Suomen Luonto 8/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Piisami enää harva kohtaa vesirotan Kuola kauneus ja kauheus muumien luonto kirjojen saaristo on oikeasti olemassa 8 Irtonumero 7,50 23.10.2009 muuttuvat sinitintit Löysikö oululaistutkija esimerkin arkisesta evoluutiosta?
Talven mittaan pakkanen hajottaa pektiinin, jolloin sokerin osuus kasvaa. myöhäissyksy Suon makuja Pakkanen makeuttaa karpalot. Jos vain näpit kestävät, kohmeisen rahkasammalen seasta voi poimia karpaloita myöhään syksyllä ja taas varhain keväällä lumen sulettua. Tavallisen karpalon isokarpalon lisäksi meillä kasvaa pikkukarpaloa, joka on levinneisyydeltään hieman pohjoisempi. KUVA mArKKU NiKKi · TeKsTi Alice KArlssoN. Siksi karpaloiden maku vain paranee kevättä kohti. Marjat säilyvät hyvinä pektiinin ja bentsoehapon ansiosta
Oikein tehtynä näin onkin, mutta grynderit ja kaavoittajat käyttävät samoja perusteluja myös verukkeena ajaessaan massiivisia tehokkuuslukuja ja tehdessään raakaa bisnestä. Tove Janssonin veli lars Jansson oli Nuuskamuikkusen esikuva. Nyt ylimitoitettu rakentaminen on pirstomassa sen piloille. Yksi esimerkki on Helsingin Laajasalo, jonka keskellä on hieno yhtenäinen luonnonmetsä. Sitä perustellaan energiansäästöllä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä. Asukkaat puolustavat rakkaita ulkoilualueitaan. PÄÄKirJoiTUs mYÖHÄissYKsY sUomeN lUoNNossA K JormA lAUrilA PÄÄToimiTTAJA kati kinnunen aupunkirakenteiden tiivistäminen on päivän sana. Kansalaisaktivismin pitää olla kokopäiväistä, jotta pystyy seuraamaan kaavoitusta ja tekemään siitä valituksia. Kyselytutkimuksissa luontoarvot nousevat korkealle viihtyvyystekijänä. muumien maailma on oikeasti olemassa. 42 lÄmmiN PAiKKA. Liiallinen tilkerakentaminen slummiuttaa kaupunkiympäristöä, ja ne, joilla on varaa, hakeutuvat muualle. Tyrväinen vaatiikin, että luonnon terveysvaikutukset tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. Lähiluonto edistää siten kansanterveyttä. Kansalaisten mielipiteillä on kuitenkin usein vähän vaikutusta. Kaupunkilaiset ovat myös heikoilla, kun vastapuolella ovat kova koneisto ja juristit. Professori Liisa Tyrväinen on tutkinut Metsäntutkimuslaitoksella työryhmineen pitkään lähimetsien merkitystä kaupunkilaisille. Nämä ihmiset tekevät arvokasta työtä meidän kaikkien hyväksi. 20 NUUsKAmUiKKUNeN. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon ja monet kaavat runttaavat kaupunkilaisille tärkeitä metsiä ja mieluisia ulkoilualueita. Luonnossa liikkuminen on rentouttavaa, ja kun luontoa on aivan kotinurkilla, sinne on helppo mennä. myyttinen lintukoto sijaitsi lounaan ja etelän suunnassa, siellä minne linnut muuttavat. Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto,www.sll.fi 4 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 per olov jansson Kaupunkeihin on jätettävä kunnolla lähiluontoa. Kaupunkiluonnolla on tutkimusten mukaan myös suuri vaikutus terveyteen
66 "metsä on minulle perusarvo." KasvokkainAnnaPuunkanssa. Vakiot 50 KADoNNUT. timo marttila SuomenLuonto8|200968.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 6 8 36 50 6 10 16 28 44 Kuusitiaisilla ennätysvaellus merimetson vaino yltyy Pienen pienet siivet. selkämeren kansallispuisto tulee reikineen Kolin hotellia ollaan laajentamassa sähkö aikuistuu. Sinitiainen. Kuva: Jari Peltomäki. W W W.sUOm e n lUO ntO.Fi sUomeN lUoNTo 8 | 2009 5. samalla siivet ovat lyhentyneet. isot myyrät lisääntyivät hyvin, mutta nyt määrä on romahtanut. 6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 19 Tikullasilmään 34 Kolumni 66 Omareviiri 72 Lukijoilta 73 Parasjuttu 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinätjapalvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu jarmo manninen KANNessA sinitiaiset ovat levittäytyneet kohti pohjoista ruokinnan ja leudontuneiden talvien myötä. Muumimaailma. lähteiden suojelu on ajankohtaista. 54 Polku metsäpeuran salomailla 60 Kaunis ruma Kuola ihmiset ja elämäntapa 20 sisko, veli, meri. Kirkkaat keitaat Kaavoitus pirstoo kaupunkimetsiä Luonto ja ympäristö tiede ja tutkimus 12 Kiinalaiskorento sai nimen Kalevalasta 12 Nälkä ajaa talitiaiset lepakoiden kimppuun 13 ihmisiä euroopassa luultua aikaisemmin retkeily ja matkailu 28 miKÄ lAJi. Kulutusvähenee. 42 minne ne lentävät. Biologi riikka Juutinen määrittää lähdesammalta luupilla. mikä hävitti piisamit. Lintukoto. Piisamit tuotiin suomeen Pohjois-Amerikasta 1900-luvun alussa
Puistorajauksessa on maata vajaat 1600 hehtaaria ja kylävesiä liki 4000 hehtaaria.Valtionmerialueitaonperäti 100000hehtaaria.Rajaukseenmahtuu upeaasaaristo-jarannikkoluontoasekä paljonvedenlaistaluontoa. Puisto on venähtänyt vuosien saatossa MerikarvianOuransaaristostaKustavinläntisiin saariin asti. Kuvassa rantakukkia. selkämeren kansallis Puistosta tulossa maan suurin aavan meren suojelualue Selkämerenkansallispuistosaatetaan perustaa jo keväällä. Hangossa rengastettuja kuusitiaisia on löydetty muun muassa Ruotsista, NorjastajaBaltianmaista. Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 6 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Selkämeren kansallispuisto on Satakuntaliiton ykköshanke, ja lisääntyvää luontoturismia odotetaan muun muassaRaumanseudulla. Vakka-Suomessa tunteet ovat vastakkaiset. Uudessa kansallispuistossa eteläinenluontomuuttuuasteittainluonteeltaan pohjoiseksi. Rengastuksien perusteella tiedetään, ettävaltaosavaeltajistaonnuorialin uja t ja että meren ylitys onnistuu vaeltajilta. Aiemmat suuret vaellusvuodet ovat olleet1991(35000muuttajaa)ja1995 (26 000). Tavoitteena on suojella saaristomaisemakokonaisuuksia ja ulottaa puisto kaikilleniillesaarille,jotkaovatnaturasuunnitelmassa. Kauriin metsästys alkoi samaanaikaankuinhirvenkin. ANTTi HAlKKA Kokemäenjoen suisto, missä MetsähallituksenMoreniakaavaileesoranottoa. Normaalivuosina muuttajat ovat korkeintaan muutamia tuhansia. ValkohäntäkauriinkantaonlaitoksenseurannanmukaankasvanutviimevuosinaLuonais-Suomessa. syyskuuta, jolloin yli 9700 kuusitiaista pyrkiniemeäpitkinkohtilounasta. Maisemassa näkyy myös ajallinen muutos, kun maa vähittäinkohoaamerestä. sari Hartonen paljastaakirjassaanSää ympäri vuoden, ettäitseasiassasuuriosakaikestasateesta onalunperinlunta,jokavastamaatalähestyessäänsaavedenmuodon. JUHA KAUPPiNeN selKÄmereN KUKKAloisToA. Kustavissa natura-alueita lunastetaanedelleenkansallispuistoksi.JukkaPekka Flanderympäristöministeriöstä pitää tärkeänä, että puistorajaus ulotetaansisäsaarille,koskaulkomerisaarten herkkäluontoeikestämatkailijoidenaiheuttamaakulutusta. Tämä on uusi ennätys aseman 31-vuotisenhistorianaikana. Muun muassa tärkeät kalojen kutupaikat halutaan turvata, sillä alle 15 metrinsyvyisiämerialueitahavittelevat niin soranottajat kuin tuulivoimarakentajat.Toisaaltapuistostaonrajattupois linnUt YllÄttÄvÄ hAvAinto veikko riihimäki onko kirjava kauris vielä hengissä? Veikko riihimäki kuvasi tämän erikoisen värisen valkohäntäkauriin viimekesänäLoimaalla.Värimuunnokseteivät Riista-jakalataloudentutkimuslaitoksenmukaanolehirvieläimilläkovintavallisia. selkämeren kansallispuisto on ensimmäinen uusi kansallispuisto pitkään aikaan. Kustavissa, Uudessakaupungissa ja Pyhämaalla puhutaan puiston Kuusitiaisilla ennätysvaellus Kuusitiaisetovatlähteneetvaellukselle ennätysrunsain joukoin. Puistohanke käynnistyi1995nimelläRaumanmerenkansallispuisto.Tämänkuunalussavaltioneuvostotekisiitäperiaatepäätöksen. Luonto ja ympäristö nyt ToimiTTANUT ANTTi HAlKKA nYt luontoon! heikki kokkonen / kuvaliiteri lUOnnOnsUOJelU Ensilumen aika Ensilumisataasuurimpaanosaanmaata lokakuussa, eteläänkin viimeistään marraskuunalussa.Useinkäyniin,ettähyvinalkanutlumisadesulaajoilmatilassavedeksiemmekäkoskaanedessaatietää,että luntaolitulossa. Voimakkain muuttopäivä koettiin 19. Suurimmat määrät on nähty Hangon lintuasemalla, jossa lokakuun alkuun mennessäolihavaittujoyli45000vaeltajaa. Lumisadesyntyykorkealla,missäonkylmempää kuin maan pinnalla
Esimerkiksi Oslossa latauspisteitäonjoyli30. ANTTi HAlKKA sUomeN lUoNTo 8 | 2009 7. LehtomäenmukaanSuomeneitarvitsetavoitellayhtätiukkojapäästövähennyksiäkuinmuidenPohjoismaiden. JUHA HoNKoNeN Merikarvia Pori Rauma Uusikaupunki Turku JArrUTTAJA. Tarkoituksena on ladata lähinnäkahtayhtiönPeugeot-yhtymältäkoekäyttöön saamaa autoa. sorsastus ja merihiekan nosto valtion vesiltä tekivät aukon ehdotukseen kansallispuistosta. Lehtomäki huolissaan Kööpenhaminan annista Ympäristöministeri Paula lehtomäki (kesk.)onhuolissaansiitä,etteiKööpenhaminanilmastokokouksessasaadamerkittäviä tuloksia. "EmmevoiasettaavaatimuksiaVenäjälle,sillä se ei ole kaasuputkihankkeessa osapuolena. Uusikaupunki on vastikään rakentanut huippumoderninkalasataman. Saaristolaiseteivätvoisiirtääkasvatusaltaita ulkomerelle, jos vedet rajataan kansallispuistonsisälle. YK:nkokouksessaesimerkiksiKiinanjaYhdysvaltainpresidentitpuhuivatpäästöjenvähentämisenpuolesta,muttalukujaeiesitetty. PutkenrakennuttaaNordStream-yhtiö",ympäristöministeri Paula lehtomäki (kesk.) sanoo Suomen Luonnolle. Luonto ja ympäristö nyt itämeri suomi ei vaadi kaasuputken ehdoksi ympäristötoimia Suomenhallitusonkorostanut,ettäItämerenNordStream-kaasuputkihankeonennenkaikkeaympäristökysymys.Siitähuolimatta Suomieiaioesittääluvanmyöntämiselleympäristöönliittyviäehtoja,esimerkiksiItämertasuojelevanEspoonsopimuksenallekirjoittamista. Kasvatuskalasta saadaanmiljoonatulot,jasenrinnallasujuu myös luonnonkalakauppa. Vakka-Suomionmaammevahvimpia kalatalousalueita. Kalastaja seppo lamberg Pyhämaaltaonharmissaansiitä,ettäkansallispuistossa ei sallita verkoilla käy ien v hallienjamerimetsojenhävittämistäkalavesiltä.Hänviittaakintaallasille,että puistoselvityksessä kartalla on kolme "reikää",missäsaametsästää. riiTTA VAUrAs raimo sundelin ilmastOneUvOttelUt KAKsi osAA. "Vaikealtanäyttää.Yhdistyneidenkansakuntienkokouksessa(NewYorkissasyyskuunlopus50 kmsa)eisaatupäätetyksimitäänkonkreettistasisältöä ilmastosopimukseen", Lehtomäki puhui toimittajatapaamisessa. Kalastuspuistohankkeen vetäjä, biologi Petri rannikko sanoo, että sisäsaaristoononyhävaikeampisaadaympäristölupia kalankasvatukselle. Metsähallitukselle eihalutaantaapäätäntävaltaaalueella, missämaa-jametsätalousministeriökehittääkalastuselinkeinoa. Nord Stream AG:sta omistaa valtaosan Gazprom-yhtiö, jonka selvästi suurin omistaja onVenäjänvaltio. JUHA HoNKoNeN puisto tulee reikineen salavalmistelusta. Paula lehtomäki ei halua suomen vähentävän päästöjä niin paljon kuin muut Pohjoismaat. markus varesvuo Kuusitiaisenvaelluksiensyyteivätole tarkkaantiedossa.Nimestäänhuolimatta kuusensiemensatoeiselittänekuusitiaisenhuippuvaelluksia,sillävuoden1995 voimakasvaellustapahtuisamaanaikaan hyvänkuusensiemensadonkanssa,kun taas tämänsyksyinen vaellus osuu siemenkatovuodelle. AleKsi leHiKoiNeN sähköaUtOt sähköautoille latauspiste HelsinginEnergiaonperustanutHelsingin keskustaan ensimmäisen erityisen sähköautojen latauspisteen
Linnunjäännöksetlöydettiin24.elokuuta,jolloinkuolinsyyvarmistui.Suolialukuunottamattakurkiolisyötyhyvintarkkaan.Sulkienkunnon perusteellaAinooliolluthyvissävoimissajasyönytviimeiseksiateriakseenmustikoita. Luonto ja ympäristö nyt kUrkien matkassa markus varesvuo itämeri merimetson vaino yltyi Ylitarkastaja Timo Asantin mielestä vaino ei auta mitään. "Suomessaonkummallinentapaajatella, että kaikki eläimet, jotka aiheuttavatpienintäkinhaittaaihmiselle,ovat heti ongelma. Reitinvaihto ja silmukkamuuttokin ovat mahdollisia:sallalainenAino-kurkilähtisyksyllä2008 etelään mutta palasi keväällä 2009 Välimeren kierrettyäänMarokonkauttakotiin. PerTTi KosKimies aino-kurki jäi kotkan kynsiin Sateliittikurjista kuuluisin Aino kuoli maakotkankynsissäkotiseudullaanSallassa14. Suojelumetsästystäeimielestänioleolemassa. Kuitenkaan pesientuhoamisellaeiolemerkittävää vaikutustakannanpienenemiseen. Vanhoista satelliittikurjista on enää seurannassaSavukoskenRenttimä,jokaolikuunalussa VironMatsalunlahdella. Maastokaudella 2009 valjastettiin viisi uutta satelliittikurkea: kaksi aikuista Hattuvaarassa, jotka molemmat lensivät kuitenkin sähkölankoihin.Kurkienlevinneisyydenpohjoisrajalta pyydystettyInka-kurkisensijaanelää.Semuutti syyskuussaIvalostaViroon.Kiihtelysvaarassalaitettiin lähettimet kahdelle poikaselle, joista toinenolilokakuunalussavieläkinsyntymäreviirilläänjatoinenVironlänsirannikolla. Ympäristökeskus tekee rikosilmoituksen jokaisesta havaitsemastaan tuhotustapesästä.Yhdenaikuisenmerimetsontaipesänkorvausarvoon235euroa. Onkin yhä selvempää,ettäItä-Suomenkurjettalvehtivatpääosaksi Kaakkois-Euroopassa ja Koillis-Afrikassa, Länsi-SuomenkurjetpuolestaanEspanjassajaLuoteis-Afrikassa. Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastajaTimo Asantinmukaanmu ien n tuhoaminenvoisaadamerimetsonmunimaanuudelleen,mikätuskinajaatuhoajanalkuperäistätarkoitusperää. Hän toivoo, että pesän rikkomisesta annettaisiin tuntuva rangaistus.Vainoahänihmettelee. Kurkia muuttaa israelin kautta Linturengastaja Janne leppänen näki 9. Pesien tuhoaminen on rikos. Tunteita kuohuttava merimetso on tänä vuonna joutunut erityishyökkäyksen kohteeksi, kun pesiä on tuhottu ennätysmäärä. elokuuta. syyskuuta Polvijärvellä Joensuun pohjoispuolella ensimmäistä kertaa Suomessa kurjen, joka oli merkitty värirenkain tammikuussa Israelissa.Sielläontätäennenvarmistettumuutamia itäsuomalaisia lintuja. Ruotsissa merimetsoja on yhteensä 45 000 paria, kun Suomessa parimääräon16000. Ylitarkastajamuistuttaa,ettäpe ien s tuhoaminen on luonnonsuojelurikos. Jokoampuujatappaataisuojelee." AsANTi HArmiTTelee, ettei yhtäkään viime kesän pesien tuhoajaa ole saatu vielä kiinni. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa kannankehitysonjoalkanutitsestään tasaantua. Kuitenkaan ei nähdä pidemmälle, mistä asia johtuu. PeTri sUorsA 8 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 kuvaaja markku mikkola-roos
Lehikoisen mukaan talviruokinta auttaa punatulkkuja selviytymään huonoista pihlajanmarjavuosista.EsimerkiksiVirossajaVenäjälläruokinta eioleyhtäsuosittuakuinSuomessa,jotenpunatulkkukantojenheilahtelutovatsiellätodennäköisestisidoksissapihlajanmarjasatoon. mAri PiHlAJANiemi tomi muukkonen merimetso kuuluu itämerelle MerimetsoonelänytSuomessajamuuallaItämerellävuosituhansia.HelsinginyliopistontutkijaKristiina mannermaaonmäärittänytlajinluitaihmistenasuinpaikoilta Ahvenanmaalta 4500 vuoden takaa. Pihlajanmarjasadonvaihteluonsamassarytmissähyvinlaajoillaalueilla.Huonoinavuosina Fennoskandianpunatulkutjoutuvatvaeltamaan ainaKeski-Eurooppaanastilöytääkseenparempiamarja-apajia.Nykyisinhyväpihlajanmarjasatosaatetaansaadajopajokatoinenvuosi.Marjasadonloputtuapunatulkutsiirtyvätuseinpiharuokinnoille. Kanta on kasvanut nyt 16 000 pariin. Luonto ja ympäristö nyt linnUt "Myösihmisenjamerimetsonvälinen suhde pitäisi ottaa tutkimuksen kohteeksi." Jos kantaa olisi joskus hallitava, viranomaisillaontähänkeinonsa. Linnutkuitenkinsyövätmyösesimerkiksiahventajakuhaa.Merimetsonvaikutuksesta käynnistetty laaja tutkimus tuolisätietoalähiaikoina. Tämäeituemerimetsokeskustelunväitettä,ettäihminenolisisiirtänytItämerelläkinpesivänalalajinKiinasta vasta1500-luvulla.Mannermaaonaloittamassakokomittauksiavarmistaviadna-analyysejäalalajimääritystenvarmistamiseksi. PerTTi KosKimies NÄKYVÄ PesiJÄ. Tiedot selviävät laajaan pohjoismaiseen yhteistyöhön pohjautuvasta tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin suomalaista talvilintulaskenta-aineistoasekäHangonlintuasemanmuuttotietoja. merimetsot pesivät suurina kolonioina. "Huonoltanäyttäväravintotilannesyksylläsaa punatulkutlähtemäänvaellukselle",kertooyksi tutkimuksen kirjoittajista, tutkija Aleksi lehikoinenAronianrannikkotutkimusyksiköstä. Virossa ja Ruotsissa,missäluutsäilyvätpalamattominakinmaaperässä toisin kuin Manner-Suomessa, tunnetaan lukuisia 10009000vuottavanhojaluulöytöjä. Huonoina marjavuosina punatulkkuja näkee ruokinnoillamelkoharvoin,koskasuuriosalinnuista on lähtenyt vaeltamaan etelämmäksi. Asanti iloitsee valvontakamerasta, jonka ympäristökeskus sai käyttöönsä. Pesimäyhdyskuntia on lähes 50. "Merimetso on arka lintu. Yksi valvontakamera maksaa viitisentuhatta euroa. Niiden arvellaan kokomittausten mukaan kuuluvan carbo-alalajille, joka on pesinyt lounaissaaristossamme 1700-luvulleasti,kunnessetapettiinsukupuuttoon.ParisataavuottasittenItämerellekotiutuneenjavieraslajiksi väitetynsinensis-alalajinlevinneisyysulottuukatkeilemattaAasiastaEurooppaan. "Ahvenanmaalla on kaksi pesimäyhdyskuntaa. Sillä voidaan tutkia myös merimetsojenkäyttäytymistä. lintuun ei ole totuttu, ja yhdyskuntia on yritetty hävittää omin luvin. HoUKUTUs. Yleensä 350400metriälähemmäksieiolemenemistä." Asanti ei kannata Ahvenanmaalla myönnettyä merimetsojen metsästyslupaa. Pihlajanmarjat ovat punatulkuille tärkeää ravintoa. Valtaosa metsästyksestä kohdistuumuuttaviinlintuihin." SuomenluonnonsuojeluliittojaBirdlife ovat valittaneet Ahvenanmaan metsästyspäätöksestäEU:hun. VirPi KirVes · ANTTi HAlKKA Hyvä pihlajanmarjasato houkuttelee punatulkut jäämään suomeen Punatulkkujen talvehtijamäärät ovat Suomessa suurimmat hyvinä pihlajanmarjavuosina, kun taas Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa nähdään suurimmat punatulkkumäärät talvina, jolloinPohjolassaonmarjakatovuosi. Hyvä sato saadaan noin parin vuoden välein. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 9. "Tanskassa munia on öljytty toistakymmentä vuotta ja se on osoittautunutsielläparhaaksikeinoksi." AsANTiNmUKAANSuomenluonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi mahdollistavat poikkeuslupien myöntämisen,jossiihentuleetarvetta.Toistaiseksiriittävänsuuriahaittojaeiolekuitenkaanosoitettu. Asantitoivoo,ettätulevaisuudessaniitäolisi vielämuutamalisää.Hänpitäätärkeänä Rajavartiolaitoksenapuavalvonnassa. Merimetsot syövät kalaa, ja ammattikalastajat katsovat ne kilpailijakseen. Suurinosalintujensaaliistaonkalastajiavähänkiinnostavialajeja
Supertahkona ja Tahkonvääntönä tunnetun suunnitelman mukaan Tahkovuorta korotettaisiin 300 metriä Siilinjärven apatiittikaivoksen ylijäämämassoilla.Täytettätarvittaisiin270miljoonaakuutiotaeli2500eduskuntatalon verran. Samalla on mahdollisuus tehdä olemassa oleviin rakennuslinjoihin muutoksia,jotkaeivätnäyoikeastaan ulospäin.Näinhotelliinsaadaan1020 vuodepaikkaalisää",Kiveläkertoo. Suunnitelmatonjotoimitettuympäristöministeriönarvioitaviksi. Läheskaikkiovatliianvarjoisiajapeitteisiä.Paahderinteiden luontaisia kasvilajeja ovat kangasajuruohojakissankäpälä.Kangasajuruohollaelää toistakymmentäuhanalaistaperhoslajia. Puheet Kolista ovat kiihtyneet viimeaikoina.Esimerkiksielokuvaohjaaja markku Pölönen onesittänyt,ettäKolinhuipullerakennettaisiinkonserttisali. Taannoin kohuttiin toisen kansallispuiston, PallasYlläksen, hotellin jättilaajennuksesta. Uhatuimpia ovat niityt, kosteikot ja rannikon luontotyypit, mikä johtuu maatalouden tehostumisesta, turismista ja ilmastonmuutoksesta. Aktiivinen suojelu on auttanut joitakin lajeja,kutensuurpetoja.Euroopanluonnonsuojelun säännöksetsisältyvätluonto-jalintudirektiiviin, joidennojallaonnimettyyli25000aluettaNatura2000-verkostoon.Natura-alueetkattavat17 prosenttiaEU:nalueesta. PerTTi KosKimies sanna kittamaa Kolin hotellia ollaan laa Maakunnassa seurataan silmä tarkkana myös Pallas-lain etenemistä. Kolin kansallispuistossa sijaitsevaa Sokoshotelli Kolia aio aan t laajentaa remontin yhteydessä. Mutta meidän laajennussuunnitelmammeovattietystiaivan erikokoluokkaakuinPallaksella." TUli HoiTAA. "Tämävähäinenlaajennuseisinänsä uhkaa ympäröivää luontoa", ylitarkastajaJukka-Pekka Flander sanoo. Hanketta on tukenut myös Suomen Olympiakomitea, joka havittelee Suo- 10 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Jos se hyväksytään, hotellin kerrosneliömetrejäontarkoituskasvattaamerkittävästi nykyisestä. EU:n komissio on julkaissut selvityksen 216 luontotyypin ja 1182 eläin- ja kasvilajin suojelun tilasta vuosien 2001 2006 tietojen perusteella. "Kiinteistövaatiitiettyjäperusparannuksia. AsianvahvistavatSuomen Luonnolle Pohjois-Karjalanosuuskaupantoimitusjohtaja Juha Kivelä ja maakuntajohtaja Pentti Hyttinen.Nytjulkisuuteentulevalaajennusonmaltillinen. "Paahdelajienvuoksiharjuiltatulisiharventaa puustoa,poistaakarikettajakunttaasekärikkoa rinteidenmaaperää.Paahderinteidenkasviensiemenetpystyvätitämään3040senttiäpaksussa kunttakerroksessa",sanoovanhempitutkijaHarri TukiaSuomenympäristökeskuksesta. "Tietyllä tavalla. Ympäristöministeri Paula lehtomäki (kesk.) tuo uuden PallasYllästäkoskevanlainlähiaikoina eduskuntaan käsiteltäväksi. "Joselinympäristösaadaanhyväänkuntoon, voidaanharkitamyösharjukasviensiirtoa." JUssi KArVoNeN supertahko jätti lupahakemuksen Nilsiän Tahkovuoren korotus on taas puntarissa. Lisäksi mäen pohjalle louhittaisiin 140metriäsyvämonttujapäällerakennettaisiin100metriäkorkeavauhdinottotorni. Toimitusjohtaja Kivelä, onko Kolin hotellin laajennuksen taustalla samoja syitä kuin Pallaksen. Paahdeympäristön raivaus pitää sen avoimena. paahdeympäristöt tarvitsevat hoitoa Harjujen avoimien hiekkapohjaisten etelälännensuuntaistenpaahderinteidenlajisto onjoutunutahdinkoonmuunmuassametsäpalojen vähentymisen ja kasvillisuuden tihentymisenjaumpeenkasvunvuoksi. "Suunnitelmaaiotaansaadanytmaakuntakaavaan.Rakentaminenvoitaisiin parhaimmillaan aloittaa vuonna 2011, jakokourakkaolisivalmis2021",TahkoDevelopmentintoimitusjohtajaJussi Kammonenkertoo. Meilläkin tarvitaan lisäpaikkoja, jotta hotelli saadaan kannattavammaksi. Tekomäkiyhtiö Tahko Development jätti syyskuussa hankkeestaympäristölupahakemuksen Itä-Suomenympäristölupavirastolle. Semahdollistaisisyöksylaskurinteen. Paahderinteidentilaaonselvitettyympäristö- jametsäalanyhteisessähankkeessa.Siinätutkittiinnoin30000hehtaaria,joiltahoitoonsoveltuvia paahderinteitä löydettiin 120 hehtaaria. Kun Tahkovuoren luonnollinen korkeus on runsaat 200 metriä, rakentamisen myötä mäkeen tulisi 750 metrinkorkeusero. Luonto ja ympäristö nyt lUOnnOnsUOJelU kansallismaisema Eu:n luontotyypit uhattuja Elinympäristöjä ja lajeja katoaa Euroopassa huolestuttavaa vauhtia
"No en tiedä, että onko muillakaan", Hyttinenvastaa. "Siitä seurasi järven typpipitoisuuden valtava nousu.Pahimmillaanmitattiin56-kertaisiamääriänormaalitilaanverrattuna",Hormajärvensuojeluyhdistyksenaktiiviirma rouhiainen kertoo. maakuntajohtaja Hyttinen, onko olemassa suunnitelmia laajentaa Kolin hotellia nykyistä selvästi suuremmaksi. "Luonnon ja ympäristön kannalta se on katastrofaalinen, puuhamiehiltä puuttuu pääomaa ja hiihtokeskusalan osaamistaeliheilläeiolemitään." Keinänen on työskennellyt yli 25 vuottahiihtokeskuksissa. "Ainakaanminullaeiolesuunnitelmia paperilla." entä jollain muulla. Pohjois-Savon ympäristökeskus jätti 2007 valmistuneesta Supertahkon yvasuunnitelmasta pitkän listan huomautuksia.Hankkeeltaedellytettiinmuassa kallioperätutkimuksia. NilsiänkaupunginvaltuutetunPentti Keinäsen(sdp)mielestäSupertahkoon mieletönhanke. "Kaavoituksessa on lähdettävä siitä, mitä maankäytöstäonaikaisemminpäätetty.Naturaalueetolivattosiasiajoennenalueliitosta." Natura-purkukaatuisitodennäköisestisiihen, ettäHelsingilläonvalmiiksikaavoitettunaasuntoalueiksi maata noin kuutta miljoonaa asuntokerrosneliötä varten, ja lisäksi kaavoitetaan JätkäsaarenjaSompasaarenentisiäsatama-alueita. Lokakuussa valmistuneessa selvityksessä tulvien syyksi arvellaan joen säännöstelyä voimataloudentarpeisiin.Säännöstelyaiheuttaatulvia,koska vesistöön ei jää tilaa kesäsateiden varastoksi.KesälläsuurinajoukkoinaesiintyväOchlerotatus sticticus-sääskivoiilmastonmuutoksentakia runsastuavähitellenmyösSuomessa. ANTTi HAlKKA meentalviolympialaisiavuonna2022. Tahkovuoren kallioperä on ruhjeinen, ja kipsijätteestäliukenevanfosforinpelätään myrkyttävänpohjavedetjaläheisenSyvärinjärven. Hyttyspaljouden taustalla ovat tulvat. Pallas-lainkohtalokiinnostaakuitenkinmyösKolinlaajentajia. maakunnan nokkamiehet vakuuttavat, että Kolin hotellia ei olla merkittävästi laajentamassa. vesistöt moottoritien räjähteet pilasivat Hormajärveä Lohjan Hormajärven ranta-asukkaat edellyttävätE18-moottoritienrakentajiltaosallistumistajärvenhoitokustannuksiin.Karnaisten tunnelityömaaltajohdettiinvuosina20052007 nitraattipitoista vettä Hormajärveen laskevaan puroon.Nitraattionperäisinräjähdysaineista. MoottoritienrakentamisestavastasiSkanska TekranjaLemconinmuodostamayhteenliittymä. "Aika yllättävä esitys", kommentoi ympäristöministeriönylijohtajaTimo Tanninen,jokapitää ajatustaepärealistisena. "Eiainakaanvirallisesti.Tokierilaisia visioitaonaina,muttarakennuslupiaei olehaussataimitääntällaista." epävirallisia suunnitelmia siis on. Luonnonsuojeluväki on ollut Supertahkosta lähinnä pöyristynyt. "Jos hanke haiskahtaisi vähänkään realistiselta,mukaanolisivatjolyöttäytyneetkaikkiSuomenrinneyrittäjät.Nyt hepyörittelevätpäätään." JArmo PAsANeN sUomeN lUoNTo 8 | 2009 11. "Olisi kohtuullista, että aiheuttaja korvaisi mahdollisenkunnostuksen",Rouhiainensanoo. JArmo PAsANeN markku tano tutkimus: säännöstely ehkä syynä ruotsin hyttysongelmaan Ruotsin hallitus antoi viime kesänä luvan Dal-joen alajuoksun natura-alueiden ruiskutukseen muuntogeenisellä Vectobac-valmisteella,koska"hyttystensuurimääräalueellauhkasisuoraanihmistenterveyttä". Vaarassa ovat myös useat lammet ja Huutavanholman lehtojensuojelualue. "Seuraammeluonnollisestisilmätarkkana,mitälailletapahtuu",Kiveläsanoo JUHA KAUPPiNeN seppo tolonen Helsinkiä toppuutellaan suojelualueille rakentamisessa SipoostaHelsinkiinliitetynÖstersundomin alueelleeimahduuusiaasukkaitaniinpaljonkuinpäättäjätkuvittelivat.Kaavoituksenprojektipäällikkömatti Visantionesittänytratkaisuksi alueen neljän lintulahden naturasuojelun purunhakemistaBrysselistä. "Helsingilläonrakennusmaatariittämiin,suojelualueisiinkoskematta",TimoTanninenarvioi. miKKo NisKAsAAri HoTelli KANsAllismAisemAssA. Luonto ja ympäristö nyt kaavOitUs jentamassa Lehtomäki on julkisuudessa teroittanut,ettäPallas-hankeeioleennakkotapaus,eikäsetuleavaamaanmuitakansallispuistojarakentamiselle
