Pohjanmaan jokirakennushankkeista hämmästyttävin oli Perhonjoen Kaitforsin tapaus: voimala rakennettiin tilapäisen työluvan nojalla täysin valmiiksi eikä sillä ollut vesioikeuden lupaa vielä silloinkaan, kun se oli jo koekäytössä! Kun näin pääsee tapahtumaan, on syytä kysyä, mitä virkaa vesioikeudella on. Oikeuskäsittelyn kuluessa paljastuu, onko vesioikeutemme kokonaisuuden hallitseva jäntevä vonkamies, tahdoton ajopuu vai ajastaan jälkeen jäänyt, pohjamudissa jurottava uppotukki. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Lilja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Vuotoksen allashakemuksen käsittely vesioikeudessa paljastaa, onko se aikansa tasalla. 2 22.01. Jos voimala rakennetaan valmiiksi tilapäisen työluvan turvin, se sitoo vesioikeuden kädet. Vesioikeuden ratkaistavaksi on jätetty suurin vesirakennusasia vuosikymmeniin: Kemijoki Oy:n hakemus Vuotoksen tekoaltaasta. Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Anne-Brax Antti Halkka Iiris Lappalainen Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Vai uskooko joku vakavissaan, että vesioikeus tällaisessa tapauksessa puolueettoman viileästi tutkisi hakemuksen ja jos siiLokan allas (kuvassa) ja Porttipahta rakennettiin ympäristöhaitoista piittaamatta. z UJ 6 :J V') SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä: 2 Vesioikeus: vonkamies, ajopuu vai uppotukki. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. 17.12. vsk.. 21.01. 19.02. Jlmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 10 18.11. (90) 2271 967 telefax: (90) 2271 421 Irtonumerö 33 markkaa. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 46. Tutkituttaako vesioikeus ympäristöhaitat perusteellisesti vai tyytyykö se vain siunaamaan Ahon hallituksen periaatepäätöksen. SUOMEN LUONTO 9/92 51. Tilaus hinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. Oikeusturva on vesirakennusasioissa vuotanut vuosikymmenten mittaan pahasti: Kemijoen ensimmäinen, 1948 valmistunut Isohaaran voimala ehti jauhaa sähköä vuosikymmeniä ennen kuin se sai lopullisen luvan, Lokan ja Porttipahdan altaat rakennettiin täysin ilman selvityksiä ympäristöhaitoista ja Pohjanmaan joet padottiin 1970ja 80-luvuilla puhtaasti voimatalouden ehdoilla. (90) 654 198, 627 927 ja 627 957. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja. Säästötilaus 265 mk. 1 16.12
Jos näin kävisi, kuluisi siihen ainakin rutkasti veromarkkoja. Täytyy vain toivoa, ettei luonnonsuojeluliiton koskaan tarvitse ryhtyä hieromaan maakauppoja Kemijoki Oy:n kanssa, vaan että se voisi kielteisen rakentamispäätöksen jälkeen rauhoittaa maansa suojelualueeksi. Yleisen oikeusturvan nimissä kaikkinainen altaan pohjan raivaus on oikeuskäsittelyn aikana estettävä. Nepalin naiset saivat paremman sirpin, Päivi Suikkanen ................................................................. 36 YK:n ympäristökokouksessa allekirjoitettua sopimusta ei ole vielä virallisesti edes käännetty suomeksi, saati sitten toteutettu. sivut 24-37. liman maalahjoituksia luonnonsuojeluliittoa ei olisi katsottu asianosaiseksi, vaikka se edustaakin laajaa yhteiskunnallista intressiä. Kemijoki Oy:n toimeksiannosta Veitsiluoto on hakannut alueella Metsäkeskus Tapion ohjeiden ja kestävän metsätalouden periaatteiden vastaisesti: toisin sanoen raivannut altaan pohjaa. 10 Rannat ovat suojattomin luontomme osa, joka saattaa hyvinkin kelvata keskieurooppalaisille sijoittajille lähivuosina, kirjoittaa Lauri Nordberg puheenvuorossaan. Summaries of the Main Articles ........................................ Kemijoki Oy apulaisineen on häärinyt kuitenkin alueella siihen malliin kuin lupa olisi kunnossa.· Ehkä yhtiö laskee, että vesioikeus ymmärtää vesirakentajaa kuin silloin ennen, vanhoina hyvinä aikoina. Tähän asti luonnontaloudelliset näkökohdat ovat jääneet lähes kokonaan taloudellisten ja teknisten näkökohtien varjoon. On syytä tähdentää, että valtioneuvosto on päättänyt vain siitä, että Kemijoki Oy saa hakea vesioikeuden lupaa altaan rakentamiselle. vuosikerta hen olisi perusteita, "asiaa tarkoin harkittuaan" päättäisi voimalan purkamisesta ja joen palauttamisesta luonnontilaan. Niitty, aho, kaskimaa odottavat hoitajaa, Iiris Lappalainen .............................................................. Raivaushätiköintiä on muussa valossa vaikea ymmärtää, sillä oikeuskäsittely kestää useita vuosia ainakin siinä tapauksessa, että ympäristöhaitat arvioidaan pohjamutia myöten. Kysymys ei tietenkään ole pelkästään asiantuntemuksesta, vaan myös arvostuksista: minkälainen yhteiskunnallinen painoarvo ympäristöasioille vesioikeuskäsittelyssä annetaan. Vuotoksen allasta on julkisuudessa pidetty jo päätettynä ja loppuun käsiteltynä asiana. Vesioikeutemme suurimpia puutteita on luonnontaloudellisen asiantuntemuksen vähäisyys. Muu on kohtuutonta, sillä on vaikea kuvitella, ettei altaan pohjan raivaus ja asukkaiden kaikkoaminen alueelta vaikuttaisi vesioikeuden päätökseen. 12 Kemijoki Oy käyttää perinteisiä maanomistajien harhauttamiskeinoja ostaessaan Yuotoksen alueen maita. .30 Perinteiset maatalousmaisemat uhkaavat kasvaa umpeen; jos näin käy, katoaa paljon eliölajeja ja perintöainesta. Lauri Nordberg .................................................................. 24 Maailmassa on havahduttu vasta viime vuosina kantamaan huolta biodiversiteetistä, luonnon monimuotoisuudesta. 20 Monipuoliseen aarteistoon tutustumisen voi aloittaa poikkeamalla sammalpohjaiseen kuusimetsään, haistelemalla, koskettelemalla ja katselemalla tuota pehmeää, vihreää ihanuutta. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. .4 Kuluttajan valinnat ............................................................ Entäpä jos vesioikeus päätyisikin epäämään rakentamisluvan: uskooko kukaan, että se velvoittaisi valtionyhtiö Kemijoki Oy:n palauttamaan loppuun asti raivatun alueen luonnontilan ennalleen. .................. Julkisen kohun jälkeen yhtiö on ilmoittanut parantavansa tapansa; ehkä se on tajunnut, ettei Vuotossellu ole paras myyntivaltti Euroopassa. .42 Mielipiteitä, keskustelua .................................................. 51 Kansikuva: Pentti Alaja on ikuistanut haavankäärökärsäkkään ja sen syömäkuvioita haavanlzhdel!ä osa luonnon monimuotoisuutta, ks. ........................ ,.8 Rannoista säästyvät vain rippeet. 50 Merta edemmäs .................. Altaan rakentamisesta ei päätä sen kummemmin Ahon hallitus kuin Kemijokiyhtiökään vaan vesioikeus. Ruotsin hirvien kuolemantanssi, Kaarlo Nygren .................................................................. 51 . 3. Yhä yksipuolisempaan maailmaan, Antti Halkka ........ Mitä on kohtuus. .46 Kysy luonnosta ................................................................. 38 Suomalainen vesuri on kokemassa uuden tulemisen nepalilaisten naisten työkaluna. Vesioikeuksissa on vasta muutaman vuoden ajan ollut vesioikeuslimnologi; aikaisemmin vesiluonnon tuntemus puuttui tyystin. Halvalla menee, Mikko Niskasaari ................................. 34 Luonnonvarainen lohikantamme on häviämässä lyhytnäköisen politiikan seurauksena. Onpa allasalue ilmestynyt uusiin tiekarttoihinkin ennakoi tuleva tilanne. .44 Kirjoja .............................................................................. Antti Vahtera ...................................... .48 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. vsk. Mielenkiintoisen lisäpiirteen vesioikeuskäsittelyyn tuo se, että maalahjoitusten ansiosta myös Suomen luonnonsuojeluliitto on asianosainen ja voi siten esittää näkökantojaan vesioikeudelle. Yhtiön toimet on ymmärrettävä selvänä painostuksena altaan rakentamiseksi. Biodiversiteettisopimus vasta paperilla, Anne Brax .......................................................................... Hakkuut on esimerkiksi ulotettu aivan Vuotosjoen vesirajaan; on kai ajateltu, etteivät ahvenet tarvitse suojakaistoja. Suomen kalastuspolitiikka ajaa lohen sukupuuttoon, Ulla Kokko ......................................................................... Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 9/92 51. 18 Kiitos ja ylistys sammalille, Jaakko Heinonen .............. 9 1992 Kotimaasta .........................................................................
Keskipohjalaisessa, nmsaan tuhannen asukkaan Ullavan kunnassa on uskaltauduttu kokeilemaan luonnonmukaista jätevesien puhdistusmenetelmää. Kanadassa juurakkopuhdistamo on toiminut hyvin ankaranakin talvena. Saksalaisen professori Reinhold Kickuthin kehittämä menetelmä on hyvin yksinkertainen: Jätevesi kootaan sakokaivoon, jonne kiintoaineet laskeutuvat. Kun kunnilla on muutenkin rahasta pula, luulisi niiden pohtivan vakavasti palaamista pienempiin yksiköihin kalliiden puhdistamojen sijasta. Myöhemmin siihen on tarkoitus liittää tuplasti talouksia. Suomessa on toista miljoonaa ihmistä, joiden jätevedet lasketaan puhdistamattomina luontoon. Juurakkopuhdistamo soveltuu lähinnä taajamien liepeille, kaatopaikoille sekä maaseudun haja-asutusalueille, koska jätevesi voidaan puhdistaa tällöin siellä missä se syntyykin. Myös teollisuus voi soveltaa menetelmää. Jäteveden pääsy pohjaveteen estetään vuoraamalla allas kaatopaikkamuovilla, ellei maaperä ole ehdottoman tiivistä savea. Se on paras mahdollinen elinympäristö maaperässä eläville mikroorganismeille. Järviruokokasvustot tarjoavat hyvät elinolosuhteet monille eläimille, etenkin linnuille. Minkäänlaisia hajutai maisemointihaittoja ei puhdistamosta tule. Asko Hurtig SUOMEN LUONTO 9/92 51. Sakokaivosta vesi johdetaan jakoputkiston avulla puhdistamoaltaan Ympäristöministeriö tyrmää Kehä 11:n Pääkaupunkiseudulle suunnitellulle Kehä II-tielle ei ole tarvetta, sanoo ympäristöministeriö lausunnossaan tiehallitukselle. Vaikka juurakkopuhdistamon idea on siis yhtä vanha kuin ihmiskunta, ehti ensimmäinen sovellutus Suomeen vasta vuosi sitten, kun köyliöläisellä maatilalla uskaltauduttiin kokeilemaan sitä. Sinne istutetusta 4000 juurakosta kasvaa parimetrinen ruovikko. Siksi puhdistamot mitoitetaan kylmillä alueilla talviolosuhteiden mukaan. Suuria taloudellisia säästöjä syntyy myös siitä, että juurakkopuhdistamosta jää hyvin vähän lietettä. Typpi ja fosfori esimerkiksi poistuivat jätevedestä 90-prosenttisesti. Ei hajutai maisemahaittoja Haapalan kylän juurakkopuhdistamo hoitaa aluksi 13l 4 talouden eli noin 60 ihmisen jätevesien puhdistamisen. Saksassa niitä on jo peräti nelisensataa ja Pohjoismaista kärjessä kulkee Tanska 25 juurakkopuhdistamollaan. Koska vesi kulkee maan alla, ei hajuhaittoja synny", selvittää menetelmän maahantuojan, Separtecin toimitusjohtaja Matti Ora. Lähivuosina tulisi parantaa Kehä I ja Kehä III -teitä sekä kehittää joukkoliikenteen yhteyksiä, arvioi ministeriö. Samankaltainen menetelmä kehitettiin Preussissa 1500-1 uvulla ja oli toiminnassa 300 vuotta. Altaan pohjalle levitettävä seulottu hiekkakerros estää muovia vaurioitumasta rakennusvaiheen aikana. Ministeriön mukaan tie synnyttäisi uuden laajan melualueen ja sen alle jäisi arvokkaita luontokohteita, kuten Karakallion lehtokorpi. Esimerkiksi Englannissa ovat British Steel sekä ICA-yhtiöt käyttäneet juurakkopuhdistusta jo usean vuoden ajan teollisuusjätevesiensä puhdistamiseen. Muita toiminnassa olevia juurakkopuhdistamoja maassamme on Imatran ja Lahden kaatopaikoilla. Euroopassa toimii tällä hetkellä yli 500 erikokoista juurakkolaitosta. Alkuvaiheessa järviruo'on taimien ollessa vielä keskenkasvuisia, peitetään puhdistamoallas olkikerroksella, joka lahoaa keväällä pois. KOTIMAASTA Ruokojuurakko puhdistaa jätevedet Ullavan 4H-kerholaiset istuttivat kesällä järviruokoja puhdistamoaltaaseen. Järviruo'on korsivarret kuljettavat happea juurakkotilaan, jonne muodostuu hapellisten ja hapettomien pienalueiden mosaiikki. Haapalan kylään rakennetun juurakkopuhdistamon uskotaan poistavan Ullavanjärveen laskevista maatalouden jätevesistä ravinteet, jotka rehevöittävät järveä ja kuluttavat siitä happea. vsk.. Tällaisissa oloissa mm. orgaaniset yhdisteet hajoavat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Keväällä tehdyt analyysit osoittivat vielä vajaatehoisen puhdistamon toimineen hyvin. Hankkeen puuhamiehenä toiminut kunnan rakennustarkastaj a Eero Kalliokoski kertoo Ullavan päättäjien päiden kääntyneen lopulta juurakkopuhdistamon kannalle sen taloudellisuuden ansiosta, vaikka ennakkoluulot menetelmää kohtaan istuivat aluksi syvässä. 4 soravyöhykkeeseen, josta se virtaa juurakkotilaan. Tänä kesänä sellaiset rakennetaan lisäksi ainakin Sipoon kaatopaikalle sekä armeijan harjoitusalueelle Sotinpuroon. Suomi herää hitaasti Professori Kickuthin kehittämä menetelmä ei sinänsä ole mitään uutta auringon alla. Puhdistunut jätevesi johdetaan säätökaivoon ja sieltä edelleen ympäristöön. "Vaihtoehtona olleista kemiallis-biologisista laitoksista olisi ajan myötä tullut huomattavasti käyttökustannuksia, kun taas tästä niitä ei tule juuri lainkaan." Haapalan juurakkopuhdistamon hinta on 140 000 markkaa ja sen käyttöiäksi arvioidaan 50-100 vuotta. Haapalan puhdistamon toimintaa seuraa Kokkolan vesija ympäristöpiiri. "Haapalan puhdistamon pinta-ala on vain 900 neliömetriä. Se on oikeastaan vain moderni sovellutus mm. klassisesta kreikkalaisesta metodista, jota käytettiin ennen ajanlaskumme alkua. Oletettavasti käyttökustannusten olemattomuuden johdosta menetelmä on murtautumassa suuriinkin teollisuuslaitoksiin: British Steelin tutkimuksen mukaan juurakkopuhdistuslaitoksen hinta voidaan säästää takaisin vajaassa kolmessa vuodessa ottaen huomioon kaikki kulut. Vesistöjä rehevöittävät typpiyhdisteet taas muuttuvat haitattomaksi typpikaasuksi. Järviruo' on korsivarsi kellastuu syksyllä ja maaperän mikrobitoiminta hidastuu. Parissa vuodessa laitos toimii täydellä teholla ja käsittelee 2530 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa. Altaassa kasvaa tavallinen järviruoko
Itäiseltä Suomenlahdelta on viime aikoina löytynyt paljon kuolleita hylkeitä, ja selvittämättä jääneet vesilintujen . Vetoomuksen allekirjoittaneiden noin neljänsadan kulttuurihenkilön joukossa ovat muun muassa kirjailija Kirsi Kunnas ja koko Syrjän perSUOMEN LUONTO 9/92 51. vsk. Porvoon Luonnontieteellinen museo on kokoamassa iskuvalmista asiantuntijaryhmää, joka voisi lähteä lyhyellä varoitusajalla pelastamaan öljyn uhriksi joutuneita lintuja ja merinisäkkäitä mihin päin maailmaa tahansa. Nyt toipuminen kestää vain yhdestä kolmeen vuorokautta, ja luontoon palauttaminen sujuu tietysti myös helpommin." Sodanaikaisia myrkkytynnyreitä pulpahtaa pintaan Porvoon maalaiskunnan ja kaupungin yhdessä omistama Luonnontieteellinen museo vastaa Itä-Uudellamaalla haavoittuneista ja sairaista luonnonvaraisista eläimistä. Kuolleet eläimet toimitetaan Valtion Eläinlääketieteen laitokselle tutkimuksia varten. Varoja anotaan lähinnä kansainvälisiltä rahastoilta. Näin valtionapuakin ehkä la'ytyy myöhemmin." Kulttuuriväki Vuotosta vastaan Vuotoksen allasta vastustaa joukko merkittäviä taiteentekijöitä ja muita kulttuurivaikuttajia. joukkokuolemat ovat vielä tuoreessa muistissa. Pyrimme kuitenkin luomaan toimivan systeemin ja näyttämään, että meitä tarvitaan. Aine on niin voimakasta, että yksi tippakin riittää syövyttämään ihon rikki. Taiteilijat ovat luovuttaneet eduskunnan puhemies Ilkka Suomiselle vetoomuksen, jossa vaaditaan Vuotoksen altaan rakentamatta jättämistä. "Mukaan tarvitaan muun muassa eläinlääkäreitä, biologeja, veneenkuljettajia ja tekniikan asiantuntijoita. "Se on hyvä, koska ennen kesti kahdesta neljään viikkoa, ennen kuin linnun sulkapeite oli jälleen rasvoittunut vettä eristäväksi. ' • ' . ·. Kyseessä on kemiallinen rouhe, joka imee eläimestä öljyn, mutta jättää turkkiin ja höyheniin niiden luontaisen rasvaisuuden. Luoman mielestä on syytä tutkia pian myös muita mahdollisuuksia esimerkiksi Suomenlahteen upotetut myrkkytynnyrit ovat aikapommi, joka saattaa milloin tahansa räjähtää käsiin. Hän pitää mahdollisena, että tynnyreistä veteen päässeet myrkkykaasut ovat yksi hyljekuolemien syy. he, muusikko Juice Leskinen, taidegraafikko Outi Heiskanen, kirjailija-ohjaaja Neil Hardwick, taidemaalari Veikko Vionoja, näyttelijä Birgitta Ulfsson, filosofian tohtori, kirjailija Kirsti Simonsuuri, kirjailija Esa Sariola, rock-yhtye Miljoonasade, kirjailija Juhani Peltonen, taiteilija Kimmo Kaivanto ja professori Alpo Jaakola. Parin tunnin jälkeen siili pääsi takaisin luontoon. Siellä käsitellään noin 300 eläintä vuodessa, ja päivystetään ympäri vuorokauden. .,. Vetoomuksessa todetaan Vuotoksen altaan rakentamisen olevan kansainvälisesti merkittävä ympäristöja kulttuuriskandaali. "Tynnyrit heitetään takaisin mereen, koska kalastajat eivät halua niitä riesoikseen. Toiminta on tarkoitus saada käyntiin jo syksyn aikana." Pelastusryhmä aikoo toimia pitkälle vapaaehtoisvoimin. D Uusi aine eläinten puhdistamiseen Porvoon Luonnontieteellinen museo on kehittänyt aivan uuden tavan puhdistaa öljyisiä eläimiä. 5. Lakialoite Vuotoksen alueen erityissuojelusta on käsiteltävänä eduskunnan ympäristövaliokunnassa, josta se siirtynee aikanaan eduskunnan päätettäväksi. . "Ryhmään kootaan 20-30 ammattitaitoista ihmistä", kertoo museon intendentti Raimo Luoma. "Liuotinaineita ei enää tarvita", kertoo Luoma. Luoman mielestä ei ole realistista aloittaa toimintaa, jossa jo alkuvaiheessa laskettaisiin valtion tuen varaan. Viimeisin selitys Suomenlahden lintukuolemille on levämyrkytys. KOTIMAASTA Katastrofiryhmä pelastamaan eläimiä öljyonnettomuuksista Tämä tervatynnyriin pudonnut siili puhdistettiin Porvoon Luonnontieteellisessä museossa uudella rouheel/a, joka sopii öljynkin poistoon. "Nykytilanteessa valtiolta ei heru rahaa mihinkään ylimääräiseen. _; ·• .. Tavallisesti Suomessa nähdään vain yhdestä viiteen yksilöä vuodessa, mutta tänä vuonna kiertokiitäj iä vaelsi Suomeen ilmeisesti tuhansittain. Mistään ei saa korvausta niiden talteenotosta." Olisi kuitenkin tärkeää, että kaikkien tynnyrien sisältö tutkittaisiin, että saataisiin jonkinlainen kuva, mitä kaikkea Suomenlahteen ja Itämereen on joutunut. Toinen huolenaihe on Viron rannikon teollisuus: yksin Kohtia-järven palavankiven alueelta pääsee 3000 tonnia fenolia veteen vuorokaudessa. Raimo Luoman mukaan kalastajien trooleihin tarttuu toistuvasti venäläisten ja saksalaisten sodan aikana upottamia myrkkytynnyreitä. Kaarina Kivivuori Perhosharrastajat eri puolilla Suomea yllättyivät syksyllä useista kiertokiitäjähavainnoista
Tämä tapahtunee ennen vuodenvaihdetta metsänsuojelu on yksi itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden teemoista. Koulutus Maaja metsätalousministerin mielestä tämänkin Porkkasalossa sijaitsevan aarniometsän suojelu olisi ilmeisesti liikaa. "Rehellisyyden nnmssä meidän on infonnoitava myös vientiteollisuuden asiakaskuntaa jos ohjelmia karsitaan", sanoi ennen iltakoulua luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo. heenjohtaja, ylitarkastaja Pertti Rassi ympäristöministeriöstä piti aarniometsämietinnön luovutustilaisuudessa massiivisina vain haittoja, joita seuraa jos ohjelma karsitaan: "Jos aarniometsiä ei suojella, voi tuotteittemme menestyksen takaamiseksi synnytetty PlusMetsä -kampanja muuttua ostajien silmissä BluftMetsä -kampanjaksi." Rassi tietää mistä puhuu, sillä ympäristöministeriö on yksi PlusMetsä -kampanjan taustatahoista. Niitä käydään kouluttamassa Venäjän Karjalassa ketjukarhuilla. Aikaisempina vuosina Kuhmossa on ammuttu keskimäärin viisi karhua. Aamiometsäohjelman ensimmäinen osa nostaisi linjan Oulu-Kuhmo eteläpuoleisen Suomen metsämaan suojeluasteen 0,38 prosentista 0,53 prosenttiin. koiransa avulla ampuikin samaisen haaskan läheltä syksyn ensimmäisen karhun. Ministerit olivat kukin tahollaan pitäneet luonnonsuojeluohjelmia liioiteltuina, ja vaatineet niiden tarpeellisuuden käsittelyä hallituksen iltakoulussa. vsk.. Luontokuvaaja Lassi Rautiainen kertoi ottaneensa useita kertoja saman koiran kiinni haaskaltaan kesällä. 6 Mihin moinen karhusaalis sitten perustuu. Riistanhoitajat ovat arvioineet Kuhmon karhukannaksi noin 60 karhua, joten ammutut 15 olisivat 25 prosenttia kannasta. Maailman Luonnon Säätiön Lassi Karivalo oli samoilla linjoilla: "WWF tulee kertomaan ulkomaisille sisarjärjestöilleen, jos Suomessa tapahtuu jotain kielteistä." Lassi Karivalo ja luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Satu Huttunen muistuttivat luonnonsuojeluohjelmien olevan juuri Rion biodiversiteettisopimuksen tarkoittamaa luontotyyppien suojelua. Kuhmossa ammuttiin laillisena aikana, 1.9.15.10., 14 karhua ja laittomana yksi. Vähintä olisi, että metsästys sidottaisiin maanomistukseen ja metsästysmäärät kiinSUOM EN LUONTO 9/92 51 . Myös hyvät kårhukoirat ovat yleistyneet. Tuo Kuhmon 15 karhua on yhden kunnan vuosiennätys Suomessa. Kaikkiaan Kainuussa tapettiin tänä vuonna 25 karhua. Luvussa on mukana myös Kainuun poronhoitoalueen kevätmetsästyksen tulos. Tutkijoiden mielestä karhukanta kestää kolmen-kuuden prosentin verotuksen vuosittain kannan siitä kärsimättä. Karhunmetsästyssäädöksiin kaivataan radikaaleja muutoksia, jos halutaan säilyttää metsästysalueen karhukannat. Hallituksen luonnonsuojelutahtoa mitataan seuraavan kerran, kun aarniometsien suojeluohjelma tulee käsiteltäväksi. KOTIMAASTA Keskusta yritti turmella luontoa Luonnonsuojelujärjestöt, MTK, metsäteollisuus ja metsäaktivistit löysivät itsensä yllättäen samasta rintamasta lokakuun puolivälissä. Metsäteollisuuden sai luonnonsuojelijoiden puolelle se, että yritykset tietävät luonnonsuojeluun kajoamisen voivan näkyä viennissään. Tosin niitä saatetaan kouluttaa myös omilla tai kuvaajien haaskoilla jo keväästä lähtien. Torjuttavana oli Keskustan ministerien Esko Ahon, Hannele Pokan ja Martti Puran ajama luonnonsuojeluohjelmien karsiminen. Vaikka talousmetsäkäyttöön jäisi siis tämän jälkeenkin 99,5 prosenttia metsästä, on maaja metsätalousministeri Martti Pura ehättänyt julkisuudessa pitämään ohjelmaa "massiivisena". Radiotutkalla varustettu koira kuului metsästäjälle, joka aamuhämärissä 1.9. Sotkamossa, missä karhunmetsästys ei ole lainkaan sallittua, tapettiin "itsepuolustukseksi" karhu hirvestyksen yhteydessä. Kainuussa karhu saattaa haaskal/a käydessään törmätä luontokuvaajan sijasta metsästäjään. Ilmeistä on, että karhunmetsästyksen suosio koko ajan lisääntyy, saahan siinä raavas mies vapaasti toteuttaa itseään ilman turhia lain koukeroita. oli onnistunut! Myös metsästäjät itse ovat pitäneet omalla maallaan haaskaa luontokuvaajilla on lupa pitää haaskoja valtion mailla heinäkuun loppuun asti, joten niitä ei voi metsästyksessä suoranaisesti käyttää apuna. Iltakoulu tyytyi asiasta nousseen kohun takia siirtämään asian ministerityöryhmän käsiteltäväksi. Aarniometsätyöryhmän puKuuma karhusyksy Kainuussa Tänä syksynä ylitettiin itärajan kuntien karhunkaatomäärissä ja -vapaudessa kaikki ennätykset
