(09) 228 08210 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 56. Toisin kuin loppujenkin jokien rakentamista havittelevat väittävät, vapaat joet eivät ole ajattelematonta haaskausta. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Yksi osviitta on Suomen luonnonsuojeluliiton ekosähkömerkki Norppa suosittelee ekoenergiaa, joka otetaan käyttöön syyskuun alusta. Syynä siihen on luonnon monimuotoisuuden suojelu. Pistorasiasta kun kuulemma tulee vain yhdenlaista sähköä: ei voida millään erottaa, onko se tuotettu ydinvai ekovoimalla. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Merkin saavat ostaa yritykset, jotka täyttävät ekoenergian kriteerit. Norppakelpoista energiaa on tuulella, auringolla, vanhalla vesivoimalla, biomassalla ja kaatopaikkakaasulla tuotettu energia. Joki ei ole vesiränni vaan rikas ekosysteemi. Vuoteen 2030 mennessä kapasiteetti kasvaa vastaamaan kymmenkuntaa ydinvoimalayksikköä. Ympäristön tila paranee sitä mukaa kuin ekovoiman osuus kasvaa. Esimerkiksi laskettelukeskukset ovat erinomaisia sijoituspaikkoja. den 1996 jälkeen rakennetulla vesivoimalla tuotettu energia ei merkkiä saa. Kun ekosähkön kysyntä kasvaa, sitä tuotetaan enemmän. Myös kauppaja teollisuusministeriössä pohditaan ekosähkön kriteereitä. Samalla putoaa myös hinta, joka entisestään parantaa ekosähkön asemaa markkinoilla. Mistä sitten tietää, mikä on ekoenergiaa. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Riittää kun tiedetään, paljonko sähköyhtiöiden tuotannosta on ekosähköä. Nyt jo monet sähköyhtiöt tuottavat ekoenergiaa tai suunnitte.Jevat tuotannon aloittamista. lrtonumero 33 markkaa. Miksei uusi vesivoima kelpaa. z L.l.J 6 :J Cf) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Ti/aushinnat Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Mitä enemmän uudistuvaa energiaa saadaan kehitettyä, sitä terveemmällä perustalla energiatulevaisuutemme on. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkan katu 9, 00510 Helsinki puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Ne saisivat tuulesta oman energiansa ja ylijäämä myytäisiin muualle. Suomen luonnonsuojeluliitto ry: n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. (03) 75 1 1 815 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Laskettelupaikoissa, joissa tuhannet ihmiset vierailevat vuosittain, tuulivoimaa olisi lisäksi helppo tehdä tunnetuksi. Ne ovat kuitenkin ratkaistavissa. Jorma Laurila Hannu Vallas/Luon1okuva1 SUOMEN LUONTO 8/98. Kuluttajien kiinnostuksen myötä myös yhtiöt ovat alkaneet kiinnostua ekosähköstä. Yesistöistämme on jo niin suuri osa rakennettu, että vapaat joet tarvitaan kalojen ja muiden virtaavien vesien lajien elinpaikoiksi. 2 Ekosähkö myötätuulessa P erinteisen linjan teollisuusja energiamiehet naureskelevat ekosähköä halajaville luonnonsuojelijoille. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan sekä energiankulutuksen vähentämistä että fossii lisen energian korvaamista mahdollisimman paljon ekovoimalla. E kovoimalla on mahdollisuuksia: Tanskassa tuulivoimaa on jo yli kahden ydinvoimalayksikön verran. Tuulivoiman huono puoli ovat mahdolliset maisemahaitat. Sähkömarkkinoiden vapauduttua kuluttajat voivat vapaasti valita yhtiön, jolta energiansa ostavat. Tuulipuistot on sijoitettava maisemallisesti vähemmän arvokkaille paikoille sekä sinne, missä jo on rakenteita. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 08216 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelu! Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Sen sijaan ydinvoimal la, fossiilisilla polttoaineilla, turpeella, jätteenpoltolla ja vuoTunturissa tuulee: tuulivoimaloita Enontekiöllä. Suojelu ei liioin ole jokien museoimista: vapaa joki jatkaa elämäänsä el invoimaisena. Merkki voidaan myöntää myös energiansäästöpalveluiden tuottajalle. Sillä, ettei kuluttaja voi tietää onko hänen juuri nyt käyttämänsä sähkö ekovai ydinsähköä, ei ole merkitystä. Ekoteko sekin
SUOMEN LUONTO 8/98 Pallaksen keroilla ja koroilla 4 Pallas-Ounastunturin kansallispuiston muodot ovat vanhat ja vertaansa vailla. Kun lakeudella on sielulle asiaa 28 Benga Pöntinen kuvaa Etelä-Pohjanmaalla. Vakiot: Ajankohtaista JO Maailmalta 40 Mielipiteitä, keskustelua 42 Kirjoja 46 Kuukauden ekoneuvo 48 Vastuullinen kuluttaja 48 Multasormet 49 Kysy luonnosta 50 Palvelukortti 56 Tosija makuasioita ravinnosta 57 Luonnonsuojelun voittoja 59 Summaries of the Main Articles 58 3. Salama 20 Kaunis, vaarallinen, ikimuistoinen. Siirtolaisesta lisää sivuilla 24-26. Vaeltajan Taivaskeron rakkajäkälikössä on ikuistanut Raimo Sundelin/Luontokuvat. 57. Matti Koivumäki AnnaAndrejevna Tverin Karjalasta kertoo Marja Härköselle, miten hän rakensi omin käsin aidan juopon exmiehensä varalle. Kansikuva: Benjam Pöntinen on kuvannut palaneessa metsässä koreilevat horsmat, kasvikuntamme pioneerit. Karhu pysyköön korpiemme kontiona 23 Karhukantarnme on vankka ja kestäisi jo metsästystäkin, arvioi Timo Helle. Se on tassutellut Venäjältä meille jäädäkseen. Siirtolainen Mantshuriasta 24 Hulluruoho yllätti 27 Savikoiden joukosta pilkisti piikikäs hedelmä. 8 1998 Seppo Nykänen/Luontokuvat Taito Salmi Hämärissä liikkuva rosvonaamarinen supikoira on tullut tutuksi monelle kesämökkiläiselle ja luonnossa liikkujalle. Pöntinen on keskiaukeaman kuvaajamme, sivut 28-31. Menneen ajan henkeä vaalitaan myös monilla muilla tavoilla, joista kerrotaan sivuilla 32-33. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. vuosikerta Voima-pässi ja kaksi uuhta kuuluvat Fagerkullan työläismuseon asujaimistoon Karkkilassa. Sienistäkin Tverissä riittää puhetta, kuten sivuilta 34-38 selviää. Entistä arkea, nykyistä idylliä 32 Sieniperinne elää Tverin Karjalassa 34 Sodan muistot kukkivat 39 Rehukuljetusten mukana Kuusamoon tuli uutta kasvieloa. Norppa ui sähkömarkkinoille 16 Syksyllä voimme tehdä ekosähkön ostosopimuksen
Monet näyttävät muodot ovat jääkauden perua. Sitä myöten pääsee parhaiten tutustumaan 1938 perustettuun kansallispuistoon. Sen sivuilla rinteet syöksyvät paikoin äkkijyrkkinä ympäröivään syvänvihreään metsä maahan, jota halkovat hopealle päilyvät joet ja järvenselät. Pallakselta Hettaan kulkeva 55 kilometrin mittainen retkeilyreitti seuraa tunturijonoa yli kallioisten huippujen alas louhikkoisiin kuruihin ja kallioseinäisiin rotkolaaksoihin. Takana häämöttää enää palanen vihreää Ounasjokilaaksoa ja sinistä taivaanrantaa. Kuru loppuu ja kero alkaa. Kulkija on saapunut kiveliön karuun ja harmaaseen maai lmaan. Yhä karummiksi muuttuvat seinämät sulkevat häneltä näkymän sivuille. Kulkija kapuaa väsyneenä kurua pitkin tunturiin. Polku seuraa hilpeästi kiveltä kivelle hyppelevää tunturipuroa, kunnes se häviää vaikeakulkuiseen rakkaan. Sen kallioperä on kuitenkin 2000 miljoonaa vuotta vanhaa. PallasOunastunturien tunturiketju on kuin Länsi-Lapin ylätasangon yllä kulkeva mahtava harjanne. Kero on syntynyt tuhansien miljoonien vuosien aikana, ja yhä edelleen sitä muokkaavat erilaiset geologiset voimat. Peter Johansson Pallaksen keroilla jt Pallas-Ounastunturin kansallispuisto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Sopivalla vauhdilla matkan 4 SUOMEN LUONTO 8/98. Keräkurmitsa pesii luottavaisena siellä täällä tunturien kupeessa
Kallioperä on ikivanhaa, §: Elokuinen Lommoltunturi. Vuosimiljoonia vanha vuoristo Vaikka Pallasja Ounastunturit muodostavat pinnanmuodoiltaan selvästi yhteenkuuluvan tunturijonon, niillä on myös selviä eroja. Matkalla ohitetaan yhtenäisten kuusimetsien poh101sraja, joskin yksinäisiä kynttiläkuusia on vielä kauempana pohjoisessa. kävelee kolmessa päivässä, jolloin voi yöpyä autiotuvissa. 5. Niiden takaa nousevat Ounaksen pohjoisosan massiiviset tunturit Rautuvaara ja Pyhäkero. Kallioperä on alun perin tuli, vuoriperäistä amfiboliittia. Suastunturin jälkeen tunturi jono painuu hetkeksi metsänrajan alapuolelle noustakseen uudelleen Ounastuntureilla sen yläpuolelle. Kivilajiltaan Pallaksen kallioperä on tummanvihreää amfiboliittia, joka syntyi tulivuontournnnan seurauksena. Sen keskellä kohoavat Outtakkan ja Tappurin huiput epäsäännöllisinä torneina. Monet niistä ovat aiheeltaan geologisia ja synnyltään hyvin mielenkiintoisia. Ounastuntureilla tunturijono levenee muuttuen muusta maailmasta erillään olevaksi puuttomaksi tundraksi. Vaikka suurin osa päivästä meneekin taipaleella, jää toki aikaa katsella ympärilleen ja löytää monia luonnonnähtävyyksiä. Pallastunturit ovat rykelmä puuttomia pyöreälakisia keroja, jotka uhmakkaasti kuin päälaet nousevat kuusimetsien yläpuolelle. Ounastunturit ovat muinaisesta rantahiekasta syntynyttä kvartsiittia. (uruilla SUOMEN LUONTO 8/98 > "' g Leniokuva Hannu Vallas Pyhäkuru, takana Taivaskero
Rakka syntyy hitaasti. Se 6 on teräväsärmäistä ja -kulmaista kivikkoa, jota syntyy rapautumisen seurauksena. Kun aurinko lämmittää kallion pintaa, lämpötila saattaa nousta 50 asteeseen saakka ja kivi laajenee. Yöllä, kun ilma jäähtyy, kallion pinta jälleen supistuu. noin 2000 miljoonaa vuotta sitten syntynyttä ja sen jälkeen monia muodonmuutoksia kokenutta. Pilvettöminä kevätpäivinä lunta sulaa auringon lämmöstä ja vesi valuu täyttäen halkeamat ja raot. Yöpakkaset, joita tuntureilla riittää pitkälle kesään saakka, jäädyttävät veden. Rapautumisen jatkuessa syntyy kallion pintaa peittävä teräväsärmäinen kivikko, rakka, jota näkee esimerkiksi Pallastunturin korkeimman huipun, 807-metrisen Taivaskeron huipulla. Sen sijaan useat maanpinnan pienmuodot ovat geologiselta iältään nuoria, aivan kuin eilispäivänä syntyneitä. Rakassa siellä täällä näkyvät tuoreet lohkeamispinnat osoittavat, että pakkasrapautuminen on yhä täysuoMEN LUONTO 8/98. Sisempänä kalliossa päivittäinen lämmönvaihtelu on vähäistä ja ulottuu alle puolen metrin syvyyteen. Jäätyessään vesi laajenee, tosin hyvin vähän mutta suurin voimin. Pakkanen särkee kallion ja kivet Pallastunturien kerojen lakia ja ylärinteitä peittää rakka. Vuoroin kutistuva ja laajeneva kallion pintakerros alkaa ajan myötä halkeilla. Raot kasvavat kerta kerralta. Kehitys alkoi heti mannerjään hävittyä alueelta noin 9000 vuotta sitten. Lopulta kallio halkeaa tai siitä irtoaa kivenpalasia, jotka putoavat kallion juurelle
Palkaskuru ja Lumikuru ovat niin sanottuja satulakuruja, jotka sijaitsevat kahden 7. Laji viihtyy Pallaksella hyvinä myyrävuosina. muuta kuin ihmetellä. dessä työssä. Jyrkillä rinteillä, kuten Rihmakurussa ja Pyhäkurussa, kalliosta irtirapautuneita järkäleitä vierii alas rinnettä, kunnes ne kumeasti kolahtavat rinteen juurelle. Sulava mannerjää tuotti jääkauden loppuvaiheessa valtavia määriä sulamisvettä, jota kerääntyi jäätikön päälle, alle ja reunalle, ja josta se virtasi ryöppyävinä koskina kuluttaen kallioon kuruja. Kuva kesäkuulta. Tunturin tuima pakkanen murtaa kallion rakkakivikoksi. Tasaisilla paikoilla ja loivilla rinteillä rakka jää paikoilleen. SUOMEN LUONTO 8/98 Veikko Vasama/Luontokuva! Olli Junno/Luon10kuva1 Raimo Sundelin/Luontokuvat Reijo Juurinen/Luontokuvat Kansallispuistossa on lyhyt matka metsästä tunturipa/jakalle, jonka vakioasukkaisiin kuuluu muun muassa kiiruna. Kuvat ovat syntyneet erilaisten jäätiköitä lähteneiden sulamisvesivirtausten tuloksena. Pallaksella kuusi on metsänrajapuuna. Lähteikköjä ja väinönputkilehtoja Entä sitten nuo keskellä tunturimaata olevat valtaisat kurut ja vertojaan hakevat rotkot. Ne repeävät kulkijan edessä sellaisena esteenä, ettei sen äyräälle tullessa osaa Tunturikihu retkeilyreitin viitalla
Siellä tapaa satunnaisesti väinönputken, Lapin ikivanhan vitamiinipitoisen hyötykasvin, jota on käytetty vihanneksena, lääkkeenä ja jopa piipputupakkana. Jääkauden loppuvaiheessa sen paikalla oli jäätikköjoki, joka virtasi jäätikön pohjalla olleessa tunnelissa. ..._0 07,<'~ ..... Kymmenien metrien syvyinen Suaskuru suunnilleen keskellä kansallispuistoa jää retkeilyreitin sivuun. Samanlainen on synnyltään myös Rihmakuru Pallastunturien pohjoispuolella. Ne kuluttivat ja louhivat kurun pohjaa ja reunoja irrottaen siitä kiviä ja lohkareita. Rosoiset reunat ovat niin jyrkät, että ne suorastaan riippuvat kurun yllä kuin räystäät. ') 10km c,0 Lu Pallas-Ounastunturin kansallispuistosta suurin osa on metsää ja suota, joiden ylle massiiviset tunturit nousevat. Lopulta jäätikköpato väistyi, ja vedenpinta laski. Suaskurullakin on mielenkiintoinen syntyhistoria. kiertää, ellei tunne jotain erityistä kiinnostusta niiden varjoisaan maailmaan. Mikä pakko on laskeutua kurun pohjalle, sillä jo reunalta kurkistellen se on tarpeeksi jännittävä. Löytyy Pahakurusta toki nimensä veroisia synkkiä kallionhalkeamia ja syviä rotkojakin, joiden pohjalla on sokkeloisia ja kirkasvetisiä lampia. Karttaa myyvät Geologian tutkimuskeskuksen toimipaikat Espoossa, Kuopiossa ja Rovaniemellä, alueen matkailukohteet sekä hyvin varustetut kartanmyyntipisteet. Ounastu'n:t:~rit Tapp~ri • A 723 ', Outtakka \...... Satulan pohjalle virtaava vesi uursi vaihe vaiheelta kallioseinäisen ja kalliopohjaisen kurun. Satulakurut syntyivät jäätikön sulamisen siinä vaiheessa, kun tunturien lakiosat alkoivat paljastua jään alta. Tuo kivien yli hyppelehtivä puro tuo vettä kurun perimmäisessä kätkössä olevasta lähteestä, kaltiosta, missä maan sisältä purkautuva pohjavesi nousee maan pinnalle kirkkaana ja vilpoisana. Kulkija löytää kurun ja lumilaikun poikkeamalla poroaidan kohdalla retkeilyreitiltä lyhyen matkaa sivuun. Puolimatkassa Pallakselta Hettaan on yksi mielenkiintoisimmista retkeilyreitin varrelle sattuvista kohteista, Pahakuru. Niistä ei ole helpolla alas menemistä, ja jos niin tekee, saa varautua laskeutumaan välillä sammaleista kalliota liukastellen ja välillä tunturikoivujen rungoista roikkuen. Se vei mennessään lähes kaiken irtomaapeitteen paljastaen alta peruskallion yli kilometrin levyisenä vyönä. Samalla Suaskurun lasku-uoma kuivui. Jäätikön reunalla virrannutta sulamisvettä kertyi jäätikön ja tunturin rinteen väliin, josta se virtasi satulakohdista tunturijonon yli. ö. Opastuskeskus toimii Hotelli Pallaksen yhteydessä. Ne on aiheellista 8 • ... SUOMEN LUONTO 8/98. Sen kautta purkautuivat Nammalakurun laaksoon patoutuneen jääjärven vedet. Kartta kulkijan apuna Kansallispuiston geologisiin kohteisiin voi perehtyä tarkemmin uuden Pallasja Ounastunturin 1:50 000-mittakaavaisen maaperägeologisen kartan ja sen selostuksen avulla. Niitä nähdäkseen kulkijan kannattaa tehdä pieni kävelykierros Hannukurun kämpältä koilliseen ennen illan saunaa ja vilvoittavaa uintia läheisessä lammessa. Puisto alkaa pian odotella ruskaretkeilijöitä. 71 1 Pyhä~ero \ ..•.. Se sai muotonsa jääkauden loppuvaiheessa jäätikön jo hävittyä alueelta. Osa niistä on vaikeakulkuisia ja rakan peittämiä. Jääjärvi vetäytyi alavammille alueille Vuontisjärven ja Keräsjärven ympäristöön. D Maaperägeologi, Ff Peter Johansson työskentelee Geologian tutkimuskeskuksessa Rovaniemellä. Pahakuru ei ole täysin nimensä veroinen paikka, sillä purojen varsilla lehtopaikoissa ja lähteikköjen reunoilla kasvillisuus on rehevämpää kuin tunturilla. Se lienee saanut nimensä pohjaa usein pitkälle loppukesään asti peittävästä lumilaikusta. Kivenjärkäleitä täynnä olevassa varjoisassa rotkossa kohtaa aivan omanlaisensa maailman sammaleisine kallioineen ja jääkylmine lähdesilmäkkeineen. Jääjärvestä lähteneet sulamisvedet yhdessä jäätikön reunalta lohjenneiden jäävuorien kanssa vyöryivät Suaskurua pitkin Ounasjokilaaksoon useiden vuosikymmenien ajan. tunturihuipun välisessä notkokohdassa eli satulassa. Kurun pohjalla olevia kirkasvetisiä lampia toki kannattaa käydä katsomassa. Tunturijonon länsipuolelle syntyi jääjärvi, jota Muonionjoen laaksoon jäänyt jäätikkö patosi. Liikkuessaan tunturissa kulkija ei suinkaan pidä merkityksettömänä asiana sitä, että kurun pohjalla lorisee usein pieni puro. Ikuiset kerot ja niiden väliset syvät kurut nähtyään saattaa kulkijalle syntyä sellainen jano, joka ei sammu. Virran voima oli valtava. Se kutsuu ja vaatii häntä aina vain uudelleen vaeltamaan näille tuntureille. Se vain hetkeksi lievittyy. Kammottavia kuruja Kaikki kurut eivät ole aurinkoisia ja reheviä. Geologisen tiedon lisäksi siinä näkyvät retkeilijöiden tarvitsemat kulkureittija majoitustiedot sekä muut palvelut. Puistossa on hyviä retkeilyreittejä, joista karttaan on merkitty koko puiston läpi kulkeva suosittu 51 kilometrin mittainen Pallas-Hetta -osuus. Ainekset kasaantuivat virran heikettyä kurun suulle kiviröykkiöiksi ja sorakummuiksi. Vuontiskeron ja Lumikeron välisessä kainalossa oleva Lumikuru on tyypillinen satulakuru, joka poikkileikkaukseltaan on v-kirjaimen muotoinen. Sen pohjalle jäi virtaamaan pieni puro, joka ei vastaa kooltaan mitenkään kurun mittasuhteita. Lämpimänä päivänä voi siitä sammuttaa janonsa. Ne ovat syvälle kallioon kuluneita teräviä viiltoja muuten niin loivasti pyöristyneissä tunturien muodoissa. Lieneekö jätetty tahallaan, sillä kammottava se on kuruksikin
Kun alarinteiden metsien rehevissä notkoissa SUOM EN LUONTO 8/98 Malli Mela/Luon1okuva1 Väinönputki Ylläksellä. Koko seutu on suurenmoinen Metsäja Tunturi-Lapin kohtauspaikka. Vihannesja rohdoskasvi viihtyy puronvarsien rehevissä notkelmissa. Alueen liittämisestä kansallispuistoon on keskusteltu. Puistoon kuuluisi tällöin jokseenkin koko sadan kilometrin pituinen Ounasselän tunturijakso Kolarin Yllästunturin (7 18 m) kupeelta Enontekiön Hetan Ounastunturille (723 m). Antti Halkka 9. Länsirinteiden vedet päätyvät Tornionja Muonionjokeen ja idässä vastaanottajana on Ounasjoki . Ounastunturit ovat jo selvästi pohjoisempaa luontoa kuin Pallas tai YlläksenAakenuksen seutu ne kurottavat kohti varsinaista Tunturi-Lappia. Korkeuserot ovat tunturiketjun huippujen ja alapuolisten metsäja suoseutujen välillä enimmillään yli 500 metriä. Alueen arvon kruunaa se, että tunturipurojen vesi saa virrata vapaisiin jokiin. Tämä on Suomessa aivan poikkeuksellista. Pallas-Ounastunturin kansallispuiston eteläpuolella on lähes puiston kokoinen Ylläksen vanhan metsän suojelukohde; se muodostuu lähinnä entisestä Pallas-Ylläksen luonnonhoitometsästä. Tunturiketju Ylläkseltä asti kansallispuistoksi. Esimerkiksi kuusimetsät väistyvät tällä matkalla männiköitten tieltä ja moni laj i jää taipaleelle. Esimerkiksi pohjoisimmat kyykäärmeet on nähty Pahakurulla. kukkii ehkä tuomi ja viinimarja viheriöi, on ylämaa paljakan, tunturikasvien, kiirunan, kapustarinnan, keräkurmitsan ja pulmusen valtakuntaa. Jos kansallispuisto saisi eteläisen lisänsä, siitä tulisi lähes 900 neliökilometrin kokoinen nykyisen 500 neliökilometrin sijaan
Ukkonen jyrisi koko maassa niin, että heinäkuun kiintiö täyttyi jo puolessa välissä kuuta. Anne Kärkkäinen SUOMEN LUONTO 8/98. Pihakuusen latvassa oravanpojat söivät runsasta siemensatoa. Oulun 4H-piirillä on tarkoitus saada sianpuolukan kerääjät maastoon taas elo-syyskuun vaihteessa. Jukka Jokela/Luontokuvat Kansa on osannut käyttää sianpuolukkaa lääkkeenä Suomessakin vanhastaan. Ainakin kuun puoliväliin asti sinilevät pysyivät kurissa viileän sään ja tuulen ansiosta. Lehdistä saadaan arbutiinia, jota käytetään luontaistuotelääkeissä virtsaamisja naistenvaivojen hoitoon. Seurannassa tarkkailtiin, etteivät kasvustot kärsi leikkaamisesta. Kasvi on uuvanan ja riekonmarjan ohella yleisimpiä tunturikasvejamme. Sielikön kukinta viivästyi pitkälle heinäkuuhun. Kuun puoliväliin mennessä hellepäiviä ei Lahdessa tosin ollut yhtään ja Ivalossa ja Oulussakin vain yksi. Sianpuolukan versoja kerättiin muutaman viime vuoden aikana Oulun seudulla lähes 14 000 kiloa. Heinäkuun alussa Oulussa aurinko porotteli kuumasti ja iltapäivisin saatiin ukkoskuuroja. Kaikki muukin oli myöhässä Lapin tuntureilla. Ihonhoitotuotteissa desinfioiva arbutiini rauhoittaa tulehtunutta ihoa ja myös vaalentaa sitä. Kerääjät koulutettiin ja keräyspaikkoja valvottiin. Luontaislääkkeistä ollaan kuitenkin taas kiinnostuneita. Kovasti satoi etenkin keskisellä Uudellamaalla; Itä-Suomessa ja Vaasan seudulla taas satoi vähän. Suomen kesä palasi normaaliin Pentu Saksa Heinäkuun alkupuoli tuntui viileältä parin lämpimän kesän jälkeen, mutta tosiasiassa keskilämpötila oli jopa pikkuisen tavallista korkeampi. Heinäkuu alkoi Lahdessa aurinkoisena ja houkutteli kotipihan sireeneille perhosia. Tosin rankat sateet huuhtelivat vähäravinteisiinkin järviin runsaasti ravinteita. Harmaasieppo ruokki paikastaan alaoksalla. Pikkulintujen poikaset olivat jo maastossa ja myöhäisimmätkin merihanhipoikueet laiduntelivat ulkokareilla. 10 Tuntureiden pohjoisrinteillä oli heinäkuun alussa vielä paljon lunta. Sianpuolukan keruu ja jalostus liittyivät kolmivuotiseen luonnontuoteprojektiin, josta vastasivat Oulun 4H-piiri, Pohjois-Pohjanmaan Liitto ja Oulun maaseutuelinkeinopiiri. Sianpuolukkaa vientiin Sianpuolukasta saattaa tulla uusi keräystuote. Nyttemmin rohdon ovat syrjäyttäneet antibiootit. Ylikiiminkiläinen CRS-Biotech uutti saaliista joitakin satoja kiloja arbutiinia, joka myytiin Ranskaan. Hailuodon matalikoilla oli satapäisiä parvia pesimättömiä isokoskeloita ja merihanhia. "Sopimusta vastaanottajan kanssa ei kutenkaan ole vielä tehty", Pasi Viuhkola Oulun 4H-piiristä kertoo
Mereltä tuulee mutta dyynin suojassa on tyyntä ja rehevää. Jouko Veikkolainen kupeella. Dyynit ovat erilaisia. Nirvin mukaan nokia on vanha nimitys majavan pesäpaikalle. Niiden on vakuutettu putoavan ennen uusien lehtien puhkeamista. Keskiajan jälkeen näillä seuduilla ei syntynyt enää uusia majavanimiä, koska majavat olivat jo lähes kadonneet. SUOMEN LUONTO 8/98 Edesmennyt kielentutkija, professori R. Kuva Vedagrundetista Hankoniemeltä. AJANKOHTAISTA Puissa kahden kesän lehtiä Dyyni jakaa rannan Jaakko Heinonen Jouko Veikkolainen Haavan kahdenlaiset lehdet kesällä 1998. Suomen alkuperäinen majavakanta metsästettiin 1800luvulla sukupuuttoon, minkä jälkeen laji on palautettu luontoomme istutuksilla. Pitkälle on siis karvapeitteisen uutteran insinöörin maine kantanut. Kun vedämme kumisaappaita jalkaan tai näemme japanilaisen liikemiehen puhuvan kännykkään, nämäkin tuotteet ovat alun perin saaneet nimensä jonkin muinaispirkanmaalaisen majavaperheen pesäpaikan mukaan. Helena Tengvall 11. Ainakin muutamissa LounaisSuomen haavoissa ja koivuissa on sekä vanhat että uudet lehdet, mikä tekee puista varsin oudon näköisiä. Samaa juurta ovat Nukarinimiset paikat, jollainen löytyy muun muassa Nurmijärveltä. Niitä on piilossa meren pinnan alla, törmänä, harjanteena, karun Jouko Veikkolainen Nokia, Nukari ja Haus. Haus tarkoitti alun perin majavan arvokkaana pidettyä rauhaseritettä. Onko tämä kesä sitten säännön vahvistava poikkeus vai lupaus jostakin uudesta. Majavaa on aikanaan kutsuttu paitsi piuruksi, myös nokiiksi suuressa osassa maata. Jaakko Heinonen Majava elää paikannimissä Salpausselän eteläkärki Hankoniemellä muodostuu laajoista dyynihietikoista, joilla elää monia harvinaisia kasveja ja hyönteisiä. Nirvi toteaa tutkimuksessaan Kadonneita turkiseläimiä paikannimissä, että lounaisrannikolla sekä eräillä savolaisja hämäläisalueilla on säi lynyt vain hyvin vanhoja majavapaikannimiä. On tavallista, että eräisiin tammiin, haapoihin ja joskus koivuihin jäävät kuivuneet lehdet talveksi havisemaan. Kaikki viittaavat vanhaan rakennusmestariin, majavaan. Muinaisista majavista on jäänyt jäljelle paikannimiä. Niissä eläin esiintyy kielestämme nyt jo kadonneissa muodoissa, kuten nimellä piuru (lainana muinaisruotsin sanasta bjur). Ilmiö saattaa olla lämpimän kesän ja kuivan syksyn aikaansaama. Selkärangattomat viihtyvät usein kasvillisuuden suojissa, jotkut syvälle hiekkaan piiloutuneina. Dyyni on erikoinen elinpaikka. Muutamat vanhat haavanlehdet ovat niin lujasti kiinni, että ne saattavat pysyä puussa vaikka toisenkin talven. E. Tunnettuja harvinaisten lajien keskittymiä ovat Tulliniemen alue, Högsandin törmä Lappohjan taajaman ja Koverharin tehtaiden välissä sekä Furuvik Hankoniemen etelärannalla. Toinen muinaismajavien elinalueista kertova sana on haus, kuten Hausjärven kunnan nimessä Etelä-Hämeessä. Mikähän viime vuoden ilmastollinen yhteisvaikutus on saanut aikaan sen, ettei lehtien irroitussolukko toimi totuttuun tapaan. Entä mitä mahtaa tarkoittaa Nokia, kaupunki Tampereen männikön peittämänä ja tuulten puhaltamina hietikkoina. Nirvin mukaan nukari oli nokiineli majavanpyytäjä, vastaavasti kuin esimerkiksi lampuri on lampaankasvattaja. Majava oli sekä vaikuttava ympäristönsä muuttaja että himoittu turkiseläin, ja siksi lukuisat majavien asuttamat paikat nimettiin niiden mukaan. Erityisen selvästi dyynin vaikutus tuntuu Yedagrundetin alueella Hankoniemen eteläpuolella Hangon lentokentän läheisyydessä
Havainnoista toivotaan lajin lisäksi tarkka tieto paikasta, havaintopäivä sekä havainnoitsijan yhteystiedot. Havainnoista kootaan eläinatlas. "Suunnistuksen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, ja sitä voi harrastaa millä tasolla tahansa. Ja ehtiikö suunnistaja koskaan kuulostella palokärjen päristystä tai ihastella rotkon jylhyyttä. "Seuran 718-vuotiaat nuoret ovat muun muassa vaeltaneet, purjehtineet, tehneet pöllöretkiä ja samonneet luontopolkuja, joilla on opeteltu tuntemaan kasveja ja puita," Sirpa selvittää. Natura-ehdotuksista on aiheutunut epävarmuutta, joka on näkynyt lukuisina muistutuksina. Yksityismaille suojelu tietäisi hakkuutulojen menetyksiä 147-434 miljoonaa markkaa puuston laadusta riippuen, selviää ympäristöministeriön Naturasta teettämästä ympäristövaikutusten arviosta (YV A). Mitkä ne ovat. Millä kauniilla kasvilla on alkukesällä valkoiset kukat ja syksyllä punaiset marjat. Lopullinen päätös Naturaalueista tehtäneen valtioneuvostossa elokuussa. SUOMEN LUO TO 8/98. Ministeriö on varautunut korvaamaan menetyksiä. Liitto muistuttaa, että Suomi on jo saanut EU: lta 200 miljoonaa markkaa Naturaalueiden hoitoon. Hirvet ja peurat pidetään ajoketjujen avulla poissa alueelta, jottei niiden tarvitsisi kisan aikana säikkyä otsalamppuja. 7. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä YV A-selvityksessä olisi pitänyt ottaa huomioon myös Naturan myönteiset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen. Myöhemmin rahaa on mahdollista saada jopa miljardeja markkoja, koska Natu ra-kohteissamme on EU:n tärkeimpinä pitämiä lajeja ja luontotyyppejä. Metsässä on tilaa kaikille." Jarmo Pasanen Eläinhavainnot Atlakseen Helsingin kaupunki kaipaa luonnossa liikkujien havaintoja sammakoista, ketuista, rusakoista, matelijoista ja muista eläimistä koko kaupungin alueelta. 3. Atlaksessa on tavoitteena saada selville kaikki eläimet, joita Helsingin alueella elää. Mitähän mämä ovat. "Jukolan kaltaisessa massatapahtumassa radat suunnitellaan siten, ettei reiteillä ole uhanalaisia kasveja tai lintujen pesiä. Ja suunnistusta voi harrastaa niin monella tavalla, myös esteettisiä elämyksiä on tarjolla," vakuuttaa lohjalaisen suunnistusseura Hiidenkiertäjien nuorisopäällikkö Sirpa Kangasaho. Kaikilla maanomi stajilla ei ollut tietoa heitä koskevista suojeluohjelmista. Sirpan mukaan luonnon Jarmo Pasanen Suunnistus ei ole pelkkää totista kilpailua, vaan laji tarjoaa mainiot mahdollisuudet luontokasvatukselle, sanoo su.unnistusseu.ra Hiidenkiertäjien nuorisopäällikkö Sirpa Kangasaho. "Yleensä lajin pariin hakeutuvilla on jo jonkinlainen luontosuhde. Esimerkiksi kaikille on itsestään selvää ettei roskia viskellä metsään ja kilpailupaikalle." Hiidenkiertäjät järjesti tänä vuonna Siuntion maisemissa perinteisen Jukolan viestin. Metsässä liikkumisesta hän kiinnostui jo pienenä tyttönä partiossa. Kuuluu ko kiiltomato a) matoihin b) kovakuoriaisiin c) änkyrimatoihin. Pitkät naavatupsut ovat palanneet Etelä-Suomeenkin . Havainnot voi kertoa myös puhelimit e (09) 73 12 2737 tai sähköpostitse: lasse.askolin @ymk.hel.fi tai (09)73 12 2726 (Eeva-Maria Tidenberg), eeva-maria.tidenberg@ymk.hel.fi. Natura vie ja Natura tuo Natura 2000 -verkostoon on tulossa luonnonsuojelulailla suojeltavia metsiä vain 0, 15 prosenttia koko maan suojelemattomasta metsämaasta. Hiidenkiertäjillä on ympäristöohjelma. Kun kaupungin päättäjillä on varmat tiedot eläinten esiintymispaikoista, ne voidaan ottaa huomioon, kun tehdään päätöksiä vaikkapa rakentamisesta ja liikenteestä. Vastaukset sivulla 58 Lähetä havaintosi osoitteella: Eläinatlas, koordinaattori Lasse Askolin, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Helsinginkatu 24, 00530 Helsinki. 6. D 1. Montako kuuttia saimaannorpat saivat tänä vuonna. 5. Suppeista ehdotuksista jäivät selvityksen mukaan puuttumaan monet EU :n luontodirektii vin mukaiset meren, rannikon ja metsien luontotyypit. Suojelussa katoaisi enintään 140 henkilötyövuotta, ellei puumäärä korvautuisi muualta markkinoille. Onko trombi a) menninkäinen b) pyörremyrsky c) verisuonitukos. Ritva Kupari 12 AJANKOHTAISTA Suunnistajan metsä ei ole vain kilparata Suunnistus on epäilemättä luonnonläheinen urheilulaj i. " Nykyisin kilpailuissa pyritään aina siihen, että luonnolle aiheutuva rasitus olisi mahdollisimman pieni . Luonnonsuojeluliiton mielestä Natura-ehdotus, jossa on uusia suojelualueita vain yhdestä kahteen prosenttia, ei riitä maamme uhanalaisten lajien pelastamiseen. Sen painopiste on luontokasvatuksessa, johon kuulu vat elämykset ja luontotietous. 4. Mukaan voi liittää karttapiirroksen tai puhel.inluettelon karttalehden, johon paikka on merkitty. Loppukesällä teillä voi kohdata monenmoisia mönkijöitä. Luonnonsuojelu vaikutuksia arvioitaessa YV A: ssa verrattiin suppeita, vain vanhoihin suojeluohjelmiin pitäytyviä Natura-ehdotuksia ja laajempia, myös uusia alueita sisältäviä ehdotuksia. Mutta eivätkö metsissä kirmaavat pihkaniskat möyhi sammalia ja hätistele hautovia lintuja. Mi ksi. Isoissa viesteissä ei sallita piikkareita, jotta maasto ei turhaan kuluisi." Kirjastovirkajlijana työskentelevä Sirpa suunnistaa itsekin, ja laji on imaissut koko perheen. Mau i Moisio/Luontokuv::11 Jari Hcikkincn/Luontokuval 2. Lisäksi ympäristönhoito työllistää jo nyt yli tuhat ihmistä, muun muassa metsäkoneiden työttömiksi tekemjä metsureita syrjäseuduilla. kunnioittaminen juurtuu nuoriin suunnistajiin helposti . Suomessa on neljä maailmanperintökohdetta. YV A:ssa puututtiin myös yhteiskunnallisiin vaikutuksiin
