Mutta missä hullujussi on möyrynnyt auki ojia ja rantoja, siellä urkenee uusia kasvupaikkoja osmankäämille. Kun siemen on pieni, täytyy itämispaikan olla hyvä: taimella ei ole vararavintoa odotella valoon pääsyä tai kosteampaa keliä. Nuoria versoja voidaan käyttää parsan tavoin, ja paksusta juurakoista voidaan valmistaa tärkkelystä. Kaunis sametinruskea pamppu hajoaa kevättalvella ja kevyet, lenninhaivenelliset siemenet leviävät kauaskin hankia pitkin tuulen kiidättäminä. Tuulen kiidättäminä keveä/, lenninhaivenel/ise/ siemenet kulkeutu va/ tuhot1omina parvina pi1kiäkin ma1koja. Osmankäämi on täynnä käyttämättömiä mahdolli. Osmankäämi on tai ehkä paremminkin olisi monipuolinen hyötykasvi. Siementaimen kehittyminen kukkivaksi kestää nelisen vuotta, mutta kunnolla alkuun päästyään osman2 Osmankäämin ruskeat pamput hajoava/ kevältalvel/a. Hiuskiinnite, lakka tai liimakäsittely estää pamppujen purkautumisen. Osmankäämin yhä jatkuva runsastuminen onkin suureksi osaksi kaikenlaisten maansiirtokoneiden ansiota, toinen puoli menestyksestä johtuu vesien likaantumisesta, rehevöitymisestä. Ja jos taas osmankäämikköä pitää harventaa, niitetään veden pinnan alta, jolloin juuristosta suuri osa tukehtuu hapenpuutteeseen. Voimme unohtaa Lönnrotin suositteleman hahtuvien käytön topingiksi, eivätkä astiamiehetkään enää tarvitse sen lehtiä saumain tiivistämiseksi ja matot ja sideköydetkin ostamme kaupasta. suuksia, mutta yksi käyttötapa tunnetaan: osmankäämin kypsiä hedelmystöjä tuodaan huoneisiin koristeiksi. Menetelmän tehoa meillä heikentää pahasti pitkä talvi. Jos pamput kuitenkin pääsevät hajoamaan, huomaa kyllä yhden osmankäämin menestyksen salaisuuksista: siemeniä on tuhottomasti! Seppo Vuokko SUOM EN LUONTO 8/ 85 44 . Ojanpohjan satavartinen kasvusta voi vallan hyvin olla yhtä ainoaa yksilöä, mutta rantojen hehtaarien suuruiset osmankäämiköt ovat lukuisten lomittain kasvavien kloonien palapeli. Pamppu ja hullujussi Jos ihminen ei Suomennientä asuttaisi, osmankäämi olisi varsin harvinainen rehevimpien savikkojärvien kasvi. vsk.. käämi on varsin nopeakasvuinen, yksi kasvistamme satoisimmista lajeista. Jos niittää osmankäämikköä satoa korjatakseen, versot täytyy katkaista vedenpinnan yläpuolelta, sillä sängen kautta juurakot hengittävät. Ja harvinainen se oli vielä 1800-luvulla, mutta teollisuus-Suomessa leveäosmankäämi on yleinen ja tuttu kasvi. Mahtavan nopeaa kasvua voitaisiin käyttää ravinteiden poistoon jätevesissä suodattamalla jätevedet laajan osmankäämikön (tai pajukon tai ruovikon) läpi. Yhdestä siementaimesta varttuu pian laaja ja monivartinen osmankäämikasvusto
Kotimainen silakka sopii vaikka jouluruuaksi kuten myös muut omien maittemme ja vesiemme tuotteet. kuitulevyteollisuutta saneerataan eikä energiatuotantoon kelpaavalle pienpuulle keksitä käyttöä. .......................... 39 Sisällysluettelo 1985 ......•... Syömme terveellisemmin ja ravitsevammin kuin mikään aikaisempi sukupolvi. 42 Kannen ryhävalaan piirsi Jari Kostet. ... 24 Kaarina Miettinen: Uhanalaisten lajien elinpaikat säilytettävä ..................... SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Toisaalta ydinvoimala on sellainen tehopakkaus, että sieltä on otettava mitä sieltä tulee. Teollisesti valmistettu massaravinto on usein yksipuolista. tia kuin ydinvoimalahakuiset vaihtoehdot. 4, 36 Rauno Ruuhijärvi: Koskiensuojelulaki kivellä....... 20 Tapio Lindholm: Luonnonsuojelualueemme tunnetaan huonosti alueiden kartoitus käynnistynyt. Toiseksi olisi kiinnitettävä huomiota siihen mihin runsas pakkoenergian tarjonta yhteiskuntaamme vie. 8 Alice Karlsson ja Pekka Peura: Vaasalaiset valmiita jätteidensä hyötykäyttöön .. 18 Algirdas Knystautas: Kuvia Neuvostoliiton luonnonsuojelualueilta ................. Kysymys on palautettava ensinnäkin siihen, tarvitsemmeko niin paljon energiaa kuin meillä viidennen ydinvoimalan jälkeen olisi käytettävissä. Samalla esim. Kuitenkin kotimaassa tuotetaan hyviä elintarvikkeita. 10 Tiu Similä: Valaita näkyv1ssa mutta kuinka kauan. Siinä on paljon hyvää. Järkevämpää olisi säätää energiankäyttö tarpeen mukaan ja itse energiantarvekin olisi otettava kriittisen tarkastelun piiriin. 35 Kirjoja ......... ..................... Viidennen ydinvoimalan kohdalla ei tehdä päätöksiä vain yhdestä lisäydinvoimalasta, vaan sen myötä myös suunnataan Suomen kehitystä ja sidotaan kansakunta valittuihin ratkaisuihin. vsk. SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia .. Silakka sopii joulukalaksi Suomalaisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet. .... On myös muistettava ydinenergiahuoltoon perustuvan voimatarjonnan välittömät vaikutukset. Tällä hetkellähän meille tarjoillaan energialaskelmat kuin annettuina. Vai onko niin että puuttuvaa henkistä kapasiteettia korvataan voimalla. ...... Tämä merkitsee sitä että järkevä energiansäästö muodostuu suorastaan kansalaispaheeksi. 7 Jaakko Heinonen: Siinä meinas mennä hermot, sanoi varis......................... 3. Säteily ei ole muuttunut teknisen edistymisen myötä yhtään vaarattomammaksi. Y dinvoimalakeskustelu on monta kertaa ajautunut sivuraiteille ja yksityiskohtien kaiveluun, joten asian päälinjat ovat hämärtyneet. 28 Keskustelua.................... Ne ovat usein myös puhtaampia ja terveellisempiä kuin tuontiruoka. ........... Tärkein pallo on kansanedustajilla, jotka ydinvoimasta päättävät. Suomi ei tarvitse niin paljoa ydinvoimaa eikä energiaa ylipäätänsäkään mitä sille ollaan nyt hankkimassa. Tietoteknologian kehittyessä luulisi teollisuudessa olevan muitakin kasvusuun. LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 '7o UUSIOPAPERILLE. Mutta emme täysin. 32 Luontoilta, asiantuntijat vastaavat luontokysymyksiin ............................... Mutta kansanedustuslaitoksen suoraselkäisyys toteutuu vain kuten tunnettua järkähtämättömän kansalaisrintaman edessä. 40 Summaries of the Main Articles ........ 42 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta ...................... Myös ekologisesti ja luonnonsuojelullisesti olisi parempi jos pitäisimme vanhoja kunnon peruselintarvikkeitamme arvossa. Olemme myös yhä enemmän alkaneet syödä ulkomailta tuotettua ruokaa. 12 Veli-Risto Cajander: Greenpeace on vahvempi kuin koskaan .................. Merkittävän osan energiasta käyttää puunjalostusteollisuutemme, jonka asemaa halutaan parantaa tuottamalla runsaasti puuhioketta halvalla ydinenergialla. 17 Ulla Kokko: Miten dodo herätettiin henkiin............ vsk Irtonumero 18 mk Lisäydinvoimaa ei tarvita Keskustelu viidennestä ydinvoimalasta tiivistyy ja teollisuuspiirien myönnyttely voimalan rakentamisen puolesta tuntuu vaikuttavan moneen epäilijäänkin. Mutta onko ollenkaan järkevää kasvattaa puuta voimalla ja jalostaa se voimalla. Kuitenkaan mitään syytä haparointiin ei ole. Valtiovallallakaan ei ole intressejä kehottaa teollisuutta ja kiinteistöjä energiansäästöön jos kaikki tuutista tuleva energia on käytettävä. Ympäristönsuojelun aikakauslehti 8 • 1985 44
Järjestöt esittävät, että alueelle laaditaan kiireellisesti hoitoja käyttösuunnitelma. Keskitalven toimeentulolähteet ovat niukat. Luonnonsuojelujärjestöt ;;; esittävät valtiolle hankittavan ::E maa-alueen suurentamista päätösten mukaisesta 3 000 hehtaarista 6 000 hehtaariin. Hän on ainoa saarella vakituisesti asuva hakkuualueen metsänomistaja ja myöntyi halutessaan välttää riitoja muiden omistajien kanssa. Entä hakkuiden vaikutukset kansallispuistoalueen luontoon. Saaren puolustajat toivotamme tervetulleiksi, Gösta Sjöholm sanoo. Asukkaat ovat tarjoutuneet urakoimaan kolmen vuoden aikana ylispuut pois metsästä ilman, että maisema tuhotaan vuosikymmeniksi. 70-luvulta, jolloin he kolmena talvena hakkasivat parin tilan puita. Muut täällä ajattelevat samoin, Gösta Sjöholm kertoo. Saaren luonnonsuojelullisesti arvokkaista alueista valtion tulisi tehdä pikaiset ostotarjoukset. Metsänparannustyöt ovat asukkaille tuttuja jo Luonnonsuojelujärjestöt: KATSAUKSIA UUTISIA N ötön kohtalonhetket käsillä Gösta Sjöholm (vasemmalla) tovereineen toivoo, ettei ensi syksyn silakkamarkkinoille Helsinkjjn tarvitse tuoda nötöläisiä puunkappaleita. Hakkuiden jälkeen alueella ei enää ole luonnonsuojelullista merkitystä, nötöläinen Gösta Sjöholm murehtii. Kaikista hakkuista alueella tulee pidättyä kunnes käyttösuunnitelma on valmis. Myrsky kaataa helposti kapean rantakaistaleen. Mikäli hakkuut kevättalvella aloitetaan, merkitsee se opastuskeskushankkeen tuhoa: Mitä mieltä on sijoittaa kansallispuiston keskusta hakatulle saarelle. Raha ratkaisee Rauma-Repola on hieronut kauppoja Nötön metsänomistajien kanssa sinnikkäästi . Gösta Sjöholrnin lisäksi Nötössä asuu 11 henkeä ympäri vuoden. Viimeinenkin omistaja solmi myyntikontrahdin hiljattain. nen Nötön pääsaarelle, järjestöt toteavat. Metsäteollisuusyhtiön kaupantekotapa on todella sitova: myyjille on maksettu puolet kauppasummasta etukäteen, osalle jo vuosi sitten. Rauma-Repola on ilmoittanut aloittavansa 15 000 puukuution hakkuut runsaan 200 hehtaarin alueella kevättalvella. Samalla se merkitsee sitä, että muutan pois. Vain kylän ympärille ja rantaan on aikomus jättää pienet metsävyöhykkeet. Hakkuut turmelisivat täydellisesti saaren maiseman ja ainutkertaisen harmonian. Kuolinisku saaristoasutukselle Nötöläiset ovat odottaneet päätöstä Saaristomeren kansallispuiston opastuskeskuksen sijoittamisesta saarelleen. RK Saaristomeren kansallispuistolle hoitoja käyttösuunnitelma pikaisesti Nötön saariryhmässä noin 200 hehtaarin alalla suunnitellut hakkuut vaikeuttaisivat ratkaisevasti toimivan kansallispuiston aikaansaamista, sanovat Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö ympäristöministeriölle jättämässään kirjelmässä. vsk.. Hän on asunut ;;1 Nötössä 11 vuotta ja saanut ! elantonsa kalastuksesta, kesäisin leipomosta ja talvella rakennustöistä, kuten laiturien rakentamisesta ja kesämökkien korjaamisesta. Järjestöt arvostelevat valtion tehottomia maanhankintatoimia kansallispuistoalueella. Suunnitelmat ovat niin mittavat, ettei harvennushakkuista enää voida puhua. Hakkuujäljet ja -jätteet näkyvät metsissä vuosikymmenten ajan, eläimistö ja kasvillisuus kärsivät, marjastus ja sienestys saavat jäädä. Jos moottorisahat kevättalvella käynnistyvät Nötössä, on kaikki apu ja tuki tarpeen. Sjöholm arvelee, että osa maanomistajista olisi valmiita myymaan maitaan valtiolle kansallispuistoalueeksi, mutta rahapulaansa valittava valtio ei ole ollut halukas ostoihin pakkolunastuksesta puhumattakaan. Saaristomeren kansallispuiston toimivuus ja tärkeimpien luonnonarvojen säilyttäminen. D SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Kaikkien omistajien mukaantulo oli hakkuiden ehto. > vat. Saaristomeren kansallispuisto perustettiin valtion omistamille mailJe kaksi vuotta sitten. · Rahat on nyt sijoitettu tai kulutettu niin, etteivät RaumaRepola sen paremmin kuin metsänomistajatkaan voi vetäytyä kiusallisesta hankkeesta, Gösta Sjöholm pohtii. Hoitoja käyttösuunnitelmassa tulee ottaa yhdeksi lähtökohdaksi kansallispuiston opastuskeskuksen sijoittami4 Luonnonsuojelujärjestöt vaativat, että hakkuista Nötössä pidätytään kunnes alueen hoitoja käyttösuunnitelma on valmis. Vakituisten asukkaiden arvion mukaan saaren puista noin 25 prosenttia on ylispuita, joiden alla on kehityskelpoinen taimikko tai nuori metsä varttumassa. Kansallispuiston vartiointija huoltotyöt toisivat kaivattua helpotusta toimeentuloon. Näin voitaisiin paremmin turvata . Maanomistajille olisi mitä pikimmin tehtävä alueen käypää hintaa noudattavat ostotarjoukset ainakin Nötön pääsaaren ympärillä olevista saarista ja pääsaaren luonnonsuojelullisesti arvokkaista ja puis"' ton toiminnan kannalta tärkeistä maa-alueista, ne vaati.. Saaristomeren kansallispuiston opastuskeskukseksi kaavaillun Nötön saaren tulevaisuus on vaakalaudalla. Ympäristöministeriössä kohautellaan olkapäitä huolelle alueen tuhoutumisesta ja nyökytellään myöntymystä Rauma-Repolan hankkeelle
Niistä harvinaisimmat saattavat olla vielä uhanalaisempia kuin luonnonvaraiset kasvit, tutkija Pentti Alanko muistuttaa. Kotimaisia kantoja halutaan hyödyntää mm. Tutkijoiden mielestä pitäisi selvittää myös jätekasan mahdolliset raskasmetallipitoisuudet. Molemmilla uusilla suojelualueilla on lehtokasvillisuutta. Parhaillaan työn alla olevaa Vanhankaupunginlahden ranta-alueen täyttöä asukkaat haluavat vauhdittaa ja muistuttavat, että osayleiskaavan mukaisesti Hermannin-Arabianrannan alue tulee rakentaa pääosin puistoja virkistysalueeksi. D keeltä rauhoitettiin Hirvisuo (260 ha), Ristisuo (120 ha), Juurikkasuo (80 ha), Pyörissalo (15 ha), Isosuo (90 ha), Ilmoita kestävistä koristekasveista Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitos etsii terveitä, kestäviä ja kauniita koristepuiden ja -pensaiden kantoja viherrakentamisen tarpeisiin. alusta lukien. Soidensuojelualueiden rauhoitusmääräykset kieltävät alueiden ojituksen ja maa-ainesten ottamisen sekä kaikki muut toimet, jotka saattavat muuttaa suoalueen vesitasapainoa. Mielenkiintoiset tiedot myös tutkimuksen ulkopuolisista kasveista ovat tervetulleita. Niitä löytyi polttolaitoksen niistä osista, jotka ovat olleet tekemisissä savun ja noen kanssa. vsk. Sisä-Suomen keidasvyöhyksallitun ylärajalla olevista arvoista jopa viisinkertaisesti ylittäviin arvoihin. KESKAS-tutkijat pyrkivät tarkistamaan tehdyt ilmoitukset. Hermanni-Vallila-Seura ja Kyläsaari-liike esittävät rakennuksen kunnostamista kulttuurija monitoimikäyttöön ja piipun purkamista mahdollisimman pian. Kesästä alkaen he ovat käyneet läpi taimistojen, puistojen, arboretumien yms. Polttolaitoksen viereinen jätekasa ei myrkyistään huolimatta ole ympäristölle vaarallinen, jos se eristetään huolellisesti. Ilmoitukset kasveista tehdään rekisteröintilomakkeella, Lahjoitus luonnonsuojeluliitolle Rokasuo (100 ha), Katajaneva (70 ha) ja Soimasuo (30 ha). Näihin kuuluvat vaahterat, tuomipihlajat, aroniat, happomarjat, kanukat, kiiltotuhkapensas, orapihlajat, onnenpensaat, kuusamat, syyshortensia, mahonia, jasrnikkeet, hanhikit, herukat, puistoruusut, pensasangervot, syreenit, lehmukset, jalavat ja lumipalloheisi. Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeltä rauhoitettiin Kakariaapa (390 ha), Mellajoki (360 ha), Niittysuo (400 ha), KinE nussuo-Mustinsuo (290 ha), Hanhisuo-Teerisuo (310 ha), Itkonpuro (35 ha), Maijanlammensuo (260 ha), Kivineva (70 ha), Tavisuo (250 ha), Heinäsuo-Sammakkosuo (100 ha), Kärsämäenjärvet (400 ha), Iso Karsikkoneva (220 ha), Pesäneva (160 ha), Isoneva (390 ha), Valkeisneva (110 ha), Aittosuo (260 ha), Niinineva (50 Marjastus ja sienestys sekä muut perinteiset luonnonkäyttömuodot, kuten kalastus, metsästys ja poronhoito, ovat yleensä sallittuja soidensuojelualueilla. Pitoisuudet vaihtelivat juuri Lehtoalueita rauhoitettu Valtiolle kuuluvat Kaarinan Karpanmäen alue (4 ha) ja Halikon Vaisakon alue (62 ha) on rauhoitettu marraskuun SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Erityisen mieluusti tutkijat ottavat vastaan tiedot lajien ja lajikkeiden pohjoisimmista hyvin menestyneistä kannoista. Rannikko-Suomen kermikeidassuoalueelta rauhoitettiin Varisneva (190 ha), Tarkankeidas (110 ha), HarkonevaMustansaarenneva (190 ha), Rastiaisneva (230 ha), Kaurakeidas-Kavettakeidas-Pitkäniemenkeidas (420 ha), Tervalamminsuo (80 ha), Tartlamminsuo (70 ha), Kakkeriasuo-Huhdansuo (350 ha) ja Kiljavan lähteikkökorpi (10 ha) sekä Saaristo-Suomen keidassuovyöhykkeeltä Punassuo (270 ha) ja Santalan korpi (80 ha). Alueen asukkaat esittävät, että lisätutkimusten ja eristämisen jälkeen alue kunnostetaan puistoksi. Lupaavimmat kannat sijoitetaan vertaileviin kokeisiin, joiden tuloksena valitaan parhaat kannat emotaimimateriaaliksi. KATSAUKSIA UUTISIA Valtion omistamille maille on perustettu 43 uutta soidensuojelualuetta. Alkuvaiheessa he kokoavat tietoja 16 tärkeimmästä puutai pensassuvusta. Kaikki jätekasasta otetut polttoainenäytteet sisälsivät myös supermyrkkyjä. Viljeltäviä kasvilajeja tulisi myös suojella. Kyläsaaresta löytyi lisää supermyrkkyj ä Kyläsaaren suljetun jätteenpolttolaitoksen seinämissä ja vieressä sijaitsevassa jätekasassa on ns. Lomakkeita voi tilata Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitokselta. D jossa kysytään tietoja kasvupaikasta ja ominaisuuksista. Asiantuntijoiden mukaan polttolaitos voidaan puhdistaa myrkyistä. Uusia soidensuojelualueita Marraskuun alusta lain suojan saivat Tunturi-Lapin palsasuovyöhykkeeltä Iiton palsasuo (60 ha), Metsä-Lapin aapasuovyöhykkeeltä Kettujoki (450 ha), Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeltä Matkajärvi (170 ha) ja Lamminaapa (180 ha). siksi, että ulkomailta tuotavat taimet useinkaan eivät ole kestäviä. Kyläsaari-liike ja Hermanni-Vallila-Seura julkistivat tulokset lokakuussa vauhdittaakseen alueen puhdistamista ja kunnostamista virkistyskäyttöön. kasvivalikoimia. Perinteiset luonnonkäyttömuodot sen sijaan ovat alueilla yleensä sallittuja. Myrkkytutkimuksissa keskityttiin vain supermyrkkyjen etsimiseen. supermyrkkyjä. Tämä KESKAS-tutkimus käynnistyi kuluvan vuoden alussa ja kestää neljä vuotta. Aikaisemmin yhtiö on avustanut lunninsuojelukampanjaa Norjassa ja saukonsuojelua Ruotsissa. ha), Ylimmäisenneva (130 ha), Ahvenlamminneva (320 ha) ja Väljänneva (380 ha). Tutkijat tarvitsevat ulkopuolista apua hyvien kantojen löytämiseksi. Vaisakon alueella elää myös uhanalaisia eliölajeja ja osa alueesta sisältyy lintuvesiensuojeluohjelmaan. Näitä klooridioksiineja ja -furaaneja on jo aiemmin löydetty polttolaitoksen piipusta. D American Express -yhtiö on tukenut Suomen luonnonsuojeluliittoa 1 000 dollarin lahjoituksella. D 5. Viimeisimmät polttolaitosrakennusta ja jätekasaa koskevat, Helsingin kaupungin teettämät tutkimukset valmistuivat kaikessa hiljaisuudessa syksyn aikana
Ansioistaan Iuonnonsuojeluliikkeessa Lasselle myönnettiin lokakuussa luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki. J. Tutkimuksen lisääminen onkin tehokkain tapa ongelmien vähentämiseksi. P.s. nahkateollisuudessa sekä ruostumattoman teräksen hitsauksen, puunkyllästyksen, erilaisten pintojen kromioinnin ja ruiskumaalauksen yhteydessä. L. Myös asbesti on ongelma, vaikka maamme ainut asbestikaivos onkin jo suljettu. Vuosikertatilaukset tulee tehdä ajoissa siksi, että pyrimme eroon Suome·n Luonnon numeroiden kalliista ja hankalasta jälkipostituksesta. Aikakauslehtiä luetaan opettajan valinnan mukaan eri aineiden tunneilla, esimerkiksi äidinkielessä, biologiassa ja yhteiskuntaopissa. Lasselle kultaa ja uudet haasteet Suomen luonnonsuojeluliitossa eri tehtävissä pitkään työskennellyt Lasse Kosonen on siirtynyt Forssan Kustannus Ky:n kustannuspäälliköksi. Maailmassa on kaikkiaan noin miljoona syöpätapausta, jotka ovat peräisin työssä tapahtuneesta altistumisesta erilaisille kemikaaleille. Kaikkiaan aikakauslehtiä on mukana parikymmentä. Puutteita on kuitenkin jonkin verran ohjeitten noudattamisessa ja joittenkin työnantajien asenteissa. Noin 60 000 suomalaista alMikäli haluat Suomen Luonnon koko vuosikerran 1986, maksa tilausmaksu viimeistään joulukuussa saamallasi maksukortilla eräpäivään 6. Sorsan tut..., kimusala on genotoksikologia, kemiallisten aineitten vaikutukset solujen perintötekijöihin . Meillä on omaksuttu laajasti periaate, että työntekijöitten terveys on yhteinen asia. Lokakuun alusta voimaan tulleessa luettelossa on kaikkiaan 162 syöpävaaralliseksi todettua ainetta. vsk.. Se onnistui niin hyvin, että kokeilua päätettiin tänä lukuvuonna jatkaa ja ottaa siihen mukaan uusia lehtiä. Tutkimus on vielä melko puutteellista, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa on Uudista tilauksesi ajoissa! yleisessä käytössä noin 60 000 kemikaalia, joista vain joka kymmenennen vaikutuksesta perimään on riittävästi tietoa, hän sanoo. Asbestia käytetään jonkin verran vielä mm. D SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Suomi on lisäksi toteuttanut kansainvälisen työjärjestön ILOn yhden tavoitteen, rekisterin pitämisen syöpävaarallisille aineille altistuneista henkilöistä. 1986 mennessä. Kromin kanssa työntekijät joutuvat tekemisiin mm. 1. Myönteinen puoli työsuojeluongelmissa on se, että vaaroilta voidaan suojautua, kunhan ne opitaan tuntemaan. Lasse on työskennellyt 1970luvun alussa Luonto-Liiton tiedotussihteerinä, sitten luonnonsuojeluliiton järjestösihteerinä, taloussihteerinä ja viimeksi Luonnonsuojelun Tuen kustannuspäällikkönä. Työympäristöön liittyvä tutkimus palvelee siten myös ympäristönsuojelua, toteaa tutkijaprofessori Marja Sorsa, joka sai ., lokakuussa vuoden 1985 työE ö suojelupalkinnon. KATSAUKSIA UUTISIA Suomen Luonto oppimateriaalina Myrkkytutkija Marja Sorsalle työsuojelupalkinto Suomen Luonto on valittu mukaan Lehti koulussa -kokeiluun, joka jatkuu tänä lukuvuonna Lappeenrannan kouluissa. Lehti koulussa -kokeilu käynnistyi lukuvuonna 198485. Sekä opettajat että järjestelyistä vastaavat kouluhallitus, Kymen lääninhallitus ja Aikakauslehtien liitto ovat pitäneet kokeilua hyödyllisenä. Yksittäisenä suurena ongelmana Sorsa mainitsee kromin, jolle altistuu noin 25 000 työntekijää. Myöhemmin maksavat saavat vuosikerran hinnalla tilausajankohdan jälkeen ilmestyvät kahdeksan lehden numeroa. Ongelmallisimpia ovat Marja Sorsan mukaan raskasmetallit, erilaiset metallihuurut ja -pölyt sekä asbesti. Erilaisten· kemiallisten aineitten aiheuttamat terveysongelmat tulevat yleensä ensin ilmi työympäristössä, koska pitoisuudet ja altistumisaika ovat paljon suuremmat kuin muussa elinympäristössä. huomasithan edullisen lahjatilauskortin numeron 7/85 välissä! 6 tistuu vuosittain työssään syöpää aiheuttaville kemikaaleille. Asbestille työntekijät altistuvat purkutyömailla, jarruhuollossa ja asbestituotteiden valmistuksen yhteydessä. eristeenä. Suomessa asiat ovat Sorsan mukaan kuitenkin melko hyvin