Lajia on äskettäin tutkittu paljon. Velociraptor ei myöskään ollut erityisen nopea juoksija.Häntäjatakaraajatolivatsopeutuneet pikemminkinpuissakiipeilyyn. PiiA AHoNeN mUinaiset pedOt Kiinalaiskorento sai Korento nimettiin ainoksi kunnianosoituksena englantilaiselle hyönteistutkijalle, joka käänsi Kalevalan englanniksi. Etelä-KiinanHainaninsaareltakuvattiinäskettäintieteelleuusineidonkorentolaji.Aristocypha aino sailajinimensäKalevalanAinonmukaan.Kyseessäonendeeminenelikotoperäinen laji;sitätavataanvainHainanilla. Nesoveltuivatmyösroikkumiseenkiinnisaaliseläimessäsamaanaikaanpetopureskeliterävillähampaillaanuhria,jokalopultamenehtyi. Ne söivät saaliinsajokoluolassataikantoivatlepakonnokassaanulosjalensivätpuuhunruokailemaan.Tiaistenerikoinenkäyttäytyminenolivoimakkaasti riippuvaistamuunravinnonsaatavuudesta.Kun tutkijat panivat luolan edustalle tarjolle siemeniä ja talia, enää yksi lintu lähti etsimään lepakoita.Tutkimuksenjulkaisisyyskuussatiedelehti Biology Letters. Sieni on mahdollisesti leviämässä maahamme,sillätänäsyksynätulikaksi uuttalöytöä:Oulunyliopistonnurmikolta pihtakuusien läheltä ja Rovaniemen Pöykkölästäsembrojenluota. Tuoksupahkajalalla on voimakkaan makea, karamellimainen tuoksu ja se kasvaa tummalakitympösen loisena kasvattaenomanlakkinsatympösenjalan jatkeeksi. englantilainen William Kirby tutki sudenkorentoja ja käänsi Kalevalan englanniksi. Vaivaislepakon saalistamiseen linnut tarvitsivat korkeintaan viisitoista minuuttia. Hänen kunniakseen nyt Kiinasta löytynyt korento (alla) nimettiin Kalevalan Ainon mukaan. Velociraptorin kynsi ei ollutkaan tappoase Velociraptor on Jurassic Park -elokuvassa maineeseen noussut, melko pienikokoinen ja älykkääksi kuvattu dinosaurus. Nimen aino valinnan taustalla on Lontoon luonnonhistoriallisessa museossa työskennellyt hyönteistutkija William Forsell Kirby (18441912).Monitaitoinen Kirby käänsi Kalevalan VelocirAPTor. Tutkijoiden seuraamat linnut lensivät pyydystämäänravintoaluolasta,jossahorrostaavaivaislepakoita. Dino-elokuvan julkkis oli suurehkon koiran kokoinen. TUHATTAiTUri. Uusilajikuuluuvärikkääseen,trooppiseen Chlorocyphidae-heimoon; englanniksiheimonnimionosuvastijewels (=jalokivet).Seonläheistäsukuameillä eläville Calopterygidaeen neidonkorennoille. Tympöset ovat helttasienisuku, johon kuuluu kymmeniä pääasiassapahanhajuisiasieniä.Tyvionsiis tympöstä ja siniharmaa, pienisuomuinenlakkipahkajalkaa. Luolaan pääsi vähän valoa, mutta saaliinsa talitiaisetpaikansivattutkijoidenmukaanluultavimminlepakoidenääntelynperusteella. Se esitettiin hurjana saalistajana, joka hyppäsi saaliinsa kimppuun ja sivalsi sen vatsan auki takajalkansavaltavansuurella,kaarevallakynnellänäin siisonluultu. Lajin ensimmäiset yksilöt kulkeutuivat käsiini joitain vuosia sitten parin ulkomaisen sudenkorentoharrastajan kautta.Sitäeilöytynytkirjoistalajioli entuudestaantuntematon. Uudet biomekaaniset seikat viittaavat siihen, että Velociraptor käyttikinkynsiäkiipeämiseen. Jäämme odottamaan Jurassic Parkin jatkoosaa,jossanämävirheetonoikaistu. JUHA VAlsTe matt martyniuk tuoksupahkajalka uusi lisä sienila Sieniharrastaja seppo KytöharjulöysiviimevuonnaTampereen kaupungin viheryksikön puupankista Nekalastakymmeniätuoksupahkajalan itiöemiä.LajiaeioleaikaisemmintavattuSuomesta. Tämäominaisuuspäteemyösmuihin pahkajalkalajeihin,joitaSuomestakinon 12 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Sittemminenglantilainengraham T. tiEDE ja tutKimus nyt ToimiTTANUT JUHA KAUPPiNeN strateGia UUsia laJeJa nälkä ajaa talitiaisen lepakoiden kimppuun Nälkäinentiainenonvalmisjopalepakkojahtiin.Havainnontekisaksalaisunkarilainentutkimusryhmä,jokaseurasitalitiaistenkäyttäytymistäkahtenaankaranatalvenaKoillis-Unkarissa. reels jakiinalainenHaomiao Zhang totesivatomillatahoillaansamaisenlajinolemassaolon,japäätimmekirjoittaa yhteisartikkelin, jossa laji nimetään ja kuvataantieteellisesti.ArtikkelijulkaistiintänävuonnajapanilaisessaTombo Acta Odonatologica Japonica-lehdessä. Velociraptorin kynsi olisi riittänyt saaliiden nahan puhkaisemiseen mutta ei leikkaamiseen
bush eat) m pyynti,myyntijaostaminenovatkiellettyjä,eläimiätapetaanjaihmisetostavatsitä,koskaseon halvempaa,tuoreempaajasitäontarjolla,toisinkuinnaudan-taisianlihaa. JUHA VAlsTe jistoomme aikaisemmin tavattu kolmea lajia. NytHainanistatunnetaan157sudenkorentolajia,joista15prosenttiaonkotoperäisiä. Lajin esiintymispaikat näyttävät olevankulttuurisidonnaisia,jotensevoilevitäesimerkiksiuusienistutustenmyötä. Vaikka "puskalihan" (engl. Kysymys kuuluukin: eikö Euroopassa asunut tuolloin ihmisiä lainkaan, eivätkö he osanneet valmistaanäitäesineitävaieiköniitävainolevielälöydetty? JUHA VAlsTe Uhanalaiset matti hämäläinen Dna-analyyseillä salametsästystä vastaan Monissa Afrikan maissa näkee myyntikojuissa riippumassa lihanpaloja, joista on vaikeasanoa,mistäeläimistäneovatperäisin. Laittomastitapettujenvillieläintenlihallaon useimmissaköyhissäAfrikanmaissahyvätmarkkinat. tiEDE ja tutKimus nyt varhainen asUtUs nimen Kalevalasta ensimmäisenäenglanniksi(The Land of Heroes,1907). AfrikastajaAasiastaonlöytynytjopa1,5miljoonan vuoden ikäisiä vastaavanlaisia kiviesineitä. Nyt vastaavia, mutta nuorempia on löydetty espanjasta. ihmisiä Euroopassa luultua aiemmin Äskettäin Kaakkois-Espanjasta löydettyjenkäsikirveiden(engl.handaxe)iäksion määritettypaleomagneettisinperustein900 000 vuotta.TätäennenvanhimmatEuroopastalöytyneetihmisenfossiilitovatolleet800000vuotta vanhoja (niin ikään Espanjasta). Dna-analyysitovattulleettilannettahelpottamaan,kertooConservation Genetics -lehti. Vain viimeisin nimistä on yhä voimassa.AinojaUntamoovatjääneet niminähistoriaan. Nyt Aino siis palautettiin sudenkorentonimistöön tällä kertaa lajinimenä.SamallatehtiinkunniaaKirbylle,jokasattumoisinjulkaisimyösensimmäisenselvityksenHainaninsudenkorentolajistostavuonna1900. Kirveslöydöistä voidaan päätellä, että Eurooppa on asutettu jo ainakin 100 000 vuotta aiemmin kuin tähän astionluultu.Kirveslöytöesiteltiinarvovaltaisessa Nature-tiedelehdessä. Yksi niistäonryhäkkäiden,toinenkynsikkäidenjakolmasnääpiköidenloinen. TUoKsUPAHKAJAlKA lAsse KosoNeN lasse kosonen sUomeN lUoNTo 8 | 2009 juha valste 13. Sienionluonnollisestisidottutympeänhajuisen isäntänsä, tummalakitympöseen,jokaonmeillähyvinyleinen. Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmässä työskennellyt hollantilainen maarten christenhusz nimesi 2006 Vähä-AntilleiltalöydetynuudensaniaislajinnimelläDanaea kalevala. mATTi HÄmÄlÄiNeN KÄsiKirVes. Tällä PohjoisKenian Koobi Forasta löydetyllä kirveellä on ikää 1,5 miljoonaa vuotta. Kalevalaoninnoittanutmyösmuita eläin- ja kasvitieteilijöitä, harvemmin tosinsuomalaisiatutkijoita. Trinidadissa Väli-Amerikassa elää täpläperhosalalaji Archaeoprepona demophoon ilmatar.KalevalastaovatsaaneetnimensämyösloispistiäissuvutKaleva jaAhtola sekäloispistiäislajitSystole tuonela jaEurytoma tapiosekärauno Väisäsen vuonna 1979 nimeämä sienisääskilajiMycomya hiisi. Näinviranomaisetjaluonnonsuojelijatpystyvät tarvittaessaerottamaanlaittomastimetsästetyn lihanlaillisesta. Kirby nimesi kolme hyönteissukua Kalevalan henkilöiden mukaan: sudenkorentosuvut Aino (1890) ja Untamo (1889) sekä päiväperhossuvun Tellervo (1894). Tietokannassa on jo tiedot esimerkiksi afrikkalaisenpunapensselisianja13muunlaittomasti metsästetyn riistaeläimen dna:n rakenteesta
maaiLmaLta ToimiTTANUT JormA lAUrilA malesia thomas marent / minden pictures / skoy yhdysvallat Luomuruokaa hartia Paikallisyhteisöjen ylläpitämistä maatiloista on tullut Yhdysvalloissa suosittu tapa hankkia lähiruokaa suoraan viljelijöiltä. Syysaurinko porottaa Asburyn luomutilan pelloille New Jerseyssä, satakunta kilometriä New York Citystä länteen. Asburyn erityispiirteenä on hevosvoima, joka juontaa juurensa tilanhoitajanharrastukseen.Massiivisettyöhevosetovathänensuurirakkautensa,ja niillätäytyyollatekemistä. Versioita on joka lähtöön; jotkut tilat tuottavat myös lihaa,munia,hunajaataikukkia. Jos kehitys on mallin mukainen, Suomen leveys steilla neljän asteen lämpeneminen uha kaisipahimmillaanjoreilun40vuodenkuluttua. ANTTi HAlKKA 14 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 wif stenger. orangit ovat ahtaalla. Kuulaassa säässä on ilo kyykkiä ja kiskoa punajuuria rikkaruohojenlomasta. "Nämä siat ovat mestarikompostoijia, ei niitä raaski teurastaa", tilanhoitajamyhäilee. Tämä on mahdollista, jos fossiiliset polttoaineethallitsevatenergiantuotantoajajoskehitys onmuutenkinhuono.Tutkijatkäyttivätilmastomallissakorkeidenpäästöjenskenaariota.Viime vuosienpäästötviittaavatsenmukaiseenfossiiliseentulevaisuuteen. Naatit viskataan tilan kahdellesialle,jotkasyövätosanjasekoittavatloputkuohkeaksikompostiksi olkienjajätöstensäkanssa. CSA-järjestelmästä on parinkymmenen vuoden kuluessa tullut Yhdysvalloissasuosittutapahankkialähiruokaa suoraan viljelijöiltä. AsHBUrYN KYlÄTilA on toiminut vuodesta 1993. Malesiaonmaailmansuurinpalmuöljyntuottaja, ja valtaisat viljelmät ovat hävittäneet tieltäänsuunnattomastisademetsiä. Kun saavi on täynnä, savinen saalislevitetäänritiläpöydällejasuihkutetaan puhtaaksi. Sabahin osavaltiossa elää arviolta 11000 orankia; 15 vuotta sitten niitä oli vielä noin 90000. JormA lAUrilA ilmastOnmUUtOs Brittitutkijat: raju lämpeneminen uhkaa jo meidän aikanamme Britannian Ilmatieteen laitoksen Hadley Centren tutkijoiden mukaan maapallon lämpötila voi jo reilun 50 vuoden kuluttua olla neljäastettaesiteollistaaikaakorkeampi. Se on niin kutsuttu CSA-tila (Community Supported Agriculture), paikallisyhteisön ylläpitämä maatila, jonka valttina on myös Yhdysvaltojen luoteisosan luomuviljely-yhdistyksen Nofan (Northeast Organic FarmingAssociation)sertifiointi. Tilanhoitaja hallinnoi toimintaa, ja jäsenet maksavatkukinosuutensajokotyöpanoksella tairahalla.Osakkaatsaavatviikoittain laatikollisen sesongin tuotteita toukokuustamarraskuuhun. Joenvarsimetsätovatelintärkeitäorangeilleja lukuisillemuilleeläimille.Neovatkäytäviä,joita pitkin eläimet pääsevät liikkumaan eristyneiltä metsäalueiltatoisille.Luonnonsuojelijoidenmielestäjoenvarsimetsääpitääollasadanmetrinleveydeltäkummallakinrannalla. "Kaikki sata osakkuutta on saatu myytyäsanankiirittyäeteenpäin.SuurinCSA-tilatäälläpäinonHoneyBrook FarmPrincetoninlähellä.Siinäon2500 jäsentä." Asbury on luonteeltaan ei-kaupallinen: 200-vuotiaan tilan omistaja on antanutmaatjarakennuksetyhteisön käyttöönilmaiseksijasaasitävastaan mittavia verohelpotuksia. "Kaikki loput ylös vain, koosta viis", tilanhoitaja charles Napravnik komentaa. TyöhevoskolmikkoTom,JakejaJack vastaavatlannantuotannonohellakyntöhommistajamuistarankemmistatöistä. eliNTilAA. "Meilläon12hehtaariaviljelyksessä, ja melkein koko sato, marjat ja vihannekset,menevätosakkaille.Josjotain jää jäljelle, se myydään ulkopuolisille suoraantilalta,"Napravnikkertoo. Joenvarsimetsien suojelu luo ekologisia käytäviä eristyneistä metsistä toisiin. Borneon orangeille joenvarsimetsiä MalesianSabahinosavaltioBorneonsaaren itäosassaonpäättänytestäälaillajoenvarsimetsien raivaamisen öljypalmu- ja muiksi viljelmiksi.Yhtiötaiotaanmyöspakottaametsittämäänjoraivattujajoenvarsia
Kaikkienklaanienvanhimmatallekirjoittivatsopimuksen. Ympäristöministeri Peter garret ja klaaninvanhin Dean Yibarbuk perustamistilaisuudessa syyskuussa. lUOnnOnvarat uusiutuvat käytettiin 25. Alueellaelääkymmeneeneriklaaniinkuuluviaalkuperäisasukkaita,aboriginaalejaeliaboja. Warddekenin alueen pinta-ala on lähes 20 500 neliökilometriä. maaiLmaLta aUstralia voimin Konevoimaanturvaudutaanharvoin. syyskuuta mennessä.Senjälkeenonsyötypääomaa,jonka jatkuvanakertaminennäkyymetsienhupenemisena,viljelymaanhäviämisenä,kalakantojenehtymisenäjailmastonlämpenemisenä. t JUHA VAlsTe peter eve / monsuun studios PUNAJUUriA. EteläKorea on vuokrannut Itä-Afrikan Tansanialta 100000 hehtaariamaata,koskasenomaviljelysmaajääenenevästirakentamisenalle.MyösKiinahamuaaahkerastiluonnonvarojaAfrikastaja Kaakkois-Aasiasta.Länsimaatpitävätelinta oaan s ylläkätevästimaailmankaupanrakenteidenavulla.Loputtomastitämäeiolemahdollista. JormA lAUrilA sUomeN lUoNTo 8 | 2009 15. Tosin jäsenyyden myötäenergiaaeitahdoriittääomalle kasvimaalle, joka on nyt aika lailla laiminlyöty. Ja lapsetkintajuavat,etteiruokailmestykaupanhyllylleautomaattisesti." Perhekäyhakemassavarastostaviikkoannoksensa:laatikollinenpunajuuria, tomaatteja,mangoldia,paprikoitajasalaattilajikkeita. Asburyssakin pyritään tähän kasvavassamäärin. Puistossa on runsaasti kalliomaalauksia, joista vanhimmat ovat jopa 50 000 vuodenikäisiä. "Ainakintehdäänisosalaattijamangoldionhyvääkermakastikkeessa",Liu miettii."Muttamitähännäistäpunajuuristakeksisi..." siNimAAriA KANgAs Syyskuun lopulla Pohjois-Australiaan perustettiinvaltavaluonnonsuojelualue,jostaseudullaasuvaalkuperäisväestöpitäähuolta. Länsimaissaasukkaidenekologinenjalanjälki onmelkoinen;kehitysmaissataassuuriväestönkasvulisääluonnonvarojenkulutusta. Kaikille maille oma maa ei enää riitä. "Ateriat oppii rakentamaan sesongin mukaanjahuomaa,etteisatoainamene nappiin ammattilaisillakaan. Liu sanoo oppineensa tilalla myös luomuviljelyniksejä. Mukavaa puuhaa: saa olla raittiissa ilmassa ja tavata samanhenkisiäihmisiä." Joillakintiloillaruokalaatikkonsasaa kootatoiveidensamukaankohtuuden rajoissa. "Kävin opettelemassa työhevoshommia Amish-yhteisön luona Pennsylvaniassa.Heovattodellisiamestareitasilläsaralla",tilanhoitajakertoo.Hänpitää taitojaanylläkäymälläkyntökilpailuissa valjakkonsakanssajatapasituoreenvaimonsakinkilpapelloilla. su-Nin liu maksaa osakkuutensa työllä. Hän on tyytyväinen: saa olla ulkona ja oppii uusia viljelyniksejä. KÄDeNoJeNNUs ABoille. PUNAJUUrieN KimPUssA pellolla ahkeroi u-Nin liu miehensä ja kuusis vuotiaantyttärensäkanssa."Näimmeilmoituksentässäohiajaessammejapäätimmehankkiaosakkuuden.Tänävuonwif stenger jättipuisto abojen hallintaan na maksamme sen työllä vaihtelevalla kokoonpanolla. Se sijaitsee Kakadun kansallispuistonitä-jakaakkoispuolella. Alkuperäisväestöjatkaaalueenkäyttöäjahoitamistaperinteisinmenetelmin.Näistätärkeimpiäonsavannialueidensäänneltykulottaminen, jokaestääjättimäisetmetsäpalot.Abotmetsästävät villiytyneitä vesipuhveleita, jotka vahingoittavat paikoin alkuperäistä kasvillisuutta ja aiheut avateroosiota. syyskuuta mennessä LuonnonvarojenkestävääkehitystäedistävänGlobalFootprintNetworkinarvionmukaantänävuonnaekosysteemientuottamatuusiutuvat luonnonvarat käytettiin 25
Juhlia ei tule. Näin Suomessa pelkkä metsäteollisuus olisi käyttänyt yhtä paljon sähköä kuin koko Tanskassa. Vielä marraskuussa 2007 Energiateollisuus-yhdistys arvioi metsäteollisuuden sähkön käytöksi vuonna 2020 peräti 32,3 terawattituntia. Pienempiä myllyjä hiljeni lopullisesti melkein terawattitunnin edestä. ydinvOimalan kOkOinen aUkkO Suunta oli siis alas eikä ylös, ja jatkoa seuraa. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat lauri Hetemäki ja riitta Hänninen arvioivat viime keväänä maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä metsäteollisuuden todennäköisen tulevan tuotannon. Suomen sähkönkulutus ylittäisi sata terawattituntia. Jo tammikuun lopussa 2008 poistui verkosta yhden terawattitunnin vuodessa kuluttanut Summan paperitehdas ja saman vuoden joulukuussa Kajaanin tehdas, joka oli 1,3 terawattitunnillaan Suomen neljänneksi suurin sähkönkäyttäjä. Kulutus vähenee sähkö aikuistuu suomen sähkönkulutuksen kasvun vuodet ovat ohi. Tuloksena oli kolmanneksen pudotus vuoteen 2020. Huomaamatta jäi, 16 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Siitä on paljon kirjoitettu. luonnolle tämä on helpotus, koska kaikki sähköntuotannon muodot ovat haitallisia. Antti hAlkkA J oskus vuoden 2015 tienoilla energiaväen piti juhlia. Laskelma oli mätä, sillä heti sen jälkeen alkoi paperiteollisuuden alasajo. Väliin tuli taantuma, mutta ennen kaikkea metsäteollisuuden syvä pudotus muutti Suomen sähkötulevaisuuden näkymät. Vuonna 2020 Suomen kulutuksen piti olla jo 106,5 terawattituntia
Metsäteollisuus ei siis kuluttaisikaan kymmenen vuoden päästä sähköä vuosittain yli 30 vaan alle 20 terawattituntia. Tänä vuonna ilmestyneen mietinnön mukaan säästöä saadaan aikaan kuusi terawattituntia. "Kukaan ei ole kiistänyt arviotamme", sanoo Hetemäki Suomen Luonnolle. Rakennemuutos näyttää olevan pysyväistä, mikä heijastuu sähkön kulutukseen", toteaa työ- ja elinkeinoministeri mauri Pekkarinen (kesk.). "On ilmeistä, että ennen pitkää sähkönkäyttö taittuu pysyvästi. eU:n vaatimus lisätä uusiutuvan energian käyttöä tuo 2020 mennessä markkinoille valtavan määrän tuulisähköä. Sähköstä ei tule pulaa, koska Eurooppaan rakennetaan valtavasti uutta tuulivoimaa. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 17 anke hueepr / gfdl. Toisaalta on selvää, että kun talouden rattaat alkavat pyöriä, koemme sähkönkäytössä tilapäisen kovan kasvupyrähdyksen." Pyrähdys lähtee kuitenkin nykyiseltä tasolta, jossa sähkön käyttö on kymmenyksen huippuvuotta 2007 vähäisempää. "Energiateollisuuden laskelmat ovat vanhentuneita." "Arviomme metsäteollisuuden tuotannon vähenemisestä on lisäksi ehkä optimistinen, koska lama nopeuttaa sitä. "On selvää, että sähkönkulutusskenaarioita on rukattava reilusti alaspäin aiemmista arvioista. Hallituksen arvio sisältää energiansäästötoimia, joita Suomen täytyy jo EU:n vaatimuksesta tehdä. Käyttö ikään kuin aikuistuu ja on samalla henkeä kohti lasketun kulutuksen tasolla kuin Ruotsissa. kääntyykö kUlUtUs JOpa laskUUn? Jos Energiateollisuuden ennusteesta vähennetään metsäteollisuuden 15 terawattituntia, Suomessa päädytään vuonna 2020 vuoden 2007 kulutukseen, 91 terawattituntiin. Lisäksi sähköiset lukulaitteet saattavat yleistyä kuten Yhdysvalloissa jo nyt." "Toiseen suuntaan voi vaikuttaa, jos vienti Venäjälle kasvaa, sillä sinne ei ole syntynyt omaa tuotantokapasiteettia." "Metsäteollisuuteen ei ole myöskään näköpiirissä kovin laajaa sähkön käytön lisäystä uusien tuotteiden myötä ennen vuotta 2020. Jos hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vuodelle 2020 arvioimasta 98 terawattitunnista vähennetään sama 15 terawattituntia, päädytään vuonna 2020 vain 83 terawattituntiin, siis laskuun. että Hetemäki ja Hänninen laskivat tuotannon perusteella myös metsäteollisuuden sähkön käytön, joka olisi vain 17,3 terawattituntia vuonna 2020. Tulevaisuuteen on syntynyt 15 terawattitunnin aukko. Kasvu siis pysähtyy täysin. "Asettamani toimikunta esitti alkukesästä yli sata keinoa tehostaa energiankäyttöä", toteaa Pekkarinen. TUUliVoimAA. Maksimissaan ne tuovat terawattitunnin." Muutos on huomattu myös ministeriössä. Suomi voikin nyt olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi parikymmentä vuotta sitten: vuosikymmeniä jatkunut sähkön käytön kasvu katkeaa. Se on suurempi kuin kotitalouksien sähkönkäyttö ja suurempi kuin ydinvoimalan tai tuhannen tuulivoimalan tuotanto
Ruotsi arvioi joutuvansa ensi vuonna viemään sähköä ainakin 13,2 terawattituntia, ja vuonna 2020 ylituotanto ja vienti kasvaa viranomaisarvion mukaan 23 terawattituntiin vuodessa. Tämä merkitsee tuulivoiman kaksinkertaistamista nykyisestä. Tänä vuonna jo tuulivoimaa on tulossa Ruotsissa lisää jopa 450 megawatin tehon verran. Ylikapasiteetin on kuitenkin Norjassa pelätty jarruttavan myös uusiutuvaa sähköä. metsäteollisuuden pudotus on suureksi osaksi jo totta, sillä neljän terawattitunnin kasvu-uralle hakeutumisen sijaan kapasiteetti on jo vähentynyt kolme twh. Uusille ydinvoimaloille tilanne on muodostunut kompastuskiveksi, koska niitä on vaikea perustella Suomen tarpeella. se on lähes kymmenyksen vähemmän kuin ennätysvuonna 2007. Ilmasto-jaenergiastrategianarvio,vähennysMetlantyöraportteja122perusteella Suomen lähiajan ratkaisuihin vaikuttaa se, että olemme osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita. Osaaminen luo myös vientiä. Lisäys on kuitenkin enimmäkseen vihreää sähköä. Ruotsi lupasi nostaa vihreän sähkön tavoitteen 25 terawattituntiin vuodessa. Tanskalainen Dong Energy tilasi juuri Siemensiltä lähes puoli tuhatta 3,6 megawatin tuulimyllyä. Työ- ja elinkeinoministeri Pekkarinen on samalla linjalla: "Jos markkinoille tulee runsaasti uutta ja edullista sähkökapasiteettia, on se sitten ydinvoimaa tai esimerkiksi sähkön tuontia, uusiutuvan energian asema ja kilpailukyky heikkenee." 18 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. "Jo lähivuosina ylituotantoa on Pohjoismaissa vuositasolla noin 16 terawattituntia", arvioi gunnar løvås Norjan energiantuottajista (EBL) hiljattain norjalaislehti Teknisk Ukebladille. Tanskan tavoitteena on, että tuulella tuotettaisiin puolet sähköstä 2025. Norja sitoutui samaan tasoon. Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle sähkön käytön kasvun hellittäminen on lottovoitto. "Samaan aikaan kotitalouksien ja yritysten sähkönkulutus polkee paikoillaan ja valtioiden pitäisi EU:n mukaan tehostaa energian käyttöä." Viime kuussa vihittiin Tanskassa suuri 200 megawatin Horns Revin tuulivoimala, ja ensi vuonna valmistuu toinen samankokoinen. "Horns Rev II on suuri ja komea osoitus siitä, että Tanska on vihreä voittajavaltio", sanoi pääministeri lars løkke rasmussen merituulipuiston vihkiäisissä. Kooltaan ne olisivat olleet yhteensä vain puolen terawattitunnin luokkaa. Tilaus on saman kokoinen kuin Suomen tuulivoimatavoite vuodelle 2020. lUOnnOn paine helpOttUU Suomen tavoite tuulivoimassa on kuusi terawattituntia vuoteen 2020 mennessä. Kun tämä ja parin vuoden päästä ehkä valmistuva Olkiluodon ydinvoimala tuottavat 20 terawattituntia, kotimaiselle lisäsähkölle on vaikea löytää tilaa. Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaita on vaikea vaatia, kun lisäsähköä ei tarvita. Vihreän sähköntuotannon lisäyksen takaa se, että Ruotsi ja Norja muodostavat yhteiset vihreiden sertifikaattien markkinat. Luonnolle kehitys merkitsee helpotusta. On tultu tilanteeseen, jossa esimerkiksi tuulivoima todella korvaa saastuttavia energialähteitä. metsäteollisuuden sähkönkulutus voi kuitenkin uusien tietojen mukaan jäädä 2020 noin 15 terawattituntia vähäisemmäksi kuin arviossa. sÄHKÖ AiKUisTUU teollisuuden rakennemuutos pistää sähkönkulutusskenaariot uusiksi Arvioitu energian tarve (TWh) vuonna 2020 Teollisuusjarakentaminen Asuminen Sähkölämmitys Palvelut Muukulutus Yhteensä 41 56 8 16 5 13 83 98 Ruotsissa sähkönkulutus ei sikäläisen tuoreen viranomaisarvion mukaan edelleenkään kasva vuoteen 2020 tai 2030 mennessä. "Lisäksi tulee suomalainen uusi ydinvoima ja tanskalainen tuulivoima", selittää Dag roar christensen EBL:stä Suomen Luonnolle. Ruotsin ydinvoimaloiden ensimmäinen 200 megawatin tehonkorotus käynnistyy nyt syksyllä. Ruotsin viennille Suomi on oiva kohde, koska siirtokaapelit ovat valmiina. Suomen uusi arvio tulee Pekkarisen mukaan "syksyn kuluessa". liikaa sähköä? vuosi sitten julkaistu suomen energia- ja ilmastostrategia ennakoi vielä sähkön kulutuksen kasvavan 2020 lähes sataan terawattituntiin vuodessa. Kuivana vesivuonna ylijäämää olisi seitsemän terawattituntia, runsaana vesivuonna jopa 30 terawattituntia. Vienti Suomesta ei suju, kun Ruotsista ja Norjasta tulee sähkön suurviejiä. Pohjoismaissa sähköntuotantoon on syntynyt ylikapasiteettia. jos muut strategian arviot pitävät paikkansa, suomi kuluttaisi 2020 sähköä vain 83 terawattituntia
