h ir v i. k ä k i. k E O L a d E O N L iN T U p a r a T iiS i. 75 vUOTTa LUON N O N ÄÄ N E N Ä Jes sic a ha ap ky lä tu nt ee me re t, s. jU h L a v U O d E N k U v a k iS a N T U L O k S E T . E T E L ä iS iN ä ä r ip iS T E . 64 –65 Hirven tarina näin kruunupää nousi ahdingosta.. r U O k a T r E N d iT . 8 Paluu kainuun luontoon ruoan ja kosmetiikan kestävät valinnat Kiehtova BoGskÄrin majakkasaari juhlavuoden kuvakisan tulokset! 6.10.2016 Irtonumero 9 € S U O M E N L U O N T O 8 | 2 16 N a h k ia iN E N . E k O k O S M E T iik k a . p a L U U k a iN U U S E E N
s y K s y sokerikuorrutus Kuva OLLi TOivONEN / TeKsTi hEikki vaSaMiES. ENSiLUMi tekee sokerikuorrutuksen pieneen saareen lemmenjoen kansallis puistossa. Puisto täytti 60 vuotta yhdessä liesjoen, linnasaaren, oulangan, Petkel järven, Pyhä-häkin ja Rokuan kansallis puistojen kanssa
Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. espanjan on arvioitu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana menettäneen jo 20 prosenttia makeavesivaroistaan. Siten, että me syömme oman osamme espanjan hupenevilla vesivaroilla kasvatetuista vihanneksista, riisistä ja oliiviöljystä. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. kannen kuvasi heikki Willamo. www.climatecalc.eu Cert. Teemme sivuilla 16–25 aikamatkan hirven ja ihmisen jääkauden jälkeiseen Suomeen. Pistää miettimään... hEikki vaSaMiES päätoimittaja heikki.vasamies @suomenluonto.fi. esimerkit hämmästyttävät: pihvilihan tuotantoon kuluu lihakiloa kohden 16 000 litraa vettä, kupilliseen kahvia 140 litraa ja maissikiloon 900 litraa. ESpaNjaN tarifassa 5. Onneksi meillä on vettä yllin kyllin! vai onko. no. 4 Suomen luonto 18/2016 tu o m a s h ei n o n en hiekkakerrosten suodattamaa puhdasta pohjavettä pulppuaa jämijärven Uhrilähteestä. syyskuuta kirjaan havaintovihkoon: lämpötila +43 °C. Kuuma tuuli puhaltaa Gibraltarin salmen yli Saharan suunnalta ja aurinko paahtaa pilvettömältä taivaalta. ankarat kuivuudet ovat vaivanneet etenkin eteläja itärannikkoa vuodesta toiseen. sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Marika Eerola 050 542 4491 Apuna taittotyössä Nanna Särkkä ja Liisa Hulkko Toimittajat Alice Karlsson 044 333 5036 Johanna Mehtola 050 308 2186 Jouni Tikkanen 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 (Annakaisa Vänttinen) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom, 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja blom.arja@gmail.com Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Makeavesivarat ovat arvokas kansallisomaisuutemme. Maalle, joka käyttää 80 prosenttia vedestään viljelmien kasteluun, kuivuus aiheuttaa todellisen haasteen. Jopa päiväperhoset pysyttelevät poissa auringosta ja lentelevät laiskasti pensaiden varjossa. CC-000026/FI Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 8/2016, 75. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL16_08/2016 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Kasvillisuus on keltaiseksi kuihtunutta. Miten se meihin suomalaisiin liittyy. Järvien vedenpinta on kesällä matalalla ja vähässä vedessä rehevöityminen ja leväkukinnat ovat voimakkaampia. Kaivot ovat ja pysyvät entistä kuivempina kesäkaudella. Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki sähköposti: etunimi. hirvi on luontomme ylväimpiä eläimiä. vuosikerta to m lin d r o o s www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto Netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi yllin kyllin vettä. Ka n Si Ku va Pääkirjoitus Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Kuivuuden on ennustettu koettelevan myös Suomea. vedestä kannattaa pitää hyvää huolta, ja siinä sivussa miettiä sen kulutusta vähän laajemmastakin näkövinkkelistä. nousevat lämpötilat, keväiden aikaistuminen, voimistunut haihdunta ja useammin esiintyvät kuivuusjaksot tulevat vaikuttamaan haitallisesti esimerkiksi puiden kasvuun, hyönteisten ja niitä ravintonaan käyttävien lintujen lisääntymiseen. Kestämätön yhtälö. Suomalaisten vesijalanjälkeä pohtiessa se mitä syömme onkin merkittävässä asemassa. Samanaikaisesti vedenkulutus on kasvanut kymmenellä prosentilla, ja myös kasteltava peltoala on kasvussa
54 Paluu Kainuuseen aura koivisto ja risto sauso asettuivat kuhmoon. 18/2016 Suomen luonto 5 Sisällys 8/2016 harmaahylkeet tervehtivät tulijaa suomen eteläisimmässä paikassa Bogskärillä. 46 28 36 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ a n tt i h a lk k a Suomen eteläisimmät hylkeet ja kalalokit syyskuussa 2016. 42 vihannesten ja juuresten syöminen on hyväksi. Luonnon juhlaa -kuvakilpailu lähes tuhat kuvaa osallistui. 46 Meren ääreen vierailimme itämerellä suomen eteläisimmällä saarella. 28 Luonnossa on aina juhla juhlavuotemme kuvakisa nosti esiin suomen luonnon koko kirjon. 36 Luonto tulee iholle luonnonkosmetiikan raakaaineet tulevat luonnosta. 60 Maharadžan lintuparatiisi intialaiselle kosteikolle hakeutuvat linnut ja lintuharrastajat. st o ck fo o d / le h tik u va Kauneutta luonnosta m a rk o ju n tt il a kilpailu kuva ”Näkym ä Tottora kalta”. 16 Toinen kultakausi hirvi hyötyi 6000 vuoden takaisesta luonnonmullistuksesta. ta ru ra n ta la / va st av a lo 14 Kohtalokas kutunousu nahkiainen ei enää palaa kutujoesta mereen. Luon non juhla a -valo kuva kisa on ratke nnut ! Vakiot 6 luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 35 kytömäki 59 vahtikoira 64 homo sapiens 66 kotona, retkellä, virikkeitä 72 havaintokirja 74 lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 vähäisiä tutkimuksia. 42 Kevyempi ruokakassi valinnoilla voi vaikuttaa. nyt metsien tilalle tullut pusikko-suomi on sen mieleen. mikä voitti, mikä oli lukijoiden suosikki ja mistä kuvasta taiteilija erik Bruun piti eniten. moni kauneudenhoitotuotteen raaka-aine saadaan luonnosta. 26 Kukunta peitti Suomen Yli 1700 käkeä jätti kukkumalla jälkensä lukijoiden karttaan
näillä kahdella keinolla hän pyrkii selvittämään, kuinka paljon alueella elää kauriita ja mitä sukupuolta ne ovat. ainoastaan pukeilla on sarvet. väitöskirjatutkija Jenni poutanen turun yliopistosta on syksyn kuluessa levittänyt Loimaalla metsään 36 riistakameraa ja kulkenut kahden avustajan kanssa keräämässä kauriiden kakkoja. niiden pitäisi päästä jatkamaan sukua. ” Susilla homma toimi kuitenkin ehkä aavistuksen TeKsTi jOUNi TikkaNEN Loimaalla selvitetään, miten metsästys vaikuttaa valkohäntäkauriiden lisääntymiskykyyn. valkohäntäkaurispukki on valmis lisääntymään, kun sen sarvien sisäleveys on 50 senttimetriä. Luonto, ympäristö ja tiede nyT T o im iT Ta n u T jO U N i T ik k a N E N 6 Suomen luonto 18/2016. Hirvieläinkannoista poistuu siksi paljon uroksia jo ennen lisääntymisikää, vaikka ne olisivat kannan perinnöllisen laadun kannalta hyvin tärkeitä. METSäSTäjiEN vUONNa 2012 kaatamiin valkohäntäkauriisiin perustuneesta tutkimuksesta tiedetään, että pukki joutuu naarasta helpommin metsästäjän tähtäimeen. Hyvin onnistuessaan kummastakin menetelmästä voisi tulla väline, jolla metsästystä suunnitellaan ja kauriskannan elinvoimaa pidetään yllä. TIESITKÖ. Valkohäntäkauriita tutkitaan riistakameroilla r iistakamerat ja kakkojen keruu ovat apuna, kun varsinais-Suomessa selvitetään, miten metsästys vaikuttaa valkohäntäkauriiden lisääntymiseen. ” Sillä on henkivakuutus”, Poutanen sanoo. Menetelmä on nyt Luonnonvarakeskuksen käytössä. Metsästäjien talvella keräämistä kakoista eristettiin dna:ta, ja laji, sukupuoli ja yksilö tunnistettiin. aiEMMaSSa pro gradu -työssään Poutanen selvitti, sopiiko kakkojen keruu susilaumojen koon arviointiin. Sama ilmiö tunnetaan hirvillä, ja siihen on looginen syy – naarasta, jolla on vasat, ei saa ampua
paremmin kuin valkohäntäkauriilla, varmaan siksi, että oli talvi ja kakat olivat jäässä. Lintusyksy jatkuu, ja vesilintuja on jo kerääntynyt parhaille lahdille tai pelloille. aNTTi haLkka 1 SYkSY / Lokakuu on jo todellista syksyä. auringon aktiivisuus vaihtelee syklissä ja palaa lähivuosina normaaliin, mutta vielä nyt revon tulet ovat voimissaan ja varsin tavallisia etelässäkin. n KIIKArISSA Toimittaja vinkkaa kauden kuumimmat luontoasiat. ” Laji on nyt kuitenkin täällä, ja siitä on tullut Suomessa toiseksi tärkein riistaeläin heti hirven jälkeen”, Poutanen vastaa. toisaalta on niin pimeää, että revontulet näkyvät hyvin. ne tuotiin Yhdysvaltain Minnesotasta Laukon kartanon maille. On vielä valoisaa, joten päivä riittää esimerkiksi kunnon karpaloretkeen. Pe tr i ja u h ia in en / va st av a lo kr is tii n a m a n n er m a a to m i m u u kk o n en / lin tu ku va kim m o lY Y tik ä in en / va st av a lo revontulikruunu Sonkajärvellä syyskuun alussa. vieraslajien päästäminen meriin vaikeutuu 2017. Suuri ilonaihe! Meriä koskevassa painolastivesisopimuksessa Suomen allekirjoitus oli ratkaiseva. Jos on lämmintä ja sataa, dna hajoaa nopeammin”, Poutanen kertoo. lokakuuta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehdessä, osoitteessa muutoslehti.fi. 3 LUONNON vOiTTOja / On aika iloita luonnon säilymisestä. ” urokset voidaan tunnistaa sen perusteella, minkä malliset sarvet ovat ja kuinka paljon niissä on piikkejä”, Poutanen kertoo. Se nosti hyväksynnät yli rajan, joka tuo sopimuksen voimaan. Naaraat voi tunnistaa kuvasta vain, jos niillä on arpia tai väripoikkeamia. 18/2016 Suomen luonto 7. Miksi tällaisen lajin perimästä pitäisi kantaa huolta. Hän kirjoittaa itse valkohäntäkauriista syväluotaavaa juttua, joka julkaistaan 21. Länsirannikolla ja ahvenanmaalla on parhaimmillaan laskettu yli 10 000 muuttajan päiväsummia. Kauriille kokeillaankin dna-menetelmän tukena riistakameroiden käyttöä. 2 variSMUUTTO / naakkojen ja varisten muutto on lokakuun alkupuolella kiivaimmillaan. ” Jos naarailla on arpia tai väripoikkeamia, myös ne voidaan erottaa toisistaan, muuten ei.” vaLkOhäNTäkaUriS on Suomessa tulokaslaji, jonka kannan kasvu alkoi vuonna 1934 vain neljästä yksilöstä, yhdestä uroksesta ja kolmesta naaraasta. On hauska katsoa, miten parvet vasta tuulessakin suuntaavat määrätietoisesti länsilounaaseen. Yksi keskeisistä luontoa suojaavista laeista olisi ollut pian riepoteltavana muissakin vesistöissä. Jari helstola ja kumppanit näkivät 12–13.10.2013 ahvenanmaalla yli 60 000 muuttavaa naakkaa. Keskustan ajama koskiensuojelulain avaaminen iijoella kaatui hallituskumppanien vastustukseen
Nuori mehiläishaukka kaarteli helsingin vuosaaressa syyskuussa.. niiden kannat heilahtelevat tyypillisesti kaikkein jyrkimmin niin alaskuin ylöspäin kesän sääolojen mukaan”, tutkija Janne heliölä Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. olisiko hyvä ravintotilanne nostanut siivilleen tavallista enemmän nuoria mehiläishaukkoja. pErTTi kOSkiMiES Mehiläishaukat joukoin liikkeellä aMpiaiSiSTa puhuttiin kesällä iltapäivälehtien lööppejä myöten. linnuista on tullut syksyllä epätavallisen paljon havaintoja. monet nisäkäsja lintupedot ovat puolestaan riippuvaisia myyristä, joten porojen liikalaidunnus voi vaikuttaa pohjoisiin ravintoverkkoihin laajemminkin. Myös elokuussa ja syyskuun alussa perhosia lenteli ajankohtaan nähden paljon, joskin lajijoukko koostui lähinnä aikuistalvehtijoista ja vaeltajista: ”runsaimpia olivat sitruunaja neitoperhonen sekä taajamien joutomailla viihtyvä amiraali. (jT) porojen laidunnus vähentää myyriä YLiTihEä porokanta näyttää heikentävän pikkunisäkkäiden elinoloja, osoittaa Annales Zoologici Fennici -tiedelehdessä julkaistu tutkimus. YKSI hollolaSSa vIIhTYNYT YKSIlö YrITTI TäNä KeSäNä peSIäKIN valKopoSKIhaNheN KaNSSa, huoNolla meNeSTYKSellä. ”olisin iloinen, jos mehiläishaukoilla olisi nyt huippuvuosi”, sanoo tutkija Patrik Byholm novia-ammattikorkeakoulusta. bIrdlIfeN TIIra-havaINTopalveluuN oN KIrjaTTu mYöS uSeITa havaINToja muuTamaSTa TarhaKarKulaISeSTa. ”omalla tutkimusalueellani Pohjanmaalla tämä kesä oli kuitenkin oikeastaan tavallista heikompi.” ampiaisten lennon loppu syyskuussa on voinut tuoda nuoria lintuja asutuksen lähelle. Myös nokkosperhosta oli ilahduttavan hyvin siihen nähden, että parina edellisvuonna se oli lähes kateissa, niin kuin monin paikoin itäSuomessa vielä tänäkin vuonna.” alkusyksyn hyvät perhosmäärät selittynevät pitkälti sillä, että sateisten mutta lämpimien säiden ansiosta mesikasveja oli edelleen paljon. (jt) a n tt i ko li Niittyhopeatäplä oli viimevuotista runsaampi. metsäja harmaakuve myyrät tarvitsevat mustikkavarvikkoja paitsi ravinnoksi myös suojaksi pedoilta. ”vahvimmin runsastuneissa lajeissa oli monia hopeatäpliä ja sinisiipiä, joiden luontainen kannanvaihtelu on varsin voimakasta. vähentyneitä lajeja oli Heliölän mukaan tänä vuonna niukasti: ”näitä lajeja yhdistää se, että ne kaikki lentävät jo ennen juhannusta.” piia ahONEN Lämmin sää elvytti päiväperhoset Nolla – SuomeSSa eI peSINYT TIeTTäväSTI TäNäKääN KeSäNä YhTääN vIllIä KIljuhaNhIparIa. vuodet 2014 ja 2015 ovat koleiden ja sateisten säiden takia olleet tähän mennessä 2000-luvun heikoimmat perhoskesät. mustikkavarvikot ovat huvenneet ja jääneet aiempaa matalammiksi porojen laiduntamissa havumetsissä Pallasjärvellä verrattuna aidattuihin tutkimusalueisiin. Luonto, ympäristö ja tiede nyT jo u n i ti kk a n en h ei kk i va sa m ie s to m i m u u kk o n en / li n tu ku va 8 Suomen luonto 18/2016 päiväpErhOSia oli tänä vuonna näkyvillä selvästi paremmin kuin kahtena edelliskesänä. Päiväperhosia oli edellisvuotta enemmän liikkeellä etenkin keskikesällä. rengastustoimiston tietoon oli tullut joka tapauksessa jo syyskuun lopulla enemmän rengastettuja poikasia kuin heikkona viime vuonna yhteensä. uuTTa ToIvoa voI KuITeNKIN olla, SIllä Keväällä KIljuhaNhIa havaITTIIN perämereN levähdYSpaIKoIlla eNNäTYSmäärä SITTeN vuodeN 1963, 104 YKSIlöä
aLkUSYkSYN ehdottomasti runsaslukuisimpia sieniä oli tänä vuonna sikurirousku. tuoreena kummastakin rouskusta lähtee valkoista maitiaisnestettä, ja sikurin lakki on päältä samaan tapaan punaruskea kuin kangasrouskun. Sikurit sekoitetaan usein pieniin kangasrouskuihin, mutta ne kannattaa oppia erottamaan, koska sienten käyttö on erilaista: sikuria ei tarvitse esikäsitellä mitenkään. Syödessä suuhun jää pitkä, viipyilevä jälkimaku. Jokunen kantarelli, mustavahakas ja lampaankääpä seassa, loppu pelkkiä sikureita. Jos kangasrouskun oloisen sienen sattuu löytämään rantalepikosta, sitä kannattaa epäillä punarouskuksi. viiniharrastajan tarkka nenä voi tälloin tunnistaa hennon hedelmäisen hajun, joka viinioppaissa kulkisi nimellä ” tutti frutti”. Sikurin itiöemiä nousi niin tiheään kuusikoiden pohjille, että kori täyttyi niistä melkein kokonaan. Sikurissa tumman punaruskea väritys myös jatkuu helttoihin ja jalkaan, kun kangasrousku on näiltä osin hyvin vaalea. jo u n i tik k a n en 18/2016 Suomen luonto 9 Sikurin bukeessa on lähes hyökkäävää mausteisuutta. jOUNi TikkaNEN syksyn rotevin sieni kosteana sikurirouskun lakin reunassa oleva kehä himmenee. IL M Iö M ÄI ST Ä. Kun sienet heittää pannulle, koko talon täyttää huumaava curryn tuoksu. Löytöpaikka on hyvä vinkki: sikurirousku on rehevien kuusikoiden, kangasrousku kuivan mäntykankaan laji. Siinä on sienimäistä maakellaria, mutta myös lähes hyökkäävää mausteisuutta. Sikurilla lakin reuna on kuitenkin usein ryppyinen ja sitä kiertää vaalea kehä, joka kangasrouskulta puuttuu. Pienen sikurin bukee on aivan eri tavalla roteva
tutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin Annales Zoologici Fennici -tiedelehdessä. aikakausmedian tilastojen mukaan Suomen Luonto oli elokuun lukujen perusteella kuvapalvelussa maamme kolmanneksi seuratuin aikakauslehti. ulkosaaristossa lintujen osuus ravinnosta on viime aikoina kasvanut ja kalojen ja nisäkkäiden laskenut, mutta sisäsaaristossa muutokset ovat päinvastaisia. piETariN SEUdUN vedenpuhdistamoilla tehdyt parannukset tuntuvat – suomenlahti on alkanut toipua idästä päin. Kotkan ravintovalikoima on muuttunut saalislajien kannanmuutosten mukaan, ja se riippuu myös linnun elinympäristöstä. v es a h u tt u n en ja ri ku rv in en / va st av a lo. ”tämän takia myönteinen kehitys näkyy vain itäisellä suomenlahdella.” jOUNi TikkaNEN Suomen Luonnon suosio kasvaa instagramissa LUONTOkUvaT kiinnostavat myös so siaalisessa mediassa. varsinkin läntisen suomenlahden rehevöitymiseen näyttävät kuitenkin vaikuttavan enemmän itämeren pääaltaan pohjalle kertyneet ravinteet, osoittaa tuore kansainvälinen raportti. esimerkiksi kasvava osa haahkoista on siirtynyt pesimään ulkoluodoilta metsäisemmille ja suojaisemmille saaristoalueille. Päätelmä on peräisin tutkimuksesta, joka selvitti 664:n poikasia tuottaneen pesän ravinnonkäyttöä vuosina 1985– 2010. Suomen Luonnon seuraajien määrä instagram-kuvapalvelussa ylitti syyskuussa 20 000 rajan. instagram on pääasiassa mobiililaitteilla käytettävä yhteisöpalvelu, jossa voi itse jakaa kuvia ja katsella muiden käyttäjien otoksia. Kollajan allas.” Suomen Luonto 3/1986 käsitteli aikanaan ajankohtaisia asioita. kotkan itäpuolella sinilevää näkee yhä harvemmin. Kotkat ovat korvanneet hauen vähenemistä ahvenanmaan vesillä saalistamalla enemmän lahnoja ja etenkin ulkoluodoilla haahkoja. pErTTi kOSkiMiES Merikotkan ruokavalio muuttuu Suomenlahti kohenee idästä, lännessä iso hidaste hauen väheneminen on lisännyt kotkan kiinnostusta haahkaan. se kuljettaa mukanaan syvänteisiin kertyneitä ravinteita. ahvenanmaalta kerätyistä 7734 saaliseläimestä yli kaksi kolmannesta oli lintuja (66 eri lajia), yli neljännes kaloja (17 lajia) ja kolme prosenttia nisäkkäitä (13 lajia). Merikotkat syövät aiempaa enemmän myös merimetsoja, joutsenia, lokkeja ja telkkiä. Merikotkan tärkeimmät saalislajit olivat aineistossa haahka (21 %) ja hauki (12 %). suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Mika Raateojan mukaan neva ja muutamat muut joet aiheuttavat suomenlahden pintavesiin voimakkaan ulosvirtauksen, mutta lähellä pohjaa virta kulkee takaisin päin. veteen liuenneen fosforin määrä on pienentynyt ja sinileväkukinnat ovat hiipuneet 2000-luvun alun huippuvuosista. 10 Suomen luonto 18/2016 75 vuotta aSian viereSSä Luonto, ympäristö ja tiede nyT ”erääksi kiistakysymykseksi koskiensuojelulaissa on noussut, etenkin keskustapuolueen painostuksesta, Iijoen rakentaminen ja ns. LaUra SaLONEN MErikOTka SaaLiSTaa helpoimmin saatavilla olevia kaloja, lintuja ja nisäkkäitä. runsastunut merikotka voi vaikuttaa saalislajiensa esiintymiseen. Suomen Luonnon löydät nimellä @suomenluonto osoitteesta www.instagram.com/suomenluonto. Muita huomattavimpia lintusaaliita ovat koskelot, lokit, telkät, tukkasotkat, sinisorsat ja pilkkasiivet
Kyllä, mutta tänä kesänä pääsin ottamaan niin sanotusti luokalle yhdet salakalastajat, joilta olivat jo muutaman kerran lähteneet virvelit ja jotka olivat saaneet pari kertaa sakotkin. Ja nämä ovat niitä samoja kaloja, joita nyt salakalastetaan. jOUNi TikkaNEN Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pyynti Pielisjoella ja ala-Koitajoella on puhuttanut itä-suomessa. Sami kurenniemi Po h jo is -k a r ja la n k a la ta lo u sk es ku s Salakalastaja jäi riistakameran kuvaan pielisjoen kuurnan voimalaitoksen alapuolella. Melkein joka kerta, kun kuljin Kuurnan kautta, siellä olikin salakalastajia. enso-Gutzeit patosi järvilohen kutureitin pielisjoen kuurnan koskella vuonna 1971, ja sen jälkeen kalat ovat olleet laitoskasvatuksen varassa. Saaliina oli ollut myös uhanalaisia taimenia sekä kuhaa ja haukea. SU O rA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Olen kysynyt poliisilta, eikö salakalastuksen uusijoita saataisi tuomittua kalastusrikoksesta eikä -rikkomuksesta. Kalastus oli painottunut alkukesään. Heiltä sain arvokasta tietoa. kalatalousneuvoja sami kurenniemi pohjois-karjalan kalatalouskeskuksesta: miksi järvilohen salakalastajia on jäänyt niin paljon kiinni juuri tänä vuonna. kuinka paljon kuurnan voimalan alapuolelle pakkautuu nyt mahdollisia emokaloja. Sitä on vaikea sanoa, koska tänä vuonna valvonnassa on ollut aiempaa enemmän resursseja. Onko tilanne aiempaa pahempi. Suomen Luonnon kysymyksiin vastaa Sami kurenniemi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksesta.. rikoksen alle nämä eivät kuitenkaan mene, ja sanktiot ovat mitä ovat. uutta on, että voimalaitoksen alueelta annetaan kuitenkin nyt lisäsakko julkisrauhan rikkomisesta. Hain syyskauden valvontaan Pohjois-Savon ely-keskukselta 20 000 euron edistämismäärärahaa ja sain sen. eikö voi määrätä kovempia rangaistuksia. Puhutaan kymmenistä emokaloista. Loppuvuodelle on vielä myönnetty 19 000 euroa lisää. Järvilohia he olivat saaneet, mutta lähinnä kolmevuotiaita istukkaita, jotka eivät ole osanneet lähteä vaellukselle. 18/2016 Suomen luonto 11 ja sm in aw a d / is to ck Ph o to jo h a n n a ko kk o la Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. eikö asialle voi tehdä mitään. ehdoton minimitavoite, jonka Luonnonvarakeskus on asettanut, on 50 kutuparia, mutta huonoimpina vuosina uroskaloja on tainnut olla yksi. miksei näitä salakalastajia saada kuriin. nyt sitä ei ole. alkukesästä myös Joensuun luon nonystävät soitti ja tarjosi tuhatta euroa kalastuksen valvontaan Kuurnan voimalaitoksen alapuolella. Sen käytin aiemmasta suunnitelmasta poiketen alkukesästä. tänä kesänä, kun asia sai julkisuutta, maaja metsätalousministeriö reagoi myös siihen, että uhanalaisille kaloillekin pitäisi saada hintalappu. aiemmin valvontaa on ollut vasta elokuun alusta. Miksi järvilohen salakalastajia ei saada kuriin
arktisen tundran maaperässä on laskettu olevan kaksinkertainen määrä hiiltä ilmakehään verrattuna. arktiksen tutkimisesta tuli hänelle elinikäinen intohimo, ja se on jatkunut pääosin juuri siellä missä se alkoikin. Professori Post käynnisti aikoinaan tundraekosysteemin tutkimuksen tällä Kangerlussuaqin alueella Länsi-Grönlannissa. Puiden ja pensaiden on havaittu runsastuvan arktiksella ja levittäytyvän aiemmin puuttomille alueille. Hän saapui tänne ensimmäistä kertaa vuonna 1992 ja on siitä lähtien käynyt alueella 17 vuotena. Suuret pedot puuttuvat kokonaan, joten suurikokoiset kasvinsyöjät ovat avainlajiasemassa.” Länsi-Grönlannista sukupuuttoon kuollut myskihärkä palautettiin alueen luontoon 1960-luvulla. niillä on merkityksensä hiilen kierrossa, joka on juuri nyt tärkeä tutkimusaihe Postin ryhmässä. kangerlussuaqin vuonon ympäristön tundralla liikkuvat tutkijat ja myskihärät. Eric post. 12 Suomen luonto 18/2016 G r ö n l a n t i maaiLmaLta T o im iT Ta n u T a N T T i h a L k k a S eison KiSS:in eli Kangerlussuaq international Science Supportin pihalla valmiina hyppäämään autoon ja ajamaan pienestä asutuskeskuksesta takaisin telttaleiriin, joka on ollut kotini viimeisen kahden kuukauden ajan. aurinko paistaa, kuten melkein kaikkina päivinä. Keskellä erämaata sijaitsevaan leiriin on tänään saapunut myös joukko tutkijoita Yhdysvalloista. tällä hetkellä hän on arktisen ilmastonmuutoksen ehkä johtavin tutkija maailmassa. ilmiöstä arkTiS kiEhTOO ja kUihTUU TeKsTi ja KuvaT EErO MYrSkY tapasimme Grönlannissa eric Postin, maailman arktisen luonnon muutoksen ehkä parhaan tuntijan. ”Kangerlussuaqin alueella on tiettyjä piirteitä, jotka tekevät siitä aivan erityisen ja kiinnostavan verrattuna muihin arktisiin alueisiin”, Post kertoo. tutkijoiden joukossa on myös Kalifornian Davisin yliopiston ilmastonmuutosekologian professori eric post. ”Kenttäkauden aikana laskemme karibujen ja myskihärkien määrän joka päivä”, Post sanoo. kUN NOUSEMME ylemmäs mannerjäälle sekä ympäröiville kukkuloille, eteemme avautuvat hienot näkymät. Se muodostaa puolet koko maapallon maaperässä olevista hiilivarannoista. Post tuli alun perin Grönlantiin tekemään väitöskirjaa, jossa hän tutki, miten laiduntajien käytös vaikuttaa heinien ja sarojen kasvuun. ”täällä elää sekä karibuja että myskihärkiä, joten suurten laiduntajien kasvinsyönti on hieman monipuolisempaa ja dynaamisempaa kuin monilla muilla arktisilla seuduilla
