. Villisika rymistää pohjoiseen Tiaiset uurastavat talvi metsässä. SUOMEN 8 • 1990 lrtonumero 32 mk : : l \ r\ f ' . ' "" Menet·· ammekö talven
Tilnushinunt //_ !(/_ /99030. Ikiroudan alueen maaperässä on suunnattomat varastot hiilidioksidia ja metaania, jotka karkaavat ilmakehään jos routa sulaa. 03. ,,,_. 01. Myös metaani, freonit, typen oksidit ja otsoni vauhdittavat ilmastonmuutosta. Varmin vaihtoehto lienevät rullesivek at . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 210 mk ja säästörilau-, 185 mk. 12. Irtonumeromyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:11 ja Akateemisen kirjakaupan mvymälöis-,a. 15. 18. Napaseuduilla lämpötila voi kohota jopa kymmenen astetta. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runebcrginkatu 15 J\ 23 00100 Helsinki puh. Yhteiskuntaa ravisuuavia vaikeuksia tulee viimeistään silloin, jos pohjoinen havumetsävyöhyke kutistuu huomattavasti nykyisestä. Irma Kaitosaari. Aluksi lämpenemisestä voisi olla hyötyäkin, mutta ilo jäisi luultavasti yhtä lyhyeksi kuin jos laskisi pakkasessa housuihinsa. /991 Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 248 mk. Sääst öiilaus 223 mk. (90) 642 881 telcfax: 446 914 Piuit oiniit t n]« Jonna l .aurila Toitnit ussibtccri Ritva Kupari Toimiu uint An11i l la\kka Alice Karlsson Markku Tanu u (ulkoasu) Toitnitusncuvost o Veli-Risto Cajander. Lämpöhalvaus uhkaa maapalloa Hiihtäjät huomio! llmest on lutnpcncrniscn johdosta kelivoideu s on veitiäcuev«. Ilmestyy 31. 03. Ritva Veijonen. 04. . 2 SUOMEN LUONTO H/90 49. Syynä tähän ovat ns. Käytä mieluiten pulvelukorttia sivulta 44. Lassi Karivalo, An11i Karlin. Lämpö ei kuitenkaan jakautuisi tasaisesti kautta maapallon, vaan pohjoiset alueet lämpenisivät eniten ja trooppiset vähiten. Lähivuosikymmenten ilmastoennuste lupaa lämpenevää koko maapallolle. Luisto huonont uu tiuomattevesti, pito tosin paranee. Ilmaston lämpeneminen saisi siitä huimasti lisää vauhtia. Toimitus ri "asiaa lahctetvistu kuvista tai kirjoituksisla, joisla ei olt..· ctukateen sovitlu. 02. Juhani l.okki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen. Maailmanlaajuisesti arojen ja aavikoiden arvioidaan leviävän ja metsäalan supistuvan. Kesistä tulisi lämpimämpiä mutta kosreampia. 07. llmoit usmvynti Suomen l .uonnonsuojc\un Tuki Oy Hiirak k otic 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 tclcfax (90) 876 6150 väricrutt cun Forssan Kustannus Ky Puinopuik k n Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 l lmcstvtnis« i k a/ a utu No 1 2 3 Aineisto toimitukseen 20. Suomessa emme kuitenkaan selviä muutoksesta vaihtamalla sukset vesi kelkkaan. 01. 11 maston leudont uessa kunnon tai vi joutuu suksimaan kauas pohjoiseen ja talviturkin voi vaihtaa sadetakkiin ainakin eteläisessä Suomessa. 9. Yhdysvaltain ja Kanadan preerioiden sekä muiden maailman vilja-ait t ojen satojen pelätään pienentyvän ilmaston muuttuessa kuivemmaksi keskileveyksillä. kasvihuonekaasujen, etenkin hiilidioksidin, nopea lisääntyminen ilmakehässä. Vuonna 2030 hiilidioksidimäärän arvioidaan olevan kaksinkertainen esiteolliseen aikaan verrattuna, ellei päästöjä reippaasti supisreta. Ilmaston arvioidaan lämpenevän yhdestä viiteen astetta lähivuosikymmeninä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: puh 654 198
. . . . . . 12 Luonnonsuojeluliiton pitkäaikaisen, vuoden vaihteessa tehtävänsä jättävän puheenjohtajan haastattelu. . . . . . 10 Rauno Ruuhijärvi: "Vierastan suoraa toimintaa", Jorma Laurila . . . . . . Hiilidioksidia voidaan vähentää myös sitomalla sitä kasvillisuuteen. vsk . . . . . Myös havumetsävyöhykkeen talousmetsien uudenlaisilla käsittelymenetelmillä hiilidioksidia voidaan sitoa ehkä huomattavankin paljon. . 46 Summaries of the Main Articles...................... . . Ilmasto on muuttunut ennenkin, mutta jos vauhti on liian kiivas, eliöt eivät ennätä sopeutua vaan tuhoutuvat. . . . . . Genevessä marraskuussa pidetyssä ilmastokokouksessa ehdotettiin poliittisena kompromissina päästöjen jäädyttämistä nykytasolle vuoteen 2 000 mennessä. . . . . . . . . 26 Murtovesimeremme jäät uhkaavat käydä vähiin ilmaston lämmetessä. . . . . . . . Suomi on ojittanut soita maailmanennätykseen asti; se on ollut erittäin paha virhe, sillä ojitetuista soista on vapautunut ja vapautuu yhä runsaasti hiilidioksidia. . . . 22 Hollantilainen asiantuntija, professori Eduard A. . . . . . . . Erään arvion mukaan suunnilleen kaikki ihmisen ilmakehään tunkema hiili saataisiin kahlittua kasvillisuuteen, jos metsäpeitettä lisättäisiin viidenneksellä nykyisestä. . . . . . . . 45 Sisällysluettelo 1990 . .. . . . Napa-alueiden leudontuminen saattaa johtaa valtavien jäätiköiden lohkeamiseen mereen, mikä entisestään lisäisi merenpinnan nousua. . . . . . . . . . . . . . . Jorma Laurila Kotimaasta . . . .. Epävarmuustekijöitä on liian paljon. . . . . . 30 Valloittava villisika, Jouko Kuosmanen . ... . . Tämä ei alkuunkaan riitä, sillä tutkijoiden arvion mukaan päästöt pitää supistaa alle puoleen, jotta lämpeminen pysähtyisi. . . Tällaiseen viittaa Joensuun yliopistossa tehty tutkimus. . . .. . 28 Energiatalous on ilmaston lämpenemisen pääaiheuttaja, mutta ei sekään selviä muutoksesta entisin eväin. . . . . . . . . Kestävään kehitykseen: Kaikki muuttuu! ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Talviemme leudontuessa hanget humahtavat ja koko EteläSuomi on heikoilla jäillä. . . . . . . . . . Uutta villisikatietoutta lähestyvän possujuhlan kunniaksi sivuilla 31-33. . . . 4 Kuluttajan valinnat....................................... . SUOMEN LUONTO 8/90 49. . 44 Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka: Rentun ruusu......................................................... . . . . . . . . . . . . . . . . Valitettavasti ne eivät nykyisellään ole valmiit minkäänlaisiin päästörajoituksiin. . Alavat rannikkoalueet, joilla asuu satoja miljoonia ihmisiä, hukkuisivat. . . . . Kosteikot ja koralliriutat sietävät merenpinnan nousun parilla sentillä vuosikymmenessä. . . . . . . . . . . Tiaisparven talvi, Heikki Willamo .. 42 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . .. . Talvi pakenee, Esko Kuusisto......................... . . . . . . . . . . . . Ulkomailta.................................................. Syynä tähän ovat hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut, joita ihminen syytää ilmakehään. . . . . . .. New Scientist -lehdessä esitellyn arvovaltaisen tutkijaryhmän arvion mukaan luonnon ekosysteemit pystyvät ilman vakavia häiriöitä sopeutumaan enintään yhden asteen kokonaislämpenemiseen, eikä vauhti saa ylittää 0, 1 astetta vuosikymmenessä. 8 Joulusavotta, Juha Taskinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Mielipiteitä, keskustelua . . . . Koster ennustaa ilmastomallien perusteella maapallolle jopa useiden asteiden keskilämpötilan nousua tulevina vuosikymmeninä. . . . Molemmat kriittiset rajat uhkaavat ylittyä lähivuosikymmeninä Yhdysvallat ja Neuvostoliitto vastaavat noin kolmanneksesta ihmiskunnan ilmakehään syytämästä hiilidioksidista. .. . . Vain Itämeren lahdet jäätyvät, Jorma Taina...... . . . . . . Ihmiskunnalle koituu puolestaan vakavia vaikeuksia, jos lämpötila nousee kaikkiaan kahdella asteella ja nopeammin kuin 0.2 asteella vuosikymmenessä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maailman suot ovat massiivisia hiilipiiloja, joissa hiiltä on sitoutuneena arviolta yhtä paljon kuin sademetsissä. . . . . . . . . . . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . . . .. . . . 16 Saksalainen vapaaherra Hans von Berlepsch kirjoitti lähes sata vuotta sitten aikaansa edellä olevan teoksen lintujensuojelusta. . . Ilmastonmuutos voimakkainta pohjoisessa, Jorma Laurila . . . . . Lämpötilan kokonaisnousun lisäksi lämpenemisnopeudella on ratkaiseva merkitys. Viisainta olisi jarruttaa lämpenemistä mahdollisimman rivakasti. . 51 Kansikuva Kannen komean karjun piirsi Jari Kostet. . . Laivat liikkuvat sulavammin, mutta miten käy hylkeiden. Siveellistä lintujensuojelua, Hannu Niklander.... . ... . . Metsässä, Ilpo Tiihonen . . . . . . . . .... . . . Ilmaston lämpenemisen vastatoimena on syytä pikaisesti aloittaa suo-ojien tukkiminen. . . . . . . . . . . 31 Villisika on tulossa Suomeen vastustamattomalla voimallaan ilmiselvästi jäädäkseen. . . . . . 3. . Trooppisten metsien tuhoamisen pysäyttäminen ja hävitettyjen alueiden metsittäminen on tehokas keino, jota Suomenkin tulee kehitysavussaan suosia. . . . .. . .. . . . . . . . . . . . 38 Kirjoja 40 Suomen luonnonsuojeluliiton matkat 1991 . . . . . . . . . . Lämpöhalvauksen torjumiseksi energiankulutusta on vähennettävä radikaalisti teollisuusmaissa, sillä valtaosa hiilidioksidipäästöistä tulee fossiilisten polttoaineiden käytöstä. . . . . . . . . . vuosikerta 8 • 1990 Meret laajentuvat lämmetessään, jolloin niiden pinta kohoaa. . 50 Sarjakuva . . . . . 49. . 18 Kylmä talvi on pienille tiaisillemme sinnikästä ruuan etsintää ja kamppailua henkiinjäämisestä. . . . . . 42 Kysy luonnosta . . . . . . . . .. . . Muutkin teollisuusmaat tyytyvät vain joko jäädyttämään päästönsä nykytasolle tai vähentämään niitä mitättömän vähän. . . . . . . .. Ihmiskunnan sopeutumista uuteen ilmastoon vaikeuttaa se, että kukaan ei varmasti osaa sanoa, miten ilmasto muuttuu ja kuinka nopeasti. . Ilmastonmuutos heilauttaisi myös energiataloutta, Jussi Manninen .. . . . . .
Gyrodectylus siirtyy vesistöstä toisen huolimattomien kalakuljetusten ja -istutusten myötä ja jopa pesernättömien kalastusvälineiden mukana. Niemelän mukaan rehevöityminen ja likaantuminen ovat lisänneet kalojen sairauksia. "Salapyynti on ollut voimakasta, jopa 600 tonnia vuodessa, ja se täytyy ottaa huomioon kun katsotaan Tenojoen lohisaaliin kehittymistä. Loisia on myös kirjolohen kasvatuslaitoksissa PohjoisSuomessa." Loisen torjunnassa auttaa vain valistus. Kuola ja karkulaiset Tenon kimpussa Tenojoen vesistöaluetta ja sen lohikantoja uhkaavat lisäksi Kuolan alueen happamat laskeumat. Tällöin kalastussäännöllä ikään kuin suositaan karkulaisia.'' < "' .J ' C u C J Suojeluohjelmalle rahaa g, Tenon lohen suojelemiseksi ~ on jo tehty paljon. Lisäksi jokivarren useat kylät ja yksittäiset asumukset kuormittavat Tenoa. Suolistobakteerien vuoksi joen vesi on ajoittain talousvedeksi kelpaamatonta ja eräillä alueilla käyttökiellossa. Todellinen kalansaalis on kuitenkin jopa puolitoistakertainen. Ne eivät tiedä minne menevät, joten ne panttaavat jokiin nousua mahdollisimman myöhään. Vuosittain sen vesistöalueelta saadaan lohta 120-140 tonnia vuodessa; Suomen osuus saaliista on 40-50 tonnia. "On arvioitu, että Atlantissa on jo enemmän viljelystä karanneita lohia kuin villejä lohikantoja." "Verkkoaltaista karkuun päässeet lohet ovat kodittomia. "Norjassa lohen kassikasvatus on lisääntynyt valtavasti ja lohia karkaa jatkuvasti", sanoo Niemelä. Niemelän mukaan maatalous on Tenojokilaaksossa erityisen voimakasta, koska viljelykseen sopivia alueita on rajoitetusti. Kalanviljelylaitoksista karkailevat lohet vaarantavat joen oman lohikannan perinnöllisen monimuotoisuuden. "Jos loinen pääsee Tenojoen vesistöön, ei sen jälkeen ole enää mitään tehtävissä", sanoo Niemelä. "Maanviljelijän on tuotettava 2000 kiloa heinää vuodessa saadakseen lohipadon tai -verkon käyttöoikeuden", selvittää Niemelä. Tenojoki on Euroopan paras lohijoki. "Pellot raivataan jokitörmään asti, eikä minkäänlaisia suojavyöhykkeitä jätetä pellon ja joen väliin." Norjassa maanviljelyn haitat ovat suuremmat kuin Suomessa, koska siellä kalastusoikeus on sidottu heinäntuotantoon. Norjan hallitus on kieltänyt lohen meripyynnin; vuonoissa se on sallittu ainoastaan koukkuverkolla, kiilanuotalla ja ajouistimella. "Siksi pieniltä pelloilta on saatava Tenon lohi haukkoo henkeään Jätevedet ja maatalouden ravinteet tutmelevet Tenojokea. . "Loisen tulo Tenojokeen olisi pahin ja nopein katastrofi, mikä lohta voi kohdata", sanoo Niemelä. vsk.. Tenon uudessa kalastussäännössä on uusia pyydysten välisiä metrirnäärärajoituksia, jotka takaavat lohelle aikaisempaa paremmat mahdollisuudet. Onneksi vesistöalueen suojeluun ollaan nyt kiinnittämässä vakavaa huomiota. Myös kutu saattaa vaikeutua, kun pelloilta tuleva hienojakoinen maaaines kerääntyy kutusoraikkoihin. Viime tipassa, juuri ennen kutua ne nousevat jokiin, jolloin jokikalastus on yleensä jo kielletty. mahdollisimman suuri sato ja sitä vauhditetaan reilulla lannoittamisella.'' Jätevesien puhdistus puutteellista Vesistöalueen asutuskeskukset, kuten Tana, Karigasniemi, Karasjoki ja Utsjoki johtavat jätevetensä suoraan jokeen. "Ennen kaikkea nyt tarvittaisiin rahaa." "Edellisen vesija yrnpäristöhallituksen johtajan kaudella on Suomessa ruopattu vesiä. Ihmisille pitää kertoa miten vakavasta vaarasta on kysymys. Vaikka kaikki kalojen kuljetukset ja istutukset ovat Tenojoella kiellettyjä, se ei riitä. Toivon mukaan jatkossa annetaan arvoa muullekin kuin tulvasuojelulle, ja ryhdytään kohottamaan vesistöjen virkistyksellistä ja kalataloudellista arvoa." Loiseen puree vain valistus limasta tulevia uhkia ja karkulaisiakin enemmän Niemelä pelkää kuitenkin pienen pientä Gyrodactylus salaris -loista, joka on tappanut Norjassa jo useita kymmeniä lohikantoja. Jätevesien käsittely on puutteellista, esimerkiksi Karasjoella on vain mekaaninen puhdistamo. Lapin vesija ympäristöpiirin selvityksissä on havaittu, että Tenojoen veden puskurikyky on selvästi pienentynyt. "Skibotn-joki, jossa loista jo on, on vain 300-400 kilometrin päässä Tenojoesta. Alice Karlsson 4 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Parhaimpina vuosina Tenon lohisaalis on ollut noin 260 tonnia. Suornalais-norjalainen rajavesistöjen käyttökomissio on myös tehnyt Tenojoen vesistöstä moninaiskäyttösuunnitelman, jossa pannaan painoa vesiluonnon parantamiseen, puhdistamojen rakentamiseen ja maanviljelyn ohjaamiseen. Lisäksi kalastusaikaa joessa on vähennetty ja lohen kassikasvatus on saamassa Norjassa entistä tehokkaampia rajoituksia. Uuteen vesija ympäristöhallituksen pääjohtajaan Kaj Bärlundiin kohdistuu suuria odotuksia: Tenojoen arvojen säilyttäminen jälkipolville vaatii nopeita käytännön toimia ja rahaa. Saaliin vähenemiseen ovat vaikuttaneet Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijan Eero Niemelän mukaan liian voimakas kalastus meressä ja joessa sekä Pohjois-Atlantin salapyynti, jota tanskalaiset ovat harjoittaneet Puolan ja Panaman lippujen alla. Salapyynti on onneksi nyt loppunut." Tenojoki rehevöityy Tenojoen veden laatua ovat viime aikoina huonontaneet pelloilta jokeen valuva maa-aines ja lannoitteet sekä asutuskeskusten jätevedet. Tenojokea ja sen ainutlaatuista luonnontilaista lohta (Salmo salar) uhkaavat monet vaarat. "Mutta suunnitelman tekemisestä on käytännön toteutumiseen vielä pitkä matka", suree Niemelä
Viikki-liike aikoo edelleen ajaa voimakkaasti Vanhankaupunginlahden luonTaiteilijaryhmä Big Bad Girls esiintyi alkukesällä Viikin puolesta. vsk . Lappiin perustetaan lain mukaan 12 erämaaaluetta, jotka kattavat 15 prosenttia Lapin läänin ja viisi prosenttia koko maan pintaalasta. KOTIMAASTA Pahat pojat perääntyivät Viikin pelloilla . Alueista vain runsas kymmenesosa on metsäerämaata, loput paljakkaa tai vähäpuustoisia alueita. Pääkaupunkiseudun luonnonsuojelijat eivät ole Viikissä valmiita löysiin kompromisseihin. Nykyinen luonnonsuojelualue ei riitä turvaamaan siellä pesivien lintujen tulevaisuutta. Pelloilla myös pesii paljon lintuja. Lokakuun lopussa j ui k istettiin uuden osayleiskaavan luonnos, jossa rakentaminen loittoni luonnonsuojelualueesta. Viikin luonto saattaisi vielä joten kuten sietää kevyen vaihtoehdon edelleen kevennettynä. nonsuojelualueen laajentamista. Jättilähiön vieressä myös Helsingin yliopiston koetilan tulevaisuus on kyseenalainen. Antti Halkka Parlamentin päästöjä . Rakentamisen määrä on pysynyt entisellään miljoonana kerrosneliömetrinä. Heidän mielestään kompromissiksi riittää se, että äskettäin toinen hyvä lintulahti, Pikku Huopalahti, uhrattiin kokonaan rakentamiselle. 5. "Luonnonsuojelualue ja Viikin pellot muodostavat ekologisen kokonaisuuden. dun lintutieteellinen yhdistys Tringa selvitti viime kesänä tarkoin alueen peltolinnuston. Ilmiselvää on, että osa linnuista saa alueelta rakentamisen myötä häädön kuinka suuri osa, siitä kiistellään. Tiedepuiston lisäksi alueelle on edelleen tulossa yli 17 000 asukasta. Pulliaisen esityksiä Vätsärin-Kessin ja Hammastunturin liittämisestä lain piiriin kannatti parikymmentä kansanedustajaa, edellisten lisäksi lähinnä muutama keskustan edustaja. Rakentamista on yhä Viikki-liikkeen ehdottomana pitämän rajan, Viikintien, eteläpuolella. Sen jatkovalmistelusta kuitenkin luovuttiin talvella äänin 5-4 kaupunkisuunnittelulautakunnassa", ihmettelee liikkeen edustaja Marjo Kuisma. Nyt Imatran Voiman ja naapurimaanomistajan kanssa on sovittu linjan siirrosta niin, että osa kolohaavoista säästyy. "Suunnittelu lähti aikanaan raskaan ja kevyen vaihtoehdon pohjalta. Erämaalaki hyväksyttiin eduskunnassa marraskuussa muutoksitta. Linnut käyttävät peltoja esimerkiksi ruokailuun", painotti julkistamistilaisuudessa tutkija Heikki Hirvonen Helsingin yliopiston eläintieteen laitokselta. erityistoimin suojaamaan linjaa reunustavat pesäpuut. "Toivottavasti kaupungin päättäjäpojat eivät ole niin tuhmia, että pilaavat Viikin", toivoivat tanssijat. . Helsingin seuTämän loppiaisen liito-ora vametsän säilymisestä on kamppailtu kiivaasti viime viikkoina. SUOMEN LUONTO 8/90 49. Yksi Helsingin Vanhankaupungin luonnonsuojelualueen lähiympäristön tehorakentamista vastustavan Viikki-liikkeen tärkeimmistä tavoitteista näyttää toteutuvan. Viikki-liikkeen mukaan asukasmää'rästä on rajusti tingittävä. Maanomistaja ja luonnonystävät eivät antaneet periksi. Suunnitelmaa joudutaan kuitenkin varmasti tältä osin muuttamaan, sillä julkistamistilaisuudessa jokaisen Helsingin kaupunginvaltuustoryhmän edustaja ilmoitti vastustavansa Viikintien eteläpuolelle rakentamista. Tällainen ihmismäärä tallaa helposti luonnonsuojelualueen lähiympäristön heikkoon tilaan. Rakennukset ja asukkaat on vain tungettu pienemmälle alueelle. Esitystä hakkuiden kieltämisestä erämaa-alueilla kannatti eduskunnassa 16 kansanedustajaa: vihreistä lakimuutosta ehdottanut Erkki Pulliainen sekä Eero Paloheimo ja Pekka Haavisto; vasemmistoliitosta Pulliaisen ehdotusta kannattanut Heli Astala sekä Esko Helle, Anna-Liisa Jokinen, Arvo Kemppainen, Timo Laaksonen, Ensio Laine, Marja-Liisa Löyttyjärvi, Lauha Männistö, Esko Seppänen, Marjatta Stenius-Kaukonen ja Esko-Juhani Tennilä; keskustasta Heikki Alaranta ja sosialidemokraateista Heikki Rinne. IVO on lisäksi lupautunut mm. Sellaiset suomalaisen luonnon rikastuttajat kuin fasaani, uuttukyyhky, kiuru, niittykirvinen, keltavästäräkki, luhtakerttunen, pensaskerttu, pikkulepinkäinen, hemppo, tikli, punavarpunen ja keltasirkku .pesivät Viikissä jopa selvästi runsaampina kuin muualla Suomessa. Hämeen lääninhallitus rauhoitti sen maanomistajan hakemuksesta, mutta aiempaa päätöstä voimalinjan vetämisestä metsän läpi rauhoituskin kunnioitti. "Uteliaista ihmisistä on jo nyt tutkimustoiminnalle suurta haittaa", sanoi tohtori Pekka Borg
Nykyisen kaavan periaatteet on laadittu 1960ja 1970-luvuilla, jolloin liikenne sai aivan liian suuren painoarvon, ihmiset, vanha rakennettu ympäristö ja viihtyvyys jäivät teollisuuden ja liikenteen jalkoihin. Kapeat vehmaat kylänraitit erottavat pienet lähekkäin rakennetut puutalot toisistaan Kylän asemakaavaa on viimeksi tarkistettu 19801 uvun puolivälissä. Kylän läpi on kaavoitettu kulkemaan myös teollisuusalueen liikenteen vaatimaa tiestöä. Puuttuu rahaa ja kai osaavia selvityksen tekijöitäkin. Mutta kaikki toistaiseksi turhaan. Punkaharjun kunnanjohtajan Pekka Nousiaisen mukaan Putikon kylää kehitetään tasavertaisesti muiden kylien kanssa. Putikon kylä on pieni sahakylä, joka on kasvanut 1700-1 uvun lopulla perustetun vesisahan ympärille. "Putikon kylän säilyttäminen olisi tärkeää erityisesti siksi, että se on yksi harvoista vanhan teollisuuden ympärille syntyneistä ja säilyneistä maalaiskylistä. Tietöillä kiire Kunnan kiire tiestön päällystämisessä ihmetyttää. Kuntalaisten adressissa toivottiin, että tietyöt voisivat odottaa uutta kaavaa. "Ongelmana tässäkin tapauksessa onse, että kunnat eivät ole vielä käynnistäneet rakennussuojelulainsäädännön edellyttämää kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden selvitystyötä. Kunta ei aio tehdä mitään", kertoo Putikon kylässä savipajaa pitävä Hannu Sairanen. Leena llmola 6 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Ylitarkastaja Liisa Tarjanne ympäristöministeriöstä arvioi Putikon hyväksi esimerkiksi kulttuurimiljööstä, jossa luonto ja ra~ kentaminen muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. "Kyläläisten tekemä valtuustoaloite käsitellään kuntasuunnitelman laatimisen yhteydessä normaalissa järjestyksessä. Ja tässä Putikon tapauksessa kunta lisäksi kokee uudelleen kaavoituksen kalliina hankkeena eikä kylää oikein mielletä niin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi." Tarjanteen mielestä paras tapa käynnistää suojelevan kaavan laadinta on viedä hanketta eteenpäin kunnanvaltuutettujen kautta. Nykyinen kaava antaa mahdollisuuden kylän ja sen historian täydelliseen tuhoamiseen", arvioi yhdyskuntasuunnitteluun erikoistunut arkkitehti Pertti Österman. "Uuden kaavan laatimisen puolesta on lähetetty avoimia kirjeitä paikallisiin lehtiin, allekirjoitettu 90 kyläläisen voimin adressi ja tehty valtuustoaloite. Kiivaimmillaan kyläläiset ovat joutuneet tarttumaan suoraan toimintaan asfaltointitöitä vastustaessaan. Kesäkuun alussa joukko kylän suojelua puolustavia nuoria keskeytti kylätien päällystystyöt asettumalla työkoneiden eteen tielle. vsk ,. En osaa sanoa aikataulua Putikon kaavan käsittelyyn." Valtak u n nallisesti merki ttävä ympäristö Putikon kylä on arvioitu ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Yksi Savon vanhimmista ehjistä kylämiljöistä on tuhoutumassa. Putikon kylä tuhon tiellä . Kylä on rakennettu Saimaan rannalle. Ja lisäksi kylän läheisyydessä olevalle kauneimmalle luonnontilassa olevalle niemelle on käynnistetty hotellihanke. Nyt kuitenkin kunnassa on kiireellisempiä kaavoitushankkeita kuntakeskuksessa. Teollisuusaluetta vastustetaan laajalti, eikä teollisuusalueen ja hotellin rinnakkaiseloa oikein ymmärretä. Punkaharun Putikon 1700-1 uvulla syntyneen kylän nykyinen rakennuskaava vetää toteutuessaan asfalttitiet vanhojen kyläraittien paikalle. Kylä toivookin uutta kaavaa, joka valmisteltaisiin heidän kanssaan yhteistyössa. Putikon kyläläisille kylän kehittäminen on tärkeää, mutta ei millä hinnalla tahansa. Kyläläiset haluavat säilyttää raittinsa, mutta kunta ei suostu uusimaan kaavaa. Vain tiukimmissa tilanteissa ympäristöministeriö voi määrätä kunnan muuttamaan kaavaa, jos sitä on rakennettuun ympäristöön sisältyvien arvojen kannalta pidettävä ilmeisen vanhentuneena. Kaavan mukaiset leveät tiet kaatavat altaan puiden ja ruusupensaiden lisäksi taloja ja piharakennuksia. Poliisi tuli paikalle ja töitä jatkettiin entiseen malliin. KOTIMAASTA Putikko-liikkeen mielestä tätä kylämaisemaa ei pidä pilata 60-lukulaisella tehorakentamise/la. Kylän kylkeen radan viereen on kaavoitettu teollisuusalue, joka katkaisee kylän yhteyden Saimaan rantaan. Kehittämiseen kylän ehdoilla Voimassaolevan rakennuskaavan rakennusoikeudet ovat huomattavasti nykyistä rakennuskantaa suuremmat. Putikon vesisaha on yksi Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toimineista sahoista; puita sahattiin 1980-luvun lopulle saakka. Matkailua ja käsiteollisuutta sensijaan kyläläisten mielestä kannattaisi kehittää. Pohjatyötä on jo tehty
