennäköisimpiä vaikutuksia, jotka saattavat joissain tapauksissa olla ennustettua vähäisemmät , joissain tapauksissa paljo n suuremmat . laadusta , räjäytyskorkeudesta, pinnanmuod ostuksesta , säätilasta ja alueen ilmastosta. 1 megatonnin vetypommin lämpösäteil y jo yksinää n p ystyisi tappam aa n kaikki selkärankaiset eläim et Ahve nanmaa n kokoiselta tai paljo n laajemmalta alueelta. Pinnanmuod oista riippuen 4070 % tästä ns. Koska h yö nteiset kestävä t säteilyä noin 100 kertaa paremmin kuin nisäkkäät, ja bakteerit , sienet ja levät noin 1 000 kertaa paremmin , tulisi ydinpo mmin jälkeisen alueen eloyhteisö pitkän palautumisensa (sukkesio n) alku vaiheen aikana painottum aa n alkeellisiin ja pieniin , nopeasti lisääntyviin eliö ihin . Vedenalainen ydinräjäytys Bikini-saarilla vuonna 1946. Tonneittain pölyä ja roskia seko itt uu pommin voim akkaasti radioaktiivisiin hajoamistuotteisiin sekoitus imeytyy ylöspäi n sienipil vee n. Eloyhteisöjen palautuminen veisi huom attavan pitkä n aikaa, riip puen mo nista yksityiskohdista , mm . selkärankaisten ja met än kannalta enää akateeminen kysym ys, sillä tavallisesti ydin ja lämpösäteily ovat jo tehneet tai syttyvä t tuli palot tu levat tekemään laajami ttaisempia tuhoja luo nno n eloyhteisöille . Laajempi ydinsota tuhoaisi tai vaurioittaisi pahasti kokonaisia eloyhteisöjä pelkästää n alkusäteil yn vaikutuksesta. T uhoalueet ovat niinikään laajat , mutta yleensä täm ä on mm . Tuloksena voi o ll a tul im yrskyjä eli jättiläismäisiä tuli paloja , joissa ilma imeytyy palava n aluee n keskustaa koh ti muodostaen liekehtivän su ppilo n , joka häv ittää kaiken sisältää n . Mutta nämä aiheuttava t puolestaan lukuisia jälkivaikutuksia sekä ihmisyh teisöille että luonno lle . Sen tuhovaikutus kohdistuu kuitenkin pikemmin sähkölaitteisiin kuin eliöihin . MAA ILM ANLAAJU ISEN YDI NSOD AN SEU RAUKSET Paikallisten vaiku tusten lisäksi yd inräjäh teil lä on m yös maapallonlaaj uisia , glo baaleja vaikutuksia. Kun tuli pallo palaa , se ko hoaa ja kosteutta tii vistyy ym päröivästä ilmasta : muod ostuu yd inpommil le luonteenomainen sienenmuotoinen pilvi. Ja koska ekosysteemien , luonnon eloyhteisöjen , toiminnasta ei ole riittävästi tietoa edes ennen ydinpommin räjäytystä , o n turha lähteä spekuloimaan kovin yksityiskohtaisilla muutoksilla. Jo tästä voidaan ymmärtää , että ydinsod an ekologisia vaikutuksia on vaikea yksityiskohtaisesti ennustaa. yhdellä suurenpuoleisella 9. pintaräjähdyksestä , jossa pommi o n räjäh tänyt maan pinnalla tai siksi likellä sitä, että tuli pallo koskettaa pintaa, muod ostuu kraa teri
7 z 7 X X '\.» Camcra PrC'ss/Suo men ku vapalvelu
Ydinpommin synnyttama tulipallo polttaa ilman typpeä ja tuottaa runsaasti typen oksideja , samoin niitä syntyisi m yös laajoista metsäpaloista. Nämä kulkeutuvat stratosfääriin , jossa ne tuhoavat otsonikerrosta. sen tuomaa suoiaa aunngosta, elämän ylläpitäjästä, tulisi elämän tuhooja. Kesällä viljasadot eivät heikossa valossa kypsyisi . Se nimittäin suojaa eliöitä auringonvalon sisältämältä liialliselta UV-säteilyltä , joka tappaa . . . Nämä pitkäaikaiset isotoopit saastuttavat maapalloa stratosfääristä alas tulevissa laskeumissa. Toisin sanoen olisi mahdollista , että mm. D Kari Vepsiiliiinen on Helsingin Yliopisron efå'intiereen dosentti. Y dinräjähdyksessä syntyy noin 300 erilaatuista radioaktiivista isotooppia, joista joidenkin hajoaminen suhteellisen harmittomiksi tuotteiksi lasketaan sekunneissa, minuuteissa ja tunneissa. Ilmakehän rakenteen muuttuminen vaikuttaisi myös ilmastoon, mutta ilmastomuutoksia ja näistä johtuvia ekologisia seurauksia on kuitenkin vaikea ennustaa. Nämä isotoopit ovat lähinnä vastuussa alussa mainitun välittömän säteilyn haittavaikutuksista. Myös Suomen Luonnon numerossa 8178 on asiaa asevarustelusta ja sot1en ympå'ristövaikutuksista. Savukaasut synnyttäisivät yhdessä typpioksidien kanssa valokemiallista sumua, joka himmentäisi auringon. tuhoh yö nteiset, loiseliöt ja tautibakteerit olisivat vallitsevia eliömuotoja ydinsodan jälkeisessä maailmassa. . Y dinsodassa olisi kyse koko planeetta Maan tulevaisuudesta. ON KYSYMYS MAAPALLON TULEVAISUUDESTA Kun siis arvioidaan ydinsodan seurauksia, ei pääkysymys enää ole kuinka moni ihminen tuhoutuisi säteilyyn, kuumuuteen tai paineaallon sorramien rakennusten raunioihin , vaan miten ekosfääri , ihmiskunta sen osana, kokonaisuutena kestäisi katastrofin. Maan pinnalle lankeava auringonsäteilyn määrä vähentyisi ehkä jopa sadanteen osaansa entisestä. petolinnuille . Mikäli suojaavaa otsonikerrosta ei olisi , olisi elämä maapallolla , tässä muodossa kuin sitä nyt esiintyy, mahdotonta tai rajoitetusti mahdollista vain valtamerissä. vsk.. Otsonivaipan tuhoutuminen Kolmas maailmanlaajuinen seuraus olisi stratosfäärin otsonikerroksen osittainen tuhoutuminen . Ilmasto voi viiletä tai läm metä , tilaneesta riippuen, mutta holokaustin aiheuttamat muutokset lienevät siksi suuret, että yksin jo ne olisivat eliöille yleensä haitallisia, jopa tuhoisia. Yli 100 kilotonnin pommeissa osa laskeumasta nousee korkealle tropoja stratosfääriin ja kiertää ympäri maapalloa. Paitsi että ydinsodassa kuolisi satoja miljoonia ihmisiä ja vielä suunnattomampi joukko muita eliöitä, elämän edellytykset maapallolla heikentyisivät ratkaisevasti pitkiksi ajoiksi. Hinta 3 mk + postikulut. Kyse on samantyyppisestä ilmiöstä kuin tuholaismyrkkyjen käytössä: sadat hyönteislajit ovat jo perinnöllisesti sopeutuneet esim. ihmiseen. SUOMEN LUONTO 8/ 824 1. Radioaktiivisten isotooppien saastuttava kiertokulku jatkuu käytännöllisesti katsoen ikuisesti. Saaste· leviää ilmaan, maahan, meriin, poh javesiin, eläinten kudoksiin ja luustoon, kasvien juuriin , varsiin ja lehtiin , joista isotoopit siirtyvät ravintoketjun mukana rikastuen pienemmistä eliöistä suurempiin, mm. Tämän seurauksena ehkä puolet pohjoisen pallonpuoliskon merten kasvija siitä riippuvasta eläinplanktonista kuolisi sukupuuttoon. Tästä olisi kohtalokkaat seuraukset koko merten eloyhteisöille, jotka ovat riippuvaisia planktonista tai sitä syövistä eliöistä. DDT:hen , vaikka se ja monet muut myrkyt ovat jatkuvana uhkana korkeammalle kehittyneille eläimille, esim . Numeroa on vielä' saatavissa Luonnonsuojeluliiton toimistosta. tai arv10itavia seurannaisilmiöitä kautta maapallon eloyhteisöjen . Otsonivaippa on välttämätön maapallon elämälle. Arvion mukaan 10 000 megatonnin holokausti jossa siis suurin osa nykyisestä noin 12 000 megatonnin ydinaseistuksesta käytettäisiin vähentäisi pohjoisen pallonpuoliskon otsonikerroksen 30 prosenttiin ja eteläisellä pallonpuoliskolla 60 prosenttiin nykyisestä, ja veisi 30 vuotta ennenkuin otsonikerros olisi kehittynyt entiselleen. Ydinsodan jälkeen ei olisi tulevaisuutta. 10-20 megatonnm pommi riittäisi tuhoamaan New Yorkin tai Moskovan. Mutta osa isotoopeista hajoaa hitaasti ja pysyy eliöille vaarallisena jopa miljoonia vuosia. Ilman otsonikerrok. Kuukausien, ehkå· vuosien hå'må'rå' Toinen maailmanlaajuinen vakava muutos olisi seurausta pommien ilmakehään nostattamasta miljoonien tonnien pölymäärästä sekä jopa kuukausikaupalla riehuvista metsien, viljapeltojen, öljykenttien , teollisuusalueiden jne tulipalojen synnyttämistä savuista. Tunnetaan ainakin kolme holokaustin vakavaa , maailmanlaaJu1sta seurausta: Maapallon eliöyhteisöjen radioaktiivinen saastuminen Ensimmäinen näistä globaaleista seurauksista aiheutuisi myöhå'isestå' eli maailmanlaajuisesta laskeumasta. Mutta maailman ekosfäärille, koko elämälle, laajamittainen ydinsota, holokausti merkitsee samaa kuin yksi pommi kaupungille . Seurauksena on ennenaikaisia leukemiasta ja muista syöpäsairauksista aiheutuvia kuolemia altistuneessa sukupolvessa sekä perintötekijäin muutoksia ja sairauksia seuraavissa sukupolvissa. Mutta pahimmat seuraukset olisi sillä, kun merten kasviplankton ei moneen kuukauteen tai vuoteen saisi kuin ehkä sadasosan tavanomaisesta auringonvalosta. Tapahtumasarjan evolutiivisia seurauksia voi vain arvailla, mutta 14 eloyhteisöissä odottaisi pienten Ja nopeasti lisääntyvien , runsaitten lajien kehittyvän vallitseviksi muodoiksi
SUOMF. Jorma Laurila C ei Maailma ydinsodan jälkeen Hiroshima 6. Maailman nykyinen ydinaseistus vastaa tuhovoimaltaan miljoonaa Hiroshimapommia. Nagasaki elokuun 9. koska tällöin usko toisen osapuoEnnusteen laatiminen kesti kaksi vuotta, ja siihen osallistui asiantunIen lyömiseen äkkinäisellä ydinistijoita ja tutkijoita sekä Yhdysvalloista, Neuvostoliitosta että Itäja kulla ennenkuin vastapuoli ehLänsi-Euroopasta. MAD, mutually assured destruction). 8. Ambion ennusteessa ei rajoitetun ydinsodan vaikutuksia oteta lukuun ensinkään , koska "rajoitettuun" ydinsotaan ei uskota. Satojen miljoonien Yhä tarkempien ja tehokkaamkuolonuhrien lisäksi tuhoutuisi maapallo lähes elinkelvottomaksi. 1945 . Myös puheet rajoitetun ydinsodan mahdollisuudesta ovat Yhdysvalloissa voimistuneet etenkin Reaganin kaudella. Muuttuneet asenteet saattavat olla heijastusta ydinasevarustelun uudesta aikakaudesta, sillä aikaisemmin Yhdysvaltain ydinaseoppi perustui kauhun tasapainoon, jonka mukaan ydinaseisiin turvautuminen tietä1s1 molempien osapuolien tuhoutumista (ns . LIJONTO 8182 41 , sk. Ja kuten Frank Barnaby toteaa, pelkkä usko tällaiseen riittää, sillä kriisiaikoina poliittiset johtajat kallistavat korvansa auliimmin sotilasjohdon kuin tieteellisten neuvonantajiensa puoleen. Sodasta " pelastuneista" miljoonat kuolisivat myöhemmin kulkutauteihin , nälkään ja juomakelpoisen veden puutteeseen. Ruotsin Kuninkaallisen Tiedeakatemian Ambio-lehdessä (2-3 / 82) Eikä ydinsodan uhka ole Ambion julkaistu ennuste maailmanlaajuisen ydinsodan seurauksista ei anna mukaan suinkaan vähenemässä. 1945 jälkeen. Lähdetään siitä, että jos ydinsota syttyy sitä ei enää voi hillitä tai rajoittaa, vaan se riistäytyy maailmanlaajuiseksi. Yhdysvaltain viralliseen ydin aseoppiin sisältyy nykyisin ydinaseiden mahdollinen käyttö ensiiskuun kriisitilanteessa. tii vastaiskuun saattaa voimistua. Ydinsota syttyisi Ambion mukaan ilmeisimmin siten , että tavanomaisilla aseilla käyty alueellinen sota laajenisi ydinsodaksi , ei niinkään, että jompi kumpi suurvalloista kävisi heti suoraan ydinYdinsodassa loukkaantuneista suurin osa menehtyisi vammoihinsa lääkäriavun puutteessa. 140 000 kuollutta ja kymmeniä tuhansia loukkaantuneita. paljon toivoa ihmiskunnalle, jos ydinsota syttyy. Ampien ydinaseiden kehittäminen libion mukaan "ydinsota olisi biosfäärille verrattomasti tuhoisampi kuin saa ydinsodan syttymisvaaraa, mikään muu ajateltavissa oleva uhka aikanamme''. 15. ] .__ ____________________________ __.
Luonnollisesti nykyisen sivilisaatiomme itsestään selvinä pidetyt tuotanto-, tietoli ikenne, kulj etus-, terveydenhoito-, kulttuuri, kansainvälisen kaupan yms. Rad ioaktiiviset aineet saastu ttaisivat viljelykset ja maaperän , ja ihmiskudosten ja ravinnon rad ioaktiivisuus nousisi 20-kerraiseksi verrattuna 60lu vun tasoon, aikaan jolloin mm. Lisäksi muistutetaan , että ydinsodan syttymismahdollisuus teknisen tai tietokonevirheen , inhimillisen erehdyksen tai mielenhäiriön takia on aina olemassa. Myös kolmas maailma kärsisi, sillä yd insodan jälkeen suurimpien vilj anviejien , Yhdysvaltain ja Kanadan, vienti tyrehtyisi. Tämän lisäksi vähintäin kolmanneksella henkiinjääneistä olisi vakavia mielenterveydellisiä häiri öitä , jotka jatkuisivat vielä kuukausia ja jopa vuosia yd insodan jälkeen. Maataloudessa jouduttaisiin hetkessä palaamaan takaisin aikaan, jolloin kaikki olisi polttoaineiden ja koneiden puutteessa tähtävä ihmisja eläinvoimalla. Ydinsodan jälkeisinä vuosina suuri osa varsinaisesta sodasta selvinneistä kuolisi ilmeisesti nälkään . järjestelmät tuhoutu1S1vat. Eloonjääneiden kannalta se oikeastaan vasta alkaisi, sillä ydinsota vauno1tta1s1 elämän edellytyksiä erittäin vakavasti ja pitkäksi aikaa. Eteläinen pallonpuolisko saisi osakseen vain pari sataa megatonnia. Lisäksi 340 miljoonaa loukkaantuisi vakavasti , ja huomattava osa heistä kuolisi myöhemmin vammoihinsa, koska hoitomahdollisuudet olisivat täysi n puutteelliset. Ravinnonpuutteeseen ja yd insodan muihin seurauksiin nähden ravinnon rad ioaktiivisu us olisi kuitenkin melko vähäinen ongelma, sillä vaikka ihmisiä olisi vain murto-osa entisestä , ravi ntoa olisi vielä vähemmän. 1600-luvull a eläneen Thomas Hobbesin sanoin voitaisiin todeta, että elämä ydinsodan jälkeen olisi "eläi mellistä, likaista ja lyhyttä''. Paikallinen ja maailmanlaajuinen radioaktiivi nen laskeuma olisi erittäin suuri vaara terveydelle ja ehkä koko ihmiskunnan olemassaololle pohjoisella pallonpuoliskolla. Myös keinolannoitteiden ja muiden maatalouskemikalien puute alentaisi jyrkästi satotasoa. Valon puute romauttaisi myös maataloustuotannon , koska kasvien yhteyttämiskyky heikkenisi . Valtaisat tu lipalot samentaisivat taivaan ja sy nn yttäisivät yhdessä typen oksidien kanssa koko maapallon kattavan savusumukerroksen, mikä vähentä isi maan pinnalle lankeavaa auringonsäteilyä jopa 150-osaan entisestä. Kuolisihan ydinsodassa myös suuri osa lääkäreistä ja sai16 raanhoitajista, sairaalat tuhoutuisivat ja kaikista sairaanhoidossa välttämättömistä tarvikkeista olisi huutava puute. Kaikkien varovaisimp ien arvioiden mukaan miljoonat yd insodasta '' pelastuneet'' sairastuisivat säteilystä johtuvaan syöpään (leukemiaa alkaisi ilmetä jo parin vuoden kuluessa yd iniskusta, mutta esim. Lukemattomat tulipalot polttaisivat vuoden 1985 sadoista suuren osan ja myös kotieläimiä kuolisi sankoin jou koin. Pohjoisen pallonpuoliskon noin 1,3 miljardista yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvasta ihmisestä kuolisi välittömästi 7 50 miljoonaa, olosuhteista riippuen 60-90 prosenttia asukkaista. Enimmät kärventyisivät kuoliaiksi valtaisassa kuumuudessa tai liiskaantuisivat rauniokasoiksi luhistuvien talojen alle , vähäisempi osa menehtyisi säteilyyn. Maapallon laajuinen yd insota muuttaisi vakavasti ilmakehän rakennetta ja sotkisi ilm aston, romautta1s1 ravinnontuotannon sekä saastuttaisi radioaktiivisilla aineilla ravintoverkot, maaperän sekä makeavesivarat. Lopputulos olisi tällöin huomattavasti Am bio n mallia tuhoisampi . Myös esimerkiksi terronsttt saattavat saada ydinaseita haltuunsa. ERÄÄNÄ KESÄKUUN PÄIVÄNÄ 1985 ... hyökkäykseen toista vastaan. Lyhyessä ajassa kaupunkien väestö vähenisi alle kolmannekseen Edelleen niistä 200 miljoonasta, jotka vielä onnistuivat jäämään henkiin , suuri osa kuolisi sodan jälkeisinä viikkoina säteilyn piileviin vaikutuksiin sekä tarttuviin tauteihin , kuten koleraan, punatautiin ja keuhkotautiin. Tautien leviämistä ed istäisivät huonot hygieeniset olot ja toisaalta säteilyn heikentämän ruumiin heikompi vastustuskyky. IHMISIÄ VÄHÄN , RAVINTOA VIELÄ VÄHEMMÄN Lohduttomuus ei vielä loppuisi tähän. Merten eloyhteisöt se lviäisivät maaekosysteemejä parem m 1 n,. Lyhyessä ajassa vajaat puolet eli 5 750 megatonnia kahden suurvallan senhetkisestä noin 12 800 megatonnin ydinaseistuksesta käytettäisiin . Jatkuva hämärä kestäisi jopa vuosia. Toisaalta huomautettiin monien uskovan, että mikä tahansa ydinaseitten käyttö laajenee vääjäämättä täydelliseksi ydinsodaksi, jossa kaikki tai suurin osa olemassa olevista ydinaseista käytetään. Rokotteiden puutteessa monet nykyisin hallinnassa olevat taudit , kuten polio , yleistyisivät. Ydinpommeista ja tulipaloista syntyvät typen oksid it tuhoaisivat ilmakehän yläosan (stratosfäärin) otsonikerrosta , mikä lisäisi huomattavasti eliöille erittäin vaarallisen ultraviolettisäteilyn määrää. ilmakehässä tehtiin ydinkokeita. Valtaosa ydinkärjistä räjähtäisi Euroopan, Neuvostoliiton ja Yhd ysvaltain kaupungeissa sekä sotilaallisissa että teollisissa kohteissa. Ambion tutkimuksessa tarkastellaan , mitä tapahtuisi i'os Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välille syttyisi ydinsota eräänä kesäkuun arkipäivänä 1985 . Ambio ei esitä lievintä tai tuhoisinta mahdollista ydinkatastrofia , eikä malli ole edes "kaikkein todennäköisin''. ihoja keuhkosyöpää vasta niinkin myöhään kuin 20 vuoden päästä) ja sadan seuraavan vuoden aikana syntyvistä lapsista suurella osalla olisi perinnöllisistä vau riosta johtuvia syntymävikaisuuksia. Y mpäristövaikutusten korostamiseksi Ambion "ydinsodasta" tehtiin tuhoisampi kuin mitä monien sotilasasiantuntijoiden mukaan sanottiin olevan mahdollista
Vai onkohan niin , että jos on tarpeeksi vanha ja asuu tarpeeksi kaukana Euroopasta, ei ole niin väliä. Satojen miljoonien kuolonuhrien lisäksi tuhoutuisi maapallo ihmiselle elinkelvo11omaksi . Esimerkiksi kuivilla seuduilla kerätään muun makean veden puutteessa sadevettä, mikä ydinsodan jälkeen olisi jonkin aikaa täysin juomakelvotonta. Sillä kuten on sanottu, ei ydinsota enää voi olla politiikan jatkoa, sillä se tietäisi kaiken politiikan päättymistä. D Ambion noin satas1vwsta, englanninkielistå' ydinsotanumeroa voi tilata osoitteesta: AMB/O, KVA, Box 50005, 104 04 Stockholm, Sverige. Ainut keino on estää ydinsota. MAKEA VESI VARAT MYRKYTTYISIV ÄT Ravinnon ohella myös puhtaasta vedestä olisi suuri puute, koska huomattava osa makean veden varoista saastuisi radioaktiivisesti jopa useiksi vuosiksi . Suurinta vahinkoa merten elämälle aiheuttaisi kuitenkin valon määrän jyrkkä vähentyminen . suistoalueille ja rannikoille. Valon puutteen takia su uri osa . Se olisi paitsi juomakelvotonta, myös hengenvaarallista joutuessaan iholle. Varmaa on , että jos Ambion ennuste toteutuu, e1 s11tä jää monikaan kertomaan. Silti varsinaisten ydinpommien ja ravintoverkkojen saastumisen aiheuttamiin uhreihin verrattuna myrkyttyneen veden uhrien määrä olisi melko vähäinen . Myös jokija järvivesi myrkyttyisi useiksi viikoiksi. Tällä olisi väistämättä valtaisa vaikutus mm . kalakantoihin. 17. Toisaalta missä vesi säästyisi, myrkyttyisi maaperä ja ravintoverkot , koska radioaktiivisia aineita imeytyisi maahan . Radioaktiiviset aineet laimentuisivat myös melko tehokkaasti merten suu ressa vesimäärässä . Rajoitettua ydinsotaa ei yksi nkertaisesti ole. koska paksu vesikerros suojelisi melko hyvin ydinräjäytysten välittömiltä seurauksilta: säteilyltä. Tämä Nagasakista elokuussa 1945 otellu kuva kertoo vertauskuvallisesti myös. jopa puolet. Väestösuojistakin olisi pakko joskus kömpiä ulos. merten perustuottajista, levistä sekä niitä syövästä eläinplanktonista kuolisi. kuumuudelta ja paineelta. Geneettisten vaurioiden merkitys merten elämälle olisi melko vähäinen, koska useimmat merieliöt pystyvät lisääntymään melko nopeasti . Parhaiten säilyisivät riittävän paksun maakerroksen alla olevat pohjavesivarat. OVATKO VÄESTÖSUOJAT ITSEPETOSTA. Ambionkin arvioiden valossa tulee ajatelleeksi, onko väestösuojien rakentaminen pelkkää itsepetosta, jos ydinsota tuhoaa elinehdot yhteisessä kodissamme. miten koko ihmiskunnan kävisi maailmanlaajuisessa ydinsodassa. Joidenkin höyrypäiden usko voitolliseen tai rajoitettuun ydinsotaan osoittaa vertaansa vailla olevaa kaihisilmäisyyttä. Pahiten saastu1s1 sadevesi , joka suoran laskeuman alueella myrkyttyisi tappavaksi ainakin kahdeksi viikoksi. jolloin luonnonvalinta pystyy karsimaan tehokkaammin viallista ainesta . maapallolla. Ja ydinsodan rauniokasoiksi luhistamissa kaupungeissa ei olisi liiemmälti sateensuojaa. Pahiten makeavesivarat saastuisivat vuoristo-, karsti, ikuisen roudan, autiomaaja kosteikkoaluei lla. Toisaalta räjäytyk et aiheuttaisivat suurinta vahinkoa merten tuottavimmille osille: matalikoille
sitoisiko siiven tuliseen silmäänsä . kutsuisiko kokoon kaltaisensa, kertoisiko heille: löysin maan , jossa oli rauha , veden jonka rannalla aalto keinuni ihmisen ikuisen toivo n viestiä. Mitä sa noisi hän silloin , maisraisiko vettä onko se m yrkytetty, haistaisiko multaa tuoksuuko kalm all e. Oti joulupäivä , kaupunki sumussa , kävelin meren rantaan Kaivopuiston kallioille, tuuli vyörytti aaltoja Harmajan selällä harmaita pilviä kaupungin kattojen yli ja minä ajattelin pilviä menen ja m antereiden takana , sienenmuotoisten patsaiden pauhua stratosfäärin kynn yksellä . Ja minä näin sinun joulusi rauhan , kaupunki , hauraan kuin tinapaperi , kuin lasipallot kuustesi oksilla. vsk.. hänen jalkoihinsa tinapaperin , tähden. lentäisikö sinne mistä saapui , asuinsij oilleen Kauriin tähdistön taakse, Andromedan rähtisumuihin . lintua. kahviloissa: Mitä sanoisitte, jos näin olisi: olisi talvi , olisi joulu . Arvo Turtiainen: Runoja 1934-1968, Tammi. SUOMEN LUONTO 8 / 82 4 1. mitä sanoisitte, humisi tuulessa , pilvissä jos pappi kirkossanne kesken saarnan kesken sanoja rauha maassa saarnasruoliin äkkiä lyhisryisi, kellot tornissa , tornit kelloineen , taivas kirkkoväen niskaan romahtaisi , kirkkoväki veren liekkeinä , kuoleman m ylvivänä härkänä ilmaan sinkoaisi. ihmistä kellojen soittoa , vain väsynyt tuuli ja lyij yn karva vedessä. 18 Jos maailma äkkiä näin sokaistuisi maai lman korva äkkiä näin repeä isi, maailma äkkiä kasvot sinisinä kauhuunsa tukahtuisi ja si tten tulisi hiljaisuus ja tuuli keinuttaisi sitä mitä pelkäsimme ja smen vuoden, kahden, sad an vuoden kuluttu a tulisi hän josta lapsina ennen ennen unen tuloa kuiskailimme, mies Kuusta , Venuksesta , Kauriin tähdistön takaa Andromedan tähtisumuista . lunta maassa päivä vähästä valosta sairas , mitä sanoisitte: jos veden lyijyn karvaa n äkkiä m yrkkyä kihoaisi , tuuli läähättäisi radioaktiivisi n keuhko in , puista kaarna , kivistä sammal rupena irtoa1s1, linnut kirkuvina haavoina maahan putoaisi. kuuntelisi: ei elävää olentoa , ei ääntä . Ja jokin alkoi etsiä sanojaa n minussa , ääntää n otsaluuni takana, puhuakseen reille joita joka päivä tapaa n kaduilla , torei ll a. tulisi tälle rannalle , tämän veden ääreen tämän kallion juurelle, tulisi ja katsoisi, kääntäisi päätä . toisen otsansa pilveen . siiviteryn enkelin rinapaperissa, kirj oituksen tähdessä : Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto . ja sitten kantaisi aa lto tähän rannall e