hallitus avustaa kaupunkien julkista liikennettä ja uutuutena pyörätieverkostoja. Postin mukaan tundra tulee seuraavan 50 vuoden aikana ilmeisesti myös kuivumaan lämmetessään: ”tämä tulee todennäköisesti aiheuttamaan merkittävää kuivuudesta johtuvaa rasitusta lajistolle”, hän sanoo. tutkimuksissa mikromuoveja on löydetty jo sadoista eläinlajeista. ”Pajujen runsastumisen oletetaan kasvattavan tundrakasvillisuuden hiilensidontakykyä”, Post kertoo. Sekä pajuilla että vaivaiskoivulla on paljon lehtipintaalaa, jolloin myös yhteyttäminen on voimakasta. aNTTi haLkka jääkarhun valtakunta hupenee syksyllä 2016 saavutettiin mittaushistorian toiseksi vähäisin arktisen merijään pinta-ala. vuosina 2017–2020 ympäristö saa lisää eritysrahoitusta noin 1,3 miljardia euroa. Lämpeneminen on ollut pohjoisilla leveyksillä nopeampaa kuin etelässä. Cryosphere-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan jääpäivien lukumäärä on vähentynyt satelliittimittausten aikana jääkarhualueilla keskimäärin 7–19 päivällä vuosikymmenessä. 18/2016 Suomen luonto 13 uutiSia käytetään nimitystä ”arctic greening” eli arktinen vihertyminen. kun jäätä on vähän, jääkarhut eivät voi edetä kiinteällä alustalla, vaan joutuvat uimaan ja niiden liikkuminen vaikeutuu. kUN MaTaLa kasvillisuus korvautuu korkeammilla pensailla, muun muassa hiilen ja veden kierto muuttuvat. Puuvartiset kasvit runsastuvat myös, jos karibut ja myskihärät aidataan alueelta pois. Britanniassa mikromuoviasiaa vauhditettiin laajoilla kampanjoilla ja lähes 400 000 nimen keräyksellä. Ympäristöluokiteltujen autojen ostamista tuetaan. sama ongelma jäi yhä Yhdysvaltoihin. Monet nykylajit varmasti elävät siellä yhä, mutta niiden suhteellinen runsaus ja keskinäiset suhteet varmasti muuttuvat.” n ympäriStö arktiS ruotSin budjetti ”todennäköisesti arktis, jonka tunnemme nyt, on jopa meidän elinaikanamme vain muisto menneisyydestä.” iso-Britannia kielsi mikromuovit ison-Britannian hallitus ilmoitti syyskuun alussa kieltävänsä kosmetiikan mikromuovit vuonna 2017. Se on vielä epäselvää.” Hiilensidonnassa on siis ristivetoa: hajottajat päästävät ilmoille yhä enemmän kasvihuonekaasuja lämpenemisen takia, ja puuvartiset kasvit sitovat enemmän hiilidioksidia. ruotsi ilmoittaa ostavansa ja mitätöivänsä vuosittain yli 30 miljoonalla eurolla päästöoikeuksia vuoteen 2040 saakka. aNTTi haLkka ruotsi satsaa luontoon ja ympäristöön ”ruotsin historian suurin satsaus ilmaston ja ympäristön hyväksi.” näin luonnehti ruotsin hallitus vuoden 2017 talousarviotaan, joka julkistettiin syyskuussa. ”On todennäköistä, että arktis, jonka tunnemme nyt, on vain muisto menneisyydestä jopa meidän elinaikanamme. jääkarhuja on koko maailmassa vain noin 25 000 eli yli kymmenen kertaa suomen karhujen määrä. osa mikromuoveista joutuu jäteveden mukana vesistöihin. myös eu:ssa kielto etenee, mutta melko hitaasti. Muutokset ovat seurausta lämpötilojen noususta, joka johtaa muun muassa pidempään kasvukauteen. kosmetiikan ohella mikromuoveja käytetään nimittäin lukuisissa puhdistusaineissa ja muissa kemikaaleissa, joita saisi edelleen käyttää. jää on vähentynyt myös muina vuodenaikoina, mikä on jo alkanut vaivata jääkarhuja. tummempi ja tiheämpi kasvillisuus imee enemmän auringonvaloa, minkä oletetaan kiihdyttävän lämpenemistä entisestään. Greenpeace ja muut vaatijat kiittivät päätöksestä brittihallitusta, mutta eivät ole vielä tyytyväisiä. aNTTi haLkka a ll . ruotsi ottaa myös käyttöön raskaan liikenteen uuden, huomattavan kilometrimaksun. Yhdysvallat ilmoitti mikromuovikiellosta jo ennen brittejä, ja vuonna 2015 säädettiin nämä muovit osin kieltävä laki Microbead-Free Waters Act. Samalla myös kasvien lehtipinta-ala kasvaa, jolloin kasvit pystyvät sitomaan ilmasta enemmän hiilidioksidia. Gr ea t la ke s a rt u r o d e fr ia s m a r q u es cc BY 4.0 jääkarhu tarvitsee jäätä kulkutieksi. Laajempi versio jutusta on osoitteessa www.muutoslehti.fi.. ”Onko se riittävästi tasapainottamaan hiilihävikin, joka aiheutuu maaperän lämpenemisestä. sillä hillitään tieliikennettä. kirjoittaja Eero Myrsky (oik) töissä Grönlannissa
nousuun valmistautuvat nahkiaiset parveilevat jokisuulla ja odottavat yötä. Se tempoilee villisti puolelta toiselle, mutta koskelon sahalaitaisen nokan ote pitää. Yli viisisataatuhatta yksilöä päätyy nahkiaisrysiin, mertoihin ja muihin pyydyksiin ja sieltä ihmisten ruokapöytiin. nokassa poikittain vääntelehtivä nahkiainen ei luovuta helpolla. Kova työ pitää tehdä tyhjin vatsoin: nahkiaisen suoli surkastuu ennen nousua, eivätkä nahkiaset syö joessa enää mitään. Syksyllä elo–marraskuussa aikuiset nahkiaiset nousevat merestä jokeen kutemaan, ja matka on vaaroja täynnä. talven paastosta selvitään joten kuten kudosten vararavinnolla – rankan KohtaloKas Kutunousu nahkiainen syntyy, elää ja kuolee joessa, mutta viettää hetken elämästään meressä tankaten ravintovarastoja. Meressä vietetty aika on käytetty ravinnon tankkaamiseen – nyt kaikki panokset menevät kutunousuun. 14 Suomen luonto 1x/2016 H elsingin vanhankaupunginkosken suvannolla isokoskelo pulpahtaa pinnalle kuin korkki. ne lähtevät liikkeelle vasta kun on mahdollisimman pimeää. TeKsTi hEikki vaSaMiES / Kuva pEkka TUUri k u u k a u d e n la ji : n a h k ia in e n 14 Suomen luonto 18/2016 Nahkiaisen pyöreä imukuppisuu on täynnä teräviä raastinhampaita.. ei ole helppoa nahkiaisenkaan elämä
Nahkiaisten pyyntiaika joissa on 16.8.–31.3., merestä niitä ei pyydetä. Koiras kietoutuu naaraan ympärille ja hedelmöittää puolisonsa laskemat mätimunat. Luonnollisen elämänkierron mukaisesti nahkiaisten elimistö on alkanut rappeutua jo kutunousun aikoihin, ja kun lisääntyminen on suoritettu, aikuiset nahkiaiset kuolevat. TiESiTkÖ. Kutu tapahtuu keväällä touko–kesäkuussa soraikoilla matalassa vedessä. 1–2 kesää meressä kasvettuaan ne nousevat kudulle. Lopulta naaras peittelee mädin huiskimalla soraa ja hiekkaa mätimunien päälle. ELiNYMpäriSTÖ Suomessa on kolmisenkymmentä nahkiaisjokea Suomenlahdelta Perämerelle. Vuosisaalis on Suomessa pudonnut 1970-luvun jopa kolmesta miljoonasta alle miljoonaan yksilöön. Kuoriutuvat toukat, likomadot, siirtyvät kutupaikalta pehmeille liejurannoille ja kaivautuvat pohjaan. Meressä nahkiaiset saalistavat kaloja, imeytyvät niihin kiinni ja järsivät kalan lihaksistoa ja sisäelimiä. Ne istuvat käytävissään pää ylhäällä – virtaava vesi hapettaa kidukset ja tuo ravintoa. Pituus on 25–32 senttiä, toukka eli likomato on 8–13 senttiä ennen muodonvaihdosta aikuiseksi. Nahkiaisella on kolmas silmä, ihon peittämä päälaensilmä, jolla se pystyy aistimaan valoa. Viiden kesän toukkaajan jälkeen syksyllä seuraa muodonvaihdos aikuiseksi. ikä ja kaSvU Elävät 7–8 vuotta ja kuolevat kudun jälkeen. nahkiainen kutee vain kerran elämässään. ne siirtelevät imusuullaan kiviä ja ja raivaavat soraan suojaisan kutukuopan. Viime vuosilta tilastoja ei ole saatavilla. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat silakka, kilohaili, kuore ja muikku. 1x/2016 Suomen luonto 15 paastokuurin aikana eläimen pituuskin lyhenee sentillä parilla. nahkiainen. Koiras johdattelee naaraan valitsemalleen paikalle. Joessa nahkiaiset hakeutuvat lähelle kutupaikkojaan viettämään talvea. Nahkiainen ei ole jokiuskollinen vaan hakeutuu mihin tahansa sopivaan jokeen kutunousun aikaan. Talven jälkeen aikuistuneet nahkiaiset vaeltavat kevättulvan myötä mereen kasvamaan. n KohtaloKas Kutunousu 18/2016 Suomen luonto 15 Lampetra fluviatilis TUNTOMErkiT ja ELiNTapa Nahkiainen ei ole aito luukala vaan ympyräsuinen
Se oli lapsuutta paratiisissa: isä kasvatti kasvihuoneessa orkideoita, meri oli lähellä, ja itse puutarha sai enimmäkseen rehottaa, koska isoäiti oli luontoihminen. Willamon perhe asui isoäidin omistamassa huvilassa Helsingin Kulosaaressa, suuren pihan keskellä. Hän oli alle kymmenvuotias – tarkka ikä ei ole jäänyt mieleen, mutta 1950-luvun loppua joka tapauksessa elettiin. 16 Suomen luonto 18/2016 K un luontokuvaaja heikki Willamo näki ensi kertaa hirven, se oli harvinainen eläin. TEkSTi jouni tikkanen / kUvaT heikki willamo 16 Suomen luonto 18/2016 tOinen KuLtaKauSi Hirviä on nyt enemmän kuin kertaakaan 6000 vuoteen.
18/2016 Suomen luonto 17 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ 18/2016 Suomen luonto 17 hämärän hetket ovat hirvien aikaa – niitä kannattaa etsiä auringon laskiessa ja noustessa.
Hirvet eivät menneet kukkapenkkiin vaan juoksivat kauniisti kävelytietä pitkin rantaan, laskeutuivat mereen ja lähtivät uimaan Mustikkamaan suuntaan. 18 Suomen luonto 18/2016 Sillä kertaa perhe oli terassilla syömässä, kun taloa kiertävälle hiekkatielle ilmestyi hirviemä vasan kanssa. niiden perässä tuli suuri sarvipäinen laiduntaja, hirvi. Hel-ve-tin isoja, Willamo muistaa ajatelleensa. 18 Suomen luonto 18/2016 Salpausselän patovalliin aukesi 6000 vuotta sitten reikä. viime jääkauden aikana pari kilometriä paksu jäämassa painoi Suomen lyttyyn, ja sitten kun ilmasto lämpeni, maan keskiosiin kertyi sulamisvesistä kahden nyky-Saimaan kokoinen järvi, Muinais-Saimaa. Laatokan rannalla vuoksen purkautuminen hukutti asutusta hyökyaallon alle ja Järvi-Suomeen se jätti valtavasti vesijättömaita. Hirven tylsyys ja tavanomaisuus on oikeastaan muutaman viime vuosikymmenen aikana rakentunut harha. Kaikki kohtaamiset sen kanssa jäivät nuoren luontoihmisen mieleen. noin lähellä Helsingin keskustaa hirviä ei monesti näe, mutta 1950-luvulla tapaus oli erityisen epätavallinen: Willamo muistaa, miten harvinainen hirvi oli Suomessa vielä 1960-luvullakin. Maan kohotessa veden juoksu Perämeren suuntaan alkoi tyrehtyä ja Muinais-Saimaalla nousi tulva. Saimaan pinta-ala puolittui. Sarat ja pajut alkoivat rehottaa Saimaan vesijättömailla. tämä aiheutti aikansa pahimman suomalaisen luonnonkatastrofin: Salpausselän patovalliin aukesi 6000 vuotta sitten reikä ja vedet jyrisivät valtavana purkauksena kaakkoon, kohti Laatokkaa. On mentävä 6000 vuoden taa ennen kuin tulee aika, jolloin hirvi on edellisen kerran ollut yhtä yleinen kuin nyt. Syntyi vuoksi, Saimaasta Laatokkaan laskeva uusi joki. vasakin oli jo kookas, koska oli syksy. hirven kesäruokaan kuuluvat puiden ja pensaiden lehdet. Mitä tapahtui Suomen luonnossa. katastrofista kultakausi ensimmäinen hirvipaljous johtui jääkaudesta. Nuori sonni haistaa naaraan tuoksuja ja puhaltaa.. Hirvi on rantojen ja nuoren metsän laji, joka lisääntyy sopivissa oloissa lähes räjähdysmäisesti. kiiman huuruja lokakuisessa pakkasaamussa
He tekivät luunpalasista radiohiiliajoituksia ja päättelivät, että tämä on se, mitä tapahtui. Missä Hirvi synnytelty, Karin poika kasvateltu. Hirveä esittävien kalliomaalausten arvellaankin olevan tältä ajalta, vaikka niiden tarkka ajoittaminen on vaikeaa. talvella hirviä ehkä hiihdettiin kiinni upottavissa hangissa ja kesäkaudella niitä ajettiin kuoppapyydyksiin kuten peuroja. Kaikki käytettiin: liha, nahka, jänteet ja luut. 18/2016 Suomen luonto 19 Järvi-Suomi olikin yhtäkkiä täynnä hirviä, ja niiden perässä tuli paljon kivikautisia metsästäjiä. Kivikauden suomalaiset söivät ilmeisesti eniten kalaa, mutta hirvestä he saivat kerralla paljon lihaa, mikä joudutti väestönkasvua. jumalan kaltainen olento Hirvi on taivassyntyinen, Heikki Willamo sanoo. Tuoll’ on Hirvi synnytelty, hirven pitkät jalat ovat sopeutuma lumisiin talviin.. Hirvi ja ihminen elivät yhtä aikaa kultakautta. Joku luu joutui aina nuotion pohjalle, hiiltyi ja unohtui maakerrosten alle, kunnes arkeologit 6000 vuotta myöhemmin noukkivat ne kaivauslastaansa ja sihtasivat erilleen. Hän viittaa hirven syntyrunoon, joka löytyy kokoelmasta Suomen Kansan Vanhat Runot. tulokset julkaistiin vuonna 2014 kansainvälisessä Holocene-tiedelehdessä
Hirvi oli vain kiehtonut häntä. Willamo halusi lähinnä tehdä taimikkotuholaisena ja liikennevaarana tunnetulle hirvelle kunnianpalautuksen. Maaseudun asukkaat kävivät niin ahkerasti luonnon ruokakomerolla, että sodan jälkeen, kun Heikki Willamo vietti lapsuuttaan Helsingin Kulosaaressa, hirviä oli alle 10 000 koko maassa. Kuusi levisi laajemmalle, eikä hirvi ole mikään kuusikon eläin. Hirvi siis tunnettiin taimikkotuholaisena heti sodan jälkeen, ja aihetta tutkittiin jo. Sen muodossa oli ollut jotain muinaista ja kirveellä veistettyä. Hirven ja suomalaisten side on ollut vahva: ihminen on tarvinnut hirveä, ja hirvi on vuoroin runsastunut ja romahtanut ihmisen takia. vuonna 1941, kun Suomen Luontoa alettiin julkaista, kansalaissodasta oli vain parikymmentä vuotta, ja Suomi oli sodassa venäjää vastaan. Lampio oli 1900-luvun taitteessa uudenaikainen urheilumetsästäjä eikä voinut ymmärtää avuttomien hirvien ”murhaa”, minkä vienalaiset tekivät elantonsa takia. vesijättömaat metsittyivät, ja jääkauden jälkeinen lämpövaihekin oli päättymässä. alkukesällä hirvet viihtyvät kosteikoilla, joiden kasvillisuudesta ne saavat hivenaineita. Sota iski hirviinkin vuoksen purkautumista seurannut hirven ja ihmisen kultakausi jäi lyhyeksi, korkeintaan 200 vuoden mittaiseksi. toinen maininta on numerossa 4/1956, jossa käsitellään hirven taimikkovahingoista tehtyä tutkimusta: Hirven talvisen ruokalistan suosituimmuusjärjestys osoittautui seuraavaksi: paju, haapa, mänty, pihlaja, kataja ja koivu sekä puolukan ja mustikan varvut. näin hän kiinnostui hirvimyyteistä, hirven historiasta ja kalliomaalauksista. niistä hän teki lopulta toisen kirjan yhdessä arkeologi timo miettisen kanssa, Pyhät kuvat kalliossa (2007). Silloin hänen mieleensä tuli, että hirven on täytynyt olla muinaissuomalaisille todella tärkeä eläin. Punamullalla kiveen piirrettyjä kuvia katsoessaan Willamo tunsi 6000 vuotta laajan ympyrän sulkeutuvan. Kaikki se tuli myöhemmin, mutkan kautta. Hirven mytologista taustaa Willamo ei tuntenut vielä, kun hän alkoi tehdä kirjaansa Hirven klaani (2005). näitä kahta lajia muinaissuomalaiset ovat kunnioittaneet eniten. Kuitenkin hirveen suhtauduttiin myös lämpimästi, koska Suomen Luonto 7/1985 tietää kertoa, että Suomen luonnonsuojeluliiton ja Helsingin Sanomien äänestyksessä Suomen kansal liseläimeksi on Willamo tajusi piirtävänsä kameralla pyhän eläimen kuvia. 20 Suomen luonto 18/2016 Nevan tuulisen selällä, Tiheillä tuomikoilla, Paxuilla paju pehuilla, Otavaisen olkapäillä, Taivaan tähtehin seassa. Hän tajusi itse piirtävänsä kameralla pyhän eläimen kuvia. Selvisi myös, että siellä, missä hirvellä on runsaasti lehtipuuvesaikkoja ja pajupensaita käytettävissään kuten Itäja Pohjois-Suomessa, eläimen männylle aiheuttamat tuhot ovat vähäisiä. hirvi on Suomen kalliotaiteessa toiseksi yleisin hahmo heti ihmisen jälkeen.. Karhukin on saanut alkunsa ”otavaisen olkapäillä”, mutta mikään muu eläin ei. Se oli kova isku ihmisille. Siksi ei ole ihme, että vanhoja Suomen Luontojakin saa kahlata paljon nähdäkseen edes vilauksen hirvestä. ensimmäinen maininta on vuodelta 1955, jolloin Valter keltinkangas kuvailee eero lampion vanhoja kokemuksia hirven hiihdosta vienan Karjalassa. Lähes samanlainen runo löytyy Kalevalasta, jossa kerrotaan karhun synnystä. Jotain sellaista, mitä kuvataan tuossa runossa: Selkä koivun kongelosta, Sääret väärästä lepästä, Karvat karva korttehista, Pää on saaren juurikasta, Raato muu lahua puuta. ne on liitetty taivaaseen ja jumaliin. Sitä on metsästetty, se on harvinaistunut, saanut suojelua, runsastunut ja romahtanut uudelleen
metsästys tapahtuu vuonna 2016 Ylä-lapissa ennen ja jälkeen kiiman, muualla Suomessa 24.9.–31.12. alkukesästä syö esim. Talviravinto on ylläpitoravintoa, jota syödessään hirvi laihtuu. Kuusta käyttää harvoin. aikuinen tummanruskea, jalassa valkoiset sukat. LiSääNTYMiNEN: uroksella pitkä kiima, naaraalla vain muutaman tunnin valmius syys–lokakuun taitteessa. Kantoaika 8 kuukautta. ESiiNTYMiNEN: Koko maassa, mutta yleisempi etelä-Suomessa ja rannikolla laidumaiden laadun sekä pohjoisen ja idän pienemmän tavoitetiheyden takia. Talvikannan kooksi tavoitellaan koko maassa 77 000 yksilöä. 18/2016 Suomen luonto 21 TUNTOMErkiT: Suurin hirvieläin. kOkO: Sonnit jopa yli 600 kg, lehmät enintään 450. METSäSTYS: Suomen tärkeimpiä riistalajeja. Sarvet vain sonneilla, mutta kummallakin sukupuolella nahkainen ”parta”. vasa pienenä punaruskea, syksyä kohden harmaantuu. Säkäkorkeus 170–210 senttiä. vasoja 1–2, harvoin 3. hIrvI Alces alces 18/2016 Suomen luonto 21. Syö aina sitä, mikä on tuoretta ja käyttääkin ilmeisesti hyvin suurta osaa Suomen kasvilajeista. raviNTO: hyvin monipuolinen mutta nirso ravinnonkäyttäjä. mielellään raatetta, jota pidetään ihmiselle haitallisena. vuodesta 2017 alkaen kaksiosainen kausi laajenee koko lapin maakuntaan, ja etelässä metsästyksen aloitusta myöhäistetään kolmella viikolla, jotta hirvien kiima ehtisi mennä ohi. lehtipuuvesaikkojen puutteessa turvautuu männyntaimiin
Heikki Willamo julkaisee hirven klaanin. kahdesta eri lähteestä koostetussa kuvassa näkyvät hirven talvikannan vaihtelut. 2000-luvun alun hirvihuippu. Hirven metsästys kiellettiin kokonaan suuressa osassa maata kahdeksi vuodeksi 1969–1971. Miten hirvestä saattoi tulla vihattu liikennevaara ja taimikkotuholainen. Sopivissa oloissa sata aikuista hirveä voi saada jopa 70 vasaa vuodessa. Kahdessa vuodessa kanta voi siis hyvinkin kaksinkertaistua, ja niin kävi nyt: vaikka metsästystä lisättiin, vuoteen 1980 mennessä Suomen hirvikanta oli kasvanut 15 000:stä 100 000 yksilöön. 1990-luvun aallonpohja Heikki Willamo näkee ensimmäistä kertaa hirven. Lisäksi metsästäjät heräsivät lajin suojeluun. 22 Suomen luonto 18/2016 valittu karhu ja kolmanneksi on tullut hirvi. Sota-aika, hirven salametsästys yleistä. räjähdyksiä ja romahduksia Se johtui hirven nopeasta runsastumisesta. 1980-luvun alun hirvihuippu. noinkin äskettäin hirvellä on ollut siis hyvä nimi. Aikuisia hirviä on kaadettu liikaa. 1990 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 1930 1940 1950 1960 1970 1980 2000 2010 120 000 140 000 160 000 hIrveN KaNNaNvaIhTeluT 1930-luvulTa alKaeN hirvi on vahvasti edustettuna useimpien pohjoisten kansojen mytologioissa. in fo Gr a fii kk a jo u n i tik k a n en Hirvi toipuu vuosisadan alun ahdingosta. teollinen metsätalous hakkasi Suomeen paljon taimikoita sodan jälkeen, ja hirvellä oli taas yllin kyllin sopivaa ravintoa. punainen viiva on saatu takautuvasti simuloimalla ja vihreä viiva on laskettu vuosittaisen hirvisaaliin perusteella (Lähteet: Nygrén 1987 sekä Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman taustaosio 2014). Metsästäjät heräävät hirven suojeluun
Sitten odotetaan. tuli kolareita. Ohitetaan lauma täpläkauriita, mutta ne ovat muun ruoan perässä. täällä ovat hänen kuvausmaastonsa. tämä oli juuri sitä aikaa, kun Heikki Willamo ajatteli, että hirvi tarvitsee kunnianpalautuksen. 18/2016 Suomen luonto 23 räjähdys, se on sana jota alan tutkijat asiasta käyttävät. niitä seisoi iltaisin hakkuuaukolla, moottoritien aidan takana. Jos jossain olisi vielä puimattomia kaurapeltoja, hirvet tulisivat niille ruokailemaan. Hirveltä meni maine. ”Hirvieläin on nähty ainakin”, Willamo sanoo. Naarashirvi synnyttää toukokuussa kaksi, joskus harvoin kolme vasaa.. Willamo väittää olevansa niin huono hirvenmatkija, ettei sonneille saisi antaa montaa mahdollisuutta havaita huijausHirveltä meni maine. Maantie rypyttyy mutkille ja muuttuu pienipiirteiseksi saaristotieksi. Kiiman huippuun on kuukausi, mutta nuoren innokkaan sonnin voisi saada ehkä houkuttelemalla näkyviin. Yhtäkkiä hirviä oli jopa enemmän kuin 1980-luvun huippuvuosina. Se siirsi tutkimuksen sivuun hirvikannan säätelystä ja luovutti vallan kokonaan Metsästä jien keskusjärjestölle. Pannaan auto levikkeelle ja päätetään vähintään yrittää oikeaa hirveä. Pellot pienenevät, niitä pirstovat pienet kalliomänniköt ja vanhat hakamaat. eivätkä kaikki suomalaiset olleet siitä innoissaan, vaan pitkin 1970-lukua alkoi kuulua lisääntyvää nurinaa metsänomistajilta ja liikenneväeltä. Siinä pantiin pukki kaalimaan vartijaksi: Hirviä ammuttiin ensin ahneuksissa liikaa, niin että kanta romahti, ja sitten metsästystä jarrutettiin liikaa, niin että 2000-luvun alussa hirvikanta räjähti entistä suuremmaksi. täällä hän kuvasi Hirven klaania, ja täällä hän käy yhä ku vausretkillään. hirven viisi ääntä On syyskuun ensimmäinen päivä, kun Willamo poimii toimittajan kyytiin eteläsuomalaisen pikkutien varrelta ja lähtee ajamaan kohti rannikkoa. aina kun meni marjaan, löysi hirven lämpimän makuupaikan, ja yhä useammin siitä pölähti hirvikärpäsiä. Hirvikantaa alettiin siksi pienentää hallitusti, kunnes vuonna 1991 maaja metsätalousministeriö möhläsi. Pian auton nokan eteen poukkaa vielä kaurisemä ja -vasakin. tuli taimikkovahinkoja. On jaloja lehtipuita, istutuskuusikoita, kallioiden kulmilla komeita katajia. Pystytetään taittotuolit pellon laitaan suuren kuusen helmoihin, visusti tuulen alapuolelle. Kaikki kaurapellot on kuitenkin puitu. Pienempiä sivuteitä haarautuu venelaitureille
Sitten, hyvin pitkältä tuntuvan ajan kuluttua, Willamo alkaa kutsua hirveä. ”Se toivoo, että pääsee vielä yrittämään”, Willamo sanoo. 24 Suomen luonto 18/2016 ta. Sipistään varovasti luontokuvauksesta, rock-musiikista ja siitä, mikä erottaa hyvän kuvan keskinkertaisesta. Sen pitäis olla paljon nasaalimpi ääni”, hän kuiskaa. neljänneksi, hirvi voi karjahtaa kuin leijona. tästä kivikautinen metsästäjä olisi jo jännittänyt jousensa, ja moni luontokuvaaja antaisi kameran laulaa. n 24 Suomen luonto 18/2016 hirven ikivanha, kirveellä veistetty muoto pääsee oikeuksiinsa usvassa.. Oo-ooo-oo-oo-oo-oo-Oan.” ”Mä en saa sitä nenään kunnolla. ehkä joku tömäytti vain veneen rantaan. Pukki ja naaras. viidenneksi, uroksella on oma kiimaäänensä, kumea öhähdys, jonka Willamo epäilee nyt kuulleensa. toiseksi vasoilla on oma hätävalituksensa ja kolmanneksi kaikilla hirvillä yhteinen yhteysääni, lyhyt ”Oan”, jonka Willamo panee aina aluksi. Muuten luonnosta voi nauttia ihan rauhassa, sellaisenaan. ”Oan. eikä hirven saaminen ole tietenkään helppoa, ei ole koskaan ollut. Mahdollisia ääniä on viisi: naaraalla on oma kiima-äänensä, se jota Willamo nyt matkii. Hirvi oli eläin, jossa asui valtava voima. Silloin kun ei saatu, maalattiin ehkä pyhiä kuvia kallioon ja manattiin lajinhaltijoita avuksi. Pitäisi säästää äänet siihen hämärän hetkeen, jona hirvet liikkuvat. pyhät kuvat asia jää arvoitukseksi, sillä yhtään hirveä ei tule. Samassa Willamo heristää korviaan: Kuuluiko öhähdys. Suomalaisten hirvilehmien ei oikeastaan tiedetä ääntelevän sillä tavalla, vaan tapa on lainattu sisarlajilta Kanadasta. tuolla äänellä voi koettaa houkutellakin, mutta paikalle tulevat sonnit ovat silloin paljon vihaisempia, koska luulevat kuulleensa kilpakosijan isottelua. Yhtäkkiä vain havahdutaan, että 20 metrin päässä vasemmalla kaksi valkohäntäkaurista ruokailee kaikessa rauhassa. Se on kummallista ääntä, kuin jonkinlaisen itämaisen soittimen vonkunaa. Willamo önähtelee ja ujeltaa nenän kautta. toimittajan korvaan ei ole tarttunut mitään, mutta Willamo tuntee hirven ääntelyn ja tietää, mitä pitää kuunnella. Meilläkin se toimii silti kuin häkä. ne kääntävät katsojille kylkensä ja painavat pään pelotta alas. Sanattomasta sopimuksesta puhe hiljenee kuiskaukseksi. Kun iso eläin joskus saatiin, se oli juhlan paikka. Kun hän hakee kuvaa, hän hakee jotain aivan tiettyä. ei Willamo. Pukki nuolee naaraan kaulaa. Juuri tällä tavalla hän on houkutellut hirvet moneen syksyiseen kuvaan. Se on tietysti vähättelyä. tuuli kohisee haavoissa ja lehtohepokatti sirittää selän takana
18/2016 Suomen luonto 25 18/2016 Suomen luonto 25
Sen tuntee viiruttomasta rinnasta. 26 Suomen luonto 18/2016 Kukunta PeiTTi KoKo maan suomen luonnon kesäkisan aiheena oli käki. niitä tuli myös taajamista, esimerkiksi varsin läheltä Helsingin keskustaa. saimme lähes 2000 kukkujaa kartalle. Kukkuminehan liittyy lisääntymiseen kuten linnunlaulu yleensäkin. Yhteensä käkihavaintoja ilmoitettiin huumaavat 1770. Pohjoisimmat käet on kuultu näätämössä ja utsjoella, eteläisin Örön saarella Hankoniemestä lounaaseen. Juhannuksen tienoilla kukunnat loppuivat ja mökkitienoo hiljeni.” Heinäkuun alussa käen loisimat linnut, leppälinnut ja muut pikkulinnut, saattavat vielä munia uusintapesyeitä, joten kukkumisesta on vielä hyötyä. Yleisimmin kukunta alkoi toukokuun alkupuolella ja loppui joko kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa, kuten vaikkapa kalevi ylisen havainnossa. koiras kukkuu. ”Helatorstaina 5.5.2016 kuului ensimmäisen kerran käen kukunta. Muuhun lopputulokseen ei voi tulla, kun katsoo lukijoiden käkihavainnoista koostettua karttaa. Käkinaaras munii jopa 25 munaa, mutta sen urakointi päättyy, kun isäntälajit katsovat alkukesän päättyneeksi ja joko ruokkivat poikasiaan tai valmistautuvat itse muutolle. klo 19.34. ” tiina mäkisen käki Ähtärin ritolassa oli melko samoilla kukuntalinjoilla. ”Käki alkoi kukkua jo 3.5. K esällä käen kukunta peitti koko Suomen. 26 Suomen luonto 18/2016 jo rm a lu h ta / le u ku. alkaen Kuortaneen takaluomalla, ja viimeinen kukunta neljä kertaa oli 13.7. varmuudella kaksi käkeä kukkui – toisella käellä oli hauska, raspinen ääni. TeKsTi aNTTi haLkka Lukijoiden lähes 1800 käkihavaintoa kartalla
