Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 219 mk ja säästötilaus 193 mk. vesilintujen vatsoihin ja tappavat uhrinsa, pitää korvata teräshauleilla. Monien metsästäjien asenteet ovat sellaiset, ettei heitä pitäisi päästää luontoon ollenkaan, ei ainakaan aseistettuina. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 lrtonumero 33 markkaa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Irma Kaitosaari PL 169 00151 Helsinki puh. Tyhjien viinapullojen ja muovisten makkarakääreiden maastoon jättäminen on vahingoista vähäisimpiä. vsk.. Eräät pyyntimenetelmät ovat erittäin raakoja. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 44. SUOMEN LUONTO Metsästyksessä on paljon epäkohtia Ollaanpa metsästyksestä mitä mieltä hyvänsä, kiistatonta on että siinä on kosolti epäkohtia. Polttaviin pihteihin jäänyt eläin voi joutua jopa vuorokausien mittaiseen kärsimyskamppailuun; elävänä pihdeistä pääsee vain järsimällä jalkansa poikki. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 654 198 Ilmestyy 21.11. Vielä lainsuojattomat Raudat ovat raaka, keskiaikainen pyyntitapa. Tilaushinnat Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 258 mk. SUOMEN 2 SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Ne eivät myöskään valikoi uhriaan. Joka vuosi ammutaan rauhoitettuja lintuja, kuten haikaroita, joutsenia ja petolintuja. 30.01. 19.12. Esimerkiksi lehtokurppa, taivaanvuohi ja jänkäkurppa on rauhoitettava kokonaan, samoin uhanalainen lapasotka sekä sisävesillä uhanalaiset mustalintu ja pilkkasiipi. Tavi on jäänyt piisaminrautoihin. (90) 642 88 1 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Anne Brax Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. 14.11. 20.12. Myrkylliset lyijyhaulit, jotka luonnossa joutuvat ravinnon mukana mm. Myös myrkkysyötit tulee kieltää; ne tuottavat tarpeetonta tuskaa eivätkä myöskään valikoi uhriaan. On häpeällistä, että pyynti lähinnä keskiaikaisiin kidutusvälineisiin verrattavilla jalkaraudoilla on edelleen sallittu. Tämä johtuu osittain silkasta piittaamattomuudesta ja junttimaisuudesta, osittain alkeellisesta laj intuntemuksesta ja syyhyävästä liipasinsormesta. Jlmestymisaikataulu No 9 10 1 Aineisto toimitukseen 18.10. Varmasti metsästäjissä on vastuuntuntoisia luonnossaliikkujiakin, mutta aivan liian paljon on pyssymiehiä, jotka menevät metsälle vain mesoamaan ja tuhoamaan. Säästötilaus 232 mk. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Metsästettävien lajien määrää on karsittava
Ulkomailta ......................................................................... 18 Ahvenanmaa on pienin maakuntamme, karu ja merellinen, rehevä ja mannermainen Manner-Suomesta sinne matkustaa vähän kuin ulkomaille. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Luonto hyötyy ajonopeuksien alentamisesta Liikenneministeriön esitys alentaa talviaikaisia nopeuksia on herättänyt kiivasta vastustusta. 8 Metsästys on veristä leikkiä, Veli-Risto Cajander ........ Kuulusta lohi joesta ovat jäljellä enää muistot. .34 Suomen mahtavin virta on valjastettu ihmisen hyvinvoinnille. 40 Mielipiteitä, keskustelua .................................................. Kerrankin liikenneministeriö on luonnon asialla, tosin tahtomattaan. Luonnonsuojelun kannalta räikeä epäkohta on paikallisten asukkaitten oikeus metsästää Lapin ja Oulun läänin kansallisja luonnonpuistoissa ja soidensuojelualueilla. Mihin suomalaisilla on kiire. Pohjois-Suomessa on aivan riittävästi tavallisia valtionmaita metsästäjille. Ja yhä useampi pääsee ylipäänsä perille, kun pahat onnettomuudet ovat vähentyneet. Siitä huolimatta jenkit ehtivät hyvin. Pelkillä katalysaattoreilla luontoa pilaavia pakokaasuja ei voida vähentää riittävästi, koska autojen ja ajokilometrien määrä lisääntyy koko ajan. Erityisen tärkeä merkitys on suurilla suojelualueilla, sillä ne voivat toimia leviämiskeskuksina, joista riistan ylijäämä siirtyy ulkopuolelle. Suolauksestahan ei juuri muuta etua ole kuin se, että talvella voidaan ajaa yhtä kovaa kuin kesällä. Ympäristöllemme 80-90 kilometrin kattonopeus ympäri vuoden olisi erinomainen asia. 38 Haisla-intiaanit kamppailevat vanhan asuma-alueensa, arvokkaan sådemetsän, säästämiseksi hakkuilta Kanadassa. Rajoituksia on väitetty täysin joutavanpäiväisiksi. Esimerkiksi metsille haitalliset typenoksidipäästöt kasvavat yli kaksinkertaisiksi kun vauhti nousee 80 kilometristä 120 kilometriin tunnissa. ..43 Kirjoja ................................................................................ Ensoa odottaa mehevä metsäriita, Anne Brax .............. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 8/9 1 50. .14 Itärajallamme Ilomantsissa aukeaa komea Koivusuo, josta on säästynyt palanen turvetuotannolta luonnonpuistona. 4 Kuluttajan valinnat .............................................................. .50 Rauhoitusmetsän avohakkuu ........................................... Tämä on kansainvälisesti aivan outoa ja alentaa suojelualueittemme arvoa. 50. Metsästyksen kieltäminen suojelualueilla on myös metsästäjien etu. 3. vuosikerta 8 • 1991 lajit, kuten mustaja räkättirastas, närhi, naakka, korppi ja harakka, pitää saattaa lain suojiin vaikkeivät riistalajeja olekaan. Talviaikaisten ajonopeuksien laskiessa myös teiden suolauksesta voidaan ainakin suureksi osaksi luopua, jolloin pohjavesien pilaantumisvaara vähenee. vsk. Kokonaan keskustelusta syrjään on kuitenkin jäänyt niiden merkitys ilmansuojelulle. .10 Puheenvuoro metsästyksen pimeistä puolista. Metsästys ei kerta kaikkiaan sovi luonnonsuojelualueille; ristiriita on sovittamaton. Metsästäjät häiritsevät paukuttelullaan eläimiä ja roiskivat luontoon myrkyllisiä lyijyhauleja. Täysin metsästykseltä suojatut alueet takaavat sen, ettei riistakantoja veroteta liikaa. 13 Koivusuo elää, Heikki Kokkonen .................................... Kotimaasta ........................................................................... Korressa keikkuu pieni hiiri, Heikki Willamo ................................................................. .30 Vajaat kymmenen grammaa elämänvoimaa tulitikun mittaisessa ruumiissa on maailman pienimmällä jyrsijällä, vaivaishiirellä. .46 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Etelä-Karjalan maakuntakukka: Päivärinteen karvajalka ................................................ Esimerkiksi Helsingin Sanomat ei liikenneministeriön esitystä paheksuvassa pääkirjoituksessaan millään tavoin viitannut ympäristönäkökohtiin, vaikka ne ovat erittäin keskeisiä. .49 Summaries of the Main Articles ....................................... Ajonopeuksien alentamisen etu on se, että ne vähentävät välittömästi kaikkien autojen päästöjä. Mutta ennen kaikkea luonnonsuojelualueet ovat oivallisia paikkoja opetella nauttimaan luonnosta ilman asetta. 44 Kysy luonnosta ................................................................. Kuohuvasta kuohituksi, Keijo Nevaranta .................... .5 l Kansikuva Heikki Willamo on kuvannut vaivaishiiriä ja seurannut niiden karsien varassa keikkuvaa elämää, katso sivuilta 30-33. Maakunnat tutuiksi: Ahvenanmaa Maa Myrskyluodon takana, Antti H alkka ja Seppo Vuokko .................................................................... Autojen luvatu~sa maassa Yhdysvalloissa on pitkään ollut 60 mailin (noin 90 krn/t) kattonopeus. Maalämpö vastaan villasukat, J lkka Pitkänen .............. Myös häkäja hiilivetymäärät lisääntyvät selvästi
Taistelun jäljet Talaksella Talaskankaan puolesta käytiin taistoa pari vuotta sitten, kun metsähallitus aikoi hakata alueen normaalina talousmetsänä talvella 1988. Tienpenkat kuuluvat kauneusja liikenneturvallisuussyistä niiton piiriin. Joukko luonnonsuojelijoita, Talaksen ystävät, alkoi vastustaa hakkuita, samoin Suomen luonnonsuojeluliitto ja eräät biologit. Savonlinnan idänkurhot kasvavat kaupungin itäpuolella maantien ja hautausmaalle johtavan sivutien poskessa. Toisaalta todetaan energian säästön olevan välttämätöntä, toisaalta todetaan että ''yhteiskunnan hyvinvointitavoitteiden mukainen energiantarve tulee tyydyttää". Karhukin Talaksella tallustelee. Raportin mukaan uutta voimalaitoskapasiteettia on varauduttava rakentamaan 1990-luvun jälkipuoliskolla noin 3000 megawattia ja vuoteen 2010 mennessä vielä 2000 megawattia. Ympäristölautakunta kaavaileekin nyt alueen merkitsemistä kevyellä aidalla tai Idänkurho on vaatimaton, keltamykeröinen, kaksivuotinen kasvi, joka siemennysvaiheessaan muistuttaa takiasta. Näillä alueilla on runsaasti lahoja lehtipuuta, jota monet kololinnut ja hyönteiset tarvitsevat. Jaoston kuudesta jäsenestä neljä jätti ehdotukseen eriävän mielipiteensä. Eräät parhaimmista aarnialueista saattavat jäädä alueen ulkopuolelle, kuten Kanervikkokankaan eteläosa, Heinosenaho ja Otanmäen kaakkoispuoli. Yleensä harvinaiset kasEnergiapolitiikan neuvosto jätti riitaisan ehdotuksen Parlamentaarinen energiapolitiikan neuvosto on jättänyt ehdotuksensa Suomen lähivuosikymmenien energiastrategiaksi. Uhan;tlaisia hyönteisiäkin on parikymmentä lajia, joukossa Suomesta kadonneeksi luultu raitalasisiipi ja harvinainen aarni-ihrakuoriainen. Ympärillä ovat metsäkoneet mellastaneet. Kauniita kukkia uhkaavat poiminta ja siirto, vähäpätöisen näköiset kasvit saatetaan tallata tai jopa niittää, kuten erittäin uhanalaisille idänkurhoille tapahtui tänä ja viime kesänä Suomen suurimmalla esiintymispaikallaan Savonlinnassa. Ongelmana on kuitenkin, edistääkö aitaus ilkivaltaa kasveja kohtaan. vsk.. Kahden vuoden selvityksissä on löydetty alueen sammalista, jäkälistä ja kääväkkäistä 15 uhanalaista lajia, esimerkiksi aarniluppo ja harjasorakas. Lakiesitystä ei ole vielä jätetty eduskunnalle. Kymmensivuinen ehdotus on ristiriitainen. KOTIMAASTA Talaskankaalla on säästetty ikimetsäsaarekkeita vain suojeltavilla alueilla. Talaskangastyöryhmän esityksen pohjalta valmistui tammikuussa 1990 lakiesitys 4 Talaskankaan suojelualueen perustamisesta vajaan kahden neliökilometrin suuruisena. . Reija Heinonen Idänkurhot matalaksi Kasvien suojeleminen on usein hankalaa. Myös Mikkonen ja Gyllenberg suhtautuvat kriittisesti suurvoimaloiden rakentamisSUOMEN LUONTO 8/91 50. Pulmana on se, kuinka rajata suojelualue Oulun läänissä. Talaksen luonto on vaihtelevaa, kuusi-koivumetsät, mäntykankaat ja suot muodostavat mosaiikin. Lakiesityksen mukaan luonnonmukainen metsänhoito sallitaan Talaskankaan alueella. Puolet tarpeesta saataisiin vesi-, tuulija turvevoimasta, teollisuuden vastapainevoimasta ja kaupunkien lämmitysvoimasta. Ydinvoimaan neuvosto suhtautuu myönteisesti, koska ydinvoimalat eivät tuota rikki, typpieivätkä hiilidioksidipäästöjä. Alue kuuluu kaupungille, mutta niitosta vastaava ulkopuolinen urakoitsija on nyt jo toisena kesänä katkaissut epähuomiossa paitsi rikkaruohojen, myös idänkurhojen varret. Tällä hetkellä Talaskangas on surullista nähtävää: lähestulkoon kaikki, mitä ei ole kaavailtu suojeltavaksi, on hakattu. Termiä ei ole määritelty lakiesityksessä mitenkään, ei myöskään sitä, missä luonnonmukaista metsänhoitoa on tarkoitus toteuttaa. Näiden alueiden kohtalo riippuu aarniometsäkartoituksesta, jossa selvitetään puuston monimuotoisuus, lahopuun määrä ja suojeluarvo. Asiantuntijoina on toiminut voimayhtiöiden, teollisuuden ja ympäristöministeriön edustajia. Talaskankaan pohjoisosa, Sopenmäki, oli säästynyt hakkuilta 40 vuoden ajan, jotkut kohteet olivat jopa 70 vuotta vanhoja. Neuvotteluja asiasta on käyty, mutta tulokset eivät ole vielä selvillä. Ympäristön metsiin verrattuna Talaskankaalla on selvästi enemmän harvinaisia kasvija eläinlajeja. Se on tarkoitus määritellä hoitoja käyttösWl1111itelmassa, jonka laatiminen voidaan · aloittaa vasta sitten kun laki suojelualueesta on hyväksytty. •Tästä syystä alueelle oli muodostunut luonnonmetsää, jossa viihtyvät aarnialueille tyyppilliset lajit. Neuvosto katsoo Suomen tarvitsevan uusia suurvoimaloita, mieluiten ydinvoimaloita. Energiaveroja pitää asettaa mutta vasta kun muutkin maat tekevät sen. He toteavat suurvoimalahankkeiden olevan tarpeettomia, koska Suomella on energiantuotannon ylikapasiteettia ja eriasteisia suunnitelmia on vireillä noin 7000 megawatin edestä. paaluilla. Loppu on katettava lauhdutusvoimaloilla tai sähkön tuonnilla. Nurmen ja Krögerin yhteinen paperi on lffeies täydellinen vastaehdotus esitykselle. Ehdotuksen on valmistellut energianeuvoston kuusihenkinen strategiajaosto: Puheenjohtaja Erik Olander (kok), Antero Kekkonen (sdp), Markku Nurmi (kesk), Sirkka-Liisa Mikkonen (vas), Ulrika Gyllenberg (rkp) ja Jouko Kröger (smp). Vain pienet metsäsaarekkeet antavat illuusion ikimetsistä
Aikaisemmin kurho on ollut yleinen kaskikulttuurin ja metsälaidunnuksen alueilla eteläisessä Hämeessä ja Savossa. Juhantalon mukaan poissaolo johtui " tilanpuutteesta' '. "Yritimme päästä mukaan, mutta meitä kiellettiin tulemasta, koska tilaisuuden järjesti kauppaja teollisuusministeriö, ei energianeuvosto" , kertoi Markku Nurmi jälkeenpäin. ._ .. OJann Myi hti 100 • oisten • • Noki., Alasenlahti 60-70 • rsumajärvi 220 Parikkalan_ Slkal ti 150 Aslkkalan Våikay 100-150 Lammin KuohlJärvl,• tJ OrmaJärvl Ja TakaperolsJärvl 100 La• • Artjärven Säyteenlahtl Ja VllllkanJärvl 150-200 Tenholan Bölsviken 200 Useat luontopiirit ja muut yhteisöt järjestävät syksyisin joutsenretkiä hyville kokoontumispaikoille. Pohjanlahdelle kerääntyy lähinnä Pohjoisja KoillisSuomen lintuja, etelärannikolle Eteläja itä-Suomessa pesineitä sekä rajan takaa tulleita joutsenia. Nurmen mukaan strategiajaoston työskentely oli epädemokraattista; äänestämiseen ei annettu mahdollisuutta ja sihteeristö kirjoitti pohjapaperit mielensä mukaan. Anne Brax SUOMEN LUONTO 8/91 50. vsk. Idänkurho pitää auringosta ja viihtyy valoisissa lehtija sekametsissä. Pikkujoutsen on kuin pienempi, hieman hanhimainen painos laulujoutsenesta. Pikkujoutsen ei pesi Suomessa, mutta se kuuluu säännöllisiin läpimuuttaJllll. Kurhoesiintymän ylle kasvavan vesakon kimppuun käydään tästä lähtien niittokoneen sijaan vesurilla, Cederqvist lupaa. Väli Haukiputaan saaristoSiikajoen edusta 3200 Porin Yyteri, Preiviikinlahti Ahvenanmaalla hajanai useita satoja ~ I) I Kajaanin Kivijärvi 100 • • Kuhmon OntoJo · Kokkola, Rummel-Harbodan 600-700 stasaari, 'låssarinlahtl 200 ) Kangasniemen VUO)alahti 100 ~ .klonaln t vinllnnan aapalahti 50 Hämeen~ • -...1""170 K ·· ··· M h , _ _ _..,ä Ki...,k . Otamme mielellämme vastaan tietoja kartasta puuttuvista, vähintään 50 laulujoutsenen kokoontumispaikoista, Pekka Hänninen 5. Parikkalan Siikalahdella, Savonlinnan Haapalahdella, LiminganSyys-lokakuussa joutsenet alkavat kerääntyä pesimälammiltå ja -rimmiltä suurempiin avoinna pysyviin vesiin ja lopulta meren rannikoille ruokailemaan ja lepäilemään. Eduskunta keskustelee energiapolitiikasta marraskuun alkupuolella, kun hallitus antaa sille asiasta selonteon. Eriävien mielipiteiden jättäjät eivät olleet esittelemässä raporttia tiedotustilaisuudessa, jossa puhetta johtivat ministeri Kauko Juhantalo ja ylijohtaja Taisto Turunen KTM:stä. Parhaille levähdyspaikoille saattaa kokoontua satoja, jopa tuhansia joutsenia. Ulla Kokko tarpeeseen, erityisesti ydinvoimaan. Pikkujoutsenella on vain vähän keltaista nokan tyvellä, laulujoutsenella keltainen alue työntyy kiilana kohti,nokan kärkeä. KOTIMAASTA Joutsenlahdet täyttyvä Suurimmat laulujoutsenten kokoon tum is paikat sijaitsevat Perämeren pohjoisosissa, jonne kerääntyy ainakin viisituhatta joutsenta. Useassa kohteessa mm. Kyseessä oli hänen mukaansa perin inhimillinen erehdys, joka ei enää toistu. Laulujoutsenen nokan tyvi on keltainen, kyhmyjousenella se on punainen ja nokan päällä on selvä, musta kyhmy. 200 uun a11an1arven a na_ ,_ ,,. Etelärannikon joutsenpaikoilla on laulujoutsenen lisäksi kyhmyja pikEnontekiön Sotkajärvi 60 Muonion Muonlojl rvi 60 Pellon Pellojärvi 100 Tomiojoen Karunkijärvi 800 • Ranuan Portimojärvi hdella ja Han'Oniemen Svanvi·ssä on lintutorni. kujoutsenia. Yhtäkkiset pakkaset saavat aikaan joukkorynnistyksen merelle. Oheisen kartan tiedot on saatu lähinnä eri maakuntien lintutieteellisten yhdistysten puheenjohtajilta, joita Suomen Luonto kiittää avusta. Hyviä !epäilevien joutsenten tarkkailupisteitä on myös muualla länsirannikolla, etelärannikolla ja sisämaassa. Sisämaan linnut liikkuvat usein pikkuparvissa seikkaillen järveltä järvelle tai pysyvät tyystin pesimäpaikoillaan. Laulujoutsen ui ylväästi kaula suorana, nokka hieman yläviistoon, kun taas kyhmyjoutsen pitää kaulaansa usein loivasti kaarella ja katselee vienosti hieman alaviistoon. Sen jälkeen hallitus alkaa käsitellä voimayhtiöiden hakemusta uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Kannattaa siis seurata ilrrioituksia lehdissä. Ahojen häviäminen ja avointen metsien puuston ja pensaiston tiheneminen ovat vieneet idänkurhoilta sopivat kasvupaikat; sitä tavataan enää viideltä kasvupaikalta. viesiintymät halutaan pitää salassa. Kaupunginpuutarhuri Lasse Cederqvist on pitänyt urakoitsijalle puhuttelun ja uskoo kurhojen saavan olla ensi kesänä rauhassa ilman merkitsemistäkin
Uusi tekniikka, joka toimisi keittiössä, on liian kallista asentaa valmiseen rakennukseen'', Erja Mähönen valittaa. Ravintola-asiakkaiden ruoantähteitä possuille ei tarjoilla, koska lautasilla on usein harnmastikkuja ja lautasliinoja, jotka ovat huonoa palan painiketta. Tämän lämpötilan alle ei saa mennä; pitkän kokemuksen perusteella tiedetään jo yhdenkin asteen laskemisen aiheuttavan valituksia. Energian säästämiseksi hotelliin asennettiin alunperin SUOMEN LUONTO 8/91 50. vsk.. Miksi en yrittäisi tehdä samaa työpaikallanikin?" Erja alkoi pohtia. ''Olen aina kotona ollut pihi ja pannut talteen kaiken uudelleen käytettäväksi kelpaavan. Kun merkintöjä ei ole, on mahdotonta tietää millaiseen käyttöön mikin mehukanisteri, etikkapullo tai kääremuovi kelpaa. Possut iloitsevat varmasti hotelli Presidentin ruoista. jokin kierrätyskelpoinen materiaali. Vain muovinkeräys puuttuu Erja Mähönen ryhtyi pihiksi työpaikallaan jo ennen selvityksen valmistumista: pisti kuntoon paperin ja pahvin, lasitavaran, ruoantähteiden sekä ongelmajätteiden keräilyn. " Siivoojat noukkivat pullot roskakoreista ja vievät käytävissä oleviin välivarastoihin." Hotelli on tehnyt sopimuksen sikalan kanssa ruoantähteiden toimittamisesta. Keittiön possunruoka-astiassa on täysin koskematonta, keittiössä yli jäänyttä ruokaa: munakokkelia, herkkusieniä, vihanneksia. Jos ei muusta, niin ainakin tästä syystä hotellija ravintolaalan pitäisi alkaa kiinnittää huomiota ympäristöasioihin. Kuljetukset voisi tietenkin hoitaa yhdessä joidenkin muiden yritysten kanssa", Erja Mähönen miettii. Alkoon menevät lasipullot on kerätty Mähösen mukaan tarkasti talteen aina, mutta nyt kerätään myös kaikki muu lasitavara, muun muassa hotellihuoneiden minibaaripullot. ''Paperinkeräys ei maksa hotellille, mutta ei myöskään tuota mitään. Pekka Pärssinen hallitsee suurta keittiötä, jonka energiankulutuksen pienentämiseen annetaan ohjelmassa neuvoja. Hotelli Ramada Presidentti Helsingissä on Suomessa edelläkävijä; sen energiansäästöja ympäristönsuojeluohjelma on juuri valmistumassa. Muovinkeräys on järjestämättä ja suuri ongelma. Hotelliasukas palelee herkästi Presidentin hotellihuoneissa on keskimäärin 21 astetta lämmintä. Pahvimursketta kertyy kuukaudessa noin tuhat kiloa Paperinkeräys Oy:hyn toimitettavaksi. Keittiössä to1m1S1 esimerkiksi uusi, Ruotsissa keksitty ja Suomessa valmistettu kiinteäkennoinen järjestelmä, joka sieppaa yli 90 prosenttia lämmöstä takaisin. "Yritimme ottaa tuuletusilman lämmön talteen keittiössäkin, mutta talteenotin meni tukkoon rasvasta. KOTIMAASTA Hotellit ja ravintolat saavat omat ympäristöohjeensa Jos tuoreen saksalaistutkimuksen tulokset pätevät Suomessa, hotelliasiakkaat pitävät hotelleja melkoisina ympäristön tuhoajina. Hotelli Presidentistä saatuja kokemuksia käytetään hyväksi laadittaessa ympäristönsuojeluohjeita kaikille hotelleille ja ravintoloille Suomessa. Koska valmiita ohjeita ei ollut, Helsingin yliopiston ympäristönsuojelulaitoksen opiskelijat selvittivät 495huoneisen hotellin ja sen ravintoloiden ja kahviloiden energiankäytön, jätteiden kierrätyksen ja erilaisten puhdistusaineiden ympäristöystävällisyyden pro gradu -työnään. Koska keräysmuoville ei ole ottajia, olisi selvityksen mukaan paras välttää muovin käyttöä aina kun voi ja valita Ramada Presidentti saa ympäristönsuojeluohjelman Erja Mähösen aloitteesta. Keittiön hukkalämpö olisi siepattava Suuren ravintolan keittiössä kuluu energiaa: keittolevyt ja uuni ovat koko ajan käytössä, astianpesukone hurisee jatkuvasti, ilmanvaihto vatkaa uutta ilmaa käryjen tilalle. Presidentissä on käytössä glykolipohjainen lämmön talteenottojärjestelmä, jolla saadaan talteen noin 40 prosenttia hukkalämmöstä. Hukkalämmön talteenotto on hoidettu kaikkialla muualla talossa keittiötä lukuunottamatta. Hankkeen rahoittavat Hotellija ravintolaneuvosto ja ympäristöministeriö. Järjestelmää on käytetty onnistunein tuloksin jopa rasvankäryisissä grillikioskeissa. Pahvinkeräyksestä saadaan muutama penni, kuljetuskustannukset ovat niin suuret. Pääkaupunkiseudulla ei ole keskitettyä muovinkeräilyä. Hotellin pohjakerroksessa möyryää murskauskone, jolla paalattu pahvi murskataan. Kaikilla toimisto6 työntekijöillä pilkottavat pöytien alla paperinkeräyslaatikot. Pakkausmuovi on kovin sekalaista ja lajittelu vaikeaa. Ravintolan keittiöstä valuu energiaa hukkaan noin 30 000 markan edestä vuodessa. Hygieniamääräykset asettavat omat rajoituksensa: muovi pitäisi kuljettaa nurkista pikaisesti pois, koska muoviin tarttuneet ruoantähteet keräävät kesällä kärpäsiä ja alkavat haista. Idean äiti on Erja Mähönen, hotellin johtajan sihteeri ja jokapaikan höylä, joka kymmenen vuotta talossa olleena tuntee sen toiminnan perinpohjin. Yrittäjä tuo astian ja tyhjentää sen itse