Tyllin pesimäalueet ovat kuitenkin tyypillisimmillään luonnonympäristöissä, kun taas pikkutylli on selkeästi rakennetun ympäristön laji. Metsätöitä tulisi kehittää työvoimavaltaisempaan ja ympäristöystäväl I isempään suuntaa samalla kun pienja jätepuun korjuuta energiantuotantoon kannattaisi lisätä. Maa-aineslainsäädännön ansioksi voidaan lukea ennen kaikkea loppuun kaluttujen sorakuoppien jälkimaisemointi. Kaikki sorakuopilla elävät eliöt eivät ole kuitenkaan yksimielisiä maisemoinnin mielekkyydestä. Yhdeltä alueelta tapaa harvemmin useita pareja. KOTIMAASTA Maisemointi ei ole pikku tyllin ja törmäpääskyn mieleen Pikkutyllin pesimäkannan voisi säilyttää nykyisen suuruisena vain soranottoa jatkamalla. Kun poliisit vetivät kuolleen naaraan pesästä, karkasi sieltä lumiseen metsään kaksi alle vuoden ikäistä pentua. Tosiasiassa tuon ikäiset pennut menehtyvät ilman emoaan. Mitä pennuille tehdään, kas siinä pulma. Pikkutylliparin varoittelu kuuluu nykyisin tyypillisenä osana sora-alueiden maisemaan. Nyt pennut luultavasti makaavat jossain kuusen persuksissa ja ikävöivät lämmintä ja turvallista emoaan, joka on syöty huutokaupan jälkeen parempiin suihin. Huomattava osa maa-aineslain nojalla kunnanhallituksissa käsitellyistä maa-ainesluvista umpeutuu 10 vuoden tiöitäisiin vuosittain kuntakohtaisesti. Maaja metsätalousministeriön alaa on kotimaisen kalatalouden edistäminen ja vesistöjen kunnostaminen. Ympäristöministeriö voisi satsata luonnonsuojelualueiden hoidon lisäksi jätehuollon kehittämistöihin sekä vesienja ilmansuojelutoimiin. Lajin uhkana ovat ennen kaikkea soranoton korvautuminen yhä useammin kallionmurskauksella sekä jäljelle jaavan soranoton muuttuminen yhä useammin vaiheistetuksi, jolloin rauhallisia ja syrjäisiä törmiä ei pääse enää muodostumaan. Kauppaja teollisuusministeriön tulisi edistää ympäristönsuoj elutekniikkaa, energiankäytön järkiperäistämistä, raaka-aineiden kierrätystä ja kotimaan matkailua. Maa-aineslain hengen mukaisesti ammottavareunaiset kuopat muuttuvat lähikuukausina loivapiirteisiksi tasanteiksi, joilla metsittyminen pääsee helposti alkuun. Törmäpääsky on hyötynyt ihmisen toiminnasta, sillä lajin alkuperäisiä elinpaikkoja, tulva-alueiden jokitörmiä, on yhä vähemmän. Marjojen ja sienien keruuta ja jalostamista sietäisi tehostaa. Lakia on sovellettu etenkin soran ja hiekan kaivamiseen sekä kallion louhintaan. Keskustelua kannattaisi herättää ennen kaikkea pääskyn suosimien törmien jättämisestä jopa kokonaan maisemoinnin ulkopuolelle. Sammakoiden viihtyminen soranottoalueilla on täysin riippuvainen pohjavesilammikoista, jotka ovat niiden sekä lisääntymisettä talvehtimispaikkoja. Erityisen tärkeää olisi elvyttää Tornionjoen luonnonlohikantaa. Liiallinen maisemointi uhkaa viedä elinsijat etenkin törmäpääskyltä ja pikkutylliltä, mutta unohtaa ei sovi myöskään pohjavesilammikoissa talvehtivia sammakoita tai vaikkapa perhosia, jotka elävät juuri kyseisten alueiden erikoislaatuisen kasvillisuuden turvin. Suomen soranottoalueilla elää muutamia lajeja, jotka ovat sopeutuneet elämään juuri sorakuoppien laiteilla ja pohjavesilammikoissa. Lajin elinpiirien turvaamiseksi ei ole kuitenkaan paljonkaan tehtävissä. Pikkutylli on siirtynyt nopeasti umpeutuvilta järvenrantalietteiltä tai teollisuuden käytöstä poistetuilta jäteliemialtailta pesimaan yhä useammin juuri pohjavesilammikoiden kirjomille soranottoalueille. Poliisi antoi lausunnon: "Kyllä ne siellä selviävät". Nämä menetelmät eivät kuitenkaan sisälly uuteen metsästyslakiehdotukseen. Nyt olisi liiton mielestä aika myös korjata kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Antti Leinonen SUOMEN LUONTO 9/92 51. Luonto vastaa tällaisten pienialaisten törmien maisemoitumisesta aikanaan. Lapissa pikkutyllimaisemista voi tavata pikkutyllin isoserkun, tyllin. Syytteitä ei nostettane kummastakaan "itsepuolustustaposta". Pikkutyllin nykyisen suuruisen pesimäkannan säilyminen voitaneen turvata siten vain soranottoa jatkamalla, mitä ei voida pitää maisemansuojelun kannalta kannatettavana. Tuhoisinta toiminta on sammakoiden talvehtimisaikaan, jolloin koko kanta voi hautautua elävältä. Luonnonsuojeluliitto on listannut työllisyyskohteita kuuden ministeriön aloilta. Liikenneministeriölle kuuluu maaseudun joukkoliikenteen tukemmen, vanhojen liikenneväylien kunnostaminen ja maisemanhoitotyöt. Maa-aineslaki on ollut voimassa yksitoista vuotta. Sisäasiainministeriön tulisi vaatia lisää väkeä ympäristönsuojelun hallintoon, erityisesti lääninhallintoon, vaatii luonnonsuojeluliitto D 7. Järjestö on koonnut valtioneuvostolle muistion uusista, vaihtoehtoisista työllistämiskohteista, jotka myös edistävät luonnonja ympäristönsuojelua sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Pohjaveden suojaksi jätettävä tai jälkimaisemoinnissa levitettävä sorapatja turvaa vedenhankinnassa niin tärkeän pohjaveden puhtaana säilymisen, mutta karkottaa pikkutyllin pesimälajistosta. vsk. Opetusministeriö voisi tukea ympäristönsuojelun tutkimustyötä ja luontokouluja sekä rakentaa luontopolkuja ja -leirejä. Kuhmolaisen karhusyksyn huipennukseksi ammuttiin karhuemo pesäänsä metsästysajan jälkeen "itsepuolustukseksi". Sorakuopan maisemointi tietää sammakoiden elinympäristön häviämistä. Auvo Hamarus Jussi Murtosaari Ympäristönsuojelu luo työpaikkoja Luonnonsuojelu ja työllisyyden hoito eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita, sanoo Suomen luonnonsuojeluliitto. määräajan jälkeen tämän vuoden lopulla. Pikkutyllin uhkina ovat ennen kaikkea pohjaveden suojaaminen maakerroksilla ja kasvillisuuden lisääntyminen, etenkin metsityksien kautta
Tutkija Erkki .Eskola kauppaja teollisuusministeriön energiaosastolta kävi opastamassa energialaskelmissa. Samasta syystä emme edes harkinneet sähkölaskun maksamatta jättämistä, joten päätimme yrittää laskea, mihin toimituksessa sähköä kuluu ja miten kulutusta voisi vähentää tavoitteena 35 prosenttia. lokakuuta, protestoimaan jättämällä 35 prosenttia sähkölaskusta maksamatta tai vähentämään sähkönkulutusta. "säästöliekillä" Laserkirjoitin Fax 20 kpl loisteputkia Kahvinja teenkei.tin ,. Monet myös kipuavat kuudenteen kerrokseen portaita turvautumatta hissiin. Emme kaikki ole sähkön suurkäyttäjiä, mutta kotitalouksien, toimistojen sekä liikehuoneistojen sähkölaitteet ja valaistus kuluttavat yhteensä reilusti puolet kaikesta sähköstä. Sitä varten pitäisi arvioida lehden välittämän tiedon vaikutus, lehtiin paperin, painotyön ja kuljetusten mukana sitoutunut energia, työmatkoihin käytetty energia, työpaikan lämmitys, toimituksen sähkön ja veden kulutus sekä kaikkeen kalustukseen, laitteisiin ja papereihin sitoutunut välillinen energia. sen Ja melkein aina päällä olevan kahvinkeittimen pahimmiksi energiasyöpöiksi. Sammuttamalla valot aina poistuessamme työhuoneesta yli viideksi minuutiksi voimme säästää kuukaudessa laskelmiemme mukaan ainakin 23 kWh. työläältä. vsk.. Y dinsulku 35 -liike, joka kampanjoi ydinvoimaa vastaan, kehotti viettämään sähkötöntä päivää 16. Keskiteho w 31 144 202 138 99 11 58 2l0 -i Kopiokone on työhömme liittyvistä sähkölaitteista valaisluksen jälkeen ahnein. Koko lehden energiabudjetin selvittäminen vaikutti kovin 8 Hehkulamppuvalaisimiin tarkoitetut loiste/amput käyltävät huomattavasti hehkulamppuja vähemmän sähköä. Toimitustyössä käytämme viittä henkilökohtaista tietokonetta sekä isommalla keskusyksiköllä varustettua tietokonetta, laserkirjoitinta, kopiokonetta, skanneria, telefaxia ja valopöytää. Mihin energiaa kuluu. Kulutus vähenee vaivattomasti viidenneksen Toimituksen nykyinen sähkölaskutus perustuu arvioon noin 285 kWh:n kulutuksesta kuukaudessa. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAl Iiris Lappalainen Toimitus nipistää viidenneksen sähkönkulutuksestaan Kunto nousee ja sähköä säästyy, kun töihin kiivetään portaita piikin eikä käytetä hissiä. Yleisvalaistuksen parikymmentä 58 watin loisteputkea kuluttavat siitä lähes puolet. Ryhdyimme hänen neuvostaan laskemaan kaikkien laitteiden ja valaisimien käyttöajat, tarkistamaan niiden liitäntätehon, mittaamaan käyttötehoja ja sähkönkulutusta sekä tutkimaan sähkölaskut. KäyttöEnergiankulutus aika kWh h/vrk käyttöaikana/vko 6 5 6 6 6 24 6 5 4.65 3.60 6.06 4.14 2.97 1.85 34.80 5.25 Toimituksen laitteiden mitattuja keskilehoja, arvioituja käytlöaikoja ja niihin työviikon aikana kuluva sähkö kWh. Suomen Luonnon toimittajat kävelevät, pyöräilevät tai käyttävät yleisiä kulkuneuvoja työmatkoillaan ja enimmäkseen muulloinkin matkustaessaan. Nyt mittauksista viisastuneina hankimme kaksi SUOMEN LUONTO 9/92 51 . Toinen paha sähkövuoto löytyi, kuten Eskola arvelikin, toimituksen sydämestä, keittiöstä. Omassa toimituksessamme totesimme olevamme työssä useimmat meistä myös kotona niin sidottuja sähköön, ettei kokonaan sähkötön päivä tuntunut järkevältä. Ensi silmäyksellä Eskola arveli toimituksen valaistukKahvi ja tee kannattaa pitää kuumana termoskannussa eikä keittimen levyllä. Energian kokonaiskulutuksen arviointiin emme ryhtyneet, vaan tyydyimme laskeskelemaan omassa työssämme suoraan käyttämäämme energiaa. Keitämme kahvia ja teetä useita kertoja päivässä ja häpeä tunnustaakaan pidämme keitintä päällä lähes aamusta pitkälle iltapäivään, jopa iltaan
Tavallisen loistelampun kuluttamasta sähköstä muuttuu 20 prosenttia valoksi ja 80 prosenttia lämmöksi, hehkulamppu puolestaan muuttaa 95 prosenttia käyttämästään sähköstä lämpöenergiaksi. Pait, si energiaa säästää myös itseään, kun ei lämmitä kotia liikaa, sillä hengitysteiden limakalvot pysyvät terveempinä kosteassa. Hannittavinta loistelampuissa on niiden sisältämä pisara elohopeaa, joka tekee niistä ongelmajätettä. Sähkönkulutuksen ja käyttötehon mittaaminen näytti meille selkeästi sen ohjauslaitteista löytyvän " energy saving" -näppäimen merkityksen. Ruokaa valmistettaessa ja varastoitaessa voi myös käyttää talonpoikaisjärkeä. Säästönäppäimen painallus kytkee pois päältä muut ohjauslaitteet. Akvaariota hankittaessa on syytä muistaa, että kalat lisäävät muutakin kuin eläinkaupan laskua. Pienellä napinpainalluksella voimme vähentää mittausten mukaan kokonaiskulutustamme lähes kahdeksan kWh kuukaudessa. Sähköä kuitenkin kuluu loistelampun palaessa, joten valon sammuttaminen jo kymmenen minuutin ajaksi kannattaa. Viileä sisäilma on talvella kosteampaa ja helpompaa hengittää kuin hyvin lämmin. Pääkaupungin energialaitos antaa myös auliisti neuvoja laitteiden hankintaan ja käyttöön liittyvissä energiapulmissa. Vanhojen kylmälaitteiden sähkönkulutusta on hyvä mitata ja verrata uudempien laitteiden tietoihin. Televisiota ei pitäisi pitää päällä taustakuvana kotiaskareille. Sytyttäminen kuluttaa loistelamppua ihan muutaman minuutin takia sellaista ei kannata sammuttaa. Jos kotona on hehkulamppuvalaisimia, niihin kannattaa hänen mukaansa ostaa hehkulamppukantainen pienoisloistelamppu. Omaksi ja lasten iloksi kotiimme hankittu 60 litran akvaario loistevaloineen, suodattimineen, ilmastimineen ja lämmittimineen kuluttaa kuukaudessa peräti 17 kWh sähköä, noin neljä kWh enemmän kuin jääkaappimme. Työtehoseurasta saa maksutta seuraavia ajankohtaisia energiaoppaita: Pyykinkuivaus tilasuunnittelu, kuivausmenetelmät, energia; Liedellä vai mikroaaltouunissa; Kotitalousenergia-ympäristö. Kotona pätee sama sääntö kuin toimistossakin: valaise siellä missä oleskelet ja sammuta valot huoneesta poistuessasi, vaikka käyttäisit loistevaloja. Ihanteellinen sisälämpötila on yöllä alle 20 astetta ja päivällä korkeintaan 21 astetta. On turha pitää pakastimen säilytyslämpöä alle 18 pakkasasteen ja jääkaapin alle seitsemän plusasteen. Loistelamppuja työkseen markkinoiva tuotepäällikkö Heikki Pöntys Philipsiltä suosittelee pienoisloisteja loistelamppuvalaisimia koteihinkin hehkulamppujen sijaan. Laitteita hankittaessa kannattaa aina tutustua niistä saatuihin testituloksiin eikä verrata yksin ostohintaa. Sellaisia kannattaa kysellä myös muilla paikkakunnilla. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT termoskannua ja säilytämme kuumat juomat niissä. D Kopiokone osoittautui odotetusti työvälineistämme ahneimmaksi. 29041200, telefax (90) 29011201 , osoite: Työtehoseura kotitalousosasto, Pl 13, 05201 Rajamäki. Itsestään jäähtyviä, ulkoilmaan yhteydessä olevia varastotiloja, kellareita ja maakuoppia on syytä käyttää, jos se vain on mahdollista. Jääkaappi tai pakastin voi olla käytössä kulunut energiarohmu, joka olisi viisasta vaihtaa ehompaan. Sähkömittari liitetään laitteen ja verkkovirran väliin jatkojohdon tapaan. · Kuristin nostaa yksittäisen säästölampun hinnan sadan SUOMEN LUONTO 9/92 51. Esimerkiksi pesukoneiden vedenja sähkönkulutuksessa on huikeita eroja. Akvaarion energiankulutus riippuu tietenkin huoneilman lämpötilasta sekä akvaarion ja sen lisälaitteiden koosta. Sähköä on helppo säästää kotonakin Kopiokonettamme ei käytetä jatkuvasti, se hurisee omia aikojaan suurimman osan päivästä. Työtehoseura testaa markkinoille tulevien uusien sähkölaitteiden käyttöominaisuuksia ja energiankulutusta. Lampuissa on paksu muovinen kanta, joka sisältää loistelampun toimimiseen tarvittavan kuristimen sellainen laite luonnollisestikin puuttuu 1-)ehkulamppuvalaisimesta. Jos asuntoa lämmitetään suoraan sähköllä, hehkulamppuja ei kannata vaihtaa uusiin kalliisiin energiansäästölamppuihin, sillä pattereiden termostaatit osaavat ottaa huomioon hehkulampuista vapautuvan lämmön. Voimme vielä huimasti tehostaa laitteiden käyttöä ja valaistusta. Sulje siis TV heti, kun lopetat aktiivisen ohjelmankatselun. Ne eivät kuitenkaan ole aivan ongelmattomia. kWh. Se kuluttaa sähköä siinä missä muutkin laitteet. D Kylmälaitteen säätö on yksinkertaista tarkistaa mittaamalla sen sisälämpötila tavallisella lämpömittarilla. Viisas kuivattaa pyykit ulkona aina, kun se on mahdollista. Laskimme säästävämme 18 kWh kuukaudessa. D. Pimeys lisää talvimasennusta, joten kyllä kotia kannattaa valaista. Hankittaessa uutta laitetta kannattaa tilastokeskuksen tutkija Juha Nurmelan laskelmien mukaan stJotttaa parhaaseen tekniikkaan 1000 markkaa ylimääräistä ennemmin kuin laittaa vastaava summa korkeakorkoiselle pankkitilille. Sähkötarkastuskeskus on tässä asiassa hampaaton hirviö, sillä lamput eivät kuulu, kuten valaisimet, sähkölaitteid_en ennakkotarkastuksen piinm. Valoahan suositellaan talvimasennuksen hoitoon, tosin silloin sen pitää olla hyvin voimakasta. Kun lämmittää uunin, kannattaa kerralla valmistaa suurempi erä ja vaikka useampia eri ruokalajeja. Pyykin kuivauksessa kannattaa olla tarkan markan ihminen, vaikka omistaisikin sähköisiä kuivauslaitteita. Sähköä säästävä loistelamppu on ongelmajäte Loistelampusta saadaan huomattavasti pienemmällä sähkönkulutuksella sama määrä valoa kuin hehkulampusta. Kone pysyy kuitenkin lämpimänä ja on hetkessä käyttövalmis, kun näppäintä painetaan uudestaan. Työtehoseura puh. Käytetyt säästölamput, pienoisloistelamput, erikoisloistelamput ja tavalliset suorat loistelamput täytyykin aina toimittaa ehjinä ongelmajätekeräykseen, jotta ne eivät joutuisi kaatopaikoille lisäämaan ympäristön elohopeakuom1i tusta. Jos keskitämme monistusta ja pi·dämme konetta päällä vain puolet nykyisestä ajasta, säästämme vielä toiset kahdeksan Kodeissa sähköä kuluu valaistukseen, pyykinpesuun ja usein myös pyykinkuivaukseen, kylmälaitteisiin, ruuan valmistukseen, televisioon, äänentoistolaitteisiin, sähkölämmitykseen, akvaarioon ja monenmoisiin muihin työ-, askarteluja harrastuslaitteisiin. Rahaksi muutettuna säästö, lähes 60 kWh, merkitsee kuitenkin vain 25 markkaa kuukaudessa. vsk. Jotta pääsemme 35 prosentin säästöön, meidän on vielä tarkkaan puntaroitava ja suunniteltava yhdessä kaikkia työvaiheitamme. Kysyvä ei tieltä eksy energia-asioissakaan Ainakin Helsingin kaupungin energialaitos lainaa asiakkailleen maksutta viikoksi sähkömittareita. Pitkää haudutusaikaa vaativia ruokia varten voi keittiöön varata "heinälaatikoksi" kylmälaukun tai muuten hyvin eristetyn laatikon, jonka voi vielä erikseen vuorata sanomalehdillä. Mittari ilmoittaa laitteen käyttötehon ja summaa kuluneita kilowattitunteja. markan hujakoille. Se saattaa yllättävästi säästää myös hermoja. Loistelamppu kestää oikein käytettynä ainakin kahdeksan kertaa hehkulamppua kauemmin, joten ostohinnan saa ajan kuluessa takaisin. Halvempiakin markkinoilta löytyy, mutta Pöntys varoittaa, että niiden joukossa on käytössä erittäin vaarallisiksi osoittautuneita malleja. Trooppiset kalat tarvitsevat selvitäkseen noin 25 asteen lämpöä. Kuluttamaansa wattia kohti loistelamppu valaisee 50 lumenia ja hehkulamppu vain 13 lumenia, siksi esimerkiksi 11 watin pienoisloistelampulla saadaan 60 watin hehkulampun valaistusteho. Näinkin pienellä vaivannäöllä onnistumme vähentämään sähkönkulutusta viidenneksellä
Rantojensuojeluohjelman tekovaiheessa arvioitiin sen kustannuksiksi 1,1 miljardia markkaa. Ensinnäkään monessa läänissä (Mikkelin, Vaasan, Oulun) eivät kunnat juurikaan ole päättäneet laatia yleiskaavoja. Tästä on mannerrantoja vain noin 40 kilometriä. Rantojensuojelu on kuitenkin paljon laajempi kysymys. Suomenlahden kansallispuistoihinkaan ei kuulu mannerrantaa. Suhtaudun epäilyksin näiden olettamusten pitävyyteen. Erityisen kaltoin on kohdeltu itäistä Suomenlahtea. Rannat ovat arvostetuin, mutta heikoimmin suojeltu osa luontoamme. Toiseksi kunnat voivat yleiskaavatyön aloittaessaan hyväksyä paljon korkeampiakin mitoitusperusteita. Sen rannoista ohjelman piiriin kuuluu vain 20 kilometriä eli 0,5 prosenttia rantaviivasta. Ohjelman sanotaan kattavan neljä prosenttia meren ja viisi prosenttia järvien rantaviivasta. Jos ne pysyvät sillä tasolla ja kaksi kolmasosaa rahoista voidaan käyttää rantojensuojeluohjelmaan, kuluu ohjelman toteuttamiseen yli kolmekymmentä vuotta. Tuhotaan kaunista rantaa, jotta voitaisiin säilyttää kaunista rantaa. Kustannukset aliarvioitu Rannat voidaan suojella joko ostamalla, vaihtamalla tai sopimuksella rauhoittamalla. Tämä on hyvä asia, jos vastikkeeksi luovutetaan puhdasta metsämaata tai kaupunkitontti. Siitä rantojensuojeluohjelmaan sisältyy noin 190 kilometriä eli 1,2 prosenttia. PUHEENVUORO Lauri Nordberg työskentelee ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosastolla vanhempana hallitussihteerinä. Niistäkin saa korkean hinnan, koska rakennusten ja rannan välissä on suojelualue, joka jää maanomistajan omistukseen ja jolle hän voi pystyttää Yksityisalueja Pääsy kielletty kylttejä. Se on tärkeä asia. Kun suomalaiset haluavat nauttia luonnonkauneudesta, he hakeutuvat yleensä rannoille. Niitä saattavat pian hamuta omistukseensa myös ulkomaiset sijoittajat. Myös maiden vaihto saattaa vähentää vapaita rantoja. Rauhoitusmenettelyssä on havaittu, että maanomistajat pyrkivät saamaan alueestaan kaksinkertaisen hinnan. kotitarverakentamisoikeus (jos tila lähes kokonaan tulee rantojensuojeluohjelman piiriin, saa omistaja rakentaa ohjelmasta huolimatta) vähentää myös suojeltavia rantoja. Tästä noin kaksi kilometriä on mannerrantaa. 4. Ohjelma on niin niukka esimerkiksi Suomenlahdella, ettei se voi olla kattavaksi tarkoitettu. Sen jälkeen hän voi rakennuttaa rivin kesämökkejä suojeltavan alueen rajalle. Erityisesti meren rannikolla ohjelma suojaa lähes yksin10 Rannoista sääst Rannat ovat Suomen luonnon kaunein ja arvokkain osa. Maanomistaja saa ensin rakennusmaan hinnan mukaan määräytyvän korvauksen rantasuikaleesta. MTK:n arvio, jonka mukaan rantojensuojeluohjelmaan uppoaa vielä ainakin kaksi miljardia, vaikuttaa maamme oikeuskäytäntö huomioon ottaen realistiselta. Realistinen tavoite meillä tällä hetkellä on estää rannan sulkeutuminen eli turvata edes pääsy rannoille, jotta ihmiset voisivat uida, SUOMEN LUONTO 9/92 51. Itärajan ja Ahvenanmaan välillä rantaviivaa on lähes 16 000 kilometrä. Onpa Länsi-Suomen maaoikeus hyväksynyt ranta-alueella, jolla oli vasta päätös rantakaavan tar;::i peellisuudesta, korvausperusteeksi jopa 18 loma-asuntoa kilometrille perustellen sitä lähialueilla jo toteutuneella rakentamisella. Myös maanomistajan lakiin perustava oikeus laatia rantakaava nostaa korvauksia, eikä vain rantojensuojeluohjelman alueella, vaan myös esimerkiksi Nuuksiossa. Jotta ohjelman rannat saataisiin suojelluiksi, voidaan vastikkeeksi luovuttaa valtion maata. omaan saaria ja luotoja. Usein paikoin suojeltava rantakaistale on kapea, ehkä vain 100200 metriä. Arvio perustui olettamukseen, että rantarakentamisen mitoitusperusteena on neljä loma-asuntoa kilometriä kohti ja että kustannuksia voidaan huomattavasti tästä pienentää siirtämällä yleiskaavoituksella rakennusoikeuksia muuall~. Kotitarverakentamisoikeus ja muut tekijät huomioon ottaen arvioisin, että ohjelman todellinen suojeluvaikutus jää ehkäpä prosentin verran laskettua pienemmäksi. Oikeampaa olisikin puhua "saarien ja luotojen suojeluohjelmasta" Väite, ettei mannerrannoilla olisi mitään suojeltavaa, ei pidä paikkaansa. Jos sen sijaan luovutetaan metsähallituksen rantoja, jotka muutoin säilyisivät rakentamattomina, joudutaan ojasta allikkoon. Rantamaisemille suojeluohjelma Rantojensuojeluohjelman lähtökohta oli lähinnä luonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Valtioneuvoston hyväksymän rantojensuojeluohjelman merkitystä on suuresti liioiteltu. Samanlaista merenrannikkoa ja saaristoa tai järviluontoa ei ole missään muualla maailmassa. Suomessa on jo tuhottu mahdollisuudet pitkiin, rantoja myötäileviin kävelyreitteihin, joita muualla Euroopassa on saatu aikaan. Tärkeitä suojelun perusteita ovat myös maisemansuojelu ja yleensäkin rannan kauneusarvot. vsk. Valtion budjetin suojelumäärärahat ovat ensi vuonna 100 miljoonaa markkaa. Kaikilla suomalaisilla tulisi olla mahdollisuus nauttia siitä ainutlaatuisesta luonnonkauneudesta, jota rannat tarjoavat. Tällöin ei ole otettu huomioon, että näilläkin rannoilla on osia, joille jo on hyväksytty rakentamista, ja että valtioneuvoston hyväksymä ns. Houkutus siihen on ainakin suuri, kun korvausrahat tulevat yleensä kuntalaisille ja valtio maksaa viulut. Esimerkiksi isossa-Britanniassa, jossa noin kolmasosa meren rantaviivasta on päätetty suojella eikä muillekaan rannoille saa enää rakentaa, valtaosa suojelusta perustuu juuri maisemansuojeluun ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseen
Jollei asiaa pystytä järjestämään yleisellä lainsäädännöllä, olisi laadittava uusi suojeluohjelma maisemallisesti tai virkistyksen kannalta tärkeiden rantojen turvaamiseksi. Ostavatko ulkomaalaiset rantamme. Sen arvo voi tulevaisuudessa · vain nousta, rantoja kun ei voi tuottaa lisää. Kun lisäksi rantametsien ja -kallioiden verotus on mitätöntä, ei olisi mikään ihme, jos moni hyvin menestyvä eurooppalainen tai japanilainen yhtiö päättäisi sijoittaa liikenevät rahansa Suomen rantoihin. Kun vapaita rantoja ei ole Etelä-Suomessa enää paljoa jäljellä, riittää pienempikin kysynnän lisäys hävittämään ne kaikki. Samalla tavalla kuin taloudellinen lainsäädäntö harmonisoidaan, on myös rantojen käyttöä ja suojelua koskeva lainsäädäntömme harmonisoitava Euroopan yhteisön maiden ja muiden pohjoismaiden kanssa. Rantojensuojelussa on pitkään ollut viimeinen hetki, mutta nyt on vihoviimeinen. Joskus on sanottu, että tämä on kuntien asia. rät vain rippeet. Monet suomalaiset viljelijäperheet ovat taloudellisessa ahdingossa ja pahempaa on vain tulossa. Kun yhtiö tarjoaa enemmän kuin mitä velkojen korkojen ja kuoletµsten kanssa kamppaileva viljelijä on aikaisemmin laskenut saavansa rannasta, hänellä on suuri houkutus myydä_. Vaikka rannat ovatkin korkeissa hinnoissa, aina löytyy muualta Euroopasta sellaisia, jotka haluavat tämän edun ja ovat myös valmiita siitä maksamaan. Rannat ovat uusiutumaton luonnonvara. Yhteisö on myös päättänyt, että meren rannikkovyöhykkeille laaditaan yhteisöstrategia, joka asettaa puitteet rantojen suojelulle ja kestävälle käytölle. Pelkästään Eta:n alueella on 380 miljoonaa ihmistä. Tällainen mahdollisuus tulisi olla jokaisella kohtuullisella etäisyydellä asuinpaikastaan. Näin etenkin keskieurooppalainen rantapalstojen kysyntä purkautuu Suomeen. Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa rannalle voi rakentaa lähes vesirajaan kiinni ja rannan voi yksityistää omaan käyttöönsä. Vaikka kaikissa maissa jo on lainsäädäntöä, jolla rakentaminen kielletään 100-300 metrin vyöhykkeellä rantaviivasta tai voidaan estää kaavoituksella ilman korvausvela vollisuutta, on ilmeisesti tarkoitus edelleen tehostaa rantojen suojelua. Pelkästään muutama kilometri mannerrantaa saattaa maksaa pienelle maalaiskunnalle jopa puolet sen vuosibudjetista, kun lakisääteiset menot on ensin maksettu. Se jää yksinkertaisesti hoitamatta. Jos yksi promillen kymmenesosa näistä olisi Välimeren tungostuneisiin rantoihin kyllästyneenä kiinnostunut hankkimaan oman rantamökin Suomesta, meillä olisi kiinteistömarkkinoilla 38 000 uutta ostajaa kotimaisen kysynnän lisäksi. Kun spekulatiivisista rakennusoikeuksista ei enää tarvitse maksaa korvauksia, riittävät myös nykyiset budjettirahat suojeluohjelmien nopeaan toteuttamiseen. Tämä pääasia on rantojensuojelusta käydyssä keskustelussa unohdettu, kun on tuijotettu pelkästään rantojensuojeluohjelman toteutumiseen. Suomi ei voi jäädä saarekkeeksi, jossa noudatetaan rantarakentamisessa ja korvauksissa täysin erilaisia pelisääntöjä kuin muualla. Rantojemme sulkeutuminen jatkuvan omarantaisen lomaasuntorakentamisen myötä ei ole sopusoinnussa kestävän kehityksen periaatteen kanssa. On tekopyhää vaatia, että kuntien tulisi hoitaa tehtävä. kon veneettömät ihmiset voivat nauttia meren välkehtivästä pinnasta ja suolaisen merituulen tuoksusta. Ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu niillä 95-97 prosentilla maamme rannoista, joita ohjelma ei turvaa. Tämän vuoksi tulisi esimerkiksi yleiskaavoituksessa pyrkiä ensisijaisesti turvaamaan vapaiden rantojen säilyminen mantereella. ottaa aurinkoa ja muutoinkin nauttia rantojen luonnonkauneudesta. Se käy kätevästi muodostamalla sekayhtiö suomalaisen yhtiön kanssa, jolloin mitään lupia ei tarvita. Esimerkiksi Tanskassa rannoille on määrätty kolmen kilometrin lähivyöhyke, jolla rakentamista on monin tavoin rajoitettu. Merenrantojemme kohtafonhetket ovat käsi/fä nyt, kun ufkomaalaisomistus on vapautettu, arvioi kirjoittajamme. Kilpailua rannoista lisää se, että rantapalsta on turvallinen ja edullinen sijoituskohde. vsk. Tärkeimpiä ovat mannerrannat, koska kaikilla ei ole käytettävissään purjetai muskelivenettä ja myös lasten ja vanhusten täytyy päästä nauttimaan rantaluonnosta. Ei kai voi olla niin, että parin kilometrin pätkä Pernajassa on ainoa suojelemisen arvoinen mannerranta itäisellä Suomenlahdella ja ainoa paikka, jossa itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson ranniSUOM EN L UONTO 9/92 51. Eduskunta on päättänyt vapauttaa ulkomaalaisomistuksen jopa pidemmälle kuin Tanskassa ja Norjassa on tehty. Ne, jotka väittävät, ettei tämä lisää mainittavammin rantatonttien kysyntää, eivät ymmärrä markkinatalouden lakeja. Kuitenkin maamme luonnonperinnön maisemallisten arvojen säilyttäminen jälkipolville on yhtä lailla valtakunnallinen tehtävä kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttäminenkin. Jos kestävän kehityksen halutaan olevan muutakin kuin korulause rakennuslain alussa, on viimeinen hetki ryhtyä toimintaan. Lainsäädäntö eurokuntoon Euroopan yhteisö on kuluvan vuoden alussa hyväksynyt ns. Lauri Nordberg 11. Habitat-direktiivin uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelemiseksi. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa saa rakentaa lähes vesirajaan