Vaikutukset saattavat ilmetä aikojen kuluttua ja toisaalla kuin luulimme. Äärimmäisen kauppa-aseman hoitaja Kurtz on erityisen häikäilemättömin keinoin menestynyt tehtävässään poikkeuksellisesti; hän on valloittaja , ja "valloittamiseen tarvitaan vain raakaa voimaa''. Karrikoiden ympäristö nsuojelija on vanhatestamentillinen saarnaaja, tuhoa ja perikatoa, kukaties rikinkatkua julistava sananiekka , parta mieluiten rehevä , elantona luontoistalous. Joseph Conradin teos Pimeyden sydå'n kertoo merimies Marlow'n sanoin matkasta pimeän Afrikan sydämeen . Jossakin sademetsän kulmalla, pienessä pensaassa kyhjöttää jokin kemulintu , Sylvia, lintu jonka Välimeren rannoille talvehtimaan jääneestä sukulaisesta meitä muistutetaan joka joulu Sylvian joululaulussa. Teos osoittautuu syvälliseksi kolonialismin analyysiksi (ja paljoksi muuksi) . Ympäristönsuojelu n yhteydessä arvostellaan usein ajatusta, jonka mukaan ihminen olisi luonnon herra. Ajatus kuvaa mielestäni osuvasti ympäristönsuojelullisissa yhteyksissä tavallisen historiankäsityksen : ennen oli kaikki paremmin , nyt seisomme katastrofin partaalla. Raamattuun vedoten mutta luultavimmin kuitenkin taloudellisen hyödyn kannustamana menetelmät oikeutetaan: ihminen vallitkoon muuta luontoa. Ympäristönsuojelun maailmanlopun-näkymiä voi täten perustella. Nyt. Kurtz laati raporttia , jota Kansainvälinen Seura Raakalaistapojen Hävittämiseksi tarvitsi toimintansa selkärangaksi, ja Kurtzin filosofia pelkistyy kammottavaksi johtopäätökseksi: "Hävittäkää kaikki pedot!" Marlow tapaa sairaan Kurtzin , joka paluumatkalla kuolee ja viimeisinä sanoinaan tiivistää elämänsä sisällön ja langettaa tuomion : " Kauhu 1 Kauhu 1" Conradin monitasoinen kolonialismin analyysi piirtää kuvan alistamissuhteesta , emämaan harjoittamasta siirtomaan kuiviin-imemisestä . Tropiikin metsiä ajatellessa on vaikea pitää mieles19. ei rajoitu Vietnamiin, sillä ydinsodan uhka , trooppisten sademetsien hävitys ja kolmannen maailman kurjuus kelpaavat koska tahansa Ilmestyskirjan ratsastajien mukanaan levittämäksi kauhuksi. Joskus 15-20 miljoonaa vuotta sitten trooppisessa sademetsässä eli ihmisapinanmallinen esi-isämme; mitä sen ahtaassa aivokopassa liikkui, ei ole tiedossamme , mutta meidän on helppo tajuta se jättiläisharppaus joka vuosimiljoonien aikana on tapahtunut ihmisen kehittyessä . Trooppinen sademetsä on muutenkin monien apinoiden ja ihmisapinoiden koti läheisimmistä sukulaisistamme orangit elävät Taka-Intian sademetsissä ja simpanssit ja gorillat Afrikassa . Coppolan filmi Jlmesryskir}a. Olli ]å"rvinen Matkalla tuntemattomaan: Ekologin pohdintoja 1. Alistussuhteita ylläpitää kauhu , symboli sesti tai ei. Jokilaiva työ ntyy suurta virtaa yhä syvemmälle Kongoon etäistä kauppa-asemaa kohden. Tämän pimeyden sydämessä on vaikea pysyä rauhallisena , vaikea katsoa pimeyttä silmästä silmään . Keskitysleirien vuosisadalla tätä ei voi asettaa kyseenalaiseksi. Herralajin oikeuksiin kuuluu häikäilemättömyys, eikä menetelmien järkiperäisyyttä tai oikeutusta tule asettaa kyseenalaiseksi. Trooppiseen metsään ulottuvat siis ihmisen juuret; se on hyvä muistaa, vaikka me kurkottelemmekin ihmisen puun latvakruunuun ylpeän tekniikkamme ja edistyksemme ympäröiminä. Ilmestyski rj an näkymät kohoavat elävänä eteemme . " Meidän ajassamme on vikana se, ettei tulevaisuus ole entisensä", ilkeilee Paul Valery Jarkko Laineen toimittamassa Häij yjen ajatusten sanakirj assa. Ympäristönsuojelulliset ongelmat sikiävät ihmiskunnan ja muun luonnon välisestä suhteesta, sillä luonnolle ei voi tehdä mitä tahansa ilman haitallisia seuraamuksia. Tämä tuskin on sattuma. Alistussuhde tuottaa hyötyä ja on näin ollen oikein. Tiedämme nyttemmin riittävän hyvin, että 1800-luvun kolonialismi ei keinoja säästellyt, vaan Conrad kiteyttää tesuoMEN LUONTO 818241 vsk oksessaan aikakautensa todellisuuden olennaisimpia piirteitä. Sylvia-kertun pensaaseen kuuluu sademetsästä trooppisten apinoiden kiljahteluja, mölähtelyjä ja ulvahteluja. Vanhatestamentilliset huudot vain kysyvät , onko meilläkin edessämme Kurtzin kohtalo ja viimein totuuden hetki: "Kauhu! Kauhu!" 2. Toisaalta tiedämme hyvin , että luonnon järjestelmät toimivat hitaasti . Rousseaulaista idylliä uhkaavat urbaanit kauhut; salakavalat myrkyt hiipivät kudoksiimme ; ekokatastrofin aikapommi tikittää . Kauppayhtiön tehtävänä on ollut ryövätä norsunluuta , keinoista välittämättä
Tuulessa kuuluu sukupuuttoon kuolleiden lintujen laulu. Sademetsälajeille on ominaista, että ne ovat yleensä tarkoin sopeutuneet nimenomaan sademetsän vuosimiljoonaiseen olotilaan, joten sademetsän hävitessä katoaa enin osa sademetsän lajejakin. Kasvikunnasta on varmasti löytämättä tuhansia lääkekasveja; monet niistä ovat nyt häviämässä. Myös niin voi kysyä. Tarkasteltiinpa lähes mitä eläinja kasviryhmää tahansa, lajimäärän huippujen havaitaan miltei poikkeuksetta osuvan tropiikkiin mitä kauemmas päiväntasaajasta etäännytään, sitä vähemmän on lajeja. Tuoreet arviot viittaavatkin siihen, että vuosituhannen loppuun mennessä sademetsien hävitys ehtii aiheuttaa sarojen tuhansien lajien häviämisen maapallolta tämä on kymmeniä prosentteja koko maapallon lajeista. Laajin sademetsäalue sijaitsee Amazon-virran tuntumassa Etelä-Amerikassa kaikista sademetsistä yli puolet onkin Latinalaisessa Amerikassa. Toki hakkuiden jälkeen uuttakin metsää kasvaa , mutta sen rakenne on köyhempi eikä sovellu useimmille sademetsän kasveille ja eläimille. Sademetsien alkuperäiskansat, esimerkiksi Afrikan pygmit tai Etelä-Amerikan lukuisat pienet intiaaniheimot, joutuvat yhä varmemmin koko maapallolle lonkeronsa ulottaneen länsimaisen yleiskulttuurin jalkoihin. Tällaisiin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Sukupuuttoon voi johtaa vaino esimerkiksi ahma on joutunut Suomessa ahtaalle. Koska trooppisten kehitysmaiden tiede ei ole edennyt kovinkaan pitkälle, biologit ovat vasta suhteellisen myöhään ryhtyneet selvittämään sademetsäluonnon lainalaisuuksia. Luonnontalouden energiataseessa trooppisten sademetsien osuus on noin viidennes ja kaikesta elävästä aineesta sademetsissä on peräti kaksi viidennestä. Erityisen paljon sademetsiä on hakattu Afrikassa ja Aasiassa , ja Amazon-virran sademetsäalueen hakkuut näyttävät myös päässeen toden teolla käyntiin. Silti lajisorron mielettömyyttä ja pöyhkeyttä vastaan voi esittää myös taloudellisia perusteita: joidenkin lajien suojelu kerta kaikkiaan kannattaa. saan oikeat mittasuhteet: maapallon varsinaisesta metsäpinta-alasta noin puolet on tropiikissa, ja sademetsiä on maapallon metsistä vajaa kolmannes. Elämme eliökunnan historian raJutnta sukupuuttoaaltoa , siltä ainakin näyttää. Kevå"tpåivå·t tuoksuvat epå"tarkoilta muistoilta, käden , kiihtyneen hengityksen. Miesten, valkoisen rodun tai Homo sapiensin biologisiin erityispiirteisiin nojautuen on helppo perustella häikäilemättöminkin sorto, mutta se tuskin on parasta mitä evoluution meille lahjoittamat suurenmoiset aivot kykenevät tekemään. Biologinen torjunta on usein kestävin tuholaisongelmien ratkaisu, mutta tähän tarvitaan luonnosta lajeja. Maapallon elämä perustuu siihen tosiseikkaan, että kasvit kykenevät sitomaan auringon energiaa , jota eläimet sitten voivat käyttää hyödykseen; sanotaan, että kasvit yhteyttävät. Monet eläimet kelpaavat riistaksi kotoisin esimerkki on hirvi, joka oli vähällä kadota Suomesta. Sademetsien puiden latvakruunut yltävät korkealle, joten elämä on sademetsissä monessa kerroksessa. Entä sitten, voi kysyä. vsk.. Niin voi kysyä. Lajisorrosta puhuessani olen kuitenkin päässyt hyvään seuraan. Tärkeämpää on kuitenkin elinympäristöjen muuttuminen elinkelvottomaksi kosteikkojen tai metsien hävitys, luonnon saastekuormituksen kasvu, ihmisen seuralaislajien istutus vieraisiin ekosysteemeihin. Tai miljoonien juutalaisten murhaaminen Auschwitzin , Buchenwaldin ja muissa kuolemanleireissä tai palestiinalaismurhat Beirutissa entä sitten. Kaikenlaisia asioita voi kysyä. Monet lääkkeet perustuvat lisuoMEN LUONTO 8182 41. Lajien runsaus vaikeuttaa tutkimusta, ja erityisen hankalaa on, että lajit vaikuttavat toisiinsa monimutkaisin vuorovaikutussuhtein. Esimerkiksi Nobel-kirjailija, muun muassa Stalinin ja Hitlerin leireiltä hengissä selvinneiden juutalaisten kohtaloita kuvannut Isaac Singer ilmaisee asian eräässä teoksessaan näin: "Se mielihyvä, jolla ihmiset mistään piittaamatta kohtelevat toisia lajeja, on loistava esimerkki mitä äärevimmästä rotuopista siitä periaatteesta että valtaapitävä on aina oikeas" sa. Muutokset yhtäällä heijastuvat arvaamattomin tavoin toisaalla monet tutkijat ovatkin päätyneet sanomaan, että trooppinen sademetsä on kuin kertakäyttöhyödyke: kun se kerran kaadetaan, se ei yhden tai muutaman sukupolven kuluessa palaa entiselleen tropiikin puiden huimasta kasvuvauhdista huolimatta. Voi tuntua liioitellulta rinnastaa naisten alistaminen ja rotusorto toisiin lajeihin kohdistuvien sortotoimien kanssa. '' 3. Metsä" on akatemia , jonka barbaarit hä"vittivå·c. On arvioitu, että vuosituhannen loppuun mennessä yli puolet, kenties kaksi kolmannesta sademetsien alasta on joutunut hakkuiden syömäksi. Voin ehkä lainata Pentti Saarikosken muuatta runoa, kokoelmasta Alue: "Mutta luonnon kasvot ovat tyynet maailman loppuun asti. Naisten alistaminen toisen luokan kansalaisiksi, neekerien orjuuttaminen entä sitten. Kolmen miljardin vuoden perspektiivissä tämä voi pikemminkin näyttää tropiikin sademetsien hävittämisen kuin automaation vuosisadalta ihmislaji on katkaisemassa juurensa. On jotakin vavahduttavaa siinä, että maapallon elämän kolmen 20 miljardin vuoden aikana yhtä äkillistä joukkosurmaa ei ole milloinkaan esiintynyt. Sopivaa nöyryyttä voisi aiheuttaa , että uskollisimpia ihmislajin seuralaisia maailman turuilla on rottien suku, sitkeä ja juonikas. Meidän aikanamme trooppiset sademetsät ovat joutuneet suurten hakkuiden kohteeksi. Monet luonnonvaraiset kasvit esimerkiksi marjat ja sienet tarjoavat verratonta ravini:oa. Mutta vielä ahtaammalle joutuu sademetsien huikean runsas kasvija eläinlajisto. Sademetsän eloyhteisö on uskomattoman rikas ei ole lainkaan poikkeuksellista, että hehtaarilla kasvaa yli sadan puulajin yksilöitä
Jotkin suo-ojitukset tai vesistöjärjestelyt kuuluvat valitettaviin kotimaisiin esimerkkeihin, joskin liiketaloudellista hukkasijoitusta verrattomasti suurempi menetys on luonnolle aiheutettu vahinko. Kaikki maailmassa kuuluu yhteen . On kysymys olennaisemmasta: Onko lajisorto ihmisen arvoista elämää. säksi sellaisiin tehoaineisiin , jotka on kehitetty käyttäen mallina luonnonaineita. jota suojellaan, mikäli kannattavuuslaskelmat sen sallivat. Tarkkaa tilinpitoa ei tietenkään tule hyljeksiä , sillä joskus luontoa tuhotaan liiketaloudellisestikin kestämättömin resurssein . Jos kaikki villit eläimet häviäisivät, ihmiset kuolisivat suureen henkiseen yksinäisyyteen , sillä kaikki mitä tapahtuu eläimille, tapahtuu myös ihmisille. Mikä tapahtuu maalle , se tapahtuu myös maan pojille.'' Kun 21. Rauhoitetut luonnonja kansallispuistot tuottavat monin paikoin maailmaa merkittäviä valuuttatuloja. Eikö ekosysteemien raiskaus ole säädytöntä. Luonnonarvojen rahaksi muuttaminen ei kuitenkaan aina vakuuta. En tiedä , onko näitä ajatuksia kukaan esittänyt koruttomammin ja kauniimmin kuin suwamish-intiaanien päällikkö kirjeessään silloiselle Yhdysvaltain presidentille vuonna 1855 : "Mitä on ihminen ilman eläimiä. Luonto ei ole mikä tahansa markkinahyödyke , josta käydään kauppaa ja SUOMEN LUONTO 8/ 82 41 " k
Ihmiskunta käsittelee nyt maapallon biosfääriä , elämänkehää, tavalla, joka on elämän historiassa ennen kokematon . Toisaalla avautuivat aavikot kaktuksineen ja ali tuisen kuivuuden vaivaamine maineen , toisaall a nousivat mahtavat vuoret parin , kolmen tuhannen menin korkeuteen. On alettu puhua rajoitetu n ydinsodan mahdolli suuksista. Matkustin vuoden 198 1 toukokuulla Uudessa Meksikossa , Yhdysvaltain lounaisk ulmilla. Launosen ja Istvan Kecskemetin kääntämän katkelman : " .. Ekologian periaatteet tekevät todennäköiseksi , että luonnon järjestelmien perinpohjaisella rukkaamisella on ennen pitkää kohtalokkaita seurauksia ihmiskunnan kannalta. Meidän aikanamme maailmanpyörä todell a kieppuu vinh aa vauhtia, si llä ekologi n silmin tropiikin sademetsien ja muiden metsien puista puhumatta jättäminen vaikuttaa rikokselta . Tämä ajatus on ilmaistu sitenkin , että maapallo on avaruusalus , jonka kapteenilla ihmiskunnalla on vastuu aluksen tilasta. Säteily jää seuraksemme pitkäksi aikaa ja aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä hairtoja. olkoon laulu kuin maailman tå"ht1å" kukki'vaa puu: juuret menneessä·, kruunu kaikkeudessa , tå"ynnå" kaarnoiuumista ja orastamista, alati lehtevå·, loputon. . Lähtökohdaksi voi tietenkin myös kohottaa Albert Schweitzerin tapaan elämän kunnioituksen etiikan. Brecht, kysyi: "Mitä ai kaa on tämä , jolloin puhe puista on melkein rikos, koska si inä vaietaan niin monista rikoksisra 1'' Näin si is Brecht. Uhanalaisten lajien kohtalo kertoo meille , mitä tapahtuu todella metsät ja kosteikot vähenevät, järvet, joet ja meret pilaantuvat, aavikot ja asutus valtaavat alaa. intiaanipäällikkö näin kirjoitti, reurasrettiin biisoneira kuin nyt alkuperäisiä ekosysteemejä kaikkialla maailmassa. Sellaisessa sodassa kaikki kaatuvat, mutta niin sanottua poliittista tahtoa ei juuri ole käydä soraa , jossa kaikki voittajat ovat sankarivainajia. Ylhäällä vuoristossa sijaitsee Los Alamosin pienehkö kaupunki . Otsonikerros suojaa maapallon elämää liialta ulrraviolerrisäteil ylrä rai oikeastaan pitäisi sanoa , että evoluution kuluessa eliökunta on sopeutunut sietämään nykyise n ultraviolettisäreil yn määrän , muttei enempää. Luonnonarvot voi rinnastaa parhaaseen kulttuuriimme, jonka arvon mittaaminen markkoina ja tuoton laskeminen voirtoprosentreina on lajisorrajan mielettömyyttä, sovinistisikailua korkeissa potensseissa. Mutta vaikka olisikin niin , että tuleva ydinsota jää rajoitetuksi, ei syytä lohdutukseen ole. Esimerkiksi DDT ja muut vaikeasti hajoavat torjunta-aineer pettivät suuret odotukset ja osoittautuivat vaaraksi maapallon eläimille, mutta on syytä odottaa uusia takaiskuja . Ehkä vain yksi aihepiiri voi olla tulevaisuuden kan nalta olenn aisempi , ja se on ydinsodan uh ka. Lähiseudu lla on intiaanien reservaatteja, ja vuoret suojaavat Los Alamosin asutusta usealta rahoita. Monet tuon ajan terävimmistä fyysikkoaivoista työskentelivät kuumeisesti Robert Oppenheimerin johtamassa sa laisessa Los Alamosin laboratorioka upungissa kehittääkseen atomiydinren halkeamisreaktioon perustuvan hisrorian tehokkaimman aseen. Sotahistoria ei kovin monia asioita opeta, mutta ehkä juuri sen, että rajoitetun sodan toivominen on pilvilinnan rakentelua. Siellä räällä oli inti aanien puebloja , savesta rakennettuja asuinkyliä. Ulrraviolertisäreily aiheursuoMEN LUONTO 8/ 82; 1. Ekosysteemien hoivaaminen olisi jalo tulevaisuuden harrastus, ja lisäksi välttämätön. Voisinko puhua kosmisesta ruorijuoppoudesra, kun maapallon keuhkoi ksi kutsutut tropiikin sademetsät ja monet muut alkuperäiset ekosysteemit nyt kaatuvat' Ekologinen perustelu uhanalaisen lajisto n suojelemiseksi kytkeytyy läheisesti ihmiskunnan omaan kohtaloon mitä teemme vähimmille veljillemme, sen teemme itsellemme. Millä oikeudell a. Bertolt Brecht kirjoitti elävänsä sy nkkää ai kaa , jolloin avomielinen puhe on hulluutta ja jolloin se , joka nauraa ei vain vielä ole kuullu t hirvittävää uu tista. Los Alamos kuuluu poikkeuksiin : Los Alamosin T-paidassa on punakeltainen sienenm uotoinen pilvi , kaupungin luovien aivojen hedelmä. Jos kohtalo m yöncå·å" minulle vielå" aikaa: tå"stå" kirjasta tulee vain yksi luku efå"må"å"ni, uusien sanojen esisana. Valloittajan oikeudella sillä samalla oikeudella johon ihmiskunnan historian kirotuimmat tyrannit ovat aina vedonneet ja johon tänäkin päivänä vedotaan alistettaessa kokonaisten kansakuntien tahtoa sotil asvallan ikeeseen. Ajattelen tässä unkarilaisen Ferenc Juhaszin runokokoelmaa Kukkiva maailman puu , josta lainaan Hannu . Ellei: tulkoon nå"ytetyksi, ettå· minå" elå"mfa ylen rakastin , uskoin å·å·reuömyyteen ja yritin saada sanoiksi Lain, kunniaksi elolle ja hyviksi ihmisille. Los Alamos on syy sii nä missä Hiroshima ja Nagasaki ovat seurauksia. Nykyisin kaikille on itsestäänselvyys , että suurvaltojen ydinasevarastot riittävät tuhoamaan inhimillisen maailman. Ydinpommin räjäytyksistä seuraa muun muassa maapallon ilmakehän yläosissa olevan otsonikerroksen hupeneminen. Muistakaamme vain , että Seitsemå"n veljeksen kustantaminen tuotti aikoinaan roimasti rappiota, joten liiketaloudellisesti ajatellen Jukolan poikien joulunvietto lmpivaarassa ja muu t tapahtumat olisi tullut jättää julkaisematta ja lähettää Aleksis Kivelle seinien tilkkeeksi. Jokseenkin jokaisen Yhd ysvaltain kaupungin pikkukaupoista voi löytää kaupunkia kuvaavan T-paidan; useimmiten kaupunkia esittämään on valittu jalkapallojoukkueen merkki. Emme pysty ennakoimaan ketjureaktioita, jotka ekosysteemien suurmullistuksiin liittyvät. Los Alamos lienee idyllisyydesrää n huolim atta kuitenkin oudoin kaupunki , jossa olen käynyt: siellä kehitettiin toisen maailmansoda n aikana ensimmäinen atomipommi . " 4. Vastaavasti elämän kehittyessä syntyneet laj ir ovat korvaamattomia taideteoksia, joiden hävittäminen kuuluu vain nöyryyttä vailla sy ntyneille korskeille barbaareille. " k.. Ja ettå· minå· efå"må"å"kin enemmå·n kunnioitin 22 olemassaolon ainoaa kuviteltavissa olevaa kehitysrå", ihania siipiå": ihmisyyden ainuua arvoa, vapauffa
Katastrofin uh kaa voidaa n kuitenkin korostaa myös liiaksi. ). Ihmisen tehtäväksi maassa ja m aailmankaikkeudessa nousee siis tarve torjua sotaa , sotaa kansojen välillä, sotaa ihmisen ja luo nnon välillä. Meitä ei punnita sen mukaan , kuinka autamme itseämme, vaan sen mukaan kuinka autamme roisia. Ydinaseiden vastainen liike ei ole koskaa n saavuttanut samaa voimaa kuin mikä sillä on nyt. N äin sen sanoo roc kyhtye Kollaa kestää , laulussaan ]å"å"hyvå"1set aseille: "tå"nå"å"n jaksan nousta seisomaan tå"nå"å"n jaksan itseå"ni katsoa en tarvitse enå"å" peilejä" en haam1skaa joka kulkua vaikeuttaa tå"nå"å"n aion lä"hteä" maailmaan tå"nå"å"n tietä"ni kulkem aan eivå"t riitä" enå"å" maalaukset tahdon nåhdå" mitä" on niiden takana jä"ä"hyvå"iset vaiheille joihin uskottiin jä"å"hyvå"iset puheille joilla synnit sovitettiin jä"ä"hyvå·1set aseille joilla efå"må·å· suojellaan jä"åhyvå"1set aseille joilla elå"må" tuhotaan kuten lintu on luotu lentå"må"å"n on ihminen luotu onneen kun ei pelkå"å" itseå"å"n eipelkå"å" m yöskå"å"n elå"å" efå"mä"å"" Olli /:irvinen on Helsingin y/iopiswn eläintieteen professori. Luo nno n hävitystä vastaa n noustaan yhä po nnekkaammin . Hå"nen haastattelunsa on Suomen Luonnon numerossa J/ 82. Rauh aan meillä on kaikki m ahdollisuudet: pienikin askel rauhaa kohti o n askel sodasta pois. taa muun mu assa penmän muu to ksia . O n uskoakseni m yös perusteltua väittää , että muutoksen avaimet ovat käsissämme. Mikäli ultraviolettisäteil yn määrä kasvaa rii ttävästi, ulkonaliikkuminen päiväsaikaa n kä y pelkästää n tästä syystä mahdottom aksi. Aloiti n pohdintani toteam all a, että m eidän ajassamme on vikana se , ettei tulevaisuus ole entisensä. Kehitysm aiden hätää lievittämään o n noussut esimerkiksi meidän m aamme prosenttiliike : välittö m än inhimillisen hädän torjumiseksi ainu t vaih toe hto o n usein luonnon säälimätö n hyöd yntäminen , joten m eidän ei tule tuo mita niitä m aita, joissa luo nto hävitetää n kurjuuden voittamiseksi, vaan ne maat, joissa kurjuuden hel pottamiseksi ei ole tehty kaikkea voitavaa. On uskoakseni kaiken epäil yksen ulkopuolell a, että m eidän ajassamme o n nähtävissä suuntauksia , jotka hillitsem ättö minä johtavat suuriin vaikeuksiin . SUOMF.N LUONTO 8182 1 v<k. Jo rajoitetu n yd insodan väli ttöm ät seuraukset yli ttävät inhimillisyyden kynn ykset: lääketiede pystyy pelastam aa n pahoin kin palaneita lapsia, mu tta jos pelastettavia lapsia on sam anaikaisesti 100 000 , tilanne o n ylivoimainen : tehostetun hoi don osastot eivät ann a rutiininom aista hoitoa monil le vaan parasta hoitoa harvoille. 23