Kahdessa päivässä kerättiin adressi, johon kertyi kolmisensataa nimeä: ehdoton enemmistö lähiseutujen asukkaista ja kesämökkiläisistä. Luopioisten kuukkelit ovat tutun luottavaisia. Paikallisliikenteen väylänä moottoritien perusteet ontuvat pahan kerran. Pesänlämmikkeet ovat kadonneet ilmansaasteiden myötä. Toisinaan ne tulevat rapistelemaan makkarapakettia jo kädestä. Pelkkä linjavaraus kummittelee vuosikymmeniä ennen toteuttamistaan elämän esteenä. Sitä vaihtoehtoa eivät Hämeenkyrön päättäjät, Tampereen seutukaavaliitto eikä tielaitoskaan suosi. Viime kädessä hämeenkyröläisten, kuten monien muidenkin moottoritievarausten alle jäävien, kohtalon ratkaisee liikennepolitiikka, jonka toteuttamiseen voi vain uskoa ja toivoa järkeä ja malttia. Muutamien lintujen kohtaloksi on koitunut jopa holtittoman metsästäjän luoti", Savolainen harmittelee. Ne kulkevat läheltä taajamia, ei niitä korpiin rakenneta. Tasainen alamäki on jatkunut koko laskentojen yli 30vuotisen historian ajan. Tätä herkkua pihassa vieraileva poikue popsii kymmenkunta pakettia viikossa", nauraa Laipan takamailla asuva Hilma Nieminen, kuukkeleita ruokkiva luonnonystävä. Mihin tahansa moottoritie rakennetaankin, se rikkoo maiseman ja pilkkoo viljelyksiä, metsäpalstoja ja tuhoaa luontoa. Lapin-kävijöille tuttu kuukkeli on katoamassa Etelä-Suomen metsistä. KOTIMAASTA Järkeä tiesuunnitteluun . Tampereen ja Parkanon välinen liikenne ei yksinään näin suurta tietä tarvitse", sanoo Ari Puhakka tieja vesirakennushallituksesta. Luopioisten metsissä arvellaan asustavan vielä kymmenkunta kuukkeliparia. "Seitsemisen ja Siikanevan alueilla tavataan harvakseltaan kuukkeleita, mutta viime vuosilta havaintoja on niukasti. "Uusille turvallisimmille väylille halutaan saada paljon liikennettä. Hämeenkyrön kunnanvaltuusto ja sittemmin myös Tampereen seutukaavaliitto ovat suhtautuneet kielteisesti moottoritien linjaamiseen Järvenkylänjärven, Pyhäjärven ja Särkijärven välisille kannaksille. Hämeenkyrössä Hämeenkankaan ja Kyrösjärven välissä on rykelmä pieniä järviä, joiden rannoilla aukeavat Järvenkylän ja Särkijärven kylien viljelmät, pihapiirit ja kesämökkipalstat. Iiris Lappalainen Etelä-Suomen kuukkelit katoamassa Luopioisten Laipanmaassa asuvan Hilma Niemisen lintulaudalla kuukkelit ovat tuttuja ruokailijoita. Laajat metsät on silvottu pieniin laikkuihin, joissa kuukkeli ei viihdy. Ne suosittelevat nykyisen kolmostien saneeraamista turvallisemmaksi ja moottoritiehankkeen perusteellista harkitsemista. Myös läheiset Sahalahden metsiköt elättävät muutaman kesyn varislinnun. Hämäränä talvipäivänä linnut pelmahtavat seudun muutamille pihapiireille ruokailemaan. "Hätätapauksessa kuukkelit suostuvat syömään leipää, mutta makkaraa ne eivät voi vastustaa. Laajojen salojen siivekäs kujertaa vielä harvakseltaan Miehikkälässä sekä Pirkanmaan muutamilla takamailla, mutta yhtenäisten metsien kadotessa nämäkin elinpiirit ovat uhattuina. Kyläläiset kummastelevat, kuka moottoritietä tarvitsee. Yksikin takapihalla oleva tunkio tosin elättää poikueellisen talven yli", sanoo pirkanmaalainen kuukkeliharrastaja Jyrki Savolainen. Moottoritietä vastustavien hämeenkyröläisten mielestä nykyiset liikenneluvut, jotka vaihtelevat vuorokaudessa kymmenen tuhannen molemmin puolin, eivät riitä perusteiksi suurelle tiehankkeelle. . "Tulevaisuus näyttää todella synkältä. Onhan pitkää matkaa Tampereen ja Parkanon välillä ajavien määrä laskelmien mukaan vain kolmannes tien käyttäjistä. vsk. Liittymiä tielle tulisi kuitenkin niin harvakseltaan, että matkat sujuisivat sutjakkaammin maantiellä. He perustivat viime vuonna Järki-90 -liikkeen ihmettelynsä ja vastustuksensa pontimeksi. Järki-90 -liike on vaatinut jopa koko Kyrösjärven kiertämistä itäpuolelta. Myös valtakunnallisten talvilintulaskentojen tulosten mukaan kuukkeli on katoamassa Etelä-Suomesta. "Jos ruokaa ei kuulu ajoissa, linnut alkavat naukua oven takana kuin sairas kissa." Jari Salonen SUOMEN LUONTO 8/90 49. 7. Kartalle alueen halki on piirretty useita ehdotuksia moottoritien linjavaraukseksi. Itäisen Pirkanmaan komein metsäalue elättää arviolta kymmenen p unapyrstöä. Kesyjä ovat Yksi Etelä-Suomen perinteisimpiä kuukkelipaikkoja on Luopioisten Laipanmaa
Yksi keino on mennä hakemaan tavaraa ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan mistä tahansa Suomen 18:sta kierrätyskeskuksesta. Kompostointia edistetään rakentamalla kompostoreita, jotka lahjoitetaan halukkaille. Työnjohtaja Esko Kuuskosken mukaan paristojen lajittelu on tuonut kaupungille jo selvää säästöä, koska Ekokemiin on jouduttu viemään vain kolmannes paristo kertymästä. Kokkolassa kelpaa kierrättää Kokkolan kierrätyskeskus on tiettävästi Suomen hienoin. Keskuksen työntekijät hakevat vanhat tavarat ja romut kotoa sekä siivoavat hylättyjä soranottoalueita ja satamaa roskista. Keskus ottaa kierrätettäväksi kaikkea hylkytavaraa, joista vaatteet toimitetaan suoraan vihtiläiselle Rejtex Oy:lle jatkojalostettavaksi. Turussa keskitytään ongelmajätteisiin Kolme vuotta sitten avatun Turun kierrätyskeskuksen toiminta on jo vakiintunutta. Siitä lähtien on jo 9000 tavaraa vaihtanut omistajaa. Parhaimmat viedään yleensä saman tien, ja suurin osa muustakin viimeistään viikon sisään. --~ .... Lähes kaikkiin kietrtit yskeskuksiin voi viedä myös hyötyja ongelmajätteitä. Työntekijöitä on 39 ja keskus ottaa vastaan talousjätteitä lukuunottamatta kaiken mikä kodeista ja työpaikoilta jää yli: huonekalut, kodinkoneet, muovin, ongelmajätteet, paperin, purkulaudat, metallin ja vaatetavaran. Tilaa pitäisi saada lisää ja jonkinlainen kuljetusväline olisi tarpeen. Kaatopaikoille kierrätys keskuksilla on asiaa äärimmäisen harvoin. Riihimäellä tarvittaisiin lisää tilaa Riihimäellä aloitettiin kierrätys noin vuosi sitten. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN V ALINNA Alice Karlsson Käy ensin kierrätyskeskuksessa . Heidän haaveilemansa pakettiauto maksaisi vain muutaman tonnin, mutta työntekijöiden mukaan Riihimäellä on sellainen henki, että kierrätyskeskus "ei saa maksaa mitään". Miten selvitä joulusta mahdollisimman halvalla. Kierrättäjillä olisi paljonkin suunnitelmia ja halua laajentaa keskuksensa toimintaa, mutta kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiset pelkäävät kustannuksia. Kierrätyskesk u ksesta ongelmaj ätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn ja paristot lajitellaan raskasmetallija ruskokiviparistoihin. vsk.. Turun kierrätyskeskus aloitti myös ensimmäisenä Suomessa freonien poistamisen käytetyistä kodinkoneista. Vilkkaimmin veihtuvst vaatteet. 0. <½ Kuukausi sitten avawssa Helsingin kierrätyskeskuksessa käy päivittäin yli 200 asiakasta. Kierrätyskeskuksissa tavarat vaihtavat omistajaa vinhaa vauhtia. ta ja remontoidaan asuntoloita. Kierrätyskeskuksien hurjaa tavararulettia pyörittävät nuorisoja pitkäaikaistyöttömät. Hämeenlinna onkin Suomessa toistaiseksi ainoa paikkakunta, missä kierrätyskeskuksessa pelataan rahalla. Keskuksessa kunnostetaan lisäksi kaupungin jäteastioita, autetaan vanhuksia ja muitakin muutossa, toimitetaan tarvitseville polttopui~ ~ :i: 8. Tavaran vaihdon ohella keskuksen päätehtävä on huolehtia ongelmajätteistä. Helsingissä oreraan vastaan muoviakin. Rahan lisäksi maksuvälineenä voi tosin käyttää tuomaansa tavaraa. Eivätkä siellä kyl8 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Kierrätys keskus toimn pienissä tiloissa, joten mahdollisuudet ottaa vastaan esimerkiksi purkujätettä ovat olemattomat. Tämä palvelu on nyt siirtynyt kierrätyskeskuksesta jätehuoltoyrittäjälle. Keskuksen työntekijät toivoisivatkin kaupungin virkamiehiltä ymmärtäväisempää suhtautumista kierrätyskeskukseen. Keskuksessa on kolme työntekijää ja kävijöitä on kuukausittain parituhatta. Työnjohtaja Pekka Puolimatka on mielissään: hän kokee työskentelevänsä luonnon puolesta, sillä kierrätyskeskus tekee "kaikkea sitä mitä muut vasta miettivät". Kapuloita rattaisiin Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa ovat kierrätyspalvelukeskuksen työntekijät joutuneet ympäristönsuojelutoimiston kanssa napit vastakkain. Tavaran tuoja ei siis periaatteessa tarvitse lainkaan rahaa asioidessaan kierrätyskeskuksessa
Suomen kaikki kierrätyskeskukset toimivat työllistämistuella ja niiden palveluvalmius vaihtelee Kokkolan ja Helsingin täydellisyyttä hipovista monipalvelukeskuksista Viitasaaren kirpputoria muistuttavaan vaihtotoriin. KUUKAUDEN ROSKAPOSTI Postiluukustamme tipahtelee keskimäärin 2,5 kiloa mainoksia joka kuukausi. Tonesin edustaja Jukka Arkkila on tuonut idean Sveitsistä, jossa uusioidaan jo neljännes kaikista värikaseteista. Kuukausittain Vaihtotorilla käy 5000 6000 ihmistä. vsk , 9. Esimerkiksi riihimäkeläinen Tones Oy huoltaa käytetyn kasetin noin 350 markalla eli puolella siitä hinnasta minkä uudesta kasetista saa pulittaa. Tervetullutta kierrätystä toimistoihin sekin! . Valitsin keskuksesta Aleksis Kiven pehmeäkantisen Seitsemän veljestä, huivin ja näppärän käsilaukun. Hämeenlinnaa lukuunottamatta tavara on kierrätyskeskuksissa ilmaista ja useimmilla on myös tavaroiden noutopalvelu. Eurooppalaisen mallin mukaan Suomessakin on ryhdytty uusioimaan värikasetteja. Myös Lahden kierrätyshallin varastotyöntekijän Osmo Rämön kummastukseksi ihmiset hylkäävät käsittämättömän hienoa tavaraa: väritelevisioita, stereoita, urheiluvälineitä ja jopa videolaitteita. Tuhlaukseen tympääntyneille on apua luvassa. Tunkeucuessaan näin yli kahteen miljoonaan Suomen kotitalouteen nielaisee mainostaja samalla noin 20 000 kuutiometriä puuta ja kovertaa metsään sadan hehtaarin aukon kuukaudessa. Säästä metsää ja kiellä mainokset. Kertakäyttö jyllää toimistotekniikassa. Hänen työpaikkansa ovella on nimittäin joka aamu ennen avaamista pitkä jono, satakunta tavaranvaihtajaa. Loppuvuodesta yritys aloittaa myös värinauhojen uusioinnin. Arkkilan mukaan kasetti voidaan täyttää uudestaan kahdesta neljään kertaa, jonka jälkeen siinä oleva valoherkkä rumpu korvataan ja kasettia voidaan taas kierrättää. Rahaa ostoksiin kului viisi markkaa. Tuotteen lyhyt ikä palvelee luonnollisesti muutamaa maailman markkinoita hallitsevaa kasettituottajaa. Elintaso näkyy hylkykamassa Kierrätyskeskuksissa voi tehdä todellisia löytöjä. Kodinkoneita tulee esimerkiksi Porin kierrätyskeskukseen paljon ja varastomies Kalevi Mäkelän mukaan ne ovat yleensä aivan käyttökelpoisia. Vuosittain yli 200 000 laserkirjoittimen ja kopiokoneen väri kasettia heitetään väriaineen loputtua roskiin. Viestin voi kirjoittaa itse ja kieltotarroja voi myös tilata. Mutta senpä takia kierrätyskeskukset ovatkin suosittuja! "Ilmaista kannattaa jopa jonottaa", tietää Osmo Lilja Jyväskylän kaupungin vaihtotorilta. SUOMEN LUONTO 8/90 49. • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTT AIAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT lä juuri muutkaan rahaa tarvitse. Ei mainoksia ja Ei mainoksia ilmaisjakelua -tarroja voi tilata maksamalla 12 markkaa Kuluttajat-Konsumenterna -yhdistyksen postisiirtotilille 144760-4. Paitoja, hameita ja pitkiä housuja saa markalla, potkukelkka olisi irronnut viitosella, huonekalut muutamalla kympillä ja kunnostetut kodinkoneet olisi saanut mukaansa 100200 markalla. Tuomo Altti (960) 3221 Tampereen kierrätyskeskus, Sotkankatu 16, (931) 126 577 Turun kierrätyskeskus, Läntinen Rantakatu 49-51, (921) 623 425 Vaasan kierrätyskeskus, Varastokatu 2, (961) 253 721 Valkeakosken kierrätyskeskus, Torikatu, ys-toimisto (937) 7211 Viitasaaren vaihtotori, Viitasaaren kirkko, (946) 295 07 Pitempää ikää värikaseteille . Muun muassa Porissa eräs asiakas sai mukaansa, markkaakaan sijoittamatta, kolme viikkoa vanhan vesisängyn astianpesukoneet ja mikroaaltouunit ovat jo keskusten vakioartikkeleita. D KIERRÄTYSKESKUKSET Helsingin kierrätyskeskus, Kyläsaarenkatu 8, (90) 701 2903 Hollolan seurakunta, Missiokaupan kierrätysh uone Tiilijärventie 5 B Hämeenlinnan kierrätyskeskus, Puistokaarre 1, (917) 210 11 Jyväskylän vaihtotori, Cygnaeuksenkatu 9, (941) 624 211 Kokkolan kierrätyskeskus, Vaasantie 3, (968) 310 624 Kouvolan kierrätyskeskus, Torikatu 10, (951) 256 236 Lahden kierrätyskeskus, Hollolankatu 3, (918) 814 11 Mikkelin vaihtotori, Laiturikatu 6, (955) 194 263 Pieksämäen vaihtotori, Huvilakatu 15 (958) 28 691 Porin kierrätyskeskus, Vanhakoivistontie 65, (939) 237 54 Porvoon kierrätyskeskus, Kokonniementie 6, (915) 174 888 Riihimäen kierrätyskeskus, Kanavakatu 8, (914) 741 685 Rovaniemen kierrätyskeskus, ymp.suoj .siht
Huojun pinolle ja juon. Taivas on kirkas ja pakkanen kilistelee heinissä, tunnen sen jäätyneissä housuissakin. SUOMEN LUONTO 8/90 49. Luminen tie vie firman palstalle. Se värähtelee ja vääntyilee, armotta riisun sen alasti, 10 leikkaan vihreät hiukset, puren tyvestä tukkaan ja käytän hyväkseni. Tempaan sahan porstuasta ja astelen kiireesti liiterille. Huudan puille ja maailmalle: NYT ON JOULU! Rytkyy rungot ja aukenee aukko sivistykseen. Nostan huuruisen taistelusilmikon ylös ja katson rujoa rankaa. Firman armoitettu palsta odottaa punalipuin aidattuna. Hikikarpalot valuvat silmiin. mutta haluaisin olla puutarhuri. Olenko minä tunteeton puupyöveli. Minun jouluni näyttää nyt menevän perinteestä poiketen. Levitän alustaksi puupinoa ja kasaan päälle havupatjan. Sitten onkin kiire joulusaunaan ja sitten on kiire varmistamaan, että lahjat ovat kunnossa ja ettei tilattu pukki ole kännissä tai varasta lahjoja. Suuren mammakuusen helmassa pilkon tervaspölk kyjä 'koko yön tarpeeksi. Tii-tii-tii ja kiririririt ne rapistelevat korkeuksissa. vsk.. Äkkiä koko aukko näyttää kuin sotatantereelta: kaikkialla kaatuneita, pieniä ja suuria, itkua ja valitusta, heilahtelevia oksia ja purua valkealla hangella. Väsyneenä ja märkänä pääsen repulle. Muistelen monta joulua. Ovatko nekin jätkät Talaskankaalla teurastajia, ei hitossa! Puuta ja rahaa, molempia tarvitaan. Joulukadun tähdet irvottivat välkkyen kuin itämaan aatteelliset petokset. Huutavat perään, että "mitä sitä jouluna metsään sahhaa huuvattammaan". Marketissa tuntui tunkkainen kiireen haju. Ne heiluvat ja piirtävät jouluyön taivaalle pyöreitä kuvioita. Seuraavaksi olen turvallani lepikossa. Savu leviää aukolle. Yhtä kiirettä kaikki. Ai niin se joulukuusi. Myöhemmin joulut muuttuivat vuoden vaikeimmiksi ajoiksi. Lapsena se oli jotakin, vaikka pukki ei luonutkaan syrjäkylille suurta säkillistä. Nythän on joulu, nythän on joulu taas! Ähmälläni lukitsen nostokoukut vyölle, heitän alusmyssyn pinolle ja painan jäisen kypärän ohimoilleni. Haukan henkeä. Kirnuan joka mutkan luisuna. Kaasutan ahneesti, uhallani. Tuntuu kuin sieluani olisi kärvennetty. Muistui mieleeni kertomus vuodelta kaksikymmentäseitsemän: eräs nuorukainen kaatoi temppelistä myyntipöydät. Katselen tervastulen hypnoosiin. Olen lentää persaukselleni, kun akkamehto oikaisee kiepistä taivaalle. Siinä sahaa irroitellessani pienennän kahmalokaupalla taivasosuuttani. Tiskin takaa tuijottivat, kun minä moottorisaha kädessä ja savotan rikkirepimissä, pihkaisissa ja hikisissä vaatteissa rohkenin sisään. Tunnen lihaksien kipeän tuskan. Siitä näen nuotion loimuttavan kuusen mahtavia oksia. Kello on kohta joulu kuusi, juuri nyt tuhansien ja taas tuhansien autojen jonot kiirehtivät haudoille. Voisiko joulu olla toisin. Uppoudun puuhun rytmikkäästi. Minun piti tuoda se tullessani. Saha parkuu. On ikimetsiä ja hikimetsiä ja jos on varaa, voi tietysti kieltäytyä. Ei laula kultainen kuhankeittäjä täällä enää. Rakkaita omaisia muistetaan jouluna, muulloin ei juuri muistella. Tuhansia kiintoja, hehtaareja toisensa perään olen kaatanut. Kaikkialla pörpöttivät autot odottaen kiireisiä isiä ja äitejä. Kireät ihmiset rynnivät viimehetken ostoksilleen: hyasintteja, joulutähtiä, leluja, kinkkua, stereoita ihan mitä vaan, kunhan on hyvä mieli kaikilla. Vilkaisen hätäisesti avutonta ja alan pilkkoa. Säkenet kirmaavat ja sammuvat. Vaikka ahistaa lähteä, polkaisen Jupiterin käyntiin. Paiskaan oven kiinni. Panen sen puremaan suuren männyn tyveä, eikä siinä kysytä puuvanhuksen tunteita. Kovaäänisistä sopoteltiin tarjouksia ja väliin kilisi kulkuslaulun kopio. Teksti ja kuvat: Juha Taskinen Joulusavotta . Pakkaslumi peittää jäätikön. Tein vain työtäni, josta saan palkkaa elämiseen. En ymmärrä miten pitää olla niin monta sorttia. tulevaa kansallispuistoakin kaadoin kun isäntä ja firman herra käski. Hampaat irvessä, yltiöpäisesti yrittäen revin rikki rakkauden. On rosollia, lohta, karjalanpiirakkaa, silliä, kotikaljaa ja vaikka mitä. Joulupuuro porisee ja mantelikin on varattu. Lähdenkö kotiin, jossa minua kaivataan, vai tekisinkö tulet. Huudan niille, että olokee hiljoo, kohta meinaan kaatuu männikkö. Kymmenen pykälän pakkaslumi pöllähtelee ja sitä näyttää notkuvan taimikonkin taakkana. Mutta miksi joulut ovat niin vaikeita. Kylmä tuulenpuuska hytäyttää vilulla. Metsä ei liiemmin houkuttele, ajatus työnteosta on yhtä tervaksinen. Ovat varmaan jo käyneet ja koristelleet. J oulurauhassa Jouluyön hämärä heittää huppuaan aukon ylle. Räjäytän koko ruumiini. Jouluaattona ... Puruna katkeaa puun side ja narahdellen se kallistuu lappuunsa. Taivaan kansi on tumma ja kirkkaita reikiä täynnä. Istun hiljaa. On jouluaatto ja -mielen pitäisi olla "hyvä, lämmin, hellä". Siinä samassa unohtuu filosofointi. "Ruppee tuuli käymään kansallispuistossa", hihittivät kannon päällä kukkoillen. Mikä minä olen, olenko mikään. Jos alat leimikkoa valita, niin antavat isolla monolla lähöt. Saha valahtaa tuskaisesti, kun puristan siitä täydet irti. Mopo pörpöttää hetken ennenkuin tukehtuu, eikä lähde käyntiin. ANTAKAA MINUN OLLA RAUHASSA, joulurauhassa! oikaisen selälleni. Kotona kinkku kypsyy leivinuunissa. Veto-liito, veto-liito -tahtia se päätyy järven rantakoivikkoon. "Tulkoon valkeus." Tuuli käy takaa. Tänäkin jouluna tuikkii tuhansissa kodeissa saksalaisia ja englantilaisia killuttimia koristeina luoden satojen miljoonien markkojen jouluhohdetta. Puutarhuri, joka vaalii metsää, ottaa minkä luonto antaa rakkaudella, riistämättä metsää ja puita. Ihme etteivät ajaneet pakkaseen. Eilenkin, aaton aattona, olin kaupungissa sahaa korjauttamassa. Hypin tyveltä toiselle kuin alkukantainen peto. Lumpsuttelen kankeissa turvasaappaissani palstapolulle. Aukolla ahdistettuun metsätupsuun lennähtää tiaissekaparvi. Jos minäkin olisin antanut sahan laulaa joululauluja sahaamalla pöydät poikki! Heitän pari kalppia nuotioon. pyristelen pois levottomat ajatukset ja tasoitan hengitystä. .
Onneksi olkoon Jeesus! Tulisit tänne metsään turisemaan nuotiolle. Silloin ne tulevat taivaasta suurella joukolla; tuhansia valkeita pikku jouluenkeleitä leijaa oksien lornitse. Siellä loistaa minun joulupuuni, paras kaikista. Nyrkit lumessa nostan ne hermoille oksille. Tässä olisi tilaa vieressä istua ja kuulumisia vaihtaa. Syntymäpäiväkynttilät Muistan kynttilät repussa. Ja jos tulisit, mistä minä sinut tuntisin. Pitkälläni odotan jotain. vsk. Ja entäs maailman kaikki pienet nälkäiset lapset; millainen joulu Sudanin viattomilla, Brasilian katulapsilla tai vaikka Romaniassa. vaikka "Elä huolehdi kyllä maailma pelastuu" ... On murhetta maailmaan kasaantunut, vaikka on iloakin ja toivoa. Tyyni kalliontaite suojaa joulutuulelta. Täällä metsässä on hyvä kiireettä ajatella. SUOMEN LUONTO 8/90 49. Meidän maapallomme, avaruusrakettimme äiti-maa on tuossa äärettörnyydessä mitätön, olematon. Astelisit käyränokkaisissa nahkasaappaissa nuotiolle, nostelisit susiturkin kauluksia ja vetäisit supihatun syvälle päähäsi. Kynttilän sydän ritisee kosteudesta, mutta syttyy kuitenkin. Ne joulukadut eivät pienillä kengättömillä varpailla kulu. Pienuutensa huomaa katsellessaan taivaalle. Se on kestokulutustavaraa. Tämä pohjolan talvinen hakkuuraiskio ei varmaan liiemmin sinun silmääsi miellyttäisi. Kuka heidät ottaa syliinsä edes jouluna! Kyllä rakkaus ja hellyys ovat kortilla, mutta ei se turha rihkama, johon hukumme. Heiluttelisit Taivaallista leimakirvestäsi ja apteeraisit ajatukseni. Metsä alkaa kohista. Tervaksinen puu pihkuu ja puhisee, se silmäilee sinisiä liekkejä, savu kiertyy silmiin, jotka ovat muutenkin märät. Nythän on Jeesuksen syntymäpäivä, eikä mikään markkinahumun huippu. Otsonikato, myrkyt ja happamat sateet ja ties mitä. Mutta taitaa sinulla olla kiireitä taivaassa ja murheita. tai, että "uskosi on sinut pelastanut" .... Huudan metsään: TULISIT ja tuo vaikka kaverisi Muhamed, teetä on vielä termospullossa! Mammakuusen o ksilta heittyy viereen suuri lumipaakku, säikäyttää. Täällä metsässä näen joka päivä kuinka puut sairastavat. Onko tämä oikea joulu. Jouluyön tuulissa metsä hengittää, latvat taipuvat eikä tähtitaivasta ole enää. Minä olen saanut sentään joululahjoista parhaan elämäni. Ja kylmähän sinullakin olisi, olethan tottunut Siionin maan helteisiin. En näkisi silmiäsi; et tietenkään haluaisi paljastua. Olisi vain oltava hyvät käyttöohjeet aina mukana. Kaikki purkautuu pimeään yöhön. Mutta Jeesus, jos tulisit, niin ojentaisitko kätesi ja sanoisit jotain tuttua, tai mitä tahansa ... Ne laskeutuvat päälleni, sulattavat ahdistuksen ja peittävät minut valkeaan jouluun. Edessä on pitkä tie, jos maapallo meinataan pelastaa. D l l. Laitan ne kallion kupeelle pieneen kuuseen. Luulisin firman leimuurnieheksi. Tuiskun tuomaa lunta lentää nuotioon. Ne harsuuntuvat, oksat kuivuvat alhaalta, jäkälät peittävät yhä enemmän; vihreitä oksia on liian vähän
"Mutta ei liitto ole koskaan unohtanut omimpia asioitaan ja nimenomaan tärkeintä tehtäväänsä, ympäristövalistusta. Yhteyksistä eduskuntaan, puolueisiin, elinkeinoelämään, ministeriöihin ja virastoihin tuli vakiintuneita ja usein myös tuloksellisia. "Luonnonsuojelu vaatii kärsivällisyyttä, asioita on jaksettava pitää lämpiminä. "Lobbailu" ja kabinettivaikuttaminen otettiin mukaan keinovalikoimaan. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat yksi puheenjohtajan suosima keino. Luonnonsuojelu oli murrosvaiheessa, ja merkit luonnon pahoinvoinnista olivat käymassa yhä selvemmiksi. 1970-luvun alkupuolelle saakka valtion ympäristöhallintoa edustivat vain valtion luonnonsuojeluvalvoja ja hänen apulaisensa. Soidensuojelu on yksi esimerkki Rauno Ruuhijärven usein korostaman pitkäjänteisen työn merkityksestä. Laki kunnallisista ympäristölautakunnista saatiin vuonna 1986." Virallisen ympäristöhallinnon kehittyminen vapautti luonnonsuojeluliiton energiaa muihin asioihin; olihan liitto vuosikaudet hoitanut tehtäviä, jotka olisivat kuuluneet viranomaisille. Se työllisti minua 15 vuotta." Soidensuojelutyö lankesikin hänelle kuin luonnostaan, sillä Ruuhijärvi oli etevimpiä suotutkijoitamme. Luonnonsuojelun haasteet kasvoivat koko 80-luvun ajan ja tehtäväkenttä laajentui huimasti. Kun Helsingin yliopiston kasvitieteen apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi valittiin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi huhtikuussa 1978, hän joutui tiukempaan paikkaan kuin arvasikaan. Jorma Laurila Luonnonsuojeluliiton ruorin jättävä Rauno Ruuhijärvi: / 'Vierastan suoraa toirr . vsk.. Vasemmalla prinssi Philip, oikealla Matti Helminen. jeluyhdistyksen antamista tehtävistä oli Kemijoen patoamisaltaiden tutkimustoimikunnan sihteerin tehtävät, kolme pitkää kesää Sompion Lapissa. Tuloksia saadaan monesti vasta 10-20 vuoden aikajänteellä." ''Ympäristöhallinnon perustaminen suuri voitto" 1980-luku alkoi luonnonsuojelussa aallonharjalla. Vuosina 1952-1963 hän liikkui tuhansilla soilla, etenkin Pohjois-Suomessa. Luonnonsuojeluliiton organisoima Y mpäristövuosi 1980 oli menestys, ja se vauhditti koko 80-luvun toimintaa. Liiton edustaja istui lukuisissa valtion komiteoissa. ''Luonnonsuojeluliitto taisi olla 70-luvulla ainut, joka ajoi aktiivisesti ympäristöministeriötä. Luonnonsuojelutyö on pääosin arkista puurtamista lukemattomien pienten asioiden parissa. Sekä jäsenmäärä että vaikutusvalta lisääntyivät huomattavasti. Soidensuojeluohjelman lähes kaikki valtion mailla olevat suot on jo suojeltu, jäljellä on enää 100 000 hehtaaria yksityisten omistamia soita. SUOMEN LUONTO 8190 49. Isotkin asiat etenevät pienin askelin ja vuosien työllä. Sitä olen aina sanonut liiton ensimmäiseksi tehtäväksi, kansalaisten herättelyä; ei vain omien jäsenten, vaan kaikkien jotka voidaan tavoittaa." "Pienet suojelualueet jääneet liian vähälle huomiolle'' Rauno Ruuhijärvi toteaa. "Ensimmäinen silloisen Suomen luonnonsuo12 Luonnonsuojelu etenee Rauno Ruuhijärven mukaan pienin askelin, yhteistyöllä ja kärsivällisyydellä. Ruuhijärven kaudella luonnonsuojeluliitosta kasvoi raskaan sarjan kansalaisjärjestö. Pitkään olimme puhuneet myös kunnallisen ympäristöhallinnon jarjestämisestä. Myös asiantuntemusta vaadittiin entistä enemmän. Työ johtikin viimein tulokseen vuonna 1983. Yhtenä 1980-luvun suurista voitoista Ruuhijärvi pitää virallisen ympäristöhallinnon kehittymistä. Eräiden luontoaktivistien mielestä luonnonsuojeluliitto erkani liiankin kauas kansalaistoiminnasta; se pyrki kabinetteihin ja herraseuraan, kun sen olisi pitänyt kiivetä puuhun, heittäytyä kaivinkoneen tielle tai tukkia ojia. Soilta luonnonsuojeluliikkeeseen Vapaaehtoiseen luonnonsuojelutyöhön Rauno Ruuhijärvi tuli mukaan jo 1950luvulla. Taipaleet taittuivat vuosikausia moottoripyörällä. Ruuhijärvi on keskeisesti vaikuttanut siihen, että soidensuojelu on niinkin hyvässä jamassa kuin se nykyään on. Sen myöntänevät useimmat niistäkin, jotka ovat suoran toiminnan kannalla ja vierastavat hänen maltillista yhteiskunnallista ajattelutapaansa ja perinteistä järjestödemokratiaa kunnioittavaa toimintalinjaansa. Soidensuojelutoimikunnan puheenjohtajuus oli vuorossa vuonna 1964. Rauno Ruuhijärven ansiot luonnonsuojeluliiton kehittämisessä ovat kuitenkin kiistattomat
