2 Kilkki on pohjoisten kylmien vesien asukas, joka varmaan menestyi hyvin jääkauden loppuvaiheen vuoroin suolaisessa, vuoroin makeavetisessä Itämeressä. Kilkki, meritäi Tutustuin kiikkiin -maakrapu kun olen ihmetellen kiertelevien kalakauppiaiden silakkalaatikoissa mönkiviä otuksia. Runsaimmillaan se on kuitenkin melko syvillä ja runsassuolaisilla alueilla kuten Saaristomerellä. Välillä se tekee aikamoista kiusaa syömällä siimoista syötit tai jyrsimällä pyydyksiin tarttuneita kaloja. Sittemmin kohoava maa telkesi kilkin Itämereen sekä Ruotsin suuriin Jarviin, mutta jostakin syystä kilkki ei ole Suomen järvissä säilynyt nykypäivään, vaikka muutama muu meriäyriäinen kuten valkokatka tai jäännehalkoisjalkainen säilyikin. vsk.. Muutaman sentin mittaiset kilkit joutuvat lajittelujätteeseen ja parhaassa tapauksessa turkiseläinten tai kirjolohien ruuaksi. Laatokassa kilkkejä kyllä on mereksihän rantojen asukkaat Laatokkaa nimittivätkin. Enimmän osan ajastaan kilkki viettää liejupohjaan kaivautuneena, mutta lähtee välillä ruoan hakuun piirtäen pohjaan merkkijonon, joka on kuin pienen telaketjun jälki. Tiesin meren suurten kalojen syövän kilkkejä, ja suurten ankeriaitten ja matikoitten toivossa poimin sitten silakkalaatikosta satakunta kilkkiä, joilla syötitin pitkänsiiman. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Kilkki syö pieniä eläimiä ja raatoja. Joskus kilkki nousee väliveteen uimasilleen, ja saattaa silloin eksyä silakkatrooliin ja sitä kautta aina silakkalaatikoihin saakka, nykyään tosin yhä harvemmin. Meillä kilkki on merieläin, mutta se sietää varsin suuria suolapitoisuuden vaihteluita. Syynä ei ole kilkin niukentuminen vaan silakan lajittelu. Niinpä se asustaa koko merialuettamme aina miltei makeavetistä Perämerta myöten. Järvikaloille ei vain kelvannut yksikään kilkki, ja niin yritys jäi ainoaksi. Kylmissä merivesissämme asustava kilkki syö pieniä eläimiä ja raatoja
Sekin on säätelemättömästi muovannut suomalaista yhteiskuntaa. ... Se lisäisi riippuvuutta henkilöautoista ja kiihdyttäisi pakkautumista kuntakeskuksiin ja kaupunkeihin. murskatuista maapähkinöistä ja talista. Vielä on valoa, pimeyden keskelläkin. ........ ... Väestön rakennemuutos on 60-luvulta alkaen autioittanut maaseutua ja vääristänyt sen ikärakennetta. 10 Helena Kekkonen: Kuka pelkää rauhaa. Kuitenkin luonnonsuojelutoiminnan tulisi olla kanava asioiden korjaamiseksi. 24 Jorma Laurila: Kehitysyhteistyöllä etsitään apua Kenian polttopuuja vesipulmiin ... Voi olla, että näin samalla sanomaan tuppaa tulemaan ehkä turhankin ahdistava yleissävy. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Liikennepolitiikan keinoin voidaan vaikuttaa maaseudun elämänmuotoon, eikä ekologian ja luonnonsuojelun nimissä ole mielekästä jättää maaseutua vain niiden asuttavaksi, jotka liikkuvat omalla autolla. ......... .... 26 Jorma Laurila: Kansallispuistot ovat Kenian matkailun vetonaula .... ... ... . ... ......... ..... ... Tarvitaan valtakunnallisia joukkoliikennesuunnitelmia, ja myös kuntien on ymmärrettävä oma roolinsa. vsk . 32 Ulkomailta.... ... .... 46 Luontoilta. ....... Ihmisten sijoittumista muuallekin kuin kaupunkeihin on syytä tukea. ......... .. 40 Sisällysluettelo 1986 .... 16 Heikki Willamo: Kaksi vaeltajaa tuttu ja tuntematon .. ........ 36 Mielipiteitä, keskustelua .... Maaseudun linja-autoliikenteen voimakas typistyminen olisi suuri takaisku maaseutumaiselle elämänmuodolle. .. Ja esim. Samaan aikaan suomalaiset ovat vaurastuneet, joka on johtanut nopeaan henkilöautokannan kasvuun. .... SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta .. Näin talvella hömötintin voi helposti houkutella lintulaudalle, etenkin jos metsää on lähellä. Suomen Luonto pyrkii esittelemään ympäristönsuojelun tapahtumia. .... Luonnonsuojelijoita syytetään usein liian synkän maailmankuvan levittämisestä. 23 Terho Poutanen: Ruoki lintuja tutustut luontoon aitiopaikalta.. 7 Jupp Braun: Meidän jälkeemme vedenpaisumus.. 30 Antero Mäntylä: Luonnonolot metsänkäsittelyn perustaksi...... Hömötintti pitää mm. .... .... ...... Liikennepalvelujen on oltava rationaalisia. .... ... .... .... ... .... ... ............ Onko valoa. ... 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta ........... ....... Luonnonystävän aikakauslehti 8 • 1986 45 . .... ..... ................ 4 Rauno Ruuhijärvi: Onnea Looduskaitse Seltsille. Luonnonsuojelijoiden ja muidenkin mieltä ovat synkentäneet uutiset Reinin kuolemasta, happosateiden jatkumisesta, eivätkä myöskään Tshernobylin radioaktiiviset pilvet ole haihtuneet mieltä ahdistamasta. vsk lrtonumero 25 mk Bussilla on päästävä myös sivukyliin Suomi on harvaan asuttu maa ja sen elämäntapaan ja kulttuuriin liittyy vielä tänä päivänä ihmisten asuminen ja eläminen metsien ja peltojen keskellä lähellä luontoa. 13 Marjukka Kulmanen: Luonto tärkeämpää kuin kulutus ainakin periaatteessa ... .... 14 Ritva Kupari: Keidas kaamoksessa ........................ ... 20 Suomen Luonto etsii asiamiehiä ... Tapio Lindholm. Sen pitäisi tarjota myös luonnonharrastuksen muodossa sellaista iloa ja tyydytystä, joka auttaa kestämään ikävätkin uutiset. .. Ne voivat ratketa vain määrätietoisella luonnonsuojelutoiminnalla, jolle haluamme antaa voimaa esittelemällä sitä mikä on arvokkainta; luontoa. .. maatalouteen annetaan suuret määrät tukea. .. 44 Summaries of the Main Articles ....... Näin ollen uutisten raskas taakka voi käydä liian painavaksi. .. Karmaisevaa on, että totuus voi olla vielä synkempi. .. .... . Uutiset otsonikadosta ja sen seurauksista ovat niinikään lamaannuttavia. Ympäristöongelmat eivät ratkea jättämällä lehdet lukematta ja sulkeutumalla maailman tapahtumilta. Siitä vain ei ole pidetty huolta ja nyt se on rapistumassa. ........ Siihen hänellä on oikeus kaiken ahdistavan keskellä. ... .... ..... Tämä on maaseutuasumisen kannalta yksipuolista, jos samalla liikennepolitiikka heikentää maaseutuasutuksen edellytyksiä. . ... Tämä olisi kansallinen katastrofi, sillä maamme julkisten liikenneyhteyksien verkko on maailman paras. ... ...... 8 Teuvo Suominen: LuontoLiiton lsä-Ulvinen ..... Jokaista mummua ei kannata kuljettaa bussilla pihaan. ..... ........ ..... 4 7 Kannen söpöläisen, hömötiaisen, kuvasi Antti Leinonen. Vuoden pimeimpään aikaan mieli ahdistuu. Tämän vuoksi luonnon ja luonnonharrastuksen esittely kuuluu myös lehden tehtäväkuvaan. . ........... Ihminen tarvitsee kuitenkin elämässään myös iloisia positiivisia asioita. Emme halua lannistaa ja nujertaa ihmisiä vaan rohkaista heitä. Monet syrjäseutujen linja-autolinjat ovat tulleet kannattamattomiksi, mikä on johtamassa linja-autoreittien supistuksiin. ...
Alueella rakennettava tiestö jättää pysyvät merkkinsä erämaahan, vaikka metsähallitus lupaankin tukeutua talviteihin missä suinkin mahdollista . Hakkuut etenevät Paatsjoen takaa kohti pohjoista niin, että koko alue on käyty ensimmäisen kerran läpi 40 vuoden kuluttua. Inarin kunta vaati metsätyöpaikkojen turvaamista Itäkairan hakkuiden avulla. Hakkuut tällä Inarinjärven itäpuolisella Kessin alueella alkavat ensi syksynä. Metsähallituksen, eduskunnan Ympäristöja luontoryhmän sekä luonnonsuojelu/iicon edustajat keskustelivat itäkairan hakkuusuunnitelmista paikan päällä marraskuun alussa. Luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen ja hoitotyöt eivät kuitenkaan vielä nykySuomessa voita arvostuksessa metsänhakkuita. Paitsi suurempaa joustavuutta aluekohtaisten työmentelmien käytössä, se sallii tai edellyttää myös metsien moninaiskäytön Kessin alueen "yli-ikäiset" männyt ovat kasvaneet kivikkoisessa kairassa yli 200 vuotta. kunnioittamista. Käsittelysuunnitelmissa on huomioitava erikseen rannat, tienvarret, polut ja reitit, kitu-ja joutomaat, asutuksen ja suojelualueen lähimetsät, poroja riistatalouden erityiskohteet jne. " Harmittaa" Paatsjoen eteläpuolisen Nellimön kylän asukkaille metsähallituksen ahkerointi Kessin alueella tuonee tiettyjä etuja. Miten puun arvo hyödynnetään. vsk.. Hakkuualueiden väliin luvataan jättää samansuuruiset välimetsät. Yli 200-vuotiaita Kessin alueen ikihonkia isännöivä metsähallitus aikoo kaataa 28 000 hehtaarin alueelta puuta 27 000 m' vuodessa. Uudistusalan koko saa metsähallituksen nykyisten ohjeiden mukaan olla itäkairassa enintään 20 hehtaaria. Töitä on tarjolla kaikkiaan noin 30 hengelle vuosikymmeniksi. Metsähallituksen Inarin hoitoalueen asiantuntijoiden mukaan noin kolmannes Kessin alueen puustosta on tukkipuuta, josta suurin osa jää Vapon paikalliselle sahalle hyödynnettäväksi . Kyläläiset haluavat, että tie SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Inarin itäkairaa hakataan selluksi Osa Inarin itäkairan erämaametsisti muuttuu selluksi lähivuosikymmenten aikana. Metsähallitus on metsänistutusten epäonnistumisista ja yleisen mielipiteen tuomioista viisastuneena virittänyt koneistonsa uudelleen. Yli kaksi kolmannesta erämaiden puusta kuskataan sellukattiloihin. Halkaisijaltaan 30-senttisestä männystä on laskeltu lähes 500 vuosirengasta. Jo kunnollinen taimettuminen kestää vähintään 15 vuotta. Alue vastaa Norokorven mukaan vuotuisen lämpösumman ja mereisyydestä sekä pohjoisesta sijainnista johtuvien ankarien luonnonolosuhteiden takia suojametsävyöhykettä. Alue on kuitenkin rajattu suojametsäalueen ulkopuolelle. Sinetiksi suunnitelmille nousee parhaillaan Paatsjoen yli 150-metrinen silta, jota pitkin kaadetut männyt saavat kyydin kohti etelää. Talousmetsäajattelun mukaan Kessin metsät ovat suurelta osin yli-ikäisiä ja vajaatuottoisia. Hienovaraista metsänkäsittelyä hakkuuja uudistusvaiheessa luvataan noudattaa : Alueella tukeudutaan pääasiassa luontaiseen uudistamiseen eikä maanmuokkaukseen ryhdytä kuin poikkeustapauksissa ja silloinkin lievimpiä menetelmiä käyttäen . Kasvaakseen järeäksi tukkipuuksi mänty tarvitsee Lapissa aikaa joka tapauksessa 160 vuotta, kun aika Etelä-Suomessa on vain puolet tuosta. Se on laadultaan parasta puuta maassamme, tiheäsyistä ja 4 lujaa. Luontaista uudistamista Kessin alueen hakkaavat miehet eivätkä koneet, vakuuttavat metsähallituksen päälliköt. Tohtori Yrjö Norokorpi on suosittanut alueen metsätaloudellisen toiminnan perustaksi jatkuvan kasvatuksen tai suojametsähakkuun periaatteita. Suuri osa mäntyvaltaisesta puustosta on yli 200-vuotista. Määrä on 13 prosenttia koko Inarin hoitoalueen vuotuisesta hakkuusuunnitteesta. Erämaan puusto on saanut kasvaa rauhassa vuosisadat. Niinpä marraskuun alkupäivinä oltiin siinä tilanteessa, että Eduskunnan Ympäristö-ja luontoryhmän sekä luonnonsuojeluliiton edustajat vierailivat Inarin itäkairassa hakemassa selvitystä alueen hakkuusuunnitelmista ja -menetelmistä. Se ei palaa ennalleen. Vaikka hakkuuja uudistusmenetelmät olisivat oikean suuntaisia, pahoittelevat luonnonsuojelijat ainutlaatuisen erämaametsän katoamista. Luonnonsuojelijat sekä Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmä ovat 1980-luvulla esittäneet useita aloitteita inarilaisten työpaikkojen turvaamisesta esimerkiksi rakentamalla Lemmenjoen kansallispuistolle ja Kevon luonnopuistolle opastuskeskus sekä palkkaamalla kansallispuistoon valvojia ja huoltomiehiä. Lapin viimeisiin erämaaalueisiin kuuluvan Kessin taloudellinen hyödyntäminen nousi esiin työllisyyskysymyksenä UK-kansallispuistoa perustettaessa
Kompostoinnin lisäämiseen on kuitenkin ennakkotietojen mukaan lu vassa valtion investointiavustusta . Nykyisin metson suojel ussa on keskitytty linnun soidinpaikkojen kartoitukseen ja rauhoittamiseen. Mikkelin selvitys jätteiden kompostointimahdollisuuksissa ei ole aivan ainutlaatuinen. Tätä nykyä kaupungin kaikesta jätteestä kompostoidaan 10-20 prosenttia. Ja silta rakennetaan vain hakkuutöitä, ei muuta liikennettä ajatellen . Lisäksi kompostointialueelle on otettu kaupunki laisten puutarhajätettä. Tämän vuoksi mitali on saanut nimensä eestiläisen kirjailijan Tammsaaren mukaan. Mikkelissä kompostoinnin lisääminen keventäisi selvästi kaatopaikan kuormitusta ja pidentäisi samalla kaatopaikan käyttöikää. Tarvittava tekni ikka olisi kyllä saatavilla, mutta käytännön kokemukset puuttuvat. Mikkelin jätehuoltomestari Jari Leinonen sanoo, että kompostoinnin laajentaminen vaatii karkeiden arvioiden mukaan noin miljoonan markan alkuinvestoinnin . Tämä edell yttäisi Mikkelissä sitä, että jätteiden keräily ja kuljetus järjestettäisiin kokonaan uudelleen, jotta kaikki kompostiin kelpaava talousjäte saataisiin talteen, Jari Leinonen sanoo. Näin kompostoinnin piiriin tulisi jo noin 30 prosenttia kaikista jätteistä. Pelkkä soidinpaikkojen rauhoittaminen hakkuilta ei kiinni ennen kaikkea rahasta. Porot ovat jo käyneet siltatyömaan edistymistä tutkailemassa . Kotipihani ympäriltä hakattiin viime kesänä nelisen hehtaaria vanhaa metsää paljaaksi. · Missään ei ole kuitenkaan toistaiseksi ryhdytty to1mun laajamittaisen kompostoinnin toteuttamiseksi . Niiden häviäminen ja metsien pirstoutuminen liian pienialaisiksi uhkaavat metsoa. Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto Mikkelissä selvitys Lähes puolet jätteistä voitaisiin kompostoida Mikkelin kaupungin selvityksen mukaan lähes puolet kaupungin kaatopaikalle vietävästä jätteestä v01ta1sun kompostoida. Tappioita syntyy pa1ts1 karkaavista poroista myös siitä, jos vasominen häiriintyy. Yksityiskohtainen suunnittelu on kuitenkin kesken eikä hankkeesta ole vielä tehty päätöstä. Haitan mielestä Kessin metsän yli 300-vuotiaine puineen voisi jättää rauhassa kasvamaankin. Matti Laitsaari turvaa metson tulevaisuutta. Nyt kaupungi lla suunnitellaan kompostoinnin laajentamista jo ensi vuonna siten, että teurasjätteet, vesipitoiset lietteet, ylijäämämaat, elintarvikejätteet ja helposti lajiteltavat talousjätteet vietäisiin kompostointialueelle. TL 5. Seudun porot ovat saaneet elää hakkuilta rauhassa. Järjestöt huomauttavat, että useissa riistanhoitopiireissä on kartoitettu metsojen soidinpaikat ja merkitty ne metsaammatt1m1esten työkarttoihin. Mikkelissä on muutaman vuoden ajan kompostoitu vähäistä esikäsittelyä kaipaavaa jätettä kuten puhdistamolietettä, puunkorjuun hakkuujätettä, tuhkaa ja lakaisujätettä . Niistä alueet voidaan tallentaa myös metsätaloussu unnitelmiin. Mikkelin kohdalla hanke voitaisiin niveltää ennen pitkää edessä olevaan uuden kaatopaikan hankintaan. Lisäksi kompostoinnin tekniikkaa pitäisi kehittää ja oikeiden seossuhteiden löytäminen vaatisi erilaisten kokeiden tekemistä. RK SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Rahasta kiinni Kompostoinnin lisääminen on ja Suomen Lintutieteellinen Yhdistys korostivat lokakuussa pidetyssä kanalintuseminaarissa, että on tärkeää suojella metson ympärivuotinen elinpiiri. Kuka laskisi kustannukset. Ivaloon olisi paremmassa kunnossa ja sitä pitkinhän he tukkikuormatkin rahdataan. Tuuli on jo kaatanut osan siemenpuista eikä varmasti jätä rauhaan loppujakaan, kertoo '.'-1ellimön kylätoimikunnan puheenjohtaja Tauno Haitta. Nellimöläinen poroisäntä Ahti Hänninen pelkää hakkuiden seurauksia poronhoidolle. Samettisarvien metsästäjistä ei liene vielä näyttöä. KOTIMAASTA Metso kärsii vanhojen metsien häviämisestä Metso on vaatelias lintulaji, joka tarvitsee elinympäristökseen vanhoja metsiä. Kaikista ihmettelyistä huolimatta metsähallitus sanoo ikimetsien hakkaamisen olevan kannattavaa työtä. Kaatopaikalle jätettä viedään vuosittain noin 35 000 tonnia. Mennäänkö ojasta allikkoon: erämaiden puita tarvitaan peittämään metsänviljelyn viime vuosikymmenten epäonnistumiset. Nellimöläisiä nähtäneen myös Kessin hakkuutöissä . Paatsojen silta tuo valmistuttuaan puolestaan vieraita poroja ja poron samett isarvia hamuavia autoilijoita muassaan , Ahti Hänninen arvelee. Tämä ei kuitenkaan riitä , sillä metsokukot viettävät valtaosan vuodesta soidinpaikkojen ulkopuolella yleensä alle 1,5 kilometrin etäisyydellä soidinpaikasta . Mikkelissä pyritään siihen, että kompostointiin ja sitä kautta hyötykäyttöön ohjautuisi jo ensi vuonna 30 prosenttia kaikista kaupungissa kertyvistä jätteistä. Tammsaaren teoksissa käsitellään ihmisen ja luonnon välistä suhdetta erityisesti Eestin Korvemaan maakunnassa, jonne nykyaikainen kulttuuri on tullut myöhemmin kuin muualle Eestiin. Itäkairalla olisi arvonsa vaikkapa erämaavaeltajille luontaistalouden harjoittajista puhumattakaan. Puun hakkaamista ja kuljettamista varten tarvittavan koko koneiston hintaa miettiessä ihmettelee, eikö puun tuotannossa voitaisi keskittyä eteläisemmille, tuottavammille maille. Järjestelmä uuteen uskoon Jos jätteiden kompostointi vieta1sun aivan huippuunsa, voitaisiin lähes puolet kaikista jätteistä kompostoida. Hakatuilla aluei lla ei voi lai-duntaakaan vuosikausiin. Näin pitkälle viety kompostointi edellyttäisi usean vuoden kokeilua ja tutkimusta. vsk. Jos avustusta ei saada, joudutaan hankkeen toteuttaminen Mikkelissä porrastamaan useammalle vuodelle. Laajentaminen edellyttäisi jätteiden murskauksen, esisekoituksen, kuivattamisen ja välivarastoinnin järjestämistä. Rauno Ruuhijärvi on ensimmäinen pohjoismaalainen, joka on mitalin saanut. Metsähallituksen tu losvastuullisuus ei kuitenkaan sisällä esimerkiksi TVH:n hoitamien siltaja tietöiden kustannuksia: Paatsjoen sillan rakentaminen maksaa 4,6 miljoonaa ja kahden kilometrin tien rakentaminen kaksi miljoonaa markkaa yhteiskunnalle. Rauno Ruuhijärvelle Tammsaaren mitali Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Itä-Euroopan komitea myöntää Anton Hansert Tammsaaren mukaan nimettyä mitalia erityisistä ansioista luonnonsuojelun, maisemanhoidon ja kulttuurityön yhdistämisestä. Jotta vastuu metson säilyttämisestä ei jäisi yksi nomaan metsänomistajille, tulisi järjestöjen mielestä tutkia verohuojennusten mahdollisuus: Jos soidinpaikat ja metson suosimat elinympäristöt otetaan su unnitellusti huomioon metsiä hoidettaessa, voisi omistaja saada metsäverohuojennusta. Lokakuun lopulla pidetyssä luovutustilaisuudessa Tallinnassa annettiin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajalle Rauno Ruuhijärvelle Tammsaaren mitali. Jatkossa kompostointialueen vuotuiset hoitokustannukset olisivat noin 300 000 markkaa, kun ne nykyisin jäävät 40 000 markkaan . Metsähallituksen tähänastiset toimet kuitenkin ihmetyttävät kyläläisiä: "Helvetinkoneet" ovat äestäneet metsiä lähitienoilla tienvarsia myöten eikä kylän ympärystäkään ole jätetty rauhaan. Kukaan ei tiedä, miten hakkuut vaikuttavat porojen vaeltamiseen. IUCN:n Itä-Euroopan komitean päämaja on Tallinnassa ja sen puheenjohtajana toimii Eesti Looduskaitse Seltsin puheenjohtaja Jaan Eilart. Kaupungi lla on lupa kaatopaikkansa käyttämiseen vuoteen 1995 saakka. Harmittaa. Taitaa olla maassa sell utehtaita liikaa