Mukaansa voi tulostaa todistuksenkin kotijärven tilasta tietokoneella on tiedot 2500 järven veden laadusta. Saimaalla soudetaan kirkkoveneellä ensi ja seuraavana kesänä järven suojelun puolesta. Ramada Presidentti -hotelliketju sai heinäkuussa kansainväliseltä hotellijärjestöltä IHA:lta ympäristöpalkinnon. '' Asiakkaat alkoivat valittaa tästä. Anne Brax Etsi tasapainoa Heurekasta Tiedekeskus Heurekan ympäristönsuojelunäyttelyssä laskurit tikittävät katsojan silmiin maapallollamme syntyvien ihmisten ja autojen, sukupuuttoon kuolevien eliölajien, tuhoutuvan sademetsän ja lisääntyvän hiilidioksidin määrän tässä ja nyt. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys vie vapaaehtoisin voimin rantaja loma-asukkaille tietoa siitä, mitä itse kukin voi tehdä Saimaan säilyttämiseksi ja sen uhkien torjumiseksi. Ympäristönäyttely on esillä vuoden 1992 toukokuun loppuun saakka. vsk. Löydön pisteytyksessä ei ratkaise määrä vaan laatu: kourallisesta kiviä voi saada vähemmän pisteitä kuin yhdestä, jonka sijainnista, alkuperästä tai ympäristöstä osaa kertoa jotain. Selvää tuhlausta on se, että yhdessä hotellissa on jääkaappeja yhtä paljon kuin keskikokoisessa kylässä. Ehkä piankin koittaa aika, jolloin Presidenttihotellien yöpöydiltä löytyvät raamatun lisäksi jokaisen hotelliasukkaan ympäristönsuojeluoh jeet. Suuressa taloudessa käytetään paljon pesuaineita, ja esimerkiksi astianpesuaine tuodaan hotelliin 1000 litran metallikonteissa. Toimiviakin aineita onneksi SUOMEN LUONTO 8/91 50. Pohdinnan voi aloittaa vaikkapa hiljentymällä hetken keskiarvoperheen vuodessa tuottaman jätekasan äärellä. ikkunat, joita ei voi avata. Näyttely ei kuitenkaan pyri masentamaan kävijöitä. Pesuaineiden suurvalrnistajat, kuten Lever, pystyvät myymään tuotteitaan halvalla, eivätkä ekopesuaineiden valmistajat vielä ole ryhtyneet tekemään suurkeittiöpakkauksia. Tietokoneruuduista voi näpäyttää esiin tuoreinta tutkimustietoa Suomen metsien ja järvien tilasta tai maankamaran alkuaineista. Tasapaino?-näyttely ei kaihda kävijän mieltä raskauttavan tiedon välittämistä kasvihuoneilmiöstä tai ekosysteemin romahtamisesta. Pysyvä hupi näyttelyssä on vaihtokauppa Taskunpohja. Viestin rahoittamiseksi Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy myy yrityksille Juha Taskisen Norpat luodolla -kuvatauluja. Valaistuksessa siirryttiin kolme vuotta sitten osittain halogeenivaloihin sisustuksellisista syistä. Niinpä ikkunat muutettiin avattaviksi kolme vuotta sitten remontin yhteydessä. Viikonloppuisin siihen liittyy lukuisia tempauksia auton pakokaasujen mittauksesta ja vesinäytteiden tutkimisesta asiantuntijaväittelyihin. Yksi syy palkintoon oli se, että ketju on jakanut kaikille työntekijöilleen kirjasen 50 yksinkertaista tapaa jolla sinä voit pelastaa maailman. Selvityksessä neuvotaan kuitenkin välttämään ikkunan kautta tuulettamista, koska koneellinen ilmanvaihto riittää. Mukana on jokaiselle sopivia vinkkejä elämäntavan muuttamiseksi ympäristöä säästävämmäksi ja kierrättävämmäksi. Sinne voi viedä luonnosta löytämiään aarteita: kiviä, kasveja, sulkia ynnä muita. "Minibaarit tulivat huoneisiin noin kolme vuotta sitten, se on kansainvälinen suuntaus. Valaistuksen merkitys koko talon energiankulutuksessa on melko mitätön, koska käytössä on lämmön talteenotto, joka imee talteen hehkulamppujen kehittämän lämmön. WSOY on puolestaan luvannut osan Juha Taskisen tuoreen Unelma Saimaasta -kirjan tuotosta viestin hyväksi. löytyi", Erja Mähönen selvittää. Löydöstä annetaan tietty määrä pisteitä ja saamallaan pistemäärällä asiakas voi " ostaa" jonkun toisen tuotteen. 7. Jotkut saivat ahtaan paikan kammon", Erja Mähönen kertoo. "Jotkut aineet eivät poistaneet likaa, vaikka ainetta käytti laimentamattomana. Ulkovaloissa on käytössä hämäräkytkin, käytävissä öisin niukat yövalot. KOTIMAASTA Hotelli on vuokrannut pahvinmurskauskoneen, jonka hampaisiin varastomies Arvo Nikkanen heittelee pakkausjätettä. Ympäristöselvityksen valvoja, Ruohonjuuri Oy:n entinen toimitusjohtaja Pekka Heikura pitää noin vuosi sitten tehtyä luetteloa jo vanhentuneena. Asiakkaat alkoivat kysellä niitä.' ' Pesuainemarkkinat suurten hallussa Hotellin kerrossiivoojat ovat selvityksen aikana kokeilleet, miten erilaiset ympäristöystävälliset pesuaineet puhdistavat. Ympäristöystävällisimpien pesuaineiden listaaminen on vaikeaa, koska markkinoille tulee uusia aineita kaiken aikaa. " Olen hieman epäilevä sen suhteen, voiko astianpesukoneeseen tarkoitettu aine täyttää suurkeittiön tehokkuusvaatimuksen, ja olla samalla ympäristöystävällinen", Heikura pohtii
Miksi vain kotitalouksien pitäisi muuttaa käyttäytymistään ympäristöä säästäväksi. Nyt on muodissa ympäristöystävällisyys. vsk.. määrätä elinkeinonharjoittajalle uhkasakon. " Kuluttaja-asiamiehen keinot ovat kielto ja markkinatuomioistuimeen valittaminen. Ympäristöystävällisyys myy Mainonta valjastaa herkästi käyttöönsä ajan ilmiöt. " Siinä sanotaan, että vielä ehdit vaikuttaa, mikä tietenkin on totta. Siellä on kaikki. "Ruotsissa markkinatuomioistuin on sitä mieltä, että näin ei voida tehdä. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Vuosittain kieltoja annetaan 15-20 ja lisäksi kymmenkunta juttua menee markkinatuomioistuimeen, joka voi 8 Kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz taistelee kuluttajan puolesta mainosunelmien viidakossa. Mainoskilpailu ei ole hintakilpailua Kuluttaja-asiamies valvoo mainonnan ja sopimusehtojen lainvoimaisuutta. "Voidaanko ylipäänsä autosta esittää, että se on ympäristölle ystävällinen kapistus?", Mickwitz kysyy. Tämäntapaisia ajatuksia herättelee kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz puhuessaan suomalaisesta elämänmenosta. Kuluttaja-asiamiehen toimistosta on äskettäin viety markkinatuomioistuimeen kaksi juttua, jotka koskevat tuotteiden ympäristöväittämiä. Mutta vaikuttamistapa on esitteen mukaan se, että meidän pitäisi eristää pientalomme yli sen mitä rakennusnormit sanovat.'' Mickwitzin mukaan Ahlströmin ja Partekin esitteessä viitataan erääseen eurooppalaiseen tutkimukseen, jossa nimenomaan sanotaan, että sen tuloksia ei voida soveltaa Pohjoismaihin. ''Helpointa on siirtää vastuu yksityiselle kansalaiselle, sillä se ei maksa yhteiskunnalle.'' Mickwitzin mukaan asiat eivät muutu tätä kautta. '' '' Aidossa hintakilpailussa riittää hintojen mainitseminen, sillä isot ohjevähittäishinnat ja isot alennukset vain hämäävät kuluttajan hintatietoisuutta ja heikentävät kilpailua. "Maatuminen pitänee paikkansa", Mickwitz tuumii, ''mutta niistä ainesosista, joita muovikassi sisältää, ei ole mitään takeita. " Yritykset ovat rakentaneet väitteensä aivan väärille tiedoille ja yrittävät siten saada eristeiden myyntiä lisättyä, ottamatta huomioon muun muassa sitä miten paljon energiaa kuluu eristeiden valmistamiseen.' ' Kuluttaja-asiamiehen mielestä on myös joukko asioita, joihin ympäristöväittämät sopivat erittäin huonosti auto on yksi niistä. Muovikassit joutuvat käytön jälkeen kaatopaikoille, · joiden täyttyminen on myös ongelma. Amerplast valmistaa "ympäristöystävällistä'' Ecothene-muovikassia, jonka väitetään maatuvan kuten paperi. Meitä villitsee pirullisen taidokas mainonta, joka lupaa meille ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa, kunhan vain käytämme tiettyä tuoksua ja merkkivaatteita ja haemme rusketuksemrne Ibizalta, eikä mistään Peräseinäjoen leppäpuskasta. Mikä onkaan suositumpi harrastus kuin mennä lauantaisin koko perheen voimalla ostoskeskukseen. Mitä voimakkaammaksi kuluttajan huoli ympäristöstä tulee, sitä enemmän sitä käytetään myös myynnin edistämiseen. Tyypillisimp1a as101ta, joihin Mickwitz puuttuu, ovat jatkuvat hinnanalennukset, mainoskilpailu. Hän kulkee työkseen aistit valppaina ja pää kylmänä kaupallisten lupauksien ja unelmien viidakossa. Kuluttaminen on onnea. löytää entisen rakastettunsa, cociksella pysyy nuorena, luonnonystävän wc-paperilla suojelee metsiä ja fosfaatittomalla pyykinpesuaineella vesistöjä. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Alice Karlsson Annatko mainonnan villitä. '' Kuluttaja ei ole yksin vastuussa Mickwitz haluaa hellittää kuluttajan kaulaan ripustettua ympäristömyllynkiveä. Kaatopaikan hapettomissa oloissahan eivät maadu edes eloperäiset jätteet.' ' Eristeitä valmistavat Ahlström ja Partek ovat puolestaan painattaneet esitteen, jossa kasvihuoneilmiö esitetään erittäin uhkaavana. ''Näinhän se menee, ensin on muuttoale sitten ovat jäännöseräale ja remonttiale ja sitten tulevat sekä kesäettä syyspaukut. On lapsille pallomeri ja pehmisjäätelöä ja tarjouksia: kumipatja, ruohonleikkuri, mehumaija, kahvi, lenkkimakkara ... ''Kohtahan meille tulee se kuva, että maailma pelastetaan jatkamalla kuluttamista entiseen malliin'', Mickwitz sanoo
Se tapahtuu osittain säädösten kautta ja osittain ihmisten esittämien vaatimusten avulla. vsk. Sisävaippa on ommeltu takaa housuosaan kiinni. Meidän vaippaversiomme kiinnitetään nauhoilla edestä. Näin säästän kuitenkin pyykkäärnisessä: pesen vaipat vasta, kun kone tulee varmasti täyteen. :ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Oma vaippa, paras vaippa "Vain hyvin valistuneet ja valveutuneet ihmiset, jotka ovat aidosti huolissaan ympäristön tilasta, tekevät jotakin, mutta muut eivät tee, ellei sitä velvoiteta.' ' Vaatimus ympäristöystävällisestä käyttäytymisestä on perusteltua, mutta mahdollisuuksien puuttuminen vaikeuttaa sitä. Ne on mahdollista sitoa viiteen eri kokoon, nyt käytämme keskikokoa. " "Olemme ihmeellisessä spiraalissa, jonka kautta arvomaailmamme muotoutuu. kohta 3), c) nelinkertainen irtovaippa. ' 'Elinkeinoelämän käyttäytymistä voidaan muuttaa vain lisäämällä painetta sinne. Irtolika huuhdotaan pois, vaippa kierretään kuivaksi ja pidetään kuivassa astiassa pesuun saakka. ''Ne ovat olleet siellä jo pari vuotta, koska en tiedä missä on lähin keräilypiste. Hänkin oli kuullut vakaasta aikomuksestamme säästää luontoa (ja rahojamme siinä sivussa). Opettelin erilaisia vaippataitoksia, mutta jokaisesta tuli kosteus läpi. Näitä tarvitset tusinaan vaippoja: -flanellia (leveys 90 cm), 7,8 metriä valkoista ja 3 metriä kuviollista -kuminauhaa (leveys 10 mm) noin 6,5 metriä -intiannauhaa (leveys 10 mm) noin 12 metriä Tee näin: 1) leikkaa housuosan valkoinen ja kuviollinen kappale päällekkäin saadaksesi ne samankokoisiksi 2) merkitse kuminauhan paikat valkoiseen housuosaan 3) ompele osa b housuosan (a) valkoisen sisäkappaleen nurjalle puolelle keskelle 4) kiinnitä kuminauhat housuosan valkoisen kappaleen nurjalle puolelle suoraompeleella ( lahkeensuihin 2 x 20 cm ja taakse 12,5 cm) 5) aseta housuosan kuviollinen ja valkoinen kappale päällekkäin nurjat puolet vastakkain ja ompele siksakilla kuminauhaompeleen päältä kiinnittäen osat näin yhteen 6) huolittele housuosan reunat saumurilla tai siksakilla tai käännä ne sisäänpäin ja ompele suoralla ompeleella 7) kiinnitä nauhat kuvion mukaan 8) huolittele irtovaippojen reunat saumurilla tai siksakilla. Niinpä hän toi tullessaan ison läjän ompelemiaan flanellivaippoja sekä muutamat muoviset vaippahousut. lasia ja muovia. 17OMP/:.Lf. Vaippoja ei a) housuosa, yksi kuviollinen ja yksi valkoinen, b) kaksi valkoista, jotka kiinnitetään housukappaleiden väliin (ks. Öisin puen hänelle Ruskovillan vaippahousut kahden vaipan päälle imemään enimmän kosteuden ja '1/ Riina tuntuu olevan tähän järjestelyyn täysin tyytyväinen. Silloin Kanadassa asuva anoppini saapui vierailulle. Se oli kuitenkin vain alkuvaiheen ongelma, sittemmin vaipat ovat pitäneet hyvin. Lajittelun pitäisi olla riittävän yksinkertaista. Hänen mielestään kaupan pitäisi olla vastuussa pakkauksista, jolloin turhat kääreet voitaisiin riisua myymälöissä. Päiväsaikaan vaihdan Riinan kuiviin viiden-kuuden tunnin välein. Myönnettäköön, että alkuun kun vaipan lahkeensuu oli Riinalle hieman väljä, kerääntyi kakka usein vaipan ja vaippahousun väliin. Sama koskee mm. " Minulla on kotona paristoja", Mickwitz havainnollistaa. Uskon vakaasti, että hänen hyvä ihonsa on flanellivaippojen ansiota. Hän on 10 kuukauden ikäinen ja ainakin vielä tämä vaihtotiheys tuntuu sopivalta. 9. '' Muutos on välttämätön Kaupallinen viestintä lisääntyy ja kaikissa tilanteissa huudetaan sponsoreita apuun. Vantaalainen Jaana Ruus neuvoo meitä valmistamaan vauvanvaipat itse. Mickwitzin mukaan kulutuksen ympärille ei voida lisätä työtä loputtomiin, sillä silloin kulutuksesta tulee elämän pääsisältö. Tarvitaan melkoisia voimia, että tämä käyttäytymismalli muuttuu Muutos on kuitenkin välttämätön!" D SUOMEN LUONTO 8/91 50. Meillä on vaippoja 36 kappaletta, mutta vähempikin riittäisi. Se olisi mielestäni kuitenkin käytännöllisempi irrallisena, näin sen voisi tarvittaessa pestä kuumemmassa. Tämä muutti suhtautumiseni kangasvaippoihin kertaheitolla. Esimerkiksi jätteiden lajittelu on ahtaissa keittiöissä hankalaa, keräilypisteet ovat hajallaan ja kuljetusmatkat voivat olla yllättävän pitkiä. Riinan ollessa kuukauden ikäinen olin valmis luopumaan yrityksestä ja siirtymään kertakäyttövaippoihin. Kokemuksistaan hän kertoo seuraavasti: Odottaessani esikoistani mieheni ehdotti, että käyttäisimme lapsellamme kangasvaippoja. "Ja se on selvä, että sponsori ei yksin rakkaudesta mene mihinkään mukaan'', Mickwitz sanoo. ' 'Mainoshahrnoista luodaan arkipäivän sankareita ja amerikkalaisen TV-sarjan tapahtumat ovat meille yhtä todellisia kuin se mitä tapahtuu naapurille. Jos niitä ei voi viedä luontevasti kauppareissulla tai työmatkalla keräilyastioihin, niin se ei onnistu''. Riina on tyytyväinen äidin tekemiinflanellivaippoihin. 'l/:NK5Ull<SI " pidä liottaa. Näin mielessäni sankokaupalla likaisia sideharsomyttyjä, mutta kaikesta huolimatta päätin yrittää
Siitä huolimatta niitä saa metsästää. Luonnonsuojelijoitten sinnikkään kamppailun myötä on petolinnut saatu pois tapettavien listalta, mutta lähes kaikkia petonisäkkäitä, jotka vaikkapa vain satunnaisesti saalistavat arvostettuja riistalajeja, saa pyytää vapaasti ja monenlaisilla menetelmillä. Meillä metsän kuninkaita tapetaan vuosittain kuitenkin 10-20 prosenttia kannasta, joka on vieläpä täysin Neuvostoliitosta maahamme vaeltavien yksilöiden varassa. Metsästyslak:i näkee kuitenkin suden ja karhun niin suureksi uhkaksi suomalaisten hyvinvoinnille, että niiden metsästyksen helpottamiseksi on tehty kaikki mahdollinen. Esimerkiksi jahtikaudella 1989/90 tapettiin Suomessa 11 000 mäyrää, 11 000 näätää, 34 000 kettua ja 56 000 supikoiraa. vsk.. Poromiehet ja metsästäjät eivät salli, että susi saisi muodostaa Suomessa edes muutamaa luontaista, lisääntymiskykyistä laumaa. Ilvesjahtiin maaja metsätalousministeriön metsästysosasto ja riistanhoitopiirit SUOMEN LUONTO 8/91 50. Laissa tosin on pykälä, ettei naarasta, jolla on pentue, saa tappaa alkukesällä. pyydetä pois luonnostamme. Suurpedot henkipattoina Suomessa ei minkään suurpedon kantaa voi pitää erityisen vahvana. Suurpetojen lähes täydelliselle hävittämiselle Lapista riittää syyksi se, että ne tappavat vuodessa muutamia satoja poroja lappilaisten lähes puolen miljoonan yksilön porokarjasta, joka muutenkin on aivan liian suuri laitumien kestokykyyn nähden. Kuinka moni mäyrän ampuja tietää, mitä sukupuolta yksilö on. Karhukantaa saisi kestävältä pohjalta verottaa vain kolmesta viiteen prosenttia vuodessa. Myös metsästäjät itse esittäytyvät kärkkäästi luonnonystäviksi. Supien ja minkkien päänmenoksi monet metsästysseurat järjestävät nykyäänkin pyyntikilpailuja. Kaikki ovat tervetulleita kansallisiin karhunja sudenkaatotalkoisiin. Liioiteltuun ja uskoteltuun haitallisuuteen vedoten myös supikoiria saa tappaa kaikkina aikoina. Tänne mahtuisi luonnonvarainneuvostonkin virallisen kannanoton mukaisesti tallustelemaan ainakin tuhat ilvestä ja karhua, vähintäin puolisentuhatta sutta ja satoja ahmoja. Nykyisellään metsästys yksipuolistaa luontoamme ja aiheuttaa lukemattomille eläimille kärsimyksiä. Veli-Risto Cajander Metsästyslainsäädäntömme on hengeltään vanhanaikainen ja pyrkii takaamaan metsästäjille mahdollisimman runsaan saaliin ja monenlaisten menetelmien käytön. Surmattu mustalintupoikue ja alli, Kittilä. Perinteisen petovihan kohteena maassamme on myös näätä, joka on monissa Euroopan maissa käynyt uhanalaiseksi luonnontilaisten metsien vähetessä. Miksei sitten tänne keinotekoisesti tuotuja valkohäntäpeuroja ja fasaaneita teho10 Metsästys 01 Metsästystä on perinteisesti pidetty varsin harmittomana luonnonharrastusmuotona, jossa hyödynnetään järkiperäisesti eläinkuntamme antimia. Pääosin kasviksia syövää, mielenkiintoista mäyrää tai tarjolla olevaa saalislajistoa monipuolisesti hyödyntävää kettua saa metsästää ympäri vuoden myös lisääntymisaikoina. Ei ole väliä oletko ulkomaalainen vai suomalainen, omistatko metsästyskortin vai et, oletko alueellisen metsästysoikeuden haltija tai et, oletko liikkeellä kansallispuistossa, luonnonpuistossa tai yksityisen mailla karhun ja suden saat aina posauttaa hengiltä (tosin vain Itäja Pohjois-Suomessa ja tiettyinä kuukausina). Metsästäjäkunnassa on varmasti aitoja luonnonsuojelijoita, mutta se ei muuta tosiasiaa, että metsästykseen liittyy runsaasti epäkohtia, puutteita, ristiriitaisuuksia ja luonnonvastaisuutta. Kysyvätkö ketunraudat tuskallisiin pihteihin joutuvalta naaraalta, onko sillä pentuja vai ei. Lapasotka sekä mustalinnun ja pilkkasiiven sisämaakannat ovat uhanalaisia. Lapissa sudet pyritään listimään viimeiseen hukkaan niin, että lajin toivottu leviäminen Norjaan ja Ruotsiin estyy. Ne perustelevat toimintaansa sillä, että lajit ovat maallemme vieraita. Joka vuosi tapetaan siis suuri määrä petonisäkkäitämme kyseenalaisin perustein. Petoviha elää vahvana Metsästyslaissamme eläimet on keinotekoisesti jaoteltu hyödyllisiin riistaeläimiin ja haitallisiin vahinkoeläimiin. Nämä seikat ovat selviä epäkohtia luonnonharrastajien enemmistön eli aseistautumattomien luonnonystävien kannalta. Siten on selvaa, että maamme lähes 300 000 metsästäjän jäljet näkyvät luonnossa
reristä leikkiä PUHEENVUORO .E j j Rautapyynti on raakana ja sattumanvaraisena kiellettävä. Tupsukorvan ei anneta runsastua niin paljoa, että se kykenisi edes vähäisessä määrin säätelemään luonnossamme saaliskantojen, lähinnä jänisten, elinvoimaisuutta ja terveyttä. 11. Noutava koira lyhentää haavoittuneiden lintujen kärsimyksiä. Nyrkinkokoisen taivaanvuohen metsästys on verrattavissa eteläeurooppalaiseen pikkulintujen pyyntiin. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Viime aikoina on tapettu vuosittain parisensataa ilvestä. Se etsii myös maastoon hukkuneet kuolleet saaliit. Tämä näätä oli onnekas; sen kuolinkamppailu jäi varsin lyhyeksi. vsk. Se ei ole riistalaji mutta muuten luvallinen maalitaulu. myöntävät avokätisesti tappolupia, koska laji käyttää ravintonaan " metsästäjille kuuluvia" valkohäntäpeuroja ja jäniksiä. Mustarastas, lainsuojaton laulutaituri. Tämä syyskuun alussa kuvattu jäniksenpoikanen on helppo mutta kovin vaivainen saalis. Turhaa tappamista Metsästyksessä osa lintulaSääoloiltaan huonoina kesinä monet riistaeläimet ovat vielä keskenkasvuisia metsästyskauden alkaessa