Tämä ei silti merkitse suunnta mahdollista jälkeläismäärää kaikissa tilanteissa , vaan tiukassa kilpailutilanteessa jälkeläisten määrää tärkeämpi on niiden laatu. Jos ympäristö on ennustamaton , edes joidenkin jälkeläisten selviämisen takaa parhaiten se , että yrittäjiä on paljon. Sen sijaan toinen laji , saaristovesimittari, ei voi luopua lentokyvystään: se elää pienissä kalliolammikoissa , jotka usein kuivuvat keskellä kesää . Mutta koska kannattaa vetäytyä talvehtimaan. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joihin jokainen eläin, sieni ja kasvi joutuu ekologisessa teatterissa näytellessään vastaamaan; vastaukset määräävät roolisuorituksen onnistumisen, tuoton elämän uhkapelissä. Esimerkiksi Lammin Pääjärvessä elää kaksi hernesimpukkalajia , toinen vakaassa syvänveden ympäristössä, toinen parin metrin syvyydessä, lähempänä olosuhteiltaan vaihtelevampia rantoja. Eteläsuomalaisten okavesimittarien strategiaan liittyy kesäsukupolven lentokyvyttömyys. Kesän kääntymisestä kohti talvea viestii päivien lyheneminen loppukesällä. Lisääntyminen talven kynnyksellä johtaa tuhoon. Onnistumisen varmistaa parhaiten se, että puu tuottaa siemeniä runsaasti Ja pitkän aikaa , kuten männyt. Sarjan ensimmäinen kirjoitus julkaistiin numerossa 2/ 1982. Lentolihasten kasvattaminen siirtäisi aikuistumista myöhempään ja vaaranta1s1 lisääntymismahdollisuudet. Kuloaukon lajille onkin tärkeintä nopeasti löytää SUOMEN LUONTO 8/ 82 41. Etelä-Suomessa osa okavesimittareista ennättää aikuistua jo juhannuksen tienoilla. Nykyisin ihmistoiminnan tuloksena syntyy hakkuuaukkoja, tieja ratapenkereitä , niittyjä ja niin edelleen. ,sk.. Kiinassa suositellaan tiukkaa perhesuunnittelua: yksi lapsi riittää. Vastaus ympäristön haasteeseen onkin munia moneen eri lammikkoon, jotta ainakin osa jälkeläisistä kykenisi aikuistumaan. Biologisen "kellon ' ' olemassaolo on osoitettu kokeellisesti sekä okavesimittarin että monien muiden hyönteisten 24 tutkimuksessa: sellaiset geenit ovat valikoituneet , jotka ovat antaneet kantajilleen kyvyn mitata päivän pituutta tavalla tai toisella. Vaellusta "kohdusta hautaan" , yksilön elämänvaiheiden kokonaisuutta , tavataan nykyekologiassa nimmaa elinkierroksi (elämänkierroksi , elämänkaareksi) . Kuinka useita poikueita. Todennäköisesti metsän kehityksen pioneerivaiheissa kasvilajien välinen kilpailu on lievempää kuin vanhassa metsässä . Yleensä vakaassa ympäristössä elävien lajien sanotaan tuottavan vähemmän, mutta suurikokoisempia jälkeläisiä kuin ennustamattomassa ympäristössä elävien lajien . KULOAUKOILLA JA IKIMETSISSÄ ERI STRATEGIAT Ikimetsän puut elävät pitkään ja aloittavat siementuotantonsa vasta myöhään , mutta lisääntyvät monena vuonna . Nuorena mänty ei sen sijaan voi uhrata energiaa lisääntymiseen : taimi sijoittaa energiansa ylläpitoon ja kasvuun , jolloin se todennäköisimmin kykenee välttämään varjostavien kasvien kilpailun. Syvällä elävän lajin naaraat tuottavat enintään viisi suurikokoista jälkeläistä, mutta matalanveden lajin tuotos voi olla jopa 27 pienikokoista jälkeläistä. Montako jälkeläistä. Eri lajien elinkierrot ovat erilaisia. Luonnonvalinnan perhepolitiikka ei sopisi ihmiselle ohjenuoraksi, sillä luonnonvalinnassa omien jälkeläisten mahdollisimman suuri edustus seuraavassa sukupolvessa on tärkeää. Tällaiset alueet metsittyvät vähitellen, ellei ihminen raivaa kasvavaa puustoa. Talvella ei voi kasvaa eikä lisääntyä , vaan on parasta koettaa selvitä talven yli kylmänkestävässä kehitysvaiheessa. Ennemmin tai myöhemmin jonkin siemenen ulottuvilla vapautuu elintilaa puuvanhus rysähtää maahan tai myrsky tai metsäpalo avaa uuden valoisan kasvupaikan . Suomen Luonnon evoluutiosarja päättyy tähän ekologisen evoluutiotutkimuksen ongelmia käsittelevään kirjoitukseen. Kuinka suureksi kasvaa. Vertaamalla elinkiercoja pääsemme usein perille lajien kannalta tärkeistä ympäristötekijöistä, niistä ekologisen teatterin näyttämöratkaisuista , jotka eri lajien evoluutionäytelmään painavat jälkensä. Minne liikkua ja milloin. Yrjö Haila, 01/i]å'rvinen, Esa Rancaja Kari Vepså"få'inen Evoluutio Suomen luonnossa VI Elämää ekologisessa • teatterissa Kauanko elää ja missä. Okavesimittarit asettuvatkin lepotilaan , diapausiin, ja lisääntyvät vasta seuraavana kesänä. Okavesimittarin monissa Suomen lammissa yleisin vesimittari talvehtineet aikuiset munivat alku·kesästä uuden sukupolven , joka Pohjois-Suomessa aikuistuu vasta elokuussa. Ne ehtivät lisääntyä jo samana kesänä ja saavat siis geenisijoitukselleen korkoa ennen mutta. Koska lisääntyä. Sukkessiokehityksen alkuvaiheita , esimerkiksi kuloaukkoja , on luonnonmetsissä ollut runsaasti , sillä pikkukuloja sattui usein. TALVEN YLI ON SELVITTÄVÄ Useimmille hyönteisille pohjolan talvi on ankea. KUINKA MONIA JÄLKELÄISTÄ
Maan kohoaminen tuottaa Pohjanlahden rannikolla ja saaristossa jatkuvasti uutta maata vallattavaksi. Energian kokoaminen kasvuun ja lisääntymiseen käy väljällä kasvupaikalla hyvin , vaikka ehkä tehottomastikin. Tyrni kuuluu vapautuvan maan pioneereihin: maan puolelta muut kasvit työntävät sitä syrjään, mutta pensaat säilyvät, koska ne v01vat levitä rannan suuntaan. Siemenen on oltava pieni, jotta se pääsisi kauaskin, mutta toisaalta pienestä siemenestä versova hento taimi taas helposti tukehtuu toisten kasvien varjossa. Naaras perustaa pesän pieneen kalliohalkeamaan tai rantaniityn kivenmurikan alle. Jos ravintoa on yllin kyllin, mutta sopivista pesäpaikoista on puute, kuten kirjosiepolla, pesäkoloista taistellaan. pajut varttuvat muutamassa vuodessa pajunkissoja kantaviksi hentovesaisiksi viidoiksi. Kaikkea ei voi saada kerralla! vapautunut uusi kasvupaikka. Muutamassa vuodessa yhdyskunta kasvaa usean sadan työläisen suuruiseksi ja tuottaa " lentomuurahaisia" , jotka parveilevat ja lentävät tuhansin yksilöin laajalle alueelle. Eri sukkessiovaiheiden ympäristö vaikuttaa eläintenkin strategioihin elämänpelissä. Siihen mennessä runsas siementuotto on todennäköisesti pitänyt huolta , että jossakin toisaalla on uusi pajuviita hyvällä alulla. vsk. Metsänreunojen ja hakamaiden 25. Nämäkin kurunrinteen haavat lienevät saman emopuun juurivesoja siis samaa kloonia. Haavan strategiaan kuuluu runsas siementuotanto ja tehokas kasvullinen lisääntyminen. Sitä kannattaa puolustaa, mistä on puute. Vain harvat muurahaislajit pystyvät elämään vastikään merestä paljastuneilla luodoilla. Yleensä ensimmäisenä luodot asuttaa mauriainen eli sokerimuurahainen. Niityn vähitellen metsittyessä pajut häviävät kasvupaikkakilpailussa metsäpuille. Ojanvarsille asettuvat SUOMEN LUO TO 8/ 8241
D SUOMEN LUONTO 8/ 82 41. Oman kiinnostuksemme kohreet ovar epäilyksittä esimerkkivalikoimassa ylikorostuneet, mutta vain siksi , että on helpointa kirjoittaa parhairen tuntemisraan tapauksisra . ELINKIERROT OVAT KOMPROMISSEJA Elämässä tarvitaan kompromisseja: mikään strategia ei voi yhdistää kaikkea h yvää ja kaunista. Esimerkiksi purovesimittarin naaras puolustaa pientä reviiriä. Eläinkunnassa reviirin puolustaminen tapahtuu vaihtelevin tavoin. Puron tuo ma ravinto vede n pinnalle putoilleet h yö nteiset kasautuvat sopivi in paikkoihin. Suuri keko o n turvattu, vakaa kehitysympäristö jälkeläistölle, mutta keon rakentami nen vaatii vuosikausia ja runsaasti energiaa. Suvullinen lisääntyminen vaikuttaa erityisen pulmalliselta: miksi kovin monet lajit lisääntyvät suvullisesti , vaikka koiraiden tehtäväksi jää usein vain siittäminen (ja energian tuhlaaminen). Tällaisen paikan valtaava naaras kykenee munimaan nopeammin, enemmän ja suurempia munia . Kirjosieppojen aggressiivisuus johtuu ilmiselvästi kalojen arvokkuudesta ja helposta puolustettavuudesta. Valinnat sulkevat toisensa pois. Elämä jätevesitunnelin suulla valikoi lajeja, jotka kykenevät hyöd yntämään ravinteita kasvuun ja lisään tymiseen , mutta samat lajit eivät todennäköisesti menestyisi kilpailussa karuilla vesillä. Suvullisen lisääntym isen odottaisi näin ollen nopeasti syrjäytyvän . Ihmisen voimakkaasti muokkaamilla kasvupaikoilla tarvitaan erilaisia ominaisuuksia kuin vakaassa metsäluonnossa. Kannattavinta on puolustaa vakaata ravintolähdettä , joka on alaltaan suppea, mutta runsastuottoinen , tai hyvää pesäkoloa, jos koloja on niukasti . MYÖS KÄ YTT Ä YTYM INEN MUOVAUTUU Joskus on sanottu, että ihminen merkitsee rev1mnsä postiluukkuunsa : siinä on nimi , joka kertoo asukkaan. Jotta kuirenkin kunnia menisi oikeille ihmisille , kiirämme rässä suomalaisia evoluurioturkijoira kollekriivisesri: pi rkä, laaja ja kansainvälisesri korkearasoinen rutkimusperinne on rehnyr mahdolliseksi löytää runsaasri suomalaisia esimerkkejä evoluutiotutkimuksen kysym yksiä valottamaan. Maitohorsman kyky asuttaa hakkuuaukkoja tai tienvieriä on ilmeisen loistava, mutta kuusamolaiseen kunttakuusikkoon sillä ei ole asiaa. LÄHDEVIITTEIST Ä Emme ole kuin sattu mo isin ma1ninneer turkijain nimiä kirjoitussarjassamme. Helpottaa tämä ainakin postin perilletuloa, vaikka reviirikäyttäytymisestä ei olisikaan kyse. H yvän DNA-tekstin monistaminen ei kuitenkaan riitä, jos tulee löytää uusia tapoja vastata ympäristön haasteisiin: suvuttomissa kehityslinjoissa on o llut selvästi vähän evoluutiomahdollisuuksia verrattuna suvullisten laj ien kykyyn muuttua. Merellä liikkuvaa kalaparvea e i sen sijaan voi puolustaa : vaikka esim erkiksi lokit saavatk in kalaparvesta runsaast i laadukasta ravintoa, parven liikkeet ovat oikukkaat ja tekevät reviirikäyttäytymisen mahdottomaksi. Ruskovesimittari elää pienehköissä lammikoissa, joissa ei kykene aikuistumaan kovin m one n yksilön jälkeläisiä. " Lentom u urahaisia" kukin keko tuottaa vasta pitkän ajan kuluttua perustamisestaan . Siksi kekoja ei ole ulkoluodoilla, vaan strategia tuottaa tulosta vain pitkään suhteellisen vakaana säilyvässä ympäristössä, jossa on runsain mitoin energiaa pesän ylläpitämiseksi ja lisääntymisen turvaamiseksi . kekomuurahaiser rakentavat suu ria kekoj a, joissa on miljoonakin työläistä. Ruskovesimittarin reviinpuolustuksesta huolehtii koiras . Ilmeisesti voimakkaan vuodenaikaisissa ympäristöissä, joissa ail ah televat säätekijät aiheuttavat usein suuna kuolleisuutta , esimerkiksi monien kovakuoriaisten, maasiirojen ja kasvien parhaaksi lisääntym istavaksi o n osoittautu nut suvuton jälkeläism onistus. ,sk.. Mutta lukija muistakoon , että enin osa esimerkeistämme perustuu kokonaan muiden kuin meidän työhömme : kiitoksemme Suomen evoluutiotutkimukselle . Pujo turvaa nopeaan kasvuun ja suureen siementuotantoon. Jos kaikki jälkeläiset olisivat naa26 raita , ku te n neitseellisesti lisääntyvillä kärsäkkäillä , suvuttom asti lisääntyvä naaras tuottaisi jälkeläissukupolveen periaatteessa kaksi nkertaisen määrän munimiskykyisiä yksilöitä koiraita suosiviin kumppaneihin verrattuna. Koiras ei puolusta ne ravmroa , vaan naim amahdollisuuksiaa n : se parittelee useiden naaraiden kanssa sitä mukaa kuin nämä käyvät lammell a munimassa. H yö nteisilläkin on reviireitä . Pohjoisilla leveyspii rei llä moni laji lisääntyyki n suvutto m asti. Sulkemalla muut koiraat pois reviirikoiras varmistaa, että lammesra aikuistuvar yksilör ovar sen om ia jälkeläisiä
Kansallispuistot esiteltiin Suomen Luonnon numerossa 4/ 1982. Suomen luonnonpuistot Valtion maiden suuria luonnonsuojelualueita on kahdenlaisia: suurelle yleisölle tarkoitettuja kansallispuistoja ja ennen muuta tutkimuksen tarpeisiin perustettuja luonnonpuistoja. Tässä artikkelissa esitellään monille oudoiksi jääneet luonnonpuistomme.
Tosin luonnonpuistotkaan eivät ole täysin häiriöttömiä: ilman ja veden saasteet leviävät keinotekoisista rajoista välittämättä; porolaidunnus muuttaa useimpien Lapin puistojen kasvipeitettä; petoeläinten ja hirvieläinten kannan säätely ulottaa sekin vaikutuksensa luonnonpuistoihin vaikka itse puistoissa ei mecsästettäisikään . Peruscierojen täydentäminen onkin lähtökohtana muunkin tutkimuksen tehostamiselle. Yksicyismaitten suojelualueet saattavat rauhoicusmääräyksiltään olla luonnonpuistojen kaltaisia, mutta ne ovat useimmiten pieniä, jolloin kokonaiseen eloyhceisöjen säilyminen ei ole mahdollista. Tiedot ovat kuitenkin melko hajanaisia ja puutteellisia useimmista puisroista . Niiden yhceispinta-ala on noin 1 500 km 2 . Luonnonpuistot ovat lain nojalla valtion maille perustettuja suurehkoja suojelualueita, jotka on tavallisesti tarkoitettu säilyttämään täysin koskemattomia näytteitä Suomen luonnosta tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin. 28 SUOMEN LUONTO H/Hl 4 1. Niistä vanhimmat, Pisavaara ja Malla sekä eräät rauhanteossa luovutetulle alueelle jaaneec puistot perustettiin vuonna 1938. Joihinkin puistoihin voi tutustua vapaasti talvisaikaan , mutta kesäkautena tarvitaan liikkumislupa . Monista muistakin luonnonpuistoisra on yksityiskohtaista perustietoa , jota on koottu erityisesti niiden perustamisen yhteydessä. Toisin kuin kansallispuistoja, luonnonpuistoja ei ole tarkoitettu yleisön nähtävyyksiksi eikä virkistysalueiksi . Niillä voidaan seurata luonnonvaraisten ekosysteemien toimintaa , kehitystä ja populaaciovaihteluita kymmeniä tai satojakin vuosia. Tutkijoiden ja tutkimuslaitosten toivotaan käyttävän luonnonpuistoja nykyistä enemmän . Luvat tutkimukseen myöntää metsähallitus tai metsäntutkimuslaitos, kumpikin omiin puistoihinsa. eli runsas neljännes maamme lakisääteisistä luonnonsuojelualueista. Nämä alueet ovatkin parhaiten tutkittuja ja tunnettuja. Mahdollisimman täydellisesti ihmistoiminnalta rauhoitetut luonnonpuistot ovat monessa suhteessa ainutlaatuisia tutkimuskohteita. Mikä on luonnonpuisto. TUTKIMUS Luonnonpuiston merkitys on suurin tutkimukselle ja luonnolle itselleen . Kuuden luonnonpuiston läheisyydessä tai sisällä toimii yliopistollinen tutkimusasema. Muutamissa luonnonpuistoissa on polkuja, joita käyttäen alueeseen voi tutustua ilman erityislupaakin . Ne tarjoavat erinomaisen vercailumahdollisuuden ihmisen muuttaman luonnon tutkimukselle ja saastumisen vaikutusten seurannalle. Luonnonpuistoista viisi kuuluu metsäntutkimuslaitoksen ja loput viisitoista metsähallituksen hallintaan . Luonnonpuistoissa käymiseen tarvitaan yleensä lupa, jonka saa puiston valvojalta tai metsähallinnon asianomaisen hoitoalueen toimistosta. Kullekin puistolle laaditaan myöskin järjestyssäännöt ja hoiroja käyttösuunnitelma. HALLINTO Suomessa on 20 luonnonpuisroa . Puistojen rauhoitussäännökset on määritelty luonnonsuojelulaissa ja eräät poikkeukset asetuksella. Useimmat luonnonpuistot ovat suljettuja yleisöltä, mutta muutamissa puistoissa on merkittyjä polkuja, joilla liikkumiseen ei tarvita erikoislupia. Erityisesti pohjoisen suurissa puistoissa on perinteisten luontaiselinkeinojen poronhoidon , marjastuksen , sienestyksen ja joissakin tapauksissa metsästyksen harjoittaminen sallittu paikallisille asukkaille . Keskusvirastojen omilla päätöksillä rauhoitetut alueet ovat yleisölle avoimia, ja niiden rauhoituspäätös on helppo purkaa. Kansallispuistoihin verrattuna tiukempi suojelu ja huomattavasti pienemmät kävijämäärät takaavat luonnon kehityskulun suhteellisen häiriöctömyyden . v,k.. Tutkimusluvat on anottava kirjallisesti hyvissä aJOIO. Ilomantsin Koivusuolla pitkospuut ylittävät avoimen nevan
Puisto sisältää useita karuja kermikeitaita, jotka ovat melko kuivia ja rämevoittoisia. LUONNONPUISTO TUTKIMUSSÄÄSTIÖ RESERVAATTI. Puisto kuvaukset < ... '' Luonnonpuisto'' -nimen on usein todettu olevan epäonnistunut ja harhaanjohtava. Kuvassa pilkkasiipi. Vaskijärven luonnonpuisto on Turun yliopistoa lähinnä oleva erämainen alue. Karkalin alueella on pitkät tutkimusperinteet: jo 1880-luvulla seutu oli monien luonnontutkijoiden kesänviettoja samalla tutkimuspaikkana. Puiston rehevyyttä osoittavat lajimäärätkin : vain neliökilometrin suuruisella alueella kasvaa 382 putkilokasvilajia ja 211 sammallajia. C. Puistoon kuuluu lisäksi kolme rämerantaista järveä. J: Jussarö, ainoa meriluonnonpuiscomme, turvaa kesäisine liikkumiskieltoineen pesimisrauhan ulkomeren linnuille. Maasto on kivistä ja lievästi kumpuilevaa. SUO MEN LUONTO 8182 41 . Useimmat saaret ovat myrskyjen pieksemiä puuttomia pikkuluotoja, vain mantereen puoleisilla suurimmilla saarilla on pieniä kalliomänniköitä. Luonnonpuistoon voi tutustua ilman erikoislupaakin kahta sen läpi kulkevaa polkureittiä käyttäen. Perustettu 1956. Suomen luonnonpuistojen tyyppisistä tiukan suojelun alueista käytetään nimityksiä naturreservat, Srria natural area , Nature reserve tai Strict nature reserve. Jussarön linnustoa ja kasvistoa on tutkittu jo vuosikymmeniä mm. Vaskijärven luonnonpuisto on lounaissuomalaiseksi alueeksi säilynyt harvinaisen erämaisena. lähellä sijaitsevalta Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta käsin. Rauhoitussäännökset eivät aseta esteitä merenkululle eivätkä ammattikalastukselle. Karkali 1 km 1 , Karjalohja , perustettu 1964. . C " C '!:! 8. ~.. Pysyvillä koealoilla seurataan mm. Suurin avosuo on laajennuksen yhteydessä puistoon liitetty Kaukosuo. Jussarö on erityisesti merilintujen suojelualue , jolla viihtyvät kaikkein vaativimmatkin avomeren lajit kuten mirikihu , räyskä ja ruokki; runsain laji on haahka. Ei ole mikään ihme, että yleisön on ollut vaikea oppia suojelualueittemme nimitykset ja niiden merkitys. Suorat käännökset kuten Naturpark tai Nature Park tarkoittavat juuri yleisölle avoimia maisemansuojeluja virkistysalueita . Jussarön luonnonpuisto edustaa tyypillistä ulkosaariston mereisimmän vyöhykkeen luontoa. Siihen kuuluu useita pieniä saaria ja luotoja, joiden maa-ala on yhteensä 0.4 km 2 ; suurin osa luonnonpuistosta on siis vesialueita. Soiden keskellä on lukuisia kirveenkoskemattomia metsäsaarekkeita järeine kuusikoineen . Puiston metsät ovat pääosin Vanhojen, ryteikköisten metsien linnusto on jo miltei suojelualueiden varassa. Luonnonpuistoon on viitoitettu luontopolku , jota seuraten voi tutustua puiston nähtävyyksiin . Leuto ilmasto ja kalkkipitoinen kallioperä ovat .,.synnyttäneet Lohjanjärveen pistävän ~itkän ja kapean Karkalinniemen kärkeen Manner-Suomen ehkä rehevimmät ja näyttävimmät lehdot. ALJ AKKA VESIJAKO Vanhoja luonnonpuistoja koskevat tutkimukset ja julkaisut on lueteltu Luonnonvarainhoitotoimiston julkaisemassa luonnonsuojelualueluettelossa. Pikkusieppoa ei juuri talousmetsistä tapaa ja peukaloinenkin (kuvassa) on runsaimmillaan suojelualueilla. Jussarön luonnonpuiston pohjoispuolelle on suunniteltu Tammisaaren kansallispuisto , jonka maapinta-alaksi tulee noin 7 km' . 2 km 1 , Padasjoki, 1956. Vaskijärvi 11.4 km 1 Yliine. Kuitenkin nimi antaa mielikuvan pikemminkin virkistysalueesta , "kansanpuistosta", joka säilytetään yleisilmeeltään luonnonmukaisena. PELSO * * SALAMANPERA * HAADETKEIOAS * SINIVUORI * * 0LVASSU0 . Täällä kasvavat kaikki koti maiset jalopuut. Vastaavasti linnusto on sekä yksilömääriltään että lajiluvultaan poikkeuksellinen . 29. Sillähän tarkoitetaan nyt tiukimmin suojeltuja luonnonalueita, joihin pääsy on luvanvaraista. Pähkinäpensas muodostaa yhtenäisiä metsiköitä. Luonnonpuisto-nimitys ei myöskään vastaa kansainvälistä käytäntöä . tutkimussäästiötä. Polkua käyttävien retkeilijöiden maara on arviolta 2 000-3 000 vuodessa. Maihinnousu saarille on lumettomana aikana kielletty. entisten peltotilkkujen kasvillisuuden kehitystä. Vesijako 1. Suomen luonnonpuistojen uudeksi nimeksi onkin ehdotettu mm. v,k. Hyönteislajisto on runsas ja joukossa on lajeja, jotka maastamme on tavattu vain Karkalista. Jussarö 24 km 1 , Tammisaari, perustettu 1956. laajennettu 1982. Erityisesti on tutkittu Vaskijärven alueen linnustoa. Polun varressa on myös uimapaikka
Liikkuminen merkityillä poluilla on sallittu , mm. sen kulohistoriaa on selvitetty . Sinivuori on nimenomaan lehtojen suojelualue, mutta maisema on siiri aivan toisenlainen kuin Karkalissa. menselän vedenjakajaseudulla sijaitsevat vien vieressä Salamanperän luonnonpuisto ja Salamajärven kansallispuisto ja yhdessä ne muodostavat monipuolisen kokonaisuuden . Paikoin on myös aapamaisia soita. Luonnonpuiston pohjoisosa on komeaa vaaramaastoa, korkeimmat vaarat ovat Rasivaara ja Ulvivaara. Ulvinsalo on erinomainen metsäluonnon tutkimusalue, mm . Koivusuo on maamme suurimpia yhtenäisiä keidassuoalueira , mutta vain sen icäosar kuuluvat luonnonpuistoon. Tasaisemmassa eteläosassa vuorottelevat pienehköt suot, karut rämeet ja nevat mecsäsaarekkeiden kanssa. Koivusuo muodostuu useista laajoista eksenrrisiscä keidassoisca, joita purot erottavat toisistaan . Liikkuminen luonnonpuiston läpi kulkevilla kärryreillä ja poluilla on sallittu ilman erityislupaa. Luonnonpuistoon liitettäväksi on ostettu 25 ha:n lisäalue kaikkein rehevintä lehtorinnettä. Häädetkeidas 5.6 km 1 , Karvia ja Parkano, 1956. Koivusuo 21 km 1, Ilomancsi, 1982. vaahreraa ja vuorijalavaa. Soita on vain muutama hehtaari . Salamanperän vanhoissa männiköissä menneiden kulojen jäljet näkyvät umpeutuvina arpina, palokoroina. Pelso 18 km 1 , Kescifå'ja Rantsila, 1982. Ulvinsalo 25 km 1 , Kuhmo 1956. 7 km 1, Kivijå'rvi, 1956. Sinivuoren rinteessä on muutamia puronorkoja, joissa on erittäin rehevää ja monilajista lehtokasvillisuutta , mm. Paikallisilla asukkailla on lisäksi lupa sienescää ja marjascaa alueella. Häädeckeidas on tyypillinen pohjoissacakunralainen kermikeidas: pitkät kaarevat mäntyä ja kanervaa kasvavat mättäät, kermic, kiertävät suon keskustaa samankeskisinä kaarina, niiden välissä on märkiä nevapintoja ja avovesiallikoica. Metsäntutkimuslaitos on suorittanut puistossa lukuisia vercailumittauksia. Karulla ja harvaan asutulla Suo30 < :5 ..i: .3 e1 ,g Kulot ovat kuuluneet metsän elämänkulkuun ja estäneet metsien kuusettumisen; nyt ihminen pyrkii sammuttamaan metsäpalot alkuunsa. Vanhan aarniokuusikon kääpäja hyönteislajisto on varsin kiintoisa ja calousmersiscä poikkeava. Salaman perä 12. Kuitenkin luonnonpuistoon tutustuminen on sallittu Risuperän kylästä Kangaslammelle ja sieltä edelleen kansallispuiston Koirajärvien suuntaan johtavaa maakunnallista rerkeilyreittiä käyttäen. Kivennäismaiden metsät ovat pääosin mäntyvalcaisia ja suurelta osin vanhoja ja luonnontilaisia. Osaltaan puisto turvaa Joensuun korkeakoulun Mekrijärven biologisen aseman tutkimusmahdollisuuksia. Täällä suurin osa metsästä on järeää, erittäin tiheää kuusikkoa, johon muutaman vuoden takainen myrsky on pirstonut pieniä aukkoja. Sinivuoren juurella on cervaleppää ja kotkansiipeä kasvava saniaiskorpialue, ja puiston pohjoisreuna on lehrevää koivu-sekamecsää , jossa kaskicalouden ja mecsälaidunnuksen merkit vielä näkyvät. Suocyyppivalikoima on laaja; karujen rämeiden , nevojen ja korpien lisäksi on paljon minerorrofisia nevoja sekä hiukan lähteitä , lähdelecroja, pieniä reheviä korpia ja lettoja. Täällä on aloitettu viime vuosisadalla häviceryn metsäpeuran palaucusistutuksec. Sini vuori 0.6 km 1 , Liingelmiiki, 1956. vsk.. erittäin tiheitä ja järeitä tuoreen kangasmecsän kuusikoica. Purojen varsilla on myös korpia. Metsät ovat pääosin vanhoja kuusivalcaisia tuoreita kankaita, mutta jyhkeicä ikimäntyjä on ylispuina kaikkialla. Alueella on myös muutama komea männikkö . Koicajokea noudattelevalla Tapion Taival -vaellusreirillä. Luonnonpuisto suojelee PohjoisPohjanmaan aapasuoluontoa ja sen runsasta linnustoa. Luonnonpuiston vanha, Jarea puusto luo kololinnuille erinomaiset olot; niinpä pikkusieppo, joca tuskin calousmersiscä rapaa, kuuluu Vesijaon ja useiden muidenkin eteläsuomalaisten luonnonpuistojen vakinaisiin asukkaisiin . karhu asustelee alueella. Paikoitellen puuta on jopa yli 500 m; hehtaarilla ja valcapuiden pituus yli 40 metriä. Eläimiscökin on runsas ja erämainen , mm. Luonnonpuisto muodostuu kahsu OMEN LUONTO 8/82 41. Se on kuulujen Pelson suolakeuksien viimeisiä luonnontilaisia alueita. Luonnonpuisto sijaitsee osaksi rajavyöhykkeellä, joten puistossa likkkumiseen tarvitaan metsähallinnon luvan lisäksi rajavyöhykelupa. Suot ovat hyvin karuja; suurin osa Häädeckeicaasca elää sadeveden tuoman ravinnelisän varassa. Luonnonpuisto on lähes luonnontilaisten vanhojen metsien ja pieneen soiden mosaiikki. Luonnonpuiston korpikuusikor tarjoavat oivallisen vasomisympärisrön mersäpeuroille; jo siksikin on syytä säilyttää luonnonpuisto mahdollisimman rauhallisena ja ohjata luonnonystävät kansallispuiston puolelle. Puiston icälaicaa kiertää erämaisena säilynyt Koicajoki. Metsäntutkimuslaitos on suorittanut alueella pohjavesija puustonkasvututkimuksia. Itse Hääderkeiraan lisäksi puistoon kuuluu jonkin verran kangasmaira, soistuvia metsiä ja niukkaravinteisen Häädecjärven rantoja