Metsähallitus on harjoittanut matkailubisnestä Villin Pohjolan nimissä, tiettävästi pahasti tappiolla. juha honkonen Kirjoittajaonoikeus-jaympäristötoimittaja. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 19. Villi Pohjola kilpailee yksityisten matkailuyritysten kanssa. Fiksu väki ei tietenkään hajota valtion maaomaisuutta vaan pitää sen yhteisenä, kaikkien käytössä. Vähän samaan tapaan kuin tehtiin Venäjällä Neuvostoliiton hajotessa. KolUmNi Tikulla silmään. Sen toiminta tukee erityisesti syrjäseudun matkailuyrityksiä. Sepä noloa. Kohteista iso osa on retkeily- ja luonnonsuojelualueilla, joista vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. "Perinteisestä retkeilystä siirrytään seikkailupainotteisiin, ostettaviin elämyksiin", selostetaan Metsähallituksen konsernistrategiassa. Eiköhän se ole yksin Metsähallitus, joka omatoimisten jokamieskulkijoiden sijaan haluaisi nähdä metsissä maksavia asiakkaita. nsimmäinen askel oli päätös ottaa valtion budjettiin 110 000 hehtaarin merialueiden siirto Metsähallituksen liiketoiminnan taseeseen. Yhdenkään nyt virassaan istuvan virkamiehen tai ministerin vakuuttelut, ettei yhtiötä myydä, eivät merkitse mitään, koska lupaukset eivät sido ketään. Villi Pohjola on aputoiminimi, eli bisnestä on pyöritetty osana Metsähallituksen muuta liiketoimintaa. Paperissa ei kerrota mihin perustuu uskomus, jota vastaan puhuu suojelualueiden kävijämäärien jatkuva kasvu. Etkö. Vaikka rakennukset ovat yhtiöllä vuokralla, ne joka tapauksessa karkaisivat pitkäksi aikaa julkisen hallinnon ulottumattomiin. Metsähallitus haluaa yhteisiin metsiimme maksavia asiakkaita. Halutun vuokra-ajan pituus ei ole tiedossa. O E sakeyhtiön osakkeet voidaan myydä milloin tahansa kenelle tahansa. Villiä Pohjolaa 10 kertaa suuremmalla liikevaihdolla se työllistää 20 kertaa enemmän väkeä kuin Villi Pohjola ja palvelee kaikkia suomalaisia. Nyt toiminta ollaan yhtiöittämässä Villi Pohjola oy:ksi, joka olisi aivan tavallinen osakeyhtiö. Sitä, joka hallitsee Metsähallituksen johdon ajattelua. Olet ilmeisesti taantumuksellinen jäänne, joka ei ymmärrä nykyaikaista dynaamista bisnesajattelua. Luontopalvelujen resursseja on kuitenkin jatkuvasti leikattu ja kaikki mikä Metsähallituksen pilkkomissuunnitelmista tiedetään, viittaa näivettämisen jatkuvan. Metsähallitus ei suostu edes kertomaan sen tulosta. Mikko Niskasaari Asiakkaana omassa metsässä aluatko maksaa oikeudesta kulkea omassa metsässäsi. Kohtalaisen pätevä vakuus olisi sitoa yhtiöjärjestyksessä osakkaiden myyntioikeus eduskunnan suostumukseen, mutta sellaista ei tulla esittämään. Metsähallituksen luontopalvelut hoitavat suojelu- ja retkeilyalueita sekä niillä olevia polkuja, pitkospuita ja tulipaikkoja. Metsähallitus hallinnoi vaan ei omista valtion maita, joita riittäisi pari hehtaaria jokaista suomalaista kohden, jos ne pantaisiin jakoon. Meistä muista pääosa taitaa olla toista mieltä. Alueiden arvoksi kirjattiin alle puolet sen todellisesta arvosta, Pöyry-yhtiö laskee. Kesäkuun lopulla Met- H sähallitus esitti salaisen suunnitelman valtavan rakennusomaisuuden, lähes tuhannen matkailurakennuksen ja niiden maa-alueiden luovuttamista pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Villi Pohjola -yhtiölle. Tätä kärjistää se, ettei Villi Pohjola kilpaile isojen hotellien vaan syrjäseutujen pienten matkailuyritysten kanssa. Sen sijaan Metsähallituksen johto haluaisi jakaa maat, vedet ja rakennukset bisnesmiehille. Mielestäni valtiokin saa harjoittaa liiketoimintaa, mutta kilpailuasetelman reiluutta voi miettiä, kun yhden osapuolen käytössä ovat yhteiskunnan yhteiset resurssit. Toinenkin askel on valmisteltu pitkälle
suomen luonto löysi nyky-Pellingistä muumimaailman ja kurkisti luolaan, jonne muumit pakenivat pyrstötähteä. teksti riittA mAlve jAnssonin perheen kuvAt per olov jAnsson sUomeN lUoNTo 8 | 2009 21. Pellingin saaristossa on muumiperheen koti sisko, veli, meri Tove Janssonin pikkuveljen Per olov Janssonin valokuvat ja tarinat vievät muumien syntysijoille
Hatutettu majakka oli suosittu vierailukohde vielä 1930-luvulla. mAJAKKA. IN I tove jansson / ©moomin charactersTM mUUmiTAlo eNNeN mUUmeJA. Tove Janssonin mukaan glosholmin majakka oli muumipappa ja meri -kirjan majakka (oik.). glosholmin majakalta vietiin valo jo 1800-luvulla. se räjäytettiin talvisodassa. riitta malve pellingin kotiseutuyhdistys sUomeN lUoNTo 8 | 2009 23
Tove Jansson Bredskärillä 1946. Hän rakensi sinne mökkinsä larsin kanssa.. soDAN JÄlKeeN
"Etsimme hylkyjä, mutta löysimme silloin vain niiden osia. Se oli matalaa ja sotkuista metsää, pieniä kuusia ja vielä pienempiä vaivaiskoivuja, jotka olivat koko ikänsä saaneet tapella tuulta vastaan." Per Olovista Muumipappa ja meri -kirjan majakkasaaressa on piirteitä useilta Pellingin saarilta. Kerran olin apuna, kun loiston painavia polttoainesäiliöitä hinattiin korkeaa jyrkännettä ylös veneestä, jota isot mainingit keinuttivat", Per Olov kertoo. Nyt vieheet tarttuvat samoilla paikoilla leviin ja ruohoihin, mutta kauempana merellä uistelu onnistuu edelleen. Tiheä metsikkö, jossa puut kietoutuvat toisiin, kasvaa Kummelskärillä ja vihaiset muurahaiset hallitsevat Katashälliä. Leikki saa jatkoa Vaarallisessa juhannuksessa, jossa tsunamia muistuttava tulva peittää laakson ja muumiperhe pakenee talonsa katolle. Meriajokas tuli tutuksi myös Tvärminnessä, jossa Per Olov sukelsi ruohoa tutkijoille. Edisvikenin ympäristön parhaat haukipaikat ovat yhä veljen muistissa, koska haukien virvelöinti oli hänen mielipuuhaansa. soutaminen luonnonvoimien armoilla oli Janssonin perheelle rakasta. "Ensin hän tajusi vain vihreitä valokuplia, mutta kun hän sukelsi syvemmälle, tuli näkyviin hiekalla "Muumipeikko ja Pikku Myy makasivat vatsallaan auringonpaisteessa ja katsoivat ryteikköön. Seisoimme luolan yläpuolella, huusimme, että hyöky tulee ja juoksimme luolaan", Per Olov muistelee leikkiä Toven kanssa. sisKo, Veli , meri "Toven lapsuuden ystävästä Abbesta tuli loistonhoitaja, jonka työ oli raskasta ja vaarallista. "Jännityksestä väristen Nipsu katsoi luolaa. Kummelskärin läheltä nostimme ylös paljon tykinkuulia. Vihertävää hämyä halkaisee katon aukosta paistava auringon siivu, joka valaisee myös Taikurin hatun kuvituksessa piisamirotan kirjaa. Kauneinta oli vihreä meriajokaspelto, joka huojui salaperäisenä Laxvarpetin edustalla auringossa noin kolmen metrin syvyydessä", Per Olov kuvailee. Hän valokuvasi Pellingin luontoa ja kesänviettoa, kiinnostui myöhemmin taidevalokuvauksesta ja työskenteli ilmakuvaajana sekä kullankaivajana. kylpyamme ei sUOJaa lUOlaa Kuluneena kesänä Metsähallituksen biologit ja arkeologi viilettivät ristiin rastiin Pellingin ulkosaaristoa, jolle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmaa. "Kuvittelimme merellä nousevan sumuseinämän hyökyaalloksi. Huikaisevaa kukkaloistoa ja korkeaa, raidallista kalliota löytyy Klovharunilta. Tove Jansson rakasti merta ja halusi mökkinsäkin ulkoluodolle muutaman kilometrin päähän lapsuutensa maisemista. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 25. Tovelle oli mieluista liikkua siinä mukana. Rantaa reunustavat vanhat männyt, joissa kiipeiltiin ja joihin rakennettiin majoja, on kaadettu. rakkOlevää Ja meriaJOkasta keinuvia ruskolevämetsiä", Tove kuvailee Muumipeikon sukellusta aaltoihin. Tällaiseksi luola juuri paljastuu, kun tätä juttua varten etsin Pellingissä muumikirjoja innoittaneita luontokohteita. Nyt se kasvaa tiheää kaislikkoa koko lahden alalta. Kuinka pieniä muumit olivat. Luolan juurella on matala, hienohiekkainen ranta, jonne Edisvikenin lapsikatras kipaisi uimaan. Lars-veli tuli mukaan harrastukseen myöhemmin. Entä miten muumit asettivat kylpyammeen kattoaukon suojaksi. Vesi Pellingin ulkopuolella oli hyvin kirkasta myös vuonna 1955, jolloin Per Olov kokeili ensimmäisen kerran laitesukellusta. Myös pikkuveljet, joista toinen oli lars, olivat muumitarinoiden malleina. Pohjavedessä on happea, joka saa fosforin taas sitoutumaan. Kallioseinät kohosivat tasaisina ja hienoina ylös siniseen taivasikkunaan saakka", kerrotaan Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjassa. Tilanne ei ole silti vakaa", Knuuttila selvittää. saaret sekOittUvat lArs JANssoN. "Se näkyy ulkosaaristossa muun muassa veden kirkkautena, rakkolevän kasvussa ja kampelan paluuna. Muumien luolan esikuva ei ole muuttunut sitten jääkauden, jolloin se hioutui kallionhalkeamaan. Luolan pohja on pehmeä ja kostea. Se oli suuri, juuri sellainen kuin sen pitikin olla. Per Olov sukelsi Pellingin vesillä etsien hylkyjä sekä aarteita. Aikuinen voi juuri ja juuri käpertyä sinne. Tosin kukaan ei ilmeisesti kurkistanut luolaan, jonne muumit ystävineen pakenivat pyrstötähteä. Suomenlahti voi paremmin kuin vuosiin, myös Pellingissä, vakuuttaa limnologi seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta
Silloin varvikossa ei vielä tarvinnut suojautua punkeilta. Talvisodan viime hetkillä majakan yläosa räjäytettiin. Eksoottisimmat tulokkaat ovat perhos- ja korentolajeja. Myös Janssonit poimivat siellä mustikoita ja vadelmia. Sodat kuitenkin vaikuttivat Janssonien elämään, koska ensin isä, sitten Per Olov osallistui siihen. Tavalliset Pellingin metsien eläimet ovat muumikirjoissa sivuosissa. He olivat alkoholin salakuljettajia, jotka olivat ajaneet karille saaren toisella puolella." "Annoimme heille eväitämme ja hetken toipumisen jälkeen lähdimme auttamaan heitä laivan tyhjennyksessä. Katashällin vihaisten keltiäisten maine on taas kiirinyt ympäri maailman Muumipappa ja meri -kirjan mukana. Kirjoittaja on muumeja harrastava vapaa toimittaja. Per oloV JANssoN. Pellinge hembygdsföreningen vuokraa mökkiä halukkaille, ja satunnaiset kävijät voivat vierailla saarella kesäisin lähinnä lyhyenä jaksona mökin ollessa tyhjillään. Mutta Taikurin hatun retkisaari muistuttaa kovasti pitkänomaista Tunnholmia. Saarella pesivät linnut ovat osin tottuneet liikkujiin. "Äiti oli juuri sytyttänyt nuotion Tunnholmin hiekkarannalle ja kahvi porisi, kun rantaa pitkin huojui kaksi huonokuntoista miestä. Salakuljettajat tulivat kanssamme Edisvikeniin ja jatkoivat sieltä matkaa." Viime elokuussa Tunnholmen tuotti erään parhaista mustikkasadoistaan, vakuutti siellä vuosikymmenet marjastanut naapurisaaren asukas. Vaihtelevalla ranta-alueella hiekkarannat ovat kasvamassa umpeen. Antti Belowin mielestä se olisi pois myös luonnonsuojelulta. Mieleenpainuvin on orava, joka paleltuu pakkasessa. Kuihtuneet seinäamppelit 89-vuotiaan seikkailijan ja valokuvaajan omakuvassa ovat lempeää huumoria. 26 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Tähän asti merimetsojen pesät ovat saaneet olla rauhassa Pellingin eteläpuolella. "Laxvarpetin viereisessä syvässä lahdessa asusteli vuosikymmeniä muutama saukko, joiden elämää seurasimme. Mutta mitä Tove, joka piti erityisesti laulujoutsenesta, ajattelisi merimetsosta, pohti Below veneen ohittaessa luotoa, jolta lähti lentoon satoja suuria mustia lintuja. sisKo, Veli, meri Tupasvilla, joka oli Per Olovin mukaan Toven lempikasvi, kukkii soisissa kallionkoloissa monilla luodoilla. Saari oli hänestä kaunein ulkosaarten nauhassa, ja sinne hän haaveili rakentavansa mökin. Lintuharrastajat tuntevat Kummelskärin saarena, jossa on hyvä seurata arktisten lintujen muuttoa, mutta Tove näki sen toisin. Ohjatut hyljesafarit eivät ole uhka hylkeille. hylkeen hyvästit "Kyllä, juuri majakka on ollut mallina muumitalolle", vastasi Tove Meriväylä-lehden tiedusteluun, oliko Glosholmin vanha majakka Muumitalon mallina. Sandkallanin hylkeidensuojelualueella Klovharunista noin kahdeksan kilometriä etelään hylkeiden määrä on seurannan mukaan ollut hitaassa kasvussa. "Rakennuksesta voisi tehdä museon, joka kertoisi sen historiasta, myös muumeista", aluetta inventoinut Metsähallituksen arkeologi Henrik Jansson ehdottaa. Lasti siirrettiin ketjussa rannalla ja kätkettiin kivikkoon. Merivartioaseman lopettamista suunnitellaan. Per Olov kertoo jännittävimmästä seikkailustaan Pellingissä. Luontomatkailuun hän suhtautuu myönteisesti. Suojelubiologi Antti Below ihaili saaren maaperän ja kasvillisuuden vähäistä kulumista kartoitusretkellään. Pellingissä liikkuu tieto, että Tove kuvasi juuri niitä kirjoittaessaan muurahaisista, jotka pistävät muumipeikkoa. Mökki syntyi sitten Klovharuun, jossa se on nykyisinkin. "Kun sirottelimme osan Toven tuhkasta mereen Klovharunin eteläpuolella, harmaahylje nousi hetkeksi pintaan kuin kunnioittamaan Tovea", Per Olov kertoo. Sen seinissä kasvaa koivuja, heiniä ja sieniä, aivan kuin taikurin hatun mystiset siemenet olisivat alkaneet taas itää. Sitten ne katosivat, ehkä ne häiriintyivät, kun kesämökkejä ilmestyi", Per Olov muistelee. Tove ei ollut lintubongari vaikka asui keskellä ulkosaarten lintualuetta. Merivartijat hallitsevat vielä Glosholmia ja pitävät silmällä myös muumialuetta. Aiemmin täällä kasvanutta meriotakilokkia ei enää näkynyt. maJakka viidakkOna Nyt kulttuurihistoriallisesti arvokas puolikas majakka rapautuu. Tässä kohtaa satu ja todellisuus muuttuvat vastakohdikseen, sillä Tove ei ymmärtänyt sotaa
VUoNNA 1950. muumien mamma ja meri.
28 sUomeN lUoNTo 8 | 2009
Lähteitä kohdellaan kaltoin kirkkaat keitaat lähteen pintaan heijastuu taivas. Nyt nämä metsän silmät ovat vaarassa samentua ja sokeutua. luonnontilaisia lähteitä on enää joitakin kymmeniätuhansia. johAnnA mehtolA sUomeN lUoNTo 8 | 2009 29 markus sirkka
Pohjavesi pulppuaa pinnalle maan uumenesta ja jatkaa virtaustaan metsän keskellä luikertelevana purona, jolla on mittaa vähintään useita kymme-. "Hei, täällä on uhis!" Juutinen on löytänyt kostean sammalmaton seasta uhanalaista harsosammalta. Keuruun Lempaatsuo on yksi kiistakapula, sillä Vapo haluaisi aloittaa siellä turvetuotannon, mutta alueella on myös lähteinen letto ja sen myötä tärkeitä luontoarvoja." Lähdelettojen tilanne on Juutisen mukaan erityisen tukala; niitä on enää erittäin vähän jäljellä. lähteen tUnnistaa parhaiten sammalista Lähteitä turmelevat monet metsätaloustoimet, erityisesti ojitus. 30 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 Laukaan Hallalähde on tyypillinen purolähde. "Harsosammal on täällä levinneisyysalueensa pohjoiskolkassa. "Turvetuotanto on täällä Keski-Suomessa myös iso uhka. Sammalet kertovat karua kieltä myös lähteiden nykytilasta. Lähteitä turmelevat erilaiset metsätaloustoimet, erityisesti ojitus. Myös vedenottoon liittyvät rakenteet kuten kaivonrenkaat ja vesiputket muuttavat lähdettä. Se on relikti eli jäännelaji jääkauden lämpökaudelta. KirKKAAT KeiTAAT S yysaurinko paistaa Laukaan Hallalähteen kirkkaaseen veteen. Tuijotan lähteen silmässä pulppuavaa hienoa hiekkaa vieläkin, kun biologi riikka Juutinen on jo ehtinyt kiertää lähteen yläpuolelle. Juutisen erikoisalaa ovat lähdesammalet, jotka ilmentävät sekä lähteiden paikan että niiden kuntoa. Reliktit ovat tyypillisesti aika huonoja leviämään." Vanhimmat lähteet ovat syntyneet samaan aikaan harjujen ja muiden maamme pinnanmuotojen kanssa ja lähteiden kasvilajisto on pysynyt vakaana hyvin pitkään, jopa vuosituhansia. Juutisen mukaan täysin luonnontilaisia lähteitä ei enää juurikaan ole. Lähteissä kasvaa kymmeniä sammallajeja, joista osa on silmälläpidettäviä tai uhanalaisia. Myös tavallisimmat lähdesammalet kuten hetehiirensammal, lehtolehväsammal ja purosuikerosammal ovat harvinaistuneet
"Suoohdake on yleinen lähteiden ilmentäjäkasvi." Saappaat uppoavat välillä pelottavan syvälle sammalhetteikköön ja Juutinen huikkaakin, että turvallisinta on saapastella purossa. Allikkolähteessä pohjavesi purkautuu altaaseen eli allikkoon, josta se voi jatkua edelleen purona. "En olekaan vielä tänä kesänä uponnut lähteeseen. Sammalet ovat niin kauniita, että varon askeleitani. "Oho!" kuuluu kauempaa purolta. UHANAlAiNeN VAi silmÄllÄPiDeTTÄVÄ. Niillä kasvaa sammalien lisäksi muitakin harvinaisia ja uhanalaisia korpi- ja lehtokasveja kuten tuoksumatara, vilukko ja kaarlenvaltikka. Hyvää viileää juomavettä olisi yllin kyllin. kylmähaUdassa On avOlähteitä Ja tihkUpintOJa Hallalähteeltä noin kymmenen kilometrin päässä Äänekosken ja Uuraisten rajalla Hirvaskankaalla on Kylmähaudan lähteikkönotkelma. Tihkupintalähteiköt ovat herkimpiä ojituksen ja hakkuiden aiheuttamille muutoksille, sillä niillä pohjaveden purkautuminen ei ole erityisen voimakasta. Useimmat lähteet ovat kuitenkin yhdistelmiä näistä kolmesta. Se on KeskiSuomessa harvinainen rinne- ja lähteikkösuo. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 riikka juutinen timo marttila 31 markus sirkka. Biologi riikka Juutinen on erikoistunut lähdesammaliin. HeTeHiireNsAmmAl KeUHKosAmmAl PoimUleHVÄsAmmAl markku mäkinen / kuvaliiteri niä metrejä. Lähteet jaetaan niiden purkautumistavan mukaan kolmeen ryhmään: allikkolähteet, purolähteet ja hetteikkölähteet eli tihkupinnat. "Hallalähdekin on purolähde, mutta siitä voi erottaa myös hetteikkölähteen piirteitä, sillä pohjavettä purkautuu ja tihkuu maan alta useasta kohdasta", Juutinen kertoo. Ne kuivuvat helpommin kuin voimakkaasti purkautuvat allikko- ja purolähteet. Hiekka pulpahtelee, kun vettä purkautuu sen alta. Parhaat tuntomerkit ovatkin lähteiköissä kasvavat sammalet. Lähteille tyypillisiä kasveja ovat esimerkiksi purolitukka ja suokeltto. Astelemme kostealla sammalmatolla puron vieressä ja etsimme Hallalähteen erikoisuutta, alueellisesti uhanalaista korpinurmikkaa turhaan. On aika jättää Hallalähde, vaikka en meinaa saada katsettani irti lumoavasti pulppuavasta vedestä. Astelen varovasti puron partaalle. Lähteitä, erityisesti tihkupintoja ei ole aina helppoa tunnistaa maastosta. Täällähän voisi ihailla lähteen rauhaa koko päivän. Ohdakkeita sen sijaan pilkistelee siellä täällä. Nyt olisi korkea aika", Juutinen toteaa hakiessaan tasapainoaan horjahduksen jälkeen. Keskellä puroa on kuitenkin pieni allas, jonka pohjalla on hienoa hiekkaa
Valtavat saniaiset ja veden solina tervehtivät tulijaa. Kahlaamme purossa, ja saappaan alta pöllähtää hiekan lisäksi hienoa savea. Reppu heiluu selässä ja kamera kaulassa, kun koetan pysyä perässä. Onneksi lähteitä suojelee metsälaki ja vesilaki, mutta niiden väliin jää harmaa alue, joka ei ole kenenkään valvonnassa. myös Jyväskylän sarvivuoren purolähteen suuta ohjaa vesiputki. "Lähde ennallistuu parhaiten ajan kanssa itsestään." 32 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 johanna mehtola. Tiedän, että ainakin ei TÄYsiN lUoNNoNTilAssA. Kuljemme katse tiukasti sammalistossa ja aluskasvillisuudessa. Luulen, että jäämme siihen ihailemaan alhaalla aukeavaa lähteikköä, mutta Juutinen on jo laskeutunut hyvän matkaa jyrkkää rinnettä. Nelostien uudet moottoritielinjaukset kulkevat aivan Kylmähaudan vieressä. Puron yläpuolella seisovaa vettä kattaa öljyltä näyttävä kerros. "Olen tehnyt lähdekartoituksia Kaakkois-Suomessa Salpausselän alueella. Värit ovat kuin öljyvärituubista puristettuja, kirkkaita ja vahvoja. Pohjanruttojuuri on pohjoisten lähteiden laji ja täällä päin Suomea harvinainen." Tuoksumatara on toinen Kylmähaudan kasviharvinaisuus; Keski-Suomessa sitä kasvaa vain Kylmähaudassa. Hallalähteelle (vas.) on tehty vedenottoa varten rakennelmia. Kävelemme polkua jyrkänteen reunalle. Sen keskellä virtaa tummanruskeaa, rautapitoista vettä. KirKKAAT KeiTAAT Kylmähaudalle vievän polun luona on opastetaulu, josta selviää, että alueella kasvaa muun muassa pohjanruttojuuri. Sitä tavataan harvakseltaan lähteillä ja ravinteisilla valuvetisillä kallioilla." Kierrämme puron länsipuolelle, josta paljastuu upea rahkasammalen peittämä letto. "Ruutusammal on uhanalainen koko maassa. Juutinen innostuu. "Se voi olla myös levän tai rautalähteissä tavattavan rautabakteerin aiheuttamaa kasvustoa", Juutinen sanoo. Huomaa kyllä, kuka on kulkenut enemmän vaikeakulkuisessa maastossa, huokaisen, kun parinkymmenen metrin pudotus on laskeuduttu alas. Lähteikkö koostuu kolmesta avolähteestä sekä tihkupinnoista. Sen länsipuolelta tihkuva vesi on ruskeaa ja rautapitoista. "Meidän pitää löytää se. Löydämmekin puron varrelta laajan kasvuston tuoksumataraa sekä keuhkosammalta, purolähdesammalta ja ruutusammalta. Vieressä jymistelee nelostie. Lisäksi siellä virtaa kapeita ja matalia lähdepuroja, jotka yhtyvät yhdeksi puroksi
Jos sitä veisi Kylmähaudan lähteelle, menestyisikö se siellä. Monet lähdetutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että ennallistamalla saatetaan tehdä enemmän hallaa esimerkiksi lähteissä eläville uhanalaisille kasveille ja eläimille. Monet lähteethän ovat vanhoja vedenottopaikkoja. "Lähteet ovat hyvin herkkiä muutoksille. Pysähdyn vielä nappaamaan kuvan alhaalla aukeavasta laaksosta. Savionlähteestäjohdettiinjuomavedetnaapurinparikymmenpäisellelehmikarjalle. HakalanjaSavionlähteetovatolleetlähitaloilletärkeitä elämänlankoja.PerttiHakanenonlapsenakärrännytHakalanlähteeltäkotiinkäyttövedetjavienytlähteeseensäilöön maitotonkat.Entisajanjääkaapissasäilytettiinmyösmarjat. "Jokainenkohdeonerilainen.Ensintukitaanojaasavella,turpeellajasammalella,ettävedenpintanousee.Tämä on tarkkaa puuhaa, ettei ympäristön kasvillisuus vain vahingoitu." riTVA KUPAri opas lähteiden kunnostamiseen: www.metsakeskus.fi/web/fin/metsakeskukset/ Pohjois-Karjala/projektit/luonnonhoitohankkeet/ lahteet.htm sUomeN lUoNTo 8 | 2009 33 ritva kupari. "Tutkimuksissa on nähty, että harsosammal erikoistuu aina kulloisenkin lähteen oloihin." Hallalähteellä nähty harsosammal on siis Hallalähteen harsosammal. "Ne ovat olleet täällä varmaan jo ennen alueen suojelua. metsälakia rikotaan." Juutinen kertoo tapauksen, jossa lähteikköä ympäröivä sankka korpimetsä oli hakattu Metsäkeskuksen määrittelemää suojavyöhykettä huomattavasti lähempää. Lähteissäjaniidenympärilläeläämoniauhanalaisialajeja.Luonnontilaisiajasenkaltaisialähteitäsuojeleevesilaki jalähteenympäristöämetsälaki,eikäniitätarvitsekunnostaa.Hankkeissaetsitäänkohteita,joihinvoidaanpalauttaa monimuotoisuutta. Kunnostamallapyritäänsaattamaankokomaassasatoja lähteitäniinlähelleluonnontilaakuinmahdollista.TiitinenSalmelaasettaatämänjaensivuodentavoitteeksi50lähteenkunnostamisenKeski-Suomessa. Lähteidenkunnostaminenonyksityistentalousmetsien luonnonhoitohanke, jonka Keski-Suomen metsäkeskus aloittikesällä.KahdeksanmetsäkeskustaeripuolillaSuomeaonsaanuthankkeisiinvaltioltaluonnonhoitorahaa. On kuin olisimme käyneet kadonnutta aikaa tervehtimässä. "Se oli valtavan upea tihkupintalähteikkö", hän harmittelee. lähdelaJit Ovat sUOJattOmia mUUtOksille markus sirkka "Törkeää sotkea tällaisia paikkoja. "Maanomistajatovatolleethankkeestainnoissaan,muttamielellämmeotammelisääilmoituksiakunnostettavista lähteistä."Nytsopiviakohteitaontiedossajoyli20. Lähde ennallistuu parhaiten ajan kanssa itsestään." Juutinen korostaa, että sekä suurien alueiden ennallistamisessa että pienempien kohteiden kunnostamisessa erityinen varovaisuus on tärkeää. Lähde on niin tasalämpöinen, geologisesti pitkäikäinen ja vakaa kasvupaikka." Juutinen kertoo esimerkin uhanalaisesta harsosammalesta. Ei ole tämäkään lähde täysin luonnontilainen", Juutinen manaa, kun olemme kompastua puron varrella lojuvaan autonrenkaaseen. Parempi kuitenkin antaa renkaiden olla kuin lähteä repimään pois." Lähteitä myös ennallistetaan tai kunnostetaan. "Lajin leviäminen on niin rajoittunutta, että jokainen menetetty kasvupaikka vie lajia väistämättä lähemmäs sukupuuttoa, koska se ei meillä pysty käytännössä ollenkaan leviämään uusille lähteille." On aika kiivetä Kylmähaudan miltei satumaisesta tunnelmasta ylös. Niissä elävällä lajistolla ei ole ominaisuuksia, joilla ne selviäisivät lämpötilan, kosteusolojen tai varjostusten muutoksista. Kolmeen kohtaan Kylmähaudan lähdepuroa on laitettu kaivonrenkaita keräämään vettä. metsäkeskuksen luonnonhoitopäällikön seija Tiitinen-salmelan (vas.) johdolla kunnostetaan Tuula salenius-Hakasen ja Pertti Hakasen lähteet. Lähteitä etsimässä "Eiköhänkunnostetanämälähteettalkoillavielätänä syksynä",ehdottaaluonnonhoitopäällikköseija Tiitinen-salmelaisäntäPertti Hakaselle,jokaonsamaa mieltä.KatselemmeHakalanjaSavionlähteentummaapintaaJämsänJuokslahdenkylässä.Lähteetovatpiiloutuneet tiheänlehtimetsänhämäräänjaolleetHakasenmaillarauhassavuosikymmenet. lÄHDe KUNTooN. "Lähteestä halutaan nätin näköinen, mutta ei tehdä selvitystä esimerkiksi lajistosta. Lähteiden määrää on vaikea arvioida, mutta peruskartoilleniitäonmerkittyyli30000.Kartoiltapuuttuvatkuitenkinpienetlähteet,joitalieneemontakertaaenemmän.Lähteistämmeonluonnontilassavajaatkymmenenprosenttia. "Kuka voi oikeastaan edes tietää, mikä on ollut lähteen alkuperäinen tila?" Lähteiden hienovaraisempaa kunnostusta Juutinen vertaa puutarhan hoitoon. "Mielenkiintoinen kysymys", Juutinen sanoo. Mielikuvissani näen dinosaurusten löntystelevän suurien saniaisten lomassa