Allasalueen pääosan omistaminen on perusedellytyksiä rakennusluvan saamiselle vaikkakaan ei suinkaan ainoa. Moni osuus vaihtoi omistajaa tilanteessa, jossa ainakaan myyjä ei ollut oikeustoimikelpoisessa kunnossa. Sopimuskumppani, "edunvalvontatoimikunta", tosin on itse itsensä nimittänyt seitsemän henkilön ryhmä, joka edustaa vain itseään, mutta onhan sopimuksella silti mainosarvoa. Sopimuksessa määritellään tarkkaan erilaisten peltomaiden suositushinta, samoin metsämaan hinta seitsemään eri hintaluokkaan jaettuna. Kemijoki Oy t01m11 toki Vuotoksen oletetulla allasalueella siivommin. Peltomaan hintahaarukka vaihtelee 7800 markasta 20 000 markkaan hehtaarilta. Eräät tiedotusvälineet ovat jo sortuneet tekemään juttuja Pelkosenniemen allasmiljonääreistä. Selitys löytyy kauppaja teollisuusministeriön syksyn 1991 Vuotos-selvityksestä: "Altaan rakentamisen vuoksi maanviljely loppuisi noin 66 peltohehtaarilta." Vuotoksen 23 800 hehtaarista se on niin pieni osa, että peltomaan hinta on lähes yhdentekevä. Yksi vanha likainen keino on kuitenkin edelleen kunniassaan: uhkailu pakkolunastuksella ja sen maanomistajille aiheuttamilla menetyksillä. Kemijoki Oy tarvitsee maakauppoja monesta syystä. Nämä taksat ylittävät selvästi Lapin pelloista viime vuosina maksetut hinnat. Mitä useampi myy maansa, sitä vähemmän on luultavasti vastustajia vesioikeudessa. 12 Vuotoksen tekoallas hukuttaisi mahtavan Kokonaavan aapasuon ruostevillaja luhtavillarimpineen. Joutomaaksi luokitellun aluSUOMEN LUONTO 9/92 51 . Teksti: Mikko Niskasaari Halvalla menee Maanostajan keinoja Vuotoksella: valehtelu, uhkailu ja pelottelu Vanha kansa päivittelee vieläkin tapaa, jolla voimayhtiöt sodan jälkeen ostivat Kemijoen ja Oulujoen rantoja ja koskiosuuksia ja vähän myöhemmin Kuusamon koskia. vsk.. Metsämaan hintasuositukset ovatkin aivan toisenlaiset. Mitä enemmän yhtiö tekee maakauppoja, sitä helpompi on tarjoilla propagandaa Vuotoksen Lappiin tuomista hyödyistä. Toisaalta uhkailtiin: "Jos et myy, maat ja osuudet otetaan pakolla ja korvaus on paljon pienempi kuin vapaaehtoisella kaupalla saisit." Toisaalta kyliä kiersivät ostajat kahvipaketit ja viinapullot kainalossa. Hintasuositus polkee hintoja Kemijoki Oy sai toukokuussa 1990 solmittua allasalueen "Maanomistajien edun valvontatoimikunnan" kanssa hintasuosituksen Vuotoksen maille. Tosin eräät myyjätkin osasivat pelin. Pienellä haikeudella muistellaan isäntiä, jotka samana päivänä myivät saman koskiosuuden kahdelle eri yhtiölle
13. Se poikkeaa selvästi Lapissa yleensä maksetuista. Useimpien tilojen parhaimmatkin metsät kuuluvat kolmanteen ja neljänteen ryhmään, hintasuositus 1800 ja 1400 markkaa. Allasalueella pesii kolme muuttohaukkaparia. een hinta on 700 markkaa hehtaarilta. Kemijoki Oy on ostanut Vuotoksen maita selvästi alle Lapin keskihintojen. SUOMEN LUONTO 9/92 51. Viime vuonna hinta nousi 4186 markkaan ja tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla se oli 3555 markkaa hehtaarilta. Kuvat: Jorma Luhta Puuston yhtiö vie usein puoli-ilmaiseksi. Kuuluuko luonnon ääni vesioikeuskäsittelyssä. Kaikkein parhaimman metsämaan hinnaksi tarjotaan 2600 markkaa. Puheet Vuotos-miljonääreistä ovat vain hauskoja juttuja. Käytännössä toteutuneissa kaupoissa keskihinta on ollut alle 3000 markkaa hehtaarilta. vsk. Maanomistajia pelotellaan myymään vanhalla valheella: "Ellet myy nyt, pakkolunastuksessa saat paljon vähemmän." Nämä uhkailijat ovat aiheuttaneet lappilaisille jo miljoonien markkojen vahingot. Näiden päälle pitäisi laskea 50 prosentin lisä. Maanmittaushallituksen tilastojen mukaan sopimuksen solmimisvuonna, 1990, Lapin metsien keskihinnat olivat 3344 markkaa
Korvaussummaa laskettaessa maapohjan ja sillä olevan 14 puuston arvo lasketaan erikseen. Muutos löytyy vesilain 11 . "Väite on täyttä roskaa", kommentoi virkamies oikeusministeriöstä. SUOMEN LUONTO 9/92 51. Metsälautakunta laskee alennuksia Paremman puutteessa maanomistajat yleensä arvioittavat maansa Koillis-Suomen metsälautakunnalla. Jos lunastus esimerkiksi rikkoo metsätilan hyödyttömiksi pirstaleiksi, omistaja voi vaatia koko tilan lunastamista. Maan myynnissä ei pidä kiirehtiä Vuotoksen maat on siis ostettu alle Lapin keskihintojen, vaikka allasalueella niiden kuuluisi olla puolet korkeammat. Vesilaki tuntee pääsääntöisesti kaksi korvausperustetta. Juristit varoittavatkin maanomistajia, että puuston myyminen alehintaan nyt saattaa myöhemmin kaduttaa, jos oikeus määrääkin pakkolunastettavien maiden puista 1,5 kertaa markkinahintaa korkeamman korvauksen. Toinen vesilain tärkeä periaate on, että kun lunastetaan, otetaan pysyvään käyttöön tai hukutetaan veden alle maata, on omaisuudesta maksettava 1,5-kertainen korvaus. pykälän 4. Ensinnäkin vahingoista on "suoritettava ... Vesilakia kuitenkin kiristettiin 1987 siten, että täyden korvauksen piiriin voidaan perustellusti vaatia myös virkistyskäyttöarvon menetys. Tätä lainkohtaa tosin vesioikeudet ovat erityisesti jätevesien laskusta korvauksia määrätessään pitäneet pilkkanaan. Laki luettelee näin korvattavaksi maapohjan, rakennusten, rakennelmien ja laitteiden vahingot, samoin menetetyn ves1vo1man arvon. kohdasta. Kun lunastuslain perusteella ostetaan maa-alueita, vähääkään suurempien alueiden hintaa sovitellaan alaspäin. täyttä arvoa vastaava korvaus". Jos omistaja vaatii, on lunastettava koko haitoista kärsivä alue. luvun 3. Tällainen hintasuositus kourassaan Kemijoki Oy:n ostajat ja muut rakentamisen puuhamiehet kiertävät maanomistajien luona pelottelemassa, että "pakkolunastuksessa saat paljon vähemmän". Mahdollisuus suuriin korvauksiin Vesilaki antaa maanomistajalle paremman turvan kuin yleisemmin sovellettu lunastuslaki. Ostajalle annetaan niin sanottu suuruusalennus. vsk.. Yesilaissa ei nimenomaisesti sanota myös puuston kuuluvan 1,5-kertaisen korvauksen piiriin, mutta laki antaa vahvat perusteet vaatia sitä
Maat ostetaan puukaupan voitoilla Kemijoki Oy myy puut tietenkin täydestä markkinahinnasta metsäyhtiöille, nykyisin Veitsiluoto Oy:lle, ja voi rahoittaa voitoilla uusia maakauppoja. vioidessaan muiden maita. Sopimuksen suosituksia noudatetaan markalleen. 15. Koillis-Suomen metsälautakunnassa arviointeja tekevä metsäteknikko Kari Välikangas perustelee vähennyksiä yleisellä käytännöllä. Se tuntee vain täyden ja puolitoistakertaisen korvauksen. Lunastettavan maan, 13 850 hehtaarin, arvoksi yhtiö laskee 14 miljoonaa ja vesiKokonaavan kesäistä rauhaa. Vesioikeuteen jättämässään hakemuksessa yhtiö arvioi lunastettavan puuston arvoksi 28,6 miljoonaa markkaa. Jos kaikki ostettaisiin 40 prosentin alennuksella, yhtiön voitto olisi 19 miljoonaa markkaa. "Summa-arvioinnissa, kun lasketaan maapohjan, taimikoiden ja puuston arvo, suuruusvähennykset ovat aivan normaali tapa." Vesilaki ei kuitenkaan vähennyksiä tunne. vsk. Arviointia suoritettaessa emme kuitenkaan tiedä, syntyykö kauppa vai ei. Puuston arvon metsälautakunta laskee vallit.sevien markkinahintojen mukaan, kuten asiallista on. "Ei", vastaa Välikangas. Jos oikeuslaitos päätyy siihen, että myös veden alle jäävästä puustosta on maks.ettava puolitoistakertainen korvaus, hätäiset myyjät antavat puistaan Kemijoki Oy:lle peräti 60 prosentin alennuksen. Esittämämme summan ei myöskään tarvitse olla lopullinen. Maapohjansa puineen Kemijoki Oy:lle myyvä saa siis puustostaan 40 prosenttia alle markkinahinnan. Jo hyvin pienistä summista leikataan kovalla kädellä. Viranomainen siis nojaa Kemijoki Oy:n ja seitsemän maanomistajan sopimukseen arSUOM EN LUONTO 9/92 51. Veden alle jääville alueille metsälautakunta laskee l ,5 kertaisen korvauksen, mutta toisaalta karsii veden yläpuolisilta mailta korvauksia suuruusvähennyksillä. Se on vain se minimihinta, joka alueesta ainakin pitäisi saada." Metsälautakunta laskee suuruusvähennyksen myös puustolle. Jos joku myy vain puuta metsästään, tehdäänkö kauppasummasta suuruusvähennys. Luonnoltaan erittäin rikas Kokonaapa menisi pilkkahintaan altaan pohjaksi. "Ei tunne, se on totta. Esimerkiksi 30 000 markan korvauksesta vähennys on 20 ja viimeistään 70 000 markan korvauksista 40 prosenttia. Maapohjan hinnan määrittelyssä lautakunta käyttää "Vuotoksen aluetta koskevaa hintasuositussopimusta". Suuruusvähennys-nimitys tosin antaa asiasta väärän kuvan
Altaan koko olisi 23 800 hehtaaria ja Kemijoki Oy omisti siitä syyskuun puolivälissä 8610 hehtaaria. Muistaen alihinnan, jota Kemijoki Oy maksaa, nykytilanteessa myyvä häviää hätäilyllä aina, verotuksen kiristymisestä huolimatta. Käytännössä tilanne ei ole aivan näin surkea, sillä veden alle jäävästä puusta maksettaneen useimmiten markkinahinta, ilman vähennyksiä. Vähennys on 80 prosenttia ja vain loppuosaa verotetaan. Yleensä nämä ovat innokkaimpia myyjiä. Hätäily myynnissä 'ei silti kannata. Vero olisi siten viisi prosenttia kauppasummasta. Pakkolunastuksessa maanomistajan asema on vahvempi. Allasalueen ihmiset jäävät ilman oikeusapua Luonnonsuojelijat vaativat Vuotosjoen liittämistä koskiensuojelulakiin, jotta ikuinen allaspe/i saataisiin loppumaan. Lunastettavaa allaspohjaa on siis 15 190 hehtaaria. Se merkitsee, että kaikki maat, joita Kemijoki Oy ei vielä omista, on hinnoiteltu kituja joutomaaksi. Tyypillinen on asianajotoimiston kirje eräälle vastahakoiselle kuolinpesän osakkaalle, jota Etelä-Suomeen muuttaneet sisarukset painostivat myymään: "Asialla on tavattoman kiire siinä mielessä, että Kemijoki Oy on tehnyt tarjoukset vielä ns. Mikko Niskasaari lain edellyttämän korotuksen jälkeen 21 miljoonaa. Joka tapauksessa myyjien pakottaminen alennuksiin on tuonut lappilaisille miljoonien markkojen menetykset. entiseen hintatasoon ja hintataso on tunnetusti koko ajan laskemassa". Yli 400 000 markan kauppoja Kemijoki Oy:n kanssa tehneet ovat siis maksaneet turhaan myyntiveronsa. Koko Vuotoksen alueesta kuitenkin noin 40 prosenttia on metsämaata, joten yhtiö polkee maan hintoja todella raskaasti. Lunastettavaksi voidaan lisäksi vaatia vettyvät maat. Vähennys on kuitenkin vähintään 30 prosenttia. Maan arvioiminen 14 miljoonan hintaiseksi merkitsee 1000 markan hehtaarihintaa. Se on vain neljännes Lapin maahintojen keskiarvosta. Maan myyntihinnasta vähennetään sen ostohinta ja loppuosaa verotetaan 25 prosenttia. Tähän asti veroa on maksettu vain yli 400 000 markan kaupoista, ensi vuonna ilmeisesti kaikista. Hakemuksessa lunastettavien maiden määrä on lisäksi ilmoitettu väärin 13 850 hehtaariksi. Siinä on useita osakkaita, joista enemmistö asuu kaukana kotiseudultaan. Kaikkiaan 14 miljoonan korvaussumma merkitsisi siis noin 900 markan hehtaarihintaa. Kauppakirjoja selatessa huomaa, että tavallisin myyjä on jakamaton kuolinpesä. vsk.. Ei kai tilanne se ole, että yhtiön omistamaan 8600 hehtaariin sisältyisivät kaikki metsämaat ja ostamattomiin maihin kaikki suot. Tinkiminen kannattaa Ihmisiä painostetaan myymään eri keinoin. Teoriassa Kemijoki Oy voisi ostaa lähes kaikki hehtaarit puukaupan ylijäämällä. Eduskunnassa on lakiesitys, joka toteutuessaan tuo 80 prosentin säännön myös vapaaehtoisiin kauppoihin ensi vuoden alusta. Eli yhtiö ottaa metsät niin halvalla, että se saa maan ilmaiseksi. 16 Hätäilijä häviää verotuksessakin Vuotoksen maanomistajia on peloteltu myös ensi vuonna laajenevalla myyntivoiton verotuksella. Kun maat ovat perittyjä, myyntihinnasta vähennetään maan perintöveroarvo, joka on usein alhainen. Kaiken todennäköisyyden mukaan hintataso tosiasiassa SUOMEN LUONTO 9/92 51
Tässä tapauksessa viimeinenkin osakas taipui myymään, mutta paljon Kemijoki Oy:n tarjoamaa korkeampaan hintaan. Samalla he kuitenkin myivät myös osuutensa, noin kaksi prosenttia Alaperän 4000 hehtaarin yhteismetsästä. 17. Yhtiö tarjosi perikunnan maista noin 400 000 markkaa. vsk. Mikko Niskasaari pikemminkin pyrkii nousemaan juuri tuolla alueella. Altaan uhrit eivät siis saa oikeusapuunsa penniäkään, mutta altaan innokkain puolesta puhuja, Lapin maakuntaliitto, halutessaan saa. Muistettakoon, että puusto sisältyy hintaan. Ei ole loogista olettaa, että ostajan monopoli nostaisi maan hintaa. Milloin eduskunta on päättänyt Vuotoksesta. Monet maanomistajat ovat luopumiseläkkeellä. Eläkkeen ehtoihin kuuluu maan myynnin ankara rajoittaminen. Tämä huomioiden hehtaarihinta putoaakin 3045 markkaan. Pakkolunastuksessa maan hinnaksi arvioidaan se, mitä maa samalla korkeudella Lapissa muutoin maksaisi. Vuotoksen maiden siirtämistä Kemijoki Oy:lle on lähtenyt edistämään myös Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Mela. Määräysten rikkomisesta seuraa eläkkeen välitön menetys. Metsänraiskauskin on Vuotoksen alueella sallittua. Pudasjärveläisen luonnonkuvaaja Jorma Luhdan Vuotos~ ~ kuvat ovat viime kesältä. . Peltomaata ei saa kuuden ensimmäisen eläkevuoden aikana myydä kenellekään. Tämä avaa metsätaloudessa aivan uusia näköaloja. . Oikeusministeri Hannele Pokka (kesk), Vuotoksen suuri takinkääntäjä, ilmoitti syyskuussa ettei rahaa ole eikä tule. Vuotoksella aiemmin maksettujen hintojen vaikutuksen joko ylöstai alaspäin arviomiehet pyrkivät eliminoimaan. Hakkuut rikkovat Metsäkeskus Tapion metsähoito-ohjeita. Lupaus oli ministeriön näyttävä PR-ele ja täysi kupla. Metsämaatakin voidaan myydä vain maatalousyrittäjille, joilla on oikeus lisämaihin, maatilahallitukselle, metsähallitukselle, yhteismetsälle ja eräille muille, laissa luetelluille. Tavallisempi tarina lienee kuitenkin kahden veljeksen tapaus. Suojavyöhykkeen puuttumista ihmettelivät työn tehneet metsuritkin. Vuotosjokivartta oli parturoitu kilometrin matkalta ilman pienintäkään suojavyöhykettä. Yhteismetsän omaisuuteen kuuluu sitäpaitsi laaja soranottolupa. Hallitus saattoi vain antaa omistajana Kemijoki Oy:lle luvan hakea rakentamislupaa vesioikeudelta. Hehtaarihinta, 4539 markkaa, ylittää Vuotoksen keskiarvon. Metsälautakunta ei kuitenkaan aio asiaan puuttua, sillä Tapion "ohjeet ovat vain suosituksia". Tapion ohjeet eivät sido Kun Kemijoki Oy aloitti mahtiaan näyttääkseen hakkuut Vuotoksella, se lupasi noudattaa Tapion ohjeita yksityismetsien käsittelystä. Mihin siis perustuu väite, että maat pakkolunastetaan. Syyskuun lopulla selvisi, ettei lupaus pitänyt. \'astahakoisin jäsen ilmoitti, ettei hän hyväksy mitään suuruusvähennyksiä ja vaati yhteensä 500 000 markkaa. Se asia on ratkaistavissamme." Laki epäilemättä antaa Melalle valtaa harkita, milloin sopimuksesta poikkeaminen on sallittua. Eivätkä he voi vaatia 1,5-kertaista korvausta puista. Pokka petti Kauppaja teollisuusministeriön viime vuonna asettama Vuotos-ryhmä esitti pikamietinnössään, että allasalueen ihmiset tarvitsevat juridista apua. Muutamat Kemijoki Oy:n painostamat luopumiseläkeläiset ovat tiedustelleet Melan kantaa Vuotoksen maiden myyntiin. "Katsoimme, että kohtuusyyt puoltavat myynnin sallimista. Se vastaa 80 metsähehtaar.ia. Tosin maakuntaliitot voivat saada ministeriön 50 000 markan määrärahasta apua kalatalouskysymysten selvittämiseen. He myivät yhteensä 163 hehtaaria 740 000 markalla. koska alueet tullaan pakkolunastamaan, ellei vapaaehtoisia kauppoja synny, on olemassa painavia kohtuusnäkökohtia, minkä vuoksi myynti ei vaikuta . Eduskunta ei ole asiaa käsitellyt ja hallituksella ei ole asiassa päätösvaltaa. Silloin on vaikeaa kuvitella, miksi myöskään jatkuvaa kasvatusta yrittäneet olisivat syyllistyneet lain rikkomiseen, kuten Tapion edustajat ovat lukuisissa oikeudenkäynneissä käyneet vannomassa. "Tuota, eikös siitä joku periaatepäätös tehty?" Vuotoksen rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä päättää oikeuslaitos. Veitsiluoto Oy on ulottanut hakkuut aivan Vuotosjoen vesirajaan asti. Muistettakoon, että tällä hetkellä Kemijoki Oy on ainoa, joka suostuu ostamaan Vuotoksen maita. Yhtiö taipui vähennykset pyyhittiin yli. Jos joku yksityinen hakkaa sadan hehtaarin aukon parhaassa kasvuiässä olevaan metsään, sitä ei siis katsota yksityismetsälain kieltämäksi metsän haaskaukseksi. On kohtuullista että yhteiskunta avustaa heitä sen kustannuksissa, työryhmä esitti myös. Tästä ja menetetyistä virkistysarvoista veljekset eivät saaneet penniäkään. "Suunnittelemamme myynti on antamanne sitoumuksen vastainen", ilmoitti Mela heinäkuussa yhdelle maanomistajalle, mutta: " ... Silti monet viranomaiset käyttäytyvät, kuin allas olisi jo päätetty rakentaa. Viimeistä runkoa myöten kaadettu kuusikko on ollut pääosin nuorehkoa, kaikkea muuta kuin normaalia päätehakkuumetsää. "Aina on tapana jättää rannoille suojavyöhyke. . "On se kamalan näköinen. Jos olisi oma metsä ollut kyseessä, niin ikinä en olisi tuommoiseen hakkuuseen suostunut", tuumattiin moottorisahan kahvassa. Päätöksen antamishetkellä ei edes hakemusta ollut jätetty vesioikeudelle. Oikeusapuun luvattiin peräti 1,4 miljoonaa markkaa yhteensä kolmelle vuodelle. Hätäily tulee kalliiksi Kaiken kaikkiaan on täysin turhaa uskoa pelotteluja maan hinnan putoamisesta, jos allas saa rakennusluvan, ja jos maita pakkolunastetaan. Ne, jotka nyt myyvät maansa, eivät voi vesioikeudessakaan vaatia korvauksia virkistysarvoista, mihin uusittu vesilaki antaa mahdollisuuden. D Mikko Niskasaari on ympäristöja oikeuskysymyksiin erikoistunut toimittaja. "Altaastahan on eduskunnan päätös", selittää toimistopäällikkö Irma Aromaa Melasta. Yksityisille yhtiöille, jollainen Kemijoki Oy:kin juridisesti on, maita ei saa myydä. Antaako se silti oikeuden ratkaista asia tekaistuin perustein. Viranomaiset unohtavat, että rakennuspäätöstä ei ole tehty Vuotoksen altaan rakentamisesta ei ole tehty yhtään juridisesti sitovaa päätöstä. luopumiseläkkeeseen" . SUOMEN LUONTO 9/92 51. Mistä Melassa tiedetään, että maat pakkolunastetaan. Jotkut leimaajat jättävät vähintäin viisi metriä, jotkut saattavat jättää parikymmentäkin metriä." Koillis-Suomen metsälautakunnasta todettiin vain, että "emme olisi uskoneet, että ne (Kemijoki Oy) ovat niin typeriä"
Jotkut voivat olla kestäviä tai luontoa säästäviä tietyssä mielessä, saastuttavia muilta ominaisuuksiltaan. Kenties selitys piilee siinä, että kohtuuden ja terveen järjen puolesta puhuminen on perin tehoton ase poliittisen propagandan arsenaalissa. Olen luontokaupan vakioasiakas, ja yritän ostoksia tehdessäni suosia uusiotuotteita, vaikka en jaksakaan innostua "vihreästä" tuotetarjonnasta. Ehkäpä voin luonnehtia itseäni jonkinlaiseksi "vihreän keskitien" kulkijaksi: torjun niin vihreän fundamentalismin kuin EY-vihreyden, joka on aatteen alennusmyyntiä isolle bisnekselle kansainvälistymisen kulissien takana. Autoa minulla ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan. Televisionkin hyväksyin kotiini muutama vuosi sitten, joskin katson sitä sangen valikoivasti. Oman elämäni tienviittoina ne riittävät, mutta tiedän hyvin, että niitä on kovin vaikea soveltaa julkisen elämän normeiksi. Omaa kesämökkiä en ole hankkinut, vaan asun vaimoni kanssa vuokramökissä. Arkipäivän valintojani määräävä ajatus lienee kohtuus ja terve järki. Suon aikaa harrastuksilleni, nykyisinä eläkepäivinä entistä enemmän. Tuollainen ekoterrorismi tuhoaisi taatusti myös luonnon kaiken muun mukana. vsk.. Muuten hän ei tulisi toimeen. Tulikivenkatkuisista saarnoistaan huolimatta Linkolakin ihmisenä mitä hyväntahtoisin ja sympaattisin joutuu käytännön elämässä tekemään kompromisseja. "Vihreätkin" tarvikkeet kuormittavat ympäristöä. Hänen oppinsa huono puoli on, että sen johdonmukainen noudattaminen vie käytännössä mielettömyyksiin, ad absurdum, kuten hienosti sanotaan. Ja kuitenkin, monen monta kertaa minusta tuntuu, että jos nykyajan poliitikoilta jotain olennaista puuttuu, niin juuri tervettä järkeä ja kohtuuden tajua. Vai onko joku joskus kuullut poliitikon sanovan: meillä on jo kylliksi, emme tarvitse enää lisää. Noita kysymyksiä kuulen silloin tällöin intiimeissä keskusteluissa, joissa pyritään hieman pintaa syvemmälle. Joissakin asioissa noudatan suhteellisen tiukkaa linjaa. Toisaalta mikään ei ole helpompaa kuin tehdä pohjaltaan toisarvoisesta tarpeesta subjektiivinen välttämättömyys. Tiedän sitä paitsi, että minun kohtuuteni on jonkin toisen kansan vaikkapa eteläisten heimoveljiemme ylellisyyttä, ja että globaalisesti sovellettuna se merkitsisi maapalloparallemme aivan liian suurta kuormaa. Siitä olin ehtinyt luopua Helsingin Sanomissa, kun pitkällisen vastaanhangoittelun jälkeen lopulta jouduin toteamaan tietokoneen ylivoimaisen käteväksi, joskin melko oikukkaaksi apuneuvoksi. Ehkäpä Pentti Linkola, ekofundamentalismin tunnetuin saarnamies, on oikeassa sanoessaan, että vain äärimmilleen viety vihreä ajattelutapa voi pelastaa maailman. Pieni moottorivene on ainoa mekaaninen kulkuväline, jonka olen hyväksynyt. Kysymys ei sitä paitsi ole vain laadusta vaan myös määrästä. Kirjoitan tätä juttua tietokoneella, jonka hankin vuoden vaihteessa havaittuani paluun konekirjoitussysteemiin liian hankalaksi. Vastaus ei ole helppo, sillä ongelmatkin ovat perin monimutkaisia. Perheessäni on jääkaappi, pakastin ja pesukone. Ideologinen joustavuuteni katoaa taatusti sinä hetkenä, jolloin minun annetaan ymmärtää, että velvollisuuteni Suomen kansalaisena on kuluttaa paljon, jotta tuotanto saataisiin maassamme jälleen nousuun. Käyn silloin tällöin aurinkolomilla etelässä (koluttuani ympäristötoimittajana kymmeniä Euroopan ja muun maailman maita), vietän kesämökkielämää enkä kaihda kapakassakäyntejä kohtuuden puitteissa. Puhtaaksi viljelty vihreys, ekofundamentalismi, ei yksinkertaisesti käy laatuun yhteiskunnassa, joka on rakennettu meidän malliimme ellemme sitten ole valmiit antautumaan sokean tuhoamisvimman valtaan yhteiskuntamme tukipylväitä kohtaan. Mainoksia kieltäydyn katsomasta. Muuten on mahdoton selittää sitä hillitöntä, sokeaa kilpajuoksua aineellisten arvojen perään, joka jälleen kerran ja entistä kohtalokkaammin on noussut yhteiskuntamme hallitsevaksi pyrkimykseksi. Hän tietääkseni kalastaa nailonverkoilla ja on hankkinut itselleen pakettiauton saaliittensa kuljettamiseksi markkinoille. Onneksi inhoan yleensä kaikkea ostamista, rutiiniostoksia lukuunottamatta, joten kiusaus on sangen pieni. Kohtuus, tuo menneiden polvien suuresti arvostama ominaisuus, olisi nykyiselle sukupolvelle kipeästi tarpeen. 18 Vietän muutenkin keskiluokkaisen vakaata elämää käyttäen tietoisesti hyväksi monia nykyajan mukavuuksia. Yksilöllinen valinta päättää sen, mikä on kohtuutta tai tervettä järkeä, yleispätevästi niitä on perin vaikea määritellä. Miten sovellat kannattamaasi vihreää ideologiaa käytäntöön. Miten itse elät. Siihen riittää vaikkapa kesämökin omistaminen jossain kauempana ja tarve käväistä siellä viikonloppuinakin, mikä käy helpoimmin omalla autolla. VAHTERA Mitä on kohtuus. Kesänviettomme on vahvasti luontaistaloudellista: tavallisella mato-ongella hankittua kalaa viisi-kuusi kertaa viikossa; marjoja ja sieniä, jotka nyt täyttävät pakastimen tarjoten meille syömistä ensi kesään asti. Sen vilpittömyydestä en ole lainkaan varma, en varsinkaan siitä, kestääkö tällaisten tuotteiden tarkastelu kaikilta osin ekologisen järkevyyden vaatimukset. Antti Vahtera SUOM EN LUONTO 9/92 51. Ratkaisua tosin helpotti se, että asun lähellä (entistä) työpaikkaani, niin että työmatkat taittuivat luonnostaan kävellen
tiivistetyt perustiedot ja ohjeet kompostoinnista kompostointi on teemana mm. Luonnonkalenteri 1993 maksaa 72 markkaa. Luonnonsuojeluliiton jäsenet saavat kalenterista 10 % jäsenalennuksen. Monipuoliset asiantuntijatekstit tekevät Luonnonkalenterista nautittavan tietopaketin, joka on mainio lahja. Tee tilauksesi heti! TILAA LUONNONKALENTERI 1993 TÄLLÄ TILAUSKORTILLAI LUONNONYSTÄVIEN ODOTIAMA TASKU KALENTERI ON ILMESTYNYT! Luonnonystävän taskukalenteri on uutuus, jonka mukana · luonnontapahtumat kulkevat mukanasi ympäri vuoden. Luonnonkalenteria myyvät Suomen Luonnonsuojelun Tuen Luontopuodit ja suurimmat kirjakaupat. ~ystävän 1993 --=LUONNONKALENTERIN KANSSA TILAffUNA SAAT LUONNONYSTÄVÄN TASKUKALENTERIN TUTUSTUMISHINTAAN 38 MK (OVH SO MK). Vuoden 1993 kalenteri • esittelr e päivyrisivuillaan maakuntiemme nimi'·'colinnut, -kasvit ja -kivilajit kuvin ja tekstein • ant<' artikkelisivuillaan hyödyllistä tietoa mm. Luonnonkalenterin saat suoraan kotiisi. kun teet tilauksesi oheisella tilauskortilla. Kun ostat/tilaat sen yhdessä Luonnonsuojeluliiton perinteisen seinäkalenterin, Luonnonkalenterin kanssa (72 mk) saat Taskukalenterin tutustumishintaan 38 mk. Luonnonkalenteri 1993 esittelee kansallismaisemamme ! · Vuonna 1993 luonnonystävien vuodenkierto kulkee läpi kansallismaisemiemme: lmatrankoskelta KeskiPohjanmaan latomerelle, lumisesta puukaupungista helteen paahtamille Saaristomeren kallioille. Loistelias Luonnonkalenteri 1993 esittelee kuuluisimmat maisemamme luonnonvalokuvaa· jiemme huippuotoksin ja maalaustaiteemme mestareiden puhuttelevin maisemakuvin. vuoden 1993 huhtikuun Nuukuusviikolla! • sisältää tärkeimpien luonnonsuojelujärjestöjen osoitteet ja puhelinnumerot Luonnonystävän taskukalenteri 1993 maksaa 50 markkaa. Luonnonkalenteri 1993 on saatavana suomen-, ruotsin-, englannin-, saksan-, vironja venäjänkielisenä. villivihannesten käy ,tä, luontomme tulokaslajeista, siilinsuojelusta, siitepölyn esii 1misestä ja ikkunalautaviljelystä • ant
