Suomen Luonto 8/1988 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMEN 8 • 1988 Metsiemme pörröhäntäinen akrobaatti 767095-88-08 ' Kansallispuumme rauduskoivu Kloorilla vaarallista vaikeutta lrtonumero 27 mk
Loistavia voittoja on, että nykyään parhaiden luonnonalueiden suojelua ymmärretään huimaavasti enemmän kuin ennen. Iloitkaa talven eläimistä, niistä jotka meitä talvenkin kestävät. Ja nyt on tullut vastavaikutus. Jos suomalaisten luonnonkokemuksista maksamat rahat 2 Titityy! • • • pieru asia, joskus niin tärkeä pantaisiin kaikki yhteen läjään, siinä tutisisivat ministeri Liikasenkin housut, mutta sitä summaa ei edes hän tiedä. Kiinnostus luontoon on muuttunut harvain ja höynähtäneiden etuoikeudesta normaaliuteen kuuluvaksi. Mitä suomalaiset tekevät luonnossa. Pieni tyttöni Saara nousee varpailleen, kurkkaa parvekkeen ikkunan alareunasta tinttejä, hihkuu yksivuotiaan riemua. Jos suomalaiset pakkoverotettaisiin pois luonnonkokemuksistaan, enemmistö tulisi vuodessa kliinisiksi kaistapäiksi (poikkeuksia olisi, kuten urbaani Jörn Donner). SUOM EN LUONTO 8/ 88 47. Ei täällä ystäviä liikaa ole. Tuleeko syksyllä suppilovahveroita, keväällä korvasieniä. Kaupunkien ja muiden asutuskeskuksien väestö on vieraantunut terveen elämän alkulähteestä, luonnosta. Ymmärretään jälleen, että me ihmiset olemme itsekin luontoa, ja siitä jatkuvasti sekä ruumiillisesti että henkisesti riippuvaiset. Luonto on vähän niin kuin suomalaisen kaveri . J oskus väitetään, että nykyaika mittaa kaiken rahalla. ( ... Menen Kulttuurirahaston hallituksen kokoukseen, puheenjohtaja maatalouspolitiikan professori kertoo oudosta rastaasta nurmikollaan, hän kuvaa sepelrastaan tuntomerkit oivallisesti. Tavallista luontoa ei saa halveksia eikä sitä saa unohtaa. Uhattujen lajien elinpaikkoja suojellaan, suojelusuunnitelmia laaditaan, Kitkanniemiä pelastetaan. Kävelen joka aamu paikallisjunalle. Koska nousee kevään ensimmäinen leskenlehti tai vuokko, millainen tulee hillasadosta. ) Kivimuurien ja katujen painostavasta ahtaudesta paetaan ulos vapaaseen luontoon, mitä alkuperäisempään, sen parempi." Tuskin mitään uutta auringon alla: teksti ei ole mistään viime vuosien monista vihreistä ohjelmista, vaan Suomen luonnonsuojelun pioneereihin kuuluneen Reino Kalliolan kynästä, ensimmäisestä Suomen Luonnosta sotavuodelta 1941. vs k.. Luonto on suomalaisten valtaosalle tärkeä, vaikka enin osa suomalaisista ei löydä maalle uutta perhoslajia, ei ole ensimmaisenä valokuvaamassa maakotkan parittelua eikä kuole myrkkyseitikkeihin. On raporttia suomalaisten juomisesta, seksitavoista ja äänestysaktiivisuudesta, mutta suomalaisten luontokäyttäytymisestä ei ole kattavaa tieteellistä aineistoa. Arkikokemuskin riittää kertomaan, että kyse on hurjasta vaihtoehtojen kirjasta: Inarin erakosta Helsingin cityn pullamummoihin, Liminganlahden sorsastajasta Punkaharjun autoturistiin ja pienlentokoneella lintuharvinaisuuksien perään rientävistä ornitomaaneista himosienestäjiin. Huippuluonnon suojelu on tärkeää, koska niillä kentillä taistellaan uhatun lajiston säilymisestä. Esimerkkejä: Maassa on ympäristöministeriö. Taloudellisten laskelmien puuttuessa joudun tyytymään arvaukseen : summalla pantaisiin kuntoon työttömyys, asunto-ongelmat ja lasten päivähoito, ehkä vielä länsimetro ja valtateiden urien poisto. Kaiken keskeltä nousee miljoonien suomalaisten kesämökkiläisten katras Gaussin käyrän huipuksi. Kun kuitenkin yritän kurkkia syvempiin vesiin, joissa isot kalat kutevat, niin näen toisen paljon suuremman voiton. Tämä ei pidä paikkaansa. LUONNONSUOJELUN VOITTOJA Teksti: Olli Järvinen Kuvitus: Inari Krohn " K ulttuuri on suuresti koneellistunut ja aineellistunut. S uomen luonnonsuojeluliike on kirjannut monta voittoa. Tai miksi en kirjoitussarjan päättyessä puhuisi itsestäni. Homo sapiens on valinnut asumasijansa niin, että 60. leveysasteesta pohjoiseen ei kovin paljon muita asu kuin suomalaisia. Maailmanloppu. Mikä aamu olisi se, jolloin yksikään tiainen ei piiskuttaisi. Tätä pitäisi tutkia. Antakaa lastenkin ruokkia niitä. Arvelen, että yleensä suomalaisten ja luonnon suhde on arkinen, rento ja läheinen: Tuleeko västäräkki halkovajaan tänäkin vuonna, mitä lintuja käy lintulaudalla. Näin ei onneksi käy. Kun sinne junalle kävelen, ajattelen, että nämäkin titityyt ovat niitä, joita pitäisi kiittää seuraavan tieteellisen kirjoituksen loppusanoissa. Mihin he luontoa tarvitsevat, kun he ovat vapaana vapaa-aikanaan. Taisin talvista tietä Varsinais-Suomessa, vastaan tulee kanta-asukas, kertoo syksyllä ruokkineensa kahta karhua navettansa kupeessa: niin ovat nallet näihinkin maihin taas asettuneet
Mikäli alueita hoitavien viranomaisten puolesta ruokintavälineet olisivat jo valmiina, luulen, että retkeilijät olisivat valmiit tuomaan ruokaa vastapalveluna näkemästään elämästä." 3. Luonnonrakkaudella on vankat juurensa Suomen kansan ajatusmaailmassa." SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Talvisten ulkoilualueiden hoidossa tulisi ottaa huomioon myös eläinten tuoma vaihtelu muuten niin hiljaisiin metsiimme. Talvilintujen yleistä viihtyvyyttä lisäävä vaikutus on ilmeisesti melkoinen, muuten ei ole selitettävissä ne sadat lintulaudat, joita joka talvi asetetaan linnuille. Reino Kalliola Suomen Luonnossa Antti Haapanen Suomen Luonnossa 111941: 4/ 1967: "Henkilökohtaisen luonnonsuojelutyön edellytyksenä on rakkaus kotiseudun luontoon ja sen elollisiin olehtoihin. "Suomen ankarissa talviolosuhteissa ravinnon saanti tulee erityisen ratkaisevaksi monien eläinten talvehtimiselle... Nyky-yhteiskunnassa viihtyvyystekijöille on asetettava yhä suurempi paino. Tähän onkin hyvät mahdollisuudet olemassa. Yleinen Juonnonharrastus on sen vuoksi herätettävä ja saatava voimakkaaksi. vsk
.... . ............. . . . . (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh . ..... ........ . (90) 642 881 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. . . . 12 Puheenvuoro papenn erilaisten valkaisutapojen ympäristöhaitoista. . (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. 47. . Ulkomailta.................... . Tilaushinnat 1. . vsk.. .. ... 39 Kysy luonnosta... . ...... ..... Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Millaisia kiireitä talvi niille tuo, siitä enemmän sivuilla 20-25. 26 Suomalaiset äänestivät itselleen kansallispuun, eikä tuloksessa ollut tulkinnan varaa. . (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj .), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Hannu Rautanen, Esko Saari, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-5 1 20100 Turku puh . . Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 33200 Tampere puh . ............. . .. . . . .... Tapio Lindholm: Se on rauduskoivu ... . 25. . 3. . . . 2 Kotimaasta . . . . 13. .. (953) 17 358 Pertti Siilahti Lappi Rovakatu 26 96200 Rovaniemi puh. ... 9. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 160 mk/ 140 mk (kestotil.). . .............................. 6 Rauno Ruuhijärvi: Luonnostaan kunta tunnetaan....... Paula Raivio: Palanut Yellowstone................. ... . . .... . . . .. vuosikerta 8 • 1988 Olli Järvinen: Titityy! pieni asia, joskus niin tärkeä.. . ... 1. . ... . . ........................ Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. ... . ... ..... 15 Anu Lehtola ja Antti Leinonen: Taistelu Oulujärvestä . . .... .... . ........ . . Sisällysluettelo 1988....... Antti Halkka: Hännänheilautus Metsä-Suomelle 20 Mitä muuta kuuluu oravan talvivalmisteluihin kuin turkin vaihto harmaaseen. .. . 30 Ympäristöjärjestö Greenpeace iski silmänsä ja tutkimuslaitteensa Kemiran Vuorikemian tehtaan päästöihin elokuun lopulla. 26. Kansikuva: Reijo Juurinen on kuvannut oravan talvipuuhissaan. ..... .... .. 46 Liikettä lakin alla: Jälkisanat......................... ....... (981) 15 828 Merja Ylönen, vs. . 12. ... . . ..... .. . . ..... . 36 Kirjoja............... 16 Mitä merkitsisi uuden sellutehtaan, Pohjan Sellun, tulo ennestäänkin rääkätyn järven elämälle. .. 198830. . . ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierotcelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen llmestymisaikataulu No 1 2 3 Aineisto toimitukseen 16. (921) 301 141 Veijo Pelrola, vs. . .. ... .. ........... . . . . . . . ..... . 34· Mielipiteitä, keskustelua............................. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. . SUOMEN LUONTO Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosco Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16. . . ....... . ... . . . . ... . . 3. . ............... . . . Perämiehenkatu 11 A 17, 00150 Helsinki puh . . 9. ................. Uusimaa Perärfliehenk. 42 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. . Markku Saiha: Titaania vastaan.... . . (960) 311 550 Riicca Laakso, vs. (90) 655 377 Ilpo Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh . ....... .... ... . . JO. ... Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-1. . Metsän heiluhännät eivät jouda talviunille. .. (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. (90) 642 881 /säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. 1989 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. .......... . . . 15, kesällä klo 8.30-15 .30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Tiu Similä, projektisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaicosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Toikka, lcanslisti Pirkko Elomaa, toimistosinteeri. . .. Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 190/ 170 mk (kestotil.), muualle 210 mk . 11 Kaj Granberg: Metsäteollisuuden klooriongelm.aan ei ole yksiselitteistä ratkaisua.................. ....... . ... Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. 4 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 11 A 17 00150 Helsinki puh . . . Ilmestyy 30. Kaarina Helakisa: Eräs oikeustapaus.. . . . . 44 Summaries of the Main Articles ..... . 32 Lähes puolet Yhdysvaltojen kuuluisimmasta kansallispuistosta paloi syksyllä riehuneissa metsäpaloissa. 47 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. . . . ..... . . . Irtonumero 27 mk, myynti Rautakirjan E1elä-Suomen myyntipisteissä sekä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. . . . 1. 4
ei' voida jättää vain luonnonsuojelualueiden varaan, ei etenkään Etelä-Suomessa, missä metsäluonnon suojelualueet ovat vain rippeitä luonnonmetsien kokonaisuudesta. Luonnonmetsien suojelu sisältää niitä molempia. Heille viimeinen kappale häviämään tuomitusta aarniometsästä on aivan liian kallis rahalla korvattavaksi." Näin kirjoitti Valter Keltikangas Suomen Luonnossa vuonna 1963. SUOMEN Tapaus Talaskangas on osoittanut, etteivät suojelualuesuunnitelmat ole vielä valmiit. Metsähallitukselta ei ole liiennyt ymmärtämystä luonnonsuojelupyrkimyksille. Lapissa ei ole liikaa suojeltu luontoa, vaan Eteläja Keski-Suomessa sitii on suojeltu aivan liian vähän. suojeluun on tarmokkaasti ryhdyttävä. vsk. Nuorempienkin luonnonmetsien rauhoittaminen on jo tämänkin vuoksi tarpeen. Metsäluonnon suojelu on Suomessa keskittynyt Pohjois-Suomeen. Tapio Lindholm 5. Suojelua ei kuitenkaan auta se, että suojelukeskustelussa metsiä nimitetään epämääräisesti aarnimetsiksi yms. Tämän osoitti · myös kansallispuuäänestyksemme saama huomattava kansansuosio. Eikä se voi myöskään olla Lapin kitukasvuista outametsää, se on suomalaisen metsän toinen, pohjoinen olomuoto. Aarniometsää voi olla vain sulkeutunut, tiheä, yli-ikäinen kirveenkoskematon tukkimetsä. Näistä voi kehittyä aarniometsiä, jos olosuhteet niin sallivat. Luonnonmetsiemme antama tieto ja esimerkki on olennaista myös talousmetsien käytön kannalta. Kaadettaviksi merkityt puut ovat nousseet symboloimaan vanhojen luonnonmetsien kovaa . Ne eivät siis ole hyödyttömiä taloustoiminnankaan kannalta. Se kuitenkin tiedetään, että heitä on kaikissa ammattiryhmissä ja yhteiskuntaluokissa: miehiä, jotka jostakin syystä ovat kiintyneet koskemattomaan luontoon ja näkevät suomalaisessa aarniometsässä arvoja, jotka eivät ole rahassa mitoitettavia. joista ei käy ilmi mistä on kyse. On vaikea sanoa, miten lukuisa on näiden aarniometsän ystävien joukko. Varsinaiseen aarniometsien suojeluun meillä ei enää ole mahdollisuuksia, sillä aarniometsä (ei siis usein käytetty virheellinen käsite aarnimetsä) on edelleen Keltikangasta mukaillen jättiläispuita kasvavaa ikivanhaa metsää, jota ei juuri ole jäljellä. Niinpä erilaisten luonnonmetsien . Suojelua varten tarvittaisiin kunnollinen kokonaisohjelma, sillä viime hetkellä esiin noussut yksittäisten metsiköiden suojelutarve ei takaa kunnollista lopputulosta. Yksi ei ole lisääntynyt, aarniometsien määrä, sillä metsätalous toimii yhä tehokkaammin ja hakkuuvuoroon tulevat väistämättä kaikki metsiköt, joita ei erikseen ole ihmistoiminnalta rauhoitettu . Metsä on keskeinen osa suomalaista identiteettiä. SUOMEN LUONTO 8/ 88 47 . Se ei yleensä voi olla sekametsää, koska lehtipuut ovat sellaisesta jo hävinneet. Metsäluonnon monimuotoisuutta. Aarniometsien arvot "Moni suomalainen tahtoo säilyttää vähäisen osan metsiämme luonnontilassa siinäkin tapauksessa, että siitä ei olisi penninkään hyötyä, välillistä tai välitöntä. Me tarvitsemme metsäluontomme suojelua, sillä suomalaisessa metsässä on meille paitsi rahallisesti mitattavia, myös rahassa mittaamattomia arvoja. Tämä on antanut luonnonsuojelun vastustajille mahdollisuuden väittää luonnonsuojelua etelän kaupunkilaisten harrastukseksi. kohtaloa. Paljon on metsää kaatunut, jos kasvanutkin, sitten näiden rivien kirjoittamisen. Muutenkin suojelun olisi lähdettävä ensisijaisesti biologisista tosiasioista eikä pelkästä romantiikasta tai populismista. Aarniometsän kehittyminen vie aikaa. Kuinka erillisiä ne ovat talousmetsistä, ovatko ne saaria vai ltionnonmetsälaikkuja muun rikkaan metsäluonnon keskellä, riippuu siitä miten luonnonläheisesti talousmetsiämme hoidetaan ja käytetään. Metsäluonnon suojelu talousmetsissä on siten nousemassa yhä tärkeämmäksi
Koska närhi ei aitona metsien asukkaana mielellään ylitä aukeita, ovat vaeltajat seu" ranneet rannikkoa ja ajautuneet lopulta niemiin. Syy vaelluslintujen ajoittaisille massavaelluksille on poikkeuksetta ravintopula. Ne ovat pitkin syksyä varastoineet terhoja, siemeniä, marjoja sekä sieniä sammali kkoon ja puiden jäkäläpehkoihin. Ovatko vaeltajat tulleet takaisin, vai jäikö lintuja paljon paikoilleen. Nälkä pakottaa matkaan. Hankoniemessä ja Porkkalan kärjessä lintuja onkin nähty valtavasti, Porkkalassa parhaana pa1vana miltein tuhat yksilöä. Noin kolmensadan linnun parvi lähti jopa ylittämään merta. Syynä oli ravintopula: nälkä pakotti tuhannet närhet jättämään kotikuusikkonsa ja etsimään kuvuntäytettä kauempaa. 6 siperialainen pähkinähakki sembramännyn ja pikkukäkylintu kuusen siemeniin ja kun hyvää lisääntymiskautta s·euraa ravintokato, on edessä vaellus nälkäkuolemaa pakoon. Reviireilleen jääneet linnut ovat talvea ajatellen paremmassa asemassa kuin mahdolliset takaisintulijat. Luonnonsuojeluliiton mielestä Kolovesi voi vain kansallispuistona parantaa uhanalaisen järvija metsäluonnon suojelutilannetta maassamme. Siihen emme ilmeisesti saa vastausta. Heikki Willamo Kolovesi suojeltava kansallispuisto na Saimaan Kolovesi on viimeinen laajahko saaristoalue, joka on säilynyt rakentamattomana ja puhtaana. Rengastaj ien pyydyksiin ei juuri aikaisemmin merkittyjä närhiä eksy. Mutta oliko poikkeuksellisen suuressa vaeltajajoukossa myös itärajan takaisia pitkämatkalaisia. Luonnonsuojeluliiton vetoomus sisältyy liiton antamaan lausuntoon Kolovesityöryhmän mietinnöstä. Alkukesähän oli maassamme paras vuosiin. D SUOMEN LUO TO 8/ 88 47. Alueen ydinosa on valtion omistuksessa, joten kansallispuiston perustaminen on vaivatonta. Liikehdintä alkoi elokuun puolivälissä ja saavutti huippunsa syyskuun loppupuolella, jolloin Hangon lintuasemalla nähtiin päivittäin satoja vaeltajia. Lokakuussa alkoivat määrät vähentyä ja kuun puoliväliin mennessä näytelmä oli näytelty loppuun. Lajit ovat erikoistuneet tiettyyn, määrältään vaihtelevaan ravintoon hiiripöllö esimerkiksi myyriin, Närhet olivat menneenä syksynä liikkeellä poikkeuksellisen vilkkaasti. Vaikkei närhi meillä olekaan ravintospesialisti eikä näin ollen kuulu selväpiirteisimpiin vaelluslintuihin, ovat syyt liikekannallepanoon osapuilleen samat. Esimerkiksi Ahvenanmaalle vaellus ei yltänyt lainkaan . Ne selviävät talvesta kätköjensä turvin, mutta käyvät mielellään lintulautojen talikimpaleilla sekä pihannurkan tunkiolla, missä ne rähisevät aamusta iltaan kiistellen harakoiden kanssa parhaista herkkupaloista. vsk.. Lähinnä nuorten lintujen on lähdettävä etsimään uusia ruokamaita itselleen. Ainakin rengastetuista linnuista oli valtaosa nuoria, joten vaellus tuntui noudattaneen tavanomaisia kuvioita. Laji on pesimäaikana hyvin hiljainen eikä lintuja vaellussyksyjä lukuunottamatta juuri rengasteta. Tämänsyksyinen närhien liikehdintä on yllättänyt poikkeuksellisella runsaudellaan. Nyt vaellus on ohi, mutta metsissä tuntuu edelleen olevan runsaasti närhiä. Vaellusinnon taustalla lienee erinomainen pesintätulos menneenä kesänä. Metsänreunoista on kajahdellut niiden karheaa rääkynää. Närhet ovat lähteneet vaellukselle. Närhikannat ovat paisuneet niin suuri'ksi, etteivät kaikki mahdu alueelle niukkaa talvea viettämään. KOTIMAASTA N ärhet liikekannalla Pitkin syksyä on närhiä näkynyt Etelä-Suomen teiden varsilla hyppimässä tai ylittämässä · aukeita maita vaappuvalla lentotyylillään. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että uhanalaisen luonnon suojeleminen on suomalaisten moraalinen velvollisuus. Närhille riitti ravintoa ja lisääntymistulos oli varmasti erinomainen. Mistä .tuhannet närhet tulivat. Tarkkoja yhteenvetoja ei vielä ole tehty, mutta etelärannikon vaeltajien kokonaismäärä on useita tuhansia. Useimmat närhet vierastivat rannatonta ulappaa niin paljon, että pyörsivät hetken niemen kärjessä emmittyään takaisin
Luonnonsuojeluliitto ei voi hyväksyä ministerin hallitusohjelman vastaista toimintaa. D SUOM E LUONTO 8/ 88 47. Ydinvoiman lisärakentamisen lisäksi tulee pidättäytyä erityisesti hyötysuhteeltaan huonoj en ja runsaasti päästöjä aiheuttavien, kivihiiltä tai turvetta polttavien lauhdevoimalaitosten rakentamisesta. Monissa luonnonsuojelutehtävissä kunnostautunut Ritva on Suomen Luonnon toimitusneuvoston jäsen. vosto edellyttää, että uudet säännöstelyluvat annetaan vain määräajaksi ja, mikä vielä tärkeämpää, myös vanhojen säännöstelypäätösten virheet korjataan. vsk. Kun vielä säännöstelyluvankin omistaa vesihallitus, ei ruokottoman säännöstelyn muuttamisen pitäisi olla vaikeaa. Siitä huolimatta kauppaja teollisuusministeri Ilkka Suominen on julkisuudessa tukenut teollisuuden vaatiman viidennen ydinvoimalan rakentamista. Hän on koulutukseltaan vesibiologi ja suorittanut myös varanotaari n tutkinnon. Seitsemisen kansallispuistoon liitetään 900 hehtaari n laaj uinen Solj asten alue, joka sijaitsee Kurun kunnassa ja 1 kaalisten kaupungissa. Liitto muistuttaa kannastaan, jonka mukaan minkäänlaisia pelkästään sähköä tuottavia su urvoimaloita ei Suomeen pidä rakentaa. 5 830 hehtaarin laajuinen Kitkanniemi siirtyi valtion omistukseen vuoden 1987 toukokuussa. Vesihallituksen rakentajilla lienee ihmettelemistä. Mikko Niskasaari Uusia suurvoimaloita ei tarvita Suomeen Hallituksen ohjelmassa luvataan, ettei uusia ydinvoimaloita rakenneta. Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeintä on edistää energian säästöä. Toisaalta säännöstelyn pehmentäminen lisää Oulujärven suoj eluarvoa, joten TVH:n haikailema ylitystie käy entistä tuomittavammaksi . D Ritva Veijosesta ympäristönsuojelu päällikkö FK Ritva Veijonen on valittu Espoon ympäristönsuojelupäälliköksi. Ministeri Bärlund torjuu tämän yksiselitteisesti. Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä maakaasun käytön lisäämistä enty1sesti ym päristöns uo j ei ull isista syistä. Kotimaiset synnit tutkitaan ja ainakin pahimmat poistetaan täysin pumppuvoimalasta riippumatta. Sähköä voidaan kehittää tarvittaessa runsaasti lisää kaupunkien kaukolämmön ja teollisuuden prosessilämmön tuotannon yhteydessä. ValtioneuOulangan ja Seitsemisen puistot laajenevat Kitkanniemen alue Kuusamossa liitetään Oulangan kansallispuistoon. KOTIMAASTA Säännöstelyn haittoihin aiotaan nyt vihdoin puuttua: uudet säännöstelyluvat aiotaan antaa vain määräajaksi ja vanhojen lupien virheet lu vataan korjata. Aiemmin hän työskenteli Espoon ympäristönsuojelutoimiston tutkimussihteerinä. Säännöstelyratkaisut uusiksi Valtioneuvoston lokakuussa hyväksymä vesiensuojelun tavoiteohjelma sisälsi historiallisen vaatimuksen, joka melkein jäi huomaamatta. Sen suojelu on ollut vireillä 1910-luvulta lähtien . D 7. Ministeri toivoo Oulujoella neuvotteluratkaisua, Oulujoki Oy:n toimitusjohtaja Klaus Ahlstedt on tosin jo ehtinyt sen tyrmätä. Eduskunta hyväksyi liittämisesityksen marrask uussa. Ensimmäiseksi kohteeksi ministeri Bärlund nimeää Oulujärven. Jonkin verran on, myös luonnonsuojelupiireissä, spekuloitu sillä, että jos Paanajärven pumppuvoimala rakennetaan ja sieltä ostetaan säätövoimaa Suomeen, niin se antaisi mahdollisuuden korjata kotimaisia säännöstelyratkaisuJa. Kuva Suomussalmen Vuokkijärveltä, jonka pinta vaihtelee voimayhtiön toiveiden täyttämiseksi kuudella metrillä. Sen säännöstelijän, Oulujoki Oy:n, omistaa Imatran Voima, jonka omistaa Suomen valtio, eli me. Oulujoki Oy:n käyttökate oli vuonna 1987 huikeat 45 prosenttia, joten säännöstelyn muuttamisen ei ministeri Bärlundin mielestä pitäisi viime kädessä maksaa mitään. Säännöstelyn haitat ovat ministerin mukaan niin ilmiselvät, että säännöstelyn muutokseen olisi ollut pakko ryhtyä, vaikkei Oulujärven rannalle nousisikaan uutta suursaastuttaj aa, Pohjan Sellua. Kitkanniemi on maamme a rvokkaimpia suojelukohteita. Ympäristöministeri Kaj Bärlund vahvistaa, että ministeriö antaa ensi vuoden alussa vesija ympäristöhallitu ksen tehtäväksi tutkia kaikki vanhat säännöstelyaltaat ja selvittää, kuinka ainakin pahimmat virheet korjataan