n Kesäkisaan osallistuneiden kesken arvotun lintukirjapaketin voitti Pia Pettersson. Oliko sitten jo lähtökukunta?” Karvialla katja salin kuuli kukuntaa vielä 4.8. tätä kirjoittaessa syyskuun puolivälissä vielä muutama brittiläinen käki on euroopan puolella, vaikka ensimmäiset menivät afrikkaan jo heinäkuun alussa. Leppälintu ruokkii käenpoikaa. niissä oli jo syyskesän tuntua, kuten parkanolaisen arja pihlajan kertomuksessa elokuun toiselta päivältä: ”Yhtaikaa kuului ainakin kaksi kolme käkeä eri puolilla järveä. tästä on saatu tietoa isossa-Britanniassa järjestetyssä laajassa British Trust for Ornithology -järjestön satelliittilähetinhankkeessa, jossa on merkitty jo 50 käkeä. ju h a h a ik o la. Keväällä käillä on kiire pesimään, kun taas syksyllä ja talvella tärkeintä on selviytyminen. Kysyimme varta vasten myös viimeisimpiä kukuntoja. käET LähTEväT muutolle yllättävänkin aikaisin. Suomessa käet viettivät vain pari kolme kuukautta, mutta niiden kukunta oli erottamaton osa kesää. 18/2016 Suomen luonto 27 Kasviproteiinia suosivalle proteiinirikasta ja herkullista purtavaa – Topas Wheaty seitan Lue lisää www.wheaty.com & www.itubiodyn.fi Luomuraaka-aineista valmistetuissa leikkeissä, makkaroissa ja pihveissä on proteiinia 24-32 g sadassa grammassa. nuoret lähtevät muutolle noin kuukautta aikuisia myöhemmin. vanhastaan tiedetään, että käki saa kesän kypsyessä ”vihneen kurkkuunsa” ja vaikenee. tuntui tavallista myöhäisemmältä ajankohdalta, mutta sitäkin kivemmalta. nyt lokakuun alussa suomalaiskäet lienevät jo ylittäneet Saharan ja viettävät aikaansa Sahelin savanneilla esimerkiksi Sudanissa. Jää arvoitukseksi, oliko kyseessä nuori harjoitteleva käki, ihmisen äänite tai esimerkiksi käkeä matkiva kottarainen. Pakettiin kuuluivat Lintujen Suomi (Pertti Koskimies), Pihan linnut & pöntöt (Juha Laaksonen) ja Linnut taivaan linnut maan (Mauri Leivo). ainakin brittilinnuille italia on ollut merkittävä tankkauspaikka ennen loppulentoa afrikkaan. Syyskuun puolivälistä on yksi yksittäinen Jessi rannikon havainto Sipoonkorvesta. Huomiota kiinnitti elokuun ensimmäisellä viikolla kuultu käen kukunta, enää vain muutama kukahdus. ison-Britannian satelliittimerkityistä käistä puolet lähti maasta ennen kesäkuun loppua ja ensimmäiset jo kesäkuun alussa. Syysmuutto syvälle afrikan talvehtimisalueille kestää yhteensä nelisen kuukautta ja kevätmuutto pari kuukautta. elokuulta saimme kymmenen havaintoa
TeKsTi aLicE karLSSON 28 Suomen luonto 18/2016 kevät kurkistaa jään alle. 28 Suomen luonto 18/2016 Luon non juhla a -valo kuva kisan parh aat! luonnossa on aina juhla Miten luonto juhlii. eero Hällfors, nurmijärven Röykän sääksjärvi. Heidi ojanen, Porin Reposaari.. Kuvakisaamme tuli aiheesta liki tuhat ehdotusta. Meren tanssi
Mustakurkku-uikku aamuvarhaisella. Björn ahlnäs, Kuhmo. aamu Loimijoella. Taikayö. Näkymä Tottorakalta. jyrki Lehto, syötteen kansallispuisto, Taivalkoski.. jouni Lehtola, uusikaupunki. marko junttila, Rovaniemen ounasvaara. Heidi Rikala, Kuhmo. kontion lepohetki. Taina Kaarto, Loimaan Kauhanoja. 18/2016 Suomen luonto 29 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ TeKsTi aLicE karLSSON 18/2016 Suomen luonto 29 ahma liikkeellä aamuyöllä
Kilpailun voitti Jari heikkisen tunnelmallinen Aamu kaakkurilammella, yleisön mieleen oli hellyttävä laura h. Juuri ennen auringonlaskua upeassa oranssisessa vastavalossa saapui paikalle suuri karhu, joka kävi köllöttelemään kojuni eteen”, heidi rikala kertoo. Oman valintansa teki vielä graafikko erik Bruun. ”emo oli piilottanut vasansa pensaikkoon, mutta uteliaisuus voitti”, Paavola sanoo. 30 Suomen luonto 18/2016 L uonnon juhlaa voi olla lähes mikä ilmiö tahansa. m a ri k a ee r o la. voittajat eivät anna koko kuvaa luonnosta ja kisasta. Hirvi tuli tielle, kääntyi takaisin, pyöri pensaikossa hetken ja lönkytteli sitten metsään. piiloleikkiä ”uskomatonta että Uteliaat vasat ylsi näin korkealle”, raumalainen marja-liisa paavola huudahtaa. ”Olin ystävien kanssa kahden yön kuvausretkellä. Kuvan nappasi porvoolainen luontovalokuvaajaksi opiskeleva Björn ahlnäs viime elokuussa. Kaikki muu unohtuu ja sielu lepää.” pedon hetki Suurpedoista on viime vuosina saatu paljon uusia kuvia – kiitos katselukojujen. Tässä loput 12 finalistia. ”auringonsäteet osuivat taustan kasvien pinnalla oleviin vesipisaroihin ja vedenpintaan ja saivat aikaan blingbling-ilmiön”, Lehtola kuvailee. ”Sain ensimmäisen järjestelmäkamerani noin kahdeksan vuotta sitten, ja siitä alkoi intensiivinen kuvaaminen.” Ojaselle luonto on tärkeä. Uteliaat vasat. Siellä syntyi myös lennokas Meren tanssi. Sumuja Aamu Loimijoella on viimesyksyinen sumuinen tuokiokuva Kauhanojan kylästä Loimaalta. Kuvan tarina on tämä: ”ajelin hiljakseen metsätietä. ”Loimijoki virtaa läpi synnyinseutujeni. ”On aivan upeaa nähdä karhuja, susia sekä ahmoja luonnossa”, hän hehkuttaa. sivut 32–34). tässä maisemassa minua sykähdyttää vähäeleisyys ja rauha”, kuvaaja taina kaarto sanoo. Myös lukijat saivat osallistua ja äänestää suosikkiansa. ”Menen lähes aina ihailemaan tyrskyjä, kun tuulee oikeasta suunnasta, yleensä lounaasta”, hän kertoo. Graafikko Erik Bruun tutki kilpailukuvia tarkkaan, viipyi tovin jokaisen äärellä ja päätyi ”graafisesti hienoon” kuvaan Sateenvarjon alla. rikala on harrastanut luontokuvausta parikymmentä vuotta ja hurahti suurpetoihin 2009 käytyään Hämeenkyrön Kameraseuran matkalla karhukojulla. marja-Liisa Paavola, Rauman Lappi. jäävuoristo. ”rakastan pitkospuita, puusiltoja, vanhoja puisia rakennuksia, puita ja metsän rauhaisaa pysyvyyttä.” Kaarto kertoo hurahtaneensa täysin valokuvaukseen. ”Olin ensimmäistä kertaa elämässäni piilokojussa ja kokemus oli todella mahtava”, hän sanoo. ”Luonnossa on niin paljon hienoa ja ihmeellistä seurattavaa. mervi Wahlroos, vaasan ahvensaari. ”Olen tehnyt kuvistani tauluja ja olen saanut pitää niistä näyttelynkin.” Sumua on myös kuvassa Mustakurkku-uikku aamuvarhaisella, jonka raumalainen Jouni lehtola nappasi viime vapunpäivänä uudessakaupungissa. Kisamme parhaimmistoon nousivat karhu ja ahma. Poimimme kilpailukuvista 15 parasta ja valitsimme niistä voittajan. Samassa huomasin, että vadelmapuskista ilmestyi neljä korvaa.” Paavola sai kuvattua ”patsaaksi jähmettyneitä” vasoja samalla kun jatkoi matkaansa. Forsströmin Kettulasten leikit ja erik Bruun mieltyi graafiseen ja puupiirrosmaiseen kai hypénin kuvaan Sateenvarjon alla (ks. toimitus sai arvioitavakseen kuvia, joissa karhu ja perhonen kilpailivat voitosta samassa sarjassa, ja sieni metsässä sai aikaan yhtä juhlavan olon kuin majesteetillinen kotka petäjän oksalla. Luonnon voimaa aaltojen pauhusta lumoutuva heidi Ojanen Porin ahlaisista viihtyy reposaaren aallonmurtajalla. Myös Ahma liikkeellä aamuyöllä on kuvattu kuhmolaisesta piilokojusta. Sen todistivat Suomen Luonnon 75-vuotisen taipaleen kunniaksi järjestettyyn kuvakilpailuun lähetetyt 976 kuvaa. Kuva on otettu vastavaloon vähän auringonnousun jälkeen. Kontion lepohetki on kuvattu Kuhmon viiksimossa viime heinäkuussa
Bruunin valinta: taiteilijan signeeraama juliste. Katso kilpailukuvat: www.suomenluonto.fi Voittajakuvat ja haastattelut seuraavilla sivuilla ?. ”Kävin kuvaamassa jäitä useana päivänä eri valoissa, kunnes ne sulivat. ”eräänä päivänä huomasin, että hiekkaranta oli koko leveydeltään täynnä jäätä”, vaasalainen kuvataideopettaja mervi Wahlroos kertoo. ”Seuraavana päivänä taivas oli pilvessä, maailma sinisävyinen, ja koivu oli aivan kuuran peittämä!” Juhlavan näyn ikuisti myös marko Junttila Ounasvaaran tottorakalla viime joulukuussa. Voittajan ja yleisön suosikin lisäksi Erik Bruun valitsi kuvista mieleisensä. ”Maisema huipulta näyttää tältä”, ammattivalokuvaaja Junttila vakuuttaa. kuvan lähettäneiden kesken arvottiin kolme Makrokuvauksen käsikirjaa (docendo) ja yleisön suosikkia äänestäneille Luonnonkalenteri 2017. Lapinhulluksi tunnustautuva katri niskanen lähetti kisaan kuvansa Kaamos on päättynyt, jonka myötä hän viestii, että Lapissa on ”kaikkiaan kahdeksan vuodenaikaa”. Jäälevyt olivat kuin ikkunalasia, ja myös äänimaailma oli mielenkiintoinen, kun lasit helähtelivät rikki.” Jään allakin voi lumoutua. ”aina on odotettavissa uusi jännittävä vuodenaika.” Kuvan koivu on niskaselle erityinen ja erilainen kaikkina vuodenaikoina. ”Pakkasta on yli 20 astetta, eikä aurinko tuohon vuodenaikaan juuri ylemmäs nouse.” vähän myöhemmin, helmikuussa, pääsi juhlatunnelmaan puolestaan porvoolainen Jyrki lehto taivalkoskella viettäessään Taikayötä. viime joulukuussa vaasan ahvensaareen kohosi Jäävuoristo. KuvaKISan palKInnoT: voittaja: top shotin lahjoittama olympus tG-4 vesitiivis kamera. tunnelma oli täydellinen.” jännittävä jää talvi kiehtoo ja tekee taikojaan myös etelä-Suomessa. ”taivaalla loimottivat revontulet osittain paljaan tähtitaivaan alla. Yleisöäänestyksen voittaja: kirjat Suuri pöllö (mika honkalinna) ja Sarvia muttei hampaita, hyönteiset lähikuvassa (docendo) sekä Luonnonkalenteri 2017. nurmijärveläisen vedenalaiskuvaajan eero hällforsin Kevät kurkistaa jään alle avaa eteemme aivan uuden maailman. ”en olisi varmaan itse huomannutkaan riekkoa”, Öhman myöntää ja kiittää hienosta elämyksestä tutkimusaseman henkilökuntaa. Oli aivan hiljaista. ”Huomasin röykän Sääksjärvellä viime helmikuussa, miten aurinko pilkisti hienosti jäänraosta pinnan alle”, Hällfors kertoo. ”aiemmin luulin, että Lapissa on kaunista vain ruska-aikana ja keväthangilla, mutta olin niin väärässä”, enontekiölle etelä-Suomesta viisi vuotta sitten muuttanut niskanen kertoo. Katri niskanen, Kilpisjärvi. 18/2016 Suomen luonto 31 pohjoisen lumoa Suomalainen kuvakisa taitaa olla vaillinainen ilman pohjoisinta Suomea. jenny Öhman, värriö, salla.. riekko tunturilla. välillä kuului kova pakkasen paukahdus. Linnulla on täydellinen suojaväri; se on yhtä lumisen maiseman kanssa. Kanalinnun lentoonlähtö tallentui kameralle tammikuussa värriön tutkimusasemalla itä-Lapissa. ”Puolenyön aikoihin pakkasta oli jo reilusti ja ilmassa oli paljon jääkiteitä. ”Onnistuin pysäyttämään tuon hetken”. Lappi on lumonnut muun muassa tammisaarelaisen Jenny Öhmanin, joka osallistui kilpailuun kuvallaan Riekko tunturilla. ne tekivät hienon kuuran paljaisiin puunrunkoihin ja antoivat erikoisen efektin kuviin”, Lehto kertoo. niin voimallisesti jylhä ja karu maisema puhuttelee. n Kisassa jaettiin kolme palkintoa. kaamos on päättynyt
palk into. jari Heikkinen, mäntyharju. 1. 32 Suomen luonto 18/2016 aamu kaakkurilammella
Kai Hypén, sipoo. hypénin kuvausharrastus alkoi mustavalkokuvien aikaan ja laajeni digikameran myötä ”aivan toisiin sfääreihin” kymmenisen vuotta sitten. kaakkuri on heikkisen mielilintuja. ”voittoja tärkeämpää on luonnossa oleminen”, heikkinen sanoo. tällainen jatkumo on kiehtovaa.” jari heikkinen nappaili kuvia jo 8-vuotiaana natiaisena, mutta 15-vuotiaana harrastus lähti liitoon. ”Pyrin myös löytämään kohteelleni uudenlaisia näkökulmia.” esimerkiksi Sateenvarjon alla vaati ryömimistä rähmällään pitkin sammalmättäitä. kouvolalainen Puolustusvoimissa työskentelevä 1965 syntynyt Jari Heikkinen paljastuu luontokuvaajaksi, joka on tehnyt vuosia yhteistyötä muun muassa kaakkuritutkija ja -rengastaja Kalevi Eklöfin kanssa. ”kuvauslammelleni ilmestyy joka kevät kaakkureita, eivätkä ne välttämättä ole samoja kuin edellisvuonna. viimeksi kuopus, 2002 syntynyt Liina Heikkinen, pokkasi toisen palkinnon Kuusamo Nature Photo -kilpailussa lastenja nuortensarjassa. ”se vain sattui olemaan siinä.” lajeille kuvaaja etsii aina nimen, sillä tunnistaminen nostaa retken arvoa. hän järjestää myös luontokuvauskursseja ja -retkiä ja edistää kirjaansa sipoonkorvesta; dokumentaarista teosta, missä lukija johdatellaan virtuaaliretkille. näin mukaan tallentui myös taustalla oleva metsä. kun heikkinen siirtyy eläkkeelle kolmen vuoden päästä, hänestä tulee kokopäiväinen luontokuvaaja. aiemminkin palkitulla kuvaajalla on vankka pohja ja harrastuksen jatkajia – heikkisen kaikki neljä lasta ovat myös luontokuvaajia. ”kamera on minulla aina mukana retkillä ja dokumentoin sillä kokemuksiani”, hän kertoo. heikkisen kilpailuun lähettämä kuva syntyi mäntyharjulla elokuussa 2015. ”sen elämästä ei tiedetä vielä riittävästi”, hän sanoo. 18/2016 Suomen luonto 33 1. ”minulla on käytössäni arsenaali asiantuntijoita, jotka auttavat lajien tunnistamisessa.” kai hypén polkee kotoaan neljän kilometrin päähän sipoonm a ij a h ei kk in en Sateenvarjon alla. hän hankki järjestelmäkameran mansikanpoiminnasta saaduilla palkkarahoilla ja ryhtyi kuvaamaan yhä enemmän lintuja sekä nisäkkäitä. linnut, poikanen ja aikuinen, olivat luottavaisia, joten heikkinen sai kuvattua ne melko läheltä lyhyellä polttovälillä. k a i h YP én Erik Bruun in valinta. ”maailman menosta on välillä päästävä päiväksi vaikka piilokojuun istumaan ihan yksikseen. on juhlaa, kun ei ole kiire minnekään.” Erik Bruunin valinta saTeenvaRjon aLLa sipoolainen Kai Hypén on eläkkeellä, mutta varsin kiireinen. palkinto aamu KaaKKuRiLammeLLa Aamu kaakkurilammella on pitkän työrupeaman tulos. ”liikun siellä kelluvalla piilokojulla kaakkurinpoikasten syntymän jälkeen, eikä ”kivi” näytä häiritsevän lintuja minkään vertaa.” kuvaushetkellä oli kylmä ja lammesta nousi usvaa. ”eikä mustikkamittaria ole laitettu sienelle”, hypén sanoo. ”olen kuvannut samalla lammella pian 20 vuotta”, heikkinen sanoo. juuri nyt töitä teettää Vantaan Fotokerhon kansainvälinen Obsession of Light -valokuvakilpailu, jossa hän on projektipäällikkönä
”ketunpennut ovat kuin ihmislapset. ”olen nähnyt siellä ilveksen jäljet ja aivan äskettäin jopa villisian sorkanpainallukset.” Yleisön suosikki KeTTuLasTen LeiKiT Yleisöäänestyksen voittaja, 33-vuotias helsinkiläinen äidinkielen opettaja Laura H. suuri metsä voi silti yllättää. kävin savonlinnan taidelukion kuvataidelinjan, missä opiskelin muun muassa sommittelua. ensin kuviin tallentui hyönteisiä, mutta vähitellen myös lintuja ja muita isompia eläimiä. luonnon ehdoilla toimiminen onkin forsströmille itsestään selvyys. forsströmin mielestä kuvaajan varusteista tärkeimpiä ovat silti eettisyys ja esteettisyys. Laura H. toistaiseksi hänen välineistönsä on ”harrastajatasoa” – parempi tekniikka on vuorossa harrastuksen kehittyessä. esimerkiksi Kettulasten leikit on otettu teleobjektiivilla, eivätkä pennut olleet kuvaamisesta moksiskaan.” estetiikka tulee mukaan kuvan sommittelussa ja rajaamisessa, johon tarvitaan visuaalista silmää. ”ohikiitävä hetkihän se oli”, hän sanoo. olin tosin saanut vinkin siitä, missä kettuja voisi olla.” Pentujen leikki oli pieni oppitunti. ”satuin olemaan oikealla paikalla oikeaan aikaan. 34 Suomen luonto 18/2016 korpeen satoi tai paistoi, eikä siellä liene hänelle koskematonta paikkaa. jo siellä minulla iti ajatus, että valokuvaus voisi olla mielenkiintoinen tapa kertoa maailmasta.” kettulasten leikit. Forsström kuvasi Kettulasten leikit pääkaupunkiseudulla viime kesäkuussa. ”koen, että minulla on sellainen. il a ri le h ti n en Yleisö n suosik ki. niillä on yhteinen leikki, mutta samalla jokaisella on jokin oma kiinnostuksen kohteensa.” forsström on aloittanut valokuvauksen kaksi vuotta sitten. Forsström, Helsinki. ”eläimiä ei saa häiritä eikä hätyytellä
retkeilypaine ajaa suojelun asiaa etenkin valtion ja kuntien metsissä. jos ihmiskulkijoiden jälkiä ei liiemmin näy, aarre on hyvä pitää henkilökohtaisena pyhiinvaelluskohteena. parhaimmillaan kotimaan luonnonihmeet saattavat innostaa jotakuta niin paljon, että lentoloma eksoottisempaan (?) maahan käy tarpeettomaksi. luolien lisäksi myös Suomen rotkoilla on nykyään oma kirjansa, ja internetin erilaisilta retkipalstoilta löytää kosolti jännittäviä paikkoja saapumisohjeineen. Sitä ei voi välttää, vaikka yrittäisi hiipiä aineettomin askelin. lukemattomilla kohteilla kulkijan silmät pyöristyvät, kuuluu puhinaa ja hihkaisuja, ”en ikinä olisi uskonut, että Suomessa voi olla tällaista”. Kivensisäisyys puhuttelee. aiNa ei salamyhkäisyyden verhoa ole syytä raottaa. Ne ovat monesti tarinoiden näyttämöitä, ja usein metsänomistajat ovat hakanneet puustoa niukemmin niiden ympäristössä. muuan erämainen järvialue on nykyään virallisesti suojeltu, luultavasti ei vähiten siksi, että kansalaiset patikoivat tienoolla ahkerasti jo vuosia ennen rauhoittamista. TOiSaaLTa retkeilyn suuntaaminen suojelemattomille kohteille saattaa joskus pelastaa alueen tuhoisammalta toiminnalta. Tiedotuksen huono puoli on, että kulkijoiden määrän lisääntyminen kivisissä ja soisissa luonnonkeitaissa kuluttaa maastoa. Teos ilmestyi viime vuonna mutta on jo ehtinyt vaikuttaa kotimaanretkieni sisältöön. luolat ja rotkot ovat kirjansa ansainneet. julkisia retkikertomuksia lukiessani olenkin pannut merkille, että jotkut kirjoittajat esittävät toiveita alueen säästämisestä hakkuilta. Kun ympärillä on tuhdisti mineraaleja ja ulkomaailmasta kajastaa vain ohuita valonsäteitä, tunne on yllättävän samankaltainen kuin vuorella avaran maiseman äärellä: terveellisellä tavalla vähäpätöinen. eräälle tutulle kalliolle linjattiin taannoin luontopolku, ja metsä on sen myötä saanut jäädä pystyyn. olen aina hakeutunut kalliolippojen alle ja louhikkojen kätköihin. monesti luonnon helmet säilyvät todennäköisemmin, jos niistä kertoo eteenpäin. enpä minäkään ole sattumalta törmännyt kuin muutamaan niistä poteroista, joissa olen parin vuoden sisällä ryöminyt, kompuroinut ja kiipeillyt. mikäli tiedotus silti tuntuu välttämättömältä, jännityskertomuksen sijasta kannattaa laatia suojelualoite. luonnonihmeiden taivastelija pystyy helposti tekemään täsmäretkiä kohteille, jotka aiemmin olivat paljon suppeamman joukon tiedossa. K y tö m ä k i 18/2016 Suomen luonto 35 Jee jee ja hys hys. vastaus oli yksinkertainen: Suomen luolat -kirja. luolia ja rotkoja on ihmetelty jo vanhastaan. luolat, rotkot, hyllyvät suouumenet ja muut metsän taskut ovat ensi sijassa koteja luonnonvaraisille asukkailleen, eivät seikkailukenttiämme. 11/2014 Suomen luonto 35 un toukokuussa kahlasin jäähileissä pimeän luolan pohjalla ja odotin romahtavani vielä alempaan kammioon, mietin, miksi aina päädyn tällaisiin tilanteisiin. Silti poden epämääräistä syyllisyyttä, kun kirjoista tai netistä äkkäämälläni kohteella käydessäni huomaan tuoreista jäljistä, että muutkin ovat löytäneet paikan vasta ”julkistamisen” myötä. Sosiaalisen median kultakaudella todellista extremeä on taito hykerrellä itsekseen. n a n n in a m a n n il a Anni Kytömäki on luontokartoittaja ja kirjailija Hämeenkyröstä
TeKsTi jOhaNNa MEhTOLa 36 Suomen luonto 18/2016 eKotrendit is to ck Ph o to. luonnonkosmetiikka tuo vanhat menetelmät tähän päivään. 36 Suomen luonto 18/2016 Luonto tuLee ihoLLe luonnosta on etsitty rohtoja ja raaka-aineita vaikkapa ihon hoitoon jo tuhansia vuosia sitten
ota etukäteen selvää raakaaineista ja tuotteista. 4. Hän on perehtynyt niin tavallisen kosmetiikan kuin luonnonkosmetiikankin sisältämiin raaka-aineisiin. kysy neuvoa. sovellus myös näyttää punaisella tai vihreällä merkillä, onko tuotteessa käytetty kiellettyjä tai haitallisia aineita. vähemmän kemikaalialtistusta. On siis palattu sivistyksen juurille, kun luonnonkosmetiikkatuotteita on nyt entistä enemmän tarjolla ja ne myös kiinnostavat kuluttajia. Kosmetiikka-asiantuntija päivi kousa tunnistaa monet tuotesarjat tavaratalon hyllyltä. 1. koko tuotantoketju ympäristöä ajatellen Kosmetiikkaa tullaan kuitenkin käyttämään tulevaisuudessakin, joten on hyvä etsiä ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kävimme katsomassa tuotevalikoimaa Helsingin keskustan Sokoksella, jossa selvästi panostetaan luonnonkosmetiikkaan. ”Jos kaikki ihmiset alkaisivat käyttää luonnonkosmetiikkaa, raaka-aineiden valintaan ja käyttöön pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Poikkeuksia ovat hiusten hapetevärit ja valkaisuaineet, kynsilakat sekä kynsilakanpoistoaineet. aloita yhdestä tuotteesta. 3. eniten ostamme hiustenhoitoja hygieniatuotteita. luonto hoitaa hommansa! KIINNoSTuITKo. ”ei-luonnonkosmetiikassa pigmentit pysyvät keskimäärin kauemmin esimerkiksi huulipunissa, koska niissä käytetään atsovärejä ja joskus myös mikromuoveja”, Kousa toteaa. . ihminen voi hyvin. raaka-aineet tai pakkausmateriaalit valitaan siten, että ne hajoavat luonnossa, eivätkä kerry esimerkiksi vesieliöihin. Ympäristö voi hyvin. esimerkiksi hiusvärejä, suihkusaippuaa, hammastahnaa, huulipunaa, meikkivoidetta ja tietysti nuorentavaa yövoidetta löytyy myös Luonnonkosmetiikka-otsakkeen alta. ”Suurin ero onkin itsesäätelyssä. siihen ei pidä kuitenkaan sokeasti luottaa, vaan haitallisimpiin raakaaineisiin on hyvä perehtyä myös itse. Melkein kaiken kosmetiikan voi tehdä luonnonkosmetiikan kriteerein. tuotteet ovat selkeästi esillä ja myyjä tulee kerkeästi kysymään, voiko olla avuksi. . J o muinaiset egyptiläiset käyttivät luonnonkosmetiikkaa kuten hoitavia öljyjä ja hajusteita, hunajaa ja mehiläisvahaa. Keskimäärin suomalainen käyttää kuitenkin kosmetiikkaostoksiin noin 170 euroa vuosittain, josta kokonaissummaksi kertyy noin 900 miljoonaa euroa. Mainonta kuitenkin luo meille tarpeita, jos emme itse niitä keksi: kosteusvoiteen ja suihkusaippuan yhdistelmä, mikrorakeita sisältävä hammastahna, meikin kiinnittävä suihke, alusvoiteen alusvoide... Kaikkea kosmetiikkaa koskee sama eu:n kosmetiikka-asetus. ne kaikki on valmistettu raaka-aineista, joiden ympäristöystävällisyys on varmistettu koko valmistusprosessin ajan. Merkin saa, jos tuote on valmistettu vähintään 95-prosenttisesti luonnollisista raaka-aineista, ja raaka-aineet ovat lähituotantoa. 2. m a rik a ee r o la m a rik a ee r o la 18/2016 Suomen luonto 37. Fi-natura-merkki löytyy tällä hetkellä viidestä kotimaisesta kosmetiikkasarjasta. kestävämpi tulevaisuus. vähemmän pakkausmateriaalia. . Suomalainen tarkastusjärjestelmä on Fi-natura. sovelluksen avulla tuotteesta voi skannata viivakoodin ja hups – luettelo ainesosista lävähtää ruudulle. . Luonnonkosmetiikan ideologiana on tarvelähtöisyys ja ympäristön kuormituksen välttäminen: osta ja käytä vain niitä tuotteita, joita oikeasti tarvitset”, Kousa sanoo. Myös tuotteiden ominaisuuksissa, kuten pysyvyydessä voi olla eroja. niitä ilman pärjäsivät jo ne muinaiset egyptiläisetkin, miksemme siis mekin. . Luonnonkosmetiikassa koko tuotantoketjua on mietitty ympäristönäkökulmasta.” Luonnonkosmetiikassa ei saa käyttää esimerkiksi synteettisiä hajusteita, joilta ei löydy vastinetta luonnosta, tiettyjä väriaineita, yleisesti allergisoivia säilöntäaineita tai kemiallisia UV-filttereitä, vaan valmistuksessa suositaan luontoystävällisiä mIKSI luoNNoNKoSmeTIIKKa. tuotteilla ei kuitenkaan ole mitään yhtenäistä standardia, vaan ympäristöystävällisyyttä on merkitty erilaisilla sertifikaateilla, joiden perusteet vaihtelevat. Joistain raaka-aineista saattaisi tulla pulaa. . valitse myymälä, jossa on monipuolinen luonnonkosmetiikkatarjonta. SovelluS avaa TuoTeSeloSTeeN äLYpUhELiMiiN räätälöity cosmethicssovellus on hyvä apu, jos ei tahdo nähdä kosmetiikkatuotteen pienellä präntättyä ainesosaluetteloa. la u r a sa lo n en ” Osta ja käytä vain niitä tuotteita, joita oikeasti tarvitset.” kosmetiikka-asiantuntija päivi kousa (oik.) opasti ostoksilla