Suojelu tulee myös jumalattoman kalliiksi, kun on valittu maksun tie." "Rannat ovat suomalaisille herkkä asia. Lääninhallituksille on siirtysuoMEN LUONTO 8/90 49. Suhtaudun täysin kielteisesti erämaiden hakkuisiin, mutta en nähnyt syytä vastustaa lain tuomista eduskuntaan. EteläSuomessa on valitettavasti enää vähän mahdollisuuksia kansallispuistoihin, koska monet alueet eivät enää ole siinä kunnossa, että niistä voitaisiin tehdä järkeviä kansallispuistoja muuttamatta koko kansallispuiston käsitettä.'' Sitä vastoin pienet suojelualueet, jotka ovat usein esimerkiksi uhanalaisten eliöiden suojelussa avainasemassa, ovat jääneet aivan liian vähälle huomiolle. että eniten liittoa ja häntä on kuitenkin työllistänyt kansallispuistoverkon, soidensuojeluohjelman, koskiensuojeluohjelman ja monien muiden suojelualueohjelmien suunnittelu ja toteuttaminen. "Tässä työssä olemme alussa, ja siinä tarvitsemme paikallistason aktiivisuutta. Emme lähde siitä, että rantoja ei saisi käyttää. "Olemme saaneet niihin vuosien varrella huomattavia prosenttisia lisäyksiä, viimeksi tänä vuonna sadan prosentin kasvun. nyt yhä enemmän luonnonsuojelutehtäviä, ja toivottavasti myös kunnat ottavat niitä nykyistä enemmän ja myös kantavat luonnosta enemmän vastuuta. Aika kyllä puhuu poisjätettyjen alueiden puolesta.'' "Suomi ei erämaiden puuta tarvitse. Arvokkaita erämaita jätettiin lain ulkopuolelle, ja osalla suojelluista alueista sallitaan tietynasteiset hakkuut. Kokonaan lakia ei voi tuomita, se on pääasiassa varsin edistyksellinen. "Tässä asiassa olemme auttamattomasti myöhässä. Ruuhijärvi kuuluu luonnonsuojeluliikkeen maltilliseen siipeen ja on luotsannut luonnonsuojeluliittoa yhteiskunnallisessa sopuhengessä. Mutta kun lähtötaso on ollut niin alhainen, on selvää etteivät rahat ole riittäneet." "Jos ostomäärärahat olisivat olleet nykytasolla koko 80-luvun, olisi taattu kohtuullinen toteuttamisaikataulu vanhoille ohjelmille. Suoraa toimintaa Ruuhijärvi ei ole kokenut omakseen, eikä sillä ole hänen mukaansa saatu paljonkaan aikaan. Puutteistaan huolimatta ohjelma on kuitenkin yritettävä saada läpi edes tässä muodossa. Ruuhijärvi pitää lakia kuitenkin luonnonsuojelun kannalta osavoittona. "Perustamatta on enää vain joitain kansallispuistotason alueita. Meillä ei ole puupulaa, vaan puuta on paljon enemmän kuin teollisuus voi käyttää. Suuret luonnonsuojelualueet on hänen mukaansa saatu jo suurimmaksi osaksi perustettua tai ainakin varattua. Erämaaliike on arvostellut kovin sanoin erämaakomitean esitystä ja vastusti lain hyväksymistä sen puutteiden vuoksi. vsk. Sadan vuoden päästä meillä taas olisi luonnonmetsiä tietyssä kehitysvaiheessa.'' Valtion luonnonsuojelualueiden ostomäärärahat ovat olleet esillä joka syksy Ruuhijärven kaudella. "Työtä erämaiden säilyttämiseksi varmasti jatketaan, kun lakiin ei tullut vaatimiamme muutoksia. Omien piiriemme ja paikallisyhdistystemme panos on tietysti ensiarvoisen tärkeä." Lääkkeeksi Etelä-Suomen luonnonmetsien vähäisyyteen Ruuhijärvi esittää niiden luomista alusta pitäen: "Talousmetsiä tai hakkuualueita voitaisiin polttaa ja antaa niiden uudistua luonnonmukaisesti. Rakentamista olisi vain keskitettävä ja ohjattava sen verran etäälle, että itse ranta säästyisi. Aikanaan olisi vaadittu poliittista rohkeutta rantalain säätämiseksi, mutta asia pysähtyi kuin seinään, nimenomaan poliitikkoihin. ;l" 1 Suot ovat Rauno Ruuhijärvelle rakkaita; niihin liittyy monikymmenvuotinen tutkitnus-, opetusja suojelutyö. Uskon että 13. Syrjäseuduilla ei ole myöskään työvoimaa hakkuiden tekemiseksi pehmeillä menetelmillä." ''Rantojensuojelu olisi aikanaan vaatinut poliittista rohkeutta" Rantojensuojelu on Kolin ohella viime aikojen kuumin luonnonsuojelukysymys. "Konsensus ei ole merkinnyt sitä, että luonnonsuojelun tavoitteista olisi olennaisesti tarvinnut tinkiä", hän sanoo. '' Luonnonsuojeluliitto esitti selkeästi joidenkin alueiden laajentamista ja siis tältä osin yhtyi kritiikkiin. mtaa" Rauno Ruuhijärven lähes 13 vuotta kestänyt kausi Suomen luonnonsuojeluliiton johdossa päättyy vuodenvaihteessa. Mutta kun kaiken aikaa nousee uusia, ihan keskeisen tärkeitä ja nimenomaan rahaa vaativia hankkeita, kuten viimeksi rannat ja Koli, olisi tällaisille pystyttävä järjestämään erillisrahoi tus.'' "Erämaalaki on pääasiassa edistyksellinen'' Eduskunta hyväksyi kiistellyn erämaalain marraskuussa. Mielestäni pitäisi ottaa käyttöön vanha suomalainen tapa, ettei kostealle, epäterveelliselle rannalle rakenneta." ''Rantojensuojeluohjelma on luonnonsuojelun kannalta ehdoton mirumiohjelma, ja luonnonsuojeluliitto on esittänyt siihen kymmenittäin täydennyksiä
Enkä ole toistaiseksi nähnyt, että suoralla toiminnalla olisi saatu mitään merkittäviä voittoja, ellei sitten oteta huomioon yleistä vaikutusta mielipiteisiin tai symboliarvoja. Ei sodalla mitään ratkaista, vaan rauhansopimuksin ja neuvotteluin." "Monet asiat yhteiskunnassa etenevät henkilökohtaisten kontaktien kautta. Turhassa innostuksessa tehdään karhunpalvelus hyvälle asialle." ''En haluaisi että suoraa toimintaa tuotaisiin esiin sillä tavalla kuin viime aikoina on tehty. Se on hyvä se." "Ongelmana on enemmänkin se, että omassa järjestössä on separatistisia pyrkimyksiä ja erimielisyyttä toimintatavoista. Luonnonsuojelijoilla tarkoitetaan yhtä lailla luonnonsuojeluliiton jäseniä kuin esimerkiksi vihreän liikkeen ihmisiä, ja soppaan sotketaan vielä meille aivan vieras ekoterroristi. vielä tiedä mitä se tekee, olemme odottavalla kannalla. En usko että kansalaiset ymmärtävät tällaista. ''Ympäristönsuojelussa on pyrittävä vaikuttamaan myös niihin, jotka toimivat luonnonsuojelun vastaisesti tai sen kannalta virheellisesti. "Kyllä työkenttää on kaikille riittämiin ja varsinaisten järjestöjen kanssa olemme kehittäneet selkeän työnjaon, jossa ei ole ongelmia. Pentti Linkola tuodaan muka taustahengeksi. ''Luonnonsuojelu vaatii kärsivällisyyttä. vsk ,. Ketään ei pidä tuomita ennalta viholliseksi. Riittääkö kaikille työtä. Yhteydenottoa täytyy edeltää arvostus ja arvostuksen on oltava molemminpuolista. Se ei ole sitä paitsi edes nimenä onnistunut, sillä moni muukin toiminta on suoraa", Ruuhijärvi sanoo. Greenpeacella on näytön paikka ja kovat paineet. Erityisen pettynyt olen tapaan, jolla eräät päätoimittajat ja kolumnistit ovat siitä kirjoittaneet. Se ei tarkoita sitä, että oltaisiin ennalta henkilökohtaisia tuttuja, vaan että tiedetään kuka on kyseessä. Tuloksia saadaan monesti vasta 10-20 vuoden aikajänteellä." pian olemme kypsiä myös rantalain säätämiseen, kun saksalaiset yhtiöt alkavat mökittää rantojamme.'' Rantojensuojeluohjelma on saanut maanomistajat Ruuhijärven mielestä aiheettomasti paniikkiin. Laaja soidensuojeluohjelma toteutui pääosin 1980-luvulla. En tiedä olenko koskaan niin pettynyt eräiden kirjoittajien ammattitaitoon kuin tässä asiassa." '' Asioita viedään eteenpäin yhteistyöllä" Rauno Ruuhijärvi on siltojenrakentaja, joka ei kaihda konsensusta. Moottoripyörän satula vaihtui myöhemmin soidensuojelutoimikunnan puheenjohtajuuteen. ~----------------------------------~~ Moottoripyörä kiidätti suotutkijan 1950-luvulla tuhansille soille. "Omat keinoni ovat olleet paljon monipuolisempia, vaikkakin ovat tavallisia demokraattisia keinoja. Ei esimerkiksi Koijärveä pystytty suojelemaan suoralla toiminnalla, ja Talaskangaskin on vielä suojelematta." "Spontaaneihin hankkeisiin usein liittyy se, että ne jotka niitä ajavat, pitävät asiaansa maailman tärkeirnpana. Tällainen käsitys helposti kuitenkin kansan keskuuteen syntyy." "Sellaiset suoran toiminnan muodot kuin esimerkiksi sannan lapioiminen toisen portaille osoittavat lähinnä vain huonoa käytöstä. Vain rakentamisesta on luovuttava.'' "En ymmärrä sitä, että omat arvostelevat eniten" Luonnonsuojeluliitto on vuosien varrella saanut myös kilpailijoita: Maailman Luonnon Säätiön toiminta on laajentunut, Greenpeace on perustanut haarakonttorin Suomeen, erilaisia luonnonsuojelun yhden asian liikkeitä syntyy vähän väliä. Ranta kun vielä nimenomaan voi jäädä asianomaisen omistukseen, ja käytön rajoituksista korvataan kunnolla. Talaskankaankin rinnalla on monta muuta arvokasta vanhojen metsien aluetta, jotka koko ajan uhkaavat tuhoutua. Luonnonsuojelussa on kuitenkin jonkun aina nähtävä kokonaisuus. On tärkeätä pystyä kuuntelemaan toista ja olemaan SUOMEN LUONTO 8/90 49. Ihmiset jotka lukevat vain otsikot ja hieman tekstiä, menevät täysin sekaisin. Uskon että suhtautuminen muuttuu myös rantojensuojelussa, kunhan omistajat näkevät millä tavoin näitä alueita hankitaan. He sekoittavat tarkoituksella kaikki asiat. Tämä on kylmä totuus. Ei saa synnyttää käsitystä, että tällä nyt hoidetaan jokin asia pois. Hän uskoo suhtautumisen kuitenkin muuttuvan tässäkin asiassa: "Tänä päivänä ne, jotka omistavat esimerkiksi soidensuojeluohjelmaan kuuluvia soita ja tarjoavat niitä valtiolle, suhtautuvat asiaan kuin lottovoittoon. Greenpeacesta emme 14 "' ] Ul g_ C. Senkin ymmärrän, mutta sitä en ole koskaan ymmärtänyt, että kaikkeen mitä me teemme suhtaudutaan niin kovin kriittisesti.'' "Miksi ei täydennettäisi omilla suunnitelmilla ja keinoilla järjestön toimintaa ja hyväksyttäisi ihmisten erilaisuus myös luonnonsuojelutoimissa?'' "En koe suoraa toimintaa omakseni'' "Minulle on aina ollut vierasta toiminta, jota nykyisin kutsutaan suoraksi toiminnaksi
Minuun on varmasti esimerkiksi metsähallituksesta otettu yhteyttä yhtä monta kertaa kuin minä olen ottanut sinne.'' "Hyvin usein tämä monien pahana pitämä konsensus on merkinnyt sitä, ettei luonnonsuojelun tavoitteista ole ainakaan oleellisesti tarvinnut tinkiä." ''Poliittinen uskottavuus on säilytettävä'' Eduskunta on Rauno Ruuhijärvelle tuttu paikka. ''Yhteyksien solmiminen eduskuntaan 80-luvulla on ollut liiton kannalta merkittävää, koska ne avasivat poliittisen vaikuttamisen kanavan. Aktiiviluonnonsuojelija tosin ehtii luontoon paljon harvemmin kuin haluaisi. Pisteet on kerännyt joku muu, mutta sen me olemme mielihyvin sallineet." Suhteessa eduskuntaan ja puolueisiin yleensä on Ruuhijärven mukaan välttämätöntä, että poliittinen uskottavuus säilyy. voitu käyttää hyväksi lukuisissa tärkeissä ympäristökysymyksissä, kuten maa-aineslakia, koskiensuojelulakia ja monia kansallispuistolakeja hyväksyttäessä.'' "Työ on ollut paljolti sellaista, jota on tehty julkisuuden ulkopuolella aivan luonnollisista syistä. Ennen eläkkeelle jäämistäni haluaisin saada myös nämä asiat kuntoon." Aktiiviluonnonsuojelija ehtii luontoon paljon harvemmin kuin haluaisi. Eräs suoraan toimintaan liittyvistä sloganeista on se, että demokratia ei toimi. "Itse olen jo jonkin aikaa ollut sitä mieltä, että luonnonmetsien säilyttämiseksi kannattaa tehdä työtä rajan takana, koska siellä luonnontilassa olevia metsiä on vielä paljon. "Mielenkiintoista on etenkin se, että meidän kannaltamme tärkein alue Neuvostoliitto on avautunut. Työtä riittää ilmansuojelussa, Itämeren puhdistamisessa ja suojelualueiden luomisessa itärajan taa." Erityisesti Ruuhijärveä askarruttaa itärajan takaisten luonnonmetsien suojelu. Laatokalla on Sortavalan hieno saaristo, joka on saanut olla 50 vuotta lähes koskemattomana.'' "Se on tätä samaa Fennoskandiaa ja siellä on samaa eliöstöä, ja näyttää siltä, että siellä ei tarvitse näperrellä." "Neuvostoliitossa on toistaiseksi pohjoisen havumetsävyöhykkeen suojelu hoidettu huonosti. Siihen laskevalla Ileksa-joella hieman pohjoisempana on Uudenmaan läänin kokoisella alueella luonnonmetsiä, joissa kirves ei ole koskaan käynyt. Myös luottamustehtävät jatkuvat. Hänen salkkunsa sisäpinta on vuorattu eduskunnan vierailutarroilla. Rauno Ruuhijärvi täytti syyskuussa 60 vuotta. Olen onnistunut saamaan hyviä kontakteja ja monia hyviä hankkeita on yhteisesti vireillä." Ruuhijärvi maalailee luonnonystävän sielua hiveleviä näkymiä: "Paanajärvelle on suunnitteilla 160 000 hehtaarin suojelualue, samoin Äänisen taakse Vodla-järvelle on vireillä suuri suojelualue. "Minulla on hiukan huono omatunto, sillä olen puheenjohtajavuosinani jonkin verran joutunut laiminlyömään oppilaitani ja yliopistotyötäni. ·•· Luonto on Rauno Ruuhijärvelle sekä harrastus että työ. "On syntynyt aivan väärä kuva, että koko Neuvostoliitto, jossa on kymmenesosa maapallon maa-alasta, on pilattu. Tämä ei koske vain Karjalaa, Arkangelin aluetta tai Komia, vaan myös Siperiaa." Suojelumahdollisuudet ovat vielä hyvät, vain vähän on menetetty. "Emme saa leimautua poliittisesti, emmekä pyrkiä minkään ryhmän erityissuosioon, vaan on annettava asioiden puhua puolestaan. paneutua kirjallisiin töihin, mahdolllisesti ympäristönsuojelun oppikirjan kirjoittamiseen. Olen toista mieltä, ainakin ympäristöasioissa se on eduskunnassa toiminut erinomaisesti." ''Avainasemassa tässä on ollut eduskunnan luontoja ympäristöryhmä, jonka sihteerinä luonnonsuojeluliitto toimii. Olen paljon ammentanut tutkimusvuosistani, jolloin liikuin tuhansilla soilla, erityisesti PohjoisSuomessa.'' D 15. Tässä suhteessa se ei ole menetetty kuin pieniltä osiltaan", Ruuhijärvi tähdentää. Hänet on juuri määrätty Helsingin yliopiston ympäristökoulutustoimikunnan puheenjohtajaksi, ja työ Suomen ja Neuvostoliiton ympäristönsuojelun sekakomission luonnonsuojelutyöryhmän puheenjohtajana jatkuu. Luontoryhmän ansiosta vaikutusmahdollisuudet ovat huomattavasti lisääntyneet. valmis keskusteluun. "Aion tulevina vuosina liikkua luonnossa enemmän ja syventää vielä luonnontuntemustani. Luonto ja kirjoittaminen kutsuvat Vaikka Rauno Ruuhijärvi nyt jättää luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan tehtävät, ei hän kokonaan luovu luonnonsuojelusta. Tämän ovat kaikki eduskunnassa hyvin ymmärtäneet." Katseet itärajan taa Luonnonsuojeluliiton näkökulma on vuosien varrella laajentunut omasta maasta maailmanlaajuisiin mittoihin. Liitolla on jopa oma suojelukohde Nigeriassa. . . Itse olen siirtänyt osan tästä harrastuksestani Neuvostoliittoon.'' "Meillä on paljon kokemuksia näistä asioista, ja Neuvostoliitossa toivotaan apua ja asiantuntemusta. Hän aikoo mm. Kasvihuoneilmiö, otsonikato, sademetsien pelastaminen ja kehitysyhteistyön ongelmat ovat myös liiton toimialaa. Liitolla on ollut arvokas paikka, jota on SUOMEN LUONTO 8/90 49. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän haluaisi antaa enemmän aikaansa myös kasvitieteen laitokselle ja johtamalleen Lammin biologiselle asemalle. vsk
Sittemmin se toimi DDR:n maatalouakatemian laitoksena. vsk.. On helppo itse valmistaa, sanotaan kirjassa. Ainakin tulisi puistikon ja metsien välille kasvattaa puukujanteita, jotka siuloina johdattaisivat linnut paratiiseihinsa. Nykyään luonnonsuojelussa korostuu eettinen puoli. Seebachin lintusuojeluasema sai jo 1908 valtiollisesti virallisen statuksen. Hyvä niin, vaikka olisi taktisesti viisasta muistuttaa epäilijöille ja vallanpitäjille myös hyötyseikoista. Muutaman vuoden välein pensaat leikataan, jotta niihin kehittyisi pesän kiinnitykseen sopivia oksankiehkuroita. Se kalskahtaa jotenkin vanhanaikaiselta huolelta, nykyään niitä seikkoja harvemmin surkutellaan. Nykyään tuntuu avopesijöiden suosiminen väistyneen kololintujen auttamisen tieltä. Hans von Berlepsch (1857-1933) oli Burg Seebachissa asunut vapaaherra. Toisin kuin moni muu saksalaisen junkkeriaatelin edustaja Berlepsch surkutteli sotia ja omistautui lintutieteelle. . Täydellisyyttä tavoitteleva vapaaherra arveli, että luontoa voidaan korvata vain luonnon itsensä tai sen tarkan kopion avulla. Silti ei uuttuasioissakaan aivan oikein menetellä. Teos oli ilmestyessään kovasti edellä aikaansa. Tekijän keksintö on lintusuojelupuistikko. Siksikö että ympäristön totaalinen muuttaminen ylittää ne pahuudessaan monin verroin. A vopesiä ja koloja Linnunpöntöt ovat kaikille tuttuja, mutta kirjoittaja muistaa myös avopesijöitä. tiheikköjen vihaamista. Hän tutki Paraguayn viidakkoja myöten tikankoloja todeten, että aina toistuu maljamainen perusmuoto. Erityisesti von Berlepsch paheksuu metsänhoidon uusia virtauksia, kelopuiden ja 16 Varhaisnuoruuteni vaikuttavimpia lukuelämyksiä oli Hans von Berlepschin teos Yleinen lintusuojelu, Eino Kärjen suomennos alkujaan 1899 ilmestyneen kirjan, Der gesamte Vogelschutz, seine Begrtindung und Aufftihrung aus wissenschaftlichen Grundlagen, kymmenennestä painoksesta. Lentoaukko kohoaa sisään mennessä hiukan ylöspäin, ettei sadevesi valu poikasten turmioksi. Maapallon ei siis tarvitse tulla sellaiseksi kuin se oli ennen muinoin, sen täytyy vain paikka paikoin tulla edes jossakin määrin sovelletuksi eri lintulajien elinehtojen mukaisesti." Hyödyn ja siveyden vuoksi von Berlepsch jakaa lintusuojelun motiivit kahteen ryhmään. Pikkulepinkäiset viihtyivät mainiosti. Erikoisesti von Berlepschiä kiinnosti alkuperäisen ja muuttuneen luonnon ero ja ihmisen vaikutus lintuihin. Suomalaista saavutus voi hymyilyttää, mutta kannattaa muistaa, että räkättirastas oli ainakin tuolloin Thtiringenin leveysasteilla eksoottinen pohjoinen laji. "Meidän ei tarvitse ajatella niitä aikoja, jolloin nykyiset viljelysmaat olivat synkkien metsien peittäminä, joista linnuille löytyi lukemattomia pesäpaikkoja ja talviruokaakin yltäkyllin, riittää vallan hyvin, jos ajattelemme, miten monta sopivaa oleskelupaikkaa linnut ovat menettäneet ainoastaan viime vuosisadan aikana." Kirjoittaja kiinnittää huomiota sähkölinjojen ja majakoiden tuottamiin vahinkoihin. teltiin oma puistomallinsa. Ainakin vuosisadan alun Saksassa näyttää asialla olleen kannatusta ja tekijän esittämien tilastojen valossa myös toivottua tulosta. Kirjoittaja ei vaadi paluuta menneeseen, vaan vahinkojen korvaamista: "Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta lintu ei yleensä ole kovinkaan riippuvainen vanhoista tottumuksistaan; se mukautuu uusiin oloihin helpommin kuin luullaankaan. Heidän työnsä on von Berlepschin mielestä arvokkaampaa koska se on laajempaa, mutta takaa samalla hyötynäkökohtien toteutumisen. Hyötyyn tähtäävään suojeluun kuuluu ennen muuta talviruokinta, pienten ja keskisuurten lintujen (tiaiset, kottaraiset) pöntöt sekä haukkoja varten pellolle pystytetyt istuintelineet. Siis luonnonmukaista tuhoeläintorjuntaa parhaimmillaan. Jotkut suojelevat erityisesti hyönteissyöjiä, pöllojä ja joitain haukkoja koska ne vähentävät tuholaisia. Lintusuojelupuistoa ei pitäisi perustaa aivan keskelle peltolakeutta vaan jonnekin metsän vaiheille. Tutkimusmatkoja hän teki Etelä-Eurooppaan, Puolaan, Pohjois-Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Kuinka suuri lintusuojelullinen ja myös työllistävä vaikutus olisikaan, jos valtion, kuntien ja suuryritysten metsiin myrkynkylvön sijasta ripustettaisiin systemaattisesti linnunpönttöjä. Mitähän vapaaherra sanoisi nykysuomalaisesta ''metsätieteestä". Pensaita voi käsitellä sopivasti leikkaamalla kaikkialla. Osa ihmisiä suojelee lintuja asian harrastuksesta, eettisistä lähtokohdista, siveellisesti, kuten Kärki suomentaa. Varmaan linnut jonkin verran häviäisivät myrkyille tehokkuudessa, mutta olisivat toisaalta jo valmiina paikalla ennen kuin sanottavampi tuho olisi päässyt puhkeamaankaan. Vapaaherra kertoo ylpeänä kuinka on saanut myös räkättirastaat viihtymaan Seebach-linnan alueella. Kekseliäisyyttä voitiin käyttää muuallakin, esimerkiksi erään ratavallin reunat istutettiin pitkältä matkalta täyteen orapihlajaa. Myös peltopyille suunniVasemmalla isotikan pesiikolo ja oikealla sen muotoa mukaileva Berlepschin pesäpönttö. Hannu Niklander Siveellistä lintujensuojelua Talviruokintaan oiva hessiläinen ruokamaja. Suomennos painettiin Porvoossa 1928. Kotitilukset Langensalzassa (Erfurtin piirikuntaa) tarjosivat mainion kokeilukentän. Pönttöjä ripustetaan uutterammin kuin leikataan pensaita. Namä havainnot otettiin huomioon SUOMEN LUONTO 8/90 49. Ruusuaidan sisälle varataan ehkä puolen hehtaarin alue, jolle istutetaan pensaita, erityisesti orapihlajaa
Mukana seurasi takuutodistus, että kyseessä on aito berlepscher Nisthöhle, pesäonkalo. Mukava resepti on vaikka seuraava: Kuivaa, murennettua leipää kuivaa, murennettua lihaa hampun siemeniä hampun siemeniä murennettuna unikon siemeniä hirssiä kauroja seljapuun marjoja, kuivia 50 gr auringonkukan siemeniä 50 gr muurahaisen munia 50 gr 1000 gr 1 kilo kuivasekoitusta, 1300 gr rasvaa. Silti sietäisi berlepschiläisiä pönttöjä taas kokeilla. Hannu Niklander on karkkilalainen kirjailija. ''Tapettujen rmrnen hännät riippuvat kokoushuoneiden seimen koristeena.'' Saattaa kuulostaa huvittavalta, mutta ainakin on kyse järkevämmistä jahtimuistoista kuin vaikka hirvensarvet. Tässä on taannuttu aika tavalla. . Näiltä osin teoksen asennemaailma on eniten vanhentunut. Varmaan niin on Thuringenissä ollut ja hävitysohjeet osuneet paikalleen. :--~. Toisaalta hän kyllä kirjoittaa yhdistystoiminnasta. Suomen ilmastossa lämpöenergian säästö olisi vielä tärkeämpää kuin Saksan talvessa. . Se sytytti nuoressa lukijassa elinikäisen harrastuksen. Mutta entä varpuset. Hiililämmitteisessä ruokalaatikossa seos voidaan kantaa salon etäisiinkin uumeniin. Myös tervapääskyt saivat omansa. -:-. Vai tapetaanko koulupojan ja mökinmummon lintuharrastus vaatimalla liian kunnianhimoisia laitteita. Berlepschiläiset soivat linnuille lämpimimmän talviyösuojan. Alan klassikko Tietysti Hans von Berlepsch oli aikansa lapsi, preussilaisen täydellisyyden edustaja luonnonsuojelualalla. Mutta nykyään rupeaa varpunenkin vähenemään Suomen maaseudulta. :-· .. Kerrotaan myös luonnonsuojelijoiden Saksassa perustamista kissanhävitysyhdistyksistä. Sulaa ruokaa kaadetaan oksille, onne se jähmettyy lintujen syödä. Ruokaa silloin kuin tarvitaan Pesänrakennuksen ohella berlepschiläisen lintusuojelun kulmakiviä on oikea talviruokinta. Myös pönttöjen puhdistukseen kiinnitetään paljon huomiota. ;·~':. vsk , 1--------------------1 1 :--:·~·:. Tekijä kertoo tutkineensa maksimiläpömittarilla eri tyyppisten pönttöjen lämpötiloja. Suomessa pesäonkaloita tuotti lisenssillä Kajaanin Puutavara 0/Y. Enää ei näätiä ja varpushaukkoja pyydystetä lintusia uhkaamasta. kun ruvettiin tuottamaan teollisesti Berlepschin pönttöjä. Hän ei aina nähnyt muuta faunaa linnuilta. Kirjassa on lukuisia ohjeita uuttujen ripustamiseksi. Tekijä esittelee leikkimökin kokoisia ruokamajoja, ruokintakelloja sekä yksinkertaisen ruokapaikan, oksanpätkän johon on vieri viereen porattu reikiä. Luonnonmukaisin, joskaan ei aivan ilmastovarma ruokintamenetelmä on ruokapuu, hyönteistoukkien asuttaman havupuun jäljennös. kerran aloitettua ruokintaa keskeytetä. Lautakyhäelmiä myydään luonnonsuojelukaupoissakin, ja pyöreään puuhun poratut ovat tasapohjaisia ja usein helposti lahoavaa koivua. Kirjassa esitellään kaksi kissanloukkumallia, joilla otus voidaan pyydystää ellei ampumista pidetä mukavimpana ratkaisuna. Pitemmälle ehtineille luonnonsuojelijoille Hans von Berlepschin teos on luettava kirja, paluuta alan alkulähteille, yllättävän tuore klassikko. Palikka kiinnitetään puuhun lumelta suojaan ja alaviistoon osoittavat reiät täytetään ruokatahnalla. 17. Feodaaliherran taustastaan käsin hänen oli vaikea ymmärtää ettei kaikilla ole läheskään samoja taloudellisia edellytyksiä hyvän harrastuksen kehittämiseen. Isä selaili kirja-aarrettani, silmäili uljaan Seebach-linnan piirrosta ja sanoi että ymmärräthän sinä, että semmoisella sedällä joka tuolla asuu on paljon enemmän rahaa kuin meillä. Niinköhan kävi. Meikäläisissä oloissa vaatimukset eivät ole ainakaan lievempiä. von Berlepsch puhuu vanhanmallisista lautapöntöistä, jotka onneksi ovat väistymässä. :-:. Kumminkin, Yleinen lintusuojelu oli innostavaa luettavaa kuusikymmenluvullakin. Eli tapetaanko linnut jäätävän pyryn jälkeisenä aamuna kun kelvottomien vehkeiden ruoka on jäässä. Suomessahan näkee todella ilmastoalttiita lintulautoja, jotka toisaalta kyllä säännöllisesti hoidetaan. Juuri lautakyhäelmiähän vastustettiin. Valettiin sementtisiä pesäkiviä, joita käytettiin isoissa taloissa tiilten lomassa. Tietysti lautapönttö on halpa ja parempi kuin ei mitään. Meille ei hankittu edes vaatimattomampaa Hilbersdorfin ruokamajaa. Tekijä näkee ne todellisina kiusankappaleina, jotka ylivoimallaan valtaavat pöntöt ja ruokintapaikat. Lintujen viholliset Kolmas berlepschiläinen pääkohta on lintujen suojelu vihollisilta. Pohjassa oli pieni reikä, joka vastasi luonnon lahoa puuydintä. Kannattaa huomata ettei käytetty yleisempää linnunpönttö-sanaa der Nistkasten, pesälaatikko tai -kirstu. Siitä valui kosteus pois. Hyötyä tavoittelevan lintusuojelun kohdalla se on hyvinkin voinut muistuttaa karjanjalostusyhdistysten toimintaa. 150 gr 100 gr 200 gr 100 gr 100 gr 100 gr 100 gr Jos puu sijaitsee kaukana, on syytä pitää ravintoaine matkan ajan lämpimänä. ":'.• ·-Ruokapuun oksi/Je kaadetaan kauha~ta sulaa r~--:intoseo_sta, joka jähmettyy lintujen syötäväk~1._ ~uo~a s~1lYY_, ku/J~tuksen ajan lämpimänä vaikkapa hiililsmmitteisessä laatikossa. Pahimpana lintujen vihollisena von Berlepsch pitää kissaa, eikä väärässä olekaan. Tärkeää on etteivät lumi ja huurre peitä lintujen ruokapöytää samoin kuin ettei SUOMEN LUONTO 8/90 49. Poikasena katselin haaveillen hessiläisen ruokamajan kuvaa. Jos puu on vino, sadeveden välttämiseksi pönttö laitetaan aina mieluummin etukuin takakenoon. Talviruokintapuheenvuoron hankalin puoli on taas täydellisyyden ja arkielämän ristiriita. Pönttöjä valmistettiin viittä kokoa. Mitään ortta ei lentoaukon eteen laitettu, se auttaisikin vain pesärosvoja
Se herättää kysymyksen: miten ne selviävät. Lapintiainen on liikkeissään eteläisiä tiaislajeja rauhallisempi; se ei turhia hosu. 18 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Niiden eloisuus on voimakas vastakohta kylmän pakkaspäivän ankaruudelle. vsk ,. Tiaisten talviparvi. Lapin ciaisparvissa on usein mukana tiainen, jolla on ruskea päälaki ja iso leuka/appu: lapintiainen. Heikki Willamo iarsnarven talvi Korkea piiskutus rikkoo lumisen metsän hiljaisuuden. 41 Taukoa pitävä retkeilijä saa usein tarkkailla hömötiaisen puuhia aivan vierestä ja lintu onkin monen hiihtäjän tuttu, Tiaisparvessa hömötiaisia on usein enemmistö. Pienet linnut hyörivät kuumeisessa ravinnon etsinnässä, pyrähtelevät puusta puuhun ja ovat pian poissa
. E ~ ~ SUOMEN LUONTO 8/90 49. .. Yhdeksängrammainen kuusitiainen on pienin tiaisemme. IL..__.,j ~ Töyhtötiainen on tiaisparven korein jäsen. Aitona havumetsien asukkina se vilistää töyhtöineen visusti metsien sisuksissa eikä mielellään lähde ylittämään aukeita. Havumetsiemme tiaiset, hörnö-, töyhtö-, lapinja kuusitiainen ovat periaatteessa paikkalintuja. Vanhat, jo pesineet yksilöt elävät reviirillään ympäri vuo19. ~ .. Niitä voi nähdä tiaisten sekaparvissa, mutta usein ta/itiaisilla on omat parvensa. Pirteä kuusitiainen on lakkaamatta liikkeessä; kuusenkävyistä lähtevät siemenet vauhdilla, kun se kieppuu latvassa. Ta/itiaiset viihtyvät talvisin asutuksen ja lintu/autojen punsse. vsk
