z L.L.J 6 :=J Cf) mainioita marJOJa lrtonumero 33 mk houkuttelevat aarn iosaarek et Luonnonlohen loppu lähellä
.. .. l/moi111s1111·rnti llmoitusniyynti Litja Ky Kenttätie 2. . .. . Mullan myllääjä .......................................................... 45 Kysy luonnosta ......................................................... .. Kotilnaasta ........................................................................ .. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. . ... . . Samettiturkkinen maamyyrä on mestarillinen kaivaja. .. (90) 228 081 telefax : (90) 446 9 14 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimirussihteerit Alice Karlsson. .. .. . 48 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . . .. Kesän kuuma kissakeskustelu jatkuu sivuilla 4 144. 38 Entä jos jäisimme ulkopuolelle ........................... 14 Simojoki tyhjenee lohenpoikasista. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 45. . 51. . . . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästötilaus 235 mk. 24 Suomenlahden rannalle ajautunut rakkolevävalli kukkii. 03250 Ojakkala puh. . .. 1 8 Soiden metsäsaarekkeet ovat hämäräperäisiä paikkoja. . 30 Me myyrät me mullassa mylläämme vaan. 22 Meren komposti ja kukka penkki ........................ .. . 34 Montereyn lahdella ei voi välttyä näkemästä merileijonia, merisaukkoja, peli kaanejaja hylkeitä. .. 33 Ikkuna Tyyneenmereen ......................................... . . Ti/a11shi111wr Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. .. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäri stömerkki . 11 Saaristoluonnon kohtalon hetket . . 228 0821 6 Juha Valste. . . .. . . .. .. Hakkuun jälkeen .................................................... (90) 228 08209. .. Sivuilla 3031 tutustumme possunokan pimeään elämään. Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan vaihtoehdon. .. . 228 08210 ja 228 08224. .. .. .. 50 Turvapaikka Korkeasaaressa: Mustarotta .............................................................. 228 08203 Iiris Lappalainen. . Jatkuva säästötilaus 265 mk. .. . . . Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy: n ja Akateemisen kirjakaupan myymtilöissä. . . Luonnonlohen on saatava hengähdysaikaa ........ 12 Puheenvuoro maailman hienoimman saariston puolesta. 29 Malluaiset ovat aikamoisia sievisiä. . Selkä uimareita ......................................................... ... . Nautintoja ,naailmalta: Teetä trooppisilta rinteiltä ..................................... 10 Sadun maisemissa .. . .. Aarniosaarten lumoa . . z LU 6 ::> {J) SUOMEN LUONTO Toimillls Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Jatkuva sälistötilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Kansikuva: Markku Tanon hehkuvat puolukat houkuttelevat 111c11ja111aille. .. .. .. . 228 08228 Markku Tanttu (11/koarn) Viiriero11e/111 Offset-Kopio Oy Pai11opaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 S110111e11 L1101110 i/mest,·r k1111ka11sittai11, paitsi kesähei11ciiw11ssa kaksois1111111ero11a. (90) 227 1 967 telef'ax: (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa. . .. Lisää metsämcujoista sivuilla 89. . . ..40 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... . . . 228 08203 Antti Halkka. 41 Kirjoja ...................................................................... 32 Jukka Salo haluaisi, että hyvästä ympäristöstä kilpai ltaisiin. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 001 5 1 Helsinki puh. .. Pentti Linkola nosti kissan pöydälle. 4 Kuluttajan valinnat .......................................................... Markkinavoimat ympäristöongelmien kimppuun ................................................................ Ulkoniailta ................................................................ .. .. . 8 Kysy ekoneuvoa .............................................................. . 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimittajat Anne Brax. .. . . . .. Summaries of the Main Articles .............................. .
Nyt ylikalastus ja Itämeren myrkyt ovat tappamassa viimeisetkin villit kannat sukupuuttoon. Suomalaiset poliitikot puhuvat kansainväli sillä areenoilla kernaasti kestävän kehity ksen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämi sen puolesta. Silakka taitaa ainakin lähivuosina sittenkin olla parempi joulukala kuin Itämeren lohi . Ihminen tekee kalliilla sen, minkä luonto hoitaisi ilmaiseksi ja monin verroin paremmin. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto on esittänyt, että lohestus kiellettäisiin ensi vuoden alusta Itämeren avomeri alueilla ja rannikolla. Suomi ei ole enää pariin vuoteen välittänyt Itämeren .maiden kalastuskomission asettamista lohikiintiöistä vaan on itsekkäästi rohmunnut lohta yli kannan kestävyyden. Kemijoki oli aikoinaan maamme ehdottomasti paras lohijoki. Pesälän tiedot lohiasioista ovat järkyttävän kehnot. Kotimaassa toimi taan kuin ei moisista käsitteistä olisi kuul tukaan. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa kansainvälisen biodi versiteetti sopimuksen, jonka alleki1joittajat sitoutuvat suojelemaan maidensa luonnon monimuotoisuutta. Jorma Laurila ISOHAARAN KALATIE FI Olette saapuneet Keminmaan kllle v 1993 rakennullamaNe Isohaaran lalatide lillllt Kalalien pituus Ol1 230 m ja nousul11leas 12 m , 2 Kalatie on yksityisalueella /d' 1 ra1 on rajoitettu kartassa leltaisella merlJtyfe rul alueelle Liikkuminen tapaf11UU omala vastuulla TERV[Tl.11.0A K[MIIIMAAN KUNTA Isohaaran voimala Kemijoessa muistuttaa surullisesti suomalaisten har101ttamasta lohipoliti i kasta. Ruotsi on hoitanut asiansa paljon paremmin ja on arvostellut aiheellisesti myös Suo·men ryöstöpyy ntiä. vsk. Enää kahdessa vapaassa Suomen joessa, Simoja Tornionjoessa, on oma, perinnölli sesti omaleimainen lohikanta, ja nekin haukkovat henkitoreissaan. Pidättäytymällä joksikin aikaa lohen syönnistä voisimme varmistaa, että herkku säilyy myös tulevaisuuden pöydissä. Hän ei myöskään aio alleki1joittaa lohenpyyntiä rajoittavaa asetusta. Vaikka meri kuhisee kalojen kuninkaita, lohi ei ole turvassa. Suomen lohipolitiikka on ryöstöä, joka on lyhytnäköisyydessään ja härskiydessään täysin rinnastettavissa No1jan kansainvälisiä sopimuksia ri kkovaan valaanpyyntii n. vuosikerta 8 1994 Lohi boikottiin. Pääministeri Esko Aho tokaisi pohjoismaisessa päämini sterikokouksessa vähättelevästi Helsingin Sanomille, että "pääministeri tasolla keskitytään lähinnä lohen syömiseen, ei siitä riitelyyn". Lisäksi vähäisistäkin syntyvistä luonnonpoikasista enimmät tappaa M74-vitsaus, joka ilmeisesti johtuu Itämeren myrkyistä. Tutkijoiden mukaan Simojokeen nousee enää parina kolmena vuonna lohia, jos mitään ei tehdä. Kalanviljelylaitoksista ei tietenkään voidaan kokonaan luopua, mutta kaikki patoamattomat luonnonjoet on välttämättä saatava tuottamaan mahdollisimman paljon luonnonpoikasia. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Yli 50 vuotta voimalan rakentamisen jälkeen valmistuneet kalaportaat eivät enää pysty tuomaan lohta takaisin. onni stu pääsemään kotijokeensa, koska kalastus on niin tehokasta. Suomella ja Ruotsilla on Itämeren lohen suojelussa suuri vastuu . Kalastajat voidaan tarvittaessa ostaa pois mereltä, mutta suku puuttoon kuolleita lohikantoja ei saada takaisin mill ään summilla. Itämeren lohi on jo lähes kokonaan istutusten varassa. Ellei viljelykantoja säännölli sesti täydennetä luonnosta pyydetyillä emoilla, niiden perinnöllinen aines köyhtyy ja ne voivat muun muassa altistua sairauksi lle. Siihen se jääkin. Maaja metsätalousminjsteri Mi kko Pesälä puolestaan yllyttää kalastajia kalastamaan eikä näe lohenpyynnissä mitään ongelmia. Kalojen laitoshoito on myös kall ista: yhden jalosukuisen istu kkaan kasvattaminen maksaa pari kymmentä markkaa. Riittävästi emokaloja ei SUOM EN LUONTO 8/94 53. 53. Lohenpyyntiin on saatava sellaiset rajoitukset, että luonnonvaraiset lohjkannat pystyvät toipumaan. Poikastuotanto nielee vuosittain useita kymmeniä miljooni a markkoja. Suomi vaarantaa menettelyll ään sekä lohen että maineensa. Jos päättäj ätasolta ei löydy riittävästi viisautta, on viritettävä voimakas kuluttajaboikotti tyyliin: fi ksu ei syö suomalaista lohta. Suu rin osa enti sistä lohijoistamme on rakennettu vesivoimantuotantoon muutaman viime vuosikymmenen aikana. 3. Vain jokisuupyynti sallittaisiin. Sillä aiheutettiin korvaamatonta vahinkoa lohen perinnölliselle ri kkaudelle. Sen jälkeen on enää laitoksessa eläviä simolaisia. Samaan aikaan kotimaisessa lohikeskustelussa ministeri t päästelevät suustaan lausahduksia, jotka osoittavat, etteivät he lainkaan ymmärrä tai välitä mistä on kysy mys
Augustson to ivottaa kaikki kiinnostuneet yrittäjät mukaan taloa kehittämään. Lomakkeeseen voi merkitä esimerkiksi: "Midija ", "Apua Bos11iaa11 ", "Pärnu " tai "Tallinnan pakolaiset" valtion omiin välttämättömiin tarpeisiirr, kartoitetaan elokuun aikana. Isoviidan käsityksen mukaan vaihtomaiksi kelpaavia alueita saattaa löytyä jopa satoja tuhansia hehtaareja. Talo voisi myös tarjota työpaikkoja pako laisille. " Viime isiin sataan ki1jeeseen sain vain kaksi vastausta." Augustsonien kaunis kotitila T ammisaaren Tenho lassa on kuin omistajiensa energ iaajatte lun mainos. Pihassa on tuulimylly ja kaksi aurinkopaneelia, jo illa lämmitetään käyttövesi. Matkan ei ollut tarkoitus venyä viikkojen mittaiseksi, mutta Unkarissa A ugustsonin autosta särkyi vaihdelaatikko. Taustalla yksi Augustsonin omista vastauksista energiantarpeeseen: tuulivoimala. Augustsonin Kaislanto1junta Oy:lla on meneillään iso niittourakka. Viron Pärnussa Augustsoni n av ustuskohteena on järjestö, joka auttaa vanhu ksia ja sairaita. Tähän asti vaihtomaina on käytetty pelkästään metsähallituksen maita, jotka sijaitsevat vaihtami sen ovat milloin mistäkin byrokraattisesta syystä juuttuneet matkan varre lle. Avustukset entisen J ugoslavian sodan uhre ille, vainotuille kurde ille ja Viron vanhuksille tulevat Augustsonin mukaan pääasiassa tavallisilta, köyhiltä suomalaisilta. Tenholalainen yrittäjä Karl Augustson kertoo heinäkuussa ehtineensä nukkua vain kolmisen tuntia yössä. "Jotkut ah venanmaalaismummot ovat antaneet omia eläkerahokannalta hankalissa paikoissa. "Olen kuljetusalan työnantajien bo ikotissa, koska olen to isinajatte lija: puhun rautatiekuljetusten lisäämi sen puo lesta", hän virnistää. "Rekkakuljetuks istani on viime aikoina o llut 95 proMaan vaihdoilla vauhtia luonnonsuojeluun Valtion mai ta voi vastaisuudessa entistä helpommin käyttää vaihtomaina, kun luonnon4 KOTIMAASTA Ympäristön ja ihmisten suojelija "Öljyä ei varmasti luotu maapallolle sen takia, että me käyttäisimme sitä lämmitykseen ", Kalle Augustson tuumii. Li säksi virallinen av ustusto iminta on Augustsonin mielestä suhteettoman kallista. K-arl Augustson ei luota suuriin avustusjä1jestöihin. "Odotin melkein puolitoista kuu kautta Budapestissa, koska en suostunut maksamaan autoko1jaamolle lahjuksia. Putkisto on osa lämpöpumppujä1jeste lmää, joka tuottaa asuinrakennukseen peruslämmön. Lisäksi Augustsone illa on kattila, jossa he polttavat ylijäämäpuuta. Augustsonin o mistama kulttuuriekotalo odottaa kunnostusta. Työt oli vat päässeet kasautumaan, koska Augustson o li keväällä viikkoja Bosniassa. Maanvaihdoilla arvellaan voitavan toteuttaa jo olem_assaolevista suojeluohjelmista jopa kolmasosa. M id ija tarvitsisi kipeästi hoitoa Suomessa. Tämä merkitsee noin SUOMEN LUONTO 8/94 53. Hän vei sinne rekka-auto llaan lahjoituksina kerättyjä lääkkeitä ja vaatteita. Muutenkaan Augustsonin rekkafirmall a ei ole o llut kovin paljoa tavano maisia kuljetustöitä. senttia humanitaarista apua", Augustson kertoo. " Meillä on energ iasta jopa ylituotantoa", Augustson kehuu . M yös puhe lin soi tuon tuosta; ihmi set kyselevät neuvoja lämpöpumppujen, aurinkopaneele iden ja tuulivoimaloiden hankinnasta ja käytöstä. Häntä harmittaa nähdä, miten suo malaiset jättävät käyttämättä o mat energ ianlähteensä ja turvaavat sen sijaan esimerkiksi öljyyn. "Vaihtomaista on ollut pulaa varsinkin Etelä-Suomessa, koska metsähallinnon maat sijaitsevat etupäässä pohjoisessa", kertoo ylitarkastaja Pirkko Isoviita ympäristömini steriöstä. Autoko1jaamo lla pääteltiin, että olen joko idiootti tai sitten rikas", Augustson kertoo. Erityisesti A ugustsonin sydäntä lähellä o n M idija-niminen kurdityttö, jonka selkään ammuttu luoti on halvaannuttanut. Uusiutuvaan energiaan perustu via energiajä1jestelmiä myyvän yrityksen lisäksi Aug ustsonilla on vie lä kuljetusfirma. Anne Brax Karl Aug11stso11i11 avustustoimintaa voi tukea /ahjoittamalla rahaa Postipankin tilille 800027-12005080. vsk.. Sen pohjalla kiemurtelee 300 metri ä putkea. Myös ankkalampi tuottaa energiaa. Paitsi Bosniaan, Augustson on vie nyt av ustuslähetyksiä Irakiin kurdeille sekä Tallinnaan, jossa Irakista ja Turkista paenneet kurdit ovat kuukausikaupalla odotelleet kohtalonsa ratkeamista vanki lanomaisissa oloissa. Maan luovuttaja voi maa-alueen sijasta saada vastineeksi myös valtion omistaman kiinteistön, joka voi olla maatila tai jopa puolustusvoimien kasarmi. Tavoitteena on tehdä enti sestä sikalara kennuksesta aurinko lämmöllä to imi va ja kunnostaa se näyttelyja seminaaritilo iksi sekä kierrätyskeskukseksi. Tein virheen, kun kerroin minne olin matkalla ja mi ssä lastissa. Hänestä on usein näyttänyt siltä, että avustustarvikkeet suojelualueita perustetaan tai täydennetään . Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kaikki maa-alueet ja kiinteistöt, joita ei tarvita jaankin ." Suuret yritykset e ivät o le Augustsonin mukaan kiinnostune ita investoimaan ihmi shenkien pe lastamiseen. " Kurdistanissa en uskaltaisi edes kertoa, miten paljon energ iaa me illä tuhlataan." Tenholan yrittäjältä e ivät projektit lopu
Kun alus ohitti Suomenlinnan melu nousi moottoripyöräkilpailun pärinää vastaavalle tasolle, 92,3 desibeliin. Uhanalainen hienouurresulkukotilo voi odottaa parempia päiviä, jos Suomessa vastaisuudessa toimitaan sopimuksen hengen mukaisesti. Jos altaasta aiheutuvat ympäristöverot lasketaan 50 vuoden ajalle ja niille lasketaan neljän prosenti n korko, veron nykyarvo olisi 490 miljoonaa markkaa, Pohjonen laski. Vähenemisen vaikutukset eivät kuitenkaan näy kovin nopeasti vesien laadun parantumisena. Jotta typen huuhtoutumista vesistöihin voitaisiin välttää, lannoitemäärät olisi saatava vastaamaan kasvien todellisia tarpeita. Toimivista maatiloi sta on nyt noin kolmanneksella, eli 25 000:lla, ympäristönhoitosuunnitelmat. Virallisesti sopimus astuu Suomessa voimaan 90 vuorokautta YK:lle lähettämisen jälkeen, eli lokakuun lopulla. MyösViking Expressin kanssa kilpailevien muiden alusten meteli jäi pahimmillaankin kymmenen desibeliyksikköä alhaisemmiksi, eivätkä ne sanottavammin häirinneet enää Harmajan jälkeen. Mittasin 30. Samalta etäisyydeltä Suomenlinnan ohi lipunut Tallink Corbiere -lai van aiheuttama meluhuippu oli vain Vuotoksesta Viinaselle rahasampo. Eduskunta hyväksyi Rion monimuotoisuussopimuksen Suomi liittyi viimeinkin Rio de Janeiron biologista monimuotoisuutta koskevan sopimuksen lopulli sesti vahvistaneiden maiden joukkoon. Pohjosen mukaan Yuotoksen altaan kasvihuonekaasuista tulisi maksaa ympäristöveroja samalla tavoin kuin esimerkiksi kivihiilen poltosta. Expressin meteli on herättänyt mm. KOTIMAASTA Kaksi vuotta sitten Riossa solmitun sopimuksen ehti ennen Suomea ratifioida lähes 70 valtiota; muun muassa Mauritius, Seychellit, Marshallin saaret, St. Monimuotoisuudella tarkoitetaan niin erilaisia elinympäristöjä, eliölajeja kuin koko perintötekijöiden ki1joa. Anne Brax SUOMEN L UONTO 8/94 53. Pahimmillaan melu on kuin rallikisoissa. Kun alus liikennöi kolmasti päivässä, .voi laskea, että Helsi ngin saaristo joutuu sietämään sen melua yhteensä kolme tuntia. Typpilannoitus sen sijaan ei ole olennaisesti vähentynyt. Pietikäisen mukaan yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman toteuttaminen on ki ireel lisin kohde. Kansainvälisen Worldwatchinstituuti n asteikon mukaan Yuotoksen ympäristövero olisi lähes 23 miljoonaa markkaa vuodessa. Näkyessään ensimmäisen keITan taivaanrannassa klo 17.30 melutaso oli 64 dB ja Harmajan luona 70 dB. Pohjosen arviot perustuvat kanadalaisessa Ambio -lehdessä esitettyi hin laskelmiin, joiden mukaan yhdeltä tekoaltaan hehtaarilta pääsee kasvihuonekaasuja hiilidioksidiksi laskettuna noin 5 600 ki loa hehtaari lta. Anne Brax Melu-Express Palkkauskysymykset eivät ole Helsi ngin ja Tallinnan väliä liikennöivän Viking Expressin ai noa ongelma alus on myös Suomenlahden meluisin laiva. Rion sopimus on lakikielellä il maistuna ns. Sopimuksen mukaan biologinen monimuotoisuus on kunkin valtion omaisuutta ja esimerkiksi lääkekasvien geenivarojen hyväksikäytöstä täytyy maksaa si lle korvaus. Muun muassa Suomessa vireillä olevien metsälakien ja luonnonsuojelulain uudi stustyössä pitää ottaa sopimus huom ioon. 68 dB laivan ollessa lähimmi llään. Oikeat määrät voidaan saada selville viljavuustutkimuksen avulla. Ympäristöministeri palkittiin linjakkaan ja johdonmukaisen ympäristöpolitiikan ja partiolaiset nuorison luontokasvatuksen ja -harrastuksen edistämisestä. vsk. Ruotsinkielisen Natur och Miljön palkinto annettiin LänsiUudenmaan vesija ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Stig Lönnqvistille. Vuotoksen altaaseen jäävällä alueell a jäisi noin 300 000 kuutiota hukkapuuta ja 127 miljoonaa kuutiota turvetta, joista kuplisi ilmaan sekä metaania että hiilidioksidia. Myös sopimusta alusta asti vastustanut Yhdysvallat hyväksynee sen elokuun aikana. Jos suunnitellun Vuotoksen tekoaltaan kasvihuonekaasujen päästöistä maksettaisiin ympäristöveroja, altaan rakentamisen kustannukset nous1s1vat sadoi lla miljoonilla markoilla. heinäkuuta aluksen saapumisen ja lähdön Suomenlinnasta Roline RO1350 -desibelimittarilla tyynenä iltapäivänä. Tätä mieltä on professori Veli Pohjonen Joensuun yliopistosta. säilyttämisestä. Saapuvan aluksen meteli nousi yli kuudenkymmenen desibelin puoli tuntia ennen saapumista satamaan eli laivan ollessa vielä kaukana taivaanrannan takana. Lucia, Burkina Faso, Antigua ja Barbuda, Kiina, Kanada, kaikki muut pohjoismaat ja Euroopan unioni. 5. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen on tyytyväinen valtioneuvoston päätökseen. Suomella ei ollut kovaa kiirettä ratifioida Rion monimuotoisuussopimusta. Pietikäinen palkittiin Suomen luonnonsuojeluliitto jakoi perinteisen ympäristöpalkintonsa tänä vuonna ympäristöministeri Sirpa Pietikäiselle ja Suomen Partiolaisille. veneilijöiden huomion Porkkalan ja Porvoon välillä. Palkinnot jaettiin kesäkuussa maailman ympäristöpäivänä. Sopimus velvoittaa valtiot huolehtimaan luontonsa monimuotoisuuden . D 600 miljoonan markan säästöä. Maaseudun ympäristöohjelman tavoitteena on saada suunnitelma kaikille tiloille. Tulokset olivat vastaavia myös al uksen lähtiessä Tallinnaan. Eduskunta hyväksyi sopimuksen juhannuksen alla yksimielisesti. puitesopimus, joka vaikuttaa sekä lainsäädäntöön että hallintoon. Pekka Hänninen Fosf orilannoitus väheni, typen kylvö jatkuu Fosforilannoituksen maara hehtaaria kohden on vähentynyt yli kolmanneksella viimeisten kolmen vuoden aikana ja fosforin valuminen vesistöihin on saatu pysähtymään. Hän puhui Vuotos-soutu -tapahtumassa juhannuksena. Suomessa käytössä olevan hiilidioksidiveron mukaan vero olisi paljon pienempi, noin 3,6 miljoonaa markkaa vuodessa. D Lentävä viikinki syöksyy paukkeella horisontista
Onko mahdollista, että norppia on ollut jatkuvasti Kallavedellä, mutta ne ovat vain pysyneet piilossa. EkoTiimi sai Pi1jo Jumppasen ylittämään luontaisen laiskuutensa: hän punnitsi tuottamansa jätemäärän, mittasi kuluttamansa veden, selvitti käyttämänsä energiamäärän, laski polttoaineku lutuksensa ja selvitti ostostapansa. Suomen GAP on asettanut tavoitteekseen, että energiankäyttöä vähennetään kotitalouksissa ja liikenteessä vähintään 30 prosentilla ja kotitalouden moottoriajoneuvojen käyttöä supistetaan 40 prosentilla. vsk.. " Halli kanta on viime vuosina hitaasti kasvanut, mutta molempien hylkeiden kanta on yhä selvästi aallonpohjassa", sanoo Eero Helle. "Jos minun olisi yksinäni pitänyt tehdä nuo mittaukset, en olisi saanut niitä aikaiseksi", Pi1jo Jumppanen tunnustaa. Laskimme 29 syntynyttä poikasta e li kuuttia, mutta niistä on enää korkeintaan 20 elossa. Saimaannorpasta on historiallisena aikana tietoja vain Saimaalta, jonka vedenpinta peilailee kuutisen metri ä Kailavettä alempana. Norpan matka kanavien kautta kuopiolaisten iloksi tuntuu mahdottomalta. Onko siellä tosiaan norppia vai onko kyse uudesta Ruokolahden leijonasta, Maailman Luonnon Säätiön saimaanhyljetyöryhmän puheenjohtaja Heikki Hyvärinen Joensuun yliopistosta. ltämerennoprppa ( Phoca hispida botnica) on norpan vain Itämerellä elävä alalaji . EkoTiimin työskentelyyn kuuluu, että ensiksi otetaan selvää kuinka oma kotitalous toimii , sitten toimitaan uudella tavalla ja lopuksi tarkistetaan tulokset. Havainnossa puhutaan nähdyistä hylkeiden selistä, mikä mielestäni viittaa pikemminkin saukkoon tai majavaan kuin hylkeeseen. Tuula-Maria Ahonen Ekologisen Elämäntavan yhdistyksestä saa lisätietoja puhelimella (90) 505 4658 rai (90) 406 889. Poikasia kuo li pesään pienenä ja hukkui kalanpyydyksiin." Antti Halkka maan maakuntahallituksen halun tappaa harmaahylkeitä. Se saattaa häiritä hylkeitä", sanoo professori Eero Helle Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Viime vuosisadan vaihteessa norppia arvioidaan olleen yli 100 000 ja harmaahylkeitäkin lähes saman verran. Tiimit ovat myös Suomessa aloittamassa toimintaansa. EkoTiimissä ympäristökelpoiseksi "EkoTiimi on ystävien, tuttavien, naapureiden tai työkavereiden ryhmä, joka toisiaan tukien luovuuden ja ilon hengessä saattaa ryhmän jäsenten kodit ekotasapainoon", kertoo Pirjo Jumppanen, Suomen Ekologisen Elämäntavan yhdistyksen, GAP Finland ry:n, hallituksen jäsen. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 8/94 53. Hyljetutkijat tyrmäsivätkin kesällä yksimielisesti Ahvenantalvi oli norpille varsin hyvä, si llä lunta riitti pesäluolien tekoon. Koska vaurio on palautumaton, se häviää kannasta vasta sen uusiutuessa. Viime Itämerennorppia luultua vähemmän Itämerennorppia on meressä huomattavasti vähemmän kuin on luultu. Norpilla on rasitteenaan ympäristömyrkkyjen aiheuttama kohdunkuroumasairaus, jonka takia Helteen arvion mukaan nykyisin noin viidennes Perämeren norppanaaraista on lisääntymiskyvyttömiä. Suomenlahden norppakanta arvioidaan kuitenkin nyt todennäköisesti vain muutaman sadan korkeintaan tuhannen yksilön kokoiseksi. Hylkeistä on kalastukselle haittaa, mitä yritetään nyt korvata kalastuksen järjestelyillä ja ehkä rahakorvauksilla. Norppia on tosin alueell a varmaan o llut tuhansia vuosia sitten, kun Kallavesi o li osa silloista suu,järveä." Mitä saimaannorpille muuten kuuluu. Kuukausiraportit ja loppuraportti lähetetään Suomen GAP:i in, josta ne edelleen toimitetaan GAP lnternationalin toimistoon Brysseliin", Pirjo Jumppanen kertoo. Aika ihmeellistä o li si, jos norpat oli sivat selvinneet Heinäveden ohi Kerman ja Karvion kanavista saati nousseet Kallaveteen Varkauden j a Leppävirran kautta. " Kyllä havaintoon on suhtauduttava hyv in varovasti. "EkoTiimeillä on maailmanlaajuiset tavoitteet, ja sen lisäksi meillä on omat Suomen tavoitteemme." Globaalisia tavoitteita on esimerkiksi vähentää pakokaasupäästöt puoleen ja hiilidioksidipäästöt viidennekseen. Vielä muutama vuosi sitten meressä arvioitiin olevan jopa lO 000 norppaa. " Ei mielestäni missään tapauksessa o le. Se voisi puolestaan olla peräisin myrkyllisistä planktonlevistä tai taisteluaineiden upotuksista. Suomenlahden norppia kuoli lisäksi loppuvuodesta 1991 tuntemattomalla tavalla vähintään 150 sen verran löydettiin raatoja. Halleja on reilut viisi tuhatta", hän toteaa. Heinäkuussa Helsingissä kokoontuneet hyljetutkijat arvioivat kuitenkin norppia olevan noin 5 000. Laskennoissa hylkeitä nähtiin siellä noin 200. Helteen mukaan Itämeren norppakanta arvioidaan nyt tunnetun hyljehistorian aikana ensi kertaa suunnilleen samansuuruiseksi kuin harmaahyljekanta. Ryhmällä on suuri merkitys tavoitteiden saavuttamiseksi. Norppia on Itämerellä kolmella alueella: Suomenlahdella, Perämerellä ja Riianlahdella. " Kanta on pysytellyt vähäisenä eli 180 yksilössä. Kaiken kaikkiaan EkoTiimejä on 15 maassa, ja useita maita on tulossa mukaan. EkoTiimi kokoontuu kuuden kuukauden ajan kerran kuussa. Vedessä o levasta hy lkeestähän näkyy tyypillisesti pää." Ettäkö Kallavedellä saimaannorppia . Pääesiintymisalueina on pidetty Perämerta ja Suomenlahtea. "Mahdollisesti Itämerellä on jopa vähemmän norppia kuin halleja. 6 KOTIMAASTA OHO! He inäkuun alussa herätti huomiota lehtiuutinen, jonka mu kaan Kallavedellä Kuopion eteläpuolella on melkein varmasti nähty kaksi kisai levaa saimaannorppaa. Jotta ryhmä ei lässähtäisi keskustelukerhoksi, tarvitaan paitsi vetäjä, myös ekoti imiopas, jotka on toimitettu kunkin maan olosuhteet huomioonottaen. Riianlahden arvio on nyt 700 norppaa ja Perämeren yli 3 000. "Suomenlahden tarkka kanta ei ole tiedossa, koska laskennat on jouduttu tekemään sotilashelikopterista. Todennäköisin syyllinen joukkokuolemaan on jokin hermomyrkky