Synteettiset säilöntäaineet on luonnonkosmetiikkatuotteissa korvattu esimerkiksi luonnonöljyillä, erilaisilla hapoilla, luonnonmukaisilla hajusteilla sekä alkoholilla. välttämättömät hygieniatuotteet voi kuitenkin valita omaa terveyttä ja ympäristöä ajatellen. Kuluttajat ovat entistä kriittisempiä ja ottavat hanakammin myös itse asioista selvää. ”Onneksi mustavalkoista vastakkainasettelua luonnonkosmetiikan ja ei-luonnonkosmetiikan välillä ei enää ole. Monet etsivät pieniä valmistajia ja tilaavat tuotteet netistä, toiset taas tekevät tarvitsemansa kosmetiikan itse. Pullon kyljessä lukee myös, että tuote on ”dermatologisesti ja allergiatestattu”. Luonnonkosmetiikasta on tarjolla myös edullisempia marketeista saatavia sarjoja ylellisen, kalliimman kosmetiikan ohella. tuoteselosteesta ei kuitenkaan löydy mainintaa mansikasta, eikä edes mansikkaesanssista. 38 Suomen luonto 18/2016 raaka-aineita, joita on käsitelty mahdollisimman vähän. ikänäön kanssa zoomaileva ei niitä edes pysty lukemaan. ihminen on kokonaisuus ja iho suurimpana elimenä on tärkeä osa sitä. Se toimii varmasti monelle pontimena miettiä omia kulutusvalintoja muutenkin: liikkumista, vaatteita, energiankulutusta ja miksei kosmetiikkaakin. ”Minäkin tykkään purkeista ja purnukoista, eikä kosmetiikan käytöstä varmaan koskaan luovuta kokonaan – eikä se ole tarkoituskaan”, Kousa sanoo. Pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa ei saa johtaa kuluttajia harhaan. kosmetiikkateollisuus on merkittävä saastuttaja Me ihmiset olemme mieltyneet kosmetiikkaan, eikä sen käyttöön tarvitse uusia sukupolviakaan kouluttaa, niin luontaista se meille on. ”viherpesu on kosmetiikka-alalla melko yleistä”, Kousa sanoo ja ottaa viereisen osaston saippuahyllystä pullon, jonka kyljessä on mansikan kuva. Kousa osaa tulkita tuotteiden ainesosaluetteloita – ja näkeekin pienellä präntätyn tekstin. Kaikki tuotteet testataan jollain lailla ennen myyntiä”, Kousa sanoo. Sama juttu, tuotteessa ei ole lainkaan mangoa ja mehiläisvahakin on synteettistä. Molempien valikoimista löytyy ympäristön ja terveyden kannalta hyviä vaihtoehtoja.” ihmiset kiinnittävät nyt paljon huomiota esimerkiksi ruokavalioonsa ja ruuan ympärillä käydään kiivastakin keskustelua. On päi” Kosmetiikka on hömpän maineessa ja sen ajatellaan käsittävän vain meikkejä.” is to ck Ph o to st o ck fo o d / le h ti ku va m a r Ga re th a li n d h o lm / va st av a lo. ”Jos tuotteessa on paljon vettä, siinä täytyy olla myös säilöntäainetta.” Kousa poimii Luonnonkosmetiikka-osaston hyllyltä huulipunan ja laskee siinä olevat raaka-aineet: niitä on 15. Luonnonkosmetiikassa pyritäänkin käyttämään vain välttämätön määrä raaka-aineita. Kosmetiikassa pyörivätkin isot rahat ja ala on varsin monimutkaisesti säänneltyä eu:ssa. ”Luonnonkosmetiikkatarjontaan kannattaakin aluksi tutustua vaikkapa netissä ja perehtyä raaka-aineisiin sekä sertifikaatteihin”, Kousa neuvoo. Samalla hyllyllä on vastaava tuote, jossa on mangon kuva ja maininta mehiläisvahasta. Se on valtavaa energian ja luonnonvarojen tuhlausta”, Kousa sanoo. Myös pakkaus voi olla sellainen, ettei säilöntäaineita tarvita. uusien tuotteiden kokeilu pitää aloittaa varovasti. ”Se ei merkitse mitään. Myös pakkausten pitää olla ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä. raaka-aineita vain välttämätön määrä Luonnonkosmetiikastakin voi kuitenkin saada ihoärsytystä ja esimerkiksi hajusteet sekä mykerökukkaiset kasvit voivat aiheuttaa allergiaa. ”Suurin osa raaka-aineista ei lopulta päädy itse tuotteeseen. vastaava luku pääosin synteettisistä raaka-aineista valmistetussa huulimaalissa on keskimäärin 30. tuotteissa ei kuitenkaan käytetä esimerkiksi yleisesti allergisoivia säilöntäaineita kuten parabeenit korvannutta metyyli-isotiatsolinonia tai formaldehydin vapauttajia. Siihenkin on tarjolla monia hiljattain julkaistuja ohjekirjoja
PEGja PPG-yhdisteitä. Lue lisää: www.luonnonkosmetiikka.fi. Synteettisiä hajusteita, joilla ei ole vastinetta luonnossa. INCI-lISTaa opISKelemaaN kaikiSSa kosmetiikkatuotteissa pitää olla ainesosaluettelo, niin sanottu incilista. jos ainesosan pitoisuus on vähemmän kuin prosentti, se voidaan mainita missä tahansa järjestyksessä niiden ainesosien jälkeen, joiden pitoisuus on enemmän kuin prosentti. keskellä) on kotimainen sertifiointiyhdistys. Geenimuunnneltuja raaka-aineita. (Lähde: Teknokemian laitos) Perehdy lisää: eu:n virallinen cosing -tietokanta, ec.europa.eu/growth/toolsdatabases/cosing/index.cfm. st ev e Gs ch m eis sn er / sc ie n ce Ph o to liB r a rY. hajusteiden ja aromaattisten aineiden yhdistelmät sekä niiden raaka-aineet ilmoitetaan sanoilla parfum tai aroma. . . Luonnonkosmetiikkatuotteilla ei ole yhtä yhtenäistä sertifikaattia, vaan niitä sertifioidaan erilaisilla kriteereillä maakohtaisesti. erikseen on nimetty 26 hajusteainesosaa, jotka on todettu yleisimmin kosketusallergiaa aiheuttavaksi hajusteainesosiksi. ainesosat on listattu painon mukaiseen suuruusjärjestykseen. Fi-Natura (ylh. jos inci-nimeä ei ole, ainesosasta kertoo erityinen tunniste tai yleinen nimi. . . Elektronimikroskooppi paljastaa kuorintavoiteen pallomaiset mikromuovirakeet, jotka päätyvät jätevesien kautta vesistöihin ja sieltä edelleen ravintoketjuun. siinä ainesosat on nimetty kansainvälisillä kosmetiikan inci-nimillä. Yleisesti allergisoivia säilöntäja väriaineita. 18/2016 Suomen luonto 39 luoNNoNKoSmeTIIKKa eI SISällä . Maaöljyperäisiä raaka-aineita, silikoneja tai ftalaatteja. ne on merkittävä ainesosaluetteloon inci-nimillä eikä vain sanalla parfum, mikäli lainsäädännössä määrätyt pitoisuusrajat ylittyvät. väriaineet luetellaan muiden ainesosien jälkeen missä tahansa järjestyksessä eu:n kosmetiikka-asetuksen mukaisen nimen tai värinumeron mukaisesti. listan ensimmäistä ainetta on tuotteessa eniten. . hiusväriaineet pitää kuitenkin ilmoittaa ainesosalistalla omilla nimillään. Kemiallisia UV-filttereitä
Jos olet tyytyväinen ihosi ja hiustesi kuntoon, ylimääräisillä kosmetiikkatuotteilla ei kannata kuormittaa itseään ja ympäristöä. ”tuotteilla ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan esimerkiksi niihin ikääntymisen merkkeihin, jotka riippuvat geeneistä sekä elämäntavoista.” Geenejä ja elämäntapoja taas ei löydy mistään purkista tai purnukasta. n Haastateltava Päivi Kousa työskentelee Helsingin yliopiston Kemian laitoksella väitöskirjatutkijana. Tee Se ITSe -oppaITa: Juliette Goggin & Abi Righton: Tee itse laadukasta luonnonkosmetiikkaa (minerva 2016) 37 reseptiä kasvoille, vartalolle ja hiuksille sekä selkeät esittelyt raaka-aineista ja valmistustekniikoista. Lue lisää: www.luonnonkosmetiikka.fi www.tukes.fi www.teknokemia.fi www.stm.fi arganiapuun siemenistä saatava öljy on suosittu luonnonkosmetiikan raaka-aine. huuhdo pois lämpimällä vedellä. levitä kuorinta-ainetta puhdistetuille ja kostutetuille kasvoille kevyin hierovin liikkein. Lähde: Kaisa Vermasheinän kirja Lempeää kauneutta luonnosta. Joka tapauksessa siihen liittyy mielikuva hemmottelusta ja hyvää tekevästä vaikutuksesta. Sen takia kukaan poliitikkokaan ei ole ensimmäisenä ottamassa kosmetiikkalainsäädännön tiukentamista agendalleen.” Kousan ohje valintaviidakossa harhailevalle kuluttajille on hyvin yksinkertainen: Katso peiliin. Christine Shahin: Värjää hiukset luonnonmukaisesti (minerva 2016) myrkyttömiä, kasvipohjaisia hiusvärejä voi tehdä itse ja valita, olisiko uusi sävy pikimusta, blondi, brunetti vai peittäisikö nyt ensisijaisesti harmaat piiloon. jo h a n n a m eh to la w es te n d 61 / le h ti ku va. Katja Kokko: Aidosti kaunis (cozy Publishing 2015) vinkkejä eri ihotyyppien hoitoon sekä hyviä reseptejä kotihoitoihin ja kotikosmetiikkaan. Kaisa Vermasheinä: Lempeää kauneutta luonnosta (kirjapaja 2016) luonnon kauneussalonkiin kutsuvassa oppaassa on paljon reseptejä, joissa on hyödynnetty pihamaalta tuttuja kasveja. jos hunaja on liian kovaa, lämmitä purkkia vähän lämpimällä vedellä. Yhtä lailla päivittäin käytetyt hammastahna, shampoo ja saippuat ovat kosmetiikkaa. vänselvää, että ruoka vaikuttaa hyvinvointiimme ja sillä on ympäristövaikutuksia. voit jättää aineen vaikuttamaan muutamaksi minuutiksi. ”Kosmetiikka on hömpän maineessa ja sen ajatellaan käsittävän vain meikkejä. voit myös lisätä valmiin tahnan joukkoon pari tippaa kuumaa vettä saadaksesi siitä helpommin levittyvää. Sama pätee kosmetiikkaan, jonka takana oleva teollisuus on varsin merkittävä saastuttaja. varo silmänympärysihoa. 40 Suomen luonto 18/2016 pehmeä huNajaKuorINTa 2 tl mantelijauhoja 1 tl hunajaa mittaa aineet pieneen kulhoon ja sekoita tasaiseksi tahnaksi
25,50€ Korttilajitelma sisältää 18 taitettua korttia ja kuorta. Se on ilahduttava lahja tärkeän asian puolesta. Suomi Ruotsi Enlganti Saksa Ranska Venäjä kpl kpl kpl kpl kpl kpl Hinnat sisältävät alv:n. Postimaksu maksettu LÄMMINHENKISET JOULUKORTIT JA KIRJEENSULKIJAMERKIT Viimeistele joulutervehdyksesi kauniilla kirjeensulkijamerkillä, 35 merkkiä /arkki. Luonnonkalenteri 2017 / 15,00 € Kalenterin postituskuori / 2,10 € Itälahdenkatu 22b VASTAUSLÄHETYS Sopimus 3012567 00003 HELSINKI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen. Korttilajitelma / 18,00 € Kirjeensulkijat / 2,80 € Norppamuki / 25,50 € kpl kpl kpl kpl Nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Sähköposti: Su om en Lu on to. luokan postimerkin. Voit tilata myös verkkosivuilta: http://www.sll.fi/luontokauppa tai soittamalla numeroon ( ) tai . Luonnonkalenteri on saatavana suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Se on hieno lahja myös ulkomaalaisille ystäville. Postituskulut lisätään hintaan. 18/2016 Suomen luonto 41 2,80€ 15,00€ TILAUSKORTTI Lahjoita hyvää mieltä! LUONNONKALENTERI 2017 · LUONNON EHDOILLA JA LUONNON VARASSA NORPPAMUKI L S V asiantuntevat tekstit ja upeat luontokuvat kertovat luontomme asettamista elämisen ehdoista. 18,00€ Ota Luonnonsuojeluliiton sympaattinen norppamuki evässeuraksesi. Korttilajitelma koostuu neljästä mallien mukaisesta kortista ja kahdesta vaihtuvasta aiheesta. Postita kuponki tai lähetä tilaus osoitteella tuki@sll.fi. Osoitetietoja voidaan käyttää Luonnonsuojeluliiton suoramarkkinointiin. Muki on yksittäispakkauksessa. Voit halutessasi tukea Suomen Luonnonsuojeluliiton toimintaa liimaamalla oheisen ruudun päälle 1. Korteissa on teksti: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Suomen-ja ruotsinkielisissä kalenteriosioissa on viralliset juhla-ja nimipäivät sekä tilaa omille merkinnöille
TeKsTi aULi kiLpELäiNEN si la k k a k u va : Pr o k a la , m u u t k u va t: is to ck Ph o to Kevyempi ruoKaKassi eKotrendit. 42 Suomen luonto 18/2016 kauppakassissani painavat paitsi ostokset myös ympäristövaikutukset. lihan ja maitotuotteiden tilalle löytyy nyt paljon uusia vaihtoehtoja
siten kuluttajalla on selkeä käsitys siitä, mitä tuotetta ostaa”, sanoo Paajanen. Härkäpavun viljely laadukkaaksi ihmisravinnoksi voi pian tarjota ammattiviljelijöille uusia mahdollisuuksia. Keskityn palkokasveihin, joita Yhdistyneet kansakunnatkin suosittelee nyt kansainvälisenä palkokasvien vuotena. rekon (lyhenne sanoista Rejäl Konsumption) tilaisuus on samalla pihalla joka toinen viikko. toinenkin härkäpapuvalmiste Härkis ilmestyi kauppoihin kesällä (ks. on reilua kauppaa, ruokapiirejä ja ravintoloita, jotka viljelevät omat salaattinsa. myös italiassa syntyneellä slow food -liikkeellä on kymmenisen itsenäistä paikallisosastoa suomessa. niiden suuri ympäristöetu on kyky sitoa ilman typpeä juuribakteerien avulla ja tuottaa näinkin terveellisiä kasviproteiineja. ”Suomeen tuodaan lähinnä eläinten valkuaisrehuksi soijaproteiinia melkein 10 kertaa enemmän kuin täällä tuotetaan palkoviljaa. kaupungissa asuvat jäsenet kustantavat työn osuusmaksuillaan, osallistuvat talkoisiin ja saavat vastineeksi säännöllisen ruokakorin tuoreita elintarvikkeita. ”sertifioitua luomua ei välttämättä aina ole, mutta on olemassa paljon eettisiä tuottajia, joilla olot ovat samat kuin luomulla tai jopa paremmat”, sanoo reko-aktiivi Riikka Paajanen. Sitä voidaan jatkossa käyttää esimerkiksi soijajogurtin tai tofun tapaisten tuotteiden valmistukseen. tämä on tärkeää siksi, että keinolannoitetypen valmistus on maatalouden suurimpia yksittäisiä energiankuluttajia. ”Proteiinin lisäksi niistä saa hyvin kuitua, hivenaineita ja vitamiineja,” sanoo Lindström. Typpiviisautta Mikrobiologi ja kestävän kehityksen professori kristina lindström Helsin gin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta näkee palkokasveissa suuria mahdollisuuksia. Sadonkorjuun aikaan markettimme hevi-osasto pursuaa sekä kotiettä ulkomaisia hedelmiä ja vihanneksia. elokuussa rekoja oli noin 150. ulkomaiset säilykepavut, linssit, kikherneet, soijarouhe ja tofu saavat täydentää palkokasvivarastoja silloin kun kotimaisia palkokasveja on huonosti saatavilla. Suomen Luonto 6/2016). Lisäksi sen käyttö rehevöittää vesiä ja lisää kasvihuonekaasujen päästöjä maaperästä. ideana on vuokrata pelto ja palkata puutarhuri. Herneen ja härkäpavun kasviproteiineista, yhdessä rakenteen antavan kauran kanssa, on jalostettu suosittu ja ympäristöystävällinen pikaruoka nyhtökaura (ks. 18/2016 Suomen luonto 43 v aihtoehtojen etsiminen kiinnostaa, eikä aiheetta: neljäsosa kasvihuonekaasujen päästöistä liittyy ruoantuotantoon. Ylikalastus uhkaa kalakantoja, ja peltojen raivaus rehuntuotantoon vie tilaa eliölajeilta. suurin, helsingin osasto hoitaa muun muassa koeviljelmää kaapelitehtaan katolla. rekon idea on hyödyntää alueen tuotantoa, ottaa huomioon ympäristö sekä vähentää mainontaa, pakkauksia ja kuljetuksia. lähden katsomaan. Marketista en löydä niitä, mutta erikoiskaupoissa niitä on näkynyt. a u li k il Pe lä in en is to ck Ph o to. ”slow food -liike vaalii paikallisia ruokaperinteitä, toimii pikaruoan ja -elämän vastapainona ja herättää ihmisissä kiinnostusta ruokaan”, kertoo slow food -aktiivi Jocke Fagerström. myyjät, lähiseudun viljelijät, kalastajat ja kanankasvattajat pyörähtävät paikalle pakettiautoineen. Jaetulle ykkössijalle pääsee samoin perustein ruusupapu, joka on lisäksi koristeellinen. viljeltävistä palkokasveista Suomessa viihtyvät apilat, herne, papu, härkäpapu, makealupiini ja sinimailanen. ”tuottaja kertoo tuotannostaan ja kuluttaja kyselee häntä askarruttavat asiat. sivu 67). Härkäpavun proteiini on osoittautunut hyväksi seosrakenteen muodostajaksi elintarvikkeissa. Suomeen soveltuvia lajikkeita ja viljelytekniikkaa kehittävät yhteistyössä Borealkasvinjalostus, Helsingin yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulun valkuaisfoorumi. etukäteen facebookissa tilatut tuotteet vaihtavat omistajaa, kysellään kuulumisia, joku tarkistaa, saavatko kanat ulkoilla päivittäin ja onko leipä luomua. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä vegaaneiksi. nyt pyritään ulos passiivisen kuluttajan roolista ja lähemmäs tuotantoprosessia. Pian paikalla on myös parikymmentä asiakasta. n kestävän kehityksen professori kristina Lindström näkee palkokasveissa mahdollisuuksia. etsin kaupan hyllyiltä vielä muita uusia suomalaisia palkokasvituotteita kuten lupiinitempeä, härkäpapupastaa, -rouhetta ja -jauhoa. elämän monimuotoisuutta häviää massatuotannon jalkoihin. tuttava pysäyttää minut kaupungilla ja houkuttelee rekon eli lähiruokarenkaan jakotilaisuuteen. Härkäpapu on suosikkini kotipuutarhassa: helppo kasvattaa, tuottoisa, ravinteikas ja monikäyttöinen. on kaupunkiviljelyä, sissiviljelyä, pop-upravintoloita… mitä seuraavaksi. suomessa on myös kymmenkunta kumppanuusmaataloushanketta. Jos kesantopellot kasvaisivat palkoviljoja, ne korvaisivat teoriassa soijan tuonnin.” typpiviisas kuluttaja syö paljon palkokasveja, varsinkin kotimaisia. näitä en löydä vielä omasta kaupastani, mutta pelkät härkäpavut ja herneet saavat korvata niitä keittiössämme. uuSI Suhde ruoKaaN Yhä USEaMpi haluaa tietää lisää ruoantuotannosta ja vaikuttaa siihen
Samaa kertoo laaja Oxfordin yliopiston Oxford Martin Schoolin tutkimus: Jos kaikki siirtyisivät kasviksia, maitotuotteita ja munaa sisältävään ruokavalioon, ruoantuotannon kasvihuonepäästöt vähenisivät 63 prosenttia. pohdintaa lihatiskillä Yhdistyneiden kansakuntien elintarvikeja maatalousjärjestö FaO on laskenut lihan ja muun eläintuotannon osuudeksi ilmaston lämmittäjänä noin 18 prosenttia maailmanlaajuisesti. ruokavalion muuttaminen pikku hiljaa kasvispainotteisemmaksi sopii varmaan useimmille. ilmasto lämpenisi, meret happamoituisivat ja kuudes sukupuuttoaalto kiihtyisi”, isomäki kirjoittaa. etenkin rehuyhtiöt ovat innoissaan jauhomadosta ja muista hyönteisistä proteiinin lähteinä. tietokirjailija risto isomäki esittelee uusimpia laskelmia kirjassaan Meat, Milk and Climate (into 2016). Oudompien lajien valinnassa turvautuisin WWF:n Kalaoppaaseen. turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen Hyönteiset ruokaketjussa -tutkimushanke koskee myös hyönteisten käyttöä ihmisravintona. Olen itsekin maistanut jauhomatokeksejä ja paahdettuja kotisirkkoja. isomäki toteaa, että vakavia ilmastoseurauksia on todennäköisesti vaikea estää vähentämättä eläintuotteiden kulutusta. Suurin osa ruoasta tuotetaan 12 eläinja kasvilajista. kalaa ja maitoa Kala on lihaa kevyempää, ainakin terveyden puolesta. z Agroekologiaa voi opiskella helsingin yliopistossa. hyviä apuja ovat wwf:n kalaopas ja msc-sertifiointi. ”Kasvavakin väestö voidaan ravita riittävästi ja terveellisesti kasvisravinnolla. Kalatiski tarjoaa nyt tuoretta muikkua, jota otan mielelläni. Jos taas siirryttäisiin vegaaniruokaan eli kasviksiin, vähennys olisi 70 prosenttia. meGafauNaN ja IhmISTeN bIomaSSa eNNeN ja NYT ihmisten ja hyötyeläinten määrä on kasvanut ja samalla kaventanut suurikokoisten maaeläinten elintilaa. ch a ss en et / Bs iP se PP o le in o n en / se PP o .n et. nopeimmin kasvava tuotantoeläin, broileri, lisää rehukilolla painoaan 250 grammaa, mutta sama rehumäärä kasvattaa jauhomatojen massaa hurjat 600 grammaa. Hän näkee lihantuotannon ”käänteisenä energiaja proteiinitehtaana”, joka supistaa ison ruokamäärän pieneksi, vie pinta-alaa luonnolta, kuormittaa ilmakehää ja syö makean veden varantoja. hyönteisravintoa Perinteiselle lihalle on kehitteillä myös kevyempiä vaihtoehtoja. Suosittujen jättikatkarapujen tuotanto tuhoaisi kalakantoja ylläpitävät mangroverämeet. ajatus voi etoa, mutta maku ei ole huono. Kasvihuonekaasuja lähtee ainakin eläimistä ja lannasta sekä laitumeksi ja rehuntuotantoon muutetusta ja käytettävästä maaperästä. Paljon korkeampiakin lukuja on esitetty. z Kalakantojen suojelemiseksi on tärkeää välttää uhanalaisia kalalajeja. (Hyönteisravinnosta lisää Suomen Luonnossa 7/2015.) Lihatiskiltä ei kuitenkaan löydy hyönteisiä, koska niitä ei Suomessa saa vielä myydä ihmisravinnoksi. luomuviljely suojelee agrobiodiversiteettiä ruokkimalla maaperä eliöstöä sekä monipuolistamalla kasvivalikoimaa ja peltoympäristön lajikirjoa. tutkimuksessa todetaan, ettei kaikkien tarvitse ryhtyä vegaaneiksi, vaan pienemmätkin ruokavalion muutokset ovat hyväksi ympäristölle ja terveydelle. Lihansyöntiä lisäämällä menetettäisiin valtaosa sademetsistä. z Kotipuutarhurit voivat vaalia perinnelajikkeita esimerkiksi hyötykasviyhdistyksen ja maatiaisen avulla ja vaihtamalla siemeniä ja perennoja keskenään. 44 Suomen luonto 18/2016 vaalI aGrobIodIverSITeeTTIä z Suosi luomuruokaa. en löydä tällä kertaa myöskään riistaa tai luomulihaa, joten jatkan matkaa kalatiskille
lISäTIeToja z Agrobiodiversiteetti: fao.org > haku ”agrobiodiversity” ja agrobiodiversityplatform.org (alan tutkimus) z Aitojamakuja.fi-portaali: lähiruoka, luomu, reko, slow food z Facebook > Papuhaaste (reseptejä) ja kasvunpaikat (typpiviisautta) z Kalaopas: wwf.fi/kalaopas/ z Kaupan kasvistuotteita: vegaanituotteet.net z Luomu: proluomu.fi ja luomuliitto.fi z Perinnelajikkeita: maatiainen.fi ja hyotykasviyhdistys.fi z Valkuaisfoorumi: hamk.fi > haku ”valkuaisfoorumi” (viljelijöille) z yK:n palkokasvivuosi: fao.org/pulses-2016/en/ z yleistä: wwf.fi/ruokaopas/, martat.fi/ruoka/ekokokki/ ja ilmasto-opas.fi > haku ”ruoka” jauhomadot ovat tulevaisuuden ruokaa. Milanosta jäi mieleen napakka neuvo perinnelajikkeiden suojeluun: ”Suojele biodiversiteettiä – syö tai juo sitä!” Pieni esimerkki Suomesta on pohjoinen laatumarja, mesimarja. useimmat ovat ruotsalaisvalmisteisia, ja osaa tuotteista saa myös luomuna. toisaalta juustoa syödään yleensä vähemmän kuin lihaa. tärkeää on myös kulttuurinen ja paikallinen tieto tästä moninaisuudesta. Kolme neljäsosaa koko maailman ruoasta tuotetaan vain 12 eläinja kasvilajista. 18/2016 Suomen luonto 45 esimerkiksi omenalajikkeita tunnetaan maailmalla 7500, mutta marketeista löydämme vain muutamaa tuttua lajiketta. nykyisin monimuotoisuus hupenee, kun laajat ruoantuotantojärjestelmät keskittyvät tuhansien perinnelajikkeiden sijaan muutamaan kaupallisesti tehokkaimpaan lajiin ja lajikkeeseen. k u va t is to ck Ph o to. Oliveira esitteli Milanon maailmannäyttelyssä neljän maan Biodiversity for Food and Nutrition -projektia, joka pyrkii yhdistämään biodiversiteetin suojelun kansalliseen ravitsemuspolitiikkaan ja koulujen terveyskasvatukseen. härkäpapu on tuottoisa ja monikäyttöinen ruoan raaka-aine. Merkki on helppo löytää kalasäilykkeiden kyljestä. agrobiodiversiteettiin kuuluvat viljalajit ja -lajikkeet, kotieläinrodut ja ruokana käytetyt luonnontuotteet sekä niiden tuotantoa ylläpitävät maaperäorganismit, pölyttäjät ja muut eliöt. Samalla häviää valtavasti geeniperimää, josta löytyisi ruokaturvaa, kun muuttuviin oloihin tarvitaan erilaisia ominaisuuksia. Säilykekalassa on jo pidempään toiminut luotettava MSC-sertifionti. Maitotuotteiden vaihtoehdoiksi löydän muun muassa erilaisia kauratuotteita: maitoa, ruokakermaa, ranskankermaa, jogurttia, vaniljakastiketta, jopa juustoa. Suomessa maitokilon tuotannosta syntyy kasvihuonekaasuja alle kymmenesosa siitä, mitä naudanlihakilon tuotanto aiheuttaa. Käsite tarkoittaa kaikkia niitä luonnon monimuotoisuuden osia, jotka liittyvät ruoantuotantoon. Syö biodiversiteettiä Kaupparetkeni herättää muiston kauempaa, vuoden 2015 Milanon maailmannäyttelystä. Se kertoo, että kyseistä kalakantaa verotetaan kestävällä tavalla. vielä vilkaisu maitotuotteisiin. agrobiodiversiteetti on ihmisen ja luonnon vuosituhantisessa vuorovaikutuksessa kehittynyttä geeniperimää. niiden ympäristövaikutukset ovat lihan kaltaisia, mutta lievempiä. n Kirjoittaja on vapaa toimittaja Orivedeltä. nyt sitä kuitenkin tutkitaan Helsingin yliopistossa tavoitteena saada luonnonkantoihin perustuva mesimarja ja sen 200 aromiainetta takaisin käyttöön kasvija kausihuoneviljelyn avulla. Yksivuotisesta hernekasvista soijasta saa proteiineja. Osana näyttelyn ruokateemaa esiteltiin agrobiodiversiteettiä. Juuston tekoon kuluu roppakaupalla maitoa, joten juuston ilmastokuorma ylittää sianja broilerinlihan kuormituksen ja lähestyy naudanlihan vastaavaa. Sen marjat ovat huvenneet kasvuympäristöinä olleiden laidunmaiden tavoin. ”Luonnon monimuotoisuuden suojelua auttaisi paljon se, jos ymmärrettäisiin paremmin sen merkitys terveellisen ravinnon tuottajana”, sanoo tohtori camila Oliveira Brasilian ympäristöministeriöstä
”asuin neljä päivää majakan sisällä, pystytin kosteuden takia sinne teltan.” Bogskärille lähtöni aamuna Lågskär vilisi hippiäisiä ja punarintoja, joiden muutto on vauhdissa syyskuun puolivälin lähestyessä. Pari hippiäistä eksyy aamuhämärässä Lågskärin entisen majakanvartijatalon eteiseen, ja menee hetki ennen kuin saan ne haavilla kiinni ja ulos. Suomea se kuitenkin on. Muistelen hiukan huvittuneena, miten ennen lähtöä meriluontokuvaaja seppo keränen soitti. Saari oli niin kaukana, että lentäjä silloin hiukan vakavoitui ulkomerelle käännyttäessä. ”vai niin”, sanoi Keränen. ”Olen muuten juuri menossa Bogskäriin”, sanoin. Olen lähtenyt edellisenä päivänä eckerön länsilaidalta ja ajanut ensin veneellä Lemlandin Lågskärille, jonka lintuasemalle ahvenanmaan lintujensuojeluyhdistys on ystävällisesti järjestänyt yöpymisen. a n t ti h a lk k a. TeKsTi aNTTi haLkka Bogskärin majakka 9.9. tämä tiedetään hyvin esimerkiksi ilmavoimissa, sillä Migit starttasivat 1970-lumeren ääreen suomen Luonto vieraili Suomen eteläisellä ääripisteellä Bogskärissä. Etualalla satamalahti. 46 Suomen luonto 18/2016 e dessä on avara meri ja pian takanakin. ehkä pikkulintuja olisi odotettavissa myös kaukana Bogskärin kallioluodoilla. Keränen on ollut saarilla itse keväällä 1980, juuri ennen majakan peruskorjausta. On vain uskottava, että Bogskärin majakkasaaret ilmaantuvat aikanaan näköpiiriin. Konkari ei kysynyt miksi Bogskärille pitää mennä. no, ilman niitäkin jokainen uusi ulkosaari on persoona, jota odottaa vähän kuin uutta ihmistuttavuutta. Silloin paikalle pölähti avosetteja, harvinaisia kahlaajalintuja. Olen käynyt Bogskärillä vain lentokoneella hyljelaskentojen yhteydessä. 2016