Muutaman sadan metrin Helena Tengvall Rusakon taival on päättynyt. "Kyllä Mustakorpi semtys mene rääkkäämiseksi. Tiellä makaavien karvaisten ja höyhenikkäiden vainajien lukumäärässä loppukesä ja alkusyksy näkyvät selvänä ti lastopiikki nä. Hirvieläinten ja suurpetojen lopettamista varten on soitettava paikalle poliisi. Isä sanoi sellaisen tavanneensa." Mutta se oli silloin, kun Mustakorpi ei ollut yksinäinen saareke Haapaveden ojitettujen rämeiden ja taimikoiden keskellä. Muiden eläinten lopettamiseen Eriksson neuvoo käyttämään isoa kiveä, auton tunkkia tai muuta raskasta esinettä, jolla isketään päälaen leveimpään kohtaan. Ennen kauppaa Joentakanen käveli moneen kertaan kilometrin mittaisen ja parinsadan metrin levyisen suikaleen läpi. Vuosi sitten Haapaveden Mieluskylällä asuva Matti Joentakanen soitti PohjoisPohjanmaan ympäristökeskukseen ja sanoi, että hänellä olisi 14 hehtaaria suojelunarvoista vanhaa metsää. Niin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa epäiltiinkin. Myös metsään paenneista, mahdollisesti loukkaantuneista kolarihirvistä ja -peuroista on ilmoitettava poliisille. AJANKOHTAISTA Eläinkolarien ruuhka-ajat käsillä Autolla liikkujalle loppukesä on aikaa, jolloin kannattaa silmäillä pientareelle tavallistakin ahkerammin. Soittaa voi myös Helsingin yliopiston eläinsairaalaan, puh. (09) 393 101. Kalervo Ojutkangas moista metsää on, etten minä epäillyt sen suojeluarvoja ollenkaan. Taisivat Oulussa epäillä enemmän kuin minä", Joentakanen naureskelee. Tämä palsta oli vasta ostettu ja siksi sillä ei ollut tunnearvoa." Joentakanen katselee puita ja miettii, mitenkähän tänne saisi liito-oravan ... Eelalla on käynnissä myös saukkotutkimus, johon toivotaan lähetettäväksi kaikki kuolleina löydetyt saukot. Raidankeuhkojäkälä tursottaa rehevänä. Palstan rajalla seisoo haapa, jonka ympäri Joentakasen kädet eivät yletä. "Jos eläin on elossa ja makaa paikallaan, mutta ulkoisia loukkaantumisen merkkejä ei näy, kannattaa hetken aikaa vain katsoa tilannetta", kertoo luonnonvaraisiin eläimiin erikoistunut eläinlääkäri Einar Eriksson Helsingin yliopiston eläinsairaalasta. Iskun on oltava luja, jotta eläin varmasti kuolee eikä lopetusyri"Minulla olisi suojelunarvoista metsää" Varjoisessa naavakuusikossa raidankeuhkojäkälä rönsyää niin runsaana, että sitä on levinnyt viereisten haapojenkin rungoille. Täysin turvallista kapistusta autosta ei silti koskaan saa. Haavan takana on naavaista korpikuusikkoa, haapoja, raitoja ja koivua pystyssä, pökkelöinä ja maapuina. Kuolleet eläimet kannattaa toimittaa tutkittavaksi Eläinlääkintäja elintarvikelaitokseen eli Eelaan siinä tapauksessa, että ne ovat ennen kolaria käyttäytyneet oudosti eli niillä on saattanut olla jokin sairaus. Ensimmäisen maastokäynnin jälkeen epäusko vaihtui hämmästykseksi. "Jos eläimellä on vain yksi siipi tai jalka väärässä asennossa ja se pystyy liikkumaan, esimerkiksi yrittää koikkelehtia pakoon tai kiinniotettaessa tappelee vastaan, se voidaan usein hoitaa." Tarkempia neuvoja eläimen toimittamisesta hoitoon saa soittamalla kaupungintai kunnaneläinlääkärille. Maltillisella ajonopeudella ja tien reunoja tarkkailemalla voidaan säästää monta elämää. Monien nisäkäsja lintulajien poikaset ovat nyt itsenäistyneet, ja kokemattomina ne ovat alttiita jäämään auton alle. Jos haaveri kaikesta huolimatta sattuu, niin sekä omatunto että laki edellyttävät pysähtymään ja tarvittaessa auttamaan eläintä. "Eläin saattaa olla törmäyksen aiheuttamassa shokissa, josta se toipuu pian." Jos eläin on pahasti ruhjoutunut useampi kuin yksi jalka tai siipi törröttää luonnottomassa asennossa, tai sisälmykset näkyvät ainoa ratkaisu on lopetus. Helena Tengvall päässä Haapaveden-Ylivieskan -tiestä metsä muuttuu yhtäkkiä. Lisätietoja ja ohjeet saa Eelasta, puh. (09) 708 49600 tai Erikssonin omaan päivystysnumeroon 040-568 0291. Lievemmin loukkaantuneille eläimille Eriksson antaa toivoa. Tuomo Pirttimaa 13. "En ollut nähnyt lähimaillakaan samanlaista metsää ja ajattelin, ettei tätä raski hävittää." "Jos Mustakorpi olisi ollut kotitilan maita, en olisi myynyt sitä. Natura-keskustelun käydessu oMEN LUONTO 8/98 sä äkäisimmillään Joentakanen ja ympäristökeskus solmivat kaupat. Haapavedelle perustettiin pieni Mustakorven suojelualue, kauas muista Pohjois-Suomen vanhoista metsistä. "Minä en ole liito-oravaa koskaan nähnyt
Helsinkiläinen emeritusprofessori Olli Halkka muistelee, että 1940-luvulla Hausjärvi oli myös mainio lintujärvi. Nykyinen vapaa käytäntö perustuu Paasivirran mukaan yleiseen laista lipsumiseen. Laskuojien tukkiminen toisi järveen vettä yläpuolisilta valuma-alueilta. Esimerkiksi Helsingin eteläisten kaupunginosien kaupunginosayhdistysten mitta alkaa olla täysi. Näin ollen ainakin safarit saisivat Paasivirran mukaan liikkua vain väylillä, eivät uimarannoilla tai luonnonsuojelualueilla. "Monimuotoisuus varmasti lisääntyisi, jos paikalle jäisi kaksi biotooppia: nykyinen järvenpohja eteläpuolelle ja vesialue pohjoispuolelle." Jarmo Pasanen 14 AJANKOHTAISTA Vesipedot on saatava aisoihin Vesiskootteri on varmasti hauska vekotin niille, jotka rakastavat rytkytystä ja meteliä. "Alkuperäiseen kokoon järveä ei voitane palauttaa. Meillä on tulossa markkinoille nelipaikkainen superskootteri. Asianosaisia voi olla jopa yli sata. Ammattiliikennettä jokamiehenoikeus ei koske. Kyseeseen tulisi lähinnä pohjoispuoli, jossa vettä on viimeksi ollut," hän sanoo. Suurin osa noin 70 hehtaarin kokoisesta Hausjärvestä kuivattiin 1860-luvulla Riihimäki-Pietari -rautatien alta. Hausjärvi halutaan takaisin Etelähämäläisessä Hausjärven kunnassa pähkäillään, voitaisiinko kunnan nimikkojärvestä tehdä taas järvi. Yleisöosastokirjoituksia on satanut lehtiin. "Skootterista ei näe pakenevia vesilintuja, eivätkä linnutkaan ehdi välttämättä havaita nopeasti syöksyvää skootteria." Skootterien lähinnä tuskallista hampaan poraamista muistuttava junnaava ulina on saanut myös rantojen asukkaat, mökkiläiset, lekottelijat ja veneilijät hermostumaan. Skoottereilla hurjastelu on jo nykyisellään usein lainvastaista väyläalueiden ulkopuolella, huomauttaa ympäristöneuvos Olli Paasivirta. Emostaan hajalleen joutuneet poikaset ovat helppo saalis harmaalokeille", kertoo pääkaupunkiseudun merilintuja tutkinut ornitologi Markku Nygård. Pohjoismaiden ministerineuvosto esitti yhteispohjoismaista kieltoa jo 1994. "Jollekin suljetulle alueelle ne pitäisi saada." Ratoja skoottereille kaipaa myös Porvoon maalaiskunnassa Söderskärin riistantutkimusasemalla merilintuja pitkään tutkinut Martti Hario. Pekka Hänninen SUOMEN LUONTO 8/98. "Skootterit hajottavat etenkin koskeloiden ja haahkojen poikueita. Padon rakentaminen ja mahdollinen ruoppaus saattavat käydä kalliiksi. Asiaa mutkistaa se, että vesialueet on jaettu rannan maanomistajien kesken kalastusalueisiin. Tanskassa ja Ruotsissa vesiskoottereilla ja -jeteillä saa ajella vain muutamilla niille osoitetuilla alueilla. Vesiskoottereista ja vesijeteistä 90-95 prosenttia on vuokrattuja. "Järven palauttamisesta on puhuttu iät ja ajat. Uudenmaan ympäristökeskus ei tunne kaupallisen liikenteen rajoittumista väylästölle. Sata vuotta myöhemmin alue ojitettiin kevättulvien takia ja avovesi hupeni kokonaan. Vesiskoottereita vuokraavat yritykset voisivat tietenkin lunastaa käyttöoikeuden tiettyihin vesialueisiin. Mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Vesiskootterit ovatkin lähinnä Rauman ja Kotkan välisen eteläisen rannikon vitsaus toisille kesäinen riemu. Nyt järven pohja kasvaa pajukkoa. Kylmät vedet sekä aktiiviset mökkiläiset pitävät skootterit muualta järvialueilla loitolla. Jokamiehenoikeus maalla ja vastaava vesien yleiskäyttöoikeus takaavat liikkumisen vapauden tietyin rajoituksin. Uutta vesiliikennelakia valmistellut toimikunta on esittänyt tiettyjen alueiden osoittamista vesiskoottereille. Moottorikelkkasafaritkin saavat liikkua vain näille osoitetuilla reiteillä. "Järven palauttaminen rikastuttaisi ehkä alueen linnustoa, mutta voisi hävittää joitakin nykyisiä kasvilajeja," myöntää Pekka Ruokonen Hämeen ympäristökeskuksesta. Laitilan mukaan hankkeella on myös epäilijöitä. Eniten valituksia on tullut Turun seudulta. "Tein koulupoikana siellä pienen tutkimuksen, ja näin tavallisimpien vesilintujen lisäksi muiden muassa mustakurkku-uikkuja, nokikanoja ja luhtahuitteja." Halkka suhtautuu järven palauttamishankkeisiin myönteisesti. Nyt siitä tehtiin valtuustoaloite, ja toimikunta pistettiin selvittämään, onko ennallistaminen ylipäänsä mahdollista," kertoo Hausjärven kaavoitusinsinööri Jukka Laitila
Metsäpalot ja kulotukset ovat elinehto monille palolajeille, kuten tulesta riippuvaisille luteille ja kovakuoriaisille. Aikuisena otus on isohko, tumma ikimetsien kuoriainen, ja silloinkin sen tapaa samanlaisista paikoista. Lokit tekivät pesiään avokallion halkeamiin ja koloihin. Lokin poikaset joutuvat minkin saaliiksi vedessäkin, sillä se on hyvä uimari. Hyvänä uimarina peto pääsee lähellä rantaa oleville luodoillekin, jossa se tuhoaa poikueet. Jotkut metsälajimme kuitenkin suorastaan kavahtavat tulta ja vaativat vakaita, kosteita oloja. Laji on kuvattu tieteelle Teiskosta. Merensaaristossa pesintä kallio luodoilla on melko tavallista. Murroskolva suosii hieman kuivempaa pienilmastoa kuin korpikolva, ja se hakeutuu ohuehkoihin tuulenmurtokuusiin, jotka eivät ole painuneet maata vasten. Poikueet menivät myös häiriötilanteissa helposti sekaisin, ja emolinnut kävivät vieraitten poikasten kimppuun ja saattoivat tappaakin niitä. Pyhäjärvellä on naurulokei lie sopivia ruovikoita vaikka kuinka paljon, joten karun pesäpaikan valintaan vaikutti ehkä minkki. noilla. Juhannuksen aikaan saarella oli viikon vanhoja poikasia ja vielä hautovia lintuja. Korpikolva kuvattiin tieJouko Veikkolainen Murroskolva on elintavoiltaan ja äkkiseltään myös ulkonäöltään hyvin samankaltainen kuin korpikolva. AJANKOHTAISTA Kolvat kavahtavat tulta Jouko Veikkolainen Korpikolvan toukka elää maahan kaatuneiden kuusten kaarnan alla. Pesät olivat paikoitellen hyvin lähellä toisiaan. Murroskolva on silmälläpidettävä, ja sitä tavataan vaarantunutta korpikolvaa laajemmalla alueella. Koko kanta osoittaa monin paikoin taantumisen merkkejä. Pääosa poikasista kuoriutui kesäkuun puolivälissä. Osa pesistä oli suurempia halkeamia peittävän sarnmaleen ja matalan ruohokasvuston päällä. teelle Yläneen Kolvasta 1833 löytyneistä yksilöistä. Korpikolva on ehkä tyypillisin ikimetsän kuoriainen, joka on erikoistunut pitkään palamattomana säilyneisiin metsiin eli niin kutsuttuihin kulorefugioihin. Olen seurannut kuinka tehokkaasti minkki työskentelee Pyhäjärven ranLassi Kujala Satapäinen naurulokkiyhdyskunta pesi tänä kesänä Pyhäjärven Huhmarinsaaressa paljaalla kalliolla. Tutkija Ilpo Mannerkosken mukaan lajia tavataan myös Itä-Suomessa. Laji on tunnettu pitkään Pyhä-Häkin kansallispuistosta, jossa se asustaa puolenkymmenessä kuusen rungossa. Lähin naurulokk:iyhdyskunta on idässä parin kilometrin päässä Lintukymin suulla olevassa ruovikossa. Kolvan toukka viihtyy kaarnan alla ja otaksutaan, että se syö puun jälsikerrosta, mutta on tilaisuuden tullen myös peto. Toisenlaisiakin tapauksia tunnetaan. Kalliopesintä ei vaikuttanut kovinkaan tehokkaalta, sillä saarella näkyi SUOMEN LUONTO 8/98 hautomattomia ja pesistä pois kierähtäneitä munia melko runsaasti. Murroskolva on korpikolvan pikkuserkku, joka on kovakuoriaiseksi keskikokoinen, noin sentin mittainen. Molemmat on tavattu muun muassa Pyhä-Häkin kansallispuistosta. Kun kulo kiertää alueen, jossa on järeitä maata vasten painuneita kuusen runkoja, on korpikolvalla hyvät olot. Tänä keväänä ilmestyi satapäinen naurulokk:iyhdyskunta Kuusankosken ja Jaalan rajalla sijaitsevan Pyhäjärven Huhmarinsaareen. Lassi Kujala 15. Jouko Veikkolainen Naurulokkiyhdyskunta pesi kalliosaarelle Naurulokkiyhdyskuntia on viime aikoina kadonnut perinteisiltä pesimäpaikoiltaan
Sähköyhtiöt ovat jo ruvenneet markkinoimaan sähköä kuin mitä tahansa tuotetta. Oppaita tulossa Sähkön hinta muodostuu varsinaisesta sähkön tuotantohinnasta sekä siirtomaksusta. "Ensi alkuun kriteereistä haluttiin sen verran yksinkertaiset ja väljät, että ekosähkön markkinat saadaan käynti in", kertoo Luonnonsuojeluliiton vastuullisen kulutuksen projektisihteeri Sirkka Tepponen. Nimitykset ja perusteet ekoudelle tai vihreydelle ovat kuitenkin yhtiöiden itsensä antamia. Yleisimmin kuluttaja voi solmia sopimuksen sähköyhtiön kanssa. Yhtiö saa käyttää merkkiä mainonnassaan vain silloin, kun se mainostaa ehdot täyttävää tuotantoaan. Mitään mittaritai laitehankintoja myyjän vaihdos ei vaadi. Huriseeko pölynimuri sinun kodissasi tuulivai ydinsähköllä. Siirtomaksun asiakas maksaa jatkossaki n paikalliselle sähköyhtiölleen. Yhtiön on J myös kerrottava asiakkaalle, 3 16 mihin ympäristöperustein maksettu lisähinta käytetään. Esimerkiksi Kainuun Sähkö on tuotteistanut "ekosähkön" ja Vaasan Sähkö "vihreän sähkön". Ruotsin luonnonsuojeluliiton ympäristömerkitsemä ratikka · · ·· ·· voimin pitkin Göteborgin katuja. Pääosa tästä on vanhaa vesivoimaa ja puu voimaa. Sen sijaan ydinvoimalla, fossiilisilla polttoaineilla tai turpeenja jätteenpoltolla tuotettu energia ei saa liiton merkkiä. Tällöin nykyinen sopimus paikallisen (vanhan) sähköyhtiön kanssa on purettava. Kauppaja teollisuusministeriö on perustanut työryhmän miettimään asiaa. Se julkisti Norppa suosittelee ekoenergiaa -ympäristömerkkinsä kriteerit kesällä. Norppakelpoista on tuulella, auringolla, vanhalla vesivoimalla, biomassalla tai kaatopaikkakaasulla tuotettu sähkö. Sähkönsä kuluttaja voi jatkossa ostaa miltä tahansa yhtiöltä. SUOMEN LUONTO 8/98. 1 Norppasähköä markkinoitaessa on kerrottava, miten sähkö on tuotettu. Sähköyhtiö maksaa merkin käytöstä tuotantonsa mukaan. Merkin voi saada esimerkiksi lämpöpumppuja neuvontapalveluineen myyvä yritys. Vielä ei ole pelisääntöjä, millaista sähköä saa kutsua ekoksi tai vihreäksi. Norppa likoon ekosähkön edestä Ensimmäisen ympäristömerkinnän vihreälle sähkölle on laatinut Suomen luonnonsuojeluliitto. Luonnonsuojeluliitto seuraa merkin käyttöä mainonnassa yhdessä kuluttajaviranomaisten kanssa. Yrityksille sähkömarkkinat vapautuivat jo 1995. Tällä hetkellä Suomessa tuotetusta sähköstä on norppakel poista noin neljäsosa. Kuluttaja voi valtuuttaa uuden sähköyhtiönsä purkamaan vanhan sähkösopimuksen. Kriteerejä on kuitenkin tarkoitus tiukentaa jo vuonna 2000. Salla Tynys Norppa ui sähkömarkkinoille Syyskuun alusta kuluttaja voi valita, miltä yhtiöltä ja millä tavalla tuotettua sähköä ostaa. Nyt kotitaloudetkin pääsevät kilpailuttamaan sähköyhtiöitä. Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkki voidaan myöntää myös energiansäästöpalveluille. g Vuosittain valvotaan myös, § että yhtiö on tuottanut norp.~ pasähköä verkkoon yhtä pal[ jon kuin on myynyt. Tuulella Suomen sähköstä tuotetaan vain 0,2 promillea. SaaSuomeenkin pian vastaavaa
Siinä annetaan jopa kaavakemalli tarjouspyyntöjen tekoon. Tavallisissa kerrostaloasunnoissa hintaero on vuodessa kympeistä reiluun sataseen ja sähkölämmitteisissä omakotitaloissakin vain satojen markkojen luokkaa. Tällöin taloyhtiö saa yhden suuren laskun, jonka osakkaat tasaavat keskenään mittarilukemien perusteella. Lisäksi yhtiö suunnittelee tuulisähkön tuotannon aloittamista. Norppamerkkiä Vaasan Sähkö ei vielä ole hakenut. Ketkä tahansa kuluttajat voivat myös yhdessä muodostaa ostoyhteenliittymän, ja saada näin ehkä edullisemmat sopimukset kullekin. Vihreään sähköön siirtyminen ei vaadi kuluttajalta suuria rahallisia uhrauksia. Sekin valmistuu elokuussa. Vihreänä sähkönä yhtiö on saanut myytyä tuulisähkötuotannostaan 15 prosenttia. Luonnonsuojeluliiton ympäristömerkki ekoenergialle astuu voimaan syyskuun alussa. Toinen vaihtoehto on, että taloyhtiö voi ostaa sähkön. Se aikoo rakentaa noin kahdeksan me17. Asiakkaat ovat olleet pääosin tavallisten kotitalouksien yhteenliittymiä. Ylitarkastaja Petteri Kuuva kauppaja teollisuusministeriöstä uskoo, että vain pieni osa kotitalouksista vaihtaa sähköntoimittajaansa. Opaslehtistä saa elokuusta alkaen kirjastoista ja sähköyhtiöistä. Kauppaja teollisuusminisSUOMEN LUONTO 8/98 teriö, Sähkömarkkinakeskus ja kuluttaja-asiamies laativat parhaillaan ohjeita siitä, kuinka kuluttaja voi kilpailuttaa sähköyhtiöitä. Yritykset hakevat halpaa sähköä. Kainuun Sähkön ekosähkö maksaa 28,8 penniä kilowattitunnilta eli kolme penniä yhtiön sekasähköä enemmän. Lisäksi yhä useammat sähköyhtiöt ovat hankkimassa tuotevalikoimaansa vihreää sähköä. Hinta on sekä kotitalouksille että yrityksille sama. Yhtiön kokonaisenergiasta peräti 40 prosenttia onkin norppakelpoista. Vaasan Sähkö on jo yli vuoden kaupannut vihreää tuulisähköään, joka maksaa neljä penniä enemmän kuin yhtiön sekasähkö. Kilpailu takaa sen, että hintojen vaihtelu yhtiöiden välillä tasaantuu. "Monesti neuvottelut teollisuusyritysten kanssa ovat kaatuneet hintaan. Markkinoiden vapautuminen on saanut kymmenkunta suurimpien kaupunkien sähköyhtiötä laajentamaan tuotevalikoimaansa tuulisähköön. Aina ekosähkö ei edes ole tavallista sekasähköä kalliimpaa. Norppamerkkiä hakenut 20 yhtiötä Jo parikymmentä sähköyhtiötä on hakenut Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkkiä. Oman kotitalouden tarkka sähkönkulutus selviää sähkölaskusta tai sähköyhtiöstä kysymällä. Se on hakenut norppamerkkiä puuja vesisähkölleen. Suomen luonnonsuojeluliitto laatii esitettä norppaenergiasta ja sen ostamisesta. Ne eivät näe, että tämäntyyppiseen ekokilpailukykyyn kannattaisi panostaa", Ulla Kirkkopelto Kainuun Sähköstä sanoo. Turun, Porin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Jyväskylän, Lahden, Tampereen ja Lappeenrannan alueiden sähköyhtiöt ovat perustaneet yhteisen tuulivoiman tuotantoyhtiön, Urbaanituulen. Eniten kyselyjä on tullut ekosähköään kovasti mainostaneeseen Kainuun Sähköön
Öljysatama joutikin jo toisiokäyttöön; imeehän Ruotsin energiajärjestelmä enää kymmenen prosenttia öljyä, kun maa vielä 50 vuotta sitten makasi täysin öljyn varassa. Tuulisähkö maksaa osakkaille (ilman siirtohintoja) 25 penniä kilowattitunnilta. Tutkija Jarmo Vehmas Tampereen yliopiston aluetieteiden ja ympäristöpolitiikan laitokselta korostaa, että ekosähkön kysyntä riippuu siitä, mitä kuluttajat haluavat. Ni istä yhtiö myy tuulisähköä yrityksille niin sanotulla ekopartner-sopimuksella. Suurin osa Ruotsin tuulivoimantuotannosta näyttäytyy junamatkalla maan länsirannikolla Göteborgista Helsingborgi in. "Kaikilla aloilla ekosähkö ei varmasti tule olemaan kilpailutekijä, mutta esimerkiksi sähköä paljon kuluttavilla aloilla kuten paperiteollisuudessa se voi tulevaisuudessa olla tärkeää", Vehmas arvioi. Bra miljöval -merkin ulottaminen sähkömarkkinoille ohjaamaan uusiutuvan energian tarjontaa ja kysyntää oli hänen ideansa. Lumituulen osakkeita on ostanut jo yli 300 tavallista kotitaloutta tai pientä yritystä. Hyötysähkö ei kuitenkaan saa norppamerkkiä, koska sähkö voi olla tuotettu vaikkapa kivihiilellä. Kutakin osaketta vastaan saa oikeuden ostaa 500 kilowattituntia tuulisähköä vuodessa. Ruotsissa vauhtia ovat antaneet luonnonsuojeluliiton ympäristömerkki ekosähkölle sekä kuluttajien vapaus valita sähköyhtiönsä. Tanskassa tuulisähköä tuetaan verotuksen keinoin. "Ratikka kulkee myös tyynellä juuri ekopartner-sopimuksen ansiosta", Larsson vakuuttaa. Sähkönjakeluyhtiöistä Valtion vuokraosuuskunnan (VVO) Sähkö on hakenut norppamerkkiä. Jotta hanke toteutuisi, osakkuuksia on myytävä vielä vähintään 700. Voimalat nousevat paikoilleen jo ensi kesänä. Yhteistä niille on yhtiön toimitusjohtaja Aarne Koutaniemen mukaan huoli ilmastonmuutoksesta ja halu vähentää hiilidioksidipäästöjä. Osakkaaksi tuulivoimalaan. Asiakkaat edellä, yritykset perässä. Urbaanituulesta on tulossa Suomen suurin yhtenäinen tuulipuisto. VVO:n vuokralaiset saavat jatkossa valita tavallista sekasähköä tai kaksi penniä kalliimpaa norppasähköä. Göteborgin entiseen öljysatamaan on noussut kymmenen tuulivoimalaa, ja tilaa on toiselle mokomalle. Mukana Lumituulessa ovat ympäristöjärjestö Dodo sekä Lumi joen kunta. Osakkaille on laskettu tulevan noin viiden prosentin tuotto sijoituksestaan. Maaliskuussa perustettiin Suomen ensimmäinen valtakunnallinen osakastuulivoimayhtiö Lumituuli Oy. Tosin osinkoja ei makseta, vaan tuotto sijoitetaan uusiin tuulivoimaloihin. Kuva Enontekiön tuulivoimaloista. "Kun yritykset pyrkivät ekopartnereiksemme, vaadimSähköä kuluttaa paljon ennen kaikkea mekaanisesti puun kuidut irroittava paperiteollisuus. Suurin osa suomalaisesta sanomaja aikakauslehtipaperista on tällä energiasyöpöllä tavalla valmistettua. Asiakkaiden jono piteni , ja yhtiö pystytti kuusi voimalaa lisää, nyt kaksi kertaa tehokkaampia 600-kilowattisia. Jarmo Vehmas muistuttaa, ettei sähkön osuus paperintuotannon kustannuksista ole "mikään hirveän iso". Hannu Vallas/Luon1okuvat Suomessa tuulienergiaa voidaan tuottaa tuntureilla ja rannikolla. Lumituuli toimii yhteistyössä Kainuun Sähkön kanssa. Kuluttajalle tällaiselle pame näyttöä", Larsson kuvailee. Tuuli kiidättää ratikkaa Göteborgin Energian tuulivoima kiidättää myös kaupungin raitiovaunuja. Marjukka Kulmanen Tuulivoimaa Ruotsin ja Tanskan malliin Ruotsissa ja Tanskassa ekosähkökauppa jo käy. Pelkkä viherpesu on tuulienergiayhtiölle punainen vaate. Björn Larsson Göteborgin Energiasta muistelee, miten yhtiö 1993 ensin pystytti kaksi 275 kilowatin tehoista tuulivoimalaa. Yrityksillä on oltava uskottava ympäristön parannusohjelma. Asiakasyritykset sitoutuvat ostamaan osan sähköstään suoraan tuulivoimalasta ja lopunkin sähkönsä Ruotsin luonnonsuojeluliiton Bra miljöval -ympäristömerkillä leimatuista lähteistä. Sillä ne tarkoittavat yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa syntyvää sähköä. 1994 SUOM EN L UONTO 8/98. Monet sähköyhtiöt kauppaavat ympäristöperusteilla myös niin sanottua hyötyenergiaa. Se muun muassa hoitaa Lumituulen osakkaiden sähkölaskutuksen, ja osakkaat voivat ostaa loput sähköntarpeestaan Kainuun Sähkön ekosähkönä. Tällä hetkellä osakkeita on myyty 18 1300. Yksikään ei ole vielä ennättänyt hakea merkkiä, mutta esimerkiksi herkkusieniä kasvattava Mykora on ollut kiinnostunut. Norppamerkin voivat hakea itselleen myös norppasähköä käyttävät yritykset. "Tosin alkuperäisessä muodossaan, sähkön ympäristömerkkinä, idean esitti aikoinaan Vattenfall", Kåberger myöntää. Molemmissa maissa asiakkaiden omistamat osakastuulivoimayhtiöt ovat suosittuja. gawatin edestä tuulivoimaa Poriin. Lumituulen osakeanti jatkuu elokuun loppuun. Yksi osake maksaa 1250 markkaa. Se aikoo rakentaa oman tuulivoimalan Pohjanmaan rannikolle Lumijoen kuntaan. Norppasähköstä kertyvät rahat käytetään VVO:n ympäristöprojekteihin. Kun tyyni sää yllättää, energialaitos syöttää verkkoon puu-, pelletti-, brikettija vesisähköä. Nyt sähköyhtiöt ovat tuotteistaneet tuulivoimaa ja myyvät sitä luonnonsuojeluliiton merkillä sinetöitynä. Tuul isähkön kysyntä ja invesperille painettujen tuotteiden käyttäminen merkitsee suurta epäsuoraa sähkönkulutusta siihen liittyvine päästöineen. "Ihmiset jonottivat tuulisähköä, joten panimme pystyyn vielä kolmannenkin saman tien." Yhtiö myi tuulivoimalat asiakkaiden perustamille yhteenliittymille, ja näin asiakkaat alkoivat saada tuul isähkönsä tuotantokustannusten hinnalla. Göteborgin maalaiskunnan sähköyhtiön tuulisähköasiakas Tomas Kåberger, joka on Ruotsin luonnonsuojelul iiton varapuheenjohtaja, on tyytyväinen. Kainuun Sähkö on myös lupautunut ostamaan Lumituulelta yli jäävän sähkön. Ne ovat kooltaan yhdestä puoleentoista megawattia eli Suomen suurimpia. Tästä hyvästä liikennelaitos saa käyttää mainonnassaan sähköntuotannolle myönnettävää Bra miljöval -merkkiä