Kemijoki Oy sai oikeuskanslerinkin jo kiirehtimään syksyllä hallitukselta kaksi vuotta viipynyttä Ounasjoen korvauslakia. Tämä tuonee myös rakentamiskelvottoman vesivoiman korvausten piiriin ja merkinnee muutamaa kymmentä lisämiljoonaa lähinnä voimayhtiöille, jotka ovat jo tehneet tavallisesti mitättömillä summilla kaupat kaikissa tärkeimmissä joissa. Korvausperusteeksi esitettiin koskivoiman verotusarvoa, yksiselitteistä, vuodesta toiseen ajan tasalla pysyvää ja vesivoiman rakennuskelpoisuutta osoittavaa rahamäärää. Koko koskien suojelu on pysähtymässä Paavo Väyryseen. liman koskiensuojelulakia menevät ainakin Kymijoen ja Lieksan kosket. Koskien luonnonsuojeluarvot ovat todella vaarassa. Tiedämme mikä näiden ja monien muiden koskien kohtalo sittemmin oli teollistuvassa Suomessa. vsk. Valtion omistuksessa nämäkin kosket ehkä olisi jo rakennettu. Hänen osastopäällikkönsä Taisto Turunen esiintyy paljon arvoituksellisemmin todetessaan, että kolminumeroinen luku megawatteja voidaan vielä rakentaa, eikä hän sano mikä on ensimmäinen numero. Onhan toki pienosakkaista, kuten Helsingin kaupungista, Yhtyneistä Paperitehtaista, Veitsiluodosta ja Tampellasta pidettävä huolta, ettei niille kävisi samoin SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Tähän wattikaruselliin ovat puolueemme hyppäämässä yksi toisensa jälkeen. Onneksi ei ole vakavasti keskusteltu saamatta jäävien hyötyjen korvauksesta, jota Kemijoki Oy edellytti ympäristöministeriölle lähettämässään 616 miljoonan markan Ounasjokilaskussa. Oikeastaan hänen pitäisi olla jäävi koko asiassa. Koskiensuojel u laki kivellä Etelä-Suomen kuuluisin luonnonnähtävyys l!Tlatrankoski ostettiin valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin 1883. Matti Ahde tuskin enää saisi valtioneuvostoa ja eduskunnan enemmistöä lain taakse. Kyrönjoen koskien ja Suvannon kylän säilyttämiseen ei enää ympäristöministerikään usko. Voimayhtiöiden ja Teollisuuden Keskusliiton mainoskampanja näyttää onnistuvan paremmin kuin ne itse ovat odottaneet. kuin Kemijokivarren talonpojille, joiden korvauksia on palloteltu eri oikeusasteissa 20-30 vuotta. Ainakin keskustapuolue ja ruotsalainen kansanpuolue ovat valmiita säätämään koskien korvauslain, mutta päättämään erikseen jokaisesta suojeltavasta koskesta tai joesta. Kauppaja teollisuusministeri Seppo Lindblom on tosin monissa yhteyksissä sanonut, että rakentamattomalla vesivoimalla ei enää Suomessa ole valtakunnallista energiataloudellista merkitystä. Kansalaisten on pakko jatkaa kamppailua vapaasti virtaavien vesien puolesta. Jäljellähän on rakennuskelpoista vesivoimaa enää noin 850 MW. Iijoen ja Vuotoksen rakentamiselle. Ounasjokilaki syntyi mahtavan kansalaistoiminnan tuloksena ja onnellisten poliittisten tähtien alla 1983. Kuusamon koskisota 1950ja 1960-luvuilla toi ensi kerran vakavasti otettavan käyttövaihtoehdon Kitkajoen vähäisille megawateille. Tänä syksynä synnytetty energiahysteria näyttää johtavan siihe_n, että kaikki vaihtoehdot energiatuotannossa toteutetaan ja meillä on vuonna 2000 enemmän energiaa henkilöä kohti kuin missään muussa maassa. Pitkästä koskiluettelosta puuttui vain muutama tärkeäksi koettu kohde. Erimielisen koskiensuojelutoimikunnan mietinnön (KM 1982:72) jälkeen valmisteltiin ympäristöministeriössä eri tahoja kuullen ehdotus koskiensuojelulaiksi. Epävarmuus siis jatkuisi hamaan tulevaisuuteen. Keskustapuolue on ilmeisen halukas paikallisen väestön vastustuksesta huolimatta näyttämään vihreää valoa esim. Niin pyörivät politiikan tuulet. Hallituksen keskiryhmät ovat jo ottaneet kantaa luonnon megawattien puolesta korvausperusteena. Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja näyttää myös maan hallituksessa käyttävän isännän ääntä. 7. Oulujoen koskia Utajärveltä ja Muhokselta hankittiin samasta syystä vuosina 1913-1917
Nyt yhden parven Jasenen maallinen vaellus oli päättymässä. Aamullakin syystalven raaka pakkasilma jökötti armollisesti paikoillaan. Muutamassa päivässä huuhkajan vierailun järkytys unohtui. Kuusen tyvellä muutamia variksen höyheniä ja kaksi pyrstösulkaa. Kohta sinertävän päivänvalon saavutettua metsäkulman komerot, saapuivat varikset kylältä metelöiden hermostuneesti kuin murrosikäinen jengijoukko. Siipien vupsahtelua, oksien rapinaa yläpuolella. Sen jälkeen ei mitään. Ei ruuansaannin ylötöntä helppoutta kohelin puimurikuskin jäljiltä kultaisilla kauransängillä. Hain lähitienoilta muurahaispesää, kantaa tai kiveä, jolla huuhkaja olisi syönyt saaliinsa, mutta sellaista ei löytynyt. Loppui myös valitus kuusikossa. Kahdentoista asteen pakkanen alkoi saada otetta minusta. On se aikamoista istua kuusikon pihkaisella orrella odottamassa otavan kääntymistä aamuasentoon ja sitä, koska saa helkkarinmoiset kynnet niskaansa. Selässä melkein tuntui suuren pöllön läpitunkeva katanto. Ne painuivat kohti kilometrien päässä riveinä kiiluvia, kylmän kajoisia sivistyksen valoja. Sen toverit leuhtoivat jo kaukana pellon päällä, äänet kuvastaen sekasortoa ja pelokasta vihaa. Muutamia lintuja lensi aivan ylitseni, mutta en pystynyt niitä tähtiä vasten näkemään. Koko lyhyen päivän harmaa sakki liehui ja rääkyi lähimaisemissa. Taitaa pitää niitä vieläpä paikkoina, jonne sopii liidellä kuin kassallensa. Huuhkaja, tuo äänetönnä maillaan verojaan keräävä yövahti tietää varisten nukkumapaikat. Sama tahti jatkui vielä toisenkin päivän. Se huusi yhä kuin olisi yrittänyt rääkyä liian suureksi paisuneen kielensä ulos suustaan. Vain viisikymmentä metriä, ja siinä se oli. Suhisevassa hiljaisuudessa kuului jokin pehmeä putoavan oksia pitkin puusta ja töpsähtävän lumeen ... Jaakko Heinonen Siinä meinas mennä hermot, • • sanoi vans Jähmetyttävä rääkäisy, kuin puistattavimman kauhufilmin huippukohdasta, leikkasi pahasti ilmaa vielä saunan neliruutuisen ikkunan lämpimälläkin puolella. Raamatullisessa taivanlintu-kuvauksessa on lieviä puutteita totta vie. Ei ole varispoloisenkaan elämä aina lempeässä syyspäivässä ajattomasti tähystyskuusers latvanipukassa keinumista, jota filosofista toimettomuutta olen joskus kiireissäni ylen kadehtinut. Saunassa ajattelin variksen elämän varjopuolia moneltakin kantilta. Joku lensi päin oksia, putosi alaspäin, sai kuitenkin siipensä järjestykseen ja painui muiden perään. Niitä reuhtoi kuusikosta pellolle. Varishan saattaa pohtia jos vaikka mitä, kun se kaulattomana pötkäleenä härmeisen koivunsa latvasta seurailee auringon nousua kaakon pakkaskaasuista. Saunannurkasta ja kellarin katolla kasvavasta vatunvarresta otin suuntaa iltaiselle tappopaikalle. Hämärissä paettiin kylälle viettämään pimeät tunnit lähellä valoja. Vaikka huuhkajaa ei löytynyt, rauhoittumisesta ei ollut puhettakaan. Jaakko Heinonen on maanviljelijä ja free Jance -kirjoittaja Turun ja Porin läänin Koskelta.. Latvoistaan härmeisten kuusten yllä aurinko punasi pilvien palteita ollen lähes ainoa väri luonnon mustavalkoisuudessa. Muut varikset täyden pakokauhun vallassa. Aroin jaloin hipsilöin takaisin saunan lämpöön. Äänet häipyivät. Mutta pelon jatkuminen niinkin kauan sellaisen luonnoneläimen kuin variksen ajatusmaailmassa ilman muuta syytä kuin traumaattinen muisto parin vuorokauden takaa, sai minut miettimään villieläinten tuntoja uudelta pohjalta. Pari tuntia sitten kahiseva, parikymmenpäinen varisparvi oli syöksynyt nukkumaan vieressä uhkaavana nousevaan kuusikkoon, vakituiseen yömajaansa. Huutajan ääneen korkealla härmeisessä kuusistossa alkoi hiipiä kuolo ja uupumus. Muutama askel ja höyrysin lumisella tanhuvalla, saunanvajasta lankeavassa levenevässä valokiilassa, huikaisevan linnunradan alla. Sen tietävät varmaan variksetkin. Astelin vähälumiseen metsään
Kysely postitettiin 500 vaasalaistalouteen, joiden joukossa ovat kaikki kokeilussamme mukana olevat. Vaasassa paperinkeräys on toiminut hyvin vain 40 OJo :n mielestä. Halukkuutta on, järjestelyt ontuvat Kokeiluun liittyvän tutkimuksen osana tehtiin mielipidetiedustelu, jolla haluttiin kartoittaa yleistä asennoitumista ja tiedon tasoa jätehuoltoasioissa. Höyryn nouseminen kertoo, että kompostia on hoidettu hyvin ja jätteiden hajotus on käynnissä. Kysely osoittaa, että ihmiset ovat valmiita lajittelemaan jätteensä hyötykäyttöä varten. Kerrostalokohteissa ja rivitalossa on muhinut kussakin yksi yhteinen kompostilaatikko ja omakotitalojen pihalla jokaisella omansa. Yli 90 OJo vaasalaisista on halukkaita jatkuvasti viemään keräyskelpoisen paperin ja pahvin niille varattuun astiaan. Vaasassa on ryhdytty sanoista tekoihin ja saatu ilahduttavia tuloksia. Vaasalaiset ovat saaneet "varaslähdön" jätehuollon teemavuoteen. Hyötykäytön suurimpia pulmia ovat keräilyn ja talteenoton heikko liiketaloudellinen kannattavuus sekä jäteraaka-aineen menekkivaikeudet, jotka johtuvat suureksi osaksi kehittymättömästä ja vakiintumattomasta järjestelmästä. Toiminnan heikkouteen on ollut syynä joko se, että astioita ei ole ollenkaan tai se, ettei niitä tyhjennetä tarpeeksi usein. vsk.. kien avulla, että siirtyminen sanoista tositoimiin on vain pienen ponnistelun takana. Valitettavasti vain keräily on huonosti organisoitu. Paperinkeräystä lukuunottamatta jokaisen kerääjäyrittäjän olisi luotava omat kanavansa! Asukkaan, jätteen tuottajan ja lajittelijan, kannalta on tärkeintä, että tarjolla on riittävä määrä keräysastioita · eri jätelajeille kohtuuetäisyydellä. Suomessa saadaan edelleen talteen alle puolet keräyskelpoisesta paperista ja SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Teksti ja kuvat Alice Karlsson Pekka Peura Vaasalaiset valmiita jätteidensä hyötykäyttöön Ihmiset ovat halukkaita lajittelemaan talousjätteensä; heille on vain annettava siihen mahdollisuus. Monesti tiedot ja halukkuus riittäisivät, mutta mahdollisuudet ohjata jätteet muualle kuin kaatopaikkakuormaan puuttuvat. Vastausprosentti kohosi 68:een, ja tulos edustaakin tilastollisesti erittäin merkitsevästi vaasalaisten käsityksiä. Lähes 100 vaasalaistaloutta on totutellut jätteidensä lajittelun, talteenoton ja kompostoinnin arkeen elokuun puolivälissä alkaneessa kokeilussa. Viiteen eri kohteeseen kahteen keskustan kerrostaloon, lähiön rivitaloon ja kahdelle omakotitaloalueelle to1m1tettiin omat keräysastiat jätepaperille, lumpulle, kirkkaalle ja värilliselle lasille, metalliromulle ja paristoille sekä tietysti jäljelle jäävälle sekajätteelle. Niinpä Vaasan kokeilun tavoitteet olivat periaatteellisia: halusimme tehdä jätteiden hyötykäyttöajatusta tunnetuksi ja osoittaa käytännössä toimivien esimerk10 Komposti kerrostalon pihalla on vielä harvinaisuus. Tyytyväisimmät asuvat keskustan kerrostaloissa ja tyytymättömimmät lähiöissä ja omakotitaloalueilla. Jätteiden hyötykäyttö on tavalliselle kansalaiselle vielä perin vierasta, vaikka jätehuoltolakimme on jo kuusi vuotta velvoittanut ottamaan talteen uudelleen käytettäväksi kelpaavat jätteet. Kokeilumme osoittikin, että kun mahdollisuus annetaan .niin vaari otetaan: sekä lajittelu että kompostointi ovat onnistuneet mainiosti. Asukkaiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden kommentit ovat lähes poikkeuksetta olleet ylistäviä, ja myös paikalliset tiedotusvälineet ovat lämmenneet
Eräs 30-vuotias mies ilmaisee asian näin: "Lasipurkkien osalta pitäisi käytäntö olla sama kuin pulloilla eli pantti kaupasta, muuten ei tulosta synny. Lähes 80 OJo vaasalaisista ymmärtää lasin ja lumpun keräilyn merkityksen. Kirkkaan ja värillisen lasin erottelu ei tuottane ongelmia. Ainakin lapsiperheissä tulee lasipurkkeja runsaasti. luonnonsuojeluliitto on esittänyt, löytyivät vaasalaisten esittäminä kyselykaavakkeista. Nämä asiat tulisi ottaa huomioon jo asuntoja ja asuntoalueita suunniteltaessa. Myös jätteidenkeräilypaikan tulisi olla tarpeeksi suuri monille hyötyjäteastioille, ja sen voisi maisemoida kasvillisuudella ja erilaisilla esteettisillä rakennelmilla. Keräilypaikat kuntoon Eräitä oleellisimpia puutteita alkulajittelun kannalta ovat keittiötilojen ja jätteidenkeräilypaikkojen ahtaus. Unohtaa ei sovi, että myös kulutustottomukset vaikuttavat oleellisesti syntyviin jätemääriin. Monissa kommenteissa on kiinnitetty huomiota Suomen hyvään palautuspullojärjestelmään sitä tulisi vain laajentaa muihinkin lasipakkauksiin. Kaikki he ovat omakotitalossa asuvia, mutta yllättävää kyllä myös kerrostaloissa lymyävät haluaisivat nähdä orgaaniset jätteensa mieluummin kompostorissa kuin kaatopaikalle viskattavassa jätepussissa. 11. Kuusi prosenttia tiedusteluun vastanneista kompostoi ruuantähteensä. Keittiön jätekaappiin pitäisi mahtua ainakin kaksi astiaa toiseen kerätään orgaaninen (kompostoitava) jäte ja toiseen sellainen, jota ei toistaiseksi hyödynnetä. Eiköhän hankkisi palkkansa!" Yli puolet kaupunkilaisista olisi myös halukkaita SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Myös muita hyötyjätteitä haluttaisiin lajitella. Pelätään rottia, hajuja ja pahoja puheita. asioita. Kokeilun keräyspisteissä on omat astiat eri jätelajeille: ruokajätteelle, sekajätteelle, paperille, Jumpulle, metallille, lasille ja paristoille. Kirjoittajat ovat suunnitelleet jätteiden alkulajittelukokeilun Vaasan kaupungille. Julkisia varoja tarvitaan niin kuljetusjärjestelmien kuin jäteraaka-ainetta käyttävän teollisuuden tukemiseen. Kannanotoista päätellen ihmisten tietoisuuden taso on yllättävän korkea. 55 000 asukkaan kaupungissamme se merkitsisi satoja ihanasti höyryäviä hajuttomia komposteja! Toisaalta kyselyssä kävi myös ilmi, että yksi syy kompostointihaluttomuuteen oli kerrostalossa asuminen! Oletetaan helposti, että orgaanisia jätteitä ei voida edes kerrostalojen pihoilla maaduttaa. Tämän tietävät kyllä monet "maallikotkin". Jätteiden lajittelun ja talteenoton yleistyminen ei ole kansalaisista kiinni. Jätepaperin ja lasin osalta pidän keräilyä erittäin tärkeänä, ja Vaasan kokoiseen kaupunkiin pitäisi saada yksi palkkalistalle organisoimaan vain ja ainoastaan em. Kuitenkin tiedämme, että oikein hoidettu komposti ei aiheuta ympäristöhaittoja päinvastoin. Itse asiassa monet kuolemattomat ajatukset, joita esim. Mielipidetiedustelu on osa kokeilun seurantaa. Vuonna 1984 täällä saatiin talteen vajaat 50 kg keräyspaperia asukasta kohti. Vastauslomakkeissa oli hyviä aloitteita ja ajatuksella laadittuja mietelmiä työllisyydestä, raaka-ainevaroista, tuhlauksesta ja luonnonsuojelusta. viemään metallipurkit, paristot ja muut ongelmajätteet niille varattuihin astioihin. Tulosten mukaan 38 OJo vaasalaisista olisi valmiita aloittamaan talousjätteiden kompostoinnin. vsk. Paperia, lasia, lumppua, metallia ja ongelmajätteitä voi periaatteessa säilyttää pitkiäkin aikoja missä tahansa kuivassa tilassa. pahvista, eikä Vaasa ole tästä poikkeus. Vaikka kompostointihalukkuutta esiintyykin keskustan kivierämaassa, painottuu se luonnollisesti omakotitaloalueille
isät aloittivat hitaan paluun :t merielämään kymmeniä 2: .D miljoonia vuosia sitten. Sopeutuessaan vesielämään ne ovat kadottaneet karvapeitteensä, sieraimet ovat siirtyneet päälaelle ja ruumiin ulokkeet joko surkastuneet tai painautuneet ruumiin si12 •• •• n ssa mutta kuinka kauan. sälle. Nyg kyiset valassuvut eli hetula-ä ja hammasvalaat olivat olemassa jo 30 miljoonaa vuotta sitten, kun ihmissuvusta ei ollut vielä tietoakaan. Ryhävalas kykenee muutamalla pyrstönsä heilautuksella ampaisemaan tonnien painoisen ruhonsa ylös vedestä ja pullonokkadelfiinit voivat uida jopa 45 kilometrin tuntivauhtia. Kylmältä ympäristöltä niitä suojaa paksu rasvakerros eli traani, joka toimii kuten sähköhuopa viilentäen tai lämmittäen tarpeen mukaan . Valaiden kaukaiset esit.. Tiu Similä Valaat, merten salaperäiset jättiläiset, ovat herättäneet ihmisissä ihastusta ja uteliaisuutta mutta myös ahneutta. Ne eroavat jo pelkän ulkomuotonsa perusteella suuresti muista imettäväisistå. Virtaviivainen ruumis tekee mahdolliseksi nopean ja sulavan liikkumisen. Suurimpia ongelmia, joita jatkuva vedessä oleskelu aiheuttaa, on lämpimänä pysyminen. Suurimmatkaan valaat eivät järkälemäisestä olemuksestaan huolimatta ole kömpelöitä, vaan pystyvät säätelemään liikkeitään senttimetrien tarkkuudella. Kamppailu valaiden pelastamiseksi kuitenkin jatkuu. Valailta puuttuu turkki eivätkä ne voi käpertyä kerälle tai lämmitellä pesässä kuten useimmat muut nisäkkäät. Valaat on häikäilemättömässä rahanhimossa tapettu miltei sukupuuttoon. vsk .. Kun valaille kaiken lisäksi on kehittynyt pyrstö ihopoimuista ja evät eturaajoista, ne näyttävät enemmän suurilta kaloilta kuin nisäkkäiltä. Massiivisuudestaan huolimatta valaat liikuttelevat vaivattomasti ruhoaan ja tekevät näyttäviä ilmaleiskauksia. Pitkän kehityksensä aikana valaat ovat täysin irtautuneet maaelämästä. SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Musta valaan peräsin
planktonia, äyriäisiä ja kaloja, jotkut merilintujakin. Hetulavalaat syövät mm. Viiksekkäät ja hampaikkaat Hetulavalaiden (~y_sticeti) latinankielinen mm1 tarkoittaa viiksekästä valasta. Hammasvalaat syövät enimmäkseen kaloja, mustekaloja, merilintuja ja merinisäkkäitä. Ne ovat yleensä korkeintaan kolmenneljän metrin pituisia. Napaseutujen hyisistä vesistä valtaosa hetulavalaista vaeltaa lämpimämmille, mutta myös vähäravinteisemmille alueille lisääntymään. Hetulavalaat ovat suurimpia. vsk. Valaita on 72 lajia. Sinivalaalla voi olla painoa jopa 180 tonnia. "Viiksekkäitä" valaita on kymmenen lajia, jotka harvinaista kääpiömustavalasta lukuunottamatta ovat yli kymmenmetrisiä. Aivan omaa luokkaansa on sinivalas, suurin koskaan elänyt eläin, joka voi kasvaa 30 metrin pituiseksi ja painaa 180 tonnia. Napa-alueiden runsasravinteisissa ves1ssa planktonia on paljon ja Pyöriäinen Sinivalas lämpimissä vesissä asustelevia brydenja kääpiomustavalasta lukuun ottamatta hetulavalaat viettävätkin ainakin puolet elämästään näillä merien "vilja-aitoilla". kaskelotti, joka voi venähtää jopa 20metriseksi. Poikkeuksena on mm. Suurin osa lajeista kuuluu hammasvalaisiin. Nimitys on helppo ymmärtää, jos näkee esimerkiksi grönlanninvalaan ruokailemassa. Näin suuret eläimet myös syövät paljon: eläinplanktonia voi kulua tonneittain päivässä. Tuon mainion sametinmustan otuksen metrien pituiset hetulat näyttäsuoM EN LUONTO 8/ 85 44. Kooltaan valaat vaihtelevat alle parin metrin pituisista ja muutaman kymmenen kilon painoisista pyöriäisistä kymmenien tonnien painoisiin ja 10-30 metrin pituisiin hetulavalaisiin. Hetulat ovat sitä "valaanluuta", joka etenkin 1800-luvulla oli kysyttyä kauppatavaraa ja tärkeimpiä hetulavalaiden pyynnin syitä. Ravinnon 13 :,'" "' ::,. Pallopäävalas Maitovalas Delfiini Jokidelfiini vät erehdyttävästi viiksiltä valaan siivilöidessä eläinplanktonia suuhunsa. Niillä ei ole hampaita, vaan hetulat, joilla ne siivilöivät merestä ravintoa
Vedessä ääniaaltojen etenemismatka ja -nopeus ovat paljon suuremmat kuin ilmassa ja koska valaistus ei vaikuta ääniaaltojen etenemiseen, valaat tulevat toimeen yhtä hyvin päivällä kuin yölläkin. Hammasvalaiden ryhmä on paljon monimuotoisempi kuin hetulavalaiden. Kiistaa on tosin käyty pyynnistä ns. Valas on ehtymätön tutkimuskohde • -Ja kauppatavaraa puutteesta ne selviytyvät sulattelemalla paksuksi kasvanutta rasvakerrostaan. Hammasvalaisiin (Odontoceti) kuuluu suurin osa 72:sta valaslajista. Islantilaisten mielestä tiede tarvitsisi pari sataa valasta vuodessa. 14 'iUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Toisen maailmansodan aikana käyttöön otettujen hydrofonien avulla merestä tavoitettiin outoja ääniä, joita ei silloin voitu kuvitellakaan elävien olentojen aiheuttamiksi. tieteellisiin tarkoituksiin. Valaanpyytäjät ovat jo vuosisatoja kyenneet tunnistamaan valaslajeja niiden kauaksi kantautuvien äänten perusteella. Miekkavalaiden englanninkielinen nimi "tappajavalas" on kuitenkin turhan hurja, sillä ne eivät ole sen pahempia tappajia kuin muutkaan petoeläimet. Tarinat aavelaivoista ja hukkuneiden valituksista saivat vauhtia, kunnes keksittiin että äänessä olivatkin valaat. vsk.. Suomenkielisen nimensä tämä älykäs ja ihmisystävällinen eläin on saanut suuren miekkamaisen selkäevänsä mukaan. Lisäksi jokaisella lajilla on helposti tunnistettavissa oleva äänensä, joka vaihtelee sillivalaan valituksesta sinivalaan 188 desibelin ulvahduksiin. Nämä monivivahteiset äänisarjat ovat yksilöllisiä ja eri valaskantojen välillä on havaittu selviä "murre-eroja". Vuodesta 1986 lähtien pyynti keskeytyy viideksi vuodeksi. Lähes kaikki hetulavalaat visertelevät, viheltelevät ja naksuttelevat. Hammasvalaat syövät pääasiassa kaloja ja mustekaloja, miekkavalaat myös pingviinejä ja merinisäkkäitä. Salaiset laulut Koska valaistus vedessä on huono, ei näköaisti ole valaille kovinkaan tärkeä. 30 minuuttiin mahtuu uskomaton äänien paljous, sillä ryVa/fj0rdurin, valasvuonon, valasasema/la Islannissa on viime vuosina käsitelty joitain satoja valaita vuodessa. Ryhävalasurokset ovat tulleet kuuluisiksi jopa puolen tunnin mittaisista lauluistaan, joita ne voivat toistella tauotta vuorokaudenkin ajan. Eräs uhanalaisimmista on Indus-joessa elelevä, täysin sokea susudelfiini, jonka elinmahdollisuudet ovat pienentyneet patojen ja kastelujärjestelmien rakentamisen myötä. Näiden vihreässä hämärässä elävien nisäkkäiden aistimaailma on ennen kaikkea äänten maailma. Ääniä käytetään suunnistamiseen, ravinnon hankintaan ja kommunikointiin paitsi lajitovereiden myös muiden lajien kanssa. Suurin osa valaiden äänistä on kuitenkin ihmiskorvan kuulumattomissa. Hammasvalaita ovat kaikille tutut delfiinit, pyöriäiset ja kaskelotit, mutta joukkoon mahtuu kymmeniä harvinaisempia ja vähemmän tunnettuja lajeja