Lehtisammalilla on aina varsi ja lehdet. Suvulliset lisääntymiselimet munaja siittiöpesäkkeet kehittyvät sivuhaaroille tai pääverson kärkeen. Suomen satojen sammallajien hienoudet ovat vain liian harvojen alan eksperttien tiedossa, hän harmittelee. Ja erään suurimman sieluani muljauttavan kokemukseni olen saanut tuntea erityisesti rahkasammalten majesteetillisimman luomuksen reunalla, 20 korkealla keidassuolla. Kummallinen sukupolvenvuorottelu Sammalten lisääntymistä leimaa kummallinen sukupolvenvuorottelu. Teksti ja kuvat: Jaakko Heinonen Kiitos ja ylistys sammalille Metsän sammal matto vaatii kehittyäkseen vuosikymmenten rauhan ja sopivan määrän valoa. Suomesta sammalia on löydetty yli 800 lajia, joista parisataa luetaan maksasammaliin ja reilut 600 lehtisammaliin. Kaikkia ei ole edes löydetty eikä koskaan löydetäkään. vsk.. Ne ehtivät hävitä ympäristötuhojen myötä ennen kuin yksikään tarpeeksi tietävä saa ne luuppinsa alle. Nykyisin taivaalta satava typpi ruokkii ruohoja, ja sammalet taantuva!. jamme Jaakko Heinonen. Kuten luonnossa yleensä, luokittelua sotkemassa on myös lehdellisiä maksasammalia, mutta ne tuntee keskisuonettomista lehdistä. Maksasammalet ovat kasvupeitteenä luonnossamme varsin vähäpätöisiä, mutta lehtisammalet ovat sitä vastoin monesti hyvin yleisiä ja saavat aikaan kauniita peittäviä sammalikkoja, jopa mahtavia maisemia. Liian monelle nykyihmiselle ainoa kosketus sammaliin on sammaloituvan nurmikon kauhistelu, arvelee syvälle sammaliin uppoutunut kirjoittaOlen koko ikäni asustanut talossa, jonka hirrenvälit on tilkitty seinäsammalilla. Kiitos ja ylistys olkoon sammalien! Suomessa satoja sammallajeja Maapallolla sammalia lienee runsaat 14 000 lajia. Kellarissamme taistellaan porkkanahometta vastaan luonnon antiseptisellä lahjalla, rahkasammalella. Kun ensi kerran näin suuren suon laajan keskustasanteen kymmenet allikot ja lokkikolonnat, oli itku päästä. Maksasammalilla ei ole selvää erilaistunutta vartta ja lehtiä, vaan kasvi koostuu enemmän tai vähemmän vihreistä, litteistä liuskoista. Kautta vuosikymmenten olen voinut livahtaa muutamalla askeleella helppokulkuisiin sammalkuusikoihin, joista löytyvät kaikki tavallisimmat metsiemme varjosammalet. Itse hedelmöitys on ongelma, kun apuna ei oikein voi SUOM EN LUONTO 9/92 51
21. SUOMEN LUONTO 9/92 51. Mahtavat keidassuot ovat pääasiassa rahkasammalten tuotteita. Turve kasvaa vain millin vuodessa, joten suot ovat tuhansien vuosien "arkisto". vsk. Rämekarhunsammalen itiöpesäkkeet hohtavat upeasti keskikesällä suon laidalla
Soiden sammalilla taas on keskeinen sija koko luontomme vesitalouden säätelijöinä. mansodassa käytettiin miljooLystikkäin apu rahkasamnia rahkasammalesta valmismalesta löytyy kuitenkin ruutettuja siteitä. tanan kuljetukseen. Ihminen ei selviä rangaistuksetta mistään luomakuntarikoksestaan! Perisyntisesti eli lyhytnäköisesti ihmisen tarpeita ajatellen yksi sammalryhmä on 22 Kalliopalmikkosammal kasvaa kallioiden lisäksi yleisenä puilla, kivillä ja maassa. Metrien paksuisiin turvekerroksiin on arkistoituna monenlaista tietoa pitkälle taaksepäin, ohi ajanlaskumme alun. Rahkasammalta on käytetty istukkaiden, kukkasipulien, juuresten ja hedelmien pakkausja säilytysaineena, koska se estää tehokkaasti homeiden ja bakteerien syntyä ja leviämistä. Munasolusta kehittyy itiöpesäke perineen, joka juuri on se kummajainen, suvuton sukupolvi, itiöpolvi. Tavalliset metsäsammalet säätelevät ja ylläpitävät oivallisesti maaperän kosteutta ja ovat tärkeitä humuksen tuottajia. Rahkasammal on oiva säilytysaine käyttää tuulta eikä hyönteisiä. ylitse muiden. Palmusammal on helppo tunnistaa. vsk.. Sammalet ovat ratkaisseet asian osaksi turvautumalla mekaanisiin keinoihin, osaksi jopa veden apuun, jolloin siittiöt uiskentelevat eräänlaista vesikanavaa pitkin hedelmöittämään munasolut. Monet turpeen käyttötavat ovat vielä aika tuttuja, mutta rahkasammalen muut avut ovat painuneet lähes unholaan. Entiset kirkkaat kesäpurot ovat unelmaa ajalta, jolloin suot luovuttivat kevätvesiään yli alkukesän poutakausien. Siellä on myös tiedot suurista ja pienistä luonnonkatastrofeista, niin paikallisesti kuin usein myös maailmanlaajuisesti. Siitä on tehty kääreitä palovammojen ja ruhjeiden hoitoon. Rahkasammalilla, joita Suomessa lienee 38 lajia, on ihailtava kyky varastoida vettä kuolleisiin rahkasoluihin. Samasta syystä ja lisäksi valtavan imukykynsä ansiosta rahkasammal on saanut palvella vauvanvaippana. Joka puolella Suomea on ikäviä esimerkkejä ojitettujen soiden ja korpien turmiollisesta vaikutuksesta puroihin. Tämän kykynsä avulla rahkasammalet luovat itselleen ihanteelliset olot ja kasaavat soita ja vuosituhansien kuluessa valtavat määrät monilla tavoin hyödyllistä turvetta. Se onnettomuus, ettei enää voi heinäaikaan pulahtaa puhtaaseen ja viileään purosuvantoon uimaan, on paljolti seurausta sammalluonnon tunnelemisesta. Molemmat ovat hyvin yleisiä. Jos sopiva kasvupaikka löytyy, itiöt itävät ensin alkeisrihmaksi, joiden silmuista vasta varttuu uusi sammalkasv1. Hellii, hoivaa, huolehtii Sammalten suunnaton määrä antaa ymmärtää, että ne ovat kokonaisuuden kannalta tavalla jos toisellakin elintärkeitä. Hapan, hapeton turve säilyttää puun vuosituhansia, kuten myös siemenet ja siitepölyt. Vettä on joko liikaa tai sitä ei ole ollenkaan. Ensitmnäisessä maailKynsisammalet tuntee kapeista, samaan suuntaan siirottavista lehdistä. Itiöiden kypsyttyä itiöpesäkkeessä aukeaa pieni kansi ja tuuli nappaa itiöt matkaansa ( vesisammalilla usein vesi). Hyvinä SUOMEN LUONTO 9/92 51 . Jos ihminen olisi siinä yhtä tehokas, hänen pitäisi pystyä juomaan vettä pitkälti toistatuhatta litraa. Vasemmalla tanakampi kangaskynsisammal ja oikealla isokynsisammal. Nuorena pesäkeperä on vihreä ja pystyy itse jonkin verran yhteyttämään, mutta enimmäkseen se saa ravinteita suvulliselta sammalelta, johon tuo suvuton peijakas on kiinnittynyt erityisellä imujalalla, kuin joku loinen ikään
Oikeastaan ei ole mitään järjellistä syytä sille, että sammalharrastajia on Suomessa niin vähän. sadasta Suomessa tavattavasta löytyy aika harvoin tai ei juuri koskaan. Itse tiedän, että hyvät sammalkuvat ovat todella vaativa haaste. D Jaakko Heinonen on maanvilj elijä ja luonnonharrastaja Turun ja Porin läänin Koskelta. Rusoja silmäkerahkasammalta keidassuon sammalmatolla. täkykaloina tunnettuja ruutanoita on ennen kuljeteltu kostean rahkasammalen sisällä pitkiä matkoja reppukyydillä. Pitkälle edennyt sammaltutkija tarvitsee mikroskoopin apua. Korpirahkasammal ja korpikarhunsammal ovat soistumisen alkuvaiheen valtalajeja. Niin ja missä luurailee sammaliin erikoistunut valokuvaaja, joka tekisi vihdoinkin kunnon käsikirjan meille tavallisille luontoihmisille. Sellaisen, joka herättäisi kiinnostusta myös muissa pohjoismaissa eikä päinvastoin, kuten nykyään aina on. Sammal on vain kuivattava sopivaksi. vsk. Anliseptisen rahkasammalen sisässä juurekset säilyvät yli talven. Olenkin joskus ihmetellyt, miten ruutanat ovat levinneet kaikenlaisiin lampiin ja puljuihin. Sammalhanastuksen suurena innoituksen lähteenä täytyy pitää sitä, että useimpia lajeja tuosta runsaasta kahdeksastaSUOMEN LUONTO 9/92 51. Jos intoa riittää, aina voi turvautua yliopistojen kasvimuseoiden tietoon, monisteisiin ja kirjallisuusneuvoihin. Sama tunnistamisen vaikeus ja sekasotku, joka yleisesti tiedetään sienistä, pätee aika lailla myös sammaliin, vaikka lajimäärä on vain reilut kymmenen prosenttia Suomessa tavattavien sienten määrästä. Onneksi aika mukavasti pärjäilee sentään voimakkaan suurennuslasin läpi sihtailemalla ja mieluusti kahden eri kustantajan käsikirjoja selailemalla. Sammalia riittää, harrastajia ei. 23. Harrastajien vähyys tietää myös automaattisesti sitä, että sammalten levinneisyys laajoilla alueilla on enemmänkin arvelua, kun kyseessä ovat harvinaisemmat lajit
"Termillä vain korostetaan sitä, että juuri vaihtelu on elollisen luonnon perusominaisuus. Viimeiseen puroon asti Luonnossa liikkuvilla ihm/sillä on taipumus uskoa monipuolisuuden kadonneen vain omilta kulkureiteiltään. Luonnon järkyttävän yksipuolistamisen paljastavat tällöin vasta tilastot, jotka esimerkiksi osoittavat lähes sadan prosentin luonnonlähteistä ja -puroista tulleen hävitetyksi Etelä-Suomesta. Lajien sisällä vähenee perinnöllinen monimuotoisuus. Esimerkiksi pohjoismainen metsätalous pystyy näyttäviin suorituksiin luonnon monimuotoisuuden vähentämisessä autioittamatta maata; maa pysyy metsäisenä, vaikka metsä muuttuukin kaikkialla entiseen verrattuna yksitoikkoisen samanlaiseksi. Biologit tietävät suoluonnon moninaisuuden: Suomen suot voidaan jakaa jopa sataan erilaiseen tyyppiin, joista jokainen on ainutlaatuinen osa luonnon jatkumoa. Jonkin tutun lammen tai helmeilevän puron ojituksen ei ymmärretä tarkoittavan sitä, että niin on käynyt muuallakin 24 ehkä kaikkialla. Antti Halkka Yhä yksipuolise1 Maailma menettää jatkuvasti sitä elämän rikkautta, joka sille on elämän syntymistä seuranneiden kolmen ja puolen miljardin vuoden aikana kehittynyt. Tämä voi hävittää maailman muutaman tuhatta jäljellä olevaa gepardia sukupuuttoon, sillä juuri perintöaineksen monimuotoisuus on omiaan turvaamaan vastustuskyvyn sairauksia vastaan. Lähes samalla tavalla maiseman autioittaa aavikoiden leviäminen. Salakavalinta kaikesta on perinnöllisen monimuotoisuuden lasku. Luonnon monimuotoisuus karkaa helposti paitsi maapallolta, myös määrittelijältään. Vasta viime vuosina on havahduttu huomaamaan, miten laajasti maailman luonnon monimuotoisuus on hupenemassa. Esimerkiksi gepardit ovat nykyisin perintöainekseltaan keskenään lähes samanlaisia. Tutkijat ovat vasta viime vuosina ruvenneet ymmärtämään tämän vaihtelun merkitystä luonnon populaatioille ja yhteisöille." Koukin mukaan itse biodiversiteetti-termi on tullut tieteelliseen kirjallisuuteen vasta. Kun koko Mikkelin läänissä löydettiin äskeisessä etsinnässä enää kymmenkunta lähdettä, samoilija ei voi enää metsään mennessään haaveilla lähteen löytämisestä. Kun sademetsä hävitetään, ja jäljelle jää paljas liejuinen maa, eläinten ja kasvien menetys on ilmiselvä. Maailman monimuotoisuuden häviämisellä on lähes yhtä monet kasvot kuin monimuotoisuudella itsellään. Erilaisia metsiä ja soita on uskomattoman paljon, mutta vähän luonnossa liikkuvalle henkilölle miltei metsä kuin metsä voi näyttää samalta ja suo on aina vain suo. Mutta on myös melkoisen salakavalaa maailman luonnon köyhtymistä. Varsin hyvän määrittelyn on kehittänyt Helsingin yliopistolla luennoiva dosentti Jari Kouki: "Biodiversiteetti on suunnilleen sama kuin 'elämä maapallolla'", hän sanoo. Laatikossa tällä sivulla esitetyn kaavamaisen määritelmän lisäksi varsinkin työkseen biodiversiteettiä tutkivat etsivät termille osuvannasevia kuvauksia. Valitettavasti vain luonnon rikkaudet huomataan rikkauksista ehkä huonoimmin, ja siksi niiden katoaminenkin jää usein huomaamatta. Joskus luonnon köyhtymisen huomaa helposti. Luonnon rikkaudet täytyy tuntea, jotta niiden häviämisen huomaisi. Lajeja kuolee sukupuuttoon ja erilaiset luonnontyypit häviävät
Perinnöllisen muuntelun ansiosta lajeilla ja populaatioilla on kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. paan maaihnaan muutama vuosi sitten. . Ekosysteemien monimuotoisuudesta puhutaankin yleensä paikallisesti ja alueellisesti ja silloinkin pitäydytään usein kasvillisuuteen. Eri ominaisuusyhdistelmät antavat niiden kantajille erilaiset mahdollisuudet auttaa niiden kantajaa selviytyä suvunjatkamiseen. Biodiversiteetin suojelij a ei vam vaadi suojelualueita, vaan myös keksii luonnolle ystävällisiä maanviljelyn ja metsätalouden muotoja. Poliitikotkin innostuivat biodiversiteetistä Poliitikot, jotka pitävät maailmaa syleilevän epämääräisistä, mutta samalla voimallisista iskulauseista, ovat mieltyneet biodiversiteetti-sanaan. Ekosysteemien eli eliöyhteisöjen monimuotoisuutta ei ole juuri maailmanlaajuisesti määritelty ja luokiteltu. Luonnonsuojelijat ovat hieraisseet toiseenkin kertaan silmiään, kun he ovat nähneet luonnonsuojelun vakaina vastustajina pidettyjen poliitikkojen puhuvan biodiversiteetin puolesta. Ekosysteemeihin liittyy eloton luonto, maaperä, kallioperä ja ilmasto. "Biodiversiteetin säilyttämisen peruskysymys on pystyä tuottamaan jotain ja säilyttää luontoa samalla", sanoo ruotsalainen biologi Per Angelstam, joka on miettinyt monimuotoisuuden säilyttämistä osana metsänhoitoa. Luonnonmukaisesta metsätaloudesta puhuminen saa monet uskomaan, että monimuotoisuus säilyy ilman suojelualueita. Tämä on kuitenkin harhaluulo. Se mahdollistaa myös jalostustuksen. Lajistollisen monimuotoisuuden tutkiminen on kuitenkin suunnilleen yhtä vanhaa kuin ekologinen tutkimus eli vajaan sadan vuoden ikäistä. Lajien monimuotoisuudella tarkoitetaan usein lajirunsautta. Viljakasvien perinnöllisen muuntelun säilyttäminen on osa biodiversiteetin suojelua. Suvulliseen lisääntymiseen kätkeytyy lähes rajaton määrä mahdollisuuksia uusiin perintötekijäyhdistelmiin, esimerkiksi ihmisellä mahdollisten yhdistelmien määrä lähentelee koko maailmankaikkeuden atomien määrää. Poliitikkojen innostus johtuu varmasti osittain siitä, että luonnon monimuotoisuutta voi suojella myös talouskäytössä olevilla alueilla. "Tärkein biodiversiteetistä saamani opetus on, että sitä säilytettäessä ehdottomasti tarvitaan sekä laajoja luonnonsuojelualueita että suojelua talouskäytössä olevilla alueilla", sanoo yhdysvaltalainen John C. D 25. Lajien monimuotoisuuteen liittyy toinenkin näkökulma: mitä poikkeavampi laji on muista maailman eliölajeista, sitä merkittävämpi on sen osuus eliomaailman biodiversiteetistä. Ryan, washingtonilaisen W orldwatch Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus Biodiversiteetillä tarkoitetaan nykyisin yleensä jotain kolmesta seuraavasta: •eliölajien perinnöllistä muuntelua • laj istollista monimuotoisuutta •eliöyhteisöjen eli ekosysteemien kirjoa. "Niinpä biodiversiteetti on myös taloutta, ja sillä on arvo markkinavoimien kautta." Jäähyväiset luonnonsuojelualueille. Yksi laji voi olla myös hyvin merkittävä kokonaiselle eliöyhteisölle ja sitä kautta koko biodiversiteetille. Esimerkiksi trooppisen sademetsän yksi puulaji voi ylläpitää valtaisaa joukkoa selkärangattomia eläimiä, joita ei tavata missään muualla. Wilsonin kirja Biodiversity. Eliömaailmaa on aivan luonnollista tarkastella lajeista lähtien, maailmanlaajuinen biodiversiteettikin esitetään usein eri eliöryhmien lajien määrinä. Perinnöllistä muuntelua on yksilöiden ja niistä muodostuneiden populaatioiden välillä. Tuolloin ( 1988) ilmestyi E
Nykyisten ennusteiden mukaan suurin osa lajeista tuhoutuu joka tapauksessa, ellei jotain vielä täysin tuntemaSUOMEN LUONT09/92 SI. Kunkin ryhmän alla olevista luvuista ylin kertoo tieteelle tähän mennessä kuvattujen lajien määrän maailmassa ja keskimmäinen on varovainen arvio maailman todellisesta lajimäärästä. Miten suojella maailman elämää. "En olisi uskonut, että näille lajeille voisi tapahtua jotain." Eräät biologit pitävät tilannetta maapallolla jopa niin nopeasti huononevana, että pitäisi keskittyä niiden luonnonjärjestelmien pelastamiseen, jotka ovat vielä elinvoimais1a. Kanadan osavaltioiden koskemattomat metsät vuokrataan yhtiöille, jotka hakkaavat ne säälittä. Myös merenpohjan syvyyksissä on uskomattoman runsas vain syvänteiden haudoissa tai tuliperäisten lähteiden liepeillä viihtyvä eliöstö. Kotoperäiset lajit ovat voineet kehittyä saarellaan tai olla siellä siksi, että ne ovat jääneet viimeisinä lajistaan jäljelle kaikkien muiden paikkojen saman lajin yksilöiden tuhoutuessa jossain luonnonmullistuksessa. .._ _ __,,.,, Chocossa on Uudenmaan läänin kokoisella alueella 9000 kasvilajia. Ennätystä (alle 120 000 krn2) saarten kasvien kotoperäisyydessä pitää hallussaan Kuuba: saarella on ainakin 3233 kasvilajia, joita ei muualla kasva. Hän on selvästi ilahtunut Worldwatchin Maailman tila -kirjan Suomessa saamasta hyvästä suosiosta. Yli kaksisataa tutkijaa ja sata järjestöä 20 maasta oli edustettuina. matelijatai sammakkoeläinyksikön elinehdoille (ja eduksi parillesadalle miljoonalle). Ruotsin Lapin Jokkmokkissa pidettiin lokakuun alussa pohjoisten havumetsien tilaa käsittelevä tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen kokous. Merenpohjaa pidettiin pitkään melko köyhänä, mutta 1960-luvun lopulla käyttöön otetut uudet näytteenottomenetelmät muuttivat käsityksen tyystin. Myös hakkuut etenevät. Tämä suopeus ei kuitenkaan estä häntä arvostelemasta metsätalouttamme: "Pohjoismaisen metsätalouden kestävyys oli hyvä keksintö sata vuotta sitten, mutta biodiversiteetin suojelussa se ei riitä." Muutkin kuin Worlwatchinstituutti ovat alkaneet nähdä havumetsävyöhykkeen osana monimuotoisuuden katoamisen kriisiä. Kotoperäisyyden keskusten etsiminen perustuu siihen, että on paljon lajeja, jotka elävät koko maailmassa vain yhdellä saarella, vuorenhuipulla tai muulla eristyneellä paikalla. Kolumbian Chocon alueen ja Equadorin länsiosan sademetsät, joissa on mm. vsk.. Pienialainen Choco on Amerikan mantereen tällä hetkellä_pahin kriisialue. Tropiikin ja havumetsien luonto köyhtyy Sekä trooppiset sademetsät (punainen) että havumetsävyöhyke (vihreä) menettävät monimuotoisuuttaan nopeasti. Välittömässä vaarassa ovat esimerkiksi Tanana -joen 75 000 neliökilometrin kokoiset metsät, joita uhkaa myös laaja kullankaivuu. s l! ! f. -instituutin biodiversiteettitutkija. g ! i ] j 1 i j g ,. Ryan on hyvin selvillä Suomen ja muiden Pohjoismaiden suojelutilanteesta; seuraahan hänen instituuttinsa tiiviisti koko maailman tilaa. Tärkeitä ainutlaatuisten lajien alueita ovat monien saarten lisäksi mm. Uhkina mm. Kokous saattoi vain todeta uhkien lymynneen yllättävän vahvoina myös meidän leveysasteillamme. Antti Halkka Hakkuut ovat edenneet Alaskan koskemattomiin havumetsiin. "Uhanalaisten lajien joukossa on hämmästyttävä määrä havumetsälajeja, jotka vielä 1960-luvulla olivat tavallisia", sanoi esitelmässään ruotsalainen professori Lars Ericson. Saarten kotoperäisiä . Jo yhden sellutehtaan hakkuiden on Albertassa laskettu olevat turmioksi 600 miljoonan lintu-, nisäkäs-. Maailmanlaajuisessa monimuotoisuuden suojelussa etsitään luonnoltaan rikkaimpia alueita ja toisaalta alueita, joilla on paljon kotoperäisiä lajeja. Alin luku on Suomessa tavattujen lajien määrä (suluissa olevat arvioita). lajeja uhkaavat usein ihmisen saarille tuomat kotieläimet ja rotat, jotka eivät muistuta lajien entisiä luonnollisia vihollisia. Kotoperäisyyden paratiisi on 26 myös suomalaisille lomailijoille tunnetut Kanariansaaret, joilla on 600 omaa lajiaan. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomen yli tuhannesta kasvilajista ei yksikään ole kotoperäinen; kotoperäisiä kasvien alalajeja Suomessa sentään on. Kuvaan on merkitty osa tämän hetken pahimmista kriisialueista. yli 5000 kotoperäistä kasvilajia, tuhoutuvat nopeasti. Kapmaa Etelä-Afrikassa, Brasilian Atlantin puoleinen rannikko, Länsi-Himalaja sekä Lounais-Australia. John C. i "' j ! ]j' Virukset 5000 (500000) (1000-2000) J$1S, Alkueläimet 40000 (200000) 1000 Selkärankaiset 45000 (50000) 373 Bakteerit 4000 (400000) (3000) Levät 40000 (200000) 7000 Sukkulamadot 15000 (500000) (1000) Sienet 70000 (1000000) 5400 Kasvit 250000 (300000) 2390 Nilviäiset 70000 (300000) 158 f 1---Ä-l'o-ri 000 -äise-t---+-H-å-.m-å-.h7 1-k 000 _k_ie_lå-.im_e_t-+--H-t-~-n-~-ise-t---1 (150000) (750000) (8000000) 300 2500 19 500 t Q Kaksitoista elämäntapaa hallitsee maailmaa Maailmassa on 11 eliöryhmää, joiden lajimäärä noussee yli sadantuhannen; lisäksi selkärankaislajeja on 50 000. hakkuut, öljypalmuviljelmien laajeneminen ja laidunnus. Albertan provinssissa on pantu vuokralle 155 000 : neliökilometriä metsää. Merenpohjassakin on siis omat eristyneet alueensa tavallaan ne ovat merenpohjan saaria. Toistaiseksi vain kasvija lintumaailman rikkauskeskuksia on järjestelmällisesti etsitty. Suomalaisten läänien kokoisten alueiden metsiä uhkaa Quebeckissä jääminen valtavien tekojärvien alle, kun osavaltion sähköä kaupataan newyorkilaisten tarpeisiin
. Runsaasta kotoperäisestä Madagaskarin itäosan kotoperäisiä lajeja kuhisevat sademetsät häviävät nykyvauhdilla 35 vuodessa; jäljellä on alkuperäisestä enää kolmannes eli 38 000 km 2. Madagaskar on ainutlaatuisen luonnon paratiisi; sen kaikista lajeista yli puolet elää vain Madagaskarilla. Kaikki eivät sopimusta hyväksyneet, mutta Suomi oli yksi allekirjoittajamaista. Altai on yksi maailman kasvidiversiteetin 241 huippualueesta: yli 2500 kasvilajia. telijaa ja 41 sammakko<;~ ,ta.._.el-äin-ta_·. Nykytilan eroa luonnon sukupuuttovauhtiin kuvaa yhdysvaltalaisen ekologin Robert Mayn vertaus: jos luonnollinen sukupuuttojen taso piirrettäisiin mitta-asteikkoon kymmenen senttiä pitkänä tolppana, niin ihmisen aiheuttama taso sijoittuisi sadan kilometrin päähän. Vaikuttaa käsittämättömältä, että arviot maailman eläinja kasvilajien määrästä vaihtelevat yhä viiden ja viidenkymmenen miljoonan välillä. Silloin käynnistettiin YK:n ympäristöohjelman alaisuudessa biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskevan sopimuksen valmistelu. Suomen lajeista Qoita lienee vajaat 50 000) suurin osa on ilmeisesti tieteelle tuttuja, vaikka kourallisessa pihamaan multaa voikin olla esimerkiksi useita tieteelle tunnistamattomia bakteerilajeja. Siperian koskemattomat erämaat tulevat hakkuiden piiriin. Suomi tärkeä Euroopassa "Suomi voisi olla EY:lle täro keä luonnon monimuotoisuu1 den säilytysk0hde", sanovat ·;;; 27. kunta toiminut nurinkurisesti, kun se on rakentanut käsittämättömän kalliita tähtitorneja ja saanut taivaan tähtiä nimettyä loputtomasti. Arviot saadaan, kun tehdään varsin mielivaltaisia päätelmiä jo tunnetun tiedon perusteella. Biologeja hermostuttaa se, ettei riskejä ole voitu kartoittaa tieteenalan heikon rahoitustilanteen takia. Hakkuut suoritetaan usein vankityövoimalla. kasvija eläinlajistosta ainakin puolet on kuolemassa tai jo kuollut sukupuuttoon. Saarten kotoperäislajistoon on kuulunut 3700 kasvia, 98 lintua, 120 ma• -...,. Myös etelämpänä, Altailla, pato uhkaa tärkeää metsäaluetta. vsk. Alueella on hankkeilla myös valtava tekoallas. Ekosysteemien köyhtyminen voi siten vähentää biosfäärin kykyä ylläpitää elämää." Kannattaa muistaa, että biosfäärin elinkyky takaa ihmisenkin hyvinvoinnin. Niemimaalta on tavattu noin 2400 kotoperäistä kasvilajia. Onko ihmisSUOMEN LUONTO 9/92 51. Se tulee Suomelle ajankohtaiseksi ehkä jo Euroopan talousalueesta sovittaessa. habitat-direktiiviin (EY-lakiin). Arviot lajien häviämisnopeudesta ovat vastaavalla tavalla epämääräisiä kuin arviot lajien määrästä. viimeiset 30 amurinleopardia, ja osa viimeisistä sipe· riantiikereistä. Vielä vuonna 1966 metsän peitossa oli 82 prosenttia niemimaa-Malesiasta, nyt noin 55 prosenttia. Eliöstöltään ainutlaatuisella alueella elävät mm. Vankileiri "K 100" on hakannut Angaran siperiansembrametsiä (nuoli). tonta käännettä parempaan tapahdu. Vain 1, 7 miljoonaa kasvija eläinlajia eli alle viidennes maailman nykyarvion mukaan noin kymmenestä miljoonasta lajista on nimetty. Nykyisen kaltainen lajien häviäminen ei kuitenkaan kenenkään mielestä kuulu luonnon tavalliseen järjestykseen johon toki periaatteessa kuuluu lajien synty ja tuho. Euraasian havumetsävyöhykkeen suuri ongelma on se, että Suomi uhkaa katkaista vyöhykkeen luonnonmetsien ketjun Ruotsin ja Venäjän väliltä. Malesian sademetsät Malakan niemimaalla häviävät kiihtyvällä vauhdilla. Tutkimuksen avulla laaditaan myöhemmin kansallinen biodiversiteettiohjelma. _ _ _ _ ..., ~ •-o:Atlantin rannikon ainutlaatuisista, alkuaan kolme kertaa Suomen kokoisista sademetsistä 95-99 prosenttia on tuhottu muuttamalla karjatiloiksi ja polttamalla puuhiileksi. Biologisen rikkauden aarreaitta, jossa tavataan esimerkiksi kolmannes maailman kaikista lintulajeista. Amazonasin sademetsästä on yhä 90 prosenttia jäljellä, mutta metsä häviää tasaisen varmasti 1-1,3 prosenttia vuodessa. ihminen yleensä vähentää monimuotoisuutta, ja tällöin ekosysteemien toiminta saattaa häiriintyä. "LUMO jatkuu vuoteen 1996, johon mennessä on laadittava alustava Suomen luonnon monimuotoisuuden säilytysohjelma", sanoo vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksikköä johtava Rauno Väisänen. Alue on yksi maailman kasvidiversiteetin 241 polttopisteestä. LUMO tutkii Suomessa 1980-luvun lopulla maailman valtiot ensi ke1taa toden teolla näkivät, miten kauaskantavat seuraukset monimuotoisuuden häviämisellä voi olla. Ekosysteemejä romahtaa. Pohjois-Ruotsissa hakataan alueen luonnonmetsiä, joissa on paljon uhanalaista lajistoa. Hyundai-yhtiön hakkuut laajenevat Venäjän kaukoidässä. Jos luonnonmetsiä välillä Kuusamo-Tornionjoki ei suojella, lajien leviäminen estyy. Jari Koukin mukaan luonnon monimuotoisuuden häviämisen vaaroja muulle kuin luonnon rikkauksien määrälle ei kunnolla tiedosteta: "Ekosysteemien to1mmta voi olla ratkaisevasti riippuvainen monimuotoisuudesta. Osana Rion sopimuksen velvoitteita vesija ympäristöhallituksessa on käynnissä luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelma LUMO, jolla etsitään monimuotoisuuden painopistealueet Suomessa. Monimuotoisuuden säilyttäminen liittyy Rion velvoitteiden ohella esimerkiksi Euroopan yhteisön elinympäristöjen suojeluohjelmaan, ns. Sopimus allekirjoitettiin alustavasti kesällä 1992 YK:n kehitysja ympäristökokouksessa Rio de Janeirossa. Filippiinien sademetsistä on jäljellä enää viidennes
Tämä Calapagossaarilla kuvattu haikara a:, telee kohti epävarmaa tulevaisuutta. vsk.. Ryhmän eläimet elävät maaperässä ja vesistöissä. Kuvassa korallimeriahven. Puolet kaikista selkärankaisista on kaloja. Ketun turkissa voi asustaa tällainen luontokappale: ketunkirppu. 128 x. Valtavan lajiryhmän edustaja: sukkulamato. Osa lajeista on loisia. Sen säilyttäminen on suomalaistenkin vastuulla. 40 x. Joka vuosi määritetään yli 200 uutta kalalajia. Vihreiden siimallisten !evien kehityksen huippu: Volvox-leväyhdyskunta. Metso on osa havumetsien komeutta. SUOMEN LUONTO 9/92 51. 28 Punarosella-papukaija edustaa Australian omintakeista kauneutta. Sama laji, mutta väri vaihtelee. Perinnöllistä muuntelua esiintyy aina, mutta tulee harvoin niin hyvin esille kuin kuvan merikihulla (tumma ja vaalea tyyppi) ja seljakämmekällä (punainen ja keilan valkoinen muoto). Australianpöllökehrääjä on eukalyptusmetsien öinen saalistaja