olttavin hiilidioksidiin liittyvä ongelma on kuitenkin kassavan muuttuminen myrkylliseksi. Se on 600 miljoonan ihmisen tärkein ruokakasvi, ja sillä on suuri merkitys sadoille miljoonille muille. Näillä näkymin kassava olisi vuonna 2050 tärkeä kasvi ainakin kahdelle miljardille ihmiselle. Jos jatkamme fossiilisten polttoaineiden käyttöä nykyisellä tasolla satojen vuosien ajan, aiheutamme valtamerten happamuudessa suuremman muutoksen kuin mitä planeettamme on kokenut 250 miljoonaan vuoteen. Tämän seurauksena valtamerten happamuus on jo nyt lisääntynyt noin 30 prosenttia. Toisin sanoen ruokakasvien hiilihydraattipitoisuus nousee proteiini-, rasva-, hivenaine- ja vitamii- I nipitoisuuksien kustannuksella. KolUmNi Hiilidioksidin kirot lmastonmuutoksen epäilijät ovat pitkään viivyttäneet hiilipäästöjen vähentämistä hokemalla, ettei hiilidioksidi välttämättä lämmitä Maapalloa niin paljon kuin uskotaan. Kassavan painoarvo kasvaa jatkuvasti, koska maatalous laajenee kuiville ja huonoille maille, jotka soveltuvat hyvin kassavan mutta eivät esimerkiksi riisin tai vehnän viljelyyn. Planeettamme kannalta jälkimmäinen voi pitkän päälle olla vielä paljon isompi asia. En osaa sanoa, pitäisikö ilmastoskeptikoille antaa anteeksi. Jos kaksin- tai kolminkertaistamme ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden, valtaosa koralli- ja planktoneliöistä kuolee sukupuuttoon ja valtamerten ravintoverkot todennäköisesti romahtavat. Vain hyvin pieni osa maailman nälkäisistä saa nykyään liian vähän kaloreita. Lisäksi suurin osa maailman väestönkasvusta näyttäisi osuvan kassavan viljelyalueille. Joka tapauksessa on selvää, että he eivät tiedä, mitä he tekevät. Aina kun laskemme hiilidioksidia ilmakehään, osa siitä liukenee meriin ja tuottaa hiilihappoa. Mutta ehkä miljardi ihmistä kärsii keskeisten ravintorasvojen tai proteiinien puutteesta, ja neljä miljardia sairastaa jo nyt ainakin jonkinasteista hivenainealiravitsemusta. Tämä on todennäköisesti ollut historian turhimpia ja vahingollisimpia keskusteluja. Hiilidioksidipitoisuuden kasvu uhkaa myös vähentää ruokakasviemme ravintoarvoja. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu uhkaa nimittäin aiheuttaa lämpenemisen lisäksi myös kolme muuta saman suuruusluokan ongelmaa. eidän pitäisi ehkä alkaa puhua vähemmän ilmaston lämpenemisestä ja enemmän valtamerten happamoitumisesta. P M Risto Isomäki "Meidän pitäisi puhua enemmän valtamerten happamoitumisesta." Kirjoittajaontammisaarelainenkirjailija. 34 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 mikko käkelä. Mitä enemmän hiilidioksidia ilmassa on, sitä helpompi kasvien on tuottaa hiilihydraatteja. Laboratoriokokeiden mukaan kassava kuitenkin tuottaa paljon vähemmän juuria ja enemmän lehtiä, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu. Kassava eli maniokki on Amazonasista kotoisin oleva viljelykasvi, joka tuottaa syötäviä juurimukuloita ja syötäviä lehtiä. Lisäksi lehtien syanidipitoisuus kaksinkertaistuu, mikä käytännössä tekee niistä ihmisille myrkyllisiä. Jo nyt esimerkiksi Nigeriassa yhdeksän prosenttia väestöstä kärsii jonkinasteisesta syanidimyrkytyksestä kassavan syönnin takia, vaikka he ovat yrittäneet poistaa myrkyn parhaansa mukaan
9-17 · 010 3970 490 Puhelun hinta 8,21 snt/puh + 11,9 snt/min.. Lisää löydät verkkokaupastamme! www.ScandinavianOutdoorStore.com Expedition untuvatakki 399,- Montt Hydratic takki 199,- Loke fleece 99,- Element toppahousut 119,- Cantwell takki 289,- Kodiak Parka 349,- Nordli Winter G-1000 takki 159,- Tilda takki 189,- Kyoto takki 199,- Uggla kauluspaita 49,- Red Fox Sweater 125,- Iceland Winter G-1000 housut 119,- Sipora katkolahjehousut 99,- Greenland G-1000 housut 99,- Koster villapaita 115,- Aurora kauluspaita 49,- Antilope villapaita 147,- Louise villapaita 114,- Teddykarvalakki G-1000 45,- Nordic Heater tekokarvahattu 45,- Hunter takki 239,- Hunter housut 129,- Vega Lady G-1000 housut 99,- Iceland G-1000 housut 89,- Ronja fleece 99,- Nip takki G-1000 159,- Mårma G-1000 anorakki 249,- Byron villapipo 22,- High knitt pipo 39,- Ahrne Safety hattu 126,- Kajka rinkka 239,- Kånken 15" läppärireppu 59,- Akka R/S 3 teltta 399,- Vålå Dome III teltta 299,- Kånken 39,90 www.ScandinavianOutdoorStore.com Käytä hyväksesi koko valikoima netissä: Puhelinpalvelu ark. Tinkimätöntä Fjällräven-laatua! Fjällräven Quality Time tarkoittaa kellon unohtamista ja hetkestä nauttimista. Kaikenlaiseen ulkoilmaelämään Fjällräven-varusteet Scandinavian Outdoor Storesta! Tähän mahtui vain muutama esimerkki Fjällrävenin laadukkaista ja kestävistä tuotteista. Mene ulos ja nauti luonnosta, sen ehdoilla
"Kuuskyt yhdeksän", ihminen mutisee. Avoinna on vain pieni kaistale, josta tiainen nyt katselee ulos. Siiven alle ilmestyy muovinen suorakulmio. Sillä on pöntössä seitsemän kiivaasti kerjäävää poikasta. Lintu on koiras. Kuuluu askelia. Kädet pitelevät tiaista. Kesäkuun valo tulvii sisälle tiaisen asumukseen. Siitä al- 36 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Puolison ääniä kuuluu kauempaa. Lintu pyöräyttää päätään nopein liikkein, kun sen oikea siipi vedetään suoraksi. se raottuu nyt kymmenen vuoden mittausten jälkeen. juhA kAuppinen P öntön reiälle viritelty muovinen luukku läpsähtää kiinni sinitiaisen selän takana: se on jäänyt vangiksi. Koiras työntää muutamat toukat poikasten nokkiin ja koettaa sitten lehahtaa ulos hakemaan lisää. On vuoden kiireisin aika: poikaset tarvitsevat valtavasti ruokaa kasvaakseen. Tintti räpsähtää alas kolon tukitulta suulta ja painautuu nurkkaan. Näin Oulun yliopiston tiaistutkija seppo rytkönen on mitannut elämänsä ensimmäisen sinitiaisen. Lintu näkee ihmisen hahmon. Turha toivo läppä aukeaa vain ulkoa päin. päivä 1998. Katto aukeaa. Sinitiainen pienen pienet siivet oulun sinitiaisilla on salaisuus. Seuraavien kahdeksan vuoden aikana Rytkösen ja hänen apulaistensa käsien läpi kulkee 300 sinitinttiä. Se punnertaa pientä kehoaan läppää vasten. On kesäkuun 12. Lintu pyristelee, mutta rauhoittuu sitten. Sitten pönttöön työntyy käsi, joka sulkee linnun hellävaraisen varmoin ottein sisälleen. Uurastusta kyllä seuraa mieluisa palkinto. kaatOpaikan laidan kOivikOt jari niskanen / kuvaliiteri Hetkeä ennen uransa ensimmäistä sinitiaista Rytkönen oli pysäköinyt punaisen Lada Samaransa peltihallien varjoon Ruskon teollisuusalueen laitamilla, kymmenen kilometrin päässä Oulun keskustasta
sUomeN lUoNTo 8 | 2009 37
Muuten vuosista ei tule keskenään vertailukelpoisia. sieltä ne on siirretty tietokoneen muistiin. 38 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 juha kauppinen. Rytkönen kokeili, millaisia muutoksia sinitiaisissa mahdollisesti olisi tapahtunut niinä kahdeksana vuotena, jolloin mittauksia oli tehty. PieNeN PieNeT siiVeT kavat Pyykösjärven rantakoivikot. "Sinitiainen on eteläinen laji. Se on tärkeätä." Jos haluaa tutkia pitkän ajan muutoksia lintupopulaatiossa, ympäristön tulee olla sellainen, että ihminen ei muuttele sitä. "Ihan lähellä on kaatopaikka", Rytkönen sanoo nyt työhuoneessaan, Oulun yliopiston kampuksella, jonka betoniblokkeja lokakuun viima pyyhkii. Se levittäytyi Oulun seudulle 1980-luvulla. seppo rytkösen maastomuistiinpanot sinitiaisista ovat työhuoneen hyllyllä monenvärisissä, kuluneissa kirjasissa. Rytkönen kohottautui tuolisAlKUlÄHTeillÄ. Yhtäkkiä ruudulle ilmestyi kauniisti laskeva käyrä. Samalla Oulun karut olot olivat jo alkaneet karsia eteläntinttejä vain uusiin oloihin parhaiten sopivat jäivät jäljelle. lyhyemmin siivin Kaksi vuotta sitten alkutalvesta se tapahtui: Rytkönen istui työhuoneessaan samalla tavoin kuin nyt. Tilasto-ohjelma raksutti. Se, että sinitiaisia alettiin tutkia juuri täällä, ei ole sattumaa. Mutta ensin tiaiset tyytyivät pesimään vain Oulun keskustan puistoissa lähellä talviruokintapaikkoja. Sinitiaisia niihin ei tullut. Ensimmäiset pöntöt ripustettiin Pyykösjärven rantakoivikoihin jo 1995. Niin ei olisi tapahtunut ilman lintujen talviruokintaa, joka yleistyi tuolloin hurjasti", Rytkönen sanoo. "Kaatopaikan ansiosta rantoja ei rakenneta ja koivikot saavat olla rauhassa. Vasta 1998 niitä yhtäkkiä ilmaantui suurin joukoin Pyykösjärven rantametsiin Rytkösen ja kumppaneiden ripustelemiin pönttöihin
"Muutosnopeus oli 0,027 ja 0,078 prosentin välillä vuodessa." "Erään saksalaisen tutkimuksen mukaan sinitiaisten siivet ovat lyhentyneet 0,047 prosentin vuosivauhtia." Oulussa muutoksen nopeus on ollut jopa kymmenkertainen maailmalla havaittuun verrattuna: 0,31:sta 0,38:aan prosenttia vuodessa. Tällaisiin muutosnopeuksiin Rytkönen ei ole törmännyt missään kahlatessaan maailmalla tehtyjä tutkimuksia. "Yhtäkään niin pitkäsiipistä yksilöä ei ole tullut enää kahden viime kesän aikana. Se tarkoittaa, että tiaisten siipien lyhenemisen lopullinen syy jää väistämättä ainakin osin spekulaatioiden varaan. Rytkösen ryhmä siis pääsi mittauksillaan kiinni paikalliseen nopeaan ja kenties lyhytkestoiseen sopeutumiseen. Ristiriitaisia tuntemuksia syntyy tietysti siitä, että tuo hetki, vuodet 19982006, on nyt takana päin. On mahdollista, että geeneissä ei ole tapahtunut muutoksia. Että geeneissä on ollut vaihtelua jo muutenkin riittävästi. Sinitiaistapauksesta tekee poikkeuksellisen kiinnostavan se, että tutkijoilla on niin laajasti tiedossa muutoksen taustat: sinitiaiset ovat levittäytyneet pohjoiseen Etelä-Suomesta, ja siipien keskimitta on alkanut lyhentyä välittömästi. Eikö evoluution pitäisi olla hidasta, sukupolvien saatossa tapahtuvaa muuttumista. "Geneettistä taustaahan me emme tiedä tälle muutokselle", Rytkönen sanoo. Ryhmän johtaja markku orell on tutkinut tiaisia Oulun seudulla jo 1970-luvun alusta. Menetelmät ja maastotuntuma ovat olleet valmiina." Rytkönen itse väitteli tohtoriksi 1995 hömötiaisista. Kuinka Oulun sinitiaiset ovat voineet muuttua niin nopeasti. Ei siiven pituudessa eikä muissakaan mitattavissa ominaisuuksissa. "Yoram Yom-Tov ja kumppanit ovat tehneet ehkäpä kaikkein merkittävimmän työn tällä saralla", Rytkönen sanoo. Kiinnostavaa on myös se, että jo kesän 2006 mittauksista lähtien muutosnopeus onkin hidastunut. "Siiven keskimitta on näiden vuosien (1998 2006) aikana lyhentynyt kaksi ja puoli millimetriä", Rytkönen sanoo. Evoluution mittakaavassa kahdeksan vuotta on häviävän lyhyt aika. Muutos on todella selvä ihan näin silmämääräisestikin." Entä keskipituus; sehän se ratkaisee. Ennen kaikkea sen nopeus. Olot ovat sitten vain muokanneet tästä jo olemassa olevasta materiaalista ulkomuodoltaan uudenlaisia tiaisia. Maailmalla havaitut muutosnopeudet ovat Ouluun verrattuna kymmenen kertaa hitaampia. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 ju ha ka up pin en 39. Kyseessä on kuitenkin perustavaa laatua oleva rakenteellinen ominaisuus: linnun siiven pituus. Korjaavia ja tarkentavia mittauksia ei voi enää tehdä. "Tämä oli mahdollista, koska Oulussa on tehty vastaavaa tutkimusta tiaisilla niin kauan. "Jännää, että noinkin selvää muutosta ei maastotöiden ohessa huomaa." "Ensimmäisenä kesänä on näemmä tullut sellaisiakin koiraslintuja, joiden siiven mitta on ollut 71 milliä", Rytkönen huomaa. "Koirailla siiven pituus on lyhentynyt noin 69 millistä vähän yli 66:een ja naarailla 66 millistä hiukan yli 63:een." aikaikkUna On JO sUlkeUtUnUt TUTKiJAN TYÖKAlU. Onko vastaavaa havaittu maailmalla. Cambridgen yliopistossa selvitettiin Britannian varpuslintujen siipien pituuden ja painon kehitystä 26 vuoden aikana. Kyseessä siis lienee ainakin epävirallinen maailmanennätys. Hän laittaa kädet niskan taakse ja katsoo ulos. saan, uudisti vielä analyysin ja kutsui sitten naapurihuoneiden tutkijat, kollegansa laura Kvistin ja Kari Koivulan katsomaan. Tällä millimitalla on selvitetty yli 300 sinitiaisen siipien pituudet oulun metsissä kesinä 19982006. Muutos on hämmästyttävä. Rytkönen selaa nyt maastomuistiinpanojaan, jotka on tehty hiirenkorvalle painuneisiin kirjasiin. Mikä olisi voinut aiheuttaa siipien lyhenemisen? evOlUUtiOta vai ei? On selvitettävä käsitteitä
Lämpimässä pidemmät ulokkeet ovat hyödyksi: pinta-alaa tarvitaan paljon lämmön haihduttamiseen. PieNeN PieNeT siiVeT Toinen vaihtoehto on mikroevoluutio: se tarkoittaisi, että muutoksia olisi oikeasti tapahtunut lintujen geenien alleeleissa. Lyhyemmät sulat eivät yksinään lämmönhukkaa vähennä." Muitakin selitysmahdollisuuksia on. Erästä niistä Rytkönen nimittää predaatioteoriaksi. "Sellainenkaan ei tunnu uskottavalta. Mittaajasta johtuva vaihtelu ei siksi ole mahdollista. "Emme tiedä, ovatko vain tiaisten sulat lyhentyneet vai onko siipi pienentynyt muutenkin. Rytkönen on miettinyt myös kuluman mahdollisuutta: jospa jokin kuluttaa sinitiaisten siipiä Oulussa enemmän kuin etelämpänä. Ei ole ilmennyt mitään siipiä erityisesti kuluttavaa tekijää." Siivet ovat siis lyhentyneet oikeasti. Ouluun etelästä levinneiden sinitiaisten kohdalla Allenin sääntö on eräs vaihtoehto: niiden siivet ovat lyhentyneet, kun ne ovat siirtyneet lämpimästä kylmempään. sinitiaisen siipiä mitataan. Rytkösen mukaan siipien lyhenemisen mysteeri on pyröinyt taajaan päässä: "Kaikenlaisia vaihtoehtoja on tullut mietittyä." "Sitäkin, että kyseessä olisi kömmähdys. Että siivet eivät oikeasti olisikaan lyhentyneet." "Mutta ei sellaista ole ilmennyt." Rytkönen on mitannut ylivoimaisen valtaosan sinitiaisista itse. Rytkönen pitää todennäköisenä, että on kyse jälkimmäisestä: "Muutos on niin vääjäämätön. Mahdollisia syitä lyhenemiselle on useita. Harvardin yliopiston soveltavan eläintieteen intendentin Joel Asaph Allenin uran huippuhetki lienee ollut vuonna 1877. Tuolloin hän muotoili yhä Allenin sääntönä tunnetun lauselman: Kylmemmässä elävillä eläimillä on yleensä lyhyemmät ruumiin ulokkeet kuin lämpimämmässä elävillä. Mutta juuri nyt lisämittauksia tarvittaisiin; niitä, joita ei enää voida saada, koska tinttien muutos on ollut ja mennyt. Se viittaa siihen, että taustalla olisi geneettisiä muutoksia." herra allen Ja OUlUn sinitiaiset siiPi AUKi. "Oulun korkeudelle jäänee nykyään aiempaa 40 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 seppo rytkÖnen. Lyhyet ulokkeet takaavat mahdollisimman vähäisen lämpöhukan kylmässä
Se on mahdollistanut eräiden lajien nopean levittäytymisen. "Broggin tutkimuksissa selvisi, että korkealla aineenvaihdunnan tasolla ja lyhyillä siivillä on yhteys. Näistä tyypillisimpiä ovat sinitiainen ja viherpeippo, jonka pari vuotta sitten raportoitiin30-kertaistuneenmuutamassavuosikymmenessä.Aivantuoreimpientietojenmukaanviherpeippojen määrät ovat ilmeisesti monin paikoin romahtaneet loissairauden vuoksi. Mutta Oulun tiaisten paino ei ole pudonnut. "Se kyllä vaatii talvien leudontumista ja sitä, että hienojakoista ravintoa on oltava saatavilla jatkuvasti.Muutenpeukaloineneimitenkään selviä koko talven yli", Väisänen sanoo. Rytkösen entinen kollega, Suomessa tiaisten aineenvaihdunnasta väitellyt espanjalainen Juli Broggi huomasi seikan, joka saattaa auttaa kohti lyhenevien siipien mysteerin ratkaisua. "Talviruokinta lienee lisääntynyt tuolta19601970-luvultaalkaeneksponentiaalisesti",sanooEläinmuseon eläkkeelläolevaprofessoriristo A. Kasvava saalistuspaine olisi sitten muokannut sinitiaisten olemusta siihen suuntaan, että niiden olisi helpompi paeta saalistajia. Lintujentalviruokinnassatapahtui Väisäsen mukaan "järkyttävän suuri kasvu"1980-luvulla. Niillä lintuyksilöillä, joilla todettiin korkea aineenvaihdunta, oli muita lyhyemmät siivet", Rytkönen sanoo. "Pitäisi saada jonkinlaista näyttöä siitä, mikä siipien lyhenemisen on todennäköisimmin aiheuttanut." Tutkija jää katsomaan ruudulla näkyviä siivenpituuskäyriä kaunista ja hämmästyttävää tulosta, joka vielä toistaiseksi jää osittaiseksi mysteeriksi. Talviruokinta on tehnyt mahdolliseksi sinitiaisen levittäytymisen pohjoiseen. tomi muukkonen / lintukuva sUomeN lUoNTo 8 | 2009 41. Näihin lukeutuvat ainakin närhi, harakka ja etenkin varis, joka on yleistynyt suorastaan räjähdysmäisestiruokintapaikoilla. Tämän olisi pitänyt kuitenkin vaikuttaa painoon eikä siipien pituuteen. enemmän petolintuja talvehtimaan." Varpushaukka ja varpuspöllö ovat muutenkin runsastuneet. Aivanuusiatulokkaitasäännöllisten ruokintavieraiden joukossa ovat pyrstötiainenjapuukiipijä. "Kunhan järjestyy rahoitus ja löytyy tutkimukselle tekijä." "Perusaineenvaihdunnan tutkiminen on valtavan työlästä." Millainen se yhteys sitten voisi olla. Parinkymmenenviimevuodentulokaslajeja ruokinnoilla ovat esimerkiksivihervarpunenjaurpiainen. Väisänen. Sitäkin on mitattu ja tilastollisesti tutkittu. siipien lyheneminen vOi Olla sivUseikka ilman ruokintaa sinitiainen taantuisi jyrkästi Lintujen talviruokinta on niin runsastajamonipuolista,että sevaikuttaajohuomattavastilinnustommerakenteeseen. "Tyypillisesti saalistuspaineen kasvaessa saaliseläinten oletetaan kevenevän." Tintit siis pääsisivät nopeammin siivilleen. Ruokintojen liepeillä pyörii myös petolintuja.Varpushaukkaonrunsastunutjayleistynytruokintapaikkojen pikkulintujen ansiosta; kanahaukka puolestaanhavitteleevarislintujayhä useammanruokinnantuntumassa. "Hippiäisistä on jo jonkin verran havaintoja ruokinnoilta", Väisänen kertoo. Sinitiaisellasensijaanmeneevarmuudellahyvinsamointalitiaisella, joka on ruokintalautojen yleisin vieras: sitä tavataan käytännössä kaikillaruokintapaikoilla.Talitiaisen,sinitiaisenjaviherpeiponohellaneljäs ruokintojen tavallisimmista linnuista onpunatulkku. "Pohjoisen linnuilla puolestaan on yleisesti ottaen korkeampi aineenvaihdunnan taso..." Pohjoinen sijainti, aineenvaihdunnan korkea taso ja lyhyemmät siivet: siitä kolmikosta ratkaisu saattaisi löytyä. "Mutta se on tässä vaiheessa vielä aikamoista spekulointia." Rytkösen mielestä jatkotutkimukset olisivat kuitenkin paikallaan. "Eräs mahdollisuus on, että siipien lyheneminen on tässä kuviossa vain sivutuote." "Että se todellinen valintapaine, joka muutoksen on näin nopeasti saanut aikaan, kohdistuisikin lintujen perusaineenvaihduntaan." "Ja kun aineenvaihdunta sitten on kohonnut, sen sivutuotteena seuraisi tämä siipien pituuden muutos." "Tämä asia pitäisi jotenkin saada ratkaistua, ennen kuin tuloksia tarjotaan julkaistavaksi mihinkään tieteelliseen sarjaan." Rytkösellä on siis käsissään kultahippu, jota pitäisi vielä pystyä ryydittämään lisätutkimuksilla. Peukaloinen vakiinnuttanee seuraavien lajien joukossa paikkansa ruokintapaikoilla. "Tämä johtuu siitä, että perinteisen auringonkukansiemenen lisäksi ruokinnoissa käytetään siemenseoksia,joissaonmyöshienojakoisempaa, pieninokkaisemmille lajeille sopivaa ainestaseassa." Väisäsenmukaanmyösmonetvarislinnutovatyleistyneetruokinnoissa
Oudoille tapahtumille piti antaa selitys. Linnut lähtivät ja palasivat. Lintukoto tuo nykyihmiselle mieleen paikan, jossa saa olla oma itsensä. Suomalaisen uskontotieteen uranuurtaja christfrid ganander on 150 vuotta myöhemmin paljon yksityiskohtaisempi. Siellä kaukana oli niiden koti. Lintukoto: muutamia päiväkirjan lehtiä (1929) on impressionistinen kuvaus kirjailijan kesämökiltä Vanajaveden saaresta, Hyvästijättö Lintukodolle (1934) puolestaan sairaan runoilijan jäähyväisteos. On vaikea sanoa, onko tämä joskus tuntunut uskottavalta. Sinne eivät ulotu maailman murheet. Taustalla saattaa olla Joel lehtosen kaksi kirjaa. Lintujen nähtiin muuttavan etelään tai lounaaseen. Kirjojen maisemana on kesäinen luonto, linnunlaulun säestämä onni. Sen tietää joskus päättyvän. Siitä löytyy hakusana "lindu codon mies", ja sen selitetään tarkoittavan kääpiötä. Ennen nykyistä merkitystä onnelan synonyymina sana oli esimerkki kansanomaisesta luonnontieteestä. Muoniossa päästiin maantieteelliseen tarkkuuteen, ja sanottiin Lintukodon sijaitsevan "Etelämeren saaressa". Hän selittää lintukotolaisen tarkoittavan "eräänlaista pientä kääpiötä Turian maassa, jonka uskotaan olevan riidoissa kurkien kanssa ja joita muuttolintujen arvoitus askarrutti vanhoja suomalaisia. Vanhan maailmankuvan mukaan taivas oli kaartuva kansi maan päällä. minne ne I hmiset elivät ennen luonnon keskellä, ja luonnon ilmiöt tunkeutuivat tajuntaan. Ketkä muutkaan siellä olisivat mahtuneet elämään? lOUnainen ilmansUUnta Ja kääpiö tUrian maasta Vanhin sanakirja, jossa suomi esiintyy kohdekielenä, on vuodelta 1637. Kun lintujen katoaminen syksyisin ja ilmestyminen keväisin yhdistettiin näkemykseen kaartuvasta taivaankannesta, saatiin kertomus Lintukodosta. Suomalaiset ajattelivat lintujen lentävän tiettyyn maantieteelliseen paikkaan, Lintukotoon. Oulussa sitä sanottiin "kaukaiseksi, lämpimäksi seuduksi". Lempäälässä tiedettiin, että lintukodossa oli talvisin niin paljon lintuja, että aurinko pimeni parvien takana. Hetken voi haaveilla ennen kuin todellisuus vaatii omansa. He uskoivat lintujen käyvän muuttomatkojen välillä lintukodossa. veli-mAtti huhtA 42 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Lintukoto-ajatuksen juuret ovat kuitenkin kaukana historiassa. Siellä oli niin matalaa, että naiset ulottuivat yöksi nostamaan rukkinsa taivaan kannelle säilöön. Keskeltä se oli korkeimmillaan ja reunoista matalalla, kiinni maassa. Missä ne siis kävivät. Koska taivas Lintukodossa oli matalalla, oli luonnollista, että kuvaan mukaan tuli maan lyhytkasvuinen kansa. Jotkut uralilaiset kansat uskoivat lintujen lentävän linnunrataa pitkin kuolleitten valtakuntaan ja talvehtivan siellä. Erään selityksen mukaan pääskyset vetäytyivät syksyllä järvenpohjiin tai suonsilmiin
lehtonen kiinnittää huomiota siihen, että luontonsa puolesta Lintukoto muistuttaa erehdyttävästi 1800-luvun nurmijärveläistä kesää. Hän yhdisti suomalaista perinnettä maailmankirjallisuuden kaukainen onnela -tematiikkaan. Kiven runomaailmaa tutkinut J. Nämä ovat ihmeitä, jotka päihittävät sekä riitaisat kurjet että talviunen suonsilmässä. On kuin termi olisi palannut mytologiselta harharetkeltään osaksi luontoa ja sen havaitsemista. Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja kriitikko. kati kinnunen sUomeN lUoNTo 8 | 2009 43. V. Olisiko Kivi sitten luonutkin käsityksen lintukodosta onnelan synonyymina. olaus magnuksen Pohjoisten kansojen historiassa (1555) on kuva, jossa pienet miehet käyvät peitset ojossa itseään suurempien lintujen kimppuun. Muuttoreitin ilmansuunta oli tiedossa, samoin aavistettiin kaukaisen paikan luonnonolot. Ganander sanoo käsityksen Lintukodosta olleen vankan perinteen suomalaisten keskuudesta. Pidemmälle ei pääse, muuttomatkaa kertyy 30 000 kilometriä. "Asuu tässä linnut, pienet lauluniekat." Kivi mainitsee teerin, käen, kyntörastaan ja kiurun. seitsemän velJeksen kOtipaikka Muutamaa vuotta myöhemmin Seitsemässä veljeksessä Juhani sanoo lintukodoksi veljesten uutta asuinpaikkaa, josta pysyvät loitolla "kaikki viha, riita ja vaino". Todellisuus oli kuitenkin tarua ihmeellisempi. "Turian maalla" Ganander lienee tarkoittanut Etiopiaa, mutta kurkia on sitten vaikeampi hahmottaa. Haarapääsky lentää Etelä-Afrikkaan ja takaisin. lentävät? mahtuu pari makaamaan tynnyrin pohjalle". Sata vuotta myöhemmin elias lönnrot antoi sanakirjassaan lintukodolle merkityksen "lounainen ilmansuunta". "Vanhan kansan" tapauksessa huomion kiinnittää osumatarkkuus. Eräänlaisen yhteenvedon lintukoto-tematiikasta teki Aleksis Kivi runossaan Lintukoto (1866). Yksi ratsastaa jonkinlaisella minipässillä. Linnut eivät hätkähdä, nehän pystyvät myös ilmasotaan. Kansanomainen luonnontiede pani parastaan niillä resursseilla, jotka olivat käytössä. Yhtäältä on luonnonilmiö, toisaalta sille annetut tulkinnat. "Meres kaukahalla saari soma löytyy, / lehtimetsänen ja nurmellinen saari", kirjoittaa Kivi ja tuo näyttämölle niin kerikansan kuin linnutkin. On vihreää niittyä, uneksivaa lehtimetsää ja taivas kuin sinertävä huivi. Lapintiira viettää kesät lähellä Pohjoisnapaa, talvet lähellä Etelänapaa
Siellä on yksi pääkaupungin kolmesta valtakunnallisesti arvokkaasta kallioalueesta ja tien molemmin puolin hienoja metsiä. Vanamokin viihtyy vanhojen puiden alla. Mutta sekään ei riitä kaupungille. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut kaavoittajien suunnitelmiin. mOnimUOtOisUUs näkyy maisemassa L aajasalossa, vain muutaman kilometrin päässä linnuntietä Helsingin tuomiokirkolta, kasvaa soilla karpaloita ja lehdoissa kotkansiipeä. Helsingin laajasalo on tästä akuutti esimerkki, mutta kiistoja asukkaille tärkeistä lähimetsistä käydään monissa muissakin kaupungeissa. riittA sAArinen kaavoitus pirstoo kentamista havitellaan myös öljysatamaan johtavan Koirasaarentien varteen. "Tullisaaren ja Koirasaarentien väliset metsät muodostavat yhtenäisen, hyvin monipuolisen ja vaihtelevan alueen, jolla on suuria korkeuseroja. Sieltä löytyy niin lehtoa kuin nevakorpeakin", hän luonnehtii. 44 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Metsäkiistoja eri puolilla Suomea Kaupunkirakenteiden tiivistäminen on uhka asukkaiden lähivirkistysmetsille. Rauha uhkaa nyt rikkoutua. Ra- Helsingin yliopiston kasvimuseon intendentti Arto Kurtto on oppinut tuntemaan Laajasalon metsät hyvin kartoittaessaan Helsingin kasveja. Helsingin kaupunki haluaa rakentaa käytöstä poistuvan Kruunuvuoren öljysataman alueelle asuntoja yli 7000 asukkaalle. Paikoin on jopa erämaista tunnelmaa