Kesäkuun alussa luonnonsuojeluyhdistykset saivat Outokummulta kirjeen, jossa yhtiö vaati kortin myynnin lopettamista ja loppujen korttien tuhoamista. Kortti painettiin toukokuussa. Työ ei pääty tähän, vaan jatkuu välittömästi. Rikkija typpipäästöjen supistamiseen tähtääviä sopimuksia on valmisteltu Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomissiossa ECE:ssä. ''Kuorma-autoliikenne on merkittävästi kasvamassa ensi vuosikymmenellä. Antti Halkka Maakaasua suurvoimaloihin, jarrua raskaalle maantieliikenteelle Kans~invälisessä ilmansuojelussa päästiin taas pieni askel eteenpäin, kun Sofiassa solmittiin 1. "Se edellyttää toimenpiteitä etenkin raskaan liikenteen ja voimaloiden päästöjen vähentämiseksi", Bärlund totesi kokouksen jälkeen Helsingissä. Toisin sanoen jo pelkän kuorma-autokulSUOMEN LUONTO 8/ 88 47 . Tämän pohjalta asetetaan myöhemmin tiukemmat ilmansuojelutavoitteet. Ympäristöministeri Kaj Bärlundin mukaan Suomen on 30 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi vähennettävä typenoksidipäästöjään enemmän kuin tähän asti on kaavailtu. 1 c5 -D :12.0 8.0-12.0 6.o8.o öE.z:ow G.o Tämä kortti sai Outokummun terästehtaan johdon raivostumaan. Sopimuksessa 23 valtiota sitoutuu vähentämään typenoksidipäästöjään siten, että ne palautuvat vuoden 1987 tasolle · viimeistään vuoteen 1994 mennessä. Kokouksessa 12 maata antoi lisäksi julistuksen, jossa ne lupaavat supistaa omia päästöjään tätä tuntuvammin. Toi_nen vaihtoehto on maantiekuljetusten rajoittaminen", Bärlund sanoi . Ruotsin luonnonhoitovirasto otti vastikään hankkeeseen kielteisen kannan. Kuorma-autoliikenteen arvioidaan ensi vuosikymmenellä kasvavan määrällä, joka vastaa rautateiden tämänhetkistä tavarankuljetusmäärää. Komissio pyrkii selvittämään seuraavaksi ns. Tämä merkitsee, että rautateiden kilpailukykyä on parannettava. C.HROMIUM. Ruotsin luonnonsuojeluliiton Sveriges Natur -lehden mukaan Wramner kirjoitti: "Meitä ei voi pelotella vaikenemaan sillä seikalla, että suuret kromipitoisuudet ympäristöönsä levittäneen Ympäristöministeri Kaj Bärlund Sofian typpikokouksen jälkeen: yhtiön nimi on Outokumpu Oy." Outokumpu vastasi toistamalla entiset vaatimuksensa. kriittiset laskeumarajat eli sen miten paljon typpisaasteita eri ekosysteemit pitemmän päälle sietävät. marraskuuta sopimus typenoksidipäästöjen rajoittamisesta. nattivat vielä 3 000 korttia aikaisempien 4 500 lisäksi. Siihen on jollakin tavoin puututtava, esimerkiksi siirrettävä kuljetuksia kiskoille. Uhkauskirjeen sai myös haaparantalaisen sanomalehden Haparandabladetin pääkirjoituksen laatija, joka oli kirjoituksessaan selostanut raskasmetallien vaikutuksia ihmisen perimään. Käytännössä lupaus merkitsee noin 30 prosentin vähennystä viime vuosien tasosta vuoteen 1998 mennessä, mutta lupaus on sikäli väljä, että kukin maa voi vapaasti valita vertailuajankohdaksi minkä tahansa vuosista 1980-86. Outokumpu uhkaili luonnonsuojeluyhdistyksiä Ruotsin luonnonsuojeluliiton Haaparannan ja Suomen luonnonsuojeluliiton Tornion luonnonsuojeluyhdistysten yhteistyönä painattama postikortti sai ·· Outokummun Tornion terästehtaan johdon raivostumaan. Outokummun mukaan kortissa on yhtiön nimeä käytetty harhaanjohtavaan ja leimaavaan sävyyn ja kortit on saatu myydyksi yhtiön nimen avulla. Kartta on peräisin Pohjoismaisen ministerineuvoston vuonna 1985 teettämästä raskasmetalliselvityksestä. Luonnonsuojeluyhdistykset eivät lopettaneet korttien myyntiä, vaan paiKOTIMAASTA 0110m u·11 (Cfl n 1110:.:. Ruotsalaisten kannasta huolimatta Lapin lääninhallitus antoi lokal<!uun lopussa jätealueelle luvan, mutta tätä kirjoitettaessa ei ole selvillä, minkä kannan suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio otti asiaan marraskuun lopulla. 1965 (ugQ d "' ) ,,. vsk .. Kortissa on kartta, josta selviää terästehtaan asema pohjolan suurimpana yksittäisenä kromisaasteen lähteenä. '.'.. Outokumpu sai kirjeeseensä vastaukseksi yhden uusista postikorteista, jossa oli terveiset Ruotsin 160 000-jäsenisen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajalta Per Wramnerilta. Näiden joukossa ovat kaikki Pohjoismaat ja useat Länsi-Euroopan 8 maat. Outokummun Tornion terästehdas on saanut Ruotsissa huonon maineen ilman postikorttikampanjaakin. Mainetta eivät paranna edes viime kesän suuret ympäristönsuojeluinvestoinnit, sillä tehdas aikoo kasata metallijätteensä raskasmetallijäämineen Kuusiluodolle vain muutaman kilometrin päähän Ruotsin rajasta
arkisto on osa Suomen luonnonsuojeluliiton omistamaa Luonnonsuojelun Tuki Osakeyhtiötä, jonka avulla kerätään varoja luonnonsuojelutyöhön. Heikossa asemassa ovat Bärlundin mukaan etenkin eräät Itä-Euroopan maat. "Tällä hetkellä ei mitään suuria läpimurtoja tällä alueella ole näkyvissä, mutta en epäile, etteikö niitä olisi tulossa, koska asiaa tutkitaan tiiviisti monissa maissa''. Sekä väridiat että mustavalkokuvat ovat tervetulleita'', Ulla sanoo. Sopivien kuvien aihepiiri on hyvin laaja. Luonnon kuva-arkiston välitykseen on kuviaan luovuttanut lähes kolme sataa kuvaajaa. Arkisto palvelee kaikkia luontokuvien tarvitsijoita. Tukitoimista on kuitenkin erimielisyyttä komissiossa, vaikka tekniikan siirron tarpeellisuudesta ollaankin yksimielisiä", Bärlund sanoi. vsk. Jorma Laurila riaate on hyvä, mutta emme saa olla dogmaattisia jos ilmenee erityisiä syitä tukea joidenkin maiden ilmansuojeluinvestointeja. Itä-Euroopan maat tarvitsevat tukea Suomen aloitteesta Sofiassa käsiteltiin myös ilmansuojelutekniikan siirtoon liittyviä kysymyksiä. Nämä kolme kirjainta ovat lyhenne Luonnonkuva-arkistosta ja viittaavat siihen, että kyseinen kuva on löytynyt tämän maamme ainoan luontokuviin erikoistuneen kuvatoimiston kätköistä. Luonnon kuva-arkistoa kehitetään nyt entistä paremmaksi ja monipuolisemmaksi: aihevalikoimaa ja kuvamääriä kasvatetaan merkittävästi ja lisäksi asiakaspalvelussa siirrytään tietokoneaikaan. " Haluamme kuvia esimerkiksi ulkomaiden luonnosta ja ympäristökysymyksistä, lemmikkieläinroduista, kotieläimistä, maaja metsätaloudesta, puutarhanhoidost.i, luontaistuotteisiin ja terveisiin elämäntapoihin liittyviä kuvia, lääketieteellisiä kuvia ... Jorma Laurila 9. kaikenlaisia kuvia, jotka liittyvät ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen", Ulla luettelee toiveita. Uusia kuvaajia haluttaisiin mukaan laajentamaan kuvavalikoimaa. Nämä ovat luontokuvauksessa harvinaisia aiheita, vallitsevana luontokuvissa on liiaksi staattisuus ja yksiselitteisyys." "Arkiston perinteistä aluetta ovat olleet biologiset lajikuvat ja kotimaiset maisemat. Ministeri Bärlund tähdensi lisäksi, että happamoitumisen torjunnassa rikkipäästöjen vähentämisen pitää tulevaisuudessakin olla tärkeimmällä sijalla. Hän mainitsi esimerkkeinä InSUOMEN LUONTO 8/ 88 47. tuttamiseen, Kristiina hoitaa asiakaspalvelun ja Ulla markkinoi arkistoa uusille asiakkaille. Ne säilyvät vankasti mukana vastakin", Ulla vakuuttaa. "Energiatuotannossa tavoite merkitsee sitä, että maakaasua on ilmeisesti alettava käyttää myös joissain suurissa kivihiilivoimaloissa" ,Bärlund sanoi. Asia koskettaa läheisesti Suomea, koska valtaosa ilmatilaamme muualta kulkeutuvista saasteista on peräisin Itä-Euroopasta. Luonnonkuvajetusten kasvun leikkaamiseksi olisi rautateiden tavarakuljetukset 1990-luvulla kaksinkertaistettava nykyisestä. Myös raskaan liikenteen pakokaasunormeihin on Bärlundin mukaan puututtava. Arkisto perustettiin vuonna 1978 luonnonsuojeluvalistuksen avuksi. Kaija keskittyy kuvavalikoiman karkoon ja Naantalin jo olemassa olevat hiilivoimalat sekä Porin Tahkoluotoon rakennettavan hiilivoimalan. "Rikkipäästöjen vähentämistä ei saa unohtaa, siinä pitää päästä nopeasti eteenpäin", hän totesi. KOTIMAASTA Luonnonkuva-arkistosta entistä monipuolisempi Suomen Luonnossa julkaistujen valokuvien kuvaajien nimen perässä on usein outo kirjainyhdistelmä LKA. Kymmenessä vuodessa vaatimattomasta idusta on kehittynyt jo yli 100 000 kuvan arkisto. Periaatteessa mikään luontoon tai ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen liittyvä ei ole arkistolle enää vierasta. " Myös liike-, tapahtumaja tunnelmakuvat ovat tärkeitä. "Toivomme että ammattikuvaajat ja pitkälle ehtineet harrastajat tarjoaisivat meille kuviaan. Arkistonhoitajana alusta saakka uurastaneen Kaija Keskisen lisäksi arkistossa työskentelee vastedes kaksi muutakin naista: Kristiina Kiesilä ja Ulla Kokko. "Jos näin käy, kansainvälinen yhteistyö hajoaa eikä ilmansuoLuonnonkuva-arkiscossa on iloinen ilmapiiri: Kristiina Kiesilä (vas.), Kaija Keskinen ja Ulla Kokko. Nyt meillä jelussa päästä 1990-luvulla eteenpäin", hän totesi . Teknisen avunannon ohella olisi Bärlundin mukaan harkittava myös pehmeitä lainoja, korkotukea tai muita taloudellisia tukitoimia. Neuvostoliitolla on resursseja vähentää päästöjään, mutta esimerkiksi Puola, DDR, Tsekkoslovakia ja Bulgaria tarvitsevat tukea. "Likaaja maksaa -peon mahdollisuuksia paneutua uusien kuvien seulontaan. Ministeri Bärlundin mukaan Euroopan valtiot ovat jakautumassa kahden kerroksen väkeen : niihin joilla on edellytykset vähentää päästöjään ja niihin, joilla on tähän ehkä halua, mutta ei mahdollisuuksia. Luonnon kuva-arkiston toimintaperiaate on sama kuin muissakin kuvatoimistoissa: se on kuvien välityspaikka; käytettyjen kuvien hinnasta puolet saa kuvaaja, puolet jää arkistolle
Seinillä on siistissä järjestyksessä tieteellisine nimineen kirppuja ja kehrääjiä. Myrkkytynnyrien takana savupiippu tupruttaa ilmoille saasteitaan. Tarjolla on myös taajama-asutuksen kääntöpuoli: heti ovensuussa tulijaa vastaan työntyy kaatopaikka rottineen ja lokkeineen. Tämän ja paljon muuta saat selville Tampereen uudesta luonnontieteellisestä museosta. Pienoismallia tarkastelemalla ymmärtää erityisen selvästi sen, kuinka paljon nykyistä asutusta vanhempaa Tammerkosken ympäristön luonto on. Suunnittelijatyöryhmän jäsenet Martti Helinin lisäksi amanU<mssit Aimo Aitasalo ja Ilona Koivisto sekä harjoittelijat Kimmo Kestinen ja Esa Hakala sekä varastonhoitaja Jouko Peltola ovat humanistisen koulutuksen saaneita. Kävijälle esitellään myös ympäristömyrkkyjä, metsien muokkausta ja vesien rakentamista. Tampereen luonnontieteellisen museon näyttelyn maalaispihassa oleilevat linnut ja lampaat autonrenkaiden kanssa; kaupungin bussi pysäkin ovat vallanneet varis, pulut ja pullasorsat. Toivomme, että kävijät muLuonto ja ihminen kohtaa vat kaikkialla. Ajattelimme erityisesti niitä, jotka tietävät luonnosta vähiten. Paikallisia katsojia kiinnostanee varmasti keskeisesti esillä oleva Tammerkosken pienoismalli; kävijä voi siitä seurata kotikaupunkinsa muuttumista vuoden 1760 mökkikylästä suomalaiseksi suurkaupungiksi. Miltä haapalankku näyttää. Kasvistoa esitellään postikortein. Taustalla on graffiteja ja ilmoituksia tavaranvaihtopäivästä. Se on ihmisten kätten muokkaamaa. Kaikista pyritään kuitenkin valottamaan uusia ulottuvuuksia: karhusta selvitellään siihen liittyviä uskomuksia ja myyttejä, kivet ja savi saavat taustalleen selittäjäkseen sorakuopan valokuvasuurennoksen. "Teimme museon tavalliselle ihmiselle. Uusi näyttely painottuu Pirkanmaan ja Tampereen luonnon esittelyyn ja sen muutosten kuvaamiseen. Uudet avarat tilat ovat Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman kirjastotalon, "Metson" alakerrassa Muumilaaksoa vastapäätä. Tämä uusittu perusnäyttelymme on museon tarttumista näihin ajankohtaisiin kysymyksiin", kertoo Tampereen kaupungin museotoimenjohtaja Martti Helin . Kokoajat pyrkivät kertomaan tämän päivän luonnosta ja todellisuudesta, siksipä täällä pihapiirissä ovat rinnakkain linnut ja autonrenkaat, lintujärven asukkien sen sijaan on yritettävä tulla toimeen saasteita syytävien viemäreiden kanssa. Ympäristökatastrofit ovat meille tuttuja. Luontoa ei myöskään enää esitetä irrallisina saarekkeina: ihmisen toimintaa ei luonnosta voi erottaa, niin ei ole syytä tehdä museossakaan . Museossa myös kaupunkilaisvaris pulut ja pullasorsat seuranaan keikkuu bussipysäkin roskapöntön reunalla. KOTIMAASTA Tampereen luonnontieteellinen museo uusilla urilla Tiesitkö, että Suomi tuottaa 25 000 tonnia tekstiilijätettä ja vain kaksi yritystä hyödyntää sitä. 10 seokierroksen jälkeen innostuisivat lähtemään luontoon kokemaan itse täällä näkemiään asioita." Uusittu museo sai kodin lähes samalta paikalta, jolta vanha museo purettiin seitsemän vuotta sitten. Se panee ajattelemaan ihmisen koko ympäristöä. Tieteellisyyttä tärkeämpänä pidämme luonnon perustuntemuksen lisäämistä: osuvampi nimi olisikin luonnontiedon, eikä luonnontieteellinen museo . Museo särkee mielikuvat ja ennakkoluulot pölyisestä kasvija eläinkokoelmasta. Näyttelyn kokoajat haluavat meidän huomaavan, että kaupunkikin on osa luontoa. Luonto on nykyään monelle myös vapaa-ajanviettoja virkistäytymispaikka: yhdessä vitriinissä odottavatkin kamera kannonoksassa ja kumisaappaat luontoretkelle lähtijää. Tällä tekijät haluavat , huomauttaa, että luontoa voi :hastella, vaikkei nimiä tietäisikään. Marjo-Riitta !i_aloniemi SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Toki tarjolla on perinteellisempiäkin luonnontieteellisen museon esineitä, niitä täytettyjä eläimiä. Koskematon luonto on museossa taka-alalla. "Aika on tuonut uusia näkökulmia elinympäristöämme koskevaan keskusteluun. vsk.. Ainoastaan tropiikin per_hoset esittäytyvät sellaisenaan ilman· selityksiä
On vahinko, etteivät viranomaiset ole ohjanneet kuntia tässä asiassa. Ehkä pahinta on kuitenkin, että lukuisat kunnat eivät ollenkaan halua palkata ympäristönsuojelusihteeriä eivätkä ota vastaan tarjottua valtionapua. Tässä vaiheessa myös kunnissa voi muistaa luonnonsuojeluyhdistyksistä löytyvän vapaaehtoista asiantuntemusta. Poikkeuksetta kaikilla kunnilla on jo käytössään teknistä henkilöstöä. Kunnallisen ympäristönsuojelun kehitysongelmat näkyvät myös ympäristönsuojelulautakuntien henkilöstön rekrytoinnissa. Kunnan toimihenkilöiden ja eri hallintokuntien on yhdessä sitä edistettävä. Hyvä ympäristö on sekä asukkaiden että kunnan etu. Keskeistä nykymaailmassa on ymmärtää myös tutkimuksen tuloksia ja merkitystä. Toisaalta myös ihmisten vaatimukset ja toiveet edellyttävät entistä parempaa ja puhtaampaa elinympäristöä. Ympäristöministeriöltä toivoisi tässä tilanteessa ryhtiä. Suomen kunnallisliitto on oivaltanut ympäristökysymysten merkityksen ja tehostaa toimintaansa tässä mielessä kuntiin päin. Liiton ensimmäinen ympäristöpoliittinen ohjelma on valmistunut. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta toivottaen Suo,:;en luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 11. Ei myöskään ole oikein, että ympäristönsuojelutehtäviin liitetään lomaja matkailulautakunnan tai raittiuslautakunnan tehtäviä tai taajaman puutarhanhoito ja näillä perusteilla valitaan rakentajien ja muiden luonnon muuttajien kannalta harmittamin henkilö. Yhä uudet maanosien laajuiset asiat koskettavat myös meitä. Ympäristönsuojelussa on luonnollisesti myös tekniikan ymmärtämisen tarvetta. Kunnalliset palvelut päiväkoteineen, terveyskeskuksineen ja urheilutiloineen ovat joitakin ruuhka-alueita lukuunottamatta lähes kaikkialla yhtä hyviä ja televisiota ja videoita voi katsella missä tahansa. vsk. Laki kuntien ympäristönhallinnasta oli merkittävimpiä edistysaskeleita suomalaisessa ympäristönsuojelussa. Varsin yleisesti on hyväksytty, että kunnissa tarvitaan myös ekologisen koulutuksen saaneita, jotka ymmärtävät monipuolisesti kaikkia ympäristönsuojelun osa-alueita luonnonsuojelusta ilman, vesien ja maaperän suojeluun sekä kuntalaisten ympäristövalistukseen. Kokonaisvastuun kantaa kunnanhallitus ja ympäristönsuojelulautakunta. Pienistä päätöksistä summautuu suuria ongelmia. SUOM EN LUO NTO 8/ 88 47 . Suomen kaupunkiliitolla on samanlaisia suunnitelmia. Luonnostaan kunta tunnetaan Kunnissamme ei läheskään aina ymmärretä, että kunnan kehittymistä ja kuntalaisten viihtymistä edistävät kaunis ja luonnonläheinen ympäristö, puhdas luonto ja kunnan isien ja äitien myönteiset asenteet niiden säilyttämiseksi. Tieto ympäristön tilasta ja ' muutosten seuranta ovat toimenpiteiden edellytykset myös kunnissa. Emme me toivo elinympäristöömme loppuunkaivettuja harjumaisemia, käyttökelvottomaksi rehevöityneitä järviä, kloorifenolien pilaamia maaperäja pohjavesialueita, ongelmakaatopaikkojen aikapommeja, freoneja tupruttavia tehtaita, täysin rakennettuja rantoja tai padottuja ja säännösteltyjä jokia. Jokainen kunta tarvitsee jatkuvasti ajan tasalla pidettävän ympäristönhoitosuunnitelman. Jos nyt oikein meneteltäisiin, tulisi ympäristökysymyksiin suunnata lisää voimavaroja esimerkiksi terveyslautakunnan valvontaosastolta ja saada vastuuta ympäristönsuojelusta myös kaavoitusja rakennuslautakunnille. Luonto ja siihen liittyvät omaehtoiset harrastusmahdollisuudet erottavat kuntia toisistaan. Tulossa oleva vapaakuntakokeilu saattaa taas kerran päästää vastustajat ja välinpitämättömät valloilleen, jolloin ympäristönsuojelulautakuntia lakkautetaan tai ne menettävät vähäisetkin toimintamahdollisuutensa. Ratkaisut näyttävät liian harvoin tapahtuvan tältä pohjalta. On uskomatonta kuulla jonkun savukoskelaisen väittävän televisiossa, ettei meillä luontoa tarvitse suojella, vaikka Sokli tuhoaa 70 km 2 luonnontilaista kairaa ja sen vesistöjä. Varmaa on, että kuntalaiset ovat valmiita tästä maksamaan enemmän kuin yhden sanomalehden hinnan. Ympäristöongelmat eivät varmasti tule vähenemään. Kunnat käyttivät 1987 ympäristönsuojelun suunnitteluun neljä markkaa asukasta kohti. Rekrytoinnissa korostettu kokemus kunnallishallinnosta voidaan hankkia helposti täydennyskoulutuksen ja työkokemuksen myötä. Tämä haluttomuus vaikuttaa omalta osaltaan myös budjetissa olevaan valtionavun määrään
Ongelmalliseksi kloorin tekee sen taipumus muodostaa joko luonnossa tai ihmistoiminnan seurauksena orgaanisten aineiden kanssa yhdisteitä, jotka voivat olla huomattavan myrkyllisiä. Hän työskentelee erikoistutkijana Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa ja on myös Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen. Sulfiittitehtaiden päästöt ovat tunnetusti suuret: ongelmia aiheuttavat mm. Sulfaattisellutehdas on kuitenkin taloudellisempi ja rasittaa ympäristöään vähemmän kuin sulfiittisellutehdas; erityisesti sulfiittisellutehtaiden rikkipäästöt ovat suuret. Aikaisemmin jätevedet laskettiin sellaisenaan vesistöihin. Onko Ruotsi puhdas pulmunen ja vain Suomi saastuttaja. Paperi tehdään sulfiittiselluloosasta ja valkaistaan ilmeisesti peroksidilla. Kloorikeskustelu sai uutta vauhtia viime keväänä, 12 kun Ruotsin luonnonsuojeluliitto SNF väitti, että Suomen metsäteollisuuden klooripäästöt pilaavat kohtuuttomasti Itämerta. Kloori on pahanhajuinen, kellertävä, myrkyllinen kaasu. Nykyaikaisessa sulfaattisellutehtaassa keiton jälkeen pesty massa lajitellaan suljetussa vesikierrossa ja siirretään valkaisimoon. Valkaisun jälkeen kuidut puristetaan levyiksi. Sellun valkaisu on ympäristönsuojelun kannalta teknisesti hankala ongelma. Soodakattilassa syntyvät sulfaattisellutehtaalle ominaiset pahat hajut. Vaikeusaste määritetään tarkasti laboratoriossa. vesistöön kulkeutuvien orgaanisten aineiden synnyttämä runsas biologinen hapenkulutus, jätevesien ravinnekuormitus ja ilmaan karkaavat rikkiyhdisteet. Seuraavassa keskustelulle antaa taustaa dosentti Kaj Granberg. Erityisen myrkyllisiä ihmisen valmistamia kemikaaleja ovat klooratut dioksiinit, joista esimerkkinä mainittakoon Seveson myrkkyonnettomuuden aiheuttanut TCDD-yhdiste: vain parin kilon pöllähdys tehtaalta riitti laajan katastrofin syntymiseen. Esimerkiksi järjestön laajalevikkisen jäsenlehden Sveriges Naturin paperi, joka aikaisemmin oli suomalaista, vaihdettiin näyttävästi ruotsalaistehtaan kloorittomaan paperiin. Pääosa tehtaasta vesistöön kulkeutuvasta orgaanisesta aineesta joutuu yleensä kloorautuneena vesistöön valkaisimon kautta. Sellunkeiton ja valkaisu n pääperiaatteet Sellunkeiton pääperiaate niin sulfiittikuin sulfaattimenetelmässä on sama: hakkeeksi jauhettu puumassa keitetään voimakkaiden kemikaalien kanssa niin, että puun selluloosakuituja sitova ligniini liukenee erilleen. Ilman suuria ympäristöongelmia ei tämäkään paperi synny. Valkaisun pääperiaate on yksinkertainen, esivalkaisussa jatketaan ligniinin poistamista massasta varovaisemmin kuin keitossa. Paitsi ensimmäisessä maailmansodassa käytetty taistelukaasu se on edelleen tärkeä teollisuuskemikaali. Kaj Oran berg PUHEENVUORO Metsäteollisuuden klooriongelmaan ei ole yksiselitteistä ratkaisua Keskustelu metsäteollisuuden klooripäästöistä sai viime keväänä uutta vauhtia, kun Ruotsin luonnonsuojeluliitto väitti, että Suomen metsäteollisuuden klooripäästöt pilaavat kohtuuttomasti Itämerta. Myös kansainvälinen suoran toiminnan ympäristöjärjestö Greenpeace on kiinnostunut asiasta ja käynyt tutkimassa niin Suomen kuin Ruotsinkin vesialueita. Jätevesiä syntyy massan pesussa ja valkaisussa. Nykyisin pesuvedet johdetaan haihduttamoon, ja tässä vaiheessa ligniinistä otetaan talteen 90-98 prosenttia ja tavallisesti poltetaan. Tämä tapahtuu kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä käytetään kloorikaasua ja nykyään usein lisäksi klooridioksidia. Ruotsin luonnonsuojelijat ryhtyivät myös sanoista tekoihin ja alkoivat boikotoida suomalaista paperia sen kloorisisällön vuoksi. Ruotsissa klooritonta paperia valmistaa Holmens pappersbruk. vsk.. Loput orgaanisesta kuormituksesta (happea kuluttavat aineet, ligniini) menee massan mukana valkaisuun ja valkaisun jälkeen vesistöön, jos tehtaalla ei ole ulkoista puhdistuslaitosta. Näitä myrkyllisiä yhdisteitä joutuu luontoon kasvinsuojelumyrkkyjen ja puunkyllästysaineiden mukana, orgaanisten aineiden polton yhteydessä ja metsäteollisuuden jätevesissä. Sulfaattiprosessissa kemikaalit voidaan ottaa osittain talteen ja käyttää uudelleen. Va/kaisussa tarvittavan kloorin määrä riippuu massatyypistä, ligniinipitoisuudesta ja valkaisuvaiheiden määrästä. Samalla järjestö luopui näyttävästi painamasta laajalevikkistä jäsenlehteään Sveriges Naturia suomalaiselle paperille. Toinen SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Voimakkaana hapettimena klooria käytetään selluteollisuudessa suuria määriä massan valkaisuun ja lisäksi yhdyskunnissa talousveden desinfiointiin