KuSUOMEN LUONTO 8/94 53. vuosina kaskia hal/innoimassaan kansa/lipuistossa, jotta he/eitä kaskikoivikoita ja -ahoja saataisiin palautettua kuusivaltaisten metsien lomaan. Kilpailu on avoin sekä harrastajille että ammattilaisille. Molemmat linnut löydettiin myöhemmin talvella kuolleina Etelä-Ruotsista. vien lähetyskuoressa on oltava viimeistään syyskuun 26. Lupaavia viitteitä pesinnän yrityksistä on saatu muun muassa Lounais-Suomesta. päivän postileima. Siemenestä lupiinipenkin perustaminen onnistuu parhaiten. Kasvia on mahdollista siirtää myös aikaisin keväällä, kun lehtiruusuke on vielä pieni Laajalle ulottuvat juuret vaurioituvat kuitenkin yleensä niin paljon, että kasvi kituu ensimmäisen kesän. Palkittuja kuvia käytetään luonnonsuojeluvuoden julkaisuissa. Kuvien halutaan kertovan ihmisten myönteisestä tai kielteisestä suhtautumisesta luontoon. Kolin maamiesseura kylvi elokuussa kaskeen viin.ijärveläistä maatiaisruista, joka ko1jataan. Rea Peltola Kuvaamalla luonnonsuojeluvuoteen Euroopan Neuvoston julistama Euroopan luonnonsuojeluvuosi 1995 alkaa jo tänä vuonna valokuvauskilpailulla. Siementä on yleisesti myytävänä, mutta tienvarsilta voi keräillä niitä mielenkiintoisen värisistä kasveista. Rehevillä mailla lupiini saattaa vähitellen jäädä muiden kasvien jalkoihin, ellei sitä auteta kitkemällä pahimpia rikkakasveja pois. Tienvarsien lupiinikasvustot sen sijaan pitävät puolensa kuivuutta, niittämistä ja heiniä vastaan; typpeä sitovien nystyröidensä ansiosta ne ovat riippumattomia lannoituksesta ja hyvästä maasta. Lisätietoja kilpailusta saat Euroopan luonnonsuojelu.vuoden. kuluttua asian.mukaisin. Linnut olivat lisäksi selviytyneet luonnossa omin avuin usean kuukauden ajan. vuoden. Taimista tulee sekavärisiä, mutta joukossa on usein hyvinkin kauniita yksi löitä. Viime kesän kaksi poikasta laskettii n vapaaksi Yläneellä. Kolin kansallispuistossa poltettiin kesäkuussa hehtaarin huuhtakaski. projektivastaava Anna Parkkarilta Suomen luonnonsuojelu.liitosta p. ,;; g Perinteinen lupiinimme on 5 komealupiini (Lupinus polyp3 hyllus). Nuoressa männikössä, karussa hiekkamaassa saattaa nähdä jostakin puutarhasta karkuun pyrähtäneitä lupiineja täydessä kukassa. "Asenteet ovat etelässä selvästi kotkalle myönteisiä", arv101 Korkeasaaren erikoiseläintenhoitaja Pertti Muuronen. Lupiinipenkki kukkii melkein tauotta, kunhan lakastuneet kukkavarret leikataan pois. perinteisin menoin. Kotkan kotiutus Etelä-Suomeen jatkuu Korkeasaaren maakotkan poikanen tähyää vapauteen. (90) 228 08 /. Metsäntutkimuslaitoksella on aikomus polttaa tulevinakin. Vanhojen puutarhojen I iepei 1lä tapaa uskomattoman hienoja lupiinikasv ustoja. Laajoilla aloi lla jopa puolentoista metrin korkeuteen kurottavat kukkatähkät hehkuvat violetinsinisinä, heleän vaaleanpunaisina ja läpikuultavan vaikeina. Tutkijat pitävät kuitenkin myönteisenä tietona, että tarhassakin syntyneillä linnuilla on normaali muuttovietti . KOTIMAASTA Lupiinin siemeniä keräämään Ellei lupiini olisi niin elinvoimainen kasvi, sitä varmasti pidettäisiin puutarhojemme loistavimpana koristeena. Se käy helposti: vanhan lupiinikasvusLupiinipenkin perustaminen onnistuu parhaiten siemenistä. Jari Salonen 7. Jotta lupiini menestyisi hyvin, kylvettävät siemenet on hyvä ympätä lupiinin juurinystyräbakteereilla, jotka huolehtivat kasvin typensaannista. Suurten siementen an netaan liota vedessä yön yli, ja ne kylvetään myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä suoraan kasvupaikalle. . Siemenkaupassa myydään niin kutsuttuja Russell-risteymiä, jotka ovat huomattavasti arempia kuin komealupiini. Se on ta]venkestävä ~·c. Teemana on "luonnonsuojelu suojelualueiden ulkopuolella". ja lisääntyy omin neuvoin karistamalla siemeniä ympärilleen, jos sen annetaan kypsyttää harmaakarvaiset palkonsa rauhassa. Raikkaan vihreät, vesihelmiä keräävät tähtimäiset lehdet ovat puutarhurin ilona jo varhain keväällä. Kaskeamisesta saadaan myös tutkimuksellista satoa, sillä kasketun alueen maaperää tutkitaan.. ton juurien lomasta kaivetaan ruokalusikallisen verran maata, joka sekoitetaan kosteiden siementen joukkoon juuri ennen kylvöä. vsk. Korkeasaaressa tänä kesänä syntynyt maakotkan poikanen vapautetaan syksyllä Etelä-Suomen metsiin; tämä on jo kolmas poikanen, joka päästetään eläintarhasta vapauteen
Puolukka pitää valosta Puolukka-aika jatkuu ja jatkuu toisinaan puolukassa voi käydä lokakuussakin, lähes lumentuloon saakka. Monta on marjalla nimeä, mutta sen käyttö on vähäistä. Vaikka elokuu on kääntynyt jo lopuil leen, löytyy mustikoita vielä lähes koko maasta. Puolukan sitruunahappo edistää raudan ja kivennäisten imeytymistä. Kaarnikka on muuten erinomainen janonsammuttaja syyskesän vaeltajalle kivennäistensä vuoksi. Eikä maku huonone, vaikka sekaan lorauttaa tilkan punav iiniä. Mutta kun lastaat mehumaijan juolukoilla, yllätyt: mehu n maku on täyteläistä ja värikin tumma kuin viinissä. Ainakin jo Nurmeksen korkeudell a sitä on paikoin niin runsaasti, ettei sangollisen keräämiseen mene varttia kauempaa. Tänä vuonna niitä ei juuri Etelä-Suomeen saatu, mutta muualla mustikkaa on paikoin valtavasti. Mar8 Kun hyvälle marja-apajalle osuu, kasvaa laiskemmankin kerääjän into ja kunto, tuloksena ämpäritolkulla saalista. Sen luontaisten antibioottien sanotaan to1juvan munuaisten ja virtsateiden tulehduksia. Ennen puolukoita oli omaan mehuunsa survottuna joka torpassa iso saavillinen talven varalta. Mustikka on yleinen koko maassa ja kasvaa metsissä, rannoi lla, rämeillä ja tunturissakin. Mehu sopii mainiosti glögin raaka-aineeksi. Kaarn ikka on kuitenkin mainio mehuma1ja: varmasatoinen, C-vitam iinipitoinen ja hyvin säi lyvä. Mustikassa on sekä Cettä A-vitamiin ia ja hi venaineita, etenkin mangaania. Puolukka on satoisa, mutta moni on pettynyt etsiessään sitä lapsuutensa hyv iltä marjapaikoilta. Viime syksynä löysin kostealta hakkuuaukealta kolme sangollista juolukoita ja vielä kaksin verroin kaarnikkaakin. Se sopii jälki ruokien lisäksi mm. Tämän hyvän tavan soisi kernaasti elpyvän, kun maij a ei sen kummempaa säilöntääkään kaipaa. Maija on kuitenkin täys in syötävä. Käpyjä ja kiulukoita Kun tulee marj ametsästä saappaat lonksuen ja ämpärit täynnä, voi pistäytyä vielä kataj ikkoon hakemaan katajanma,joja. Parhaan päiväsaaliin olen saanut Kuhmosta: 195 litraa puolukoita. jat kestävät myös hyvin kuljetusta, eikä niiden säilömisessä ole samanlaista kiirettä kuin mustikalla. Sekaan vain mausteet, rusinat ja mantelit ja hehkeä herkkujuoma on valmis. 8. Maijat ovat itse asiassa käpyjä, jotka kelpaaSUOMEN LUO TO 8/94 53. Pohjanvari ksenma1ja, jota löytyy etelästäkin saari stosta ja kallioilta, tuottaa runsaasti suuria ma1joja ja on helppo ja nopea poimittava. Tutustu kaarnikkaan Variksenmarja, kaarnikka, karhunmaija. Sen arvellaan myös edi stävän vatsan, Juolukastakin saa oivan mehun, vaikka mc11ja maistuukin kovin mauttomalta suolla. vsk.. On arvioitu, että maamme vuotuinen puolukkasato olisi 200-500 miljoonaa kiloa, josta vain mitätön osa kerätään talteen. Elämäni parhaat musti kkaretket olen tehnyt koivua kasvaviin tunturinrinteisiin, joissa on helppo kerätä poimurillakin , koska varret ovat matalia eikä risuja ole. Sitä kannattaa poimia runsaasti talven varalle. Pohjoiset luonnon kansat ovat käyttäneet kaarni kkaa iät ajat, mutta silti innokkaillakin maijastajilla on ennakkoluuloja sitä kohtaan. Sitä on myös tarjolla kai kenlaisissa maastoissa. aamupalaksi piimän ja talkkunajauhon kanssa. Valoisat mäntymetsät, soiden laitamat, saaret ja tunturinrinteet ovat myös hyviä puolukkapaikkoja. Joskus ma1joja on ruhtinaall isesti: Sailassa Tuntsan Värriön suunnalla ei tuhannen litran poimim inen vienyt kahdelta ihmiseltä 1980 kuin muutaman päivän. Puolukka tarvitseekin valoa ja joskus hakkuuaukeilta löytyy uskomattoman paljon punaposkia. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN1 • Ampäreittäin sinistä ja punaista Variksenmaijan luisista marjoista saadaan hilloa ja raikasta mehua. Metsä on kasvanut umpeen ja vienyt puolukat mennessään. sapen ja maksan toimintaa sekä pitävän suoliston terveenä, ".f joten puolukkaa kannattaisi syödä päivittäin. Juolukka on sukua musti kalle, jota se myös muistuttaa. Se kasvaa kosteilla paikoilla, mutta olenpa nähnyt melko korkealla tunturillakin muutaman sentin korkuisia marjovia juolu kanvarpuja. Kuin viiniä juolukka ois Juolukka ei maistu tuoreena juuri miltään ja sen puristettu mehukin on lähes väritöntä
D Ristikarin asuntomessualuen pienkerrostalot Pietarsaaressa lämpiävät jäteveden lämmöllä. ruusunma1jajauhetta. Talvikaudella lämpöä tuottaa maalämpöpumppu, joka tavallaan myös hyödyntää auringon energiaa. rannassa; veneellä pääsee melkein pihaan saakka. Kaksi niistä on pientaloissa. Sähkölaskussa sen sijaan säästyy yleensä kaks i kolmannesta suoralla sähköllä lämmitettävän talon käyttökustannuksista. Talon neliöhinnaksi tu li sama kuin tavallisessa kerrostalossa, mutta lämm ityskustannusten arvioidaan jäävän vajaaseen kolmannekseen tavanomaisesta. Aurinkotalo on kuitenkin huikean kallis koetalo sen rakentaminen maksoi 1,5 miljoonaa markkaa ja osa siinä toteutetui sta ratkaisuista on vasta mallin asteella. Lämpöpumppujen asenn us maksaa suunnilleen saman verran kuin öljylämm itysratkaisut mutta enemmän kuin sähkölämmityksen laitteet. Kerrostalojen lämpöpumppulaitos on myös melko kallis koelaitos, jota KTM rahoittaa ja hoitaa Pietarsaaren energialaitoksen kanssa. Alueella on muutakin ekoilua: pintavesiputket ovat uusiomuovia, asfaltissa on muovijätettä, kunnal/istekniikassa on pyritty keveisiin rakenteisiin ja alueen metsää on säästetty. Aurinkotalon energiakulutusta mitataan jatku vasti ; ensimmäinen yhteenveto saadaan ensi keväänä. vat mausteeksi mm . Lasitalo on lähes kauttaaltaan lämpöä keräävän lasin ympäröimä paketti, joka kerää auringon lämpöä myös suoraan talon rakenteisi in, vuoluki vi lattioi hin ja uima-altaaseen. Kiulukat poimitaan kirkkaanpunaisina ennen kuin ne pehmenevät. Se johtaa lämmön lämpökeskukseen, josta lämpö siirtyy kaukolämpöveteen. Taloon on valittu myös vähän energiaa kuluttavat valaisimet ja kodinkoneet sekä vettä säästävät vesi kalusteet. Neljän pienkerrostalon lämmitysratkaisu on ensimmäinen laj issaan Suomessa: lämpö saadaan lämpöpumpputekniikalla kaupungin jätevedestä. Ikkunat ovat selektiivilasia, joka vähentää lämmönhukan puoleen tavallisiin kolminkertaisiin ikkunoihin verrattuna. Kurttulehtisen ma1jat ovat suuria, meheviä ja kaunis värisiä. Laiturit ovat tervattua lehtikuusta. Viljely saisikin lisääntyä, sillä meille tuodaan Eteläja Keski-Euroopasta mm . Rakenteiden lämmöneri stykset ovat selvästi tavallista paksummat ja saumat on tiivistetty kumitiivisteillä. Aurinkopaneelit tuottavat taloon sähköä, aurinkoisina kesäpäivinä ehkä enemmän kuin rakennuksessa kuluu. riistaan, hapankaaliin ja kaljaan. Messualueen erikoisimmassa rakennuksessa, lasitalossa, taas pumpataan lämpöä syvältä porakai vosta. Kasvia on myös helppo viljellä, ja se leviää helposti . Katajanma1joja voi poimia ympäri vuoden, mutta syksy on parasta aikaa. Talon yläkerran viherhuoneesta kerätään myös pumpulla lämpöä talteen. Katolla ovat myös aurinkokeräimet, joista saadaan lämmin vesi kesällä vesivaraajaan. Teritalon mallissa lämpö otetaan talteen talon poistoilmasta. Kauppaja teollisuusministeriö (KTM) osallistuu tutkimuksen rahoitukseen; talo on myös osa OECD-maiden energiajä1jestön aurinko-ohjelmayhteistyötä. Ne kui vataan ja säilytetään kuivassa ja viileässä paikassa. Ilmastointi on koneellista; siinä on tehokas lämmön talteenotto ja ilmanvaihto. Suomessa kasvaneet marjat ovat kuitenkin parempia, sillä mitä pohjoisempana marjat kypsyvät sitä enemmän niissä on C-vitamiinia. Aurinkotalon lämpöpumpun lisäksi as untomessutaloissa on vielä kolme erilaista lämpöpumppuratkaisua. Ylimääräinen aurinkosähkö siirretään suoraan energialaitoksen verkkoon ensimmäisen kerran Suomessa. Eniten säästäviä ratkaisuja on koottu niin kutsuttuun aurinkotaloon, joka kuluttaa vain kymmenesosan tavallisen pientalon energiantarpeesta. Osa kaupungin puhdi stamolle tulleesta jätevedestä luovuttaa lämpönsä muoviputkessa matkaavaan liuokseen. Kotipihan tuntumassa houkuttelevat ihanat kiinteät ruusunmarjat. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Malli YIHtupa/LK A Ruusunanujat pysyvät pensaissa vielä pakkastenkin tulon jälkeen. Ruusunma1joissa on myös reippaasti karoteenia sekä kivennäisja hi venaineita. 9. Lämpöä auringosta, maasta ja vedestä Kesän asuntomessujen vahvaksi teemaksi Pietarsaaressa nousi energiatalous. Tontilla kiertää metrin syvyydessä 400 metrin muoviputkisto, jonka vesi-pakkasnesteseos kerää maahan sitoutunutta lämpöä. Talot ovat meren. vsk. Kurttulehtiruusu on paras maij oja, mutta villiruusujenkin kiulukat ovat syötäviä. Ne sisältävät paljon C-vitamiinia, joka säilyy hyvin kuivatuissakin marjoissa. Ruusunmarjajauheesta tehty soppa on mainiota evästä patikkaja hiihtovaelluksilla. Aurinkotalon energiansäästö perustuu toisaalta lämpöhäviöiden pienuuteen ja toisaalta aurinkolämmön sekä -sähkön hyödyntämi seen. Ne halkaistaan, siemenet poistetaan ja hedelmäliha kuivataan tai jauhetaan soseeksi. Arja Noponen SUOMEN LUONTO 8/94 53. Vain siniset kypsät ma1jat noukitaan
Polypropeenipussi voidaan esimerkiksi kierrättää helpommin kuin entinen sekamateriaalista valmistettu kääre. Paristojen elohopeapitoisuus on siis alentunut, mutta uudeksi ongelmaksi ovat tulleet nikkelikadmiumakut. Niihin käytetään lisäksi steariinia ja erikoisvahoja, kuten mehiläisvahaa. Sellofaani ei ole muovia, jos muov ina pidetään vain materiaaleja, joiden raaka-aineena on käytetty maaöljyä. Pekka Heikura SUOME N LUONTO 8/94 53. Eivätkö nekin ole yleensä maaöljypohjaisesta parafiinista valmistettu. Kynttilöiden tärkein raaka-aine on maaöljypohjainen parafiini . Pitkän säilytyksen aikana paperi-polyeteenipakkauksen läpi kekseihin saattoi kulkeutua sivumakuja. Esimerki ksi uusissa kannettavissa puhelimi ssa käytetään nykyisin pelkästään niitä. Jätteenä "vihreät" alkaliparistot sekä ruskohiiliparistot voidaan myös nykyasetuksen mukaan toimittaa tavallisen yhdyskuntajätteen mukana kaatopaikalle. Mikseivät Suomessa. Ympäristövaatimusten vuoksi monien alkaliparistojen elohopeaja kadmiumpitoisuuksia on pienennetty. Paristojen valmistus aiheuttaa energiankulutuksen myötä myös raskasmetal I ipäästöjä ympäristöön. Sellofaani hajoaa luonnossa huomattavasti helpommin kuin tavallisimmat muovit. Olen törmännyt siihen nykyisin lähinnä luontaistuoteja ekokaupoissa. Kynttilöitä on mukava poltella, mutta mieleeni on hiipinyt ikävä ajatus. Yhden patterin valmi stukseen kuluu näet 50 kertaa enemmän energiaa kuin siitä saa koskaan ulos. vsk.. Aiemmin näiden keksien sisin kääre oli polyeteenimuovilla päällystettyä paperia. KYSY EKONEUVOA Lllkijat voivat lähettää kysym_vksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00 I 00 Helsinki. Toisaalta Ruotsissa pesuaineiden ympäristövaikutuksista on keskusteltu huomattavasti ahkerammin kuin meillä. Akkuja voidaan ladata vähintään tuhat kertaa, joten niitä käyttämällä voi pienentää melkoisesti pari stojätekasaa. Sellofaani valmistetaan nimensä mukaisesti valkaistusta sulfii ttiselluloosasta. Vielä pari vuotta sitten alkaliparistot sisälsivät haitallisia määriä raskasmetalleja. Sekä paristojen, että akkujen aiheuttama jäteongelma voidaan uusimmalla tekniikalla saada hyvin pieneksi. Paristojen valmistus kuluttaa monin verroin enemmän energiaa kuin akkujen valmistus ja lataus. Jos kaatopaikka on hyvin hoidettu, ei sinkin liukenemisen ri ski ole suuri. Niiden kapasiteetti on moninkertainen verrattuna vanhoihin akkuihin eikä niitä siis tarvitse ladata yhtä usein. Sinuna polttelisin kynttilöitä rauhassa, sillä kuluuhan sähköä tai öljylamppua käytettäessakin foss iilisia polttoaineita. Uudet akut eivät kestä alle 20 pakkasastetta, mutta luultavasti ongelma kyetään ratkaisemaan ja kaikki nikkeli-kadmiumakut korvaamaan metallihydridiakuilla. Aarno Kavonius Ekokem Oy:stä kertoi, että EU:ssa suunniteltu "kaatopaikkadirektii vi" merkitsisi sitä, että myös ruskohiiliparistot tulisi toimittaa ongelmajätteisiin niiden sisältämän sinkin vuoksi. Al faselluloosakuidut muunnetaan lyhyemmi ksi, ja tuloksena on läpinäkyvä kalvo. Oikeata sellofaania ei käytetä pakkauksissa juuri lainkaan, sillä sen läpi hajut ja maut kulkeutuvat helposti . Jos haluat valaista mökkisi ilman fossiilisia polttoaineita, kokeile puhtaita mehiläisvahakynttilöitä tai pärettä. En halua turhaa muovia kotiini, siksi valitsin vanhoja tuttuja Suklaa/ehti-keksejä. Useimmissa alkaliparistoissa haitallisia raskasmetalleja ei käytetä enää lainkaan. Muoviin käärityt keksit Ostin keksipaketin. Ilmeisesti pesuaineet myyvät valmistajien mielestä Suomessa muutenkin riittävän hyvin, eikä rahoja kannata sijoittaa merkin käyttöoikeusmaksuihin. Suklaa/ehti-pakkauksessa käytettävä rapiseva muovi on polypropeenia. Valitettavan usein pienet akut viskataan huolettomasti muiden jätteiden mukana roskiin. Mehiläisvahaa saadaan puolestaan mehiläisiltä. Pesuaineiden joutsenmerkit Ariel ja Omo ovat Ruotsissa saaneet pohjoismaisen Joutsenmerkin. Steariini valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista kuten talista ja kasviöljyistä. Ruotsissa ja Suomessa myytävien Arielin ja Omon koostumukset ovat valmistajien mukaan samat, eli periaatteessa kyseiset pesuainemerkit voisivat saada Joutsenmerkin käyttöoikeuden myös Suomessa. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 1) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikllra @ sll.fi Palaako maaöljy kynttilöissäkin. Järjestipä Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys aikoinaan oikein oman Oma-boikotinkin, mikä osin selittänee ympäri stömerkin käyttöoikeuden hakemista pesuaineelle Ruotsissa. Jos vielä valitsee hieman kalliimman metalli-hydridiakun, pienentää varmasti ympäristön raskasmetal Ii kuormitusta. Käytetyt akut pitäisi ehdottomasti toimittaa ongelmajätteen keräykseen. Onko se muovia. Olen kysellyt merkin puuttumisen syitä valmistajilta, mutta en ole saanut selkeää vastausta. Vanha pakkaus ei myöskään ollut ympäristösyistä parempi kuin nykyinen. Anneli Riuttala Fazerkeksii Oy:stä kertoi, että syy pakkausmateriaalin vaihtoon oli keksien säilyvyys. Mutta monella huonosti hoidetulla kaatopaikalla ruskohiili paristoista liukeneva si nkki joutuu suotovesiin ja sitä kautta vesistöihin ja pohjaveteen. Mikä fikkari ja minkälaiset paristot minun pitäisi ympäristöä JO säästävänä kuluttajana valita: vanhanaikainen litteä, pyöreä pitkäikäisine alkaliparistoineen, Iadattavaparistoinen vai sellainen, jonka sisällä on kiinteä Iadattava akku. Mihin sitä tarvitaan. Ne sisältävät kadmiumia jopa 20 prosenttia. Toisaalta sen valmistuksessa kuluu paljon energiaa ja aiheutuu myös suuria rikkipäästöjä. Pahvin sisältä löytyi kuitenkin kauhukseni rapiseva, läpinäkyvä sellofaani. Jos niin on, on kynttilöiden polttaminen uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta, jota haluaisin ehdottomasti välttää. Paras paristo taskulamppuun Tarvitsen työssäni säännöllisesti taskulamppua. Tuotepäällikkö Anu Musakka Havilta kertoi, että epäilyksesi pitää paikkansa. Tulevaisuudessa nikkeli-kadmiumakut korvataan kokonaan metalli-hydridiakuilla, kertoo Olavi Lassfol k Suomen Akkuteollisuus Oy:stä
Mitä syvemmälle metsän tiheikköön vaeltaja uskaltautuu, sitä vaikeakulkuisemmaksi käy maasto. Matkalle lähtiessään lapsi lähtee etsimaan omaa itsenäisyyttään. Pikkuinen mökki on satujen ja unien peruskuva. Polun vaITella on kirkkaita kukkia, mutta syvemmällä metsässä vilahtaa jo suden synkkä varjo. Sadussa maiseman jokainen osa on merkittävä ja kertomuksen kannalta tärkeä. Pienen lapsen satumaisema on lämpöinen ja valoisa: auringonkiloa vedessä, kuumaa hiekkaa, pehmoista ruohoa jalkojen alla, kukkien tuoksua, perhosten lempeää lepatusta. Mutta moni vuorelle nousija jähmettyy kiveksi vuoren rinteille, harva onnistuu säilyttämään kiivetessään sydämen lämmön. Kaikki on elävää, liikkuvaa, voimien ja haltiahenkien täyttämää. Ja kun suosta on päästy, on edessä taas uusi ponnistus: on kiivettävä louhikkorinnettä vuoren huipulle, sinne missä kotka lentää vapaana. Kenties kulkija joutuu kokonaan suuren meren armoi lle. Mutta isommat lapset suunnistavat aurinkoisen niityn yli metsää kohti. Hämärissä risteilevät polut voivat viedä myös noidan tuvalle ja noidalla on aina uuni kuumana tai pata kiehumassa: hän aikoo syödä meidät. Sadun mukana voimme muuttua, olla joku toinen ilman että lakkaamme olemasta oma itsemme. Se on kauttaaltaan elävä ja sen jokainen osa on elävässä vuorovaikutuksessa keskenään. Hän sulkee oven takanaan ja lähtee, sillä hän uskoo ihmi seen, joka hänestä on tulossa. Ehkä matkalaisen on vielä ylitettävä puroja ja kuohuvia virtoja. Hänen satumaisemansa on valoisa ja turvallinen ja hän voi rauhassa tehdä ystävien kanssa majan Onnellisten saarelle. Mitä tahansa voi tapahtua! Tämä lasten maaginen maailma on kadehdittava monella tavalla. Ehkä hän haluaa juoksennella niityllä, mi ssä sirkat sirittävät ja hohtavat kärpäset keinuvat kukkien terälehdillä. Se on houkuttava ja vaarallinen kuin itse elämä. Hän on valmis elämän seikkailuihin ja lähtee matkalle uusiin maisemiin. Vuoret siintävät kaukana, kimmeltävät lumilakit huipuillaan, mutta niiden edessä näkyy metsä, suuret tummat puut. Ne voivat tuhota meidät, jos emme kulje kaikki aistit auki, vireinä ja tarkkoina. Metsän sisin on Lasten maaginen maailma, sadun maailma, on kadehdittava ennen muuta siksi, että se pyrkii hahmottamaan maailman kokonaisena, Hannele Huovi kirjoittaa. Hän haluaa kuulla sadun. Meri on ehkä sadun kaikkein satumaisin ja kaikkein todellisin maisema, yhtä lailla Pienen Merenneidon kuin Odysseuksen tai Valkoisen Valaan meri. · Mutta tiheästä metsästä saattaa löytää myös turvapaikan: kääpiöiden sievän majan tai karhujen talon, jossa voi syödä ja levätä. Oikeassa sadussa vaeltaja usei n on nistuu liittoutumaan hyvien voimien kanssa. Hannele Huovi Sadun maisemissa Hän on juuri sanonut "en" ja sitä ennen hän sanoi " minä". Ehkä lintu tai orava johdattaa hänet metsän läpi tai auttaa löytämään upottavasta suosta kantavat kivet ja mättäät. Auringonvalo läikehtii vielä puiden lomassa, kun he kulkevat Punahilkan kanssa mummon möki lle. Jokaisesta maisemasta matkalaisen, sadun sankarin, on löydettävä paikan henki, sen haltiat, ne voi mat, jotka juuri siinä maisemassa vaikuttavat. Siinä suhteessa se on kuin luonto. Louhikoissa ja pimeillä metsämailla piilottelee peikkoja, noitia, lohikäärmeitä ja monenlaisia hurjia hirviöitä. Siellä meillä on asumus ja turvapaikka, mutta Lumikin äitipuoli seisoo jo oven takana ja yrittää taijota matkalaisille myrkytettyä omenaa. Ja niin kuin luonto, se on myös täynnä muodonmuutoksia. Harva jaksaa kiivetessään pitää mielessä tehtävänsä, vaivan todellisen tarkoituksen. 11. Pensaat tainavat piikkisillä kynsillään, polut h_äviävät ja tie on raivattava itse. täynnä vihamieli stä pimeyttä, huuhkajien huhuja ja petoeläinten kiiluvia silmiä. itse. Mökki on lehtevän metsän kätköissä, pähkinäpensaiden suojassa. Mikään ei ole.niin kuin ennen. Lasten maagisessa maailmassa puu voi muuttua tytöksi, tyttö linnuksi , lintu omenan siemeneksi, jota toinen lintu nokkii persialaisen palatsin puutarhassa. Siellä saattaa kasvaa myös ihmeellisiä hedelmiä kantava elämän puu. Hän osaa seurustella pupujen ja peltohiirien kanssa. Ennen muuta siksi, että se aina pyrkii hahmottamaan maailman kokonaisena. Sadun maisema on sadun toimintaa. Voimme rohkeasti seikkailla mielen maisemissa. Hän tapaa ystävällisiä eläi miä, jotka ovat säikkyjä ja pehmoisia kuin hän SUOM EN LUONTO 8/94 53. Aamu on kasteentuore ja raikas, luonto heräilee, aurinko kiipeää juuri metsänreunan yläpuolelle. Satujen mai semissa kulkiessaan hän oppii tunnistamaan niitä voimia, jotka uhkaavat hänen kehitystään. Saattaa olla, että pieni lapsi satumatkallaan kuulee kumean peikonäänen sillan alta, mutta hän tietää, että Iso Pukki on tulossa eikä hänen vielä tarvitse taistella peikkojen kanssa. vsk. Niiden tutkiminen merkitsee usein vaaraa. Jos mei ll ä olisi tallella tämä taito, varsin monet maisemat olisivat aivan toisenlai sia kuin nyt