Annostusarvio ottaa huomioon myös cesium 134:n määrän . Näissä luvuissa on noin 200 Bq verran terveisiä 1960-luvulta, jolloin ilmakehässä tehtiin ydinkokeita. Cesium 134:ää on tällä hetkellä noin puolet cesium 137:n määrästä. Maidossa, viljassa, juureksissa, lehtivihanneksissa, tomaatissa, kurkussa, puutarharhamarjoissa, omenissa ja hunajassa on säteilyturvakeskuksen mukaan vain vähän säteilyä (alle 30 Bq/ kg). Ykkösalueella (vaakaviivoitus) säteilytaso on korkein (20 000-60 000 Bq/ m'). Kakkosalue (pisteytys) selvisi jonkin verran vähemmällä (3 00020 000 Bq/ m'). Kolmosalueella säteilylisä on selvästi pienempi. Yksittäisissä järvissä myös eri lajien ja eri kokoisten kalojen väliset erot ovat jonkin verran tasoittuneet. Asia ei kuitenkaan ole täysin yksioikoinen, sillä radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen ravintoon riippuu myös paikallisista oloista, etenkin maaperän laadusta. Suurim6 KOTIMAASTA Säteilyturvakeskuksen laatimassa kartassa Suomi jaetaan cesium 137 -laskeuman perusteella kolmeen alueeseen. Hirvenlihassa säteilyä on päälaskeuma-alueella keskimäärin 300 Bq/ kg. Kakkosalueella määrät ovat jonkin verran pienempiä ja kolmosalueella jo huomattavasti keskiarvo vaihtelu maito alle 30 nauta 100 sika 10 hirvi 300 20 1600 poro (kolmosalue) 650 240 1900 poro (kakkosalue) 2300 850 4800 metsäjänis 740 JO 1600 metsäkanalinnut 550 220 760 sinisorsa 1100 20 4700 haapana 2000 370 4900 ahven (ykkösalue) 5900 1250 -15900 ahven (kakkosalue) 2000 150 9400 hauki (ykkösalue) 1400 530 4200 hauki (kakkosalue) 340 30 1400 muikku (ykkösalue) 2000 540 6500 muikku (kakkosalue) 1100 200 2800 meri kalat 20 160 vilja 10 omena alle 20 puolukka 190 30 630 hunaja 20 kantarelli ja haperot 300 40 1400 rouskut 1300 JO 6000 tatit 600 20 6700 Ravinnon cesium 137 -maana (Bq/ kg) säteilyturvakeskuksen mukaan. Rajoitus koskee alueen kaikkia järviä. Ahvenissa on todettu kirkkaasti korkeimmat yksittäiset säteilyluvut, jopa lähes 16 000 Bq/ kg! Sisävesikalojen säteilymäärät ovat nousseet pitkin kesää ja ovat säteilyturvakeskuksen mukaan vähitellen tasaantumassa. Tshernobyl ravinnossamme Säteilyaltistuksen kannalta merkittävimmät Tshernobylistä Suomeen kulkeutuneet radioaktiiviset aineet olivat jodi ja cesium. Säteilyturvakeskuksen mukaan 4.2 millisievertin suuruinen keskimääräinen vuotuinen säteilyannoksemme ylittyy ensimmäisenä Tshernobylin ydinturman jälkeisenä vuotena päälaskeuma-alueella noin viidenneksellä. Ellei toisin mainita arvot ovat päälaskeuma-alueelta (ykkösja kakkosalue). Luvut ovat säteilyturvakeskuksen syys-lokakuun tiedotteista. Valkeana erottuva kolmosalue sai laskeumaa vain vähän (alle 3 000 Bq/ m'). Sorsia ei suositella syötäväksi 20 kg enempää pyyntikaudessa. Silakassa ja muissa merikaloissa säteilyä on melko vähän (20-160 Bq/ kg) eli suunnilleen saman verran kuin lievimmän laskeuma-alueen sisävesikaloissa. Makean veden kalat, riista, poro ja sienet säteilevät eniten Taulukkoon on koottu eri ravintoaineiden säteilypitoisuuksia. Puolukassa cesium 137:ää on keskimärin 190 Bq/ kg varsinaisella laskeuma-alueella ja 10-30 Bq/ kg kolmosalueella. Kartassa näkyy laskeuman suuruus eri puolilla maata. Ykkösalueella ahvenissa on cesiumia keskimäärin 6 000 Bq/ kg. Kantarelleissa ja haperoissa säteilyä on keskimäärin 300, rouskuissa 1 300 ja tateissa 600 Bq/ kg. Ykkösalueen sisävesien ahventa, haukea ja muikkua ei suositella pääruokalajiksi 2-3 kertaa enempää viikossa. Naudanlihassa arvot ovat keskimäärin 100 Bq/ kg, sianlihassa alle 10 Bq. Kaikkein eniten säteilevät sisävesien kalat, ennen muuta päälaskeuma-alueen ahvenet, hauet ja muikut. Kotimainen hylkäysraja ylittyy vain poronhoitoalueen kaakkoisnurkan poroissa, joita on sadasosa kaikista poroistamme, sekä sorsalinnuissa. Ennen Tshernobylin onnettomuutta hirvenlihan cesium 137 -pitoisuus oli koko maassa 20-30 Bq/ kg. Vuonna 1964 poronlihassa oli cesiumia keskimäärin 2 600 Bq/ kg. Rouskuja, joissa oli myös korkeita säteilyarvoja, rajoitus ei koske, koska rouskuista radioaktiiviset aineet vähentyvät olennaisesti ryöpättäessä. Lisäksi toiset eliöt keräävät itseensä herkemmin säteilyä kuin toiset. Lihan hylkäysraja cesium 137:n kohdalla on Suomessa 1 000 Bq/ kg, Ruotsissa 300 Bq/ kg. Radioaktiivinen jodi on lyhyen puoliintumisaikansa takia jo hävinnyt. Siinä suhteessa olimme Ruotsia onnekkaampia. Aluejako perustuu 300 kiinteän säteilyaseman mittauksiin sekä autopartioiden tekemi.in mittauskartoituksiin. Suuremman laskeuman alueella myös ravinnossa on enemmän säteilyä. Kummallakaan alueella pikkuahvenia ei pitäsi syödä ollenkaan. vs k.. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Varsinainen laskeuma-alue hipaisi poronhoitoaluetta vain aivan sen kaakkoiskulmassa. Myöskään tatteja ei pitäisi ahmia kiloa (tuorepaino) enempaa viikossa. Tulevina vuosina määrä pienenee. alhaisempia. Kakkosalueella sama raJ01tus koskee pikkujärviä. Sianlihan vähäinen säteily johtuu ilmeisesti siitä, että sikoja on ruokittu vielä viimevuotisilla rehuilla. Pitemmän puoliintumisaikansa takia jälkimmäisen suhteellinen osuus kasvaa tulevina vuosina. massa osassa poronhoitoaluetta (kolmosalue) poroissa on cesium 137:ää keskimäärin 650 Bq/ kg ja poronhoitoalueen kaakkoisnurkassa (kakkosalue) 2 300 Bq/ kg. Saastuneessa poronhoitoalueen kaakkoisnurkassa kaikkien teurastettavien porojen säteilymäärät tutkitaan. Säteilyannostamme lisäävät nyt lähinnä cesiumin isotoopit 134 (puoliintumisaika kaksi vuotta) ja 137 (puoliintumisaika 30 vuotta). Vuotuinen säteilyannoksemme lisääntyy viidenneksellä Säteilyturvakeskuksen mukaan voimme syödä samaan tapaan kuin ennen, pienin poikkeuksin. Metsäjänikset, metsäkanalinnut ja sorsalinnut säteilevät kaikki selvästi hirveä enemmän. Tateissa ja rouskuissa on todettu joitain hyvin korkeita yksittäisiä arvoja (jopa lähes 7 000 Bq/ kg)
Jaan on viime vuonna saanut Neuvostoliiton ensimma1sen luonnonsuojelijan arvonimen, hän on kuin "luonnonsuojelun kansantaiteilija" . Eestiläinen luonnonsuojelutyö on kuitenkin vanhempaa. Hänen ansiostaan luonnonsuojelusuhteemme ovat läheiset ja laajat, ei vain Seltsiin, vaan myös Viron luonnonsuojeluviranomaisiin. Jaan on hankkinut meidän suomalaisten joukosta paljon Eestin ystäviä. Se tekee maisemanhoitosuunnitelmia kolhooseille ja teollisuuslaitoksille. Jaan Eilart on ollut eestiläisen luonnonsuojelun sielu koko Seltsin olemassaolon ajan ja jo aikaisemmin Tarton yliopiston luonnonsuojelupiirissä. Seltsillä on viitisenkymmentä yhdistystä, jotka toimivat aktiivisesti, monet kolhooseissa ja tehtaissa. Vapaaehtoinen luonnonsuojelu on siis Eestissä arvostettua työtä. Maisemanhoitotyö on muutenkin eestiläisessä luonnonsuojelussa arvostetumpaa ja edellä Suomea. Jaaniin me suomalaiset olemme aina tottuneet turvautumaan, lämpimämpää Suomen ystävää ei löydä. Tunnetun Eesti Looduksen julkaisija on Eestin Tiedeakatemia. Näiden ansiosta suomalainen luonnonvalokuvaus ja viimeksi Erik Bruunin luonnonläheinen grafiikka on saanut Virossa paljon ihailijoita. Looduskaitse Seltsin puheenjohtajina on toiminut ministerineuvoston jäseniä, tällä kertaa peräti Eestin presidentti Arnoldt ROOtel. Esimerkkinä niistä on liiton edustajien vierailu lokakuun lopussa Tallinnassa avaamassa taiteilija Erik Bruunin julistegrafiikan näyttely, jonka liitto ja Seltsi yhdessä järjestivät. Sellaiset nimet kuin Friedebert Tuglas, Valdemar Panso, Debora Vaarandi ovat antaneet oman panoksensa luonnonsuojelutyöhön, joka on samalla kulttuurimuistomerkkien hoitoa ja suojelua ja perinteen vaalintaa. Monia erojakin toiminnassamme on. Veljesjärjestömme ei julkaise luonnonsuojelulehteä vaan seuran asioista kertovaa tiedotetta. Meillä maisemansuojelu usein sortuu siihen, että kukin saa kiinteistöllään tehdä lähes mitä haluaa. Esimerkiksi luontopolkuidea on Eestistä peräisin. Eestin luonnonsuojelutyössä on koko Seltsin toiminta-ajan ollut mukana vahvoja kulttuuripersoonallisuuksia, kirjailijoita ja taiteilijoita. Hallituksen jäseninä on tavallisesti useita ministereitä. Kanssakäyminen ja yhteistyö liittomme ja Seltsin välillä on alkanut pian Seltsin perustamisen jälkeen. Suhteet ovat tänä aikana kehittyneet läheisiksi. Onnittelemme 20-vuotiasta Looduskaitse Seltsiä, toivomme sille menestystä tärkeässä työssä ja muistamme kiitollisina monia Seltsin isännöimiä vierailujamme. Looduskaitse Seltsi saa varansa lähinnä konsulttityöstä. Eestiläisellä luonnonsuojelutyöllä on samantapaiset kohteet ja toimintamuodot kuin meilläkin. vsk. Onnea Looduskaitse Seltsille Veljesjärjestömme Virossa täytti marraskuussa 20 vuotta. Myös kotiseututyö kanavoituu Virossa suurelta osin luonnonsuojelutyön kautta. Seltsi viettää keväisin luonnonsuojelukuukautta, jolloin toiminta on tavallista vilkkaampaa ja kokoontuu kerran kesässä paripäiväisten luonnonsuojelupäivien, "kokkotulien", viettoon. Yhteistyömuotoihimme ovatkin kuuluneet luontovalokuvien ja muun luontoaiheisen taiteen näyttelyt. Hän on Seltsin osa-aikaisesti palkattu varapuheenjohtaja, joka tekee toista päivätyötään luonnonsuojelun ja kotiseutuopin opettajana Tarton yliopistossa. Osin ehkä tästä johtuu, että luonnonsuojelu saa vahvemman kulttuurisen sisällön kuin meillä, jossa luonnonharrastus ja saastumiskysymykset ovat enemmän esillä. Hän on sillanrakentaja, jos kukaan. Osoituksena tästä jakaa myös IUCN:n Itä-Euroopan komitea, jonka kotipaikka on pitkään ollut Virossa, kansalliskirjailija Anton Hansen Tammsaaren nimeä kantavaa mitalia. Myös hänen Suomen tuntemuksensa on ainutlaatuinen. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Viime vuonna Eestissä vietettiin virallisen luonnonsuojelun 75-vuotisjuhlaa ja Looduskaitse Seltsiäkin edelsi ylioppilaiden ja tutkijoiden Luonnonsuojelupiiri Tartossa jo 1950-luvulla. Tallinnan keskustoimistossa on kymmenkunta palkattua akateemista työntekijää. 7
Siellä ne voivat rauhoittaa ihmisen huonoa omaatuntoa ja auttaa häntä unohtamaan olemattoman ekologisen tietämyksensä. Lynkkaustuomion jätän omaan arvoonsa, emmehän me toki ole mitään ihmisiä! Luonnonsuojelijat ovat ihmis-imperialismia palvelevia hyödyllisiä idiootteja, ronkkui korppi. Maailmassa olisi tänään paljon vähemmän ihmisiä ja vastaavasti enemmän luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä, ellei Vatikaanissa olisi pilleri-paavia. Pohja se on meidänkin pussissamme, kärsivällisyytemme on kertakaikkiaan lopussa. Päinvastoin ihmisvitsauksen leviämisen takia meillä on yhä vähemmän nakerrettavaa. He ovat antautuneet ihmisen palvelukseen ja ns. Hän haluaisi itse aiheuttamallaan tuholla jättää jälkeensä säteilyn saastuttaman maapallon! Tuo pitäisi tappaa heti paikalla ennen kuin se ehtii aiheuttaa vielä enemmän vahinkoa puheillaan, huudettiin joukosta. Otteita istunnon pöytäkirjasta: Luonnon Maailmanneuvoston tämänvuotinen yleiskokous pidettiin Brasiliassa hedelmättömäksi riutuneella paikalla, joka ennen oli ollut sademetsää. Tämä tietää meille useimmille vuorenvarmaa sukupuuttoa, totesi made lähistöllä olevasta lammikosta. Myös meitä luonnonvaraisia kasveja suojellaan usein vain ihmisen kauneudenkaipuun tyydyttämiseksi ja käytetään puutarhojen koristeina tai geenipankkina uusien "hyötykasvien" kehittämiseksi, jotta seuraavat uudet ihmismiljardit v01taisnn ruokkia, tikankontti huomautti. Häpeän syvästi erästä sukulaistani, jota kutsutaan ihmisen parhaaksi ystäväksi, se puhisi kiihtyneenä. Monet kasvit ja eläimet eivät ole ollenkaan viattomia tähän kehitykseen. ToiSUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää maa itsellenne alamaiseksi!, muistutti raamattuun hyvin perehtynyt iibis. Tuo ei kertakaikkiaan uppoa meihin. PUHEENVUORO Kun piru paasee tonkimaan yksityiskohtia, voivat suurten onnettomuuksien ennusmerkit paljastua huomaamattomista pikku-uutisista, kuten seuraavasta. Jos kerran uskonsodat olisi suunniteltu kaukokatseisesti hillitsemään ihmisen liiallista lisääntymistä, niitä olisi tuolloin pitänyt järjestää huomattavasti enemmän. Kristinusko on antanut moraalisen oikeutuksen sisariemme ja veljiemme orjuutukselle ja ihmisen vimmaiselle sikiämiselle. Sellaiseen sikiämiseen kuin ihminen ei edes koko laaja sukumme yhdessä ole kyennyt. Vitsausko, vielä pahempaa. Vitsaus menee sentään ohi, puuskahti haisunäätä. Kun hälinä oli hieman asettunut, nousi saimaannorppa ylös sanoakseen pari sanaa erään ihmislajin vähemmistön puolesta: Suojelua nauttivien uhanalaisten lajien edustajana olen kiitollisuudenvelassa luonnonsuojelijoille, jotka ovat meitä paljon auttaneet. Tämä lajihan sikiää kuin kani, se julisti. Tyypillinen ihminen!, kiivastuivat muut neuvoston jäsenet. Nyt olemme jo täysin tämän raivokkaan aivopedon armoilla. Hän alkoi rohkeasti puolustaa uskonpuoluettaan: Miten paljon enemmän ihmisiä olisikaan tänään, ellemme me kristityt olisi ristiretkillämme ja uskonsodissamme iskeneet miekoillamme maahan miljoonia epäja vääräuskoisia! Tämä yllättävä argumentti sai kokousedustajat hetkeksi ällistyksestä sanattomiksi. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä kiinalaisia tulee olemaan 1.3 miljardia ja vuonna 2050 kaksi miljardia Koska abstrakteja suuria lukuja on vaikea tajuta (tappoivatko natsit keskitysleireillään 6 miljoonaa vai "vain" 4.5 miljoonaa juutalaista?), yritän ajankohtaisella eläinsadulla havainnollistaa minkälainen pommi tällainen huomaamaton tiedotus on eikä vähiten ympäristönsuojelijoitten kannalta. vsk.. Odotamme selkeitä käytännön ehdotuksia, joilla ihmisen hallitsematon lisääntyminen saadaan kuriin. * * * Kuvitelkaamme että on olemassa Luonnon Maailmanneuvosto, jossa kullakin kasvija eläinlajilla (siis myös ihmisellä) on yksi edustaja. Ihmismassat ovat kuin maailmanlaajuinen syöpäkasvain, joka uhkaa tukahduttaa kaikki jäljellä olevat kasvija eläinlajit, se jatkoi. pa1vana syntyi viidesmiljardis ihminen. Eläintarhoissa ja suojelualueilla meitä eläimiä voidaan valokuvata ja käyttää hyväksi turistien rahastamisessa, se raakkui ivallisena. He ovat kyllä pelastaneet joitain uhanalaisia eläimiä telkeämällä ne luonnonsuojelualueille ja eläintarhoihin. Kulkutautiin tehoaa vain kulkutauti. Ihminen on noin vain kaksinkertaistanut määränsä hieman yli 30 vuodessa, se vikisi. Tämä oli jo liikaa katolilaiselle, joka ihmisten edustajana oli tähän asti vaiteliaana kuunnellut raskaita syytöksiä. Hämmästyneen hiljaisuuden ehti ensimmäisenä rikkoa aina sanavalmis sananjalka. Kansan Päivälehden mukaan Kiinan väkiluku kasvaa tiukasta perhesuunnitteluohjelmasta huolimatta huolestuttavasti. hyötykasveina ja -eläiminä tunkevat meidät nyt ikivanhoilta asuinsijoiltamme. Silloin kettu pyysi puheenvuoron. Kokouksen teemaksi oli valittu ''ihmisen imperialismi häpeäpenkissä". Luultavasti kuitenkin vielä tällä vuosisadalla syttyy ydinsota, keksi ihmislajin edustaja nurkkaan ahdistettuna. Niinpä niin. Hävytöntä, keskeytti jyrsijöitten edustaja suuttuneena, tämä on kanien häpäisemistä. Jo puolitoistamiljoonaa vuotta sitten totesin, narisi tammi, että jotain täytyisi tehdä ihmisaivojen sairaalloiselle kasvulle. Viime 8 Meidän jälkc heinäkuun 7. Istunnon avasi pussieläinten edustaja, kenguru, joka meni muitta mutkitta asiaan
9. Totta, huusivat kasvit ja eläimet kilpaa, mutta vain yhdellä ehdolla: Noa ei saa päästää arkkiin ainuttakaan naista! Jupp Braun Jupp Braun on Helsingissä asuva vapaa toimittaja ja kääntäjä. Kirjoituksen on saksasta suomentanut Jorma Laurila. vsk . Sehän on laki!, huudahti kauhistuneena. Teidän ajattelutavassanne ei ole lainkaan sijaa humanismille. 7 prosenttiin! Mitä syvimmin epäkasvimainen ja epäeläimellinen kasvuluku, huudahti kaktus. Onhan tunnettua, että seuraavalla vuosikymmenellä pystymme perhesuunnittelun avulla pienentämään vuotuista kasvuvauhtiamme kahdesta 1. Made julkeaa täysin tosiasioitten vastaisesti väittää tällaista. vottavasti ihminen ei keksi parannuskeinoa aidsiin! Tämä siekailematon toivomus sai ihmislajin edustajan jälleen menettämään täysin malttinsa: Karkea ja täysin epäinhimillinen ajatus!, se vapisi kiihtyneenä. Sen tähden siitä ei ole ratkaisuksi, katolilainen saarnasi loukkaantuneena. Teidän ajattelutapanne mukaan ylikansoitusongelman poistaisi vain yksi keino: uusi vedenpaisumus ja uusi arkki. Pitäisikö meidän sitten vain antaa kuolla. ~lllllle vedenpaisumus SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. ihmisten viidakon ihminen Se antaa meille sentään mahdollisuuden jäädä henkiin päinvastoin kuin ihmisten lait ja asetukset, naukaisi tornipöllö. Häikäilemätöntä on myös se, että väestöräjähdystä vielä pahennetaan katastrofija kehitysavulla
Mutta tämä lsä-Ulvinen osoittautuu yllättävän hankalaksi haastateltavaksi. Hän väheksyy omaa panostaan työssä, josta hänen työtoverinsa olisivat valmiit SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Tuntuu kuin noilta muutamilta kymmeniltä sivuilta löytyisi koko kulttuurielämämme kerma. Luontoharrastuksen sytyttäjä Nuo tapaukset sinällään tuskin ovat erityisen merkittäviä. Lahjoittajana oli Luonto-Liitto, joka tällä tavalla osoitti maantieteellistä kattavuuttaan. Sen sivuilla esittäytyivät nahkoina maamme pikkunisäkkäät. kasvitieteen tohtori Arvi Ulvinen lokakuussa 1957 täytti 60 vuotta, syntymäpäivälahjojen joukossa oli pieni kansio. Mutta kummankin tervehdyksen allekirjoitta10 jat panevat miettimään . Varsinaisten luonnontutkijoiden ja suojelijoiden lisäksi sieltä löytyy jokseenkin jokaisen kulttuurinalan nykyisiä vaikuttajia. Teuvo Suominen Luonto-Liiton Isä• vinen Arvi Ulvinen on lietsonut monen nykyisen vaikuttajan, luonnonsuojelijan, -tutkijan tai -harrastajan luonnonrakkauden liekkiin. laulaminen lsä-Ulvinen säestää. Iltaohjelmaan kuului mm. Tavanomaisten myyrien ja hiirien ohella siinä oli joukko erikoisuuksia, mm. Luonto-Liiton kesäleirille Sääksmäellä heinäkuussa 1956 osallistui useita kymmeniä nuoria. Kun samainen Arvi Ulvinen 1961 jätti nuoremmilleen vastuun Luonto-Liiton luotsaamisesta, hän sai adressin, jossa liiton kaikki kerhot kiittivät häntä pitkäaikaisesta ja uhrautuvasta työstä. Kuvassa leiriläiset KalvoJan Ojajärven maisemissa Arvi Ulvisen ohjaamina. vsk.. Jopa nekin, jotka eivät itse ole ikänsä vuoksi voineet olla hänen henkilökohtaisessa ohjauksessaan, ovat saaneet välillisiä vaikutteita Luonto-Liiton myöhemmiltä kuraattoreilta, jotka ovat seuranneet Arvi Ulvisen viitoittamaa tietä Luonto-Liiton harrastusja kasvatustyössä ja sittemmin 1 uonnonsuoj ei ussa. Heille kaikille Arvi Ulvinen on jossakin kehitysvaiheessa ollut Isä-Ulvinen, luontoharrastuksen sytyttäjä ja liekkiin lietsoja. tunturisopuli. Kesäleirin majapaikka oli Päivölän kansanopistolla. Hänellä oli palava into tutkia luontoa ja sen hän siirsi nuoriin luontoliittolaisiin
Hän ei ole ollut turhantarkka tekijänoikeuksistaan, jokin jäkäläpiirros on lähes sellaisenaan varastettu painettuihin tekstiileihinkin. Yksi sukupolvi muistaa hänet kuitenkin Luonto-Liiton henkisenä isänä. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Siitä puhuessaan hän mainitsee isänsä, joka rohkaisi ja auttoi häntä kirjanteossa. vsk. Hän väittää itse olleensa siinä puuhassa kokematon ja tietämätön, mutta myöntää sitten: Sitä on nuorempana rohkeampi yrittämään kaikkea. Piirtäjänlahjoilleen Ulvisella on proosallinen selitys: kansalaissodan aikana hän joutui piileskelemäään isänsä koulussa, jossa hän pelkillä koululaisen vesivä11. Vasemmalta Arvi Ulvinen, Kari Pohjakallio ja Pekka Pitkänen. Tietenkin minä olin Isä-Ulvinen. Ulvinen kääntää aina huomion pois itsestään. Arvi Ulvinen suhtautuu vaatimattomasti omaan työhönsä Luonto-Liiton kehittäjänä. antamaan hänelle suunmman kunnian. Ensimmäisen kesäleirin järjestäjäksi hän mainitsee Eero Laaksovirran, opettajan, joka yhtenä luonnonvalokuvauksemme uranuurtajana onkin herättänyt kiinnostusta luontoomme. Omasta kunnianimestäänkin lsä-Ulvinen puhuu vaatimattomasti: No, ensimmäisellä kesäleirillä Terriöniemellä oli mukana myös Tauno-poikani. Kirjojl!n synty Arvi Ulvisen kirjoista ensimmäinen oli 1946 ilmestynyt Elävä luonto Luojan kätten ihmeteos. Loppiaisena 1956 Luonto-Liitto piti vuosikokoustaan Arkadian yhteislyseossa Helsingissä. Arvi Ulvisen herkät kasvipiirrokset ovat tuttuja monista muistakin julkaisuista. Luonto-Liiton henkisenä isänä hän mainitsee rehtori Jorma Soverin
Hän se minut määräsi tekemään väitöskirjankin. Nyt Arvi Ulvinen toteaa mielihyvällä Luonto-Liiton muuttuneen nuorten luonnonsuojelujärjestöksi: Nythän Iuonnonsuojeluaate on jokaisen mielestä itsestäänselvyys. Ne sulkeutuvat niin tiiviisti, ettei uskoisi yhdenkään punkin mahtuvan rakosista tekemään tuhojaan. Kasvatustyö ja harrastus Arvi Ulvisen mukaan Luonto-Liiton perustamiseen ei liittynyt mitään ylevia tavoitteita. Hän torjuu jyrkästi ajatuksen, että olisi itse ollut jotenkin viemässä kehitystä tähän suuntaan. Arvi Ulvisen väitöskirja käsittelee kotiseudun, Kymijoen suupuolen, kasvillisuutta. Luonnonsuojelun henkinen tausta on hänelle niin itsestään selvää, ettei hänen tarvitse sitä tietoisesti korostaa. Isää kiinnosti kaikki, mikä liittyi luontoon, mutta varsinkin fysiikka. Hänen puheistaan, teksteistään ja piirroksistaan henkii harras luonnon kunnioitus, lähes palvova asenne luontoa kohtaan. Olipahan vain mukavaa harrastelua oppikoululaisille. Mutta Luonto-Liiton varhaisimmat julkaisut puhuvat vallan muuta, samoin koko lsä-Ulvisen elämäntyö. D SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. lsä-Ulvisen vankka usko kasvatustyön mahdollisuuksiin paljastuu yllättäen aivan toistelta taholta, hänen omasta kehityskaarestaan. reillä jäljensi upean saksalaisen perhosteoksen sivuja niin taitavasti, että eroa on melkein mahdoton havaita. Hän taisi solmia Luonto-Liiton ensimmäiset suhteet ulkomaile. Hän meni Helsingin yliopistoon opiskelemaan eläintiedettä. Toki Arvi Ulvinen myöntää käyneensä opettajien järjestöissä ja muissa aikuispiireissä puhumassa nuorten luonnonharrastajien puolesta. Mutta siellä oli niin kuivia professoreita, eivätkä he yhtään ymmärtäneet tämmöistä palavaa intoa. Sen jokainen liitos on täsmällisyyden esikuva, sen lippaat liukuvat pehmeästi ja äänettömästi. Häneltä jäi kansakoulukin kesken. Ja sorvillaan hän auttoi naapureitamme Kotkan Mussalossa, hän teki emän12 Isä-Ulvinen uskoo kasvatustyöhön Sääksmäen leiriläiset pyöräilivät Päivölän kansanopistolta päivittäin harrastuksensa pariin nuoret perhostutkijat työssään. Mutta hän vei sen omin voimin loppuun ja meni sitten Jyväskylään valmistuakseen opettajaksi. Luonto-Liiton alkuvuosina ei juuri puhuttu luonnonsuojelusta. Tässä kesäleiriläiset opiskelevat tavallisimpien heinäkasvien tuntomerkkejä Ulvisen piirroksista. Mutta en taitoa. Mutta juuri sen asenteen hän on siirtänyt oppilailleen, tämä Luonto-Liiton lsä-Ulvinen. Arvi Ulvinen on taitava piirtäjä. Ja jos puhuttiinkin, sitä ei pidetty nuorten asiana. Tällaisten asenteitten muutosta ei olisi silloin voinut uskoa mahdolliseksi. Hän on henkilökohtaisesti pitänyt yhteyksiä virallisen kasvatustyön ja vapaamuotoisen harrastuksen välillä, auttanut niitä täydentämään toisiaan. Intohimo luontoon Koulupoikana minulla oli intohimo luontoon, varsinkin perhosiin. Piano on avoimena Arvi Ulvisen Kulosaaren kodissa. Hän edustaa avaraa Iuontonäkemystä ja muisti aina luonto-Liitossakin varoitella: Älkää erikoistuko liian aikaisin. Vasemmalla luontoliittolainen Kalevi Malmström.nille rukinrullia ja isännille potkukelkan puuosia. Sitten hän kyllä ohimennen mainitsee, että on juuri soitellut nelikätisesti yhdessä tyttärensä kanssa. Hän rakensi sähkömoottoreitakin. Muut myöhemmät tutkimukset käsittelevät laajemmalti Kymenlaakson kasvillisuutta ja osaksi eläimistöäkin. Kaikkea hassuahan sitä on tullut tehdyksi. vsk.. Hän oli niin reipas tyttö, eikös hän nyt ole apulaisprofessori. Tuloksistaan hän on valmis antamaan kaiken kunnian kasvateilleen: Siinä oli sitten mukava poika. Keräilytasolla. Isäni oli paimenpoika Pohjanmaalta. Minulle hän teki tämän hyönteiskaapin. Kun opettelee tuntemaan ainakin osapuilleen tavallisimmat kasvit ja eläimet, kohtaa ilonaiheita yhtenään, voi ikäänkuin tervehtiä tuttuja. Luonnossa olet ystävien parissa Hänen mielestään luonnossa tulee liikkua kuin ystävien parissa. Ja Arvi Ulvinen esittää kaunista kaappia. Minulle hän oli kuin vanhempi veli. Olen saanut suuren rakkauden musiikkiin. Oli itsestään selvää, että minusta tulisi biologi. Mutta taaskin tosiasiat puhuvat toista. Kaappi on koristeltu taidokkain puuleikkauksin, jotka esittävät hyönteisiä. Siirryin kasvitieteen puolelle, ja siellä oli Kaarlo Linkola, loistava luennoitsija ja oikein innostava opettaja