Valkaistavan massan ligniinipitoisuutta kuvataan ns. Kloorin maara vaikuttaa myös syntyvien kloorifenoleiden runsauteen. Vaihtamalla kaasumainen kloori klooridioksidiin ja otsoniin kloroformipitoisuudet putoavat huomattavasti. On esitetty, että happivalkaisun jälkeen tehtävä klooraus tuottaisi ligniinipitoisuuteen verrattuna huomattavasti enemmän yksinkertaisia kloorautuneita fenoliyhdisteitä kuin ilman happivaihetta toimittaessa. Haitallisimpia niistä ovat kloorifenolit ja kloroformi. Ruotsissa on käytössä happivalkaisu, jossa ensimmäinen kloorausvaihe on SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Kaloihin kulkeutuessaan kloorifenolit muuttavat kemiallista muotoaan. vaihe on alkalivaihe, jolloin hapettunut ligniini liukenee emäkseen ja poistuu. Valkaisujätevesien mukana vesistöön joutuu myös myrkyllistä kloroformia. Professori Jaakko Paasivirran tutkimusryhmä totesi, että makutesteissä pahanmakuisiksi osoittautuneissa kaloissa oli runsaasti edellä mainittuja yhdisteitä. Valkaisujätevesissä vesistöön kulkeutuu kaikkiaan satoja erilaisia orgaanisia klooriyhdisteitä. maksamyrkky. Happivalkaisun ansiosta Ruotsin selluteollisuuden kloorinkulutus on pienempi kuin Suomen, mutta ilman klooria eivät ruotsalaisetkaan tule nykytekniikalla toimeen. Jatkettu keitto on käytössä ainakin Metsä-Botnian Äänekosken tehtaalla. vs k. kappaluvulla. Väitteitä metsäteollisuuden kloorista Seuraavassa esitellään era1tä Teollisuuden Keskusliiton kokoamia väitteitä. Kloorin valmistukseen, varastointiin, kuljetuksiin ja käyttöön liittyy huomattavia riskejä. Samoin sitä syntyy juomaveden kloorauksessa, jos vedessä on runsaasti orgaanisia aineita, kuten humusta. Väite 2: "Suomi kieltäytyi hyväksymästä Itämeren suojelusopimuksen nojalla annettavaa suositusta kloorautuneiden päästöjen vähentämiseksi.'' Väite on esiintynyt tiedotusvälineissä mm. Samoja aineita syntyy kun humuspitoista raakavettä hapetetaan kloorilla juomaveden valmistuksessa. Siis myös happivalkaisussa tarvitaan klooria, joskin vähemmän kuin tavanomaisessa kloorivalkaisussa. Teollisuuden Keskusliiton mukaan Suomi ei ole kieltäytynyt noudattamasta Itämerisopimusta, vaan on katsonut, että järkevä vesiensuojelupolitiikka edellyttää tehdaskohtaisten erityispiirteiden huomioonottamista eikä numeeristen päästörajojen antamista kaikille tehtaille samanlaisina. Kloorifenolithan ovat perinnöllisiä muutoksia aiheuttavia aineita ja kloroformi on mm . Mitä korkeampi kappaluku on, sitä enemmän klooria tarvitaan. Ruotsin ympäristöministerin Birgitta Dahlin haastattelujen yhteydessä. Ne biometyloituvat kloorianisoleiksi ja klooriveratroleiksi, jotka antavat kaloille pahan maun. Tämän jälkeen seuraa kolmessa tai neljässä vaiheessa varsinainen valkaisu klooridioksidilla, alkalilla, hypokloriitilla ja joskus peroksidilla. Ilman klooriyhdisteitä valkaisu ei onnistu Kloorikemikaalit ovat toistaiseksi valkaisussa ehdottoman välttämättömiä, sillä ilman niitä sulfaattimassa ei vaalene tarpeeksi. Havupuusulfaattimassan kappaluku esimerkiksi on korkeampi kuin lehtipuumassan kappaluku. Valkaisujätevesistä haitallisimmat vesistöön joutuvat aineet ovat kloorifenolit ja kloroformi. 1970-luvun Jopulla todetut juomaveden klooriyhdisteiden määrät johtivat kloorinkäytön vähentämiseen vesilaitoksissamme. Suomessa kloorin kokonaispäästöt valkaistua sellutonnia kohden olivat ympäristöministeriön vuo13. Vuonna 1987 kloorinkulutus sellutonnia kohden oli Suomessa noin 41 kg, Ruotsissa noin 36 kg. jatkettua keittoa voidaan valkaistavan massan kappalukua alentaa ja vähentää tarvittavan kloorin määrää. Tarvittavan kloorin määrä riippuu massatyypistä, ligniinipitoisuudesta ja valkaisuvaiheiden määrästä. Myös happivalkaisussa syntyy haitallisia jäteaineita. Sama väite esitettiin Ruotsin luonnonsuojeluliiton tiedotteessa, jossa järjestö ilmoitti luopuvansa suomalaisen Kymmene Oy:n valmistamasta paperista ja siirtyvänsä Holmens pappersbrukin kloorittomaan paperiin. korvattu hapella. Väite 1: "Ruotsi on tuntuvasti Suomea edellä kloorinkäytön vähentämisessä". Vastauksiin sisältyy sekä Teollisuuden Keskusliiton että kirjoittajan kommentteja. Valkaisunesteitä kierrätetään yhä enemmän, ja ne lasketaan uusimmissa valkaisimoissa viemäriin kloorausvaiheesta ja sitä seuraavasta alkalivaiheesta. Orgaanisia klooriyhdisteitä syntyy valkaisun yhteydessä runsaasti, ainakin satoja eri aineita. Metsäteollisuus kuluttaa klooria vuosittain tuhansia junanvaunullisia. Myös pesun tehokkuus ja siitä riippuva massassa oleva jäteliemen määrä vaikuttaa käytettävän kloorin maaraan. Käyttämällä ns. Entä metsäteollisuus
Muistattehan myös Lievestuoreen tehtaan, jonka lipeälampi on vieläkin ympäristöministeriön virkamiehille piikki lihassa. Toimiva aktii vilietepuhdistamo on erityisen tehokas keino vesistön happea kuluttavan kuormituksen vähentämiseksi, kuten esimerkiksi Äänekoskella on todettu. happivalkaisu. Havupuussa on ligniiniä noin 57 prosenttia, koivussa noin 39 prosenttia. Tuotettu sellumäärä oli 3 900 000 tonnia vuodessa eli päivässä kloorikuormaa tuli noin 48 tonnia. D LÄHTEITÄ: Harjula, H. Kyseinen Holmens pappersbruk käyttää tämän tehtaan valmistamaa sellua. Hynninen, P. + liitteet. Tätä on kokeiltu menestyksekkäästi Äänekoskella. 14 s. 1986. Väite 5: "Suomen selluteollisuuden jätevedet uhkaavat Itämeren ekosysteemiä." Nämä ovat ympäristöministeri Birgitta Dahlin väitteitä. & Toivanen, E. Ligniinin ja orgaanisten klooriyhdisteiden leviämistutkimus. Ruotsissa sellutehtailla ei tiettävästi vielä ole aktiivilietelaitoksia. 1988. Kokonaiskloorimäärä vähenee biologisessa puhdistuksessa noin puoleen ja ilmastetussa lammikossa neljänneksellä. Luonnonsuojelu ei saa erehtyä väärään populismiin. Olemmeko me sitten Suomen kapitalistien asialla, kun pyrimme oikaisemaan ruotsalaisia. Klooripäästöjä voidaan vähentää prosessiteknisin keinoin den 1987 selvityksen mukaan keskimäärin 4.5 kg. Entä miksi Suomen klooripäästöt eivät juuri ole Ruotsin päästöjä suuremmat. Tämä hiertää suomalaisia, ja on patenttien vuoksi luultavasti kallista. 133 s. 3. Helsingin kaupungin vesija viemärilaitos . ilmastoitu lammikko. Suppeilla alueilla suomalaiset ovatkin pilanneet Itämerta. 1988: Päästöli$niiniprojekti. Väite 4: "Suomen metsäteollisuus saa kilpailuetua Ruotsiin verrattuna löysempien ympäristönsuojeluvaatimusten vuoksi.'' 14 Teollisuuden Keskusliiton mukaan uusimpien suomalaisten sellutehtaiden vesiensuojeluvaatimukset (esimerkiksi Pietarsaari, Äänekoski) ovat tiukkoja Ruotsin vaatimuksiinkin verrattuna. 1979: 107128. jatkettu keitto. Loppuraportti. Esitelmä Suomen Akatemian seminaarissa 21. Emme, sillä ympäristöstä ja ympäristötutkimuksesta pitää luonnonsuojelijoiden levittää oikeata tietoa. Suomen metsäteollisuuden puhdistustavoitteet Edellä jo todettiin, että Ruotsissa on happivalkaisun avulla kyetty pienentämään klooripäästöjä. Esitelmä Suomen Akatemian seminaarissa 21. Suunniteltuihin uusiin tehtaisiin tämä saattaisi tulla myös käyttöön. Esimerkiksi Jämsänkosken jo lopetettu sulfiittisellutehdas päästi vuodessa taivaalle rikkiä 11 000 tonnia. klooridioksidin käytön lisääminen. Tämä maistuu pahalta. SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. & Paasivirta, J. Hynninen, P. Teoksessa Verta (toim.): Puunjalostusteollisuus myrkk ykuormittajana Suomessa. Moniste, 44 s. Laitepatentit ovat ruotsalaisilla, jotka ovat myös kehittäneet menetelmää valtion tuella. Ruotsin selluteollisuus siis käyttää happivalkaisua, joka ei suinkaan ole klooriton menetelmä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö metsäteollisuudella riittäisi Suomessa edelleen runsaasti työtä vesienja ilmansuojelussa. 1983 : Sulfaattisellutehtaan valkaisun jätevesien myrkyllisistä tai muuten purkuvesistössä haitallisista yhdisteistä ja valkaisuvesien käsittelymenetelmistä. Se klooritaseesta. 1988: TOC I-kuormituksen vähentäminen prosessiteknisin keinoin . Happivalkaisu on menetelmänä pitkälti ruotsalaisten kehittämä, samoin laitteistot, mistä syystä Suomen selluteollisuus vielä karsastaa siirtymistä happivalkaisuun. Metsäteollisuuden Jätevesien komponenttien analytiikka-, kulkeutumisja biohajaantuvuustutkimus. jätevesille on otettu käyttöön biologinen puhdistus tai ns. Vesihallituksen monistesarja n:o 434:1-60. Vastaus löytyy seuraavista tekijöistä: lehtipuusellun suurehko osuus, hieman yli kolmannes tuotannosta. vsk .. Tuntuu siltä, että Ruotsin luonnonsuojeluliitto ei taidakaan olla luonnon asialla, vaan on ehkä huomaamattaan tullut valjastetuksi suurpääoman, siis kapitalistien asialle. Klooripäästöjä voidaan edelleen vähentää prosessiteknisin keinoin mm. Jämsänkosken ja Kaipolan nykyiset tehtaat valmistavat paperinsa (sanomaja aikakauslehtipaperia) kuumahierteestä, jonka valkaisuun ei käytetä klooria ollenkaan. Vakkuri , T. Luonnonsuojelussa ei saa erehtyä väärään populismiin Ruotsin luonnonsuojeluliiton päätös luopua klooripitoisen suomalaisen paperin käytöstä liittyy aivan ilmeisesti sinänsä hyvään kampanjaan, jossa Ruotsin teollisuus pyrkii pääsemään eroon kloorista. 1980: Myrkkykuormituksen vaikutukset juomaveden valmistukseen. ym. Vastaavana ajankohtana Ruotsissa tuotettiin valkaistua sellua noin 4 300 000 tonnia ja kokonaisklooripäästöt valkaistua sellutonnia kohti olivat 4.2 kg eli päivässä kloorikuormaa tuli 49.5 tonnia. 1988 : Päijänteen alueen raakavesitutkimus vuonna I 987. 1988. Suomessakin saa klooritonta paperia. Itämerta kohtaan on sitä ympäröivillä valtioilla yhteinen vastuu. Ruotsissa kai luotetaan enemmän happivalkaisuun. Ruotsin osalta näyttäisi olevan kyseessä vientikampanja. & Salkinoja-Salonen, M. Greenpeacen raportti Suomen ja Ruotsin selluteollisuudesta olisi hyvä saada tutkittavaksi. Joka tapauksessa happivalkaisulla voidaan edelleen vähentää kloorikuormaa. Kuokk anen, T., Koistinen, J . Vesiensuo j ei uviranomaiset ovat esittäneet, että Suomen selluteollisuudelle asetetaan tavoitteeksi alentaa klooripäästöt nykyisestä keskiarvosta 4.5 kg sellutonnia kohden kolmessa vuodessa arvoon 1.8 kg sellutonnia kohden. Paasivirta, J., Granberg, K . Vesija Kal atalousmiehet ry:n täydennyskoulutuspäivät Vammalassa 27.-28. Suomessa on otettu aktiivilietelaitokset ulkoisiksi puhdistamoiksi. 11 . Ilman ulkoista jätevesien puhdistusta klooriyhdisteitä voi joutua vesistöön jopa enemmän kuin sellutehtaista, Jmssa on käytössä esimerkiksi jatkettu keitto ja aktiivilietepuhdistamo. 3. Myös paperitehtaiden kuormituspäästöissä vaatimukset tiukentuvat (Jämsänkoski, Kaipola). seuraavasti: jatkettu keitto, joka siis on Joissain tehtaissa käytössä. Väite 3: "Ruotsissa valkaistaan sellua monin paikoin kokonaan ilman klooria." Teollisuuden Keskusliiton mukaan Ruotsissa on vain yksi ilman klooria toimeentuleva sellutehdas, joka käyttää vanhanaikaista kalsiumsulfiittimenetelmää. 1988: Polyk loorattujen hiilivetyjen , PCDD:ien ja PC DF:ien esiintyminen sulfaattisellutehtaan biologisen puhdistamon päästöliemessä . Suuremmat uhkakuvat lienevät kuitenkin, mitä rehevöitymiseen tulee, muualta. Suomessa on kolmessa tehtaassa käytössä ns. Paasivirta, J. useissa tehtaissa huomattava osa kloorista on korvattu klooridioksidilla, joka tuottaa vähemmän myrkyllisiä orgaanisia klooriyhdisteitä. Itämeren myrkyttymisen kannalta on myös huomattavaa, että Ruotsin tehtaat sijaitsevat pääasiassa rannikolla, Suomessa sisämaassa. Edellä esitetyn taseen perusteella Suomen ja Ruotsin selluteollisuuden puntit kloori teollisuudessa ovat varsin tasan, Ruotsi näyttäisi menevän hienoisesti edelle. Erityisesti kiinnostavat esimerkiksi testikalojen hankintamenetelmät, otoksen koko, käytetyt havaintopaikat, tutkimusmenetelmät ja luonnollisesti johtopäätökset. Moniste. Sulfiittisellutehtaat ovat erinomaisen tehokkaita ympäristön pilaajia, niin veden kuin ilmankin
Kun jossakin kirjassani esiintyy Maaäiti lapsiaan rakastava kuviteltu jumaluus niin hän on perimmältään tuolta seudulta kotoisin. Kaarina Helakisa Eräs oikeustapaus Rautavesi ja Jääsjärvi ovat itäisen Hämeen, keskisen Suomen suurehkoja järviä Päijänteen lähellä. Korkeimmalta kohdalta saattaa nähdä molemmat järvet yhtaikaa, nyt kun puut ovat lopullisesti riisuneet syysvaatteensa ja vedet jo siintymässä himmeään riitteeseen. Eikö heillä ole oikeus niin todelliseen kuin "myyttiseenkin" luontoonsa. Talvisaikaan Rautaveden jäällä harjoiteltaisiin jäärata-ajoa; opisto toimisi myös ravitsemusliikkeenä yleisölle. Pahaiset kesämökkiläiset, joilla ei ole suurtakaan rahallista maaomaisuutta Hartolan kunnassa, järjestivät kapinan. Loitsittiin julkinen sana paikalle. Moottoriratojen rakentamisesta tehtiin oikeusjuttu. ilmi, että "moottoriradat vetävät alueen linnustoa puoleensa" Kaarina Helakisa on tunnetuimpia Iastenkirjailijoitamme. Tältä erää Jääsjärvi ja Rautavesi ovat turvassa. Mutta missä turvassa ovat kynätyöläisten lapset, joille kuuluu kolmas vuosituhat. Myöhemmin päästäisiin ehkä järjestämään oikein Imatran ajojen veroisia kisoja. Paikalliset isännät ja kesämökkiläiset olivat ilmiriidassa. Takavuosina lapsuuteni kotikunnan isät ja Moottoriliiton nokkamies lyöttäytyivät yksiin. vsk. Rautaveden rannalle, perheen tai ystävien kanssa. Kun vajaat kymmenen vuotta sitten jouduin hautaamaan pienen poikani, halusin hänet tämän seudun multiin. Kun olen riemuissani, haluan saunaan SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Kun olen kirjoittajana epävireessä, kerään voimia pienen Koirasaaren profiilin katselemisesta. Moottoriliiton nokkamies, joka samaan aikaan oli oikeistolainen ministeri, pani kaikkensa likoon. Ökyisäntien mielestä pahaisilla kesämökkiläisillä, mokomilla pääkaupungin kynätyöläisillä, ei saanut olla sanottavaa kunnan "omiin" asioihin. Kerättiin nimiä. Rautaveden ja Jääsjärven väliselle harjulle piti rakennettaman speedwayja motocross-radat. 15. Minulle, kesämökkiläiselle, tämä seutu on elämäni myyttistä maisemaa. Sitäkin. Nostalgiaa. Tässä jakamattomassa maailmassa. Lapsuuden leikit on leikitty noilla hiekkarannoilla, mummolani nykyinen serkkula on polkupyörämatkan päässä kesäkodistani. Lapsia, lintuja, ilmaa ja vettä saa puolustaa niin pohjoisessa Helsingissä asuva kirjailija kuin etelärovaniemeläinen pappi, niin itäpihtiputaalainen isäntä kuin lounaisrääkkyläläinen pienviljelijä. ja että "melun kulkusuunta on alhaalta ylös" ei vaakasuoraan. Näiden kahden sinisen veden välissä on kappale Salpausselän jatketta, lintujen asuttama harju, sienistä, marjoista ja rauhasta rikas. Noiden vesien rannoilla asuu pientilallisia, ökyisäntiä ja pahaisia kesämökkiläisiä. Kylän kantaväestö oli kiinnostunut ikiomasta korpikapakasta. Puhtaan järven rannankomistukseksi sommiteltiin moottoriopistoa. Ei maailmassa ole Kaupungin Herroja eikä Kartanonherroja erikseen. Meidän hyväksemme aika teki työtään: oikeusjuttu vitkastui, maailma muuttui, ja mokomat mökkiläiset voittivat taistelun. Mikkelin lääninoikeuden pöytäkirjoista käy mm. Olen siis ainakin tässä mielessä tyypillistäkin tyypillisempi suomalainen. Mutta Hartola ja sen Rautavesi ovat olleet paljon muutakin kuin käpylehmäleikkejä, ulpukkaporsaita ja sukujuhlia. Kunta rikastuisi. Tapauksesta on kulunut vuosia; juuri nythän uutta suurta moottorikeskusta ryhdytään rakentamaan Vantaalle lentokentän tuntumaan. Suomalainen, jolla on kaksi kotiseutua, olen eräänlainen pakolainen, pääkaupunkiseudulle siirtynyt, maalle juurtunut
Joinakin vuosina keskikesään jatkuva vedenpinnan nosto hukuttaa mm. Jätevesien ja rajun voimataloussäännöstelyn vaivaaman järven tila on viime vuosina hieman kohentunut. lähes kaikki lapintiiran pesät. SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Uudeksi uhkaksi on kuitenkin nousemassa jättimäinen Pohjan Sellu, joka saasteillaan pilaisi järven yhtä huonoksi kuin se oli 1960ja 70-lukujen pahimpina vuosina. vsk.. 16 Teksti: Anu Lehtola ja Antti Leinonen Ku vat: Antti Leinonen Taistelu Oulujärvestä Lähes tuhannen neliökilometrin laajuinen Oulujärvi Kainuussa on Suomen neljänneksi suurin järvi
SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Ärjänselan avaruutta. Ammattija kotitarvekalastus on nousussa jätevedet ja säännöstely kuitenkin uhkaavat tätä luontoon sopeutuvaa elinkeinoa. Lohen nousu estyi ja kalasto muuttui. Samoihin aikoihin myös henkilölaivaliikenne järvellä loppui. Oulujärvi ja Kajaanijoki olivat teollisuuden ja asutuksen jätealtaana ilman valvontaa. Asutuksen lisääntyessä järvellä liikuttiin yhä enemmän ja liikkuminen sai uusia muotoja. Saasteet ja säännöstely pilasivat järven Vesioikeuden antamia jätevesilupia rikottiin yleisesti 1950-luvulle asti, eikä jätevesien laskulle vaivauduttu edes hakemaan poikkeuslupia. vsk . Matkailu perustui paljolti Oulujoen merkitykseen erinomaisena lohijokena. Järvellä . Päällisin puolin Jarvi näytti 1950ja 60-luvuilla elävän hiljaiseloa. 1700-luvulla tervankuljettajien veneet ilmestyivät Oulunjärven selille. Ja kun Oulujoen ensimmäiset voimalapadot rakennettiin 1940-luvulla ja lopulta itse Oulujärven säännöstely 1951 aloitettiin, järven luonnontilainen aikakausi oli päättynyt. Asutus sekä maaja metsätalous kuormittivat 17. Pinnan alla kuitenkin kuoh1,1i: sulfiittisellutehtaan tuotanto kasvoi Kajaaniyhtiön laajentaessa paperintuotantoaan. Uusille asukkaille järvi ,oli valtatie ja kala-aitta, joka vakavoitti elämisen mahdollisuuksia. Kun Kajaanin Puutavaraosakeyhtiö vuonna 1907 aloitti toimintansa ja jätevesiensä laskun Kajaanijokeen, se merkitsi Oulujärvelle rajua ja kiihtyvää muutosta. Matkailu koki ensimmäisen nousunsa Suomen Matkailuyhdistyksen aloitteesta vuosisadan lopulla. Viranomaiset kiinnittivät Kajaaniyhtiön jätteisiin ensi kerran huomiota vasta vuonna 1961. Oulujärvi oli aitoa erämaata, kun ensimmäiset suomalaisasukkaat kotiutuivat sen rantamille 1500luvulla. Näkyvimpana käyttömuotona oli vilkas puun uitto. ei törmännyt juurikaan kulkijoihin. 1800-luvulla alkoi laivaliikenne ja puun uitto. Säännöstely vähensi kalastuksen ja kalastusmatkailun merkitystä
Metsäteollisuus käykin melkoista reviiritaistelua; huonosti menestyvät joutuvat sulkemaan ovensa ja voittajat keskittyvät yhä suuremmiksi yksiköiksi yhä harvemmille paikkakunnille. Yleisen edun kannalta olisi järkevämpää rakentaa huomattavasti pienempiä metsäteollisuusyksiköitä. Jos Kajaaniyhtiön suunnitelmat paperintuotannon lisäämisestä kolminkertaiseksi nykyisestä toteutuvat, näky on kainuulaisittain tyrmäävä: Kajaanista tulee teollisuuskaupunki ja Oulujärvestä teollisuuden jätevesiallas. Hanke on Kajaaniyhtiön, Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Osuuskunta Metsäliiton yhteinen. . Metsäteollisuus ja ympäristöongelmat keskittyvät Kesällä 1987 julkistettiin tieto uudesta Oulujärven rannalle rakennettavasta jättimäisestä sellutehtaasta, Pohjan Sellusta. Vasta kesällä 1988 yhtiö pysyi lupaehdoissaan laajennetulla puhdistamollaan, jota ilmeisesti on opittu myös käyttämään. ympäristöministeri Kaj Bärlund keväällä 1988 Oulun vesistötutkimuspäivillä. Suurten teollisuusyritysten ympäristövaikutuksia on vaikeampi hallita. Mistä revitään puu kaikkiin PohjoisSuomessa tällä hetkellä suunniteltaviin metsäteollisuuden laajennushankkeisiin. Jättitehtaat, kuten Pohjan Sellu, tulisi jättää rakentamatta, koska niiden mukanaan tuomat haitat ovat kohtuuttoman suuret saatuun etuun nähden. Sellua aiotaan siis joko viedä ulkomaille, jolloin jalostusaste jää kotimaassa alhaiseksi tai, mikä todennäköisempää, aikomuksena on vallata suurempi osuus kotimaan selluja paperimarkkinoista. Pohjan Sellu havittelee löysiä lupaehtoja Kajaani Oy:n vanhan sulfiittisellutehtaan sulkeminen 1982 lupasi jo parempaa tulevaisuutta Oulujärvelle. vsk.. Muut elinkeinot, kuten kalastus ja matkailu, jäävät taistossa väistämättä toiseksi. Luvat tulisi ottaa kiireesti uuteen tarkasteluun ja muuttaa ne määräaikaisiksi. Fosforikuormituksessa palattaisiin 1960ja 70-lukujen tasolle. Järveä säännöstelee Oulujoki Oy, jonka omistaa Imatran Voima. Tämän ajatuksen esitti mm. Säännöstelyn tuhojen korjaamiseksi vedenpinnan alimman kesäaikaisen korkeuden pitäisi olla 70 senttimetriä nykyistä korkeammalla eli 122,30 metriä merenpinnasta (nykyisin 121,60 m). Myös talviaikaista alarajaa tulisi nostaa ja keväistä vedennousua aikaistaa. Tehtaan koko tyrmistytti: sellua tuotetta1s11n 400 000 tonnia ·vuodessa, vaikka Kajaaniyhtiön nykyinen tarve on vain noin 60 000 tonnia ja Yhtyneiden Paperitehtaiden tarve arvioitiin noin 130 000 tonniksi vuodessa. Vaikka jätevesien ja ilmansaasteiden puhdistusteho olisikin parempi, jättitehtaan kokonaispäästöt ovat kuitenkin suuremmat. Tilanne huipentui myrkkypäästöjen aiheuttamaan kalojen joukkokuolemaan 1971 tehtaiden alapuolella Paltajärvessä. Yhtiö havittelee kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi lupaehtoja, joilla tilanne muuttms1 samalle tasolle kuin Kajaaniyhtiön pahimpien lupaehtoylitysten aikoihin. 18 Oulujärven idylliä silloin kun järvi on järvi .. Monissa tapauksissa haitat ovat selvästi hyötyä suuremmat. Mihinkään tekoihin ei kuitenkaan ryhdytty. Säännöstelyn haitat hyötyjä suuremmat Säännöstelyllä saavutettu energiataloudellinen hyöty on nykyisin kyseenalainen. Valtion itsensä asettama työryhmä vuodelta 1977 päätyi ehdottamaan alarajan nostoa 122 metriin. Rankka säännöstely häiritsee pahasti järven elämää myös järveä ja vähitellen Jarvi pääsi pilaantumaan. Säännöstelyn radikaalinkaan muuttamisen ei siis pitäisi olla vaikeaa, kun säännöstelijänä on Suomen valtio. Järkyttävää tieto Pohjan Sellusta oli myös metsiemme kannalta. Tällöin oltaisiin lähellä luonnontilaista alarajaa. Kajaaniyhtiön myös haettua uutta jätevesilupaa olisi sen ja Pohjan Sellun yhteinen jätepäästö vuosien 1992-95 aikana 160 kg fosforia vuorokaudessa. Suuret puumäärät, joiden varaan metsäteollisuus nyt kilpaa yli-investoi, humisevatkin lähinnä Metsä 2000 -ohjelman katteettoman toiveikkailla sivuilla. Tarvetta nam suurelle selluntuotannon lisäämiselle ei maassamme ole. Lopullinen yhteinen fosforikuormitus olisi hakemusten muk~an 110 kg vuorokaudessa. Samaan aikaan säännöstely muutti järven rantoja, hävitti arvokaloja ja lisäsi roskakaloja. Neuvostoliittolaisen puun riittävyyttä jopa Enso Gutzeitin kanssa tehtäviin yhteistyöhankkeisiin on vahvasti epäilty, joten rajantakaisen puun varaan ei voi liikoja laskea. Tuolloinkin jäätäisiin 1970-luvun lukemiin, mikä matalassa ja raskaasti säännöstellyssä järvessä lisäisi rehevöitymistä ja "kiihdyttäisi rantojen soistumista. Yleinen etuhan ei ole sama asia kuin yr~tyksen liiketaloudellinen etu. Säännöstelyväli on 2, 7 metriä. Tällöin alueellinen eriarvoisuus ja ympäristöongelmat entisestään kärjistyvät. Myös taistelu puuvaroista tulee olemaan ankara. Mutta kun yhtiö otti käyttöön uuden, alimitoitetun biologisen puhdistamon vuonna 1985, lupaehtojen sallimat päästörajat ylitettiin kolmen vuoden ajan, välillä jopa viisinkertaisesti. Hän ehdottikin, että säännöstelyä tarkasteltaisiin uudelta pohjalta ja säännöstelyluvat teh täisiin määräaikaisiksi. Uusi järkyttävä tieto tuli toukokuussa 1988 yhtiön jättäessä jätevesilupahakemuksensa vesioikeudelle. Kloorista ja dioksiineista myös ongelmia Sellun valkaisussa Pohjan Sellu käyttäisi klooria ja SU OME N LUONTO 8/ 88 47