On huolehdittava siitä, että voimalat sijoitetaan monen kilometrin päähän rannikolta ja mahdollisimman tiiviisiin ryppäisiin." Parhaillaan tutkitaan, miten voimalat vaikuttaisivat eteläisellä Itämerellä talvehtivien vesilintujen kuten allin, mustalinnun ja pilkkasiiven keskittymiin. Rajoitus johtuu Tanskan verokäytännöstä sekä siitä, että tuulivoimalan osuuksien omistajat ovat mukana lähinnä saadakseen sähköä itselleen, eivät tuottaakseen voittoa. Uusiutuvaa energiaa suositaan verotuksella. Ruotsissa monet yritykset, SUOMEN LUONTO 8/98 Eniten on kasvanut tuulisähkön kysyntä. Vuoteen 2030 mennessä Tanskaan nousee 5500 megawatin edestä lisää tuulivoimaa, näistä 4000 megawattia on off shore -voimaloita. D Kirjoittaja on energia-aiheeseen erikoistunut vapaa toimittaja. sesta saa tietoa Sähkömarkkinakeskuksesta p. Kåberger ostaa itselleenkin tuulisähköä, mutta joutui tivaamaan sitä paikallisesta sähköyhtiöstään useamman kerran. Viime vuonna Tanska myi maailmalle tuulivoimaloita 1000 megawatin edestä. Lisätietoja Lumituulesta saa p. Neljän voimalan laskennallinen tuotto vuodessa on 4000 megawattituntia. Juuri näille alueille olisi tarkoitus sijoittaa paljon lisää voimaloita. Vehmas pitää mahdollisena, että kun kuluttajat oppivat vaovat molemmin puolin Tanskan salmea. Ekoleimattua tuulisähköä alkaa pian kuulua joka kolmannen sähköyhtiön tarjontaan. Tuulimyllyjen toimintaiäksi puolestaan arvioidaan 20 vuotta. Suurin osa on pieniä 100 kilowatin myllyjä, mutta viime aikoina on siirrytty 500-600 kilowatin voimaloihin. Tanska on tehnyt päätöksen, ettei yhtäkään uutta hiilivoimalaa enää rakenneta. Ensimmäisenä toimintavuonna määrä ylittyi kirkkaasti. Tuulipuistoja Tanskassa Matkalla Ruotsista Tanskaan s1Jaitsee Falkenbergin off shore -tuulivoimala. Olemme asettaneet Ruotsille tavoitteeksi rakentaa tuotantokapasiteetin, joka korvaa fossiilija ydinsähkön tarvetta", Kåberger selostaa Ruotsin luonnonsuojeluliiton kantaa. Malli on kopioitu Tanskasta. Toistaiseksi linnut ovat kulkeneet turbiinien välistä. Tuulivoimalla tuotetun energian tuotantokustannukset ovat nyt samaa tasoa kuin hiilivoiman. 19. Valtiolla on kuitenkin tavoitteena nopeasti vähentää päästöjä 20 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä 50-60 prosenttia. koko energiakustannusten (sähkö ja lämpö) osuus koko metsätalouden (kemiallinen ja mekaaninen teollisuus) tuotantokuluista oli seitsemästä kahdeksaan prosenttia. Vehmaksen mukaan olisi hyvä, jos Suomessakin yhtiöt itse lähtisivät hyödyntämään vihreää sähköä. Tällaisella tarkoitetaan mereen perustettua tuulivoimalaa. Sähköyhtiöitä ostettuna se on kallista. Hän on myös toiminut Suomen luonnonsuojeluliiton ekosähkötutkijana. Kööpenhaminan edustalla, ulompana merellä näkyy off shore -tuulivoimaloita, jotka kirkkaalla ilmalla erottuvat osana kaupunkikuvaa. Sähkön osuus oli nelisen prosenttia. Tuulivoiman investointikustannukset ovat toistaiseksi korkeat, mutta polttoainekustannuksia taas ei ole lainkaan. D Sähkön hinnoista, siirtomaksuista ja erikokoisten kotitalouksien keskimääräisestä sähkönkulutukkärkeen . Kivihiilivaltainen Tanska sijoittuu pahimpien hiilidioksidisaastuttajien kymmenen litsemaan itselleen ekosähköä, he ryhtyvät vaatimaan sen käyttöä myös yrityksiltä. Tuuli antaa työtä Tanskan energiaohjelman koordinaattori Jan Lemming kertoo, että tuuliteollisuus merkitsi viime vuonna Tanskalle 9000 miestyövuotta. Lisäksi osuuksien haltijat alkavat saada palautuksia, kun investointi on maksettu. toinnit kasvavat rinta rinnan. Sellaisia tulevaisuuden tuulivoimalat kuten Arla, käyttävät jo ekosähköä markkinoinnissaan. Kävelyetäisyyden päässä ydinkeskustasta sijaitsee toista vuotta pystyssä ollut Lynetten tuulipuisto. Lynetten tuulivoimaosuuskunnan työntekijä Jens Anker Hansen polkee kerran kuussa 40 kilometrin lenkin tarkistamaan, että Lynetten puistossa on kaikki hyvin. Yksi osuus Lynetten tuulipuistosta maksaa 4500 Tanskan kruunua. Caroline Hopkins, joka käsittelee Ruotsin luonnonsuojeluliitolle sähköntuottajilta tulevat Bra miljöval -hakemukset, on innoissaan, koska niitä ihan sataa sisään. (09) 6220 0777 tai 4110 0778 tai internetistä www.lumituuli.fi, sähköposti info@lumituuli.fi. Tämän vuoksi Göteborgin energialaitoksen osakkuusmalli innostaa kansalaisia eniten. Ala kasvaa voimakkaasti. Voimalat on sijoitettu täälläkin joutomaalle, vedenpuhdistamoal ueel le. "Energiapolitiikka on hyvin sähkökeskeistä. Sähkönsä osakas saa puolta halvemmalla kuin tavallinen Kööpenhaminan energialaitoksen asiakas, joka maksaa sähköstään 134 Tanskan äyriä kilowattitunnilta. Osuuskuntaan liittyvät kuluttajat voivat omistaa korkeintaan yhdeksän osuutta taloutta kohti. Niels Lyck Tanskan luonnonsuojeluliitosta kommentoi Tanskan rajua tuuliohjelmaa: "Off shore -voimalat tulevat kalliimmiksi kuin maalla olevat voimalat, joten päästöjen pudotus tulee maksamaan todella paljon. (09) 622 0360, www.sahkomarkkinakeskus.fi. John Sawyer Ruotsin luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtajan Tomas Kåbergerin mukaan asiakkaiden valta sähkömarkkinolla on todella kasvanut. Asiakas voi Ruotsissa valita ekoleimattuna joko tuulisähköä tai muista uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä. Ruotsissa on rakennettu tuulikapasiteettia 122 megawattia ja suunnitelmia on 180 lisämegawatin rakentamisesta vuoden 2000 loppuun mennessä. Takaisinmaksuajaksi ennustetaan kahdeksaa vuotta. Tällä hetkellä Tanskassa on 1150 megawatin tehon verran tuulivoimaa eli yhtä paljon kuin Loviisan ydinvoimala tuottaa. Tanskan tuulivoimaloista 80 prosenttia on asiakkaiden omistamia
Auringon pintalämpötila on vaatimattomat 6000 astetta helteen puolella, mutta yksittäinen salama vie siitä armot20 tomasti voiton: ilma salaman ympärillä kuumenee hetkellisesti lähes 28 000 asteen lämpöön. Sammuttaako sähköt. Oma suosikkini kertoo tuttavani sisaren perheen mökkiviikonlopusta järvenrantamaisemassa. Raju ukonilma teki tuloaan, mutta naisväen pelokkaisiin kommentteihin ei juurikaan huomiota kiinnitetty: "Perunakellariin. Suurten ukkosmyrskyjen luvatussa maassa Yhdysvalloissa keskimäärin 20 miljoonaa yksittäistä salamaa osuu maahan yhden ·vuoden kuluessa. Sokaiseva valo, kaikki sähkölamput räjähtivät ja korvat lukkoon. Omien kesieni huippukohtia ovat olleet ukkosmyrskyt. Kesämökki sai täysosuman salamasta. Ihmeellinen ilmiö Salama on eriskummallinen ilmiö. Myrsky sinällään on mahtava ilmiö; pilvien teräksensinisen, vihreän ja kaikkien synkkien sävyjen kooste on ainutkertaisen kaunis katsella. Ja mikä tavaton energia. Yksittäinen salama kestää vain 30 miljoonasosaa sekunnista, mutta siihen liittyvä energia kykenisi pitämään 100 watin hehkulamppua valaisemassa kolmen kuukauden ajan. Pari viikkoa myöhemmin sama seurue istui perunakellarissa kumisaappaat jalassa kynttilöiden kanssa, kun toinen, tällä kertaa pienempi ukonilma itsestään jyrinällä ilmoitteli. Sammuttaako tietokone. Jo lapsena tietty suuntautumiseni avoimen taivaan alle näkyi salamien estottomana ihailuna. Marko Pekkala Kaunis, vaarallinen ja ikimuistoinen SALAMA Johanna ja Marko Pekkola Taivaan välkettä Rautalammilla heinäkuun 31. Perunakellarin viehättävyys Kenelläpä ei olisi salamatarinaa. Näiden aiheuttamina 40----50 salamaa välähtää maapallolla jokaisen sekunnin aikana. Silti sama ohut sähköä kuljettava viiva voi olla taivaalla kilometrejä pitkä. Näiden iskujen Tulta i.,·ki ilma11ukko valalwtti valkeata miekalla tuliterällä säilällii säke11evällä Kalcrnla .\laapallolla l'iiliilitiiii ./050 rnla11u1t1 jokai.,t'II ffk111111i11 aikana.. Nosta pöydältä lyijykynä. Edelliselle päivälle on kirjattu salamoinnin Suomen ennätys. Siinä näet salamakäytävän paksuuden. Ei mitään hätää. Mukaan oli tullut mies pääkaupunkiseudulta vaimoineen. Ukkosenjyrinä ja salama kruunaavat sen. Vaaralliset iskut Salamaan onkin syytä suhtautua peläten. "Ei sitten niin mitään syytä huoleen." Sitten se epätodennäköinen tapahtui. Alta pois! Muutoinkin salama tarjoaa herkullisia lukuja numeeristen arvojen sulattelijoille. päivän ensimmäisinä tunteina 1994. Ei kai tässä nyt ruveta yhtä ukkosta pelkäämään!" Myrsky kävi kohti , salamat tihenivät. Kesä on pettymys ilman yhtä kunnollista salamointia. Joka hetki lähes 2000 ukkosmyrskyä raivoaa eri puolilla maailmaa. Seinät ja lattia halkesivat keskeltä kahtia, ja huvilan kaksi eri puoliskoa liikahtivat erinäisiä senttejä vastakkaisiin suuntiin. Salamaa pelkäämättömän vieraan mukana tullut tietokone suli sisältä muodottomaksi mustaksi möhköksi. Vastoin perheväen varoitteluja karkasin katsomaan salamia, viilettämään metsän ohi ja kipuamaan kukkulalle (vähemmän suositeltava idea), jotta näkisin mahdollisimman monta pilvien säilää
Keijuja, viuhkoja ja haltijoita Tällä vuosikymmenellä pal22 jastui, että salamoista on vielä paljon opittavaa muutakin kuin ainaisesti arvoituksellisen tuntuinen kysymys pallosalamoiden selityksestä. Keijusalama välähtää kymmenien kilometrien korkuisena Yhdysvaltain yllä. Pelkästään sähköyhtiöille salamista aiheutuvat vahingot nousevat rapakon takana yli miljardiin dollariin eli yli 5,5 miljardiin Suomen markkaan. tuloksena 100-200 ihmistä kuolee. Silti ainakin punaisia keijuja on nähty paljain silmin, jo vuosisadan vaihteesta alkaen eli kauan ennen kuin tiede ne löysi. Taivaiden välkkeet saapuivat Rautalammille vasta iltasella ja jatkuivat lähes taukoamattomana näytöksenä pitkälle aamuyön puolelle. Tämän jälkeen alkoi hämmästyttävä löytöjen ketju. Ikimuistoisin ukkosvalo Salamoinnin Suomen ennätyksen tehnyt ukonilma osui sattumoisin hääpäiväkseni 30.7.1994. Suihkukoneilla yöllisten suurmyrskyjen päälle lentäneet amerikkalaiset tiedemiehet kohtasivat valikoiman kokonaan uusia salamailmiöitä kaukaa ukkospilvien yläpuolelta. Jälkikäteen voimme leikkiä ajatuksella, että kenties näimme aidon keijun vain silmänräpäyksen ajan pilvien yllä välähtäneen istuessamme tuolloin kallioilla metsän keskellä, satunnaisten pisaraverhojen romanttisesti kastelemina. Miten sitten lieneekään vastaavan uhkakuvan laita Itä-Euroopassa, myrskyisässä Brasiliassa tai muualla kehitysmaissa. Toisin kuin Iyijykynän paksuiset normaalisalamat, harvinaiset yläsalamat räjäyttävät kuutiokilometreittäin ylemmän ilmakehän hyvin harvamolekyylistä ilmaa aavemaiseen hehkuun. Yksi syy rakastamani naisen ihanuuteen oli siinä, että hän lähti mukaan. Yläsalamia esiintyy enimmäkseen vain maapallon kaikkein rajuimpien ukkosmyrskyjen yllä. Vuosia myöhemmin sain kuulla sekä amerikkalaisilta että suomalaisilta säätieteilijöiltä, että juuri tuona yönä Suomenkin yllä oli todennäköisesti niitä aitoja yläsalamia: keijuja ja haltijoita. D Kirjoittaja on Tähtitieteellinen yhdistys Ursan julkaiseman Tähdet ja avaruus -lehden päätoimittaja. SUOMEN LUONTO 8/98. Luonnon omaan kiertokulkuun kuuluvien salamoiden sytyttämien lukemattomien metsäpalojen ohitse ja ylitse luontoväkeä saattaa huolestuttaa tieto, että salaman tiedetään Scientific American -tiedelehden mukaan aiheuttaneen ainakin kerran vakavan toimintahäiriön amerikkalaiselle ydinvoimalalle. Kenties harva olisi suostunut hääyönään kipuamaan aamuyöstä metsän keskelle kukkulalle ihailemaan salamoita. Harvinaiset, vasta hiljattain tieteelle löydetyt yläsalamat täyttävät kuutiokilometreittäin ylemmän ilmakehän harvaa ilmaa. Joka tapauksessa se oli se ikimuistoisin salamointi. Vuonna 1989 raketin laukaisua rutiininomaisesti videoineet tutkijat tallensivat vahingossa omituisen resuisen valonvälähdyksen, joka näytti tapahtuneen horisontin etäisen ukkossoluryhmän yläpuolella. Keijut ja viuhkasalamat ovat ihmissilmälle harmillisen lyhytaikaisia ja muutoinkin vaikeasti havaittavissa maanpinnalta. Salamat häiritsevät merellä vaarallisesti navigointilaitteita ja ilmassa liikennelentokoneita. Yhdessä otimme tuona yönä salamakuvia, joista yksi koristaa nykyään kotimme makuuhuoneen seinää. Punaiset keijusalamat, siniset viuhkasalamat ja aaltomaisesti leviävät haltijapurkaukset esiintyvät 20--100 kilometrin korkeuksissa maanpinnan yläpuolella
Niitä löytyy myös suhteessamme luontoon. Karhut vain häviävät ja sillä siisti. Karhun nousu sukupuuton partaalta ja paluu Itä-S uomen ja Lapin erämaista lähes koko Suomeen on ollut sen sijaan menestystarina, jolle löytyy vertailukohta ainoastaan laulujoutsenesta. su niille, joita hirvittää lähteä yksin marjaan tai sieneen karhumaille. Viimeistään si lloin, kun ravintovarat asettavat rajan karhujen lukumäärälle, ihminen joutuu puuttumaan asiaan joka tapauksessa. Niinpä on väläytelty sellaistakin mahdollisuutta, että varsinainen karhunmetsästys kielletään kokonaan, ja sallituksi jää on ainoastaan häiriköiden poistaminen. Päivisin karhun olemassaolosta ei saatu yleensä minkäänlaista vihiä, ja haaskalle se uskaltautui vasta hämärän tai pimeän turvin. Muistin varmistamiseksi tarkistan Lauri Siivosen Pohjolan nisäkkäistä, että karhuja oli vielä 1970-luvun alussa vain sata, ja kun Suomi kävi EU: n kanssa jäsenyysneuvotteluja tämän vuosikymmenen alussa, kanta oli Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastojen mukaan puolet nykyisestä. jokakesäisiksi muodostuneista iltapäivälehtien vastenmielisistä kansanäänestyksistä, ammutaanko vai eikö ammuta. Kaikkien ihmisen ja karhun rinnakkaiseloa helpottavien keinojen ei tarvitse olla yhtä järeitä. Tässä kirjoituksessa esiintulleista ja monista muista karhun suojeluun liittyvistä kysymyksistä olemme keskustelleet säännöllisesti maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilän ja metsästysneuvos Seppo Mattilan kanssa ilman suuria erimielisyyden aiheita. Kun ihmisiin liiaksi tottuneiden karhujen poistaminen annetaan poliisin ja asiansa osaavien karhunpyytäjien tehtäväksi, päästään eroon myös Karhukantamme kestäisi Timo Helteen mielestä jo rajoitettua metsästystä. Direktiivi on hyvää tarkoittava ja sitä on syytä noudattaa kirjaimellisesti silloin, kun kyseessä on taantuva tai selvästi suotuisan suojelutason alapuolelle jäävä laji . Kun Topin kohtalon modernissa toisinnossa pahaa aavistamaton kuntoilija juoksee suoraan surman suuhun eteläsuomalaisella lenkkipolullaan, kysymys ei ole enää tästä vaan onnettomien yhteensattumien summasta. Kiintiömetsästys voi siis olla luonnonsuojelullisesti kestävällä pohjalla kysymyshän on siitä, että kiintiöt eivät saa olla liian suuria ja että niitä myös noudatetaan. Silmäys vi ime vuosikymmenien karhuhistoriaan osoittaa, että karhujen kanssa vaikeuksiin joutuneet ovat olleet joko metsästäjiä tai lenkkei lijöitä. Lukumääräisesti kysymys ei ole silti isosta asiasta. Ruokolahden jälkeen tällaiseen järkeilyyn suhtaudutaan entistä nihkeämmin. On siis asioita, joissa ihmishenki ei olekaan kaiken mitta päinvastaisista vakuutteluista huolimatta. Tapauksen harvinaisuutta on kuitenkin mahdotonta arvioida siitä yksinkertaisesta syystä, että nykyisen noin tuhannen sijasta karhuja on ollut suurimman osan tästä vuosisadasta alle sata. Metsästyksen eettisiin koodeihin sisältyvään reilun ja tasapuolisen pelin henkeen kuuluu, että myös riistalle annetaan mahdollisuus, ja karhunpyynnissähän se merkitsee ääritapauksessa sitä, että jahdin lopputulos ei ole välttämättä normaalikaavan mukainen . Jos meistä autonrattiin nousijoista vain yksi ajaa tänään kuolonkolarin, niin huomenna uhreja on todennäköisesti kaksi ja me muut jatkamme niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sen perusajatus oli, että karhulle löytyy tilaa lähes koko maasta, kunhan pidetään huoli siitä, että se säilyttää ihmisarkuutensa. Meidän kylämme kaatopaikoilla tai meidän roskapöntöillämme hääri vät karhut eivät ole enää mitä tahansa arkielämän tilastollisia riskejä, vaan ne rinnastetaan pelottavuudessaan kylällä toistuvasti kaahailevaan rattijuoppoon. Jos nimittäin metsien karhut muuttuvat yhtä tuttavallisiksi kuin silloiset ensimmäiset cityserkkunsa, karhu ja karhujen suojelu joutuvat vaikeuksiin. Metsästäjistä en osaa olla aidosti huolissani . SUOMEN LUONTO 8/98 23. Suomen nykyisessa karhunmetsästyksessä, jossa maaja metsätalousministeriö myöntää kullekin riistanhoitopiirille kaatokiintiön, tämä ehto ei välttämättä toteudu. Yksi heistä on ilomantsilainen Heimo Rautava, joka 1950-luvulla hälytettiin paikalle, kun karhu oli kaatanut lehmän talon karjasta. Tässä luotan Venäjän Karjalan ja omien suurpetotutkijoittemme sekä tuntemieni kymmenien karhunpyytäjien kokemuksiin. Omista suurpedoistamme sellaisia ovat sekä ahma että susi. Karhuun liittyvät todelliset vaaratilanteet voidaan kuitenkin suhteuttaa muihin arkielämän tapaturmariskeihin. Siitä nimittäin seuraa, että pyynnin, jos sitä ylipäänsä harjoitetaan, on kohdistuttava erityista vahinkoa tai haittaa aiheuttaviin yksi löihin. P aljon enemmän päänvaivaa meille luonnonsuojelijoillekin tuottaa EU:n luontodirektiivi, joka luokittelee karhun erityistä suojelua vaati viin lajeihin. Tämä kuulostaa ehkä tylyltä, mutta luonnonsuojelijana olen realisti ja tiedän kokemuksesta, että ilman tätä myönnytystä karhujen suojelu ei saa välttämättä tarvitsemaansa yleistä hyväksyntää. Hetkeä aiemmin kirveestä saanut hurjistunut karhu oli repäissyt kynsillään oman tappavan punaisen viivansa Isä-Topin kaulalle muistutuksena siitä Suomesta, jossa omalakinen luonto vielä vei voiton ihmisen pyrkimyksistä. Äänettömästi metsäpolkuja hölkkääville kuntoilijoille suosittelen nilkkarenkaaseen kiinnitettyä tiukua tai helistintä, jonka kuullessaan karhu kyllä väistyy. Kun liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset vaati vat aika ajoin hirvikannan pienentämistä, hirvet saavat puolustaj ikseen metsästäjäjärjestöt, joille jatkuvasti korkeina pysyvät hirven kaatokiintiöt ovat tärkeämpiä kuin karhun kohdalla korostetusti esiin nostetut turvallisuusnäkökohdat. Jo mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta malttinsa karhuasioissa ovat säi lyttäneet kiitoksen ansaitsevalla tavalla myös neljättä valtiomahtia edustavat tiedotusvälineet. Vastaavaa ei ole tapahtunut Suomessa ainakaan sataan vuoteen. Kiannon Punaisen viivan traagisessa lopussa lukijaa jäävät pitkään vaivaamaan "tyttölapsen kalpeat, kauhistuneet kasvot" päreellä paikatun ikkunaruudun takana. Luonnonsuojelujärjestöillä ei ole yleensä tapana ja harvoin on syytäkään kiitellä valtiovaltaa, mutta nyt se tulee. Timo Helle Karhu pysyköön korpiemme kontiona P aha, äki llinen kuolema se jolta vanha kirkkorukouskin pyysi erityistä varjelusta on aina järkytys omaisille ja muulle lähipiirille. Maaja metsätalousministenon heinäkuisen pikaselvityksen mukaan näitä karhuja on kymmenkunta, ja osalle niistä myönnettiin kaatolupa jo ennen metsästyskauden alkua. Kilisevä tai kaikattava kello, joita retkeilijät käyttävät Pohjois-Amerikan karhuja vilisevissä kansallispuistoissa, on järkevä ratkai. K äydessäni läpi Luonnonsuojeluliiton suurpetokannanottoja silmiin sattuu Lieksassa tasan kolme vuotta sitten pitämäni esitelmä, joka oli otsikoitu Karhu pysyköön korpiemme kontiona. Niinpä joudun jo toistamiseen tylysti toteamaan, että ai noa keino, jolla molemmat tavoitteet saavutetaan, on karhunmetsästys. Auton mahdollistama liikkumisen helppous saa meidät hyväksymään hirvikolarit, joissa kuolee enimmillään kymmenen ihmistä vuodessa
Yritetään ymmärtää tätä eläimistömme kummajaista onhan se tullut jäädäkseen. Mutta onko eläimen vika, että se on tänne tuotu. SUOME LUONTO 8/98. Jouko Kuosmanen Siirtolainen M ants huriasta 24 Supikoira on Suomen eläimistön kaukopakolainen, syrjitty ja paneteltu
Satakunta, Varsinais-Suomi, Häme ja Uusimaa ovat supikoiran sankimmin asuttamia seutuja. Lähimmät istutuspaikat olivat Ilmajärven seuduilla Pietarin eteläpuolella. Supikoira viihtyy siellä, 25. vuoden ajan on havaittu jonkinlaista taantumista. Sen jälkeen eläin runsastui ja laajensi asuinaluettaan 1980luvulle. Se ei levinnyt Suomeen itsestään. Lapin läänin eteläosissa eläin viihtyy kuitenkin jo mainiosti, ja kannat vain tihenevät tultaessa pohjoisesta alas etelään. Suomessa supikoiria tavattiin ensi kerran 1930-luvulla Uukuniemen ympäristössä. Supikoira, kansan suussa usein supi, on hyvin menestynyt nisäkästulokas. Hurjissa leikeissä pesän edustalla pyörii joskus toistakymmentä jälkeläistä, tavallisemmin niitä on puolisen tusinaa. Alunperin supikoira on asustanut Kaukoidässä: Koreassa, Kiinassa, Japanissa ja Venäjän kaakkoisnurkassa MantshusuoMEN LUONTO 8/98 riassa. Koko Suomea ei supikoira kuitenkaan ole asuttanut, sillä se ei voi elää Lapin karuimmilla kiveliöillä. Ovatkohan supikoirille sopivat reviirit jo täyttyneet. Vähän yli kymmenen Reijo Salminen/Luontokuvat Nuoret supikoirat ovat jo saaneet aikuisten näköä. Mikko Hakanen/Luontokuvat Supikoira on iltahämärien hiljainen hissuttelija, jonka tuntee rosvonaamarista. Sieltä sitä siirrettiin 1930-luvulta alkaen Neuvostoliiton euroopanpuoleisiin osiin
Ne leikkivät keskenään ja vanhempiensa kanssa aivan koiramaisin elkein. Hyväkuntoinen ihminen juoksee otuksen helposti kiinni . Sen korvat ovat pyöreäkärkiset ja turkki tuuhea ja karkea. Jonkin aikaa nämä kaksi laj ia voivat asustella luolastossa jopa yhtä aikaa. Suurin osa pennuista ei selviydy lisääntymään. Ihmeen sitkeästi aikuiset jaksavat sietää perillisten kiusantekoa. Normaalisti kesäpaino Jaa neljänkuuden kilon tietämille. missä talvet ovat lyhyitä ja kesät pitkiä. Peto myös lisääntymään Supikoiran mieluisimpia elinympäristöjä ovat rehevät ja lehtomaiset alueet, missä on kosteikkoja, rantoja ja eriikäisiä metsiä. SUOME LUONTO 8/98. Joitakin yhtäläisyyksiä näillä luolaeläimillä onkin. Se ei hyljeksi eläinten haaskoja, kaloja, sammakoita, linnunmunia tai muita metsän tarjoamia makunautintoja. Supikoiraa voi täydellä syyllä kutsua melkein kaikkiruokaiseksi. Nykytietämyksen perusteella supikoira ei kuitenkaan ole erityisen paha riistarosvo tai luonnontuhoaja. Petojen sukua Nimestäkin näkee, että supikoira on koiraeläin se on siis susien sukua! Supikoiran kuono on koiramainen, ja sen ruumista ja häntää peittää tuuhea ja pitkä karvapeite. Supikoiran turkki näyttää usein aivan poikkijuovaiselta ja eläin on muutenkin erilaisen näköinen. Supikoiran talviuni ei siis ole yhtä sitkeätä kuin esimerkiksi karhun tai mäyrän. Lauhoilla säillä otus liikkuu luolansa ympäristössä keskitalvellakin. Sen arvellaan rassaavan maassa pesivien kana-, vesija rantalintujen munapesiä ja poikasia. Mäyrän siistit ja kuivat luolat näyttävät olevan suosikkilistan kärjessä. Suurimmat supikoirat ovat noin metrin mittaisia ja painavat lähes kaksitoista kiloa. Elintärkeän kasvujakson pituuden täytyisi olla yli neljä kuukautta. Oppaana on useasti uros, sillä naaras hakee jatkuvasti ruokaa maidontuotantoa varten. Itä-Suomessa supikoirapesue tulee esiin luolastaan kesäkuun puoli välin tietämissä. Kiima-ajan rasitukset edellyttävät kuitenkin, että supikoira saa syksyn aikana kerätystä rasvakerroksesta vielä riittävästi energiaa. Edellisenä kesänä syntyneet poikasetkin ovat silloin jo lisääntymiskykyisiä. ruokaa vaan nukkuu. Huolenpito jälkeläisistä jatkuu koko kesän. Tärkeintä ravintoa supikoiralle ovat kuitenkin myyrät ja muut pikkunisäkkäät, marjat ja vilja. Syksyinen ylensyönti kasvattaa kuitenkin eläimen tuhtiin talvehtimiskuntoon. Ilman rasvaa eivät kiimaleikit onnistu. Emot ja poikaset viettävät tiivistä yhteiselämää metsän kätköissä. Pentue nujakoi uroksen kanssa kotiluolan päällä. Joskus kodiksi kelpaavat myös latojen alustat, kallionhalkeamat tai tiheät taimikot. Myyrät ja marjat maistuvat Hulina luolan liepeillä jatkuu, ja poikasten liikkeet tulevat yhä jäntevämmiksi. Supikoiran ruokalistalle joutuvat eläimet sopeutuvat selviytymään siitä kuten muistakin pedoista. Jos kasvujakso jää lyhyeksi, ankarat talvet verottavat supikoirakantaa raskaasti. Paksun lumen ja kovan pakkasen aikaan supikoira ei voi hakea 26 Jouko Kuosmanen Pieninä poikaset ovat yksivärisen tummia. Niiden silmät aukeavat parin viikon iässä, ja musta karvapeite kehittyy seuraavina vi ikkoina. Kiima-aika on maaliskuussa. Tällaisissa maisemissa sijaitsee usein myös supikoiran lisääntymispesä, kumpareen tai harjun multaiseen rintuukseen kaivettu luola. Monet pitävät supikoiraa haittatai vahinkoeläimenä. Supikoiraperheen täytyy ehtiä varttua täyteen kokoonsa suotuisissa oloissa. Otus näyttää tiuhan karvapeitteen verhoamalta paksulta makkaralta, jolla on neljä mustaa ja joskus tikkumaisen ohuelta vaikuttavaa raajaa. Silloin syksyllä kerätty vararasva on sen elinehto. Supi koiralle on tärkeintä, että se saa olla rauhassa. D Jouko Kuosmanen on pohjoiskarjalainen luontoharrastaja ja -kirjoittaja. Metrin tai kahden syvyyteen ulottuvat onkalot on usein vuorattu heinillä tai sammalilla. Supikoiran pahimpia vihollisia ovat ihm inen, huuhkaja, koirat ja erilaiset taudit. Ulosteetkin muistuttavat koiran pötköjä. Niiden varassa Suomen supikoirakanta on kehittynyt runsaaksi ja voi hyvin. Hämärässä liikkuvaa supikoiraa voi erehtyä pitämään mayrana. Sen aikana luonnosta on löydyttävä runsaasti hyönteisiä, toukkia, etanoita, marjoja, viljaa, sieniä, raatoja ja kaikkea muuta supikoiralle ylen herkullista antia. Kaukoidän ihmeen raajat ovat yllättävän lyhyet, joten supikoiran liikunta maastossa ei ole kovinkaan sulavaa. Se on oivallisesti sopeutunut käyttämään luonnon kulloinkin tarjoamaa ravintoa, mutta mikään tehokas saalistaja se ei totisesti ole. Supikoiran naamataulu on mäyrämäinen, mustaja valkeakuvioinen. Emon tullessa takaisin pennut piirittävät sen, eikä naaraan auta muu kuin antautua suosiolla imettämään poikasia. Syyskesällä ja syksyllä nimenomaan näitä antimia on tarjolla kaikkein eniten, ja supikoira onnistuu niiden avulla keräämään pelastavan rasvakerroksen. Aluksi ne ovat mitättömiä rääpäleitä, joiden aistit ovat täysin kehittymättömiä. Poikaset syntyvät pari kuukautta kiima-ajan jälkeen. Lumijäljet ovat koiramaisen suoraviivaiset tai joskus vähän polveilevat. Mikko Hakancn/Luontokuvat Monet ovat ihmetelleet, mitä heidän metsässä kohtaamansa raidalliset eläimet ovat. Asuinpaikkoinaan se pitää luolia. Supikoira ei ole kovinkaan antaumuksellinen pesäluolien kaivaja. Siksi se valitsee asuinpaikakseen mieluusti valmiita käytäväverkostoja. Poikaset oppivat käyttämään hyväkseen metsäluonnon tarjoamaa monipuolista ravintoa
"Hulluruoho on vanha huumekasvi, jota mm. Kasvin myrkyl Ii syyden vuoksi retki jäi kui tenkin monelle viimeiseksi. Sieltä löytyy kasviyllätyksiä ja uusia hyönteistuttavuuksia vuosittain . Tosin hulluruohon on valehteluun liittänyt toinenkin seikka; sen kukat muistuttavat liljan kukkia ja lilja on toisinaan tulkittu valheen vertauskuvaksi. Huumaaviin seksikokemuksiin Kasvin todellisen luonteen paljasti Pentti Lempiäisen ki1ja Sano se kukkasin. Meksikon ja Perun intiaanit ovat käyttäneet. Unohda jokaviikkoinen ruohonleikkuu Tyttärelläni on hevonen ja pihammekin on joskus ollut hevoshakana. Kiinassa hulluruohoa sekoitettiin joskus väkijuomiin. Keskeytin niittämisen ja selasin läpi kaikki kasvikirjani . Keskiaj alla sitä tiedetään sekoitetun lemmenj uomiin. Mielessäni käväisikin ajatus, että siemenet ovat kulkeutuneet pihaani hevosen kavioissa. kylissä ja lastauspaikoilla ym". Tai jospa hevonen on kengällään ri kkonut maata ja paljastanut siellä odottaville siemenille kasvupaikan. Se aiheuttaa harha-aistimuksia ja siihen tottumattomat saattavat menehtyä sen aiheuttamiin kouristuksiin." Magian ja taikojen harrastajat ovat mielellään hyödyntäneet hulluruohon huumaavia ominaisuuksia. Kasvi oli jotenkin ristiriitainen. Toivo Rautavaaran kirjassa Miten luonto parantaa, hulluruohosta oli jo enemmän SUOMEN LUONTO 8/98 Hulluruoho yllätti Hulluruoho on myrkkykasvi, jonka lehtiä käytetään lääkkeiden valmistuksessa. Se on yllyttänyt myös taikuuteen ja magiaan. HiitosenPoijärven Kouluja Retkeilykasviosta sen löysin: "Hulluruoho, hyvin myrkyllinen, sat. Kirja kertoo kasvien vertauskuvista. Harvinaisuus. Sen lehtiä käytetään edelleenkin raaka-aineena lääketeollisuudessa, etenkin hengenahdistusja astmalääkkeisiin". Siilienkin lukumäärä lisääntyy pihapiirissämme koko ajan. Kukka oli vaalea noin seitsemän senttiä pitkä, vienosti tuoksuva ja liljamainen, hedelmä taas kuin suoraan kidutuskammioiden kätköistä, pienen omenan kokoinen ja täynnä teräviä piikkejä. Totuus taitaa kuitenkin löytyä harrastamastani lintujen talviruokinnasta. Aina ei tarvitse lähteä pitkälle kokeakseen luontoelämyksiä. Joissakin maissa hulluruohoa on pidetty valehtelijoiden kukkana. Ne ilmestyivät pihaani kompostin lähistölle jauhosavikoiden joukkoon. Teksti ja kuva: Harri Luojus 27. Niille vain täytyy antaa mahdollisuus. Huumetilassahan ihminen voi puhua sekavia. juttua: "Hulluruoho on vanha noitien ja mustalaisten käyttämä myrkkykasvi, joka juuri mustalaisten levittämänä on aikoinaan kotiutunut Eurooppaan. Pihassani on iso alue, jota niitetään valikoiden ja tarpeen mukaan. Monissa kielissä hulluruohon nimi on johdettu sen piikkisestä hedelmästä; piikkiomena tai piikkinuija viittaavat hedelmän ominaisuuksiin". Niitä oli kaksi kappaletta. Huomioni kiinnitti piikkinen hedelmänalku noin puoli metriä korkeassa kasvissa. Huomasin ne niittäessäni ja siistiessani kompostin ympäristöä loppukesällä. Vieras tuttavuus on todennäköisesti tullut pihaani auringonkukansiemenien mukana. Se ei vain pannut nauttijansa päätä pyörälle ja tuottanut unia, vaan sen uskottiin myös nostattavan potenssia