Rantautumisen arvoitus Eniten kysymyksiä ovat herättäneet yksittäin tai laumana rantautuneet valaat. Ällistyttävän usein rantautumisia sattuu sähkömyrskyjen aikaan ja täydenkuun jälkeisinä päivinä ... Tehdasmaista pyyntiä Ihminen on käyttänyt valaita ravintonaan ja tarve-esineiden raaka-aineena vuosituhansia. Mitä ilmeisimmin valaat, joiden elinympäristö poikkeaa täysin omastamme, käyttävät aivojaan varsin eri tavalla kuin ihmiset. Sitä paitsi valaiden navigointijärjestelmä on äärettömän tehokas. Laulujen merkitystä voidaan vain arvailla, mutta ilmeisesti niitä käytetään ainakin naaraiden kosiske1 uun, sillä ryhävalaat laulavat juuri lisääntymisalueillaan. Kaupankäynnin lisääntyessä eri maiden välillä muutamat rannikkovaltiot huomasivat että valailla, erityisesti niistä saatavalla öljyllä ja valaanluulla, oli kysyntää. saaliin etsimiseen. Älykkyydellä voi kuitenkin olla monia sellaisia ulottuvuuksia, joihin meidän aivomme eivät kykene lainkaan tai jotka joillakin muilla lajeilla voivat olla kehittyneempiä kuin meillä. Kiehtovinta näissä surumielisissä, kaikuvissa lauluissa on se, että ne näyttävät muodostavan jonkinlaisen kertomuksen. Toipilaspaikan haku ei selitä kaikkia rantautumisia ja tässä käyttäytymisessä on yhä monia mystiseltä tuntuvia piirteitä. Meillä ihmisillä on eläinkunnan ylivoimaisesti suurin kyky manipuloida ympäristöämme ja pitkälti siksi olemme tottuneet pitämään itseämme älykkäimpinä luontokappaleina. Sairauden tai vamman takia ne voivat menettää kykynsä uida riittävän tehokkaasti ja siten päästä pintaan hengittämään. Rantautuneita valaita on useimmiten enemmän kuin yksi ilmeisesti siksi, että varsinkaan huonokuntoisia ei haluta jättää yksin. Valaat, joihin oli suhtauduttu kunnioituksella, muuttuivat joidenkin silmissä vedessä uiskenteleviksi rahakasoiksi. Älykkyyden ulottuvuudet Valaiden älykkyydestä ei olla yksimielisiä; kiistaa aiheuttaa jo se, miten älykkyys tulisi määritellä. Rantautuminen johtaa valaiden kuolemaan, jos ne eivät kykene palaamaan syvemmille vesille tai jos ne joutuvat oleskelemaan liian kauan auringon polttavien säteiden alla. Suurin osa valaista on hyvin sosiaalisia, yksinäänkin uiva valas voi olla jatkuvassa ääniyhteydessä satojen kilometrien päässä uiviin lajitovereihinsa. Vaikka pyyntimenetelmät olivat alkeellisia nykyisiin verrattuna, grönlanninvalaat ja eräät mustavalaskannat hävitettiin lähes sukupuuttoon jo 1800-luvulla. Valaat eivät ole helppo tutkimuskohde sillä yksilöiden tunnistaminen ja jatkuva tarkkailu on hankalaa, emmekä me ymmarra niiden keskinäistä viestintää juuri lainkaan. vsk. Se tuskin voi pitää paikkaansa, koska avoveteen hinatut valaat palaavat useimmiten täsmälleen samaan paikkaan. Pieni hinaaja käy noutamassa kuolleen valaan pyyntialukselta Valfjerdurin suulta. minen näyttää järjettömältä itsetuholta ja joissakin tapauksissa onkin voitu olettaa valaiden tulleen hulluiksi aivoihin tunkeutuneiden loismatojen takia. Toinen, yleisesti esitetty selitys on suunnistusvirhe. Lajit, jotka ruokailevat omin neuvoin, liikuskelevat yleensä löyhemmissä parvissa, kun taas esimerkiksi pullokuonodelfiinit pyydystävät kaloja yhteisvoimin ja saattavat muodostaa jopa 100 000 yksilön parvia. Kaskelottien ja delfiinien on havaittu käyttävän aamaan myös kalojen lamauttamiseen ne päästävät niin kovia ääniä, että saalis jää typertyneenä paikoilleen. Helpoimmin saalistettavien vähentyessä pyyntimenetelmiä jouduttiin kehittämään, jotta päästäisiin käsiksi myös nopeisiin uurteisvalaisiin. Valaiden elämää seuranneita on erityisesti sävähdyttänyt niiden huolehtivainen suhtautuminen paitsi jälkeläisiinsä myös aikuisiin tovereihinsa ja niiden vankkumaton solidaarisuus pulaan joutuneita ei koskaan jätetä yksin. Parissa tunnissa merten jättiläinen on pantu palasiksi. Nykyajan valaanpyynti on norjalaisten keksintöä 1800-luvun lopulla alkoi siirtyminen purjeveneistä ja käsikäyttöisistä harppuunoista konekäyt15 :g :, "' ..J "' E. Suurin valaita uhkaava vaara on, niin hullulta kuin se kuulostaakin, hukkuminen. Kaupallisen valaanpyynnin myötä alkoi suurvalaiden häviäminen maailman meriltä. Yleisin syy valaiden rantautumisiin on ilmeisesti huonokuntoisen yksilön pyrkimys päästä matalaan veteen, jossa hengittäminen käy helpommin. Ryhävalas aloittaa tarinansa siitä, mihin se on edellisenä vuotena laulunsa päättänyt ja jatkaa aivan uusilla ja erilaisilla äänikuvioilla. Massapyynnin kohteeksi joutuivat ensimmäisinä hitaasti uivat, sileät hetulavalaat ja kaskelotti. Vaikka valastutkimus onkin edennyt huimasti parissa kymmenessä vuodessa, tiedämme valaista yhä sangen vähän. Hammasvalailla on muiden äänien lisäksi tiheäsarjaisiin naksutuksiin perustuva kaikuluotausjärjestelmä, jota ne käyttävät mm. Traani käytetään teollisiin tarkoituksiin, liha viedään Japaniin. Vaikka vertailukohteeksi otettaisiinkin inhimillinen älykkyys ja omien aivojemme rakenne, valaiden aivoja ja aivotoimintoja voidaan pitää hyvin kehittyneinä. Ihmisten mielestä rantautusuoMEN LUONTO 8/ 85 44. hävalas tuottaa sekunnissa 1 000 äännettä
Tähän asti ne ovat saaneet olla suhteellisen rauhassa. Ensi vuonna voimaan tuleva pyyntikielto voi vaikuttaa ratkaisevasti pikkuvalaiden kohtaloon. Pyynti ''tieteellisiin tarkoituksiin'' huolestuttaa töisiin aluksiin ja räjähtäviin harppuunoihin. Lohduttavampi esimerkki on itäisen Tyynenmeren harmaavalaskanta, joka on rauhoittamisensa jälkeen elpynyt huomattavasti. Valaiden mahdollisuudet paeta saalistajiaan kävivät olemattomiksi. Krilli on tärkein osa alueella ruokailevien hetulavalaiden ravinnosta. 1982 komissio teki päätöksen, jota siltä jo pitkään oli vaadittu: kaupallinen valaanpyynti kiellettiin vuodesta 1986 alkaen. Vastuu valaista ja niiden tulevaisuudesta on meillä kaikilla. On myös esitetty epäilevia arvioita siitä, pystyvätkö murto-osaan pienennetyt valaskannat elpymään ja valtaamaan takaisin asemaansa meren ekosysteemissä. vsk.. Merien saastuminen näkyy niissä herkästi, sillä pitkäikäisinä eläiminä ne voivat kerätä haitallisia maana myrkyllisiä aineita kudoksiinsa. pyyntiä. Komissio toimi kuitenkin vuosikymmeniä valaanpyyntimaiden toiveiden mukaisesti sillä seurauksella, että esimerkiksi sinivalaiden määrä päästettiin putoamaan muutamaan prosenttiin alkuperäisestä kannasta. Monilla merialueilla ihminen on alkanut kilpailla valaiden kanssa ravinnosta, huolestuttavinta on valtavasti lisääntynyt krillin pyynti Antarktiksella. Myös kaikkien valastuotteiden tuonti maahamme on kielletty. Pyyntikiellon puolesta Greenpeace, monet muut luonnonsuojelujärjestöt ja jopa joidenkin maiden hal16 Ryhävalaan kuperkeikka. Ne eivät kuulu IWC:n päätösten piirii~ ja on pelättävissä, että isomman saaliin puutteessa valaanpyyntialukset suuntaavat harppuunansa kohti maitovalaita, sarvivalaita ja muita pieniä hammasvalaita. Käytännössä kyse on yrityksestä kiertää pyyntikielto ja esimerkiksi Islannin suunnitelmat satojen valaiden "tieteellisestä" pyynnistä ovat herättäneet paheksuntaa. Ensimmäisenä taipui Peru ja tänä vuonna Japani ja Neuvostoliitto ilmoittivat lopettavansa pyynnin, mutta vasta kahden vuoden kuluttua. Pienten valaiden suurimpia vaaroja on ollut hukkuminen verkkoihin tai muihin kalanpyydyksiin. Parasta olisi antaa sen hallita ulapoitaan ja rapuparviaan, halkoa merta ja tehdä elämäniloisia kuperkeikkojaan satapeninkulmaisilla päivämatkoillaan.'' Sakari Pälsi: Maailmanmatkoilla, 1946 (IWC) 1946 säätelemään '-------'-_,_.__. Lähteitä: Lyall Watson: Sea guide to the Whales of the World, 1985 Friends of the Earth and the Whale Coalition: Whaling Question, Australia 1979 Greenpeace-lehtiä SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Suomi on ollut mukana komissiossa vasta muutaman vuoden. Kamppailuun elämästä Vaikka valaat saataisiin rauhoitettua, eivät viisaat ystävämme ole turvassa. Merkittävältä päätökseltä on vienyt pohjaa pois se, että kolme suurinta valaanpyyntimaata, Norja, Neuvostoliitto ja Japani, sekä Peru kieltäytyivät noudattamasta sopimusta. IWC on tärkein, mutta ei ainoa valaita suojeleva järjestö. Yksistään tonnikalastajien pyydyksiin jäi vuonna 1980 45 000 delfiiniä. Kaupallisen pyynnin loppu ei merkitse valasharppuunoiden vaikenemista, sillä muutamat maat ovat anoneet lupaa "tieteelliseen pyyntiin". Nyt niitä on tuolla alueella vain noin tuhat yksilöä, vaikka laji on ollut rauhoitettu vuodesta 1965. Japanin päätöksen takana on sopimus Yhdysvaltojen kanssa, jossa Japanille annetaan oikeus tappaa lahtivalaita ja kaskelotteja kahden vuoden ajan. 1900-luvulla suurvalaat kahdeksan hetulavalaslajia ja kaskelotti alkoivat olla niin vähissä, että e perustettiin Kansainvälinen Valaanpyyntikomissio : "On synti ahdistaa meren majesteettia. Uusia maita liittyi IWC:hen, jonka toiminta alkoi muuttua valaita suojelevaksi. 1970-luvulla monet maat havahtuivat siihen tosiasiaan, että valaanpyytäjien rahanahneus oli tappamassa suurvalaat sukupuuttoon. Teknisen kehittelyn huippuna otettiin tämän vuosisadan alussa käyttöön tehdaslaivat, jotka mahdollistivat paitsi pitemmät pyyntiretket myös useampien valaiden tappamisen yhdellä pyyntikerralla. Norja joutuu ilmeisesti vasten tahtoaan lopettamaan ensi vuonna, sillä sen saalistamat koillisen Atlantin lahtivalaat on rauhoitettu. Usein tämä lähes parikymmenmetrinen otus sinkauttaa valtavan ruhonsa kokonaan ilmaan. Meret ovat yhteistä omaisuuttamme. Monet pikkuvalaat ovat niin harvinaisia, että ne eivät kestä pientäkään pyyntiä. Elokuussa päättyneessä oikeudenkäynnissä sopimus todettiin laittomaksi, joten todennäköisesti myös Japani lopettaa valaanpyynnin ensi vuonna. Monilla kansallisilla ja kansainvälisillä päätöksillä, sopimuksilla, laeilla, julkilausumilla ja suosituksilla pyritään suojelemaan maailman viimeisiä valaita. Esimerkiksi sinivalaita oli eräiden arvioiden mukaan vuosisadan alussa Antarktiksella 400 000. litukset aloittivat voimakkaan kampanjoinnin saadakseen kaikki maat suostumaan pyyntikieltoon. Tiu Similä on biologian opiskelija ja perehtynyt laajasti valasasioihin. Vuonna 1979 Intian vai-· tameri julistettiin IWC:n kokouksessa "valasreservaatiksi", missä kaikki valaat, niin suuret kuin pienetkin, ovat rauhoitettuja. Esimerkiksi Suomen aluevesille satunnaisesti uivat valaat ovat rauhoitettuja. Osa pyynnistä on tahallista, sillä kalastajat eivät halua valaiden ruokailevan apajillaan
Esimerkiksi Irlannin merestä noudettiin pari tonnia pohjamutaa Englannin ympäristöministeriön pääoven eteen, keskittää toimintaansa titaanioksiditeollisuuden jätepäästöjä vastaan. Pohjanmeren valtioista Englanti käyttää merta eniten jätteiden upotuspaikkana. keskittää toimintaansa Shellafieldin ydinjätteen jälleenkäsittelylaitosta vastaan, jonka päästöjen johdosta Irlannin meri on maailman radioaktiivisin meri. Olemme odottavalla kannalla ja katsomme, saavatko maailman valaat lähes täydellisen rauhan ensi vuoden aikana. Oa:M:ll&OWSTIOl'SOlalMD~,_~ GEU~'CllllllWI O I P ( Q f ~ Greenpeacen hyväksi myytävä LP-levy löytyy myös hyvin varustettujen suomalaisten levykauppojen hyllyiltä. Tällä teolla järjestö haluaa symbolisesti julistaa Etelämantereen maapallon yhteiseksi luonnonsuojelualueeksi eli maailmanpuistoksi. vsk. Greenpeacen valaskampanjan vetäjä Jess Kaynon totesi, että järjestön perinteisellä toiminta-alueella valaanpyynnin vastustamisessa tilanne on nyt aika hyvä. painostaa Englannin hallitusta noudattamaan kansainvälisiä Pohjanmerta koskevia sopimuksia ja suosituksia, tekee omia selvityksiä Pohjanmeren ympäristömyrkkypitoisuuksista, järjestää näyttäviä tempauksia, jotka tuovat Pohjanmeren suojelulle tukea. Kaikki tämä voi aiPohjanmeren saastuminen on saanut Greenpeacen toimimaan. Olemme järkyttyneitä, että Ranska on käyttänyt väkivaltaa meitä vastaan. Greenpeace on puolustautunut väittämällä, että turkishylkeiden pyynnin takana ovat pikemminkin suuret turkisyhtiöt, ja että monilla alueilla hyljekannat ovat vähentyneet pyynnin seurauksena. Veli-Risto Cajander tfJt,EHPE~ ; PlBGMlll)HurlwmllO TIOMSDIUI' ll.llSRIIRMS IWE IUSH tuO urnt: l'IOJIOS HAlB. Greenpeace on vahvempi kuin koskaan Kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö Greenpeace on Ranskan salaisen palvelun tekemän pommi-iskun jälkeen dessa, hämmentävässä tilanteessa. Pobjanmeri kaatopaikkana Pohjanmeri on yksi Greenpeacen huolen aihe. Tämä teollisuus upotti esimerkiksi vuonna 1980 yli viisi miljoonaa tonnia happamia rautapitoisia jätevesiä Pohjanmereen. Tukea rocktäbdiltä Greenpeacen suosio on ainakin Englannissa viime aikoina selvästi kasvanut. Pohjanmeren suojelemiseksi SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. 17. Sinne joutuu ongelmajätteitä, teollisuusjätteitä, runsaasti asumajätevesilietettä, jonka seassa on raskasmetalleja, sekä radioaktiivisia jätteitä. Tässä filmissä mannekiinityttösten harteilla ja käsillä keikkuvat turkikset alkavat äkkiä vuotaa verta ja saavat muotinäytöksen yleisön pakokauhun valtaan. Mutta toisaalta, aluksemme räjäyttämisen seurauksena ydinvoimaa ja ydinaseita vastustava kansalaistoiminta on valtaisasti voimistunut Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Lähiajan tavoitteista Greenpeacelle on ehkä kuitenkin keskeisin Antarktis-alueen suojelun edistäminen. heuttaa vakavia seurauksia Etelämantereen herkälle ekologiselle tasapainolle ja paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneelle ainutlaatuiselle eläimistölle. Pohjanmeren saastuneimmissa osissa ovat kalojen kasvaimet ja haavaumat lisääntyneet niin paljon, että osa ammattikalastajista joutuu heittämään saaliistaan kolmanneksen pois. Valaat turvassa. Vaikka harjoitammekin suoraa toimintaa, olemme kuitenkin ehdottoman rauhanomainen järjestö, itse asiassa hyvin monet järjestömme aktivisteista ovat pasifisteja. tieteellisillä perusteilla. Viime aikoina järjestöä on julkisuudessa arvosteltu siitä, että vastustaessaan turkiskauppaa Greenpeace samalla heikentää puolustamiensa alkuperäiskansojen elinmahdollisuuksia (esim. Huolestuttavaa on kuitenkin pyynti, jota aiotaan jatkaa ns. Turkikset vuotavat verta Perustamisestaan (1969) lähtien Greenpeace on järjestänyt toimintaa turkiskauppaa ja villieläinten pyyntiä vastaan. Ja muutenkin nämä traagiset tapahtumat ovat johtaneet siihen, että Greenpeace on tänään tunnetumpi, tunnustetumpi ja tuetumpi kuin koskaan aikaisemmin, toteaa biologi Andy Boot Greenpeacen Lontoon toimistosta. Yhtenä osoituksena tästä on monien tunnettujen rocktähtien kädenojennus järjestölle: Kate Bush, George Harrison, Kajagoogoo, Thomas Dolby ja monet muut teettivät yhteisen kokooma-LP-levyn, jonka tuotto menee Greenpeacen hyväksi. Keväällä järjestö esti belgialaisen laivan myrkylliset kemikaalipäästöt Pohjanmerellä, lähellä Hollannin rannikkoa. Laitoksen myös epäillään lisänneen syöpätapausten määrää ympäristön asukkaiden keskuudessa. Erityisesti pitkälle teollistuneessa Englannissa riittää tehtävää, varsinkin kun vallassa oleva konservatiivihallitus suhtautuu vähättelevästi ympäristöongelmiin. Greenpeacen uusin turkistenvastainen kampanja käynnistyi lokakuussa · tukenaan vaikuttava elokuva. Englantihan ei esimerkiksi ole suostunut allekirjoittamaan useimpien Euroopan valtioiden painostuksesta huolimatta kansainvälistä rikkipäästöjen vähentämissopimusta. arktisten alueiden eskimoiden ja intiaanien harjoittama valkoisten hylkeenpoikasten pyynti). Vaikka maailman huomio onkin nyt keskittynyt Greenpeacen tekemisiin Tyynellä Merellä, tekee järjestö lujasti töitä myös muualla maailmassa. Greenpeace aikoo Pl!rustaa Antarktikselle tutkimusaseman ja pystyttää sinne muistomerkin. Useat valtiot ovat kiinnostuneita alueen mineraalija öljyvarojen hyödyntämisestä, kalastuksen, krillinja hylkeidenpyynnin lisäämisestä sekä alueen sotilaallisen käytön vahvistamisesta. Greenpeace mm. Tätä ajavat Islanti ja Färsaaret, joihin nyt kampanjamme keskittyy, sekä Etelä-Korea
Nämä eläimet ovat kuolleet sukupuuttoon ilman julkisuutta, niistä ei ole koskaan otettu valokuvia, eivätkä ne ole komeilleet nelivärijulisteissa, kuten nykyajan pandat tai muut uhatut eläimet. Dodo ei ole esihistoriaa, se ei kadonnut maapallolta "luonnollisesti" kuten muinaiset saurukset. Pikkupoikana olin oikea lukutoukka ja varsinainen intohimoni olivat luontoja erityisesti kissapetokirjat. Englantilaiset Shawn ja Paul Rice ovat onnistuneet tässä kuitenkin erinomaisesti kirjassaan sukupuuttoon kuolleista eläimistä. Jouduin lopulta muodostamaan käsitykseni merilehmästä pelkkien tekstikuvausten perusteella. Virisi ajatus luoda uusia kuvia vartavasten tätä kirjaa varten. Välillä kuvien piirtäminen oli vaikeata ihan teknisestikin. Samaakin lajia kuvaavat piirrokset olivat näet kaikki erilaisia ja niiden "tieteellisyys" alkoi tuntua kyseenalaiselta. V aikein piirros oli epäilemättä tämä, puuskahtaa Shawn ja etsii kirjasta kuvan, jossa hyisestä Beringin merestä kohoaa pullea ja pienipäinen, vähän jättiläishyljettä muistuttava otus. Minua alkoivat kiehtoa nämä eläimet ja niiden eletty elämä, itseoppinut graafikko Shawn Rice kertoo. Lentokyvytön dodo oli tuliasekauden ensimmäisiä uhreja. Dodo hävitettiin sukupuuttoon 1600-luvun puolessa välissä, kun Mauritius-saarelle löytäneet portugalilaiset totesivat tämän omituisen linnun lihan herkulliseksi ja sananmukaisesti söivät dodon maailmankartalta. Eläinten olemus perustuu kuitenkin museoista ja kirjastoista löytämiini dokumentteihin. Museossa katselin toivottamana joitakin luunkappaleita, joiden väitettiin sille kuuluneen. Idea tuntui kuitenkin sitä huonommalta, mitä enemmän kuvia tutkittiin. Sen tarina on ajankohtainen ja tärkeä nykyihmisellekin. Kaiken kaikkiaan sukupuuttoon kuolleiden eläinten henkiinherättäminen oli minulle haaste. Kuinka taidekauppiaan ja hänen vaimonsa päähän pälkähti moinen aihe. SUOMEN LUONTO 8/85 44. nen. Naivistiseen tyyliin piirustetut ja väritetyt eläimet ovat sympaattisia ja värikkäitä. Kuvitukseksi kaavailtiin alunperin muista kirjoista tai museoista löytyneitä eläinpiirroksia. Lähdeaineistona käyttämieni kuvien laatu oli kirjava, sama laji saatettiin esimerkiksi kuvata välillä harmaaksi ja välillä ruskeaksi, eikä sen ulkomuodostakaan aina saanut täyttä selvyyttä. Minusta ne olivat jotenkin salaperäisiä ja siksi halusin liittää kuviini fantasiaa. vsk.. Kuvia katsellessa tulee hyvälle mielelle, vaikka eläinten tarina onkin hyvin murheelli18 .Miten dodo he Luonnontieteellisen tiedon ja taiteen yhdistäminen ei ole helppoa. "As Dead as a Dodo" (kuollut kuin dodo) on lastenkirja, jolla on kerrottavaa aikuisellekin. Tausta eläinten elinympäristö on täynnä yksityiskohtia. Ulla Kokko Dinosauruksen tuntevat kaikki, mutta kuka kertoisi millainen oli dodo. Perehtyessäni dodon elämänvaiheisiin törmäsin jatkuvasti viittauksiin sen kohtalotovereista, kuten guaggasta tai alkuhärästä. Shawn pyyhkäisee kuvitellun hikikarpalon otsaltaan ja naurahtaa: Tuli minusta ainakin luonnonhistorian museon vahtimestarin tuttu. Kuvissa tiedettä ja mielikuvitusta Ja niin syntyi käsikirjoitus. Shawn ja Paul Rice kertovat kirjassaan dodon ja 15 muun sukupuuttoon kuolleen eläinlajin kohtalosta. Myöhemmin luonnontieteitä opiskellessani tutustuin ekologiaan ja jossakin vaiheessa vastaani tuli dodo. Tutkin kasvikirjoja ja karttoja ja maapallon ilmasto-olosuhteita saadakseni kuviin uskottavuutta vastapainoksi f antasialle ja sadunomaisuudelle. Sittemin vaihdoin alaa, mutta ajattelin: dodosta vielä kirjoitan ja ennen kaikkea lapsille, Paul Rice kertoo. Eläinten lisäksi oli perehdyttävä niiden elinympäristöön, mistä minulla ei ollut ennakkoon minkäänlaista käsitystä. Tämä kaikki oli minulle täysin uutta tietoa, mikä tuntui kummalliselta, olinhan viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni luontokirjojen parissa. Shawnin kuvitus ei todellakaan jätä katselijaa kylmäksi. Tästä stellerinmerilehmästä (Hydrodamalis stelleri) ei löytynyt yhtään kuvaa