Lehdon pääpuulaji on haapa, jonka lisäksi on paljon pihlajaa ja vaahteraa. "Mutta jos näitä metsiä aletaan rakentaa, monelle lintulajille voi heittää hyvästit." sUomeN lUoNTo 8 | 2009 45 juha poutanen. Joltain suolta löytyy vehkaa ja sorsimoa, toiselta raatetta ja kolmannelta suopursua ja karpaloa. Alueita pitäisi ajatella kokonaisuuksina", Kurtto tuumii. Kokonaisuutena olen arvioinut tämän etelävuoren Helsingin arvokkaiden kasvialueiden ykkösluokkaan." Koirasaarentien metsän uumenissa on kalliosoita, jotka ovat Kurton mielestä erittäin mielenkiintoisia. Kurjenkellokaan ei yleensä kasva kallioilla, mutta täällä kyllä, mikä kertoo viljavuudesta. Laajasalossa näkee myös yllättävän usein palokärkiä. Täällä on vielä metsän tuntua, mutta jos jonkin osan rikkoo, menee samalla muutakin. Saman suon alueilla voi olla nevaa, rämettä ja korpea. Kurtto osoittaa komeaa kotkansiipeä, joka kasvaa saniaislehdon keskellä nuorten metsälehmusten ja saarnien alla. Polku vie metsän läpi Tullisaaren puoleiselle metsärinteelle, jossa on Kurton mukaan todella hieno rinnelehto. Valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella kasvaa myös paljon jalopuita. Myös kanahaukka on pesinyt Laajasalossa, sillä täällä on sille riittävän suuri reviiri", Hjerppe selvittää. Lintuharrastaja seppo Hjerppe tietää, että Koirasaarentien metsissä näkee monia vanhojen metsien lintuja. "Vuorenaluslehdossa kasvaa sinivuokkoa, näsiää ja lehtokuusamaa. "Katinliekokin on käynyt harvinaiseksi. kaupunkimetsiä Kurtto näyttää korkean, rehevän etelävuoren, jonka rinteillä ja juurella kasvaa monia kiinnostavia kasveja. Uuttukyyhky taas pesii palokärjen koloissa. "Pikkutikka ei viihdy talousmetsissä, vaan se tarvitsee ympärilleen lahokoivua, haapaa ja leppää. Se näyttää pakenevan ihmistä. "Pitkä jyrkänne avautuu suoraan etelään, ja kasveista näkee, että alla on parempia kivilajeja. Tuossa kasvaa mäkilemmikki, joka on vaateliain kaikista kuivien paikkojen lemmikeistä. Kalliolla on myös tummaraunioista", Kurtto kertoo
"Se tarkoittaa kumppanuutta rakennusfirmojen kanssa. Asioita pitäisi ajatella kokonaisuuksina", Helsingin yliopiston kasvimuseon intendentti Arto Kurtto tuumii. Pietilää harmittaa kaavoitusprosessissa se, että kaupunkisuunnittelijat eivät ota huomioon asukkaiden näkemyksiä missään vaiheessa. Kaiken lisäksi Pietilä luki viime kesäkuussa lehdistä, että kaupunginhallitus on varannut Laajasalon valtakunnallisesti arvokkaat kalliot "kumppanuuskaavoitushankkeeseen". "Prosessin seuraaminen vie paljon aikaa. Kaavoituskoneisto jyrää eteenpäin välittämättä asukkaiden mielipiteistä. "Pro Kruunuvuoren tavoitteena on, että uusi rakentaminen rajataan entisen öljysataman alueella eikä tuhota ympäröiviä luonnontilaisia metsiä", Pietilä toteaa. Tämä on kokopäivähommaa, kun laatii mielipiteitä ja muistutuksia", pohtii Pietilä, joka on asunut Laajasalossa 1960-luvulta saakka. "Helsingin hallinto-oikeuteen on tehty Kruunuvuorenrannan osayleiskaavasta kymmenen valitusta, jotka vaativat kaavan kumoamista ja palauttamista uuteen käsittelyyn. Asukkaat keräsivät nelisentuhatta nimeä Laajasalon luonnon ja virkistysalueiden säilyttämiseksi. KAAVoiTUs PirsToo KAUPUNKimeTsiÄ Kaupunkimetsien suojelijat pitävät lakiin kirjattua asukkaiden kuulemista pelkkänä muodollisuutena. "Täällä on vielä metsän tuntua, mutta jos jonkin osan rikkoo, menee samalla muutakin. Kuinka moni asukas ehtii tutkia kaikkia kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen esityslistoja ja pöytäkirjoja. Suomen YK-liiton pääsihteerinä uran tehnyt Hilkka Pietilä perehtyi aikoinaan työssään maailmanpolitiikan kiemuroihin, mutta kunnallispolitiikkaan hän sanoo tutustuneensa pakosta, kun alkoi seurata Laajasalon kaavoitusta viitisen vuotta sitten. Pitkien asiakirjojen lukemiseen saati sitten ymmärtämiseen menee paljon aikaa." Gryndereitä kUUnnellaan, asUkkaita ei KAsViTieTeiliJÄ. Asukkaiden kanssa suunnittelijat eivät ole "Tämä on kokopäivähommaa, kun laatii mielipiteitä ja muistutuksia." 46 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 janne BjÖrklund. Siinä yhteydessä huomasin, että kaupungilla on oma asianajotoimisto, jossa on palkatut juristit sitä varten, että asukkaiden valitukset saadaan varmasti kumotuiksi." "Kaikki asukkaat eivät voi olla juristeja, mutta perusteiden ja termien pitäisi kuitenkin olla juridisia. Pietilä kuuluu Pro Kruunuvuori -liikkeeseen, joka on yksi niistä monista liikkeistä, jotka ajavat kaupunkimetsien säilyttämistä pääkaupunkiseudulla
ViHreÄ sAAreKe. Taustalla vasemmalta sörnäinen, Kulosaari ja Herttoniemi. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 47 lentokuva hannu vallas janne BjÖrklund. "Pro Kruunuvuoren tavoitteena on, että uusi rakentaminen rajataan entisen öljysataman alueelle eikä tuhota ympäröiviä luonnontilaisia metsiä", Hilkka Pietilä linjaa. Öljysataman rakentamisesta ei ole kiistaa, mutta metsän silpomista vastustetaan laajasti. AKTiVisTi. laajasalossa on yhtenäinen hieno metsä ja arvokas kallioalue. Kiistelty alue on rajattu katkoviivalla
Adressit.com-sivustoillavedotaanmonenkaupunkimetsänpuolesta. riiTTA sAAriNeN oUlU. On selvää, että tiivistämisen haittavaikutukset kohdistuvat kipeimmin lähiöihin." Vuosi sitten lähimetsiään puolustavat asukkaat eri puolelta Helsinkiä yhdistivät voimansa ja alkoivat kerätä nimiä adressiin, joka vaatii kunnallista kansanäänestystä kaupunkimetsien suojelemisesta. PääkaupunkiseudullaasiatonhoidettuparhaitenVantaalla,missämetsiäon kartoitettujahoidettukokonaisvaltaisesti. Jos ne hyväksytään, menee koko suunnittelu uusiksi." kUUleminen pelkkä mUOdOllisUUs kaupunkimetsäliikettä 2005. "Lain ajatuksena oli alun perin, että kansalaiset saisivat osallistua suunnitteluun. Tuhansia nimiä sisältäneillä adresseilla ei ollut mitään merkitystä. Kaavoittajatpuhuvatmielelläänalueiden tiivistämisestä. Korkein hallinto-oikeus totesi Orozan mukaan, että kaikilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavoitusprosessiin. Naavakuusikkoa sanginjoella, jonne luonnonsuojelujärjestöt ovat ehdottaneet kansallispuistoa. halunneet minkäänlaista kumppanuutta. Espoossaonnoussutesiinmuutamia näkyvimpiä kiistoja kuten Friisinkallio, Perusmäki,NäkinmetsäjaHista.Rakentaminen uhkaa etenkin viimeisiä laajoja viherkäytäviä.ViimevuonnaEspootäytti 550vuottajatekisilloinpäätöksensuojella550hehtaariakaupunkimetsiä. Kaupunki aloitti rakentamisen suunnittelun jo 1990-luvun alussa, mutta suunnitelmat kaatuivat 1998 ympäristöministeriössä.Nytliito-oravametsienuhkanaovat taasuudetsuunnitelmat. Nimiä tarvitaan kuitenkin melkonen määrä: viisi prosenttia kunnan asukkaista, joten työ jatkuu edelleen. metsät edistävät terveyttä Ja tUOvat mielihyvää "Mitä enemmän käyttää luontoalueita, sitä myönteisempi vaikutus sillä on terveyteen." 48 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 Lähimetsillä on asukkaille todella suuri merkitys. Kyse on myös demokratiasta. "Kaupunkimetsien säilyttäminen ei ole vain ekologinen kysymys. EnitenmetsienjaviheralueidensuojeluaajavialiikkeitäonsyntynytHelsinkiin, missärakentamispaineetovatkovimmat. KAAVoiTUs PirsToo KAUPUNKimeTsiÄ Kiistoja muuallakin suomessa Kaupunkimetsien säilyttämisen puolestatoimiviaasukkaitajaaktiivisialuonnonsuojeluyhdistyksiälöytyy ympäriSuomea.Monillaalueillakäydään myös kädenvääntöä siitä, pitääkö kaupunkimetsiähoitaatalousmetsientavoin. Puijo on taigametsän viimeinen saareke, jossa kasvaa harvinaisia kasvejajaerikoisiakääpiä.Luonnonystävät pelkäävät, että Pihlajaharjun asuinalueen kaavoitus, golfkentän laajennus ja uusi laskettelurinne hävittävät Puijon luonnonerityislaadun. Kaupunginomistamastaalueestaontoivottumyöskansallispuistoa. TampereellaHervantajärvenosayleiskaavaa ovat vastustaneet voimakkaasti niin asukasyhdistykset, urheiluseurat kuin luonnonsuojelujärjestötkin. Hänen mielestään vuonna 2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattu asukkaiden kuuleminen on tällä hetkellä pelkkä muodollisuus. Lain henki ei ole kuitenkaan toteutunut. Kuopiossa kiistat keskittyvät Puijon ympärille. Pro Ounasvaara -liike toimii RovaniemelläjahaluaasuojellaOunasvaaraa lisärakentamiselta.Aluettaeihalutakehittääpelkästäänmatkailunehdoin,vaan Ounasvaarahalutaansäilyttäämyöspaikallistenasukkaidenvirkistysalueena. OulunluonnonsuojeluyhdistysonajanutOulujoensivuhaaranSanginjoenmetsiensuojelua.AluesijaitseeparinkymmenenkilometrinpäässäOulunkeskustasta. Ihmisille annetaan nyt mahdollisuus sanoa mielipiteensä, mutta kaavoittajalla ei ole velvollisuutta ottaa sitä huomioon." Oroza on itse ollut mukana Helsingin Myllypuron metsän puolesta taistelleessa liikkeessä, joka siboné oroza oli perustamassa pääkaupunkiseudun vei kaavoituskiistan korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja hävisi jutun. Myös yleiskaava valmisteltiin yhteisymmärryksessäasukkaidenkanssa.Vantaallaonsuojeltujametsiähuomattavastienemmänkuinkunnissakeskimäärin. Professori liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitokselta on tutkinut työryhmineen jo vuosia lähimetsien merkitystä asukkaiden terveydelle ja hyvinvoinnille.. Oleskelu luonnonmukaisessa metsässä edistää myös terveyttä monin tavoin. Nyt järjestetään gryndereille tontinvarauskilpailu! Sitä paitsi hallinto-oikeudelle tehtyjen valitusten käsittely on vasta alussa. Hämeenlinnassa halutaan säilyttää SiirinalueenlehtojaJyväskylässäTanhukaarenalue.KotkanProÄijänniemi-liikkeen tavoitteena on säilyttää Itärannan metsävirkistysalueena
Kuinka tavalliset kuntalaiset sitten voivat hahmottaa, miten heidän ympäristöään suunnitellaan, ohjataan ja säädellään. "Viherympäristön ja metsien asema kaavoituksessa on epäselvä, koska ei ole standardeja siitä, paljonko ja millaisia luontoalueita kaupungissa tulee olla. Mitä enemmän käyttää luontoalueita, sitä myönteisempi vaikutus sillä on terveyteen", Tyrväinen sanoo. Nyt olisi vielä mahdollisuus käydä keskus- telua asiasta ennen viimeisten lähimetsien kaavoittamista." kaavOitUskysymykset erittäin mOnimUtkaisia Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki ei ole vähentänyt valitusten määrää. Kiistat keskittyvät Puijolle, jossa on taigametsän viimeinen saareke. Esimerkiksi suurin osa helsinkiläisistä ja tamperelaisista kokee kaupungissakin mielipaikakseen metsän. siellä kasvaa harvinaisia kasveja ja erikoisia kääpiä. harri nurminen "Ihmiset sijoittavat kyselytutkimuksissa luontoarvot todella korkealle. KUoPio. "Luonnon terveysvaikutukset pitäisi huomioida paremmin myös kaavoituspolitiikassa. Heille ovat tärkeitä sellaiset asiat kuin metsän tuntu, kaunis maisema sekä rauha ja hiljaisuus", Tyrväinen kertoo. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 49 juha poutanen. Asukkailta kerättävää kokemusperäistä tietoa ei pystytä tai haluta hyödyntää kunnolla prosesseissa." Tyrväisen mukaan luonnossa oleilun elvyttävä vaikutus on osoitettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Suunnittelu koskettaa ihmisten arkea, elämänlaatu ja hyvinvointia. Staffansin mukaan kunnat ovat tässä hyvin erilaisia. Tätä on edeltänyt kuitenkin pitkä valmistelu, johon asukkaiden olisi pitänyt osallistua halutessaan vaikuttaa", Staffans pohtii. Se edellyttää huolellisuutta ja perusteisiin menevää kaavoitusta. Tekniikan tohtori, arkkitehti Aija staffans Teknillisestä korkeakoulusta katsoo, että kaavoituskysymykset ovat usein asiantuntijoillekin erittäin monimutkaisia. Nykyinen kaavoituspolitiikka ja rakentamiseen liittyvä päätöksenteko perustuvat asukkaiden näkökulmasta puutteellisiin tietoihin. "Keskieurooppalaisissa tutkimuksissa on ilmennyt, että merkittävä syy muuttaa pois on juuri viheralueiden vähyys. Joissain kunnissa vuorovaikutukseen on panostettu tosissaan ja kaavoitukseen on löydetty hyviäkin ratkaisuja. Tuoreiden tulosten mukaan kaupunkimetsät peittoavat selvästi rakennetut puistot. Umpiurbaaneja, joille luonnolla ei ole juuri merkitystä, on vain viitisen prosenttia. Kaavoituksen haasteet ja ristiriidat korostuvat varsinkin, kun aletaan tiivistää jo olemassa olevaa asuinaluetta. "Usein kiinnostuksen kaupunkisuunnitteluun herättää jokin konkreettinen muutos tutussa ympäristössä
Vielä kesälläkin piisamien jäljittäminen käy hyvin pesien avulla. Nyt niistä ei näy merkkiäkään. Jatkan venematkaani. Piisami voi kaivaa onkaloitaan myös rantojen hiekkapenkkoihin, ja täällä niitä olisi tarjolla. Ei auta: autioita ovat nämäkin entiset asuinkentät. Kaarran toiseen takuuvarmaan piisamipaikkaan, Oulujärven Vuoreslahden rannoille sinne piisamit taisivat Oulujärvellä ensiksi asettua pysyvästi. Matka jatkuu Kaivannonsalmeen, joka erottaa 50 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Salmista toinen on matala. Piisamit viihtyivät rantasuolla vuosikymmenten ajan. Katselen veneestä sen etelärantaa, johon syntyi paksuturpeista suota, kun järveä alettiin säännöstellä 1951, eivätkä jäälautat enää lananneet rantoja puhtaiksi. Rantasuolla niitä ei näy ensimmäistäkään. Osa niistä romahtaa keväällä, mutta monet säilyvät. Uskalikkoja tapasi joskus uimassa jopa parin kilometrin päässä rannasta, ehkä uusia pesäpaikkoja etsimässä, ehkä suuntavaistonsa kadottaneina. Piisamit huomaa helpoiten talvipesistä: eläimet rakentavat korkeat kekonsa syksyllä. mikä hävitti piisamit? Tutkijalla on yllättävä teoria siitä, miksi piisamit ovat kadonneet suomesta monin paikoin tyystin. mikko niskAsAAri H yrynsalmen ja Sotkamon reittien vedet pusertuvat Oulujärven itäosasta länteen Toukansalmien kautta
Piisamista tuli niin tavanomainen näky rannoilla, etteivät sotien jälkeen syntyneet ihmiset aina edes tienneet harmittomaksi mielletyn piisamin olevan istukas. Vesikasveja riitti ravinnoksi, joskin lauri siivosen toimittamassa klassikkoteoksessa Suomen nisäkkäät (Otava 1972) on hieman hapan huomautus piisamista: "Järvikaislaa ja lummetta [se] himoitsee niin suuresti, että monista järvistä nämä kasvit ovat käytännössä hävinneet sukupuuttoon". Tasan 90 vuotta sitten, vuonna 1919, tuotiin Saksasta ensimmäiset lituskahännät Kajaaniin ja päästettiin vapaiksi pienehköön Ruuhijärveen. Turhaan. kuulun Manamansalon saaren mantereesta. Esimerkiksi lokakuussa 1993 olen kirjannut 13 pesää rivissä noin sadan metrin matkalla. Kaivannonsalmessa pesiä oli tiheimmillään alle 10 metrin välein. Siellä eli ennen piisameita, jotka eivät olleet kuulleet nisäkäskirjojen normeista: kirjojen mukaan pesien välillä pitäisi olla 50100 metrin hajurako. Huomaamatta keot alkoivat harveta. Myöhemmin otuksia matkasi Suomeen myös alkuperäisiltä asuinsijoiltaan Kanadasta ja Yhdysvaltain Marylandista. Eräänä vuonna ranta-asukkaat huomasivat, ettei pesiä ole. Koluan vielä toiveikkaana Oulujärven itäosan kapeita, ruovikkorantaisia lahtia: Varislahti, Melalahti, Jormuanlahti, sokkeloita, perukoita, lammikoita. Luontaisia vihollisia oli vähän, lähinnä kettu saattoi kaivaa talvipesän auki. "Olikos niitä enää viime vuonnakaan", kyseltiin. Piisamia istutettiin lopulta 300 paikkakunnalle Ahvenanmaalta ja Hankoniemeltä Enontekiölle, ja siitä tuli menestystarina Suomessa kuten KeskiEuroopassakin. Vuonna 1922 piisameita tuotiin Kruunupyyhyn Tsekkoslovakiasta, jossa pohjoisamerikkalaisten jyrsijöiden istutukset oli aloitettu jo 1905. Seuraavana vuonna tuotiin Kajaaniin uusi ryhmä piisameita. Ei merkkiäkään piisamista. maihinnOUsU kaJaaniin Olen lähellä piisamin suomalaista alkukotia. Piisami tuotiin turkiseläimeksi, ja sellainen siitä saatiin. Etelä- ja Keski-Suomen ne olivat miehittäneet 1942 mennessä, ja vuoden 1954 rintamakartassa levinneisyys peittää koko maan lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Sen vedet laskevat Oulujärveen ja maan valloituksen piti tapahtua puroja ja jokia pitkin. Turkiksilla oli niin kova kysyntä, että roUsKis! Piisamien herkkua ovat järvikaisla, järvikorte ja lumme. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 51 markus varesvuo. Kovin menestyksellisinä ei näitä ensimmäisiä istutuksia pidetty
Oulujärven piisamien määrä on huvennut Manamansalon metsästysyhdistyksen puheenjohtaja matti Tervosen mukaan 510 viime vuoden aikana. Huippuvuosina piisameita metsästettiin satojatuhansia, nyt satoja vuodessa. Huippuaikaa oli 1950-luku, jonka ennätysvuonna 1955 piisamisaalis oli 603 000 eläintä. "Ei minkkejä ole noilla ruovikkolahdilla kovin paljon." "On käynyt mielessä, että kävikö piisamille kuten oravalle: kun metsästys käytännössä lopetettiin, kanta kasvoi ja tuli rutto, kanta romahti", Tervonen ounastelee. 150 000 100 000 50 000 2000 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 PiisAmisAAlis. Tällaista on havaittu esimerkiksi Pohjanmaalla, Jalasjärven Hirvijärvellä. Koti-ikkunasta näki kymmenen pesää joka syksy, mutta nyt ne ovat käyneet vähiin. "Siihen asti meni hyvin. Vuosikymmenen puolivälissä keot alkoivat vähetä ja oikeastaan hävisivät pariksi vuodeksi", kertoo luontoharrastaja lauri Korpi. Kukaan ei tiedä, miksi piisamit hävisivät. Piisamiturkit ja -lakit olivat arvossaan, mutta sitten muuttuivat pelisäännöt, ehkäpä myös muoti. Esimerkiksi Lohjanjärvellä piisameita oli ennen runsaasti. Yhden tai kaksi olen sen jälkeen nähnyt", kertoo kalastusmestari Pekka ilmarinen. Helsingin yliopiston tutkijan mielestä metsästyksen väheneminen 1980-luvulla edesauttoi piisamin 1990-luvun romahdusta. 52 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 2005. Kanta katosi miltei leikaten. Ilo jäi lyhyeksi: "Piisamit hävisivät järveltä kokonaan 2000-luvulta, eikä syytä tiedä kukaan", Korpi kertoo nyt. "1990-luvun alussa pesäkekoja oli kuin sieniä sateella. "Tarkkaa vuotta en muista, mutta 1990-luvulla se tapahtui. miKÄ HÄViTTi PiisAmiT? majavat oli Suomesta ammuttu ajat sitten sukupuuttoon ja saukkoja eli enemmän erätarinoissa kuin jokivarsissa. Syyksi on väitetty myös ruokapulaa, mutta on vaikea uskoa, että piisamit kuolisivat yhtä aikaa nälkään kaikilta järviltä." Piisamilla on jonkin verran ollut kausivaihtelua, ainakin paikallisesti. Piisamikatoon syylliseksi on tarjottu minkkiä, mutta Ilmarinen ei siihen usko: "Minkkejä ja piisameita eli täällä yhtä aikaa, ja nykyisin myös minkki on vähentynyt." "Joku tauti tuntuisi todennäköiseltä selitykseltä, mutta ihmettelen, ettei laji ole palannut. Ei tauti yleensä kaikkia tapa. "Syksyllä 1998 piisamit aloittivat taas kovan rakentamisen." Korven mukaan tammikuussa 1999 Hirvijärven koillispäässä oli 3040 kumparetta ja vuosituhannen vaihteessa toistasataa. Yksi tai kaksi saattaa syksyllä tulla." Myöskään Tervonen ei usko minkkiä syylliseksi piisamikatoon. Piisameissa riitti pyytämistä: jo vuonna 1937 nahkurin orsille päätyi 240 000 piisamia. Toissa vuonna pyydettiin enää 5 500 piisamia, ja nahan keskihinta oli noin 2,5 euroa. Enää pyynnistä ei ole elinkeinoksi. maanlaaJUinen katO metsästettyjen piisamien määrä romahtanut 300 000 250 000 200 000 Oulujärven kaltaisia esimerkkejä piisamin täydellisestä häviämisestä on kautta maan. Piisamisaaliit kääntyivät alamäkeen, joka vain jatkuu. Viitteitä kadon laajuudesta saatiin runsaasti myös Suomen Luonnon lukijakyselyssä alkuvuodesta 2004
Voi myös olla, että pedot pitävät kannan alhaisena", Väänänen vastaa. Oletimme kannan vakiintuvan. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 jarmo manninen seppo keränen 53. Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tutkija Veli-matti Väänäsellä on mielenkiintoista kerrottavaa metsästyksen loppumisen vaikutuksista piisamien määrään. katOamiseen ehkä mOnta syytä seppo keränen KeKoNi oN KoTiNi. Koko maan romahdus tapahtui 1015 vuodessa, paikoitellen paljon nopeamminkin. "Minkkejä on luultavasti nykyään aiempaa enemmän. Tilastoista huomaa, että myös piisamien metsästys on romahtanut. 1990-luvulla alkoi hupeneminen. Todellisuudessa pyynnin hyydytti polkurautojen kielto 1980-luvun puolivälissä. Mutta olihan kettuja ja minkkejä ennenkin. Vuonna 1992 siellä oli 200 hehtaarin alueella 1500 piisamin talvipesää. Äkkinäinen kuvittelisi, että metsästys lopahti saaliseläinten puutteeseen. Metsästyksen loppuessa piisamikanta runsastui, ja niiltä loppui ruoka." Piisamin herkkua ovat järvikorte, järvikaisla ja lumme. Määrä pysyi siinä muutaman vuoden. Metsästyksen jyrkästi vähetessä piisamien määrä kasvoi aluksi. Aiemmin piisameita pyydettiin keväisin ja ravintokasvien kasvustot pääsivät elpymään kesäisin, kun piisameita oli vähennetty. "Romahdus saattaa liittyä metsästyksen loppumiseen. Saukko, joka sekin nappaa joskus piisamin, on taas runsastunut. Vesikasvien ohella piisamit syövät simpukoita. Piisamin uintivana oli joskus niin tuttu näky mökkirannoilla, että harva enää muisti sen olevan tuontilaji. Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksella on Maaningan Lapinjärvillä koeala. "Voi olla, että eläinkantojen suhteet ovat heilahtaneet niin, ettei paluuta entiseen ole." Kyseessä on hypoteesi. Mutta eikö piisamien olettaisi palaavan, kun sen vetiset laitumet korjaantuvat. "Esimerkiksi tautien ja loisten osuus piisamikantojen romahduksessa on tutkijoille yhä täysi arvoitus", Väänänen muistuttaa. "Kasvillisuus elpyy joskus hitaasti. Piisamien pesiä näkee enää ani harvoin (yllä). "Ne vähenivät nopeasti 300 pesään. Myös kettujen määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut. Metsästäjiä ei kettujahti kiinnosta, kun ketunnahoista ei nyt makseta juuri Veli-mATTi VÄÄNÄNeN mitään." Uutena tekijänä Väänänen mainitsee supikoiran. Toisin kävi, pesiä oli vähimmillään kolme ja viimeksi kymmenen", Väänänen kertoo. Tutkimustietoa metsästyksen loppumisen vaikutuksista piisamiin ei ole
Joutenhovin pohjoispuolella polku nousee Keski-Pohjanmaan korkeimmalle kohdalle, Salmelanharjulle. Onneksi jo kymmenen kilometrin patikoinnin jälkeen pääsee katon alle Sysilammen päivä- ja varaustuvalle. Varsin tasaisella Suomenselällä, Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajaseudulla, harju on vaikuttava ja ympäristöstään erottuva kohde. Siihen liittyvät rengasreitit mukaan lukien retkeiltävää on reilusti yli 100 kilometriä. Lokamarraskuun vaihteessa päivän lyhyys yllättää vaeltajat. Tupaverkko on reitin varrella kiitettävän tiheä: seuraavalle, Pitkälahden autiotuvalle, matkaa olisi vielä seitsemän kilometriä. Pieni, vanhan metsänvartijatilan aitasta kunnostettu tupa tarjoaa suojan kahdelle väsyneelle. Harjun laki nousee huimaan 219 metriin merenpinnasta. Perhosta lestijärven kautta reisjärvelle kulkeva Peuran polku ei kalpene pohjoisten retkeilyreittien rinnalla. teksti jA kuvAt mArkus sirkkA P Löytöretkellä Suomessa euran polun noin 80 kilometrin mittaisen runkoreitin eteläinen pää sijaitsee Perhon luontomatkailukeskus Joutenhovin pihapiirissä. Sysilammen tuvan paikalla on aiemmin sijainnut savottakämppä. Savotta-ajoista kertoo vielä pihapiirissä oleva tallirakennus ja alkuperäinen sauna. 54 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. polku metsä ei tarvitse mennä lappiin tehdäkseen oikean, useamman päivän vaelluksen
Pitkä lahopuujatkumo näkyy kääpälajistossa. Osuva kuvaus, sillä kiviä Suomenselällä on loputtomasti. Suon värit loistavat. Kilpailun tehtäväpäällikkö Aarno Peltonen saatteli kilpailijat matkaan kertoen, kuinka Jumala oli muun Suomen luotuaan heittänyt tähteet, yli jääneet kivenmurikat ja soiset jättömaat tänne Keski-Suomen ja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajaseudulle. cajanderin luoman suotyyppijärjestelmän mallialueista. Kivenheiton päässä Sysilammen tuvan länsipuolella, polkupyöräuran varrella, voi tutustua talousmetsien ennallistamiseen. Aikaisemmin nevoilta niitettiin runsaasti heinää karjanrehuksi. Salamajärven alueelta on löydetty 85 kääpälajia, joista 34 on erityisesti vanhoissa metsissä viihtyviä kuten erakkokääpä, aarniharsukka ja harjasorakas. Salamajärven nevat ovat jääneet myös tieteenhistoriaan, sillä kansallispuistossa sijaitseva Salmineva oli yksi A. Muun muassa Koirajoen aarnialue Hirvaan kierroksen varrella Salamajärven kansallispuistossa rauhoitettiin 1955. Iso, savotoissa ahkeroineiden jätkien käyttöön tehty hirsisauna vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä ainakin näin lokamarraskuussa, mutta löylyt ovat makeat. Pirunpeltoja, laajoja rakkakivikoita, on polun varrella useita. Luontotornista voi ihailla laajaa nevaa. peuran salomailla Illalla saunan piipusta tupruaa savu. Keväällä 2009 alueella ennallistettiin kaksi hehtaaria nuorta viljelymännikköä polttamalla. mUUn sUOmen tähteet Erävaelluksen suomenmestaruuskilpailut käytiin tänä vuonna Peuran polun maastoissa. Mikäli haluaa poiketa Heikinjärvennevalle, Salamajärven edustavimmalle suolle, pitää runkoreittiä patikoivan poiketa Sysilammelta Koirasalmen luontotuvalle vievälle polulle. K. Aamulla sakea sumu peittää maiseman pehmeään harsoon; nevat ovat kauniita, ja syksyn kosteus korostaa niitä entisestään. Suomenselkä on kiveliötä monessa merkityksessä, kivistä ja soista erämaata. Polunvarren metsät ovat talousmetsiä, mutta edustavia ikimetsiäkin löytyy. Sysilammen ja Heikinjärvennevan sUomeN lUoNTo 8 | 2009 55