Erityisen julmasti pyydetään piisamia, joita tapetaan vuosittain peräti sata-kaksisataatuhatta yksilöä. uhanalaisten eläinten punaisessa kirjassa olevat mustalintu, lapasotka ja pilkkasiiven sisämaakanta, metsälinnuista uuttukyyhky. Silti Suomessa metsästetään tuhansia nyrkinkokoisia taivaanvuohia joka vuosi. Luonnonsuojelun tavoitteena on taas ylläpitää mahdollisimman monilajisia ja luonnontilaisia eliöyhteisöjä, joissa luonnon omat säätelymekanismit ja vuorovaikutussuhteet toimivat vahvoina. Fil. Metsästysseurat aloittavat sorsastuksen kuitenkin kuin nakutettu 20. Kymmeniä tuhansia vesilintuja vuosittain myrkyttävät lyijyhaulit tulisi korvata teräshauleilla, mutta tähänkään lainsäädäntömme ei metsästäjiä patista. Onneksi viimeistään maamme liittyminen Euroopan yhteisöön tekee lopun tästä julmasta pyyntitavasta. Kuitenkin taivaanvuohen mäkätys luo luonnossamme tunnelmaa yhtä lailla kuin säksättävä pensaskerttukin. Susijahdin saalista Ilomantsissa 1970-luvun lopulla. Tämä on käsittämätöntä sikälikin, että Pohjois-Suomen asukkailla on muutenkin vapaa metsästysoikeus kaikilla valtion mailla, joita siellä on usein yli 90 prosenttia pintaalasta. Metsästystä perustellaan usein sillä, että ihmisen on välttämätöntä säädellä eläin-. Saaliina 80 000 tunnistamatonta Koska sorsalintujen tunnistus syyspuvussa on tunnetusti hankalaa, metsästyslakimme ei ole pitänyt tarpeellisena ottaa uhanalaisia tai taantuvia vesilintulajeja pois metsästettävien lajien luettelosta. Luonnonsuojelun ja metsästyksen yhtymäkohdat ovat nykyisellään aika vähäiset. Tällainen säännös vähentäisi haavoittuvien vesilintujen määrää kymmenillätuhansilla. Pedot kuuluvat luontoon Je1sta luetaan niihin, joiden tappamisen laki sallii täysin vapaasti. On hurskastelua väittää, että näin piisamilla, vesielämään erityisen hyvin sopeutuneella lajilla, olisi kivuton ja nopea kuolema, jota laki metsästykseltä edellyttää. Todellisuudessa kun ihminen metsästää osan tietyn lajin poikastuotosta, niin muut kantaa harventavat tekijät ravinnonpuute, epäedulliset säät, taudit, loiset, pedot eivät lopeta toimintaansa. Metsästyksen harrastajat ovat kyenneet järjestämään etunsa niin hyvin, että kansainvälisten periaatteiden vastaisesti tärkeimmillä suojelualueillamme, Lapin ja Oulun läänin kansallisja luonnonpuistoissa sekä myös soidensuojelualueilla, on metsästys sallittu paikkakuntalaisille. Samalla on huomattava, että kun laki sallii taivaanvuohen ja jänkäkurpan metsästyksen, menee mukana varmasti jokunen erittäin uhanalainen heinäkurppakin. Niitähän ei kuitenkaan pystyttäisi erottamaan yleisemmistä riistalajeista! Jopa virallisissa 12 metsästystilastoissamme on lähes miljoonan tapetun ja nimetyn sorsalinnun lisäksi kyseenalainen luokka: tunnistamattomat vesilinnut. 8. klo 12.00 Monina viileinä kesinä, kuten tänä vuonna, sorsien lisääntymiskausi pitkittyy. kantoja ja että metsästäjät verottavat vain kannan ylijäämää. Mikään niistä ei ole niin kannan tiheydestä riippuvainen, että ne voitaisiin metsästyksellä täysin korvata. Riistanhoidon suosikkijärjestelmä Riistanhoidolla suositaan keinotekoisesti metsästäjien haluamia lajeja. Sama epäkohta liittyy sepelkyyhkyyn; metsästyskauden alkaessa 20-50 prosentilla linnuista on vielä poikaset pesässä. 20.8. Epäjohdonmukaisuutta. Ainoastaan hirvenmetsästyksessä voidaan maassamme edes jossain määrin puhua tarpeellisesta, järjestäytyneestä ja säännellystä eläinkannan verotuksesta. Yhteistyömahdollisuuksia toki löytyy, esimerkiksi eläinten elinympäristöjen säilyttämisessä ja lintuvesien kunnostamisessa. Jopa metsästyksen harrastajat ovat närkästyneitä pikkulintujen pyynnistä Etelä-Euroopan maissa. Näin on esimerkiksi turha puhua siitä, ettei metsästys vaikuta millään tavalla metsokantoihimme. Metsästettäviin lajeihin kuuluvat mm. Metsästyksen harrastajat puhuvat mielellään heti tappavista raudoista, mutta käytännössä monilla eläimillä on edessään kivulias, pitkä kuolinkamppailu. klo 12.00, oli vesillä kuinka paljon lentokyvyttömiä sorsanpoikasia tahansa. Veli-Risto Cajander on eläinsuojeluja ympäristökysymyksiin erikoistunut toimittaja. Nykyisellä metsästyskäytännöllä on kuitenkin vielä pitkä matka edessäpäin, ennen kuin voidaan puhua luonnon huomioonottavasta ja sitä suojelevasta harrastusmuodosta. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Sorsastuksessa on monia muitakin pimeitä puolia. Metsästysjärjestöt vastustavat noutavan koiran määräämistä pakolliseksi sorsastuksessa. Näihin kuuluvat esimerkiksi kevätiltojen tunnelmalaulaja mustarastas, värikäs, salaperäinen närhi sekä ihmisen jälkiä monipuolisesti hyödyntävä touhukas harakka. ............ Suden on vaikeaa saada tassunsijaa Suomesta, edes muutaman elinvoimaisen lauman verran. kand. Esimerkiksi valkohäntäpeurojen ja fasaaneiden määrä pidetään ruokinnalla ja istutuksilla mahdollisimman korkeana, petoeläinten kannat taas ''riistanhoitopyynnillä'' luonnottoman alhaisina. Esimerkiksi kettuja, näätiä, mäyriä ja majavia voi pyytää raudoilla, jotka eivät mitenkään valikoi saalistaan. Lisäksi se vähentäisi turhaa tappamista, sillä koira noutaisi myös lukuisat kuolleet linnut, jotka ilman koiraa hukkuvat maastoon. Siihen on viime vuosina joutunut noin 80 000 vesilintua vuosittain. Julmia menetelmiä Metsästystä harjoitetaan osin menetelmillä, joiden ei luulisi kuuluvan nykyaikaan. vsk.. Lisäksi metsästyksen vaikutus eläimiin ei ole läheskään niin terveesti valikoivaa kuin petojen saalistus. Kyse on jalkaraudasta tai merrasta, joka painaa eläimen veden alle hukutettavaksi
Lämpöä on pellosta riittänyt myös takavuosien hurjina pakkasjaksoina, eikä ikirouta ole pihamaata huurruttanut Entä sitten käyttökustannukset. Hankkeen onnistuminen arvelutti toki itseänikin, olivathan pelissä paitsi tervejärkisen paperit myös isot rahat. Tontille upotetussa putkistossa kiertää veden ja spriin jäätymätön seos, joka lämpenee matkallaan ja nousee sokkelin alta laitehuoneen nurkassa seisovaan, jääkaapin näköiseen ja kokoiseen laatikkoon eli varsinaiseen lämpöpurnppuun. Muistelen käteni jopa hieman tärisseen, kun kaikki vihdoin oli asennettuna ja saatoin ojentaa sormeni katkaisijalle. Väkisinkin tulee tunne, että todellisia vaihtoehtoja ei edes yritetä miettiä Ilkka Pitkäsen maalämpöpumppu on hintansa haukkunut ja isännällä ovat säilyneet tervejärkisen paperit. . Maalämmön hankintakulut olivat muita korkeammat, mutta kaikesta päätellen vekotin on jo aikaa sitten maksanut itsensä takaisin ja tuottaa nyt lämpöä puolta pienemmällä energiamäärällä ja puolta halvemmalla kuin perinteiset menetelmät. Sateiden lisäksi ovat tuolta kesältä jääneet mieleen myös ne monet kiperät valintatilanteet, joiden eteen ensikertalainen talontekijä joutui. Se ottaa nesteestä lämpöä talteen, puristaa sen 60-asteiseksi ja siirtää vieressä seisovaan 800 litran vetoiseen kuumavesivaraajaan. Ilkka Pitkänen Maalämpö vastaan villasukat Jälkeenpäin tuntuu, että kesä 1981 oli elämäni sateisin. Päin vastoin, hullun touhuillani saisin aikaiseksi vain ikiroudan niin että lapset voisivat rakennella lumiukkoja pihamaalla vielä juhannuksenakin. Satoi kun sokkelia muurattiin, satoi kun pohjalaattaa valettiin. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Kuumavesivarajan läpi on johdettu lisäksi spiraalimainen putki, joka tuottaa lämpimän käyttöveden. Naapurit eivät enää virnistele vaan pitävät lukuja alhaisina, mutta tarkkojen vertailujen teko on melkoisen hankalaa. . Laitteisto hyrskähteli ja tärskähteli ja venttiilit pihisivät ja päästivät ylimääräisiä ilmoja putkistoista, mutta sitten lämpöpurnppu asettui hurisemaan ja on hurissut nyt tasaisesti ja varmasti tasan kymmenen vuotta. Pari karkeaa arviota kumminkin sain kasaan. Kuluneina vuosina olen mielenkiinnolla lueskellut kaikenlaisten energiakomiteoiden ja sähkönsäästötoimikuntien lausuntoja lehdistä, mutta maalämmöstä en ole noiden viisaiden miesten ja naisten havainnut vielä kertaakaan lausuvan sanaakaan. Päädyin maalämpöön. En hämmästynyt. Toistaiseksi tämä nerokas jääkaapin sovellus on siis toiminut täysin moitteettomasti ja käsin koskematta, ilman huoltoa tai huolenpitoa. Jäähtynyt maaneste puolestaan palaa takaisin pellolle lämpöasteita keräämään. Maallikon taskulaskin kävi kuumana. 13. Nykyisellä 36 pennin yksikköhinnalla se lohkaisee talouskassasta 2044 markkaa. Puu, öljy vai sähkö mitkä olisivat laitteistojen hankintakulut, mitkä niiden käyttökustannukset, entä mikä olisi polttoaineen saatavuus ja hinta viiden, kymmenen vuoden kuluttua . Yhdeksän vuoden tilastot osoittavat, että 150 neliön omakotitalon lämmitykseen ja nelihenkisen perheen lämpimän veden tuottamiseen on kulunut keskimäärin 5679 kWh energiaa vuodessa. Valinnoista ehkä visaisin oli lämmitysjärjestelmästä päättäminen. Öljyn litrahinta on vaihdellut viime aikoina 1,20 markasta 1,60 markkaan, joten vuosittaisten öljylaskujen haitari olisi venähdellyt vastaavasti 3600 ja 4800 markan välillä. Yritin kysyä KTM:stä myös mahdollisia maalämpötutkimuksia ja -lukuja, mutta sellaisia ei tuntunut oikopäätä hyllyltä löytyvän. Oli päätettävä, levitetäänkö katolle huopaa vai peltiä vai tiiliä, oli pohdittava millainen pumppu kaivoon parhaiten soveltuisi, oli ratkaistava limija lomalaudoituksen edut ja haitat. Muistan hyvin kaivinkonemiehen hämmingin kun selitin, että nyt tontille pitäisi rouhia neljäsataa metriä pitkä ja puolitoista syvä oja. Sen sijaan olen kohta kyllästymiseen asti lukenut neuvoja siitä, että vetämällä villasukat jalkoihin voitaisiin asuntojen lämpötiloja pudottaa asteella ja näin saavuttaa peräti viiden prosentin säästöjä lämmityskuluihin. Häveliäimmät hiipivät paikalta vähin äänin ja päitään pudistellen, toiset alkoivat jaella auliisti varoituksen sanoja. Lämmönjakelu varaajalta huoneisiin tapahtuu tavallisten, ikkunoiden alle sijoitettujen vesipattereiden avulla. Maalämmityksen periaate on yksinkertainen. Sen selvittämiseksi hommasin laitehuoneeseen erillisen sähkötaulun, joka mittaa vain ja ainoastaan maalämpökojeiston kuluttaman sähkön määrän. Soitto kauppaja teollisuusministeriön energiaosastolle puolestaan antoi tiedon, että taloni lämmittäminen öljyllä kuluttaisi tuota uusiutumatonta luonnonvaraa arviolta kolme tonnia vuodessa. vsk. Ja kun rekka alkoi vinssata talopaketin seinäelementtejä tontille, repesi taivas aivan ammolleen. Tuttu sähkömies laski, että samankokoisen talon lämmittäminen suoralla sähköllä haukkaisi energiaa ja kiirehtisi viidennen ydinvoimalan tuloa noin 12 000 kWh:lla vuodessa, siis 4320 markan edestä. Ja muistan naapureiden ilmeet, kun ne kurkkivat tuon juoksuhaudan pohjalle, missä auoin valtaisaa muoviletkukieppiä. Olihan se nyt kerta kaikkiaan aivan mahdoton ajatus, että pellosta muka riittäisi talvipakkasilla lämpöä taloon asti
Aidoille metsätiaisille paikka on kuin paratiisi; hömöja 14 töyhtötiaisten, puukiipijöiden ja hippiäisten sekaparvet antavat seudulle alati eloa. Lounaisrajalla sitä ahdistaa laaja turvetuotantoalue; länsilaidalta koilliseen ympäröiviä metsiä hakataan; suoosuuksille on viritetty ojalinjoituksia, jotka enteilevät kesäisten kultamarja-apajien katoamista. Puiston itäosan metsät edustavat Karjalan arvokkainta ja komeinta metsäluontoa. Sen sijaan mielimaitaan korpipainanteita runsaina asuttavat metsot pakenevat kulkijaa oksat pois -tyyliin ryskyen. Mutta luonnonpuisto elää. Metsäsaarekkeet ja suot vuorottelevat pitkinä kapeina juotteina, mutta laajalti löytyy myös suopohjaisia metsiä, korpikuusikoita, joita elävöittävät hiljaisina kiemurtelevat pikkupurot. Puiston miellyttävin asukas lienee pohjoisen lintu, närhen SUOMEN LUONTO 8/91 50. vsk.. Teksti ja kuvat: Heikki Kokkonen Koivusuolla kiertää kuukkelikopla korpia ja kankaita ihailemassa ja ihmistä ihmettelemässä. Valppaana voi tavoittaa havumetsän hiljaisimman, pystyynkuolleita kuusenrunkoja rapistelevan pohjantikan. Ilman puhtaudesta kertovat oksilla pitkinä hapsuina roikkuvat naavat ja lupot. Pikkuväen piirittäessä on elämys istahtaa sydänmetsän hämyyn evästauolle mielessä tunne kuin kukaan ei olisi paikalla ennen poikennut. Vain muutamin paikoin voi kohdata tasapäisiä sammalpeitteisiä kantoja muistuttamassa muinaisten hakkuiden hienovaraisuudesta. Lahopökkelöitäkin on ylenmäärin osa jo maatuvana kasvualustana sienille ja pieneliöille. Koivusuon luonnonpuisto maamme itäisimmässä kolkassa, Ilomantsissa, on puristumassa yksinäiseksi erämaaluonnon palaseksi
vsk. Puiston tummien kuusikoiden suotuisissa oloissa pesivät niin ikään pohjoisen Iin15. Marraskuun ilta Tattarlammella, joka on yksi harvoista alueen suolammista. neljän kuukkelin vakiokopla kiertää sekä korpia että kilpikaarnaisia jättihonkia kasvavia kuivempia kankaita ihailemassa. Ihmistä ne pistäytyvät vain uteliaisuuttaan vilkaisemassa, eivät jää anomaan makupaloja kuten Lapin lajitoverit. sukulainen, jonka haukkamaisen naukuvat äänet varmasti erehdyttävät tuntematonta: SUOMEN LUONTO 8/91 50
Täällä on maan paras karhukanta, mutta otsojen elämästä kertoivat vain auki pengotut muurahaiskeot ja revityt kannot. suolla juoksu ja jännitys olivat vähällä pilata tilanteen, vain runsas valo pelasti kuvien onnistumisen. Ahman ja suden vierailuista kertovat vain hangelle piirtyneet jäljet. Olin suotuisasti tuulen alapuolella nallen löntystäessä väsyneenä,, kurssiaan hieman muuttaneena kohti lähintä metsänreunaa. Kiireesti köröttelin autolla purolle, josta juoksujalkaa suolle, otuksen oletetulle tuloreitille. Metsän kuninkaan mielimaastoa nut, tilhet sekä petolinnuista kanaja varpushaukat. Karhun kanssa kahden Olin usein kulkenut puiston metsiä toiveissa tavata itse metsän kuningas, mutta aina karhut olivat saaneet vainun tunkeilijasta ennen kuin ehdin nähdä niistä vilaustakaan. Maariankämmekät kukoistavat rämemetsissä. vsk.. Kun karhu sitten oli kohdalla, en koskaan muista katsoneeni niin epävakaata kameran etsinkuvaa .... Eräänä heleänä hellepäivänä ajelin puiston pohjoisreunaa myötäävää Hoikantietä, aikomuksenani kuvata suon yleisnäkymiä, ja tapahtui se mitä en lainkaan arvannut odottaa: metsäniemekkeen tyngästä, ilmeisesti auton oven sulkemisesta säikähtäneenä säntäsi tumma hahmo ensi kertaa eläissäni kohtasin luonnonvaraisen karhun! Päätä pahkaa otus pärskytti pehmeänä notkuvaa suota vesipisaroiden välkkeessä, huomasi kuitenkin pian laajan aukean turvattomuuden ja käänsi kulkunsa tien suuntaiseksi kohti koivupuron varren kuusikkoa. Oman sivuttaissiirtymäni onneksi suojasivat maastopuku ja pienet männynkäkkärät. Karhu yllätti kuvaajan ja kuvaaja karhun; liekö elämys ollut yhtä suuri molemmilla. Pienen Pirhunvaaran viereisestä rehevästä korvesta voi löytää niin valkolehdokkeja kuin maa16 kuntakukkia karjalanruusu jakin. SUOMEN LUONTO 8/91 50
Puistossa ne saavat marjastuskautta lukuunottamatta viettää rauhaisia elinpäiviä ja kun ravintoakin on tarjolla yltäkylläisesti, ymmärtää kannan poikkeuksellisen vahvuuden. Koidansärkän puro lwrpikuusikossa on tyypillistä luonnonpuiston maisemaa. l7. Hirvien ja erämaalintujen suo Kevät tuo suolle eloa. Tienoon vihertyessä astelevat suolle puiston sydämessä, Pirhunvaaran laella, talvehtineet hirvet. Alkukesästä hirvet eivät malta pysytellä päivisinkään piilossa; raatteen valkoiset kukinnot vetävät niitä vastustamattomasti luokseen avosuolle. Onni yksillä .. Koivularnmen rehevän luoteispäädyn lumpeita ja ulpukoita hamutessaan hirvet rypevät mutavedessä mahaansa myöten ennen kuin kulkeutuvat vakioreitilleen metsäisen Tattarpuron varren kasvattamien vehkojen pariin. Myöhäisilloin kantautuvat reviirihuudot todistavat muutaman kurkiparin myös pesivän puistossa. Koivupuroa ja koivulampea ympäröiville tulvaluhdille kerääntyvät suurparvina mekastamaan metsähanhet ja kurjet. tuumivat Koivusuon hirvet. Samaan aikaan jo maaliskuusta lähtien puron suun sulalla oleillut joutsenpari kunnostelee Alajoen hetteikölle perustamaansa pesää. M aariankämmekät kukoistavat rämemetsissä. Värtsiläläinen Heikki Kokkonen harrastaa kirjoittamista ja luonnonkuvausta. Kevään huumaa kestää vain hetken, seutu rauhoittuu kun myös äänekkäät lokit, kuovit, viklot ja sorsat hiljentyvät pesimään. Hirvien mieliherkkua, raatetta, kasvaa kautta puiston erityisen leveänä vyöhykkeenä. SUOMEN LUONTO 8/9 1 50. Alkukesällä Koivupuroa kehystävät leveälti raatteen valkoiset kukinnot. vsk
Kallioperä karua rapakiveä Korkeimmat kalliomäet ovat pääsaaren pohjoisosassa Getassa ja Sundissa, missä näkee useiden kymmenien metrien korkuisia pystysuoria jyrkänteitä. Sama vastakohtaisuus hallitsee Ahvenanmaata muutoinkin. MAAKUNNAT TUTUIKSI 8 AHVENANMAA Antti Halkka ja Seppo Vuokko Maa Myrskyluodon takana Karumpaa voi tuskin kuvitella kuin ovat Getan tai Eckerön jäkäläiset metsäkalliot, ja tuskin rehevämpää, kuin mitä ovat Lemlannin ja Jomalan lehdot. Mutta tuo maa on hajallaan meressä tuhansina saarina tuhansien neliökilometrien vesialueeseen siroteltuna. Myös näköalapaikkana tunnettu Getaberget on liki satametrinen. Karut jäkäläkalliot vaihtuvat lehdoiksi, kukkiviksi puutarhoiksi tai vainioiksi. Ahvenanmaan kallioperä on yli miljardin vuoden ikäinen, mutta se on ehtinyt tasoittua jo moneen kertaan. vsk.. Signildskärin lintuasema, entinen luotsitalo, Eckerö. 18 SUOMEN LUONTO 8/9 1 50. Ahvenanmeren ja samalla Suomen aluevesien syvin kohta on 301 metriä, ja syvänteen koillisreuna hyvin jyrkkä, paikoin lähes pystysuora. Saaristomeren alueellakin on satametrisiä syvänteitä. Merimaisema vaihtelee saarivaltakunnan eri osissa, mutta myös Manner-Ahvenanmaa on merkillisen moni-ilmeinen: ei uskoisi, miten paljon erilaista maisemaa mahtuu niin vähille neliökilometreille. vettä on jo yli 200 metriä. Kun ahvenanmaalainen on kotonaan yhtä hyvin merellä kuin maalla, hänen valtakuntaansa ei voi sanoa pieneksi. Meri kätkee siis melkoisen jylhän vuoriston jättäen vain korkeimmat huiput näkyviin. Nykyiset suuret korkeuserot johtuvat melko myöhäisistä lohkoliikunnoista, joissa kallioperä on pirstoutunut erilliReilu kymmenen kilometriä Maarianhaminasta lounaaseen Saariston asumukset kestävät talvea. Ahvenanmaa on maakunnista maa-alaltaan pienin, vain 1552 neliökilometrin laajuinen. Lehtevimmillään maisemassa on Keski-Euroopan tuntua, mutta toisaalta kalliomänniköissä vaeltava voisi yhtä hyvin kuvitella olevansa Lapin tai Kainuun vaaroilla. Saaren korkein kohta, Orrdalsklint, kohoaa 129 metriä merenpinnan yläpuolelle
SUOMEN LUONTO 8/91 50. Manner-Ahvenanmaan ja Lumparlandin välissä on parikymmenkilometrinen, saareton aava, Lumpam, jossa kallioperä on vajonnut alaspäin jo satoja miljoonia vuosia sitten. 19. vsk. Rapakiven punainen sävy näkyy Ahvenanmaan teiden päällystyksessäkin. Siltojen alla ja muissa virtapaikoissa on talvisin suuria kyhmyjoutsenparvia. Osa lohkoliikunnoista voi olla paljon nuorempiakin. Ahvenanmaan kallioperä on karua rapakiveä, samanlaista kuin Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. siksi, toistensa suhteen liikkuviksi palasiksi. Niissä ovat syntyneet myös lukuisat pystysuorat kallionseinämät. Getan rantakallioita. Talvimyrskyä katsoessaan ymmärtää, miksei rantavyöhykkeessä ole kasvipeitettä. Eikä Ahvenanmaan kalliometsien kasvillisuudesta juuri löydy merkkejä rehevyydestä
Niitä on vuosisatojen ajan kaivettu maasta ja niistä poltettu kalkkia muurilaastiksi. Kulutus ei liene vienyt kovinkaan paljon rapakiveä, sillä rapakivessä oleviin rakoihin on jäänyt jäänteitä yllä olleista kerrostumista. Paikoin moreenissa on ollut runsaasti suuriakin kalkkikivilohkareita, mm. Lågskärin majakkaja lintuasemasaari, Lemland. Ne osoittavat, että kalkkikiven kerrostuessa Suomi oli tropiikissa, sillä suuret koralli yhdyskunnat vaativat elääkseen ympäri vuoden yli 20-asteista vettä. Totta, mutta vain osaksi. Jomalassa. Kankailla näkyvät suppilomaiset kuopat ovat jälkiä tästä toiminnasta. Kalkki antaa Manner-Suomesta poikkeavan säväyksensä niin Ahvenanmaan !ehdoille, soille kuin kedoillekin. Hyvällä onnella voi Ahvenanmaan rannoilta tai sorakuopista löytää lohkareen, jonka murrospinnalla erottuu kaunis eliöpainanne. vsk.. joja ja muita meren eläviä. Ahvenanmaalaiset saavat siis kiittää !ehtojensa rehevyydestä yli 400 miljoonaa vuotta sitten eläneitä merililSaarten rapakivikallioissa näkyy tummia diabaasijuovia. Ihmisen kätilöimää kauneutta Ahvenanmaan lehdot ovat reheviä ja jalopuut yleisiä. Fossiilien joukossa on myös koralleja. 20 Saaristo Maarianhaminan ulkopuolella on paikoin mökittynyt, mutta muuten saarivaltakunta on paratiisillisessa tilassa. Ahvenanmaalla jalopuista runsaita ovat ennen muuta saarni ja vuorijalava, mutta lehmus ja tammi ovat suorastaan harvinaisia ja suojeltuja! Ahvenanmaan !ehdoille ja SUOMEN LUONTO 8/91 50. Sieltä mannerjää louhi kalkkia ja ravitsi sillä sinänsä karun rapakivisen moreenin. Merenpohjaan kerrostui merieläinten ja kasvien jäänteistä kalkkikiveä kambrikaudelta (noin 600 miljoonaa vuotta sitten) ordovikikaudelle (400 miljoonaa vuotta sitten). Koska sekä Lumparnin että Selkämeren kalkkikivet koostuvat erilaisten merieläinten ja kasvien jäänteistä, kivissä voi erottaa trilobiittejä, mustekaloja, matoja, merililjoja ja kotiloita. Myöhemmin kalkkikivi on kulunut pois korkeimmilta huipuilta, siis nykyisin veden yläpuolella olevalta Ahvenanmaalta. Selkämeren pohjassa sekä Lumparnin pohjassa on paksut kerrokset kalkkikiveä. AHVENANMAA Meri lahjoitti rehevyyden Laaksojen rehevyys onkin peräisin merenpohjasta
