59 SUOMEN LUONTO 8/95 54. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Kotimaista ruokaa: Haukkaa kotimaista .............................................. 29 Erämaan haukka ................................................... (90) 228 082 10 ja 228 08224. ................................ lnonumero 33 markkaa. ............................ 42 Ulkomailta ................................................................. 46 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... z LU :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Ko1kanka1u 9 005 10 Helsinki puh. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Lilja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 38 Suvasvesi Savossa on peräti kuudes Suomesta löydetty meteoriitin iskemä kraatteri . Kestoti laus 270 mk. Kotimainen omena on euroahdingossa: vain koolla tuntuu olevan merkitystä, mausta eivät direktiivit sano mitään. 26 Rakkolevän seurassa ................. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. 13 Porlaa on vaikea korvata ....................................... Suomen luonnonsuojeluliitto ry: n rekistereiden osoitetietoja voidaan käy1tää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinoi 111 itarkoituksi in. paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnumerona. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Summaries ofthe MainArticles .. Tilaushinnat Vuoden määräaikaisti laus (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomail le 300 mk. (90) 228 08 1 telefax: (90) 228 08 200 Päätoimillaja Jorma Lauri la, 228 082 17 Toimi111ssil11eeri1 Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimii/ajat Ulla Ahonen, 228 08202 Anni Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tantlu (ulkoasu) Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausittain. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. 10 Kysy ekoneuvoa ............................................................ Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Sivut 17-19. .. 51 Kysy luonnosta ......................................................... 20 Pihan kukkatarhan voi rakentaa näinkin: perhosten maun mukaan. Sukellus meteoriittijärveen ................................... viihtyy eksoottisaarelle Kotimaasta ........................................................................ vsk.. Retki selle naapurimaan sivuilla 42-46. Monipuolisesta eloyhteisöstä sivuilla 29-32. Kestotilaus uudi stuu tilausjaksoittain au1omaanises1i kunnes haluat keskeyttää sen. 54 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 14 Selviytyvätkö toutaimet, karpit ja taimenet muutosta. ............... 2 Soikkokämmekkä Gotlannissa. Uutta tietoa vesiemme vitsauksesta. 48 Kitjoja .................................... Kotkanpesillä ....................................................... Kansikuva: Moni meren eläjä saa Visa Hietalahden kuvaaman vaskikalan tavoin suojaa rakkolevistä. 34 kaanjalkaan. ................. Pieni on kaunista Gotlannissa ............................. 17 Tunkiosta perhosten keitaaksi .............................. 33 Kotkanpoika ihmettelee kesäyön kulkijaa, joka kiipeää pesälle ja kiinnittää renSinilevät suosivat emäksistä vettä ........................ Sivut 2425. 58 Maailman eläintarhoja: San Antonion eläintarha ..................................... Käyttämällemme painopaperi lle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . Rikka on pellon rikkaus ....................................... 24 Aito aromi on Valkean kuulaan ja kanelien valtti. 12 Suuri Muutos ................................................................. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä
Järjestöt saattavat myös EU:n komission tietoon Porlan lakkauttamispäätöksen, joka heikentää ratkaisevasti uhanalaisen toutaimen viljelymahdollisuuksia. Kevään aikana muutamat poromiehet ovat lakia törkeästi rikkoen ahdistaneet karhuja moottorikelkoillaan ja ampuneet kilometrejä kestäneen ajon jälkeen uupuneet nallet niille sijoilleen. .,Päätös on valitettava ja lyhytnäköinen. Mitään hyväksyttäviä perusteita karhujen, ahmojen, ilvesten tai kotkien vainoamiseen ei muutenkaan ole. Laista piittaamattomat poromiehet ovat väärässä kuvitellessaan, että he voivat mellastaa Lapissa miten haluavat. Toutaimen poikastuotanto ja istutukset Kokemäenjokeen, Kymijokeen ja muutamiin Uudenmaan vesiin aloitettiin kymmenen vuotta sitten. Poromiehet saavat korvauksen, vieläpä puolitoistakertaisena, jokaisesta pedon tappamasta porosta. Tähän kiinnittivät huomiota kesäkuussa myös Suomen luonnonsuojeluliitto ja Maailman Luonnon Säätiö yhteisessä kannanotossaan ja vaativat samalla Porlan säilyttämistä. Museovirasto säilyttäisi muun muassa tämän entisen kalamestarin asuinrakennuksen pihapiireineen alkuperäisessä asussaan. Lisäksi he lokaavat asiallisten poromiesten ja koko elinkeinonsa maineen. Lakkauttamispäätös on sikälikin outo, että Poria on ollut taloudellisesti kannattava. Sama koskee täplärapua. Keski-Euroopan turistit tekevät omat johtopäätöksensä, kun saavat tietää miten EU-Suomen poromiehet kohtelevat rauhoitettuja petoja. Jorma Laurila Poria on kulttuurihistoriallisestikin säilyttämisen arvoinen, sillä siellä on vielä jäljellä perustamisvaiheen rakennuskanta. Nyt porotalouden maine on paljon pahemmassa vaarassa. Uhanalaisten kalojen suojelu on Suomessa pahasti laiminlyöty. Pedot tekevät sitä paitsi palveluksen yhteiskunnalle verottamalla liian tiheää porokantaa ja pitämällä kannan elinvoimaisena. Porotalouden maine vaarassa Muutaman vuoden takainen mätälihajupakka oli paha kolaus porotaloudelle ja poronlihan markkinoinnille. Viereiseen Lohjanjärveen luotiin varakanta, josta saadaan laitokselle mätiä uusien poikasten kasvattamiseksi. Porlassa on tehty merkittävää tutkimustyötä kalanviljelyn kehittämiseksi ja uhanalaisten kalalajiemme suojelemiseksi. Porlan lakkauttaminen olisi paha isku uhanalaisten kalojen suojelutyölle ja tutkimukselle. Sen kunnostaminen olisi ollut sijoitus tulevaisuuteen. vsk. SUOMEN LUONTO 8/95 54. Se olisi viisas ratkaisu, joka auttaisi säilyttämään kalastomme perinnöllistä rikkautta ja monipuolistamaan vesien hoitoa. P orlaan on pelastettu uhanalaisia taimenkantoja, kuten Inkoon lngarskilajoen taimenkanta, joka kärsi pahoin takavuosien perkauksissa. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Ratkaisua on perusteltu valtion rahapulalla, laitoksen huonolla kunnolla ja muualla maassa olevalla kalanviljelykapasiteetilla. Jos petovaino jatkuu, poromiehet menettävät luonnonsuojelijoiden ja suuren yleisön tuen. 3. Porlan lakkauttamispäätös on syytä ottaa uuteen harkintaan. Porojen määrä on joka tapauksessa pikimmiten palautettava luonnon kestokyvyn rajoihin. Heillä ei pitäisi olla valittamista. Poromiesten kannattaisi oman etunsa vuoksi pitää nopeasti keskuudessaan kurinpalautus. Pienemmät pedot, kuten ahmat ja ilvekset, on tapettu ajamalla kylmästi niiden yli. Suunnitelmissa on ollut ottaa talteen myös vaarantuneeksi luokitellun vimman sekä nopeakasvuisten purotaimenten emokaloja. Porlan laitoksen peruskorjaukseen ja kunnostukseen olisi tarvittu lähivuosina yhteensä seitsemän miljoonaa markkaa. Se heijastaa EUhenkistä keskittämisajattelua, joka sopii huonosti kalanviljelyyn ja kalakantojen perinnöllisen rikkauden suojeluun. Asia voidaan vielä korjata myöntämällä valtion ensi vuoden tuloja menoarviossa varat laitoksen kunnostuksen aloittamiseen. 54. Myös museovirasto kannattaa Porlan säilyttämistä kulttuurihistoriallisilla näkökohdilla ja sen erityisten ympäristöarvojen perusteella. Myös Lapin matkailun maine on vaarassa. vuosikerta 8 1995 Poria on pelastettava! Vuodesta 1916 Lohjalla Länsi-Uudellamaalla toiminut Porlan kalanviljelylaitos on maaja metsätalousministeriön toukokuisella päätöksellä päätetty lopettaa. Laitos tuottaa nyt yli puolet viljellyistä kuhanpoikasista, ja laitoksen kehittämän poikasten kasvatusmenetelmän ansiosta tuotantokustannukset ovat maan alhaisimmat. Ylisuuri porokarja kaluaa jäkälälaitumet paljaiksi; jäkäläkenttien vauriot näkyvät jopa satelliittikuvissa
Kuun lopulla tulivat vielä mäkärät. Helleraja on 25 celsiusastetta. Pitkännokan ja Puhkiavanperän läpi avattu leveä oja kulkee Liminganlahden edustavimman ja monipuolisimman niityn halki. Alueella tavataan monia harvinaisia kasvilajeja ja pesivien lintujen määrä ja lajisto hakee vertaistaan. Vs. Ilomantsin Patvinsuolla kävi halla vielä heinäkuun 16. Esimerkiksi Koivusuon luonnonpuiston sääntöjä rikottiin. Esimerkiksi Turussa tuli vettä vain 37 millimetriä 78 sijaan. Lapissakin satoi lähes 20 milliä vähemmän kuin normaalisti. Vesilinnuilla oli sulkasato, sattanen, ja ne pysyivät pari viikkoa piilossa. Ojitetulla rantaniityllä pesii muun muassa erittäin OHO! Suomen typerimmäksi tiehankkeeksi arveltu Oulujärven ylitystie pomppaa aina uudelleen esille. Lisäksi tielaitos on poistanut tien toteuttamisohjelmistaan. 4 Peuranvirnat kukkivat heinäkuussa Inarin tunturialueilla. Nyt hanketta yritetään ujuttaa eteenpäin Kajaanin kaupungin Oulujärven rannalle laatimassa yleiskaavaluonnoksessa. Kuivuus oli Etelä-Suomessa niin ankara, että monin paikoin piWajat ja koivut kellastuivat ennen aikojaan. Mutta mitä tämä merkitsee Kaivurit mylläävät Liminganlahdella Suomen arvokkaimmalla lintuvedellä Liminganlahdella maanomistajat avasivat ojia traktorilla kesäkuun alkupäivinä lintujen parhaaseen pesimäaikaan. Hellepäiviä oli Turun seudulla viisi, Ilomantsissa kolme ja Inarissa vain yksi. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön ja mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon. ollaan jälleen uudelleen virittämässä Kajaani-Oulu oikotien suunSUOMEN LUONTO 8/95 54. Poimijoita sen sijaan oli harmiksi asti. Sydänkesä oli tavallista kuivempi. Siellähän poiminraoikeus on vain paikkakuntalaisilla. vsk.. Asian pitäisi olla loppuun käsitelty, sillä ympäristöministeriö ja korkein hallinto-oikeus (KHO) poistivat tien 199 I Kainuun seutukaavasta. Pienillä luodoilla merimetsot kuivattivat siipiään. vastaisena yönä. Perustuslain mukaan jokaisella kansalaisella on vastuu luonnosta, sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Ympäristölle perustuslain suoja Elokuun alussa astui voimaan uudistettu hallitusmuoto, joka lisää perustuslain suojan piiriin useita uusia perusoikeuksia. kaupunginarkkitehti Irmeli Hanka perustelee tiemerkintää kaavassa: " ... Kuukautta aiemmin halla oli jo vienyt lakat aukeilta soilta ,ja metsäpaikoillekin marjoja tuli niukasti. Kökariin palaan aina uudelleen. Sääsket kiusasivat poroja ja ajoivat ne avoimille tuntureille turvaan. KHO totesi tien rakentamisen olevan ristiriidassa luonnonarvojen kanssa. !-leikki Kokkonen Kuiva heinäkuu kellastutti puita Malli Vaha Heinäkuun keskilämpötilat jäivät koko maassa alle pitkäaikaisten keskiarvojen. Yksi niistä koskee ympäristöä. Munkkiveljesten lääkekasvi hullukaali kukki pöheikköinä, ja maarianverijuuri, nurmija käärmeenlaukka rehottivat luostarin ympärillä. Turussa ero oli alle asteen, mutta Ilomantsissa ja Inarissa jo pari astetta. Kirkon ympäristö huokuu edelleen fi'ansiskaani luostariajan rauhaa. Turun ulkosaaristoon heinäkuussa kuin paratiisi. Kaikkialla vilisi nuoria rastaita ja sinirintoja, ja ensimmäiset kotkanpojat nousivat siivilleen
Kiistaa tulee aiheuttamaan erityisesti se, onko vastuu luonnosta ristiriidassa perustuslain turvaaman omaisuuden suojan kanssa. Ojien kaivaminen myös kuivattaa kosteikkoja ja uhkaa niiden suojeluarvoa. "Esimerkiksi rakennuslakia uudistettaessa on kiistelty siitä, kuinka paljon kuntalaisille pitäisi antaa valtaa valittaa kaavoista. "Kaavaselostukseen asia tuli kirjoitetuksi väärin", Hanka valitsee. KHO:n päätöstä ei mainita, vaikka se ratkaisi asian. "Perusoikeudet symbolisoivat yhteiskunnan tärkeinä pitämiä arvoja." Luontoa ja ympäristöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet on nyt nostettu sanan-, uskonnonja mielipiteenvapauden rinnalle. vsk. Nikula sanoo, että ympäristösäännöksen ansiosta on mahdollista säätää ympäristönsuojelun kannalta tehokkaampia lakeja. Mikko Niskasaari 5. Miksi tärkein tieto pimitetään. Tilanne muuttuu, koska vastuu luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuriympäristöstä on nostettu omaisuuden suojan rinnalle perusoikeuksiin. Oulujärven tie ylittäisi kahden selän välisen Toukansalmen, joka on järven herkin kohta. "Kajaanin kaupunki on ilmoittanut kannattavansa ylibiotooppien hakkaamatta jättämisestä tai ekologisten käytävien jättämisestä", metsälakityöryhmässä istuva Nikula kertoo. ei sitä kuitenkaan suoranaisesti esitetä rakennettavaksi", arkkitehti Hanka pyörittelee. Suojelurajauksen sisällä ojia on nyt yhteensä 60 kilometriä! Jari Peltomäki tystietä myös KHO:n päätöksen jälkeen", perustelee kaupunginarkkitehti, joka nyt muistaakin KHO:n ratkaisun. Miksi Kajaanin kaavoittaja esittää seutukaavan vastaista kaavaa. Hän uskoo myös, että uusi säädös parantaa ympäristö-ja luonnonsuojelujärjestöjen sekä tavallisten kansalaisten mahdollisuuksia valittaa ja hakea muutoksia viranomaisten päätöksiin. Liminganlahti on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman tärkein kohde. Kaavamerkinnän idea lienee siinä, että Kainuusta on ensimmäisen kerran ministeri hallituksessa, Oulun läänistä yhteensä kaksi. "No niinhän ne ovat." Yhteenvetona, kaavalla yritetään edistää ylitystietä. laeilla raJ01ttaa nykyistä enemmän esimerkiksi maantai metsänomistajan oikeutta käyttää omaisuuttaan. " Kaikkihan tietävät että läänien kehittämisohjelmat ovat pelkkää siltarumpupoliitikkojen hölynpölyä. Jos tien rakentamiseen olisi haluttu ottaa kanta, se olisi merkitty kaavaan vahSUOMEN LUONTO 8/95 54. Suomen BirdLife, PohjoisPohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja WWF nostivat asian lehtien otsikoihin, ja käydyis"Tuota, KHO:ko se oli, se varmaan täytyy korjata", ihmettelee kaupunginarkkitehti. Yarovaistenkin arvioiden mukaan ojituksessa tuhoutui vähintään kymmeniä lintujen pesiä. Miksi kuntalaisille uskotellaan. "Ylitystietä on esitetty myös lääninneuvottelukunnan kehittämisohjelmissa ... Kumpi kaupunginarkkitehti Hanka valehtelee. Siitä huolimatta siellä on kaivettu jo 285 kilometriä ojia, joista 100 kilometriä lintuvesiensuojeluohjelman julkistamisen jälkeen ja niistä 27 kilometriä lintuvesiensuojeluohjelman "suojaamalle" alueelle. Tämä näkyy etenkin luonnonsuojelulakia ja metsälakeja uudistettaessa, mutta myös vanhoja lakeja joudutaan tarkistamaan. "KHO." Miksi ajatte seutukaavan ja KHO:n tuomion vastaista kaavaa. Kainuun Sanomien haastattelussa hän kuitenkin väittää, ettei kaavamerkintä merkitse "uutta aktiivista toimintaa ylitystien rakentamissuunnitelmien edistämiseksi". "Ympäristön arvon tunnustamista", vastaa kansanedustaja, eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Paavo Nikula. Pitkännokan ruovikoissa, joita nyt avattu oja halkoo satoja metrejä, asustavat Liminganlahdella harvalukuisena pesivät kurki , kaulushaikara ja viiksitimali. Jos tiestä tehtäisiin rakentamispäätös, tiedättekö, mikä on viimeinen valitusinstanssi. vemmin." Kaavassa väitetään, että ympäristöministeriö pyyhki ylitystien seutukaavasta. Nikulan mielestä omaisuuden suoja on tähän saakka estänyt kaikkein tehokkaimmat suojelukeinot tai tehnyt ne hyvin kalliiksi toteuttaa. "Se antaa selkänojaa esimerkiksi vaatimuksille avainuhanalainen etelänsuosirri ja Suomessa ainoastaan Liminganlahdella pesivä mustapyrstökuiri. Perustuslain säännös estää rakennuslaissa sellaiset säännökset, joissa kunnan asukkaille ei ole annettu valitusmahdollisuuksia." Ulla Ahonen sä keskusteluissa ilmeni, että maanomistajilla oli PohjoisPohjanmaan Y mpäristökeskuksesta saatu suullinen lupa "ojan perkaukseen". Alueen ruovikot ovat myös merihanhien tärkeimpiä pesimäalueita. Missä tietä on alettu suunnitella uudelleen. "Niin no tuota ... Ilmeisesti haaveillaan, että nämä sortuisivat tekemään norrbackit. Luonnonsuojelijoiden painostuksesta ojitukset saatiin tällä kertaa pysäytettyä. Perusoikeudet toteutuvat käytännössä tavallisessa, yksityiskohtaisessa lainsäädänKOTIMAASTA nössä. Nikulan tulkinta on, että säännöksen ansiosta voidaan tavallisilla Liminganlahden ojitus kuvastaa lintuvesien suojelun kurjaa tilaa maassamme. "Ei kai sitä suunnitella, mutta se on edelleen tielaitoksen suunnitelmissa", Hanka sanoo, muttei muista missä suunnitelmassa. "Minusta se ei ole varsinaisesti seutukaavan vastainen, koska se on merkitty selvitysalueeksi. nittelua". käytännössä
Luomu-Lahti -tapahtuma on nyt jo viidennen kerran. D Kansa satuili ennätyksellisesti sivistysliiton järjestämä Olipa kerran metsä -kirjoituskilpailuun lähetettiin yhteensä 2 641 satua. Viisi vuotta sitten kontioita havaittiin vastaavassa laskennassa reilut sata", toiminnanohjaaja Reijo Kotilainen sanoo. Polvijärven päätös on myönteinen esimerkki muille Pohjois-Karjalan kunnille, jotka pyrkivät nostamaan mainettaan eräja luontoparatiisina. Päätös syntyi kunnanhallituksessa äänin 5-4. Vaasan eteläpuole lla herkkujen perään voi lähteä syyskuun 15. Lisäksi Viitalan mukaan lohen nousemista ovat haitanneet vain jokisuussa tehdyt istutukset: kalat leimautuvat sinne eivätkä nouse voimalan yläpuolelle. syyskuuta Lahden suurhallissa. D Lapin lintuja Kangasalalaisen lintuharrastajan ja -maalarin Kari Eicherin akvare lleja ja guassimaalauksia on esillä syyskuussa UKK-kansallispui stossa, Savukosken opastuskeskuksessa. Päätös oli voitto koskialueen omistaji lle Miriam S. Tutkimuksen projektisihteeri Jukka Viitala sanoo, ettei kalatiessä ole vikaa: ongelma on liiallinen verkkopyynti sekä uuden ja vanhan voimalan virtaaman keskinäinen vaihtelu. "Tvistatessaan edestakaisin virrassa ne altistuvat verkkopyynnille", Viitala tietää. Ramirez ja Valoaalto ryhtyivät taistoon kauniin koskimaisemansa puolesta ja saivat puolelleen vesija ympäristöhai lituksen. Kimmo Repo Kalatie ei kelpaa Kemijoen lohille Yli kolmikiloiset lohet eivät nouse Isohaaran voimalaitoksen kalatiehen Kemissä. Kuoriromu menee terästeollisuuteen ja kennosto Saksaan, missä siitä erotetaan jalometallit. Kunnanhallituksen käsittelyssä suhtautumista karhujahtiin lievennettiin. Näyttelyssä " Lapin lintuja" on toistakymmentä maalausta alueen upeimmista ja tunnusomaisimmista lintulaje ista. Lisätietoa kaivataan, jos Isohaaran yläpuolisiin voimaitospatoihin haluttaisiin joskus rakentaa kalatiet. Syksyllä Pohjois-Karjalassa myönnetään luvat 30 karhun kaatoon. Sen signaalia kuuntelemalla voidaan seurata, miten lohi merestä noustuaan lähestyy voimalaitospatoa ja kalatietä. D 6 KOTIMAASTA Polvijärvellä rajoitetaan karhujahtia Polvijärven kunta PohjoisKarjalassa suhtautuu jatkossa hyvin harkiten karhunmetsästykseen maillaan. Hyttisen aloitteessa vaadittiin karhunmetsästyksen kieltämistä kokonaan kunnan mailla. "Vesipiirin miehet tulivat pihallemme mittaamaan, mistä kautta kaivinkone saataisiin parhaiten paikalle", Valoaalto kertoo. Kilpailun tulokset julkistetaan 24. elokuuta ja 15. Isohaaran kalatie valmistui kaksi vuotta sitten. Koska laajennusalueen maat on hankittu valtion hallintaan jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksessa, toimella ei ole enää taloudellista vaikutusta. Keski-Suomen maaseutuelinkeinopiiri aJOI kosken kunnostusta kalatalouden tarpeisiin. Kuusikosken perkaushankeSUOMEN LUONTO 81')5 54. Maa-ja metsätalousministeriö on hyväksynyt kiintiön. Tutkimus kestää vuoden loppuun saakka. Ulla Ahonen Kolin kansallispuisto laajenee Hallitus esittää eduskunnalle Kolin kansallispuiston laajentamista 1 135 hehtaarista 2 365 hehtaariin. syyskuuta lastenkirjailijoi den seminaari ssa Naantalissa. Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri jakaa kaatoluvat seuroille ja yksityisille metsästäjille elokuun puolivälissä. Viime vuonna näytte illeasettajia oli 258 ja yleisöä 11 000. Lopullinen päätös avustuksista tehdään syksyllä, mutta luonnonsuojelukomitean ehdotusta voi ympäristöministeriön mukaan pitää lähes lopullisena. D Luonnonsuojeluun rahaa Euroopan unionin luonnonsuojelukomitea on alustavan päätöksen mukaan myöntänyt Suomelle 15,7 miljoonaa markkaa viiteen eri hankkeeseen. Kuusakoski Oy kerää katalysaattorit ja purkaa ne. D Katalysaattorit talteen Autojen pakokaasuja puhdistavia katal ysaattoreita on ryhdytty hyödyntämään. Metsästystä ei kielletty kokonaan, mutta jokainen hakemus käsitellään erikseen ja tarkasti harkiten. Pihlajaveden suojeluun saataisiin sen mukaan 5,6, Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan saariston, erityi sesti merikotkan pesimäpaikkojen suojeluun 2,9, Nuuksion kansallispuistoon 2,6, Liminganladelle 2,4 ja valkoselkätikalle kaksi miljoonaa markkaa. lokakuuta välisenä aikana. Karhu on lainsuojaton 20. D Lahti luomuilee Luonnonmukaisen elämän myyntija esittelytapahtuma Luomu-Lahti tarjoilee luomutuotte ita, käsitöitä ja muun muassa yrttineuvontaa 23.-24. Asiaan otettiin kantaa hiljattain kunnanvaltuutettu Matti Hyttisen (vihr) tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. Tässä tapauksessa vastakkain joutuivat kalatalouden arvot ja kulttuuriarvot. "Tällä hetkellä liikkuu Karjalan saloilla vähintään 200 karhua. Tekstiä kerty i yli 13 000 liuskaa. Kolin kansallispuistoa sekä siihen liitettäväksi esitettyjä alueita hallitsee ja hoitaa Metsäntutkimuslaitos. Kalatietä on noussut kahden vuoden aikana noin 200--250 merilohta kesässä. Tietoa tarvitaan myös kalastuksen säätelemiseksi. Tutkimuksessa 30 lohen selkälihakseen kiinnitetään pieni radiolähetin. Kunnostus vastaan kulttuuri Pitkäjoen Kuusikoskea Toivakassa ei tarvitse kunnostaa, päätti Itä-Suomen vesioikeus kesällä. Tyrniä saa jo poimia Tyrnin poiminta alkoi Tornion ja Vaasan välisellä rannikolla jo 20. Kemijokisuulla onkin aloitettu tutkimus, jossa etsitään syitä lohien käyttäytymiseen. Tutkijat eivät vielä tiedä tarkasti, jäävätkö lohet uimaan neuvottomana voimalaitoksen patoaltaan alaosaan vai vaeltavatko ne heti Isohaaran yläpuoliseen patoaltaaseen. He ostivat kaksi vuotta sitten tilan, johon koski kuuluu ja kuulivat kunnostushankkeista vasta viime kesänä. Kansallispuistoon on ehdotettu liitettäväksi valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat Pielisen saaret, Akka-Koliin rajoittuva Paimenvaaran alue sekä Kolin eteläisen vaarajakson keskeiset osat. Ramirezille ja kirjailija Kaarina Valoaallolle. Tutkimuksesta vastaavat Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Lapin maaseutuelinkeinopiiri, Keminmaan kunta ja Oulun yliopisto. Useimmiten vanhojen uittoreittien kunnostamiset vaelluskaloille kelpaaviksi mielletään myönteisenä ympäristön entistämisenä. Riistanhoitopiiri perustelee tälle vuodelle myönnettävien lupien varsin suurta määrää nimenomaan karhu kannan kasvulla. Liitettäväksi esitetty alue siirtyy lain vahvistamisen jälkeen taloudellisten toimien ulkopuolelle. Perinteisesti Itä-Suomen kunnissa on suhtauduttu myönteisesti karhunmetsästykseen, ja jahti lupia on puollettu avokätisesti. Tähän asti tyrnin poiminta on ollut sallittua vasta lokakuun alusta. Katal ysaattore iden vastaanottopisteitä on kahdeksan eri puolill a Suomea. Eniten kaatolupia myönnetään läänin alueella Ilomantsiin, Lieksaan, Enoon ja Nurmekseen. vsk.. Tutkimuksissa on jo huomattu, kuinka turbiinivirtaa vastaan päiväkausia kamppai levat lohet käyvät välillä levähtämässä alajuoksulla. Lisätietoja saa Kuu sakoski Oy:stä, puhelimella (90) 81 1 5 1 1. "Olisi tärkeää, että päävirtaama olisi sillä puolella, missä kalatiekin." Lähetin paljastaa, miten kala käyttäytyy ja vaeltaa. e lokuuta. Riistanhoitopiirin suurpetoverkoston kokoamien tietojen mukaan Pohjois-Karjalan karhukanta on kasvanut voimakkaasti viiden viime vuoden aikana
Samaan aikaan rekat kiidättävät Suomeen yli 300 vuotta vanhoja puita suoraan Karjalan aamiometsistä, joiden puolesta tutkijat puhuvat. Ne välittävät puun suuryhtiöille, jotka myyvät sen paperina ja selluna ulkomaille ympäri stöy stäväl I isyyttään vakuuttaen. Ritva Kupari Karjalan aarnio metsistä suomalaista sellua Venäjän Suomen vastaisen rajan suljettu vyöhyke on ollut lähes täydellinen rauhoitusalue ainakin 50 vuotta. "Urheilukalastuksen intressien rinnalle olisi nostettava virtavesien ja vesiluonnon SUOMEN LUONTO 8/95 54. Kaikki merkittävät suomalaisyhtiöt vakuuttavat, etteivät ne osta kiistanalaisten aarniometsien puita Suomesta. vsk. Suurin yksittäinen alue, neljä neliökilometriä, on saatu Kontiolahden kunnalta. Suomen puolella vyöhykkeeseen rajoittuu merkittäviä luonnonsuojelualueita, kuten Suomusalmen Martinselkonen, Ulvinsalon luonnonpuisto, UKK-puisto ja Kessin erämaa. Osa Kolin eteläpuolisista vaarajaksoista ja rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat Pielisen saaret tulevat osaksi kansallispuistoa. Alueiden hankintaan on käytetty varoja noin 30 miljoonaa markkaa, ja osa hankinnoista on vaihtokauppoja. Inventointi on kilpajuoksua kuoleman kanssa, sillä Karjalan tasavallan metsäkomitea yrittää myydä erämaita suomalaisyrityksille. Nyt Karjalan rajavyöhykkeen hakkuihin ovat lähdössä myös Enso-Gutzeit ja Tehdaspuu. Paikoitellen linja-autoja kehotetaan panemaan matkustajansa kävelemään sillan yli . Mikko Niskasaari 7. Edelleen perusteluiden mukaan ketoprojekti on erinomainen esimerkki hankkeesta, jossa innokkaat vetäjät saavat lähes ihmeitä aikaan. Parhaillaan rakennetaan metsäautotietä läpi erämaan Kostamuksesta Vuonniseen, Vuokkiniemen länsipuolelta. Metsäautoteiden suunnittelua avustetaan Suomesta, Kainuun Liitosta. Kulttuurimaisemaa ei kunnosteta vaelluskaloille sopivaksi. Palkinnon saivat Timo Kokkonen animaatiotekniikalla tehdyllä kertomuksellaan Olipa kerran, Sirpa ja Juhani Vaittinen muun muassa vedenalaiskuvausta sisältävällä elokuvallaan Alussa maa oli autio ja Barbro Wickström Fraktaalisella maailmallaan, joka on tietoteknii kkaan tukeutuva analyysi luonnon muotoki elestä. Kosken rannalla jauhoi sen sijaan mylly kolmella kiviparilla jauhoja 1700luvulta vuoteen 1930. Karjalan tutkimuskeskus on painostanut vanhojen metsien puolesta, ja kesäkuussa kaikkien Venäjän ympäristöjärjestöjen yhteiskokous vaati hakkuista luopumista. Suomalaisyhtiöillä on Karjalan metsien kohtaloon paljon sananvaltaa, sillä hakkuut ovat suurelta osin niiden käsissä. Kolme vuotta sitten alkanut ketoprojekti jatkuu vuoden loppuun. Hän haluaa virittää periaatteellisen keskustelun asiasta, joka jakoi luonnonsuojelijatkin eri leireihin. D rin hakkuista. kin perustui uittosäännön kumoamiseen, vaikkei mutkaisessa koskessa ole koskaan uitettu tukkeja. Tänä kesänä WWF:n palkkaamat suomalaistutkijat ovat inventoineet Karjalan vanhoja metsiä Kainuun korkeudella. Mitalitoimikunnan perusteluiden mukaan luonnonsuojeluliitto on ollut monimuotoisuuden tienraivaaja jo ennen teemavuosia. Tähän asti rajavyöhykkeellä on hakattu satunnaisesti, nyt kaupan on koko vyöhyke. Juha Suomalainen Matti Salmi Pitkäjoen Kuusikoski saa pauhata rauhassa myllynkivineen. Jäljellä ovat vielä vesiratasmyllyn siivukivet ja myllypato sekä 50 vuotta koskemattomana säilynyt kulttuurimaisema. Samaan aikaan kylien väliset tiet ovat heitteillä, ja niiden sillat hajoavat. Maiseman kulttuurihistoriallisten ja kauneusarvojen tulisi painaa vaa'assa yhtä paljon kuin oletettu kalansaalis", Valoaalto tähdentää. Tie on jo ylittänyt Vuokkijoen ponttoonisiltaa pitkin. henkiset, eettiset ja moraaliset arvot. Ramirez ja Valoaalto haluavat rauhoittaa koskimiljöön I uonnonsuo jel ual ueeksi. KOTIMAASTA Kolin kansallispuisto laajenee kaksinkertaiseksi. Talkooleirejä ja kursseja on järjestetty paljon, ja ketoprojekti on saanut runsaasti julki suutta. Kostamuksessa arvioidaan, että suomalaiset toteuttavat peräti 80 prosenttia piiLuonto-ohjelmat palkittiin luonnonsuojeluvuoden 1995 luonto-ohjelmaki lpailussa palkittiin kolme videota. Suomenlahdelta Inarin Paatsjoelle ulottuu vähintään kahden kilometrin levyinen metsävyö, jolla ei ole hakattu kuin varsinainen rajalinja. Mika Lindellin Järsön luonnosta keväästä syksyyn ja Lauri Pöyhösen Karhunraudat saivat kunniamaininnan. Suomalaishavaintojen mukaari kuusikuitua tuodaan ainakin Yhtyneille Paperitehtaille, ja sellupuuta matkaa Ouluun. Useimmiten metsissä toimivat Suomessa suurelle yleisölle tuntemattomat yhtiöt. Osin metsiä ei ole hakattu koskaan. Ketoprojektin av ulla on kertahumauksella nostettu kedot ja niityt uuteen arvoon, ja nyt niiden merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta tiedetään laajasti . Hankkeella on Venäjän hallituksen siunaus, mutta se on nostattanut Karjalassa myös ankaran riidan. Tiedot on koottu keto-oppaaksi, ja syksyllä ilmestyy vielä hoitoopas. Tämän lisäksi on kartutettu käden taitoja ja kerätty perinnetietoa. D Ketoprojekti sai mitalin Suomen luonnonsuojeluliiton ketoprojekti on saanut Yihervuoden mitalitoimikunnan Vihreä kaupunki -mitalin. Ympäristöministeriö on Juha Suomalainen elokuun loppuun mennessä pyytänyt lausunnot lakiehdotuksesta asianomaisilta ministeriöiltä, Geologian tutkimuskeskukselta, Metsäntutkimuslaitokselta, Pohjois-Karjalan Liitolta, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta, Lieksan kaupungilta, Enon ja Kontiolahden kunnilta, Suomen luonnonsuojeluliitolta ja Joensuun yliopistolta