Ympäristöministeriössä laskettiin 1980-luvun alussa, että meren rannoista oli vapaina enää reilu kolmasosa. Ahvenanmaan saari ston sokkeloissa on vain 4 500 kesämökkiä, sillä mökin saa omi staa ainoastaan Ahvenanmaalla vakituisesti asuva ruotsinkielinen. Turun edustan kiersimme suosiolla kaukaa ja suuntasimme jo Uudenkaupungin edustalta Ahvenanmaal le. Sisämaan tilannetta ei ole tarkkaan laskettu, mutta Inaria lukuunottamatta kaiki lla suurjärvi llämme vapaiden rantojen osuus on alle 40 prosenttia. Saaristo-ohjelmaan on siis laskettu saariston rantavii va, jota on verrattu koko maan suojeltavaksi tarkoitettuihin rantoi hin. Vuonna 1988 voi maan tulleen saaristolain mukaan "on pyrittävä turvaamaan saariston kiinteä asutus luomalla väestölle riittävät mahdollisuudet toimeentuloon" sekä "suojaamaan saariston maisemakuvaa ja luontoa ympäristöhaitoilta". Pystytimme teltan kylmästi sinne, missä mökkien välissä oli vähänkin tilaa. Saaristoasiain neuvottelukunta on sisäministeri ön alainen. Opimme myös, että rannanvaltaajien edessä on turha nöyristellä. Lukuunottamatta muutamia satunnaisia autiokämpissä vietettyjä öitä nukuimme teltassa, jolle etsi mme sijan saarien rannoilta. Itseasiassa Saaristomeri ja Ahvenanmaa muodostavat yhdessä erään tärkeimmistä erämaa-alueistamme. Esitys rikkoo saaristolakia Neuvottelukunnan mielestä "tietyiltä osin saaristo-ohjelmalla toteutetaan saaristolain tavoitteita". Perämerellä on vähän saari a ja siten myös vähän rantavii vaa. Pietarsaaren ja Vaasan väli oli pahimmin mökitettyjä rantoja mitä olemme nähneet, mutta varsinainen Vaasan saaristo pani välittömästi vielä pahemmaksi. Varaus "tietyiltä osin" on tarpeen. Yöpaikan löytäm inen oli työn ja tuskan takana, sillä jokaisessa poukamassa, johon olisi veneen saanut suojaan, oli kesämökki. PUHEENVUORO Mikko Niskasaari on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja. Pääosa siitä on meren rantaa, vaikka ·saaristokuntia on sisämaassakin. Myös Saaristomeren kansallispuiston alue on suurimmalta osalta vapaata. Lähdimme Oulusta ja päädyimme Ahvenanmaan kautta koukaten yli kahden viikon jälkeen Helsinkiin. Matkalla sai pakostakin hyvän kuvan rappiosta, johon suurin osa Suomen merenrannoista on vajonnut. Myös Kristiinankaupungin seudulla rannat oli vat surkeat, joskin niillä tienoin tapasimme myös matkan kauneimmat 12 Saaristoluonnor Saaristoasiain neuvottelukunta esittää lopullista kuoliniskua saaristoluonnollemme: 100 000 uutta kesämökkiä jo ennestään raskaasti rakennetuille rannoille. Neuvottelukunnan mukaan sen toimjalan piiriin kuuluvissa kunnissa on yhteensä 39 000 kilometriä rantaviivaa. Tähän lukuun sisältyvät sitäpaitsi myös kaikki suo-, louhikkoja jyrkännerannat, jotka ovat sekä rakennusettä rantautumiskelvottomia. Mökkien tu lva on sen jälkeen ollut hul vaton, ja rannikolla vapaiden rantojen osuus on pudonnut alle 30 prosentin. Ilmeisesti Mikkelinsaarilla olisi ollut väljempää, mutta olimme suunnitelleet reittimme toi sin. Opimme, että kannattaa pysytell ä mahdollisimman paljon ulkosaaristossa. Lisää mökkejä Saaristoasiain neuvottelukunnan kesäkuun alussa julkistama esitys 100 000 uuden kesämökin pystyttämiseksi saaristoon on ku in märkä rätti vasten kasvoja kaiki lle jotka ovat toivoneet, että tässä maassa voitaisiin saada aikaan järkevä ratkaisu viimeisten vapaiden rantojen suojelemi seksi. Neuvottelu kunnan ohjelma on sotkuinen ja huolimaton kooste, johon on ki1jattu pelkät tavoitteet pohtimatta ja perustelematta niitä millään tavalla. Siksi esitys on yksiselitteisesti saaristolain vastainen. Irvokkaasti neuvottelukunta on ki1jannut ohjelmaansa tavoitteeksi myös "luonnon monimuotoisuuden säilyttämi sen". Silti kyseessä on ilmeisen vakava yritys saariston rantojen tuhoamiseksi. He sopivat, että kunnat saisivat lähes yksinoikeuden päätSUOM EN LUONTO 8/94 53. Esimerkiksi koko Hiittisten saaristo on yksi ainoa mökkikylä. vsk.. Esitys on taloudellisesti mieletön ja lain vastainen, mutta sitä ajetaan tosissaan. Sitä osoittaa jo se, kenen käsi in möki ttäm isen suunnittelu uskottaisiin: maakunnallisille liitoille. Ajoin kesäkuussa poikani kanssa avopaatilla halki melkein koko Suomen merialueen. Tähän tungokseen neuvottelukunta haluaisi ahtaa 10 vuodessa lisää vielä 100 000 mökkiä, eli 2,5 mökkiä jokaista saariston rantaki lometriä kohden. Kilometri toisensa jälkeen jatkui katkeamaton mökkiröttelökylä. Tosiasiassa tuo luku kertoo koko maan rantojensuojeluohjelman laajuuden. Neuvottelukunta on tuijottanut vain ensimmäistä kohtaa ja sivuuttanut juridisesti aivan yhtä painavan toisen puolen. Osuus on hieman yli viidennes Suomen rannoista. Neuvottelukunta väittää hämäävästi, että saari stossa on 8 000 ki lometriä rantojensuojelualuetta. Alkukesällä keskustan ministeriryhmä, kul ttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaan johdolla, ja kokoomuksen asuntoministeri Pirjo Rusanen pääsivät sopimukseen uuden rakennuslain sisällöstä. asumattomat luodot. Ministeri Mauri Pekkarinen on ajanut voimall a maakuntaliittojen vallan kasvattamista ja on siinä myös osin onni stunut, ja lisää on tu lo sa. Kun Merenkurkkua lähestyttäessä saaristo lisääntyy odotimme helpotusta, mutta kävi päinvastoin. Sen jälkeen noi lla rannoi lla ei olisi ki1jaimellisesti metriäkään vapaata rantaa muualla kuin harvalukuisi ll a suojelualueilla. Sitä karmeampi kokemus oli jatkaa matkaa itään
ristoon lisäksi osa-alueita 23 kunnasta. Samalla lisättäisiin myös seutukaavoittajan valtaa. Laki laskee saaSaaristomeren kansallispuiston alueella oleva Nau von Berghamn on säästynyt mökkiläisten maihinnousu/ta. Kolmea ydinvoimalaa, 10 sellutehdasta tai 20-30 paperikonetta vastaava investointi, jonka edes taloudellisen kannattavuuden arv101m1seen neuvottelukunta ei ole uhrannut riviäkään. kitaan saman suuruiseksi taloudelliseksi piristysruiskeeksi saaristokunni lle. Luvun mielettömyydestä saa kuvan kun laskee, että jos kaikkia suomalaisia kohden tehtäisiin samansuuruinen investo111t1, loppusumma olisi 5 000 miljardia eli noin kymmenen kertaa Suomen vuotuinen bruttokansantuote. Näin saaristoasiain neuvottelukunnan tavoite nivoutuu laajempaan operaatioon. Saaristolaissa luetellaan 14 varsinai sta saaristokuntaa, (niistä neljä tosin vain viime vuoden loppuun saakka) joiden yhteinen asukaslu ku on vain 26 500. Mikko Niskasaari 13. Ministerit IsohookanaAsunmaa ja Rusanen soittivat kesäkuussa kuolinkelloja vapaille rannoille ja retkeilijöille, ja jos heidän tavoitteensa toteuti.1u, peli on menetetty 10 vuodessa. Neuvottelukunta ei ole vaivautunut laskemaan montako ihmistä ohjelman piiriin kuuluvalla alueella asuu, mutta luku on noin 30 000 henkeä. Siunatuksi lopuksi neuvottelukunta esittää ruusuisen arvion siitä, kuinka saariston tuhoaminen voitaisiin hoitaa Euroopan unionin rahastoilla. Vapaat rannat ovat nopeimmin hupeneva luonnonvaramme ja nyt valm istaudutaan kirjaimellisesti vi imeiseen taistoon lopuista rannoista. cohtalon hetket taa rantojen kaavoittamisesta ja ympäri stöministeriön valvontamahdollisuudet karsittaisiin minimiin. Kiista rakennuslain sisälSUOMEN LUONTO 8/94 53. Taloudellisesti mieletön Neuvottelukunnan laskelmissa 100 000 mökin rakentaminen maksaisi 30 miljardia markkaa. Ohjelman tekijöi ltä on unohtunut, että kansantaloudellisesti kyseessä olisi kuitenkin kustannus, 30 miljardin menoerä. löstä on kädenvääntö siitä, saako pieni osa väestöstä muuttaa kansallisomaisuutemme rahaksi ja sulkea loputkin rantamme vai säästetäänkö edes pääosa siitä vähästä, mitä on jäljellä. vsk. Seutukaavoitus on tähän asti ollut maakunnallisten liittojen tärkein lakisääteinen tehtävä, jonka ne ovat hoitaneet luonnonsuojelun osalta lähes poikkeuksetta huonosti. Kaikissa muissa LänsiEuroopan maissa rantarakentaminen on nimittäin kielletty. EU:n rahastojen ja tukiaisten väärinkäyttö ovat tosiasia, mutta silti on hyvin kyseenalaista, saataisiinko EU rahoittamaan rantojen tuhoamista. Neuvottelukunta esittää siten jokaista saariston asukasta kohden noin miljoonan markan investointia mökkirakentamiseen. Saaristoasiain neuvottelukunnan mielestä rannoillemme mahtuisi vielä ainakin JOO 000 mökkiä. Rakentaminen tuiMökkiä rakennetaan Kustavissa
Nyt olemme vaarassa menettää Simojoen lohen, joka on nykyisellään Itämeren lohikannoista sopeutunein ruskeaan humusveteen ", sanoo Eero Jutila. Vaikka Itämeri kuhisee lohta, villi lohi vetelee viimeisiään. Simo ja Ranua ovatkin aloittaneet jokensa elvyttämisen yhdessä Lapin vesija ympäristöpiirin kanssa. "Menetimme vastikään lohen ojitusten ja perkausten takia Pyhäjoesta ja Kiiminkijoesta. Laitoshoidossa kalojen perimä kuitenkin rappeutuu, ja lohet ovat luonnossa eläviä veljiään herkempiä ympäristömuutoksille, taudeille ja loisille. Kalastusmestari Juhani Rytilahden vatsassa on perhosia. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Luonnonlohi kan14 noista vastaavalla Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksella on Simojoen kalanviljelylaitoksen li säksi villejä pikkukaloja Lautiosaaren laitoksella sekä tuottavia simojokisia emokaloja Taivalkoskella. Alice Karlsson Luonnonlohen on sa~ Simojoen lohikannan viimeisimmät edustajat uivat kalanviljelylaitoksella tietämättöminä omasta kohtalostaan. Lohijoki hiipui Vuosisata sitten Simojoki tuotti parhaimmillaan 60007000 kiloa punalihaista herkkua vuodessa. 1970-luvulla lohisaalis hupeni alle tuhanteen kiloon ja kymmenen vuotta sitten 200-300 kiloon vuodessa. Kunnat ovat tietoisia, että lohi houkuttelisi kalastajia paikkakunnalle. Simojoen luonnonlohien poikastuotanto on lähes nollassa. Onneksi kiinni saadut 800 pi kkukalaa ovat jo ohittaneet kriittisen vaiheensa ja suuri n osa niistä kasvaa aikuisiksi. Simossa olevan Simojoen kalanviljelylaitoksen hoitaja avaa vesialtaan kannen ja näen jotakin hätkähdyttävää: Simojoen viimeisimmät alkuperäisasukkaat. "Nykyisin Simojoelle ei enää juurikaan tulla lohen takia, pikemminkin vesistö tunnetaan harjuksistaan", sanoo Simon elinkeinoasiamies Keijo Ylitalo. Suomen kahdesta jäljellä olevasta Itämeren luonnonlohikannasta uhkaa ensimmäisenä mennä Simojoen lohi. Työllä ja tuskalla saatiin vielä tänä vuonna haalittua aitoja simojokisia laitokselle. vsk.. Ylitalon haaveena väikkyy kalakannan vahvistamisen lisäksi mm . kalastajien sekä kanootti retkeilijöiden palvelujen lisääminen. Toistaiseksi tilanne on siis hallinnassa
ovella. Simojoessa on lähes 300 hehtaaria poikasille soveltuvia alueita, jotka voisivat tuottaa noin 75 000 lohenpoikasta vuodessa. lähtien enää päässyt riittävästi Tänä keväänä Simojoen kutukaloja. Toinen teoria tutkimuslaitokselta. .ava hengähdysaikaa M74-ilmiö tappaa lohenpoikaset ruskuaispussivaiheen lopussa. Pyydyksiin jäävistä lohista yksi kymmenestä on luonnonkantaa, muut ovat viljeltyjä. Kymijokeen, joissa Nevan loUusi murhe oli kuitenkin jo hi on saatu lisääntymään. vsk. le olivat pääosin 1950-luvulla M74-ilmiön aiheuttajaksi tehdyt uittoperkaukset, jotka on arveltu ympäristömyrkkytuhosivat viidenneksen poijä, jotka kertyvät emokalaan kastuotannolle tärkeistä kossyönnösvaelluksella ja tappaki sta", sanoo tutkija Eero Juvat poikaset ruskuaispussivaitila Rii staja kalatalouden heen lopussa. luonnonmädistä kuoriutuneisLohikantaa on ylläpidetty ta poikasista on kuollut jo kalanviljelyllä ja rysäpyynnin kaksi kolmasosaa. Nyt sama vi ivästämisellä ja vi ime vuovitsaus näyttää kiirineen Suosikymrnenen lopulla näyttikin menlahdellekin, Vantaanja siltä, että tilanne ko1jaantuu. Näitä antioksidantteja on Sittemmin merikalastus Iiravinnossa ilmeisesti entistä sääntyi voimakkaasti , eikä jovähemmän, sillä lihan on hakeen ole 1970-luvun lopulta vaittu vaalenneen. Joessa on silti viime vuosiin asti syntynyt vain noin 10 000 poikasta. "Uitto liittyy karotenoideihin, joista loppui kuitenkin varsin pian lohen lihan punainen väri johperkausten päätyttyä." tuu. 18 lohijoesta on enää jäljellä 15. Kolme vuotta sitten iski poikasia tappava M74-ilKotijoesta miö, joka yhdessä voimaklaitoshoitoon kaan kalastuksen kanssa saattaa sinetöidä lopullisesti SiSuomen Itämereen laskevista mojoen lohen kohtalon. kuolevuus on hälyttävästi noussut, tänä vuonna merivaellukselle suuntasi enää muutama tuhat poikasta. Kolmen viime vuoden aikana SUOMEN LUONTO 8/94 53. Ensin perattiin "Ensimmäinen isku SimojoelSuomessa on noin 400 ammattimaista kalastajaa, joiden pääsaalis on lohi
Ruotsin päämini steri Carl Bildt o n sano nut, että Suomen toimet vaarantavat vapaan lohen Itämerellä. Itämeren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja niiden järkiperäiseen käyttöön Suomi sitoutui jo 1974 Gdanskissa solmitulla sopimuksella. Villin lohen pelastamiseksi avomeripyynti olisi lopetettava koko Itämerellä vähintään pariksi vuodeksi kaksi , Tornionja Simojoki, joilla on myös oma lohikanta. Tänä vuonna Suomi sanoutui irti kiintiöstä. Iijoen alk uperäinen lohikanta on laitoshoidossa, kun kotijoessa ei enää pystynyt elämään. Suuria saaliita Suomi antoi juuri lupauksen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, kun eduskunta hyväksyi kansainvälisen biodiversiteettisop imukse n kesäkuussa. Simon kunnan elinkei noasiamies on närkästynyt simolaisten kalastajien puolesta. " Kem ijoessa oli aikanaan Itämeren paras loh ikanta, joka menetettiin kokonaan kun joki rakennettiin 1948", pahoittelee Jutila. Se ei tarkoittaisi ollenkaan sitä, että kalastus lopahtaisi. " Nyt ei puhuta Iohimääristä, nyt kalastetaan", sanoi Pesälä heinäkuussa Reposaareen kokoontuneille kalastajille. Myös Jutila puoltaa kalastuskieltoa. Puoli vuotta kieltoja "Jos vain joku tietäisi millä luonnonlohi varmasti saataisiin säilymään Perämerellä niin toki sellainen keino otettaisiin käyttöön", sanoo erikoissuunnittelija Harry KaasuOMEN LUONTO 8/94 53. Yleissopimusta valvomaan perustettiin Kansainvälinen Itämeren kalastusko16 Perämeren tutkimuslaitoksen työntekijät pyydystävät mereen pyrkiviä poikasia eli smoltteja. Lohi kiristää tunnelmaa kansainvälisestikin. Myös Ruotsin luonnonvarainministeri on ilmaissut huolensa lohen kohtalosta. Lohenkalastajat saavat nykyisin avomereltä Pietarin kalansaaliita. Luonnonkantajoissa pitäisi pyynti kieltää kokonaan. "Si mojoen suulla oli parhaimpana pyyntikautena lohenkalastus kielletty, mutta avomerellä saivat uida jos jonkinlaiset ajoverkot, siimat ja loukut." "Lohi on aina noussut Simojokeen ja Simon merialueella on aina ollut lohenpyytäjiä. "Jokee n on päästettävä paljon lohi a", Jutila painottaa, "sinne pitäisi saada kymmenen kertaa nykyistä enemmän emokaloja, jotta pysyttäisiin tällä tasolla kuin nyt ollaan." Kiintiöistä viis Simojoen edustan lohestuskielto ei pitänyt. Yhden istukkaan hinnaksi on arvioitu 1020 markkaa. Merivaellukselle pyrkiviä luonnonlohen poikasia oli tänä vuonna huolestuttavan vähän. "A vomerikalastajat ne lohet vievät, eivät jokisuissa pyytävät." Tehokas kalastus on luonnonlohelle kohtalokasta, sillä pyydykset eivät valikoi , saaliissa on aina myös villiä lohta mukana. Kaikkiaan Suomi istuttaa Itämereen vuosittain noin kaksi mi ljoonaa vaellusikäistä poikasta, jokiin päästetään lisäksi miljoona jokipoikasta. Ei lohi sen takia ole loppunut, että siinä on pyydetty", hän lataa. Mittauksen ja punnituksen jälkeen lohenpoikaset pääsevät jatkamaan matkaa. "Siinä on syy si ihen miksi meillä o n niin vähän lohikantoja. Siitä huolimatta maaja metsätalousmini steri Mikko Pesälä antoi kyytiä Itämeren kalastuskomission lohikiintiöille. Jo viime vuonna suomalai set häiriköivät kalastamalla reippaasti yli sallitun määrän. Lohitutkijat pitivät ratkaisua riittämättömänä mutta tyhjää pare mpana. " Pitkissä oikeustaisteluissa lohiparka sai mennä." "Ruotsalaiset lähtivät siitä, että ensin hoidetaan kompensaatioasiat ja sitten vasta ryhdytään oikeustaisteluihin , mutta Suomessa tehtiin juuri päinvastoin", Jutila suree. Kymijoki, Kokemäenjoki , Oulujoki , Kemijoki, kaikki suurimmat luonnonkannat on menetetty." Nyt kalastajille istutetaan pyydettävää hiki hatussa ja lohenkalastus on täysin riippuvainen kalanviljelylaitoksista, yli 90 prosenttia lohi saaliista on istutuskalaa. "Lohen luonnollinen vaisto rekisteröi reitin istutuskohdasta lähtie n ja kala palaa siihen takaisin oli se sitten järkevä paikka tai ei." Simojoen lohen suojelemiseksi joen edustalla oli lohestus kielletty tänä vuonna kesäkuun puolestavälistä heinäkuun puoleenväliin. Jos kalat ovat kasvaneet laitoksessa, ne palaavat paikkaan, johon ne on istutettu. missio, joka antaa vuosittain lohikiintiöt sopimusosapuolille. Pääministeri Esko Aho myötäili Pesälää ja vakuutteli heti perään pohjoismaisessa pääministeritapaamisessa, että Suomi pitää huolta )ohesta määräaikaisilla rajoituksilla kiintiöiden sijasta. "Jos halutaan olla varmoja että luonno nlohi säilyy, niin kalastus on lopetettava mere llä. Kalathan ovat pyydettävissä jokisuilta ja niistä joista, joiden kanta kestää pyynnin." Yaelluskalat ovat uskollisia kotijoelleen. Itämeren Kalastuskomi ssio aikoo käsitellä lohestuskieltoa syyskuussa Varsovassa. Kansainvälinen tutkijoista koostuva merentutkimusneuvosto on ehdottanut, että lohenpyytäjät siirtyisivät jokisuulle ja jokiin . Esimerkiksi Merenkurkussa ja Selkämerellä suomalaisten lohi saalis on noin nelinkertaistunut vuosikymmenessä. vsk.. Asetusta tulkittiin omavaltaisesti ja pyydyksiä oli ran nikolla lähes entiseen malliin, tosin niitä nostettiin rannallekin poliisivoimin . Simojoenkin lohista palaa nykyisin kotijokeensa vain joka sadas
"Lohenkalastusta pidetään hengissä täysin keinotekoisesti", Kaasinen myöntää. Istutusten suuntaaminen jokiin, joissa ei ennestään ole lohikantoja, tarjoaisi myös virkistyskalastajille uusia mahdollisuuksia. Lohestajien rehellisyydestä ollaan monta mieltä. Lisäksi on pyydyksiä koskevia kieltoja. Säätely on kohdistettava olennaisiin ...J ?. Pohjanlahden lohen tärkeimmät syönnösalueet ovat Gotlannin ja Bornholmin syvänteiden ympäristössä. Tutkijoiden mukaan keino on jo olemassa: luonnonkantoihin kohdistuva kalastus on lopetettava koko Itämerellä ja kantaa on tuettava istutuksin, kunnes se on elpynyt. Kuva Tenojoelta. Luonnonlohi häviää Simojesta ja myös Tornionjoesta vielä tällä vuosikymmenellä, jos avomeripyynti saa jatkua ennallaan. " lstutusmäärät ovat niin suuria, että kala haaskaantuu, jos sitä ei saa pyytää. "Jos eivät määräaikaiset rajoitukset avomerellä tepsi niin sitten on keksittävä jotakin uutta." Kestämätöntä kalastusta Lohen avomerikalastusta on tuettu istutusten lisäksi lainojen korkotuella ja valtio on mukana vakuutuskorvauksissa. Norjalaisen lohen tuontia on myös rajoitettu . §: iii Ö< kohtiin." Simojoen edustan kuukauden mittainen kalastuskielto oli Havun mukaan juuri sellainen oleellinen kohta. Havaintojen mukaan kutujoissa ei kuitenkaan millään muotoa ole tungosta. " Ei Suomen kiintiö täyty lähellekään tällä vauhdilla", hän uskoo. Keväällä lohet pyrkivät kotijokeensa kutemaan. Nythän meillä jo rajoitetaan avomerikalastusta keväällä viikon jaksoissa ja rannikolla vyöhykkeittäin, yhteensä kalastus on kielletty jopa puolen vuoden ajan. Varmuuden tuo vasta ensi kevät, jolloin lohenpoikasten on aika kuoriutua. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Lohisaaliin seuranta perustuu kalastajien omiin ilmoituksiin, jotka maaseutuelinkeinopiirit kokoavat. Luonnonkantajoki ,L...; Joesta on luorinonr kanta hävinnyt Suomen Itämereen laskevista lohijoista ovat enää jäljellä Tornionjoki ja Simojoki. Nyt pitäisi sitten joissa lohenpyrstöjen huiskia. sinen maaja metsätalousministeriöstä. Havu vakuuttaa ministeriön tahtoa Tornionjoen ja Simojoen lohen pelastamiseksi. Kalavale vai ei. "Sitä paitsi kohtuullisin kustannuksin seurantaa on mahdotonta järjestää muutoin ." Havu ei lämpene täydelliselle avomerikalastuksen kiellolle. "Suomelle maksaisi kuitenkin aika paljon ostaa ammattikalastajat pois mereltä, eikä sellaista poliittista tahtoa ole nyt näkyvissä." Kaasinen korostaa Itämeren veden laadun parantamista kalastuksen kieltämisen sijasta. 17. Kaasinen uumoilee, että Suomen tänä vuonna räätälöimillä ajoitetuilla kielloilla on ollut merkitystä, sillä heinäkuun puoleenväliin mennessä Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella oli kalastajien ilmoitusten mukaan saatu lohta vasta 200 tonnia. "Myrkyt pitäisi saada merestä pois." Useiden asiantuntijoiden suulla on kuitenkin vakuuteltu, että nykyinen lohipolitiikka on kestämätöntä. Maaja metsätalousm1111sten on osastopäällikön Seppo Havun mukaan näyttöä ilmoitusten epäluotettavuudesta ei ole. Suomen puolitoista miljoonaa harrastajakalastajaa pyytäisi varmasti innolla luonnonlohta kotimaisista joista. vsk. "Jos nyt ei kalastusta estetä, niin kohta loppuu lohi , ja sitten loppuu myös koko kalastus eikä kenelläkään voi olla oikeutta siihen", Havu vastasi simojokisten purnauksiin. Kalaturismi toisi myös jokivarsiin matkailutuloja ja työpaikkoja. Jos joki onpadottu, kalat jäävät pyörimään jokisuulle
Pienen ja karun keidassuon rimmet ja jänteet kiersivät sitä samalla tavoin kehässä kuin Kaakkurinrimmet ympäröivät SUOMEN LUONTO 8/94 53. Muistelin erästä aukealle nevalle poikkeuksellisen uijaana piirtyvää kuusisaarta Ranuan Lapiosuolla, jossa hiihtelin kauan sitten. Voisiko rimpien suojassa piileksiä ennennäkemättömän vartevia ronipetäjiä ja aarniokuusia. Koska tuulten kinostama hanki kantoi suksen aukealla muttei metsässä, ja koska olin väsynyt ja edessä pitkä taival, saari jäi tutkimatta. Koska esi-isämme oli vat jo vuosituhansia ropeloineet vesistöjen rannoilla luomakuntaa tarkoituksiinsa, minua kiehtoi ajatus, että luonnontilaisimmat ja täydellisimmät aarniometsät löytyisivät pohjoisten aapasoiden suosaari sta. Muistin sopukoista pulpahti upeita maisemaja leiripaikkamuistoja, epätodellisen runsaita mustikkamättäitä ja päällimmäisenä kymmenet ampuja nuolihaukan pesät. vsk.. Teksti ja kuvat: Jorma Luhta Aarniosaarten luntoa Löytyykö syrjäisten avosoiden kangassaarista täydellinen aarniometsä. Retkeilin taas pohjoisilla aavoilla tutkaillen niin uusia kuin ennestään tuttuja metsäsaaria toiveena tavoittaa täydellinen, ennennäkemättömän vartevien puujättiläisten täyttämä aarniometsä. Uuden suokauden al18 kaessa pinnistelin mieleen muistikuvia sadoista ja taas sadoista rimpisoiden piirittämistä metsäsaarista. Vanha epäilykseni piti kuitenkin paikkansa: pienialaisiin, muutaman tai edes muutaman kymmenen hehtaarin suosaariin ei kasva kai·kkein suurimpia havupuita. Olin porskutellut seitsemänkymmenluvun melkein tauotta maan syrjäisimmillä suoseuduilla; sen jälkeen mielenkiintoni suuntautui vuosikymmeneksi Kainuun korpimaille. Sekä häilähdys epäilyä: aarniometsäkokemukseni tulivat Raja-Kainuun salonsirpaleista, ehkäpä olin keskittynyt väärien asioiden tarkkailuun. Viisitoista vuotta myöhemmin seikkailin toukokuussa tul vivan Lapioojan yli samaiselle saarelle
vsk. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Saari tarjoaa ruokaa ja piilopaikkoja myös peitteisen metsän linnuille kuten metsolle. 19. Simon Lumiaavan itälaidalla kohoaa kaunis pyöreä kuusisaari, jonka sisänäkymät ovat hyvin tyypillisiä näiden kulmien vähille luonnontilaisina säilyneille suosaarille. Myrskyjen · harventamien kuusien lomasta työntyy koivuja, haapoja ja pihlajia, lahoavaa puuta on runsaasti ja mustikkasadot ennätysmäisiä kesästä toiseen
Sodankylän Koitelaisenkairassa on havahduttavan luonnonti laisia kolkkia vastakohtana maastoajoneuvojen, liian suurten poroka1jojen ja turismin muokkaamille Lappimme selkosille. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Takavuosina Mantan ja Sirkan nimipäivien kunniaksi puhallelleet tuulenpuuskat ja niitä ennen luvuttomat myrskyt olivat rojauttaneet satamäärin tukkipuukuusia ennen aikojaan tantereeseen. Soiden metsäisistä saarekkeista monet kasvit ja eläimet löytävät piilo paikan 20 Pudasjärven Karhusuon Jouttensaarta. Olihan tämä kohosuon keskipiste kiistatta komea, mielenkiintoinen ja sisälsi runsaasti maassa lahoavaa puuta, muttei aarniokuusikon hämärätunnelmia. Koitelaisenlehdossa ja Koitelaistunturin kupeilla sojotti täydellisiä mäntyaarnioita, mutta yksinäisten suosaarien puusto oli harvaa ja kituliasta hieskoivumänty -sekaPieni, lehtevä kovan maan saari Pelkosenniemen Sudenvaaranaavan etelälaidalla juhannusyönä. vsk.. Kuikuttava palokärki lenteli aukeitten yli kaukaa Tervonkankaalta hakkaamaan saarenkumpareen lahopuita. Jossakin Ison-Ki viaavan takaisessa paj urytelikössä koin voimakkaan tunteen, ettei tähän ole ennen minua sulan maan aikana milloinkaan ihmisjalka astunut ja kulun yhä vaikeutuessa aloin katua omi akin askeleitani
Ilmiselvästi luojan jäljiltä rehottavien saarten ylispuusto voi olla harvaa ja nuorehkoa, ja varsinkin kuusisaarissa koivun, haavan ja lahoavan puuaineksen runsaus pistää silmään. vsk. Suoaukeitten keskeltä kohoavien kivennäismaasaarien merkitystä maisemalle, eläinja kasvimaailman rikkaudelle tai retkeilijälle ei kuitenkaan pidä väheksyä. Kaukaa katsoen luonnontilaiset saaret ovat usein niin säännöllisiä ja symmetrisiä, että silmäänpistävät !ovet niiden aukealle näkyvässä siluetissa ovat väistämättä kirveen tai sahan synnyttämiä. metsää. Myrskyjen lisäksi yksinäiset kumpareet ukkosenjohdatinkuusineen ovat erikoisen herkkiä salamaniskuille, vaikka niistä aniharvoin syntyy tulipalo. D Jorma Luhta on pudasjärveläinen kirjailija ja valokuvaaja. notkelmasta Kittilän länsirajalla tai niin suunnattomia ikiaihkeja kuin Porttipahdan pohjoispuolisen Peurakairan Haipanrovassa. Havupuiden koko kasvaa saarien suurentuessa, mutta esimerkiksi Lapin suosaarista ei löydy samanlaisia kuusijättiläisiä kuin vaikkapa Keimiöjärven itäpuolisesta ojaSUOMEN LUONTO 8/94 53. Olvassuon luonnonpuisto Pudasjärvellä on harvoja soiden suojelemiseksi perustettuja alueita, joilla on myös ikuisesti hämäriä aarniokuusikkoja. 21. Maallikkokin voi havaita monien aarnioita leimaavien kasvien tai ikimetsälintujen puuttumisen suosaarista, niiden ilmapiiri ja pienilmasto ovat erilaisia. Joskus pienessäkin kumpareessa tuulisen aukean keskellä kasvaa ikivanhoja lakkapääpetäjiä, jotka ryhmyisinä ja pienikokoisina tuovat mieleen japanilaisen puutarhataiteen vuosisataiset bonsaipuut. Ei kuitenkaan suosaarissa vaan Ison-Palovaaran rinteellä puiston koilliskulmalla