Lehtoeli lehdesniityt ovat tulosta pitkään jatkuneesta laidunnuksesta ja lehdesten teosta. t j -~ "' Manner-Ahvenanmaan lukuisia sisälahtia reunustaa tuuhea järviruokokasvusto. Lehtoniittyjä hoidettiin aivan tietyn vuosirytmin mukaan. · varsinkin ihmisen luomille, valoisille ja puistomaisille lehtoniityille ovat ominaisia "toisen latvuskerroksen" puut ja kookkaat pensaat, valtapuita matalammat pähkinäpensas, metsäomenapuu, orapihlaja, orapaatsama sekä suomenja ruotsinpihlaja. Keväällä, valkovuokon kukinta-aikaan, lehtoniitty :;iivottiin, kuivat oksat ja roskat poltettiin tai haravoitiin kasaan. vsk. Manner-Suomen lehtojen pensaista koiranheisi ja lehtokuusama ovat täälläkin yleisiä ja runsaita, mutta näsiä on merkittävän harvinainen. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Keskikesällä niitettiin 21
Suurimmilla saarilla on vierassatamat, joista parhaiten varustettu lienee Föglön Degerby. Lehtoniityt olisivatkin mammuttien ja muiden suurten kasvissyöjien luomia elinympäristöjä, joilla ihminen on korvannut puuston kurissapitäjänä mammutin, villasarvikuonon ja alkubiisonin. Kannattaa silti kulkea hieman kauemmaksi kuin kahvilalle ja osoitetulle näköalapaikalle, ainakin luolalle asti. Saarella on kotiseutumuseo, joka on auki satunnaisesti. Lintujen havainnointia helpottaa torni. Kun kalkkia on runsaasti, jopa maakuntakukka kevätesikko ja korea seljakämmekkä tulevat kuiville kedoille ja hiukan multavampiin kallionpainanteisiinkin. Lehtipuiden oksista tehtiin talven varalle lehtikerppuja. Lehmät söivät koivujen, haapojen, leppien ja saamien taimet, ja valoisilla niityillä kukoisti monilajinen kalkkia suosiva lajista, jolle ei ollut vertaa Manner-Suomessa. Lehtoniityt ovat kaikkein monilajisirnpia ekosysteemejä: muutaman neliömetrin alalla saattaa olla yksistään putkilokasveja kymmeniä lajeja! Mutta ovatko lehtoniityt sittenkään pelkästään ihmisen luomus. Ahvenanmaan muille saarille pääsee yhteysaluksilla, joiden reitit ovat mukana ju~ tun kertassa. Kukkivat suot Ahvenanmaa on ollut myös kalkkipitoisten rantaja suoniittyjen sekä lettosoiden valtakuntaa. vsk.. Aiemmin verijuotikasta käytettiin sairauksien hoidossa kuppauksen ohella poistamaan "pilaantunut veri". z Luontomatkaajan toivekohteet Tullarns Äng (1) miltei Maarianhaminan sydämessä on sekoitus hoidettua puistoa ja lehdesniittyjä. Monet soiden reunaosat kasvavat nyt niin tiheää ryteikköä, että hienot lettokasvit ovat hävinneet. Linjaautoyhteydet ovat pääsaarella kohtalaiset. Verijuotikkaan käyttäytyminen on aivan toisenlaista kuin joka veden hevosjuotikkaan: kun vettä loiskuttaa jalalla tai vaikka kepilläkin, uivat nälkäiset verijuotikkaat kohti kuin pedot konsanaan! Ketojen häikäisevä kukkaloisto Kuivat hietaiset niityt tai vain ohuen irtomaan varaan kehittyneet kalliokedot saavat nekin oman mausteensa kaikkialle irtomaahan sekoittuneesta kalkista. AHVENANMAA heinä karjan talvirehuksi ja loppukesäksi päästettiin karja ja hevoset laiduntamaan lehtoniittyä. Kerppujen teon helpottamiseksi puut latvottiin ja pidettiin matalina. Kun karja aina 1950-luvulle asti kulki kutakuinkin vapaana metsissä, se piti monenlaiset kosteikot puuttomina. Eckerö, Posthuset ja Käringsundet (8), jälleen sekä maisemiltaan että luonnoltaan upeita paikkoja: postitalon luona on kalkkipitoisia rantaniittyjä sekä tallattuja, monilajisia kyläketoja. Herröskatan (5), pitkä ja kapea niemi, joka tarjoaa suurenmoisia merimaisemia, on ahvenanmaalaistenkin suosima päiväretkien kohde. kääpiölauha sen löytäminen edellyttää konttaamista kaikkein kuivimmilla ketolaikuilla! Käringsundetin tien varressa on aitaus, jossa voi helposti nähdä metsäkauriita. Ahvenanmaan lettosoiden kartoitus alkoi vasta aivan viime vuosina, jolloin pystyttiin enää katsomaan, mitä ojittajilta on jäänyt. ristisorsia. Niin Manner-Suomen moniin pienvesiin syntyi lisääntyvä verijuotikaskanta, joka on kuitenkin viime vuosikymmenien aikana hiljalleen tuhoutunut, "vähäverisyyteen" kait, kun rantojakaan ei enää laidunneta. Getaberget (6) näyttää karun puolen Ahvenanmaasta. Lahden etelälaidassa, noin sadan metrin päässä tieltä, on lintutorni. Lehdesniittytalous on elämisen keinona kadonnut, ja jäljellä olevia lehtoniittyjä pidetään yllä maisemallisista ja luonnonsuojelusyistä. Ramsholmen (3) on kuulu lehtoniityistään ja tietenkin myös karhunlaukasta (ramslök), josta niemi on saanut nimensäkin. Ahvenanmaallekin verijuotikas lienee saapunut ihmisen mukana, vaikkakin juotikaslammet ovat nykyisin varsin kaukana asutuksesta. Keskija loppukesään tuovat väriä myös lukui> 3l sat maksaruoholajit: kesä-, .g kelta-, särmä-, valkoja isomaksaruoho. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Laiduntamisen päättyminen johti nopeaan niittyjen pensoittumiseen, mutta alkuperäinen suoluontokaan ei jäänyt osattomaksi. Nykyluonnossa ei lehtoniittyjä ole ilman ihmistä, mutta ruotsalaiset Leif Andersson ja Thomas Appelqvist ovat ovat esittäneet huikean hypoteesin mammuteista lehtoniittyjen hoitajina! Heidän mielestään ei voi olla sattumaa, että niin monet lajit ovat niin erinomaisesti sopeutuneet juuri lehtoniityille. Vieressä Lilla Holmenin lintupuisto, josta kyhmyjoutsenen Suomen valloitus yli 50 vuotta sitten alkoi. Aivan Ramsholmenin vieressä, tien ja lentokentän välissä on Torpvikenin lahti (4), erinomainen lintupaikka, jossa voi nähdä mm. Todisteita, jotka puhuvat ajatuksen puolesta, ovat mm. Omalla veneellä liikkuvalle Ahvenanmaalla on paljon tarjottavaa. Alueella on pieniä reheviä niittyja lehtolaikkuja harvinaisuuksineen. Satamaan menevän tien oikaisun alle jäi juuri postitalon kohdalla viimeinen suomalainen mesikämmekän esiintymä! Käringsundetissa purjelaivakauden muistona kyläkedoilla ja painolastikummuilla mm. tammen, jalavan ja saamen hyvä vesomiskyky, niiden runsas kukinta ja pitkäikäisyys avoimilla paikoilla, koko lajiston hyvä laidunnuksen sieto, runsas eläinten turkissa leviävä lajista takiaisista niittykellukkaan ja koiranputkeen. B jörkörin saarella Herrön eteläpuolella on pidetty talkooleirejä, joilla umpeenkasvavia lehdesniittyjä on kunnostettu osansa tekevät myös saaren lukuisat lampaat. Jo siellä tapaa monia ahvenanmaalaisia harvinaisuuksia särmämaksaruohosta pikarililjaan. Bomarsund ja Kastelholm (7) ja linnan vieressä Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo ovat ennen muuta historiallisia kohteita, mutta tarkkasilmäinen näkee seinustoilla ja tantereilla paljon luonnon omia muistomerkkejä varhaisemmasta kulttuurista: hyvänheikinsavikan, koirankielen, kenties nätkelmävirnankin. Tuhoisaa on ollut myös soiden ojitus. Nåtön lehtoniityille (2) ja lehtoihin tutustumista helpottaa luontopolku, joka kierrättää kulkijansa sekä hoidettujen että jo tuhoutuneiden lehtoniittyjen kautta. Erään lettosuon allikoissa viihtyy verijuotikas. Apteekeista ostettuja juotikkaita laskettiin kotolampeen kasvamaan ja elämään, jottei joka kerta tarvitsisi juosta kaupunkiin kalliita rahoja tuhlaamaan. Lajista on erinomaisen runsas. Kämmekät, kuten kimalaisorho, punakämmekkä ja suoneidonvaippa, sekä monet kauniisti kukkivat ruohot jauhoesikosta vilukkoon toi22 vat väria lupikan ja lukuisten saralajien joukkoon. Toukokuussa väriä antaa valkokukkainen papelorikko, kesäkuussa niinikään valkokukkainen sikoangervo ja sen jälkeen tulee punakukkaisen verikurjenpolven vuoro
---PÄÄTIET -------· POLKUPYÖRÄLAUTT A SYVÄNTEITÄ SÄLSKÄR LÅGSKÄR i SUOMEN LUONTO 8/91 50. 23 ;:i '§ !:i ! ui ii:. Yllä miekkavalkku, vain Ahvenanmaalla kasvava kämmekkä. --...11. vsk. VHTEVSALUKSET ISOKARI !-ll"i'E$, ECKERÖ-GRISSLEHAMN C;,; t f':13 TURKU/ MAARIANHAMINA \ KAPELLSKÄR/ TUKHOLMA \ .1 u \~ ij • Lehdesniitty kukkii keltaisenaan kevätesikkoa, maakunnan nimikkokukkaa
AHVENANMAA Monet ketojen ja kallioketojen kasveista ovat varsin pieniä. Maan sisällä on kuitenkin uinuva siemenvarasto, josta ketokasvit, ainakin osaksi, palaavat, jos vain Tammi ja kataja vartioivat ketoa omista korkeuksistaan. Esiintymiä on kaikkiaan parikymmentä. Ketojen kasvit ovat taitavia mukautujia, jotka käyttävät mahdollisuudet tarkoin hyväkseen: kuivina keväinä ne kukkivat pieninä ja lakastuvat varhain, mutta kosteina keväinä ne jatkavat kukintaansa pitkälle kesään, ja siementuotanto kohenee vastaavasti. Marjakuusi ei kestä pitkiä pakkaskausia, ja rajoittuu Ahvenanmaallakin mereisiin länsija eteläosiin. Ketonukista, lännenkurhosta ja monista muista on tullut jo uhanalaisia. Myös ketokasvillisuus on kärsinyt laiduntamisen loppumisesta. Kevään ensi kukkijoihin kuuluva kevätkynsirnö edustaa lajinsa jättiläistä jo kymmensenttisenä, ja samaan, muutaman sentin kokoluokkaan kuuluvat mäkirikko, hiirenhäntä, pihakurjenpolvi, mäkilemmikki ja kevättädyke. Runsastuminen keskeytyi kuitenkin uuteen alamäkeen 1970ja 1980-luvulla: Ahvenanmaalle riistaeläimeksi tuotu metsäkauris syö erityisesti talvella marjakuusen lehviä; kyytiä saavat niin taimet kuin isojen puiden alaoksat niin korkealle kuin kauris vain yltää. 24 Marjakuusi kuuluu sarjaan: vain Ahvenanmaalla. Marjakuusen lehvät ovat tappavia hevoselle jo 200 gramman annos on kuolemaksi ja myös naudat jättävät marjakuuset rauhaan. tallaus, niitto tai laidunnus nitistävät kookkaammat lajit. Marjakuusi on tunnettu myrkyllisyydestään. vsk.. Laiduntavat lehmät kuitenkin söivät, luultavasti vain huomaamattaan, marjakuusen pienet siementaimet, ja kun laiduntaminen päättyi 1950luvulla, alkoi marjakuusi runsastua läntisellä Ahvenanmaalla. Ohuella mullaksella joka kedon ketokattara voi kukkia sentin mittaisena, mutta multavarnmalla paikalla se kasvaa jopa puolirnetriseksi. Pikarililja on harvinainen lehdesniittyjen kasvi. Jopa ,~ puuaines on niin myrkyllinen, ,:! että siitä tehtyjä astioita kerJ rotaan ennen käytetyn varsin "' suorasukaiseen ihmissuhteiden hoitoon. Metsäkauriita on 24 000 SUOMEN LUONTO 8/9 1 50. Kookkaat heinät juolavehnä, nurmipuntarpää ja kastikat valtaavat vanhoja laidunketoja ja monilajinen ketoruohosto väistyy. Niinpä pääsaaren ja suurimpien lähisaartenkin marjakuusikasvustoista kaikki kahta metriä pienemmät marjakuuset alkavat olla kuolleet, eikä taimista paase varttumaan uusia suvun jatkajia. Oikein käytettynä myrkky voi kuitenkin olla lääke, ja nyt tutkitaankin marjakuusten käyttöä syövän lääkitykseen. Marjakuusi ja metsäkauris Ahvenanmaalla kasvaa neljä havupuulajia: tuttujen kuusen, männyn ja katajan lisäksi myös Manner-Suomesta puuttuva marjakuusi
Björkörin vanha kalastajatalo toimii nykyään kotiseutumuseona. Sinänsä seutu leutoine, vähälumisine talvineen sopisi esimerkiksi rusakolle loistavasti. Hilleriä, rusakk:oa, koivuhiirtä, peltohiirtä, liito-oravaa ja puolta päästäislajeistamme ei ole nähty Ahvenanmaalla. Valkoisen väriset yhteysalukset liikennöivät Lumparlandin Långnäsistä ja Vårdön Hummelvikista. Siten saapui Ahvenanmaalle esimerkiksi mestarileviäjä supikoira parikymmentä vuotta sitten. Varsinkaan lauttamatka Brändöhön ja edelleen toisella lautalla Kustaviin tai päinvastoin ei välttämättä onnistu. Lautat vievät suurille saarille Jotkin pikkunisäkk:äät VOlSlvat periaattessa matkata Manner-Ahvenanmaalle salamatkustajina saarten välejä vilkkaasti liikennöivillä yhteysaluksilla. Ne ovat enimmäkseen itäisiä lajeja, joiden pitäisi ylittää Saaristomeri Ahvenanmaalle päästäkseen. Tämä muistuttaa siitä, että kyseessä on saari: monet lajit eivät ole pystyneet milloinkaan leviämään Ahvenanmaalle merenselkien yli tai ne ovat jossain vaiheessa hävinneet saarelta. asukkaan Ahvenanmaalla jo noin 7000-8000, ja niiden metsästykseen käytetyt pienet tornit ovat pellonlaidoilla tavallinen näky. Vuonna 1989 ilves näyttäytyi pitkästä aikaa maakunnassa, Brändön saarella. Lampaat kuuluivat ennen saaristomaisemaan, mutta nyt niitä on enää harvalla saarella. Myös hirviä on metsästettäväksi asti. Monet Manner-Suomessa tavalliset nisäkkäät kuitenkin puuttuvat Ahvenanmaalta. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Näin on leviämisen Suomesta MannerAhvenanmaalle käytävä: hivuttautumalla saari kerrallaan. Saarivaltakunnasta on metsästämällä hävitetty esimerkiksi ilves ja susi jo 1800-luvun lopulla. Metsäjänis huolehtii toistaiseksi Ahvenanmaalla myös rusakon tehtävistä. Suurimpia Manner-Ahvenanmaan ja Suomen välisistä saariryhmistä ovat Brändö, 25. Ne voivat ottaa kyytiinsä myös rajoitetun määrän turistien autoja, mutta varma kyytiin pääsystä ei voi olla. vsk. Kökarin kirkko on rakennettu meren äärelle. Mäyrä nähtiin Manner-Ahvenanmaalla ensi kertaa varmuudella pari vuotta sitten, mutta Kökarin saarella jo vuosia aiemmin
Monilla Ahvenanmaan metsäpeitteisistä saarista pesii merikotkia. Merikotka ei enää ole maakunnan kiistaton kuningaslintu. Ehkäpä kuusi ei ole ehtinyt sinne! Manner-Ahvenanmaakin sai ensimmäiset kuusikkonsa vasta pari vuosituhatta sitten. AHVENANMAA Kökar, Föglö ja Kumlinge. Kökarissa on ollut fransiskaaniluostari, jonka paikalle nykyinen kirkko rakennettiin. Jättiläistiira räyskä on uhanalainen. Se on kaksinetoista kiloineen Euroopan painavin lintu. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Turun ja Maarianhaminan välisiltä autolautoilta talvilintuja laskevat lintutieteilijät näkevät talvisin jopa kymmenien merikotkien parvia. Pesimäpaikat ovat tarkoin varjeltuja salaisuuksia. Selitykseksi on tarjottu mm. Kangaskäärme on maakunnan erikoisuus. Moni tulokas saa toimeentulonsa kirjolohen viljelystä ja varsinkin Brändössä joka on lyhyen lauttamatkan päässä Kustavista myös varhaisvihannesten kasvatuksesta. Ympäristömyrkkyjen muutamaan pariin kutistama kanta on kasvanut nyt noin 40 pariin eikä merikotkan ladon ovenleveä siluetti ole enää harvinainen näky Ahvenanmaan taivaalla. Saaret ovat satoja vuosia vanhan asutuksen tyyssijoja. seksi kohti ulkosaaristoa. Kyhmyjoutsenten saariston valloitus alkoi 1934, kun Maarianhaminan lintupuistosta pari vuotta aikaisemmin vapauteen karannut ja sen seuraan päästetyt linnut pesivät Lemlannin Knutsbädavikenillä. maaperän ominaisuuksia, mutta täysin asia ei ole vielä selvinnyt. Erikoista on, että Kökarin saarella ei ole lainkaan luonnonvaraisia kuusia, vaikka saariryhmä on kymmenkunta kilometriä leveä. Sen jälkeen kyhmyjoutsenen tarina on ollut yhtä menestystä. vsk.. Asutuksen ovat katkaisseet vain isovihan ja pikkuvihan ajat, jolloin asukkaat pakenivat etupäässä Ruotsiin. uuden asukkaan, kyhmyjoutsenen. Viime vuosikymmeninä saaristo on nimittäin saanut 26 Huhtikuu on tuonut metsäkauriit oraspellolle. Nyt niiden tuulenpieksemä kamara on jälleen alkanut houkutella nuoria perheitä. Saaret ovat viime vuosikymmeninä taistelleet elinvoimastaan nuorison muuttaessa helpomman toimeentulon oloihin. Isot valkeat linnut ottivat haltuunsa MannerAhvenmaan sisälahdet ja jatkoivat sitten kaikkien yllätykPikkuapollo on keskittynyt Ahvenanmaalle. Saaret ovat niin pieniä, että meri pilkottaa vastaan jo pienen patikoinnin päästä, mihin suuntaan sitten lähteekin. Merikotkan ja kyhmyjoutsenen valtakuntaa Suurilla saarilla on levollisempi tunnelma kuin MannerAhvenanmaalla autoja näkyy vain harvakseltaan
Eckerö, Signildskär. Jänis on maaliskuussa talviturkissaan huuhkajalle helppo saalis. Kahlaajalintuja lukuun ottamatta muut saaristolinnut pesivät sen sijaan mielellään yhdessä, kolonioina. SUOMEN LUONTO 8/9 1 50. 27. Kyhmyjoutsenilla on usean neliökilometrin reviiri, jota ne vartioivat mustasukkaisesti. vsk. Saggö, Pohjois-Ahvenanmaa. Nyt kyhmyjoutsenia näkee rakentamassa rakkolevästä metrin levyisiä pesiään aivan uloimmille luodoille, ja poikaset seuraavat tottuneesti emojaan suuressa aallokossa pienimmäiset voivat päästä selkään ratsaille. Ruokit munivat kivipaasien alle. Harmaahylkeet viettävät kesäänsä avomeren ulkokareilla loikoillen. Louhikkoisella saarella voi asua tuhannenkin ruokin yhdyskuntia
Lågskärillä on tehty yli kymmenen lintulajin ensihavainnot ja yhteensä niitä on nähty lähes 300 lienevätkö Suomen ennätyksiä. D Armoton vanavesi Maarianhaminaan saapuvan autolautan matkustajaa voi joskus kohdata merkillinen näky. Saaren maakasvillisuus häviää jopa kymenen metrin matkalta kalju kallio tai somerikko paljastuu. Kymmenesosa Itämeren harmaahylkeistä Lintujen tavoin myös harmaahylkeet viihtyvät Ahvenanmaan rauhallisilla vesillä. Mutta ei, räystäspääskyt rakentavat hanakasti savipesänsä kaikkein uloimpien majakoidenkin rakenteisiin. Esimerkiksi Kökarin ulkosaaristo on lähes autio, mutta viereisen Föglön Klåvskärin saaristo todellinen lintuparatiisi. Sekä ruokeilla että niitä pienemmillä hiilenmustilla riskilöillä on tapana kokoontua aamuisin veteen pitämään parvissa kiihkeää yhteissoidinta, jossa linnut uikuttavat toisilleen ja sukeltelevat. Veden pinta voi tässä yhteydessä laskea esimerkiksi Maarianhaminan lähiluotojen rannassa jopa metrin. Laivaliikenteen vaikutuksia saaristoluontoon tutkinut Olof Rönnberg totesi laivan jälkeensä jättämän aallokon voiman vastaavan 12-14 sekuntimetrin (kuuden boforin) tuulta avomerellä eli melkoista myräkkää. Myös veneilijöiden ja heidän koiriensa maihinnousu autioittaa lintuluotoja. Tuoko ETA ulkomaalaisten mökkikylät. ETA-sopimuksen päätarSUOMEN LUONTO 8/91 50. Autolautat uivat vedessä jopa seitsemän metrin syvyydessä. Kaljuuntuminen on lähes yhtä täydellistä veden alla. Kalastus laivareitin varressa muuttuu paikoin mahdottomaksi, kun verkot likaantuvat lauttojen pyörteiden kuljettamista levänkappaleista ja liejusta. Ahvenanmaan maanomistusta koskevien erityissäädösten on pelätty olevan uhattuna, jos Suomi liittyy neuvoteltavana olevaan Euroopan talousalueeseen. Hylkeiden pyytäminen oli ennen vanhaan Ahvenanmaalla kalastuksen ohella tärkeä elinkeino; se päättyi vasta harmaahylkeen rauhoitukseen vuonna 1982. Vähiten veneilijöitä liikkuu länsija pohjoissaaristoissa, jossa voi matkata pitkään näkemättä muita veneitä. Huikean teorian mukaan muinaiset hylkeenpyytäjät tappoivat lajin sukupuuttoon. Ahvenanmaan tiukan maanomistuspolitiikan ansiona pidetään sitä, että saariston kauniit rannat eivät ole muuttuneet suomalaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten kesämökkislummeiksi. Ahvenanmaan pohjoissaaristo on muutenkin niin koskematonta seutua, että sitä on ehdotettu luonnontilaiseksi vertailualueeksi tutkittaessa muutoksia Itämeren tilassa. Levät ovat myös monien kalanpoikasten lastentarha, ja kalojen on etsiydyttävä muualle. Selitys seuraa pian laivan sivuutettua paikan. Saarten vanhimmat asukkaatkin taisivat olla hylkeenpyytäjiä, sillä arkeologisissa kaivauksissa on löydetty 6000 vuotta vanhoja hylkeen luita. Päivän mittaan parvi sitten hiljalleen hajoaa kauas merelle kalanpyyntiin. Signilskär on syksyn vaelluslintututkirnukselle tärkeä, Maarianhaminasta 30 kilometriä etelään sijaitseva Lågskär taas täyttyy sekä keväisin että syksyisin niin linnuista kuin lintumiehistäkin; saari on linnuille yksinäinen levähdyspaikka kesken Itämeren ylityksen. Reitin varteen saaren rantaan kiinnitetyn veneen miehistö ryntää äkkiä veneeseensä ja kiirehtii pois lautan tieltä, vaikka saari olisf kaukanakin reitistä. Joukossa on harvinaisuuksia. Levien joukossa elää suuri joukko pikkueläimiä, jotka menettävät samalla asuinpaikkansa. Pohjoissaaristoa on jo tutkinut Abo Akademin Husön biologinen asema, joka keskittyy meribiologiseen tutkimukseen. Yllättävä ulkosaaristolintu on räystäspääsky, joka pikemminkin tuntuisi olevan omiaan s1samaan rauhalliseen maalaismaisemaan. Ne syrjäyttävät fysiikan lakien mukaan vettä altaan painonsa ja lastinsa verran jokainen matkustaja osallistuu henkilökohtaisella painollaan tähän syrjäyttämisoperaatioon. Nykyäänkin maa kohoaa Ahvenanmaalla noin 60 senttiä vuosisadassa. vsk.. Peräaalto nimittäin nousee osuessaan lähisaariin korkealle kalliolle ja sinne olisi noussut venekin. Ne \epäilevät läpi kesän suurina laumoina noin kymmenellä tunnetulla hyljekarilla aivan avomeren äärellä. Pohja paljastuu kuohun keskeltä. Hyljekanta on pitkän alamäen jälkeen vihdoin kääntynyt kasvuun. Muutonseurannan Mekka Lintuluotojen kukkaloisto on usein verraton, sillä linnut pitävät huolen lannoituksesta. ne, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Lintujen mieltymykset ovat tutkimattomat, mutta esimerkiksi vesien kalaisuus ja mahdollisuus hakea ravintoa Manner-Ahvenanmaan tai jonkin saaren pelloilta lienee linnuille tärkeää. Aivan vilkkaasti liikennöityjen väylien vieressä linnut eivät viihdy. Kaikki saariston osat eivät ole lintujen yhtäläisessä suosiossa. Maata ja kiinteistöjä voivat omistaa Ahvenanmaalla vain Laivareittien varren saarten rannat ovat luonnottoman näköisiksi kuluneita. Tuolloin vain Ahvenanmaan pohjoisosan vuoriset kohdat pistivät merestä esiin, sillä merenpinta oli lähes 50 metriä nykyistä korkeammalla. Lemland, Apalholmen. Rakkolevävyöhyke siirtyy metrikaupalla alemmas ja !evien lajimäärä vähenee. Jos ne eivät ehdi siivilleen, ne paiskautuvat lautan imussa ympäriinsä kuin korkit. Aaltojen nopeus on kuitenkin tavanomaisia tuuliaaltoja suurempi ja niiden vaikutus tuntuu syvemmällä pohjassa kuin samankorkuisten normaaliaaltojen. AHVENANMAA Harmaalokin kolonioissa voi olla satakin paria, mutta ne jäävät toiseksi ruokeille näitä veikeitä papukaijanokkaisia kalansyöjiä on eräillä pienillä saarilla jopa viidensadan parin yhdyskuntina. Veneilijöiden lisäksi tapaavat luotojen vesirajassa ruokailevat sorsalinnut ottaa siivet alleen lautan ohittaessa. Kotiseutuoikeus on edellytys myös elinkeinon harjoittamiselle. Ruohosipulit, merisauniot, rantakukat ja maksaruohot peittävät luotoja värikkäinä juotteina. Yhteensä Ahvenanmaalla viettää kesiään noin 500 eläintä eli yli kymmenesosa Itämeren harmaahyljekannasta. Imun ja aallokon yhteisvaikutus muuttaa saaren rantavyöhykkeen täysin. Jättbölen hylkeenpyytäjät olivat saaneet saaliikseen runsaasti grönlanninhylkeitä. Kapeissa saaristoväylissä aallokon vaikutusta dramaattisempi voi olla imu, joka syntyy, kun vesi syöksyy laivan veteen jälkeensä jättämään kuoppaan. Kotiseutuoikeuden saadakseen muualta muuttajan pitää asua Ahvenanmaalla vähintään viisi vuotta ja lisäksi osata ruotsia tyydyttävästi. Lintutieteilijät rengastavat joka vuosi kymmeniä tuhansia lintuja Lågskärin ja Signilskärin lintuasemilla. Grönlanninhylkeitä on kuitenkin luultavasti ollut Itämerellä vielä keskiajalla, eikä ole selvää, lisääntyikö hyljelaji koskaan Itämerellä, vai vaelsivatko gränlanninhylkeet tänne samaan tapaan kuin Norjan rannikolle muutamia vuosia sitten. Saarivaltakunnan eteläosassa sijaitseva toinen 28 biologinen asema, Nåtö, on puolestaan ansiokkaiden lehtoniittytutkirnusten tukikohta