YK tuskin julistaa teemavuosiaan ellei se todella haluaisi ihmisten ja kansojen kiinnittävän huomiota joihinkin oleellisiin ongelmiin. 24. Hän on saanut tunnustukseksi työstään UNESCOn rauhankasvatuspalkinnon vuonna 1981. Rauhanvuoden vetoomuksessa sanotaan mm.: · "Tällä hetkellä ei ihmisiltä vaadita ainoastaan huolen tuntemista sodan mahdollisuudesta vaan myös, enemmän kuin koskaan aikaisemmin, viisautta, lujuutta ja kovaa työtä sodan estämiseksi. Helena Kekkonen Kuka pelkää rauhaa. YK:n Rauhanvuoden vetoomuksessa todettiin vielä: "Meidän tulee valmentautua elämään rauhan vallitessa (siis luomaan rauhalle todellisia edellytyksiä, oma huomautus). J oukkotiedotustakaan rauhan asiat eivät kiinnostaneet: todella syvällisesti rauhanasiaa pohtivaa ohjelmaa ei TV:ssä näkynyt. Kuka rauhaa pelkää. Tähän työhön tarvitaan todella laajoja kansalaisjoukkoja, niitäkin jotka ovat tähän mennessä tyytyneet sivuunvetäytyjän rooliin. "Parhaiten me voimme auttaa teitä estämään sodan kun emme noudata teidän sanojanne emmekä teidän toimintatapojanne vaan kehitämme kokonaan uudet sanat ja menettelytavat'' (Virginia Woolf) Tavallisten ihmisten, miesten, naisten ja nuorten, varassa on nyt Rauhanvuoden sanoman eteenpäinvieminen ja ennenkaikkea rauhankasvatuksen edistäminen. Voidaanko maailmaa enaa muuttaa muuten kuin kasvatuksen avulla. Erityisesti valtion välinpitämättömyys ihmetyttää. Halutaanko kansalaiskeskustelu vaientaa. Syytä olisi ollut edes Kansainvälisenä rauhanvuotena herättää laaja kansalaiskeskustelu uuden "viisauden" löytämiseksi ja uusien ratkaisumallien toteuttamiseksi, puhumattakaan "kovasta ja lujasta työstä" sodan estämiseksi. Luonnonsuojelijatkin ovat "samassa veneessä": onhan ympäristökasvatus erittäin tärkeä osa rauhankasvatusta. Vuosi päättyi vastaavana päivänä 1986, jolloin asunnottomien vuosi alkoi. Liian kauan on luotettu vahvimman oikeuksiin ja väkivallan käyttöön ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa, liian vähän on pyritty todelliseen luottamukseen ja yhteisymmärrykseen kansojen kesken. Asenteiltaan muuttuneet kansalaiset kykenevät myös muuttamaan vääristyneitä yhteiskunnallisia rakenteita. 1985 YK julisti tulevan vuoden Kansainväliseksi rauhanvuodeksi. vsk . Eikö haluta nähdä, että "kolmas maailmansota on jo käynnissä" (Helder Camara), että nälkä tappaa maailmalla kymmeniä ja satoja miljoonia ihmisiä, joiden elämä voitaisiin pelastaa murto-osalla aseisiin käytetyistä varoista. perusteellisesti ja toisesta näkökulmasta". Ihmisten maailman voivat ihmiset uudistaa, mutta ensin on ''luotava rauhan rakenteet mieliin" YK:n vetoomusten mukaisesti. Se merkitsee luottamuksen, yhteisymmärryksen ja yhteistyön rakentamista ja pyrkimistä yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Valitettavasti näin ei tapahtunut. Tämä merHelena Kekkonen työskentelee Rauhankasvatusinstituutin pääsihteerinä. " Liian kauan on todellakin tunnettu vain huolta sodan syttymisestä. On kyse ehtyvien luonnonvarojen väärinkäytöstä aseisiin, mielettömästä tuhlauksesta ja toisaalta nälän jatkumisesta. Kumpaakin asiaa olisi pitänyt tarkastella SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Halutaanko viholliskuvat säilyttää ihmisten mielissä ja täten taata vuosi vuoden jälkeen lisääntyviä määrärahoja asevarustelulle myös pienessä Suomessa. 13. Lähes ainoita uutisia olivat negatiiviset kuten "Rauhankasvatus ei tehoa pojat koulussa tyttöjä rasistisempia" tai "Kööpenhaminan rauhankonferenssissa kärhämöitiin". Naiset ja nuoret voivat tuoda mukaan uusia ennakkoluulottomia ajatuksia. Ja että Suomi on suna asiassa yhtä syyllinen kuin muutkin varustelijat. kitsee prosessia, jossa kasvatuksella, tieteellä, kulttuurilla, uskonnolla ja joukkotiedotuksella on merkittävä tehtävä, ja joka vaatii tehokasta osallistumista erilaisilta yhteiskuntaryhmiltä, erityisesti naisilta, nuorilta, vanhuksilta, sotaveteraaneilta ja asiantuntijoilta." Rauhan edellytysten luominen merkitsee tiedon lisäämistä sotien ja väkivallan syistä, mutta myös keinoista joilla niitä väkivallattomin keinoin voidaan välttää. Radio tuotti muutaman rauhankasvatusta käsitelleen ohjelman, valtalehdistö pienehköjä maaseutulehtiä lukuunottamatta ei pohdiskellut rauhantyötä eikä rauhankasvatusta. Huomattakoon myös, että Kansainvälisenä rauhanvuotena Suomi piti miesmuistiin suurimmat sotaharjoituksensa, ja että lisäaseostoihin varattiin satoja miljoonia markkoja rauhantyön jäädessä valtion taholta varsin pienen tuen varaan. 10. Rauhanvuosi siis oli ja meni suomalaisia sen kummemmin koskettamatta
vsk.. Maalta kaupunkiin muuttaneiden elämäntapa on luonnonläheisempi kuin paljasjalkaisten kaupunkilaisten. Kun taloustieteiden tohtori Liisa Uusitalo tutki suomalaisten ympäristöasenteita, hän havaitsi, että yli puolet suomalaisista ajattelee kuten te, Suomen Luonnon lukijat. Eräät taas uhrautuvat jopa niin, että oma talous kohtuuttomasti kärsii. En tietenkään minä, mutta ne muut. Uusitalon haastattelemista henkilöistä jotka edustavat suomalaisia kattavasti, vain joka kymmenes oli elänyt koko elämänsä urbaanissa ympäristössä. Eikö pitäisi puhua yritysten laskelmoinnista, huomautatte. Moni saa niitä lisäksi sukulaisiltaan. Neljäsosa piti parhaana ratkaisuna ympäristöveroa voimayhtiölle. Vastaatte varmaankin, että luonnonsuojelun kohdalla yksilön etu käy yksiin yleisen edun kanssa. Uusitalon tutkimuksessa käsitellään näitä asioita: kenen pitäisi 14 tehdä ja maksaa, kuka on vastuussa, mihin itse olen valmis. Luonnonläheinen ammatti ei takaa asenteiden tasolla sen ympäristöystävällisempää suhtautumista kuin kaupunkilaisilla. Maalainen menneisyys pitää siteet luontoon kiinteinä vielä kaupunkilaisenakin. Yli puolet suomalaisista kasvattaa itse vihanneksia tai poimii marjoja. Viljelijät esimerkiksi asennoituvat ja toimivat liiketaloudellisesti. Niin helppoa tämä luonnonsuojelu ei kuitenkaan ole. Kaupunkilaisistakin 40 prosenttia viljelee mökilSUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Korvan taa, ayliike, korvan taa. Mutta city-ihmiset arvostavat asenteiden tasolla luontoa jopa enemmän. Lämmin suhde luontoon City-kulttuuri ei seiso kovin vankalla pohjalla, sen verran meissä on metsäläisiä. Jos sen tuloksiin on uskominen, elintasomittelöiden aika on ohi ja luonnonsuojelun aika koittaa. Halukkuus suojella ympäristöä tuli tästä Suomalaiset ja ympäristö -tutkimuksesta ilmi mitä selvimmin. Kaikki eivät halua osallistua yhteisen hyvän hankintaan -siipeilijöitä riittää. Marjukka Kulmanen Suomalaisten ympäristöasenteet tutkittu Luonto tärkeämpää kuin ku Teidän mielestänne tietenkin tehdään suojelulaki, korvaukset tuskin tulevat kuuloonkaan. Usein kyse on luopumisesta ja uhrauksista. Vaikka asenteissaan olisi miten ympäristöystävällinen, ei ehkä itse osallistukaan maksajana tai tekijänä. Nehän ympäristöä raiskaavat. Yksityinen hyöty vai yhteinen hyvä Kumpaa pidätte tärkeämpänä, omaa etuanne vai yhteiskunnan etua. Suurin osa suomalaisista tyytyy nykyiseen kulutustasoonsa, ja vaikkei tyytyisikään, haluaa ensisijaisesti huolehtia luonnon toimintakyvystä. Verovaroja oli valmis tarjoamaan voimayhtiölle korvaukseksi kahdeksan prosenttia suomalaisista
Yllättävän iso osa suomalaisista onkin hengessä mukana ympäristöliikkeen toiminnassa. Käytännössä osallistuminen jää alle prosenttiin. Enemmistö osallistuu seuraamalla tiedotusvälineitä tai antamalla tukensa ympäristöasioiden puolestapuhujille. Uusitalo toteaakin tutkimuksessaan, että on vaikea yksilön asenteiden perusteella ennustaa käyttäytyykö tämä myös niiden mukaisesti. Joka kymmenes onkin jo joskus tehnyt valituksia tai ottanut käsittelyyn jonkin ympäristöhaitan. Hän sanoo asian näin: myönteiset ympäristöä koskevat asenteet lisäävät todennäköisyyttä, että henkilö käyttäytyy ympäristöystävällisesti, mutta eivät takaa sitä. Autoilijat kannattavat kyllä pakollisia pakokaasunpuhdistimia, mutta kun puhutaan polttoaineiden hinnankorotuksista tai peräti ajoneuvojen maaran hillitsemisestä,enemmistö vastustaa tällaista pakkovaltaa. Lisäveroista ympäristönsuojelun hyväksi kieltäytyy kolmasosa. Myös kiinnostus luonto-ohjelmiin ja -lehtiin kasvaa eläkeikää kohti. Toimimista voi pidätellä sekin, ettei toistaiseksi ole ollut helppoa löytää virkailijota, joille asia kuuluisi. Luonnonharrastus on ainut harrastus, joka kiehtoo tasapuolisesti miehiä ja naisia (vihjeeksi luonnonsuojeluliitolle). Kaikista ei ole karvalakkilähetystöjen kokoajiksi. Kaikkein tärkeintä se on nuorille. Oikeudenmukaisimpana pidetään sitä, että saastuttaja maksaa sakkoja. Vaikka nuoret siis arvostavat ympäristönsuojelua ylitse muiden arvojen, he haluavat nostaa elintasoa samalle tasolle kuin vanhempiensa kodissa. Autoilun haittoja vähättelevät eniten ne, jotka autoilevat. Varsinkin nuoriso. Vasta näiden keskeisten arvojen jälkeen tulevat sitten muut: maanomistajan oikeudet, kansainvälinen kilpailukyky ja monipuolinen kulttuurielämä. Kuitenkin niin, että nuoret arvostavat eniten ympäristönsuojelua. Kun sitten teollisuuden toimintaa aletaan ympäristönsuojelun nimissä rajoittaa, se toivoo jopa saavansa korvausta menetetyistä ansioistaan. Aiheuttaja ei kuitenkaan maksa itsestään eikä markkinavoimien ohjaamana, vaikka se voikin lisätä ympäristönsuojelun kustannukset tuotteittensa hintaan. Hyvinvointikakaroilla aineettomat arvot Arvoja ei ole helppo mitata eikä vertailla. Usein ällistellään nuorison kuluttavaa elämäntapaa, mutta asenteissaan nuoret ovat aineettomien arvojen kannalla. Henkilöauton omistus ja käyttö lisääntyy tulotason mukaan. Kuka haluaa taloudellista kasvua. Mielekäs työ, verojen nousun estäminen ja ympäristönsuojelu ovat kolme yhtä tärkeää arvoa, jotka niin nuoret kuin vanhat jakavat. Kuka vastaa ympäristöongelmista Vaikka väestö tuntee omaakin vastuuta ympäristöongelmista, on teollisuuden toimintaan ympäristönsuojelun eteen tyytymättömiä kolmeneljäsosaa. Esimerkiksi oman auton käyttönä työmatkoilla, vaikka hyvin tietää sen haitoista. Asenteet yhtä, käytäntö toista Miten sitten useimpien myönteinen ympäristöasenne näkyy käytännössä. Tässä tutkimuksessa innokkaimpia tinkijöitä olivat kaikkein tyytyväisimmät: vihreät ja RKP:n kannattajat. Usein tarvitaan lainsäädäntöä painostamaan. Kun kulutustasoa siis pidetään riittävänä, mikä pakko on enää pyrkiä taloudelliseen kasvuun. Verotuksen kautta ympäristön suojelua suostuisi rahoittamaan 64 prosenttia suomalaisista. Näin moni on myös sitä mieltä, että valtion ja kuntien pitäisi ottaa päävastuu ympäristönsuojelusta. He hasuoMEN LUONTO 8/ 86 45. Uusitalon mielestä tämä ei kerro niinkään vihreilystä kuin kiinteistä sukulaisuussuhteista, tradition voimasta. Työläiset ovat monen tutkimuksen mukaan kaikkein valmiimpia tinkimään omastaan kun tarvitaan. Ympäristöveroon on myös halukkaita, mutta lämpimimmin kuluttajat suhtautuvat keinoihin, jotka eivät vaadi taloudellisia uhrauksia heiltä itseltään. 1tus lä tai palstalla. Suomalaiset ovat jopa valmiita maksamaan tuotteiden hinnoissa yrityksille määrätyt sakot tai verot, jos niiden avulla ympäristölle haitallista tuotantoa saadaan ympäristöystävällisemmäksi. Myös työläisillä oli voimakas solidaarisuusideologia. Ympäristöhaitat eivät ikäänkuin häntä kosketa vaan kasautuvat huonompiosaisten kannettaviksi ja maksettaviksi. D 15. Asenteiden ja kulutuksen välistä ristiriitaa Uusitalo tutki juuri kysymällä millä tavalla henkilö kulkee työhön. Lähes puolet käyttää henkilöautoa, kolmannes kävelee tai pyöräilee, neljännes turvautuu joukkokuljetuksiin. Yli puolet ovat valmiita tinkimään elintasostaan jos saavat takeet siitä, että näin saadut varat menevät lyhentämättöminä kehitysmaihin. Nuoret ja perheettömät tinkisivät eniten, perheilyiässä olevat vähiten. Jos taas niukat luonnonvarat määritellään yhteiseksi omaisuudeksi, on luonnollista että aiheuttaja maksaa haitat eikä vaadi yhteiskunnalta korvausta. Erityisesti maanviljelijäväestö seuraa luonto-ohjelmia. Tutkimuksessa paljastui myös se, että on tyytyväisiä, jotka eivät halua tinkiä mistään ympäristönsuojelun hyväksi. Auton käyttöä perustellaan julkisen liikenteen puuttumisella sekä mukavuudenhalulla. Naiset ovat tässä suhteessa solidaarisempia kuin miehet. Vähiten arvostetaan kulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Talouskasvua ideologiana puolustavat eniten 2029-vuotiaat sekä ylemmät toimihenkilöt. Vihreät erottuvat muista: he kannattavat ympäristönsuojelua, mielekästä työtä sekä monipuolista kulttuurielämää, tässä järjestyksessä. ainakin periaatteess_a luavat useita asioita yhtä aikaa. Jos jokin ympäristöongelma sattuisi kohdalle, 80 prosenttia kansalaisista arveli ryhtyvänsä toimiin. Jos kuitenkin henkilö pystyy suoraan tulojensa nojalla eristäytymään hienolle asuinalueelle turvalliseen asuntoon, hän tuskin edes kannattaa ympäristönsuojelun ohjailua laeilla tai hinnoilla. Vertailujen avulla voi kumminkin päätellä jotain siitä, mitkä arvot ovat keskeisiä, mitkä väistymässä. Myös kaupunkilaiset vetoavat näihin syihin. Työttömyyden vähentäminen on tämän tutkimuksen mukaan suomalaisille tärkeintä. vsk. Vaikka ihmiset siis suostuvat tutkimuksessa tällä tavalla panemaan arvoja järjestykseen, heidän arvomaailmansa lienee pikemminkin pirstaleinen. Harrastusinto kasvaa iän karttuessa (vihjeeksi Luonto-liitolle). Pienituloisimmat ovat jopa tyytyväisempiä kuin keskituloiset. Suurin osa onkin tyytyväisiä elintasoonsa, eikä tyytyväisyys riipu tuloista. Nykykäytännön mukaan teollisuus vetoaa perinteeseen, jonka mukaan se voi vapaasti omistaa ilman, vedet ja luonnonmaisemat
_ 1 J Turun palon jälkeen maan :EL_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ akateemisen opetuksen ahjo siirtyi Helsinkiin, niin myös kasvitieteellinen puutarha. Tieteelle ja yleisölle Keidaskaan Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa vierailee vuosittain yli 100 000 kävijää ja kiinnostus kasvaa vuosi vuodelta. Kasvitieteen opetuksen t ~tarpeita ajattelivat jo 1700Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha kasvihqe_neineen sij~·tsee ~saniemessa '.Alue~la nn mvOs vuosisadan vaihteessa rakennettu Kasvitleteen laitosr kennus. Ahti. Engelin suunnittelemien kasvillbbneiden p hjakaavaa. Kaikki vierailijat eivät toki ole tavallisia harrastelijoita. vsk.. sehän kukki keväällä Gruusiassa. Ritva Kupari Vaikka suurin osa kasvitieteellisen puutarhan ulkona kasvavista kasveista on asettautunut talvilepoon, riittää kaamoksessa kulkijalle ihmettelemistä puutarhan sisätiloissa, kukoistavissa kasvihuoneissa. Ympäristön saastuminen varmasti on vaikuttanut tähän. Nxstriimin piirus1.u1te11 muk n. Iso kasvihu n'e on luvun puolivälissä Linnen .,. En ole ainoa, joka vaeltaa tänne halvalle etelänmatkalle. Ihan viime vuosina taas kiinnostus luonnontieteellisen perustiedon saamiseen yleensä on kasvanut. . Kasvihuoneet noW1a tav411 alkuperäisten, C. Me palvelemme sekä soveltavaa kasvitieteellistä tutkimusta että yteisöä. G. Yleisöä vo1s1 palvella monin tavoin, mutta tilat ovat liian pienet ja työvoimaa on liian vähän toimintojen monipuolistamiseen. Niin, vierailu voi vetreyttää muistoja tai käydä etelänmatkasta. L. Kasvitieteellisen puutarhan amanuenssi Annikki Palmen kertoo, että hyvin monet tulevat tänne etsimään, tunnistamaan ja ihailemaan etelässä näkemiään kasveja. Eri aikoina kasvitieteellisen puutarhan toiminnan painopisteet ovat heilahdelleet tutkimuksen tarpeiden 16 ja yleisön tiedontarpeen tyydyttämisen välillä. Esimerkiksi yleisön neuvontatyöhön ei riitä työnteSUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Mikä on tilanne tänään, puutarhan esimies Leena Hämet. Mahtava kameliapensas on täynnä kukkanuppuja ... Katleija kukkii, ihmeköynnös ja huumaavan tuoksuinen orkidea. ~· , oppilaat Johan Browallius J rakennettu 1800-luvun lopulla K. Suurin osa on tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. tivat puutarhan Turkuun. Iso kasvihuoneja Pehr Kalm, jotka perus~ · · ., ak · 11· · · kk k h ·rakennus sivusiipmeen on suo1e,tu r ennustaitee 1sest1 arvo aan o teena. Yliopiston opiskelijoiden ja opettajien lisäksi kokoelmia hyödyntävät entistä enemmän puutarhaja metsäalan oppilaitosten opettajat ja oppilaat. Silmät eivät voi tarttua kaikkiin kahteen tuhanteen lajiin tänne pitää tulla uudestaan
Me lähetämme puolestamme vuosittain näihin ulkomaisiin puutarhoihin luettelon saatavilla olevista suomalaisista luonnonkasvien siemenistä. perennoja, kirsikkaja luumupuita sekä puistoruusuja. Ne elävät täysin ihmisen varassa huonekasveina viileillä ilmastoalueilla kuten meillä tai lämpimissä maissa puistoissa ja puutarhoissa. Hämet-Ahti ja Annikki Palmen. Ideoista ei ole pulaa, sanovat Leena SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Madagascarin sukkulentit ovat esimerkkejä lajeista, jotka ovat häviämässä luonnonvaraisilta kasvupaikoilta. Uhanalaisten kasvien suojelu on kasvitieteellisten puutarhojen uusin haaste. eräät käpypalmut, punasarja ja piikkikruunu. Miten se voi onnistua. Luonnonsuojelu ja uhanalaisten kasvie,n suojelu ei saa kasvitieteellisissä puutarhoissa olla muutamien kasviyksilöiden tehohoitoa, Leena Hämet-Ahti ja Annikki Palmen painottavat. vsk. Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa vaalitaan mm. Ylipuutarhuri on tehnyt siementen keruumatkan aina Amurin alueelle ja Altaille saakka. Useiden meikäläisten uhanalaisten kasvien ekologia on lisäksi sellainen, että ne eivät ainakaan nykyisten tietojemme ja taitojemme varassa tulisi kunnolla puutarhassa toimeen, HämetAhti perustelee. Monet näistä lajeista ovat jo kokonaan kadonneet luonnonvaraisilta kasvupaikoiltaan. Se on ainoa kotimaista kantaa oleva uhanalainen yksilö. Jos kasvit joutuvat yksinomaan puutarhoihin, niiden perimä köyhtyy. Entä kotimaiset uhanalaiset lajit, onko niitä puutarhassa. Siemenet luonnosta Helsingin yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla on vaihtoyhteydet yli viiden sadan eri puolilla maailmaa sijaitsevan kasvitieteellisen puutarhan kanssa. Suoja katoaville lajeille Yksi kasvitieteellisten puutarhojen tehtävä on säilyttää vanhoja koristekasvija viljelykasvikantoja. Punaisin nimikilvin varustettuja uhanalaisia subt-.. Näitä yhteyksiä tarvitsevat ennenmuuta tutkijat hankkiessaan eri lajien siemeniä ja muuta aineistoa. Mitään vakuuttavaa kokemusta onnistumisesta ei ole. Usein ihminen ei ole tuhonnut vain tiettyä harvinaista kasvilajia, vaan kokonaisen osan ekosysteemistä ja sen uudelleen luominen lienee ylivoimaista, Leena Hämet-Ahti arvelee. Mielestäni suomalaiset uhanalaiset kasvit tulisi suojella säilyttämällä niiden luontaiset kasvupaikat. Yliopiston puutarhaan kuuluvassa Suitian arboretumissa on yksi kuusamolainen talvikkipaju. Perimmäisenä tarkoituksena on palauttaa kasvilajit puutarhojen huomasta joskus takaisin luontoon. oksessa kijää säännöllisesti kasvihuoneiden aukioloajoiksi. Tällaisia kasveja ovat mm. Puutarhan kokoelmia on täydennettävä jatkuvasti. rooppisia tai trooppisia kasvilajeja on kokoelmissa noin 50. Kokoelmia pyritään laajentamaankin niin paljon kuin puutarhan tilat suinkin antavat myöten. Tänä talvena levitettävässä luettelossa tarjotaan lähes tuhannen kasvilajin tai -kannan siemeniä, Hämet-Ahti selvittää. Uusia siemeniä hankitaan mahdollisuuksien mukaan luonnosta ja sellaisilta seuduilta, jotka vastaavat ilmastoltaan Uuttamaata. Näin saamme monia uusia lajeja, joista voi saada lähinnä Etelä-Suomeen uusia, entistä paremmin menestyviä koristekasvilajeja ja -kantoja, HämetAhti kertoo. 17. Puutarhassa kasvaa muitakin Suomessa uhanalaisia lajeja, mutta ne ovat ulkomaista alkuperää. Suojelutyön niinkuin kaiken puutarhan työn painopiste on tiedon jakamisessa elämyksiä unohtamatta. Jos olisi yksi yleisöamanuenssi, jos voisimme järjestää yleisöluentoja, näyttää filmejä jne
18 Aukeaman kuvat Markku Nironen SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Puutomaattia käytetään tomaatin tapaan. vsk .. Hopeapylväskaktus on kotoisin Andien kuivista laaksoista Pohjois-Argentiinasta. Viikunakaktuksia näkee kukkaikkunoilla ja Välimerenmaissa villiintyneinä. Kaisaniemessä kohtaat Amerikan, Afrikan ja Aasian kasvimaailman Trooppisen Amerikan kasveja esittelevässä huoneessa on paljon hyötykasveja. Täällä kasvatetaan subtrooppisten aavikkoja puoliaavikkoalueiden kasveja. Uudessa Seelannissa. Kaktushuoneen ilma on aina kuivaa. Kuvan latuskavartinen opuntiaeli viikunakaktus on alkuperältään amerikkalainen mehikasvi. Puutomaatti on eteläamerikkalainen koisokasvi jonka hedelmiä tuotetaan paljon mm. Monet niistä, kuten avokado, guava, papaija ja kuvassa näkyvä puutomaatti, ovat vastikään ilmestyneet kauppoihimme