Innokkain vastaanotto olikin juuri Japanissa, missä teoksesta on otettu useita painoksia. Paul on kuitenkin hyvillään kritiikistä, kertoohan se, että kirjaa on luettu. Englanninkielisen version lisäksi kirja on käännetty saksaksi ja japaniksi. Ihmisten usko tieteellisiin tutkimustuloksiin horjuu, koska tietoa tulee nykyisin niin monesta suunnasta ja se on usein ristiriitaista, mietiskelee Paul. Kirjamme tuskin ylittää tieteellisyyden kynnystä missään. Ainoa vaara on se, että äärimmilleen yksinkertaistettu tieto tulee ja menee, vähän niinkuin mainosten teksti: ellei ole tarvetta, asia unohtuu. Uhanalaisuuden uskottiin myyvän paremmin kuin sukupuuton. Popularisoinnin tehtävähän on pikemminkin herättää kiinnostus, kuin tehdä kaikista asiantuntijoita. Ainoastaan erään suuren luonnonsuojeluorganisaation suhtautuminen on jäänyt kaivelemaan: Sanoivat, että sukupuutosta kertova kirja on liian pessimistinen ja ettei pessimismistä ole hyötyä luonnonsuojelussa. Oli vaikeaa saada kustantajia kiinnostumaan kirjasta, joka oli paitsi "tieteellinen", myös sadunomainen. Uudet, uhkaavat sukupuutot ovat ehkä mahdollista välttää, jos kyllin moni tajuaa, miten suuresta menetyksestä on kysymys. En kuitenkaan usko, että tällaisissa asioissa pelkkä järkeen vetoaminen auttaa. Hyvää kuvaa voi katsella nuori tai vanha, jokaiselle tulee ehkä erilaisia asioita mieleen, mutta mitä se haittaa. Ei taiteella ole ikärajaa. vsk. Taiteella on enemmän kanavia ihmisen sisään ·kuin tieteellä. Tekijät ovat saaneet kirjastaan monenmoista palautetta. 19. Kirja on kuitenkin menestynyt hyvin, reilusti paremmin kuin odotettiin. Kun meiltä kysytään, minkä ikäisille lapsille oikein kirjoitamme, vastaamme, että keskimäärin 35-vuotiaille, Shawn virnistää pilke silmäkulmassaan, mutta vakavoituu ja jatkaa: Itse asiassa tällainen luokittelu on mielestäni turhaa. Paul ja Shawn Rice uskovat, että ihmiset voivat muuttua. Tekijät ovat menekistä selvästi imarreltuja, osoittaahan se, että tällaisista kirjoista on ollut pulaa. Sen järkkymisestä on oltava huolissaan. Itse olen sitä mieltä, että tiedettä voi yksinkertaistaa vaikka kuinka paljon, kunhan tieto pysyy oikeana. Eräät tiedeihmiset valistivat meisuoMEN LUONTO 8/ 85 44. Useimpien lastenkirjojen tapaan tälläkin kirjalla on paljon kerrottavaa myös aikuiselle. En tiedä uskoisinko. tä kertomalla, ettei pussihukka ehkä olekaan vielä sukupuuttoon kuollut ja Neuvostoliitosta saimme kirjeen, jossa väitettiin, että siellä elää alkuhärkä yhä tänäkin päivänä. Dodo syötiin sukupuuttoon Mauritius-saarelta 1600-luvun puolivälissä. Etupäässä myönteistä, mutta mahtuu joukkoon kritiikkiäkin. Jos ihmiset kiinnostuvat, he hankkivat asiasta lisää tietoa. Mutta minkä me sille mahdamme asiahan on pessimistinen! Eliökunnan monimuotoisuus on kulmakivi, jolle koko elämä perustuu. ''Tiedettä voidaan yksinkertaistaa vaikka kuinka paljon" Entä tiede, kuinka pitkälle sen popularisoinnissa voi mennä. tettiin henkiin Lastenkirja 35-vuotiaille Kirjan kirjoittaminen kesti kaksi vuotta, julkaiseminen toisen mokoman. D Ulla Kokko on biologi ja Suomen Luonnon toimitusneuvoston jäsen. Ensiksikin koska se on "vain" lastenkirja ja toiseksi koska siinä on vitsejäkin, toteaa Paul hieman sarkastisesti. Niitä pitäisi käyttää enemmän. Eräs kustannusvirkailija jopa ehdotti, että muuttaisimme kesken kaiken aihetta ja tekisimme kirjan Siperian tiikeristä!, Paul Rice nauraa. Jopa aihetta vierastettiin
Neuvostoliiton luonnolla ja suojekätkevät lualueilla on monet kasvot, ta •1 ~Emon mam_maa keista vuoristoista llhes . SUOMEN 'LUONTO 8/85 44. Näistä huomattavimmat ovat vuonna 1979 perustettu Taimyrin 1 348 316 hehtaarin suojelualue ja tänä vuonna Keski-Siperiaan perustettu lähes miljoonan hehtaarin luonnonsuojelualue. Kuvausmatkoilla hän on vuodessa noin neljä kuukautta ja on ehtinyt käydä matkoillaan kymmenilläNeuvostoliiton luonnonsuojelualueilla syrjäisimpiä kolkkia myöten. Viime vuosina on perustettu etenkin suuria luonnonsuojelualueita. Hän on opiskellut biologiksi Viinan yliopistossa ja tehnyt tohtorintyönsä Moskovan yliopistoon ilmansaasteiden vaikutuksesta metsälintuihin. Ybteispinta-alaltaan ne kattavat 16 miljoonaa hehtaaria eli noin 60 kertaa Koilliskairan pinta-alan. 72 000 hehtaarin suuruisessa puistossa pesivät mm. Knystautas on julkaissut useita kirjoja. Krimin niemimaalla on lisäksi kaksi luonnonsuojelualuetta ja Asovanmerellä yksi. Knystautas vieraili maassamme lokakuussa Suomen luonnonsuojeluliiton kutsumana. Vuodesta 1983 lähtien hän on toiminut vapaana kirjoittajana ja kuvaajana erityisalanaan linnut ja luonnonsuojelualueet. Neuvostoliiton luonnonsuojelualueet työllistävät useita tuhansia ihmisiä. Kuvat Algirdas Knystautas luonnonsuojelualueet Neuvostoliitto on laaja valtakunta, 6S kertaa Suomemme kokoinen. Algirdas Knystautas, näiden kuvien kuvaaja, on 29vuotias liettualainen luontokuvaaja ja -kirjoittaja. Neuvostoliitossa on puolentoistasataa suurta luonnonsuojelualuetta ja useita tuhansia pienempiä. D 20 MUSTANMEREN LUONNONSUOJELUALUE Mustanmeren luonnonsuojelualueeseen kuuluu rantaa, saaria ja jokisuistoja. vsk.. -....... riuttatiira (kuvassa) ja mustanmerenlokki valtavina kolonioina. --------------------trooppisen reheviin metsiin
vsk. Puistossa työskentelee luonnonsuojelutehtävissä 50 ihmistä. Puistossa asustaa 238 lintu-, 43 nisäkäs-, yhdeksän matelija-, kaksi sammakkoja kaksi kalalajia sekä l 300 putkilokasvilajia, monia näistä ei tavata missään muualla. AKSU-DZABAGL YN LUONNONSUOJELUALUE Tämä 75 000 hehtaarin luonnonsuojelualue Tien Shanissa Kazakstanissa sijaitsee kolmen vuoriston yhtymäkohdassa. 21. Korkeuserot vaihtelevat puistossa 1 100 ja 4 100 metrin välillä ja siellä on myös kuuluisa, 500 metrin syvyinen Aksu-kanjoni. SUOMEN LUONTO 8/85 44
vsk.. Altai-vuorten korkein huippu Belukha (4 560 m) jää täpärästi puistorajauksen ulkopuolelle. Alakuvassa kukkii eräs esikko laji. Neuvostoliiton luonnonsuojelualueet kätkevät monta maailmaa ALTAI-VUORTEN LUONNONSUOJELUALUE Alueen pinta-ala on lähes miljoona hehtaaria, josta neljännes rµetsää, loput pääasiassa vuoristoa. Puistossa vuoret kohoavat 3 500 metrin korkeuteen. Metsät ovat rehevää taigaa. 22 SUOMEN LUONTO 8/85 44
Ginseng on merkitty Neuvostoliiton uhanalaiset kasvit luetteloivaan punaiseen kirjaan. Tämä lisko piileskelee suurimman osan ajasta kätkeytyneenä hiekkaan. REPETEKIN AUTIOMAAPUISTO Karakumissa Turkmenistanissa sijaitseva 35 000 hehtaarin luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1928 alueella toimineen ja yhä toimivan tutkimusaseman tarpeisiin. Kedrovaja Padissakin sitä on vain noin 80 yksilöä. SUOMEN LUONTO 8/SS 44. Kasveista mainittakoon tarunhohtoinen ginseng (kuvassa ylhäällä). Puistossa elää edustava joukko autiomaan eläimiä, kuten hyppyrotta ja Phrynocephalus interscapularis -niminen pieni lisko. 20 000 hehtaarin puistossa elää lukuisia kotoperäisiä kasveja ja eläimiä. Tällä tavoin lisko yrittää välttyä vihollisiltaan, kuten haukoilta ja varaanilta. 23. vsk. KEDROVAJA PADIN LUONNONSUOJELUALUE Tämä jo vuonna 1916 perustettu luonnonsuojelualue sijaitsee lähellä Kiinan rajaa noin sata kilometriä Vladivostokista etelään
Puiston alueella onkin biologinen tutkimusasema. Esityksiä Kuusamon Kitkanniemen suojelusta tehtiin jo näin varhain. Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueistamme suurelle yleisölle tutuimpia ja ne ovat muutenkin luonnonsuojelujärjestelmän runko. Lisäksi meillä on suojeltu soita ja perustettu erillisiä suojelualueita. perustamiseksi tehtiin maassamme jo sata vuotta sitten, kun valtio osti maata Aavasaksalta v. Luonnonsuojelutyö kantaa usein hyvin hitaasti hedelmää. Luonnonsuojelujärjestelmäämme täydentää lisäksi 102 soidensuojelualuetta, jotka ovat tuore lisä suojelualuejärjestelmäämme. suojelun tarpeita alkuunkaan. Kansallispuisto j ärj estelmäämme täydentävät luonnonpuistot, jotka on perustettu puhtaasti luonnonsuojelullisin perustein vain luontoa varten. Mitä suojelualueet sisältävät. Lisäksi Pohjois-Suomen osalta soidensuojelualuejärjestelmä lähiaikoina täydentyy muutenkin Soidensuojeluohjelma 11:n pohjalta. Alueiden hoitaminen ja kehittäminen voi pohjautua ainoastaan tietoon niiden erityispiirteistä. Nykyiseen kansallispuistokokonaisuuteemme kuuluu 22 puistoa, joiden yhteispinta-ala on 6 500 km 2 • Tämä ei ole vielä riittävästi, sillä maamme monimuotoisuutta ja alueellista edustavuutta ei parillakymmenellä puistolla hoideta. Rajan taa jäivät Stora Tröskön (Porkkalan) ja Heinäsaarten kansallispuistot sekä Hiisjärven, Kutsan, Pääskyspahdan ja Pummangin luonnonpuistot. Eräs positiivinen poikkeus on Oulangan kansallispuisto, josta on tehty mm. 24 Luonnonsuojelualuejärjestelmämme kansallispuistoineen ja luonnon itsensä vuoksi perustettuine luonnonpuistoineen ei ole syntynyt hetkessä ja järjestelmä on edelleenkin kehittymisvaiheessa. Mutta mitä suojelualueet sisältävät. Kokonaispinta-alasta leijonanosa koostuu suurista pohjoisista puistoista. Pian tämän jälkeen alkanut toinen maailmansota muutti tilannetta siten, että kansallispuistoistamme jäljelle jäivät vain Pallasja Ounastunturin sekä Pyhätunturin puistot ja luonnonpuistoistamme Pisavaaran ja Mallan puistot. Sodan jälkeinen kehitys maan rajojen sisäpuolella vesien, soiden ja metsien mylläämisineen johti kuitenkin pian siihen, että kansallispuistojärjestelmä osoittautui hyvin vajaaksi. Seuraavan kerran edistyttiin vasta 1978, jolloin syntyi esitys uusien kansallisja luonnonpuistojen perustamiseksi. Mutta mitä kaikkea puistoihin ja muihin suojelualueisiin oikeastaan kuuluu ei olekaan kovin tarkkaan tiedossa. Metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimisto on ryhtynyt paikkaamaan tätä tiedon aukkoa: se kartoittaa luonnonsuojelualueensa. Kuusi vuotta myöhemmin ostettiin Imatrankosken ympäristö. 1877 luonnonsuojelutarkoituksiin. Ensimmäiset kansallisja luonnonpuistot saatiin monien vaikeuksien jälkeen perustettua vasta 1938. Jokainen itseänsä arvostava pitäjänmuseokin on luetteloinut esineensä, mutta luonnonsuojelualueiden luonnonrikkauksista ei löydy juuri muuta tietoa kuin erilaisten esitteiden tai artikkelien yleispiirteisiä esittelyjä. Useisiin tarkoituksiin tämä tietysti riittää, mutta ei aina, ei etenkään vaateliaampiin tarkoituksiin. Luonnonpuistoistakin perustamatta ovat vielä Seili ja Koitelaiskaira. vsk.. Osa näistä on aivan uusia, katso erillistä uutista sivulla 5. Niitten olemassaolohan palvelee niin ihmistä kuin luontoa itseään, sillä ne on perustettu näytteiksi ja yleisiksi nähtävyyksiksi maamme luonnon arvokkaimmista ja tunnusomaisimmista piirteistä. Ensi askeleet kansallispuistojen . Varsinaisesti kansallispuistojärjestelmä sai alkunsa vasta itsenäisen Suomen luonnonsuojelulaissa 1923. Sotien jälkeen jouduttiin siis myös kansallispuistojärjestelmä jälleenrakentamaan. Yllättävää kyllä tarkkaa tietoa ei ole edes vanhoista suojelualueista, joista olisi vuosikymmenien aikana luullut ehdityn ekologiset perustiedot hankkia. Eteläisen Suomen puistot ovat pieniä sirpaleita, eivätkä vastaa etenkään metsien. Ainoastaan luonnontutkijat voivat liikkua niillä ja hekin vain erityisluvin. Työ johti tulokseen vasta v. Siitä tiedetään liian vähän. Kaikkia periaatteessa kiireellisimpinä pidettyjä kansallispuistoja ei ole vieläkään perustettu: Perämeren, Torronsuon, Kurjenrahkan, Puurijärven ja Isosuon, Tammisaaren saariston sekä Kananiemensuon kansallispuistot odottavat vielä perustamistaan. Vuosisadan alussa ostettiin myös Koli ja koskia Oulujoesta. C e i :, Suojelualueillamme on suuri määrä erilaista luontoa; i maisemia ja vanhaa kulttuuria. 1956, jolloin perustettiin seitsemän uutta kansallispuistoa ja 12 luonnonpuistoa. Tällä hetkellä meillä on luonnonpuistoja 20. kattava kasvillisuusselvitys. Tapio Lindholm Luonnonsuojelualueen alueiden kartoitus on käynnistynyt Kansallisja luonnonpuistot ovat luonnonsuojelujärjestelmämme runko. Tiedon puute johtuu siitä, että ekologisia kartoituksia ei suojelualueilla ole muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tehty. Mihinkään kokonaissuunnitelmaan eivät luonnonsuojelualueilla tehsuoMEN LUONTO 8/ 85 44. Haluamme säästää ne jälkipolville edustamaan suomalaista luontoa
Vakiintuneen metsän kasvillisuuteen perustuva kasvillisuustyypittely ei toimikaan hyvin kasvillisuuden nuoruusvaiheissa eikä puolikulttuuritilanteissa. Eräissä tapauksissa luonnonkasvillisuus edustaa sellaisia kasvimaantieteellisiä ja ekologisia muunnelmia, että karSuoluontonsa vuoksi perustettu Vaskijärven luonnonpuisto sisältää myös metsäsaaria. Koska metsätalouskartan kuvioinnin määrää kasvipaikkatyypin ja puustorakenteen ohella myös metsätaloudellinen toimenpide ja koska pääpaino on puistorakenteella, eivät metsätalouskartan kuviot aina ole yhteneviä eko25. Luonto, jota ihminen on näpelöinyt, tuottaa kartoitukseen omat ongelmansa. Useimmat luonnonsuojelualueet edustavat "alkuperäistä luontoa parhaimmillaan", jolloin kohteen suot ja metsät ovat enemmän tai vähemmän täydellisesti kehittyneitä. Metsissä kasvillisuuden kartoitus on perustunut alueelta tehtyyn metsätalouden tarkastukseen ja sen tuloksena laadittuun metsätalouskarttaan ja sen kartanselitykseen. Metsäntutkimuslaitos vastaa kahden kansallispuiston ja viiden SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Onhan suojelualueiden perustamisen syynä usein harvinainen ja poikkeava luonto. Maastossa kuviot tarkennetaan ja erilaiset ekologiset olosuhteet nimetään kasviyhdyskuntina. vsk. Lähtökohtana on alueelta otettu ilmakuva, jota verrataan peruskarttaan. luonnonpuiston suojelusta ja hoidosta. me tunnetaan huonosti dyt tutkimukset ja selvitykset ole Oulangallakaan liittyneet. Erilaisten sukkessiotilanteiden luonnehtijana tyyppijärjestelmämme onkin valitettavasti sangen hampaaton. Luonnonarvoja kartoitetaan tarpomalla Suojelualueiden kasvillisuuden kartoitus on toteutettu niin, että luontoa tuntevat biologit ovat kulkeneet maastossa suojelualueita läpi. Monia muitakin kasviekologian ja kasviekologien selvittämättömiä kysymyksiä tulee kartoittajille Suomen saloilla vastaan. Esimerkiksi Linnansaaren kansallispuiston monenkirjavat keskija laidunkulttuurin vaikutuksessa olleet rehevät metsät ovat vaikeita nimetä. Tällaisia ekologisia pähkinöitä tarjoavat esimerkiksi Paljakan luonnonpuiston kuusirämeet. toittajan koulutus ja kenttätuntemus joutuvat kovalle koetukselle. Pohjana on suomalainen suoja metsätyyppijärjestelmä. Ainakin suot ja metsät saadaan eriteltyä. Kartoittajan täytyy tasapainotella metsätyyppijärjestelmän ja erilaisten lisämääreiden varassa. Metsähallitus onkin avainasemassa luonnonsuojelujärjestelmän ylläpitämisessä, sillä maamme suojelualueista suurin osa kuuluu sen hallintaan. Ilmakuvasta voidaan alue kuvioida alustavasti. Muutaman viime vuoden aikana tilanne on kuitenkin parantunut, sillä metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimisto toteuttaa vihdoinkin suojelualueillaan ekologista kartoitusta. Suoalueiden rajaaman metsäsaariston arvot paljastuvat vasta alueen kartoituksessa
Näin Pyhä-Häkin, Isojärven, Hiidenportin, Patvinsuon ja Liesjärven puistojen kasvillisuuskartoitus on tehty yhtäaikaa metsätalouden tarkastuksen kanssa. Harrastajien keräämän tiedon lisäksi on linnustosta kerätty tietoa järjestelmällisellä linnuston laskennalla. Kun metsätalouskuvioita on pilkottu, ovat kasvillisuuskartoittajat mitanneet ja arvioineet puuston tunnukset näiltä osin uudestaan. Tällä hetkellä on kansallisja luonnonpuistoista käyty läpi suurin osa Napapiirin eteläpuolisista kohteista, LounaisSuomea lukuunottamatta. Tämän lisäksi kartoittaja pitää silmällä harvinaisia tai ekologisesti mielenkiintoisia kasvilajeja. Tällaisia ovat esimerkiksi huomiota ansaitsevat lehtojen omat puulajit riallisesti puut. Vakiovarusteena nahkainen kantolaukku ja -hihna. Kultakin kasvillisuuskuviolta luonnehditaan kasvillisuus tyypittelemällä, harvinaisemmilta kasvupaikoilta kasvistokin kartoitetan tarkemmin. Lintulaskennoissa on tavoite laskea linjaa noin kilometri jokaista suojelualueen maaneliökilometriä kohti. sekä metsähistoarvokkaat ylisLinnatkin lasketaan Luonnonsuojelualueiden linnusto on ollut intomielisten lintuharrastajiemme kiinnostuksen kohteena. Lapissa tyydytään harvempaan laskentaverkkoon. vsk.. Eräillä alueilla on tyydytty talvilinnuston havainnointiin, toisilla alueilla tarmo on riittänyt kiinteiden talvilintulaskentareittien järjestämiseen. Linjalaskentojen tarkoitus on antaa tarkka kuva alueen linnustosta ja samalsuoMEN LUONTO 8/ 85 44. Yleisiltä kasvupaikoilta tehdään muutama ylimalkainen kasvillisuuskuvaus yleiskuvan saamiseksi. Tämän ovat suorittaneet ammattiornitologit. ZENIT-kiikarit tunnetaan kaikkialla loistavasta optiikastaan. Tämän vuoksi on jouduttu käyttämään eri lähestymistapoja. Näin tuloksissa taataan vertailukelpoisuus ja kunnollinen lopputulos. Atlas-kartoitus. Useilla suojelualueilla puustolla on lisäksi erityispiirteitä, joita kartoittajat joutuvat täydentämään. Luonnonsuojelualueidemme kartoitus on käynnissä logisten kasvillisuusja puusto kuvioiden kanssa. Talvilinnustoakaan ei näissä lintuharrastajien selvityksissä ole unohdettu. Kartoitukset ovat yleensä olleet yleisluontoisia ja niissä on tarkasteltu linnustoa monelta kannalta. 26 LAHJAKSI (ZENIT) KIIKARIT 7x 50 Yleiskiikari Markkinoiden edullisin yleiskiikari, jolla näet hyvin myös hämärässä. Runkona on ollut pesimälinnuston ns. Vuoden takuu. Kuviorajoja on tarpeen tullen tarkennettu. Kaikissa ZENIT-kiikareissa on polttovälin keskussäädön lisäksi oikean silmän hienosäätö sekä suötimet eri valaistusolosuhteisiin. @(oNEisro Esterinportti 1, 00240 HELSINKI. (90) 15911, telex 121237. Tuoreimmissa kartoituksissa Lauhanvuoren, Kauhanevan, Paljakan ja Linnansaaren puistoissa ennakkokuviointi on tehty peruskartan mukaan. Voimassaolevista metsätalouskartoista ei ole välitetty koska näissä tapauksissa luontosuhteet eivät tule metsätalouskartalla biologisesti tyydyttävällä tavalla esille. Seitsemisen, Salamajärven ja Salamaperän puistoissa sekä Vehoniemen ja Pulkkilanharjun luonnonsuojelualueilla kasvillisuuden kartoituksen ennakkokuvioina ovat olleet voimassaolevan metsätalouskartan kuviot. Tämän vuoksi metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimisto on ollut yhteistyössä Lintutieteellisten yhdistysten liiton (LYL) kanssa. Näin on saatu aikaan metsätalous-kasvillisuuskartta. Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maan. Kulukorvauksia vastaan ovat lintuharrastajat havainnoineet eri alueiden linnustoa. Erityiseen tarkkuuteen ei kuitenkaan päästä, vaan kasviston kartoitus Jaa summittaiseksi. Eräillä luonnonsuojelualueillahan on oma erityisarvonsa nimenomaan lintujen muutonaikaisina levähdyspaikkoina. Puh. Tätä on eräillä alueilla täydennetty muutonaikaisen levähtävän linnuston kartoittamisella
Ekologinen kartoitus palvelee myös puistojen opastustoimintaa, sillä kartoitustiedon mukaan voidaan laatia retkeilyreitit, luontopolut ja ennenkaikkea niiden opastus. Elävässä luonnossa etenee aina sukkessio. Raskas kartoitustyö ei maistu ilman omakohtaista luonnonharrastusta ja kiintymystä luontoon. puolikulttuurialueiksi, ovat luonnonsuojelualueiden hoidon työtä ja tutkimusta vaativa lohko. Anneli Leivo on kokeneimpia kartoittajia. Vanhat hakamaat, laitumet, pensoittuvat pellot, lehtoniityt yms. Suomen Akatemian ympäristötieteellisen toimikunnan rahoittama vanhojen luonnonmetsien rakennetta ja kehitystä koskeva tutkimusprojekti, joka selvittelee eteläisen Suomen harvojen luonnonmetsien tai ovathan nekin vain luonnonmetsän kaltaisia metsiä metsäbiologista tilaa. D 27. Totuushan on, että meillä ei vieläkään ole riittävästi luonnonrakenteisia alueita luonnonsuojelukohteina. Monilla luonnonsuojelualueilla juuri puolikulttuuriluonto on se mitä on haluttu varjella, sillä se on eläimistöltään ja kasvillisuudeltaan rikasta ja ainutlaatuista. Vaikuttavaa luettavaa tässä suhteessa on erityisesti Seitse-~ misen kansallispuiston karo,: taittamisesta tehty raportti. Kun ihmisen vaikutus sellaisenaan puuttuu, vie sukkessio niitä omaan suuntaansa. Luonnonsuojelualuejärjestelmän kehittyessä lisääntyy tarve niiden hoitamiseen. Vakaassa luonnonsuojelualueympäristössä voidaan seurata laajamittaisten ympäristömuutosten heijastusvaikutuksia linnustoon. Suojelualueiden ekologinen kartoitus kertoo myös mitä ja millaista talousmetsää ja millaisia ojitettuja soita puistoissa on. Viimeiset luonnonalueet olisi saatava suojeltua ja ne olisi inventoitava sieltäkin missä ne eivät vielä ole suojeltuja. Ilman tarkkaa tietoa alueen arvosta ja sen erityispiirteistä, ei kuitenkaan puolikulttuuribiotyyppien hoito onnistu. Tämä tuntuu myös kartoituksen vitkaudessa. Ja kun kaikki suojelualueet joskus tulevaisuudessa on saatu kartoitettua tarvitaan jo paljon tarkempaa tietoa. Tämä velvoittaa kehittämään suojelualuejärjestelmäämme eteenpäin. Miten ja millä keinoin ojikosta saadaan luonnontilainen ja miten istutusmännikkö, joka vielä on harvennettu kasvavaa puulajia varjellen, tehdään edes luonnonmetsän kaltaiseksi. vsk. Hoitosuunnitelmia ei voida tyydyttävästi tehdä ilman riittävää tietoa suojelualueen luonnosta, sen erityispiirteistä ja luonnontilasta. Sen pitää lähteä tutkimuksellisemmista lähtökohdista ja pureutua syvälle ongelmiin, eikä olla vain kartoitusta. Vasta tarkan kartoituksen jälkeen alueen todellisista luonnonvaroista on kunnollinen käsitys. .Kansallispuistojen hoidon ja käytön pohjana on ns. Esimerkki tutkimuksellisesta luonnonsuojelualuekartoituksesta on mm. Vanhojen luonnonmetsien erityiskysymykset vaativat tarkempaa tutkimusta, jota jo onneksi jossain määrin tehdäänkin, esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamana Lammin biologisella asemalla. Näitä tarkennuksia varten ei ekologinen peruskartoitus välttämättä anna riittävästi tietoa, mutta sen pohjalta voidaan nähdä tiedonhankinnan tarpeet. Mitä kartoitus palvelee. Tällä hetkellä luonnonsuojelualueiden hoitoon varatut rahat ovat täysin riittämättömät. alueet, joita biologit kutsuvat ns. Siellä missä tavoitteena on säilyttää ikiluontoa, ei useinkaan tarvita mitään erityistoimenpiteitä. Onhan peruskartoitus nähtävä osana hallinnon ja hoiden tarvitsemaa välttämätöntä taustatietoa. la luoda laskentaverkosto, joka on toistettavissa seurattaessa linnuston muutoksia, joihin voivat olla syynä muutokset niin pesimäympäristössä kuin laajemmat ympäristömuutokset. Lopputulos ei kuitenkaan vastaa luonnontilaa, koska takana piilee pitkään ihmisen vaikutus. Ilman tällaista tutkimusta ei luonnonmetsien hoitoa voida asianmukaisesti järjestää. Varsinaisten luonnonsuojelualueiden linnuston arvioinnin ohella linjaarviointiaineistoon sisältyy linjoja luonnonsuojelualueiden ulkopuolelta, jolloin voidaan seurata eroja linnustossa näinkin. Tämän vuoksi käytettävälle taustatiedolle on asetettava suuret vaatimukset. Työ on vasta alussa, mutta se on kuitenkin aloitettu ja sitä jatketåan. runkosuunnitelma, jossa määritellään alueen tarkempi käyttö. Ja ruotsalaisetkin ovat joutuneet suurelta osin tyytymään luonnonmetsän kaltaisiin metsiin, koska oikeita luonnonmetsiä ei enää ole. Runkosuunnitelmaa täydentää tarkempi suunnitelma, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin erityistä suojelua vaativat alueet ja toisaalta esimerkiksi kulttuurimaisemien vaatima hoito. Kartoituksista on luonnonsuojelullisesti se suuri hyöty, että emme pääse liioittelemaan luonnonsuojelualueiden arvoa. Lisäksi usein luonnonsuojelualueiden luonnontilaisuudessakin on toivomisen varaa, mutta jos asiaa ei tiedetä, mielletään puustorakenteeltaan ja kasvillisuudeltaan monimutkaisesti kulttuurivaikutuksen alaisena ollut alue luonnontilaisena. Näitä alueita ihminen on muovannut ja ne ovat kehittyneet omaan tilaansa pehmeän kulttuurivaikutuksen aikana. Luonnonsuojelualuejärjestelmää ei voida kehittä~ ja ylläpitää, ellei ole riittävästi tietoa eri luonnonsuojelualueiden luonnonarvoista. Tämä suunnitelma on kansallispuistojen ja luonnonpuistojen hoidon ja käytön virallinen ohje. kartoitus voi antaa tietoja myös alueen historiasta ja talouskäytöstä. Esimerkiksi Metsä 2000 -ohjelma uhkaa monia luonnonmetsiä. Ennen kuin asialle voidaan jotain tehdä, on meillä tietysti oltava tietoa minkälaisessa tilassa nuo, ei-luonnonmetsät ovat. Kartoittajille siis riittää työtä. Ruotsissa on toteutettu valtakunnallinen viimeisten luonnonmetsien inventointi. Ekologinen SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Luonnonsuojelualueiden tilan kuvaaminen on tärkeä tehtävä, sillä niiden luonnon erityispiirteet tulevat ilman tarkkaa tietoa mystisiksi, eivätkä vastaa todellisuutta. Luonnonsuojelualueiden hoito on monitahoinen kokonaisuus, koska ollaan tekemisissä elävän luonnon kanssa. Tätä ei aina tahdota muistaa. Sitä tarvitaan jo nyt. Näin saamme vähän kerrassaan tietoa suojelualueisiin tallennetuista luonnonrikkauksista, kansallisesta omaisuudestamme. Tosin silloinkin sukkession lait väistämättä vievät luontoa eteenpäin eikä vanha aarniometsäkään pysy ikuisesti samanlaisena. Tutkittavaa ja kartoitettavaa siis riittää