koitushan on juuri lisätä ihmisten, pääomien ja tavaroiden liikkumista. Entä jos sopimuksen sisältö ei tyydytä maakuntapäiviä. Toinen ahvenanmaalaisia huolestuttava väylähanke on ns. Väylää pohtinut työryhmä pani hankkeen yllättäen jäihin vuosi sitten. ''Englannille kuuluvat Irlannin meressä oleva Man-saari ja Kanaalisaaret Jersey, Sark, Guemsey ja Aldemey ovat jättäytyneet Euroopan yhteisön ulkopuolelle. Nesteen tankkeri Sotka onnistui kuitenkin muutama vuosi sitten törmäämään keskellä aavaa Ahvenanmerellä ruotsalaismajakkaan, joten väitteeseen on suhtauduttava varauksella. Nyt esimerkisi suuri~.;,;; kokoiset tankkialukset joutu~_.., ...... Suunnitelmat on toistaiseksi saatu tyrmättyä. Kuva Eckerön ulkopuolelta. Lisäpöytäkirjan mukaan maanSUOMEN LUONTO 8/91 50. Silja-Line on kuitenkin lopettanut liikennöinnin. Neste Oy ja muut väylän puolestapuhujat sanovat, ettei onnettomuuden mahdollisuutta käytännössä ole. Laivayhtiöt havittelevatkin valtiota perustamaan suoremman väylän, joka oikaisisi Föglön eteläpuolitse Klåvskärin fantastisen lintusaariston läpi. ns. "Ei. omistusoikeutta ja elinkeinoharjoittamista koskevat määräykset säilyisivät sellaisina kuin ne ovat nykyisessä itsehallintolaissa.' ' On pelätty sellaista mahdollisuutta, että muiden ETA-maiden kansalaiset saisivat sopimuksen tultua voimaan ostaa tontteja Ahvenanmaalta suomalaisten jäädessä nuolemaan näppejään. ETA-sopimukseen on tarkoitus tehdä Ahvenanmaata koskeva lisäpöytäkirja, jolla turvataan luonnon säilyminen. Se on kuitenkulkisi suunnilleen Ahvenanmaan itärajaa pitkin, mutta poikkeaisi maakunnan alueelle Brändön kunnassa. Brändöläiset ovat vastustaneet ympäristösyihin vedoten hanketta tarmokkaasti. Kyseinen Eckerö-linjen on muutenkin ympäristöystävällinen valinta Ahvenanmaalta edelleen Ruotsiin matkaavalle, sillä laivayhtiö siirtyi ensirnma1senä vapaaehtoisesti käytämään laivoissaan vähärikkistä polttoöljyä. Silja Linen Turusta lähtevät laisia. ~._ vat kiertämään Suomenlahi delta Ahvenamaan ympäri ::c Pohjanlahdelle päästäkseen. " Kyllä, ne koskisivat kaikkia ei-ahvenanmaalaisia.' ' ETA-sopimuksen hyväksymisestä päättää eduskunta, mutta se voidaan saattaa voimaan Ahvenanmaalla vain maakuntapäivien suostumuksella. Maarianhaminan lauttoja ympäristöystävällisempi reitti Ruotsiin mennessä kulkee Bergharnnin (Eckerössä) ja Grisslehamnin (Ruotsissa) välillä: reitin varrella ei ole juuri lainkaan saaristoa. Tiheintä liikenne on Ruotsiin, mistä risteilee Ahvenanmaalle kesällä päivittäin kolme laivalastillista veroturisteja. lautat ja Viking Linen Turun yölautat eivät pysähdy Maarianhaminassa. Laskelmien mukaan väylällä sattuvan onnettomuuden öljyä ei ehdittäisi torjua ennen kuin se saastuttaa suuren saaristoalueen väylähän kulkee saariston keskellä. :.!i:L,"'-'===.:.:~:-_..;:_..:...--..: ___ ;.._ _ _ ~------'-::...:..:.~::.:!I ~ Pohjois-eteläsuuntainen väylä Maarianhaminaan saapui enimmillään yhdeksän laivavuoroa päivässä. Antti Halkka kin epätodennäköistä, koska poikkeuksista on jo epävirallisesti sovittu.'' Onko tällaisesta ulkopuolelle jäämisestä esimerkkejä. Utön väylää, joka kiertää itään ennen Tukholmaan päin kääntymistään; laivoille tulee lisämatkaa. Lauttojen haittojen vastalääkkeenä on käytetty nopeusrajoituksia, mutta imuun ne eivät auta. Kihdin väylä, jota pitkin rahtialukset voisivat oikaista Saaristomeren poikki Pohjanlahdelle. Sotkan öljy oli kaikeksi onneksi niin raskasta, että se asvaltoitui yli sadan metrin syvyyteen meren pohjaan. Ahvenanmaan maakuntahallituksen elinkeino-osaston päällikkö Olof Erland, nouseeko Ahvenanmaan rannoille mökki mökin viereen, jos Suomi liittyy ET A-sopimukseen. vsk. Postia ja matkustajia Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä kuljetettiin 1800-luvulla tällaisilla veneillä. Ne hoitavat suhteensa EY -maihin erillisillä kauppasopimuksilla.' ' Anne Brax 29. '' Ahvenanmaa jää silloin ETA-sopimuksen ulkopuolelle; itsehallintolaki antaa tähän mahdollisuuden. Koskisivatko maanostorajoitukset sekä suomalaisia että muiden ETA-maiden kansaMaarianhaminaan liikennöi tätä nykyä kaksi lauttayhtiötä, Birka Line ja Viking Line; Silja-Line poistui reitiltä syyskauden alussa eikä lähitulevaisuudessa aio palata. Ne käyttävät
Teksti ja kuvat: Heikki Willamo Korressa keikkuu pie1 30 SUOMEN LUONTO 8/91 50. vsk.
31. Se toimii ikäänkuin turvaköytenä ja saattaapa hiirulainen lasketella liukkaan korren vartta pelkän häntänsä varassa. Tämä johtuu pienehköistä korvista, jotka eivät pistä esiin turkista kovinkaan selvästi. Kulttuurihiiri Vaivaishiiri on levinnyt meillä aina Pohjanlahden perukoille asti, mutta runsaimmillaan se on Etelä-Suomen viljavilla kulttuurialueilla. hiiri ••• SUOMEN LUONTO 8/91 50. Painoa maapallomme pienimmälle jyrsijälle kertyy vajaat kymmenen grammaa, mutta itsenäisen elämänsä alussa oleva nuorukainen voi painaa ainoastaan kolme grammaa. Pikkuinen vaivaishiiri on kehittänyt taidot, joiden avulla se kykenee elämään aivan omissa korkeuksissaan. Eläimet ovat voineet kulkeutua viljan, rehun tai muun vastaavan mukana. Ei siis mikään ihme, että liikkuminen hennoilla korsilla on vaivatonta. Reilun tulitikun mittainen ruumis on varustettu osapuilleen yhtä pitkällä, hennosti karvaisella hännällä. Kauniin punaruskea ja valkovatsainen vaivaishiiri on hämmästyttävän pieni nisäkäs. vsk. Tällainen vapaamatkustaminen on ilmeisesti vauhdittanut Suomenkin valloittamista. Pieni koko ja pitkä häntä erottavat lajin kuitenkin helposti meikäläisistä myyristä. Olemukseltaan vaivaishiiri on ehkä hitusen "myyrämäisempi'' kuin muut siimahännät. Vaivaishiiren poikasia syntyy vielä myöhään syksylläkin. Viime aikoihin asti lajin on luultu puuttuneen Ruotsista ja Norjasta, mutta joitakin vuosia sitten löytyi Keski-Ruotsista suppea paikallisesiintymä. Ylös kasvien varaan rakennettu pesäkin jää monelta pedolta huomaamatta. Painovoimaa uhmaten se kurottelee hennoillakin korsilla käyttäen häntäänsä kulkua tasapainottamaan. Esiintymä lienee syntynyt ihmisen avittamana. Vaivaishiiren levinneisyys ulottuu Keski-Euroopasta Aasian yli aina Japaniin saakka. Vaivaishiiri on todellinen akrobaatti taiteillessaan heinäkasveilla ja pensaissa. Notkea häntä on myös oivallinen tarttumaväline, jollaisena hiiri käyttää sitä vain alaspäin laskeutuessaan
Ruokaakin on riittävästi, sillä osa jyvistä karisee aina maahan. Nykyisin sen kuitenkin löytää parhaiten ihmisen muokkaamasta maisemasta. Niityt, ruovikot, heinäpellot, pakettipellot ja hakkuuaukeat elättävät vaivaishiirensä vuoden ympäri, mutta viljapelloille kerääntyneille otuksille syksy tietää asuinpaikan vaihtoa. Myös heinittyneet hakkuuaukeat ovat viime aikoina nousseet lajin suosioon. Suojaava korsisto pulleine tähkineen katoaa, mutta sängen päälle kasautuvan olkisilpun alla voi vielä elellä jonkin aikaa. Ne pyydystävät korsistossa hyönteisiä ja herkuttelevat mielellään pulleilla toukilla. Salaojituksen takia ei suojaavia pientareita juuri ole ja monet siimahännät eksyvät täysin sopimattomiin paikkoihin ja menehtyvät. Todellinen katastrofi koittaa, kun sänkipelto kääntyy Ladon sisältä löytyy talvella suojaa ja syötävää. Se mahdollistaa lajin kiipeilevän elämäntavan ja loppukesällä siementen kypsyessä vaivaishiirillä on pitkäksi aikaa katettu ruokapöytä. vsk.. Keväällä ja alkukesällä ne syövät kukintoja sekä silmuja. Onnekkaat löytävät korkeakasvustoisen heinikon, osuvat pakettipeltoon tai latoon, jossa säilytetään heinää tai olkipehkua. Vaikka vaivaishiiri löytäisikin sopivan talvehtirnispaikan, kevääseen selviytyminen on varsin epävarmaa. Siemenet ovat niiden tärkeintä ravintoa. Suoja ja ravinto katoavat hetkessä ja hiirillä on muutto edessä. Kasvisravinnon lisäksi vaivaishiiret käyttävät jonkin verran eläinruokaa. Viljaja heinäpellot ovat siimahäntien mieleen ja varsinainen paratiisi pellosta syntyy, kun se pannaan pakettiin. Yhteistä kaikille vaivaishiirten suosimille elinympäristöille on tiheä ja korkea heinäkasvillisuus. Ensimmäinen järkytys tulee puintiaikaan. Vaivaishiiret osallistuvat myös elonkorjuuseen tässä ohrankorsilla. Lisäksi pieni eläin on pulassa kovilla pakLumen peittäessä maan vaivaishiiret kiipeilevät talventörröttäjillä tai etsiskelevät lumelle karisseita siemeniä. Talventörröttäjillä kiipeilevät otukset ovat vailla lumen suojaa ja alttiina pedoille. Syksy tuo pulmia mustalle mullalle syyskyntöjen yhteydessä. Avomaiden haukat ja pöllöt sekä monet nisäkäspedot käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja lihottavat itseään talvea varten yltäkylläisen ruokapöydän ääressä. Lajin talvitappiot ovat huomattavat ja kannat ovat keväällä erittäin pienet. 32 SUOMEN LUONTO 8/91 50. Sänkipellolla toikkaroivat ja pesänsä menettäneet vaivaishiiret ovat myyrien lailla helppoja saaliita pedoille. Vaivaishiiri rakentaa pesänsäkin yläilmoihin Vaivaishiiri suosii korkeakasvustoisia rantaniittyjä ja niihin liittyviä ruovikoita. Korkeana rehottava heinä, kevättalveen siemenensä säilyttävät kukat sekä pajut ja koivuntaimet antavat paitsi suojan myös ympärivuotisen ravinnon. Suuri talvikuolleisuus johtuu lähinnä lajin ruokailutavoista
kasilla. 33. Useimmat sortuvat ensimmäiseen talveensa vain muutaman kuukauden vanhoina. Kevään koittaessa vaivaishiiristä on siis jäljellä vain murto-osa. vsk. SUOMEN LUONTO 8/9 1 50. Etelä-Suomessa talvehtivien lapinharakoiden ruokavaliosta pikkuiset hiiret muodostavat usein valtaosan. Myyrät asustavat lappojen alla, mutta vaivaishiiret nousevat hyvinä kiipeilijöinä ylemmäs. Tämän voi todeta etsiskelemällä linnun varastoja ojanvarsien pusikoista ja piikkilanka-aidoista. Se ei voi olla kylmässä kovinkaan pitkiä jaksoja paleltumatta kuoliaaksi. Kun kuiva heinä siirretään latoon, pikkunisäkkäistä kiinnostuneen kannattaa hankkiutua paikalle. Vaivaishiiriä ja peltomyyriä vilistää silloin kaikkialla, vaikka osa hiiristä varmasti joutuu heinän mukana kuormaan. Pesänsä vaivaishiiret nivovat mieluiten maanpinnan yläpuolelle, kasvien varaan, mutta sen voi löytää myös viljansängen seasta tai heinäpaalin alta. Kevätpesä on useimmiten tuuhean ruohotuppaan keskellä aivan maanpinnan tuntumassa. Heikki Willamo on vaivaishiirestä kirjankin tehnyt biologi ja luonnonkuvaaja. Varomaton vaivaishiiri on päätynyt piikkilankaan lapinharakan ruokavarastoon. säistä suurempi. Vaivaishiiren pesässä varttuu kerrallaan vajaa kymmenen poikasta. Parhaimmillaan vaivaishiiri voi saavuttaa jopa kahden vuoden iän, mikä on vajaan kymmenen gramman painoiselle eläimelle varsin kunnioitettava saavutus. Se jatkuu vasta loppukesällä kasvien siementen kypsyttyä. Näin ne saavat ilmaiskyydin hyvälle talvehtimispaikalle latoon. Pallopesä kasvillisuuden kätkössä Poikaset syntyvät kuivista heinistä ja lehdistä tehtyyn, pyöreään pesään. Kun ravinto alkukesällä lisääntyy, naaraat synnyttävät ensimmäisen poikueensa, mutta sitten lisääntymiseen tulee tauko. Lisääntymiskausi jatkuu pitkälle syksyyn ja eläinten määrä kasvaa nopeasti. Liikkuminen on aluksi varsin epävarmaa, mutta taidot kehittyvät tavattoman nopeasti. Kovin pitkää ikää ei nuorille vaivaishiirille ole luvassa. Tällöin ovat ensimmäisen poikueen naaraspennut jo ehtineet sukukypsiksi ja synnyttäjien joukko on tuntuvasti alkukeVaivaishiirellä on pesässä poikaset imetettävänä, mutta aikaa riittää myös syksyn silmäilyyn. Poikasia syntyy pitkälle syksyyn Talvella vaivaishiiret ovat liikkeellä lyhyitä jaksoja kaikkina vuorokaudenaikoina. Poikaset alkavat kiipeillä pesän ulkopuolella muutaman viikon ikäisinä. Siellä missä heinät vielä nostetaan seipäille, kerääntyvät pellon pikkunisäkkäät niiden suojiin. Vaivaishiirten lisäksi oksanhangoissa roikkuu vain jokunen peltomyyrä. Lisääntymiskauden pituutta ei määrää säätila, vaan ravinnon saatavuus. Yksilöt, jotka talvehtivat ladoissa, viljankuivureissa tai esimerkiksi lintulautojen alla, voivat ylenpalttisen siementarjonnan turvin synnyttää vielä vuodenv.aihteen jälkeenkin. Näin ne kuuluvat sekä pöllöjen että päiväpetojen saalislistalle
Koko kulttuurimaisema on muuttunut ja jokea alas virtaavat nyt laskulohen sijasta tukkisumat. Kemijoen latvavesillä lainehtivat nyt Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat, jotka hukuttivat veden alle yli 600 neliökilometriä suota, metsää, porolaidunta ja asutusta. Kuulu lohi ja meritaimen ovat kuolleet sukupuuttoon. 34 Kuohuvasta kut Voimalarakentaminen on johtanut vaelluskalojen joukkomurhaan. Entistä valtavirtaa ja sen kalansaaliita ovat muistamassa enaa harvat. Päivänpolttavana puheenaiheena tällä hetkellä on SUOMEN LUONTO 8/91 50. Kuohuihan Kemijoen koskissa noin 30 prosenttia koko maan rakennuskelpoisesta vesivoimasta. Se lopetti Kemijoen ammattikalastuksen kertaheitolla. Suolijärven ja Kemijärven välissä on Jumisko, Seitakorvan alapuolella Pirttikoski, V anttauskoski, Permantokoski, Valajaskoski, Petäjäskoski, Ossauskoski, Taivalkoski ja joen suulla Isohaara, vanhin joen voimalaitoksista. Isohaaran voimalan rakentamisen jälkeen kutupaikoilleen epätoivoisesti pyrkineet lohet paiskautuivat patoseinämiä vasten ja alueen vanhat asukkaat muistavat, että kuolleita lohia oli niin paljon, ettei kaikkia pystytty edes keräämään. Lapin valtavirran taltuttivat Kemijoki Oy ja Pohjolan Voima Oy. Rakennuspäätös tehtiin, eikä asukkaiden mieltä juuri kyselty. Sodanjälkeisessä tilanteessa, kun Suomi rauhanteossa oli menettänyt kolmanneksen rakennetusta koski voimastaan, vaakakupissa painoivat toiset arvot. Keijo Nevaranta Kemijoki vuosisadan alkupuolella: Suomen mahtavin virta, yksi Euroopan kuuluisimmista lohijoista. Kirja siitä miten valtavirta muuttui voimavirraksi", kuten kirjan takakannessa markkinoidaan. Se on selvitys teollisuuden työntymisestä koskemattomaan erämaahan, kuvaus uusista ammateista ja kaipuusta menneeseen. Vuotoksen allashanke kummittelee Jokirakennuskoneistoa ei ole vieläkään mikään pysäyttänyt. vsk.. On menetetty kesyttömien koskien pauhu ja Kemijoen kuuluisa lohi", kuten jopa Kemijoki Oy:n entinen toimitusjohtaja Veikko Axelson 1960-luvulla kirjoitti. Lohia mätäni joukoittain voimalan alapuolelle. Vesi virtasi vapaana, syöksyi läpi koskien pelottavana luonnonvoimana. Rakennettu suusta latvoihin Tämä nykyisyys, valjastettu virta, kuohittu joki, on se maisema joka Kemijoen varressa kävijälle nyt on näkyvissä. Kemijärveä säännöstellään Seitakorvan voimalapadolla ja siitä alaspäin joki on valjastettu voimalaketjuksi. Joen rannoilla levittäytyi maiseman koko kirjo: loputonta aapaa ja jänkää, hiekkatörmiä ja kangasmaita, vaaroja ja viljelysmaita, erämaakyliä ja asutuskeskuksia. Kemijoki nyt: tekoaltaiden ja voimalapatojen tappama eloton vesistö. Se oli pohjoisen kala-aitta, vaelluskalojen kutuparatiisi. Kemijoen kulta-aikaa. ''Kauniita maisemia on hävinnyt, kyliä vanhoine talonpoikaisrakennuksineen on purettu. Vuonna 1948 valmistunut Isohaaran voimalapato Kemissä sulki lohen tien. Kuva Könkään lohipadon ääreltä Tervolan Peurasta vuodelta 1912. Taimenien virrasta tuli tammettu virta. Kemijoki Oy:n rahoittama ja Raimo Seppälän toimittama kirja Nykyinen Kemijoki, reportaasi Kemijoen valjastamisesta energian tuotantoon, kertoo "uhkayrityksestä, joka onnistui: mittavasta investoinnista ja suuresta rakennustyömaasta, joka oli kuin Klondyke
SUOMEN LUONTO 8/91 50. Pirttikoski, 9. Vuotoksen tekoallas, jonka Kalevi Sorsan hallitus vuonna 1982 päätti jättää " lopullisesti rakentamatta''. Kalaportaan valmistumisen jälkeen laitoslohi pääsee nousemaan Isohaaran ohi Taivalkoskelle, Kemijoen entiselle kuuluisimmalle lohenkalastuspaikalle. Porttipahta, 12. Vesioikeuden luvan voimala sai 1964. Kemijoen suulla rakennetaan Isohaaran voimalaan parhaillaan kolmatta turbiiniyksikköä. Latvoilla ovat Lokan ja Porttipahdan altaat, Vuotoksen suunniteltu allas on rasteroitu. Jumisko, 11. Isohaaran jatkorakentamisen siimeksessä on vihdoin toteutumassa myös Kemijokivarren asukkaiden hartaasti odottama päätös kalaportaasta. Valajaskoski, 6. Isohaaran voimala sulki vuonna 1948 Kemijoen vaelluskaloilta. Päätös katsottiin myös tulevia hallituksia sitovaksi. Elokuussa hallitus vihdoin hyväksyi portaan rakentamisen. Kurkiaska (valmistumassa), 17. 100 km Kemijoen voimalat: l . 1ituksi Kemijokea on raiskattu pian puoli vuosisataa ja arvet näkyvät kaikkialla. Taivalkoski, 3. Jokivarsiasukkaiden ja jokivarren kalastuskuntien lopullisena tavoitteena on kalatien 35. Matarakoski (vireillä), 15. Kokkosniva ja 18. Permantokoski, 7. Kalastajille maksettiin vahingoista korvaukset hyvin vähäiset-vasta 1980-luvulla. Hanke oli aluksi sidottu Vuotoksen altaan rakentamispäätökseen, mutta kun Vuotos haudattiin, päätettiin Isohaaraa laajentaa kaikesta huolimatta. Pohjolan Voima on perustellut rakentamista sillä, että nykyinen Isohaaran voimalaitos on liian ahdas tulppa joen suulla ja kolmatta turbiiniyksikköä tarvitaan joka tapauksessa. Lohi nousee yhä Isohaaran suulle, vaikka nyt on kysymys Skellefte-, Iija Tornionjoesta tuodusta istutetusta kannasta. Rakentaminen jatkuu: joki saa suulleen uuden turbiinin ja Vuotoksen altaasta kiistellään. Vuotos (vireillä). Nykyinen hallitus on uudelleen kaivanut esiin vanhan Vuotoksen altaan rakentamissuunnitelman. Mutta se ei ole sitonut. Ossauskoski, 4. Vuotoksen altaan rakentaminen parantaisi tietysti myös Isohaaran kolmannen tai neljännen turbiiniyksikön kannattavuutta. Vajukoski, 14. Petäjäskoski, 5. lsohaara, 2. vsk. Seitakorva, JO. Kelukoski (vireillä), 16. Vanttauskoski, 8. Lohijoen tarina oli lopussa ja suuret saaliit elivät enää muistoissa. Kurittukoski, 13