Runsaan pesimälinnuston lisäksi käyttävät kahlaajat ja vesilinnut sitä muuttoaikaisena levähd ysalueena. Runkaus 71. Vähäiset kangasmetsäsaarekkeet ovat nekin soistuvia korpien, rämeiden ja kangaskorpien osuus kasvaa jatkuvasti. Metsät ovat enimmäkseen kuusivaltaisia tuoreita kankaita, suurelta osin tykyn runtelemia lakimetsiä . Laajennuksen jälkeen suurin puro, Mustarinnanpuro , kuuluu valumaalueineen kokonaan puisroon. Olvassuo 60 km 1 , Utajärvi ja Pudasjärvi, 1982. Puiston halki mutkaileva Piltuanjoki on monin paikoin kuronut vanhat mutkansa erillisiksi lammiksi, juoluoiksi. Olvassuo, eräs PohJanmaan suunmm1sta avoso1sta, e1 ole kokonaan mahtunut mm1kkopmstoonsa. Muinaiset dyynit ja rantavallit kohoavat Vahtinevasta muutaman metrin korkuisina jäkäläkankaisina harjanteina , kaartoi na. Alueella SUOMEN LUONTO 8/ 82 41. Paljakan alue onkin rehevä kvartsiittisesta kallioperästä huolimatta. Olvassuon linnusto on erittäin runsas. Puiston etelälaitaa sivuaa hieno harju muinaisine rantavalleineen ja dyyneineen. Kasvilajisto on hyvin runsas, joukossa on myös harvinaisuuksia. Paljakka 26.6 km 1, Puolanka ja H yrynsalmi, pcrusccccu 1956, laajcnncrcu 1982. Kuusikoita on vain vaaroilla ja muutamissa suosaarekkeissa. Simon kunnassa oleva Ahma-aavan alue taas on pääosin karua avointa aapasuota. Runkauksen lin31. Pääosin suot ovat karuja nevoja ja rämeitä, mutta Tuulisuolla on myös pieniä lettoja. Hautova metsähanhi. Puistossa ei ole yleisölle avoimia polkuja. Linnustoltaan alue on maamme arvokkaimpia. Pohjanmaan valtavat suolakeudet kätkevät näennäiseen yksitoikkois1;mteensa mon\puoli~ta elämää ja erityisesti alkl!ke.sän lin!1uston runsaus on parhailla soilla häkellyttävä. 5 km 1 , Simo ja Tcrvola, perusccccu 1956, laajenneccu 1982. Olvassuon seutu on Pohjois-Pohjanmaan Kainuun luonnontilaisinta jokija suoerämaata. Puronotkoissa on lehtoja. Runkauksen soita on tutkittu melko perusteellisesti. Puisto sijoittuu muinaisten Karelidien vuoriston kulkua osoittaville kvartsiittiselänteille: koko puisto on yli 250 m :n korkeudessa merenpinnasta. on runsaasti myös soita , etenkin reheviä korpia ja lettokorpia. vsk. Järjestyssääntöä ei ole vielä vahvistettu , mutta asetus sallii marjastuksen ja sienestyksen paikallisille asukkaille . Itse Olvassuo , joka ei edes kokonaan kuulu puistoon , on yhtenäinen aukea ja keskustastaan vesirimpinen aapa, yksi Pohjanmaan suurimmista soista. Tervolan kunnan puolella oleva Hattuselän lohko on suurimmaksi osaksi arvokasta koivulettoa, jollaiset on muualta suurimmaksi osaksi jo raivattu viljelykseen . Puiston metsät ovat pääosin jäkälikkökankaita. Tämä alue on jäänyt jääkauden jälkeisten merivaiheiden veden pinnan yläpuolelle, ja m aat ovat sen vuoksi huuhtoutumattomia ja ravinteisia. Yleisölle avoimia reittejä ei ole . Luonnonpuistolle nimen antanut Runkausvaara jakaa puiston kahdeksi erilliseksi lohkoksi. Luonnonpuistomainen rauhoitus antaa hyvän pesimärauhan erämaisellekin eläimistölle. Luonnonpuistolla ei ole vielä vahvistettua järjestyssääntöä, mutta asetus takaa paikallisille asukkaille oikeuden marjastukseen ja sienestykseen . desta erillisestä osasta: Tuulisuosta ja Vahtinevasta
32 Sukerijärvi 19 km 1 , Kuusamo, 1982. ' nustossa on pohjoisia piirteitä, kuten järripeipon runsaus sekä mustalinnun, uivelon ja vesipääskyn pesintä. Itä-Lapin komeimpien tuntureiden , Värriötunturin ja Sauoivan , ympärille perustettiin Värriön luonnonpuisto mm. Värriö 110 km 1 , Salla ja Savukoski, 1982. Pisavaara 50 km 1 , Rovaniemi ja Tervola , 1956. Kasvistossa on rinnan eteläisiä ja pohjoisi piirteitä. Se on kuitenkin riittävän laaja kyetäkseen säilymään erämaisena kokonaisuutena ja tarjotakseen elinympäristön myös erämaiden eläimistölle. Luonnonpuistossa liikkuminen ilman lupaa on kielletty kaikkina vuodenaikoina. Maltion luonnonpuisto edustaa etelälappilaista luontoa tyypillisimmillään: laajoja vaaramaita, rakkaisia tuntureita, kuusivaltaista lapinkorpea ja pieniä aapasoita. Soita on hyvin vähän . Suot ovat, etenkin Oulankaan verrattuna , karuja. Toista sataa metriä Lapin kolmion suolakeuksien yläpuolelle kohoavan Pisavaaran metsät ovat pohjoiseen sijaintiin verrattuna tavattoman järeitä. turvaamaan Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman SUOMEN LUONTO 8/ 82 41. vsk.. Puistoa ympäröivät lähes joka puolelta laajat hakkuualueet. Yleisölle avoimia reittejä ei ole. Pisavaaran rinteitten mahtavat metsät vaihtuvat lakea lähestyttäessä yhä useammin rakkakentiksi, pitunpelloiksi jotka kattavat puistosta peräti kymmeneksen. Metsät ovat enimmäkseen paksusammaltyypin kuusikoita. Kymmenesosan pinta-alasta peittävät jylhät kvartsiittiset avorakat ja kalliot. Maltio 147 km 1, Savukoski, 1956. Alarinteet ja laaksot ovat tuoreiden tai jopa lehtomaisten kuusikoiden vallassa, ylärinteillä kasvaa valoisaa männikköä. Yleisölle avoimia reittejä ei ole . Purojen varsilla on pieniä lehtoja ja korpia. Mutkajoki-Sukerijoki virtaa puiston halki ja laskee Aventojoen kautta Oulankaan. Sukerijärven luonnonpuisto on soiden , lampien ja pienten metsäsaarekkeiden muodostama mosaiikki. Länsiosan komealla harjujaksolla on myös kuivia mäntykankaita. Sukerijärvi täydentää läheistä Oulangan kansallispuistoa erityisesti soiden suojelussa. Jokivarsilla on vielä tyypillisinä kuusamolaisen niittykulttuurin jäänteinä suoniittyjä , haasioita, suovanpohjia ja latoja. Poronhoito on sallittu ja asetus antaa paikallisille asukkaille myös marjastusja sienestysoikeuden. Alueen linnusto on runsas ja monipuolinen. Paikkakuntalaiset saavat harjoittaa puistossa poronhoitoa sekä marjastaa ja sienestää. Puistolla ei ole vielä vahvistettua järjestyssääntöä. Sukerijärven luonnon puistosta tullee tärkeä läheisen Oulun yliopiston Oulangan biologisen aseman tutkimusalue. Maltio on luonnonpuistoistamme ehkä vähiten tunnettu. Vaikka sanonta "pitkät on puut Pisan mäellä" ei tarkoitakaan Pisavaaraa, se sopii tännekin. Järjestyssääntö sallii kuitenkin paikallisille asukkaille poronhoidon , metsästyksen , sienestyksen ja marjastuksen. Alue on merkittävä myös hanhien ja joutsenten pesimäja sulkimisalueena sekä muuttoaikaisena levähdyspaikkana
(purorikko ja hapro) kasvien erillisesiintymiä. Paljakkaja tunturikoivikkoalueet ovat hyvin kivisiä. Myös alueen eläimistö on monipuolinen , mm . ,sk. Tuoreita ja lehtomaisia tyyppejä on purojen ja jokien varsilla. Lisäksi voi käyttää Iso-ojalta Sompiojärven suuntaan lähtevää vanhaa saksalaistietä, jolta lähtee 6.5 km :n rengaspolku Nattasille. Sen paahderinteellä viihtyvät eteläiset kasvit pohjoisimmillaan ja varjoseinämällä pohjoise1 kasvi! eceläisimmillään: mansikka ja purorikko vain muulaman kymmenen me11in päässä 1oisis1aan! Mallan luonnonpuiscon parhaal kalkkipi1oise1 1unturikankaa1 pei11yvä1 alkukesäscä alppiruusun purppuraan ja myöhemmin kesällä 1ähdi11ävä1 samoja rin1ei1ä lapinvuokon kermanvalkea1 kuka!. Pääosa metsistä on kuivia mäntykankaita. Vahvistettua järjestyssääntöä ei vielä ole. Paikallisilla asukkailla on oikeus poronhoitoon, hyötyriistan pyyntiin , sienestykseen ja marjastukseen. Värriötunturin Syväkuru uinuu tässä lumen suojassa. Polkuverkosto liittyy Koilliskairan kansallispuistoon ja on osin vasta suunnitteilla. Kuruissa on lukuisia sekä eteläisten (esim. mansikka) että pohjoisten SUOMEN LUONTO 8/82 41 . Sekä Värriötunturilla että Sauoivalla on selvä ja laajakin paljakka-alue. Mallan luonnonpuisto on yksi perusteellisimmin tutkituista luonnonpuistoista toisaalta eksoottisuutensa vuoksi, toisaalta Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman ja metsäntutkimuslaitoksen Kilpisjärven kokeilualueen ansiosta. Alue edustaa luonnoltaan jo itäisiä, Kuolan alueen piirteitä. Polulle aikovan on ennakkoon ilmottauduttava retkeilykeskukseen tai puiston vartijalle. Sekä koivikoissa että paljakassa on lukuisia suomalaisittain harvinaisia kasveja, jotka kylläkin ovat yleisiä ja runsaita rajan takaisilla kalkkipitoisilla suurtuntureilla. Parhaimmilla paikoilla kankaat muuttuvat lapinalppiruusun kukintaaikaan sinipunaiseksi kukkamereksi. Kaikista muista Lapin luonnonpuistoista poiketen poronhoito on Mallan luonnonpuistossa kielletty. 33. Mallan luonnonpuiston halki johtaa I 3 km : n polku Siilasjoelta Kolmen valtakunnan pyykille. Ruskea dolomiittikalkkikivi on monin paikoin näkyvissä. Malla 29.5 km 1 , Enontekiö, 1938. Sompion luonnonpuistossa saa liikkua vapaasti talvella, muulloin vain merkityillä reiteillä. Luonnonpuiston ytimenä on omalaatuisesti paasiksi lohkeilevasta granuusta muodostunut viisilakinen Nattastunturien ryhmä . Puiston erikoisuutena ovat lukuisat kurut , niistä komein Värriötunturin selänteen jyrkästi katkaiseva Syväkuru. toimintaedellytykset ja suojaamaan erämaita. Laaksoissa on komeita paksusammalkuusikoita ja pienehköjä aapasoita. Uhanalaisista eläimistä ovat Sompion puistosta turvapaikkaa hakeneet kotka, karhu ja saukko . Tämä onkin perusteltua kasvillisuuden poikkeuksellisen rehevyyden ja harvinaisten lajien suuren määrän vuoksi. Sompio 176 km 1 , Sodankylii 1956. Toistaiseksi on merkittynä Ruijan polku Sompiojärveltä Kiilopäälle; polun varressa on telttailupaikkoja. Sitä käyttävien retkeilijöiden vuotuiseksi määräksi on arvioitu 2 000. Paljakka-alueilla on myös karuja kankaita, mutta rehevät ja runsaslajiset lapinvuokkokankaat peittävät varsinkin alapaljakasta huomattavan osan . Koivuvyöhyke ei sen sijaan enää näin mantereisissa oloissa ole selvä, vaan koivun ohella paljakan rajaan tunkevat jo tykyn runtelemat kuuset . kaikki maamme suurpetolajit kuuluvat alueen lajistoon . Käsivarren "peukalossa" s1JaitSeva Malla on maamme vanhin suojelualue: se rauhoitettiin kuvernöörin päätöksellä jo 1914 , ennen luonnonsuojelulakia. Tunturikoivikkolehdot ja paljakan alaosan suurruohostot ovat lyömättömiä rehevyydessään. Suomen oloissa Malla on ainutlaatuinen tunturikasvien keidas
Luonnonpuistoon kuuluu laajennuksen jälkeen osa Paistuntureista, muiden muassa niiden korkein huippu Kuivi (641 m) . Kurua seurailee polku, jota pitkin pääsee nauttimaan puiston jylhistä maisemista. Soilla on roudan aikaansaamia suuria palsoja. Luonnonpuisto on tärkeä poronhoidolle. Alajuoksullaan Kevojoki kiemurtelee laakson pohjalle kasaamiensa sorapatjojen keskellä, joilla suotuisan paikallisilmaston ansiosta kasvaa erillisiä mäntymetsän saarekkeita kaukana havumetsän rajan takana. Kymmenien kilometrien matkalla Kevon rotkolaakson seinämät ovat yli 150 metrin korkuisia paikoin pystysuoria kalliopahtoja. Siihen on mahdollista tutustua vanhaa jäätikköjoen uomaa seurailevaa 60 km pituista retkeilyreittiä pitkin . Laakson suurimmat harvinaisuudet ovat kaksi saniaista, tuoksualvejuuri ja idänimarre, joiden ainoat eurooppalaiset kasvupaikat ovat täällä . jonka ansiota suurimmaksi osaksi on tietämyksemme puiston luonnosta. 917-25 663 METIA, Kokeilualuetoimisto, Unioninkatu 40 A, 001 70 Helsinki 17, 90-66 1401 METIA, Vesijaon kokeilualue, 17530 Arrakoski, 919-7 124 MH , Korkeakosken hoitoalue , Keskustie 41 B, 35300 Orivesi, 935-2 401 METIA, Parkanon kokeilualue, 39700 Parkano 5 kp , 933-2912 MH, Karstulan hoitoalue , PI 19, 43501 Karstula , 944-69 211 MH, Ilomantsin hoitoalue , 82900 Ilomantsi , 974-22444 MH, Kuhmon hoitoalue, PI 25 , 88901 Kuhmo , 986-50491 MH, Vaalan hoitoalue, Kainuunk. Kevo 710 km 1, Utsjoki 1956, laajennettu 1982. Liikkumisluvat ja lisätietoja saa: Jussarö ja Vaskijärvi: Karkali: Vcsijako: Sinivuori: Häädetkeidas: Salaman petä: Koivusuo: Ulvinsalo: Pelso: Paljakka ja Olvassuo: Runkaus: Pisavaara: Sukerijärvi:6 Maltio ja Värriö: Sompio: Malla: Kevo: MH, Hämeenlinnan hoitoalue, PI 147 13101 Hämeenlinna 10, puh . Puiston itäosaa taas hallitsevat muutamaa autiota erämaajärveä saartavat runsaslinnustoiset suot lukemattomine pienine lampineen Ja puromeen . Kevon retkeilyreitti on hyvin viitoitettu ja sen varrella on useita huollettuja telttailualueita. 34 Kevon kuru yli satametrisine rinteineen on ainutlaaruinen muodosruma maassamme eikä sitä ole tohditru sulkea retkeilijöiltä. 28, 87100 Kajaani 10, 986-26571 MH, Puolangan hoitoalue, PI 10, 89201 Puolanka, 987-51661 MH, Ranuan hoitoalue, 97700 Ranua, 991-51341 METIA, Pisavaaran luonnonsuojeluvanija, Puisto PPA 1, 97 160 Petäjäinen , 991-75 820 MH, Taivalkosken hoitoalue, 93400 Taivalkoski, 988-52221 MH, Ylikemin hoitoalue, Vapaudenkatu 8 B 2-3, 98100 Kemijärvi , 992-12 901 MH , Sodankylän hoitoalue, PI 57, 99601 Sodankylä, 993-12021 METIA , Mallan luonnonsuojeluvanija, 99400 Kilpisjärvi , 9%-77715 MH, Inarin hoitoalue, PI 36, 99801 lvalo, 997-11951 tai luonnonpuiston valvoja, 997-72 511 Metsähallitus ( = MH), luonnonsuojelualuetoimisto, Uudenmaankatu 46 E, (PI 233), 00120 Helsinki 12, 90-6163 Metsäntutkimuslaitos ( = METIA), kokeilualuetoimisto, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki 17, 90-661401 Artikkelin ovat laatineet metsähalliruksen luonnonsuojelualuecoimisto ja metsäntutkimuslaitoksen kokeilualuecoimisto.. Reitin alkupää luonnonpuiston lounaispuolella kulkee muinaisten vesimassojen muovailemaa harjujaksoa, jonka terävää selkää reunustavat molemmin puolin pöytämäiset soratasangot, ositc tain vielä avonaiset lentohiekkad yy nit , suppakuopac ja niihin muodostuneet kirkasvetiset lammet ja järvet. Vettä tihkuvat kalliopahdat ja jokilaakson rehevät lehdot ovat lukuisten kasviharvinaisuuksien turvapaikkana. Keväällä 1983 valmistuu alueesta retkeilykartta. Paikkakuntalaiset saavat myös kalastaa ja pyytää riekkoa an~n . i Luonnonpuiston puolella joki virtaa yhä syvemmälle uurtuneessa rotkossa , johon syöksyy sivuilta useita lisäpuroja. Vaikeapääsyiset jyrkänteet ja louhikot ovat myös antaneet suojan monelle aralle eläinlajille . Kevon luonnonpuisto on enimmäkseen avaraa tunturiylänköä eli skaidia , jossa tunturikoivikkoiset selänteet vuorottelevat ohutturpeisten soiden kanssa. Luonnonpuiston pohjoispäässä on Turun yliopiston Lapin tutkimusasema Ke~o. Luonnonpuiston mahtavin muodostuma ja kuuluisin nähtävyys on valtava Kevojoen rotkolaakso
Vuonna 1975 ilmestyneessä luettelossa Suomen uhanalaisista kasvija eläinlajeista liito-oravan katsottiin olevan vaaravyöhykkeessä. Liito-orava on viime vuosikymmeninä vähentynyt koko maassa, erityisesti levinneisalueensa pohjoisosissa sekä pohjoisen Suomenselän alueella. Suomen Luonnon yleisökyselyillä sekä Riistaja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen vuotuisilla riistakyselyillä. Keväällä ne syövät mieluusti lehtipuiden silmuja. Usein ne putoavat oksaltaan maahan , josta emo ne sitten noutaa takaisin ylös . Tikankolojen lisäksi liito-oravan pesäpaikaksi kelpaavat lähes kaikenlaiset kolot (linnunpöntöt , vanhat oravan pesät, ullakot, jne.) , pystyypä se itsekin kyhäämään naavapallon kuusen oksalle. rakennusai neeksi sekä a101ttain nuoria vuosikasvaimia syötäväksi. Parhaiten liito-orava on menestynyt runsasmetsäisillä alueilla, joissa kuusia on runsaasti. Lehtipuista liito-orava saa pääasiallisen ravintonsa , ja niistä löytyvät useimmiten m yös pesimis-, yöpymisja varastokolor. Viime vuosina liito-oravan esiintymistä on kartoitettu mm. vsk. harmaalla alueella liito-orava on harvinainen ja puuttuu valkoiselta alueelta. VANHAT SEKA METSÄT IHANNE-ELINYMPÄRISTÖ Liito-oravan taantumisen tärkeimpänä syynä pidetään yleisesti nykyaikaista tehometsätaloutta , joka on muokannut valtaosan liito-oravankin elinympäristöstä uuteen uskoon . Ne antavat pa1ts1 näkösuojaa vihollisilta, myös naavaa ja ]uppoa pesänSUO MEN LUONTO 8182 4 1. Ravintokohteiden niukkuus on tuskin kovinkaan merkittävä tekijä liito-oravakantojen heikkenemisessä , sillä leppiä , haapoja ja koivuja löytyy sentään metsistämme vielä melkoisesti . Rakennusten liepeillä olevat pesäpaikat ovat melko vaarallisia: Koirat ja etenkin kissat tappavat liitooravia runsaasti . On monin verroin kohtalokkaampaa pudota maahan koiran tai kissan vartioiman talon pihakoivusta kuin aarniometsän haapajätistä. Elinympäristön muutos on yhteisenä tekijänä kaikissa vähenemismalleissa, joita lajin ekologisen tuntemuksen pohjalta on voitu hahmotella. Lisäksi liito-orava kykenee valtaamaan kolon linnuilta, ja syksyllä talvikoloja etsiessään ne tuskin kohtaavat edes vastanntaa. Heikki Hokkanen , Timo Törmå'lå"ja Hannu Vuorinen Liito-orava harvinaistuu yhä Liito-oravan nykytila yleisökyselyiden perusteella. Poikaset lähtevät pesästä ravinnon hakuun noin kuukauden vanhoina, jolloin ne eivät vielä kykene liikkumaan kovin etäälle pesäpuusta. VIHOLLISET Valoisissa, aukeissa talousmetsissä liito-orava on huomattavasti helpompi saalis esim. Ruokaillessaan se joutuu olemaan helppona maalitauluna useita tunteja vuorokaudessa, kesällä jopa päiväsaikaan . Pienet poikaset ovat kolon ulkopuolella varsin avuttomia ja varomattomia. Nykymetsistämme puuttuu 35. pöllöille ja haukoille kuin luonnonmukaisessa elinympäristössään. Ruokalistaa täydentävät vielä vuodenajan mukaan marjat, sienet, pikkueläimet, jne. Liito-oravakadon on arveltu yleisesti johtuvan m yös sopivien pesäkolojen puutteesta. Liito-oravan luontaisi n elinympäristö on vanha , jykevä sekametsä. Kesällä liito-oravat syövät etenkin lehtipuiden lehtiä; talveksi ne varastoivat norkkoja , mutta syönevät silti useimmiten suoraan puista. Mustalla alueeella liito-orava on jokseenkin yleinen, pisteytetyllä alueella kanta on heikohko. Alamäki on todennäköisesti alkanut jo 1930tai 1940-luvuilla; jyrkkää lasku on ollut ainakin 1950-luvun alusta . Ravinnosta saattaa kuitenkin rulla pula, jos pesäkolon välittömässä läheisyydessä ei ole lehtipuita. Riistaja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen vuotuiset riistakyselyt paljastavat tämän sel västi, samoin kuin viimeaikaiset yleisökyselytkin. Mikäli nykyinen meno jatkuu, liito-orava on artikkelimme kirjoittajien mukaan ehkä piankin luokiteltava erittäin uhanalaiseksi. Kolojakin siis lienee sinänsä riittävästi mutta millaisia koloja ja millaisissa ympäristöissä. Liito-oravan tulevaisuus näyttää synkältä. Nyt on käsillä uusinta tietoa liito-oravan ekologiasta ja nykytilasta. Tietoja lajin elintavoista, runsausvaihteluista ja kantojen kehityssuunnista maamme eri osissa on kuitenkin ollut vähän. Suuret kuuset ovat mieluisimpia liikkumispuita