Ihanteellista olisi, jos suurten suunnistuskilpailujen aikaan olisi kui vaa. Pihanurmen heinien juuriturve tukahduttaa vasta istutetut pensaat ja puut. Festivaalin ajoitus, keskikesä heinänkorjuun jälkeen, on hyvä paitsi maanviljelijän myös luonnon kannalta. Vuoden lopulla alkaa Kansantaiteen keskuksen rakentaminen. Tutkija, toiminnanjohtaja Tero Myllyvirta Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistyksestä kertoo, että esimerkiksi retkeilylle tärkeät, arat kallionlaet näyttävät säästyneen yllättävän hyvin. "Olisi myös hyvä", Myllyvirta sanoo, "jos kisat pidettäisiin loppukesällä, jolloin linnut ja kasvit ovat lisääntyneet". vsk.. Sirkka-Liisa Uutela Queen Elisabeth -ruusu suojaa jalokärhön juuria auringonpaahteelta. Pelastajia olivat kuiva sää ja kasvillisuutta säästänyt rastien sijoittelu. Se sopeutetaan luontoon siten, ettei se ylitä ympäröivää puustoa. Ympäristönsuojelu oli Jukolan viestin vuoden teemana. Pintajuurisen koivun alle istutettu alppiruusu saattaa kiertää lehtensä surumieliselle rullalle ja kieltäytyä kukkimasta. Ne ovat muuttaneet keskustan ilmettä, ja ylirakentamisen tuntu on ilmeinen. Ongelma on kuitenkin poistumassa, sillä Kentalan pöydällä ovat jo uuden puhdistamon urakkatarjoukset. Lehdon läpi suunnistajat juoksutettiin polkua pitkin. "Kuin virta vierien, niin elo ihmisen", runoilee Wiljami Niittykoski, säveltäjä, runoilija, pelimanni ja maanviljelijä, jonka syntymän 100vuotiskonsertti keräsi salin täyteen harrasta yleisöä Kaustisen kansanmusiikkifes tivaaleilla. Nuorten pensaiden kituminen johtuukin useimmiten siitä, että nurmikon on annettu kasvaa tySUOMEN LUONTO 8/95 54. Toistaiseksi festivaalialueella tyydytään kertakäyttöastioihin. Byabäckenissä on 1987 havaittu oma meritaimenkanta. Salla Tynys 8 KOTIMAASTA Kestääkö Kaustinen. Porkkanan ja sipulin pitäisi joidenkin tietojen mukaan karkottaa toistensa tuholaisia, ja niinpä niitä neuvotaan istuttamaan vuororivein. Loppuviikosta virtauma on 1 200 kuutiota eli lähes kaksinkertainen kapasiteettiin nähden. Tekninen johtaja Keijo Kentala huoahtaa, että ajankohtaisin kysymys on jäteveHyviä kumppaneita ja huonoa seuraa Vanhoissa puutarhakirjoissa saatetaan varoittaa istuttamasta herneitä ja papuja lähekkäin tai kehotetaan istuttamaan valkosipulia ruusupenkkiin ruusuntuoksua voimistamaan. Suunnitelmia kestomuovisten astioiden käytöstä on, mutta se vaatii suuria pesukoneinvestointeja. Kansanmusiikkijuhlat ja sen myötä syntyneet instituutiot ovat kunnan suurimpia työllistäjiä. Reittiä ei laiteta herkän alueen läpi tai suunnistajat juoksutetaan siellä polkua pitkin. Jotkut kasvit eivät tule keskenään toimeen. kanaja sipulikärpäset eivät pääse. Sen sijaan syväjuurisen männyn kevyessä siimeksessä alppiruusu voi kukoistaa vuosikymmenestä toiseen. Tutkimusta tukee Jukolan viestin JarJestaJ1en lisäksi opetusja ympäristöministeriö. Monipuolinen viljely vähentää jo sinänsä tauteja ja tuholaisia, ja kukkivat mesikasvit houkuttelevat puutarhaan tuholaisten luontaisia vihollisia. Festivaalin rakenteista pääosa on siirrettäviä tai vuosi vuodelta uudelleen rakennettavia. Ehdottomasti tallaukselta säästettävät paikat aidataan. Miten joki ja keskipohjalainen hauras luonto kestävät vuosittaista musiikin suurjuhlaa. Tällöin jätevesiä joudutaan juoksuttamaan suoraan jokeen. Periaatteena kaikessa rakentamisessa on ollut tehdä alueesta mahdollisimman esteettinen, hallintojohtaja Pekka Leinonen kertoo. Sipoonjoen haaran, Byabäckenin, kilpailijat ylittivät merkityistä paikoista. Toinen iso kysymys on kunnallinen jätehuolto, jonka kehittäminen on vasta alkuasteella. Jätteet viedään lajittelematta kaatopaikalle. Muutamat noista neuvoista pitävät hyvinkin paikkansa. Tavallinen sametti ruusu erittää juuristaan aineita, jotka karkottavat maassa eläviä tuholaisia, kuten omenapuiden ankeroisia. Viimeisenä viikonloppuna paikalla on noin 15 000 ihmistä. Silloin suunnistajat pystyvät juoksemaan samaa polkua pitkin, ja haitat jäävät pienelle alalle. Hindsbyssä aloitettiin kolmevuotinen tutkimus, kuinka yli 10 000 suunnistajan läpijuoksu vaikuttaa luontoon ja erityisesti kasvillisuuteen eri maastoissa. Perunamaalle istutetut härkäpavut luovuttavat typpeä perunallekin. Sipoossa kosteikot oli vat kokonaan kiellettyjä alueita. Valkosipulia mainostetaan usein oivalli sena myyräntorjunnassa, mutta valkosipulit saattavatkin kadota myyrien suihin, ellei muuta ole tarjolla. Moniakaan perinteisiä kumppanuuskasviyhdistelmiä ei ole testattu kummemmin; kannattaa siis seurata omassa puutarhassa, mitkä kasvit menestyvät yhdessä. Pääsihteeri Barbro Rönnberg Suunnistusliitosta kertoo, että luonnon kuluminen otetaan ratasuunnittelussa huomioon liiton kaikissa tapahtumissa. Sipulin ja porkkanan sekaviljelyä tehokkaampi on kuitenkin harso, jonka alle porksiongelma. Festivaaliviikolla kuormitus kasvaa eikä puhdistuslaitos riitä. Luonto ehtii palautua, ja mahdolliset vauriot voidaan korjata ennen uutta koitosta. Kyntelintaimet papurivissä pitävät voimakkaalla tuoksullaan kirvat loitolla. Ruoantähteet toki päätyvät paikkakunnan sikaloihin. Tärkeintä Myllyvirran mukaan on ohjata suunnistajat kulutusta kestävään maastoon. Alle 5 000 asukkaan kuntaan tulee festivaalivieraita yli 20 000 henkeä keskimäärin 3,5 vuorokaudeksi. Festivaalin liepeille on syntynyt muun muassa soitinverstas, kansanparannuskeskus sekä leirintäja kylpyläalue. Hän sai erityisesti kodin ohi virtaavasta Perhonjoesta innoituksen säveliinsä ja runoihinsa, ehkä myös syvälliseen rauhanfilosofiaansa. Jukolan viesti rasitti luontoa yllättävän vähän Kesäkuussa juostu Jukolan viesti vauno1tt1 alustavien vaikutelmien mukaan Sipoon Hindsbyn luontoa vain vähän. Koivulla on muutenkin taipumus ryövätä ravinteet ja vesi muilta kasveilta, joten pieneen puutarhaan se ei sovi. Rakennuksessa on tarkoitus elvyttää suomalaista puurakentamista. Suunnistustapahtuman luontovaikutuksia ei kuitenkaan Suomessa aiemmin ole selvitetty näin laajasti
Tukea voi saada luonnonLeppä maistuu lehtikuoriaisille Nyt kannattaa lähteä tutkimusmatkalle rantalepikkoon. Kukkiva valkoapi lanurmi hedelmäpuiden ja marjapensaiden alla pitää huolen pölyttäjähyönteisten hyvinvoinnista, se ruokkii maaperän juurisieniä ja huolehtii puiden ja pensaiden ravinteiden saannista. , sk. Viimeistään syyskylmät karkoittavat kuoriaiset talvipiiloihinsa. Parhaat niityt on yleensä otettu vi ljelykäyttöön ja huonoimmat metsitetty. KOTIMAASTA Haapa/ehdon tilan ketotalkoissa rakennettiin myös lisää riukuaitaa, joka suojaa viljelyksiä ka,jalta. Paikka on keskellä Haapasuon oidensuojelualuetta, vi ljavalla kumpareella. Tyynenä aamuna puista kuuluu vain hiljainen rouskutus ötököiden pistellessä kasvustoa suihinsa. Maanviljelijätkin hyötyvät kedoista ja niityistä. Jari Salonen 9. Kedot ja niityt ovat nykyään katoavaa kulttuurimaisemaa. Siellä voi odottaa erikoinen yllätys, lehtikuoriaisten joukkoesiintymä. On parempi odottaa, että alkuperäinen lajisto valloittaa kasvutilan. Rea Peltola ldänlehtikuoriaiset syovat rantalepikon nopeasti lehdettömäksi. Muutaman aarin rantalepikko on kaluttu nopeasti ruskeaksi; vain lehtiruodot ovat jäljellä. Etenkin luonnonmukaisesti viljellyillä tiloilla on usein luonnonlaitumia. Lehmät, hevonen, vuohet ja lampaat voivat taas kulkea vapaasti metsissä ja laidunmailla. Suojeltaville ja entisöitävi lle kedoille ei yleensä pitäisikään tuoda siemema muualta. Apua suunnitelman teossa saa maaseutukeskuksista sekä Kati Heikkilältä ja Pekka Borgilta, jotka ovat luonnonsuojeluliiton ketoprojektin vetäjiä. Viikate vapauttaa vanhat ketolajit Leivonmäellä Haapalehdon ti lalla järjestettiin kesäkuussa yhdet kesän monista ketotalkoista. Esimerkiksi Näsijärvellä huippuesiintymiä löytyy vain muutamista Lielahden lepikoista. Mutta ehkä taas ensi elokuussa ... Parhaissa tihentymissä esimerkiksi idänkuoriaisten määrä on käsittämätön. Esiintymät ovat kuitenkin yleensä varsin suppeita. Pienikin määrä monipuolista ja maittavaa luonnonheinää talvirehun joukossa auttaa pitämään eläimet terveinä ja hyväkuntoisina. Matalat maanpeitekasvit, kuten ikivihreä pikkutalvio tai nopeasti rönsyilevä ahomansikka, varjostavat maan pintaa paahteelta kilpailematta liikaa vedestä ja auringosta. Aidan tekoa kurssilaisille opetti Jaakko Kauranen Leivonmäeltä. Kun leppää ei ole enää tarjolla, koivukin maistuu. Talkoissa raivattiin niittyjä vallannutta vesaikkoa, koottiin puuta ensi kevään kaskenpolttoa varten ja aidattiin viljelypeltoja perinteisellä riukuaidalla. Sitä kehystävät osittain umpeen kasvaneet niityt ja vanhat hakamaat. Keltakukkaiset kehäkukat houkuttelevat kuoriaiset pois kaalien kimpusta. Jokaisen lehden kimpussa voi häärätä puolensataa kauniin sinihoh_toista, noin neljän millin mittaista otusta, joiden ruokahalu näyttää pohjattomalta. Komealla yksivuotisella jättipalsamilla on toisenlainen tekniikka: se häätää kukkapenkistä kaikki muut kasvit erittämillään myrkyllisillä aineilla. laitumille ja niityille, mikäli niille tehdään yksityiskohtainen hoitosuunnitelma. tavien eläinten tallaus sekä valikoiva ruokailu ja niitot, samoin kuin niukat ravinnevarat ovat suosineet kullakin paikalla omanlaista lajistoa. Ja jälki on sen mukaista. Laidunvelle asti. Sen jälkeen pensaat pitävät itse nurmikon loitolla varjoisan latvuksensa alta. Rea Peltola SUOMEN LUONTO 8/95 54. Puutarhastakin kuoriaisille löytyy yhtä ja toista suuhunpantavaa, ja muutamat lehtikuoriaislajit tunnetaan pahoina tuholaisina. Alueen vanhat kasvilajit putkahtavat uudelleen esi in. Esiintymät ovat yleensä hyvin paikallisia. Kun umpeenkasvanutta luonnonlaidunta aletaan jälleen raivata ja laiduntaa säännöllisesti, maahan varastoituneet siemenet pääsevät itämään. Muualta tuodut kasvit saattavat vallata alueen, tai ne voivat risteytyä paikallisten kantojen kanssa. Pensaiden ja puiden juuristoalue kannattaa pitää puhtaana muutaman ensimmäisen vuoden ajan. Jotkut kasvit ovat hyviä kumppaneita. Valitettavasti Euroopan unionin maataloustukien ensihuumassa monet pitkään kyntämättä olleet laidunlohkot käännettiin viime keväänä ympäri, jotta ne voitaisiin reki teröidä pelloksi. Liljat ja jalokärhöt kuuluvat niihin kasveihin, jotka haluavat juurensa varjoon ja latvan aurinkoon. Ketojen ja niittyjen pitoon kannustava erityistuki, joka kuuluu EU:n ympäristötukiin, tuli keväällä haettavaksi niin myöhään, etteivät monet ehtineet saada siitä tietoa
Puolen ja viiden litran pakkauksiakin tehdään. "Tilalla tapahtuvan jalostuksen an iosta voidaan välttää maidon siirtopumppauksia, joten luomumaidon rakenne säi lyy mahdollisimman alkuperäisenä", Laaksoset sanovat. Samalla tuotteiden kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. "Tahdomme pitää tuotannon pienimuotoisena. Helsinkiläisessä Elotuulessa vaniljapikarin hinta oli 6,50 mk, muiden 7 mk. Laakso et päätyivät persoonalliseen porkkanajäätelöön, koska he halusivat jäätelön mausteeksi jotain oman tilan tuotetta luomuporkkanaa oli tarjolla. Teolliseen tuotantoon tarkoitetut koneet vaatisivat varmaankin toisenlaisia raakaja lisäaineita", Erkki tuumaa. Valtaosa luomumaidosta joudutaan kuitenkin myymään meijeriin tavallisen maidon jatkeeksi. Eija ja Erkki Laaksonen päättivät viime talvena, että he jalostavat osan lehmiensä maidosta jäätelöksi, piimäksi, tuorejuustoksi, viiliksi ja kotivoiksi. Aluksi jäätelöä höystettiin raasteella, mutta koemaistajina toimineet pikkupojat pääkaupungista antoivat tuomionsa: "Tätä ei kyllä Helsingissä kukaan osta". Laaksosilla ei ole markkinointiongelmia eikä tarvetta edistää myyntiään. Lisäaineita ei ole lainkaan. Vielä sulettuaankin jäätelö on kuin paksua kermavaahtoa. vsk.. Tilan tuotteet menevät hyvin kaupaksi Sysmässä ja läheisessä Hartolassa, vaikka ne eivät kilpaile suurten tuottajien massatavaran kanssa hinnoilla. vasta, mutta sokerilla höystetty pastöroitu mehu antoi kivan aromin. Pariskunta pitää tuotteidensa myyntivalttina tuoreutta. "Jos kauppa ei koemaistata porkkanajäätelöä asiakkailla, se jää vi imeiseksi pakastealtaaseen", Erkki hymyilee. Eija ja Erkki Laaksonen vispaavat kotimeijerissään keitettyä ja jäähdytettyä jäätelömassaa kuohkeaksi vaahdoksi. Jäätelön ja muiden herkkujen tuotekehittely kotimeijen ssa on mielenkiintoista, mutta alkuvaiheessa sattuu epäonnistumisiakin. "Porkkanaa on perinteisesti pakkosyötetty lapsille", Eija pohtii syitä ennakkoluuloihin. Ne maistuvat porkkanalla, !akalta ja perinteiseltä vaniljalta. Maito pastöroidaan mutta ei homogenisoida, eli sen rasvaa ei pilkota. En halua hoitaa työtä kirjoituspöydän takaa. Tuore mehu oli puolestaan liian kar10 Jo parin päivän kuluttua lypsystä Jussi Kostiainen voi nauttia Hila n ja muiden lehmien maitoa jäätelön muodossa. "Automaattikone maksaisi enemmän kuin koko meijeri , eikä jäätelö sitten enää olisikaan koti jäätelöä. Tavanomaisesti tuotettua tavaraa on markkinoilla vaikka kuinka paljon, mutta luomumaitotuotteita ei juuri nimeksikään", Laaksoset selittävät erikoistumistaan. Laaksosten tuotantotilat eli pastööri, separaattori , pata, tehosekoitin ja kylmälaitteet sijaitsevat navetan kupeessa, joten maidon matka lehmästä valmiiksi tuotteiksi on lyhyt. Kun kaikki karjan rehuviljasta alkaen tehdään tilalla, ei menetä tuntumaa tuotteisiin", Erkki kertoo. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN/ Luomujäätelössä maistuu porkkana Heintaipaleen luomumaitotila Sysmässä on valmistanut tänä kesänä ensimmäiset luomujäätelönsä. "Luomutuotannossa on enemmän mahdollisuuksia. Ulla Ahonen SUOMEN LUONTO 8/95 54. "Tätä ei kukaan osta" Luomujäätelön perusraaka-aineet ovat tilalla luonnonmukaisesti tuotettu kerma ja rasvaton maito keltuaiset tulevat toisen tilan luomumunista. Makua antavat lakkahillo, vanilja ja porkkanamehu. Heintaipaleen jäätelö on samettista, kermaisen tuhtia ja teollisesti valmistettuihin jäätelöihin verrattuna erittäin täyttävää. Jäätelö on pakattu 1,2 desilitran muovipurkkeihin , sillä kartonkinen ei soveltunut käsinpakkaamiseen. Helsingissä tuotteita voi ostaa Ruohonjuuresta, Elotuulesta, Aitojen makujen maailmasta ja Kasviksen kaupasta. Lisäksi jäätelössä on rasvatonta maitojauhetta ja sokeria. Muutama kierros liikaa jäätelöä vatkaavalla tehosekoittimella, ja koko annos on muuttunut voiksi ..
Lisäksi korkit toimitetaan muovialan yrityksille uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Biojätteen erilliskeräilyllä on myös varjopuolensa. Kompostorikauhat kääntyvät kevyesti kampea ve ivaamalla, ja samalla kompostoituva massa kääntyy ja ilmastoituu . Pullo on palautettava joko sen oman korkin kanssa tai ilman korkkia vieras korkki vaikeuttaa kierrätettävän raaka-aineen käsittelyä. Fani-kerrosta lo kompostoreita on saatavilla 30, 45 , 65 ja sadan asukkaan talo ihin. Niitä ei ole s uunniteltu erityisesti suurille kiinteistöille. Uuden j ätelain myötä monilla paikkakunnilla aloitettiin biojätteen erilliskeräily. Tuotetta valmistavan Patiola Oy:n mukaan Keskolla on yksinoikeus Marjavahtikauppaan tämän vuoden ajan. Komposto ituva j äte tyhjennetään "kompostori kauhaan", jonka täytyttyä j äte kipataan seuraavaan kauhaan j atkamaan kompostoitumista. Flinkin Fani-kerrostalokompostorin idea on yksinkertainen. Fani-kerrostalokompostorin prototyy ppi oli koekäytössä eräässä kangasalalaisessa kerrostalossa. Kaikki kompostori t vaati vat riittävästi kui viketta. Suurimmista kerrostalomalleista tyhjentäminen sujuu vaikka kauhakuormaajalla. Antero Mäkilaakso Patiolasta sanoi, että vahtia myytiin heinäkuussa tarjoustuotteena Keskon K-rautakaupoissa Uudenmaan ja Kymen lääneissä, ja elokuussa ta,jouskampanja on Lapin ja Oulun lääneissä. Huoltoyhtiöiden hoitamana komposto inti on kallista, ja niin asukkaat ovat yleensä päätyneet hoitam aan kompostoinnin itse. Ensi vuonna energiamerkintä tulee pakolliseksi pyykinpesukoneisii n ja kui vausrumpuihin. Korkki palautetaan tyhjään pulloon paikoilleen kierrettynä. Merkintä laajenee myöhemmin lähes kaikki in sähköä käyttäviin kodinkoneisiin EU-maissa. Suurten kiinteistöjen luopuminen kompostoinnista on kuitenkin ymmärrettävää. Muovikorkkien palautusaste on jo 80 prosenttia, kiittelee Panimoliitto. Pekka Heikura Energiamerkki kylmälaitteisiin Energiamerkintä tuli pakolliseksi myymälöissä esillä oleviin kylmälaitteisiin kesäkuussa. Komposti on ruvennut haisemaan, kärpäsongelma on kasvanut suuriin mittasuhteisiin, ja kompostoreista on valunut suotovesiä talojen pihoille. D Marjavahteja kannattaa kysyä Edellisessä Suomen Luonnossa kerrottiin Marjavahdista, joka suojaa pensaat linnuilta niitä vahingoittamatta. A-luokkaan kuuluva laite kuluttaa EU-maiden keskitasoon verrattuna yli 45 prosenttia vähemmän sähköä, G-luokan laite yli 25 prosenttia enemmän. Se vähentää kuljetuskustannuksia, j a kom postorin käyttäjät saavat valmista kompostimultaa pihan viherrakentamiseen. Luokat on muodostettu Euroopan unionin maissa vuonna 1992 markkinoilla olevien laitteiden perusteella. kuivike on helposti saatavissa kompostisankoa tyhjennettäessä. D 11. Se toimi muuten hyvin, mutta oli mitoitukseltaan liian pieni , sillä as ukkaiden innokkuus biojätteen lajitteluun yllätti kokeen tekijät. Jotkut lukijamme kuitenkin pettyivät, sillä he eivät löytäneet pelotinta Keskon myymälöistä. Se uhkaa ainakin alkuvaiheessa lopettaa jo orastamaan päässeen kerrostalojen kiinteistökohtaisen kompostoinnin. Tästä viisastuneena suurille kerrostaloille on suunnite ltu selvästi s uurempi kompostori . Yksittäiset Kkauppiaat päättävät itse siitä, haluavatko ne myydä tuotetta, joten kuluttajien kannattaa painostaa kauppiaita. Korkin alaosan sinettirenkaan on oltava kiertyneenä pullon kaulan ympärille, jotta automaatti lllnnistaa pullon muodon ja hyvittää pantin. Siitä kompostoitu va massa kipataan loppukompostoitumistilaan, josta hyv in pitkälle kompostoituneen massan voi tyhjentää. Tampereen seudulla on esimerkkejä kompostoinnista luopuneista taloyhtiö istä. Lisäksi vahtia on myyty K-maatalouskeskuksissa. osittain johtunut kompostoreista. D Jätä korkki pulloon Panimoliitto toivoo, että tyhjät lasija muovipullot palautettaisiin kauppaan korkin kanssa. .ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULU Kerrostaloille oma kompostori Kauhakompostori on kehitetty erityisesti suurille kiinteistöille. Sen ideana on tehdä kompostin kääntämisestä helppoa ja hyödyntää kompostoinnissa syntyvää lämpöä mahdollisimman tehokkaasti. Kompostoreita markkinoi Puutarhafani O y Kangasaita. Kiinteistökohtainen kompostointi on hyvin hoidettuna ympäristön kannalta paras vaihtoehto. T amperelainen "ekokeksijä" Raimo Flink on kehittänyt suurille kiinteistö ille tarkoitetun " kauhakompostorin". Ke rrosta lokomposto innin vaatimaton menestys on ehkä SUOMEN LUONTO 8/95 54. Muovikorkit suojaavat tyhjää pulloa kolhuilta ja lisäävät niiden elinikää. vsk. Jos kaikki korkit palautettaisiin, saataisiin talteen 300 tonnia muovia. Mikäli vahteja ei jatkossa löydy Keskon kaupoista, Mäkilaakso lupaa muutoksia lllotteen jakeluun. Flinkin kompostore issa kui vikesäil iö on liitetty kompostoriin , ja Keksijä Raimo Flink näyttää, kuinka kompostorikauhat kääntyvät kevyesti kampea veivaamalla. Keskolta arveltiin, että kauppiaat uskaltautuvat ottamaan uuden tuotteen myynti valikoimaansa, jos asiakkaat ovat siitä kiinnostuneita. Merkintä luokittelee kylmälaitteet seitsemään kulutusluokkaan. Keskon mukaan Marjavahtia varatti in myyntiin marjasesongin ajaksi, joten vielä kesäkuussa tuotetta ei tahtonut löytyä. Asukkaiden hoitam a kompostointi vaatii kui tenkin kunnollista as iaan perehtymistä j a j atkuvaa huolenpitoa. Kompostoria e i ole kyetty hoitamaan kunnolla. Rumpukompostoreihin ve1i-attuna kauhakompostorin etuna on, ettei se vaadi sähköliityntää ja on siksi hinnaltaan edullisempi
Varsinainen kysymys on vaikea. Kymen lääni : JS-Sepät ky, Imatra ja Romuliike Torkkeli ky, Vehkalahti. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 1) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sllfi Tietokoneiden hyödyntäjät Mitä vanhoille tietokoneromuille ja muulle elektroniikkaromulle voisi tehdä. Kannattaako käyttää uusiopaperia vai Pohjoismaisen ympäristömerkin saanutta valkeaa paperia. Innokas kierrättäjä voi repiä liimaosan kirjekuorista pois. Koskelta ilmestyy lähiaikoina kirja Matokomposti, jonka on kustantanut Rakennusalan kustantajat. Alkoholi ei ole luonnonmukaisessa viljelyssä sallittujen aineiden listalla. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että uusiopaperi on ympäristöä säästävämpi vaihtoehto. Uusiovai joutsen paperia. Monet romukauppiaat ottavat vastaan myös elektroniikkaromua. Uuttakin kuitua tosin tarvitaan, ja silloin on hyvä valita esimerkiksi joutsenmerkin saanutta paperia. vsk.. Koneiden sisältämät raskasmetallit käsitellään ongelmajätteinä. Oikeita Heroja kompostoriin Kaivoin kompostilieroja, ja yritin määrittää niitä värin ja koon perusteella. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 JO Helsinki. Vanhoissa tietokoneissa on paljon arvometalleja, uusissa malleissa niitä ei juuri ole. Tunkiolierosta erotetaan kaksi alalajia, Eisenia fetida fetida ja Eisenia fetida andrei. ltseliimautuvien liima aiheuttaa ki1jekuorien hankaluuksia siistausprosessissa, joten on parasta olla panematta niitä keräyspaperin joukkoon. Energiankulutus pienenee, ja vesistökuormitus vähenee. Alkoholin sisältämä hiili tehostaa kasv ien yhteyttämistä. Näin tavallaan saadaan aikaan "kasvihuoneilmiö", hiilidioksidipitoisuuden nousu. Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuushan on alhaisempi kuin kasvien optimaalisen yhteyttämistuloksen kannalta olisi suotavaa. Luin Helsingin Sanomista alkoholin käytöstä viljelyssä. Eräiden elinkaarianalyysien perusteella uusiomassan käytön lisääminen lisäisi fossiil isten polttoaineitten kulutusta. Vastaus perustuu pääosin matokompostoinnin asiantuntijan Eija Kosken haastatteluun. Tämä ei kuitenkaan ole todennäköinen ja paras tapa käyttää uusiomassaa. Joillakin paikkakunnilla on erityisiä tietokonekirppiksiä tai vanhojen konttoriko12 neiden myymälöitä, jotka myyvät kelpoja tekstinkäsittelylaitteita pikkurahalla. Vanhat, toimivat tietokoneet kannattaa viedä kierrätyskeskukseen. Ne pienet määrät, joita lehvästöille ruiskutetaan, eivät varmasti haittaa luontoa. Patrik Andersson ICL:stä kertoi, että tietokoneista voidaan hyödyntää muovikuoria ja metalleja, lähinnä terästä ja alumiinia. Pienet määrät itseliimautuvia kuoria eivät kuitenkaan pilaa keräyspaperilastia. Myös painopapereiden o ana uusiopaperi voisi monissa kohteissa korvata neitseellistä kuitua. Tiheäpariset sukaset sijaitsevat "kello 3:ssa, 5:ssä, 7:ssä ja 9:ssä". Vaasan lääni: Bror Dahlsten, Vaasa. Kasvihuoneilmiö ei tietenkään muuten ole suotava siihen sisältyvien ympäristöriskien vuoksi . Alkoholin käytöstä viljelyssä on hyvin lyhytaikaiset kokemukset, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä sadon lisääntymisestä ei kannattane vielä vetää. Keski-Suomen lääni : Metalliyhtymä Oy, Jyväskylä ja Petäjäveden autoja konekorjaamo, Petäjävesi. Fetidalla on jaokkeiden välissä vaaleata, ja se on selvästi raitainen. Pehmopapereissa joutsenmerkki vaati i uusiomassan käyttämistä. Suomen ympäristökeskuksen hyötykäyttörekisteristä löytyi seuraava lista elektronisten laitteiden ja mikrojen vastaanottajista: Hämeen lääni : Tmi Arto Koivula, Hauho; Tmi Jorma Lahtinen, Nokia; Teollisuushyödyke T:mi, Tampere ja Jalopinta ky, Nokia. Etanoli hajoaa luonnossa hyvin ja nopeasti, jos sitä verrataan esimerkiksi luomuviljelyssä käytettävään pyretriiniin. Vanhojen koneiden komponentteja ei voi hyödyntää, sillä uuden sukupolven koneet käyttävät yleensä erilaisia komponentteja. Hyödyntääkö joku niitä. Kelpaako viina luomu viljelyyn. Mikkelin lääni : Jäte-Eero Oy, Mikkeli . Alkoholilla on lievä desinfioiva vaikutus, joten siitä saattaisi olla hyötyä myös kasvitautien torjunnassa. Antamiesi tuntomerkkien perusteella en uskalla väittää matojasi tunkiolieroiksi, mutta eiköhän näillä tuntomerkeillä löydy oikeita. Turun ja Porin lääni: Teollisuuskiinteistö Maasi lta Oy, Perniö; Rauman Romu Oy, Rauma ja Veneja konetarvike ky, Turku. Pohjoismaisen ympäristömerkinnän "joutsenen" kriteerit painopapereille keskittyvät valmistuksen aikaisiin päästöihin veteen ja ilmaan. Keräyspaperin käyttö vähentää valmistuksen aikaisia päästöjä. Andreilla ei ole raitoja. Kaikilla lieroilla on liikkumista nopeuttavia sukasia. Paksut, vaaleat jätin, ja ohuet, oranssiir. Melkein kaikki suomalaiset painopaperin valmistajat täyttävät kriteerit. Itseliimautuvat kirjekuoret Voiko itseliimautuvat kirjekuoret heittää paperinkeräykseen. Viljelyohjeet kuitenkin muuttuvat koko ajan, eikä luomuviljelyn periaate ympäristöä säästävästä viljelystä mielestäni estä käyttämästä alkoholia. Sallitaanko viina luomuviljelyssä. Uudenmaan lääni: Metalliyhtymä Oy, Vantaa; Oy Keräyspiste Ab, Karjaa ja Hyvinkään romutus Oy, Nurmijärvi. Se on pääväriltään tumman punaruskea, ja takapäässä on hieman keltaista. Ovatko madot oikeaa lajia. Tunkiolieron satula, jossa muodostuvat munakotelot, sijaitsee jaokkeissa 25-32 edestä päin laskien. Keräyspaperia olisi järkevää käyttää erityisesti sanomalehtipaperin osana ja pehmopaperina. Kompostieli tunkiolieroja löytyy varmimmin tuokiolta tai kompostista, jossa on kompostoitu muutakin kuin puutarhajätteitä. Liero kasvaa 513 sentin pituiseksi. Näin lieneekin, mikäli keräyspaperi käytettäisiin tasaisesti samojen paperi laatujen valmistukseen, samoissa tehtaissa kuin tällä hetkellä. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 8/95 54. Onko viinasta haittaa luonnolle. Kärsän tanylobisuus tarkoittaa sitä, että ensimmäiseen jaokkeeseen kiinnittynyt kärsä näyttää ylhäältä päin katsottuna menevän jaokkeen päälle. vivahtavat kelpuutin. Tunkiolieron muita tuntomerkkejä ovat "kärsän" tanylobisuus, sukasten tiheäparisuus ja satulan sijainti . Ne saattavat sijaita joko yksittäin tai tiheäparisesti
Jos motot ovat oppineet ympäristöystävällisiksi muualla Suomessa, satun sitten asumaan jonkinlaisessa MERA-ohjelman refugiossa. Tai jos hakkuiden väliin jätetään puuton suojuotti tai hengenohut kuusikulissi, käytännössä aukko on yksi ja sama. En jaksa olla kiitollinen muutamista mätäpökkelöistä ja kuusenkärähköistä. Onpa kaikenlaista muutakin, autiudessa törröttäviä haukkojen pesäpuita, tärveltyjä lähteitä, järvenrantojen lentolannoitusta, punaisia nauhoja liito-oravapuiden vieritse. Jää hieman arvoitukseksi, miten luonto sitten ennen otettiin huomioon, muuten kuin hakkaamalla, ojittamalla, myrkyttämällä ja mylläämällä. Nehän ovat taloudellisesti arvottomia, eivät kelpaa minnekään; siksi ne jätetään. M etsänhoidossa otetaan luonto nyt entistä paremmin huomioon! Näin laulu kaikaa. Sillä jos Metsähallituksen, seurakunnan ja herra Tossavaisen maat rajoittuvat toisiinsa ja jokainen hakkauttaa vain pikkuisen kymmenen hehtaarin aukon, syntyy luontoon kolmenkymmenen hehtaarin aukko. En ymmärrä miksi niistä pitäisi olla kiitollinen. ovat tärkeitä, kyllä vain. Tai jos pikku aukot hakataan vieri viereen vuoden välein, syntyy lopulta yksi suuri aukko, sillä metsän kasvu ei muutamassa vuodessa taivaita tavoita. Metsä oli hakattu sileäksi, oli risujen ja oksankarahkojen mylläkkää, oli katerpillari tönkimässä hirmuisia monttuja, oli kahdeksan pystyssä sojottavaa kintunpaksuista haapaa, joiden rungoilla loimottivat uunituoreet kaulaukset. Siellä täällä hapsottaa pieniä kuusentarreja, jotka on jätetty suojaavaksi alikasvokseksi, mutta jotka pian tapahtuvassa luomumätästyksessä rusikoituvat ympäristöystävällisen katerpillarin alle. Jaa, että oike'in entistä paremmin. Uhanalaisille eliöille mätäpökkelöt Aura Koivisto miettii Suuren Muutoksen olemusta ja etsii sen merkkejä kotitanhuviltaan. Parhaassa tapauksessa metsä silputaan puistomaiseksi tai hieman rääseikköiseksi aukioksi . 13. On, on. vsk. No, on sentään muutamat luomuhakkuut nähty. Kun metsätalousväki oikein rummuttaa Suuren Muutoksen luomuhakkuistaan, on kuin taustalta kuuluisi toinenkin rummutus: kun me nyt näin hellästi metsiä hoidamme, niin oikeastaan koko vanhojen metsien suojeluohjelma on ihan turha, onhan. Jättöpuiden kanssa on vähän niin ja näin; nehän seuraavissa tuulissa kaatua rysähtäisivät, ja sitten tulisivat kaiken maailman ötökät, ja meillähän on tämä ötökkälaki. Näky ei ole mikään tavaton näillä seuduin, päinvastoin. Jos niitä ei enää mössätä moton alle muussiksi, pitääkö siitä ylenmäärin hurraata huutaa. Puistopuitakin harvemmassa seisoo keloutuvia kaksihaaramäntyjä, mätiä koivupökkelöitä ja pystyynkuolleita kuusia. Tosin on todettava, että parina viime vuonna en ole kierrellyt muualla kuin kotitanhuvillani Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajoilla. Kun ajattelen Suurta Muutosta, mieleeni tulee paikallisen metsäkonekoulun opettajien yksityisluento erään myllerryskentän laidalla: Se on kuulkaa sillä tavalla, että tuon punaisen nauhoituksen sisäpuolella oleva alue hakataan. Tätä ja muuta parin viime vuoden aikana. Sukupuutto ei välttämättä tule äkkirysäyksessä, hidas riutuminen on toinen tapa. Ja siitähän nykyinen metsänhoito pitää huolen, ettei uusia mätäpökkelöitä enää synny. En vain kertakaikkiaan ole pystynyt havaitsemaan Suurta Muutosta. Ja eikös vain verovaroin vetäistäisi taas yksi plusmetsäkampanja lisää, eikös. Viimeksi eilen näin hakkuuaukon, joka edusti tyypillistä niin kutsuttua raiskiota. Tosiasia on, että metsätalous ei vanhoille metsille tarjoa muuta vaihtoehtoa kuin päätehakkuun, ja se on yhtä kuin metsän loppu. Huokaus. Metsurit ovat ruvenneet käyttämään sahoissaan ympäristöystävällistä rypsiöljyä. Hakkuuaukot ovat sentään pienentyneet. Onko niin, että kun oikein epäystävällinen ihminen viimein suvaitsee sanoa päivää, muiden on langettava polvilleen moisesta armonosoituksesta. Aura Koivisto Suuri Muutos paljon kuin annetaan ymmärtää. Miten mielelläni olisin mukana iloitsemassa. Kun metsiä pikkuisen vain ekohakkaillaan, ovat ötökät mielissään ja teollisuus saa puunsa, ja vienti vetää ja kansantalous kasvaa. Kyllä, pakostakin; eihan yhtenäisiä laajoja metsäalueita enää ole. Joka tapauksessa nyt huoutaan syvää kiitollisuutta valtakuntamme metsävarain hoitajia kohtaan. Metsävarain hoitajat kutsuvat tiedotusvälineiden edustajia sieville näytepalasilleen, ja tiedotusvälineet ovat tulvillaan Suurta Muutosta. Eikö Suurta Muutosta sitten ole olemassakaan. Toisaalta eivät aukot ole pienentyneet aivan niin SUOMEN LUONTO 8/95 54. Ne jäävät pökkelöihinsä sinnittelemään, tuulentuivertamille · ja auringonkorventamille hakkuuaukoille