Tässä keltakukkainen kiinanruusu. Täältä voi etsiä kotikukalleen nimen, voi löytää tuttujen kasvien harvinaisempia sukulaisia ja uusia ehdokkaita ikkunalleen. Väriltään valkoisesta kirkkaanpunaiseen vaihtelevia fiamingokukkia myydään meillä myös leikkokukkina. Flamingokukka on trooppinen laji, joka kasvaa amerikkalaisten sademetsien aukkopaikoilla. Huonekasvihuoneessa on muutamia kiinanruusulajikkeita. vsk . monissa Huonekasvit on keskitetty samaan huoneeseen. 19. Sen tropiikkia jäljittelevässä, kuuman kosteassa ilmassa kasvavat monien palmujen, vehkakasvien ja banaanien . ...,._,11 .. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. 1 joukossa jättibambut. Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevan jättibambum versot saattavat kasvaa jopa 50 cm vuorokaudessa. Ku vassa begonioita, fiamingokukkia ja palmuja. ,,,.. Kasvihuoneiden keskus on lähes JOO-vuotias, korkea palmuhuone
Se löydettiin uutena lajina vasta 1800-luvun puolivälin tienoilla. Parhaiten otus kuitenkin tunnetaan ajoittaisista joukkovaelluksistaan, joita liioitteluhakuinen ihmismieli on aikojen kuluessa kuvannut ja selittänyt mitä merkillisimmin tavoin. Vielä jokunen vuosikymmen takaperin vaellukset toinenkin sopulilaji; ikikuusikkojen siniharmaa metsäsopuli. Kerrottiin valtavista, mattoina etenevistä scipulilaumoista, jotka syöksyivät tämän kummallisen viettinsä pakottamina rotkoihin tai hukuttautuivat vesistöihin. vsk.. Siniharmaassa turkissa on takaselässä lämpimänruskea laikku. Sopulilla tarkoitetaan yleensä mustanja ruskeankirjavaa, parikymmensenttistä tunturisopulia, jonka vaeltajanmaine on mahtavaksi paisunut ja laajalle levinnyt. Viime jääkauden tai ainakin sen loppuvaiheet se on sinnitellyt Jäämeren rannikolla Jäättömi20 nä pysyneillä huipuilla ja saarilla. Sitä tavataan pelkästään Fennoskandian tuntureilla sekä Kuolan niemimaalla. pantiin itsemurhavietin tiliin. Teksti ja kuvat: Heikki Willamo Kaksi vaeltajaa Noin kymmensenttinen metsäsopuli on väritykseltään varsin erikoinen. Mutta maassamme elää Tunturisopuli voisi hyvin olla kansallisnisäkkäämme, sillä se on Pohjolan ainoa kotoperäinen nisäkäslaji. Parhailla sopulialueilla Skandinavian suurtuntureilla tunturisopulit noudattavat muiden myyrien tapaan nelivuotista kannanvaihtelurytmiä, vaikkakaan jokainen huippu ei johda SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Nykyisin toki tiedetään arkinen totuus: Sopulit vaeltavat aina yksittäin ja liikkeellepanevana voimana on ylitiheän kannan aiheuttama tilanpuute sekä ruokavarojen hupeneminen. Vaeltaja sekin, mutta useimmille tuiki tuntematon. Lajin erottaminen muista myyristä on näin ollen helppoa
Mikä sopulimassat saavuttavat 21. Tällaiset näyt olivat omiaan vahvistamaan kertomuksia itsemurhia tekevistä sopulilaumoista. sellaiseen törmätessään vat sopulit liikkeelle, ja ne Sopulikannat kääntyvät osakseen äkäisen kiroustulvaeltavat alaspäin puronotjyrkkään nousuun ja seuvan ja kipakkaa hammaskoja ja suopainanteita nauraavan syksyn koittaessa titen kirskutusta. sääntymiskykyisiksi reilun tahansa elävä olento saa Kevään sulamisvedet ajakuukauden iässä. seen. vsk . tuttu ja tuntematon vaellukseen. Aallokko on pienille uimareille surmaksi ja hukkuneita sopuleita kerääntyy tuulenpuoleisiin poukamiin joskus kasapäin. Muutto keväin syksyin Tunturisopulit viettävät talvensa suurtuntureiden lakialueilla, paikoilla joihin tuuli kasaa lunta metrien paksuisiksi kinoksiksi. myötämäkeen. Suomessa sen sijaan kannat saattavat sopivien biotooppien puutteessa olla vuosikymmeniä alhossa. Kesän lisääntymisheys on niin suuri, että eläimättä piskuinen sisupussi kausi kuluu paljakan alamet törmäilevät jatkuvasti iskee hampaansa suureenosissa saroja ja ruohoja to1sunsa. syöden, kunnes syksy saa kasvaa ja kun ruokakin käy Hullunrohkealta vaikutotukset vaeltamaan takaisin vähiin, alkavat sopulit vaeltava reuhaaminen on motalvisijoilleen. karvakorva ehtii pujahtaa Pesään syntyy kerrallaan Tässä vaiheessa toisiinsa Iituskaisen kiven suojiin. taa alaspäin. Aggressiivisuus kin saappaaseen. vajaa kymmenen pentua ja hermostuneet sopulit ovat Syksyn mittaan vaeltavat ne tulevat puolestaan Iihyvin aggressiivisia. Tunturisopuli on hyvä uimari, muttei mene mielellään veteen. Sitten suotuisien olosuhteiden sattuessa lisääntyminen kiihtyy ja eläimillä on edessään mieron tie. Ilmansuunta nesti sopulin pelastus auSuotuisien olosuhteiden voi olla mikä tahansa, mutkeassa paljakassa: Vastusvallitessa lisääntyminen jatta eläimet pyrkivät aina taja hölmistyy hetkeksi ja kuu talvella hangen alla. Kosteassa maassa kasvaa nukkamaista sammalta, jota otukset käyttävät ravinnokSUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Häpeiledatellen. Rantaan tullessaan vaeltaja kuikuilee pitkään viimeisillä vesikivillä ennen uimasille uskaltautumista
Suuretkin petoeläimet siirtyvät sopulidieettiin ja vaihtoehtoiset saaliseläimet saavat olla rauhassa. Sopuleiden maailmassa on vielä paljon selvitettävää. vsk.. Metsäsopuli on askarruttanut tutkijoita monin tavoin. Mikäli lisääntyminen yhä jatkuu, on eläimillä syksyn tullen edessään liikekannallepano. Yksi seikka on epäsuhta, joka vallitsee joskus tapahtuvan räjähdysmäisen lisääntymisen ja pienen poikasmäärän välillä. Miksi, sitä ei tiedetä. Se viettää hiljaista ja salaperäistä elämäänsä paksusammaleisten kuusikkojen ja korpijuottien kätköissä karhun ja varpuspöllön naapurina. Miksi sitten juuri sopuleille on kehittynyt moinen vaellussysteemi, eiväthän muut myyrät vaella runsastuessaan. Otukset voivat piileskellä vuosikymmeniä täysin huomaamattomina, kunnes lisääntyminen jostain syystä kiihtyy ja jatkuu tunturisopulien tavoin läpi talven. Lajin kannanvaihtelut ovat huomattavasti epäsäännöllisempiä eikä myyrille ominaista nelivuotisrytmiikkaa ole voitu havaita. On palattu alkutilanteeseen. Kolmas tyyppi synnyttää puolestaan kolme naarasta yhtä urosta kohti ja yhteenlaskettuna syntyy tuo mainittu sukupuolijakautuma 3: l naaraiden hyväksi. Vaelluksen perimmäinen tarkoitus on uusille elinalueille levittäytyminen havumetsät ja pysähtyvät talvenviettoon. Vaellusten perimmäinen syy lienee levinneisyysalueiden laajentaminen sopiville, mutta vielä tyhjinä oleville alueille. Sopulien niin tunturikuin metsäsopulienkin vaellukset ovat melkoisia luonnonnäytelmiä, joiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Voisi ajatella, että biotooppivalinnassaan pitkälle erikoistuneet sopulit tarvitsevat vaelluksiaan, koska ihannebiotoopit sijaitsevat erillisinä saarekkeina joskus etäälläkin toisistaan. Suotuisissa oloissa lisääntyminen jatkuu läpi vuoden. Tällä tavalla naarasvaltainen populaatio voi lisääntyä nopeasti, vaikka poikasmäärät ovatkin verrattain pieniä. Eristetyt kannat saattavat helposti tuhoutua ja vaelluskäyttäytyminen on syntynyt paikkaamaan moisia menetyksiä. Syksy syksyltä aaltoina etenevä vaellus voi kestää kymmenisen vuotta ja edetä useita satoja kilometrejä alkulähteiltään. 22 Tunturisopulin lisääntymistahti on parhaimmillaan mahtava. Sammalenpurija napsii järjestelmällisesti vihreät latvaversot jättäen nam tunnusomaisen käyntikorttinsa paksuun sammalpatjaan. Selitys on toki vain yksi monista ja se voi hyvinkin olla väärä tai vain osa totuutta. Ne viettävät hiljaiseloa vuosikymmenien ajan välillä runsastuen välillä väheten, kunnes niille taas kerran koittaa suotuisat olot ja uusi vaellus saa alkunsa. Merkillinen metsäsopuli Tunturisopulien vaeltaessa näyttävästi tunturimaan avaruudessa pitää salaperäinen metsäsopuli huomattavasti matalampaa profiilia. Merkillinen sukupuolijakautuma perustuu siihen, että naaraita on perintötekijöiltään kolmea erilaista tyyppiä. Yksi tyyppi synnyttää normaalisti yhtä paljon uroksia ja naaraita, toinen pelkkiä naaraita. Ensimmäiset merkit kantojen paisumisesta ovat sammalikkoon ilmestyvät pienet polut sekä ruskeat, pyöreähköt laikut. Naaräs synnyttäa nimittäin normaalisti vain nelisen pentua kerrallaan. Asialle löytyi nisäkäsmaailmassa ainutlaatuinen selitys: Metsäsopulipopulaatiossa on naaraiden osuus kolme neljäsosaa. Aitona kuusikoiden piileskelijänä metsäsopuli on taipaleelle sukulaistaan huonommin varustettu. Useimmiten vaellukset ovat paikallisia, yhden metsäalueen puitteissa tapahtuvia. Sinne tänne syntyykin pieniä erillisiä kantoja, mutta oloissamme ne hiipuvat hiljaa pois. Ylätunturissa majailee huomaamaton sopulijoukko. Lisääntyminen jatkuu ja seuraavana suvena on edessä sama ruljanssi. Vaelluksen perimmäinen tarkoitus on uusille asuinalueille levittäytyminen. Joka tapauksessa alkaa oudonoloisia, siniharmaita karvapalloja ilmaantua kylille ja teille. D SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Pentuja syntyy kerrallaan viidestä jopa kymmeneen ja ne ovat puolestaan sukukypsiä jo runsaan kuukauden ikäisinä. Kun edellinen koettiin 1970-luvulla, voisi seuraavan arvuutella osuvaksi ensi vuosituhannen alkuun. Ne ovat metsäsopuleiden syönnöksiä. Yhteistä suuntaa ei ole ja kaikki on kovin päämäärättömän tuntuista. Suurten vaellusten aikana liikkeellä on tuhansittain eläimiä, mutta koskaan vaellukset eivät saavuta samoja mittasuhteita kuin tuntureilla melskaavien sukulaisten. Suurvaellusten väli tuntuu Suomen Lapissa olevan noin kolmekymmentä vuotta. Intokin lopahtaa usein kesken ja matkanteko katkeaa lyhyeen. Ruokaa, siis sammalta, luulisi piisaavan eivätkä eläimet myöskään ole toisilleen vihamielisiä. Syyt kantojen äkilliseen paisumiseen ja vaellusten käynnistymiseen ovat myös hämärän peitossa. Pikkunisäkäspyyntiin erikoistuneet pedot viettävät karvakorvien kustannuksella kissan päiviä kasvattaen tavallista suurempia poikueita. Ikikuusikon hämärässä Metsäsopuli on itäinen taigametsien laji. Sen uimataito on heikko, joten se ylittänee vesistöjä vieläkin haluttomammin kuin tämä
Asiamiehenä toimiminen on luonnonsuojelutyötä. SUOMEN LUONTO etsii asiamiehiä Suomen Luonto on luonnonsuojeluliikkeen "äänenkannattaja". Siitä saa myös pienen palkkion, sillä Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa asiamiehille 40 mk jokaisesta uudesta Suomen Luonnon tilauksesta. -· Suomen Luonto tarvitsee tarmokkaita asiamiehiä hankkimaan lehdelle uusia tilauksia. 23. vsk. Saat Suomen luonnonsuojeluliitosta tarkemmat ohjeet, asiamiestunnuksen ja näytenumeroita. Lehti tekee tunnetuksi luonnonja ympäristönsuojelua sekä edistää luonnonharrastusta. llmoittautumalla et sitoudu mihinkään, vaan saat oikeuden toimia asiamiehenä, jolle voidaan maksaa asiamiespalkkiota. Ilmoittaudu oheisella lomakkeella Suomen Luonnon · asiamieheksi. r------------------------------------, ILMOITTAUDUN SUOMEN LUONNON ASIAMIEHEKSI NIMI LÄHIOSOITE POSTIOSOITE PUHELIN HENKILÖTUNNUS PANKKIYHTEYS VEROTUSKUNT A Palauta Suomen luonnonsuojeluliittoon, PL 169, 00151 Helsinki L ____________________________________ _ SUOMEN LUONTO 8/86 45
Lumipyrylläkin sen on oltava käyttövarma; juuri silloinhan lisäruokinta on tarpeen, kun muut ruuanhankintapaikat jäävät lumen alle. Likaisten lintulautojen välityksellä leviävä salmonelloosi voi taudin kannalta suotuisina talvina tartuttaa esimerkiksi punatulkkumme niin, että linnuista menehtyy valtaosa. Maapähkinän palkoja voi pujottaa rautalankaan. Jokainen, jolla ei ole peukalo aivan keskellä kämmentä, voi kehitellä oman lintulautamallinsa, kunhan muistaa muutaman perusasian. Maapähkinät ovat omiaan talitiaiselle, mutta kelpaavat kyllä muillekin, jos nokka vain on kyllin vahva takomaan pähkinät murusiksi. Ennen pitkää talia ilmaantuu maistelemaan jokin harvinaisempikin lintuvieras. Tuottajamme haluavat, että linnuille syötetään vain kotimaista kauraa. Kuopat on valettu esimerkiksi kotona lämpimässä talia täyteen. Ruokaillessaan linnut istuvat orrella peräpää turvallisesti ruuasta poispäin. Läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta perin merkittäviin luonnonsuojelutekoihin, mutta aina voi toki harrastaa pienimuotoisempaa ympäristönhoitoa. · Laajat alueet voivat kokonaan tyhjentyä linnuista niiden kerääntyessä mieluisan ravintolähteen ääreen. Näin tarjoaisimme linnuille suojaa talven kylmyydeltä, sillä monet talvilinnuistamme ovat kololintuja. Talin voi tarjota myös lintukellossa: Kukkaruukun pohjan reiästä pujotetaan naru . Keinoja on rajattomasti: hakkuissa säästetään metson hakomismännyt ja soidinpaikat ja pyylle lepikoita kuusikorven puronvarressa, seudun viimeinen suo jätetään ojittamalla ja lintujärvi laskematta. Säiliö täytetään avattavasta katosta ja siemenet tai muu ruoka valuu esiin sitä mukaa kun linnut syövät. Vaikka talitiaisemme eivät koskaan olisi moista tekelettä ennen nähneetkään, ne oppivat lyhyessä ajassa takomaan siitä syötävän näkyviin ja suihinsa. Talin sulattamisessa on syytä olla varovainen, jottei tuli pääse karkaamaan sulaan rasvaan. Kun tali on jähmetSUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Vai oppivatko. Ruokintapalikka voi olla esimerk iksi noin 30 sentin mittainen koivuklapi, johon on porattu kuoppia. Talista energiaa Talinpalasen ripustaminen talvisydännä puunoksaan tai ikkunanpieleen talitiaisia varten on yhtä perinteinen ja suomalaiskansallinen tapa kuin kauralyhteiden tarjoaminen jouluna punatulkuille ja keltasirkuille. Ne lyöttäytyvät suuriksi parviksi sellaisille pihoille, joista löytyy auringonkukkaa. Suositeltavin ruokintalauta on sellainen, jossa on ruokaa varten erillinen säiliö . Lintulaudan tapahtumista ja vieraista voi tehdä vaikkapa muistiinpanoja. Puintijätettä kannattaa kokeilla. Pönttöjen teon ja ripustamisen voisi siirtää hyvällä syyllä syksyyn. Lintulaudan pitää pysyä siistinä Kaupoista voi ostaa monenlaisia pikkulinnuille tarkoitettuja ruokintalautoja ja muita -laitteita. Tämä taas tietäisi sitä, että ruokintapaikoilla kävisivät vain varpuset ja keltasirkut sekä pulut ja fasaanit. Nyt talven tullen ruokimme pikkulintuja ja ennen muuttolintujen paluuta rakennamme niille pesäpönttöjä; näin olemme oppineet auttamaan siivekkäitä ystäviämme. Jos haluaa viedä talia kauemmaksikin asumuksista, voi käyttää erityisiä ruokintapalikoita. Kukkaruukku valetaan täyteen sulaa talia, jonka joukkoon on sotkettu maapähkinöitä tai auringonkukan siemeniä. Tämän maapähkinä-kebabin voi sitten panna oksaan roikkumaan ja käydä tarkkailemaan, mitä tapahtuu. Jos talinpalanen ei ole kunnolla kiinni, närhi tai kuukkeli kuskaavat metsän tuntumassa sijaitsevalta ruokintapaikalta tarjolla olevat talit pian omiin piiloihinsa. Niissä ei kuitenkaan aina ole ajateltu niinkään lintujen parasta kuin lintulaudan 24 kauneutta eli ihmissilmän miellyttämistä. Jos talia on saatavana runsaasti, esim. Kasvimaan reunaan unohdettu takiaispehko voi olla kasvimaan kaunistus ainakin tiklin silmin tarkasteltuna. Terho Poutanen Ruoki lintujatutustu1 Ruokintapaikan lintujen tarkkaileminen on mielenkiintoista ajankulua. Kaatamatta jätetty pihapihlaja tarjoaa syksyisin ravintoa monilajiselle lintujoukolle ja silmäniloa itselle pitkin vuotta. Se voi olla palokärki tai pikkutikka. Maan pohjoispuoliskossa voi lapintiaisesta saada säännöll;Lintu kello J J sen ruokavieraan, etelässä tali saattaa houkutella pihaan harmaapäätikan tai oikein hyvässä lykyssä va lkoselkätikankin. Sulaa talia voi valaa ikkunan edessä olevan pihapuun oksille tai kaarnaiselle rungolle . teurastamoista, sitä voi tarjota linnuille monin eri tavoin. Toiseksi lintulaudan tulee olla rakenteeltaan sellainen, ettei sillä ruokaileva lintu voi ulostaa ruuan joukkoon. Näin vältytään ruokintalaudan likaantumiselta. Jos piha tai muu ruokintapaikka on metsässä tai edes sen reunassa, homötiaiset ovat vakituisia vieraita. Lintujen ravintokasveja pihapiirissääu suosiva voi muutamassa vuodessa muuttaa ympäristönsä oikeaksi lintuparatiisiksi. Vaikka ne hakkaisivat joka kevät uuden kolon pesäänsä varten, yöpymiskoloiksi ne kelpuuttavat pöntötkin. Narun päähän sidotaan pakettinappula tai vastaava tikun pätkä. Niiden suosio ruokkijoiden joukossa on kuitenkin viime vuosina laskenut. Luonnossa lintujen niin kuin muidenkin eläinten toimeentuloa ja esiintymistä eniten rajoittavia tekijöitä ovat ravinnon ja pesäpaikkojen puute. Myös hampun siemenet ovat tuontitavaraa. Käpytikka on ahkera talilla vierailija, yksinomaan tiaisia ruokkimaan varautuneen mielestä suorastaan talin rohmuaja. Rasvaja energiapitoisen tuontiravinnon tarjoaminen monipuolistaisi kummasti lintulaudan vierailijajoukkoa. Paras tapa järjestää ruokaa linnuille ja muille eläimille on pitää elinympäristömme mahdollisimman monipuolisena. Viherpeipot ja punatulkut ovat erityisen persoja auringonkukan siemenille. Jokaisella talvella on myös omat erityispiirteensä; milloin lintulaudoille tupsahtavat pähkinänakkelit kaukaa Siperian taigalta, milloin taas urpiaiset kansoittavat ruokintapaikat. Hampunsiemenet voi korvata hyvin muilla pienikokoisilla siemenillä, kun hemppokaan, "hamppuvarpunen", ei meillä ole säännöllinen talvehtija. Maatalouspolitiikkaa Lintujen talviruokintaan liittyy aimo annos maatalouspolitiikkaakin. Lintulaudalta pitää saada ruokaa aina. Talille ovat persoja muutkin tiaiset. Hyvää linnunruokaa olisivat rikkaruohojen siemenet, jos niitä vain olisi jostakin saatavana monikaan ei voi itse rikkaruohoja tätä varten kasvattaa. vsk .. Vaikka peruslajisto ei kovin moninainen olekaan, aina silloin tällöin ilmestyy lintulaudalle jokin uusi tuttavuus
vsk . BBC tekee paraikaa intujen talviruokinnasta TV-elokuvaa, joka varmasti nähdään aikanaan meillä kin. Maapähkinä-kebab puddingia ja muuta reseptiruokaa. Brittein saarilla, missä lintujen ruokinnalla on pitemmät perinteet kuin meillä Ua missä talvi on leudompi kuin Suomessa!), pihapiirin linnuille tarjotaan jos jonkinlaista Oikein suunniteltu ruokinta/auta. Linnut eivät pääse ulostamaan ruuan joukkoon. Siellä m yös linnut totutetaan ruokailemaan kädestä, mikä mm . Muutoin ruokintapaikalle saattaa jäädä vaikkapa peippoja ja järripeippoja talvea uhmaamaan . Piirrokset: Laila Nevakivi luontoon aitiopaikalta tynyt, kukkaruukku ripustetaan ylösalaisin oksaan. Lintujen toimeentulon kannalta kriittisintä aikaa on joulu-tammikuu, jolloin päivä ja samalla ruuanetsintään käytett ävissä oleva valoisa aika ovat lyhimmillään. Sen ilmestymistä ei kannata pelästyä, sillä pikkulinnut ehtivät riittävästi suojaan , jos lä hellä on vaikkapa orapihlaja-aita, marjapensas tai muu haukan lentoa hidastava este. Kissa saa nuolla näppejään, jos lintulauta roikkuu siltä tavoittamattomissa. Erityisesti kovien pakkasten ja lumipyryjen aikana ruokintaa ei tule laiminlyödä . Siivekkäistä saalistajista yleisin o n varpus haukka. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Siihen mennessä ruokkikaamme siivekkäitämme kuten tähänkin saakka. punarinnan suhteen yleisesti onnistuukin. D 25. Keskitalvi kriittisin Ruokintaan ei tule ryhtyä ennen kuin muuttolinnut ovat lähteneet. Kun ruokintaan on kerran ryhdytty, sitä tulisi jatkaa kevääseen ainakin silloin, kun on saanut talvea huonosti kestäviä lintuja jä ttäytymään keinoruokinnan varaan. Ruokasäiliö täytetään avattavasta katosta ja siemenet valuvat esiin sivuista sitä mukaa kun linnuc syövät. Kun sitten yhtenä aamuna kahvia hörppiessään huomaa tuijottavansa varpuspöllön keltaisiin silmiin, voi onnitella itseään: lintulauta ympäristöineen on muotoutunut osaksi luontoa, osaksi elämää. Käpytikka ei pysty kauan roikkumaan kukkaruukun reunassa, joten siitä kään ei ole tiaisille haittaa. Silloin brittien " hullutuksiin " pitä nee ottaa uudelleen kantaa. Linnuille tarjottava ruok a ei saa olla pilaanunutta eikä suolaista. Aitoja muuttolintujakin , esimerkiksi punarinnan tai mustapääkertun, voi joskus tavata ruokintapaikaltaan vielä lumentulon jälkeenkin. Lintulaudan vieraat ravintona Lintujen vilske ruokintapaikan tienoilla houkuttelee esiin myös niiden viholliset. Tiaisista ei tule olemaan puutetta