SUOMEN LUONTO 9/92 51 . Metsäkortekorvessa vaateliai/la lehtoja korpikasvei/la on näkyvä asema. Venäjän kaukoitä on ollut yksi havumetsävyöhykkeen rikkaimmista kalkista, mutta nyt Etelä-Korean ja Japanin hakkuut uhkaavat alueen luontoa. Kanta taantunut huolestuttavasti. g> Yksi kymmenistä suotyypeistä: metsäkortekorpi. Lehmuksen ja marjakuusen sekametsää. C ·I ,0 0. Kurjille Suomi on yksi maailman tärkeimmistä valtioista. vsk. Gepardi on maailman nopein nisäkäs se saavuttaa jopa sadan kilometrin tuntivauhdin. Mangrovemetsiä on maailman trooppisilla ja subtrooppisilla rannoilla yhteensä alle Suomen kokoinen alue. Ainutlaatuinen elinympäristötyyppi vähenee nopeasti. Suomen erityisvastuulla Euroopassa on esimerkiksi kurjen ja liito-oravan säilyminen; liito-oravaa ei ole EY-maissa. Florida. 29. &l '-----------.:...:.-= Monimuotoisuuden ääripäitä: Sumatralaisen Raffiesia-loiskasvin metrinen kukka
Ministeriön sekä vesija ympäristöhallituksen yhteinen perinnemaisemien inventointi on tähän asti tuottanut melko laihan tuloksen. Ruiskaunokit hävisivät, kun olin lapsi. "Suomalaiset niityt j a kedot ovat eurooppalaisittainkin ainutlaatuisia. Laj ien säilyttämiseen tepsivä ensiapu olisi myös valmiina, kuin ·kaivettavissa apteekin hyllyltä, sillä uhanalaisten lajien suojelusuunnitelmia on luonnonsuoj elututkimusyksikössä jo noin 50 odottamassa; niiden toteuttamiseen ei tahdo löytyä muutamaa kymmentä miljoonaa. Toisaalta luonnon monimuotoisuuden suojelun talousvaikutukset on tuotava rehellisesti esiin." Ki1jallisuutta: Global Biodiversity. Luonnon monimuotoisuudelle koituvat seuraukset tulisi Jukka-Pekka Jäppisen ja Rauno Väisäsen mielestä ottaa huomioon aina: "Poliitikkoja ~i pitäisi vapauttaa luonnolle haitallisia päätöksiä koskevasta vastuusta. Monimuotoinen lajisto perinteisen maankäytön alueille levittäytyi metsistä, kallioilta, rannoilta, soilta, tunturiniityiltä ja ihmisen mukana etelästä. Jos ihmisen ja laiduntavien eläinten luomat avoimet, valoisat maisemat päästetään metsittymään, katoaa elinympäristötyyppejä, lajeja ja perintöainesta; menetys siis koskee koko biodiversiteetin kolminaisuuteen. Esimerkiksi muutoksista sopii vaikka oma kotitaloni Pohjois-Karjalassa. Ruisrääkkä ilmestyi viimeisen kerran rätisemään heinäpeltoon 70-luvun lopulla. Status of the Earth 's Living Resources. hakarjaa, joka sittemmin laidunsi jo osittain pusikoitunutta Rinnepeltoa. Piskuisena pellavapäisenä tyttösenä ihmettelin, kun ei kotimaisemista löytynyt kissankelloja. 585 s: Life Support: Conserving Biological Diversity. Entistä kaskipeltoa, Rinnepeltoa, käytettiin lammaslaitumena. Lampaat hävitettiin 60-luvulla ja suomenkarjan oheen hankittiin vähitellen ulkomaista lilä myös muualla Suomessa. 30 Iiris Lappalainen Niitty, aho, kaskimaa odottavat hoitajaa Perinteinen maatalous loi Suomeen myös luonnon monimuotoisuutta. Vuosisatojen aikana ihminen laajensi merien, jokien ja järvien rantaniittyjä, vesitti soita, kydötti turvemaita, laski järviä, kaskesi ja lehdesti metsiä. Suojeluohjemissa on varsin hyvä läpileikkaus näytteitä eri elinympäristötyypeistä, joiden suoj elu on luonnon monimuotoisuuden suoj elua. Uhanalaisselvityks~t ja Suomen maisema-alueiden kartoitus ovat paljastaneet kovaa vauhtia etenevän kehityssuunnan: valoisat, aukeat vanhan kulttuurin maisemat ovat metsittymässä. Peltomaisemakin on muuttunut: avo-ojia ei ole, keskellä peltoa jököttänyt siirtolohkarekin on viety pois, peltojen alapuolella virtaava puro on ruopattu eikä ole tulvinut ainakaan 30 vuoteen. Perinteisten työmenetelmien luomat ympäristöt eivät säily itsestään. Mutta valtaosa Suomen perinnemaisemista on ollut melkein viime vuosiin asti tutkimukselle lähes tuntematonta. LUMO:n koordinaattorit Rau.::l no Väisänen ja Jukka-Pekka ] Jäppinen. Vielä 20-luvulla isäni lapsuudessa talonpito ei ollut kovin voimaperäistä: lehmiä laidunnettiin metsissä, heinää tehtiin suoniityiltä ja aiemmin kasketuilta mailta. Ahvenanmaalla ja lounaisessa Suomessa herättiin jo vuosikymmeniä sitten kunnostamaan joitain pusikoituvia lehtoniittyjä. Niityt, kedot, ahot, hakamaat ja pientareet ovat ainoa elinympäristö monille kasveille ja sienille ja niiden mukana perhosille, kovakuoriaisille, pistiäisille, kaskaille, heinäsirkoille ja hepokateille. Uhanalaisia kasveja löytyy perinteisen maankäytön muovaamista maisemista yli puolensataa, suursieniäkin useita kymmeniä lajeja. Karjan rehuna oli vielä sata vuotta sitten luonnonheinä ja lehdekset, laitumena kedot, niityt ja metsät. Viimeisten sotien jälkeen maataloustuotanto tehostui, koneet korvasivat entistä enemmän ihmistyötä. Uusimman selvityksen mukaan viidennes kaikista maamme uhanalaisista lajeista löytyy perinnemaisemista: yli seitsemänkymmentä kovakuoriaista, reilut kuusikymmentä perhosta, nelisenkymmentä pistiäistä. Perinnemaisemia etsitään Sata vuotta sitten oli maassamme noin 15 000 neliökilometriä niittyjä. Lehmät ja hevoset laidunsivat ainoastaan hoitonurmilla, talvirehu korjattiin pelloilta ja viimeisetkin tilaan kuuluvat suot ojitettiin. Uhanalaisiksi katsottiin nyt 161 perinnemaisemien lajia enemmän kuin 80-luvulla tehdyssä edellisessä selvityksessä. Niittyjä on raivattu ja hoidettu kansallispuistoissa sekä Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston ja Suomen luonnonsuojeluliiton talkooleireilMenneen ajan haipuvat muistot Perinteet ja taloudellisen toiminnan tulostavoitteet ovat muuttuneet, maaja metsätalous niiden mukana. Tutkimusta vesija ympäristöhallituksesSUOMEN LUONTO 9/92 51. Myös erilaiset kasvinsuojeluaineet löysivät tiensä pelloille. Lampaat nitistivät sinne versovia koivuja, pajuja ja leppiä. 62 s. Jopa meikäläinen lehtoluonto on koko maanosan luonnon monimuotoisuudelle tärkeä." LUMO:n rahoitustilanne saa vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojeluyksikön miehet huokaamaan. Ala on maatilatilaston mukaan kutistunut vajaaseen kymmenekseen siitä. Jotenkin on kuitenkin toimittava." Valmiit suojeluohjelmat erinomaista ensiapua Käytännön toimina luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen pyrittäessä tutkijat pitävät tärkeinä myös vanhoja, osin vielä toteutumattomia suojeluohjelmia, kuten soidensuojeluohj elmaa. Talon töitä puurtaa säännöllisesti vain kaksi työikäistä vielä vuosisadan vaihteessa talo elätti toistakymmentä aikuista. Keinolannoitteiden käyttö vakiintui välttämättömäksi osaksi tuotantoa. "Esimerkiksi Hoi·;;; !annissa ja Saksassa rakennetaan valtavin kustannuksin luonnonalueita uudelleen, kun meillä voidaan vielä selvitä helpommalla." Luonnonalueista Suomessa tärkeitä ovat Väisäsestä ja Jäppisestä metsäluonto ja hieman yllättävästi perinnemaisemat. Iiris Lappalainen Kahtena viime vuonna ympäristöministeriö onkin onnistunut varaamaan tosin hätäisesti vain puolen miljoonaa markkaa pennnemaisemi en tutkimiseen. Worldwatch Paper 108. April 1992. Peltoja lannoitettiin vain karjanlannalla. Murrosikäisenä löysin niitä paristakin paikasta. "LUMO ja lama eivät tahdo oikein sopia yhteen. Hutchinson & Wiley, 1992. Maisema pysyi suhteellisen avoimena, niittykasvillisuus kukoisti. Vanhaan maankäyttöön liittynyt maisema on peruuttamattomasti umpeutunut, vain Rinnepellolle niiton helpottamiseksi kootut kivikasat muistuttavat menneestä. Lihakarjaa tilalla on vieläkin, ja se laiduntaa metsissä, mutta toisaalla. vsk.. Metsänhoidollisesti aluetta pidettiin sopimattomana laitumeksi. Sinne istutettiin jalostuksen uutta ihmettä, hybridihaapaa, ja karja siirrettiin kokonaan lannoitetuille hoitonurmille.• Myyrät ja hirvet veivät omansa nopeakasvuiseksi toivotun haavikon tilalla kasvaakin tänään istutuskoivikko
Laajemmin toteutettaviin hankkeisiin tarvitaan maanviljelijöiden ja muiden maaseudun asukkaiden jatkuvaa työtä. Maarit Vainio Oulun vesija ympäristöpiiristä kertoo Simojokisuun kahdella saarella tehdyistä onnistuneista hoitokokeiluista: "Simassa hoitokokeilu otti tulta, sillä sieltä löytyi sopivia kunnan, seurakunnan ja jakokunnan omistamia maita. Hoidon jatkuminenkin varmistui, kun kylästä löytyi kaksi asiasta innostunutta lampuria, joilla oli tarvetta lisälaitumiin." Kahdelta jokisuun saarelta on liika puusto raivattu ja lampaat ovat laiduntaneet muitakin kuin hoitokokeiluissa mukana olevia saaria jo kaksi kesää. s:t M 3 Perinnemaisemien > hoitoon ·;;; 31. Typpilannoituksesta seuraa ilman muuta lajiston köyhtyminen: muiden muassa koiranputki, pelto-ohdake, voikukka ja maitohorsma yleistyvät", pohtii Juha Pykälä vesija ympäristöhallituksesta. vsk. SUOMEN LUONTO 9/92 51. Vainio on yrittänyt järjestää myös Paltamon Melalahden kylän rinneniittyjen hoitoa: "Melalahti on viehättävä kylä. Pelkkä raivauskin voi lisätä typen vapautumista. Hoitokokeiluista saadaan kokemusta Ympäristöministeriön rahoilla on rakennettu aitoja laidunmaiden ympärille ja joitain pusikoituneita alueita raivattu. "Typpi on paha ongelma perinnemaiseman säilyttämisessä. Pohjois-Suomesta löytyy jo tuloksiakin. Ruohovartiset kasvit elpyvät niityi//ä, joita lampaat jä//een laiduntavat. Ruotsalaisen kokemuksen ja tiedon mukaan metsittynyt alue on hyvä raivata talvella, ja korjata kaadetut puut ja pensaat keväällä, niittää kesällä ja laiduntaa sen jälkeen. Simojokisuun kahdelta saarelta on hoitokokei/un yhteydessä harvennettu koivuja pajupöheikköä. Luonnonsuojeluliiton ketoprojekti, Maailman Luonnon Säätiön talkooleirit kansallispuistoissa ja perinnemaisemien inventointeihin liittyvät hoitokokeilut ovat toivottavasti vain pieni alku tulevalle. Miten hoito olisi j ärj estettää. Ne eivät voi yksin suomalaista niitty-, aho-, hakamaaja kaskiluontoa pelastaa. Hoitoon tarvitaan tietoja, taitoja ja työtä Perinnemaisemien hoito vaatii tietojå ja taitoja. Pykälän mukaan keskimäärin soveliain laiduneläin raivatuille alueille on nauta, mutta lammas ja hevonenkin käyvät. Leikkuutähteet ja korkeimpien ruohojen juuristo lannoittavat kasvupohjaa. Samalla neuvotellaan ja järjestetään perinnemaisemien hoitokokeiluja. Siellä on reheviä rinteitä ja ketoja, joista osaa käytetäänkin vielä. Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan mailla kukkiva harakankelloniitty on osa paikan kulttuurihistoriaa ja säilyy vain.jos sitä hoidetaan niittämällä ja laiduntama//a. N iittykasvillisuus elpyy vähitellen ja ihmiset ovat tyytyväisiä, sillä saaret "näkyvät läpi" kuten ennen. sa johtava Aulikki Alanen kertoo yllättyneensä: "Lajistoltaan hyviä niittyalueita on löytynyt odotettuakin vähemmän, hakamaita ja metsälaitumia jonkin ve1ran enemmän." lnventoinnit jatkuvat eri puolilla Suomea, tavoitteena on suorittaa ne loppuun viidessä vuodessa. Perinteisiä taitoja ja tietoja pitäisi arvostaa ja elvyttää sekä ennen kaikkea kehittää uusia lajiston säilyttämistä edistäviä työmenetelmiä. Kyläläiset innostuivat kovasti hoitokokeiluista, mutta valitettavasti parhaat kunnostettaviksi soveltuvat alueet ovat perikuntien ja luopumiseläkejärjestelmän piirissä olevien omistuksessa." Hoitokokeilut kylässä ovat jääneet juuri maanomistuksen mutkikkuuden vuoksi vähäisiksi
(981) 365 781. Ketoasioissa kannattaa ottaa yhteyttä: Ketoprojekti, Kati Heikkilä, Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos, Linnanrnaa, 90570 Oulu, puh. Ketoja kannattaa vaalia Ihmisen luomien perinnemaisemien lajikeitaita ovat kuivat niityt eli kedot. Kedon niukkaravinteista maata ei ole kynnetty, kylvetty eikä lannoitettu. Ketoprojekti pyrkii myös edistämään uusien ketojen perustamista. Jotta voitaisiin pelastaa se, mikä vielä on pelastettavissa, etsintäkuulutti Suomen luonnonsuojeluliitto keväällä 1992 hoitoa kaipaavat arvokkaat kedot. Perinteisen käytön loputtua korvautuvat matalat kedon kasvit jo muutamassa vuodessa korkeilla ruohoilla ja myöhemmin pensailla ja puilla. Ketoluonto on useille muistojen maisemaa, mutta kedot on todettu myös luonnon tutkimukselle erittäin tärkeiksi. D 32. Niiden kukkaloistoa ja hyönteisten hyörinää seuratessaan moni on havahtunut huomaamaan ensimmäistä kertaa luonnon monimuotoisuuden. Ketoprojekti kokoaa myöhemmin kolmen henkilön iskujoukon, ketohoitoryhmän, joka kiertää eri puolilla maata raivaamassa ja kunnostamassa metsittyviä ja pusikoituvia ketoja. Karja on laiduntanut niitä tai luonnonkasvien sato on niitetty karjan talvirehuksi. Ketokasvillisuus kukoistaa mäenrinteessä, kallionkupeessa tai muulla kuivalla paikalla, jossa maaperä on kevyttä hiekkaa tai hietaa. Liitto käynnisti ketoprojektin, jonka sihteeri kerää tietoja arvokkaista kohteista ja järjestää yhteyksiä maanomistajien, luonnonsuojeluyhdistysten, viranomaisten ja vapaaehtoisten kesken. Kalliokedoilla humuskerros voi olla hyvinkin ohut. Kedot ovat syntyneet kuten muutkin niityt entisille kaskimaille tai muuten ihmisen raivaamille aukeille. Tietoja on kerätty ja saatu yleisöltä, museoilta, kunnilta ja luonnonsuojeluyhdistyksiltä. Koska kedoilta yhä harvemmin korjataan heinää ja niitä käytetään vain vähän laidunmaina, on monen kedoilla viihtyvän lajin elämä vaarantunut. Niitä varten tarvitaan paikallisesti koottuja siemeniä, jotta Suomessa levinneisyytensä äärirajoilla kasvavien ketokasvien arvokas perintöaines onnistuttaisiin säilyttämään
NURMITÄDYKE 21. LOISTOKUL TASIIPI 28. K.lSSANKELLO 13. AHONOIDANLUKKO 8. TUULIHAUKKA Piirros: Käyttö kuva/ Hannu Virtanen 33. Kukat eivät kuki näin samanaikaisesti ja saman lajin yksilöt kasvavat usein iaikuittain. ISOSITTlÄIN EN 36. NURMIRÖLLI 23. 1. TUOKSUSIMAKE 2. NURMIPUNTARPÄÄ 10. LAMPAANNATA 14. SEITSENPISTEPIRKKO 34. Kuvaan piirretyn kaltaista ketoa tuskin löytyy luonnosta . PIKKULAUKKU 22. AHOMANSIKKA 5. POIMULEHTI 19. PELTOKJMALAINEN 37. Monet lajit ovat vaateliaita ja harvinaisia, joukossa on paljon uhanalaisiakin. AHOJÄKKÄRÄ 6. KULTAPIISKU 15. SYLKJKASKAS 31. 30. JÄNÖNSARA 4. Esimerkkejä kedon lajeista Ketojen kasveja ovat matalat heinät ja ruohot; eläimistönä lukuisa joukko hyönteisiä. PAIMENMATARA 16. AURORAPERHONEN 33. PIKKULEPINKÄIN EN 38. KISSANKÄPÄLÄ 3. HOPEASINISilPI 29. MÄK.lTERVAKKO 20. NIITTYHEPOKATTI 32. KETONEILIKKA 9. PlENIPUNAT ÄPLÄ 26. PÄIVÄNKAKKARA 7. KETONOIDANLUKKO 11 . MATARAKIITÄJÄN TOUKKA . KJIL TOSUUPISTIÄINEN 35. AHO-ORVOKK.1 17. ROHTOT ÄDYKE 24. HOPEAHANH IKKI 25. NEITOPERHONEN 27. HARAKANKELLO 18. PUKINJUURJ 12
Näin käy, elleivät poliitikot, kalatalousviranomaiset ja tutkijat pääse nopeasti sopimukseen siitä, kuinka lohen kalastusta olisi säädeltävä. Kalastus piti asetuksen mukaan tällöin automaattisesti lopettaa. SUOMEN LUONTO 9/92 51 . Siellä ylläpidetään 500 neliökilometriä lajistollisesti ja maisemallisesti arvokkaita laidunmaita, hakoja ja niittyjä valtion avustuksin. Syyskuussa Suomen lohipolitiikka muuttui entistäkin merkillisemmäksi, kun Itämeren kalastusvaltioiden kokousvaltuuskunta hylkäsi maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Pekka Niskasen johdolla Itämeren komission Varsovassa ehdottaman lohikiintiön. Koljonen pitää Suomen käyttäytymistä valitettavana. Lainarahaa parempi vaihtoehto olisi maksaa palkkaa tehdystä työstä. Ensin ajetaan vuosien ajan kiintiöitä, sitten livetäänkin itse ruodusta." Ellei Suomi joulukuun puoleen väliin mennessä ilmoita peruvansa puheitaan, saattavat kaikki muutkin maat sanoa sopimuksen irti. Lisäksi otaksuimme, että kalastajapuhelimen kautta saisimme tiedot nopeammin", perustelee maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Markku Aro. Kiinnostus perinnemaisemiin onkin heräämässä myös maatalousviranomaisissa. KaJastajapuhelin ohittaa tutkimustiedon Maaja metsätalousministeriö kuitenkin vetosi omaan tietolähteeseensä, jonka mukaan lohta oli elokuussa kalastettu vasta 600 tonnia. Istutukset ovat velyoitteita, eivät mitään hyvän tahdon eleitä", toteaa tutkija MarjaLiisa Koljonen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Perusteluna oli Suomen istuttamien lohenpoikasten suuri määrä. Villit, luonnonvaraiset lohet uhkaavat kuitenkin kuolla sukupuuttoon. 34 Ulla Kokko Suomen kalastuspolitiikka ajaa lohen sukupuuttoon Itämeressä on istutettua merilohta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kun maataloustuotteita tulee jatkuvasti liikaa ja peltoja pakkokesannoidaan, perinteiseen maankäyttöön liittyvän luonnon monimuotoisuus saattaa tuntua kaukaa haetulta ongelmalta. Myös /uonnon/ohet joutuvat pyydyksiin istutettujen kalojen mukana, ellei kalastusta rajoiteta. Yhdeksän kymmenestä Itämeren /ohesta on peräisin istutuksista. Syrjäseutujen viljelijät ja pienyrittäjät tuntevat varmasti olevansa muutenkin . vsk.. Näin Suomi hoitaa ainutlaatuista luonnonvaraansa Rion vuonna 1992. Meillä tarvittaisiin aluksi varoja perinteisessä käytössä olleiden, jo umpeutuvien alueiden kunnostukseen ja sitten hoidon jatkamiseen. tiedoista puolet oli tietoa ja puolet arviota. Merkillisintä asiassa on, että maaja metsätalousministeriö näyttää ajavan eri politiikkaa kuin Suomen hallitus. Miksi ministeriö ei uskonut Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntemukseen, vaan lähti omille teilleen. Suomi hyväksyi koko Itämerelle asetetun kiintiön, mutta olisi halunnut siitä itselleen enemmän kuin ehdotetut 146 250 lohta (noin 730760 tonnia). nykytilanteessa selkä seinää vasten, niittyjen ja hakamaiden hoitoon ja puolustamiseen ei ehkä riitä voimia, vaikka tahtoa olisikin. Kuinka paljon rahaa kaikkiaan tarvitaan perinneympäristöjen hoitoon, selviää vasta kun inventoinnit on suoritettu loppuun. Hoitoon käytettyjä varoja oli viime budjettivuonna varattu parikymmentä miljardia kruunua. Huhtikuussa presidentti Koivisto allekirjoitti asetuksen, jossa määriteltiin Suomen vuoden 1992 saaliskiintiöksi Itämeren pääaltaassa ja Pohjanlahdella 800 tonnia lohta. Hallitus jatkoi samaa linjaa heinäkuussa vastatessaan kansanedustaja Kalle Näsin kysymykseen Tornionja Simojoen elvyttämisestä toimiviksi lohijoiksi, että "Suomen taholta tullaan pyrkimään lohenkalastuksen vähentämiseen Itämeren pääaltaalla aikaansaamalla suosituksia Itämeren kalastuskomissiossa." Elokuussa Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos ilmoitti Suomen saaliskiintiön täyttyneen. Toivottavasti tositekoihin kulttuurimaisemien lajien puolesta ei herätä liian myöhään. Se merkitsisi luonnonlohen menoa. "Ministeri Pura ei hyväksynyt, että tutkimuslaitoksen Marraskuinen meri!ohisaa/is. Tietolähde on mm1steriöön ministeri Martti Puran toivomuksesta perustettu kalastajapuhelin, johon kalastajat saavat halutessaan ilmoittaa lohisaaliinsa. Ruotsissa on herätty meitä aikaisemmin. Suomen _luonnonsuojeluliiton suojelusihteeri Ilpo Kuronen ihmettelee ministeriön perusteluja. Silloin kalastusta ei säätele Itämerellä enää mikään. Toistaiseksi tutkimusten ulkopuolista rahallista tukea löytyy vain maatilahallituksen myöntämän halpakorkoisen lainan muodossa sitäkin voi käyttää vain rakenteiden, esimerkiksi aitojen, kunnostukseen. "Perustelu on outo, onhan meidän kompensoitava se, mitä olemme tuhonneetkin. "Suomi käyttäytyy epäjohdomnukaisesti. "Kuinka ministeriöllä on pokeria vähätellä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuosikausien kokemusta saalistietojen kerääjänä ja alistaa kansainvälisten sopimusten toteutuminen kalastajapuhelimen varaan, joka on käytössä ensimmäistä kertaa ja jonka luotettavuutta ei ole todistettu." Kalastajapuhelin ei ole toiminut toivotulla tavalla, sillä kalastajat ovat laiminlyöneet ilmoituksiaan. tarvitaan ihmisiä ja laiduntavia eläimiä, jotka pitävät maisemia aukeina kukkien kukkia, perhosten lennellä, pistiäisten pörrätä, kovakuoriaisten kaivella ja kaskaiden soitella. Joissain paikoin perinteinen maankäyttö tietenkin jatkuu ilman tukeakin, ehkäpä luomuviljelyn yleistyminen ja toivottava maatiaislajikkeiden kasvatus sitä myös edistävät. Perinnemaisemien hoito, jos se vain ymmärrettäisiin kaikilla maatalouden asioista päättävillä tahoilla, voisi kuitenkin olla paikoin vaikka pelastus autioituville kylille ja taloille. Nyt vallitsee kaaos; kansallisia rauhoitussopimuksia perutaan ja kansainvälisiä rikotaan
Molemmista on kuitenkin poliittisista syistä luovuttu. Viimeiset seitsemän vuotta suomalais-ruotsalainen rajavesikomissio on lohta suojellakseen säädellyt kalastusta Tornionjoen suulla. Nykyiset istutukset täyttävät vain viidestä kymmeneen prosenttia poikastuoton vajauksesta. Erikoistutkija Veijo Pruuki Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta pitää varmana sitä, että ilman lohenpoikasten vuosittaisia istutuksia jokeen luonnonkanta olisi vielä pienempi. Vielä ennen sotia Suomessa oli 18 jokea, joissa lisääntyi monia perinnöllisesti erilaisia lohikantoja. Säätelyn ei siis tarvitse olla ikuista. Hänen mielestään tutkijoilla olisi valmiudet laatia vaikka kymmenen erilaista säätelypakettia lohen suojelemiseksi, kunhan saataisiin poliitikoilta raamit, joiden puitteissa toimia. Itämeren maiden kiintiöt täyttyivät kesan lopulla ja ne lopettivat kalas.tuksensa sopimuksen mukaan. Lohikannat romahtivat, mutta menetys tajuttiin vasta patoamisten jälkeen. Lisäksi Suomi on kuuden vuoden ajan myöhentänyt omaa rannikkokalastustaan, mikä on lisännyt kudulle palaavien villien lohien määrää Perämerellä. Pahin häirikkö oli entinen Neuvostoliitto, joka piti rajoituksia loukkauksena suvereniteettiaan kohtaan. Kaikista Itämeren maista koostuvan komission tarkoituksena oli ja on yhä "säilyttää ja lisätä ltämeren ja Belttien elollisia luonnonvaroja optimaalisen saaliin turvaamiseksi". Etenkin Suomi ja Ruotsi ajoivat kokonaissaaliin pienentämistä ja saaliiden kiintiöimistä eri maiden kesken, mutta tuloksetta. Lohi tarvitsee kansallisiakin rajoituksia Suomessa on jäljellä kolme luonnonvaraisen lohen kutujokea, joista kaksi laskee Itämereen. Lohta pyydettiin pääasiassa rannikolta ja joista. SUOMEN LUONTO 9/92 51 . Kuinka lohi pelastetaan. Ellei niin tehdä, joutuu liian moni villi lohi merivaelluksellaan pyydykseen ennen kuin se ehtii kotijokeensa kudulle. Tehokas pyynti imuroi murtovedestä paitsi istutetut punalihaiset, myös pohjoisiin kutujokiinsa matkalla olleet luonnonvaraiset lohet. Tämän tekohengityksen avulla lohikannat Itämeressä kohenivat. Kunda Loobu Keila Vasalemma Pirita ' ' , ... J,,.,, -, \ ', ( · Peterupe Vitrupe o~--+---~200 km/ 5000 ', ~990 Lohijokia on Itämerellä jäljellä enää kolmisenkymmentä. Varsovassa käytiin vuosi toisensa perään riitelemässä siitä, kuinka kalastusta pitäisi rajoittaa, jotta kalanviljelynkin vuoksi tärkeät luonnonkannat voitaisiin säilythiekspertit haukkomaan henkeään. Kalastuksen supistaminen on kuitenkin ainoa keino suojella vielä jäljellä olevia luonnonvaraisia lohikantoja. Karttaan on merkitty j oista vuosittain mereen lähtevien vaelluspoikasten määrä. , ... Sama tapahtui myös vuonna 1991. Poikaset palaavat kutemaan synnyinjokeensa. Nyt ainoa konkreettinen toimenpide on .istuttaa laitoksissa esikasvatettuja poikasia, mutta tekohengitys on riittämätöntä. Sitten Suomi sähköistettiin ja lohijoet, viimeisimpänä lijoki, padottiin. Suomi on myös vaatinut ruotsalaisia poistamaan omia pyydyksiään jokisuusta. Ja taas luonnonkannat olivat vaarassa. Vuonna 1990 koettiin Varsovassa historiallinen hetki, kun komissio pääsi ensimmäisen kerran olemassaolonsa aikana sopimukseen lohenkalastuksen kiintiöimisestä vuodelle 1991. Suomen lohikiintiöksi Itämeren pääaltaassa ja Pohjanlahdella vahvistettiin 750 tonnia, joka vastasi 1980-luvun saaliin keskiarvoa. vsk. Tornionjoen lohta kymmenen vuotta tutkinut Veijo Pruuki yhtyy Kuikan ennustukseen. Vesija ympäristöhallituksen tutkija Mikael Hilden on esittänyt yhdeksi ratkaisumalliksi kalastajakohtaisia lohikiintöitä, jollaisia käytetään 35. Tehtävä osoittautui alusta pitäen vaikeaksi. Jokaisella joella on siten oma, ainutlaatuinen lohikantansa. Suomi ilmeisesti kalastajien mielenilmaisuja peläten kuitenkin viivytteli omien toimiensa kanssa. Kuikka. Jos määrä päästetään pienemmäksi, tulee luonnonkannan suojelu yhteiskunnalle laitoksissa kasvatettuna paljon kalliimmaksi ja poliittisesti yhä ongelmallisemmaksi", ennustaa Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Sakari tää. Luonnonlohien perintöainesta tarvitaan myös istutuksissa. Vaelluspoikastuotanto on laskenut alunperin puolesta miljoonasta noin 50 000:een. Sitä ryhdyttiin kuitenkin kompensoimaan suurin istutuksin, joista valtaosa lankesi vahingon aiheuttaneiden voimayhtiöiden niskaan. Samanaikaisesti suomalaispoliitikot lopettivat rannikkokalastuksen säätelyn, jättäen suomalaiset ja ruotsalaiset JoKaru tarina Itämeren lohen tarina on karu. Tällä menolla villi lohi ajetaan sukupuuttoon vielä tällä vuosikymmenellä. Suomella on siis ollut mahdollisuus suojella luonnonlohta kahdella eri tavalla: saaliin kiintiöinnillä ja rannikkokalastuksen säätelyllä. Simojoen poikastuotanto on kutistunut alunperin 70 000:sta noin 10 000 vaelluspoikaseen vuodessa. Tornionjoenkin lohikannan tila on heikko. Vuonna 1990 lohta nousi Itämerestä kuitenkin paljon enemmän kuin aikaisemmin suurten istutusten ja suotuisien kasvuolojen vuoksi. Huoli Itämeren kalastuksesta synnytti 1973 Itämeren komission, joka kokoontuu vuosittain Varsovassa. ,,,, .... Samaan aikaan lohenkalastus sai uuden piirteen se siirtyi rannikolta avomerelle. Toisaalta, jos luonnonkannat saataisiin elpymään, voitaisiin kovasta kalastuksen säätelystä luopua. .. Siinä onnistuttiin tänä vuonna, kun Ruotsi lunasti suuren osan pyydyksistään pois. Esimerkiksi Tornionjokeen palaa enää vain joka tuhannes sieltä lähtenyt vaelluspoikanen. "Juuri nyt on kriittinen vaihe, kun luonnonkantaa on lohisaaliistamme jäljellä 10-15 prosenttia. Pyynti kiellettiin lopulta vasta marraskuussa 1991