Lapintiainen esiintyy Lapin eteläpuolella lähinnä vain itärajamme tuntumassa, joten nämä kaksi lajia eivät toisiaan kohtaa. kahakointia ei juuri esiinny. Sekaparvia Talvisessa tiaisparvessa on useampia lajeja, muttei koskaan kaikkia neljää metsälajia. Kuusitiaisen levinneisyys rajoittuu maamme eteläpuoliskoon ja länsirannikolle. Töyhtötiainen on tyypillisimpiä paikkaja metsälintujamme. Ne piilottavat ruokapalat näennäisen sattumanvaraisesti paikkoihin, joista ne normaalisti etsivät ravintonsa. Vain lähes koko maamme yli levinnyt hömötiainen on tiaisparvien jokapaikanjäsen. Ruokaa kätkiessään tiaiset eivät tee varastoja siinä mielessä kuin esimerkiksi närhi. Havumetsien tiaiset aloittavat talvivarastojen teon jo kesällä. Nimensä mukaisesti kuusensiemeniä välttämättä tarvitseva kuusitiainen vaeltelee runsaimmin hyvien käpyvuosien jälkeen. Nuoret linnut vaeltavat ensimmäisenä syksynään vaihtelevalla innolla, lajista riippuen. Kun talven lumet ja pakkaset saapuvat, ovat varastot lintujen toimeentulon koko turva. Lajeilla on suuria vaellusvuosia harvoin, vain kaikkein suotuisimpien pesintäkesien jälkeen, jolloin kannat ovat paisuneet ylitiheiksi. Lehtimetsiä ja kulttuuriympäristöjä suosivat talija sinitiainen ovat puolestaan osittaismuuttajia. Kullakin parvella on oma reviirinsä, jota puolustetaan naapureita vastaan. Tiaisten lisäksi parviin liittyy usein jokunen hippiäinen ja puukiipijä. Tiaiset eivät muista kätköjensä paikkoja. vsk .. Syykin on selvä: ravintovarastot. Talitiaiset hakeutuvat pihojen ja puistojen ruokintapaikoille, joissa niillä on usein seuranaan muutama sinitiainen. Hömötiainen ja pohjoisen lapintiainen lähtevät joskus vaelluksille, mutta liikehdintä ei koskaan ulotu aavan meren yli. Tiaisten korkeat varoitusäänet muistuttavat toisiaan ja linnut reagoivat yhtä herkästi sukulaisten kuin lajitoveriensakin hälyytyksiin. Varastojaan tiaiset siirtyvät käyttämään vähitellen syksyn edetessä. Linnut pitävät talvi päivän liikkeessä den. Nuoret yksilöt siirtyvät yleensä vain lähimmille vapaille reviireille ja karttavat kauemmaksikin vaeltaessaan suurempien aukeiden ylittämistä. Kolmen lajin parvet ovat jo yleisiä, mutta Keski-Suomen ja Lapin parvissa lajeja on ainoastaan kaksi. Syksyn mittaan siihen liittyy vaeltelevia nuoria, jotka aloittavat heti kuumeisen varastojen teon. Parveutumisesta on talvella selvä hyöty. Osa kannasta siirtyy talveksi meren yli, osa kerääntyy jopa satapäisiksi parviksi suotuisille taJvehtimispaikoille. Useiden silmäparien pitäessä vahtia ei yhden yksilön tarvitse jatkuvasti pälyillä varpuspöllön tai varpushaukan yllätyshyökkäystä. Erikoistumisen edut Sekaparvessa eläminen synnyttää lajien välistä kilpailua, etenkin kun tiaiset käyttävät kuta kuinkin samaa ravintoa. Rajat ovat ilmeisen selkeät eikä niitä ylitetä. Talviparven rungon muodostavat reviirillä pesineet aikuiset linnut. Ravinnon etsinnässään tiaislajit ovat erikoistuneet SUOMEN LUONTO 8/90 49. Kuusitiainen on kuuluisa joukkovaelluksistaan, jolloin tuhannet ja taas tuhannet linnut ulottavat retkensä aina Keski-Eurooppaan saakka. Talija sinitiaiset eivät kerää ruokaa tålven varalle, niinpä niiden on etsiydyttävä ravinnon äärelle. Niillä ei olisi selviytymisen mahdollisuuksia talvisessa metsässä. Metsätiaiset talvehtivat metsissä reviireillään, kun taas talitiaiset katoavat sieltä viimeistään 20 vuodenvaihteen pakkasilla. Suomen kautta vaeltavat silloin myös Neuvostoliiton metsissä kuoriutuneet linnut. Varastojen tekemisen myötä tiaiset parveutuvat. Lyhyen päivän aikana on jokainen hetki käytettävä tarkoin ravinnon hakemiseen, jotta pitkästä kylmästä selviäisi. Varastoja talveksi Vaikka metsänreunojen lintulaudoilla käy myös havumetsien tiaisia ja toisaalta metsässä kiertelevän parven jäseninä on joskus talitiaisia, on jako yleensä selkeä. Reviirien suuruus vaihtelee metsän laadun ja sijainnin mukaan, mutta keskikoko liikkunee parinkymmenen hehtaarin tietämissä. Pieni sinitiainen ei tahdo kestää kovia pakkastalvia. Suurimmat sinitiaisparvet löytyvät kuitenkin laajoista rantaruovikoista, joiden kätköistä linnut ovat tottuneet talviravintonsa hakemaan. Ne keräävät siemeniä, joista suosituimpia ovat havupuiden ja pillikkeiden siemenet, katajanmarjoja, palloiksi puristettuja pikkuhyönteisiä ja hämähäkkejä sekä hyönteistoukkia ja -koteloita. Ruokapalat ne piilottavat kaarnan rakosiin, oksiston jäkäliin tai neulasten väleihin, ja niitä kertyy tuhatmäärin. Jokaiseen piiloon tulee nimittäin vain yksi siemen tai hyönteispallo. Parvien kohtaaminen rajavyöhykkeellä johtaa hetkelliseen, kiihkeään sirinään, mutta Sinitiainen on tuttu linculaudoilca, mutta monet sinitiaiset viettävät talvensa järviruokoviidakoissa
Pakkasen paukkuessa neljänkymmenen asteen tietämissä, voi lämpötila onkalossa · olla parikin kymmentä astetta ulkoilmaa korkeampi. Tällöin niiden ruumiinlämpö laskee jopa kymmenen astetta päiväistä alhaisemmaksi. Hippiäinen on pienin ja kevyin talviparven jäsenistä. Kymmenen gramman höyhenpallot lähes kahdenkymmenen tunnin yössä, jolloin pakkanen voi pudota reilusti kolmenkymmenen asteen huonommalle puolelle. Lapintiaisesta ei ole tietoa samalla tavalla kuin eteläisen Suomen lajeista. Parven liikkuessa reviirillään valitsevat vahvimmat yksilöt ensin ruokailupaikkansa. Puukiipijä hankkii elantonsa kiipeämällä puunrunkoa ylös ja kokeilemalla kaarnankolot käyrällä nokallaan löytyisikö herkkupala. Pieni kuusitiainen on erikoistunut puiden latvaosiin ja oksien kärkiin, oissa se usein roikkuu selkä alaspäin. Talvimetsässä kävellessäni en koskaan lakkaa ihmettelemästä tiaisten kykyä selviytyä. 21. Viisigrammainen hippiäinen on Suomen pienin lintu. Tämä havumetsien "kolibri" suristelee oksankärkien ympärillä syötävää neulasten väleistä napsien. Se kuitenkin riittää rajoittamaan lajien välistä kilpailua. Nämä luvut eivät toki ole suoraan verrattavissa talvitappioihin, mutta jonkinlaisen viitteen ne asiasta antavat. Ne liikkuvat puiden eri osissa ja suosivat osittain eri puulajeja. . Kaikkein härnmästyttävirnrnältä tuntuvat Pohjois-Suomen hömöja lapintiaisten suoritukset. Niillähän ei kaamospäivän hämärääkään ole kuin muutama vaivainen tunti. Töyntötiainen puolestaan selviytyy viidellä poikasella. Hippiäisen näkee usein räpyttelemässä kolibrimaisesti paikoillaan kärkisilmuja tutk imassa. Paksujen oksien alapinnat ovat hömötiaisen valtakuntaa. Paitsi varastojen tekoon perustuu tiaisten selviytyminen kykyyn vaipua yöksi jonkinlaiseen horrostilaan. Linnun nimi jo kertoo sen viihtyvän parhaiten juuri kuusessa. Yöpymistavat sekä tietenkin erinomaisen 'tuuhea höyhenpuku auttavat pieniä lintuja säästämään lyhyen päivän aikana kerättyä energiaa niin paljon, että ne selviävät kylmistä öistä. vsk . Näin ollen "sattumanvaraisesti" piilotettu ruoka hyödyttää lähinnä omaa lajia ja koska yksilöitä ei parvessa ole kovin monta, koiSUOMEN LUONTO 8/90 49. Sen näkee usein myös lehtipuissa koivuissa ja lepissä joissa linnut kieppuvat taitavasti kuin urpiaiset. Pitkällä nokallaan se kaivelee kaarnanrakoset ja halkeamat yltäen paljon syvempiin koloihin kuin hömötiainen. Talvikantojen tuhoutuminen ei siis merkitse lajille kuolemantuomiota, vakavaa suoneniskua kylläkin. Vaikeinta aikaa ovat vuodenvaihteen tienoille ajoittuvat, kovat pakkasjaksot, jolloin päiväkin on lyhimmillään. Hömötiainen liikkuu puiden keskiosissa, oksien tyvillä ja muista tiaisista poiketen paljon rungolla. Varastot ovat kuitenkin silloin vielä täydet ja linnut ovat kesän jäljiltä hyvässä kunnossa. Yöpymisonkaloistaan tiaiset lähtevät heti, kun pimeä vaihtuu hämäräksi. Koko päivä kuluu kiireisessä ravinnonhaussa ja yöpymispaikkoihin ne palaavat iltahämärissä. tuu hyötyä myös kätkijälle itselleen. . Näitä eroja voi aavistella vertailemalla poikastuottoja toisunsa. Lintumaailmamme kääpiö on kuitenkin varautunut iskuun siten, että osa hippiäisistä muuttaa joka talvi etelään. Töyhtötiainen haeskelee ruokaansa muita naisia alempaa, puiden keskija alaoksilta. Normaalitalvina tiaisista kuolee lähes puolet; kaikkein ankarimpina saattavat tappiot olla kolmen neljäsosan luokkaa ja hippiäiset tuhoutuvat tyystin. Kuusitiainen pesii useimpina kesinä kahdesti ja saattaa maailmaan vajaat parikymmentä poikasta. Lisäksi linnut hakeutuvat yöksi ahtaisiin lumionkaloihin ja lumihan on tunnetusti hyvä eriste. Päivän piteneminen antaa lisää ruokailuaikaa ja lyhentää tietysti myös yötä: Kun helmikuun paukkupakkaset ovat takana alkaa voitto häämöttää ja ensimmäisinä lauhoina päivinä kaikuu tiaisten laulu jo puiden latvuksista. Lajien kyky selvitä talves-. Se suosii havupuita ja liikkuu ahkerasti myös maassa noppien hangelle karisseita siemeniä. Tiaisparven kuokkavierailla on niilläkin omat erikoiset menetelmänsä ruokaa etsiessään. Se on rakenteeltaan hömötiaisen kaltainen ja muodostaa parvetkin hömötiaisen kanssa. erilaisiin tapoihin. Se ei kokoa varastoja, niin kuin ei puukiipijäkään. Öistä energiansäästöä · Varastojen keruusta huolimatta verottaa talvi tiaisparvia rajusti. Hörnöja lapintiainen asettuvat tähän väliin; ne saavat vajaat kymmenen poikasta. ta on erilainen. Valoisasta ajasta ei riitä hetkeäkään tuhlattavaksi. Ruokailukäyttäytyrnisessä on siis oltava eroja. Lajinsisäinen kilpailu jää jäljelle, mutta nujakointi vältetään yksilöiden välisellä nokkimisjärjestyksellä. Erikoistuminen ei tietenkään ole niin jyrkkää, etteivätkö ruokailutavat menisi osittain päällekäin. Puukiipijä on runkojen koluaja, joka liikkuu alhaalta ylöspäin. Mitä pienempi poikastuotto, sitä pienemmät ovat lajin vuoden aikana kärsimät tappiot. Sen valtakuntaa ovat hennoimmat oksankärjet
Artikkelit ovat III Nordia päivillä Oulussa lokakuussa pidetyn ilmastonmuutosseminaarin satoa. Lämpenemisen arvioidaan olevan voimakkainta pohjoisilla leveyksillä, missä etenkin talvisin lämpötilat kohoavat selvästi enemmän kuin maapallolla keskimäärin." Näin arvioi hollantilainen asiantuntija, professori Eduard A. Ilmaston lämpenemisen takia on odotettavissa huomattavia muutoksia mm. vsk.. Lämpötilan nousu voi professori Kosterin mukaan olla jopa useita asteita siinä vaiheessa, kun hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen (metaani, freonit, typenoksidit, otsoni) pitoisuudet ovat kasvarieet kaksinkertaisiksi esiteolliseen aikaan verrattuna. Pohjois-Suomen Maantieteellisen Seuran järjestämän symposiumin lähtökohta oli se, miltä Suomi näyttää silloin kun hiilidioksidipitoisuudet ovat kasvaneet kaksinkertaisiksi esiteolliseen aikaan verrattuna eli noin vuonna 2030. Nykymenolla siihen kuluu alle 40 vuotta. Maapallon ilmasto uhkaa lähivuosikymmeninä lämmetä jopa useilla asteilla, kun ns. Ilmakehä alkaa lämmetä, hitaasti mutta varmasti. kuin kasvihuonees-. Koster: '' Kasvihuonekaasujen aiheuttamassa ilmaston lämpenemisessä on vielä paljon epäselvää. . sitä, mitä ilmaston lämpeneminen merkitsee maaja metsätaloudelle sekä alkuperäiselle luonnolle. Tämä puolestaan johtaa huomattaviin muutoksiin luonnossa, kun ekosysteemit joutuvat asteittain mukautumaan uusiin olosuhteisiin. "Maapallon pintalämpötilat ovat tyypillisesti vaihdelleet 57 astetta jääkausien ja niitä seuranneiden lämpökausien välillä. merten jääpeitteen laajuudessa ja paksuudessa, mannerjäätiköiden koossa, ikiroudan esiintymisalueissa sekä lumipeitteen paksuudessa ja kestoajassa. On kuitenkin varmaa, että ilmasto on ihmisen toiminnan seurauksena maapallonlaajuisesti muuttumassa. Näistä merkittävin on hiilidioksidi, jota tulvii ilmakehään etenkin kivihiilen ja öljyn poltosta. LUVASSA •• •• LAMPENEVAA Professori Eduard A. kasvihuonekaasujen määrät kasvavat ilmakehässä. Nyt tarkastellaan miten ilmaston lämpeneminen muuttaa Suomen talvea ja energiahuoltoa. ; Sopeutuminen uuteen ilmastoon ei ole helppoa, sillä muutokset voivat olla nopeita ja rajuja. Kasvihuonekaasujen lisääntyessä auringon energiaa jää entistä enemmän "loukkuun" maapallon pinnalle, samaan tapaan. Koster. Ensi vuoden puolella palaamme aiheeseen ja pohdimme mm. Joillakin pohjoisen pallonpuoliskon keskileveyksillä ja korkeilla leveyksillä lämpötilan 22 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Viisainta olisi alkaa jarruttaa lämpenemistä heti. sa
Vertailun vuoksi todettakoon, että viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana lämpötila on noussut 0,3-0,6 asteella ja merenpinta 10-20 sentillä. ILMASTO ENNEN JÄLKEEN 25 % 23 % 21 % 16 % 15 % tropiikki boreaalinen ~ vyöhyke / lämpimänlauhkea vyöhyke subtrooppinen vyöhyke viileänlauhkea vyöhyke on arvioitu heilahdelleen jopa 10-15 astetta. Ilmastonmuutosten tarkka ennustaminen on vaikeaa ja epävarmaa. Professori Koster arvioi, että suurista epävarmuustekijöistä huolimatta maapallon keskilämpötilat nousevat ensi vuosisadan aikana arviolta 0,3 asteella vuosikymmenentä kohti, ellei kasvihuonekaasujen lisääntymiseen puututa. Vaikka vetäisimme heti hätäjarrusta joudumme ilmeisesti ainakin jossain määrin syöksymään huppu silmillä tuntemattomaan. Poikkeuksellista ihmisen luomassa ilmastonmuutoksessa on sen nopeus. teet syynä lämpötilojen vaihteluun jääja lämpökausien välillä. Hänen mukaansa maapallonlaajuisten mallien rinnalle tarvitaan sellaisia alueellisia ilmastonmuutosmalleja, jotka pystyvät riittävän hyvin kuvastamaan ilman hiilidioksidipitoisuuden ja muiden ilmastoon vaikuttavien tekijöiden vaihtelua eri alueilla. Jorma Laurila. Arat ja aavikot leviävät voimakkaasti, metsät vähenevät. ''Kasvihuonekaasujen käynnistämän ilmaston lämpenemisen vaikutukset luontoon ja yhteiskuntaan tulevat olemaan niin suuret, että on erittäin tähdellistä lisätä tutkimusyhteistyötä paitsi muutoksen vaikutusten selvittämiseksi, myös sen tutkimiseksi miten voimme muutosta jarruttaa tai siihen sopeutua", Koster ehdotti. Useimmat mallit ovat Kosterin mukaan kuitenkin yksimielisiä muutoksen suunnasta. Merten lämpölaajenemisen ja mannerjäätiköiden sulamisen seurauksena merten pinnan arvioidaan nousevan noin 65 sentillä ensi vuosisadan loppuun mennessä. Muutoksiin on liittynyt laajoja vaihteluita mannerjään määrässä ja merenpinnan korkeudessa.'' Luotettavimmat tiedot menneisyyden lämpötiloista sekä hiilidioksidija metaanipitoisuuksista saadaan Kosterin mukaan napajäätiköistä. UNEP/GEMS Environment Librery No 1, 1987. Kuten professori Koster korosti, ilmasto on kautta aikojen muuttunut. Lähde: The Greenliouse Gases. Professori Koster korosti, että tietomme ilmastonmuutoksen luonteesta sekä sen vaikutuksista ekosysteemeihin ja luonnon prosesseihin ovat vielä hyvin puutteelliset. 40% <1% 25 % 14 % 20 % KASVILLISUUS ENNEN 58% 21 % 18 % 3% metsät / aavikot / arot tundrat ----Mittaukset, jotka ulottuvat jopa 160 000 vuoden taakse, osoittavat että lämpötilat ovat seuranneet ilmakehän hiilidioksidija metaanipitoisuuksia. Ilmastonmuutos voimakkainta pohjoisessa Tulevaisuuden talvi. Vaikka syyja seuraussuhteiden yksityiskohdat ovatkin tuntemattomat, arviot osoittavat että kasvihuonekaasujen pitoisuuksien muutokset ovat ainakin osaksi olJÄLKEEN 47 % 24 % 29% Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen esiteolliseen aikaan verrattuna muuttaa rajusti ilmastoa ja kasvillisuutca. Lasten laskiaisleikkejä Helsingin Kaivopuistossa 1989. Vauhti olisi siis noin etusormen verran vuosikymmenessä
vsk.. Säkylän Pyhäjärvellä liplatusennätys parani 13 päivää, Lohjanjärvellä 10 päivää. Tänä vuonna jäät lähtivät Vanajavedellä vielä 15 päivää viimevuotista aikaisemmin. Sitä voidaan luonnehtia erittäin harvinaiseksi. Jäät lähtivät näistä järvistä noin viikkoa varhemmin kuin ne olivat kertaakaan aiemmin havaintojakson aikana lähteneet. Viime vuonna jäänlähtö oli Etelä-Suomen järvissä vuosisadan aikaisin. Joko elämme erikoisia aiNYKYÄÄN 2«:CO, Lumisateen osuus vuosisadannasta (%) Ilmaston lämmetessä yhä suurempi osa vuosisadannasta lotisee alas vetenä. Tilastomatematiikka antoi sen toistumisajaksi Vanajavedellä 200 vuotta, Säkylän Pyhäjärvellä 300 vuotta ja Lohjanjärvellä peräti 1 000 vuotta. Ilmastosta ei ole perinteisesti ollut puheenaiheeksi. Onko säälle tapahtumassa jotakin. Vasta epätavallinen moottorin aarn herättää huolen. Se liittyy heti ulko-ovelta seuraamme halusimme tai emme. . Etelä-Suomen nykyinen tilanne siirtyy Lappiin. Eikä syyttä: se on joka päivä kanssamme. Me olemme aina puhuneet säästä. Talven purevuus on vaihdellut ennenkin, mutta ilmaston lämpeneminen tekee loskatalvista Etelä-Suomessa jokavuotisia. Tilastomatematiikka yrittää nyt todistella meille, että näin käy keskimäärin kerran sadassatuhannessa tai miljoonassa vuodessa. 24 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Esko Kuusisto Talvi pakenee 4 Kuvaparissa tammikuinen päivä Helsingin Tehtaankadulla kahtena eri vuonna 1980-luvulla. Se on siirtynyt suoraan ilmasta tutkijoiden mappiin tai magneettinauhalle, huomiota herättämättä. Se on ollut kuin mikä tahansa laite, jonka päivittäistä käyttöä emme edes huomaa niin kauan kuin se toimii kunnolla
Näyttää myös siltä, että tulevassa Suomessa joet virtaavat vuolaampina ja Etelä-Suomen suurien järvien selät jäävät ilman jääkautta. 1 , r 1 1 t' NYKYÄÄN 2xCO, 60 30 Lumipeitekauden pituus (päiviä) Lumipeitekauden pituus lyhenee ratkaisevasti ilman hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. Lähivuosikymmenten kuluessa Etelä-Suomesta uhkaa tulla lähes lumeton, ja Lappi saa leudon etelän talven. Viime vuosikymmenen mustat talvet ovat esimakua tulevaisuudesta sateet tulevat yhä useammin vetenä ja lumipeitteen aika lyhenee. SUOMEN LUONTO 8/90 49. 25. NYKYÄÄN 160 Jääpeitekauden pituus (päiviä) Talvien leudontuminen lyhentää jääpeitekautta koko maassa parills kuukaudella ja jäänvahvuus ohenee koko maassa. vsk
Merenpinnan nousu uhkaa alavia rannikkoalueita. seuraaviin arvioihin: • lumisateen osuus vuosisadannasta pienenee LounaisSuomessa 30 prosentista 10 prosenttiin, Lapissa 50 prosentista 35 prosenttiin • lumipeitekausi lyhenee etelässä neljästä-viidestä kuukaudesta yhteen-kahteen kuukauteen, Lapissa seitsemästä kuukaudesta neljään • järvien jääpeitekausi lyhenee koko maassa noin kahdella kuukaudella • jään keskimääräinen maksimipaksuus alenee parillakymmenellä sentillä Tulevaisuudessa Etelä-Suomen suuret jervenseltit jäävät monina talvina vaille jääkantta. Jänis on räikein esimerkki siitä, ette Suomen luonto ei selviä ilmaston lämpenemisestä entisin eväin. Jos lämpötilan muutos vaikuttaa jäätal26 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Myös luonnon kesäinen elämä on monella tavoin ankaran talven säätelemää ja joutuu hämmennyksiin, kun kunnon talvea ei enää ole. Roine jouiueetoneeuone. Nykyilmaston antoisimmat vilja-aitat PohjoisAmerikassa ja Euroopassa tulevat osittain ehtyrnään. Muun muassa SILMUn, Suomalaisen Ilmastonmuutoksen Tutkimusohjelman, käynnistyminen tuottanee tällaista tietoa. On päädytty mm. Muutokset saattavat esimerkiksi joillekin kalalajeille olla niin rajuja, ettei niiden sopeutumiskyky riitä. Itämeren lämpötilaja jäätilannehavaintoja on käytettävissä 1700-luvulta lähtien. Lähivuosina saataneen luotettavampia arvioita sekä ilmastonmuutoksista että niiden vaikutuksista järviimme. Pitkäaikaisten tilastojen perusteella voidaan sanoa, että jäät alvet ovat helpottuneet viimeisten 100 vuoden aikana. . Tarkastelen siis asioita siten, että eläisimme lämpötilan suhteen tulevaisuudessa, mutta jäätilanteen suhteen tätä aikaa. Yesistömalleja käyttäen on tehty alustavia selvityksiä lumipeitteemme, jokiemme ja järviemmc tulevista muutoksista. Se suojaa allaan olevaa elämää pedoilta ja pakkasilta ja kantaa päällään esimerkiksi ralventörrörräjien ja kuusen siemenet uusille kasvupaikoille. Jäätalvet ovat jo helpottuneet Yhden asteen lämpötilan kohoamisen arvioidaan lyhentävän jäätalven pituutta 12-13 päivää ja ohentavan 50 senttiä paksua jäätä lähes 10 senttiä. Jäätalvi on lyhentynyt 20-30 päivää, mutta satunnaisvaihtelut ovat edelleen erittäin suuria. Jänis saattaa vielä pystyä pysymään talven ruskeana kuten jo EteläRuotsissa mutt e esimerkiksi havumetsillä ei ole kunnollisia keinoja sopeutua lämpenevään ilmastoon. Kansainvälisessä ilmastokonferenssissa Helsingissä syyskuussa 1989 todettiin, että ilmastonmuutokset tulevat vaikuttamaan ihmiskuntaan erityisesti veden kautta. Esimerkiksi lumi on tärkeää muutenkin kuin jäniksen suojavärin taustana. Talvimerenkulku hyötyy, mutta miten käy jäitä pesimiseensä käyttävien hylkeiden. koja perinteisessä ilmastossa tai sitten ilmasto on muuttumassa. Pitkän ajan havaintojen perusteella voidaan päätellä Itämeren lämmenneen, mutta kasvihuoneilmiön seurausvaikutukset eivät ole suoraan yhdistettävissä Itämeren jäätalviin. Leudoimmat jäätalvet ovat olleet 1930-luvulla, vaikka maapallon keskilämpötilaltaan kuusi lämpimintä vuotta ovat viime vuosikymmeneltä. Jos nämä arviot ovat edes likipitäen oikeita, muuttuvat myös vesistöjen biologiset olosuhteet merkittävästi. Talvi pakenee Jorma Taina Itämeri näyttää vellovan ilmaston lämmetessä talvisinkin suurimmaksi osaksi avoimena. Monien maapallon kuivuusalueiden vesiongelmat tulevat entistä pahemmiksi. • eteläisen Suomen suurimmat järvenselät eivät jäädy kaikkina talvina • järvien pintaveden lämpötila on kesäkuukausina neljä-viisi astetta nykyistä korkeampi • vesimassaan varastoituvan lämpöenergian määrä kasvaa 25-40 prosentilla • vuotuinen järvihaihdunta kasvaa 100-200 millimetrillä • kevätt uivat pienenevät merkittävästi maan eteläosissa, mutta syysja talvi tulvat kasvavat • Lapissa kevättulvat aikaistuvat, mutta pysyvät lähes nykyisten suuruisina • jokien keskivirtaamat kasvavat 25-40 prosenttia. vsk .. Seuraava arvio Itämeren jääpeitteestä on tilanteessa, jossa hiilidioksidipitoisuus on kaksinkertaistunut. Keskimääräinen jääpeitteen laajuus on pienentynyt samana aikana noin 50 000 neliökilometriä eli Laatokan pinta-alan verran. . Esko Kuusisto on vesiJa ympäristöhallituksen hydrologi. Mutta palataan Suomeen. Elämme siis noin vuotta 2030, mutta olen siirtänyt seurausilmiöiden tarkastelun tämän päivän tilanteeseen
vsk. Ilmaston lämmettyä tulevaisuudessa muutamalla asteella Suomi tulee toimeen selvästi nykyistä pienemmällä mutta tehokkaammalla jäänmurtajalaivastolla. SUOMEN LUONTO 8/90 49. Jääpeitteen alan keskiarvo on noin 217 000 neliökilometriä, jolloin jäässä ovat Suomenlahti, Pohjanlahti, Pohjoinen Itämeri ja Riianlahti. Vain Itämeren lahdet jäätyvät Suomenlahti Joiski jäättömänä tammikuussa 1989. Vuonna 2030 jääpeitteen keskimääräinen laajuus olisi enää noin 70 000 neliökilometriä eli talvet olisivat nykyisen luokituksen mukaan keskimäärin leutoja. naan jäässä ja sen lisäksi Etelä-Suomea reunustaisi kapea jäävyöhyke. Nykyisin suurimmillaan jäätyy koko Itämeri. Tulevina vuosikymmeninä ehkä vain Perämeri on kokonaan jäässä ja etelärannikkoa reunustaa kapea jäävyöhyke. 27. D Jorma Taina on Turun kauppakorkeakoulun merenkulkutalouden apulaisprofessori. Leudoin vaihtoehto merkitsisi, että vain Perämeri olisi talvisin koko260 000 km 2 Tulossa. Näin käynee vastakin yhä useammin. veen suoraviivaisesti, voidaan arvioida, että lämpötilan nousu neljällä asteella lyhentäisi jäätalvea 48-56 päivää. Mahdollistaahan kasvihuoneilmiö sen, että Suomi pääsee kustannuksiltaan lähemmäs tärkeimpiä kilpailijamaita eli maamme suhteellinen kilpailuasema paranee. Vaikutukset ovat hyvin monimutkaisia ja kohdentuvat viime kädessä rahti kustannuksina sekä veroina tai maksuina meidän kaikkien kannettavaksi. Itämeren hylkeet poikivat perinteisesti jäälle helmi-maaliskuussa. 1991-2020 100 000 km 2 Itämeren lämpeneminen kutistaisi dramaattisesti jääpeitettä. Peräkkäiset vähäjäiset talvet tulevat olemaan vaikeita harmaahylkeelle (kuvassa) ja erityisesti norpalle. Talvimerenkulku hyötyy Jäätalvi lisää ennen kaikkea kuljetuskustannuksia nykytalvina Suomen kaikki satamat jäätyvät. Säästövaikutukset ovat varmasti niin merkittäviä, että ainakin suomalainen varustamoelinkeino ja vientiteollisuus toivottavat kasvihuoneilmiön tervetulleeksi. Jos lämpötila kohoaisi vain kaksi astetta, olisi jääpeitteen keskimääräinen laajuus noin 100 000 neliökilometriä. Kustannussäästöt murtajatoiminnassa olisivat parhaimmillaan noin puolet jäänmurtajien nykyisistä kokonaiskustannuksista. Murtajia voisi olla pari-koime vähemmän
Uudistuvan energian käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, joskin ilmastonmuutoksen vaikutukset mm. Pieni lämpötilan nousu ei Suomessa merkittävästi lisäisi ilmastointitarvetta, toisin kuin monissa eteläisemmissä maissa. Merten lämpenemisellä saattaa olla vaikutusta sähkön tuotantokustannuksiin. Energian kokonaiskulutuksessa lämmityksen vähenemisen merkitys jäisi siis pariin prosenttiin. Lämpötilan nousu heikentäisi meriveteen lauhdutusvetensä laskevien voimalaitosten lämmönvaihtimien lauhdutuskykyä ja vähentäisi voimalaitosten hyötysuhdetta. Rakennusten lämmitykseen kuluu Suomessa nykyisin vajaa neljännes primäärienergiasta. töä, mutta sen vaatima lisäenergia tuskin aiheuttaisi tilastoihimme havaittavaa hyppäystä. Kosteuden lisääntyminen voi puolestaan nostaa kivihiilen käytön kustannuksia. Pilvisyys puolestaan heikentäisi aurinkosähkön saantia, ja tuulienergian saatavuus taas riippuisi tuulisuudesta. Eri energian tuotantomahdollisuuksista ilmaston lämpenemisellä olisi selvin vaikutus uudistuviin energialähteisiin. Ilmaston lämpeneminen veikuttee monin tavoin myös aiheutrajaansa, energiatalouteen senkin on mukauduttava ihmisen· luomaan lämpökauteen. Lämpötilan nousu parantaisi biomassan, kuten energiametsien tuotantokykyk yä, mutta toisaalta kasvuedellytyksiin vaikuttavat myös sateisuus tai kuivuus. Niiden ennustamisessa mallit valitettavasti ovat hyvin epävarmoja. aurinkoja tuulivoimaan ovat vielä avoinna. Yksi syy siihen että Suomen voimalat toimivat talvisin muutaman prosentin yli nimett.istehon, on jäähdytysveden matala lämpötila mitä kylmempi vesi, sitä parempi hyötysuhde. Kuivien kausien tiheä esiintyminen on jo nyt vaikeuttanut Ranskassa eräiden suurten voimaloiden toimintaa, kun jäähdytysveden käyttöä on täytynyt rajoittaa. Arktisten alueiden öljyn ja maakaasun tuotanto voi tietysti vähän helpottua lämpimämmän saan johdosta, mutta toisaalta roudan sulaminen laajemmilla alueilla tekisi putkistojen rakentamisen kalliimmaksi. Kauppaja teollisuusministeriön vuoteen 2025 ulottuvat laskelmat viittaavat siihen, ettei osuus tulevaisuudessakaan laskisi alle 20 prosentin. Myös monet muut kasvihuoneilmiöön kytkeytyvät luonnonolojen muutokset, kuten esimerkiksi pilvisyys, sateisuus ja tuulisuus voivat vaikuttaa Iämmityst arpeeseen. Jussi Manninen Ilmastonmuutos heilaut1 Valtaosa hiilidioksidista, kasvihuoneilmiön päätekijästä, tulee fossiilisia polttoeineite käyllävistä voimaloisra. Venäläisten arvioiden mukaan kivihiili kallistuisi jopa kuusi prosenttia, kun hiilen kostumista yritetään estää ja kosteutta joudutaan poistamaan ennen polttamista. lämrnitystarvetta, mutta saattaa joissain maapallon osissa vaikeuttaa fossiili.sten •jjolttoaineiden tuotantoa. Uudistuvien energialähteiden osuus Suomen energiantuotannossa vuosituhannella on ensi nykyistä suurempi, sillä kaikki valtiot suhtautuvat positiivisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon tähtäävään tutkimusja kehitystyöhön. Suomen vuotuisen keskilämpötilan noustessa lärnmitystarve vähenisi. vsk.. Esimerkiksi Yhdysvaltain etelävaltioissa on arvioitu tarvittavan jopa 30 prosenttia nykyistä enemmän sähköä sisätilojen jäähdyttämiseksi. Ilmastoinnin ohella jäähdytystarpeen kasvu lisäisi myös kylmäkoneiden käytMaapallon lämpeneminen vähentää Suomessa. Energia voi kallistua Ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi myös öljyntuotantoon. Kasvihuoneilmiön suorat vaikutukset Suomen energiatalouteen lienevät vähäiset verrattuna niihin epävarmuustekijöihin, joita talou28 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Hirmumyrskyjen lisääntyminen voi vaikeuttaa öljyn etsintää ja porausta merellä, ja tuot antokeskeytyksistä koituisi lisäkustannuksia. Kerrostaloissa vastaavat luvut olisivat kahdeksan ja 67 prosenttia. Suomelle mallit kuitenkin näyttävät pikemminkin sateen lisääntymistä. . Saksassa on arvioitu, että yhden asteen lämpötilan nousu pienentäisi vanhoissa omakotitaloissa lämmitysenergian kulutusta 13 prosenttia, mutta uudemmissa, huonommin rakennetuissa jopa 45 prosenttia