Talven vatoiksi liito-orava kerää norkkoja puunkoloihin ja linnunpönttöihin. Valtaosa uusistakin luonnonsuojelualueista sijaitsee liito-oravan levinneisyysalueen pohjoispuolella. Liito-oravakancojen elpymistä vaikeuttaa myös se, että parhaat elinympäristöt ovat nykyisin kuin pieniä saaria sopimattomien elin36 ympäristoJen (asutusalueet, viljelysaukeat, hakkuuaukot , taimikot , avosuot, vesistöt , jne) keskellä. Tällä hetkellä maassamme lienee vielä useita tuhansia liitooravapareja. kanahaukka. Viimeisten vuosien havaintotulokset eivät kuitenkaan tue tätä optimismia, Liito-orava saa pääosan ravinnostaan lehtipuista. Tekijöiden perusteellisempi wtkimus liico-oravasca on ju/kaisw tieteellisessfi Biological Conservarion -sarjassa 23(1982) siv. D Kirjoiuajat ovat tutkineer /Ji'co-oravaa jo kymmenisen vuotta. Liito-oravat Joutuvat turvautumaan pääasiassa asutusten liepeiden lehtimetsiin ja linnunpönctöihin, missä vihollisia on runsaasti. Kolopuu lehtipuu ikikuusi -saarekkeiden säästäminen siellä täällä talousmetsien keskellä riittäisi ehkä pitämaan liito-oravakannan hengissä; kolopuiden puuttuessa muuten sopivilla paikoilla voisi pönctöttäminen auttaa. Kesällä se syö etenkin puiden lehtiä. Näädän runsastuminen on tuskin yksinään syynä liito-oravan katoamiseen, sillä lajien päälevinneisyysalueet ovat samat, ja ne ovat sopeutuneet elämään toistensa kanssa. Tällaisissa saarissa paikalliset kannat tuhoutuvat helpommin kuin suurilla, yhtenäisillä alueilla , ja koska lajin leviämiskyky aukeiden yli on heikkoa , saarien uudelleenasuttaminen on epätodennäköistä . Nykyiset yhtä puulajia suosivat valoisat talousmetsät eivät tarjoa kunnon suojaa vihollisia vastaan, eikä niissä ole ravintopuita ja pesäkoloja sopivasti toistensa läheisyydessä. Siitä myös johtuu , että kantojen romahdettua elpyminen on hidasta . SYNKKÄ TULEVAISUUS Vuosikymmeniä jatkunut elinympäristön huonontuminen on siis todennäköisin syy liito-oravakantojen taantumiseen. Talousmetsissä vihollisten saalistustehokkuus lienee paljon suurempi, jolloin liito-oravat vähentyvät ja samalla niiden merkitys saaliina pienenee . Liito-oravan lisääntymiskyky on siis varsin heikko verrattuna esimerkiksi tavalliseen oravaan . Poikue pysyy koossa syksyyn saakka, jolloin nuoret yksilöt alkavat etsiä omia asuinkolojaan. SUOMEN 1.UONTO HI Hl -11. Tulevaisuudessa tuskin on odotettavissa entisenlaisia mullistuksia metsissä , joten voisi olettaa liito-oravankin alamäen paattyvän piakkoin . Muita merkittäviä luontaisia vihollisia ovat pöllöt, erityisesti viirupöllö, joka samoin on huomattavasti runsastunut, ja huuhkaja sekä mm . ,·, k.. Ainoa todellinen apu olisi laajoista suojelualueista Etelä-Suomessa, mutta tämä tuskin toteutuu. 273-284. Jopa liitooravien siircoistutuksia sopiville, eristyksissä oleville alueille kannattaisi harkita . vaan lasku tuntuu jatkuvan vielä vähintäänkin yhtä jyrkkänä kuin ennenkin. Jopa pesänrakennusnaavan löytäminen nuorista kuusikoista tuottanee vaikeuksia. LISÄÄNTYMISKYKY HEIKKO Liito-orava saa poikasia touko-heinäkuussa, yleensä kahdesta neljään kappaletta. Ellei tilanne lähivuosina muutu, on harkittava liito-oravan luokittelemista erittäin uhanalaiseksi. Mikäli käsityksemme liito-oravan harvinaistumisen syistä ovat oikeita, lajin tulevaisuus on maassamme varsin synkkä. Pahin vihollinen lienee näätä, joka 1930-luvulla oli maastamme miltei kadonnut , mutta on nykyisin valtaosassa maata melko runsas. useimmiten näkösuoja, johon liito-orava luultavasti on luontaisessa elinympäristössään sopeutunut . Aiemmin luultiin , että poikasia syntyisi kahdesti kesässä , mutta näin ei ole kuin ehkä aivan poikkeustapauksissa. Asutusten lähellä kissa on todennäköisesti liito-oravan pahin vihollinen. Vihollisten runsastuminen on liito-oravalle todennäköisesti varsin merkittävää
vsk 37. SUOM EN LUONTO H/ H2 1
Kumpaankin sarjaan sa i osallistua enintään viidellä kuvalla. 38 HARRI SULONEN. Silmiinpistävää oli m yös ns. nimekkäiden luonnonkuvaajien puuttuminen. Aihepiiri o li siten hyvin lavea. Mustavalkosarj a kiinnosti selvästi vähemmän, ja mustavalkosarjassa m yös tekninen osaaminen oli , palkittuja kuvia lukuunottamatta, kehnoa . Kilpailussa näkyi selvästi m yös muuan luonnonkuvauksellemme tyypillinen piirre: mustavalkoisen valokuvan aliarvostus. Halveksivat ko luonnonkuvaajat kaupunkimaista ympäristöä samaan aikaan kuin törmäilevät toisiinsa viimeisissä erämaissa. Toivottavasti kilpailu ainakin rohkaisee kuvaamaan ja tarkkailemaan lähija kaupunkiympäristöä nykyistä enemmän. Yllättävää oli heikko osanotto . Tuomaristona toimivat valokuvaaja Kaius Hedenström, Suomen Luonnon taittaja Markku Tanttu ja lehden toimittaja Jorma Laurila. Raati oli valinnoissaan yksimielinen. Luulisi lähiympäristön kiinnostava n kuvaajia enemmän . Aihepiiri kattoi sekä kaupunkiluonnon että " luonnottoman " ympäristön. Ihminen, luonto ja kaupunki valokuvakilpailun satoa Suomen Luonnon alkuvuodesta julistama valokuvauskilpailu Ihminen , luonto ja kaupunki on ratkaistu . LEHTOPÖLLÖ SUO MEN LUONTO 8182 41 esk.. Kilpailun osanotto oli vaisu: mustavalkoiseen sarjaan lähetettiin vain 36 kuvaa ja diasarjaan 160. Kilpailun tarkoitus, kuvittaa Suomen Luonnon kaupunkiluontoaiheista numeroa , romuttui. Erityisesti tuomaristo haluaa antaa tunnustusta Riitta Jokirannalle Ja Hannu Lipitsälle , jotka erottuivat koko panoksellaan selvästi muusta joukosta. Kil pailu oli kai kille avoin ja siinä oli kaksi sarjaa: mustavalko iset paperikuvat ja väridiat. Taso o li heikko, ja voittajat helppo valita
NTO H I 82 -i 1 v~k SUOMEN LUO HANNU LIPITSÄ 39
vsk.. Valokuvauskilpailu Ihminen, luonto ja kaupunki Sarja mustavalkoiset paperikuvat: Hannu Lipitsä: A urinkomatkojen niiyteikkuna 500:mk lahjakomi Hannu Lipitsä: Vanhankaupungin koski, Helsinki 500:mk lahjakomi Harvi Sulonen: Lehtopöllö 500:mk lahjako rcci IJ(uvat eiviit ole paremmuusjiirjestyksessfi) Lisäksi kirjapalkinroja : Ano Hämäläinen: Mikkeli, Pietarinkatu Aarto Tuominen: Jotain vielå' jå"ljelfå" Sarja väridiat: Riitta Jokiranta fiikennea1heisella kuvallaan 500:mk lahjakorcci Riitta Jokiranta kissakuvallaan 500:mk lahjakorcci Jukka Kaurala kaupunkinål<ymå'fliiå"n 500:mk lahjakorcci IJ(uvat eivå"t ole paremmuusiiirjestyksessii) Lisäksi kirjapalkincoja: Mikko Raatikainen : Kukkia ja betonia Mikko Luokkamäki : Helsinki, Merihaka Teijo Nikkanen : Vallilan siirtolapuutarha Liisa Korhonen : P1hanåi<ymii JUKKA KAURALA 40 SUOMEN LUONTO 8/ 82 4 I
41. RIITTA JOKIRANTA RIITI A JOKIRANTA SUOMEN LUONTO 8/ 82 41. vsk
Enkä mitään niin kaunista, niin erikoisella tavalla viehättävää ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. Ja se jätti unohtumattoman jäljen nuoren naisen sielun pintaan. Neljäkymmentä vuotta sitten soi Sallimus minulle ilon päästä tuntemaan tämän joen omalaatuinen kauneus . Mustikka kukkii , sen kukkaset ovat kuin pienet miniatyyrimäiset punaiset lyhdyt. Tuo kapea , paikoin yönmusta Virta. Mennään vaan! huusivat Säärelät, Helmi ja Eelis, kuin yhdestä suusta. Täällä kukkii ajuruohokin . Päivä oli hehkeimmillään , kesä kauneimmillaan sillä juuri olivat viimeiset jäät lähteneet ja nurmi vihannoi ja lehtipuut olivat vaalean vihreissään. Kuusinkijokea , jonka nimikin on kuin musiikkia. vsk.. Minä hämmästelemään ettäkö Kiuasta isolla koolla . Kukapa arvaisi että ne syyskesästä ovat vaihtuneet suuriin lähes rypäleen kaltaisiin makeisiin marjoihin , tummanpuhuviin , koboltinsinisiin , meheviin mustikoihin. Suorajärven suuressa pirtissä ja pihassa vietimme sunnuntaisen iltapäivärupeaman vieraanvaraisen talon antimista nauttien. Niinkuin on meillä Rovaniemellä Kursunki , lukemattomien unohtumattomien kesäretkien , marjaretkien ja hiihtoretkien sekä tietenkin kalaretkien toivepaikka niin liittyy vanhaan Kuusamoon Kuusinkijoki , lumoava joki , joka kulkee milloin jyrkkien törmien keskellä jopa vaahtopäinä pärskyen , milloin taas hiljaisina tummina suvantoina laakeampien maisemien keskellä . Rantavesissä nosti päätään jo, tosin hieman arkaillen , kahilikko . Se on tuota vedenjakajamaanselkää , johon kuuluu myös Rukatunturi etelämpänä , ja jonka itäpuolella virtaavat vedet Paanajärveen ja länsipuolella Kitkaan ; mahtava vuorijotos, jonka kokonaisuuden voi tavoittaa kirkkaina kesäöinä Rukatunturin huipulta , kun aurinko ei mene mailleen vaan ui kullanpunaisena yöttömän yön autereessa. Epätodellista ja kuitenkin todellista . Ja kasvitieteilijät ovat kertoneet että muutenkin täällä on sama kasviston rikkaus kuin ylempänä OulangalsuoMEN LUONTO 8182 41. Sen voit löytää aivan kuivan kankaan kupeelta , joka vyörähtää alas Kuusingin törmältä samalla tavalla kuin ison siskonsa Oulangan kaltteelta. Joo 'o, pitäähän toki sekin ihme nähdä että kiuas on joessa eikä kämpän nurkassa , minulle naureskeltiin , kun pudottauduimme alas joen jyrkkää törmää, sitä Kuusinkia , mistä Suoraniemessä oli puhuttu . Joen latvavedet lähtevät Konttaisen ylängöiltä. Olinhan toki nähnyt Auttinkönkään , olin nähnyt kotijokeni Ounasjoen ja Kemijoen , olin nähnyt monet viehättävät puroset ja kevätojat lapsuuteni maisemassa. Kasvillisuus on rehevää, rinteitten sammal ja jäkälä pehmeää askelten alla , varvikko uusine lehtineen kuin silkkiä , vihreää kaikissa alkukesän pastellin kaltaisissa sävyissään . Laskeudumme jyrkkää kurun rinnettä alas. Ei tässä maailmassa enää ole liikaa sen laatuista kauneutta sielun virkistykseksi, toivoo Annikki Kariniemi, lappilainen kirjailija. Pappa houkutteli meitä iltakalaan , mutta meillä oli kiirekin olevinaan. Vai oliko niin että olin herkempi juuri tuolloin tajuamaan luonnon kauneuden maailman mene ja tiedä , mutta yhäti se on lumoavana sieluni peilin edessä . Se olikin , tuo Eelis, maanma1010 selittäjä! Sitten oli Kiuas edessämme , yksi Kuusinkijoen helmeilevimmistä putouksista, kuten tulin myöhemmin huomaamaan , tutustuessani paremmin virtaan . Mutta tämä oli toista . Yhä himoitaan sähköntuottajiksi Kuusamon vesistöjä , Kuusinkijokeakin. Mutta oli myös noita tummia syviä suvamoja alhaalla kanjonissa. Nyt mennään kahtoon kiuasta! ilmoitti rajaseutupastori iloisesti ja silmät vilkkuivat paksujen silmälasien takaa ovelasti . Sillä oli toki koskipaikkoja enemmältikin . Suorajärven pohjoisimman reunan tuntumassa kulkee joen väylä, ja niin lähtee vetämään Suora42 järven vesiä mukanaan . Olihan kirkko kuulutettu myös Nuoruselle ja tarkoituksenamme oli vielä käydä 'kumartamassa ' itse tunturiakin. Miten se sitten täällä kun se siellä Suorajärvellä . Siellä suattaa !ohikin tulla pyyvöksiin, kehaisi kesällä 19 3 7 Suorajärven entinen Pappa, valtiopäivämies ja saarnamies, kun olimme opettaja Säärelän perheen kanssa lyöttäytyneet rajaseutupastori Olavi Laitisen mukaan hänen maakirkkokierrokselleen . Annikki Kariniemi Unohtakaa Kuusinkijoki Vesiherrat! Unohtakaa Kuusinkijoet ja hänen kaltaisensa iki-ihanat kukkapurot. Niin ajoimme takaisin Paanajärven tielle , ja sitten pysähdyttiin eräässä kohtaa tietä . Oikeastaan täältäkin tulee Kuusinkijokea ja tämä on jo toki sitä jokea joka tulee Suorajärven kautta mutta Vuotungista päin tulevaa virtaa kutsutaan m yös Kuusingiksi, se on niin soma tuo Kuusinki , sillä on lähteensä Ampumavaarassakin , selitti Eelis Säärelä vauhdilla
...,.,,i.,~1.o: .. Kertomus kuvaa luonnon tapahtumia totuudenmukaisesti inhimillistämättä joutsenia. k~".;'~~-!'u.~"Ji!: ,:0-.,::,::~~:::~,:i,, .<Amur_,1,..,,....,,,,,,r.11lil.dlkun"1,dib,l,.d.11M ~tlh"lnr.»n..ai,,._,t .......... Osa puistoista laajeni ja osa perustettiin uusina. 93 1-11 5 71 5 TURKU Läntinen Rancakatu 21 puh . '"""""""1 ....... u ...,.t,:,,,.-a:,,........,,.n1,Jo.,.._.......i.,, ___ ,...,, ELOKtJ.!L _____1 98:r, M ".l ,, 8 T i 2 9_ ,., 1516 K _Ito 3 4 ni.1.........,_'fl ~,...i...;.......,u.,.,.....,,:.l,.,.1 "'rnn•lb ""'"""·· , ......... Seinäkalenteri esittelee kolmetoista uutta kansallispuistoamme sanoin ja kuvin . Luontokalenteri kertoo kuukausittain mitä luonnossa tapahtuu . Pesälammen tapahtumat ovat humoristisia ja hiukan jännittäviäkin. =~-----,. Jotta puistot tulisivat tutuiksi, Luonnonkalenterin aiheeksi valittiin ensi vuodelle kansallispuistot. (90) 406 262 Sivumyymäläc: HELSINKI Hakaniemen ylähalli puh . 9 2 119 909 Täydellinen 1ilauslii1e oli Suomen Luo nnon numerossa 6-7. 1:1 "'''"~'" '"'"' <'l.'l:.lo.l!-""' s:•-:1::~:~:; ~:::~:~l~t.i,\!, nllit. Luonnonkalenteri 1983, kansi + 12 kuukausilehteå' + kartta/ehti, koko 34 X 49 cm. ---·"' Luonnonkalenteri 1983 Uudet kansallispuistot Suomen kansallisja luonnonpuistoverkko kasvoi kuluvana vuonna. '"'''"''"""'"'ld."'"min,,,nka,li, .. Nyt puistoja on yhteensä neljäkymmentä. Lisänä kalenterissa on karttalehti, joka osoittaa kansallispuistojen ja yleisölle avointen luonnonpuistojen sijainnin ja pintaalat. Suomenkielisen laitoksen rinnalla on ilmestynyt samanaikaisesti Marita Lindquistin ruotsinnos kirjasta: Svandammen Kirja on kovakantinen, A 4 kokoinen ja kauttaaltaan vå'rikuvitettu (70 69 mk suurikokoista valokuvaa) /'.>uomc: n UOllllOll.;;u o ,e u llllO ')' LUONNONKALENTERI ........ , .. Hannu Hautalan värikuvat ja Jukka Parkkisen teksti tukevat toisiaan ja antavat kumpikin uutta näkökulmaa laulujoutsenen elämään . Saatavana suomen-, ruotsin, englannintai saksankielisenå·. 90 -7 53 25 80 TAMPERE Murrokacu 1 puh . ,kt-1.n p L s § ,., -12 .13 J.:-t 7 9 f~l !· fQ 1.! ::::=..•-·•-:~ .... Kirjan lopussa on lisäksi pari sivua asiatietoa joutsenesta ja pesälammen luonnosta viittauksin kuvitukseen, joka tekee Joutsenlammesta hienon kuvateoksen aikuisellekin. ::-=-""=•~-=·•,, 29 JQ JI ---~... 1412_5-,-'.i§. ,...k-naan.-i.,1,.,,..,_.1u...,.M,...,....,,n...,,..,.~in ,.,,...,1;,,lb;,ot-..ru..L,,...,.,1o,1o...,.,....,.,..,r.ol,rmu ~~::=~~-~~l!•-;:_.t~n ..-uµl..11,,.1.,.,,.,.....,.0,..,rn•t...._,.,, ....... Joutsenlampi -kertomus peså·stå' ja poikasista lapsille Tarina alkaa joutsenparin paluusta vanhalle synnyinseudulleen , kuusamolaiselle suolammelle, jota talven on hallinnut korppi . ,ll••"'" \hW,muull.no,IJv, -.........._.n M"l'••M•..i,,..,h.J-,1,n.a<· -~e "-"""'.,'"' ,cU_.,_,, l..,-h.rr\1""""U iO lu,-,Ult;I .,nn t...dl;I ...,,,.,,i.,,,..,~k.,.,1u.....,,,,,u....,,,..,1t;a .,,_,.,_.K..ul....,...~lr\·m_.....,."',•.......S",k>.<. Päivyriosassa nimipäivien lisäksi tilaa omille pienille merkinnöille. OULU Kajaaninkatu 13 puh .981-220 279 43. _ .... 1>("1..-.""',<" ... z2 ~3 27 _48 =:.::-::-.. ,t,p,,L,,:&..,...,.........ii"f'U"'"'" 11 ~, ~•l .,,, l\)T'1:fN• nl\Jl\.l I\"-• .,r.,I utuc-1"1t> -,dJ,-.,,,.i.., .. 43 mk (Suomen Luonnon tilaajille 38mk) Tilaukset: Suomen luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11, 00100 HELSINKI 10, puh . ~la b,l,.•....._,......,,,,,.,dd0<>uhJ~i,;.<j\...,"1"' "•"""""' .
Harrastelijalle jokainen vastaantuleva erikoisempi kukkanen tai ruoho on uusi ihme Luonnon suuressa kirjassa. Aina se oli yhtä lumoavan kaunis , salaperäinen ; mustanpuhuva tummina syysiltoina vuonna 19 39 , kun mieheni kanssa siellä poikkesimme matkalla Kuusamosta Paanajärven kautta Liikasenvaaralle tai kirkkaan aurinkoinen , kun siellä jatkosodan aikaisina kesinä onnistuin käväisemään , tai leikillinen uuden lumen aikaan kun pysäytimme automme 'Karppisenmutkaan' , jossa Kuusamon edesmennyt nimismies Karppinen oli joskus 30-luvulla aJanut korkean Fordinsa 'mehthän' . Ja nyt olemme alhaalla Kiuaskönkään pärskeitten ulottuvilla. Ylhäällä jyrkkien rinteitten lakipäillä kohottautuu puusto kuin pilviä tavoitellen . vsk .. Todella kevyt oli uusi lumi . Puolustetaan saamelaisten elinoloja ja jokamiehenoikeuksia . Boikotoidaan kertakäyttövaatteita. Kuusamolainen , mene smne nytkin katsomaan , jos voit , miltä se näyttää ja miten se puhuttelee Sinua , saat sieluusi yhden kauneimmista kuvista elävästä elämästä ja voit se kerran mukanasi viedä Tuonen virran tuolle puolen . Teemoiksi on valittu omaehtoisuus, solidaarisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö . Monia kertoja tuon ensi käynnin jälkeen tuolloin , yli neljäkymmentä vuotta sitten , sain ilon nähdä uudestaan Kuusinkijoen virtaavan syvällä laaksossaan. la. Työ ntekijöiden omistamassa vaatetehtaassa tehd ään käyttökelpoisia työvaatteita . Viime vuonna on käynnistynyt Pohjoismainen vaihcoehcokampanja, jonka tarkoitus on nimenomaan esitellä myönteisiä mahdollisuuksia. 70 kuvataulussa kerrotaa n Ruotsissa jo toimivista vaih toehdoista kaikilla elämänaloilla. Ostetaan energiaasäästäviä kotitalouskoneita . Tätä on käynnistell yt norjalainen Framtiden i våre hender -järjestö (FIVH) , mutta se on tarkoitettu yhteispohjoismaiseksi. Pihamaalla vilistävät vapaat kanat ja iloiset porsaat .. Järjestön peSUOMEN LUONTO 8/ 82 41. ympäristö nsuojelua. Koton a syödään ruokaa , jonka tu ottamiseen ei ole sekaantunut eläinteollisuus eivätkä ylikansalliset yhtiöt (mat utan djurindustrier och multinationella storföretag eli " mudimums"). Täällä kaikki se, mitä on mahtavan Kiutakönkään olemuksessa , on pienemmässä mittakaavassa, mutta silti lähes yhtä uljasta . Ilmassa on tuhansien tuoksujen tulva , vedessä kirkkaus ja voima. Sieltä ava utuu 12 ove n kautta yhtä monta tortunpalan muotoista osastoa, jotka kuvaavat eril aisia te itä muuttaa maailmaa. ehkä osin ruotsalaista lainaten. Tehtaassa tehdään lämpöikkunoita ja valkaisem atonta paperia. Lähin rantakasvusto lilluu rantakivien lomitse solahtelevassa vedessä ja nostaa päätään kirkasta poutasäätä kohti . Näyttel yteltan ovelta alkaa käy tävä , josta kulkij a putkahtaa teltan keskelle. yhteisöelämisestä . selittää näyttelyn " pääideologi ' · Varis Bokalders Ekoteket -tietokesku ksesta. Kuvaseinän kierrettyään katsoja nousee ulos johtaville portaille ja näkee ylhäältä, että koko joukko vaih toehtoja on jo olemassa tässä ja nyt ja että palasista muodostuu kokonaisuus. Oli uusi lumi ja joki oli 44 neitseellinen virratessaan lumisten töyräitten kuin kevyitten morsiushuntujen liepeitten reunustamana siellä alhossaan. Ja katoaa näkyvistämme . Ja nauravat part ansa meidän haaveillemme saada suojata tämänkaltaisia vinoja . Kompostoidaan ja hoidetaan mehiläisiä. mikä osittain johtuu 15 kruunun sisäänpääsymaksusta (teltan vuokra on korkea) . Kaikkien teiden kautta päädytään vaih toe htoiseen tulevaisuutee n. TULEVAISUUS TELTASSA Ruotsissa vaihtoehtokampanjan näkyvin osa on ollut telttanäyttely. Näyttelyn muodolla halu taan osoittaa , että kaikki toim intati et ovat tarpeellisia. Ruotsissa siihen on osallistunut 10 ympäristö, rauhan, vaihtoehto, naisja solidaarisuusjärjestöä. rauhantyötä ja vaihtoehtoista tuotantoa. Palaamme takaisin autolle , ja matkaa jatkuu kohti Tavajärven erämaakylää. D Katsauksia Uutisia "Eiei" ja "hyihyi" vai vaihtoehtoja Kolminkertainen hyi-huu to vesihallitukselle1 Ei ydinvoim aa ' Ei Vuotoksen allasta. kokonaisnäkemystä , joukkovoimaa. terveydestä, suku puoli roo leista. Ehkä se on päässyt yli tai ehkä levähtää kuohujen alla olevan kiven kasteella ja sieltä jatkaa jo tyvenempää matkaansa , mene tiedä , mutta me emme enää sitä näe . kul ttuurista ja uud esta elämäntavasta. Kiuasköngäs suojaa turvattinsa . Myös tanskalaiset ja norj alaiset suun nittelevat omaa näyttel yä. Pohjoismainen vaihtoehtokampanja on joukko tapahtumia ja löyhä yhteysverkosto, johon pyritään saamaan mukaan mitä erilaisimpia ympäristöja rauhanja vaihtoehtoryhmiä. Kuusi taas kuvaa yhteiskunnallista vaiku tta mista: solidaarisuutta. Kuusi osastoa kertoo yksilöstä: henk isestä kasvusta. Ja tämän Kuusingin ne nyt himoitsevat itselleen , vesiherrat. Näyttely on pystytetty suureen sirkustelttaan , ja mustalaisvankkureilla se on kiertänyt kesä n aikana 15 eri paikkakunnalla. Alituisesta hätävarjelusta väsähtäneinä ympäristönsuojelijat eivät ain a jaksa hymyillä ja esittää vaihtoehtoja luonnon tuhoamiselle ja ympäristön laadun heikkenemiselle . Sitä tulee jokaisesta ranmsta kivien lomitse ja putouksena parhaimmissa kohdin . Kerrotaa n kehitysmaiden puukampanjoista. Näyttelyllä on ollut vain vii tisensataa katsojaa paikkakunnittain . Ja tuossa aivan silmiemme edessä näemme paanajärveläisen nuoren taimenen pyrkivän ylös; se hyppää keskellä kuohuja, sen tumman kiiltävä selkä loistaa kuin silkki valkoisten kuohujen keskellä tulipunaisen sekunnin ajan. VAIHTOEHTOINEN POHJOLA-TUTKIMUS Seuraava suuri askel vaih toeh tokampanjassa on rutkimus vaih toeh toisesta Pohjolasta. josta kertoo teltan ulkolaitoja kiertävä valokuvaseinä. Vettä on
EI PELKKÄ ELÄMÄNTAPA Vaihtoehtokamppailijat haluavat välttää julkilausumien sorvaamista ja keskittyä toimintaan , mutta joitain tavoitteita on tietysti määritelty. SUOMEN LUONTO 8182 41. Ruorsalaisittain näin: "yhteiskunta, jossa ihmiset määräävät omasta elämästään, jossa ihmisten ja luonnon resursseja käytetään mielekkääseen tuotantoon , jossa ihmiset oivaltavat mahdollisuutensa ja oikeutensa vastarintaan , jossa ollaan solidaarisia maailmanlaajuisesti ja puolustetaan rauhaa aktiivisesti''. Mitään vaihtoehtokampanjan nimellä kulkevaa ei kuitenkaan ole naapureiden mallin mukaan ruvettu pyörittämään , koska on tuntunut etteivät voimavarat vielä riitä. Ennen kaikkea tutkittaisiin , miten pohjoismaat voivat hypätä ulos kansainvälisestä kilpailusta, joka on Dammanin mukaan syypää niin sodanuhkaan ja ympäristötuhoihin kuin kehitysmaiden riistoon ja vääristyneeseen ihmiskuvaan . Konkreettinen työapu ja kunnianosoitus ekokuntalaisten työlle toivon mukaan vauhdittivat ekokunnan kehittymistä. Leiri oli mielenosoitus rauhanomaisen ja ympäristöystävällisen kehityksen puolesta. Siitäkin muistutetaan , ettei pelkällä elämäntavan muutoksella päästä perille vaan on myös toimittava yhteiskunnallisesti. rustajan , kuuluisan norjalaisen filosofi Erik Dammanin mukaan tutkimuksen tarkoitus on todistaa, ettei nykykehitys ole vääjäämätön , ja käynnistää keskustelu tulevaisuuden vaihtoehdoista , joiden välillä voimme valita. Ruotsalaiste n poliittisia vaatimuksia ovat: jou kkoliikenteen kehittäminen ruuan tuottaminen paikallisesti m yrkyttömän viljelyn tukeminen eläintehtailun kieltäminen elinympäristön ja luonno n mo ni muotoisuuden puolustaminen kotimaisen vaateteollisuuden tukeminen valkaisemattoman paperin käyttö ympäristöystävällinen ja luonnonvaroja säästävä tuotanto perustarpe1s11n kierrätys lakisääteiseksi uudistuvaan energiaan energiaasäästävät tekniikat yhteistilojen rakentaminen asuntoihin ydinaseeton maailma, alkaen ydinaseettomasta Pohjolasta puolustusmäärärahat elintarvikeJa energiahuollon turvaamiseen kriisitilanteissa vaihtoehtojen tutkiminen jokamiehenoikeuksien suojelu reilu kaupankäynti kehitysmaiden kanssa omaehtoinen kulttuuri EKOKUNTAJA MAAN PUOLUSTUS Yhteispohjoismaisiin kampanjakokouksiin on Suomesta osallistunut ihmisiä EVYstä , Natur och Miljöstä ja Ympäristökeskuksesta. Meillä on kuitenkin ollut omaehtoista tarjottavaa muille Pohjoismaille: erityisesti vaihtoehtokampanjalaisia on kiinnostanut Suomussalmen ekokuntakokeilu ja sitä tukenut Maan puolustus -leiri, koska mitään vastaavaa ei ole tiedossa muualla. Auli Kilpe/iiinen 45. Maan puolustus -leirillä kampanja-aktivistit Norjasta ja Ruotsista ehdottivat pohjoismaisen ystävyysyhdistyksen perustamista kokeilun tueksi , ja myös ekoopiston perustamisesta oltiin kiinnostuneita. Nelisensataa osallistujaa vetänyt Maan puolustus -leiri oli Suomessa paljolti sitä, mitä pohjoismaisen vaih toehtokampanjan on tarkoitus olla muualla . , sk. Monessa yhteydessä painotetaan , että vaikka esitetäänkin myönteisiä tulevaisuusvaihtoehtoja, missään nimessä ei pidä unohtaa terävää kritiikkiä ja päiväkohtaisia kysymyksiä. Pohjoismainen vaihtoehtoka_mpanja ?" valjastanut sirkust_eha~ valistustyöhönsä . Jo näyttelyn muodolla halutaan oso111aa, etta ka1kk1 enla1set t01minta11et ovat tarpeellisia. Parhaillaa n FIVH kerää rahaa ja tukijoita tutkimuksen aloittamiseksi , ja tästä aiheesta pidetään seminaari seuraavassa kampanjakokouksessa marraskuussa Göteborgissa