Juuri hänen kauttaan maakunnan kasvot ovat tulleet Suomen Luonnon lukijoillekin tutuksi. "Valtaajien varsi lla ei näy suojakaistoja vaikka niitä pitäisi olla", Pöntinen ihmettelee. Pöntisen kuvissa esittäytyvät laajat peltoaukeat ja niiden vierustojen kukkaloisto. Uutuutena pelloille ja Pöntisen kuviin ovat 1990luvulla ilmestyneet räikeänPohjanmaan ladot ovat nähneet monta auringonkiertoa; ennen romahdusta eletään muovin aikaa. Pöntinen eli Benga on koko ajan myös kantanut huolta maisemasta, jossa hän elää. Toisinaan jokin maakunta leimautuu tiettyyn luonnonkuvaajaan ja kuvaaja maakuntaan. . Niissä pääsevät oikeuksiinsa maakuntakukka maitohorsman puna ja tuulihaukan lekutus avaran maiseman yllä. Tämä näkyy hänen monissa ki1joissaan Pöntinen on kuvaajistamme ahkerimpia ki1jantekijöitä. sen tilalla on vain iso pelto, jolla ei ole sieluillemme mitään asiaa." "Kuvittelin ensimmäistä ki1jaa tehdessäni että nyt ihmiset heräävät", 45-vuotias Benga muistelee kymmenen vuoden takaista esikoistaan. Ensiteoksessa Hetkiä Alajoella ( 1988) hän korosti kotimaiseman säi lymisen tärkeyttä: "A lajoki ilman latoja ja ojanvarsipöheikköjä on kuin Pohjanlahden saaristo ilman saaria ja luotoja ... Ojanvierustat saavat vain harvoin rönsytä. maiseman Ja sen asukkaiden tulkki. Esimerkiksi Satakunnasta tulee ensiksi mieleen Seppo Keränen ja Kuusamosta Hannu Hautala. Kuvaajan vaalimille pöheiköillekään ei oikein kuulu hyvää, si llä EU:n myötä pakettipellot on otettu käyttöön. "Suojakaistat ovat ainoita alueita, joilla peltoluonto ja SUOMEN LUONTO 8/98. KUVAKULMIA Kun lakeudella on sielulle asiaa Valokuvaaja Benjam Pöntinen on eteläpohjalaisen . 28 valkoiset muoviset rehupaalit. Etelä-Pohjanmaan kuvaaja on ilman muuta Benjam Pöntinen . "Mutta kyllä muutos on hidas prosessi." Perinnemaisemien vaaliminen on hänen mukaansa tulossa vähitellen suosioon, mutta ensikirjojen latomeriäkään ei enää ole
Pöntinen tarttui toimeen ja sai pian eräällä liito-oravakuvallaan kunniamaininnan arvostetussa BBC:n luontoku vakilpailussa, jonka lintusarjan hän on kerran voittanutkin. sen eläimet voivat elää. Kirjojen tekeminen on Pöntisellä sen verran veressä, että työn alla on jo uusi teos. "Lappajärvellä on valtava syntyhistoria", hän sanoo meteoriitin iskemästä järvestä. Suosikkilintuihin kuuluu myös kurki, josta hän kaavailee tekevänsä joskus ki rjan. Täytyihän otuksesta tehdä myös kirja, johon tekstin teki Antero Mäkelä. Monipuolisuutta kuvaajana osoittaa pesäpalloki,jan ohella Lakeuden kirkot (1997), tai sitten ne ovat vain läpikotaisen pohjalaisuuden sinetti . Pöntinen miettii , pitäisikö ryhtyä sukeltamaan. Varmaa on, että jonkin keinon hän peräänantamattomana pohjalaisena keksii; raakut tervehti·1 vät meitä aikanaan kirjassa. Serkku oli maininnut heinäkuussa 199 1 sulhaselle pihapiirinsä oravat. Kirjan hän mainitsee ehkä mieluisimpanaan. "Liito-oravalle pitäisi mökkiasutuksen liepeillä jättää kunnon tiheiköitä olinpaikoiksi", Benga lähettää terve1s1a kesäsuomalaisille. Pöntinen tosin sanoo sen syntyneen Lapuan Virkiässä pelaavien veljen vaimon ja tämän tytärten takia. KUVAKULMIA Benjam Pöntinen on ystävystynyt liito-oravan kanssa kirjaksi asti. Ähtävänjoen kirja tulee kertomaan myös Lappajärvestä ja Evijärvestä, joista joki saa alkunsa. Liito-oravan metsä (1997) on ainutlaatui nen teos Länsi-Euroopalle oudosta oravasta. Tässä on käynnissä kasvissyöjän ruokailuhetki. "Ihannepaikka on lepikko tai haavikko, missä on siellä täällä suuria havupuita." "Mikseivät ihmiset, joilla on maata tai metsää, voisi yleensäkin perustaa omia suojelualueita", hän innostuu. Suuret silmät auttavat eläintä näkemään pimeässä ja pörröhäntä antaa suuntaa. "Antaisivat sitten perinnöksi tenavilleen niitä." Ku vaajan kaipuuksi lentävän tai liitävän pariin voi ehkä myös luoki tella teoksen Oodi naispesäpallolle ( 1993). Hän on seurannut Söderfjärdenin kurkia myös saaristoon, jossa linnut käyvät yöpymässä. Pöntisen kurki ku vissa linnut piirtyvät pelloilla ja taiSUOMEN LUONTO 8/98 valla loppukesän ja syksyn kuulaassa valossa. Kuka täällä niitä valvoo?" Ojanvarsilta hakevat ravintoa esimerkiksi suopöllö ja tuulihaukka, joita Pöntinen on ku vannut paljon. "Täytyihän kummisedän tehdä", hän perustelee. Pitkä kumppanuus liitooravan kanssa teki toki kuvaajasta lajin puolustajan. "Soitat muuten hääpäivänäni", Pöntinen sanoo, kun kysyn miten liito-oravan kuvaaminen sai alkunsa. Laji on hämärässä liitävänä kuvaajalle todellinen haaste, eikä sen ku vaamisessa ollut ennen Pöntistä kukaan oikein onnistunut. -~ Antti Halkka -~ 29. Aiheena on muun muassa raakuistaan eli jokihelmisimpukoista tunnettu Ähtävänjoki ; Kyrön joesta teos on jo tehtynä. "Evijärvi taas on aivan erilainen, hyvä lintujärvi , saarinen ja matala." Ki1ja on jo melko pitkällä, mutta raakut ovat vielä kuvaamatta. Siirtyminen liito-oravan kuvaamiseen oli luontevaa. Monissa Pöntisen ku vissa kurjet ovat lennossa mies sanoo aina pitäneensä lentävien lintujen ku vaamisesta
Tosin jokusia on vuosisadan vaihteessa tuotu muualta ja pystytetty uudestaan Fagerkullaan. Museoalueen laidoilla on asutusta varsin onnistuneesti, lähistöltä ei silmään pistä tyyliltään täysin museosta poikkeavia rakennuksia, vaikka sinne viime vuosina on noussut uudistalojaki n. Kerrankin on jotain museoitu ajoissa. kin Välimeren maissa. Puutarhaneiti marisi niiden huonosta hoidosta ja katkoi luvattomia pyykkinaruja. Pitkään sen jälkeenkin Fagerkullassa vallitsi perunanviljelyskielto. Kymi Oy:n aikana Fagerkullassa kiersi tehtaan palkkaama puutarhaneiti. Vanhin, Mäntylä, kertoo miltä työläisasuminen näytti 1850luvulla. Salo kertoo, että Högforsin tehdas veti osaan asunnoista vesijohdot ja perusti seitsemän vesipostia 1920-luvulla. Salo saa keinoteltua luukun auki. Taustalla tiilipakari ja Sarlinin talo. Laajalti ympäri Suomea valurautatuotteistaan tunnettu Högfors Bruk perustettiin 1820 silloiseen Uudenmaan läänin Pyhäjärven pitäjään. M useo nho i taj apa ri skunta Tapio ja Maritta Salo ottaa meidät vastaan sinertävinä kukki vien syreenipensaiden alla. Maatiaisia maisemassa Tapio Salo esittelee meille museotalon toisensa perään ja näyttää maa-alan, jolla tavattiin Suomen viimeiset perunasyöpätapaukset 1930-luvulla. Saimme harvinaisen tilaisuuden viettää yön vanhimmassa talossa. Enimmät oli vat valureitaja semmoisina hyvinkin kysyttyjä ammattimiehiä. Eläimet eivät asusta Fagerkullan mäellä vain herttaisuuden vuoksi, aikanaan ne kuuluivat useimpien täkäläisten työläiskotien arkeen. Osassa rakennuksia kaupunki asutti vuokralaisiaan vielä museotoiminnan alettuak.in, mutta nyt kaikki talot ovat museokäytössä. Ainakin vuohi kuuluisi asiaan, ehkä myös lehmä, jos jostakin maatiainen saadaan. Vaikkeivät Fagerkullan työläiset juuri ratsastelleet, elävöittävät suomenhevoset museoaluetta ja osaltaan monipuolistavat kasvillisuutta pitämällä nurmen matalana. Tehdastaajamasta kasvoi ensin omaksi kauppalakseen kuroutunut Karkkila, joka sittemmin nielaisi ympäröivan emonsa, Pyhäjärven kunnan. Kaivo oli yhteisön keskuspaikka Fagerkullan työläismuseo perustettiin 1985. Salo kertoo, että tulevaisuudessa eläimiä pyritään lisäämään. Myös maatiaiskanat kuuluvat maisemaan. Mäntylän puutaloon mahtuu kaksi pientä asuntoa. Tapio Salo kertoo, että kaikki museoalueen rakennukset seisovat niillä paikoilla, joilla ne olivat normaalikäytössään. Valimotyöläisten yhteisössä kaivo oli hyvin keskeinen kohtauspaikka, jotenkin samalla tavalla kuin yhä joissa32 Museonhoitaja Tapio Salo esittelee ylpeänä kukkaloistoa: ukonhattu, tarha-alpi, päivänlilja, vuohenjuuri, vuorikaunokki, siperiankurjenmiekka ja akileija muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Teksti: Hannu Niklander Kuvat: Matti Koivumäki Entistä arkea, nykyistä idylliä Fagerkullan työläismuseossa Karkkilassa on jäljellä kymmenkunta asuintaloa Högforsin valimon kulta-ajoilta. Tapio Salo muistuttaa, että se mitä Fagerkullassa näemme, kuvastaa aikansa keskimääräistä hiukan hyvinvoivemman työväen elämää. Kotitarvekasveja ja patruunavaltaa Kasvitieteilijä Pentti Alanko on antanut hyviä osviittoja Fagerkullan museoalueen perinnekasvien hoitamiseen. Museon yhteydessä on myös ratsastustoi mintaa. Näemme syvän kirkkaan veden, jonne työntyy punertavia puiden juuria. Niihin on sisustettu seitsemän eri aikakausia kuvaavaa interiööriä. Koska asukastiheys oli tuolloin paljon nykyistä suurempi, ei yhdelle perheelle kertynyt kohtuuttomia hoitourakoita. Nykyisenkaltaista nurmenleikkausintoa ei tunSUOMEN LUO TO 8/98. Perhettä kohti kuului kaksi omenapuuta ja kaksi marjapensasta. Hän piti huolta siitä, että lähellä museoaluetta StJaitsevien 1920-luvulla rakennettujen tyyppitalojen perheet hoitivat leiviskänsä taiten. Ensi töikseen Tapio Salo vie meidät katsomaan Härjänlähdettä. Läheisillä asuma-alueilla on myös kartoitettu perinnekasvien, kuten suopayrtin, ukonhatun ja kriikunan, levinneisyyttä ja kehotettu väkeä vaalimaan niitä. Väliseinän takana elää tuorein vaihe, toinen koti on pidetty kutakuinkin semmoisena kuin se viimeisiltä vuokralaisilta tämän vuosikymmenen alussa jäi. Silti monet yhä käyttavät Härjänlähteen vettä, haettiinpa sitä hevospelillä ruoka vedeksi itselleen tehtaan johtajallekin . Sen tekevät myös suomenlampaat, kaksi uuhta ja isännän ylpeys, musta mahtavasarvinen pässi Voima. Kävelymme aikana näemme museon kaksi hevosta, Aatun ja Rallin. Metsäkurjenpolvet ulottuvat napaan asti sen betonikotelon vierellä, johon 1950-luvun hengen mukaisesti Härjänlähde kahlittiin
Useimmilla naapuripitäjistä mukkiin muuttaneilla oli maatyöläisen tausta, jotkut tulivat myös torpista ja pienemmistä taloista. Onko nykyajan kerrostalossa sittenkin ahtaampaa, kun pihalle täytyy oikein laittautua eikä se sitten kumminkaan ole oma. Jos nykyaikana herää haluja paeta menneisyyteen, tärkeämpää kuin menneisyyden vioista muistuttaminen on miettiä sitä, mikä nykyajassa on niin huonosti, että siitä tekee mieli pois. Keittiön, kamarin ja kylmän porstuan asuntoon voi kuvitella seitsemän hengen perheen, ja silloin tämä ei ehkä joka hetki leppoisalta tuntunutkaan. nettu ; vähäisen nurmen joko lapsilauma sotki jaloissaan matalaksi taikka isä kuokki perunamaaksi. Entisaikojen talonpoika saattoi linnuille kauralyhteen suodakin, mutta työläiskodeissa ei ollut omaa viljaa. Yökortteeri ei missään nimessä kuulu työläismuseon peruspalveluihin, jos kohta meille se ilo suodaan, kun tuomme omat patjamme ja petivaatteemme tullessamme. Lueskelemme mukaan ottamaamme Reino Luodon kirjaa Eerikki. Tuoksupelargoni antaa omanlaisensa vahvan lemun kun sitä koskettaa. Myös huonekasvit kertovat menneestä Salot asuvat vanhassa rakennuksessa museoalueen keskellä. Tapio Salo näyttää kukkapenkkiä, jossa kasvavat vuorikaunokki, päivänlilja, tarhaalpi, akileija, piparjuuri, saksankurjenmiekka, siperiankurjenmiekka, vuohenjuuri ja kultapiisku. Saamme kuulla, että ympäristöön leviää terttuseljaa, ahdekaunokkia sekä syyläjuurta, joka ei kelpaa edes kanoille. Näitä aprikoimme ja nukahdamme lattialle levittämiimme makuupusseihin. Yö museossa Mietimme minkälainen mahtoi olla näiden asukkaiden suhde luontoon. Nykyihmisen tämän kaltaiseen paikkaan ilman muuta edellyttämä talvinen lintulauta ei kuulu asiaan. Aamulla heräämme kukonlauluun . Ehkä emme, mutta viihtyisimmekö niinkään kauaa yhtä suuressa asunnossa karkkilalaisen elementtitalon ensimmäisessä ke1rnksessa. Entä viihtyisimmekö me perheinemme täällä pitkään. Toisaalta, hevoskulttuurissa väkisinkin putoili aina jyviä hangelle lintujen napattaviksi. Seinillä ja katossa roikkuu paljon työkalu ja ja erilaisia puuesineitä: poria, vasaroita, meisseleitä, talttoj a, sirppejä. Patruunavalta oli tiukka ja synnytti elinikäistä katkeruutta, mutta aineellisesti täällä elettiin kutakuinkin hyvin. Fagerkullaa ei nähty idyllinä vaan tehtaan holhoavan patruunavallan tyyssijana. Fagerkullassa elettiin yleensä hyvin menestyneen suuryhtiön työläisinä. Sen ääni kantautuu mainiosti sisälle yksinkertaisen ikkunalasin lävitse. Etenkin verhottomuuden luulisi haitanneen erityisesti pakkasella. Kun Kymi-yhtiö 1980-luvun alussa ensin uhkasi purkaa Fagerkullan talot, mutta sitten panikin ne myyntiin, eivät huonolle pidolle jääneet sinänsä terverunkoiset talot useinkaan kelvanneet paikkakuntalaisille. Koko idyllin käsitehän on kreikkalaisen alkumuotonsa eidyllion mukaan kuva tai kuvaus jostakin, yleensä rauhallisesta maalaiselämästä. Luonto oli samanlainen ympäröivä itsestäänselvyys kuin talonpojillakin. Mäntylän talon olohuone kertoo koruttomista elämisen ehdoista sadan vuoden takaa. Toisaalta piha on kesäisin ollut luonteva osa elämänpiiriä. Maritta Salo ohjaa meidät kriikunapuiden välistä Mäntylän taloon ja toivottaa hyvää yötä. Vanhin talo Mäntylä sijaitsee ylärinteessä. Sen ajan ja sen yhteiskuntaluokan asukkaat eivät tietysti missään vaiheessa ajatelleet elävänsä idyllissä. Niin on virsikirjakin . Teoksesta ilmenee, että kalastus metsälammista tai Ka1jaanjoesta oli tehtaalaisten tavallisin tapa kohdata villi luonto. Jokainen jyvä, pula-aikoina jopa leivänmurut, oli laskettava niin visusti, ettei niistä linnuille piisannut. Mukavuutta vai väljyyttä. Täällä kukoistavat apostolinmiekka, kellosoilikki, värinokkonen eli isokirjopeippi, rohtoaaloe, parsa, kliivia ja huonekumipuu. Emme rupea veisaamaan, koska punakylkirastas pitää kiitettävästi huolta laulamisesta. Taloon on sijoitettu alueen vanhin ja uusin sisustus. Vieressä aivan omassa penkissään komeilee isotakiainen, joka ei jää kauSUOMEN LUONTO 8/98 neudessa jälkeen monestakaan puutarhakasvista. Näin vanhalle asunnolle luonteenomaista ovat huonekasvien ja ikkunaverhojen puuttuminen. D 33. Museon tapaan esineet on numeroitu punaisella maalilla. Maritta tarjoaa iltakahvia ja esittelee huonekasvejaan. Siihen olisi tarvittu vertailua nykypäivään. Uusi elämänmuoto, tehdastyö, altisti monenlaisille suhdanteille, mutta vapautti onnen sitomisesta maatalouden vuodentuloon. Maritta Salo on joskus järjestänyt museoalueella perinteisen huonekasvinäyttelyn, ja tietysti myös kussakin museon työläiskodissa on ajalle luonteenomaisia huonekasveja siitä ajasta alkaen kun niitä ylipäätänsä ruvettiin kodeissa pitämään. Kyseessä on 18701953 eläneen valuri Erik Enqvistin tarina. Jotkut hieman parempituloiset myös metsästi vät. Huomattava osa Fagerkullan taloista päätyi muualta saapuneiden nuorien perheiden kunnostettaviksi
Vuonna 1580 alkoi sota Ruotsin ja Novgorodin välillä, ja Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsi laajentui karjaPuasinkoin kylässä tatit ovat lähdössä kiukaan jälki lämpöön yöksi kuivumaan . Itsestään selvyytenä ajattelemme, että vainolainen on aina tullut idästä ja suvaitsevaisuus lännestä. On historiaa, jota ei opetettu koulussa tai ainakaan se ei jäänyt mieleen. tsa J ÄÄN SJÄRVI VALGETJÄRVI Vesjegonsk RYSINSKIN TEKO JÄRVI [,.-0 i.,, Med~edits,, KALININ (Tver) \JO\q;' MOSKOVA • Kartassa näkyvän vaaleankeltaisen alueen sisään sijoittuvat ne kylät, joissa Marja Härkönen vieraili television kuvausryhmän mukana. Muun ryhmän kuvatessa tuhottuja kirkkoja ja itkijänaisia Marja Härkönen sienesti karjalaisten kanssa ja haastatteli heitä sienenkäyttötavoista. 34 Viktor Mihailovits Fokin suolaa rouskuja Zaluazinan kylässä. .... ,.\ /.. Teksti ja kuvat: Marja Härkönen Sieniperinne elää Sienitutkija, professori Marja Härkönen vietti elo-syyskuussa 1997 kolme unohtumatonta viikkoa Tverin Karjalassa. SUOMEN LUONTO 8/98. • Joensuu JÄNISJÄRVI Sortavala Petroskoi • Viipuri Käkisalmi LAATOKKA Ne~?> • Pietari Novgorod • ILMAJÄRVI 100 Valdai e 200km _.. Tverin kuvernementti on merkittyä aluetta laajempi
Esimerkiksi kirja on kniika, tie on doroga. Vanha talonpoikainen sanasto on aivan tuttua: manzikka, buola, kadajamarja, ahven, matikka, särgi, kana, koira, lehmä, hebone. Ruotsille siirtyi Käkisalmen lääni, johon kuuluivat muun muassa nykyinen Lieksa ja Ilomantsi. Suurin osa vaelsi vuosien varrella Tverin kuvemementtiin, noin 200 kilometriä Moskovasta luoteeseen, missä kokonaisia kyliä oli jäänyt sotien ja nälänhätien vuoksi autioiksi. Vuoteen 1650 mennessä 25 000 karjalaista oli paennut ruotsalaisten vainoja Venäjälle. laisten asuinsijoille. Minä kysyn kokeeksi: "A sie marjua eli siendä keriät?" Hän vastaa: "A, marjua keriän". Ja kun en osaa lainkaan venäjää eli "en malta hormiksi", niin karjalankielellä on tultava toimeen. Heidän kiehtovia matkakertomuksiaan ja tallenteitaan voi lukea teoksista Kauas läksit karjalainen ja Karjalan kieltä ja kansankulttuuria. Tämähän toimii, mikä onni! Minä ymmärrän ja tulen ymmärretyksi eli "mie maltan karielaksi". Vaikka väestö etnisesti kuului suomalaisiin, se oli omaksunut paljon venäläisiä tapoja, varsinkin ortodoksisen uskonnon. Suunnitelmia ja valmisteluja tehdessä vierähti pari vuotta, ja Virtaranta ehti kuolla. Stalinin toimeenpanemien pakkosiirtojen ja venäläistämisen jälkeen karjalaisväestö hupeni noin 30 000:een, mutta edelleenkin alueella on useita kyliä, joissa karjalaiset ovat enemmistönä. Virtarannan j alanj älj illä Kylmän sodan aikana Tverin karjalaiskylät olivat ulkomaalaisilta suljettuja. "Mie maltan karielaksi" Tuleepa tuolla Venäjän sydämessä metsäpolulla mies korin kanssa vastaan. r verin Karjalassa Antonina Prokroskaja Zaluazinan kylästä lajittelee metsässä esiperkaamiansa sieniä. Neuvostoliitossa 1926 tehdyn väestönlaskennan mukaan Tverin kuvemementissä eli 141 000 karjalaista. Helmi ja Pertti Virtaranta saivat kuitenkin retkeillä siellä 1957 lähtien tallentamassa karjalaisten kieltä ja kansankulttuuria. Olojen vapauduttua yleisradio päätti toimittaja Arvo Ahlroosin johdolla tallentaa televisiolle akateemikko Pertti Virtarannan mittavan elämäntyön videoimalla autenttisilla tapahtumapaikoilla kansanperinnettä ja sen keruuta. Koko menomatkan nautin Matti Jeskasen teho-opetusta 35. Ensi töikseen ruotSUOMEN LUO TO 8/98 salaiset säätivät ankaria veroja ja alkoivat kovalla kädellä käännyttää karjalaisia luterilaisiksi. Vaikka nämä ihmiset ovat olleet lähes 400 vuotta eristyksissä suomalaisista, he puhuvat edelleenkin karjalankieltä. Nykyaikaan kuuluvat sanat ovat vieraita. Matka päätettiin kuitenkin toteuttaa hänen muistolleen omistaen
Kylien ympärillä levittäytyvät laaj at peltoaukeat. Sovhoosien neuvostoaikaisissa rumissa rapistuneissa kerrostaloissa näkyy vielä olevan asukkaita. Jos yrittää selittää "Minä olen vanhentunut", ei kukaan ymmärrä. Työntekijöille ei ole maksettu palkkoja enää aikoihin, mutta saahan lehmistä sentään maitoa vaivan palkaksi. Matti Jeskanen on eräs harvoista suomalaisista, jotka osaavat Tverin Kaij alan kieltä. Matti opetti minut ääntämään karjalankieliset kysymykseni niin hyvin, että haastateltavani ymmärsivät ne vaikeuksitta. Näemme myös horisonttiin jatkuvia pellavapeltoja, joilla nykyaikaiset leikkuupuimurit korjaavat satoa. Suurin osa pelloista kuitenkin puskee valvattia ja ohdaketta, ja veturinkokoisia maataloustyökoneita näkyy hyljättyinä pitkin peltoja. Kauniit karjalaiskylät Voi miten kauniita ja rauhallisia nuo karjalaiskylät ovat: Maisemassa on lempeästi kaartelevia sorateitä, niiden varrella seisovat vanhat hirsitalot pääty tiellepäin; on harmaita pistoaitoja, vinttikaivoja, vanhoja pihapuita ja huolellisesti hoidettuja keittiöpuutarhoja. Oppi on saatu "muamolta i tuato lta '' ääntämisessä ja kieliopissa. Pitää sanoa "vanhetuin" . Hän opettaa Tverin yliopistossa ja toimi matkallamme tulkkina ja asiantuntijana, Yirtarannan sijaisena. SUOMEN LUONTO 8/98. Gribat ja sienet Kiersimme Tverin Kaij alaa kylästä kylään Virtarannan suunnittelemaa reittiä, ja yövyimme hänen ystäviensä ko36 Suvorovin kyty ( sauna) Trestnan kylässä. Hankalinta on muistaa, että kielessä on vain kaksi aikamuotoa, preesens ja imperfekti . Osalla niistä laiduntavat vielä sovhoosien suuret karjalaumat ratsastavien ka1japaimenien holhouksessa. Hevonen torkkuu pihalla alahuuli roikkuen, kanat kuopivat maata pellon reunassa ja koirat juoksentelevat pikku laumoina kylän raitilla
Laj ivalikoima on kuitenkin melko suppea. Tässä vaiheessa lisätään myös suolaa. Ehkä tämä johtuu siitä, että sienten suomenkieleen vakiinnutetut nimet ovat enemmän kirjanoppineiden laatimia kuin 37. Vaikka useimmat eläinten ja kasvien nimet karjalan kielellä kuulostavat tutuilta, sienten nimet ovat outoja. Ennen valmistusta sienet vielä huuhdotaan lävikössä, jotta li ma poistuisi. Pannulla pyhävoissa (ruokaöljyssä) paistetaan porkkanaraastetta ja sipubsilppua, joka lisätään keittoon. Sienen käytön karjalaiset ovat oppineet "muamolta i tuatolta" ja aikaisemmin sieniä opetettiin myös koulussa. Ilmeni , että mesisienen ja kantarellin käytön moni on kuitenkin oppinut venäläisiltä, mutta kovin herkullisina he eivät mainittuja sieniä pidä. Meidän sanaamme sieni vastaa kaksi eri sanaa, joita käytetään johdonmukaisesti omassa merkityksessään. Kun perunat ovat kypsyneet, lisätään runsaasti hienonnettua tiiliä ja persiljaa sekä kovaksi keitetty, silputtu kananmuna (tai kaksi). Niiden samoin kuin väkevien rouskujen kir peys häviää liotuksessa ja suolauksessa. Opin, että lähes kaikki tverinkarjalaiset keräävät sieniä ja arvostavat niitä. telin heitä ennalta suunnitellun kyselyn mukaisesti . D deissa. Haisuhaperoa oikein työnsin muutaman nenän alle ja kysyin, että pystyttekö todella käyttämään näin ällöttävän hajuista sientä. Karjalaiset ovat kuitenkin konservatiivisia eivätkä helposti omaksu uusia tapoja. Griboista ehdoton suosikki on herkkutatti (valgie griba) ja sienistä leppärousku (riizikkä), koivurousku (valgie gruuzni) ja keltarousku (razvagruuzni). Sieni tarkoittaa lähinnä rouskuja eli sieni lajeja, joita ei keitetä, vaan jotka liotetaan ja suolataan tuoreeltaan. Muitakin meillä hylättyjä sieniä käytetään, esimerkiksi mustarouskua (sikattsu eli mustagruuzni) ja lakritsirouskua (valgie leppäsieni). Jos keitosta halutaan ruokaisampaa, voi siihen vielä lisätä makarooneja. Heti perään keittoon lisätään perunalohkoja. Television kuvausryhmän tallentaessa karjalaista kulttuuria hankkiuduin tuttavuuteen paikallisten ihmisten kanssa, kävin heidän kanssaan sienestämässä ja haastatPuasinkoin kylällä lehmät erotetaan illalla suurlaumasta ja tuodaan yöksi kotiin. Toisaalta monet Suomessa kauppasieniksi hyväksytyt sienilajit eivät kelpaa, vaikka niitä kasvaakin alueella. Kuukauden suolassa muhittuaan se on kuu lemma aivan erityisen herkull inen. SUOM EN LUONTO 8/98 Tattikeitto ( gribarokka) Tverin Karjalan tapaan Herkkutatit paloitellaan melko suuriksi paloiksi ja liotetaan yön yli miedossa suolavedessä. Griba tarkoittaa sieniä, jotka keitetään ennen ruoaksi valmistami ta eli lähinnä tatteja ja muitakin sellaisia sieniä, jotka meillä Suomessa pi lkotaan tuoreeltaan pannulle ja joita nimenomaan ei keitetä. Anna Andrejevna Klutsevoin kylästä on itse muurannut sänkynsä viereen uunin, jonka savutorvi johtaa keittiön suureen kiukaaseen. Kaikki haperot hyväksytään sienikoriin, myös kirpeät. Sienikirjaa ei kukaan haastateltavistani ollut edes nähnyt. Karjalaiset tietävät, että venäläiset käyttävät useampia ja vähän eri sienilajeja kuin he. Sienet kaadetaan kiehuvaan veteen
Myöhään illalla, kun uuni on jo vähän viilentynyt, se on mainio paikka sienten kuivaukselle. Nimet ovatkin lähes samat kuin Tverin Karjalassa käytetyt pilbo ja vahva. Useat heistä ostavat paikallisilta asukkailta sieniä. Keitot ja tiski vedet nostetaan suurissa saviruukuissa pitkällä haarukkapäisellä seipäällä uunin sisään kuumenemaan. Totta ja tarua Kärpässienen tiedetään saaneen nimensä siitä, että sitä on ennen käytetty kärpästen tappamiseen. Ennen suolausta ne keitetään. Ensin niitä liotetaan kylmässä vedessä, esimerkiksi haaparouskua (hebotsu ja maidotsu) vuorokausi mutta kangasrouskua (leppäsieni) kaksi vuorokautta. Jos sienet eivät ole aamuksi kuivia, ne siirretään uunin pankolle jatkamaan kuivumista. Astian pohjalle asetetaan runsaasti mausteita, esimer38 Tai10Salmi Aljosinan kylässä Jekaterina Mihailovna kertoo, että kuvaston isohapero on ka,jalaksi rusgie pilbo. Tavallinen hinta on puolikkaan pullo votkaa ämpärillisestä sieniä. Punakärpässienen lakin pintakelmusta spriihin uuttamaila saadaan kotitekoista lääkettä kivistävien nivelten ulkoiseen hoitoon. Sienjä saa ruveta käyttämään aikaisintaan kuukauden kuluttua, sillä niin kauan kutverinkarjalainen nimi valgie griba *** mohovikka ** huabagriba ** keldapöttsö ** hebotsu **, maidotsu** leppäsieni ** vahvo ** riizikkä *** pilbo, voikko * pilbo, voikko * pilbo, voikko * pilbo, voikko * (opionka, opeata **) lfsitska ** smorsku * strotsku * luu kirpeyden katoamiseen. Sen sijaan kaupungeista tulee autolasteittain sienenpoimijoita. Äänitin muutamia hauskoja lauluja ja yhden runonkin sienistä. Täällä tuo tapa on vielä käytössä. Jos sienet suolataan lasitai saviastiaan, se pestään ensin nokkostai pujokeitteellä. Sienet suolataan. Ja todellakin, eräänä aamuna television uutislähetyksessä kerrottiin, että Voronesin oblastissa oli 14 rruestä kuollut sienimyrkytykseen. Joissakin talouksissa sellainen on, mutta perinteisimmissä ei. Se lämmitetään joka aamu, ja kun hiilet on lakaistu arinan reunoille, kiuas antaa lämpöä koko asunnolle ja on kaiken päivää käyttövalmis ruoan kypsentämistä varten. Päällimmäiseksi tulee mausteita ja sitten puhdas pumpuliliina ja mittojen mukaan rakennettu puukansi, jonka avulla tuotetta litistetään kunnes mehua nousee kannen rei' istä näkyviin. Sienten tverinkarjalaisia nimiä Taulukossa on Suomen kauppasienet ja niiden tverinkarjalaiset njmet. Punakärpässieni hienonnetaan lautaselle vesitilkkaan ja se päälle sirotellaan sokeria. Esimerkiksi Ilomantsissa, mistä karjalaisia aikoinaan pakeni Venäjälle, kutsutaan vieläkin haperoita pilperoisiksi ja karvalaukkua vahveroiseksi. Sieniin liittyviä uskomuksia oli vähemmän . Gribat säilötään kuivaamalla, marinoimalla tai suolaamalla. Maamunien mustaa pörröistä sisustaa käytetään lasten ruhjeiden ulkoiseen hoitoon. Hieman epäselvästä kuvasta päättelin kyseessä olleen kavalakärpässienen. Sienten marinointi mausteetikkaliemeen tapahtuu hyvin samaan tapaan kuin meilläkin. D SUOMEN LUONTO 8/98. Sieniä käytetään monipuolisesti, paistettuina, keitettyinä, piirakoissa, salaateissa sekä suolattuja ja marinoituja sieniä sellaisinaan. Haastateltavieni mielipide oli, että tverinkarjalaisille ei satu sienimyrkytyksiä. Sitten taas mausteita, sieniä ja suolaa kerroksittain. Suomen kauppasieni Herkkutatit *** Kangastatti ** Punikkitatit ** Voitatti ** Haaparouskut *** Kangasrousku * Karvarousku ** Leppärouskut *** Isohapero *** Kangashapero *** Keltahapero * * * Viinihapero *** Mustavahakas *** Kehnäsieni *** Mesisienet ** Keltavahvero *** Suppilovahvero *** Mustatorvisieni *** Lampaankääpä *** Vaaleaorakas *** Korvasieni *** Huhtasienet *** kiksi mustaherukan lehtiä, persiljaa, valkosipulia, tiiliä, laakerinlehtiä ja maustepippureita. Paikalliset asukkaat vaihtoivat sieniä elintarvikkeisiin kuten sokeriin ja teehen. Poikkiviiva tarkoittaa, että karjalaiset eivät tunne sientä eivätkä siis pidä sitä syötävänä. Sienien hapansäilöntää ei kukaan haastattelemani henkilö tuntenut. Näiden päälle asetellaan liotetut sienet ja kourallinen suolaa. Jonkin ajan kuluttua huoneessa alkoi näkyä selällään pörrääviä kärpäsiä. Myrkky tepsi. Useimmissa talouksissa on kuivausta varten telineet, joihin sienenpalat voi pujottaa. Syötävyystiedot kauppasierulle on otettu Kauppasienioppaasta ja tverinkarjalaisten sienjen tähdet ovat eri kylissä 15 hengelle tehdyn kyselyn keskiarvoja. Puutiinut desinfioidaan katajahauteella. Kärpäsiä saapui imeskelemään makeaa nestettä. Ihmiset eivät tunne muita myrkkysieniä kuin punakärpässienen, mutta pysymällä tarkasti vain perinteisissä ruokasienissään he välttävät sienimyrkytykset. Sen sijaan venäläisille sattuu niitä useinkin, koska he kokoavat estottomasti lähes kaikkia näkemiään sieniä. Vuosiin ei kiertäviä ostajia ole enää tullut. Sieniruuista useimmat pitivät kovasti. Lopulta sienet siirretään kangaspusseihin, jotka jätetään koko talveksi roikkumaan kui valle ja lä!Jlpimälle seinälle. Votka käy maksuksi Aiemmin Puasinkon kylällekin tuli syksyisin sienenostajia, jotka karjalaisille outoon tapaan keittivät sienet isoissa padoissa sitä mukaa kuin niitä saatiin. Niistä seuraavat kaksi ovat varsin käyttökelpoisia: Missä on herkkutattia, siellä on myös punakärpässientä (ja päinvastoin). Lopulta päälle asetetaan puhdas kivi painoksi. Kun pihanurmelle alkaa ilmestyä maamunia (muajäittsä, logajäittsä, ukontuhma), on aika lähteä metsään sieniä keräämään. Kaikki ruoka valmistetaan suuressa arinauunissa, kiukaassa (kiwkua). Sieniruokia suositaan Tverinkarjalaiseen ruoanlaittoperinteeseen ei kuulu heilaa. Korvasieni on sota-ajan elintarvikepulan aikana aiheuttanut karjalaisillekin jopa kuolemaan johtaneita myrkytyksiä. Jos esimerkiksi praasniekoilla on sieniä tarjolla, ne katoavat ruokapöydästä aina ensimmäisinä. Gribat kuivataan, sienet suolataan kansan suusta kerättyjä