Yli puolet kenialaisista on alle 15-vuotiaita. Heidät on saatava hyväksymään uusi vesihuoltojärjestelmä ja kokemaan se omakseen. Toisin kuin Suomessa, suurin osa puusta käytetään polttopuuksi ja vain vähäinen osa teollisuuspuuksi. Väestö kasvaa nopeasti, viljelymaasta pulaa Noin puolitoistakertaa Suomen kokoisessa Keniassa on 20 miljoonaa asukasta. Keniassakin nämä ongelmat ovat kärjistymässä metsien häviämisen, aavikoitumisen ja kiivaan väestönkasvun myötä. Hieman yli kahdesta miljoonasta metsähehtaarista on noin kymmenesosa istutusmetsää. Tuhansia kaivoja Länsi-Keniaan Maaseudun vesihuoltoprojekti on meneillään Läntisessä maakunnassa, joka on erittäin tiheästi asuttu ja on myös Kenian köyhimpiä seutuja. Lisäksi suojataan satoja lähteitä, joiden vesimäärä on riittävän suuri ympäri vuoden. Tällä alueella väestöntiheys (240 as./km 2 ) on yhtä suuri kuin Euroopan tiheimmin asutuissa maissa. Pääkaupungissa Nairobissa asuu nyt jo puolitoista miljoonaa ihmistä, ja se kasvaa erittäin nopeasti: kaupungin laidoille syntyy jatkuvasti uusia slummeja. Tähän mennessä vesipisteitä on valmistunut noin tuhat ja uusia syntyy 500 vuosivauhdilla. Kukin kaivo tai lähde palvelee noin 200 asukasta. Kehitysyhteistyö keskittyy maaja metsätalouteen, maaseudun vesihuoltoon, terveydenhoitoon ja energiahuoltoon. vsk.. Projektialueella, joka kattaa noin puolet maakunnasta, asuu lähes miljoonaa ihmistä. Metsiä on kolmisen prosenttia pinta-alasta, ja ne kasvavat vuoristossa ja rannikolla. Suomalaisilla on Keniassa meneillään mm. Tämän takia asukkaat on otettu alusta pitäen mukaan: he ovat valitsemassa kaivon paikkaa ja osallistuvat käytännön työhön kuten kaivon kaivamiseen, tosuoMEN LUONTO 8/ 86 45 . siksi, ettei maaseudulla ole kaikille elinmahdollisuuksia. Kehitysyhteistyöllä ri::!t~~;:t, etsitään apua Kenian polttopuuja vesi pulmiin Päiväntasaajalla Itä-Afrikassa sijaitseva Kenia tuli Suomen kehitysavun ohjelmamaaksi vuonna 1980. Suuri osa siitä on suunnattu maaseudun köyhimpien elinolojen kohentamiseen, ja apu painottuu huomattavilta osin Länsi-Keniaan. Tutustuimme paikan päällä pohjoismaisiin kehitysprojekteihin. Suomen Luonto oli Keniassa syyskuussa pohjoismaisella lehtimiesmatkalla, jonka teemana oli kehitysyhteistyö ja ympäristö. Luonnonmetsistä kerätään nykyisin lähinnä polttopuuta. Mutta vaikka Kenia on melko suuri, sen ongelmana on viljelykelpoisen maan niukkuus, sillä neljäviidesosaa maasta ei sademäärän vähäisyyden vuoksi sovellu tehokkaaseen viljelyyn ilman keinokastelua. Keskeistä projektissa on saada sille paikallisten asukkaiden tuki. Avun määrä on nykyisin lähes sata miljoonaa markkaa vuodessa. Projekti alkoi vuonna 1981 vesivarojen kartoituksella. Aikaisemmin maakunnassa ei ollut lainkaan järjestettyä vesihuoltoa, vaan asukkaat ovat hakeneet vetensä sameista ja likaisista joista ja puroista. Ympäristönsuojelun kannalta kiinnostavin on vuosi sitten Itä-Keniassa käynnistetty Buran energiametsähanke, jonka tehtävänä on tuottaa polttopuuta laajan keinokastelualueen asukkaille. Toisaalta laajat seudut maan kuivimmissa osissa ovat lähes asumattomia. Väestö on keskittynyt maan vehmaimpaan ja vuoristoiseen lounaiskolkkaan, m1ssa asuu noin neljäviidesosaa kenialaisista. 26 Polttopuun, viljelymaan ja puhtaan veden puute kuristavat kehitysmaitten asukkaitten arkista elämää. Väestö kaksinkertaistuu joka 17. Ensimmäinen toteutusvaihe päättyi viime vuoden lopulla, nyt on meneillään toinen vaihe. Hanke jatkuu aina kolme vuotta kerrallaan. Väestönkasvu on maailman kärkeä, noin neljä prosenttia vuodessa. Teollisuus on siirtymässä kokonaan istutusmetsien käyttöön, koska presidentti Moi on kieltänyt luonnonmetsien hakkuut laajoilla alueilla. Hankkeen rahoittavat Kenia ja Suomi yhdessä, ja käytännön töistä vastaavana konsulttina toimii Kefinco. Keskimääräinen asukasluku on 30/ km 2 • Suurin osa asukkaista elää maaseudulla, mutta kaupungistuminen on voimakasta mm. Laajin yksittäinen hanke on Läntisen maakunnan vesihuoltoprojekti. Runsassateisin ja tuottoisin on maan lounaisosa. Pumput valmistetaan pääosin paikallisessa pienessä konepajassa. Maatalous on tärkein elinkeino. Tämän vuoksi päädyttiin käsipumppukaivoihin, sillä esimerkiksi maailmanpankin selvityksissä ne on todettu parhaaksi ratkaisuksi kehitysmaiden maaseudulla. energiametsähanke ja laaja maaseudun vesihuoltoprojekti, joilla puuja vesipulmiin etsitään helpotusta. Vesihuollossa käytetään pelkästään pohjavettä. Enin osa Keniasta on kuivaa savannia, joka kuivimmilla seuduilla muuttuu aavikoksi. Kehitysavussa on pyritty ottamaan huomioon Kenian omat toiveet. vuosi. Kaikkiaan rakennetaan useita tuhansia kaivoja, joista suurin osa on matalia käsin kaivettavia kaivoja ja noin viidesosa porakaivoja. Hanke pyrittiin alusta pitäen pitämään taloudellisesti realistisena
SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . vsk. Puolet asukkaista on alle 15-vuotiaita. 27. Noin puolitoista kertaa Suomen kokoisessa Keniassa on parikymmentä miljoonaa asukasta. Länsi-Keniaan rakennetaan suomalaisella kehitysavulla tuhansia kaivoja. Aiemmin seudulla ei ollut lainkaan järjestettyä vesihuoltoa, vaan vesi oli haettava sameista ja likaisista joista. Kaivo on kouriintuntuvaa kehitysapua. Väestönkasvu on erittäin voimakasta: nykynäkymillä kenialaisia on vuosituhannen vaihteessa 40 miljoonaa
Vähitellen vesihuollon suunnittelu ja toteuttaminen siirretään kenialaisten vastuulle. vsk .. Alkuvaiheessa kenialaiset olisivat halunneet vettä "vesijohto joka taloon" -periaatteella ja he pitivät kaivoja alennusmyyntinä. Polttopuuprojektiin liittyvällä metsätieteellisellä tutkimuksella pyritään löytämään sopivimmat ja nopeakasvuisimmat puut, jotka tulevat toimeen kuivassa ja kuumassa ilmastossa. Keinokastelulla yritetään saada aavikko tuottamaan teaa projektin johtaja, diplomi-insinööri Seppo Lehtinen. Vesi ei ole pelkästään siunaus: kanavien seisovassa vedessä viihtyvät malariasääskien toukat ja bilhartsian aiheuttavat imumadot. Pyrimme siihen, että se minkä nyt rakennamme myös pysyy suomalaisten lähdettyä, Lehtinen toteaa. Sittemmin he ovat hyväksyneet nykyisen käytännön, koska on huomattu että putkitetut järjestelmät ovat edenneet 28 Buran keinokastelualueen kana viin pumpataan vesi Kenian suurimmasta joesta Tanasta. Elefanttitautiin ei ole sorruttu, kuten monesti on kehitysprojekteissa käynyt. Kaivon valmistuttua valitaan myös paikallinen vastuuhenkilö huolehtimaan sen hoidosta. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Vesihuoltohanke tuntuu hyvin onnistuneelta ja realistiselta. Tämän takia koulutuksella on projektissa suuri , merkitys: se ulottuu vesiministeriön virkamiehistä aina kaivonkaivajiin asti
Keinokasteluja asutusalue keskellä aavikkoa Kenian nopeasti kasvavan väestön ja viljelymaan niukkuuden takia on keinokastelun avulla pyritty luomaan uusia viljelyja asutusalueita. Kummastakin saadaan yksi sato vuodessa. Nyt putkitettuja järjestelmiä rakennetaan vain taajamiin, Lehtinen kertoo . Kullakin perheellä on hieman yli hehtaarin kokoinen peltoala ja lisäksi pieni puutarhatilkku. Keinokasteluun tarvittava vesi pumpataan kastelukanaviin Kenian suurimmasta joesta Tanasta muu29. Tulevina vuosina kyliä on tarkoitus perustaa vielä lisää. Kussakin kylässä on 250 taloa. Myöhemmin istutuksia laajennettaneen 2 500 hehtaariin. Tavoitteena on ensivaiheessa istuttaa 600 hehtaaria. Käydessämme alueella syyskuussa kerrottiin, että viimeksi satoi huhtikuussa. Tällaiselle seudulle aloitettiin vuonna 1981 mm. Ne ovat kertakaikkiaan liian kalliita useimpien nykyiselle tulotasolle. Yksi tällainen on Burassa Itä-Keniassa keskellä kuivaa ja lähes puutonta puoliaavikkoa. Nyt Buraan on asutettu eri puolilta Keniaa 2 000 perhettä, yhteensä 15 000 ihmistä, joilla ei kotiseudullaan ollut elinmahdollisuuksia. Buran asukkaat hankkivat elantonsa kasvattamalla puuvillaa ja maissia. Nopeakasvuiset puut varttuvat keinokastelulla hakkuukuntoon viidessä vuodessa. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. nihkeästi. Asukkaat saavat elantonsa puuvillasta ja maissista, joita kasvatetaan lähes 3 000 hehtaarin keinokastelualueella vuoroviljelyperiaatteella. vsk. maailmanpankin rahoituksella toteuttaa laajaa keinokasteluja asutusohjelmaa. Asukkaat tulevat eri heimoista ja uskontokunnista, ja he asuvat sekaisin eri kylissä, joita on nyt 12. Kuten kehitysmaissa yleensä, puunhaku on naisten tehtävä. Näkymä Buran puuvillatorilta. Polttopuusta on pulaa: sitä on noudettava jalkaisin kuumalla aavikolla jopa kymmenen kilometrin takaa. Sadetta saadaan vain 400 mm vuodessa, mikä kuumassa tropiikissa on miltei sama kuin ei mitään. Vuosina 1983-84 vettä ei tullut pisaraakaan ja miltei kaikki seudun puut kuolivat kuivuuteen
Hänen arviostaan on helppo vakuuttua, kun kiertelemme alueella. Se on Kenian villin luonnon tärkein turvapaikka ja samalla maailman suurimpia kansallispuistoja. Tässä suhteessa Kenia ei ole mikään kehitysmaa, vaan saattaa luonnonsuojelualueillaan useimmat rikkaat teollisuusmaat häpeään. Matkailu on kahvin ja teen viljelyn jälkeen Kenian tärkein tulonlähde. Näin on mm. vsk.. Lisäksi tuhansia neliökilometrejä uusia luonnonsuojelualueita on perusteilla. Myös vedensaannissa on ollut häiriöitä pumppujen rikkoutuessa ja kastelukanavien liettyessä umpeen. Projektiin liittyy kiinteästi metsätieteellinen ja sosio-ekonominen tutkimus, jonka tuloksia sovelletaan suoraan käytäntöön. säästäviä liesiä. Polttopuuprojekti on lähtenyt vaivalloisesti käyntiin johtuen koko asutushankkeen vaikeuksista ja hankaluuksista vedensaannissa. Kyltillä istuu tantalusmarakatti. Hanketta on kuitenkin varauduttu jatkamaan ensimmäisen sopimuskauden päätyttyä, jolloin istutuksia laajennettaneen noin 2 500 hehtaariin. Näitä on jo käytössä kolmisen sataa. Se on siis osa laajaa kokonaisuutta. Matkailijoiden houkuttelemisessa maan upeat luonnonsuojelualueet ovat avainasemassa. Masai-Maran suojelualueella, joka on jaettu kahteen vyöhykkeeseen : Sisempi osa on tiukasti suojeltua, mutta ulommalla vyöhykkeellä saavat masai-paimentolaiset laiduntaa karjaansa . Metsätieteellisellä tutkimuksella etsitään sopivimpia ja nopeakasvuisimpia puita, jotka tulevat toimeen kuivissa oloissa. Suojelualuetta on yhteensä yli 35 000 km ' eli noin kuusi prosenttia maan pinta-alasta. Puuta pyritään tuottamaan kasvattamalla keinokastelun avulla pääasiassa ulkomaisia nopeakasvuisia puita, kuten eukalyptus-, akaasiaja psoropis-lajeja. Vuosi sitten pääosa vastuusta siirrettiin Buran viranomaisille. Ensimmäisestä kaksivuotisesta sopimuskaudesta on jo kulunut puolet, mutta 600 hehtaarin tavoitteesta on toteutunut vasta 40 hehtaaria. Kövas väestönkasvu lisää painetta ympäristöä kohtaan taman kymmenen kilometrin päästä. Kylien ympäristöstä puut ja pensaat on jo raastettu. Niistä kuuluisin ja laajin on Tsavon savannipuisto (20 800 km ' ). Syynä tähän ovat olleet väärin arvioidut kustannukset ja hankaluudet hankkeen johtamisessa kaukaa Nairobista. Luonnonsuojelualueet jaetaan kansallispuistoihin, riistansuojelualueisiin (game reserve) ja kansallisiin suojelualueisiin (national reserve) . Autosta maksetaan erikseen. Kansallispuistot ovat Kenian matkailun vetonaula Vaikka vettä saataisiinkin riittävästi, tulevaisuudessa voi silti ilmetä ongelmia. Keniassa on parikymmentä suurta luonnonsuojelualuetta ja joukko pienempiä. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Naiset, joiden tehtävänä on puunhankinta, joutuvat noutamaan kuumalla aavikolla jalkaisin puuta jopa kymmenen kilometrin taBuran asutusprojekti ei ole edennyt vaikeuksitta ja sitä on Keniassakin arvosteltu kitkerästi. on kaikkiaan 16 ja niiden yhteinen pinta-ala on noin 30 000 km ' . Kansallispuistot eroavat jälkimmäisistä lähinnä tiukemman suojelunsa takia: niissä ei ole sijaa minkäänlaiselle ihmistoiminnalle matkailua lukuunottamatta. Hanke on edennyt kangerrellen ja alkuperäisiä tavoitteita on jouduttu huomattavasti supistamaan. kolmen kiven liesi, jiko. Tutkimuksesta vastaa Helsingin yliopisto, polttopuun tuotannossa toimii konsulttina Enso-Gutzeit Oy. Ulkomaalaiselta maksu on kymmenisen markkaa, lapset ja maan kansalaiset pääsevät halvemmalla. Arvokas joenvarsimetsä uhattuna ___,. Ne kuluttavat huomattavasti vähemmän puuta kuin perinteinen ns. Keinokastelualueiden maaperän suolaantumisesta viljelykelvottomaksi on runsaasti esimerkkejä eri puolilta maailmaa. Nopeakasvuisia puita ja puuta säästäviä liesiä Suomen kehitysavulla rahoitettavan energiametsähankkeen tehtävänä on tuottaa polttopuuta Buran asukkaille. Tsavoon turisteja houkutteleKansallispuistoihin peritään pääsymaksu. Kansallispuistoja. Hanke olisi pitänyt aloittaa jo v11s1 vuotta sitten ja sen pitäisi olla paljon laajempi, sillä alueen metsät tuhoutuvat kovaa vauhtia, toteaa projektissa mukana oleva metsänhoitaja Jouni Suoheimo. Buran ongelmana ovat vielä erikseen malariasääsket ja bilhartsiataudin aiheuttavat schistosoma-madot, jotka molemmat viihtyvät kastelukanavien seisovassa vedessä. Kansallisilla ja riistansuojelualueilla voidaan esimerkiksi laiduntaminen sallia. Tsavo maineikkain Kansallispuistot muodostavat suojelualueista suurimman osan . Sosio-ekonomisen tutkimuksen tärkeimpänä tehtävänä on auttaa kehittämään savesta valmistettavia, puuta 30 Luonnonti/aista savannia miljoonakaupungin porteilla Nairobin kansallispuisto
Gedin nähtävyytenä ovat I 200-luvulla rakennetun arabialaisen kaupungin rauniot ja Fort Jesus -kansallispuistossa portugalilaisten vanha linnoitus. Tässä havainnollistuu kehitysyhteistyön kiperin pulma: miten pysyä nopeasti pahenevien ongelmien kintereillä, kun ihmelääkkeitä ei ole. Ajatus suuresta perheestä on Keniassakin syvaan juurtunut. Villieläimiä miljoonakaupungin porteilla Ainutlaatuinen lajissaan on Nairobin kansallispuisto, joka kymmenien neliökilometrien laajuisena luonnontilaisena savannina levittäytyy alle puolen tunnin ajomatkan päässä miljoonakaupungin keskustasta. Kenialaiset matkatoimistot järjestävät parhaille luonnonsuojelualueille sekä lyhyitä retkiä että useamman päivän mittaisia safareja. Joenvarsimetsän säästämiseksi polttopuumetsää pitäisi siten olla tuhansia hehtaareja ja pian. Kenia tuskin pystyy elättämään lähes 40 miljoonaa asukasta vuonna 2 000. Näin on siksi, etteivät eläimet häiriinny, mutta myös vierailijoiden turvallisuuden takia. On selvää, etteivät mitkään kehitysohjelmat auta, jos väestö alati kasvaa. Jorma Laurila 31. vat mm. Pieniä kansallispuistoja ovat rannikon kolme meripuistoa sekä historiallisesti ja arkeologisesti kiinnostavat puistot Gedi, Fort Jesus ja Olergesailie. Pääsylipputuloilla rahoitetaan puistojen hoitoa ja vartiointia. Koko Kenian mitassa pitäisi polttopuuntarpeen tyydyttämiseksi pystyä viljelemään 50 000 ha uutta metsää joka vuosi, mutta vain muutamia tuhansia hehtaareja viljellään, Jouni Suoheimo toteaa. Nakuru-järvelle voi kerääntyä jopa pari miljoonaa fiamingoa. vsk. Mutta kiivas väestönkasvu kärjistää väistämättä ongelmia tulevaisuudessa ja lisää painetta ympäristöä kohtaan. Tunnetaan tapauksia, että leijonat ovat popsineet suihinsa tyhmänrohkean turistin. tutustumaan pleistoseeniajan ihmisen asuinpaikkoihin. Kansallispuistoihin pääsymaksu Kansallispuistoihin pernaan pääsymaksu, joka on tosin hyvin kohtuullinen. kaa. Moniin muihin kehitysmaihin verrattuna Kenia on vielä melko vauras ja hyvässä asemassa. Muita huomattavia kansallispuistoja ovat Amboseli, Meru, Aberdare, Mount Kenya ja esimerkiksi Nakuru-järvi, joka on kuuluisa sadoistatuhansista flamingoistaan. Kansallisista suojelualueista ja riistansuojelualueista merkittävin on Masai-Mara, joka rajoittuu etelässä Tansanian legendaariseen Serengetin kansallispuistoon. Puukuorman hankintaan voi kulua kokonainen pa1va, ja sillä selvitään muutama päivä eteenpäin. tuhannet norsut. Suurimmissa puistoissa voi myös yöpyä hotelleissa tai majataloissa. Puistossa voi ihailla kirahveja, antilooppeja, gaselleja, seeproja, sihteerilintuja, korppikotkia, strutseja ja monia muita savannin asukkaita. Olergesailiessa, joka sijaitsee mahtavassa Rift Valley -hautavajoamalaaksossa, pääsee SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Kenian väestönkasvua on yritetty rajoittaa perhesuunnitteluohjelmilla, mutta ne ovat epäonnistuneet. Polttopuuprojektin yhtenä tehtävänä oli suojella ainutlaatuista Tana-joen varrella noin kilometrin levyisenä vyona kasvavaa joenvarsimetsää. Flamingojen lisäksi tällä matalalla soodajärvellä voi tutustua pelikaaneihin, merimetsoihin, marabuhaikaroihin tai vaikkapa virtahepoon. Onnekkaimmat voivat päästä yllättämään leijonan , gepardin tai m ustasarvi kuonon . Burassa yksi seitsemänhenkinen perhe kuluttaa noin seitsemän kuutiota puuta vuodessa. Erinomainen opaskirja Kenian (myös Tansanian ja Ugandan) kansallispuistoihin on John Williamsin National Parks of East Africa (Collins, London). Energiametsä tuottaa samassa ajassa hehtaaria kohti 15 kuutiota. Apu tulee valitettavasti ainakin osaksi liian myöhään. Polttopuun puutteessa asukkaat ovat jo vaurioittaneet näkyvästi metsän laitoja ja tuho etenee hitaasti kohti jokea. Väestönkasvu polttava ongelma Kehityksen ydinkysymys on miten väestönkasvu saadaan pysähtymään. Kehitysyhteistyössä pitäisi pystyä tehokkaasti puuttumaan väestönkasvuun, mutta miten. Puistossa liikutaan teitä pitkin autoilla, ja se on oivallisen sijaintinsa takia hyvin suosittu. Monissa puistossa autoista nouseminen on ankarasti kielletty
Poikkeamat keskimääräisestä säätilasta vaikuttavat suoraan tai välillisesti puustoon. Luonnon moninaisuus tulisi ottaa huomioon metsänhoidossa käyttämällä joustavampia ja luonnonmukaisempia menetelmiä, vaatii kirjoittaja. Taimikon tarkastuksen jälkeen versoruoste on turmellut pahoin uudistusalalle istutetut männyn taimet. Sadan metrin matkalla voi kanervatyyppi vaihtua puolukkaja mustikkatyypin kautta lehtomaiseksi kankaaksi. Luonnon moninaisuuden huomioon ottaminen jäykissä suurmetsätalouden ketjuissa on vaikea, monesti mahdoton tehtävä . SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Tällä vuosikymmenellä on ollut jo useita runsassateisia syksyjä ja roudattomia talvia, mikä on vaikuttanut juuristovaurioiden kautta kasvatusmetsiin. Paitsi, että maamme metsänomistus on luonteeltaan pienmetsälövaltaista, muodostuvat metsälöt tavallisesti useammasta kuin yhdestä palstasta. Maaperän kylmyyden takia esimerkiksi kuusen juuristo kasvaa meillä selvästi lähempänä maanpintaa kuin Keski-Euroopassa. vsk.. Puut ovat sopeutuneet ankariin olosuhtei32 siin. Alkukesästä puut kärsivät lievästä veden puutteesta ja normaalia kovempi kuivuus voi johtaa kylvön epäonnistumiseen. Kannon ympäristö on hyvä kasvupaikka luontaisesti syntyville taimille. Ei ole istuttajan vika, jos kivikkoiselle uudistusalalle tuodaan pitkäjuurisia taimia ja ne alkavat kaatuilla rungon kasvaessa. Antero Mäntylä Luonnonolot me Jäykät tehometsätalouden toimintatavat sopivat huonosti metsiimme, jotka ovat pienipiirteisiä ja pienmetsälövaltaisia. Metsämme on pieni piirteistä Pääosa maastamme kuuluu viileään lumija routailmaston vyöhykkeeseen, mikä on luonut poikkeuksellisen edulliset olosuhteet metsän kestävälle hyödyntämiselle. Tällaisissa oloissa perustelut uuden metsälakiesityksen pakkohakkuuvelvoitteesta, joka koskisi useimmiten hakkuualueeseen raJOtttuvia 'vajaatuottoisia' vanhoja metsiä, tuntuvat kyseenalaisilta. On kuitenkin jo nähtävissä, että toisin kuin puuntuotannon määrälliset saavutukset puuntuotannon laadullinen puoli ei ole yltänyt asetettuihin tavoitteisiin. Kosteusja sadesuhteille ominainen vuodenaikainen vaihtelu ja epäsäännöllisyys johtuvat maamme asemasta lounaistuulten vyöhykkeessä. Syksyn sateisuus ja roudan muodostumisaika vaikuttavat puolestaan suuresti korjuuoloihin . Hyödynnämme edelleen pääasiassa luontaisesti syntyneitä korkealaatuisia metsiä, joiden nuoruusvaiheen kehitys poikkeaa oleellisesti taimikonhoidon periaatteista. Metsien käsittely ei ole teho kaudella ulottunut kaikkialle ja äärimmäinen tehokäsittely melko harvoihin kohteisiin. Metsämaa on maalajien ja pinnanmuotojen suhteen varsin pienipiirteinen ja ero kasvupaikkojen välillä voi olla hyvin jyrkkä. Puunkasvatuksessa ja -korjuussa ei voida toimia joustavasti, jos tekniset näkökohdat painavat alleen metsänhoidollis-biologisen perustan. Pakkovelvoitteiden onnistumisesta ei tällä hetkellä pystytä antamaan edes pitäviä takuita. Eri kehitysluokkien limittäinen vuorottelu lisää vielä metsikkökuvioiden määrää . Tehometsänhoitoa on harjoitettu pari vuosikymmentä, mikä kattaa metsän kiertoajasta pisimmilläänkin vain neljänneksen . Pitkäaikainen kuivuus tai sadekausi sekä kesän viileys voivat yhdessä tai erikseen alentaa puuston tuhonkestokykyä ilmastollisesti epäsuotuisilla alueilla, joista ei tule unohtaa Eteläja Keski-Suomessa tavattavia pieniala\sia kylmän ilman painanteitakaan