Toimitusinsinööri arvioi korvauksen yhteistyössä maanomistajan ja luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Luonnonsuojeluliitto järjestää etupäässä jäseni lleen tarkoitettuja kursseja ja luentoja. SUOMEN LUO TO 8182 J v,k. KURSSEJA YRTTIEN KERUUSTA LAINSÄÄDÄNTÖÖN Ympäristökasvatus kuuluu yhtenä osana sivistystyöhön. Kuulijoita tilaisuuksissa oli yhteensä yli 700. Keskeisiksi keskustelunaiheiksi kohosivat suojelualueiden lähes olematon hoito ja perustamista jarruttava vaihtomaan puute. Metsähallitus perui viime hetkellä puheenvuoronsa ja sieltä ilmoitettiin , ettei virasto ole halukas järjestämään valtion vaihtomaata luonnonsuojelualueiden perustamista varren . kaksi seminaaria sekä kahdeksan luonnonharrastusvii kkoa. Arviointimenettelyä pitkittää kuitenkin hakemusasiakirjojen pyörittäminen eri virastoissa. Seminaarii n osallistu i yli 70 viranomaisten , seutukaavaliittojen ja vapaaehtoisen luonnonsuojeluliikkeen edustajaa. (90) 176 633. OK:n kautta järjestöt voivat hoitaa opintokerho, kurssija luontotoimintaansa. Tuloksensa kerho voi julkistaa paikallislehdissä tai omassa näyttelyssä. Ensi vuodeksi on suunniteltu 11 vai taku n nall ista eri tyisku rssia. Viime vuonna liitto järjesti kursseja 44, eli toiseksi eniten ja luentoja 16 eli kolmanneksi eniten O K:n järjestöistä. Sen tavoitteena on edistää ympäristönsuojelulle myönteisiä asenteita ja toi mintavalmiuksia. Opintokerho voi olla tutkiva kerho , joka paneutuu esimerkiksi paikkakunnan ympäristöongelmiin . Asioita pohditaan ja selvitetään yhdessä pienryhmässä. Verrattuna muihin OK:n jäsenjärjestöihin luonnonsuojeluliitto on ollut sangen aktiivine n. Varsinaisten koulutustilaisuuksien lisäksi liitto järjestää useita järjestötapahtumia, joissa jäseniä koulutetaan toimimaan ympäristön puolesta. semmaare1sta Vapaaksi sivistystyöksi kutsutaan koulujärjestelmän ulkopuolella järjestettyä toimintaa, joka ohjaa vapaa-ajan oppimista ja kasvatusta . KOKEILKAA OPINTOKERHOA' Kurssit ja seminaarit paikallisyhdistyksissä jo tunnetaan . Liisa Leskinen Byrokratiaa ja vastahankaisu utta suojelualueiden perustamisessa Maailman luonnonsäätiön Suomen rahasto järjesti Lammilla marraskuun alussa seminaarin " Yksiryismaiden luonnonsuojelualueiden perustaminen ja hoito". KORVAUKSET KANGERTAVAT Seminaarin käynnistäjänä oli syksyllä 1981 luonnonsuojelulakiin lisätty pykälä 11 a, joka takaa yksityiselle maanomistajalle korvauksen suojelualueen perustamisesta. Jos paikallisyhdistyksesi on kiinnostunut opintokerhon perustamisesta tai muista koulutusasioista, kysy lisätietoja OK-opintokeskuksesta Liisa Leskiseltä, osoite on Marian katu 12, 001 70 Helsinki 17, puh . Maanmittaushallitus antaa arviointipyy nnön edelleen läänin maan mittauskonttorille, joka puolestaan ohjaa pyynnön maanmittaustoimiston toimitusinsinöörille. . Sen sijaa n valtionapua saavia opintokerhoja ei viime vuonna ollut vielä yhtään kappaletta . Opintoaihee nsa voi kukin kerho valita itse. Luonnonsuojeluliitto ja LuontoLiitto ovat Opintotoiminnan Keskusliiton (OK) jäsenjärjestöjä yhdessä 29 muun järjestön kanssa. OK ylläpitää OK-opintokeskusta , jonne luonnonsuojelujärjestöt saivat oman opintosihteerin tämän vuoden alussa. Korvausmenettelyä ja korvausten arviointia selvittivät maanmittaushallituksesta yli-insinööri Aarre Terho ja toimistoinsinööri Päivi Mattila. Ne ovat yrittikasvi, hyönteisja maisemanhoitokurssit. Tämä on vahinko, sil lä opi ntokerho voi olla hyvin moni-ilmeinen opiskelumuoto. Ympäristökasvatusta kursseilta ja . Se kuuluu niin kansalaisja ryöväenopistoihin , kansanopistoihin kuin järjestölliseenkin sivistystyöhön. Talvella järjestetään vaelluskalaseminaari ja alkusyksyllä seminaa ri ympäristönsuojelun vai kutuksista talouteen ja työllisyyteen. Opintokerho on vaativin, mutta vapaan sivistystyön ydi najatusta selkeimmin heijastava työmuoto . Ensi kesäksi on suunniteltu perinteisten saarisroluonto, Lapin luonto, kasvivalokuvaus, lintuvalokuvaussekä luonnonmukaisen viljelyn kurssien lisäksi kolme uutta kurssia. Opintokerho voi opiskella esimerkiksi kirjojen, lehtien tai rad ioja tvohjelmien pohjalta. Mutta eivätkö juuri ne tilanomisrajar , joiden maata siirretään suojelualueeksi, olisi ensisijaisesti vaih tomaan tarpeessa. Opettajina kursseilla ja seminaa46 reissa toimivat sekä liiton työntekijät että ulkopuoliset asiantuntijat. Ja siinä byrokratia kukkii : Omistajan on liitettävä lääni nhallitukselle menevään suojelualuehakemukseen joko selvitys siitä , ettei halua suojelualueen perustamisesta korvausta valtiolta tai pyyntö korvau ksesta. Suojeluhanke ei etene jos maanomistaja ei ole tyytyväi nen arvioituun korvaukseen . Luonnonharrastusviikot ovat viikon pituisia kesäkursseja. Kerhossa voidaan esimerkiksi harrastaa lintuja, kasveja tai hyönteisiä , jolloin tietolähteinä ovat myös kerholaisten kokem ukset ja tiedot. Metsähallituksen ja maatilahallituksen vastahakoinen suhtautuminen on varsin ikävää , sillä se vai keuttaa valtioneuvoston vahvistamien suojeluohjelmien toteuttamista. Tällaisia ovat esimerkiksi perinteiset järjestöpäivät vuoden alussa. Erityiskursseilla opiskellaan muun muassa yrittien keruuta ja säilöntää, luontopolkujen perustamista , harju jen suojelua ja ympäristölainsäädäntöä. Hakemuksen tu llessa maaja metsätalousm inisteriöön lausu nnolle ministeriö pyytää maanmittaushallitusta arvioimaan suojelualueen perustamisesta maanom istajalle koituvat taloude lliset edun menetykset. Monikaan maanomistaja ei hevillä suostu rahakorvaukseen, kun omaisuuden arvo säilyy parhaiten maassa . Sen toimintamuodot muovautuvat sisältöjen ja päämäärien mukaan pohtivasta keskustelusta käytännön harjoitu ksiin . Niihin kuuluu jäseninä noin 300 järjestöä. Maassamme on tällä haavaa 10 järjestöllistä sivistysliittoa. Vapaata sivistystyötä tehdään kansalaisja työväenopistoissa, kansanopistoissa sekä järjestöissä. Kerho voi tehdä myös retkiä . Luonnonsuojelupiireillä ja paikallisyhdistyksillä. Työvoimaa korvausten arviointiin on, si llä maanmittaustoimistoja on lähes joka kunnassa . Jokaisella sivisrysliitolla on oma opintokeskuksensa . Korvausten arviointiin kuluu yli-insinööri Terhon mukaan aikaa puolesta vuodesta yhteen vuoreen. Kerho voi muita opiskelumuotoja paremmin kehittää oppimisja riedonhankintavalmiuksia, kriittistä asennoitumista ja itsenäistä ajattelua. Kovin halukkaalta ei vaikuttanut maatilahallituskaan, sillä viraston edustaja toimistopäällikkö Seppo Heinonen katsoi maata tarvittavan ensisijaisesti tilan laajentajille
365) . Suunnittelija Pekka Salminen maaja metsätalousministeriön luonno nvarainhoitotoimistosta ja toimistopäällikkö Matti Helminen metsähallitukse n luonno nsuojelualuetoimiscosta esittivät ratkaisuksi työvirastoa, joka ministeriön , lääninhallitusten ja maanomistajien kanssa yhteistyössä hoitaisi kaikkien suojelualueiden hoidon suunnittelun ja tarvittavan valistusmateriaalin sekä rakenteiden tuotannon. Molempien puheenvuoroissa kaivattiin lainmuu tosta , joka kirjasi suojelualueiden hoidon valtion tehtäväksi. SL 8/78 s. Suojelualuee n perustaminen on SUOMEN LUONTO 8/ 8141 "k ojittamisesta vo i syntyä pahojakin haittoja. Hiekka lähti tietysti liikkeelle : Ojat täy ttyivät miltei ää ri ään m yöten noin vuod essa ja tulvave det levittivät alajuoksulla hiekkaa noin puolen heh taarin yhte näiseksi kentäksi suolle ja suo n reunametsikköö n. Myös Limingan lahti saattaa maaru a u mpee n ent istä nopea mm in (ks. Seminaariväki toivoikin esimerkiksi maaja m etsätalousministeriö n tuottava n selkeän ja hel posti ymmärrettävän esittee n suojeluohj elmista , suojelualueiden perustamisesta sekä korvauksista. Ei tämä tietysti mikää n ekokatastrofi ole, mu tta joillakin seuduilla hiekkamaiden ajattelemattomasta Seminaarissa ehdotettiinkin korvausarvioinnin yksinkertaistamista siten , että lääninhallitus voisi p yytää arv1omt1a suoraan maanmittauskonttorilta. Keskusmetsälautakunta Tapion metsän parannusp iiri ojitti Ullavan Lähdenevalla Keski -Pohj anmaall a pari vuotta sitten suoalueita ja nä iden välissä olev ia hiekkakaarroja. SUOJELUALUE IDEN HO ITO JÄRJESTETTÄVÄ Yksityismaiden suoj elualueiden hoito on Suomessa täysin järjestämättä, valtion suojelualueilla hoito on vähitellen käynnistymässä. 376). Lumijoen kunnassa hiekkaa on kulkeutunut Lumi jokee n ym päröivil tä oji tusalueil ta n iin paljon , että joki on huo mattavasti madaltunut ja hiekkaa o n tul va-aikoina liettynyt pilaamaan maa nvil jeli jöiden pe ltoja. Samoin virasco huolehtisi varsinaisesta hoirotyöstä . N ykyisin kansallispuistoj en käyttöja hoitosuunnitelmien teossa lääninhallitusten asiantuntemus on sivuutettu kokonaan . Pääsihteeri Esko Joutsamo Suomen Luonnonsuojeluliitosta esmi, että suojelualueiden hoidon tulisi kuulua ympäristöministeriön luonnonsuojeluosascon luonno nsuojelualuetoimiston tehtäviin ja että työn suorituksesta vastaisi ympäristöministeriöö n nykyiste n vesipiirien poh jalta muod ostettavat työvirastot . Kulttuuribiotoopit kuitenkin häviävät, jollei niiden ylläpidosta huolehdita. Valtiovarainministeriö o n kui tenkin kieltäytyn yt muu ttamasta kyseistä määrärahaa arviom äärärah aksi. Lääninhall ituk sista on läheisemmät yhteyd et suojelualueille ja niissä hoiro sujuisi kaikkein vähimmällä byrokratialla. Korvaushakemuksia on vireillä kolmisenkymmentä, mutta vasta yksi hakemus on käsitelty loppuun . 47. O ngelm at eivät siten jää aina paikallisiksi. To ivottavasti ainakin pikkutyllille on uudesta hieti kosta iloa. Yli tarkastaja Pekka Borg metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimistosta totesi , että usein hoito on ennen muuta kävijöiden ohj aamista ja palvelemista. Tässäkään tapauksessa korvausrahoja ei vielä ole maksettu , jote n kärsivällisyyttä suojelualueen perustaminen vaatii . Intendentti Martti Linkolan esittämässä Suomen Kotiseutuliiton kannanotossa korostettiin vapaaehtoise n työ n tärkeyttä maisemien ja suojelualueiden hoidossa. Seminaarissa mietittiin sitäkin , kenelle yksityisten suoj elualueiden hoito kuuluisi, kuka vastaisi kustannuksista. Lain sanamuodon perusteella korvaukse n maksa mi nen on ehdoron , eli jos suojelualuee n muodostaminen on perusteltua, korvauste n on löydyttävä valtion rahoista. Myös Koilliskairan alu ee ll a hiekkaiste n maiden ojituksista on tullu t ongelmia (ks. Ull avan Lähd enevan tapauksessa suurin haitta lienee suon tärveltymi sen lisäksi ojitusvarojen valum inen kirj ai mellisesti hiekkaan. Toisen ongelm an saattavat muodostaa korvausrahat . Jorma Laurila byrokratialtaan nykyisin varm aa n monimutkaisin mahdollinen ja menettelytapoja alueiden suojelemiseksi on monia. Esim . Suomen Luonto 8 / 80 s. Tapion tahattomat talkoot: pikkutyllille pesimähietikko Hiekka maide n oji tuksesta o n aiheu tunut pu lm ia Pohjanmaa ll a. Linkolan mielestä pienikin rahoitusapu vapaaeh toisen kansalaiscoiminnan tukemiseksi vo1s1 piristää huomattavasti hoitoa . Tutkija Anna-Liisa Hirviluoto mu seovi rastosta kertoi, että m aassamm e on noin 10 000 muinaismuistoa , joista noin 10 % tarvitsee ho itoa . N ykyise n esit yksen mukaan luonno nsuojelualueiden hoito näyttää jäävän sekä ympäristö ministeriön että maaja metsätalousministeriön ho idettavaksi, jo llo in kumpikaan ei ilmeisesti ota täy ttä vastuuta asiasta . Räsäsen mielestä kansallispuistojen hoito vo isi olla keskushal linnosta käsin organisoitua, mutta muilla suojelualueilla m yös kunnat olisi lääninhallitusten ohella kytkettävä hoido n suunnitteluun ja toteuttamisee n. Toimistopäällikkö Esko Räsänen Vaasan lääninhallituksesta korosti läänin hallitusten roolia suojelun käytännön järjestel yissä
Keväinen verkkokalastus on toim ikunnan mukaan vakavin uhka varsinkin saimaanhylkeen poikasille . Hylkeen pesäpaikat mm . Keräykseen liittyvät tilaisuudet ja talkoot ajoittuvat pääosin maailman ympäristöpäivän 5. Verkkojen lisäksi myös rysä t ja katiskat ovat vaarana saimaanh ylkeille. Tämän lisäksi menoja aiheutuisi mm . Sen sijaan metsästyslain , veneliikennelain tai maastoajoneuvolain nojalla häirinnältä rauhoitettavasta alueesta ei nykyisten lakien mukaan voida maksaa korvausta. valvonnasta ja suojelukorvauksista. Linnansaaren kansallispuisron alueella on jo suojeltu . Seurannasta saadaan tiedot hylkeiden lukumäärästä , lisääntymisestä ja alueellisesta jakautumisesta . Pyydysten muuttamista vaarattomaksi tuetta1s11n noin 50 000 markalla . Sademetsille tulleet rahat siirretään kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kampanjaan sademetsien puolesta. Toimikunta ehdottaakin valvontaa varren lisää poliisiveneitä sekä riittäviä käyttövaroja. Näillä alueilla verkkopyy nti ja hylkeille vaarallinen rysäpyy nti olisi kielletty huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin . Vuonna 1979 perustettu saimaanh yljetyöryhmä on tähän asti vastannut seurannasta . Toimikunta esittää myös saimaanhylkeiden pesäpaikkojen rauhoittamista häirinnältä. Toimistopäällikkö Kelvin Ekeland Ruotsin Riksantikvarieäm betistä kertoi Ruotsin ympäristöhallinnosta ja yksityismaiden suojelualueiden perustamistavoista sekä erityisesti suojelualueiden hoidosta. Saimaanhylkeen oleskelualueiden ja rauhoitusajan valvonta pitäisi toimikunnan mielestä järjestää kiireellisesti. Kohteina ovat olleet Lappi , Saimaa, sademetsät sekä Pohjanmaan joet. Saaduilla rahoilla avustetaan Lapin luonnonsuojelupiirin Ja Saimaan luonnonsuojelukeskuksen työtä . Seminaarista ei tehdä erityistä julkaisua , mutta tarvittaessa alustuksista on saatavissa lyhennelmäkopioita Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston toimistosta. Kalastuksen ja loma-asutuksen Iisäksi saimaa nh ylj ekantaa vähentää vesien pilaa ntuminen , ympäristömyrkyt, laivaliikenne , väylätiet ja Saimaan poikkeusjuoksutukser. Saimaanh yljekannan säil ymisen ja sen perintöaineksen vaihdon varmistamiseksi pitäisi toimikunnan mielestä aloittaa heti hylkeiden tarhaus ja s11rro1stutus. Toimikunta pitää erittäin kiireell isenä tehtävänä kalanp yydysten muuttamisra saim aa nh ylkeille vaarattomiksi . Pyydyksiin menehtyneet ovat yleensä hylkeen poikasia , kuutteja. VAHINKOJA KORVATAAN ISTUTUKSILLA Toimikunta ehdonaa saimaa nh ylkeiden aiheuttamien kalatappioiden ja pyydyksille aiheutuneiden vahinkojen korvaamista järvilohen ja järvitaimenen istutuksilla. SUOMEN LUONTO H/ Hl -l 1 " k. Ritva Veijonen Päiväpalkalla liki 100 000 markkaa Luonnonsuojeluliiton ja Natur och Miljön ensimmäinen päiväpalkkakeräys lähestyy loppuaan . Suurinta huolta keräykseen osallistujat ovat kantaneet Lapin tulevaisuudesta , sillä lähes puolet lahjoituksista on osoitettu Lapin luonnolle. Ruotsissa ohjataan mm. Valtion pitäisi kuitenkin vastata seurannan aiheuttamista noin 40 000 markan vuosikustannuksista . Koska tilapäiset poikkeusjuoksutukset vaikeuttaisiva t jääpeitteen aikana myös hylkeen pesänrakentamista ja poikasten kehitt ymistä , toimikunta suosittaa poikkeusjuoksuruksia Saimaalla vain sulan veden aikana. Toiseksi eniten on kiinnostanut Saimaa , kolmanneksi eniten sademetsät ja vähiten Pohjanmaan ioer. Joulukuun lopussa päättyvän keräyksen arvellaa n tuottavan liki 100 000 markkaa . KOULUTUSTA ENEMMÄN Seminaarissa kuultiin lisäksi alustukset yksityismaiden luonnonsuojelualueista ja suojelualueverkoston puutteista sekä hoitotoimista, joilla voidaan suojella tiettyjä eläintai kasvilajeja tai kulttuuribiotooppia tai ohjata kävijäliikennettä , samoin karjan käytöstä suojelualueiden ja maisemanhoidossa. Natur och Miljö käyttää Pohjanmaa n joille osoitetut varat valistustyöhönsä Pohjanmaalla. METSÄT KOHTEENA Koska tämänvuotiset kokemukset keräyksestä ovat hyvät , siitä on pääteny tehdä perinne . Vesioikeuden pitäisi toimikunnan käsityksen mukaa n velvoittaa jätevesien laskulupia myöntäessää n luvansaaja hylkeen erityissuojelutoimiin. 6. Tarh auskokeilu tehtäisiin aluksi Itämeren norpalla pohjoismaisena yhteistyönä . Toimikunta ehdottaa , että työryhmä toteuttaisi seurannan myös jatkossa. Arviolta v11s1 vuotta kestävä kokeilu maksaisi vuosittain 100 000 markkaa . Samoin katiskan nielun molemmi lle puolille asetettavat tukevat tangot estävät hylkeen pääsyn katiskaan . Kalavesien omistajille maksettaisiin kalastuksen rajoittamisesta aluetta kohti vuosma1n 5 000 markkaa. El SAIMAAN SÄÄNNÖSTELYÄ Saimaan säännöstely merkitsisi to imikunnan mielestä toteutuessaan lisää hylkeiden kuolemia , koska se jyrkentäisi kevättalven vedenpinnan lasku a. Saimaanhyljekannan jatkuva seuranta on toimikunnan mielestä hylkeen suojelun kannalta välttämätöntä. Toimikunta pitää säännöstelyhankkeesta luopumista edell ytyksenä saimaa nh ylkeen häiriöttömälle lisää ntymiselle . Toimikunta ehdottaa seitsemää kalastusrajoitu aluetta tärkeimmille poikimisalueille. työllisyysvaroja suojelualueiden hoitoon kymmeniä miljoonia kruunuja vuosittain. Hylkeen pääsy rysää n voidaan estää kokonaan asettamalla rysän nieluun metallirengas , jonka halkaisija on 18 senttiä. Jos maanomistaja rauhoittaa alueen vapaaehtoisesti luonnonsuojelulain nojalla, hänelle maksetaan korvausta. tienoille. Keräyksen teemana on ollut " päivä työtä luonnon hyväksi". Kansallispuiston valvontaa olisi roimikunnan mielestä kuitenkin tehostettava palkkaamalla uusi puistonjohtaja ja puisronvalvoja. Kal astuspiirien toteuttamat istutukset maksaisivat vuosittain 3 75 000 markkaa . Ensi vuonna kehotetaan suomalaisia tekemään päivä työtä Suomen metsien ja sademetsien hyväksi metsä vuoden kunniaksi. 48 Saimaanh yljekannan turvaaminen vaatisi vuos1ttam 600 000 markkaa Saimaanhyljekannan säilyttämiseksi tarvittavat tutkimusja suojelutoimet maksaisivat vuosittain noin 620 000 markkaa , arvioi liikenneministeri Jarmo Wahlströmille mietintönsä jättänyt toimikunta
Ydinvoiman käyttöä energiahuollossamme on vastustettava jo pelkästään tu rvallisuusnäkökohtien perusteella. Mu tta valvomaron siirtokuntien perustaminen on jo nyt aiheutta• nut sosiaalisia ja ekologisia ongelmia . SMP korosti kotimaisen energiakäytön kasvattamisen välttämättömyyttä sekä maakaasun tuonnin huomattavaa lisäämistä. Panaman hallitus allekirjoitti vuonna 1930 sopimuksen, jonka mukaa n vain kuna-intiaanit saavat omistaa maa ta San Blasin comarcan alueella. Läsnä olivat myös Metsäteollisuuden Keskusliiron ja Teollisuuden Sähköntuottajain Liiron eduscajac. Yhdestä asiasta SMP ja sähköntuot• tajat olivat yksimielisiä: sähköveron poistamisesta . Alue olisi siten paikallisten perinteiden mukaan paikka , jossa henget voivat levätä rauhassa. Vastustaakseen rakentamista kunakongressi on sijoittan ut 36 000 dollana maataloussiircokuntaan, jonka alueen kautta tie tunkeutuisi viidakkoon. Palkinto on tuhat dollaria sekä ku nniakirja. (Catherme Ca ufield, Earthscan Bulfetin 1982, N o:6) Suomalainen tutkija palkittu Amazonin suojelu työstä Amerikkalainen luonnonsuojeluyhdistys "Florida Andubon Society" antoi tämän vuotisen Etelä-Amerikan luonnonsuojelupalkintonsa Perussa työskentelevälle Pekka Soinille. Tiehankkeen ympäristövaikutuksista ei ole tehty minkäänlaista selvitystä , vaikka Pan-Amerikan valtatie epäilemättä vaikuttaisi Keski-Amerikan rikkaimpaan sademetsälueeseen. Näin rotesivat SMP:n eduskunta• ryhmän ja puolueroimiscon edustajat lokakuussa Helsingissä Imatran Voiman ja Teoll isuuden Voiman järjestä· mässä ti laisuudessa. Pekka Soini lähti Suomesta EteläAmerikkaan 1960-luvulla ja on siellä 49. Heistä on tullut maa n poliittisesti vahvin alkuperäisväestöryhmä. SMP:n mielestä energiapolitiikkamme voidaan hoitaa ilman uusia ydinvoimaloita. Myös energianruotanroa olisi SMP:n mielestä hajautettava. ''La Conquista del Atlantico'' Panaman kuna-intiaa nit ovat vastanneet kekseliäästi suunni telmaa n rakentaa Pan-Amerikan valtatie maa n viimeisen neitseellisen sademetsän läpi . Heillä on oma ku vernööri , kongressi ja edustajat maa n parlamennssa. Tie ku lkisi kuna-intiaanien reservaatin (co• marca) läpi . Tierakennusohjelmaa rahoittaa pääasiassa Yhd ysvaltain kansainvälisen kehit yksen virasto , AID . Panaman hallitus kannustaa raivaamaa n tuottamaronta viidakkoa" issuoMEN LUONTO 8/ 82 4 1. Kunaintiaa nit haluaisivat myös rohkaista tieteellistä matkailua, ei pelkästään taloudellisista syistä vaan, että matkailijatkin voisivat oppia tuntemaa n ympäristön kauneuden ja haurauden. SMP ydinvoimasta ja energiapolitiikasta Suomen Maase udun Puolue vastustaa ehdottomasti Helsingin Seudun Lämpövoima Oy:n suunni ttelemaa 400 megawatin lämpöydinvoimalairosta samoin kuin Sorsan hallituksen kaavailemaa 1000 megawatin ydinvoimalaa. " k ku lauseella " la Conquista del Atlantico" aclantisten metsien valloitta• minen. Sähköveron rodettiin häiritsevän pahasti teollisuustuotantoa ja työllisyyden hoiroa. Kunat ovat sopeutuneet poikkeuksellisen hyvin nykyaikaiseen elämää n säil yttäe n kuitenkin oman kulttuuriidentitee rcinsä. He suunnittelevat lisäksi kasvitieteellistä puistoa, missä sekä metsästys että puunkorj aaminen olisi kiellettyä. SMP epäili , että päätöstä uudesta 1000 MW: n ydin voimalasta ollaa n vaalikannatuksen säilyttämiseksi siirtämässä yli vaalien