Heikki Ketola SUOMEN LUONTO 8/98 Heikki Ketola Nykyisin ratapihalla kasvaa mäntymetsää. Kuusamosta sitä oli tarkoitus jatkaa Kiestingissä olleiden rintamalinjojen tuntumaan. Saksalaisten kenttärata alkoi Hyrynsalmelta. mutta osa päätyi sinne myös junien kiskomien rehuvaunujen matkassa. Käydessäni siellä viime elokuun lopussa törmäsin kukkiviin ahdekaunokkeihin, jotka suorastaan häkellyttivät värikkäällä olemuksellaan karun männikön keskellä. Sammalet ovat kiivenneet niidenkin päälle. Rata valmistui Kuusamoon saakka ja ehti olla liikennöitävässä kunnossa runsaan vuoden. Kuva vuodelta 1944. Rehua rahdattiin Vanttajaan Saksasta. Vanttajasta rehut kuljetettiin maanteitse Kiestingin suunnalla taistelleiden Saksan vuoristoarmeijan joukkojen hevosille ja muuleille. Rehuasemasta on jäljellä enää joitakin betonisia kivijalan kappaleita. 39. Se halkoi Kainuun ja Koillismaan korpimaisemia liki kahdensadan kilometrin pituudelta. Tuuheiden hiirenvirnojen ja niittynätkelmien seassa erottui mustia siemenpalkoja, jotka kuuluivat niittyaitovirnalle. Myös nurmitädykkeellä oli elinvoimainen esiintymä ratapihaa kiertävän ojan törmällä. Sodan muistot kukkivat Saksalaisten jatkosodan aikana rakentaman rehuaseman ratapiha Kuusamon Vanttajassa on metsittynyt. Työ jäi kuitenkin kesken. Virnojen kanssa samoilla sijoilla viihtyivät metsäapilat. Henry Väre Oulun yliopiston kasvimuseosta on sitä mieltä, että kasvit ovat saapuneet paikalle rehukuormien mukana. Sammalet ja varvut ovat levittäytyneet puiden varjoon. Kaikki löytämäni lajit ovat Kuusamon korkeudella harvinaisuuksia, eikä mikään niistä kasva siellä luontaisesti. Rauhan tultua ratakiskot revittiin sotakorvaustarpeiksi ja ratapölkyt paikkakuntalaisten rakennustarpeiksi. Monet niittykasvit hakeuSaksan sota-arkistoluudclleenkuvaus Vesa Rinne tuivat ratapihalle omin avuin, Vanttajan rehuasemalla oli jatkosodan aikana talon kokoisia rehukasoja. Puiden oksiin tukeutuvat niittynätkelmät ja hiirenvirnat ulottavat kärhensä parhaimmillaan 2,5 metriin. Männyt ovat varttuneet liki kymmenmetrisiksi, raidat pitemmiksikin
Vasta viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että punajättikengurut eivät syö samoja kasvilajeja kuin lampaat ja aiheuttavat ympäristölle mitättömiä tuhoja lampaisiin verrattuna. kesäkuuta 1998 presidentti Nelson Mandela ilmoitti, että niemimaasta tulee kansallispuisto. Ihmiset haluavat nähdä alkuperäisiä eläinlajeja eläintarhojen ja luonnonpuistojen lisäksi myös ympärillään. Puiston tulevaisuus näyttää kuitenkin turvatulta, sillä sen kehittämiseen ja suojeluun ohjautuu heti ainakin 72 miljoonaa markkaa EteläAfrikan WWF:n perustamalta Pöytävuorisäätiöltä, YK:n ympäristöohjelmalta UNEP:ilta ja Maailmanpankilta. Hannu Linnamo SUOMEN LUONTO 8/98. Luonnonystävien lehtikirjoittelun ja ponnistusten ansiosta .asenteet ovat vähitellen muuttuneet ja kenguruja yritetään palauttaa entisille asuinalueilleen. Somia kannushäntävallabeja ammuttiin järjestelmällisesti niiden viljelyksille aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Juha Valste Kapin kasvimaantieteellisellä alueella kasvaa yli sata kotoperäistä putkilokasvilajia. Hannu Linnamo Kengurut lisääntyvät tehokkaasti ja tulevat toimeen monenlaisissa oloissa. Jos hyönteisiä ei lasketa mukaan, kansallispuisto on maailman monilajisin suojelualue: alueella on 2285 kasvilajia, joista 105 kasvaa vain tällä niemimaalla. Ne ovat liikkuvia eläimiä: eräät lajit saattavat kuivina aikoina vaeltaa jopa yli 300 kilometriä etsiessään syötävää ja juotavaa. Säilötty kenguru on kuitenkin suosittua lemmikkien ruokaa Australiassa. Ihmiset syövät kuitenkin niin vähän kengurunlihaa, ettei sillä ole merkitystä. Kansallispuiston alueella on vielä useampia kotoperäisiä eläinlajeja niiden joukossa on esimerkiksi yksi sammakkolaji ja evoluution "puuttuviin renkaisiin" kuuluva käsnäjalkainen Peripatus. Asutuksen ja viljelysmaiden levitessä ovat kengurujen elinalueet kutistuneet. Runsaslukuisia kenguruja harvennetaan yhä vuosittain, mutta vähänkin uhanalaisia lajeja yritetään säilyttää kaikin keinoin. Mandelan lahja maailmalle Kasvitieteilijät jakavat maailman viiteen kasvimaantieteelliseen suuralueeseen. Niitä on noin 60 lajia, joista muutama on erittäin uhanalainen. Maailman ympäristöpäivänä 5. Kouluissa yritetään vaikuttaa lapsiin niin, että he suhtautuisivat myönteisesti Australian alkuperäiseen eläimistöön ja kasvillisuuteen sekä alkuperäisväestöön eli aboriginaaleihin. Suurilla harmaakenguruillakaan ei ole pahaa hätää, vaikka niiden ja ihmisten asuinalueet• usein kohtaavat toisensa. Niemimaan pinta-ala on vain noin 300 neliökilometriä. BBC Wildlife 711998 40 MAAILMALTA Loikkiiko kenguru huomennakin. Tiedon lisääntyessä farmaritkin jättävät yhä useammin kengurut rauhaan. Asennemuutos näkyy autoilussakin, mutta siitä huolimatta liikenteessä kuolee lukemattomia kenguruja. Useimpien muiden pussieläinten tavoin kenguruita elää luonnonvaraisena ainoastaan Australiassa ja Uudessa Guineassa. Kengurut voivat kuitenkin siirtyä uusille alueille. Kissat, koirat ja ketut ovat hävittäneet kokonaan joitakm jäniskengurulajeja. Kengurujen tulevaisuus tuntuu turvatulta, vaikka jokunen harvinainen laji saattaa ponnisteluista huolimatta kadota lähivuosina. Toimet ovat tehonneet. Parhaiten ovat menestyneet sisämaassa pienissä ryhmissä elävät punajättikengurut, joiden määrä lisääntyy heinikkoalueiden laajentumisen vuoksi. Ihmiset ovat olleet ahneudessaan ja lyhytnäköisyydessään kengurujen pahimpia vihollisia ja hävittäjiä. Tässä ne eroavat esimerkiksi koalasta, joka e1 JUO ollenkaan ja siirtyy vain eukalyptuspuusta seuraavaan ruokaa saadakseen. Alkuperäisväestö söi kenguruja. Maailman tunnetuin pussieläin on kenguru. Eräs vallabilaji on saanut väistyä vehnänviljelyksen tieltä Lounaisja Etelä-Australiasta ja elää nykyään ainoastaan joillakin suojelualueilla ja muutamalla saarella. Suurin osa viljelyksistä on nykyään suojeltu sähköaidoilla, ja suloiset vallabit saavat elää vapaasti njiden ulkopuolella. Ihminen on niiden ainoa uhka. Yksi niistä on pikkuruinen Kapin niemimaa Etelä-Afrikassa. Eurooppalaiset siirtolaiset toivat tullessaan kotieläinten lisäksi kaneja, kettuja ja jopa rottia, jotka ovat tuhonneet alkuperäisiä eläimjä kilpailemalla ravinnosta ja saalistamalla niitä. Keskikokoisia ja pieniä kenguruita eli vallabeja on kuollut ja kuolemassa sukupuuttoon. Tiedemiehiä tämän lajin seuraaminen kiinnostaa, koska jäljellä on vain kymmenisen toisistaan erillään elävää yhteisöä. Sitä uhkaavat ihmisen tuomat kasvit ja Kapkaupunkiin tulviva väestö, joka tarvitsee asuinalueita. Farmarit ovat hävittäneet joukoittain punajättikenguruja pelätessään, että ne syövät lampaiden laitumet. Teollinen metsästys mustinmurkinaksi hävitti kengurut laajoilta alueilta. Nykyaustralialaiset eivät onneksi pidä kengurunlihan mausta, mutta joissakin eurooppalaisissa ravintoloissa kengurupaistia tarjoillaan eksoottisena herkkuna
Luontaisen uudistamisen ansiosta puulajeja on runsaasti, ja puut ovat eri-ikäisiä. MAAILMALTA Metsän virkistyskäyttö korostuu Saksassa Hessenin osavaltion metsissä Keski-Saksassa metsätalous on jo vuosia perustunut moninaiskäyttöön. Erilaiset haukat ja muut linnut rikastuttavat upeita laaksomaisemia. Tulokset havaitsee paljain silmin. Suuria metsäkoneita ei käytetä, lepakoiden asui npuut jätetään pystyyn eikä itsestään kaatuneita puita poisteta. ovat erityisen mieltyneitä pyökin taimiin. Tällaista käyttäytymistä ei ole aikaisemmin havaittu valailla. Kauriit saavat syödä taimikosta 20 prosenttia, ennen kuin kantaa aletaan pienentää metsästämällä. Metsäalan ammattilaisten koulutukseen kuuluu myös metsästäjäntutkinto. Osavaltion pinta-alasta 35 prosenttia on metsiä, eniten koko Saksassa. Maanomistajat vuokraavat alueitaan metsästäjille. Eläinlääketieteellisen keskuksen patologit ovat lnvemessissä tutkineet delfiinien ja pyöriäisten raatoja 1991 lähtien. Valtio ei korvaa riistaeläinvahinkoja. ta näkökulmaa. Monilla muilla eläimillä sitä vastoin etenkin vieraan uroksen tai naaraan jälkeläisten tappaminen on melko tavallista. Vuokratuloilla he korvaavat riistaeläinten aiheuttamat vahingot metsille ja viljelyksille. Rusakot . Metsäkauriiden aiheuttamat vahingot hyväksytään helpommin, sillä kauris on arvokas riistaeläin. Neljä viidennestä on lehtipuita ja viidennes havupuita. Metsästys on perinteisesti ollut osa metsien moninaiskäyttöä", painottaa Göttingenin ammattikorkeakoulun metsäprofessori Volker Dubbel. Näin voivat menetellä esimerkiksi leijonat ja eräät apinat. Niissä on todettu pullokuonodelfiinien aiheuttamia vammoja. Metsästäjät pyrkivät hyödyntämään riistaa kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. BBC Wildlife 7/1998 41. Seutu on pyökin esiintymisen ydinaluetta Saksassa. Avohakkuita ei tehdä, vaan puutavara korjataan valikoiVille Salakka/Luontokuvat Pullokuonodelfiinin "hymy" ei tarkoita hilpeyttä: hymyilevä tappaja voi surmata toisen delfiinin poikasen tai pyöriäisen. Tina Johansson töllään. Kauriiden aiheuttamat taimituhot osoittavat kauriskannan suuruuden. Sen suoritus kestää Saksassa kaksi vuotta, joista toinen kuluu käytännön harjoituksi in. Muutaman kerran on onnistuttu jopa näkemään, kuinka aikuiset delfiinit purevat alle puolentoista metrin mittaisia poikasia ja iskevät näitä pyrsSUOMEN LUONTO 8/98 Tino Johansson Kasselin alueen valtionmetsissä ei korjata kaatuneita puita ja kolopuut jätetään pystyyn lepakoille ja linnuille. Eläimistö on runsas ja monipuolinen: metsissä näkee lähes päivittäin metsäkauriita, saksanhirviä, villisikoja tai rusakoita. Hakkuumenetelmiin kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota, jottei virkistyskäyttö häiriintyisi. Puolet metsistä kuuluu valtiolle, puolet on yksityisiä. Jyrsijöillä taas naaras voi huonona ravintovuotena surmata osan poikasistaan. Metsänhoidossa ei voida kokonaan unohtaa taloudellisHymyilevä tappaja Tutkijat ovat osoittaneet Pohjois-Skotlannissa, että pullokuonodelfiinit tappavat oman lajinsa poikasia ja näiden kanssa samankokoisia pyöriäisiä. Ruumiinavauksissa löytyi murtuneita kylkiluita, hampaan jälkiä ja jopa katkenneita selkärankoja. mal Ja kaadettavat puut sieltä täältä. Me uskomme, että vain hyvä metsästäjä voi olla hyvä metsänhoitaja. Olemme perustaneet metsiin polkujen varsille erityisiä kuntoiluja harrasterasteja, joihin pystytetyt opasteet kertovat, mitä rastilla voi tehdä", kertoo Kasselin valtion metsistä vastaava metsänhoitaja Theodore Arend. Siellä täällä näkyy kaatuneita puuvanhuksia. Ne aiheuttavat joskus suuria taimituhoja istutusmetsissä. "Metsäinsinöörit suorittavat metsästäjäntutkinnon opi ntojensa aikana. Kasselin alueella kasvaa yli 50 puulajia, joista 20 on tuotu Amerikasta. Suurten kaupunkien lähellä metsät ovat suosittuja vapaa-ajan kohteita, joissa on otettava huomioon kaikki metsien käyttäjät. "Virkistysarvot korostuvat yhä voimakkaammin valtionmetsien käytössä
Vihdin kunta on entinen työnantajani, ja niinpä olemme pysyttäytyneet siellä kirjoilla, toistaiseksi. Entä miten hävitän täman kolme kiloa omatoimisesti. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Sitten UPM-Kymmenen voimalaitos ryhtyijuoksuttamaan Ontojärven vettä lampeen. Onni on potkinut sen verran syylingit jalassa, että saatamme valita, aikaa kun on, asummeko Helsingissä, Hangossa vai Vihdissä, joilla kaikilla paikkakunnilla meillä on asunto. Vedenpinta nousi 70--80 senttiä ja tuhosi joutsenten pesän sekä useita kahlaajien pesiä. Käsittelyvaiheessa kenttäkerroksen kasveilla toukka-asteella olevat lajit saattavat myös saada ainetta, mutta kysymyksessä ovat enemmänkin yksilöt kuin kannat. Tunnen suurta sympatiaa häntä kohtaan. Mikä määrä sitä sitten olisi. Se on hyväksytty muun muassa perhostoukkien torjuntaan omenalla sekä perhosja pistiäistoukkien torjuntaan metsissä. Tällöin varauduttiin ruiskutuksiin diflubentsuronilla. Vesistöjen ympärille jätetään 25 metrin suojavyöhyke niin kuin yleensä, jos ilmasta jotakin levitetään. Sillä ei ole vaikutusta atkuisvaiheen saavuttaneisi in hyönteisiin. Pi lkkumäntypistiäisen torjuntaan ei ole biologista torjuntakeinoa niin kuin ruskomäntypistiäisen torjuntaan. Heitän muovipussillisen auton takakonttiin ja panen sen asianmukaisesti roskikseen SUOMEN LUONTO 8/98. Diflubentsuroni on kasvuhormonin tavoin vaikuttava aine, joka häiritsee kitiinin muodostumista ja estää näin toukan nahanluonnin. (Tulokset on julkaistu sarjassa Pesticide 42 Science 23, 1988). Niin ympäristötarkastaja, Uudenmaan lääninoikeus kuin korkein hallinto-oikeuskin "tietävät", että jätettä Vihdissä ei synny tavanomaista huomattavasti vähempää. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Se, että oleskelemme kolmella eri paikkakunnalla, ei tietenkään lisää tuottamamme kaatopaikkajätteen määrää. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEEN 1 Joutsenen pesällä Kuhmon Säynäjälammessa oli hautominen loppuvaiheessa aamulla 22. kesäkuuta. Käsittelypinta-alatkin ovat niin vähäisiä mäntymetsien kokonaispinta-alaan nähden, ettei oikein löydy perusteluja väitteelle "metsäluonto ei ole turvassa". Siis vuodessa. Se on bakteeri, joka luonnossa tappaa hyönteisiä. Siihen ei ole kuulunut vastausta. Pesue hajosi, yksi poikanen kuoli pesään ja osa poikasista meni virran mukana jokeen, kertoo kuvat ottanut Kari Kemppainen. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Diflubentsuronia käytettiin mäntymittarituhojen torjuntaan 1980-luvun alkupuolella Kontiolahdella, jolloin Metsäntutkimuslaitos teki yhdessä Maatalouskemian laitoksen kanssa perusteellisen selvityksen aineen jäämistä ruiskutetulla alueella. Olemme vähän seitsemättä vuosikymmentä käyva eläkeläispariskunta. Kaiken tämän nämä viranomaiset tietävät mittaamatta, punnitsematta tai edes silmällä katsomatta! Omituisia "elimiä". Kolme kiloa 300:sta ei siis ole lain tarkoittama "tavanomaista vähemmän". Vaihtoehtona diflubentsuronille on käytetty myös biologista torjuntakeinoa Bacillus thuringiensis -valmistetta. Siipä ajattelin hakea vapautusta Vihdin kunnalta, missä meillä on omakotitalo ja missä kompostiakin tarvitaan. Maissa, joissa esiintyy laajoja hyönteisten tekemiä neulasja lehtituhoja (USA, Kanada, Puola jne.) diflubentsuronia käytetään metsissä, jotka rajoittuvat asutuskeskuksiin, ulkoilualueisiin ja teihin. Vaan sehän ei käy. Bakteerin käyttö muodostaisi metsien hyönteismaailmalle suuremman "uhan" kuin diflubentsuron. Toinen kuva on otettu samana päivänä kello 19. Se jäte on melkein pelkkää muovia, jota ei voi nykymaailmassa välttää vaikka kuinka yrittäisi. Viime kesana pilkkumäntypistiäisen toukat söivät alueella monin paikoin mäntyjä puolittain paljaaksi, joten oli syytä olettaa, että kanta voimistuu edelleen ja metsää alkaa kuolla pystyyn. Vihdin ympäristölautakunta kertoi kotitaloudelta syntyvän kaatopaikkajätettä vuodessa keskimäärin 300 kiloa. Sen takia olemme jo liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen sekä Helsingissä että Hangossa. Näillä paikkakunnilla vapautuminen järjestetystä jätteenkuljetuksesta on yhteisöjäsenyyden takia mahdotonta. Erkki Annila Roskarikoksia Rintamamies EH kirjoitti jäteasiaa (SL 6/98). Vielä hyönteistuhoista Kiitos Pentti Pesonen vastauksesta (SL 6/98) kysymykseeni mäntytaimikoitten ruiskutuksista! Siikalatvan metsissä näyttää mäntypistiäistilanne rauhoittuvan eikä ruiskutuksia tänä kesänä tarvita. Sen vaikutus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään toukkiin, vaan se tappaa kaikkia kehitysvaiheita. Suuremmilla metsäalueiUa käytetään varsinaisia torjunta-aineita. Tätä jätettä tulee meiltä viidestä kymmeneen kiloa vuodessa. Aineen kanssa kosketuksiin joutuvat tietysti muutkin männyn neulasilla toukkavaiheessa olevat hyönteiset, mutta suurin osa niistä menehtyisi siinäkin tapauksessa, että pistiäistoukkien annettaisiin syödä puut paljaiksi. Liityminen on tapahtunut Helsingissä taloyhtiön ja Hangossa rantakunnan kautta. Vaikutukset muihin kuin kohdehyönteisen toukkiin ovat vähäiset
Yleinen syyttäjä paraikaa harkitsee toimia minua vastaan. Raukko esitti, että ilman turkistarhoja suuri osa silakkasaaliista ja teurasjätteestä jäisi hyödyntämättä. "Minä", sanoi tyttäreni iloisena, "tunsin keltamon". Viime vuosina tilanne Kolilla on selvästi rauhoittunut. Luontomatkailijoita palvelemaan tarkoitettiin myös rinnetoimintojen vuokra-alueelle rakennettu lpatin kota, jonka lupaehtoihin sisältyi, ettei se näy Kolin kaukomaisemassa. Hiljaisimmat otetaan mukaan mutta ei väkisin, omissa oloissaankin saa olla. Asetuksen mukaan (674/91, 7§) kansallispuistoaluetta koskevat vuokrasopimukset jäävät voimaan kussakin sopimuksessa määrätyksi ajaksi. Leirillä opetellaan olemaan ihmisiksi. Voi aikoja, voi tapoja! Antero Raivola Koli on keskustelun arvoinen arkkitehti Toimittaja Mikko Niskasaari kyseli (SL 5/98) Kolin matkailupalvelujen tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen ja Ff Heikki Simola arvioi (SL 6/98) joitain Koli-tapahtumia kriittisesti. Näin on hyvää vauhtia käymässä järjestetylle jätehuollolle. Kapina jumalia vastaan jatkuu. Ai missä. Kaikista sanotaan hyviä asioita. Lopuksi pian 15-vuotias tyttäreni promovoidaan mustikanvarpu-saniaisseppeleellä protuksi, ja vaikka rituaali on uuvuttava pitkine halauskierroksineen, siinä on väkisinkin jotakin liikuttavan kaunista. Tapaus silakka on mielenkiintoinen yleisemminkin, koska se osoittaa että hienotkin ekotaselaskelmat ovat toimivia vasta sitten, kun ne voidaan soveltaa käytäntöön. Asiakaspalautteen perusteella noin puolet vastaajista toi voo löytävänsä Ylä-Kolin alueelta paikan, jossa he voisivat keittää kahvinsa ja syödä eväänsä tuulelta ja sateelta suojatussa paikassa. Tärkeää ei enää olekaan se, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän vaan se, että kuljetusliikkeille riittää kuljetettavaa, tarkastajille tarkastettavaa, sihteereille pöytäkirjanpykäliä, poliiseille kilttejä rikollisia ja tuomioistuimille helppoja tuomioita. "Tunsikos täällä kukaan kasveja ja eläimiä", kyselin. Mielipiteiden ero johtuu siitä, että Raukko puhuu käytännöstä ja Cajander teoriasta. Prometheusleirillä ilmapiiri on hyväksyvä. Lasse Loven puistonjohtaja, tutkija Turkistarhauksen ympäristöhaitoista Pekka Raukko esitti (SL 6/98) varsin aiheellista kritiikkia Veli-Risto Cajanderin juttuun (SL 4/98) turkistarhauksen ongelmista. Silakka on erinomainen kala ja kelpaa ihmisen ruoaksi. Minunko lastani he tuolla noin lämpimästi rutistavat. Sopimusten voimassaoloaikaa voidaan jatkaa, jos osapuolet niin päättävät. Minkä tahansa epäkohdan hallinta pyrkii julkisen vallan käsissä muuttumaan itsetarkoitukselliseksi rahastusautomaatiksi. Esimerkiksi kaikkien hyväksyminen ei ole ollenkaan itsestään selvää. Nuorten joukosta astuu vuorollaan jokainen esiin ja puhuu kuulijoille mutkattomasti viikon tapahtumista. 43. Kulutusyhteiskunnassa kurittomat mummot ja vaarit pitää saada tuottamaan vähintäin 100 kiloa jätettä vuodessa, vaikka korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Prometheuksen tapaan täälläkin uhmataan jumalia: rahaa, tavaraa, oppiarvoja, citykulttuurin luomia ihmistyyppejä, eriarvoisuutta ja itsekkyyttä. Kaikkien mielipiteitä arvostetaan. siellä, missä olen liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Se joka ei ehdi mukaan nykyiseen rytmiin joutuu helposti syrjään, häntä saatetaan pitää "vähän outona" eli tyhmänä, ja se jolla on kummalliset vaatteet on nörtti eikä sellaisen kanssa seurustele kuin muut nörtit. Tämä kehitysvisio sai vahvistuksen, kun maan hallitus päätti budjettiratkaisunaan rahoittaa luontokeskuksen rakentamisen ja Hotelli Kolin saneerauksen Ylä-Kolille. Tämä on kuitenkin rikos. Nyt taru Prometheuksesta elää leireillä, jotka ovat rippileirin vaihtoehto "vääräuskoisille ja pakanoille". Keltamo ja muurahaiset riittivät tuon leirin luontoannokseksi , sillä leiriläisten kiinnostus on aivan muualla. Vastaajista 82 prosenttia piti katettuja kotatulipaikkoja ja laavuja kansallispuistoon sopivina. Vihdin ympäristöasiainlautakunta on antanut sen poliisin tutkittavaksi. Tärkeiksi tulevat iso liikevaihto ja kateluvut. Leiri opettaa myös vanhempia. Uskaltaisiko toivoa samaa kohtelua kun Nostokonepalvelu sai. Omasta lapsesta paljastuu ominaisuuksia, joita ei itse ole koskaan tullut ajatelleeksi. Hotelliyrittäjä tarjoaa myös rinnepalveluja. Ukko-Kolin läheisyyteen SUOME LUONTO 8/98 Protuissa on ainesta Parikymmentä nuorta seisoo äideistä, isistä ja muista sukulaisista koostuvan yleisön edessä ja esittää kronikkaa, laulua ja lausuntaa. Ratkaisu näyttää Metsäntutkimuslaitoksen keräämän asiakaspalautteen ( 1198 havaintoa 1997-98) perusteella tyydyttävän myös Kolilla vierailevien matkailijoiden enemmistöä. Vuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2013 loppuun. Ongelma on vaan se, että ihmiset eivät osta sitä. Kolin paikallisyhteisö on siirtynyt aktiiviseen yhteistyöhön Metsäntutkimuslaitoksen ja Alice Karlsson kansallispuiston kanssa ja osallistuu laajalla rintamalla aloitteellisesti erilaisten kehittämisideoiden ja -hankkeiden valmisteluun. Cajander kumosi väitteen EU-pykälillä ja vetoamalla silakan kelpoisuuteen ihmisravinnoksi. Antiikin taruston Prometheus uhmasi jumalia varastamalla tulen ja antamalla sen ihmisille. Siinä samassa missä se rippileirilläkin on: vastakkaisessa sukupuolessa ja omassa itsessä. Prometheusleirin jäJjestäjät ovat oivaltaneet hienosti miten sisäinen rauhattomuus kanavoidaan joukkovoimalla nuorten itsetunnon kohentamiseen. Kolin kansallispuiston kehittämisen ohjenuorana ovat eduskunnan tahdonilmaukset ja asetus. Hitaita katsotaan hitaasti. on Kolin satavuotisen matkailuhistorian aikana sijoittunut valtion omistama, mutta yksityiselle vuokrattu Hotelli KoIi. Tulevan Kolin luontoja kulttuurikeskuksen sijoittuminen Ylä-Kolin matkailukeskukseen kansallispuiston sisälle on merkittävä ratkaisu, johon on vaikuttanut ennen muuta maakunnallinen strateginen näkemys. On keskusteltu loputtomasti, pohdittu maailmankaikkeutta, arvoja ja elämän menoa. Asianomaisille viranomaisille ei yhtäkkiä enää olekaan tärkeää, miten epäkohta saadaan taloudellisesti edullisimmin hallittua vaan systeemin pyörittäminen. Olen Prometheusleirin päätösj uhlassa Turun Hirvensalossa. Kesäja syyssesongi lla kansallispuistossa vierailleista vastaajista 60 ja talvisesongilla vierailleista 75 prosenttia katsoo hotellin soveltuvan kansallispuistoon. On ollut seksivalistusta, tutustumista juutalaisiin, helluntailaisiin, vapaaajattelijoihin, muslimeihin ja mitä niitä onkaan
Pian paksut hanget peittivät maan. Pystyn juurakon yläosasta pilkottivat vihreät uusien lehtien alut. Niiden latvat ponnisteli vat ylöspäin somasti kerälle kiertyneinä. Vanhat lehtiruodit olivat kuivuneet vaaleiksi ja muodosti vat juurakoiden ympärille mukavia viuhkamaisia muodostelmia. Lehdet ja lehtiruusukkeet kasvoivat kapeina ja solakoina niin, että ruskea maa näkyi vielä niiden välistä. Vastaavanlainen ajatusharha vaivaa valitettavasti monia muitakin ekotaselaskelmia. Eräässä hienossa puronotkossa oli paikoin kotkansiipeä ainoana puiden alla näkyvänä kasvina. Kesäkuun alkupuolella olivat kotkansiiven lehdet päässeet jo reilun puolen metrin tehokas keino sisällyttää omat mielipiteet faktoihin. Pikku joessa vesi väheni, ja joki miltei hävisi rannoilleen nousseen kasvipeitteen suojaan. Jos turkistarhaus lopetetaan, Y MJ energiaa siis säästyy, tai Cajanderin mukaan Y MJ:n edestä öljyä säästyy. Cajander esittää, että oikean turkin tuottaminen kuluttaa kymmenisen kertaa enemmän öljyä kuin tekoturkin valmistus. Väite aitojen turki sten tuotannon suuresta öljyntarpeesta perustuu amerikkalaisen asianharrastajan yksityiskohdissa useita virheitä sisältävään laskelmaan. Joitakin vuosia myöhemmin lepikko oli venähtänyt pituutta jo yli miehen mittaiseksi. Ne erottui vat lopulta tummina, melkein mustina lehtien keskellä. Tämä on myös 44 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kotkansiipiä puronotkossa Kotitilallani on notkelma, jota käytettiin ennen laitumena. Muuten maa oli kokonaan vanhojen lehtien peittämää. Alueen hoitoja käyttösuunnitelmassa SUOMEN LUONTO 8/98. Elokuulla ilmestyivät kotkansii ven jäykemmät ja kapeammat itiölehdet. Viimein ensilumi peitti notkon valkeaan vaippaansa. Kävin kameroineni siellä monta kertaa. Aika tuntui kuin pysähtyvän. Ne oli vat olleet täynnä itiöpesäkkeitä. Hangen alla kotkansiiven juurakot uinuivat odottaen tulevaa kesää ja uutta kasvun aikaa. Cajanderin ehdotus on lopettaa silakan syöttö turkiseläimille. Erkki Leskinen ginlahden luonnonsuojelualueesta (SL 6/98). Kotkansiivestä näkyi enää siellä täällä törröttäviä itiölehdyköitä. Väite on hyvä esimerkki tämäntapaisesta argumentoinnista yleensäkin. Mikko Harri Erkki Leskinen Kotkansiipiin ilmestyvät elokuussa tummat itiölehdet. Kotkansiipikasvustot peittivät leveinä ja tuuheina kaiken allaan olevan pehmeään vihreyteensä. Siellä seassa kukki yllättävän paljon puna-ailakkia ja oli myös vattua, angervoita, horsmia ja erilaisia saniaisia. Jos Itämeri tuottaa tietyn määrän silakkaa, tuo silakkamäärä energioineen ja fosforineen on olemassa riippumatta siitä, miten paljon ja miten ihminen silakkaa hyödyntää. Vaikka paikka oli asutuskeskuksen liepeillä, se oli ihmeen rauhallinen. Näin laskien saatiin aidon turkin tuottamiselle huikeita energialaskuja. Tämän jälkeen kotkansiipi onkin pysäyttänyt minut aina, kun olen sattunut sen retkilläni kohtaamaan. Toimittajana Cajander on tottunut yleistämään ja pelkistämään asioita. Toukokuun loppupuolella edellisen vuoden kasvustot olivat ruskeita, talven lumien painamina maassa. Vähäisen kalastuksen vuoksi jäljellä on vain vanhoja ikäluokkia, jotka ovat keränneet kudoksiinsa rikastuvia ympäristömyrkkyjä. Raukon mielestä taas parempi kuin kipata kalat tunkiolle on syöttää turkiseläimille se osa silakkasaaliista, jota ihmiset eivät hyödynnä. Kun karjan pito loppui, alkoi rinteille kasvaa harmaaleppää. Eräässä paikassa rinteellä kasvoi erikoisen pitkä ja komea saniainen, kotkansiipi. Muutaman viikon päästä lehdet olivat kasvaneet jo miehen sormen pituuden verran. Hän arvioi, paljonko rehua turkiseläimet söivät keskimäärin elämänsä aikana ja paljonko energiaa (BTU eli British thermal unit, ei siis öljyä) tuo rehu sisälsi ja lisäsi rehun sisältämän energian kokonaistaseeseen. pituuteen, latvat vieläkin kerällä. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on esittänyt, että silakan kalastus pitäisi lisätä kominke1taiseksi, jotta kannan ikärakenne tervehtyisi. Luonto ja kasvit kai lepäsivät keLintu paratiisi kutsuu kaikkia Luontoharrastaja Tapio Taponen ilmaisi huolestuneisuutensa ViikinVanhankaupunvään kiihkeän kasvun jälkeen. Voi melkein tuntea sen kasvuvoiman, millä kotkansi ivet pyrkivät peittämään koko notkelman vihreään vaippaansa. Notkon pohjalla virtasi verkalleen pieni joki. Notko sai olla omissa oloissaan. Syksyn edetessä kotkansiipien vihreä valta murenee. Taposen tavoin ympä.Ii stöviranomaiset ovat olleet huolissaan Helsingin tärkeimmän luonnonsuojelualueen kohtalosta. Tämän ajattelutavan mukaan turkiseläimet syövät X tonnia silakkaa (tai teurasjätettä tms), joka sisältää energiaa Y MJ. Tästä syystä lukijan on usein tarpeellista tarkistaa tiettyjä asioita. Juhannuksen jälkeen jokinotkon tunnelma muuttui rauhallisemmaksi. Periaatteena on, että jos jotain väitettä toistetaan tarpeeksi monta kertaa, se vähitellen muutuu todeksi. Ne kelpaavat ihmisravinnoksi enää vain rajoitetusti. Tässä helpottaisi, jos faktat esitettäisiin taustatietoineen. Syksyn edetessä alkoi leveisiin ympäryslehtiin ilmestyä ensin sinne tänne ruskeita kohtia, ja vähitellen lehdet kuihtuivat pois. Pystyssä olivat vain käkkyräiset, lehtiruusukkeen keskellä kasvaneet lehdet. Ydinkysymys kuuluu, onko logiikka oikein