Alice Karlsson Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, RKTL:n kalanviljelylaitos Poria uinuu kesäkuisessa helteessä Lohjanjärven rannalla. Hänellä ja muilla laitoksella työskentelevillä tuntuu olevan Laguksen vaatimaa "sielun sivistystä, palavaa sydäntä ja rakkautta kutsumukseen", niin hyvin ravut ja kalat ovat Porlassa viihtyneet. Lisäksi tutkijat epäilevät, olisivatko tulokset siltikään Porlassa saatujen veroisia. Päätöksen takana ovat RKTL:n vesiviljelyjohtaja Kai Westman, johtaja Kare Turtiainen ja sekä maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilä. Poria on hyvä paikka Poria on valtion kalanviljelylaitoksista eteläisin ja ainoana keskittynyt kevätkutuisten kalojen ja täpläravun poikasten tuotantoon, joten laitoksen lakkauttaminen yksipuolistaa valtion kalanviljelyn. Porlaan ei ole kuitenkaan markkoja herunut, vaikka tilat ovat pahasti ränsistyneet. Loppujen lopuksi rahaa palaa enemmän kuin Porl an saneeraukseen tarvittavat seitse14 Porlaa on vaike~ män miljoonaa markkaa. Tutkija Jukka Ruuhijärvi Evon kalanviljelylaitokselta uumoilee, että vastakuoriutuneiden kuhanpoikasten tuotanto vähenee. Kuhan viljelyn uranuurtaja Etelä-Suomen kalalajien viljelyn kehittäminen alkoi Suomessa vasta 1978, kun RKTL vuokrasi Porlan Kokemäenjoen uittoyhdistykseltä. Tulevat vaikeudet ovat moninaiset. RKTL:n tutkijat ovat hämmästyneitä, ja päätöstä pidetään käsittämättömänä. Lammikoissa olla möllöttelevät karpit, toutaimet, meritaimenet, suutarit ja pikkiriikkiset täpläravut vailla huolen häivää. Hölmöläisten touhua Kesäkuun lopussa Porlan vastaava kal astusmestari Pekka Ilmarinen sai käteensä laitoksen tyhjennysaikataulun. Poria on luonut merkittäviä sivuelinkeinoja, kehittänyt kuhan ja täpläravun viljelyn, pelastanut uhanalaisen toutaimen ja tehnyt tämän kaiken taloudellisesti kannattavasti. vsk.. SUOMEN LUONTO 8/95 54. Pian niiden elämä mullistuisi täydellisesti , sillä Poria oli päätetty lakkauttaa ja lammikot tyhjentää vielä tämän kesän aikana. Kalastusmestari Pekka Ilmarinen kulkee Porlan perustajan Hugo Laguksen jälkiä. Porlan toimintoja voidaan toki jatkaa maamme muilla kalanviljelylaitoksilla, mutta kalliiksi se tulee. Syyskuun alkuun mennessä Porl an altaissa ei enää saa porista. Koska kuhan luontainen kanta vaihtelee, sitä pyritään kompensoimaan viljelyllä. Säästäminen tällä tavalla vaikuttaa hölmöläisten peitonjatkamiselta. Siitä huolimatta Porlan laitos on tuonut uutta Suomen kalanviljelyyn. Tänä aikana valtion kalanviljelyä on rakennettu yli 400 miljoonalla markalla. Hautomokin on ollut jo kuusi vuotta käyttökiellossa sortumavaaran takia
Esimerkiksi Evolla on käytössä humuspitoinen pintavesi, joka soveltuu rav unviljelyyn huonommin. Kotitekoinen prototyyppi " Porlahemputtimesta" vuodelta 1988. Muun muassa vimmasta olisi mitä kiireemmin ryhdyttävä huolehtimaan. Jäävätkö uhanalaisten kalojen viljely ja tutkimus sotkuisen jupakan jalkoihin. Esimerkiksi lngarskilan taimet menestyvät Porlan luonnonmukaisissa oloissa hyvin. corvata Porlan kalanviljelylaitos Lohjalla nousi kesän kuumaksi aiheeksi. Kaukorannan mielestä Poria voisi jatkossa toimia muidenkin uhanalaisten ja arvokkaiden taimenkantojen emokalastojen perustamispaikkana. Keinohaudonnalla voidaan tuottaa ravunpoikasia jo keskitalvesta alkaen. vsk. RKTL:n saneeraussuunnitelman mukaan 7,2 miljoonan markan sijoittaminen Portaan olisi ollut valtiolle tuottava investointi. "Täpläravun viljely on kehitetty kokonaan täällä samoin kuin eräs maailmanmaineeseen yltänyt rav unviljelylaite, Porlahemputin." "Joo, joo", Kaukoranta virnistelee, "tämä innovaatio on sellainen, joka on maailmalla tunnustettu parhaaksi rav un mädin haudonnassa." "Sitten täällä on maamme paras karppiemokalasto ja kuriositeettina pieni galitsiansuutarikanta." Yksi Porlan tärkeistä tehtävistä on uhanalaisten laj ien talteenotto. Lohjanharjun melko lämmin ja kalkkipitoinen pohjavesi on sellainen aarre, jota ei ole muualla. Ainoa kannattava kalanviljelylaitos "Vähintään puolet kaikesta viljellystä kuhasta ja kaikki toutaimet tulevat Porlasta", sanoo RKTL:n erikoistutkija Markku Kaukoranta. "L uonnonrav i ntolam m i kot täytetään yleensä sulavesistä, minkä jälkeen otollista aikaa vastakuoriutuneiden kuhanpoikasten istuttamiseen on pari kolme viikkoa." SUOMEN LUONTO 8/95 54. Yksi menetelmän etu on myös se, että emoravuissa mahdollisesti olevat loiset, kuten rutto, eivät tartu poikasiin. Myös täpläravulle Poria on edullinen paikka. "Porlassa kuhan poikaset kuoriutuvat jo toukokuussa. Kainuussa, jonne viljelyä muun muassa aiotaan siirtää, olot ovat jo sen verran pohjoisemmat, että kasvukaudesta menetetään jopa kolmannes." Toinen ongelma tulee sitten kun näitä myöhäisiä poikasia siirretään lammikoihin: sopivaa ravintoa ei ehkä olekaan. Miksi menestyvä laitos lopetetaan. 15. Markku Kaukorannan mielestä Poria sopisi erinomaisesti mm. uhanalaisten kalalajien säily1tämiseen ja viljelyyn
D SUOMEN LUONTO 8/95 54. "Jos 23 henkilöä on esittänyt vetoomuksen Porlan puolesta, niin onko se tulkittava niin, että 270 on vastaan?" Turtiainen laskeskelee, että Porlan toimintojen siirtämisestä muihin kalanviljelylaitoksiin tulee säästöä noin miljoona markkaa vuodessa. Sammen tuonti kalankasvatuksen tarpeisiin onnistuisi myös parhaiten Porlan kautta. vsk.. "Monnista Suomelle tulisi hieno täky, johon virkistyskalastajat varmasti ihastuisivat", hän uskoo. Suomen neuvotellessa Euroopan unioniin liittymisestä rriaaja metsätalousministeriön neuvottelijat väänsivät kättä habitaattidirektiivistä. Mikään muu uusi 'jäsenvaltio ei vaatinut poikkeuksia näille lajeille. "Hanke on onnistunut sataprosenttisesti", Kaukoranta sanoo. RKTL on luvannut tehdä uuden perusteellisen selvityksen viljelytoimintojen siirrosta. Tämä tekisi vesistön emokalastosta erityisen arvokkaan." " Myös laitosemokalasto on tullut sukukypsäksi, ja jotkut kaloista kutivat tänä keväänä spontaamstt kasvatuslammikossa", Kaukoranta hehkuttaa. ; "Toiminnat voidaan siirtää muualle", Turtiainen uskoo, mutta sanoo myös pystyvänsä muuttamaan kantaansa, jos tosiasiat niin osoittavat. "Tietojemme mukaan tällaista ei ole tapahtunut missään aikaisemmin. Suomen saamat myönnytykset pitäisi ottaa uudelleen harkintaan. "RKTL esitti kahdesti Porlan saneerausta, mutta maaja metsätalousministeriö ei saanut siihen varoja." RKTL:ssä alettiin sitten miettiä "voiko olla elämää ilman Porlaa ja tultiin siihen :... Porlan kohtaloa käsitellään elokuussa joko budjetti riihessä tai ainakin eduskunnan maaja m etsä ta lou sva l i okunn assa , josta se menee eduskunnan harkittavaksi. Särkikaloihin kuuluvia tanakoita karppeja ja solakoita toutaimia kuvattuna akvaariossa. Poria viljelee tärkeitä kalanpoikasia ja se olisi tulevaisuudessa ehdottoman tärkeä tutkimuslaitos. Laitoskannat keskitettiin Portaan. Se että kalakin voi olla uhanalainen ja säilyttämisen arvoinen, näyttää menevän huonosti perille maaja metsätalousministeriöön. "Tänä vuonna emoja saatiin vajaat 50. "Eihän tänne Etelä-Suomeen jää mitään", Marttinen suree. Porlan täpläravut lisääntyvät jo yli 30 vedessä Uudellamaalla. päivänä. poikastuotannolle. " "Etelä-Suomeen ei jää mitään" Uudenmaan maaseutuelinkeinopmm kalatalous johtaja Markku Marttisen mielestä Porlan lopettamisessa ei ole mitään järkeä. Kuuleeko Brysseli, täällä toutain. "Minä en ymmärrä miten tämä aukko paikataan." Marttisen mukaan lopettamalla Poria yritetään samalla nyhtää sen ympärille syntynyt vihreä kehä. "Ja juuri täällä on suuri väestö ja maan muuttuneimmat vedet. "Porlan myötä meiltä poistuu se ainoa toiminnallisesti lähellä luontoa oleva yksikkö, joka ei ole sen saman virkamieskoneiston suunnittelema kuin kaikki muut, lohikaloja viljelevät laitokset." Kun auto starttaa Porlan pi halta kohti Evoa, hän vilkuttaa kavereilleen näkemiin. Kolmena vuonna toutainemoja on saatu pyydystetyksi Lohjanjärvestä, Porlan rannasta. Jos nyt esimerkiksi toutaimen viljelyn kehittämistyö loppuu Porlassa, muuttuu kalan tulevaisuus entistä epävarmemmaksi. Jos Poria lopetetaan, kalanviljelyn painopiste siirtyy liian pohjoiseen Porlan kautta on maahamme tuotu karpin ja täpläravun lisäksi mm. Alkuperäiseen vesistöön tehtiin istutuksia, ja Lohjanjärveen ja Hiidenveden alueelle perustettiin varakanta. Ilmarinen on juuri saanut kuulla, että hallituspuolueiden maaja metsätalousasioista vastaavat kansanedustajat ovat nostaneet äläkän Porlan lopettamisesta. Myös muiden uusien lajien viljely saattaisi hyvin onnistua täällä. harmaanieriä. Lopputulos oli , ettei Suomen tarvitse perustaa !ohelle ja toutaimelle erityisen suojelutoimien alueita. Tutkijoiden mukaan perusteeksi on ilmeisesti riittänyt se, että lajeja viljellään Suomessa. "Tietenkin tämä vain sillä edellytyksellä, että karpin ja toutaimen viljely onnistuu muualla." Arvoista on kyse Pekka Ilmarinen pakkaa apeana karppeja tankkiautoon heinäkuun 25. f~: tuokseen, että voi". Tämä riittäisi vastaisuudessa suuremmallekin 16 Pelkästään täpläravun saalislisäys Porlan tuotannon ansiosta antaa 10-15 vuoden viiveellä noin 50 miljoonaa markkaa vuodessa . Juuri Etelä-Suomessa pitäisi tutkia esimerkiksi maatalouden kuormituksen vaikutusta kalastoon." Ja Porlassa sitä on tutkittukin, mutta työ jää nyt kesken. Määrätietoinen pelastustyö aloitettiin Porlassa kymmenkunta vuotta sitten. Olemme myös toiveikkaita, että vahva emokalasto on onnistunut lisääntymään luonnon oloissakin. Rahasta kiinni RKTL:n johtaja Kare Turtiainen sanoo, että hän hyppäsi liikkuvaan junaan, Porlasta käytävään keskusteluun , kaksi ja puoli vuotta sitten. "Ei minulla ole vain yhtä putkea." Turtiaiselle kohu Porlan lopettamisesta ei tullut yllätyksenä. Siinä ovat ne tutkijat, kalanviljelijät, kalastusmestarit ja muut, jotka ajattelevat kaloja muunakin kuin rahaa tuottavina mötkäleinä
SUOME LUONTO 8/95 54. Viitenä vuotena tekemieni tarkastusmatkojen aikana kotkapari ei ole pesinyt täällä. Karkiavaaran pesä kelon latvassa on kotkien koristelema. Heinäkuun puolivälissä oli kuitenkin Suomen reilulla parillasadalla reviirillä varttunut noin 90 pesäpoikasta saman verran kuin viime vuonna. Teksti ja kuvat: Arto Komulainen Pitkään jatkunut hankikeli ja kylmä kevät tiesivät maakotkan pesinnälle vaikeuksia. Tammukkalammenvaara 19.6. Merkkinä siitä on untuvilla ja heinillä vuorattu pesäkuoppa, josta löytyy muutama munan kuorensiru. vsk Kotkan pesillä 17. Akanvaara 20.6. Kierrän kohti vaarannokan hakkuilta säästynyttä kuusipuskaa. Ruskehtavat männynhavut näkyvät ehkä kuuden metrin korkeudella olevan pesän reunalla koriste1 un jälkinä, merkkinä emojen oleskelusta reviirillä. Edellisenä kesänä kotkapari oli yrittänyt pesintää, mutta haudonta oli keskeytynyt. Pesäntarkastaja Arto Komulaisen urakka oli parituhatta ajokilometriä, toistasataa patikkakilometriä, 23 pesää 13 reviirillä ja neljä rengastettua kotkanpoikaa. Kotkapari on tuskin aloittanutkaan pesintää. Kuusivanhusten seassa seisoo muutama aihkipetäjä, joista yhden vankoilla oksilta tavoitan tutun pesähahmon. Puolentoista kilometrin päässä vaaran alarinteessä, nuoren koivuja kuusimetsikön kätköissä on yksinäinen mäntyvanhus vaihtopesäpuuna. Sen löytäminen on aina yhtä vaikeaa
vsk.. Hänellä on sylissään poikanen, jonka emo ammuttiin pesään. Suopajärven Matti tuli käväisemään Pettauksen kairan pesiltä. nen moottorikelkkasirkus pyörii päivittäin näköetäisyydellä pesästä! Nämä pesät keikkojen lähellä ovatkin nyt mustina. Kolmannen lähelle on ilmestynyt Metsähallituksen kahvilakota. Sulat, luut ja oksennuspallot puuttuvat. Pesän alla on runsaasti vanhoja saaliseläinten luita. Sittemmin on löytynyt kaksi uutta pesää ja rakennettu tekopesä. Etsintä lienee helpointa keväällä kiikaroi maila. Kotkanpoika varttuu nyt Ranuan e/äinpuistossa. Parinsadan metrin päästä yhdeltä niistä kulkee moottorikelkkaura. Eteläisempi pesä on musta, mutta pohjoisemman alla on runsaasti lintujen ja jänisten luita. Nyt näen kahdella pesällä koristeluja. Suunta tutulle kelossa olevalle pesälle parin jängän ja vaaran yli ja yllätys: pesä on koristeltu! Ensimmäistä kertaa tarkastuksieni aikana. Ei edes ulosteiden kalkin rehevöit1ai,1aä ruohikkoa kasva pesän alla kuten muilla, vuosiakin asumattomina olleilla pesillä. Suon laidan kumpareen vaihtopesälle on kolmatta kilometriä. Masentunein mielin suuntaan viimeiselle pesälle, jossa ki1jaan saman havainnon: musta. Aarniometsän hakkuu ja metsäautotien pää yltävät vajaan 300 metrin päähän toisesta pesästä. Kauempana etelässä on vielä pesintään kelpaavia vanhoja mäntyjä. Siinä on rauhoituskyltti , jonka al lekirjoituksena lukee Suomen Luonnonsuojelutoimisto, Helsinki. Pesä on runsaasti koristeltu , mutta munintaan asti emot eivät ole jatkaneet. Askellan kuitenkin hieman peläten toissakesäisen tapauksen toistumista: poikanen löytyi silloin ammuttuna pesäpuunsa oksalta. Liekkokaira 29.6. Kaksi lähekkäistä pesää sijaitsee rakkakivikon laidassa, ja pesiltä näkee kauas naapurivaarojen taakse. Siin-yn tarkastamaan uutta pesää viereisen vaaran laelta. Rauhassa nämäkään eivät ole saaneet olla, sillä kolme kesää sitten pohjoisimmalta pesältä ammuttiin toinen poikanen. Järvenvaara 2.7. Suuria hakkuuaukkoja ja taimikoita on joka puolella. Lieneekö lumi viipynyt liian pitkään pesällä. Onko emot tai toinen niistä ammuttu poikasen tapaan. Kivalonmaa 28.6. Monena vuonna olen päässyt rengastamaan poikasen joltakin tämän reviirin neljästä pesästä. Vanhaa metsää ei juurikaan ole Kivalon18 Poikanen aikoo p1staa vastaan niin kuin kotkan luonteelle sopiikin. KeväiKoristellun pesän merkkinä ovat männynoksat pesän reunoilla. Toistakymmentä neliökilometriä vanhaa mäntymetsää vaarojen alueella kätkee helposti useammankin pesän , SUOMEN LUONTO 8/95 54. Vaistoan elottomuuden, ja lähempänä nenäkin kertoo, ettei pesintä ole käynnissä: saalisjätteiden haj ua ei tunnu. Viime vuosina pesintä reviirillä on onnistunut kohtuullisesti, vaikka kahtena vuotena poikanen on ammuttu pesältä tai sen läheltä. Se on musta, eikä vaihtopesää löydy lähitienoolta. Reviirin kolme pesää ovat käyneet rauhattomiksi. ldänpuoleisen vaaran kumpikin pesä on musta. Löytyypä yksi poronvasan kynsikin. Eikä nytkään. Karkiavaara 21.6. Siitä päätellen pesä on ollut tiedossa vuosikymmeniä, mutta jäänyt jostain syystä tarkastuslistoilta pois. Patsasvaara 2.7. Soidinmaa 28.6. Täällä kävin ensimmäistä kertaa maakotkan pesällä. Siellä pari on pesinyt kahden vuoden välein , ja osaan odottaa pesintää. maan luonnonhoitometsää ja viereisen vaaran päällä olevaa kaistaletta lukuunottamatta. Pesä on ensimmäistä kertaa tarkastuslistallani
Se on tämän kesän viimeinen rengastukseni ja saa nilkkaansa renkaan E 15785. Se katselee pää kallellaan vaaranrinteessä pesäpuuhun nousun taktiikkaa miettiviä miehiä. Syynä lienee se, etteivät kaikki pesäntarkastajat ilmoita pesiltä löytyneitä vasanluita paliskuntien poroisännille. Niin vain pääsen tällekin pesälle puolituntisen rehkimisen jälkeen. Tukeva ote nil koista ja renkaat paikoilleen. Taas ovat sormet tiukilla nokan puristuksissa, mutta työ sujuu nopeasti. Nappaan muistoksi pari kuvaa poikasesta.ja toivotan sille menestystä elämään. Kahdeksan ja puoliviikkoinen poikanen ei isommin hätäile renkaitten kiinnityksen aikana. Salaman vioittama, epäilemättä yli 20-metrinen vinoon kaartuva puu on komea monumentti . 7. Tänä vuonna kotkat saavat ensimmäistä kertaa myös pohjoismaisen värirenkaan. Keskustelu Matin poromiesisän kanssa kääntyy petovahinkoihin. Parin metrin punnerrus ensimmäiselle oksalle vie silti kaikki voimat. Väri rengasta sille ei riitä, sillä sain käyttööni Suomeen annetuista sadasta renkaasta vain kaksi. Nykyistä korvausmenettelyä ei koeta riittävänä. Onneksi sylen täyteisen petäjän vierellä kasvaa nuori mänty, jota pitkin saattaa kiikkua lähemmäs vankkoja alaoksia. Joudun irrottamaan puun kiertävät renkaat kiinnityksistään ja pujottelemaan ne oksien yläpuolelle. Pesältä löytyy kahdeksan ja puoliviikkoinen kotkanpoika. Vaikka pesäpuu sijaitsee siemenpuussa hakatulla alueella, jouduin hakemaan sitä jonkin aikaa. Odottelen oppaaksi Kellokummun Mattia Kemijärveltä. 19. Pesä on lähes latvassa ja siltä avautuu uskomattoman kaunis näköala rasvatyynelle lammelle. D Paikannimet on muutettu. Rastaslampi 5.7. Se paukauttaa siivillään kohti tunkeilijaa, ja katse polttaa suoraan silmiini. Luottamuspula lienee joissakin tapauksissa molemminpuolinen. Se tyytyy vain tuijottamaan uhkaavan oloista rauhanhäiritsijää, eikä rengastus kestä kahta minuuttia kauempaa. Kesäyön aurinko lähestyy jo horisonttia saapuessani paikalle. Pylväskenkien kanssa on pienoisia vaikeuksia alimpien oksantynkien kohdalla. Tämän pesän olin jättänyt viimeiseksi, sillä Ollilan Tuomo, maakotkaprojektin vetäjä, tiesi poikasen olevan varsin pienen. Jylhissä maisemissa s11a1tsevalla pesällä istuu jo aikuisen kotkan oloinen lintu. Punamusta rengas kiinnitetään poikasen vasempaan SUOMEN LUONTO 8/95 54. mutta tiedossa on vain yksi. Yhdeksänviikkoinen poikanen pistää kampoihin niin kuin kotkan luonteelle sopii. Nytkin lavan päällä komeassa pesässä istuu kotkanpoika. Teräviä kynsiä osaan varoa riittämiin, mutta nokalla lintu nipistelee käsineiden läpi koko rengastustuokion ajan. Yllätyn, kun kotkanuorukainen ei heittäydy siivilleen kurkistaessani pesän reunan yli. Saarimaa 2. Kotka on pesinyt tällä 70-luvulla rakennetulla tekopesällä viitisen vuotta. Arvioin poikasen olevan yli kymmenviikkoinen. Paliskunnalle lähtee ilmoitus yhdestä vasasta, jonka kopara pesältä löytyy. Pylväskengät jätettiin autoon. Kapustalaki 2. 7. Toivottelen poikaselle menestystä elämään, ja laskeudun maankamaralle kamppeita kokoi lemaan. Suuntaamme Saarimaan pesälle. Valtaisan sääskija mäkäräparven kuhistessa ympärillä !epäilen oksalla tovin. Pesämaa 16.7. Vähän aiemmin koiraslintu lehahti siivilleen saaliinpalottelupaikalta. Kallion juurella, lähellä erämaalammen rantaa seisoo jykevin tuntemani pesäpuu. Pari sulkaa ja ulosteroiskeet istumakelojen alla kaukana pesältä ovat ainoat merkit kotkista. nilkkaan ja tavallinen alumi inirengas poikkeuksell isesti oikeaan. Toisella kädellä harhautusliike, ja saan painettua vastaan hangoittelevan linnun pesää vasten. Löydämme kannolta haisevan minkin raadon. vsk. Kotkanuorukainen tulee rekisteröidyksi väri renkaalla 093A ja alumiinirenkaalla E 15778
Perhosten eväät vähissä elokuussa 1980-luvun puolivälissä tökkään nauhuksen talomme entisen omistajan jäljiltä jääneeseen tunkion kupeeseen, johon kasvi juurtuu vuosien aikana leveäksi pehkoksi. Kallionauhusten keltaa, väriminttujen punaa Vuosikymmen ehtii vaihtua Toukokuussa etualalla st;aaseva kukkapenkki vihertää jo toiveikkaasti. "Loppukesän iloksi ja perhosten ratoksi, Ligularia wilsoniana", Markku pokkaa ja työntää kasvipussin kouraani. Päätän tehdä vanhanajan kumpareet, sellaisen kolmipenkkisen keitaan, josta nektari ei lopu niin kauan kuin aurinkoa riittää. Tämä havainto riittää minulle. Kasvilajisto muuttuu monipuolisemmaksi , ja myös hyönteiski1jo runsastuu. Nauhus saa jäädä entiselle paikalleen uutena tulevien kylkeen. ten on vahvistettava itseään syyskesällä medellä pä1jätäkseen horteessa talven yli, joten ne ovat kyltymättömiä ja janoavat kukkia. Tarhapiiskun keltaisten kukkien houkutustehon keksin Helsingin Kaisan iemen kasvitieteellisestä puutarhasta, josta löytyy lähes kaikki mahdollinen kukkiva. Vinkin kallionauhuksista saan eräältä päiväperhosten vannoutuneelta ystävältä, jolle kasvi on jäänyt mieleen erityisesti vuoden 1983 amiraaliryntäyksestä. Nauhus lataa kukkansa kuntoon kesä kuin kesä, mutta siitä huolimatta kulmaukseen ei synny perhosten paratiisia ennemminkin ohikulkevien välitankkausasema. Syreenin tertut eivät joka elokuussa ehdi avata maailmankuuluja antimiaan. Vuosikymmenen lopulla ehdimme perustaa tontin toiseen päähän niityn . "Entä sama suomeksi ", kiittelen yll ätyslahjasta. Sitä edelsi tunkio, josta kaivettiin esiin masenta va määrä menneitten vuosikymmenten muovijätteitä. "Ota siitä taimen alkua, siinä kun pyörii jos jonkinmoista eläjää." Toiseen penkkiin pannaan heleää keltaista ja syvää violettia. Väriminttu tulee tietooni puolivahingossa, kun tuttava pyytää katsomaan tiluksiensa kasvija kukkaloistoa. Pensas on verraton perhoskukka, mutta se sietää huonosti talvea. Ensimmäiseen ja suurimpaan penkkiin istutetaan kallionauhuksia ja väriminttuja. ennen kuin tunkionpohjasta ryhdytään vääntämään kukkapenkkiä. Se pärjää kasvitarhan perillä ilman hoitoa, ja elokuussa sen syvänkeltaiset kukat houkuttelevat parvina kaiken maailman höntiäisiä. Hän tietää suunnitelmistani ja viittaa väriminttuihin. Elokuussa niityn aika on ohi, joten perhosia varten on ta1jolla syyskesän auringossa vain vanha kultanauhus ja vippaskonsteil la hengissä pidetty syyssyreeni. Tuhannen neliön suuruista länttiä hoidetaan pinnaamatta. Markku oli tavannut eräässä kauppapuutarhassa myyjän, joka oli kehunut kovasti sitkeää nauhusta. Vain tarhapiisku kykenee antamaan vastusta syreenille ja po1m11 tasaisesti käyttäjiä puoleensa. Niitty niitetään heinäkuun lopussa, samoihin aikoihin kun keskikesän sinisiivet, kultasiivet, paksupäät, hopeatäplät ja heinäperhoset lopettelevat lentoaan. Punatähkien violetin tenhon SUOMEN LUONTO 8/95 54. Teksti ja kuvat: Olli Marttila Tuokiosta perhosten keitaaksi Perhoskaverini Markku kurvaa pihaan ja kaivaa autonsa takakontista mustan säkin, jonka suusta pilkottaa vihreää. vsk.. "Olisiko joku nauhus." Muusta ei ole tietoa, mutta kasvi kuulema vetää perhosia kuin magneetti. Lisää kukkien hurmaa, eloa ja väriä on saatava. "Painoivat suorastaan hulluina kimppuun", mies pyörittää päätään vielä vuosien jälkeen. Elo-syyskuussa esiin rynnistää uusien perhosten ehkä vähälaj isempi , vaikka yksilömäärältään sitäkin suurempi joukko. Vastakuoriutuneiden nokkosperhosten, sitruunaperhosten, neitoperhosten, suruvaippojen ja herukkaperhos20 Vanhasta tunkiosta taiottiin elokuinen kukkatarha, jonka mesibaari houkuttelee vakioasiakkaikseen syyskesän perhosia. Vanhana ostetussa talossa on monenlaista remonttia, joten nauhuksen vartioima jätekasa saa odottaa vuoroaan. Väreissään roihuavan syyssyreenin oksi lla elää perhosten taukoamaton tanssi , ja muut ympärillä olevat kasvit saavat turhaan ojennella tarjottimiaan
Ylinnä roihuaa väriminttujen puna, ja niiden edessä huojuvat keltaiset tarhapiiskut ja tumman violetit punatähkät. Elokuussa kukkatarha avaa ovensa. Vaaleanviolettien astereiden takaa kurkkivat kultanauhusten syvänkeltaiset kukkavarret. Harvinainen ruostenopsasiipi juomassa tarhapiiskun mettä. vsk. SUOMEN LUONTO 8/95 54. 21. Perhosen (vas.) siipien yläpuolella komeilevat oranssit läikät paljastavat sen naaraaksi
Kallionauhukset, tarhapiiskut ja punatähkät ostan puutarhalta. Verkkaisesti se aukoo ja sulkee siipiään. Harvinainen vieras kukkatarhassa Minun tarvitsee vain katsoa päältä, kun aurinko ja kesän lämpö tekevät työtään. Paketin kyljessä leimuaa kirjavissa väreissä kaikki mahdollinen kukki va ja alla lukee " lmported from Germany". Penkit pysyvät joten kuten puhtaina, kun kahden, kolmen viikon välein nyhdän irti nokkosen, piharatamon, amerikanhorsman, voikukan, peltoemäkin, rönsyleinikin, ohdakkeiden ja muiden nopeasti 22 paikkaansa etsivien kasvien alkuja. Amiraali nauttii kultanauhuksen hurmasta. Jo vuosien ajan olen pannut merkille, kuinka asteripenkin himmeänvioleteilla kukilla hetkuvat loppukesän kaikki perhoslajit jatkuvana virtana. Elokuussa, kuumimman sesongin aikana, havaitsen yhteensä kymmenen lajia ja yli sata perhosta. Syyssyreeni on oiva perhoskukka mutta kukkii talven varalle tankkaavan herukkaperhosen kannalta liian myöhään. Lähistöllä hyrräävät lauhahiipijät ovat ainoita, jotka eivät piittaa kukistani. Kevätsesonki on pahimmillaan, enkä saa kaikkea heti . Kallionauhukset puristuvat aluksi ylipitkien minttujen taakse, mutta päästyään kuusenoksien alta ja toisten kasvien suojista ne puskevat kukkiinsa tervaakin paksumpaa keltaista. Eniten perhonen pitää koivun mahlasta. Mutta kukkien violetti on sitä vahvempaa, kun ne lopulta työntyvät esiin. Riittävä näyttö minun penkkiini. Vain pari kertaa joku käy kääntymässä. vsk.. "Vai perhosten takia, tästä saisit niille kokonaisen niityn", innokas myyjä tarjoaa turhaan kilon painoista siemenpakettia. Tunnin tarkkailun jälkeen selviää, että ainoastaan punatähkille ei suoda taukoja. Suruvaippa eksyy kukkapenkkiin harvoin. Minttujen puna hehkuu ylimmäisenä, asterit valavat nappeihinsa violettia, piiskut availevat pienen pieniä keltaisia kannujaan, vanha nauhus tulee pian perästä ja levittää tummemmankeltaiset mykerönsä apposen avoimiksi. Ainoa missä voin auttaa, on pitää muita lajeja loitolla. Odotetuista lajeista vain ohdakeperhonen jää puuttumaan, mutta mettä kärttäviä amiraaleja heiluu kukilla aina kun aurinko paistaa. Mesi baarin apajilla vieraili elokuussa kymmenen lajia tajuan Helsingin Töölönlahden pohjoispäässä sijaitsevassa kaupunginpuutarhassa. Taimien sovittaminen paikoilleen pehmeään maahan käy kätevästi . Kolmannen ja viimeisen penkin saan naapurilta. Vähän vettä perään, ja luonto hoitaa loput. Perhosten ralli pääsee irti , ensin kuin empien, hiipien yksi kerrallaan. Lintujen pitäisi tietää, että siipien punamusta väriyhdistelmä kielii amiraalin myrkylsuOMEN LUONTO 8/95 54. Edes kuokkaa ei tarvita, kunhan kädellä kuopaisee. Sitruunaperhonen, nokkosperhonen, toinen sitruuna-, uusi nokkosperhonen, neito-, sitruuna-, herukkaperhonen, taas nokkosperhonen. Kaikki tavanomaiset lajit vierailevat kukilla; viitisenkymmentä nokkosperhosta, kymmenkunta neitoperhosta ja lanttuperhosta, pari-kolmekymmentä sitruunaperhosta, muutama herukkaperhonen ja loistoku ltasiipi , yksi tai kaksi suruvaippaa. Punatähkät tahtovat jäädä päälle kaatuvien piiskujen alle ja vähän myöhästyvät kukinnassaan
(isyydestä tai pahasta mausta. SUOMEN LUONTO 8/95 54 vsk Pohjolan kesässä ei ole aikaa viettää siestaa. Ainakin yksi perhonen tulee takaisin rumat (ovet siivissään. 23. "Siitähän tämä kaikki lähti , vaikka melkein kymmenen vuotta menikin", naurahdan. Töiden jälkeen ja erityisesti viikonloppuisin seison pitkiä toveja kukkatarhan luona. ldänhepokatti on äkännyt, että perhosten keidas on sillekin hyvä paikka väijyä saalista. Hän on yksi Suomen Päiväperhoset -ki,jan tekijä. Tavanomaiset nokkosperhoset kiertävät puskia, pari sitruunaperhosta juo astereilta ja nauhuksilta, idänhepokatti kyttää saalista piiloutuneena minttujen varsien sekaan. Kerran Markku tulee käymään ja yl lättää minut kykkimästä kameranputken takaa. Varpusemme kuitenkin suhauttavat muitta mutkitta kuusen oksien lomasta nappaamaan etelänvieraita nokkaansa. lis. Sitruunaperhoset kipuavat auringon poltteessa pitkin astereita. Naaraan tunnistaa sen peräpään pitkästä peitsestä, joka on munanasetin. Fil. Annan auringon lämmittää kylkiäni, ja nautin perhosten kesästä. Meillä perhonen on kukkapenkissä tyynen rauhallisesti ja kääntelee siipiään auringon mukaan koko päivän. Olli Marttila työskentelee toiminnanjohtajana Elelä-K a,jalan Allergiaja Ympäristöinstituutissa. Kukille lennähtää jopa ruostenopsas11p1 , harvinaisuus, jonka vuoksi melkein tehdään pyhiinvaellusmatkoja Kaakkois-Suomeen. "Eikös tuossa ole se minun tuomani kasvi, mikä se nyt oli", Markku äkkää
Omenan kuoreen saattaa jäädä jonkin verran jäämiä rupiruiskutuksista, mutta kypsää omenaa ei sentään ehdoin tahdoin käsitellä. Tuholaismyrkkyjen käyttö pyritään vähentämään kymmenesosaan nykyisestä, ja tautiruiskutuksellekin yritetään löytää vaihtoehtoja. Nykyiselläänhän omenapuita ruiskutetaan alkukesällä tuholaistorj unta-aineilla. Todennäköisesti kotimaisten ja ulkomaisten omenien hintaero kasvaa entisestään. Sodan jälkeen hedelmätarhoja perustettiin uudelleen, ja into oli silloinkin kova. Suomalaisessa hedelmänviljelyssä on alunperinkin käytetty selvästi vähemmän myrkkyjä kuin muualla maailmassa, sillä meillä on huomattavasti pienempi tuholaisja tautiri ski kuin lämpimämmissä maissa. Ammattiviljelmiltä saadaan yhteensä noin 2,5 miljoonaa kiloa omenia vuodessa. v,k.. Ulkomaisilta omenilta poistuu EU :n vientituki , mutta syksyisen korotetun tullin poistuminen alentaa niiden hintoja selvästi enemmän. Ahvenanmaall a omenatarhat alkavat oll a jo kokonaan IP-tarkkailussa mukana, ja mantereella seurataan esimerkkiä. Nykyisin omenatarhat sijaitsevat Lohjan ja Uudenkaupungin välisen linjan eteläpuolella. Suurin osa puista tuhoutui talvisodan pakkasilla. E imerkiksi Valkea kuulas, Huvitus, G renman, kaneliomenat ja Antonovka ovat merkittävä ti kestävämpiä rupea vastaan kuin Lobo. Keskimääräinen viljelypinta-ala tarhoilla on alle kaksi hehtaaria. Vielä viime vuoteen asti ulkomaisille omenille määrättiin korkeampi tulli neljän syyskuukauden ajaksi, jolloin on saatavilla kotimaistakin omenaa. EU:n luopumistuki yli hehtaarin omenatarhoi lie onkin saanut muutamat viljelijät hakkaamaan hedel mätarhansa maan tasalle ja lopettamaan omenanviljelyn kokonaan. Makukaan ei 24 välttämättä aina vastaa ul komuotoa. Niiden ongelma on tuholaistorj unta. Kotimainen kuorineen Hannu Salo hedelmänja marjanviljelijäin liitosta kertoo kotimaisten omenanviljelijöiden odottavan epävarmoina, miten käy syksyllä, kun Euroopan unioniin liittymisen vaikutus omenamarkkinoihin selviää. Laatu kyllä kärsii pitkästä varastoinnista, ja kiiltävän kuoren alta saattaa löytyä yll ättäen mustelmia tai ruskettunut sydän. Sitä vastoin varastotauteja vastaan hedelmi ä ei meilOmenasato riippuu kukinnan ja pölytyksen onnistumisesta. Puhtaanpaan viljelyyn Suomalaiset viljelijät ovat kiinnostuneet Keski-Euroopassa suosioon tulleesta IPviljelystä (Jntegrated Production), jossa sovelletaan luonnonmukaisen viljelyn menetelmiä niin pitkälle kuin katsotaan sen olevan taloudellisesti mahdollista. Nämä hedelmät on käsitelty sienitauteja torju villa aineill a ennen pakkaamista, ja ne säilyvät kylmässä uskomattoman pitkiä aikoja. Jäljelle jäävät viljelijät suuntautuvat torjunta-aineiden käytön vähentämiseen. Omenat onkin pestävä huolellisesti ja kuorittava ennen käy ttöä. Monet lajikkeet olivat liian eteläisiä, ja vain kestävimmät säilyivät. IP-viljelyssä rikkakasvihävitteistä luovutaan kokonaan ja puiden alusta hoidetaan niittämällä ja katteiden avulla. Raakileiden kehittyessä ruiskutetaan sienitautien torjunta-aineita omenarupea vastaan. Valitettavasti noiden loistoyksilöiden pinta on vielä sadonkorjuun jälkeen suihkutettu torjuntaaineilla. Ruiskutusten on tarkoitus häv ittää lehtiä ja nuppuja vahingoittavat kirvat, punkit ja kääriäiset sekä omenanraakileille munivat omenakääriäiset ja pihlajanmarjakoit. Myrkyllistä kauneutta Kauppojen ti skit pullistelevat jättiläismäisiä ulkomaisia omenoita, joiden vahankiiltävä pinta loistaa syvänpunaisena, kellanvihreänä tai kauniin punajuovikkaana. Ammattiviljelijöidenkin tuotteita näkee etupäässä vain toreilla. Useimmat lajikkeet ovat pelkästään makeita tai jauhoisia, vailla aromia. Omenatarhoja perustettiin ympäri maata, ja vuonna 1929 omenaa viljeltiin jo ainakin 5 000 hehtaarilla, kotipuutarhojen omenapuiden lisäksi. Vaikeammin hallittav ia tuholaisia ovat omenakääriäinen ja pihlajanmarjakoi. Tummanpunaiset Lobot, punakirjavat, mausteiset kaneliomenat, mehukkaat Valkeat kuulaat ja hienoaromiset Åkeröt ovat silti olleet harvinainen näky kaupan tiskillä; kauppiaiden varastoista on riittänyt halpoja tuontiomenia syksyksikin. Hedelmänviljelyn muuttuminen arvonlisäverolliseksi nostaa kustannuksia suunnilleen uusien viljelytukien verran. Lisäksi innostuneet puutarhurit kasvattivat siemenestä uusia lajikkeita. Lisäksi löydettyjen torjunta-aineiden valikoima on laaja ja monet niistä ovat olleet meillä kiellettyjä jo vuosikymmeniä. Valtionpomologit neuvoivat hedelmänviljelyä, ja maahan tuotiin sadoittain omenalajikkeita paaasiassa Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä. Kotimaiset omenat voikin jokseenkin turvallisesti syödä kuorineen. Varsinaisia luonnonmukaisesti viljeltyjä omenatarhoja on Suomessa vasta muutamia. Tullil aboratorion tilastojen mukaan ulkomaisista omenista on löytynyt keskimäärin kymmenen kertaa enemmän torjunta-aineita kuin kotimaisista. Rea Peltola KOTIMAISTA RUOKAA Haukkaa kotimaista Tuttuja kaneleita ja Valkeita kuulaita ei viime vuosikymmeninä ole juuri näkynyt kaupoissa. Ru ventorjunnassa tehokkain keino on valita ruvenkestävät lajikkeet. Kaikkiaan Suomessa on kaupallista hedelmänviljelyä enää 350 hehtaarilla, josta noin puolet on Ahvenanmaalla. Erityisesti valtalajikkeemme Lobo vaatii sateisena kesänä useita ruiskutuskertoja selviytyäkseen kauppakelpoisena. Omena oli herkku , jota aiemmin oli nähty vain ylhäisten ruokapöydässä. Kotipuutarhojen omenat käytetään itse tai jaetaan tuttaville. Kun ulkomaisten omenien ja sitrushedelmien hinnat alkoivat laskea, omenanviljely käv i kannattamattomaksi suurimmassa osassa maata. Ranskassa on kehitetty omenakääri äistä vastaan Bacil/us thuringiensis -bakteeri , joka ehkä jossakin vaiheessa saadaan tuotua meillekin . lä käsite ll ä. SUOMEN LUONTO 8/95 54. Viime vuosisadan lopulla suomalaiset neuvontajärjestöt ja kansanvalistajat toivat omenanviljelyn kansan keskuuteen. Nykyisin luomuomenan viljelijät joko tyytyvät siihen, että joinakin vuosina tuholaiset saattavat pilata sadon tai sitten he ruiskuttavat puut nopeasti hajoavalla luonnonpyretriinillä perhosten muninta-aikaan