Osa ihmisistä ymmärsi mitä Isohaaran voimalan rakentaminen merkitsee, osa ei. Tuskin kalastus olisi aikaa myöten elättänyt, mutta olisi se hyvä lisäansio ollut.'' ''Kun voimalaa rakennettiin, niin kansan pariin pantiin huhuja, että tehdään myös kalatie. vsk.. Näissä kalaasioissa on tapahtunut paljon käsittämätöntä. Vielä vuonna 1948 oli myrskyisä kalastuskunnan kokous, jossa puhuttiin isoilla kirjaimilla ja savu nousi kokoussalista. Tottakai se ymmärrettiin, että sodan jälkeen tarvittiin energiaa, mutta sitä täällä ei käsitetty, että joen suuhun tehtiin sellainen tammi, josta kala ei pääse yli. Se on työvoitto. "Siihen aikaan herrat tekivät mitä halusivat. Kun Isohaara tehtiin, tuhottiin Euroopan lohirikkain joki. Kun samalla vaivalla olisi voitu rakentaa kalaporras Isohaaran ohi, niin kyllä se katkeralta tuntui. Se ei ole paljon, kun neljän miehen lippoporukka sai viimeisenä kesänä lippoama!Ja 500 lohta pääasiassa kahdelta apajalta. Mutta valta, voima, kunnia ja aamen oli siihen aikaan herroilla. '' Isohaaran voimala vei Taivalkoskesta lohen, vuonna 1975 käyntiin pyörähtänyt Taivalkosken voimalaitos vei jokivarsiasukkailta koskimaiseman ja nyt näkymä Laurinollin kotitilan rannassa on entisen kuohuvan kosken alapuolella lohduton. Voimaloita on rakennettu ja siihen on ollut pakko tyytyä. Oikein kipeää tekee kun sitä katselee", totesi Laurinolli kesällä. Nyt lohiportaiden tulon vaikuttaessa todennäköiseltä kellossa on toinen, iloisempi ääni: "Voin minä lieventää tunnelmaa vähän. kää ilmestynyt. Minä olin nähnyt jo edellisenä kesänä, ettei mitään kalatietä tehdä, kun sitä varten ei työpatoon rei"Kun lsohaara tehtiin, tuhottiin Euroopan lohirikkain joki" , sanoo Eelis Laurinolli. Se suojeltiin kovien kiistojen jälkeen erityislailla 1983. Ounasjoki virtaa vapaana -kiitos erityislain Suurista sivujoista vain Ounasjoki virtaa täysin vapaana. Nahkiaissaalis oli normaalivuosina kymmeniä tuhansia kiloja ja parhaana yönä hän muistaa nostaneensa 10 000 nahkiaista. "Tämä joki on ollut kuin Tuonelan virta" ''Tämä joki on ollut kuin Tuonelan virta, mutta nyt minä olen valmis lieventämään tätä kantaa, kun kalaporras vihdoin saadaan. "Silloin sitä oli melko lailla vihainen nuori mies. Mutta sitä minä ihmettelen, miksi on aina niin vaikeaa täällä toisessa päässä Suomea saada mitään aikaan." Keijo Nevaranta SUOMEN LUONTO 8/91 50. Se on ollut vieläkin yhtä 'via dolorosaa' että kalatie saataisiin." Isohaaran rakentaminen merkitsi sitä, että Eelis Laurinollille tuli eteen ammatin vaihto. 36 Lopulliset korvaukset ammatin menetyksestä tulivat vasta vuonna 1982 ja korvaussumma oli naurettavat 20 000 markkaa. Se on kuin Tuonelan virta. Hän ehti jatkaa kolme vuotta isältä perimäänsä ammattia 1940-luvulla, ennen kuin Isohaaraan rakennettiin sellainen portti, jonka yli kala ei enää noussut. ''Ei se ole mikään järvi eikä joki, kahden voimalaitoksen välissä. Kalaporras on ollut minulle elämän ja kuoleman kysymys.'' Näin sanoo Eelis Laurinolli, yksi harvoista vielä elossa olevista Taivalkosken entisistä ammattikalastajista
Paisetauti on saastuttanut Keminmaan laitoksen pahoin ja joissain istutuserissä kaikki kalat ovat taudinkantajia. Jos kalaporras rakennetaan, voimalan yläpuolelle nousevien sairaiden kalojen tuomat kalatautien aiheuttajamikrobit päätyvät todennäköisesti kalanviljelylaitoksille. Ne eivät pysty lisääntymään, koska kutualueet menetettiin kun joki padottiin. " Kalaportaat ovat myös omiaan luomaan väärän kuvan siitä, että kerran menetetty loru palaa takaisin' ', sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Heti Isohaaran voimalan yläpuolella on kaksi isoa kalanviljelylaitosta, jotka ottavat raakavetensä Kemijoesta. "Isohaaran yläpuolelle portaita pitkin nousevat lohet ovat laitoksella kasvatettu ja istukkaita. Tätä osasin pelätä tapahtuvaksi Kemijoessakin ... Laitoksessa karsitaan merilohesta lypsetystä mädistä kasvatettujen poikasten joukosta taudinkantajat ennen niiden lähettämistä edelleen keskuskalanviljelylaitokselle. Lokan tekoallas valmistui 1967. " Tunsin Etelä-Suomen kokemusten perusteella hyvin, kuinka lohen käy kun joki valjastetaan. Altaan pohjan raivaamisessa ei oltu turhan tarkkoja. Mutta vahinkoa kärsineet saivat odottaa korvauksia menetyksistään lähes 40 vuotta. malan yläpuolella vaikutti mjtä otollisimmalta juuri siksi, että voimala estää sairaiden kalojen pääsyn vedenoton lähelle ja siten tartuntariskin. "Jos kalaportailla halutaan auttaa lohta, ne on rakennettava parhaisiin virtapaikkoihin, kuten Norjassa on eräin paikoin tehty. Laitos on vedenottonsa vuoksi altis myös muille meressä oleville kalataudeille", toteaa Hakulin. lsohaaraankin tehtiin kalahissi, vaikka jo Kymijoen Ahvenkosken perusteella näytti siltä, että lohi ei tällaista hissiä suostuisi käyttämään. Ymmärrän kyllä toisaalta lohiportaiden kannattajien tunteet, sillä tällaisenaankin lohen paluun symboliarvo on suuri.' ' Antti Halkka saaminen alajuoksun kymmenen voimalan ohitse Rovaniemelle ja Ounasjokeen saakka. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos hankki vastikään Lautiosaaren kalanviljelylaitoksen karanteenilaitoskäyttöön. ' 'Istukkaat levittävät paisetautia muille alueille. " Jos Isohaaraan rakennetaan kalaporras, joudutaan ilmeisesti etsimään jokin muu ratkaisu '', sanoo Kajsa Hakulin. Kalatauditkin kiipeävät portaita Lohelle ei rakenneta rappuja Isohaaraan ennen vesioikeuden päätöstä. "Voimalan alapuolen lohissa on nyt esimerkiksi paisetautia. Ne, jotka ennen oikeuden päätöstä ovat ehtineet kuolla, eivät koskaan nähneet tai saaneet mitään korvausta maidensa tai elinkeinonsa menetyksistä. Lohi ei suostunut hissiin Kalaporrasta kaavailtiin jo Iso haaraa suunniteltaessa, mutta se jäi jokivarsiasukkaiden odotuksista huolimatta rakentamatta. Lopullinen korvaussumma 60 miljoonaa markkaa jaettiin noin 1500 vahingonkärsijälle, mutta surullisen kuuluisan oikeuskäsittelyn luonteeseen kuuluu, että korvauksia on osittain maksettu täysin väärille ihmisille. ''Keminmaan kasvattamolla on paisetautia josta pitäisi päästä pikaisesti eroon" , kertoo Kajsa Hakulin. Sukupolvi lohenkalastajia ehti kuolla, ennen kuin korvauksia lopulta maksettiin. Käytännössä ilmeisesti jouduttaisiin rakentamaan kokonaan uusi karanteenilaitos, joka voisi maksaa kymmenenkin miljoonaa markkaa. Jos karanteeniJaitosta ei saada, valtion kalanviljelylaitoksille on joko vietävä mahdollisia taudinaiheuttajalorua tai annettava laitosloruen laitostua. Tauti on tullut kaloihin osittain siksi, että laitos on ottanut osan raakavedestään voimalan alapuolelta. vsk. Lohiportaista saattaa kärsiä myös Keminmaan kalanviljelylaitos. "Istukkaiden mukana leviävät taudit voivat heikentää esimerkiksi Tornionja Simojoessa vielä kutevien luonnonloruen tautitilannetta." Kun kalaportaat rakennetaan, ei laitoksen vapautuminen taudista liene mahdollista vedenoton siirtäminen voimalan yläpuolelle ei enää auta. Näin kävi Kymijoessa, Kokemäenjoessa, Vuoksessa. Voimayhtiöiden omistama kasvattamo tuottaa velvoiteistukkaita, joita mereen istuttamalla korvataan joen menetettyä poikastuottoa. Päätös saattaa kestää, sillä hankkeella on myös vastustajansa. Lohi nousee ainoastaan luonnonvirtaa pitkin.'' Nämä sarkastiset itsestäänselvyydet on lausunut Isohaaran rakentajan, Pohjolan Voima Oy:n silloinen pääjohtaja Erkki Aalto. Tosin naon vuoksi, jokivarren asukkaiden tuntojen rauhoittamiseksi, voimalan kylkeen rakennettiin vuonna 1952 kalahissi, jolla kutemaan nousevat lohet ja meritaimenet oli tarkoitus nostaa padon yli, vaikka niin voimalaihmiset kuin muutkin vesiasiantuntijat tiesivät Etelä-Suomen kokemuksista, ettei se koskaan toimisi. Portaat eivät luonnollisesti ole voimalan alapuolen kalastajien mieleen niitä myöten osa istutuslohista livahtaisi yläjuoksulle tavoittamattomiin. Vakavimmat perusteet vastustaa hanketta liittyvät kuitenkin kalanviljelyyn. Lohiporras tuo mukanaan kalatautivaaran, jonka perusteella maaja metsätalousministeriö on aikaisemmin suhtautunut hankkeeseen kielteisesti. Isohaarassa paras virtaus ohjataan tietenkin edelleen turbiinien läpi ja lohiportaille jätetään vaivainen noro. Tällöin istukkaiden laatu ruljalleen huononee, kun merielämän vaatimuksista selvinneiden emokalojen ominaisuudet jäävät kalojen perimässä yhä vähemmälle. Isohaaran jälkeen rakennuskoneisto siirtyi muualle Kemijokeen. Kyllä vesi peittää, ajateltiin. Lohi häviää. Lohi ei pääse voimalaitoksen ohi nousemaan kutupaikoilleen. Mutta sille ei voi mitään: kosken valjastaminen tietää lohen kululle loppua omin voimin. Luonnonsuojelijat eivät osin edellä mainitusta syystä hihku riemusta, jos kalaportaat saadaan. ' 'Porrasta pitkin ei sitä paitsi koskaan tule nousemaan paljon lohia", Kuronen arvelee. Tautitilanne on muutenkin merialueilla huono", sanoo Kajsa Hakulin maaja metsätalousministeriön eläinlääkintäosastolta. Paikka voiSUOMEN LUONTO 8/9 1 50. D Keijo Nevaranta on kemiläinen toimittaja 37. Kemijokihan on alaosaltaan vain patoaltaiden sarja.'' " Kalaporrashankkeen tarkoitus ei siis tosiaankaan ole auttaa lohta lisääntymispuurussaan, vaan johdattaa se yläjuoksun pyyntimiesten koukkuihin' ', kuittaa Kuronen
Suoranaisesti ne koituvat Enson puoliksi omistamalle sahaja paperiyhtiö Eurocanille, joka aikoo hakata Amosin haisla-heimon vanhojen asuinalueiden metsiä Kitlopen laaksossa. Yhtiö on antanut Kitlopen olla tähän asti rauhassa sen kaukaisuuden ja vaikeapääsyisyyden takia ja keskittynyt metsien parturointiin lähempänä tuotantolaitoksiaan. Alueen merkitys haislojen kulttuurille on edelleen suuri, vaikka viimeinen asukas jätti Kitlopen parikymmentä vuotta sitten. Vaikeuksia Eurocanille lupaa myös Kanadan Greenpeacen ja muiden ympäristönja luonnonsuojelu järjestöjen kampanjointi alueen säilyttämisen puolesta. Kitlope on 3170 neliökilometrin suuruinen, lauhkean vyöhykkeen sademetsäalue Brittiläisessä Kolumbiassa. Hallitus velvoittaa hakkaamaan. Haislat ovat tosin aiemminkin valittaneet tehtaan jätevesien pilaavan kalavetensä, mutta vetoomukset Kitlopen puolesta ja luonnontutkijoiden käynnit ovat häirinneet Eurocanin arkipäivää vasta vuoden verran. Heimon vanhoille jäsenille se on pyhä paikka. Gerald Amos on näet henkilökohtaisesti luvannut tehdä kaikkensa, jotta metsiä ei hakata ja hän tuskin jää vaille heimonsa tukea. Yhtiön hakkuusuunnitelmista näkyy kuitenkin, että nuo jokivarren kolme prosenttia ovat juuri arvokkainta ja komeinta sademetsäaluetta, jossa kasvavat suurimmat puut. vsk.. Eurocan-yhtiö onkin ilmoittanut, että vain kolme prosenttia eli 8500 hehtaaria metsistä on taloudellisessa mielessä hakkuukelpoisia. Kitlopesta ja suomalaisten osuudesta sen tulevaisuuteen ovat jo raportoineet lukuisat kanadalaiset ja ulkomaiset sanomaja aikakauslehdet. Kitlopen alueen sanotaan olevan ylivoimaisesti suurin jäljellä oleva koskematon, lauhkean vyöhykkeen sademetsä koko maailmassa. Alue on haislojen perinteistä asumaseutua, jonka omistusoikeutta intiaanit peräävät tuomioistuimelta. Eurocanin säkkipaperitehtaan Kitimatissa asuva suomalainen toimitusjohtaja Kari Suopanki suhtautuu Kitlopen suojeluun hyvin ymmärtäväisesti. ' 'Meidänkin mielestämme Kitlopen sademetsät ovat kauniita, historiallisia alueita, ja se pitäisi ottaa huomioon.'' Suopanki sysää syyn hakkuupaineista Brittiläisen Kolumbian hallitukselle, joka Suopangin mukaan paitsi oikeuttaa myöskin velvoittaa Eurocania käyttämään laajempaan Tree Farm Licence 41 -alueeseen saamansa hakkuuoikeudet täysimittaisesti hyväkseen. Rajujakin keinoja käyttävä kansalaistoiminta metsien puolesta on Kanadassa yleistynyt muutaman viime vuoden aikana, joten Eurocania saattaa odottaa mehevä metsäriita. Intiaanit kalastavat, metsästävät ja keräävät lääkeyrttejä Kitlopesta. Enson ja kanadalaisen West Fraser -yhtiöiden puoliksi omistama Eurocan-yhtiö havittelee Kitlopen järeää puuta sahojensa ja Kitimatissa sijaitsevan säkkija voimapa38 peritehtaansa raaka-aineeksi. Yhtiön suunnitelmien mukaan kaksitoista prosenttia Terracen sahalaitoksen raaka-aineesta saataisiin tulevina vuosina Kitlopesta. Samaa mieltä ovat myös Enso-Gutzeitin ympäristönsuojelujohtaja Olavi Airanne ja viestintäjohtaja Kari Vainio, jotka kehottavat osoittamaan vastalauseet suoraan SUOMEN LUONTO 8/9 1 50. Osa Kitlopen metsistä sijaitsee veden saartamassa tai lähes pystysuoran jyrkässä, vaikeapääsyisessä maastossa. Anne Brax Ensoa odottaa Mehevä tnetsäriita Jos Amosia ei kuunnella, se voi tietää Enso-Gutzeitille hankaluuksia. Eurocan on saanut käyttää jo vuonna 1966 osavaltion hallitukselta saamiaan hakkuuoikeuksia muilla alueilla melko rauhassa tähän asti. Väitteen on esittänyt Oregonissa toimistoaan pitävä Conservation International -luonnonsuojelujärjestö, joka kartoitti selvityksessään lauhkean vyöhykkeen sademetsät Alaskasta Chileen
Niiden harrnaakarhuilla, valkopäämerikotkilla ja kolibreilla riittää tiekoneiden myllerryksessä ihmettelemistä. Antti H alkka Ehtona on, että vaihtoalueelta pitää saada vastaavanlaista, järeää puuta kuin Kitlopesta. Biomit ovat maailman eliömaantieteellisen luokittelun perusyksikköjä, joista muita esimerkkejä ovat muun muassa tundra, pohjoinen havumetsävyöhyke ja autiomaat. Jos vaihto ei onnistu eikä maanomistusoikeudenkäyntiä ratkaista haislojen eduksi, Eurocan aloittaa Kitlopen hakkaamisen 1994. Kitlopen lauhkean vyöhykkeen sademetsät eivät ole mitä tahansa metsää ·kyseessä on saatavilla olevien tietojen mukaan suurin luonnontilaisena säilynyt osa yhdestä maailman 14:sta biomityypistä. Cecil Paul (oikealla) on viimeisiä haisloja, jotka asuivat Kitlopessa ennen reservaattiin muuttoa. Tärkeä kalalaji on myös kuoreensukuinen pieni oolichan. Kuvaavaa on, että alueen selluBrittiläisen Kolumbian metsäviranomaisille. 39. Puiden rungoilla kasvavat jäkälät ja sammalet, maassa pensasmustikat ja saniaiset. Kysymykseen, voitaisiinko Kitlope säästää vaikka vaihtoaluetta ei löytyisi, Olavi Airanne vastaa ihmettelemällä: ' 'Mikä merkitys hakkuuoikeudella on, jos sitä ei käytä?" Eurocanin johtajat väläyttelevät myös työvoiman vähentämispakkoa, jos raaka-ainemäärät vähenevät Kitlopesta saatavalla kahdellatoista prosentilla. teollisuus käyttää raaka-aineenaan puiden oksia; rungot viedään sahoille. vsk. Hätkähdyttävintä metsissä on pohjolan karun luonnon ja kosteutta vaativan sademetsälajiston yhteiselo. Sateet kilpistyvät vuoriin, joiden länsirinteille syntyy ainutlaatuisen kostea alue vettä tulee vuodessa viisi metriä, kun Suomessa on tyytyminen keskimäärin 60 senttiin. Hakkuiden jälkeen alueelle on tarkoitus perustaa istutusmetsiköitä sademetsää ei enää olisi. Intiaanipäällikkö Gerald Amos tulee marraskuussa Suomeen. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Kitlopen uhanalaista lajistoa ei ole selvitetty. Hän lentää koko pitkän matkan Kanadan länsirannikolta välittääkseen valtionyhtiö Enso-Gutzeitin johtoportaalle viestin: "Jättäkää metsämme rauhaan!" Sademetsän sisällä on kosteaa ja hämärää. Vielä muutama kilometri ylärinteeseen ja ollaan paljaassa vuoristomaisemassa, jossa vastaan voi pällistellä lurnivuohi. Ulkoa tulevien paineiden lisäksi yhtiöllä on puhtaasti taloudellisia syitä vaihtohaluihin. Vastausta tulee kysyä Tyyneltä valtamereltä ja Kanadan rannikkovuorilta. Eurocan tuli yllättäen suojelijoita vastaan ehdottamalla kesällä osavaltion hallitukselle alueen vaihtamista toiseen. Jo hakkuiden vaatima metsätieverkosto tuhoaisi Kitlopen erämaaluonteen. Kymmengrammainen kettukolibri saattaa Kitlopen metsissä imeä mettä kukasta, kun samaan aikaan kolmesataa kiloa painava harmaakarhu marjastaa lähitienoilla. Kitlopen metsät kasvavat yleensä vain muutaman kilometrin levyisenä kaistaleena jokien ja vuonojen varsilla. Jokiin nousevat kaikki Tyynen meren viisi lohilajia, joiden pyyntiin haislojen kulttuuri paljolti rakentui. Sademetsän puut ovat havupuita mutta minkä kokoisia! Jättiläistuijat, douglaskuuset ja sitkankuuset kohottavat latvuksensa 60-70 metrin korkeuteen. Eurocan valmis vaihtokauppaan Luonnonsuojelijoiden ja haislojen vastalauseet ovat jo tehonneet: Kitlopen alueelle on julistettu vielä noin vuoden kestävä hakkuuk.ielto luonnonarvojen tutkimista varten. Ensi vuonna aloitetaan tien raivaaminen vaikeakulkuisissa metsissä. Päällikkö Gerald Amosin mielestä Kitlopen metsien mukana häviäisi osa heimon kulttuuria. Työt Kitlopessa tulevat yhtiölle kalliiksi, koska suhteellisen pienen puumäärän saamiseksi hakkuualueille joudutaan rakentamaan noin 240 kilometriä teitä. Metsää ei voi ajatella suurennettuna painoksena suomalaismetsästä, sillä pohjakerros on aivan erilainen. Luultavasti alueella on jopa tieteelle tuntematonta lajistoa, sillä esimerkiksi sammalja jäkälätutkimus ei ole lauhkean vyöhykkeen sademetsissä ollut aktiivista. Jyrkkää vuorenrinnettä jokivarresta ylös edettäessä tulee sademetsävyöhykkeen jälkeen vastaan karumpaa metsää. Maahan kaatuneita runkoja peittää vettä tihkuva raskas sarnmalkerros ja rungoilla on tiheässä puuntaimia: syntyy vaikutelma, joka oikeuttaa sademetsänimityksen. Eurocanin johtajat epäilevät itsekin, että tällaista aluetta ei löydy helposti. Kolibrin ja harmaakarhun valtakuntaa Kuinka sademetsä voi sijaita vain kivenheiton päässä Alaskasta. Kaikkein vaikeakulkuisirnpaan maastoon rakennettavien teiden kustannukset nousevat jopa 600 000 markkaan kilometriltä