Se ei ole samantyyppinen lintuvesi kuin Siikalahti tai Puurijärvi . Se on osa suomalaisten suojelualueiden eriasteista palvelurakentamista, jonka mielekkyydestä haluan käynnistää keskustelun. Joissakin tapauksissa ymmärrän tarpeen kanavoida liialliseksi paisuvaa liikkumista. Taponen oli huolissaan luontovalokuvaajien sekä liikuntaja näkövammaisten tarpeiden huomioimisesta. lainkaan. Taposenkin mainitsemat Viikin rakentamissuunnitelmat vaativat aikataulun nopeuttamista. Koskeljärvellä on iso vesipinta-ala (yli 700 ha), se on rannoiltaan sokkeloinen ja runsassaarinen. Lintutornia suunniteltiin kauan ja minunkin mielipiteitäni kyseltiin. Tälläkin tavalla lintutorni siis turmeli kappaleen menestyksekästä satakuntalaista luonnonsuojeluhistoriaa. Alueen hyväksyminen Natura-ehdotukseen takasi sen, että Viikki sai hoitoja käyttösuunnitelman toteuttamiseen EU:n Life-rahastolta 1,3 miljoonaa markkaa. Johdonmukaisesti torjuin tornin sijoittamisen järven salomaisimpaan eteläosaan. Uusien ruovikkoon rakennettujen pitkospuiden ja piilokojun tarkoituksena on ohjata heidät hallitusti lintuelämysten lähteille, joissa voi bongata vaikka sellaisia Viikin harvinaisuuksia kuin sitruunavästäräkin tai vesipääskyn (kuten keväällä 1998). Tiedän senkin, että osa kansasta saadaan luontoon vain palvelurakenteiden avulla. Tervetuloa kaikki kansa hiljaa hiipien kokemaan Viikin luonnon ihmeitä! Viikkiin voi myös tutustua Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen järjestämillä opastetuilla luontoretkillä. Tulkaa esiin ja perustelkaa tekonne! Koskelj ärven lintutorni ei ole pelkkä yksittäistapaus. Kuitenkin niin kokeneiden kuin untuvikkojen luonnonharrastajien tulisi osata kulkea luonnossa sitä kuluttamatta tai häiritsemättä. Onko tämä nyt sitä paljon puhuttua Metsähallituksen Villiä Pohjolaa. Usein juuri innokkaimmat lintuharrastajat häiritsevät lintujen rauhaa Viikissä enemmän kuin muut luonnossa liikkujat. Tornin rakentamisvaiheeseen kevättalvella 1996/97 liittyy vielä eräs masentava yksityiskohta. Rakennustyömaan aiheuttama häirintä keskeytti lähistöllä alkuvaiheessa olleen uhanalaisen lintulajin pesinnän. Kiitos hänelle kommenteista, SUOMEN LUONTO 8/98 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA joita on tarkoitus kerätä enemmänkin tämän vuoden aikana. Minun onkin pakko esittää julkinen kiitos ympäristökeskukselle ja Metsähallitukselle kymmenvuotisen luonnonsuojelutyöni osittaisesta mitätöimisestä. Tuomo Hurme Kotkien ravinto Suomen Luonnon kesäkuun numeron välissä olleessa kotkaliitteessä on virhe ahvenanmaalaisten merikotkien ravintoa esittelevässä diagrammissa. Olen koko ajan ollut sitä mieltä, ettei Koskeijärvelle olisi kaivattu tornia Tuomo Hurme Kenen mielestä tällainen rakennelma sopii erämaajärven rannalle. D 45. Jo kauan sitten on kuitenkin menty kaiken kohtuuden yli. Nyt kun rannat lopulta on saatu suojeluun, alkaa välittömästi niiden rakentaminen. Oikea tapa havainnoida siellä on nähdä vähän vaivaa ja liikkua soutuveneellä. Tarvitsemmeko me tosiaan kaikki nykyiset ja suunnitellut lintutornit, luontopolut, opastuskeskukset, parkkialueet ja niin edelleen. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on sekä luoda kestäviä rakenteita yhä laajenevalle luonnonharrastajajoukolle että lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta ja tietoisuutta ainutlaatuisen lintuparatiisin arvosta. Jossakin siellä virastojen rattaissa täytyy olla sellaisiakin ihmi siä, jotka ihan tosissaan halusivat tämän lintutornin sen nykyiselle paikalle nykyisessä massiivisuudessaan. Viikin Life-projektissa seurataan virkistyskäytön vaikutusta lajiston muuttumiseen. Taposen ihmettelemä Pornaistenniemen uusi lintutorni rakennettiin vanhan, vain tutkimuskäytössä olleen lintutornin ti ]alle. Viikin luonnonsuojelualuetta ei haluta sulkea aidoin ja kielloin luonnonharrastajilta, päinvastoin. Ympäristökeskuksen Osmo Kivivuori ja Metsähallituksen Erkki Virolainen olivat kanssani täysin yhtä mieltä tornin sijoituspaikan virheellisyydestä. Tarkemmat tiedot löytyvät muun muassa Espoon, Helsingin ja Kauniaisten yhteisestä Luontoretketesitteestä. Nämä rakenteet kuuluvat osaltaan ViikkiVanhankaupunginlahti: lintuparatiisi keskellä Helsinkiä -projektiin. Olin hyvin henkilökohtaisesti mukana tappelemassa Koskeljärven suojelun puolesta rantarakentamisuhkaa vastaan toistakymmentä vuotta. Luontoharrastajat havainnoivat vanhasta lintutornista niin paljon, että oli aiheellista rakentaa turvallisempi ja suuremmille käyttäjäryhmille sopivampi torni . 1994--2003 esitetään toimia kosteikon luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Likimain kauneimmassa niemennokassa järven erämaisimmassa kolkassa seisoo nyt maiseman kannalta järisyttävän mass11 vmen tornirakennelma siihen liittyvine korkeilla kaiteilla varustettuine pitkospuineen ja rantakalliolle kyhättyine tarkkailulavoineen. Samalla kun tarvitsisimme kipeästi rahaa Etelä-Suomen viimeisten luontokohteiden ostamiseksi suojeluun, meillä käytetään vuosittain uskomattomia summia erityyppisten palvelukoneistojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Hedelmällisessä yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa Metsähall itus rakennutti Koskeijärvelle lintutornin. Piirakan jaottelu on oikein, mutta lintuosuuden viereen on merkitty sen kooksi 35,3 prosenttia, kun oikea luku on 65,3 prosenttia. Jäin jopa siihen uskoon, että järki voittaa ja torninteelmys siirretään vaikkapa läheiselle, niin ikään valtion omistukseen Koskeljärven maakaupassa tulleelle Vaaljärvelle. Talvella 1996/97 tein kaikkeni hankkeen pysäyttämiseksi. Tiina Niikkonen projektisihteeri Hgin kaup.ympäristökeskus Lintutornien luvattu maa Vain muutaman vuoden rauhoitettu Euran Koskeljärvi ehti olla Metsähallituksen hall innassa, kun jo alkoi vasara kilkattaa ja moottorisaha soida. Ennen kaikkea piilokoju mahdollistaa harvinaisia elämyksiä myös muille kuin vannoutuneille lintuihmisille ja mikä parasta: ilman kallista optiikkaa. Tässä haasteellisessa tehtävässä tarvitaan ympäristökasvatusta. Näin jatketaan Viikin luonnonsuojelualueen kasvillisuusja linnustotutkimuksen pitkiä perinteitä
Päivääni pelastivat Sattik' s Save the World Page ja Cheryl's Little Environment, jolta oli linkki poikaystävä Joen Pesukarhuvartioon. juhani.artto@kaapeli.fi SUOMEN LUONTO 8/98. En tutkinut kaikkia vaan ainoastaan ensimmäiset sata. talvella se kerros, jossa ilma vaihtuu ja kiertää saattaa olla vain m·uutama sata metriä. Yhteisen hyvän edistämiseksi otan nyt tämän riskin. Neljännessä osiossa käsitellään ilmakehän valoilmiöitä, siis revontulia, haloja, taivaan värejä ja niin edelleen. Kun kirjoittaa siihen "environment" ja painaa painiketta "Go Get lt" aukeaa sivu, jolla kaiken muun seassa on painike tekstillä "Search Persona! Home Pages for Environment". Lopuksi vertaillaan maapallon ja muiden planeettojen ilmakehiä. Matalapaineiden liikeradat ja muu sään ennustettavuuteen liittyvä ovat nekin hyvin monimutkaisia syy-seuraus -suhteita, joiden käyttäytymisen ennakointiin tarvitaan erittäin monimutkaisia matemaattisia malleja ja tehokkaat tietokoneet. Perusteos säästä Hannu Karttunen, Jarmo Koistinen, Elena Saltikoff ja Olli Manner: Ilmakehä ja sää, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1997, 368 s., nelivärikuvitus, 199 mk. Etsin yhteistyökumppaneita. com/catego ries/ on Search TOP 5% -ikkuna. Haaveilen linkkikokoelmasta, joka yhdistäisi maailman ympäristöaktiivien kotisivut. Lycosin kautta löytyi reitti , jonka täpärästi kehtaan antaa vinkkinä. Ilmakehää olisi syytä käsitellä äärimmäisen hellävaroin, sillä onhan elämä maapallolla täysin siitä riippuvainen! Kolmannessa osiossa päästään käsiksi säähän. En aio olla se mies, joka pettää Lizille antamansa lupauksen. En löytänyt, en suomeksi, en ruotsiksi, en saksaksi enkä englanniksi. Joku ATKohjelma toimii jossakin "ympäristössä" ja sama englanniksi, eikä siinä ympäristössä ole muita eläviä olentoja kuin Homo sapienseja ja viruksia. I started the Enviro Club se ennusteen muutamiksi seuraaviksi tunneiksi. Ilmakehä ja sää on ehdottomasti mieluisin tietokirja, jonka olen vähään aikaan lukenut. Kirja on tuhti paketti. Siitä on tullut myös kesän bestseller tuttavapiirissäni . Pekka Hänninen because I have great concerns for the environment." Näin alkaa Lizin koti sivun (http://members.tripod.com/Liz_Allen/enviro.htmll) teksti heti mehiläisen, tai oliko se kimalainen, alla. Kirja on jaettu loogisesti kokonaisuuksiin. Kirja antaa arvokasta taustatietoa viime aikoina käytyyn keskusteluun ilmastomuutoksesta ihmisen vaikutuksesta ilmastomuutokseen ei mielestäni pitäisi olla mitään epäselvää. Vaikka teksti on sujuvaa, kirjasta ei suoriudu yhdessä tai kahdessa illassa. Kieltämättä kirjan luettuaan ei enää ihmettele, että meteorologille tapahtuu joskus pikku kömmähdyksiä ja iloiset puutarhakekkerit saavatkin kostean lopun. Tutkin Eemeliä, kysyin monelta robotilta, selasin maail46 KIRJOJA Kesän näky: valaisevia yöpilviä. Valokuvia on myös runsaasti erilaisia pilviä ja taivaan valoilmiöitä. "Hi! I'm Liz Allen, I am 14 years old and live in Australia. lycos. Ensimmäisessä ja kolmannessa luvussa kerrataan fysiikan peruskäsitteitä, jotka vaikuttavat myös ilmakehän tapahtumiin. man laajimmaksi ympäristösaitiksi itseään mainostavaa Envirolinkiä vähin tuloksin. Maapallon ilmakehä on käsittämättömän monimutkainen systeemi ja ilmakehä päällämme tavattoman ohut Mistä löydän luontoaktiivien henkilökohtaiset kotisivut. Myös kasvihuoneilmiötä ja ilman saastumista sivutaan. Vastapainoksi malleille kirja opettaa lukijan tekemään itKUUKAUDEN INTERNET-VINKKI Australialaisen ympäristöaktiivin Liz Allenin kotisivun tunnuksena pöristelee kimalainen. Havainnollistavaa kuvitusta, kaavioita ja taulukoita on riittävästi. Niksi tuntuu toimivan. Tietomääräänsä nähden kirja on käteenistuva. Aion luvata hänelle, että ryhdymme Suomessa samaan puuhaan. Tein monta tuntia töitä löytääkseni osoitteen, jossa joku fiksu linkittäisi luontoaktiivien, ekofriikkien tai muiden sellaisten henkilökohtaisia kotisivuja. Seuraavissa luvuissa käsitellään ilmakehää kokonaisuutena, sen rakennetta, kemiaa, kehitystä, ilmastoa ja pitkän aikavälin muutoksia. Aivan nollaa en kammannut, mutta lopputulos oli minulle yllätys. Kun ennen Juhannusta painoi sitä, kone uhosi löytäneensä peräti 2541 kuumaa linkkiä. Environmentalists of the World, Link Your Homepages! Aion kirjoittaa Liz Allenille ja ehdottaa, että hän alkaisi linkittää australialaisten ekofriikkien kotisivuja. Myös sään ennustamista selitetään. Kuvat ovat osin pieniä ja tuhrui siakin. Sääkarttojen käppyrät ja ylikiitävät pilvet käyvät tutuiksi. Niistä kymmenkuntaa voi hyvällä tahdolla pitää luontoaktiivien henkilökohtaisina kotisivuina. Liz Allen, 14 v., Australiasta kuului päiväni pelastajiin. Enkö osannut etsiä vai eikö yksikään webin häkellyttävän laajoista luontoja ympäristöaiheisista julkaisuista ole keksinyt tai halunnut ryhtyä alan aktiivien henkilökohtaisten kotisivujen linkittäjäksi. Aihepiiriin rajaus on hyvä ja kaivattu ilmakehän ilmiöt ovat kiehtovia, mutta aiemmin niistä ei ole saanut tietoa yksissä kansissa. Internet-vinkkien antajalla on hyvät mahdollisuudet munata itsensä heti, kun hän alkaa kertoa, mjtä webissä ei ole. Osa sivuista oli yritysten markkinointia, osa sijoittui environment-luokkaan sen vuoksi, että sana on myös tietotekniikan termi. Pistää mietteliääksi. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa on julkaissut laadukkaita kirjoja avaruuden ilmiöistä. Kirja on myös mainio hakuteos. ilmakehä ja sää -kirjan kuvitusta. Nyt ovat vuorossa ilmakehän ilmiöt; siis kaikki mahdollinen sadepisaran syntymisestä revontuliin. Osoitteessa http:// point
Paikoitellen kohosi jo mustan metsän syvennyksistä, jokien mutkaisista laaksoista ja järvien painanteista valkoista usmaa. Hyvä pettu saadaan vähäparkkisesta, nuoresta, oksattomasta ja suorasta männystä. Runoja kahden metsikön välissä Lassi Nummi: Seitsemän kirjaa. Runot jäävät kuin valokuvat lukijan mieleen, pysäyttävät hetken tunnelman. Jokaisen suomalaisen lottovoittoja ovat luonto, josta saa nauttia jokamiehenoikeuden nojalla, ja neljä erilaista vuodenaikaa, ehtymätön vaihtelun ja virkistyksen lähde, toteavat kirjan tekijät. Paitsi että monet runoista tarkastelevat itse luontoa, ne kuvaavat monikerroksisina elämän perusasioita sen kautta. Kun luonto on läheinen, sitä tahtoo myös suojella. Kaikki tekeminen ei ole kuitenkaan kirkasotsaista luonnon kanssa puuhastelua. , Lastuja 1 (ilmestyi alunperin 1891 ), Kootut teokset IV, WSOY 1951. ta. Kohta oli koko korpi yhtenä ainoana sumumerenä; pienimmistä kukkuloista syntyi kareja mereen, ja suurimmat jäivät saariksi sen keskeen. Ehkä ne olivatkin aikaintakaisina aikoina olleet saaria nuo ja tuo meri ja pellon piennar ikkunan alla tuossa, mistä penger putosi pohjaa kohti, ehkä oli se ollut meren ranta, jota vasten aallot olivat tuhannen tuhansia vuosisatoja vyöryneet. Ahmakuvallaan voittaneen Antti Leinosen sekä monipuolisen Mikko Pölläsen tuotantoa on mukana laajasti. Turvalliselta pohjalta on hyvä katsoa ongelmia. Seisoin ikkunassa ja katselin, kuinka usmajoet hiljalleen juoksivat usmajärviin, järvet tulivat tulvilleen ja joet paisuivat yli reunojensa. Kuitenkin hänen runoissaan on hyvin vahvasti läsnä luonto, metsien ja kaupunkien maisemat: Kahden metsikön välissä näen taas taivaan tunnen ruohon ja jälleen maailma on Nummen seitsemäs teos on koottu pääosin seitsemästä aiemmin (1978-1995) ilmestyneestä runokokoelmasta. Kirja SUOMEN LUONTO 8/98 KIRJOJA Parhaat luontokuvat Vuoden luonnonkuvat 98 -kirjassa esitellään Suomen luonnonvalokuvaajien kilpailun parhaimmistoa. Suomen kasvien ystävien perusteos Retkeilykasvio on uusittu täysin neljänteen painokseensa. Tuula-Maria Ahonen 47. Niksejä moneen makuun Jatta Soini Pertti Koskimies, Esko Kuokkanen, Pirjo Muurinen: Luonnonystävän niksikirja 1000 tapaa nauttia luonnosta ja säästää ympäristöä kautta vuoden, Valitut Palat 1998, 400 s., 279 mk. Ohjeita annetaan myös erilaisten luontodrinkkien tekoon sekä luontotarjottimen tekemiseen. Kylläpä vieraat hämmästyvät, kun tarjoat heille drinkin luontotarjottimelta, kirja innostaa. Kallioperämme ikä on yli puolet maapallon iästä, jopa yli kolme miljardia vuotta. Runot 1978-1995, Otava 1998, 670 s., 196 mk. Tekemisvihjeiden kirjo on laaja: mihin kaivo kaivetaan, perinteisen riukuaidan teko, miten pidät mökilläsi risusavotan, miten laadit lintukellon, miten teet kaloille turoja ja niin edelleen. Edellisestä laitoksesta onkin kulunut 12 vuotta. Kirjasta löytää ruokaohjeita: erimerkkeinä voisi mainita hapankaalin teko-ohjeet, kotijuusto-ohjeita, kokojyväviljaleipäreseptejä, ohjeet myös pettuleivän teolle. Ja nyt se oli uudistunut kaikki, entisyys oli noussut haamuna maan sisästä halailemaan vanhoja tuttuja seutuja." Juhani Aho: Kosteikko, kukkula, saari ... Talo oli mäen ylimmällä huipulla, ja joka taholla oli yhtämittainen alankokorpi. Kirjan mukaan suurin ihmiskunnan uhka on luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Näistä suurista kysymyksistä kirja siirtyy arkipäivään ja antaa paljon hyvin erilaisia vihjeitä. Pettuleipä on terveellistä, jos siinä on vähintään puolet ruisKI RJAKALENTERI Elokuu " Aurinko oli jo aikoja sitten laskenut, ja kahden kaukaisimman kukkulan välissä kalpeni kalpenemistaan iltaruskon reuna. Tiedot kasvien levinneisyydestä ovat huomattavasti tarkentuneet, ja lajeja ja rotujakin esitellään nyt sata enemmän kuin ennen. Taiteilijaprofessori Lassi Nummea ei voi sanoa yksinomaan luontolyyrikoksi. Sen rinnalla jopa ilmaston lämpeneminen, paikalliset ydinvoimalaonnettomuudet, väestönkasvu ja muut suuret ongelmat ovat toissijaisia, kirja toteaa. Retkeilykasvio uudistui Retkeilykasvio Luoonontirlttllinen l.cskusmusc•o K,uvimuu~o pyrkii herättämään turvallisuuden tunnetta heti alussa kerrotaan, että Suomen kallioperä on maapallon vanhimpia, paksuimpia ja vakaimpia. Kustantaja on Weilin+Göös ja teoksen hinta noin 170 mk. Hinta on 330 mk (sid.) ja 280 mk (nid.) Kirjan mukaan tärkein peruste luonnon suojelulle on kuitenkin eettinen: kaikilla lajeilla on yhtäläinen ihmisestä riippumaton oikeus elää. Jo kokoelmien nimet, kuten Matkalla yli niityn ja Karu laidunrinne, kertovat rakkaudesta luontoon. Kirjassa kerrotaan luonnostamme, tai luonnoistamme: "Suomessa on lukemattoman monta luontoa." Kukin vuodenaika tarjoaa omat askareensa, elämyksensä ja virikkeensä, joita kirja esittelee. Suomeen on näet saapunut tulokaslajeja, ja esimerkiksi piilovesiherne on vasta huomattu erottaa muista vesiherneistä sattuva nimi! Uuden painoksen ovat toimittaneet Leena Hämet-Ahti, Juha Suominen, Tauno Ulvinen ja Pertti Uotila
Kaiklci antiperspirantit sekä myös osa deodoranteista sisältävät erilaisia alumiiniyhdisteitä. Väitetään myös, että monipuolisella ja terveellisellä ruokavaliolla sekä liikunnalla voisi ehkäistä pahanhajuisimman hien syntyä. Pesuaineiksi kannattaa valita ympäJistömerlcittyjä tuotteita ja annostella niitä säästeliäästi. Antiperspiranttien alumiiniyhdisteet muuttunevat liukenemattomiksi yhdisteiksi ja joutuvat lopulta vesistöjen sedimenttikerroksiin. Deodoranttien teho perustuu siihen, että ne sisältävät hajubakteereja tappavia tai niiden toimintaa ehkäiseviä aineita. Antiperspirantit taas ehkäisevät hien syntyä. Suomessa on yhä käytössä 11 torjunta-aineiden tehoainetta, joita epäillään hormonihäiriköiksi. Hankausaineet voi usein korvata karkeammalla pesusienellä ja kful)äsmyrkyn kful)äslätkäl lä. Luomutuotteissa jäämiä ei ole, koska kemiallisia torjunta-aineita ei saa käyttää. Vaikka suomalaisten elintarvikkeiden torjunta-ainejäämät ovat yleensä pieniä, aineet päätyvät kuitenkin luontoa rasittamaan. Hän ei pidä tarpeellisena uutta antibakteerista tislciainettakaan. Mikrokuituliinaa tai -moppia käytettäessä pesuainetta ei tarvita välttämättä ollenkaan. Antiperspiranttipuikoissa alumiinia on parikymmentä ja -aerosoleissa viitisen prosenttia. Nykyiset deodoranttien ponnekaasut ovat otsonikerrokselle haitattomia. Lisätietoa pyylcinpesuaineista saa Kuluttajaviraston esitteestä Vaihda puolen desin mittaan. Pekka Heikuralle voi lähettää postia osoilleeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 /0 Helsinki tai suoraan joko faxilla (03) 335 42 12 tai sähköpostilla pekka. Hormonivaikutusten lisäksi elimistön lämpötasapainoa. Etikka on myös hyvä yleispesuaine. Hikoilu on sinänsä tärkeää terveydelle. Se perustuu Ruotsin luonnonsuojeluliiton vastaavaan listaan, josta Natur och Miljö on poiminut Suomessa myytävät tuotteet. Mitkään deodorantit eivät estä hikoilua, ne vain ehkäisevät hajun syntyä. Se ei siis välttämättä kerro mitään tuotteen ympäristöystävällisyydestä. Päinvastoin se voi olJa jopa haitaksi. Listalta löytyy tuotteita kynsilakasta ja muotoKUUKAUDEN EKONEUVO Kuukauden ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Esitteessä ei listata vältettäviä tuotteita, koska varmaa ja kattavaa tietoa hormoni vaikutuksista ei ylitarkastaja Eeva Nurmen mukaan vielä ole. Haju syntyy, kun niin sanotut hajubakteerit hajottavat hien mukana erittyviä yhdisteitä. Deodoranttien ja antiperspiranttien hajusteet saattavat aiheuttaa allergiaa. Luonnonki videodorantin jälkeen voi kokeilla Allergialiiton suosittelemia hajusteettomia tuotteita. Sen sijaan desinfioivissa puhdistusaineissa sitä yhä käytetään aivan turhaan . Luonnonkivideodorantinlcin vaikuttava aine on alumiiniammoniumsulfaatti eli aluna. "Kotioloissa normaalipuhtaus riittää. Sen sijaan Suomen ruotsinlcielinen luonnonsuojelujärjestö Natur och Miljö on julkaissut listan hormonihäiriköiksi epäillyistä tuotteista. Eräät tutkimukset tosin väittävät, että alumiinilla olisi yhteys Alzheimerin taudin syntyyn, mutta kunnollista näyttöä ei ole. Jos kemjkaaleja haluLuonnonkivideodorantin vaikuttava aine on aluna. Kloorin käytöstä tekstiilipesuaineiden vaLkaisuaineena onkin jo luovuttu. Kaikille ne eivät ehkä riitä. Hikoilu poistaa kehosta kuona-aineita ja osaltaan säätelee 48 VASTUULLINEN KULUTTAJA Vältä turhaa kemikaaleilla läträämistä vaahdosta hyönteismyrkkyihin . Desinfioivat ja bakteereja vähentävät aineet eivät ole tarpeen", sanoo Meilahden noin viisi prosenttia alumiinia, kun esimerlciksi antiperspiranttivoiteissa ja roll-oneissa sitä on 40--47 prosenttia. Näyttää siltä, että ulkoisesti käytettynä alumiinista ei ole haittaa terveydelle. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Sosiaalija terveysalan tuotevalvontakeskus ovat juuri julkaisseet esitteen hormonihäiriköistä, joiden epäillään aiheuttavan sekä eläimille että ihmisille muun muassa lisääntymishäiriöitä. Luontokaupan deodoranttikivi ei estänyt hikoilua, joten jatkuvan kosteuden vuoksi sain kainaloihini haavaumia. Herbina Primavera -antiperspirantissa on alumiinikloorihydraattia, joka puuttuu luonnondeodorantista. Luonnollisin vaihtoehto hikiongelmaan ovat vesi, saippua, talklci ja puhdas paita. Suomessa käytetään kymmeniätuhansia kemian teollisuuden tuotteita. Lisäksi Natur och Miljö kehottaa välttämään pvcmuovia sekä suosimaan luomutuotteita. Mitä myrkkyä aine on. Asiantuntijat epäilivät, etteivät haavaumat syntyneet suinkaan hikoilusta vaan deodoranttikivesi on ehkä päässyt rikkoutumaan tai siinä on ollut ilmakupla, jolloin ki ven kuluessa siihen on muodostunut terävä reuna. aiheuttavat oireita. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 8/98. Erityisesti myskiambrettia ja nitromyski sairaalan infektiosairauksien erikoislääkäri Heikki Repo. Ne supistavat hilcirauhasia tai muodostavat iholle hikeä läpäisemättömän kalvon ja näin vähentävät hikoilua 30--40 prosenttia. Wc:n raikasteet voi korvata esimerkiksi lattian pesulla etikkavedellä. Jotkut kemikaalit voivat vaikuttaa hormonien tavoin. Miksi Herbina on saanut Pro Natura -merkin. Mikä deodorantti olisi ympäristöystävällisin vaihtoehto. Pesuaineiden fosfaatit rehevöittävät vesistöjä, varsinlcin jos jätevedet eivät mene puhdistamoihjn_ Klooriyhdisteet taas hajoavat huonosti ja kertyvät ympäristöön. Ympäristöhaittaa niistä ei siis koitune. Myöskään tuholaisten torjunta-aineita ei kotipuutarhoissa tarvita. Vaikka nykyisin uusien kemikaalien ympäristöja terveysvaikutukset testataan ennen markkinoille laskua, kaikkia riskejä ei saada selville. "Allergiset ongelmat lisääntyvät, mjtä enemmän käytetään kemikaaleja." SYKE:n kemikaaliyksikössä turhaksi ympäristökuormaksi listataan muun muassa wc-raikastimet, pyylcinhuuhteluaineet, pesuaineiden optiset lcirkasteet, hajusteet ja väriaineet. Myös alumiinikloorihydraatin on todettu olevan "ei ärsyttävä ja ei herlcistävä ja vain hyvin lievästi myrkyllinen". heikura@sci.fi Minkä deodorantin valitsisin. Mineraalisuolakivissä on vain Seppo Leinonen/Ongelmajäteopas/Ekokem kotien kemjkaaleista on muunkinlaista riesaa. Herbina Primavera -antiperspirantin Pro Natura -merklci on valmistajan oma merklci