Jos haluaa tarjoilla erikoisen kauniita pöytäomenia, vahapintaiset omenat voi pestä ja kiillottaa ne sitten kankaalla loistavaksi. Maun vuoksihan omenia kai enimmäkseen syödään ja esimerkiksi pienet vihreät Grenman-omenat hakkaavat mennen tullen kaikenlaiset punaiset jättiläiset. Talviomenathan ovat raakoina kerrassaan pahanmakuisia, kuivia, pui sev ia ja happamia. Maatiaislajikkeet taas suosiossa Viljelijät ovat kaikesta huolimatta laajentamassa lajikevalikoimaansa. kuukausien varastoinnin jälkeen hedelmät muuttuvat mehukkaiksi ja makeiksi, ja niihin kehittyy tyypillinen aromi ja tuoksu. SUOMEN LUONTO 8/95 54. Makuja ja tuoksuja Yleisimmin ammattitarhoissa viljelty omena on Lobo, joka on myöhäinen, pitkään säilyvä lajike. D 25. Valkea kuulas on herkullinen, varhain kypsyvä hedelmä, joka on arka kolhimiselle. Onneksi viime vuosina ammattiviljelijät ovat luopuneet ikävästä tavasta myydä myöhään kypsyviä talvilajikkeita kesken kypsymisen. Virallisessa laatuluokituksessa painotetaan kokoa ja ulkonäköä, joten viljelijät pyrkivät meilläkin kasvattamaan suurihedelmäisiä, kirkkaanpunaisia lajikkeita. Useimmat noista omenalajikkeista soveltuvat lähinnä kotitarveviljelyyn, sillä niiden hedelmät ovat pieniä ja vaaleita. Sitä pidetään usein ammattitarhoissa pölyttäjälajikkeena, koska se kukkii pitkään ja sen siitepöly on hyvin itävää. Kaneliomena. muutamien viikkojen ja jopa Jos haluaa kolhiintumattomia ja lajiteltuja kotimaisia omenia, on mentävä kauppahalliin tai torille. Anssi Krannila Hirvensalmen taimistosta on kerännyt valtavan määrän vanhoja lajikkeita, ja joitakin on jälleen saatavana. Sen aromi, koko ja väri ovat varsin hyvät, mutta se on hyvin arka hedelmäruvelle. Kauneimmat kiillotetut talviomenat säästetään. Se on luontainen ominaisuus, tapa, jolla omena suojautuu haihtumiselta. KOTIMAISTA RUOKAA Kotimainen omena on raikas ja aromikas. Uusien jalosteiden lisäksi tarhoihin istutetaan jo vanhoja, pakkasista selviytyneitä maatiaislajikkeita ja vuosisadan alun nimilajikkeita, kuten Grenman, Gallen, Huvitus ja Lepaan liereä. Maulle ei ihme kyllä panna ollenkaan yhtä suurta painoa. Euroopan unionin luokituksen mukaan suurimmatkin meikäläiset lajikkeet luokitellaan pienikokoiseen ryhmään, ja muutami a parhaista omenistamme ei liian pienikokoisina saisi myydä lainkaan. Ne säilyvät paperiin käärittynä vii leässä komerossa jouluun asti. Kaneliomenat ovat pienihedelmäisiä, mausteisia, makeita ja aikaisin kypsyviä. ,sk. Joillakin lajeilla, esimerkiksi Lobolla ja punakeltaisella Wealthylla hedelmän pinta on paksun, kiiltävän vahakerroksen peittämä. Kuoren voi syödä vahoineen päivineen. Suomalaiseen ilmastoon sopeutuneet omenalajikkeet ovat useimmiten selvästi amerikkalaisia ja keskie urooppalaisia laj ikkeita pienempiä. Vihertävänkeltainen Antonovka on hapokas ja soveltuu erinomaisesti säilöntään
Saksassa on lähes sata uhanalaista peltojen rikkakasvia, joista 15 on jo hävinnyt. Pelastajiksi kaavaillaan luomuviljelyä sekä peltojen suojakaistoja. Luomumaan monipuolinen rikkakasvisto pysyy hyvin kurissa. Kesän aallot karsivat kilpailijoita ja talven jäät taas puhdistavat rantaa monivuotisista kasveista. Meillä moni jo kadonnut rikkakasvi, kuten aurankukka ja peltosauramo, olivat riippuvaisia Venäjältä tuodusta viljan tai heinän siemenestä. Tehoviljely uhkaa monia rikkoja Perinteisen maatalouden kadotessa uhkaa hävitä myös joukko rikkakasveja. Ruiskukkien putkahtelu luomupelloille jääkin paljon maan siemenpankin varaan, si llä kylvösiemen lajitellaan luomutiloilla tehokkaasti. Ennen hyvin yleiset rukiin rikkakasvit, hiirenruis eli peltokattara ja peltoluoho, ovat lähes kadonneet. Monet ovat kulkeutuneet jo esihistoriallisena aikana ihmisen mukana. vsk.. Alppiruusu vehnäpellossa on rikkakasvi, samoin porkkana kuusimetsikössä. Peltohatikka ja lutukka ovat olleet ravintoSinikukkainen peltorasti on muinaistulokas, jonka otaksutaan kulkeutuneen Mustanmeren seuduilta maanviljelyn mukana. Nykyään se on jokseenkin harvinainen. Viljelijän sijasta rantamaata lannoittavat merilevä, kaisla ja korte hajoamistähteillään. Useat rikkakasvit ovat tulleet kaukaa Välimerenmaista, Venäjän aroi lta ja Länsi-Euroopasta. Viisisädetyräkki on vanhan kulttuurin seuralaislaji ja eteläisessä Suomessa myös peltojen kasvi. Rikkakasvien kemiallinen torjunta on hävittänyt ruiskaunokin pelloilta. Vanhojen kaupunkien ja kylien puutarhoissa sekä katujen varsi lla kasvaa vanhan kulttuurin seuralaislajeja, kuSUOMEN LUONTO 8/95 54. Maaja metsätaloudessa rikkakasviksi määritellään jokainen kasvi, joka kasvaa ihmisen mielestä väärässä paikassa. Rantakasveja ja kaukaa tulleita Useiden rikkakasvien luonnon kasvupaikka on ranta. Viime vuosina se on harvinaistunut. Siellä niille on tarjolla sama paljas, kilpailusta vapaa ja ravinnepitoinen alusta kuin pel26 loi lla ja puutarhoissa. Luonnonmukaisessa viljelyssä ruispeltojen odottaisi taas välkkyvän ruiskukan sinessä, si llä mullan siemenpankki on säi lönyt tuhansia itämiskykyisiä siemeniä vuosikymmenien ajan. Jääkauden ajan Euroopan luola-asumuksista on tavattu esimerkiksi peltohatikan sekä lutukan siemeniä ja ruiskaunokin siitepölyä. Teksti: Antti Hovi Kuvat: Jorma Peiponen Rikka on pellon rikkaus Perinteisen viljelyn katoaminen on syynä monien rikkakasvien uhanalaisuuteen. Luonnon kannalta rikkakasviksi nimittely on niin mieletöntä, että termi joutaisi romukoppaan. kasveja kun taas ruiskaunokki lienee päätynyt luolaan kukkakimpussa
27. vsk. Ruiskaunokki ja peltosaunio eli saunakukka ovat tuttuja kesäkimpun aineksia. SUOMEN LUONTO 8/95 54
Peltorusojuuri on ennen ollut hyvin yleinen rikkakasvi. Suuri osa rikkakasveistamme on tullut ihmisen mukana jo ennen 1600-luvun alkua. Kasvimäärää selittää suotuisan kasvupaikan lisäksi se, että peltoa on viljelty ainakin 1500-luvulta. Pellon syrjillä kasvoivat ketomaruna, jänönapila, valkoai lakki, karvaskallioinen, pukinjuuri, pukinparta ja mukulaleinikki. Monipuolista rikkakasvistoa on paljon helpompi pitää kurissa kuin peltoa, jossa on vain muutama sitkeä laji. Nämä lajit ovat tyypillisiä Keski-Euroopan peltojen rikkakasveja. Punapeippi on yleinen muokattavien maiden rikkakasvi. Etelä-Suomessa kasvaa harvinaisena useita rikkakasveja, jotka ovat levinneisyytensä äärirajoilla. Siemeniä voi poimia pientareilla ja teiden varsi lta ja esimerkiksi aurankukkia, ruiskaunokkeja ja keltasauramoita voi tilata Maatiainen ry:n siemenvälityksestä: Maatiainen ry, Pihlajatie 12-14, 00270 Helsinki, (90) 477 5331. Nyt se lähes hävinnyt sukupuuttoon. Saksassa peltojen suojakaistoja käytetään jo useissa osavaltioissa. Maata ei kitketä mustalle mullalle, vaan jätetään jonkin verran rikkakasveja jäljelle. Vanhojen seuralaislajien kasvupaikkoja ovat tuhonneet eniten kerrostalojen rakentaminen vanhojen puutalokorttelien tilalle, asfaltointi sekä pihojen liika parturointi. vsk.. Alueellisesti erottuvat selvästi Saaristo-, Lounais-, Jär28 vi-, Keskija Pohjois-Suomi omanlaisine rikkakasvistoineen. Silti vain harvoja lajeja on haitaksi asti. Etelään painottuu peippien, mataroiden, linnunkaalin, valvattien ja leskenlehden elinpiiri. Niitä kutsutaan muinaistulokkaiksi eli arkeofyyteiksi. D Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Helsingin yliopiston Lahden tutkimusja koulutuskeskuksessa. Nyt olisi aika havahtua suojelemaan rikkakasveja. Ruisunikko on nimensä mukaisesti rukiin rikkaruoho. Yksivuotisena se ei pysty elämään sulkeutuneemmassa kasvillisuudessa. SUOMEN LUONTO 8/95 54. Pelloilla kasvoivat myös peltovirvilä ja kaitavirna. Harvinaiset lajit jätetään kasvamaan ja siementämään. Liika parturointi on rikkakasvien tuho ten hentosavikka, punasavikka, viisisädetyräkki, litulaukka, litutilli, kamomilla ja peltokurjennokka. Tällaisia yleisrikkakasveja ovat esimerkiksi pihatähtimö, jauhosavikka, peltohatikka, pillikkeet ja pelto-orvokki sekä monivuotinen juolavehnä. Luonnonmukaisesti viljellyllä pellolla rikkakasvilajeja on noin kaksinkertainen määrä verrattuna tehoviljeltyyn peltoon. Lisäksi nurmien osuus kasvaa pohjoista kohti. Keväällä maa paljasti siemenpankistaan harvinaisen hentosavikan, rautanokkosen ja lukuisia kosteudesta viestiviä kasveja kuten tummarusokkeja, peltopähkämöitä ja rantanenättejä. Toiseksi paras vaihtoehto on jättää peltojen reunoihin käsittelemättömiä suojakaistoja, joissa harvinaiset rikkakasvit voivat pysytellä hengissä. Erot johtuvat muun muassa si itä, että etelässä maat ovat savisempia kuin pohjoisessa. Kahdelta pellolta löytyi lisää harvinaisia rikkakasveja, toiselta sinikukkaisia peltorasteja ja toiselta peltokurjennokkia. Niistä pitävät erityisesti vanhat kulttuurikasvit. Ne vaativat typpipitoista, emäksistä maata ja muhevaa multaa. Antti Hovi kautinen asuinpaikka ja uhrilähde. Suomessakin rikkakasvit muodostavat pysyvän yhteisön suuressa osassa peltoja, onhan niitä viljelty ja muokattu vuosittain Etelä-Suomessa satojen vuosien, osaa jopa yli tuhannen vuoden ajan. Peltorastin kasvun saattavat selittää lähellä olevat rautaVoit vaalia .rikkakasveja puutarhassa Pienillä aloilla ja kotipuutarhoissa rikkakasveja voi suosia lannoittamalla maata karjanlannalla ja kompostilla. Kauempana rehottivat vielä keltaja musta-apila. Perunaja vihannesmaitten rikkakasvit muistuttavat läheisesti kevätviljojen rikkoja. Osa rehottaa koko maassa Osa rikkakasveista rehottaa koko maassa Hangosta Petsamoon. Isoilla peltoaloilla paras ratkaisu on luonnonmukainen viljely, jolloin torjunta-aineita ei käytetä. Esimerkiksi otaja kaalivalvatteja, harvinaisia savikoita, tyräkkejä ja peippejä vaalitaan. Suojelun sijasta hoitoa Viime hetkinä on ryhdytty pelastamaan ketojen kasvillisuutta. Vanhoja rikkakasveja voi myös kylvää puutarhaansa ketokukkien lailla. Pohjoisempana viihtyvät paremmin suolaheinät, rönsyleinikki ja monet heinäkasvit. Toinen pelto osoittautui aarreaitaksi myös piennarkasveiltaan. Viljelykasvin mukaan yhteisöt jakaantuvat kahteen pääryhmään: syksyllä kylvettävien viljojen ja keväällä kylvettävien viljojen rikkakasveihin. Se on Ahvenanmaalle painottunut laji ja on säilynyt siellä niukkana. Rikkakasveilla on omat yhteisönsä Suomessa metsäja suokasvillisuus on tarkasti jaettu omiin tyyppeihinsä. Peltokasvillisuutta Suomessa ei sen sijaan ole tyypitetty, vaikka Keski-Euroopassa luokitus on tehty. Vanhalta pellolta putkahteli aarteita Kartoittamissani Lahden palstaviljelymaissa harvinaisin rikkakasviyhteisö näyttäytyi pellolla, joka otettiin viljelyyn vuosikymmenien tauon jälkeen
Meiltä puuttuvat kokonaan merimakkarat, meritähdet, merisiilit ja merivuokot. Vakituisina asukkaina on kolmisenkymmentä kookasta, paljain silmin hyvin näkyvää lajia; mikroskooppisia lajeja on moninkertainen määrä. Välttämätön myrkky Kaikkien eläimien ja kasvien solukoiden suolapitoisuus on suunnilleen sama, noin yhdeksän promillea. Pursi uupui kesken matkan, nyt alla tuhdon asuu teisti, on ruuman täysi sinisimpukoita, rakkolevää, ja koti katkan. Läpikuultavia, parvina uivia halkoisjalkaisäyriäisiä voi erehtyä pitämään kalanpoikasina. Kovin runsas sinisimpukkataakka lannistaa SUOMEN LUONTO 8/94 54. Useimmat valtamerten kalalajit, jotka ulottavat alueensa meille asti, jäävät täällä selvästi pieniksi. Tuttujen ahvenen, hauen, mudun , kolmipiikin ja kymmenpiikin seurassa on eksoottisempiakin kaloja kuten tokko, kivinilkka, teisti, särmäneula ja vaskikala. Pohjanmerellä rakkolevä voi olla metrinkin mittaista, Saaristomerellä pituus jää useimmiten puoleen metriin. Levien päällä kömpii leväkatkoja ja -siiroja. Itse rakkoleväkin kasvaa sitä paremmin, mitä suolaisempaa vesi on. rakkolevän ja kaataa sen varjoon. vsk. Kun Kattegatissa elää noin 1 500 paljain silmin näkyvää eläinlajia, Ahvenanmaalla mereisten lajien lukumäärä on pudonnut jo 50:een ja vähenee siitä yhä kohti Suomenlahden ja Pohjanlahden vähäsuolaisia perukoita. "Väärä" suolapitoisuus on rasite, joka verottaa kasvua ja estää lisääntymisen. Pohjanmeren sinisimpukat ovat jopa 15 sentin mittaisia, mutta saaristossamme ne jäävät, ehkä haahkan onneksi, kolmen-neljän sentin mittaisiksi. Pienoisia raakkuäyriäisiä ei hevin rapujen sukulaisiksi tunnistakaan. Virolahden saaristossa rakkolevä on vajaan vaaksan mittaista, ja näiltä kääpiöillä puuttuvat myös versoa kelluttavat kaasurakkulat. Pataan pantavaksi sopii myös leväkatkarapu, vaikka onkin kaupan katkarapuja hiukan pienempi. Se on sammaleläin: jokaisessa verkonsilmässä asustaa yksi pieni otus, joka haavii ravintonsa ympäröivästä vedestä. Makeassa vedessä eläimet ja kasvit rikastavat suolaa ja erittävät ylimääräistä vettä solukoistaan. Kotoisen rakkolevästön lajisto antaa vain kalpean aavistuksen kuhinasta, jollainen on valtamerien vuorovesirannikoiden ruskolevien joukossa. Kokoerot ovat vielä selvempiä selkärangattomilla. Meren asukkailla tilanne on päinvastainen. Sinisimpukat ankkuroituvat liikkuvan toukkavaiheen jälkeen alustaansa. Rakkolevän pinnalla on valkoisina laikkuina levärupea. Seppo Vuokko Kuvat: Visa Hietalahti Piirros: Käyttökuva/Hannu Virtanen Rakkolevän seurassa Ottar, viikinki, veneen veisti ajatellen idän kultakolikoita. Rakkolevästö on Itämeren runsaslajisin ja monipuolisin eloyhteisö. Halkoisjalkaisäyriäisten parvi on asettunut sirosti rakkolevän suojiin näky on kuin japanilaisesta puupiirroksesta. Samalla tavoin saalistavat merirokko ja runkopolyyppi, joka haaraisesta, kasvimaisesta ulkonäöstään huolimatta on polttiaiseläin, meduusojen kaukainen sukulainen. Solukoiden vesi pyrkii karkaamaan suolaiseen meriveteen, ja meren eläjät tekevät työtä säilyttääkseen ympäristöä alhaisemman suolapitoisuuden: nielevät vettä ja erittävät suolaa. Äyriäis-, nilviäisja monisukamatolajisto on paljon niukempi kuin valtamerissä. Yksilömäärät eivät välttämättä ole Itämeressä pienempiä, mutta lajikirjo on. 29
( 4) Särmäneula on levävyöhykkeen tunnollisin isä. (JO) Teisti on salaperäinen ja niukka levästön asukki. Tavallisesti se kuitenkin syö rakkolevän päällä kasvavia leviä. ( 13) Leväsiira käy aikuisena rakkolevänkin kimppuun. ( 14) Mustatokko on tokaista suurin joskus peräti yli kymmensenttinen. Elo-syyskuun kutuleikeissä koiras ohjaa maitinsa naaraan ruumiinonteloon. Hedelmöityneet mätimunat kätketään koiraan vatsauurteeseen, josta poikaset aikanaan uivat maailmalle. Ahvenen mäti on ainakin pahanmakuista ellei myrkyllistä. vsk.. Itämeressä kohtaavat sukulaiset made ja turska kylvävät erityisen paljon mätiä. Eliöllä on kaksi tapaa parantaa lisääntymistulostaan: joko tuottaa niin paljon jälkeläisiä, että niistä aina joku sentään säästyy, tai varjella pienempää poikasmäärää pahalta maailmalta. Laivaliikenteen mukana Itämereen on tullut muitakin vieraita. Siinä on ennen muuta piilevia. (17) Vaskikala on levästön erakko, joka ei toisten piikkikalojen tavoin muodosta parvia. Useimmat kalat luottavat suurten määrien antamaan turvaan. (7) H oikkasarvikotilo edustaa rakkolevästössä makean veden lajistoa yhdessä ( 15) mudun ja (16) ahvenen kanssa. Pisimmälle ovat edenneet ärmäneulafeministit: ne ovat jo melkein saaneet isän poikimaan. Limaja leväkotilot ryömiskelevät syöden päällyslevästöä. Levä viidakon asukkaita ( 1) Kolmipiikkikoiras johdattelee naarasta pesälleen. Poikasten jälkihuolto voidaan siirtää myös isälle. Suuri osa rakkolevästön pienistä eläimistä syö päällyslevästöä. Nopean leviämiRakkolevää ravisteltaessa sen pinnalta huuhtoutuu ruskehtavana pilvenä pienten yksisoluisten (evien joukko. Kuoriutuneilla poikaisilla ei kuitenkaan ole enää muuta turvaa kuin vikkelyytensä ja kasvillisuuden tarjoama suoja. Eksoottisin vieras on en yhtenä syynä on neitseellinen lisääntyminen: Itämerellä ei ole koiraita. (5) Sinisimpukka, (6) merirokko ja ( 12) levärupi siivilöivät ravinnokseen veden pieneliöstöä. 40 vuotta myöhemmin rakkolevävyöhykkeen alaraja oli jo 8,5 metrissä, ja runsaimmillaan levä oli kolmen ja neljän metrin välillä. Vaeltajakotilo oikaisee toisenkin lenkin: se ei muni vaan synnyttää eläviä toukkia. D SUOMEN LUONTO 4/94 54. Mäti hautuu kuukauden verran, jolloin poikaset kuoriutuvat. Vieras kaukaa vaeltajakotilo, jonka alkuperäinen kotiseutu on Länsi-Intian saaristossa, paljon lämpimämmissä vesissä. ( 11) Kivinilkka on ainutlaatuinen jälkeläistensä huoltajana. Tokkojen pesän kattona on usein simpukan kuori . (8) Haarukkalevä kuuluu punaleviin. Myöhemmin Itämereen ovat kotiutuneet muun muassa itäaasialainen villasaksirapu ja Kaspianmerestä tai Mustastamerestä kotoisin oleva punainen äyriäinen Hemimysis. Päällyslevästö näyttää mitättömältä, mutta sen rooli on merkittävä. Suomenlahdella isoa korvameduusaa voi verrata teevatiin, Pohjanmerellä paremminkin pesuvatiin. Ne saavat ravintoa ja happea emoltaan ja kasvavat ennen sydäntalvella tapahtuvaa synnytystä lähes viiden sentin mittaisiksi. Hietasimpukka saapui Amerikasta jo ennen Kolumbusta viikinkien matkassa. Itämeren rehevöityminen on verottanut rakkolevääkin. Kolmipiikin pesä on kasviaineksista tehty pallo, jossa on läpi ahdas käytävä. (9) Leväkatkarapu punastuu somasti keitettäessä, mutta saaliin vähäisyyden vuoksi sitä ei rannikoillamme pyydetä. Kiloisessa naaraassa on noin miljoona mätimunaa. ( 3) Rakkolevän joukossa kasvaa useita muita leviä. Vielä pitemmälle on mennyt kivinilkka. (2) Leväkatkat piilottelevat enimmäkseen levän joukossa, sillä uimasilleen lähtenyt joutuu äkkiä kalan vatsaan. Pikkuiset piikkikalat ja tokot rakentavat pesän, johon koiras houkuttaa yhden tai joskus useammankin naaraan laskemaan mätinsä. Jos simpukka on väärinpäin, tokko saattaa ahertaa pitkäänkin saadakseen sen käännetyksi. Rakkolevän pinnalla viihtyy tupsuina toinen ruskolevä, Elachista fucicola. Huolellisia isiä Rakkolevästö on meren lastenkamari , jossa nähdään monta onnellista näytelmää, mutta myös monta tragediaa: yhden jälkeläiset ovat toisen ravintoa, ja usein lajitoverit, joskus omat vanhemmatkin pitävät juuri syntyneitä sopivana eineenä. Koiraalla on vatsassa uurre, jonka ihopoimut sulkevat. Ahvenanmaalta se tavattiin 1926 ja nyt se elää kaikilla rannikoilla. Veden samentuminen oli kaventanut rakkolevävyöhykettä kolmella metrillä! 32 Leväsiira saattaa syödä rakkolevän kaljuksi rangaksi. Sieltä se saapui Eurooppaan 1880-luvulla purjelaivojen mukana. Vuonna 1944 rakkolevää kasvoi Ahvenanmerellä Gräsön ympäristössä 1-11 ,5 metrin syvyydessä, ja runsaimmin sitä oli viidessä-kuudessa metrissä. Levien aineenvaihdunta on nopeaa, ja ne saattavat luoda uutta eloperäistä ainesta yhtä paljon kuin itse rakkoleväkin
landeissa, televisiossa ja tietoverkoissa, vaikka satelliitit pörräävät taivaalla ja jokaiseen soluun on kohta kurkistettu. Ihmiskeskeinen ajattelu kukoistaa myös luonnonsuojelussa. Sekunnin murto-osan haikailin kameraa, kun lumivalkoiset villit linnut lensivät alapuolellani kuulakkaan sinistä vettä, hopeanharmaita kallioita ja heleänvihreää tunturikoivikkoa vasten. "Kestävän kehityksen" tavoitteena ei ole helpottaa muiden lajien ahdinkoa vaan taata talouskasvun kestävyys ja maksimaalinen tehokkuus tilanteessa, jossa jo neljän viidesosan maapallon kaikista resursseista arvellaan uppoavan ihmiskunnan ammottavaan kitaan. Esimerkilliset luonnonsuojelijat, kuten puliukot ja mökinmummot, osoittavat, miten vähään materiaalisen kulutuksen voi alentaa. ei missään nimessä UKK-puiston kaltaista turistitingeltangelia opastuskeskuksineen, pitkospuineen ja porraspuineen jokitörmillä." Aito luonto ei elä ikimetsäsirpaleissa sen enempää kuin pihoilla, eläinpuistoissa tai ekoturismille pyhitetyissä eläinten vankiloissakaan. Aidon luonnon suojelu ei vaadi loputonta tutkimista, selvittämistä, kontrollointia ja säätelyä, Pertti Koskimies kirjoittaa. Sitten lumouduin ihailemaan niiden lentoa, sillä paraskaan valokuva ei tallettaisi edes kylmää aavistusta tästä väkevästä tunteesta. 33. Ne säikähtivät minua ja nousivat lentoon. Pertti Koskimies Erämaan haukka S yvällä Tunturi-Lapin erämaassa ui pesimätön joutsenpari kapean rotkojärven päässä. Vain isompi on muka parempaa, vain kasvu on muka kehitystä. Haukka on ollut monen ihmistä omalle paikalleen luomakunnassa rajanneen kirjailijan teemana, vaikkapa Pentti Haanpään novellissa Erämaan tragiikkaa tai Lauri Viidan poikavuosien Falco-klubin "ohjelmajulistuksessa", jossa tyhmä, tekniikallaan ja sivistyksellään itsensä surmaava ihminen, muka luomakunnan kuningas, häviää kamppailun alkuperäiselle luonnolle, jota symboloi jalohaukka. Wilson ja muut tunnustetut luonnonsuojelubiologit arvioivat, että ihminen aiheuttaa nykyään jopa 10 000 lajin sukupuuton vuodessa, kun arvio 1970-luvulla oli 1 000 lajia, voidaan kai näiden lajien kohdalla puhua kaiken käsityskyvyn ylittävästä ekokatastrofista, vaikeuttaa se filosofien loputtomia keskusteluja tai ei. Silti Suomen luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Thomas Wallgren on filosofeille ominaisella sorminäppäryydellä kieltänyt puhumasta ekokatastrofista, jotta luonnonsuojelijat voisivat keskustella hamassa tulevaisuudessakin Jaakko Pöyryn tapaisten luonnontuhoajien kanssa. Ekosentrisen, luontokeskeisen, ajattelutavan vallankumouksellisen uranuurtajan Henry David Thoreaun sanoin "ln wildness is the preservation of the world". "Ilmaa halkova kimeä kirkaisu väräjää voitonvarmana kautta avaruuden." Viita sai vaikutteita nobelkirjailija Knut Hamsunilta. Christopher Manes on huomauttanut, että vain 150 vuotta sen jälkeen, kun Darwin osoitti paikkamme evoluution polulla, olemme vakavasti suistamassa sitä raiteiltaan. Miksi vain rannattomalla merellä tai tunturilla, väsyneenä näkkileipää puron varressa järsien, koemme sen vahvan yhteyden luonnon kanssa, jota tomionlaaksolainen kirjailija Väinö Kataja kuvailee: "Erämaan rauha on maassa, ja sydämessä asustaa kummallinen raukeus ... Saimaannorppaa, merikotkaa ja muutamaa muutakin on varaa suojella tehokkaasti, mutta valtavan enemmistön kimppuun ihminen käy säälimättömästi, joka päivä. Suomalaisetkin pystyisivät elämään nykyistä rikkaampaa elämää, vaikka puolet maasta jätettäisiin kymmenilletuhansille muille lajeillemme. Miksi emme loputtoman tiedonkiihkomme sijasta himoitse joka pa1va tunnetta, unelmointia, tervettä järkeä, elämänmuotojen rikkauden ihmettelyä ja kunnioittamista, kiintymystä ja rakkautta omaan elinseutuun. P öyryn tavoin filosofitkin pitävät ihmistä jonain ainutkertaisena oliona, vaikka jokainen bakteeri, kastemato tai sittisontiainen, näki sen suurennuslasilla tai ilman, on maapallon elämän kannalta verrattomasti hyödyllisempi kuin Jaakko Pöyry, Kullervo Kuusela tai Mikko Paunio ovat yhteensä. Jopa useimmat luonnonsuojelijat kieltäytyvät tajuamasta maapallon katastrofitilaa, vaikka heille päivästä toiseen rummutetaan tilastoja sukupuutoista, ilmastomuutoksista, sadeja aarniometsien hävittämisestä, aavikoitumisesta. Kulttuuri ei enää säätele tekniikkaa ja yhteiskuntaelämää, vaan tekniikka ja talouselämä määräävät kulttuurimme muutoksen vetoamalla patologisella maanisuudella "tietoon" ja "järkeen". Olen häpäissyt sen uljaimman asukkaan, tunturihaukan, rengastamalla monta poikuetta, muka tutkimuksen ja suojelun nimissä. Toisaalta yksi n erämaassa kalliojyrkänteellä kiivetessäni, henki köyden ja omien taitojen varassa, kaikki aistit ja lihakset äärimmilleen viritettyinä, olen syvimmin kokenut ykseyden erämaan ja haukan kanssa, ymmärtänyt Leopoldin ajatuksen "thinking like a mountain". Luonnonsuojelu, vihreys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, solidaarisuus kaikki periaatteet on jo uhrattu talouskasvun alttarille. Kessi-kiistan kuumina vuosina Pentti Linkola kysyi: "Mikä on elämänsuojelijan käyttömuoto erämaalle. Maineikkaan syväekologin Aldo Leopoldin tavoin tunsin itseni evoluution odysseian samanarvoiseksi matkustajaksi noiden joutsenten kanssa. Miksi emme etsisi tosissamme yhteyttä ja sopua alkuperäisen luonnon kanssa nyt, ennen kuin maapallon myynti kohta joka tapauksessa loppuu omaan mahdottomuuteensa. Jos E. Se olisi rikos paitsi luontoa ! myös erämaassa läpi luonnollisen evoluutionsa kehittynyttä ihmistä kohtaan. Miksi saastutamme luontoa matkustamalla luonnonsuojelukokouksiin tai luontolomalle. Ei mikään, ei mitään käyttömuotoa, käyttöä ihmiselle ... Miksi emme sure henkilökohtaisesti, kun laji kuolee sukupuuttoon tai iloitse, kun joki virtaa vapaana ja elävänä. 0. Silmä näkee, sydän tuntee, ja rauhallisena sielu unelmoi". Se on epäeettistä valtiaslajin sijaistoimintaa ja luonnonvarojen haaskausta, aivan kuten valtaosa kaikesta lintujen rengastuksesta, tutkimuksesta ja harrastuksesta. Joutsen on onnekas lintu Pohjolan luonnossa: ihmiset ovat sallineet sen elää. Puhutaan ihmisen ympäristön suojelusta ja luonnon pirstaleiden säilyttämisestä näytteeksi tuleville ihmispolville; kaikkea kun ei vielä näe disneySUOMEN LUONTO 8/95 54. Hänen romaanistaan Maan siunaus aistii väkevästi sen kulttuuriltaan monille meitä kehittyneemmille alkuperäiskansoille itsestään selvän lähtökohdan, että ihminen on maata eikä maa ihmistä varten. Erämaan, aidon villin luonnon, säilyttäminen sellaisenaan on luonnonsuojelun ylin ja tinkimättömin tavoite. S ilti minäkin olen rikkonut erämaata vastaan. Jopa biologia ja ekologia palvelevat ekosysteemien, populaatioiden, solujen ja molekyylien alistamista ja manipulointia ihmisen tarpeisiin. Lintuja ja eläimiä on häiritty ja nöyryytetty tieteen nimissä jo liikaakin. Aidon luonnon suojelu ei 5 vaadi loputonta tutkimista, selvittämistä, E kontrollointia, säätelyä. Erämaa on kaiken suojelun perusta, itseisarvo, riittää, että se on, vaikka kukaan ei si itä edes mitään tietäisi. Lajisorron av uksi on valjastettu uskonto, teknologia ja tiede. Miksi. Erämaan luontoa ei voi kesyttää. Siksi, että miljardit niin sanotut länsimaiset ihmiset pitävät tätä planeettaa vain yhden lajin, ihmisen, raaka-ainevarastona. vsk. Baruch Spinozan kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamatta filosofit ovat vuosisatoja ruokkineet valhetta maapallosta ihmisen valintatalona