Merkkejä entisaikain peuranpyynnistä on vielä jäljellä. Ei sentään. Kertaalleen Suomesta hävitetty metsäpeura palautettiin alueelle 1979, jolloin Kuhmosta siirrettiin Salamajärvelle kaksi hirvasta ja kahdeksan vaadinta. salamaperän luonnonpuistossa kasvaa suuria aihkeja. puolivälissä sijaitseva Kauluksen niittysauna on parhaiten säilynyt rakennus niittytalouden ajalta. 30 kilOmetriä pitkOspUita Loukkunevan yli kulkee uusi, puoli kilometriä pitkä lankkupolku. Näemme kuitenkin jälkiä, nevoille on tallaantunut syviä polkuja tuon tuosta. Yksi Suomen suurimmista peurahautaalueista on Kasalankankaalla Yli-Lestillä. "Uutta pitkosta syntyy maastosta riippuen noin sata metriä päivässä", Pohjonen laskeskelee. Salamajärvellä maastotyöt tekee kaksi miestä, luontovalvoja Tapani Pohjonen ja huoltomies Jari Valkeinen. Pohjonen kuljettaa pitkosvärkit maastoon jo talvella moottorikelkalla kesällä kasattavaksi. Soiden runsaus näkyy pitkospuiden määrässä: Peuran polulla ja Salamajärven kansallispuistossa on yhteensä noin 30 kilometriä pitkoksia, joista Metsähallitus uusii vuosittain kahdesta kolmeen kilometriä. Kesällä metsäpeuroja näkee usein Hei- peuran polun varresta löytyy aina tarvittaessa suojaisa yösija tai taukopaikka. lisätietoja ja kartta reitistä osoitteessa www.luontoon.fi/peuranpolku 11 km 7k m luontomatkailukeskus Joutenhovi sysilammen varausja päivätupa Pitkälahden autiotupa Valvatin autiotupa 9 km Karhunpiilon vuokramökki 8 km 2k m 56 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Suomenselän kanta onkin maailman ainoa kasvava metsäpeurapopulaatio. Eläimet kotiutuivat entisille kotikonnuilleen mainiosti, sillä nyt Suomenselällä elää jo noin 1200 metsäpeuraa. PolKU meTsÄPeUrAN sAlomAillA VANHAA meTsÄÄ. Lokakuun lopulla eletään metsäpeurojen rykimä- eli kiima-aikaa, mutta patikkamme varrelle ei osu hirvaiden kilpakenttiä. Löydämme pitkoksilta mustia papanoita poroja Pohjanmaalla. Marraskuussa juhlavuotta vietetään Perhossa metsäpeuraseminaarilla. Suomenselälle 30 vuotta sitten palautettu metsäpeura on kansallispuiston symboli ja Peuran polun reitille nimen antanut tunnuseläin
Houkutuksesta ei voi kieltäytyä, kahvitulet on viritettävä. Runsas riista ja erämaan rauha houkuttelevat myös suurpetoja: karhuja, susia ja Lapista 1990-luvulla siirrettyjä ahmoja. Entinen metsänvartijatila on myös reitiltä muutaman sata metriä sivussa oleva, nykyisin yksityisenä vuokramökkinä toimiva Karhunpiilo. Kesällä suosittu leirintäalue ja kalapaikka ui- PoHJANTiKKA. Maakotkakin asuttaa Suomenselän salomaita. ensilUmi karhUnpiilOssa Valvatin metsänvartijatila perustettiin tsaarin päätöksellä helmikuussa 1863. Nykyisin autiotupana palveleva komea päärakennus tarjoaa suojan luonnossa liikkujille. Kodan nurkassa on mustakylkinen pannu odottamassa. KÄmPÄT KUNNossA. Erämaisen Lehtosenjärven rannalla paikallista kirvesmiestaitoa edustava kotalaavu, Velehokota, tarjoaa suojan. Aamulla sataa sakeasti suuria, märkiä räntähiutaleita, jotka kastelevat läpikotaisin; on Pyryn päi- vä, kuinkas muuten. Metsävartijatila toimi aina vuoteen 1966 saakka. lintu viihtyy saloseutujen kuusikoissa. Petäjämäen ulkoilukeskus 8k m saarijärven autiotupa Valkeisen leirintäalue 15 k m 1 3 km Hiljentymistupa 2 km 3km lehtosenjärven kotalaavu raatejärven autiotupa Kuivajärven savupirtti 4 km. raatejärven kämpällä voi rauhassa tutkia patikkareittejä. kinjärvennevalla, minne eläimet hakeutuvat vasomaan, ruokailemaan ja räkkää pakoon. Onneksi yrittäjä salme Uusitalo on sytyttänyt ulkovalon mökkimme kuistille. Pimeä ehtii ennen verkkaisia ja märkiä vaeltajia Valkeisen leirintäalueelle
Erämaiseen tunnelmaan pääsee jo puolimatkassa Lappiin. Ei ihme, että alue on luokiteltu yhdeksi Keski-Suomen arvokkaimmista metsäalueista. Koirasalmen luontotuvalla polku liittyy Salamajärven kansallispuiston polkuihin ja Peuran polun reitteihin. Vaatimaton tupa kätkee sisälleen kelohirsisen alttarin ja hienon tunnelman. PolKU meTsÄPeUrAN sAlomAillA nuu jo talviunta, mutta etukäteen varaamalla palvelut pelaavat myös sesongin ulkopuolella. kansainvälistä tervakaUppaa jäänteet. Raatejärven autiotuvassa kahvikuppi kourassa erämaajärveä katsellessa reitin varren hakkuut ja pienet puutteet unohtuvat on tämä hieno reitti! 58 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Kirves-Heikki ryhtyi 1800-luvulla suururakkaan kaivaessaan puulapiolla kanavaa Iso Kotajärven ja Kuivajärven väliseen kannakseen kuivatakseen heinäniittyjään. Kämppä ehti toimia taukotupanakin ennen kuin se luovutettiin Reisjärven seurakunnalle kaikille avoimeksi hiljentymispaikaksi. aihkeJa Ja hOpeakylkisiä kelOJa Peuran polun varrella riittäisi ihmeteltävää ja nähtävyyksiä vaikka useammallekin reitille, muun muassa tervahautoja on tiheässä. Liikkuminen tiukasti suojellussa luonnonpuistossa on rajoitettua, mutta yleiskuvan saa puiston läpi kulkevalta polulta tai kuuden kilometrin mittaisella Pahapuron kierroksella. Tupa on ollut tervanpolttajien kämppä, josta muistona tulipaikan vieressä ovat tervahytin Runsas riista ja erämaan rauha houkuttelevat myös suurpetoja: karhuja, susia ja ahmoja. Salamajärven kansallispuiston eteläpuolella Salamaperän luonnonpuistossa kulkijan leuka loksahtaa ihastuksesta: paksuja aihkeja, hopeakylkisiä keloja. Aluekokonaisuus onkin Etelä-Suomen laajimpia erämaisia alueita. Reitin pohjoispään Etelä-Sydänmaan luonnonsuojelualue on reitistön helmiä: ikimetsiä, mainio Raatejärven autiotupa ja nähtävyyksiä kuten Kirves-Heikin kanava. Tuvalla voi kysellä viimeiset vinkit reitille, tutustua luontonäyttelyyn, majoittua lakanoissa tai nauttia pullakahvit. Kanavalta ei ole kuin pari kilometriä, kun vastaan tulee hiljentymistupa. Suomenselkä on vedenjakajaa, ja aikanaan tervakin uitettiin kahteen suuntaan: etelään Päijänteen vesistön kautta Kotkaan ja Haminaan sekä länteen Kokkolaan. Keski-Suomen maakuntakaavassa arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi luokitellun Koirasalmen kämppäkartanon tiloissa toimii nykyisin Koirasalmen luontotupa, Salamajärven kansallispuiston pääopastuspaikka. Tosin se ei ole suuren suuri: vain 14 neliökilometriä. Tervanpoltto oli merkittävä elinkeino Pohjanmaalla 1700- ja 1800-luvuilla ennen tuotannon siirtymistä Kainuuseen. Luonnonpuiston pohjoispuolella sijaitseva Salamajärven kansallispuisto on jo suurempi, 62 neliökilometriä. Työ jäi kesken, mutta kanava on yhä muistomerkkinä
Korttipaketti sisältää 21 kpl kaksiosaista korttia ja kuorta. alv:n) Yrityksesi logo Yrityksesi yhteystiedot, puh (09) 1234 5678, www.yritys.fi Luonnonkalenteri 2010 Luonnonkalenterin upeat valokuvat ja asiantuntevat tekstit kertovat veden kierrosta luonnossa sekä ajankohtaisista luonnon tapahtumista. Luonnonkalenteri on loistava ja arvostettu lahja myös ulkomaalaisille yhteistyökumppaneille. alv:n) UUTUUS! Kirjeensulkijat Suomen Luonnonsuojeluliiton jouluiset kirjeensulkijamerkit iloksi itselle ja vastaanottajalle. 7,00 (sis. alv:n) Adventtikalenteri 2,50 arkki (sis. alv:n) Tilauskortti Tilaan seuraavat tuotteet: KorttipaKetteja à 18,50 ____ kpl KirjeeNSULKijat à 2,50 ____ kpl aDVeNttiKaLeNteri à 7,00 ___ kpl Kaikki hinnat sisältävät alv:n. LUoNNoNKaLeNteri 2010 à 13 Suomi ____ kpl Ruotsi ____ kpl Englanti ____ kpl Saksa ____ kpl Ranska ____ kpl Kalenterin postituskuoria à 1,60 ____ kpl Voit halutessasi tukea Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa liimaamalla oikealla olevan merkin päälle 1. Osoite: ........................................................................................................................................ Puhelin ................................................................................Syntymävuosi.......................... Luonnonsuojeluliiton osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa suoramarkkinointiin. Kotkankatu 9 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5012567 00003 HELSINKI Postita jo tänään tai soita asiakaspalveluumme (09) 2280 8333, tai faksaa tilaus numeroon (09) 2280 8248. Luonnonkalenteria on saatavana: - suomeksi - englanniksi - ruotsiksi - ranskaksi - saksaksi 13 (sis. Postitoimipaikka: ................................................................................................................... Korttilajitelma koostuu seitsemästä erilaisesta luontoaiheesta. 18,50 (sis. Voit tilata myös osoitteesta: www.sll.fi/kauppa Luonto-lehti 23.10.09 Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Lahjaksi vuodenaikojen kauneimmat luontokuvat! Joulukorttipaketti Lähetä joulutervehdyksesi norppakorteilla. Postinumero: ........................................................................................................................... lk:n postimerkin. Postimaksu maksettu Tilaajan nimi: ..........................................................................................................................
60 sUomeN lUoNTo 8 | 2009
Vastakohtien välissä sinnittelee ainutlaatuinen tunturiluontoalue. kUin vUOristOssa patikOisi Halkaisijaltaan 30 kilometrin ja alaltaan 1300 neliökilometrin kokoinen Hiipinätunturien ylänkö vaikuttaa vuoristolta, sillä se nousee paljon jyrkemmin kuin Suomen Lapin loivat tunturit. Hyytävä tuuli kylmentää korvalehdet. Kuormurit rahtaavat lannoitteen raaka-aineena käytettävää apatiittikiveä taukoamatta vuoden ympäri. Näky on ympäristön kannalta lohduton. Rinteet nousevat parhaimmillaan 1200 metriin, ja korkeimmilla huipuilla on lunta elokuussakin. Kokonaisia tuntureita on murskattu palasiksi. Heti itärajamme takana kohoaa jylhiä rinteitä ja jättikaivoksia kaunis ruma kuola Y li kymmenmetriset kuorma-autot näyttävät pikkupoikien neppisautoilta, kun niitä katselee maailman suurimpiin kuuluvan avolouhoksen päältä. Eteemme levittäytyy koskematon vuoristoluonto, jossa elää kotoperäisiä kasveja ja johon on suunnitteilla luonnonsuojelualue. Toinen on suorastaan apaattinen teollisuuspaikka, toinen taas turistirysä viimeisen päälle. Vierekkäiset paikkakunnat, kaivoskaupunki Apatiitti ja hiihtokeskus Hiipinä eli Kirovsk, ovat kuin eri planeetoilta. Silmiinpistävimpiä ovat vain näillä jyrkillä ja Kuolan alue on jäänyt useimmille suomalaisista vieraaksi, vaikka se on heti rajan takana. Paikka on Hiipinätunturit Kuolassa. Eikä nyt olla edes Norjassa vaan Venäjällä. siellä on ihastuttavia luonnonsuojelualueita mutta myös jättimäisiä teollisuuslaitoksia. teksti jA kuvAt juhA honkonen sUomeN lUoNTo 8 | 2009 61. Kontrasti paljastuu, kun siirrymme vain kymmenisen kilometriä itään. Näin jylhään paikkaan on Suomen rajalta mat- kaa alle sata kilometriä. Paitsi maisema myös luonto eroaa huomattavasti
"Lyhyellä tähtäimellä valtakunnalliseen kansallispuistoon ei ole mahdollisuutta, mutta alueellinen luontopuisto etenee kyllä. Konstantin Kobyakov uskoo, että Hiipinän luontopuisto toteutuu. karuilla sorarinteillä kasvavat keltaiset hiipinänunikot. Turismin mahdollista kasvua hallittaisiin myös 62 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Murmanskin kuvernöörivaihdos viivästyttää hanketta, mutta uskomme, että puisto toteutuu", Syken Luoteis-Ve- näjään erikoistunut projektipäällikkö riitta Hemmi arvelee. lannOitetta kOkO venäJälle Nykyään puistohanketta ajaa etenkin Apatiitissa päämajaansa pitävä Kuolan biodiversiteettikeskus -niminen kansalaisjärjestö. KAUNis rUmA KUolA HiiPiNÄNUNiKKo oPTimisTi. Meillä on jo tukijoita paikallishallinnossa." Suomen luonnonsuojeluliitto on tukenut Kuolan biodiversiteettikeskusta kartoittamalla vanhoja metsiä, toimittamalla suomalaista lajitietoa, järjestämällä leirejä ja retkiä sekä osallistumalla mielenosoituksiin Hiipinän puolesta. Hiipinään on suunniteltu luonnonsuojelualuetta jo kymmenkunta vuotta. Kasvi on lapinunikon muunnos. "Venäjällä on hyvin vaikea ennustaa, mutta yli 50 prosentin todennäköisyydellä puisto perustetaan ensi vuonna. Seudun aarteita ovat myös jääleinikki, lapinkynsimö, nummimatara ja kuolanrikko. Sen puheenjohtaja Konstantin Kobyakov uskoo päätöksen puistosta syntyvän lähivuosina. Lisäksi maastopaloja, roskaamista ja herkän luonnon rasitusta on ehkäisty tukemalla luontomatkailukartan tekoa. Talvella matkan voi taivaltaa hiihtäen tai moottorikelkalla. Suositeltava reitti on edetä maastokelpoisella autolla Tirvas-parantolalta pitkin Kukisvumtsorrin solaa. Kun solaa jatkaa 20 kilometriä, vastaan tulee Kunijoen laakso, jossa on retkeilymaja. Suomen ympäristökeskus (Syke), useat suomalaiset ja paikalliset järjestöt sekä akateemiset tiedekeskukset kartoittivat alueen luontoarvoja 2000-luvun alussa. Kasvillisuus on huomattavan samanlaista kuin Saana-tunturilla. Silloin huomattiin, että seutu on suojelualueen arvoinen
luontopuiston ansiosta, sillä vierailijoiden pitää hakea käynnilleen lupa. Zaporodets vie suomalaistoimittajat paitsi louhoksen tuuliselle huipulle myös apatiittirikastamoon. Hiipinätunturien suurimmat uhat ovat apatiittikaivosten (alla) levittäytyminen ja Kuolan läpi vedettävä kaasuputki. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 63. Hiipinätuntureilta on peräisin lähes kaikki Venäjällä käytettävä apatiitti. Suomen puolella niistä ei tiedetty tai ainakaan tiedotettu mitään. Nykyiset kaivaukset lähestyvät loppuaan, ja Apatit-yhtiö kartoittaa uusia louhoksia Hiipinältä. Se taas päätyy lannoitetehtaisiin. murmanskin ja Pietarin välisen tien varrella etelä-Kuolassa on mielenkiintoisia paikkakuntia. murmansk montsegorsk Apatit Kirovsk Polarnie Zori 250 km APAATTisTA. Siellä kivestä otetaan irti fosforipitoinen aines. Hiipinän malmivarat löysi suomalaisgeologi Wilhelm ramsay 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Viime vuosisadan puolivälissä uusia malmisuonia etsittiin jopa pienillä ydinräjäytyksillä. Luonnonsuojelijoiden ja kaivosyrityksen välit tul- iHAN rAJAN TAKANA. Kovin hyvin puistohankkeesta ei ole tiedotettu, sillä alueella toimivan Apatit-yrityksen teknisen osaston johtaja Vladimir Zaporodets sanoi Suomen Luonnolle, ettei ole koskaan edes kuullut puistosuunnitelmista
"Näyttääsiltä,ettärakentaminenlykkääntyy.Tänä vuonnaolisipitänytsaadauusienlaitostensuunnittelu tehtyä",KuolanydinvoimalanjohtajaVasili omeltsuk kertoosuomalaistoimittajillevanhassavoimalassa. TalouskriisilykkääVenäjänuusienydinvoimaloiden rakentamista myös lähellä Suomea. Vaikka pahin on ohi, MurmanskPietari-tien kupeessa näkyy yhä laajoja rikkidioksidin tappamia metsiä. YDiNVoimAN PiTKÄsTÄ perinteestä huolimatta ydinjätteen loppusijoitusta ei ole Venäjälläkään ratkaistu. KAUNis rUmA KUolA Kuolan reaktoreiden käyttöikää jatketaan Suomessakäydäänäänekästädebattialisäydinvoimantarpeesta.Hetirajantakanaollaankuitenkin tekemässä kaikessa hiljaisuudessa suurempia ydinvoimapäätöksiä. "Sähkönsiirtoverkkoa suunniteltiin aikanaan PolarnieZoristaSuomeenPohjolanVoimanjaImatranVoimankanssa,muttajostainsyystäprojektijäädytettiin. Maallikkokin näkee, että ainakin Montsegorskin nikkelitehtaan lähitienoot tarvitsevat suojelua. Sähkönkysyntäonheikentynyt,minkävuoksinykyinenkinvoimalatoimiivajaateholla. VanhaydinvoimalaonmuutensamanlainenkuinLoviisanlaitos,muttaKuolanvoimalastapuuttuusuojakuori.SellainenpuuttuimyösTsernobylinräjähtäneestäreaktorista.Uuteenvoimalaankuorirakennettaisiin. Työkalu maankäytön suunnitteluun on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuonna. Toivoasähkömarkkinoilletuopaitsilänsi,myösMurmanskinedustallesuunniteltuStokmaninkaasukenttä, jonkarakentaminennostaasähkönkulutusta. Kaksiensimmäistäyksikköäovatsaaneetjojatkoaikaa.Ensimmäisenreaktorinuusittukäyttölupapäättyy kesäkuussa2018,toisenvuottamyöhemmin.Uudemmillakolmos-janelosyksiköilläonvoimassavieläalkuperäiset30-vuotisetkäyttöluvat,jotkaumpeutuvat vuosina2011ja2014. Tuoreiden tietojen mukaan hanke viivästyy, eikä putki ilmesty Hiipinän luontoon ainakaan viiteen vuoteen. näky yhä kUin helvetistä Suomen ympäristökeskus laatii parhaillaan Murmanskin aluetta koskevaa strategiaa, jossa otetaan kantaa nykyisiin luonnonsuojelualueisiin ja mahdollisiin suojelua kaipaaviin kohteisiin. Suojeltavaa riittää. Suunnitelmista huolimatta myös Sosnovyi Boriin Pietarinlähellerakenteillaolevaviidesreaktoriviivästyy.Senpitialunperinvalmistua2018.Myöhästyminen tietääSuomenetelärajankintakanavanhojenreaktorienkäyttöiänpidennystä. JUHA HoNKoNeN riKKiÄ. UUDeN YDiNVoimAlAN,Kuola2:n,pitialoittaatoimintansavuonna2018jakorvatanykyisenvoimalan vanhenevatneljäreaktoria. Piiput tupruttavat taivaalle vaaleaa, mustaa ja oranssia savua. Uusia ydinvoimaloita on suunnitteillaseitsemän,janiidenonmäärätuottaa3040gigawattialisääsähköä. Olemmevalmiitaloittamaanneuvottelutuudelleen,jos asia kiinnostaa teidän energiaihmisiänne", Omeltsuk sanoo. ToistaiseksiKuolanydinsähköäeiolehuolittulänteen.Johtajanmukaanteknisiäesteitämyynnilleeiole. Severonikel-sulattamon päästöjen takia alueen 40 jäkälälajista on vain kolme jäljellä. Venäjän sähköstä 16,5 prosenttia tuotetaan maan 58 ydinreaktorissa. Lähellä Suomen rajaa tehtiin jopa ydinräjäytyksiä. 64 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Jäteongelma pitää ratkaista ensin. Niinpä vanhojen voimaloidenkäyttöikääjatketaanmuunmuassaPolarnieZorinkaupungissaKuolassa.Vuonna1973rakennettunelireaktorinenvoimalajatkaanäintoimintaansaallesadankilometrinpäässäSuomenrajastaaiottuapidempään. Ehkä vielä joskus Montsetuntureissa on sitä samaa luonnonkauneutta kuin kivenheiton päässä Hiipinässä. Samalla Kuolan biodiversiteettikeskukselle on ilmaantumassa uusi murheenkryyni, Hiipinän läpi suunniteltu Gazprom-yhtiön putki Stokmanin kaasukentiltä etelään läpi Kuolan ja Karjalan. "Siksilaitoksensulkeminenkaaneivälttämättäole turvallisuuden kannalta paras ratkaisu. Esimerkiksi Sosnovyi Borin kaikkikäytettypolttoaineonvieläkinvoimala-alueella",huomauttaaSäteilyturvakeskuksenprojektijohtaja Kim söderling. Maisema on epätodellinen, kuin toisesta maailmasta. Aivan heti ei uskoisi, että montsegorskissa on otettu suuria askelia päästöjen vähentämiseksi. levat kiristymään lähiaikoina. Toimittaja-kirjailija Jussi Konttinen kuvaileekin aluetta: "Jos helvetti olisi maan päällä, se voisi näyttää Montsegorskilta." Luontoa on yritetty elvyttää kulottamalla, puita istuttamalla ja ennen kaikkea vähentämällä rikastamojen päästöjä
lähetä ehdotuksesi osoitteella: Suomen Luonto/turhake Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostilla: turhake@sll.fi tai osallistu netissä: www.suomenluonto.fi/turhake/ehdota Kilpailuaikaa on 31.10 asti. Osallistujien kesken arvotaan Tunturi Saint -polkupyörä! sUomeN lUoNTo 8 | 2009 65. Lähetä ehdotuksesi perustelujen kera toimitukseen tai osallistu netissä. Palkinnoksi on luvassa Tunturi Saint -polkupyörä. Haussa on kymmenes Vuoden turhake. Valinnan tekee toimitus lukijoiden lähettämienehdotustenpohjalta.Tuloksetjulkaistaanjoulukuun Suomen Luonnossa,jokailmestyy18.12. Kilpailuohjeet 1.Vuodenturhakeonjotakinturhaa,hyödytöntä taihäiritsevää.Eikuitenkaanhenkilö. Tuloksetjulkistetaanjoulukuunlehdessä. Turhakkeellavoiollaoutokäyttötarkoitus.Ehkäsetuhlaaluonnonvaroja,saastuttaa ympäristöä tai on tarkoitettu naruttamaan hyväuskoisia. Mikä olisi tänä vuonnakertakaikkisentarpeetontaiylettömänmahtipontinen?Osallistujavaikuta. Voittajalleilmoitetaanhenkilökohtaisesti. Myös turhan mahtipontinen,täysinhyödytön,haiseva,häiritsevätaivihattu sinevoitulla e valituksi.Henkilöitäeisoviehdottaa,nehylätäänarmotta. 3.Kilpailuaikaaon31.10.asti. mauri rautkari / kuvaliiteri Aikaisemmateet kk vuoden turha 2000 htipuhallin le 2001 ä vaipankätkij 2002 pullovesi ulkomainen 2003 ylkiäinen laisaterian k hampuri 2004 kkaus) jogurtti (pa juotava 2005 ri unkimaastu kaup 2006 nluettelot tuplapuheli 2007 mönkijä 2008 o antiton pull p Taas etsitään Vuoden turhaketta Viime vuoden turhake oli pantiton pullo, edellisenä mönkijä. 2.Osallistuavoipostitse,sähköpostillatainetissä. Vuonna2000Suomen Luonnontoimitusvalitsikaikkienaikojenensimmäiseksi turhakkeeksilehtipuhaltimen.Kyseenalaisenarvonimenovat aaneetmyösvais pankätkijä,ulkomainenpullovesi,hampurilaisateriankylkiäinenjajuotavanjogurtinminipakkaus.MyöskaupunkimaasturitjatuplapuhelinluettelotonjulistettuVuodenturhakkeiksi. Osallistumisaikaa Vuoden turhake -kilpailussa on lokakuun loppuun asti. 4.Osallistujienkeskenarvotaan TunturiSaint-polkupyörä
Se menee varmasti monelta ihmiseltä ohi tässä valtavassa tietotulvassa. SiihenminulletuleemahdollisuusSuomenluonnonsuojeluliitonkampanjanmetsäkummina.Kumminaaionpitää esimerkiksiblogiatästäaiheestajahaastaamuitakinmuusikoitakirjoittamaanvaikkaulkoilufiiliksistään.Lisäksiluvassaonainakinkonserttimetsässäjossainainutlaatuisessakohteessa. Lopputulos oli, että järjestöillä on suurempi vaikutus vastuukysymyksiin kuin yritykset tulevat koskaan myöntämään. Olen todella iloinen, että minut pyydettiin kummiksi. Tilaa näyTenumero! ToimiTTANUT JoHANNA meHTolA kAsvokkAin "metsä on min Vaikkakeikkarumbaoliviimekesänäaikakiivastahtinen,ehdinkäydämökilläkinparikertaa. Tarjous voimassa 13.11.2009 asti, 1 näytelehti/talous. Kasvimaalle ja leikkipaikoille. Ei eliömyrkkyjä. EcoGarden Pihan, leikkialueiden, puutarhan ja kasvimaan puurakenteisiin. Metsä on minulle perusarvo. Se ei ole tärkeä vain virkistysarvojensavuoksivaanmyöshiilinielunailmaston lämmetessä. Hän on suomen luonnonsuojeluliiton kampanjan metsäkummi. johAnnA mehtolA 66 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Haluaisinkin kansantajuistaaympäristöasioita. KesästäonjäänytmieleenimyöskeikkaPyhätunturilla PyhäUnplugged-konsertissa.Esiinnyinluonnonkurussa,ja akustiikkaolihuikea.Ehdintehdäpienenpatikkaretkenkin tunturilla.Seolihienoa! AsunHelsingissäpaikassa,jostaonhelppomennämetsään. Netissä: www.aarrelehti.fi/lehti Tekstiviestillä: Lähetä viesti AR A996 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINRO POSTITOIMIPAIKKA numeroon 16124 Normaali tekstiviestin hinta. Toinen opiskeluuni liittyvä tärkeä asia on soutuharrastus.OpiskelinTurunkauppakorkeakoulussa,jossakilpailtiin Tutustu! Tilaa itsellesi uuden Aarre-lehden näytenumero ilmaiseksi. Palvelu toimii Dna:n, Elisan, Soneran ja Saunalahden liittymissä. Gradussaniyhdistyivätnämäkaikki. Olenaikatarkkasiitä,mihinlähdenmukaan.Naamakuluu helpostijasanomisistameneepianteho.Siksikeskitynlähelläsydäntänioleviinasioihin.Enepäröinytyhtäänmetsäkummiksiryhtymistä.Vastaukseniolihetikyllä. oleN PereHTYNYTmetsäasioihintehdessänigraduniaiheestaYmpäristöjärjestöjenvaikutusSuomenmetsäteollisuudenympäristövastuuseen.Olintehnytjokandintyöni vastuukysymyksistä ja opiskellut kansainvälistä liiketoimintaa sekä lukenut yliopistolla sivuaineen ympäristötieteistä,jotenolinperehtynytaiheeseen.Kunteingraduani 2005,uutiseksialkoinoustaesimerkiksisuomalaisenmetsäyhtiönhankeUruguaynjaArgentiinanrajalla.Olenmyös erittäin kiinnostunut ympäristöjärjestöjen toiminnasta. Värisävyt: kastanja ja oliivi. Lisätietoja: SARBON WOODWISE OY puhelin (019) 264 4200 · fax (019) 264 4250 info@osmocolor.com · www.osmocolor.com laulaja Anna Puu viihtyy keikkabussissa ja kirkkoveneessä sekä metsässä
Siellä ovat minun juureni, Pohjois-Karjalassa." Lue lisää: www.sll.fi/metsakampanja. kuvaaja martti kainulainen / lehtikuva ANNA PUU 27, muusikko, helsinki sUomeN lUoNTo 8 | 2009 67. Se on ollut minullakäytössäerilaisissayhteyksissäjovuosia. Taiteilijanimeä ei tarvinnut keksiä. omA reViiri Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. ulle perusarvo" syksyisinperinteinenAura-soutuAurajoessa muiden yliopistojen kanssa kilpakasikoilla. Juuri tällä hetkellä tunnen olevani oikealla tiellä. Kun katselin keikkabussin ikkunasta ohi vilistävää maisemaa, totesin, että tämä on mielenmaisemani. TAiTeiliJANimeNi Anna Puu kuvastaa minuatodellahyvin.Siinäonmukanamyösideologiaa: metsänäkökulma ja luonnonsuojelu. En olisi voinut viime syksynä uskoa, miten mahtavatulevavuosiminullaon:festareita,keikkaelämää,muidenartistienesityksiä.Nautinmusiikista.Enymmärrä,mitentähänvoisikyllästyä. Olenhuomannutsenaiemminkinelämässäni,ettäjos mikäänasiataitunneeisodivastaan,onsuuntaoikea. Kirkkovenesoutu on mukava kesäharrastus,jossasaakokonaisvaltaistaliikuntaa.Sentakaavatmuunmuassaveneessä olevat liikkuvat penkit ja mahtava soutuseura. Tunsin oikein kotiseuturakkautta. Treenejä on kaksi kertaa viikossatoukokuustasyyskuuhun. Olen kotoisin Outokummusta, ja olin siellä äskettäin keikalla. Tänäkesänäosallistuinjokolmatta kertaa naisjoukkueella Sulkavan soutuun,jossasoudimme60kilometrinrupeaman.Joukkueessaon14soutajaaja perämies. Olinmukanayhtenävuonna,jasiitäinnostukseni soutuun lähti. Kun muutin Helsinkiin, vene vaihtui kirkkoveneeseen jaseuraksiSOK:nsoutujoukkue,johon meninkaverinimukana