Yksistään vuonna 1873 yli 20 laivaa haaksirikkoutui. Terästä ja graniittia Karikkoisen Bogskärin majakka valmistui kesän lopulla 1882. ”Suomen kallein kivi”, eräs armeijatuttuni luonnehti. 18/2016 Suomen luonto 47 ääRIPISTEET Vierailemme vuoden aikana kymmenessä Suomen ääripisteessä. Sitä ennen laivat hakeutuivat Suomen saaria varoessaan liian lähelle ruotsin rannikkoa. ruotsin lähimmälle ulkokarille on Bogskäristä 40 kilometriä, ja sen kokoinen aukko voi olla ulapalta tullessa vaikea löytää. Bogskär Bogskäristä tuli vuonna 1882 osa Suomen majakoiden järjestelmää naapureinaan Lågskär, Utö ja Svenska Björnin majakkalaiva. su o m en k a r ta st o (19 10 ). vulla usein rissalasta Bogskäriin tunnistamaan ilmatilan loukkaajia
vuonna 1906 se varustettiin j. erityisen ankaran jäätalven takia Express ei enää liikennöinyt sinä talvena. vain muutamaa päivää aikaisemmin saaren oli ohittanut Hangon–tukholman linjan ensimmäinen jäissä kulkeva laiva Express. Majakan arkkitehti, kuuluisa ruotsalainen majakkasuunnittelija nils von heidenstam vastasi puheeseen, ja ”päivälliset päättyivät vasta myöhään illalla”. Myrsky ei tuhoa vaan sota aikakauden suuriin insinööritöihin jo luettu majakka vaurioitui pahoin myrskyssä helmikuussa 1889. G. 48 Suomen luonto 18/2016 a n t ti h a lk k a a n t ti h a lk k a Kun majakka vihdoin saatiin, sen avajaisiin elokuussa 1882 höyrysi useita laivoja. Kevään ensimatkallaan 18. tämä Suomen talvimerenkulun mullistaja oli majakkalaisille tuttu ja odotettu. Suomen aluemeri kurottaa tästä vielä kolme meripeninkulmaa (5556 m) ulapalle. esityksiin kuuluivat tsaarin hymni, ruotsin kansallislaulu ja Maamme-laulu. k u va k je ll ek st r Ö m . o m is ta a Ö n n in G eB Y m u se et , n in a a n d st en in la h jo it u s. a. Korjaus ja majakan vahvistaminen alkoivat nopeasti, ja muutaman vuoden kuluttua Bogskär sai alaosaansa tuhdisti betonia. Juhlat jatkuivat vielä 70 kilometrin päässä Maarianhaminassa. Majakkaväki pelastautui yläkerroksiin. acken maalaus Bogskäristä on nykyisin ahvenanmaalla Önningebyn museossa.. huhtikuuta se vihdoin huomasi majakan vaurioituneen, ja tieto myrskyvaurioista tuli näin kahden kuukauden jälkeen muidenkin kuin majakkaväen tietoon. Se oli tuonut monena vuonna Bogskäriin joululahjoja. Lågskärillä lähdössä Bogskärille. Kyljen paksut rautalevyt rikkoutuivat 40 neliömetrin alalta 45 jalan korkeudelle asti, kattoluukku lensi taivaan tuuliin ja korkealle torniin kiinnitetty pelastusvene hävisi. 48 Suomen luonto 18/2016 Suomen eteläisin maapiste on kuvan karikko Bogskärin eteläpäässä. ”Suomalainen graniitti ja ruotsalainen rauta yhdistyivät uhmaamaan Bogskärin myrskyjä ja valaisemaan merenkulkijoille tietä”, lausui senaattori leo mechelin
Molemmat saaret kuuluvat Kökarin kuntaan. tutkija kenneth Gustavssonin mukaan tämä oli vuosisadan ensimmäinen sotatoimi Suomen maaperällä. Miehiä ja majakka vuonna 1890. Saari lähenee. 1861 itäinen Bogskär saa nykyisen kivikummelinsa. syyskuuta. omistaja jää arvoitukseksi. syyskuuta. tulee selväksi, että rakenteita on vahvistettava perusteellisesti. ”Suomalainen graniitti ja ruotsalainen rauta yhdistyivät Bogskärillä.”. rautatieasemistaan tunnettu arkkitehti knut nylander menehtyy majakalla sairauteen. 1889 myrsky rikkoo majakan alaosan pahoin. acken vuoden 1887 öljyvärityö. Suomen itsenäistyttyä Bogskäristä tuli ensimmäinen automatisoitu majakka, kun tornin koko yläosa korvattiin betonipylväiköllä ja sen ylle kiikutetulla kaasulyhdyllä. itäisen Bogskärin ja lähellä olevan pikkukarin seutuvilla on parisataa harmaahyljettä. Bogskär on yhä valomajakka ja yksi tärkeimmistä säähavaintoasemistamme. 1902 kirjailija Ernst Lampén käy paikalla, huomaa mukavat tilat ja kirjaston, mutta tekee tällaisenkin huomion Uuteen Suomettareen: ”sama omituinen sielullinen ilmiö on huomattavissa majakkamiesten keskuudessa, kuin nansen kertoo Fram laivasta, nimittäin että alituisesti samojen toverien kanssa oleileminen synnyttää vastustamattoman kyllästymisen tunteen.” 1906 joulukuussa valmistuu langaton lennätin. 1894 korjaustyöt valmiit, mutta asuintilat pienevät, kun iso alakerros menetetään. itäiboGSKärIN vaIheITa 1835 ruotsi-norja esittää Pietarin edustajansa kautta toivomuksen, että Bogskäriin saataisiin majakka. Majakan monet vaiheet ja ihmeellinen sijainti olivat tehneet siitä kansallisen ja ja kansainvälisenkin kuuluisuuden, jota kutsuttiin englantiin vastaavalle karille rakennetun majakan mukaan Suomen eddystoneksi. alkuperäisiä rakenteita on enää vain piilossa betonin alla. ennen majakkasaarella käyntiä suuntaan itäiselle Bogskärille, joka on noin neljän kilometrin etäisyydellä pääsaaresta. 1922 uusi kaasumajakka valmistuu. Kännykkäverkko on jäänyt jo kauas taakse. Majakassa ei sittemmin enää asuttu, joten ihmisasumuksena se ehti olla 32 vuotta. rakennus ei tuo mieleen vanhaa rautamajakkaa. 1942 höyrylaiva Argo torpedoidaan kesäkuussa Bogskärin lounaispuolella. a. vastaanottokomi teaan kuuluu hylkeitä. Saaressa päivystää myös iso parvi kalalokkeja ja muutama västäräkki. G. 1886 majakkaa parannellaan. 1882 majakka valmistuu elokuussa, ja valo sytytetään 12. vanhan majakan aika loppuu. Mutta syyskuussa 1914 yhdistyivät saksalainen ja ruotsalainen teräs tavalla, joka teki lopun alkuperäisestä majakasta. kranaatit lopettivat majakan vanhan kauden 1914. 1872 senaatti myöntää majakalle rahoituksen, mutta ei päästä yksimielisyyteen, rakennetaanko se korkeammalle itäiselle Bogskärille vai Bogskärille, joka on lähempänä laivareittejä. valo vaihdetaan kesäkuussa led-tekniikkaan. Seppo keränen majakalla vuonna 1980. 2016 majakka toimii aurinkosähköllä. Matkaa majakalle on vielä parikymmentä kilometriä. 1981 majakka peruskorjataan ja se saa helikopteritasanteen. 1966 merivartijat löytävät kallioilta säkeissä yli 2000 litraa pirtua. tarinaa lujittivat taideteokset, hienoimpana ehkä J. sitä ennen on kokeiltu kirjekyyhkyjä. Saksan laivasto ampui majakan hajalle ja tuleen ja otti sotilasmiehistön vangiksi. 1914 majakka tuhoutuu saksan laivaston tulituksessa 6. 18/2016 Suomen luonto 49 k u va t k a n sa ll is a r k is to se PP o k er ä n en Suomen ensimmäisellä langattomalla lennättimellä. hylkeet tervehtivät On syyskuu 2016, kun veneeni eteen taivaanrantaan ilmaantuu pieni piste
Majakka kohoaa lähes saarensa leveyden korkuisena ja ilmoittaa Suomen alkavan tästä. Suomi ja ruotsi katsoivat kumpikin saaneensa Bogskärin kysymyksessä neuvotteluvoiton. Bogskärin asema keskellä merta on ollut Suomelle etu, kun on päätetty merialueiden hallinnasta. Se on neljä kilometriä pitkä ja leveimmillään noin 300-metrinen soiro kahden Bogskärin välissä, ja kertoo osaltaan, että Suomi omistaa alueen. a n t ti h a lk k a a n t ti h a lk k a selläkin saarella on kivinen merkkipooki, joka on jo yli 150-vuotias. neuvostoliitto ja ruotsi eivät kuitenkaan tahtoneet tunnustaa saarten asemaa, ja alueelle jäi yli tuhannen neliökilometrin valkoinen, jakamaton vyöhyke. Bogskär jäi myös erilliseksi valtioalueen saarekkeeksi. Bogskärin alueella ei ole muuta maata kahden saaren ja kahden pikkukarin lisäksi, joten tuntuu oudolta, että olen jälleen saapunut Suomen sisäisille aluevesille, jotka jo kertaalleen jäivät taakse Lågskärin ulkopuolella. ensin ihmettelin, mikä merikorttiin piirretty rajaus on, mutta täällä todellakin on oma kaistale maamme sisäisiä aluevesiä. vuonna 1994 merialueista viimein sovittiin viron ja ruotsin kanssa. Sen sitomiseen muuhun Suomeen tarvittiin aluemeren laajentamista kansainväliseen 12 meripenikulmaan, mutta Suomi ei pitänyt laajennusta ”aiheellisena”, koska yhteistä rajaa olisi tullut neuvostoliiton kanssa Suomenlahdella paljon lisää. ca rl o s su à re z / o ce a n a 50 Suomen luonto 18/2016 Nuori merikihu oli retken ainoita avomeren lintuja. Suomi sai ruotsin hyväksymään. 50 Suomen luonto 18/2016 Merestä majakalle vievät kivityömiesten viisi sukupolvea sitten kallioon hakkaamat portaat. Oceanamertens uojelujär jestön sukeltaja kuvasi pohjakal a kivinilka n 2012
Kiipeän rautatikkaita majakkatorniin. Järjestö oli vaikuttunut ja ehdotti 2012 Bogskärin aluetta suojeltavaksi. varon askeliani, koska olen liikkeellä yksin, eikä apu ole lähellä. ruotsia tyydytti se, että Suomi luopui tavoittelemasta saarten eteläja länsipuolella täyttä 12 meripenikulman aluemerta. Pian näen myös puukiipijän, joka kapuaa pitkin kallionkylkeä. ne vievät teräsovelle, joka on tarkoituksella korkealla seinässä aaltojen ulottumattomissa. Majakan valo ei ole kojussa, vaan on vaihdettu led-lyhtyyn helikopteritasanteella. Sisäisillä aluevesillä sovelletaan itämeren suojelusopimusta, joten kaistale on ympäristöään suojellumpi. tämä pieni ruokkilintu syö kivinilkkoja, joten sille löytyy ravintoa. niin myös sinisimpukoista koirashaahkoille, joita lentää ohi iso parvi. Taustalla Bogskär. tulijaa tervehtivät hippiäiset ja punarinnat, joita vilisee kallioilla. näin suojellaan valoa ja lyhtykojua. Suurin silloin kirjattu merkitsevä aallonkorkeus oli 6,7 metriä ja siitä laskettu yksittäisen aallon korkeus 12 metriä. Koko matka Bogskäristä rannikollemme on vuodesta 1995 Suomen aluevettä. Muuten aluemeri laajeni. asutuksen aikaan tikkaat sai vedettyä ylös myrskyllä, nyt ne ovat kiinteät. ilmaan pyrähtää riskilä, joita syksyllä näkee avomerelläkin harvoin. Yllättäviä ja todella mereisiä lajeja olivat hiusmaneetti ja neliviiksimade, jonka löytymistä kalataloustieteen professori hannu lehtonen pitää ”lottovoittona”, joskin ”on esitetty arveluja, että laji saattaa kuulua maamme vakituiseen kalastoon, mutta ei juuri päädy näkösälle, koska elinalueet sijaitsevat syvällä. 18/2016 Suomen luonto 51 a n t ti h a lk k a. Yhtä yllättäviä havaintoja ovat peukaloinen ja pikkusieppo. Merikartassa sisäisen alueveden rajalla komeilee syvyys 135 metriä, kun Suomenlahti vajoaa enimmillään reiluun 120 metriin. Sisäja ulkotiloissa näkyy ilmatieteen laitoksen kalustoa, ja useimmille rannikkosuomalaisille Bogskär onkin tuttu osana merisääasemien litaniaa. Majakkaväki metsästi jo 1800-luvulla haahkoja. Hippiäisiä täälläkin. Bogskärin saaret nousevat syvänteestä kuin pienet vuorenhuiput. On aika nousta maihin. Koska tuuli on heikkoa eikä maininkiakaan ole, pujahdan satamalahteen helposti. tästä pahimpien myrskyjen aallot ja pärskeet lyövät läpi. niissä syvyyksissä ei käytännössä kalasteta neliviiksimateelle sopivilla pyydyksillä.” Oceana löysi paljon hienoja kallioisten pohjien eläjiä: simppuja, kivinilkkoja, kampeloita, sinisimpukoita ja rakkolevää. kallioon hakatut portaat Saavun Bogskärin rantavesiin. Saarten välillä onkin melkoinen kuoppa, joka saavuttaa enimmillään 155 metriä. Mereinen lajisto viihtyy Piskuinen kaistale sisäisiä aluevesiä kahden luodon välissä on yllättävän syvä. Kapuan korkealle betonipylväikön kehystämään avo-osaan. Saari on vajaat viisi metriä korkea. Saarten välillä on erillinen sisäisten aluevesien kaistale. Oceana-mertensuojelujärjestön ryhmä tutki muutama vuosi sitten robottikameralla vettä koko syvyydeltä. näky rannassa on maaginen: kivityömiesten viisi sukupolvea sitten kallioon hakkaamat portaat nousevat suoraan vedestä majakalle, joka kurottuu sataman ylle. itäinen Bogskär sai kuvan pookin jo vuonna 1861. 18/2016 Suomen luonto 51 Bogskärin avulla laajennetun merivyöhykkeensä. aaltojen korkeuksia mitattiin Bogskärillä 1980-luvun alussa. urheilulehti Sportenin kertomuksessa mainitaan keväällä 1887 saaliina myös harvinainen kyhmyhaahka. Se on ilmeisesti syvempi kuin laajan Suomenlahden kaikkein syvin kohta. avaan vastaan haraavan luukun ja pääsen lyhtykojuun
Saariparista itäinen Bogskär näyttää olevan erämaisin. Puolan rannikolle on Bogskäristä avomerta yli 500 kilometriä ja Saksaan yli 700. z Saarelle ei ole säännöllisiä yhteyksiä. Sen verran matkaa minullakin on takaisin Lågskärille. hippiäinen etsi kalliolta syötävää. Äkkiä huomaan liikettä alhaalla satamassa. Majakasta näkyy vilkas Pohjanlahden laivareitti, jonka takia emme viime Suomen Luonnossa tiestön puolesta pitäneet Bogskäriä Suomen erämaisimpana paikkana (SL 7/2016). 52 Suomen luonto 18/2016 Lintujen kannalta tämä on hyvä, sillä törmäykset lyhtykojuihin ovat tavallisia. nykykäsityksen mukaan itämeren turska tarvitsee lisääntymiseensä 11 promillea suolaa. Bogskärejä lähin pysyvästi asuttu paikka on joko Föglön eteläosissa tai ruotsin Svenska Högarnan majakkasaari tukholman saariston itäosassa, jolla sikäläinen saaristosäätiö ylläpitää asutusta. rannikon suojaan on tuulen noustessa tuntien matka. z Saarella ei ole kännykkäverkkoa. ruotsalaistutkijat selvittävät parhaillaan, voisiko ahvenanmerellä olla oma turskakanta, joka on sopeutunut lisääntymään syvänteiden 8–9 promillen suolapitoisuudessa. vuokrattu kuljetus tai oma vene on välttämätön. mITeN boGSKärIlle. Siellä on itämeren isoin ulappa, mikä selittää aaltojen voiman. Suomalaisittain retkeni ääripisteelle on suuntautunut mereisimpään luontoon, mitä maastamme löytyy. Ylitän sekä ahvenanmeren että Lågskärin syvänteen matkallani kotisatamaan eckerössä. k u va t a n t ti h a lk k a 52 Suomen luonto 18/2016. ca r lo s su à r ez / o ce a n a Nuori bogskäriläishylje suhtautuu uteliaasti ihmiseen ja tämän kulkupeliin. Muutama merikihu käy ihmettelemässä venettä. Lågskärin vaiheilla näkyy lippuja meressä: verkonmerkkejä. Pohjaverkot ovat jopa parinsadan metrin syvyydessä. Jo aiemmin näkemäni nuori hylje tutkii venettä! Se sukeltaa veneen alle ja häviää sitten jonnekin. Huomaan paikalla kalastusalus Madonnan, joka on yksi Suomen harvoista turskanpyyntiin rekisteröidyistä aluksista. Turskanpyyntiä syvänteen yllä. ne antavat turskaa ja sivusaaliina simppuja. Turskavesien yli Mittailen Maanmittauslaitoksen asutusruutuja, ja näin näyttää olevan. Kertasaaliit ovat satojakin kiloja, ja viime kesänä saatiin yli 26-kiloinen ennätysturska. Muuttoaikoina majakkaväki söi 1800-luvun Bogskärillä rastaita ja muita majakkaan törmänneitä lintuja. n Bogskärit ovat Suomen maa-alueista kauimpana asutuksesta. täällä ovat Suomen syvimmät vedet. Molempiin on noin 50 kilometriä. Pitoisuutta täytyy hakea vielä paljon Bogskäriä etelämpää. isosimppu Bogskärillä. luvallinen vhf-puhelin tai vuokrattu satelliittipuhelin on hyvä varuste. Kun soitan Suomen majakkaseuran entiselle puheenjohtajalle pekka Väisäselle matkan jälkeen, herää kuitenkin ajatus, josko Bogskär olisi kauimpana asutuksesta
Yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus katoaa ja saan vain olla ihminen, yksilö. 18/2016 Suomen luonto 53 Suunnittelija Elísabet Elfa, Fjällrävenin pääkonttori, Tukholma, yllään lempitakkinsa Keb Eco-Shell Jacket. Ulkona liikkuessani olen vapaa. Luonnon edessä me kaikki olemme tasavertaisia.
tai jos olisi, se kuuluisi ehkä näin: nimetön metsäsaareke roninsuon laidalla, elimyssalo, kuhmo. koti on kuusen alla laavussa eikä virallista postiosoitetta ole. Kainuuseen paLuu valokuvaaja risto Sauso ja kirjailija aura koivisto ovat palanneet kuhmoon muun muassa viron vormsissa ja Maalahden Bergössä vietettyjen vuosien jälkeen. 54 Suomen luonto 18/2016 ensin postiautolla Viiksimoon, sitten suksille. rinkat selässä ja ahkiota vetäen risto ja minä hiihtelemme ensimmäiseen yhteiseen kotiimme. 54 Suomen luonto 18/2016 TeKsTi aUra kOiviSTO KuvaT riSTO SaUSO
Sinne houkuttee linnuistaan tunnettu Sääperinjärvi. Sama kevät, kun tšernobylissä räjähtää. On vuosi 1986. Siinä meille ennestään tuntematon metsäkohde. Lintuja riittää ja seudun luonto on rehevää, mutta rehevyys merkitsee Suomessa usein ikävä kyllä pöpelikköä, tuota maamme yleisintä biotooppia. Koko kesän kestävien etsintöjen jälkeen päädymme yhä Pohjois-Karjalaan, tällä kertaa maakunnan pohjoisosaan valtimolle. alussa hiukan kaipaan elimyssaloa, mutta pian Hiidenportti ja Porkkasalo tulevat tutuiksi, samoin läheinen teerisuon–Lo. vanhoissa aarniometsissä naavat ja lupot rehottavat. Olla vain, kun ympärillä joet ja purot tulvivat, suolla raikuvat lintujen huudot. kaksi kymmenvuotiskautta Meistä tulee pienen hirsitalon ja seitsemän hehtaarin onnellisia omistajia. niinpä kun puolentoista vuoden jälkeen vuokraemäntämme myy talonsa, emme haikaile vaan lähdemme etsimään uusia asuinsijoja. taivasalla asuessa turhuudet eivät häiritse, joten keväälle saattaa omistautua kokonaan. neuvostoliiton sijaan loikkaamme kuitenkin etelä-Suomesta: risto Järvenpäästä, minä Helsingistä. Olemme siitä pitkään onnellisen tietämättömiä, kuten maailman menosta muutenkin; meillähän ei ole mukana kuljetettavia älyvempaimia, ja kauppamatkojen työläyden takia Kuhmossa käynnit jäävät vähiin. vanhat metsät on hakattu jo aikaa sitten. Koska urbaani elämä tuntuu vieraalta, haluamme maalle, ja seuraavana vuonna, syksyllä 1987 muutamme Pohjois-Karjalan värtsilään. e limyssalo nukkuu vielä talviuntaan, kun kaivamme leirin hankeen, mutta pian sade tihuuttelee hanget soseeksi ja aurinko alkaa lämmittää. Pois lähdemme vasta kesän tultua, kävellen ja sukset kainalossa. ilmeisesti olemme hieman metsittyneen ja oudon oloisia, sillä myöhemmin kuulemme jonkun liftikuskimme soittaneen meistä rajavartiostoon epäillen meitä loikkareiksi itärajan takaa. vain muutaman kilometrin päässä kodistamme kulkee Kainuun raja, ja mikä tärkeintä: vain muutaman kilometrin päässä on Hiidenportin kansallispuisto. 18/2016 Suomen luonto 55 porkkasalon metsäkiistan aikaan 1991 auran ja riston pihalla oli vilskettä
Omituista nähdä ikkunasta katulamppujen valoa, kuulla lossilta tulevien autojen hurinaa. vanhojen metsien suojelu on esillä, ja koska asumme lähellä arvokkaita kohteita, kuten Porkkasaloa, kodistamme tulee itsestään selvästi suojelijoiden tukikohta. Syrjäkylän sosiaalinen elämä on ajoittain vilkasta. Liikemiehet ovat ottaneet vallan, saari alkaa kehittyä emmekä enää viihdy. Pihaltamme näkyvä sinertävä vaaran siluetti piirtyy lähtemättömästi mieleen. nyt muuttokuorman kanssa suunnataan kauas etelään. nyt erämaatalon muistoina ovat kivirauniot, niityt ja heleät koivulehdot, ja keväisin paikka on linnunlaulua täynnä. Yhdentoista vuoden jälkeen tuntuu siltä, että paras aika vormsilla on osaltamme eletty. aurinkoinen saari tarjoaa hemiboreaalisen luonnon monimuotoisuutta, yltäkylläisen ryöpsäyksen kasveja, hyönteisiä, lintuja ja nisäkkäitä. Missä on rupikonna, tai harmaasieppo. Se on Hiidenportin kansallispuistoon kuuluva Kovasinvaara, jossa asuttiin 1940-luvulle asti. alkuun uskottelemme itsellemme, että kyllä tähän tottuu... Mutta kymmenen vuoden kuluttua luovumme. Selitys on löydettä. 56 Suomen luonto 18/2016 Kuin keidas taimikkojen ja hakkuuaukkojen keskellä. hiidenportin porttijoen maisemaa. ei totu. alueet täydentävät hienosti toisiaan muodostaen monipuolisen soiden, vanhojen metsien ja pien vesistöjen kokonaisuuden. Sivullisista elomme vaikuttaa ehkä materiaalisesti ja henkisesti köyhältä, mutta omasta mielestämme virikkeitä on jopa liikaa, ja kiirettä pitää. Kovasinvaaran kupeella on puiston varsinainen nähtävyys, Hiidenportin jylhä rotkolaakso, josta mustavetinen Porttijoki virtailee kohti itää. Ja taas saareen, lossimatkan taakse. Kuin keidas taimikkojen ja hakkuuaukkojen keskellä. viisisataa asukasta pienellä saarella. Elimyssalon laavulla. Käet eivät kuku eivätkä metsäkurjenpolvet kuki. Evästauko metsässä. On vaikea kuvitella, että kun tällainen keidas on vihdoin löytynyt, siitä joskus vielä luopuisi. Olemme ostaneet talon vormsilta, viron saaristosta. risto valokuvaa, hoitaa polttopuuhuollon ja muut miesten työt, minä kirjoitan ja kuokin kasvimaata, hoidan vuohia ja kanoja. Palaamme Suomeen väliaikaiseen tukikohtaan miettimään, mistä löytyisi sopiva paikka… kartan tuijotusta ehkä vormsi-efekti yhä vaikuttaa, sillä nyt hakeudumme Suomen länsirannikolle. Juuri sitä mitä olemme lähteneet hakemaan. Oman lajin asutus on liian tiheä kun taas muita lajeja on liian vähän. Puuhailut metsien ja perinnebiotooppien kimpussa jatkuvat, mutta ympärillä huokuu meri – myös toinen kieli ja kulttuuri, melkeinpä kuin toinen aikakausi. sosuon soidensuojelualue. iskee vaihtelunhalu – kerranhan vain elämme – ja vuosituhannen alussa myymme Sivakan talomme. Bergö on kuitenkin kulttuurishokki
tämä on murheellista sellaiselle, jolle omat viljelmät ovat tärkeitä, siis minulle… retkeilyn kannalta meitä molempia kavahduttavat koleat, räntää tupruavat toukokuut, ja niiden todennäköisyys kasvaa mitä pohjoisemmas mennään. Metsä ei ehdi koskaan kunnolla vanheta, sillä aina tulee joku, joka tuhoaa sen jatkuvuuden, panee puut poikki ja pinoon. tottahan jo tiedämme, mitä tarjotaan ja missä on vika. Ja jos haluaa kulkea samassa metsässä jatkossakin, sen tulee olla suojeltu, sillä suojelematon metsä hakataan aina, ennemmin tai myöhemmin. Siksi emme ole ajatelleet paluuta Ylä-Karjalan ja Kainuun kulmille. Helpompi olisi sanoa paikkoja, missä ei huvittaisi asua. Siellä taas tullaan ilmastollisesti ankarille v–vi-kasvuvyöhykkeille. Puolentoista vuoden kuluttua myymme talon. Lopulta päätämme ettemme päätä vielä mitään. Kyllä kai tällainen meno maisemassa näkyy! entäs muut maisemat. tällaisiin paikkoihin syntyy jopa yleisimpien lajien tyhjiöitä. Kartalta näkee, että eteläja Keski-Suomessa suojelualueita on kovin kitsaasti. vaasa–Joensuu-linjan eteläpuolella ne ovat myös säälittävän pieniä, sillä vähänkin laajemmat suojelualueet sijaitsevat valtion mailla, ja suurin osa valtion maista vaasa–Joensuu-linjan pohjoispuolella. tilastot kertovat, että meillä on tehty maailmanennätys soiden ojituksessa ja metsäautoteiden rakentamisessa. Suomi on tehty rumaksi, enimmäkseen. Siitähän kertoo hienon metsän nimitys: hakkuukypsä. Kävelemme Käärmesärkältä Porttijoen rantoja Kitulanniemeen ja takaisin. Ja hienoja metsiä. Sitä paitsi tuntuisi vähän hullulta palata sinne mistä jo kerran lähdettiin. Suomi on metsätalousmaa ja metsien käsittelyä, niin kuin kaikkea muutakin taloudellista toimintaa, määrää raskas koneistus, kiire ja pikavoitot. taas tuijotetaan karttaa, aivan turhaan. 18/2016 Suomen luonto 57 vissä: saari on geologisesti nuori, karu ja kivinen paikka, ja mantereella Pohjanmaalla vastassa ovat satoja vuosia sitten raivatut pellot. Mutta Lappia lukuun ottamatta ne ovat pieninä läntteinä siellä täällä, ne pitää tietää, niihin pitää tähdätä. Minne seuraavaksi, missä huvittaisi asua. Joka vuosi hakataan ennestäänkin hakatuista metsistä noin 55 miljoonaa kuutiota puuta pois, ja tahti vain kiihtyy. ehkä pysyvä asumus vielä jostain löytyy. Olemme hieman hukassa. Kuljeskellaan taas viidentoista vuoden tauon jälkeen tutuilla suojelualueilla Kainuussa. Jylhät kalliot ja jyrkänteet ovat kuin pienimuotoista, hiidenportin rotkolaaksoa. erään tiedon mukaan Suomen hakkuut ovat peräti 30 prosenttia koko Kanadan hakkuista, vaikka Suomen metsäala on vain 9 prosenttia Kanadan metsäalasta. Bergön talo laitetaan myyntiin, mutta ei hosuta uuden etsinnässä, sen sijaan retkeillään. Kesämökkejä on yli viisisataatuhatta; lättätalojen, parakkien ja konehallien määrää ei tiedä kukaan… no hyvä on, kauniitakin paikkoja on vielä. Ja hieno metsä hakataan ennemmin, koska sillä on jo ikää. ihmisen hallinnoima metsä ryskyy aivan eri tahtia ja totaalisemmin kuin aikoinaan palojen tai myrskyjen muokkaamat luonnonmetsät, ja tämä on metsäekologien tutkimaa tietoa, ei vain yhden luontointoilijan mielipide. Oravien pesään toukokuun toisella viikolla lähdemme Hiidenportille. raidankeuhkojäkälä viihtyy vanhoilla lehtipuilla.