Myös Botswana, Etelä-Afrikka, Namibia ja jossakin määrin myös Malawi ja Sambia eteläisessä Afrikassa noudattavat samanlaisia metsästyskäytäntöjä. Valtioiden rahatilannetta on osaltaan pahentanut se, että ne ovat menettäneet norsunluusta saamansa myyntitulot. Zambezi-joen laaksossa kunnalle aiheuttamistaan kustannuksista. Noin 15 vuotta sitten Keniassa oli 65 000 norsua, nyt 20 000. . Jos tuki vähenisi tai loppuisi, vähenisi myös tieliikenteen määrä. Tutkijat myöntävät, että autoilu lisää käyttäjiensä hyvinvointia. Tällöin autoilijoiden " velka" yhteiskunnalle olisi 28 miljardia kruunua. Tuloiksi merkitään autoilijoiden maksamat verot kuten polttoainevero ja ajoneuvovero. Tulokseen päätyivät tutkijat Lars Hansson ja Ingemar Leksell, jotka selvittivät Ruotsin luonnonsuojeluliiton pyynnöstä tieliikenteen yhteiskunnallisia kustannuksia. Zimbabwen hallitus on monen vuoden ajan määrätietoisesti pyrkinyt harventamaan norsukantaa. Mielipiteellä on oikeutuksensa. Heidän mukaansa ainoastaan norsulla on oikeus sonnustautua syöksyhampaisiin. Jopa kierukoitten asentamista norsuille on ehdotettu ! Kaikesta huolimatta afrikkalaiset rakastavat jumboa. Ruotsin valtiopäivät teki 1988 periaatepäätöksen, jonka mukaan kunkin liikennemuodon tulisi maksaa yhteisnoa tapa estää eläimiä nälkiintymästä ja sairastumasta on varovaisesti vähentää niiden määrää kestävälle tasolle. Salametsästys kukoistaa, koska hallituksilla ei ole varaa taistella metsästäjiä vastaan. Näin talonpojat saadaan pitämään norsuja hyödyllisenä ja arvokkaana luonnonvarana sen sijaan, että norsut olisivat heille uhka. Tieyhdistyksen laskelmien mukaan autoilijat maksavat enemmän veroja kuin aiheuttavat kuluja; viime vuonna valtio keräsi autoilijaraukoilta 13 miljardia kruunua ylimääräistä. Jotkut ympäristönsuojelijat pitävät sanonnan kirjaimellista käännöstä kuitenkin parempana. vsk.. Shonilla on sanonta: "Norsu kyllä jaksaa kantaa omat syöksyhampaansa. '' Sanonnalla tarkoitetaan, että ihmistä ei rasita mikään, minkä hän on vapaaehtoisesti valinnut. Juha Haapaniemi SUOMEN LUONTO 8/91 50. Viisi eteläisen Afrikan maata Zimbabwe, Sambia, Malawi, Botswana ja Namibia ovat julistaneet, että ne uhmaavat kauppakieltoa, jos se jatkuu. Esimerkiksi puunoksien riipiminen on elefanttien suosimaa ajanvietettä. Nykyään Zimbabwessa on 70 000 norsua, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin asiantuntijat arvelevat maan pystyvän elättämään. Norsunluun kauppakielto päättyy ensi vuonna. Kenia oli hyväksymässä myyntikieltoa ensimmäisten valtioiden joukossa. Vuonna 1989 norsunluukauppa kiellettiin koko maailmassa Afrikan norsujen suojelemiseksi. Jäljelle jäisi tutkijoiden mukaan ainoastaan sellainen liikenne, josta saatava hyöty olisi kustannuksia suurempi. Tutkimuksen johtopäätös on että päinvastoin kuin autoilijoiden etujärjestöt väittävät, tieliikennettä tuetaan voimakkaasti julkisista varoista. Vuonna 1980 määrä oli pudonnut 600 000:een. AiGöteborgin yliopistossa. Niissä liikenteen menoiksi lasketaan vain tienrakennus ja liikenteen valvontaja ohjauskulut sekä välittömät sairaanhoitokustannukset. Autoilijat maksoivat samana vuonna veroja ja maksuja valtiolle vajaat 20 miljardia markkaa, joten alijäämä oli noin 12 miljardia kruunua. Juuri näin Zimbabwessa menetellään. Tieliikenteen kuluista uudet laskelmat Autoilu saastuttaa, on meluisaa, aiheuttaa ruuhkia ja liikennevahinkoja. Tämä johtuu siitä, että norsut tuhoavat elinympäristöään ruokaillessaan tai vaikkapa vain leikkiessään. Kenian mielestä kauppakiellon pitäisi jatkua. , ,.,_ ': _ .·,1-· . Omassa tutkimuksessaan Hansson ja Leksell laskevat tieliikenteen kuluihin ihmisille ja luonnolle sekä rakennetulle ympäristölle aiheutetut haitat. Vuonna 1988 käytössä olleiden laskuperusteiden mukaan haittojen hinnaksi saatiin 32 miljardia kruunua 1990. Hanssonin ja Leksellin mukaan se, että kulutamme omaksi hyvinvoinniksemme ei kuitenkaan oikeuta sitä, että yhteiskunnan tulisi vastata kulutuksemme haitallisista sivuvaikutuksista. Myös lisääntyvä väestö kilpailee norsujen kanssa samoista luonnonvaroista. Kun kanta kasvaa, niille kullekin riittää entistä vähemmän ruokaa. Myös meluhaitoille on laskettu hinta. Vuonna 1970 Afrikassa oli 1,3 miljoonaa norsua. Harvennusmetsästyksistä saatava liha annetaan talonpojille. Tieliikenteen kannattavuuslaskelmia julkaisee vuosittain Ruotsin Tieyhdistys. Norsunluun myynnistä kertyvät varat käytetään maaseudun kehittämisohjelmiin ja villieläinten suojeluun. Hansson on kansantaloustieteilijä, joka toimii suunnittelijana Ruotsin rautateillä. Kokeneet Zimbabwen itsenäisyyssodan veteraanit ovat viimeisten kahden vuoden aikana surmanneet yli sata raskaasti aseistettua salametsästäjää. Kiista jumbon säilyttämisestä Zimbabwen asukkaista 70 prosenttia kuuluu Shona-kansaan. I ,,,,.:_ ._'.';:--L-:~ ·-·~~~(;tr ..:,:\ 1,\ Tarinan toinen puoli Eteläisen Afrikan maat vastustivat Zimbabwen johdolla kiihkeästi norsunluukaupan kieltämistä. Leksell tutkii liikenteen ympäristöhaittojen kustannuksia 40 ULKOMAILTA . Haitoista syntyy kustannuksia, joita autoilija ei itse maksa. Kenian elefanttikannan kutistuessa norsujen määrä Zimbabwessa on kasvanut. Norsunluun kansainvälinen kauppakielto on syynä takaiskuihin, jotka ovat kohdanneet joitakin villieläinten suojeluohjelmia. Syy on salametsästäjien, jotka kaatoivat näitä suurenmoisia eläimiä automaattiasein. Ehkäisyvälineitä elefanteille. Tässä arviossa ei ole mukana viime vuoden aikana bensiinin hintaan lisättyä bensiinin arvonlisäveroa ja hiilidioksidimaksua, jotka hieman tasapainottaisivat laskelmia. Hansson ja Leksell pitävät virallista tapaa laskea liikenteen kuluja vanhentuneena ja Ruotsin ympäristöpolitiikan tavoitteiden kanssa ristiriitaisena. Zimbabwessa on meneillään todellinen viidakkosota salametsästäjien ja riistanvartijoiden välillä. Köyhissä Afrikan maissa norsut kirjaimellisesti elättävät itse itsensä. Vain siitä riidellään, kuinka sitä pitäisi suojella. Ruotsissa on laskettu, että jos autoilun kaikki haitat muutettaisiin rahaksi, autoilijoiden pitäisi maksaa yhteiskunnalle kymmeniä miljardeja kruunuja nykyistä enemmän vuodessa. Ne aikovat myös perustaa yhteiset norsunluumarkkinat ja estää kaupan maista, joissa norsukannan säilymisestä ei ole huolehdittu. Jos maan norsukanta tulevaisuudessa alkaa kasvaa liiaksi, tulisi kenialaisten mielestä metsästyksen sijasta harkita elefanttien syntyvyydensäännöstel yä. Percy Mashaire Nykyisten laskuperusteiden mukaan liikenteen haitat hinnoiteltaisiin yli 48 miljardiksi kruunuksi
Mereen valunut öljy jatkaa yhä tuhojaan, koska puhdistustyö on ollut tehotonta ja riittämätöntä. "Meren elämän tuhoutuminen jatkuu yhä. Näin raportoi ympäristöjärjestö Greenpeace, jonka tieteellisellä tutkimusvälineistöllä varustettu kampanja-alus seilasi kolmen viikon ajan Persianlahdella näytteitä ottamassa. Toistaiseksi vasta hyvin pieni osa Saudi-Arabian rannikkoa on saatu puhdistettua öljystä. Öljytorjunnan viivyttelyn seuraus on yhtenäinen öljynauha, joka peittää koko rannikon. Persianlahden öljytuhoa yritetään siivota tiskirievulla ja kahdella ämpärillä." Anne Brax 41. ''Kolmen viikon aikana olemme törmänneet vain yhteen 50 hengen puhdistusryhmään, joka oli varustautunut lapioilla ja kottikärryillä'', tutkijat kertoivat. Seitsemän miljoonaa barrelia eli 1,1 miljardia litraa on kuitenkin yleisesti hyväksytty arvio. Katkarapujen pyyntikautta on lykätty kahdella kuukaudella, koska katkaravut ovat ravinnon tuhoutumisen takia jääneet alamittaisiksi. Saudi-Arabian rannikosta 700 kilometrin levyinen alue Khafjista Abu-Aliin on öljyn vaurioittama. Bengalilainen öljyntorjuntaryhmän jäsen on ylivoimaiselta tuntuvan urakan edessä. Linnut, jotka etsivät ruokaa rannoilta, nielevät jatkuvasti öljyä.'' Greenpeace vertaa Persianlahden öljytuhon jälkisiivousta Exxon Valdez -aluksen aiheuttaman öljyvahingon korjaamiseen: ''Exxon V aldezin jälkiä puhdisti 11 000 hengen öljyntorjuntajoukko. Greenpeacen tutkijat raportoivat yllättyneinä havainneensa, että öljyntorjunnan tehokkaan jatkamisen sijaan se onkin lähes kokonaan lopetettu. Greenpeacen tutkimusryhmän jäsen kerää näytteitä saastuneesta rantahiekasta. SUOMEN LUONTO 8/91 50. Joka kerran kun merilintu sukeltaa, se peittyy öljykerrokseen. Suuri osa Saudi-Arabian rannikkoa on peruuttamattomasti pilalla Persianlahden sodan öljyvuotojen seurauksena. Kuvassa saudiarabialaisia arvohenkilöitä saapumassa Greenpeacen lehdistötilaisuuteen. On vaikea laskea tarkkaan, miten suuri määrä öljyä Persianlahteen pääsi sodan seurauksena. Öljykerros on tähän asti vahingoittanut pahimmin katkaravunja kalanpyyntirnatalikkoja sekä muuttolintujen ruokailualueita. ULKOMAILTA Persianlahden puhdistus jäi kesken Greenpeace tekee yhteistyötä Persianlahdella Saudi-Arabian viranomaisten kanssa. vsk
Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Joensuun läntistä kaupunginosaa halkovan Siilaisenpuron rantamilla näkyi usean vuoden ajan majavan kaatamia puita, kuten keväällä 1990 otetussa kuvoinut sanoa sanasen tai ehkä kaksikin mustavalkokuvauksesta. Hannu Eskanen kirjoitti: ''Kuvitus on kauttaaltaan nelivärinen .... He kokoavat vuotuisen sadon koko muun kansan puolesta ja sitä tehdessään tuhoavat uusiutumattomia varantoja ja saastuttavat jonkin verran. Mustavalkoinen on parhaimmillaan silloin, kun kuvassa on selkeitä muotoja ja riittäviä kontrasteja ruskan räiskyvät värit ja hiuksenhienot värisävyjen erot vaativat värifilmiä". Varmin tapa kääntää kasvien ja eläinten nimiä kielestä toiseen on kulkea tieteellisen nimen kautta: paikallisista lähteistä tarkistetaan lajin tieteellinen nimi ja suomalaisista lähteistä etsitään sitä vastaava suomalainen nimi. Vancouver-saaren "seetrit" ovat jättituijia, Thu ja plicata, jonka englanninkielinen nimi on westem red cedar, ja paikkakunnalla varmasti lyhyesti vain cedar. Nyt tämä erittäin opettavainen ja myös halpa kuvauksen laji on kokonaan unohdettu. Vastaavasti pitäisi yli viisi kuudesosaa ympäristötutkimuksesta ja -tiedottamisesta kohdistaa tähän enemmistöön, sillä sen käyttäytyminenhän täysin ratkaisee sen, suojellaanko vai tuhotaanko Suomessa luontoa. Sama näkymä vuotta myöhemmin kertoo puistoalueiden siistimisvimmasta, joka ei juuri ilahduta luonnonystävää. Ongelmallisin tilanne on juuri Amerikassa ja Australiassa, jonne englantilaiset toivat perinteiset, kotimaastaan tutut kasvien ja eläinten nimet, mutta siirsivät ne tarkoittamaan aivan uusia lajeja. Seppo Vuokko JÄLKEEN vassakin. Luonto on monivärinen, ei mustavalkoinen. Arvostelu oli kokonaisuutena asiallinen ja tekijän sydäntä ilahduttavan myönteinen, mutta valitettavasti siihen oli päässyt pujahtamaan pieni asiavirhe. Vain jätteitä ja saasteita. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Luomutiedottamisesta Maapallolla on ekologisesti ottaen kolmenlaista väkeä: 1) vain vuotuista kasvua kuluttavat, 2) "tehotuottajat" ja 3) pelkät kuluttajat ja tuhoajat. Ystävällisin terveisin Pentti Koskelo Sotkua seetreissä Anne Braxin artikkelissa Länsi-Kanadan metsien suojelusta puhutaan seetreistä (SL 6/91). Ei ollut tarkoituksenmukaista ahtaa edes mustavalkokuvauksen perusteita näin pieneen oppaaseen, sillä mustavalkokuvaukseen ja pimiötyöskentelyyn opastavia kirjoja on jo niin kirjakaupoissa kuin kirjastoissakin riittävästi. " Tehotuottajia" on ehkä kuudennes kansasta. Oikeita seetrejä on kolme lajia, libanonin-, himalajanjaatlasseetri, joiden englanninkieliset nimet ovat vastaavasti cedar of Lebanon, deodar ja Atlas cedar. Ehkä kirjassa olisi Kaupunkiluontoa "siistitään". Itä-Kanadassa taas kasvaa runsaana white cedar, jota näkee yleisesti myös Suomessa, etenkin hautausmailJa me vain puhumme tuijasta emmekä seetristä! Puukaupassa liikkuu monia muitakin seetrejä: esimerkiksi pencil cedar on kynäkataja, Japanese red cedar on sugi jne. Eivät tuota leipää, eivät lämmintä. SJokela Harmoinen Luontoa kuvaamaan Suomen Luonto -lehden numerossa 6/91 Hannu Eskanen arvosteli Luonnonvalokuvauksen ABC -nimisen kirjani. Niissä sanotaan muun muassa: "Mustavalkofilmi on edelleen olemassa ja voi hyvin, vaikka sen osuus luonnonvalokuvauksessa on vähentynyt. Jokaisessa Suomen Luonto -lehdessäkin pitäisi siis olla yli 40 sivua tietoa kuluttajien ja tuhoajien ympäristövaikutuksista, kuvia siitä, millä eri tavoin he tuhoavat varantoja ja saastuttavat, ja tälle ryhmälle kohdistettu ja ympäristönsuojeluohjeita ja -vaatimuksia. Eri kielissä kasvien ja eläinten omakielinen nimistö muodostuu paikallisista lähtökohdista. Yleissanakirjat eivät ole luotettavia: niitä käyttäen tuijasta tulee seetri, araukariasta (Chilean pine) mänty, vuorivaahterasta (sycamore) sykomori, koiranheidestä (guelder rose) ruusu, saamivaahterasta (box elder) selja, tyrnistä (sea buckthom) paatsama jne. Suomessa ei liene monia ensimmäisen ryhmän edustajia. Tärkeitä kohderyhmiä olisivat esim. Suurin osa kansasta on pelkkiä kuluttajia ja tuhoajia. '' Kriitikoita ovat ilmeisesti jääneet sivut 36-37 huomaamatta. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Julkaistuista kuvista maksamme kuvapalkkion. Muille neljälle miljoonalle kuluttajalle ja tuhoajalle Suomen Luonto esittäisi toistuvia vaatimuksia, että heidän on lopetettava rahanahneudesta johtuva tuhoaminen ja saastuttaminen. Ja että Suomessa saisi olla vain luomu-professoreita, luomututkijoita, luomu-toimittajia, luomu-insinöörejä, luomu-pankinjohtajia, luomu-kansliapäälliköitä, luomu-toimitusjohtajia, luomu-tukkukauppiaita, luomuliikennelentäjiä, luomu-opettajia, luomu-bensiininmyyjiä, luomu-paperityöntekijöitä, luomu-jääkiekkoilijoita, luomumuusikoita, luomu-pörssikeinottelijoita ... Yli neljä miljoonaa suomalaista, jotka vain kuluttavat uusiutumattomia varantoja ja saastuttavat. Niillä on kirjan ainoa mustavalkoinen valokuva ja peräti 68 sanaa mustavalkokuvauksesta. vsk.. professorit, tutkijat, toimittajat, insinöörit, pankinjohtajat, kansliaENNEN päälliköt, toimitusjohtajat, tukkukauppiaat, liikennelentäjät, opettajat, bensiininmyyjät, paperityönteki jät, jääkiekkoilijat, muusikot, pörssikeinottelijat... Ja että valtion tukiaiset tälle ryhmälle on lopetettava. Amerikassa ei kuitenkaan kasva seetrejä, vaan kysymy_ksessä on käännösvirhe. 42 SUOMEN LUONTO 8/91 50
U a Saimaasta kuuluu Unelma Saz'macista TILAUSK RTTI Tilaan Juha Taskisen Unelma Saimaasta -kirjan Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kautta, jolloin mahdollisimman suuri osa kirjan tuotosta käytetään luonnonsuojelutyöhön. Koko 215x305 mm. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy maksaa postimaksun Suomen luonnonsuojeluliitto/ Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy VASTAUSLÄHETYS Sopimus 01200/13 01200 VANTAA [AHJA\OEAl. Nimi _______________ _ Postitoimipaikka ___________ _ an muuta luonnonystävän kirjastoon. 152 sja 116 värikuvaa. Unelma Saimaasta "Sykähd~vin luonto kirja sitten Pessm ja Illusian" Juha Taskisen luontokuvien herkkyys tunnetaan sekä kirjoista että julisteista, mutta nyt hän on myös kirjoittajana yltänyt sellaiseen ominaislaatuun, jonka voi saavuttaa vain omalla sydänverellään kirjoittava, syvästi tunteva ja asialleen täysin omistautunut lämmin ihminen. Hinnan 240,maksan saatuani kirjan mukana laskun: Sitownukseton tutustumisaika 10 vrk
Hieman huolellisem• ------------------------Suomen Luonnon palvelukortti 1 D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 219 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 258 mk (ei-jäsenet). Lisäksi saamme nähdä kuinka herra Isopomo saa maistaa omaa lääkettään (Myrkkyä puhtaan rodun puolesta), tutustumme erääseen tapaan suojella vanhoJa haapoja (Vanhat haavat), saamme varoituksen aukYhteiskunnallista tutkimusta tarvitaan etsimään vastauksia laajoihin kysymyksiin: Millaisissa oloissa ihmiset saadaan ratkaisevalla tavalla supistamaan kulutustaan. Mikään yksittäinen tieteen alahan ei voi omia ympäristöongelmia. energiahallintoa ja -suunmttelua tulisi muuttaa. kc_>ottu 17 eri kirjoittajan, P.aaasias~a tutkijoiden, katsauks~a yhteiskunnallisen ympäristotu!ki?10<-sen ~ykytilasta ja tehtavista. Albumin tarinoista Veikko Siipiveikko & Saimaan Simo ?n ehdo.ton suosikkini. Ritva Kupari N asu ja Veikko luonnon puolesta Sef!po Leinonen: Veikko Siipiveikko & suuren läjän arvoitus (ja muita tarinoita), LuontoLiiton sarjakuvat 1, Tammi 1991, 48 s. Miten . Kuten Sauli Rouhinen kirjoittaa: olemme osa ongelmaa, mutta myös sen ratkaisua. ... Miten ihmiset voisivat määrätä itse suhSeppo Leinosen sarjakuva-altoriteettiuskosta (Valkoinen tobumin sankari on mustiin aumu) j.a kansainvälisyyskasvarinkolaseihin ja huopahattuun tustakin (Musta muukalainen). Valitettavasti onnelliset loput ovat tosielämässä kortilla. vsk.. KIRJOJA Ilmo Massa ja Rauno Sairinen (toim.): Ympäristökysymys. Tyyli~~ste1ta voi antaa myös siitä, etta albumit on painettu kloorittomalle, happivalkaistulle paperille. (90) 876 9100 SUOMEN LUONTO 8/91 50. Ympäristökysymys-kirjaan o~ .. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. Seppo Leinonen ja Jukka Oj ala: Nasu Pappa ja aitojen luonnontuotteiden arvoitus, LuontoLiitto 1990, 38 s. Nasu Papan vauhdikkaita vaihe~t~ seuratessaan lukija tulee vaivihkaa saaneeksi tuhdin tietopaketin luonnosta ehkä jo seuraava luontoretki on kirjan lukeneelle edellisiä hiukan rikkaampi. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Ympäristökysymys-kirja on tärkeä. Loppu on onnellmen, luonnollisesti. Sauli Rouhinen sanoo saman asian nam: yhteiskuntatieteellistä ympärist.ötutkirnusta ei ole käyte.tty lainkaan ympäristöpolitiikkamme arvioinnissa ja muotoilussa. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Miten elämäntapaa ja kulttuuria tulisi uudi~taa~. teestaan ympäristöön. ~itä . D Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 193 mk (jäsenet)/232 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä luonnonsuojeluliiton j äseneksi D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITO!MlP AIKKA 1 PUH. sonnustautunut. saastumiseen tehometsänhoitoon ja rotuen~ nakkoluuloihin. : , __________________________________________ J 44 m~lla . N asu Papan opetukset ovat mukaansatempaavaa seurattavaa Veikko Siipiveikko ja suuren 'läjän arv01tus korkealuokkaista kotimaista sarjakuvaa. Niiden hankki~ista jokaisen lapsiperheen kirjahyllyyn voi suositella hyväll~ ol!lallatunnolla. Miten .sukupuoliroolit ja kasva~ tus ohJaavat naisten ja miesten luontosuhteen kehitystä. Sylttytehtaalta löytyy frakkiiin pukeutunut Kauko Kekorotta paikallinen jätehuoltoviran~ omainen, joka vakuuttelee että Joen yläjuoksulle perustettu uusi kaatopaikka ei haise. TILAAJANUMERO Uusi osoite (OSOITELIPUKKEESTA) ............................... Veikko ja muut metsänelävät ?vat jo asuinympäristöstäänkin Johtuen aktiivisia luonnonsuojelijoita. viimeistelyllä jälki olisi loisteliasta, esimerkiksi tekstaukseen voisi kiinnittää enemmän huomiota. .liito-orava Seppo Lemonen on lahjakas Veikko Snpiveikko, Joka elelee piirtäjä. Miten energiapolitiikan suunnitteluja päätöksentekokoneisto on re~goinut ympäristöongelmiin. Irrallista faktatietoa pääasiassa luonnontieteellistä t.~i teknis_tä tietoa ympänstoongelmista pursuaa eri kanavista, mutta missä ovat kokonaisvaltaiset ympäristöteoriat ja yhteiskuntapoliittiset ratkaisumallit'.. yhteiskuntatieteilijöiden tehtävien kokoaja ja keskustelun l~ajentaja. JAKELUOSOITE 2,10 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL169 00151 Helsinki 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 POSTINUMERO POSTITO!MlPAIKKA I PUH. Veikko _lähtee oravaneidin ja Masa MaJavan kanssa selvittämään kauhistuttavan ilmiön syytä. Erkki Halkka KODAK DIAFILMIT: edull isin tapa ostaa Tule luontopuotiin ! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Suuren läjän arvoituksessa herää metsä eräänä aamuna kuvottavaan lemuun. .Yhteistyössä kirjoittaja Jukka Oplan kanssa tehdyssä Nasu Pappa ja aitojen luonnontuotteiden .arvoitus -kirjassa Leinosen pn~ostyyli on varmempaa, huolellisempaa ja yksityiskohtaisempaa kuin sarjakuva-albumissa. Olisi jo aika löytyä haastaJia linkolalaiselle mallille. Humoristisen eläinsarjakuvan keinoin Leinonen ottaa kantaa mm. (981) 220 279 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. ' Yh~~iskuntatieteellinen ympänstotutkirnus on kehittynyt Suomessa hitaasti ja se saattaa oli~ tärkein syy siihen, että ympänstöpolitiikka ei juurikaan va~ta ~allintoon ja yhteiskuntapoluttiseen päätöksentekoon päättelee Ilmo Massa. voimme oppia ympanstoh1stonasta. . Onko syy yhteiskuntatieteilijöissä. Toisaalta sarjoista tuoreimmat, Saimaan Simo ja Valkoinen tomu, ovat vuodelta 1987, joten kehitystä ulkoasussa on tapahtunut. Kuva, Jossa saimaannorpat poseeraavat luontokuvaaja Taskiselle on sy!Ilpaattisimpia näkemistä~ m sarJakuvaruuduista. ystävineen suomalaisessa sekametsässä. Vaikka käsiteltävät asiat ovat vakavia, on niistä kertominen lankeamatta sormella osoitte~ luun, onnistunut Seppo Leinoselta yllättävän hyvin. Ympäristöuhkien haaste yhteiskunnalle, Gaudeamus 1991 392 s
R<'~I . Kirjan päätoimittaja on Friends of the Earth -ympäristönsuojelujärjestön johtaja Jonathon Porrit, kirjoittajina 18 johtavaa ympäristöntutkijaa sekä yli 100 julkisuuden henkilöä. Nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Osoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Postitoimipaikka _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Allekirjoitus _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Tammi maksaa ' postimaksun VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00180/ 105 00003 HELSINKI Kustannusosakeyhtiö TAMMI Markkinointi Eerikinkatu 28. ..\,:l -111: L-.\\ Al•"1,.t1-L" , ~, "'' S.A~_.(f0 . ,1...;()·\ . .\L : .._ .P-'.\_,,ftASl' .)(lflJl11f fL)t-:l L t-: MYER· J\JH "i 1r ... Meillä on enemmän kuin kylliksi tietoa ja taitoa maapallon pelastamiseksi. G ,~, 1\,n,' r,:';~~T' n L;, f'T'' p ,L >l~~L l'l'"tL l-,illl, •1l"' E Ei<l• L pl 1 ,~. . KIRJA KUTSUU TOIMINTAAN YHTEISEN MAAILMAMME PUOLESTA Pelastakaa maapallo on tavattoman kaunis, lukemaan ja katsomaan houkutteleva ympäristöV) kirja, joka ilmestyy saman1 aikaisesti ympäri maailman. l'. iED TL .\RJ;.l°'ll ..;t tl )(1 TE ,,,, . '; P.A _;1.f\l l .\ \IL'f\ "~~ 1 ~1l'~n M~ 1;:-:~1~l~,o~~~ ~j..\Rli,.\r.;;,itRl:11 !~i_;,1n F.' (1 . Pelastakaa maapallo on moniääninen hätähuuto ympäristömme puolesta. po~r · 13r;LL~_ti.i,: ~'A~ ptR L,,,_uR a,n,111 1 Teos on voimakas vetoomus kaikille kansoille miten Suomi ja Sinä vastaatte maapallon avoimeen kutsuun. Kustantaja maksaa postija lähetyskulut. r--. \ TILAUSKORTTI Vastaan maapallon kutsuun ja tilaan postiennakolla teoksen PELASTAKAA MAAPALLO _ _ kpl Ohjevähittäishinta 250,-. 1. pF,Ar,.:t_R CF.l,;-.~_ pltl'pPI ,HRLl"-il a: '.\ i-r' 011tll ( . "...: . '1::;(l'.'. Hankkimalla tämän ainutlaatuisen teoksen suo). C) jelet samalla ympäristöäm, C) me, sillä kirjan tekijänpalkkiot käytetään kansainväliseen suojelutyöhön. _ ,,,;E Ii p.,1 lfl tH~ ·' '· , li1:1. ). 11.sRR -L<" ,L<'l t,ER'I L1 . j('II'' . UR"-'\' .nr1:R\.1: . .i..''~ ~. l. Yli 250 värikuvaa, 208 sivua, sidottu, ovh 250,Varat käytetään kiireellisimpiin suojelutoimiin erityisesti Itä-Euroopassa ja kolmannessa maailmassa Ota kutsu vastaan. .\ \X/AtTE •R 'EI{. r--. R TL T ,.p,,1E: ... LUE SUURTA LUONNONKIRJAA TAMMI , ·, Pelastaka l ,1tL \'11' ·L<1 '· 11" . Vielä vaaditaan voimakasta tahtoa. ~1L'-'' fORLl · •oRMA sRLL)i • .,,.1 R EP, ,. L-' )t' : ; . r1'"-'' _ .\l;~F-'\"· l ~.\L°i-' : "' P"\·,r.,.