Kukin jaosto kuuli oman alansa asiantuntijoita. Tutkimustarve on hyvin suuri, Rassi painottaa. Kaarina Miettinen Metsä 2000 -ohjelma on synkkä pilvi Suomen uhanalaisten lajien yllä. Mietintö onkin mammutti: kolme osaa ja tuhatkunta sivua. Parlamentaarinen luonnonvarainneuvosto jätti maaja metsätalousministeriölle aloitteen toimikunnan asettamisesta selvittämään Suomen uhanalaisia lajeja ja niiden suojelua. Jotkut ryhmät tunnetaan varsin perusteellisesti, selkärankaiset eläimet, putkilokasvit ja esimerkiksi perhoset, mutta pääosa lajeista on kuitenkin äärettömän huonosti tunnettuja. Pohjoismaista puuttuvat tässä laajuudessa tehdyt selvitykset, oikeastaan Saksan Liittotasavalta on ainoa maa, jossa uhanalaisuutta on tarkasteltu näin laajasti. Tutkimusta lisättävä runsaasti Ainakin minulle oli valtava yllätys, miten vähän Suomen eläimistä ja kasveista tiedetään, Pertti Rassi toteaa. Työtä tehtiin kolmessa jaostossa. Tosin hän huomauttaa, että aivan kaikille kiitosta ei voi osoittaa. Toimikunta koottiin asiantuntijoista, ja työ, johon se ryhtyi oli tavattoman laaja ja monipuolinen. Esimerkiksi perhosharrastajat antoivat tietoja perin nihkeästi ja jopa salasivat niitä. Toimikunta aloitti työnsä maaliskuussa 1983, toimikunnan puheenjohtaja Pertti Rassi kertoo työn alkuvirityksistä. Toimikunnan mietintö on valmistumisvaiheessa. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 40 000 lajia, joista tarkasteluun voitiin tiedon puutteen takia ottaa noin 20 000 lajia. Erikseen käsiteltiin kasvit, selkärangattomat ja selkärankaiset eläimet. Uhanalaisten lajien määrä voitaisiin luultavasti kertoa kahdella, koska yli puolet lajeista tunnetaan niin huonosti. Mietinnössä uhanalaisuus tarkoittaa sitä, että laji on häviämässä Suomesta ihmisen toimien takia. Viimeisiäkin ikimetsien sirpaleita etsitään nyt tuottavaan käyttöön. Kaikki Suomen eläimet ja kasvit pyrittiin ottamaan mukaan tarkasteluun. Kokonaan Suomesta hävinneitä lajeja on vajaa sata. Metsien suojelulla on kiire! Näin toteaa Suomen uhanalaisten lajien suojelua selvittäneen toimikunnan puheenjohtaja, ympäristöministeriön suunnittelija Pertti Rassi. Uhanalaisuuden arvioinnin ulkopuolelle jäivät ainoastaan tällä vuosisadalla maahamme saapuneet tulokaslajit ja ihmisen ja kotieläinten loiset. Suomi oli kansainvälisesti jäämässä pahasti jälkeen lajiston selvityksissä. Toimikunta ehdottaakin, että puutteellisesti tunnettujen ryhmien, esimerkiksi monien sienitai hyönteisryhmien, tutkimusta tulisi ehdottomasti lisätä ja osoittaa varoja perustutkimuksiin. Toimikunta on päätynyt lähes sataan toimenpide-ehdotukseen, joista seuraavassa tarkastellaan muutamia tärkeimpiä. Mitään viisasten kiveä tässä suhteessa tuskin on, vaan tutkimusta olisi lisättävä kaikilla tasoilla: yliopistoissa, museoissa ja SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Erittäin uhanalaisia on lähes 150, vaarantuneita runsas 200 ja silmälläpidettäviä lajeja yli 600. Kun toimikunnan työ julkaistaan, niin Suomen tilanne muuttuu kansainvälisesti aika ratkaisevasti. minkälaista elinympäristöä ne vaativat ja miten niiden elinympäristöä pitäisi hoitaa. Ja tässä yhteydessä on tarkasteltu myös sitä miten tutkimuksesta voitaisiin selviytyä. Suomessa ei pian ole kuin talousja suojelumetsiä. Ja jotta lajeja voitaisiin suojella, on ehdottomasti tiedettävä mm. 28 Uhanalaisten laji~ Etelä-Suomen vanhat metsät ovat huvenneet hälyttävän vähiin. He ovat auliisti jakaneet tietojaan ja uhranneet aikaansa, koska ovat nähneet tämän työn merkityksen, Rassi kiittelee. Varsin tärkeä apu työssä oli biologien vapaaehtoinen panos, sillä ilman heidän asiantuntijaapuaan toimikunnan työ olisi jäänyt huomattavan paljon heikommaksi. Eteläisten ikimetsiemme suojelu on kiireellisimpiä luonnonsuojelutehtäviä! Kuva Sipoosta. Olemme silloin kärjessä koko Euroopassa. vsk.. Pohjoismaiden Neuvosto on esittänyt jäsenmailleen, että ne kiireellisesti ryhtyisivät tekemään omia selvityksiään
Tämä tarkoittaisi 29. Ainoastaan saimaannorpalla on lajikohtainen suojelusuunnitelma. Nyt on tarkka kuva esiintymispaikkojen tämänhetkisestä tilasta ja siitä mitä niille pitäisi tehdä. Ei ole varaa jäädä kinastelemaan kenelle niiden tekeminen kuuluu. Kuvassa Espoon Mankinjokea. 1 elinpaikat säilytettävä Uhanalaisuudeltaan ikimetsiin verrattavia elinympäristöjä ovat eteläsuomalaiset purot ja lähteet. Varsinaiset häviämisvaarassa olevat lajit määriteltäisiin erityissuojelun kohteiksi, ja niille pitäisi siis laatia lakisääteisesti yksityiskohtainen suunnitelma hoidosta ja seurannasta. Vaikka lakia rikottaisiin ammattimaisesti, niin tekijä saa korkeintaan sakot, vaikka kohteena olisi uhanalainen laji. Suomessa on tällä hetkellä erittäin lievät rangaistukset luonnonsuojelulain rikkomisesta. Toimikunnan mielestä laissa pitäisi määritellä uhanalaiset lajit. Vuoteen 1990 mennessä eli siis viidessä vuodessa on tehtävä suunnitelmat SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Siihen ei ole nykyisellä työvoimalla eikä rahoilla minkäänlaisia mahdollisuuksia. Toimikunta esitti myös että vesihallituksen yhteydessä ympäristöministeriöön siirrettävä vesija ympäristötutkimuslaitos laajenisi niin, että sinne voitaisiin keskittää ympäristötutkimus. Mutta toimikunta esittää käyttörajoituksia ja ilmoitusmenettelyä. Koska kokonaisuudistus vieläkin viipyy, toimikunta on päätynyt ehdottamaan joitakin kiireellisiä osittaisuudistuksia voimassa olevaan lakiin. Luonnonsuojelulakia on jo uudistettu neljännesvuosisata. Rassi epäilee onko lainsäädäntö missään Euroopan maassa yhtä vanhaa kuin Suomessa ja ehdottaa Albaniaa. Toimikunta pitää tätä kohtaa erittäin kiireellisenä ja tärkeänä. Pelkkä uoman koskemattomuus ei riitä, vedenkin olisi säilyttävä puhtaana. ympäristöministeriössä. Mutta saatan loukata tällä vertauksella Albaniaa, hän huomauttaa. Ilmoitusmenettelyllä tarkoitetaan sitä, että maanomistajalle ilmoitettaisiin uhanalaisen lajin esiintymisestä, ja hän olisi tämän ilmoituksen jälkeen puolestaan velvollinen kertomaan viranomaisille siitä, mitä alueella tehdään. vsk. Rangaistussäädökset liian lepsuja Suomen luonnonsuojelulaki on 60 vuotta vanha. Kolmas tärkeä lainsäädännöllinen kohta on rangaistussääntöjen muuttaminen vastaamaan muiden pohjoismaiden käytäntöä. Se kävi jättämässä viime keväänä kirjelmän asiasta ympäristöministeri Matti Ahteelle ja pyysi tätä ryhtymään välittömästi toimiin, jotta rangaistuspykälät muutettaisiin kolmiportaisiksi. Putkilokasveista on suhteellisen helppo laatia lajikohtaisia suunnitelmia, koska toimikunnan työn aikana tehtiin vapaaehtoisin voimin putkilokasvien seurantaa ja käytiin katsomassa esiintymispaikkoja varsin kiitettävästi. Suomessa on mahdotonta toteuttaa sellaista säädöstä, että uhanalaisen lajin esiintymispaikka olisi automaattisesti suojeltu, monissa muissa maissa näin on. Alkuvaiheessa olisi tärkeintä että ympäristöministeriölle osoitettaisiin riittävästi varoja, jotta kaikkein kiireellisimmät selvitykset saataisiin liikkeelle. Mutta kun lähdetään selvittämään muita ryhmiä niin tuleekin seinä vastaan, koska niistä tiedetään varsin vähän tai ei ollenkaan. Kiireellisimpiä: lajikohtaiset suojelusuunnitelmat! Suomessa on nyt 150 erittäin uhanalaista lajia, joiden häviämisvaara on ilmeinen. erittäin uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Selkärankaisista eläimistä tietysti on jo paljon samantapaista tietoa
Uhanalaisuus arvioitava pian uudestaan Uhanalaisuuden arviointi on ennuste siitä kuinka lajien käy. Asialla on todella kiire, Pertti Rassi painottaa. kannalta, koska niissä elää runsas ja erikoinen lajisto. Osaa lajeista autettaisiin jo sillä, että tavallisessa toiminnassa otettaisiin huomioon lajien vaatimukset. Olemme tehneet koko joukon ehdotuksia erilaisten suojelualueiden muodostamiseksi jo olemassa olevien ohjelmien täydentämiseksi. Meillä on jo muutamia hyviä suojeluohjelmia, jotka turvaavat toteutuessaan näissä elinympäristöissä elävien lajien tulevaisuuden. Rantaniittyjä on syytä pitää avoimina esimerkiksi tulvittamalla. Mutta Etelä-Suomessa on aivan liian vähän ja harvassa vanhojen metsien suojelualueita. Ja näistä pääosa nimenomaan vanhojen metsien lajeja. Eteläsuomalaisten ikimetsien suojelu on kiireellisimpiä suojelutehtäviä Suomessa! On erittäin valitettavaa, että eri keskusteluissa on haluttu osoittaa, ettei metsien suojelussa ole mitään mieltä. Näitä ovat mm. Metsät muka menevät pilalle ellei niitä hakata. Me olemme tarkastelleet eri elinympäristöissä niitä muutoksia, mitä Suomessa on tapahtunut. Erityisesti haluaisin puuttua eteläsuomalaisten metsien suojeluun. Happamoitumisvaurioiden torjunta tulee vaatimaan yhä enemmän kalkkia ja kalkkivarannot käytetään tulevaisuudessa yhä tehokkaammin hyväksi. Toimikunta ehdottaa että kaikkien tuhannen uhanalaisen lajin kehitystä on seurattava. Esitystä ei ole olemassa, Rassi toteaa. Tämä näyttääkin yhdeltä kaikkein vaikeimmista tehtävistä uhanalaisten lajien hoidossa, Pertti Rassi huokaa. Viime aikoina on tehty muutamia ilahduttavia ikimetsälöytöjä. Työllä on joka tapauksessa kiire. Lajien säilyttämisen ja niiden suojelun tärkein väline on elinympäristöjen säilyttäminen. Vanhojen metsien lajeille olisi kohtalokkaita seurauksia siitä, jos tätä metsää ruvettaisiin käsittelemään. Tehtäviä on lukemattomia, ja ne vaativat yleensä paljon työvoimaa. Toinen esimerkki on koskien suojeluohjelma, joka takaa vain koskien säilymisen vapaina, mutta esimerkiksi veden laadusta siinä ei puhuta mitään. Pelkkä suojelu ei useissakaan tapauksissa vielä riitä. Suomessa on tuhat uhanalaista lajia sitä, että laissa määriteltäisiin luonnonsuojelurikos ja törkeä luonnonsuojelurikos. Tavallisesti näiden lajien elineh30 toja ovat kuolleet ja lahoavat puut. Metsien suojelulla kiire! Uhanalaisuuden syynä on lajien elinympäristöjen muuttuminen. Niitä jolkuttelee Lapin tuntureilla todella harvassa. Uhanalaisista lajeista parikymmentä prosenttia elää kulttuuriympäristöissä, vanhoissa perinteisissä maaseutuympäristöissä tai kylien ja kaupunkien puistoissa. " ""' ..J ' C o; C ""'. Kuitenkin 4Ö prosenttia Suomen tuhannesta uhanalaisesta lajista on metsän lajeja. On roskapuhetta, että esimerkiksi Saarijärven Pyhä-Häkin metsä, joka on Etelä-Suomen metsistä ehdottomasti tärkein, menisi jollakin tavalla pilalle, jos sitä ei hakattaisi tai muuten siivottaisi. Se vain rauhoittaa harjut soranotolta, mutta esimerkiksi metsien käsittely on sallittu oikeastaan miten hyvänsä. Erityisen tärkeä tehtävä elinympäristöjen säilyttämisessä on ympäristöjen hoitaminen. Nyt ei ole aavistustakaan siitä, kuka niitä töitä tekisi. Kolmantena elinympäristönä, jota kohtaan paineet tulevat vielä kasvamaan, Pertti Rassi mainitsee kalliot ja erityisesti kalkkikalliot. Nämä lajit eivät luonnollisestikaan voi säilyä ilman ympäristön jatkuvaa hoitoa. Mutta esimerkiksi harjujen suojeluohjelma ei lainkaan takaa lajien säilymistä. Näin taas yksi ympäristötyyppi myllerretään perinpohjaisesti. Alueiden ei tarvitse olla tuhansia hehtaareja. soidensuojeluohjelma ja lintuvesien suojeluohjelma. Esimerkiksi lehtojen kuusettuminen pitäisi estää. Toimikunta on perehtynyt tähän kohtaan erityisen laajasti. Jopa muutaman hehtaarin ikimetsäsirpale saattaa olla korvaamattoman arvokas monelle uhanalaiselle lajille. Mutta toiset sitten vaativat jo paljon enemmän työtä. Nämä alueet ovat oleellinen osa suomalaista kulttuuriperintöä siinä kuin muutkin kulttuurimuistomerkit, joten niitä pitäisi ehdottomasti säilyttää. Vanhassa metsässä pitäisi olla myös lehtipuita, erityisesti haapaa, jonka ympärillä elää suuri joukko uhanalaisia lajeja. Rehevät kalkkikalliot ovat erinomaisen tärkeitä lajistonsuojelun Naali on uhanalaisimpia nisäkkäitämme. Meidän olisi saatava riittävä määrä näitä alueita, niille pitäisi kehittää hoitomenetelmät ja hoidon organisaatio. vsk. Puolet näistä on silmälsuoMEN LUONTO 8/ 85 44. Esimerkiksi ketoja, ahoja ja luonnonniittyjä hoidettaisiin vähäisin toimin. Nyt on olemassa työryhmä, joka laatii lehtojen suojeluohjelman, joten siltä kannalta tilanne korjaantuu. Varsinkaan lähteiden eläinlajeista ei tiedetä paljonkaan, joten työ olisi aloitettava alusta. Ikimetsiin verrattavia, katoavia eteläsuomalaisia elinympäristöjä ovat purot ja lähteet. Ennusteet on aika ajoin tarkistettava
Toimikunta pitää välttämättömänä, että viiden vuoden päästä laaditaan uusi ennuste. Varsinaisia uhanalaisia lajeja täytyy seurata, jotta tiedettäisiin miten niille tehdyt suojelusuunnitelmat alkavat toteuSUOMEN LUONTO 8/ 85 44. suomalaiset oppaat. Siten tieto suomalaisesta lajistosta lisääntyisi. Vain satunnaisia vierailijoita tavataan. Suomessahan on Tikankontti kuuluu uhanalaisuude/taan silmälläpidettäviin lajeihin. Ikimetsien ja vanhojen raitojen syrjinnästä kärsivä raidantuoksukääpä luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi. Se miten tästä seurannasta selvitään, on taas ongelmallinen juttu, Rassi toteaa. Ja hän vihjaakin, että nopeasti aloittamalla on valtiolla mahdollisuus säästöihinkin. Apolloperhosen tilanne tiedetään: laji on erittäin uhanalainen. tua. Seuranta vaatii tuekseen myös tietokonerekisterin. Esimerkiksi Retkeily kasvion ilmestyttyä kasviharrastus on aivan selvästi meillä lisääntynyt, Rassi toteaa. Alkuvaiheessa se sijoitettaisiin ympäristöministeriöön, mutta tulevaisuudessa sopiva paikka olisi ehkä perustettava luonnontieteellinen keskusmuseo. muuttohaukan ja merikotkan seuranta on saatu vuosittain toteutetuksi pienin kustannuksin. On luotava järjestelmä, jonka avulla voidaan korvata seurannasta aiheutuneet kustannukset. Valistuksen tärkeinä välineinä toimikunta näkee mm. Summa ei Pertti Rassin mielestä ole mahdottoman suuri. Monien selkärangattomien uhanalaisuuden aste tunnetaan huonosti. Valistusta kansalle Toimikunta on pitänyt tärkeänä tiedotuksen, koulutuksen ja valistuksen lisäämistä, jotta niin maanomistajat kuin luonnonharrastajatkin saisivat tietoa uhanalaisista lajeista. "' -"' ...l "' -"' ...l ' C: " C: f "' "' :c ·.; "' 0.. Näissä summissa ovat mukana tarvittavat uudet viratkin. Hyviä esimerkkejä on: petolintujen, mm. Lajikohtaisia suojelusuunnitelmiahan ei vielä ole olemassa. harrastajia koko joukko, mutta pelkästään vapaaehtoisin voimin tätä ei ole syytä tehdä. 31. Onhan lajien säilyttäminen niiden alkuperäisellä elinalueella huomattavasti halvempaa kuin häviämisen partaalle huvenneiden populaatioiden työläs elvyttäminen. Heinäkurppa on jo hävinnyt pesimälinnustostamme. Tai miksi maanomistajan olisi suojeltava metsänsä esimerkiksi parin millin mittaisen kovakuoriaisen takia, jota ei ole missään muualla PohjoisEuroopassa. läpidettäviä lajeja, joiden suojelemiseksi riittää tässä vaiheessa kannan kehityksen seuraaminen. Saimaannieriä on esimerkki muuten turvatun lajin uhanalaisesta osakannasta. Jos me saisimme tämänkaltaisia oppaita huonosti tunnetuista ryhmistä, niin varmasti näiden harrastus Suomessa elpyisi tai jopa alkaisi. Näitä järjestelmiä kehittelemällä voimme saada aikaan varsinaisia uhanalaisia lajeja laajasti kartoittavan järjestelmän. Siellä olisi tarvittava tietämys ja aineisto tietojen tarkistamiseen. Näin vähitellen lisääntyisi ymmärrys siitä, miksi ryteikköinen metsä on suojelullisesti tärkeämpi kuin siistitty ja hoidettu metsä. Kustannukset kohtuulliset vielä Taloudellisia vaikutuksia on ollut vaikea arvioida. Ympäristöministeriön vuotuisia määrärahoja uhanalaisten lajien tutkimukseen tulisi kasvattaa 800 000 markalla. " 0.. Olemme arvioineet että alkuvaiheessa ehdotukset vaatisivat 10 miljoonan markan vuotuista lisäystä ostoja korvausmäärärahoihin, Rassi laskee. vsk. Lajikohtaisten suojelusuunnitelmien tekeminen vaatisi kolme miljoonaa markkaa vuodessa