Kuvat: Ari Koniulainen Teksti: Alice Karlsson 22 Hakkuun jälkeen Metsä on kaadettu kesken kehitystään, ko,juukypsänä. Pikkulepinkäinen istuu pensaan latvassa ja tähyää saalista. Joka toinen uhanalainen lajimme elää metsässä. Liito-oravan liito katkeaa. Tuuli kylvää heiniä ja ruohoja. Siellä täällä hohtavat puolukan punaiset posket. Parin, kolmenkymmenen vuoden kuluttua puiden varjostus alkaa kiusata runsaasti valoa vaativia kasveja, jotka vähitellen häviävät. Metsä tummuu, puut sieppaavat tuulen ja hiljaisuus asettuu kodiksi. Tuuli kaataa puita ja synnyttää metsään pienen aukon. SUOMEN LUO TO 8/94 53. Yleensä suurimmat puut jäävät kuitenkin eloon ja osasta säilyy kärventynyt runko pystyssä. Sateettomana aikana maa myös kuivuu helposti . Maassa säilyneet juuret ja siemenet alkavat työntää uutta kasvua. Kokonaisten metsien häviäminen lähes viimeiseen puuhun mullistaa elämän. Maitohorsma valtaa aukean ja västäräkit ja ki vitaskut pyrähtelevät kannolta toiselle. Myös tuli voi riehua metsässä ja saada aikaan tuhoa. Pensaiden mukana tulevat pajulinnut ja muut hyönteissyöjät. Hakkuuaukea sinnittelee kohti metsää. Lämpötilan vaihtelut ovat suuria: auringon paisteessa on kuuma, mutta illalla ilma jäähtyy nopeasti . Monille asukkaille se on viimeinen isku. Näin luonto uudistaa itseään. Kun vettä pidättävää kasvillisuutta ei enää ole, valuvat sadevedet valtoimenaan kohti järviä ja lampia. Isot aukot pirstovat maiseman ja erämaiden asukkaiden elinpiiri silpoutuu. Syvissä ajourissa värisevät öljyn ki1javoittamat vesilätäköt. vsk.. Koneiden vaiettua maassa törröttävät kannot väkivaltaisissa asennoissa, juuret ylöspäin. Elämä palaa runnottuun maisemaan vähitellen. Metsämaan ravinteet huuhtoutuvat pois. Petolinnut ja kolopesijät saavat etsiä pesäpaikkansa muualta. Usein niitä ei enää löydy. Runnotusta maisemasta elämä on lähestulkoon paennut. A vohakkuu on luonnolle järkytys. Kohta se jo rouhaisee isoilla hampaillaan meheviä versoja. Jotkin lajit hyötyvätkin . Kestää monta kymmentä vuotta ennen kuin täällä taas huojuu oikea metsä. Hirvi kurkistaa metsästä hakkuuaukealle kuin näyttämölle ikään, nostaa turpansa kohti taivasta ja nuuhkii . Kymmeni sen vuoden kulutta nuoret koivut, pihlajat ja lepät hui skivat heleänvihreillä latvuksillaan, joukkoon on sujahtanut jokin havupuukin
23. Se levittäyttyy aukkopaikalle sinipunaisena mattona ja kätkee katseelta maan n(jouden. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Kun maa heinittyy, alkaajyrsijöiden valtakausi. Aukealle lehahtaa tuulihaukka saalista vaanimaan. Maitohorsma on balsamia haavoille. vsk
Pensaiden myötä tulevat jänikset, joiden jäljessä hiipivät ilvekset ja ketut. Isolla kämmenellään se tekee selvän kannosta toisensa jälkeen ja pistelee pikkusormenpaksuiset toukat poskeensa. Hakkuuaukean kannot ja niissä lihoavat kantojäärän toukat kiinnostavat karhua. vsk.. Västäräkin pyrstönheilutus lievittää hakkuuaukeiden ankeutta. 24 SUOMEN LUONTO 8/94 53
Poseidonin komposti Vallin pinnassa on 510 senttiä kuivaa ja elotonta levää. Sekä meressä ja maalla rakkolevän varassa elää monipuolinen lajista. Seppo Vuokko Piirros: Käyttökuva/Hannu Virtanen Meren ko01posti ja kukkapenkki Tosikertomus hyvästä elämästä: eli, kasvoi, kuoli hiljaa aikansa ruokki veden viljaa vielä kuoltuaankin rakkolevästä tuli kukkaniityn evästä Irtaantunut rakkolevä on kasautunut maalle valliksi. Hatruvallin tutkiminen on löytöretki joka kertoo niin merestä kuin ihmisestäkin. Naaras kaivaa parikymmentä munaansa vallin uumeniin, ja kuukauden, puolentoista kuluttua, kesän jo vaihtuessa syksyksi, aloittavat vajaan vaaksan mittaiset pi kkukäärmeet itsenäisen elämänsä. Runsaimpia ovat kärpästoukat, änkyrimadot ja hyppyhäntäiset, mutta hatruvallin lajistoon kuuluu myös sii roja, juoksuja kaksoisjalkaisia, hämähäkkejä ja kovakuoriaisia, erityisesti lyhytsiipisiä, vedensuosijoita ja piskuisia kääpiökuoriaisia. Levämassa hajoaa tyystin kolmessa viidessä vuodessa, mutta vallin eläimillä ei ole hätää: meri tuo uutta levää purtavaksi. Mätänevä, elämää kuhiseva osa on limainen, lämmin ja kostea kuin tehty rantakäärmeen hautomakoneeksi. Levien ja muiden vesikasvien lisäksi siinä on simpukoita, merieläinten jäänteitä, raatoja, ajopuita, pakkilaatikoita, pusseja, kasseja, purkkeja, vaatteita, kenkiä enimmäkseen kiinnostavaa, mutta tarpeetonta roinaa. Rakkolevästä muodostuu ilmava valli , kun 25. Joskus ajotavarasta löytää arvokastakin tai ainakin käyttökelpoista: tämän jutun valmj steluretki antoi minulle ongen. Sopivalla paikalla valli voi olla varsin isokin: useita metrejä leveä, puolen metriä paksu ja pituuden sanelee rantaviivan muoto. Vallista on myös kasvualustaksi perunalle tai maustevihanneksille. Syvemmällä kuhisee. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Osa lajeista on erikoistunut nimenomaan levävalleihin, osa viihtyy muuallakin; joukossa on muutama kotikompostin lajikin . Lahtien perukoissa ja laakeilla selkärannoilla meri kasaa rannalle levää valtiksi. vsk
12. rantavinnajuuri ja 16. Paluumuutosta on verraten vähän havaintoja, mutta ainakin amiraalin ja kaali perhosen on havaittu syksyllä lentävän merelle myös etelään päin, pois pohjolan pakkasista, joissa ni illä ei ole mahdollisuutta selviytyä. 23. Jsomaltsa on kotiutunitt erityisesti sokerijuurikaspelloille. Merisinappi on sopeutunut hiekkaisille merenrannoille. Kirvat, hämähäkit ja kasvien siemenet saapuvat aivan passiivisesti tuulen mukana ajautuen: kun kantava ilmavirtaus uupuu , vajoavat ne alas. Karikukko ja 19. 2. 22. kannusruoho, 11. Tervaleppäkin saa osansa hatruvallin ravinteista, vaikka se onkin riippumaton meren tuomasta typpi/isästä. JO. Perhosten vaellukset ovat riippu vaisia ilmavirtauksista ja suotuisista säistä. Monivuoti sista rikkalajeina tuttuja ovat peltovalvatti , peltopähkämö ja pelto-ohdake. Toisina vuosina vaellus on niukkaa ja huomaamatonta. 28 taas rihmalevistä ja veden kukasta kertyy sitkeän tiivis kasa. Vieläkin moni saari stolainen sanoo parhaan perunan tulevan, kun siemenperuna lasketaan vaon pohjalla merileväpatjalle. Ne paiskautuvat veteen ja ajautuvat joukoittain rannalle. Samalla muuttuu levämassan laj ista: ne lajit, jotka eli vät vedessä vellovassa massassa, kuolevat, ja korvautuvat maaelämään sopeutuneilla lajei lla. Joukkayqiheensa v1ettanetta survtatssääskiä. 1. 6. Parhaimmillaan meren yli saapuu perhosia kuin muuttolintuja konsanaan ja niitä lentelee saarten rannoi lla kymmenittäin. D SUOMEN LUONTO 8/94 53. Silti vallien lajista ei paljonkaan muutu suolapitoisuuäen kasvaessa. Kukkaloistoa meren eväin Esimerkkimme on itäiseltä Suomenlahdelta. Leviä vedettiin kuormakaupalla pienten peltotilkkujen lannoitteeksi. Punakukkajäärän kesäromanssi saa onnellisen päätöksen rantakukalla. peltopillike edustavat levävaffin runsasta rikkaruoholajistoa. Kitkijöil lekin ovat tuttuja peltopillike, pihatatar, ukontatar, kiertotatar ja jauhosavi kka. Pietaryrtti saapui Itämeren rannoille kaakon aroilta jo hyvinkin kymmenen tuhatta vuotta sitten. rantakukka, 8. Ja jos alla on meri , voivat pintavirtaukset ja aallokko jatkaa kuljetusta. Mutta syysmyrskyjen korkealle heittämät vallit kukki vat. Ilmiön syy ja merkitys on selvä: jossakin lajin lisääntyminen on onnistunut erinomaisesti ja osa väestönkasv usta lähtee etsimään uutta kotikontua. Hämähäkkien verkkoja o~i rannan tuntumassa runsaasti, ja S(lalii¾si Afrtyy Sf.kti. levä~ vallin piema karpast{l, etta merenpohjass_q . Usein rannan kasvit poikkeavat ulkonäöltäänkin pelloilla asuvista serkuistaan. Morsingon alkuperä on ep_äselvä: onko se ihmisen vänkasvikseen tuoma, vai jääkauden jälkeisen aron muisto . Ukontatar, 18. Aikansa hatru vallissa levännyt puu voi joutua uudelleen aaltojen ajeltavaksi. Mökkiläinen saa pieneenkin kallionkoloon ryytimaan keräämällä siihen meren antamat kompostiaineet. Edelleenkin on selvittämättä, mikä osuus merenrantojemme lajeilla on ollut peltojen rikkalajiston runsastuttajina. Huomiota ovat herättäneet silloin tällöin toistu vat leppäkerttujen massaesiintymiset: uloimpienkien karien kallioilla ryömii tuhansittain leppäkerttuja, ja lahdenpohjissa vesirajassa saattaa olla pirkkovainaita vaaksanlevyisenä vyönä. Myrsky uudistaa Myrsky on sekä uh ka että mahdolli suus. Se voi heittää vallin päälle li sää lahotettavaa, haudata vallin hiekkaan tai huuhtoa vallin takaisin mereen. Mutta morsinko on arvoitus: tuliko se muiden arokasvien tapaan omin voimin, vai toivatko sini stä väriä ihoonsa tai varusteisiinsa kaipaavat esi-isämme sen viljelykasviksi Itämeren rannoille. Meren ylittänyt ohdakeperhonen pääsee tankkaamaan levävallin virmajuurelle. Selkälokki on lokeista suomalaisin, sillä valtaosa maailman samettisiivistä pesii Itämerellä ja Suomen järvialueella. 14. Silti amiraalin, kaalija ohdakeperhosen vaellukset ovat lähes jokavuotisia, joskaan eivät aina yhtä runsaita. Merisaunio muistuttaa peltosauniota, mutta on merenrantojen alkuperäinen kasvi, joka vain harvoin kotiutuu pelloille. 20. Rannalta toiselle risteilevät ajopuut ovat levittäneet myös lentökyvyttömät lajit jokaiselle levää kasaavalle rannalle. Suomessa ei kummankaan talvehtiminen onnistu. meren takaa. p1etaryrtt1, 7. Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla vesi on suolaisempaa, rakkolevä kasvaa isommaksi ja vastaavasti levätvallitkin voivat olla uhkeampia. Ylittäjiä on monenlaisia: Rakkolevä valli saa asukkaansa mm. Muukalaisten kohtauspaikka Meri on este, joka etelästä Suomeen saapuvan on ylitettävä. Sään muutos voi olla kohtalokas meren ylittäjille. 13. Tällöin otukset päätyvät samoille rannoille, joille meri kasaa rakkolevänkin. Lahonnut levä ei enää pitkään kellu, eivätkä änkyrit ja hyppyhäntäiset elä pitkään vedessä. Samaan tapaan saattaa saapua sudenkorentoj a, amp1a1s1a, kovakuoriaisia ja kärpäsiä. 15. rantatädyke, 5. Nykyään morsi nko ei kyllä osoita mitään rikkaruohotaipumuksia, vaan käyttäytyy aivan alkuperäisen kasvin tavoin . Sylkikaskaan toukka imee ravinnokseen kasvien nesteitä ja erittää ylijäämän suojakseen vaahtona, "käärmeensylkenä ". 4. Samanlaista selväpiirteistä muuttoa kuin Pohjois-Amerikan monarkilla, ei meidän perhosiltamme sentään tunneta. Mesiqngervo,. Tuhon uhkaa ja kasvupaikan epävakautta ku vastaa yksivuotisten kasvien suuri määrä. Hatruvallien omista eläimistä kärpäset ja kovakuoriaiset lentävät, mutta miten leviävät änkyrimadot ja hyppyhäntäiset rannalta toiselle. meriharakka ottavat osansa levävallienkin runsaasta eläintuotannosta. Nousevat tuulet saattavat ajaa matänevän levämassan merelle, mutta yhtä hyvin aallokko nostaa sen rannalle kuivumaan . Kalalokki kuuluu merimaisemaan, mutta 24. P.Oimuhierakka, 9. 3. osa lentää omin v01 mm, osa ajelehtii tuulen mukana, jotkut tulevat pinnalla kelluen. Rannikon asukkaat ovat jo aikoja sitten huomanneet levän arvon. isomaltsa ja 21. Luultavaa kuitenkin on, että valtaosa peltorikkaruohoista on tullut viljelykasvien mukana etelämpää, jo valmiiksi peltoelämään sopeutunei na, ja meren rytmiin ja ravinnetilaan sopeutuneet levävallin asukkaat ovat pysyneet rannoillaan. 16. Afroditen kukkapenkki Kauneuden jumalatar Afrodite nousi meren vaahdosta, ja se antaa voiman myös myös merenrannan kukkapenkkeihin. helpi ovat jo vakiintuneen levävallin monivuotisia valtiaita. 17. Joskus huono sää yllättää tarmokkaat leppäkertut kesken lennon. Nuorella, lähellä rantaa olevalla vallilla ei vielä paljon kukkia ole: joku merisinappi tai ranta-arho uhmaa aaltojen toistuvaa uhkaa. vsk.. Osa ohdakeperhosista on vielä tulossa kun kaaliperhosista onnekkaimmat jo suuntaavat etelän lämpöön. Tyynellä säällä levää velloo lahden pohjukoissa maininkien tuudittamana puurona, joka lämpimällä säällä lemuaa vahvasti . 22-P.istepirkko toukkineen kirvajahdissa
Nahanluonti toistuu monta kertaa. Ohi uivat saaliit malluainen näkee suurilla ja tarkoilla silmillään. Parittelun onnistuminenkin riippuu eläimen kylläisyydestä: nälkäinen otus ei parittele vaan syö kumppaninsa. Kun toukka kasvaa, se ei enää mahdu venymättömään kitiinikuoreensa. Lentotaidosta on otuksille hyötyä: jos kotilammen olot huonontuvat, siivet auttavat etsimään paremman asuinlammikon. Selkäuiinareita Malluaiset soutelevat melamaisilla takaraajoillaan selkäuintia. Teksti ja kuvat: Timo Nieminen Malluaiset ovat puolentoista sentin mitta1s1a, isosilmäisiä petohyönteisiä, luteiden sukulaisia. Sillä on pitkä ja voimakas kärsä, jonka se tunkee saalii seen ja ruiskuttaa siihen ruoansulatusnestettä. vat hyvän vauhdin. Suomen kaikki kolme malluaislajia elävät lammikoissa, järvissä ja muissa suolattomissa vesissä. Toukan ulkopinta repeää, ja sen sisältä ryömii esiin entistä suurempi toukka. Malluaisten metsästysmaastoa on veden pintakalvon alapuoli . Ne ovat sukkulan muotoisia jopa tuntosarvet ovat pään sivuilla olevissa kourumaisissa uurteissa piilossa, eivätkä näin haittaa uintia. Sen jälkeen malluainen voi imeä nesteen ravinnokseen . Muoto muuttuu vähitellen Malluaisilla on vähittäinen muodonvaihdos. Ne työntävät pitkät ja voimakkaat, jäykkien takaruumiinsa veden pintaan, ripsien reunustamat airot, joi!jolloin vatsapuolella olevat la ne tasatahtiin lyömällä saaneljä sukasriviä erkanevat toisistaan. Kun epäonninen hyönteinen putoaa veteen, malluainen singahtaa salamana paikalle. Vapaana vedessä ollessaan ne ovat ihmiselle täysin harmittomia. Kun eläin taas sukeltaa, sukasrivit painuvat toisiaan vasten ja estävät ilmaa karkaamasta. Lentotaitoinen uimari Malluaisilla ei ole kiduksia, ··-joten niiden täytyy aika ajoin Malluaiset ovat hyviä uimanousta pintaan täydentämään reita. Kaikkien luteiden tavoin malluainenkin syö vain nestemäistä ravintoa. Veden suuren vastuksen voittamiseksi malluaiset ovat virtaviivaisia. Se on kuitenkin pienempi, kömpelömpi ja siivetön. Malluaiset ovat oivallisia lentäjiä. 29. Jos muuta ruokaa ei ole riittävästi , malluaiset syövät lajitovereitaan ja jopa toukkiaan. Malluaisen kärsä on niin vahva ja terävä, että se pystyy pistämään ihmisenkin ihon läpi. Niiden takaraajat ovat ilmavarastoaan. Saalista vaaniessaan ne roikkuvat selkä alaspäin veden pintakalvossa ja tarkkailevat ympäristön tapahtumia. Pienestä koostaan huolimatta ne voivat käydä sammakontoukkien ja pienten kalojen kimppuun. pyydystelee ruokaa. Niiden väleissä oleviin uurteisiin virtaa ilmaa. Munasta kuoriutuu pieni toukka, joka muistuttaa melkoisesti aikuista. Se sisältää entsyymejä, jotka hajottavat nopeasti saaliin kudokset. Levätessäänkin malluaiset ovat koko ajan valmiina pinkaisemaan saaliin perään tai pakoon. Vikkelästi se uiskentelee melajaloillaan ja SUOMEN LUONTO 8/94 53. Myrkyllinen ruoansulatusneste kirpaisee pahasti ja malluaisia kutsutaankin vesiampiaisiksi. Saaliin värisyttäessä pintakalvoa otus meloo sen kimppuun pitkällä sukasreunaisella raajaparillaan. Tavallisesti ne sentään tyytyvät hyttysten ja kärpästen toukkiin. vsk. D Timo Nieminen on vapaa luonnonvalokuvaaja ja kirjoittaja Mäntästä. Toukka syö samaa ravintoa kuin aikuisetkin. Lopulta toukasta tulee täysikasvuinen malluainen, lammikon kaikkien pikkuötököiden kauhu. Pintakalvosta etuja keski jaloillaan ylösalaisin roikkuva malluainen tuntee pinnan värähtelyt. lsomalluainen roikkuu veden pinnasta selkä alaspäin. Onkohan kumppani kylläinen. Varsinkin keväällä ja syksyllä voi nähdä, miten ne kuivattelevat auringonpaisteessa rantakasveissa
Lierot myyrä lamauttaa puraisemalla niiltä pään irti . Pienemmät käärmeetkin samettiturkki hätistää muille maille tai pistelee poskeensa. Vahva rinta on hyvä puskulevy, jolla otus työntää multaa ulos käytävistä. Ranneluu toimii vipuna, joka leventää eläimen työskennellessä käden oivaksi lapioksi. Valmiissa käytävässä maamyyrä taas liikkuu jopa toista kilometriä tunnissa yhtä nopeasti eteenja taaksepäin. Myyrät ja hiiret lapiojalka karkottaa oiti s käytävistään joko hyvällä tai pahalla. Outoja tapoja selittää osaltaan se, ettei maamyyrä oikeastaan ole myyrä ollenkaan. Maamyyrät saattavat kyllä oleilla samoissa käytäväverkostoissa, mutta ne päästävät toisensa kärsätuntumaan vain kiima-aikana. Maamyyrällä on sivuille suuntautuneet lyhyet eturaajat. Lemmenleikit ajoittuvat johonkin aikaan keväästä, mutta niitä ihminen ei ole päässyt koskaan näkemään. Sammakoille ei riitä sääliä senkään vertaa: ne täydentävät monipuolista ruokavaliota. Sopivia asuinpaikkoja ovat myös puutarhat, ruohikot ja pellot. Maamyyrää ei pidä kuitenkaan syyttää kaikista multakeoista: myös vesimyyrä voi jättää mahtavia käyntikortteja puutarhurin suruksi. Se syöksyilee käytävissään kuin sähikäinen ja porautuu umpimähkään kosteaan multaan, jossa mehevät lierot ja toukat majailevat noutajaansa odottaen. Vahvan kaivajan kaikista puuhailuista ei kuitenkaan ole vielä täyttä tietoa, sillä se viettää melkein koko elämänsä maan alla. Mutta muuten maamyyrä pysyttelee miltei huomaamattomana suojaisan pintamaan kätköihin rakentamassaan tunneli verkostossa. Maamyyrä kaivaa elääkseen Kaivamisen päämäärä et tietenkään ole työ työn vuoksi, vaan ravinnon ja suojan etsiminen. Siihen maamyyrä panostaa oikein tosissaan. Ylimääräiset saaliit se varastoi johonkin käytävänpätkään. Se kuuluu hyönteissyöjien lahkoon rr\aamyyrän lähimpiä sukulaisia meillä ovat siili ja päästäiset. Maamyyrä kaivaa kokoonsa nähden valtavalla vauhdilla. 30 Maamyyrä on nopea ja sisukas yksinpuurtaja. Yleisesti oletetaan, että kosintamenot ja parittelu tapahtuvat käytävien uumenissa. Tuntuisikin luonnottomalta, että eläimet SUOMEN LUONTO 8/94 53. Möyheässä mullassa tämä pieni eläin suorastaan porautuu maan läpi. Jouko Kuosmanen Mullan ntyllääjä Maamyyrä on nopea kaivaja, jonka jättämät muhkeat multakeot voivat olla puutarhaa tai nurmikkoa hoitavan kauhu. Maamyyrä elää paksussa ja muhevassa mullassa, johon on helppo kaivaa käytäviä. Maamyyrä syö jopa oman painonsa verran vuorokaudessa. Tehokas kaivaminen edellyttää oikeita työkaluja. Multaa on luonnossa vain lehdoissa, joissa maamyyriä voikin elellä runsaasti . Mullassa viihtyvät myös lukemattomat lierot, toukat ja erilaiset muut selkärangattomat, joita maamyyrä etsii ruoakseen. Maamyyrän aherruksesta jää luontoon tai ihmisasumusten liepeille selvät merkit sen käytävistään nostamat isot multakokkarekasat ovat puutarhurin tai nurmikonhoitajan painajaisia. Vahvat käpälät näyttävät ihmisen käsiltä, ja niissä erottuu vii si teräviin kynsiin päättyvää sormea. Tii viimmässä maaperässä kaivuvauhti voi olla 30 senttiä minuutissa, eli peräti 18 metriä tunnissa. vsk.. Lempi yhdistää Maamyyrä elelee erakkona, eikä siedä lajikumppaneita lähelläänkään
Naaraan kantoaika kestää neljästä kuuteen viikkoon. Siinä on kaksitoista erillistä tuntokarvaa, kuusi kummallakin puolen. lä näkemisessä tarpeelliset aistinsolut, mutta silmät ovat vain nuppineulanpään kokoiset. Niitä emo imettää SUOMEN LUONTO 8/94 53. Eläin kuulee hyvin, vaikka ihopoimut sulkevat sen korvat. Silloin mieli on haikea. Maamyyrän tärkein tuntoelin on sen kärsämäisen kuonon kirkkaan punainen kirsu. D Jouko Kuosmanen on pohjoiskwjalainen luonnonharrastaja, -tuntija ja -kuvaaja. Ihossa maamyyrällä on 5 000 tuntokerästä. Samanlaisia ilmaisinkarvoja on myös molemmissa eturaajoissa ja hännän juuressa. Mestarikaivajan työkalu. 31. Herkkien aistien varassa Mullan alla möyri vä maamyyrä ei tarvitse kaksista näkökykyä. Jykevät etukämmenet tekevät pikkuotuksesta tehokkaan eläinmaailinan kaivinkoneen. Entäpä kun siellä jurisee talonkorkuinen neli vetotraktori tai kaivinkone. Sen silmissä on kylMaamyyrän tärkein aistinelin on liikkuva kärsä, jossa on tuntokarvoja ja erilaisia ihon aistimia. noin kuukauden; tänä aikana se on poikasiaan kohtaan ylen hellä ja huomaavainen. Maamyyrän on oltava varuillaan herkeämättä silloin kun se ei satu olemaan pinnan alla kaivamassa. Elävän maamyyrän kuona on hehkuvan punainen, kuolleen lähes valkoinen. Lisäksi silmät ja korvat ovat melkein kokonaan mustan karvan kätköissä. Etelämpänä haikaratkin sieppaavat tilaisuuden tullen sen nokkaansa. Se kyhää lehdistä, sammalesta ja ruohosta käytävään pesän, ja synnyttää siihen jopa kahdeksan punaista ja karvatonta poikasta. Koirien lisäksi maamyyriä saalistavat kissa, lumikko, kärppä ja muut näätäeläimet, kettu, varislinnut, haukat ja pöllöt. Maamyyrän hajuaistikin on vallan hyvä. Viholliset vaanivat maan päällä Maamyyriä elää Eteläja Kaakkois-Suomessa sekä Pohjois-Ka1jafassa. Voi vain mielessään kuvitella, minkälaiset värähtelyt maamyyrän kallossa soivat, kun ihminen saapastelee sen käytäväja pesärakennelmien päällä. vsk. nousisivat maan pinnalle silloin, kun ne ovat avuttomimmillaan. Karvoissa on tarramaisia väkäsiä, jotka takertuvat toisiinsa, niin että karvapeite näyttää ja tuntuu sametinpehmeältä. Kotitantereillani Pyhäselässä niitä on aivan vilisemällä. En ole nähnyt niistä montaakaan elävänä, mutta kuolleena tuon tuostakin terhakka pystykorva on näet nujertanut monta huono-onnista tunnelintekijää. Se pystyy kuononsa avulla havaitsemaan mullassa !epäilevän lieron jopa kymmenen senttimetrin etäisyydeltä
"Keskeistä kansainvälissä ympäristösopimuksissa on se, 32 Jukka Salo ei jaksa alleki,joittaa monissa yhteyksissä atsttmaansa luonnonsuojelijoiden haudankaivajan mielenlaatua. että koetetaan saada esimerki ksi ilmastovaikutukset kuntoon yrityskilpailun kautta. Yritysten pitäisi oma-aloitteisesti kilpai lla vihreydellä. Esimerkiksi suoluontoa on käsittämättömällä tavalla hävitetty. Miksei ihmisille osata kertoa myönteisenä uutisena, ettei koko maailma ole sittenkään hukkumassa paskaan?" Salo puuskahtaa. "Sopimuksell a yritetään saada taloudellista arvoa luonnonvaraisille eliöille. Metsille on saatu arvo ja on syntynyt voimakas kansallinen kiinnostus geenivarojen kartoitukseen ja ylläpitoon", Salo innostuu . Tarve siihen on syntynyt hälyttävistä tiedoista luonnon köyhtymisestä. Hän vertaa geeni varojen arvonnousua Suomen talousmetsiin : "Vasta kun sahateolli suus kehittyi ja metsien puun arvo kasvoi, kaskeaminen hiipui." Biodi versiteettisopimuksen alleki1joitti kaksi vuotta sitten Rio de Janeirossa 167 valtiota, ja sen on ratifioinut 67 valtiota. Geenien etsiminen ja hankkiminen ei olisi niin ollen enää ilmaista esimerkiksi geenipankeille ja lääketeollisuudelle", Salo selittää. "Etelä-Saimaa on puhdi stu• nut nopeammin kuin Thamesjoki, mutta valmiita tutkimustuloksia ei osata käyttää hyödyksi. vsk.. Jukka Salolle on kertynyt reippaasti kansainväli stä kokemusta. Jos metsällä ei ole kaupallista arvoa, se muutetaan sumeilematta vaikka soijapelloksi. Markkinavoimat ympäristöongelmien kimppuun "Markkinavoimien kautta voidaan ja pitääkin vaikuttaa ympäristöongelmiin. Samaa pitäisi soveltaa myös luonnon monimuotoisuuden kysymyksissä", selittää Salo. "Olemme tilanteessa, jossa alkuperäistä luontoa pitäisi ennallistaa", Salo toteaa ja ihmettelee, ettei kuntien kesken ole syntynyt kilpailua luonnon monimuotoisuudesta: "Esimerkiksi Porilla on mahtava jokisuisto, upeat rannat, nii stä olisi mahdollisuus kehittää vaikka minkälaista kilpailuvalttia." Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 8/94 53. Meillä syntyy hänen mielestään helposti harhaku va, että tropiikin metsä on pelkkää puuta, vaikka siellä kasvaa rottinkia, hedelmiä, palmuja, pähkinöitä... Salo uskoo nyt enemmän puutuotteiden ekomerkintään. "On selvästi voitu näyttää, että kun näiden muiden sademetsätuotteiden markkinat on saatu toimiviksi, ne tuottavat enemmän hehtaaria kohden kuin viljelytuotteet", Salo vakuuttaa. Pelkkä suojelu ei riitä Costa Ricassa taloustieteilijöiden ja kansainväli sen kaupan asiantuntijoiden keskuudessa syntyi ajatus selvittää paikallisesti biologista monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuutta koskevan biodi versiteettisopimuksen ajatuksena on kestävä kehitys. Se olisi Suomessa lopul' takin oivallettava", toteaa Maj ja Tor Nesslingin säätiön asiamies, dosentti Jukka Salo. Salo korostaa, että sopimus on luonteeltaan taloudellinen eikä eettinen. Tiedot kootaan keskusrekisteriin, josta geenivaroja edelleen jalostetaan ja ostetaan. Sopijavaltiot ovat sitoutuneet ekosysteemien, lajien ja geenivarojen säilyttämiseen. YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tieteellisessä asiantuntijaryhmässä ja on osallistunut ulkoministeriön asiantuntijana Rion ympäristökonferenssin biodi versiteettisopimuksen tieteellistä ohjelmaa j a rahoittami sta koskeviin neuvotteluihin. Kuka on vihrein. Kyliin on perustettu asemia, joissa opetetaan lajintuntemusta. Hän on mukana mm. Salo on järkyttynyt pienvesien kohtalosta: lähteet, purot ja pikku lammet ovat vähitel Ien kadonneet metsäkoneiden myllerryksessä, kui vatuksissa ja ruoppauksilla. Merikotka on myös hyvä esimerkki. Aiemmin Salo kannatti ·trooppisen puun boikotointia, mutta myöhemmin hän on pyörtänyt näkemyksensä. Koulutetut paikkakuntalaiset kartoittavat kylänsä ympäristön luontoa. Sopimus kuitenkin tunnustaa maiden oikeuden käsitellä eliöitään luonnonvarana ja vaatia niihin perustuvista tuotteista korvaus. Salo puuttuu ajankohtaiseen metsäkeskusteluun: " Miten monimuotoisuus onnistutaan turvaamaan talousmetsissä, on ongelma, johon ei riitä yksin metsäsektorin ammattitaito, tarvitaan myös ympäristöekonomien ja biologien asiantuntemusta." Tutkimuksen kilpailuttaminen voisi auttaa asiassa: "Valtion tutki muslaitokset tekevät hyvää työtä, mutta nykyistä suurempi vapaa tutkimusrahoitus takaisi sen, ettei syntyisi höperöitä yhden alan blokkeja." Salon mielestä biodi versiteettitutkimuksiin tarvitaan tieteidenvälinen ohjelma. "Mielestäni ohjelma on onnistunut hyvin. Sukupuuttoon häviämässä ollut laji on onnistuttu pelastamaan. Kysymys ei ole mistään ekopiperryksestä eikä vain suojeluvarauksista", Salo vakuuttaa. "Ensimmäistä kertaa eliölajien ja ekosysteemien tutkimukseen ollaan suuntaamassa suuria rahasummia, mutta näkökulma on pitkälle soveltava. Jos teollisuus esimerkiksi haluaa osoittaa, että se on aidosti kiinnostunut ympäristöstä, tarvitaan kansain välisesti kilpailukykyisiä, arvostettuja tutkimusryhmiä selvittämään Suomen ympäristön tilaa. Meilläkään ei ole osattu käsitellä luonnonvaroja kestävästi ja kokonaisvaltaisesti