Kuukkeleita, kankureita, raidankeuhkojäkälää… Lopulta aktivoidumme, laitamme nettiin ja paikallislehtiin talonostoilmoituksia. retkeily jatkuu. ei sisälle tehtyjä vesipisteitä eikä liikaa tekniikkaa; ei siis tihkupintoja, hometta, hajalle meneviä kojeita. raita ja haapa ovat kankurin ruokapuita. Suurpetojakin seudulla liikuskelee, joten haaveilen suden näkemisestä. talo ilman mukavuuksia on huoleton talo. Paikka on hänen lapsuudenkotinsa, hänen sodasta palannut isänsä on sen raivannut. Kohtaamme vanhoja tuttuja, joita muualla asuessamme näimme harvoin jos koskaan: metsoja ja metsäsopuleita, pohjantikkoja ja pursukääpiä. 58 Suomen luonto 18/2016. karhulammen rantaa hiidenportin pohjoispuolella. Meille lohkaistaan viisi hehtaaria. Maa on karua ja halla taatusti huuruaa, mutta lohduttelen itseäni, että onhan kasvimaailmassa karaistuneitakin lajeja, ja vihanneksissa Siperia-nimisiä lajikkeita… eläinseuraa on ilahduttavasti. n Keväällä tuntuu, että elämä saa siivet. Muutenkin se tuntuu kodikkaalta, kuin olisi ennestään tuttu. Polun varrelta löytyy pari karvaista, luunsirpaleiden kirjomaa sudenkakkaa. auran ja riston talo kuhmossa. Käet kukkuvat, lokit kaklattavat ja kapustarinnat viheltävät. Ympärillä on nuorta männikköä, ei sielua väräyttäviä kaukonäkymiä, mutta sentään somasti luonnontilaan jäänyt pihapiiri, jossa kasvaa kauniita koivuja. Pohdintaan jää vain yksi Kuhmossa sijaitseva rintamamiestalo. tukikohtanamme on ensin rivitalon pätkä Kuhmon iivantiirassa, sitten ystäviemme mökki nurmeksen Saramolla. Leppoisaa kävelyä polulla ja pitkospuilla, nuotiolla istuskelua. vanhoille taloille tyypilliset romuvarastot ja kaatopaikat puuttuvat – ihme, jota osaamme arvostaa. talon alle puikkii lumikko. arvostamme myös yksinkertaisuutta: leivinuunia, ulkosaunaa ja kantovettä. Päätös on yhtäkkiä helppo: seuraavan kodin pitää olla – taas kerran – niin lähellä Hiidenporttia ja teeri–Lososuota, että päiväretkeily onnistuu! Kesäkuussa Bergön talolle löytyy ostaja, sanomme lopulliset hyvästit Länsi-Suomelle ja kyöräämme maallisen omaisuutemme varastotiloihin. Joella näkyy majavien ja saukkojen jälkiä, metsäpeurat kulkevat tonttimme läpi läheiselle suolle. voiko keväältä enempää pyytää. Metsät tarjoilevat tervaskantoja, petäjiä ja käkkyräoksaisia keloja, välillä taas reheviä notkoja, suopainanteita, ryöppyäviä puroja. 58 Suomen luonto 18/2016 kotikutoista Kanadaa, ja tunnelmaa vahvistavat majavien padot ja pesät. rupikonna edustaa asuinpaikan sammakkoeläimiä. Lokakuussa teemme annan kanssa kaupat. Seuraavan päivän retkeilemme teeri–Lososuolla. Ja kun risto laittaa linturuokinnan ja ripustaa tontillemme noin neljäkymmentä linnunpönttöä, keväällä tuntuu siltä, että elämä saa siivet. vähemmästäkin ihminen joutuu hartauden valtaan! istun joen ja lammen välisellä kannaksella, katselen petäjän hennosti punertavaa kaarnaa ja jäälautalla tepastelevia västäräkkejä ja ajattelen, että jos jossakin Suomessa on kolkka, jota voin sanoa rakastavani, tämä se on. vintillä asuu kolme oravaa, jotka rapistelevat seinissä ja juoksevat aamuisin käpymetsään. Joki tulvii, rupikonnat ovat kudulla, leppälinnut laulavat... avaraa suomaisemaa, jota rajaavat komeat metsäsaarekkeet. Sieltä ei olisi mahdoton matka metsäisille pyhiinvaelluspaikoillemme. vastauksia tulee, mutta useimmat vievät väärään suuntaan
Harva hokema on niin paikkansa pitämätön ja suorastaan valheellinen. iLMaN SUUrTa julkisuutta Suomessa ilmestyi viime vuonna suunnitelma, millä keinoilla, missä elinympäristöissä ja millä kustannuksilla 15 prosentin ennallistamistavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Sijoitukselle saataisiin kuitenkin hyvä kate luonnon parantuneena tilana. koskemattoman luonnon myytti la ss i ri ta m ä ki / va st av a lo. la u ri sa lm in en V a h tik o ira Palstalla eri kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin trendeihin ja ilmiöihin. Samalla puheet Suomen luonnon hyvästä tilasta on syytä lopettaa ainakin siihen asti, kunnes ennallistamisurakka on saatu vauhtiin. TYÖrYhMäN laskemat luvut suomalaisten elinympäristöjen tilasta ovat murskaavia: 61 prosenttia niiden kaikista luontoarvoista on menetetty. tähän mennessä Suomessa on esimerkiksi suojelualueilla ennallistettu noin 20 000 hehtaaria metsiä 30 vuoden aikana, joten kirittävää riittää. tässä todellisuudessa suomalaisten ainoa vaihtoehto on menetettyjen luonnonarvojen palauttaminen ja elinympäristöjen ennallistaminen niin laajasti ja nopeasti kuin suinkin on mahdollista. Jotta Suomi saavuttaisi 15 prosentin ennallistamistavoitteen tason metsäelinympäristöissä, Suomen olisi parannettava metsien tilaa kolmanneksella niiden koko pinta-alasta eli noin 100 000 hehtaarilla kuukaudessa vuoteen 2020 saakka. Ympäristöministeriön Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa eli elite-työryhmä piti vuoden 2020 tavoitetta epärealistisena ja siirsi siis tavoiteaikataulua reilusti. työryhmän mukaan suojelualueiden perustaminen tuottaa hyötyjä monimuotoisuudelle ja on kustannustehokasta. 18/2016 Suomen luonto 59 Tuli kuuluu luonnonmetsään. ennallistamiseen Suomea velvoittaa myös YK:n tavoite, jonka mukaan vähintään 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä on ennallistettava maailmanlaajuisesti vuoteen 2020 mennessä. iSMO TUOrMaa Kirjoittaja on vapaa ympäristötoimittaja. Soiden ja metsien ennallistaminen ja suojelun lisääminen ovat ainoa tapa hidastaa suomalaisen luonnon köyhtymistä. Ennallistamiskulotusta on tehty muun muassa Nuuksion kansallispuistossa. Suojelu ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan myös muita toimia. toimiin on siis ryhdyttävä heti. esimerkiksi metsätalous on heikentänyt Suomen metsäelinympäristöjen pinta-alasta noin 95 prosenttia. Kustannustehokkainta olisi työryhmän mukaan ennen kaikkea korpien, rämeiden ja lehtomaisten kankaiden ennallistaminen. Suomalaiset ovat etenkin viime vuosisadan aikana hakanneet tai muuten muokanneet alkuperäisluontoaan niin perusteellisesti, että koskemattomuus on kaukana Suomen luonnosta. rahaa 15 prosentin ennallistamistavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin noin 15 miljardia euroa. tosin puolet tavoitteesta eli 7,5 prosentin elinympäristöjen tilan parantaminen saavutettaisiin laskelmien mukaan ”vain” viidellä miljardilla eurolla. SUOMESSa on tapana puhua ”koskemattomasta luonnosta”
60 Suomen luonto 18/2016 K eoladeon kansallispuisto on paikka, jota ei oikeastaan pitäisi olla olemassakaan. Shiva on sekä tuhon että luomisen jumala, mikä sopii täydellisesti Keoladeon kansallispuiston syntyhistoriaan: tuhoamalla alkuperäistä luontoa tultiinkin kohtalon oikusta luoneeksi jotain ainutlaatuista, jota ei alueella ennen ollut. Kaikki alkoi Bharatpurin maharadžan metsästysharrastuksesta 250 vuotta sitten. ihmisiä on kaikkialla. Kansallispuisto on saanut nimensä Keoladeon temppelistä, joka on omistettu hindujen Shiva-jumalalle. lintuparatiisi keoladeon kansallispuisto pohjois-intiassa on maailman parhaita lintupaikkoja. Keskelle maapallon tiheimmin asutettua aluetta, hedelmällistä indo-Gangesin tasankoa, on kuin ihmeen kaupalla syntynyt 29 neliökilometrin laajuinen suistojen ja kanavien kirjoma suojelualue, jonka valtiaita ovat linnut ja muut eläimet. väestöntiheys on Pohjois-intiassa hyvin suuri, yli 800 ihmistä neliökilometrillä. TeKsTi ja KuvaT jUhO rahkONEN 60 Suomen luonto 18/2016 maHaradŽan. vuoristoja ja aavikoita lukuun ottamatta lähes jokainen neliömetri on varattu asutukselle, maanteille tai viljelyksille. intian pääkaupunkiin, yli 16 miljoonan ihmisen Delhiin, sekä kolmen miljoonan asukkaan Jaipuriin on Keoladeosta matkaa runsaat sata kilometriä, ja muutaman kymmenen kilometrin päässä on lähes kahden miljoonan asukkaan agra
18/2016 Suomen luonto 61 MATKALLA MAAILMALLA InTIA 18/2016 Suomen luonto 61 aasianiibishaikarat pesivät suurin joukoin kosteikon keskellä. ainutlaatuisten luontoarvojensa ansiosta keoladeon kansallispuisto kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Padot suojelivat kaupunkia tulvilta, ja tätä paikkaa uusi maharadža käytti myös sorsanmetsästykseen 1850-luvulta alkaen. Mukana oli usein myös brittiläisiä siirtomaaisäntiä. Hän rakennutti 1700luvulla patoja alueen kahteen jokeen, Gambhiriin ja Bangangaan, jolloin monsuunisateet muodostivat tasangolle kosteikon. Kiehtovaa on myös se, että kotiseuduillamme on täysin eri lintulajit; Keoladeossa näkemistäni kymmenistä lajeista vain merimetso on sellainen, johon voi helposti törmätä myös kotikulmillani uudellamaalla. Heti aamun sarastaessa, kun kansallispuiston portit aukeavat, lähdemme polkupyörillä kohti puiston sydäntä, kosteikkoaluetta. Milloin oksistossa lymyilee haukkakäki tai brahmanpöllö, milloin taitavasti pörräävä purppuramedestäjä – vanhan maailman vastine amerikassa eläville kolibreille. 62 Suomen luonto 18/2016. Kansallispuisto perustettiin 1982. Pitkä ja lämmin joulukuun päivä kuluu kuin siivillä. Puiston kiehtovia nisäkkäitä ovat muun muassa sakaali, aksishirvi ja aksishirvi on puiston yleisimpiä nisäkkäitä. isäni vei minua linturetkille, ja siitä jäi elinikäinen kipinä. Luonto-opas Singhiltä ei pieninkään lintu jää huomaamatta. Se ei ole ihme, sillä hän kertoo kulkeneensa näillä kosteikoilla lapsesta asti lintuja tarkkaillen. Kerron oppaallemme Singhille, että olen pienestä pitäen rakastanut lintuja. viimeinen suuri metsästys oli vuonna 1964, mutta silloinen maharadža piti alueita jahtimainaan vielä 1970-luvun alussa. tunnen heti, että tämän miehen kanssa minulla on paljon yhteistä puhuttavaa. ”Minulla on ihan samanlainen tausta”, Singh innostuu. polkupyöräily on paras tapa tutustua kansallispuistoon. en ole milloinkaan ennen päässyt näkemään niin monta lintulajia saman päivän aikana kuin Keoladeossa. purppuramedestäjä osaa pörrätä kukilla kuin kolibri. koko elämä lintujen kanssa Kansallispuiston luonto-opas setvabhan singh on nelikymppinen mies, jonka silmistä loistaa poikamainen innostus. Tiikeripython lymyilee pensaikossa. 62 Suomen luonto 18/2016 Metsästyspaikasta suojelluksi Syy siihen, että Keoladeon lintuparatiisille on jäänyt tilaa tässä täyteen ahdetussa maailmankolkassa, oli viereisen kaupungin Bharatburin maharadža suraj mal. aromerikotka tähystää kosteikon laidalla. Muutaman kymmenen metrin välein oppaamme pysähtyy ja osoittaa hiiskahtamatta sormellaan pusikkoon
Keoladeon lajikirjo ei rajoitu pelkästään lintuihin, vaan puisto on luonnon monimuotoisuuden kuuma piste lähes 400 vesikasvija 50 kalalajillaan. eipä arvannut aikanaan Bharatburin maharadža, että hänen intohimonsa lintujen metsästykseen ja patojen rakentaminen kuivalle tasangolle loisi ihmeen, jota kymmenet tuhannet ihmiset tulevat vuosittain katsomaan – moni vielä kauempaa kuin muuttolinnut. Miljoonan muuttolinnun paikka erityisen vaikuttava on aasianiibishaikaroiden yhdyskunta. Keoladeossa niitä elää runsaasti, ja talvikaudella voi hyvällä tuurilla löytää maan pinnalle lämmittelemään tulleen käärmeen. ehkä vaikuttavin puiston asukas on tiikeripython – jopa viiden metrin mittaiseksi kasvava kuristajakäärme. Kilpikonnalajejakin täällä elelee seitsemän. 18/2016 Suomen luonto 63 ”Syyskuun ja helmikuun välisenä talvikautena Keoladeo on jopa miljoonan linnun koti.” kaukaa katsottuna lehmää muistuttava nilgauantilooppi. n Kirjoittaja on luontokuvaaja ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö. nykyisin laji on kuitenkin sukupuuton partaalla, eikä sitä juuri pääse näkemään edes Keoladeossa. käärmekaula on sukua merimetsoille. ihmismäisesti elehtiviä makakiapinoita on kaikkialla. Lajien koot vaihtelevat jättimäisestä kihara pelikaanista sormenkokoiseen idäntiltalttiin. Puiston erikoisuuksiin on kuulunut lumikurki, yksi maailman harvinaisimmista linnuista. Otus luikersi hitaasti pensaikon suojaan, josta onnistuimme kuvaamaan sitä alle metrin päästä. Meillä oli onnea, sillä hiljaisen hiiviskelyn ansiosta yksi kuvaajaseurueemme jäsen huomasi pythonin. Haikaroita, merimetsoja, iibiksiä, kurkia ja sorsalintuja saapuu tänne talvehtimaan muun muassa euroopasta, venäjältä, Kiinasta, Mongoliasta ja Siperian tasangoilta. keoladeon kansallispuiston naapureina ovat miljoonakaupungit delhi, jaipur ja agra.. intia Keoladeon kansallispuisto agra delhi jaipur intiankäärmekaula voi istua pitkäänkin paikallaan ja pyytää sitten kalan terävällä nokallaan. näkymä on kuin dinosaurusten ajalta, kun lentoliskoja muistuttavat valtavan kokoiset haikarat lentelevät palmujen reunustaman kapean vesistön yllä. Syyskuun ja helmikuun välisenä talvikautena Keoladeon kansallispuisto on jopa miljoonan linnun koti, ja muuttavia lajeja on kaikkiaan yli 360
64 Suomen luonto 14/2016 H o m o sa p ie n s Sarjassa tutustutaan eri alojen tietäjiin ja taitajiin. 64 Suomen luonto 18/2016 jessica haapkylä kokosi 20-vuotisen sukellusuransa kirjaksi. nyt meribiologian tohtori hyppäisi mieluiten takaisin pinnan alle. syvään siniseen TeKsTi jENNa parMaLa / KuvaT aNNa riikONEN
n h o m o S a p ie n S , k o t o n a , r e t k e ll ä ja v ir ik k e it ä t o im it ta n u t jO h a N N a M E h T O L a Suurin unelma on nähdä sukelluksella valkohai . ”aloitin matkani paratiisista ja päädyin tuhoutuneille riutoille. Wakatobin rinteessä on viisi metriä leveä Acropora-pöytä, jonka alla piileskelee valtavasti pikkukaloja. Pommeja apunaan käyttävät kalastajat olivat indonesiassa räjäyttää paitsi tutkijat, myös heidän tärykalvonsa. Suosikkipaikka on Wakatobin meripuisto, joka sijaitsee indonesian, Malesian ja Filippiinien välille rajautuvassa Korallikolmiossa (Coral triangle). ”Onhan tämä varsin erilaista elämää kuin jatkuva reissaaminen, teltan pystyttäminen trooppiseen saareen ja laivan kannelta pinnan alle hyppääminen. Lohduttomassa tilanteessa ihmisten omin käsin tekemä istutus voisi olla yksi tulevaisuuden vaihtoehdoista korallien ekosysteemin varjelemiseksi. itämeri on minulle todella rakas. räjähdyksen jäljiltä alapuolinen koralliriutta katoaa ja tilalle jää vain harmaata murskaa.” Malediiveilla Haapkylä tutustui korallien istutusprojektiin. Suurin osa kirjan kuvista on Haapkylän miehen mike Flavellin ottamia. 20 vuotta kestäneen sukellusuran jälkeen hän asettui miehensä ja 7-vuotiaan poikansa kanssa omakotitaloon nummelaan ja kirjoitti kokemuksistaan kirjan Merten koralliparatiisit (into 2016). ”tämä aaltojen muovaama kivi on kesän sukellusretkeltäni Porvoon högharusta. iTäMErEN sileäksi hioma kivi istuu kämmenen muotoon. Siltä Palmyran atollit tyynenmeren keskellä vaikuttivat, kun Jessica haapkylä sukelsi ensimmäistä kertaa alueella. Sukeltamista rakastavan meribiologin pätkätöiden listaa voisi jatkaa pitkään. ”Merenalainen Wakatobi on henkeäsalpaava näky, siellä on pakko päästä heti syvemmälle. P aratiisi. ”Suurin koralleihin vaikuttava tekijä on kuitenkin ilmastonmuutos. Kuulin juuri, että sitä on aikoinaan harrastettu myös Suomessa. erilaisten kasvumuotojen määrä on fantastinen. Oli vuosi 1998, ja taakse olivat jääneet Jyväskylän uimahallin kloorintuoksu, hydrobiologian kurssit ja Muuramen Muuratjärven ruskeat vedet. syvään siniseen. isoisäni oli amiraali ja vietimme lapsuudessani kesiä mökillä högharun lähellä. Paikallinen miljonääri osti syvänteestä itselleen hautapaikankin, jonka päälle istutettiin koralleja”, Haapkylä kertoo. Merten suurpetojen tilanne huolettaa minua. Siitä huolimatta Palmyra on edelleen maailman parhaiten säilyneitä koralliriuttoja, sillä se on hyvin kaukana ihmisasutuksesta. pommikalastus tuhoaa koralleja Palmyran atollilla tehdyn harjoittelun jälkeen Jessica Haapkylä reissasi Havajille, Karibianmerelle, uuteen-Kaledoniaan, indonesiaan ja Malediiveille. transektin toinen pää sidotaan kiven tai kuolleen korallin ympärille, ja toisella päällä merkitään tutkimusalue. ”Se on helpommin sanottu kuin tehty, kun haikaloja pyydetään 200 miljoonaa kappaletta vuodessa. Sieltä on löydetty yli 800 erilaista korallilajia. ”Köyhissä oloissa pommikalastus on helpoin vaihtoehto. Suosikkisukelluspaikassani niitä ei näy enää ollenkaan”, hän toteaa. Hän palasi Suomeen kaksi vuotta sitten. siellä snorklasin jo pikkutyttönä”, haapkylä kertoo. nykyään tutkijan suurin unelma on päästä sukelluksella näkemään valkohai. ”voi toki olla, että pian kehitetään geenimanipuloitu korallilaji, joka kestäisi ihmisen aiheuttamaa kuormitusta paremmin tai sitten koralleja hyödyttävä, sen kanssa symbioosissa elävä levälaji, joka kestäisi hyvin lämpeneviä oloja.” paluu kotivesille vuosien aikana luonnonsuojelukohteisiin kuuluvan Palmyran tilanne on sekin kääntynyt huonompaan suuntaan. Seuraavat tutkimuskohteet saattavat olla tropiikin meriä lähempänä”, Haapkylä toteaa ja pyörittelee itämeren pyöristämää rantakiveä kädessään. isoa osaa pintaan kuolleina nousevista kaloista ei yleensä voi käyttää. vaikka merien lämpeneminen tappaa runsaasti koralleja, niiden stressiä lisäävät myös liikakalastus, jätevedet ja ihmisten tuottamat kemikaalit”, Haapkylä sanoo. Suosikkikorallini on Acropora – monisävyinen ja monivärinen koralli kasvaa nopeasti monihaaraiseksi tai monta metriä leveäksi pöytämäiseksi muodostelmaksi. ”erään hotellin turisteja kehotettiin istuttamaan koralleja syvänteeseen hotellin rannalle. Palmyran jälkeen näin haalistuneita, räjäytettyjä ja levän peittämiä koralleja”, Haapkylä kuvailee. näkyvyyttä oli paikoin sata metriä, ja meren syvänne oli eriväristen korallikasvustojen peitossa. 18/2016 Suomen luonto 65 TraNSEkTi eli mittanauha vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta, mutta kun se sotkeutuu veden alla, tutkija on pulassa. Haapkylän tutkimat korallitaudit ovat levinneet myös koralliparatiisin koralleihin. ”Muistan, kuinka ensimmäisellä tyynenmeren sukelluksella ohitseni vilahti galapagoshain valtava pyrstöevä ja piilouduin korallien taakse”, Haapkylä kertoo
Liityin keväällä Herttoniemen ruokaosuuskuntaan, jonka pellolla vantaan Korsossa viljellään nyt viidettä satokautta. kevät kuitenkin koittaa ja sen helmasta saa mukavasti jo kiinni istuttamalla syksyiseen maahan kukkasipuleita. suomessa elää 11 myyrälajia: tunturisopuli, metsäsopuli, punamyyrä, harmaakuvemyyrä, metsämyyrä, vesimyyrä, piisami, idänkenttämyyrä, kenttä myyrä, peltomyyrä ja lapinmyyrä. nyT siLLe KaveRia neuLomaan! ko ti m a is et k a sv ik se t rY / te PP o jo h a n ss o n. Purjo on alkujaan peräisin välimeren alueelta, jossa sillä on pitkä käyttöhistoria. TeKsTi aNNakaiSa väNTTiNEN 10.–16.10. Jaettavan sadon määrä vaihtelee vuosittain; huonoina satovuosina jaettavaa on vähemmän ja parempina taas jäsenet saavat satomaksulleen enemmän vastinetta. rUOkaOSUUSkUNNaT on yksi tapa harjoittaa kumppanuus maataloutta. Toinen suKKa onKin oLLuT vaLmiina jo vuodenPÄivÄT. lisää siis tasetteja ja narsisseja myyrän kiusaksi. ehkä siksi suhteeni purjoon onkin ollut ongelmallinen. ja purjonhan voi käyttää kokonaan, myös vihreät lehdet voi silputa keittoihin, pataruokiin tai salaatteihin. Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture, CSA) on ruokajärjestelmä, joka pitkänhuiskea purjo pUrjO on sipuliperheessä hieman outo lintu. (jm) is to ck Ph o to jo h a n n a m eh to la si rP a m ik ko la / va st av a lo 66 Suomen luonto 18/2016 kun ruuan tuottaja ja kuluttaja toimivat yhteistyössä, syntyy kumppanuusmaataloutta. Jäsenet ovat mukana toiminnassa talkoiden merkeissä. ihan ensimmäiseksi sipuli kannattaa halkaista ja huuhdella. (jm) TäNä kESäNä ja syksynä olen noutanut kasvikset Helsingistä vanhan teurastamon sisäpihalta alle puolen kilometrin päästä kotioveltani. Herttoniemen ruokaosuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Olli repo kertoo, että osuuskunnassa on jaettavana 193 sato-osuutta. asialla on mitä ilmeisimmin ollut, kukas muu kuin myyrä. niiden sipulit kun eivät myyrille maistu. Miten tämä on mahdollista. no, saimme kumpikin iloa istutuksista, sillä valkonarsissit ja tasetit sekä luonnosta siirtämäni käenrieskat kukkivat viime keväänäkin komeasti. Olen popsinut lähellä tuotettua, tuoretta, torjunta-aineetonta ruokaa, jonka saan ilman välikäsiä. meni nimittäin oma aikansa ennen kuin äkkäsin, että purjon hienot makuaarteet avautuvat, kun sen kypsentää. vuosi sitten istuttamani tulppaanin sipulit olivat kummallisesti kadonneet kukka penkistä. Jäsenmaksulla ja vuosittaisella satomaksulla palkataan maanviljelijä, maksetaan pellon vuokra, ruuan kuljetukset, jakelu, säilytystilat sekä pankkikulut ja kirjanpito. Vietetään energiansäästöViiKKoa! nappaa vinkkejä: energianSaaStoviikko.fi istu ja neulo jos aiKuisTen vÄRiTysKiRjaT on jo vÄRiTeTTy KannesTa KanTeen, voi mieLTÄ LePuuTTaa vaiKKaPa KuTimeLLa. lehtituppineen se ei muistuta juuri muita sipuleita ja maultaankin se on aika mieto, voisi sanoa jopa mitäänsanomaton. tiedän mistä ruokani tulee ja kuka sen viljelee. Kesäkurpitsat, perunat, sipulit, salaatit ja lantut on kasvatettu luonnonmukaisin menetelmin pellolla 25 kilometrin päässä. Koska mukaan pääsee myös puolikkaalla osuudella, jäseniä on reilusti yli 200. SYkSYN latistama kukkapenkki näyttää ankealta. k o t o n a pienet palat ruokaa osuuskunnasta kaUSirUOkaa LähipELLOLTa! Tasetti, tulppaani, valkonarsissi... Sato haetaan jakopisteestä, joita on viisi Helsingissä
n 18/2016 Suomen luonto 67 NYhTÖkaUraN metsästämiseen kyllästyneet ilahtuivat syksyllä, kun kotimainen verso toi kauppoihin härkäpavuista valmistetun härkiksen. Kuluttajat maksavat sadosta ennakkomaksun. lihansyöjille härkis varmasti maistuu myös, ja sillä on helppo tehdä ruokavaliosta astetta terveellisempi ja ekologisempi. aNNakaiSa väNTTiNEN P.s. ”Suomessa kumppanuusmaatalous on vielä melko uusi asia. perustuu ruoan tuottajan ja kuluttajan tiiviiseen yhteistyöhön. Se haastaa myös pohtimaan onko oikein, että ruuan tuottajahinnat ovat niin alhaisia”, niemi pohtii. härkistä voisi kokeilla myös makaronilaatikkoon, lasagneen, tortillan sisään, pastaan ja kasvispihveihin. On ollut hauska huomata, että jäseniksi on liittynyt myös Suomeen muuttaneita ihmisiä, joille malli on aiemmasta kotimaasta tuttu”, repo kertoo. hyvää härKiKsestä ku va t a n n a k a is a vä n tt in en ruokapöytä is to ck Ph o to. sopivasti ruskistuneet kääryleet tarjosin puolukkasurvoksen ja ranskankerman kanssa. kaalikääryleistä sen sijaan tuli todellinen menestys! valmistin kääryleiden täytteen ruskistamalla härkistä pannulla öljyssä. Se lisää kuluttajien tietoa ruuan tuotannosta ja talkootyö pellolla auttaa hahmottamaan, miten paljon työtä viljeleminen todella vaatii. testasin härkistä sekä pastassa että kaalikääryleissä. kaUSirUOkaa LähipELLOLTa! härkiS on laktooSiton ja Soijaton. herkullisten härkiskaalikääryleiden reseptin löydät www.suomenluonto.fi. kastikkeen voimakas chili sai härkäpapujen maun jäämään taka-alalle, mutta kokonaisuus oli maukas. kasvissyöjille se on hyvä lisä proteiininilähteiden joukkoon. kääryleitä kannattaa valella voilla ja kaalinlehtien keitinvedellä, jotta ne pysyvät kosteina ja mehevöityvät. OSUUSkUNTia on jo muun muassa Lahdessa, espoossa, Jyväskylässä, tuusulassa ja turussa. lisäsin sekaan sipulia, valkosipulia, raastettua porkkanaa, lanttua, chiliä sekä mausteita. viljelijä välttyy markkinointisatsauksilta, kun sadolle on jo ostaja valmiina, eikä hänen tarvitse kilpailla vähittäiskauppajättiläisten hyllyille pääsemiseksi. Osuuskunnan jäsenenä minua kiinnostavat puhdas luomuruoka ja tuoreus, mutta annan arvoa myös sille, että sekä viljely että sadon jakelu pyritään toteuttamaan mahdollisimman ekologisesti. härkis on laktoositon ja soijaton. Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla viljellään luomua. runsaasti proteiinia sisältävä kotimainen härkis on todella helppokäyttöinen. samoin kuin nyhtökaura eli nyhtis, härkis on valmis käytettäväksi sellaisenaan. Sato esimerkiksi kuljetetaan jakelupisteisiin biokaasuautolla. tosin syyskuun alussa kahvifirma Paulig osti nyhtökauraa valmistavan Gold & Green foodsin osake-enemmistön, joten satsaukset tuotantokapasiteetin nostamiseen alkavat toivottavasti näkyä pian kuluttajillekin. ” varmasti se herättää ajatuksia siitä, mihin suuntaan haluamme maatalouden ja ruuantuotannon Suomessa menevän. Kuluttajat auttavat jakamaan tuottajan riskiä, sillä huonona satovuotena summaa vastaan saa vähemmän satoa kuin hyvänä vuotena. härkiksen pehmeä maku sopii erinomaisesti kotimaisten kasvisten kaveriksi ja puolukka tuo annokseen raikkautta. toisin kuin nyhtistä, härkistä on saatavilla monista kaupoista. ”Monille on jo vieras ajatus, että ruokaan ruiskutetaan kemikaaleja rikkaruohojen torjumiseksi. Keinolannoitteisiin kuluu myös hurjasti fossiilisia polttoaineita ja sekin on monelle iso syy suosia luomua”, kertoo Luomuliiton toiminnanjohtaja elisa niemi. Kumppanuusmaata lous vastaa kuluttajan tarpeeseen saada laadukasta ja puhdasta ruokaa läheltä. tuottaja voi viljellä useita lajeja ja saa myös oikeudenmukaisen korvauksen työstään. CSa-mallissa kuluttajat maksavat viljelijälle sadosta ennakkomaksun, jonka turvin hän voi investoida ja saa taloudellista varmuutta. Perinteisempien kaalikääryleiden ystävä voi lisätä täytteeseen mukaan riisiä tai ohrasuurimoita ja valella kääryleitä siirapilla. elisa niemi uskoo, että tulevaisuudessa kiinnostus kumppanuusmaataloutta kohtaan kasvaa. Pastassa sen rakenne ei saanut ihan kymmentä pistettä, sillä härkis mössööntyi hieman. täytteet kääräisin kiehautettujen kaalinlehtien sisään ja uuniin