Kevättulvien hyöty saadaan siis entistä tarkemmin talteen. Hiilen sitominen veisi enemmän energiaa kuin mitä poltolla tuotetaan ja seurauksena olisi valtavia jätemääriä. Vesivoimalla tuotetun sähkön kannalta tärkein kysymys on virtaavan veden määrä. Ilmaston lämmetessä huipukkaat kevättulvat häviävät lähes tyystin ja vuoden kokonaisvirtaamat kasvavat reilusti. Kuinka paljon poikkeavan, riippuu paljolti siitä, millaisiin ponnistuksiin olemme valmiit ilmiön hidastamiseksi ja missä määrin voimme vain tyytyä sopeutumaan tulevaan muutokseen. Sangen epävarmaa on, tarjoaisiko edes fuusioreaktoreiden kehittäminen ratkaisua maailman energiaongelmiin. Energian hinta vaikuttaa kilpailukykyyn Energiansäästön kannustaminen markkinatalouden keinoin on saanut paljon kannatusta. aisi myös energiataloutta delliset suhdanteet aiheuttavat. SUOMEN LUONTO 8/90 49. Mitään taloudellisesti järkevää tapaa poistaa hiilidioksidi savukaasuista ei tunneta, eikä pidetä kovin todennäköisenä että sellainen pystyttäisiin edes kehittämään. Hinnankorotukset pitäisi kuitenkin saa· da voimaan samanaikaisesti kaikissa teollisuusmaissa, jotta vältyttäisiin välistävedoilta. Mahdollista siis on, että kasvihuone-Suomessa on enemmän ydinvoimaloita. Kasvihuoneilmiön välitön vaikutus Suomen energiatalouteen on pieni, mutta tarve vaikuttaa energian käyttöön luultavasti muokkaa Suomesta nykyisestä huomattavasti poikkeavan. Vesivoima on Suomen tärkein säätöenergian lähde, jota tarvitaan maassamme ennen muuta tasaamaan suuria talven ja kesän välisiä sähkönkulutuseroja. Eri energialähteiden jakautuma voi olla hyvinkin poikkeava nykyisestä, mutta vaikutukset eivät johdu kasvihuoneilmiöstä vaan niistä vastatoimista, joilla ilmastonmuutosta pyritään jarruttamaan. Leo Koutaniemi ta, pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta. Maakaasun poltossa vapautuu hiilidioksidia tuotettua energiayksikköä kohden vain 60 prosenttia siitä mitä kivihiilen poltossa. Toinen tärkeä tekijä on lumisuus. Viranomaisten on hyvin vaikea puuttua ihmisten tekemisiin vain sen vuoksi, että niihin kuluu energiaa. Suomen koko energiatalouden kannalta lisääntyvällä vesivoimalla ei ole Vesivoiman tuotanto hyötyy lämpenemisestä, kun ohijuoksutukset käyvät tarpeettomiksi. Vesivoimalat joutuvat tällöin turvautumaan ohijuoksutuksiin, joiden seurauksena osa potentiaalisesta sähköenergiasta menetetään. Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä energiantuotannon ja -kulutuksen osuus on merkittävä. Öljy taas sijoittuu suunnilleen näiden puoliväliin. Antavathan turhatkin harrastukset joillekin leivän. Fossiilisten polttoaineiden valinnalla voidaan vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen määrään. Esimerkiksi Kemijoessa kasvu on noin 2025 prosenttia. Ydinvoima korkeintaan osaratkaisu Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi energiantuotannosta jää jäljelle kaksi keinoa: siirtyä vähemmän tai ei lainkaan kasvihuonekaasuja tuottaviin energialähteisiin sekä vähentää energian käyttöä. Kylmä ilmasto on pakottanut meidät kiinnittämään huomiota talojen lämpöeristykseen, ja kaukolämmön käyttöönotossa on jo ylitetty taloudellisen kannattavuuden rajat. Energiankäytön tehostamisen mahdollisuudet ovat paljolti kiinni niiden yksityisestä ja kansantaloudellisesta kannattavuudesta. Aivan yhtä ongelmallista on ruveta ohjaamaan Suomen elinkeinorakennetta energiankulutuksen vähentämiseksi. 29. Mikä tahansa ratkaisu onkin, se vaatii paljon rahaa ja aiheuttaa syvällekäyviä muutoksia yhteiskunnassa. Kulutusta voidaan vähentää joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Tekniikan lisensiaatti Jussi Manninen on kauppaja teollisuusministeriön energiaosaston neuvotteleva virkamies. Hintojen muutokset vaikuttavat aina suhteelliseen kilpailukykyyn, joten sopimukseen paaseminen yhteisistä järjestelyistä hintojen nostamiseksi ei ole helppoa. Jotkut ottavat kärkkäästi esimerkkilukuja Tanskasta tai Saksasta kiinnittämättä huomiota eri maiden lähtötilanteen erilaisuuteen. Osaratkaisun ydinenergia toki tarjoaa, ja Suomen kaltaisessa pienessä maassa jo muutama ydinvoimala vähentäisi melko paljon päästöjä. ratkaisevaa merkitystä, mutta kokonaisvirtaaman kasvu ja sen jakaantuminen aiempaa tasaisemmin koko vuodelle tarjoavat selvästi paremmat mahdollisuudet kallisarvoisen säätöenergian tuottamiseen. Valtuuksiakaan eivät viranomaiset tällaiseen toimintaan demokraattisessa yhteiskunnassa kovin helposti saa. Esimerkiksi vuonna 1989 oli alle kymmenesosa hiilidioksidista peräisin muualta kuin liikenteestä tai energiantuotannosta. Tällöin pitäisi ensin rajoittaa turhaa kulutusta. Kun lunta on paljon, kevättulvat ovat yleensä hyvin korkeat. Energialla korvataan ennen kaikkea ihmistyötä, ja kun tuottavuus on sen ansiosta noussut, palkkoja on voitu nostaa. eräät ilmastonmuutoksen ja energiatalouden välistä yhteyttä koskevat kysymykset. Ydinvoima ei lyhyellä tähtäyksellä, eikä varsinkaan ilman hyötöreaktoreiVesivoiman merkitys korostuu Vesivoima tuottaa Suomen kokonaisenergiasta suunnilleen kymmenesosan ja sähköstä viidenneksen. vsk. Mutta mikä on turhaa kulutusta. Suomessa on tehty verrattain paljon työtä energiansäästön eteen, joskin parantamisen varaa on. Energiatalous tuottaa valtaosan kasvihuonekaasuista Kasvihuoneilmiö vaikuttaa voimakkaasti Suomen niin kuin muidenkin maiden energiantuotanto koneiston rakenteeseen. Arviot siitä, kuinka paljon on varaa parantaa kuitenkin vaihtelevat. Tähän taas vaikuttaa energian hinta sekä se, minkälaisia takaisinmaksuaikoja saastöinvestoinneille asetetaan. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. . Energian käyttö tehostuu Energian käyttö on kasvihuone-Suomessa varmasti tehokkaampaa kuin nykyisin
Ne keskittävät kaikki ajatuksensa. Ensimmäinen vanha känsätuhkelo "Pöff! ", toinen vanha känsätuhkelo "Puff! ", kolmas vanha känsätuhkelo aivan uusi golfpallo. Me vatvoimme kuolemaa, kun halusimme sanoa rakastavamme. Ilpo Tiihonen Metsässä Puhelimessa me puhuimme sienistä, kun tarkoitimme miksen ole jo siellä. Metsä on realisoitu silloin, kun sitä ei enää ole. Kanttarellit, tatit, mustesienet, vahak kaat! Se suojamuuri meidän ja maailmanlopun välissä. vsk ,. Minä annoin sinulle sen tattireseptin siksi että valkosipulin kautta syntyisi kosketus tähän korkeuteen. Yksikään muikku ei kykenisi metsässä olemaan hiljaa ja vain kuuntelemaan pää paljastettuna. Ja öljyä. Koputat kehnäsientä sen kovaan päähän. Sinä paloittelit minut, keitit valkoviinissä ja sulloit purkkiin. Ilpo Tiihosen metsässä on vielä sieniä. Sinä lupasit säilöä juuri niin miten hyvä tulisi. Boletus satanas, se on piruntatti. Nuijakuukunen muistuttaa muikkua mutta ei ole se. Myös valkosipulia. Mutta suolaa älä varista haavoihini. Kysyin muurahaiselta sen sotilasarvoa, mutta se näytti keskisormea ja jatkoi matkaansa valkea muna kainalossa. Metsä on hämärä. Kosketat naavaa huulillasi ja parahdat itkuun. Sillä ehjiä ovat ne, sinä sanoit, joilla on luvattavaa. Se mustien torvisienten palsta oli sittenkin kadonnut. Kaikki se mitä vielä on, odottaa. Metsä on realisoitu silloin, kun sitä ei enää ale, hän kirjoittee, 30 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Yes baby, I got it. Tästä lähtien nimitämme sitä 'Lupaavaksi Runoilijaksi'. Mustat mörskyt roikkuvat takan yllä pää alaspäin. Et voi löytää sitä ennen kuin olet saanut taivaasta vihjeen. Nyt me odotamme. Mustalla torvisienellä on risainen elämä, mutta sen saundi on ehjistä ehjin. Hiukan usvaa kosteikon yllä. Ja kun löysimme sen, me katsoimme toisiamme syvästi järkyttyneinä. Ja me puhuimme tähdistä, tähdistä vain, ja raivostuimme siitä että sota veisi metsästä sienet. Meihin
Sikojen heimon kookkaimpana jäsenenä villisika on yllättävän arka. Arka ja sitkeä Villisian levinneisyys ulottui jääkauden jälkeisinä lämpökausina hyvinkin pohjoiseen. Arkuus on eläimelle myötäsyntyistä, sillä se on omimmallakin reviirillään Keski-Euroopassa ollut aina ankaran vainon kohteena. Neljän kuukauden kantoajan jälkeen villisikaemakko synnyttää huhtitoukokuussa kahdesta nel31. Villisika on eläimistömme uusia tulokkaita. Sitkeys on arkuuden vastapaino. Toiminnassa on aloille asettumisen meininki. Naaraatkin painavat 80-140 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Jouko Kuosmanen Valloittava villisika Graniittia sorkkien alla jokin ajaa villisikoja uintiretkille Virosta Pohjolaan. Ajatellaanpa vaikka tässä valossa seuraavaa eläinlistaa: hirvi, karhu, susi, norppa, majava ja uutukainen villisika! Ymmärrystä saavat vain villisian veikeät porsaat, joiden juovikas olemus herättää hoivaamisen tunteita. Nyt uimarien ja Kannaksen kiertäjien jälkeläiset ovat jo Oulun korkeudella. Vähälumiset talvet ja metsästäjien käynnistämä ruokinta säästivät villisiat talven yli. vsk . Suomen kamaralla villisika on lisääntynyt noin 15 vuoden ajan. Suomessa varhaisin tämän sukupolven ajan villisikahavainto on vuodelta 1956. Aikuinen karju on mahtava ilmestys 150230 kilon olemuksellaan. Kivikaudella villisika on ollut jopa kasvattieläimenä kuten nytkin Pukkilassa. Ja mitäpä ihminen sen suuntaista hyväksyykään, mikä tekemisillään koskettaa tai uhkaa hänen aineellista hyvinvointiaan. Sitä vastassa on ollut sekä ymmärtävää että yrmeää väkeä. kiloa. Mutta Pohjolan historian aamunkoitto kertoo suoranaisesta villisikojen ekspansiosta. Eläimiä on tullut Baltiasta kolmella keinolla: Suomenlahden yli uiden, jäätä pitkin vaeltaen ja Karjalan maakannasta pitkin. Ja kun eläimelle kertyy pituuttakin äärimitoilla kahteen metriin saakka, niin jo siinä moni marjametsään lähtijä pelkää moista uhkatekijää. Tiettävästi lajia oli Suomessa yhtenäisenä kantana vielä 1500-1600-luvuille saakka. Villisika on eläimistömme uusin tulokas, joka monien mielestä olisi saanut pysytellä täältä armaan poissa. Se on mahdollistanut tämän eläinkunnan kodittoman asukkaan selviytymisen. Pakolaislainsäädäntökin on laadittu ankarimman kaavan mukaan: villisika on koko vuoden rauhoittamaton. Voi, jospa villisika olisi aina vain sen kokoinen! Mutta eipä ole. Villisian uudempi vaellus maatamme kohti ajoittui 1970-luvun alkuun. Minne vain villisika on kärsänsä pistänyt, niin kohta sen koparanjäljillä on ollut pitkä rivi kykeneviä miehiä ja naiset siinä sivussa keittokirjakokoelmistaan pölyjä puhaltelemassa. Sitten villisiat katosivat sukupuuttoon kylmien talvien poisajamina, susien syöminä ja kuninkaiden ja tsaarien edustusmetsästyksen mahtipontisissa rynnäköissä. . Tasapainoilu sorkkien varassa on antanut villisialle jo ensimmäisen torjuntavoiton: se lisääntyy täällä
Turkki olipa se sitten miten hyvä tahansa ei anna kuitenkaan suojaa nälkää vastaan. kerros on tämänkin kokoiselle sikaeläimelle kohtalokas. Sille maistuu kaikenlainen kasvisja eläinravinto, jota se mieluiten haeskelee vasta iltahämärissä ja sydänyöllä. jään porsasta käsittävän pesueen. Syö kuin sika Villisian elinympäristön laajuus vaihtelee ravinnonsaannin mukaan. Villisian talvielärnään sisältyy jopa inhimillisiä piirteitä. Ilman järjestelmällistä talviruokintaa villisika ei näillä raukoilla rajoilla menestyisi. Metsien synkkä olemus tarjoaa villisialle kotoisan olosijan. Lehtipuuvaltaiset metsät ja viljelysalueisiin ulottuvat metsäsaarekkeet ovat eläimen mieluisimpia päiväpiiloja. Tuollaisen yölenk in pituudeksi voi vaivatta tulla miltei täyden maratonin matka. Yritystä on silti kovasti, sillä villisian pohjoisimmat reitit ulottuvat jo Oulun tasalle, idässä vielä tätäkin ylemmäs. Pakkasellakin siitä on sanottava suoja, sillä pitkän ja karkean peitinkarvan alla on tuuhea pohjakarva. K11va Ählilirin cleinpuistoste. Ja köyk äiseksi kapistukseksi käy lutteromainen imukärsäkin kirren 32 olemusta vastaan. Luonnonvaraisena talvikantana villisika menestyy vain maan viljavimmassa eteläosassa. Villisialla on veik euk si« paksusse lumessa. Keski-Euroopassa poikasmäärä on huomattavasti suurempi (6-12 porsasta). Eipä siis ihme, että eläimet asettuvat päiväksi paikoilleen johonkin suojaiseen ryteikköön. Ovathan nämä ensimmäiset uudisraivaajat vasta lajinsa pioneereja, jotka kärsivät täyteen mittaansa kokemuksen kautta. Kärsällään se tönkää maan sisältä perunoita ja juureksia, maan pinnalta se rouskuttaa mehukkaita kauran tähkäpäitä ja herneitä. Kovilla pakkasilla eläimet makaavat kasapäin toinen toistaan lämmittäen. Uusien asuinalueiden valtaus sijoittuu syyskesään, jolloin kahden-kolmen yksilön ryhmiä liikkuu maastossa uudismaihin kulku-uria aukoen. vvk. Villisiat liikkuvat kuulakkaassa kesäyössä nopeasti sorkat rytmikkäästi maankamaraan kopsahdellen. Vähäinen poikasm äärä onkin sopeutuma Pohjolan ankarampiin oloihin. K1111 jalat ovat lyhyet eikä hanki kanna, on mentävä voimalla läpi. Porseidcti lähelle ei kenruua mennä, sillä emot puolusuivet niitä. Kinokseen tampatun lumiuran pohjalle rakennetaan pesämäinen makuusija, joka vuorataan oksilla. Sen omatoiminen ravinnonhaku estyy tyystin. Paljastavia jälkivanoja ei jää ympäristöön. Talviclämän varalle kesän aikana kerätty paksu rasvakerros antaa mahdollisuuden oleilla miltei kokonaan liikkumatta. Sikaeläimelle ominainen ravinnonkäytön vapaus on ominaista myös villisialle. Hanki pettää sorkkien alla Villisian yltä päältä karvainen olemus soveltuisi ainakin kuontalonsa puolesta maamme metsiin ja vainioille. Talvella uusien urien auonta ei enää onnistukaan, sillä jo 40 sentin lumiVillisikaperhe liikkeellä jossain Unkarissa. SUOMEN LUONTO X/90 49. Suomessa porsaita syntyy vähemmän k11i11 Euroopeti /auhkeissa osissa. Mutta kesällä tilanne muuttuu
Puutarhoille ja viljely.ksille villisika tekee vahinkoa. Orpo, niin kovin orpo oli se mieroon matkaaja. Villisian uusin vaellus Pohjolaa kohti on vasta alussa. Kerran yksi karju oli jopa paikallisten metsästäjien piirityksessä kotimetsässäni. Pohjois-Karjalan vaaramaisemiinkin villisika on jo saapunut. Jouko Kuosmanen on luonnonkuvaaja ja -tuntija Pohjois-Karjalasta. Maiden rauhoitus pelasti sen sillä kertaa. Ja kun vahinko sattuu kerran omalle kohdalle, niin siinä tunteiden ja tekojen kiirastulessa voivat sympatiat pian olla eilisiä. 33. Ihminen voisi jos tahtoa on asennoitua myönteisesti tähänkin onnenonkijaan. D SUOMEN LUONTO 8/90 49, vsk. Talvisilla villisikojen ruokintapaikoilla ravinnontarjonta noudattaa edellä kerrottua koostetta
Buran-sukkulan avaruuteen vievän Energia-kantoraketin ensimmäinen vaihe polttaa todellakin happea ja hiilivetyjä ja toinen vedyn ja hapen sekoitusta. Yhdysvalloilla on kuitenkin onnekseen käynnissä vety-happimoottorimallin kehitystyö, johon tähän asti on sijoitettu 400 miljoonaa markkaa vuodessa. Myöskään Titan ja Euroopan ylpeys Ariane eivät kelpaa ekoraketeiksi. Kloori on myrkkyä otsonille. Yhdistelmän otsonikerrosta tuhoava vaikutus on tiedemiesten mukaan vain seitsemästuhannesosa Yhdysvaltain sukkulasta. Rinne muistuttaa, että kloorin lisäksi otsonikerrosta vahingoittaa esimerkiksi ilokaasu , jota syntyy muun muassa autojen katalysaattoreissa ja rikkiä energiantuotannon päästöistä poistavissa polttomenetelmissä. Niiden rakenteeltaan konekirjoituskumia muistuttavassa kiinteässä polttoaineessa käytetään hapen lähteenä a mmoniumperkloraattia, joka yhtyessään polttoaineena käytettyyn alumiinipölyyn hajoaa klooriksi ja muiksi yhdisteiksi. Vihreän sukkulan maa Yhdysvaltalaisesta su k k ulasta poiketen neuvostoliittolainen Buran ja sen kantoraketti Energia ovat venäläisten mukaan vihreä valinta avaruuskuljetuksia ostettaessa. Euroopan raketin uudempi versio, Ariane V, jonka ensi lentoa kaavaillaan vuodeksi 1995, tuomitaan jo ennalta. Tämä raketti on lähetetty jo 1300 kertaa! Klooria otsonikerroksen vievät avaruusraketit tulevat 90-luvulla lentämään kymmeniä kertoja. "Tiesimme sukkulaa suunnitellessamme, että ekologiset kysymykset eivät voi jäädä toissijaisiksi", väittää South-lehdelle Filin, joskin "näin menetellen koko suunnittelutehtävä muuttui monimutkaisemmaksi". Venäläisten omat samantyyppisiä polttoaineita käyttävät Proton ja Tsyklon eivät muistuneet parivaljakolle South-lehden haastattelussa mieleen. Venäläisten avaruusrahtipalveluiden käyttö voi lisäksi olla suurimmalle satelliittilastien lähettäjälle eli Yhdysvaltain puolustusministeriölle lievästi sanottuna hankalaa. ULKOMAILTA Tuhoaako avaruussukkula otsonikerroksen. vsk.. Sen sijaan venäläisten eniten palvellut Sojuz käyttää polttoaineenaan nestemäistä happea ja lentokonebensiiniä. Sukkulan ja muiden otsonikerrokselle haitallisia polttoaineita ilmakehään kuljettavien avaruusrakettien päästöt vaikuttavat kuitenkin hänen mukaansa varteenotettavilta, vaikka jäävätkin kokonaispäästöistä muutamiin prosentteihin. Hän haluaa kuitenkin suhteuttaa sukkulan avaruuteen viemän kloorin määrän freonipäästöihin, joissa joka vuosi joutuu ilmakehään satoja tuhansia tonneja klooria. Kloori on sukkulan polttoainetankin kylkeen kiinnitetyissä apukantoraketeissa. Sukkula lentää 10 kertaa vuodessa. . Titanin lentoja myyvällä Martin Marietta-yhtiöllä on Scientific American -lehden mukaan tilauksessa 42 varmaa lähtöä vielä tällä vuosisadalla ja Deltan kapasiteettia myyvä McDonnell Douglas uskoo (onneksi vain) yhteen lähtöön vuodessa. Buranin mahdollisuuksia kireässä kilpailussa satelliittilasteista heikentää se, ettei venäläisten sukkula ole vielä läheskään valmis, vaikka se käväisikin poliittisista syistä ensilennollaan jo loppuvuodesta 1989. Venäläisen avaruussukkula Buranin suunnitteluun osallistuneet tiedemiehet väittävät, että Yhdysvaltain avaruussukkula tuhoaa otsonikerrosta. Näin suuri lähtöjen määrä voi käydä kohtalokkaaksi otsonikerrokselle, elleivät kuljetuskapasiteetin tilaajat valitse ekologisempia vaihtoehtoja. Näistä palamisreakt ioista ei vapaudu juuri ollenkaan otsonikerrokselle vaarallisia yhdisteitä, joten tältä osin venäläisten väitteet näyttävät pitävän. Ultraviolettisäteilyn lisääntyminen otsonikerroksen ohetessa vähentää esimerkiksi viljakasvien satoa ja lisää suuresti ihosyövän riskiä. Antti Halkka 34 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Helsingin yliopiston meteorologian dosentti Juhani Rinne pitää uutista sukkulan vaarallisuudesta kiinnostavana. Otsonikerros suojaa maan pinnan ja merien elämää vahingolliselta ultraviolettisäteilyltä. Sukkula ei ole yksin Raketit syttyvät heti lähdössä ja palavat kaksi minuuttia; ne irrotetaan 45 kilometrin korkeudessa. Venäläisten laskelmien mukaan palamisreaktiossa vapautuu 187 tonnia klooria, suuri osa suoraan otsonikerrokseen. Tämä raketti käyttää polttoaineenaan vetyä ja happea, kuten Energiakin. Arianen apuraketit käyttävät polttoaineenaan hydratsiinia, jonka palaessa syntyy vaarallisia typpiyhdisteitä. Ne lienevät kuitenkin otsonikerrokselle yhtä vaarallisia kuin Ariane tai Titan ja Proton oli viime kesään mennessä laukaistu jo 117 kertaa. Delta-raketti panee heidän mukaansa joka kerta avaruuteen kohotessaan alulle kahdeksan miljoonan otsonitonnin tuhoutumisen. Venäläiset perustavat hätkähdyttävän väitteensä Yhdysvaltain avaruussukkulan vaarallisuudesta sille, että sukkula vie kloorin suoraan otsoni kerrokseen syöksyessään läpi stratosfäärin. Englantilaisessa South-lehdessä haastatellut Valeri Burdakov ja Vjatseslav Filin ovat laskeneet, että sukkula vie otsonikerrokseen suuren maaran klooria ja typpiyhdisteitä juuri klooria ja typpiyhdisteitä pidetään otsonikerrokselle vaarallisimpina aineina. ta otsonimolekyyliä. Jokainen kloorimolekyyli pystyy ainakin pessimistisimpien laskelmien mukaan tuhoamaan sata tuhatOtsonille tuhoisa kloori on punaisen polttoainesäiliön kylkeen kiinnitetyissti apukantoraketeissa. Neuvostoliittolaisten lisäksi ekosukkulan arvon voi saada Japanin kehittämä H11, jonka pitäisi lentää jo vuonna 1993. Venäläiset väittävät Yhdysvaltain muitakin raketteja kuin sukkulaa otsoninsyöjiksi
Se olisi riittänyt ruokkimaan kuusi miljardia ihmistä, jos viljaa ei lainkaan käytettäisi lihakarjan ruokintaan", sanoi yhdysvaltalainen väestötieteilijä Anne Ehrlich luennoidessaan Helsingissä lokakuussa. Ehrlichit ovat tuttuja väestökysymyksiä harrastaville; he ovat kirjoittaneet ja luennoineet aihepiiristä 1960-luvulta alkaen. SUOMEN LUONTO 8/90 49. ACACIA-SAFARIT / B. Vuonna 1973 uhanalaisten lajien suojelusta annetun lain (US Endangered Species Act) mukaan listalle päässeiden eliöiden säilymisestä on tiukasti huolehdittava. Viime vuosina viljantuotanto ei ole lainkaan kasvanut. Tärkeimpänä ratkaisuna maailman nälkäongelmaan Anne Ehrlich näkee väestönkasvun hillitsemisen. Pitkään keskityttiin virheellisesti poikien valistamiseen." Toisena tärkeänä seikkana hän mainitsee perusterveydenhuollon kohentamisen. Yhdysvaltain luoteisosan vanhoissa metsissä elävä meikäläisen viiruja lehtopöllön sukulainen täpläpöllö (Strix occidentalis) sai heinäkuussa tärkeän voiton. Pöllön listautumiseen johtanut oikeusprosessi oli pitkä ja uuvuttava. Ravintoa ei pystytä tuottamaan samassa tahdissa kuin väestö kasvaa. "Forest Servicen käyttämien biologien laskelmat olivat kehnoja", sanoi pöllön puolustuksen todistaja Russell Laude luennoidessaan Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksella lokakuussa. Viljanviejämaasta toisensa jälkeen tulee viljan tuoja. Niin Afrikassa kuin Latinalaisessa Amerikassakin viljantuotanto ihmistä kohden laskee jatkuvasti. Anne Ehrlich ja hänen miehensä Paul Ehrlich saatiin Suomeen, kun Paul Ehrlich kävi Tukholmassa vastaanottamassa ekologian nobeliksi sanotun Crafoord-palkinnon alan teorialle tärkeistä tutkimuksistaan. Luonnosta vieraantuneina kuvittelemme länsimaisen tekniikan kasaavan maanosamme viljavuoret, vaikka sadon takaa tasainen ilmasto; elämme viljantuotannolle harvinaisen suotuisassa maankolkassa. "Kun heidän laskelmansa antoivat kerta toisensa jälkeen tulokseksi pöllön sukupuuton, he lisäsivät simuloinneissaan yksinkertaisesti pöllön saamien poikasten määrää suuremmaksi kuin se luonnossa on. Hallitus päätti liittää sen luokituksella "vaarantunut" Yhdysvaltain uhanalaisten eläinten luetteloon. 9 850-18 000 mk. Viljantuotanto voi ennusteiden mukaan kasvaa korkeintaan 0, 7 prosenttia vuodessa, väestö lisääntyy kaksinverroin. Hinnat n. Wright, vast.järj. Muutoin se kuolee sukupuuttoon." "Saman asian todistamisesta oikeudessa kertyi yli tuhat pöytäkirjasivua." Pöllön listautumisen perusteella tehty suojelusuunnitelma hakkuista pidättymisineen vaatii vielä Yhdysvaltain kongressin siunauksen. Eurooppalaisuuden harha Euroopassa ravintopula tuntuu kaukaiselta, kun peltoja on paketissa, vaikka ihmisiä on paljon ja tiheässä. Travela. Koulutuksen kautta naiset saavat valtaa päättää omasta elämästään. Suurin osa nälkäkuolemista olisi seurausta peräkkäisistä katovuosista. Tämä merkinnee havumetsäerämaiden osittaista säästymistä ja teollisuuden laskelmien mukaan valtavia taloudellisia tappioita ja 100 000 metsuri työpaikan menoa. Pyydä esite: puh (90) 636 406 (Sirkka Rautiainen). Tätä nykyä nälkään kuolee reilut kaksi miljoonaa ihmistä vuodessa. "Parannusten kehittämiseen menee ainakin kymmenen vuotta ja käyttöönottoon saman verran.'' Maanosista vain Eurooppa, Australia ja PohjoisAmerikka ovat enää viljan viejiä. Vaikeutena on saada väestöohjelmiin rahoitusta. Maailma on menossa kohti nälkävuosia. "Vihreä vallankumous on tiensä päässä." Geenitekniikkaan ei hänen mukaansa voi asettaa suuria toiveita. 35. "Poliitikot ovat suurissa kysymyksissä olleet tähän asti enemmän tai vähemmän metsäteollisuuden linjoilla. "Viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitysmaat ovat halunneet väestökehitysapua, mutta rikkaat maat eivät ole sitä merkittävästi lisänneet." Suomen kehitysyhteistyöbudjetista menee väestöohjelmiin reilut kaksi prosenttia eli 75 miljoonaa markkaa. Epäsäännöllisesti toistuvat katovuodet ovat sääntö. Ehrlichien nälkäkuolemaennusteessa ei otettu huomioon kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutuksia. Tällä panostuksella olemme maailman kärkitasolla. Paul ja Anne Ehrlich ovat laskeneet väestönkasvun ja ravinnontuotannon ristiriidan niin sovittamattomaksi, että 800 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään seuraavan 20 vuoden aikana. Kokenut matkanvetäjä. Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa vuodet eivät ole veljiä keskenään. Geenitekniikasta ei apua Viljantuotannon lisäämiseksi on käytettävissä vain vähän keinoja. "Tärkeää on tyttöjen koulutus. Heidän kesällä ilmestynyt kirjansa The Population Explosion (väestöräjähdys) on herättänyt paljon keskustelua maailmalla. Alueet omistava Yhdysvaltain Forest Service ja teollisuus yrittivät kaikin keinoin todistaa, että pöllö tulee toimeen, jos sille säästetään vähäisiä metsän ripeitä. Tuleva päätös osoittaa, minkä arvoisia ovat Yhdysvaltain metsälaki ja laki uhanalaisten eläinten suojelusta." Antti Halkka Luontomatkoja Afrikkaan Luonnonläheisiä safareja pienryhmissä telttaillen savanneilla ja sademetsissä. Antti Halkka Täpläpöllö voitti oikeusjuttunsa . Lande ei halua olla varma luonnonsuojelijoiden voitosta, vaikka kongressi ei yleensä poikkeakaan oike~den ratkaisuista. ULKOMAILTA Maailmalla edessään nälkävuodet . "Maailman viljasatoennätys on vuodelta 1986. Näin sukupuutto vältettiin." Pöllön puolustajilta ei puuttunut asiantuntemusta, sillä Russell Lande on yksi maailman huippuekologeista. "Uudella viljelytekniikalla saatava hyöty auttoi pitkään, mutta se on nyt loppuun käytetty", sanoi Anne Ehrlich. Autolla, kamelein ja jalkaisin. "Näyttää kuitenkin siltä, että ilmastonmuutos iskee nykyisiin viljakeskuksiin", sanoi Anne Ehrlich. vsk. "Sekaannuin pöllökysymykseen, kun osoitin muutaman sivun tieteellisessä artikkelissa, että pöllön elinympäristöstä vähintään viidenneksen on oltava metsän peitossa. "Maailmassa on tuo kuusi miljardia ihmistä vuonna 1998". Kenia-safareja ja kameli vaelluksia, Etiopian Omojoki, Namibiasta Kalahariin, Ruandan gorillat, Serengetiltä Zanzibariin ym. v