Kati yo-tilaUa ei käytetä to1j unta-aineita. Se ostaa teetä Intiasta ja Sri Lankasta mutta myös kansainvälisistä teehuutokaupoista ja Euroopan teetaloista, eniten Saksasta. Meillä pääasiassa juotavaa mustaa teetä saadaan neljän käsittelyvaiheen jälkeen: lehdet nahistetaan, rullataan koneell isesti , jolloin lehdet ri kkoontu vat, sitten fermentoidaan eli käytetään kemiallisesti ja viimeiseksi kui vataan. Teen kiiltävät lehdet ovat ainavihreät. Yli puolet teestämme tulee Britannian, Belgian, Saksan ja Alankomaiden kautta; suoraan tuottajamaista teetä tuodaan eniten Sri Lonkasta ja Intiasta. Timo Voipio Kehitysmaainstituutista pitää sekoittami sta sikäli huijauksena, että sen tavoitteena on pikemminkin paras mahdollinen taloudellinen tulos kuin paras .laatu . Sekoituksiin ostetaan mukaan mahdollisimman halpoja tee-eriä, joiden alkuperää ja viljelyoloja on mahdoton jäljittää. Hienojakeisin tee päätyy pussi teeksi. vsk. Teen fil osofia ei ole ottanut tul ta täällä kylmässä pohjolassa. Viljelmien pensaat on leikattu noin metrin korkui siksi ja laakeiksi, jotta ne tuottaisivat parhaan mahdollisen sadon. Venäläiset istuvat samovaarinsa ympärillä melankolisissa pohdinnoissa, ja englantilaisen turva elämän järkytyksissä on a nice cup of tea. 33. Aasian maissa suosittu vihreä tee saadaan samoista teepensaista kuin mustakin. Vaikka tee on piristävä juoma, sen nauttimiseen liittyy rauhoittumisen ja rauhallisen elämäntavan tunnelmia. tauksena on vähintäänkin kymmenen kertaa " kahvia" ennen kuin teen ystävä on vuorossa. Lipton ja Brooke-Bond hallitsevat lähes puolta kansainvälisestä teekaupasta. Teenpoimijan päivän saalis kuljetetaan vuorokauden kuluessa käsiteltäväksi, jottei se pilaannu. Hollantilainen laiva toi ensimmaisen teelastin Eurooppaan 16 10 Japanista. Teestä tuli tyypillinen siirtomaatavara viime vuosisadalla, jolloin britit perusti vat Intiaan j_a Ceylonin saarelle, nykyiseen Sri Lankaan, valtavia teeplantaaseja. Suuret yritykset kuitenkin valmistavat jopa 30 teelaadun sekoituksia ja vetoavat siihen, että näin maku saadaan pysymään vakiona suurta sekoituksen ammattitaitoa käyttäen. Teen kulutus on kasvanut meillä viime vuosina muutaman prosentin vuodessa. NAUTINTOJA MAAILMALTA Teetä trooppisilta rinteiltä Parintuhannen metrin korkeudessa Himalajan vuoriston juurella Darjeelingissa on viljelty teetä yli 150 vuoden ajan. Teestä löytyy harvoin torjunta-ainejäämiä tai raskasmetalleja. Kiinasta tuotettiin kuitenkin valtaosa teestä Eurooppaan 1800-luvun lopulle. Lipton-pakkaukset tulevat meille eurooppalaisilta tehtailta. Teetä kuluu meillä vajaat 200 grammaa henkeä kohti vuodessa kahvia kymmenen kil oa. Monikansallinen jättiläisyritys Unilever omistaa Liptonin ja maailman suurimman teekonsernin Brooke-Bondin, jolla on teeviljelmiä Intiassa, Sri Lankassa ja Afrikan · maissa. Se jouduttaa aivojen verenkiertoa ja aineenSUOM EN LUONTO 8/94 53. Teen laatua ja viljelyoloja pystytään seuraamaan, koska tee tulee aina samasta paikasta. Väestö valjastettiin viljelemään teetä pohjoisen pallonpuoliskon ihmisille siirtomaaisäntien val vonnassa. Intialainen nainen poimii siellä käsin teepensaan oksista kaksi ylintä lehteä ja silmut selässään olevaan koriin. Kaupungissa asuva, hyvin koulutettu nuori nainen vastaa muita useammin "teetä, kiitos". Silti kahdeksan kertaa kymmenestä suomalainen liottaa teenautintonsa teepussista, jossa on useimmiten maustamatonta mustaa teetä. Jos kysyt suomalaisilta, saako olla kahvia vai teetä, vasTeetä viljellään eri puolilla maailmaa trooppisilla ja subtrooppisilla ylängöillä. Ennen pakkaamista tee vielä lajitellaan. Niissä on kofeiinia, eteerisiä ölj yjä ja parkkiaineita sekä hiu kkasen mineraaleja. Joi ssakin Afrikan maissa ja Sri Lankassa teeviljelmiä on kansallistettu, mutta yhä tuotannon valtaosa on alle kymmenen brittiläisen suuryrityksen hallussa. Vihreän ja mustan teen välimuoto on oolong-tee, joka valmistetaan fermentoimalla teelehdet osittain . Japanilaiset hakevat teeseremonioillaan elämään harmoniaa j a mielenrauhaa. vaihduntaa, minkä arvellaan parantavan keskittymjsja reaktiokykyä. Niiden pyrkimyksenä on myös auttaa viljelijämaita pääsemään pelkästä halvan raaka-aineen tuottajan asemasta jalostettujen tuotteiden myyjäksi. Liptonin osuus Suomen teemai·kkinoista on lähes 40 prosenttia. Teen kotimaana mainitaan sekä Intia että Kiina. Katiyo-teen maahantuonnin Zimbabwesta aloittanut Afri Star on hankkinut pussituskoneen teetilalle sekä auttanut teen tuotekehitysj a markkinointityössä. Teen kofeiini on sidottuna parkkiaineisiin. Parkkiaineiden sanotaan rauhoittavan vatsaa. Siirtolaisfarmarit rai vasivat viljelmiä koskemattomaan sademetsään. Suosiotaan ovat lisänneet maustetut teet ja yrttitee!, joiden valikoimat kaupoissa ovat moninkertaistuneet. Vihreää teetä valmistettaessa teelehtiä ei fermentoida vaan ne höyrytetään ja kui vataan. Ritva Kupari Tietoa teen (myös kahvin ja kaakaon) talousja sosiaalihistoriasta saa Timo Voipion kirjasta Tropiikin lahjat, Gaudeamus 1993. Pensaita on kahta päätyyppiä, maailman teeviljelyksiä hallitseva assamilainen ja pienempi , kapeampilehtinen kiinalainen. Intian Assamista on löydetty varhain luonnonvaraisia teepensaita, mutta vanhimmat maininnat teen juonnista ovat Kiinasta lähes 5000 vuoden takaa. Toinen suuri markkinoillamme on Paulig noin 25 prosentin markkinaosuudella. Pii kki epäreilun maailmankaupan lihassa ovat kehitysmaakaupat, jotka tuovat Suomeen mm. Teepensas kasvaa luonnossa kymmenmetriseksi. Tansania-teetä ja Kati yo-teetä ilman kansainvälisen kaupan välikäs iä. Paulig on ainoa teollisesti teetä pakkaava yritys Suomessa
Meritähdet kyyristyvät simpukoiden ja maljakotiloiden päälle, kiinnittävät niihin miljoonat pikku imuputkensa, jännittävät sitten uskomattomat voimansa ja kiskovat hitaasti, kunnes saalis irtoaa kalliosta. Tarkempi tähyäminen selvittää, että kyse on Itämerenkin eteläosista tutuista kirjohylkeistä. Vieras typertyy Montereyn lahden eliömaai lman runsaudesta. Ravinteet elättävät runsasta ja monipuolista merieliöstöä aivan rantaviivan tuntumassa. vsk.. Ja sitten meritähden mahalaukku työntyy ulos ja kääriytyy ruokansa ympärille." Näin kuvaa John Steinbeck Montereyn elämäntapapummeista kertovassa kirjassaan Cannery Row (Hyvien ihmisten juhla, suom. Kirjat tekivät maailmankuu luksi myös Montereyn kalateollisuuden keskuksen. Rannan edustan vesikivi llä makailee hylkeitä. Sieltä kumpuaa kesäisin kylmää ja ravinteikasta syvännevettä mataliin rantavesiin. Jouko Linturi, Tammi 1951 ) Kalifornian Montereyn lahden vuorovesirantaa. Pelottavasta ulkonäöstä huolimatta se ei ole ihmiselle vaarallinen. Kookas leopardihai on suuren akvaarion asukkeja. Äyriäiset ryntäilevät keinahtelevalta meriruohon lehdeltä toiselle. Meri rannan edustalla on ruskeaa, mikä johtuu siinä tiheässä kasvavista jättikokoisista päärynälevistä. Tyynimeri käden ulottuvilla Montereyn lahti on ehkä koko Yhdysvaltain länsirannikon paras paikka tutustua Tyynenmeren eliömaailman erikoisuuksiin. Lukemattomat pikkueläimet syövät näitä leviä, ja pikkuotuksia puolestaan syövät yhä 34 Akvaarion sisääntulohallin katossa kävijää tervehtivät luonnollista kokoa olevat miekkavalaat. suuremmat ja suuremmat eläimet kookkain on nykyisin äärimmäisen harvinainen sinivalas. Teksti ja kuvat: Juha Valste kkuna Tyyneen01ereen "Merivesi on kirkasta, ja pohjassa kuhisee mielikuvituksellinen ja sekasortoinen paljous hyöriviä, tappelevia, syöviä, parittelevia eläimiä. Aivan rantalaiturin vieressä möykkää nälkäinen kalifornianmerileijona vastalauseeksi sille, ettei kukaan ole muutamaan minuuttiin heittänyt sille kasuOMEN LUONTO 8/94 53. Nykyisin Cannery Row on Montereyn suurin turistirysä, jossa ravintolat vuorottelevat rihkamakauppojen kanssa. Niiden ansiosta sekä planktonettä pohjalevät yhteyttävät tehokkaasti ja lisääntyvät. Sen sijaintipaikan nimi on oivallinen: katu on Cannery Row eli vapaasti käännettynä purkittamojen rivi. Levämetsät ovat erikoinen ekosysteemi, jossa vi ihtyvät merisaukot, hylkeet, delfiinit, merilinnut sekä lukemattomat erilaiset kalat ja selkärangattomat. Meri ja rannikko ovat juuri täällä rikkaimmillaan, sillä valtameren syvänteestä suuntautuu lahteen toistasataa kilometriä pitkä ja yli kolme kilometriä syvä, haaroittuva vedenalainen kanjoni. Nämä pohjaan ankkuroituneet maailman suurimmat levät voivat kasvaa yli 50 metrin pituisiksi. Komeat ruskopelikaanit ovat olennainen osa Montereyn lahden ,naisemaa. Steinbeckin teosten ansiosta Montereyn rannikon elämän runsaus tiedetään kaikkialla maailmassa. Sen päässä on entinen Hovdenin sardiinitehdas, joka valmisti Portolan sardiineja ja jossa nykyi sin sijaitsee Montereyn akvaario, Monterey Bay Aquarium. Lasiseinä avautuu lahdelle
vsk. Suojelun ansiosta laji on taas runsastunul ja palannut monille entisistä asuinalueistaan. 35. SUOMEN LUONTO 8/94 53. Sukeltaja ruokkii kaloja suuren akvaarion päärynälevämetsässä. Mikrofonin avulla hän kertoo lasiseinän takana oleville katsojille lounastamaan saapuvien eri kalalajien elintavoista. Montereyn lahdessa merisaukko ja on jo liikaa, ja taudit vaivaavat saukko ja. Merisaukko hävitettiin sukupuuton partaalle arvokkaan turkkinsa vuoksi
Eläin on sukeltanut pohjasta meri siilin ja ottanut samalla kainaloonsa litteän kiven. Eläimet ovat saaneet olla rauhassa, minkä vuoksi ne eivät pelkää ihmisiä. Cannery Row' n toiseen päähän valmistui 1984 maailman monipuolisin ja suurin akvaario. Eteläisen meksi36 konlokin seuraksi ilmestyy pohjoisesta arktisia eskimolokkeja, ja Montereyn lahdella voi talvell a nähdä jopa kymmenen eri lokkilajia. Akvaariosta on tullut Montereyn suos1tu111 nähtävyys. Luonnonvaraiset merisaukot pääsevät uimaan akvaarion ulkokatsomon keskellä olevaan vuorovesialtaaseen, mi ssä niitä ruokitaan päivittäin. Lintuja saa katsella ja kuvata metrin parin päästä niiden häiriintymättä. Monterey Bay Aquariumin ylpeys on päärynälevämetsä: lähes yhdeksän metrin syvyisessä ja yli miljoonan litran vetoisessa akvaariossa kasvaa todellinen jättiläislevien metsä oikeine eliöineen. ....... Lintuja joka lähtöön Montereyn lahden tunnuslintu on ruskopelikaani. Nyt se kelluu selällään kivi vatsan päällä ja hakkaa tomerasti saalistaan siihen. Se on avoin ikkuna Tyyneen valtamereen. Ruskolevien joukosta erottuvat uhkeat vii kset, älykkäät nappisilmät ja ilmassa heiluvat jalat merisaukko. Sen yhteydessä to1m11 merentutkimuslaitos, jolla on omia aluksia ja jopa syvänmeren tutkimiseen soveltuva kauko-ohjattava pienoissukellusvene. Suuri osa akvaarion tOJmmnasta on suunnattu opetukseeli, ja siellä käy vuosittain kymmeniätuhansia koululaisia ja opiskelijoita. Merkillisintä tässä paikassa on se, että lintujen ja katselijoiden välissä ei ole lasia. Ku va on otettu akvaarion terassilta. Nämä kauniit linnut pesivät Meksikossa, mutta levittäytyvät talveksi Kaliforn ian osavaltion ranni kolle suunnilleen Montereyhin saakka pohjoisessa. Jaa eineeksi. Monet matkailijat etsivät Steinbeckin kirjoissaan kuvaamaa maailmaa, tietysti turhaan. Akvaarion kaikissa näyttelyissä ja esi tyksissä on mukana luonnonsuojelu. Näin vaikutetaan tehokkaasti akvaariossa vuosittain käyviin noin kahteen miljoonaan vieraaseen. vsk.. Valaat vaeltavat Harmaavalaat lisääntyvät talvella Meksikon Kalifornianlahdell a ja keräävät tätä varten rasvavarantoja kesällä Alaskan vesil lä. Akvaario vailla vertaa Hovdenin 1972 toimintansa lopettaneen sardiinitehtaan tontille ja enti sille ti loille on keksitty uutta käyttöä. Niitä on kalasatamassa joka puolella väijymässä tilaisuutta päästä nappaamaan kaloja. Kaikkialla näkyy myös tyrskymerimetsoja. Pian kuori särkyy, ja merisaukko pääsee mussuttamaan siilin pehmeitä sisuksia. Valasristeilyille paasee Montereyn Fisherman's Wharfilta. Pientä lampea, hiekkadyynejä ja keinotekoisten aaltojen huuhtomaa merenrantaa erottaa todellisesta maailmasta valtava lasiseinä. Pää1ynälevämetsän latvustossa melovat matkailijat ihailevat karilla köllöttäviä ki1johylkeitä ja tyrskymerimetsoja. Akvaariossa on myös erikoinen lintuhuone, aviaario. Montereyn akvaario ei ole vain kalojen säilytysja näyttelypaikka. Useimmat aviaarion asukit myös pesivät menestyksellä näissä oudoissa oloissa. Syksyllä lahden rannoille ilmestyvät valkopäiset, suklaanruskeat ja kalalokkia vähän suuremmat meksikonlokit. Vaikka sen mitat eivät vaikuta paljoakaan suuremmilta kuin suurimpien lokkien, luonnossa ero on melkoinen. Montereyn akvaario onkin tärkeä mielipiteen muokkaaja ja luonnonsuojelun edi stäjä Yhdysvaltain länsirannikolla. Meri kuhisee elämää ... Parhaiten valaita ja myös merilintuja näkee kuitenkin veneestä. D SUOM EN LUONTO 8/94 53. Valitettavasti Montereyn lahdella on nykyään liikaa merisaukkoja, ja tämä näkyy eläinten huonossa terveydessä. Jäykin sii vin aaltoja hipoen liitävää, tynnyrimäistä ja mahtavanokkaista albatrossia ei hevi n erehdy pitämään lokkina. _ --... Tavallisin vierailija on havaijinalbatrossi. Montereyn niemimaan Point Pinoni ssa voi onnekas yhdyttää liitäjien, tyynenmerenriskilöiden ja etelänkiislojen lisäksi jopa albatrossin. Ri stei lyn hinta vaihtelee hiukan yrittäjän ja vuodenajan mukaan; joulukuussa 1993 hinta oli noin 85 Suomen markkaa. Ne voivat ohjautua suorastaan sisälle lahteen, ja niitä näkee joskus jopa rantakaduilta. Paikoin joutuu pujottelemaan huonotuuli sten ja pelottomien pelikaanien välistä, jotka yrittävät nokkaista liian lähelle tulevia. Useimmille menetyksen korvaa kuitenkin ylenpalttisesti akvaariosta ja sen edustalta merestä löytyvä maailma. Tammikuu on paras harmaavalaiden katselukuukausi. Montereyn niemimaa katkaisee harmaavalaiden rannikkoa noudattavan vaellusreitin, ja valaat kiertävät niemen kä1jen melko läheltä maata. Sisätiloissa olevien kymmenien akvaarioiden, lintuosaston ja vaihtuvien näyttelyiden lisäksi ulkopuolen kävelyterasseilta avautuvat näkymät Montereyn lahdelle
Parissa vuodessa kanta on huvennut pari sta tuhannesta alle kolmeen sataan. Mutta mitä ihmeen kaupallista arvoa on vaikkapa hyeenakoiralla. Kun tarjonta lisääntyy, hinta laskee. Itämainen lääkintä on tuhansia vuosia vanhaa, ja on vaikea kuvitella, että se saata1s1111 nopeasti loppumaan. Boikotti puri norsunluukauppaan, mutta tuskin tepsisi perinteiseen lääkintään. Liian usein salametsästäjät peri vät voiton. Jokemme ovat täynnä krokotiileja", naurahtaa viraston johtaja Willie Nduku. Eräiden arvioiden mukaan he ovat saaneet tehtäväkseen tappaa sarvikuonon sukupuuttoon Afrikasta siksi, että Kauko-Idässä on valtaisat varastot sarvikuononsarvia. Pelastaisiko kaupallinen larhaus sarvikuonot perikadol/C/ . Näin hinta nousisi. vsk. Eikä eläintä tarvitse edes tappaa sarven saami seksi. Krokotiilien ja strutsien tarhauksesSarvikuonon sarvea himoitaan etenkin perinleisiin ilämaisiin lääkkeisiin. Niitä voitaisiin alkaa tarhata ja myydä palauttavaksi luontoon maihin, joista ne ovat hävinneet", Keith Hopkins ehdottaa. Sarvikuonoja on !ahdattu paitsi kansallispuistoista, myös vartijoiden tarkan silmälläpidon alaisista suojeluaitauksista. Uhanalaisesta kauppatavaraksi. Salametsästäjien vastainen toiminta on kallista, työlästä ja monesti toivotonta. Sato sarvesta. Pari ssa vuosikymmenessä nämä ennen varsin lukuisat Afrikan savannien komi stukset on tapettu miltei sukupuuttoon. Eikä sen tarvitse loppuakaan, jos raaka-aineiden tuotanto saadaan luontoa vahingoittamattomalle pohjalle. Eikä Hopkinskaan kii stä salametsästyksen vastaisen toiminnan tärkeyttä tällä hetkellä, mutta hän puhuu tulevaisuudesta. Se on miltei tappanul savannien komistukset sukupuuttoon. Salametsästäjät himoitsevat niiden mahtavia sarvia, jotka ovat erittäin kysyttyjä etenkin Aasian perinteisessä lääkinnässä. Krokotiilista, ja strutsista saadut kokemukset tukevat hänen näkemyksiään. Tällä hetkellä suoranainen sota salametsästäjiä vastaan on ainut mahdollisuus pitää sarvikuonot hengissä, mutta näin tuskin voidaan jatkaa vuosikausia. "Kaikilla uhanalaisilla eläimillä on kaupallista arvoa: krokotiililla, strutsilla, suurilla kissoilla, hyeenakoiralla", Hopkins lisää. Ajatus perustuu muutenkin realismiin. Suippohuulisarvikuonot ovat maapallon uhanalaisimpia eläimiä. Tänä vuonna salametsästäjät alkoivat tappaa myös niitä, joilta sarvi on leikattu. ta on tullut Zimbabwessa kannattavaa yritystoimintaa. Kun kansallispuistoja rii stanhoitovirasto lähti tukemaan tarhausta se vaati , että tietty osa eläimistä vapautetaan takaisin luontoon. Ehdotuksen tärkein ajatus on tehdä salametsästys kannattamattomaksi. Norsunluun ja sarvikuonon sarvien käytössä on merkittävä ero: sarvikuonon sarvi käytetään enimmäkseen näkymättömästi lääkkeissä, kun taas norsunluu päätyy kori steesineiksi. Sarvikuonoja on yritetty suojella salametsästäjiltä myös sarvenpoistolla, mutta sekään ei enää auta. Sarvijauhetta sisältäviä lääkkeitä käyttävät tavalliset aasialaiset, jotka eivät ole ympäristötietoisia samalla tavalla kuin länsimaiset matkailijat. Strutseista ja krokotiileista hyviä kokemuksia Eikä kysymys ole vain sarvikuonosta. Tämän takia kummankin eläimen luonnonkannat ovat nyt vahvat. Esimerkiksi Zimbabwe Wildlife -lehti ehdottaa, että sarvijauhetta perinteisessä lääkinnässä käyttäviä Aasian maita pitäisi auttaa luomaan omat tarhattavat kantansa. Ajatus saattaa kavahduttaa moni a, mutta esimerkiksi Zimbabwen luonnonsuojeluyhdistys on samalla kannalla. Kun leikkausteknii kka on oikea, uudesta sarvesta tulee yhtä komea kuin aiemmasta. Tarhoja voitaisiin perustaa myös Afrikan ulkopuolelle maihin, joissa sarvikuonolle on sopi vat olot. On luotava systeemi, jossa ne saadaan tuottamaan voittoa", sanoo zimbabwelainen Keith Hopkins, African Marketing International -yhtiön toimitusSUOMEN LUONTO 8/94 53. "Sarvikuonot pitäisi saattaa kaupallisen toiminnan piiriin. Sarvikuonoja alettaisiin tarhata kaupallisiin tarkoituksiin. Työhön uppoaa suunnattomat rahasummat, koska partioitavat alueet ovat valtaisan laajoja ja salametsästäjät ovat varustautuneet helikopterein ja huippunykyaikaisin automaattiasein. johtaja. "Eläin on hyvin harvinainen. "Enää emme vaadi tarhaajilta krokotiilien vapauttami sta luontoon. Sato saataisiin sarvesta. Meillä Zimbabwessa niitä on enää muutamia laumoja Hwangen kansallispuistossa. Jorma Laurila 37. ULKOMAILTA Tarhaus on auttanul strutsia säilymään myös vapaudessa. Leikattu sarvi kasvaa yll ättävän nopeasti takaisin, jopa kuusi sentti ä vuodessa. Zimbabwe on ollut suippohuulisarvikuonon viimeisiä vahvoja tukikohtia, mutta etenkin viime kuukaudet ovat olleet erittäin veriset
Nicaraguan hallitus on julistanut alueen erityissuojelukseen ei intiaanien vuoksi vaan ulkomaisten luonnonsuojelijoiden painostuksesta. Suunnitteilla on siirtoja myös Keniaan, Tansaniaan ja Sambiaan, joiden norsut ovat kärsineet pahoi n salametsästyksestä, tai aina Senegaliin saakka. Kolmen viime vuoden aikana on sukelluksilla hukkunut ainakin 60 miskiittoa. Kaikki alkoi sujua mainiosti . Kokaiinilla ja mjskiittojen SUOMEN LUONTO 8/94 53. Laitteet ovat poikkeuksetta halpoja, huonokuntoisia ja vaarallisia. Tilannetta pahentaa se, että tiet, asutus ja viljelykset ovat katkaisseet niiden vaellusreiti t. Tämä saattaa kuulostaa julmalta, mutta norsut ovat sosiaalisia eläimiä ja jos laumat pirstotaan, eläimet kärsivät sii tä paljon enemmän ja myös yhteisön rakenne vääristyy. Nicaraguassa huumeet kuljetetaan Miskiittorannikon kautta ja pitkin Panamerikan valtatietä, joka vie läpi koko Keski-Amerikan kannaksen aina Meksikoon saakka. Miesvoimin kukin jätti kellautetaan kumimatolle, varovasti jottei vettä ja ruokaa täynnä oleva vatsa vahingoitu. Matka voi alkaa. Yksi rannikkovesien asukas on langusti , jonka valkoinen ja murea liha on suosittua herkkua merenelävistä pitäville. Eläimet tottuvat nopeasti tilapäiseen vankeuteensa ja seisovat tyy nen rauhallisina aivan kuin ymmärtäen, ettei niille haluta pahaa. Heitä kutsutaan alueella merirosvoiksi, piratas, ja heidän toimensa ovat lievimmilläänkin laittorrua. Operaatiossa on vain muutama norsu menehtynyt. KeskiAmerikan kannaksesta on kehittynyt uusi huumeiden kuljetusväylä Eteläja PohjoisAmerikan välillä. Rosvot salaavat kuolemantapaukset: niiden paljastarrunen voisi tietää ikävyyksiä viranomaisten kanssa. Yhdestä myytävästä norsusta saadaan noin 8000 markkaa. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa runsas vuosi sitten. Kuolleiden sukeltajien ruumiit heitetään mereen ennen satamaan Zimbabwen yksityiset riistatilat ovat nykyisin hyvin kiinnostuneita norsuista matkailunähtävyyksinä. Miskiittorannikko on kuuluisa monipuolisesta kasvillisuudestaan ja eläimjstös38 ULKOMAILTA alueilta seuduille, joilla niitä on vähän tai joilta ne ovat hävinneet kokonaan. Ruokaa saadakseen ne katkovat oksia ja puskevat puitakin nurin . Tähän saakka Zimbabwessa norsujen määrää on säädelty ampumalla. Hondurasilaiset ja kolumbialaiset salakalastajat pyydystivät viime vuonna Miskiittorannikolta arviolta noin 25 miljoonan dollarin arvosta langusteja. Tällaisen matkan norsut teki sivät junalla tai jopa lentokoneella jos ei sentään jumbojetillä niin suurella kuljetuskoneella kuitenkin. Zimbabwen kamaralla niitä rymistelee noin 70 000, mikä on noin kolmannes enemmän kuin luonto pystyy pitemmän päälle elättämään. Merirosvot käyttävät langustinpyynnissä miskiittoja, joille he antavat Kaliforniasta ostettuja käytettyjä sukellusmuualle Zimbabween ja jopa tuhannen kilometrin päähän Bophuthatswanaan Etelä-Afrikan puolelle. Se on pyritty tekemään mahdolli simman tuskattomasti ja perhekunnittain. Intiaanit saavat palkkansa kokaiinina, josta on tullut Miskiittorannikon puolivirallinen maksuväline. Suojelualueiden ulkopuolella norsujen ja ihmi sten välit kiristyvät helposti , sillä jumbot saattavat pistellä puutarhan antimet poskeensa tuossa tuokiossa ja tehdä muutakin vahinkoa. Vaunussa norsut herätellään vasta-aineella ja pian ne nousevat jaloilleen. Heidän työnantajansa pääsevät kuin koira veräjästä, sillä sukeltamisen katsotaan kuuluvan miskiittojen perinteisiin tapoihin ja ylläpitävän vanhaa kulttuuritraditiota. Kumimaton avulla eläimet hinataan yksitellen suureen rekkaan, jonne mahtuu jopa kahdeksan norsua. Vaunussa niillä on evääksi ruokaa ja vettä. Jos norsuja on liikaa, ne tuhoavat elinympäristönsä huonoon kuntoon. Jorma Laurila saapumista tai jo ennen kuin saavutaan Nicaraguan rannikolle. Nii svälineitä. Norsuille kyytiä Zimbabwella on päinvastainen ongelma kuin useimmilla muilla Afrikan mailla: siellä on lii kaa norsuja. Gonarezhoun kansallispuistosta, jossa norsuja on huomattavasti liikaa, siirrettiin perhekunnittain 700 norsua yksityisille riistatiloille tään. vsk.. Riistanvartija Clem Coetsee alkoi toteuttaa kehittämäänsä ajatusta norsujen siirtämisestä elävinä lii kakansoitetuilta Vain langustien tähden Nicaraguan Karibianmeren puoleisella rannikolla on noin 8 000 neliökilometrin alueella vielä neli senkymmentä miskiittointiaanien kylää. sä on tehoa 10 000 kertaa enemmän kuin ihmisen uinauttamiseen tarvitaan. Täysikasvuinen norsu ahmii lehtiä, oksia ja muuta kasvillisuutta jopa parisataa kiloa päivässä. Kun norsut nukahtavat, on toimittava nopeasti , etteivät keuhkot ja sydän vaurioidu . Siirrettävä lauma tainnutetaan helikopterista ammuttavilla nukutuspanoksilla. Suurilla tiloilla norsut kulkevat täysin villeinä omissa oloissaan, pienillä tiloilla ne ovat tottuneet hoitajiinsa ja viettävät usein yönsä aitauksessa