Ja kyllä väkeä onkin. Matkalle osuu myös muutama viehättävä silta. Kokoa puistolla on 29 neliökilometriä, mutta se nivoutuu yhteen alueel la risteilevään laajaan Kuhankuonon retkeilyreitistöön. Pitkospuilla on miellyttävää kulkea, ja niitä riittää lähes koko matkalle. Pysäköintipaikan osoite Kuhankuonontie 70 on piirtynyt muistiin, niin monta kertaa sitä on yli kaksituntisen matkan aikana toistettu ja tarkistettu. kUrjENpESäSTä voi lähteä neljälle reitille, joista valitsemme kansallispuiston hitin: kuusi kilometriä pitkän Savojärven kierroksen. 68 Suomen luonto 18/2016 LähdEN TYTTärENi kanssa Helsingistä syysretkelle kohti Kurjenrahkan kansallispuistoa. Kurjenrahkan kansallispuisto on päiväretkikohteena helsinkiläisille jo kaukana, mutta turkulaisille ja muille varsinaissuomalaisille varsin passeli. nyt olemme selkeästi maalla; kilometritolkulla peltoja ja jokilaaksoja, isoja maalaistaloja ja tien tukkeena jurnuttavia traktoreita. täällä pääsee patikoimalla paitsi avarille soille, myös vanhoihin metsiin ja yhdysreittien kautta muun muassa turun ruissalossa meren rantaan. ”Pimeällä pelottaisi.” kUrjENrahkaN kansallispuisto sijaitsee varsinais-Suomessa Pöytyällä, aurassa, turussa, ruskossa, Maskussa, nousiaisissa ja Mynämäellä. tie vie turun suuntaan e18-moottoritielle, jonka betoniset meluaidat ja synkät tunnelit selätettyämme käännymme auraan. Joukkion tavatessamme he ovat retken eksoottisemmassa osiossa: makkaranpaistossa. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1998, ja nimensä mukaisesti se on enimmäkseen suota. Savojärvi tuo suomaastoon raikkaan tuulahduksen.. viimein tie sukeltaa sankkaan metsään, ja olemme Kurjenpesässä Pöytyällä. Saappaita ei näillä soilla tarvita, vaan selviämme mainiosti kuivin jaloin. Kokonaisuuteen kuuluu myös vaskijärven luonnonpuisto. Ja siellä missä pitkospuut loppuvat, alkaa tiiviisti tampattu polku kampittavine puunjuurineen. tässä on silmiemme edessä selkeä osoitus siitä, miten maasto kuluu ja polku levenee, jos sitä ei ole pitkostettu tai soraistettu. Savojärven rannatkin ovat kovassa käytössä, sillä välillä penger on sortunut veteen ja puut sojottavat viimeisillä voimillaan vaakatasossa. Syykin selviää: linja-autolastillinen Helsingin yliopiston vaihtoopiskelijoita on jalkautunut puistoon. Puut puhuvat syksyisessä kurjenrahkan kansallispuistossa. Korviin ei kantaudu kuin tuulen suhinaa, laineitten liplatusta ja toisiinsa nojaavien puiden juttelua: koputtelua, narinaa ja kuiskintaa. näin syksyllä puistossa on hyvin hiljaista. ”On kuin joku avaisi hitaasti ruosteisen portin”, tyttäreni sanoo. Polun opasteet ovat kunnossa, eikä maastossa ole roskia, minkä koen ylevöittävänä, sillä kansallispuistossa käy sentään yli 30 000 patikoijaa vuodessa. Kun korva herkkänä kuulostelen hauskoja lounaismurteita, kuulen saksaa, englantia ja monia muitakin kieliä. Kuntien rajapyykki on nimeltään Kuhankuono ja myös se löytyy puistossa. reitti kulkee halki rämeitten, läpi nevojen ja pitkin järven rantaa. n www.luontoon.fi/kurjenrahka r e t k e l l ä halki rämeiden ja yli allikoiden monipuolinen kurjenrahka TeKsTi ja KuvaT aLicE karLSSON Savojärven kierros on lähes kokonaan pitkostettu
Puuruskan kuninkaita ovat pihlaja, haapa ja jalot lehtipuut kuten vaahtera. karotenoidit tuottavat lehtiin keltaisia ja oranssinpunaisia sävyjä ja antosyaanit punaisia sävyjä. mutta enää ei keräilijällä ole kiire. mutta vähemmänkin on enemmän, kun kyseessä on marjojen kovapintainen kuningatar. välillä varpaita on kipristeltävä ja kohmeisia sormia puhalleltava, vaikka olisi varustautunut hommaan sopivilla sormikkailla. myös tiede on tunnustanut marjan terveysvaikutukset – karpalon tiedetään ehkäisevän virtsatietulehduksia. aNNE hirvONEN Vapaa toimittaja, Suomen Luonnon avustaja. Parhaimmillaan karpalot ovat pakkasen puraisemina, sillä kylmäkäsittely loiventaa marjan hapokkuutta. suom enluo nto.fi / ruska kasvi / 23.10 . se muodostaa varsin laajoja, jopa 40 sentin kasvustoja metsätai kalliosammalikkoihin. lehtivihreä häviää ja lehden muut väriaineet tulevat näkyviin. mikä ruska-asuisista kasveista on upein. rETki karpalosuolle on kuin karpalo itse: kirpeän piristävä. värikästä ruskaa saamme ihailla etenkin lämpimän kesän jälkeen aurinkoisina syksyinä, jolloin päivisin on vielä lämmintä ja öisin on pientä pakkasta. alkaa ruska. luonto kutSuu! rUSkaN Taikaa kUN syksyn mittaan valo vähenee ja lämpötilat laskevat, kasvit lopettavat yhteyttämisen. suomessa kasvaa 12 nahkajäkälälajia. menn essä. tupasvillat ovat jo kellastuneet, mutta karpaloiden hentoiset varret ainavihantine lehtineen suikertavat kirjavalla rahkasammalpatjalla, jonka värit hehkuvat heleänvihreästä viininpunaiseen. (jm) a n tt i k a ll io / lu o n to ku va k au PP a .f i to m m i sY vä n Pe r ä / va st av a lo m a rk u s va re sv u o / lin tu ku va vaahteran ruskapuvussa on monia sävyjä. siivet vievät ne talvehtimaan länsieurooppaan sekä välimeren maihin, mutta nyt hyvänä pihlajanmarjavuonna jokunen lintu voi jäädä talveksi meidän ratoksemme. punakylkirastaat muuttavat. tummanpunaisten helmien kalastus vie aikaa. karpalo kruunaa vuoden retki karpalosuolle on kirpeän piristävä. Pidemmänkin pyllistelyn jälkeen saaliin jaksaa kantaa kotiin. jOhaNNa MEhTOLa NahkajäkäLiä ETSiMääN! LEhTijäkäLiiN kuuluvat nahkajäkälät näyttävät nimensä mukaisesti nahan palasilta. Vasta a www. karpalosuolle pitää silti pukeutua lämpimästi. Pilkkunahkajäkälä viihtyy etenkin ikääntyneissä kangasmetsissä, tunturikankailla sekä korpimaisissa metsissä. Pinnastaan jäätynyt rahkasammal antaa periksi saappaan alla. karpalot odottavat, jopa kevääseen. esimerkiksi koko maassa yleinen pilkkunahkajäkälä erottuu sammaleen seasta kirkkaan vihreänä. mennessä www.suomenluonto.fi/ruskakasvi/. sen seuraukset ovat kaunista katsottavaa. maaruska hehkuu kauneimmin mustikan, juolukan, riekonmarjan sekä vaivaiskoivun lehdissä. pilkkunahkajäkälä on yleinen koko maassa. osallistu kyselyymme 23.10. (jm) YÖMUUTOLLa SYYSYÖN hiljaisuudessa taivaalta kuuluva terävä tsrii paljastaa, että punakylkirastaat ovat muuttolennollaan. lokakuinen nevasuo on hiljainen, eivätkä hyönteiset häiritse. a n n e h ir vo n en YstÄVÄ n Vinkki! h a rr i Br u si. NäppäräT SiENija kaLaOppaaT taittuvat pieneen tilaan! www.KarttaKesKus.fi Mikä ruska -asuis ista kasve ista on sinus ta upein . 18/2016 Suomen luonto 69 Syysluonto pukeutuu ruskaan ja rintakoruina hohtavat karpalot
lähetä oma ehdotuksesi ja osallistu fjällrävenin Greenland Backpack -repun arvontaan. viime vuonna tittelin sai muovinen kanamunakotelo. Suomen Ladun sivuilla varoitellaan vielä ultrakevyistä retkeilyvälineistä, joita ei ole valmistettu kestämään. no, niitä ei paljon kirpparipöydillä näykään. Kirppispöydän myyntisaldo ei päätä huimaa, mutta käyn aina tarkkaan läpi myyntilaput: mustavalkoinen mekko, hinta: kaksi euroa. kirjeen tai kortin voi laittaa matkaan nyt vaikkapa ruokasienimerkillä: valita voi joko keltavahveron, isohaperon, mustatorvisienen, kuusenleppärouskun tai tuoksuvalmuskan. ilman vettä ja ruokaa kevytretkeilijän reppu painaa alle 10 kiloa ja ultrakevytretkeilijän reppu alle viisi kiloa. Kun vielä kiikutin turhat tavarat kirpputorille, olo oli kuin voittajalla! taas lähti monta kassillista turhaksi käynyttä tavaraa kiertoon. aika simppeliä! Suomen Ladun sivuilla on kuitenkin vino pino ohjeita ja vinkkejä kevytretkeilijälle. tuleeko siitä uuden omistajan lempivaate. (jm) ME ihMiSET olemme mieltyneet keveyteen niin ruuassa kuin elämässä muutenkin. suomenluonto.fi/ turhake V ir ik ke it ä postimerkki vie luontoon SYkSYN uutuuspostimerkeissä on luonto hienosti näkyvillä. Mutta tiesitkö, että myös retkeily voi olla kevyttä. enkä tarkoita nyt fyysistä painoa. www. Minnehän nekin housut vielä joutuvat tulevilla retkillään. eihän kukaan jaksa kuljettaa kivirekeä perässään, ja oma olokin on parempi, kun on tiputtanut yltään painolastia. Minä ryhdistäydyin ja siivosin kaappeja. Oma olo kevenee, mutta varmaan ostajatkin ovat hyvillään, kun ei tarvinnut ostaa vaatteita uutena. Postin ja wwf:n yhteistyössä syntyneessä uhanalaiset eläimet -postimerkeissä ovat mukana saimaannorppa, kääpiötytönkorento ja kiljuhanhi. vinkkejä moneen menoon! w w w .s u o m e n lu o n to .fi ETSiMME jo 17:ttä kertaa Vuoden turhaketta. Kenelleköhän mekko päätyi. myös jokamiehenoikeudet ovat päätyneet kuvittamaan postimerkkejä. Kevyellä repulla matkan teko on mukavampaa ja jaksaa pistellä pitemmän taipaleen. jOhaNNa MEhTOLa Po st i m ik ko k a r ja la in en / va st av a lo 70 Suomen luonto 28/2016 niin kevyttä kevytretkeilijän reppu saa painaa vain alle kymmenen kiloa.. Kesäloman jälkeiset ryhtiliikkeet ovat saattaneet jo unohtua, mutta kyllä niillä on vinha hetkellinen vaikutus ihmisen mieleen – ja myös fyysiseen ympäristöön. Jotta välinesulkeisilta vältyttäisiin, sivuilla on myös erinomainen ekologinen vinkki: kevyt varuste on kotona jo oleva varuste. Kevytretkeily tarkoittaa sitä, että retkireppu painaa mahdollisimman vähän. Ja jos jokin varuste puuttuu, sitä voi etsiä esimerkiksi lainapavelusta Kuinoma.fi. Vuoden turhake paljastetaan joulukuun numerossamme. Mustat retkeilyhousut, hinta: kolme euroa
tieteen nimeSSä vUOdEN 2015 lopulla menehtynyt merikapteeni Markku Häkkinen oli maailman tunnetuin banaanien tuntija. Päivän teemana on tänä vuonna kaupunkimelu. kirja kertoo tämän lajiryhmän erikoisuuksista ja äärimmäisyyksistä sekä varsin erilaisista ominaisuuksista. (jm) ?????. The Linnean Society of London kunnioitti markku häkkistä h. hän kirjoitti vuosina 2003–2014 yli 90 artikkelia, joissa hän kuvasi tieteelle uusina 15 uutta lajia ja kymmeniä muunnoksia. Rajib Gogoi ja Souravjyoti Borah kuvasivat lajin Musa markkui intiasta 2013. Jos puut vieläpä muistavat ja mahdollisesti tiedostavat, kohdelkaamme näitä naapureitamme kunnioittavasti. (ah) ????. lokakuuta on hyvä syy kiinnittää erityistä huomiota äänisaasteeseen. 18/2016 Suomen luonto 71 valokeilaSSa h en rik ki h et em a a / va st av a lo tiede avaa puiden salat Sarjassa tutustutaan suomalaisten tieteilijöiden nimikkolajeihin. selkeät neuvot ja kartat tekevät uudet kohteet tutuiksi, ja linnuista ja niiden harrastamisesta on tarjolla myös yleistietoa. kirjan lopussa on varsinainen herkkupala tietovisojen ystäville, trivial Birdsuit. Puiden anatomia, fysiologia, evoluutio, puun ja metsän merkitys kirkastuvat, mutta paljon kysymyksiä jää kemiallisesta ja sähköisestä viestinnästä. hänen kunniakseen on nimetty kolme banaania. siksi on tärkeää, että hän toimitti belgialaiseen leuvenin siemenpankkiin siemeniä lähes 70 banaanilajista. h. häkkinen tunnettiin maailmalla paremmin kuin suomessa. Sreejith. onhan lintulajeilla esimerkiksi melkoisia kokoeroja: suomessakin viihtyvä euroopan pienin lintu hippiäinen painaa vain viisi grammaa, kun maailman suurimmalla linnulla strutsilla painoa voi olla 170 kiloa. hän teki 21 tutkimusmatkaa itä-aasiaan. ????. häkkinen oli esikuva usealle itä-aasian nuoremman polven banaanitutkijalle. Moni asia on kasvitieteessä muuttunut ja moni tarkentunut aivan viime vuosina. silloin voi tarkoituksella hakeutua luonnon hiljaisuuteen. vuokon mukaan puut maistavat ja haistavat maahan ja ilmaan erittämänsä kemialliset yhdisteet kuten salisyylihapon, joka viestii vaurioista ja käynnistää puolustuksen. lauri lajunen, Jouni pursiainen, esa hohtola ja Jari peltomäki: kiehtovat linnut – faktaa ja visailua koko perheelle (Docendo 2016) kaikki kiinnostavimmat asiat linnuista tuntuvat löytyvän näiden kansien välistä. hiljan päivänä 8. Yli 50 kohdetta kirkkonummen meikolta sipoon kaunissaareen ja järvenpään lemmenlaaksoon esittelevä uutuuskirja täyttää toiveet. Kemia on puolestaan paljastanut puista erittäin jännittäviä asioita, kuten sen, että ne aistivat vaikkei niillä ole aistinelimiä. aLicE karLSSON r a jiB G o G o i r a ji B G o G o i Musa markkui Ollaan hiljaa vain aika harvoin enää löytää luonnosta paikkaa, jossa on täysin hiljaista. kirja houkuttelee lukijansa liikkeelle luontoon. sitä kasvaa arunachal Pradeshin osavaltion trooppisissa vuoristometsissä. ilmassa tuoksu tai haju leviää myös naapuripuihin ja nekin alkavat puolustautua. Dna-tutkimus on mullistanut puiden sukulaisuussuhteet. tuttuihin painovoiman ja valon tulosuunnan aistimuksiinkin on löytynyt uusia ulottuvuuksia, ja tuntoaistista on saatu pienipiirteisempää näyttöä kuin kärpäsloukun kidan sulkeutuminen. (jm) www.sll.fi/uusimaa 8.10. se uhkuu asiantuntemusta ja visuaalista laatua, jota luovat muun muassa jari kostetin kuvat ja piirrokset. uusi laji löytyi vietnamista 2008. vietnamilainen tutkija ng?c-Sâm Lý ja ranskalainen Thomas Haevermans kuvasivat tieteelle uutena banaanin Musa haekkinenii 2012. nopeilla päiväkäynneillä kansallispuistoissa tai muissa retkipaikoissa ei ehdi niin kauas tiestöstä, ettei melua enää kuuluisi. se myönnetään vuosittain amatööribiologille, joka on merkittävällä tavalla edistänyt biologista tietämystä. tapio solonen, Jyrki heimonen, matti koivula ja Jari kostet (toim.): lähde linturetkelle! pääkaupunkiseudun parhaat lintupaikat (nemo 2016) kun yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle tehdään lintuopas, siltä odottaa paljon. sinäkin tietäisit nyt vastauksen ensimmäiseen kysymykseen: mikä on suomen pienin lintu. Latva pilviä piirtää on hyvin perusteellinen ja loogisesti etenevä tietokirja, joka kalevalaissointuisesta nimestään huolimatta pitäytyy tosiseikoissa. Kirja valistaa mutta myös hämmentää. hENrY värE vUOdEN kiinnostavimpiin tietokirjoihin kuuluu Suomen Luonnon sivuiltakin tutun kasvitieteilijä seppo vuokon Latva pilviä piirtää (Maahenki 2016). kuten monet banaaneista, tämäkin on hyvin koristeellinen. Bloomer -palkinnolla 2009. suomen kulttuurirahasto myönsi markku häkkiselle 30 000 euron palkinnon merkittävästä elämäntyöstä 2015. esimerkiksi pihlaja on läheisempää sukua mansikalle kuin tammelle eikä puu aina ole välttämättä suurikokoinen: bambut ovat heiniä ja banaanit ruohoja. Borneossa kävi selväksi, että öljypalmujen viljely oli laajalti tuhoamassa alkuperäisiä banaanilajeja. sen nimesivät häkkisen intialaiset kolleegat Mamiyil Sabu, Alfred Joe ja Puravannoor E. kolmas häkkistä kunnioittava uusi banaani, Musa velutinan alalaji markkuana kuvattiin samoin vuonna 2013 samasta intian osavaltiosta kuin edellinen
syyskuuta. Sarvipää sumussa ”OLiN kUvaiLEMaSSa upeaa sumua, joka leijaili pitkin metsän ja pellon ääriviivoja, kun sumun seasta ilmestyi komea hirvi.” Jenni Merilä nappasi vaikuttavan otoksen perniössä 23. vaskitsa hiekkatiellä vaSkiTSa mateli hiekkatiellä heinäkuisena iltana lohjalla. Joni Sundström onnistui nappaamaan raajattomasta liskosta lähikuvan. elokuuta. leHdessÄ julkaistuista kuVista maksamme Palkkion. liisa niiva-Korpela vangitsi kamerallaan upean järvimaiseman Taipalsaarella.. 72 Suomen luonto 18/2016 Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto.fi/havaintokirja havaintokirja ToimiTTanuT LaUra SaLONEN lukijoiden oma luontoPalsta toimii sekÄ leHdessÄ ettÄ netissÄ. Maarit Siitonen ihasteli syksyn väriloistoa jyväskylässä. ruskan väriloistoa SYYSkUUN puolessavälissä ruskan hehku alkaa olla parhaimmassa loistossaan. ilta Saimaalla haTTaraiSET piLvET heijastuivat Saimaasta 4
elokuuta puumalassa.. Yllättäen havaitsin kameran avustamana tämän pienen kärpäsen, joka puhalsi nestekuplia. Tuula Makkonen kuvasi pulleat marjat 10. syyskuuta limingassa. hyvä niin.” anne Moilanen ikuisti täydellisen kärpässienen 3. syyskuuta Tampereella. kärsivällinen keijukorento kOrENNOT olivat varsin ystävällisiä ja antoivat kuvata itseään rauhassa. Kuvan keijukorento poseerasi hetkisen, jotta Mari Mur sai napattua kuvan 14. pihlajanmarjat pihLajaNMarjaTErTUT ovat olleet tänä vuonna todella runsaita. korea mutta myrkyllinen ”kaUNiiT väriT, helppo tunnistaa. Kärpänen puhalsi useita kuplia ja välillä se lepäili suorittaen pesujaan.” Tarja porkkala ihmetteli puhaltelijaa 5. 8/2016 Suomen luonto 73 kuplia puhaltava kärpänen ”kUvaSiN aurinkoisena syyspäivänä kärpäsiä vaaleanpunaisissa marketoissa, missä ne selvästi nauttivat auringon lämpimistä säteistä. syyskuuta joensuussa
maastopyöräily kuluttaa maastoa Suomen Luonnossa 7/2016 oli juttu maastopyöräilystä. laitathan mukaan perustelut! vastaukset viimeistään 18.10.2016. sieltä on hyvät ulkoilumahdollisuudet myllypuron ja viikin väliselle hallainvuorelle. päivi kaNGaS OULU Uudet sienilajit kiinnostavat aina ahkeraa sienestäjää. nyt asun vähän matkan päässä viikissä. väitän, että parikymmentä vuotta sitten ei alueella ollut ristiin rastiin kulkevia leveitä kulumauria. en tiedä, onko aiheesta tehty tutkimuksia, mutta arvelisin, että renkaiden karkea kuvio ja talvella nastarenkaat kuluttavat maastoa ja puiden juuria ihan eri lailla kuin lenkkarit. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai . Hyvä lehti! Hienoja kuvia ja paljon uutta tietoa. Sara MäkELä iSOjOki nämäkin saivat Paljon ääniä: Perhosten ja kukkakasvien yhteinen taival Erittäin mielenkiintoinen ja pelkän fiilistelyn sijaan myös erittäin tietopitoinen! ELMO MiETTiNEN hELSiNki Oli hienoa lukea perhosista juttua. Pyörät voivat käsittääkseni maksaa tuhansia euroja sähkövaihteineen ja muine ihmeellisyyksineen. merikotkako syyllinen! minua ihmetytti, että viime Suomen Luonnossa (7/2016) kysyttiin asiantuntijoilta onko merikotkia jo liikaa (s. äänestä . ju ss i lä h te en m ä ki @ Mitä mieltä lehdestä. SuoMEn luonTo 7/2016 Lukijoiden mielestä paras juttu oli Uusia sieni tuttavuuksia. Uusia sienituttavuuksia En tiedä sienistä juuri mitään, joten tällaiset jutut ovat tervetulleita ja mielenkiintoisia. osallistujien kesken arvotaan luonnonkalenteri 2017. myöhemmin jälkiä tarkastaessa talonväki huomasi, että oja kulkee myös puiden juurien alta ja läpi kantojen, joista osa on pirstaleina ja osa on saanut kylkeensä siistin reiän. jokipiin pellavan Salasauna-laudeliinan voitti Seppo Uunila himangalta. 74 Suomen luonto 18/2016 T o im iT Ta n u T a L ic E k a r L S S O N Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. sinänsä on hienoa, että pyöräily on lisääntynyt, mutta laji on mielestäni aika lailla välineistynyt. ANNA PALAUTETTA! palaute@suomenluonto.fi LUkijOiLTa. ”salama muutti suuntaa, haarautui ja välillä se jäi paikalleen kaivaen syvää kuoppaa”. postikortilla: suomen luonto / Paras juttu, itälahdenkatu 22 b, 00210 helsinki. Upeaa saada faktaa viereisen joenvarren ja peltojen petolintujen ihmettelyyn. vELi-MaTTi NiiNiOja hELSiNki salama kynti ojan heinävedellä heinäveden kortemäellä Aino Kosusen pihapiirissä koettiin 2. 11). Onko sinulla kokemuksia ilmiöstä. ”olisiko tuhojen aiheuttaja ollut pallosalama”, aino kosunen pohtii. Erityisesti kuva-aukeama petolinnuista lennossa oli hyödyllinen! Marja kUUSi LahELa heinäkuuta hiuksia nostattavia hetkiä. ”salama iski maahan kovan pamauksen saatteleman ja kynti ojaa metsään satojen metrien matkalta”, kosusen vävy Jussi Lähteenmäki kertoo. TOiMiTUS pallosalaman olemassaolosta kiistellään. kirjoittajan mukaan ”Pyörä jättää erilaisen jäljen kuin jalankulkija, mutta harvoin kuluttaa polkua muuta liikkujaa enempää.” lisäksi siinä väitettiin, että ”maastopyöräilijät noudattavat lajin etikettiä, jossa kehotetaan pysymään valmiiksi merkityillä reiteillä...” asuin 30 vuotta itä-helsingin myllypurossa harakkamyllyntiellä. se oli aikaa, jolloin maastopyöräilyä ei juuri vielä ollut. TapiO TUOMELa aiTOO Petolinnut näkyvillä Ajankohtaista tietoa petolintujen syysmuutosta
(tuolloin laki edellytti, että suojeltavat pesäpaikat ovat selvästi havaittavia.) elinpiirien rajaamispakon poistamisen jälkeenkin liitooravan esiintymisja pesäpaikkojen hävittäminen on edelleen kielletty. metsä . samaten eräs päämetsänhoitaja oli maininnut poliisikuulustelussa, että ”liito-oravan pesä kolot eivät olleet selvästi havaittavia”, kun selvitettiin, miksi luonnonsuojeluyhdistyksen ilmoittamat pesäpuut kaadettiin. metsätalous on ollut haluton kantamaan vastuuta liitooravan säilymisestä. itselläni on hyviä kokemuksia yhteistyöstä metsän hoitajien kanssa uudenmaan lääninhallituksen ympäristötoimen ajoilta 1970-luvulta alkaen. TOiMiTUS LUOMU MERINOVILLA ruskovilla.fi LUOMU MERINOVILLA Retkeilijän luottovaate Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Uusi kuvasto ilmestynyt energia . se on byrokratian purkamisen nimissä kumonnut liito-oravan lisääntymistai levähdyspaikan kiireellisen määrittämisen. olisiko nyt aika alkaa soveltaa aiheuttamisperiaatetta. Tule tutustumaan biotalouteen Metsämessuille! Messukeskus, Helsinki 11.–13.11. Pe riaatetta ei ole sovellettu liitooravaan. laji kuuluu silmällä pidettäviin uhanalaisiin nisäkkäisiin kuluvana vuonna julkaistussa Punaisessa kirjassa. metsäkeskuksilla ja -yhtiöillä on nyt hyvä paikka kirkastaa ympäristöosaamistaan. hELjä pYLväNäiNEN paLTaMO metsätalouden vastuu liito-oravasta kiitos liito-oravan esiintymistiedon päivittämisestä (sl 7/16). luonnon palvelut Kestävä biotalous on ratkaisu. kannan väheneminen jatkuu huolimatta luontodirektiivin soveltamisesta. heidän mukaansa yksi syyllinen haahkojen ahdinkoon on merikotka, joita on ehkä jo liikaa. mmm.fi/tunnebiotalous biotalous.fi. elY-keskuksissa tämä työ meni aina muiden tehtävien edelle, mutta siitä ei ole ollut juurikaan hyötyä itse liito-oravalle, sillä ohjeet otuksen elinpiirin rajaamisesta perustuvat vältettäviin kustannuksiin eivätkä lajin biologiaan. vielä vuosikausia eu:hun liittymisen jälkeen metsää omistava tuttavani kertoi, kuinka metsäkeskuksesta soitettiin ja kehotettiin kaatamaan isot haavikot ”ennen kuin eu suojelee liito-oravat”. eikö luonnonsuojelujärjestöjenkin pitäisi ajaa enemmän ja määrätietoisemmin metsästyksen lopettamista. kemia . luonnon suojelemisen tärkeäksi keinoksi on kansainvälissä sopimuksissa omaksuttu muun muassa aiheuttamisperiaate eli pilaaja maksaa. vesi . tässä soveltamisessa hallitus on osunut ainakin yhteen kaikkien osapuolten toivoman epäkohdan korjaamiseen. 18/2016 Suomen luonto 75 Mikael Kilpi ja Aleksi Lehikoinen olivat huolissaan haahkojen määrän uhkaavasta vähenemisestä. ruoka . SEppO vUOLaNTO hELSiNki testamentti luonnolle Suomen Luonnossa (7/2016) kerrottiin testamenttilahjoituksesta, joka oli osoitettu Suomen luonnonsuojeluliitolle. valtiolle ei saa aiheutua kuluja, joten hakkuita ei saa juurikaan rajoittaa. lahjoittaa voi muun muassa Suomen luonnonsuojelun säätiölle (luonnonsuojelunsaatio.fi), BirdLife Suomelle (birdlife.fi), Natur och Miljölle (naturochmiljo.fi) ja Luonto-Liitolle (luontoliitto.fi). miksi syyllistä etsitään merikotkasta, sillä haahkojahan metsästetään edelleen. luonnonsuojeluliiton lisäksi artikkelissa mainittiin testamenttilahjoituksen vastaanottajiksi wwf, vuokon luonnonsuojelusäätiö ja luonnonperintösäätiö, mutta muitakin on. metsänhoitoa on mahdollista kehittää niin, että liitooravan pesäpuut ja elinpiirit säilyvät, sillä laji tulee kyllä hyvin toimeen talousmetsissäkin