Keijuvista sinilevistä näyttävi mmät viihtyvät rehevissä vesissä. Missään tapauksessa vettä ei saa juoda eikä antaa eläinten juotavaksi. Seassa näkyy pyöreitä pansja. Nykyisin rekisteriin kirjataan viitisensataa sinilevähavaintoa vuosittain. Juuri keijuvat sinilevät muodostavat massoina esiintyessään yhtenäisiä levälauttoja, veden kukkaa. Suomessa ensimmäinen sinilevien aiheuttama myrkytystapaus on kirjattu 1928. Myrkylliset lajit yleisimpiä Suomen luonnonvesistä kartoitettiin 1984 sinileviä, jotka pystyvät muodostamaan myrkyllisiä kantoja. Levät pyrkivät nousemaan pintaan ohueksi, mutta selvästi värilliseksi kerrokseksi . Syytä ei täysin selvitetty, mutta kalojen käyttäytyminen viittasi myrkytykseen. Ryynimäisen kukinnon saa aikaan esimerkiksi Microcystis tai Anabaena circinalis. Kuopion piirissä sinileviä tavattiin rehevällä Iisalmen reitillä, jossa maaperä on luontaisesti fosfaattipitoista. vsk.. Näytteestä ta.~ vattu laji oli Microcystis aei ruginosa, joka kykenee muoRihmamainen Nodularia spumigena on yleisin Itämeressä myrdostamaan myrkyllisiä kantokyllisiä kantoja tuottava sinilevä. Useilla veden kukkaa muodostavilla sinilevillä, kuten Microcystis-, Nodulariaja Anabaena-suvuilla, on myrkyllisiä kantoja. Pennut olivat ilmeisesti syöneet aikuisen koiran oksennusta. "äkilliseen myrkytykseen". sarisiimaleviä. Vesijärvestä on tavattu myös saman levän vihreä kanta. Sinilevien vallanpitoon vesistöissä ei ole mitään yksinkertaista selitystä, mutta tutkimusten mukaan tärkein syypää saattaisikin olla emäksinen vesi, jossa on vähän hiilidioksidia. Hän toimittaa näytteet asiantuntijoiden tutkittavaksi. Vesi oli kuin turkoosinvihreE=~~ ää maalia. Porvoon maalaiskunnassa kuoli elokuussa 1984 yksi aikuinen labradorinnoutaja ja kolme pentua todennäköisesti !evien aiheuttamaan myrkytykseen. Kaj Granberg Sinilevät suosiva Sinileviä on aina ollut jonkin verran kaikenlaisissa vesissä. Tavallisimmin sinileviä alkaa näkyä heinäkuussa, jolloin vedet ovat lämmenneet. Tarkka tunnistus vaatii mikroskoopin Tyypillinen sinileväkukinta on selvästi sinivihreä. Monet tutkituista järvistä olivat joko asutuksesta tulevien jätevesien tai maatalouden hajakuorman pilaamia. agardhiin massaesiintymien aikaan osa järvessä uineista sai silmätulehduksia. Kun sinilevää on paljon, annetaan uimakielto, jota on syytä noudattaa. Suomen ympäristökeskus pitää rekisteriä sinilevähavainnoista. Sinilevien rehottamisen on ajateltu johtuvan ylenmääräisestä fosforista. Marraskuussa 1982 Lahden Vesijärvessä kuoli suuri määrä särkiä. Sisävesillä esiintymät keskittyivät Etelä-Suomeen, lisäksi Kaakkois-Suomessa oli tihentymä. Massaesiintymät voivat aiheuttaa myrkytyksiä kaloille ja nisäkkäille. Keijuvia lajeja muutama sata Noin paristatuhannesta sinilevälajista keijuvia on muutama sata. Sinilevät tarvitsevat silti fosforia, sillä sitä ne eivät hanki kepulikonstein. Koirat olivat ulkoilleet rannalla, jonne oli ajautunut massoittain levää. Ravinteita pidetty pääsyynä Tähän asti pääsyynä loppukesän sinilevälauttoihin on pidetty ravinteiden epäsuhtaa vedessä. Suomen sisävesissä SUOMEN LUONTO 8/95 54. Epäiltäessä sinileväkukintaa tai jos järvi näyttää epätavallisen väriseltä, kannattaa ottaa yhteyttä terveystarRastajaan. Osa sinilevistä voikin elää oloissa, joissa muut levät kärsivät typen puutteesta; sinilevät kykenevät sitomaan vedestä kaasumaista typpeä. Kukinto voi olla joko ryynimäinen tai tikkuiselta näyttävä. Koko talven järvessä kasvoi punainen Oscillatoria agardhii -sinileväkanta, joka todettiin testeissä myrkylliseksi. Tikkuiselta näyttävän leväseoksen aiheuttaja taas on Aphanizomenonflos-aquae. Ruumiinavauksessa todettiin maksan ja sisäelinten vaurioituneen. Sinilevät voi tunnistaa varmasti vain mikroskoopilla. Vasta myrkylliset massaesiintymät ovat nostaneet sinilevät jotka itse asiassa ovat bakteereita kesien vakiouutisiksi. Aikuinen koira oli syönyt levää rannalta ja kuoli kolmen päivän kuluttua. Karja sai myrkytyksen Lahden Vesijärvessä kasvaneesta Anabaena lemmermannii -sinilevästä. . Itse sain 1967 tutkittavakseni vesinäytteen järvestä, jonka -~ vettä juonut vasikka oli eläin] lääkärin mukaan kuollut :.. Terveystarkastaja : oli onneksi säilönyt näytteen :i: formaliinilla. Tutkimuksessa havaittiin rannikolla eniten sinileviä Helsingin edustalla sekä Helsingin ja Espoon saaristossa, Turun saaristossa ja Vaasan saaristossa. Keijumaan ne pystyvät pienten kaasurakkuloidensa avulla. Tutkimuksessa eivät olleet mukana Eteläja Keski-Pohjanmaan rehevät järvet, kuten Lappa-, Alaja Evijärvi. Esiintymät häviävät syksyllä vesien kylmetessä. Myrkyt ovat yleensä maksaja hermomyrkkyjä. Kuitenkin vain osa kannoista on 34 myrkyllisiä, ja asia selviää vain laboratoriokokeissa. Tutkijat löysivät kaikkiaan yksitoista tällaista lajia, jotka pahaksi onneksi ovat hyvin yleisiä
Auringon helottaessa yhteyttäminen pääsee vauhtiin ja hiilidioksidia kuluu. Ilmeisesti voimakas levänsyönti estää sen, että olot tulisivat sinileville edullisiksi. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole saatu vahvistusta oletukselle. Mitä vähemmäksi hiilidioksidi hupenee, s1ta emäksisempää vedestä tulee. Selitystä on haettu veden lämpötilasta. Sinilevälauttoja Kangasalla kesällä 1989. Happamassa vedessä on paljon vapaata hiilidioksidia. Järvissä, joissa pH ei kohoa huomattavasti kesäaikana, sinilevät eivät ole valtaasemassa. Sinilevien runsastumisen syistä on kehitelty myös muita teorioita ravinteiden sekä hiilidioksidin ja pH:n lisäksi. Useimmissa järvissä sinilevät vallitsevat vain silloin kun pH on korkea. Olot alkavat olla ihanteelliset sinileville. Hiilidioksidi hupenee, ja sinilevät runsastuvat Keväällä jäiden sulettua pohjoisen viileänlauhkean ilmasSUOMEN LUONTO 8/95 54. Sinilevälle tyypillinen sinivihreä väri syntyy solujen lehtivihreästä ja sinisestä väriaineesta, tavallisesti fykosyaanista. Viherlevät ja piilevät väistyvät loppukesällä Vaikka typen ja fosforin suhde, valon vähyys, veden korkea lämpötila, keijunta ja laidunnus vaikuttavat sinilevien esiintymiseen, hiilidioksidi ja pH selittävät nykytietämyksen mukaan ilmiötä parhaiten. tovyöhykkeen rehevissä järvissä on paljon pääravinteita: typpeä ja fosforia. Sinilevillä onkin muita leviä korkeampi lämpötilaoptimi. Pelkästään ne kykenevät sanelemaan, pääsevätkö viherlevät ja piilevät vai sinilevät vallitsemaan. Siten ne pääsisivät lisääntymään tehokkaammin kuin muut levät, jotka tulevat syödyiksi. Hiilidioksidia voi tulla esimerlciksi järven omasta voimakkaasta hajotustoiminnasta, jätevesilammikoista tai happamien jätevesien mukana. Emäksisessä vedessä sitä on vähän, ja epäorgaaninen hiili on useimpien kasvien ulottumattomissa esimerkiksi bikarbonaatteina. Taidostaan keijua sinilevät hyötynevät ainakin vähän. Tällaisia ovat esimerkiksi karut järvet tai järvet, joihin tulee hiilidioksidia muualta kuin ilmakehästä. etnäksistä vettä ensisijaisesti fosfori säätelee kasviplanktonin määrää. Lisäksi sinilevien on arveltu tarvitsevan vähemmän valoa kuin esimerkiksi piilevien ja viherlevien. On arveltu sinilevien menestyksen johtuvan myös siitä, etteivät ne myrkyllisinä kelpaa eläinplanktonin ravinnoksi. Uusimpien tutkimusten mukaan veden happamuus eli pH ja hiilidioksidin määrä, jotka ovat toisiinsa kytkeytyneitä, selittävät sinilevien ilmaantumista paremmin kuin ravinteiden määrä. Lisäksi sinilevät esiintyvät lauhkean vyöhykkeen järvissä loppukesällä, jolloin vesi on lämpimimmillään, ja sinilevät ovat yleisiä myös trooppisissa järvissä. Käytännössä sini levät eivät kuitenkaan hyödy suuresta eläinplanktonin määrästä. Happamessa ja runsaasti hiilidioksidia sisältävässä vedessä viihtyvät viherja piilevät joutuvat väistymään. Sinileviä hiilidioksidin puute ei haittaa, päinvastoin: se antaa niille kilpailuvaltin, koska sinilevät tulevat toimeen vähemmällä yhteyttämiskelpoisella hiilellä kuin muut levät. Esimerkiksi 35. Rehevien järvien levät, joita sinilevät yleensä ovat, pystyvät kasvamaan hyvin emäksisessä vedessä. vsk. Kuitenkin ravinnetekijät ovat ilmeisesti tärkeämpiä kuin korkea lämpötila, vaikka lämmin vesi voi edistää sinilevien kasv ua. Jo kauan on tiedetty, että suuri määrä kasviplanktonia kuluttaa voimakkaasti hiilidioksidia ja siten aiheuttaa pH:n nousun . Monet sinilevät pystyvät kaasurakkuloidensa avulla asettumaan valaistuksen ja ravinteiden saannin kannalta ihanteellisiin vesikerroksiin
Ennen pitkää hiilidioksidista tulee pula, ja sinilevät runsastuvat. Ainoastaan ne yhteisöt, joihin lisättiin hiilidioksidia ravinteiden kera tai ilman muuttuivat viherlevävaltaisiksi. Laivoista mitataan automaattisesti 100-200 metrin välein veden lämpötila ja suolaisuus sekä a-klorofyllin määrä. Mitä enemmän klorofyll iä eli lehtivihreää vesinäytteessä on, sitä enemmän on myös lev iä. Jätevesikuorm ituksen vuoksi sinilevä on kuitenkin alkanut rehottaa massoittain. Toisen Itämeressä usein tavattavan sinilevän, Aphanizomenon "baltican" , taipumusta myrkyllisyyteen ei ole varmennettu. Internetistä näkee Itämeren levälajit Kerran viikossa laivojen automaattiset keräimet ottavat vesinäytteitä. Muun muassa Pietarin jätevesien aiheuttama runsas leväkasvusto itäisellä Suomenlahdella näkyy selvästi korkeana a-klorofyllin määränä. Jyväsjärvessä valtalajeina olivat viherlevät ja ajoittain piilevät. 9 :c 8 u 7 6 5 4 3 2 Helsinki Pietari a-klorofyllipitoisuus mg/m-3 1 +----+---+-----1---+----+----+----+-----,,----+---1 10 TravemOnde 12 14 Itämeren levätilannetta seurataan matkustajalaivoihin asennetuilla mittalaitteilla. vsk.. Niistä maantetaan kaikki levälajit, joista yleisimKankaan paperitehtaan happamat jätevedet sekä järven voimakas hajotustoiminta, jonka vuoksi hiil idioksidia oli aina runsaasti leville käytössä. mät kirjataan Merentutkimuslaitoksen WWW-sivuille. (Aiemmin tätä levää on pidetty samana järvessä esiintyvän, myrkyllisen Aphanizomenon flos-aquaen kans a. Huhtikuusta asti tieto on näkynyt Internetin kautta Merentutkimuslaitoksen englanninkielisi llä World Wide Web (WWW) -sivuilla. Satelliittikuvista voi esimerkiksi katsoa, onko Suomenlahdella sinilevälauttoja. Mikäli vähäravinteiseen järveen pääsee typpeä ja fosforia, se rehevöityy. Oli sama, lisättiinkö suolahappoa vai hiilidioksidia. Sinilevien osuus leväyhteisössä voi olla kesällä merkittävä myös karummissa vesissä, jos vesi on luontaisesti neutraali a tai emäksistä. Kesällä 1994 havaittiin suuria sinilevälauttoja yllättäen Suomenlahden suualueella, jonne Pietarin jätevedet eivät ulotu. Seuraavana vuonna sinileviä oli taas vähän, vaikka typpi ol i minimitekijänä. Sinä kesänä sinilevät runsastuivat. Epäi lys on niin tuore, ettei tieteellistä vahvistusta ole saatu.) Vesinäytteistä määritetään myös ravinnepitoisuudet. Finnjet kulkee Helsingistä TravemUndeen ja Konstantin Simonov Helsingistä Pietariin. Vaikka loppukesällä typpeä ravinteena on vähän, sinilev ien kasvua hillitsee fosforin puute. 11 10 .§. Microcystis aeruginosa ja Anabaena .flos-aquae -sinilevien on havaittu jatkaneen kasv uaan, vaikka pH oli yli 10. Itämeren veden sekoitti suolainen vesiSUOMEN LUONTO 8/95 54. Sinilevälautat yleistyneet Itämerellä Itämeressä sinileviä on loppukesällä luonnostaan alkukesää runsaammin. Todennäköinen syy sinilevien puutteeseen olivat 36 Matkustajalaivat keräävät tietoa Itämeren levistä 18 17 16 15 14 13 _ 12 '. Hiilidioksidin lisäys vähensi sinileviä Myös kenttäkokeissa on saatu vahvistusta sille, että hiili dioksidin määrä vedessä vaikuttaisi ravinteita enemmän sinilevien ilmaantumiseen. 16 18 20 22 24 Longitude E Kartasta näkyvät laivareitit, joilla tietoa Itämeren levistä kerätään. Tai voi silmäillä vaikkapa veden lämpötilaa koko Itämerellä. Rehevässä Tuomiojärvessäkään, josta Jyväskylän kaupunki ottaa raakavettä, ei yleensä ole ilmennyt runsaasti sinileviä. Käyttökelpoista fosforia ei ollut tarpeeksi . Kesällä vedessä on niukasti vapaita ravinteita, sillä levät nappaavat ne heti käyttöönsä. Fennia liikennöi Merenkurkussa. Rehevä Jyväsjärvi oli sinilevätön Jyväsjärvi oli 60ja 70-luvuilla rehevöitynyt Jyväskylän asutuksen jätevesistä. pHarvoilla 5,5, 6,5 ja 7,5 yhteisöissä pääsivät aina vallalle viherlevät, kun taas emäksisimmässä pH :ssa 8,5 sinilevät jatkoivat vallanpitoaan. Nyt on ruvettu epäi lemään, että Itämeressä ja järvissä olisikin eri laj i. Vähäravinteisissa Jarv1ssa sini levät eivät kykene syrjäyttämään viherleviä eivätkä piileviä, koska ravinteiden puute rajoittaa fotosynteesiä niin, ettei hiilidioksidista tule puutetta, eikä myöskään pH kohoa korkealle. Levälautat erottuvat satelliittikuvissa Levätiedotuksessa on kahdenlaisia satelliittikuvia: sekä lämItämeren fosforikuormasta yli 60 prosenttia tulee Pietarin kaupungin jätevesistä tai Nevajoesta. 26 28 30 Pietari Merentutkimuslaitoksen tutkija Eija Rantajärvi noutaa kerran viikossa Finnjetiltä automaatin keräämät vesinäytleet. Kokeissa ensimmäiseen sinilevävaltaiseen viherja sinilevien sekayhteisöön lisättiin hiilidioksidia ja ravinteita, toiseen pelkästään hiilidioksidia ja kolmanteen pelkästään ravinteita. Sinileviä ei kuitenkaan koskaan tavattu paljon, vaikka samaan aikaan Lahden Vesijärven Enonselkä kylpi sinilevissä. Vaikka tieteelliset nimet eivät kiinnostaisikaan, Nodularia spumigenan kohdalla kannattaa hieraista silmiään, sillä se on Itämeren yleisin myrkyllisiä kantoja muodostava sinilevä. Nevajoen suualueella ja Suomenlahden perukassa jokavuotiset sinileväkukinnat ovat tavallisia. Tiedot Merentutkimuslaitoksen levätiedotukseen (Baltic Sea Algaline) kerätään Finnjetin, Konstantin Simonovin ja Fennian reiteiltä. Samanlaiselle yhteisölle tehtiin myös kokeita, joissa säädeltiin veden happamuutta suolahapolla ja hiilidioksidilla. Jos typen tai fosforin määrää vähennetään, hiilidioksidia on taas käytettävissä, kun sitä ei kuluteta loppuun yhteyttämisessä, ja sini levät harvenevat. Suomenlahden elokuun planktonissa sinilevä Aphanizomenon .flos-aquae esiintyy runsain määrin luontaisesti. Muutama vuosi sitten Tuomiojärveen vuoti puhdistamattomia, fosforipitoisia jätevesiä. Mitä suurempi aklorofyllin määrä on, sitä enemmän vedessä on leviä. Aluksi arveltiin, että levälautat aiheutti pohjasta valaistuun kerrokseen noussut fosforipitoinen vesi. Kukinnat voivat ulottua Suursaaren ohi ja myös Suomen rannikolle
vsk. Rajavartiolaitos ottaa Merentutkimuslaitokselle myös vesinäytteitä rannikkoalueilta. Etupäässä he ovat Pohjoismaista ja Baltiasta, mutta osa ottaa yhteyden Yhdysvalloista asti. Merentutkimuslaitoksen WWW-sivujen lnternetosoite on: http://fimr.fi. Tosin kaikilla viranomaisilla ei ainakaan vielä ole yhteyttä Internetiin. Satelliittikuvien tulkinta on epävarmaa e imerkiksi heijasHormogonales-lahkoon. Rehevissä järvissä sinilevät sitovat typpeä merkittävästi . Tällaisia ovat esimerkiksi Oscillatoriasuvun sinilevät. Kun olot taas tulevat sinileville suotuisiksi, lepoitiöt aktivoituvat. Punainen ja keltainen väri kuvaavat voimakkaimpia leväkukintoja. Itämerellä typensidonta on kymmenesosa koko typpikuormasta. Merentutkimuslaitos lähettää kirjallisia tiedotteita viranomaisille tai lehdistölle enää vain, kun suuria muutoksia tapahtuu. Typpeä kulkeutuu Itämereen etenkin Keski-Euroopan liikenteen ja maatalouden päästöistä. Tuulisella säällä lauttoja ei pääse muodostumaan. Heterokystit ovat paksuseinäisiä, pyöreitä, vaaleanvihreitä tai lähes värittömiä, kaasurakkulattomia soluja. Sinilevälautat peittivät lähes koko Itämeren heinä-elokuussa 1994. Typen vähentyessä sinilevät pystyvät myös lisäämään heterokystiensä määrää. Todennäköisempi syy levälauttoihin Suomenlahden suulla on kuitenkin ilmasta tuleva typpilaskeuma. Joka viikko levätiedotusta seuraa 50-70 Internetin käyttäjää. Salla Tynys sitomaa. Esimerkiksi Lahden Vesijärven Enonselällä kolmannes Jarveen vuodessa tulevasta typpikuormasta oli sinilevien jen av ulla. Muut tiedot päivitetään aina perjantaisin. Aiheuttajaksi voitiin vain epäillä myrkyllisiä leviä, sillä jälkikäteen asiaa oli mahdotonta varmistaa. Limnologi Kaj Granberg työskentelee erikoistutkijana Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Ku va on kooste useasta Ilmatieteen laitoksen ottamasta satelliittikuvasta. pulssi, jonka länsimyrskyt toivat Pohjanmereltä pari vuotta sitten. Itämeren levätilanteen seurantaa ja tiedotusta alettiin tehostaa kolme vuotta sitten, kun itäisellä Suomenlahdella oli havaittu selittämättömiä lintukuolemia. 37. Tavallisimpia sukuja ovat Anabaena ja Aphanizomenon. Typensidonnan huippu on heinäja elokuussa. Satelliittikuvat ostetaan Ilmatieteen laitokselta, ja niitä työstetään Merentutkimuslaitoksessa. T ypen sidonnan lisäksi Nostocales-lahkon levillä on toinenkin hyvä kilpailuvaltti . Kuvat pyritään uu imaan Internetiin joka päivä. Typensidonta on kilpailuvaltti Sinilevistä useimmat typensitojat kuuluvat Nostocaleseli SUOMEN LUONTO 8/95 54. Mitä enemmän heterokystejä sinilevällä on, sitä enemmän se pystyy sitomaan typpeä. Ne sitovat typpeä heterokysteiksi kutsutuissa eri laissoluissa. Valtaosa typestä sitoutui kesäja heinäkuussa. Myös jotkut heterokystittömät sinilevät kykenevät sitomaan kaasumaista typpeä hapettomissa oloissa. Musta alue on maata ja valkoiset pilviä. tumien vuoksi. Tutkimusten mukaan typpi todell a rehevöittää Itämerta. pötilaa että levämassaa kuvaavia. Sinilevät erottuvat kuvi ta vain silloin, kun ne muodostavat levälauttoja veden pinnalle. Kuvien antamaa tietoa tarkistetaankin laivamittausten, vesinäytteiden ja rajavartiolaitoksen lentohavaintoNe kykenevät muodostamaan lepoitiöitä, joiden avulla ne selviävät hengissä huonojen aikojen yli . Levätiedotus keskittyy Internetiin Internet alkaa olla yhä tärkeämpi tietolähde leväasioissa. Pohjanlahdella se on pienempi , esimerkiksi Selkämere llä alle viisi prosenttia koko typpikuormasta
Suuri syvänne sotki kompassin Pohjois-Savon Suvasvesi oli tiedetty merkilliseksi järvenseläksi jo ennen kraatteri-uutista. Kapteenit eivät ole koskaan pitäneet paikasta, sillä samoilla kohdin laivan kurssia on muutettava. Syvimmän veden yllä alkavat laivojen kompanssit pyöriä villisti. Syvyyttä Suvasvedellä on enimmillään noin 90 metriä, eli sen pohja on alempana kuin Itämeren pinta. Kun lähtee venellä tai vuorolaivalla Kuopiosta etelään, avautuu Vehmersalmen kapean rännin jälkeen äkkiä eteen Suvasveden suuri Kukkarinselkä. Geologian tutkimuskeskuksen lentokartoituksissa Suvasveden häiriö näkyi selvästi . Keskellä selkää järven pohja vajoaa kauas pimeisiin syvyyksiin. Juuri malminetsintä johti Suvasveden kraatterisalaisuuden paljastumiseen. Tuo viisikilometrinen järvensilmä päilyy nykyisin muutakin kuin Savon järviluonnon ihanuutta, sillä tutkimukset osoittivat vuosi sitten sen olevan meteoriitin iskemä. Aikaisemmin ovat löytyneet Lappajärvi, Sääksjärvi (Satakunnassa), Sulva (Vaasan lähellä), Iso-Naakkima (Pieksämäen eteläpuolella) ja Lumparn (Ahvenanmaalla). Toiveissa kai liikkui nikkeli-kuparimalmi, ehkä kulta, mutta etenkin timanSUOMEN LUONTO 8/95 54. Tänne ei liene pudonnut kiviä taivaalta sen enempää kuin muuallekaan, vaan syynä meteoriittien tekosien löytymiseen on vanha kallioperämme. Luja graniittinen ja gneissinen Fennoskandian kilpi on säilönyt pinnassaan muinaisten iskujen jäljet. Kartan luku ei Suomen ympäristökeskuksesta tavoittamani hydrologi Esko Kuusiston mukaan aivan pidä paikkaansa, vaan tarkistusmittauksessa paikalta löytyi vettä 89,6 metriä. Antti H alkka Sukellus meteoriitt Suvasveden selät synnytti ilmeisesti kaksoismeteoriitti. Koko maailmassakin on 38 vain noin 150 varmaa löytöä; uusia tehdään noin neljä vuosittain. "Onpas vesi kylmää", sanoi uimari syvä järvi ei lämpene muiden järvien tavoin. Kuitenkin kesti toissatalveen ennen kuin eräs yhtiö raahasi kalustonsa Suvasveden jäälle. vsk.. Puoli tusinaa meteoriittikraatteria on paljon Suomea on todella hemmoteltu meteoriittipommitusten jäljillä. Helsingin Olympiastadionin torni uppoaisi syvänteeseen niin, että sen vierestä Kuopio--Savonlinna reittiä ajavat m/s Puijo ja m/s Kuopio voisivat huoletta pyyhältää yli. Suvasvedestä tuli kuudes Suomesta löydetty meteoriittikraatteri. Silläkin mitalla Suvasveden Kukkarinselkä ja samalla Iso-Kaila sijoittuu pronssimitalille järviemme syvyysottelussa. Jokin pohjassa saa magneettikentän sekaisin. Fennoskandiassa kraatteri! ovat taivasalla, kun esimerkiksi muu Eurooppa on nuorempien sedimenttikivien peitossa. Merikorttiin ja peruskarttaan präntätyn 102 metrin lukeman perusteella se olisi jopa Suomen syvin järvi. Toinen Kukkarinselän merkillisyys on juuri laivaväelle tuttu. Vehmersalmesta ja Leppä virrasta meteoriittikuntia Magneettiset häiriöt ovat ehkä kapteenin painapmen, mutta malminetsijöitä ne vetävät puoleensa
Esimerkiksi Siperian Popigain kraatterin paine ja kuumuus riittivät timanttiuuniksi; leipoutui jopa senttisiä, mustia timantteja. Nyttemmin kraatterista on tullut julkkis, joka on päässyt jo kunnan matkailuesitteeseen. Kuuma kivi kylmentää Suvasvesi vaikuttaa tutkijoiden mukaan kaksoiskraatteri lta, jonka toinen osa on Haapaselkä Suvasveden etelälaidalla, Jakamien saarten toisella puolella. 39. "Siellä ne teki vät jäällä töitään eivätkä laskeneet lähelle tai selvittäneet mistä on kyse", sanoo lähistöltä kotoisin oleva vehmersalmelainen. •• arveen Savo sai syvän iskun joskus permikaudella tai sen jälkeen: silloin syntyi Suvasveden meteoriittikraatteri. Pikkutimantteja voi kulkeutua meteoriitin matkassa esimerkiksi Nauvoon 197 1 pudonnut pikkumeteoriitti kantoi sisuksissaan säihkyvää. Joka tapauksessa kraatteri on Vehmersalmen ja SUOMEN LUONTO 8/95 54. Seuruetta pohdi tutti Suvasveden suojelu; se on ainutlaatuisen rakentamaton, ja suuri osa saarista on rauhoitettu. Meteoriitin isku ei synnytä kimberliittipiippuja, mutta se voi puristaa liuskekivien grafi ittihiilen timanteiksi, maai lman kovimmaksi aineeksi. Paikkakunnalla puhutaan, että kairaus tehtiin suuren salaperäisyyden vallitessa. Jotkut uskovat iskemän synnyttäneen myös kimberliittipiippuja, joista timantit löytyvät." Sama englanniksi ja saksaksi: Meteoriitti on dashed down ja niedergeschlagen. "Tämä harvinaisuus vetää sukeltajien lisäksi jopa onkijoita, jotka kertovat suurista saaliista kraatterin äärillä. Malmitoiveet himmenivät, mutta samalla vahvistui epäi ly meteoriittikraatterista. Suvun päämies Kuittinen kuljetti joukkoaan uinti reissulta kotirantaan. vsk. Timantteja voi kaikesta huolimatta olla jossakin IsoKailan alla. "Yehmersalmen suuri harvinaisuus on tässä", neliväribrosyyri hehkuttaa. Pora rouski 250 metrin syvyyteen, mutta ylös nousi vain oudosti murskautunutta ja sulanutta kalliota. Suvasvesi on tuorein kraatterilöytö Suomessa, mutta lisää odotellaan. tit, sillä häiriön nähtiin viittaavan timanteista kielivään kimberliittipiippuun. Helsingin yliopiston Geologian museon kivitohtori Martti Lehtinen sai kivet nähtäväkseen ja vahvisti epäilyn Lehtinen juuri aikanaan 1970-luvulla osoitti Lappajärvenkin kraatteriluonteen
Suvasveden pommi vastaa kymmeniätuhansia Hiroshimoja. "Tapana on ollut tehtailla ja nyt se on kielletty", kuuluu varovainen toive nautintaoikeuden palauttamisesta. Suvasveden kraatterin ikä ei ole tarkoin selvill ä. Se on herättänyt pelkoa tuhansien kilometrien säteell ä ja tappanut kaiken elämän varmaan koko nykyisen JärviSuomen alueelta. Mielikuvitus voi huoletta kutsua Suvasvedelle trooppisia liskoja. Lappajärvi syntyi dinosaurien aikaan lkäarvio lisää suuresti kraatterin kiehtovuutta. Kraatterijärvessä ei tosiaan pitkään tarkene. Permikaudella selkärankaiset olivat jo kehittyneet. Monet silmät ovat varmaankin nähneet tulipallon putoavan taivaalta. Läpimitaltaan parisataametrinen ki vi törmäsi tänne niinkin kauan sitten, että itse Maa selvisi silloin vuorokaudesta kymmeniä minuutteja nykyistä nopeammin pyöriminen hidastuu 1,5 millisekuntia vuodessa. Sen shokkiaalto on ensin repinyt ilmakehää kuin miljoona salamaa. Vain hetken meteori itti on Lappajärven rantaa. Ajoituksen lisäksi mielikuvien muodostaja saa apua siitä, että geofyysikot tietävät osapuilleen m1ssa Suomi sijaitsi päiväntasaajan suhteen eri aikakausina. Sopivasti Tyrannosauruksen ja jättimäisten lentoliskojen aikaan syntyneen LappajärSUOMEN LUONTO 8/95 54. Käymme molemmilla selillä, mutta kraatterin olemassaoloa ei mitenkään huomaa. Muutoin järvellä kalastellaan, uidaan ja mökkeillään aivan samalla tavalla kuin millä tahansa Suomen järvellä. ehtinyt varoittaa itsestään, sillä nopeutta kivellä on 70 000 kilometriä tunnissa. Kun purjehdimme mannerlaattamme mukana maapalloa ympäri, kiteytyviin ki viin jää muistona kulloinenkin magneettikentän suuntaus. Mielikuvituksen voi antaa laukata melko vapaasti , vaikkei mitään voikaan osoittaa todeksi. "Onhan asia kiinnostava, mutta toisaalta vesi on syvänteen takia kovin kylmää", toteaa uimareissulta palaava iloinen savolaisryhmä. 40 Söderfjärdenin eli Sulvan kraatteri Vaasan eteläpuolella on kuivattu merenlahdesta peltoaukeaksi. Iskun synnyttämä hyökyaalto, tsunami , on kenties viskonut vedessä eläviä hirmuliskoja kui valle maalle. Meteoriitin isku on fyysikoiden mukaan kuin ydinpommi ilman radioaktiivisuuspiikkiä: räjähdys, sienipilvi ja kaiken polttava tulimeren kuumuus. Uiminen on kuitenkin meteoriittikokemus. "Tähänastisten tulosten perusteella kraatteri on syntynyt aikaisintaan permikaudella", sanoo valtiongeofyysikko Lauri Pesonen Geologian tutkimuskeskuksesta. Rannalla on parissa kohdin näkyvillä kärnäiittiä, joka syntyi törmäyskohdan kallioperästäja itse meteoriitista. Jos isku sattui vasta jurakaudella, niin ehkä Archaeopteryx-alkul innut ovat hermostuneina havahtaneet siivilleen kaikkialla Baltian kilven alueella. vsk.. Lumparnin syntyessä Suomi oli eteläisellä pallonpuoliskolla, Lappajärvi syntyi dinosaurien aikaan Leppävirran yhteinen. Se on kuulu kurkien kokoontumispaikka,joka kerää satapäisiä parvia. Esimerkiksi permikaudella olimme hieman päiväntasaajan pohjoispuolella. Epäsuorasti siitä kielivät syvästä vedestä pitävät vetouistelijat, jotka sahaavat edestakaisin Haapaselällä ja Kukkarinselällä. On hauska ajatella, ettei vastuussa vilunväreistä ole viikkoa aiemmin häärinyt Jaakko kylmine ki vineen, vaan sattuma, joka sinkosi kuuman ki ven tulevaan Pohjois-Savoon Marsin ja Jupiterin väliseltä asteroidivyöhykkeellä. Uimariseuruetta tuntuu hätkähdyttävän yhtä (tai kahta) meteoriitti a enemmän Jakamien saarten suojelu rantojensuojeluohjelmassa. Taivaalta on satanut ensin tulta ja sitten tulikiveä. Kukkarinselän kraatteri on selän mittainen, magneettinen häiriöalue vain 800 metriä läpimitaltaan. Suhtautuminen meteoriittiinkin on jo arkipäiväistynyt
oTertäärikausi 100 Liitukausi Jurakausi 200 Triaskausi N&O• ermr ausI 300 Kivihiilikausi C 400 Devonikausi N30° LJ Siluurikausi Ordoviikkikausi 500 PÄIVÄNTASAAJA 600 I Ensimmäiset I Ensimmäiset maakasvit PREKAMBRINEN 700 AIKA monisoluiset / eliöt / S30° 800 900 1100 milj.v. Suvasvesi voi olla esitettyä huomattavastikin nuorempi, Sulva ja Naakkima vanhempia. Yhdysvaltalainen paleontologi David Raup on jopa väittänyt, että kaikki sukupuutot olisivat seurausta meteoriittien iskuista. "Kairaus maksaa jopa satojatuhansia markkoja", tietää Martti Lehtinen. Luontomatkailukohteina kraatteri! ovat hyviä, sillä ne kertovat kiehtovalla tavalla elämän ja maapallon historiasta. Ehkäpä matkailuelinkeino vielä löytää itsensä kairanvarresta: olisihan esimerkiksi Paasivesi Kiteen, Kesälahden, Kerimäen ja Savonrannan oma kraatteri. F ennoskandia lienee pwjehdukse/laan saanut ainakin 50 osumaa; löytyneitä kraattereita on 22. Lumparnin aikaan ilmakehä oli ollut hapekas vasta jonkin aikaa. Viljasadon menettäminen on vaarana jo hiukan Lappajärven kappaletta suuremman törmääjän iskussa. Fennoskandia on ollut joidenkin iskujen aikana tropiikissa, Lumparnin syntyessä jopa eteläisellä pallonpuoliskolla. Komeettoja ja meteoriiteja on kuitenkin alettu seurata entistä tarkemmin, jotta torjuntatoimiin voidaan ryhtyä. Meteoriittimaa Suomi Meteoriittien tulo ei ole suinkaan loppunut: jymy-asteroideja on varastossa tuhansia, ja paljon on myös ikävästi Maan SUOMEN LUONTO 8/95 54. Parhaillaan väitellään, miten suuri osa sukupuutoista on meteoriitti en aiheuttamaa. Järven rannan Kivitippu-kylpylässa on meteoriittinäyttely, ja lähistöllä kiertää meteoriittiluontopolku. Sen syntyessä Suomi vaelsi suunnilleen nykyisen Keski-Euroopan paikkeilla eli vain tuhat kilometriä nykyistä etelämpänä. Suvasvesi ja Lappajärvi räjähtivät keskelle monipuolista elämää, joka oli jo aikapäiviä sitten noussut maallekin. "Olemme vahvasti mukana Euroopan tiedesäätiön ohjelmassa, jossa selvitettään törmäysten vaikutusta maapallon biologiseen ja geologiseen kehitykseen", kertoo Lauri Pesonen. Suomen meteoriittikraatterit ovat syntyneet eri maailmankausina. Melko varmaksi kraatteriksi paljastui elokuun alussa Petäjäveden Karikkoselkä. Lappajärveltä voi viedä mukanaan meteoriitin sulattamaa kärnäiitti-kiveä. . ven kraatterin suhteen tilanne on hankalampi. Riittävän iso eli vielä kertaluokkaa Lappajärven työstäjää isompi meteoriitti sotki teorian mukaan maapallon ilmaston niin pitkäksi aikaa, etteivät hirmuliskot tätä kestäneet. Lappajärven iskun aikaan liitukaudella ilmasto oli toisaalta lämpimimmillään viimeisten muutaman sadan miljoonan vuoden aikana ja lisäksi lämpötilaero napojen ja päiväntasaajan välillä oli nykyistä vähäisempi. I I I I sso• .. Myös mm. Syytä pelkoon ei kuitenkaan liiemmin ole, sillä uhka toteutuu vain kerran sadoissa tuhansissa vuosissa. vsk. vuotta halkaisija 17 km radan leikkaavia pyrstötähtiä (niiden aiheuttamia on noin 30 prosenttia isoista kraattereista). Meteoriitit ovat teoreettisesti jonkinlainen uhka; yksilön mahdollisuus kuolla meteoriitin törmäyksessä on arvoitu Yhdysvalloissa yhtä suureksi kuin hengen meno lento-onnettomuudessa tai ampuma-aseen uhrina. Suomen meteoröttikraatterit Lumparn Ikä noin I CXXl milj. Meteoriitit kiinnostavat nyt maailmalla, ja Suomi on myös tutkimuksessa alkanut tehdä yhtä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Meillä on mukava aikasarja kraattereita. , .. Me Fennoskandian kilvellä seisoskelijat emme turhista huolehdi, vaan näemme meteoriitit lähinnä mahdollisuutena. Matkailuprojekti on syntynyt seitsemän kunnan ensimmäisenä yhteistyöhankkeena; sekä Lappajärven että Yimpelin kuntakeskuksetkin sijoittuvat kraatterin alueelle. Meteoriittimatkailuun on satsannut ennen kaikkea Lappajärvi. Iso-Naakkima ikä yli 570 miljoonaa vuotta halkaisija 3 km Sääksjärvi -ikä 560 mii j. Ajoittaminenkin on usein isojen laboratorioiden toimialaa; Suvasvedenkin ikä selviää vain kalliilla ja ydinreaktiota edellyttävällä argon-argon -menetelmällä. Taivalkosken Saarijärvi ja Paasivesi Saimaalla ovat ehdolla. Uhka perustuu suuren törmäyksen aiheuttamaan joukkotuhoon. Niinpä on hyvinkin mahdollista, että hirmuja lentoliskojen joukko on ollut Lappajärven syntyä todistamassa. Suomessa esimerkiksi geofysikaalinen lentokonemittaus on aivan maailman huippuluokkaa, mutta puutteitakin on. Ne kuolivat nimittäin sukupuuttoon 65 miljoonaa vuotta sitten. Nuo meteoriititkin nähtiin ehkä jo trilobiitin silmin. vuotta halkaisija 5 km Suvasvesi ikä korkeintaan 290 milj. " ' .. Sulvan, Sääksjärven ja Iso-Naakkiman syntyhetkillä elettiin elämän suuren monimuotoistumisen aikaa, kambrikautta. . Elämä koostui lähinnä vesissä lilluvista aitotumallisista yksisoluisista. 41 " .ö 1. vuotta halkaisija noin 10 km. Tarjolla on vetoapua luontomatkailuun satojen miljoonien vuosien takaa. Uusia kraatterikandidaattejakin Suomessa olisi, mutta tutkiminen on työlästä. Vain reilut kymmenen miljoonaa vuotta Lappajärven jälkeen dinosaurit näkivät viimeisen meteoriittinsa. vuotta -halkaisija 5 km Söderfjärden (Sulva) Ikä vähintään 550 milj. vuotta halkaisija 5 km Lappajärvi ikä 77, 3 milj. Suurimpia tappajia on Raupin mukaan Ruotsiin Siljanin 55 kilometriä leveän kraatterin 368 miljoonaa vuotta sitten devonikaudella synnyttänyt isku. Saksassa on Pesosen mukaan laitteita, joilla kivi voidaan altistaa meteorittishokille laboratoriossa