Nepal ei huolinut Suomen apua Osana kehitysmaille annettavaa apua useat teollisuusmaat ovat luvanneet tehdä kehitysmaille niin sanottuja maaselvityksiä eli auttaa biodiversiteettiä koskevien perustietojen kokoamisessa. Jatkossa rahaa tarvitaan paljon lisää, mutta tarkkaa summaa ei pysty arvioimaan kukaan. Maaselvitys voitaisiin Jaakkolan mukaan tehdä kohtuullisella vaivalla LUMOeli luonnon monimuotoisuus -projektin yhteydessä. "Viljely on vain välivaihe. Perinnöllisyystieteilijänä MarjaLiisa Koljonen kuitenkin muistuttaa, ettei mikään laji säily, jollei sen lisääntyminen luonnossa ole turvattu. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen kyllä asettaa LUMO:n muiden hankkeiden edelle." Biodiversiteetin suojelusta kilpailuvaltti. Pohjoismaat saivat biodiversiteettisopimukseen vaatimuksen kansallisen monimuotoiSUOMEN LUONTO 9/92 51 . Tällöin kalastajille jaetaan saaliskiintiöt, joita he voivat myös myydä ja vaihtaa keskenään. OECD-maat ovat sopineet, että kehitysmaarahoituksen pitäisi tulla nykyisten kehityshteistyövarojen ulkopuolelta. Suomi lupautui tekemään maatutkimuksen Nepalille, joka on Suomen tärkeä kehitysyhteistyökumppani. 36 Anne Brax Biodiversiteettisopimus vasta paperilla Työläiden neuvottelujen jälkeen YK:n ympäristökokouksessa allekirjoitettu biodiversiteettisopimus ei vielä ole saanut virallista suomenkielistä käännöstään, vaikka Rion kokouksesta on kohta kulunut puoli vuotta. "LUMO-projektista taistellaan juuri nyt. men esitys siitä, että koko kehitysyhteistyön käsitteestä luovuttaisiin. Lohen kalastusta on rajoitettava eri tavoin niin avomerellä, rannikolla kuin lohijokien suistoissa ja joissakin. esimerkiksi Kanadassa. "Nykyisessä muodossaan biodiversiteettisopimus on yleisluonteinen runkosopimus, jota on tarkoitus kehittää yksityiskohtaisemmaksi jatkossa laadittavilla lisäpöytäkirjoilla ja sopijamaiden yhteisillä tulkinnoilla", sanoo sopimusneuvotteluissa Riossa Suomea edustanut ylitarkastaja Esko Jaakkola ympäristöministeriöstä. • Kattaa luonnonvaraisten eliöyhteisöjen lisäksi viljelykasvit, kotieläimet sekä ihmistoiminnan muovaamat kulttuuriympäristöt. Vaikka Suomi on jo tarjonnut apuaan muille maille, Suomen oma maaselvitys puuttuu. "Lohi-istutukset nähdään vain korvauksena kalastajille jokien pilaamisesta aiheutuneesta vahingosta. Ruotsin yhteistyökumppani on Uganda. Hämmennystä lisää OECD:n päättävissä elimissä hautumassa oleva SuoBiodiversiteettisopimus lyhyesti • Päätarkoituksena suojella biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta maapallolla. Yksittäisten säätelykeinojen sijaan olisi löydettävä sopiva yhdistelmä. On vielä täysi arvoitus, millaisiin käytännön toimiin sopimus Suomea velvoittaa. Tätä menoa luonnonkannat ja niiden biodiversiteetti ovat pian mennyttä." Koljonen ihmettelee myös sitä, kuinka lohen olemassaoloa perustellaan vain ihmisen, ei luontokappaleen itsensä takia. Näin luonnonlohen säilyttämisestä ei koituisi kohtuutonta rasitusta millekään kalastajaryhmälle." Luonnon kestävään käyttöön Lohen uhanalaisuus on monen mielessä pahasti hämärtynyt, sillä viljelyn ja istutusten seurauksena Itämeressä on nyt lohta ylenpalttisesti. Sopimuksen väljyyttä lisää Jaakkolan mukaan myös se, että valtiot saavat oikeuden toteuttaa sopimusta oman kansallisen politiikkansa mukaisesti. Muut ympäristöministeriön yksiköt haluaisivat rahoitusta omille hankkeilleen. "Rahoituksen löytyminen on ehto sille, että kehitysmaat yleensä aloittavat sopimuksen toteuttamisen." Suomi on jo luvannut maksaa kolmen vuoden aikana sata miljoonaa markkaa Global Environment Facilitylle, GEF:ille, joka on Maailmanpankin ja YK:n yhteinen, väliaikainen rahoitusorganisaatio. • Edellyttää muun muassa kansallisten biodiversiteettisuojeluohjelmien tekoa, rahoituksen myöntämistä kehitysmaiden biodiversiteetin suojeluun, bioteknologian hyötyjen jakamista varsinkin kehitysmaille, teknologian toimittamista muille valtioille, jos se helpottaa biodiversiteetin suojelua ja ilmoitusta toiselle valtiolle se·n biodiversiteetille aiheutetusta uhasta • Antaa valtioille oikeuden toteuttaa suojelu oman kansallisen politiikkansa mukaisesti. Hän lisää, ettei tiedä tällaisia lisäpöytäkirjoja olevan vielä tekeillä. Suojelueettisestä näkökulmasta ihminen on kuitenkin velvollinen korvaamaan ekosysteemille aiheutuneet vahingot, jollaisiksi istutukset voitaisiin myös tulkita." C Biologi Ulla Kokko on vapaa toimittaja. Nepalin edustajat kävivät parisssa sopimuskokouksessa, mutta jättäytyivät sitten pois, eikä myöskään maaselvitys ole lähtenyt käyntiin. Tätä mallia kannattaa Suomessa esimerkiksi Suomen Ammattikalastajaliitto. "Kaikissa merkittävissä suojeluartikloissa olevat ehdollistavat as far as possible and appropriate -lausekkeet antavat aikamoisia tulkinnanmahdollisuuksia." Sopimuksen ainoa ehdoton velvoite on riittävän rahoituksen takaaminen kehitysmaille niiden biodiversiteetin suojelua varten. Ne eivät pidä LUMO:a niin tärkeänä. • Koskee sekä perintöaineksen, lajien että ekosysteemien monimuotoisuutta. Esko Jaakkola pitää kuitenkin suunnitelmia leikata roimasti varsinaisia kehitysapuvaroja huolestuttavana ja enteellisenä. Erikoistutkija Erkki Ikosen mielestä kalastuksen säätelyssä olisi etsittävä uusia keinoja: "Olisi mietittävä, miten kalastus kohdistettaisiin oikeisiin paikkoihin. Tämä saattaa olla kuvaavaa koko sopimuksen toteuttamisprosessille. Norja e~ätti ensimmäisenä tekemään sekä oman biodi versi teettisel v i tyksensä että avustamaan lndonesiaa. vsk.. Lohen kestävään käyttöön pääsemme Suomessa vasta sitten kun Tomionjoki ja Simojoki ovat täynnä lisääntyvää lohta. Kunnianhimoisen LUMO-tutkimusprojektin toteuttaminen vesija ympäristöhallituksessa ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Näin ryöstöpyyntiin johtava kalastuskilpailu poistuisi ja saalis jakautuisi tasaisemmin ympäri vuotta. Maaja metsätalousministeriössä asialle ei kuitenkaan vielä ole lämmetty. "Emme tänäkään pa1vana tiedä minkä takia Nepal kieltäytyi maatutkimuksesta", Jaakkola toteaa
Koska biodiversiteettisopimus on luonteeltaan hyvin yleinen, eikä sen toteutumista valvo mikään kansainvälinen tuomioistuin, sen toimeenpano jää lähinnä lainsäätäjien moraaliseksi velvollisuudeksi. Tärkeätä olisi suojella luonnon monimuotoisuutta suojelualueiden ulkopuolella", kertoo Jaakkola oman näkemyksensä. Suomen metsien tila kestää minkä tahansa tarkastelun." Kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi: "Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön tuella on jo nyt käynnissä luonnon monimuotoisuutta tukevia hankkeita. Luonnon monimuoilmastomuutoksen torjuntaan, toisuus voidaan säilyttää tekekansainvälisten vesialueiden mällä pienehköjä suojelualueita sekä otsonikerroksen suojeluun sinne, missä on erityistä suojetähtääviä hankkeita. Esko Jaakkola on optimistinen: "Sopimus antaa paljon mahdollisuuksia. Tätä varten Suomessa aiotaan nimittää toimikunta, johon valitaan Jaakkolan mukaan ainakin tutkijoita ja kansalaisjärjestöjen sekä erilaisten intressitahojen, kuten teollisuuden edustajia. Ulkoministeri Paavo Väyrynen on YK:ssa ilmoittanut, että Suomen tavoitteena on ratifioida sopimus mahdollisimman pian, viimeistään ensi vuoden alkupuolella. hoituksen." Jykeviä petäjiä suoj eltavaksi esitetyssä aarniometsässä Kurun ~ ~ Multiharjulla. Tämä Aki Arkiomaan ja Iiris Korhosen biodiversiteettisopimuksen oikeudellisia vaikutuksia koskeva selvitys sisältää joitakin toimenpide-ehdotuksia. Vuosina 1991-1993 Suomen Maaja metsätalousministeri tuki GEF:lle on 35 miljoonaa Martti Pura: markkaa vuodessa. Esimerkiksi ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen viittasi lokakuun alkupuolella sopimukseen vaatiessaan voimakkaasti EteläSuomen viimeisten vanhojen metsien säästämistä hakkuilta. väestöja köyhyyskysymykset Massiivisia, uusia tmaalisekä eritysasiana metsäkysyrauhoitusalueita ei Suomeen mykset. Pyrin turvaamaan raenää tarvita lisää. Tällaisia alueita pisteet ovat yhdensuuntaiset koskeva lainsäädäntö voidaan UNCED-periaatteiden kanssa. Nyt yksityismetsätalous on suuri ongelma, koska sen tehtävänä on huolehtia ainoastaan puun tuotosta. tuoda uutena elementtinä nyPainopisteitä ovat ympäristö-, kyisten lakien rinnalle. muotoisuuden suojelua huomioon." Biodiversiteettisopimus antaa mielenrauhan monelle suomalaiselle, mutta samat asiat otetaan huomioon jo nyt maaja metsätaloudessa. Aika näyttää, muuttuuko b i od i vers i teettisop i m us muuksikin kuin suojelijoiden apuvälineeksi poliittisessa keskustelussa. Esimerkiksi metsä 2000 -ohjelmassa ei oteta luonnon moni-. Kaavoituksesta pitäisi tehdä voimakkaampi keino suojelualueiden muodostamiseksi ja maatalouteen tulisi luoda rahoitusjärjestelmiä, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimista. Maa-ja metsätalous suurennuslasin alle Erityisen tärkeinä Esko Jaakkola pitää muutoksia maaja metsätaloudessa, joiden hän sanoo joutuvan "suurennuslasin alle". Nyt on vain kysymys siitä, miten vahva ympäristöministeriö on ja miten paljon sen vaatimuksille annetaan painoarvoa." 37. Kokonaisuudessaan sopimuksen on arveltu astuvan voimaan parin vuoden kuluttua. Tällä hetkellä laista puuttuu biodiversiteetin käsite kokonaan. Nämä ovat kuitenkin pikkuasioita. Biodiversiteettisopimus astuu voimaan, kun vähintään 30 valtiota on ratifioinut sopimuksen. "Metsäteollisuus on ollut erityisen kiinnostunut biodiversiteetin suojelusta. "Osa sopimuksen suojeluvelvotteista voidaan hoitaa luonnonsuojelulain muutokSUOMEN LUONTO 9/92 S 1. vsk. Ministerit metsäasioista eri mieltä Kysyimme kolmelta ministeriltä lyhyttä luonnehdintaa siitä, mitä biodiversiteettisopimus Suomelta edellyttää: Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen: "Biodiversiteettisopimus tuo muutoksia luonnonsuojelulakiin, yksityismetsälakiin, rakennuslakiin sekä valmisteilla olevaan YV A-akiin. Näissä pitää todeta uhanalaisten ja niiden elinympäristöjen suojelun välttämättömyys. sella. Esimerkiksi vanUskon, että sopimuksen rahat metsät, puronvarsien tiheihoitus on jatkossa turvattu, kosköt tai metsojen soidinpaikat ka kehitysyhteistyömme painoovat tällaisia. Osa siitä on varmasti puhtaasti kaupallista kiinnnostusta; biodiversiteetin suojelusta saattaa tulevaisuudessa tulla kilpailuvaltti", Esko Jaakkola arvelee. Vaikka biodiversiteettisopimus ei vielä ole virallisesti voimassa, sen henkeen on jo vedottu useasti. Suomi rahoittaa lisäksi luonnon monimuotoisuuteen tähtäävää t01mmtaa maailmanlaajuisen ympäristörahaston GEF:n kautta. Yksi osa asetettavan toimikunnan työstä on tehdä päätöksentekijöille esityksiä siitä, mitä lakeja pitäisi muuttaa ja miten. suuden suojelusuunnitelmien teosta. lullista arvoa. Toimintasuunnitelmien ja ohjelmien muuttaminen on lakien muuttamista tärkeämpää. Jaakkolan mukaan olisi myös tärkeä selvittää, miten paljon lainsäädäntö sisältää luonnon tuhoamista edistäviä tukija palkkiojärjestelmiä. Kaikki taloudellinenkin toiminta perustuu kestävään luonnonvarojen käyttöön, niiden vaalimiseen ja monimuotoisena säilyttämiseen. Rahaston "Suurista muutoksista tuskin on kautta tosin rahoitetaan myös kysymys. Vesija ympäristöhallituksessa tekeillä olevan selvityksen mukaan esimerkiksi nykyisen pinta-alaan perustuvan metsäverotuksen on arveltu olevan metsien suojelun kannalta huonompi vaihtoehto kuin puun myyntituloihin perustuva verotusmalli. Jos suojeluohjelmien rahoitusta leikattaisiin rajusti, luonnonsuojelujärjestöt arvelevat koko biodiversiteettisopimuksen allekirjoittamisen olevan Suomelle mahdotonta. Sen mukaan metsäorganisaatioiden toimintaa pitäisi laajentaa metsien monikäytöstä huolehtimisen suuntaan
Hän hoitaa Nepalissa suomalaista työkaluprojektia, joka on osa metsien hoitoa ja hyödyntämistä kehittelevää kehitysyhteistyöohj elmaa. Noin 80 prosenttia nepalilaisten energiatarpeesta saadaan puuta polttamalla. lasta ilman hitsauksia. Kyläseppä asialle Nepaliin tuomansa vesurin Virtanen hankki Suomesta 60 markalla maataloustarvikeliikkeestä. "Lähtökohdaksi otettiin malli, jonka kyläseppä pystyy valmistamaan omassa pajassaan. vsk.. Vanha pohjalainen työkalu uppoaa mahamallisena kovaan trooppiseen puuhun vaivatta. Hän pystyy valmistamaan tuotteen niin halvalla, ettei kisassa pärjää kukaan. kase khurpan, ansiosta naiset voittavat jo yhden työpäivän viikossa. Raakaaineena käytetään puuttuvan työkaluteräksen sijaan romuterästä, kuten autonjousia. Raskaat taakat aiheuttavat onnettomuuksia, ja naiset uupuvat ennen aikojaan. Teollinen tuote voi olla kuinka laadukas hyvänsä, mutta köyhällä kyläläisellä ei ole varaa ostaa sitä. Pohjalaisen vesurin terä muotoillaan yhdestä teräspaNepalissa viljelykset joudutaan raivaamaan rinteisiin. Tähän asti naiset ovat käyttäneet raskasta, koverateräistä sirppiä, jolla joutuu ohuttakin risua nuijimaan useita kertoja. Löydettyämme sopivan pajan annoimme mallin ja seuraavana päivänä oli valmiina kolme SUOMEN LUONTO 9/92 5 1. Teksti: Päivi Suikkanen Kuvat: Jarmo Hirvonen Nepalilaisessa perheessä taloudenhoidosta vastaavat naiset kuten niin monessa muussakin kehitysmaassa. Jos käytössä olisi työkaluterästä, tarvittaisiin kehittyneempää karkaisutekniikkaa." "Kun suomalainen kyläseppä on valmistanut hyvän työkalun, miksei ammattiveli Nepalissakin, jossa elää vahva kyläseppäperinne. Yhä useampi sitkeä nepalilaisnainen napsii kotiin polttopuuta ja karjalle rehua tehokkaalla vesurilla. Peltoalan kasvusta huolimatta sadot eivät ole juuri parantuneet. Ratkaisun Nepalin vaikeaan tilanteeseen Klaus Virtanen ideoi Suomessa sotavuosina kehitetystä mottiohjelmasta. "Romuterästä on helppo karkaista. Voitettu työpäivä Metsänkorj uumenetelmiin erikoistunut metsäinsinööri Klaus Virtanen on opastanut Nepalin pääkaupungin, Katmandun, lähikylien na1s1a käyttämään pohjalaisvesuria sekä muita elintärkeitä työkaluja. Tästä hyötyisivät niin perhe kuin välillisesti koko kyläyhteisö. Edistyneemmän sirpin, bi38 Tuskinpa olisi isoäiti uskonut, että metsässä sotavuosina palvellut pohjalainen vesuri kelpaa yli 50 vuoden kuluttua suomalaiseksi vientituotteeksi. Metsien tila on heikentynyt Nepalissa huolestuttavasti, sillä metsiä muutetaan jatkuvasti viljelysmaaksi huimaa vauhtia lisääntyvän väestön ruokkimiseksi. Nykyisin Virtanen työskentelee konsulttiyritys Silvestrian palveluksessa. Vaihtoehtona oli myös toinen suomalaisvesuri, mutta sen varsi on liian hankala se pän tehtäväksi." Kehitysmaan kyläsepän asema on lyömätön. Aikaa ja voimia säästävä työkalu on viety maahan osana suomalaista kehitysyhteistyötä. Metsien suunnittelemattoman käytön vuoksi he kuluttavat yhä suuremman osan ajastaan taivaltaen yhä kauemmas kotikylästään löytääkseen perheelle polttopuuta ja karjalle rehua. Työtehoseuran neuvojat kiersivät tuolloin kylästä kylään parantelemassa raskaita metsätyökaluja, joilla naiset korjasivat puuta kotiin ja tehtaille. Seppä tietää täsmälleen kuinka punaisena taottu teräs pudotetaan veteen. Hän on toiminut muun muassa Ruotsin valtion palveluksessa Intiassa, jossa hän työskenteli metsäalan työkaluteollisuuden neuvonantajana. Virtanen on pitkänlinjan metsäalan neuvonantaja. Osansa metsien tuotosta vaatii myös kahdeksaan miljoonaan kohoava karja. Naiset kantavat metsästä säännöllisesti enemmän kuin painonsa verran kotiin tuotavaa. Varsinkin maaseudun köyhät kansalaiset elävät selviytymisrajalla joka päivä: aliravitsemus, lukutaidottomuus, sairaudet, alhainen tuottavuus ja kehnot palkat muodostavat heidän elämässään vaikeasti murrettavan kehän. Valtaisan väestönkasvun vuoksi alueita otetaan kiihtyvää vauhtia viljelykäy ttöön. Mikäli päivittäinen puumäärä voitaisiin hakata ripeämmin ja pienemmällä energialla, jäisi äidin voimista ja ajasta suurempi osa muihin perheen asioihin
täysin samanlaista työkalua", kertoo Virtanen tyytyväisenä. Tehokkaampia, suorempiteräisiä vesureita kuitenkin on jo muotoiltu seppien pajoissa. "Mitä hyötyä on varustaa kymmenen markkaa päivässä ansaitseva nepalilainen kalliilla moottorisahalla, kun hänelle voitaisiin antaa halvempi, mutta toimiva työkalu." Naisille järjestetyillä kursseilla on opetettu käyttämään myös kirvestä. Kehitysmaihin on yritetty viedä vaikeisiin olosuhteisiin soveltumattomia korj uumenetelmiä, minkä vuoksi projektit ovat loppuneet usein nolosti. Klaus Virtasen mukaan sopivien korjuumenetelmien kehittäminen on jäänyt toistaiseksi vähälle huomiolle. D sahan terää, jonka valmistamiseen ei kyläsepän taito riitä. Sahojen paikallista tuotantoa kehitellään tulevissa hankkeissa. Afrikkaan materiaali on tuotu Ruotsista teräsrullina", Virtanen selvittää. moottorisahaan, jonka käyttö olisi pitkällä aikavälillä mahdotonta huollon ja varaosien puutteen vuoksi. Naimisissa olevista naisista ehkäisyä käyttää 14 prosenttia, kun Suomessa luku on yli 80 prosenttia. Paikallisesti valmistettu pokasaha on halpa verrattuna Raskasta työtä tekevät naiset uupuvat ennen aikojaan ja kuolevat usein nuorempina kuin miehet. Alle viisivuotiaista menehtyy joka viides. vat paremman sirpin Kyläseppä takoo kuvassa perinteistä, käyrää sirppiä. Naiset kuolevat usein miehiä nuorempma. Bruttokansantuote asukasta kohti oli vuonna 1987 noin 700 m·arkkaa, kun Suomessa vastaava luku oli noin 58 000 markkaa. Joka tunti syntyy 50 uutta ruokittavaa suuta, joka päivä 1200, vuodessa lähes puoli miljoonaa. Nepalilaiset elävät keskimäärin 51-vuotiaiksi. Nepalissa käytetään vielä yleisesti kivikirvestä. Maassa on paikoitellen saatavilla intialaisia pokasahoja, jotka eivät kuitenkaan kuulu rautakauppojen vakiovarusteisiin. Nepalissakin puhutaan enemmän teollisesta korjuusta, vaikka se on kaikesta korjuusta vain 39. Sirpeillä ei kantoja pystytä raivaamaan ja kirves hukkaa polttopuuta tarpeettomasti. Tuhannesta nepalilaisvauvasta runsaat sata kuolee ensimmäisenä ikävuotenaan puutteellisen terveydenja vesihuollon vuoksi. Vaikeutena on ainoastaan sahanterä, jonka valmistaminen vaatii korkealaatuista terästä. Väestöstä vajaat puolet on alle 16-vuotiaita. Sahaamalla rinnepuskien suurimmat kannot pois on SUOMEN LUONTO 9/92 51. Nepalilaisvoimin on jo valmistettu pokasaha Työtehoseuran aikoinaan kehittämän Aukustin mallin mukaan. Hennot naiset kantavat jyrkillä rinteillä polttopuuta ja rehua päivittäin jopa lähes kaksi kertaa oman painonsa verran. vsk. Vain alle 10 prosentissa synnytyksistä on mukana koulutettua henkilökuntaa. Aikuisista miehistä osaa lu· kea noin 40 prosenttia ja naisista noin 12 prosenttia. Saha säästää polttopuuta Toinen merkittävä työkalutulokas on pokasaha, joka on tähän saakka ollut lähes tuntematon väline Nepalissa. mahdollisuus saada polttopuuta metsänhoitotoimien kylkiäisenä. Järkevästi harventaen Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston Finnidan tukemana kohennetaan Nepalissa metsähallintoa sekä metsien hoitoa ja korjuuta. Koulutuksessa korostuvat turvallinen työtekniikka ja oikeiden lihasten käyttö. Sahanteriä tehdään kehitysmaista vain Intiassa ja Zimbabwessa. "Trooppinen puu koettelee Nepalilaiset pähkinänkuoressa Nepalissa asuu noin 19 miljonaa ihmistä
288 s, 150 värikuvaa ja 150 duotonekuvaa, 305x245x27, sid . Koulutus menee hukkaan, jos työkaluja ei olekaan saatavilla", hän muistuttaa. Tom Turnerin asiantunteva teksti, arvostetuimpia luonnonkuvaajia : Ansel Adams, Eliot Porter, Carr Clifton, Art Wo lfe . Iso, antoisa ja kaun-iisti kuvitettu la'hjakirja . Virtasen mukaan neuvonnan lisäksi kyläläisille on turvattava työkalujen saanti. Vaikeutena on lähinnä työkalujen korkea hinta, vaikka sekään ei ole aina este kuten Katmandun kujilla pärpättävät työtraktorit todistavat. Ensiarvoisen tärkeää on sen sijaan miettiä, kuinka kehitysmaan kansalaisia autetaan heidän omista lähtökohdistaan. Jarmo Hirvonen on vapaa valokuvaaja samasta kaupungista. Päivi Suikkanen on savonlinnalainen vapaa toimittaja. He ovat olleet tyytyväisiä uudenaikaiseen srrpp11n. vsk.. Sierra Club 100 Years of protecting nature Sata vuotta ruohonjuuritoimintaa amerikkalaisen luonnon hyväksi. Tuemme luonnonsuojelutyötä 40 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry BASF Oy Eka Nobel Oy EKOKEM OY AB Oy L Ericsson Ab Exel Oy Kivaran tehdas Exxon Chemical Oy Ab Haiton Oy Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Helsinkikaasu Oy Herättäjä-yhdistys Hotellija ravintolaneuvosto r.y. Teollisuuden käyttöön on hakattu reheviä sademetsiä maan eteläisiltä Terain tasangoilta, joissa metsät on raskaan korjuun vuoksi lähes tuhottu. Vesurin matka Nepaliin osoittaa, etteivät miljoonat markat ja hienoinkaan tekniikka välttämättä ratkaise kehitysavun onnistumista. Toistaiseksi kouluttajien on luotettava kyläläisten innostukseen kohentaa elinoloJaan. Tilaa nyt! 195:Tilaan Sierra Club -ki rjan postiennakoll a 195:+ lähetyskulut 25:Nimi Lähiosoite Posti numero -toimipaikka Creabook Oy PL 50, 20110 Turku, (921) 513 594 Bikase khurpa maksaa 90 rupiaa pieni osa. Hotelli Savonia Jalostaja Oy Karelia Trade Oy Kuusakoski Oy Litokolmio Oy Metsähal I itus MTV Oy OP-Tukku Oy Posti-Tele Salon Louhinta Oy Sandoz Oy SOK ja S-Osuuskaupat Stromsdal Oy STS-Pankki Sokeria luonnosta Sucros Oy Suomen Kemistiliito ry Suomen Unilever Oy Suomen Yhdyspankki Oy Tammiholma Oy Tampereen Puhelinosuuskunta Tetra Pak Oy Trafotek Oy Tukogardenia Oy Oy Veikkaus Ab Yhtyneet Paperitehtaat Oy SUOMEN LUONTO 9/92 51. Kukkulametsien hoidossa korj uumenetelmien kehittäminen on nivottu pensaikoiden hoitoon. Kyläsepältä voi ostaa edistyneemmän sirpin 90 rupialla eli kymmenellä markalla, joka on köyhälle nepalilaiselle iso raha. "Hienoilla välineillä on pidetty usein hyviä työnäytöksiä, joiden jälkeen kysytäänkin mistä niitä voi hankkia. Klaus Virtasen mukaan nepalilaiset suhtautuvat myönteisesti tekniikan kehittämiseen. "Traktori on köyhälle kuin Rollsroyce, mutta kun tekniikka havaitaan toimivaksi, se vie itsensä lävitse." Virtanen pitää mahdollise· na, että tulevaisuudessa Nepalin kunnat voisivat tukea uusien työkalujen valmistusta. Järkevästi harvennettuna pensaista saadaan niin polttopuuta kuin rehuakin. Projektikylissä vesureita jaettiin kurssin käyneille naisille ilmaiseksi
Sokerin makuun on siten tavallaan koodattu elämän maku. kuiva-aine. Siksi sen valmistus kuormittaa ympäristöä vähemrnän.. Valmis kidesokeri heijastaa valoa kuten lumi ja näyttää valkoiselta samasta syystä. Näissä kaikissa sokerilla on keskeinen rooli. Tämä on sellaisenaan huonosti säilyvää, siksi se suodatetaan ja kiteytetään. Elämän perusilmiöt Yhteyttäminen lhiilidioksidil + G + lv!;;,'~~~;al B + B 6C02 + 6H20 + 2900 kJ CGH120G + 602 Eläinten ja kasvien soluhengitys B + B 1 :;;!tt~~ 1 + lhiilidioksidil + G CGH120G + 602 3 ATP + 6C02 + 6H20 Elämän perusilmiöt ovat energian sitoutuminen ja vapautuminen eli yhteyttäminen ja soluhengitys. Lähde: Varo-Laine-VeijalainenTuorepainosta % Kuiva-aineesta% Espo-Wetterhoff-Koivistoinen: ::"\ .~ " Dietary fibre and available carbohydrates in Finnish vegetables $-l andfruits .-3' ;;~ o . Kaikki kasvit sisältävät runsaasti vettä, n. jää jäljelle ns. Ruskean paperin valmistuksessa ei käytetii valkaisuaineita _ja siinä kuluu valkaistuun Vffrattuna vähemmän energiaa. Sokeria ei valkaista Kukkien mesi sisältää keskim. Soluhengitykseksi kutsutussa ilmiössä sokerista vapautuva energia antaa kasvuvoimaa. Sokeri hajoaa kasvien ja eläinten soluissa, samalla elintoimintoihin vapautuu energiaa. Suuri osa kasvista rakentuu kuiduista, kuten selluloosasta, joka on muodostunut sokeriketjuista. Sokeria ei valkaista. Yhteyttämisessä syntyy sokereita ja samalla ilmaan vapautuu happea. ohjannut luonnon valintaa Aikojen kuluessa luonto on ohjannut eläimiä ja ihmisiä löytämään ja tunnistamaan syötäväksi kelpaavia ja energiapitoisia kasveja tai niiden osia. Niistä uutetaan veden avulla sokeripitoinen mehu. Sokerikide muodostuu vain sokerista, muut värilliset aineet jäävät jäännösmehuun. Vihreiden kasvien yhteyttäminen on luonnon valitsema tapa siirtää auringon energia maapallolla elämän käyttöön. Sokeri on erotettu sokerijuurikkaasta tai -ruo'osta. Syötäviksi valikoituneiden kasvien kuiva-ainekoostumuksessa on yksi yhteinen piirre: niissä on runsaasti sokereita. Sokerin kiteytyminen on verrattavissa veden kiteytymiseen lumeksi. 1 , 1 ,..-'lll\Sf~.:-. 55 % vettä ja 40 % sokereita Sokerin maku on tä.stä noin puolet on tavallista sakkaroosia. Osan sokerista kasvit varastoivat sellaisenaan tai tärkkelyksenä seuraavaa kasvukautta tai uutta sukupolvea varten. Sokerissa on elämän maku Elollisen luonnon tärkeimmät ilmiöt ovat yhteyttäminen ja energiaa vapauttavat soluhengitys ja käymisreaktiot. Sokeritonta ravintoketjua ei ole 46 37 68 29 Eläimet käyttävät kasveja ravinnokseen ja näin muut ravintoaineet kulkevat sokereiden mukana läpi ravintoketjun. Kasvit kasvavat sokerin avulla Osan yhteyttämisessä syntyneestä sokerista kasvit käyttävät kasvuunsa. Elämä perustuu yhteyttämiseen,jossa auringon energia muuttuu sokereiksi. Sokeria ruskeassa pussissa Taloussokeria saa myös ruskeassa pussissa. ..! J7 ij ,<>/ 1~ .::,." 0~ C:,~ "-!:s' na 89 5 16 14 16 87 5 12 12 13 87 9 20 21 27 86 · 4 11 16 2 •! Tavallinen sokeri (sakkaroosi) on kaksoissokeri, joka on aina puoliksifruktoosiaja puoliksi glukoosia. 85 95 %. Veteen liuenneena sokeri on kirkasta ja väritöntä kuten puhdas vesi. Kun veden osuus poistetaan, , ,1.-u --.:-..,..._ 1 . Sokeri on elollisen luonnon rakennusaine Sokeri on aina mukana rakennusaineena, kun kasvit rakentavat vedestä ja maaperän ravinteista muita osiaan kuten rasvoja, valkuaisaineita ja vitamiineja