voimakkaat sadonvaihtelut ovat puulle ja sen siementuotannolle toisaalta hyväksi. rastailla on selvä kevätmuutto, mutta syksyn hyvä marjasato saa rastasparvet vaeltelemaan sinne tänne, ja muutto etelään viivästyy usein yli vuodenvaihteen. koiran ulkoiTammella hyvät ja huonot satovuodet vuorottelevat.. Miksi emo ei yrittänyt mitenkään suojella poikasiaan. kyse ei siis välttämättä ole siitä, etteivätkö ravintovarat riittäisi runsaaseen kukintaan ja siementuotantoon perättäisinä vuosina, vaan puu itse säätelee kukintaa. sekä kuusi että pihlaja ovat tunnettuja suurista satovaihteluistaan, mutta luultavasti sama koskee muitakin puulajeja. siksi kukkasilmuja valmistuu vähän ja kukinta jää heikoksi. säät muuttuvat ratkaisevaksi tekijäksi vasta metsänrajaseuduilla. sen pesä on maassa usein tien tai polun vieressä vain ruohojen suojaamana, joskus hieman ojan tai mättäiden kätkössä. . ja näinhän yleensä on: laajoilla alueilla hyvät satovuodet ja katovuodet vuorottelevat samaan rytmiin. Poistuimme nopeasti paikalta. myös monet muut talvehtivat linnut pesivät jo toukokuussa samoin kuin ensimmäiset muuttolinnut, kuten kiuru. Mikä lintu pesii noin aikaisin ja varsin suojattomaan paikkaan. 76 Suomen luonto 18/2016 T o im iT Ta n u T a L ic E k a r L S S O N aSiantuntijat vaStaavat kysy LUonnoSTA LäHETä oMA KySyMyKSESI lomakkeella, joka löytyy osoitteesta suomenluonto.fi/kysy-luonnosta, kirjeellä tai kortilla osoitteella Suomen Luonto, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. SEppO vUOkkO Mikä varhainen pesijä. turmeltuneet terhot myös karisevat aikaisemmin kuin terveet. terhojen pieni koko voisi tietysti johtua kesän 2015 viileydestäkin, mutta yhtä lailla syynä voi olla se, että terhot ovat tuholaisten turmelemia. tällöin ainakin emojen henki säilyy, samoin kuin mahdollisuus jälkeläisten saamiseen. runsas siementuotanto kuluttaa puun ravintovaroja samanaikaisesti kun sen pitäisi rakentaa seuraavan kesän kukkien aiheita. Edellisenä syksynä terhoja oli valtavasti ja ne olivat isoja. . silloin kun hedelmiä on paljon, myös siemeniä tuhoavat hyönteiset ja sienet lisääntyvät ylettömästi. Emo lensi pois jo hyvissä ajoin, vaikka pesässä oli vastakuoriutuneita poikasia. ne vaeltavat katoalueilta sinne, missä siemeniä kulloinkin on tarjolla. tuholaisten määrää vähentävät katovuodet etenkin, jos niitä on useampi peräkkäin, . aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt ja geologia. laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. siemeniä syövät linnut ovat sopeutuneet puiden voimakkaisiin satovaihteluihin. jo rm a jä m se n / va st av a lo Terhoton syksy Mistä mahtaa johtua, että syksyllä 2015 tammen terhoja oli huonosti, ja ne vähätkin olivat todella pieniä. koira on pikkulinnuille peto, jolle pesän omistajan ei ole syytä näyttäytyä. Puu tuntee, ettei siemen kehity ja keskeyttää ravinnon toimituksen terhoon. Viime toukokuun puolivälissä törmäsin koiran kanssa metsäaukiolla linnun maapesään. näin varsinkin silloin, kun seudun kaikilla puilla on sama rytmi. kysymys on aivan samasta ilmiöstä kuin hyvien ja huonojen pihlajanmarjavuosien vuorottelussa: hyvää satovuotta seuraa heikko sato tai täydellinen kato. sen sijaan emot alkavat varoittaa jatkuvalla yksitoikkoisella äänellä, jolloin poikaset pysyvät automaattisesti liikkumattomina ja jäävät kenties havaitsematta. se on yksi syy satovaihteluihin. keltasirkku pesii juuri tuohon aikaan. taviokuurnat, pähkinähakit, pähkinänakkelit ja käpylinnut eivät varsinaisesti edes muuta, vaan pikemminkin vaeltavat itä–länsisuunnassa ravinnontarjonnan mukaan
mineraalin perusyksikköjä ovat kolmitahoista pyramidia muistuttavat sio4 -tetraedrit. Biotiittikiteen lohkopinnat ovat verkkorakenteiden (”paperien”) mukaisia laajoja ja sileitä tasoja. levyt olivat oman aikansa huipputuote, ikkunalasin korvike, joka syrjäytti sianrakosta venytetyn kalvon savupirttien valoräppänöissä. varpuslinnuissa on muutamia lajeja, jotka pyrkivät harhauttamaan tunkeilijan pois pesältään. syyskuu oli eteläisessä suomessa poikkeuksellisen lämmin ja varsinkin länsi-suomessa oli todella suuria kirvavaelluksia aina seinäjokea myöten. vastaajina tässä numerossa: SEPPo VUoKKo kasvit SEPPo VUoLAnTo linnut JAAKKo KULLBERG hyönteiset TAPAnI TERVo Geologia a aP o kiv iv u o ri m ar ku s va re sv u o il kk a vo la n en Biotiitti näyttää lasilta. ihminen, joka havainnoi ympäröivää luontoa omasta mittakaavastaan universaalin makrokosmoksen ja atomitason mikromaailman välissä, näkee miljardeista piihappitetraedreistä ”kudotut” tiheät verkkopinnat lasia muistuttavana tasona. SEppO vUOLaNTO Mikä ikkuna kivessä. . kuvan biotiitin musta väri kertoo, että metallikationeina (”paperit toisiinsa liittävänä liimana”) ovat pääasiassa kalium ja rauta. ne ovat kiinnittyneet toisiinsa verkkomaisiksi tasoiksi, jotka ovat edelleen liittyneet päällekkäisiksi kerroksiksi metallikationien (k+, fe+, mg+) välityksellä. Löysin kiven jossa oli musta lasin näköinen ja tuntuinen kohta. Biotiitin lasimaisen ulkoasun syy löytyy sen kiderakenteesta. kiven punasävyiset osat ovat kalimaasälpää ja harmaat kvartsia. kysymys koskee mustaa biotiittikidettä. koska flogopiitin magnesium ja kalium ovat tärkeitä kasviravinteita, siitä valmistetaan lannoitetta, joka luovuttaa ravinteita hitaasti ja on siten ympäristöystävällinen. lisäksi näytteessä on biotiittiä (tumma kiille) ja muskoviittia (vaalea kiille). . kiderakenteen ansiosta biotiitista voi lohkoa ohuita elastisia levyjä. HAnnU LEHTonEn kalat koivukirvoja tuolin selkämyksellä.. muistelimme luonnontieteellisen keskusmuseon kirvaspesialisti Anders Albrechtin kanssa vuodentakaista syksyä. kuvan kirvat ovat ainakin pääosin koivukirvoja, joita voi vaellusten myötä tulla suomeen milloin tahansa keväästä syksyyn. keltasirkku tekee pesänsä maahan. Mikä saa kirvat näin lokakuussa kerääntymään tuoliin. kuvan vaalea kiillemineraali, muskoviitti, on saanut nimensä moskovasta, jonka kauppiaat (muskoviitit) välittivät aikoinaan ohuita ja läpikuultavia muskoviittilevyjä laajalle alueelle. muutamat lintulajit, etenkin hyvät lentäjät kuten kahlaajat, pyrkivät harhauttamaan petoja näyttelemällä loukkaantunutta. Biotiittikiteen pinta on suurinakin levyinä niin sileä, että siitä voi sopivassa valaistuksessa nähdä jopa oman kuvansa. TapaNi TErvO Miksi kirvat kerääntyvät kalusteisiin. ruskeasävyinen flogopiitti-kiille on biotiitin kaltainen, mutta siinä magnesium on korvannut raudan. rakenne on kuin paksu paperipino, jonka yksittäiset lehdet on liimattu toisiinsa niin huonolla liimalla, että pino lohkeaa paloiksi vain paperien mukaisia pintoja pitkin. 18/2016 Suomen luonto 77 luttaja toimi aivan oikein poistumalla paikalta. flogipiittituotteiden nimissä käytetään usein termiä ”biotiitti”, joka sopiikin hyvin ajan henkeen. tiirat ja lokit puolestaan saattavat hyökkäillä pedon suuntaan. Mitä se voisi olla. itsekin hämmästelin helsingissä ja Örössä myöhäistä koivukirvavaellusta, ja kirvoja tunki ilmastointikanavista kotiinkin. kivi on graniittipegmatiitti, syväkivilaji, joka koostuu neljästä päämineraalista. levyjen halkaisija saattoi olla kymmeniä senttimetrejä. Niitä on kerääntyneenä myös pöydän jalkoihin, päivävarjon jalustaan sekä sinne tänne kalusteisiin
jaakkO kULLBErG kansoitettu kangasvuokko Mitä ihmeen pieneliöitä näin kangasvuokon kukassa, jota tarkastelin viime huhtikuussa Savonlinnassa. sen sijaan esimerkiksi eteläisellä rannikko alueellamme ja saaristossa yöpakkasia odoteltiin viime syksynäkin aina joulukuulle. kuvassa olevat kirvat ovat vaelluksellaan pudonneet alas ja yrittävät nyt kiivetä uudelleen ylös päästäkseen lentoon ja edelleen ravintokasveilleen. Tarkemmin katsoessa pöllö osoittautuikin ampiaispesäksi. 78 Suomen luonto 18/2016 aSiantuntijat vaStaavat kysy LUonnoSTA Yleensä laji ei näin myöhään esiinny runsaana, mutta eteläiset ja kaakkoiset tuulet voivat tuoda niitä kauempaa paljonkin, jos yöpakkaset eivät ole ehtineet lopettaa niiden pyristelyä manner-euroopassa. idempänä mantereella lämpötilat alkavat jo ajoittain laskea korkeapaineen aikana lähelle nollaa, mikä laukaisee syksyn tulon. harvat onnekkaat oikean maamehiläisen pesään päässeet toukohärän toukat popsivat suuhunsa emännän munimat munat sekä jälkikasvun, ja kokevat muodonmuutoksen pistiäistoukkaa muistuttavaksi köntykseksi. Pienestä koostaan huolimatta kirvat ovat karaistuneita vaeltamaan kylmissäkin oloissa. . Niitä oli vain yhdessä kukassa, vaikka kukkia oli kuudessa paikassa lähietäisyydellä. Kuinka yleistä on, että ampiaiset rakentavat pesänsä noin tuuliseen paikkaan. . näytin kuvaa pistiäisasianri tv a ti ai n en Pe kk a ko iv u n ie m i Toukohärän pikkuruiset toukat odottelevat kyytiä kangasvuokolla. onpas erikoisen näköinen paikka ampiaispesälle. sen sijaan maahan tai väärälle ravintokasville joutuminen koituvat helposti kuolemaksi. monet toukohärkälajit ovat uhanalaistuneet meillä ja euroopassa avoimien lämpimien hiekkamaiden umpeenkasvun takia, jolloin maamehiläisille ja muille hiekalla pesiville pistiäislajeille ei enää löydy pesäpaikkoja. kirvapopulaatiot ovat kuitenkin niin massiivisia, että tätä ilmojen planktonia on varaa tuhlata. onpas hieno kuva kovakuoriaisiin kuuluvan toukohärän ensimmäisen vaiheen toukista, ja vielä kangasvuokossa! Meloe-suvun toukohärkien, joita suomesta tunnetaan kolme lajia, naaraat munivat keväällä parittelun jälkeen tuhansia munia ja niistä kuoriutuvia liikkuvaisia ja kiipeileväisiä oranssin tai mustan värisiä toukkia kutsutaan triunguliineiksi. vanhaa biologia sykähdyttää nähdä tällainen kahden klassisen uhanalaisen harjulajin yhdistelmä värikuvassa! jaakkO kULLBErG Luonto harhauttaa Olin viime vuoden lokakuun alkupuolella Keminmaan Itäkoskella nuotiolla ja huomasin pöllön lähikoivun latvustossa noin kymmenen metrin korkeudessa. Ei pöllö, vaan ampiaispesä.. ne elävät pesään kerätyllä siitepölyllä ja hunajalla, kunnes koteloituvat pesään kevättä odottamaan. toukat eivät ole tässä kovin nokkelia, sillä mikä tahansa hyönteinen kelpaa matkustusvälineeksi, mikä tarkoittanee loppujen lopuksi yli 99-prosenttista toukkahävikkiä, mutta siksipä niitä syntyykin huimia määriä. ne joko etsiytyvät kukkiin tai muodostavat itse kukkia matkivia muodostelmia värinsä turvin, tarkoituksenaan saada kyyti maamehiläisen pesään
useilla muillakin metsäpuiden poikkeavilla muodoilla kuten säännöllisen muotoisilla kääpiöpuilla on käyttöä koristekasveina. SEppO vUOkkO kiitäjä kasvihuoneessa Löysin kasvihuoneestamme isokokoisen kiitäjän, jolle haluaisin nimen. jaakkO kULLBErG kuusikaunotar metsätien varressa Näin kuusen, jonka vuosikasvaimet olivat vielä elokuussakin lähes valkoiset. kyseessä on yleinen siikojen ruokatorven ja mahalaukun ulkopinnalta löytyvä lokkilapamadon (Diphyllobothrium dendriticum) toukka. siemenet leviävät ja usein myös itävät jo syksyllä. Pensasampiainen on ehkä yleisin puihin pesiä kyhäävä laji. useat kasvit kasvattavat erityisiä syyslehtiä tai -versoja, jotka yhteyttävät yhä niukentuvassa valossa ja keräävät ravintoa talven varalle ja tulevan suven kasvuun. 18/2016 Suomen luonto 79 tuntija Juho Paukkuselle ja hänkin ihmetteli, voiko kuva todella esittää ampiaispesää ja voisiko se tuollaisessa paikassa olla noin hyvässä kunnossa. . . Pesä ei kuitenkaan ole enää lajilleen tunnistettavissa, kun se on kasvanut suureksi ja isäntäväki on poistanut pesille tyypillisen putkimaisen suun. Puu on kultakuusi. esimerkiksi mansikan ja sinivuokon lehdet talvehtivat vihreinä ja yhteyttävät talvellakin, jos vain on riittävän lämmintä. valitettavan usein kiinnostus kasveihin lopahtaa, kun kukat lakastuvat. ehkä tämäkin verso on jollakin lailla vaurioitunut, mikä on saanut kukinnon latvaosan lehtimään. Sain tammikuussa Roineesta verkolla siian. luonnon oloissa poikkeavat puut, joiden yhteyttämiskyky ja kasvu ovat usein naapureita heikommat, tuppaavat kuolemaan nuorina. erityisen usein myöhäislehtiä syntyy versoihin, jotka ovat katkenneet tai muutoin vahingoittuneet ennen siementen kypsymistä. . Pensasampiainen on levittäytynyt suomessa voimakkaasti kohti pohjoista, ja sitä on tavattu aina kilpisjärveä ja inaria myöten. runsaana esiintyessään toukat voivat jopa tappaa kalan. ensimmäisinä väli-isäntinä toimivat hankajalkaisäyriäiset, joista loiset joutuvat kalaan sen syödessä planktonäyriäisen. . Onko se kultakuusi. usein vihreitä lehtiä syntyy jo lakastuneisiin varsiin, kuten maata vasten painuneisiin heiniin. Onko se vahingollinen tomaateille. niitettyihin kasvustoihin syntyy kyllä uusia ruusukelehtiä, ja saattaa lupiini yltyä vielä syyskuullakin kukkimaan. ne siis pystyvät käyttämään hyväkseen eteläisten rannikkoseutujen lumettoman talven. Perhonen on poppelikiitäjän (Laothoe populi) naaras, joka on joutunut kasvihuoneeseen todennäköisesti mullan mukana tai lentämällä kasvihuoneen avoimista luukuista sisään valon houkuttelemana. entinen metsäntutkimuslaitos, joka nykyisin on osa luonnonvarakeskusta, pitää tietokantaa poikkeavista puista. kooltaan kystat ovat nuppineulan pään kokoisia ja kussakin on sisällä 0,5–4-senttinen toukka. Poppelikiitäjä elää suomessa etupäässä haavalla ja erilaisilla poppeleilla, mutta myös raidalla ja joskus muillakin lehtipuilsa ar a ka u tt o tu o m a s h o n ka n en Pä lv i m äk in en kultakuusi on kuusen erikoismuoto.. kun erikoinen puu otetaan viljelyyn, kantapuu saa jäädä metsään kasvamaan. syksyllä kasvikunta tarjoaa kuitenkin runsaasti muuta nähtävää. Se painoi 600 grammaa ja oli terveen näköinen ja makuinen, mutta sen sisuksissa oli outoa ryhelmää. lokkilapamadon toukat saattavat esiintyä hyvin runsaina erityisesti lohikalojen sekä mateen, kuoreen ja kolmipiikin sisäelinten, vatsalaukun, maksan tai ruokatorven ulkopinnoilla. haNNU LEhTONEN Lehtiä puskeva lupiini Liekö lämmin viime syksy villiinnyttänyt lupiinin, joka kasvatti lehdet kukinnon jatkeeksi ja ihan kukinnon muotoon. erikoisista puista voi lähettää tiedot osoitteeseen teijo.nikkanen@luke.fi. vanhat neulaset ovat normaaliin tapaan vihreitä – eihän puu pysyisi hengissäkään, ellei sillä olisi yhteyttämiskykyistä lehtivihreää. lupiinille myöhäislehdet eivät ole tyypillisiä. täysin poissuljettua se ei ole, mutta yleensä pesät rakennetaan huomattavasti suojaisempiin paikkoihin. toukat aikuistuvat lokin suolistossa ja munat vapautuvat vesiin linnun ulosteiden mukana. siitä otetuilla pistokkailla turvataan sen perimän säilyminen. muutamia lisätään myös taimitarhoissa yleiseen myyntiin. Luulin perhosta ensin kuolleeksi lehdeksi, onneksi en heittänyt sitä ulos. SEppO vUOkkO Mitä siian sisuksissa. lokkilapamadon pääisäntänä on nimen mukaisesti jokin lokkilaji, joka saa toukan syötyään loisen vaivaaman kalan. Mitä lienee. kultakuusia on löydetty puolensataa eri puolilta maata, ja osa niistä on kasvatuksessa metsäntutkimuslaitoksen ja muiden arboretumien kokoelmissa. kultakuusiksi sanotaan sellaisia kuusia, joiden nuoret kerkät ovat keltaisia tai lähes valkoisia, mutta vihertyvät kesän mittaan
Jäikö ovi auki. Poppelikiitäjän voi aikuisena sekoittaa levinneisyydeltään itäisempään haapakiitäjään (Laothoe amurensis), joka on väriltään tumman harmaankirjava, kun taas vaaleamman poppelikiitäjän takasiivissä on runsaasti punaruskeaa väritystä. Skywatch Windoo, tuulimittari puhelimeen Windoo1, tuuli, lämpö 59 € Windoo2, tuuli, lämpö, kosteus 79 € Windoo3, em lisäksi ilmanpaine 99 € Peukaloa pienempi, sopii taskuun kuin taskuun, vaikka avaimenperänä. jaakkO kULLBErG allerginen reaktio marjametsässä Olin ystäväni kanssa mustikassa Oulun seudulla. iPhone ja Android puhelimiin, katso yhteensopivuus nettisivuiltamme. Useita erilaisia aloituspakkauksia jotka sisältävät Gatewayn, alkaen 59,90 € Yksi Gateway voi välittää jopa 50 anturin tiedot. Yhtäkkiä kummallakin tuntui turvotuksen tunne suun alueella, huulissa ja toisella myös kielessä. Joko sauna on lämmennyt. Vuotaako tiskikone. Mikä aiheutti allergisen reaktion. Lisäanturit alkaen 19,90 € Mobile Alerts, mittausja hälytysjärjestelmä, alkaen 59,90 € www.paratronic.fi Paratronic Oy 0400-297526 paratronic@paratronic.fi Ympäristöasiantuntija pitää huolta ympäristöstä – YKL pitää huolta ympäristö asiantuntijasta YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO RY VUORIKATU 22 A 15 • 00100 HELSINKI www.ykl.fi Vesi Eliöstö Ilma Maa • työsuhdeneuvonta • työttömyyskassa • edunvalvonta. aikuinen perhonen ei syö enää mitään, vaan elää toukkana keräämänsä vararavinnon turvin. Kolme mallia: Kuinka kovaa tuulee. tämä on pelkkää arvailua, mutta olisiko lukijoilla tarkentavia havaintoja. suoranaisia havaintoja kutinan syystä ei siis ole, mutta olen epäillyt, että marjan pinnalla on ollut jokin pieni hyönteinen, vaikkapa luteen toukka. aikuisen luteen tunnistaisi jo kielenpäällä hyönteiseksi ja useimpien luteiden makukin on tunnusomainen. olen kuitenkin aina ehtinyt nielaista tai sylkeä marjat pois ennen kuin kysymys aiheuttajasta on ehtinyt mieleen. koska tunne oli molemmilla vain suussa, se ei voi johtua ilman kautta leviävästä allergeenistä, itiöistä tai siitepölystä. Kotona kytket Gatewayn olemassaolevaan nettiyhteyteesi ja lataat ilmaisen sovelluksen älypuhelimeesi. 80 Suomen luonto 18/2016 kysy LUonnoSTA aSiantuntijat vaStaavat la – tomaatille tai muillekaan kasvihuonekasveille siitä ei ole vaaraa. lajiin törmää luonnossa aniharvoin aikuisena, sillä se lentää vain öisin ja lepää päivät yleensä korkealla puiden oksistoissa, jolloin se muistuttaa kuivunutta lehteä. SEppO vUOkkO Pä iv i ai ki o n ie m i aikuinen poppelikiitäjä ei syö mitään. marjoissa ei itsessään ole mitään allergeenejä, mutta marjojen pinnalla voi olla hyönteisten karvoja ja esimerkiksi siipisuomuja, mikä saattaa aiheuttaa reaktion. Poppelikiitäjän naaraat ovat koiraita keskimäärin punertavampia ja suurempia. . muistelen itsekin joskus kokeneeni marjoja maistellessa nopeasti ohimenevän puuduttavan tai kutiavan tunteen suussa. Näihin kysymyksiisi näet vastauksen kännykästäsi iOS 7.0 ja Android 3.2 laitteista alkaen. Nyt voit selata puhelimellasi mittaustietojasi ja saat haluamistasi asioista hälytyksen
ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. Olemme tuottaneet päästötöntä sähköä jo 17 vuotta ja vuonna 2015 yhtiön tuotot olivat n. alkaen Maksa merkintä saamallasi viitenumerolla tilille 30.10. 7. mikä lintu saa tarun mukaan loppukesällä vihneen kurkkuunsa. 9. Tule mukaan vähentämään konkreettisesti sähköntuotannon päästöjä ja omistamaan Lumituulta! Jokaisella 270/300 euron hintaisella osakkeella saat ostaa vuodessa 500 kWh yhtiön tuulisähköä hintaan 5,30 snt/kWh (laskimme hintaa elokuussa!) ja olet mukana omistamassa tuulivoimaloita. 6) Noi n 15 00 0. 9) Iijo kee n. irtonumero 9 euroa. 7) Kök ari in. myynti lehtipisteissä. 5. mennessä Merkintäajan päätyttyä yhtiö vahvistaa merkintäsi ja osakeannin päättyessä saat oikeuden tuulisähköön 1 2 3 4 www.lumituuli.fi kysy@lumituuli.fi Y-tunnus: 1454032-3 Kotipaikka: Lumijoki. mikä on härkis. 3) Käk i. . asti Suomen ensimmäinen ja suurin kuluttajien omistama tuulisähköyhtiö Lumituuli Oy jatkaa tuulivoiman hankekehitystä sitkeästi syöttötariffien sulkemisista huolimatta. 3. Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 42 euroa. 2. SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2016. mihin jokeen jälleen kerran torpattu Kollajan allas olisi sijoittunut. Myymme nyt uusia osakkeita, joilla saa sähköä uudesta voimalasta. olen Sll:n jäsen (kestotilaus 59,50 €, määräaikainen 67,50 €). Vihreässä sähkössä on tärkeintä se, kenelle sähköstäsi maksat! Lumituuli on Suomen suurin joukkorahoitushanke: Olemme keränneet yleisöltä jo 3,8 miljoonaa euroa osakeanneilla ja debentuurilaina-anneilla! Osakeanti on avoinna sekä yrityksille että yksityishenkilöille! Tutustu yhtiöön ja osakeantiin netissä netissä www.lumituuli.fi/merkinta Tee merkintäilmoitus netissä 17.10. osoite: ............................................................................................................................... puhelin (myös suuntanumero): ..................................................................................... Sll jäsennumero .............................................................................................................. mihin kuntaan Suomen eteläisin luotoryhmä bogskär kuuluu. 5) Noi n 60 00 vuo tta sit ten . Kuinka monta villiä kiljuhanhea Suomessa pesi tänä kesänä. 2) Kov aku ori ais iin kuu luv a sar vijä ärä . Nimi: .................................................................................................................................... 175 000 €. postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... 4) Ei yht ään . 10 ) Här käp apu val mis te. Lumituulen sähköä ostamalla vaikutat. a) sammakko b) härkäpapuvalmiste c) home kr is ti n a al -z al im i / ca rt in a Voit maksaa tilauksesi e-laskulla – tee sopimus verkkopankissasi! TiLaa LEhTi hELpOST i: WWW.suo menLuonTo.F i/ LeHTiTiLa us 1) Nah kia ise n tou kka . Katso lisää ja tee merkintä osoitteessa www.lumituuli.fi/merkinta Omista tuulivoimalaa Lumituuli Oy:n osakeanti 31.10. 4. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): __________________________ Lehden maksaja (laskutusosoite): allekirjoitus: ...................................................................................................................... . Emme tuota sähköä muulla tavalla ja yhtiö järjestyksen määräyksen mukaisesti kaikki yhtiön tuotot on käytettävä tuulivoima investointeihin, ei osinkoihin. 8) Var sin ais -Su om ess a. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 67,50 euroa ja kestotilaus 59,50 euroa. määräaikaistilaus 12 kk (76,50 €) . Lumituuli Oy on vuonna 1998 perustettu kuluttajien omistama tuulisähköyhtiö. 6. Sähkön hintaa voidaan muuttaa hallituksen päätöksellä ja se seurailee pörssisähkön hintaa. lähettäkää Suomen luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2016. Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 vaSTauSläheTYS Suomen luonto maksaa postimaksun. € ja voitto n. 8. milloin Saimaasta laatokkaan laskeva joki, vuoksi, syntyi. mikä on likomato. 1,1 milj. kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. osoite: ............................................................................................................................... Lehden saaja, jos eri kuin maksaja: Nimi: .................................................................................................................................... Kerrostalokaksiossa kuluu noin 2000 kWh sähköä vuodessa. postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... Kuinka paljon Suomessa oli hirviä 1970-luvun taitteessa. pähkinöitä 1. 10. Kestotilaus 12 kk (67,50 €) . suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 76,50 euroa, kestotilaus 67,50 euroa. missä maakunnassa sijaitsee Kurjenrahkan kansallispuisto. Yhtiö omistaa vuonna 2014 pystytetyt tuulivoimalat Oulun lähellä Lumijoella ja Iissä, ja yli 1200 osakastamme voivat käyttää niissä tuotettua omaa tuulisähköä. 18/2016 Suomen luonto 81 Tilaajapalvelu Itälahdenkatu 22 b 00210 helsinki (09) 2280 8210 (kello 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi www. määräaikaistilaus 6 kk (42 €) . mikä on eläinmaailman kankuri. Teen osoitteenmuutoksen
vÄHÄiSiÄ tutkimuksia. on surullista, ettei sääksi löydä metsistä sopivia lakkapääpetäjiä, vaan ne pitää ihmisen tehdä. T o im iT T a n u T jO U N i T ik k a N E N m a r ik a ee r o la 82 Suomen luonto 18/2016 LÖysin maasta risukasan, mutta meni hetki ennen kuin tajusin, mikä se on: alas rojahtanut sääksenpesä. jUha iLkka Graafikko Juha Ilkka perehtyy lähes huomaamattomiin luonnonilmiöihin. Ylhäällä puussa oli uusi pesä, jonka tiesin ihmisten rakentamaksi, en ollut vain arvannut, missä se tarkalleen sijaitsee
pohjoisin ääripiste 9/2016 ilmestyy 10. www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto KeSToTIlaajIlle IlmaINeN digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi Netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi m a rk u s va re sv u o / le u ku http://instagram.com/suomenluonto valkoselkätikka oli hävitä suomesta. suojelu ja venäjältä vaeltaneet tikat elvyttivät kannan. marraskuuta TiKKa TuLi TaKaisin valkoselkätikan huomaa usein talven tullessa, kun se hakkaa toukkia esiin lahopuista.. ?esittelyssä luontomme monenlaiset eläinisät ?vierailemme eläinhoitolassa