Setonilla kuva ja sana olivat yhdenvertaisesti luomassa kokonaisuutta, Beningfield taas sanoo sa nottava nsa ai nakin toistaiseksi pääasiassa kuvillaan. Hänen maisemamaalauksensa ovat kyllä mielestäni usein "ylimakeita" muistuttaen viime aikoina parjattua toritaidetta. kahta uhanalaista kädellistä, kääpiömarmosettia ja ruskeakau latamariinia. Kyvykkäitä henkilöitä jo heidän uransa alkuvaiheessa palkiten nopeutetaan suojelumyönteiste n ajatusten perillemenoa hallinnossakin . Eräät yksityiskohtaiset tutkielmat luonnosta ovat sitävastoin onnistuneita (mm . Edelleen jenkkien tapa käyttää pistettä desimaalipilkun korvikkeena suurensi lukuja tuhatkertaisesti 50 Kirjallisuutta KAKSI PJENKUSTANT AJAN LUONTO KIRJAA Gordon Beningfield: Luonnonkirja. Ympäristönsuojelun rahoitus kiristyy Yhdysvalloissa Yhdysvalloissa ympäristönsuojeluun käytettävät määrärahat vähenevät jatkuvasti. 1981. Sen kuvi a katsellessa tulee hyvä olo. 56. Tässä mielessä teoksen suomenkielinen nimi " Luo nnonkirj a" on ehkä lii an mahtava ja paljon lu paava (alkuteos nimeltään "Beningfie ld's Councryside). Kompromissi 1,033 miljardia dollaria hyväksyttiin asiaa valmistelleessa komiteassa. symboleina (sielulinnur) ja opettavaisissa tarinoissa ("kuten rikka toukkien tekemiä koloja ja käytäviä etsiessää n koputtaa puuta, samoi n tunkeutuu paholainen ihmise n 'o nttoon ' sydämee n "). Aivan minimaalisin avustuksin ja hankalissa kenttäoloissa Soini on menesty ksellisesti tutkinut mm . Toistaiseksi ti lanne Pohjolassa on SUOMEN LUONTO 8/ 8241. Kristi llisessä taiteessa ja kirjallisuud essa linnut esiintyvät mm. Vuodesta 1975 hän o n työskennellyt Perun maatalousministeriön palveluksessa apinoiden suojeluja tutkimusohjelmassa . Maapallolla on kuollut sukupuuttoon viimeisen kolmensadan vuoden aikana suunnilleen kolmesataa selkärankaislajia. Suosittelen " Luonnonkirj aa" romanttisille ja miksei muillekin sieluille. Näiden lisäksi hän on julkaissut tutkimuksia kapybarasta ja matelijoista, mm . Audubon Leader kehotti elokuun numerossa lukijoitaan ottamaan yhteyttä omiin edustajiinsa edustajainhuoneessa, etteivät määrärahat vähenisi tämän vuotisista . Kaikissa tapauksissa ihmisen osallisuus on kiistaton . 64 s. Vaikka käännösja pilkkuvirhe yrittivätkin miljoonakercaistaa EP A:n määrärahat , on todellisuus ankeampi. Aiheet ovat kyllä hyviä , mutta käytetyn optiikan laatu ei ilmeisestikään ole riittänyt. 198 / . Kun ongelmat ovat valtavia, ja asiantuntevia työntekijöitä on vähän, voi eteneminen olla nopeaa: muutamassa vuodessa opiskelij asta kansallispuiston johtajaksi ja sitten keskushallintoon. Lähes puolet kuvista on kuitenkin heikkotasoisia. kaimaanista ja eräästä Amazonin kilpikonnasta. Englantilaisen taiteilijan Gordon Beningfieldin kuvittama ja kirjoittama kirj a on herkkä kertom us hänen eteläenglantilaisen kotiseutunsa maa laismaisemista : eläimistä , kasveista ja ihmiskäden sopuso intuisista (vanhoista) töistä. Yllä uutinen on nyt oikeassa muodossa. mustavarisyhdyskunta tekstissä mustavarikser on suomennettu väärin naakoiksi lehtokurppa syksyn lehtien seassa sekä tornipöllö veräjällä) . julkaistut luvut Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EP A) rahoituksesta p1ta1s1vat paikkansa . Kirjapaja. Ennenkaikkea yritän välittää tunteen siitä, että eläin aina kuuluu omaan ympäristöönsä .' ' Tässä suhteessa Beningfieldin esikuvana lienevät olleet (yleensähän pistettä käytetään ryhmittelemään suureen lukujen nollia) . Hänen mäyränsä iltahämärissä pesäonkalonsa suulla tuovat mieleen Setonin öisen id yllin pesu karhuista po ikasineen , uinuva kettu taas muistuttaa Setonin " Nukkuvaa sutta" vuodelta 1891. Kuvituksen valintaan o lisi kannattanut uhrata huom attavasti enemmän aikaa (ja rahaa). Lintujen elintapojen kuvaukset lienee otettu etupäässä '' Pohjolan linnut värikuvin '' -kirjoista. Ihmisten joukossa on monia , joiden puhetaito on yhtä vajavainen.''). Jokaisesta lajista on vieressä joko väritai mustavalkokuva. " Katsokaa taivaan lintuja" antaa yhden näkökulman lintuje n merkityksestä ihmise lle. 104 s. Kuscannusosakeyhciö Ruucu. Taiteilijana Beningfi e ld nayttaa olevan Ernest Thompson Setonin luoman perinteen jatkaja. Taiteilija kertoo kuvistaan näin: "Maalatessani koen aina h yvin voimakkaasti eläimen ympäristön ja sen tavan , jolla eläin siihen sopeutuu. Pencci Lemp1'å'inen: Kacsokaa ca1vaan lincuja. Aivan varmasti, jos Suomen Luonnon viime numerossa s. Lähtökohtana on Raamatussa esiintyvät 3 1 erilaista si ivekästä . Amerikanenglannissa biljoona nimittäin tarkoittaa miljardia, englanninenglannissa sitä vastoin tuhatta miljardia. Kuluvana vuonna Ympäristönsuojeluviraston (EPA) budjetti on 1,086 miljardia dollaria, mikä on noin 20 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Ancero Jiirvinen ELINYMPÄRISTÖJEN SUOJELUN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Kaikusalo, Asko: Uhacuc elaimemme. Helsingin yliop isto n käytän nöllise n teologian apulaisprofessori Pentti Lempiäinen on laatinut kirjan linnuista kristillisinä vertauskuvina. Kirjassa käsitellään lintulajit aakkosjärjestyksessä ankasta viiriäiseen. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Palkinnollaan Florida Audubon Society haluaa nostaa esiin kyvykkäitä latinalaisen Amerikan luonnon tutkijoita ja suojelijoita , ja siten edistää heidän uraansa kotimaassaan. Lisäksi on suppeita viittauksia taiteeseen ja kansanrunoutee n. itse opiskellen hankkinut biologin taitonsa. Toimicus ruotsalaisen Bruno Liljeforsin maalaukset. Beningfield on kuitenkin rakastanut Setonia enemmän lintuja kasviaiheita sekä maisemia . Kunkin luvun lopussa on usein kirjoittajan tekemällä tehtyjä aasinsil toja nykypäivään tai hänen omia moralisoivia saarnojaan , jotka naiivisuudessaan häiritsevät koko kirjaa (' 'Papukaija voi oppia toistamaan kuulemiaan sanoja , mutta ei puhumaan itsenäisesti. Lähes tuhannen yll ä häil yy tällä hetkellä uhka. 141 s. Jos otan vertailukohteeksi jälleen Setonin, niin Beningfieldin niukka teksti jää taidollisesti kauas ede ltäjänsä nykyisi n jo klassikon mai neen saaneista suorituksista. Audubon Leader 1982 23: 15&16 Kelliikö EPA rahoissa. 1982. vsk.. Ensi vuoden budjettiin hallitus esitti määrärahojen supistamista edelleen 961 miljoonaan dollariin . Suomencanuc Krisciina Ruuw
Luonnolliseen hyvinvointiin Reformi-tuotteet Refonni-Keskus Reformi-Keskus on maan suunn Ja kokenein luontaistuotealan yntys. Anna niitten pehmitä vedessä /iedellä. v11 l11n sekoitettuna H1utaleet antavat makua myos le1vonna1s11n ,a valm11s11n ruok11n. Kokeile Fnggs1n kasv1sl1em1kuuto1ta valmistamalla tuoretomaamke1noa oheisen ohJeen mukaan. [ L_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _. Reformi Nauti aamiaisen yhteydessa ruoka1us•kallinen B1ast1a ioko Juomaan tai esim . Anna seoksen kiehua. Alan enko1sl11kke1sta. on annostus kaksi kappaletta pa1vassa Uutisia 2/82 Vitaquell-auringonkukkaöljy on välttämätön lisä raakaravintoon a~aJ:t sopu hyvin salaamen 1a raakaravinnon kera OIJy on valm1stet u kylmapuristamalla vahkodu1sta auringonkukan siemen,sta Ol1y sop,, myos le,vonna,s11n ,a 1,revyeen pa1stam1seen Mellbrosia Executivesiitepölykapseleista ,. luonta1stuotekaupo1sta. JOka vaikuttaa muistia virk1stavast1. Lisää keitetty maito jo mausta suolalla, volkopippurillo sekä hyppysellisellä inkivääriä. on saatavissa kaikkiaan 800 Reformi-tuotetta. toimintatarmoa Kure1nen mies Kuntosi tueksi on valmistettu Melbros1a Execut1vesutepolykapsel1 Se l1saa suontuskykya 1a auttaa Jaksamaan paremmin, silla se s1saltaa sntepolya. Sekoita ne sitten massaksi, jolla niiden rakenne rikkoutuu, jo lisää joukkoon renkaaksi viipaloitu popriko. meh1la,sel'notoukan ruokamehua, vetta ,1c1 lnvatetta Friggs-kasvisliemikuutioista maukas pohja ruokiin Fnggs1n kasv1sliem1kuut10 on maukas lisa kasv,sateno1hrn. M1kali nautit B1astts1 punsteina. Tavaratalot seka suurempien el1ntarv,kemyymalorden luonta1stuoteosastot myyvat noin 160 tuoneen valikoimaa. Monet tuotteet valrrnstetaan b10log1s1sta raaka-a1ne1sta. Ravitseva tuoretomaattikeitto (leikkaa talteen) //1 kiloa tomaatteja //2 litraa veltä 2 Friggs-kosvisliemikuutioto l dl kevytmaitoa / vihreä popriko suolaa valkopippuria inkivääriä persiljaa Osto mieluiten vähän ylikypsiä tomoottejo tämän keiton voimistamiseen. Fosfokol11n+-kapsel1t s1saltavat fosfatdyl1kol11n+a 35% Fosfokol11nilla on edullinen vaikutus myos elim1ston ras va a1neenva1hdunnassa. Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, ena Cern1t1n-s11tepolyuute ed1staa vastustuskykya 1a l1saa suontuskykya S11tepolytee maistuu seka kuumana etta kylmana Se on p1kal1ukorneri valmiste Fosfokoliini on monitehoinen lesitiinivalmiste Fosfokolun,n s1saltama fosfatldyl1kol11n1 on tutkimuksissa todettu a1neeks1. L1saks1 lahes Jokainen kulutta1a voi ostaa p omasta lah1myymålästaan kymrnenta Reformi-tuotetta ... Bjäst-hiivavalmisteista kehon tarvitsemia B-vitamiineja B,ast-h11vatuotteet, punsteet Ja h1utalee . Polliforce-siitepölytee lisää suorituskykyä Polhforce on yrtt1Ja sutepolyuune1ta s1saltava teen kaha1nen 1uoma Polliforce s1saltaa Cern1t,nsntepolyuutetta seka 20 erilaista yrtt1uutetta. ovat yksinkertainen tapa huolehtia B-ryhman v1tam11nten saannista. Sellaisenaan Fnggs on ma1stuva l1em1, 1a se kay pöfijaks1 mrta enla1s1mp11n ruokiin. Reformi-Keskus tuo maahan Ja myy luontarstuone1ta, ptka ovat mahdoll1s1mman puhtaita. 7. Se on _perustettu vuonna 1956
wso Y 1982. Kunkin lajiesittelyn loppuun on koottu kirjallisuusviitteiksi muutamia helposti saatavilla olevia lähinnä suomalaisia lähteitä , jotka auttavat lukijaa tarvittaessa perehtymään halu amaansa lajiin seikkaperäisemmin. & Kurtro, A. Kirjan jaottelu on ekologinen, mutta määrityskirjassa kasvupaikkaluokitteluun sidoksissa oleva esitystapa ei ole paras mahdollinen. Kirjan sanoma on selvä: pelkkä passiivinen lakisääteinen rauhoittaminen ei auta niin kauan kuin ei elinympäristöjen suojeluun ole nykyistä tehokkaampia käytännön mahdollisuuksia. Pahin puute kasvikirjallisuuden alalla on ollut itiökasvien tuntemiseen opastavan yleistajuise n kirjallisuuden puute. ollut hyvä, mutta tulevaisuus näyttää häijymmältä. Kirja kannattaa lukea , mutta Maai lman Luonnonsuojelun Strategian päälinjojen ymmärtäminen globaalisti nykyisten ekosysteemien toimintakyvyn turvaaminen , perinnöllisen aineksen monipuolisena säilyttäminen ja elollisten luonnonvarojen kestävä käyttö vaatii perehtymistä myös muihin alan teoksiin . Kirjan värikuvat ovat piirroksia , ja vaikka piirros usein on parempi kuin valokuva, niin tässä monet kuvat ovat tuhruisia. (Suomentaneet: Jaakko Sarvela , Irma }irvinen ja Orvo Vitikainen). 262 s. Patrick Hublin KAIKKI MITÄ OLET AINA HALUNNUT TIETÄÄ PEURAST A JA POROSTA Helle, Timo: Peuran ja poron jå'/jillå'. Lisäulottuvuutta tekstiin tuovat runsaat viittaukset muualla maapallolla eläviin poron ja peuran sukulaisiin. (roimictaneet): Uusi vå'rikuvakasvio. Milloinka opimme säästämään ympäristöämme muillekin eläimille. Kirjayhtymä'. 460s. Lajiesittelyn lisäksi saamme kuvan lajin säilymismahdollisuuksista eläimistössämme ja ohjeet suojelutoimenpiteille. Kirja herättäköön ajattelemaan elämän ja hyvinvoinnin edellytyksiä tässä synkässä tilanteessa. " ltiökasvit värikuvina" on alkuaan ruotsalainen , sen painotus on pohjoismainen. Vaikka erilaisia kasvikirjoja on ilmestyn yt monenmoisia , varsin harva niistä on soveltunut jokamiehen kasv ien harrastukseen . Toimintamahdollisuuksiamme rajoittaa tiedonpuute : emme tiedä lähes tulkoonkaan tarkalleen, kuinka paljon uhanalaisten lajien yksilöitä on tai onko esimerkiksi vesikko hävinnyt. Kirja on erittäin tarpeellinen suomenkielinen johdatus kehitysmaiden luonnon ongelmiin ja maailmanlaa1u1s11n ympäristöongelmiin, mutta kirjan käyttökelpoisuutta vähentää sen vaikea kieli ja luettavuus sekä lukuisat ladontavirheet . Mustavalkoiset kuvat on hyvin valittu: jokainen niistä kertoo jotain oleellista ja ammattitaidolla taitettujen kuvasivujen selaileminen tuo aiheen lähemmäksi lukijaa. Strategiahan valmistettiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) , Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) ja Maailman Luonnon Säätiön (WWF) yhteistyönä muistuttamaan kaikkia siitä, että neljännes ihmiskunnasta kahmii kaksi kolmannesta maapallon ehtyvistä luonnonva52 roista samaan aikaan , kun puolet ihmiskunnasta kampailee pelkästä olemassaolostaan. Monet lajit kun esiintyvät useilla kasvupaikoilla eivätkä edes aina samalla tavoin. WSOY 1980. Orava 1982. Kirjan alusa oleva itiökasvien rakenteen esittely on tarpeen samoin erilaisten kasvupaikkojen luonnehdinta , mikä kuitenkin jää varsin yliSUOMEN LUONTO R/ 814 1. Kirja on vuonna 1980 julkaistun maailman luonnonsuojelun strategian lyhennelmä. Yli kolmestäkymmenestä lajista on kirjaseen mahdutettu puolen sivun kokoinen värivalokuva, jotka ilmeisesti kustannussyistä on sijoitettu kahdeksi kokonaisuudeksi . S., Krusenstjerna, E. Kirjan valokuvat on sijoitettu keskivaiheille 22 kuvasivulle. vsk.. Timo Helle on koonnut kirjaansa merkittävimmät tuloksensa kymmenvuotisen tutkijauransa varrelta, muokannut tekstin ja asian jokamiestä kiinnostavaksi. Myös kirjan amerikkalainen näkökulma, maailman ääriltä haetut esimerkit ja roisto haittaavat lukemista. Kuvataitto on karun kaavamaista: puolen sivun vaakakuvia . Tietouttamme parantaakseen Suomen luonnonsuojeluliitto on tällä Kaikusalon kirjasella aloittanut teemakirjasarjan julkaisemisen. Kirja koostuu paristakymmenestä luvusta ; Se alkaa satoja vuosia sitten tapahtuneesta peuran ja poron eriytymisestä , ja päättyy elämisen ehrojen kuvaukse n kautta nykyisen metsätalouden aiheuttamiin muutoksiin poron ja poromiehen elämässä. "Tutkimusongelman saatua ratkaisunsa ihmettelyn aiheeksi jää luonto itse , sen loputon monimuotoisuus ja neuvokkuus", toteaa Helle loppusanoissaan . Uhatut eläimemme on Kaikusalon Askon su1uvasanainen, kiinteä ja tarkka esittely noin kolmestakymmenestä maamme uhanalaisesta eläinlajista. l 59 s. Christiansen, M. Ne ovat olleet joko liian suppeita tai ne on tehty liian vaativiksi. Keskija Lå'nsi-Euroopassa. Siinä käsitellään erikseen ikimetsän asukkeja, ikimetsän arvoja , kolopesijöiden ahdinkoa ja kosteikkojen siivekkäitä . 1982. Kirsi Elo ITIÖITÄ JA KUKKIA Hans Martin Jahns: Sanikkaiset, sammalet, jåkå'få't Pohjois. Kirjassa käsitellään levät, jäkälät, sammalet ja sanikkaisec. Patrick Hublin GLOBAALIA YMPÄRISTÖNSUOJELUA Af/en, Robert (1982): Maapallo kiisisså'mme. 144 s. Kirjan muhkean tietomäärän jäsentämiseksi jako suppeisiin selkeisiin lukuihin on paikallaan. Kirjaan viimeiseen lukuun ''Elinympäristö elämisen ehto" tiivistyy koko kirjan sanoma. Teksti olisi vielä kaivannut muokkausta . & Wxrn , M.: lriökasvir vå'rikuvina (Suomentanut Pertti Ranta). "Peuran ja poron jäljillä", lumessa ja räkässä rämmittyään , tietää aika lailla porosta ja sen sukulaisista. Maailman luonnonsuojelun strategia. Vuoden 1982 aikana molemmat suurkustantajamme ovat tätä puutetta kerralla korjanneet. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. V. Pääosa esitellyistä tutkimuksista käsittelee poroa, metsäpeurastakin on monenlaista tietoa. Lukija jää samaan tunnelmaan , ihmettelyn aiheeksi jää lisäksi poromiehen ja eläinten yhteispelin joustavuus ja sitkeys Lapin äärimmäisissä oloissa. 320 s. Tulosten lomassa hän kertoilee myös tutkijan arkipäivästä ja sattumuksista vuosien varrelta. Moni asia, jota on retkeillessään pohtinut , saa ratkaisunsa, ainakin selityksensä . Kirja on selkeästi , leppoisastikin kirjoitettu ja paljosta pikkutiedosta huolimatta sujuvaa luettavaa. Tekstisi_vuille ripotellut taulukot ja graafiset esitykset eivät luettavuutta heikennä, kirjoittaja kertoo tekstissä, mitä kuvista kannattaa etsiä! Kirjan aihepiiri on kattava, ja poron ja peuran ekologian ohella lukijalle kerrotaan myös paljon poronhoidon elinehdoista. Vå'å'nå'nen , H. Tarkoituksena on kertoa luonnosta ja luonnonsuojelusta helposti ja halvalla. Seuraavaksi ilmestynee teemakirja uhanalaisista kasveistamme
s1d. Otava 1982. Kirja onkin kaikin puolin varsin käyttökelpoinen värikuvakasvio. Ne hafaavat <~·1', i:· l'·· , .. sid. Tarkenna mikroskooppia kallistamalla. Kuvat tuntuvat palvelevan varsin hyvin itiökasvien rakenteeseen ja tuntomerkkeihin tutustumista. nid. Saksalaisperäinen '' Sanikkaiset, sammalet, jäkälät" on laj istoltaan keskieurooppalaisempi. Tuloksena on 17 ' ' ekotarinaa' ', jossa lähes kaikki tämänkin lehden lukijoiden hyvinä , jopa elintärkeinä pitämät asiat saatetaan pilkan ja naurun alaisiksi, läpeensä typeräksi puuhaksi , joka ns. Mutta rajoitukset tietäen kirjat ovat varsin soveliaita oppaita kasveista kiinnostuneille. ~f;!J:?J1fiu1ä '2>.)' Ovh. Suurennus• suhde: Näkökentän koko: Mitat: Paino: Hinta: 25 X 50 X 75 X 3.30 mm0 2.00 mm0 1.09 mm0 12.40 x 126 mm 12.40 x 126 mm 12.40 x 126 mm 12 g 12 g 13 g 120,138,169,Myös postiennakolla. 59,53. Huovisen näkökulmasta näitä epäkohtia ovat puoluebyrokratia, kankea virkavaltaisuus, pienten ihmisten ja maaseudun asujaimiston polkeminen, jne . Putkilokasveissakin systemaattinen esittely on paljon järkevämpi kuin niin tulkinnanvarainen kasvupaikkojen mukainen ryhmittel y. tavallisen ihmisen mielestä ansaitsee osakseen joko ärtyneitä kiukunpurkauksia tai äänekästä röhönaurua. Siinä on värivalokuvakuvitus. Nämäkin teokset ovat varsin suppeita ja joutuvat tietysti tinkimään monista asioista. Tervaleppäkorpi ei ole letto, kohosuo on yhtäkuin keidassuo, mutta tietääkö lukija sen, jne. Tarkentaminen Aseta taskumikroskoopin viistetty kärki tarkasteltavan kohdan viereen. FIMEKO Oy Töölöntorink. Lisäksi tarkennus oli tehtävä varmaksi ja helpoksi. Puutteistaan huolimatta kirj a varmasti auttaa itiökasvien harrastajia. Suuri n osa lajeista on sammalia (228 laj ia) ja jäkäliä (306 laj ia) , joten opas on ennenkaikkea sammalja jäkäläopas . Arto Kurtto on nyt ajan mukaistanut kirjan ja se on saanut (suotta) nimen "Uusi värikuvakasvio". Heikki Väänänen toim1tt1 JO vuonna 1963 kirjan nimeltä Luonnonkasvit värikuvina. Erot Väänäsen alkuperäiseen versioon rajoittuvat kuitenkin vain uuteen johdantolukuun ja määrityskaavaan. Pienempien lajien kohdalla kuvat ovat suurennoksia. Terminologiakin horjuu . Hyvä että kirjassa on käytetty kasvien uusia suomalaisia nimiä , joskaan tässä teoksessa oleva nimistö ei ole kaikin osin vakiintuvaksi tulevaa nimistöä . 4 • 00260 HKI 26 P. Se on myös rakenteeltaan varsin toisen lainen. Myös siksi, että lajien esittely perustuu lajien systemaattiseen järjestykseen eli lajien keskinäiseen sukulaisuuteen . Huovisen tarinoissa tuhti m1ss1tyttö ammuskelee laittomasti metsoja ja ahmoja , taiteilijat sikailevat rauhanj unassa , ekokylän energiahuolto pelaa juopottelun seurausja sivuilmiöiden varassa , kasvissyöntikautta vietetään talvella männynneulasia huurremetsojen tapaan mutustellen. • -.! TIMO HELLE:~.,,·. Nimistö on tietysti m yös ajanmukaistettu ja levinneisyystietoja on täydennetty. Näin avautuu varsin pienpiirreisesti sammalten ja jäkälien maailma. malkaiseksi. Uusimmassa kirjassaan "Ympäristöministeri'' Huovinen on ottanut rienauksen ja pilkan kohteeksi ympäristönsuojelun ja rauhantyön. Huovinen ei ole (vielä?) Kuvitus PEAK taskumikroskooppia kehitettäessä paneuduttiin seuraaviin vaatimuksiin: suuri valovoima, tarkka erottelu koko kentässä ja keveys. Myös tässä teoksessa lajei lla on uudet suomalaiset nimet, jotka ovat ajanmukaisemmat ku in edellisessä teoksessa. Alussa ihTodellinen löytö luonnontarkkailijoille! PEAK taskumikroskoopit mism ielen ja m aailmankaikkeuden kummallisuuksia mietiskellyt kirjailija on muuttunut äreäksi vaikuttajaksi, joka henkilöhahmojensa välityksellä ankarasti suomii yhteiskunnan epäkohtia. Ovh. Veikko Huovisen tuotannolle on ollut leimaa-antavaa siirtyminen pohdiskelevasta tyylistä yhä selvemmin julistamiseen ja saarnaamiseen . Tieteellisissä nimissä on useita kirj oitusvirheitä. MATTI ¼1J/1anen LEINONEN :'i.,. v,k. 90-445289 SUOMEN LUONTO 8182 41 . 85,SANTTU JA SYSTEEMIT Kaa.rinaMiettinen-Timo Viijakainen Ovh. Tapio Lindholm HUOVINEN SAARNAA, MUTTA MINKÄ PUOLESTA. 95,.. Tuloksena on kolme taskumikroskooppia: 25 X , 50 X ja 75 X. Näistä kahdesta asettaisin jälkimmäisen etusijalle. Veikko Huovinen : Ympå"ristöministeri, 189s. Kirjasta jää kuitenkin ristiriitainen vaikutelma