Tekniikka ei kuitenkaan riitä vastaukseksi, kun metsäteollisuus paisuu liian suuriksi yksiköiksi. Antti Leinonen valokuvaa luontoa päätoimisesti ja on liikkunut Oulujärvellä ahkerasti parikymmentä vuot ta. Eläinkokeissa ko. Klooriyhdisteet ovat ja tulevat olemaan vakava, ympäristöongelma. ... Oulujärven ja . Pohjoismaiden yhteinen asiantuntijaryhmä on todennut selluteollisuuden valkaisuaineet merkittäväksi vaarallisten klooriperäisten dioksiinien syntylähteeksi. Orgaaniset klooriyhdisteet ovat vakava ympäristöriski. O.ulun kaupunki, joka käyttää Oulujokea raakavesilähteenään, kyselikin Kajaaniyhtiön ja Pohjan Sellun jätevesilupia käsitelleessä katselmuksen alkukokouksessa oikeuksiaan puhtaaseen juomaveteen jatkossakin. Suurille metsäteollisuusyksiköille olisi asetettava linjakkaasti tiukat lupaehdot. Sellunja paperintuotannon tehostaminen on väistämättä ristiriidassa elpyvän kalastuselinkeinon kanssa. D Anu Lehtola on kainuulaispohjoiskarjalainen ympäristöaktivisti. Muutoin keskittyminen ja ylisuuret Säännöstelyn ja jätevesien yhceisvaikutuksesta matalac rannat alkavat kasvaa umpeen. Suomessa on pitäydytty aivan liian lepsulla linjalla määrättäessä lupaehtoja metsäteollisuuden jätepäästöille. Kalastus on osaltaan ylläpitämässä monien Oulujärven kylien asutusta ja palveluita. vsk. Kalastuselinkeino uhattuna Järven säännöstely ja saastuminen ovat osaltaan johtaneet kalastuselinkeinon ehtojen huonontumiseen kolmen viime vuosikymmenen kuluessa. Näitä aineita kuitenkin tullaan käyttämään, mutta vesioikeus ei tähän asti ole ollut niistä kiinnostunut. On ilmeisesti kiusallista olla tietoinen myrkyllisten aineiden käytöstä ja kulkeutumisesta vesistöön, mutta silti myöntää niiden käytölle luvat. Kloorin käytön väSUOM EN LUONTO 8/ 88 47. Silti niiden käyttö sallitaan. Ammattikalastajien määrä on voimakkaasti vähentynyt, mutta kalastuksella on kuitenkin merkitystä useiden kymmenien kotitalouksien toimeentulolle. investoinnit ovat liian edullinen ja houkutteleva vaihtoehto, joka toteutuu ympäristönsuojelun, muiden vesistönkäyttäjäryhmien sekä alueellisesti tasaisen kehityksen kustannuksella. Pohjan Sellun lupahakemuksissa ei kerrota mitään. Kahdessa valkaisu vaiheessa kloori korvattaisiin hapella. Tiukempi linja lisäisi metsäteollisuuden kiinnostusta prosessiteknisiin kysymyksiin ja pakottaisi panostamaan jatkuvaan ympäristönsuojelulliseen kehitykseen. Tätä oikeutta kainuulaiset ja heidän edustamansa yhteisöt käyttivätkin katselmuksen alkukokouksissa kohtalaisen vilkkaasti. Uudistettu vesilakihan takaa nyt myös muille kuin vesialueiden omistajille eli "yhteisöille ja yksityisille, joiden etuun yritys vaikuttaa" oikeuden tulla kuulluksi vesioikeudessa lupaehtoja määritettäessä. Jätevesikuormituksen lisääntymisen vaikutukset katas. Istutukset anta1S1vat mahdollisuuden vielä nykyisestään tehostaa ammattimaista kalastusta. Yhtiön lupahakemuksestakin käy ilmi, että klooriyhdisteet ovat ratkaisematon ongelma. Muista myrkyllisistä aineista, kuten limanja homeentor j unta-aineista, hartsihapoista, väriaineista yms. Oulujärvi-liike perusti syyskuussa myös virallisen siiven eli Oulujärviyhdistyksen valvomaan eri käyttäjäpiirien etuja vesioikeudellisessa katselmuksessa, joka alkoi lokakuussa. Tarvitsemme siis jälleen kansanliikkeen vaatimaan oikeutta tummaan paperiin. Kansalaiset puolustavat oikeuksiaan ja Oulujärveä Teollisuus on liian usein yksipuolisesti etuoikeutettu vesistön käyttäjä muihin käyttäjäryhmiin verrattuna. hentäminen muuttaisi paperin sävyä tummemmaksi, ja vastuun kloorikysymyksestä teollisuus siirtääkin asiakkailleen, "jotka vaativat täysin valkeata paperia". Nähtäväksi jää otetaanko laajojen kansalaisryhmien näkemykset myös käytännössä huomioon. Myös vanhan sellutehtaan jäljiltä klooriyhdisteitä voidaan olettaa olevan pohjakerrostumissa. Aivan viime vuosina ammattikalastus on alkanut uudelleen elpyä. Kalojen makuhaitat ja mahdolliset dioksiinijäämät ovat huonoa mainosta markkinoilla. Kalaa on istutettu runsaasti ja kahdeksalle troolille on myönnetty luvat. säännöscelyn alarajalla rantaviiva pakenee kauas paljascaen laajac hiekkaja mutaaavac. Kotitarveja virkistyskalastus on sitä vastoin lisääntynyt. dioksiinien on todettu aiheutttavan syöpäkasvaimia sekä häiriöitä lisääntymisja vastustus kyvyssä. toon ja kalan markkinointiin ovat kiistatta kielteiset. Paperin valkaisuun täysin ilman klooria ei ole lähivuosina näkyvissä realistista vaihtoehtoa. Pohjan Sellu tulisi juuri ajankohtana, jolloin ammattikalastus on alkanut elpyä ja siihen on tehty suuria investointeja. klooridioksidia. 19. Kalojen ja juomaveden mukana nämä myrkyt päätyvät ihmiseenkin. kansalaisten oikeuksien puolustamiseksi on Kainuussa syntynyt erilaista kansalaistoimintaa. Dioksiinit kulkeutuvat pitkiäkin matkoja hajoamatta, ja Oulun huoli juomavetensä terveellisyydestä on täysin aiheellinen
Antti Halkka "Oravan kansantaloudellinen merkitys lienee kaikille tuttu." Näin aloitti oravatutkija Teppo Lampio eraan kirjoituksensa vuonna 1953, ja hän oli aivan tosissaan. (Alaston ihmisen iho on toki vielä oravan turkkia heikompi eriste; ihmisellä ruumiinlämmön ylläpitoon alkaa mennä energiaa jo 27 asteen alapuolella; tätäkin heikompi eristys on esimersuoMEN LUONTO 8/ 88 47. vsk .. Uusine turkkeineen se vilistää koko talven kuusenlatvojen käpyapajilla ja yrittää parhaansa mukaan välttää perivihollisiaan kanahaukkaa ja näätää. Mutta metsästys on nykyään vähäistä, ja niin useimmat pörröhännät saavat pitää turkkinsa. Tuleva talvi on oraville kova, sillä kuusenkäpyjä on nyt olemattoman vähän. Pienessä pakkasessa aineenvaihdunta kiihtyy normaaliin verrattuna jo kaksinkertaiseksi, ja oravan täytyykin talvipäivänä syödä huimasti enemmän kuin kesäpäivänä. Silloin vietiin joka talvi miljoonia oravannahkoja ulkomaille, ja sodasta toipuva maa sai nahkojen myynnistä kipeästi kaipaamaansa ulkomaanvaluuttaa. Oravat ovat juuri saaneet talviturkkinsa valmiiksi, ja joulukuun alusta al20 Hännänheilautus Orava on juuri saanut valmiiksi talviturkkinsa. koi niiden metsästysaika. Talven koettelemukset Talviturkki on komea, mutta se on huono lämmöneristäjä. Täydessä puolentoista sentin paksuisessa turkissaan orava ei tarkene edes 15 lämpöasteessa tuhlaamatta ylimääräistä energiaa lämmöntuotantoon
tukkeen pois pesänsä suuaukolta ja kipuaa talvipäivän askareihinsa. Käpälät kyydittävät oravan auringon kohta valaisemaan puunlatvaan ja pian saa ensimmäinen käpy kyytiä. Metsä-SuoIDelle kiksi laiskiaisilla). Kun talviaamu sarastaa, se nykäisee naavatms. Eteläsuomalaisten ora vien syysruoka valioon kuulu vat muun muassa pähkinäpensaan pähkinät eli hasselpähkinät, joita oravat myös kätkevät maahan . Lämmönlähteenä on orava itse, ja eristeinä ovat parhaat luonnonmateriaalit, kuten erilaiset sammalet, heinät ja naava siellä missä naavaa vielä ilmansaaste-Suomessa on. Paksun turkin hankinta ei käy oravalle, koska se ei kykenisi liikkumaan on toki mahdotonta kuvitella oravaa naalin tulitikun paksuisessa turkissa. Saalistaan orava vetäytyy syömään yleensä puun alempiin osiin, missä se istuu selkä puunrunkoa vasten ja tarkkailee herkeämättä ympäristöään. Kuusen kävyt ovat oravalle mieluisampia kuin männynkävyt, sillä niissä on enemmän siemeniä syötäväksi . Hyvin tehdyn oravanpesän lämpötila pysyttelee paukkupakkasillakin kymmenen plusasteen paremmalla puolella. Naalin tai hirven kelpaa: niiden talviturkki eristää mainiosti vielä yli 40 asteen pakkasessa. kun eläin itse katoaa lämp1maan talvi pesäänsä. vsk. Yöllä oravan lämmittelyhuolet katoavat, samalla SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Oravan talviturkki on kuitenkin paras mahdollinen oravanelämään soveltuva. Kanahaukka ja näätä vaarana Orava on päiväeläin toisin kuin useimmat muut nisäkkäät tai serkkunsa liitoorava. 21
Varuillaolo ja ateriointi onnistuvat oravalta samanaikaisesti, koska kävynsyönti käy näköjään aivan koneelliseen tapaan. suureksi avuksi; usein korvat antavat varoituksen ajoissa. Ensimmäisiä käpyjään avaava orava innostuu usein siementen löytymisestä siinä määrin, että pudottaa kävyn ja ihmettelee hetken kuluttua, mihin SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Hypätessään puusta toiseen orava käy ccää häntäänsä peräsimenä. Oravat varoittavat toisiaan maiskuttamalla, heiluttamalla häntäänsä ja tömistämällä kiivaasti jalkojaan. Sujuva syöminen on kuitenkin osaksi oppimisen tulosta nuori orava käsittelee käpyä vielä kovin amatöörimäisesti. Haukka tarkkailee talvimetsää jonkin tuuhean kuusen varjoisalta oksalta ja jos orava on varomattomuuttaan liiaksi näytteillä, haukka lehahtaa salamannopeaan syöksyyn. Loistava kuulo on Orava pystyy nousemaan puuhun miltei pystysuoraan. Orava liikkuu puusta puuhun -menetelmällä 22 Kanahaukalla on nimittäin nälkä siinä missä oravallakin. Orava saa olla jatkuvasti valppaana myös näädän varalta. Kauhistuneen oravan elämän viimeiseksi näyksi jäävät kanahaukan vääjäämättömän oranssit silmät. vsk.. Vaaran huomatessaan orava usein jäykistyy liikkumattomaksi ja viestittää siten saalistajalle: olen huomannut sinut
Nyholmin mukaan jopa viidennes sieniä. Mutta orava osaa varautua lumentuloonkin: se kantaa syksyisin maan antimia puiden oksille lumen ulottumattomiin. Keväthangelle syntyy kisailussa 23. Sienet puiden oksilla Talveksi oravan ja maanpinnan ravinnon, jota se SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Orava pitää paljolti samoista sienistä kuin ihmiset; mainittujen tutkijoiden aineistossa yleisiä varastoituja sieniä olivat mm. vsk. Sieni kätköissä riittää syötävää. Pian orava oppii monimutkaisempienkin kohteiden kuin käpyjen oikean syömätavan; oppimiskykyä kuvaa hyvin se, että eräässä saksalaisessa tutkimuksessa oravat oppivat avaamaan 11 erilaista salpaa päästäkseen laatikkoon lukittuun ruokaan käsiksi. tatit. Silloin voi nähdä oravien kiitävän salamana puiden runkoja ylös ja alas. Keskellä talvea voi oravan ravinnossa olla asiaa tutkineiden Seppo Sulkavan ja Erik S. Viime syksynä sienisato oli hyvä ja sieniä lieneekin Suomen metsissä oksanhankoihin ripustettuina ennätysmäärä. Yksi orava voi tehdä syksyn aikana jopa pari tuhatta sienikätköä 4-8 hehtaarin kotialueelleen. kesällä käyttää paljon., väliin tulee kaikkia laboratorion salpoja varmempi este lumi. ihmeeseen ateria hävisi. Lopputalvesta oravat kiinnostuvat toisistaan Talvella oravat keskittyvät syömiseen, !epäilyyn talvipesän lämmössä ja vihollistensa välttelyyn, mutta jo varhain kevättalvella niitä alkaa kiinnostaa vastakkainen oravasukupuoli. Puiden oksille siirtyy tietysti maahan pudonneita käpyjä, mutta suurin osa oravista varastoi talven varalle myös sieniä
Ainakin eräällä tutkitulla pesällä ne tyytyivät ensimmäisenä päivänä tarkkailemaan maailmaa hännänmitan päässä pesästä. Pesä Tänä vuonna orava joutuu tyytymään männynkäpyihin, sillä kylmän kesän 1987 takia kuusenkäpyjä ei ole . Mutta jo toisena päivänä tutkimusretket ulottuivat koko pesäpuun ihmeelliseen pienoismaailmaan ja rohkeimmat kapusivat naapuripuihinkin. Ensimmäinen poikue saa lähtöpassit itsenäiseen elämään. . Viisisenttisiä havunpätkiä voi kertyä puun juurelle aikamoinen kasa. Jos pesän ympäristö muuttuu rauhattomaksi, oravaemo siirtää poikasensa suussaan valmiiksi katsottuun varapesään. Poikaset syntyvät yleensä huhtikuussa viiden viikon odotusajan jälkeen alle kymmengrammaisina ja tuskin tulitikun pituisina. . Pesä on yleensä tuuhean kuusen kätköissä jos oravat olisivat saaneet äänestää Suomelle kansallispuun, olisi kuusi varmasti voittanut, sillä niin tärkeä se on oravalle kotina ja ravintona. Elämänsä ensimmäisen kuukauden ne ovat sokeita ja täysin emonsa tuoman ravinnon varassa. on tavallisesti yli viiden metrin korkeudella. Oravanpesästä tulee nyt oravaperheen elämän keskipiste. Orava on kävynsyönnin ammattilainen. Varapesä ei ole niin huolellisesti rakennettu kuin pääpesä, mutta emo tilkitsee sen tuotapikaa kaikkien oravamaailman vaatimusten mukaiseksi. Pienikin häiriö saa koko tutkimusretkikunnan häviämään pesän turvaan. Oravat käyttävät hätäravintonaan kuusen silmuja, joihin ne pääsevät käsiksi katkaisemalla vuosikasvaimen. Emo alkaa kohta kantaa toista poikuettaan, joka syntyy heinäkuussa. Useimmat oravat asuvat kerrostaloihmisen näkövinkkelistä katsoen toisen, kolmannen tai neljännen kerroksen vaiheilla huojuvassa talossaan. ·vsk.. ·,\ . Talvesta tulee oraville kova 24 tyypillisiä jälkijonoja, joista voi miltei jälkeenpäinkin aistia kulkijoiden kiihkeyden. Oravanpojat lähtevät ensi kertaa pesästä ulos noin puolentoista kuukauden ikäisinä. '.~; Oravan atenomt11nsa ke/puuttamien paikkojen alle kertyy ruuantähteitä kasapäin . Nuoret oravat tuntee alkukesällä pyöreän lyhykäisistä korvista ja riukumaisen SUOMEN LUONTO 8/ 88 47
ohuesta hännästä. PohjoisSuomessa ja Kainuussa oravien ja muiden kävynsyöjien talvi on onnellinen, sillä siellä männyn käpysato on nyt paras miesmuistiin. "Kuusella on nyt lähes nolla vuosi", kertoo Tapion siemenkesk uksen johtaja Jouko Paija Oitista. Hännänpäät samaan suuntaan Oravamaailmassa on kaikOravanpoikien elämän keskipiste on pesä, joka tässä on tehty pönttöön. J ättiläisvaellukset ovat kuitenkin poikkeuksia. Syksyn vaihtuessa talveen näitä oravan hädän merkkejä on jo monen kuusen alusta vihreänään Etelä-Suomessa. Oravalla on toki turvanaan varastonsa, mutta ne eivät riitä koko talven yli. Tuolloin oravia vaelsi miljoonalaumoina. Vieläkin hurjemmasta vaelluksesta kertoo poikakirjoistaan tunnettu Ernest Thompson Seton, joka oli myös huomattava eläintieteilijä. Vaikka ravir.nosta onkin Etelä-Suomessa pula, ensi talvea tuskin sentään tarvitsee kirJata suurten katovuosien sarjaan. SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Männyn käpysato on nimittäin koko maassa vähintään keskinkertainen, ja männynsiemenissä riittää runsaallekin oravakannalle popsimista joksikin aikaa. Ilmansaasteiden vietyä naavan puunoksilta oravat ovat joutuneet turvautumaan ihmisasumusten liepeiltä löytyviin pesäeristeisiin kuten vuorivillaan ja kankaanpaloihin. Ora valle syntyy tavallisesti 4-6 poikasta ja poikueita on vuodessa yleensä kaksi. Hän on laskenut eraan luotettavan kuvauksen perusteella, että Ohiossa vaelsi vuonna 1866 peräti 450 miljoonaa harmaaoravaa yhtenä valtaisana, kävelyvauhtia eteneväl nä mattona, joka oli 150 mailia pitkä ja 130 mailia leveä. Tässä oravaa on onnistanut: se on löytänyt aimo tukun pellavaa. Hätäravinnoksi käyvät kuusen silmut, joita oravat syövät puraisemalla ensin irti vuosikasvaimen. Täysikasvuisia poikaset ovat viiden kuukauden ikäisinä. "Vain Koillis-Suomessa on jonkin verran käpyjä", hän täsmentää. 25. Eipä siis ihme, että orava on alkanut käyttää hätäravintoa. Katovuosina sormenmitta1s1a havunpätkiä kertyy kuusten juurelle melkoiset määrät. ki hyvin niin kauan kuin käpyjä riittää. Suuria vaellusvuosia on ollut Suomessa viimeksi vuosina 1916, 1923 ja 1943. Hätäravintokaan ei aina riitä koko talveksi. Kuusen käpysato nimittäin on huono ja latvoissa näkyvät kävyt ovat lähinnä tyhjiä, keväällä siemensä karistaneita käpyjä, kuten jokainen voi kohta joulukuusikaupan latvakuusia tutkaillessaan todeta. Kun kato on paha ja puutteen jakajia on paljon, oravat lähtevät nälkävaellukselle kohti toivon mukaan parempia käpyapajia. "Käpykato johtuu siitä, että kesä 1987 oli kylmä eikä kukintosilmuja kevään 1988 kukintaa varten kehittynyt. vsk. Mutta niin kuusen kuin männynkin käpysadot vaihtelevat vuosittain ja joinain vuosina kummallekin puulajille osuu katovuosi samanaikaisesti. Kun ei ollut kukkia, ei voinut kehittyä käpyjäkään"
vsk.. Tapio Lindholm Kansan tahto: Se on rauduskoivu 26 SUOMEN LUONTO 8/ 88 47
vsk. Vaaliväsymys ei näkynyt kun suomalaisilla oli tilaisuus äänestää itselleen kansallispuu Suomen luonnonsuojeluliiton ja Dendrologian seuran kansallispuuäänestyksessä syyskuussa. Myös rajanvetoa pensaisiin pidettiin tärkeänä. Kuusi suosituinta puuta sai 93 prosenttia hyväksytyistä äänistä. 27. Ääniä tuli runsaasti eli kaikkiaan 105 784. Koska vai n selvät lajit hyväksyttiin ehdokkaiksi putosi listalta mm. Järjestäjillä ei ollut omaa ehdokasta eivätkä ne siis tehneet minkään puulajin puolesta vaalityötä. Vaaliin osallistui 23 puulajia. Äänestys sai runsaasti julkisuutta eri tiedotusvälineisRaudukse/la ja hieksellä on erilainen lehti. Rauduksen ritvaiset oksat ovat kuin hameenhelma Suomi-neidon yllä. hieskoivun tuntureilla kasvava alalaji, tunturikoivu. Vasemmalla rauduksen pitkäsuippuinen ja oikealla hieksen pyöreänmuotoinen lehti. Ehdokkaina eivät voineet myöskään olla lehtikuuset, pihdat ja poppelit, jotka ihminen on tä nne tuonut. SUOMEN LUONTO 8/ 88 47
Kumpikin kuusen alalajeista lienee tuonut kuuselle ääniä. Kolmanneksi tulleeseen katajaan oli eroa jo kuusi tuhatta ääntä. Joillekin äänestäjille hieskoivu ehkä kuitenkin lähes kaikkialla menestyvänä puuna kuvaa enemmän kansakuntaamme kuin vaateliaampi veljensä raudus. Tämä kolmen kärjen jälkeen oli selvä ero kolmeen seuraavaan, joista eniten ääniä sai rauduskoivun sisarlaji, hieskoivu (Betula pubescens). Vanhemmiten rauduskoivun rungon alaosa kaarnoittuu. Näin äänestystuloksen voi olettaa olevan syvempien tuntojen tulkki ja nämä tunnot liittyvät osin kansanperinteeseen, perinteisiin elämänmuotoihin sekä tietoiseen luotuun kansalliseen identiteettiin jonka rakennusaineina on käytetty paljon metsää ja puita. Näistä 81 "7o jouduttiin hylkäämään siksi, että oli äänestetty sekä raudusettä hieskoivua tai pelkkää koivua. Tuomi ja haapa saivat vähän ääniä, ja aivan hännänhuipuksi jäi harmaaleppä puolen prosentin äänisaalillaan. Hieskoivun saama runsas äänimäärä tukee kuitenkin sekin rauduskoivun valintaa kansallispuuksi. Merkittävä metsäpuu on arvostettu myös maisemallisesti. Niin lehtien hammastusta kuin tuota versotuntomerkkiä voi joskus olla vaikea havaita kookkaissa puissa. Suomenpihlajaa kasvaa kuitenkin vain Lounais-Suomessa, eikä sielläkään yleisenä, joten nimi ei laajemmin viittaa suomalaisuuteen. Rauduskoivu liittyy voimakkaasti suomalaiten kaskikulttuuriin. Onneksi alkaa olla ohi se aika, jolloin metsäammattimiehet kutsuivat raudusta metsiemme valkeaksi valheeksi, jota pyrittiin määrätietoisesti hakkaamaan pois. Hieskoivulla lehti on pyöreämpi ja vain yhteen ker28 taan tasaisesti pienihampainen. Pihlaja ja kuusi olivat liki tasavertaisia eivätkä jääneet hieskoivustakaan paljoa jälkeen. Punaruskeakaarnaisena honkana se on kaunis, ehkä jopa männyn laajan suvun kaunein. Mäntyjä ovat puistoissa monin paikoin kasvatettavat sembrat ja makedoniamännyt sekä turhankin suositut monihaaraiset vuorimännyt. Kolmanneksi noussut kataja on tavallaan kisan suuri yllättäjä, sillä laji oli ennakolta jopa pudota äänestylistalta, sillä vain tietyissä olosuhteissa se on puu. Hieskoivun nuorissa versoissa on vastaavasti hienoa nukkakarvaa. Muille vain hajaääniä Loput äänet hajosivat 17 puun kesken. Seuraavaan eli mäntyyn oli selvä kolmen tuhannen äänen ero. Rauduskoivun lehti on erotuksena hieskoivuun kahteen kertaan sahalaitainen ja pitkäsuippuinen. Niinpä hieskoivun todellisesta suosiosta on vaikea esittää arvailuja. Rauduskoivu on tuoreitten ja lehtomaisten metsien puu. Ilmeisesti koivulajit eivät olleet kovin tuttuja monille äänestäjille. Jotkut tavalliset ja koko maassa esiintyvät puulajit sijoittuivat yllättävän heikosti. Suotta sitä ei ole soisella Pohjanmaalla kutsuttu suokoksi. Kaksi koivulajia ovat monelle suomalaiselle vain koivuja, eikä tällainen näkemys useissa tilanteissa kovin virheellinen olekaan. Osa pihlajan suosiosta lienee hajonnut suomenpihlajalle, jolla olisi kansallispuulle hyvin sopiva mm1. Äänistä 3 523 kpl jouduttiin hylkäämään, siksi, ettei niitä voitu laskea minkään puun hyväksi. Kun toistaiseksi ei ole tarkemmin analysoitu äänestyskäyttäytymistä, ei esimerkiksi kannatuksen alueellisia eroja voi vielä eritellä. Se menestyy hyvin myös soilla ja eritoten ojitetuilla soilla se muodostaa tätänykyä laajoja koivikoita. Martti Linkola on kuvannut suomalaisen metsän kehiä kylien ympärillä. Kuusi on komea puu, joka toisille on etelän leveä ja varjostava metsän hämyn luoja, metsäkuusi ja toisille kapealatvainen Lapin kynttiläkuusi, viralliselta nimeltään siperiankuusi. Koreakukkainen ja uhkeamarjainen pihlaja on merkittävä puu suomalaisessa luonnossa, vaikkei se taloudellisesti tärkeä puu olekaan. Miksi koivu menestyi. Lapin tunturikankaiden tunturikoivu vaivaiskoivulta geenejä saaneena hieskoivun alalajina osoittaa myös hieskoivun ekologista luonnetta. Tavallaan on selvää, että kaikki vähemmän tunnetut, harvinaiset ja esiintymiseltään suppeaalaiset puulajit saivat vähän ääniä. Rauduskoivun ominaispiirteitä on myös ritvaisuus eli riippaoksaisuus. Tämä pikemmin tukee kuin heikentää rauduskoivun valintaa kansallispuuksi. Pihlajalla on omat ansionsa, ei vähiten maineeltaan suomalaisten muinaisena pyhänä puuna. Hieskoivu ja rauduskoivu kasvavat us'ein samoilla paikoilla ja samassa metsässä niitä voi olla sekaisin. Kaskista kehittyi viljelyn jälkeen ensin ahoja. Nimi johtunee rauduskoivun nuorista oksista, joissa on runsaasti pihkanystyjä. Näitten keskinäiseen järjestykseen lienevät vaikuttaneet enemmän erinäiset sattumatekijät kuin niiden varsinainen kannatus. Kuusi kansansuosikkia sä, mikä oli omiaan lisäämään äänestysintoa. Ehkä katajainen kansamme tunnisti puussa jotain itseään ja äänesti katajan selvästi erottuvaan kärkikolmikkoon. Silti koivun arvostusta on syytä lisätä. Äänestyksessä kysyttiin ihmisten mieleistä kansallispuuta. Ero on selvimmillään nuorten puiden voimakkaasti kasvaneissa oksissa. Mänty hopealle, kataja pronssille Mänty saavutti vaaleissa kunniakkaan toisen sijan. vsk.. Pihojen riippakoivut ovat varmasti keränneet rauduskoivulle paljon ääniä. Useimmiten se on pensas tai jopa varpu. Hieskoivu sensijaan kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla. Hies, kuusi ja kotipihlaja Hieskoivu sai neljännen sijan. Rauduskoivu on kuitenkin leimallisesti soistumattomien kankaiden puu, jossa se on myös hieskoivua parempikasvuinen ja elää vanhemmaksi. Mutta mikä selittää koivujen ja eritoten rauduskoivun saaman äänivyöryn. Ruotsiksi rauduskoivu on vårtbjörk, syyläkoivu. Karujen ja muuten vaikeitten kasvupaikkojen kasvina sinnittelevä katajaa on verrattu suomalaisiin itseensä. Ahot metsittyivät vähisuo MEN LUONTO 8/ 88 47. Suosio ei kuitenkaan yltänyt aivan listan kärkeen. Kuusellakin oli runsaasti kannattajia. Valkeavartinen kaunotar Rauduskoivu voi yltää 30 metriä korkeaksi suorarunkoiseksi valkeatuohiseksi puuksi. Ei niistä olisi ollut aidoiksi kansallispuiksi. Kansallispuun arvo on siksi tervetullut lisä rauduskoivun puolesta tehtävässä työssä. Rauduskoivu selvä ykkönen Vaikka etukäteen arveltiin, että kilpailusta tulee tasaväkinen, oli lopputulos silti selvä: Rauduskoivusta (Betula pendula eli vanhemmalta tieteelliseltä nimeltään Betula verrucosa) tuli Suomen kansallispuu 25 224:llä äänellä, mikä oli liki neljännes kaikista hyväksytyistä äänistä. Näiltä puuttuu oman mäntymme iän mukana karttuva uljuus. Rauduskoivu on ennenkaikkea Se Suomalainen Koivu. Rauduskoivun puuaines on nykyään arvostettua ja arvokasta ja monet seikat viittaavat siihen, että koivun kasvattaminen havupuiden seassa talousmetsissä on myös metsien ekologisen terveyden kannalta perusteltua. Näissä se on kasvussa tasavertainen kuusen ja männyn kanssa. Mutta on kahdella koivulla erojakin