Kirvantorjuntaan nokkosvettä voi valmistaa silppuamalla kilon verran tuoreita nokkosia kymmeneen litraan vettä. Syyskesällä valmistuneelle maanpalaselle voi kylvää ruista, joka versoo ja kasvaa pakkasten tuloon asti ja jatkaa kasvuaan vielä seuraavanakin kesänä. Syksyllä puista ja pensaista varisevat lehdet saavat mielellään jäädä kevätesikon lehtiruusukkeille kevyeksi talvisuojaksi. Kasvi tarhan maanparannuksen voi hyvin aloittaa jo elokuussa, mieluiten kuivalla säällä. Tiiviillä savimaalla liika sadevesi ei valu pois eikä maassa ole tarpeeksi ilmaa siementen itämiseen ja juurien kasvuun. Kun kevätesikko on nostettu maasta juuripaakkuineen, kasvusto on helppo jakaa osiin varovasti käsin vetämällä. Liikkumista varten kasvimaalle on hyvä merkitä muutamia polkuja, joilta multakerros lapioidaan penkkien korotukseksi. Silloin kasvi ehtii hyvin juurtua ennen talven tuloa, ja keväinen kukintakin onnistuu. Puutarhassa kevätesikko menestyy monenlaisilla paikoilla, kunhan suuremmat kasvit eivät liiaksi kilpaile sen kanssa. Kuohkeutettua maata varotaan tallaamasta varsinkin sadesäällä. Myös kompostoitu karjantai hevosenlanta sopii : sitä voi levittää kolmesta viiteen kiloa eli vajaan ämpärillisen neliölle. Puiden latvusten alla kasvavassa harvassa luonnonnurmessakin se saattaa menestyä, kunhan paikka ei ole rutikuiva eikä liian märkä. Savimaata voi parantaa sekoittamalla maahan eloperäistä ainesta tai hiekkaa tai mieluiten molempia. Kuten muutkin aikaisin keväällä kukkivat kasvit, kevätesikko on parasta siirtää ja jakaa elokuun lopun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Kevätesikko kasvaa luontaisesti kosteahkoilla ja rehevillä rinneniityillä ja lehdoissa, joissa karja laiduntaa. Miksei nokkosvesi auttanut kirvoihin. Riviväleihin on hyvä levittää kerros ruohosilppua tai muuta kateainetta, joka pitää maan pinnan kosteana ja estää kuorettumista. Saako kevätesikkoa ylipäänsä siirtää, sehän on kaiketi rauhoitettu kasvi. Kuivalla säällä se on kivikovaa ja halkeilevaa, rikkaruohoja on mahdotonta saada juurineen pois. Nokkosvesi auttaa kirvoja ja muita pehmeäihoisia hyönteisiä vastaan, mutta sen pitää olla tuoretta. Kirvat näet pitävät erityisesti sellaisista kasveista, joiden solunesteessä on paljon vapaata nitraattityppeä. Paksuun ruohoturpeeseen kasveja ei kuitenkaan kannata istuttaa. Samalla poimitaan pois rikkaruohojen juuret. Muruset kestävät aika hyvin sadetta ja tiivistämistä. Ojamaiset käytävät keräävät sadevesiä ja tallaantuvat pian koviksi, korkeammat penkit pysyvät kuohkeina. Katteen suojassa pieneliöt tekevät työtään pitkälle syksyyn. Painekyllästettyä puuta kannattaa välttää aina kun mahdollista. Silloin kastemadot ja pieneliöt alkavat sekoitella savesta, hiekasta ja eloperäisestä aineksesta kestäviä, pyöreitä murusia. Kuohkeutetun maan pinnalle levitetään ainakin kolme senttiä hiekkaa tai viidestä kuuteen senttiä kalkittua ja lannoitettua turvetta. Kasvienkin on helppo kasvattaa juuriaan murustuneeseen maahan. Jokaiseen jakopalaan pitää tulla sekä versoja että juuria. Kun maanparannusaineet on levitetty, ne sekoitetaan jyrsimellä tai talikolla saven joukkoon. Miten saisin parannettua maata. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Venetahontie 374, 19920 Pappinen tai vesa.koivu@co.jyu.fi Saanko siirtää kevätesikkoj a. Turpeen lisäksi tai sijaan maahan voi levittää kasvinjätekompostia niin paljon kuin sitä vain on. Millaiseen paikkaan ne kannattaisi laittaa. Yähämultaisena savimaa litistyy askelten alla kivikovaksi , ilmattomaksi köntyksi , jossa ei ainakaan vihannesten viljely tahdo onnistua. Usein jo seuraavana keväänä maa näyttää paremmalta, ja kylvötöihin päästään kevyen haravoimisen jälkeen. Tulevalle kasvimaalle kannattaa vielä levittää kahdesta viiteen sentin kerros olkea, kuivaa heinää, ruohonleikkuusilppua tai muuta eloperäistä katetta. Savinen maa paremmaksi Puutarhamme maa on tiivistä ja savista. Salla Tynys MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Pitkään seisonut, typpipitoinen nokkosuute sopii lähinnä lannoitteeksi, ja epäilemättä sen ruiskuttaminen ruusuille voi innostaa kirvoja entisestään. Ruiskutus uusitaan pari kolme kertaa muutaman päivän välein, jotta kaikki kirvat saadaan to1juttua. Keväällä esikot itse työntävät maatuvat lehdet pois tieltään. Samalla nokkosten sisältämät typpiyhdisteet ovat liuenneet veteen. Kevätesikon siirtäminen luonnosta on kiellettyä, se on koko maassa rauhoitettu. Haluaisin antaa niistä alkuja sukulaistyttöni puutarhaan. Niiden lomasta liiat sadevedet valuvat alaspäin, ja ilma maassa vaihtuu. Viikon ajan lionneessa nokkosvedessä nokkosen vaikuttava aine, sama, joka kirveltää ihollakin, on jo hajonnut. Ensin tarkistetaan, että vesi pääsee valumaan alueelta pois. Esimerkiksi puutarhakalusteita ei kannata suojata kemiallisesti vuosikymmenten varalle, jos niitä kuitenkin muista syistä vaihdetaan jo paljon aikaisemmin. Kirvat oikein silminnähden innostuivat lisääntymään, mitään torjunta-vaikutusta ei tosiaankaan voinut havaita. Sateiden jälkeen maa lyllyy vetisenä eivätkä kasvit kasva. Ruiskutin ohjeen mukaan viikon ämpärissä lionneista nokkosista siivilöityä vettä kirvaisille ruusuille. Puutarhassa vanhastaan kasvanutta koristekasvia kuitenkin saa siirtää ja jakaa, sillä rauhoitus ei koske viljelykantoja. Jos parannettua maata on enemmän kuin kerralla kasvitarhaksi tarvitaan, ylimääräiselle palaselle voi kylvää syväj uurisia viherlannoituskasveja kuten herneitä, virnoj a ja apiloita, jotka myös kuohkeuttavat maata. Multavat pensaiden SUOM EN LUONTO 8/98 Pauli Nieminen/Luontokuva! Kevätesikkoa ei saa siirtää luonnosta. Onko koko nokkosvesi pelkkää huuhaata, vai pitäisikö sen tepsiä kirvoihin. Jos ojat eivät vedä, kasvimaan ympärille kaivetaan oma oja, joka johtaa vedet kauemmaksi. Kotitilani puutarhassa kasvaa kevätesikkoja. Rea Peltola 49. aluset ja kukkapenkkien reunukset sopivat kevätesikolle hyvin. Lisäksi nestettä pitää ruiskuttaa joka puolelle versoja, erityisesti lehtien alapinnoille ja versojen kärkiin, missä kirvat mielellään oleskelevat. Maa käännetään lapiolla tai jyrsitään mahdollisimman syvältä. Jos turve on lannoittamatonta ja kalkitsematonta, sen lisäksi maahan levitetään l 00-500 grammaa kalkkia neliömetrille. aa välttää, keinoja kyllä löytyy. Lisätietoa saa SYKE:n esitteestä Milloin tarvitaan kyllästettyä puuta. Seos saa seistä yön yli, tai korkeintaan vuorokauden verran, sitten neste siivilöidään ja ruiskutetaan laimentamattomana kirvaisille ruusunversoille
Trooppiset syklonit, hurrikaanit, ovat eri asia. Perunapellossa jylläsi niin sanottu pölypyörre, trombin sisarilmiö. Toinen kysyjä kuvaa omituisten kukkien muodon: Mikä aiheuttaa kannusruohon kukkien muuttumisen kuin pulloiksi. Niiden synnyn lähtökohtana on voimakas lämpimän ilman nouseminen ylöspäin. Kerran Skoonessa sänkipellolta nousi olkea niin korkealle kuin silmä kantoi. Vaikka tämä kysymys ei koskettelekaan eliömaailmaa, siihen vastattiin Luontoillassa. Trombeja näkyy useimmin merellä ukkostavan pilven ja merenpinnan välisenä mustanpuhuvana juosteena, jonka ydin näyttää tyhjältä. Pienempiä pölypyörteitä olen nähnyt usein Siperian vuoristoissa. Lasse Kosonen teittäisiä ja kannuksettomia. Kuivatusta kasvista otetussa kuvassa oikealla on täydellinen peloriamuoto, jossa molemmat kaksikylkisyysgeenit ovat viallisia. Pyörre syntyy, kun auringon säteily lämmittää pintaa, tässä perunapeltoa. Se lienee kuitenkin ollut luettavissa pölypyörteeksi, koska se selvästi alkoi pinnasta ja sää oli kirkas. la Tyynellämerellä sekä Meksikonlahdella. Hänelle ajatus lajien risteytymisestä oli vastenmielinen ja uusien lajien synty mahdottomuus. Niitä syntyy tunnetusti muun muassa Atlantilla Floridan länsipuolella, Japanin länsipuolel50 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Teuvo-Penlli Pakkala Trombi Lumijoen rannikolla Hailuodosta kuvattuna 14. Kauri Mikkola Kummitusmainen kannusruoho Löysin kesällä omituisia kannusruohon kukkia, säLuonnossa otetussa kuvassa vasemmalla häiriö on vain kannus ruohon toisessa geenissä. Teuvo-Pentti Pakkala on kuvannut sellaisen Hailuodossa saakka ja meteorologi Martti Heikinheimo Ahvenanmaalla. Trombi taas on pahamaineisen pyörremyrskyn, tornadon, miedompi muoto. Trombeja on sattunut omaan kiikariini sekä Itämerellä että Atlantilla Portugalin etelärannikolla. Mikä nostatti moisen multasuihkun. Kannusruoho järkytti vakavasti Linnen maailmankuvaa. Toisessa kasvissa vain yksi kukka oli säteittäinen, toisessa kaikista kukista puuttui kannus. Lämmennyt, kevyempi ilma nousee yläpuolella olevaan huomattavasti viileämpään ilmakerrokseen. Nämä ovat ikään kuin pienoismatalapaineita, eli ilma kiertää niissä enimmäkseen vastapäivään. Juoste putoaa pilvestä si lloin kun ei sada. Jorma Peiponen Linne oli harras uskovainen, joka kuvitteli luokittelevansa äärellistä maaraa Jumalan luomia lajeja. Hänelle esiteltiin 1742 UpSUOMEN LUONTO 8/98. elokuuta 1975. Samalla oheneva ilma vetää tilalle ilmaa ympäristöstä. Se ei välttämättä ulotu pintaan, mutta jos se ulottuu, se nostaa merestä isot roiskeet. Trombeja liikkeellä Elokuussa 1975 näimme perunapellolla ikään kuin suihkukaivon: multa pöllysi pieneltä alalta muutaman metrin korkeuteen
Mieluisimpia ovat miksi-sanalla alkavat. Toukilla on kolme jalkaparia erotukseksi nymfeistä ja aikuisista, joilla jalkapareja on neljä. Toukat ovat varmasti vilistäneet hihaan sekä sitten pureutuneet ensimmäiseen pehmeään kohtaan, kyynärtaipeeseen. Hän piirtää ulkosallakin muttei kasveja. SL 7 /97, s. Nyt oikeastaan teen mieluiten lapiohommia uuden kotitaloni pihalla. Niissä olen piirtämässä nopeasti tähdellisiä tilanteita ja lajeja. Kaksikylkinen kukka on kehittynyt useaan kertaan sopeutumana hyönteispölytykseen. Jos molemmat geenit ovat viallisia, syntyy Linnen kuvaama pelorinen kukka. Koivisto tunnetaan myös kulttuuriharrastuksistaan; hän muun muassa piirtää, maalaa ja kirjoittaa sekä lehtijuttuja että kirjoja. Ilmeisesti tässä poikkeuksellisessa tapauksessa marjastajan käsi on nojannut pitkähkön ajan sellaiseen mättääseen, johon naaras on pudonnut ja muninut. Varmaan sellainen, jolla on ihmiseltä puuttuvia taitoja. Loma saaressa laiskotellen ja uiden toivottavasti monta kertaa päivässä. Tässä tapauksessa toukat poistettiin nopeasti, joten vaaraa ei liene syntynyt (ks. Kaksikylkisiä ovat esimerkiksi ukonhatun ja ritarinkannuksen (leinikkikasveja), kiurunkannusten (unikkokasveja), hernekasvien, linnunruohojen, häpykannusten, vesiherneiden, yökönlehtien, naamakukkaiskasvien ja huulikukkaiskasvien kukat. Heinäkuussa töitäni nähtiin Korkeasaaressa näyttelyssä, jossa oli muuten mukana myös kuvia "poliittisista eläimistä". Hän on ehtinyt toimia myös monissa yhdistyksissä kuten Lintutieteellisessä yhdistyksessä, Suomen WWF:ssä ja Suomen Eläinsuojeluyhdistyksessä. Marjan maito sulaa suolessa, mutta siemenet poistuvat ulosteissa vahin51. Risto Sauso Ilkka Koivisto keltaja valkovuokkojen keskellä Vantaalla. Linnen poika kertoi isänsä pettyneen niin järjestelmää sotkevaan Peloriaan, ettei enää myöhemmin halunnut kuulla puhuttavankaan siitä. Mikä eläin haluaisit olla. 44), ja sitä paitsi, kun toukat olivat aivan ilmeisesti peräisin samasta naaraasta, mahdollisuus olisi laskettava tämän yksilön eikä suuren toukkalukumäärän mukaan. Kasvikunnassa kukan perusmuoto on säteittäinen, kuten leinikillä tai unikolla. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Koska ihoon pureutuneita toukkia ei usein huomata lainkaan, ne ovat ehkä syyllisiä borrelioosin tartuttamiseen useammin kuin aikuiset. Se on täyden veriaterian jälkeen hyvin kömpelö eikä pääse liikkumaan pitkiä matkoja, ei esimerkiksi kiipeilemään uuteen isäntään. Kotipihaan istuttelen marjapensaita ja kotimaisia luonnonkasveja. Kirjoitan luontopakinoita maaseutulehtiin; niitä on kertynyt jo 500. Kauri Mikkola Peltoraivion vatut Kuinka vadelman siemenet päätyvät kantokarheiselle. Oliko emopuutiainen päässyt munimaan puseron hihaan. Pelkät lajinmääritykset voivat olla joskus todella viheliäisiä. Erityisesti pidän hernekasveista ja kurjenpolvista. !annin rannikolta löytynyt kasvi, joka kasvoi kannusruohon seurassa ja oli versoltaan aivan kannusruohon näköinen, mutta kukat olivat säteittäiset ja tavanomaisen yhden kannuksen sijasta niitä oli viisi. Lepakko osaa lentää ja pystyy liikkumaan pimeässä yössä. Mikä sinut toi mukaan Luontoiltaan. Se on heti täynnä vadelman taimia, vaikka muualla niitä ei ole. Ei, sillä naaraspuutiainen munii irroitettuaan otteensa isäntäeläimestään suoraan ympäristöönsä, tavallisesti ruohikkoon. Aiemmin harrastamistani valokuvaamisesta ja filmaamisesta olen luopunut. Mikä on parasta kesänviettoa. Samassa heimossakin voi olla säteittäisiä ja kaksikylkisiä kukkia kuten leinikkija unikkokasveissa. Ilkka Koiviston kynä suihkii Moni tuntee Ilkka Koiviston television luonto-ohjelmista ja muistaa hänet Korkeasaaren johtajana. Seppo Vuokko Puutiaistoukkien hyökkäys Löysin mustikkareissun jälkeen kyynärtaipeestani pasuoMEN LUONTO 8/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat /äheltää kysymyksiään tälle palstalle Luontoi//an asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Linnen järjestelmässä kasvi joutui aivan eri luokkaan kuin teriömuodoltaan huulimainen kannusruoho. Hauskinta on pohtia ilmiöitä ja syy-yhteyksiä. Jos jompi kumpi geeneistä toimii, mutta toinen on kelvoton, syntyy lievästi kaksikylkisiä, mutta selvästi normaali kukasta poikkeavia kukkia. Sinänsä mustikkametsä ei ole mikään hyvä elinympäristö puutiaiselle. Kaikkiaan niitä voi tulla jopa pari tuhatta. Piirrän ja maalaan akvarelleja. Munia pursuaa sen mahapuolen etuosassa olevasta sukuaukosta melkoisiksi ryppäiksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole risteymä vaan mutaatio. Kannusruohon kukan kehitystä kaksikylkiseksi säätelee kaksi geeniä, cyc (cycloidea) ja rad (radialis). Tapanani on piirrellä kaiken aikaa, ja siksi Veikko Neuvonen pyysi minut mukaan televisioituihin lähetyksiin. Miten aikasi jakautuu harrastuksiesi kesken. Tulin radion Luontoiltoihin alunperin tuuraamaan nisäkäskysymyksiin vastaavaa Matti Helmistä. Silloin kun molemmat geenit toimivat, syntyy normaalikukka. Nykyisin hän on Eläinsuojeluyhdistyksen lehden Eläinten ystävän päätoimittaja. Vanha kasvitieteen isä piti sitä risteymänä, niin paljon kuin se hänen uskoaan järkyttikin, ja antoi sille nimen Peloria kreikan sanan pelor, hirviö, mukaan. Vadelmaa levittävät linnut ja nisäkkäät, jotka syövät vadelman marjoja. Ritva Kupari rikymmentä ihoon takertunutta pikkuruista puutiaista, jotka erottuivat kunnolla vain suurennuslasilla. Sen tutka on niin tarkka, että se aistii ympäristönsä lähes kuin ihminen päivällä. Jokunen vuosi sitten hän jäi eläintarhatyöstä eläkkeelle, mutta televisiossa hänet voi yhä tavata luonnon ihmeistä kertomassa. Koivisto on koulutukseltaan filosofian tohtori ja työskenteli aiemmin vuosia riistantutkijana. Epämuotoiset kukat ovat yleensä hedelmättömiä. Millaisiin kysymyksiin vastaat mieluiten
Lehmä näyttää käyttävän häntäänsa kärpäslätkänä, mutta mihin muut eläimet häntää tarvitsevat. Meidän nisäkäslajeistamme ainakin vaivaishiiren häntä toimii viidentenä raajana otuksen kiipeillessä, mutta varmasti muillakin hiirillä ja ehkä myyrilläkin häntä tehostaa eläimen nopeita liikIlkka Koi visto keitä. Hännän erilaiset asennot ja liikkeet paljastavat lajikumppaneille jotain mielentilasta, levottomuudesta tai rauhallisuudesta, halusta yhteydenpitoon tai yksinoloon. Maalinnuilla tarkoitettaneen tässä siis kanalintuja, ennen kaikkea metsoa ja teertä. Seppo Vuokko Marjastavat lokit Milloin lokit ovat oppineet syömään mustikoita. Seppo Vuolanto Itsenäiset poikaset Miten maalinnut ruokkivat poikasiaan. Lokit oppivat syömään ko52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat keilemalla ja matkimalla muita lokkeja. Varmaankin erityisesti päiväeläimet käyttävät SUOMEN LUONTO 8/98. Linnut istahtavat levähtämään mieluusti juuri ympäristöään korkeammille paikoille, ja tänne ne usein ulostavatbn ja niin siemema päätyy enemmän kantokasoille kuin tasaisille peltopinnoille. Jos on monia huonoja marjavuosia peräkkäin, perinne voi hävitä vanhempien lintujen mukana. Tyypillisten Pohjolan nisäkkäiden häntä on tuuhean karvan peittämä. Peltoraiviolta korjatut kannot ja pintamaa kootaan korkeiksi kasoiksi. Hyviä esimerkkejä ovat uivat nisäkkäät, kuten majava, piisami ja saukko, joiden häntä toimii tehokkaana perämelana. Kysymys tulee Posiolta, jossa riistalinnut jaettiin ennen maaja vesilintuihin. Häntäänsä orava ja kettukin voivat tunkea päänsä ja siten vähentää lämmönhukkaa. Ensinnäkin hännän liikkeet tehostavat eläimen liikkeitä sen juostessa tai kiipeillessä. TVl goittumattomina. Oravan häntä toimii myös viestintävälineenä. Ilmeisesti lokit ovat ensimmäistä kertaa syöneet marjoja kysyjän havainnointiaikana. Tässä tapauksessa linnut ovat varmaankin kalalokkeja, jotka istuskelevat laiturilla sulattelemassa ruokaa ja odottamassa mahdollisia kalanperkeitä. Niiden jätökset laiturilla paljastavat ruokavalion. Tavallisesti kalalokit löytävät marjoja rantojen läheltä, mutta joskus linnut saattavat eksyä syvällekin metsään, varsinkin jos marjasato on runsas. Hyvin yleisesti eritoten pitkää häntää käytetään liikkeiden tehostamiseen ja ohjailuun. Kesän aikana ne siirtyvät vähitellen kasviravintoon. Nisäkkäiden hännillä on ainakin kolme erilaista tehtävää tai merkitystä. Oravan häntä on loistava esimerkki hännän kaikista tehtävistä. Värikkäät marjat houkuttelevat lokkeja kokeilemaan marJOJen syömäkelpoisuutta varmaankin kaikkialla. Mutta myös ilman perinteen siirtymistä lokit todennäköisesti oppisivat marjojen syöntiin. Tosin eräiden nisäkkäiden karvaton häntä voi myös lisätä lämmönhukkaa, mutta esimerkiksi kotihiiri ei meillä olekaan alkuperäinen luonnoneläin. Kanalinnut eivät ruoki poikasiaan. Kyllä tasamaallekin joitakin ulostekikkaroita siemenineen jää, mutta siellä taimet eivät pääse varttumaan kookkaiksi . Lokit ovat kaikkiruokaisia ja syövät mielellään mitä tahansa. Lisäksi häntä ohjaa lentoa hypyn aikana ja hidastaa putoamisnopeutta. Ensimmäisenä kesänään vatun taimi ehtii vain vaaksan mittaiseksi, kun se jo heinäntai elonkorjuun yhteydessä leikataan. Luontoilta YLE:ssä 9.8. Radio Suomj 19.8.TVl 16.9. Seppo Vuolanto Häntä auttaa, häntä kertoo Miksi toisilla eläimillä on muhkea häntä ja toisilla vain mitätön nysä. Pojat lähtevät pesästä kuoriuduttuaan emon johdattamana ja osaavat itse hakea ravintonsa maasta: hyönteisiä ja selkärangattomia, runsaimmin ehkäpä hämähäkkejä ja muurahaisia. Ne muistavat vanhat ravintopaikat, esimerkiksi hyvät marjapaikat. Ainakin talvella orava kääriytyy häntäänsä nukkuessaan, jolloin häntä lisää merkittävästi turkin lämpimyyttä
Lohi (Saima salar) jaetaan vaellusalueen perusteella kahteen ekologiseen rotuun, järviloheen ja SUOME LUONTO 8/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Tästä rakentamistuloksesta ei kannata olla kovinkaan ylpeä. Järvilohi ei siis ole oma lajinsa vaan se on lohi, joka elää sisävesissä koko elämänsä. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Harri Dahlström Possun punaisia kärsämöitä Kerään siankärsämöitä kuivakukiksi. Se onkin surkastunut nysäksi tai vallan näkymättömäksi niiltä, jotka eivät häntää tarvitse. Lehmä ja hevonen ovat kotoisin lämpimästä ilmastosta, jossa häntää ei tarvita lämmönhukkaa estämään vaan pikemminkin sitä lisäämään. Kaikkihan me tunnemme koiran ystävällisyyttä ilmentävän tavan heiluttaa häntäänsä. Myös punamykeröiset yksilöt ovat pohjoisessa yleisempiä ja niiden värikin on usein voimakkaampi kuin lannanmaan serkkujen. Vuoksen vesistössä tavattavaa järvilohea voi hyvin pitää ainutkertaisena. Viestintävälineen lisäksi näiden eläinten häntä on voinut kehittyä tehokkaksi kärpäshuiskuksi, joka meidänkin oloissamme on kesäisin hyvään tarpeeseen. Mitä sukua se on merilohelle. Siankärsämö on hyvin monimuotoinen ja laajalle levinnyt laji. Silloin tällöin tienvarsilta löytää sellaisia, joissa mykeröt ovat vaaleanpunaisia. Kyse on siis yksilöllisestä vaihtelusta samaan tapaan kuin ihmisen silmien tai tukan väri. Järvilohikannat ovat eriytyneet asuinsijoilleen aikojen kuluessa viimeisen jääkauden jälkeisen vesistöjen merestä kuroutumisen aikana. Vuoksen vesistössä oli vielä 1960-luvulla kaksi järvilohikantaa. Ainakin susi käyttää häntäänsä paitsi näkyvään viestintään, myös erittäin tärkeään hajuviestien levittämiseen. Saimaan järvilohi elää pääosin kalanviljelyn ja laitoskasvatuksen turvin. Jäljellä olevan kannan lisääntymisalueet olivat Pielisjoessa sekä Koitajoessa ja vaellusalueet Saimaassa. Nykyisin järvilohia istutetaan moniin järviin muun muassa niiden nopeakasvuisuuden ja kalastettavuuden vuoksi. Hyvä esimerkki on valkohäntäpeura, joka jo hermostuessaan nostaa alta valkean häntänsä ylös. Valkea häntä ja peräpeili auttavat toisia yksilöitä seuraamaan pakenevaa lauman johtajaa. Jokivarsissa ja tulvaniityillä se on alkuperäinen, mutta leviää hanakasti myös ihmisen seuraan kedoille ja tienvarsille. Sen biologinen merkitys on peräaukolta erittyvien hajujen leyhyttäminen ilmaan lajikumppanin tunnistettaviksi. Se onkin oma alalajinsa, joka on jääkauden aikana kehittynyt jossakin Pohjois-Venäjällä. Saasteilla ei ole mitään tekemistä kukan värin kanssa, sillä vaaleanpunaisia siankärsämöitä voi löytää aivan puhtailtakin kedoilta. Punakukkaisuus molemmissa roduissa viittaa siihen, että punainen väri olisi yhden tai muutaman geenin säätelemä ominaisuus. Hännän välittämää näkyvää sanomaa täydentää sen levittämä haju viesti. Lapissa sekä siankärsämön mykeröt että niiden laitakukat ovat suurempia kuin etelässä. Tuomo Hurme/Luontoku vat Siankärsämön kukan van vaihtelee täysin valkoisesta melko voimakkaan punaiseen. Emokalakantojen säilyttämisestä ja pikkupoikastuotannosta vastaa Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos. Järvilohia tavataan lohen levinneisyysalueen eri puolilla kuten Itä-Karjalan Laatokassa, Äänisessä, Kuittijärvissä, Ruotsin Vänernissä ja eräissä Pohjois-Amerikan itäosan järvissä. Onko se oma lajinsa. Matti Helminen Onko järvilohi oma lajinsa. Ovatko saasteet aiheuttaneet poikkeavan värin, vai mistä on kysymys. Hämärässäkin hännällä voi olla pakenevaa laumaa koossa pitävä merkitys. Voin kuvitella, että huiskuhäntä olisi meidän hirvieläimillemmekin kesän räkkäaikana hyödyllinen, mutta sellaisen pitäminen talven lumissa ja pakkasissa kuluttaisi liiaksi eläimen voimia. häntää viestintään. Vesistöjen rakentaminen tuhosi sen lisääntymisalueet Suomessa. Vuoksen vesistön järvilohi saattaa olla peräisin Laatokan alueelta tai ajoilta, jolloin Saimaan vedet purkautuivat Pohjanlahteen. Järvilohi-nimitystä käytetään paikoin muuallakin Suomessa järvitaimenesta, mutta alkuperäiset järvilohemme ovat eläneet vain Vuoksen vesistössä. Seppo Vuokko 53. meriloheen. Häntä ei siis ole nisäkkäille mikään turhanaikainen koriste. Olen kuullut, että järvilohi olisi jotenkin ainutkertainen. Hävinneen kannan lisääntymisalueet olivat Lieksajoessa ja vaellusalueet Pielisessä. Etelä-Suomen kärsämö on muinaistulokas, joka ovat saapunut joskus maanviljelyksen aamuhämärässä Keski-Euroopasta
Levander Ab Kauniainen Leveltec Oy Järvenpää Lever Helsinki Lihakonttori Oy Helsinki Lihatukku Harri Tamminen Oy Vantaa Liivi-Juno Helsinki Lindholm & Ervasti Ky Helsinki Logisto Oy Espoo Lohjan Ruosteenesto Ky Lohja Loimu Kari Oy Helsinki Lomaja kurssikeskus Onnela Tuusula Luontaisterapia Lempeät Kädet Oy Helsinki Maalausliike A. Onnittelut Suomen luonnonsuojeluliitolle 60-vuotisesta työstä KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS KORSON RAUDOITEASENTAJAT OY Helsingin seurakuntayhtymä muolallUy oy (i)EKOKEM Ekokem Oy Ab, PL 181, 11101 RIIHIMÄKI Puh. (019) 7151 . Nyman Kiinteistö Management J. Hovila Oy Helsinki Tamro Oyj Vantaa Tehokaasu Oy Helsinki Teletekno Oy Helsinki Terapixel Oy Espoo Tiliakku Oy Laukkoski Tilitoimisto Hallus Oy Helsinki Tilitoimisto Luiro Oy Helsinki Toyota Itäkeskus Helsinki E-S Tuomikoski Oy Poriammi Tupakkatehtaiden Yhdistys Ry Helsinki Tupasela Ky Espoo Unic Oy PK-yritykset Vantaan Urheilutalo, Vantaan Retkeilyhotelli Video Monistamo SDC/AV Kopiset Helsinki VVV Logimix Vantaa Värikaihdin Väinö Jukka Ky Hyvinkää VAASAN RANNIKKOSEUTU Oy Esse Möbel Ab Ähtävä Oy HN-Consult Ab Mustasaari Kruunupyyn kunta Närpes stad Tili& lsännöintitoimisto Maija Mäkinen Vaasa Tähkä Oy Kaskinen ETELÄ-POHJANMAA Autoja Dieselhuolto Juulera Oy Tuuri Gullströmin Vihannes Närpiö llmolan Kukkakauppa ja Hautaustoirnisto Ky Ilmajoki Jurvan Urheiluautoilijat ry Jurva K-Ekstra, Evijärven talouskauppa Vasikka-aho Kes-Trans Ky Mäyry Kortesjärven Osuuspankki Kortesjärvi Kotivakka Ky Kauhava Mäntylän Autohuolto Ky Teuva SUOME LUONTO 8/98. Jaavamo Oy Heinola Kirjapaino Markprint Oy Lahti Kirjapaino Yama-san Ky Lahti Korukka Oy Heinola Kuhmoisten Osuuspankki Lau-Pa Oy Lahti Mainostoimisto Adexpert Ky Hollola Nuorten Työpajatorppa Heinola Tomra Systems Oy Heinola Turkiskettuset Ky Lahti PIRKANMAA Annelin Kenkä Tampere Autoilija Markku Nieminen Pirkkala Eräsalon Kirjapaino Oy Tampere Halituote Oy Suodenniemi Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Virrat Juupajoen 4H-yhdistys Ry Juupajoki Lempäälän peruskoulun yläaste, Hakkarin koulu Lempäälä Metallityö Heinimaa Oy Tampere Metallityöliike Juholat Oy Ylöjärvi Neste Motorest Matunkulma Lempäälä PS Toimistopalvelu Tampere Ravintola Lambert Tampere Teuto-Grilli Ky Nokia Tilitoimisto TK Tilija Laskenta Oy Tampere UUSIMAA Aitaja Metallirakenne Oy Vantaa Oy Anglo-Nordic Ab Espoo Anki Design Helsinki Antti Hallakorpi Ky Helsinki ArtHouse Oyffietosanoma Oy Helsinki Arkkitehtitoimisto Olli Heininen Porvoo Arniko Kioski Helsinki Askonpaino Helsinki Asfaltti Oy Haverinen Autokorjaamo S. Lankinen Porvoo Sisustusliike Neo Romantiko Helsinki Siuntion kunta/Ympäristölautakunta Harri Smal Kerava Oy Sten & Co Ab Tuusula St Jude Medical Finland Oy Vantaa Studio Jouko Järvisalo Oy Helsinki Http://www.elokuvakontakti.fi Suunnittelutoimisto A. Lindqvist Hyrylä Balance-Consulting Oy Helsinki Basok Oy Helsinki Capman Helsinki CM-Systems Oy Helsinki Oy Datatronix Ab Oy Deucons Ab Espoo Ekenäs Tryckeri Aktiebolag Västra yiand Elcoteq Network Oyj Lohja Elvelux Oy Helsinki Oy Emil Halme Ab Espoo Entisöinti Pulla Oy Helsinki Erikoisvalu H. Juhola Oy Helsinki Kiinteistösaneeraus Koskinen Oy Helsinki Kirjapaino Tapo Helsinki Kirkkohallitus Helsinki Kiviveistämö Levander Oy Helsinki Koivunen Oy Helsinki Kongressikoti Helsinki Kontulan Palvelupesula/Kontulan Ostoskeskus Helsinki Korson Pihamaahuolto Vantaa Kolster Oy Ab Helsinki Kustannusosakeyhtiö Otava Lapinjärven Apteekki Lapinjärvi Lehtisen Vahavalimo Oy Oitti Lasija Alumiinirakennus Oy Helsinki Oy T. Niskanen Oy Espoo Maanrakennus Kaivuvoima Oy Hei inki Mainostoimisto Harry Andersson Helsinki Marioff Oy Vantaa Merita Nordbanken Meta-Rakenne Oy Järvenpää Miele Oy Vantaa Mitrak Oy Vantaa Muuralan Putki Oy Espoo Nauticoil Ky Espoo NNKY Liitto Nummelan Laukku Ky Nummela Offsetpaino Värijuova Oy Helsinki PC-toimisto Ky Helsinki Porvoon Pyörätalo Oy Pussikeskus Oy Helsinki Puusepänliike Classic Wood Helsinki Rakennusosakeyhtiö Hartela Helsinki Ravintola HSF Hanko Rolate Oy Espoo Sammutinhuolto J. Laakso Oy Mäntsälä Espoon Keskustan Huolto Oy Espoo Fazerin Musiikkikerho Helsinki Fibox Oy Jorvas Fiskars Oy Ab Fiskars Forestum Oy Helsinki Hamaria Oy Hyvinkää Hautaustoimisto Ungern Ky Lohja Helsingin Evankelis-Luterilaiset Seurakunnat Helsinki Oy Helsingin Kalansavustamo Helsingin KTK Oy Helsinki Helsingin Pantti Oy Helsinki Helsingin Pihaleikkiväline Oy Västerskog Helsingin Saattokuljetus Oy Hankoniemen Kristillinen Opisto Hanko Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy Halosen Verhoiluliike Ky Helsinki Hernesaaren Romu Oy Helsinki Hymat Oy Espoo llmastointiliike Halmesvaara Oy Espoo Ingman Foods Oy Ab Söderkuila Insinööritoimisto Ml Oy Helsinki International Limousine System Oy Helsinki JT-Sorvaus Ky Kellokoski Jäähdytystaito Oy Vantaa Kaivinkoneurakointi Pertti Ojanen Mäntsälä KappAhl Oy Kide Terasti Oy J. Fax (019) 715 305, 71 5 300 Kokkolan kaupunki, kouluvirasto OY HUNAJA YHTYMÄHONUNGSKONCERNEN AB rR1 Rakentajain R Konevuokraamo Oyj ----mntariratkaisu---54 ot KEMPELEEN PUUTARHAOPPILAITOS Luonnollisesti Vihti Vihdin kunta (09) 224 221 HBL~ HÄME Autokorjaamo Ilpo Ojala Huittinen Kuorma-autoilija Juhani Sipilä Lusi Liha ja Säilyke Oy Forssa Luvian Teräsrakenne Oy Luvia Tmi Me Car Lammi Novart Oy Forssa Riihimäen Kirjapaino Oy Tehoprint Oy Hämeenlinna PÄIJÄT-HÄME Dieselliike Nieminen Oy Lahti Heatmasters Oy Lahti Heinolan kaupunki /Metsäosasto Helppi Oy Lahti