vsk. Hirvetkään eivät syö yhtä mielellään luonnontaimia, joten odotettavissa on laatupuuta. tiseen puunkorjuuseen mm. 1920ja -30-luvuilla puunkorjuu täytti lähes ihanteellisella tavalla myös metsänsuojelun tavoitteet. Metsänkasvatusta ajatellen lienee järkevämpää jättää 5 000 tainta hehtaarille viiden metrin pituusvaiheeseen asti kuin perata kolme kertaa harvempaan asentoon jo runsaan metrin pituisessa taimikossa. Tätä näkemystä tukee mm. Puunkorjuun uudet muodot vaikuttavat metsikön ravinnetasapainoon, mutta vielä ei osata varmasti sanoa, mitkä ovat pitkäaikaisvaikutukset eri kasvupaikoilla. ulkomaisten tutkimustulosten avulla, vaikka tutkimusten kohteena olleita menetelmiä ei ole käytetty maassamme. Kuusen maannousemalaho, jonka aiheuttaa sama sieni, on metsänarvioijien mukaan lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Hyvä esimerkki löytyy metsän uudistamisesta. Tätä kokonaisuutta on vaikea hoitaa suurmetsätalouden menetelmillä. Mitä enemmän metsätyö siirtyy harvalukuisen erikoiskonekannan tehtäväksi ja mitä tiukemmin hakkuujärjestys sidotaan metsätaloussuunnitelmiin, sitä pienemmiksi käyvät mahdollisuudet joustaa esimerkiksi säätilan vaatimusten mukaan. Metsäviranomaisten on sen sijaan vaikea myöntää, että männyn istuttaminen onnistuu muokaamattomaankin maahan oikeiden, mieluimmin pienten, taimien käytön ja maaston sekä kasvillisuuden mikropiirteiden hyödyntämisen avulla. Ruotsissa. Olisi korkea aika selvittää, miten matalajuurinen kuusi kestää kesäaikaista koneellista puunkorjuuta kasvatusmetsissä saamatta lahovikaa. Taimikon tarkastuksessa tällainen "ylitiheys" riittää kuitenkin hylkäyksen perusteeksi, vaikka vieressä on vanhempi, heinittynyt uudisala, josta istutustaimet ovat tuhoutuneet tarkastuksen jälkeen. Luontaisen uudistamisen onnistuessa kevyen maanmuokkauksen ja hyvän siemenvuoden auttamana uudistusalalle saadaan moninkertainen taimimäärä istutukseen verrattuna. Näin ei ole käynyt. -änkäsittelyn perustaksi Joustavuus katoamassa Sääja maastotekijät sekä pienmetsälövaltaisuus luovat metsistä pienipiirteisiä mosaiikkeja. Metsämaan kunttaantuessa luontainen uudistuskin vaikeutuu. Korjuuala oli noin 150 000 ha eli Suomen vuotuinen päätehakkuuala. Jopa korkeimmassa metsäopetuksessa objektiivisuudesta lipsutaan käsittämättömällä tavalla. Vuonna 1969 myrsky kaatoi siellä runsaasti kuusivaltaisia metsiä, joista huomattava osa jäi korjaamatta. Toista vuosikymmentä jatkuneissa kaarnakuoriaistuhoissa jouduttiin korjaamaan 30 miljoonaa kuutiometriä kuusta. Puutavara hakattiin lumikelin aikana, vain Egyptin parruihin tarvittavaa mäntyä korjattiin kesäaikana Saimaan alueella. Suomen päätehakkuuta lähestyvät kasvatusmetsät ovat suhteellisen hyvässä kunnossa pitkäaikaisen säätilaan mukautuneen korjuun ansiosta. Metsänsuojelua laiminlyöty Valintahakkuiden, joista tärkeimmät ovat harvennusja kasvatushakkuut, metsähoidollis-biologiset ja puunkorjuun tavoitteet isäntä ja renki ovat etääntyneet toisistaan. Tällaisten esimerkkien toistuminen pakkovelvoitteilla hakatuilla alueilla johtaisi vaikeaan korvausvelvollisuuden määrittelyyn, eikä kyseessä olisi kovin vähäinen korvaussumma. Tämäkin osoittaa, etteivät taimikonhoidon ja tarkastuksen ohjeet ole kohdallaan tai niitä sovelletaan liian kaavamaisesti. Osa ensiharvennus-ja päätekorjuuleimikoista korjataan oksineen ja neulasineen, jotka sisältävät pääosan puuston ravinteista. Siinä on kaiken pitänyt olla kunnossa, mutta tutkimuslaitoksetkin osoittavat, että istutustaimikot ovat yllättävän heikkoja. Vanhaa luonnonolojen määrittämää puunkorjuuta verrataan ympärivuosuoMEN LUONTO 8/ 86 45. Ympärivuotisen puunkorjuun haitat ovat kuusella vakavampia ja vaikeammin torjuttavia kuin männyllä. Alikasvoksen hyödyntäminen tulee myös mahdolliseksi. puunkorjuun yksipuolisesti teknisiä puolia korostava tavoiteasettelu, jossa metsänsuojelulla ei ole todellista sijaa. 33. Tuntuu jopa siltä, että renki on ottamassa isännän paikan. Ainoastaan kaikki haavat männynversoruosteen väliisännät ja männyn latvakasvaimen päälle kaartuvat muut lehtipuut poistetaan varhaisessa vaiheessa. Vaikka metsätalous on laiminlyönyt metsänsuojelun huomioimisen puunkorjuussa, ei maassamme ole toistaiseksi epäonnistuttu niin näkyvästi kuin mm. Kaavamaisuus kostautuu On ymmärrettävää, että inhimillisin toimenpitein on vaikea jäljitellä luonnon tapahtumien monimutkaista kokonaisuutta. Ei edes uusien kuumahierretehtaiden puunhankinnan kuusikuitupuu ei saa olla kuukautta vanhempaa ongelmia ole juuri pohdittu. Kasvatusmetsien käsittelyssäkin turvaudutaan koneellisten menetelmien käyttöön ja kehittelyyn, vaikka tietyissä olosuhteissa lähes 80 prosenttia metsistä on huonosti kantavia. Äestysjälkien seisovassa vedessä kuolevat tai väärään asentoon juurtuneet kaatuvat taimet aiheuttavat aukkoisuutta istutusta1m1koissa, mutta näitä ongelmia ei ole luonnontaimikoissa. Myös rationalisointi on kaavamaistanut työtä. Sodan jälkeen hakkuu alkoi monissa leimikoissa jo syksyllä, mutta puutavara ajettiin 1960-luvun puoliväliin saakka pääasiassa lumikeleillä. Uudistusalojen äestyksen ja aurauksen on sanottu varmistavan uudistamisen onnistumisen. Luonnonmetsissä rungot eivät myöskään lenkoudu maan liikkumisen johdosta, samoin taimien oksista jää heikoksi. Metsän uudistaminen on vaativa tehtävä, eikä monimutkainen problematiikka selvästikään ole metsäviranomaisten hallinnassa. Saimaan männiköissä 1950-luvulla tavatun juurikäävän olisi pitänyt osoittaa, mihin ympärivuotinen puunkorjuu johtaa. Tällöin ei heinikko pääse harvaa taimistoa kohtaavan tuhon sattuessa rehevöitymään taimettumista tukahduttavaksi. Antero Mäntylä on perehtynyt metsänkäsittelyyn alan opintojen ohella käytännön työssä metsätilallaan. D Fil.kand. Tällöin aukkoihin voi katsoa helppokulkuiset ajourat, mikä vähentää maaston ja taimikon turhaa tallaamista. Viimeistään silloin tarvitaan kulotusta. Tämän osoittaa istutusten uusiminen kolmeenkin kertaan tai parinkymmenen vuoden ikäisen riukuvaiheen männikön kuoleminen versosyöpään. Suomessa olisi pitänyt olla aivan erityinen syy tarkastella puunkorjuuta muunakin kuin teknisenä ratkaisuna; m1ssaan muussa metsätalousmaassa eivät valintahakkuut ole niin merkittäviä teollisuuden puunhankinnalle kuin meillä
Silverµ on Tebailin omo ympärivuotiseen aioon torkoitettu huippuäliy, ioka kestää vaativan ia kovon käytän. 34 LINTUKUVAT ONNISTUVAT Luotettava vaihtoehto ni ille, jotka tarv itsevat kunnollisen, konstailemattoman järjestelmäkameran, mu tta eivät halua maksaa siitä liikaa. (90) 159 11, telex 121237 li~toja taitoovat yhtyneet! Yhtyneiden ka utta ku lkee suomalainen puu maailmalle muututtuaan sitä ennen tiedon, taido n ja ajanmukaisen tekniikan avulla ko rkealuo kkaisiksi jalosteiksi. TebaSet -autokemikaalisaria on kehitetty erityisesti Teboilin vaativille asiakkaille. JA PALVELEE. vsk.. Teboilin ammattitaitoinen henkilökunta palvelee Sinua iautuisasti ;a vastuun_tuntoiseesti kaikissa outoiluun liittyvissä kysymyksissä. Mm. Teboilin korkealaatuiset vaiteluaineet on kehitetty Suomen olosuhteisiin. TEBOIL TAITAA TUOTEKEHITYKSEN. Esterinportti 1, 00240 Helsinki. Teboil-huoltomoiden a;anmukaiset ia korkeatasoiset koneet ia loitteet ;ouduttavat koriausia huoltotöitä ia säästävät kuluisso. Puh. • 330 huoltamoa • 225 kahviota • 15 luottolcorltiavtomaattia • 129 seteliautomaattia Kaildå kätevästi Tehot1-luottolcom1la! SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . IMALKI YHTYNEET PAPERITEHTAAT OY TEBOIL TAITAA TEKNIIKAN. TEBOIL TAITAA TYÖN. Myynti hyvinvarustetu issa alan liikkeissä kautta maan. iarrudynamametri on ia lähes 100 Tebail-hualtamolla. TEBOIL TAITAA TARVIKKEET. Työssään Yhtynei llä o n parhaat mahdo lli set taustavoimat: osaavat ihmiset ja jykevä suo malaismetsä. Teboilin loaiat ;a edulliset tarvikevalikoimat palvelevat autoiliian tarpeita kaikissa tilanteissa. Kestävä ja käyttövarma Zenit tarjoaa myös hyvän objektiivija lisävarustevalikoiman. Servol ink -kutsuiäriestelmä liikuntaroioitteisten palvelemiseksi on Tebaililla
Tundra-lämpöhaalarissa uskaltaudut millaiseen talveen tahansa. Markkinointi ja myynti rm, IIIIIIITUNTURI ~IIIIIPALVELU . Vyötäröllä kuminauharesori. Kaiken kaikkiaan Tundrassa on EE3 niin hyvä olla talvella, että 1 käyttäjät valitsevat sen myös A uudelleen. Lumelta suojatut jokasuuntavetoketjut. Lahkeiden tuulipussit suojaavat lumelta ja viimalta eikä nuoskalumi paakkuunnu vuorittomaan lahkeensuuhun. Pukemista helpottavat lantiolle asti ulottuvat vetoketjut ja leikkaukset antavat liikkumatilaa vaikeissa asennoissa. Irrotettava tai kaulukseksi kääntyvä malli. Tundra on ergonomisesti toimiva vaate: selän erikoisleikkaukset ja haarakiilat antavat liikkumistilaa ja -vapautta. Naisten Tundran yksityiskohtiin kuuluu kätevä takaluukku ja vyö. Siitä pitävät huolen suojakankaan alumiinipigmentti ja lämpimät vuorimateriaalit. '-A Tundran huppu suojaa poskia myöten ja seuraa pään liikkeitä. -liikkeet. Upotetut resorihihansuut. Et palele missään. Kangas kestää lumet ja rännät vettymättä ja vanumatta eikä pelkää kovaakaan kulutusta. T uridra edustaa suomalaista kylmänsään vaatesuunnittelua parhaimmillaan
Unkari maksaa lainat takaisin viemällä SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Siihen asti niitäkin olisi kalkittava, koska järven palautuminen ennalleen ei käy hetkessä. Talveen 1985 mennessä oli kalkittu 2 500 järveä, mutta vain puolet niistä on saatu elpymään. Sitä vastoin Gotlannin, Uppsalan ja Malmöhusin lääneissä ei ole lainkaan happojärviä. Tonavan rantametsät ovat todellinen paratiisi kasveille ja linnuille, ja niitä on enää hyvin vähän jäljellä. vsk.. Tiedot ovat peräisin äskettäin valmistuneesta suuresta Ruotsin järvien happamoitumistutkimuksesta, jonka aineisto kerättiin talvella 1985. (Miljöaktuellt 811986) Tonava kaunoiselle lisää kahleita. Hankkeen toteuttaminen vaarantaisi myös noin seitsemän miljoonan ihmisen juomavesilähteen. Erityisen innokkaasti hanketta on ajanut Tsekkoslovakia. Kuitenkin ennen muuta sen ansiota on, jos hanke kaatuu. Bratislavan ja Budapestin välisen joenosan vesivoimasuunnitelma on peräisin jo 1950-Iuvulta, mutta se on rahoitusvaikeuksien takia alati lykkääntynyt. Näistä 13 000 on happamoitunut selvästi ja 1 800 vakavasti. Epäonnistuminen joka toisessa tapauksessa johtuu mm. Unkarilaisten luonnonsuojelijoiden mukaan vanha uoma muuttuisi haisevaksi ojaksi. Duna Kör toi asian näkyvästi julkisuuteen ja se on tehnyt herkeämättä työtä voimalaprojektin kaatamiseksi. Jos tähän lisätään vielä ne alajuoksulla olevat alueet, jotka ovat hyötyneet yläpuolisten vesistöjen kalkituksesta, elpynyt järviala nousee kolmannekseen koko happamoituneesta alasta. Vuonna 1977 Unkari ja Tsekkoslovakia sopivat, että maat toteuttavat ja rahoittavat projektin yhdessä. Hiljattain Unkari olisi halunnut lykätä hanketta kymmenellä vuodella, mutta Tsekkoslovakia on vaatinut pitämään kiinni sopimuksesta. Itävaltalaiset luonnonsuojelijat onnistuivat estämään Wienin lähelle Hainburgiin havitellun voimalan. Joen pinta keikkuisi siten kuin vuoksi ja luode. Duoa Kör puolustaa jokea Unkarissa Tonavan valjastamisen voimakkain vastustaja on Duna Kör -niminen kansalaisliike. Nyt Tonavasta taistellaan muutamia kymmeniä kilometrejä alempana Unkarin ja Tsekkoslovakian rajaseudulla, minne ollaan toteuttamassa valtaisaa vesivoimalaja oikaisukanavahanketta. 36 Kalkituksella elvytettyjen järvien määrä on alle kymmenesosa happamoituneista järvistä. Myös Unkarin tiedeakatemia on arvostellut hanketta. Senkin jälkeen kun laskeuma on vähentynyt neljänneksellä, on tuhansien suurien sekä karuilla mailla olevien happojärvien kalkitsemista jatkettava vielä pitkään, sillä ne vaativat toipuakseen paljon tuntuvampaa laskeuman pienenemistä. Patojen takia veden virtaus hiljentyisi, jolloin vedessä olevat saasteet pystyisivät tehokkaammin tihkumaan pohjaveteen. Tsekkoslovakiassa arvostelu on ollut vaimeaa. "Ekologista imperialismia" Unkari on korviaan myöten veloissa länteen, ja siksi se on vitkastellut voimalasuunnitelman toteuttamisessa. siitä, ettei kalkitusta tehty riittävän usein. Esimerkiksi Itävallan puoleisen Tonavan rantametsät on jo hävitetty miltei kokonaan. Itävallassa voimakasta arvostelua saaneessa Hainburgin voimalahankkeessa joenvarsimetsiä olisi hakattu "vain" 1 000 ha. Lopullinen apu tulee vain päästöjen supistamisesta. Tutkimus on ensimmäinen tilastollisesti pätevä selvitys Ruotsin järvien happamoitusmitilanteesta. Mutta jos järvien lukumäärän sijasta verrataan pinta-aloja, on neljännes happamoituneesta järvialasta saatu toipumaan, sillä elvytetyt järvet ovat enimmäkseen melko suuria. Kalkitus on kuitenkin kallis ja vain tilapäinen apu, ellei happamoitumista saada kuriin. Talvi valittiin tutkimusajankohdaksi siksi, että silloin pH on alhainen ja melko vakaa. Huippuvoimalaan johtavan oikaisukanavan tarpeettomaksi tekemään joenuomaan jätettäisiin lirisemään vain murto-osa alkuperäisestä virtaamasta. Sopimuksen mukaan rahoituksen hoitavat itävaltalaiset pankit, takuumiehenä toimii Itävallan hallitus ja käytännön työt tekee suurimmaksi osaksi Donaukraftwerke. Jotta nam raju säännöstely olisi mahdollista, Tonavan partaille on rakennettava kymmenien kilometrien matkalle jopa 18 metrin korkeuteen kohoavat betoniseinämät. Apua saatiin kuitenkin yllättäen Itävallasta. Huippuvoimalan turbiinien ruokkimiseksi Tonavan pintaa olisi kahdesti päivässä nostettava useilla metreillä. Mainittakoon, että Hainburgin voimalahanke kaatui viime kädessä juuri tähän: Itävallan korkein oikeus katsoi nimittäin, ettei voimayhtiö pystynyt riittävän selvästi osoittamaan, ettei voimala vahingoittaisi pohjavesivaroj~. Tonavan rantametsiä olisi raivattava hankkeen jaloista 10 000 ha. Duna Kör (Tonavan piiri) on epävirallinen vihreä liike, jolla ei ole puheenjohtajaa, hallitusta tai osoitetta. Viime toukokuussa itävaltalainen voimayhtiö Donaukraftwerke ja Unkarin hallitus sopivat Nagymarosin voimalan rakentamisesta. Kronobergin, Hallandin ja Värmlandin läänien järvistä puolet on happamoitunut. Unkari on ollut varauksellisempi etenkin suunnitelman kalleuden takia. Joka kuudes Ruotsin järvi happamoitunut Noin 15 000 eli joka kuudes Ruotsin 85 000:sta hehtaaria suuremmasta järvestä on happamoitunut ilmansaasteiden takia. Joki betonikouruun Suunnitelmaan kuuluu kolme patoa, kymmenien kilometrien pituinen oikaisukanava, suuri tekoallas ja kaksi voimalaa, joista toinen Gabcikovon 720 megawatin voimala rakennettaisiin huippujen tasaukseen ja Nagymarosin 160 megawatin voimala perusvoimantuotantoon. ULKOMAILTA Koonnut Jorma Laurila Ensiapua ilmasta: Ruotsissa on kalkittu 2 500 happojärveä, joista puolet on saatu elpymään. Kalkitus on kuitenkin tilapäinen keino, koska se on toistettava muutaman vuoden välein, ettei järvi happamoituisi uudestaan. Tämä tekisi mahdolliseksi 4 500 happojärven toipumisen vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Ruotsin happolaskeuman on arvioitu pienenevän neljänneksellä 1990-luvun alkuun mennessä, jos Ruotsi ja muut maat supistavat päästöjään siten kuin ovat luvanneet. Kalkituksella elvytetty 1 250 järveä Kalkituksella happamien Jarvien määrää on voitu jonkin verran vähentää. Duna Köriä pidetään Itä-Euroopan vaikutusvaltaisimpana ympäristöliikkeenä
die Naturin mukaan arvio on "mielipuolinen''. Saksalaisen taloustutkimusinstituutin mukaan yksittäistä kotitaloutta kohti ydinsähköstä luopuminen tekisi kymmenen D-markkaa (hieman yli 20 Suomen markkaa) kuukaudessa. Samaisen Prognos-instituutin mukaan ydinvoimasta voitaisiin luopua alle 30 vuodessa ilman, että siitä aiheutuisi yhteiskunnalle minkäänlaisia haitallisia seurauksia. Jos esimerkiksi Gabcikovon huippuvoimalan sijaan rakennettaisiin tavallinen voimala, ei jokea tarvitsisi Useiden selvitysten mukaan kaikki Saksan Liittotasavallan ydinvoimalat voitaisiin sulkea ilman, että siitä koituisi kovinkaan järisyttäviä seuraamuksia yhteiskunnalle. Kohlin hallituksen kauhuksi konservatiivinen reiniläis-westfalenilainen tutkimuslaitos esitti selvityksessään, ettei edes kaikkien ydinvoimaloiden välitön sulkeminen aiheuttaisi järisyttäviä taloudellisia seuraamuksia. Kirjoitus perustuu paaasiassa länsisaksalaisessa die Natur lehdessä 9/ 1986 julkaistuun artikkeliin. Suurimman luvun, tuhat miljardia D-markkaa, es1tt1 liittovaltion tiedeministeriön johtaja pian Tshernobylin ydinturman jälkeen. Voidaanko Tonava pelastaa. Länsi-Saksassa on ilmestynyt joukko laskelmia ydinvoimaloiden sulkemisen taloudellisista kustannuksista. Puhtaasti energiantuotannon määrälliseltä kannalta kiistassa siitä, voidaanko ydinvoimalat sulkea nyt vai vasta vähän laittaa betoniränniin ja myös Nagymarosin voimalasta voitaisiin luopua. Arviot pääosin samansuuntaisia Arviot ydinvoimalasta luopumisen hinnasta riippuvat siis osaksi siitä, kuinka paljon varavoimaa uskotaan tarvittavan. Joidenkin mielestä maan 85 gigawatin suuruinen kokonaisteho kestäisi ydinvoimaloiden sulkemisen vaikka SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Länsi-Saksassa on parikymmentä ydinvoimalaa, ja ne tuottavat noin 30 prosenttia maan sähköstä. Sosialidemokraattien kokouksessa vain kaksi edustajaa vastusti maan ydinvoimaloiden sulkemista kymmenen vuoden kuluessa. heti. ULKOMAILTA laajalevikkisessä wieniläislehdessä julkaistu vetoomus, jonka oli allekirjoittanut 30 nimekästä unkarilaista, mm. vsk. Osa Duna Körin jäsenistä on jo menettänyt toivonsa, toiset pyrkivät vielä siihen, että huonoin vaihtoehto voitaisiin välttää. myöhemmin, on kysymys viidestä gigawatista eli kahdeksan suuren voimalan tehosta. Itävalta, joka luopui ympäristönäkökohtien perusteella omasta voimalahankkeestaan, rakentaa nyt kursailematta Tonavaa naapurin puolella. Allekirjoittajat vetosivat, ettei Itävalta käyttäisi hyväkseen naapurimaansa puutteellista demokratiaa ja rakentaisi Nagymarosin voimalaa Hainburgin sijaan. Kaulaa tuohon maagiseen tammikuun kuormitushuippuun jäisi silloinkin vielä 10 gigawattia. Myös mm. Liittotasavallan ydinvoimaloiden yhteisteho on 16 gigawattia. Baselilainen Prognos-instituutti arvioi ydinsähkön korvaamisen muilla energiamuodoilla nostavan sähkön hintaa hiemen yli kymmenellä prosentilla, jos ydinvoimalat suljettaisiin heti. Itävallan ja Unkarin välistä sopimusta ei heilauttanut edes Ydinvoimasta luopuminen ei kaataisi yhteiskuntaa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus on aiheuttanut laskeuma-alueellaan myös selviä poliittisia muutoksia. päivä vuonna 1985 jäi Länsi-Saksan energiahuollon historiaan. Merkittävistä eurooppalaisista puolueista ainakin kaksi on onnettomuuden jälkeen ottanut kielteisen kannan ydinvoimaan: Englannin työväenpuolue ja Länsi-Saksan sosialidemokraattinen puolue. Tammikuun 8. kirjailija György Konrad ja pianisti Zoltän Kocsis. "Kansakunta lähestyy katkaisijaa", lehti kirjoittaa. Sveitsissä on vakavasti keskusteltu, voidaanko ydinvoimasta irtautua. Ennen tuota päivää eikä koskaan sen jälkeen ole Liittotasavallassa käytetty yhtä paljon energiaa 59 gigawattia eli 59 000 megawattia. Lehden mukaan ydinvoimasta luopuminen on Liittotasavallassa teknisesti, taloudellisesti ja poliittisesti täysin mahdollista. Viidesosaan tiedeministeriön arviosta, 200 miljardiin, tyytyy Saksan sähkölaitosten liitto omassa arviossaan. Lähes samaan päätyy myös Kölnin yliopiston energiataloudellinen instituutti, joka on tunnettu myönteisestä suhtautumisestaan ydinvoimaan. Mutta mitä ydinvoimasta luopuminen maksaisi. Philippsburgin ydinvoimalan jäähdytystornit kohoavat pienen Mechtersheimin kylän liepeillä Reinin varrella. Duna Kör kutsuu tätä ekologiseksi imperialismiksi. Ydinvoimaloiden sulkeminen ei tuntuisi liiemmälti kuluttajienkaan kukkarossa. 37. sähköä Itävaltaan. Niitä on esitelty die Natur -lehden lokakuun numerossa. Osa on kuitenkin sitä mieltä, että häiriöttömän energiahuollon takaamiseksi varavoimaa tarvittaisiin vähintäin 15 gigawattia. Sen jälkeen kaikki keskustelut ydinvoimasta luopumisesta ovat pyörineet tuon luvun ympärillä
.... . Ne on pakotettu äärimmäiseen ahtauteen ja niitä kohdellaan kuin elotonta materiaalia. ...... Postina: . .. ........ . Varmasti myös huippuluokan keittiömme on osa suosiomme salaisuutta. . Tervetuloa 1 kokoukseen, kongressiin, bankettiin ... T ule myymäläämme jouluostoksille! Meiltä löydät eläinsuojeluun liittyviä tavaroita: paitoja, reppuja, kirjoja, tarroja ... . . Erinomaiset yhteydet kaikkialle: lentoterminaali on samassa rakennuksessa. HOTEL INTERCONTINENTAL HELSINKI SUOMEN KANSAINV ALISIN BUSINESS· HOTELLI Inter· Continental tarjoaa kansainvälisen tason hotellipalvelua aivan Helsingin sydämessä. l HOTEL INTERCONTINENTAL HELSINKJ Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki, puh. sekä kosmetiikkaa, jota El ole testattu eläinkokein. K oe-eläinten Suojelu ry on maamme suurin eläinsuojeluyhdistys. . . . Teemme epäpuhtauksien leviämisselvityksiä, ilmanlaatumittauksia, mittauslaitekalibrointeja, laboratorioiden ilmanlaatuanalytiikan interkalibrointeja sekä toimitamme ilmanlaatumittaustulosten käsittelyohjelmia. Myymälämme avoinna: maanantaisin klo: 1018, tiistaista perjantaihin klo: 917 ja lauantaisin klo: 1015. .. ....... . . ..... .. .. . . koe-eläinyksiköissä, turkistarhoilla ja maatalouden tehotuotannossa. Yhteyshenkilöinä leviämisselvityksissä ovat toimistopäällikkö Göran Nordlund ja meteorologi Erkki Rantakrans; kuntien ilmanlaadun mittauksissa ja perusselvityksissä jaostopäällikkö Raimo Kartastenpää; laitekalibroinneissa vanhempi tutkija Heikki Lättilä; laboratorioanalytiikassa vanhempi tutkija Vuokko Karlsson sekä mittaustulosten käsittelyjärjestelmässä vanhempi tutkija Pekka Plathan . .. . . . . . .. .. ... ... ........ Eläinsuojelulahjasta on moninkertainen ilo! Myymme myös postitse. . . Laitoksella on yli kymmenen vuoden kokemus niistä ilmanlaadun selvityksistä, joita nykyinen ilmansuojelulaki kunnilta ja teollisuuslaitoksilta edellyttää . Se työskentelee aktiivisesti sellaisen eläinsuojelulain puolesta, joka suojelisi kaikkia eläimiä kaikissa olosuhteissa. Jäsenmaksut: PSP 43 54 90-1 Lahjoitukset: SYP Pääkonttori, not.os, 200081-30838-5 Yhteydenotot: Koe-eläinten Suojelu ry, Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki puh: 90-736 113 Postittamalla oheisen lipukkeen saat ilmaisen tietopaketin kotiisi. . Tätä ei tarvitse hyväksyä itsestäiiiselvyytenä: jokainen meistä voi ottaa monin tavoin kantaa eläinten puolesta tai niitä vastaan. Finlandiatalon läheisyys, hyvä palvelu ja omat viihtyisät bankettitilat ovat tehneet Inter· Continentalista monien arvostaman kongressihotellin. . .. llmansuojelututkimuksissa toimii ilmanlaatuosastolla yli 70 henkilöä uusissa ajanmukaisissa tiloissa Helsingin Herttoniemessä. Mäkelänk. . .... Yhdistys julkaisee jäsenistölleen eläinsuojeluasioista monipuolisesti kertovaa Animalia~ehteä. . . .. (90)441 33 1. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuosaston osoite on Sahaajankatu 22 E, 00810 Helsinki ja puhelin 75811 . Yhdistys kampanjoi eläinsuojelutietouden herättämiseksi ja tekee valtakunnallista valistusja neuvontatyötä. . . .. 1 hmisen hoidossa olevat eläimet ovat osa luontoa ja niillä on oikeus saada riittävästi ravintoa, liikuntaa, lepoa sekä tuskaton kuolema. . SINÄKIN voit auttaa: tule mukaan toimintaan, liity jäseneksi! ILMATIETEEN LAITOS llmanlaatuosasto Ilmatieteen laitos on ilmansuojeluasetuksessa nimetty asiantuntijalaitos. . .... . Os. .. Tutkimustoiminnan ohella osasto tekee ilmanlaatuselvityksiä kunnille ja toiminnanharjoittajille. . . .... Osoite: .... . Kuitenkin miljoonat eläimet elävät meillä Suomessakin täysin luonnottornissa oloissa mm. . r ----------------~ :-~ 1 Lähettäkää minulle lisätietoja 1 1 1 1 Nimi: .. 8. ....