Lehto eli tulkintani mukaan tässä nimenomaan kaskenjälkeiset koivikot liitetään hoivaamiseen, työstettyyn kulttuuriin, sivistykseen ja naisellisuuteen. Sauna ja vihta. Pähkinä pensas 210 16. Kynäjalava 101 20. TäsuoMEN LUONTO 8/ 88 47. Vuorijalava 80 23. vsk. Lehmus 285 14. Raita 155 18. Halava 99 21. Vasta kaukana kylistä saattoi kuusi olla valtapuu. Hieskoivu (10 %) 10 564 5. Topeliaaninen koivu ja tähti symbolisoi maan ja taivaan yhteyttä ihmisten elämässä. D 29. Haapa 392 12. Rauduskoivu (24 % ) 25 224 2. Eero Julkunen ja Altti Kuusamo ovat pohdiskelleet suomalaisten metsien mielikuvia kansallisen heräram1sen propagandassa, 1800-luvun lopulla tehdyissä isänmaallisissaja maakuntalauluissa. Tässäköhän rauduksen voiton salaisuus. Hieman sivummalla kylästä alkoi metsä ja tämä oli koivua kasvavaa kaskenjälkeismetsää. Saarni 94 22. Kuva lehtojen feminiinisyydestä syntyi tämän maskuliinisyyden ilmapnnssa. Koivussa toteutui samalla sekä metsä että ihmisten elämä. Siinä suomalaisuuden kivijalka. Marjakuusi 186 17. hän ehkä liittyy myös rauduksen, männyn ja kuusen keskinäinen järjestys kansallispuuäänestyksessä. tään työstämättömään luontoon ja luonnonvoimiin, maskuliiniseen raadantaan ja raivaamiseen, sotaan, kuolemaan, menneisiin sukupolviin ja sankarillisuuteen. Tuomi 1 291 9. Kylät olivat ihmisten elämän keskipisteitä, m1ssa kaskikulttuuri ja "tuohikulttuuri" aikanaan antoi leipää ja turvallisuutta. Ja vähän ulompana oli kaskenjälkeisiä männiköitä. Harmaaleppä 61 Raudus + hieskoivu 1 001 Koivu 852 Muut 15 Useita ehdokkaita 414 Tyhjät 241 YHTEENSÄ 105 784 Taulukon "Rauduskoivu + hieskoivu" tarkoittaa äänestyskortteja, joissa kumpikin koivulaji on mainittu . Tervaleppä 268 15. Pihlaja (9 %) 9 229 7. koulujen maakuntalaulujen opettelussa. Ääni koivulle on siis ollut eräänlainen vihreä, hempeä ääni. tellen ja näille kasvoi tavallsiesti koivuja leppävaltainen metsä. Tänne ei ehtinyt kehittyä kunnollista metsää, niissä kasvoi vain pensasmaisia harmaalepikoita. Metsäomenapuu 298 13. Kuusi (9 %) 9 306 6. "Useita ehdokkaita" ei pidä sisällään raudus + hieskoivu -yhdistelmää. Koivuun liittyi maanpäällinen turvallisuus ja elämän ihanuus. Tämän taustaa voidaan etsiä kansamme historiasta, sen aineksista rakennetusta kansallisesta identiteetista, mutta sitä selittänee myös nykyinen luonnosta irtautunut, mutta sitä vielä haikaileva suomalaisten elämäntilanne. äänestäjät ovat ehdottaneet kansallispuuksemme pelkkää koivua lajia mainitsematta. Mänty (21 %) 22 090 3. "Koivun". Vaahtera 949 10. Kylien läheisyydestä oli vyöhyke, jossa kaskettiin tiuhimmin. Ruotsinpihlaja 137 19. Submenpihlaja 894 11. Tammi 2 228 8. 1800-luvun lopun metsäkäsitykset ovat välittyneet ja välittyvät mm. Voitaisiin siis ajatella, että männyn saama äänimäärä on osittain luonnonvoimien ja sankaruudellisuuden näkemistä suomalaisuudessa. Julkusen ja Kuusamon mukaan havumetsä kuuluu arkkityyppiseen suomalaisuuteen, jonka loi 1800-luvun kansallisuusaatteen innoittama sivistyneistö ja itsenäisyyden alkuajan maskulinismi. Kataja (18 %) 19 120 4. Näissä havumetsä ja havupuut liiteNäin äänestettiin 1
Saaliina oli tietoa, jonka mukaan tulevaa . Me kaikki toimimme parhaan kykymme mukaan eri hankkeiden saattamiseksi myönteiseen lopputulokseen. Jo kuukautta aikaisemmin oli järjestön laboratoriobussi vieraillut tehtaan portilla vilkuttelemassa työntekijöille ja kahta viikkoa ennen sukellusta kävi pieni iskuryhmä tutustumassa tilanteeseen merialueella. Porin iskun toteutuksesta ja tunnelmista kertoo mukana ollut Markku Saiha. Ingrid, sujuvasti englanniksi, ja Lotten, murtaen suomeksi, kertoivat kaikille utelijoille, miksi Greenpeace on nyt Porissa. Nopea laskimen näppäily kertoo, että kun puhtaiden vesien aikana paras yksikkösaalis oli 26 kg, oli se viime kaudella enää 0.6 kg jos verkkojen korkeuden lisäys jätetään huomiotta. Markku Saiha Kuluneena kesänä muu maailma sai ensi kertaa lukea Greenpeace-ympäristöjärjestön toimista Suomessa. Selkäni takana loistavat Yyterin kuulut hiekkarannat, noin neljän kilometrin päässä. Hän jaksoi tunti tunnilta seurata kameran näyttöruudulta, mitä pohjalla näkyi, ja oli vilpittömän tyrmistynyt kerta toisensa jälkeen, kun näkyvyys peittyi valkoiseen pilveen. Lyhyiden vierailujen aikana luotiin yhteydet tiedotusvälineisiin ja paikallisiin kalastajiin. NMT oli jatkuvassa käytössä: täällä se ja se Reuterista, kyselin... Auton puhelinta päivysti Greenpeacen myrkkyryhmän johtaja Ingrid Jiitting Hampurin ja Lotten Westberg Göteborgin toimistos30 Titaania vastaan ta. Emme ole siinä mielessä kuin Jeesuksen opetuslapset, koska saamme palkkaa, mutta mekin teemme työtä omasta vapaasta tahdostamme. 1960-luvulla hänellä oli käytössään kolmisenkymmentä 30 metriä pitkää, hieman yli metrin korkuista siikaverkkoa pohjapyynnissä ja parhaat saaliit saattoivat olla jopa 800 kiloa. Olemme kutsuneet Kemiran edustajia tänne laivalle, mutta ketään ei näy. Joitain pienveneitä kierteli Auraa, mutta virkapukuisia ei näkynyt. Kynä, kamera ja mikrofoni tuntuivat olevat näkyvimmät aseet tässä sodassa. "Sinä päivänä kun tämä kaikki on kylmää työntekoa, eroan. Toissasyksynä sain tuolta ulkoa, seitsemän kilometrin päästä kymmeniä kiloja siikoja, jotka olivat kypsysu oM EN LUONTO 8/ 88 47. Auran kanssa samaan aikaan ilmestyi reposaarelaisten siestaa häiritsemään valkoinen pakettiauto, jonka Greenpeace-tarra keräsi puoleensa yhtä paljon pikkupoikia kuin saarelaisiakin. Jos tehtaan väki ei kuuntele meitä, esitämme asian toisin keinoin." Katsellessani vuorollani video kameran näyttöruutua tajuan, mitä seudun ammattikalastajat tarkoittavat puhuessaan kuolleesta merenpohjasta. Toisaalta eihän mitään laitonta ollut käynnissä, mutta kuitenkin. Järjestö iski kesäkuussa Helsingissä valaanlihakuljetusta vastaan ja jo elokuussa oli kohteena Kemiran vuorikemian titaanioksiditehdas Porissa. Paikkakunnan päälehti kunnioitti toki suurta veronmaksajaa sen verran, että ymmärsi pysyä poissa paikalta, mutta tieto eteni esteettä muualle Suomeen. Lotten Westbergin voi helpommin sijoittaa kastiin luonnonsuojelijat, mutta kun paljastui, että hän on viittä vaille valmis agronomi, meni tuokin määrittely pieleen. Harald on Hampurin to1m1ston työntekijöitä. Viime syksynä oli hänen käyttämänsä verkkoarsenaali sata 60metristä, kuuden metrin korkuista pyydystä, ja paras saalis noin 120 kg. Kyllä mekin tappelemme kuten tekivät nuo kaverit ajanlaskun alussa." Sukellusrobotti lähetetään pohjaan Ensimmäinen vuorokausi takana Porissa ja laivassa ihmeteltiin ääneen, m1ssa viranomaiset. Näin kansainvälistä ilmipiiriä ei saarella liene haisteltu sitten sataman suuruuden päivien sata vuotta sitten. Kamera kulkee pitkin tasaista, pölisevää kenttää, missä välillä tulee vastaan esihistoriallisen näköinen kilkkiäyriäinen. Tuohon maailmaan en varpaitani kastaisi. Ammattikalastaja katselee kuvaruutua ja huudahtaa: "Juuri tuollaista sakkaa nousee välillä verkkojen mukana veneeseen. Sama tavara polttaa käsissä pirusti ja vie lyijypaulat niin, ettei verkkoja saa enää painumaan pohjaan. Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa viimeisetkin tehtaat kierrättävät kaikki jätevetensä vuoden 1989 loppuun mennessä, mutta täällä ei ole edes suunnitelmia puhdistuksen aloittamiseksi" kertoo Lotten ja Ingrid nyökkää vaikkei ymmärräkään, mutta tietää mistä puhutaan. "Olen ollut järjestössä töissä vasta vähän aikaa. "Tarkoitus on tuoda julki Kemiran titaanitehtaiden vaara Pohjanlahdelle ja esittää vaatimus jätevesien puhdistamiseksi kierrätysmenetelmää käyttäen. Greenpeacen vuokraama hinaaja Aura saapui elokuun lopussa Turusta Poriin Reposaaren edustalle. Vaikka Kemira on yksi monista Euroopan titaanitehtaista, se ei edes suunnittele vakavia puhdistustoimia. Toimintaa laivalla ohjaili saksalainen Harald Zindler, jonka ääni kuului välillä yli muiden, kun pohjalla kulkevan videokameran linssin peitti valkoinen jätepilvi. Olen aina kiinnostunut siitä, mitä ympäristössämme tapahtuu ja kun huomaan jonkun asian olevan pielessä, alkaa vereni kiehua. Työ Greenpeacen palkkalistoilla ei ole Haraldille rutiinia. Kemira ja Porin kaupunki kertovat, että jätevesistä ei ole haittaa rannalla polskutteleville. Greenpeacen ja muiden ympäristönsuojelijoiden vaikutusta mitataan päätettäessä tehtaan jätevesiluvista vielä tämän vuoden aikana. vsk .. Sujuvasti hän kertoo, että kala on kadonnut. Ankkuri putosi Kemiran Vuorikemian tehtaiden jätevesien purkuputken päähän ja sukellusrobotti lähti liikkeelle välittömästi. operaatiota valmisteltiin. Maanantaina oli opittu yhteispelin rutiini ja päivän sukellusja kuvausohjelma käynnistyi ilman suosiessa. Ingrid Jiitting, 36, on vaikea pala nieltäväksi kenelle toimittajalle tahansa. Itse en edes tupakoi. Reposaarelainen ammattikalastaja Erkki Sjöholm vierailee laivalla ja joutuu kameroiden ja toimittajien ahdistelemaksi. Jokaisella oli jotain merkittävää sydämellään meren saastumisesta. Minne kala kadonnut. Itselläni oli siis samat ennakkoluulot kuin monella muullakin, mutta onneksi olin väärässä. Suomessa syntyneen ja Vaasassa lapsuutensa viettäneen Lottenin vastuulla olivat järjestön Itämerikiertueen järjestelyt. Greenpeacen viesti: jätevedet kierrätettävä Vapaaseen muodostelmaan auton ympärille ilmaantui toimittajia pitkin maata. On työlästä sijoittaa perinteiseen luonnonsuojelija vihreä arvoasteikkoon tyylikästä, tehokasta saksalaista opettajaa, joka pitää lankoja käsissään kuin aikamies, siis nainen. Ennen kuin aloitin työt, pelkäsin että väki joisi vain yrttiteetä kaiket päivät ja polttelisi
Silakoita Helsinkiin Kolmantena päivänä Ingrid, Lotten ja Harald lähtivät iltapäivällä valmistelemaan lehdistötilaisuutta Helsinkiin ja suunnittelemaan, miten saisi Kemiran herrat vastaamaan haasteeseen koska merilevä ei heitä ilmoista huolimatta kiinnostanut. Kukaan ei ottanut kantaa siihen, miksi tuossa oli esillä Porin merialueen . Kartta vei meidät Kemiran pääkonttorin pihalle. Saaliina oli kuoreita, kampeloita, silakoita ja muutama turska. Ainakin juttua tekevälle toimittajalle faktat hajosivat maailmalle kuin Sjöholmin siiat, eikä totuus paljastunut. Laivalle veneili Ateksi esittäytynyt paikkakuntalainen. Kirjoiuaja on porilainen valokuvaaja ja toimittaja. Kalat portailla alkoivat haista kun aika kului . Suomessa ei kukaan asianomainen ottanut kantaa puoleen eikä toiseen. Heistä kuulemma vielä kuullaan. kalastuksen nykytila. Mutta tilaus oli täytetty. 31. Hän kertoi olleensa Kemirassa töissä vuosia ja olleensa laskemassa kolmatta jätevesiputkea mereen. neet verkkoihin parissa tunnissa. vsk. Harald toivoo löytävänsä rakkolevää ja ankkuri pudotetaan Kaijakarin rantaan noin viisi kilometriä putkelta pohjoiseen. Kuinka kalastaja Erkki Sjöholm saattoi nostaa verkoillaan keitettyjä siikoja. Mutta eihän täällä ole valaita. Pääkonttorin portaille lastattiin kalaa kasapäittäin. Ingrid, Lotten, Harald, Svantte ja muut kertoivat ilman suurempaa uhoa, että Greenpeace oli aloittanut monta vastaavaa kampanjaa ja vienyt ne loppuun saakka. Hulluja nuo sukeltajat, kun uskaltautuvat pohjaan." Pohjalle menneet sukeltajat olivat saksalaisia, seurueen suomalainen räpyläjalka pysytteli kannella. Ympäristöministeri kiteyttää asian ilmoittamalla ykskantaan, että kolmeen vuoteen ei Kemiran Vuorikemian tehtailta ole mennyt mereen niitä myrkkyjä, joiden puhdistamista Greenpeace vaatii. Kemirasta vain kerrottiin, että luvat ovat kunnossa ja keskustelua käydään viranomaisten, e1 järjestöjen kanssa. Kuullessaan sukeltajia olevan pohjalla, hän kertoi kuinka oli kerran pudonnut lähtevään jäteveteen ja ennenkuin työpäivä päättyi ei päälläolleesta vaatekerrasta ollut jäljellä kuin yläosa. Kymmeneltä perjantaiaamuna oli hotelli Helkan aulassa tungosta. Greenpeacen totuus Porin edustan meren tilasta oli toinen kuin Suomen viranomaisten. Länsi-Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa tuloksena oli titaanitehtaiden jätevesien kierrätys. Uskoohan tuota vähemmälläkin. Greenpeace halusi ostaa vastapyydettyä kalaa noin 200 kg. Sankka joukko kiinnostuneita saarelaisia oli tullut rantaan katsastamaan, miltä näyttää elävänä aito ympäristöaktivisti, joka on roikkunut valaslaivan kyljellä keskellä valtamerta. Aura vaihtaa paikkaa putken suulta kauemmaksi. Olivat joskus aikaisemmin tehtaalta häntä opastaneet, että saattaa puku sulaa päälle jos huonosti sattuu . Ei ostajan päähänpistoja voi alkaa arvailla kun on ansiosta kyse. Kuinka kotiläksynsä tehnyt organisaatio saattoi erehtyä. Silakoista olisi kyllä ollut paistinkaloiksi, mutta muu saalis oli rehukalaa, 50 penniä kilo. KUN VIIMEINEN KALA ON PYYDETTY KUN VIIMEINEN JOKI ON MYRKYTITTY KUN VIIMEINEN PUU ON KAADITTU SILLOIN Hl,!OMAT AAN ETTÄ RAHAA El VOI SYODÄ Greenpeacen tempauskalat löyhkäsivät elokuussa Kemiran konttorin edessä Helsingissä. Tiedotusvälineiden edustajille jaettiin käteen karttoja kuin koulun suunnistusharjoituksissa. SUOM EN LUONTO 8/ 88 47. Osassa kaloista oli silmin havaittavia vaurioita eikä muutenkaan näky ollut mieltä ylentävä. Muutamalle kalastajalle toi lähtö ylimääräisiä töitä. Aura kiinnittyi Reposaaren laituriin illalla
Myös tietyt linnut, nisäkkäät ja hyönteiset viihtyvät hiljattain palaneilla alueilla. Muutaman viikon ajan patö on ollut toinen: salamien sytyttämien palojen on annettu palaa, elleivät ne vaaranna asutusta tai huomattavia nähtävyyksiä. 85-vuotias Old Faithful -majatalo) pelastetuksi tulelta. Neljänteen kasvukauteen mennessä palanut alue on käytännössä kukkien, ruohon ja pensaiden peitossa. päivän tienoilla, kun vuorilla vihdoin satoi lunta ja ilma jäähtyi. Palomiehet pääsivät sammuttamaan liekkejä lähietäisyydeltä vasta syyskuun alussa, kun palo kolmisen kuukautta raivottuaan alkoi hieman laantua. lot käyttäytyivät kuten muinakin kesinä. Monien kasvilajien siementen kehitykselle tuli on suorastaan välttämättömyys. Heidän hätänsä ja kritiikkinsä onkin ollut suurinta. Esimerkiksi seudun valtapuulaji kontortamänty · lisääntyy voimakkaasti, koska kuumuus avaa siemeniä peittävät käpysuomut. Kansallispuiston 116-vuotisen historian aikana ei koskaan kesäja heinäkuussa ole satanut niin vähän kuin tänä kesänä. Palavalla metsätäplällä tuli eteni latvasta tyveen ja maahan, mutta ei välttämättä palavalta saar-ekkeelta ympäröivään vihreään metsään. Viimeisten 16 · vuoden aikana mahdollisimman monen salaman sytyttämän palon on annettu palaa. Palot raivaavat metsäpeitteeseen aukkoja, joille uusi kasvuyhteisö alkaa kehittyä pian palon sammuttua. Palomiehet pääsivät lopultakin sammuttamaan tulta lähietäisyydeltä. On ymmärrettävää, että tällaisille metsän keskellä raivoaville tulipalosaarekkeille palomiehet eivät mahtaneet mitään. Varsinainen käänne palojen tukahduttamisessa saatiin vasta syyskuun 10. Palo eteni latvapalona kovaa vauhtia. Tulen ymmärretään kuuluvan ekosysteemiin. Palojen myötä myös tulevaisuuden metsät saavat alkunsa. Tavallisena kesänä tämä metsänuudistuspolitiikka olisikin ollut aivan oikea. Vuonna 1872 perustetussa puistossa sammutettiin sadan vuoden ajan kaikki palot alkuunsa. Heinäkuun lopussa palojen käyttäytyminen poikkesi jyrkästi aikaisempien vuosien paloista. 80 prosenttia palonaluista ehtii polttaa vain alle puoli hehtaaria ennen sammumistaan. Amerikkalaiset ovat mestareita kääntämään tappiot voitoiksi, mutta pystyvätkö hekään saamaan Yellowstonen kävijämäärää lähellekään entistä tasoa tulevina vuosiSUOM EN LUONTO 8/ 88 47.vsk.. Alkukesästä Yellowstonessa syttyi parikymmentä salaman sytyttämää paloa, joiden annettiin palaa. Paloalueille syntyy nopeasti rehevä kasvusto, koska valoa ja ravinteita on runsaasti. Yhdysvaltain luoteisja länsiosien muut suuret metsäpalot ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Yksitoista paloa sammui itsestään, mikä lujitti Yellowstonen viranomaisten uskoa luontoa uudistaviin paloihin. Yksi palo polttaa keskimäärin hehtaarin ennen kuin se sammuu itsestään. Yellowstonen tulevaisuus Yellowstonen ja sen lähialueiden asukkaat elävät pitkälti turismin varassa. Tuli on kuulunut uudistavana luonnonvoimana Yellowstonen ekosysteemiin ainakin viimeiset 12 000 vuotta. Puiston henkilökunta on huomannut, että niistä sadoista tuhansista salamaniskuista, jotka saavuttavat maanpinnan, syttyy noin 140 tulipaloa vuosittain. Viimeisten 16 vuoden aikana käytänYellowstonessa on käynyt vuosittain pari miljoonaa matkailijaa. Jopa 30 sekuntimetrin voimalla puhaltanut tuuli levitti tehokkaasti palot ympan Yellowstonea ja muutti ne tuhoaviksi suurpaloiksi. Joillakin metsän peittämillä rinteillä tuulen ja palon suunta on helposti nähtävissä; tulen polttamat metsätäplät kulkevat jonossa. Vahinko vain, että vuoden 1988 kesä ei ollut tavallinen: se oli ritisevän kuiva muuallakin kuin Wyomingin osavaltion pohjoisosassa, m1ssa Yellowstonen kansallispuisto sijaitsee. Paula Raivio Palanut Yellowstone Kesällä raivonneet metsäpalot tuhosivat lähes puolet Yellowstonen kansallispuistosta Yhdysvalloissa. Lähiseutujen asukkaat, jotka elävät pitkälci matkailun varassa, pelkäävät että turistit kaikkoavat palon takia. Viime kesän poikkeuksellisissa oloissa tuli näytti mahtinsa. Heidän mielestään paloja alettiin sammuttaa toden teolla vasta kun oli aivan liian myöhäistä. Vuosittain Yellowstonessa on käynyt yli kaksi miljoonaa turistia. Tuli ryöstäytyi valloilleen Palojen sallimista Yellowstonen kansallispuistossa 32 on perusteltu metsäluonnon uudistumisella. Vaivoin ja osittain myös hyvällä onnella saatiin Yellowstonen alueen tärkeimpiä rakennuksia (esim
na. Puhveli metsän raunioilla. Kestää 100-300 vuotta ennen kuin Yellowstonen kansallispuisto on sama kuin ennen tätä kesää. D Geologi Paula Raivio vieraili Yel/owstonessa syyskuussa. Ennen paloa Yellowstonen pinta-alasta oli 85 prosenttia metsää, enimmäkseen kontortamännikköä. SUOM EN L UONTO 8/ 88 47. taisiinko palot voitu sammuttaa, vaikka niitä vastaan oltaisiinkin ryhdytty taistelemaan aikaisemmin. Asiantuntijoiden mukaan Yellowstonen viranomaiset eivät ole yksin syyllisiä. On epävarmaa, olMetsämeri liekkimerenä. Monien asiantuntijoiden mukaan virhe tehtiin niiden sadan vuoden aikana kansallispuiston perustamisesta, kun kaikki alkaneet palot sammutettiin mahdollisimman pian. Tänä aikana puistoon kerääntyi valtava maara kuollutta puuta. Kuuma kesä, kovat tuulet ja kuivuus ovat epätavallinen yhdistelmä, joka on pääsyyllinen palojen leviämiseen. Syyskuuhun mennessä puolet siitä oli palanut. vsk. Näiden puiden kosteustaso oli vain noin kaksi prosenttia, joten on varmaa, että rutikuivat kuolleet puut pikemminkin edistivät paloa kuin ehkäisivät sitä kuten elävät puut tekevät. 33. Synkkä savu peitti Yellowstonen taivaan vielä syyskuussa
Naturin mukaan sen jälkeen kun hallitus pidättäytyi nopeusrajoituksista vuonna 1985, luontoon on suurempien ajonopeuksien seurauksena syydetty typen oksideja yli kolme kertaa enemmän kuin on niukkasaasteisia autoja suosimalla kyetty vähentämään. Selitys tähän on yksinkertainen: autoilla ajetaan yhä enemmän ja entistä lujempaa. Miksi sitten metsien tila vain huononee, vaikka rikkipäästöt ovat alkaneet supistua. Vuodesta 1983 autoliikenteen typenoksidipäästöt ovat lisääntyneet seitsemän prosenttia, maan metsäisissä eteläosissa kasvu on ollut peräti 15 prosenttia! "On ilmiselvää, ettei metsiä voida pelastaa ilman nopeusrajoituksia ja katalysaattoreiden käyttöpakkoa", lehti toteaa. Nykyisin Länsi-Saksan moottoriteillä ei ole lainkaan nopeusrajoituksia, ja katalysaattorien käyttöpakkoa on siirretty ja vesitetty useaan otteeseen. Mikä on tilanne nyt. Esimerkiksi lokakuussa julkistetun raportin mukaan on Baden-Wi.irttembergin osavaltion jalokuusista vaurioitunut 72 prosenttia, mutta tammista peräti 83 prosenttia. Parempaa ei lehden mukaan ole luvassa, vaikka "vaurioituneita puita jatkuvasti korjataan pois ja uusia istutetaan tilalle". Maapallon ilmaston lämmetessä vuoristojäätiköt ja Etelänapamanner alkaisivat sulaa ja merenpinta nousta SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. maapallon ravinnontuotannossa ja metsien kasvussa. Kasvua edellisestä vuodesta oli prosentin verran. Pohjolassa puolestaan havumetsät kärsisivät ilmaston muuttumisesta kosteammaksi ja lämpimämmäksi, vaikka maatalous muutoksista ilmeisesti hyötyisikin. Aikojen kuluessa ilmastomuutokset saattaisivat johtaa jopa kokonaisten kasvillisuusvyöhykkeittein siirtymiseen pohjoisemmaksi. Natur esittelee heidelbergiläisen tutkimuslaitoksen tuoretta raporttia, jonka mukaan Liittotasavallan autot tupruttivat vuonna 1988 enemmän typen oksideja kuin milloinkaan aikaisemmin. Jorma Laurila Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Martin Holdgate: Ydinvoima ei ratkaise kasvihuoneilmiötä Maapallolla tulee lähivuosikymmeninä olemaan lämpimämpää kuin koskaan aikaisemmin 120 000 vuoteen", totesi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n tuore pääsihteeri, tohtori Martin Holdgate luennoidessaan kasvihuoneilmiöstä Helsingissä lokakuun lopussa. On nimittäin arvioitu, että nopeusrajoitusten ansiosta valtakunnan teillä olisi vuodesta 1985 säästetty yli 3 000 ihmishenkeä. Toisaalta halutaan vähentää pakokaasuja vähäsaasteisia autoja suosimalla, toisaalta ei kuitenkaan haluta rajoittaa nopeuksia. Taajama-alueilla puolestaan saataisiin 30 kilometrin kattonopeudella parin kolmen prosentin vähennys. Viimeksi nopeusrajoitusten tarpeellisuudesta keskusteltiin kiivaasti vuosikymmenen puolivälissä. Maapallon keskilämpötila nousee Holdgaten mukaan vuoteen 2030 mennessä eri todennäköisyyksillä yhdestä kolmeen astetta. Eniten ilma lämpenisi pohjoisilla leveysasteilla ja etenkin talvella. Tätä pohtii länsisaksalainen ympäristölehti Natur teemallaan "viisi vuotta politiikkaa metsäkuolemaa vastaan" (11/1988). ULKOMAILTA Länsi-Saksan metsätuhot kasvavat ainakin vuoteen 2005 Metsäkuolemat iskivät rajusti yleiseen tietoisuuteen vuonna 1983, kun Saksan liittotasavallan viranomaiset julkistivat järkyttävät lukunsa, joiden mukaan ilmansaasteet olivat vaurioittaneet kolmasosaa maan metsistä. Vuosien kuluessa vauriot ovat lisääntyneet ja nykyisin hieman yli puolet maan metsistä kärsii näkyvästi ilmansaasteista. Päinvastoin metsätutkijat arvioivat vaurioiden edelleen lisääntyvän ja saavuttavan huippunsa vasta joskus vuoden 2005 paikkeilla. Typen oksideja synnyttävät etenkin moottoriajoneuvot: autojen osuus typenoksidipäästöistä on 60 prosenttia, Länsi-Saksan eteläosissa jopa 75 prosenttia. j Päätöstä ja kokeilun laskennallisia perusteita on voimakkaasti arvosteltu. Naturin mukaan vaurioita pikemminkin piilotellaan: virallisissa laskelmissa otetaan lukuun vain neulasten ja lehtien vauriot. Lehti syyttää hallituksen pakokaasupolitiikkaa epäjohdonmukaisuudesta. Tropiikissa kuivuudesta kärsivät alueet kasvaisivat: esimerkiksi Sahelista tutut ongelmat leviäisivät huomattavan paljon laajemmalle Afrikassa. hätäok34 sien kasvattamiseen ja haikaranpesämäisten latvusten syntymiseen e1 kiinnitetä huomiota. Lämpötilamuutosten seurauksena myös maapallon kosteusolot muuttuisivat: pohjolassa ilmastosta tulisi sateisempi, lauhkealla vyöhykkeellä ja ainakin osassa tropiikkia kuivempi. Syynä synkkiin näkymiin on typen oksidien nopea kasvu. Ilmastomuutosten seurauksena on Holdgaten mukaan odotettavissa järisyttäviä muutoksia mm. Liittotasavallan hallituksella ei Natur-lehden mukaan ole omallatunnollaan vain lukemattomia puita, vaan myös ihmishenkiä. Viisi vuotta sitten Liittotasavallan hallitus julisti sodan saasteita vastaan. Hallituksen mukaan ajonopeuksien " alentaminen ei olennaisesti 5 vähentäisi typen oksidien " määrää. Natur viittaa erään johtavan asiantuntijan arvioon, jonka mukaan 100 kilometrin nopeusrajoitus moottoriteillä ja 80 kilometrin kattonopeus maanteillä vähentäisivät yhdessä typen oksidien syntyä 8-11 prosentilla. Tekemiensä nopeusraJ01tuskokeilujen jälkeen maan hallitus päätyi siihen, ettei nopeuksien alentamiseen ole aihetta. Ovatko asiat ratkaisevasti paremmalla tolalla. Muunlaisiin puiden pahoinvoinnista kertoviin merkkeihin, kuten ns. Lisäksi lehtipuut, jotka aiemmin näyttivät kestävän saasteita paljon paremmin kuin havupuut, ovat nyt vaurioitumisessaan saavuttaneet havupuut, paikoin ajaneet ohikin. vs k.. Tietyillä alueilla metsistä oli vahingoittunut jopa yli puolet ja saasteille erityisen herkistä jalokuusista oli koko maassa vaurioitunut yli 70 prosenttia