Ihmeellistä valoa Luen På Linjen-lehdestä lintumaalari Lars Jonssonista, joka on työskennellyt Gotlannin eteläosassa jo 1970-luvun puolivälistä lähtien. Saaren kalkkikivi, taivas ja meri pitävät taiteilijaa otteessaan. Totta se onkin. Lippuun merkitty matkustusaika alittuu kahdella tunnilla, ja meidät kiskotaan ylös jo puoli viideltä aamulla. Täällä valo on kuulemma sa42 Pieni on kaunista Hoburgenissa, saaren eteläkä1jessä on kalkkikivikallioita, luolia ja raukkeja. Kun laiva on lastattu, se lähtee saman tien. Nynäshamnin satamassa odotamme pitkään paasyä Gotlandslinjenin autolauttaan. Katajikot ova tyypillistä Gotlannin maisemaa. nyt sitä ollaan Yisbyssä, Ruotsin aurinkoisimmassa kaupungissa. mankaltaista kuin vaikkapa Ranskan Provencessa. Laivasta puretaan uskomaton määrä kontteja, henkilöautoja ja polkupyöriä. Ilmankos saari tuntuukin niin eksoottiselta, onhan se ikään kuin kahden meren takana. Lämpöä on kymmenkunta astetta ja vettä vihmoo. Yisbyn satama on harmaa ja kolea. Alice Karlsson Tumman purppuranpunainen ruusukekämmekkä kiirehtii kukkaan jo toukokuussa. Kun Gotlannissa on heinäkuussa keskimäärin kolme sadepäivää, meille sattuu niistä heti alkuun yksi. Gotlanti on Suomesta meritietä vain vajaan 400 kilometrin päässä, mutta sinne pääseminen vie Tukholman kautta vähintään 24 tuntia. Raukkeja on kaikkialla Gotlannissa, mutta tavallisimmin rannikkolinjan kummallakin puolen.. Hmm ... Kun löydämme Yisbystä ulos ja pääsemme hyvän matkaa kohti etelään johtavaa tietä, ovat maisemat kuin Välimeren Raukit ovat eroosion vaikutuksesta syntyneitä pilareita
Frutti di marensa kanssa ruotsalaiset juovat Fantaa 43. :iotlannissa Kaukornaille Gotlantiin. Maaperä on kuivaa: humuskerros puuttuu lähes tyystin ja aluskasvillisuus on niukkaa. Kiviaita, neidonkielet ja pyöräilyreitin tunnus ovat Gotlantia pähkinänkuoressa. Täällä ei tienvarsia nyrhitä kaljuiksi niin kuin meillä kotona. Pientareet puskevat sini siä neidonkieliä ja keltaisia leinikkejä, joiden seasta kurkistelevat mesiargervojen kulmikkaat päät. Kaikki on heistä kaunista, kuin heille tehtyä. Raukeissa, fossiileissa ja alvareissa on ihmeteltävää luontolornalla oleville lapsillekin. Lapset eivät lakkaa ihastelemasta unikkopeltoja ja kiviaitojen reunustamia laituVisbyn kujilla tulee väkisinkin romanttiseksi. maissa. ______. Liekö sattuma, mutta emme matkallamme törmaa yhteenkään suurtilaan, vaikka kierrämme saaren ympäri rantoja pitkin ja risteilemme sisämaassakin. Stora Karlsö Fidenäs Hoburgen ___. Lilla Karlsö ----... Kivettynyttä elämää Kun menee Gotl antiin telttailemaan, pitää oll a innostunut minigolfista ja pizzasta, sillä lähes joka leirintäalueella on minigolfrata ja italialainen tai kaksi pitämässä pikku ravintolaa. Pellot ovat liikkuja, ja niityillä käyskentelee korkeintaan kymmenpäinen karja. Kukkaloisto on silti upea. Talot, navetat ja pihat ovat pieniä. FÅRÖ " Sundersand A km 25 mia
Pian touko-kesäkuun vaihteessa se saa seurakseen seljaja miehenkämmekät. Ensimmäisenä kukkimaan ennättää harvalukuinen ruusukekämmekkä (Orchis morio). Leirintäalue on Gotlannin länsirannalla Näsuddenin niemen kainalossa, jossa meitä hellittämättä tarkkailee suuri tuulimylly. Ilmeisesti maa on ajoittain märkä, mutta ainakin kesän kuivuus sai maan halkeilemaan. vsk.. Ne matkivat hyönteisten näkemällä uv-valon alueella sinisiä kellokasveja. Vaikka saaren pinta-ala on vain 3 000 neliökilometriä eli vähemmän kuin kolmannes Uudenmaan läänistä, siellä on kasvanut ainakin 35 kämmekkälajia kaksi niistä on hävinnyt. dunensista. Raukit ovat aaltojen rapautuneesta kalliosta muovaamia pilareita, jotka piirtyvät merta vasten kummallisina hahmoina. Gotlannin erikoisuuksia ovat: suurvalkku (Cephalanthera damasonium), alppikämmekkä (Orchis spitzelii) ja Orchis laxiflora ssp. pa/ustris. Usein ochroleucan kasvupaikoilta löytää myös sen ja tavallisen punakämmekän välimuotoja kauniin vaaleanpunaisia kukkasia. trilobiittejä, merivuokkoja ja kotiloita. Kämmeköiden kasvupaikkofauneja. Gotlannin orkideasesonki kestää toukokuun puolivälistä elokuun lopuun. Länsirannalla on jyrkkiä kallioseinämiä ja itäranta viettää mereen lempeästi. Muualla Euroopassa sillä on vain muutamia hajanaisia kasvupaikkoja Etelä-Euroopan vuoristossa. Ruotsalaisten tapa olla luonnossa kuin kotonaan on meille uutta. Miekkaja punavalkkua on Gotlannissa monin paikoin runsaasti. ja ovat Gotlannissa suot, nummet, harvahkot mäntymetsät, katajakedot ja hakamaat. Lapset näkevät niissä peikkoja ja 44 Gotlannin kalkkipitoinen maaperä sekä leuto ja kuiva ilmasto luovat monille kämmeköille sopivat kasvuolot. Orchis laxijloran alalajeja kasvaa siellä täällä Keskija Etelä-Euroopassa, mutta Pohjolassa vain Gotlannis a muutamalla suolla. Leirintäalue on pienen luonnonsuojelualueen kyljessä, ja täällä näemme ensimmäiset raukit. Tuulimylly hyrisee niin vienosti Toiseksi yöksi hakeudumme vielä etelämmäksi, hyvin lähelle Lars Jonssonin mielimaisemia, Fidenäsiin. Ongelmallisimpia ovat neidonvaippojen ja etenkin liuskakämmeköiden suvut. Gotlanti on kuin tehty telttailuun. Alppikämmekkä löydettiin Gotlannista vasta 1939. Kämmeköiden tarkoista lajimääristä on varmempaa olla sanomatta mitään, si llä eri muotojen luokittelu lajeiksi ja alalajeiksi ei ole ollenkaan selvää. Elokuussa kukkivat vielä tuoksukirkiruoho, metsänemä, lehtoneidonvaippa ja sen lähi laji Epipactis phyllathes. Lisäksi rannalta voi löytää hyvin matalakasvuisia punakämmeköitä, jotka muistuttavat kovas.ti Norjan rannikolla kasvavaa v. Saaren suurin pituus on reilu sata kilometriä ja leveys vajaa puolet siitä. Jos tahdoimme pysähtyä ja kattaa pöydän, jo kohta sellainen ilmestyy jostakin. Suurvalkkua on Pohjolassa myös Tanskassa Mön saarella. Kämmeköiden lumoa Tuuli, ihminen ja karja muovasivat maiseman, aurinko ja kalkki sytyttivät kukkien hehkun tölkistä ja hotkaisevat välipalaksi pieniä sämpylöitä, joiden väliin on työnnetty pitkiä makkaroita. Gotlannin kallioperässä on runsaasti kalkkikivikerrostumia, joista on löydetty jo ainakin 1 500 siluurikaudella, yli 400 miljoonaa vuotta sitten, eläneiden eliöiden jäänteitä, mm . Miekkavalkut kasvavat paljon täkäläisiä komeammiksi; niissä saattaa olla kolmattakymmentä suurta valkeaa kukkaa. Satuin löytämän runsaan esiintymän rapean kuivalta paikalta. Lapset ristivät sen Seppo Rädyksi, joka verryttelee ennen heittovuoroaan. Esimerkiksi punakämmekän eri muodoista Gotlannissa kasvaa nimilajin lisäksi tumma verikämmekkä (v. Kohta löydänkin kaksi pysyvää nuotiopaikkaa keskeltä hienoja raukkimuodostumia hiiliä on levinnyt joka paikkaan. Eniten lajeja löytää kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Tällä kertaa en löydä mitään. Gotlannissa ei roskia ole nakattu tienposkeen ja hiekkarannoilla saattaa kävellä huoletta paljasjaloin. Päätämme mennä tutustuSUOMEN LUONTO 8/95 54. Saari on tasainen kuin pannukakku, tosin hieman kallellaan. Suomesta hävitetyn mesikämmekänkin voi löytää Gotlannista. Ensimmäisen yön vietämme Folhammarin leirintäalueella Gotlannin eteläosassa Ljugarnin pohjoispuolella. Minä etsin maaperästä fossiileita. Puskissa ei tarvjtse kyyristellä, si llä vessoja on kaikkialla ja ne ovat siistejä. Lasinsirpaleita ei ole. Gotlannin kaikki kämmekät ovat rauhoitettuja. ochroleuca. Näyttäviä ovat myös punavalkut. Jos mielii grillata makkaraa, löytyy grillauspaikkakiil melko vaivattomasti. Markku Könkkölä Unikkoja ja ruiskaunokkeja viljapellossa. Samalla paikalla kasvoi runsaana myös tummaneidonvaippa. Täällä etäisyydet ovat lyhyitä. Sen sijaan huomaan, että jalkapohjani ovat tulleet aivan mustiksi noesta. cruenta) ja luun valkea v
maan tuohon kaksikätiseen jättiläisukkoon aamulla. Täällä NäsudVisbyn ainutlaatuisessa kehämuurissa on 44 tornia. Vanhan myllyn takaa pilkottaa uusi aika, Näsuddenin tuulivoimalan suurin ja nopein viuhtoja. Vanha kaupunki uinuu muurin sisäpuolella ruususen unta. [;"' Jos Gotlannin eteläosa on kaunis ja pienipiirteisen idyllinen, mitä voisi sanoa pohjoisosasta. Seppo Hakala Tuulinen Gotlanti on myös tuulimyllyjen saari. denissa on saaren laajimmat tuulivoimalakentät. SUOMEN LUONTO 8/95 54. vsk. Uudet tuulimyllyt kiinnostavat turisteja siinä missä luontokohteetkin. Päätämme viettää kolmannen yön täällä kuuntelemalla meren vaikerrusta lounaistuulen pieksäessä sitä leppymättömästi. Tuulinen Gotlanti sopii hyvin tuulen sieppaukseen. Saarella onkin kahdeksan tuulivoimalaa, joissa jokaisessa on useita myllyjä. Kiuruja se ei näytä häiritsevän ollenkaan. Ne livertävät riemurinnoin kaikkialla tuulivoimalan laajoilla pelloilla. Sundersand onkin koko Ruotsin kuuluisimpia lomarantoja. Fårö on katajainen lammassaari , jossa aika on pysähtynyt jonnekin 1800-luvulle. Mitä ihmeen puhetta se on, että tuulimyllyt meluavat. . Sundersandin hiekkaranta on lasten toiveiden täyttymys. Se tuotti kolmessa kuukaudessa energiaa 7 700 000 kilowattituntia, joka vastaa 385 sähkölämmitteisen talon energiantarvetta. Juuri täältä lähti 1700-luvulla hiekka vyörymään dyyneinä kohti sisämaata. Fårön itäpuolelta löytyvät Gotlannin upeimmat hiekkarannat. Hiekan kulku saatiin pysäytettyä mittavilla istutuksilla; hiekansito45. Gothem. Yksi saaren lähes sadasta kirkosta ja sen puolustustornin raunio. Myllyistä suurin, Näsudden II , teki viime talvena maailmanennätyksen. Lähes 80 metriä korkeasta tuulimyllystä, jonka roottorit viuhtovat 21 kierrosta minuutissa, kuuluu vain vienoa hyrinää. Lampaiden mailla ] i 8
Balatonia parannetaan Unkarin hallitus hyväksyi huhtikuussa Balatonin vesienhoito-ohjelman, jolla kohennetaan järven tilaa. Hän kehui englantilaisille liikemiehille Suomen kauttakulkuliikenteen turvallisuutta tarkoittaen sekä ihmisiä että tavaroita. Esimerkkinä hän kertoi, että heiltä on tiedusteltu 500 000 sementtitonnin kuljetusjärjestely jä. Hän totesi, että Suomi pysyy käytännöllisenä porttina Venäjälle siinäkin tapauksessa, että venäläiset saisivat uudet satamansa todellakin rakennettua. Vesienhoito-ohjelma raamittaa viidentoista vuoden toimet järven tilan parantamiseksi. Lintusaaret kiehtovat Viimei set kaksi yötä vietämme Visbyn eteläpuolella K nei ppbyn leirintäalueella. Kaupungin keskusta kapeine katuineen on autoton. Jyrki Paavola Oy Hacklin Ltd: tä ylisti suomalaista tietotaitoa ja Venäjän tuntemusta. Kis-Balaton eli Pikku Balaton on ollut osa Balatonia, mutta tämä suoja järvialue_ erotettiin järvestä lopullisesti 1950-luvulla. Museon mukaan saarella erotetaan ainakin kahdeksan luontotyyppiä, esimerkiksi tienvarret käsitell ään omana biotooppinaan. Kaniini ja muita ihmeitä Villikaniineja Gotlannissa näkee yhtä mittaa valitettavasti usein myös ajotiellä liiskaantuneena. Onneksi passaamme itsemme ajoissa Gotlandslinjen terminaaliin, sillä laiva lähtee 45 minuuttia etuajassa. Ki -Balaton on tarkoitus palauttaa luonnontil aansa, jotta se puhdistaisi biologisena suodattimena toimimall a Zalan kautta Balatoniin virtaavan veden. Visbyn vanhaa kaupunkia ympäröi 3,4 kilometriä pitkä muuri , joka on rakennettu jo 1 100-luvull a. Maaherra Pirkko Työläjärvi oli saatu satamajohtajavetoisen valtuuskunnan keulakuvaksi. Mitähän tapahtui niille mantereelle pyrkijöille, jotka noudattivat lipussa olevaa ohjetta ja tuli vat paikalle vasta puoli tuntia ennen ilmoitettua lähtöaikaa. Joki on samalla järven pääsaastuttaja. vsk.. Etelänkiislat pesivät pieninä yhdyskuntina myös Suomen etelärannikolla. Ei rautateitä jätetä kehittämättä." Rauman satamajohtaja Heikki Honkaheimo kaavaili, että Lounais-Suomen satamat voisivat kuljettaa nykyisten 20 miljoonan tavaratonnin lisäksi vielä 15 miljoonaa lisätonnia. Gotlannin värikästä historiaa on voitu jäljittää kivikaudelle asti. Stora Karlsöllä etelänkiisloja on noin 15 000, Lilla Karlsöllä 2 500. Linnut hyllyillä, kaniinit myyräntöissä jina käytettiin muun muassa rantakauraa, hietikkosaraa ja hopeaheinää. Helannon mukaan esimerkiksi heidän yhtiöilleen tulevat tiedustelut lähtevät useimmiten kymmenistätuhansista tonneista. Tilaisuudessa ei keskusteltu siitä, miksi suomalaisten pitäisi hyväksyä vaarallisten kemikaalien raidekuljetukset tai rekkaralli , jota vastaan alppimaiden asukkaat ovat kamppailleet ankarasti. Balatonin vedenlaatu huononi ratkaisevasti vi ime vuonna. Alkusyksystä tilannetta luonnehdittiin katastrofiksi. Hän kiisti myös väitteet, että E 18-moottoritien rakentamisinnossa rautatiet unohtuisivat. Lilla Karlsöllä lammasperinnettä pidetään vielä yllä satapäisellä lammaslaumalla. Yllättävää on, että Gotlannissa on paljon soita, joskin niitä on myös reippaasti oj itettu. Ensimmäinen tällainen tilaisuus Englannissa pidettiin Lontoon Suomi-instituutissa toukokuun alussa. Alvareilla elävä valkea maksaruoho on Gotlannissa yleisenä lentelevän apolloperhosen toukan tärkeää ravi ntoa. Kesän lopulla sinilevä levisi nopeasti järvessä ja sitä tavattiin myös parempilaatuisessa vedessä. Pikkusaarien mielenkiintoisin tuttavuus ovat jyrkkien seinämien hyllyillä as ustelevat etelänkiislat. Suvi Arapkirli SUOMEN LUONTO 8/95 54. Luontomuseossa Gotl annissa on noin 56 000 asukasta, joista yli kolmasosa as uu Visbyssä, saaren ainoassa kaupungissa. Kaikkialla Gotlannissa kehotetaan säästämään vettä. Eivät kaniinit sentään kaikkia vihanneksia ehdi syödä, sill ä tienvarsilla on vähän väliä kylttejä, joissa mainostetaan tiloilta suoraan myytäviä puutarhatuotteita. Se vähensi merkittävästi ulkoista kuormitusta. Erikoisin Gotlannin luontotyypeistä on alvari , joka on kuiva ja lähes kalju kalkkikivitasanko. Vesistöt yhdistää toisiinsa Zala-joki, joka tuo suurimman osan Balatoniin virtaavasta vedestä. Villikaniini on istutettu Gotlantiin tällä vuosisadalla, ja se saattaa aiheuttaa paljon harmia muun muassa kotipuutarhoissa jyrsimällä versoja sekä puiden ja pensaiden kuorta. Maakunta ei ole suotta saanut Ruusujen saari-nimitystään: pienimpienkin mökkien seinustoilla hehkuvat suurikukkaiset, punaiset tai keltaiset köynnösruusut. Brittifirmoja houkuteltiin käyttämään Suomea kauttakulkuliikenteeseen Venäjälle ja Venäjältä. Kruunulla saa minuutin suihkun. "Kuljetuspalvelut ovat kori , josta valitaan paras. Valkea maksaruoho on kalkkihakuinen kasvi, joka viihtyy meill ä lähinnä Ahvenanmaalla ja muutamissa Lounais-S uomen kalkkipaikoissa. Visbyn Naturmuseum tarjoaa läpileikkauksen Gotlannin luonnosta. Lähes sata keskiaikaista kirkkoa ympäri saarta leimaavat maisemaa. Hän muistutti myös, että suurimmatkin Tanskan salmista mahtuvat valtamerilaivat pystyvät kulkemaan Porin syväväylää. 46 Teemme sieltä pikku retkiä lähistölle. Kis-Balatonin ensimmäinen vaihe rakennettiin 1985. Pansion Tankki varasto Oy: n toimitusjohtaja Anne Helanto totesi, että Venäjältä Suomen kautta länsimarkkinoille kuljetettavat mahdolliset tonnimäärät ovat valtavia. Stora Karlsöllä laiduntaminen on lopetettu jo sata vuotta sitten , ja kasvillisuus on elpynyt. Hän vastasi , ettei Suomen avoimessa taloudessa voida määrätä yrityksiä käyttämään jotain tiettyä kuljetusmuotoa. Kotimatkalle lähtiessä reput ovat täynnä Itämeren hiomia kivi ä ja ryvettyneitä vaatteita. Sundersandissakin kaikissa hanoissa ja vessojen vesisäi liöissä on rajoitin. Toinen vaihe tulee päättää 1999 loppuun mennessä. Aiemmmin saarilla laidunnettiin lampaita, ja ne kalusivat laakio! viimeiseen ruohotupsuun. Vaikka kyseessä olisi kuljetus Venäjältä Yhdysvaltoihin , välillä ei tarvita lastauksia eikä purkamisia. Gotl annin komeimpiin luontonähtävyyksiin kuuluvat Lilla Karlsö ja Stora Karlsö, jotka kohoavat saaren länsirannikolla merestä kuin pöydät. Käytämme näitä tarjouksia hyväksemme ja se kannattaa: hinnat ovat halvempia kuin kaupoissa, ja samall a saamme tilaisuuden kurkistaa gotlanti laisille kotipihoille. Hiekkainen Fårö ja koko Gotlanti kärsivät kuivuudesta, eikä pohjavettä muodostu riittävästi. Saarella on paljon muinaismuistomerkkejä ja historiallisia rakennuksia. Pernajan Ap kärillä on voitu tarkkailla etelänkiisloja jo 1950-luvun lopulta. Kysyin Työläjärveltä, eikö lääninviranomaistenkin pitäisi ympäristösyistä tukea raideli ikennettä rekkaliikenteen sijasta. Suomea markkinoidaan maailmalla kauttakulkumaaksi Lounais-Suomen satamat ovat ryhtyneet aktiivisesti myymään kuljetu palvelujaan länsimaisille yrityksille Gateway-Finland -iskulauseen siivittämänä
Kotilot viihtyvät seisovissa vesissä, ja riisiviljelmät ovat niille ihanteellisia elinpaikkoja. ULKOMAILTA Balatonin rehevöityminen jatkuu, vaikka ulkoinen kuormitus on supi stunut neljännekseen kymmenessä vuodessa. Riisinviljelyn laajentumista ovat vauhdittaneet myös maan helppo saatavuus sekä halvat keinolannoitteet ja tuholaismyrkyt. Sesonkina Keski-Euroopan suurin Jarvi houkuttelee satojatuhansia lomailijoita. Riisin tuotanto on kasvanut vuosien 1980 ja 1992 välillä 350 000 tonnista 800 000 tonniin. Percy Mashaire 47. Länsi-Afrikassa riisiä on perinteisesti kasvatettu leveissä jokilaaksoissa, joissa on tulvien tuomaa hedelmällistä maata. Yhdellä alueella Nigerissä on todettu, että pohjavesi on kohonnut 20 metrin syyvyydestä alle kolmen metrin päähän maanpinnasta. Ruoppaus kestää vuosia, sillä ruopattavaa järvenpoh jaa on 20 neliökilometriä. Balaton on Budapestin jälkeen Unkarin merkittävin matkailukohde. Ylänköjen asukkaiden perusruokana on ollut durra ja hirssi. _ _, järvi puhdistuisi. Puutteellinen kuivatus on nostanut myös suolapitoisen pohjaveden tasoa. Riisinviljely on houkutellut myös osa-aikaisia viljelijöitä, kuten kaupunkien asukkaita, virkamiehiä, sotilaita ja poliitikkoja. Verenkierrossa loisen kehityskierto jatkuu ja ilman hoitoa seurauksena on vakavia elimistövaurioita. Bilhartsian aiheuttaa schistosoma-imumato, ja se on malarian ohella on luultavasti ihmiskunnan vakavin loissairaus. Nykyisin tilanne on muuttunut ja riisi on korvanSUOMEN LUONTO 8/95 54. Tarkoituksena on poistaa järven pohjamudan ylin kerros, 15-20 senttiä, missä on pääosa sinilevien tarvitsemista ravintoaineista. Luonnonsuojelijat ovat alkaneet ilmaista huoltaan siitä, että äkkikäännynnäiset viljelijät laiminlyövät tärkeitä perusasioita, kuten kasteltujen peltojen asianmukaisen kui vatuksen. Siirtomaakaudella riisinviljely kuitenkin taantui , koska siirtomaaviranomaiset kannustivat viljelemään maapähkinää. Riisistä on tullut suosittu, koska se on helpompi valmistaa ja paljon maukkaampi kuin perinteinen hirssi. Kotilosta loisen seuraava kehitysvaihe vapautuu veteen, jossa se pääsee tunkeutumaan ihon läpi ihmisen ja muiden nisäkkäiden verenkiertoon. Sahelin alueen maatalousas iantuntijat sanovat, että riisinviljelyn nopea kasvu vähentää maan hedelmällisyyttä. Loisen yhden kehitysvaiheen välttämättömänä väliisäntänä toimii eräs makean veden kotilo. Nykyinen käytäntö on hylätä maa, koska vapaata maata on runsaasti . aio~aan 8. Erityisen haltioissaan tutkimusmatkailijat olivat paikallisesta riisinviljelytekniikasta. Jyrki Halonen 3 Balatonin pohjasta . Matkailuviranomaiset voivat vain toivoa, ettei sinilevä levittäydy tänä kesänä, sillä vedenlaadun parantaminen vaatii vielä vuosien työn. vsk. Näin kävi sekä Ranskan hallitsemassa Senegalissa että brittien Gambiassa. Maailmanpankki väittää, että se vaatii ympäristövaikutusten arvioinnin kaikista rahoittamistaan projekteista. Kasvu johtuu etenkin Maailmanpankin ja sen sisarjärjestöjen sekä Kansainvälisen valuuttarahaston antamista huokeista lainoista. Huolestuttavaa on se, että sinilevä levittäytyi viime kesänä myös itäiselle Balatonille, jossa kuormitus on ollut monta kertaa pienempää kuin < "' "' 'E lännessä. Näin ei ole ainakaan Sahelissa. nut ne ihmisten ruokavaliossa monissa Saharan eteläpuolella levittäytyvän Sahelin puoliaavikon maissa, kuten Malissa, Nigerissä, Mauritaniassa ja Burkina Fasossa. Riisinviljelyn lisääntyessä myös bilhartsia-loissairaus on yleistynyt. Uusi vesienhoito-ohjelma korostaakin järven s1saisen kuormituksen vähentämistä ruoppauksella. Tämä on huono uutinen alueella, jossa Sahara vyöryy säälimättä joka vuosi syvemmälle etelään. Riisinviljelystä ongelmia Sahelissa Gambia-joen rantamien laajat riisiviljelmät tekivät vaikutuksen ranskalaisiin ja englantilaisiin tutkimusmatkailijoihin, jotka vierailivat Länsi-Afrikan rannikolla 1800-luvulla. 1760-luvulla Gambiasta jopa vietiin riisiä Ranskaan. ruopata pois ravinteita, Jotta ----------=-------------------...;;._....;_,=;..;:;=:.......;.;;;::;;...;;..;;..::. Kehittynyt kasteluja kuivatusjärjestelmä takasi runsaan sadon. Vesi suodattuu hitaasti sav1p1to1s1m kerrostumiin , ja pinnasta haihtuvasta vedestä jää pinnalle paks u suolakerros, joka tekee maan uudelleen viljelyn käytännössä mah1ottomaksi. Tämä johtunee siitä, että järven pohjaan kasautunut fosfori tarjoaa lev ille nyt sen kasvualustan, jonka ne ennen saivat ulkoisesta kuormituksesta
Aivot kuitenkin kiireessä tekivät tenän ja kirjoittivat sanan miljoona kun olisi pitänyt kirjoittaa tuhat. Tien valmistuttua viime vuoden lopulla raskas liikenne alkoi työntää lahden yli melua ja pakokaasuja , Pekka Mattila ki,joittaa. Valtakunnan metsien inventointien tietoihin hakkuumahdollisuuksien radikaaleista lisäämismahdollisuuksista ei esitteessä viitata, vaikka niillä on keskeinen merkitys suojelun vaikutuksia pohdittaessa. Joutomaata ja kitumaata on Pohjois-Suomessa suojeltu kaksi miljoonaa hehtaaria, metsämaata 0,43 miljoonaa hehtaaria. Alueen metsistä on esitteen s11stm diagrammin mukaan puolet hakkuiden ulkopuolella. Lintu oli vanha naaras. Sain juuri muistutuksen siitä, että toivomuksenne asiallisesta suojelukeskustelusta on enemmän kuin paikallaan. Aukosta oli kävellyt ensin sisään suokukko, ja ilmeisesti sen houkuttelemana ruskosuohaukka. Kyseessä oli puhdas inhimillinen ajatusvirhe, siinä ei ollut mitään tarkoituksellisuutta. että olisin väittänyt virhettä tahalliseksi se ei missään nimessä ollut tarkoitukseni. Tahallaankin tehtyjä mielivaltaisia arvioita on valitettavasti saatu suojelurintaman molemmin puolin aivan tarpeeksi niitä ei tarvitse etsiä väkisin. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Kyse on ku itenkin metsätalousmaasta, johon molemmat tiedämme kuuluvan myös puuttomien tuntureiden ja avosoiden ammattitermiä tuntematon lukija saa käsityksen, että on suojeltu metsää kun on suojeltu paljakkaa. Metsätilastollisesta vuosikirjasta olisi voinut poimia oikeat luvut: metsämaasta e li kasv ullisista metsistä on Pohjois-Suomessa suojeltu 5,05 prosenttia, kitumaasta 26,94 prosenttia ja joutomaasta 50,58 prosenttia. Puheenjohtaja Olli Puukon kirjoittamaan artikkeliin lisättiin vertailu puuston jalostusarvosta jokaista suomalaista kohden. Kalastajien tulisi muistaa olla huolellisia ja pitää katiskat pyynnissä vain täysin veden alla. Virhe todellakin oli mainitussa Metsänhoitaja-lehden numerossa, mutta päässälaskua osaamaton ei ole artikkelin kirJ01ttanut Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja vaan löytyy täältä Metsänhoitaja-lehden toimituksesta. Siksi on turhaa kärjistämistä Halkalta väittää, että kyseisessä yksityiskohdassa sattunut töppäys indikoisi "puuntuotannon asiamiesten mielivaltaisia suojelukustannusten arvioita". Valtavat kivimassat katkaisivat vähitellen Salminlahden. Väitetään esimerkiksi suojelun nostavan Pohjois-Suomessa työttömien maaraa, vaikka Pöyryn johto on kiistänyt tämän naivina tulkintana, ja raportin tekijätkin ovat siirtyneet puhumaan työpaikkojen lisääntymistä rajoittavasta vaikutuksesta työttömyyden lisääntymisen sijaan. Antti Halkka SUOM EN LUONTO 8/95 54. Liian usein katiskasta joutuu poimimaan piisameita, sorsanpoikia tai muuta yllättävää. PohjoisSuomen metsäpiirien uun ituore esite on hyv in ikävää luettavaa. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Pyrin vain viittaamaan siihen, että suojelukustannusten liioittelussa voidaan mennä äärimmäisyyksiin. Muutama minuutti matkanteossa Kotkan ja Haminan välillä säästyy-vai säästyykö mitään . Ehkä sillä oli jo pesintäkin käynnissä. Onko luonnonsuojelijoiden tai metsäammattilaisten hyvä katsoa suopeasti henki löitä, jotka asettavat koko joukon kyseenalaiseen valoon edistämällä päämääraansä ilmeisen valheellisin keinoin. Haukka oli kuitenkin hyvässä kunnossa, se oli joutunut vangiksi ilmeisesti vasta hieman ennen löytöhetkeä. Mielestäni oli kuitenkin paikallaan, että puutuin Puukon kolumnissa esitettyihin vääriin asiatietoihin ja samassa yhteydessä myös laskuvirheeseen, jonka miljoonakustannus on voinut jäädä kummittelemaan jonkun mieleen. Voisiko esimerkiksi Metsänhoitajaliitto selvittää, ketkä Metsähallituksessa ja metsälautakunnissa ovat esitteen laatimisen takana ja miettiä, miten tiedon jakaminen saataisiin asiallisemmaksi. Sen sijaan käytetään estoitta Jaakko Pöyry Oy:n kiiste llyn raportin kaikkein virheellisintäkin mateKalamies oli unohtanut Hailuodossa rantaruovikon laidalle kuiville katiskan. Jukka Sippola Metsänhoitaja-lehti Laskuvirheitä sattuu Suomen Luonnonkin toimituksessa, ja ne harmittavat varmasti yhtä lailla. riaalia. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. vsk.. Vapautettu lintu nousi tervein siivin taivaalle ja lensi kohti pesimäruovikkoa, kuvan lähettänyt Jyrki Mäkelä kertoo. Valitan, jos kirjoitusta saattoi tulkita niin, 48 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Valtatie 7:n (E 18) työmaa Kotkassa. !ENNEN Tahatonta liioittelua Antti Halkka kirjoitti numerossa 6-7 /95 Metsänhoitajaliiton tehneen vanhojen metsien suojelukustannusten liioitteluennätyksen jakolaskuvirheen takia
Pään takia Vuokrasimme keväällä kaupungin palstan ja päätimme ryhtyä vihannesviljelijöiksi. vsk. lstutimme kasv imaallemme monenlaisia vihanneksia, kukkia ja marjapensaita. Palstoiksi jaetulle pellolle vie ruohottunut kärrytie. Sormet syyhysivät jo päästä naapuripalstalle. Ennen kuin pääsimme kääntämään maata, käv imme siellä jo monta kertaa retkellä. Eräänä aamuna näimme rusakon, joka oli asettunut auringonläikkään istumaan. Linnut olivat puolestaan napsineet marjat pikkuisista marjapensaista. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin lähteisiin ekoneuvo perustuu. Se on kuin maalle menisi. Kiitäjäisiä vi listeli maassa, ja auringonkukilla oli leppäkerttuja, sammakkokin näytti naamansa. Eräänä aamuna Petteri Kaniini oli syönyt jokaikisen pavun tyveen asti ja osan herneenpaloistakin. Maalla kyykkiessä olisi aikaa ideoida huimaavia juttuja ja löytää mielenkiintoisia tapoja lähestyä lukijoita. Erity isesti maataloustuotteita koskevat säännöt jäävät varsin kauaksi vapaakaupan ihanteista. Jou ko Kuosmaselle ja kaikille hyviä herkkutattijahteja toivottaen Mauri Korhonen Kauppasienitarkastaja, Sieni lehden toimittaja, Suomen Sieniseuran puheenjohtaja Alice Karlsson Mihin kaljatölkit. JÄLKEEN I Täsmennystä herkkutattijahtiin Vaikka Jouko Kuosmanen kirjoittaa innostuneena herkkutatin kaupallisesta poiminnasta (SL 6-7/95), olisi hänen kuitenkin hyvä pitää pää kylmänä. 29 supplementti 1989, jossa on virallinen suursieninimistömme). Herkkutatteja kasvaa runsaasti muuallakin kui n kumpuilevissa kuusikoissa, jotka ilmeisesti sattuvat olemaan Kuosmasen sienimaastoa. Kysy ekoneuvoa palstalla 5/95 väitettiin, ettei alumiinisia kaljatölkkejä ynnä muita voi laittaa metalliromun joukkoon. Tattien tuntomerkeistä hän antaa ympäripyöreitä tietoja, mikä sinänsä on ihan ymmärrettävää, eikä haitallista, koskapa kauppasieniksi kelpaavat kaikki herkkutatit lajiin katsomatta. Pekka Heikura WTO antaa säännöt Numerossa 4/95 Pertti Jaatinen käsitteli Maailman kauppajärjestön WTO:n ja kansainvälisiä elintarv ikestandardeja laativan Codex Alimentarius -järjestön vaikutusta kehitysmaihin, kuluttajiin ja ympäristöön. Sitten tuli murheita: kaalikoit löysivät kaalipenkin ja söivät mehevät lehdet nopeasti reikiä täyteen. Ensinnäkin nimi "kuusenherkkutatti"on hihasta temmattu (katso Suomen suursienten nimet, Karstenia, voi. Kerta kerralta kuitenkin havahduin, että ajatukseni pyörivät sitkeästi vain maanrajassa. Lapsetkin innostui vat. Kohtuullisen alun jälkeen porkkanat lakkasivat kasvamasta ja yrttipenkki pysyi itsepäisesti tyhjänä. Ki1joitin, että alumiinisia tölkkejä ei suositella laitettavaksi tavallisen metalliinkeräyksen joukkoon vaan ne tu lisi kerätä eri kseen. Eiköhän vain tuo ristihuuli ollut Beatrix Potterin lastenkirjan Petteri Kaniini . Tässä vaiheessa lasten into jo vähän laantui . Tateissa ei ole "pillikkeitä" vaan pillejä ja pillistö, jo iät ajat vakiintuneen sienistä käytettyjen täsmällisten termien mukaan. Jätehuoltoliikkeet toimittavat metallinkeräyksestä tu levan tavaran romukauppiaille, joilla on laitteet ja ammattitai to laj itella purkit ja purnukat. Otanko pillikkeet pois ja jätänkö niittyhumalat pölyttäjiä houkuttelemaan. Romukaupiailla on erittäin kova ammattitaito käsitellä ja laj itella eri romulaadut teollisuuden laatu vaatimusten mukaan. Kallellaan olevat kompostikehikot, ränsistyneet puutarhatuolit ja rikkinäiset saav it saivat romanttisen hohteen. En olisi millään malttanut lopettaa. Verratkaapa muovipusseissa kaupattuja mansikoita suoraan rasioihin poimittuihin! Hyvään laatuun olisi todella kiinnitettävä erityistä huomiota. Valtaojien yli on rakennettu yksinkertaisia puusiltoja, ja ki venheiton päässä virtaa Vantaanjoki . Kirjoitukseen on jäänyt väärinkäsityksiä ja virheitä. Teollisuusmaiden, myös Suomen, maksamat vientisubventiot ovat lisäksi pudottaneet 49. Kasvimaa alkoi näyttää hienolta. Etsimme retiisireseptejä, pitihän sato hyödyntää. "Valoisalla kangasmetsällä" hän ilmeisesti tarkoittaa mäntykankaita. Sitkeitä peltokortteita nyhtäessäni muistin, että kasv i viihtyy happamessa maassa täytyypä kalkita palsta syksyllä. Laskin mielessäni , että kasv imaa oli tullut siemenineen ja työkaluineen maksamaan siihen mennessä noin tuhat markkaa aika hulppea hinta muutamalle retiisikilolle! " Mutta ei sitä kasvimaata sen takia pidetäkään", sanoi palstanaapurimme. " Pään takia se on." Ja niin sen täytyy olla. Retiisit sentään rehottivat, ja pian niitä olikin joka paikka täynnä. Mainitsen silti, että tällä hetkellä maastamme on tavattu kahdeksan herkkutattilajia, joista kolme eri tyisen yleistä SUOMEN LUONTO 8/95 54. Olimme ihastuneita. Myös herkkutattien levinneisyydestä annetaan suppea kuva, kuten merkillinen kiila Sortavalan suuntaan. Myös peltipurkit käytetään samalla tavalla raaka-aineeksi. Me,ja Kiiski Romuliike ERRAmeta/li Pöytyä Neuvoni pohjautui pitkälti Romukauppiaitten liitosta Holger Boströmiltä saamiini tietoihin . herkkutatin ja männynherkkutatin ohella. Yritimme urhoollisesti syödä niitä raakana, mutta ne olivat polttavia kuin turkinpippurit. Säästänkö pietaryrtit ja saunakukat koristeeksi. Minulla ei sen sijaan ollut mitään kitkemistä vastaan, päinvastoin. He toimittavat ne edelleen teollisuudelle raaka-aineeksi. Pääsyynä tähän kuitenkin on ollut näiden maiden raj u väestönkasvu. Hyttyset syövät, nokkoset polttavat ja savi narskuu hampaissa, mutta sitä vain haluaa olla siellä: omalla reviirillä, omin käsin luodulla ja omansa näköisellä. Kohta taimet alkoivatkin nousta kilpaa monenkirjavan peltoja niittykasvillisuuden kanssa. Mietin hyvilläni , että kaikki oli niin kuin pitikin . Tämä oli pettymys useimmille kehitysmaille, jotka pyrki vät maatalouskaupan nopeampaan ja täydellisempään vapauttamiseen. Kitkin ja muokkasin vähän liikaakin. Tietenkin voi. Myös ri vi tiiliä oli häv innyt parempiin suihin. Anteeksiantamatonta on hänen ynseytensä kunnolliseen sienikoriin; sienineuvojakoulutuksessa korin käytön etevyyttä muovipussiin verrattuna on kyllä selvitelty hyvin perustein. Jaatisen mainitseman 6-10 vuoden siirtymäajan jälkeenkin vain osa tulleista ja vientitukiaisista on poistettu. WTO:n puitteissa sovitut maailmankaupan uudet säännöt eivät merkitse vapaakaupan toteutumista. Jaatinen kiinnittää aiheellisesti huomiota siihen huolestuttavaan kehi tykseen, että yhä useammista kehitysmaista on tullut ruoan nettotuoj ia. Jos näin olisi, mihin si lloin tarvi ttaisiin EU:ta tai Pohjois-Amerikan vapaakauppa-aluetta NAFT'Aa. Tunsin itseni melkein puutarhuriksi. Suomessa on kerätty romua teräsja valimoteollisuuden raaka-aineeksi 20-luvulta lähtien. Vimmoissani perkasin läheisen ojankin. Kyllä hyviä tattimetsiä on muuallakin kuin Pohjois-Karjalassa rajan pinnassa, jos kohta sielläkin. Niistä tulee perusteellinen selvitys ensi vuonna ilmestyvässä kirjassani Suomen tatit. Erään kerran jauhosavikka oli vallannut lähe koko pikku puutarhan ja niitä kerätessä välähti mielessä, että savikkaa voi käyttää pinaatin tavoin ravinnoks i. Romu on aina sitä arvokkaampaa mitä tarkemmin alkulajittelu tehdään. Mutta meidän keittokirjoissa ei puhuttu retiiseistä mitään . Siinä sitä olisi ollut pieni kottikärryllinen syötävää. WTO vain antaa säännöt, jotka määrittelevät, millaiset kaupan rajoitukset ovat sallittuja, mitkä eivät