on maamme suurin luonnonja ympäristönsuojelujärjestö. Upea taidekirja von Wrightin veljesten lintumaalauksista ja havainnollinen teos arktisten lintujen mahtavasta kevätmuutosta. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 19. OTAVA. ui <(:.::: C. >-::::, -::, ...J -...J Ql ~et w .i::::.o "13..W::.::: :I: ui·wet 00 C") ::::,-"' <tl .!: :§ (/) (/)<tl Ql >I et ::.::: c.o KYLLÄ KIITOS! TILAAN TAITEILIJA VELJEKSET von WRIGHT ___ kpl Suomen kauneimmat lintumaalaukset a 390,Allien aikaan LINTUMIEHET __ kpl a 230,Maksan Toimitus tapa käteisellä noudetaan postiennakolla postitse Stockmann tili nro Nimi Katuosoite Postinumero Allekirjoitus 39. Liiton toiminnassa on mukana 180 luonnonsuojeluyhdistystä ja 30.000 jäsentä kautta maan . vsk . Lisätietoja antavat toimistopäällikkö Hannu Hakala ja pääsihteeri Esko Joutsamo, p. 390,Suomen luonnonsuojeluliitto r.y. Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maan. Mikäli olet yhteistyökykyinen, tunnet järjestöelämää ja koet työskentelyn luonnonharrastuksen ja ympäristönsuojelun parissa haasteelliseksi, olet etsimäm_me henkilö. Vuoden takuu. 230,Anto Leikola Juhani Lokki Torsten Stjernberg TAITEILIJAVELJEKSET von WRIGHT Suomen kauneimmat lintumaalaukset Sid. Vakiovarusteena nahkainen kantolaukku ja -hihna. Kiikarit, joilla näet hyvin myös hämärässä. 200 s. Colliander-Kotiranta Lokki-Saksela-Saxen ALLIEN AIKAAN LINTUMIEHET Sid. 1986 klo 16.00 mennessä. RECALLMED. 12. Edullisia Zenit-kiikareita tuo maahan: (K'oNEISTO LUONNOLLISESTI AKATEEMISESTA Kaksi mielenkiintoista kirjaa linnuista. Hakemukset palkkatoivomuksineen Suomen luonnonsuojeluliiton hallitukselle, PL 169, 00151 Helsinki, kuoreen merkintä "Järjestösihteeri". Zc. 90-642 881. .:,:: ·(/) C. 288 s. n. Mukaan linturetkelle. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Suomen luonnonsuojeluliitto etsii järjestötyönsä johtoon aktiivista J ÄRJESTÖSIHTEERIÄ vastaamaan liiton järjestöja koulutustoiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja johtamisesta apunaan kuusi aluesihteeriä. ai <tl § 8 .!: 8: C") E::::, (/) <t1 S2 ai <t1-" E I'Zet $ 7il <tl .:: z <t1 ·;;:-E (/) <tl Wc
2. 158,-. Pitkänen SUOMEN LAPPI Upea kuvateos sisältää akateemikko Matti A Pitkäsen parhaimmat ja puhuttelevimmat otokset Suomen Lapista. ELAMAA KEIDASSUOLLA Värikäs kuvateos ja monipuolinen tietoteos suosta ja suon elämästä. bioenergian ja värähtelyn lisääminen sekä maasäteilykohtien paljastaminen varvun avulla. 0vh. 98,-. sid. sid. 128 s. •••• • Nmo1ALA ,, ----------------lhiio -------1 W EI LI N+G"ffffS. 78,-. 90,-. Esko Jalkanen LUONNON SALAISET VOIMAT Kirjassa esitellään yliaistillisen tiedon keinoja ihmisen ja luonnon sisäisen vastustuskyvyn palauttamiseen. Matti A. Luonnonkuvaaja Pentti Ojalan upeimmat kuvat Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan soilta, asiantuntevan tekstin tekijöinä Rauno Ruuhijärvi, Pertti Kalinainen ja Seppo Koponen. 0vh. sid. 96 s. Hannu Hautala Erkki Kellomäki ERÄMETSÄN ELÄMÄÄ Herkkävireinen kuvakertomus saloseutujen luonnosta ja linnustosta, muisto Hannu Hautalan kuvaajanuran alkuajoilta. 202 s. 0vh. painos. Näitä ovat mm. 0vh. SUOMALAISIA LUONTOKIRJOJA •• •• •• WEILIN+GOOSILTA PerJj"ti Oj~l. Teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. 136 s. sid
Vaikka Linkolan väite biosfäärin tuhoutumisesta parinsadan vuoden kuluttua tuntuukin liioitellulta, olemme hänen kanssaan yhtä mieltä luonnonvarojen liikakäytön ja saastumisen aiheuttamasta suuresta vaarasta. Jotain hyvääkin on Linkolan vieroksuma koulujärjestelmämme siis saanut aikaan. Ottakaamme tästä varoituksesta vaarin. Kulttuurin kehitys ei suinkaan aina sodi luonnonvarojen kestävän käytön periaatetta vastaan. Koska kysymys on vakava, haluamme tuoda esiin useita syitä, joiden perusteella on tarpeen suhtautua varovaisesti Bruunin päätelmään. On myös ylimielistä ja mielestämme virheellistä Linkolan tavoin väittää, että kaikki maapallon tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät ovat jo nyt näkyvissämme. Tällä emme tahdo vähätellä nykyisen metsätalouden Suomen luontoon kohdistamaa kieltämättä suurta rasitusta. Kalinainen ylisti tämän lehden Puheenvuoro-palstalla Linkolan tavoiteohjelmaa loppuun ajatelluksi julistukseksi ja totesi, että "minkäänlaista muuta eloonjäämisohjelmaa ei voisikaan olla". Akateemikko von Wrightin mielestä Linkolan ohjelmaa pitäisi lukea tarttumatta sen yksityiskohtiin "niin kuin ajattelevan olennon tulee aina lukea" . Ekologiasta toki tiedämme, ettei populaation kasvu rajallisessa tilassa voi jatkua loputtomiin. 200) kehottanut lukijoitaan varomaan tosiasioiden yhdistelyssä tapahtuvia konnankoukkuja ja lipsahduksia. Jo lähtökohdissaan Linkolan ohjelma siis eksyy syrjään "tieteellisestä" puolueettomuudesta. Olemme eri mieltä kuin Kalinainen sekä Linkolan ohjelman mielekkyydestä että sen väitetystä johdonmukaisuudesta. Monet tavoiteohjelman yksityiskohdat tuovat mieleen Venäjän tsaarin Paavali I:n, joka kielsi alamaisiaan käyttämästä pyöreitä hattuja ja kääntövarsijalkineita. Luku metsätaloudesta on hyvä esimerkki päättelyn harhapoluista. Miksi väestö pitäisi totuttaa salmonellaan. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA mo1ttamisen periaatteen. Linkolan eloonjäämisopissa nämä ongelmat ratkaistaan seuraavista lähtökohdista (numerointi ja jäsentely on meidän): 1) Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö on (eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta) tuomittavaa. Vasta suunnitelmallinen metsätalous sai aikaan metsiemme elpymisen. biologistista ajattelua räikeimmillään. Miksi vihreässä yhteiskunnassa säästäjille pitäisi taata juuri yhden prosentin vuotuinen reaalikorko. Merkillisiä ovat myös Linkolan käsitykset meistä suomalaisista. 41. Muut kaksi lähtökohtaa ovat eettisiä näkökantoja, jotka voi yhtä hyvin hyväksyä kuin olla hyväksymättä, kummassakaan tapauksessa vaarantamatta ihmiskunnan tulevaisuutta. Bruun päätteli, että pääsyynä "jyrkkään laskuun" oli "uusi tekijä, eli melko varmasti ydinvoimalan saastelaskeutumat". Linkolan ohjelma on epäjohdonmukainen P. Millä tavoin kotieläinten tunteminen nimeltä voisi lisätä sen paremmin ihmisen kuin minkään muunkaan lajin hengissä pysymisen todennäköisyyttä. Nyt, 18 vuotta myöhemmin, me olemme Linkolan mielestä maailman lukenein ja tietorikkain kansa, jonka luonteeseen kuuluu taipumus pitkäjännitteiseen ajatteluun. Uusiutuvista luonnonvaroista käytetään vain vuotuinen korko. Lopuksi toteaisimme että Linkolan kaltaista näkijää kannattaa kyllä kuunnella, mutta vain silloin kun hän esittää selviä tieteellisiä tosiasioita, esimerkiksi väittää että 2 x 2 = 4. Ihmiskunnan hengissä pysymisen kannalta vain ensimmäinen näistä on välttämätön. Jopa sosiobiologiassa tällaisista käsityksistä on aikoja sitten luovuttu, vaikka ihmisen biologisten ominaisuuksien yhteiskuntien kehittymiselle asettamat väljät raamit yleensä myönnetäänkin. Puhtaasti elossasäilymisen näkökulmasta on vaikea ymmärtää, miksi Suomen metsät pitäisi pääosaksi rauhoittaa ihmisen taloustoimilta, kuten Linkola ehdottaa. Mitä tekemistä Suomen kirkolla tai avioliittolainsäädännöllä voisi olla vakavien ympäristöongelmien kanssa. Jos lähtökohdaksi otetaan vain ihmiskunnan hengissä pysyminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö, suuri osa Linkolan ohjelmasta on mielestämme tarpeetonta. Asioiden osuminen samalle vuodelle ei tietenkään todista niiden syysuhdetta, yhtä vähän kuin kuu pimeni, UKK kuoli tai tervapääskyt viipyivät Suomessa myöhään Tshernobylin tähden. 3) On pyrittävä stabiiliuteen. Kolmas lähtökohta, stabiiliuden vaatimus, sitä vastoin tuntuu loogisesti kestämättömältä yleistykseltä. Kuitenkin cesiumin laskeuma-arvot olivat olleet pienempiä kuin monella muulla paikkakunnalla Suomessa. Perhosmäärien vähenemisen ja ydinlaskeuman yhteys on puhdas olettamus; tapahtumia kytkee toisiinsa vain se, että molemmat sattuivat vuonna 1986. Jos happaman laskeuman uhkaa ei olisi, Suomen metsillä epäilemättä menisi nyt paremmin kuin "vanhoina hyvinä aikoina". Linkolan päättely saa outoja piirteitä jo ohjelman perusteissa ja suuri osa ohjelman loppuosasta käsittelee ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta epäoleellisia asioita. Kiusaus saivarteluun on kuitenkin suuri, sillä väittäähän Linkola ohjelmaansa ylipäät_ään merkittävimmäksi julkaisuksi poliittisten ohjelmien ja elämäntapaohjeistojen alalla. Se onkin kirjattu Maailman luonnonsuojelustrategiaan ns. Elämme todella yhtä ihmiskunnan historian ratkaisevinta aikaa. Biologismilla tarkoitetaan pyrkimystä selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologisten teorioiden ja käsitteiden avulla. Vielä vuonna 1968 hän piti suomalaisia alkeellisena nousukaskansana (Toisinajattelijan päiväkirja s. Jo Toisinajattelijan päiväkirjassaan (s. kestävän käytön periaatteena. 1. Kasvua tai edistystä ei saisi esiintyä millään elämänalueella. Timo Vuorisalo Pasi Laihonen Turku Tshernobyl ja Houtskärin perhoset Suomen Luonnon numerossa 7 / 1986 Henrik Bruun kiinnitti huomiota merkittävään kysymykseen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden mahdollisista vaikutuksista Houtskärin perhosmääriin. Ihminen on tasa-arvoinen muiden lajien kanssa. Tämä riittäköön saivartelusta. Tämä on mahdotonta jo siitä yksinkertaisesta syystä, että tulevaisuus riippuu ihmisten teoista ja valinnoista, joita Linkola (vastaväitteistään huolimatta) sen paremmin kuin kukaan muukaan ei kykene ennustamaan. luvut metsätaloudesta, opetustoimesta, tiedepolitiikasta, kulttuurista, tiedonvälityksestä, terveydenhoidosta ja liikunnasta, uskonnosta ja kirkosta sekä turvallisuudesta. Meidän lisäksemme useat muutkin luonnonsuojelijat ilmeisesti pääosin hyväksyvät myös toisen lähtökohdan, elämän kunSUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . Kirjoituksen yleissävy oli suorastaan harras · Linkolan ohjelma näyttää todella saaneen uuden pelastususkonnon piirteitä. Linkolan surkuhupaisat käsitykset ihmisyhteiskuntien käyttäytymisestä edustavat ns. Tavoiteohjelmassa on väitteitä, joille on vaikea löytää minkäänlaisia järjellisiä perusteluja. 188) Linkola väitti, että väestön käyttäytyminen vaikkapa Irlannissa voidaan ennustaa yhtä hyvin kuin talitiaisen pesinnän kulku kunhan väestöntiheys, tekninen taso ja väestön antropologiset ominaisuudet (!) tunnetaan. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että "jokainen kasvukäyrä on aina pakko katkaista" siitä riippumatta, millä elämänalueella kasvua tapahtuu. Pääoman koron suunnitelmallinen käyttö tuskin uhkaisi tulevaisuudessakaan sen paremmin Suomen kansan kuin muidenkaan hengissä pysymistä. Mennema vuosisatoina karjan metsälaiduntaminen, kaskeaminen ja tervanpoltto kuluttivat Suomen metsiä siinä määrin, että paikoin Etelä-Suomessa oli pulaa jopa polttopuusta. vsk. On myös vaikea ymmärtää, mitä Linkola tarkoittaa metsäpeitteen palauttamisella. Ja aineistoa saivartelulle riittää. Millä tavoin ansiotyö loma-aikoina voisi vaurioittaa opiskelijoiden persoonallisuutta. Linkola on itse Toisinajattelijan päiväkirjassaan (s. 11). 2) Muut lajit on otettava huomioon luonnonvarojen jaossa ja luonnon muuttamisessa. Elossasäilymisen kannalta jokseenkin epäoleellisia ovat mm
Niin on käävilläkin. Toukokuu oli 1,5 astetta normaalia lämpimämpi, tosin normaalisateinen. Tältä pohjalta esittelin havaintojani, joiden mukaan haitat keskittyivät voiSUOMEN LUONTO 8/ 86 45. 11. KM ja Anders Albrecht toteavat Notulae Entomologicae -lehdessä painossa olevassa artikkelissaan, että ydinturman jälkeen suomalaisissa hyönteisissä todetut säteilyarvot jäivät korkeimmillaankin selkärankaisten akuuttiarvoista miljoonasosan paikkeille, ja tunnetusti hyönteiset kestävät säteilyä paremmin kuin selkärankaiset. Olli Järvinen Kauri Mikkola Lahopäisyyttä Suomen Luonnossa Kirjoituksessani "Lahopuut rikastuttavat metsää" oli tapahtunut valitettavia kömmähdyksiä. Jotta suhteelliset muutokset voitaisiin todeta vääristymiltä, pystyakseli on logaritminen (esimerkiksi romahdus 100 000:sta 10 000:een näkyy kuvassa yhtä suurena kuin romahdus 10 000:sta 000:een, sillä molemmissa tapauksissa lukumäärät vähenevät 90 OJo). vsk .. Noin 30 vuoden aikasarja osoittaa erään kiiltokehrääjälajin vaihteluita Oxfordin lähellä Englannissa. Ympäristöasioissa tosiasiat ovat paras ase ympäristön puolesta. Esittämämme peru teella epäilemme vahvasti, liittyvätkö Bruunin havainnot lainkaan Tshernobylin valitettavaan ydinturmaan. Tapio Lindholm Pakkanen ja saasteet Kirjoituksessaan "Pakkanen vai saasteet?" (Suomen Luonto 45:7 s. Artikkelissa ei haluta pelotella 42 suurilla syöpäkuolleisuuksilla. Bruunin havaitsema heilahtelu ei ole mitenkään tavatonta hyönteismaailmassa. Tämä johtuu varmaan osaksi siitä, että toimitus oli lyhentänyt kirjoitustani kuvaja tekstidokumentaatiota karsien , osittain siitä, ettei Mäkinen ollut huomannut kirjoitukseni perusotetta. Tätä seikkaa voi käyttää hyväksi myös kun arvioidaan puun kaatumisajankohtaa. Allergisten lasten vanhemmat voivat nukkua yönsä rauhassa. Tähän hän päätyy lähinnä kolmella perusteella: 1) Talven 1939-40 aiheuttamat pakkastuhot on unohdettu uusia tuhoja arvioitaessa, 2) ruskettuneiden puiden neulasissa ei kemiallisesti analysoiden voitu havaita sen enempää rikkiä ja raskasmetalleja kuin vihreinä säilyneiden naapuripuiden neulasissa ja 3) ruskettuneista neulasista ei löytynyt tyypillisiä ilmansaasteiden aiheuttamia vaurioita. _ _ ~ 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 Hyönteisten vuotuisvaihtelut ovat usein suuria luonnostaankin. 40) Ahti Mäkinen ilmoittaa ne perusteet, joiden pohjalta hän katsoo havupuiden ruskettumisen kevättalvella 1985 johtuneen pelkästään pakkasesta. Kyseisen viimeisen kappaleen mitään prosenttilukuja ei voi eikä saa yhdistää Tshernobylin onnettomuuden seuraamuksiin Suomessa. Kuitenkaan valitsemamme vertailuesimerkki ei ole mitenkään poikkeuksellinen; kirjallisuudesta löytyy monia tapauksia, joissa hyönteispopulaatioiden heilahtelu on paljon suurempaa kuin Callimorpha lla. Syy näyttää selkeältä: kuivakesäisessä saaristossa ei perhosille ole tärkeää niinkään aurinkoisuus kuin sateisuus. Luettelossa lahopuiden myötä niukentuneista eliöistä oli ladontavirhe jättänyt erään jäärän ilman lajinimeä. llmastotietojen perusteella oli siis odotettavissa, että Houtskärin loppukesän valorysäsaalis jää tavallista pienemmäksi, koska toukkien kehittyessä oli kuivaa. Tietenkin pidemmällä tähtäyksellä, perimän muutosten ja syövän aiheuttajina, nämäkin annokset ovat huomionarvoisia. 1986 Helsingissä: aikaisina vuosina yöperhosten huippulento siirtyy valoisien öitten suuntaan, jolloin perhoset tulevat heikommin valolle. . Kuusitäpläjäärän ja leppäjäärän välissä luettelossa oli tammikukkajäärä. 4. Juuri Houtskärin aineiston perusteella on jo aikaisemmin huomattu, että saaristo on "merkillinen peilikuva mantereen havainnoista" (Baptria 4:87, 1979). 28-29. Akuutit vaikutukset edellyttäisivät monta kertaluokkaa suurempia säteilyarvoja, joilta olemme onneksi välttyneet. Kari Vepsäläinen jotka ovat kohuun nähden vaihdelleet jopa yllättävän vähän. 3. Tulosta lienee kärjistänyt tekijä, joka mainittiin hyönteistieteellisten yhdistysten yhteiskokouksessa 12. Emme vähättele ydinvoiman vaaroja, mutta kaikkia vuoden 1986 erikoisuuksia ei pitäisi ilman selviä perusteita kytkeä Tshernobyliin. Olemme piirtäneet Williamsonin kuvaan Bruunin neljän valorysän yöperhosmäärät, Tshernobyl ja allergiset lapset Luonto säteilee -kirjoituksen viimeinen kappale Suomen Luonnon numerossa 5/ 86, jossa puhutaan allergisten lasten, säteilyn ja leukemiaan sairastumisen välisistä yhteyksistä, on hätäisellä lukemisella herättänyt eräissä vanhemmissa aiheetonta huolestumista. 2. Lisäksi on syytä mainita, että kannen lahoava raidanrunko oli kuvattu Seitsemisen kansallispuistossa, Pörhösuomuhelokka Katisten aarnialueella, Pohjantikka Sudenvaaran aavan metsäsaarekkeessa Sodankylässä, Jätkänjäärä on kuvattu Sinivuoren luonnonpuistossa ja Kuorikääpä Katisten aarnialueella. Esimerkiksi kantokäävän pillistö tekee 90 asteen mutkan, kun puu kellahtaa kyljelleen. En suinkaan kiistänyt pakkasen osuutta ja väittänyt ruskettumista pelkästään saasteiden aiheuttamaksi. Manner-Suomessa aurinkoinen alkukesä tapaa olla tae hyvästä perhoskesästä. Kuva kuorikäävästä oli kääntynyt vahingossa pystyyn, minkä voi havaita katselemalla käävän pillistöä. Bruunin esittämä vaikutus ei tehtyjen mittausten perusteella siis liene edes mahdollisuuksien rajoissa. Kesän 1986 alkupuolisko oli Etelä-Suomessa aurinkoinen ja vähäsateinen. Sienten pillit ja heltat ovat aina alaspäin . Näillä perusteilla Ahti Mäkinen päätyy "pakkasen puolelle" eikä kiinnitä vakavaa huomiota niihin havaintoihin, jotka esitin Suomen Luonnossa 45:5 s. Sanoin, että ''havupuiden pakkasruskistumat eivät niinkään kerro siitä, missä pakkanen on liikkunut, kuin siitä missä puiden pakkaskestävyys on pahiten murtunut". MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA 100 000 30 000 10 000 3 000 1 000 300 Callimorpha dominula Oxfordin lähellä Yöperhosmäärä Houtskä rsissä 1983 ·-·\ \ \ 1986 100 L _ _ __,_ _ _ _, _ _ _ _,_ _ _ .....L.. Samaan kuvaan on oikeaan ylänurkkaan piirretty samaa mittakaavaa käyttäen edellisessä Suomen Luonnossa mainitut Houtskärin yöperhosmäärät. Niinpä Saaristomeren alueella kesäkuu oli peräti 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi, mutta sademäärä ei ollut kuin 70 prosenttia normaalista. _ _ _ , . Populaatiomuutosten analyysimenetelmiä merkittävästi kehittänyt Mark Williamson esittää teoksessaan The Analysis of Biological Populations esimerkkinä huolellisesti tutkitun Callimorpha dominula -kiiltokehrääjän populaatiovaihtelut Oxfordin lähettyvillä
Erityisesti voidaan tarkistaa ns. Onko tämä oikein, että jotkut saavat viedä jätteensä mihin lystäävät. Olen sitä ikäpolvea, että muistan ne ihan henkilökohtaisestikin myös erot talven 1944-45 tuhoihin nähden. 9. Pekka N uorteva Luvaton kaatopaikka Haluaisin tuoda esiin epäkohdan, joka osui silmiini viime keväänä Virojoella käydessäni. Mustion dokumentin korvike löytyy julkaistuna Satakunnan Työssä 21. 2) Mäkinen ei ollut tutkinut typpisaasteiden esiintymistä ruskistuneissa puissa. Sitävastoin ne muistuttavat siitä, ettei havupuiden ruskistumista voida panna yksinomaisesti pakkasen tiliin ennen kuin typpisaasteiden osuus on erityistutkimuksin selvitetty. 1985 s. Ammoniumin oli puista analysoinut Satu Huttunen . Näiden näkökohtien perusteella voidaan todeta, että Ahti Mäkisen sinänsä varsin vahvassa todisteluketjussa pelkän pakkasen puolesta on pieni aukko typpisaasteiden kohdalla. r-------------------------suomen Luonnon palvelukortti · Maksulla D Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 150 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 180 mk (ei-jäsenet). D Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 130 mk (jäsenet)/ 160 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi D Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE POSTI NU MERO ETUNIMI POSTITOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) POSTITOIMIPAIKKA kotimaisessa postiliikenteessä Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 HELSINKI SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. Meidän on ajateltava tulevia sukupolvia. vsk. Olin menossa eräälle lintutornille kiikaroimaan ja havaitsin heti tien varrella, josta lähtee polku lintutornille, pienen kaatopaikan. ammoniumhypoteesin paikkansapitävyyttä. Emmekö säästä heillekin hiukan puhdasta luontoa, jossa he voivat liikkua ja lenkkeillä. 3) Hallanarkuusmuutokset eivät välttämättä ole ilman saasteiden aiheuttamia, jotka aiheuttavat Mäkisen tutkimia sairausoireita. Ja omat silmävaraiset havaintoni näyttivät viittaavan siihen, että pakkaset olisivat nostaneet näkyviin nimenomaan juuri typpisaasteiden aiheuttaman hallankestävyyden vähenemisen. Kuvaan liittyvässä uutistekstissä kerrotaan, että ammoniakkihöyry jen aiheuttamia MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA ruskistumia oli lievempinä esiintynyt jo ennen pakkastalvea 1984-85. Tällaiset havainnot eivät tietenkään muodosta mitään tieteellistä näyttöä siitä, että typpisaasteet olisivat todella herkistäneet havupuita pakkasvaurioille. On myös huomattava, että liiallisen typen hallanarkuutta lisäävä vaikutus on voitu osoittaa niin monissa kymmenissä tutkimuksissa, ettei niiden osuutta talven 1984-85 aiheuttamiin ruskettumiin voida tämänkään vuoksi sivuuttaa ilman tutkimuksia. 43. Tämäkin paikka oli noin 400 metrin päässä lintutornista. Lisäksi korostin sitä, että ruskettumajäljet puissa kertoivat eräänlaisesta valunnasta. Tuossa korvikekuvassa näkyy järeän mäntymetsän voimakas ruskistuminen kevättalvella 1985 Ulvilan Ravannissa olevan suurkanalan ympäristössä. makkaimpina sinne, missä typpikaasuja oli ollut liikkeellä. Siinä oli maalipönttöjä ja sorvaamisesta tullutta metallin !astua sekä vielä iso kasa jotakin töhnää. 5. Tilanne on sama kuin paisukarveella (Hypogymnia physodes), joka herkästi katoaa puiden rungoilta ilman rikkija raskasmetallisaasteiden vaikutuksesta, mutta ei kerro mitään otsonista. Pakkasruskettumien todellisen olemuksen selvittely ei ole mitään turhanpäiväistä touhua. Sen avulla voidaan nimittäin saada keskeisen tärkeätä tietoa metsäkuolemien ymmärtämiseen . Niinpä paisukarve rehottaa hyvinvoipana KeskiEuroopan vuoristojen pahimmilla metsäkuolema-alueilla, missä kuoleman syynä ei ole happosade vaan otsoni. Tuo ruskistuminen oli niin voimallista, että hehtaarin verran järeänlaista männikköä jouduttiin kituliaana hakkaamaan pois. Vasta pakkastalvi räväytti kuitenkin tuhot täyteen mittaansa. Havaintoni eivät ole minkäänlaisessa ristiriidassa Mäkisen esittämien näkökohtien kanssa, koska 1) En suinkaan ollut unohtanut talven 1939-40 pakkastuboja. Juha Mäkelä Myllykoski Tilaa Suomen Luonto! Suomen Luonto on hyvä lahja Tilaa lahjakortti Suomen luonnonsuojeluliitosta, puhelin 90-642 881. Siksi on tärkeätä, että emme leimaa talven 1984-85 neulasruskettumia niin yksioikoisen varmasti pelkän pakkasen aiheuttamiksi, että seuraavien pakkastalvien jälkeen laiminlyömme jälleen typpisaasteiden osuuden tutkimisen. Tältä kannalta oli valitettavaa, että kirjoituksestani oli pudotettu pois kuvadokumentti Mustion minkkitarhan ympärillä havaitusta laajasta ja voimakkaasta mäntyjen ruskistumisesta kevättalvella 1985. Toivoisin luonnonvaraisten eläinten puolesta, että ihmiset oppisivat viemään kaikki jätteet niille kuuluville tai varatuille kaatopaikoille
Artikkelikokonaisuus 6/ 17 Kilpeläinen Auli: Kotimaisen uusiopaperin puolesta l /7 Koski Eija: Komposti keskellä kaupunkia. 2/9 Kunnollista ympäristönsuojelua 3/7 Kahdenvälistä ympäristönsuojelua 4/ 9 Amerikanterveisiä metsähallitukselle 5/ 9 Vesihallinto vedenjakajalla 6/7 Hapan ta ja kuumaa 7 /9 Onnea Looduskaitse Seltsille 8/7 Eskola Antti: Kesämökillä, lehteä lukiessa 6/ 43 Hassi Satu: Luonnontieteet elämää puolustamaan. .. vsk.. 8/ 13 Krohn Leena: Liekkiön ääni 7/ 17 Kurten Björn: Ovatko sukupuutot luonnollisia. 5/ 14 Laurila Jorma: Tshernobyl ravinnossamme 8/ 6 Jätteet Cajander Veli-Risto: Bluesia jätteistä ja kierrätyksestä John Mayall 6/2 1 Huuhka Ensio: Jätteet hyödyksi kodeissa 6/22 Huuhka Ensio: Näin teet hyvin toimivan kompostin 6/24 Kierrätys on viisautta. 2/ l 8 Nuorteva Pekka: Saasteiden vaikutus neulastuhoihin 5/28 Tikkanen Eero: Pohjois-Suomen aurausalueilla epänormaalisti kehittyneitä männyntaimia 7 / 8 Vasama Veikko: Lakimetsät hakkuuvuorossa 4/ 17 Vedet ja kalatalous Karlsson A lice: Pohjavesiä suojeltava tehokkaammin 7/ 18 Koljonen Marja-Liisa ja Vickholm Markku : Kalakantojamme uhkaa yksipuolistuminen 1/ 16 Laurila Jorma: Happamoituminen iskee pohjavesiinkin 4/ 12 Laurila Jorma: Huhtikuu huuhtelee 3/ 18 Tikkanen Matti: Pohjavesi uudistuva luonnonrikkaus 3/20 Toivonen Heikki: Mitä kuuluu Koij ärvelle 4/20 Tuormaa lsmo: Simojoen lohi on kuolemassa sukupuuttoon 7 / 5 Ympäristöhallinto ja -politiikka Kupari Ritva: Järjestöt vaativat teen kehittämistä joukkoliiken5/ 8 Kupari Ritva ja Tuormaa Pekka Nuorteva: Dioksiini Ismo: Professori on pahin ongel7/ 12 Budjetti 1987: Kyrönjoki on 6/ 6 mamme Tuormaa lsmo: uusi Valco Tuormaa Ismo: Eduskunnan luontoryhmäläiset pelkäävät politiikan kylmiä tuulia 6/ 40 Tuormaa Ismo: Ympäristölautakunnat eivät ole oikotie onneen .... 1/20 Vuokko Seppo: Hapan laskeuma muuttaa jo kasvistoamme 5/ 4 Kulttuuri Kupari Ritva: Bruun luonnollista eleganssia 3/ 12 Metsät ja metsätalous Kupari Ritva: Inarin itäkairaa hakat:ian selluksi 8/ 4 Kupari Ritva ja Laurila Jorma: Metsähallitus siirtyi Piirosen aikaan 2/ 12 Laurila Jorma: Joka kymmenes havupuumme vaurioitunut 2/ 5 Lindholm Tapio: Lahopuut rikastuttavat metsää 7/28 Lindholm Tapio: Versosyöpä runtelee männiköitä 3/28 Mäkinen Ahti: Mikä on syynä neulasvaurioihin , saasteet vai pakkaset. l / 4 Eläimet Hietajärvi Teuvo: Sehän on tunturihaukka 2/24 Karlin Antti: Kiljuhanhelle apua tarhauksella 7/22 Korte Marja-Leena ja Suonpää Juha: Kaatopaikkakasassa pujahtaa 3/24 44 Laurila Jorma : Itämeren hylkeiden suojelu tehostuu 4/ 4 Lehtonen Leo: Pähkinähakit nälkävaelluksella 5/26 Nygren Tuire ja Nygren Kaarlo: Hirvi on metsän karjaa 6/ 8 Plester Leigh: Suoperhoset vailla kotia l / 30 Poucanen Terho: Ruoki lintuja tutustut luontoon aitiopaikalta 8/24 Poucanen Terho: Ultima Thulen lintu 7/ 4 Saari Seppo: "Mettä liikkuu ... .4/26 Uutiset Vesioikeus tyrmäsi Pernoonkoskien rakennushankkeen 1 / 4 Kemira väheksyy päästöjään 1/5 Tapio kääntää kurssia. l / 6 Ydinvoimalan kylkiäisiksi pumppuvoimala Vaarunvuorelle. .. ja sitten 7/ 3 Bussilla päästävä myös sivukyliin 8/ 3 Onko valoa. Mitkä ovat seuraukset. Kauhea karvamato, käen ruoka Sienimadon koti Kilkki, meritäi 1/2 2/2 3/2 4/2 huomenna 5/ 2 6/2 7/2 8/2 Elämäntapa, ideologia ja ympäristökasvatus Kaakinen Kimmo: Ympäristöopetusta kainuulaisittain 7 / 32 Kulmanen Marjukka: Luonto tärkeämpää kuin kulutus ainakin periaatteessa 8/ 14 Kulmanen Marjukka: Tuhlaukselle on vaihtoehtoja 6/ 18 Kupari Ritva: Kulutuksen mylly huolettaa Tellervo Koivistoa 5/ 10 Suominen Teuvo: Luonto-Liiton lsä-Ulvinen 8/ 10 Energia ja säteily Vepsäläinen Kari: Luonto säteilee. 6/26 Pulkkinen Riitta: Jätteiden lajittelu työpaikoil&W Salkinoja-Salonen Mirja: Viemäritön vaihtoehto 6/ 28 Vapautus järjestetystä jätteenkuljetuksesta 6/25 Kasvit ja sienet Härkönen Marja: Maanalaiset elämänlangat 6/ 14 Kupari Ritva: Keidas kaamoksessa 8/ 16 Lindholm Tapio: Metsänhaltijan pienet tuikut 5/24 Lindholm Tapio:Tunnemmeko tammemme. 2/34 Kotimaan luonto ja ympäristönsuojelu Artikkelit ja katsaukset Alkuperäisluonnon suojelu Kalinainen Petteri: Pyhäjärvi rauhoitettava 2/ 4 Kupari Ritva ja Lindholm Tapio: Valter Keltikangas metsämies erämaitten puolella 1/ 12 Laurila Jorma: Suomessa yli tuhat uhanalaista eläinlajia 5/20 Tuormaa Ismo: Kansallispuisto Helsingin kupeeseen. 10. ... " 1/24 Salo Jaakko J.: Merikotkan ampumistapaus selvitetty Vaasassa 4/ 8 Sten Ilari: Siilille pesäpaikka talveksi 5/ 4 Taskinen Juha: Pakkassaukot 2/22 Tuiskunen Jari: Pienet pilkukkaat pedot kesälaitumilla 4/24 Törmälä Timo: Selkärangattomatkin kaipaavat suojelua 2/14 Willamo Heikki: Kaksi vaeltajaa tuttu ja tuntematon 8/20 Vuokko Seppo: Ötökkäsarja: Uunin loukon sirittäjä Pohjalietteen punamadot Keväisiä aurinkokylpyjä Hapsenkakkiainen Etana, etana, näytä sarves, onko pouta. 4/ 15 Kekkonen Helena: Kuka pelkää rauhaa. 1 / 6 Tehometsätalous tuhoaa Puolangan tammukkapurot 2/6 Tuoretta tilastotietoa ympäristömme tilasta 2/6 2/7 Kiljuhanhia etsimään Suomi ratifioi Euroopan muksen luonnonsuojelusopi2/7 HAPRO-tutkijat etsivät koejärviä Vuoden luontokuvat 86 2/7 2/ 8 SUOMEN LUONTO 8/86 45 . ............. 8/ 3 Kolumnit Ruuhijärvi Rauno: Sopimus Kitkanniemen suojelusta 1/ 9 Asuntovai ympäristöministeriö. Suomen Luonto 1986 45. .. 3/27 Lindqvist Martti: Kun aika täyttyy 1/ 33 Oja Heikki: Kiehtovat tähdet 5/ 33 Rydman Kari: Yksi ministeriö liikaa... ... 4/ 5 Tuormaa Ismo: Kollajasta koskiensuojelulain kynnyskysymys. vuosikerta Sisällysluettelo Pääkirjoitukset Lindholm Tapio: Näpit irti UKK-puiston tuulenkaadoista 1/3 Luonnonsuojelualueiden hoito ei saa tuhota luonnonsuojeluarvoja 2/3 Luonnonrakkaus kunniaan 2/3 Koskiluontomme on korvaamatonta 3/ 3 Kevät tulee 3/ 3 Ketkä ovat luonnonsuojelijoita 4/ 3 Äärimmäisen pieni todennäköisyys 4/ 3 Toimiin uhanalaisten eläinten, kasvien ja sienten puolesta 5/ 3 Suuri luonnonystävä on poissa 6/ 3 Ammutaanhan karhujakin 6/ 3 1. .