Verosta ovat vapautettuja koneet, joiden lähtöpaino ei ylitä 5 700 kiloa. Jorma Laurila Lentoliikenne ympäristöverolle Ruotsissa Ruotsin hallitus esittää maan sisäiselle lentoliikenteelle ympäristöveroa. Merenpinnan nousu koskettaisi myös Euroopan maita ja suomalaisia. Fossiilisten polttoaineiden kiihtyvän käytön seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on lisäänSUOMEN LUONTO 8/ 88 47. 88) neen maailman 27 vuoden kuluttua. Kehitysmaat tulevat kuitenkin nopeasti perassa: Holdgaten mukaan ne ohittavat hiilidioksidipäästöillään teollistuPuilla kasvihuoneilmiötä vastaan Yhdysvaltalainen voimayhtiö istuttaa 52 miljoonaa puuta korvaukseksi uuden voimalaitoksensa osuudesta kasvihuoneilmiöön. ''Tilanteen korjaaminen ei ole helppoa eikä nopeita muutoksia ole odotettavissa. vs k. (New Scientist 15. Kehitysmaille ydinvoima olisi hänen mukaansa erityisen huono ratkaisu, koska sen vaatimat suunnattomat investoinnit estäisivät niitä kehittämästä kestäviä ja halpoja, asukkaiden enemmistön ongelmiin apua tuovia vaihtoehtoja. (Svenska Dagbladet 26. (New Scientist 8. Esimerkiksi Aleksandrian kolmen ja puolen miljoonan asukkaan kaupungista suuri osa kohoaa vain alle metrin korkeuteen nykyisestä merenpinnasta. 10. Hallitus .haluaa veron avulla kannustaa ympäristöä säästävien lentokonemoottorien kehitystä ja käyttöönottoa. Sen sijaan esimerkiksi Välimeren Atlantikset Venetsia ja Aleksandria ovat Jugoslaviassa pidetyn YK:n ympäristöohjelman kokouksen mukaan ensimmäiset kasvihuoneilmiön hukuttamat kaupungit. "Freoneista voitaisiin ilman ongelmia luopua vaikka heti lukuunottamatta sitä paria prosenttia, jota tarvitaan lääketieteessä", hän jatkoi. Kasvihuoneilmiö johtuu ennen muuta ilmakehän kohoavasta hiilidioksidipitoisuudesta, mutta myös monet muut ihmisen taivaalle syytämät kaasut, kuten freonit, otsoni, typen oksidit ja metaani, toimivat kasvihuonekaasuina. Brittiläistä huumoria viljelleen Holdgaten mukaan se olisi maapallon asukkaille "jolly nasty thing" eli varsin viheliäistä. Pääsihteeri Martin Holdgaten mukaan maapallon ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä lämpimämmäksi kuin se on ollut kertaakaan aikaisemmin 120 000 viime vuoden aikana. Puut istutetaan Guatemalaan ja koko istutusprojekti maksaa vain prosentin voimalaitoksen kokonaiskustannuksista. Vaikka hiilenpoltto lopetettaisiin heti, kestäisi tuhansia vuosia ennen kuin vanha tasapaino saavutettaisiin", Holdgate totesi. ei toki äkillisenä hyökynä, mutta hitaasti ja varmasti satojen vuosien kuluessa. Tähän saakka hiilidioksidin lisääntymiseen ovat olleet syypäitä enimmäkseen teollisuusmaat. Puolet maapallon asukkaista nimittäin asuu rannikkoseudulla, jotka vähitellen vaipuisivat veteen. Veroa maksettaisiin kunkin konetyypin hiilidioksidija typenoksidipäästöjen suuruuden mukaan. 10. maaliskuuta vuonna 1989. Holdgate on kaikesta huolimatta optimisti. Uusi vero tuo rahaa Ruotsin valtion kassaan noin 60 miljoonaa kruunua ja sen vaikutuksesta maan sisäisten lentolippujen hinnat nousevat noin kaksi prosenttia. ULKOMAILTA /2 ,ooo @f l 20co-c> I r 2c! c)i::) C' 1 S(zt) <i ( C< -t-C-" '1 ___ -Si(.tr 2cc -c · ----~-t4-o Uusi lämpökausi uhkaa. Samoin hän piti tärkeänä uudistuvien energialähteiden, kuten aurinko-, tuulija aaltovoiman kehittämistä. 88) freonit ja typen oksidit saataisiin kuriin paljon helpommin. Ydinvoimaan hän ei uskonut, koska siihen liittyy vakavia turvallisuusja ympäristöriskejä. 1988) 35. Ympäristöveron maksaminen alkaa esityksen mukaan 1. 10. tynyt jo noin neljänneksellä esiteollisista ajoista, ja kasvu on vain kiihtymässä. Hän korosti energiansäästön ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Puut sitovat yhtiön laskelmien mukaan saman määrän hiilidioksidia, minkä voimalaitos tulee päästämään ilmaan. Välimeren pinta nousee ennen vuotta 2025 13:sta 55:een senttiä ja jopa kaksi metna vuosisadan kuluessa. "Ehkä vain jossain Sveitsissä, missä alin kohta on noin 250 metriä merenpinnasta, voitaisiin olla täysin huoleti", hän totesi
Antti Leinonen Ydinvoima ei ratkaise ilmansaasteongelmia Jussi Helske kirjoitti Suomen Luonnossa 6/ 88 ilmansaasteista ja metsäkuolemista, sekä tarjosi ratkaisuna niihin ydinvoiman käytön lisäämistä. Ruotsista. Hajautetulla sähkön ja lämmön yhteistuotannolla voidaan energiaa tuottaa tehokkaasti ja puhtaasti. Säästö ja uusiutuvat energialähteet ovat toisin kuin Helske väittää erittäin realistinen vaihtoehto. se perustuu säästövaihtoehdon teknologioissa aivan viime vuosina tapahtuneisiin uusiin läpimurtoihin. Käytännössä Elimyssalolla metsästävät ovat paljolti keskustan virkamiehiä. Että sillä lailla. vasta valmistuneesta Teknillisen Korkeakoulun ja Joensuun yliopiston tekemästä yhteistutkimuksesta. Osaltaan Säästö ja uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulija aurinkoenergian, kehittäminen ovat vaihtoehtoja ydinvoimalle. Sähkölämmitystä voidaan raJ01ttaa energiansäästönormien avulla. Mistä sitten kauhu (ei vain Erkki Lahden, SL 7 / 88) Elimyssalon metsästyskieltoa kohtaan on peräisin. Säästävän tek;;;i nologian käyttöönottoa tulisi edesauttaa erilaisin ohjauskeinoin. Ei kukaan väitä, että ydinvoimalat korvattaisiin pelkällä puulla. Pitää olla varaa jättää Elimyssalon tasoinen luonnonsuojelualue metsästyksen ulkopuolelle. Hiilija öljyvoimaloiden varustaminen tehokkailla suodattimilla maksaa vain mitättömän murtoosan Helskeen esittämän ydinvoimaratkaisun kustannuksista. Nykyaikaisella polttotekniikalla, ja käyttämällä polttoaineena kaasua tai puuhaketta, päästöt vähenevät tuntuvasti jo ilman suodattimia. Tämä käy ilmi mm . Useampi kuhmolainen metsästäjä on kertonut minulle, ettei Elimyssalolla ole suurta merkitystä metsästäjille. Jo erittäin varovaisten arvioiden mukaan jokaisen ydinvoimalan 30 vuoden käyttö (siis ilman onnettomuuksia) aiheuttaa pitkällä tähtäimellä tuhansia syöpäkuolemia, valtavasti muita syöpätapauksia sekä ainakin satoja sikiövaurioita ja perinnöllisiä vaurioita. Tällainen hajautettu skenaario on teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen. Panu Raatikainen Puun energia kasvihuoneilmiön torjuntaan Loviisan ydinvoimalan päällikkö Jussi Helske esitti Suomen Luonnossa 6/ 88 väitteen, ettei Suomen metsien vuosikasvun käyttö energian tuotantoon vastaa ydinvoimaloiden tuottamaan sähkön määrää. Sivumennen sanoen myös Y stävyyden puisto -työryhmässä istunut Suomen luonnonsuoje~ luliiton edustaja on kyseisen metsästäjäporukan osakas. Erkki Tuominen on monessa mukana metsästäjäpiireisssä ja on onnistunut manipuloimaan monella suunnalla läpi Elimyssalon metsästysvaatimukset. Vuonna 2020 kaikki sähkö voitaisiin hankkia hajautetulla tuotannolla ja vesivoimalla. Todelliset luvut voivat olla monikymmenkertaisia. Kuhmossa ei ole edes osittain luontaiselinkeinoista eläviä poromiehiä tai vastaavia. Polttoainekierron louhinta, rikastus, varsinainen käyttö, jälleenkäsittely, loppusijoitus kaikissa vaiheissa vapautuu ympäristöömme radioaktiivisia aineita. Verratkaamme Elimyssaloa Sotkamon Hiidenportin kansallispuistoon siellä ei metsästetä. Metsästys Elimyssalolla Elimyssalo kattaa noin puoli prosenttia Kuhmon vapaan metsästysoikeuden piirissä olevista valtion maista. Tällä taustalla on helposti ymmärrettävissä mikä ero on entisellä elävällä eräkulttuurilla, jossa metsästys oli osa toimeentuloa ja nykyisellä hupimetsästyksellä. Suurimmat säästöt saa-5 vutettaisiin metsäteollisuudese sa, jossa on mahdollista tehdä 1 huomattavasti sähköä säästäviä valintoja, esimerkiksi käyttämällä suunniteltua enemmän painehierremenetelmää sekä hyödyntämällä tehokkaammin keräyspaperia. vsk.. Tällaisesta on hyviä kokemuksia mm. Elimyssalon läheiset talotkin ovat ajat sitten autioituneet. Eräkulttuurin jatkuvuudella ratsastaminen on puppua; se vaatisi erilaista elämänmuotoa. Ydinvoima ei suinkaan ole normaalisti käydessään puhdasta. Vertaaminen UKK-puistoon on vähintäänkin keinotekoista, sillä Elimyssalo on kaksi prosenttia UKK-puiston pintaalasta. Tämä on kyllä teoreettinen kysymys, sillä metSUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Ne maksaisivat noin 50 miljardia markkaa! Jo muutaman miljardin investointi suodattimiin vähentäisi rikkija typpipäästöjämme huomattavasti. Kainuun riistanhoitopiirin puheenjohtaja Erkki Tuominen on metsästäjäporukan kanssa aikoinaan hankkinut metsästyskämpäkseen talon Elimyssalon laidasta. Hiilen ja öljyn käytön korvaaminen ydinvoimalla vaatisi Suomessa vähintäänkin ydinvoimaloiden määrän kolminkertaistamista, eli 12 uutta 500 megawatin reaktoria. Siinä ei ole edes kyseenalaistettu kauppaja teollisuusministeriön arvioita maamme talouskasvun jatkumisesta. Sieltä pilkistelee se näkemys, ettei luontoon saa jäädä käyttämättä mitään "hukkaan" ihmiseltä, se sama arvomaailma, mikä on edesauttanut Suomen luonnonmetsien tuhoamista. Tutkimuksen mukaan sähkön kulutus v01ta1sun jäädyttää nykytasolle eli 53 terawattituntiin ja sähkön kulutus voitaisiin vuoden 2000 jälkeen kääntää jopa laskuun siten, että se olisi vuonna 2020 enää vain 42 terawattituntia. Nyt tämä porukka pelkää menettävänsä osan metsästysmaistaan ja haluaa antaa kuvan, että koko Kuhmo ja sen metsästäjät olisivat menettämässä jotain ratkaisevaa. Niin yltiöpäinen en ole minäkään, että esittäisin muuta osaa Ystävyyden puistosta metsästyskieltoon. Mutta kenen leipää syöt sen lauluja laulat, tiesi jo vanha kansa. Tämänkaltaisien ratkaisujen esittäminen ohjaa huomion pois todellisista ratkaisumahdollisuuksista ja vie onnistuessaan maamme / maailman · ojasta allikkoon. Näyttää pitävän paikkansa myös Imatran Voiman ja Helskeen tapauksessa. Yhteistä niille on pelkästään eläinten tappaminen (tosin hupimetsästäjillä 36 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA on tehokkaammat aseet), mutta eräkulttuuriin kuuluu kait muutakin. Ystävyyden puistossa ja Elimyssalossa on kuitenkin kyse luonnonsuojelualueesta, vaikka osa puistosta tuleekin olemaan luonnonmetsien suojelun kannalta merkityksetöntä, soidensuojelualueita ja luonnonhoitometsiä eli käytännössä enemmän tai vähemmän hakattua. Kuhmolainen nykymetsästys"kulttuuri" ei todellakaan ole vaarassa, vaikka Elimyssalossa ei metsästystä sallittaisi. Kuten Helskekin varmasti tietää, Suomella on käytössä jo varsin paljon vesivoimaa. Maamme energiapolitiikassa tulisi määrätietoisesti pyrkiä siihen, että energiankulutuksen kasvu pysähtyisi ja kääntyisi laskuun. Tarpeeksi laajalla tuulivoimalaverkostolla tuulisähkön hinta putoaa kilpailukykyiseksi. Mielestäni on varsin arveluttavaa ja vastuuntunnotonta johtaa asiantuntemattomia ympäristöstä huolestuneita ihmisiä harhaan kaupittelemalla ydinvoimaa ympäristöongelmien ratkaisuksi. Ydinvoiman käytön tuntuva lisääminen on ensinnäkin kohtuuttoman kallis ratkaisu ilmansuojeluongelmiin. Sitä paitsi ne Kuhmon "paikalliset asukkaat" ovat tykkänään eri käsite kuin se osa UKK-puiston läheisistä paikallisista asukkaista, joita siellä on ajateltu metsästysoikeuden sallimisella. Erilaisten säästötoimenpiteiden, hajautetun sähköntuotannon sekä erilaisten ohjauskeinojen avulla se on täysin mahdollista. Mitä Lahti piilottelee hienon ekologia-sanan alle. Kirjoitus sisältää monia väärinkäsityksiä, jotka kaipaavat korjausta
Onko puiston hoidosta vastaava ylittänyt toimivaltansa. Puutuhkan pHarvo on noin 11 ja sen avulla voidaan metsämaan happamuutta vähentää luonnonmukaisesti. Yhtäkkiä jouduin tilanteeseen, joka ensin hämmästytti ja lopulta raivostutti. Kauppaja teollisuusministeriön energiatilaston 1986 mukaan ydinvoimatuotantomme vastasi 1985 öljyekvivalenttina 4,5 miljoonaa tonnia (Mtoe). Tämä vaatii tietenkin SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Moottoripolttoainetta lukuunottamatta muun energian verojen osuus on 16 prosenttia. Tähän kalleuteen on merkittävänä syynä ihmistyön kova verotus. Puiston järjestyssäännöissä sanotaan, että alueella saa kulkea lumettomana aikana vain metsänvartijan vanhaa pyöräpolkua pitkin Uoka on kunnostettu). Eikö isoisia isäntiä kunnioitettu hiukan t;nemmän vuosisadan vaihteen maatalousyhteiskunnassakin, jossa sentään monet säästöyhteiskunnan tavoitteet olivat vielä todellisuutta. siemme runkopuun vuosikasvusta saamme jalostettuna sellaiset nettotulot viennissä, että maksamme niillä energian tuontimme ja suuren osan muustakin tuonnista. Runkopuun käyttö energiantuotannossa ei tule kysymykseen em. Ainakin täälläpäin on harvennusleimikoissa . Sen energia-arvo on noin 10,5 Mtoe. Timo J. syistä muuta kuin poikkeustapauksissa. Siten puun käyttö energiaksi tulee usein kalliimmaksi kuin esimerkiksi öljyn ja maakaasun. Itse liikutuin siitä aika tavalla ensi lukemisen jälkeen eikä mielen tasapaino ole vieläkään täysin palannut. Kuljin viime kesänä Vaskijärven luonnonpuistossa metsähallituksen luvan turvin lintuja havainnoimassa. (lähinnä latvukset ja isot oksat). tapana merkitä pystyyn jätettävät puut yhdellä leimalla, tukkipuut kahdella ja jättää pinotavara ilman leimaa. Lisäksi on muistettava, että puunpoltosta saatava tuhka on runsaan ja monipuolisen hivenravinneja ravinnesisältönsä vuoksi oivallinen lannoite, jota on vaikea korvata muilla tavoin. Jollakin hyvin yleisellä tasolla olemme useimmat, Linkolakin mukaan lukien, valmiit myöntämään, että ongelmien ja luonnon riiston keskeinen solmukohta on taloudessa, vallan ja vaurauden liittymäkohdassa. Rangaistaanko häntä siitä. Rikkiä ei puussa juuri ole ja typen oksidejakin puunpoltossa syntyy vähemmän kuin kivihiilestä ja öljystä. Kunnon tiluksilla pääsee näistä meluhaitoista, mutta tietenkin happosateet lankeavat tällöinkin niskaan. Onko niin, että täytyy perustaa aseellinen taisteluryhmä puolustamaan Suomen luonnon viimeisiä sirpaleita, kansallispyhättöjämme! Pekka Mustakallio Nostan Linkolalle myssyäni Pentti Linkolan kirjoitus "Luonnonystävän elämänkerta" oli varsin pateettinen, mutta epäilemättä rehellinen kirjoitus (SL 5/ 88). Linkolan säännönmukainen kohoaminen koskemattoman luonnon esteettiseen syleilyyn on mukaansatempaavaa ja jos lätepuun käyttöä polttoaineena tulisi kirjoittajamme mielestä suosia nykyistä enemmän metsäisessä Suomessamme. Sillä tavoin suurin osa jugurttipurkkien ja muovilusikoiden heittelijöistä saataisiin ohjatuksi muualle. Eikö se Linkolan saunan takaa kuuluva raivaustraktorin äänikin vaan todista hänen köyhyydestään. Puunpoltto ei myöskään lisää ilman hiilidioksidimäärää, koska se myös lahotessaan tuottaa hiilidioksidia mutta ilman energiahyötyä. Teknisesti olisi käyttöön otettavissa suhteellisen helposti 15 miljoonaa kuutiometriä, energia-arvoltaan lähes 3 Mtoe. Summa summarum olemme jälleen nykyisen kaltaisen kasvuyhteiskunnan syntysijoilla raha rauhoittaa meitä. Mitä siis on tekeillä. Aaro Alestalo Mitä tapahtuu Vaskijärven luonnonpuistossa. Miksi uusi reitti on vedetty puiston arimpaan, erämaisimpaan osaan, jonne ei ennen päässyt ilman huomattavaa rasitusta. Kivihiilen ja öljyn tuhkalla ei ole samaa arvoa niiden raskasmetallisisällön vuoksi ja ydinpolttoaineen jäte on äärimmäisen vaarallista. Ainakaan puiston sydämeen he eivät jaksaisi kulkea (ilman pitkospuita). vsk . Penttilä Leimatut pökkelöt Numerossa 7 / 88 Heikki Kotiranta, Seppo Vuokko ja Altti A. Taitaa olla < niin, että luontoharrastukset ::l tavallisella kaupunkilaisella liittyvät hänen tukahdutettuun piilotajuntaansa, hänen kesä! mökkiegoonsa. hän käyttäisi astetta rikkaampaa kieltä, hänestä saattaisi tulla Haanpäähän rinnastettava novellisti. Ehdotin jo Reino Kalliolalle aikanaan, että puiston lähelle johtava metsäautotie varustettaisiin puomilla. Marxilaisia ajatuskulkuja tuntevat henkilöt saattaisivat luokitella hänet "kapitalismin esteettiseksi arvostelijaksi", hänet hyväksyttäisiin tässä ominaisuudessa, mutta hänen analyysiään yhteiskunnasta pidettäisiin riittämättömänä. Eräiden laskelmien mukaan puupolttoaineessa on verojen osuus yli 30 prosenttia. Aiotaanko Vaskijärven luonnonpuisto avata retkeilylle, sillä sitähän pitkospuureitin teko merkitsee. Linkolalle nostan virkattua myssyäni kunhan talvi ehtii. Siksi metsien jätepuun energiakäyttö ei ole vain meidän mahdollisuutemme, vaan myös velvollisuutemme sekä elinympäristömme elinkelpoisena säilymisen että lastemme tulevaisuuden kannalta. Tiesin myös että luonnonpuistot on tarkoitettu säilytettäviksi koskemattomina tutkimukselle Ua samalla eläinten ja kasvien suojelualueiksi). Metsien tervehdyttämisessä puutuhka näyttelee merkittävää osaa. Ilmastomuutoksessa voi tulla eteen kysymys leipä vai runsas energiankulutus. Salo ihmettelivät leimattuja lahopökkelöitä. Tietämättä mitään lopullisia vastauksia herättämiini kysymyksiin tai Linkolan kysymyksiin lopetan pyylevöityneen kaupunkiegoistin kirjeeni tähän. Tämän vuoksi metsien jätepuun käyttö polttoaineena on asetettava etusijalle energiatuotannossa Suomen kaltaisessa maassa. Metsiimme jää vuotuisten hakkuiden yhteydessä lahoamaan latvuksia, oksia ja kantoja yhteensä noin 40 miljoonaa kuutiometriä, energia-arvoltaan noin 7 Mtoe. Ympäristönsuojelun kannalta puu on haitattomin polttoaine. Tämän systeemin mukaan siis kuvien pökkelöt on merkitty säästettäviksi, vaikka kaikki kolme ilmeisesti käsittivätkin asian päinvastoin! Erkki Kinnanen Piikkiö 37. Tätä varhain torjuttua aluetta Linkola rusikoi lantatalikollaan ja saa aikaan ilkeitä väristyksiä. Sitä voi saada vain puunpoltolla. On se kumma, että jos matkailuväki ei onnistu pilaamaan kansallisja luonnonpuistojamme, niin sen tekee oma väki nuo tätimäiset luontopolkuintoilijat. Käytännössä puun energia tulisi kysymykseen vain metsiin lahoamaan jäävän hakkuutähteen, lähinnä oksien ja latvusten osalta. Runkopuun vuosikasvu metsissämme on noin 63 miljoonaa kuutiometriä. Tämän jätepuun alkukeräys ja käsittely on kuitenkin ihmistyövaltaista ja siksi kallista. Samaan aikaan lähes kaikki puiston rajataulujen opastustekstit ovat kadonneet ja puiston vartiointi on riittämätöntä. Puihin oli ripustettu punaisia muovinauhoja ja läheiselle suolle oli heitelty pitkospuutarpeet. Varallisuus auttaa ihmisiä selviytymään arvokkaasti monista elämän pulmatilanteista ja yhä useampi tuntuu valitsevan elämässään varallisuuden kasvattamisen tien. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA puutuhkan metsään levittämisen
-OPAS -------------------------------1 Nimi: .... ,... z z " .,. • Mitä pakataan VALO KUVAUS reppuun millekin retkelle. Lähiosoite::.... Teksti kertoo ajankohtaisista luonnon tapahtumista ja suojeluasioista. . 3 :::!:. '< c :::, )> -.,a UI ";lt:' CD 111 00 C -< ~o;~o -f 3 i: < -· coo111c< :2."Q. m :::, rC 111: r"'tl )> "C -:r 111 111 CD 'E. ' -:,a, (11 a, =sö a. '8 i;; =s::, (11 C Q. Opiksi ja harrastukseksi 4-12-vuotiaille. 3 iD CO a 'iii" ö 3" 3 "C P> ~" (11 " P> " ::, jij (11 " C ::, (11 P> P> c P> .5 l\>r::tf Q): CJ1 1 :::, ::i:: " UI (,J ::D .i.:i" .... Seuraa aikaasi luontokalentereista LASTEN LUONTOVUOSI 1989 uomen Luonnonsuojelun Tuki Luonnonkalenteri 1989: Teemana liike luonnossa. 11), :::s -= oi ei;; :T 3::, 'iii" ,... 111 ~: oc ::i:: CD r!!?. Koko avattuna 37 x 56 cm, hinta 65 mk. (X) (11 3 o;.: -~ 3 a, ,...~ ...., P> UI P> ...... KAMERALEHTI maksaa maksun Sibeliuksenkatu 11 8 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00250/19 00003 HELSINKI Tilaa kirjasi oheisella kupongilla edulliseen lukijahintaan • ensimmäinen suomalaisiin eläimiin keskittynyt kuvausopas • lintuja, nisäkkäitä, hyönteisiä, vesieläimiä • 128 sivua, yli sata värikuvaa • 225 x 280 mm, kovakantinen. P> :< P> 3,,3~< ! =§ -:: ~. Postiosoite ............................................................................................................. P> '< a, ,... 3g:;;: Q) :111; Q) a, ...... = <O 3 CO UI ~3 <,... a, jij ::, C < ; CII C ...... Kuvat uusimpia suomalaisia luonnonvalokuvia. •TILAUS• Tilaan Heikki Willamon ELÄIN KUVAAJAN OPPAAN hintaan 145 mk (+postikulut 14 mk). Piirroskuvitus, koko 22 x 50 cm, hinta 49 mk. Kalenteria on saatavana suomen-, ruotsin-, englannin-, saksanja venäj änkielisenä. Lasten Iuontovuosi 1989: Värikäs luontopäivyri antaa lapselle virikkeitä ja puuhaohjeita jokaiselle kuukaudelle. • • •Miten saada mielenkiintoisia kuvia eri eläinlajeista -PERUSTEET KERTOO E LA I N• Mistä eläimiä löytyy.