vs k.. Yleensä susi ei hyökkää täysikasvuisen, hyväkuntoisen hirven kimppuun. Rehdit säännöt susijahtiin Viime talven susijahti ja tarmokkaat jälkien etsiskelyt hirvialueilla os01ttivat, ettei vakinaista paikallista kantaa perhemuodostelmana esiinny Uudellamaalla. Sudet liikkuivat perätysten Själörs-selällä Etelä-Espoossa. Arvostettua kilpailijaa ja vastustajaa vastaan olisi taisteltava reilussa urheiluhengessä. Uudenmaan läänin susikanta hävitettiin sukupuuttoon 1800-luvulla. Susijahtiin saavat osallistua ainoastaan taitavat ja vastuunsa tuntevat metsästäjät, joilla on oikeus osallistua myös hirvijahtiin. 8. Ja kaikki vain kenkien, vöiden ja laukkujen takia. tai mahdollisesti 15. Ehdotukseni ovat: 1. On valvottava, että määrätty määrä alle yksivuotiaita hirviä säästetään susille. tiellä ampuminen on kielletty eikä asetta saa kantaa lain vastaisesti. 7. 5. Isoisäni, joka syntyi 1820-luvulla, näki elämänsä aikana monta susilaumaa talvisin läänin rannikkopitäjissä. huom. No, krokotiilit ovat ainakin Kariba-järvessä lisääntyneet, sillä kun krokotiilifarmeille kerätään munia, on lain mukaan osa poikasista tietyn ikäisinä laskettava takaisin Jarveen ja krokotiilifarmin pito on niin tuottoisa bisnes, että munia kerätään yhä enemmän ja toisaalta luonnossa ei yhtä suuri osa poikasista Ua munista) selviä hengissä kuin farmilla. Nyttemmin, työn vähetessä, monet työläiset ovat päässeet kärsimyksestään mutta kärsivät kahta kauSUOMEN LUONTO 8/ 85 44. 3. 4. Ongelma vain on se, että jos ihmisellä ei ole muuta mahdollisuutta .... Zimbabwessa yritetään ainakin jollain lailla pelotella ja valvoa puun laittomia keräilijöitä, mutta tuossa kivenheiton päässä Sambiassa ei edes yritetä ja siellä tilanne on kuulemma päässyt todella ryöstäytymään käsistä asutuilla alueilla. Vakinainen paikallinen kanii ta edellyttää perhemuodostel..i maa, joka metsästää talvisaikana yhteisvoimin pääasiallisesti hirviä ja peuroja. Voimassaolevia metsästyssääntöjä on noudatettava: mm. Susi on tehokas riistanhoitaja, joka säännöstelee supikoirien, mäyrien, kettujen, kissojen ja kulkukoirien määrää ja parantaa hirvien kannan laatua. Uudenmaan läänin pintaala on noin 10 400 km' . 9. Metsästysaika on 15. Anne Heinäsen vastuualue on järven tutkimusaseman vesilaboratorio. Toim . Puita käytetään myös veden ja asuntojen lämmitykseen! (Minusta täällä oli kuuma jo kylmän-kuivan kauden aikana .) Rohisevasta radiosta kuulin tällä viikolla, että Hararessa on kaupungin johto koventanut rangaistuksia, jos tavataan itse teossa eli puun kaadossa, mutta sakon määrästä en saanut selvää. Gunnar Hindsberg Helsinki Salakaatoa Zimbabwessa Olen lueskellut Suomen Luonnon "kehitysmaa-numeroa" ja ajattelin tuoreeltaan kirjoittaa mitä se mieleen tuo. 2. Projektissa tutkitaan Kariban suurta tekojärveä. Parhaassa iässä olevien hyväkuntoisten osuus saalismäärästä on suhteellisen pieni. Läänissämme ei ole talvella löydetty selviä todisteita susien tappamista terveistä hirvistä. Susien kaatolupia annetaan, kun susikannan on todettu elpyneen ja paikallisia perhemuodostelmia syntyneen kohtuullisesti. 32 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Susijahtia Keski-Suomessa 1978. Tuleepahan ainakin arvokasta ulkomaanvaluuttaa maahan. Puiden kaadosta ja eläinten suojelusta täällä kirjoitetaan ja puhutaan kohtalaisen paljon, mutta keinokastelusta, jota täällä intensiivisesti lisätään koko ajan, ei kukaan tunnu olevan huolissaan . Pitää olla selvät todisteet. Lopputulos on, ettäjärvessä krokotiilikanta kasvaa. Viranomaiset valvovat, että hirvikantamme pysyy elinvoimaisena ja sopivan suuruisena. Ne seurasivat sopivan matkan päässä kilometrikaupalla, mutteivät ryhtyneet hyökkäykseen. Jos metsästäjät tyytyvät hirvien kohtuulliseen verottamiseen ja jakavat saaliit oikeudenmukaisesti susien kanssa, susien olemassaolo on · turvattu. Susien aiheuttama pienen kotieläinmäärän menettäminen ei anna lupaa susien rankaisemiseen. Varsinkin suurien plantaasien viljely perustuu nykyisin keinokastelun tehokkuuteen kuivan kauden aikana. Nyt on kuuma-kuiva kausi meneillään, yksi vinhaa vauhtia pyörivä tuuletin yrittää koko ajan lennättää paperia pois kynän alta . USA:ssa tehdyt tutkimukset osoittavat, että alle yksivuotiaitten hirvien joutuminen saaliiksi on yleisintä. Jos hirvikannan tuotto on noin 3 000 yksilöä, niin mahdollinen susien osuus olisi ehkä 20 prosenttia tästä ja painon mukaan ehkä vain 10 prosenttia. Tervetuloa työttömyys! Ammattiyhdistykset, pyrkikää täystyöttömyyteen! Työläiset, huutakaa vappumarssilla: "Eläköön työttömyys!" Ympäristönsuojelijat, nähkää unia vapaan ajan yhteiskunnasta! Työttömässä paratiisissa ihminen söi tiedon puusta ja sai työn tuskakseen. Suden pesä on rauhoitettava ja ehdottomasti kiellettävä pentujen varastaminen tai vahingoittaminen. Jos vakinaiseksi kannaksi hyväksytään 60 sutta, se merkitsee noin 16 700 ha sutta kohti. Suuria koiran ja ilveksen jälkiä on tavattu, mutta vain vähän suden jälkiä ja nekin yksinäisten kulkurien jättämiä. Karibassa on kaupungin sähkölaitoksen vuokraamia liesiä tarjolla asukkaille, mutta monet pitävät vuokraa liian isona ja pitävät myös perinteistä ruuanlaittotapaansa parempana. 6. Myrkkysyöttejä tai rautoja ei saa käyttää. Ylitöistä tullessani on tavallinen näky naiset, jotka kantavat risutai puutaakkoja hartioillaan ja päänsä päällä. Puiden luvaton kaato on ankarasti kielletty, siksi puita kaadetaan hämärissä. 3. Olen kuullut, että nykyisin "kitukasvuisia" puita kasvava alue on aiemmin ollut myös komea metsä, mutta salakaato polttopuuksi on pikkuhiljaa tuhonnut sen. Susien osuus hyväksyttäneen kohtuullisena. Viimeisen lauman , viisi yksilöä, hän näki kotimatkallaan hevosella kaupungista. Työn orjat sorron yöstä nouskaa! hän lauloi. Eri tavoin vahingoittuneet ja heikot yksilöt ovat suden ensisijaisia uhreja. Saa olla varovainen, kun on pikkuveneellä liikkeellä. Tosin akaasiat, jakarandat ja monet muut jo kukkivat, vaikkei lehtiä niissä olekaan. Minä puolestani toivon, että sateet tulisivat tänä vuonna aikaisin ja pelastaisivat pihan kasveista ne, joita ämpärillä tapahtuva keinokastelu ei piristä. riippuen tapettavasta määrästä. Tutkimusaseman aidatulla alueella on mahtavia, pääasiassa mopane-puita. Anne Heinänen Anne Heinänen on suomalainen vesitutkija, joka työskentelee vapaaehtoisessa ruotsalaisessa kehitysmaaprojektissa Zimbabwessa. Moottorikelkassa ei saa kuljettaa aseita. Vihdin talonpoikia, jotka olivat kotimatkalla talven hämärässä kauppareissulta Helsingistä, tuli usein tervehtimään Espoon-Vihdin rajamailla neljän-kuuden suden lauma. 1.15. 2
Vuosiin ei Suomessakaan missään ennusteissa olla lupailtu täystyöllisyyttä. vsk. Työstä vapautuminen on yhdistetty itsenäisen tuotannon mahdollisuuksiin. Valtion kalanviljelyn tehtävät ovat kuitenkin huomattavasti laaja-alaisemmat ja toiminnan painopiste on muualla kuin istutuspoikasten tuottamisessa. Työttömyyden pelko ylläpitää kuria ja kuuliaisuutta yrityksissä. Enää ei pidä tuottaa enempaa, vaan parempaa. Vapaan ajan yhteiskunnan edellyttämää työn lakkauttamista eivät hyväksy ne, jotka samastuvat työhönsä ja tekevät siitä elämänsä keskipisteen. Nykyisellä elämäntavalla ei ole tulevaisuutta. Tämä on nähty. Keskeisimmät tehtävät ovat: arvokkaiden kalakantojen mädin ja pikkupoikasten saannin turvaaminen ja tuotanto maassamme harjoitettavaa kalanviljelyä ja 33. Kun "pakotettu palkkatyö" lakkautetaan, ei tarvitse ottaa valtaa; on vain kontrolloitava sitä tai lakkautettava se. Meilläkin, Suomessa, kaikki voisivat työskennellä vähemmän jos kaikki työskentelisivät. Ne, jotka pitävät työtä vain ikävänä välttämättömyytenä, ottavat työn lakkauttamisen ja sitä seuraavan vapaan ajan yhteiskunnan huomionsa kohteeksi. Siellä kulutetaan järkevämmin. Teknologia, keino säästää tai törsätä Ihmisen perimmäinen murhenäytelmä on haaskaus, sanoi Danilo Dolci . Pelti vaihdetaan alumiiniin, rautatiekuljetukset maantiekuljetuksiin (vaihdoksien takia kuluu 20 kertaa enemmän energiaa). Luonnonkuidut vaihdetaan synteettisiin. "Työttömyys" on siellä iloinen asia. Luodaan kertakäyttökerskakulutuskulttuuri. Se voi toteuttaa työmiehen unelman: vähemmän työtä ja parempi elämä. Täystyöllisyyden politiikka on yhtä kuollut kuin Keynes. Miten kävisi työkurille, tehokkuusetiikalle ja kilpailuideologialle, jos työläiset jonakin päivänä alkaisivat uskoa, että on teknisesti mahdollista elää yhä paremmin ja työskennellä yhä vähemmän. Mikroelektroniikan ansiosta jokainen työntekijä on potentiaalisesti tarpeeton. Koulutus on uudistettu: ammattikoulutettujen työtovat yhdenmukaisia sen vallan kanssa, jota tuottajat ja kuluttajat yhdessä harjoittavat tuotantoon ja tuotteisiin. Tuotteen arvoa ei tule mitata rahalla, vaan sen perusteella miten kestävä se on, miten helppoa sen korjaaminen, miten yksinkertaista ja mielekästä sen valmistaminen, miten sen tuottaminen vaikuttaa ympäristöön ja ennenkaikkea mitä hyötyä siitä on. heammin. Vapaan ajan yhteiskunnassa ei ole perinteisessä mielessä lainkaan työtä eikä palkkaa. Pitää luoda niin harvoja tarpeita kuin mahdollista, tyydyttää ne vähimmällä mahdollisella raaka-aineen, työn ja energian kulutuksella, jotta aiheutettaisiin luonnolle niin vähän vahinkoa kuin mahdollista. Rikkaampi elämä edellyttää tuotteiden määrän vähentämistä. Siksi työttömyydelle on kohotettava eläköönhuuto. Työttömyys on kaksiteräinen miekka: kun työn jatkuvuus käy riittävän epävarmaksi, työ lakkaa olemasta vakavasti otettava asia . Helposti valmistettavia, energiaa säästäviä ja koko elämän kestäviä tuotteita on tehtävä ja levitettävä kaikkien käytettäväksi. Vapaan ajan yhteiskunnassa ihmisten päätoimi ei ole työ, vaan itsenäinen toiminta, jossa huvi, hyöty ja harrastus yhtyvät. Kulttuurista on tehty osa jokapäiväistä elämää. Kun automaation lupaukset esitetään uhkina, rupeavat työntekijät kilpailemaan vähistä työpaikoista. Tällä hetkellä edellinen syntyy silmiemme edessä. ..J töä, Rasvanahkaduunarikin pääsee pian automatisoidusta tehtaan valvomosta vapaan ajan yhteiskuntaan, kirjoittaja arvelee. Juhani Laulajainen Kalanviljelyä ja kalaistutuksia tarvitaan Suomen Luonnossa 6/ 85 oli Tiina Pikkaraisen ja Eero Peltosen puheenvuoro "Kalanviljelyn suuri illuusio". Työttömyyttä pelkäävät yrittävät torjua automaation kuin vihollisen. Siksi työ, nykymuodossaan, on lakkautettava. Kirjoitus ei nostanut esille mitään uutta; samoja väitteitä ja käsityksiä on kalanviljelystä jo parinkymmenen vuoden ajan toistettu ja puitu mitä erilaisimmissa yhteyksissä. vaihdetaan hitsattuihin (niitä on mahdoton korjata). Työttömyys, pelko on aseesi Yhteiskunnallisesti välttämättömän työn aika on selvästi lyhentynyt. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA "' -" ..J ' C: "' C: -" -" :, ::, tömien sijasta koulutetaan itsenäisiä olentoja, joilla on laaja toiminta-asteikko. Lapsemme eivät enää käytä alumiinia ja öljyä. Mutta ei automaatiota pidä eikä voi torjua. Usko siihen, että työläisten itsehallinto voisi tehdä työn vaihtelevaksi, persoonalliseksi ja haluttavaksi kaikille on illuusio. Minkä jumalan tähden. Teollistunut maailma on 150 vuotta elänyt niiden varantojen ryöstämisellä, joiden rakentamiseen kului kymmeniä miljoonia vuosia. Automaatio on työläisen ystävä. Nykymuodossaan työ on vain tuskaa, jossa ihmiset menettävät elämänsä ansaitessaan elantoaan. Tulot on tasattu , Elinminimi on turvattu kaikille, Leipää ei syödä otsa hiessä, ihmiset ovat siistejä ja käyvät pesulla ennen ateriaa. Onko oikein pitää toisia niska märkänä työssä kun lähes kaksisataatuhatta saa maata tekemättä mitään. Unelmayhteiskunnan arvokkain voimavara ovat elävät iloiset ja onnelliset ihmiset'. Vapaan ajan yhteiskunnassa käytetään tuotantovälineitä ja menetelmiä, jotka ovat käyttökelpoisia ja valvottavissa korttelija kuntatasolla, edistävät taloudellista itsehallintoa paikallisella ja alueellisella tasolla, eivät turmele elinympäris. Kirjoitus sisälsi kuitenkin myös eräitä kalastuselinkeinon ja virkistyskalastuksen sekä koko kalatalouden toimintaedellytysten heikentämiseen tähtääviä tavoitteita ja pyrkimyksiä, jotka vaativat oikaisua. Ja että oikeutta "täysiin tuloihin" ei tarvitse enää varata vain niille, jotka tekevät "täyttä työtä". Pikkarainen ja Peltonen antavat kirjoituksessaan sen kuvan kuin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen hoitaman valtion kalanviljelyn ainoa tehtävä olisi kalojen istutuspoikasten tuottaminen. Jos nykyiset kotitalouskoneet ja autot tehtäisiin yhtä vahvoiksi kuin ennen, voitaisiin kaikki tarpeet kattaa ilman tuotannon lisäämistä ja •ilman lisäkustannuksia, Sensijaan myytyjen tavaroiden määrää ja hintaa lisätään tekemällä tavaroista yhä monimutkaisempia, Tavaroita heikennetään, Naulatut ja ruuvatut tuotteet SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Mutta työ ei voi eikä saa olla elämän perusedellytys, vaan vain yksi sen kiintopisteistä. Meitä odottaa joko työttömyyden tai vapaan ajan yhteiskunta. Sen luonteen jokainen työtön aistii munaskuissaan. Kansalaispalkkakin lakkauttaisi "pakotetun palkkatyön" vain osittain ja säilyttäisi palkkasysteemin. Lisäsijoitukset eivät enää vähennä työttömyyttä vaan päinvastoin. Vapaan ajan yhteiskunta "Aikakautemme suuri kysymys ei ole tuotantovälineiden kollektiivinen hallinta vaan työstä vapautuminen", sanoo ranskalainen toisinajattelija Andre Gorz
istutusten ohjaamisessa, kalavesien hoidossa, velvoiteistutusten tarkkailussa, kalastuksen ohjaamisessa, mädinhankinnassa, kalanviljelyn kehittämisessä sekä kalatalouden suunnittelussa. 4. Vaellusretkestä saa lisätietoja luonnonsuojeluliitosta Terho Poutaselta, p. Edelleen he väittävät, että istutukset eivät tue ammattikalastusta ja että istutukset aiheuttavat vahinkoa luonnontaloudelle ja ovat uhka suomalaisen vesiluonnon alkuperäisyydelle. Niistä arvioidaan saatavan saalista noin 3 500 tonnia vuodessa, arvoltaan noin 80 milj. .. Ilman istutuksia romahtaisi Itämeren lohenkalastuksemme täysin, sillä jokiemme lohen luonnonpoikastuotanto on enää noin 65 000 poikasta. Tietoja kerätään mm. Saaliin arvo on kaksin-nelinkertainen istutusten kustannuksiin verrattuna. kalastuskirjanpidon, tilastotoimen ja kalamerkintöjen kautta. JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA 34 set. Luonnonsuojeluliitto järjestää vaellusretken Huippuvuorille 13. Istutukset tuottavat tulosta Kalaistutusten tuloksellisuuden selvittämiseen on Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa kiinnitetty suurta huomiota. ....... Merkittävä osa kaikista kalaistutuksista on lisäksi lakisääteisiä tai ne perustuvat kansainvälisiin tai muihin sitoviin sopimuksiin. Mahdollisimman korkealuokkaisten ja hyvän saalistuloksen antavien poikasten tuottaminen perustuu laajaan tutkimusja koetoimintaan. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA jatkokasvatusta varten uhanalaisten kalalajien ja -kantojen säilyttäminen viljelytoimenpitein kalanviljelyn ja kalakantojen hoidon tutkimus-, koe ja kehittämistoiminta Kalojen istuttaminen Pikkarainen ja Peltonen yrit· tävät osoittaa kalanviljelyn tarpeettomaksi väittämällä mm., että istutukset ovat lähes järjestään epäonnistuneet, että ne ovat humpuukia (!) ja että vetemme eivät ylipäänsä tarvitse istutuskalaa. Tietoja käytetään tutkimusja koetoiminnan ohella mm. Lukuisat arvokalakannat ovat edelleen häviämisuhan alaisia. .. ..... Suomen luontaisesti hyviä mahdollisuuksia kalatalouden harjoittamiseen on rajoittanut vesiluontomme voimakas muuttuminen. työ 941-216 811 , koti 941211 304. Kalastuslaki määrää lisäksi, että kalastusoikeuden haltijan on huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä, mikä usein edellyttää myös kalaistutuksia. 4.-13. Kutevien emokalojen vähäisen määrän vuoksi ei pelkästään pyynnin rajoittamisja ohjaamistoimenpiteillä saada kantoja suojeltua ja elvytettyä vaan näiden viljelyä ja istutuksia on myös lisättävä. työ 90-7099 487, koti 90312 490 ja Auvo Finneltä, p. mk siikojen, lohien ja taimenten istutuksiin. Lisätietoja matkasta antaa luonnonsuojeluliitossa Terho Poutanen p. Simojoen ja Tornionjoen lohikannat, järvilohi ja mena Vuoksen vesistöalueella sekä vielä tavattavat erikoistuneet merija järvitaimenkannat. Istutusten suuresta merkityksestä sekä ammatti-, kotitarveettä virkistyskalastukselle voidaan esimerkkinä maini1:50 postimerkki Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 HELSINKI ta lohen elpyminen Suomenlahden ja Selkämeren alueella ja palaaminen entisiin lohijokiin, kuten Kokemäenjokeen. D Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen D En ole jäsen D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi D Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA Uusi osoite TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) .. ... 7. mk. Matkan hinta on 3 700 mk. .. ... Istutusten tuloksellisuuden odotetaankin parantuvan kalanviljelyn kehittyessä ja uusien istutusmenetelmien, mm . On syytä muistaa, että suurin osa kalaistutuksista on muiden kuin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen suorittamia. Merkintämenetelmien kehittäminen, pikkupoikasillekin soveltuvan kuonomerkinnän käyttöönotto ja atk-pohjaiseksi kehitetty kalamerkkirekisteri ovat tilastoinnin kehittämisen ohella merkittävästi parantaneet ja nopeuttaneet istutusten tuloksellisuuden selvittämistä. mk. vapautusaltaiden ja viivästetyn Luonnonsuojeluliitto järjestää matkoja Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää luontomatkan Gruusian Batumiin 4. Matkan hinta on 1 690 mk. Kalaistutuksia ei tehdä ilman syytä, vaan niihin on monissa tapauksissa ryhdytty pakon sanelemina. Äskettäin tehdyn arvion mukaan käytetään Suomessa vuosittain noin 40 milj. ......... Erityisen nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä vaativat mm. Arvokkaimmat kalamme kuten lohi, järvilohi, eri taimenmuodot, virtakutuiset siiat sekä nahkiainen ovat hävinneet suurimmasta osasta vesiämme niiden lisääntymisalueiden tuhouduttua. 7.-26. Kaikki nämä erittäin vakavat syytökset esitetään ilman minkäänlaisia perusteluita. .......... vsk.. 90-642 881 ja matkanjohtajilta Pertti Forssilta, p. 90-185 5309. Vesissämme toteutetut monenlaiset rakentamistoimenpiteet ja muu pilaaminen ovat joko suoranaisesti tai välillisesti aiheuttaneet huomattavia vahinkoja kala-, nahkiaisja rapukannoille. lstutustoiminta on siten kokonaisuudessaan taloudellisesti varsin kannattavaa, vaikkakin huonosti suunnitellut istutukset epäonnistuvat. Näitä ovat esimerkiksi vesilakiin perustuvat velvoiteistutukset sekä Itämeren kalastussopimuksen perusteella tehtävät lohi-istutukSuomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden vuodeksi 1986 hintaan 105 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 130 mk (ei-jäsenet). SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. 90-642 881 ja matkatoimisto Areassa Outi Ojala p. ..... Selkämerelle vuodesta 1979 lähtien istutetuista yli 900 000 lohen vaelluspoikasesta odotetaan saatavan saalista yhteensä 300-600 tonnia, arvoltaan 15-30 milj
Kai Westman Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Nyt, lainmuutoksen jälkeen tällainen kaupittelu olisi taas sallittu. Kalanviljelyn haitoista Kuten mm. On ymmärrettävää, että rannikon väestö ei oikein tätä kalaa tunne. Kalanviljelyn ympäristöhaittatoimikunnan mietinnössä (1982) todetaan, kalanviljelylaitoksilta tavattujen bakteereiden ei ole havaittu aiheuttavan terveydellistä haittaa ihmisille eikä eläimille lukuunottamatta kaloja. Muutenkin tuo laki on jo hyvin vanha, vuodelta 1923, ja perusteellisen remontin tarpeessa. Kutuasuinen meri taimen menettää tämän asunsa vähitellen ja jo joulukuussa se on yleensä taas hopeanhohtoinen syönnöksellä oleva kala. Kalakaupassa kutuasuinen, sitkeäja paksunahkainen meritaimen ei ole oikein arvossaan, mutta virkistyskalastajat niitä syövät mielellään, jos vain saavat. Kalanviljelylaitokset ovat lisäksi viranomaisten jatkuvan tarkan valvonnan alaisia. Kuitenkin, jos on laillisella tavalla, ilman luonnonsuojelulain rikkomista saanut linnun haltuunsa, voi sen laillisesti kaupatakin. Kyseessä on kutuasuinen meritaimenkoiras. Lehti-ilmoituksessa kysymys on ilmeisesti ollut täytetystä kotkasta. Kun tiedetään, että Pohjoismaista, myös Suomesta on jatkuvasti viety laittomasti mm. Joidenkin kasvien meden on kuitenkin todettu olevan mehiläiselle haitallista tai suorastaan vaarallista. On lisäksi muistettava, että kalanviljelylaitoksille haetaan lupa vesioikeudelta, jolloin haitat, vahingot ja edunmenetykset asianmukaisesti tarkastetaan sekä määritellään korvaukset. Mitä tulee vesistöhaittoihin, on tilanne viime vuosien aikana ratkaisevasti parantunut. Kutuasuiset meritaimenet eivät ehkä tulevaisuudessa olekaan erityisen harvinaisia saaliskaloja syyskalastuksessa. Niiden elintavat ovat sopeutumia virtaaviin vesiin. Jostakin syystä luonnonsuojelulakia kuitenkin muutettiin vuonna 1983 myös niin, että uhanalaisten lintujen suojelu vaikeutui. vsk. Kotka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu . Onko kotkan kaupittelu lain mukaan sallittu. Myös leinikkien ja valkovuokon siitepölyn tiedetään olevan suurina määrinä haitallista mehiläisille. Paras tulos saavutetaankin suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä hoidolla ja käyttämällä monia eri hoitotapoja. Rehujen fosforipitoisuuden vähentyminen puoleen aikaisemmasta, rehukertoimen alentuminen, ruokintamenetelmien kehittyminen sekä uudet poistovesien puhdistusmenetelmät ovat merkittävästi vähentäneet vesistöhaittoja. Tähän kysymykseen vastaus on hieman monimutkaisempi. Tällöin mehiläisiä ja kimalaisia on kuollut joukoittain lehmusten alle. Merialueilla tapahtuva meritaimenten kutu ei kuitenkaan johda lisääntyviin meritaimenkantoihin, sillä tutkimusten mukaan mahdollisesti syntyvät poikaset eivät menesty merialueilla. Mehiläiset eivät mielellään vieraile tällaisissa kasveissa ja vaara, että hunajaan voisi joutua merkittäviä määriä kasvien tuottamia myrkyllisiä aineita, lienee melko olematon. Pilkut olivat punaruskean-mustahkoja. Kasville ei siis ole edullista, jos sen mesi tai siitepöly sisältää pölyttäjille myrkyllisiä aineita. Lehdessä oli ilmoitus myytävästä kotkasta. Kalan alaleuassa oli nasta ja yläleuassa vastaava kolo. Kutuajan koittaessa meritaimenen iho paksunee ja muuttuu väriltään usein hyvin tummaksi. Hyönteisten meden ja siitepölyn keruu kukista on yleensä hyödyllistä sekä kasville että pölyttävälle hyönteiselle, usein suorastaan välttämätöntä kasvin lisääntymiselle ja hyönteisen ravinnon hankinnalle. Verratkaamme vain luon. "Molemminpuolinen hyöty" onkin ollut kukkakasvien ja niitä pölyttävien hyönteisten kehitykselle keskeinen tekijä. Siis elokuusta marraskuuhun voi rannikkovesistä saada saaliiksi niin hopeanhohtoisia kuin kutuasuisiakin meritaimenia. Yksinkertaisinta olisi, jos rauhoitettujen täytettyjen eläinten kaupittelu olisi edelleen kielletty. petolintuja ulkomaille, olisi luonnonsuojelulakia kiireesti jälleen korjattava. Muoto oli lohen, mutta kala oli hyvin tumma, melkein musta ja voimakkaan pilkukas. Kyljillä olevat mustat pilkut saavat ympärilleen punertavan renkaan ja myös punertavia täpliä saattaa olla iholla runsaastikin. Erityisesti kuivina kesinä lehmuksen mesi voi sisältää runsaasti mannoosija melibioosisokereita, jotka ovat pölyttäjille myrkyllisiä. istutuksen, tullessa käyttöön. Elävän linnun pyydystäminen ja pitäminen on kielletty. Normaalistihan kutuasuiset meritaimenet ovat virtaavissa vesissä tuohon aikaan. Seppo Vuolanto Myrkyllistä hunajaa. Pyrstö oli tasareunainen. 35. Vuonna 1983 luonnonsuojelulaista kumottiin säännös, jonka mukaan rauhoitettujen täytettyjen eläinten kaupittelu on kielletty. Voiko hunajaan kerääntyä myrkyllisiä aineita. Harri Dahlström Saako kotkaa kaupitella. LUONTOILTA Outo kala Sain merestä Turun edustalta kalan, jota paikkakuntalaisetkaan eivät tunteneet. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on jatkuvasti korostanut, että kalaistutukset ovat vain yksi, joskin monesti erittäin tärkeä, kalavesien hoitotapa. Kirjoitella voi tietysti miten tahansa varsinkin kun ei ole vastuussa arvostelemansa alan kehityksestä ja siitä elantonsa saavien ihmisten toimeentuloedellytysten parantamisesta. Antti Pekkarinen Hyönteistieteilijä, dosentti Antti Pekkarinen työskentelee tutkijana ja opettajana Helsingin yliopiston Eläintieteen laitoksella. Rangaistussäännöksiä lievennettiin niin, että rauhoitettuja lintuja, niiden poikasia tai munia kuljettavia autoja ei voida tarkastaa. Niitä oli asetettu peräti näyteikkunaan. Myrkyllisyys on kuitenkin suhteellinen käsite: ihmisille tai muille nisäkkäille myrkyllinen kasvi, esimerkiksi näsiä, voi olla täysin vaaraton sitä syövälle hyönteiselle. Kirjallisuudessa on tietoja useista muistakin mehiläisille myrkyllisistä mesikasveista, joista monet tunnetaan myös ihmiselle myrkyllisinä kasveina. Monissa vesissä ja monille lajeille ovat muut toimenpiteet, erityisesti vesien kunnostus, muu kalojen elinympäristön hoito ja suojelu sekä kalastuksen järjestely ja ohjailu tärkeitä toimenpiteitä. Ennen lainmuutosta sattui tapaus, jossa työpaikalleni lääninhallitukseen ilmoitettiin, että eräässä antikvaarisessa kirjakaupassa oli myytävänä suuri joukko erilaisia rauhoitettuja ja harvinaisiakin lintuja. Lain mukaan kuolleena löydettyä rauhoitettua eläintä ei saa ottaa haltuun, vaan eläin kuuluu valtiolle ja on toimitettava yliopiston kokoelmiin. Muun muassa suopursu mainitaan kasviksi, josta peräisin oleva hunaja saattaisi olla haitallista ihmisellekin. Tasareunainen, lähes loveton pyrstöevä on menta1menen tuntomerkki muulloinkin kuin kutuaikana. non ja ympäristön muutoksen määrää ja nopeutta tuolloin ja nyt. Monilla lienee kodeissaan vanhoja täytettyjä eläimiä ajoilta, jolloin ne eivät vielä olleet rauhoitettuja. Koirastaimenelle kehittyy alaleukaan koukkumainen lisäke ja yläleukaan vastaava kuoppa. Antamanne tuntomerkit ovat varsin selvät. Miten mehiläisten käy, jos ne keräävät mettä myrkyllisistä kukista. Nykyisin meritaimenten istutukset ovat Saaristomeren alueella paljon aikaisempaa runsaammat eivätkä nämä parikymmensenttisinä mereen istutetut meritaimenet kutuajaksi pyrikään jokiin vaan usein istutuspaikoilleen takaisin. Pikkaraisen ja Peltosen tavoitteet jäävät kaiken kaikkiaan hämäriksi; uhanalaisten kantojen säilyttäminen, kalastusmahdollisuuksien lisääminen, vesien tuoton ja arvon kohottaminen, kalanviljelyn ja kalastuksen edistäminen ja vesien rakentamisesta kalaja rapukannoille aiheutuneiden vahinkojen kompensointi eivät tuntuisi tärkeimmiltä kohteilta, joita luonnonsuojelun nimissä olisi vastustettava. Mikä kala tämä saaliskalani oli. Liike poisti linnut ikkunasta saatuaan kuulla laista, ja selvisi että se oli hankkinut erään lopetetun koulun kaikki luonnontieteelliset opetuskokoelmat. Tarvittaessa on tietenkin pystyttävä osoittamaan, että haltuunottoon ei liity lain rikkomusta. Kyljiltä katoaa hopeanhohtoisuus