Kokeissa se on li sännyt satoja enemmän kuin käytetyimmät nykyiset väkil annoitteet. Tiikerinsuojelualueet perustettiin paikallisväestöä kuulematta, ja usein asukkaat ajettiin omilta asuinalueiltaan hengellä ostettu nicaragualainen langusti päätyy useimmiten pohjoisamerikkalaisen illallispöydän herkuksi. Kansainväli set suojelujärjestöt eivät halunneet kuulla tai nähdä ikäviä asioita, ja näin tilanne sai jatkua. Vuonna 1989 viranomaiset ilmo1tt1vat, että tiikereiden määrä oli 4 334. Tammikuussa 1994 kylän läpi metsään palaamassa ollut norsulauma pillastui , hajotti majoja, tappoi yhden Apua eroosioon Kanadalaisen Länsi-Ontarion yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, miten eroosion syömiä vähäravinteisia maita voidaan kunnostaa. Tästä syystä lupaa tuskin myönnetään . Tämän jälkeen luita alettiin hankkia hintaan mihin hyvänsä muualta. Pitkään näytti siltä, että alue saisi jäädä rauhaan . Intiassa suoritetuissa kokeissa he ovat parantaneet kasvien kasv ua 50-200 % lisäämällä maahan puhdistamolietteen, lentotuhkan ja kasvikompostin sekoitusta. Metsästä on kuitenkin otettu koko ajan puuta raaka-aineeksi veistoksiin sekä rakentamiseen ja polttoaineeksi. Useimmat suojeluasiantuntijat pelkäävät, että laillisen kaupan varjossa voitaisiin kaupata myös salametsästettyjen tiikereiden osia. Alueen suosituin matkailukohde, swahilikaupunki Gedin rauniot, on vain muutaman minuutin ajomatkan päässä metsästä. Nopeasti kasvavan väestö uhkaa nyt hävittää puiston reunaosat. Paikalliset viranomaiset rohkaisevat ihmisiä, jotka raivaavat metsää laittomasti pelloiksi. Kolme seuraavaa vuotta osoitti tiedot valeiksi. Korruptio kukki suojelualueilla ja niitä valvovien virkamiesten joukossa. Kiina on anonut lupaa saada myydä kauppaan tarhatiikereistä peräisin olevia luita ja muita lääkkeiden raaka-aineita. Kiinan omat tiikerit hävitettiin lähes sukupuuttoon 1950ja 1960-luvuilla, ja niistä saadut tiikerinluuvarastot loppuivat 1980-luvun puolimaissa. Parhaillaan selvitetään, millaista tuhkaa maanparannusaineen valmi stukseen voidaan käyttää. Sen tarkoitus oli pelastaa Intian tiikerit sukupuutolta niitä oli tuolloin jäljellä alle 2 000. 1994 kalliset asukkaat saadaan suojelualueen kannattajiksi. vsk. Erittäin uhanalaisen siperiantiikerin kanta on entisestään kutistunut: kahden viime vuoden aikana salametsästäjät ovat tappaneet Venäjällä yli IOO tiikeriä, ja jäljellä on alle 200. Lisäksi metsässä asuvien norsujen _tihutyöt viljelyksillä ovat li sääntyneet. Tutkijoiden mielestä metsä voidaan suojella vain, jos paija erittäin tehokasta. Nyt yhden tiikerin luista saa yli 50 000 markkaa kehitysmaan asukkaalle summa on valtava, ja sala. WWF lähti mukaan hankkeeseen, rahaa kerättiin eri puolilla maailmaa, Intiaan perustettiin 18 tiikerinsuojelualuetta, kannat alkoivat kasvaa ja kaikki näytti olevan hyvin. Arabuko-Sokokessa elää monia harvinaisia eläinj a kasvilajeja, joista eräitä ei ole tavattu mi ssään muualla. Valeiden ja korruption paljastuttua kaikki on kuitenkin alkanut muuttua. Roatan on Keski-Amerikan kauneimpia korallisaaria, ja siksi ekomatkailijoidenkin suosiossa. ArabukoSokoken metsä Intian valtameren rannikolla on Kenian viimeisiä metsäalueita. BBC Wildlife 12:5, 1994 Kenian suojeltuihin metsiin on avattu. Osa Yhdysvalloissa myytävistä langusteista tulee Guatemalasta: dollarien toivossa guatemalalaiset tyhjentävät Roatansaaren ympärysvesiä herkullisista äyriäisistä. Vuosia kestäneet kokeet osoittavat, että eroosion tuhoja voidaan korjata. Intian lisäksi maanparannusaineesta ovat ki innostuneita ainakin Thaimaa ja Kiina. Luut salakuljetetaan Kiinaan, taljat pääasiassa Japaniin ja Koreaan ja näistä edelleen Yhdysvaltoihin. polkuja, joilta lu.ontomatkailijat näkevät trooppisen metsän erikoista luontoa. Rahaa ei silti ole herunut paikallisille asukkaille paljoakaan useimmat vartijatkin ovat muualta kotoisin. Tiikerin luut ja muutkin osat ovat keskeisen tärkeitä perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. naisen ja lapsen sekä vahingoitti useita muita ihmisiä. Mikä on mennyt pieleen. Tiikerillä menee huonosti Indira Gandhi käynnisti Projekti tiikerin 1973. Tämän seurauksena puiden keskikoko on pienentynyt monissa osissa metsää ja puuston lajikoostumus on muttunut. Ekoturismi on lisääntynyt metsässä viime vuosina, ja sinne on rakennettu opastuskeskus, maisema-ajoreitti ja luontopolkuja. Tämän vuoksi ihmiset eivät ole halunneet suojella tiikereitä, päinvastoin. Arabuko-Sokoken metsä on lähellä rannikon lomakeskuksia. Swara 17:3, 1994 39. metsästys rehottaa. ULKOMAILTA eläinten tieltä. Jos matkaili joiden määrä lisääntyy odotetusti ja tuloja käytetään alueen ihmisten hyväksi, asukkaiden asenteetkin muuttuvat. Suurin ongelma ovat raskasmetallit, joita on erityisesti lentotuhkassa. Meneekö metsä. Tiikereiden todellinen luku on noin 3 000, ja niitä saattaa olla jopa yhtä vähän kuin hankkeen käynnistyessä. Noin 400 neliökilometrin laajuinen metsä suojeltiin jo vuonna 1932. Tulevaisuudessa maanparannusainetta käytetään ehkä myös lannoitteena. Langustien pyynnin pelätään häiritsevän herkän koralliekosysteemin toimintaa. New Scientist 16. Käytetty sekoitus on halpaa valmistaa Intian tiikerit eivät ole yksin. Ulla-Riitta Mikkonen SUOMEN LUONTO 8/94 53. 7
On kuitenkin harhaanjohtavaa tehdä tästä sellaista johtopäätöstä, että EU:hun liittyminen olisi hyväksi Suomen luonnolle. Direktiivin seurauksena esimerkiksi Viikin rakennushankkeet tai Vuosaareen suunnitellut liikenneyhteydet saattaisivat viedä EU-Suomen unionin oikeusistuimen eteen. Ja jotta talouskasvu olisi mahdollista, on kaupan esteet kaadettava ja taattava "neljä vapautta": ihmisten, tavaroiden, pääoman ja palvelusten vapaa liikku vuus. Ympäri stöongelmat eivät sitä paitsi ole niin yksiviivaisesti kansainvälisiä kuin usein annetaan ymmärtää. Valitettavasti nuo kaksi päämäärää, pyrkimys talouskasvuun ja kaupan vapauttamiseen sekä toisaalta ympäristön suojeleminen ovat pahasti ristiriidassa keskenään. Toisaalta mikään ei estä meitä hyväksymästä ja soveltamasta EU:n positiivista ympäristölainsäädantöä. Etassa sitä on sentään tuntuvasti enemmän jäljellä. Saisi mme jättää hyvästit maatalouden omavaraisuudelle, joka on tärkeää elintarvikkeiden puhtauden, maaseutuluonnon suojelun ja turvallisuuspolitiikan kannalta. EU:n ulkopuolelle jääminen näyttää näin ollen jättävän meille vapaammat kädet hoitaa ympäristöpolitiikkaa omien tarpeittemme mukaisesti. Unionin tehtävi in katsotaan kuuluvan alkuperäisluonnon suojelu koko EU:n alueella. Epäilemättä nämä väitteet on syytä ottaa vakavasti huomioon. Ranska oli esittänyt tuomioistuimelle valituksen, koska se katsoi Saksan rajoitukset kaupan esteiksi. Varsinkin Välimeren maissa on EU:n varoilla tuettu hankkeita, jotka lyövät rajusti unionin omia ympäristödirektiivejä korville. Ne koskevat varsinkin perinteistä luonnonsuojelua. Mikäli EU ei ns. Suomi onkin jo jonkin verran ottanut huomioon EU:n direktiivejä omassa ympäristölainsäädännössään. Ylimalkaan EU ei hyväksy minkäänlaisia ympäristönsuojelutoimia, jotka voidaan määritell ä "kaupan esteiksi". SUOMEN LUONTO 8/9.J 53. Pelkkä rauhoitus ei riitä vaan jäsenmaiden on huolehdittava myös lintujen elinympäristön kunnostuksesta ja suojelusta. Siksi liittyminen EU:hun on hyödyksi Suomelle myös ympäristön kannalta. Ympäri stöongelmat ovat kansainvälisiä ja niiden selvittäminen vaatii tiivi stä kansainvälistä yhteistyötä. EU:ssa joutuisimme hyväksymään esimerkiksi unionin liikennepolitiikan, jonka turmiollisena päämääränä on liikenteen kasvattaminen ja uusien moottoriteiden rakentaminen. Unioni on viime aikoi na kiinnittänyt yhä suurempaa huomiota ympäristöön. Tällaisia argumentteja esittävät usein ne, jotka näkevät EU:ssa mahdollisuuksia laajempaan kuin pelkästään taloudelliseen yhteistyöhön. Voidaan jopa väittää, että Suomen EU:n keskitasosta jyrkästi poikkeavat luonnonolot edellyttävät ongelmien selvittämistä omista lähtökohdistamme, oman asiantuntemuksemme pohjalta. Samoin se on vetänyt mukaan ympäristöpolitiikkaan maita, jotka muuten ovat sen laiminlyöneet varsinkin Välimeren maita. N ämä myönteiset havainnot eivät kuitenkaan kumoa sitä keskeistä tosiasiaa, että EU on talousliitto, joka on perustettu 40 Antti Vahtera on erityisesti ympäristökysymyksiin perehtynyt vapaa kirjoittaja. Vanhempi lintudirektii vi käsittää nyt 175 lintua, joista Suomessa pesiviä lajeja on yli 50. nimenomaan taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suojelluiksi julistettuja eläinja kasvilajeja on joutunut tai joutumassa suurten patohankkeiden alle; sellainen on esimerkiksi Kreikan Akheloos-joen valjastaminen. Ranskan ja Espanjan rajan yli hankitaan EU :n varojen turvin moottoritietä, joka kulki si ruskean karhun viimeisen suojelualueen halki . Antti Vahtera Entä jos jäisimme ulkopuolelle. tarkistusmenettelyn tuloksena katso aiheelliseksi omaksua Suomen tai muiden pohjoismaiden normeja, Suomi joutuu tinkimään normeistaan. Tietenkin Suomi joutuu jo Etan jäsenenä paljolti noudattamaan EU:n direktiivejä, ja joissakin tapauksissa nämä direktii vit siis saattaisivat parantaa ympäristömme tilaa. EU: n kasvuja kilpailukoneistossa mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon supistuisi lähes olemattomiin. Siitä lähtien kun ympäristönsuojelu hyväksyttiin 1987 unionin, silloisen EY:n, viralliseen tehtäväkenttään, Brysselistä on virrannut kasvava määrä ympäristödirektiivejä, joista osa on melko korkeatasoisia. vsk .. Siitä on jo saatu lukuisia esimerkkejä. K eväällä päättyneissä jäsenyysneuvotteluissa Suomi joutui yleensä tyytymään kolmen-viiden vuoden siirtymäaikoihin tapauksissa, joissa sen ympäristönormit ovat tiukempia kuin EU:n. Useilla aluei lla, kuten elintarvikkeiden puhtaudessa, haitallisten kemikaalien to,junnassa ja pakokaasujen vähentämisessä Suomen määräykset ovat tiukempia kuin EU:n. Samoin on syytä harkita, miten suomalainen ympäri stöpolitiikka menestyisi EU:n ulkopuolella. Eta jättää rauhaan esimerkiksi maatalouden. Niinpä EU:n 1992 antaman elinympäristödirektiivin tarkoituksena on säilyttää tuleville polville Euroopan alkuperäistä luontoa ja edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kiihdyttämällä talouskasvua pyritään nostamaan unioni Yhdysvaltain ja Japanin veroiseksi kilpailublokiksi maailmanmarkkinoilla. EU:hun liittyminen merkitsisi sitoutumista monetanst1seen, vapaakauppaan perustuvaan jä,jestelmään, joka tekee mahdottomaksi taloudellisten vaikutuskeinojen käytön ympäristön hyväksi . Myönteinen puoli EU:n ympäristöpolitiikassa on myös se, että kansalaisjä1jestöt varsinkin Britanniassa ja Holl annissa ovat voineet painostaa omaa tai naapurimaan hallitusta parantamaan ympäristölakejaan direktiiveihin vetoamalla. Maataloustuotteiden kaupan vapauttaminen olisi tuhoi sa isku suomalaiselle maataloudelle; vain suurimmat ja vauraimmat tilat jäisivät jäljelle. Saksa oli asettanut rajaksi 0,01 prosenttia, kun taas EU:n normit sallivat kymmenkertaisen määrän. Siitä saatiin uusi esimerkki äskettäin, kun EU:n tuomioistuin kumosi päätöksen, jolla unionin komissio oli antanut Saksalle lu van tiukkoihin pentakloorifenolin (PCP:n) käytön rajoituksiin kyllästy aineena. Euroopan unioni tarjoaa valmiin foorumin tällaisen yhteistyön haijoittami seksi. Niinpä äskettäi n voimaan saatettu laki ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A-laki) on saanut vaikutteita EU :n vastaavasta laista, ja myös hiljakkoin säädetty jäte laki noudattaa paljolti vastaavan EU-lain periaatteita. Esimerkkejä voisi mainita paljonkin. Etassa meillä on vielä mahdollisuus to1jua ympäristölle tai taloudelle haitalliset direktiivit, EU:ssa se ei enää olisi mahdollista
Mui stona tapahtuneesta sukupuuttoon kuollutta lintulajia kutsutaan kissan omistajan mukaan lyallinvilistäjäksi, Xenicus lyalli. Terho Poutanen Eläinsuojelutyö keskittynyt liikaa lemmikkeihin Harm ittaa, että Suomessa valtaosa eläinsuojeluyhdistyksistä on keskittynyt tunteelliseen koirien ja ki ssojen suojeluun osana koiraja kissaharrastustaan, suunnaten vain vaivaisen osan voimavaroistaan todelli seen eläinten oikeuksien puolustamiseen (tehotuotantoja turki seläimet). yksilöitä. Ihmisellä on erityinen empatian kyky (joka on kylläkin useimmilla sumentunut) ja kyky punnita tekojaan. Eriasteista vastuuttomuutta on kissanomistajien joukossa paljonkin. Henna Kajava Juha Lintunen Espoo Järkeä kissakeskusteluun Linkola on aivan oikeassa paheksuessaan kissojen aiheuttamia lintutuhoja. Jos kissa ei ole Luukkaisen mielestä taitava saalistaja, niin miksi se sitten Luukkaisen mielestä aikoinaan tuotiin Suomeenkin juuri jyrsijäkantojen kasvun hi ll itsemiseksi. Edes pesintäaikana ei kissoja taltuteta. Kumpikin laji on maapesijä; puihin pesivillä socorrolaisilla ei ole yhtä suurta hätää. Ensiksikin jalostustyössä narsistisen rotuihanteen va,jolla tapetaan "väri virheellisiä" tms. vsk. Kuten kansanedustaja Luukkainen k.i1joituksessaan todisti , kissaihmiset ovat varsin vastuuntuntoista joukkoa. Kyyhkyllä on lähisukulaisia Amerikoissa, mutta matkija on sukunsa ainut laji koko maapallolla. Jo 5 000 vuotta ajankohtaisena pysyneeseen aiheeseen voi SUOMEN LUONTO 8/94 53. Ml ELI PITEITÄ KESKUSTELUA käytännössä tutustua esimerkiksi Socorrossa, Meksikolle kuu luvalla Tyynen valtameren saarella. Jos kissoja tuli si suojella yksilöinä, niin mi ksei sitten lintuja ja pi kkujyrsijöitä. Mirri söi linnut sukupuuttoon Kansanedustaja Hannele Luukkainen väitti (SL 6-7/94), että yksikään laji ei liene kuollut sukupuuttoon ki ssan harjoittaman metsästyksen takia, vaikka se on elänyt ihmisen lähellä jo 5 000 vuotta. Siksi ihminen on vastuullinen välillisesti tai välittömästi aiheuttamastaan tuskasta. Koti kissat ovat siirtotyövoimaa, jonka aika on ohi . Syntyvät kissanpennut annetaan pois välittämättä 41. On naurettavaa väittää, että kissaa tulisi suojella lajina juuri Suomessa, mi ssä se ei kuulu luontaiseen eläimistöön. Avuton linnunpoika maassa on helppo saalis. Jos miinustetaan Luukkaisen "pelastamien" kissojen luvusta kyseisten kattien leikitellen raatelemien eläinten luku, veikkaamme, että tase on negatii vinen. Yksinomaan Helsingissä eläinsuojeluyhdistys ottaa vuosittain liki 1 500 löytökissaa kissaihmisten jäljiltä ja yrittää löytää kodittomi lle paremmat isännät, kissaihmiset. seuraeläinrotuja ei tule suojella monimuotoisuuden va1jelemisen varjolla, sillä haijoitettu jalostustyö on kauttaaltaan rasistista ja myös lemmikkien pito yleensä epäeettistä kaikkine lieveilmiöineen. Ainoana ihmisenä majakanvartija Lyall ehti bongata linnun maastossa elävänä kahdesti . Nostavathan luukkaislaisetkin aina mieluimmin juuri kissan pöydälle, vaikka se on vain mitättömän pieni osa-alue eläinsuojelutyössä ja itse "pakastekatti-ongelmakin" vain kasvaa luukkaislaisten lietsoessa myytti stä kissainnostusta. Luukkaisen ajatuksenjuoksustahan seuraa, että koirien on annettava juoksennella vapaina, koska susi on Suomessa "osa luonnon kiertokulkua". Kissa ansaitsisi tulla kivuttomast_i lopetetuksi ja kissanomistaja ansaitsisi rangaistuksen jokaisesta kissan tappamasta luonnoneläimestä. Omalla asuinseudullamme Kilossa tiedämme, miksei osan poikasajastaan maaruokinnalla eläviä lintulajeja ole näkynyt: seutu vilisee katteja. No, juuri tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta uusiseelantilaisen Stephensaaren vilistäjien sukupuuttoon kuolemisesta. Luukkaisen viittaus metsäkissaan ei tässä kohdin ole paikallaan. Mielestämme myöskään ihmisen jalostamia kissayms. Kissaihmisillä on varaa maksaa miljoonia markkoja television kissanruokamainoksinakin, joten ei se vero köyhää kirpaisisi 100 000 nälkää näkevän ihmisen maassa. Mutta viranomaiset saisivat lemmikkimirrit ki,joihinsa. Hyväntekeväisyydestä ovat nauttineet vain kissat, muttei luonnoneikä eläinsuojelutyö. Vaikka olemmekin Linkolan kanssa samoilla linjoilla kissojen suhteen, emme ole kuitenkaan samalla tavoin naturalisteja, että katsoisimme ihmisen olevan oikeutettu tuottamaan "eläimenä eläinten joukossa" tuskaa kanssaeläjillemme eläimille. ykyaikaisessa maataloudessa jyrsijät eivät ole enää ongelma, toisin kuin kehitysmaissa. Reilu vuosisata sitten sy1jäisellä Stephensaarella eleli satapäinen kanta omia vilistäjiä, mutta kun majakanvartija toi lemmikikseen mirrin, se pyydysti ammattilaisen elkein kaikki linnut, viimeiset 1894. Hänen ki,joituksensa Suomen Luonnossa (4/94) kuitenkin paljastaa hänet kissanvihaajaksi, joka ei tiedä kissasta eläimenä eikä lemmikinpidosta paljoakaan. Lemmikkejään yliarvostavat eläinsuojelun edustajat mustaavat eläinsuojeluaatetta. Yil istäjien heimo tunnetaan myös Uuden Seelannin peukaloisina. Matti Mänttäri Tampere Politikointia kissalla Uuden Seelannin Stephensaarella elänyttä vili stäjää ei yksikään luonnontutkija ehtinyt nähdä luonnossa; se kuvattiinkin tieteelle uutena lajina kissan keräämästä aineistosta. Jos Luukkainen todella kantaisi vastuuta ki ssoista, hän olisi jo aikaa sitten tehnyt eduskun nassa aloitteen kissojen panemi seksi verolle. Toisekseen itse lemmikkien pito nykyisell ään rajoittaa eläinten luontaista käyttäytymistä, mitä luonnonja eläintenystävinä paheksumme. Tietenkään kissat eivät ole luonnonsuojelun pahimpia ongelmia, mutta voidaanhan välillä ottaa esille erikoisempiakin ongelma-alueita. Hannele Luukkainen sanoo ki1:joituksessaan, että kissaa tulisi suojella paitsi eläinkunnan monimuotoisuuden säilyttäjänä, myös yksilönä. Kissat lisäävät mu iden eläinten kärsimyksiä myös ku luttamalla tehotuotettua li haa. Kissaa tuostakaan tapauksesta on turha syytellä; syy on kissaihmisen, majakanvartijan. Kissojen parhaaksi. Endeemisrä heimosta on elossa kolme lajia. Siellä vill iintyneet kissat parhaillaan metsästävät kotoperäistä socorronkyyhkyä, Zenaida graysoni, ja socorronmatkijaa, Mimodes graysoni, sukupuuttoon. Monet pitävät kissojansa päivät pitkät ulkona jaantavat niiden lisääntyä ilman valvontaa
Saalistustaitoihinsa luottava löytökissa karkaa helposti uudesta kodistaan ja sisäkissaksi se harvoin sopeutuu. Kulkukissat ovat Suomessakin todellinen ongelma. Itse ruokansa hankki va kissa ei ole kotikissa vaan kulkukissa, joka pitääkin tappaa, nimenomaan eläinsuojelullisista syistä. Koira on yhtälailla tuhoeläin, jos sitä pidetään irrallaan ja vailla huolenpitoa. Olen Linkolan kanssa yhtä mieltä siitä, että ei-toivotut kissanpennut pitäisi lopettaa. Pakkaseen ja nälkään menehtyy joka vuosi suunnaton määrä hylättyjä tai "heilastelemaan" lähteneitä kissoja sekä ulos syntyneitä kissanpentuja. 42 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEEN 1 Parissa vuosikymmenessäkin maisema voi muuttua melkoisesti, kuten Jorma Laurilan kuvapari Jumesniemen kylästä Hämeenkyröstä osoittaa. SUOME LUONTO 8/94 53. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Jotta kissan asema yhteiskunnassamme paranisi, kulkukissojen kärsimykset loppuisivat ja lintutuhot vähenisivät, täytyy kissojen vähentyä niin ettei niitä ole saatavissa ilmaiseksi. Ihmisen arvostukset kun valitettavasti mitataan usein rahassa. Linkolan ehdotus, että kissanomistaja joutuisi vastaamaan kissansa tappamista uhanalaisista eläimistä, on erittäin kannatettava. Löytökissat pitäisi kaikki lopettaa. siitä, mihin ne joutuvat. Tienposkessa könöttänyt "mummonmökki " on kadonnut. 1960 ja -70-luvun vaihteessa pakettipellolle ajan hengen mukaisesti istutetut puuntaimet peittävät kesällä /994 jo taustan rakennukset. Kunnil la pi täisi olla kulkukissojen hävittämisvelvollisuus. Holtittomasta kissanpidosta päästään aivan samoin keinoin, jos vain halutaan. Osoittaa alkeelli sta ajattelua puolustella ihmisten julmuutta vetoamalla luonnon väkivaltaisuuteen. Linkola ei perustellut, miksi ne pitäisi nimenomaan hukuttaa, kun paljon miellyttävämpiäkin (ja lainmukaisia) tapoja on. Holtittomasta koiranpidosta on päästy muutamassa vuosikymmenessä lainsäädännön, valvontaja valistustyön sekä kul kukoirien talteenoton avulla. En ymmärrä, mitä eroa Linkola näkee kairassa ja kissassa. Kissa on ihana lemmikkieläin, mutta ei suinkaan niin helppohoitoinen kuin Linkola väitti . vsk.. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Löytökissojen lahjoittamista uusiin koteihin en kuitenkaan hyväksy. Pois juurittava epäkohta eivät siis ole kissat vaan vastuuton kissanpito. Kotikissalla pitäisi olla sama lainsuoja kuin kairallakin ja kissanomistajalla samat eläimen kiinnipitoa ja valvontaa koskevat velvollisuudet kuin koiranomistajallakin. Vai onko joku nähnyt kallista rotukissaa tai -koiraa heittei lle jätettynä. Eläinsuojelujäijestöt tekevät arvokasta työtä kerätessään kissoja pois luonnosta. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Pellonojan varteenkin on luonto puskenut puurivin
Hyvä hiirikissa voi pelastaa elinaikanaan kymmenientuhansien markkojen arvosta viljaa, hedelmäpuita ja mansikantaimia joutumasta rottien ja myyrien suuhun ilman myrkkyjä. Pyöräilyparatiisissa Mainos lupaili , että Ahvenanmaa on kui n luotu pyöräilyparatiisiksi. Merija harmaalokkien kannan kehitys on taas aivan päinvastainen. Mahtava pyöräilijöiden joukko sulloutui sitten autopaikkojen väleihin, ja loput pyörät kasattiin armottomasti päällekkäin, muutamaksi valtavaksi keoksi laivan perään. Onhan pyöräilijöitä sentään, tuumimme seuraavana päivänä tungeksiessamme muutaman kymmenen muun kanssa pieneen polkupyörälauttaan. Heinäkuun piti olla pahinta sesonkia; viimeistään ruotsalaisten lomalaisten piti tukkia kaikki paikat. Kissa sen sijaan on paikalla aina, ja metsästää, vaikkei sillä olisi nälkäkään aivan samoin kuin metsästyskoira. Kenties siis voidaan pitää ihmisen oikeutena metsästää tai kalastaa kohtuullisesti , vaikka koiraakin apuna käyttäen. Ehdimme jo ihastella, että näin täällä saavat pyöräilijät ajella rauhassa omilla kaistoillaan varmaan kaikkialla. SUOM E LUO TO 8/94 53. Alkumatkamme Maarianhaminasta pois oli kaikin tavoin aurinkoinen: päivä paistoi ja ajo pyörätiellä maistui . Pikkulintuja kissamme saa varsin satunnaisesti . Pienestä pyöräilyparatiisista oli yhtaikaa kanssamme pyrkimässä pois muutama sata autoa ja yhtä paljon pyöräilijöitä. Paikoistaan maksavat autoilijat saivat vyöryä ensin sisään. Riistamiehet arvostelevat isoja lokkeja siitä, että ne verottavat vesilintupoikueita. Hedelmätarhoilla ja mansikkamailla se hillitsee myyräkantojen liiallista kasvamista. Toden sanoakseni toivoisin, että ki ssa oli si vähän taitavampi myös lintujen metsästäjänä. Vastuullisestikin hoidettu kissa voi toki saada linnun kiinni , mutta kul kukissan tapaan se ei ole luonnoneläimille uhka, koska se ei tapa nälkäänsä eikä ole haijaantunut saa! istaja. No mi kä ettei; olinhan käynyt maakunnassa muutaman kerran ja kuullut monia kehuvia matkakuvauksia. Kun kerran ympärillä on neliökilometreittäi n aivan hyvää pesintämetsää, voisi luulla, ettei lintujen tarvitse tukkia pesimään keskelle taimitarhaa, missä kissa lii kkuu . Itse lii kun Sipoon, Helsingin , Espoon ja Kirkkonummen vesialueilla, ja tämä on ns. Niiden poikaset tahtovat usein kadota "parempiin" suihin. Tällaistahan meno Manner-Suomen maanteillä on, tuumailin, mutta että pyöräilyparatiisissakin ! Entä missä kiiri vät muut pyöräilijät. harmaalokkien vahvan kannan aluetta. Poikasia jää sen kynsiin muutama vuodessa, aikuisia lintuja tuskin koskaan. Vertailun vuoksi: suuri osa Suomessa pidettävistä koiri sta on metsästyskoiria; niiden pääasiallinen tarkoitus on auttaa riistan kiinnisaamisessa. Sen jälkeen kun muuan punatul kkupariskunta söi joka ainoan kukkasi lmun kolmesta suurimmasta omenapuustani , olisin ilomielin syönyt tui kut vaikka itse. Usein tähän arvosteluun on syytäkin. Ilmeisesti lintujen kurissapitämiseen tarvitaan jotakin kissaa selvästi järeämpää kalustoa. Rea Peltola puutarhuri Joutsa Harmaalokki syystä henkipatto Raino Pönni arvostelee kärkkäästi Linkolan ja Willamon mielipiteitä harmaalokeista (SL 67/94). Koko Ahvenanmaahan on idylli: milloin ei meri välky silmissä, voi ihailla maanteiden varsien elävää maalaismaisemaa hyvin hoidettuine puutaloineen, pihapiireineen, peltoineen; laitumilla lehmiä, hevosia, lampaita; tienpientarei l la kukkaloistoa. Kun myyräkanta alkaa jälleen voimistua, kestää aikansa, ennen kuin luonnonpedot pääseRitva Kupari vät vauhtiin mukaan. Silti en ole vielä kuullut kenenkään vaati van, että koirat olisi hävitettävä maastamme ampumalla tai hukuttamalla, koska ne auttavat tuhoamaan luonnonvaraisia kanalintujamme, jäniksiämme, oraviamme, kettujamme, hirviämme ja muita luonnon eläimiä. Kylmä totuus on, että niitä on muiden saaristolintujen kannalta paikoin liikaa. vai keksisikö joku tehdä pyöräilystä Ahvenanmaan todellisen matkailuvalti n ja rakentaa senmukaiset olot. En pidä harmaalokkeja "pahoina" ja tuskin niin tekevät Linkola tai Willamokaan. Söderskäriltä on kantautunut huhuja, että erään harmaalokkipariskunnan pesältä on löytynyt yli 40 tiiran poikasen rengasta samana kesänä. Muutama pyöräretkeilijä tuli ensimmäisenä päivänä vastaan. Muita myönnytyksiä "autoteillä" ei ole meille fillaristeille tehty kuin viitoitus suositeltavista reiteistä. Tällaisia poikasten saalistajiksi erikoistuneita harmaalok43. Kissoista pitävä luonno11suoj elija Kissa on maanviljelijän työkalu Pentti Linkolan näkemys kissasta ihmisen liepeillä vaanivana tuholaisena on aika mielenkiintoinen. Kissa on erikoisen hyödyllinen myyräkannan kuri ssapitäjänä nimenomaan siksi, että se on kesy eläin, joka saa ruokaa silloinkin kun myyriä ei ole. Itse asiassa jopa Pentti Linkola tuntuu suhtautuvan koiriin aivan asiallisesti , melkeinpä myötämielisesti . Kissaa käytetään aivan samalla tavalla apuna metsästämisessä. Hämmästyksekseni mök in ohi pörräsi vähän väliä joku naapuriasukas autollaan metriäkään ylimääräistä ei kassia kanneta, autolla on päästävä aivan oven eteen! Revi siinä mökkisi edustalla retkitunnelmaa illan viimeisi tä auringosäteistä. Tämänkin paratiisin ovat vallanneet autoilijat, totesin lopullisesti leirintäalueella. Pian pyörätie kuitenkin loppui ja jouduimme ajoradan reunaan. Ne voivat paksusti ja kasvattavat suuri a lentopoikueita. Maarianhaminaan liikennöivä laivayhtiö päästää pyörät veloituksetta laivaan. Hiirikissamme metsästää vuoden aikana satoja myyriä ja hiiriä juuri siltä alueelta, jolta haluan pitää luonnon otukset vähissä: omalta reviiriltäni . Oikein ymmärrettyinä luonnonsuojelu ja eläinsuojelu eivät ole ristiriidassa keskenään. Me kaupunkilaiset pysähtelimme ihailemaan vanhojen kirkkojen ja muiden kulttuuripaikkojen lisäksi varsaa laitumella, tienposkessa kotkottavia kirjavia kanoja ja kyytä, joka kiemurteli tien poikki. Kissan tehtävänä on pitää rotat, hiiret ja varpuset poissa maalaistalon viljalaareista ja rehu varastoista. Jalkojen lepuuttelua, merituulta ja rauhallisia saaristonäkymiä lauttamatkalla vaihtelun vuoksi, ei hassumpaa. Olin varautunut kohtaamaan pikemminkin pyöräjonoja kuin autojonoja. vsk. Itse viljelen pientä taimitarhaa. Ystävällistä, mutta taitaa raha sittenkin ratkaista asiakkaan kohtelun. Ei ollut edes kunnon piennarta; piti raiteilla mahdollisimman lähellä ajoradan reunaviivaa, sillä yllättäen autoja tuntui suhahtelevan ohitse tuon tuosta pienissä jononpoikasissa. Tosiasiassa linnunpesiä tuntuu olevan jokaisessa sopi vassa kolossa. Siis nöyrin mielin pää kypärään ... Kauempana talosta lumikot, kärpät ja pöllöt huolehtivat omalta osaltaan myyräkannan säätelystä. Menen mielelläni pyöräilemään pieneen itsenäiseen saarimaakuntaamme toistekin, mutta tiedän nyt, etten mene paratiisiin. Fanaattisella kissavihalla ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa, eikä fanaattisella kissan vapauden puolustamisella mitään tekemistä eläinsuojelun kanssa. Muuan talitintti on pesinyt jo neljänä vuonna ruokakomerossamme eikä tunnu kärsivän vähääkään kissan läsnäolosta. Eräänä vuonna sen poikaset söivät vastakitatuista ikkunoista kitit kahteen kertaan. Ei voi olla huomaamatta, että pienet lokkilinnut, kahlaajat ja vesilinnut ovat vähenemään päin. Entä ne tuoksut rehottavista ruusupensaista, heinistä, api loi sta niitä autoilija ei ainakaan aisti koskaan. Kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet kyytiin, mutta aikataulun mukaan vain kerran päivässä kulkevan lautan kuljettaja lupasi palata parin tunnin päästä noutamaan rannalle jääneet. Yövyimme pienessä mökissä, jollaisia oli tyypilliseen tapaan puiden katveessa lähellä rantaa. Selvimmin harmaalokkien saalistus näkyy kuitenkin tiirojen ja kalalokkien yhdyskunnissa. Pakkauduimme siis pyörinemme Turun satamaan menevään junaan, minä ja kaksi lastani , jotka jo päihittävät äitinsä voimissa ja vauhdissa