Saliin laskeutui pitempi kuin minuutin hiljaisuus, kun lllak ilmoittaa vastikään palanneensa Japanista Hiroshima-klinikalta, jossa hänessä on todettu alkava leukemia. Kymmenkunta ruotsalaistutkijaa oli mittaillut ja kerännyt näytteitä Ukrainan saastuneimmilta alueilta. Tukholmassa lokakuun lopulla pidetty Tshernobylkonferenssi alkoi minuutin hiljaisuudella. vyöhykkellä kuljettanut Andres Illak on entinen autonkuljettaja. Terveydellisiin oloihin ei juurikaan voinut vaikuttaa: miehet asuivat teltoissa 28 kilometrin päässä onnettomuusreaktorista, söivät mitä alueella kasvoi eikä suojavarusteita ollut tarjolla." Yhteensä Tshernobylin onnettomuuden saneeraustyön ja väestön terveydenhoidon arvioidaan maksavan ainakin 200 miljardia ruplaa vuoteen 2000 mennessä. Tohtori Tsherbak toteaa, ettei kaikkia ole tilastoitukaan. Eestiläislääkäri Rein Käsk kertoo olleensa ensimmäisen Tshernobyl-kesän puhdistuspataljoonan lääkärinä 1. Ongelmista puhuminen on ollut epäisänmaallista ja tärkeät tiedot on pimitetty. Kuulijakin vakuuttui vilpittömyydestä, kun ruotsalaisten ja ukrainalaisten säteilymittarien lukemat täsmäsivät. "Tulevaisuus näyttää", arveli Tsherbak muistuttaessaan, että ihmissukupolven pituus on kotieläimiin verrattuna kymmenkertainen. Yhdessä neuvostoliittolaisten tutkijoiden kanssa he kiittelivät yhteistyön saumattomuutta ja tiedonkulun avoimuutta: nyt puhutaan samaa kieltä. Hänen kokemuksensa on jakanut tähän mennessä ainakin 12 000 eestiläismiestä, puolet varusmiesaikana, puolet lllakin tavoin ''vapaaehtoisina". Pelloilla tilanne on toisin päin: Ukrainan laidunten pintamaa säteilee nyt melkein yhtä vaarallisena kuin heti onnettomuuden jälkeen, kun taas Ruotsin savipeltoja voi viljellä huoletta. On hengitystievaivoja, keuhkosyöpää, suusyöpää, verenvuotoja ruoansulatuselimistössä, verenpaineongelmia, anemiaa ja muita veritauteja, hermostoja sisäerityshäiriöitä, masennusta ja epämääräistä oireilua. Mutta tiedot onnettomuutta edeltäneeltä ajalta ovat äärimmäisen hatarat, joten vertailu on vaikeaa alueella, joka jo ennestään oli teollisuuden raskaasti kuormittama. Mikroskooppitutkimukset ovat paljastaneet uudentyyppisiä kromosomivaurioita. Konkreettisempaakin näyttöä on kertynyt. Inhimillisille kärsimyksille ei tietenkään edes voi laskea hintaa ja menetetyt peltohehtaaritkin ovat korvaamattomia. Ruotsalaiset Karl-Johan Johansson ja Åke Eriksson olivat tutkineet peltojen ja metsien maaperäsäteilya sekä kotimaassaan että Ukrainassa. Näissä tilastoissa ei ole mukana lääkäreitä, jotka ovat huolehtineet työntekijöiden ravinnosta ja saniteettioloista. Kuusitoista tuhatta lasta on saanut kilpirauhasongelmia, heistä osa kilpirauhassyövän, vaikka se muuten on lapsilla äärimmäisen harvinainen. Ehkä ensi kerran vedettiin julkisuuteen kartta plutoniumin pahiten saastuttamista seuduista. vsk.. Mutta eestiläisfyysikko Ain Pajumäe irvisti: "Tähän päivään asti meille on kerrottu lukuja, jotka ovat korkeintaan kymmenesosa täällä kerrotuista." Pajumäe otti pian onnettomuuden jälkeen Kievistä maanäytteen, joka vieläkin polttaa tutkijoiden hyppysiä: yhden tutkimuksen mukaan sen säteily osoittaa Kievinkin saastuneen niin vaarallisesti, että se läntisten normien mukaan olisi tyhjennettävä, toisten mukaan huoleen ei ole syytä. "Mitään hoitoa ei ollut. Mutta vammaisina syntyneistä lapsista ei ole hälyttäviä havaintoja, vaikka epämuodostuneina syntyneistä kotieläimistä puhutaan paljon. Luotettavaksi uskotun tutkijan haltuun jätetty näyte katosi hotellihuoneesta tuntemattomalla tavalla, mutta onneksi siinä meni vain osa näytteestä. Virallisten tilastojen mukaan onnettomuuden seurauksena on tähän mennessä kuollut JOO ihmistä, asiasta raportoivan tohtori Juri Tsherbakin mukaan 5000. Maaperän laatu ja kasvipeite mutkistavat kuvaa edelleen, esimerkiksi cesium juuttuu tiukasti ruotsalaismetsän turvekerrokseen, mutta Ukrainan toisenlainen metsämaa puhdistuu melko nopeasti. Suoritukseen kuului kahden minuutin lapiointirupeama 4. Psyykkisten tekijöiden osuudesta muistuttivat muutkin terveydenhoidon asiantuntijat: väestö on elänyt poikkeusolojen aiheuttamassa ahdistuksessa, tutut kotikonnut oli äkkiä jätettävä ja oman puutarhan tuotteetkin julistettiin hengenvaarallisiksi. Tshernobylin onnettomuudella on ollut jo nyt mitattavia ympäristöja terveysvaikutuksia. Tshernobylin radioaktiivisten aineiden päästöt ovat Neuvostoliiton atomi fyysikoiden arvioiden mukaan olleet yhteensä 180 tonnia. ULKOMAILTA Tshernobyl tänään . Loppuosa on turvallisesti tallella. Työhön osallistuneista ukrainalaisista 80 prosentilla on ollut terveydellisiä ongelmia. Alipainoisina tai kuolleina syntyneiden lasten runsaus on yllättänyt. Säteilyn määrä ja laatu voivat vaihdella tavattomasti aivan pienelläkin alueella, joten yleiskuvan saaminen vaatii paljon mittauksia. Samalla arvosteltiin menneisyyttä: Neuvostoliiton talouselämässä on ihannoitu määrää laadun kustannuksella, tuhoutunut reaktorikin rakennettiin aikoinaan tulenpalavassa kiireessä normien täyttämiseksi. Marjukka Kulmanen Teuvo Suominen 36 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Tshernobylin onnettomuuden seurauksia tutkimaan tarvitaan riippumaton tutkimuslaitos. Tarvitaan riippumaton tutkimuslaitos Tukholmassa kokoontuneet tutkijat katsovat, ettei sairauksien lisääntymistä voi selittää pelkästään valpastuneella seurannalla. Saneeraus jatkuu Ympäristön saneeraustyöhön on tähän mennessä osallistunut ainakin 600 000 ihmistä. Nykyisin hän toimii Eestin Tshernobyl-komission varapuheenjohtajana. lllak kertoi saneeraustyönsä vaiheista: hänet noudettiin kesken työpäivän Tallinnasta; työrupeama autonkuljettajana 1. Kuorma-autoa neljä kuukautta 1. Radioaktiivisia aineita on liikkeellä kaikkiaan 450 erilaista eniten Tukholmassa keskusteltiin amerikiumista, rubidiumista ja keriumista. "Vetoan, ettette käänny vain viranomaisten puoleen, vaan etsitte myös muita asiantuntijoita", tohtori Tsherbak sanoi. Sairastuneita on noin 50 000. vyöhykkeellä kesti yhteensä neljä kuukautta ilman taukoja, lepopäiviä tai asunvaihtoja. vyöhykkeellä. reaktorin katolla
Se kertoo luonnontilaisista metsistä, ihmisen aiheuttamista metsäluonnon muutoksista, niiden seurauksista, uhanalaisista lajeista, metsäluonnon pienpiirteisyyden säilyttävästä metsänhoidosta ja suojelualueiden merkityksestä. ',J' Suhoselle, puh. Metsiemme uhanalaiset Toimittanut: Hannu Jauhiainen Metsiemme uhanalaiset on monipuolinen kuvateos. Kirjoittajat: Aulikki Alanen, Tapio Heikkilä, Timo Helle, Hannu Jauhiainen, Olli Järvinen, Eero Kaakinen, Petri Keto-Tokoi, Tapio Lindholm, Anna-Liisa Sippola, Marko Stenberg ja Rauno Väisänen. Kirjassa esitellään uhanalaisten lajien kannalta tärkeitä elinympäristöjä, joita ovat mm. Luonnon kannalta arvokkaiden alueiden lisäksi kerrotaan niissä elävistä uhanalaisista lajeista ja neuvotaan kuinka esimerkiksi varpuspöllön, hämeenkylmänkukan tai raidantuoksukäävän elinmahdollisuudet voidaan turvata. I '} I I Metsiemme uhanalaiset -kirjan hintaan 195,( + postituskulut 19,-) Nimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Metsälehti maksaa postimaksun Vastausläherys Sopimus 00240/26 Kustannusosakeyhtiö Metsälehti Maistraatinportti 4 A 00003 Helsinki. Jt 1,1: 'I (. Koska valtaosa metsistämme on talousmetsiä, ratkaisevat niiden käsittelytavat metsäluontomme lajiston tulevaisuuden. ~ ';• ~ Helpoimmin saat Metsiemme uhanalaiset -kirjan soittamalla Senja . l-------------------------------• J Tilaan 1/-~ LJ,,,. Tämä kirja opastaa metsänomistajia, metsäammattilaisia ja luonnonharrastajia ymmärtämään ja käsittelemään metsää niin, että se säilyy monipuolisena ja lajirikkaana myös tuleville sukupolville. aarniometsät, lehdot, suot, pienvedet ja puolikulttuuriympäristöt. 90-1562 33 7, tai tilaamalla sen oheisella kupongilla
Lietelannan kasittelyssä tapahtuu toki laiminlyöntejä ja jopa välinpitämättömyyttä esiintyy. Veden nousu jatkuu koko kesän, minkä seurauksena tiirojen, kuikkien ynnä muiden lähellä rantaa pesivien lintujen pesät hukkuvat haudontavaiheessa veden alle. Sarjakuva kärjistää; se ei ole juttu. Vastausta odottaen Antti Ylitalo Tämfikö on Metsäntutkimuslaitoksen ja metsiihellit uksen nykyistii t utkimuspolitiik kee. Vesi syövyttää sen rantoja, ja jo nyt ovat muutamat asumukset vaarassa joutua veden varaan". Kajaani Oy:n (nykyisin Repolakonsernia) paperi ja sellutehtaiden päästöt ovat rehevöittäneet pahoin Oulujärveä ja ennen niin upeat hiekkaja savikkorannat soistuvat ja pusikoituvat nyt hyvää vauhtia. Karusta hiekkamaasta aurauksen jäljet eivat koskaan häviä. Kun vedenpintaa talvella lasketaan 2-2,5 metriä, merkitsee se muun muassa sitä, että syksyllä kivikkorannoille kuteneiden siikojen mäti jää kuiville. Matkakuvauksen Oulujärviosuudessa kirjoittajat olivat tehneet havaintoja ympäristömuutoksista, mutta heidän veikkauksensa muutosten syistä menivät pahasti metsään. Säännöstely pahentaa tilannetta, sillä ennenvanhaan kevättulva nousi jo ennen jäidenlähtöä ylös rannoille ja jäät höyläsivät liikkuessaan rannat puhtaiksi sammalista ja pajuista. Toimitus Oikaisu Oulujärvestä . Suomen Luonnon numerossa 6/90 ajeltiin moottorikanootilla halki Suomen. Varsinkin sikataloutta harjoittavat jäsenemme paheksuvat ammattikuntaansa loukkaavaa ja leimaavaa suhtautumista. Ja tämä vedenpinnan ylös-alas pumppaaminen on todellinen ongelma Oulujärvelle. Jos tutkimuksella halutaan varmistaa "estääkö syväauraus varmasti metsän uudistumisen", tehtäköön se suppeammilla alueilla ja tutkijoiden omilla varoilla. Alavuden Seudun l.uonnonysuiv.it ry. Asiat ovat kehittymässä parempaan suuntaan. Lietelannan aiheuttamista ongelmista kannattaisi toimittaa haastatteluihin ja tilakäynteihin perustuva juttu. Kuva puhukoon puolestaan! Pyydän rnetsähallitukselta ja Metsäntutkimuslaitokselta vastausta t ämän lehden palstoilla siihen, miksi, kenen vastuulla ja millä rahoituksella kocviljclykset n:ot 1169/3ja 1224/Son perustettu mitä siellä tutkitaan. Tässä asiassa rakentava kritiikki, valistus ja yhteistyö johtavat mielestämme ympäristönja luonnonsuojelun kannalta parhaimpaan tulokseen. Keväällä pohjalukemissaan oleva vedenpinta nousee paljon hitaammin kuin luonnontilassa, jolloin tulvahuippu ajoittui kesäkuun puoliväliin. Koealueen vieressä metsä oli uusiutunut luontaisesti kulotuksen tai metsäpalon jälkeen. Sikataloudesta -oli kyllä juttukin samaisessa numerossamme, Luonnollista röhkinää s.32-33, rakentavassa hengessä kirjoitettu. Sikamainen juttu mauton . Olemme saaneet yhdistyksemme jäseniltä varsin pettyneitä kannanottoja Suomen Luonto -lehden kuutosnumerossa julkaistusta mauttomasta sarjakuvasta. Valtion laitosten uskottavuus punnitaan käytännön toimenpiteillä, ei l'raasiliturgioilla. vsk.. Viime aikoina paikalliset kuntien viranomaiset, maatalouden neuvont ajärjestöt ja tuottajat ovat ilmeisesti todella tiedostaneet ja myöntäneet ongelmat. Tällaista kehitystä ja luonnonsuojelijoiden sekä tuottajien välistä keskusteluyhteyttä ei saisi vaikeuttaa ko. Nyt kun yhtiöt ovat vauhdilla kaavoinaneet rantojaan on sekä linnun, että luonnossa hienovaraisesti liikkuvan ihmisen vaikea löytää rantautumispaikkaa tältä ennen niin upealta suurjärveltä. Maapohja ei ole kunttaista "aurausta kaipaavaa" paksusammal kuusikkoa. Mökittyminen toki on myös Oulujärven ongelma. Kesäkaudeksi vedenpintaa ei nosteta edes entisaikojen normaalitasoon, t ulvalukernist a nyt puhumattakaan. on luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys, joka toimii Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kunnissa. Onko tässä kysymys pelkästään metsähallituksen epäonnistuneen aurauskäsittelyn jälkien peittelystä tutkimuksen kaapuun. Satojen hehtaarien aurausalueelle on ripoteltu keltaisia muovikeppejä viivasuoriin riveihin, muuten jälki on normaalia metsähallituksen "pehmeää, luonnon eri käyttömuodot huomioonottavaa" metsankäsit tclyä. Tämä vaikuttaa tuhoisasti Manamansaloon. Sikatalous on alueella, varsinkin Alavudella, keskeinen tuotantomuoto maatiloilla. Arvovaltaisena pitämässämme lehdessä siankasvattaja leimataan välinpitämättömäksi juopoksi. Itseasiassa Oulujärven rantojen sortuminen on pysähtynyt säännöstelyn takia. Sekä epäkohdat että hyvät kompostointikokemukset tulisi välittää lehden lukijoille mieluiten asiatietoon ja valokuviin perustuen. Me emme siis pelkää nauraa itsellemme ja samanlaista suhtautumista toivomme kaikilta sarjakuvamme lukijoilta. Säännöstelty järvi toimii voimayhtiön vesisäiliönä , johon kerätään vcuä kevään ja kesän kuluessa ja talvella vettä valutellaan turbiinien läpi, koska silloin sähköä kulutetaan enemmän. Matkalaiset arvelivat Manamansalon saaren rantojen sortuvan, koska "Oulujoen padot ja säännöstely pitävät Oulujärvcn pintaa tasaisen korkeana. Tämä selviää kansalaiselle laajan avohakatun ja syvä k ynnctyn aukion laitaan pystytetystä kyltistä. Säännöstely ei näet pidä vedenpintaa "tasaisen korkeana", vaan Oulujärven tapauksessa vesi on päinvastoin ollut koko 40 vuotta kestäneen säännöstelyn ajan liian matalalla. Lietelannan kompostointikokeilut turpeeseen ovat jo käynnissä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kysymys metsäntutkijoille . Ja voimayhtiö onkin onnistunut tulvasuojelussa erinomaisesti kaikkine ikävine seurauksineen, joista ei isännille muistettu etukäteen mainita. Säännöstelyn alettua kesävesi ei kuitenkaan nouse entiselle tasolleen, joten rannat eivät enää sorru entistä vauhtia. Toisaalta sarjakuva asettaa myös luonnonsuojelijan naurunalaiseksi, tosiasioista vieraantuneeksi kaupunkilaiskakaraksi. Suomussalmen ekok u n nau Yli-Vuokissa on metsähallituksella ja Mctsäru urk imuvlait o k sella käynnissä metsänviljelyä koskeva tutkimus. Talvella järvi taas lasketaan niin kuiviin kuin lupaehdot sallivat. Tämän vuoksi Oulujärvi kallistui ison astian tavoin ja korkean kesäveden aikaan aallot huuhtoivat hiekkaharjuja veteen erityisesti järven itälaidalla. Sarjakuvan tarkoitus ei toki ole loukata, mutta nauraa se voi monille kipeille elämän ilmiöille lämmin pilke silmäkulmassa jopa nuoruuden luonnonsuojeluinnolle, joka törmää karuun arkitodellisuuteen. Kaikille Oulujärven tilasta kiinnostuneille voi mainita, että järven tilaa uhkaavat edellisten lisäksi jättimäisen Pohjan 38 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Kun voimayhtiö aikoinaan keräsi rantojen isäntien nimiä, säännöstelyä perusteltiin nimenomaan tulvasuojelulla. Metsäntutkimukselle Yli-Vuokin koealueet ovat häpeäksi. Alavuden Seudun Luonnonystävät ry. Rantojen sortuminen johtui maankohoamisesta, joka lännessä on nopeampaa kuin idässä. Pahoittelemme, jos sarjakuvarnrnc on loukannut sikatalouua harjoittavia luonnonystäviä. sarjakuvan tyylisillä jutuilla näin arvostetussa ja arvovaltaisessa lehdessä
39. Tosin kenelläkään asianosaisista ei ole metsätieteellistä koulutusta, mutta käytäntö on osoittanut, että taiten totaalisti aika ajoin, eli noin 30 vuoden välein, uudistamalla pensaisto on voinut varsin hyvin. Lehto on pikemminkin muuttunut korveksi ainakin näin maallikon käsitteenä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on nykyisin erittäin harvinaista julkisissa puistoissa, useissa kohteissa kokonaan kiellettyä (mm. Wikströmin nimissä. Olemme käyneet Karjusaaren Pähkinäkukkulalla useampaan otteeseen; olemme toki perillä valtion Kujalan maatalousoppilaitoksen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä tällä alueella, mutta lehden palstat tuskin riittävät jokaisen yksityiskohdan selvittämiseen. Käytännössä suomalaisissa kasvihuoneissa tuotettavat vihannekset ovat torjunta-aineista puhtaita: jo vuosikaudet kasvustoja rasittavat tuholaiset on torjuttu biologisin torjuntaeliöin siis luonnollisin menetelmin. Kauhanen väittää, että julkiset puistot olisivat käytännössä kemiallisia puistoja. Jos asia kiinnostaa, yhteystietoja saa esimerkiksi Kainuun luonnonsuojelupiiristä, pj. Suomen Luonto-lehden numeron 6/90 lehtoja koskevassa kirjoituksessa on ikävällä tavalla viitattu valokuvan kera Hollolan Pähkinäkukkulaan, sen pähkinäpensaistoon ja perisaiden uudistamiseen. Tunnetusti Suomi on tässä suhteessa edelläkävijämaa. (986) 715 69. Pähkinäpensaiden vanhojen runkojen poisto on ilmiselvästi köyhdyttänyt lehdon lajistoa, sillä lahoavalla puulla on oma merkityksensä lukuisten selkärangattomien eläinlajien ja kääväkkäiden sekä muiden sienten asuinpaikkana. Kirjoituksessa todetaan, että lasinalainen vihannesja koristekasvituotanto onnistuu edelleen runsaiden torjunta-aineiden ja lannoitteiden varassa. Vertailun vuoksi todettakoon, -että kukkulan laen toisella laidalla on valtion maata, jolle ei yli 20 vuoteen ole tehty mitään eli sen jälkeen, kun valtio sai kyseisen maaalueen "perintönä" yksityiseltä henkilöltä. Tässä mielessä pähkinäpensas ei voi olla "yliikäinen" ja sen merkitys ekosysteemin toiminnan kannalta muuttuu tyystin, jos kasvamaan jätetään vain joitakin vesoja. Haluan oikaista kaksi väitettä Juha Kauhasen kirjoituksesta Maaja metsätalouteen koulutetaan tehotarhureita (SL 6/ 90). Lehtokirjoituksen leimaavuus ihmetyttää ja pahoittaa mielen, varsinkin kun on mieltänyt lehtenne perimmäisen tarkoituksen olevan kasvattaa ja kannustaa hyviin arvoihin. Raimo Kantola puh. Tavalliset salaatit ja ruukkusalaatit viljellään ilman torjunta-aineita, samoin kasvihuoneissa kasvatettavat maustekasvit. SUOMEN LUONTO 8/90 49. Antti Leinonen Seppo Leinonen Vihanneksia ilman torjuntaaineita . Tuloksesta voidaan varmasti olla montaa mieltä, mutta tarkoitus on ainakin ollut hyvä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Sellun saastepäästöt sekä ääliömäisen Oulujärven ylitysrien patoamisja päästövaikutukset. Kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä, että ympäristökasvatusta tulee lisätä eri kouluasteilla. Ja jos ei ole hyvää tahtoa, ei varmasti saavuteta tuloksiakaan. 26), vaikka kuvassa on haavankääpä. Samassa artikkelissa on myös toinen virhe: toimitus määritti harmaapäätikan pesäkäävän taulakääväksi (s. Julkista mielipidettä ei yksikään kaupunginpuutarhuri voi olla huomioimatta. Ja yleiseen suorasukaisuuteen olikin artikkelin kirjoittamisen aikaan erityistä aihetta, sillä lehdot ovat olleet aliarvostettuja näihin päiviin saakka ja käyty keskustelukin ponnetonta. Kiitos tästä kuuluu professori Martti Markkulan ansiokkaalle tutkimustyölle. Ei silti kannata heti loikata perämoottori olalla Ärjänselkään, sillä esimerkiksi Oulujärvi-liike toirnn paremman järven puolesta. Kukkulan laen pääosan omistaja samoin kuin jo hänen isänsä ja isoisänsä ovat hoitaneet kukkulan laella sijaitsevaa pähkinäpensaistoa samoin kuin koko lehtoista rinnettä pieteetillä koko tämän vuosisadan ajan. Tuskin koko pähkinälehtoa olisi enää olemassa, ellei sitä olisi erityisesti hoidettu ja haluttu säilyttää. Pähkinäpensaiden "uudistaminen" 30 vuoden välein on ymmärrettävää, jos pyritään metsätaloudelliseen kasvun tehostamiseen. Kyseisillä leveysasteilla on pähkinäpensaston ainakin kokonaisuutena vaikeaa säilyä ilman apua. Täydellisen luonnonsuojelun kannattajat riemuitsevat tietysti täydellisestä luonnontilasta, mutta lehtomaisuus on ainakin tukahtunut. lasten leikkipaikkojen ympäristöt). Seppo Närhi hortonomi Pähkinäpensaita on yritetty hoitaa . Timo Relander varatuomari Espoo Varovainen hoito riittää . Toissa vuonna katsottiin järkeväksi jälleen uudistaa selvästi yli-ikäiseksi tullut, ja 801 uvun talvien rasittama pensaisto. Lehdon hoidon tavoite tuskin voi olla pelkästään terveen pähkinäpuuaineksen tuotanto. Jatkuva lehdon hyvin voimakas raivaus ei ole mielekästä tekohengitystä kuin poikkeustapauksissa. G. Tämän lisäksi pähkinäpensaita on väliaikoina myös karsittu ja ennen kaikkea kuusien kasvualaa rajoitettu. Metsä on erittäin tiukkakasvuista, kuusivaltaista, jopa risukkoista, jossa ennen kaikkea pähkinäpensaat voivat huonosti, kun niillä yksinkertaisesti ei ole tilaa kasvaa ja ne yli-ikäisinä ovat kuivuneita ja katkeilleita. Hyvin jyrkässä mäntyvaltaisessa harjunrinteessä tuskin tarvitaan ihmisen käden jälkeä lainkaan. Siihen tarvitaan hyvän tahdon lisäksi harkintaa ja malttia. Pahoittelemme vitheitä. Yleinen mielipide on kuitenkin kääntymässä lehtojen puolelle. Pähkinäkukkulalla olisi suurimpien kuusten ja taimien osittainen poisto riittänyt mäen laelta. Valitettavasti metsän erittäin runsas jäniskanta teki seuraavana talvena paljon tuhoja ja pensaiston kasvu on lähtenyt vasta tänä vuonna hyvään vauhtiin siten, että pensaat ovat nyt kaksi-kolmemetrisiä. Jokaiseen pensaaseen jätettiin runsaasti kasvavia vesoja. Pensaisto on siten tietämänäni aikana uudistettu ainakin 30ja 60-luvuilla vastaavalla tavalla, mitä kirjoituksessa on moitittu. Kun tietää, ainakin tässä tapauksessa, pyrityn oman käsityksen mukaan luonnon säilyttämiseen, on outoa, etteivät kirjoittajat ole halunneet tarkistaa tilannetta tai toimenpiteiden luonnetta, vaan se on oitis tuomittu ja sellaisena tuotu julkisuuteen. Tapauksen yksityiskohdat ja taustan tuntevana rohkenen tuoda esiin seuraavaa. Yleisesti ottaen lehtojen hoidon tulisi olla niukinta mahdollista, sillä Suomessakin laaja lehto pysyy !ehtona. Siksi valitsimme Pähkinäkukkulan esimerkiksi eräästä lehtoihin kohdistuneesta teosta, jota toimituksen laatima kuvateksti korosti. Onnellista tässä keskustelussa on se, että me kaikki toivomme lehtojen elämänrikkaudelle myös Pähkinäkukkulan mitä eloisinta jatkoa. Irene Rautio Matti Valta Oikea pakuri Viime numeromme kääpäartikkelissa oli sivulla 24 tämän pakurikuvan tilalla pahkan kuva, kuitenkin oikean kuvan ottaneen P. vsk
Puukansan tarina on entistä ajankohtaisempi nyt, kun kamppailu viimeisten vanhojen metsien olemassaolosta kärjistyy. Minua hiukan häiritsee vain se, että joitakin värisävyiltään kovin erilaisia kuvia on joutunut vieretysten (sivu 25, aukeama 30-31). Suunnitelmat ja rahoituskin olivat valmiina, mutta lähettimen tarvitsemia paristoja ei onnistuttu saamaan yhdysvaltalaiselta toimittajalta. Ensimmäisten painosten piirroskuvitusta ei voi suoraan vertailla valokuvakuvituksen kanssa; molemmissa on vahvat puolensa. Kuvat tuovat uusia vivahteita Huovisen hienosti esittelemään metsän monimuotoisuuteen. Kurjen suojelemiseksi ei riitä, että sille varataan jokin suopläntti pesiä. Kokemuksista on syntynyt kirja, johon on koottu koko kurjen vuosi kevätmuutosta ja tanssista syyskokoontumiseen ja lähtöön. Ovatko muuttotiet turvallisia ja riittääkö ruokamaita talvehtimisalueilla. painos, /. Lassi Kujala KURKI KIRJOJA Tanssi yli soiden Lassi Kujala: Kurki, Forssan Kustannus Oy 1990, 126 s. . tilaukset 918-513 308, 24 h palvelu puh. erikoistyöt ONGELMAJÄTEHUOLTO PELAAONGELMITTA!!! Markku Malinen Oy Viilaajankatu 6, 1 5500 LAHTI puh. Kurkiemme muuttoreiteistä ja talvehtirnisalueista aiottiin saada selvyys jo menneenä syksynä. Huovinen tarjoaa upeassa tarinassaan valtavan määrän tietoa elämän synnystä, metsän ekologiasta ja elin. Kuusi vuotta sitten ilmestynyt Puukansan tarina on saanut tänä vuonna uuden ulkoasun ja tekstin oheen valok uvakuvituksen. Kujala on tehnyt kirjansa myös kunnianosoitukseksi valtakunnalliselle soidensuojeluohjelmalle. Kujalan kurkikuvat ovat komeita. valokuvakuvitettu laitos, Otava 1990. Kirjassa ei ole erillisiä kuvatekstejä, joten kuvia tulee katselleeksi sellaisinaan. Voi vain arvailla, kuinka kauan mies on oleillut piilossaan ennen kuin hän on saanut mieleisensä kuvat. Kujalan kirjassa on asiasta uunituoretta tietoa: syksyllä 1991 muutaman suomalaisen kurjen selkään kiinnitetään satelliittilähetin. Sitä emme tiedä, sillä emme tiedä, mihin kurkemme talveksi menevät. Pohjois-Kyrnenlaaksoa harva on osannut pitää minään kurkimaana, mutta niin vain on, että Lassi Kujalan kurkikirja on tehty juuri siellä ja sikäläisistä kurjista. Eero Kemilän mustavalkoiset valokuvat antavat kuitenkin tarinalle dokumentaarista voimaa; esimerkiksi näkymät metsästä tulen kourissa ja palokoroista mäntyjen kyljissä syventävät kerronnan tehoa. Kujalan kurkikirja kertoo pohjoiskymenlaaksolaisista kurjista ja niiden elinpiireihin liittyvistä ongelmista, jotka ovat samankaltaisia kaikkialla eteläisessä Suomessa. Kujalan kurkikirja tulee kulumaan luonnonvalokuvaajien, lintuharrastajien, luonnonsuojelijoiden ja muiden alan ihmisten käsissä. Takakannessa kuvaaja itse on kuvauspiilonsa nurkalla. Kujala on seuraillut ja kuvannut koko 1980-luvun kotiseutunsa kurkia. Omat osastonsa saavat pesintä ja sitä seuraava perhe-elämä pellolla samoin kuin pesirnättömät luppokurjetkin. ONG ELMAJATEH UOL TOA *KUNNILLE* TEOLLISUUDELLE* PK-YRITYKSILLE * Palvelu tarpeidenne mukaan Laadulla ja tyylillä: • Keräily ja kuljetukset (KPC-tavarat, nesteet) • Vastaanotto, lajittelu, käsittely, pakkaaminen, merkinnät • Edelleentoimitukset hyväksyttyyn hävityspaikkaan tai hyötykäyttöön • Konsultointi ja koulutus • Vah i nkopalvel ut ym. vsk.. Kuvien sijoittelu sivuille ja aukeamille on vaihtelevaa, mikä ei kuitenkaan tee kirjasta rauhatonta. Kirjalle soisi mielellään laajempaakin käyttöä. Puolet vuodesta kurkemme ovat jossakin etelämpänä. Ohjelma toteutuessaan takaakin sen verran muutonaikaisia levähdyspaikkoja ja pesimäpaikkojakin kurjelle, että lajin tulevaisuus on turvattu. sopimukset, myynti 918-513 313 telefax 918-513 426 (Hämeen Lh:n lupa no 226/A231) KUNNOSSAPITO PALVELUT 40 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Kymenlaaksolaiset kunnat ja koulut, opistot ja laitokset, yhdistykset, yritykset ja muut yhteisöt, tässä teille oiva kotiseutuja maakuntalukemisto ja -kuvasto niin omaan käyttöön kuin lahjana muille annettavaksi! Terho Poutanen Puukansan puolesta Veikko Huovinen: Puukansan tarina, 5