Samalla se on valokuvaajan vetoomus katoavan kulttuurimaiseman puolesta. Kirja vilisee kiinnostavaa tietoa, mutta tekijät ja toimitus ovat osaksi jättäneet tiedon jäsentämisen lukijalle. TOIMITTAJA: VEIKKO NEUVONE o( ~IANTUNTIJAT: HARRIDAHLl 1 TRÖM PERTTIUOTIL LMINEN SEPPO VUOK IKKO SEPPO VUOLA I Luontoillan parhaita Veikko Neuvonen (toim.): Luontoilta 2, (asiantuntijat Harri Dahlström, Matti Helminen, Kauri Mikkola, Pertti Uotila , Seppo Vuokko ja Seppo Vuo/anto), Tammi 1988, 187 s. Onko rotta syönyt porkkanat porkkanamaastani. Oululaisprofessorit Paavo Havas ja Seppo Sulkava korjaavat puutteen: tämän kirjan sivuille on koottu jokseenkin kaikki olemassaoleva tutkimustieto suomalaisen luonnon sopeutumisesta talveen. Siitä alkavat kesän kestävät nuoruusseikkailut, jotka päättyvät onnellisesti syksyn tullen: Viljamista tulee viiden hiirivauvan isä. Millä keinoilla norppa pääsee nopeasti jään läpi. Jostakin voi toki olla hiukan eri mieltä: esimerkiksi sivulla 65 väitetään, että peilikuvaansa vastaan taisteleva västäräkki luulee kuvaa oikeaksi västäräkiksi. Näkevätkö varikset värejä. KIRJOJA miestenlehtiä hyväksikäyttävät miehet luulisivat niiden kuvia oikeiksi naisiksi, vaikka miesten käyttäytyminen kovasti vaikuttaisikin tältä. Useimmat kysymykset näyttävät syntyneen siten, että tavallinen luontoa tarkkaileva suomalainen jollaisia meistä useimmat ovat -havaitsee tai saa mieleensä jonkun askarruttavan ilmiön, johon on suorastaan pakko saada selitys asiantuntijalta. "Alajoen peltoaukeissa yhtyvät luonto ja vuosisatainen ihmistyö tavalla, joka on tehnyt niistä erottamattoman osan eteläpohjalaista maisemaa, ja enemmänkin: nämä aukeat ovat osa eteläpohjalaisen ihmisen sielunmaisemaa", hän luonnehtii kuvauskohdettaan. Talviluonnostamme on kovin vähän tutkimustietoa ja kerättykin tieto on ollut hajaantuneena paikallisiin tieteellisiin julkaisusarjoihin. Kotiraatini 8ja JO-vuotiaat lukijat pmvat tarinasta ja ihastuivat kuviin . Myös lopun kirjallisuusluettelo on mielestäni toteutettu vaikealla tavalla: viitattujen artikkelien löytyminen on hankalaa, koska viitteet on lueteltu luvuittain mamttsematta kuitenkaan, millä kirjan sivuilla mikäkin luku sijaitsee. Keksitty tarina auttaa samaistumaan siihen, mitä pelkällä järjellä ja tietokirjatiedolla ei aina saavuteta: Viljamin maailmaan, jonka säilyminen on niin paljon ihmisen toimista kiinni. Kehrääkö ilves kuten kissa. Kuinka korkealle kiuru nousee laululennollaan. Kirja on erinomaisesti kuvitettu ja näin talven tullessa sen voi sanoa niin palauttavan lukijansa mieleen kesäisiä luontoelämyksiä kuin selittävän talvisiakin luonnonilmiöitä erinomaisesti. Luontoillan kysymyksiä koottiin pari vuotta sitten ensi kertaa kirjaksi, ja tässä tulee toinen erä. Yhteensä luontoilta 2:ssa on 150 kysymystä ja yhtä monta vastausta. Kirjan sankari karistaa kotipajukon siitepölyt turkistaan tulitikun mittaisena viikarina. Erityisesti jäimme ihmettelemään maailman mittasuhteita: tulitikun mittainen Viljami ja se valtava satahampainen ... Lapualainen luonnonvalokuvaaja Benjam Pöntinen on viitisentoista vuotta kierrellyt kameroineen kotiseutunsa peltolakeuksia. Muutoin tekijä on selvästikin pyrkinyt välttämään hahmojensa inhimillistämistä. Osa niistä on julkaistu aikaisemmin Suomen Luonnossa. Ritva Kupari PAAVO HAVAS Suoinen -. Omakustanne 1988, värikuvitus, 93 s. Antti Halkka Viljamin tarina on opettavainen: se kertoo lukijalleen tosiasioita luonnosta hiiriperspektiivissä. vsk. Taitavana luonnonkuvaajana tunnettu Heikki Willamo astuu Viljami-kirjan myötä uuteen elementtiin, sadun maailmaan. Iiiönnon T =-taM ./! 1 ,., Valloittava Viljami Heikki Willamo: Viljami vaivaishiiri, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 1988, 47s. Valokuvia eteläpohjalaisesta peltoluonnosta. Vastauksissa ei ole huomauttamisen varaa; niiden eteen on todella nähty vaivaa. Tuloksena on hänen ensimmamen kirjansa Hetkiä Alajoella, joka esittelee eteläpohjalaisen peltolakeuden luontoa. Satumaiseksi eläimet tekee niiden kyky ajatella ja puhua. Kirjan lopussa on hyvä ja kerrankin kyllin isolla painettu hakemisto, johon on sisällytetty viittaukset myös ensimmäiseen luontoiltakirjaan. Teos esittelee värikuvin Alajoen peltolakeuden luontoa eri vuodenaikoina, keväästä talveen. Vanha kulttuurimaisema on kuitenkin uhkaavasti rapistumassa: "Latomeri elää vielä, mutta se on kuolemansairas". Viljami seikkailee oikeassa luonnossa oikeaan aikaan ja toimii niinkuin vaivaishiiret toimivat. Rakenne on muuten sama eli kysymyksiä luonnosta ja vastauksia niihin. Kirjassa navigointi on siis paitsi antoisaa myös paikoin vaikeaa, eikä hakemistosta juuri ole kompassiksi. Esimerkiksi tieto eläinten ravinnonvarastointitavoista on luettelomaisuudessaan raskaslukuista ja hyvin samantapaista asiaa kerrotaan kahdessa eri luvussa. Väittääkö joku, että SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Pissaako käärme. Antti Halkka Luontokuvia lato mereltä Benjam Pöntinen: Hetkiä Alajoella. Kakkososa poikkeaa ensimmäisestä sikäli, että suuri osa kuvista on värillisiä. " KJRJAYHTYMA Talvi tiedon raamattu Paavo Havas ja Seppo Sulkava: Suomen luonnon talvi, Kirjayhtymä 1988. Kirja on varsin kiinnostava, ja sillä on kiistattomia valokuvauksellisia ja luonnon39. Kysymys on kuitenkin ratkaisematon; västäräkki ei välttämättä luule peilikuvaansa kilpailijakseen, vaan kuva on ehkä vain yksinkertaisesti liian kiihottava ärsyke, jotta västäräkki voisi jättää sen rauhaan. Tässä lienee maailman kattavin talviekologian kirja kanadalaisen Peter Marchandin vuonna 1987 ilmestynyt Life in the Cold (University Press of New England) ei pursua samalla tavalla tietoa kuin Havaksen ja Sulkavan kirja, ja kanadalaiskirjan esimerkkivalikoima painottuu toki uudelle mantereelle. Puutteet hankaloittavat teoksen käyttöä, mutta eivät vähennä sen merkitystä oppikirjana ja hakuteoksena. Siinä tämän kirjan kysymyksiä. Hellyttävien vaivaishiirten lisäksi kuvista ja tarinasta löytyy kymmenkunta muuta eläintä ja kauhistuttava satahampainen. Suomen luonnon talvi kuuluu jokaisen biologin hyllyyn. Willamon tarina etenee sujuvasti ja sitä tukevat upeat valokuvat. Olisi ehkä ollut paikallaan toteuttaa monet luettelomaiset kohdat selkeinä taulukkoina ja kaavioina. Lajihakemistossa mainitaan nyt ne sivut, joilla se ja se eläintai kasvilaji esiintyy, muttei käsiteltyä aihepiiriä
Palkittujen kilpailukuvien lisäksi teoksessa esitellään vuoden 1988 kilpailun voittajan Tapio Tuomelan kuvia ja ajatuksia. vsk.. Erinomainen uusi kirja valaista Whale Nation ilmestyi Englannissa keväällä 1988. Toisaalta, onhan maallemuutajien pakinoita ollut tarjolla miltei kyllästymiseen asti. Mukana on tunnetta ja valaisiin kohdistuvaa sympatiaa, mutta se ei millään tavoin heikennä teoksen arvoa. Varsinkin värikuvien joukossa on useita vaikuttavia ja korkeatasoisia otoksia hetulavalaista vedessä ja pinnalla. Nyt ulkopuolinen ei saa kovin hyvää yleiskuvaa lakeuden maisemasta, pääpaino on voittopuolisesti yksityiskohdilla. Olkaa varovaisia, sillä tämä kirja sekoittuu helposti kotimaiseen Vuoden Luonnonkuvat -88 -kirjaan. Kirja kertoo valaista monia mielenkiintoisia piirteitä unohtamatta niitten älykkyyttä sekä niihin liittyviä tarinoita ja mytologiaa. Kirjan soisi osuvan mahdollisimman monen pohjalaisen maanviljelijän käteen, jotta he havahtuisivat tajuamaan tutun maiseman rikkauden. Kuvien valintaan ja rytmittelyyn taitossa olisi kuitenkin voinut kiinnittää enemmän huomiota. Alkupuoliskossa värija mustavalkokuvien lomassa käydään miltei runomitassa läpi valaitten "omaa historiaa". Ruotsinkielisen laitoksen ovat kustantaneet yhdessä Ruotsin luonnonsuojeluliitto ja suomalainen Natur och miljö ja sen 3 000 kappaleen painoksesta menee 2 500 kappaletta Ruotsiin. Lisäksi kirjassa on kaksi laajempaa katsausta: vuosikilpailuun jätetyistä nisäkäskuvista koottu valikoima sekä kirjan toimittajan Veikko Rinteen lintukuvareportaasi Floridasta. Nyt lyhyet tekstit ovat lähinnä tunnelmakuvauksia. Lopussa tuodaan esille valaisiin, etenkin delfiineihin liittyviä erikoislaatuisia ja ihmisystävälJisiä piirteitä. Williamsin kirja on tietorikas ja kuvitukseltaan näyttävä KIRJOJA VUODEN LUONNONKlNAT88 Nature Photographs d the Year L Suomen luonnonvalokuvaajien yhdistyksen vuosikilpailun sadosta koottu kuvateos Vuoden Luonnonkuvat ilmestyy jo kahdeksatta kertaa. Jo elokuussa se oli noussut Lontoon eniten myytyjen kirjojen joukkoon sekä kovaettä pehmytkantisena versiona. suojelullisia ans101ta. Kirja jakaantuu kahteen osaan. Seppo Vuokko Monikansallinen kopio Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy: Luonnonkuvaus -88' 89 vuosikirja, värikuvitus, teksti kahdeksalla kielellä, 120 s, 235 mk. Siinä on melkoisen kattava luettelo asioista, jotka pitää hoitaa tai miettiä tai joihin törmää maalle muuttaessaan. Veli-Risto Cajander Vinkkejä maallemuuttajalle Marja ja Tapio Mattlar: Muuttaisitko maalle?, Otava 1988, 120 s, 74 mk. Viime kädessä yksittäisillä maanviljelijöillä on valta ja vastuu siitä millaiseksi maisema muuttuu. Painojälki on enimmäkseen hyvää, mutta muutamin paikoin värierottelussa olisi ollut korjaamisen varaa. Jorma Laurila 40 Valaskirjasta bestseller Heathcote WiJJiams: Whale Nation, Jonathan Cape Ltd. Muutamista virkkeen puolikkaista aavistaa, että hauskojakin hetkiä on riittänyt. Luonnonkuvaus -88-89 ja Vuoden LuonSUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Tämä onkin tarpeen, sillä kansainvälinen valaanpyyntikomissio IWC päättää 1990, jatketaanko suurvalaiden pyyntikieltoa vai aloitetaanko eräiden lajien (mm. Kirjan arvoa olisi kuitenkin lisännyt lyhyehkö asiantuntijakatsaus peltoluonnon elinehtoihin ja kulttuurimaiseman suojelun keinoihin. "Jokainen kylvämättä jätetty pelto, jokainen unohdettu salaojitushanke, jokainen korjattu ladonkatto siirtäisi tuonnemmaksi sitä köyhää aikaa, jolloin Alajoen kaikki arvot mahtuvat maatalouden kirjanpitoon", Pöntinen toteaa. Olli Järvisen ja Kaarina Miettisen viime vuonna ilmestynyt luonnonsuojelubiologian perusteos Sammuuko suuri suku on käännetty ruotsiksi nimellä Sista paret ut. Kirjan on kustantanut Weilin + Göös. London, 1988, 191 s, hinta noin 110 mk Viime aikoina valaat ovat paistatelleet julkisuuden valokeilassa. Kirja on heti ollut suuri menestys. Tilaa kokoelmaa rikastuttaville kuville olisi saanut esimerkiksi karsimalla lopun auringonlaskukuvia, joita on tarpeettoman paljon. Takana ovat valaanlihan "salakuljetusyritys" Islannista Suomen kautta Japaniin, sekä harmaavalaitten kamppailu elämästään Alaskan jäissä. Joka ei työtä pelkää, muuttakoon maalle. Sitten seuraa jakso valaanpyynnin historiasta ja menetelmistä sekä valaitten hyväksikäytöstä. Sitä olisi voinut pai nottaa vieläkin enemmän: jo. Ulkoasultaan ja rakenteeltaan kirja on edeltäjiensä kaltainen. Samalla on tullut esille hieman tietoa valaista yleensä sekä niiden uhanalaisuudesta. Kirjasta olisi taatusti tullut hauskempi, jos Mattlarit olisivat enemmän pohjanneet omiin kokemuksiinsa. Valaat, merten viisaat valtiaat, tarvitsevat lisää ystäviä ja puolustajia. Lukuisten maallemuuttajien haastattelulla saavutetaan kenties yleispätevyyttä ja monipuolisuutta, mutta teksti jää paikoin luettelomaiseksi. Itse jäin myös kaipaamaan enemmän varsinaisia maisemakuvia. Kun ostaa vanhan talon, askaretta riittää vuodesta toiseen aamusta iltaan: ei tarvitse tv:n ääressä miettiä, miten saisi ajan kulumaan! Jos harkitsee maalle muuttamista, kannattaa lukea Mattlarien kirja. lahtivalas ja kaskelotti) harppunointi uudelleen. Mattlarit korostavat aivan oikein, että muuttajan asenteista riippuu, miten hän menestyy ja miten hänet otetaa\ vastaan. Aluksi esitellään valaitten biologiaa, käyttäytymistä, äänimaailmaa ja reaktioita ympäristöönsä. Mattlarit kurkistelevat tui vaisuuden yhteiskuntaan, jos. Hiukan kuivakka teos on; johtuneeko siitä, että se on kirjoitettu Otavan tietotaito -opaskirjasarjaan. Suomenkielistäkin laitosta on vielä saatavissa. Myös kasvi-ja eläinkuvat olisivat voineet monipuolisemmin esitellä lakeuden eliömaailmaa. kun taas naapurisopu ja -ap takaavat itse asiassa paljo tasokkaamman elämän kui konsanaan kaupungissa. Eikä muuttajan suin' kaan tarvitse ruveta maanvil, jelijäksi, on helpompi aloittaa ',4 maalaiselämä jonkin muun ammatin varassa. sa maalle tai kaupunkiin muuttaminen ei ole lopullinen ratkaisu, vaan tilanteen mukaan muutetaan sinne, mikä parhaiten kulloinkin sopii ja elättää. ei ole väleissä kyläläiste, kanssa, elämä on ankeata. Kuvateoksessa tekstin osuus jää ymmärrettäväksi vähäiseksi. yleiskatsaus valaitten maailmaan. Loppuosa kirjasta sisältää kymmeniä lyhyempiä ja pitempiä suoria lainauksia tunnetuista valaita käsittelevistä kirjoista ja muista julkaisuista. Valaitten valtio -kirja on suunnattu suurelle yleisölle, mutta ei rimaa laskien, sillä se sisältää melko paljon tietoa valaitten elämästä, ekologiasta, käyttäytymisestä ja myös valaanpyynnin historiasta
Kirja on arvostelijan painajainen. Piirroskuvia. Lukija kykenee selaamaan kirjan nopeasti läpi, minkä jälkeen harva kuva jää mieleen. Ovh \03.a L,__ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ tamml 41. ovh 98,e\astakaa metsät on jo ennakkoon . Kirjan valokuvat esittelevät luonnonmaisemaa luonnon muovaamana ja kulttuurimaisemaa ihmisen käsittelemänä, kosketuksen jälkiä maassa, vedessä ja ilmassa. Samojen kansien väliin on yritetty haalia kaikki "maailman parhaat luontokuvat", itse kokonaisuus on päässyt siinä sivussa unohtumaan. Värija mustavalkokuvia. Tämän jälkeen tarkastellaan yleisesti koko Lapin läänin kallioja maaperää ja sitten lähemmin kallioja . Kun suomalaiset ovat katselleet jo vuosia Vuoden Luonnonkuvat -kirjoja, tämä kansainvälinen versio ei jaksa enää kiinnostaa meitä. Teemu Tast -----------"ij~ ouontoi\ta 2 jatk~a 2 suositun LUontrnlta1 mllta kirjan pennte1ta: Don Eläint~n ja ka5.v1en ystavat kysyvat ia asiantuntijat vast?a, vat 200 mie\enkuntoiseen kysymykseen. ovh \ 52,W iattomat tappaj~t kertoo miltä m~a1I~ amme näyttaa bio~ r gin näkökulmasta ia t~rjoaa arvaci.r:1attomia y\\ätyks1a ia aivovoimistelt1a .. 245 mk, 147 s. nonkuvat -88 -kirjat ovat olemukseltaan toistensa kaltaisia: kirjojen koko ja muoto ovat samat, kummassakin on pelkkiä kokosivun kinokuvia, tekniset tiedot ovat kuvien alareunassa jne. Kirjan jäsentely on selkeä. Se on tavallisuudessaan yksinkertainen ja mitäänsanomaton. (Kirjan tekijöiden puolustukseksi on tosin sanottava, että elollisen luonnon esittelijät eivät yleensä viitsi paneutua geologiaan lainkaan.) Kaipasin lisäksi tietoja pohjavesistä ja yleensäkin veden liikkeistä maaperassa. SuCJmen \uonnonsuojeluh1ton ympäristöpa\kinnon saanut tohtori Satu Huttunen kertoo kriittisesti suomen metsien nykytilasta ja ilmansaasteiden aiheuttamista vaurioista. Vähältä piti, etten minäkin hankkinut kiviva-_, saraa ja ryhtynyt malminetsi-jäksi. Kirjan lukeminen ja joltinen omaksuminen yhdellä istumalla ei tuota vaikeuksia, vaikkei lukija olisi perehtynyt lähemmin geologiaan. Juha Suonpää Lapin geologiaa Raimo Manner Tapani Tervo: Lapin geologiaa hiekkarannoista tuntureiksi, tulivuorista tasangoiksi, mannerjäätiköstä maaperäksi, Lapin maakuntaliitto ry Lapin lääninhallitus, Rovaniemi 1988, 188 s. herättänyt runsaasti kiinnostusta. Tämän Suomen luonnonsuojeluliiton 50-vuotisjuhlavuoden teoksen on kustantanut Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, ovh. \uonnoneläf:1asta kiinnostuneille. Kirjan hinta on viisikymmentä markkaa ja sitä voi tiedustella ainakin Lapin läänin kouluosastosta. Niinpä kuvat ja teksSUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Malminetsintä ja muu "kova geologia" painottuu kirjassa aika lailla. Aluksi luodaan lyhyt katsaus vähän otsikkoa yleisempään geologiaan, muun muassa maapallon historiaan, aineen kiertokulkuun, kivija maalajeihin. JÄLKIÄ• MAASSA Spt1r i marnm &mb Pnms J,e; 1mces å lerre S..0.-~wo,elvnl...,O, Suomalaisen maiseman monet kasvot paljastuvat Kalervo Ojutkankaan värikuvateoksessa Jälkiä maassa. Tuore kirja Lapin geologiasta on mukavimpia tuttavuuksia tässä sarjassa. Tosiasiassa kirjassa on montakin erittäin kiinnostavaa kuvaa, mutta ne sekoittuvat sivujen monikansalliseen kuvamassaan. maaperää osa-alueittain. Kirjan laatijat ovat oivaltaneet, että tarkasti kuvatut, valikoidut yksityiskohdat kiinnostavat lukijaa. ti tukevat hyvin toisiaan. Elollisen luonnon ja maaja kallioperän välisistä yhteyksistäkin kyllä puhutaan mutta aika niukasti. Kirjassa on kuvia hyvin runsaasti, ne ovat Tapani Tervon, toisen tekijän käsialaa. Eikä taida olla kenellekään luonnossaliikkujalle pahitteeksi tuntea maankamaran vaiheita ja rakenteita. vsk. Lopuksi annetaan pikakurssi malminetsinnästä. Teksti on asiallista, helppolukuista, sujuvaa, taitto siistiä, piirroskuvitus erinomainen. Lukuisten karttojen äärellä saa aikaa kulumaan pitkästikin, opastukset kiinnostaville kohteille ja viittaukset peruskarttoihin ovat kulkijalle mieleen. Kirjan tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Kaiken kaikkiaan kirjan ote on innostava. Kirja soveltuu hyvin opetuskäyttöön, opettajille tarjoutuu tilaisuus kertoa oman seudun erityispiirteistä, kirja käy myös esitelmien ja ryhmätöiden materiaaliksi. Onhan näitä nähty monenlaisia, kotimaisiakin tieteen popularisointiyrityksiä. Happamoitumisesta puhutaan yleisesti kirjan alussa, mutta alueellisissa esittelyissä ei puututa kallioperän ja maaperän ominaisuuksiin happamoitumisen kannalta
Kun kysyjä kuvailee kuulemaansa ääntä pieneksi kitinäksi ja sen lähteeksi vettä, pidän hyvin todennäköisenä, että hän on kuullut vedestä pikkumalluaisten ääntelyä. Kirinä on tietysti ääntä, jonka luonne meille kullekin voi olla hiukan erilainen. Ehkä verkossa olleet yksilöt olivat munivia naaraita. Pikkumalluaiset ovat vesiluteiden ryhmään kuuluva heimo, jonka lajien koko jää alle 10 mm . Niiden ääntä olen itse pikkupoikana ihmetellyt järven rannasta sisälle keittiöön tuodun vesisangon vieressä. Istuessani laiturilla vedestä kuului pientä kitinää. Vedessä koiraat ja naaraat uivat toisiaan etsiskellen. Niitä tapaa useimmiten ranta vesistä kiemurtelemasta ja uimareita joskus peloteltiin sillä, että mato voi tunkeutua ihmiseen. Syytä tähän ilmiöön ei tiedetä. Siritys, kitinä, sihinä, sirinä jne. surviaissääsken toukka, kovakuoriainen , päivänkorento ja heinäsirkka ovat isäntäeläimiä. Dosentti Antti Jansson on Suomessa tutkinut pikkumalluaisten ääntelyä. Joillakin lajeilla ääntelevät vain koiraat, toisilla taas sekä koiraat että naaraat. Niillä ei ole suuosia ollenkaan, sillä aikuistuneet jouhimadot ovat syntyneet vain lisääntymistä varten. ovat tyypillisiä kuvauksia jouhimadosta. Joskus jouhimato tarttuu verkkoihin aivan selkävesilläkin, mutta ovatko ne joutuneet verkkoon syvällä vai pinnalle nostettaessa ei ole selvää. Käsikirjatietojen mukaan jouhimato kykenee aiheuttamaan isäntäeläimessä janon tunteen ja näin jouhimato voi päästä veteen isäntäeläimen hakeutuessa veden äärelle. Silloin tällöin on tehty havaintoja jouhimatojen massaesiintymisistä jossakin järvessä. Ne kommunikoivat hienolla sirinällä tai kitinällä, joka syntyy hankaamalla etujalkojen nystermiä pään terävää reunaa vasten. Munasta kehittyvän toukan on päästävä hyönteistoukan tai aikuisen hyönteisen ruoansulatuskanavaan, mistä se hakeutuu isäntänsä ruumiinonteloon 42 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat kasvamaan. Mistä johtuu, että täällä Kotkassa vielä lokakuun lopussa yksi koivu on täydessä lehdessä, vaikka muut koivut ovat olleet SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Koiras kuolee parittelun jälkeen ja naaras laskettuaan ensin munarihmansa jollekin vedessä olevalle kiinteälle alustalle. Verkoissa olleet jouhimadot ovat olleet aikuisia yksilöitä. "Karhunlanganpätkä", hevosen häntäjouhi jne. Mm. Harri Dahlström Mikseivät lehdet putoa. Parittelevia yksilöitä voi joskus löytää useiden yksilöiden "solmuisina" ryhminä. Sitä voi mennä kuuntelemaan ja moni, esimerkiksi laiturilla aurinkoa ottava, havahtuu siihen kysyjän lailla. Tyynenä päivänä voi ääntelyä kuulla myös veden äärellä. Pienimpien ääntelevien lajien koko jää pariin millimetriin ja siksi ei aina ole helppo erottaa näitä sirittäj iä vesisangostakaan. Niitä elää rantavesissä paikoin runsaastikin ja niiden erikoisominaisuus on juuri tuo vedessä tapahtuva ääntely. Rantavedet ovat niiden tyypillisintä elinympäristöä. Pikkumalluaiset ovat sentin mittaisia vesiluteita . vsk.. Harri Dahlström Mikä kitisee vedessä. Mikä kilinän aiheutti. Kiemurtelevat langan pätkät Verkoissa on noussut parikymmensenttisiä "karhunlanganpätkiä", jotka kiemurtelevat. Puheet olivat pötyä, mutta edelleenkin jouhimatoon suhtaudutaan varsin epäluuloisesti. ovat sanoja, joita olen kuullut käytettävän pikkumalluaisten ääntelyä kuvattaessa. En usko, että jouhimadot erehtyisivät luulemaan verkkolankaa lajitoverikseen. Pikkumalluaiset saavat äänen aikaan yleensä vetämällä etujalkojensa sisäpinnoilla olevia nystermiä pään terävää reunaa vaslouhimato näyttää ensisilmäyksellä Janganpätkälrä. Mitä ne ovat ja mistä ne tulevat verkkoihin. Hänen tulostensa mukaan ääntely liittyy lajien välisen eriytyneisyyden ylläpitoon ja saman lajin eri sukupuolten tunnistukseen. ten . Tämä tumma ja korkeintaan millimetrin paksuinen mato saavuttaa parhaimmillaan 30 sentin pituuden
Ja miten salmonellaa torjutaan . Lintulaudan vieraista punatulkut sairastuvat herkimmin salmonellaan. Maassa ruokk iminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa. Seppo Vuokko Sai monella punatulkuilla Miten punatulkut käyttäytyvät silloin , kun niillä on salmonella. Virtsa-aineiden ja ruoansulatuksen tähteiden lisäksi linnun kakassa on lima-aineita, joihin lintu ikää n kuin paketoi tuotteensa. Ulosteen on havaittu eräissä tapauksissa olevan myös veristä, mutta ei tiedetä aiheuttaako salmonella myös sen. Linnun kakan väri määräytyy etupäässä virtsahapon mukaan, mutta kaikki tietävät, että marja-aikana myös eri marjat värjäävät linnun kakkaa. Lisäksi niiden ulosteet muuttuvat löysik si, niin että lintuj en höyhen peite peräaukon ympärilt ä tahriintuu. KYSY LUONNOSTA Lukl]ar \'Oivm läheuää kysymyksiään tälle palstalle Luonroillan asiancunrijoiden vascaual'iksi osoiuccscen Suomen Luonco, PL /69, 00151 HELSINKI. Tietoja tällaisista poikkeuksellisen myöhään lehtiään kantavista lehtipuista tulee ennen muuta kaupungeista. Ruokinta on järjestettävä niin, etteivät lin nut pääse ulostamaan siementen päälle. Se on väriltään valkeaa tai vaalean kellertävää. Puu ajoittaa talveutumisensa päivän pituuden mukaan. Myös maaha n putoilleet siemenet on poistettava säännöllisesti. Samalla lehtikannan irtautumissolukko kypsyy ja parin kolmen viikon kuluttua lehdet karisevat. Ja kun kasvupaikkaa kysellään tarkemmin , selviää, että puu kasvaa hyvin valaistulla alueella, usein suorastaan katulampun alla. paljaina jo pitkään. Lehdet eivät putoa puista tuulen riipiminä tai pakkasen puremina, vaan puu itse karistaa ne. Jos kysymykseen liiuyy mmeriaalia, jonka haluat palaureuava ksi, liit ä mukaan valmiiksi kirjoiteuu pa/auruskuori postimerkkeineen. vsk. Aineenvaihduntansa ansiosta linnut tulevat toimeen vähemmällä vedellä kuin nisäkkäät. Jos pakkaset tappavat lehdet ennen kuin irtautumissolukko kypsyy, lehdet voivat jäädä puuhun koko talveksi. Toinenkin mahdollinen selitys on: jos kasvi on kot01sm huomattavasti etelämpää, kasvukausi on sille aivan liian lyhyt eikä se ehdi talveutua ennen pakkasia. Lisäksi linnut saattavat oll a koko ajan ruokintapaikalla ja ruokailla aivan iltahämäriin saakka, ja saada ruokaillessaan ulostamiskouristuksia. Josta kin syystä punatulkut ovat herkimpiä salmonellalle. SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Monet hyönteissyöjät saavat aikuisenakin riittävästi nestettä juomatta lainkaan. Eräitä harvina1s1a poikkeuksia lukuun ottamatta pesässä varttuvat linnun poikaset eivät lainkaan juo . Ne pörhistelevät itsensä pall oiksi kuin kovalla pakkasella ja muuttuvat pelottomiksi, pakenevat ihmistä vasta aivan metri n tai parin päästä . Tällaiset linnut löytyvätkin sitten kuolleina ruokintapaikan läheisyydestä, ellei varpushauk ka sitä ennen onnistu nappaamaan sairasta lintua. Linnuthan eivät lainkaan virtsaa, vaan niiden virtsa-aineet poistuvat ruumiista ulostamisen yhteydessä. Seppo Vuo/anto Miksi linnun kakka on valkoista. Kun punat ulkuilla tai muillaki n linnuilla on salmonella, niiden käyttäytyminen muuttuu . Tämä selitys sopii moniin ulkomaista alkuperaa oleviin puistopuihin, mutta tuskin koivuun. Kun päivä on lyhentynyt ohi tietyn raja-arvon, joka on erilainen eri seuduilla, puu lopettaa yhteyttämisen ja siirtää lehtivihreän ja muut arvokkaat aineet pois lehdistä. Lehden kannassa on irtautumissolukkoa , jonka kypsyttyä lehti karisee vähäisestäkin kosketuksesta tai tuulen henkäyksestä ja haavapintakin on jo valmiiksi umpeutunut. Nisäkkäiden sikiöiden on poistettava nestemäinen virtsa-aine eli urea myrkyllisenä istukan kautta . Ruokinta on järjestettävä siten, etteivät linnut pääse ulostamaan siementen päälle. Alempana lehdet ovat vihreitä, mutta latvassa ruskeita. Lintujen aineenvaihdunta poikkeaa melkoisesti nisä kkäiden aineenvaihdunnasta. Jos katulamppu valaisee vain yhtä tai muutamaa oksaa, muu osa latvuksesta voi talveutua normaalisti, mutta valaistut oksat pysyvät lehdellisinä . Munuaisista tulevat tiehyet avautuvat viemärisuoleen eli kloaakk iin , mihin virtsaa vastaava erite kerääntyy. Linnulla valkuaisaineiden hajaantumisena syntynyt aine on pääasiassa vi rtsahappoa, joka ei liukene veteen, vaan kiteytyy . Salmonellan kurissa pitämiseksi on huolehdittava siitä, etteivät tartunnan saaneet linnut pääse ruokintapaikalla saast uttamaan ulosteillaan terveitä lintuj a. Katula mpun alla puun kalenteri sekoaa: syksyllä se jää myöhään ja ruska myöhästyy. Mikäli lintuj a ruokitaan maassa, on siemeni ä sirotelt ava harvakseltaan ja vain vähän kerrallaan. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Seppo Vuo/anto 43. Virtsahapon liukenemattomuus veteen takaa kehittyvän alkion s1saisen aineenvaihdunnan onnistumisen