Olen Kalannin kanssa yhtä mieltä siitä, että "nykyistä yh-_ dyskuntarakennetta ei voi perua". Mutta eipä sekään ollut ihan sattumanvaraista. Isojako oli sosiaalisesti ja turvallisuuden suhteen ihan oikeana pidetty toimenpide: päästiin sarkajaon vaatimasta vainiopakosta ja ainaisista koko ky lien paloista olihan iltojen valaisimena palava päre. Isojako hävitti tiivii t kylät, koska asumukset oli sijoitettava mahdollisimman edullisesti keskelle tiluksia. SKIW ROO Ktiyttökuva/Hannu Virtanen SUOMEN LUO TO 8/94 53. Ikävä kyllä nämä rauhoittamattomilla saaril la pesivät yhdyskunnat kärsivät usein häi rinnästä ja poikastuotto on monesti heikko. Nämä muut linnut sinni ttelevät asutui lla ja retkeilykäytössä olevilla saari lla. menee vikaan. Jarmo Kalannin arti kkeli Tiivis yhdyskunta säästää rahaa ja luontoa (S L 1 /94) herätti moni a ajatuksia. Sitä päivää odotellessa kannatan vilpittömästi harmaalokkien vähentämiseen tähtääviä toimia. Artikkelissa todetaan aivan oikein, että haitatonta sähköntuotantomuotoa ei ole. Ehkä Pönnille tekisi hyvää tulla tutustumaan 111111 . Se on alkanut jo isosta jaosta. Jorma Mänty Turpeen puolesta Numerossa 5/94 vertailtiin sähköntuotannon vaihtoehtoja yd invoiman hylkäämisen jälkeen. Se on ollut täysin tahdonvaraista toimintaa. Jos ne saavat mökkiläisten armosta olla rauhassa. Nykyinen yhdyskuntarakenne todellakin on olemassa ja pysyy. Ei liene vaikeaa tunnustaa sitä, että Suomi on maailman soistunein maa, laskettiinpa asia suhteessa pinta-alaan tai väestöön. Alussa todetaan, että '·taloja on heitelty pitkin metsiä ja vainioita''. HENCierE1VÄT KULUTA.~' ,.ll•-1~00 N ON SAAT A VA ÅK'SON IÅ.' .. Jokainen poistettu harmaalokki vähentää niiden pai.. jotka aikaisemmissa pitkään pohditui ssa suu1111i telmissa on jätetty "vapaa-alueiksi" tai muuten luonnonalueiksi. vsk.. l<AUPUNc5\N 11LAAl--1A E.':>ITE.\.A':>TI KI PAThAN~, HAHAHA / .. mutta kulunee varmasti vuosia ennen kuin asia on hoidossa ja orgaaninen jäte kierrätetään. EUROOPAN KUL"TTUURIKAUPUNC:>IKSI ~~-HAUTAUSTOIMI STON HI N T A Ll5TAKIN ON VÄRIKKÄÄMPI.~' 44 neita levitä pienempien lokkili ntujen yhdyskuntiin, ja näi n voidaan estää isoja lokkeja hävittämästä muuta linnustoa lähes olemattomiin. Yiim·e aikoina on "täydennetty'' kaupunkija kuntakeskuksia uusilla lii ketiloilla ja teiden risteyksiä uusilla näkyvillä marketeilla. Kaikkia ei voitu asuttaa maaseudulle, pakkoluovutetuille pi kkutiloille. Yhtään monilajista lintuyhdyskuntaa ei viral lisesti suojellui lta saarilta löydy. Suuret lokit eivät ole saaristomme linnuston pahin, mutta kylläkin yksi uhka. luonnonsuojelualueisiin. Mutta ei se ole minkään sattumanvaraisuuden tai ymmärtämättömyyden tulosta. Kaiken kaikk iaan olisi todella mukavaa tietää, mitä kukak in tarkoittaa puhuessaan tiiviistä yhdyskunnasta. Loppujen lopuksi lähiötki n ovat melko tii viitä yhdyskuntia. Nyt on menossa ajanjakso, jolloin punnitaan ja ratkaistaan, kunnittain, miten käytetään niitä alueita. DYNAMI I KKAA J OKA I HU R OI OS,OPOTENTIAAL.JN YMPÄR 1 ~ROOPAN .~~, K U5K I K'<5YY MI HIN 5 E. Matti Luostarinen Mitä tarkoittaa tiivis yhdyskunta. keja on tietysti vain osa kannasta, mutta harmaalokit kykenevät vahvana lajina muutenkin sy1jäyttämään pienemmät linnut ja valtaavat itselleen parhaat pesimäpaikat. TULKINTA H E L':>1N51N H E.Ne> .. S .. Ml ELI PITEIT Ä KESKUSTELUA Myöhempi vastaavanlainen kehityspiirre oli lähiörakentaminen: se hävitti tii viit kaupungit. SE ON 6REATIIVINEN TU .. Olen ihan samaa mieltä. Rakennusfirma! oli vat oivaltaneet ongelman ja hankkineet maata halvalla kaupunkien laidoilta tai naapurikunni sta. jonka mukaan "täydentämallä" saataisiin jotakin hyvää aikaan. Helsingin vesialueen ns. Mielestäni myös vallalla oleva ajattelutapa. Suunnittelijakunta saatiin mukaan "puutarhakaupunki"-idealla, varsinkin kun kaupunkien tii viitä kortteleita alettiin pitää ''tunkkaisi na''. Biologista suopintaalaa meillä on noin 100 000 neliökilometriä eli lähes 20 kertaa Suur-Saimaan kokoinen alue. iiltä on turha hakea muita lintuja kuin merija harmaalokkeja sekä haahkoja. Lähiöiden rakentaminen oli seurausta muutamista aika selkeästi tarkoituksenmukaisina pidetyistä asioista: Sotien jälkeen piti asuttaa puoli miljoonaa evakkoa. Sen sijaan tapa, jolla eri polttoaineita luokiteltiin hyviksi tai pal10iksi ei ehkä kaikin osin ollut tasapuolista ja kiihkotonta. On tietysti leväperäisen jätehuoltomme syy, että harmaalokit ovat näin runsastuneet. Oli melkoinen määrä myös kaupunkilaisia. YRITTÄAKO TÄMÄ A N EEMIN E N TEKELE E':>UÄ PÄÄ5Y MME. Miten tämä tii vistäminen on säästänyt rahaa ja luontoa. niin helposti näiden yhdyskuntien lajimäärä nousee pitkälti toiselle kymmenelle. ThHÄ ON PARA LUO NNONLÄH Th A ':>U t--1 1'3T
Olemme yhtä mieltä siitä, että suopeltojen ottaminen turvetuotantoon olisi Suomen hiilidioksiditalouden kannalta järkevää. O Halu an liittyä Suomen luonnonsuoj eluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. Maassa myös pyritään lehden mukaan korvaamaan turveraakaaine ekologisemmi lla vaihtoehdoilla. Näihin kauan sitten kuivattuihin soihin viitataan myos hiilidioksiditoimikunta 11 :n raportissa, ei pelkästään luonnontilaisiin. Li säksi on tärkeää, "että yrityksen johto on sitoutunut ympäri stönsuojelun edistämiseen". Turve on sitä paitsi erinomainen kasvualusta biologisen aktiivisuutensa vuoksi, ja sen muita hyviä ominaisuuksia on esitelty muun muassa Suomen Luonnossa 3/94. Vaikka luvut eivät aina kerro koko totuutta, varsinkaan paikallisesti, ympäri stöhallituksen tilasto vuodelta 199 1 kertoo, että fosforikuormitus vesistöihin oli 8 460 tonnia, josta turvetuotannon osuus oli 15 tonnia. Mielenkiintoinen piirre tässä "foss i i li styyppisessä" polttoaineessa on se, että sitä muodostuu luonnontilaisilla soillamme koko ajan li sää. Käyttämällä turvetuotantoalueita terminaaleina hakkeelle tai muulle puupolttoaineelle ja käyttämällä samoja kuljetusautoja puupolttoaineille saadaan kustannussäästöjä ja ympärivuoti sta toimintaa kotimaisten polttoaineiden käytön edistämiseksi. Turvetuotannossa ja tekoaltaiden pohjalla on jo yli 1000 neliökilometriä. Lupaava merkki on kuitenkin se, että teollisuuden oman etujä1jestön TKL: n (Teollisuuden Keskuslii tto, nyttemmin TT, Teollisuus ja Työnantajat) kustantamana on il mestynyt Teollisuuden ympäristönsuojelun käsikirja. polttoaineiden kanssa eikä puun ja turpeen kesken. Koska kasvu perustuu fotosynteesiin, luonnontilaiset suot ovat hiilidioksidinieluj a. Parhaimmillaan Teolli suuden ympäri stönsuojelun käsiki1ja r------------------------1C z ~1 C ·;:: ::) "° . Timo Nyrönen tutkimusjohtaja Vapa Oy Suomen alkuperäinen biologisten soiden ala lienee todella lähes kolmannes maamme pinta-alasta. Varmasti jo nyt on mall ikelpoisia yrityksiä, jotka ovat oivaltaneet paitsi vastuunsa myös hyvin hoidetun ympäristöpoliti ikan markkinaarvon. Lain voimalla olemme suojelleet soita noin 8 000 neliökilometriä. Typpikuormitus oli 13 1 380 tonnia, josta turvetuotannon osuus oli 400 tonnia. E C: C: l1'l ... lkävännäköisen ulkokuoren alta paljastuu toiveita herättävä ja moderni näkemys, joka "edellyttää ympäri stönsuojelun yhdistämistä muuhun yrityksen suunnitteluun ja päätöksentekoon, selkeää ja tehokasta organisointia sekä tehtävien ja toimivallan jakoa; ... ::J ...J Vl 2 Q. Metsäojitus on osin heränneen ympäristötietoisuuden tak ia loppumassa, joten soitamme uhkaa nimenomaan turvetuotanto eri muodoissaan. Til aus uudistuu tä ll öin til ausjaksoitta in automaatti sesti , ellen erikseen irtisano sitä. Ympäristönsuojelu tuo yrityksille laajentuneen lainsäädännön kautta velvoitteita ja taloudellisia paineita, mutta yhtä hyvin sen avulla voidaan rakentaa uutta yrityskuvaa. ..............•••••••...• .. Ne ovat teoll isuuden tuntosarvia uuden ympäristöpolitii kan luomisessa, mutta laajapohjainen läpilyönti on odottanut tulemi staan. että suojelun idea ja erityisesti käytäntö sii rtyvät teoll isuuteen yritysten sisälle. UUSI OSOITE Ti laa janumero osoitelipukkeesta ......... Ainoa oikea vertailukohta ovat ihmisen luontoon tuomat ravinneli sät. ympäristönsuojelun organisointi ja vastuut tulisi ki1jata niin, että ne ovat kaikkien tiedossa". Mainittuihin kokonaiskuormituslukuihin sisältyy myös luonnon normaaliin kiertokulkuun kuuluva huuhtoutuma (typell ä noin 45 000 ja fosforilla noin 2 000 tonnia). Näyttääkin siltä, että Teollisuuden ympäristönsuojelun käsiki1ja on ottanut ajan haasteet vakavasti. '"'I _J z L.U ::) Vl SUOMEN LUONNON PALVELUKORTTI :t:: ·:;;;: ::J z Q) ·o vi ...J ::J ..... Euroopan neuvoston uusimman Naturopa-uutislehden (4/94) mukaan soidensuojelumyönteisyys on Britanniassa kasvanut ni in, ettei maan energiaministeriö enää lue turvetta polttoaineiden joukkoon. Ympäristönsuojelusta on tulossa markkinataloudessa menestyvä ja yleistyvä kilpailutekijä, joka ei enää ole pelkkää lain ki1jaimen noudattamista. V, § :r: a-, ... Turvetuotannossa on 500 neliökilometriä. Soihimme ovat aikojen saatossa kajonneet muutkin kuin turpeen tuottajat. JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH.. Esimerkiksi suopelloilta pitäisi turve tuottaa nopeasti poi ja soistaa sen jälkeen alue uudestaan. Kommentin vesistövertailu on harhaanjohtava. 1994 100 mk) Muutan osoitettani Peru utan tilaukseni TI LAAJA/TAI VANHA OSOITE SUKUIA ETUNIMI IAKHUOSOITE POSTINUMERO ],\ -TOIM IPAIKK1\ l PUH. Jäljellä lienee 30 000 neliökilometriä suhteelli sen luonnontilaista suota. Näiden molempien tuotantoja käyttöketjut ovat hallinnassamme alusta loppuun ja pystymme itse vaikuttamaan niihin . Teo11isuuden Kesk11s1ii110: Teol1is11ude11 y111pans1011s11ojelu11 käsikirja, Teo1fisu11de11 Kustannus Oy 1992, 166 s. vsk. Suomessa ei ole suojeltu suota 8 000 neliökilometriä, sillä soidensuojeluohjelmasta on voitu toteuttaa vasta 4 000 neliökilometriä. Antti Hoikka KIRJOJA Teollisuuden ympäristövastuu herää. Uhkaa on mielestäni turha vähätellä sanomalla, että vasta 5001000 ne! iöki lometriä suota on turvetuotannossa tai tulossa siihen, kysehän on laajenevasta toiminnasta. Alapuolisten vesien pilaantumista voisi tietenkin epäillä, kun soiden ojitusvauhti 1960luvun alkupuolella oli noin tuhat neliökilometriä vuodessa eikä kaikkia vesiensuojelutoimia varmaankaan ehditty tehdä. Suomen suot olisi mielestäni hyvä nähdä eurooppalaisessa perspektii vissä ne ovat yllättävän tärkeä osa maanosamme luonnontilaisista alueista. Kilpailua käydään tuontiSUOMEN LUONTO 8/94 53. Jul kistetut turvevoimalasuunni telmat kuitenkin tukeutuvat luonnonsoihin, joten ni iden toteuttaminen voimistaisi kasvihuoneilmiötä, kuten hiilidioksiditoimi kuntakin toteaa. Ympäri stönsuojelun suurta edistysaskelta odotetaan siitä. Turvetuotanto ei siis yksinään voi pilata vesistöjämme, mutta vesistökohtaisesti vaikutuksia on voitu havaita ja ryhtyä toimiin tilirnteen ko1jaamiseksi. O Tilaa n Suomen Luonnon kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluli iton jäsenet)/290 mk (ei-jäsenet) Halu an säästötilaajaksi, jolloin til aushinta on 235 mk (jäsenet)/ 265 mk (ei-jäsenet). Aktiivisuus on uuden ympäristöpolitiikan avainsana, joka toivon mukaan kuvaa teollisuudessa orastavaa uutta asennetta. Kun GTK:n raportissa todetaan, että Suomessa olisi tuotantoon kelpaavaa suota 5 0006 000 neliökilometriä, on ehkä hätiköityä lausua, että turvetuotanto uhkaa tuota suoalaa, koska nykyisellä käyttövauhdilla puhuttaisiin noin 300 vuoden aikajänteestä. Tästä on kuitenkin kui vattu pelloiksi noin 7 000 neliökilometriä ja metsäojitettu 60 000 neliökilometriä. Toinen 500 neliökilometriä on varattuna tuleville kymmenille vuosille. Turve on yli voimaisesti suurin luonnonvaramme, jota me tällä hetkellä käytämme varsin vähän
Kansallispuistoalueilla on usein rikas erätai eräviljelyperinne. Helvetinjärven ja Liesjärven kansallispuistojen liito-oravat, Itäisen Suomenlahden saari stolinnusto, Kuusamon Valtavaaran maalinnusto, Koloveden kansallispui ston kasvillisuus ja Hiidenportin kansallispuiston perhoslajisto. Henkilökohtainen avaus, esittäytyminen, luo leppeän tunnelman, joka jatkuu läpi ki1jan, vaikka teksti muuttuu asiatyyliseksi. Pekka Peura Perusasioita muuttolinnuista Matti Torkkomäki (teksti) ja Dick Forsman (piirrokset): Muutlolinnut ilmojen valtiaat, WSOY 1994. Oiva Potinkaran katsaus itäsuomalaisen Patvinsuon kansalli spuiston historiaan (Suomun suurilta saloilta) kertoo elävästi alueen tarinan viimeisine kaskeamisineen ja sodan ajan monipuolisine vaiheineen. Niinpä se on pelkistetyn toimintaohjeen ja "oikean" käsiki1jan välimuoto, joka paikoin muistuttaa luentokalvoista laajennettua raaki letta. Jo saijan aloittanut katsaus metsien suojelutilanteeseen (Ruhkanen ym.: Suojellut melsät valtionmailla, 199/) oli olennaisen tärkeä. Omalla tavallaan uraauurtava on Panu Oulasvirran ja Jouni Leinikin selvitys Tammisaaren kansa! lispuiston vedenalaisesta luonnosta. vsk.. Ulkoasu on linjakasta perustaittoa, joka ei viittaa selkeästi mih inkään kohderyhmään. Valokuvien rajauksessa olisi voitu olla tarkempia; eräässä kuvassa ku1jelta sipoutuvat ikävästi nokka ja varpaat pois. Sa,jassa ilmestyi viime vuonna ensimmäinen kasvillisuuskartoituksia yhtenäistämään perustuva selvitys. Selvitys on enemmän kuin tervetullut. Eiköhän tilanne ole päinvastainen: muuttolintujen hui keat taidot ovat kehi ttyneet, koska ni iden on ollut pakko muuttaa. Tämä on kulttuuriteko, sillä kaskeamisperinteestä tiedetään maassamme hämmästyttävän vähän siihen nähden, että kaskialueet ovat menneinä vuosituhansina elättäneet jopa suurimman osan Suomenniemen asukkaista. Sa,jan perusmateriaalia on erilaisten luontokartoitusten tulosten esittely. Luonnon monimuotoisuuden mittaami sen ongelmaan puuttui puolestaan ensi kertaa suomen kielellä Jari Koukin laaja katsaus Luonnon monimuotoisuus valtion metsissä katsaus ekologisiin tutkimustarpeisiin ja suojelun mahdollisuuksiin, 1993. Luonnontilan palauttamishankkeet ovat maailmalla yleisiä, mutta Suomessa vasta aluillaan. onkin alkuosaan painottuvissa näkemyksissään ympäristöpol iti ikan kokonaisuudesta. Hinta on 30-50 markkaa sekä postituskulut. Suomen luonnonsuoj eluliitto 1994, 138 s. Saijaan kuuluu mm . Jari Kostetin piirros Metsähallituksen julkaisusta Korteniemen metsänvartijatila, ki,joittaja on Anu Vauramo. Pekka Hänninen Uusinta tietoa monisteina Metsähallituksen luonnonsuojelujulkais11ja sa,ja A. Se on ollut ainoa suomenkielinen lähde, jossa on melko laajasti selostettu, mistä biodi versiteetissä ekologisena käsitteenä on kysymys. Luokitus osoittaa mainiosti, miten monimuotoisia luontotyyppejä meillä on ja miten huonosti metsänkasvatusta varten tehty karkea luokittelu sopii suojelusuunnitteluun. Erityisen kiinnostavaksi sarjan tekee se, että siinä puututaan moneen luonnonsuojelulle tärkeään kysymykseen jo ennen kuin ne ehti vät muuhun ki1jallisuuteen. Niinpä saijan selvitys ojitettujen soiden ennallistamisesta (Seppä ym.: Metsäojitettujen soiden luonnontilan palauttaminen, 1993) on ensimmäinen alallaan. Muuttolintujen tutkiminen ja seuraaminenkin oli sivat olleet hyvä lisä ki,jassa. selvitys Inarin hautuumaasaarista sekä Perämeren kansallispuistoalueen kalastusperinteestä. Paljon olennaista luonnonsuojelutietoa ilmestyy erilaisissa monistesa,joissa, esimerkiksi Metsähal I ituksen luonnonsuojelujul kaisuissa. Se on ensimmäinen merensaaristomme vedenalaisia arvoja järjestelmällisesti selvittävä työ. Selvitetyiksi ovat tulleet mm. keskeisimpiä lintujen muuttoon liittyviä as ioita, kuten matkalle valmi stautumista, muuton kulkua ja suunnistam ista. Euroopan unioniin liittymistä odotetaan toisaalta kuin Messiasta ja toisaalta kuin Perkelettä, tarkastelukulmasta riippuen. Kaskeaminen on tärkeässä osassa parissa muussakin moni steessa. Muuten teoksen ongelmana on kuitenkin laajuus ja esitystapa. Keskeisimmät seikat tulevat selkeästi käsitellyiksi, joskin asioita olisi voinut karvan verran tii vistää ja syventää. Lopun taulukot ovat kiintoisia. Dick Forsmanin kuvataulut ovat nättejä; ne selkeyttävät ja havainnolli stavat tekstin sanomaa. Heikki Toivosen ja Anneli Leivon sekä laajan tu kiryhmän laatima luokitus jakaa esimerkiksi metsäkasvillisuuden pariin sataan eri tyyppiin. Torkkomäen ja Forsmanin teos on tarkoitettu johdannoksi muuttolintujen maailmaan. Lyhyt toimintaohje olisi helppolukuinen mutta sisällöltään pinnallinen; perusteellisesta ja syvällisestä käsiki1jasta ei moni yrittäjä jaksaisi kiinnostua. Ki,jan kappaleet käsittelevät . Ki,ja on sympaattinen ja toimii vallan mainiona koko perheen johdattelijana muuttolintujen maailmaan. Se osoitti ensi kertaa numeroina, miten selvästi metsiensuojelu on painottunut pohjoisimpaan Lappiin ja miten heikko sen kokonaistaso on. Joka tapauksessa ki1ja on myönteinen viesti sekä julkisuudelle että erityisesti yrityksille. Ki1ja alkaa ki1joittajan lapsuudenmui stolla. Eväitä kansanäänestykseen Anne Brax & Tuula Varis: Kestääkö ympäristö yhdentymisen . Teollisuuden ympäristönsuojelun käsiki1jan jäsentely kattaa hyvin ympäristönsuojelun osaalueet, mutta se perustuu suppeaan lähdekirjallisuuteen ja jättää penkomatta asioiden taustat, historian ja perustelut. Metsäojitettuja soita voitaisiin Suomessa yrittää palauttaa luonnontilaan jopa tuhansia neliökilometrejä. Antti Hoikka Sa ,jan julkaisuja voi tilata osoitteesta Metsähallitus, Luonnonsuojelun palveluyksikkö, PL 94, 01301 VANTAA tai puhelimitse (90) 85784325/ Koivuhovi. Se antaa kohtalaiset käytännön toimintaohjeet, mutta tärkeintä on sen sanoma ympäristönsuojelun kokonaisstrategiasta. jan ottamat valokuvat eivät hätyytä suomalaisen luontokuvauksen kärkeä, mutta ovat riittävän tasokkaita painettaviksi, vaikka niitä vai vaa hienoinen ali valotuksen aiheuttama tummuus. Ajatus muuton syistä on hieman epäselvästi ilmaistu. Kartoituksen tiedot ovat vertailumateriaalina erittäin arvokkaita, kun tulevina vuosina tutkitaan, miten rannikkomme luonto muuttuu Itämeren rehevöityessä. Saaristoluontomme suojelussahan on toistaiseksi kovin vähän muistettu vedenalaista maailmaa. Ympäristöstä huolestuneiden kannattaa muistaa, että Euroopan unionin tavoitteena on "ihmisten, tavaroiden, pääomien ja SUOME LUO TO 8/94 53. Lisäksi jäin kaipaamaan omaa lukuaan vaelluslinnuista. Lukija saa käsityksen, että linnut muuttavat, koska ovat niin mainioita matkaajia. Selvitys sisältliä perusteellisen kuvauksen monien saarten vedenalaisesta rantavyöhykkeestä siinä jaetaan vedenalainen saaristo kymmeneen elinympäristötyyppiin. Ki,joitta46 KIRJOJA Kinturi eli sodin. Leipäteksti on löyhään ladattua ja selkeää, kuvateksteissä on esitetty tarkempaa tietoa. Luokittelua kokeillaan eräissä luonnonsuojelualueiden kasvillisuuskartoituksissa, minkä jälkeen se toivottavasti päätyy laajempaan käyttöön. Monisteet 122. Yhdessä ympäri stöministeriön uhanalaisuusmietintöjen kanssa tutkimus on muodostanut vankan tietopohjan keskustelulle metsien suojelusta
Kun EU:n virkamiehet katselevat eurooppalaista hallintoaluettaan ki1joituspöydälle levitetyltä kartalta, maiden väliset erot hämärtyvät. Jos Suomi liittyy osaksi suurta kansojen liittymää, mitään suurta mullistusta ei ainakaan heti ole odotettavissa. He eivät uskottele, että uusi tekniikka pelastaa ihmiskunnan, vaan myöntävät avoimesti, että fossiilisten polttoaineiden käyttö saastuttaa ilmakehää, freonit tuhoavat otsonikerrosta ja kasvi huoneilmiö uhkaa dramaattisella ilmaston muutoksella. Kaupan esteitä ei saa olla. Ympäristönsuojelu onkin EU:ssa asialistojen häntäpäässä. Eivätkä maantieteilijät jää asiassa yhtään huonommaksi kuin ministeriö työryhmineen. Maanpinnan muodot, kasvillisuus, vesistöt ja ihmisten toimintojen alueellinen sijoittuminen ja kaikesta tästä syntyvän toimivan tilan kartoittaminen ja kuvaaminen ovat maantietei lijöiden keskeistä tutkimusaluetta. Alice Karlsson Kestääkö ympäristö yhdentymisen -kiljaa voi tilata luonnonsuojeluliitosta p. Luonnonsuojeluliiton ki1ja kulukoon kaikkien luonnonystävien käsissä. Kuvai Ituja yrityksiä on pari sataa, eri puolilta maailmaa ja eri elinkeinojen alalta. Saku Heinäsen piirros ki1jasta Kestääkö ympäristö yhdentymisen. Kiintoisampia kuin teoksen monet julkilausumat tai yritysten ympäristöohjelmat ovat mielestäni kuvaukset, mitä eri yhtiöt ovat todella tehneet ympäri stön suojelemiseksi. Myös tiemme saattaisivat näyttää yhtäkkiä lohduttoman vanhanaikaisi lta ja vielä vapaat rantamme selvältä markkinaraolta. Asiantuntevasti maisemista Pentti Alalammi (toim.): Maisemat, asuinympäristöt, Suomen Kartasto 350, Maamittaushallitus, / 993, 234 s. Ja kun maat yritetään pistää samaan muottiin, tulee taatusti vahinkoja. Rakentamisen perinteiden katkeaminen, tiestön mielivaltainen oikominen, kaatopaikat ja jätekasat sekä ränsistyvät hylätyt rakennukset muiden muassa listataan maaseutumaisemien vakaviksi puutteiksi. Ympäristöasioiden soisi nousevan ratkaisij aksi äänestyksessä. Esimerkkinä kehitysavusta mainitaan, että amerikkalainen lääketehdas Merck and Co. Syntyvyys vähenee ja puute kehitysmaissa lievenee, jolloin köyhien ei tarvitse riistää ympäri stöään. Valtakunnallisesti arvokkaat maaseudun kulttuurimaisemat ja perinnemaisemat sekä merkittävät kulttuurimaisemat on nimetty ja luetteloitu, samaten Suomen kansallismaisemista on tehty upea kuvateos. Ki,ja ei väheksy ötököitä vaan tunnustaa biodiversiteetin merkityksen sekä ihmiskunnalle että liike-elämälle. Molemmat tahot ovat työskenneet itsenäisesti. maksaa Costa Rican Biodiversiteettiinstituutille kahden prosentin rojaltin niiden lääkkeiden myyntiarvosta, jotka on keh itetty instituutin näytteistä. KIRJOJA tämme vaan meidän on tehtävä se itse. Nyt tietysti karvalakin sijasta pitäisi osata pyöritellä englann intai jopa ranskankieltä. Uuden teknologian avulla on mahdollista säästää energiaa ja kehittää vähemmän saastuttavia tuotantomenetelmiä. Lainsäätäjille aseteltaisiin raam it EU:sta ja Suomi saattaisi joutua muuttamaan alunperin ympäristöperustaisia lakejaan Euroopan unionille kelpaaviksi. Tekijät kertovat, että tähän pesuun on käytetty voimakasta emästä, jota ku lui 2,5 tonnia jumbojettiä kohti. Business ane/ Sustainable Development, International Chamber of Commerce 1992, 230 mk, 383 s. Teoksia ovat laatineet ympäristöja museoviranomaiset. Tästä aiheutui luonnollisesti ympäristöongelmia. Yhdentyneessä Euroopassa tarvitaan entistä voimakkaampia ympäristöjä1jestöjä. " ja "Tähän hankkeeseen varmaan voi hakea EU: lta avustusta." Näin päätöksenteko on itse asiassaosittain luisunut maamme rajojen ulkopuolelle, vaikka neuvoa antavaan kansanäänestykseenkin on vielä pari kuukautta aikaa. Pienet ihmiset, jotka nyt ovat päätöksenteon ulkopuolella, ovat edelleenkin siellä. (90) 228 081. Oikeastaan on ikävää, ettei asiassa ole löytynyt yhteisymmärrystä. Lufthansan tutkimusosasto onni stui vuosien uurastuksen jälkeen kehittämään korkeapaineista vettä käyttävän vesipesun, joka perustuu veden puhdistukseen ja kierrätykseen . Koska tämä ki1ja ilmestyi maisemaluetyöryhmän mietinnön jälkeen, on sen mai sema-aluekarttaan otettu mukaan valtakunnallisesti