68 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. "Suomussalmelaiset lentäjät ottivat minuun yhteyttäjapyysivät,ettätulkaatännekuvaamaan,ilmasta näkyy hirveä maisema. Tekstit eivät tuntuneet riittävän vahvoilta. Hyvönen halusi näyttää minkälaistasuomalainenmetsäonjamitävääryyksiämetsänomistajillejametsämaisemalleontehty. Tunnelmat musersivatmieltä.Siitälähtiliikkeelleensimmäinenmetsädokumenttini." SamoihinaikoihinHyvönenolimyösperustamassaEkometsätaloudenliittoa. omA reViiri vAikuttAjA metsät tallentuvat dokumenttielokuviin IisalmessaasuvaHannu Hyvönentekeedokumenttielokuviametsästä.Hänpyrkiisäilyttämään metsäaktivistin otteen työssään ja toiminnassaan. saakka,mape915jasuklo1016,Elfvikintie4,Espoo,www.espoo.fi/villaelfvik. Kirjoituksiasyntyisatoja,muttapianalkoituntua siltä, että toiminta ei pure. Hienotkuvakulmatvakuuttavat,ettäkaupunkiolisielotonilmanpuita.Kirjoittajatmuistuttavat,ettäpuutkantavatelämäävuosikymmenientakaaja niitäonsyytäkuunnellajakatsella.Heesittävät puiden hinnoitteluvihjeen Lontoosta: mitä vanhempipuu,sitäarvokkaampi.Meilläajatteluon päinvastainen;vanhaapuutavahingoittanutsaa vähemmänsakkojakuinnuortapuutakolhinut. Hannu Hyvönen on sitkeä luonnon puolustaja. makasiini pysähdy ja aisti Helsinki Löytöretki Helsinkiin -kirja kannustaa katsomaan sivuun ja pysähtelemään.TekijätJulia DonnerjaTaneli eskolahaluavatlaajentaa puutarhankäsitettäniin,ettäseonomasalainenpaikka,keidas,jossamieli lepää.KirjassakuljetaanHelsinginpuistoissa.Vastapainoksihetkentunnelmillekerrotaanniidenhistoriasta. Elokuva on saanut hyvän vastanoton ulkomailla.Siinäkuvataanpohjoisenmetsienkäyttöön liittyviäristiriitojasekäsaamelaistenmaaoikeuksien jakulttuurinpolkemista. riku cajander meTsÄT YKKÖsAiHeeNA. "1970-luvullakotiseudullaPohjois-Savossatuntuivatrajutavohakkuutjakynnetytmaisematluonnonilmiöiltä.Seuraavallavuosikymmenellätapahtuimielessäniherääminen.Maailmanekologinentilanne,ilmastojaluonnonsäilyminenriippuvatmetsistä." Hyvösenympäristöaktivismialkoikirjoituksistaja väittelyistäerilaisissametsätilaisuuksissa. Löytöretki Helsinkiin, Paikkoja, polkuja puutarhoja,Multikustannus2008. riTVA KUPAri runoja ja kuvia eläimistä Villa Elfvikin luontotalossaEspoossa on esillä Eläinten maa Marsa Pihlajan ympäristöystävällisiä runoja lapsille ja aikuisille.Näyttelynvärikkäätkuvatjahauskatrunotkertovattutuista eläimistäfaktatietoa,muttaniissäonmyösmielikuvitustakutkuttavia yksityiskohtia, kuten millainen kokki olisi naurulokki ja miksiperhosetperustivatympäristökerhon.Näyttelyonavoinna1.11. HYVÖseN TÄrKeiN DoKUmeNTTionLapinmetsäsodasta kertova Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä. "Suomessasilloinjaedelleenkinsallittiinmetsienhoitojakäsittelyvainyhdenmallinmukaan.Jos metsänomistajatekijotainominpäinjayrittivälttää avohakkuita,hänjoutuikäräjille." Tarveluonnonmukaisemmillemetsienkäsittelytavoilleonedelleenkova.Metsänekologinenkäsittely onmonestivaativampaakuinperinteinenlinja,muttasamallasetarjoaahienojahaasteita. Eskolan valokuvissa Helsinki on herkkää valoa, merenrantaa, puistoja mutta ennen kaikkea puita
Jabisneskannattaa."Kahdenviimevuodenaikanaolemmeinvestoineetrajusti:esimerkiksibiokaasulaitokseenviisimiljoonaaeuroa.TähäntarkoitukseensaimmemyösEU:ninvestointiavustusta.Satakierronliikevaihtotuleetänävuonnaolemaanvajaat kolmemiljoonaaeuroa." "Biokaasulaitoksen ansiosta saamme valtaosan biohajoavasta massasta hyötykäyttöön kaasuksi, jotavoidaankäyttäälämmöntuotantoon." Bäcklundtunteemyöskompostoinnin."Senhaittapuolena on, että kuutiosta biojätettä tulee kaksinkolminkertainenmäärälopputuotetta,jolleon vaikea keksiä hyvää käyttötarkoitusta. siida.fi. ja 16.12. hetiklo19uutistenjälkeenRadio Suomessa. "Jätekeskus palvelee lähikuntien asukkaita ja ennen kaikkea seudun lukuisia teollisuuslaitoksia", käyttöpäällikköAntero Bäcklundtähdentää. Mutta kun biokaasulaitokseentuodaantonnijätettä,sepäätyy noinsataankiloonloppuhumusta." Biokaasukoostuusuureltaosinmetaanista.Sitä tuottavatbakteerittarvitsevatlämpöä,hapettoman tilanjaorgaanistaainetta.Kunnämäehdottäyttyvät, ei metaanin syntyä voi estää. muu jäte saadaan talteen kaasuna. makasiini heli sorjonen / yle kuvapalvelu metsähallitus juhlii Metsähallitus täyttää tänä vuonna 150 vuotta. "Maanantaina miljardit ystävämme hyökkääväthetiruoankimppuun",hännauraa. Köyliön satakierto on niistä yksi. Köyliössä ovat pyörähtäneet käyntiin uuden ajan energiamyllyt. Käyttöpäällikkö Antero Bäcklundin työpaikassa satakierrossa tonnista jätettä jää vain sata kiloa loppuhumusta. Siidan Aikapuu-näyttely on rakennettupelinmuotoonjasekertoo Metsähallituksentoiminnastalasten näkökulmasta. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään näyttelyitäSuomenMetsämuseoLustossa PunkaharjullasekäYlä-LapinluontokeskusSiidassaInarissa. Kysymykset voi esittää joko sähköpostilla luonto.ilta@yle.fi tai soittamalla suoraan lähetykseen1020317600. 70 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 .. Näyttelyä voi käydä pelaamassa20.1.2010saakka,www. Biokaasulaitoksen reaktorissa bakteerit muuttavat biojätteen ensin ammoniakiksi, mistä metaanibakteerit synnyttävätbiokaasua. Keskimäärin jätteet viipyvät reaktorissa kolme viikkoa. Hyvää Luontoiltaa! Luontoillan asiantuntijat Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha laaksonen, Ari saura ja Henry Värekokoontuvattaaskuulijoiden luontokysymysten äärelle keskiviikkoisin 18.11. LustonKohtauksia metsässäkoostuu pienoisnäyttämöistä, joilla kunkinajanhenkilötkeskustelevatajanjaksonsapäivänpolttavistakysymyksistä.Näyttelyonavoinna28.3.2010 saakka,www.lusto.fi. "Viikonvaihteessa kaasuntuotanto hiipuu, sillä sunnuntaisin ei anneta sapuskaa", Bäcklund kertoo. TÄllÄ HeTKellÄbiokaasustasaatavaenergiaohjataankokonaanlaitoksenomaankäyttöön."TeemBioKAAsU lÄmmÖKsi. omA reViiri enerGiA puhdasta bisnestä biokaasulla Varsinais-suomeen on noussut biokaasulaitoksia enemmän kuin muualle maahamme. Lähetystä juontaa Pirkka-Pekka Petelius. Elintarviketeollisuuden jätteet ja kotitalouksista kerätyt biojätteet muhivat Satakierto-yhtiön biokaasulaitoksessa puhtaaksienergiaksi
omA reViiri mekaikentarvittavanlämmönbiokaasullajaosan sähköstä.Startinjälkeenemmeoleostaneetyhtään öljyä",Bäcklundkehaisee.Yksikuutiobiokaasuavastaahiukanallelitraakevyttäpolttoöljyä. Jotta kaasuautoilunsuosiokasvaisi,täytyisipolttoaineen ollahinnaltaankilpailukykyistäjatankkausasemien verkostonriittäväntiheä. "Lounais-Suomessa on biokaasulaitoksia enemmänkuinmissäänmuuallamaassamme.Tänneolisi mahdollista rakentaa kattava biokaasulaitosten jatankkausasemienverkosto",Bäcklundvisioi."Jos kaikkiosapuoletsaataisiinsitoutumaanjaosallistumaan,setoimisikyllä."Fiksuintahänenmielestään olisialoittaajäteautoista."Muttasevaatisiuudetautottaivähintäänvaihdonbensiinimoottoriin." "Valtiontäytyisitukeabiokaasulaitostenpolttoainetuotantoa",Bäcklundtuumaalopuksi."Tosinjos meryhdymmemyymäänpolttoainetta,joudumme itseostamaanöljyälaitoksentoiminnanpyörittämiseen." sUVi VeHmANeN anna-liisa pirhonen Vangitse suon kauneus Vieläehtii osallistuaIkkuna Suomenluontoon -sivustonSuo-aiheiseen valokuvakilpailuun. Kaasuauton moottori vaihtaa sujuvasti bensiiniin, ellei kaasua ole tarjolla. Tekstieioletunnelmoivaataiomialuontokokemuksia korostavaa vaan asiapitoista rupattelua yksittäisistä ilmiöistä, esimerkiksiteerientalvisistapajunkissa-aterioista.Kerronta soljuu leppoisasti ja hauskana, paikoin nokkeluudettuntuvatturhilta.Joitakinmoneenkertaantoistuviailmaisujakuten"koollaonväliä"olisivoinutkarsia.Hautalankuvatovat kiinnostavia lajipotretteja. "Meillä on aiesopimus ylimääräisenbiokaasunsiirrostasokeriteollisuudentarpeisiin", Bäcklundkertootulevaisuudentavoitteista."Kaasu siirrettäisiinputkeapitkinSucros-yhtiönSäkylänvoimalaitokselle." "Kasvihuone olisi erittäin hyvä tähän kylkeen", Bäcklundvinkkaa."Biokaasuavoisipolttaasuoraan kasvihuoneenilmaan." "Biokaasu käy myös ihan sellaisenaanliikenteen polttoaineeksi.Silloinajetaankuinhäkäpönttöautolla:neljääkymppiäjaylämäessätyönnetään." Kun hiilidioksidi poistetaan, biokaasusta saadaan erinomaista, maakaasuun verrattavaa liikenteen polttoainetta. Lintujenjanisäkkäidenjäljillelähdetään etelästä ja retki jatkuu Väli-Suomen, KainuunjaKoillismaankauttaLappiin.Kuvissajatarinoissaesittäytyvätmuunmuassa orava,susi,kärppäjakoskikara. Halki suomen eläinten jäljillä Hannu Hautalanjaerkki PulliaisenVilli, kesytön Suomionvalokuva- ja tietoteos, jossa maamme luontoa esitellään eläimiin keskittyen. Kilpailunteemanaon suoerivuodenaikoina jakuviasivustolle voilähettäävuoden loppuunsaakka.Paras kuvapalkitaan. Hienoja klassikkokuviakin kirjassa on, muttamukaanonlivahtanutmyösjokunenepätarkkakuva.Minerva2009. mArJo JÄÄsKÄ suvi vehmanen sUomeN lUoNTo 8 | 2009 71. KilpailuonosaSuomenluonnonsuojeluliitonSuo-teemavuotta,www.ikkunasuomenluontoon.fi. Nykyiselläänlaitostuottaamiljoonakuutiotabiokaasuavuodessa.Myyntiävartentarvittaisiinvielä kolmannes lisää
Josmetsästyksestähaaveilevalla ei ole metsästäviä vanhempia taiystäviä,onhänensuoritettava ensin metsästyskortti, hankittavasuosituksetjakuuluttavamahdollisestijohonkinseuraanennen kuin aseenkantolupa heltiää Sit. 10-vuotias poikani opiskelee parhaillaan metsästäjätutkintoa varten. Olensyntynytjakasvanuterämaan keskellä. Elän yhdessä toisen metsästäjän kanssa. Metsästäjän on tiedettävä linnun putoamisesta tai hirven liikkeistä osuman laatu. Miten metsästäjätutkinto tai eräopaskoulutus voisi tehdäheistäluonnontuntijoitatai metsästäjiä?Sentaidonhankkiminenvaatiivuosienharrastuksen. Pöydässämme on useinriistaruokaa.Suuriosasyömästäni lihasta on peräisin riistastataikotonakasvatetuistaeläimistä.Seonminulletärkeää,koskaolensoija-allergikko. Sillä on ratkaiseva merkitys saaliin nopealle löytymiselle. 70) oli mielenkiintoinen artikkeliOmavaraista elämää.Riemastuin lasse Norlundin marjojen 72 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. · Nokia S60 puhelimet, myös uusimmat mallit! YHTEISTYÖSSÄ: sästäjän paras kaveri, koska taitavakinampujasaajoskusaikaan haavakon.Haavakonetsiminenilmankoiraavoikestäätuntikausia jaaiheuttaasaaliilleturhaakipua sekäheikentääsenlaatua.Saaliin tarkka hyödyntäminen on merkki senarvostuksesta. Ylläpidämme ketoja ja niittyjä, ruokimme lintuja ja huomioimme luonnonsekämetsänhoidossaettämaanviljelyssä. Eimetsästäjäajatteletappamistahuvina.Metsästäjä,ihminentai eläin,ajatteleeruokaataisamassa ekologisessalokerossaolevankilpailijanpoistamista.Metsästyson ihmisengeeneihinvuosituhansien aikanarakentunutvaisto. Leikkipaikkani olivat luonnossa ja sen tapahtumat olivatosaelämääni. · GPS toiminnot: etäisyys ja suunta kohteeseen, koordinaatit, omien kohteiden merkkaus, reitin tallenus ym. Olenainaollutluonnonharrastajajakunnioittanutjokaistaelollistaolentoa.Maailmassanikaikellaelollisellaon"sielu". lUKiJoilTA palaute@suomenluonto.fi kirJeet Mukavan ohut ja lämmittävä hannu huttu / kuvaliiteri Silkkivilla auttaa voimaan hyvin Tilaa ilmainen tuotekuvasto: 03-871 460 · www.ruskovilla.fi AT OSHAMPOOT KODIN PUHDISTUSAINEET HAJUSTEETTOM SHAMPOOT HIUSTEN HOITOAINEET KÄSIPESUT VARTAL EKOLOGINEN metsästäjäksi synnytään Tuula Puranen kysyi viimenumerossa(7/09),miten luontorakkaus ja metsästys ovat yhdistettävissä. · Monipuoliset paikkatietoviestien lähetys ja vastaanotto · Ulkoilureitistöjä vaellukseen, hiihtoon yli 15 000 km. Kun luonnosta irrallaan kasvanut ihminen "löytää" luonnosta harrastuksen,hänhelpostihylkää esi-isiensäjuuretjakatsoomaailmaa asfaltilta. Metsästäjätutkinnonlajintuntemusosio voisi kuulua oppivelvollisuudenalaisuuteen.Sitävoisimyös kehittää monipuolisemmaksi.Tutkinnon suorittaminen on osoitus aidosta kiinnostuksesta kehittää omiatietojaanjataitojaan. marjat saa säilöön ilman säilöntäaineita mAriANNe KorTesoJA PArKANo www.easygo.fi Numerossa 4/2009 (s. Olen metsästäjä jayritänvastatahänelle. tenonhankittavaasejavastasen jälkeen voi aloittaa ampumaharjoittelun. Metsästyskortin suoritin paljonennenkuin15-vuotiaanasain aseenkantoluvan. Harva metsästäjä on säilyttänyt alkuperäisen kosketuksen luontoonjametsästykseen,mutta meitäon.Yhteiskunta,jossaihmiseteivättiedä,mistälihatuleeeivätkäannasamanlaistaarvoatuotantoeläimille, lemmikkieläimille ja villieläimille, vieroittaa vähitellenluonnosta. Aseisiin jaampumiseenhänontutustunut isänsä matkassa kulkiessaan kutenminätaiisänsäaikanaan. Hyvä koira on met- Hem mot tele itseä si sekä koti asi KOT IMA ISEL LA ja 100% :sti EKO LOGI SELL A puh tau della ! EKO,- LUONTO- JA MAAILMANKAUPOISTA Ole hyvä luonnontuote oy, 05 215221, 045 1327 086, info@olehyvaluonnontuote.fi, www.olehyvaluonnontuote.fi det aisuu mintoviestit o GPS-katie at Paik stokart Maa MAASTOON Personal 99 HELPPOKÄYTTÖINEN ULKOILIJAN MAASTOPAIKANNUSSOVELLUS MATKAPUHELIMIIN · Koko Suomen kattavat maastokartat · Sisältöpalveluissa yli 6500 Metsähallituksen taukopaikkakohdetta; vuokrakämpät, autiotuvat, lavut, tulipaikat, lähteet jne
s Viime numerossa oli kuva karhunseitikistä(s.77),vaikkakuvassaolisipitänytollasuippumyrkkyseitikki. Hämmästyin,kunkolmevuotta sitten tälle kesämökkimme läheisellealueelleolivedettyuusihopeuttaanhohtavapiikkilanka.Vanhaa ruostunutta oli osin kerätty kokoon,osinjätettypitkinmaata. Valitse tämän lehden paras juttu ja voita kuksa. parhaat jutut suomen Luonto 7/2009 oikaisuja Kauri mikkola vastaa Kysy luonnosta -palstalla (SL 7/2009) kysymykseen Mitkä toukat söivät tomaatinlehtiä?,ettäto,ettätomaatinlehdetsisältävätsolaniinimyrkkyä.Tomaattisisältäätomatiini-nimistä sekundaarimetaboliittia,eisolaniinia, jota on muun muas aperunoissa. sienensyöjät Kisaanosallistuneidenkeskenarvottiin terästermospullojaistuinalusta. Onnea! lukijoiden kommentteja: KArHUNseiTiKKi lasse kosonen Limasienetovatoutojaeliöitä,joistaeipaljon tiedetä.Nytniitävoikatsellametsässä tarkemmin,kunonmuutamakuvakinnähty. liisA JoHANssoN, HelsiNKi Piian renkiontärkeäjuttuvähentyneenkäenpiian auttamiseksiuuteennousuun.Kuulinkäenpiianääntä vainyhdenkerrankesällä.Kaikkipönttöjärakentamaan! TUUlA JÄrNBerg, oriVesi Sienensyöjätonmielenkiintoinenja hauskastikirjoitettujuttu. Niistä tehtyäpiirakkaaeierottanuttuoreista tehdystä. Lämpimät kiitokset Lasse NorlundilleohjeestajaSuomen Luonto -lehdellesenjulkaisemisesta. Paljonko Suomen luontoon on jätetty tarpeettomia piikkilankojajamitäkaikkeaneovataiheuttaneet?Missämeneepiikkilangan hyväksytyn ja ei-hyväksytyn käytönraja? mArKKU rÄmÖ JÄrVeNPÄÄ mikä tämän numeron jutuista on mielestäsi paras. Siellä piikkilangat lymyävät edelleenilmeisestiraja-aitanakahden maanomistajantiluksille. NevoittiTerhikki Korhonen Helsingistä. Kysyin viime vuonna kolmen ympäristöviranomaisen mielipidettä maastoon jätetyistä piikkilanka-aidoista.Heidänmielestään ne ovat verrattavissa luvattoman kaatopaikan perustamiseen tahi ympäristörikokseen. Jogurtin seassa syötynäaromissaolimukavahäivähdys mustikkapiirakan makua johtuivarmaanennenpurkittamistatehdystäkiehauttamisesta. Tammelan Saaren kansanpuiston tuntumassa mahtavan havu- 1. osallistu paras juttu -kisaan! säilöntääkoskevastaohjeesta.Että säilöntä onnistuisi ilman sokeria,säilöntäaineitataipakastinta! Tätähäntäytyikokeilla. Kasvustoajamaa-ainestaonosin kasvanutpiikkilanganpäälle,osin lankaonpingottunutalanteidenja korkeampienkohtienväliin.Setoimii eläimille kavalana ansalankana.Marjastajiltajasienestäjiltäse onrikkonutsaappaita. Piian renki 3. Tämän säilöntävinkin ansiosta saatoimme poimia marjoja mielihalulla, eikä niiden säilyminen enääollutongelma.Kellarissaon nytkaunisrivipurkkeja,joidensisältöä on ilo maistella. Purkit olivat veneen hyttilämpötilassa ja puolentoista viikon kääntelyn jälkeen avasimme ensimmäisen ja maistoimme. Äänestä sähköpostillaparasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuillawww.suomenluonto.fitai postitse:SuomenLuonto/Parasjuttu, Kotkankatu9,00510Helsinki. Veneilimme Saimaalla parhaaseenmustikka-aikaanjakokeilimmeensimmäistenmustikoidensäilöntääensinmuutamalla"kääntöpurkilla". Eipä olisi uskonut, että jokin näin yksinkertainenvoitoimianiinhyvin. Erään Tammelan Liesjärven tuntumassa olevan vatukon ja horsmien valloittaman avohak kuunjametsänreunantuntumaan jätettiin kymmenien vuosien takaasatojenmetrienpiikkilanka-aita.Senpuutolppienlahottuapiikkilanka jäi maahan ruostumaan. metsän piilossa ihmetytti pystyssä oleva piikkilanka-aitaus, jolla einäyttänytolevanmitääntarkoitusta. Seitikkejäeipidäkuitenkaanlajeihinperehtymättömänkerätäruuaksi. hannu eskonen / kuvaliiteri paljonko piikkilankaa makaa metsissä? HANNele VAlKiAiNeN KoUVolA Marja- ja sienestysretkillä Hämeessä olen törmännyt lintujennokkiapaljonteräväpiikkisempäänilmiöön. Vastaustentuleeolla perilläviimeistään2.11. Kuusikkoisten metsiemme perusseitikki karhunseitikki ei ole myrkyllinen, toisin kuin suippumyrkkyseitikki. limasientä eivät esteet pidättele 2. sUiPPUmYrKKYseiTiKKi AUNe mieTTiNeN, oUlU sUomeN lUoNTo 8 | 2009 73
Piankärppäkurkistelisieltä.Hetkenaikaasekatseliympärilleenjasinkoilisitten edes takaisin pihalla. Luulin aluksi, että se oli kaiverrettumuttaeipäollutkaan.Aikahauskaminusta,melkeinkuinkannanottopuulta. liiNA seiKolA TUrKU liina seikola Hyvä järvinäköala Savonlinnassa Pihlajavedellä sijaitsevan mökkilaiturin päähän rakennetussa pesässä kuoriutumista odottivat kolme munaa, joita kalalokkiemotunnollisestihautoimökkiläisistä tai veneliikenteestä kummemmin välittämättä. Kettu etummaisena määräsi suunnan ja kissa takaaajajananopeuden.Netekivätpienenlenkinmetsässä,muttapalasivattaastiellekadotenlopulta tienmutkanpensaidensuojaan.Jälkeenpäinsain selville,ettärohkeakissaolilähitalonlemmikki, jokaeiluultavastihyväksynytkilpailevaasaalistajaamyyrämailleen. PAAVo rAUsKANeN mÄNTTÄ Hirvet uivat Hirvisaareen AjoimmemoottorillapeilityynessäKelventeenKoukkuniemestäkohtiKarisalmea,jolloinKäkisalmentasallaHirvisaarenkupeessanäintasaistarytmikästäliikettäetuoikealla.Kohdeoliaika tumma.Pyysinvaimonimyöskatsomaan.Pianäkkäsimmekatsovammeuiviahirviä.NeolivatmatkallaPulkkilanharjulle,muttakääntyivättakaisinHirvisaareenhavaitessaanmeidät.Saarionsiisnimensäveroinen. Vain pieniksi hetkiksi säyseäluonteinenlokkiemonousipesältälentoonlaiturintailäheisenluodonyläpuolellekiertelemään. millAmAri UoTilA riiHimÄKi miko virkkala Kissa ajoi kettua takaa OlinmenossakuvaamaanmuutamankilometrinpäässäkotoammeolevaaMelaskoskea.Olinjuuripysäköinytautonjalaittanutkamerankäyntiin. lUKiJoilTA palaute@suomenluonto.fi lUkiJOiden lUOntOkUvat Tällä palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä luontokuvia ja tarinoita. lukijaposti on tervetullutta joko sähköpostilla palaute@suomenluonto.fi tai osoitteeseen lukijoiden luontokuvat/suomen luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki paavo rauskanen millamari uotila puun kannanotto AsummelähelläAurajoenrantaaTurussa. Yhtäkkiäedessäniolevastatienmutkastaryntäsiesiinkettujasenperässäkissa.Eläimetpysähtyivät hetkeksi ja sitten matka jatkui. Täälläonkaadettupuitajalöysinyllättävän näköisen kannon. olli seliN HollolA Kärppänä kameran kanssa Poikanimikoolimenossakorjaamaan mopoaan takapihalle, kun hänkuulirapinaakoripallotelineenalta. Aika rohkea kaveri,kunseeisäikähtänytedespojan lähtiessä hakemaan kameraa. Tämän jälkeeneiolekärppäänäkynyt. irA PiHlAJAmÄKi VANTAA 74 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 kristiina vanhala-selin
Virta kehitetään kiertämällä lampun takaosaa. Voit vaikuttaa pienvesien hyvinvointiin Valitse norppamerkitty sähkö Kraft&Kulturista ja tue Puroista syntyy virta -projektia Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Kraft&Kulturin välinen yhteistyö pienvesien ennallistamiseksi. Tee sopimus osoitteella www.kraftkultur.fi tai ota yhteyttä asiakaspalveluumme! Teemu Tuovinen Rauhankatu 16, 65100 Vaasa Puh (06) 357 7750 Sähköposti finland@kraftkultur.com WS2357 Sääasema kotiin 169 Kaikki olennainen säästä, tuulen suunta ja nopeus, sade, kosteus, ilmanpaine, lämpötila jne. Unohda paristojen osto. Mittausalue 2-150 km/h, -40° ... Joka repun ja pakin vakiovaruste. Katso muut mallit ja lisätiedot nettisivuiltamme www.paratronic.fi Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi sUomeN lUoNTo 8 | 2009 75. Noin 10 sekuntia twistausta antaa valoa 10 minuutiksi. Voidaan kiinnittää pohjastaan vaikka kamerajalustaan pidempiaikaista käyttöä varten. Vallitseva, keski- ja maksimiarvot. Tallentaa 175 sarjaa säätietoja muistiinsa (esim tunnin tallennusvälein yli viikko), josta PC:lle, PC:ltä edelleen internetiin. Vesitiivis ja kelluva. +80° C C. KB3 kierrettävä taskulamppu 19,90 Ympäristöystävällinen kierrettävä taskulamppu, johon ei tarvitse koskaan ostaa paristoja. Ulkoanturit kytketään keskenään johdoilla, sisälle tiedot siirtyvät langattomasti jopa 100m päähän, tai 10m kaapelilla. ilmoiTA sUomeN lUoNNossA! sitä lukee 105 000 luonnonystävää! (kmt 2009) Meteos1 käsituulimittari 69 Vihdoin taas saatavissa, kaivattu Meteos tuulija lämpömittari uudistettuna versiona
KYsY lUoNNosTA AsiANTUNTiJAT VAsTAAVAT ToimiTTANUT riTVA KUPAri mistä amiraalit tulivat? Näimme jo kesäkuussa amiraaleja ja ohdakeperhosia, vaikka niitä tavallisesti havaitsee vasta syyskuussa. Pitkät yhtäjaksoisetlennotedellyttävätrasvanvarastoitumistajakäyttöälihastyöhönsekälisääntymisen siirtymistälennonjälkeiseksi.Naaraathaneivätpystyisinoihinlentosuorituksiinmunalastinkera.Vastaavastivaeltajillaeiolediapausia, lepovaihetta, joka on pohjoisten lajien huippusopeutuma. Joukossa oli yksi, joka oli kuin eri maailmasta, siipien tumma perusväri aivan haalistunut (oik.). Toukokuussatuliharvinaisensuuriamiraalienvaellusetelästä,janiidenmelkokuluneidenperhostenmukanaeksyitappavaanmonitorointirysääniyksilö,jokaoliaivanerimaailmasta, perusvärikin perusteellisesti haalistunut.Koskaenmilläänusko,ettäEspanjassa talvehtineet perhoset voisivat lähteä uudelleenpohjoiseen,oletan,ettätämäyksilöoli talvehtinut ruokinnan varassa paikalla. Amiraalin vaellukset etelään paljastuivat lopullisesti vasta syksyinä 1998 ja 1999, jolloin lintuharrastajat havainnoivat niitä Porkkalassa.Tornistalaskettiin1240myötätuulessaeteläänliihottelevaaamiraalia,jalintuasemanhavaintopolullalepäilietelätuulenpäivinä kymmeniä amiraaleja, mutta pohjoistuulessanevaelsivatkorkeallaetelään.Neosaavatsiisvalitamyötätuulen.Säätutkastanäkyi, lÄHeTÄ omA KYsYmYKsesi! Lähetäkysymyksesiosoitteeseen suomen luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki taisähköpostitse kysyluonnosta@suomenluonto.fi Laitamukaanyhteystietosi. Kalat ja äyriäiset HArri DAHlsTrÖm Nisäkkäät ilKKA KoiVisTo YllÄTYs. alistunut se oli ilmeisesti yksi niistä, jotka myöhään syksyllä 2006 vierailivat pihan ruokinta-asemilla. Kaikkiperhoseteivätvoikaanvaeltaa,koskasevaatiipitkällemeneviäkäyttäytymisen ja fysiologian sopeutumia. Tammisaaressa toukokuussa 2007: seurantaan kuuluvaan syöttirysään tuli kevätvaelluksen yhteydessä useita amiraaleja, kaikki samannäköisiä, kuluneita, mutta kirkkaanvärisiä (vas.). Kysyjäonhavainnutetelästä,todennäköisesti VälimerenMustanmeren tasolta, saapuneitavaeltajia,jotkaryhtyvätmeillämunimaan,amiraalinokkosillejaohdakeperhonen lähinnäohdakkeille.Amiraalejajaohdakeperhosianäkeetosiaanenitenloppukesällä.Siinä näkyyvaeltamisenidea,vähänsaapuumutta paljonlähtee! Toukokesäkuussa 2009 Suomeen saapuiharvinaisenrunsaastiohdakeperhosiaja amiraalejakinkohtalaisesti.Loppukesälläniitälentelirunsaastikukillatankkaamassapitkäälentoavarten. Pelkästään näköetäisyydelläsataanmetriinsaakkaHelsinginjaHangon välisen linjan ylitti puoli miljoonaa amiraalia,muttakuntutkaluvutlisätään,niitäoli miljoonia! Viisi viikkoa Suomen suurten vaellusten jälkeenEspanjanVälimerenrannikolle,missä juuritutkittiinamiraalinpopulaatiobiologiaa, saapuivanhojajarepaleisiaamiraaleja.Siinä oliilmeisestisamavaellusaalto.Välimerellä amiraalit talvehtivat joko toukkina, kasvaen hitaasti nokkosilla, tai aikuisina, käyden välilläkukillajamunienvastakeväällä.Meille kesäkuussasaapuvatamiraalitovatilmeisestiaikuistalvehtijoidenjälkeläisiä,muttahuhtikuunlopultalähtiensaattaasaapuatalvitoukistakehittyneitäperhosia. Kannattaasiispitääruokinta-asemiajajättääne talvenyliulos. KAUri miKKolA Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet KAUri miKKolA Nisäkkäät mATTi HelmiNeN Linnut sePPo VUolANTo Kasvit ja sienet sePPo VUoKKo 76 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 kauri mikkola. Ne valtaavat pohjoisesta laajat alueet lisääntymistään varten vaikka eivät kestä pohjoista talvea. ettäamiraalejaolirunsaastikilometrinparin korkeuteen saakka. Ohdakeperhosen vaellukset tunnetaan paljonheikommin,muttaluultavastilajisiirtyy kokonaan Välimeren eteläpuolelle ja Lähi-itään. Siksi ne pystyvät viettämään talven vain siellä, missä toukille ja aikuisilleonjatkuvastiravintoasaatavilla. Amiraalienseuraaminenruokinta-asemilla on osoittanut, että perhoset ovat hyvin karaistuneita.Neasustavatkoloissaanjatulevat syömäänheti,kunaurinkovilahtaajalämpötilaonyli10astetta,joskusjopatihkusateessa.Amiraaliaonjoaiemminonnistutturuokkimaan yli talven kellarissa, mutta keväällä 2007tuliensimmäinenilmeinenhavaintotalvehtimisestaulkosallaruokinta-asemanavulla.Tammisaaressaamiraalejanähtiinvielälokakuun jälkipuoliskolla 2006 käymässä ruokinta-asemilla. Perhoset saapuvat keväällä tai alkukesälläjakehittävätmeilläsukupolven,jonka yksilötilmeisestiuseimmillalajeillavaeltavat takaisinetelään.Paluuvaelluksettosintunnetaanriittävänhyvinvainamiraalilta. ovatko ne talvehtineet täällä. Amiraali ja ohdakeperhonen ovat eteläisiävaeltajaperhosia,jotkaeivätpysty talvehtimaan luonnonoloissa Suomessa