Kuvatoimituksesta vastaa yksi tekijöistä, Pekka Ojalainen, joka on ollut usein myös kameran takana. Kirjailijakin joutuu astumaan ulos tarkkailijan asemastaan ja siirtymään osallistujaksi. Kuvien taso on tavallaan yllätys, sillä ennen kaikkea Suomen päiväperhoset on tietokirja; käsikirja siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään maamme 114 päiväperhoslajista. 420 mk. Eikö ole huutava vääryys, että tässäkin maassa isottelevat ne, jotka osaavat olla röyhkeitä! Kumpi on kelvottomampi, Pakanan Vaellus kysyy, työtön ja laiskaksi haukuttu maalaispojan ketale vai pörssissä kovat kaulassa istuva sitimies, sama, joka löytyy isojen pöytien takaa myös pankeista jakamasta rahaa maan raiskaajille, lomakeskusten, tehtaitten ja teiden rakentajille. Willamolla on tavallista tietokirjoittajaa hauskempi ote kertoa lapsille totisia tosia tiaismetsän tiimoilta ja kyllä niistä aikuinenkin monta uutta asiaa oppii. Alice Karlsson Tuohimetsän taikaa Heikki Willamo: Käpytalvi, Forssan Kustannus Ky 1990, 48 s. Willamon lintuja maisemakuvien joukkoon on kuin varkain eksynyt kaksi pupua: talviasuinen koikkelehtiva vääräsääri ja melkein kesäasuinen ristiturpa. Hän ihmettelee puukansan elämän salaisuutta ja rakastaa metsää. Iiris Lappalainen Perhoset kaikessa loistossaan Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio ja Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Kuu heittää lumipeitteisistä puista kummitusmaisia varjoja. Metsänhoitaja tottelee omantuntonsa ääntä ja leimaa viraston antamia ohjeita uhmaten metsän omalla tavallaan, jota hän nimittää "ikisalon säilytysasennoksi" tai "ahneuden torjurnisasennoksi". Tiedon ja kuvituksen yhdistäminen onnistuu harvoin näin hyvin. Harrastajien ja tutkijoiden hajahavainnot kertovat päiväperhosten vähentyneen Suomessa rajusti viime vuosikymmeninä ja melkoinen osa niistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Ihminen ahneine kirveineen tunkeutuu "parhainta miehuusikäänsä" elävään saloon. Vaikka kirjan valokuvissa ei olekaan moitteen sijaa, vain osan päiväperhosista varma tunnistaminen onnistuu niiden perusteella. Mutta sivustakatsojan rooli on mahdoton jos mielii elää ihmisiksi. Kun syksy oli synkimmillään, valmistui kesänkaunis kirja Suomen p äiväperhosista. Hankalista lajeista on kirjan lopussa kuvataulut. Suomen päiväperhoset ei ole perhosenkevyt kirja: se painaa lähes kaksi kiloa. Mikkola joutuu valitettavasti muistuttamaan myös siitä, etteivät ympäristöministeriö ja yliopistot ole saaneet aikaan perhoskantojen tarkkaa seurantaa. Kirja kuuluu Suomen perhostutkijain seuran sarjaan, missä aikaisemmin on esitelty muita perhosryhmiä kuvallisesti paljon vaatimattomammin. Sivun tai kahden esittelyssä kerrotaan aluksi jokaisesta perhoslajista yleisesti ja kansantajuisesti. Myös perhosten toukat ovat esillä omissa tauluissaan. Tämä vellova meri yhdessä päässä ja käytettävissä vain yksi ihmiselämä! Mutta tärkeysjärjestyksen sanelee todellisuus. Sairaudet tunnetaan; maailman tuska, joka painaa isolla peukalollaan tarkkailijoitaan. Siinä painivat sylikkäin vastuu ja velvollisuus, oikea ja väärä, kaipuu palaseen onnea ja halu omaehtoiseen elämään. Kirja kannustaakin suojelemaan perhosia. Lajiesittely pyrkii välittämään paitsi biologista asiatietoa myös jotain syvempää perhosten ja perhosharrastuksen olemuksesta ja teksti saakin ajoittain runollisia sävyjä. Kirjaa ei kuitenkaan ole tarkoituksella paisuteltu lahjakirjakokoon tai näköön; siitä puuttuu tyhjä mahtipontisuus. Ja niin onkin. Keskity nyt tässä kirjoittamiseen, elämän kelaamiseen ja yritä luoda, kun katepillarit remuaa ikkunasi alla ja vievät kaikki unelmasi ja lempeät muistosi mennessään. Saduksi ei siis tästäkään tarinasta ole, mutta liekö tuo puute. Ja viholliset, ne ovat ovelia ja niitä on paljon. On hyytävän kylmää ja lumista. Kymmenvuotias koelukija piti onnistuneena sitä, että kirjan kuvitus ja teksti kulkevat yhtäjalkaa ja muisteli pitäneensä aiemmistakin Willamon kuvakertomuksista, Viljami Vaivaishiiri sekä Tintti ja Tiiteri. Aki Luostarisen saa kiihtymään tämä sietämätön markkinamiesten pelleily, miksei tietenkin elämä muutenkin ja luovalle ihmiselle tutut ongelmat; yhteiskunnallisen osallistumisen korkea kynnys ja tunneelämän häilyväisyys. Kirjayhtymä 1990. Tarkat silmät ja havaintovihko on vaihtoehto terävälle neulalle ja myrkkypullolle. ''Kyllä ne sairauvet tunnetaan", sanoo äiti kohmeloiselle pojalleen. Erottavat tuntomerkit nimittäin ovat usein vähäisiä tai piilossa siipien alapinnalla. V alitettavasti se myös katkaisee kirjan kuvallisen jännitteen eikä uutta huipennusta tule. Olisiko puolustuskyvytön, neitseellinen niemi annettava juppikansan leikki paikaksi, tallattavaksi elämyksien perässä ravaavalle kansanosalle, joka ei enää osaa linnunlauluakaan kuunnella ilman vapaa-ajan ohjaajaa. Kuvavalinnat ja -rinnastukset ovat onnistuneita ja pysäyttävät pitemmäksikin aikaa kuin toviksi ja vain muutaman aukeaman kohdalla harmittelemaan kuvaparien yksitotisuutta. Mukana on myös levinneisyyskartta. kierrosta. Teksti on aikaisempia juoksevampaa; erityisesti kuolemaa käsittelevät luvut jäivät nuoren lukijan mieleen. Upean luonnollisissa kuvissa suomalainen perhoskuvaus nousee aivan uusiin ulottuvuuksiin ja mikä ilahduttavinta, perhosten värit ja olemus ovat hyvin välittyneet painopinnalle asti. Yleisen lajiesittelyn jälkeen seuraa kuudeksi kohdaksi jäsenneltynä tarkkaa biologista perustietoa kustakin lajista. Aki Luostarinen herättää romaanihahmossaan Mikko Myllyjoessa kiukun vastustaa heikomman sortoa. Hän opettaa ja eläytyy, analysoi ja filosofoi. Nämä samat yhteiskunnan nokkamiehet yrittävät myydä joka käänteessä omaa isänmaatamme. Kirjassa on neuvoja perhos. Heikki Willamon kuvissa on talven kelmeää valoa ja melkein nenänpaassa tuntuvaa pakkastunnelmaa. Mutta juonen kehittely ei vieläkään yllä sadun tasolle: on talvi ja tiaisparvella talven vaivat, sitten tulee kevät ja paikan vaihdos, lopulta pesäpuuhat. Käsitellyiksi tulevat lajin koko, elinympäristöt, esiintyrnisajat, ravintokasvit sekä paikallinen runsaus ja levinneisyys. Jos viriävä kiinnostus saa omakotitalon omistajan tai kesämökkiläisen jättämään golfkentäksi jyrätyn pihamaansa edes osittain kasvamaan perhosten suosimia kukkia, on jo paljon voitettu. Isänmaallista sotaa käydään nyt omilla kotinurkilla kaivinkoneita, kaavoittajia ja moottorisahoja vastaan. Kevät koittaa ensin tuhruisen harmaana, sitten auringonkeltaisena. vsk , KIRJOJA aseellaan, kynällä, mutta lopulta miettii jo kirjailijakin: "Pitäisiköhän sitoo itsensä rautakettingillä johonkin puuhun kiinni, kun ne kaivurit tulee?" Tällaista on aika mitä elämme. Aluksi omimmalla SUOMEN LUONTO 8/90 49. Niin harvinainen on ikimetsä Euroopassa ja vielä harvinaisempia taikarnaiset kuvat Pohjolan satutalvesta, että soisin tälle kirjalle laajemmatkin kuin pelkät Suomen markkinat. Kilohintaakin on reilut parisataa markkaa. Kevään riemuvoiton hiljentää takatalvi tietenkin. Kuusten latvojen yläpuolella tähdet näyttävät tietä vaikka itämaan tietäjien kulkea tummansinisessä metsässä. Antti Halkka 41. Tarinan puukansa syntyy ja kasvaa kulon raivaamalla maalla 130 vuotta. Kirjan tekstiosuuden jäsentely on hyvä. 262 s. Aki Luostarinen, Pakanan vaellus, WSOY 1990, 330 s. Tuosta noin saunapolut landepaukkujen tieltä kaupunkilaisten tepasteltavaksi, niemet ja saaret rahaa tuottaviksi, kalasääskien pesäpaikat ja norppien koto väsyneiden, elämäänsä kyllästyneitten rahantekijöitten tuhlattavaksi. Ajankohtaisia asentoja! Ritva Kupari Ei tätä selvin päin k tä! es . Aki Luostarisen kirja on hirveän totta. Taivas alkaa punertaa ja aurinko lämmittää. ten keräilijälle, mutta esipuheen kirjoittanut dosentti Kauri Mikkola muistuttaa siitä, että perhosia voi harrastaa myös samoin kuin lintuja
-16.04. Onko se myrkyllinen. Mauritius, loka marraskuu Oppaana Timo Leh1onen Intian valta1ncrc~1.,ä ~ijaihcva MauriIius on kuin suuri puutarha. Okavangon suis1oalueella teemme usean piiivän retken tukeisia koverre1uilla kanooIeilla. ,,,. 500-800 metrin korkeudessa meren pinnasta vallitsee macchia-k asvillisuus. Järjestäjä: Acacia-safarit ja Travela. Uuden turvapaikan mustakoisolle ovat tarjonneet taimija kauppapuutarhat, joissa on riittävän laakealti hyvämultaisia ja a\·oimia kasvupaikkoja mustakoison elää. Mutta ei mustakoiso sentään ole pelkästään satunnainen kesävieras. Viemäröinti, pihojen nurmettaminen ja kaikenlainen "saneeraus" ovat niukentaneet pahoin näitä vanhan kulttuurin seuralaislajeja. Vaatelias vieras Itse kasvattamiemme petunian taimien joukkoon ilmaantui oudonnäkiiinen kasvi, jonka kasvatimme aikuiseksi. Pamplemousses~a näemme maailmankuulun talipot -palmupuun, joka kukkii vain joka 40. Auringonvalon eri aallonpituudet (eriväriset osat) tunkeutuvat erilaisissa vesissä syvemmälle. Suomen luonnonsuojeluliiton matkat 1991 Teneriffa, 09. Hämärissä ja yöllä liikkuvilla lajeilla tappisoluja on vä hän, jos ollenkaan. Tappisolut taas toimivat voimakkaammassa valossa, ja ne pystyvät myös erottamaan värejä. Täällä sijai1sce Shitwan kansallispuisto, jcnka kasvilli~uus, d~imistö ja linnusto ovat vcrIaansa rnilla 111aapallolla. 09.06. Rct k ill.i k arvclcrnmc kaikkea kiinnostavaa: kiviä, kukkia. Martiniquen saari, 04. Siellä rct kcilcmme niin alatiru cidcn puoliauvikoil!a. Shi1wa sijait.sce 300 me1riä meren yläpuolella, KaIrnandusIa cteläiin. Luonto on vielä koskemaI011Ia ja maisemat näkemisen arvoisia. N am i bia-Kalahari/ Okavango, elokuu Tule mukaan SLL:n kesämatkalle Namibiaan ja Botswanaan. Kreeta, huhtikuun puoliväli Oppaana Seppo Vuokko Krccran luoruomru k anunc pääkohde on Harria. 500 kasvilajia, kymmeniä selkärankaisia ja useita satoja k ot iloja hyönrcivlajcja , Tukik ohramrnc on Puerto de Ja Cru z in kaupunki Tcner itlan pohjoisrannikolla. Meillä mustakoisolle sopivia kasvupaikkoja on niin niukasti, ettei lintujen mukana leviäminen tavallisesti onnistu. Karibian intiaanit nimesivät Maniniquen kukkien saareksi. Vierailemme lllyös Iunnetu"5a Palllplemou"en ka,vi1ictcellisc"ii puutarhassa lähelU pääkaupunkia, Pori Louisia. Vietämme noin kaksi viikkoa luonnonpuis1oalueella yöpyen viilillä tcltoi,,a ja välillä pikku hotellcis,a. Koejärjestelyin on osoitettu, että monille päivällä aktiivisille päällysja pintavesien kalalajeille on kehittynyt värien erottamiskyky. Syvänmeren kalajajeilla ei tappisoluja ole lainkaan. Mustakoiso on eteläja keskieurooppalainen kasvi, jolle ilmastomme on ankara ja maaperämme karu. Saaliin valinnassa myös väreillä on merkityksensä, mutta viehettä kalastusvälinekaupassa valitsevan ei pidä unohtaa sitä, että veteen tunkeutuvan valon määrä ja laatu vaihtelevat erittäin voimakkaasti. Myös ympäristökysymykse1 ja kult1uuri1 ovaI kiinnos1uksemme koh1eina. Mark arnrnc aikana saaren luorn o on kauneimmillaan. purjchduspäivä sck ä mahdollisuus muihin harrastuk ci in. elcfan11eja, karhuja, 1 iikereiIä, leopardeja, ,an·ikuonoja, kaimaancja, krokoIiilcj;i ja runsaas1i alueen koloperäisiii lintuja se on paraIiisi luonnonystävillle. Siihenhän viittaavat myös värikkäät kutuasut. (90)142 091. Oppaana Aino Rczard Trooppinen Mari iniqucn saari sijaitsee Ranskan länsiIntian saaristossa. (90) 694 63 44 MaI koja koskeviin I icdusteluihin vastaavat !fauni Tirri ja Marita Boltar. Mikä tämä mustamarjainen kasvi on. Pivin retki suuntautuu Kreetan keskiosaan, jossa vacllarnme läpi lmbrok son rot k on ja käymme kääntymässä l lora Sfakionin kaupungissa Libyan meren rannalla. Kansallispuistossa tavataan 111n1. 18 000 mk. Seppo Vuokko Näkevätkö kalat värejä. Flalllboyant (liekel11ivä puu), bcngalin ruusu, kuningaspallllu, maIkailija11 puu, kookospalmuja jä11iläisbambu ovat vain muu1amia csimerk kejä saarrn laajasta kasvikirjosta unohIamaIta mahonkija johanncksenlcipäpuu1a, mangoja appclsiinipuu1a, ananasta, avokadoa ja papaijaa. perhosia, lintuja. Linnut voivat silti haitatta syödä mustakoison marJOJa; itse olen nähnyt mustarastaan mustakoison marjojen kimpussa. SUOMEN IUON"I O 8/90 49. l.uoruorct k cilyn lislihi ohjclrnav.a on llllll. Pintavesien kaloilla erityisesti päivällä aktiivisilla lajeilla on verkkokalvossaan runsaasti tappisoluja. Vaellusmatka Korsikalla, 31.05. Punainen tunkeutuu pisimmälle humusvesissä ja kirkaissa vesissä sininen ja vihreä. Sauvasolut aistivat hyvinkin vähäistä valoa, mutta värejä ne eivät erota. Vaeltelemme mahdollisimman erilaisissa yrnpäri:-,töi..,:-,~i: muinaisen s.u arnakuupungin Falaxsarnan aut iou unccsva maisemassa, vuorien alariurcidcn macchia-vyöhyk k cessä ja purolaak voixva ja Valkeiden vuorien huippujen tuntumassa. Musrakoiso tuli sukuloimaan kasvi maalle. Oppaana Seppo Vuokko Kanarian saaret ovat luontomatkailijan toivomaa: kotoperäisiä lajeja on kuin Galapagos-.saarilla, mm. Jokaisc,la ma1kasta on saatavilla yk.si1yiskohtainen malkaohjclma, jonka voi Iila1a ProjckIi111aIkoista. Se on myrkyllinen, kuten perunankin marjat ja lehdet. Nepal, Shitwan luonnonpuisto, syys-lokakuu Oppaana Pentli Thuneberg Ny! Sinulla on harvinainen tilaisuus' Nepal on 111uu1akin kuin lu111i111iehiä ja korkci1a lulllihuippuisia vuoria. Korsikalla on yli tuhat k ilornctr iä hick k aist a rantaviivaa, pouk arnia ja lahtia. Vierailem111c Musian joen alueella saaren Unsirannikolla. Pyydä esite: Sirkka Rautiainen, puh: (90) 636 406, t. 16.02. Kuukauden mi11aisclla telt!asafarilla IuIusIum111e Lounais-Afrikan vaihteleviin luo11I0Iyyppcihin: Namibian luurankorannikkoon Kalaharin au1iomaihin, pohjoisen eläilllistöltään runsaisiin savanneihin, Etoshan ja Choben kansallispuisIoihi11, VikIorian pu!ouksiin Zimbabwessa Ylll. Ne ovat usein myös hiukan eri tyyppisiä ja kalalajeittain tietyllä tavalla verkkokalvolle sijoittuneina. Eteläisimmän Suomen vanhoissa kylissä ja kaupungeissa on niin ravinteisia puutarhoja, vuosisataisen asumisen vaurastut tamia, että mustakoiso ja monet muut tavanomaisista puutarhoista puuttuvat vaatcliaat rikkaruohot menestyvät. vuosi ja kuolee sen jälkeen. Mark Twain kirjoi1ti, e11ä emin luo1iin Mauri1ius ja sen jälkeen paratiisi. Ohjelmamme on eritIäin monipuolinen: Iutustu111mc niin etelän kuiviin savanneihin kuin pohjoisen rcheviin sadcme1säalueisii11. k i1 u kasvuisIa pcnxaik k oa , jonka mausrcisct kasvit levittävä! ilmaan huumaavaa iuoksuaan. 42 Selkärankaisten, joita kalatkin oval, silmät ovat rakenteeltaan samankaltaiset. Näistä se suorittaa tilapäisvierailunsa uusienkin omakotitalojen pihoihin. Kasvi on perunan ja tomaatin sukulainen, mustakoiso. Näkökyvyn ratkaisee se, millaisia valolle herkkiä ,oluja on verkkokalvossa. Täällä kuuluisa linIuIieteilijä Carl Jones ja hänen biologivai1non1.,a Iu1u~IuItavaI 111eidäI alueen kotoperäiseen kasvilli,11u1ecn ja li111u1arhaan. pilvivyöhyk k ccn laakcrija kanarianmänt yrnctsissä kuin Las Canadas-vuort cn ylär intcidcn huikeilla poluilla. Vaella111111e viikossa mereltä vuoristoon: teemme alussa mcr irct kcn Scandolan merenrannik koreservaat t iin Ja sieltä mat k a jatkuu sisämaahan Cintun vuorijonolle. Näiden ma1kojen vasIuullincn matkanjärjestäjä on Projcktimatkat Oy Fredrikinkatu <,3 A, 00 IOO HELSINKI, puh. Kasvillisuus on pääasiassa pyökkiä, k asi anjapuita ja valtavia Lariccio-mänt yjä. Useimmiten mustakoiso ilmaantuu, kuten kysyjällekin, muualta tuotujen siementen tai taimien mukana, ja vierailu jää tavallisesti yhteen kesään. Hillla n. Yövyrnmc vuorixromajoissa
Yhden hampaan ikä lienee useampia kasvukausia. Pökkösieni elää maanalaisena rihmastona lahottaen erilaisia kasvija eläinjäänteitä. Se irtosi helposti maasta, se oli hyvin huokoinen ja alkoi heti kutistua. Jos olet nähnyt puistopökkösienen, lähetä Lasselle mahdollisimman tarkka kuvaus esiintymän sijainnista, koosta ja kasvupaikan luonteesta; valokuva tai kuivattu näyte sienestä ovat hyödyksi. Kun olosuhteet ovat sopivat, sienirihmasto vain pumppaa nestettä valmiisiin solukoihin, munan kuori repeää ja itiöernä oikenee sormen mittaiseksi taPuistopökkösieni on komea ja haisee. Harri Dahlström Haisevat terveiset rapakon takaa Löysin pihaltani kummallisen sienen. Väri kuitenkin säilyi: tyvestä miltei valkoinen, ylempää ensin vaaleanpunainen ja sitten tummanpunainen. Sienitutkija Lasse Kosonen (Lamminperä, 37310 Tottijärvi) on kerännyt havaintoja puistopökkösienestä. Tyhjentyneeseen hammaskuoppaan taas kasvaa aikanaan uusi hammas. Leukaluiden hampaiden ikä, koska ne ovat alttiita kulumiselle ja väkivaltaiselle irtoamiselle, saattaa olla vain muutamia kuukausia. Vanhan hampaan tyviosa pehmenee vähitellen ja aikanaan hammas irtoaa. Pohjoisin löytö .on Oulusta. Kas, sukeltajal/ahan on keltainen snorkkeli päivällä liikkuva! kelei, kuten hauki, näkevä/ värejä. Kärpästen suolistossa itiöitä ympäröivä lima liukenee, ja itiöt poistuvat kärpäsestä sen ulosteiden mukana. Hammaskuopan hampaan aiheet kasvavat vähitellen hampaaksi. Se kasvaa useimmiten aivan ihmisen lähiympäristössä, kukkapenkeissä ja nurmikoilla; luonnontilaisilta kasvupaikoilta sitä ei juuri tavoita. vassa sessä, Näitä hauen matalassa syvennykhammaskuopassa. hammaskuoppia on suuontelon luissa runsaasti. Useimmat pökkösienet ovat trooppisia, ja meillä on tavattu kaikkiaan kolme lajia: puistopökkösieni, samannäköinen, mutta hajuton pähkinälehtojen harvinaisuus koiranpökkösieni sekä kookkaampi pirunmuna eli pökkösieni muutamasta lounaisesta lehdosta. Seppo Vuokko 43. Tietoja tulokkaasta kyseltiin jo Suomen Luonnossa 5/85. Samanlainen sieni oli kukkapenkissäni jo viime vuonna. Jo tässä munassa on itse asiassa koko itiöernä valmiina. Suomeen se ehti vasta 1961, mutta sen jälkeen uusia havaintoja on kertynyt rivakasti. ltiöemä on aluksi vaalea ja munanmuotoinen. Ne korvautuvat aikanaan, mutta jatkuva hampaanvaihto pitää saaliiseen tarttumiskyvyn terävänä. Toisen sienen latva oli tummanruskea ja niljainen kuin etana. Harri Dahlström Hauen hampaat Kuinka usein hauen hampaat vaihtuvat. vsk. piksi hyvin nopeasti. amerikkalainen laji, joka toisen maailmansodan melskeissä saapui Eurooppaan. Hauki on vaihtolämpöinen eläin. Hampaat ovat saaliiseen tarttumista varten ja joskus riuhtoileva saalis saattaa irrottaa useitakin hampaita kerrallaan. Sen aineenvaihdunta hidastuu kylmän veden aikaan, mikä tietysti vaikuttaa myös hampaiden kehittymiseen ja ikäänkin. Siis humusvesissä punainen uistin näyttää vielä punaiselta syvyydessä, missä sininen tai vihreä ei enää näy alkuperäisen värisenä. Tuima haju houkuttelee kärpäsiä, jotka nopeasti syövät liman pois. Eipä kysyjä maininnut yhtä erinomaista tuntomerkkiä sienen kaameata hajua! Sieni on puistopökkösieni, ilmeisen hyvin kotiutunut uudistulokas luonnossamme. Samanaikaisesti viereisen hammaskuopan hammas on kasvamassa ja se korvaa tuon irronneen. Kysymyksiin vssteteen vain lehdessä, ei siis k irjeitse. Hauenpyytäjä tietää tarkasteltuaan hauen teräviä hampaita, että jotkut niistä ovat vinossa tai heiluvat, ja joskus joku irtoaa kalastajan silmien edessä verkkohavaksen tai uistimen mukana. Itiöt ovat sienen kärjessä olevassa tummassa limassa. Hauki vaihtaa ja uusii hampaitaan jatkuvasti. Kaukomatkansa sieni on todennäköisesti tehnyt taimien multapaakuissa, mutta lähilevintä sujuu siis myös kärpästen avulla. Pökkösienet ovat kupusieniä. KYSY LUONNOSTA Lukija/ voivet lähe11ää kysymyksiään Iälle pslstelle Luontoillen esientuntijoiden vsstetteviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runebergink st u 15 A 23, 00100 HELSINKI. Puistopökkösieni on alunperin. Hauen hammas on kiinni leukaluun ja muiden suuontelon luiden pinnassa oleSUOMEN LUONTO 8/90 49. Rakenne on kuitenkin hyvin hento ja huokoinen ja siitä johtuu sienen nopea kutistuminen sen kuivahtaessa
Selonteko on paljon yhtenäisempi kuin Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan mietintö. Elämisen laatua käsittelevä luku on täysin uutta. Kuten sitä on luonnehdittu: parempi kuin hallitus, joka sen antoi. Kaikki muuttuu! vastasi hän napakasti toimittajan muutoksen laajuutta penäävään kysymykseen. Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon sääsiötilauksena yhteishintaan 260 mk Muutan osoitettani 11 Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1 PUH. Aate --------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 210 mk (luonnonsuojeluliiton jäscnet)/248 mk (ei-jäsenet). Siinä käsitellään kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta, terveyttä, asumista, yhdyskuntarakenteen kysymyksiä ja matkailua. Selonteko on yhteiskuntapoliittista tavoitekeskustelua pitkälle 90-1 uvulle palveleva dokumentti. SUOMEN LUONTO 8/90 -19. Selonteko istuu hyvin poliitikon käteen, minne se kuuluukin. (90) 876 9100. Tärkeintä on varmasti kokonaiskäsitys siitä, millainen sen kauan kaipaillun "hallitun rakennemuutoksen" pitäisi olla, kun yhdessä sopeutamme talouksiamme luonnon tuotantoehtoihin ja muihin ehtoihin. Selonteossa on muutoinkin pari uudistusta. Se nostaa ympäristökeskustelumme tasoa siellä, missä tarve on suurin. Selonteossa ympäristönsuojelun yhdentämisperiaate on ohjelmallisella tasolla viimeinkin viety loppuun. Sinä muutat kaiken, kun muutat omat luontoja taloussuhteesi. Kuvittelepa mielesi kuvaruutuun vaikka ministeri Suominen lukemaan näitä osia selonteosta (hän on ne lukenut ihan oikeastikin). kysyi Georg "Kultakurkku" Ots'kin. Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan. Tästä on jo näyttöä. Kaikki muuttuu! vakuutti hallituksen 30.10. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. vvk .. Hallitus on jo kestävän kehityksen tiellä, kertoo selonteon neljäs luku, liikenneministeriön ja kauppaja teollisuusministeriön virkamiehistä sen jo huomaa, riemuitsi Bärlund. Myös talouteen ja muihin rakenteellisiin kysymyksiin liittyvät pohdiskelut ovat lähes uuden veroisia. V. --~--------------------------J 44 Tule luontopuotiin ! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Sinä muutat kai ken, vaan et yksinään." Sama luottamus ja ponsi uhosi ympäristöministeristä epäluuloiseen toimittajajoukkoon. Uusi osoite TILAA.IANUMERO (OSOITELI PU K K EEST A) JAKELUOSOITE 2,00 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. Kaikki muuttuu, vaan ei itsestään. Kestävä kehitys muuttuu sanasta lihaksi vain oman periaatteellisen sitoutumisemme kautta. eduskunnalle antama selonteko "Kestävä kehitys ja Suomi". Ekopoliittinen vastuumme on suurempi kuin hallitus tahtoo ja jaksaa kantaa. Mitä uutta ja tuoretta selonteosta sitten löytyy. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. (981) 220 279 POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Kaikki muuttuu! Entinen edistyksellinen laulu kaiutti pontevan luottavaisesti: "Kaikki muuttuu, vaan ei itsestään. Näinköhän kaikki muuttuu. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Sitä helmeä soisi kunkin tarkastelevan ajan kanssa ja ajatuksella. Se ei ole "ympäristöpoliittinen" selonteko, kuten tiedotusvälineet tiukkaan yrittivät väittää. Luottavaisena Per P. Bärlundin testamentiksi luonnehdittu selonteko on mittava yhteiskuntapoliittinen asiakirja, vaikka onkin kärjistään pyöristetty. Pienenä helmenä joskin vielä jalostamattomana selonteon kuorien välistä voisi poimia lyhyen pohdiskelun Suomen uudesta ekopoliittisesta asemasta. Mikä parasta, joka ministeriössä on nyt vähintään yksi integraattori tai ympäristökysymyksiin perehtynyt virkamies. Ympäristönäkökulma liukenee elimelliseksi osaksi yhteiskuntapolitiikkaa. Taas oli Suominen äänessä, eikä aivan tyhjän vuoksi. D Haluan säästöt ilaajaksi, jolloin i ilaushint a on 223 mk (ei-jäsenet) . Numerot ovat selonteossa aika vähissä, mutta niin pitääkin. Samana päivänä, kun selonteko kestävästä kehityksestä annettiin eduskunnalle, luovutettiin kansan arvioitavaksi toinenkin yhteiskuntapoliittisesti tärkeä asiakirja, energiastrategian väljä väliraportti