vsk . 3/ 44 Mitä tehdä rengaslöydöille. 5/ 45 Punakylkirastaalla oudon pieni muna 5/ 45 Salaman tuhot 6/ 47 Nahkiaisten lopettaminen 6/ 47 Miten vanhaksi lokki elää. Kuoleeko ampiainen pistettyään 1/ 42 Kotkan voimat 1/ 42 Villasaksiravut vierailulla 1/42 Miten harvinainen on valkokukkainen kanerva. 1/ 42 Mistä tulevat harjalinnut. Opetuspaketti alkuopetukseen, (Juha Juutinen) 7143 Santti Risto ja Tenovuo Rauno: Ympäristön haitat terveydelle, (Tapio Lahti) 2142 Sarmela Matti: Kirjoituksia kulttuuriantropologiasta, (Pertti Sevola) 2/ 41 Suomen eläimet 4-5, (Olli Järvinen) 4/ 38 Suomen luonnonkuvaajat ry: Vuoden luonnonkuvat 85, (Jorma Laurila) 2/ 41 Tanttu Markku: Marjasuon talvipari, (Juha Juutinen) 1145 Tikkanen Toini: Kasviplanktonopas, (Heikki Simola) 5/ 42 Tupala Terttu (toim.): Runo puhuu luonnosta, (Juha Juutinen) 4/ 39 Vesiopas vedet ja vesihuolto, (Alice Karlsson) 2/ 43 Xuqi Jin, Markus Kappeler: Jättiläispanda, (Juha Juutinen) 7142 Keskustelua Kesämökin jätehuoltoa (Tapani Aspiala) 1/ 38 Typpipäästöjen haitoista (Aaro A/estalo) 1/ 39 Kalanviljelyn kauheus (Teemu Tast) 2139 Harhaanjohtavia tietoja (Mirja Salkinoja-Salonen ja Risto Valo) 2139 Eivät sentään kaikki Thiiringer Waldin metsät ole kuolleet (Heikki Wuorenrinne) 2139 Realismia jätteiden hyödyntämiseen (Jaakko Paatero) 2/ 40 Talvitammia Kirkkonummella. 4/ 45 Tuhoaako poimuri sadon. Cajander, (Tapio Lindholm) 4/ 39 Karjalainen Elina: Teemu Karvainen kaveri (Juha Juutilainen) 7143 Kevin Pelle ja Lammi Seppo: Vårt Jand, vårt land, (Tapio Lindholm) 3/ 43 Laihonen Pasi, Salo Jukka ja Vuorisalo Timo: Evoluutio, (Olli Järvinen) 7142 Mikkola Kauri, Jalas Ilkka ja Peltonen Osmo: Suomen Perhoset. 3/ 44 Linnusta jäi kuva ikkunaan 3/ 45 Mattokuusi 3/ 45 Limarenkaita verkoissa 4/ 44 Eri värisiä horsmakiitäjiä. Luonnonvarainneuvosto haluaa lisää suurpetoja Suomeen 3/ 4 Luonnonsuojeluliitto: Suurpetojen kaatolupaehdot uusittava 3/ 4 YTY aloitti ongelmajätteiden keruun 3/ 5 Valita teollisuushajuista! 3/ 5 Luonnonsuojeluliitto toivoo kuria moottorikelkkailulle 3/ 6 Saimaannorpat pitivät pintansa 4/ 4 Kolovesi tarvitsee kansallispuiston 4/ 5 Satu Huttunen on vuoden nainen 4/ 6 Sääkset suojelussa 4/ 6 Ruuhijärvi jatkaa SLL:n johdossa 4/ 6 Ilmari Hiitonen kuollut 4/7 Demareilta uusi ympäristöohjelma 4/7 Luonnonsuojeluliitto vaatii Juonnonsuojelulain rangaistuspykälien tiukentamista 4/ 8 Siikalahdella uudet isännät 5/ 5 Jijokiset soutivat Kollajaa kumoon 5/ 5 "Pysytelkää rauhallisina" 5/ 5 Myrkkyjä Saimaan halki. 5/ 44 Myrkyttävätkö sinilevät kalat. 3/ 44 Miksi monet pikkulinnut muuttavat öisin. 2/ 45 Silakkaa ja muikkua muistuttavat kalat 2/ 45 Hakeutuvatko muikut kuolemaan syvänteisiin. 5/7 OECD arvioi ympäristöpolitiikkaa 6/ 5 Biologisen torjunnan tutkimus koottu yksiin kansiin 6/ 5 Ahvenanmaalaisilta ei uudelle laivaväylälle 7/ 5 Kesän perhoskanta väheni puoleen syynä ydinsaasteet. .. (Ahti Mäkinen) 7/ 40 Maatalouden syyttely jäi ylimalkaiseksi (Matti Sippola). Mittarit 1., (Ilkka Teräs) 1/44 Miler Zdenek: Myyrä kaupungissa, (Juha Juutinen) 2/ 42 Neuvonen Veikko (toim.): Luontoilta, (Tapio Lindholm) 1144 Niklander Hannu: Suksien surujuhla, (Helge Rontu) 5/ 43 Ollikainen Jorma: Kelokämppä, (Pertti Sevola) 3/ 43 Paloheimo Eero: Maa, (Timo Hokkanen) 3/ 43 Pappila Lauri: Elämäni laitumet, (Juha Pikkarainen) 6/ 42 Pikkujättiläinen, (Helge Rontu) 1/45 Rautavaara Arno (toim.): Suomen kansallispuistot, (Anneli Leivo) 2141 Rouhiainen Maija: Ympäristökasvatus: eläinten ja kasvien suojelu. 4/ 44 Tuoksuvat heinät 4/ 45 Mikseivät pääskyt viihdy. Valaidensuojelu yhä vastatuulessa Jääkarhut pois kaduilta. 4/28 Katsaukset ja uutiset Tsekkoslovakian metsissä pahin ohi. (Markku af Heurlin) 3/ 40 Metsätammikin on laiska pudottamaan lehtiään (Tapio Lindholm) 3/ 40 Siikaa vai sikaa. 5/ 6 Ehtyvistä raaka-aineista kilpaillaan ankarasti 5/ 6 Suomen Luonto pulpetilla 5/7 Ympäristöpalkinnot Hailuotoon ja eduskuntaan 5/7 Voitko siirtyä lyijyttömään. 8/ 47 Kalojen uni 8/ 47 Kirja-arvostelut Bjärvall Anders, Ullström Staffan: Suuri nisäkäskirja, (Heikki Henttonen) 3/ 42 Falk Bisse, Kallenberg Lena: Lasten lintukirja, (Antti Karlin) 7 / 43 Ferri Stefano: Suomen aurinkotalot, (Pekka Suominen) 6/ 42 Hannula Pekka ja Kuikka Sakari: Hauki, kalastus ja elintavat, (Jukka Ruuhijärvi) 4/ 38 Hautala Hannu: Kamerani luonnossa, (Juha Suonpää) 5/ 42 Hinner Sakari, Hämet-Ahti Leena, Kurtto Arto, Vuokko Seppo: Maarianheinä, mesimarja ja timotei, (Tapio Lindholm) 5/ 43 Huuhka Ensio: Viljelyopas kotitalouksille, (Ulla Lehtonen) 5/ 42 Kalela Annikki: Isäni A.K. 8/ 36 Joka kuudes Ruotsin järvi happamoitunut 8/ 36 Ydinvoimasta luopuminen ei kaataisi yhteiskuntaa 8/ 37 Puheenvuorot Alestalo Aaro: ympäristönsuojelu otettava huomioon verotuksessa 3/ 8 Braun Jupp: Meidän jälkeemme vedenpaisumus 8/ 8 Kalinainen Petteri: Linkolan ohjelma on ainoa mahdollinen eloonjäämisoppi 7 / 10 Karlin Antti: Luontorikolliset kuriin 2/ 10 Lintula Pekka: Ydinjätteen kalliosijoitus ei ole turvallista 4/ 10 Rantala Taisto: Sanoista tekoihin jätevuoden alkaessa 1 / 10 Suominen Teuvo: Ja aavikot leviävät. 2136 Eroosio riehuu USA:n pelloilla 2136 Voitto Hainburgissa 2137 Tasmanian pussihukka sittenkin hengissä 2137 Thames on taas joki 2/ 37 Ruotsi rauhoitti uhanalaiset matelijansa ja sammakkonsa 2137 Costa Rica: luonnonsuojelun mallimaa 2/ 38 Vuorigorillojen suojelija murhattiin 2/ 38 Aja hitaammin, autat metsiä 3/ 38 Älä syö sammakoita 3/ 38 Suolaa suolaa vähemmän suolaa 3/ 38 Englannissa lepakkovuosi 3/ 38 Kenian naiset iskevät eroosiota puulla päähän 3/ 38 Sota on Nicaraguan pahin ympäristöongelma 3/ 39 Sotilaskoneet terrorisoivat Länsi-Saksassa ja Labradorissa 4/ 36 SUOMEN LUONTO 8/ 86 45. 5/ 12 Esseet ja kuvakertomukset Kangasvuo Petri: Terveiset Nimettömällä Kairalta 4/ 18 Leinonen Antti: Aarre 3/ 10 Männikkp Esko: Kaksnokkanen kultatäky Saiha Markku: Kalastajan testamentti Vedet vetävät sulkaa Luontoilta 7/ 14 5/ 30 7/ 47 Lukijoiden Juontokysymyksiin ovat vuoden aikana vastanneet Harri Dahlström, Antti Pekkarinen, Seppo Vuokko ja Seppo Vuo/anto. Neuvostoliitto valjastaa maalampövoimaa 5/ 38 5/ 39 5/ 39 Ydinvoiman vastustus kasvanut rajusti LänsiSaksassa 5/ 39 Gaddafi janoaa Saharan vettä 7 / 36 Juuttiverkolla eroosion kimppuun 7/ 36 Tiikereillä on vielä toivoa 7 / 37 Islanti tarkisti "tutkimusohjelmaansa" lahtivalaat rauhaan 7 / 37 WWF 25-vuotias 7 / 38 Suihkusta syöpää 7 / 38 Happosateet ahmivat luonnonsuojelualueita 7/ 38 Tonava kaunoiselle lisää kahleita. / 40 Jo vain menevät vedet ja mullat (Jaakko Heinonen) 7/ 40 Oopperaa runnotaan väärään paikkaan (Arvo Suominen) 7/ 41 Linkolan ohjelma on epäjohdonmukainen (Timo Vuorisalo) 8/ 41 Tshernobyl ja Houtskärin perhoset (Olli Järvinen, Kauri Mikkola) 8/ 41 Lahopäisyyttä Suomen Luonnossa (Tapio Lindholm) 8/ 42 Pakkanen ja saasteet (Pekka Nuorteva) 8/ 43 Luvaton kaatopaikka (Juha Mäkelä) 8/ 43 45. (Tiina Pikkarainen ja Eero Peltonen) 4/ 36 Päästömaksu saastuttajille (Olli Tahvonen) 5/ 40 YTY ja ongelmajätteet (Risto Kousa) 5/ 41 Risto Kousalle (Ismo Tuormaa) 5/ 41 Karhun kaadon villi länsi (Ilkka Hanski) 5/ 41 Kiitos Aarteesta (Raili Forssel) 5/ 41 Päätoimittaja ampuu ohi (Juha Markkola) 6/ 44 Markkola on irronnut todellisuudesta (Tapio Lindholm) 6145 Pakkanen vai saasteet. 7 / 6 Kemira palkitkoon Sateenkaari-liikkeen 7 / 6 SLL: Karhun metsästys saatava luvanvaraiseksi 7/7 Mikkelissä selvitys: Lähes puolet jätteistä voitaisiin kompostoida 8/ 5 Ruuhijärvelle Tammsaaren mitali 8/ 5 Metso kärsii vanhojen metsien häviämisestä 8/ 6 Ulkomaiden luonto ja ympäristönsuojelu Artikkelit Braun Jupp ja Laurila Jorma: DDR:ssä ympäristönsuojelu jää talouskasvun varjoon 1/ 34 Kovalainen Ritva: Pyhä puu ei saa kuolla (Kanada) 3/ 32 Kovalainen Ritva: Uraani polttaa maailman takapihoja (Kanada) 5/ 34 Laurila Jorma: Haiti ekologisessa syöksykierteessä 2/28 Laurila Jorma: Kansallispuistot ovat Kenian matkailun vetonaula 8/ 30 Laurila Jorma: Kehitysyhteistyöllä etsitään apua Kenian polttopuuja vesipulmiin 8/26 Laurila Jorma: Luonnonsuojelua lähes luonnontilaisella saarella (Islanti) 6/ 38 Mäkinen Pekka: Huippuvuorten luonnossa on arkista hysteriaa 7 / 24 Parviainen Jouko: Tulikiven ja jäätikkövirtojen saarella (Islanti) 6/ 33 Pekkarinen Pirkko: Roberta ei halua muuttaa (Yhdysvallat) 3/ 37 Sutela Iiris: Cuba si! Luonnonsuojelussakin
(971) 162 288. ! Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. (960) 311 550 Liisa Viitala, aluesihleeri UuslPcrämicbcnk. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. (90) 655 377 Ilpo Kuronen, vt. vsk.. Its range is limited to the fells of Fennoscandia and the Kola Peninsula. FK, Dl, MMK tai proviisori) soveltuvalla aineyhdistelmällä. Its collections contain about 50 threatened subtropical or tropical species. piirisihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Kajaaninkalu 13 90100 Oulu puh. Two out of many ongoing projects are discussed in the article: the water supply project in the western province, and the Bura energy forest project of eastern Kenya. 11 A 17 00150 Helsinki puh. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1. Pääsyvaatimuksena on akateeminen loppututkinto (esim. JO. (90) 642 881 / sälltiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotic 6 01200 Vantaa puh. Forestry research is aimed at the discovery of more suitable and more swiftly growing tree species capable of thriving under relatively arid conditions. Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 180/ 160 mk (kestotil.), muualle 200 mk. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45 . 2 21. 2. Outdoor plants have already been covered up or otherwise prepared for overwintering, but the majority of the 2,000 indoor species flourish in artificial heat and light. 10. 9. piirisihteeri Salmuu alue Katariinanlori 6 53900 Lappeenranta puh. 3. Hakuaika kurssille päättyy 9. Plants are exchanged with about 500 other similar institutions located around the world . Irtonumero 25 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 3 26. (931) 115 715 klo 9-13 Harri Helin, vt. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 150 mk/ 130 mk (kestotil.). 1987 alkaen Kuopiossa. 1. A comparatively new challenge for the Botanical Gardens is the comservation of endangered plant species. Kurssi kestää noin seitsemän kuukautta ja siihen sisältyy kolmen kuukauden koulutuspaketti sekä käytännön harjoittelu alan laitoksissa. Kurssin osanottajien tulee lisäksi olla vailla vakituista työpaikkaa. Using money provided by the World Bank, 15,000 people have been settled in this area. Hakemuslomakkeita saa lähimmästä työvoimatoimistosta ja hakemuksiin tulee liittää viimeisimpien opiskeluja työtodistusten jäljennökset. 15. On the socio-economic side, research is under way into the development of fuel-saving stoves. The water supply project is based on the utilization of groundwater reserves. The Norwegian lemming is the sole endemic mammalian species in the Nordic region. 1987. As part of the larger project, the Finns have undertaken to establish a wood fuel system: such fuel is at a premium in the area. Lisätietoja antaa kurssinjohtaja Elias Hakalehto p. 4. Norwegian Jemmings migrate en masse at approximately four-year intervals when population density has reached an intolerable peak and food supplies have run out. While the Botanical Gardens also serve as a source of reference for interested members of the public, their greatest value is to researchers and students of botany. SU0MENLLJONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Pekka Peura, Taisto Rantala, Heikki Toivonen Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. 12. Around a thousand wells have been bored to date, and new ones are being completed at the rate of 500 a year. 198630. ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti Faktamedia Snellmaninkatu 15 A 2 00170 Helsinki puhelin 90-601 848 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka FORSSANffe'tfJUNJIINJ Ot Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Aikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 1 15. Another objective of the project is to preserve the region's natural forests. At Bura, in eastern Kenya, Finns have started fuel wood production on an extensive irrigated area. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojelulii1on nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. In the archives there is a list of some 1,000 Finnish plant species seeds of which may be ordered by institutions abroad . (90) 171 250 Kansainvälinen luonnonsuojcluliilto Summaries of the Main Articles The Botanical Gardens by Ritva Kupari Suomen Luonto 45(8): 16 The University of Helsinki Botanical Gardens, and especially the greenhouses, provide welcome relief from the darkness of autumn and winter. 2. Migrations of the wood lemming have been much more irregular. (953) 17 358 Penti Siilahti, alucsihleeri Lappi Rovakatu 26 96200 Rovaniemi puh. 46 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. 1. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. 1987 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Two migrants, the Norwegian lemming and the wood lemming by Heikki Willamo Suomen Luonto 45(8):20 Two species of lemmings inhabit Finland. Perämiehenkalu 11 A 3-4, 00150 Helsinki puh. BIOTEKNIIKAN KURSSI Kuopion yliopisto järjestää työvoimaviranomaisten kanssa yhteistyössä Biotekniikan akateemisen jatkokoulutuskurssin 1. The wood lemming (Myopus schisticolor), an inhabitant of ancient spruce forests, is far less familiar. Generally when referring to "the lemming" we mean, in fact, the Norwegian lemming (Lemmus lemmus). (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Pentti Forsten, Kaj Granberg, Risto Hamari, Timo Hokkanen, Tapani Hyytinen, Matti Juntunen, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Hannu Luotonen, Tarmo Niemenmaa, Pentti Rauhala, Hannu Rautanen LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku puh. Solving Kenya's water and wood fuel problems by Jorma Laurila Suomen Luonto 45(8): 26 This article discusses Finland's development aid to Kenya in the light of environmental protection. Previously there was no organized water supply in the region at ali. 3. (981) 15 828 Matti Tynjälll, aluesihteeri Plrkanmu llsenäisyydcnkatu 1 33100 Tampere puh. Wood is being obtained from fast-growing imported tree species. A great deal of research is incorporated in the scheme. 2
Kalalokki on myös hyvin pesäpaikkauskollinen: se voi pesiä vuodesta toiseen samalla paikalla, jopa tarkalleen samassa kohdassakin jos on sen hyväksi havainnut. lepokausi sattuvat eri kalalajeilla eri vuorokauden aikoihin. Seppo Vuo/anto Kalalokki on linnuksi melko pitkäikäinen, se voi elää jopa yli 20-vuotiaaksi. Kalalokki pesii vuodesta toiseen samalla paikalla, joskus täsmälleen samassa kohdassa, etenkin jos pesintä jatkuvasti onnistuu. Kesämökin rannassa on ainakin kuusi kesää asunut rengastettu kalalokki, joka on jo niin kesyyntynyt, että tulee laiturilta syömään. ' Kalojen urn Kuinka ja missä kalat nukkuvat, vai nukkuvatko ne lainkaan. Kuinka vanhaksi kalalokki oikein voi elää. LUONTOILTA Kalalokki, kuten lokit yleensä, on verrattain pitkäikäinen lintu. Ns. Ahvenet saattavat olla paikoillaan pohjalla rintatai peräevä pohjaan koskettaen. liikehdi. vsk. Miten vanhaksi lokki elää. Se oppii löytämään helposti ihmisen tarjoamat herkkupalat ja kesyyntyykin, ellei sitä häiritä. Keskimääräinen elinikä ei luonnollisestikaan ole tätä luokkaa, vaan pesimäikään ehtineillä linnuilla ehkä juuri viisi-kuusi vuotta. Lokit noudattavat vuodesta toiseen samanlaisia ruokailutottumuksia, ja linnut on näiden perusteella helppo tunnistaa vuodesta toiseen samoiksi. Hämärissä ja yöllä aktiiviset lajit asettuvat päiväsaikaan suojapaikkoihin ja -koloihin, ja valoisaan aikaan aktiiviset lajit toimivat päinvastoin. Mikäli toinen lintu kuolee, saattaa pesintä jatkua samalla paikalla, kun jäljelle jäänyt hankkii uuden puolison. Niillehän on tyypillistä nukkumisen aikana vaihtelevat unityypit, joista voidaan tehdä havaintoja esimerkiksi seuraamalla aivojen sähkötoimintaa EEG:n avulla. Vapaassa vedessä tai pohjalla "nukkuva" kala ei ole liikkumaton, sillä sen suu ja kiduskansi tekevät hengitysveden virtauksen aikaansaavia liikkeitä ja taas rinta-tai vatsaevien liikkeillä kala hallitsee tästä syntyvän liikevoiman vaikutuksen. Aktiivinen ja ns. Ne eivät pelkää lampun valoa, mutta veteen värähdyksiä aiheuttavat äänet saavat ne väistymään. Lepovaiheensa kalat nököttävät suojapaikoissaan, jolloin niiden eli.'.iistö palautuu rasituksista ja valmistautuu seuraavaan aktiiviseen jaksoon. paraunta eli REMunityyppiä, jossa esimerkiksi nukkuvan koiran jalat liikkuvat ja silmätkin tekevät nopeita liikkeitä luomien alla, on ihmisen unessaoloajasta 20 OJo, lintujen 0,5 OJo ja matelijoiden ja kalojen ei ensinkään. Sukeltajien ja tuulastajien havaintojen mukaan hämärässä "nukkuvat" ahvenet ja hauet päästävät ihmisen tai veneen paljon lähemmäs kuin valoisaan aikaan. Harri Dahlström 47. Rengaslöytöjen perusteella tiedetään, että vanhimmat yksilöt ovat eläneet yli 20-vuotiaiksi. Jos asiaa olisi enemmän tutkittu, niin siitä tiedettäisiinkin enemmän. Akvaarion omistajat ja kalastajat ovat varmasti havainneet, että kaloilla on vuorokauden aikana sekä aktiivisen toiminnan kausia että lepokausia, jolloin ne hakeutuvat suojapaikkoihin tai eivät juuri Kaloilla ei ole samanlaista univaihetta kuin meillä kehittyneemmillä eläimillä mutta huilata toki niidenkin täytyr. Kyllä kai kalankin elimistö tämän vuorokautisen lepotilan aikana palautuu vastaanottamaan seuraavan valveillaolokauden, vaikka sen unitila ei ehkä ole kehittyneemmille eläimille olennaista tajunna, puuttumisen tilaa. Kalat eivät ole samanlaisessa unitilassa kuin kehittyneemmät eläimet ja ihmiset. Tähän lepovaiheeseen varmasti sisältyy nukkumista kuvaavia piirteitä, vaikka kalat eivät voikaan sulkea silmiään silmäluomien puuttuessa. Kalakokki pesii ensi kerran vasta kolmen vuoden ikäisenä ja nuoruusvuosien, etenkin ensimmäisen elinvuoden kuolleisuus on suurempi kuin vanhemmilla linnuilla. SUOMEN LUONTO 8/ 86 45
postitustapahtumaa vuodessa ovat saavutuksia,joihin ei päästä sattumalta. Toinen toistaan vaativammat lehdet, yli 50 000 erilaista sivua ja yli 8 miU. Kysymys on yhden erikoisalueen kokonaisuuden hallitsemisesta ja poikkeuksellisesta joustavuudesta. Me olemme erikoistuneet ammatti-, h~rrasteja järjestölehtien valmistamiseen. E,&!~~~~~g! Ammattitaito painaa paUon.. Yli kahdeksasta ammattilehdestä voit u ea meidän osaamisestamme •• Kaikissa ammateissa erikoistuminen merkitsee tehokkuutta, laatua ja taloudellisuutta