Kyllä. Onpa tukkeja nähty perhoskeräilijöiden syöteilläkin. Poikaset (nymfit) kuoriutuvat keväällä, mutta niiltä menee koko kesä kasvamiseen. Lukit mielivät syödä muita eläimiä, kuten etanoita ja kotiloita, hämähäkkejä ja hyönteisiä. Tänä kesänä säät ovat suosineet toisia pesyeitä ja myöhään pesintänsä aloittaneita lintupareja. Kyllä lynnykset ovat, ainakin enimmäkseen, lumen painamia. Lukkien ilmaantuminen loppukesällä ja syksyllä johtuu niiden talvehtimisjärjestyksestä. Viileä alkukesä on kuitenkin kokonaisuudessaan pikk:ulintu jarnme ajatellen johtanut siihen, että vuoden pesimätulos on jäänyt keskimääräistä pienemmäksi. Lumet eivät voi olla syynä, koska ne ovat painuneet vasta nyt kesällä. Usein runko on sen verran vioittunut, että tuuhean lehvästön saatuaan ne rankkasateella ja tuulella taipuvat taas lynkään ja nyt lehtevän latvuksen oma paino estää nousemisen. Lämpimällä ilmalla hyönteiset liikkuvat paljon ja lisääntyvät nopeasti. Kun ne viimeistään keväällä vapautuvat lumitaakastaan, ne saattavat nousta pystyyn. Miten ne talvehtivat. Siksi Syksyllä lukeista tulee täysikasvuisia. Lukit eivät kudo verkkoja, vaan saalistavat pelkästään juoksemalla. Useimmat !ukit näet kuolevat ennen talvea, ja vain munat jäävät talvehtimaan. Eräät lajit, esimerkiksi kirjosieppo, eivät yritä enää pesiä uudelleen, mikäli poikaset kuolevat, mutta monet muut lajit pesivät myöhemmin kesällä uudestaan. Kauri Mikkola Viileä alkukesä turmioksi poikasille Tänä vuonna on pönttöihin kuollut poikkeuksellisen paljon linnun poikasia. täysikasvuisia lukkeja on vain loppukaudesta. Sekä tiaisilla että kirjosiepolla on ollut vaikeuksia löytää ravintoa kasvavalle poikueelle. Kauri Mikkola SUOMEN LUONTO 8/91 50. Joinakin syksyinä niitä tunkee suurin joukoin vajoihin, saunoihin ja talvikylmiin mökkeihin, missä ne kerääntyvät ikkunoille. vsk.. Mikä painaa koivut luokille. Mitä ne saalistavat. Lynnyksiä on todella erityisen paljon tienvarsilla, peltojen reunoissa ja hakkuuaukkojen laidoissa, missä tuulenpuuskat voivat tavoittaa toisten puiden varjossa pitkiksi ja hoikiksi venyneitä puita. Ne myrkytettiin ja niitä oli ikkunan alla parinkymmenen sentin levyinen vyö. Sienisääsket ovat juuri niitä, joiden mustapäiset toukat ovat joukoittain tuhoamassa monia herkullisia ruokasieniämme. Tietyn sienisääskisuvun, Exechia aikuiset talvehtivat 46 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Kun talvi nöyristää koivun toden teolla, kesänkään voimat eivät riitä nostamaan sitä pystyyn. Johtuuko se alkukesän viileistä säistä. Varsinkin tienvarrella niitä näkee. Viileä ja sateinen sää on etenkin kirjosiepolle paha ja poikaset kuolevat pönttöihin, elleivät säät parane muutamassa päivässä. ne ovat ja miksi ne tulevat sisälle. Ilmeisesti niiden hitauteen liittyy, että ne joutuvat tyytymään enemmän kuolleisiin eläimiin ja erilaiseen sekaravintoon kuin hämähäkit. Näistä sääskistä on ollut kysymys Pohjois-Karjalan tapauksessa. Sama koskee luonnollisesti lähes kaikkia lintuja, muitakin kuin pöntöissä pesiviä. Seuraavalla kerralla oli taas tullut melkein yhtä paljon. Mistä johtuu, että isotkin koivut painuvat luokille. Kutovatko ne verkkoja. Ne lentelevät hyttysiä nopeammin ja ne tuntee helposti käyttäytymisestään ikkunaruudulla: ne juosta vipeltävät hyvin vikkelästi edestakaisin. Syksy tuo lokit Syksyllä lukkeja ilmaantuu joukoittain sisätiloihin. Mitä . Raskas nuoskalumi taivuttaa etenkin tiheässä kasvaneita hoikk:arunkoisia koivuja ja leppiä luokille. Seppo Vuokko Mitä ötököitä tuli mökkiin. Seppo Vuo/anto. Vain muutamina harvoina syksyinä niitä on todella paljon, tällainen syksy oli 1988. Myrkytys on ollut aivan turha, sillä sääsket eivät aiheuta haittaa, onpa vain tullut liatuksi omia nurkkia. Edesmennyt professori Risto Tuomikoski huomasi, että niitä löytää talvella karhunputken onteloista. Linnut ruokkivat poikasiaan hyönteisillä, joiden määrään säät vaikuttavat. Seinälukki on laji, jota esiintyy lähinnä ihmisen seuralaisena, joten esitetty havainto saa selityksensä. Ne parittelevat ja kuolevat jättäen munat jälkeensä. aikuisina ja pyrkivät erikoisiin paikkoihin suojaan. Syksyllä mökkiin PohjoisKarjalassa tunkeutui suunnattomasti pieniä ötököitä, jotka eivät olleet oikein hyttysiä eivätkä kärpäsiä. Nämä ovat epäilemättä olleet sienisääskiä, hyttysiä vähän pienempiä sääskiä, joilla on kumarainen ryhti ja hyvin vantterat reidet
Mahdollisesti ItäUudellamaallakin on kysymys tästä. Seppo Vuo/anto 47. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Kantojen pieneneminen johtuu ravintotilanteen vaikeutumisesta. Alkuvuosina peltopyitä näki tuon tuostakin, mutta sitten ne katosivat. Tänä vuonna ensi kerran vuosikymmeniin niitä näkyi taas. Kuvun täytteeksi löytyy siemeniä, ja kanahaukka voi lähestyä vain yhdeltä suunnalta: se ei pääse yllättämään. Etenkin Uudellamaalla taantuminen on ollut mainittavaa. Viljelyn tehostaminen on johtanut joutomaiden vähenemiseen, rikkaruohojen torjuntaan sekä heinänviljelyn vähenemiseen EteläSuomessa. Onko peltopyykanta yleisimminkin romahtanut vai onko tämä paikallista vaihtelua. Kuvan otti Pekka Selin 29. Kun ne ovat jääneet pois käytöstä, ei ladon alle karisseita siemeniä enää löydy ja linnut joutuvat ravintoa etsiessään helpommin alttiiksi kanahaukan saalistukselle. Selin kertoo kulkueen jakaantuneen sujuvasti kahtia esimerkiksi ratamonvarren kohdalla esteen toisella puolella tie taas yhtyi. Peltopyykannat ovat monin paikoin Suomessa pienentyneet viime vuosikymmenien aikana. Peltopyykantoja on pyritty palauttamaan uusilla istutuksilla. Ovatko pyyt pivossa. Tihein kanta tällä hetkellä on Etelä-Pohjanmaalla. vsk. Kansa on antanut ilmiölle mm. Istutus ei kuitenkaan onnistu, ellei samanaikaiseti huolehdita riittävästä ravinnosta ja suojasta etenkin talvisin. Luonnossa voi joskus yhyttää tällaisen kummallisen kulkueen. Etenkin pillikkeiden siemenet ovat tärkeitä. Myös kesäravintona tärkeät hyönteiset vähenevät pientareiden pienentyessä ja torjunta-aineiden käytön yleistyessä. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKl. Ladonseinusta kelpaa peltopyille. Talvella ladot ovat olleet tärkeitä suojaja ravintopaikkoja. Kyse on sentin mittaisten harsosääsken toukkien yhteismarssista. Toukkien oudon käyttäytymisen merkitystä ei tunneta; kenties ne teeskentelevät käärmettä petoja vältelläkseen. nimet litamato ja aarremato jälkimmäinen nimi viittaa kulkutien päässä odottavaan aarteeseen. Tämä taas johtuu viljelytapojen muutoksista. heinäkuuta aamuseitsemältä varpaisjärveläisellä kylätiellä. Kanahaukka ei kuitenkaan ole pääsyy peltopyykantojen vähenemiseen, vaikka metsästäjät usein pyrkivät näin väittämäänkin. Olen seurannut lintuja täällä itäisellä Uudellamaalla jo yli 30 vuotta. Peltopyyt käyttävät talviravintonaan rikkaruohojen siemeniä. SUOMEN LUONTO 8/91 50
D Ottakaa minuun yhteys puhelimitse .. numeroon _________ (virka-aikana). saat sen ryhmävakuutuksena erikoishintaan Pohjolasta. Kunnon vakuutus kuuluu ilman muuta matkustavan perheen lähtövarustukseen. Ryhmäsi jäsenenä olet erikoisasemassa, sillä jatkuva Euro-matkavakuutus on juuri sinulle ja perheellesi neuvoteltu jäsenetu. Vakuutuksen saat nyt helposti voimaan. Sillä varmistat, ettei ansaittu ja odotettu loma mene pilalle jonkin epämiellyttävän yllätyksen tähden. Turvasta ja korvauksista silti tinkimättä. Eikä hintakaan päätä huimaa: jatkuva Euro-matkavakuutus maksaa itsensä takaisin nopeasti kertaluonteisina otettuihin matkavakuutuksiin verrattuna. 1 I Ryhmäni/järjestöni nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1 Nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1 I Lähiosoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1 Postinumero _ _ _ _ _ _ -toimipaikka _ _ _ _ _ _ 1 1 POHJOIA-YHTiär l 1 1 Palauta korttisi jo tänään! Postimaksu on jo maksettu puolestasi! Eurooppalainen maksaa postimaksun POHJOIA-YHTiär Suoramarkkinointiosasto / Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300 /5 00003 HELSINKI. LEIKKAA IRTI JA POSTITA. Jatkuva Euro-matkavakuutus on voimassa siihen asti kunnes irtisanot sen näin sinun ei tarvitse muistella matkavakuutuksia joka kerta matkalle lähtiessäsi. ,---------------------------: Palvelukortti 1 1 1 1 1 D Tilaan sitoumuksetta ryhmäni edullisen, jatkuvan Euro-matkavakuutuksen lii ttymisma teriaalin. 'Joko pian mennään?'' Kun koko perhe lähtee matkoille, tarvitaan passien ja matkalippujen lisäksi paljon malttia ja harkintaa. Kun palautat oheisen kupongin, lähetämme vakuutuksen tekoon tarvittavat tiedot ja lomakkeet postitse
Kun kukka ensi kerran aukeaa, on varsi vain viiden -kymmenen sentin mittainen. Kangasvuokon koillisimmat esiintymät ovat Kesälahdella, pohjoisimmat Joutsassa ja Joroisilla, läntisimmät Nurmijärvellä ja Rengossa; ydinalueena ovat ensimmäisen ja toisen Salpausselän harjanteet ja niihin liittyvät harjut. Kun kangasvuokkokasvusSUOMEN LUONTO 8/91 50. Lajin menestystä uhkaavan poiminnan vuoksi ensin 1926 kiellettiin sen kauppa, ja 1952 rauhoitettiin kasvi kokonaan. Laajimmat ja taajimmat kasvustot syntyivät aikanaan kuloalueille, joilla tuhka ravinteillaankin avitti taimia vauhtiin. vsk. Kangasvuokko on päivän ja auringon kukka: kukka avautuu vain aurinkoisella säällä ja silloinkin vasta myöhään aamupäivällä, kun kevätaurinko on jo ehtinyt hälventää aamun viileyden. tossa näkee kukkavarsien tynkiä, ei niitä aina tarvitse panna ihmisen kataluuden tiliin: jänis ja hirvi herkuttelevat mielellään kangasvuokon nupuilla ja kukilla tuohon aikaan ei kangasmetsissä vielä ole muuta kevätvihantaa! Vaikka kangasvuokkokin on selvästi taantunut, se ei ole vielä uhanalainen; sen alue on laajempi ja kasvupaikkoja on monin verroin enemmän kuin hämeenkylmänkukalla. Sen lehdet talvehtivat vihreinä, mutta silti lumisuoja ei ole välttämätön. Nykyaikaisen metsätalouden lopullisista vaikutuksista kangasvuokon kantaan emme vielä tiedä; parantuneet itämismahdollisuudet saattavat huveta liian varjoisiin taimistoihin. Rauhoituksen ja suojelulle myönteisiksi muuttuneiden asenteiden vuoksi kangasvuokkoa poimitaan nykyään varsin vähän. Vuorokauden yöpuolen kangasvuokko viettää kietoutuneena tuuheaan pronssinkarvaiseen turkkiinsa. Nykyisin siemen löytää elinrnahdollisuutensa yhä useammin metsätraktorin urasta tai äestyksen jättämästä murrokosta. suuria määriä äitienpäiväkukaksi ja kuljetettu lähikaupunkeihin, jopa Helsinkiinkin asti myytäväksi. Seppo Vuokko 49. ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAKUKKA Päiväri nteen karvajal ka Kangasvuokko kuuluu kylmänkukan sukuun, ja sen ekologia ja historia ovat paljolti samanlaisia kuin sarjassa jo aiemmin esitellyn hämeenkylmänkukan: arokasvi, joka kahdeksan-yhdeksän tuhannen vuoden takaisen kulta-aikansa päättyessä joutui pakenemaan metsän varjoa harjuille. Nuputkin kehittyvät jo syyskesällä, mutta pimeys ja säiden viileys estävät syyskukinnan tehokkaammin kuin muutoin kasvurytmiltään samanlaisella sinivuokolla. Kangas vuokon siemenet vaativat itääkseen paljastunutta maata ja lämpimän paikan. Siitä se kukinnan edetessä päivä päivältä pitenee, ja kun lenninhaivenelliset siementupsut kesäkuun lopulla kypsyvät, on varrella mittaa jo reilu vaaksa. Arokasvina kangasvuokko on sopeutunut pikemminkin kuivien ja kosteiden kausien kuin kesän ja lumisen talven vuorotteluun. Kangasvuokkoa on varhemmin poimittu
Irma Nurmi, tallentaja Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. 11 A, 00150 Helsinki pub. Johanna Kotimäki, toimistosiht. vsk.. SUOMEN LUONTO 8/91 50. The impression of Central Europe is enhanced by the climate, with its mild winters: the ground is snow covered för a rather short period and the sea normally does not freeze over. Finland's hunting laws not commensurate with 'civilised nation' concept by Veli-Risto Cajander Suomen Luonto 50(8): 10-12 Hunters in Finland are in a stronger position than many other Europeans, since the country's hunting laws pennit the shooting of a large number of bird and mamma! species which are dubbed pests. Aland is populated by only 24,000 people; the law prevents anyone not actually living.there from owning åland. Aland ownership rights have to be eamed by spending at !east five consecutive years on the islands; an adequate grasp of Swedish, åland's only official language, is another requirement för would-be landowners. Marjukka Kulmanen, vs. Aland also boasts Finland' s largest sea eagle population of around 40 pairs. For sustainability, only 3-5 % of the brown bear population should be hunted a year, whereas 10-20 % is culled annually. Tallbergink. (981) 15 828 Merja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja V aasa n lääni Laukontori 4, 33200 Tampere pub. Around a tenth (500 individuals) of the Bajtic's grey seals live there. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Pääsyvaatimuksena on soveltuva korkeakoulutai opistotasoinen tutkinto. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta pub. in the middle of the Baltic, Aland is composed of thousands of islands. Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, vs. kans. järj. Ålanders are not worried by the changes that may come about should Finland join the ETA and EC. Many sea birds nest on the islands, including tens of thousands of eiders, and thousands of razorbills and black guillemots. The strong position of the hunters is reflected in the fact that hunting is generally perrnitted in the country's northem and eastem national parks and protected peatlands. krs., 00151 Helsinki pub. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Huttunen (pj.), (981) 353 216, Matti Haavisto, Timo Hokkanen, Timo Lehtonen, Marjaana Närhi, Esteri Ohenoja, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Taisto Rantala, Hannu Rautanen, Petri Seppälä, Taija Sippel, Antti Ylitalo ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku pub. 1 D 5. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. A separate clause will be drawn up in conjunction with Finland's ETA agreement KURSSI YMPÄRISTÖTEKNIIKASTA Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää 1.12.1991 31.5.1992 ympäristötekniikan kurssin, joka jakautuu teoriaja työharjoittelujaksoon. There are more than 6000 of them larger than one third of a hectare, while if the smallest islets and skerries are included, the number exceeds 20,000. Lying. Examples are the magpie, blackbird and jay.Endangered species which may be shot include the stock dove, the inland population of the velvet scoter, the shoveller, and the common scoter. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland to safeguard the islands' wildlife and habitats local landownership laws will remain unchanged. (953) 17 358 Kaarina Tiainen Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. In addition, a lot of threatened species are shot by mistake by duck shooters unable to clearly distinguish the various species. Translated by Leigh Plester RLKCO Tätä luonto ei sulata. There are fewer than a thousand brown bears and less than a hundred wolves. The Ministry of Agriculture and Forestry is extremely free with handing out perrnits to kill lynx since the species preys on white-tailed deer and mountain hares, both regarded as "belonging to hunters". Auli Kilpeläinen, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapul. (90) 876 9100 Postirnyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki pub. Hakuaika päättyy 1.11.1991. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30---16.15, kesällä klo 8.30---15.30 Eslw Joutsamo, pääsihteeri Irma Markström, toimistopäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. väl.siht. (90) 642 88 !/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 V antaa pub. In fact, it does not regard itself as typically Finnish, being autonomous and having its own govemment bureaux, postage stamps and flag. Due to its calcium-rich rocks Åland is more lush than most of Finland. kurssisiht. siht. (921) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu pub. Lisätietoja ja esitetilaukset Antti Karlin, puh 921-501 459. SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Runebergink. The brown bear and wolf enjoy little protection from hunters; they can be shot by Finns or föreigners, whether or not they have a license. (90) 694 7899 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Åland a 20,000-island paradise in the Baltic by Anne Brax, Antti Halkka and Seppo Vuokko Suomen Luonto 50 (8): 18-21 Åland is Finland's most maritime province. (90) 642 881 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ pub. Pirkko Elomaa-Vahteristo, vs. These special considerations have been unofficially agreed on with the Finnish govemment
KYL.L.A .. , JA ETTÄ rlOU5UT JAL0155A5, .. E-L-1 KAATAA POIS JA UUDISTAA/ 15 E..TTÅ UTOU5' UIN E:-1. Ml5SA TE-IDAN OMATUNTO Ot-J KUN 15K~1TE RAUHOIT~TUN HITS.AN KIMPPUUN/.' USMETSÅN AVOHAKKUU JUU .• ,HU0t-1t5AAl-1U5Th PITÄ15' RUVETA PAN~E:N AHVENISE:N RA~ SI l-E-E.K5 .~' AI JUL¼ ... ,, , SE ON K.Ai50~ LAKI NIIN, ETTA HAK~~! ;{~t1NSÅ V~)AATU01l0t~EK',I, S~ VOI DMN R,M,\ HOITTAA ... RAUHOI .,,VAI HE.Nl NE KORPl5-JU5SIN METTA1 RA.UHOT1..,U< .. H.AHA, .. l-1HJl.~.El SICTl., ,HULLE SE "Tl~~I VAIHTELUA KOR"TISTOHOHHIIN/ .• ALA PERHAt-JA.' -~----1/ ! ~ PIDÄ SITTEN HUOLI RIKO LAKIA .. J INNE.TULE:.E:: N 1 ' Ml~S HOI,.:'.' , .. • HAHA ... VKSl'IVISME1'SÅLAIN NOJALLA RAUHOIT~TL-IN HET!,ÄN KIHPPvH,1N.' ... 5E:EN~
Tuemme luonnons Abloy Oy Helsingin tehdas Ahlström Kauttua AP-Yhtiöt/Äänekosken Asentajat Ky Arkkitehtija insinööritoimisto Polyplan Oy Ab Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry BASF Oy Bioteekki Oy Contant-ryhmä Creator Oy Oy Databolin Ab ECC-lnternational Oy Eka-Kenkä Ky EKE-Yhtiöt Ekokem Oy Ab Endress+Hauser Oy Enon kunta Ensto Yhtiöt Espoon Sähkö Oy Etelä-Pohjanmaan Kopiokeskus Ky Finnair Oy Geologian Tutkimuskeskus Oy Glamox Elektro Gram Finland Oy Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Hotellija Ravintolaneuvosto ry Huolto-Taskinen Oy llmelä Oy Jaakko Pöyry Yhtiöt Juhlavehnänen Kalaja Vesitutkimus Oy Kangasniemen kunta/ympäristönsuojelulautakunta Kansallinen Kokoomus rp Keskusmetsälautakunta Tapio Korpivaara Oy Kustannus-Osakeyhtiö-Kotimaa Kuusakoski Oy Kymen Sanomat Lastentarhanopettaja! i itto Barnträdgårdslärarförbundet ry Lemmikkieläinliike Kuukala Oy Leppälät Oy Kaivu ja Louhinta Liikealan ammattiliitto ry Liikennetekniikka Oy Maa ja Vesi Oy Marabou Matkailun edistämiskeskus/MEK Oy Mega-Sora Ab Meri-Teijo Oy Mestarikustannus Oy/Kiehtova Maailmamme Metsähallitus Metsäliitto Miele Oy Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mobil Oil Oy Ab Mäntsälän maatalousja puutarhaoppi laitos Nova Optikko Hiisijärvi Ky Oulun Vuokra-asuntoväl itys Outokumpu EcoEnergy Oy Outokumpu Metals & Resources Oy Paperinkeräys Oy Peli-Suomi Oy Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Polarwing Prisma Products Ky Ravintola Eliel Salon Auto ja Moottori Oy Salon Louhinta Oy Savon Sanomat Oy Savon I aimen SOK ja S-Osuuskaupat Studio Nurmesniemi Ky Studio Sette Oy Suomen 3M Oy Suomen Aspens Ab Suomen Haponkestävät SH-Trade Oy Suomen Kemistiliitto ry Suomen Metsästäjäliitto Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto Suomen Palloliitto ry Suomen Sokeri Oy Suomen Trikoo Oy Ab Suomen Unilever Oy Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto Tammiholma Oy Tapio Nikander Oy Tapiola-yhtiöt Oy Teboil Ab Oy Telefakta Ab Tetra Pak Oy Tukkumanni Oy Tukogardenia Oy Turun Pursiseura ry TYHL-Kahvi la-Ravintola Sirpa Lahdenne Vaasan laivat Vantaan Sähkölaitos Oy Veikko Laine Oy Venealan Keskusliitto Finnboat ry Vihdin Liikenne Oy Virolahden kunta Woodtek Oy/PSL Pohjalainen Oy Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Yhtyneet Paperitehtaat Oy