Olkaa hyvä ja jättäkää käytetyt paristonne postilaitoksen posvukaasujensa puhdistamisesta, mutta valitettavasti maan hallituksella ei ole vähäisintäkään aikomusta tehdä mitään." Maan Ystävät aikoo jatkaa boikottia siksi, kunnes brittihallitus päättää todella tuntuvista toimista päästöjen supistamiseksi. Skotlannissa on lisäksi useita kuolleita järviä ja Walesissa ovat monista joista kalat kadonneet. Brittienkin metsät kärsivät Maan Ystävien mukaan Englannin omia metsävaurioita on pahasti aliarvioitu. Kampanjaan kuuluva postikorttitempaus on paraikaa käynnissä. Maan Ystävien järjestämässä boikotissa on mukana ympäristöjärjestöjä ja vihreitä ryhmiä Alankomaista, Belgiasta, Espanjasta, Irlannista, Italiasta, Kanadasta, Länsi-Saksasta, Norjasta, Portugalista, Ranskasta, Ruotsista, Suomesta, Sveitsistä, Tanskasta ja Yhdysvalloista. Arvokkaat rakennuksetkaan eivät säästy: happosateet ovat syövyttäneet ainakin kahdeksaa huomattavaa kirkkoa. Tempaus saa ympäristöstä huolestuneen väkisinkin hyvälle tuulelle. Ja kansalaiset ovat olleet kuuliaisia: postilaatikot ovat täyttyneet vanhoilla paristoilla. Tutkituilla paikoilla oli yhteensä 380 pyökkiä, joista 35 0Jo oli terveitä, 50 OJo osittain vaurioituneita, 13 OJo vakavasti vaurioituneita ja kaksi prosenttia kuolleita. Englanti matkailuboikottiin Kansainvälinen Maan Ystävät -järjestö (Friends of the Earth) on yli kymmenen maan ympäristöjärjestöjen tukemana julistanut Iso-Britannian matkailuboikottiin, koska tämä Länsi-Euroopan suurin rikkisaastuttaja on kieltäytynyt liittymästä ns. Myös Maan Ystävien Englannin osasto on aktiivisesti mukana. Marjakuusia oli tutkituilla paikoilla 264, joista terveitä oli 28 OJo, osittain vaurioituneita 41 OJo, vakavasti vaurioituneita 29 OJo ja kuolleita kaksi prosenttia. Korttien ja kirjeiden sekaan on postilaatikoihin tulvinut poikkeuksellista postia: roppakaupalla vanhoja radioiden, ka36 KATSAUKSIA UUTISIA Koonnut Jorma Laurila ------WE ..__ "Rakastamme maatanne, mutta emme saasteitanne", todetaan boikottikampanjan postikortissa. Asian humoristisuutta lisää se, että postiministeri omistaa mainitun Sonnenscheinin paristotehtaan, joSUOMEN LUONTO 8/ 85 44. taa nimeä "auringonpaistetta seuraa hapan sade". Kortteja lähetetään brittiläisille hotelleille, matkatoimistoille ja poliitikoille, ja kortin lähettäjä ilmoittaa tästedes karttavansa saarivaltakuntaa matkailukohteena niin kauan kun se jatkaa saastuttamistaan. Useimmat britit ovat sitä mieltä, että olisi aika tehdä jotain happosateita vastaan. Eri maiden ympäristöjärjestöille on jaettu levitettäväksi 50 000 postikorttia, joissa kerrotaan miten huomattava rikkisaastuttaja IsoElohopeapitoista postia Saksan Liittotasavallan postiviranomaiset ovat viime kuukausina saaneet selkä vääränä raahata yhtäkkiä aikaisempaa paljon raskaammiksi käyneitä postisäkkejään. Heidän mukaansa vaurioita on lähes kaikkialla, ja ne ovat yhtä pahoja kuin laajoilla alueilla Manner-Euroopassa. Lisäksi todetaan, että kampanja toteutetaan berliiniläisen paristotehtaan Sonnenscheinin (auringonpaiste) kanssa. 30 prosentin maihin. Ryhmän aktivistit ovat elokuusta lähtien liimanneet tarroja lukemattomiin postilaatikoihin kaikkialla Liittotasavallassa. Ne eivät kuulu jätesankoihin. että "IsoBritannia syytää rajojensa ulkopuolelle 23 kertaa enemmän rikkidioksidia kuin se itse joutuu vastaanottamaan ja vaikuttaa merkittävästi Skandinavian ja muiden maiden metsien ja järvien tuhoutumiseen. Ei, kysymys ei todellakaan ole Liittotasavallan postilaitoksen nerokkaasta keksinnöstä vaarallisten elohopeaparistojen saamiseksi oikeaan paikkaan. Tempaus on tuntemattoman iskuryhmän, joka kantoja 153 kasvupaikalta eri puolilta saarivaltakuntaa. He ovat myös valmiit maksamaan sameroiden, nauhureiden ja muiden sähkövempainten paristoja, kirjoittaa länsisaksalainen viikkolehti Der Spiegel (40/ 85). Britannia on. Toimikaa osaltanne ympäristön hyväksi." Alla on postiministeri Schwarz-Schillingin nimi . Järjestöt edustavat yhteensä yli kahta miljoonaa ihmistä. vsk .. Postilaitos takaa niille asianmukaisen käsittelyn. Syyskuun loppuun mennessä Maan Ystävät oli kerännyt tietilaatikoihin . Nämä maat parikymmentä Euroopan valtiota ja Kanada sitoutuivat viime heinäkuussa Helsingissä pidetyssä kansainvälisessä ilmansuojelukokouksessa supistamaan rikkipäästöjään vähintäin 30 prosentilla vuoteen 1993 mennessä. Postilaatikkoihin on kaikkialla Länsi-Saksassa ilmaantunut tarroja, joissa todetaan: "Hyvät kansalaiset! Paristot ovat vaaraksi ympäristöllemme. Korteissa kerrotaan lisäksi neljällä kielellä mm
saasti elohopeaa sisältävien nappiparistojen talteenottoon, koska se on niille taloudellisesti kannattavaa. , .. Postilaitos on myös uhannut syyllisiä korvausvaateilla, mutta asianosaisia ei vain ole saatu kiinni. Postilaitos on ymmällään. 42) hiljattain ilmestynyt nelikirjaiminen logo IUCN on ehkä ihmetyttänyt joitain lukijoitamme. SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Projekteissa saavat etusijan köyhimmät maat. Mikä on IUCN. vsk. Keskuksen tehtävänä on edistää luonnonsuojelun ja kehitystyön yhdistämistä siten, että luonnonvaroja hyödynnetään ekologisesti kestävästi ja järkevästi. .-, .. Ne edustavat 116 maata. 1.g~oo ,,:.. Sen jälkeen jäsenmäärä on vain jatkanut nousuaan ja oli syyskuun lopussa jo 106 250. Se on riippumaton järjestö, joka toimii luonnon ja luonnonvarojen suojelemiseksi koko maailman mitassa. Postiviranomaiset ovat kuitenkin todenneet epäilevänsä, että tempauksen toteuttajat löytyvät vaihtoehtoliikkeestä. Äskettäin on ilmestynyt myös kirja, jossa esitellään esimerkinomaisesti 250 maailmanlaajuisesti uhanalaista kasvilajia. ka on viime aikoina niittänyt kyseenalaista mainetta suurilla päästöillään. Tänä vuonna jäseninä on 58 valtiota, 123 valtiollista virastoa tai laitosta sekä 350 kansallista tai kansainvälistä järjestöä. Tukea kehitysmaille IUCN:n alaisuudessa t01m11 vuonna 1981 perustettu Conservation for Deve/opment Centre (CDC). Tuona pa1vana kirkkoherra Oskar Lundströmistä tuli lahdentakaisen sisar järjestömme 100 000:s jäsen. estää lajien kuoleminen sukupuuttoon. Teollisuus on suostunut vain run106 250 100 000 90 000 80 000 70 000 60000 50 000 40 000 30 000 20 000 ~ .. Tästä pienten, nappimaisten jopa 30 prosenttia elohopeaa sisältävien paristojen osuus on puolet. Tähänastisista julkaisuista tärkeimmät ovat Maailman luonnonsuojelun strategia ja ns. punaiset kirjat. Esimerkkinä CDC:n työstä on Vietnamille laadittu kansallinen luonnonsuojelustrategia, jolla pyritään estämään Vietnamia lähivuosina uhkaava ekokatastrofi (ks. Suomen Luonnon viimeiselle sivulle (s. Nyt pohditaan jo puoliksi vakavissaan, että kukahan mahtaa olla 200 000:s jäsen. Järjestön yleiskokous pidetään joka kolmas vuosi. Kaatopaikoilta elohopea pääsee pohjavesiin ja polttolaitosten savukaasuissa elohopeahöyryt leviävät kaikkialle. IUCN Bulletin puolestaan on järjestön neljästi vuodessa ilmestyvä uutislehti. lähemmin SL 7/ 85 s. Lisäksi tavoitteena on mm. Tämä johtuu siitä, että ne ovat suurempia ja niitä käytetään huomattavasti runsaammin. IUCN:n erityisen huolen kohteina ovat sademetsät, jokilaaksot, vedenjakaja-alueet, rannikot sekä puolikuivien ja kuivien vyöhykkeiden ekosysteemit. Järjestö pyrkii siihen, että luonnonvarat riittäisivät myös tuleville sukupolville. Järjestön päämaja on Glandissa, Sveitsissä. D 37. IUCN:n yleisenä periaatteena on edistää tutkimustietoon perustuvaa työtä luonnonvarojen ekologisesti kestävän käytön hyväksi. Keskuksella on käytössään laaja asiantuntijaverkosto. mangaaniparistoista, joissa elohopeaa on vain yhdestä kolmeen prosenttia. Tärkeä julkaisu on myös Yhdistyneiden Kansakuntien luettelo maailman kansallispuistoista ja muista suojelualueista. KATSAUKSIA UUTISIA Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) päämaja Glandissa Sveitsissä. Ehdotukset kaikkien paristojen ottamisesta talteen ovat jääneet teollisuuden vastustuksen takia toteutumatta. Tärkeitä julkaisuja IUCN julkaisee säännöllisesti kirjoja, raportteja ja lehtiä. Komeileehan se samalla sivulla suomalaisen luonnonsuojelusymbolin, saimaannorppatunnuksen, kanssa. Samassa rakennuksessa asustaa myös WWF. Kirjainten taakse kätkeytyy Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. Myös Suomen valtio, Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen ruotsinkielinen sisarjärjestö Natur och Miljö sekä Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahasto ovat IUCN:n jäseniä. Aina kun ympäristönsuojelu vaatii suuria kustannuksia, asiat päättyvät "bonnilaisittain", eli vesittyvät, ellei poliittinen paine ole kyllin voimakasta. 38). Nisäkkäillä, sammakkoeläimillä, matelijoilla, kaloilla ja selkärangattornilla on jo omat punaiset kirjansa. Punaiset kirjat luetteloivat uhanalaisia eliöitä. Tämän vuonna 1948 perustetun järjestön jäsenkunnan muodostavat valtiot, valtiolliset elimet ja kansalaisjärjestöt. Paristotempaus saattaa hyvinkin nostattaa poliittista painetta Bonnin päättäjiä kohtaan, der Spiegel toteaa. Postinkantajat ovat saaneet kynnet verillä raapia postilaatikoista vaikeasti irtoavia tarroja. JUCN saa puolet rahoituksestaan Maailman Luonnon Säätiöltä ja YK:n ympäristöohjelmalta UNEPilta, neljännes tulee jäsenkunnalta ja loput lahjoituksina ja muina tuottoina. Työtä tehdään mahdollisimman konkreettisella tasolla. Vuonna 1980 julkistettu Maailman luonnonsuojelun strategia on eräänlainen ihmiskunnan eloonjäämisstrategia, jonka punaisena lankana on maapallon elollisten luonnonvarojen suojelu. , if'#f,,..~-~Ruotsin luonnonsuojeluliitolla yli 100 000 jäsentä Heinäkuun kolmas 1985 jää Ruotsin luonnonsuojeluliiton (SNF) historiaan. Mutta huomattavaa on, että lähes saman verran tulee melko haitattomina pidetyistä, mm. Järjestön yhdessä muutamien muiden yhteisöjen kanssa julkaisema Parks-lehti kertoo maailman kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden suunnitteluun, käyttöön ja hoitoon liittyvistä kyParistot suuri ongelma Länsi-Saksassa, kuten useimmissa teollisuusmaissa, elohopeapitoiset paristot ovat vaikea ongelma. taskulampuissa käytetyistä alkaalisymyksistä. Yllä olevasta kuvasta näemme, että SNF:n jäsenmäärä on viime vuosina kasvanut tode!la huimasti. Tosin näistäkin saadaan talteen vain alle puolet. Paristoista elohopeaa joutuu Länsi-Saksassa ympäristöön vuosittain satakunta tonnia
sid. sid. Kuvitettu. kuvien tarkoitus on vain kertoa mikä minut vetää Lappiin joka vuosi" Tilaukset myös suoraan osoitteella: Forssan Kustannus Ky ., Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa tai puhelimitse (916) 21 550 tällöin postituskuluina lisätään 12 mk kirjan hintaan.. "Halu nähdä määrätynlaisia luonnontilaisia maisemia ja oleskella rauhallisissa erämaissa vailla kiirettä saa minut rasittavillekin retkille ... 190,Markku Taottu Kesämaisemia Lapista • B5, 25 x 18 cm • 80 s., 70 värivalokuvaa • suomenja englanninkielinen teksti 98 mk kirjakaupoista ja luonnonsuojelukeskuksista. Ovh. .... ,ava uon ol> ·:-:::· luontoilta Luontoilta Toimittanut Veikko Neuvonen Suosittuun radioohjelmaan perustuva koko perheen luontoopas, jossa asiantuntijat kertovat luonnon kiinnostavimmista ilmiöistä. ··1 t .... E,, .. 118,Forssan •Kustannus -~Ky M.uk.kuT:.i.nuu Kesämaisemia Lapista Scenes from a Lappish Summer ähellä sydäntä Staffan Ullström Suuri nisäkäskirja Euroopan nisäkäslajit • korkeatasoinen lahjaja tietokirja • Euroopan kaikki nisäkkäät -yli 170 lajia • maailmankuulun tutkijan tarkat ja monipuoliset laji kuvaukset • eloisa ja erinomainen väri kuvitus Ta Ovh
Näitä täydentävät Lapin maiseman laaksontäytteet ja erilaiset kallioalueet niin etelässä kuin pohjoisessakin. Viime aikoina on rapujen uhkaksi ilmaantunut vielä vesien happamoituminenkin. Siellä missä on savikerrostumia, kukoistaa maataloutemme. Luonnonvarojen suojelun kannalta erittäin merkittävä karttalehti on nyt käytettävissä, kun Geologian tutkimuskeskus on saanut valmiiksi koko maan maaperäolosuhteita kuvaavan maaperäkartan. Maaperä on a ja o monille elävän luonnon tapahtumille, niin kasvillisuudelle ja eläimistölle kuin tätä kautta myös niihin perustuville elinkeinoille: maaja metsätaloudelle. O.Jipeksi kaikki tutkimustulokset eivät ole jääneet tutkijoiden sisäiseksi tiedoksi. Kirjan kuvitusta kannattaa katsella monen luontokuvausta harrastavan, vaikka ravut eivät niin kiinnostaisikaan. Kirjan metsämaisemat Boc. Kirja käsittelee metsien kuolemaa Euroopassa varsin epätavallisesta näkökulmasta. Maamme luonnon monimuotoisuus piilee järvien, soiden ja kuivien maiden mosaiikissa ja maan alla on vielä oma maaperätekijöiden mosaiikki. Lapin ja Pohjanmaan jokivarsien alla on ns. Tapio Lindholm Taiteen avulla tietoisuuteen Jochen Bockemuhl: Onko metsiemme kuoltava. Bockemtihlen mielestä meidän on myös mielekkäämpää keskittyä tutkimaan millainen itse asiassa on terve ja elinvoimainen metsä eikä jatkuvasti ole ajateltava toista ääripäätä happosateiden runtelemaa, sairasta ja kuolevaa metsää. Pääosa Suomesta on erilaista moreenimaata, jonka päällä kasvaa vihreä kultamme. Se tarjoaa pohjan kestävälle ravustukselle ja rapuvesien hoidolle. "Kartan avulla voidaan havaita, että Suomen maaperäolosuhteiden kirjo koostuu monesta erilaisesta elementistä, jotka heijastuvat maan päällä erilaisina luontosuhteina. Oman vaikuttavan ulottuvuutensa kirjaan tuo kuvitus. saamme voimaa, jolla voimme myös toimia tällaisen maiseman puolesta. Bockemtihl ottaa avuksi tunteisiin vaikuttamisen taiteen avulla. Turvekerrosten päällä on soita tai nykyään etupäässä turvemaiden metsänviljelyksiä. s. Dornach, Sveitsi, 1984, 94 s, 46 maalausta metsämaisemista. Tapio Lindholm SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Rapurutto lamaannutti myös ihmiset, sillä tutkimuksellinen ja taloudellinen mielenkiinto rapuihin laantui. kemtihl on maalannut mm. Suomen maaperä -kartalla on varmasti monenlaista käyttöä. Suomalainen on aina osannut ottaa kalan vedestä, mutta rapu on ollut outo otus. Energian tarve ei vähene ja sivuvaikutuksia on mahdoton ennakoida, ellei tietoisuutemme muutu." Antti Hovi Suomen Kansallispuistot Juuri ilmestynyt! Nelivärikuvitus, 196 mk. Myöhemmin ravustomme elintehtoja ovat heikentäneet erilainen vesistörakentaminen ja vesien suoranainen pilaantuminen. Harjut näkyvät kartassa viiruina, jonne on keskittynyt niin teitä, rautateitä, asutuskeskuksia kuin kasarmejakin. Suomen karttalaitos kehittyy. Jochen Bockemiihlin kuvitusta kirjasta Onko metsiemme kuoltava?. Suomen maaperä R. "Rapu ja ravustus" on siis kattava esitys siitä kaikesta, mikä liittyy rapuihin. Eikä tuon kirjavuuden nähtyään enää tarvitse ihmetellä sitä, miksi Suomen luonto on niin monimuotoinen ja rikas, vaikka meillä ei vuoristomaiden muotoja olekaan. Eläytymällä syvällisesti harmoniseen metsämaisemaan Kevät englantilaisessa tammi-valkopyökkimetsässä. Rapu nousi meillä arvoonsa noin sata vuotta sitten. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kai Westmannin kirjoittama ja Viljo Nylundin kuvittama rapukirja. Kun maaperäkartassa edellämainitut maa-ainesryhmät on kuvattu eri värein, on Suomi saatu todella kirjavaksi. Rapututkimuksen eräs tärkeä kysymys on populaatiobiologian selvittäminen. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on jo pitkähkön aikaa ollut vireillä erilaisia rapututkimuksia. Monet kuvat ovat ilmiselvästi vaatineet suuritöisiä esivalmisteluja akvaarioissa ja työ on tuottanut hedelmää. Ravun elintavat ja muutkin käyttäytyminen ovat nekin omalaatuisia, joten niihinkin on syytä kiinnittää huomiota. Rapu ei esimerkiksi ole vahingoksi kaloille ja kalastukselle. Nylundin kuvitus tekee "Rapu ja ravustus" -kirjasta tärkeän luonnonvalokuvateoksen. Tämä antaa edellytyksiä tehostaa rapujen kasvattamista vesitöissämme. Bockemtihl väittää syyn metsäkuolemiin olevan pohjimmiltaan ihmisen asenteissa ja ihmisen heikentyneessä kyvyssä tiedostaa luontoa ja ymmärtää sen olemusta. KIRJOJA Rapukin on luonnonrikkaus Westman Kai ja Nylund Viljo: Rapu ja i:avustus 1984 Weilin + Göös. Uuden kartan avulla voi maallikkokin hahmottaa koko maan koko kuvan sellaisena kun se esittäytyy maaperätekijöiden mukaan. Biologisten ja ekologisten näkökulmien ohella kirja painottuu voimakkaasti ravustukseen. Kuviin ihastuvien ei kuitenkaan kannata jättää lukematta Kai Westmannin rapujuttuja. Mutta nousua seurasi pian tuho: saimme vesistöihimme tuhoisan sienitaudin, rapuruton, joka hävitti ravustomme suurelta osin. Rapuvesien hoito lyötiin laimin, mitä ei suinkaan olisi pitänyt tehdä. Mielenkiintoisen osan raputietoutta muodostaa rapukulttuurin historia. Kuvat joka aukeamalla mahdollistavat kirjan ''lukemisen" pelkästään kuvia ihailemalla ja tutkimalla. Kirjansa toteutuksella puolet sivuista koostuu hänen omista maalauksistaan metsistä Bockemtihl asettuu selvästi vastustamaan suuntausta, jonka mukaan pelkällä tiedon jakamisella voitaisiin vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Rapu ja ravustus on ilahduttava lisä luontokirjallisuuteemme, sillä linnuista, kaloista ja kasveista jo alkaakin olla runsaanlaisesti kirjallisuutta, mutta ei sellaisista olennoista, jotka jäävät eliökunnan järjestelmässä ''väliinputoajiksi''. Toisaalta kiinnostus rapuun luonnonvarana on pikku hiljaa lisääntynyt. Kirjansa johtoteeman Bockemtihl kiteyttää seuraavaan kehitysennusteeseen: ''Kritiikin esittäminen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsiminen teknisille probleemoille ei takaa tilanteen korjaantumista. Kujansuu ja J. Lukijan kannalta populaatioselvitykset ovat kiinnostavaa biologista tietoa. vsk. Siihen on suhtauduttu epäluuloisesti ja jopa inhoten. Erityisesti suomalaiselle lukijalle kirja on mielenkiintoinen näyttäessään miten erilainen metsäkasvillisuus ja itse maisema voi -olla muissa Euroopan maissa. Kirja on saatavissa Biodynaamisesta yhdistyksestä. Kalajoen ja Yyterin uimarantojen alla on rantamuodostumia. Sveitsissä, L-Saksassa, Englannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Samalla voidaan hälventää monia epäluuloja, joita ehkä vielä rapua kohtaan tunnetaan. Niemelä 1984 (toimittaneet): Suomen maaperä 1: 1 000 000. Viljo Nylund on rapuja kuvatessaan tehnyt suurtyön. jokikerrostumia. 42) 39. Mutta kun rapu ei kerta kaikkiaan ole lintu eikä kala, on kirjassa aivan oikein painotettu perusteellista ravun biologian esittelyä aina rakennepiirteitä myöten. Geologian tutkimuskeskus. Eritoten luonnonystävien ja luonnonsuojelijoiden soisi tutustuvan siihen. Tämän jälkeen ei tarvitse etsiä rapuihin liittyvää tietoutta monenkirjavista kirjoituksista. Kysy luonnonsuojelukeskuksista (ks. Se ilmestyy myös Suomen Kartaston viidennen laitoksen osana. Vasta kun se tuli Euroopassa herrojen herkuksi, on siihen ruvettu suhtautumaan myönteisemmin. Eikähän ravun syönnistäkään tule mitään ellei ole vihkiytynyt ravun anatomiaan