Mitä on tehtävissä. 7/ 24 Kaakinen Kimmo ja Tikkanen Eero: Vanhimmat kansallispuistomme 50-vuotiaita 2/24 Kupari Ritva: Rannat mökittyvät. 4/ 6 Kirkko pohtii vastuutaan luonnosta 4/.6 Mitä kotipihalta löytyy. 4/7 Luontokuvia Kuusamossa 4/7 Suvannossa talkoot 4/7 Luonnonsuojeluliitto vaatii lisää suojelualueita 4/ 10 Luontoretki yli itärajan 4/ 10 Olli Järvisestä tutkijaprofessori 4/ 10 Valaanliha palasi Islantiin 5/ 6 Päästetäänkö freonitehdas Mäntyharjulle. 5/ 6 Ympäristöä säästävät alkaliparistot tulevat 5/7 Merikotkilla hyvä vuosi, saimaannorpilla huooo sn Liminganlahden opastuskeskus kutsuu kävijöisn SUOMEN LUONTO 8/88 47. vsk.. 3/28 Kupari Ritva: Vehkalahden saaristoa rakennetaan hallitusti 3/ 32 Leinonen Antti: Ystävyyden puisto jää kuplaksi. 4/ 8 Sallinen Leena: Eteläisen Saimaan kohtalonhetket 3/ 30 Sipola Petri: Murhijärvi kalevalaisen perinnön jatkajaksi, osa voitto suojelijoille 7 / 6 Sipola Petri: Murhijärvi odottaa päätöksiä 3/ 8 Sipola Petri: Vienalaiskulttuuri vaarassa. Suomen Luonto 1988 47. vuosikerta Pääkirjoitukset Laurila Jorma: Itämerennorppa rauhoitettava Suomessakin 1/5 Outoa touhua lngarskilanjoella 1/ 5 Varoituskolmioita neulasissa 2/ 5 Perkaamaton puro on pian harvinaisuus 3/ 5 Lindholm Tapio: Luonnonsuojelutyön tarve kasvaa 4/ 5 Suomen ympäristöpolitiikka 5/ 5 Lehdot ovat suojelemisen arvoisia 5/ 5 Metsäluonnon monimuotoisuus on turvattava 6/ 5 Ilman seurantaa emme tiedä miten luonto tuhoutuu 7/ 5 Aarniometsien arvot 8/ 5 Esseet Issakainen Jouni: Superlatiivi Oikosulku Tähteiden sota Alkovuokko Liikettä lakin alla -sarja 1/47 2/ 47 3/ 47 4/ 71 Tavallinen tarina Mauista kaikista sittenkin Paperitiikerit Jälkisanat 5/ 47 6/ 47 7/ 47 8/ 47 Järvinen Olli: Luonnonsuojelun voittoja -sarja: Kessi olisi 25 tai 50 vuotta sitten surutta hakattu 1/2 Synkkinäkään aikoina ei saa toivoaan menettää, merikotka 2/2 Joutsen joikuu, nyt siinä kuuluu voitonfanfaari 3/2 Turvallisuuden tunne piilottaa katastrofin; toivo hukkuu katastrofiin 4/2 Kuinka petomaista onkaan vainota eläimiä! Nykyään! 5/ 2 Kansallispuistot kertovat Suomen tulevaisuusvastuusta 6/2 Ei ole jokaisen joutamaan kalsea silmä sammunut 7/2 Titityy! pieni asia, joskus niin tärkeä 8/2 Linkola Pentti: Luonnonystävän omaelämäkerta 5/ 12 Luotonen-Hytönen Anja: Kimalaisen lento 7/28 Kolumnit Ruuhijärvi Rauno: Suomen Luonnon uusille lukijoille 1/ 11 2/ 11 Sankar jylhän kuuTerveisiä Costa Ricasta Metsän poika tahdon olla, siston 3/ 9 4/ 11 50 luonnonsuojeluvuotta Huolenpito luonnosta on edelleen tävämme Kilpaa kaivurien kanssa Vie! Karjalan kunnailla !ehtii puu Luonnostaan kunta tunnetaan tärkein teh5/ 10 6/ 11 7/ 11 8/ 11 8/ 15 3/ 33 Helakisa Kaarina: Eräs oikeustapaus Henttonen Kai: Kirkko metsätiellä Linkola Martti: Luonnonsuojelun ma yksi uhanalaisista Luostarinen Aki: Auto mobil arvomaailSantti Risto: Tutkijat teknistaloudellisen tyksen lumoissa Simonsuuri-Sorsa Marja: Kemikaaliuhka Tikka Eeva: Korpit 44 1/22 6/ 43 kehi7/23 5/ 37 2/21 Puheenvuorot Granberg Kaj: Metsäteollisuuden klooriongelmaan ei ole yksiselitteistä vastausta 8/ 12 Halenius Pentti: Tie tallaa Aleksin metsän 7/ 12 Kulmanen Marjukka: Pientuottajat ahtaalle 2/12 Vuo/anto Seppo: Ilmansaasteet muuttavat jo luontoamme 6/ 12 Kotimaan luonto ja ympäristönsuojelu Artikkelit ja katsaukset Alkuperäisluonnon suojelu Alanen Aulikki: Lehtojen suojeluun vauhtia 4/ 38 Hietajärvi Teuvo: Nuortin erämaavirta vaikenee. 1/ 16 Eläimet Haapanen Antti: Laulujoutsen pelastui sukupuutolta 4/26 Halkka Antti: Hyljekuoleman keskellä 6/ 34 Halkka Antti: Hännänheilautus Metsä-Suomelle 8m Halkka Antti: Kahinaa ruohikossa (kyy) 3/26 Halkka Antti: Kuninkaan paluu (karhu) 4/ 32 Halkka Antti: Valkoselkätikka saa suojeluohjelman 3/ 6 Halme Eero: Kovakuoriaiset viihtyvät metsän reunassa 6/28 Hanski Ilpo: Radiolähetin paljastaa lintujen liikkeet 6/ 32 Hietajärvi Teuvo: Kirjosiipikäpylintu, kuukkelimetsien itäinen vieras 2/ I 8 Kaikusalo Asko: Naalin ahdinko 1/23 Koivusaari Juhani, Nuuja Ismo ja Palokangas Risto: Merenkurkun merikotkain perikato II 3/ 13 Mattila Tiina : Maanilviäiset tarvitsevat haapoja 6/ 29 Niemelä Jari: Taigan maakiitäjäiset 6/28 Pajunen Timo: Hämähäkit menestyvät avomaalla 6/ 31 Pokki Jouko: Tarhakarkulaista ei pysäytä mikään (minkki) 5/26 Poutanen Terho: Peltopyyn talvea 1/19 Punttila Pekka: Avohakkuu hävittää kekomuurahaiset 6/ 30 Pöntinen Benjam: Punajalkojen häät 4/ 55 Raivio Suvi: Talousmetsissä linnusto on yksipuolisempaa kuin vanhoissa metsissä 6/ 32 Sipilä Tero ja Hyvärinen Heikki: Saimaannorpilla on toivoa 4/21 Tukia Harri ja Niemelä Jari: Liekokurekiitäjäinen 6/27 Tuomenpuro Jari: Rautiainen , kuusikon heleäääninen lymyilijä 3/ 18 Willamo Heikki: Kuikan huuto 6/22 Elämäntapa, ideologia ja ympäristökasvatus Heimonen Jyrki: Viikko paratiisisaarella 4/ 44 Suominen Teuvo: Suomen luonnonsuojeluliitto eilen, huomenna 4/ 16 Söyrinki Niilo: Kaarlo Linkolan satavuotismuisto 4/ 12 Geologia Lahermo Pertti ja Rainio Heikki: Geokemiallinen tutkimus 7/ 18 Vuokko Seppo: Sokli kaivos erämaahan 1/30 Ilmansuojelu Laurila Jorma: Ympäristöministeri Kaj Bärlund: Maakaasua suurvoimaloihin, jarrua raskaalle maantieliikenteelle 8/ 8 Laurila Jorma: Typpityöryhmältä varovainen esitys typen oksidien rajoittamiseksi 6/ 6 Ranta Pertti: Ilma puhdistuu jäkälät palaavat 2/ 22 Jätteet ja kierrätys Karlsson Alice: Kansalaisia aktivoidaan Sveits1ssa 7/ 10 Kilpeläinen Auli: Sininen enkeli suojelee ympäristöä 2/ 34 Kilpeläinen Auli: Sotkeeko paperin siistaus. Hakkuuvuorossa Murhijärven erämaa. 2/ 6 Vasama Veikko: Arktinen tehometsätalous arveluttaa 2/ 14 Vedet ja kalatalous Forsius Martin ym.: Järvien happamoituminen etenee 4/ 46 Halkka Antti: Ei paluuta synnyinjokeen 2/ 30 Lehtola Anu ja Leinonen Antti: Taistelu Oulujärvestä 8/ 16 Saiha Markku: Titaania vastaan 8/ 30 Uutiset Kiista Oulujärven ylitystiestä jatkuu 1/7 Valtio ostaa Koskeljärven rannat 1/8 Kivenkin voi suojella 1/8 Erämetsäpäivä etsi monikäyttöajattelua 1/9 Suurpetojen metsästys luvanvaraiseksi 1/ l Valtavaara vaarassa 2/7 Kellastuneita neulasia 2/7 "Kärkelänjoki" vuoden 1988 luontokuvaksi 2/ 8 Maata suojeluun 2/ 9 Säästetään linnuille kolopuita 3/7 Hyljepyssyt paukkuvat yhä 3/7 Polttolaitokset tulevat. 3110 Kasvit ja sienet Heinonen Jaakko: Retki tuoksumaailmaan 5/ 33 Härkönen Marja ja Järvinen Irma: Herkkutatti 5/24 Lindholm Tapio: Se on rauduskoivu 8/26 Murto Risto: Äänestä Suomelle kansallispuu 5/ 30 Uotila Pertti: Puita pienemmät, varpuja suuremmat 3/20 Vuokko Seppo: Laaksojemme lilja (kielo) 4/ 30 Vuokko Seppo: Sitkas saarni 1/ 12 Kulttuuri ja taide Kupari Ritva: Aine on tärkein kuvataiteilija Olavi Lanun työssä 7/ 14 Kupari Ritva: Joukkoliikkeille löytyi sydän 1/ 6 Männikkö Esko: Metson kuolema, Jorma Luhdan haastattelu 1/14 Tanttu Markku: Roskajoukkoa 1/28 Valokuvalla luonnon puolesta -kilpailun satoa 5/ 18 Vilmi Eero: Missä karhu nukkuu, Petri Karttimon kuvia ja ajatuksia 6/ 14 Metsät ja metsätalous Haila Yrjö: Erämaa on saareikkeista tehty 6/24 Lindholm Tapio: Ruskeiden mäntyjen kesä 6/ 8 Niskasaari Mikko: Riittääkö puu Pohjan Sellulle
Penttilä) 8/ 37 Leimatut pökkelöt, (Erkki Kinnanen) 8/ 37 45. Mikrolisäyksellä hy"'ftä-hillaa. 5/ 44 Kuinka vanhoiksi särki ja lahna elävät. 6/ 45 Loisia hauissa 6/ 45 Punakampela vai ei. vsk. 4/ 68 Miten pääsky osaa pesään. 7/ 44 Miksi linnun kakka on valkoista. 7/ 45 Ahvenen kutukaudet 7/ 45 Mikä kitisee vedessä. Luonnonsuojeluliitto osti norppaluotoja 5/ 9 Valtio lunastaa Ähtävänjoen perkausoikeuden 5/ 9 Ympäristöpalkinnot jaettu Vesihallitukselta vaisu tuki Oulujärven tielle Jyrinää Jyrävällä Kyrönjoki-soutu 519 ylitys6/7 6/ 8 6/ 9 Suomen Luonnon lukijat tyytyväisiä Lasinkeräys vauhtiin pääkaupunkiseudulla 6/ 10 6/ 10 Talaskangas metsähallituksen armoilla 7/ 6 Hallitus ei satsaa luonnonsuojeluun 7 / 8 Suomen Luonnon levikki kasvaa edelleen 7 / 8 Heurekan edustalla on Suomen kallioperä pienoiskoossa 7 / 9 Haaste kuluttajille: freonituotteet ostoboikotilin 7~ Närhet liikekannalla 8/ 6 Kolovesi suojeltava kansallispuistona 8/ 6 Säännöstelyratkaisut uusiksi 8/7 Oulangan ja Seitsemisen puistot laajenevat 8/7 Uusia suurvoimaloita ei tarvita Suomeen 8/7 Ritva Veijosesta ympäristönsuojelupäällikkö 8/7 Outokumpu uhkaili luonnonsuojeluyhdistyksiä 8/ 8 Ympäristöministeri Kaj Bärlund: Maakaasua suurvoimaloihin, jarrua raskaalle maantieliikenteelle 8/ 8 Luonnonkuva-arkistosta entistä monipuolisem8~ Tampereen luonnontieteellinen museo uusilla urilla 8/ 10 Ulkomaiden luonto ja ympäristönsuojelu Artikkelit Mäntylä Antero: Tukkiparonit ja lammasfarmarit olivat hävittää jättiläispuut 7 / 34 Nummelin Matti: Jukka Salo, suomalainen Amazon-tutkija 4/ 52 Parviainen Jouko ja Varjo Markku: Surtseyn synnystä 25 vuotta 7 / 30 Pekkarinen Pirkko: Sokerivaahterametsässä tuoksuu savulle ja siirapille 2/ 36 Raivio Paula: Palanut Yellowstone 8/ 32 Taavitsainen Tuomas: Ngorongoro, maailman kahdeksas ihme 3/ 34 Taavitsainen Tuomas: Yellowstone kansallispuistojen nestori 1/34 Vasari Yrjö: Voimala uhkaa Paanajärveä 6/ 18 Vuokko Seppo: Samaria, Euroopan eteläisin kansallispuisto 5/ 34 Katsaukset ja uutiset Elämä tanssii haudoilla 1/ 40 Sademetsien arvopuuhakkuita arvostellaan Länsi-Saksassa 1/ 40 Saksalaisprofessorin huima keksintö: jätteistä 1~0 Elämäniloa Italian linnuille ja munkkihylkeille 1/42 Pohjanmeren merilinnut laskettiin 1/42 Kosteikko vaarassa Honkongissa 1/42 Väärät pyyntitavat kostautuvat 2/38 Ilveksen ja partakorppikotkan paluu 2/ 38 Saksalaisten suhde metsään 2/38 Burundi rajoittaa norsunluukauppaa 2/ 39 Euroopan yhteisön maatalouspolitiikka kuristaa luontoa 2/39 Puola haukkoa henkeään solidaarisuustyö viriämässä 3/ 38 Kansanliike pelasti lepakkoluolan ydinjätteiltä 3/ 39 Äidistä marttyyriksi 3/ 39 Hollantilainen kulttuurimaisema muutoksen kourissa 4/ 56 Ruotsi papukaijakauppiaana 5/ 38 Uusi marakattilaji löytyi Gabonista 5/ 38 Tansaniaan luonnonsuojeluyhdistys 5/ 38 Hong Kong hillitsee norsunluun salakauppaa 6/ 38 Rekkaliikenteen ongelmat kasvavat Länsi-Saksassa 6/ 38 Amerikan Ääni uhkaa muuttolintuja 6/ 39 Costa Rican sademetsät hupenevat nopeasti 6/ 39 SUOMEN LUONTO 8/ 88 47. Kasvit Loistava Jäkälä Eikö kataja olekaan rauhoitettu Lepästä ei ole haittaa muille puille Kookkaat lehdet Äkämistään sääski tunnetaan Mistä tervalepän taimia. Liuskalehtinen koivu Mikseivät lehdet putoa. 8/ 43 Salmonella punatulkuilla 8/ 43 Nisäkkäät: Kotihiirillä yhteispesä 5/ 45 Kirja-arvostelut Alanko Pentti: Puut ja pensaat, (Tapio Lindholm) 7/ 43 Bruun Bertel ym.: Euroopan lintuopas, (Antti Halkka) 3/ 41 Hautala Hannu, Kohonen Tauno ja Tapio Tuomo-Juhani: Kitkan maa, (Juha Taskinen) 5/ 43 Hautala Hannu: Joutsen, (Jorma Laurila) 7/ 43 Havas Paavo ja Sulkava Seppo: Suomen luonnon talvi, (Antti Halkka) 8/ 39 Jiri Felix ja Hisek Kvetoslav: Koko perheen suuri lintukirja, (Terho Poutanen) 1/ 43 Jukka Leena (toim.): Metsänterveysopas, (Tapio Lindholm) 7/ 43 Järvinen Irma: Sienestäjän taskuopas, (Tapio Lindholm) 6144 Järvinen Olli ja Miettinen Kaarina: Sammuuko suuri suku?, (Seppo Vuokko) 214 Lehtonen Ulla: Ullan yrtit, (Ritva Kupari) 3/ 41 Luonnonkuvaus -88-89 vuosikirja, (Juha Suonpää) 8/ 40 Manner Raimo ja Tervo Tapani: Lapin geologiaa, (Teemu Tast) 8/ 41 Mattlar Marja ja Tapio: Muuttaisitko maalle?, (Seppo Vuokko) 8/ 40 Mälkönen Juha ja Suominen Teuvo: Jänis, (Eero Helle) 3/ 41 Minnaert Marcel: Maiseman valot ja värit, (Pertti Sevola) 5/ 43 Neuvonen Veikko (toim.): Luontoilta 2, (Antti Halkka) 8/ 39 Osala Tapio (toim.): Vaasan saaristo Vasa skärgård , (Olavi Hilden) 2/ 42 Pöntinen Benjam: Hetkiä Alajoella, (Jorma Laurila) 8/ 39 Ruesch Hans: Alaston hallitsija, (Helena Tengvall) 6/ 44 Saurola Pertti ja Koivu Juhani: Sääksi, (Esko Joutsamo) 2/ 42 Svedberg Ulf ja Klinting Lars: Tuoman luontopäiväkirja, (Tapio Lindholm) 6/ 44 Vihervuori Pekka: Vesistön järjestelyn ja ojituksen oikeuskysymykset, (Pekka Reinikainen) 1/43 Willamo Heikki: Eläinvalokuvaus, (Antti Halkka) 5/ 43 Willamo Heikki: Viljami vaivaishiiri, (Ritva Kupari) 8/ 39 Williams Heathcote: Whale Nation, (Veli-Risto Cajander) 8/ 40 Keskustelua Luonnonsuojelualueita suojelemaan, (Pertti Sulkava) 1/38 Suojametsälaki pienvesien kalakantojen turvaksi, (Antti Ylitalo) 1/ 38 Aarniometsät eivät tarvitse tulta, mutta aarniometsiä ei tule ilman tulta·: (Tapio Lindholm) 1/38 Vielä sananen tammihiirestä, (Heikki Henttonen ja Asko Kaikusalo) 1/39 Tuikkivatko tähdet?, (Kati Juva) 1/39 Kati luvalle, (Jouni Issakainen) 1/ 39 Sotkien poikasmetsästys kiellettävä, (Eino Merilä) 2/40 Pelastuisiko idänkurho mikrolisäystekniikalla?, (Sirkku Kaartinen) 2/41 Valoa kurholle, (Antti Halkka) 2/41 Kestävää monikäyttömetsätaloutta Inarissa, (Pertti Veijola) 3/ 42 Turun biologisen museon taustamaalauksista, (Ilpo Haahtela) 3/ 43 Sinivuoren ikävännäköiset puutuhot, (Tapio Lindholm) 3/ 43 Mutta väljästi pelaa pinnari, (Pertti Nikkari) 4/ 67 Riistanistutukset luvanvaraisiksi, (Pekka Moilanen) 4/ 67 Paadarin skaidin hakkuissa on paljosta kyse, (Vanha poromies) 5/ 40 Lapin harteilla päävastuu luonnonsuojelusta, (Hannu Sainio) 5/ 41 Kurttulehtiruususta, (Viljo Erkamo) 5/ 41 Lapin Metsä 2000 -ohjelma sivuuttaa luonnonsuojelun ja moninaiskäytön, (Tuomo Ollila) 6/ 40 Lapin Metsä 2000 -ohjelman lähtökohdat yksipuolisesti puuntuotannollisia, (Heikki Annanpalo) 6/ 40 Ydinvoima ja neulasvauriot, (Jussi Helske) 6/ 41 Saimaannorpasta ja tulvasuojelusta, (Lasse K. Punainen kärpässieni herkkupöytään. 5/ 44 Pääseekö tervapääsky maasta lentoon. 8/ 42 Kiemurtelevat langanpätkät 8/ 42 Linnut: Mitä olivat mustat linnut. 3/ 45 Mitä pääskynpesien suojaksi. 4/ 69 Joutsenparvessa muitakin lintuja 4/ 69 Palokärki tehtailee reikiä 4/ 69 Mikä tikkaa männyn. 3/ 44 Miksi kuha ui selällään. Oppia Ruotsin erämaaliikkeeltä 7 / 38 Pohjoismaiset luonnonsuojelujärjestöt vauhdittavat merien suojelua 7 / 38 Insinöörit Itämeren aortalla 7 / 38 Länsi-Saksan metsätuhot kasvavat ainakin vuoteen 2005 8/ 34 IUCN:n pääsihteeri Martin Holdgate: Ydinvoima ei ratkaise kasvihuoneilmiötä 8/ 34 Lentoliikenne ympäristöverolle Ruotsissa 8/ 35 Puilla kasvihuoneilmiötä vastaan 8/ 35 Välimeren Atlantikset 8/ 35 Amerikan kirje: Kierrätystä amerikkalaisittain Sierra Klubi pian 100-vuotias Kadonnutta aatetta etsimässä Kysy luonnosta 3/ 40 4/ 56 5/ 39 Lukijoiden luontokysymyksiin ovat vuoden aikana vastanneet Harri Dahlström, Ilkka Koivisto, Kauri Mikkola, Seppo Vuokko ja Seppo Vuolanto. 3/ 44 Tehoruokinnalla jättipesyeitä. Salo) 7/ 40 Metsästys Elimyssalolla, (Antti Leinonen) 8/ 36 Ydinvoima ei ratkaise ilmansaasteongelmia, (Panu Raatikainen) 8/ 36 Puun energia kasvihuoneilmiön torjuntaan, (Aaro Alestalo) 8/ 36 Mitä tapahtuu Vaskijärven luonnonpuistossa?, (Pekka Mustakallio) 8/ 37 Nostan Linkolalle myssyäni, (Timo J. Hyönteiset: Punkki levittää Kumlingen tautia Ampiaiset mansikoiden kimpussa Leppäkerttuja ja kärpäsiä avomerellä Kalat: 1/ 45 2/45 3/ 45 4/ 68 4/ 68 5/ 44 5/ 45 5/ 45 7/ 44 8/ 42 1/ 44 7/ 44 7/ 44 Piileskelevä kivennuoliainen 1 / 45 Siika nimeltä rääpyskä 2/44 Järvikaloja akvaarioon. 2/ 45 Mitä haittaa ruokinnasta. Kivekäs) 6/ 41 Saimaan säännöstely, vanha vesihallituksen unelma, (Tero Sipilä) 6/ 42 Ystävyydenpuisto ja metsästys, (Erkki Lahti) 7/ 40 Töyhtötiaiset ja taulakääpä, (Heikki Kotiranaj y~ Käävän tarina, (Seppo Vuokko) 7/ 40 Valokuvaaja vastaa, (Altti A
"Sweden's nature conservation associati on has perhaps un wittingly become the too l o f big business , i.e. 120), Pubescent birch Betula pubescens (10.564), Norwegia n spruce Picea abies (9306) , Rowan Sorbus aucuparia (9209). There is o nl y one pulp mill in Sweden ma naging wi tho ut chlorine and this mill employs the o ut-moded , highly polluting, ca lcium sulphate bleaching method ." Kaj Granberg mainta ins th at Sweden 's nature co nservatio n associatio n is in volved in an ex port campa ign to boost the country's wood processing industry. is serving the capitalist cause . The wood processing industry is currently apprecia bl y expa nding in northern Finla nd . Why the Silver birch. Are we, too , capi talist lackeys when we seek to correct the Swedes. Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 160 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 190 mk (ei-jäsenet). Las t A utumn the na ture conservatio n association widely publicised its member magazines' changeover to equivalent paper. No body knows whet her the suppl y o f tim ber will be a ble to keep pace with expansion. Finland c1at10n fo r Nature Conservation and Dendrologian seura to find Finla nd 's natio na l tree have now come in : Sil ver birch Betula verrucosa (25.224) , Scots pine Pinus silvestris (22.090) , Juniper Juniperus comunis (19. The fact is the Finnish wood processing industry still has a great deal to do in rega rd to water and air protectio n." Flimsy regulations for orthwest Finland pulp mill by A ny Lehtola and A ntti Leinonen Suomen Luonto 47(8): 16-1 9 A huge pulp mill turning o ut 400,000 to ns of pulp a yea rs is planned fo r the shores o f Ouluj ärvi, Finland 's fo urth largest la ke. The number of votes received was 105 784. The Swedish environment a l authorities and na ture conservatio n associati o n accuse Finland o f pollut ing the Gul f o f Bo thnia , lying between the two countries, with chlo rine a nd its toxic deri vati ves . T he conservation movement has also scathingly criticised the Finnish wood processing industry fo r its chlo rine pollutio n. Perhaps the "electio n" of sil ver birch thus has it roots in Finnish history a nd the nati ona l identi ty that was built up on it. Finland has a histo ry od slasha nd-burn style agricultu re, as a result of which a bi rc h belt was established a round most villages . Previo usly the pa per used had been inpo rt ed fro m Finland . Paper bleaching produces da ngerous dioxins, a fact th at has not escaped the attentio n o f th e C it y of Oulu 's 100,000 inha bitants, whose drinking water is supplied by the la ke. vsk .. So la rge a qua ntit y cannot fa il to lead to eut rophicatio n and widesp read mire fo rm atio n o n th e la ke's shores . Finland's national tree the silver birch by Tapio Lindholm Suomen Luonto 47(8): 2629 The res ult o f an "electio n" arranged by the Finnish Asso·---------------------------..... ln Sweden there has been a major anti-chlo rine campa ingn as a co nsequence o f which some newspapers have switched to no nchlorine newsprint. D Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 140 mk (jäsenet)/ 170 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi (jäsenmaksu 60 mk) D Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI JA KELUOSOITE POSTI NUM ERO Uusi osoite JAKELUOSOITE POSTI NUM ERO ETUNIMI POSTITOIMI PAIKKA TILAAJAN UMERO (OSOITELIPU KKEESTA) POSTITOIMIPAIKKA Suomen luonnonsuojelulii110 maksaa postimaksun Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 Vastauslähetys Sopimus 00150/ 1 00003 Helsinki ____________________________ J 46 SU0MENLLJONTO (Nature of Finland) Published b_1· 1he Finnish A ssociaIion for Narun: Consen·ation Address: Box 169 00151 H elsinki. Not at a li ; it is the dut y of nature conservati o nists to portray the truth a bo ut environment al prote_cti on. Conservationists feel that the reg ulat ions appl ying to efnu ents fro m the mill are exceptio na ll y loose. Sweden's chlorine emissions per bleached paper unit are smaller than Finla nd 's, as Sweden a lso employs the oxygen bleaching method needing little chlo rine. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Swedish nature conservation movement may be promoting country's wood processing industry by Kaj Granberg Suomen Luonto 47(8): 12-14 C hlorine emissio ns fro m paper bleaching processes have been getti ng a lot o f publicit y in Sweden. Translated by Leigh Plester Seuraavassa numerossa: • Lumi on luonnon talviturkki, peittävä ja elämää suojeleva • Suomenlahtea on suojeltu 20 vuotta yhteistyössä lahden molemmilla puolilla SUOMEN LUONTO 7/ 88 47. This seems out of context. Granberg ho lds tha t, whateve r they may say, the Swedes a re bigger o ffenders than the Fi nns in this respect, a nd he proves it by stat ing that "Sweden 's total chlorine emissions in 1987 amo unt ed to 49,5 to ns a day, compa red to Finla nd ' s 48 tons; in other words, the Swedes are releasing more chlo rine in to the environment. So far raw materi a! has been imported from the USSR , but no qua rantee o f a continued suppl y exists. The Finnish industry's positio n is being defended by Kaj Granberg, a member o f the board of the Finnish Association fo r atu re Conservatio n. The phospho rus loading to the la ke will work o ut at 11 kilos a day. atura ll y, the fishermen are none too happy either
Jouni Issakainen Liikettä lakin alla -sarjamme päättyy tähän. 47. Kirkkaat sienet viittovat milloin vasempaan, milloin oikeaan. Ulkopuolelta tulevia vihjeitä on riittämiin. Erittäin sitkeä ja joustava (sienen voi vetää solmuun!). vsk. Yleinen. Paras pitää huolta siitä, että omat jalat ja pää ovat keskenään sovussa. Mutta nekin taitavat olla suunnallaan vain sen takia, että saavat siinä imettyä kylläkseen mehevän lahokannon juurta. Tuli kulkija mihin metsänlaitaan tahansa, hän on silloin oikeassa paikassa. SUOME LUONTO 8/ 88 47. LIIKETTÄ LAKIN ALLA Haarasarvikka (Calocera viscosa). Lahopuulla kasvava, kirkkaan oranssinkeltainen, haarakkaiden näköinen hyytelösieni. Jälkisanat Metsässä kulkija on jatkuvan suunnanvalinnan edessä. Lienee vaaraton, muttei suositella syötäväksi
Suomen Luonto toivottaa lukijoilleen lumista Joulua ja luonnontaloudellisesti kestävämpää vuotta 1989!. Kuitenkin näitä kalleuksia hävitetään kiihtyvästi; joka päivä maailmasta katoaa ikuisesti rikkauksia ja kauneutta. Tähti syntyy kirkkaanpunaisista suojuslehdistä, jotka houkuttelevat pölyttäjiä lehtien keskellä sijaitseviin pieniin kellanvihreisiin kukkiin. Luonnonvaraisena tämä puuvartinen kaunotar kasvaa jopa nelimetriseksi, monihaaraiseksi pensaaksi. Lyhytnäköisen hävityksen myötä maailma muuttuu yksitotisemmaksi ja köyhemmäksi; lukemattomat mahdollisuudet kuihtuvat kehtoonsa. 1830luvulla joulutähti tuotiin Eurooppaan ja siitä kehitettiin kääpiökasvuinen ruukkukasvi . Tropiikin luonto lahjoittaa ihmiselle paitsi kauneutta myös viljalti elämän välttämättömyyksiä, kuten ravintoja lääkekasveja. Joulutähti on trooppisen luonnon lahja kaamoksen kuristamalle pohjolalle. Muistuttakoon joulutähti meitä tästä. Leiskuva punatähti on kotoisin Keski-Amerikasta, mutta ihmisen mukana se on levinnyt kaikkialle muuallekin tropiikkiin