Useiden EteläRuotsista, ennen muuta Länsi-Göötanmaan, Hallandin ja Älvsborgin läänien alueilta, valtion eläinlääketieteen laitokselle Upsalaan lähetettyjen hirvenraatojen tutkimus tuotti laihoja tuloksia. Taudilla on ollut vuodessa kaksi ajallista huippua: maalis-huhtikuu ja syys-marraskuu. Muitakin laskeumien vaikutuksia on helppo havaita: koivun lehdet ovat puolta pienempiä kuin normaalisti; mustikka yrittää kasvattaa valtavia lehtiä ennen kuivumistaan; kanerva ei kuki; miinaajaperhosten ja pistiäisten toukat ovat tuhonneet heikkokuntoisten koivujen ja tammien lehvästöjä. Kaarlo Nygren Ruotsin hirvien vaikeudet alkoivat kannan noustua liian tiheäksi. Saasteiden seurauksia Pahin hirvikuolema-alue on Boråsin-Göteborgin valtatien tuntumassa. 42 Ruotsin hirvien kuolemantanssi Yli 500 hirveä on menehtynyt tai lopetettu huonoon kuntoon vievän sairauden runtelemina 1980-luvun puolivälin jälkeen Ruotsissa. Eläimet olivat näennäisesti hyväkuntoisia. Loppua hirvikuolemille ei näy, vaikka taudinkuva näyttääkin olevan muuttumassa ja hirvikanta on laajoilla alueilla pudonnut alle puoleen entisestä. Meillähän tällainen on aina totuttu yhdistämään vain kevättalven iiälkäkauteen, jonka aikana nälkäkuolema jo on verottanut heikompia vasoja ja hieman iäkkäämpiäkin hirviä. Nykyään tapauksia näyttää ilmenevän ympäri vuotta. Ehdoton enemmistö kuolleista on naarashirviä; Älvsborgin läänin tänä vuonna tutkituista 73 sairastuneesta hirvestä vain kaksi oli uroksia ja yksi vasa. Aluksi näyttivät erilaiset sisäloiset muodostuvan eläinten uhkaksi. Paikkakuntalaiset ovat huomanneet, että hirvi jälttää yleisesti kuusen kuorta. Näistä kuusikoista luurankoja löytyy paljon enemmän kuin meiltä ... Pitkin ruoansulatuskanavan sisäpintaa on pieniä haavaumia. Koholla ovat erityisesti alumiinin, koboltin, kuparin, rauSUOMEN LUONTO 9/92 51. Tohtori Margareta Steen alkoi pian aavistella virusinfektion mahdollisuutta ja käynnisti Upsalassa tutkimuksen asiasta. Sinne Pohjanmeren ilmamassojen, Kölin vuoriston ja Etelä-Ruotsin tasankojen yhteisvaikutus tuo Ruotsin korkeimmat sademäärät. Näihin paikkoihin ilmestyy haavaumia. Sammal valtaa alaa kertoen happamoitumisesta. Metsä on kuusivoittoista viljelymetsää, jonka pohjalla ei kasva juuri mitään. Luurankomaiseksi laihtunut hirvi pysyy tuskin pystyssä, mutta hakeutuu yleensä kosteisiin tiheikköihin kuolemaan. Tämä viittaa kuumeeseen. Myös laitumella oleva nautakarja on alkanut käyttää kuusen kuorta ravinnokseen, ja syyksi on alettu epäillä joidenkin hivenaineiden puutosta. Boråsin seudun hirvilaiduntutkimuksessa on jo havaittu useiden metallien pitoisuuksien olevan taudin pahimmin koetteleman alueen kuusissa korkeampia kuin muualla. Monen niistä oli kuitenkin nähty kiertävän kehää pää riipuksissa. Monet lehmät kuolevat vasoineen kesken synnytyksen. Jokaisen suupalan nieleminen on tuottanut hirvelle sietämätöntä kipua, joka on saanut eläimen vähitellen lopettamaan syömisen. Hirvi aistii herkän turpansa avulla tarkasti ympäristön ominaisuuksia ja kärsii helposti ympäristön saastumisesta. Samalla tulevat myös ruuhka-Euroopan saasteet: rikkilaskeuma on näillä alueilla yli 15 kiloa hehtaarille vuodessa, kun maaperä pystyisi puskuroimaan noin kolme kiloa. Jos suomalainen hirvi syö kuusenkuorta, on jo kysymys elämästä ja kuolemasta. Huipputiheän hirvikannan aikana 1980-1 uvulla yleistyi aivokalvomato, jonka saastuttamat hirvet ennen pitkää kadottivat ihrnispelkonsa ja mielenkiintonsa muuhunkin; ennen loppuaan ne kiersivät pientä kehää pää kallellaan. Kivulias kuolema Nyt taudinkuva on kehittynyt pahempaan suuntaan: tauti havaitaan yleisimmin siitä, että eläin on laihtunut, sen karva putoaa luonnottomaan aikaan ja erityisesti pään tienoilta, kuten poskilta ja huulien sekä silmien ympäriltä. Tätä kuolemantanssia alkoi sitten esiintyä myös sellaisilla hirvillä, joilta ei löydetty aivokalvomåtoa. Männiköitä on meikäläiseen tasoon nähden todella vähän; mäntyhän on eteläruotsalaisille metsänhoitajille lähes samanlainen roskapuu kuin meillä oli koivu kuusikymmenluvulla. Uudistusalat ovat paikoitellen kituliaita ja niidenkin pohjalta on varpuja heinäkasvillisuus kuolemassa. vsk.. Å·lvsborgin kuusissa näkyy yleisesti syöntijälkiä
Työ on näille miehille ja naisille raskasta, sillä se näyttää heille kouriintuntuvasti, että jotakin on todella mennyt vikaan heidän kotiseudullaan. Hirvien laitumet eiv~t muutenkaan olleet kehuttavassa kunnossa; syötävää oli otuksille tarjolla lopultakin aika niukalti jo metsänhoidollisista syistä. TI LAUSLI PU KE TILAA LUONNONKUVAAJA NIIN PÄÄSET JYVÄLLE LUONTOKUVAUKSESTA Tilaan Suomen luonnonvalokuuvajat ry:n erikoislehden Luonnonkuvaaja kestotilauksena, jolloin etuna v. Tutkimuksia jatketaan muilla kasvilajeilla. Jokaiseen nähtyyn hirven luurankoon liittyy ikävä muisto sokeina, viimeisin voimin raahustavista hirvilehmistä, joista monet alueen metsästäjät tunsivat jo vuosien takaa nimiltä. Nimi ja osoite selvästi tekstaten pankkisiirtoon. TaPian hirviä on enemmän kuin vanomaista pienempiä tuntulaitumet kestävät. Autioissa metsissä vilahtelevat paljaiksi kalutut kuusenrungot ja harmaiksi luudiksi syödyt pensaat. Kaarlo Nygren työskentelee tutkijana Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Käsittääkseni tämä ei kuitenkaan ole läheskään ainoa syy. Meillä hoitovastuu on valtakunnallinen, Ruotsissa läänikohtainen. Kaikkien arvioiden mukaan on Etelä-Ruotsin, kuten koko maankin hirvikanta pienenemässä. Seleenin saanti olisi tärkeää muun muassa eläinten yleiskunnolle ja laskeumakuormitustenkin sietämiselle. Kaatomäärää on voitu nostaa viimevuotisesta vain kolmessa pohjoisimmassa läänissä. Koko A4, sivuja 32 40, myös värikuvia. Pala nousee kaikkien kurkkuun kun hallantilainen metsästäjä Gunnar Byhlin hiljaisella äänellä pukee kuolleessa kanervikossa makaavien valkeiden hirvenluiden äärellä sanoiksi sen, mikä kaikkien mielessä on liikkunut: "Mitä me olemme oikein tehneet luonnollemme?" D dan, magnesiumin, nikkelin ja ne vinoutuu, kanta tihenee. Muutamille metsästäjille poliisi on antanut valtuudet lopettaa sairaaksi katsomansa eläimet kaikkina vuodenaikoina ja ; myös irti päästettyä hirvikoiraa käyttäen. Naaraita on pidetty perinteisesti hirvikannan tärkeimpänä pääomana, ja niitä on säästetty. Tilauksen voi suorittaa myös pankkisiirrolla maksamalla summan tilille PSP 1580 956, 15.12.1992 mennessä. Kirjoittaja arvioi, ettei hirvivirus pääse meillä leviämään, jos hirvikannan hoitojärjestelmämme saa toimia. vsk. Postita kuponki osoitteella: LUONNONKUVAAJA, PL 7, 02431 MASALA. Mitä vielä lienee odotettavissa. Lohduton hirvimetsä Hirvikuolemaan paneutuneet tutkijat ja metsästäjät ovat syystä apeita kierrellessämme Hallandin ja Södra Älvsborgin metsiä. vat olevan etenkin seleenin pitoisuudet. Laitumet eivät riitä Kaiken kaikkiaan hirvien tauti tunnutaan varsin yleisesti kytkettävän ympäristön saastemuutoksi in. 93 75 ' vuodeksi 93 hintaan 90 ' Nimi Osoite Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 43. Suomessa hirvikannan kehitys on tiukemmin ohjattua kuin Ruotsissa. Seuraukset tiedetään meilläkin: lehmien osuus kannasta nousee vauhdilla, sukupuolten välinen ikärakenSUOMEN LUONTO 9/92 51. vanadiinin pitoisuudet
Rannaton salaperäinen sinertävä salo ja sen takana suurtuntureita. Tällä ratkaisulla pääkaupunkiseutu turvasi vesihuoltonsa kymmeniksi ellei sadoiksi vuosiksi sekä laadullisesti että määrällisesti. Viisas ihminen voi toimia tässä hyvän viljelijän tavoin. Annetaan niiden kauan elää muistoissamme. fluoridi, jonka poistaminen vedestä on äärimmäisen hankalaa ja jota pintavesistä ei yleensä haitallisia määriä löydy. Me olemme jääneet kiinni kulttuurimme perushokemaan: "Joka niemeen, notkoon, saarelmaan ... Kirjoituksen aluksi esitetään, että Suomen pohjavesi on (jopa) maailman parasta, ja että pohjavesi on pintavettä parempaa. Älkäämme pettäkö itseämme ja vieraitamme väittämällä että niitä vielä on. Helsingissä desinfiointi tehSUOMEN LUONTO 9/92 51. Silloin meilläkin vielä oli takanamme lännessä monipeninkulmainen asumaton kaira. Rovaniemeläinen Metsäntutkimuslaitoksen tutkija tilitti näin tuntojaan lehden toimittajille palattuaan Kuolaan tekemältään tutustumismatkalta. Kalaonni oli hyvä pari kiloa hyvänkokoisia ahvenia. "Nyt lässähtivät Suomen erämaat kerralla", huudahtaa Suomen Lappia joka puolelta kolunnut metsäntutkija. Pitkän päälle se on ainoa mahdollisuus. Nyt on kaiken rakentamisen itseisarvon uudelleenarvioinnin kahdestoista hetki kulumassa! Olemme peruuttamattomasti menettäneet oikeat erämaamme. Ei ainoatakaan saappaanjälkeä, vain karhunpaskaa ja korpi vain syveni." Te onnelliset, ajattelen. Tai niin monet muut. Kuvan komea ystävä tyhjensi sen koloonsa muutamassa minuutissa. Tähän on muistutettava, että Suomesta löytyy sekä hyvälaatuisia että huonolaatuisia pintavesiä ja pohjavesiä. Pintavesiä joudutaan desinfioimaan, useimmiten kloorilla. Mutta kaikkein tärkeintä on tietenkin rakkaus. Kuten artikkelissakin todetaan, on eräillä maamme alueilla pohjaveden luontaisena rasitteena mm. " Tällaiset kansalliset perushyveet muuttuvat vaarallisiksi itsestäänselvyyksiksi, jos niitä ei jatkuvasti arvioida uudelleen. Luonnonmukaisuudessa on kuitenkin kyse siitä, että luonto saa toteuttaa omia sääntöjään niin, että sen muodostamat kokonaisuudet ovat aitoja. Kun artikkelissa sivuttiin myös Helsingin kaupungin vedenhankintaa, haluaa kaupungin vesija viemärilaitos tuoda esiin seuraavan. Veikko Salovaara Vantaa g Helsingin vesi 1~ .., on laadukasta § .e: Kuluttajan valinnat -palstalla (SL 6/92) käsiteltiin vesihuoltoa lähinnä geohydrologi Jouko Soverin haastatteluun tukeutuen. Suomi on harvaan asuttu, mutta tiuhaan rakennettu maa! Maanteitä ja metsäautoteitä, tekoaltaita ja laskettuja järviä, padottuja jokia ja kanavia, ojitettuja metsiä ja soita, erämaahotelleja ja kesämökkekeitin ensitöikseni kaffeet. Kalapakin jätin kuistille. vsk.. Kaukaisen erämaatalon asujan Naruskalta, joka loputtomiin jaksoi puhua metsistä, lintusaaliista, poroista, pedoista. Eipähän se kalasaalis pakissa kauan viipynytkään. Niistä on vain pirstale jäljellä, mutta ilman jäljettömien etäisyyksien ja yksinäisyyden mahdollisuutta. Vastaavia vaikeita hankaluuksia tuottavat esimerkiksi sini levät, jotka ovat vain pintavesien vitsauksena. Nyt on aika viimeinkin pohtia luonnonmukaisen luonnon ongelmaa-, aitouden ja falskiuden ongelmaa. Muistan Kota-Antin jo vanhana ja pirtin ikkunan ääreen sidottuna. Helsingin vesijohtoveden laatu puolestaan on turvattu monipuolisella puhdistustekniikalla. Suuria saloja ja erämaita voin muistella runsaan 40 vuoden takaa, kuin kauan sitten kadotettua paratiisia tai rakastettua. Helsingin seudulla ei olekaan veden loppumisen pelossa mitään syytä säästää vettä, sillä täällä raakavedeksi käytetään Päijänteestä Kymijokeen lähtevästä vedestä vain yksi prosentti. Nyt on kysymys siitä, miten pitkälle ne rakennetaan. Tai ikä-Alpin tuolta Värriöjoen törmältä, äijänkalstaanin, sama erämaiden siinto silmissään. Aito erämaan kokemus on enää vain mieleen suggeroitava tunnelma. Joka olisi vieläkin mielellään lähtenyt kävelemään, mutta sydän ei enää salli. Varsinaiset erämaan lupaukset tuntuivat silti olevan katseittemme suunnassa idän saavuttamattomuudessa. Jorma Lyylinen Nilsiä jä, soramonttuja ja louhittuja kallioita, kaikkialle näkyviä linkkimastoja, aukeaksi hakattuja, aurattuja ja istutettuja yhden puulajin metsiä ... Emme saa niitä enää takaisi.n. ja korpi vain syveni." Täysin kohtuuton vaatimus, äärimmäistä elitismiä, romantikon houretta, todellisuudesta vieraantunutta haihattelua, jonkun etelän luonnonsuojelijan vihreää sekoilua! Totta, totta! Mutta samalla totuus, jonka olen nähnyt monen kairan asukkaan, kulkijan ja pyytömiehen silmissä ja kuullut heidän puheissaan. Ehkä nyt jätän kaihon ja annan tilaa katkeruudelle. Huomatkaa mitä erämaalla tarkoitetaan: "ei ainoatakaan saappaan jälkeä ... lhmi• sen on selvitettävä mahdollisuutensa elää tässä ympäristössä tuhoamatta sen aitoutta. Ahneelle ihmiselle tämä ei onnistu ja viisauttakin tarvitaan paljon lisää. Mutta meillä on jäljellä luonto: metsät, suot, niityt, pellot, järvet, joet, purot. Hyvälaatuisista · pintavesistä olkoon esimerkkinä Etelä-Päijänne, josta pääkaupunkiseutu saa raakavetensä. Kolme suomalaista metsäntutkijaa kulki läpi Lapin luonnonpuiston elokuussa: "Kaikkein hienointa oli kulkea päiväkausia, ilman merkkiäkään ihmisestä. Suomen erämaat lässähtivät "Mutta kyllä nyt lässähtivät Suomen erämaat kerralla!" Saimme lukea tämän toteamuksen Helsingin Sanomista 21.9.1992. Luonnon kiertoprosesseissa on kyllä tietty tila ihmiselle. "Hiipinätunturit", kaverini hehkutti ja minä hyväksyin hänen sanansa kuin loitsun, vaikka epäilinkin etteivät ne tänne asti taida näkyä. Niinpä kämpälle tultuani han ja jo tiedostamattoman erämaavihan lunastuksena. Olen itse joskus kauan sitten seissyt pyytökaverini kanssa samalla kohtaa Suomen puolella rajavyöhykkeen pinnassa jonkun vaaran laella ja katsellut noihin itäisiin kairoihin. Palkkioksi sain kuvata sitä metrin päästä. Unohdetaan Suomen erämaat, ne ovat kuolleet. Kuulkaa tämä huudahdus ja yrittäkää ymmärtää sen sanoma kaikki te metsämiehet, metsän tuhoajat ja hoitajat! Kuulkaa kaikki te maan, veden ja talojen rakentajat ja te kaiken maailman kehittäjät, turistibisneksen harjoittajat, laskettelurinteiden raivaajat! Kuulkaa kaikki te erämaakomitean jäsenet, te eräretkeilyn puuhamiehet, te kalan istuttajat ja allaskalan kasvattajat, te erämaapuhelimien ja lukittujen varauskämppien pystyttäjät, te moottorikelkkasafarien järjestäjät, te urheilumetsästysalueiden muodostajat! Ja vielä haluan heristää sormeani teille hyväätarkoittaville hölmöille, jotka luonnonystävyytenne nimissä haluatte kesyttää ja suitsia jokaisen erämaan ihmisen ikivan44 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kärppänä paikalla Viime talvena olin pilkkireissulla Kitkan jäillä Kuusamossa. Helsinki ei tälle alueelle "joutunut", kuten kirjoituksessa mainitaan, vaan määrätietoisesti hakeutui
sa ja Keski-Euroopassa on tilanne täysin toinen kuin Suomessa. Uistelija ei enää saa taimenta tai lohta joka uisteluretkellä kuten ennen. Ei Jumala kehota meitä sanoen: tuhotkaa elämä, jonka teille annoin! Jumala kehottaa meitä vaalimaan luontoa ja viljelemään sitä. Miksi tutkija ei ehdota tätä tapaa troolareille ja verkkomiehille, jotka ovat hävittäneet taimenen ja saimaanlohen lähes olemattomiin täältä Pohjois-Karjalan suurilta järviltä. Uuden verkon rakentaminen vanhan rinnalle olisi kuitenkin järjettömän kallis investointi. Tätä ei voi pitää varsinaisena klooridesinfektiona siitäkään syystä, että haitallisia kloorautuneita orgaanisia yhdisteitä ei vesijohtoveteen ole havaittu muodostuvan. Ongi ja päästä on mielestäni eläinten kidutusta. dään kuitenkin otsonilla. Pitäisikö ne ainoat muutaman kerran kesässä saadut päästää pois. Päijänteen rannalle Asikkalaan on rakennettu kaivoja, joiden kautta voidaan rantaimeytettyä vettä eli tavallaan pohjavettä ottaa tarvittava minimimäärä poikkeusolojen aikana. Helsingissä veden kulutus onkin vähentynyt. Tosiasioiden näkeminen oikeassa suhteessa on tutkijoille näköjään vaikeaa. Mainittakoon myös, että Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta aiheutunut laskeuma ei käytännössä haitannut Helsingin vesihuoltoa muuten kuin lisääntyneinä tarkkailuja tutkimuskuluina. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. vsk. Toivon, että Suomen Luonto -lehdessä ei ihannoi taisi turhanpäiväistä eläinten kiusaamista. Voin kuvitella tutkijan sanovan toiselle: "Eiköhön mennä taas kiusaamaan kaloja." Suomalainen kalamies nauttii myös saaliinsa syömisestä. Ja kuten sanottu, puhdistetun veden säästämiseen ei Helsingin seudulla ole tarvetta. Lopuksi lienee vielä syytä käsitellä esiin tuotua ns. Aikaisemmin, vuoteen 1982 asti, kun käytössä oli Vantaanjoesta otettu raakavesi, ei puhdistamattoman veden johtamista kaupunkilaisille voitu terveyssyistä kuvitellakaan. Pentti Hirvonen Ylämylly Ihminen on syypää On totta, että Raamatussa sanotaan, että luonto annettiin ihmisen käsiin. Jumalasta vieraantunut ihminen pyrkii korottamaan itsensä Jumalaksi ja tahtoo l_eikkiä itsensä Vapahtajaa. Raamattu ei myöskään kehota rakentamaan kylmiä kivikaupunkeja ja täyttämään niitä kaikella saastalla ja kuonalla. Tapani Vakkuri toimistopäällikkö Helsingin kaupungin vesi -ja viemärilaitos Veden säästäminen on ympäristönsuojelua, sillä veden pumppaus ja lämmitys kuluttavat energiaa; jäteveden puhdistminen vaatii energian lisäksi kemikaaleja. Täten on kiistettävä samassa lehdessä olevan kirjoituksen, Joka viidennen syövän syy ympäristössä, arvio siitä, että lähes kaksi miljoonaa suomalaista käyttää kloorattua pintavettä, johon muodostuu terveydelle haitallisia klooriyhdisteitä. kaksoisvesijärjestelmää Helsingin näkökulmasta. Jos olisimme noudattaneet Jumalan antamia käskyjä, emme eläisi tämän sekasorron keskellä. Vesijohtoverkkoon lähtevään veteen tosin lisätään eräänlaiseksi suojakemikaaliksi pieni määrä natriurnhypokloriittia, jonka sisältämä kloori (0,5 ... "Kalantutkijat" täällä Pohjois-Karjalassa ovat olleet innokkaasti esittämässä troolausta ja näin myös kalaston tuhoamista. Nyttemmin tilanne on sikäli muuttunut, että Päijänteen vesi ei sellaisenaan juotuna aiheuttaisi ainakaan välitöntä terveysriskiä. Pintavesien pilaantumiseen mahdollisen ydinlaskeuman vuoksi on ainakin Helsingin 1 ENNEN MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA seudun vesihuollossa varauduttu. Tämä kuluttajamäärä olisi ainakin vähennettävä em. Huhtikuussa harjualueen luonnontilaa rikkoi vain vanha kärrytie. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Rannalla istuskelu kaloja paistaen, hiillostaen tai savustaen on tärkeä osa suomalaisen kalamiehen elämää. Mutta Raamatussa ei kehoteta sanoen: saastuttakaa meret ja ilma, jota hengitätte! Siellä ei myöskään kehoteta raiskaamaan metsiä ja antamaan eläinten kuolla sukupuuttoon. 0,6 mg/1) sidotaan ammoniakilla kloramiiniksi. YhdysvalloisJÄLKEENI Kimmo Repo on kuvannut nämä näkymät tänä vuonna Juuan Panjavaarassa, Pohjois-Karjalassa. Viljelyllä ei tarkoiteta luonnonvarojen köyhdyttämistä ja maaperän raastamista. arviosta. Heinäkuussa metsähallitus oli kaatanut koko komean metsän. SUOMEN LUONTO 9/92 51. Meillä on vettä kalamiestä kohti paljon enemmän, eikä ongi ja päästä -menetelmää tarvita, jos kalavesiä vähänkin hoidetaan. Tuntuu takapaj uiselta, että vesilaitos aikoo palkita kuluttajia veden säästämisestä korottamalla vesimaksuja! Toimitus Pyydä ja päästä -menetelmä on kidutusta Suomen Luonnon numerossa 6/92 sivulla viisi oli tarina kalan päästämisestä takaisin pyytämisen jälkeen. Alykäs ihminen ei kuitenkaan koskaan ylety Jumalan tasolle, 45. Päijännetunnelista tulevasta raakavedestä puhdistettua vesijohtovettä jaetaan pääkaupunkiseudulla suurin piirtein 650 000 ihmiselle
Kuvaajat tekevät kirjan lopulla selkoa siitä, miten kirjan kuvamateriaali on syntynyt. En pidä raamattua faktalähteenä sen enempää kuin koraania tms. Luonnon henget ovat elämän perusolemuksen kiteytymiä. Voit nähdä ihmisen raa 'at ja likaiset kättentyöt. Ne ovat tie syvempään ymmärrykseen ja nöyrtymiseen. Silti voi vain ihmetellä, että he ovat onnistuneet kuvaamaan ahmaa niin monipuolisesti kuin kirjassa. Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk Uäsenet)/265 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä luonnonsuojeluliiton jäseneksi Muutan osoitettani O Peruutan tilaukseni Tilaaja/ tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIM I JAKELUOSOITE POSTINUMERO TOIMIPAIKKA 1 PUH. Otava 1992, 88 s, 175 mk. Jalkain alle paneminen ei ole toisen kunnioittamista. 2.10 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 0151 Helsinki ,------------------------------------------~ 46 Ahma Kiehtova ahmatti Antti Leinonen, Tero Poukkanen, Ulla Poukkanen ja Teuvo Suominen: Ahma. Kansamme historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. " Luonto on pantu ihmisen jalkain alle (lue psalmi numero 8). JAKELUOSOITE POSTI NUMERO TOIMIPAIKKA 1 PUH . Suomalaisten alkuperäisuskonnosta on puhuttava jo kouluissa. Katso ympärillesi, niin näet mitä pahaa ihminen on saanut aikaan. Kuinka voi hoitaa jotakin, josta ei ymmärrä. Jo apokryfiset evankeliumit antavat kristinuskosta hyvin erilaisen kuvan kuin kirkkoraamattu. Kolmen kuvaajan ja kirjoittaja Teuvo Suomisen kirja Ahma näyttää lukijalle perusteellisesti, millainen on tämä näätäeläinten jätti. Tosiasia kuitenkin on, että pohjoisempaa eli poronhoitoalueelta ahma on hävitetty miltei täysin. Siinäkin ihminen on luonnon ehdoton herra. Tapani }alkanen Jy väskylä ------------------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet). Kristityt OMlST AV AT maan. Ne kärsivät hyttysten verenhimosta, pakenevat toisiaan puuhun ja viettävät onnellista perhe-elämää. Olen vakuuttunut siitä, että juuri suomalaisten muinaiseen tietoon pohjautuva ymmärrys luonnosta on osaltaan säästänyt meidät eurooppalaiselta luonnon täydelliseltä manipuloinnilta ja tuholta. Ahma on ollut suomalaisten suurpetojen suuri tuntematon mutta ei enää. Satu Mäntynen Viinijärvi Vielä kristinuskosta ja luonnosta En suinkaan ollut unohtanut raamatun viljele ja varjele -ohjetta. Ahma on siinä mielessä todellinen pohjolan kasvatti, että se on lumisissa oloissa omimmillaan. Kirjan kuvat ovat syntyneet Kuhmon seuduilla eli vannaan monien mielestä yllättävän etelässä. Teuvo Suomisen tekstissä on sijansa paitsi ahman biologialla myös sen ja ihmisen suhteella. . ihmisten tulisi laskeutua pilvilinnoja hipovista pilvenpiirtäjistään ja kohdata totuus: me emme selviä tämän tuhoutumisen keskellä ilman Jumalaa. Uusi osoite TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEEST A) ........................................ Raamattu esittää asian vielä raaemminkin kuin "vallitkaa kaikki eläimet. Kirjassa ahmat ovat ainaisilla vaelluksillaan lumilakeuksilla ja korpikuusikoissa, ne merkkaavat elinpiiriään hajullaan ja puhdistautuvat aterioinnin jälkeen suolampareessa. ei edes kehittyneen tieteen ja teknologian avulla. Kristityt tuhosivat perinteen. Näin on siitä huolimatta, että eläin rauhoitettiin vuonna 1982. "Katselkaa kedon kukkia" on ulkokohtaista sunnuntairunoilua, siinä kaikki. Asia oli kirjoituksessani, mutta jätetty teksiä lyhennettäessä pois. Muiden syiden ohella juuri tämän takia kritityt ensimmäisinä tappoivat entisajan tietäjät. Kristinusko ei tärvellyt maailmaa, vaan sen teki Homo sapiens "viisaudessaan". Tämä ymmärrys on saatava uudelleen esiin! Kommunismi suhteessaan luontoon ei eroa mitenkään kulttuuriuskonnoista. Lumeen ahma kaivaa talveksi pesäluolansa, todellisen lumilinnan, ja lumeen se myös varastoi saalista tulevien talvipäivien turvaksi. .. Muinaisuskonnon ja -uskontojen arvostaminen ( ei ihannointi) ei ole muoti-ilmiö vaan esi-äitiemme ja -isiemme elämäntiedon kunnioittamista ja vaalimista. Mistään pelkäämisestä ja palvomisesta ei ole kysymys. Ketkä mahtavat muuten pelätä tulista helvettiä ... Kulttuuriuskontojen jumalat eivät toimita meille happea ja ruokaa kapseleissa taivaasta. Ahma joka tunnetaan myös nimellä kamppi ja osmo on kiehtova osa suomalaista kanSUOMEN LUONTO 9/92 51. Lyhyesti: raamatun esittämä luonnon ja ihmisen suhde on selkeä vallankäytön ja valtasuhteen määrittely. Jokainen uskonto tai ismi missä ihminen on jumalan kuva tai korkein olento maan päällä on ytimeltään samanlainen: fasistinen. Siitä ajasta vain hyvin pieni osa on kristittyä aikaa. Elämän antavat meille vihreät kasvit ja vesi. Puhumattakaan valituista kansoista tai yksilöistä. Toisekseen viljely ja varjelu, rakkaus ja huolenpito voi toimia oikein vain tasa-arvoisessa suhteessa, toista kunnioittaen. Raamattu kehottaa viljelemään ja varjelemaan jotakin, jonka olertwk~esta, käyttäytyMIELIPITEITÄ KESKUSTELUA misestä, toiminnasta ja sielusta se ei selitä sanan sanaa. Entisajan tietäjät pitivät huolen yhteisön ja luonnon välisestä suhteesta, sen herkästi särkyvästä ja monimutkaisesta tasapainosta. Ahman elämän kaikki vuodenajat ovat kirjassa hyvin läsnä, ja talvella on tärkeä sija. vsk.. Luonnon uskonnoille on maan ja veden omistaminen absurdi käsite ja ehdottomasti väärin. virallistettua uskontopropagandaa. Jokaisella kansalla ja kansalaisella on oikeus tietää omasta historiastaan ja tulevaisuudestaan. Miksi syytät Kristusta, kun itsekin ihmisenä voisit olla yksi heistä. Siellä missä elä-: mä syntyy on jumaluus