v-\::>U_!:JKIIN K UN MA'SEN1V-. Kansalaisjärjestöjen ottaminen mukaan päätöksentekoon tuskin lisäisi demokratiaa: toimintakykyisiä kansalaisjärjestöjä on lähinnä varakkaissa maissa, ei kehitysmaissa. Minkä kriteeri en mukaan sitä paitsi määriteltäisiin, mitkä järjestöt pääsevät mukaan, mitkä eivät. Puheenjohtaja on Argentiinan edustaja, suurlähettiläs Sanchez Arnau. \'IP.. Kuitenkin myös Codex Alimentariuksen päätösvaltaa käyttävät vain hallitusten nimeämät viralliset edustajat. Sen tarkoituksena on turvata se, että VIESTI Syyskesän iltana kuuluta! tulosi. vsk.. Sen enempää "agrobisneksen" kuin kansalaisjärjestöjen edustajat eivät saa osallistua as ioiden käsittelyyn edes tarkkailijoina. Jokaisella maalla on kuitenkin täys i oikeus poiketa näistä standardeista niin tiukempaan kuin lievempäänkin suuntaan. Jaatisen ilmoitus, että Yhdysvallat o lisi joutunut lieventämään noin 80 prosenttia kansallisista ru okastandardeistaan sopimuksen johdosta, on erehdys. Sopimus suosittelee kansainvä listen Codex Alimentariusstandardien käyttöä kansallisissa määräyksissä. Seurauksena on kuitenkin, kuten Jaatinenkin toteaa, että osallistujia tulee lähinnä kansain vä lisen elintarviketeollisuuden piiristä, koska sillä on varaa kustantaa osallistuminen. Toisin kuin WTO:n, Codex Alimentariuksen kokoukset ovat avoimia kaikille as iasta kiinnostuneille, niin teollisuuden, kuluttajien kuin ympäristönsuojeluväen edustajille. Jos jokin maa kykenee osoittamaan, että toisen maan turvallisuustasoon voidaan päästä vähemmän kansain välistä kauppaa häiritsevillä toimilla, näitä on käytettävä. Sen sijaan voidaan asettaa kyseenalaiseksi ne toimet, joilla turvallisuustasoon pyritään. Uit kuunlämmittämässä vedessä ja käperryn tähän ymmärtämättömyydestä sokeana siipesi vmjoon Markku Tanuu Elise Kavanto Palkittu luontorunokilpailussa 1994. jokainen maa voi yhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimiin muun muassa elintarvikkeiden terveellisyyden varmistamiseksi, mutta samalla estää se, ettei näitä toimia väärinkäytetä protektionistisiin tarkoituksiin tai terveyden suojelemisen kannalta tarpeettomien kaupan esteiden luomiseen. WTO:n sopimusjärjestelmään kuuluu myös uusi terveysja kasv insuojelumääräyksiä koskeva sopimus. K AIPAA T l.Avl L.\\N LÄ 50 Sopimuksen perusteella ei siis mikään maa voi asettaa kyseenalaiseksi jonkin toisen maan omaksum aa turvallisuustasoa. maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat niin alhaisiksi, että maatalous on käynyt monessa kehitysmaassa kannattamattomaksi. Kari Bergholm Ulkoasiainneuvos WTO :n rerveysja kasvinsuojelumääräyksiä käsit1elevän komirean puheenjohtaja Kliyttöku va/Hannu Virtanen SUOMEN LUONTO 8/95 54. WTO:n uudet säännöt tuovat ongelmaan vain osittaisen parannuksen. Tiukempaan suuntaan poikkeaminen on vaadittaessa voitava perustella joko tieteellisellä näytöllä tai sillä, että maa on päättänyt ylläpitää korkeampaa turvallisuustasoa. WTO on yhtä demokraattinen kuin hallitustenväliset kansainväliset järjestöt yleensäkin. Sopimuksen perusteella ei yksikään maa ole joutunut eikä joudu lieventämään ainoatakaan ruokamääräystään. Codex Alimentarius on siis Jaatisen määritelmän mukaan demokraattisempi kuin WTO. Kirjoituksessa marnrttu Richard Eglin ei ole GA TTin kauppaja ympäristökomitean johtaja vaan sihteeri. Päätösvaltaa käyttävät vai n jäsenmaiden hallitusten nimeämät viralliset edustajat
Berberihaukka on saanut suomalaiseksi nimekseen kaikista muista kielistä poikkeavasti arabihaukka mihin Koskimies tuskin on syyllinen. Itse asiassa koko Makaronesia Kap Verden saaria myöten on päässyt mukaan. Hyviä ja kannatettavia asioita. Suomalainen ruusukirja käsittelee ruusunjalostusta ja ruusujen viljelyä asiantuntevasti ja mielenkiintoisesti; on hauska saada kerrankin käsiinsä kirja, jossa pohditaan koristekasvijalostuksen tavoitteita ja keinoja monelta kannalta. Summa on samansuuruinen kuin aikoinaan valaanpyynnistä kertynyt tulo. Kirjan alkuosan yleisluvut ovat Benny Gensb0lin jäljiltä. Aivan viime vuosikymmeninä petolinnut ovat nousseet omien ornitologiemme hellimiksi harrastusja tutkimuskohteiksi. Peter Joy ja Pirkko Kahila ovat työskennelleet kotimaisessa, 1992 käynnistetyssä ruusunjalostusprojektissa, jonka tarkoituksena on tuottaa kestäviä ja kauniita ruusuja suomalaisiin oloihin. Ekoa matkailussa on se, että turisteja kiinnostaa kohteen luonto ja kulttuuri. Esimerkiksi valaat lienevät jo nyt arvokkaampia elävinä kuin kuolleina: vuonna 1991 neljä miljoonaa ihmistä kulutti lähes puolitoista miljardia markkaa järjestetyillä valasretkillä. Kirja on varmasti paikallaan, sillä luontomatkailulla on kasvava joukko ystäviä ja uusia alaan erikoistuvia yrityksiä perustetaan jatkuvasti. Kirja on pääasiassa keskittynyt vanhojen pensasruusujen lajikkeistoon, viljelyyn ja lisäämiseen, mutta ryhmäruusujen ja köynnösruusujen kasvattamisesta on myös runsaasti hyviä neuvoja. Karttojen lisäksi Päiväpetolinnut-kirjassa erityisesti ilahduttaa aikuinen-sanan osuva käyttö. Ruotsalaisilla Magnus Elanderilla ja Staffan Widstrandilla on ollut mukava projekti . Kirja opastaa ekomatkailuun. Muutoin ei tekstin suhteen huomauttamista juurikaan löydy. Ruusujen polveutumista esittelevät selkeät kaavakuvat auttavat käsittämään edes jotain ruusujen merkillisestä historiasta. Määritysoppaissa linnut ovat olleet joko nuoria tai van51. Kunkin alueen yleisi lmeestä ja eläimistöstä on kuvaus. Pirkko Kahila on toimittanut suurimman osan kirjasta. Jostakin syystä havumetsätaigalta ei ole saatu mukaan yhtään kohdetta. Suomalainen ruusukirja on erinomaisen perinpohjaisuutensa lisäksi miellyttävää ja hauskaa luettavaa. Lisäksi on kerrottu, kuinka kohteeseen parhaiten päästään ja miten siellä syödään ja majoitutaan. Lintujen nimet paljastavat, että emme todellakaan ole mikään kulttuurikansa. Värivalokuvien ja Peter Joyn talviasuisista versoista tekemien havainnollisten ja poikkeuksellisen kauniiden piirrosten avulla on tosiaankin mahdollista tunnistaa tuo hieno ja ihmeellinen ruusu, joka kasvaa naapurin omenapuun alla tai isomummun saunan nurkalla. Useat meidän oloissamme kestävät ruusut ovatkin alkuaan peräisin Pietarista, eikä niitä välttämättä ole jäljellä muualla kuin Suomessa. He ovat matkustelleet lentokoneilla, kajakeilla ja koiravaljakoilla ympäri maailman hienoimpia luontokohteita, napsineet valokuvia ja tehneet kokemastaan kirjan. , 269 mk. Nikander): Luonnonystävän maailma, Otava 1994, 144 s., 167 mk. Lopussa on luettelo mielenkiintoisia ruusuja myyvistä taimistoista, kotija ulkomaisista ruusukokoelmista sekä hyvä nimihakemisto. Suomalaisen ruusukirjan kirjoittajista Pentti Alanko ja Satu Tegel ovat olleet käynnistämässä kestäviä kotimaisia koristekasvikantoja kartoittavaa KESKAS-tutkimusta jo 1985, ja Satu Tegel on ollut sittemmin luomassa Helsingin Kaupunginpuutarhan ruusukokoelmia. Pääosan kirjan tekstistä Pertti Koskimies on uusinut ja täydentänyt perusteellisesti. Päiväpetolintuihin ihmisellä on kautta aikojen ollut omalaatuinen viha-rakkaussuhde: kotkia ja haukkoja on toisaalta ihailtu ja palvottu, mutta samalla tapettu säälimättömästi. Retkeily pyritään hoitamaan luontoa kunnioittaen, jotta kohde kuluisi mahdollisimman vähän, jos ollenkaan. Petolinnut eivät menesty ihmisen maailmassa, joskaan nykytilannetta ei tänään nähdä aivan yhtä synkkänä kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Ekoturistit myös edistävät suojelua, sillä he tuovat paikkakunnalle rahaa. KIRJOJA neen, mutta otsikko on, hassua kyllä, liisteröity mokkaleivoksen värisen uunivuoan kylkeen. Kansi olisi muuten siedettävä kirkasvärisine kukkiSUOMEN LUONTO 8/95 54. Matkalaiset pyrkivät myös ostamaan palveluja paikallisilta ihmisiltä ja ohjaamaan varoja luonnonsuojeluun. Johdantokappale on kömpelö: läntisen palearktisen alueen sanotaan käsittävän Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan lisäksi Euraasian; sääksi viedään kahteen eri heimoon; Uuden mantereen korppikotkat muuttuvat myöhemmin kondoreiksi ilman, että kerrotaan kysymyksessä olevan samat linnut. Kuvitus on runsas. Tästä hyvänä osoituksena on Pertti Koskimiehen tanskankielisestä alkuteoksesta suomentama ja toimittama Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut, neljän varpushaukkakoiraan painoinen tietopaketti . Kirjassa esitellään melko seikkaperäisesti 28 luontokohdetta ja lyhyesti 130 muuta retkipaikkaa maailman eri kolkista. Makaronesian unohtaminen on ollut lintuoppaissa yleistä. Rea Peltola Luontomatkalla maailmalla Magnus Elander ja Staffan Widstrand (suom. Monet meidän puutarhoissamme kasvavista ihanista ruusuista eivät tunnu sopivan yhteenkään noista tuhansista lajikevaihtoehdoista. Niissä perehdytetään esimerkiksi petolintujen rakenteeseen, ravintoon, muuttoon ja pesintään. Kustakin lajista kerrotaan levinneisyys, kannanarviot, kannanmuutokset, muutto, elinympäristö, aani, pesintä, ravinto ja saalistustavat. Pekka J. vsk. Kaikki 44 säännöllisesti ja kaksi epäsäännöllisesti Euroopassa ja lähialueilla tavattavaa päiväpetolintulajia mehiläishaukasta pikkutuulihaukkaan esitellään seikkaperäisesti. Maailmalla julkaistaan vähän väliä hemaisevia ruusukirjoja, joiden lajiesittelyiden syövereissä suomalainen ruusuharrastaja joutuu pyörittelemään villisti silmiään. Harvinaisten eläintai kasvilajien tai niiden osien kaupan ekomatkailijat kieltävät jyrkästi. Ruusujen suku on tavallistakin pahemmin vyyhteytynyt läpitunkemattomaksi viidakoksi keskenään risteytyneitä, toisiinsa sekaantuneita ja kadoksiin joutuneita lajeja, alalajeja, lajiristeymiä ja lajikkeita. Kaikki ruusuista Pentti Alanko, Peter Joy, Pirkko Kahila ja Satu Tegel: Suomalainen ruusukirja, Tammi 1995, 280 s., 245 mk. Jopa lintujen nimillä suomalaiset mielistelevät valloittajia! Iloisin yllätys kirjassa ovat levinneisyyskartat, joissa näkyy kerrankin koko Eurooppa! Kartoilla kuten taulukoissa ja tekstissäkin ovat mukana Madeira ja Azorit sekä Kanariansaaret. Se on hyvin ymmärrettävää; onhan ruusuja viljelty jo ainakin 900luvulla ennen Kristusta. Luonnonystävän maailma valittiin WWF:n Ruotsin rahaston Pandakirjaksi 1994. Valokuvissa esiintyvät paikkakunnan mielenkiintoisimmat eläimet. Tekstiä täydentävät runsas kuvitus, isokokoinen levinneisyyskartta ja taulukossa parimääräarvio maittain. Suomalainen ruusukirja esittelee perinpohjaisesti meillä kasvavat villiruusulajit sekä vanhat pensasruusut. liman tuloja alueen kohtaloksi saattaisi koitua metsänhakkuu, öljynporaus, viljelmät tai holtiton metsästys. On tärkeää, että matkailuunkin pyritään hakemaan vihreää linjaa. Ulla Kokko Päiväpetolinnuista pätevä opas Benny Gensb(Jl ja Pertti Koskimies: Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut, WSOY 1995, 408 s. Kirjassa on hyvä kuvaus jokseenkin kaikista meillä viihtyvistä siedettävän kestävistä ruusuista, ja yleisimmistä lajikkeista on kirjassa nopeakäyttöiset taulukot. Hyvien kuvien joukkoon on päässyt lipsahtamaan joitakin keskinkertaisia ja huonojakin. Kuvia kirjassa saisi olla enemmänkin
Kun oppii varmasti erottamaan nuoren mehiläishaukan hiirihaukasta, itseään voi pitää jo jonkinlaisena petolintuasiantuntijana. Sadevettä käytetään WC:n huuhteluun ja pyykinpesuun. H irsirakennuksen voi purkaa ja tehdä siitä saunamökin. Tulosten arvostelun sijasta kirjan hännillä on kahdeksankohtainen seurantalista, jonka avulla opettaja voi ajoittain tarkastaa, että hänen opetussuunnitelmassaan on kaikki tarpeellinen hyvin sulavassa muodossa. Musta vesi syntyy vesivessoissa ja voidaan johtaa kompostiin. Syksyn 199 1 aikana ympäristöministeriö teetti pienimuotoisen kartoituksen. Siinä erotellaan toisistaan juomavesi, sadevesi, harmaa vesi ja musta vesi. Se ilmenee flunssavaivoina, ihon kui vumisena, väsymyksenä tai stressinä, eikä työkään maita. Pekka Rytilä ylistää luontoystävällistä hirsitaloa. Se luonnostelee lasta kunnioittavaa ja luontevaa ympäristökasvua edistävää kasvatuskäsitystä, mutta jättää sen auki, kokeiltavaksi. Kristina Stenstrand: Toimi nyt!, Ympäristöopettajan virikeki1ja, Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus & Opetushallitus, Painatuskeskus 1994 , 88 s., 85 mk. Kirjan painopiste on ammattikasvatuksessa. Se osoitti, kuinka vähän päivähoidossa on sijaa ympäristökasvatukselle. Ekologinen ja terveellinen rakentaminen, Rakennusalan kustantajat / 994 , 82 s. Rakennus voi "sairastua" siinä kuin ihminenkin. Kestävän kehityksen oppimiskeskukseksi nimetty ki rjan häntäpää painottuu opetukseen. Tekijä antaa perustiedot rakennu fysiikasta, kuten ilman liikkumisesta, veden ja vesihöyryn siirtymisestä rakenteissa sekä lämmönläpäisystä. Opetusministeriössä istunut Ympäristökoulutuksen kehittämistoimikunta teki toistasataa esitystä ympäristökoulutuksen toteuttamisesta. Oppaassa ei ole kaikille kaikkea, ei edes jokaiselle jotakin. Toimi nyt! -kirjassa on perustiedot ympäristöuhista ja viitteitä, mistä faktaa löytää lisää. Kirjan paras anti on herkkävireisten kasvattajien havainnoiva osallistuminen lasten ympäristökasvuun. Esimerkit on valittu kokeneiden kasvattajien onnistuneimmista käytännön kokeiluista ja selostettu perusteellisesti , kompastuski viä myöten. Rytilä selostaa puhdasoppisen ekotalon vesihuoltoa mielestäni kovin lyhyesti . Viimeisen palveluksen hirret tekevät takassa. Kirjan loppuosassa tehdään selkoa lentäv ien lintujen määrittämisestä. Lentävien kotkien ja haukkojen määritys on ainakin tähän saakka ollut todellista taidetta! Nyt sitä vihdoin voi harrastaa jokainen. Kirja tarjoilee tarkastelutai vertailupohjan asujan tai uutta taloa kaavailevan omille mietteille. Riemastuttavan inspiroivaa lehteiltävää, voi herkillä tapauksilla nostattaa vauvakuumetta. Kirjan kantavuutta olisi laajentanut tietous siitä, miten yrityksissä ympäristöohjelmat voidaan liittää osaksi laatujärjestelmää, tai kuinka soveltaa alakohtaisia ohjelmia, kuten kemian teollisuuden Vastuu huomisesta -ohjelmaa. Eino Tolvanen Eväitä ympäristökasvattajille Tuulinen polku, Ympäristöministeriö, Painatuskeskus 1994, 136 s. Tuulinen polku ei ole reseptikirja vaan inspiroiva kooste lasten ja aikuisten oivalluksia. Rytilä kirjoittaa konstailematta ja käyttää huumoria. He ovat tallentaneet pienten ihmisten tuntoja, huomioita ja lausahduksia lasta kunnioittavalla tavalla. Irrottamalla jälkimmäiset asiayhteydestä niistä kokoaisi monta lasten suusta -palstaa, mutta KIRJOJA Tuulinen polku nostaa lasten ympäristökasvun ilmaukset filosofisiksi viisauksiksi. Kuoret kelpaavat maanparannusaineeksi. Jos ihmissuhdevaikeudet eivät ole ongelmien syynä, niin selitys saattaa olla vetoisuus, ilman kui vuus, korvalle kuulumaton infraääni , pölyjen, homeiden ja bakteerien kierto ilmassa tai ioni tasapainon järkkyminen. Rytilä kertoo, että sai raan rakennuksen oireyhtymä saattaa syntyä liian tii viissä, koneellisesti ilmastoidussa talossa työskenteleville tai asuville ihmisille. Toimi nyt! on tarkoitettu 15 vuotta täyttäneiden opettajille, jotka haluavat uusia ideoita ympäristötietouden opetukseen. Tuulinen polku kertoo kuuden päivähoitoyksikön ympäristökasvatuskokeilusta puolentoista vuoden ajalta kymmenien ihmisten sanoin ja kuvin. Lukion, ammattikorkeakoulun, kansanja kansalaisopistojen opettajat voivat tehdä löytöjä kirjan sivuilta, samoin ne, joiden niskoille työyhteisö on sälyttänyt ympäristövastaavan tehtävät. Hirsitalon korjaaminen on helppoa. Ympäristökasvatuksen menetelmäoppaan näkökulma ja aihevalinnat antavat ymmärtää, että tämä voisi olla puuttuva SUOMEN LUONTO 8/95 54. Hamiaa vesi on suihkussa ja keittiössä vähän likaantunutta vettä, joka puhdistetaan paikallisesti ja käytetään uudelleen kasteluun tai vessoissa. Kirjan parhaat, elämykselliset ja kokemukselliset, henkilökohtaista sitoutumista ympäristöstä huolehtimiseen edistävät opit on luotu nimenomaan opetustilanteita varten. Kattav uuteen pyrkimättä on tuotettu havainnollinen, huolellisesti toimitettu tiiliski vi. Kirja esittelee ongelmaja oppilaskeskeisiä, käytännönläheisiä työtapoja. Menetelmät on esitelty teoreettisia lähtökohtia myöten, ja mukaan on valittu erilaisia suuntauksia ja vaihtoehtoja. "Terve talo syntyy aineista, joita voi huoletta panna suuhunsa tai joista nenä ei varoita." Piirrokset ovat selkeitä, jotkut jopa hauskoja. Yläasteella ympäristökasvatus on, ja näillä näkymin pysyykin, läpikulkevana ja helposti väliin putoavana teemana. Markku Käpylä ja Riitta Wahlström: Ympäristökasvatuksen menetelmäopas, Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Oppimateriaaleja 17, 1994, 198 s. Kolme aihealuetta täydentävät toisiaan: talossa on oltava terveellistä asua, sen elinkaaren pitää olla pitkä, ja kolmanneksi miellyttävään taloon kuuluvat puutarha ja luontevat kytkennät yhteiskunnan verkkoihin. Kirja ei auta sitä, joka etsii simppeliä kierrätysopasta. Lähteet on mainittu tieteellisen tarkasti. Esimerkiksi kanalintunaaraat alkavat vanhoilla päivillään saada koirasmaisia piirteitä. vsk.. , 150 mk. Se alkaa Kestävän kehityksen kulttuurikeskus -luvuilla. Kirjaa voi luonnehtia kansanomaiseksi oppikirjaksi. Vain yksi luku, jonka keskiössä on yhteistoiminnallinen oppiminen, sivuaa jätteiden lajittelua, kierrätystä ja kulutuskysymyksiä. Tutorit vievät oppeja työpaikoilleen ja soveltavat niitä käytäntöön, jotta ministeri ön edellyttämä ympäristökasvatus toteutuisi. Sen energiataso on edullinen, koska puu kasvaa aurinkoenergian av ulla. Lisätietoihin kuuluisi sekin, että Suomen standardointiliitolla on tietoa kaikista, myös EU: n tuomista ympäristöja laatustandardeista sekä sertifikaateista. Muut luvut on omistettu arvoille, kokemuksille, elämyksille, leikille, toiminnallisuudelle, taidekasvatuksen eri osaalueille sekä yhteiskunnallisille, eettisille ja esteettisille kysymyksille. He ovat uskaltaneet heittää pois opettajan roolin ja astua tuulista polkua satuun, kasv uun, seikkailuun ja ihmetykseen. , 125 mk. Lajit mehiläishaukasta pikkutuulihaukkaan käydään taas kertaalleen läpi. Kevää llä 1992 käynnistettiin läänikohtaiset kokeilut Hämeen läänissä ja Kymen läänissä taidekasvatuspainotteisina. Ympäristökasvatuksen menetelmäopas syntyi kurssituksen oheistuotteena ja on nyt satasen hintaan jokaisen ympäristökasvatukseen hurahtaneen ulottuvilla. Parasta Toimi nyt! -kirjassa on käytännönläheisyys. Ammattiin opiskelevan nuorison ympäristökasvatus edellyttää, että oppilaitos elää niin kuin opettaa. Ei muuta kuin noustaan juuri nyt alkusyksyn aurinkoisena päivänä aamun voi nukkua rauhassa lähimmälle kalliolle kiikari tai kaukoputki matkassa ja ryhdytään tarkkailemaan yli valuvaa petolintuvirtaa. Ne tukevat minkä tahansa työyhteisön kehittämistä ympäristöä säästävään suuntaan. hoja; tässä nuoren linnun vastakohtana on aikuinen. Lu kija oppii, mi ten kosteusvauriot syntyvät ja miten niitä voidaan torjua. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus sai erillisen määrärahan kouluttaakseen monimuotoopetusta soveltaen ympäristökasvatuksen tutoreita opettajankoulutuslaitoksiin ja harjoittelukouluihin. Sitä tehtäessä puuaines käytetään tarkkaan: parhaat osat taloon, ylijäämä laudoiksi tai lastulevyksi. Tekijä kuvailee erilaisia lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmiä, jotka yhdessä terveiden rakenteiden kanssa auttavat saavutta52 maan miell yttävän oleiluympäristön. Kirjoittamistapa on hyvin läsnäoleva ja henkii kirjoittajan kouluttajakokemusta ja -näkemystä: oppiminen on henkilökohtainen asia ja prosessi, joka sopivasti tukien vääjäämättä etenee ja johtaa tuloksiin. Vanha ei sanana suinkaan ole pannassa; vanha on yksilö, jossa näkyvät jo ikääntyminen merkit. Terho Poutanen Talon terveysoppia Pekka Rytilä: Terve talo
Esteettisen mielenkiinnon kohteina voi vat yhtä hyvin olla virtuaalitodellisuus, ympäristötaide, ihmisen luontosuhde jopa kirjallisuus tai maalaustaide, joita tulkitsemalla voidaan tutkia ympäristöja luontokokemuksia. Leevi Lehto): Alligaattorin hymy, ympäristöestetiikan uusi aalto, Helsingin yliopisto, Lahden tutkimusja koulutuskeskus 1994, 208 s., 171 mk. Kirjoittajat uskaltavat esittää myös mielipiteitään. Miellyttäviä lukuelämyksiä ovat mm. Walter Clarkin Mies kajakissa. Tajuaminen on siis jotakin enemmän kuin tietäminen. Tehtäviä täytyy soveltaa oppilasaineksen valmiuksien mukaisesti . Varaparistoja on saatavissa meiltä 20,-/pari tai lähimmästä fotoliikkeestä. (921) 633 6461 ~ ------..vl/ 53. Uusi aalto kuvaa pikemminkin alan uusia aluevaltauksia ja alaa kohtaan kasvanutta yleistä kiinnostusta. Voimme tietää, että maapallo ei ole litteä, mutta vasta katsoessamme esimerkiksi korkeasta tornista kaareutuvaa maanpintaa me todella tajuamme sen. Kustannukset: Oppimateriaalimaksu 250 mk ja lukukausimaksu 200 mk. Ympäristö vaikuttaa kaikkiin aisteihimme jatkuvasti, jolloin se mitä tarkastellaan (ympäristö) on yhtäaikaa sitä, mistä käsin tarkastelu tapahtuu . Varmista läsnäolosi sen ulkoasultaan uusiutuneilla sivuilla! Ilmoitusten viimeinen jättöpäivä 9.10.95. Gamma 01 on heti käy1tövalmis: yksityiskohtainen käy11öohje opastaa laitteen käy1töön parissa minuutissa. Se kostuttaa vaatteemme, valuu silmälaseillemme, kastelee jalkamme." Ehdotan, että seuraavalla kerralla kun sade ropisee ikkunalaudoilla, keitätte kupin kuumaa ja selailette esimerkiksi Yrjö Sepänmaan toimittamaa Alligaattorin hymyä, jolloin saatatte huomata pian itsekin hymyilevänne. Tiedustelut: KATALOOGI/Ruohonjuuri Mannerheimintie 13 A 3, 00100 Helsinki puh. Muista kirjoittajista esimerkiksi Allen Carlson näkee artikkelissaan ympäristön erityisenä kohteena, johon sulaudumme jatkuvasti . Siksi se on japanilaisessa kulttuurissa johtanut myös sateen esteettiseen arvostamiseen. Barbara Sandrisser ylistää artikkelissaan sadetta. 1995 20. Japanissa sade on jatkuvasti läsnä, sen vaikutus riisinviljelyyn on merkittävä. (921) 803161 VARSINAIS-SUOMEN MAASEUTUOPPILAITOS i Metsäopetus ~~F.N~t?lo,u,l~!~SJ.E~-~ @/ ~1111\"' Taatilantie 110 Ta~a Nuotio 21530 PAIMIO Puh. Hepburnin käyttämä "tajuamisen" käsite on kiinnostava. likka Luoto /,,A ~~::~=: Vaihtoehtoisten liikeyritysten ja palvelujen KATALOOGI 1996-97 GAMMA 01-säteilymittari joka kodin käyttömittari ilmestyy ensi joulukuussa. yläasteen opettajan ympäristökasvatusopas, ainakin yksi sellainen. "Ajatelkaamme rämesuon penkereellä päivää paistattelevaa alligaattoria. 90-406 927, fax 90-446 417 Gamma 01-säteilymittarilla tarkista! helposti, turvallisesti ja edullisesti muutamassa sekunnissa säteilyriskin mahdollisuuden -ympäristöstä päivittäin tai poikkeustilanteissa riistasta, vedestä, maaperästä, eläinten rehusta lähes mistä tahansa Et voi olla varma, ellet mittaa: Gamma 01 :n punainen alue on Suomen viranomaisten keskinäisellä ilmoitustasolla, esimerkiksi omakotitalojen rännien alta on löy1yny1 jopa tätä suurempia säteily1asoja! Mittari on Säteily1urvakeskuksen testaama ja käy1össä osoittautunut erittäin luotettavaksi. Junan vihellys, linnun laulu ja sadepisaroiden ropina saavat mielen spontaanilla tavalla esteettisesti virittymään. Ki1ja johdattelee ympäristöestetiikan keskeisiin kysymyksiin arvovaltaisen kirjoittajajoukon avustamana. Alligaattorin hymy jakautuu viiteen väljästi rajautuvaan teemaan : linjanvetoja, ympäristöinstituutio, tiedon kehys, elämys, elämäntapa ja hyvä elämä sekä soveltava estetiikka. Y mpäristöestetiikka ymmärretään yhä laajemmin ei vain luonnon-, maisemaja rakennusestetiikan osa-alueina. Maakasvatus esitellään vaativana lajina, joka taitavan vetäjän käsissä on täsmäväline. Voimme aktiivisesti liikkua ympäristössä, vaihtaa maisemaa, kuten sanotaan. Hepburn haluaa palauttaa luonnonkauneuden arvon. Luonnon kokeminen toteutuu väkevämmin ja on luonteeltaan pysyvämpää kuin perinteisissä taiteissa: " Mehän olemme osa luontoa; emme seiso sen edessä samalla tavoin kuin seinälle ripustetun maalauksen edessä." Taide-esineet ovat jollakin tavoin erotettu ja ympäristöstään, kun luonnon kohteet sitä vastoin ovat "kehyksettömiä". Ympäristö~tiikan klassikoita suomeksi Asta Leppälä Y,jö Sepänmaa (toim.), (suom. Aistiyllätyksien mahdollisuudet luovat pesäeron "kehystettyyn" taiteeseen, jossa tarkastelijalta edellytetään etukäteistietoa. Haistaminen, maistaminen, näkeminen, kuuleminen ja tunteminen on jatku vaa, ympäristö on ympärillämme halusimme tai emme. Tämä vapaus tarjoaa etuja, aisti yllätyksiä, joita ei voi ennakoida. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna 18.9. 12. R. Lisätietoja: Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos / likka Harkkila tai Leena Koli, puh. Ympäristökasvatuksen menetelmäopas vaatii opettajalta tietoa siitä, mihin hänen oppilaillaan on paukkuja. Nide koostuu suomennetuista klassikkoartikkeleista, joista vanhimmat on julkaistu jo 1966. Soveltuuko se esteettisen huomion kohteeksi?" Vastaus tähän Paul Ziffin esittämään kysymykseen on: " Kyllä vain ja tämä on helppo osoittaa." Antologia sisältää 15 suomennettua asiantuntija-artikkelia. Kurssi muodostuu yliopiston järjestämästä 15 ov:n ympäristönsuojelun perusopinnoista sekä Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen käytännönläheisistä kenttäkursseista. W. Cheryl Fosterin Esteettinen desilluusio, Joseph Meekerin Ekologinen estetiikka ja SUOMEN LUONTO 8/95 54. Maahantuonti ja markkinointi: JS-tekniikka Oy, Hatanpään valtatie 14 D, 33100 Tampere, p. OVH 295,ny1 suoraan maahantuojalta 169,+postikulut 30,-. Kuitenkin ympäristö asettaa rajansa: Yö ja päivä, vuodenajat, säätila, ihmisen tekemät rakenteet ja luonnon rakenteet kehystävät elämäämme. (oppilaitos maksaa Turun yliopiston opintomaksut) Hakeminen: Vapaamuotoinen hakemus Paimioon 31.8. Kesäisen auringonlaskun kauneuteen sisältyy myös ymmärrys avaruudessa kelluvasta Maaplaneetasta ja sitä valaisevasta keskisuuresta tähdestä. vsk. 931-2226 22 1, fax 931-2110 610 Jälleenmyyjiä etsitään ympäri Suomea! ,-/ _ _ ______________ ______ _,.,/ VARSINAIS-SUOMEN MAASEUTUOPPILAITOS toteuttaa yhteistyössä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa MAASEUDUN YMPÄRISTÖNHOIDON JATKO LINJAN Opinnot antavat monipuolisen yleiskuvan ympäristönsuojelun ja -hoidon eri osa-alueista. Kirjan alaotsikko Ympäristöestetiikan uusi aalto on äkkiseltään harhaanjohtava. 1996. 1995 mennessä. Ansiokkaita ovat esimerkiksi tupakkaan liittyvä arvomaailman tutkimus ja toiminnallinen tapa vierailla teollisuuslaitoksessa, tutustua rakennettuun ympäristöön ja metsäluontoon. "Toisin kuin japanilaiset, me haluamme välttää sadetta ..