Tähän sillä on hyvät keinot. Se on vain liian yleinen, jotta siitä olisi tullut koristekasvi. Myös siementuotanto on mahtava. Horsman riemujuhla jää lyhytaikaiseksi: parin, kolmen voimakkaan kukintavuoden jälkeen horsma alkaa taantua; hakkuussa vapautuneet typpivarat on käytetty ja toiset, hiukan vähemmällä toimeentulevat kasvit tunkevat horsman sekaan ja syrjäyttävät sen. ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNT AKUKKA Rentun ruusu . Hehtaarin kasvustosta voi siis nousta ilmaan jopa 10 miljardia siementä horsman tulevaisuutta turvaamaan. vsk. Vaikka horsma onkin sopeutunut valtaamaan tuhon jäljiltä vapautuneita kasvupaikkoja, ei se itsekään siedä kovin paljon häiriöitä; jo laidunnus tai toistuva niitto tuhoaa horsmakasvuston nopeasti. Maitohorsma on kukkiessaan yksi kasvistomme näyttävimmistä ja kauneimmista lajeista, aivan puutarhojen lupiiniin tai ritarinkannukseen verrattavissa. Maitohorsma on eräs laajimmalle levinneistä kasveista: Euraasian ja PohjoisAmerikan tundralta etelään Marokkoon, Afganistaniin, Himalajalle ja Meksikoon asti. Houkuttavan punaisten kukkien mesi on kätkettynä syvälle heteitten väliin. Horsma painuu näkymättömään odotukseen taas vuosikymmeniksi, mutta sen aika tulee jälleen. Muutaman vuoden kuluttua palotai hakkuuaukea hehkuu punaisena maitohorsman kukkaa. Horsma onkin yksi tärkeimmistä hunajakasveistamme. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 8/90 49. Jokaisessa kodassa kypsyy parisataa siementä, jokaisessa versossa muutamia kymmeniä kotia, ja neliömetrillä on parhaimmillaan toistasataa versoa. Maitohorsma on hernekasvien tavoin sopeutunut mehiläisten ja kimalaisten pölytettäväksi. Lisäapua tuovat siemen taimet: maitohorsman keveät siemenet leviävät tuulen mukana peninkulmien takaakin. Heti kun metsä kaatuu tai palaa, alkaa horsman valtakausi: säilyttämistään sillanpääasemista se ryntää vapautuneen tilan valloitukseen. 45. Ja onpa sana horsma siirtynyt arkikieleen vielä hiukan kielteisessä merkityksessä kasvia tarkoittamaan "mikä lie horsma". Yksi kukka tuottaa mettä vain kolme milligrammaa, mutta hyvin kukkivasta horsmikosta sitä kertyy jo satoja kiloja hehtaarilta. Mutta kerrassaan uljaan maakuntakukan eteläpohjalaiset ovat saaneet! Tiheissäkin metsissä horsmaa kasvaa siellä täällä yksittäin, mutta varjossa se ei kuki. Ravinteiden ottoa karusta metsämaasta tehostaa sienijuuri aivan kuten kotoisilla metsäpuilla. Pohjoisimmilla kasvupaikoillaan se tarvitsee talvella paksun lumikerroksen suojakseen ja kesällä paahteisen eteläahteen; alueensa eteläosissa se taas on vuoristokasvi. Rönsyrnäiset maavarret laajentavat kasvustoja metrin verran vuodessa
6/9 Ilmastonmuutos heilauttaisi myös energiataloutta 8/28 Ilmansuojelu, ilmasto Hapantuminen syynissä vaan ei ohjaksissa 5/ 4 lima ei parantunut 1980-luvulla 7/6 Ilmastonmuutos on täällä tänään 4 /7 Ilmastonmuutos voimakkainta pohjoisessa 8/22 3/4 7/7 6/6 lisäämiseen 2/5 6/6 Suomen pahimmat freoninpäästäjät Talvi pakenee (ilmaston lämpeneminen) Vain Itämeren lahdet jäätyvät (ilmaston lämpeneminen) Jätteet, myrkyt ja kierrätys Ei metalliromun käsittelyä Kotkaan Jätteet hyödyksi yhteisvoimin Kertakäyttövaipoista ongelmia Koulut kompostoivat Kuka tarvitsee titaanidioksidia. osa Kanootilla halki Suomen, 2. 4/18 Suomussalmi suojelee Martinselkosta l /7 Talaksella on enemmän suojeltavaa 2/7 Tammi metsän vaalija saa palkintonsa 6/ 18 Tuhojen Tuntsa 3/ l 8 Tulliniemen tähden 7 / 12 Uhrataan ko Kotikin juppiturismille. 7 / 17 Tiihonen Ilpo: Metsässä 8/30 Kestävään kehitykseen -sarja: Yhdentämisperiaate vasta paperilla l /48 Vastuu kansojen varallisuudesta 2/48 Kriittinen kuormitus 3/48 Talo Ratakadulla 4/46 Tavoitteita 2000-luvulle 5/56 Ekologisesti kirjoitustaitoinen pääministeri. PCB:n pitkät jäähyväiset Pitempää ikää värikaseteille Tuotekehittely ei aina tue uusiokäyttöä Vältä muovia Kasvit, puut ja sienet Kalliokasvin vaihtoehdot: nopea tai itara Kehnäsieniin kerääntyy maaperän kadmiumia Kuusella ennät ysk äpysato Lahottajat ahtaalla Metallivaara metsissä Pyhäinpäivän kukat Vuoden puu: raita Maak unt sk uk ka-sarja: Kanerva (Kainuu) Karjalanruusu (Pohjois-Karjala) Kissankello (Keski-Pohjanmaa) Kullero (Lappi) Maitohorsma (Etelä-Pohjanmaa) Pihlaja (Pohjois-Savo) Päivänkakkara (Keski-Suomi) Suopursu (Pohjois-Pohjanmaa) Kulttuuriympäristö Aulanko gryndereiden salkussa Kanootilla halki Suomen, 1. 4/20 Perhoset vaarassa 2/6 Saaristomeren rantakäärmeet vaikeuksissa 4/6 Sammakot ja matelija! kartalle 6/26 Teeren vuosi l /24 Tuulihaukalle myötätuulta pöntöryksellä 5/34 Valkoselkätikan suojelun kohtalonhetket 2/32 Valkoselkätikka sai vakuutusyhtiön tuekseen Vanhojen metsien hiljainen puukiipijä Viimeisillä jäillä, harmaahylkeet Itä-Uudenmaan männiköt tuhoutumassa Kaakkois-Suomen metsät tuhon kynnyksellä Kärsijän kannattaa maksaa Outokummulle lupa typpipäästöjen Rikin hinta 7/5 2/20 3/28 Elämäntapa ja kulutus Ekokaupasta elämänlaatua 3/9 Ekologiaa toimittajakoulutukseen 3/7 Elanto luontomat kalla 1 /9 Haittavero potkii ja palkitsee 5/14 limainen ei olekaan ilmaista! 1/6 Lumppuko hylkykamaa. osa Neitseellistä "luontostadia": Harakka Putikon kylä tuhon tiellä Kulttuuri ja taide Aleksis Kiven runojen puut Karhusta vuoden luontokuva Kelan kriittiset kuviot Liikenne Autotie uhkaa Saanaa Järkeä tiesuunnitteluun Vuokatin tie läpi huijauksella Luonnonilmiöt Suo sulaa 7/4 8/24 8/26 5/7 7/6 7/9 3/9 5/8 8/8 6/32 1/34 1/5 8/9 5/9 4/9 2/28 5/6 3/6 7/22 6/4 7/28 1/20 2/49 5/57 4/47 1/49 8/45 6/49 7/45 3/49 3/30 6/28 7/14 5/26 8/6 4/16 2/10 3/12 3/7 8/7 2/5 3/20 Maaja metsätalous Kirkko on tehnyt metsätkin alamaisikseen l /10 Maamies muista mis' onnesi on 2/8 Metsäkoneet mellastavat 5/7 Luomutuotantoa ohjataan ja tarkkaillaan 2/8 Pien vedet huomioon metsätaloudessa 1 /6 Pohjan Sellu on kaadettava l /5 Vedet ja vesien elämä Jokiravut takaisin rapuruttoa. Isänmaallinen päätös Jalointa Suomea, lehdot Jätämmekö hyvästit Pihlajavedelle. Kansallispuistosta ei Repovedellä tingitä yhtään 2/7 Kessi ja Hammastunturi säästettävä 4/7 Kestävätkö kalliot. 1 / 14 Vihersydän kaavoituspöydällä 1/28 Eläimet Etelä-Suomen kuukkelit katoamassa 8/7 Joutsenperheen kesää 4/30 Kaakkurille turvapaikka tekosaarekkeesta 4/39 Kortteenpurija rapakon takaa, piisami 4/28 Kurkien kestit Söderfjärdenillä 5/ 18 Lakeuksien aave, suopöllö 3/24 Lierojen asema vahvistui 2/6 Liit ävä siperialainen, liito-orava 5/22 Lisko kuin koru, vaskitsa 4/24 Myrkyt seläuävät selkälokin. . Suomen Luonto 1990 49. täplärapu ei kest äk ään 2/36 46 SUOMEN LUONTO 8/90 49. 1 /8 Luonnonpuiston vartija Urho Viik 6/ 12 Oikeuslaitos luo pohjaa ekoterrorismille 2/ 12 Pyörällä päästään 3/8 Reilua peliä Afrikan Tähdellä 7 /8 Valtalehden Vahtera 12/5 Viisas pesee vähemmällä 4/8 Ympäristömerkki Suomeenkin 2/9 Ympäristörikolliset pääsevät vähällä 3/32 Energia Lempeää energian säästöä 6/8 Mihin meillä muka energiaa kuluu. 5/10 Luojus Harri: Pöllömetsää ei enää ollut 4/10 Kotimaan luonto ja ympäristönsuojelu Alkuperäisluonnon suojelu Aar niornet säk artoitus jatkuu Hakata, säästää vai suojella. 2/22 Kolin viimeinen taistelu ja voitto 7/18 Koneellinen kullankaivu ei sovi kansallispuistoon 2/4 4/6 2/16 5/4 6/14 3/14 Pahat pojat perääntyivät Viikin pelloilla 8/5 Rahalla rauhaa rannoille 6/5 Repovedest ä neuvotellaan 5/4 Seitsemiseen Kulomäen kautta 4/5 Suistomaan suojelu seisovassa vedessä 5/28 Suojelusoiden metsäsaarekkeet hakataan. Käy ensin kierrätyskeskuksessa Luonnollista röhk inää Luontaisia muoveja ei kai ... vsk .. vuosikerta Pääkirjoitukset Niin maan päällä kuin taivaissa 1/2 Koli vaarassa, nimi adressiin! 1/3 Kallioaarteet on pelastettava 2/2 Luonto maksaa sähkölaskumme 2/3 Kulutusyhteiskunnan uhrisavut 3/2 Talonpoikaisjärkeä maatalouteen 3/3 Typpitoimikunnan ehdotus jää puolitiehen 4/2 Rauhoitussäädöksissä puutteita 4/3 Valaanpyytäjät boikottiin! 5/2 Oikeus vapaaseen rantaan turvattava kaikille 6/2 Ydinvoima voi vaarantaa terveytesi 7 /2 Lämpöhalvaus uhkaa maapalloa 8/2 Esseet Hirveä kärpänen Siveellistä lintujensuojelua Joulusavotta 6/44 8/16 8/10 Kolumnit Envall Markku: Mietteitä pelk ääjän paikalla 5/45 Huovi Hannele: Pihapuut 3/ l 7 Kauranen Anja: Meidän luonto ja teidän 4/27 Kytöhonka Arto: Paikat matalaksi sanan väk ilannalla 2/ 15 Luostarinen Aki: Häkää päässä 6/31 Mikkola Marja-Leena: Luovu autosta! 1/43 Turu t u Markku: Harmaa vai valkea talvi. 6/48 Avaimet käteen -periaatteellako. 7 /44 Kaikki muuttuu! 8/44 Puheenvuorot Ignatius Mntti: Maa autokuumeen kourissa 7/10 Kaste Jouko: Metsäteollisuus kasvaa luonnon kustannuksella 3/10 Kauhanen Juha: Maaja metsätalouteen koulutetaan tehotarhureita 6/10 Louekari Kimmo: Yhdentyvään ympäristönsuojeluun
3/47 Nieriän loiset 3/46 Hauen koko 5/51 Kulta-ahvenia 5/51 Rasvakala kiinni kalliossa 5/50 Miksi ahvenet eivät kasva. 8/42 Hauen hampaat 8/43 Linnut: Käpylinnut kivijalan kimpussa 1/46 Kaluttu kyltti 2/47 Käpytikan reviirit 2/46 Risiininsiemenet vaaraksi linnuille. Vantaan seurakuntien perintömaat hukassa. 1/36 Kysy luonnosta Lukijoiden luontokysymyksiin ovat vuoden aikana vastanneet Harri Dahlström, Matti Helminen, Ilkka Koivisto, Kauri Mikkola, Seppo Vuokko ja Seppo Vuo/anto. Kuka omistaa hakatun metsän. Kalankasvatushankkeet kuohuttavat Kemijoella 5/7 Kuolettavaa kirkkautta 6/20 Maantiesuola valuu pohjavesiin 2/6 Muikku tutkii Saimaata 4/5 Oceania purjehti Itämeren puolesta 5/6 Siuronkoski kunnostetaan toutaimen elinalueeksi 3/5 Tarkkaile kaivovettäsi 7 /5 Tenon lohi haukkoo henkeään 8/4 Täplärapuja istutettava edelleen 2/38 Umpeenkasvava Otajärvi kunnostetaan 3/6 Vantaanjoki kelpaa taas vaelluskaloille 1/4 Ulkomaiden luonto ja kansainvälinen ympäristönsuojelu EY rahoittaa ympäristötuhoa Etelä-Euroopassa 6/38 Hyljekuolema jätti joukon avoimia kysymyksiä Japanin ja Neuvostoliiton kirjailijat puolustavat vesistöjä 2/40 Karjalan ydinvoimalan suunnittelu jatkuu 4/38 Kierrätys ja lajittelupakko ovat yhdysvaltalaisten arkipäivää 4/36 Kilpikonnat kovilla Bangladeshissa 6/40 Kosteikkoa suojellaan kehitysyhteistyönä 4/32 Kuluttajille vaihtoehtoja Yhdysvalloissa 1/37 Luonto säätää elämänrytmin Bangladeshissa 6/34 Maailmalla edessään nälkävuodet 8/35 Monet Siperian pesimälinnut eivät enää palaa talvehtimisalueiltaan 2/41 Munanryöstäjät ja sukupuutot huolestuttavat lintutieteilijöitä 7 /36 Muovi tappaa merissä 1/32 Nooan arkki ei riittäisi 6/40 Pilvirotta rottien taivaaseen l /36 Pohjoisten rantojen lintuja 4/ 12 Puiden kana 3/34 Pyhän vuoren opetuksia 5/40 Ruotsiin 20 uutta kansallispuistoa 1/36 Sammakkoeläimet vähenevät mystisesti 4/37 Skotlannin metsien paluu elämään 3/36 Sukupuuttoon kuollut karvakorvamaki heräsi henkiin Suomalaiset pelastamaan siperialaista lumikurkea Suomalaismittari valvoo Viron ilmatilaa Suomalaissääksi käväisi ghanalaisessa kala verkossa Suurvalaat vielä turvassa, pikkuvalaat uhatumpia Tshernobyl-painajainen jatkuu Tshernobyl tänään Tuhoaako avaruussukkula otsonikerroksen. Metsäteollisuus investoi puhdistamoihin Ravinnekiertoon luomulla Rantojen ja vesien suojelusta Typpitoimikunnan ehdotus Lintujen määriä arvioitu aikaisemminkin Luonnonystäviä vai ei. 7/43 Keränen Seppo ja Soikkeli syntynyt Kuja/a Lassi: Kurki Linkola Pentti: Johdatus 90-luvun ajatteluun 2/ 44 Liukko Ulla-Maija: Pikkunisäkäsharrastajan opas 5/47 Lokki Juhani ja Palmgren Jörgen (toim.): Suomen ja Pohjolan linnut 4/42 Luostarinen Aki: Pakanan vaellus 8/41 Marttila Olli ym.: Suomen päiväperhoset 8/41 Mikkola Markku ja Södersved Jan: Kuu kiurusta kesään miksi, minne ja miten linnut muuttavat 5/46 Nationalparksplan för Sverige 2/45 Rinne Reino: Ikimetsä, Karhu-Kirja 7/38 Räsänen Tapani, Aarnio Hannu, Hämäläinen Arto ja Kotanen Esa: Saimaa siintävät saaret, välkkyvät vedet 6/43 Sokolova V. Lisää raidasta Vetoomus Kolin ystäville Ei vain ihmisen todellisuus Moottoriurheilu ja yksityisautoilu Turhaa uskoa linssiluteisiin Koralleista Lannoittaa typpikin Itämerta Ei auta luomu Vantaan seurakunnan metsänhoidosta Mikä pilaa Pihlajaveden. 4/44 Kylmän kukka kalman kukka 5/50 Kertooko sormipaisukarve saastumisen. 6/47 Erinäköiset siiat 7 / 42 Rasvaevän salaisuus 7 / 43 Vaaleasilmäisiä mateita 7/42 Näkevätkö kalat värejä. 4/36 4/38 6/39 3/37 entistä 5/38 7/30 8/36 8/34 8/35 6/38 1/18 1/46 1/46 Miten kasvin voi pelastaa tielinjalta. 1/47 Kivi kasvualustana 2/47 Kangasvuokon lisääminen 3/47 Mikä jäkälä on pökylä. 3/46 Supikoirasta ei kotikoiran kumppaniksi 4/44 Lammas syö myrkkykasveja 4/45 Majavan uudet herkut 7/43 Kannattiko istuttaa piisami. 6/46 Kalat: Nauhaa kalan vatsassa l/ 46 Mistä tulevat ankeriaat. 2/46 Sähköjohdot joutsenten surma 2/47 Haukkakuvia ikkunoihin 3/46 Millainen pesä pääskyille. E. Metsäpalo tekee tilaa heinille Kirja-arvostelut Alanen Timo ja Kepso Sauli: Kuninkaan kartasto 3/ 42 Burne David: Linnut 1/42 Button John (toim.): The Green Guide to England 7 /39 Chipko intialainen kansanliike ympäristön puolesta l / 42 Den miljovenlige husholdning Hvad skal jeg vae/ge. 6/46 Varhaiskypsä koivu 6/47 Outo vesikasvi 7/42 Vaatelias vieras 8/ 42 Haisevat terveiset rapakon takaa 8/ 43 Selkärangattomat eläimet: Perhoset katossa 4/ 44 Tukkimiehentäit lennossa 5/50 Tuulettavat kimalaiset 5/50 Kelluvat kotilot 6/47 Miten torjua hirvikärpäsiä. 7 /39 Finni Saara: Valamo sinisen kukan saari 6/43 Hannelius Simo, Leikola Matti ja Tuimala Aili: Metsäkirja, metsänomistajan käsikirja 4/42 Hautala Hannu: Muistoja metsästä 5/46 Hautala Hannu: Taigametsän talvi 7/38 Huovinen Veikko: Puukansan tarina 8/40 Hästbacka Hans: Valsörarna 2/44 Häyrinen Urpo: Koilliskaira Urho Kekkosen kansallispuisto 4/ 43 Htiyry Heta, Tengvall Helena ja Vilkka Leena: Eläin ihmisten maailmassa 1/42 Juntunen Matti ja Nevanlinna Lasse: Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutokset ja Suomi 6/43 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Energian terveellisyys Englantilaisilta päätöksentekijöiltä ei rohkeutta Typpikö lannoittaa Itämerta. 2/ 46 Miten ahven vaihtaa väriä. Haittavero mainoksille Ekobetonoinnista apu polttojätteiden käsittelyyn Ydinvoimako terveellisin vaihtoehto. vsk. Täpläpöllö voitti oikeusjuttunsa Valaanpyyntialus kuljettaa nyt turisteja Ydinvoimala Suomen rajan tuntumaan. E.: Zapovedniki europeiskoi zasti RSFSR, osat I ja 2 Suonpää Juha ja Korte Taikaämpäri Tikka Eeva: Yön lintu ja Siivetön Valta Matti ja Routio Irene: Suomen lehdot Willamo Heikki: Tintti ja Tiiteri Willamo Heikki: Käpytalvi Martti: Ajojäällä 4/43 8/40 Marja-Leena: 5/46 3/42 Keskustelua Luonto päivänpolitiikassa Joko metsäkuolema ovella. Kasvit ja sienet: Luonnonvaraisia herukoita. 3/ 46 Punatulkut herkuttelevat kukkasilmuilla 3/46 Kelluva hippiäinen 7/43 Nisäkkäät: Saimaannorppia siirtämään. & Suroezkovskaja E. Alice Karlssonille Synteapesta Ajatonta taidetta Tehometsänhoidon jäljet Ekologisen kesäasukkaan arkipäivää Aarne Laaksonen Oy:lle Synteapesta Kysymys metsäntutkijoille Sikamainen juttu mauton Oikaisu Oulujärvestä Vihanneksia ilman torjunta-aineita Pähkinäpensaita on yritetty hoitaa 2/45 5/46 2/44 8/41 1/38 1/38 1/38 1/39 1/39 2/42 puutu 2/42 2/43 3/38 3/38 3/39 3/39 3/40 3/40 4/40 4/40 4/41 4/41 5/42 5/42 5/42 5/42 5/42 5/43 5/43 6/42 6/42 6/42 7/37 7/37 7/37 8/38 8/38 8/38 8/39 8/39 47
vsk.. Lääketeollisuuden Suomen Yhdistys KL Y Kymen Sanomat Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry Lehtikirjakauppa B. Söderholm Lemmikkieläinkauppa Joonas Liikenneravintolat Oy Lomayhtymä ry Maa ja Vesi Oy Mainos Balzer Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mobil Oil oy ab Neles-Jamesbu ry Neloskuva Oy Oy Okumet Ab Paltamon kunta Peli-Suomi Postipankki Psoriasisliitto Psoriasisförbundet Saimaa Lines Oy Ltd Salon Louhinta Oy Savon Taimen Scanra Oy Rakennusliike Servi-yhtiöt SIAR-Bossard Oy Ab SKOP Snell Louhivuori Tallqvist Oy SOK ja S-osuuskaupat Sterling-Winthrop Oy Suomen Eläinsuojeluyhdistys Finlands Djurskyddsförening ry Suomen Haponkestävät SH-Trade Oy Suomen Kaupunkiliitto ry Suomen Kemistiliitto ry Suomen Kuonajaloste Oy Suomen Messut Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto Suomen Michelin Suomen Sokeri Oy Suomen Tieyhdistys ry Suomen Unilever Oy Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto Säynätsalon kunta Tammiholma Oy Tampereen Väri Oy Tetra Pak Oy Tietolinkki Oy Tmi JM-Siivous Tornion kaupunki Turveruukki Oy Vaasanlaivat Valkealan Puhdas Luontaistuote Oy Valtion Teknisten Keskusliitto VTK ry Veto-Stop Oy Viljavuuspalvelu Oy Virolahden kunta Woodtek Oy/PSL Pohjalainen Oy Yhdyspankki YIT-Yhtymä Ylivieskan kaupunki Ympäristöalan ammattijärjestö Y AJ ry 48 SUOMEN LUONTO 8/90 49. Tuemme luonnonsuo jelutyötä Abloy Oy Helsingin tehdas Akava ry Aremainos Oy Arkkitehtija insinööritoimisto Polyplan Oy Ab Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co BASF Oy Oy Databolin Ab Demari E-M Sisustus Oy Edata Oy Eka-kenkä Ky Ekokem Oy Ab Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ry Energiaputki Oy Enroth T ransport Systems Etelä-Pohjanmaan Kopiokeskus Ky Finnmatkat Oy Hallman Oy Harjun Betoni Oy Helsingin Kalansavustamo Oy Helsingin Puhelinyhdistys Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ry Henkilöstöpalvelu Optio Oy Hotellija Ravintolaneuvosto ry Hotelli Savonia Hunaja-Simo Oy Hämeessä Hämeen Sanomat !Imelä Oy Oy International Business Machines Ab Jaakko Pöyry Yhtiöt Kansallinen Kokoomus rp Keskusmetsälautakunta Tapio Koneisto Koti puu ta rha-leh ti/Pu uta rha Ii itto Kukkakauppa Desiree Kuljetusliike Katajamäki Ky Kustannus-Osakeyhtiö-Kotimaa Kuusakoski Oy Kv
•,~•,·-:?' .. --J~·RSDIA · . Siksi teemme elokuvia joita :,,,on;.jlo1katsellar;, .,. ARVOMURROKSEN AIKA PERSONAL TOUCH on kooste uskosta, yksilöllisyydestä, intohimosta ja näkemyksestä. -~' ' . , .. :· .. ' :i,,~-~ .-. Haluamme myös olla mukana projekteissa, joilla tuetaan Suomen luonnon ja kulttuurin säilymistä. s~:1•~·:-·:·~-r·' .. ·~;.\.~ .. Ihmiset, joille elokuvia teemme, ja jotka niitä katselevat, haluava! elämyksiä. _-. i;F:~ .. 6636 FAX. <L"'-' , ... Arvomurroksen muuttaessa koko ihmiskuntaa, haluamme olla mukana projekteissa, jotka huomioivat markkinatalouden vastuun ekologiassa. ~{}1/~ .if ..... PERSONAL TOUCH PRODUCTIONS OY UUDENMAANKATU 4-6 F 00110 HELSINKI PUH, 6 . .:~~:~i~;,\·i~:J·_~,,,.., ..... 6etl11 Business-elokuvat, TV-elokuvat, Kulttuurielokuvat, Yhteisöelokuvat
1 n 1991 t he magazine will also incrcase the numbcr or issues from 8 to 10. Tenojoki salmen populat ions arc uncler q ress Irorn scveral [act orx. Wild boar spreads into Finland b_1' Jouko Kuos111a11cn Suomen l.uonro --19(8): 31-33 , Up to 1956 1hcre were only seat terecJ records of 1 he wilcl boar in l·inland. Tampere TILAA UUSI HINNASTO! rree for a rur1her couple of lllOnth, or ,o. Finnish winter receding north by Esko Kuusisto, Jussi ManSU0MENLLJONTO (Nawrc o( Finland) l'uhfi.,hcJ h_\ the Finni-,/J A,..,oL·iation t(,r Nawrc Con.-.·cn·arion /\ddrc•,,: R1111chcrginJ... Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukoruori 4. ln 1he larges1 lake., or the rcgion I he open water will not even frec1c over cvery wintcr. Owing to less snow, spring floods will bc much reduced in the sou1hern pari or thc country, while autumn and winter flooc.Js will increase. Buildings would 1101 need ,(, much artificial hcating. Furthermore, a multi-usc pian has been drafted for 1he Tenojoki covering e.g. (90) 171 250 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES River Teno salmon in jeopardy bv Alice Karlsson Suomen /,uo1110 ..J9(H): ..J Dividing Finland ancJ Norway, thc clcar watcr Tenojoki is Luropcs bcst salmen river, providing 120-140 ton ioial caichcs a ycar. 33200 Tampere puh. Scwagc Irorn local scttlemcnts, togcthcr with ag r icult urc, is cuuophicat ing the river water, ancJ acid rain f'rolll thc Kola Pcnsinsula has alrcady rcduced 1hc walerway's ability to buffer effectivcly against acids. if the Tenojoki salmon is to see thc next human generation. (90) 642 8H 1 Elina Vuo!« SUOMEN L.UONNONSUO.lll.UN SÄÄTIÖ puh. 1:i11/:111d 11i11cn. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijiirvi (pj.), 90191 2010, Timo Hokkanen, Tapio ua«: Timo Lehtonen. (921) 301 1 41 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaanink at u 13, 90100 Onlu puh. Rccent increases in population numbers have been largcly due to food put out in wintcr by hunters. (931) 111 317 1-/arri Helin Saimaan alue Karariinamor i 6 53900 Lappeenranta puh. Salmon conscrvat ion has alrcady bcen embarkcd upon. Pcrämichenkat u 11 A 17. purification plant construction and fish farming co111rol. as. 00150 Helsinki puh. The Finnish winter is the main obstacle 10 expansion, since wilcJ boar arc nei1her ablc to move in deep snow nor to dig up food rrom beneal h it. Surrace water tcmpera1 ures will increase in summer by 4-5 °C. The average flow of ri,·ers will grow by 25-40 %. t he .,pecies scemed t o have cstablishecJ itself hcre ane! i1s nor1hern limit now lies closc 10 the J\1·ctic Circle. howcver. t he most serious t h reat, accord i ng I o resca rcher Eero Niemelä, is the parasite Gyrodactylis salaris, which has alrcady killcd off dozcns of Norwegian salmon '1ocks. (960) 311 550 Tuula Lcskci.! Uusimaa Pcr.trnichcnk , 11 A, 00150 Helsinki puh. Toda, 25 °·o or Finland's primary encrgy is consumed 10 t his cncJ ancJ a warmcr climate \\Ould mcan a signifieant 2 0/o reduction in encrgy consumption. The parasite sprcads f'rom one waterway to another by meam or, ror cxamplc, clirty fishing gcar. whieh (oclay have 10 relcase water past thcir 1urbines when thc current is abnormal ly swi ft. (90) 642 881 /xääriön axiarnicv SUOMEN I_UONNONSUO.IELUN TUKI OY Hiir ak k ot ic 6, 01200 Vantaa puh. Thcn onlv thc Bothnian Bay would rrcc;e and south Finland \SoulcJ acquirc _ju,t a narrow !'ringe or \\inter ICe. Niemelä st rcsses t hat fu nds a re u rgent ly needed for t he const ruetion of purification plan1s, protective strips divicling arable land from the rivcr, ane! an effective information serviec. before pract ical measures are launched. opintosihtceri, OKopintok esk us, Mariankat u 12, 00170 Helsinki, puh. Seija /llarjamäki. 96200 Rovaniemi puh. The grccnhou,c crfccl would abo 1urn Finland's cncrgy cconomy upside down. There is still a long way 10 go, however. Pirkko Holappa. slightly ovcr a hali' or thc 101al area. Hannu Rnutnnen, Taija Sippc', Antti Ylitalo, Jari Yliiunc AI.UESIHTElRIT Varsinais-Suomi ja Salakunla Läntinen Rant ak at u 49-51 20100 Turku puh. Renewablc energy sources would increasc in impo1tance. With a 4 °C tempera! urc rise t he sea would be ice KODAK DIAFILMIT: edullisin tapa ostaa FOTO'J{eri Tuomloldrkonutu 17 p. Pirkko Elouuui-Vetncristo, kurssisiht. New regulations for the Tenojoki lay down maximum metre limits bctween fishing gear ane! thc culturing of salmon in nct cnclosures in Norway is now subjec1 10 toughcr rcstrictions. Hcightcncd awarcness or 1hc parasitc problem seems thc only way of controlling it. Nowadas·, C\Cll thc entirc Bal1ic may rreoc over. Marjaana Ntirbi, Tuomo Ollila. However, nullifying the greenhousc c!Tect would ha\e the grcatcst impact 011 the energy cconomy, ,incc thc use of rossil rucls ,,oulcJ haH' 10 bc partially relinquishcd and errorts made 10 conserve encrgy. This change and reductions in both flooding and low-water conditions will aie! hydroelectric power stations. Tuula Varis, kans.väl. The 1989 rccord did 1101 last long. tallcntaja Liisa Leskinen. Dramat ic changes are also forecast ror Balt ic Sea ice conclit ions. A subscription to ali 10 issues co,1s FIM 248. cither 1hc weather i., going through a 11a1urally cxceptional pcriod or our climate is gctting warmcr. J\lthough il has 110I yel appcared in lhc Tenojoki, Gyrodactylis occurs in fish farms in north Finland, as wcll as in the ncarby River Skibotn. (90) 642 8R 1 Ma-pc klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Jou1sa1110, pääsihteeri Malli Setimiik i, talouspäällikkö Terho Pouuinen, t icdotussilu ecri Perui Siilalr1i, järjestösihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojclusiht . By the 1980s, however. The pcriod or !'ull ,now cover in south Finland will probably be reduced rrom 4-5 months 10 1-2 months. Pekka Peura, Ahti Pyomilti. Thus. On average this should only occur once ever few hundred thOU',ancJ or million ycar,. Suomen luonnonsuojeluliitlo ry TOIMISTO Pcrämichenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. 10 issues of "Suomen Luonto'' next year 'Suomen Luonto' will be 50 years old next ycar. 931-123 205. Morcover, farm bred cscapccs swimllling up the river are "polluting" the spccies' unique gcne pool. Howevcr. Translatcd b_v Leigh Plc.stcr 50 SUO~ll-N I UON 10 8 911 -19 "'·. sinee in 1990 the 111cl t i ng o r t he ice occurred on avcrage two weeh., carlier than in the prcviom year. siht . L.akcs will be unfro1'.en for a further two months a year. Not everybocly likcs the animal, however, as it tramples crops and also digs up orchid bulbs. Norway has prohibitcd salm011 fishing in 1he sca and rcduccd it in the rivcrs. taloussihteeri Irma Keitosuuri, rek istcrinhoitaja Susanna Huhuil«, toimisrosilu Susanna Pulli, ioimistoapulaincn Teija Hannula. The averagc extenl or the ice i, 217,000 sq.km, i.c. I co Kouta11ic 111i ane/ Jorma Taina Suomen l.uo1110 --19(8): 2--1-29 The ice on the lakö or southcrn FinlancJ in 1989 mcltcd ahout a wcek earlicr than in any ot her year 011 record. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojcluliimn nuorisojär jcsrö: LUONTO-LIITTO ry. 15 /\ 23 /)(1//)(J //d,i11,i. (981) 15 R28 Merja Ylöncn Pirkanmaa. But by 1he year 2030, ,,ith a --l°C rise in tcmperaturc thc a,crage ice covcr cou ld be a merc 70,000 sq.km. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan l.UONNONKUYA-ARKISTO Nervanderinkatu 11 D 00100 Helsinki puh. Many specics or thc lattcr are endangcrecJ in Finland. (953) 17 358 Lappi Maak umak atu 18. The prcdictccl impact on 1he Finnish winter or a warming climate brought ahout hy 1he grccnhOlt,e effcc1 is by no 111ca11s a 111i11or onc
, · · ÅSH.~.SALVIA ON LOPPU.' ... KESÅKISSA SE. MITÄ 5Ä OLETTEHNY HUN KISSALLE.~' SUOMEN LUONTO 8/90 49. OLE---~LJES\_;..,--. SITTEN HIPSl"TT'< SAUN/>.N ALLE , I • ,~ 1 ·--~~•·". vsk , 51. ""' A 5 T.,.. A , v,.,.-,--------.... ~. KIP.AISTA KAUPAS;jA , .. E.HDIN VIE:L NIPPA NAPP. •)..,,,,::.... MENISIT K\Rv'EINtS NIITTEN KIMPPUUN JOTKA JÄTTÄÄ VIATTOMAN LUONTOKAPPALEE:.N YKSIN TALVEN ARMOILLE./' ,,,----: N PIEN/ v ----,. _,.,,\,SN TAIVAH... HWÄKA.5 ON TAAS AHHINUi KAIKKI RASVAT~' ... "'11 ~-_llLC't~~--r)_ ~e,.,:TÅ RKA N EEN?
(90) 642 881. Toivotamme lukijoillemme lumista joulua Ja luonnontaloudellisesti kestävämpää vuotta 1991 !. Juhlan kunniaksi Suomen Luonto alkaa ilmestyä kymmenen kertaa vuodessa ja on entistä paremmin kiinni ajankohtaisissa luontoja ympäristöasioissa. Suomen Lu ei lakast Haluatko antaa kestävän ja hyödyllisen joululahjan, josta on iloa koko vuodeksi, kauemminkin. Suomen Luonnolla on ensi vuonna syytä juhlia: lehti täyttää 50 vuotta. Tilaa Suomen Luonto! Pyydä tyylikäs lahjakortti Suomen luonnonsuojeluliitosta, puh