Lauri Siivonen, Kalevi Heikura ja Seppo Sulkava: Jäljet lumessa, Gummerus 1982, 199 s. Kalevi Heikura): Jälkiä luonnossa, Otava 1975, 264 s. Joka tapauksessa Suomi on jälkien tekijöille ja lukijoille aivan eri maa kuin Tanska. Ennen varsinaiseen määritysosaan pääsemistä opetetaan jälkien huolellinen mittaaminen samoin kuin niiden valokuvaaminenkin. Pioneerityönä se mm. Kirjan nimen jätös kotiutui kieleemme, mutta muutama vanhentunut sana (pikkuimettäväinen, ulostukset) voi vaivata kirjan nykykäyttäjää. Erittäin tervetullut oivallus on kertoa eläimen kulkusuunta kuvan reunan ulkopuolelle sijoitetulla pienellä nuolella. Merkkejä on vain osattava lukea. 90-477 1800 Fax: 90-417 350 47. Sille ohjaa sisällysluettelo, ei lopun hakemisto. Kirjassa on yhteensä 51 valokuvaa ja 22 piirrosta. Ensimmäinen suomalainen ahmakirja täydentää sarjaa mainiosti; ahma on ehdottomasti tutustumisen arvoinen eläin. Mäki myös sovelsi kirjan Suomen oloihin pudottamalla saksanhirven ja kauriit pois. Yalosten teko ja säilyttäminen on kovin laiminlyöty luonnonharrastuksen ala, joten ei kun jäljittämään. Antti Ha/kka Lue hangen jälkikirjoitukset "Hangelta luemme eläinten touhuja kuin kirjasta, eivätkä vaikeudet ole sellaiset kuin poikavuosiemme intiaaneilla, jotka preerioitten ruohosta voivat todeta monenlaisia asioita", Tauno V. Meillä ei olisi minkäänlaista käsitystä nisäkkäittemme lajija yksilömääristä, elleivät ne jättäisi maastoon merkkejä olemassaolostaan. Unohdettu ei ole myöskään ulosteita eikä oksennuspalloja. Se mm. Aiheina mm. sorkkaja koiraeläinten sukupuolen voi tunnistaa virtsaamisjäljistä. Jälkijono valokuvataan muuten aina niin, että jäljet suuntautuvat kamerasta horisonttiin. kalastustekniikka, välineet ja per-honsidonta. Lopun kirjallisuusluettelo on jäänyt soveltamatta oloihimme. Otavan kirjasarjassa, johon ahmakirja kuuluu, ovat aikaisemmin ilmestyneet osat karhusta ja joutsenesta. Eläinten jäljet ja jätökset -teoksesta mainitaan vain ruotsinmaalainen laitos, oululaisten lumijälkikirjaa ei tunneta lainkaan vaikka kaikilla on sama kustantaja. Ahma on ollut kuulu ruokahalustaan, josta se on saanut nimensäkin. Mäki: Eläinten jälkiä ja jätöksiä, Otava 1954, 121 s. sanperinnettä. Tietoa on paljon eikä jäljenjättäjäksi tarvita aina edes jalkoja eikä muitakaan ruumiinosia; mm. Aiheina mm. Kirja suhtautuu jälkiin kaikella vakavuudena. Runsaat 200 sivua on omistettu pääasialle eli 36 nisäkäslajin (Linnut ja muut eläimet siis puuttuvat) jäljille ja niiden tuntomerkeille. Suomisella on kerrottavanaan monta herkullista uskomusta ahman ruokailutavoista; esimerkiksi vielä 1500-luvulla eli luulo, jonka mukaan ahma syötyään mankeloi itsestään ruuan pois kahden puun välisessä raossa, ja palaa haaskalle. vsk. Jos haluaa tietää, millaisia jälkiä jokin tietty eläinlaji jättää, on käytettävä lopun hakemistoa. Kulkujälkien lisäksi kirjassa esitellään eläinten soidinjälkiä, kieppejä ja makuuksia, kaivuja syöntijälkiä, kuorimisja hankausjälkiä. Mäen tanskasta suomentama "Dyrespor" -kirja oli kolme vuosikymmentä ainut jälkioppaamme. kehitti alan sanastoa. lilauspalvelu puh. Kun löytää mielestään sopivan pureksijan, määritykselleen voi hakea varmistusta tekstisivulta, jonne kuvasivulla viitataan. Ake Aronson ja Peter Erikson (suom. KIRJOJA Preben Bang ja Preben Dahlström (suom. Bangin kirjoittama ja Dahlströmin kuvittama ja taittama teos on kenttäkäsikirja, jossa erilaiset jäljet ja jätökset on ryhmitelty kulkujälkiin, syöntijälkiin, ulosteihin jne. Ritva Leppänen): Eläinten jälkiä, Otava 1991, 217 s. Itse asiassa kirja on tehty Tanskaa varten, sillä ruotsinmaalaiseenkin laitokseen on pitänyt tehdä pieniä muutoksia. Metsästäjä Tauno V. Mäki, viimeisiä suuria suomalaisia metsästäjiä, kirjoitti 40 vuotta sitten. Seppo Sulkava on tarkistanut suomalaiseen laitokseen lajien levinneisyystiedot sekä kirjoittanut luvut metsäpeurasta, valkohäntäpeurasta ja liito-oravasta, jotka ovat ruotsalaisille tuntemattomia ja eksoottisia eläimiä. Pääosa on tietenkin erilaisia kulkujälkiä. Jälkijono kehotetaan kuvaamaan myös suhteessa johonkin tiettyyn esineeseeen. Sitten verrataan omaa Löydöstä kirjan kuviin. SUOM EN LUONTO 9/92 51. Jos esimerkiksi haluaa tietää löytämänsä pähkinänkuoren nakertajan, kirja on avattava pähkinäkuvasivulta. Terho Poutanen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsästäjäin keskusjärjestö ovat lisäksi julkaisseet 1991 pienen, 48-sivuisen Lu mij äl kioppaan. Poul Valentin Jensen ja Tauno V. Oululaistiedemiesten tekemä kirja opastaa nisäkkäiden-ja lintujen lumelle ja lumeen jättämien jälkien tarkkailuun ja tun· nistamiseen. Mäkeä ei ole turhaan nostettu kirjan toiseksi tekijäksi, sillä hän kirjoitti suomalaiseen laitokseen luvut Tanskassa tuntemattomista metsäkanalinnuistamme ja niiden jäljistä. Pohjoisessa Suomessa lumi on lähestulkoon paras mahdollinen kirjoitusalusta; sille yö yön jälkeen ilmestyvät tuoreet jälkikirjoitukset ovat kaikkien halukkaiden tulkittavissa. Sanalliset kuvaukset ovat perusteellisia ja niihin on sisällytetty myös tietoa lajin levinneisyydestä, ravinnosta ja käyttäytymisestä. Kirjassa on 451 valokuvaa jäljistä. Kirjan tekijät ovat valinneet vertailukohteeksi nuuskarasian, mikä Lienee kovin ruotsalainen muttei kaikkein tervein ja terveyskasvatuksellisin valinta. Tuoreimmassa jälkioppaassa on ensin kuutisenkymmentä sivua jälkien seuraamisen taidosta sekä nisäkkäiden jaloista ja jalkojen jättämistä erilaisista jäljistä. Valokuvia ja piirroksia on runsaasti. ERIKOISLEHDET KALAMIEHILLE! as JA U R N E I L U,KALASTUS LEHDET Yhteistilaus 4 nroa 110 mk 7 nroa 185 mk 11 nroa/266 mk Perhokalastus on perhokalastajille suunnattu erikoislehti. Urheilukalastus kertoo ongintaan, pilkkimiseen, heittokalastukseen ja uisteluun liittyvästä kalastuksesta. opastaa kokoelmien ja näytteiden valmistukseen. Suomentaja mam1tsee alkusanoissaan, että teos on laadittu Etelä-Skandinavian oloja vastaavaksi. kalapaikat, välineet, tekniikat, uutuustuotteet. Mäki oli oikeassa. Siksi suomalaisia varten kirjaan on lisätty painoarkin verran ( 16 sivua) lumijälkien mustavalkoisia valokuvia
Ei ihme, että saalistaja helposti kohdistaa mielenkiintonsa häntään eikä eläimeen. Hännän katkaiseminen on luonnollisesti sopeutuma, joka parantaa liskon eloonjäämisen mahdollisuutta saalistajan hyökätessä. Urpiaiset pesivät meilläkin yleisesti PohjoisSuomessa, ennen kaikkea Lapin tunturikoivuvyöhykkeessä, mutta joskus etelämpänäkin, aivan Etelä-Suomessa saakka. Linnut ovat urpiaisia. Sitä ennen tuo tapa oli tuntematon lintuja ruokkiville. Urpiaisten joukossa talvisin tavataan myös tundraurpiaisia, jotka muistuttavat hyvin vaaleita urpiaisia. Onko se jonkinlaista oravien pettuleipää. Vaskitsan tieteellinen nimi Anguis fragilis merkitsee "särkyvä käärme"; lajinimihän on tuttu särkyvien pakettien fragile-varoituksista. Viime talvena lintulaudoille ilmaantui outoja lintuja, joita ei aikaisemmin ole näkynyt. Mitä ne ovat ja mistä ne tulevat. On sus mahdollista, että perinne katkesi jossakin vaiheessa ja urpiaiset oppivat uudelleen nokkimaan ihmisen tarjoamia ruokapöydän antimia. Kauri Mikkola Joinakin talvina lintujen ruokintapaikoille pyrähtää tämännäköisiä vieraita, urpiaisia. Hännässä on näet runsaasti vararavintoa, joka on tärkeää liskojen talvehtimisen onnistumiseksi. Kesällä 1991 sisilisko lähti siirtämäni heinäkasan alta ja ennen kuin se puikahti uuden kasan alle se heitti häntänsä. Vaskitsa pudotti häntänsä Yksitoista vuotias kertoo: Heinäkuussa 1991 kaverini oli astua vaskitsan päälle, se säikähti ja yritti pakoon. Söivätkö ne niistä jotakin. Nimestä siis jo arvaa, ettei hännän pudottaminen ole poikkeuksellista. Lihaksen toiminta ei ole järin täydellistä, joten veri48 suonet jäävät usein joksikin aikaa vuotamaan. Kovaa kiemurtelua kesti minuutin verran, minä aikana häntä eteni ruohikossa puolisen metriä. Myös ne saattavat ilmaantua lintulautojen liepeille. Otin sen käteeni ja se ulosti kuten vaskitsat tavallisesti. vsk.. Häntä kiemurteli rajusti ja vaikutelma oli todella kuin koko lisko olisi jäänyt siihen; kasan alle pujahtaminen vaikutti epäolennaiselta. Hännän tyvessä on rengasmainen lihas, jota supistamalla eläin voi katkaista häntänsä. Joka kolmannen vaskitsan on arvioitu pudottaneen joskus häntänsä, jopa useasti. Hämmästyksekseni se sitten pudotti häntänsä, joka kiemurteli kädessäni kuin sisiliskon häntä. Linnut ovat pieniä ja ruskeita, päälaella on punaista ja joillakin on punertava rinta. Kun oravat alkavat katkoa kuusen oksan kärkiä, se on SUOMEN LUONTO 9/92 51 . KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Vaskitsa pudottaa helposti häntänsä sukulaisensa sisiliskon tapaan, jos sitä häiritään. Kaunista" liskoa kannattaa siis ihailla kauempaa, eikä sitä pidä turhaan ottaa käteen. Loka-marraskuussa urpiaiset muuttavat enimmäkseen kaakon suuntaan, joinakin syksyinä erittäin -runsaslukuisina, toisina taas tuskin havaittavasti, arvatenkin saatavilla olevan siemensadon mukaan. Uusi häntä kyllä jää alkuperäistä lyhyemmäksi, ja tällaisia töpöhäntiä näkee monesti maastossa. Mitä punalakkeja lintulaudalla. Vielä poistuessani noin kolmen minuutin kuluttua häntä kiemurteli kohtalaisesti. Vaskitsahan ei ole käärme vaan lisko, ja hännänkatkaisemiskykykin osaltaan kertoo sukulaisuudesta sisiliskoon. Syksyllä 1991 muutto oli heikkoa, ja talvella urpiaisia ilmestyi lintulaudoille, joiden turvin ne ovat talvehtineet kevään koittoon saakka. Urpiaiset oppivat käymään lintulaudoilla 1980-luvun puolivälissä, minkä jälkeen niitä on ilmaantunut sopivina talvina punatulkkujen ja viherpeippojen seuraan. Sen sijaan lähempää Venäjäfta ja Siperiasta on enemmän löytöjä. Taitaapa todella vaskitsalta vuotaa katkaisun jälkeen enemmän verta kuin sisiliskolta, kuten kysyjä arvelee. Ne ovat vaelluslintuja, jotka saattavat viettää talvensa hyvin erilaisilla paikoilla saatavilla olevasta ravinnosta riippuen. Tosin von Wrightin veljesten lintumaalauksissa viime vuosisadan loppupuolelta kuvataan urpia1s1a samantapaisilla paikoilla, jotka vastaavat nykyisiä lintulautoja. Seppo Vuo/anto Oravien pettuleipä Kun kuusessa ei viime talvena ollut käpyjä, oravat varistivat puusta oksien kärkiä. Todennäköisesti koivun siemensato säätelee urpiaisten vaelluksia. Tästä on se hyöty, ettei vaskitsoita turhan päiten pakoteta katkomaan häntiään. Onko tavallista, että vaskitsat pudottavat häntänsä hädän tullen vai tekevätkö vain jotkut yksittäiset niin. Verta tuli enemmän kuin sisiliskolta. Sympaattinen vaskitsa on nykyään rauhoitettu eikä sitä saa ottaa (turhaan) edes käteen. Rengaslöytöjen perusteella on todettu urpiaisten muuttavan hyvin pitkälle itään päin; kaukaisin löytö on Kiinasta saakka. Tehoa parantaa suuresti hännän kiemurtelu itsekseen. Tällöin urpiaisia tavataan yleisesti talvella
Sinne on jätettävä riittävä ryömintätila sekä kulkureitti. Seppo Vuokko Mistä ui miekkasärki. Muut rakenteita lahottavat sienet lopettavat kasvunsa, kun puuaines kuivaa. Lattiasienen tekee tuhoisaksi se, että se pystyy kuljettamaan vettä rihmastossaan ja siten laho etenee kerran alkuun päästyään kuivissakin rakenteissa, jos rihmasto vain jossakin yltää kosteaan ympäristöön. Jos talossa jo on lattiasieni, on remontti melkoisen kallis: kaikki lattiasienen saastuttamat osat on poistettava ja samalla on muutettava olosuhteet lattiasienen kannalta huonoiksi, siis kuiviksi ja ilmaviksi. Yksi niistä on haitoiltaan ja maineeltaan ylitse muiden: lattiasieni. Niitä on myös Suomenlahden etelärannikolla ja sieltä edelleen rannikkovesissä aina Itämeren eteläosiin saakka. siemensadon vaihtelut järkytä. Eikä pienellä otuksella ole talven kylmyydessä tuhlattavaa ylimääräenergiaa! Männyn käpy on epätaloudellisempi myös siksi, että siinä on siemeniä vähemmän. Lisätietoja lattiasieniremontista saa myös kunnan rakennusvirastosta ja Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta. Kokemuksestaan hän kertoo elävästi Meidän Talo -lehden numeroissa 5/91 , 6/91 , 7 /91 , 6/92 ja 7 /92. Kun nykyajan energiaa säästävä asukas muuttaa "mummon mökkiin" tai "punaiseen tupaan", hän usein tietämättömyyttään remontoi talon lattiasienelle sopivaksi: kivijalan tuuletusreiät tukitaan ja estetään muovilla talon hengitys. Mikä se on, kuinka turmiollinen se on ja miten sitä voisi torjua. Kukkasilmuissa on valkuaista enemmän kuin tavallisissa silmuissa, joista uudet versot aikanaan ponnahtavat. Lieneekö kukaan tutkinut, siirtyvätkö näiden hyvinvointioravien jälkeläiset metsiin alkuperäisiin elinoloihin. Miekkasärjen pohjoisimmat lisääntyvät kannat ovat Laatokassa ja Suomenlahden perukassa sekä Viipurinlahdessa. Mutta aina on jäänyt sitkeä kantajoukko, joka havupuiden siementuottolakon päätyttyä aloittaa teholisääntymisen. Myös Saimaan kanavassa liikkuu miekkasärkiä; niitä on saatu saaliiksi useita kertoja Suomen puolen ongintakilpailuissa. Jos rakennuksessa on ns. Missään kohdassa rakenteiden puuaines ja märkä maa eivät saa olla kosketuksessa toisiinsa. Rannikkovesiemme kalat lienevät syönnösmatkoillaan harhautuneet Suomenlahden perukasta ja Viipurinlahdesta. Ensin itkee sieni ja sitten itkee isäntäväki! Puutalojen rakenteissa voi elää pari sataa sienilajia. Vanhassa maalaisrakentamisessa oltiin jo opittu varomaan lattiasientä: kivijalkaan jätettiin hyvät tuuletusaukot. Tässä kellarin uusi asukas tulee vastaan jo ovella. Ilmeisesti suurin osa ora-§ van syömistä silmuista on he:i: desilmuja, joita on paljon enemmän kuin emisilmuja. Harri Dahlström 49. Turun Yliopiston tutkija Seppo Huhtinen joutui olosuhteiden pakosta tutustumaan lattiasieneen: hän remontoi talon, jossa sieni asui. Miekkasärki on varmasti outo kala useimmille suomalaisille kalastajille. Ilkka Koivisto Itkevän sienen talo Kesämökin lattialle on kasvanut isokokoinen sieni, joka on noussut tuolinjalkaakin ylöspäin. Lattian alta on poistettava kaikki sinne vuosikymmenien kuluessa työnnetty rojuja törky. Nehän elävät ihmisen eläimille rakentelemien ulkoilmaravintoloiden herkuista. Nähtävästi yhden siemenen irrottamiseen männyn kävystä kuluu oravan energiaa huomattavasti enemmän kuin kuusen siemenen irrottamiseen. Männyn käpyihin se iskee hampaansa vasta kun kuusella on siemenkato. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Kotkan edustalta tuli kala, joka oli kaikille kalakavereillekin outo: 42-senttinen, silakanvärinen, mutta aivan suoraselkäinen otus. Pohjoisin havainto on Kemijoen edustalta. Kuusen siemenet ovat oravan ykkösravintoa. Ja siitä tässäkin tuntuu olevan kysymys. Hyvin kasvava rihmasto erittää vettä pisaroiksi pintaankin sieni itkee. Kalassa kiinnittää huomiota kysyjän mainitsemien tuntomerkkien lisäksi mutkitteleva kylkiviiva Ja suuret rintaevät. Jostakin kalakirjasta se lopulta selvisi miekkasärjeksi. Kuinka harvinainen vieras miekkasärki on ja mistä se on tullut. Vanhaa puutaloa ostavan kannattaa pitää mielessään lattiasieni. Oravien pettuleipäkausien korkean kuolleisuuden alkusyy on kunnon aleneminen, jolloin taudit pääsevät iskemään ja vievät hengen. Kaupunkien puistoihin ja taajamien metsiköihin asettuneita oravia eivät kaupunkien SUOMEN LUONTO 9/92 51. Männyn käpy on tunnetusti kuusenkäpyä lujatekoisempi. merkki parhaan talviravinnon, havupuiden siementen loppumisesta. rossilattia, alustan tuuletus ja kuivatus on varmistettava. Tietysti heikkokuntoinen orava on pedoille helpompi saalis kuin hyväkuntoinen vilistäjä. Suomen rannikkovesissä Suomenlahdella tavataan vuosittain yksittäisiä miekkasärkiä. Kenties hieman yllättävää oli, että alueilla, joilla pääravintona oli männyn siemen, kuolleisuus oli myös varsin korkea, kuusensiemenalueeseen verrattuna lähes kolminkertainen. Apua ja asiantuntemusta on saatavissa: on korjausneuvojia, lahokoiria, konsultteja ja rakennustarkastaj ia, ja vaikka heidän käyttönsä ehkä maksaakin tonnin tai pari, siinä voi säästää satoja tuhansia markkoja sekä turhan remontin ja oikeudenkäynnin hankaluudet. Vinot ovet, notkuvat tai viettävät lattiat, ummehtunut haju ja umpeen betonoitu kivijalka ovat jo varoittavia viitteitä mahdollisesta lattiasienestä. Kuusen kärkiversot orava irrottaa voidakseen näppärästi syödä verson tyvellä olevat silmut. Kärkiversojen runsas katkominen viittaa siihen, ettei männyssäkään ole siemeniä. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runebergin katu 15 A 2 3, 00/00 HELSINKI. Voimakaskasvuinen lattiasieni kasvattaa rihmastojaan kaikkiin suuntiin. Pian 50 vuotta sitten Teppo Lampion tekemä tutkimus osoitti, että niillä alueilla, joilla oli tarjolla vain silmuravintoa, oravien talvikuolleisuus oli noin neljä kertaa suurempi kuin alueilla, joilla kuusensiemenet olivat pääravintona. Saaristomerellä ja Pohjanlahdella havainnot jo harvenevat. vsk. Huonoa ravintovuotta voi seurata lähes täydellinen oravakato
(981) 3 t 15 828 Merja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh.(931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. After intensive study, the unit fee ls that in particular Finland 's förests and those habitats developed in harmony with old rural communities constitute important targets of biodiversity protection. It is being based on, för instance, data obtained by the National Board of Waters and the Environment's nature conservation research unit. Without sensible quotas, the wild salmon stocks in the Baltic may disappear from the last rivers in which they still spawn (see map on p. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Siksi se on erittäin luontoystävällinen. Forestry has also gained a sound reputation för destroying entire habitats. Tallbergink. This is a bad start to the realisation of biodiversity protection in Finland. Jt seems that the significance of the moss and liverwort flora has never fully been realised like their work in regulating the water reserves of ecosystems, and their role in the fönnation of humus. As layer upon layer is added, a chronicle is gradually built up of the climate, the flora and the havoc wreaked by both Nature and mankind. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +358 446 914 species has been drawn up but the government, with an eye on its purse, has been reluctant to pass these plans. Thus, at the species level the safeguarding of biodiversity is a fonnidable challenge to modern förestry. Arvonnassa olivat mukana kaikki 1.1.-15.6.1992 kampanjoihin tulleet tilaukset sekä Ei-vastaukset. (90) 642 88 1 telefax (90) 622 1815 Ma-pe klo 8.30--16.15, kesällä klo 8.30--15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Tarja Ketola, järjestösihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Marjukka Kulmanen, energiasihteeri Petteri Saario, Liikennesihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Tuula Varis, kans.väl.sihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala , toimistosihteeri Elli Koski, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapulainen Mi,ja Jumpponen, tallentaja Mervi Taskinen, tallentaja Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Finland's national biodiversity protection programme is currently being drafted. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOlMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. With the marked reduction in cattle and sheep grazing once förming part and parcel of Finnish farming, herb rich meadows and förest glades are becoming overgrown. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. (90) 876 9100, Hiirnkkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämichenk. The commonest species here belong to the wealth of mosses and liverworts that inhabit the boreal coniferous zone. kesäkuuta 1992 lnstrumentariumin lahjoittama kaukoputlci tai vaihtoehtoisesti luontomatka Teneriffalle. 13311 SUOMEN LUONTO 9/92 51. (90) 642 88 1 Satu Mentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, puh. Some 700 of Finland's 1,700 or so threatened species inhabit förests. Translated by Leigh Plester Arvontapöytäkirja Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n tiloissa arvottiin 15. Peat, a very slowly renewable resource with a wide variety of uses, is also mainly förmed by Sphagnum moss. Unförtunately, the fund 's money is needed för many other purposes. As things stand, only 2.1 per cent of Finland's förests are protected and so far no decision has been taken to draft a protection programme för the virgin stands between Sweden and Russia. Valmistaja: Oy Alko Ab, Teknokemia, puh. The Nordtc countries were responsible för having a national biodiversity protection programme obligation incorporated in the agreement. Finland has to take the protection of biodiversity into account in its development cooperation. Voittajaksi arvottiin Eivastauksen palauttanut Paula Raappana, Nostoväenkatu 5 A 40, 20350 Turku D WC-OL on nykyaikainen WC-puhdistusaine. The Finnish government has also retracted national fishing limitations aimed at protecting the wild salmon. WC-OL sisältää myös aitoa eukalyptusöljyä, joka tuoksuu raikkaalle ja puhdistaa tehokkaasti. (953) 17 358 Ray·a Aura, vs. 34, which also shows the smolt production of the remaining salmon rivers). Suddenly Finland has also become a nation of increased importance to the preservation of Baltic Sea salmon, by refusing to accept the quota set by the Baltic Sea Fishery Commission at the autumn 1992 gatherin~. Protecting this kind of habitat is a matter which the Finnish Association för Nature Conservation has particularly taken to heart in its own efforts to save species. The country is depositing FIM 35 million a year in the international GEF, which is safeguarding biodiversity, over the period 1991-93. (921) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. (90) 694 7899 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Mosses and liverworts beauty below the field layer by Jaakko Heinonen Suomen Luonto 51(9): 20-23 Slightly over 800 species of mosses and liverworts out of the 14,000 or so species inhabiting the globe are föund in Finland. krs., 00180 Helsinki puh. Protecting old landscapes and habitats once finely attuned to 'gentle' fanning and other activities in the countryside constitutes another prime target of national biodiversity. For instance, Finland has drained enough peatlands to completely cover lreland at the same time destroying biodiversity far more effectively than neighbouring Sweden. 1 D 5. Arvontaan osallistui kaikkiaan 4871 vastausta. A conservation pian för about 50 of the country's most endangered SUOMEN LUONTO (Nature ofFinland) Pub/ished by the Finnish Association for Nature Conservation -Address: Runebergink. A problem för förestry is that Finland will effectively annex the ancient stands in Sweden and Norway's coniferous förest zone from that in Russia, unless steps are taken to protect the remaining old förests of northern Finland. Finland has indicated that she will ratify the agreement by the beginning of 1993. Not only that, but natural brooks, streams and springs have also been devastated with almost Prussian thoroughness. Maintenance of biodiversity in Finland faces formidable odds by Anne Brax, Antti Ha/kka, iiris Lappalainen and Ulla Kokko Suomen Luonto 51(9): 24-37 Finland was one of the nations signing the agreement on biodiversity at last summer's UNCED conference at Rio. Se on etikkapohjainen tuote, joka hajoaa biologisesti. As a result, the future of the enttre salmon quota system is now in jeopardy. 11 A, 00 t 50 Helsinki puh. vsk.. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Huttunen (pj .), (98 1) 553 1527, Veikko Aalo, Matti Haavisto, Timo Hokkanen, Teuvo Niemelä, Markku Nironen, Esteri Ohenoja, Pekka Peura, Lasse Porsanger, Taisto Rantala, Petri Seppälä, Taija Sippel, Pentti Thuneberg ALUESIHTEERJT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 4951 20100Turku puh. Dried red stemmed feather moss (Pleurobium schreberi) has, it is true, been used för centuries för filling in cracks in log houses and other buildings, and peat moss (Sphagnum) has been kept in the cupboard för its water imbibing and antiseptic properties
ISIKOS SITÄ Vllt--lE VIIKOLLA VIELA VA2TU$1E'TTU MOOTTORIT~ITA JA L.llKENTEE'N KASVUA .,N'Y'!OLL.AA\.J ITSE MATKUSTAMASSA LAPPlll--l ASTL 1~' .. JOKA KULKEE SOSNAVYJ 60Rl5SA TUOTETULLA 5AH.KÖLL2>.: ?/.. ,,LYHiY-_ PVLVÅITA SUOJE.U:.t-'IAAN KAI/.. LU0t-JTOYSTÄVÄLL15TÄ VESSAPAPE=RIA.' NO .. YSTÄVÄ KÄYTTÄÄKIN JUNA" .. MPEN KB-ITh.A NÄYTrAÄ NAAMAANI ENÄÄ MISSAAN KUN !"\ELKEIN KAIKKI KAVERIT ON R:JRKKASALON KESSIN JATALb6KANKAAN VE'IER.:>,AN E:.JA/.. OLKAA 5115 HUOLETI TE U HANALAISeT .. MITEN M HINUN l..APSENI E-1 OSALLl5Tl,l ·Rlt<OLL15E.Et-J TOI HINTAAN ,,PISTE:.' SUN KAALIIS' SA15 ' MAHTUMAAN, E:."ITÄ AVUTTOMIEN LUON"rOKAPPALEl1TE:N PUOLUSTAMINEN , EIOl.ERU<OS. OLE.TIE' PELASTE.TUT.!' El TÄSSÄ MAASSA IHAN 5WTTÄ SUOTTA RE'TUUTE..TA IHMISIÄ POLIISIAUTOON SIIHEN HALLIIN MITÄ TE:EVEESSÄ ON NÄHTY.' LUONNON. · MITÄ HA VASTAAN HUN LAP51LLE:: KUN NE KYSYY MITÄ MÄ TiclN KUN MMN VIIMEISIA AARt:,\10MET5ÄN RIPPE\TA HÄVITETTitN::. KALKKIAIVO.' VOIT MOKOTTÄÄ VAIKKA HAMAAN MMILl"\AN _ LOPPUUN SIE.LLA MUTTA LUPAA El TIPU;~' .. VAIKKAPA KÅYTTÄMALLP.. OU5' KIVATIEThÄ MITE.N SÄ SUOJELE.T METSIEN UHANALAISIA LAHOAMALLA KAUPUNE:ilSSA?/. .. KIHINKÄS NYT~
Vieläkään ei ole ymmärretty, että kestävä talous voi perustuavain luonnontalouden kunnioittamiseen. (90) 642 881. Energiankulutuksen kasvattaminen on taas kerran johtamassa uusiin ongelmiin. Suomen luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni. Sähköntuotannon tarpeisiin suunniteltu Vuotoksen tekoallas uhkaa hukuttaa siitä arvokkaimpiin kuuluvan palasen. Tarkempia tietoja antaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, puh. PS-TILI 1767 371 Merkitse tilillepanokorttiin nimesi, osoitteesi ja syntymävuotesi. Peräpohjalainen suoja jokiluonto on omaleimaisinta luontoamme eläimineen, kasveineen ja ihmisineen. Valmistuttuaan altaan ympäristöhaitat ulottuisivat Perämerelle asti. Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäsel}eksi ryhdy Luonnon ääneksi! JÄSENMAKSU VUODELLE 1993 ON 100 MK. Sinunkin ääntäsi tarvitaan, jotta Vuotos-hanke saadaan pysäytetyksi. a17ut kuka auttaisi hukkuvaa ellet sinä