Paavola Lumijoki Haukiputaan Osuuskauppa Insinööritoimisto Rantakokko & Co Oy Oulu Jätehuolto Reijo Laurila Kiiminki Kalaliike Annunen Oy Pattijoki Koillis-Pohjan Sähkö Oy Pudasjärvi Kokkola Keräyspaperi Ky Lasperak Oy Pulkkila Neste Paavola U. (0 16) 587 631 ja 0400-187401 Ympyräkaupunki Hamina, kulttuuriympäristön kehittäjä TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Skogsbrukets utvecklingscentra1 Tapio Puh ./tfn (09) 156 21, fax (09) 156 2232 •• : : . · .... Pohjanmaan Remonttipalvelu Ky Lapua Seinäjoen Ammattikorkeakoulu/ Tuomarniemen Metsäoppilaitos Sohva Mix Tmi Pasi Lyyluoma Teuva Urakoitsija Nils Rönnberg Härkmeri KESKI-POHJANMAA Korpelan Voima Kannus Lundellin Kukka Ky Kokkola Mesilän Kioski Kokkola Oy Ostrobotnia-Prior Ab Kokkola Puusepänliike Veljekset Anttila Turkiskettuset Ky Kannus Virkkalan Puunjalostus Kaustinen POHJOIS-POHJANMAA ADS-Group Oy Kalajoki Arkkitehtitoimisto Koiso-Kanttila Oulu E. Karjala Ky Paavola Pattijoen kunta/V apaa-aikatoimi Reijo Hangasmaa Oy Karvoskylä Rekisteröity Hieroja Ritva Tuomaala Rantsila Sanomalehti Pohjolan Työ Oulu Torimajakka Tauno Keränen Kalajoki Tähti-Bingo Oulu Tähti-Bingo Tornio Vesalaisen Sähkö Ky Ylikiiminki SATAKUNTA Ypäjän Hevosopisto Ypäjä Hurtti-Paino Oy Ulvila Paper Mill Service Kauttua Porin Tennishalliyhdistys Pori Sunds Defibrator Woodhandling Oy Pori Suomen Lähdevesi Ky Iso-Vimma Tilipalvelu Koskinen & Heinonen Ky Pori Ulvilan Konepaja Oy VARSINAIS-SUOMI T:mi A. Laukkanen Ky Imatra Lappeenrannnan kaupunki Metsätyö Ari ja Pertti Kiiskinen Oy Rauha Sinkko-yhtiöt Lappeenranta Taipalsaaren kuntaN apaa-aikatoimi Tmi Musiikki Hyyryläinen Lappeenranta POHJOIS-KARJALA Arkkitehtitoimisto A & M Hakala Joensuu Joensuun Energia Oy Joensuu Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Joensuun yliopisto Joensuun Öljypiste & Joen Rengas-Expertit Joensuu Jukolan Osuuskauppa Nurmes Kesälahden Apteekki Kesälahti Kuljetus & Kuormaus Judin Kontiolahti KESKI-SUOMI Aittolahden Ratsastustalli Wacklin Ky Äänekoski Autokorjaamo Halttunen Ky Leppä vesi Dustless Oy Vaajakoski Jyväsprint Oy Jyväskylä Jyväsviestintä Oy Kaapelitelevisio Jyväskylä Keski-Suomen Painotuote Oy Äänekoski Kirjakumpu Ky Äänekoski Koskenkauppa Hankasalmi Liha-Saarioinen Oy, Jyväskylän Lihanjalostuslaitos Jyväskylä Lievestuoreen Palvelukoti Oy Lievestuore Ohjelmatoimisto Sointuset Oy Muurame Sisä-Suomen Lehti Äänekoski Työkaluvalmistamo Pentti Paananen Ky Äänekoski KAINUU Paltamon Vaatetus Paltamo Kuhmon Kirjanpitopalvelu Ky LAPPI Erikoishammasteknikko Arto Kivelä Rovaniemi Inarin Pesulapalvelu Oy Inari Jätehuolto P. Kittilä Ky Rovaniemi Konepalvelu Anttila Markku Keminmaa Lapin Kansa Oy Rovaniemi Notariaattipalvelu Marja-Leena Laiho Saariselkä Rovakaira Oy Rovaniemi Rovaniemen maalaiskunta, Napapiirin kunta Sallan kunta/Sivistystoimi SPARmarket Syväsenvaara Kuopion yliopisto Koulutus· ja kehittämiskeskus YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA JA RISKINARVIOINTI -kurssi 5.10.1998-7.5.1999 Kuopiossa puh. Jousi Oy Kaarina SUOMEN LUONTO 8/98 Huonekalutehdas Korhonen Oy Littoinen Ilmakiito Ky Kaarina Jojo Thermal Oy Kauttua Kivimaan Talouskauppa Kustavi Kuljetusliike Lauri Ylinen Ky Tervajoki Maalausliike Helin Ky Nousiainen Metsämäen Rakennus Oy Turku Naantalin kaupunki Nuohous Leinonen Oy Loimaa Parkkitalo Julia Ky Turku Putki-Parainen Oy Parainen Puusepänliike J. Alho Ilmarinen Hackman Sisustus Oy Turku Halikon LVI-asennus Oy Halikko Halikon Mery Halikko Hj. Jonninen Oy Kuusankoski Credit-Media Pyhtää Haiton Oy Kausala Huutjärven Kukka Siltakylä Kotkan Autoapu Oy Kotka Kouvolan Lukko Kouvola Kultaseppä Teuvo Rajakorpi Hamina Kymen Sähköurakointi Oy Koria Maansiirtoliike Volanen Oy Kotka Tykkimäen Sora P ja L Ihanainen Kouvola Autokorjaamo Virtanen & Ristola Ky Koria ETELÄ-KARJALA Imatran Keräyspaperi Oy Imatra Imatran Sisustuspuusepät M. Lemström Harjunpää Raision kaupunki, Sivistysvirasto/Liikuntatoimi Salon Seudun Sanomat Salo Soraliike Lehtovaara Piikkiö Suomen Laatutukku OyNitajuomat Oy Lieto Taksi Teppo Kataja Vehmaa Turun Hissihuolto Oy Turku Turun Jäähdytinkeskus Turku Turun Peltiurakointi Turku Turun Prosessiasennus Yliskulma Turun Satama Turku Turun Tankkihuolto Turku Turun Viatek Oy Turku Wallius Hitsauskoneet Oy Muuria Veljekset Salonen Oy Mellilä Verdandi Henkija eläkevakuutus Turku AHVENANMAA Cerete Ab Mariehamn ETELÄ-SAVO Etelä-Savon Laskenta ja Konsultointi Ky Mikkeli Helprint Oy Mikkeli Huoltomestarit Heinonen Ky Mikkeli Kiinteistö Oy Kultakivenmaa Putikko Natex Oy Mäntyharju Savonlinnan Poltekno Oy Savonlinnan Soitinkulma Oy POHJOIS-SAVO Keiteleen kunta Kuljetusliike Heikki Tukiainen Oy Kaavi Kuopion Talokeskus Oy Kuva-Siili Siilinjärvi Kyösti J, Heikkinen Siilinjärvi Lasipari Oy Kuopio Lignova Ky Maaninka P.T.A. Kymäläinen & P. Leinonen Oy Kemi Liikennöitsijä K. Group Oy Kuopio Suomen Ovi Oy Kuopio Tilipalvelu Sirpa Koponen Kuopio Jarkko Mäkineva/Luontokuvat KYMENLAAKSO Agency R. · KAINUUN VMPÄRISTÖKESKUS ··········· LUSTC, SUOMEN METSÄMUSEO JA METSÄTIETOKESKUS dsäkut;etus +t'tuii.-1s1.t o't Salc:amp c:15:::1 55. ; · ... Kuikka Imatra Joutta Oy Lappeenranta Kivipalvelu 0. Timo Patomeri/Luonrokuvat Maakuntien maistuvia makuja: lakka eli hilla ja vadelma. 017-163 925 www.uku.Fi/laitokset/kkk. mm p
Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. Tarja Ketola, järjestöpäällikkö Susanna Kirkko/a, koulutussihteeri Johanna Kojola, kans.välisten as. (09) 228 08206,fax 228 08 200, uusimaa@sll.fi Pohjanmaa, Me,ja P1111111alaine11, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, puh. ja fax (016) 311 550, NMT0400 I6827 I, leskela@sU.fi Pirkanmaa, Harri Helin, Laukontori 4, 33200 Tampere, puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHITTS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATI LAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (09) 176 633 Liittohallitus Timo Helle, pj , (0 16) 3364302, Helena Pesonen, Janne lampolahti, Susanna Lehvävirta, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Jorma Viljanen Alueja piirisihteerit Et.-Häme, Erja Hakkarainen,Tervaniementie 20, 13500 Hämeenlinna, p. pääll.vs. ...................................... (03) 2131 317,049 737580, fax 2131017, helin@sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, puh. 1 1 A 17, 00 150 Helsinki puh. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. (09) 228 08333, www.sll.fi/tuki/ Luonnonkuva-arkisto'Luontokuvat Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki puh. .................................... Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! D Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_. (09) 228 08221 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. Eija Koski, vastuullinen kulutus Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojekti Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspääll., päätoimitt. (05) 37 1 0301 Lappi, Tuula Leskelä, Korkalonkalu 12, 96 100 Rovaniemi, puh. (02) 2355 255, fax 2355 244, turku @sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p. D D Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan D Teen osoitteenmuutoksen . Mervi Taskinen , toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, vastuullinen kulutus Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (03) 6336 499 Keski-Suomi, Tarja lumme, Kilpisenkatu 8 A 24, 40 100 Jyväskylä, puh ja fax (0 14) 611 223, lumme@sll.fi Kymenlaakso, Hannele Mäkelä Kauppamiehenk. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHITTS Sopimus 0051 O /845 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. (09) 409 238, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luonto-Liitto ry. . (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. 56 z LU 6 ::) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_ . Perämiehenk. (08) 3115 828, fax 370 279, ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemen katu 23, 701 10 Kuopio, puh (0 17) 262 38 11 , 050 569 9091, erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Pertti Siilahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, puh.ja fax (05)4 11 7358, siilahti @sll.fi Satakunta, Terttu Nevala, Otavankatu 1 1, 28100 Pori, puh.ja fax (02) 632 6163, larnmi @sll.fi Uusimaa, Satu Hentula-Nieminen Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki, puh. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. (0 13) 138 281 , 0400 125 972 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylönen, Kajaaninkalu 13, 90100 Oulu puh. Puhelin !myös suuntanumero!: Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. 4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, puh. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin !myös suuntanumero): ... (06) 312 7577, vaasa@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Martinkatu 5, 20810 Turku, puh. (09) 630 300, fax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 8/98. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. (09) 228 081 , telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi Ma-pe klo 8.3016.15 Ulla Ahonen, toimittaja Mirja Breider, puhelinvaihteen hoitaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Karvonen, toimistosihteeri, vs
Mitä rasva on. Mikä on hyvää. Tilanne ei ole hyvinvointivaltioissa enää sama ja meidän olisi opittava olemaan syömättä liikaa. Kerma on ruoanlaitossa kyllä hyvää. Kasvien ja kalojen öljyissä on paljon monityydyttymättömiä rasvoja. Tämän seurauksena voi ei mielestäni ole erityisen hyvää pidän käyttämiäni margariineja paremman makuisina. Ihminen voi elää terveenä, vaikka söisikin energiatarMikko Hakanen/Luontokuvat Ennen sianliha oli sitä parempaa, mitä paksumpi oti läskikerros. Rasvahapot ovat muuttumattomia kylmäpuristetuissa öljyissä, jotka siksi ovat terveydelle parhaita. Mutta ei pula-ajat kokenut suomalainen ole yksin rasvankaipuussaan. Jos hiiliatomien välillä on yksi kaksoissidos, rasva on tyydyttymätön. Hyviltä maistuvat ruoat ja maut, joihin on tottunut ja joita on oppinut syystä tai toisesta pitämään arvossa. Merkitys syntyy siitä, että elimistössämme tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvat käyttäytyvät eri tavalla. peisiinsa pääasiassa rasvoja. Sadasta grammasta voita saa siis saman verran energiaa kuin 200 grammasta sokeria. Jotkut väittävät vain voissa paistetun olevan herkkua. Himalajan sherpa mättää tilaisuuden tullen sisäänsä härskiä voita mahdottomat määrät. Juha Valste 57. Hiilissä on kiinni vetyjä, joiden palamisesta saadaan rasvojen runsas energia. SUOMEN LUONTO 8/98 TOSIJA MAKUASIOITA RAVINNOSTA Rakas, paha rasva Rasvat rakentuvat yleensä glyserolista ja kolmesta rasvahaposta, joissa on hiiliatomiketju. Kaikkea voi syödä, kunhan pysyy kohtuudessa. Onneksi sen korvaajaksi on viime vuosina tullut useitakin kasviöljyvalmisteita, joiden makua en ainakaan minä pysty erottamaan kermasta. Suomessa tuli toista vuotta sitten markkinoille margariini , jossa on sitostanolia. Tuolta ajalta ovat peräisin monet ruokien arvostukset ja ennakkoluulot kaikenlaisia "korvikkeita" kohtaan. Unkarilainen paimen vuolee Hortobagyssa silkasta sianihrasta paksuja viipaleita ja nappaa ne leivän kanssa lounaakseen. Tämä Benecoliksi nimetty valmiste estää samaan aikaan nautitun kolesterolin imeytymistä suolesta ja alentaa näin kolesterolia. Yleensä samat henkilöt pitävät mainiona myös runsasta sokerin käyttöä, yletöntä kermamäärää ainoana kastikkeen mauntuojana tai kahvikupillisen herkullistajana sekä lukuisia kananmunia tai munankeltuaisia välttämättömänä osana ruokia ja kastikkeita. Benecol ei korjaa elimistön kolesteroliarvoja lääkkeen tavoin; se vain tekee runsaamman kolesterolin syömisen mahdolliseksi. Valmisteesta on 80 tai 40 prosenttia rasvaa, joten siitä saa energiaa. Hyvä ei ole sama asia kaikille. Siihen kun tottuu, niin sokeri maistuu jotenkin oudolta. Mitä väliä sillä on, millaisia sidoksia on hiilien välillä. Luonnonoloissa ensimmäinen ja tärkein vaatimus on saada tarpeeksi energiaa. Köyhemmät söivät vähän lihaa, käyttivät niukasti margar1101a (joka tehtiin eläinrasvasta) ja joivat vettä, kaljaa tai kurria. Grönlannin inuitin mielestä mikään ei ole parempaa kuin maitovalaan pinnasta leikattu nahka rasvoineen. Mitä olisi ruoka ilman voita ja kermaa. Mutta makuasioista ei kannata kiistellä. On ihan luonnollista, että pidämme rasvoista ja sokereista. Tyydyttyneiden rasvojen sijasta olisi käytettävä rypsitai oliiviöljyä tai muita kasviöljyjä, vähärasvaista maitoa, kasviöljypohjaisia kevytmargariineja (jotka kiinteytetään lisäämällä niihin hyytelöimisaineita, ei muuttamalla rasvahappojen rakennetta), kevytjuustoja, kalaa ja vähärasvaista lihaa. Terve ihminen saa syödä kaikkea syötäväksi kelpaavaa. Ruoanlaitossa käytän rypsitai oliiviöljyä, ja hyvää tulee. Tyydyttymättömät rasvat ovat yleensä öljymäisiä ja peräisin kasvikunnasta, tyydyttyneet puolestaan ovat kiinteitä ja kotoisin eläinkunnasta. Ravinnon tyydyttyneet rasvat (ja kolesteroli) korottavat veriplasman kokonaisja LDL-kolesterolia ("paha kolesteroli"). Jos kaksoissidoksia on useampia, rasva on monityydyttymätön. Arvostusten muututtua ja terveysajattelun yleistyttyä asia onkin päinvastoin. Päälle juotiin "oikeaa" maitoa ja kahviin lorautettiin runsaasti kermaa. Elintarvikkeita säännösteltiin ankarasti. Jos niitä paljon nauttivalla ihmisellä on tyypillinen suomalainen perimä ja huonoja elämäntapoja, korkea LDL-kolesteroli kalkkiuttaa valtimoita ja aiheuttaa verenkiertohäiriöitä, jotka voivat johtaa kuolemaan. Elimistö tarvitsee välttämättä niiden rasvahappoja ja ne lisäävät veriplasman "hyvää" HDL-kolesterolia. Ne sisältävät suunnilleen kaksi kertaa niin paljon energiaa kuin hiilihydraatit tai valkuaisaineet. Mahdollisimman vähärasvaiset ja vähän tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät margariinit ovat terveellisempiä. Rasvat ovat kasvija eläinsolujen muodostamia yhdisteitä, joissa on hiiltä, vetyä ja happea. Mitä saa syödä. Jos ketjun hiilet liittyvät toisiinsa yksinkertaisilla sidoksilla, rasva on tyydyttynyt. Makuaisti on kehittynyt arvostamaan ruokia, jotka ovat edullisia henkiinjäämisen ja lisääntymisen kannalta. 1930-luvulla varakkaat söivät Suomessa paksuläskistä sianlihaa, levittivät leivän päälle reilusti voita ja peittivät sen runsaalla juustonviipaleella. Itse en ole käyttänyt voita juuri ollenkaan 20 vuoteen. Makeuttajana on yleensä sakariini , jota monet sota-ajan kokeneet inhoavat syvästi. Voin, kerman, rasvaisen maidon, runsasrasvaisten juustojen, pelkistämällä kovetetun margariinin (jossa ne rasvahappojen kaksoissidokset on muutettu yksinkertaisiksi), rasvaisen lihan ja kolesterolin (kananmunankeltuaisten, mädin ja katkarapujen) runsasta ja jatkuvaa syöntiä pitää välttää. Margariinirasioissa on selvitys sisällön kokonaisrasvasta ja tyydyttyneiden, tyydyttämättömien ja monityydyttämättömien rasvojen osuudesta. Järki pitää kuitenkin olla mukana. Itä-Afrikassa masait, turkanat ja tutsit nauttivat pääruoakseen veren ja vastalypsetyn täysmaidon sekoitusta. Sitten tuli sota ja sen mukana pula-aika
According to the population count made in 1926 there were 140,000 Karelians living in the Tver region. The drop to the plateau beneath is over 500 metres. The raccoon dog an immigrant from Manchuria by Jouko Kuosmanen, pp. Taitoja ja elärnyksiä rnetsäluonnostal LUONTA19JA MET9ÄTALOUDEN It is possible that at the same time the national park itself will be extended. Suomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 8. Electricity and heat qualifying for the label are generated from renewable sources: by old hydropower, wood, wind or the combustion of landfill gas. ln their language two words are equivalent to the Finnish word for fungus ("sieni"), these being sieni and griba. Nowadays the animal occurs over most of Finland. While this is to some extent true, according to studies the animal does not affect game bird stocks. Toukat ovat loppukesällä liikkeellä etsimässä talvehtimispaikkaa. Useimpien kehrääjien toukat ovat puolestaan karvaisia. · erätalous ja monikäyttö 58 · luontomatkailu · riistatalous · hirsija perinnerakentaminen · metsätalous 9oita ja kysy lisääl Lähetä hakemuksesi 28.8.1998 mennessä osoitteella: Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos Metsllja riistakoulutus Taatilantie I JO, 21530 PAIMIO, Puh.02-4773 100 Siemenet ja kukkasipulit postimyynnistä Tilaa ilmainen kuvastomme Puh. To aid consumers in choosing the kind of electricity they desire and to give impetus to green electricity, the Finnish Association for Nature Conservation has established its own environmental label, or ecolabel. Energy produced by burning wastes or peat, nuclear power and fossil energy are not eligible. Lying on the southern side of Pallas-Ounastunturi National Park, the extensive Ylläs old growth forest area is to be officially protected in the near future. Valo syntyy entsymaattisesti ja on niin sanottua kylmää valoa. Kiiltomatojen valon tarkoitus on houkutella vastakkaista sukupuolta. Around one quarter of the electricity generated in Finland wou ld qualify for the Norppa ecolabel. It is most abundant in southern Finland. Paradoxically, in Finland milkcaps are boiled, while boletes are fried just as they are! In Tver, wild mushrooms are also dried and salted ready for the winter. However, hunters persecute it, believing that raccoon dogs destroy game. Almost ali the Tver Karelians pick wild mushrooms and place great value on them. Prime cause of many of the present surface formations has been the last Ice Age. syyskuuta 1998 Lähde pulppuaa elämää Miten ekokylässä eletään. Sweden 's nature conservation organisation has had an equivalent ecolabel in use since 1995. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES In Pallas-Ounastunturi National Park by Peter Johansson and Antti Halkka, pp. 6. lts underlying bedrock is mostly over 2000 million years old. Naaraiden valo on voimakkaampaa kuin koiraiden. a) kiitäjän toukka b) kehrääjän toukka. A geological map for tourists has now been published for the area. Kiiltomadot ovat kovakuoriaisia. 4-9 Pallas-Ounastunturi National Park was established among Finland's first national parks in I 938. There are no cases of mushroom poisoning, because the Tver Karelians eat only familiar kinds. (09) 298 3327 Fax. The species has no commercial importance as a fur animal in Finland. With a heavy hand Sweden began to convert the conquered area's Orthodox inhabitants to Lutherism. Kiitäjän toukat ovat kaljuja ja niillä on takaruumiin kärjessä käyrä sarvi . It is an opportunist, simply robbing the nests of ground birds or ducks as it comes across them. 7. Unescon valitsemat maailmanperintökohteet Suomessa ovat Petäjäveden kirkko, Verlan vanha tehdaskiinteistö, Vanha Rauma ja Suomenlinna. Geologically this area is extremely interesting. Edible mushrooms are highly valued. The Karelians fled east to escape the Swedes' persecution. The term sieni stands mainly for milkcaps (lactaria spp.) and related mushrooms, which are not boiled by the local people, while griba means those species of mushrooms that are boiled. 34-38 Finland was once part of Sweden, whose border was moved eastward in 1617. The introduction was very successful, the species spreading into Finland as well. Trombi on sekä pyörremyrskyn lievästä muodosta Euroopassa käytetty nimitys että lääketieteellinen termi, joka tarkoittaa verisuoniston tai sydämen verihyytymää. 5. 3. Each of its 1250 shares confers the right to purchase 500 kilowatt hours of wind energy a year. The park is already Finland's third largest. (09) 298 3378 KORPIKANGAS .. Shattering and weathering have given ri se to large areas of broken stone. Mycologist and professor of botany Marja Härkönen spent three weeks in 1997 in the Tver region gathering data on the traditiona! use of fungi. Fungal traditions in Karelia by Maija Härkönen, pp. 4. The upper parts of the fells are inhabited by species like the ptarmigan, snow bunting and dotterel, while the lower slopes are the home of typical forest species. 24-26 The raccoon dog (Nyctereutes procyonoides) originally came from the Far East. Green electricity by Salla Tynys and Marjukka Kulmanen, pp. This park is an extremely popular hiking area. Naava palaa Etelä-Suomeen sitä mukaa kuin ilma puhdistuu. Saimaannorpat saivat tänä keväänä 32 kuuttia. l. 2. Raccoon dogs spend the wi nter asleep like the bear and badger. Some of them travelled some 200 km northwest of Moscow as far as the Tver area (nowadays Kalin). The Tver Karelians continue to speak the Karelian language. Kielo kukoi staa alkukesällä kainosti tuoksuvin valkoisin kukin. Following Stalin's purges there were only 30,000 of them left. ln Tver, griba fungi include the boletes. SUOMEN LUONTO 8/98. According to the Karelians, the Russians are careless when it comes to mushrooms, picking everything they find. The aim was to obtain good stocks of a wi ld fur bearing animal. By contrast, incidences of mushroom poisoning are frequent among the Russians. lt serves to protect part of a mighty fell chain whose bare summits rise above the forests and peatlands of the surrounding wilderness. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: 1. Taivaskero, the highest fell, reaches 807 metres a.s. In 1935-1955 some raccoon dogs were introduced in the western parts of the Soviet Union, including the Leningrad region. SIEMEN-FRO 02400 Kirkkonummi SUOMEN LUONTO (Narure of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 e-mail: suo111e11luonto@sll.fi struction. 1619 As from the beginning of September the Finnish consumer can choose by what company and what means his/her electricity is generated. However, the freeing of the electricity market has given some impetus to wind power plant conPERU9TUTKINTO (80/55 ov) alkaa 14.9.1998 Suuntautumisopintoja (35 ov) mm. Most of the raccoon dog's diet consists of invertebrates, small mammals, berries, fungi and grain. Most of this electricity is produced from wood and hydropower. The first national shareholder wind power company, called Lumituuli Oy, was founded this spring. Punaiset marjat kypsyvät loppukesällä
Metsäpeuran kannalta myönteisellä tavalla kiistaan puuttui kuitenkin myös "eräs korkea taho", tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Puolen vuosisadan maanpakolaisuudestaan peura palasi toisenlaiseen Suomeen. Tällaista sopeutumiskykyä metsäpeuralle toivottiin alusta alkaen, mutta merkit eivät olleet rohkaisevia. Alunperin koko maahan Saariselän pohjoispuolista Lappia lukuunottamatta levinneen peuran tarina oli Suomessa sillä erää ohi. Metsäpeurojen uuden tulemisen alkuaikoja varjosti huoli eläinten rodullisesta puhtaudesta. Elimyssalo on peuramaata edelleenkin, ja sen keskeiset osat kuuluvat 1990 perustettuun Ystävyyden puistoon. Tämä liike lakkasi, kun Karjalan puolelle lähelle valtakunnan rajaa rakennettiin pitävä aita 1982. Kannan kasvaessa myös peurojen aiheuttamat vahingot viljelysmailla ovat lisääntyneet, ja metsästysviranomaisia pommitetaan kaatolupa-anomuksin luonnonsuojelullisesti tosin aivan liian varhain. Professori Lauri Siivonen saattoi kuitenkin poistaa tämän huolen jo 1970luvun alussa, ja samaan lopputulokseen ovat päätyneet myös kaikki myöhemmät ja suurempiin aineistoihin perustuvat tutkimukset. Kuhmossa heinäruokintapaikaksi naamioituun pyyntiaitaukseen jymäytetyt kymmenen metsäpeuraa saivat autokyydin Suomenselälle nykyiseen Salamajärven kansallispuistoon. Sen jälkeen peurat ovat vasoneet eri puolilla Kuhmoa hyvinkin vaihtelevissa ympäristöissä. "Kun näet peuran, niin ala hiihtää, ja hiihä, niin että veren syljet iltasalla, etkä luulisi enää aamua näkeväs". Tämänhetkisen Kuhmon kannan Kalevi Heikura arvioi 1400 yksilöksi. Tehdessäni omia peuratutkimuksiani Kuhmossa 1970luvun puolivälissä WWF:n leivissä valtaosa Suomen puolella talvehtineista peuranaaraista kiirehti kevään viimeisillä hankikeleillä vasomaan itärajan taakse. Vuodesta 1979 lähtien Kuhmon peurat ovat olleet professori Erkki Pulliaisen ja amanuenssi Kalevi Heikuran erityisseurannassa. Hänen Viiksimon rajavartioasemalla palvelleen pojanpoikansa Toivo Heikkisen huoli oli päinvastainen: mikähän rehu peuroille kelpaisi, ettei niiden tarvitsisi nähdä nälkää vahvimman hangen aikana. Elimyssalo oli Martti Montosen 197 4 ilmestyneen loisteliaan Suomen peura -kirjan päänäyttämö, jota hän oli ehdottanut metsäpeuran suojelualueeksi jo 1968. "Kun ken-an hävisivät selkosilta, niin ei enää nähty". Yiiksimolainen Jussi Heikkinen, yksi kovimmista PauSUOMEN LUONTO 8/98 laharjun haastattelemista erämiehistä, oli pitänyt nälän loitolla "synkän sydänmaan" talostaan muun metsänriistan ohella juuri peuran lihalla. Ensimmäisessä, rovasti Jorma Kaukon 1961 nappaamassa valokuvassa suolla Kuhmon Karilammella purskuttaa selvästi tunnistettava metsäpeurauros. Asian käsittelyä vauhdittaakseen Montonen julkaisi 1972 englantilaisessa Oryx-aikakauslehdessä artikkelin luonnontilaisten metsäalueiden merkityksestä metsäpeurojen suojelussa. Lieksassa Ruunaan takamailla laskettiin 1970-luvun huippuvuosina 170 peuraa, nyt puhutaan muutamasta kymmenestä. Tärkeimmäksi vasomaja kesälaidunalueeksi vakiintui hakkaamaton, Kuhmon itälaidalla sijaitseva Elimyssalo, jonka vanhoissa kuusikoissa nevojen ja rämeiden laiteilla näki päivänvalon vuosittain 10-15 uutta vasaa. Kannan suuruuden arvioidaan olevan nyt 1400 yksilöä. Vuosisadan vaihteen tienoilla itärajan taakse olivat paenneet myös Ilomantsin vähiin huvenneet peurat. Se toteutettiin Metsähallituksen, Metsästäjien Keskusjärjestön ja WWF:n yhteistyönä talvina 1979 ja 1980. Samaa sovittavaa historian ironiaa oli myös tavassa, jolla uusi tulokas otettiin Kuhmossa vastaan. Suurpetotutkija Ilpo Kojolan ja riistapäällikkö Jukka Bisin järjestämä viimetalvinen laskenta antoi tulokseksi 550-600 peuraa. Kohta sotien jälkeen outojen sorkkaeläinten jäljet ja jätökset herättivät ihmettelyä Kuhmon Viiksimossa, mutta vasta kymmenen vuotta myöhemmin tulokkaat varmistuivat metsäpeuroiksi. Tätä ohjetta kuhmolaiset erämiehet toteuttivat niin tehokkaasti, että kun Samuli Paulaharju liikkui keräysmatkoillaan pitäjän itälaidalla 1910-luvulla, peurat kuuluivat jo menneeseen maailmaan. Turvapaikan peurat löysivät Pieningänsalolta rajantakaisesta Karjalasta. Silti idylli ei ole rikkumaton. Pohjois-Karjalan peurat sen sijaan näyttävät menetetyiltä. Siirrosta tuli menestys. Koska Kuhmon metsäpeurat ja suomussalmelaisen Hallan paliskunnan porot asustivat osin samoilla laitumilla, peuroSuomen luonnonsuojeluliitto 60 vuotta 1998 Urpo Haapalainen/Luontokuvat jen siirtoistutus muualle Suomeen nähtiin tarpeelliseksi metsäpeuran perimän suojelemiseksi. Timo Helle 59. 28 vuotta porotutkimusta tehneenä voin sanoa, että porojen tarhaamisella ei ole myöskään taloudellisia onnistumismahdollisuuksia. Kansallispuisto lähiympäristöineen onkin tällä hetkellä se paikka Suomessa, jossa metsäpeuroihin voi varmimmin tutustua: kesti tasan 20 minuuttia, kun saimme Riku Lumiaron kanssa 11 peuraa kiikaroitavaksemme toukokuisella pikavisiitillä. Painavan asiasisältönsä ohella kirjoitus oli merkittävä myös siksi, että syytetyn penkille joutuneet puhuivat ilmeisesti ensimmäistä kertaa Suomen luonnonsuojelun historiassa nykykielellä ilmaistuna "ulkomaan kortilla pelaamisesta". Sitä kiireellisempää on torjua "Suomenselän paliskunnan" hankkeet laajamittaisen porotarhauksen aloittamiseksi. Vuonna 1909 Einar Lönnberg oli kuvannut metsäpeuran uudeksi peuran alalajiksi, Rangifer tarandus fennicukseksi, joka rauhoitettiin "takautuvasti" 1913. Poroja väistämättä karkaa aitauksista, ja seurauksena on geneettinen sekasotku, jolta turvaan metsäpeurat Kuhmosta alueelle tuotiin. Luonnonsuojelun voittoja Suomenpeura palasi maanpaosta Metsäpeurat viihtyvät Kuhmossa. Kuhmossa sadan peuran raja ylittyi 1970-luvun alkutalvina, muutamaa vuotta myöhemmin niitä laskettiin jo 300 kevättalvisilta järven jäiltä
Laita kuoreen tunnus: Paras kesäjuttu. Kerro meille, mikä juttu tai kuva Suomen Luonnon kesä-, heinätai elokuun numerossa antoi sinulle parhaan kesätunnelman tai oli muuten mieleenpainuvin. Arvomme . Liitä vastaukseen nimesi ja osoitteesi, ja postita se elokuun loppuun mennessä osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. kaikkien osallistuneiden kesken viisi juuri ilmestynyttä Löytöretki lähiluontoon -kirjaa ja kymmenen Lähiluonnosta nauttimaan -opasta.. Valitse numeroista 6, 7 ja 8/98 1) paras juttu (teksti) 2) paras jutun kuvitus 3) paras yksittäinen kuva Voit vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain johonkin niistä ja mielel_lään perustella lyhyesti valintasi. Valitse makoisimJ '