arvokkaat maaaseudun kulttuurimai semat ja maisemanähtävyydet, mikä auttaa ki1jan käyttäjää. Shell on asettanut itselleen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ja toteuttanut merkittäviä ympäristönsuojelutoim ia, mutta se ei voi mainostaa: Ostakaa vähemmän bensaa, siten säästätte luontoa, ja polttoaineita riittää tulevi I lekin sukupolvi lle. Osalli stuminen päätöksiin näyttää siis edelleen loittonevan. maamme tiukka kemikaalilainsäädäntö. Suomen voisi myös olla vaikeata EU:n jäsenenä kieltäytyä mm. parikymmentä y mpäristön suoj e lu työläi stä , mutta tuhatkertai nen maara kaupan, teollisuuden, · maatalouden ja liikenteen puolestapuhujia. Mietinnön ja nyt käsillä olevan teoksen suuralueiden ja maisema-alueiden rajat eroavat jonkin verran toisistaan. Maaseutua ja kaupunkia vertaillaan. Jo nyt ollaan lipeämässä vastuusta ja vedotaan herkästi Euroopan unioniin: "Sitten kun olemme EU :ssa niin ... Valokuvat on valittu huolella, ja jo selaamalla ki,jaa hahmottuvat maamme eri osien maanpinnan muotojen, luonnon ja ihmistoiminnan erityispiirteet. Kansainvälinen kauppakamari on julkaissut ki,jan, jossa tekijät kuvailevat ihmiskuntaa uhkaavia ympäristövaaroja. Lähiörakentamisessa todetaan maapolitiikan ja rakentamisen intressien määränneen kaupunkisuunnittelua. Teos on oikein hyvä lisä kansalliseen maisemaki,jastoomme, auttaa matkai lijaa ja miksei myös kotiseututyötä, sillä sen avulla voi sijoittaa asuinympäristönsä osaksi laajempaa maisemallista kokonaisuutta. Teksti on sujuvaa ja osoittaa, että osa elinkei noelämästä ei ai noastaan kirjoita ohjelmia vaan myös toimii ympäristön hyväksi. Liekö sitä haettukaan. Myös maantieteellinen seura ja maanmittaushallitus ovat olleet maisema-asialla, mikä on varsin luonnollista. Liikennelentokoneiden maalipinta täytyy poistaa viiden kuuden vuoden välein, jotta mahdolliset väsymishalkeamat voidaan havaita. Markkinataloudessa toimiva yritys ei voi neuvoa asiakkaitaan vähentämään yrityksen tuotteiden kulutusta. Talouskasvu ei mielestäni ole ympäristöä ajatellen pelkästään myönteinen asia. Olen haistavinani pientä arvovaltakiistaa ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän ja Maisemat ja asuinympäristöt -teoksen aluejakoperiaatteissa. Iiris Lappalainen Ympäristönsuojeluoppia liike-elämälle Jan-Olaf Willums & Ulrich Golueke: From /deas to Action. Eino Tolvanen 47. Erityisen ansiokas on Maisemat, asuinympäristöt teoksen toinen osa, joka analysoi asuinympäristöjä. Myynti: Kansain välisen kauppakamarin Suomen os., p. Firman kannalta vihreydellä on rajansa. Kestääkö ympäristö yhdentymisen -ki1jan tärkein vie·sti on, että EU ei huolehdi ympäristösSUOME LUO TO 8/94 53. Tekstit ovat tieteellisen tarkkoja ja teos on näyttävä. vsk. Ehkäpä se myös herättää kiinnostusta hi storiaan ja opettaa meitä vaalimaan luontoa ja kulttuurihistoriaamme rakastavammin ja arvokkaammin. Ei vai kyllä EU: lle. Pentti Alalammin toimittaman Maisemat, asuinympäristöt teoksen ki,joittajat ovat vankkoja luonnonja kulttuurimaantieteen sekä ekologian asiantuntijoita. Suuri vaara olisi, että suomalaiset ympäristönsuojelijat joutuisivat päätyökseen pitämään kynsin hampai n kiinni jo saavutetuista lakiuudistuksista, suojeluohjelmista ja päästöjen vähennystavoitteista. (90) 650 133. Tekijät vetoavat Brundtlanclin komissioon ja väittävät, että vain taloudel linen kasvu yhdistettynä ekologiseen ja sosiaaliseen tasapainoon mahdollistaa ympäristön suojelun. ydinjätteistä. Ki1joittajien mukaan Brysselissä on mm. Väritetyt sateliittiku vat antavat vielä pelki stetyn kuvan alueiden kallioperän, ha1jujen ja järvialtaiden sekä jokien muodoi sta. Sellaisiksi saatettai siin tulkita mm. Ympäristöä hoitamaan EU :ta ei ole perustettu. palvelujen liikkumisen vapaus ja taloudellinen kasvu". Hinta on 20 markkaa eli noin kolme ecua. Suomalaisia maisemia on viime vuosi na vangittu monenmoisiin kansiin ja kuvateoksi in
Tästä on havaintoja, ja havainnoitsijat ovat kertoneet lepakon uinnin muistuttavan ihmisen harrastamista tyyleistä eni ten perhosuintia. En ole kuullut, että lintujen kuulon vaurioitumista oli si tutkittu. Tämä pieni tiuku ei soi; se 11 hämähäkin munakotelo. Seppo Vuokko Ötököitä kaivossa Kaivoni veden pinnalla oli kymmeniä pieniä ötököitä, alle sentin mittaisia, valkoisia, mahan alus täynnä jalkoja ja etupäässä pienet tuntosarvet. Kauri Mikkola Pääskyt melussa Haarapääskyillä on pesä sahalla, jossa on yli sadan desibelin meteli. Jos sitä on puissa vähän, kannattaa saastuneet oksat hedelmineen leikata pois ja polttaa. likka Koivisto Hämähäkit nurinpäin Pihlajan lehtien alapinnalla on ollut omituisia oransseja "hämähäkkejä selällään". Tuomien pussitauti a ei tarvitse to1jua, mutta luumunpussitauti voi aiheuttaa vakaviakin sadon menetyksiä. Ei hyönteinen vaan hämähäkki. Mitä ne ovat. Joko sama tai aivan läheinen laj i turvottaa pusseiksi luumua ja kri ikunaa ja haittaa joskus pahastikin niiden viljelyä. Kauri Mikkola Tuomen tyhjät pussit Tuomi kukki hyvin, mutta siihen ei tule marjoja. Aluksi sienen saastuttama kohta näkyy pihlajanlehdessä kellahtavana täpl änä, ja loppukesästä alapinnalle kasvaa keltainen tai oranssi kyhmy, josta törröttää muutama sarvi. Itiöt syntyvät pussiäkämien pinnalle. Marjojen tilalla on vihreitä pussimaisia kasvaimia. Eikö pääskyjen kuulo vaurioidu sellaisessa melussa. Laj i on yleinen havumetsissä. Pikku eläimet ovat puutarhajuoksijaisia, joilla on hauskalta kuulostava tieteellinen nimi Scutigerella immaculata. Katajissa loisiva sieni vaihe synnyttää oksiin ja neulasiin kevääll ä hyytelömäisiä, ruskeankeltaisia kasvaimi a, joiden pinnalta itiöt taasen kulkeutuvat nuoriin pihlajanlehtiin. Veden laatu on hyvä. Valkoisia kelloja kanervikossa Oulun lähellä oli kanervikossa valkoisia kellomaisia koteloita heinäkuun lopulla. SarviPihlqjansarviruoste kasvat/aa kesän lopulla pihlajanlehden a/apinnal/e oranssinkeltaisen kyhmyn, josta törröttää sarvia. Niillä ei siis ole mitään tekemistä veden laadun kanssa, eivätkä ne pienen massansa takia varmaankaan pysty siihen vaikuttamaan. Jotkut vanhat luumulajikkeet ovat hyvin arkoja pussitaudil le, mutta useimmat uudet lajikkeet ovat vastustuskykyisiä. Periaatteessa linnun korva SUOMEN LUONTO 8/9-l 53. Pussit synnyttää sienitauti, tuomenpussitauti . Mikä hyönteinen on ollut asialla. Kaikki Taphrinat ovat putkilokasvien loisia ja aiheuttavat isäntäkasveissaan erilaisia epämuodostumia. Peräpäässä on pari vahvoja lisäkkeitä. Mikä tämän aiheuttaa. Sienen ninsaus vaihtelee myös vuosittain. Mitä ja mistä nämä otukset. Pihlajansarviruoste, kuten useat muutkin ruostesienet, vai htavat isäntäkasviaan vuodenaikojen mukaan. Etelämpänä ne tekevät tuhoakin syömällä viljelykasvien juuria. Kai von veteen eläinraukat ovat joutuneet vahingossa: renkaiden väli ssä on varmaankin sopi van maannoksen kohdalla rako, josta juoksijaiset putoilevat veteen. Suku on eri ll inen, vailla lähisuku laisia. Kumpaakaan isäntäkasviaan sarviruoste ei vaurioita vakavasti , vaikka se voi olla hyvinkin runsas paikoilla, joissa pihlajia ja katajia kasvaa rinnakkain. Tällainen tutkimus voitaisiin kyllä koeolosuhteissa jä1jestää. Osaako lepakko uida. Kaunismuotoinen rakennelma on pieneen Liocranidae-heimoon kuuluvan Agroeca brunnea -nimisen hämähäkin munakotelo. Puutarhajuoksijaiset kaivelevat rehevässä mull assa ja kosteassa karikkeessa. ja taitavalle lentäjälle on sattunut pi kkuinen ohjausvirhe. Sieni kuuluu samaan sukuun, Taphrina, kuin koivujen tuu lenpesien aiheuttajatkin. Sienen rihmasto on melko erilaistumatonta, hi ivamaista. Oranssinkeltaiset "sarvimiinat" pihlajanlehtien alapinnalla ovat pihlajansarviruosteen, Gymnosporangium cornulum, aiheuttamia. maisten äkäm ien pinnalta vapautuu itiöit~i, jotka itävät vain, jos tuuli kuljettaa ne katajiin. Kuinka se oli siihen joutunut. vsk.. Seppo Vuokko Lepakko osaa perhostella Puutarhalammikon reunalta löytyi keskellä päivää märkä lepakko. Juoksij aiset ovat valkeita ja sokeita, ja niiden pitkät tuntosarvet ovat helminauhamaiset. Hyvä kysymys. Onneksi lepakko osaa uida. Lepakko on joutunut kutakuinkin varmasti veteen, kun se on yrittänyt siepata lammikon pinnalla lenteleviä hyönteisiä. Luulen, että nuorille, hiljattain omin päin lentämi sen aloittanei lle voi näin käydä silloin tällöin, tuskin koskaan kokenei lle aikuisille. Laji kuuluu ni veljalkaisissa omaan luokkaansa sokkojuoksijaiset, Symphyla; näitä on Suomessa tavattu vain kaksi lajia. Sieni talvehti i oksis48 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat sa, ja siksi tauti saattaa vaivata vuodesta toiseen samaa oksaa ja toiset oksat tuottavat terveitä maij oja
Sinne kerääntyy lentelemään yöperhosia, koska tumma asvaltti kerää auri ngon lämpöä. Saalistuslento päättyy helposti kolariin auton kanssa. Koska useimmiten kaikki tapahtuu nopeasti heinikon ja puskien suojassa. Kyy kiipeää runkoa poikittaisten vatsasuomujensa avulla; se voi kiertyä oksienkin ympärille. Kyy kiipesi pieneen kuuseen, aivan latvaan asti. Linnun poikaset lienevät usein olennainen osa kyyn ruoka! istaa. 00100 HELSINKI. Kuulin taannoin västäräkin hätäilevän. Kahden kehrääjän suri nan kuuluminen samaan paikkaan on nykyisin harvinaista. Ehkäpä seuraavassakin kyy oli "syyllinen": kesällä 1993 olin Tammisaaressa suunnannut ullakon ikkunasta kaukoputken lehtokertun pesään ja haudonta oli sujunut hyvin, mutta äkkiä pienistä poikasista hävisi yksi ja seuraavana päivänä oli hävinnyt toinen ja vi imeinen makasi ketarat taivasta kohden. Linnut siis kuulevat ainakin sahan metelin korkean jakeen. vsk. Sen olettaisin heikentävän linnun kuuloa. Seppo Vuo /anto Kehrääjät vähissä Mökilleni Itä-Uudellemaalle kuului viime kesänä yhtä aikaa kahden kehrääjän surraus, mutta muualla en ole sitä kuullut. Linnun kuulo on suunnilleen yhtä herkkä kuin ihmisen taaj uuksilla yhdestä viiteen kHz, minkä sisällä esimerkiksi laululinnut laulavat ja pääskynenkin siis visertelee. Tuskinpa kyy kiipeää pystyä runkoa summanmutikassa vaan se lienee nähnyt lintujen liikkeen. Tällaisia vuosia sattui ainakin 1980-luvulle useita. Ehkä myös liikenteen melu pääteiden lähellä vaikeuttaa kehrääjän laulun, surinan, kuulumi sta ja linnun mahdol lisuuksia löytää puoliso. Sen sijaan matalampien äänien kuuleminen on huonompaakuin ihmisellä. Yöllinen hiljaisuus saattaa olla tärkeää kehrääjälle. Sen kuulonhan sanotaan aistivan lähinnä matalia taajuuksia ja lisäksi toimivan alustan tärinän perusteella. Perättäiset huonot perhosvuodet merkitsevät kehrääjälle huonoa lisääntymistulosta ja kannan pienenemistä. Kehrääjät ovat todella harvinaistu neet. KYSY LUONNOSTA Lukijat ,,ai1'at liihe11ää kysr111rksiää11 tälle palstalle L11011toilla11 asia11t1111tijoide11 vastallaviksi osoi11eesee11 S110111e11 Luonto, R1111ebergi11kat11 15 A 23. Kannan tiheyteen nähden huomattavan paljon kehrääjiä jää autojen alle. Ainakin Salpausselkää pitkin kulkevat päätiet ovat meluisia myös yöllä. Kun menin lähemmäksi, näin kuinka kyy pisteli poskeensa västäräkin poikaset. Kun professori Lars von Haartman havainnoi Askaisten Lemsjöholmissa kirjosieppojaan piilokojusta, kyy alkoi nousta tammenrunkoa kaarnan rakoja hyväkseen käyttäen, saavutti lopulta parin metrin korkeudella olleen pöntön ja pisteli poikaset suuhunsa. Ne eivät osaa pelätä lujaa lähestyvää autoa vaan auto saattaa ajaa linnun yli . Kehrääjien määrää vähentää myös liikenne. Katu-i Mikkola 49. Jos kuulo huononee, sosiaaliseen käyttäytymiseen voi tulla ongelmia, jotka johtavat esimerkiksi pesimätuloksen alentumiseen. Tiet rakennetaan usein harjuille, jotka ovat kehrääjien ihanteellista pesimäympäristöä, ja kehrääj~in on väistyttävä. Pääskyjen keskinäiselle viestinnälle ja sosiaaliselle käyttäytymiselle kuulo on tärkeä. Ratkaisevia ovat lintujen elinympäristövaatimukset. Rohkenen vei kata, että yksilöiden välinen vaihtelu on suurta, ja jotkut kyyt saattanevat erikoistua linnunpesiin. ja kuu lo ovat samantyyppisiä kuin nisäkkäillä, vaikkapa ihmisellä. Mieleeni tulee dramaattinen kertomus kyystä ja linnunpojista miltei parinkymmenen vuoden takaa. SUOMEN LUONTO 8/9-153. Voi kuitenkin olla niin, että sahan veroista pesimäpaikkaa ei lähiseuduilta lainkaan löydy, jolloin pääskysten vaihtoehtoina ovat meluisa pesimäympäristö tai pesinnästä luopuminen. Voisin kuvitella, että jatkuva meteli vaikuttaa linnun kuuloon periaatteessa samalla tavalla kuin ihmiseen, lukuun ottamatta matalia ääniä. Iltahämärissä kehrääjät mielellään saalistelevat asvalttiteiden yll ä. tapahtumia harvoin päHsee todistamaan. Kehräävät laskeutuvat myös mielellään lämpimäl le asvaltille lepäämään saalistuslentojen välillä. Meluisissa paikoissa moottoriteiden varsilla ja lentokenttien lähellä ei ole havaittu lintujen vähentyneen verrattuna vastaaviin meluttomiin paikkoihin. Ovatko kehrääjät harvinaistuneet. Kehrääjät kärsivät yöperhosten vähyydestä ja lisään(vneestä autoilusta. Seppo Vuo/anto Kyy syö linnun poikia Kuuluvatko linnunpoikaset kyykäärmeen ruokalistalle. K.l'S.\'111,l'ksiin ,,astataw1 vain lehdessä, ei siis ki1jeitse. Onko kiipeämisellä jokin tarkoitus, vaikkapa ruoan haku. Tiet ovat myös riittävän aukeita saalistuspaikkoja kehrääjälle. Tilastotietoa lintujen osuudesta kyiden ruokavaliossa ei liene olemassa. Niiden menestyminen riippuu yöperhosten määrästä
This batch of symptoms kills salmon at the yo lk sac stage. ln spite of thi s, the advisory boarcl for archipe lago matters proposes that a furt her 100 000 summer ho uses be built over the next ten years. Ari Twjanne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi Lälllinen Rantakatu 49-51.20100 Turku puh. Mariankatu 12. toimi stosihteeri Esko Joursa1110. 15 Tiina Aalto, toimistoapulainen Ulla Ahonen. The M74 phenomenon attacks on ly wi lcl juveniles, causing a mortality rate of 80100 percent. (93 1) 2 131 3 17 /-larri Heli11 Saimaan alue Katariinantori 6. (90) 694 7899 50 SUMMARI ES OF TH E MAIN ARTICL ES Baltic ringed seal population numbers reassessed by Atllti Halkka Suomen Luonto 53(8):6 The number of Baltic ringed seals (Phocct hispida botnica) is on ly 5 000, was the verdict of seal researchers gathering at Helsinki in July. A particul arly serious threat has recently arri ved in the form o f M74 phenomenon. rekisterinhoitaja Twja Kerola, j iiljestösihteeri Ma,jukka K11l111ane11. Accorcling to the convention, biocl iversity is the property of each nati on. (98 1) 3 11 5 828 Me,ja Ylö11e11 Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Many uninhabitecl shores constitute mi res, stony areas ancl cliffs unsuitable for building. In Fin land the politic ians have the illusion that the salmon is safe ly in capti vity. The Ministry of Agriculture and Forestry fee ls that banning fi shing woulcl be a waste of salmon in view of the enormous quantiti es stocked by the State of Finland each year. Karjalaisten voimannäyttö: Pyhäjärvi puhdistuu yliteistyöllä Onko huonekärpäsellä virkaa. 1200 Vantaa puh. Parli ament was unanimous in its support of the convention in late June. Sea l populations have been affected by hunting and pollutants. ln the Bay of Bothnia there are more than 3 000, in the Gulf of Ri ga 700 and in the Gulf of Finland "several hundred'' of the seals. pääsihteeri Mi,ja Jw11ppanen. 28 100 Pori puh. 90 100 Oulu puh. tallemaja Irma Kai10saari. Satakunta Valtak. An arctic species, the ringed seal gives birth in a lair in the snow on the frozen sea al the end of the wi nter. 53900 Lappeenranta puh. This means that for the first time there is the same number of Baltic ringed seals and grey seals or possibly fewer. 96200 Rovaniemi puh. vs. 1 1 A.00 150 Helsinki puh. opintosihteeri. krs .. 15 A 23 00100 Helsinki. tallentaja Tuula Varis, kansain vH!isten asiai n sihteeri Liisa Leskinen. The 19881993 wi nters were extremelky mild. cncrgiancuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuoj elusihteeri Sirkka Oinas, ki ,janpitäjä Anna Parkkari, projektisihteeri Ritva Pietiläinen. Some three million salmon fin gerlings are stocked every year in Finl ancl 's ri vers and estuaries. (90) 228 08 1 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.3016. Since the l 980s young ringed seal s have no longer been affected. Since the 1960s PCBs have made a large proportion of the ringed seal populati on in particular incapable of reproduction. 00180 Helsinki puh. Ex perts have so far been unable to ex plain what actually causes M74. (90) 409 238 Suomen luonnon~uojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Finland Fax: +358 446 9 /4 re ki lometre, after which to ali intents ancl purposes the on ly free shores in the archipelago woulcl be those in protected areas. (981 ) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Franssila-.Karvinen. Biodi versity applies eq uall y to different habitats, species and even geneti c materi a!. ln Fi nl and, a thorough revision of the nalUre conservati on and forest laws is currentl y taking shape which will make it mandatory to take the preservation of biodi versity into account to a greater extenl than hitherto. They are the onl y two "salmon ri vers" left o f Finlancl's ori ginal 18 draining into the Baltic Sea. Wild salmon populati ons have been severe l y affected for years by heavy sea fi shing; every tenth salmon in catches has been bom wild. Naturally the Swedes have ca llecl for ex tremely stringent protection meas ures to save their wilcl stocks. Sea ls have also been adversely affected by a spate of warm winters. Fishing ought also to be prohibitecl in those ri vers in which wilcl salmon breecl. ll woulcl on ly take a few years, they argue, for the consequences to become apparent. 00 170 Helsinki, puh. Tallbergink. ln mild winters the onl y ice on the Baltic is at the ex tremities of the G ulf of Fin land and Bay of Bothni a. This would mean 2,5 new summer houses per shoSUOMEN LUONTO (Natrrre of Fi11/a11d) Publislred by tlre Finnish Associmion fo r Nawre Co11serwaio11 Address: Runebergink. (953) 4 11 7358 Raija A11ra. 7 C 36. A few stocks have vanishecl clue to clrainage ancl the channeli zation of ri vers. Parliament approves Rio biodiversity convention bvAlll1e Brax Suo111et1 Luonto 53(8):5 One of thi s summer's major events in nature conservation in Finland was the signing of the Rio ele Jane iro biocliversity conventi on. OKopi111okcskus. For the Swecles, M74 is fatal since fi sh stock ing in Sweden is entirely dependent on broocl fi sh returning to their home rivers. tiedotussihteeri Me,vi Taskinen. Finnish fi sh researchers have increasingly favo urecl a ban on open sea salmon fis hing. (90) 228 0822 1 Perämiehenk. (90) 228 08206 Satu He111ufr1·Niemi11e11 SUOM EN LUON ONSUOJELUN SÄÄTIÖ A siamies Ri11•a Pietiläi11e11 puh. esti mates that 20 percent of ringed seals in the Bay of Bothnia are still un able to breed. talouspäällikkö Terho Po111a11en. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIM ISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki puh. Vesa Hei11011e11, Matti Ikonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Mwja Meura, Heli Saarikoski. The advisory boarcl 's suggestion forms part of a larger operation in whi ch an atlempt is be ing made lo curtail the Ministry of the Environment' s powers by transferring decisions to the provinc ial ancl local levels. (90) 876 9 100 Posti myyntiä koko maahan LUONNON KUVA-ARKISTO Nervanderi nkatu 1 1.00100 Helsinki puh. Even so, Professor Eero Helle, of the Finnish Game and Fisheri es Research lnstilllte' s research unil. (92 1) 30 1 14 1 Tuija Nyy.,·sö11e11, vs. The agreemenl ob li ges all signatory nations to preserve the bi odi versity of their ecosystems. liikennesihteeri Pirkko E/0111aa-Va/11eris10, kou lutussihreeri Susanna Huhtala. The salmon populations have mainl y been lost as a result of hydro-power station construction. Wild salmon stocks in jeopardy bv Alice Karlsson Suomen Luonto 53(8): 1417 The Torni onjoki ancl Simojoki rivers have retainecl their original salmon stocks, which have been Seuraava numero ilmestyy syyskuun lopulla Mitä Euroopan unioni merkitsee ympäristölle. 1 D 5. ln e ffect, landowners woulcl be entirely free to turn the last remnants of archipelago nature into money. (90) 176 633 LIITTOH ALLITUS Satu Huttunen (pj .). Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 8/94 53. Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13. re inforcecl by stocki ng. (960) 3 11 550 Tuula Leskelii Uusimaa Perämiehenk. vsk.. Number one suspect are environmental po llutants like cliox in accumul ating in broocl fi sh during their long breecling mi grations. toimiuaja Harri Ajo111aa. (939) 632 61 63 Maija T. Lappi Maakuntakalu 18. Last remnants of archipelago nature threatened by Mikko Niskasaari Suo111en Luonto 53(8): 1213 There are summer houses everywhere in Finland 's archipelago; less than 30 percent of the seashore ancl less than 40 percent of lake shores remain free. 1 1 A 8.00 150 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkot ie 6. One measure contempl atecl is a complete ban on open sea salmon fi shing in the Balti c
EteläEuroopassa sen elinalue on joidenkin käsiki1jojen mukaan vielä varsin yhtenäinen. Ainakin puolet Euroopan asukkaista menehtyi paiseruttoon parissa vuosikymmenessä. Monenkitjavuus on ominaista muidenkin seutujen mustarottakannoille. Korkeasaari sai viime talvena kuusi Tall innan eläi ntarhassa syntynyttä mustarottaa, joiden kantavanhemmat oli pyydystetty Tartosta. Rotan kirput siirsivät taudin ihmisiin. Katajanokan sillanpääasema säilyi vuosikausia. Se tarttui erittäin helposti myös ihmisestä toiseen. Monien tutkijoiden arvelujen mukaan tämäkään ei vielä riitä kattavaksi selitykseksi vaan jotkut muutkin tekijät ovat aiheuttaneet mustarotan katoamisen. On aihetta arvella, että mustarotat ovat tehneet vuosikymmenien mittaan muitakin maihinnousuyrityksiä, mutta ne ovat jääneet huomaamatta. Teksti ssä annetaan ymmärtää, että rotta sytjäytti pienemmän ja hennomman sukulaisensa suoraa väkivaltaa käyttäen. Seuraava tunnettu maihinnousuyritys tapahtui Vaasassa 1982, jolloin muutama mustarotta pinkaisi ulkomaisesta laivasta maihin. Ensimmäiset oli vat tietystikin tulleet lai vakyydissä ulkomailta. Mutta uutta epidemiaa ei tullut, vaikka mustarotta jäi mantereemme asukkaaksi ja pysyi "valtiasrottana" muutaman vuosisadan. Suomesta mustarotat hävisivat jo 1920-luvulla, kunnes 1950 niitä löytyi Helsingin Katajanokan satamarakennusten ylimmistä kerroksista. Niiden väritys vaihtelee melko mustasta hailakan ruskehtavanharmaaseen. Meitä lähimmät mustarotat elävät Eestissä. Ainakin yhdeltä ominaisuudeltaan mustarotta on kuitenkin rottaa etevämpi: mustarotta on erinomainen kiipeilijä ja on kyennyt säilymään monilla sellaisilla paikoilla, mi ssä tämä taito pääsee oikeuksiinsa. Maan eteläja itäosissa on vielä melko vankka kanta; pohjoisessa ja lännessä hallitsee rotta, josta on käytetty myös ntmta ruskearotta ja isorotta. Varmasti tiedetään, että rotat ylittivät Volgan joukkovaelluksella I 727, ja jo kolme vuotta myöhemmin niitä oli Englannissa asti. Lähes kaikille laivoissa ja sataini ssa työskenteleville, kuten useimmille muillekin ihmi sille, jokainen rotta on vain rotta sen enempi ä ihmettelemättä. Olen täll ä palstalla jo kertonut monille lukijoilleni muutoinkin tutun asian, että eläintarhojen työssä uhanalaisten tai kokonaan luonnosta kadonneiden lajien hyväksi tähdätään niiden palauttamiseen entisille asuinsijoille. 1700-lu vun alussa Eurooppaan ilmestyi rotta. Aikakirjat tosin kertovat, että niitä olisi ollut Sveitsissä jo 1500-luvulla. Inho ei ainakaan enää perustu hi storiasta tuttuun mustarotan "hirmutekoon": Mustarotta saapui Lähi-idästä palaavien ri stiretkeläisten laivoissa Eurooppaan 1300-luvulla ja toi mukanaan paiseruton eli mustasurman. iinpä Korkeasaaren puusepät rakensivat mustarottien esittelytilaksi vanhan puulaivan ruuman pienoismallin. Rotan ja mustarotan kohtaaminen saattaa kyllä johtaa vo11rnen mittelöihin, mutta paljon enemmän mustarotan sy1jäytymi seen vaikutti ilmeisesti se, että rotta lisääntyy mustarottaakin tehokkaammin ja on muutoinkin sopeutumiskykyisempi. Tähän "tieteellisen" kiinnostuksen puutteeseen SUOM EN LUO\" . Sen koommin niistä ei ole kuultu. Vanhassa Ki virikon eläinopin piirroskuvassa rotta kamppai lee mustarotan kanssa. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Mustarotta vaikuttaa osaltaan rottia kohtaan tunnettu inho. Joissakin kielissä mustarottaa sanotaan laivarotaksi eikä aiheetta. Lajinimi on siis hiukan harhaanjohtava. Laajemmin se ei kuitenkaan ole edes uhanalainen. Mustarotta on Suomesta kokonaan hävinnyt laji. Korkeasaaren mustarottakasvatuksen tällaisesta tulevaisuudennäkymästä ei ole vielä keskusteltu, paitsi aivan leikkimielessä. Tosin sen entisaikainen yhtenäinen levinneisyysalue Keski-Euroopassa on pirstoutunut. likka Koivisto 51
22 931 2125 969 HELSINKI ATENEUMINKUJA 90 622 1L. Postitoimipaikka _ _ _ _ _ __ _ _ _ _ Postiennakko + postimaksu Puh· _ _ _ _ Tuotteilla 10 pv:n vaihto ja palautusoikeus SLL Kirjoita tilauksesi selvästi ! Postita HETI niin saat tilauksesi nopeasti tai soita 986 121 111 koko s 60 RCDUICTION MYYMÄLÄT: KAJAANI KASARMINKATU 8 986 121111 OULU ROTUAARI 981 370 :.=-~TAMPERE ALEKSANTERINK