TALLENNA VUOSIKERTA KANSIOON! Suomen Luonnon numerot tallentuvat kätevästi ja kestävästi lehden omaan säilytyskansioon. Myös vanhoja, B5-kokoisia säilytyskansioita on vielä saatavana vihreänä, hinta 18 mk. t'"" V, O'I ::r: \0 (D en -· ::s :,,;-· :,,;:,,;'c, 'c, :=: 2" C/J · i:: ::::oo s a (D ::s ::s en i:: ...... Voit tilata Suomen Luonnon säilytyskansioita luonnonsuojeluliitosta oheisella tilauskortilla. Taskinen Juha: Norpanpojan ensimmäinen kevät Tiainen Juha: Maatalouden muutokset näkyvät linnustossa Willamo Heikki: Pyryn jälkeisillä jäljillä Elämäntapa, ideologia ja kasvatus Grönholm Leena: Kotiseutuopetuksen uusi tuleminen Kulmanen Marjukka : Kotini on työmaani Kulmanen Marjukka: Ruuanlaitto riesa vai nautinto. Toiveajattelu ei turvaa metsiemme tulevaisuutta Uhanalaiset ideologiat Uusi kapteeni mikä on kurssi. .... 40 Kansiossa lehdet säilyvät! "' 8. A4-kokoinen kansio on muovia, vanvaihtoehdot ovat vihreä ja harmaa, hinta 22 mk. Ympäristönsuojelu on ymmärrystä Kolumnit Rauno Ruuhijärvi: Hälytyskellot soivat luonnonsuojelussa Kitkanniemi ja Koli uhanalaista kansallismaisemaa Koskiensuojelulaki kivellä Luonnonsuojelutyötä eduskunnassa Pieksämäen oireisto ja ympäristönsuojelijain uskottavuus Pitäisikö Suomen luonnonsuojeluliitto lakkauttaa. Laurila Jorma: Suomi ilman saasteita Jätteet Karlsson Alice ja Peura Pekka: Vaasalaiset valmiita jätteidensä hyötykäyttöön Vanttaja Kirsi: Göteborgin jätteiden esilajittelukokeilu Uljas Risto: Leningrad ratkoo jäteongelmansa hyödyntämällä K~nsainväliset asiat, kehitysmaat Cajander Veli-Risto: Greenpeace on vahvempi kuin koskaan Isomäki Risto: Ravintokasvien perintöaines köyhtyy Knystautas Algirdas: Neuvostoliiton luonnonsuojelualueet kätkevät monta maailmaa Kulmanen Marjukka ja Suominen Teuvo: Maailmankatselijoiden jalanjäljillä Laurila Heikki: Kansalaisraportti kertoo Intian luonnontalouden vararikosta 4/ 32 7/ 10 5/ 12 8/ 12 3/ 28 7/ 24 1/28 6/ 10 3/ 39 5/ 36 6/ 34 4/ 46 6/ 14 3/ 41 2/32 7/ 30 7/ 12 4/ 36 3/ 14 8/ 10 4/ 43 6/ 32 8/ 17 3/ 18 8/ 20 2/ 40 5/ 29 SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Poutanen Terho: Karhu rynni kansalliseläimeksi Rautavaara Arno: Kiislakallioilla Similä Tiu : Valaita näkyvissä mutta kuinka kauan. Lindholm Tapio: Luonnonsuojelualueemme tunnetaan huonosti alueiden kartoitus käynnistynyt Mietlinen Kaarina: Uhanalaisten lajien elinpaikat säilytettävä Myllylä Markku: Retkiä Kitkanniemen maisemiin Sykkö Riiua Maija: Heinäsaarten luonnonsuojeluvartijan päiväkirjasta Uotila Perui: Hattulan vuorijalavan kiemuraiset vaiheet Eläimet Helle Eero, Pyysalo Heikki ja Wickström Kim: Itämeren hylkeiden tila yhä kriittinen Helle Pekka ja Vickholm Markku: Metsät pirstoutuvat miten käy lintujen. (D i:: 1 3 'O,: 7·3 :>I" Suomen Luonto 1985 44. vsk.. Karlin Antti: Kurjen salat julki Parkkinen Seppo: Lumihyönteisiä etsimässä 7/ 3 7/ 3 5/ 3 8/ 3 3/ 3 6/ 3 2/3 8/ 3 6/ 3 4/ 3 5/ 3 1/ 3 2/ 3 6/7 2/11 8/7 7/ 11 4/ 11 5/ 7 3/ 11 1/ 22 8/ 24 8/ 28 1/26 2/26 6/20 1/ 30 1/ 18 3/ 36 2/22 Parkkinen Seppo ja Wil/amo Heikki: Luontoretkellä kesärannalla. vuosikerta Sisällysluettelo Pääkirjoitukset Tapio Lindholm: Karhu Suomen kansalliseläin Lievestuoreen likainen murheenkryyni Linkola ja kaarisillat Lisäydinvoimaa ei tarvita Metsä kaatuu keinot vähissä Pallo on pieni, ja se on meillä Petohysteriaan ei ole aihetta Silakka sopii joulukalaksi Susanna kaatoi metsää, milloin kaatuvat suojelumetsät. Kulmanen Marjukka ja Suominen Teuvo: Kylän siistein mies ja muita kertomuksia Kulmanen Marjukka ja Suominen Teuvo: Liukuva työaika ja paikka Kupari Ritva: "Raamattu kehottaa varjelemaan luontoa" , Esa Tuomaalan haastattelu Suominen Teuvo: Kaunista teoriaa -nihkeää käytäntöä Suominen Teuvo: Talo maalla illuusioita ja todellisuutta Energia Luoma Jaakko: Kuusikot kuumahierteeksi ydinsähköllä Tuormaa Ismo: Energiatutkija Markku Nurmi: Viidettä ydinvoimalaa ei tarvita Ilmansuojelu Laurila Jorma: Otsoni -uusi uhka metsille. Tarvitsemme ympäristöntutkimuslaitoksen Artikkelit Alkuperäisluonnon suojelu, luonnonsuojelualueet Kaakinen Eero, Kukko-Oja Kari ja Ulvinen Tauno: Menetetäänkö Kitkanniemi
Muovi tappaa merissä Pakokaasut aiheuttavat miljardivahingot Peura Pekka: Euroopan vihreiden juhlat Poutanen Terho: Kanariansaaret: Turismi ei tuhoa Lanzarotea Vaihtoehtoisia energiatulevaisuuksia Vietnamille luonnonsuojelustrategia Harrastajien poluilta Karlin Anlli: Ensimmäiset jo lennossa, toiset vasta tulossa Karlin Antti: Purojen lirinää, koskikarojen kitinää Parkkinen Seppo: Hyönteismuuttoa tarkkailemaan Willamo Heikki: Jäljet avaavat tien nisäkkäiden maailmaan Willamo Heikki: Keväistä soidinhuumaa Willamo Heikki: Kuuntele öistä metsää Vuokko Seppo: Kasviharrastajille oma lehti Vuokko Seppo: Kukat kukkivat, katsojat kykkivät Luontoilta, vastauksia luontokysymyksiin numeroissa 5-8, asiantuntijoina Harri Dahlström, Anlli Pekkarinen, Seppo Vuokko ja Seppo Vuo/anto Kirja-arvostelut Ahlen Ingemar, Boström Ulf, Ehnström Bengt, Pettersson Börje: Faunavård i skogsbruket, (Seppo Vuokko) Almgren Gunnar, lngelög Torleif, Ehnström Bengt, Mörstnäs Allan: Ädellövskog. Ekologi och skötsel, (Seppo Vuokko) Arbeitskreis Chemische lndustrie Köln/ Katalyseumweltsgruppe Köln e. lso-Syötteen kansallispuistosta tehtiinkin retkeilyalue Ulkomailta Afrikan kuivuus ja luonnonvaraiset eläimet Ekologit ja sodanuhka Elohopeapitoista postia Elämää kuolevissa metsissä Englanti matkailuboikottiin Erävoitto luonnonsuojelijoille Hainburgissa Euroopan talousyhteisöltä miljoonia Ugandan kansallispuistojen elvyttämiseen FAO vaatii peltojen suojelua Joucsamo Esko: Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto tapasi Madridissa Krötzl Christian: Ruotsissakin saa jo lyijytöntä bensiiniä Kyproslaiset ahmivat pikkulintuja maa matkailuboikottiin. vsk. Hindsberg Gunnar: Rehdit säännöt susijahtiin Hovi Anlli: Maatalouden osuus typpisaastuttajana unohdettu Laulajainen Juhani: Tervetuloa työttömyys! Lehtola Aino: Kulttuurimaisemasta konsensus-maisemaksi Lindholm Tapio: Rauhalahdelle Peltola Martti: Vielä Heikki Poroilalle ja muillekin Peura Pekka: Ympäristönäkökohdat mukaan vesistösuunnitteluun Poroila -Heikki: Eläköön se pieni ero, Martti Peltola Rauhalahti Markku: Metsä 2000 puhuttaa Sevola Pertti: Solantielle Solantie Reijo: Ihminen ja Kyrönjoen valuma Westman Kai: Kalanviljelyä ja kalaistutuksia tarvitaan 3/ 48 3/ 48 2/ 45 3/ 49 5/ 46 3/ 49 4/ 54 7/ 39 7/ 39 2/45 1/48 7/ 40 4155 6/ 41 7/ 40 5/ 47 1/ 48 6/ 40 7/ 39 2/44 3/7 8/ 32 5/ 6 1/ 5 8/ 32 7/ 8 8/ 32 2/ 10 5/ 6 3/ 6 6/ 39 1/ 4 5/ 6 5/ 48 5/ 48 8/ 33 41. Vedet, vesien käyttö ja kalatalous Kokko Ulla: Kalojen kaamos Laurila Jorma: Happojärvi on ankea ja yksinkertainen elinympäristö Sammalkorpi Ilkka: Rehevöitymisen toinen puoli Sevola Pemi: Joki tulvii Suominen Teuvo: Ole isänmaallinen -syö silakkaa Tikka Juha: SLL:n kotijärvikampanja 1985: Paljon kiinnostavaa tietoa vesistämme Ympäristöhallinto Janwnen Jorma: Kunnalliset ympäristönsuojeluskunnat tulevat Tuormaa Ismo: Jäähyväiset Pertti Seiskarille Puheenvuorot Outakoski Nilla: Saamelaiselinkeinojen ydinalueet turvattava Pikkarainen Tiina ja Peltonen Eero: Kalanviljelyn suuri illuusio 5/ 34 5/ 20 1/ 36 5/26 5/23 2/ 43 5/ 11 7/ 16 6/23 6/ 26 1/ 2 2/ 2 3/ 2 4/2 5/ 2 6/ 2 7/ 2 8/ 2 3/ 30 8/ 18 5/ 39 4/ 18 2/12 7/ 32 4/ 22 1/ 40 2/14 4/ 12 2/20 7/ 18 4/28 3/ 22 6/ 16 7/22 2/ 36 3/ 12 2/ 18 6/ 8 SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. Almän del, (Seppo Vuokko) Ingelöf Torleif, Thor Göran, Gustafsson Lena (toim.): Floravård i skogsbruket. Artdel, (Seppo Vuokko) 8/ 37 7/ 38 2/48 4/ 51 4/ 53 1/ 45 7/ 38 3/ 47 2/8 4/ 9 1/ 46 3/ 46 2/ 8 3/ 47 4/ 8 3/ 48 3/ 48 6/ 40 4/ 56 1/ 49 5/ 46 4/ 55 4/ 57 2/45 6/ 40 3/ 48 3/ 49 1/ 48 2/44 3/ 48 3/ 48 Ingelöf Torleif, Thor Göran, Gustafsson Lena: Skyddsvärda skogsväxter i Sverige, (Seppo Vuokko) Järvinen Olli: Aikalisä luonnolle Ekologin esseitä, (Satu Hassi) Keltikangas Valter: Koskilta ja erämaista, (Jorma Laurila) Kojo Raimo 0.: Teno -Saamen ja lohen virta, (Jorma Laurila) Korhonen Mauri: Suomen rouskut, (Seppo Vuokko) Kurten Björn: Mammutin suojelija, (Juha Tiainen) Luonto-oppaita kesän retkille, (Markku Saiha) Lähde Erkki, Norokorpi Yrjö ja Oikarinen Matti: Mikkelin ekoläänin metsien vaihtoehtoiset käsittelymallit, (Kari Hallantie) Masing Viktor: Sinasoprus tammega, (Tapio Lindholm) Murtomäki Eero: Kotometsä, (Anlli Leinonen) Murtomäki Eero: Pyyntimiehiä, (Jorma Luhta) Pitkänen Matti A. ja Hanhela M .: Suuri suomalainen äänikirja linnuista 1-3, (Juha Tiainen) Hautala Hannu, Parkkinen Jukka: Oravanpoika,_ (Juha Juutinen) Helo Pekka: Yön linnut. Laurila Jorma : Ryöstäjät Islannin kansallislinnun kimpussa Maailman uhatut suojelualueet 5/ 8 4/ 85 8/ 8 1/16 3/ 34 1/ 12 3/ 5 7/ 5 2/4 8/ 4 1/ 9 415 6/ 6 6/ 4 1/ 6 5/ 4 5/ 4 1/7 1/10 515 4/7 3/ 6 4/ 6 6/ 6 7/7 6/ 4 2/49 1/ 45 8/ 36 7/ 37 8/ 36 4/ 10 6/ 36 3/ 43 1/ 44 2/ 48 2/47 7/ 36 4/ 53 Mikä' on IUCN. Esiintyminen ja perusbiologiaa, (Juha Tiainen) Suomen eläimet 1-3, (Olli Järvinen) Suomen Iuonnonvalokuvaajat ry: Vuoden luomokuvat 84, (Jorma Laurila) Schtitt Peter: Der Wald stirbt an Stress, (Jorma Laurila) Varep Endel ja Maavara Vambola: Eesti maastikud, (Heikki Wuorenrinne) Välimäki Pauli: Vaihtoehtoinen elämäntapa, (Auli Kilpeläinen) Keskustelua Borg Pekka: Jälkipuhetta Heinänen Anne: Salakaatoa Zimbabwessa Helin Harri: Bisnestä delfiineillä Helsingin EVY: Mikä kanta jo tuotettuihin ydinjätteisiin. Tuormaa Ismo ja Lindholm Tapio: Minne vie Metsä 2000 ohjelma. V: Das Waldsterben Ursachen Folgen-Gegenmassnahmen, (Anlli Hovi) Becker Pentti ym.: Saimaannorppa, (Ulla Kokko) Cronberg Tarja ja Vepsä Kirsti: Asumisen uusi suunta, (Marjukka Kulmanen) Fossey Dian: Sumuisten vuorten gorillat, (Jorma Laurila) Hanhela H. Rauhala Pentti: Kohtuuton metsästys hävittämässä mustalinnun ja pilkkasiiven Lapista Sevola Pertti: Vesiensuojelusta vesistönsuojeluun Esseet ja kertomukset Heinonen Jaakko: Siinä meinas mennä hermot, sanoi varis Laurila Jorma: Ikkuna kaupunkiin Metsälä Yrjö: Ystäväni luonto Männikkö Esko: Lunta tuppaan Katsauksia, uutisia Kotimaasta Aroille alueille rakentaminen estettävä yleiskielloilla Brax Anne: Koijärvellä kaivataan ripeitä suojelutoimia Karlin Ancti: Linnunpesien ryöstäjiä myös Suomessa Kupari Ritva: Nötön kohtalonhetket käsillä Lakkoaseella maakaasun puolesta Larpes Kyni: Laivaväylä uhkaa koskematonta saaristoa Lindholm Tapio: Luontomuseoita kehitetään Luonnonsuojelualueiden ostoja hoitovarat moninkertaistettava 1990 mennessä Mitikka Erja ja Cajander VeliRisto: Paavolaa ei saa päästää katoamaan Murto Risto: Metsäomenapuu hävinnyt mantereelta Ollila Tuomo: Kanalinnut kadonneet Lapista Pulkkinen Riilla ja Matinpuro Teemu: Menestyvä lajitteluyritys kaatopaikalla Pärnänen Outi: Suomen luonnonsuojelun strategia: Kauniita ajatuksia roppakaupalla Rikkipäästöjen vähentämisestä päätettiin Selkämeren saastuttaminen 1 petettava Sevola Perlli: Neuvottelukunta vastustaa Kyrönjoen koskien rakentamista Tikka Juha, Pärnänen Outi: Mittaa kotijärvesi pH ! Tuormaa Ismo: Rahat rautatiehen ei moottoriväylään Tuormaa Ismo: Talkoot taimenten puolesta Tuormaa Ismo: Valtioneuvoston lupaukset heppoisia. Kirja Suomen pöllöistä, (Anlli Karlin) Huovinen Veikko: Puukansan tarina, (Tapio Lindholm) Hurme Tuomo: Pyhäjärvi ja Koskeljärvi, (Anlli Karlin) Hyytiäinen Heikki: Tulisijat ja sydänmuurit, (Auli Kilpeläinen) Hästbacka Hans: Mitt i stenriket, (Anlli Karlin) Ihalainen Aarre: Metsäherra korpien kuningas, (Kari Hallantie) lngelöf Torleif: Floravård i skogsbruket. ja Pitkänen Ilkka: Poromiehet, (Pekka ja Marjut Aikio) Rantanen Leena: Sateenkaari suomalaisi_a maisemamaalauksia, (Juha Juutinen) Ratia Aatto ja Gehör Seppo: Jokamiehen kiviopas, (Mar11i Lehtinen) Solonen Tapio: Suomen linnusto. Laurila Heikki: Kehitysapu ja ympäristö Laurila Heikki: Köyhyys on ympäristöongelma Laurila Jorma: Vietnamin luonto kärsii yhä Luukkanen Olavi: Puupula koettelee kehitysmaita Punkari Mikko: Aavikko ahmii Afrikkaa Suominen Teuvo: Poimintoja State of the World -vuosikirjasta Kasvit ja sienet Kosonen Lasse: Puistopökkösieni valtaa maata Ko1iranca Heikki: Silmänruokasieniä Punkari Mikko: Satelliitit kartoiltavat kasvillisuutta Vuokko Seppo: Kasvistamme muuttuu Vuokko Seppo: Lähiluontoasarja: Joutomaiden pujo Rantojemme ryti Leskenlehden kevät Valkovuokon keikkuva kevät Takapihan nappiheinä Kankaiden ikikukka Piikikäs kaunokainen Pamppu ja hullujussi Vuokko Seppo: Pajunkukkien aikaan Kulttuuri Kokko Ulla: Miten dodo herätettiin henkiin Kupari Ritva: Kohti luonnon sisintä, Aimo Kanervan haastattelu Laurila Riiva-Tuul/: Rakennuksia luonnon kielellä Vuokko Seppo: Mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi Metsät ja metsätalous Karjula Malli: Tuhkalannoitus lisää metsänkasvua Lindholm Tapio: Metsä syntyy kukkivaan maahan Seiskari Perui: Metsälaki ja luonnonlaki Tuormaa Ismo: Miksi Nurmesprojektin tuloksista vaietaan
) , 6. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nacure of Finland) Published by tbe Finnish Association for Nacure Protection Address: Perämiebenkacu I 1 A 8 00150 Helsinki 15, Finland The future of whales by Tiu Similä Suomen Luonto 44 (8): 12 Tiu Similä tells us about whales and their behaviour and about whaling. 14. Soviet nature preserves are photographed professionally by Algirdas Knystautas, some of whose pictures appear in this issue. Of these, 150 are extremely endangered, more than 200 are endangered, and a further 600 need watching carefully. Jrtonumero 18 mk ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti Exomark-Exomedia Oy Hietalahdenkatu 8 A 21 00180 Helsinki puhelin 90-646 306 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Aikataulu No 2 3 Aineisto toimitukseen 27. (9693) 11 738 Anna-Liisa Sippola, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Perämiehenk. 4. Of especial importance is the protection of forest habitats, since 40 OJo of Finland's endangered species inhabit forests. (90) 655 377 Ilpo Kuronen, piirisihteeri Kymenlaakson Luonnonsuojelu keskus Keskuskatu 9 48100 Kotka pub. In recent years the USSR has tended to establish protected areas that are enormous by West European standards. The main types of vegetation, floral components, and birdlife are the most important elements that have been singled out for study. Although the first of these were established in 1938, many of them are still of comparatively recent origin, having appeared after 1978. 22. (952) 11 759 . Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1986 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 130 mk, muualle 150 mk. (921) 19 909 Veijo Peltola, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelu keskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. Translared by Leigh Plescer SUOMEN LUONTO 8/ 85 44. A native of Lithuania, in the western part of the USSR, 29year-old Algirdas is a wildlife photographer and writer who was in Finland during October by special invitation of the Finnish Association for Nature Protection. In terms of combined area, they cover 16 million hectares and they provide employment for several thousand people. has been investigated. For instance, in 1979 an area in Taimyr of 1.3 million hectares was set aside for conservation purposes, while this year a second area almost I million hectares in extent has been isolated for the same purpose in Central Siberia. 26. Bringing the dodo back to life by Ulla Kokko Suomen Luonto 44 (8): 18 Shawn and Paul Rice from England have written a book about the dodo, which became extinct on the island of Mauritius in the 1600s. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 105 mk. Ilmestyy 24. (931) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta puh. Detailed information is also important for the future management of protected areas. The committee would like to see a large number of species studied in far greater depth than hitherto, as well as the drawing up of sound conservation schemes for endangered species, stiffer penalties for persons convicted of offenses under nature protection Acts, and the preservation of habitats harbouring endangered species. 42 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perärniehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. 11 A 17 00150 Helsinki puh. 11. 2. However, the wildlife of these important areas has been very poorly studied until recently. Pirjo Taimisto, piirisihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. SU0MENLLJONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki Päätoimittaja Tapio Lindholm Vs. (953) 17 358 Percci Siilahci, piirisihteeri Lapin Luonnonsuojelukeskus Koulukeskus 99600 Sodankylä puh . The only problems are the poor organization of garbage collection and the fact thai recycling is not at the moment considered a sound economic proposition . 1. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Pentti Forsten, Kaj Granberg, Marianne HemgArd, Timo Hokkanen, Tapani Hyytinen, Raimo Kantola, Risto Hamari, Tapio Lahti, Hannu Luotonen, Tarmo Niemenmaa, Pentti Rauhala, Vesa Tanskanen LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku puh. Mr Rassi is the chairman of the committee which has recently been investigating Finland's endangered species and their protection. The latter demonstrates quite clearly that Vaasa inhabitants are prepared to take the idea of refuse sorting and recycling seriously. (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. (981) 15 828 /(jmmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus Itsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere puh. A staggering total of 20,000 species . Practically 100 species have completely disappeared from Finland. More detailed research is, however, needed as the inventory fails to explain a great many ecological situations. She also gives an insight into the efforts of the IWC in support of whale conservation, right up to the most recent decisions that have been reached. The information obtained is essential for the management of protected areas and also provides an ideal hasis for further research. Nature conservation sites in the USSR Suomen Luonto 44 (8):20 There are at present in the Soviet Union some 150 large protected sites·, as well as several thousand srnaller ones. The National Board Forestry has started to inventory the wildlif e inhabiting sites under its protcction. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. The committee's report, soon to be published, is one of the most comprehensive to appear in Europe so far. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Hannu Hakala, toimistopäällikkö Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. They have admirably succeeded in combining natural historical facts with an artistic approach in their book, which is thus suitable for both children and adults. Wildlife inventory in Finnish nature reserves begun by Tapio Lindholm Suomen Luonto 44 (8):24 National parks and strict nature reserves constitute the principal types of conservation areas in Finland. The experiment is pari of a study which has also included a guestionnaire. toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Auli Kilpeläinen, Ulla Kokko, Ilpo Kuronen, Pekka Peura Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. 3. Endangered species catalogued by Kaarina Miettinen Suomen Luonto 44 (8):28 This is a report on an interview with Pertti Rassi, of the Finnish Ministry of the Environment. Ao experiment with waste recycling by Alice Karlsson and Pekka Peura Suomen Luonto 44 (8):10 The City of Vaasa, on Finland's West coast, is currently conducting an experiment in which 100 families are collecting, sorting and composting their own garbage. vsk.
981-489337, telex 32141-amoy. The AML Radio Tracking Device Manufactu rer: The perfect way to follow the movements and doings of animals. ARI-MATTI LUOM.A KY SF-90470, Varjakka, Finland Puh. We shall be pleased to discuss your special requirements with you and to pian together the solutions that will suit you best
Hei norpanystävät! Minusta ei tullut Suomen kansalliseläintä, mutta pääsinpä hyväksi kakkoseksi lähes 4 000 äänellä. Luonnonsuojelutyötä voi tehdä monin eri tavoin. Me saimaannorpat tarvitsemme vieläkin tukeasi säilyäksemme suomalaisessa luonnossa. Luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat myös Suomen Luonnon kahdeksan numeroa edulliseen jäsenhintaan 105 mk. 90-642 881 .. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksissä saat vihiä monista muista toimintatavoista. Yksi hyvä tapa on liittyä jäseneksi Suomen luonnonsuojeluliittoon, maamme vanhimpaan vapaaehtoiseen luonnonsuojelujärjestöön. Lisätietoa luonnonsuojelusta saat luonnonsuojeluliitosta p. Nyt joulun alla kannattaa muistaa Suomen Luonnon lahjatilausetu: lahjatilaus vain 105 mk. Lahjatilauskortin saat luonnonsuojelukeskuksista tai luonnonsuojeluliiton toimistosta