Lisää lahjakortteja saat yhdistyksistä, luonnonsuojelukeskuksista, Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä ja luonnonsuojeluliitosta. Toinen tu lkinta, jota Huovinen tode nnäköisemmin on ajanu t takaa, on kyyninen ku vaus sotien vastustamisen turhuudesta; kaikki kulkee omaa rataansa, tavallisen ihmisen vaikuttamismahdollisuudet ovat olemattomat, sodat seuraavat toistaan joka tapauksessa. Kirjan pari viimeistä tarinaa, " Metsän poika" ja " Ympäristöministeri ", vaikuttavat lähes tilaustöiltä . Tyylillisesti ne eivät ole jonkun Metsälehden pakinoita kummempia. Huovi54 Kriittinen Tiede& edistys Tutkijaliiton aikakauslehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa ajankohtaisena, keskustelevana ja kansainvälisenä. Ainoa poikkeus tästä linjasta on kolmiosainen kertomus " Muodonmuu toksia'' , jonka inhorealistinen loppuosa kää ntyy myös sodan mielettömyyden kuvaukseksi. Suomen Luonto on myös lahja! Tämän numeron välissä on lahjakortti, jolla voit kätevästi tilata ystävällesi Suomen Luonnon lahjaksi edulliseen 70 mk:n hintaan. Tilaushinnat: vuosikerta 1983 ulkomaille tuki tilaus Tilaukset: 70 mk 85 mk 150 mk ps-tili 139093-9 tai Vuorikatu 8 A 3, 00100 Helsinki 10, puh. Pyydämme anteeksi ja etsimme ensi vuonna nopeamman tavan kalenteri toimituksille! la ympäristöliikkeen kim ppuun . Toivottavasti kaikki kalenterit ovat jo nyt tulleet perille. Hänen leppoisiin silmiinsä ilmestyi tuikea loimotus ja raskaasti kohoili hänen rintansa ja puhalsi ilmoille syvän huokauksen." Rauhantyö ei sitävastoin saa Huoviselta osakseen minkäänlaista ymmärtämystä. Onhan ympäristöliike ku itenkin selkeim min asettunu t maaseudun ja sieltä elantonsa hankkivien ihmisten puolelle kovaa, keskitettyä konekul ttuuna vastaan. Kirjansa loppuun Huovinen on liittänyt vielä metsätalouden ja luonnonsuojelun suhteita käsittelevän luvun " Metsissä möyritää n". Postitus annettiin tehtäväksi eräälle postitusyhtiölle, mutta postitus sujui luvattoman hitaasti. Yh teiskunnan jyrä on yksioikoinen". jonkun Kari Suomalaisen tapaan kokonaan lukinnut asenteitaan ympäristönsuojelutyölle kielteisiksi. 90-633 261 sella on ollut aina tarve puolustaa maaseudun pieneläjiä ja ilmeisesti siksi hän empii käydä koko arsenaalilHyvä lukijamme! Muistathan tilata Suomen Luonnon ensi vuodeksi. Vain väestönsuojelu bunkkereineen on poikaa, työ rauhan puolesta on Huovisen mielestä joutavaa hölötystä, jolla ei ole mitään vai kurusta. Varisprojektin kariuduttua ympäristön asukkaiden vihamielisyyteen Ossi siirtyi kissoihin , mu tta normalisointi kohtasi satahäntäistä kissalaumaaki n emännän ilmestyttyä taloon. Huovisen ristiriitaiset tun teet näkyvät mielestäni si inä, että kirjan tyylillisesti parhaat ja nautittavi mmat tari nat ovat niitä, jotka samalla puolustavat luonnon moniarvoisuutta ja elämän koko kirjoa. Ellet ole jo ehtinyt tilata, saat lähi päivinä uuden tilausmaksukortin. Huovi nen toteaa ja päättää kertomuksensa tavalliseksi maalaisisännäksi pakon edessä muu ttuneesta 0. Tiede & edistys kuuluu Suomen Akatemian tieteellisille lehdille jakaman tuen piiriin. Esko Joursamo SUOMEN LUONTO 8/ 82 4 1. Suomen Luonnon yhteydessä syys-lokakuussa tilatut luonnonkalenterit ovat pahasti myöhästelleet. " Poikkeavuutta ja mielikuvituksen lentoa ei sallita. Se on kokoelma latteuksia ja jahkailuja metsätaloude n ympäristövaikutuksista tyyliin "toisaalta aiheutuu haittoja, toisaalta tarvitaan valuuttatuloja ja työllisyyttä". Vatasesta: " Mutta joskus huh tikuun alussa, kun muu ttovarikset raakku ivat lauhassa tuulessa, tunsi Ossi Vatanen oudon kaiherruksen sydänalassaa n. vsk. Tällainen on ta rina yksi näismies Ossi Vatasesta , joka kyllästyneenä maatalouspolitiikan kiemu roih in ryhtyi erää nä keväänä kasvattelemaan meijeri tilin sijasta tuhatpäistä varislaumaa. Elleivät ole, soittakaa Tuen myymälään 90406 262
Ympäristöja luontoasioista kirjoittaa toimittaja Jaakko Luoma. Mitä vaihtoehtoja on ydinvoimatiellä. Näköpiiri ilmestyy joka perjantai. Tarvitsemme kuumeisesti asiamiehiä ja maksamme 10-15 % asiamiespalkkioina, tilitykset asiamiehille joka kuukausi. Älä aikaile, tule mukaan. Se on ylivoimaisesti edullisin viikkokuvalehti, vain 190 markkaa/vuosi (50 numeroa). Tilaus käy kätevimmin puhelimella: 90/170 533. Suomen suot: Paljonko on ojitettu laittomasti. Onko ojittaja myös vesilain ja rakennuslain yläpuolella. Sellutehtaat: täältä tullaan! Energia: Vuoden sisällä tehdään tämän vuosituhannen lopun tärkeimmät energiaratkaisut. Hänelle siis jutut ja juttuvinkit. Kaisaniemenkatu 1 C 83 00100 Helsinki 10 Puhelin 90/170 533. Vedet: Miksi päättäjät eivät halua suojella virtaavia vesiämme, vaikka kansa haluaa. Kuka on jäävi. näköpiiri VIIKKOLEHTI IHMISEN JA LUONNON PUOLESTA Metsä: Hoidetaanko metsää teollisuuden vai viljelijän ehdoilla
Kanninen T. Kansallispuistot käyttöön . Suomen luonnonpuistot . J / 18 }iirvtnen Olli: Matkalla tunrematto56 maan: ekologin pohdintoja. 6-7/ 52 K1/peliii11en Auli: Neuvostoliittolainen näkökulma luonnonsuojeluun . 8/35 Juntunen Matti: Perustaisimmeko ekoopiston 6-7/ 18 }!irvinen Aimo: Vuorikemian jätevedet uhkaavat Selkämerta . 2/ 42 Sevola Pertti: Pohjavesien merkitys Lauhanvuoren luonnolle . 3/ 13 Salomaa Risto: Erikoinen Lauhanvuori J / 30 Samanen Kai: Vesitiet peitenimi säännöstelylle . 8/7 Kan"niemi An111kki: Kuusinkijoki. ,sk.. joutsamo Esko: Kullervo Kuuselan pitkä marssi luonnonsuojelua vastaan . Sisällysluettelo Suomen Luonto 1982 41. l / 5 Kilpeliiinen A11li ja Lindholm Tapio: Ympäristökeskuksessa luotetaan omiin voimiin . 3 / 38 Henttonen Sauvo: Maisemaa mietinnöissä ja näyttelyissä . Launla Jorma: Eläimet tuomiolla . 1/40 K1/peli1i11en Auli: " Eri" ja " hyihyi" vai vaihtoehtoja. . 6-7 / 48 Heinonen Jaakko: Kyytiläisistä katapulttiin eli miten kasvit levittävät siemeniään . KATSAUKSIA , UUTISIA YM . Haila Yrjö: Maisemanmuutokset näkyvät Ahvenanmaan linnust0ssa Haila Yryo, }!irvinen Olli, Ranta Esa ;a Vepsäläinen Kan·: Evoluutio Suomen luonnossa: I Muunrelu Suomen luonnossa . 6-7 / 16 På'miinen Outi: Luonnonmukainen viljely kiinnostaa lopulta tutkijoitakin . 5/ 5 Suomim:n Teuvo: Kasvihuoneilmiö lämmittää aurinkokasvihuonetta . Y dinsodassa ei ole voittajia . Pyhä virkamies . 4/ 6 Saimaannieriän suojelu käynnistymässä . 67 / 13 Piim iinen Outi: Piirisihteeri on jokapaikan höylä . 67/ 26 Haahtela Ilpo, Rönnberg Olof ja Lehto Juhani: Miksi rakkolevä katoaa. Näennäispäätöksiä ja vitkuttelua . 6-7/ 22 Suominen Teuvo: MTK:n Heikki Haavisto: Annamme arvoa puhtaalle ilmalle ja vede lle. Mietllnen Kaanna: Unepin kymmenen 1 /42 2/ 50 vuotta . Julkisen sanan neuvoston langetettava 2/8 419 4/ 5 2/ 5 2/ 12 2/ l 7 8/ l l 2/ 44 4/ 14 päätös. . 6-7/37 Maailma ydinsodan jäiLaunla Jorma: Valistavaa luonnonkuvausca . Harla Yrjö, }iirvrnen Olli, Ranta Esa ;a Vepsiilärnen Kan·: Evoluutio Suomen luonnossa: IV Lajien syntyminen ja hä4/ 16 6-7/42 5/9 2129 3/ 10 4/ 20 viäminen 5/ 6 Harla Yr;o, }!irvinen Olli, Ranta Esa ja Vepsäläinen Kan·: Evoluutio Suomen luonnossa: V Eliöscömrne maantiede 67 / 34 Harla Yryo, }!irvinen Olli, Ranta Esa ja Vepsäläinen Kan·: Evoluutio Suomen luonnossa: VI Elämää ekologisessa teattenssa . 8/44 ARVOSTELLUT KIRJAT Havas P.: (toim): Suomen Luonro 1, 2 ja 3. l / 27 Erkamo Matti: Maariaislajikkeet häviämässä. Tenovuo Rauno: Ympäristövalisrusra korkeakouluihin ja -kouluista . 8/ 5 Saarela Sinikka: Ympätistökasvatus korkeakoulujen opetuksessa . Veijonen Ritva: Onko oikein : MetsäBotn ia valvoo icse omia päästöjään . 4/ 43 Penttt/å· Hannu: Ympäristöministeriön synnytystuskat . 8/ 42 Kauhanen Heikki: Vuotoksen allashanke Koillis-Lapin tuhon siemen . 5/ 14 Haartman von Lars: Lapintiira valtaa sisäsaaristoa. Tuormaa /.rmo: Ympäristötiedotraminen va in tappioiden kirjaamistako?. K1/peliiinen A11/i, Lindholm Tapio ;a Ulfvem Johan: Björn Kurten ja vanhojen luiden tarina! . Haila Yryo: Litani . Suomen Luonnon valokuvakilpailu . 4/45 Rontu Helge: Vesilain uudistusyritys. Suominen Teuvo: Ympäristövalistuksen mu tkat, karikot ja tyvenet. 6-7 / 30 Heinonen Jaakko: Savikuopat somia pienvesiä 3 / 2 1 Hokkanen Heikki, Törmiilä Timo ja Vuon·nen Hannu: Liito-orava harvinaistuu yhä . ARTIKKELIT Aho Leena: Liisa Ihmemaassa Miten 1 / 3 2 / 3 3/ 3 4/ 3 5/ 3 6-7/3 8 / 3 lapsi oppii ympäristöstään. 1/45 Hautala, Luhta, Rautavaara, Rinne, Soven·, Suominen: Luonnonvalokuvauksen SUOMEN LUONTO 8/ 82 41. 1/ 25 K,lpeliiinen A11/i: Suomussalmella pidetään jalar maassa ja pää pilvissä. 6-7/45 K,lpeliiinen A11li, Lindholm Tapio ;a Suominen Teuvo: Luomoliittolaisesta 1 eläintieteen professoriksi. Harla Yryo , }!irvinen Olli, Ranta Esa ja Vepsäläinen Kan·: Evoluutio Suomen luonnossa: 111 Sopeutuminen . 5 / 26 Ruuhijärvi Rauno: Luonnon ystävä Reino Kalliola. 67 / 8 Suominen Teuvo: Tieteen vai taiteen kielellä luonnon puolesta . 2/ 33 Krlpeliiinen A11/i: Kaikki koijärveläise1 seuraavaan oikeudenkäynriin . 3 / 31 Cromtröm Ulnca: Pernajanlahden tiekiemurac. 2/ 18 Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 198 1 5 / 30 Helin Harri: Romuajoneuvot pois ympäristöstä: teoria ja käytänrö . Veijonen Ritva:, Likainen juttu . 3 / 14 }!irvinen Antero: Tarkkuutta vai taidetta: Lintumaalarin vaihtoehdot . Harla Yryo, }!irvinen Olli, Ranta Esa ja Vepsäläinen Kan·; Evoluutio Suomen luonnossa: II Luonnonvalinra . 6-7 / 43 Pihkala Antti: "Sanovat että koko kylä hukutetaan mitä hulluja!'' 2 / 19 Pulkkinen An·: Vaihtoehto turpeenpoltolle 3/ 36 Piimå·nen Outi: Luonnonmukainen viljely kannattaa. J.: Pehmeä metsänhoito 4/47 1/ 36 voitti . 8/ 19 Kalliola Reino: Luonnon alistajasta luonnon auttajaksi . Launla Jorma: Voimayhtiöt himoitsevat viimeisiäkin jokiamme Lehtonen Ulla: Kevein eväin luontoon Leinonen Matti: Ympätistökasvatusta koulunpenkillä Mattia, Marya: Luonnonmukaisen elä8 / l 5 5/ 20 2/40 3/ 25 3/ 33 mäntavan oppivuosi. Ko;o Riitta, Leinonen Riitta ja }iirv1nen Aimo: Porin kalastajien ankeat aja, . 2/ 24 Sippola Anna-Lrisa: Kansanliike tuotti tuloksen Stenroos Arto: Biotekniikan 6-7/ 5 mahdollisuudet Suomen kansallispuistot . Vepsalii1ne11 Kan·: Ydinsodan ekologiset seuraukset V11okko Seppo: Naavatiedustelun tulos: Kuuset kuriin , parta pois Vuokko Seppo: Vaahtera, vuoden puu . vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry PÄÄKJRJOITUKSET On ai ka kiittää . Päätöksenreon piirileikki . 5 / 17 }!irvinen Olli: Luonnon tasapaino vai epätasapaino . 6-7 / 20 Miettinen Kaan'na: Vaarunvuori vaarasa 11n Niemi Johanna: Greenpeace-luonnon puolesta. Korhonen Kirsi-Marya: Tarinoita pakettipellon pientareelta eli Miten lapi nmyy1/ 14 3/ 5 3/ 18 rästä tuli metsätuholainen 67 / 50 K11hnanen Maryukka: Tapio Suomisen kova kuva : Luonnon ja ihmisen syöksykierre 1 /34 Launla Herkki: Himalajan multa valuu mereen Launla Jonna: keen . Haryula Raimo: Kuu on auringon vaimo Hattunen Pirjo: Vätsätiäkin viedään ' . 5 / 29 Krlpeliiinen A11/i: Me vaadimme Ounasjokilakia tai Ounasjoesta tulee Suomen Alta!. Hausen Henrik: Uutta energiansäästös8/ 24 4 / 39 2/ 47 sä: Halpa ja tehokas energia talo . Suominen Juha ;a Varkki Alfred: Lauhanvuoren kasvisto, karu mutta ki intoil/ 12 4/ 23 8/ 27 8/ 38 sa 2/ 24 Suominen Teuvo: Ilmari Hustich maailmankansalainen . Vuotos ja Ounas tiennäyttäjinä
. E. 8/ 51 Kaikusalo A : Uhatut eläimemme . Wilder Smith A . pagcs // 1.f The world afcer a nuclear war by Jorma Laurila pagcs 1517 This anicle introduces a specia l issue of AMBIO on nucl ear wa r (no. 8/ 5 I Lempiäinen P: Katsokaa taivaan lintuja . A medal for environmencal proceccion was presented 10 professor Kalliola. At present it is classed onl y as vulnerable. He was a founder member of the Finnish Association for Nacure Conservarion. . 10. 6-7/63 Hiirö, Pfrroinen, Vesikansa ja Vesikansa: Viihtyisä ympäristö. ;a Kurtto, A: Uusi väriku vakasvio . 3/40 4 / 51 4/5 1 4/ 52 4/ 52 4/ 52 4 / 54 4 / 54 4/ 56 5/ 39 5/40 5/ 40 5/ 41 Vuorenmaa ja Kajander: 1. ,sk. I.aukkanen, Saarela ;a Aitamurto: Kenen Ounasjoki . K. The ecological effec1s of a global nuclear war by Kari Vepsiilå"incn A review. and with anenrion co th e env1ronmenta l effects. 2-3/82). Helo P: Kotka lintujen kuningas . This alone will guaramee the future of nature and of humaniry. The Finnish Scrict Nature Reserves p a!(CS 27-]4 The 20 Finnish su in narure reserves comprise a total area of abou, 1 500 km 2 • A permi1 is req ui red for moving about or researrh in the parks. on 7. Luonnonmukainen kasvitarha Dormidontov ;a Rjumin: Taiga Dammann E: Tulevaisuus käsissämme Kasvien maailma, Osat 1-5 Tammen luontopokkarit: Nisäkkäät, Linnut , Kukat , Puut Vuodenluonnonkuvat82 . 6-7 / 62 Keith ja Gooders: Linturetkiopas 6-7 / 62 !.appi ;a Collins: Kymmenen myyttiä maai lman nälästä. He was a iournalis1 or 1he edi10r of Suo men Luon10 (Nature of Finland) from 194 11968. and should rhus be held responsible fo r the di minishmenc of the species. The preservation of some old forests in forestry areas wou ld probably ensure the surviva l of the species. Huovinen V: Ympäristöministeri . ic is insufficienc thac w~r is waged cleanly. 8 / 58 Summaries of the Main Articles Suomen Luonto 811982 (Na ture af Finland) Published by the Finnish Association for Nature Protection Address: Perå'miehenkatu 11 A 8 00150Helsinki 15, Finland Editor: Seppo Vuokko No victory in nuclear war Ediconal page J We ca nnot afford ro believe in th e r ossibili1 y of a "limiced " nuclear war. Reino Kalliola friend co na1ure by Rauno Ruuh,jiirvi pages 5-7 Reino Kalliola died at the age of 73. br Yrjö Haila. He was also the fi rst narure conservarion official appoimed in Finland . AMBIO is published by 1he Roya l Swedish Academy of Sciences. professor of zoolog y a, . his address and telephone are given in 1he rable on page 34. käsikirja ..................... considers chc relauonshi ps between people and natu re. E.: Luon nontieteet eivät tunne evoluutiora Mustelin N.: Elämää maailmankaikkeudessa'. 8/ 52 Helle TPeuran ja poron jäljillä . 1/ifiirvinen. 8/ 52 Beningfield G: Luonnon kirja. Murtomäki E: Merestä kohoaa saari . Consideracion should aisa be given co u ansfer of che squirrel to suitable areas. .. Esa Ranta and Kari Vepsiiliiinen pagcs 24--:-26 The final pan in this series te lls of rhe va nous means of survival used by an imals and plams in rhe 1hearre of life. the Universit y of Helsinki. 6-7 / 61 Havas P (toim .): Suomen Luonto 4 ja 5 6-7 / 61 Botkin , Elmandjra ja Malitza: Oppimisen uudet haasteet . . The speech is an overview of che hiscory of Finnish nacure conserva1ion from Nordenskiöld ro the p resem day. but since ic is all che while diminishin g, the fl ying squirrel ought 10 be regarded as an especiall y endange red species. Ihmisen jäljillä Tuun·, A.: Kertomus järvestä . Fcom submission 10 Na1ure 10 aiding Her by Reino Kalliola pages 7-9 Reino Kalliola gave rhis speech on the occasion of the handing our of grams by the Ness ling Foundation for Environmental Proteccion and Research . Lasten Luonto Raisa Rauduskoivun kevätyllätys Lasten Luonto 8/ 52 8/ 52 8 / 52 8/ 53 1/50 2/ 58 3/42 4 / 58 5/42 Lasten Luonto Lasten Luonto ..... The worst of all forms of species extermi nation is in nuclear war. The flying squirrel continually diminishing by Heikki Hokkanen. and the conse• quent disappearance of species and of ecosysrems. which is issued by 1he Natio nal Board of Foremy or rhe Foresrry Research Institu te , respert ivcl y for their own parks. 6-7/66 . ln addition he 1augh1 plant geography at the University of Helsinki . Vuoden luonnonkuvat Leakey, R. Translared by George Woolsron 57. Inha, valokuvaaja 18651930 . and human and materia! resources re• directed 10wards deve loping peacefu l means of co-operaring with narure . The offi cial responsible for eac h park . Valtonen M: Maailmankai kkeutta tutki1/46 1 /47 1/48 2/ 54 2/ 54 2/ 56 massa . and a rata nuclear war would descroy ali rhe necessary precondi tio ns of life fo r higher life forms. Evolu1ion in Finnish Nature 6: the Thea1re ofLife. in China . .... 8/ 50 jahns H: Sanikkaiset , sammalet jäkälät Pohjois-, Keskija Länsi-Euroopassa Chnstiansen, Krusenstjema ja Waem: ltiökasvir värikuvina Väänänen, H. a!though it would remain rare. Foremy has considere bl y reduced these. 1982. . Alrhough convemional weapons do not represent at ali the same threat m narun~ and to the human race, they cannot be accepted from a nature conservation point of view eit her. 6-7 / 63 AllenR: Maapallo käsissämme . professor of environmental protenion , has said. Tule kanssamme uuteen vuoteen! Uudista tilauksesi! Tilaa Suomen Luonto lahjaksi! SUOMEN LUONTO 8182 4 t. Thi s is why animal protecrion demands the removal of the nuclear 1hrea1 and disarm ament. . ...... Harjula R: Veljeni Mirau . LASTE LUONTO Kauppias Närhen röyhkeä asiakas Tu leehan se kevätkin . . . which was ser up in 1938. As Pekka Nuoneva . Several chousand pairs remain . Ecological 1hough1s on 1he un1hinkable by 1/ifiirvincn pages 19-2] Olli Järvinen . . . The original habitat of the fl ying squirrel is the old mixed forestS. . as a supervisor from 19391972. Timo TörmaHi and Hannu Vuorinen pages }5-}7 The fl ying squ irrel is rea ll y an inhabitant of the Siberian taiga forests, but its disuibution extends weSI wards as far as Finland . War and weapons should be ended . Häkkinen, Sulkava ja j okinen: Ilmansaasteet, uhka terveydelle ja ympäristölle . He was also known as a speaker and writer of excell ent style . . 2/ 56 Kirjoja tähdistä 2/56 Koivusaan·, Nuu;a ;a Palokangas: Uhattu merikotka 3 / 40 Kinnunen ;a Sepänmaa (roim ): Ympäriscö Luhta}: Kurki maa
Sisällä jokainen lapsi sai eteensä munakennon ja liimapullon . Tän heinäsirkan pesässä on sellanen katto, että sen saa keskeltä halki ja sitte taas kiinni kun on menn y sinne sisälle , ettei lumi sada päälle . Tomaatit ei kypsyneet ollenkaan , kun oli niin kylmä kesä. Useimmilla eläimillä näyttävätkin asiat olevan kun nossa : oravilla on varastot täynnä käp yjä, karhu on ryöminyt pesäänsä talviunille ja siilikin on kaivautunut talliin heinäkasan alle suojaan . Tää heinäsirkka on ottanu kävyn evääks pesää n , Mari kertoi, Ja sitten kun se herää , se heittää heinät pois ja rupee laulaan . Katoll a on savupuppu , tää on lämmitettävä pesä, selitti Teemu Taaville . Lasten Luonto ,1111, f s J Maria Mattlar Hei vaan, kaikki Lasten Luonnon lukijat Näin reippaasti tervehtivät meitä Putkijärven lastenkerholaiset. Pieni heinäsirkka parku u , että sillä ei ole minkäänlaista talvipesää ja sitä palelee ja nukuttaakin kovasti . Taavin täytyi oikein koettaa miltä tuntuu levätä siinä heinävuoreel la. Minulla on kotona kolme isoaveljeä ja äiti , joka on muuten aika kiva , mutta liian kova kieltämään, tuumii Taaville neljävuotias Lea. On ne pistäny ja se sattuu kyllä kovasti, vastasi Mari . Anne-Marin heinäsirkalla on kaarnanpala sänkynä ja heinää peittona . Tänne se heinäsirkka menee nukkuun ja vetää sitten a ikeen ison lehden päälle peitoks. Neljävuotias Mari kertoili Taaville: Meillä on kotona paljon mehiläisiä , kun meidän isä ja äiti myy hunajaa. Nelivuotias Markus sanoi : Meillä viljeltiin viime kesänä tomaatteja ja niistä tulikin suuria ja komeita , mutta ihan vihreitä. Lapset riensivät ulos ja löysivät syksyisestä luonnosta kuivia lehtiä , käpyjä, kaarnanpalasia , oksankappaleita, heinää , kukkia , kiviä, neulasia ja pari puolukanvarpuakin . Kerhotädin nimi on Kirsti ja hänen apunaan on Maija-täti . Lean heinäsirkan nimi on myöskin Lea . Ystävämme Taavi Tatti kävi Putkijärven lasten luona eräänä syksyisenä päivänä ja vietti heidän kanssaan pari puuhakasta tuntia. Kun tavanomaiset alkukuulumiset oli vaihdettu , luki Kirsti-täti kerholapsille sadun , jonka nimi oli KOTI HEINÄSIRKALLE. Marin pesässä on tukku heinää pehmeänä petinä . SUOMEN LUONTO 8182 4 l -,k. Jos heinäsirkka herää kesken , se voi mennä keittiöön rekeen voileipää tai olohuoneeseen kattoon telkkaria , sanoo Lea. Lean heinäsirkan pesässä on kolme huonetta : keittiö , makuuhuone ja olohuone . Taavi kulki katselemassa pesänrakennuspuuhia ja tahri siinä itsensä tietenkin pahanpäiväisesti liimaan . Kirsti-täti lohdutti kuitenkin Taavia sanomalla, että vierailemaan saa tulla nuorempikin . Taavia hieman säikähdytti tämä tieto , sillä se ei ole vielä täyttänyt yhtäkään vuotta. Ja niin liimattiin pesätarpeita kennolle oman maun ja mielikuvituksen mukaan . Kirsti-täti lopetti sadun tähän ja kehotti lapsia keräämään ensin ulkoa heinäsirkalle pesätarpeita ja rakentamaan sitten sille talvipesän . Kulkiessaan niityn poikki Korpikuningas kuulee kuitenkin itkua . Taavi kysyi tietenkin , että onko mehiläinen koskaan pistänyt Maria . Viisivuotias Anne-Mari kertoi , ettei hän ollut päästä kerhoon lainkaan, kun hänellä on viisi kilometriä kerhomatkaa, ~ikä isoveli oikein olisi ehtinyt 58 tuoda , kun viljanpuinti ja syyskynnöt olivat vielä kesken . Kerhoon saavat tulla kaikki 3-6-vuotiaat lapset . Sadussa kerrotaan kuinka Korpikuningas-niminen mersänhalrija kulkee metsässä tarkastamassa eläinten ralvivarusreluja. Viisivuotiaan Teemun kotona on suuri lypsykarja ja Teemu kehaisi vielä Taaville: On meillä joskus ollu porojakin, pihalla omassa aitauksessa
Hauskoja askarteluhetkiä, toivottaa Taavi Tatti , joka vieläkin nyppii liimasäikeitä jalkapohjastaan. Taavi meni kokeeksi Maija-tädin tekemään taloon sisälle ja katseli ikkunasta pikku-pihalle, jossa on myös pieniä kiviä ja kuivaa heinää. . Pesän lattiana voit käyttää munakennoa niin kuin Putkijärven lapset tai vaikkapa ihan tavallista pahvinpalaa. Lasten Luonnossa nro 5 julistetun kil pailun oikea vastaus oli , että kaikkien kasvien alkuosana on eläimen nimi . Oikein vastanneiden kesken arvottiin keppihevonen , jonka saa omakseen Inkeri Romo Janakkalasta. Onneksi olkoon Inkeri! 59. vsk. Sinälcin voisit tehdä kotona oman heinäsirkan pesäsi niin kuin Mari , Teemu , Lea, AnneMari ja Markuskin tekivät kerhossa. Maija-tätikin on rakentanut heinäsirkalle pesän , ihan oikean lehtitalon , jossa on lehdistä lattia, seinät ja katto ja pihalla kukkia ja pari puutakin. Markuksen heinäsirkka nukkui tuohen päällä ja patjana sillä on koivunlehti. Tähän katoksi on liimattu vaahteranlehti ja siinä on myös tuuletusaukko ja kaksi ovea, etuovi ja takaovi , Markus jutteli. Jos et löydä enää mistään hyviä luonnonmateriaaleja näin talvella eikä sinulla satu olemaan mitaan varastossa, voit tehdä pesän vaikkapa paperista, kankaanpaloista ja pumpulista. SUOMEN LUONTO H/ 82 4 1. Katto on liimattu kiinni , ettei tuuli vie sitä, mutta on tässä pesässä ovi , josta heinäsirkka voi kulkee, jos sitä haluttaa, selitti Anne-Mari Taaville, joka oli juuri liukastunut liimalätäkköön pöydällä. Kirsti-täti pyyhki ystävällisesti Taavin tuhruisen jalan ja Taavi jatkoi tutkimusmatkaansa Markuksen luo
138,) Saan tutustua teokseen 10 päivän Vastaus lähetys ajan. r--------------------------, Joulutarjous KIRJE Kustannus Oy Suomen Luonnon tilaajille: Ruutu maksaa postimaksun 98; + postikulut (ovh. Jos päätän pitää sen, maksan TRE 10/10 Lupa 2294 7 päivän kuluessa 49,( + postikulut) ja kuukauden kuluttua 49,tai käteisellä 98,(+postikulut). Kustannusosakeyhtiö Ruutu Sukunimi Etunimi Synt.aika PL 62 Osoite 33003 TAMPERE 300 Postinumero ja postitoimipaikka