Viisi poikasta ui silmieni ilona koko kesän. Kun asettaa ne vaalea puoli alaspäin, osa täytyy avata oikealta ja osa vasemmalta puolelta. UV-säteily ei juuri lainkaan heijastu kasvillisuudesta tai maaperästä, joten veden pinta muodostaa voimakkaan kontrastin ympäristönsä kanssa. Ihmissilmä ei tätä säteilyä erota, sillä silmämme linssi suodattaa sen pois. Lyhytaaltoinen osa taas on elämälle vaarallista säteilyä, jonka otsonikerros suodattaa ilmakehästä pois. Sukupuolen kanssa tällä vaihtelulla ei ole tekemistä. Onko. Mistä ne tulevat ja miksi. Moni kadehtii teitä, jotka voitte kotilammella seurailla joutsenperheen elämää. Taivaalta nimittäin lankeaa UV-hajasäteilyä silloinkin kun meistä näyttää kovin pimeältä. Niiden on siis löydettävä uusia vesiä. Suomen kampelalajit kuuluvat joko vasensilmäkampeloiden (piikkikampela) tai oikeasilmäkampeloiden heimoon (kampela, punakampela ja hietakampela). Sukeltajien UV-suunnistautumista on käytetty hyväksi tutkimuksissa. On kumma, etteivät ne lähteneet pois, vaikka lammella ammuttiin sorsia. kuten kirppuja ja väiveitä. Sen sijaan tavalliset vesikylvyt, hiekkakylvyt ja aurinkokylvytkin palvelevat samaa päämäärää. Siis miksi ja miten. Käsikirjojen mukaan joutsen munii kolmesta kuuteen munaa. Hyönteisten suunnistautumisessa lyhytaaltoisella ultravioletilla (UV) valolla on tärkeä merkityksensä. Ne lentävät pois yleensä öisin ja etsivät uuden paikan veden pinnasta heijastuvan UV-valon av ulla. Monet linnut ottavat muurahaiskylpyjä, kottaraisen lisäksi ainakin kaikki varislinnut. Tämän vuoksi poikueet eivät vielä sorsanmetsästyskauden alussa voi lähteä kotilammeltaan. Uusi läkkipeltikatto toimii samoin. Varsinkin pienissä ves1ssa elävät lajit joutuvat usein vaeltamaan pois kui vumi sen uhatessa tai ainakin levittämään sukuaan muualle. Niissä on UVherkkää pigmenttiä. Sukeltajien elämässä UVvalo on erityisen tärkeä signaali. Ovatko toiset naaraita ja toiset koiraita vai mistä on kysymys. Kovin pienille linnuille muurahaiset saattaisivat aiheuttaa hengenvaaran, joten epäilen, että kottaraisia pienemmät linnut tuskin hakeutu vat muurahaispesiin kylpemään. Kekomuurahaisten ruiskuttama muurahaishappo karkottaa lintuja vaivaavia ulkoloisia, 54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Kampelan silmät kiertyvät tavallisimmin oikealle kyljelle, mutta poikkeavia vasenkylkisiä voi olla kaloista lähes joka kolmas. Miehet sanoivat, että joutsenia on liian paljon. Hyönteisten verkkosilmässä on kussakin osasessa, ommatidissa, oma linssinsä, joten UV-valo ei muodosta opti sta ongelmaa. Seppo Vuo/anto Sukeltajat katolla Oulunsalossa alkoi uudelle peltikatolle ilmaantua suursukeltajia ja pienempiä sukeltajia päivittäin. vsk.. Muurahaiskylpyjä ottaessaan I innut asettuvat muurahaispesään ja pörröttävät höyhenensä, kenties vielä pöyhivät pesääkin. •~ UV-säteilyä näet tunkeutuu o:: veteenkin muutamien millien verran. Vasensilmäkampeloilla taas vasemmasta kyljestä tulee yläkylki. Oikeasilmäkampeloiden lajeilla poikasvaiheen alkupuolella silmät kiertyvät oikealle kyljelle. Niitä näet voidaan tallettaa lasipyydyksiin , joissa on ikkunaruutu hiukan viistossa ja sen alareunassa kaukalo, jossa on keräysnestettä. Auringonpalvojat tuntevat veden UV-heijastuskyvyn, koskapa hakeutuvat vesien ääreen ruskettumaan. Linnut saattavat vielä nostella nokallaan muurahaisia siipisulkiensa väliin. UV-säteilyn pitkäaaltoisempi osahan aiheuttaa ihomme päivettymisen ja D-vitamiinin yntetisoitumisen. Sellaisia maana sukeltajakovakuoriaisia ei ole ennen näkynyt. Oikea-ja vasenkylkisiä Saamme Merikarvialla runsaasti kampeloita. Kampelan silmät ovat siis yleensä oikealla kyljellä, mutta tutkimusten mukaan kampelakannassa voi olla jopa 30 prosenttia poikkeavia, vasenkylkisiä yksilöitä. Veden pinnalla pyörivät hopeasepät, jotka kuuluvat eri heimoon kuin sukeltajat, käyttävät UV-valoa hyväkseen erikoisella tavalla. Merikarvialla kampela on yleinen ja piikkikampela vain satunnainen saalis. Tämän tietäen hopeaseppien pyöriskelyä veden pinnalla voi tarkkailla uudesta näkökulmasta: ne ovat työn touhussa, ravinnon haussa. Kouri Mikkola Joutsenidylli Sain ihailla viime kesänä pes1vaa joutsen perhettä Joutsassa kotilammen rauhassa. Kussakin ommatidissa on seitsemän tai kahdeksan pitkänomaista aistinsolua, joista yksi tai kaksi aistii UV-valoa. Sukeltajat erehtyvät luulemaan sitä vedenpinnaksi. Muurahaiset puolustautuvat ruiskuttamalla muurahaishappoa. Harri Dahlström Muurahaiskylpy tekee hyvää Koulun biologian kirjassa kerrotaan kottaraisen ottavan muurahaiskylpyjä, muttei sanota, miksi se niin tekee. Koska kysyjä ei mainitse mitään kampeloiden muista ulkonäköeroista, lienee lähdettävä siitä, että kyseessä on yksi ja sama laji, kampela. Ni iden verkkosilmä koostuu kah< desta erilaisesta osasta ja se j puolisko, joka on kuoriaisen • uidessa veden alla, aistii eri] tyisen herkästi UV-valoa. Muistelen kuitenkin nähneeni poikueita, jossa on seitsemän poikasta, joten käsiki1jatiedot ovat vanhentuneet. Montako poikasta perheeseen voi kuulua, ja milloin ne tulevat lentokykyisiksi. Kampelasaaliissa on voinut olla sekä kampeloita että piikkikampeloita eli oikeakylkiset kalat olivat eri lajia kuin vasenkylkiset. Pohja näyttää sysimustalta, mutta hopeaseppä näkee lähellä olevat pienet saaliseläimet hohtavina. Valtaosa lintujemme munamäärätiedoista perustuu edelleen vanhaan munienkeruun aikakauteen! Joutsenen poikaset ovat lentokykyisiä vasta kahden kuukauden iässä. Tästä kyljestä tulee kalan yläkylki , värillinen kylki. Ilmeisesti monet kuoriaiset vierivät sadevesikouruun aivan niin kuin pyydyksessä. Verkkokalvomme kyllä aisti si sitä. Yksittäisessä saaliissa osuus voi olla suurempikin. Tällainen Iätäkkö tai lampi näyttää ilmeisesti erityisen kirkkaalta yöllä. Olisi toivottavaa, että riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat päättäisivät olla metsästämältä kansallislintumme pesimälammilla ainaSUOMEN LUONTO 8/95 54
Toisaalta sitä on Itämeren rannikoilla ja saaristossa ja toisaalta Pohjois-Suomessa, aivan tuntureita myöten. Joskus ne ovat tehneet tuhojakin, lähinnä viljakasveille ja mansikalle. Pohjanlahden rannikon esiintymät liittyvät jo pohjoisiin esiintymiin . Seppo Vuokko 55. "juurimatojen" eli sepän toukkien tekemää. Kuvailtu tuho perunoissa on varsin todennäköisesti ns. Kun kanta kasvaa, se levittäytyy muille sopiville paikoille ja laajentaa vähitellen pesimäaluettaan. Ne ovat hyvin pitkänomaisia kiemurtelijoita, kovia ja liereitä, keltaisia. Lintujen mukana kasvi leviää ulkoluodolta toiselle. Mikä tämän aiheuttaa. Voitte ottaa yhteyttä lääninne riistapäällikköön ja tiedustella tarkemmin joutsenperheen suojelussa tarvittavasta menettelystä. Mikäjyrsii perunoita. Kameran tähtäimeen taas on saatu maakiitäjäisen toukka. Kaikki Taphrinat ovat putkilokasvien loisia ja aiheuttavat isäntäkasveissaan erilaisia epämuodostumia. Joko sama tai aivan läheinen tauti turvottaa pusseiksi luumuja ja kriikunoita ja haittaa joskus pahastikin niiden viljelyä. Jos sitä on puissa vähän, kannattaa saastuneet oksat hedelmineen leikata pois ja polttaa. Perunamaasta löytyi matoja, jotka syövät perunoihin uria. Mikä mato on kuvassa, onko siitä havaintoja muualta, ja onko se yleinen. Mikähän se mahtaa olla. Ruohokanukalla on Suomessa varsin erikoinen levinneisyys. Kanta ei voi tulla liian tiheäksi, siitä pitää reviirijärjestelmä huolen. Maakiitäjäisten toukat ovat vilkkaita, litteitä, ja niiden petomaisuuden näkee yleensä suurista sirppimäisistä leuoista. Sienen rihmasto on melko erilaistumatonta, hiivamaista. Suku on erillinen, vailla lähisukulaisia. Sienen määrä vaihtelee myös vuosittain. Tilanne on tuttu hedelmänviljelijälle: sadon takaaminen vaatii kahden laj ikkeen istuttamista toistensa lomaan. Kukkia ympäröi näkyvästi neljä valkoista suojuslehteä, jotka tavallisesti mielletään kukaksi. Omalla siitepölyllä vain pieni osa siemenaiheista hedelmöittyy tai pöly on täysin tehotonta. Ruohokanukan hedelmöityneestä kukasta kehittyy ison puolukan näköinen, linnuille kelpaava marja. Niistä perunat alkavat mädäntyä. KYSY LUONNOSTA Lukija! voivar lähenää kysymyksiään räl/e palsralle Luontoillan asiantunrijoiden vasranaviksi osoineeseen Suomen Luonto, Korkankaru 9, 00510 HELSINKI. Luonnonystävien mielestä suuret joikaavat joutsenparvet ovat mahtavia näkyjä. kin sen ajan kun poikaset oleskelevat niillä. Niin kuin välillä käy, tassa syytetään väärää oksaa. Syitä voi toki olla muitakin, mutta tavallisimmin yksinäisten puiden hedelmättömyyden syy on yksinäisyys. Seppo Vuokko < Musta kukka, punaiset marjat Korpisuon reunassa täällä Pohjanmaalla kasvaa outo kasvi, jossa on kauniin punaiset marjat. Kustakin hedelmöityneestä kukasta kehittyy suurin piirtein isohkon puolukan kokoinen ja näköinen, melko mauton marja. vsk. Joutsenpari pitää oman pesimäpiirinsä, joka riittää parin ja poikueen tarpeisiin. Onhan ruohokanukka toki esitel•~ ty useimmissa kasvikirjoissa, "" mutta ei niissä aina ole kuvaa marjovasta kasvista. Runsain ruohokanukka on Kilpisjärven seudun tunturikoivikoissa, joissa se on usein valtakasvina. "°_ ~:" _ 5 Näytteen perusteell a tunnistin : kasvin ruohokanukaksi. Seppo Vuo/anto Maakiitäjäisen toukka on ilmeisesti joutunut syytteeseen toisen kovakuoriaistoukan tekosista. Lapissa lumi tulee syksyllä ennen pakkasia, jolloin talvi on lumivaipan suojassa talvehtivan matalan kasvin kannalta leuto, joskin pitkä. Seppo Vuokko Terhoton tammi Pihassani on muutaman metrin mittainen tammi, joka kyllä kukkii, mutta terhoja ei tule. Sieni kuuluu samaan Taphrina-sukuun kuin koivujen tuulenpesien aiheuttajatkin. Jotkut maakiitäjäiset tosin ovat kasvinsyöjiä, mutta ne harrastavat lähinnä siemeniä. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Sama itsemartous on syynä mesimarjan heikkoon marjomiseen, ja tässä tapauksessa aivan ilmeisesti myös pihatammen terhottomuuteen. En ole sitä muualla nähnyt enkä löytänyt kirjoista sen kuvaa. Ne karisevat kesän aikana keskenkasvuisina pois miksi. Marjojen tilalla on vihreitä pussimaisia kasvaimia. Sieni talvehtii oksissa ja siksi tauti saattaa puhjeta vuodesta toiseen samassa oksassa, ja toiset oksat tuottavat terveitä marjoja. Kauri Mikkola Marjaton tuomi Tuomi kukki hyvin, mutta siihen ei tule marjoja. Tuomien pussitautia ei tarvitse torjua, mutta luumunpussitauti voi pienentää paljonkin satoa. Vaikka samassa kukassa olisi heteitä ja emejä tai samassa yksilössä sekä hedeettä emikukkia, useat lajit suosivat ristipölytystä. Itiöt syntyvät pussiäkämien pinnalle. Muualla Lapissa se on enimmäkseen suonreunojen, rantojen ja jokilaaksojen kasvi , samoin kuin etelämpänä Kainuussa ja Pohjanmaalla. Ruohokanukan pienenpienet kukat ovat sinisenmustat; se lienee ainoa todella mustakukkainen kasvimme. Uskon, että valtaosa metsästäjistä on samaa mieltä. Linnuille ne kuitenkin kelpaavat, ja ruohokanukan ruotsalainen nimi onkin hönsbär, kananmarja. Aivan ilmeisesti lajin lev inneisyyttä rajoittaa ilmasto: se ei siedä manteren sisäosien oloja: kuivia, lämpimiä kesiä ja ankaria talvia, vaan vaatii mereisen kosteata ja viileähköä ilmastoa. Se on selvästi läntinen kasv i, joskin kasvi itäraja on vasta Vienanmerellä. Pussit synnyttää sienitauti , tuomenpussitauti . sesti peto, siis puutarhassa hyödyllinen elukka. Se on erittäin todennäköiSUOMEN LUONTO 8/95 54. Jotkut vanhat luumulajikkeet ovat hyvin arkoja pussitaudille, mutta useimmat uudet lajikkeet ovat vastustuskykyisiä. Kannan kasvu näkyy muuttavien ja levähtävien lintujen määrissä ja uusien pesimälampien asuttamisena. Niillä ne pitävät kiinni saalista, kun ne ruiskuttavat siihen ruoansulatusnestettä imeäkseen pehmentyvän sisällön parempiin suihin
Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. POHJOLA-YHTIÖT Järjestömarkkinointi/ Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00300/ 5 00003 HELSINKI. H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti. Nimi ________________ _ Osoite ________________ _ Postitoimipaikka ________ ____ _ Puhelin työ _____ _ koti _______ _ Eurooppalainen maksaa postimaksun . Kuulun _________ liittoon /järjestöön. Se on voimassa kaikkialla maailmassa. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. Miksi et varautuisi etukäteen. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! • • EURO-matkavakuutus 1) POHJOIA-YHTIÖf Turoaa matkasi ja postita yhteyskorttisi jo tänään/ ;gl Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin
Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäivä ksi, jouluksi, äitienja isänpäivä ksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. (90) 228 08333 Postimyyntiä koko maahan LUONNON KUVA-ARKISTO Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Kotk ankatu 9 005 10 Helsinki puh. Puhelin (myös suuntanumero): . Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Lähettäkä ä Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Perämiehenk. Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. (90) 228 08 1 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.3016.1 5 Ulla Ahonen, toimittaja Pirkko Elomaa-Vahrerisro, koulutussihteeri Sirkka Tepponen, toimistosihteeri , vs. (953) 4 11 7358 Pertti Siilahri vs. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. wmmi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. (90) 630 300, telefax (90) 630 4 14 SUOMEN LUONTO 8/95 54. (93 1) 2 131 3 17 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. (90) 228 0822 1 Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 005 10 Helsin ki puh. 11 A 17, 00 150 Helsinki puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. Esko Jo11tsamo, pääsihteeri Mitja Jumppa11e11, puhelinvaihteen hoitaja lrmn Kaitosaari, rekisterinhoitaja Anne Rau11io, järjestösihteeri, vs. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojelul iiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. . Joha11na Korimäki, toim istosihteeri Ma,jukka Kulmanen, energiane uvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä A11na Parkkari, projektisihteeri Rirva Pietiläinen, talouspääll ikkö Terho Pouranen, tiedotussihteeri Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leski11en, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka :. (90) 176 633 LIITTO HA LLITUS Timo Helle (pj.),(960) 3364 302, Veikko Aalo, Vesa Heinonen, Kimmo Kaakinen, Mat ja Meura, Timo Permamo, Heli Saarikoski, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt ALUES IHTEERIT Varsinais-Suomi Länt inen Rantakatu 49-5 1, 20 100 Turku puh. Lahjan saaja Lahjatilauksen saaja n nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ..... SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alka en __J_ 19_ O Määräaikaistilaus 12 kk O Mää rä aikaistilaus 6 kk Kestotila us 12 kk Olen Suomen luonno nsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (92 1) 30 1 14 1 Hannu Klemola vs. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postima ksun. (939) 632 6 163 Maija T. vsk. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. (90) 228 08206 Satu Hentula-Niemi11e11 Vaasan lääni Wolffint ie 36 F 12, 65200 Vaasa puh (96 1) 3 12 7577 Tiina Seikku/a SUOMEN LUONNON SUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pieriläinen puh. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahja ksi alle merkitsemälleni hen kilölle alkaen __J_ 19_. z L.U 6 ::) V') Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Suomen Luonto ilmestyy 12 numerona vuonna 1995. Tilaajatunn us (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa!: Lähettäjä Allekirjoitus: . (90) 228 08 210,228 08 224, telafax (90) 228 08 200. Satakunta Otavankatu 11 , 28 100 Pori puh. (960) 3 11 550 T1111/a Leskelä Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. (98 1) 3 11 5 828 Merja Ylö11en Pirkanmaa ja Keski-Suomi Laukontori 4, 33200 Tampere puh
People noticed the change largely as a population crash among pike and perch due to the loss of the nurseries that protected their young. The man responsible for the decision is Minister Kalevi Hemilä of the Ministry of Agriculture and Forestry, which controls the Finnish Game and Fisheries Research Institute and its aquaculture. • KILIMANJARO-SERENGETI, Tansaniassa 12.-28.1.96. by Alice Karlsson Suomen Luonto 54(8): /4-/6 A decision has been taken to elose down the Poria State Aquaculture. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa Suojelua ilman korvausta Meri taimenen pelastus työ on alkanut Niityt ovat tallella Laatokan Karjalassa 58 lt is anticipated that further craters will be discovered in, for example, Lake Saimaa. Fish farming was obviously the reason given. Dia-illoissa kerrom me mon ivuotisista kokemuksistamme, tulevaisuuden suunni te lmista ja Afrika n uhanalaisesta luonnosta. Three craters dating from the Cambrian are Söderfjärden, Lake Sääksjärvi and lso-Naakkima. SUOMEN LUONTO 8/95 54. Vaellamme lum ihu ippuiselle Kil imanj aro-vuorelle (5895 m) ja seuraamme suu rten nisäkkäiden vaellusta Serengetin, Nogorongoron ja Manya ran sava nne illa. Translated by Leigh Plester AFRIKKAAN Leirielämää savannei ll a ja sademetsissä • UGANDA, "Afrikan helmi" ja KENIA 1.17.12.95. During the late 1970s bladder wrack suddenl y vanished from SUOMEN LUONTO (Narure of Finland) Published by rhe Finnish Associarion for Narure Conservarion Address: Korkankaru 9 005 JO Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 extensive areas in the Archipelago sea as a consequence of human impact eutrophication. The Lappajärvi crater was formed 77.3 million years ago, before the end of the Age of Dinosaurs. Nobody knows the exact age of the Suvasvesi crater discovered only a year ago but this seems to be of Permi an age at the earliest. N. Marco Polo Trave l. Alongside the perch, pike, minnow, threespined stickleback and nine-spined stickleback one fi nds, for example, black gobies, butterfish, deep snouted pipefish and fifteen-spined stickleback. Bladder wrack the Baltic's most abundant seaweed by Seppo Vuokko , photographs Visa Hieta/ahti, illustration Hannu Virtanen Suomen Luonto 54(8):29-32 Bladder wrack (Fucus vesiculosus) is the main seaweed growing on hard sea beds of the Baltic. Tutustumme ensin savannin eläimistöön jalkaisin Ken iassa, josta sii rrymme Ugandaan jäljittämään sademetsän gorilloja ja sim pa nsseja. Fish researchers circulated a petition against the closure, but to no avail. This article represents a dairy of Komulainen 's investigations illustrated by his own photographs. The Suvasvesi crater is conveniently located next to the Savonlinna-Kuopio waterway route. • Vaellussafari LUANGWA-OKAVANGO elokuu -96 Sambiassa ja Botswanassa kanootilla ja jalkaisi n. Crater Studies are mainly carried out by the Geological Survey of Finland and the Geological Museum of the University of Helsinki. klo 18.30, Dagmarinkatu 3, Helsinki. 17.900 mk. Finland 's oldest crater is Lumparn in Åland. Lisää infoa: Benedict ja Tytti von Wright (90) 2953 848. Acacia-safarit Afrikkaa n erikoistunut. There are 22 known craters in Fennoscandia, the most spectacular being the Silja crater in Sweden, with a diameter of 55 km. This has an age of around one billion years. The alga typically blankets rocky shores in a depth of a few metres. Fortunately, the bladder wrack returned a few years later. Vastuu ll. Finland belongs to the European Science Foundation's research project in which the effect of the impact of meteorites on the geological and biological development of the Earth is being investigated. vsk.. Viktorianputoukset. The municipality makes use of the crater fo r promoting local touri sm; a meteorite exhibi tion and meteorite nature trail have been established. 18 .200 mk. Six meteorite craters in Finland by Antti Halkka Suomen Luonto 54(8):38-4 1 Six large meteorite craters have been discovered in Finland, which is quite a large proportion of the world 's 200 craters. Ornithologist Arto Komulainen investi gated 23 nests in 13 territories; the result was four ringed young. Threatened trout stocks have been rescued and the farming of asp began around a decade ago. At Lappajärvi, kärnäite rock melted by the meteorite can also be found. Located at Lohja in southern Finland, this fish farm was established in 19 16. Bladder wrack communities are very diversified. The reason for this is that Finland lies in the Baltic Shield bedrock regionthe craters have not been covered by sedimentary rocks. N. The local Municipality of Yehmersalmi has also sought to attract tourists to its crater. Dense bladder wrack growths offer fish and their fry an excellent shelter where they can also obtain food. At the eagle's nest by Arto Komulainen Suomen Luonto 54(8): 17-19 ln the territories belonging to Finland's 200 around 200 pairs of golden eagles approxi mately 90 young have been reared thi s sum mer, which is roughl y the same as last year. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Fish farm vital to endangered fish to close down. Since the culturing of asp is now itself endangered, this waver ought in the opinion of conservationi sts and fish researchers to be nullified. The eutrophication led to an intolerably dense growth of epiphytic algae. Living communities in the Baltic are a mi xture of fresh and bracki sh water forms. Smaller algae are epiphytic on bladder wrack. A large proportion of the Suvasvesi archipelago is protected under the shore protection programme. None of Finland 's craters is very big, the largest being Lake Lappajärvi in southern Ostrobothnia, with a diameter of 17 km. lt is the only large brown alga (Phaeophyceae) which has become adapted to conditions in the Baltic. There were also plans to start farming the endangered zährte. 25.000 mk. N. A great deal of work has been done there to help preserve endangered species of fi sh. Blue mussels and acorn barnacles, for instance, attach themselves to the fronds, while a wide variety of crustaceans secrete themselves among them. However, its di sappearance affected the entire ecosystem. matka njärj. At the crater there is a marked magnetic anomaly, as well as the third deepest water (89.6 m) among Finland 's 80,000 lakes. The Ministry negotiated with the EU for a waver making it unnecessary for Finland to establish Special areas for protecting salmon and asp. Kuuluisat li ntukoste ikot, savannit sekä maaseudun arki kuu luvat ohjelmaa n. Seuraava 29.9
Yhdysvalloista löytyi muutama: Seattlen Woodland Park, Chicagon Lincoln Park ja San Antonio. Katseltuani aikani videoita, multimedioita ja muita mitä teknillisimpiä eläintarhojen ja muidenkin laitosten opetuksessa käytettyjä kikkailuja, olen alkanut pikkuriikkisen epäillä, etteivät niiden viestit mene perille yhtään sen paremmin kuin tyylikkäästi , ammattitaitoisesti ja taiteellisesti tehdyn kuvataulun. San Antoniossa oli noita hienoja tauluja muuallakin kuin Afrikka-alueella ja kävipä minulle niin mukavasti , että tapasin niiden tekijän, viehättävän naisen, joka oli sekä taideopettaja että eläintieteen harrastaja. Taksinkuljettaja paljasti minulle siihen yhden syyn. Ilkka Koivisto 59. Kaikkineen San Antonio on esimerkki tämänhetkiset laatuvaatimukset täyttävästä ja hyvin hoidetusta kaupunkieläintarhasta. Vakuutuin tästä keskustellessani parin petoeläinten hoitajan kanssa. Lipeän nyt. Afrikkalaiset eläimet on jaettu biotooppien mukaisesti : saSUOMEN LUONTO 8/95 54. Lämpimien seutujen eläimille San Antonion eläintarha ei tarjoa vain suotuisaa ilmastoa vaan myös riittävät tilat. Kuvat: likka Koivisto vannien, metsien ja vuoristojen lajit ovat saaneet omat alueensa, joiden eläimistöstä ja kasvillisuudesta kerrotaan yksinkertaisilla ja havainnollisilla tauluilla. Salaisuus piilee kenties ratkaisevasti hoitajien innostuksessa ja ammattitaidossa. Sain näin tilaisuuden ilmaista hänelle kunnioittavat kehuni. Minä kuuluin tämän uskon epäilijöihin. Tuohon aikaan oltiin aika yleisesti sitä mieltä, että eläintarhan asukkaiden olot ovat vähintäänkin tyydyttävällä tasolla, jos eläimet lisääntyvät. Miekkavalaiden puolella tuntui päinvastaiselta. Kahden ensinmainitun innostus ja samanlainen alkumenestys kuin Korkeasaaressa olivat ymmärrettäviä, mutta San Antonio herätti kummastelevaa uteliaisuutta. San Antonion lähellä on toinenkin nähtävyys, Sea World. Sea Worldin jättiläiskokoisen, kolmen huoneen korkuisen korallikala-akvaarion äärellä tuntui aidon ja rakennetun raja varsin ohuelta. Itse kaupunkikin on hyvin hoidettu, ennen muuta siisti. vsk. Kun olen tänä kesänä katsellut televisiosta Mika Halvarin pyörähdyksiä kuularenkaassa, pulpahtivat muistini uumenista kuvat Sea Worldin jättiläisistä niiden kokoon nähden melkein ammemaisissa altaissa. MAAILMAN ELÄINTARHOJA San Antonion eläintarha Kun lumileopardien kasvatus Korkeasaaressa 1970-luvun alussa pääsi vauhtiin , alkoi myös kansainvälisten yhteistoimintakumppaneiden etsintä. Oli miten oli , San Antoniossa on syntynyt muutamia kymmeniä lumi leopardeja. Liikkumishaluisten lumileopardien viihtyminen San Antoniossa ei ollut kyseenalaista niinkään ilmaston takia, vaikka sekin on piinallinen pitkine kesähelteineen, vaan ennen muuta tilojen pienuuden vuoksi. Ilmaisutapa on viehättävä ja tehokas. Kannanottoni saattaa tuntua vanhoilliselta kehityksen vähättelyltä, mutta sitä se tuskin pelkästään on. leveyspiirillä, eikä suinkaan vuoristossa miten San Antonio saattoi tarjota lumileopardille niin siedettävät olot, että ne lisääntyivät. Eläintarhan asukeista kerrotaan piirrostauluilla. Kaupunki sijaitsee etelässä, 30. Olen ollut varma, että sukeltaessa avautuvia näkymiä ja tunnelmia on täysin mahdoton tuoda sisään. Kuningaskalastajan tarina alkaa lajiin liittyvistä uskomuksista. Korkeasaareen vaihdettiin San Antoniosta yli kaksikymmentä vuotta sitten pienikokoinen naaras Disa, joka sai pitkän ja jo turhalta tuntuneen odotuksen jälkeen pentuja. Olen pyrkinyt välttämään muiden eläintarhojen olojen julkista arvostelua, koska se ei kuitenkaan käytännössä hyödytä eläimiä. Kävin San Antoniossa 1980-luvun lopulla. Kallioon louhitut tilat olivat kyllä kauniita, ja niihin oli asennettu tuulettimia nukkuma-alustojen kohdalle. Rattijuopot joutuvat sovittamaan rikoksensa sii voamalla katuja puhtaanapitolaitoksen palveluksessa. "Se niitä eniten murjoo, kun joutuvat näyttämään naamansa", hän tokaisi lopuksi. Leveähuulisarvikuono laiduntaa San Antonion eläintarhassa
Meiltä löydät satoja laadukkaita luontotuotteita vaatteita, retkeilytarvikkeita, saunatuotteita, keittiötavaroita, kynttilöitä, leluja, kirjoja ... Tilaa Norppa-tuotteet kätevästi suoraan kotiin tai poikkea ostoksille Luontokauppaan. veloituksetta! ValitseT-paita tai college! T.PAITA COLLEGE Vlll:lllmmll Vlll:lummll hannu hima Koot: 104, 116, Koot: 104, 116, 128, 140, 158 128, 140, 158 S, 11, L, XL, XXL S,11,L,XL Til.nro: 1 TH.ivo: 2 Alkuisten 89,· Alkuisten 165,· usten79,· LIiien 150,· T.PAITA COLLEGE VIII: hima VIII: harmaa Koot: 116, 128, Koot: 104, 116, 140,158 128, 140, 158 Tll.nro: 7 S, 11, L, XL usten79,· Til.nro: 8 Alkulllen165,· Lallln150,· T.PAITA Vlll:hanua Koot: 104, 116, 128, 140, 158 S, 11, L, XL, XXL TILivo: 3 Alkulalen 89,· LIiien 79,· T.PAITA Vlrl: harmaa Koot: 104, 116, 128, 140, 158 S, 11, L, XL, XXL Tll.nro:9 Alkuisten 89,· usten79,· COLLEGE Vlrt: hannu Koot: 104, 116, 128, 140, 158 S, 11, L, XL TH.nro: 4 Alkuisten 165,· Lasten 150,· COLLEGE Vlll:hannu Koot: 104,116, 128, 140, 158 S, 11, L, XL Tll.nro:10 Aikuisiin 165,· Lasten 150,· T PAITA COLLEGE Vlrl:hanua Vlrl:hanua Koot: 140, 158 Koot: 140, 158 S, 11, L, XL, XXL S, 11, L, XL Til.nro: 5 TILIVO: 6 Alkulalen 89,Alkulllen 165,· usten79,· Lasten 150,· T.PAITA COLLEGE Vlrl:hlma Vlrl:hanua Koot: 104, 116, Koot: 104,116, 128, 140, 158 128, 140, 158 S, 11, L, XL, XXL S,11 Til.nro: 11 Tll.nro: 12 Alkuisten 89,· Alkulllln 165,· ......... (931) 214 5715 TURKU, Aurakatu 8, puh. (90) 406 262 JYVÄSKYLÄ, Puistokatu 15, puh. (971) 263 1778 PORI, Itäpuisto 3, puh. Jos haluat maksaa luottokortlll, faxaa tilauksesi tai postita kuoressa.. Tervetuloa Luontokauppaan! HELSINKI, Nervanderinkatu 11 , puh. (921) 232 7001 :i: C "cii Q) :r: C') Haluan tukea Suomen luonnon suojelt tilaan seuraavat laadukkaat Norppa-paidat. Laadukkaat ja persoonalliset paidat pitävät kuosinsa ja kuvansa pesusta pesuun. Voin tutustua tuotteisiin rauhas kotonani, sillä minulla on 10 päivän palautusoikeus. 150,· LUONTOA! Kun tilaat Norppa-tuotteita, tuet Suomen lumoavaa luontoa ja sen suojelua. Eläinaiheiset paidat ovat koko perheen varmoja suosikkeja. (941) 3721022 KUOPIO, Kauppakatu 32, puh. Toimitetaan postiennakc Osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Paljon hyödyllistä ja mukavaa itselle tai lahjaksi. luontopaidat Taiteilija Kai Kortelaisen upeat luontokuvitukset koristavat T-paitoja ja collegeja. Samalla annat tukesi myös suomalaiselle työlle ja työllisyydelle. Tuotteilla on 10 päivän vaihtoja palautusoikeus. 79,· ......... (939) 632 7696 TAMPERE, Laukontori 4, puh. EUROCARO/MASTERCARD Kortin numero: DODD DODD DODD D00[ KIITOS TILAUKSESTASI! Tilauksen loppusummaan lisätään postitusku 29 markkaa. Tilaa Luontokuvasto . D Olen Suomen Luonnonsuojeluliiton/Luonto Liiton/Natur och Miljö1 jäsen ja saan tilaamistani tuotteista 10 % alennuksen