samoin kuin amiraali ohdakeperhonen (kuvassa) ei pysty talvehtimaan oloissamme. Naakat elävät isoissa parvissa asutuksen liepeillä. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 77. Mutta ennen kaikkea nykyiset maanviljely- ja karjanhoitotavatsekäpuutteellinenjätehuoltotuottavat naakoillejamonillemuillekinlintulajeilleravintoa. Niiden on muutettava kesän päättyessä etelään. miten naakoista tuli taakka Kylämme 70 naakan lauma lisääntyy koko ajan. Tiedämme, että naakka on rauhoitettu. Naakatovatviimevuosinalisääntyneet, jakysyjäkuvaaelävästimoniensuhtautumista naakkaparviin. Haluaisin tietää, eikö ole mitään tehtävissä kannan pienentämiseksi. olemme joutuneet luopumaan pikkulintujen talviruokinnasta, kun iso naakkaparvi tulee paikalle ja syö kaiken. sen ääntely ei ole hienoa kuultavaa. KYsY lUoNNosTA AsiANTUNTiJAT VAsTAAVAT VAelTAJA. Naakkaonviljelymaidenjakaupunkienlaji, joka lisääntyy silloin, kunravintoaonriittävästi tarjolla. Lämmenneet talvet lienevät mahdollistaneetnaakkojentalvehtimisenentistälukuisampina,jalintulautojentarjonnallakin saattaa olla osuutensa. Jossakin suhteessa ongelmalliseksikoetunjahavaitunlinnunäänikinonepämiellyttävä. Pesäpaikkojen puute saattaa paikallisesti rajoittaa naakkaparvien kasvamista, muttayleensänaakatlöytävätuusiapesänsijoja lähialueilta. Pesimäaikanaravinnonsaantieioleongelma naakoille, ja kysyjän havaitsema räkättirastaannitistäminenkuuluukuvioon,silloin kunsiihenonmahdollisuus.Kyseessäolivarmaankin pesästä lähtenyt rastaanpoikanen, silläaikuisetjaterveeträkätiteivätjäänaak- markus varesvuo / kuvaliiteri ilpo kojola / kuvaliiteri ÄÄNeKKÄiTÄ JeNgeJÄ. Ne ajavat muut linnut pois ja syövät räkättirastaita
Olisikinpuututtavalisääntymisensyihin,ei seurauksiin.Olisivähennettävänaakanravinnonsaantia,toisinsanoenmuutettavaviljelytapojajatehostettavajätehuoltoa.Lakisallii lintukantojen rajoittamisen, jos siitä on esimerkiksimerkittäväätaloudellistahaittaa,jotamuillakeinoineivoidavälttää.Siihenon saatavaalueellisenympäristökeskuksenlupa. Aivan niin kuin hirvikärpäsetparittelevatvastahirventurkissa, puutiaiset tekevät sen ilmeisesti vasta naaraan pureuduttua isäntäeläimeen. löytyykö tälle jokin selitys. Naa- 78 sUomeN lUoNTo 8 | 2009 asko kaikusalo / kuvaliiteri. Niissä ei siis voi olla kovin paljon vararavintoa. Tunturisopulien määrä kasvaa joskus niin suureksi, että eläimet vaeltavat suurina joukkoina etsimään uutta elintilaa. Tunturisopulienajoittaintoistuvatvaellukset ovat seurausta kannan kasvusta niiden elinalueilla.Tällöinosayksilöistälähteeumpimähkäänetsimäänuuttasopivaaelinpaikkaa.VaellusrajoittuupohjoisimpaanLappiin jaPohjois-Norjaan. Olisi hyvä, jos havahduttaisiin huomaamaan, että taloutemme aiheuttaaluontoonmyössellaisiamuutoksia,joita emmetoivo. sePPo VUolANTo mikä tappoi sopulit? olimme 2007 syyskuun alussa PohjoisNorjassa ja pysähdyimme Altan ja Kautokeinon välillä Pikefossiin. Joskus niiden pinnalla on paljon pienempiä, jotka vilistävät karkuun. kojensaaliiksivaanajavathäiritsijätpoispesiensäliepeiltä. laskin noin sadan metrin matkalla 27 kuollutta tunturisopulia, osa niistä oli puoliksi syöty, osa täysin ehjiä. Otaksun, että kysyjän kuvaamassa tapauksessajokeaylittämässäolleetsopulitovat kovan virran vieminä joutuneet putoukseen jahukkuneinaajautuneetrannalle.Onepäto- dennäköistä, että raadoissa havaitut syöntijäljetolisivatmerkkiniidenkuolinsyystä.Sopuleidenraatojavoivatsyödävaikkapavarislinnut,päästäisetjajopanälkäisetlajitoverit. Kulttuuriympäristöjentyypillisetlintulajitkutenviherpeippoja keltasirkkuelävätjalisääntyvätnaakannaapureina, ja kottarainenkin viihtyy hyvin samoillavainioilla.Kysyjänhavaitsematlinnustonmuutokseteivätsiisolenaakkojensyytä. KYsY lUoNNosTA AsiANTUNTiJAT VAsTAAVAT TUNTUreiDeN AsUKKi. Talviruokinnalla on helppo estää naakkojenjamuidensuurikokoistenlintujenvierailu panemalla kanaverkkoa tai vastaavaa lintulaudanympärille,jolloinvainpienemmätlajit pääsevätruokaankäsiksi. Ne ovat myös puutiaisia, mutta koiraita.Voidakseenmuniakehittyviämunia naaraan on pariteltava. Usein uhkarohkeasti ne lähtevätuidenylittämäänjärviäjajokia,jolloinkovavirtataikorkeaaallokkovoivatkoituaniidenkohtaloksi. Vesi oli laskenut reilusti ja kävelimme kuivunutta joenreunaa pitkin. Naaraaseenverrattunakoirasonkääpiömäinen. Todella suuret vaellukset ovat tuoneet sisukkaitayksilöitäjopaRovaniemenkaduilleja ulottuneetainakinPosionRiisitunturillesaakka,jonne1970-luvullamuodostuimuutamaksivuodeksielinvoimainensopulikanta. mATTi HelmiNeN Kahdenlaisia puutiaisia Koirassamme on ollut pulleita puutiaisia. Puutiaisen munat ovat hyvin pieniä, sillä naaras munii niitä pari tuhatta. Naakantapauksessatämävoitullavainharvoin kyseeseen. Kuolleenalöydetytsopulitliittyvät2007 alkaneeseen tunturisopulien vaellukseen.Yksittäin,hyvinhajanaisenaryhmänä vaeltavat eläimet ovat valinneet suuntansa, eivätkähevinmuutasitäedesvesistönrannalle saapuessaan. Lisäksi yleisesti uskotaan, että on helppoa rajoittaa lintukantojen kasvamista ja että meillä ihmisillä on siihen oikeusjavelvollisuus.Rajoittaminenmetsästämällä,muutenampumallataitappamallaei oleyksinkertaista.Myrkkyjenkäyttäminenon kokonaankielletty.Lintujenhävittämisenolisi jatkuttavavuodestatoiseen,joshalutaantuloksia. Laulurastaidenhäviämineneivoiollanaakansyy,koskalajienelinympäristötovaterilaiset.Laulurastaspesiikuusimetsissä,joista naakat eivät hae ravintoa. mitä ne ovat. iso joki ja iso leveä putous. Luonnonmuuttuminennäyttääolevanvaikeahyväksyä,jauseinkuvitellaan,ettämuutokset ovat vahingollisempia kuin ne itse a siassa ovatkaan
Muodoltaan käävät ovat kaviomaisia tai hyllymäisiä,nuorinamyöspallomaisia. Orava on periaatteessa yhden värin laji mutta ei ehdottoman yksivärinen, vaan väri muuntelee melko laajoissa rajoissa. Värin muodostuminen eläimillä on aika monimutkainen tapahtuma, ja sopassa on mukanamontageeniä.Kuitenkinvoiolettaa, ettäkahdenvärinesiintymisessäonpelissä jokinlajityypillinengeeni.Leopardiontoinen kookas kahden värimuodon nisäkäs, ja sillä,aivansamoinkuinnaalilla,värimuotojen osuudetkannassavaihtelevateripuolillalevinneisyysaluetta. Täysmustatelimelanistisetjaalbiinotelitäysvalkoisetovatharvinaisia.Neovatkinoikeastaan n ormaalimuuntelunulkopuolella. sitä voi verrata syöpäkasvaimeen, sillä puu ei kykene ohjaamaan solukon kasvua. kari niemeläinen / kuvaliiteri VereNimiJÄ. Pahka on puun kasvuhäiriö. Värienmuunteluluonnossaonaikaarvoituksellinen.EsimerkiksiEuraasiansudetovat harmaita vain pienin sävyvaihteluin. Ilmeisestipahkojavoisyntyäkaikkiinpuulajeihin,myöspensaisiinjavarpuihin.Yleisyys vaihtelee kuitenkin eri lajeilla. Näinsyntyvätkuorenallaolevathelmimäiset pahkatesimerkiksipihlajaan. Yhdellä olivat häntä, käpälät ja korvat hiilenmustat mutta mantteli oli asteen vaaleampi. lisäksi oli pari tummanharmaata, joissa ei näkynyt ruskeaa missään. Isäntäeläimestälöydettyjavertaimevänaarastaasonhyväsijoitus. KYsY lUoNNosTA AsiANTUNTiJAT VAsTAAVAT Vaikka pahka kasvaa vuosi vuodelta suuremmaksi,seeiyleensähaittaapuunkasvua. Pahkataasonkasvaimentapainenkasvuhäiriöpuussa.Semuodostuupuusolukostaja syntyyeläväänpuuhunkuorenalle.Pahkan muotoonpallomainentaipuolipallomainen. Pahkasyntyy,kunpuuainestatuottavajälsisolukko alkaa paikallisesti jakautua tavanomaista kiivaammin. Solutovatuseinkiemuraisinajonoina,jolloin pahkan puuaines on visamaista, kovaa, vaikeastihalkaistavaajavuoltavaa. Paitsijälsisolustapahkankehitysvoialkaa myösjälkisilmusta.Monillapuillasyntyykuorenalleleposilmuja,joistakehittyyrunko-tai juurivesoja, jos latvus tuhoutuu. miten yleisiä tällaiset värimuunnokset ovat. Naaras alkaa munia parin viikon päästä siitä,kunseonpudottautunutpoisisännäs- Oravienvärimuunteluonkiinnostanutjo kauan muun muassa metsästäjiä, kun oravannahka oli hinnoissaan. Joskus silmu alkaa kasvaa ja synnyttää puusolukkoa, vaikkaseeityönnykäänkuorenläpihaaraksi. Pahkan kehitystä voi verratasyövänkehitykseen:solujenjakautumineneienääolekasvinhallinnassa.Kunvilliytynytsolukkoeipystyenääkasvamaanpituussuunnassa,uudetsolutpullistuvatulospäin, ja solukot kietoutuvat poimuiseksi kudokseksi. rastarvitseekintavallisestikolmivuotisenkehityksensäaikanakolmeveriateriaa.Siitävoi päätellä,ettäpienikokoisenkoiraankintarvitseenauttiaainakinyksiveriateria. KAsVAiN. Koiras on sitä monta kertaa pienempi. tään.Vaikkapakoirassaitsensäpaksuksiimenytnaarasontodellinenpommijollekinpihanurmellevapautettuna.Sellaisetnaaraattulee siis huolellisesti tuhota keittolevyllä, tulessa,vedessä,jossaonpesunestettätaipakastimessa. KAUri miKKolA Kuinka puiden pahkat syntyvät? Tavallisessa kielenkäytössä pahka ja kääpäsotkeutuvatusein.Kääpäonpuutalahottavansienenitiöemä,jokatavallisesti syntyypuunkuorenulkopuolelle.Vaikkakääpämuodostuupelkästäsienirihmastosta,se voisiltiollamonivuotinenjapuumaisenkova. Sen sijaanpohjoisamerikkalaistensusienvärivaihtelee hyvin laajasti, mustasta lähes valkoiseen.Kuitenkinsielläkaikkeinpohjoisimmat ovat kuta kuinkin saman värisiä, hyvin vaaleita,oikeastaanvalkoisiamuttaeivätsiisalbiinoja. ilKKA KoiVisTo sUomeN lUoNTo 8 | 2009 79. Varmaankintilannekehittyyniin,ettämolemmatsukupuoletpyrkivätlämminveriseen isäntään,jasielläkoirasetsiinaaraan.Paritteleminen ennen isännän saavuttamista olisisuurilisääntymisriskikoiraalle,silläläheskäänkaikkinaaraateivätlöydäisäntäeläintä. Koiran turkkiin pureutunut puutiainen on useimmiten naaras. Siitä on kyllä kotoinenkin esimerkki, nisäkäsharvinaisuutemmenaali. Onvaikeasanoa,mistäoravanvärimuuntelujohtuu,mitäseluonnossapalvelee.Selvääon,ettäkaikillalajeilla,ehdottomanyksivärisilläkin,onvalmiuttamuunteluun. Aika yleisesti puhuttiin kahdesta värityypistä: ruskeavoittoisesta mäntyoravasta ja harmaammasta kuusioravasta.Tämäonkuitenkinliianyksioikoistaoravienjaottelua.Kahdenvärimuodon esiintyminen rinnakkain on harvinaista. Havupuiden pahkat ovat aika harvinaisia, koivuissa pahkojanäkeemelkousein,japuistolehmuksen ikääntymiseen ne kuuluvat aivan säännöllisesti. sePPo VUoKKo timo nieminen / kuvaliiteri ovatko mustat oravat yleisiä? seurasin syksyllä 2008 pihassani tummia oravia
Siinä oli ihmissilmälle monta kärppää. katso myös: viikkinyt.gardenia-helsinki.fi. 80 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Mutta tuon kiipeilyn jälkeen tuumin, että kärppä on aivan yhtä mahdollinen. Hetkisen päästä otus pomppi takaisin samaa näkymätöntä polkuaan jääkauden silittämällä kallionposkella, loikki eteeni mutta kääntyi taas takaisin heinikkoon. Kärpän hyppy läikäytti sydämen seutuvilla, teki iloiseksi moneksi päiväksi. eero HAAPANeN kirjoittaja on viikin luontovalvoja ja kertoo tällä palstalla helsingin luonnon ihmeistä yhden vuodenkierron ajan. Labyrintissa oli useita suuaukkoja tähystämiseen. Pikkupeto kiinnitti katseensa ylös. Takaaajoa se ei ollut, ehkä harjoittelua oksistoreiteillä. Kärppä ei kenties osannut laskeutua pää alas oksatonta runkoa, tai loikka oli sille vaivattomampi. Omat kärppäni ovat pysyneet tähän asti maan kamaralla. Ilmalento oksan kärjestä toi mieleen vanhat jutut koppelon kaulaan iskeneistä, metson selässä lentomatkan tehneistä portimoista. Lisäksilahjanantajasaaitsekinlahjan, upeanLaulujoutsenenperintö-kirjan(arvo40). Siinäesitelläänluonnonsuojelunnäkijöitäja tekijöitäylisadanvuodenajaltahienostikuvitettuna. E Tilauksenvoittehdä: viereisen sivun lahjatilauskupongilla internetsivujemme kautta osoitteessa www.suomenluonto.fi soittamalla tilauspalveluumme (09) 228 08 210 KäytutustumassaSuomenLuontoon internetsivuillamme.Sielläonnytmyöslehden artikkeleitasähköisinänäköisversiona. lokuisena iltapäivänä entisen lehmihaan reunassa vilahti kärppä, joka luikahti ruovikkoon. Otus hyöri siinä varttitunnin, teki huikeita kiihdytyksiä, tähysti teleskooppina koloistaan. Kaksi oravaa rapisi männyssä. Arvasin, että istuin sen määränpään päällä ja siirryin pari askelta. Oravat menivät jo kaukana, mutta kärppäpä kapusi vilauksessa kolmatta metriä männyn oksalle ja kävi kahden oksan kärjessä. KirJeiTÄ rANTAVAJAsTA eero haapanen: kärppä Akrobatiaa anna lahjaksi suomen Luonto! Ilahdutahienollalahjallaystävääsitai päivänsankaria!Kymmenenmuhkeaanumeroa täynnähienojaluontokuvia,kiinnostavialuonnon tapahtumia,ajankohtaistaympäristöasiaaja arjenekovinkkejä.Yli800sivuavuodessa! Nytvoittehdälahjatilauksenkampanjahintaan 59euroa(vuodenmääräaikaistilaus). Tuo puuhun nousu oli tuskin kovin tavatonta. Kun reitti oli vapaa, kärppä tuli ja esitteli olopaikkansa; vilisti kalliomännyn juurakon alla olevassa holvistossaan uudestaan ja uudestaan. Päättömänä pöntöistäni löytyneet uuttukyyhkyn poikaset olen aina laittanut minkin laskuun. Toisen oksan kärjestä se kurotti, tuumi jokusen sekunnin ja hyppäsi parin metrin loikan kohtisuoraan alas heinikkoon ja hävisi. Sellaisia tapauksia on kerrottu ainakin vanhoissa metsästyslehdissä. Jäin odottamaan
Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Osoite:..................................................................................................................................... Niidenkeskimääräinen siivenpituuson lyhentynyt2,5milliä. Osoite:..................................................................................................................................... Entähuippuvuonna1955? Suomen luonnonsuojeluliitto 1.Mistäpiisamionkotoisin? SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu 9. 7.MihinSuomessaon syntymässäkansallispuisto. sUomeN lUoNTo 8 | 2009 81. 5.MissäovatHiipinätunturit. LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___2009. PÄHKiNÖiTÄ Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 3.Kuinkamontasammallajia Suomessatunnetaan. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ Vastaukset: 10. 6.Minkäkahdenmaanvälillä NordStream-putkikulkisi. Kestotilausuudistuutilausjaksoittainautomaattisesti, kunneshaluatkeskeyttääsen. . Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 00003HELSINKI 00003HELSINKI 2.Piisameitasaatiinvuonna 2007saaliiksi5500. Tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... lähettäjä Allekirjoitus:............................................................................................................................ Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 6. Nimi:........................................................................................................................................ Lähes900sammallajia. Osoite:..................................................................................................................................... . Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 3. Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... 5. Lepakoita. 9.MitäontapahtunutOulun seudunsinitiaisilleviime vuosikymmeninä. Selkämerelle. 1.Pohjois-Amerikasta. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu SuomenLuonnon tilausasioissa Sinuapalvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu9,00510Helsinki, p.(09)22808210,22808209, irma.kaitosaari@sll.fi Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. (Lehtisammalia661, maksasammalia219 jasarvisammalia 2,yhteensä882.) 2. 7. a)Niidensiivetovat lyhentyneet b)Niidenpyrstö onpidentynyt c)niidennokkaon paksuuntunut 10.Nälkäajaatalitiaiset saalistamaan a)muitalintuja b)lepakoita c)hiiriäjamyyriä. MyyntiRautakirjanlehtipisteissä. sUOmen lUOnnOn lahJatilaUs Tilaan suomen luonnon vuosikerran lahjaksi allemerkitsemällenihenkilölle alkaen___/___2009.Lahjatilausonmääräaikainen.Tarjous31.12.asti 59(norm.63)sekälisäksiupeaLaulujoutsenenperintö-kirja. lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus:............................................................................................................................ a)Nuuksioon b)Selkämerelle c)Vuotokselle 8.Punatulkkujajäätalveksi Suomeenrunsaastisilloin a)kuntilhiäonvähän b)kunpihlajanmarjoja onpaljon c)kunpihlajanmarjoja onvähän. Kenentunnetunlaulajan opinnäytetyöonkyseessä. Luonnonsuojeluliiton jäsenillejaYkkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus56euroaja kestotilaus49euroa. VenäjänjaSaksan. Ulkomaantilauksiintulee postituslisä:pohjoismaat8, muuEurooppa13ja muutmaanosat23euroa. Kunpihlajamarjasato onrunsas. IlmiöhavaittiinUnkarissa. Kotkankatu9,00510Helsinki puhelin(09)228081 faksi(09)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja JormaLaurila,22808217, 0403519217 Toimituspäällikkö JuhaHonkonen,22808214, 0440775117 Toimittajat AnttiHalkka,22808203, 0503082795 AliceKarlsson,22808205, 0503082457 JuhaKauppinen,22808234, 0505922808 JohannaMehtola,22808274, 0503082186 Toimituksen assistentti ElinaJuva(äitiyslomalla) JenniHänninen22808201 Markkinointivastaava LiisaVähäkylä,0505687385 Ulkoasu Illusia/HeikkiLaurila, p.(09)6221440 Painopaikka HansaprintTurku/SL09_08/2009 Ilmoitusmyynti JulkaisuBookersoy KiaKangas,p.(09)77382221 kia.kangas@bookers.fi Aikakauslehtienliitonjäsen ISSN0356-0678 Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu9,00510Helsinki p.(09)228081 sähköposti:toimisto@sll.fi www.sll.fi Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin. sUOmen lUOnnOn tilaUs/OsOitteenmUUtOs Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___2009. Määräaikaistilaus12kk(63euroa) Määräaikaistilaus6kk(35euroa) Kestotilaus12kk(56euroa) OlenSLL:njäsen(hinta56tai49, katsotarkemminohesta). Teen osoitteenmuutoksen. 4.Ympäristöjärjestöjen vaikutusSuomen metsäteollisuuden ympäristövastuuseen. Puolenvuodenmääräaikaistilaus (5numeroa)35euroa. 8. 4.AnnaPuu. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12kk,10numeroa) kotimaahan63euroa, kestotilaus56euroa. Nimi: ...................................................................................................................................... KuolassaLuoteis-Venäjällä. Noin600000. Irtonumero7,5euroa
Toisten usko on heidän asiansa. Kuin historian tutkimusta. Sinitiainen on levittäytynyt ja runsastunut Oulun seudulla, niitä on tutkijoiden mukaan tullut sinne etelästä ja tulee vähän vieläkin. Siitä kertoo muutoksen vääjäämättömyys", Rytkönen sanoi ja osoitti kauniisti laskevaa käyrää. JÄlKiKirJoiTUs asko hämäläinen Kuka lyhentää tintinsiipiä? K ävin Oulussa tiaistutkija seppo rytkösen luona. Ajattelin esimerkiksi vanhimman pojan juuri alkanutta koulua, U2-yhtyeen tulevaa Suomen keikkaa, VR:n mainioita lihapullia ja evoluution vastustajia. Syntyy (välillisesti tai välittömästi) valintapaine, joka on nyt ilmeisesti ajanut siipiä lyhyempään suuntaan. Usko on kaunis asia. Jumalako. Oulu on karu paikka eteläntintille. En koe tarvetta kertoa, perustanko uskoni Raamattuun se on yksityisasiani. Mielestäni evoluution vastustaminen on yhtä järkevää kuin historian vastustaminen. "Mitä ilmeisimmin kyse on geneettisistä muutoksista. Rakennan sen varaan paljon. Niillä on maailmansa, ja siellä tapahtuu Rytkösen tietoihin nojaten ihmeellisiä asioita. Ehkä täsmälleen samasta syystä kuin evoluutiokin, kuka tietää. Junamatkoilla saa ajatella. Siinä kaikki. O seUrAAVAssA sUomeN lUoNNossA: Hirvetkin vaeltavat Uroshirvi on yhä yksinäisempi, mutta toisaalta sillä on mistä valita; naaraiden osuus hirvijoukossa kasvaa. JUHA KAUPPiNeN ToimiTTAJA 9/2009 ilmestyy 20. Mutta tiaisia en tähän sotkisi. Ajattelin: jos se ei ole valintapaine, joka siivet on lyhentänyt, niin mikä se sitten on. Niukemmin ruokaa, kylmempää. Voi vain mitata viivaimella, todeta muutoksen ja ihmetellä. Eliöt muuttuvat, ja tämä todetaan jälkikäteen: näin ne näköjään muuttuivat. Ja kun on huomattu, että ahaa, muutosta tapahtuu, sille on annettu nimi: evoluutio. Sisällissodan 1918 tapahtumia puidaan vieläkin. Kiistanalaista evoluutio toki on mutta niin on historiakin. Tässä kohdassa (noin Kokkolan paikkeilla) aloin ajatella evoluution vastustajia ja päädyin tulenarkoihin ajatuksiin. marraskuuta 82 sUomeN lUoNTo 8 | 2009. Mutta itse ilmiö, asioiden muutos, olipa kyse evoluutiosta tai historiasta: kuinka sitä voi vastustaa? ulussa on todettu muutoksia sinitiaisissa, välineenä viivain (kuva sivulla 39). Lajien muuttumissuunnista ja -nopeuksista on erimielisyyksiä. Miksi Jumala olisi tehnyt tinttien siivistä lyhyemmät. On mitattu tiaisten siipiä ja huomattu eräänä päivänä 10 vuoden päästä, että siivet ovat lyhentyneet keskimäärin kaksi ja puoli milliä. Evoluutio on historiaa. Näin on tehtykin
Muutama suppilovahvero kumarsi varovaisesti, mutta suosionosoitusten jatkuessa muut vahverot liittyivät joukkoon ja pian kumartelivat myös mustatorvisienet ja lampaankäävät yksitellen ja yhdessä. "Bravo!" huusi joku, kun tatti piti tauon. "Kröhöm... Hälinä kuului niiden joukosta. Jostakin kuului vaimeaa puheensorinaa, laulua, naurua ja... "Missä tatti on?" ne supisivat toisilleen ja vilkuilivat kuusen juurelle. "Oh-hoijaa", haukotteli suuri herkkutatti kuusen alla. Nousevan auringon säteet kimaltelivat lehdissä, ruohoissa ja lukemattomissa pienissä hämähäkinverkoissa. "Suokaa anteeksi pieni viritystuokio!" huudahti mustatorvisieni. Suppilovahverokuoro ja torvisieniorkesteri jatkoivat musisointia huomaamatta välikohtausta. "Pysy poissa! Minua et tule raastamaan", punakärpässieni komensi. "Kuka kutsuu?" se ihmetteli heilauttaen suurta sarvikruunuaan puolelta toiselle. Se ei tiennyt mitään maanrajan esityksestä vaan käveli suoraan oopperan näyttämölle. "Ja tuolta lähestyy etana, voi ei!" se kiljahti. "Lakkini halkeaa tässä metelissä tai ainakin siitä karisevat täplät", voivotteli punakärpässieni huojuen. Niin vahverot supisivat, lauloivat ja tirskuivat. "Suosittelen teillekin äänenavausta ennen näytännön alkua", jatkoi torvisieni vahveroille. Mesisienet yhtyivät ilonpitoon hurraten ja läpyttäen. Köh-köh...", tatti yski. Kuusenoksalla touhuava orava jähmettyi hetkeksi kuuntelemaan mutta jatkoi sitten askarteluaan kävyn kimpussa. Hirvi höristi korviaan. Pian siihen yhtyi suppilovahveroiden kuoro. Lampaankäävät keinuttelivat helmojaan musiikin tahdissa kuin tanssijattaret. "OOOLEN METSÄN KU...!?!" Laulu loppui leikaten ja hirvi tallusteli matkoihinsa makoisaa aamupalaa mutustellen. "Entä minulla?" kysyi kolme sientä yhtä aikaa, mikä sai kaikki purskahtamaan nauruun. Melkein huomaamattomana sammalten joukossa oli tiivis rykelmä pieniä suppilovahveroita. K "T ANNe PeTÄiNeN JA KATi KiNNUNeN Luontosadunkertojinavuorottelevat lastenkirjailijatAuraKoivistojaAnnePetäinen. lUoNTosATU Metsän kuningas A amu-utuinen syysmetsä alkoi heräillä. Keltaiset lehdet täplittivät syvänvihreää sammalikkoa. "Ainutlaatuinen esitys!" hihkui orava oksallaan ja nauroi tikahtuakseen. Eihän täällä voi nukkua", se nurisi tyytymättömänä. Pian laulu ja soitto kuitenkin hiljenivät ja taukosivat viimein, kun sienet huomasivat solistinsa kadonneen. "Ooolen metsän kuningas! O-o-o-len me-e-etsän KUUNINGAS!!" se lauloi mahtavasti. Tämä sai aikaan lisää naurunpyrskähdyksiä suppilovahveroiden keskuudessa, kunnes mustatorvisienten orkesteri alkoi soittaa. Aivan kuin torven törähdyksiä! Ketään ei kuitenkaan näkynyt. Silloin alkoi kuulua kovaa taputusta ja jalkojen tömistystä. Niitä oli koko joukko valmistautumassa toitottamaan komeilla torvillaan. "Annapa minullekin vähän väriä, niin hankaan sitä jalkaani", sanoi toinen. "Katso, kuinka kauniin keltainen jalkani on!" puheli yksi vahveroista. "Kuka metelöi. ÖTTÖRÖÖÖ...", kuului läheltä niin kovaa, että suppilovahverot hiljenivät. omeasarvinen hirvi asteli aamuisessa metsässä. KuvittajanaonkuvataiteilijaKatiKinnunen.. Sitten se kajautti syvällä bassollaan aarian oopperasta Metsän kuningas. Näkyvissä ei kuitenkaan ollut kuin orava kuusen oksalla. "Onko lakkini suorassa?" kysyi kolmas. Kukaan ei kuullut sen kiukuttelua, sillä tatti lauloi juuri forte fortissimossa (se tarkoittaa äärimmäisen kovaa). Hirvi kumartui näykkäämään kutiavaa etujalkaansa ja huomasi edessään mehukkaan tatin. "Hyvin on", vastasi neljäs. Ryhmä mesisieniä seisoi näköalapaikalla lahokannolla taputtaen käsiään innoissaan. Tatti veti henkeä ja näytti pullistuvan entisestään
Se on koettava sellaisena kuin se on, kaikilla kauneuden loistoilla, vain hienoimmilla laitteilla. 0207589570, www.nikon.fi. Palautusviikko 200947 767095-0908 Hohdokkaampi, väreilevämpi maailma The Cutti ng ED Ge i n Sp or t O p t i c s Luonto on aarre, jota tulee arvostaa. Nikonin EDG-kaukoputket edustavat ainutlaatuisen optiikan perinnettä ja suunniteltu avaamaan ihmeiden maailman, jollaista et ole vielä koskaan nähnyt. NIKON NORDIC AB Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh