SUSI Suomessa. lrtonumero 33 mk. z L.LI 6 Selviääkö
vsk.. 16 Vuotoksen tekoaltaan pohjalta saattaisi päästä ilmaan ] tuhdisti metaania ja hiilidioksidia. 32 Silkkikoppa suojelee, Mika Lännenpää ................ Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 21.10. Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ 39 ::; Kutsan tarumailla, Vesa Haatajaja Petri Niikko .. 18.11. Vieläkin osittain lainsuojattoman hukan elämästä kerrotaan sivuilla 18-20. 21 Taivaanvuohi kuuluu samaan siipijengiin kuin lehto-, jänkäja heinäkurppa. (90) 228 081 telefax : (90) 446 914 Päätoimillaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri Ritva Kupari, 228 08214 Toimii/ajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Alice Karlsson, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 08218 Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Syksyisen suon ruskaleimua sivuilla 30-31 . Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 12 Viikate viuhui Vuotoksella, Jorma Laurila ................................................................. 25 .1 0. Säästötilaus 265 mk. Osa kupusienistä pystyy pölläyttämään itiönsä ilmoille, mutta kuvan puistopökkösienen täytyy turvautua kärpästen apuun. 29 Syys hehkuu suolla, Heikki Kokkonen ................... 46 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Ilmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 10 11 12 23.09. z LU 6 ::) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Pikku panda ............................................................. 36 1 Variksenmarjanektaria ... Kansikuva: Heikki Kokkonen on vanginnut kuvaansa hehkuvan juolukan. Ulkomailta ................................................................ 30 Kylmyys ja pimeys valmentavat kasvit talveen, Pauliina Raento ........................................................ Tuuleen kylväjät, Marja Härkönen ....................... 40 Kirjoittajat kävivät tutustumassa entiseen suomalaiseen luonnonpuistoon itärajan takana. Summaries of the Main Articles .............................. 22.11. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. 26 Hiljaisuus, Eeva Tikka ................................................. 18 " > Persoonalliset pitkänokat, Hannu Hautala ja Antti Halkka .................................................................... Tuulenpieksämä kaarnikka, ;:i Ilkka Vanha-Majamaa .............................................. 13 Allas kuin hiilivoimala. 2 Susia mahtuisi jolkottelemaan metsiimme nykyistä enemmän. 54 Kysy luonnosta ......................................................... siinä on alkuvoimaa! "ö ::; Kesäisiä mietteitä, Antti Vahtera ............................. 59 SUOMEN L UONTO 9/93 52. (90) 2271 967 telefax: (90) 227 1 421 lrtonumero 33 markkaa. a' Susi on iso muttei paha, Veli-Risto Cajander ......... 34 Perhosten ja pistiäisten kotelo on aina aitoa silkkiä. 50 Kirjoja ...................................................................... Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 55. Lue sivuilta 26-28. 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 17.12. Tilaus hinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. Antti H alkka ..................... Kotimaasta .......................................................................
Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan valaskannat eivät vielä kestä pyyntiä. Norjan valaanpyynti rikkoo räikeästi Brundtlandin komission kestävän kehityksen periaatteita. Asetelma on kaiken kaikkiaan omituinen. Vastoin altaan kannattajien väitteitä Vuotoksen alue on kaikkea muuta kuin pelkkää vähäarvoista jänkää ja rääseikköä. 3. Nopeasti pääministeri kuitenkin unohti opettamansa periaatteet, kun oman maan lyhytnäköinen etu toista vaati. Valaat on aikanaan ryöstöpyydetty niin vähiin, että toipuminen vie kauan. Tämä kiihdyttäisi osaltaan ilmakehän lämpenemistä. SUOMEN LUONTO 9/93 52. Kemijoki Oy on hanketta ajaessaan siekailematta kokeillut lakien venyvyyttä. Ne vain syventävät altaan tappiollisuutta. Ellei sopimusten rikkojia saada kuriin, yhteisiltä sitoumuksilta putoaa pohja. Allashanke on sotkeutumassa myös lainrikkomuksiin. Boikotin kauaskantoisin peruste on kansainvälisen ympäristövastuun puolustaminen. V A TTin mukaan näin olisi siinäkin tapauksessa, ettei ympäristöhaitoille laskettaisi mitään hintaa. vuosikerta 9 1993 Vuotoshanke tukehtumassa kasvihuonekaasuihin Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (V A TT) totesi selvityksessään jo vuosi sitten Vuotoksen altaan kansantaloudellisesti joko tappiolliseksi tai korkeintaan heikosti kannattavaksi. Lahtivalaatkin liikkuvat paljon laajemmalla alueella kuin Norjan aluevesillä. Brundtland tunnetaan maailmalla kansainvälisen ympäristönsuojelun ja maapallonlaajuisen ympäristövastuun puolestapuhujana. Alapuolinen Kemijärvi olisi hätää kärsimässä ja haitat tuntuisivat jopa Perämerellä asti. Ei ole. Kansainvälisiä sopimuksia on turha solmia, jos niitä saa mielin määrin rikkoa. Jorma Laurila Vuotoksen kukkaniityt kukoistavat vielä. Vuotoksen allas saattaisi olla jopa yhtä paha kasvihuonekaasujen päästäjä kuin saman sähkömäärän tuottava kivihiilivoimala. Jos allas rakennettaisiin, hukkuisivat luonnonsuojelullisesti arvokkaat Keminsaaret sekä yli kaksisataa neliökilometriä suota ja metsää. Myös maakaupoissa on huseerattu laeista sen kummemmin piittaamatta. Norja ansaitsee boikottinsa Suomen luonnonsuojeluliitto julisti kesällä Norjan matkailuboikottiin ja kehotti olemaan ostamatta norjalaisia tuotteita. Se on jäänyt kiinni muun muassa yksityismetsälain vastaisista hakkuista. Kysymys ei ole siitä. Syynä oli Norjan aloittama kaupallinen lahtivalaiden pyynti Kansainvälisen valaanpyyntikomission pyynnin kieltävästä sopimuksesta huolimatta. Myös laajat alat tuottavaa metsämaata sekä luonnonsuojelullisesti arvokasta joki-, tulvaniittyja suomaisemaa hukutettaisiin. Valtion omistama yhtiö ajaa häikäilemättä yhteiskunnalle vahingollista hanketta. Edes valtionyhtiöiden toimissa pitäisi ottaa yhteiskunnan kokonaisetu huomioon. Ympäristöhaitat olisivat kuitenkin erittäin raskaat fosfori-, elohopeaja humuspäästöineen. Altaan alle jäisi yli kaksisataa neliökilometriä metsää ja suota, joiden sisältämä eloperäinen aines synnyttäisi suuret määrät kasvihuonekaasuina tunnettuja hiilidioksidia ja metaania. Yhtiön menettelytavat tulisi laittaa perusteelliseen syyniin. Monet saksalaiset yritykset ovat jo valaanpyynnin takia lopettaneet hankintansa Norjasta. Tiettyä toiveikkuutta antaa se, että myös Yhdysvallat on väläytellyt boikottimahdollisuutta. Suomalaisten luonnonsuojelijoiden julistama boikotti on valitettavasti vaikutuksiltaan lähinnä vertauskuvallinen. Jos varakas Norja tai muut teollisuusmaat vähät välittävät kansainvälisistä sopimuksista, miten voimme kuvitella, että kehitysmaat saataisiin yhteistyöhön maapallomme pelastamiseksi. Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland antoi tukensa valaanpyytäjille. vsk. Norjalaiset ovat myös valitelleet, että heitä estetään hyödyntämästä järkiperäisesti merten varantoja. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Norjalaiset väittävät, että valaanpyynti on heidän oma asiansa. Useista maakaupoista onkin valitettu oikeuteen. Vuotos-hanke on vajoamassa yhä syvemmälle liejuun ja saamassa yhä raskauttavampia todisteita vahingollisuudestaan. Allasta on markkinoitu puhtaan vesivoiman tuottajana, mutta allasvoima on osoittautumassa myös ilmakehän kannalta ehkä hyvinkin tuhoisaksi. 52
Puistossa toi vottu avoimuus ja toisaalta monilajisuus voidaan toteuttaa samaan aikaan. Kokeessa oli näet tierakentam ista käsittelevän aiheen aineistoksi napsaistu alku eräästä Suomen Luonnon jutusta niin, että näkyvillä olivat vain otsik4 KOTIMAASTA Luonnonsuojeluliiton ketoprojektin vetäjällä Kati Heikkilällä on varmaankin aina luonnonkukkien siemeniä taskussaan, sillä missä hän liikkuukin , alkavat kedot kukoistaa. Ketoina hoidettuja viheralueita ei tarvitse kuivina kesinä edes kastella." Kati Heikkilän mukaan parissa vuodessa on tapahtunut paljon. Tästä voi tulla vaikeuksia, kun monipuolisesti koulutettu väki hajaantui ja vielä eri taloihin. Mukana on Kempeleen puutarhaoppilaitos, jonka kurssilla siemeniä kerätään ja kylvetään", Kati Heikkilä ke1too. Tämä on lähivuosien kysymys. On olemassa vanha Haapanen vastaan Ojala -epäluottamus, joka on ehkä innostanut. Siementen saanti on vielä ongelma. "Turku on hyvä esimerkki, samoin kotikaupunkini Oulu. Maalla on kyse perinnemaisemien elvyttämisestä, kaupungeissa viheralueiden hoitotapojen muuttamisesta, uudesta viherkulttuurista. Viheralueiden hoitoa pitäisi muuttaa paikallisuutta ja lajien monipuolisuutta suosiOHO! Luonnonsuojelijoita moititaan usein tunteenomaisesta ja yksipuolisesta suhtautumisesta asioihin. Tietoja halutaan muun muassa yksityisiltä ihmisiltä." Ketoprojektin hoitoryhmällä on vaalittavanaan jo kolmisenkymmentä kohdetta. Oulussa jo noin sataa hehtaaria eli viidennestä rakennetuista viheralueista käsitellään hallitun hoitamattomuuden periaatteilla." Kedot osaavat hoitaa lisääntymisen itsestääkin, mutta siemenillä ketojen syntyä ja ko, lihavoitu alku lause ja kartta kuvateksteineen. vaksi. Luonnonsuojelun lisäksi leirien tavoitteena on kansanperinteen siirto uusille polville ja yrtti perinteen säilyttämi nen", Kati Heikkilä kertoo. "Talkooleirit ovat olleet yksi käynnistävä tekijä. "Tavoitteenamme on löytää arvokkaimmat kedot ja hoidon avulla turvata niiden lajistollinen ja maisemallinen arvo. Ketoja voidaan loihtia yhtä hyv in maalle kuin kaupunkiin. Ylioppilakoelautakunnan jäsen, fil. Kevään ylioppilaat varmaan saivat vahvistusta tällaiselle käsitykselle aineenkirjoituskokeen yhteydessä. vsk.. "Osastot ovat nyt samanarvoisia, sillä ympäristönsuojeluosaston vanha hallitsevuus heikkenee." Luonnonsuojelun siirron syynä hän pitää henkilöristiriitoja. Jorma Laurila tivistit vastustavat teiden rakentamista periaatteessa. "Tämä on kiitollista työtä, sillä kerrankin ihminen ei ole liikaa vaan päinvastoin tarpeellinen ympäristön vaalijana ja sen monimuotoisuuden rikastuttajana", iloitsee luonnonsuojeluliiton ketosihteeri Kati Heikkilä Keminsaarten kukkaniityllä Pelkosenniemellä pulskaneilikoiden ja kultapiiskujen keskellä. Myös 1 uonnon suojel u yhdistyksi ll ä ja yksityisi llä ihmisillä on omia ketojaan. Pauliina Raento ja Antti Halkka jotakin aineistoa, joka vetoaa kirjoittajan vanhaan tietoon. Ylioppilasaineita 1993 -ki1jassa julkaistun aineen ki1joittaja ilmoitti myös, että ympäristöakleviämistä voidaan jouduttaa. "Arvostelin itse satoja aineita, eikä minulle tullut vastaan yhtään sellaista ainetta, jossa olisi luultu perustelujen olleen niin lyhytsanaisia." Anne Brax SUOMEN LUONTO 9/93 52. Ympäristönsuojelun ammattilaiset ovat olleet muutoksesta hämmentyneitä: heikkeneekö nyt luonnonsuojelun asema ministeriön sisällä. Eri osastojen uudelleenjärjestelyssä luonnonsuojelu siirrettiin ympäristönsuojeluosastosta alueiden käytön puolelle. Ilmankos eräskin laudaturin saanut kirjoittaja moitiskeli jutun kirjoittajia siitä, että "he eivät perustele mielipidettään, yhtä suttui sta karttaa lukuunottamatta, fak toilla". Kartta oli tässä tärkein." Eräät ki1joittajat olivat kuitenkin luulleet, että ympäristönsuojelijat yrittävät tuomita tiehankkeita heppoisin perustein ... "Multa meni puolet vallasta", hän tiivistää. Kedot kiinnostavat ihmisiä ja projekti on saanut hyvän vastaanoton. Kukkakec\ot vetävät puoleensa Luonnonsuojeluliiton ketoprojektilla on jo toinen kesä takanaan. tri Maija Larmola, miksi ki1joittajille ei kerrottu, että kyse oli laajemman aineiston osasta. . "Luonnonsuojelijat halusivat itse lähteä alaisuudestani. "Oulun tiepiirin kanssa olemme aloittaneet kokeilun ketokukkien kylvämiseksi tien varsiin luonnonsiemeni llä. '"vaikka kyseessä olisi mutkan oikaiseminen suoraksi". "Muutos on osa pitkää hallinnon ja organisaation kehittämishanketta", rauhoittelee luonnonsuojelutoimiston päällikkö Antti Haapanen. Itse poisjätetty juttu oli sivun pituinen, eri näkökannat huomioiva artikkeli. Ruots ista. "Luonnonsuojelu on nimenomaan alueiden käyttöä ja ratkaisu mielestäni hyvä. Nyt ne tuodaan ulkomailta, mm. "Nyt kaupunkien ja taajamien viheralueilla pyritään tietoisesti vähälajisuuteen, valloitetaan ja alistetaan. Toisaalta oletimme, että on päivänselvää, että kyseessä ei ollut kokonainen juttu. Jotta perinnöllinen mon imuotoisuus säilyisi mahdollisimman hyvin, pitäisi päästä kotimaiseen ja vieläpä alueel1 iseen siementuotantoon. Tynkä-ympäristönsuojeluosasto hajautettiin Eteläesplanadille ja Korkeavuorenkadulle. "Kyseessä oli työtapaturma. Se lisää kenties mahdollisuuksiamme erityisesti virkistyskäytössä ja maisemanhoidossa." Y mpäri stönsuojel uosas ton päällikkö Olli Ojala ei ole yhtä tyytyväinen uudistukseen. Aineistossa oli tarkoituskin vain väläyttää Luonnonsuojelu vaihtoi taloa Ympäristöministeriö uusi kesäkuun alussa organisaatiotaan. Resurssit kuitenkin ehkä paranevat luonnonsuojelu puolella, koska alueidenkäytön osaston tehtävät supistuvat muuten." Luonnonsuojeluosasto jäi uudistuksessa entiseen osoitteeseensa Ratakadulle, jossa ministerikin istuu
Liito-oravan alkuperäistä elinympäristöä ovat olleet pienet aukot, joita on syntynyt vanhoihin aarniometsiin. Paikoin, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa Nuuksiossa, liito-oravia on kuitenkin yllättävän paljon. Poikasista kuoli 70 prosenttia. Ne painavat nykyisin enää noin puolet entisestä. Lehtipuita liito-oravalle! Jos metsäväki suos1s1 talousmetsissä sekametsiä ja säästäisi hakkuissa lahoja kolopuita, uhanalaisen liitooravan tulevaisuus näyttäisi nykyistä valoisammalta. Se on vähentynyt nopeasti maan eteläosissa. Ulla Kokko Kevolla taiteiltiin luonnon puolesta Utsjokelaisen taideseura Lapintiiran tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Nyt epäillään, että emokaloihin saattaa kerääntyä paljon myrkkyjä, koska ne joutuvat syömään enemmän vanhoja ja laihoja silakoita. Liito-oravat ovat muuttaneet vesien ja peltojen reunoille. Syytä ei löydetty. Suomessa M74:ksi nimetty ilmiö hätkähdytti viime vuonna, kun Simojoen ja Tornionjoen luonnonlohien poikastuotanto romahti. Kirsi Kangas 5. Esiintyminen on muuttunut laikuttaiseksi. Itämerestä ja si takasta, lohen pääravinnosta, mitatut PCBja DDT-arvot ovat laskeneet koko 1980-luvun ajan. Itse silakat kuitenkin laihtuivat, mikä johtui ehkä voimistuneesta ravintokilpailusta. Toimet tukisivat myös kymmeniä muita taantuneita lajeja. Tilanne on vakava. Ensi kesän kohde on Lemmenjoen kansallispuisto. Poikaskuolemiin saattaa vaikuttaa se, että silakkakannat kasvoivat valtavasti koko vuosikymmenen ajan. Ilmiö riistäytyi käsistä kolme vuotta sitten. Liito-orava ja muut vanhojen lehtimetsien uhatut lajit voivat säilyä vain , jos riittävän laajoja metsäalueita suojellaan Etelä-Suomessa ja jos metsänhoitoa uudistetaan. Samalla levinneisyysalue on supistunut pohjoisessa, jossa se on parhaimmillaan ulottunut OuluKuusamo-linjalle. Koska M74:n kaltaista kuolleisuutta ei ole havaittu laitoskalojen poikasissa, tutkijat ovat alkaneet epäillä syyksi ympäristömyrkkyjä. Pauliina Raento Itämeren lohi myrkyttyy Eräillä eteläruotsalaisilla kalanviljelylaitoksilla kuoli 1974 joukoittain lohenpoikasia, joiden emot oli pyydetty luonnosta. Siksi talousmetsissä on tärkeää säästää kolopuita, vanhoja lehtipuita ja rantametsää. Ympäröivä kuusikko on suojannut pedoilta ja pesintäkoloja on ollut runsaasti. Nyt kaikista viime vuonna luonnosta pyydettyjen lohien poikasista on kuollut jo 90 prosenttia. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelma, lehtojensuojeluohjelma ja Nuuksion kansallispuiston perustaminen edistävät suojelua tehokkaasti . Lisäksi yksilöt erakoituvat, koska metsälaikut eivät ole yhteydessä toisiinsa. Myös kalastuksen painopistealueet ovat muuttuneet: ennen valtaosa lohista pyydettiin Gotlannin altaasta, nyt Selkämerestä. Näillä näkymin Ruotsi ei kykene enää parin vuoden päästä toteuttamaan edes lakisääteisiä istutusvelvoitteitaan. Siellä pesäkoloja ja suojaa on kuitenkin vähän. Eri puolilta Suomea saapuneitten osallistujien kokemukset leiriltä olivat innostavia. Merikotkan ja hylkeitten lailla )ohessa kuvastuu Itämeren tila. "Uutena" myrkkynä löydetyn dioksiinin pitoisuuksista tiedetään vasta vähän. Ne ovat tarjonneet ravinnoksi leppiä ja muita lehtipuita. Normaalisti niin käy korkeintaan joka kolmannelle. Tätä mieltä on WWF:n liito-oravatyöryhmä. Valtaosa Suomen metsistä on kuitenkin puuntuotantometsää. SUOMEN LUONTO 9/93 52. KOTIMAASTA Bcnjam Pöntinen Liito-orava lähtee liikkeelle tavallisimmin hämärän laskeuduttua. Tällaiset alueet ovat nykyään harvassa. Sen seurauksena kalojen kuninkaat uivat silakoiden perässä yhä syvemmällä. vsk. Liito-orava elää Pohjoismaista ainoastaan Suomessa. Tänä vuonna myös Kymijoen lohen poikaskuolleisuus nousi rajusti . Parinkymmenen jäsenen seura on aloittanut taidekoulutuksen, jonka osana tusina taiteilijaa teki kesäkuussa viikon patikkaretken Kevon luonnonpuistossa. Ja vaikka villi lohi saattaa kuolla sukupuuttoon muutamassa vuodessa, kalastajat ja viranomaiset kähinöivät saaliskiintiöistä entiseen tapaan. Lohen elämään on vaikuttanut myös Itämeren suolapitoisuuden lasku. Leirin tuloksista on tekeillä kirja, joka esittelee taiteilijat ja heidän työnsä retkiviikon ajalta. Yhteyttä on kuitenkin vaikea osoittaa. On kuitenkin osoitettu, että poikaskuolleisuus on sitä suurempaa, mitä isompi emokala on ja mitä enemmän siinä on rasvakudosta. Taideseurassa suunnitellaan jatkoa sekä retkelle että julkaisulle. Teoksessa kerrotaan myös Kevon luonnonpuistosta
Salakka, pasuri, särki , sorva ja kymmenpiikki Saaristomeren kansallispuiston opastuskeskusten, Sinisimpukan, akvaariosta ainakin vielä löytyvät. Keräys perustuu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTY) jätehuoltomääräykseen, jonka mukaan yli 10 asunnon kiinteistöjen on eroteltava ruoantähteet ja muu biojäte kuivista jätteistä ja kiikutettava ne erilliseen astiaan. Sinisimpukka opastaa Kaksivuotias kiipeää kolmetuhatlitraisen murtovesiakvaarion ääreen penkille ja osoittaa kolmipiikkiä. (926) 31 590. Molempien liittojen selvityspyynnössä vi itattiin lukuisiin virallisiin tutkimuksiin, joissa todettiin turkistarhojen aiheuttavan vakavia haittoja ympäristössään. Sen kiertäminen ei vie paljon aikaa, mutta se opastaa vuosimiljoonien taakse muinaisen tulivuoren juurelle: luontopolun opasteet kertovat vain ja ainoastaan alueen geologiasta. Nykyisin jo joka viides kompostoija asuu kerrostalossa. KOTIMAASTA Pääkaupunki kompostoi Eipä heti uskoisi, että tällaisesta törkykasasta syntyy hyvää multaa. Saaristomeren luonnosta kertova multivisioesitys ei kiinnostanutkaan. Lintuluoto pysäyttää lapsetkin. Joko kylmät säät hyydyttivät tai tieto retkistä ei saavuttanut yleisöä. vsk.. (925) 66 292. Alice Karlsson Turkiksia ei pidä kutsua ympäristöystävällisiksi Suomen kuluttaja-asiamies ilmoitti kesäkuussa Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitolle, että "turkiksia ei voida tuoteryhmänä kutsua ympäristöystävälliseksi", koska "valittiinpa mikä tahansa tarkastelunäkökulma hyvänsä turkisten tuottaminen kuluttaa luonnon resursseja" ja koska "turkistarhoissa on huomattavia eroavaisuuksia mm. Täytetyt linnut ovat myös ki innostavia. Sinisimpukasta samaten kuin kansallispuiston toimistosta Nauvosta voi tilata opastettuja veneretkiä Saaristomerelle myös ensi kesänä. Asukkaat ovat omaksuneet lajittelun kiitettävästi. Opastuskeskus on auki talvella arkisin 9-15, viikonloppuina iltapäivisin tai erikseen ryhmälle sovittuna aikana. Mauri l eivo Iiris Lappalainen Saaristomeren kansallispuiston hienoissa merenrantakallioissa on monta tarinaa. Nappeja painellaan ja ihmetellään ääniä. Vuoden kuluttua tilanne muuttuu, mutta kustannukset porrastetaan siten, että lajittelija hyötyy eniten. Sinne kannattaa suunnitella ensi kevään ja kesän luontomatka. Vitriini pesäluodon nykyaikaistumisesta on kuin hirtehistä huumoria; ruuanjätökset eivät ole enää kalanjätteitä vaan makkarankuoria ja -kääreitä sekä broilerinluita. Biojätteen keräys on toistaiseksi asukkai lle ilmaista. Retket lähtevät Kasnäsistä, Korppoosta ja Nauvosta. Talolta laskeutuu luontopolku rantaan. Tänä kesänä retkiä on tehty yli kaksikymmentä, pääosin heinäkuussa. Astioihin heitetään entistä harvemmin muovipusseja ja muuta sinne kuulumatonta. Huhtikuun alusta lähtien on 100 000 helsinkiläisen eloperäiset jätteet kerätty kompostoitavaksi. Viisivuotias juoksee pimennetystä salista ulos. Kuluttaja-asiamies ryhtyi tutkimaan turkismainonnan ympäristöväittämiä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Eläinsuojeluliitto Animalian pyynnöstä. Kompostointi paikan päällä on aina suositeltavinta, koska jätettä ei tarvitse kuljettaa ja syntyvä multa voidaan käyttää itse. SUOMEN LUONTO 9/93 52. Dragsfjärdin Kasnäsissa sijaitsevan Sinisimpukan tornista aukeavat kauniit maisemat merelle. Pääkaupungissakin on kompostisäil iöitä yhä useammalla, jopa suurissa taloyhtiöissä vihertää. eläinten elinympäristön sekä pääs6 töistä huolehtimisen osalta". Saariston alkukesän kukkaloisto jäi retkeilijöiltä lähes kokematta. Nyt biojätteitä kerätään vain Pohjois-Helsingistä, mutta vähitellen kaikki pääkaupunkiseudun asukkaat saavat lajitella jätteensä. Vanhempien onneksi esitys tulee puolen tunnin välein vuoroin ruotsiksi ja suomeksi. Etsin keväällä näkemääni siloneulaa, mutta se onkin huuhtoutunut suodattimien läpi takaisin mereen. Biojäteastiat tyhjennetään viikottain ja jätteet kasataan aumoiksi kaatopaikalle, jossa ne muuttuvat mullaksi noin vuodessa. Opastuskeskus ja järjestetyt retket ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua Saaristomeren luontoon. Pääkaupunkiseudulla on tavoitteena, että kaikkien asukkaiden eloperäiset jätteet kompostoidaan. Iiris lappalainen Metsähallituksen Saaristomeren puistoryhmän toimisto: puh. Kaikista kotitalousjätteistä noin kolmannes on biojätettä Pohjois-Helsingissä siitä saadaan talteen puolet. Niitä tehdään myös tilaaj ien toivomiin kohteisiin. Sinisimpukan opastuskeskus puh
Osmo Sarin Reijo Juurinen/LKA Petokaloissa saattaa olla liikaa elohopeaa, joten niillä saa herkutella vain silloin tällöin. Elohopeaa paasee myös maan kautta vesiin. Viime kädessä kysymys on arvoista ja tahdosta", muistutti Willberg. Jos raskasmetalli on sieltä peräisin, ei syrjäisinkään metsälampi ole enää turvassa. Vesiylioikeuden mukaan rakentamisesta saatavaa hyötyä ei voi verrata sen aiheuttamaan haittaan. Pertti A. Lisäksi vesiylioikeus katsoo, että hanke hankaloittaisi vesistön virkistyskäyttöä rajoittamalla alusten läpikulkua. Tästä hauesta riittää syömistä moneksi viikoksi. Ilmaston iämmt:lessä maan routa-aika lyhenee ja sateet yleistyvät ainevirta maalta vesiin kiihtyy. Osa tulee kaukokulkeutumana ulkomailta. Suomessa suurimmat päästöt aiheutuvat metalliteollisuudesta, energiantuotannosta ja jätteenpoltosta. Kuntien olisi kuitenkin itse mietittävä, mitä kestävä kehitys niille merkitsee. Vesiylioikeuden mielestä suunniteltu yhteensä puolen Kestävä kehitys alkaa kunnista Lahdessa ja Padasjoella järjestettiin elokuussa kansainvälinen seminaari, jonka yhtenä järjestäjänä oli ICLEI (International Council for Local Environmental lnitiatives). Järjestö toimii linkkinä toisaalta valtioiden, toisaalta jäsentensä ja näiden hallitusten välillä. Pauliina Raento Kuntaliitosta innosti suomalaisia kuntia kestävän kehityksen tielle. Lupa pengertämiseen ja vaijerilossin rakentamiseen oli myönnetty puolisentoista vuotta sitten ItäSuomen vesioikeudessa. KOTIMAASTA Elohopeaa ilmasta Samaan aikaan kun vanhat elohopeavesistöt ovat puhdistumassa, elohopeaa löytyy vesistöistä, joihin suoria päästöjä ei ole koskaan tullutkaan. Silloin valmistuu vesija ympäristöhallituksen 70 järveä kattava tutkimus. Kaatopaikoille on vuosien mittaan kärrätty paljon mm. Happamoituminen ja ilmaston muutos kärjistävät elohopeaongelmaa. Juha Taskinen/LKA Vesiyliuikeuskin ymmärsi, ettei saimaannorppa voi asua samalla rannalla ihmisen kanssa. Käytännön työ voisi kunnissa alkaa vaikkapa energian säästämisestä ja tuotteiden järkevästä kierrättämisestä. "Järven ja valuma-alueen olot määräävät paljolti sen, kuinka suuri osa elohopeasta metyloituu orgaaniseen muotoon, joka rikastuu ravintoketjuissa", sanoo tutkija Matti Verta vesija ympäristöhallituksesta. ICLEI on ympäristötietoisten kuntien ja kaupunkien kansainvälinen järjestö, jonka päämaja on Torontossa, Kanadassa. Harri Willberg Suomen kilometrin pengerrys muuttaisi alueen maisemaa merkittävästi. Ravintoketjun viimeisinä olevat petokalat hauki, made, kuha ja isot ahvenet sisältävät monin paikoin elohopeaa jo yli 0,5 milligrammaa kilossa, jolloin näitä lajeja ei pitäisi syödä yli puolta kiloa viikossa. Katse on käännetty taivaalle. Parin vuoden kuluttua elohopeaongelmasta tiedetään enemmän. Willberg lupasi kiinnostuneille kunnille asiantuntijaapua sekä tutkimuksia ja selvityksiä. kuntien vastuuta ja mahdollisuuksia kestävän kehityksen saavuttamiseksi. vsk. Purhonen 7. Edelleen elohopeaa pääsee vesiin suoraan kemianteollisuudesta ja puhdistamolietteen mukana. Vesiylioikeus kumosi lupapäätöksen juhannuksen alla. Happamasta maasta myrkky lähtee herkemmin liikkeelle. alkaliparistoja, ja maataloudessa elohopeaa on käytetty siementen peittaukseen näihin päiviin asti. Valumaa kasvattavat esimerkiksi tehokas metsänkäsittely ja suo-ojitukset. Toistaiseksi vain Helsinki on ICLEl:n jäsen Espoo ja Lahti harkitsevat. Ilmeisesti humus kuljettaa metyloitunutta elohopeaa maaperästä vesiin, ja sen takia ruskeiden humusvesien kaloissa on usein enemmän elohopeaa. "Vanhat asenteet ja ennakkoluulot on karsittava. Vesiylioikeus kunnioitti saimaannorppaa Savonlinnalaisen Laukansaaren tiekunnan hanke rakentaa tie Laukansaareen on kariutunut. Willbergin mielestä kaiken toiminnan perusta on kokonaisvaltainen ajattelu sekä kunnan virkamiesten ja asukkaiden yhteistyö ja avoimuus. SUOMEN LUONTO 9/93 52. Jäsenet ovat hyväksyneet kestävän kehityksen periaatteet ja pyrkivät säilyttämään luonnon ja ihmisen harmonian. Rakentaminen vähentäisi luonnon kauneutta ja ympäristön viihtyisyyttä sekä uhkaisi saimaannorppaa. Seminaarissa selvitettiin mm. Sen sijaan rakentaminen loukkaisi sekä yleistä että yksityistä etua. Suositus koskee jatkuvaa käyttöä. Ilmassa liikkuvan elohopean alkuperästä tiedetään vähän
Voimalan tulvaluukun yli rakennetusta portaasta selviytyvien kalojen matka katkeaa 18 kilometrin päähän Taivalkosken voimalaitoksen eteen. Kukkivasta huvi majasta haaveileva voisi kokeilla entisaikojen suosikkia, karhunköynnöstä. Isohaaran voimalan kalaportaan oli elokuuhun mennessä löytänyt satakunta lohikalaa. Ruohovartiset koiranköynnökset kasvavat keväällä hyvin nopeasti naurismaisen juurimukulansa ansiosta. Kiiltävämarjainen punakoiso menestyy jopa varjoisilla ja märillä sei nustoilla. Sen puutuvat versot kiipeilevät lankoja pitkin kolmen tai neljän metrin korkeuteen ja peittävät seinän tummanvihreällä lehvästöllä. Ankarasta merikalastuksestakohan johtuu, että iso kala puuttuu Kemijoesta tyystin kalaportaan käyttäjät, lohet ja taimenet, kun ovat olleet vain parin kolmen kilon kokoisia. Niiden raikkaanvihreät, hennon vaaleasuoniset lehdet tuovat mieleen pienen kurpitsan. Niitä ei 8 nykyisin juuri myydä kaupoissa, mutta toisinaan näitä köynnöksiä löytää vanhoista puutarhoista ja ojanpientareilta. Vaelluskalojen kuteminen Kemijoessa on lohiportaasta huolimatta epätodennäköistä. Omakotitalon kuistia ja seinää verhoaa usein kaunislehtinen villiviini. Ilman voimalaitoksia lohikala! vaeltaisivat Ounasjoen ja Kemihaaran latvoille asti. Perinteisten humalistojen jäljiltä maalaistalon pihasta voi vieläkin löytää omenapuissa kiipeileviä humalaköynnöksiä. Valkokoiranköynnös on hyvin samanlainen, mutta sen marjat ovat mustat. Punakoison kukat ovat tertuissa ja muistuttavat hentoja, tummanvioletteja perunankukkia. Useimmat ulkomailta tuodut puuvartiset köynnökset ovat liian arkoja menestyäkseen huvimajan säleikössä tai kaariportin koristeena, mutta muutamia komeita luonnonvaraisia köynnöskasveja käytettiin vielä 1930-luvulla yleisesti puutarhoissa. Punakoiso on myrkyllinen, mutta onneksi niin pahanmakuinen, ettei sitä kukaan söisikään. KOTIMAASTA Punakarhunköynnös on nopeakasvuinen ja kukkii juhannuksesta talven tuloon asti. MoLohi nousee Kemijokeen 45 vuoden tauon jälkeen. Köynnöskasveja on kuitenkin myös meillä käytetty koristeina. Suunnitelmissa onkin, että Taivalkosken alapuolinen alue kunnostetaan kutukelpoiseksi. lemmat ovat kotoisin KeskiEuroopasta, mutta ne ovat paikoin villiintyneet Suomen etelärannikolla. Köynnöskasveja vanhoista puutarhoista Suomen viileässä ilmastossa haaveet ruusuköynnösten peittämästä talosta tai muratin viilentämistä kivimuureista toteutuvat harvoin. Nurmikon rajaamana se ei kuitenkaan lähde vaeltelemaan vaan SUOMEN LUONTO 9/93 52. Syksyllä köynnöstä koristavat pitkään punaiset, läpikuultavat marjat. Koiranköynnökset kiipeilevät ketterästi pitkin säleikköjä ja lankoja. Myös punakoiranköynnöksellä on myrkylliset, punaiset marjat. vsk.. Parhaiten ne menestyvät runsasmultaisissa ja aurinkoisissa paikoissa. Karhunköynnös on pahamaineinen rikkaruoho, joka tukehduttaa nopeasti pensaat ja kukkaryhmät. Yleisimpiä ovat valkoja punakarhunköynnös, jotka ovat meillä luonnonvaraisia. Punakoisoa voi kasvattaa siemenistä, jotka kylvetään syksyllä
vsk. Pökkelöt ja liekopuut rikastuttavat kaupungin puistoja ja ulkoilumetsiä. Runsaasta 400 asutusta reviiristä vain kahdeksasosalla kotkapari onnistui pesimään. Maailman korkeimmaksi väitetyn soraha1jun nakertaminen loppui, kun 49,6 hehtaarin suojelualue perustettiin. Myös kaupungin joihinkin puistoihin on kaadetusta puusta jätetty muutaman metrin korkuinen tumppi. Metsästäjäin Keskusjärjestökin aloitti keväällä varojen keräämisen kotkan suojelua varten. Runsasluminen talvi ja heikko ravintoti lanne haittasivat eniten: Pohjois-Lapissa osa pesistä oli vielä pesimäkauden alkaessa lumen peitossa, osan kotkista lannisti jänisten vähyys. Levinneisyysalueen eteläisissä osissa kotkien pesinnät onnistuivat jopa edellisvuotta paremmin. Valkoisia juurisäikeitä voi siirtää syksyllä, kun lehdet ovat lakastuneet. harvinaiset sarjatalvikki, mäkivirvilä ja hietaorvokki. Esimerkiksi keväällä 1993 Pyynikiltä kaadettiin 200 mäntyä. Sen sijaan Utajärvellä tuhottiin pesä, ja Utsjoella pesästä löytyi neljä suurehkoa kiveä ja munankuoren palasia. Jari Salonen puista tulee muutamassa vuoY mpäristötaidetta vai tekopökkelöitä. Tätä kannattaisi harrastaa laajemminkin ja jättää lahopuuta myös maahan makaamaan. Pesiminen oli heikointa Pohjois-Lapissa ja Keski-Lapissa melko laikuttaista. KOTIMAASTA Jarmo Ruoho rengastaa kotkanpoikasta. Kotkat aloittavat pesimätouhunsa maalishuhtikuussa, jolloin on myös kelkkasafarien sesonki. Parissa vuodessa karhunköynnös peittää jo kokonaisen lehtimajan, jos sen kasvualusta on ravinteikasta ja pidättää kosteutta. Rea Peltola SUOMEN LUO TO 9/93 52. Luonnonsuojeluliitto on jo pari vuotta kampanjoinut kotkiipeilee kiltisti pitkin kaariporttia tai naamioi ruman autotallinseinustan kukillaan. Lisääntynyt moottorikelkkailu häiritsee. Ainuttakaan kotkan ampumista ei ole tullut tietoon. Kotkanpoikien menestystä maailmalla seurataan tulevana syksynä radiolähettimien avulla. Joka kevät se kasvattaa rehevän, kolmimetrisen versoston, jonka herttakantaisia lehtiä vasten hohtavat jalomuotoiset kukat juhannuksesta aina talven tuloon asti. Myös alueen kasvisto on suojelun arvoinen. Poikasia syntyi kuutisenkymmentä, edellisvuotena 90. Pyynikin rinteillä kasvavat mm. Niistä on iloa tikoille, pökkelöpesijöille, lahopuussa eläville hyönteisille ja kääville luonnonystäviä unohtamatta. Pyynikki on Tampereen arvokkain virkistysalue. Länsi-Lapissa sekä etelämpänä kotkat pesivät jo ahkerammin. Karhunköynnös on ruohovartinen, joten se lakastuu kokonaan pakkasten tultua. "Puuston hoito herättää aina närkästystä, mutta se on alueelle pitemmän päälle parasta", vakuuttaa rauhoituspäätöstä osaltaan edistänyt Tampereen kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Lasse Kosonen. Paikoin poromiehet ovat jopa ilmoittaneet kotkan pesiä tarkastajille. "Harvensimme ränsistynyttä puustoa ja samalla päätimme kokeeksi jättää tällaisia pökkelöitä. Alueen puustoa hoidetaan kuitenkin myös jatkossa sille aikaisemmin tehdyn hoitosuunnitelman mukaan. Kotkanpojilla huono vuosi Maakotkien pesinnät ovat sujuneet heikosti. Tänä vuonna rengastettavaa oli viimevuotista vähemmän. Rauhoitus ei estä alueella liikkumista, mutta esimerkiksi rakentaminen ja soranotto on nyt kielletty. Muutama pudasjärveläinen koukkunokka on jo saanut lähettimen ja sellainen kiinnitetään myös Korkeasaaresta vapautettavi lle kotkille. Poromiesten suhtautuminen kotkiin on aavistuksen verran lämmennyt. Viikin alueella Helsingin Herttoniemessä on kaupungin omistamaan metsään pienelle hakkuuraiviolle jätetty pystyyn kymmenkunta muutaman metrin korkeudelta kasvavana katkaistua koivua. kan puolesta. Mitäs tämä tällainen on, metsäosaston metsämestari Antti Niemelä. Tavoitteena olevasta miljoonasta on koossa kymmenesosa. Radiolähettimestä ei ole vaivaa linnulle, ja lähetin putoaa aikanaan itsestään. Jorma Laurila 9. Virallisesti suojelualue avattiin maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta. Hakatun puuston tilalle istutamme tervaleppiä ja jalopuita." Niemelä kertoo, että Paloheinässä on samanlaisia tekopökkelöitä parikymmentä. Pekka Hänninen Pyynikki sai lain suojan Tampereen maiseman peruspilari Pyynikinharju sai toukokuun alussa lain suojan
Kestovaippojen käyttö on kuitenkin viime vuosina hieman lisääntynyt; osin ympäristökeskustelun seurauksena, osin niiden edullisten käyttökustannusten vuoksi. Raaka-ainetta muoviin tarvitaan koko lapsen vaippaiän aikana suunnilleen saman verran kuin kestovaippoihin puuvillaa. Yhdysvalloissa pesukoneiden energian ja veden kulutus ovat merkittävästi suuremmat kuin eurooppalaisissa koneissa. Erillinen imuvaippa paras Kuluttajatutkimuskeskus tutki viime vuonna markkinoilla olleet 14 vaippamerkkiä. Puuvillaisista housuvaipoista sai Nikky-housuvaippa eniten arvosanoja hyvä. Lanoliinikäsittely vähentää villan imukykyä, jolloin villan ulkopinta pysyy kuivana. Villa on lämmin ja pehmeä eikä hiosta. Lisäksi amerikkalaiset käyttävät eurooppalaisia useammin fosfaattipitoisia pesuaineita, joten siellä kestovaippojen ympäristökuormituskin on suurempi. Vaippoja testattiin sekä laboratoriossa että käytännössä. Elinkaarianalyyseistä Suomen olosuhteita parhaiten vastannee saksalainen WolfAchim Bastin ja Silvia Diehlin vaippatutkimus. Oheiseen vertailutaulukkoon tuloksia on paranneltu säästöniksein eli vaipat pestään vain joka viides kerta 90 asteessa ja tavallisesti 60 asteessa. vsk.. Huonoimmat arvosanat saivat Baby Bliss-, Ekoset-, Mammakeskusja Napikinsvaipat. Vaippaperhe voi säästää Kestovai ppojen aiheuttamaa ympäristökuormaa voi pienentää, kun käyttää kaupunkiSUOMEN LUONTO 9/93 52. Hyvin menestyivät myös Baby Mol!-, Kooshiesja Vekkuli-vaipat sekä muoviton lndisposables. Joskus hyvin kalliski n kestovaippaostos on osoittautunut virheinvestoinniksi. Kestovaippojen tarjontakin on nmsastunut, ja valinta on tullut visaisemmaksi. Sellainen piti parhaiten kosteuden ja pysyi hyvin päällä. Esimerkiksi vaippojen pesun vesistövaikutusta voi pienentää se, että kuormitus jakautuu tasaisemmin valtakunnan eri vesistöihin, kun sen sijaan kertakäyttövaippojen kuormitus kohdistuu tuotantolaitoksen viereiseen vesistöön. Mutta kertakäyttövaipoista syntyy moninkertaisesti jätettä ja niiden valmistukseen kuluu raaka-aineita ja energiaa. Testiperheet arvioivat vaippojen käyttömukavuutta. Bastin ja Diehlin "korjattu" vaippojen vertailu: energiankulutus, sähkö MWh energiankulutus (lämpö) MWh veden kulutus m3 jätteiden tuotanto tn vesistökuormitus (BHK 5) kg vesistökuormitus (KHK) kg taessa. Totta on, että kestovaippojen käyttö kuluttaa enemmän sähköä ja aiheuttaa hieman enemmän vesistöpäästöjä. Vaipat eivät ole toimineetkaan toivotusti tai ne ovat menneet käyttökelvottomiksi muutaman pesukerran jälkeen. siitä, minkälaiseen vesistöön kuormitus kohdistuu, miten jätteet käsitellään ja miten energiaa tuotetaan. Merkittävin ero on siis jätteiden määrässä. Toisissa erittelyissä on otettu huomioon puuvillan tuotannon ympäristövaikutukset muttei kertakäyttövaippojen muovin valmistukseen kuluvan öljyn tuotannon vaikutuksia. Kaksiosaisten vaippojen huoltaminen oli myös helpompaa ja kuivuminen nopeampaa kuin kertakäyttövaippoja jäljittelevien yksiosaisten vaippojen. Kerta vaiko kesto. Tuotteiden elinkaarianalyysit ovat pyrkineet selvittämään ke11akäyttöja kestovaippojen ympäristökuormituksen eroja. Se sai myös ainoana arvosanan hyvä kokonaismiellyttävyyttä arvioi10 Kestovaipat eivät tuota suurta jäteongelmaa, mutta vaativat käyttäjäperheeltä tarkkuutta pyykinpesussa. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Kuluttajatutkimuskeskus testasi: Kestovaipoissa on suuria eroja Kertakäyttövaipat hallitsevat Suomen vaippamarkkinoita. Kertakäyttö 403 3418 29443 630 6572 27126 Puuvilla 425 139 31790 7,5 1333 4109 Suosituimmaksi ratkaisuksi perheissä osoittautui imevän välivaipan ja kosteutta eristävän housuvaipan yhdistelmä. Mikään taulukon kriteereistä ei yksin ole ympäristövaikutus, sillä vaikutukset riippuvat mm. Villavaippahousut eivät toimi suoranaisesti kosteussulkuina, vaan ne myös imevät vaipan kosteutta. Tutkimus todisti arkikokemuksen: pestävien vaippojen laatu vaihtelee paljon. Mutta muita verrattavissa olevia ympäristökuormituksia voidaan tulkita toisinkin kuin kertäkäyttövaippojen markkinoijat tekevät lainaillessaan yhdysvaltalaisia tutkimuksia. Käyttömukavuudeltaan parhaimmiksi osoittautuivat Engelja Nikky-tarravillahousut. Kertakäyttövaippojen mainoksissa todetaan usein, että tutkimuksin ei ole voitu osoittaa kestovaippojen paremmuutta ympäristölle. Peräti 90 prosenttia perheistä on valinnut ne ainoiksi kuivikkeiksi vaippaikäisilleen. Testiperheet pitivät villaa miellyttävänä materiaalina. Vaikka villahousut tuntuvat pissaamisen jäljiltä hieman kosteilta, ne eivät kastele muita vaatteita
Saammeko vielä jatkossakin juomia palautuspulloissa Panimoja virvoitusjuomateollisuuden liiton toimitusjohtaja Risto Saarinen. Vekkuli, Hoppe-Tossa, (971) 780 474. Tanskassa virvoitusjuomien kertakäyttöpakkaukset ovat lailla kiellettyjä. Kaupungissa ulosteita sisältävän jätteen kompostointiin tarvitaan yleensä jätehuoltoviranomaisen lupa. Kotien säästäväisyys on hyödyksi koko kansantaloudelle, sillä Suomessa käytetään energiasta ne! isenkymmentä prosenttia kotitalouksissa. Iiris Lappalainen Ab, (90) 436 JOJO. Panimoteollisuus on erittäin kiinnostunut käytetyistä pulloista, sillä rikkoutuneet ja hukkateille joutuneet täytyy aina korvata uusilla ja se on kallista." iiris Lappalainen 11. lndisposables, Oy Hetecon pyynnin polttoaineisiin kuluu yksi megajoule kalakiloa kohden. Wiisaat Waimot, Wiisaat Waimot, (94 / ) 665 047. Eko-Set, Eko-Set Oy, (932) 14 650. Rasvapitoisuudeltaan 30 prosenttiseen juustokiloon kuluu energiaa 66 MJ. Jos päätyy käyttämään kertakäyttövaippoja, voi ympäristön huomioida kokeilema!SUOMEN LUONTO 9/93 52. Ruskovilla, Ruskovilla Ky, (918) 602 460. Luontoa ajatteleva perhe käyttää fosfaatittomia pesuaineita ja kuivaa pyykit mahdollisimman usein ulkona. Mielenkiintoisia tietoja voi ammentaa kauppaja teollisuusministeriön energiaosaston julkaisusta Tuotteiden energiasisältö ja kotitalouksien välillinen energiankulutus. Kauko kuljetukset eivät Saarisen mukaan ole nam isossa maassakaan mikään merkittävä kustannustekijä. Kooshies, Lastentarvike Oy, (90) 5664011. Ympäristöä säästävässä kodissa vaippoja pestään täysiä koneellisia tai pienemmille määrille käytetään pesukoneen vajaatäyttöohjelmaa. Pehmovaippa, Vauva-Kuume, (90) 644 145. Unimix, Oy Unimix Ab, (90) 343 2088. Suomalainen juomateollisuus luottaa lasiin: "Virvoitusjuomapullot palautuvat lähes kaikki tehtaille ja rikkoutuneet pullot menevät teollisuudelle lasin ja lasivillan raaka-aineeksi." Suomalainen tehokkuus ei ole ainutlaatuista. Vaipan imevän osan voi kompostoida. Ruotsia lukuunottamatta muissa Pohjoismaissa sekä Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä ollaan lähes yhtä hyviä. Mutta kun juomia tuodaan peräti 23 000 jakelupisteeseen, tyhjät pakkaukset otetaan samalla takaisin: "Tiheä keräilyverkosto helpottaa pullojen palautusta. Kotimaiset avomaan vihannekset, juurekset ja perunat maakellariin säilöttyinä ovat myös suositeltavaa murkinaa, eikä leipäänkään energiaa tuhlaannu 20 MJ:a enempää. Engel, Lastentarvike Oy, (90) 566 4011. Esimerkiksi ruokamme on kuluttanut jo raaka-ainevaiheessa runsaasti uusiutumattomiakin luonnonvaroja, kun lannoitteita ja väkirehuja on valmistettu, rehuja, siemeniä ja jyviä kuljetettu sekä tuotteita pakattu. Napikins, Oy Green Nature lmport Ltd, (92 1) 309 949. LUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Kotimainen, tuore luonnonkala ja avomaan kasvikset ovat suositeltavaa ruokaa myös energiaa säästävälle. Säästä energiaa: syö kalaa ja kotimaisia kasviksia Kaikkeen toimintaamme kuluu energiaa suoraan tai välillisesti . Kestovaippatiedustelut: Baby Bliss, Babybee Oy, (90) 345 3654. Valtio voi ilmeisesti ETA-sopimuksesta ja mahdollisesta EY-sopimuksesta huolimatta veropolitiikallaan jatkossakin suosia uudelleentäytettäviä pakkauksia. Nikky, Ky Sonida Trading Kb, (967) 723 2956. Kalan jatkojalostus, keittäminen ja pakastus sekä kuljetus ja pakkaus lisäävät energiasisällön kuuteen seitsemään megajouleen. Vertailun vuoksi sianlihakilon laskennallinen energiasisältö on 46 MJ ja siipikarjan sitäkin pienempi. Voikilon valmistukseen tarvitaan 7,8 litraa kokomaitoa; niinpä siihen tuhraantuu peräti 94 MJ energiaa. Siitä kolme neljäsosaa kuluu välillisesti asumiseen, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Mammakeskus, Mammakeskus Oy, (90) 755 6155. Säästävä ihminen hankkii mielellään tuoretta, käsittelemätöntä, luonnonolosuhteissa kasvanutta kalaa. vsk. Pakattuun kulutusmaitoon, jonka rasvaprosentti on kolme, sitoutuu energiaa kuljetuksineen ja pakkauksineen 5,7 MJ litraa kohden (MJ on megajoule eli 1000 kilojoulea). Kertakäyttövaippojen ympäristökuorma kevenee myös, jos käytetään kotimaassa valmistettuja vaippoja. Vaippaiän jälkeen kestovaipat myydään tai annetaan toiselle vauvaperheelle. alueella vaippapalvelua se on tosin kallis vaihtoehto. "Kyllä kotimainen panimoteollisuus lähtee nykyisestä järjestelmästä, jota varten on tehty miljardi-investoinnit. Baby Moll, Kesko Oy, (90) 1981. Naudanlihakilon energiasisältö on myös suuri , lähes 80 MJ. Lähinnä la vaippojen kompostointia. Ruokajuoma, jollei tule suoraan vesijohdosta, kaadetaan tietenkin palautuspullosta. Pekka Heikura Tulevaisuus tuo Suomen markkinoille nykyistä kitjavamman lajitelman olutja virvoitusj uomien pakkauksia: monenlaisten lasipullojen oheen alumiinia, terästä ja muoveja. Lähijakelu kauppoihin ja ravintoloihin sen sijaan on. Tällä hetkellä vain joka sadas myyty juomapakkaus on kertakäyttöinen. Oluttölkkien osuus on pudonnut viiden prosentin paikkeille." Kertakäyttöpakkausten vero on parantanut Saarisen mukaan palautuspullojen asemaa Suomessa. Pesukone on mieluusti energiaa säästävä. Vaipat pestään joka viides kerta 85-90 asteessa
Onko järkevää kuivattaa vihanneksia ja marjoja sähkökuivurilla. Vaikka ne peitettäisiinkin asianmukaisesti kuorikkeella tai muulla kuivikkeell a, kärpäsiä saattaa ilmestyä kompostoriin . Kui vattaminen ei välttämättä vaadi sähkökui vuria. sipuli leikataan aina poikittain . KYSY EKONEUVOA Lukijat voivm lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suo111e11 Luonto, Rw1eberginkat11 15 A 23, 00 l 00 Helsinki. Kuivurin voi rakentaa toimimaan auringon energialla ja erityisesti yrttejä voi kui vata onnistuneesti myös huoneilmassa. Hyviä kui vauspaikkoja löytyy esimerkiksi lämmityskattilan, jääkaapin ja lämpöpattereiden läheltä (ei kuitenkaan sähköpattereiden päältä). Kärpäsiä ilmestyy kompostiin helposti, jos esimerkiks i kalan perkeet heitetään kompostorin pintaan. Pyykkisuovan haju Miksi Pohjoismaisen ympäristömerkin saanut Resultpyykkisuopa sisältää turhia ympäristöä kuormittavia hajusteita. Syinä tähän ovat usein merkin vaati man testauksen kalleus ja merkin käytöstä koituvat kustannu kset, joihin pienillä pesuaineiden valmistajilla ja maahantuojilla ei ole varaa. * Kui vausritilöille levitetään ohuita kerroksia, mieluiten ei viipaleita lainkaan päällekkäin . vsk.. Vakavasti ottaen hajusteet voivat kyllä aiheuttaa joillekin ihmi sille terveysongelmia. Siitä huolimatta kompostiin on tullut paljon kärpäsiä. Sitä saadaan dalmatianpäivänkakkaran eli pyretrumkasv in ku kista. Kui vatut KUIVA_ 1990 vihannekset ja ma1jat säilyvät asianmukaisesti varastoituna jopa vuosia. Ki1jassa väitettiin, että haj usteet saattavat häiritä kalojen "sosiaalista elämää". Ihanteellinen paikka ilmassa kui vatu kselle on lämmin, pimeä, kui va ja vetoinen. Mikäli kärpäsongelma jatkuu nikseistä huolimatta, voi kokeilla luonnon pyretriinimyrkkyä. Ilmeisesti ympäristömerkin kriteerejä laadittaessa ei ole painotettu erityisen paljon kalojen elämän sosiaalista puolta. Tuoreet jätteet kannattaakin sijoittaa kompostin kuumi mpaan osaan keskelle. Jos säilytysaika on yli puoli vuotta, on ma1jojen kui vaus sähköisestiki n pakastusta taloudellisempaa. Kui vauksen kuluttama energiamäärä riippuu paljon siitä, mitä kui vataan ja miten. Maij ojen ja hedelmien kui vaus vei energiaa kaksi-kolme kertaa enemmän, jolloin lähestytään sähkönkulutu ksessa puolen vuoden pakastami sta vastaavia luke mia. Synteettisiä hajusteita ei pidetä merkittävänä ympäri stöongelmien aiheuttajina. Pohjoismaisen ympäristö merkin tekstiilien pesuaineille määrittelemät kriteerit salli vat hajusteiden käytön. Mainitussa pyykkisuovassa hajusteiden määrä on vain puolet siitä, mitä vastaavissa muissa nestemäisissä pesuaineissa on. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 9/93 52. Kui vaukseen kulu va energia vaihteli 12 1,914,9 kWh :n välillä haihdu tettua nestekiloa kohti . Luonnonmukaisen viljelyn liitto on antanut ainoastaan Biorui skute S -nimiselle pyretriinirui skutteelle Luomu-merk in. Esimerkiksi tomaatteja ruiskutettaessa on havaittu tomaatteihin jäävän näitä tehostinaineita. Olen kysyjän kanssa samaa mieltä, että hajusteita ei välttämättä tekstiilinpesuaineissa tarvita. Järkevää kuivaamista. Sähkökui vureiden käytön kannattav uus rii ppuu siis myös säilytysajasta. Eikö se kuluta valtavasti energiaa pakastamiseen verrattuna. Miten niistä pääsee eroon. Markkinoilla on varmasti myös muita pesuainemerkkejä, jotka täyttäisivät kriteerit, mutta valmistajat tai maahantuojat eivät hae Joutsen-merkin käyttöoikeutta. Kui vatut juurekset, maij at, sienet ja hedelmät vievät vähän tilaa, ravintoaineet säilyvät kui vatuissa tuotteissa erittäin hyvin, eikä säilöntään tarvita sokeria eikä muitakaan säilöntäaineita. Erityisesti kalan jätteet tuntuvat houkuttelevan ötököitä. Es im. Joutsen-merkin saaneissa pesuaineissa käytettävien hajusteiden täytyy kuitenkin olla allergitestattuj a. Esimerkiksi Allergiali iton suosittelemissa tekstiilien pesuaineissa ei käytetä lainkaan hajusteita. Tällöin joutuu kyllä hieman kääntämään kompostia, mutta yleensä kärpäset häviävät, sillä kompostin ytimessä lämpötila nousee helposti jopa 70 asteeseen. Sui kaloidut juurikkaat vaati vat energiaa noin yhden kilowattitunnin lähtötuotekiloa kohti . Kui vatukseen kulu vaa energiaa voi pie nentää muutamilla perusni kseillä, joita Sigri Sahlin luettelee erinomaisessa kui vatusoppaassa Säilö kuivaama/la (Otava 198 1 ): * Leikataa n ohuita viipaleita ja pieniä paloja. Työtehoseura on aikoinaan tutkinut kui vurien kuluttamaa energiamäärää ja verrannut sitä pakastamiseen. Tekstiilien pesuaineista on myös Eka-compact saanut luvan käyttää Joutsen-merkkiä. Niiden tarkoituksena on vain peittää pesuaineen tensidien "tun kkaista" hajua. * Leikataan poikkisyin . Muissa pyretriiniruiskutteissa käytetään synteettisiä tehostinaineita, jotka hajoavat huono mmin . Kasv i on kotoisin Balkanilta ja LähiIdästä, ja sitä viljellään eniten Keniassa. Kärpäset kompostissa Aloitin kompostoinnin tänä kesänä ja olen yrittänyt noudattaa kaikkia kompostointioppaiden neuvoja. Ainoa viite, minkä löysin synteettisten hajusteiden mahdollisista ympäristöhaitoista, löytyi sveitsiläisestä vaihtoehtopyykkärin käsiki1jasta
Jokainen altaasta päättävä ministerit, kansanedustajat, vesioikeuden tuomarit pitäisi tuoda kuljeskelemaan Keminsaarten kukkaniityille, kyntämään joki veneellä villiä Kemijokea ja kuuntelemaan paikkakuntaisten kertojien tarinoita seudun menneisyydestä. Keminsaaret sijaitsevat Kemijoen valjastamattomalla latvaosalla. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Pelkosenniemeläinen Jouni Pelkonen lahjoitti kahden ja puolen hehtaarin niittypalstan luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkailta Keminsaarilta ja niinikään pelkosenniemeläinen Kosti Tiihonen kappaleen komeaa Kokonaapaa. Ihmiskäden jälkeä elvytetään Maisemia ovat muovanneet sekä luonnonvoimat että ihminen. Keminsaaret, aapasuot ja koko ylinen vapaa Kemijoki ovat Lapin luonnon hienoimpia aarteita. Viikate viuhuu myös allashankkeen yllä. Alue on valtakunnallisesti arvokas", luonnehtii luonnonsuojeluliiton ketosihteeri Kati Heikkilä Keminsaaria. Kevättulva huuhtelee 13. Tämänkö haluatte hukuttaa?! Maisemiltaan hivelevän Niittypalstan lahjoitti luonnonsuojelu/ i ito/ le pelkosenniemeläinen Jouni Pelkonen. Saaria on toistakymmentä ja niiden yhteisala on noin neliökilometri . vsk. "Perinnemaisemien luokituksessa käytetyt kriteerit maisemalliset arvot, laajuus ja lajista täyttyvät täällä kaikki . Luonnonsuojeluliitto liittyi vuosi sitten Vuotoksen allasalueen maanomistajiin. Keminsaarten tulvaniityt on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Symbolisena eleenä järjestettiin elokuussa niittotalkoot luonnonsuojeluliiton omistamilla tiluksilla Pelkosenniemen Keminsaarilla, aivan allasalueen ytimessä. Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Viikate viuhui Vuotoksella Luonnonsuojeluliitto ja Vapaa Vuotos -liike uskovat, että Vuotoksen allas jää rakentamatta. luonnonsuojeluliitol/e lahjoitettua niittypalstaa Pe/kosenniemen Keminsaari//a niitettiin talkoilla elokuussa. pelkkää arvotonta jänkää ja rääseikköä, jota Lappi on muutenkin täynnä. kauniit saaret ovat mukana ympäristöministeriön perinnemaisemien suojeluohjelmassa. Vuotoksen altaan kannattajat uskottelevat, että alue on SUOMEN LUONTO 9/93 52. Liitosta tuli samalla juridisesti asianosainen allasasiassa
Niityt ovat jo osittain pensoittuneet ja kasvamassa umpeen. Tulvilla ja jäiden tekemällä hionnallakin on tärkeä merkitys, mutta ilman ihmistä lajisto yksipuolistuisi ja alue pensoittuisi". vsk.. " Kesällä heinät suovattiin ja haettiin talvella hevosella. laajat tulvaniityt ja luonnontilaiset tulvarannat. "Niityillä ja tulvarannoilla elää monia uhanalaisia kasveja. Jos joku ei tarvinnut omia heini ään, niin ostajia kyllä löytyi. Nyt talkoilla niitetty heinä koottiin komeaksi suovaksi, joka on talvella porojen, hirvien ja jänisten vapaasti käytettävissä. Hyvällä ilmalla niitettiin illalla kymmeneen ja noustiin aamulla viideltä taas ylös. Niitettävää riittää varmasti jokaiselle halukkaalle! "Jos järki voittaa, allasta ei rakenneta" Juttelemme Veikko Korhosen kanssa Kemijoen töyräällä korkean salon juurella, jonka nostimme pystyyn talkoitten alkajaisiksi. Leimallista on myös tulvarannoilla runsaana kasvava metsäruusu." "Puhtaasti visuaalisestikin niittymaisema on mahtava. Niittotalkoilla niittyja ketokasveille raivattiin nyt lisää elintilaa ja elvytettiin samalla ihmiskäden jälkeä. Kasvistoon tuovat lisänsä itäiset lajit, kuten tulvatörmillä kasvava siperianvehnä ja kuivilla hiekkarinteillä viihtyvät tataarikohokki ja mäkikeltano. Missään muualla Suomessa kuin täällä Kemijoen latvoilla ei ole enää luonnollisia tulvarantoja ja -niittyjä näin laajasti, ei edes Ounasjoella", Kati Heikkilä kuvailee. Elokuussa maisemaa värjäävät muun muassa kultapiiskun keltainen, pulskaneilikan lila ja rantatädykkeen sini. Keminsaarten niityillä näkyvät ihmiskäden ja tulvan jäljet saaria säännöllisesti . Seurakuntakin huutokauppasi omat heinänsä", kertoo altaan vastustaja, maanviljelijä Veikko Korhonen. " Keminsaaria leimaavat 14 Tulvaniityn ilme muuttuu keväästä syksyyn. Tulvien rajuuden voi aavistaa töyräillä jäiden korkealle puihin repimistä haavoista. Loppukesästä maisemaa maalaavat pulskaneilikan lila, kultapiiskun keltainen ja rantatädykkeen sini. Pelkäänpä että moni pelkosenniemeläinen on saanut alkunsa näissä saarissa", Korhonen kertoo. Kesäiltana kesynä kimaltelevalla joella on toinenkin luonto. Täällä pohjoisen luonnon rajuus ja herkkyys elävät rinta rinnan. "Heinää näillä saarilla on tehty varmasti niin kauan kuin täällä on ollut elämää. Salko näyttää hasuoMEN LUONTO 9/93 52. Niityt ovat silmän ilo, ihmisen jalostama maisema. Laiduntaminen ja niitto ovat toinen maisemaa muokannut tekijä, mutta ne loppuivat jo parikymmentä vuotta sitten. Ensi kesänä talkoita on tarkoitus jatkaa. Nämä ovat olleet tärkeä karjan rehun saantipaikka. Luonnonsuojeluliiton niittypalsta on Kuussaaressa, jossa aikaisemmin oli kaksi maatilaakin. Heinäaikana yövyttiin rankisella. Alkukesästä niittyjä värjäävät kulleron ja ängelmän keltainen, ku1jenpolven sinipuna ja metsäruusun puna
SUOMEN LUONTO 9/93 52. Maata voi ostaa Suomen luonnonsuojeluliiton maiden vierestä sekä Kokonaavalta että Keminsaarilta. vsk. Viitarannan muutama vuosi sitten valmistunut silta maksoi neljä miljoonaa, nyt se meinataan peittää vedellä. f Talkoolaiset nostivat pystyyn 14-metrisen salon, joka kertoo missä vedenpinta velloisi, jos Vuotos hukutettaisiin. Hanke maksaisi yli neljä miljardia, ja kustannukset nousevat vielä, jos altaan pohja raivattaisiin täydellisesti . "Marjamaat hukkuisivat ja jokikalastus loppuisi, vapaaajanviettomahdollisuudet vietäisiin. Ota yhteyttä Helena Tiihoseen puhelimella (9692) 13210 tai faxilla (9692) 12039. Veikko Korhonen on kuitenkin vielä toiveikas. Se ei yhtään häntä lohduta. Vapaa-ajan vietto on täällä niin kallisarvoista, ettei sitä voi korvata millään." "Se asia on kuin hölmölässä, että ensin elvytetään ja sitten hukutetaan. "Se asia on kuin hölmö/ässä, että ensin elvytetään ja sitten hukutetaan ", tuumii maanviljelijä Veikko Korhonen. Yhtiö on todennut, ettei allas täydellisellä raivauksella kannattaisikaan", Veikko Korhonen sanoo. Osta maata Vuotokselta! Maanomistajana olet asianosainen, jolloin voit tehdä Vesioikeudelle muistutuksia Vuotos-asiassa ja esittää vaatimuksia omasta maa-alueestasi. Allashanke on jakanut kuntalaiset kahteen leiriin ja rikkonut sovun . "Jos järki voittaa, niin uskon, ettei allasta rakenneta. Veikko Korhosen tila jäisi täpärästi altaan ulkopuolelle, rantaan tuli si matkaa pari kilometriä. Sitä on veivattu kahtaalle näin kauan, se on semmoista kuluttavaa hiostamista", huokaa Korhonen. " Väsyttävä, ikävä asia tämä allashanke. 15. vainnollisesti suunnitellun altaan pinnan korkeuden. Osa kuntalaisista olisi valmis hukuttamaan maat, osalle se on täysin ylikäymätön ajatus. Jos allas tulisi, päällämme velloisi 14 metriä vettä. Myös kolme muuta siltaa jäisi altaaseen ja 140 ki lometriä metsäautotietä", Korhonen päivittelee. Maata on nyt ostettu luonnonsuojelutarkoituksiin muutamasta markasta viiteen markkaan neliömetri
Hecky päätyivät tulokseen arv101malla kahden pohjoiskanadalaisen tekoaltaan metaani ja hiilidioksidipäästöt. Arvostetussa tiedelehti Ambiossa julkaistiin kesällä tutkimustuloksia, joiden mukaan tekoaltaat voivat päästää taivaalle kasvihuonekaasuja jopa yhtä paljon kuin vastaavan tehon tuottava kivihiilivoimala. Veden alle joutuessaan hapettomaksi tuleva eloperäinen maa-aines ja kasvijätteet alkavat hajotessaan tuottaa metaania." Suon suhteen tilanne ei ole Pertti Martikaisen mukaan yhtä selkeä: " Kun suoalueet joutuvat veden alle, muutos kaasuvirroissa ei ole välttämättä yhtä dramaattinen. liman tutkimustuloksia on vaikea ennustaa, mikä on pitkäaikainen muutos kaasuviIToissa suon muuttuessa tekoaltaan pohjaksi." Tekoaltaan kasvihuonekaasujen päästöt jatkunevat voimakkaina ainakin niin kauan kuin eloperäisen aineen hajoaminen kestää eli yli kymmenen vuotta. Eri altaat ovat kanadalaisten laskelmien mukaan hyvin erilaisia. Ilmiö on tunnettu jo ennestään. Oletettavasti metaanin tuotto kuitenkin useimmissa tapauksissa lisääntyy, sillä soiden pinta-osassa on useimmiten ohut hapellinen kerros, joka vähentää niiden metaanipäästöjä." "Lisäksi turpeen muodostus lakkaa eli suo ei enää sido ilmakehän hiilidioksidia turve hajoaa tuottaen hiilidioksidia ja metaania. Hallitus noudatti toimikunnan esitystä ja jätti vesivoimalta kokonaan pois hiilidioksidiveron. Varsinkin metaanipäästöt oli vat huomattavat ja metaani on hiilidioksidia 60 kertaa turmiollisempi kasvihuonekaasu. Metsästä metaanitehtaaksi Päästöt syntyvät, kun bakteerit hajottavat veden alle joutuneen suon ja metsän pintakerrosta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tekoaltaiden avulla tuotetulle vesivoimalle kuuluisi ympäristövero. "Tästä keskusteltiin jo vuosia sitten", sanoo Pertti Martikainen Kuopion kansanter16 veyslaitoksen ympäristömikrobiologian osastolta. Vesivoimalle ei tulisi lainkaan ympäristöveroja", ympäristötaloustoimikunnan energiajaosto toteaa mietinnössään. Rudd, Reed Harris, C. "Tekoaltaiden metaanija hiilidioksidipäästöjen mittaamista joudutaan miettimään Suomessakin", sanoo Silmututkimusta Suomen Akatemiassa koordinoiva Markku Kanninen. Suothan tuottavat jo luontaisesti metaania. On epäselvää, ovatko esimerkiksi yli 20 vuotta sitten Lokan ja Porttipahdan altaat yhä turmioksi ilmakehälle. Martikainen tutkii soiden metaanipäästöjä Suomen Akatemian ilmakehän muutosten tutkimusohjelmassa (Silmu). Metsämaa to1juu näin ilmakehän metaanipitoisuuden nousua. Suunniteltu Vuotoksen allas vaikuttaa suuripäästöiseltä ja hanke yhteiskunnalle yhä epäedullisemmalta. Näin vesivoiman verotus jopa keveni entisestä. Jos suhde hukutetun SUOMEN LUONTO 9/93 52. " Kaikki riippuu siitä, minkälaisia maa-alueita vedellä peitetään", hän selittää. Antti Halkka Kasvihuonevaikutus melkoinen Allas kuin hiilivoirr Kanadalaistu tkim uksen mukaan tekoaltaat saattavat henkäillä taivaalle kasvihuonekaasuja energian tuotantoon suhteutettuna yhtä paljon kuin kivihiilivoimala. A. "Ääri tapauksessa veden alle joutuu valtaosin entistä metsämaata. E. Kun ympäristöperusteisia energiaveroja pohtinut toimikunta jätti keväällä mietintönsä, sen oli helppo ottaa kantaa vesivoimaan. Se on luonnontilaisena metaanin nielu eli sen bakteerit tavallaan syövät ilmakehän metaania. " Hiilidioksidiverotuksessa vesivoiman asema on selkeä. Kanadalaiset tutkijat John W. Vuotos kuin kivihiili voimala. M. Kelly ja R. vsk.
pinta-alan ja tuotetun sähkön välillä on korkea, altaan päästöt vastaavat 0,30,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia tuotettua terawattituntia kohden eli ne olisivat samaa luokkaa kuin sähköä tuottavalla hiilivoimalalla. Kemijoki Oy: n selvityksen mukaan Vuotoksen 234 neliökilometrin allasalueesta metsää on vajaa kolmannes ja puustoista suota 45 prosenttia. Jos vesi peittäisi Vuotoksen metsät ja suot, metaania tuottavat bakteerit viihtyisivät hyvin. "Asio ita joudutaan arvioimaan sitä mukaa kuin tieto lisääntyy. Vero vaikuttaisi rajusti Kemijoki Oy: n kannattavuuslaskelmiin. Altaan kansantaloudelliselle kannattavuudelle verolla olisi merkitystä, jos verosumma laskettaisiin ympäristökustannukseksi. Mikko Niskasaari Ympäristövaikutuksia olisivat myös säännöstelyhaitat, elohopeaja fosforipäästöt (ehkä merkittävä Perämerenkin kannalta), niittyja suoluonnon ja uhanalaisten lajien e linpaikkojen sekä tärkeän vesilintualueen tuhoutuminen. "Allas on tappiollinen, vaikka sen ympäristövaikutuksille ei lasketa mitään hintaa." tä tarvitsisikaan ottaa huomioon. vsk. Loppu on avosuota, niittyä ja vesistöjä. Osa allasalueesta kuuluu poronhoidon erityisalueeseen. Yhteismetsä voidaan ministeriön luvalla teoriassa jakaa osakkaiden kesken, mutta sen maita voidaan kaupitella vain yhdessä tapauksessa: "Alue, joka soveltuu paremmin muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden haijoittamiseen, saadaan ... Vertailuke lpo isuus on muutenkin hyvä, sillä altaiden SUOMEN LUONTO 9/93 52. Myös Alaperän yhteismetsän kaupasta valitetaan. " Kasvihuone ilmiö on tähän asti ollut altaan kannattajien argumentti", sanoo Esko Mustonen. Tätä käsitystä yritti kaupitella myös maatalousministeri Martti Pura. Suoma laisten luonnonsuojelijoiden mielestä kanadalaisten julkaisemilla tuloksilla voi olla merkitystä Vuotoshankkeen kohtalon kannalta. " Kasvihuoneilmiön tutkimus on nuorta vie lä", hän sanoo. Maat myytäessä poromiehiltä ei kysytty mitään. Ainakin se voi saada hallintoalamaiset kyselemään, miksi heidän pitäisi noudattaa lakia, kun valtioneuvoston jäsenet siitä vähät välittävät. maaja metsätalousministeriön luvalla" myydä, säädetään lai n neljännessä pykälässä. Tulkinta soveltunee ilmeisen hyvin myös yhteismetsän myyntiin. tla. Syntyy mielenkiintoinen tilanne, jos ministeri toimii vastoin eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa. Ehdotettu verotus osunee kuitenkin päämaale ihin." Kekkosen mukaan energiajaosto lopettaa nyt työnsä, mutta "viranomaiset arvioivat energian ympäristöverotusta myöhemminkin." Kannattavuuslaskelma unohtaa ympäristöhaitat Jos Vuotoksen hiilidioksidipäästöt olisivat hiilivo imalan luokkaa, veroksi muodostuisi altaan alkuaiko ina jopa 30 miljoonaa markkaa vuodessa. Kukaan ei ole osoittanut, että Alaperän metsät sopisivat paremmin liejukoiksi ja tekoaltaan pohjaksi kuin metsämaaksi. Eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman oli kuitenkin toista mieltä ja muistutti, että muutoksesta voidaan päättää vain vesioikeudessa. Kauppa ei kuitenkaan ole vain yhteismetsän päätettävissä, sillä laki yhteismetsistä vaatii yksiselitteisesti: "Yhteismetsän alue on pysytettävä vähentymättömänä". Nyt tältäkin argumentilta on menossa pohja pois. Jos Pura hyväksyy kaupan, hän ei riko vain yhteismetsälakia vaan yrittää lisäksi rii stää itselleen tuomioistuimelle kuuluvan vallan. Ku vassa Kokonaapa. "Jos tutkimustulokset pitävät paikkansa ja halutaan olla johdonmukaisia, niin Vuotossähkölle kuuluu hiilidioksidivero", sanoo lakiasiain sihteeri Pirjo-Riitta Oinaala Suomen luonnonsuojeluliitosta. Lopputulos törmäilyistä on, että suuri osa Kemijoki Oy: n maakaupoista on jäissä. D 17. Pelkosenniemen 360 hehtaarista on valitettu. Maaja metsätalousministeriössä puolestaan kehitellään tulkintaa, ettei Södermanin näkemyskuksessa (V ATT) selvitettiin viime vuonna Vuotos-hankkeen kansantalousvaikutuksia, tutkij at päätyivät pitämään allasta jo ennestään joko tappio llisena tai korke intaan hyvin vähän kannattavana. Vuotoksen päästöt vastaisivat kanadalaisittain laskettuna 0,3-0,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia tuotettua terawattituntia kohden ne olisivat siis hiili voimalatasoa, joskin vertailukohde täytyisi hakea varsin hyvän hyötysuhteen voimalo iden joukosta. Se on ainakin lähellä rikoslaissa kriminali soitua virkavallan anastusta. Y mpä ri stötalo usto i m ikunnan energiajaoston puheenjohtaja, kauppaja teollisuusministeriön teollisuusneuvos Juha Kekkonen suhtautuu uusiin tutkimustuloksiin tyynesti . Kun Valtion taloudellisessa tutkimuskesLainrikkomukset jumittavat Vuotoksen maakauppoja Vuotoksen suurin yksityinen maanomistaja, Alaperän yhteismetsä, taipui kesällä painostukseen ja päätti pienellä enemmistöllä myydä yli puolet maistaan, 2400 hehtaaria, Kemijoki Oy: lle. Valtion 3800 hehtaarista on valitettu. Lisäksi jos Pura siunaa kaupan, menettelystä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Emme yritä väittääkään, että ympäristöverotuksessa olisi lopullinen totuus löytynyt. Energian ympäristöverotus nimittäin kiristyy suunnitelmien mukaan vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Kemijoki Oy jäi viime syksynä kiinni yksityismetsälain vastaisista hakkuista Vuotoksella. Kaupan mahdollinen hyväksyminen olisi sitä paitsi niin ilmeisen lain vastainen, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan olisi syytä tutkia Puran toimet. Vuotoksen suunniteltu allas lienee päästöiltään merkittävä, sillä se tuottaa energiaa kokoonsa nähden lähes yhtä vähän kuin kanadalaisten esimerkkinä suurpaastovoimalasta käyttämä G rand Rapidsin allas Pohjois-Manitobassa. Yksikään hallintoviranomainen ei voi sellaista edes päättää, sillä asian arvioiminen on puhtaasti vesioikeuden ja aikanaan korkeimman hallinto-oikeuden toimivallassa. Kun valtion maiden myymisestä voimayhtiölle päätettiin, unohdettiin muun muassa poronhoitolaki. peittämä maasto on samanlaista pohjoisen suon ja metsän mosaiikkia. Ministeri Puralla on ennestäänkin kokemusta lakien polkemisesta Vuotoksella. Niitä yritettiin perustella sillä, että alueen käyttötarkoitus on muuttunut, kun vesioikeudelle on jätetty allashakemus. Alaperän hoitokunta on väittänyt, että ministeri Pura olisi jo luvannut siunauksensa. Siellä olevia valtion maita "ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle". Laki vaatii myös, että "suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä valtion viranomaisten on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa". "Tämän jälkeen e i ole tullut aihetta muuttaa johtopäätöstä", sanoo tutkija Esko Mustonen V ATT: sta
Veli-Risto Cajander Susi on iso mutt 1 18 SUOMEN LUONTO 9/93 52. vsk.
Kun Suomessa oli tavallista enemmän susia 1980-luvulla, lapsia ei paikoin uskallettu päästää kävellen kouluun. Tämä hukka tarkkailee naailman menoa turvallisesti ~htärin eläinpuistossä. Euroopassa tuhansia susia Maapallon pohjoisilla ja harvaan asutuilla aluei lla elää vielä melko paljon susia. Laumaa hallitsee pari , jonka dominoiva käyttäytyminen vaikuttaa naaraiden hormonieritykseen ja estää niitä lisääntymästä. Se on kuitenkin hävinnyt suurimmasta osasta Yhdysvaltoja, Kaakkois-Aasiasta sekä suuresta osasta Keski-Eurooppaa. Suden karjalle, poroille ja riistal le aiheuttamia menetyksiä on kuitenkin liioiteltu vahvasti. Pohjoisamerikkalaisten tutkimusten mukaan sudet eivät koskaan surmaa kotieläimistä enempää kuin kaksi prosenttia. Muita saman ryhmän jäseniä ovat esimerkiksi ketut, sakaalit ja supikoira. Susi on yksi koiraeläinten heimon 34 lajista. Silti susi on edelleen maailman laajimmalle levinneitä nisäkkäitä. Eteläiset alalajit ovat ruskeampia ja painavat joskus vain 20-30 kiloa. Kanadassa niitä on noin 50 000, Alaskassa 6000, Ulko-Mon19. Villiintyneet koirat ovat suuri ongelma susille. Albertassa Kanadassa tutkittiin susien tappamiksi väitetyt naudat: niistä vain noin joka kuudes osoittautui hukkien uhriksi. Vasta viime vuosikymmeninä susia on alettu arvostaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Susi on koiran, ihmisen parhaan ystävän, kantamuoto. Haaskoja raadelleet pedot saavat syyt niskoilleen. Toinen syy vainoon on ollut pelko. Pelko perustuu saduista omaksuttuihin asenteisiin ja metsästäjien tarinoihin. Naarat painavat :eskimäärin 32 ja urokset 40 :iloa. paha iuomalainen susi on . Etelä-Euroopassa sudet ovat selvästi pienempiä ja tummempia kuin pohjoisessa. Espanjassa ja Italiassa 50-80 prosenttia susien tappamiksi väitetyistä kotieläimistä on villikoirien raatelemia. Etelä-Euroopassa ja etenkin Italiassa kulkukoiria on niin runsaasti , että niiden risteytyminen susien kanssa uhkaa hävittää pienten susikantojen perinnöllisen omaperäisyyden. Entisen Neuvostoliiton ulkopuolella susia on eniten Balkanilla. Kotikoirat sen sijaan surmaavat joka vuosi Kanadassakin lapsia ja vahingoittavat satoja tai tuhansia ihmisiä. Häiriytymättömissä oloissa sudet elävät 5-30 yksilön laumoissa. Syyttä vainottu Sutta on vihattu ehkä eniten siksi, että se tappaa ruoakseen samoja riistaeläimiä kuin ihminen ja käy joskus myös kotieläinten kimppuun. Totuus on varsin toisenlainen. Susia syytetään usein porojen, lampaiden ja vuohien tappamisesta, vaikka todellisuudessa ne ovat menehtyneet tauteihin tai nälkään. Susi tulee sukukypsäksi kahdenneljän vuoden ikäisenä ja voi elää luonnossa jopa 15-vuotiaaksi. Sudet jaetaan noin 30 alalajiin, joiden väritys, koko ja kallon mitat eroavat toisistaan. Lisäksi susija koiralaumat kilpailevat ravinnosta. Kanadasta ei ole tältä vuosisadalta ainoatakaan todistettua tapausta, jossa haavoittamaton susi olisi tappanut ihmisen. Silti sitä on vihattu ehkä enemmän kuin mitään muuta eläintä. Susi on elänyt melkein kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla trooppisia alueita ja eristettyjä saaria lukuunottamatta. Pohjoisessa asustavat sudet ovat tavallisesti vaaleita ja kookkaita jopa 70 kilon pai1101sia. harnaanva'alea. Molemmissa susi kuvataan ihmiselle vaaralliseksi, mikä antaa tekosyyn vainolle
Uutta verta Venäjällä Ruotsin ja Norjan rajaseudulla elää susikanta, joka on tehokkaasti suojeltuna kasvanut noin 30 yksilön suuruiseksi. Hukkia suositaan siksi, että ne pitävät tärkeimpien riistaeläinten eli metsäkauriiden, saksanhirvien ja villisikojen kannat elinvoimaisina. vsk.. Susikanta voisi Suomessa hyvin olla nykyistä tiheämpi. Aivan viime vuosina sudet ovat alkaneet tehostuneen suojelun ansiosta vallata takaisin entisiä asuinalueitaan Eteläja Keski-Euroopassa. D Veli-Risto Cajander on biologi ja vapaa ympäristötoimittaja. Runsastumisellaan susi on osoittanut älykkyytensä ja sopeutumiskykynsä. SUOMEN LUONTO 9/93 52. Se tulee toimeen jopa Etelä-Euroopan laajoilla viljelyalueilla ja asutuskeskusten lähellä. Uhriksi joutuu tällöin todennäköisemmin sairas, vanha tai kokematon nuori yksilö. Meillä on vuosittain tapettu laillisesti 10-30 sutta, joista suurin osa Ilomantsin, Lieksan ja Kuhmon seuduilla. Uusi järjestelmä suosii petojen suojelua ja rohkaisee poronomistajaa pitämään parempaa huolta karjastaan. Hukat ovat oppineet hyödyntämään kaatopaikkojen antimia sekä liikenteen tappamia ja vahingoittamia eläimiä. Pikemmin se tukee sitä olemassaolollaan. Emosudet saivat suojelujärjestön Susia suojelevaa lainsäädäntöä on tiukennettu monissa Euroopan maissa. Sudet eivät nauti lain suojaa edes suojelualueilla. Siitä kuitenkin päätetään ministeriön metsästysosastolla, joka on tähän asti edustanut vain metsästäjien, väestön vähemmistön, mielipiteitä. Entisen Neuvostoliiton Euroopanpuoleisissa osissa arvioidaan elävän noin 15 000 ja Aasian puoleisissa yli 50 000 sutta. Siinä korvauksia ei enää makseta sen mukaan, kuinka monta petojen tappamaa poroa löydetään. Susi saa lopultakin lain suojan myös luonnonpuistoissa. Maamme susilla onkin kaksoiskansalaisuus: valtaosa niistä liikkuu myös Venäjän puolella. Mitä enemmän alueella on suurpetoja ja niiden pentueita, sitä suurempia ovat korvaukset. Sudet ovat tappaneet viime aikoina vuodessa 100-400 poroa ja autot 4000-5000 poroa. Suomen susilla kaksoiskansalaisuus Viime vuosina Suomen susien määrä on vaihdellut 50 ja 150 yksilön välillä. Uuden lain mukaan maaja metsätalousministeriö voi säädellä suden metsästystä. Susia on saanut metsästää vapaasti Itäja Pohjois-Suomessa talvisin neljän-viiden kuukauden ajan. Ruotsissa astuu 1995 voimaan uusi petovahinkojen korvausjärjestelmä. Nyttemmin on tunnustettu susien suuri merkitys riistaeläinkantojen kunnolle. Se pyrkii parantamaan suden asemaa kaikissa Euroopan maissa. Maailma alkaa vähitellen ymmärtää, ettei iso ja paha ole ainakaan susi. Susiliitto ajaa Suomen susien täysrauhoitusta ainakin siihen asti, kun maassa on omillaan toimeen tuleva, vähintään muutaman sadan yksilön suuruinen kanta. Viime vuosina Ruotsissa on syntynyt useita pentueita. Kesäkuussa 1993 Norjassa säädettiin Ruotsin mallin mukainen laki, joka kieltää tappamasta sutta edes silloin, kun se käy kotieläimen kimppuun. Suurin osa Suomesta on harvaan asuttua, ja sudelle sopivia saaliseläimiä on runsaasti: hirviä, valkohäntäpeuroja, jäniksiä, poroja ja liikenteen eläin uhreja. Skandinavian susia on niin vähän, että niitä uhkaa perinnöllinen kapea-alaisuus, muuntelun puute. Euroopassa susia on eniten Balkanilla, missä niitä ei ole pelätty hysteerisesti. Romaniassa viranomaisten tavoite on ylläpitää susikantaa, jonka tiheys on 10-20 yksilöä tuhannella neliökilometrillä. Se on valmis ajamaan boikottitoimia Suomen susien puolesta. Pentueita ja laumoja tavataan Suomessa harvoin. Susia on Espanjassa yli tuhat kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Nykyisin vaellus ei onnistu, sillä melkein kaikki sudet tapetaan heti Suomen itärajalla. Kanadassa ja Alaskassa susimatkailu on suurta bisnestä, kun ulvontaretket ja susienkatseluvaellukset houkuttelevat kymmeniätuhansia turisteja. Valtio korvaa petovahingot käytännössä myös sellaiset, joissa poro on kuollut luontaisesti ja peto on löytänyt haaskan. Lisäksi hänen mielestään Suomessa on riittävästi susia. Ulkomailta tulleisiin vaatimuksiin hän reagoi toteamalla, että suomalaisilla on sellaisia arvokkaita metsästysperinteitä, joita muu Eurooppa ei voi ymmärtää. Tilannetta vaikeuttaa se, ettei omistaja näissä maissa saa kunnollisia korvauksia susien tappamista kotieläimistä. Jos näin jatkuu, ei suden tulevaisuus Suomessa näytä hyvältä. Belgiassa perustettiin keväällä 1993 Euroopan Susiliitto, jossa on mukana parikymmentä ympäristöjärjestöä. 1980-luvulla laskettiin rajanylityksiä vuosittain muutamasta sadasta vajaaseen tuhanteen. Kanadalaistutkijoiden mukaan elinkykyisen kannan vähimmäiskoko on 150-200 yksilöä, eivätkä laumat saisi olla lähisukulaisia keskenään. Liitto vaatii myös, että susien leviäminen Suomesta länteen on varmistettava. Alaskassa luovuttiin susien tappamisesta lentokoneesta, kun ympäristöjärjestöt uhkasivat yllyttää ihmisiä boikotoimaan lomailua Alaskassa. Ranskaan on vaeltanut susia Italiasta. Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Saksassa. Espanjassa ja Portugalissa tapetaan tämän vuoksi vuosittain satoja susia laittomasti myrkyillä ja raudoilla. Italiassakin niiden määrä on kasvussa. Saksan itäosiin on syntynyt pieni pysyvä kanta, joka sai alkunsa Puolasta tulleista eläimistä. Melkoinen edistysaskel on kuitenkin se, että kesällä 1993 annettu metsästysasetus rauhoittaa sudet poronhoitoalueen ulkopuolella. Petoasioista vastaa metsästysosastolla Seppo Mattila. Kaikkiaan Euroopassa elää nykyisin ainakin 6 000 sutta, kun enti20 sen Neuvostoliiton Euroopanpuoleisia alueita ei oteta huom10on. Suomessa susia on vastaavalla alueella noin 0,3. Hänen mukaansa sudet vaelsivat Keski-Lapissa Hammastunturin tienoilta luoteeseen Norjaan sekä etelämpänä Kainuusta Tornionjokilaakson kautta Ruotsiin. Poroja on tällä hetkellä selvästi liikaa, minkä vuoksi niitä kuolee runsaasti myös nälkään ja aliravitsemuksen heikentäminä sairauksiin. Portugalissa sijaitseva haavoittuneiden ja vangittujen susien kuntoutuskeskus laajentaa jatkuvasti toimintaansa. Susien saalistusyrityksistä onnistuu keskimäärin joka kymmenes. Sekä Karjalassa että Virossa susia on 10-20 kertaa tiheämmässä kuin meillä. Susipuistot houkuttelevat satojatuhansia kävijöitä mm. Hänen mielestään suden suojelua ei tarvitse kohentaa. Professori Erkki Pulliainen on selvittänyt susien luontaisia vaellusreittejä Suomen läpi. Niitä metsästetään myös salaa. Epätoivon vuosien jälkeen alkaa näyttää siltä, että suden asema yhtenä pohjoisen luonnon komeimmista eläimistä sittenkin säilyy ehkä jopa vahvistuu. Mattilan mukaan sudet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja porotaloudelle. Monilla seuduin ihmiset ovat tuhonneet susien luontaiset saaliseläimet, joten hukat joutuvat turvautumaan nälässään usein kotieläimiin. Eniten niitä on Itä-Suomessa. Säätelemätön metsästys jatkuu Pohjois-Suomessa talvikuukausien aikana. Uusia perintötekijöitä Skandinavian sudet voivat saada vain Suomen kautta Venäjältä. Etelässä susilla menee paremmin goliassa 5000-10 000 ja Kiinassa noin 5000. Kansa! 1 ispuistoissa sitä saa edelleenkin metsästää. Lisäksi kotieläimiä on suojattu paimentamalla viime aikoihin asti. Maksuperusteena on kunkin saamelaiskylän alueella elävien susien, karhujen, ahmojen, ilvesten ja kotkien arvioitu määrä. On vaikea ymmärtää, miten susi uhkaa porotaloutta. Uusi metsästyslaki ei anna riittävää turvaa Uusi metsästyslainsäädäntö ei turvaa suden elämää Suomessa. Mattila uskoo, ettei suomalaisten enemmistö edes hyväksyisi sitä
Onnekas yhyttää heinäkurpan, todellisen harvinaisuuden. Nyt syksyllä voi Etelä-Suomessakin nähdä muuttavia jänkäkurppia. vsk. Jänkäkurpan suojaväri sulau(!aa linnun taustaansa, ja peto löytääkin kurpan vain sattumalta. Lennossa kurpaksi lyhyt nokka on kätevä tuntomerkki. Pesä on vaikeakulkuisessa hetteikössä. 21. SUOMEN LUONTO 9/93 52. Kesään kuuluu reviiriään kiertävä lehtokurppa ja niityn yllä yhä uuteen mäkätykseen kohoava taivaanvuohi. Lintu elää niin piilottelevasti, ettei sen tavoista tiedetä paljoakaan . Kuvat: Hannu Hautala Teksti: Antti Halkka Per oonalliset pitkänokat Kurppia on Suomessa neljä lajia, persoonallisuuksia kaikki
Lehtokurppa on sentään sen ve1Tan muita kurppia suurempi ja sen pyrstön yläosa niin selvästi lämpimän punaruskea, että jo tämä riittää tunnistukseen. Pesäaineksia eijuuri ole, Faan neljä (3-5) munaa lepäävät paljaalla maalla. Lähtö on kiivas, ja tuntomerkit tarjolla vain ohikiitävän hetken. Lisäksi lehtokurppa viihtyy ja näyttäytyy ni mensäkin mukaisesti kosteissa metsissä se on kahlaaji in kuuluvista linnuista jopa eniten vetisistä ympäristöistä vieraantunut, ainoa metsäneläjä. Suojaväri ei pelastanut heinäkurpaa Tapaaminen kurpan kanssa on syksyllä yleensä yllätys. Huomiota olisi pitänyt kiinnittää etenkin pyrstön ja päälaen kuvioihin, mutta mitä tehdä, kun lintu on jo paennut pisteeksi taivaalle. Lehtokurppa hautoo metsässä liikkumattomana ja pölähtää lentoon Fasta aivan kulkijan jalan alta. Lintu ei halua jättää mielipaikkaansa jollain kostealla niityllä, vaan lymyää vaaran 22 uhatessa viime hetkeen asti. Sitten se singahtaa pakoon aivan kulkijan jaloista. Muut kolme kurppaamme ovat sen verran saman kokoiSUOM EN LUONTO 9/93 52. vsk.. Pienet sii vet kehittävät uskomattoman nopeuden ennen kuin lintu joko häviää näköpiiristä tai pudottautuu mättäikköön turvallisen matkan päässä
Moni varmuutta hakeva lintuharrastaja suuntaakin saappaansa linnun laskeutumispaikalle potien joka askeleella huonoa omaatuntoa linnun häi ritsemiestä. Ehkäpä heinäkurppaSUOME LUONTO 9/93 52. Heinäkurpan kohtaloksi oFat koituneet metsästys ja sille sopi,'ien kosteiden nii11yjen k11ivaaminen. Heinäkurppa katsottiin jo hävinneeksi koko Suomesta , mulla sillen sen todelliin pesivän maan lounaisosissa. Harrastaja voi kuitenkin hieman lohduttautua sillä, että lintuharrastajien ja luonnonsuojelijoiden painostus poisti kevään metsästyslakimittelöissä jänkäkurpan ja taivaanvuohen metsästettävien lajien joukosta. sia, ettei niitä niin vain erota toisistaan. vsk. Hatariksi tuntomerkit silti usein tahtovat jäädä. kin antaa lähtiäisiksi tunnusomaisen pyylevän vaikutelman ja joukon pienin, jänkäkurppa, esittelee pyöreäpäisiä siipiään. Lisäksi se pakenee puolelta toiselle heittelehtien. Taivaanvuohi voi tosin auttaa itse tunnistusta äyskähtämällä lyhyesti lentoon lähtiessä. Näiden pienten kahlaajien ei enää tarvit23
vsk.. Se syntyy, kun linnun reunimmaiset pyrstösulat väräjävät. Taivas on ollut niille vapaa viime elokuun alusta lukien. Jänkäkurpan soidinsyöksy tuottaa vielä merkillisemmän äänen, jota on verrattu puusillalla laukkaavan hevosen kavioiden kopinaan. 24 Persoonallisimmat jäljet kurpat piirtävät kesätaivaalle, soidinnäyttämölleen. Soidin on yhteissoidin, eli seutukunnan kurpat sikäli kun jossain Suomessa enää SUOMEN L 1 TO 9/93 52. Mäkätystä kosteikon yllä se olla eläviä savikiekkoja eikä päätyä metsästäjien seremoniapöytään nokka pienen höyhennutun läpi puhkottuna. Silloin lehtokurppa kiertää iltahämärissä reviiriään säännöllistä reittiä ja aikataulua noudattaen kuin juna päästäen aina välistä psipsit-äänen, jota edeltää vain lähelle kuuluva kummallinen kurnutus. Kaikille tuttu on taivaanvuohen soidinmäkätys. Äänen ovat kuulleet vain pohjoisten seutujen samoajat, sillä jänkäkurppa ei pesi eikä esiinny Etelä-Suomessa. Heinäkurppa pysyttelee soitimellaan maassa, mutta rituaalit ovat yhtä lailla kiehtovia kuin muidenkin kurppien
heinäkurppia riittää kokoontuvat johonkin mättäikköön mittelemään taitojaan ja v01m1aan. dinääntely on yhtä kummallinen kuin muidenkin kurppien; väliin kuuluu valittavaa viserrystä, väliin on kuin rakeet rummuttaisivat suurta kangasta. Syksyn öinä kurpat jättävät vähäeleisesti Suomen ja siirtyvät talveksi Eurooppaan ja Afrikkaan. Taivaanvuohi on tutuin kurppa sen mäkätys kuuluttaa kevättä kilpaa päivien kanssa. Liekö tarkoittanut heinäkurppaa vai jänkäkurppaa. Heinäkurpan soiSUOMEN LUONTO 9/93 52. Linnun nokka on kaksi kertaa pään pituinen. Myös jänkäkurppa talvehtii silloin tällöin jonkun sulana pysyvän ojan varressa. vsk. Muutto on paraikaa käynnissä, mutta varsinkin lehtokurppia jää leutoina vuosina Etelä-Suomeen pitkälle talveen, saattaapa jokunen talvehtiakin täällä. Suomessa vain metsolla, teerellä ja suokukolla on heinäkurpan tavoin yhteissoidin. "Kurpat itkevät usvaisi lla soilla", kirjoitti Joel Lehtonen. Taivaanvuohi etsii ravintonsa syvältä kuolleen ruohon alta ja näkee silmillään niin eteen kuin taaksekin. D 25
Nunnimaam una on aluksi kokonaan valkoinen, mutta samalla kun sisus kypsyy mustiksi itiöiksi, ulkopinta hilseilee ja kuivuu. Mukulakuukuset ovat puoliksi maanalaisia sieniä, jotka näyttävät ja tuntuvat kädessäkin aivan perunan mukuloilta. Tuhkelo savuaaitiöpöly poistuu lakiaukosta. Sienen kehitysvaiheita oli helppo seurata valkoisesta kiinteästä munasta musNurmimaamuna on nuorena valkoinen ja vanhana mustanruskea. SUOMEN LUONTO 9/93 52. Maamuna ei ole riippuvainen sitä potkiskelevista lapsista vaan turvautuu tuuleen. Nurmimaamuna kuuluu kupusieniin, joille on ominaista, että itiöt syntyvät sienen sisässä ikään kuin niiden kuvussa. Eräät toiset kupusienet, esimerkiksi tuhkelot ja kuukuset, eivät osaa irrottautua tuulen taksi paperimaisen keveäksi palloseksi. Jäljelle 26 Jaavaan tummaan paperimaiseen seinämään syntyy aukko, josta kypsät itiöt pääsevät ulos. !y!a,ja Härkönen Tuuleen kylväjät Lapsena oli hauska potkiskella "kuukunanmunia" ja nähdä tummien savupilvien pöllähtelevän niiden sisuksista. Kolmesta itiöemästä on kalvomainen kansi jo hilseillyt pois niin, että noin kahden millin levyiset linssimäiset itiöpussit paljastuvat. Uurrepesäsieni on pieni puun, oksien ja risujen lahottaja. Halkaistussa sienessä näkyvät tyven juurimaiset rihmastojänteet ja sisuksen musta itiömalto. Se on yleinen syyskesällä ja syksyllä erilaisilla nurmikoilla, kuten laitumilla, puistoissa ja puutarhoissa. Kuukunanmunan virallinen nimi on nurmimaamuna, ja sen kehittämä savu on itiöpölyä. Tuulen pyöritellessä paperinkevyttä sientä itiöitä pöllähtelee matkan varrelle. Eri kupusieniryhmissä on kullekin ominaisia keinoja saada kypsät itiöt levitetyksi sukua jatkamaan. Mutta onkohan tuo musta savu vaarallista. Kukin pussi sisältää parikymmentä itiötä. Itiöiden kypsyttyä sienen maahan kiinnittäneet rihmastot kuihtuvat ja sieni irtoaa. Ainakin lapsuuteni Satakunnassa tiedettiin kertoa, että jos sitä saa silmiinsä, tulee sokeaksi. vsk.
Itiöiden valmistuttua niiden ulkoseinämä liuskoittuu tähtimäisesti ja paljastaa tumman sisäpal/on,jonka lakiaukosta itiöt lopulta lentävät tuuleen. 27. SUOMEN LUONTO 9/93 52. vsk. Nuoret sienet sopivat syötäväksikin. Maatähdetkin ovat aluksi vaaleita palloja. Känsätuhkelo on yleinen koko maassa
Itiöpussissa on vielä tahmea rihmamainen lisäke, jonka avulla se jää roikkumaan ruohonkorteen tai minne nyt sattuikin lennähtämään. Hyvällä onnella voi itiöiden matka jatkua tältä vartiopaikalla vielä kauemmaksikin jonkun eläimen ruoansulatuskanavassa. Kuukusilla lisäksi itiöemän yläosan koko pinta hilseilee pois itiöiden kypsyttyä. Senkin on vielä hilseiltävä pois ennen kuin sieni on valmis ottamaan vastaan itiöidensä kuljettajia, vesipisaroita. Haisusienen aihe pirunmunan sisällä on aivan hajuton. Eräät muinaiset intialaiset heimot uskoivat sen syntyvän ukonilmalla, kun äiti maa hedelmöittyy salamaniskusta. Sillä on sekä desinfioiva että haavan parantumista edistävä vaikutus. Varsinkin haisusieni on saanut ihmisten mielikuvituksen liikkeelle. Kärpäset apulaisina Haisusieni aloittaa elämänsä valkoisena kiinteänä pallona. Kupusienet on syötävä aivan nuorina, ennen kuin niiden valkoinen, kiinteä sisus on alkanut kehittyä itiöiksi. Sille kansa on antanut nimen pirunmuna tai noidanmuna. Marja Härkönen on Helsingin yliopiston kasvitieteen dosentti ja yliassistentti. Haisusieni esiintyy harvinaisena Lounais-Suomessa, mutta on jo Tanskassa hyvi n yleinen. Kukin itiöpussi on vieterimäisellä säikeellä kiinni kupin sisäseinässä. Savuava tuhkelo työnnetään kepin avulla mehiläispesän lentoaukolle, mikä tainnutta mehiläiset siksi aikaa, että hunaja saadaan korjatuksi. Ne on valmistettava heti sieniretkeltä palattua, sillä itiöt kypsyvät jopa jääkaapissa. Kuukusten ja tuhkeloiden pölisevää sisustaa, jossa on itiöitä ja niiden välissä vanumaista rihmastoa, on käytetty haavojen hoitoon. Niin kuvottavan hajuinen kuin täyskasvuinen haisusieni onkin, se on Keski-Euroopassa arvostettu erikoisherkku. Se on Phallus impudicus, "hävytön siitin". Itiöiden kypsyttyä sienten paksu ulkokerros repeää liuskoiksi samaan tapaan kuin appelsiini on tapana kuoria. Siinä f on valkoinen verkkopintainen jalka, jonka latvassa kiiltelee vihertävänharmaa limahuppu täynnä sienen itiöitä. Niillä onkin jalka, jonka avulla itiöitä tuottava osa nousee ylös maasta paremmin tuulen tavoitettavaksi. Maatähdet aloittavat elämänsä muiden kupusienten tavoin palloina. Tieteellisen nimen tälle kummajaiselle antoi jo Linneaeus aikanaan. Väitöskirjassaan Suomen Sienisato (1947) Toivo Rautavaara käytti haisusienestä suomenkielistä nimeä mulkkusieni. Liuskat kaartuvat tähtimäisesti alas maata kohti ja nostavat tumman itiöitä sisältävän sienen ylöspäin. vsk.. Kuivan maamunan tai tuhkelon sisään työnnetään keppi ja tuhkelo sytytetään tuleen. Itiöt leviävät lakiaukon kautta ympäristöön. SUOME LUO TO 9/93 52. sieltä ulos itiöpussi tai pari. Tästä munasta ponnahtaa i esiin itiöemä kuin taiottuna ';; muutamassa tunnissa. Erityisen paljon kupusieniä on tropiikissa. Yksi sienistä on jo nostaneet raadolta haisevan vihertävän itiömaltonsa ylös kärpästen saataville. Viimeksimainitun eräät sienikirjat luokittelevat jopa kolmen tähden ruokasieneksi. Se on ollut hyvin harvinainen, mutta nyt sitä löydetään yhä uusista paikoista. Sadepisarat singauttavat Pesäsienetkin ovat ensin pikku palloja, joiden sisuksissa itiöt syntyvät pieniin linssinmuotoisiin itiöpusseihin. Sieltä ne leviävät edelleen kärpästen ulosteiden mukana. Tuhkelo tainnuttaa Kupusieniä on käytetty myös kansanparannuksessa niin Suomessa kuin muuallakin. Raadon haju houkuttelee kuljetettav iksi. Limasta erittyy voimakas raadon haju, joka vetää kärpäsiä puoleensa. Tansaniassa olen myös kuullut seuraavan uskomuksen: Jos kulkija retkellään sattuu astumaan maamunan päälle ja siitä tupruaa savua hänen silmilleen, hän menettää suuntavaistonsa eikä löydä enää kotiin. Haisusieni on herkkua Kupusieniä tavataan joka puolella maapalloa ja erikoisuutensa vuoksi niihin liittyy monenlaisia uskomuksia. Kun linssit itiöineen ovat valmiita, avautuu sieni yläosastaan ja paljastaa valkoisen suojakalvon. Haju kehittyy sieneen vasta, kun itiöt ovat kypsiä. Useat meillä tavalliset kupusienet ovat niin ikään syötäviä, esimerkiksi nurmimaamuna, känsätuhkelo, ryhmätuhkelo ja nuijakuukunen. Haisusienen halkaistussa pirunmunassa näkyy kehittyvän sienen aihe. Tansaniassa niitä käytetään mehiläisten tainnuttamiseen. Suomen Sieniseuran silloinen nimistötoimikunta kuitenkin hylkäsi nimen ja keksi tilalle haisusienen varsin kuvaava sekin. Kun pisara putoaa kuppimaiseen itiöemään, lennähtää 28 Puistopökkösieni on etenevä laji. Kärpäset ahmivat liman ja saavat samalla sienen itiöt ruoansulatuskanavaansa. Tuhkeloissa on melko paljon ureaa, joten ne eivät sovellu munuaisten heikkoudesta kärsiville. Tämän osan sientä saa helposti nuljautettua ulos halkaistusta pirunmunasta, ja se on mainion makuinen öljyssä keitettynä
Katson häntä takaapäin: onko hän todella niin suuri. Muistan vieläkin, ja ladossa on pimeää. Hän on tehnyt sen; minä olen voittanut. "Korppi pahalainen", isäntä naurahti. Aistin täyden rauhan. En kysynyt häneltä, en osannut sanoa mitään. Minä muistan korpin taas. Pelästyin, hypähdin sivuun. Olen päästänyt korpin vapaaksi niin monta kertaa, että oikeastaan uskon todella tehneeni sen. Ei häntä oikeastaan tarvitsisi pelätä; mutta se juuri onkin pelottavaa. Minä olen siellä. Kuulen sen siiveniskut hiljaisuutta vasten. Pelkäsimmekö häntä koska olimme hiljaa, eikö hän ollutkaan tavallinen ihminen, ystävällinen meille; oliko hän pelottava, paha. Joskus olen taas ollut rohkeampi, noussut vangitsijaa vastaan, vaatinut ja pakottanut häntä päästämään linnun. Paikka oli viehättävä, joki virtasi vahvana ja kiiltävänä ohi. Kurkussa tuntui kummallinen pala. Pysy pysy siinä vain." Korppi yritti uudestaan ovea kohti, mutta ei päässyt pakoon: se oli jalastaan sidottu pitkään naruun. Ei, hänhän on aivan tavallinen, vieläpä kunnon ihminen, hoitaa asiansa, tekee työnsä. Jotain suurempaa mahtia hän kai edusti, koska suuni pysyi kiinni niin kuin toistenkin. Koska kotiin oli matkaa, olimme sopineet yöpyvämme eräässä syrjäisessä jokivarren talossa. Ja minä kuljen hiljaa hänen jäljessään. On helpompi kulkea hiljaa vahvemman jalanjäljissä kuin uhmata arkista paliuutta, Eeva Tikka päättelee. SUOMEN LUO TO 9/93 52. Se kaunis ilta ei kuitenkaan jäänyt päällimmäiseksi muistoksi siitä paikasta; idylli särkyi seuraavana aamuna, kun talon isäntä halusi näyttää minulle ja sisarilleni jotain, minkä arveli meitä kiinnostavan. Isäntä taisi huomata, ettemme olleet järin ilahtuneita hänen yllätyksestään ja sulki pian ladon oven. Kuljimme rantapellon viertä, isäntä edellä jotenkin salaperäisenä, me jäljessä hiukan jännittyneinä miettien mikä hänen yllätyksensä mahtaisi olla. Kurkistin sisälle. Aluksi näin vain pimeää, sitten pimeästä lehahti jokin suuri ja musta oviaukkoa kohti. Olenko siis osallinen siihen mitä hän tekee. Tuossapa on nyt. Isäntä avasi ladon oven. Joskus olen tehnyt sen salaa: hiipinyt ladolle toisten nukkuessa, irrottanut narun linnun jalasta, avannut sille oven valoon ja vapauteen. Eeva Tikka Hiljaisuus "Tuli ryökäle reppua tonkimaan kun olin tuolla hakkuupalstalla. Erotin linnun hahmon, se yritti ulos mutta ei päässyt. Se hiljaisuus on jäänyt ahdistavana mieleen. vsk. Oli niin hartaana sapuskan kimpussa ettei huomannut kun laavuvaatteen sen päälle humautin. Viimein äitini huusi minut sisälle. Kukaan meistä ei sanonut. Mutta miten paljon helpompi on olla hiljaa, kulkea luonnon hautajaissaatossa vahvemman jalanjäljissä, antaa pahan tapahtua koska jokin raskassaappainen suuri olento jostain minulle käsittämättömästä syystä niin haluaa. 29. Metsän reunassa tuli näkyviin lato, isäntä suuntasi sinne: yllätys olisi siis ladossa. Miksi en sanonut mitään. Hänellä oli suuret jalat ja niissä tummat raskaat saappaat, kun hän siinä taisi meidän edellämme. Korppi jäi sisälle, me kuljimme takaisin taloa kohti isännän perässä mitään puhumatta. En minä halunnut sen jäävän latoon. Katselin sitä seisoessani laiturilla iltaongella, näin lumpeiden kukkivan poukamassa ja sudenkorentojen sujahtelevan niiden yllä. Ahdistava hiljaisuus säilyi mielessäni vielä jälkeenpäin ja palasi aina kun muistin korpin. Kuvitelmissani olen monta kertaa vapauttanut korpin. Miksi en vaatinut isäntää päästämään korppia vapaaksi, miksi emme kaikki yhteen ääneen vaatineet. Minun korppini lentää, eikö lennäkin. Kuljimme pellonvierustietä kuin hautajaissaatto. Miksi isäntä piti sitä ladossa vankina; siksikö kun se oli yrittänyt varastaa hänen eväitään. En olisi malttanut lähteä pois, seisoin laiturilla vielä kun kala oli lakannut syömästä. Sen kuuman heinäkuisen päivän olimme kulkeneet lakkojen perässä rajanpinnan soilla. Kylläpä sillä silmä kiiltää
Suo jättää kesälle riemukkaat jäähyväiset. vsk.. SUOMEN LUO TO 9/93 52. 30 Kuvat: Heikki Kokkonen Syys hehkuu suolla Syyskuussa maaruska värjää suon hehkuvilla väreillä, kun kasvillisuus valmistautuu vaipumaan talvilepoon
SUOMEN LUONTO 9/93 52. vsk. 31
Lehden irtoamiskohtaan syntyy korkkisolukkoa, joka suojaa oksaa haihtuKasvillisuutemme olemassaolon taisteluun kuuluu sopeutuminen vaihtuviin vuodenaikoihin. Pauliina Raento Kyl01yys ja pi01eys va Tammen lehdet muullu vat syksyllä vaatimattoman ruskeiksi. Kun päivä lyhenee ja ilma muuttuu kirpeäksi, puiden lehdet kellastu vat nopeasti. Tämä mahdollistaa vararavinnon keräämisen. Ankaran talven pimeys, kuivuus ja kylmyys on kesmiselta. Muita tärkeitä varastoaineita ovat tärkkelys, sokerit ja rasvat. Parkkihappo muuttaa tammen kuolevat lehdet suoraan ruskeiksi. SUOM EN LUONTO 9/93 52. Leppä pudottaa lehtensä vihreinä. Runsaasti punaista on vaahteran, vaivaiskoi vun, juolukan ja riekonmarjan lehdi ssä. Varsien vedenkuljetusputkilot jäätyvät usein, koska niiden sisältämä neste ei väkevöidy samalla tavalla. Vaikka puiden pituuskasv u lakkaa jo kesän lopull a, ne yhteyttävät yhä. Tyypillisiä keltaisia kasveja ovat koivu, lehtikuusi ja monet sarat. Solujen väleissä vesi voi jäätyä rikkomatta soluja. Liika on kuitenkin liikaa: vesi laajenee jäätyessään, mikä saattaa repiä solukkoa pahasti. Fruktoosin, glukoosin ja sakkaroosin kaltaiset sokerit parantavat kasvin solujen kylmänkestävyyttä. Punainen väri , antosyaani , ei sisälly värihiukkasiin vaan solunesteeseen. vsk.. Lehtipuu alkaa hajottaa lehti vihreää ja varastoida sen kemiallisia ainesosia. Jos kasvin soluissa on paljon vapaata vettä, ne jäätyvät helposti. Öiden kylmetessä yhteyttäminen lakkaa vähitellen. Keltainen väri sisältää mm . Kun lehti vihreä väistyy, esiin nousevat keltaiset ja punaiset väriaineet. Maanpäällisiin osiin varastoitunut tärkkelys muuttuu sokeriksi viimeistään yöpakkasten alkaessa. Hapan neste on punai sta, emäksinen sinistä. Näyttävimmillään ne ovat Lapin koivumetsissä ja tuntureilla. Väri ja sen syvyys riippu vat solunesteen happamuudesta. karotiinia ja ksantofylliä. Se on varma syksyn merkki : kasvit valmi stautuvat alkavaan kylmään vuodenaikaan. Samalla solujen sisältö väkevöityy. Leppä ei varastoi lehti vihreää, vaan se saa tarvitsemansa typen sädesieneltä, jonka kanssa se elää symbioosissa. Pohjolan kasvit sietävät tällaista jäätymistä sangen hyvin. Se varastoidaan juuriin, varsiin, silmuihin ja ikivihreisiin lehtiin . Karaistumisessa vettä siirtyy soluista niiden väleihin . Lehtien arvet voivat näkyä oksissa useita vuosia. Niiden ansiosta solussa olevan veden jäätymispiste laskee hieman alle nollan. Lepän ja syreenin 32 lehdet karisevat kokonaan vihreinä. Sen ansiosta monet kukat ja maijat ovat punaisia, sm1s1a ja !iloja. Mullistus vesi taloudessa Kun koivun lehdet putoavat, niiden sisältämästä fosfori sta ja typestä on varastoitunut noin puolet
nentavat kasvit talveen tettävä lyhyen kesän aikana kerätyn vararavinnon turvin. D 33. Päivä on yhtä pitkä Etelä-Suomessa elokuun puoliväli ssä kuin kuukautta myöhemmin Lapin pohjoisosissa. Soluja uhkaa talvella myös kuivuminen, sillä soluväleistä haihtunutta vettä ei voi korvata uudella. Varsinkaan solulima ei kestä jääkiteiden muodostumista. Koska se vaihtelee vuodesta toiseen, ilmiö alkaa eri vuosina hieman eri aikoi hin . Monen tekijän summa Syksyn sää on talveentumisessa ratkaiseva. Päällys suojaa tehokkaasti haihtumjselta. Kaupungissa kirkkaiden katulamppujen vieressä kasvavat koiv ut ja vaahterat kellastuvat joskus ympäristöään hitaammin. Talveen valmistautuminen on myös yksilöllistä: samalla paikalla kasvavat koivut kellastuvat kukin omassa tahdissaan. Ruska on komein silloin, kun päivät ovat lämpim1a Ja kirkkaita ja yöllä pakastaa. Se kertoo lämpötilan merkityksestä. Tiedetään, että runsas ja yksipuolinen typpitai tuhkalannoitus on haitallista syksyllä. Keskitien löytäminen on vaikeata: sekä liian hyvä että huono rav innetilanne voivat aiheuttaa pulmia myöhemmin talvella. vsk. Parhaiten kylmää kestävät siemenet ja silmut. Ne ovat jatkaneet kasvuaan lokakuulle, jolloin kylmä on purrut jo pahasti. Ruska alkaa tunturin laelta, vaikka vuorokauden valorytmi on siellä sama kuin tunturin juurella. Jos lappilainen koivu siirretään Etelä-Suomeen, sen väri alkaa muuttua, vaikka paikalliset puut ovat vielä vihreitä. Myös maaperän ja kasvin ravinnetilanne vaikuttavat. Sateisena ja lämpimänä syksynä se jää usein vaatimattomaksi. Ruska paljastaa valon ja perintötekijöiden yhteyden kasvien talveentumiseen. Päinvastaisesti erehtyy eteläsuomalainen puu pohjoisessa: pakkanen iskee ennen kuin se on ehtinyt valmistautua. Kun etelän koivut vaihtavat Kun lehtivihreä varastoituu odottamaan talven koettelemuksia, /akankin lehdissä paUastuu syksyn värien ki1jo. Vain harvoilla lajeilla, esimerkiksi Pohjolaan muualta sopeutuneilla syreeneillä, ei ole tällaista järjestelmää. Se onkin pakkasvaurioiden ja talvikuolemien tavallisin syy. Niissä on talvella vähän vettä. lopulta van a, lappilaiskoivu on ollut täysin paljas jo pitkään. Valmistautuminen, talveentuminen, onkin aloitettava hyvissä ajoin syksyllä. Ulkomai lta tuodut energiapaj ut eivät ole osanneet Suomessa talveentua ajoissa. Karaistumiseen, kylmänsietokyvyn kohentamiseen, tarvitaan pientä pakkasta. Ne ovat usein karvaiSUOMEN L UONTO 9/93 52. Useimpien maamme puiden, pensaiden ja varpujen silmuja suojaavat lisäksi kovat ja paksut suomut. Kasvi saattaa sen rohkaisemana jatkaa kasvuaan eikä talveennu ajoissa. Oulun korkeudelle se saapuu syyskuun puolivälissä ja EteläSuomeen pari viikkoa myöhemmin. sia tai hartsin peitossa. Utsjoella ruska alkaa tavallisesti syyskuun alussa. Jos solun sisältö jäätyy, kasvi kuolee
jonka seinämiä se tukee muutamalla si lkkirihman pätkällä. Loppukesällä näkee usein suuria tammikehrääjän toukkia vaeltamassa teillä ja 34 metsäpoluilla. Kotelokehto on yleensä jonkin kasvin lehdellä tai ohuessa ruohonkorressa kuin helmi rihmassa. Loisten vaivaama toukka käyttäytyy usein rauhattomasti ja lopettaa syömisen. Mika Lännenpää Silkkikoppa suojelee Muna, toukka, kotelo ja aikuinen ovat hyönteisen täydellisen muodonvaihdoksen vaiheet. Useimmat niistä koteloituvat maahan. Talvehtiva kotelo vaatii diapausin, muutaman kuukauden pituisen kylmän jakson, jolloin sen lämpötilan pitää olla nollan tienoilla tai jopa alle. Kotelokopan kutomista pidetään alkeellisena piirteenä, joka on jäänyt esimerkiksi päiväperhosilta ja monilta muilta kehittyneiltä hyönteisiltä vähitellen pois. Pahimpia hyönteisten loisia ovat loiskärpäset ja -pistiäiset. Näin loinen hyötyy isännästä paitsi ateriana myös talviasumuksen rakentajana. Kotelokopan seinä on vahva ja suojaa hyönteistä erilaisilta vaurioilta ja monilta pedoilta. Perhosi lla ei ole purev ia suuosia. Vahvemman kotelokopan kutovat lajit erittävät nestettä, joka pehmittää kopan toisen pään ja perhonen pääsee murtautumaan ulos. Kotelo on toukan ja aikuisen välinen lepovaihe, jonka aikana hyönteisen rakenne ja ulkonäkö muuttuvat. Useimmat niistä kuuluvat perhosiin ja pistiäisi in. Eräät pistiäistoukat kuoriutuvat munasta vasta kun isäntätoukka on tehnyt kotelokopan. Siksi hauraasta kotelokehdosta kuoriutuva perhonen joko työntyy sen seinämän läpi tai pullistaa itseään niin , että seinä repeää. Hyönteiset koteloituvat tavallisesti paikkoihin, mistä niitä on vaikea löytää. Ennen koteloitumista loistoukat kutovat isännän koppaan kukin oman pienen kammionsa. vsk.. Kun toukka kuolee, loi spistiäisen toukat ryömivät tyhjäksi syödystä nahasta ja koteloituvat sen ulkopinnalle, läheiseen kasv iin tai muuhun sopivaan paikkaan. Useimpien loispistiäisten toukat kutovat ympärilleen kotelokopan. Monet hyönteiset talvehtivat tammikehrääjän tavoin kotelovaiheessa. Vielä tärkeämpi se on kosteuden säätelijänä. Maahan koteloituminen on monella tavalla edullista. Melkein jokaisella lajiryhmällä ja kehitys vaiheella on omat loisensa. Kopan huomaakin useimmiten vain sattumalta. Kaivettuaan sopivan onkalon se kehrää silkistä ympärilleen kovaseinäisen kotelokopan. Lisäksi ainoastaan pieni osa hyönteistoukista kutoo itselleen suojan kotelovaiheen ajaksi. Linnut nokkivat ja pikkunisäkkäät järsivät löytämänsä kopat auki. Monipuolinen turvapaikka Syömisen lopettanut toukka etsii itselleen mahdollisimman suojaisen koteloitumispaikan. Eräät toukat taas kutovat hieman vahvemman seinän, jonka ulkopintaan ne liimaavat lehdenja kaarnanpalasia tai muita tarjolla olevia rakennusaineita. Hyönteisen eri elämänvaiheita kiusaavat monet taudinaiheuttajat. Loistoukat syövät usein ruokanaan isännän sisäelimiä. Kotelokoppia löytää joskus ihmeellisistä paikoista. Maan pintakerroksessa, eristävän lumipeitteen alla lämpötila pysyy muutaman asteen päässä jäätymispisteestä. Myös ihmi sen muovaama ympäristö tarjoaa kosolti sopivia piiloja. Tällaiset rakennelmat naamioivat asukkinsa niin tehokkaasti , että niitä on todella vaikea havaita. Kotelokehdon sisässä voi olla kymmeniä koteloituneita loistoukkia. Myös maakiitäjäiset ja sepäntoukat herkuttelevat mehevillä koteloilla. Monen perhoslajin toukka tyytyy silti kaivamaan maahan vain sopivan kokoisen kammion. Eräät perhostoukat elävät yhdyskunnissa ja kutovat ravintokasvi insa kookkaita suojaseittejä. Samassa kopassa saattaa talvehtia useita kymmeniä yksilöitä. Vesiperhostoukat rakentavat vastaavalla tavalla toukkakopan pohjasta löytämistään hiekanjyvistä ja vettyVainopistiäisen toukat ovat koteloituneet silkistä kehräämänsä, pumpulituppoa muistuttavan rakennelman sisään. Monet lajit kutovat kuitenkin kotelokoppansa ravintokasvin varteen, usein hyvin avoimelle paikalle. Vierestä saattaa löytyä isännän kokoon kuivunut nahka. Jotkut loispistiäistoukat kehräävät pientä pumpulituppoa muistuttavan kudelman, jonka sisälle ne koteloituvat. Suuret ja nopeat lämpötilan vaihtelut voivat tappaa kehittyvän hyönteisen. Lukuisille metsän eläimille kotelokoppa on mieleinen einespakkaus. Isäntiä ja loisia Elämä kotelokopassa voi vaikuttaa turvalliselta, mutta todellisuudessa monet vaarat uhkaavat myös silloin. Kotelon ympärille jotkut toukat rakentavat vielä kehruurauhasten erittämästä silkkirihmasta kotelokopan eli kotelokehdon. Tuhon aiheuttavat kehrääjäkoin toukat, jotka kutovat seitin suojassa itselleen myös kotelokopan. neistä korrenja oksanpätkistä. Kotelokehtoa voi luulla sylkikaskaan toukan tekemäksi sylkipalloseksi. Keväällä toukista kehittySUOMEN LUONTO 9/93 52. Toisaalta kotelon sisus ei sen ansiosta kuivu liikaa. Tällainen "ryhmäkotelokehto" sisältää kymmeniä pieniä kammioita, joita ymparo1 pumpulimaisen joustava kuori. Liuos voi olla voimakkaasti emäksistä tai sisältää entsyymiä, joka hajottaa kopan silkkiproteiineja. Seuraavana kesänä siitä kuoriutuu aikui" nen perhonen. Karikkeen seasta saalistajien on vaikea löytää koteloa, ja maan pintakerroksessa lämpötila pysyy talvellakin siedettävänä. Kotelon ympärille osa perhosista ja pistiäisistä rakentaa silkkirihmasta suojuksen, kotelokopan. Karvainen ja ruskea toukka laskeutuu ruokailupuustaan tavallisesti koivusta ja kaivautuu karikkeeseen maatuvien lehtien, sammalen ja risujen joukkoon. Lähes paljaiksi kalutut, lumivalkoisen seitin peittämät tuomenoksat ovat tuttu näky kevätkesällä. Aitoloispistiäiset joko puhkaisevat munanasettimellaan toukan pinnan ja munivat sen sisäelimiin tai isännän pinnalle, mistä kuoriutuneet toukat kaivautuvat sen sisään. Seinä estää liikaa vettä pääsemästä koteloon esimerkiksi lumen sulaessa keväällä
Pieniä sävyeroja voi olla samankin lajin kopissa. Ovi on jäänyt raolleen. Vaikka kotelokopat tuntuvat erilaisilta, ne ovat aina toukan erittämää silkkiä. neet aikuiset poraavat reiän kopan seinään ja ryömivät ulos. vsk. Kotelokopan seinämän rakenne ja lujuus riippuvat siitä, miten tiukasti silkkikuidut ovat liimautuneet toisiinsa. Eri lajien kotelokopat ovat usein erivärisiä. Tuomenkehrääjäkoin taideteoksessa on myös polkupyörän pyöriä. Se on hyvin samanlaista eri hyöntei sryhmi l lä. Normaalisti ne ovat vaaleanruskeita. Erään kalvonuijapistiäisen kotelokoppa on kullankeltainen. 35. SUOMEN LUONTO 9/93 52. Mäntypistiäisten kotelokopat ovat aluksi valkoisia, mutta tummenevat sitten nopeasti ilman kosteuden vaikutuksesta. Monien muidenkin perhosten kotelokoppia vo1ta1s11n periaatteessa käyttää silkkilangan valmistukseen, mutta se ei kannata taloudellisesti . Mika l ännenpää on kuopiolainen opiskelija ja luonnonharrastaja, jota kotelokopat kiinnostavat. Kalvonuijapistiäinen on kehittynyt kotelokopassa aikuiseksi ja lähtenyt. Kehrääjäkoiden toukat erittävät silkkirauhasistaan lumivalkoista rihmaa, jolla ne voivat verhota kokonaisia puita. Pistiäisten kopat ovat tummanruskeita, kehrääjäkoit taas erittävät lumivalkoista silkkiä. Myös kopan seinämän rakenteessa on suuria eroja. Se on usein niin läpikuultava, että sen läpi voi seurata lähes vaihe vaiheelta jännittävää tapahtumaa: toukan muuttumista aikuiseksi hyönteiseksi. Kopankutojia ja silkinkehrääjiä Pienimmät kotelokopat ovat vain muutaman millimetrin mitta1s1a, suurimmat taas useita senttejä. Si lkkiperhosen kotelokopista sideaineen voi liuottaa pois yksinkertaisesti keittämällä niitä saippualiuoksessa. Kovaseinäisissä pistiäisten kotelokopissa kuidut ovat ikään kuin sulaneet kiinni toisiinsa, eikä silkin erottaminen niistä ole onnistunut edes kokeissa. Se voi olla pumpulimaisen pehmeä, ohuen kalvomainen, melko paksu ja kova tai muistuttaa silkkipaperia
Pohjanvariksenmaijaa tavataan etelässä saaristossa, korkeilla mäillä, kallioilla ja suurten järvien rannoilla tuulentuivertamilla paikoilla. No1jassa niitä on käytetty kalanmaksan lisukkeena. Kukat ovat vaatimattomat, eivätkä niiden kehälehdet ole selvästi erilaistuneet verhiöksi ja teriöksi. "Kraakunvarsista" kanervamaisista, matalista, ainavihannista varvuista on ennen muinoin tehty luutia. Pohjoisilla alueilla variksenmaijan, kaarnikan, luiset hedelmät ovat olleet tärkeä lisä ruokavaliossa. Pohjanvariksenmaijaa kasvaa myös tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä. Yariksenmarja on huhtitoukokuussa kevään ensimmäisiä kukkijoita. 36 talousmarPohjolan Tuulenpieksäinä kaarnikka Varikset eivät tiettävästi variksenmarjaa syö, mutta riekoille ja muille kanalinnuille sekä karhuille ja oraville sen marjat kelpaavat. Kaarnikkaa on käytetty myös Venäjällä vi llan ja nahan vä1jäykseen ja kansanlääkintään. Ilkka Vanha-Majamaa Kaarnikka kukkii varhain keväällä. Saamelaiset ovat höystäneet poronmaitojuustoa ja eskimot hylkeenrasvaa kaarnikan marjoilla. Myrkkyä kasvikumppaneille Yariksenmarja kestää jopa saastunutta ympäristöä. vsk.. Tulos ei ole uusi ja yllättävä. Silti esimerkiksi saamelaiset ja eskimot ovat syöneet ma,joja. Yariksenmarjan alalajien tuntomerkit ovat melko epäselviä. hilloa ja mehua. Sitä kasvaa myös ojitettujen soiden jäkäläturvekankai lla. Se kasvaa karui lla rämeillä, kuivissa kangasmetsissä ja hietikoilla. Niistä valmistetaan 111111 . Niitä molempia kasvaa Suomessa. Pohjois-Suomessa variksenma1ja on mustikan kanssa eräs metsien valtavarvuista; puhutaanhan variksenmarjamustikkatyypin kangasmetsistäkin. Ihminenkin voi käyttää runsasta satoa monin tavoin. Yariksenmarja, joka on kanervakasvien lähisukulainen, jaetaan yleensä pohjoisella pallonpuoliskolla kahdeksi alalajiksi: etelänja pohjanvariksenma,jaksi. Yariksenmarjan hedelmä ei oikeastaan ole edes marja kuten vaikkapa mustikka, vaan kirsikan ja luumun tavoin luumarja. Ilmasto ja maaperä luovat siellä otolliset ki lpailuedellytykset kaarnikalle. Linne toteaa Lapin kasveissa: "Falunin kuparikaivoksen lähistöllä pystyy tuskin mikään kasvi elämään, sillä tuhoisan rikkisavun vaikutuksesta maa on siellä alastomana. Pohjoisessa variksenmaijat luonnehtivat vähälumisia kukkulan lakia ja muita kohoumapaikkoja, tuulenpieksämiä tunturipaljakoita ja jäkäläkankaita. Yariksenma1jojen lehdet talvehtivat, ovat melkein neulasmaisia ja niitä on tiheässä. Kukkii varhain Etelänvariksenmaija on yleisimmillään Eteläja KeskiSuomessa. Metsäntutkimuslaitos on seurannut aluskasvi llisuuden tilaa Ha1javallassa Kemiran ja Outokummun tehtaiden lähiympäristössä. Pohjan variksenma,jan luuma,jat ovat himmeän mustat ja lehdet hieman lyhyemmät ja leveämmät kuin etelänvariksenmarjalla. Yariksenmarjaa on paljon siellä, missä myös kanervaa, juolukkaa ja poronjäkäliä on runsaasti: Kainuussa, PeräPohjolassa ja Lapissa. Etelänvariksenma,ja on kaksikotinen, siis hedekukat (kuvassa) ja emikukat ovat eri yksilöissä. Muille kasveille kaarnikan läheisyys voi kuitenkin koitua kuolemaksi. Ainoastaan tämä kasvi (variksenmarja) näyttää kestävän rikkisavua." Ruotsalaisten tutkimusten mukaan variksenmarja ehkäisuoMEN LUONTO 9/93 52. Kasvitieteen isä Carl von Linne tosin sanoo 1737 kirjassaan Lapin kasl'eja variksenmarjan runsaan syönnin aiheuttavan päänsärkyä. Kasvi menestyy saastuneessa ympäristössä useimpia muita varpuja paremmin. Yariksenma1ja on kanervan ohella tyypillinen varpu rahkarämeillä ja rahkanevoilla. Pohjanvariksenmarjaa pidetaan etelänvariksenmarjaa maukkaampana, mutta Toivo Rautavaara luokittelee molemmat hyviksi joiksi ki,jassaan ma,jat. Lehdet ovat käyristyneet pitkittäin, joten alapinnan ilmaraot ovat suojassa
Saariston tuulenpieksämiltä kallioilta tapaa usein pohjanvariksenma,jaa (yläkuva). 37. SUOMEN LUONTO 9/93 52. Kaarnikka kestää muita varpuja paremnun saastunulta ympäristöä, kuten Ha,ja vallan tehtaiden lähistöltä otetusta kuvasta ( alhaalla) näkyyei kasvi tosin sielläkään kukoista. vsk
Osallist un Luonto-Liiton 50-vuotisjuhliin (majoitushintaan/hlö sisältyvät lauantain kahvi, päivällinen sekä iltapala ja sunnuntain aamiainen). Sil lä ei ole maanalaisia juurakoita, mutta varret hautautuvat vähitellen karikkeen alle, juurtuvat ja itsenäistyvät. vsk.. Talvisin riekot ja kiirunat seuraavat usein tunturi ssa vaeltavaa porotokkaa. Variksenma,jan epäillään myös vahingoittavan tärkeitä mykoritsasieniä, jotka elävät symbioosissa puiden kanssa. Kaarnikka on varmasatoinen, helposti poimittava ja sisältää kohtalaisesti C-vitam11111a. Esimerkiksi kuusentaimet voivat sen vaikutuksesta kuolla, jolloin laajojen metsäalojen uudistuminen saattaa epäonnistua. Normaalihinta 180 mk Olen Luonto-Liiton tämänhet kinen jäsen, hinta 120 mk 38 Kaarnikka kelpaa karhuille see lehtiensä erittämillä aineilla muiden lajien kasvua. SUOMEN LUONTO 9/93 51. Se li sääntyy metsäpalon jälkeen siemenistä, mutta yleensä kasv ullisesti ja runsastuu usein varsin myöhään palon jälkeen. Variksenmaija on hidaskasvuinen varpu, ja se saattaa elää yhtä kauan kuin ihminen. Tehokkaan palontorjunnan ja kulotuksen vähäisen käytön vuoksi kasv i on yleistynyt Pohjoismaiden metsissä. Erityisesti runsassatoinen , suurima,jainen pohjanvariksenmarja sopisi käytettäväksi enemmänkin vaikkapa yhdessä muiden metsäma,jojen kanssa erilaisiin mehuihin , nektareihin ja hilloihin. Huonoina mustikkavuosina, esimerkiksi 1987, vari ksenma,jaa tuli myyntiin 60 tonnia. Pellervon markkinatutkimuksen mukaan variksenmarjaa ostetaan vaihtelevasti vuosittain. Myös fax (90) 694 8367. Kuivat variksenmarjakankaat palavat hyv in, joten niiden uudistaminen kulon avulla on periaatteessa helppoa. Lähes kaikki myydyt marjat kerättiin Oulun ja Kainuun seudul ta. Tilaa nyt ennakkotilauksena! Juhlaseminaari "Nuoret, ympäristö ja yhteiskunta" Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä 15.10. Hakkuista ei haittaa Metsäpalo tekee variksenmarjan myrkyn vaarattomaksi. Turun yliopistossa on tutkittu mm. mennessä. Vajaan viiden markan kilohinnalla poimintatuloa kertyi vaatimattomat 80 000 markkaa. Aineiden koostumusta ei tarkkaan tunneta, mutta kyseessä on vesiliukoinen yhdiste. Vuosittain marjoja jää paljon poimimatta, joten ni iden osu utta olisi mahdollisuus kasvattaa. variksenma1jan ominaisuuksia elintarvikkeiden jalostuksessa. Porojen sorkillaan kuopimilta paikoilta kanalinnut voivat täyttää kupunsa lumen alta paljastuneilla jäätyneillä marjoilla. IITTO uottal Pääjuhla lauantaina I 6.10. Hintaan sisältyy toimituskulut, maksan kirjan saatuani. 93 klo I 3.00-17.00 Juhlapuheita (mm. Variksenmaija on kuitenkin vielä vähiten hyödynnettyjä metsämarjojamme. Keväällä variksenmarjakasvustolta sulanut lumi vaikuttaa kuusentaimien juuristoon jopa siellä, missä variksenmaijaa ei kasva. Sen sijaan oravat ja karhut syövät variksenma,joja mieluusti . Hakkuut eivät variksenmarjaa sen sijaan haittaa, eikä sen varsia ja lehtiä juuri mikään eläin syö. Ant o Leikola) ja -tervehdyksiä Musiikkia, juhlakakkua ja kahvia Katsauksia liiton historiaan Iltajuhla klo 19.00 alkaen yön yli Tanssia ja musiikkia 50 vuoden ajalta Sana on vapaa, piirien esityksiä, valokuvia Luonto-Liiton 50 vuotishistoria ilmestyy! Luont o-Liiton runsaasti kuvitettu histor iikki ilmestyy duotonepainettuna kovakantisena kirjana. Määrät ovat kuitenkin huomattavan pieniä mustikkaan ja puolukkaan verrattuina. Metsämaijoista saati in 199 1 yli 70 miljoonaa markkaa poimintatuloa. D FK likka Va11ha-Majamaa tutkii Metsänt11tkin111s/aitoksel/a metsäja suokaSl'il!is1111den mo11i11111otois1111((a. Variksenmarjaa kerättiin silloin myyntiin 18 tonnia. Oikein käytettynä kaarnikka kelpaisi vaati vimpaankin juh lapöytään. Kaarnikat ovat myös tärkeä osa metsäkanalintujen ravinnossa. Antosyaani sta johtuva voimakas punavioletti väri on lisännyt variksenmaijan käyttöä elintarvikevärinä. 93 klo 11.00 alkaen Tule viettämään elämäsi ikimuistoisin viikonloppu! SOITA HETI LUONTO-LIITTOON (90) 694 78991 ET TAKUULLA KADUI Ilmoittaudu 30.9. Vain päiväjuhlaan (kahvi ja päivällinen) 100 mk Makuupussimajoitus 200 mk Kahden hengen huone (suihku ja WC käytävällä) 250 mk Kahden hengen huone (huoneissa suihku ja WC) 300 mk Yhteiskuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalta 20 mk sivu Lastenhoito järjestetty, ilmoita jos tarvitset! Tilaan Luonto-Liiton 50-vuotisjuhlakirjan. Vaikka varpu ei oli si aluskasv ill isuuden valtalaji , se voi heikentää kuusentai mien kasv ua tai altistaa niitä kasvitaudeille, roudalle ja kuivumiselle. Kelpaisi juhlapöytäänkin Vaikka variksenmarjan käyttö on pitkään ollut vähäistä, se on vähitellen alkan ut kiinnostaa tavallista marjanpoimijaakin. Viime vuonna poimittiin suunnilleen edellisvuotinen maani. Tilastokeskuksen selvitysten mukaan 1980-luvun alussa kerättyjen ma,jojen ja sienten arvo oli selvästi alle viisi prosenttia puuntuotannon arvosta. Se voi jopa hyötyä porojen laidunnuksesta Pohjois-Suomessa. Onkin mahdollista, että variksenma,ja sillä tavoin hidastaa taimien kasvua ja li sää niiden kuolleisuutta
Se on luonnoltaan tavattoman rikas ja monimuotoinen, ja kuuluu edelleen maamme kauneimpiin. Vuokramökissä vietetty kuukausi oli eräänlaista "maatilamatkailua": Pirkholman saarella asuva pienviljelijäpariskunta vuokraa rakennuttamaansa vi ittä kesämökkiä kotimaisille ja ulkomaisille lomailijoi lle. Mustikkaa oli tosin paikoin runsaasti , mutta niitä paikkoja melko harvassa. Varsinkin vesistöjä koskevat suuret rakennushankkeet ovat lähes poikkeuksetta tuottaneet ikäviä yllätyksiä. Sienisadon nousemista odotimme hartaasti heinäkuun lopun runsaista sateista lähtien, mutta jostain syystä ehkä kevään ja alkukesän kui vuuskausien takia varsinainen sato ei lähtöömme mennessä ollut noussut. Toinen rikkihappotehtaaseen liittyvä ongelma oli valtava makeavesiallas, joka syntyi yhdistämällä kaupungin luotei spuolella sijaitsevat saaret toisiinsa ja mantereeseen maavalleilla. Silti tunnen yhä viihtyväni tuossa saaristossa hyvin. Mutta kalat kuolivat altaassa pian sen valmistumisen jälkeen, eikä kalakanta ole vieläkään toipunut entiselleen. Puolukkaa oli vähäisinä esi intyminä siellä täällä. Silti löysi mme sieltä täältä pikkuteiden ja polkujen varsilta varsinkin tatteja, niin että niistä kertyi ateria poikineen. Mutta millekään "luontopurismin" linjalle emme sentään ole intoutuneet; sunnuntaisin suomme itsellemme pihvipaistin viinillä höystettynä, ja saunailtoina grillimakkaraa tai salaattia oluen kanssa. M elkoista rämpimistä nuo ma1jaja sieniretket edellyttivät. Viitenä kuutena päivänä viikossa ateriaksi mato-ongella hankittua kalaa, lomaan sieniaterioita heti ensimmäisten sienien noustua, jälkiruuaksi metsämarjoja. Oli miten oli , asian luulisi kiinnostavan varsinkin Uuttakaupunkia, synnyinpaikkaani , jossa työttömyysluvut ovat nykyisin ennätysmäisen korkealla, 30 prosentin tienoilla. Olen vaimoni kanssa ottanut jokakesäiseksi tavoitteeksi noiden antimien mahdollisimman laajan hyödyntämisen. Välitön syy lienee ollut ainoan altaaseen laskevan joen ruoppaus sen osittainen umpeenkasvaminen oli johtanut joenvarsilla tulviin. ja lähivesien kalakantaa olisi voinut hyödyntää moninkertaisesti. vsk. Sen taustatekijänä on 1960luvulla toteutettu raj u teollistaminen, joka käden käänteessä muutti idyllisen pikkukaupungin kasvot. Luonnon antimet ovat runsaat. Kesämökeissä on monia nykyajan mukavuuksia, sähkövaloa ja jääkaappia myöten, eikä isäntäväen ystävällisyys jätä toivomisen varaa. Vai onko mahdollisesti niin, ettei tuollainen askartelu ole kylliksi "näyttävää" kelvatakseen viralliseksi työllistämisohjelmaksi. Tai että liian monet ovat vieraantuneet sen edellyttämästä yksinkertaisesta elämäntavasta. Vuokra-asukkailla tuskin on aihetta katua kauppojaan. Mieltäni jäi askarruttamaan kysymys, eivätkö ma1jastus, sienestys ja kalastus voisi nykypäivi nä taloudellisen ahdingon vallitessa ja työttömyyden noustessa ennätyslukemiin tarjota hyödyllistä askartelua kymmenille tuhansille nuorille ja vanhemmillekin työttömille. Tai ettei kotoisten luonnonvarojen tehostunut hyödyntäminen kiinnosta ulkomaankaupan edistämiseen sitoutunutta kansantaloutta tuodaanhan meille esimerkiksi pakastekalaa melkoiset määrät Norjasta ja Islannista. Rehevöityminen oli niin rajua, että tyynellä säällä merivesi oli kuin sinivihreän maalikerroksen peitossa. Sitä paitsi se on erinomaisen hauskaa ja virkistävää, vaikka vaatiikin kärsivällisyyttä. Vain keskelle saaristoa perustettu rikkihappotehdas on toiminut lähes täydellä teholla. Vaikka sellainen askartelu onkin suurelta osi n sesonkiluontoista, se on toisaalta halvalla ja helposti jä1jestettävissä, tuottaa nopeita ja kouraantuntuvia tuloksia. Periaatteessa tuollainen puuttuminen luonnon järjestykseen on aina arveluttavaa. Tehdas on muutenkin investoinut viime vuosina melkoisia summia meren ja ilman suojeluun. Kun tehdas aloitti toimintansa 1960-luvulla, se nostatti kaupungissa pienimuotoisen kansanliikkeen. Käytimme sitä lopultakin hyväksi sangen kohtuullisesti: valtavat määrät ma,joja ja sieniä jäi meidänki n jäljiltamme mätänemään metsään, SUOMEN LUONTO 9/93 52. Pari vuosikymmentä kaupunki eli voimakkaan teollistamisen kautta, kunnes 1990-luvun lama toi mukanaan pahan kasvukohmelon. "Kesämökkilähiöitä" on harvassa, ja useimmat rannat ovat yhä luonnontilassa. Tuo rikkihappotehdas on paikkakunnan luonnonsuojelijoille ongelmallinen laitos, sillä se on muuttanut Uudenkaupungin ympäristöä enemmän kuin mikään muu teollisuus. Onneksi tehtaan johto taipui vastalauseiden paineessa rakentamaan sisäisen kierrätysjärjestelmän, niin että myöhemmin meriveden laatu parani siedettäväksi. Vadelmaa sai suhteellisen runsaasti, kun jaksoi vaeltaa pikkuteiden varsia. Suomen ensimmäisen ja ainoan autotehtaan tuotantovaikeudet ovat pakottanet laajoihin lomautuksiin, ja telakka on henkitoreissaan. Sieltä on sekä meritse että maitse yhteys kaupunkiin. VAHTERA Kesäisiä mietteitä J ätin muutama viikko sitten haikeat jäähyväiset kesämökillemme Uudenkaupungin saaristossa. Antti Vahtera 39. Tosin Uudenkaupungin vesiallas kuulunee tuollaisista rakennushankkeista vähiten riskialttiisiin, mutta ikävät seurauksensa on silläkin. Vaikka " luontaistaloutemme" ei siis toiminutkaan täydellä teholla, sain jälleen kerran lähituntuman saaristoluontomme antel iaisuuteen. Vallituksessa oli ja on myönteisetkin puolensa, sillä se on mahdollistanut maayhteyden saaristoon ja luonut makeavesivarannon, josta voi tulevaisuudessa olla yhä enemmän hyötyä. Saaristossa voi risteillä kilometrikaupalla tapaamatta ainoatakaan ihmistä. Ruoppaus lisäsi kohtalokkaasti altaan alunapitoisuutta, joka ilman maavalleja olisi merivirtojen mukana todennäköisesti laimentunut vaarattomaksi. Saari on luonnonkaunis ja siellä on paljon liikkumatilaa. Luulenpa, että moni keskieurooppalainen kokee tuon ympäristön lähimain paratiisina
He tutki vat niiden soveltuvuutta suojelualueiksi. Muutamasta vierailusta huolimatta alue tunnettiin huono ti vielä 1900-lu vun alussa. Automatka päättyi kulon kurittamiin petäj iin. Kompuroimme ki vikkoisella rinteellä, joka lähti viettämään jyrkästi alaspäin. Kutsa virtasi mustana nauhana kanjonin pohjall a. Mauno J. Teksti: Vesa Haatajaja Petri Niikko Kuvat: Petri Niikko Kutsan tarumailla Olimme ajaneet 14 kilometriä kehnoa metsätietä, joka puhkoi pirstaleisia kuusikoita ja männiköitä sekä eriikäisiä hakkuualueita. 40 Kursajoki virtaa kanjonissaan halki asumattomien erämaiden. Mahtavan Jäniskönkään kumu kiirii kauas, mutta sitä kuuntelevat tavallisesti vain karhut, kotkat, ko1pit ja muut eläimet. " ... Vaarojen rinteiltä näkyi välähdyksiä Kutsan entisen luonnonpuiston jylhistä maisemista. Antero Vaarama tutki puolestaan Kutsan vesikasvillisuutta ja Risto Tuomikoski kalliosammalia. Molemmat ylisti vät kil van Kutsan kauneutta. Tutkijoita vuosisadan alkupuolelta Kutsan seutu veti puoleensa tutkijoita viime vuosisadan puoli välistä lähtien. Vastarannan rinteet nousivat musertavina syvyydestä ja saivat paksut puut näyttämään hammasti kui lta. Matti Laurila teki selkoa alueen jäkälistä ja sienistä samalla vuosikymmenellä. Kotilaisen tekemät hienot sammallöydöt 1930-lu vulla lisäsivät alueen kiinnostavuutta. Kuru avautui vihdoin ja saimme joen näkyviimme. Sana kutsa tarkoittaa saamen kielellä koiran pentua; joki näyttikin kovin kesyltä syvässä uomassaan. Nuoret maisterit Vilho Pesola ja Einari Merikallio tekivät tutkimusmatkan Oulangan ja Kutsan seudui lie 19 17. Alueen maaperässä on kalkkia ja siksi sen kasvillisuus on rikasta. Moskovan rauhan jälkeen luonnonsuojeluvalvoja professori Reino Kalliola ki1joitti alueen menetyksestä: " Rajan tuolle puolen joutui Kutsan suuri luonnonpuisto, tieteellisesti arvokkain luonnonsuojelualueemme satumaisuo 1EN L O TO 9/93 52. ne vielä paljoa paremmin kuin Kuusamon Paanajärven seudut olisivat oikeutetut ' Suomen Sveitsin ' nimitykseen", Pesola kirjoittaa. Emme nähneet kuitenkaan vielä vettä. Siellä se oli Kutsajoki. Kulku jatkui jalan kohti jokilaaksoa, josta kuului veden vaimea kohina. vsk.
Kauniista Vuorikylästä ei ole juuri mitään jäljellä. Ki1jailija Arvo A. Pian mekin olemme läpimärkiä. hankaloittavat sikin sokin maassa makaavat kelomännyt; jalka ei tapaa tasaista maata. Hän on energinen ukrainalaissyntyinen maailmanparantaja, joka on pannut kaikkensa likoon Kutsan pelastamiseksi. Pellot ovat rehevinä kukkaniittyinä, joilla lehmät laiduntavat. Vesimassat syöksyvät alas leveänä valkoisena rintamana ja nostavat ilmaan vesisumun, joka kastelee koko ajan vastapäistä kalliota. Suuren järven rannalla on ku itenkin asunut vuosien varrella mm. Nuutinen kertoo ennen sotia ilmestyneessä kirjassaan, että Jäniskönkään putouskorkeus on 4 1. Jäniskönkään kumua Seuraamme Kutsajokea ylöspäin. Kaivoshankkeen tultua julkiseksi hän on kiertänyt väsymättä byrokraattien ja luonnonsuojeluviranomaisten puheilla saadakseen tukea kansallispuiston perustamiselle. Se jäi 1940 luovutetulle alueelle, mutta luonto on säilynyt. Olenitsin. sotilaita ja geologeja. Vuorijärvellä majailee vajelualue ja myöhemmin ehkä kansallispuisto. Kutsan kalkkirikkaassa maaperässä kasvavista uhanalaisista kasvilajeista taas on mainintoja Muurmanskin alueen Punaisessa ki1jassa. Seudulta on kuitenkin löydetty muun muassa baryyttia ja apatiittia, ja sinne suunnitellaan kaivosta. Tiedeakatemian tutkijat Muurmanskista ja Apatiitista olivat lähteneet paikalta edellisenä päivänä. Saamme vuorijärvil äisen metsänvartija Nikolai Filippovitsin oppaaksemme Jäni skönkäälle. Silloin Kutsankin seutuja ehdotettiin suojeltavaksi, mutta hanke kaatui lähinnä metsäteollisuuden vastustukseen. vsk. Pian jokiuoma puristuu kapeammaksi, ja veden kohina voimistuu. Kutsaan haluttaisiin perustaa nyt suosen kaunis, koskematon pyhäkkö Sallan erämaiden kätkössä." Venäläiset tutkijat ovat vierailleet alueella muutamia kertoja 1980-luvulla. Kirjoittajamme kävivät ensimmäisinä suomalaisina sodan jälkeen perehtymässä Kutsan luontoon. Lieneekö Venäjällä tiedetty Kutsasta ja sen arvosta. Vihdoin valkoisena vaahtoava putous paljastuu, Jänisköngäs ! On turha edes yrittää suoraan veden partaalle. Alakurtin vihreä mies Tapaamme Vuorijärvellä Alakurtin kyläpäällikön Stepan SUOMEN LUONTO 9/93 52. Vuonna 1938 perustettu Sallan Kutsa oli Suomen upein luonnonpuisto. Alue on ollut ilman lain suojaa viime sodasta saakka. Kulkua. Könkään jyly on huumaava kanjonin pohjalla. Vuorijoelta löytyvät yläja alamyllyn rauniot. Olenits oli kutsunut heidät tutustumaan alueeseen ja hiomaan strategiaa, jolla puistohanketta vietäisiin eteenpäin. M. kituisesti vain pari ihmistä
Matkaa Alakurtista Kutsaan on noin 30 kilometriä. Siellä täällä kasvaa valkoisia tunturihärkkejä ja keltaisia pahtahanhikkeja. Petri ja Nikolai Delvin jäävät kuvaamaan vehmaan kaunista Pyhäjärven ympäristöä. kuusi ja puoli metriä. Lisäksi kallioilta löytyy paljon pahtarikkoja ja alhaalla kosteissa ki venkoloissa viihtyy hapro. Kullerot ovat vielä nupullaan. karhun, joka pyörähtää pakoon 40 metrin päästä. Löydämme myös merkkejä peuroista. Peurat ja hirvet houkuttelevat tänne kesäisin susia ja ahmoja, ja tupsukorva ilves asustaa ympäri vuoden Kutsassa. Sen rantoja peittää paikoin yllättävän vehmas kasvillisuus. Toinen lei rimme on Pyhäjärven korkealla ha1janteella. Vaarojen ympäröimä pehmeämuotoinen järvi saarineen ja niemineen on rehevä. Karhuja enemmän kuin ihmisiä Kutsan alueen karuilta näyttävien maisemien keskellä päilyy Pyhäjärvi. Myös kuusama kasvaa rinteellä koivujen katveessa. Vesa rientää jo ensimmäisenä päivänä Boris Kasehvarovin 10km kanssa noin kolme kilometriä pitkään Ruskeakuruun. Alue on kokonaisuudessaan rajavyöhykettä ja Alakurtin suuren sotilastukikohdan naapurissa. Pieni Jänisköngäs, jonne on isolta könkäältä matkaa kolmesataa metriä, pauhaa yhtä mahdottomassa paikassa kuin isokin. Se ei riitä, 16,5 metriä on lähempänä totuutta. Kohtaamme joen varressa 42 Entinen luonnonpuisto (2 15 neliökilometriä) on napapiirin pohjoispuolella ja sinne on matkaa linnuntietä noin 40 kilometriä Suomen rajalta Sallan korkeudelta. Mansikka kukkii kui valla ylärinteellä. Järven toisella puolella olevan niemen metsä paloi 1930-/uvulla. Rinteillä on monin paikoin rakkaki vikkoa ja suurimpia SUOM EN LUONTO 9/93 52. Samoilemme läpi raikkaitten kukkaniittyjen. Ruskeakurun pohjalla on joukko pieniä kirkasvetisiä lampia, ja joitakin niistä yhdistää puro. Kanjoneita ja karhun käymälä On satanut pari päivää, ja ilma on armottoman kylmä. vsk.
seinämää; on parasta olla vilkuilematta alaspäin. metrin levyinen. Rantaseinämät hehkuvat värikkäinä. Kurun pohjalla on talvisin valtavasti lunta, siksipä sieltä ei löydykään suuria puita. Itäpäässä Ni vajärvi puristuu kapeaan väylään, missä vesi ryöppyää pienenä koskena. Noin seitsemän kilometrin mittainen järvi on karu mutta kaunis, ja vain 50-1 50 43. Ruskeakurun pohjalta vilkkuvat kesäisin kirkasvetiset lammet, talvella sitä peittävät metriset hanget. Isokoskelo hypähtää edestämme lentoon, ja kauempana uiskentelee kuikkaperhe. Paluumatkalla löytyy karhun käymälä Pyhäjärven etelärannalta järven parhaalta näköalapaikalta. Seitsemän kilometrin mittaisen vuonomaisen Nivajärven rannat ovat leveimmissä kohdissa vain 150 metrin päässä toisistaan. Niiden pikku nivoista järvi on ehkä saanut nimensä. Sieltä on tavattu yli 80 putkilokasvilajia. Ohitamme sen ainoan saaren, jota erottavat mantereesta vain matalat ja kapeat salmet molemmin puolin. Kotkapari liitelee korkealla taivaan sinessä. Kalkkipitoinen kalliorinne avautuu pohjoiseen. vsk. Sata metriä korkea Hirveäkallio on helppo tunnistaa järven keski vaiheilla. Keltakukkaiset tunturiarnikit loistavat kuin pienet auringot alhaalla kalliopengermällä. lohkareita värittävät runsaina pehmeät sammaleet ja jäkälät. Rannalta, virran niskan kohdalta löytyy kävelysillan laRuskeakurun vieressä on hyvin syvä ja lyhyt kanjoni, jonka vastapäisellä rinteellä kohisee pari puroa. Siirroshalkeamaan syntyneen järven kallioiset rannat nousevat äkkij yrkkinä korkeuksiin, ja puhe kaikuu kuin suuressa luolassa. Kurun pohjalle on matkaa ainakin sata metriä lähes pystysuoraa SUOMEN LUONTO 9/93 52. Vuonojärviä ja kotkansiipiä Aurinko on lämmittänyt jo kauan, kun soudamme kumiveneillä Pyhäjärveltä Nivajärvelle. Ylhäällä korkeuksissa liitelee hiiri haukka. Leiriydymme lähelle Ruskeakurua, ja jatkamme sitten Nivajärveä itään. Käymme seuraavana päivänä Kursukurussa ja Alemmalla Kursujärvellä. Pienen puron partailta kurkottavat rehevät kotkansiivet kohti Ruskeakurun huiman korkeita reunoja
Käymme Javarusjoella saakka. Pyhäkurun pohjalla on pieniä kirkasvetisiä lampia, joiden pohja on smaragdinvihreä. Joen takaa alkaa vielä kirveen koskematon erämaa, jota riittää aina Paanajärvelle saakka. Pyhäkuru on noin kymmenen kilometriä pitkä, saamelaisten entinen uhripaikka. Kalkkikivisen kallion rinteillä viihtyy yli 80 putkilokasvilajia, joiden joukossa on useita pohjoisia harvinaisuuksia. Löydämme seuraavana päivänä läheltä leiriämme pienen puron, joka juoksuttaa vesiään useassa matalassa uomassa. Kurun puronvarsilehdot ovat reheviä. Saniaiset ovat valtavan kookkaita. Jäätikön sul amisvedet huuhtoivat kurua muinoin niin, ettei sinne jäänyt kuin paljasta kalliopintaa ja suuria lohkareita. Tämäkin virta juoksee kiivaana ja koskisena kapeassa jyrkkäreunaisessa rotkolaaksossa. Tästä vuorikyläläiset kulkivat erämaan poikki suoraan Jyrhämään, joka on entisen puiston länsirajalla. Lähistöllä kasvaa tikankontteja mikä puutarHirveäkallio syöksyy sata metriä alempana olevaan Nivajärveen. vsk.. Kotkansiipiä Kutsan kuruissa honneita jäännöksiä. SUOMEN LUONTO 9/93 52. Nivajärvi on 44 yöllä peilityyni , vain siikojen tuikkeet rikkovat veden pinnan. Luonto on aikojen saatossa murskannut kivet pienemmiksi. ha! Sääksi leijaa kauempana seuraten rinteen reunaa rähisevät pikkulinnut kintereillään. Tiheä kotkansiipikasvusto peittää nam muodostuneen loi van ja solisevan rinnelehdon
SUOMEN LUONTO 9/93 52. 45. Kutsan puolesta tehtävä työ saanee lisäpotkua suomalaisten ja venäläisten välisissä neuvotteluissa syksyllä Savukoskella. Lieot lojuvat kirkasvetisen lammen pohjassa. Karkeasti suorakaiteen muotoinen alue ulottuisi idässä pitemmälle kuin vanha luonnonpuisto. Kutsa ei enää ole Suomea, mutta se on edelleen arvokas. Petri Niikko on mv-kopisti ja luonnonkuvaaja. Pinta-alaa sille tulisi reilusti yli 300 neliökilometriä. vsk. Suomen ja Venäjän ympäristönsuojelun luonnonsuojelutyöryhmässä on käyty keskusteluja Kutsan luonnonsuojeluarvosta. Puisto on myötätuulessa, mutta rahoitusvaikeudet ja maaperän houkuttelevat rikkaudet voivat muuttaa tilanteen. Vanhimmat hakkuuaukotkin ovat jo täysin metsittyneitä. Tuntsajoen itäpuolella on jo entuudestaan suuri Orijärven zakaznik-alue. Pyhäkuru, muinaisten saamelaisten pyhä paikka. Vuorijärvi jäisi rajauksen sisään. Olenits on myös suunnitellut yhdessä Muurmanskin luonnonsuojeluviranomaisten kanssa Kutsan uutta rajausta. Tavoitteena on saada Kutsalle joulukuuhun mennessä suojeluvarausalueen (zakaznik) asema. Suomen tukea tarvitaan Olemme kiertäneet parissa viikossa Kutsan erämaan keskeiset paikat. D Vesa Haataja on metsätalousinsinööri ja työskentelee Oulun yliopiston Oulangan biologisella asemalla. Alue ulottuisi etelässä Ka,j alan rajaan saakka. Tällä tavalla seudun luontoa uhkaava kaivoshanke saataisiin mitätöidyksi. Satelliittikuvien perusteella olimme pelänneet pahinta, mutta hakkuista ja metsäpaloista huolimatta seudun nähtävyydet ovat edelleen maineensa veroisia. Stepan Olenits vetosi voimakkaasti Suomen ympäristöministeriöön ja suomalaisiin tutkijoihin, jotta he auttaisivat venäläisiä suojeluhankkeen läpiviemisessä. Puisto rajoittuisi lännessä metsäautotiehen Nilutti-Auhtijärvi -linjalle ja idässä Tuntsajokeen. Hirveäkallion juurella rehottaa tunturia mikki, Suomen Lapissa harvinainen kalkinsuosija, jota on myös Kuusamossa. Merikallio piti Kutsaa Suomen arvokkaimpana luonnonsuojelualueena
Cuellar Gomez hautaa munat aidatulle alueelle hiekkarantaan. Matilde Cuellar Gomez tietää, että siinä puuhassa voi menettää henkensä. EY:n virkamiehet ottivat kuitenkin yhteyttä riippumattomiin asiantuntijoihin. Keskus on toiminut Monterricon kalastajakylässä Guatemalassa viitisentoista vuotta. Cuellar Gomezia harmittaa, etteivät ihmiset osaa katsoa nenäänsä pitemmälle: "Turismi tuo kyllä aluksi joillekin paljon rahaa, mutta jos puut häviävät, se tietää loppua tälle alueelle ja ihmisten elinkeinoille. Kreikan hallitus on yrittänyt innokkaasti saada EY:ltä rahaa ohjatakseen osan Akheloos-joen vedestä kastelemaan tasankojen peltoja. Kun luonnon tasapaino järkkyy, turistitkin häviävät." Monterricon luonnonsuojelijat ovat käyneet taistelua rikasta pääkaupunkilaista vastaan, joka haluaa rakentaa hotellin suojelualueelle. Mangrove on taannut asukkaille ruuan ja perustoimeentulon. vsk.. Kun mies tuli Monterricoon, hän tempaisi lipun irti, heitti sen mereen ja ilmoitti, etteivät säännöt koske häntä. Suojapuuston häviäminen johtaa eroosioon, jossa ohut pintamaa huuhtoutuu jokien mukana pois. Mutta on hyvä kuolla sellaisen asian puolesta, joka palvelee kaikkia. "Voin kuolla milloin tahansa. Hotellien ja loma-asuntojen rakentaminen on vilkastunut, ja paikalliset rakentajat käyttävät mangrovemetsiä nopeammin kuin ne uusiutuvat. Kreikkalaiset "asiantuntijat" tosin väittivät anomuksessa, ettei Akheloos-joen ja Missolonghin kosteikkojen välillä ole mitään yhteyttä. Jos emme olisi ehtineet ajoissa, kilpikonnat olisivat kuolleet sukupuuttoon." Mangrovemetsät vaarassa Monterricon luonnonsuojelijat ovat ottaneet uusiksi kohteiksi kylää ympäröivät mangrovemetsät ja iguaaniliskon. Rannalla on musta lippu merkkinä rauhoitetun alueen alkamisesta. ULKOMAILTA Kilpikonnat pelastuivatmiten käy pelastajien. Monterricon kylä sijaitsee mangroveryteikköä kasvavassa jokisuistossa. Luonnonsuojelukeskus valvoo kilpikonnien lisääntymistä, kerää munia ja pyytää paikallisia asukkaita lahjoittamaan osan saaliistaan keskukselle. Kreikkalaiset esittivät anomuksensa perustaksi arvion, jonka mukaan vain 20 prosenttia joen virtaamasta käännetään pelloille. Työ on tuottanut tulosta: "Kilpikonnat olivat häviämässä tältä alueelta, kun me aloitimme. Lintu tarvitsee elinympäristökseen sademetsiä, mutta hakkuiden ja salametsästyksen vuoksi ketsaali on käynyt harvinaiseksi. EY pysäyttää Kreikan patohankkeen. Asia ei kuitenkaan ole vielä selvä Kreikan hallitus saattaa päättää rakentaa padon ja kanavan ilman EY:n tukea. Maan tilannetta kuvaa hyvin se, että luonnon tuhoutumisen vuoksi Guatemalan kansallislintu, vaakunassa ja rahoissa komeileva mayaketsaali on vaarassa hävitä. 46 Yli kymmenen miljardin markan hanke näyttää nyt olevan vastatuulessa. Tyynenmeren rannalla sijaitsevan Monterricon luonnonsuojelukeskuksen johtajalla Matilde Cuellar Gomezilla on kädessään päivän saalis: kaksi pussillista kilpikonnan munia. Köyhät intiaanit ovat luopuneet maistaan ja saaneet lisätuloja huviloiden rakentamisesta, mutta samalla heistä on tullut ulkopuolisia omalla kotiseudullaan. Cuellar Gomez ja luonnonsuojelukeskuksen viisi työntekijää ovat saaneet sekä lahjontatarjouksia että tappouhkauksia. nyt lähes 30. Kauneudestaan kuuluisa järvi on houkutellut ulkomaalaisia ja rikkaita pääkaupunkilaisia, jotka ovat ostaneet intiaaneilta maita ja rakennuksia. Sademetsien tuhoutuminen vie alkuperäisiltä asukkailta, mayoista polveutuvilta intiaaneilta, perinteiset elinkeinot ja asuinympäristön. Guatemalassa luonnonsuojelijat tekevät työtään henkensä kaupalla. Matilde Cuellar Gomez pelkää, että Monterricon edessä voi olla samanlainen kohtalo kuin Atitlanin järven rantakylissä. Virtaaman väheneminen jopa alle puoleen saattaisi riippumattomien arvioitsijoiden mukaan tuhota Missolonghin arvokkaan kosteikon joen suistossa. Olisi surullista olla itsekkäitä etuja ajava roisto ja saada surmansa poliisien takaa-ajamana." Heidi Vaalista SUOMEN LUONTO 9/93 52. Kun kilpikonnan poikaset ovat kuoriutuneet, keskuksen työntekijät siirtävät ne ensin altaaseen ja sitten parin päivän päästä mereen. Nämä arvioivat, että todellinen osuus virtaamasta olisi normaalisti 40 prosenttia ja kuivina vuosina jopa 60 prosenttia. Rantahietikko on tärkeä kilpikonnien munimisalue, jossa maailman seitsemästä merikilpikonnalajista lisääntyy kolme. Kansallislintu katoamassa Sademetsiä on hakattu kiivaasti. Puu on tärkeä jokapäiväisessä elämässä: mangrovesta valmistuvat savitaloihin katot, pihalle aidat, ja sitä tarvitaan myös talojen lämmitykseen ja ruuanlaittoon. Cuellar Gomezin äänessä kuuluu ylpeys, kun hän kertoo, että vastaavanlaisia keskuksia toimii Guatemalassa Luonnonsuojelu on vaarallista Guatemalassa. Sen munat ja liha ovat kysyttyä herkkua ja kirkkaanvihreä nahka tavoiteltua raaka-ainetta. New Scientist 139: 1885 Viime vuosina Monterricon mustat, tuliperäiset hiekkarannat ovat tulleet turistien ja varakkaiden pääkaupunki laisten suosioon
Kanarian saarten ympärysvesille. ULKOMAILTA Kestääkö Norja valaanpyynnin. Se on pyrkinyt esiintymään omantunnon äänenä monissa maailman ympäristöongelmissa, mutta nyt ääni vaikeni. Tällaista ei ole pystytty kehittämään, vaikka sitä kaivataan kipeästi. Islanti on kuitenkin jo eronnut komissiosta, ja Norja aloitti lahtivalaiden kaupallisen pyynnin päätöksestä huolimatta. Maailman valasturismin tuotto vastaa jo kymmenistätuhansista lahtivalaista saatavaa tuottoa eikä valaita tarvitse sen vuoksi tappaa. Älykkäiden eläinten raaka ja verinen tappaminen veitsillä ja keihäillä tuntuu oudolta kansanhuvilta nykyaikana. Kokouksen lopussa useat jäsenmaat vetosivat Norjaan, ettei se aloittaisi kaupallista valastusta vastoin IWC:n päätöstä. Tälläkään vuosikymmenellä norjalaiset eivät ole SUOMEN LUONTO 9/93 52. Irti kansainvälisestä yhteistyöstä Aloittamalla kaupallisen valastuksen Norja on selkeästi sanoutunut irti kansainvälisesti hyväksytyistä pelisäännöistä. tettu Norjan hallituksen siuBoikotteja tarvitaan, jos mielenosoitukset eivät riitä. IWC:n vuosikokous pidettiin tänä vuonna Kiotossa Japanissa. Ruotsin käyttäytyminen IWC:n äänestyksissä hämmästyttää. Pääministeri Brundtlandil.; le aikaisemmin myönnetty > ympäristöpalkinto on peruuHollannissa valaanpyyntiä vastustettiin sinivalaspallon alla. Valaanpyynnin kannattajat osoittivat mieltään Kiotossa valaspallojen alla. Aikaisemmin innokkaimpiin suojelun kannattajiin kuuluneen Ruotsin misen. Syitä voi vain arvailla. Komissio ei ole saanut valmiiksi jo vuosia tekeillä ollutta valaskantojen hoitoohjelmaa. Norjalaiset tappoivat 1970ja 1980-luvuilla enemmän lahtivalaita kuin mihin heillä oli lupa. , Tämän vuoksi kaikkien suurten hetulavalaiden ja kaskelottien pyyntikiintiö päätettiin pitää edelleen nollassa niiden kaupallinen pyynti on nyt ollut kiellettyä kahdeksan vuotta. He vastustivat ranskalaisten Antarktiksen ympärysvesille puuhaamaa valaiden suojelualuetta. Esimerkiksi saksalaisturistien määrän vähäinenkin pieneneminen iskisi kipeästi alan yrittäjiin ja työllisyyteen. Meret saastuvat koko ajan pahemmin, ja laajat alueet on kalastettu tyhjiksi. Kansainvälinen valaanpyyntikomissio IWC päätti keväällä jatkaa suurten valaiden rauhoitusta. Norjalaiset tappavat nyt lahtivalaita, jotka elävät Barentsin merellä, Karhusaarten ja Huippuvuorten tienoilla sekä Lofoottien vesillä. Norja ei piitannut vetoomuksista eikä boikottiuhasta. Lofooteilla hyvin toimiva valasmatkailu voi kärsiä maan johdon itsepäisen uhoavasta politiikasta. Suomen kokousedustajat ja Ruotsin delegaation biologisen asiantuntijan. Sen suuruus on vasta alle puolet ennen kaupallisen pyynnin aloittamista eläneestä populaatiosta, jonka norjalaiset romahduttivat 50 vuoden tehokkaalla pyynnillä. Norjalaiset sanovat, että pyynti on järkevää luonnonvarojen käyttöä: Koillis-Atlantin lahtivalaskannaksi on arvioitu noin 80 000 yksilöä ja saaliskiintiö vuodelle 1993 on vain 296 yksilöä. IWC:n jäsenmaiden enemmistö jälleen Ruotsia lukuunottamatta pyysi Tanskaa puuttumaan pallopäävalaiden teurastusjuhlaan Färsaarilla. Atlantin lahtivalaat ovat kansainvälisiä eläimiä ja kaikkea muuta kuin Norjan omaisuutta: osa niistä elää kylläkin lähellä Norjan rannikkoja osan vuodesta. Jos valaanpyyntiä tulevaisuudessa harjoitetaan, siihen tulee liittyä puolueeton kansainvälinen tarkkailuja seurantajärjestelmä. Rion ympäristökokouksessa 1992 vahvistettiin IWC:n asema kansainvälisenä elimenä, jonka toimialaan maailman valaat kuuluvat. Valaanpyynti voi haitata myös Norjan matkailuelinkeinoa. Talveksi valaat vaeltavat etelään mm. Kansainvälisen valaskomission asiantuntijat haluavat pitää nyt pyynnin kohteena olevan kannan suojeltuna. suunnanmuutos tyrmistytti mm. Ympäristöjärjestöt painottivat myös sitä, ettei pyynti ole ainoa valaiden uhkaaja. Greenpeace on jo aloittanut Euroopassa kampanjat norjalaisia kalatuotteita, juustoja ja muita elintarvikkeita vastaan. vsk. Kaikki suojelua kannattavat valtiot Ruotsia lukuunottamatta allekirjoittivat Norjalle osoitetun kirjeen, jossa paheksuttiin yksipuolista pyynnin aloittamista. Yhdysvaltojen kongressi saattaa tehdä päätöksiä Norjaan kohdistettavista pakotteista ] merinisäkkäiden suojelua o koskevan lain perusteella. Norjan tuotteet boikottiin Ympäristöjärjestöt yrittävät nyt lopettaa Norjan valaanpyynnin boikottien avulla. Veli-Risto Cajander 47. nattua valaanpyynnin aloittapäästäneet ulkomaisia tarkkailijoita tai toimittajia mukaan pyyntiretkille. Suomen luonnonsuojeluliitto kehottaa boikotoimaan norjalaisia tuotteita ja välttämään matkustamista Norjaan. Tanskan edustajien vastaus oli edelleen sama kuin ennenkin: pikkuvalaat eivät kuulu IWC:n asialistalle
Rajausten lopullisen valmistumisen jälkeen maapinta-alasta on suojeltu noin 13 prosenttia. Nairobissa sijaitseva KanLisää suojelualueita Norjaan Norjassa on tänä vuonna tehty periaatepäätös kahdesta uudesta suojeluohjelmasta: keväällä kansallispuistojen laajentamisesta ja heinäkuussa metsien suojelusta. Metsistä oli suojeltu kansallispuistojen lisäämisen jälkeenkin vain alle 0,4 prosenttia. Tähänastiset tulokset ovat olleet rohkaisevia. Nykyään pyritään kehittämään luonnonmukaisia torjuntamenetelmiä. Samalla on uhanalaisten lajien määrä kasHUSQVARNA. Ydinalueeseen voisi liittyä useampia erillisiä sivukohteita (esimerkiksi edustavia kasviyhdyskuntia tai uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja). Suunniteltu pinta-ala ei myöskään riitä kattamaan koko Norjan moniilmeistä metsäluontoa. Menetelmä oli vanhan kaavan mukainen: ensin käytiin poliittinen kiista siitä, kuinka paljon suojellaan, ja sitten alettiin miettiä rajauksia. Tarjolla oli kaksi vaihtoehtoa. Keväällä hyväksytyn lain perusteissa todetaan, että kansallispuistoissa täytyy säädellä tehokkaammin matkailua ja metsästystä. Suojelualueiden rajauksissa pyritään mahdollisuuksien mukaan ainakin kymmenen neliökilometrin kokonaisuuksiin. (931) 2826 400 sainvälinen hyönteisfysiologian ja -ekologian keskus ICIPE tutkii kulkusirkkojen reaktioita erilaisiin kemikaaleihin tehokkaan torjuntatavan löytämiseksi. Maatalouden menetykset ovat usein suunnattomia, sillä nämä vaeltajat syövät painonsa verran kasvillisuutta päivittäin. Heinäkuussa suurkäräjät päätti suojella puoli prosenttia lisää. Norjan luonnonsuojelussa on vielä puutteita huolimatta laajoista suojelluista alueista. Sieniruiskutusta on kokeiltu Länsi-Afrikassa, ja torjunta on tiettävästi onnistunut 90prosenttisesti. Erityisesti NNF haluaisi suojella lisää alavien maiden reheviä metsiä. Nämä tuhohyönteiset aiheuttavat vahinkoja Afrikassa, Lähi-Idässä ja Intian pohjoisosissa saakka. Huhtikuussa hyväksytty kansallispuistojen laajennus lisää kerralla Norjan suojelualueiden pinta-alan kaksinkertaiseksi. Kulkusirkkoja hävitetään alueilla, joilla niitä ehkä eniten tarvittaisiin ihmisten ravinnoksi. Tutkimuksissa on löydetty sieni, joka heinäsirkkojen vanut 1839:een, joista vajaa 900 on metsälajeja. Yhdessä parvessa saattaa olla 40 miljardia yksilöä, jotka pystyvät lentämään 300 kilometriä päivässä. Tavallisesti kulkusirkkoja on jouduttu tuhoamaan kemiallisesti. Trooppisen maatalouden kansainvälisessä keskuksessa Nigeriassa ja eräässä tutkimuslaitoksessa Nigerissä on keksitty toisenlainen keino. Nurinkurista asiassa on kuitenkin se, että afrikkalaiset ovat perinteisesti syöneet heinäsirkkoja, jotka sisältävät runsaasti proteiinia. Tällä vuosisadalla erämaiden osuus Norjan maapintaalasta on vähentynyt lähes puolesta hiukan yli viidesosaan. Kulkusirkat lisääntyvät kolme neljä kertaa vuodessa ja voivat lentää tuhannen neliökilometrin laajuisina parvina. Suojeluohjelmassa on silti luonnonsuojelijoiden mielestä hyviäkin piirteitä: sen esittämät keinot ja päämäärät ovat poliitikkojen sijasta tutkijoiden laatimia. Alle neliökilometrin suuruisten suojelukohteiden ympärille varattaisiin aina 200 metrin levyiset vyöhykkeet, jotka suojaisivat mm. Jyri Tynkkynen SUOME LUO TO 9/93 52. Esimerkiksi metsästystä ei aiota sallia sellaisissa puistoissa, joissa on tarkoitus suojella kookkaita eläinlajeja. Eräänä menetelmänä ICIPE:ssä kokeillaan taudinaiheuttajien käyttöä. tuulelta ja pienilmaston muutoksi lta. Myös Norjan luonnonsuojeluliiton (NNF) mielestä suppeampi suojeluv!1ihtoehto on aivan riittämätön. Sieni on tutkijoiden mukaan vaaraton muille eläimille ja ihmisille. Tehokkaiden kemikaalien, esimerkiksi dieldriinin, käyttö on kuitenkin kielletty monissa maissa. Norjan tulevaisuuden metsäpolitiikkaa hahmottanut komitea päätyi siihen, että seuraavan 30 vuoden aikana pitäisi saada suojelluksi viisi prosenttia Norjan metsistä. vsk.. Suppeampi niistä olisi nostanut suojelutason 0,9 prosenttiin, laajempi taas noin kahteen. Suurkäräjät valitsi päälle ruiskutettuna aiheuttaa n11ssa syöpää muistuttavia muutoksia. Vihreiden arvojen puolustaja Metsätuotteet • katalysaattorisahat, ketjusahat, raivaussahat, pystykarsintasahat, ensiharvennusmönkijät, varusteet, tarvikkeet Puu tarha tuotteet • lyijyttömällä käy~ät puutarharrakrorit, ajoleikkurit, ruohonleikkurit, ruohotrimm yt ja maisemoi nti rai vurj t • sähkökäyttöiset ruohotrimm yt, puutarhajätesilppurit • jyrsimet, aitaleikkurit, painepesurit, puutarhan käsi työkalut ®Husqvarna Puh. ULKOMAILTA Kulkusirkat kuriin Kautta aikojen kulkusirkat ovat vaivanneet viljelijöitä Afrikassa ja Lähi-Idässä. Kansallispuistolain perusteluissa todetaankin, että luonnollinen väline suojelutason nostamiseen tulevaisuudessa on luonnonsuojelulaki. Raamatun mukaan kulkusirkat langetettiin vitsaukseksi Egyptille, koska faarao ei sallinut muinaisten israelilaisten lähteä maasta. Suurin osa Norjan suojelualueista on tosin tunturiylängöillä ja vuoristoissa. Percy Mashaire pienemmän vaihtoehdon. NNF toteaa, että' suojelusuunnitelma on maailman pienimpiä eikä turvaa biologista monimuotoisuutta
Perinteisesti ruusua pidetään myös rakkauden tuoksuna. ...................... Ruusun tuoksua rakastavan kannattaa kokeilla sitä parfyyminä ja tuoksulyhdyssä. Perusöljyt laimennukseen Eteeriset öljyt tulee ennen iholle sivelyä laimentaa esimerkiksi mantelitai jojobaöljyllä. Luontopuoti Luontopuoti maksaa postimaksun. .. ....................... Lukijan Luontopuoti tarjoaa luonnosta ja luonnonmukaisista tuotteista, ympäristön säästämisestä ja harkitsevasta kuluttamisesta kiinnostuneille ajankohtaisia ja laadukkaita tuotteita. .. r g< -----j_L:=e~~----------7 1 1 1 1 1 1 1 1 Haluan tilata seuraavat tuotteet toimitettavak1i po1tiennakolla. Valitse mieleisesi neljästä tuoksusta. Tilauk1en hintaan li1ätään po1timaklu sekä lähetyskulut 10 mk. Ruusu Ruusun sanotaan myös vaikuttavan edullisesti hermostuneisuuteen ja edistävän hyvän olon tunnetta. Hinta 78 mk Keraaminen tuoksulyhty _ kpl. Lyhdyn korkeus on noin 12 cm. . Hinta 128 mk Allekirjoitu1 .............. ............. Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Sopimus 1200/1 3 01003 VANTAA 1 1 1 1 1 1 1 1 L Voit tehdä tilauksesi tällä kortilla, puhelimitse (90) 876 9100 tai telefaxilla (90) 876 6150. ... _J ---------------. ........ .... .. . .... Voit käyttää niitä parfyymeiksi, tuoksulampuissa levittämään ympärilleen suloista tuoksua sekä öljyllä laimennettuna myös hierontaan ja vartaloöljyiksi. Tarkat laimennusohjeet saat tilauksesi mukana. Eteeriset öljyt Laimennettava e1im. .... Po1tinumero ja -toimipaikka .... Hinta 44 mk _ kpl Jojobaöljy 50 ml. Eteerinen eukalyptusöljy soveltuu erinomaisesti käytettäväksi höyryhengitykseen. .......................................... Laventeli Laventelilla katsotaan olevan suotuisa vaikutus moneen vaivaan: mm. _ kpl Lootu110 ml. mantelitai jojobaöljyllä aina ennen iholle 1ivelyä. .. Voit halutessasi tukea Luonnonsuojeluliittoa liimaamalla tähän 2,30 mk:n postimerkin. Tarkat laimennu1ja käyttöohjeet seuraavat tilauk1e1i mukana. ....... .... .. Tuoksulyhdyssä sen vaikutus on rentouttava. ........... palovammoihin, päänsärkyyn ja unettomuuteen. .... Lisää tietoa aromaterapiasta saat Ulla Kivimäen ja Maarit Hirvosen kirjasta Hoitavat tuoksut, joka on ensimmäinen suomalainen aromaterapian tietoja hakuteos. ....... .. .... Sukuja etunimi ............... .. MIELIHYVAA JA PEHMEATA HOITOA Sinulla on nyt tilaisuus tilata Lukijan Luontopuodista tuoksuvia aromaattisia öljyjä. Hinta 72 mk _ kpl Eukalyptu1 10 ml. Keraaminen tuoksulyhty Lyhdyn kulho-osaan pannaan vettä, johon lisätään pari pisaraa Lootusta, Ruusua, Laventelia tai Eukalyptusta. Tuoksulyhdyssä vaikutus on rauhoittava ja hyvää yöunta edistävä. Hinta 168 mk _ kpl Laventeli 10 ml. ...... .... .............. Eukalyptw; Eukalyptusta on perinteisesti käytetty lievittämään flunssaan liittyvää tukkoista oloa. .. Lootw; Jo faaraoiden aikaan lootusta käytettiin kallisarvoisena parfyyminä. ............. Hinta 122 mk Hoitavat tuoksut-kirja _ kpl. Lyhdyn alaosassa on paikka tavalliselle lämpökynttilälle, jonka vaikutuksesta tuoksu leviää huoneeseen. Lähio1oite ................... Lootuksen sanotaan edistävän mietiskelyä. Tuoksuu ihastuttavasti ja on parfyyminä hyvin riittoisa. . .. Kaikki ovat puhtaita eteerisiä öljyjä, eivätkä ne sisällä mitään synteettisiä ainesosia. . Hinta 69 mk Perusöljyt _ kpl Manteliöljy SO ml. ...... Lukijan Luontopuoti LUONNON TUOKSUISTA .. ......... ....................................... ............. . ............. .......... Hinta 168 mk _ kpl Ruu1u 10 ml
Toki puiston perustaminen on tuonut jotain hyvääkin. Roskaaminen on jätehuollon ansiosta vähentynyt, vaikkakin levinnyt turismin tunkeuduttua aiempaa syvemmälle erämaahan. Onpahan ainakin yritetty metsittää. On tärkeää, että maassamme on alue, jossa vaeltamisen opiskelu on tehty helpoksi ja turvalliseksi . Arkimetsänhoito on kuitenkin ihan järkeenkäypää ja yksinkertaista hommaa, jossa on välillä tehtävä vähän töitä. Eikö työttömille muka löydy luonnollisempaakin tehtävää puistoalueelta. Retkeilijöiden valvontaa. Rakennustöitä on perusteltu myös työttömien työllistämisellä. Vai oliko sittenkään. Seppo Laakso kuvasi maisem kaksi päivää ennen kulotusta ja kaksi kuukautta t /otuksen jälkeen. "Heinäyms. Ja jos istutus joissakin vaikeissa tapauksissa epäonnistuu, koko tehometsätalous on sitten valtavassa kriisissä. Tämäntyyppisiä kirjoituksia metsäalan lehdet ja keskustelu ovat olleet tulvillaan jo vuosikymmenen . Useimmiten kaikki nämä työt onnistuvat ihan mukavasti. Tähän riittää kuitenkin nykyinen perusosa, ei siihen koko puistoaluetta tarvita. Siitä tehdään alue, jonne puisto keskittää huolto-, opastusja koulutustoimintansa. UKK-puiston erääksi tehtäväksi on määritelty koulutus. ongelmat" tosiaan vaativat monella alueella istuttamista, jotta saadaan uuden metsän peruspuusto syntymään. Heistä monilla ei ole aavistustakaan erämaan kirjoittamattomista laeista. istuttamista ja kylvämistä. Puistohallinto on pyrkinyt helpottamaan tilannetta lisäämällä tienviittoja, siltoja jne. Suomusta länteen rakennetaan merkityt reitit, uusia autiotupia ja pitkospuita. Mutta suomalainenkin metsäväki alkaa ymmärtää pelin hengen: käydään välillä ripillä ja tehdään sitten taas syntiä. Roskien keräämistä pahiten saastuneilta seudui lta. Ei pitäisi liikaa yleistää, koska asiat ovat useimmiten aika monimutkaisia. Metsien istutuksesta On ihmeellistä, että uuden metsän istuttamisesta on tullut luontoväelle (ainakin osalle) vastustettava asia (SL 6-7 /93, s. Kiistaton voitto luonnolle näin oli yksi Euroopan arvokkaimmista erämaa-alueista pelastettu. Eikä metsänviljely ole pelkkää männyn istuttamista. Kymmenen vuoden aikana puiston alueelle on ilmestynyt valtava määrä merkittyjä reittejä, tienviittoja, siltoja, tulentekopaikkoja, latupohjia ja pitkospuita. Autiotupia on uusittu, asennettu kaasukeittimiä ja muita hienouksia, onpa rakennettu muutama kokonaan uusi tupakin. Epäilemättä suurin osa kävijöistä toivoo myös moottorikelkkasafareita, autoteitä, matkailuhotelleja ja laskettelurinteitä, joten missä ne viipyvät, vai ovatko vasta suunnitteluasteella. Harri Rantanen piiri metsänhoitaja Mikkeli Turismia vai luonnonsuojelua. Tehtäköön Suomu joesta raja, jonka länsipuoli uhrataan turismille ja itäpuoli pidetään todellisena luonnonreservaattina. Palveluja on seurannut eksyilevien ja roskaavien turistien vyöry. Ku vat ovat Oulangasta, jossa kulotettiin viiden hehtaarin metsäsaareke Uudenniityn lammen maastossa kesällä 1991 . Se on myös koivun, kuusen, lehtikuusen, tervalepän, tammen ym. Siihen soppaan mahtuu kyllä muutama epäonnistunut versosurmainen männyn istutuskin. Samalla puheitten ja tekojen välinen kuilu vain syvenee! Monesta syystä jälki metsätöissä herättää yhä vähemmän sympatioita. Samoin aiemmin täysin hallitsematon tulenteko on saatu varsin hyvin kuriin. Luontoväen on pidettävä tiukasti ki inni siitä, että hakkuuaukeat metsitetään, eikä lähteä vähän populistisellekin luonto hoitaa -linjalle. Metsätalous kannattaa hyvin, kun keskittää työpanoksensa järkeviin töihin ja tekee paljon itse. vsk.. Eivätkä metsäammattilaiset voi myöntää virheitään, eiväthän. Näin on päädytty oravanpyörään, jossa luonnonsuojelu on jäämässä armotta jalkoihin. On mennyt pieleen, nyt muutetaan kurssia, metsäluonnon hoito otetaan huomioon jne. On myös huvittavaa seurata 50 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA !ENNEN Metsähallitus on jä,jestänyt /uonnonkulon simulointikokeita tähän mennessä Patvinsuon, Oulangan ja Liesjärven kansallispuistoissa. Ja jos luonnon monimuotoisuudesta ollaan huolissaan, ei hätää: Yksityismetsien pienipiirteinen mosaiikki on sen tähän asti oloihin nähden (kansainvälisesti korkea metsien hyödyntämisaste) aika hyvin taannut. metsäyhtiöiden hymypoikakampanjaa. Vuosikausia kestäneiden sitkeiden kiistojen jälkeen perustettiin 1983 Koilliskairan alueelle Urho Kekkosen kansallis-· puisto. On runsaasti onnistuneita männynkin istutuksia epäonnistuneiden (hienojakoiset maat, versosurma-alueet, ravinneepätasapainoiset turvemaapellot, hirvija myyrätuhoalueet jne.), jo paljon julkisuutta saaneiden tapausten lisäksi. Itäpuolelta hävitetään tienviitat ja sillat (myös Suomujoen sillat) ja muodostetaan "turisSUOMEN LUONTO 9/93 52. Palo eteni kosteassa maastm laikuttaisesti, ja kulotusta tehostettiinkin vielä ) säilä 1992. Tämän osoittavat varsin hyvin ne valitettavan harvat kirjanpitotilat, joiden tuotoista ja kustannuksista meillä on tarkka tieto vuosikymmenien ajalta. 18). Toki monet rehevätkin alueet metsittyvät itsestään nopeastikin, monet valitettavasti vaativat noin 50 vuoden synnytystuskan. On selitetty, että tutkimusten mukaan suurin osa kävijöistä toivoo juuri retkeilyn helpottamista
Kuin ka tärkeää on suojella luontoa ja säilyttää sitä ehjänä ja rikkumattomana tuleville sukupolvillekin. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Kaikki me päättäjät, poliitikot, kaikenlaiset luontoihmiset ja muut toitotamme yhteen ääneen, kuinka tärkeä monimuotoinen ympäristömme on. Pyrin tarkoituksella ruotimaan turkistuotannon kääntöpuolta. Yläasteella on biologiaa vieläkin vähemmän. Eläimet on pidetty keskustelussa taka-alalla, vaikka turkistuotannossa on sentään kysymys niiden turkista, hyvinvoinnista, elämästä ja kuolemasta. Kenties olisi palattava jossain määrin vanhaan konkreettisempaan opetustapaan. En aio käydä taittamaan peis51. vsk. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA JÄLKEEN 1 Kuloalueilla seurataan kasvi-, hyönteis-, kääpäkääväkäs/ajiston muutoksia palon jälkeisinä vuo1a. Voi hyvin sanoa, että olemme vieroittaneet yhden sukupolven luonnosta. Tämä yhdistää biologian ja maantiedon. M ielestäni luonnontiedon opettamista olisi muutettava perusteellisesti . Ne kirjat, joista kaksi vanhinta lastani ovat luonnontietoa opiskelleet (alaja yläasteella), ovat olleet melko kehnoja. Mikäli tuntimäärää ei lisätä ainakin kolminkertaiseksi nykyisestä, on tuloksena vain soppa, joka ei maistu pienelle koululaiselle. tiesteeksi" tuvaton vyöhyke, jonka yli ei selviä välillä omin avuin leiriytymättä. Mielestäni tässä hän osui asian ytimeen. Kaikessa eläinten massakasvatuksessa taloudelliset tekijät, tuotteen laatukysymykset, tekniset vaatimukset ja muut ulkoiset tekijät ovat johtaneet ratkaisuihin, jotka ovat rajoittaneet voimakkaasti eläinten vapautta liikkua ja toteuttaa perimänsä mukaisia käyttäytymistarpeita. Ratkaisu ei kenties ole kaikkia osapuolia tyydyttävä, mutta se on ainakin nykyistä kehitysuuntaa parempi. Näitä luonnosta vieroitettuja "lapsia" on jo nyt vaikuttamassa yhteiskunnassamme, henkilöitä jotka SUOMEN LUONTO 9/93 52. Turkistuotantoa on tarkasteltu lähes poikkeuksetta hyvin ihmiskeskeisesti: on puhuttu milloin huutokauppatuloksista ja vientimarkkinoista, milloin alan työllisyysnäkymistä. On harvinaisen totta, että myös teollisessa lihan-, maidonja munantuotannossa on vakavia eläinsuojelullisia ongelmia, mutta sitä ei voi millään muotoa pitää puolustuksena turkistuotannon epäkohdille. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Hän arvostelee tapaani pohtia virallisista raporteista keräämieni tietojen sisältöä ja yritystäni kertoa siitä tavalla, joka antaisi asiaan perehtymättömälle lukijalle mahdollisuuden ymmärtää paremmin prosenttien ja milligrammojen merkitys. Emme osaa kohdata luonnonelämystä, koska niin harvoin sellaisen löydämme, emmekä oikein osaa sellaista etsiäkään. uhanalaiset isokukärsäkäs ja mäntyhuppukuoriainen. Asiaan ei tuo yhtään parannusta SL 5/93:ssa mainittu alaasteelle tuleva uusi oppiaine, ympäristöja luonnontieto. Mika Suikki Lapsi ja luonto Yhtä lailla niin lapsi kuin luontokin ovat vilpittömiä, rehellisiä ja mukautuvaisia. UnhoJan tielle ovat jääneet myös turkistuotannon aiheuttamat vakavat ympäristöhaitat. Hän kyseli tai ihmetteli myös, emmekö enää osaa kohdata alkupera1sen luonnonelämyksen voimaa. Niin on myös turkistarhaus. Kielletään suurten ryhmien retkeily ja tarkistetaan, että jokainen erämaaosaan aikova on myös kykenevä siellä selviytymään. Harrin ja muiden turkistuotannon puolustajien mielipuuhaa on turkiseläinten olojen vertailu kotieläimiin. Hannele Huovi koki konkreettisesti lastensa kautta, kuinka tuo luonnosta vieraantuminen voi ilmetä (SL 3/93). Jo 1989 kulotetulla Patvinsuon alueella on 1vaittu paljon ku/o/ajistoa, mm. Useimmille ihmisille on jäänyt vuosien saatossa hyvin yksipuolinen kuva turkistuotannosta, koska toimittajat ja tiedotusvälineet ovat yleensä nielleet pureskelematta turkisalan ja sitä tukevien tahojen antaman kuvan asiasta. Kaikenlainen eläi nten massakasvatus on tällä perusteella eettisesti väärin. Heikki Pönkkä Keskijärvi Turkisala ei siedä kritiikkiä Mikko Harria (SL 6-7/93) jäi kaivelemaan turk istuotantoa käsittelevän kirjoituksen i (SL 5/93) tyyli. Koulussa ja kotona luodaan se lapsen ja luonnon välinen suhde, jonka tulisi olla harmoniassa, kun lapsesta kasvaa nuori ja aikuinen. Kuinka me tätä tärkeää asiaa opetamme lapsillemme. Tuon harmonian olemme kuitenkin onnistuneet särkemään ja vieläpä hyv in järjestelmällisesti . Niiden tulisikin kuulua saumattomasti yhteen, olla harmoniassa keskenään. Näin saadaan ainakin jollain tavoin yhteensovitetuksi sekä luonnonsuojelu, turismi että erävaellus. puhuvat ja päättävät asioista, joista eivät välttämättä tiedä yhtään mitään. Suomen koululaitos tekee sen näin : ala-asteen kouluissa 25 tunnin viikkotuntimäärästä on luonnontiedon ja maantiedon osuus kolme tuntia, siis luonnontiedolle kokonaista puolitoista tuntia. Opetusmateriaaleihin, erityisesti oppikirjoihin, tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Ni in tyytymätön olen tämänhetkisen opetuksen tasoon ja ennen kaikkea sen määrään. Siis kysymyksessä on tärkeä asia ihan kai kkien mielestä. Mielessäni on käväissyt ajatus, että hoitaisin luonnontiedon opettamisen itse. Nuorin lapseni aloittaa koulunkäynnin syksyllä
Ei sen nimeä silloin tiedetty, vanha kansa oli antanut sille nimen "patakieva". Se kuului silloin jo seudun linnustoon. ,,Vll5 1TOISTA SE:KUNTI/>... Olen syntynyt Pirkanmaalla, mutta en voi muistaa, milloin olen ensi kerran kuullut kuhankeittäjän laulavan. Aki Sinkkonen bio/. Niittokonetta käyttävä kukkakedon hoitaja surruttaa konettaan vain kaksi kertaa kesässä ja monipuolistaa lähiympäristöään. Saman asian voi nähdä monessa eri valossa, muttei pidä erehtyä luulemaan omaa mielipidettään muita oikeammaksi, sillä viime kädessä on kysymys ihmisten tyystin erilaisesta arvomaailmasta. Olen masentunut ja vihainen lukemastani . TÄNÄÄN PERJANIÄIN A H D E S KYl--1M E.N E.S E"LDKU U,A EL-LO L-YÖ HE.-n<EN KlAL-UTTUA K A K SITO I STA ,,. PUOL-1,:E;.N PÅIV/f...ÄN ., Toimitus Salaperäisestä laulajasta Kysy luonnosta -palstalla käsiteltiin kuhankeittäjää ja punavarpusta (6-7 /93). Sen laulu saa minut aina hyvälle mielelle. PIP .. Harrin näkemykset pohjautuvat samoihin tietoihin kuin omanikin. Kasv illisuus kaatuu siististi ja jälkikäsittely on helppoa ... Mauri Leivo Luonto kumoon ketokoneilla Numerosta 6-7/93 saimme lukea Olli Marttilan artikkelin Takapihastamme tehtiin kukkaniitty. Niinpä yritämme ensimmäistä niittoa isoil la puutarhasaksilla ... Eikö toimituksessa kenenkään mielessä edes häivähtänyt se suuri periaatteellinen ristiriita, mikä on ketojen elvytysprojektin ja Marttilan "snobbaillaan kukilla känsittä" -periaatteen välillä. Monesti olen kummastell ut tietoa sen itäsuomalaisuudesta. vsk.. Talossa on hyvä viikate, mutta taitamattomalta työ ei suju . Lehtemme ei edistä kertakäyttökulttuuria eikä koneistumistakaan, muttei vaadi myöskään paluuta tuohivirsuja savupirtti kulttuuri in. PIP .. Moni pihan hoitaja keinokastelee nurmeaan monta kertaa kesässä ja ajelee sen lyhyeksi nurmenleikkuukoneellaan pari kertaa viikossa tuloksena köyhä viheraav ikko. Miksi Suomen Luonto, biosfäärimme pää-äänenkannattaja, julkaisee tällaista kertakäyttökulttuuria ja koneistumista edistävää puppua. Aion jatkossakin penkoa saamiani tietoja tarkasti ja tehdä niistä omia johtopäätöksiä. yo Jyväskylä Meidän on hyvä tarkkailla ekotasettamme, johon kuuluvat käyttämämme koneet ja laitteet. Paksu heinä uuvuttaa koneen kuitenkin jo seuraavana kesänä. Silloin oli kuha näillä vesillä tuntematon. " Koska sekään ei onnistu, sunnuntaisuojelija Marttila jatkaa: "Rautakaupasta saa sähkökäyttöisen pensasleikkurin, jolla työ käy vähän helpommin. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA tä Harrin ruotimista kirjoitukseni yksityiskohdista. Turkisalalla ja sen hyväksi työskentelevien ihmisten olisikin opittava sietämään kriittisen ja vieläpä jatkuvasti kasvavan "opposition" olemassaolo. Seuraava uhraus on polttomoottorikäyttöinen niittokone ... JA E-IKlAN Öt-1 -PIP .. En ole väittänyt, että metsä olisi S E ON LAAKI JA V A I NAA NÄI LL-Ä UUSI LLA TERÄSL U ONTO/.' SUO ME LUONTO 9/93 52. PIIIIP 52 Eikö luonnonsuojelulla, joka käs ittääkseni on SLL:n elon tarkoitus, olekaan mitään tekemistä ekologisesti kestävän elämäntavan kanssa. Paljon myöhäisempi tulokas on punavarpunen, kaunis ja viehättävä laulaja. Jenny Pa/11a/a Eräjärvi Metsäautotiestä Numerossa 2/93 julkaistiin metsäautotietyömaasta ottamani kuva teksteineen, ja numerossa 5/93 oli Lounais-Suomen metsälautakunnan vastine, johon haluan vielä puuttua. Lukijat voivat itse päättää, ovatko he asiasta samaa mieltä kuin minä. Mutta en kummastele yhtään, että se on 70 vuodessa ehtinyt Nuutajärvelle asti . Artikkelissa kerrottiin innostavasti , kuinka Marttila! olivat muokanneet puutarhastaan iäksi kadonneen, vanhan hyvän ajan maanviljelyskulttuurin mukaisen kedon, jossa perhonen lentää ja neilikat kukkivat. On siinä suuri ero niin energiankulutuksessa kuin lopputuloksessakin. Luin innostuneena artikkelin ensimma1sen sivun, kunnes pääsin kappaleeseen 11ta Ja korjaa. " Lopuksi Marttila vielä kehaisee meitä paljon edellä olev ien ruotsalaistenkin suosittelevan moisia muov ista ja metall ista kursailematta kyhättyjä, uusiutumattomia luonnonvaroja elinkaarensa kaikissa vaiheissa kuluttavia vempaimia. Siinä Marttila kirjoittaa "Niittäminen on oma ongelmansa
Galapagoksen-m atkal le 15.12.1993-2. AFRIKKAAN Leirielämää pienryhmissä savanneilla, sademetsissä ja aavikoilla. "Afrikan Tähti" ACACIAN KENIA 14.-30.1.1994 Vaelluksia vuoristossa ja savanneilla. Vaellussafari LUANGWAOKA VANGO 8.-24.7. Sitten törmäsin korpin pesään, joka oli käyty tuhoamassa äskettäin . Metsästäji llä on ollut taipumus pitää haittaeläiminä varsin laajaa eläinjoukkoa päästäisistä karhuihin ja varpusista kotk iin, niinpä pyssymiehillä on suojelualuei lle as iaa myös pitkin kesää. Se oli asumaton. Loputtomien taimikoiden ja kynnösraiskioiden takaa löytyi lopulta kiva vanha metsä, joka oli enimmäkseen kuivahkoa mäntykangasta, mutta oli myös kuusinotkoja ja muuta; oli kilpikaarnaisia ylispuita, keloja, maapuita, pökkelöitä. Laav u oli käytön jälkeen jätetty purkamatta. Retkemme parasta antia ol ivat komea uivelopariskunta ja karhujen penkomat muu rahaispesät. Se oli ilmeisesti reuhtonut ansassaan jo jonkin aikaa, koska verkko näytti olevan pahasti kietoutunut päähän ja sarvien sakaroihin. alueelta suurimmaks i osaksi hakattu. Läks in pois. Madeiran-Azorien-matkalle voi pyrkiä jonotuslistalle. Käytin sanoja "suu reksi osaksi", millä on selvästi to inen merkitys. Yksi-kaksi prosenflia hinnasta luonnonsuojeluun Afrikassa. Selkonen on laajalti tunnettu, eikä ihme, sillä sen pienikuvioiset vaarat, kankaat, korvet, rämeet, nevat, lammet ja purot ta1joavat patikoijille vaihtelevia maastoja ja idyllisiä Poro oli sotkeutunut verkkoon erämajalle johtavan reitin lähellä. ACACIA-SAFARIT -Afrikan luontoon erikoistunut. He ehkä ovat turhan sinisilmäisiä; rantakaavan laatiminen tien vaikutuspiirissä on jo käynnistynyt! äin on tapahtunut monissa muissakin metsäautotiehankMIELIPITEITÄ KESKUSTELUA keissa eli rantojen omistajat g hyötyvät metsäautotiehankkeista metsiä paremmin ja ve61 ronmaksajat maksavat. 1994 Uraauurtava löytöretki Niilin lähteille. Ma,ja Rantanen Siivottomuutta Martinselkosessa Kiertelin toukokuun lopulla ystäväni kanssa hakkuilta säästetyssä Martinselkosessa, joka kartalta katsottuna työntyy pahkana itään Suomusalmen koillisosassa. Emot ronahtelivat vauhkoina jossain kaukana. Vastu ullinen matkanjärj. Nuotiopaikalla oli säilykeja olutpurkkeja, pullonkorkkeja sekä muovija paperiroski a. vsk. Perrri Sulkava SUOMEN LUONTO 9/93 52. Pohjois-S uomessahan lähes kaikilla luonnonsuojelualueilla saa metsästää, ja ilmeisesti metsästysoikeuteen kuuluu myös haittaeläinten hävitys. Onneksi silmät eivät olleet vahingoittuneet. maisemia. klo 18.00 Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki (Kansallismuseon takana). Viktorianputoukset. viiden päivän vaellus Himalajalla ja lasku kumiveneillä Chitwanin in kansallispuistoon, missä tutustutaan alkuperäisluontoon kolmen päivän ajan. Olim. Koska verkkoa ei voitu selvittää käsin, se oli pakko leikata puukolla irti mahdollisimman läheltä sarv ia. Tunnelma oli pilalla. Kameleilla paimentolaisten seurassa. Tunnelma oli hieno, niin kuin aarniometsissä aina. Diaja infoilta pe 1.10. me soutaneet Hoikkapetäjästä selän yli suuntana Pienen Jääsaaren erätupa, kun Ison Jääsaaren kohdalla pisti si lmiin poro, joka näytti tutki van rannalle jätettyä verkkokasaa epätavallisen hartaasti. Kun soudimme lähemmäksi, näimme että eläin oli takertunut sarvistaan verkkoon. Toinen sarvi oli ehtinyt katketa taistelun tuoksinassa, lisäksi eläin oli telonut itsensä verkon teräväsakaraiseen ankkuriin. Pöyristyttävää! Muualtakin löytyi siivottomia leiripaikkoja, joilla oli täysin turhaan kaadettuja keloja, laavun muoveja, pulloja ... Kanootilla ja jalkaisin. Tulta oli pidetty keskellä polkua ja laav u oli kyhätty siitä vain parin askeleen päähän! Läheisen suon laidasta oli paikalle raahattu pitkospuu, joka oli rojautettu polulle poikittain istumapuuks i. Esitteet ja tiedustelut suoraan Projektimatkojen Harrastematkaosastolta, jossa Rauni Tirri vastaa kysymyksiisi numerossa (90) 694 6635 tai 694 6455. Selkosen sydämessä, kauniilla paikalla Teerilammen pohjoisrannan petäjikössä könöttää vanha autiokämppä, jolle johtaa polku lähimmistä kylistä etelästä ja pohjoisesta. Metsäsopuleita löytyi ja lintujakin ihan kivasti. "Löytöretki Gorilla" UGANDAAN 18.2.-6.3. Kokeneet Afrikka-oppaat. Pyydä esite: Benedict ja Tytti von Wright (90) 680 2279. Noin sadan metrin päässä se nousi vedestä, ravisteli itsensä ja katosi männikköön. Vaikka eläin näytti uupuneelta, se ei päästänyt ihmistä lähelleen. Erkki Lahti Luontomatkoilla vielä tilaa Suomen luonnonsuojeluliiton vaellusja luontomatkalle Nepaliin 17 .10.-4.11. 1.1994 on jäljellä kaksi paikkaa. Lähes täysikasvuisia poikas ia roikkui maassa, pesäpuun oksi lla ja pesän laidalla. Tutustumme luontoon, kulttuureihin ja ympäristökysymyksiin. Ilmeisesti juuri nuo polut vetävät selkoseen sellaistakin väkeä, jonka taidot ja ymmärrys eivät yllä tasolle, jota kaukana asfalttiteiltä selviytyminen vaatii . Metsästysoike uksia ei ilmeisesti vielä vähään aikaan saada suojelualuei lta pois, mutta voitaisiinko ku itenk in rauhoittaa suojelualueet kesäkaudeksi, eläinten lisääntymiskaudeksi, esimerkiksi maaliskuun alusta elokuun loppuun . Tästä ikävin esimerkki oli Löytövaarassa polulle tehty leiri. Marco Polo. Matkan lopuksi perehdytään Kathmandun kaupunkiin ja Nepalin vanhaan ku lttuuriin. Nuo sottaajat lienevät kul kijoiden pieni vähemmistö, mutta valitettavasti vain heidän jälkensä ovat sitäkin näkyvämpiä. on neljä paikkaa vapaana. Metsälautakuntalaiset uskovat, ettei teitä ole rakennettu mökkibisnestä varten. Matkan hinta on 20 500 mk. Tervetuloa! 53. Olisihan se ainakin pieni askel oikeaan suuntaan eli siihen, että suojelualueista todella tulisi suojelualueita, myös Pohjois-Suomessa. Ne oli ammuttu. Laav un tekemiseen tarvittuja puita oli kaadettu kumartumatta metrin korkeudelta eikä niitä kaikkia ol lut edes tarvittu vaan jätetty karsimatta lojumaan maahan. Lähistöltä löytyi myös vanha haukan (kanahaukan?) pesä. Runsaaseen ja monipuoliseen eläimistöön kuuluu harvi naisuuksiakin. Sen vieraski1jan mukaan selkosessa liikkuu paljon ja monenlaista väkeä: luonnonharrastajia, eräretkeilijöitä, kalamiehiä, metsästäjiä ja hillanpoimijoita. Vaarallinen ansa Perheemme sai muistutuksen rannalle jätetyn verkon vaarallisuudesta Inarin järvellä. Vapauduttuaan e läin pakeni järvelle ja lähti uimaan kohti viereistä lahdenpohjukkaa. Matkan hinta on 15 200 mk. Otsassa ja lavoilla oli verisiä naarmuja. I 994 Sambia, Botswana. Sy1jäisemmässä paikassa eläintä olisi odottanut hidas nälkäkuolema. f L_::........c~ :....=.....:::::::..::::::::::::::..=...~~~~!:iiiii.~~ ~~~ Jouko Laine Taivassalo Korppiperheen loppu Retkeilin kesäkuussa Majavavaaran aarnialueella Pudasjärven pohjoisrajoilla. Ohjelmassa on mm
Otavan I intutieto -kirjan alkuperäistä englanninkielistä versiota on ollut tekemässä huomattava joukko kansainvälisiä as iantuntijoita. Kenen intuitio sitten on paras intuitio. ovat luvun teemoja. Meillä on valittavanamme kolme luontosuhdetta: tekniikkakeskeinen, ihmiskeskeinen ja luontokeskeinen. Metsästäjää ei osoitella vaan hänelle tarjotaan ohjeita riistaeläinten kärsimysten vähentämiseen tai vaikkapa siirtymistä valokuvaukseen. Eläinten puolesta on käytännönläheinen käsikirja eläinten auttamisesta. Välineosuudessa kerrotaan tee-se-itse -tarvikkeista, joiden rakentamista kuvat varmasti helpottaisivat. Kirja ei suinkaan pyri esittelemään maapallon jokaista 9300 lintulajia vaan antamaan kattavan yleiskuvan maailman linnustosta. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle. Ensimmäisessä osassa Eläimet harrastuksissa ja vapaa-aikana käsitellään niitä ristiriitoja, joita ihmisten ja eläinten rinnakkaiselossa syntyy. Kuvausoloja, mm. Painojälki on terävää ja värit on toistettu hyvin . vsk.. Kuitenkin monet näistä suuntauksista edustavat juuri sitä analyyttisen filosofian ja tekniikkakeskeisen maailmankuvan osittain intuitiivistakin kritiikkiä, jota Vilkka itsekin toisaalla teoksessaan etsii . Lisäksi Koskelo paljastaa kuvaajan raadollisuuden. Pekka Hänninen Kannammeko vastuumme. Hän ei sorru snobbailuun, joka tyrmäisi aloittelijan mielenkiinnon hyvin nopeasti . Huolellinen kuvitus on tehty viidentoista taiteilijan voimin. Keijo Luoto Nimensä veroinen opas Pentti Koskelo: Luonnonvalokuvauksen ABC, Weilin + Göös 1991, 127 s. Kysymys on puhtaasti arvovalinnasta. Kuviin liitetyt tekstit ovat selkeitä ja opastavat kiinnittämään huomion oikeisiin kohtiin. Eläimet vii hteessä, kalastus, metsästys, ravustus, matkailun ja liikenteen vaikutus eläimiin jne. Mutta kirja antaa hyvät perustiedot lintujen elämästä, jotka eivät selviä tavallisista kenttäoppaista. Kirjan johdannossa käsitellään lintujen rakenne ja biologia, evoluutio ja luokittelu, ekologia, lintumaantiede ja muutto. Kasveja voi kerätä kameralla, eikä pesivää lintua saa häiritä. Luontoa ei ole enää varaa käsitellä ihmisestä irrallisena loputtomana raaka-ainevarastona, vaan meidän on selvitettävä itsellemme oma asemamme luonnossa, vaikutuks€mme luonnon kiertokulkuun ja edelleen tulevien sukupol vien elinmahdollisuuksiin. Leena Viikko: Ympäristöetiikka. Juhani Lokki, Hannu Jännes ja Pekka J. Sävy on lämmin ja rohkaiseva. Otavan lintutieto ei sovellu 54 KIRJOJA kenttäoppaaksi kokonsa puolesta, eikä palvele kesämökin hakuteoksena meikäläisistä lajeista kirjaan on mahtunut vain osa. Luontokeskeisestä näkökulmasta katsoen taas millä tahansa eliöllä on oma itseisarvonsa, joka on yhtä suuri kuin ihmisen arvo. Kokonaisuus on maltettu taittaa levollisesti. Hänen tärkeysjä1jestyksessään hyvän kuvan ohittaa luonnon rauha. Koskelon kirjassa aloittelijaa askarruttavat kysymykset sel itetään juurta jaksain. Pauliina Raento Suvaitsevainen eläinsuojelukirja Helena Tengvall: Eläinten puolesta , WSOY 1993, 225 s. Se myös säästää kaiken kokeilemisen vaivalta: vaikka kuvaamaan voi oppia vain kuvaamalla, teoreettisista perustiedoista on paljon iloa. Tuntomerkkejä ei ole selostettu läheskään kaikista esitellyistä linnuista, koska ne selviävät kirjan kuvituksesta. Moni näppäilijä on turhaan hakenut selkeää opaskirjaa, joka johdattaisi luonnonku vauksen perusasioihin. Ne luovat tekstiin vaikutelman uskottavuudesta: tekijä tietää, mistä puhuu. Edellä olen valinnut selvästi ihmiskeskeisen näkökulman : jo oman etummekin vuoksi meidän on syytä muuttaa suhtautumistamme luontoon ennen kuin teemme ympäristömme elinkelvottomaksi. Lintumaailman ihmeitä Christopher M. Vastuu luonnosta , eläimistä ja tulevista sukupolvista, Yliopistopaino 1993, 238 s. Lukijan ei kuitenkaan tarvitse tuntea itseään tyhmäksi, sillä asiaa katsotaan aloittelijan näkökulmasta. Sen sijaan tarvikkeista kerrotaan juuri se, mitä ei välttämättä uskaltaisi viiteen kertaan kysyä, sekä vähän enemmän. Kappaleeseen Ainutlaatuisia lintuja on kerätty taulukoksi erilaisia ennätyksiä. Metsätalousteknikko, filosofian lisensiaatti Leena Vilkan teos Ympäristöetiikka on ensimmäinen laajalle suomenkieliselle lukijakunnalle suunnattu teos ympäristönsuojelun filosofisista perusteista ja ympäristöfilosofisesta ajattelusta. Runsas puolet teoksesta käsittelee ihmisen suhdetta luontoon, arvoja ja ympäristöeettisiä kysymyksiä. Lista on todellinen aarre kääntäjille, sillä kirjallisuudessa ja television luonto-ohjelmissa vilisee hävyttömän paljon käännösvirheitä nyt niitä ei pitäisi enää näkyä. Perrins (päätoim. Siinä hän onnistuu mielestäni hyvin: kirja on sitä, mitä nimi lupaa. Sen ohjeet lienevät käyttökelpoisia pitkään ja niihin on helppo palata uudelleen taidon ja näkemyksen karttuessa. Tavallisten välinekuvien niukkuus perustellaan kyllä järkevästi (mutta vasta epilogissa): saatavissa on runsaasti laitteita käsitteleviä erikoisjulkaisuja. Kirja tarjoilee paitsi kauniita kuvia nojatuolissa katseltavaksi, myös huikeita mielikuvituksen matkoja vaikkapa sinne jonnekin, missä helttajassana lymyilee. Silti toivoin tähänkin osaan lisää vertailev ia kuvia sekä enemmän analysoituja esimerkkejä tyypillisistä virheistä. Kirja on jaettu neljään osaan. Listassa ovat myös tieteellinen ja englanninkielinen nimi sekä levinneisyysalueeseen ja mahdolliseen uhanalaisuuteen viittaava koodi . Koskelon tavoitteena on paikata tämä puute. Kirja sisältää paljon kokemuksen opettamia vinkkejä, joita keltanokka ei taatusti tule ensimmäisenä ajatelleeksi. Hyviä kuvia tuottavat taito, tieto ja kärsivällisyys. Koskelon suhtautuminen luontoon on kunnioittava. Omat aukeamansa ovat saaneet myös uhanalaisimmat linnut sekä lintujen suojelu . Lisäkuvat eivät kuitenkaan olisi olleet pahitteeksi. Kappaleesta käyvät ilmi myös lintujen ikäennätykset. Hienoimpia eräkuvia ei siis aina otetakaan koskemattomilla saloilla, ja aam u-uninen luo kasteen kastelukannulla. Toisessa osassa Eläin avun tarpeessa kerrotaan mitä tehdä, SUOMEN LUONTO 9/93 52. Kirjan lopussa on liitteenä maailman kaikkien lintujen suomenkieliset nimet ensi kertaa. Listan käytön kannalta on ongelma, että lajit ovat systemaattisessa jä1jestyksessä, eikä oikeaa lajia välttämättä löydä ellei tiedä, mihin ryhmään se kuuluu. Hän muistuttaa, että jalustalle ei pidä nostaa muuta kuin oma kameransa. On mukava lueskelle nippelitietoa strutsin silmän halkaisijasta, kimalaiskolibrin munan koosta jne. Ympäristöfilosofian suuntaukset Vilkka esittelee lyhyesti ja luokittelee ne mielestäni kevyin perustein lähinnä ideologisiksi ja poliittisiksi liikkeiksi. Lisäksi on selostettu lintuun liittyviä erityispiirteitä, pesimäkäyttäytymistä, kannan kehitystä jne. Se ei tuputa mitään ideologiaa, metsästyksen lopettamista tai kasv issyöntiä, vaan kertoo as ioiden taustoista asiallisesti ja jättää niihin suhtautumisen lukijan oman ajattelun varaan. Piirroskuvat ovat höyhenentarkkoja ja I innut näyttävät melko luontevilta, vaikkei kuviin olekaan juuri piirretty ympäristöä. valon merkitystä, pohditaan havainnollisesti. Se on mielestäni onnistunut ja helppotaj uinen opas luontokuvien ottamiseen. ), ( suom. Tämä on se kirjan osuus, johon päättäjien toi voisi syventyvän. Teoksen välineitä käsittelevässä osassa kirjoittaja pitää miellyttävällä tavalla jalat maassa. Lajikuvausosassa kerrotaan lyhyesti linnun pesimäalueesta, elinympäristöstä ja koosta. Lisäksi Koskelon koulupoikamainen huumori ei aina jaksa huvittaa. Teoksen kuvituksessa on sekä hyvää että huonoa. Filosofian lisensiaattityöstä muokattu kirja täyttää tämän tehtävän hyvin. Nikander): Otavan lintutieto, Otava 1993 . Teoksessa hienoinen rasite ovat pitkät lauseet, jotka jaetaan osiin lukemattomilla puolipisteillä. Meillä ei ole oikeutta häv ittää mitään lajia oman etumme nimissä. Vai innan tekee vaikeaksi se, ettemme voi käyttää apuna tiedettä. Kustakin 184 lintuheimosta esitellään joitakin kiintoisia lajeja, kaikkiaan 1200. Alussa Vilkka esittelee filosofian, etiikan ja ympäristöetiikan käsitteistöä ja historiaa. Vaikka Luonnonvalokuvauksen ABC on paikoin hiomaton, se kuitenkin etenee loogisesti ja perusteellisesti
Ympäristötuhon syiksi kirjoittajat nimeävät kolme perustekijää: kapitalistisen rakenteel1 isen ahneuden, köyhyyden ja välinpitämättömyyden. He korostavat, että luontoa koskevat yleisluonto iset väitteet ovat usein harhaisia. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta ..... Kirjan loppuun on kerätty luettelo alan kirjallisuudesta ja osoitehakemisto. Paremman yhteiskunnan Haita ja Levins rakentaisivat lisäämällä demokratiaa ja julkista osallistumista. Siksi tarvitaan monimuotoista, mosaiikkimaista yhte iskuntaa, jossa paikalliseen autonomiaan liittyisi solidaarisuus muita alueita kohtaan. Millaista olisi postmoderni ekologia. Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos Metsäopetus, Paimio Taatilantie 110, 21530 PAJMlO r--------------------------fC z {1 ·= :J ~o N Q. IJ'\ ,..... Molemmat käsitteet ovat oivallisia välineitä arvioitaessa ympäristöongelmien syntyjä syviä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kolmas osa Valitse ja vaikuta teki minuun suurimman vaikutuksen makkara jäi kaupan hyllylle, mutta kasviske ittoki1ja on sen sijaan ollut ahkerassa käytössä. Luku käsittelee eläinten kärsimyksiä elintarviketeollisuuden ja muun teollisuuden pyörte issä. .......... 1993 100 mk) Muutan osoitettani Peruutan ti laukseni TILAAJNTAI VANHA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. Ekologian tehtävänä on asettaa rajoja ja antaa tietoa päätösten mahdollisista seurauksista. Tutkiessaan tarkemmin yhteiskuntaa luonnon muuttajana ja luonnon roolia yhteiskuntien muovaajana he puhuvat ekohistoriallisista kausista ja ekohistoriallisista muodostumista. Pokkarikoko helpottaa lukemista, va ikka as iaa kirjaan mahtuukin paljon. Rainer Rajakallio VARSINAIS-SUOMEN MAASEUTUOPPILAITOS JÄRJESTÄÄ MAASEUDUN YMPÄRISTÖNHOIDON JATKOLINJAN monimuoto-opetuksena 1.1 l .1993-2 1.4.1995 yhteistyössä valtion kalatalousoppilaitoksen kanssa. Koulutuksessa syvennytään peltoriistan, maisemametsien ja maalaismaiseman hoitoon, uhanalaisiin lajeihin, vesiensuojeluun, peltoaukeiden ympäristönhoitoon ja maaseutumatkailuun. Hailan ja Lev insin mielestä "Luonto on mykkä, e ikä anna neuvoja" . Ekologiasta kirjoittajat tuntuvat ajattelevan kuin isä William Umberto Econ Ruusun nimi -romaanissa: "Se järjestys, jota meidän mielemme pystyy kuvittelemaan, on kuin verkko tai tikapuut, jotka tehdään, jotta yletyttäisiin jonnekin. Heidän mielestään ei ole olemassa yhtä ja ainoata mahdollista tai edes toivottavaa kehityssuuntaa. Jatkolinja sopii erityisesti maatalousvaltaisten kuntien maatalousja ympäristönsuojelusihteerin tehtäviä hoitaville. KIRJOJA joittajat pyrkivät luomaan "suuren mittakaavan ekologista teoriaa". _J z LJ..J :J V) SUOM EN LUONNO N PALVE LU KORTTI .'!:! :::, ai ·o :::, V, C C (1) a, E C \&) C :::, -' U) 2 c.. Tekijät selventävät ekologian käsitte istöä ja antavat sanalle ekologia neljä merkitystä: ekologia luontona, tieteenä, aatteena ja poliittisena liikkeenä. 12 viikkoa), etätehtävistä, seminaarista ja kuukauden mittaisesta harjoittelujaksosta. Vapaamuotoiset hakemukset todistusjäljennöksineen on toimitettava Paimioon 5.10.1993 mennessä. Lisätietoja antavat Ilkka Harkkila ja Marja-Leena Suomi p. Pääsyvaatimuksena kurssille on soveltuva opistoaste. Ekokriisiä torjuttaessa on Hailan ja Lev insin mielestä poistettava epäoikeudenmukaisuus ja eriarvoisuus. Kirjo ittajat kieltäytyvät hyvin perustein esittämästä ihanneyhteiskunnan mallia. Pidin kirjan yleishumaanista tyy listä. (92 1) 803 16 1. . O Tilaan Suomen Luonto -lehden kaksitoista seuraavaa numeroa hintaa n 250 mk (luon nonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk (jäsenet)/(265 mk (ei-jäsenet) Haluan lii ttyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. ············ ······· 1 ······ ···· ·········· Eläimet harrastuksissa ja vapaa-aikana Helena Tengvallin piirros kirjasta Eläinten puolesta. Kumpikin o lisi voinut olla hieman laajempi. z vi -' u., :c ,.... Nykyvaihetta, globaalia ekokriisiä, kuvataan U lrich Beckin sanoin "riskiyhteiskunnaksi". Useassa yhteydessä Haila ja Lev ins toteavat, että ihmiset sätkivät sosiaalisissa verkoissa elantoa hankkiessaan ja että "ekologiset ongelmat ovat sisäisessä yhteydessä sosiaalisiin suhteisi in". Jatkolinja koostuu lähiopetuksesta (n. Ekologiasta e i vo i rakentaa yhteiskunnallista pelastusoppia. Lukijan omaan ajatteluun luottavan kirjan lukem inen on hyvää voimistelua aivoille ja omalletunnolle ja muutenkin mukavaa. KirSUOMEN LUONTO 9/93 52. Ekologien työtä, sen kytkentöjä yhteiskuntaan, tieteen omaan perinteeseen ja inhimillisen ajattelun yleisiin rajoihin on suomeksi tuskin koskaan esitelty niin perinpohjaisesti kuin tässä kirjassa. Ekologisen muodostuman käsitteen avulla paljastetaan erilaisten tuotantomuotojen ja niihin kytkeytyvien ekolog isten prosessien välisiä sidoksia. jos havaitsee eläinrääkkäystä, löytää loukkaantuneen villieläimen jne. Oma kirjani on ehtinyt käydä jo serkkupojan luona Tammisaaressa ja on tällä haavaa kaverin luettavana Vantaalla. Neljännessä osassa neuvotaan, kuinka to imia eläinten puolesta yhdessä ja erikseen. Kuin muistona menneestä pilkahtaa usko Kansaan Kaikkivaltiaaseen, joka kuitenkin elää rakenteiden rautahäkissä ja a1jen terrorin alaisena. vsk. Mutta myöhemmin tikapuut pitää heittää pois, sillä huomaa että vaikka niistä olikin hyötyä, olivat ne järjettömät". Kirjoittajat kommentoivat myös ympäristöliikkeeseen pesiytyne itä, ekologiatieteestä johdettuja puolivillaisuuksia ja ehkä liiankin innokkaasti syyttävät liikkei tä siitä, että ne hirttäytyvät jatkuvasti muuttuviin ekologisiin "totuuksiin". Ekohistoriallisella kaudella tarkoitetaan sellaisia ajanjaksoja, joiden aikana ihmistoiminta on muuttanut luontoa yhdenmukaisesti laajoilla alueilla. Luonto on monitasoinen ja -muotoinen mosaiikki, joka muuttuu jatkuvasti . Pekka Hänninen Monimuotoinen ekologia Y1jö Haita & Richard Levins: Ekologian ulottuvuudet, Vastapaino / 992 , 345 s. Näin kirjoittajat liittyvät valistusajattelun pitkään perinteeseen, vaikka suhtautuvatkin kriittisesti moderniin tieteeseen. IAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH
Ravun mahoista on löydetty pääosin kasviainesta: tuoreita vesikasv in lehtiä, juuria ja varren osia sekä veteen varisseita lehtiä ym. Ne voivat pudottautua hyvinkin nopeasti seitin varassa turvall isesti maahan. Monet lajit kykenevät myös lentämään seitin avulla ilmavirtojen mukana: Erityisesti pienet, nuoret hämähäkit kiipeävät usein ruohojen tai oksien kärkiin ja ryhtyvät erittämään seittiä takaruumiin kärjessä olev ista kehruunystyistä. Muurain on kaksikotinen kasvi, ja kasvullisen lisääntymisen vuoksi hedeja emikasvit saattavat olla aika kaukanakin toisistaan. Seittirihman kasvettua riittävän pitkäksi hämähäkki irrottautuu seitin mukana tuulen kuljetettavaksi. Kun kataja kukkii kesäkuussa, pölyttyvät neulasten hangoissa olevat pienet emikukat. Kitiini näet kovettuu 1 ja tummenee lopulliseen väg riinsä vasta useiden tuntien kuluessa, joten nuoret voivat erota vanhoista väriltään. Parhaita pölyttäjiä olisivat kimalaiset, mutta niitä suolla on usein niukasti. Toisena kesänä se jo varttuu miltei täysikokoiseksi, mutta kypsyy ja muuttuu siniseksi vasta kolmantena kesänään siis kun täydet kaksi vuotta on kulunut kukinnasta. Mistä ja miten se voi ilmaantua keskelle järvenselkää. Eräät aggressiiviset, voimakkaat lajit ryöstävät kyllä "kiltimpien" muurahaisten jälkeläisiä orjikseen. Seppo Vuokko Mitättömät hillat Olen kuin marjaskarhu ja kuljen innolla marjamailla. Oliko kysymyksessä orjien siep< paus vai nuorten muutto majasta toiseen. Hämähäk it käyttävät seittiä paitsi pyyntiverkkojensa rakentamiseen myös liikkumisvälineenä. Ne ku ljettavat vain vähän siitepölyä eivätkä välttämättä kosketa kuin yhtä tai kahta emin luottia, jolloin vain ne siemenaiheet hedelmöityvät. ! Kysyjä tarjoaa hyvät vaihto:§ ehdot, mutta ilman näytettä ei ole aivan helppoa valita oikeaa. Katajanmarjoja keräämään Katajapensaassa on sekä sinisiä että vihreitä marjoja. Antti Pekkarinen Muurahaiskyydityksen tarkoitus Miksi muurahaiset kuljettivat aivan terveitä muurahaisia. Kyyditettävät olivat keltaisempia kuin kantajansa. Syntymäkeossa tai sen ympäri stössä ovat ehkä olot huonontuneet: muurahaisia on häiritty, muonavarat ovat vähentyneet tai keko on varjostunut liikaa ja siksi yhteiskunnan toivoja kannettiin parempaan kekoon. Syy on heikosti onnistuneessa pölytyksessä. Voiko vihreitä marjoja käyttää mausteena. Jos säät ovat epäsuotuisat tai pölyttäjiä muuten 56 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Katajapensaassa voi olla yhtä aikaa erivärisiä ma,joja. Seitin avulla hämähäkit kykenevät lev iämään tehokkaasti uusille aluei lle. Lisäksi tutkituista mahoista on tavattu monenlaisia pohjaeläimiä kuten hyönteistoukkia, koti loita, simpukoita, harvasukasmatoja ja juotikkaita. Kahdesta syystä kuitenkaan orjuuttaminen ei näyttäisi sopivan tapaukseen: Selvästi yleisintä on, että verimuurahainen orjuuttaa mustamuurahaista, joten värit eivät sovi. Seppo Vuokko Lentävä hämähäkki Olin järvellä veneessä, kun ilmasta laskeutui seitti, jossa roikkui hämähäkki. Ellei hillan emikukkien kaikille luoteille ole kulkeutunut siitepölyä, ma,ja jää pieneksi kimalaisia tarFittaisiin enemmän! vähän, sato jää heikoksi. Kauri Mikkola Mitä rapu syö. Miksi marjat jäävät noin mitättömiksi. Mausteena käytetään vain kypsiä katajanmarjoja. Hillan emikukissa on parikymmentä emiä, joille jokaiselle pitäisi riittää siitepölyä, jotta kehittyisi oikein kunnon suuri marja. Vanhan sananparren mukaan kaikki katajanmaijat ovat kypsiä silloin kun kaikki piiatkin neitsyitä! Katajanmarjan kehitys kestää yli kaksi vuotta, joten samassa pensaassa on yhtä aikaa sekä raakoja että kypsiä marjoja. Usein lentomatkat jäävät suhteellisen lyhyiksi, mutta sopivissa oloissa hämähäkit voivat ajautua ilmavirtausten mukana jopa kilometrien korkeuteen ja kulkeutua kauas synnyinseudultaan. vsk.. Mitä voi antaa ravinnoksi lammikossa kasvatettaville ravuille. Minua ovat kummastuttaneet hillat, joissa oli vain yhdestä kolmeen kehittynyttä osahedelmää ja loput hedelmien aiheet olivat kuivuneina pisteinä marjan tyviosassa. Samaan yhteiskuntaan kuuluu usein monia kekoja. Uskoisinkin, että kyseessä oli äskettäin kuoriutuneiden < saman laji n yksi löiden kanta"' minen. Milloin marjat ovat kypsiä ja niitä on paras kerätä. Häirittäessä molemmat lähtivät kävelemään. Kahden vuoden ikäiset siniset ma,jat ovat kypsiä poimittaviksi. Toiseksi OJjat kannetaan yleensä pois koteloasteella. Mitä rapu syö. Rapu syö myös kuortaan vaihtavia tai juuri vaihtaneita lajikumppaneitaan. "Mitättömät" yhden-kolmen osahedelmän hillat ovat tulosta sääskien, pikkukärpästen tai pienten kovakuoriaisten vierai lusta. Ensimmäisenä kesänään marja kasvaa tuskin nuppineulanpään kokoiseksi. Kalaa ei SUOMEN LUONTO 9/93 52. Parasta keruuaikaa on syksy, jolloin marjoja voi kerätä karistamalla: pensaan juurelle levitetään vaate, jonka päälle kypsät ma,jat karisevat taivutettuja oksia rajusti ravistettaessa ja raa'at jäävät pensaisiin
Hanhet kuuluvat nopeimpiin pitkän matkan lentäjiin tosin esimerkiksi sepelhanhiparvi ei lennä niin nopeasti kuin suuremmat hanhet. Kun sorsat pariutuvat usein talvehtimisalueilla, saattaa meillä pesinyt urossorsa seurata naarastaan muuallekin pesimään. Meillä rengastettuja lintuja on tavattu talvisin Englannissa, Hollannissa, Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa ja entisen Jugoslavian alueella. Meillä pes1vat sinisorsat muuttavat Länsi-Eurooppaan laajalle alueelle, eivät kuitenkaan Välimeren maihin saakka. oman läänin kalastuspiiriltä. Nuorilla ravuilla eläinrav innon osuus on suurimmillaan. Kurkien muutto on näkyvimpiä ja kuuluvimpia lintujen muuttoja. Sen sijaan monet pikkulinnut muuttavat öisin tai varhain aamulla, eivätkä ihmiset pääse näkemään niitä samalla tavalla kuin päivällä muuttav ia kurkia. Sinisorsa on karaistunut lintu, joka pyrkii myös talvehtimaan sulapaikoissa ja meren äärelläk in, jos meri pysyy auki. Pikkurapujen ravinnossa on mukana runsaasti rantavesien planktonäyriäisiä kuten hankajalkaisia ja vesikirppuja. Syksyisestä kurki parvesta kuuluu usein kirisevää ääntä, joka on paljon heikompaa kuin parven komea töräyttely; ikään kuin _parvessa olisi pikkulintuja. Esimerkiksi Venäjältä on useita tällaisia rengaslöytöjä. Kysv111yksii11 ,,asraraan ,•ain lehdessä, ei siis ki1 jeirse. Seppo Vuo/anto Vauhdikas muutto Muuttava hanhiparvi ylitti minut matalalla lentäen, ja sen vauhti oli melkoisen luja. Kun linnuilla on hyvä muuttovire, saattaa parvi matkata keskeytyksettä kymmenkuntakin tuntia. Tässä syitä sitkeästi elävään uskomukseen. Nuoren linnun pää erottuu kokonaan vaaleana. Aäntelijät ovat kesän poikasia. vsk. Onko mitään perää vanhassa käsityksessä, että pikkulinnut muuttavat kurkien selässä. Luonnollisen rav innon ohella lammikkorapujen ruokinnassa on onnistuneesti käytetty hedelmistä ja juureksista tehtyä massaa, monien maakasvien varsia ja lehtiä sekä jauhettua tai paloiteltua kalaa. luonnonvesistä kiinniotettujen rapujen mahoissa juuri ole ollut. Syksyn kurkiparvesta saattaa kuulua vienoja ääniä. Niitä päästelevät nuoret kw jet, joita ku van parvessa näkyy alarivissä. 00100 1-!ELSINKI. Joutsenparven lentonopeus on hieman pienempi, mutta kurkiparvella jo selvästi alhaisempi kuin hanhilla, sillä kurjet kaartelevat mielellään silloin tällöin ja pyrkivät hyödyntämään ilmavirtauksia. Tietoja saa mm. Kuinka kovaa hanhet lentävät. Harri Dahlström SUOMEN LUO 'TO 9/93 52. Seppo Vuo/anto Minne sorsat matkaavat. Myötätuulessa hanhiparven nopeus saattaa ylittää 100 kilometriä tunnissa. Eräät vesilinnut ja kahlaajat muuttavat suurin piirtein samalla vauhdilla. Rapu saanee harvoin kiinni eläviä kaloja, mutta löytämänsä vahingoittuneet tai sairaat ja kuolleet kalat se kyllä käyttää ravinnokseen. KYSY LUONNOSTA L11k1ja1 \'oivar läherrää kysymyksiään räl/e palsralle Luo11toi/la11 asia111u111ijoide11 1'asra11a,,iksi osoitreeseen S11ome11 Luonro, R1111ehergi11karu 15 A 23. Edes pimeä ei välttämättä keskeytä matkantekoa. Ravunviljely on jo niin erikoistunutta toimintaa, että sitä suunnittelevan on aihetta ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin. Hanhet muuttavat mielellään myötätuulessa, jolloin ne hyödyntävät myös tuulen nopeuden maahan nähden. Kuitenkin pikkulintujen ja kurkien muuttoajat osuvat usein samoille päiville. Pikkulintuja kurkien selässä. Minne saakka maalaissorsat muuttavat. Kala lienee rapumerran syöttinä parempi kuin kukkakimppu! Kasvija eläinravinnon osuus riippuu rav un iästä. Seppo Vuo /anto 57. Ensimmäisinä kesinään vikkeläliikkeiset ravunpoikaset onnistuvat saalistuksessaan paremmin kuin kookkaammat ja varmasti kömpelömmät lajikumppaninsa. Kun kurkiaura lensi ylitse, sieltä kuului myös pikkulintujen ääniä
(93 1) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. (90) 228 08206 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNO SUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies puh. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES The wolf condemnation and persecution by Veli-Risto Cajander Suomen Luonto 52(9 ): 18-20 The wolf used to be common in Finland but its population has shrank drastically during the last 150 years because of persecution. So intense was the interest that the Kutsa strict nature reserve was established in 1938. Being immune to the effects of both clearcutting and herbivorous animals, the species has become more abundant in Nordic fo rests. The local bedrock is rich in lime, as refl ected in the luxuriant vegetation. It is only wiped out by forest fires, after which it very slowly reestablishes itself from see. Kutsa to be protected again. It is also suspected of damaging mycorrhizal fungi having a symbiotic association with tree roots. Regrettably, the reserve came down on the wrong side of the border when Finland had to cede land to the USSR after the Winter War. On the other hand, the local residents feel that their unpolluted area ought to be protected by the Russian authorities. Besides, the government pays full compensation to the owners of reindeer that have fallen victim to predators. (939) 632 6163 Outi Airaksinen Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100Oulu puh. 15 A 23 00 /00 Helsinki, Finland Fax: +358 446 914 lands, wind-swept outcrops, and fell s. A concerted attempt is now being made to offi cially proteet Kutsa, after which it would be possible to designate the area a national park. (981) 311 5 828 Me,ja Ylö11e11 Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. by Vesa Haataja and Petri Niikko Suomen Luonto 52(9):40-45 From the late 1800s onwards, several Finnish naturalists and researchers visited an area they considered unique Salla's Kutsa region. Some of the fea r has subsided and wolves are being regarded as benefi cial inhabitants of the fo rest, fo r a variety of good reasons. At best, a modest 60 tons of crowberries are picked fö r sale, which is just a tiny fraction of the total amount of wild berries sold on the Finnish market. There were few local inhabitants. Lester SUOM EN LUONTO 9/93 52. vsk.. Local people have sought, and won, support From Finland. (92 1) 301 141 Anne Raunio Satakunta puh. nigrum, ssp. While the Same (Lapps) have traditionally consumed these berries, the exploitation of crowberry in southern Finland never seems to have cought on. hermaphroditum. krs .. (960) 311 550 Liisa Kamola. Once the war was over, parts of Kutsa werelogged but much of it remained untouched. In a study made by the Finnish Forest Research Institute at Harjavalta it has been observed that the crowberry, a dwarf shrub, is very resistant to environments polluted by the chemical and wood processing industries. The truth is, a well managed national park could be a better foreign currency earner than a mine. nigrum and ss. Studies prove, however, that wolves help to maintain healthy, thriving populations of prey animals. The tough little crowberry by likka Vanha-Majamaa Suomen Luonto 52(9):36-38 There are two subspecies of crowberry ( Empetrum nigrum) in Finland, ssp. (90) 228 08 1 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.3015.30 Tiina Aalto, toimistoapulainen Ulla Ahonen, toimittaja Harri Ajo111aa, liikennesihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Susanna Huhtala, toimistosihteeri Esko Jowsa1110, pääsihteeri Mi,ja Jumppanen, tallentaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Twja Ketola, järjestösihteeri Eija Koski, kierrätysneuvoja Ma,jukka Kul111anen, energianeuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Pi1jo-Riitta Oinaala, lakiasiain sihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Heli Saarikoski, kompostointisihteeri Mervi Taskinen, tallentaja Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. This is no great problem nowadays as fires can be rapidly brought under control and the ancient custom of burning off after logging is not often used as an encouragement to regeneration. Translated by Leigh . (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUO TO-LIITTO ry. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMJSTO Perämiehenkatu 1 1 A 8 00 150 Helsinki puh. (90) 876 9100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUK.l OY Hiirakkotie 6.01200 Vantaa puh. Tallbergink. The first modern Finnish expedition to the region was made in July 1993. Deep gullies cupping lakes or rivers are a notable feature of Kutsa. vs. In Finland, many hunters hate the animal, while ordinary people continue to fear the "Big bad wolf'. 1 D 5. Although logging has badl y scarred much of the forest, there is still enough virgin nature left to make conservation worthwhile. Crowberries inhabit barren mires, forests growing on poor mineral soils, sandy deposits, drained heathy peatSUOMEN LUONTO (Narure af Finland) Published by the Finnish Association fo r Nature Conservation Address: Runebergink. Continued persecution of the species in Finland is justified, it is claimed, because the animal is a nuisance to reindeer husbandry. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Hwtunen (pj.), (98 1) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Franssila-Karvinen, Mi,ja Harti1110, Vesa Heinonen, Ki111mo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Petri Pöntinen, Pekka Reinikainen, Ari Twja1111e ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-5 1, 20 100 Turku puh. After minimum levels in the 1960s and 1970s, wolves began to increase, only to enter another period of decline in the late 1980s. 11 A, 00150 Helsinki puh. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Simultaneously there have been population increases in southern and central Europe, as well as in Scandinavia. Finland's new hunting act also serves to reduce hunting pressure, since it fo rbids the killing of wolves in nature reserves. At long last people's attitude to wolves is starting to change. At present there are some 100 wolves in this country. In Sweden the species has been fo und to have allelopathic effects on other plants, for instance weakening the growth of spruce saplings by releasing watersoluble substances. The northern subspecies of E. (953) 411 7358 Raija Aura, vs. 00 180 Helsinki puh. However, wolves kill only one tenth of the number of reindeer despatched by cars. The former is concentrated in the southern half of Finland, the second further north. Russian researchers made only skimpy studies there during the 1980s, but this work has now been resumed. There is also a rich fauna, the brown bear being common, while wolves and wol verines v1s1t the district to prey on deer and elk. Experts have been obtained From Murmansk and Apatite, for example. Uusimaa Perämiehenk. However, with the discovery by geologists of barite (baryta) and apatite in the area, mining is under consideration. The scheme' s prime obstacle, forestry, no longer objects to the pian, but the Russian authorities may come out on the side of mining rather than conservation interests. Unless injured, a wolf will never attack a man. (90) 876 9100 Posti myyntiä koko maahan LUONNONKUVA-ARKJSTO ervanderi nkatu 11. hennaphroditum, fo rms large berries in generous quantities. 00100 Helsinki puh
Väriltään styani on nimimuotoa huomattavasti vaaleampi. . Korkeasaaren pikkupandat saivät tänä vuonna käyttöönsä kaksi niille varta vasten rakennettua avotarhaa, joissa niitä pääsee helposti tarkkailemaan ja myös valokuvaamaan. Bambut voidaan korvata monipuolisella hedelmäja vihannestarjoilulla. Nimimuodolle syntyi 30 pentua, styaneja vain viisi. Vaikkei siis ole kovin tarkkaa kuvaa tämän hellyttävän näköisen eläimen nykytilanteesta, kelvollisten elinympäristöjen väheneminen on herättänyt huolen. Pikku pandat jakautuvat kahteen alalajiin: toinen on nimimuoto; toinen, latinaksi Ailurus fylgens styani, elää levinneisyysalueen itäisissä osissa, Pohjois-Burmassa ja Etelä-Kiinassa. Pikku pandan kantakirjaa pitää Angela Glatson Rotterdamin eläintarhassa. Ensimmäiset pennut syntyivät 1978, ja tämän jälkeen on ollut vain yksi pennuton vuosi. Viimeisimpien selvitysten mukaan tarhapandat pysyvät kuitenkin parhaassa kunnossa, jos ne saavat säännöllisesti tuoreita bambunversoja. Erilaiset toukat kelpaavat myös. Tosin pikkupanda ei ole yhtä kipeästi julkisuuden tarpeessakaan; se ei ole niin vakavasti uhanalainen kuin isopanda. Kumpikin luku osoittaa, etteivät pikkupandat lisäänny tarhaoloissa kehuttavasti. Tänä vuonna syntyi kaksi pentuetta; kummassakin on kaksi pentua se on tavallisin pentumäärä. Tarhaoloissa pikkupandat tulevat toimeen ilman säännöllisiä bambuaterioita toisin kuin isopandat. Luonnossakin pikkupandan tiedetään syövän lintujen munia ja myös niiden poikasia. Tämä viittaa selvästi huoleen lajin tulevaisuudesta. Eläintarhoissa nimimuotoon kuuluvia oli viime vuoden tilaston mukaan 212 yksilöä. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokittelussa pikkupandan kohdalla on kuitenkin merkintä, että sen tilanne tunnetaan riittämättömästi. Eroosio on ilmeisesti merkittävä lisätekijä ja haittaa tietysti ennen muuta metsien uudistumista. Kuljeskellessaan tarhassa ne merkitsevät reviiriään hieromalla tämän tästä takapuoltaan kumpareisiin, kiviin ja puiden runkoihin. Pikkupandan levinneisyysalue on varsin pieni, Nepalista Etelä-Kiinaan. Lisäksi pieni määrä eläinvalkuaista, kuten linnunmunat, monipuolistaa ravintoa. 1 -j L , 1. Sille kelpaavat elinympäristöiksi vain vuoristojen bambumetsät; bambut ovat tärkeitä ravintokasveja. Bambumetsiä on hakattu, paikoin hyvinkin säälimättömästi. Korkeasaari on niitä harvoja eläintarhoja, joissa pikkupandat lisääntyvät säännöllisesti. vsk. : I t ,, .I , Ji kohdalla sattunut nimenomaan niihin aikoihin, jolloin lajeista ei vielä ole pidetty kantakirjaa. Pikkupanda on jäänyt julkisuudessa suuremman sukulaisensa isopandan varjoon. Ilkka Koivisto 59. Korkeasaaren pikkupandat ovat nimimuotoa Ailurus fulgens fulgens . TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Pikku panda / . Pikkupandat ovat yöeläiPiirros: likka Koivisto mm, mutta eläintarhayleisön onneksi ne ovat nukkuessaankin näkyvillä puiden oksilla tai haaroissa. Styani-alalajiin kuuluvia oli 267, pääasiassa Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Tarhoissa alalajeja ei ole risteytetty, mitä on joidenkin muiden lajien SUOMEN LUONTO 9/93 52
. Luonnonsuojeluliiton jäsenenä olet mukana vaikuttamassa! J.,.l)Q~~Ol:l.SJJOl'!I\ ·• A. JÄSENYYDESTÄ ON HYÖTYÄ MYÖS ITSELLUI. ....... ... Jäsenmaksustani puolet tulee suoraan asuinseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen ja -piirin toimintaan . Nimi: ................................. Lisäksi mm. . . .... Puhelinnro: ............................... Olet myös oman asuinseutusi luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen saat yhdistyksen tiedotteet ja mahdollisen lehden. Liity Sinäkin Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi! JÄSENYYTESI ON TEKO ELINYMPÄRISTOMME HYVÄKSI. .............. Se tekee aloitteita ja ottaa kantaa ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin . Suomen luonnonsuojelu· liitto ry maksaa posti· maksun Suomen luonnonsuojeluliitto ry PL 169 VASTAUS LÄHETYS SopimusOOl 50/1 00003 HELSINKI L ~= • ------------------------..J. Luonnonsuojeluliitto valistaa: se julkaisee lehtiä, oppaita ja esitteitä ja järjestää koulutusta. Haluan ilmoittaa jäseniksi myös seuraavat perheenjäsenet (perhe jäsenmaksu O mk). . Kun toimit heti, ehdit saada jo loppuvuoden ---..._.Luonnonsuojelija-lehdet! LUONNON,SUO]ll\; Kun maksat Luonnonsuojeluliiton jäsenmaksun vuodelle 1994 nyt, saat myös loppuvuoden Luonnonsuojelijalehdet. Luonnonsuojeluliiton toiminnan tuloksena on saatu suojelluksi uhanalaisia lajeja ja alueita, uudistettu ympäristölainsäädäntöä, rajoitettu saastepäästöjä, saatu kierrätys alulle ja kansalaiset kiinnostumaan vastuullisesta kuluttamisesta. voit tilata Suomen Luonnon jäsenhintaan, saat 10 %:n alennuksen Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n tuotteista ja voit yöpyä retkeilymajoissa jäsenhintaan. . .......... Suomen luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni: se vaikuttaa toiminnallaan viranomaisiin, päättäjiin ja kansalaismielipiteeseen. Osoite: Posti numero ja •toimipaikka: Syntymävuosi: ..... ... ..... Synt.v. Saat tiedot Luonnonsuojeluliiton kursseista, leireistä ja luonnonharrastusviikoista, ja voit osallistua niille jäsenhintaan. .. Luonnonsuojelija on Luonnonsuojelu Ii iton jäsenlehti, joka kertoo ajankohtaisista ympäristönsuojeluasioista ja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta. Synt.v . Jos et halua leikellä lehteäsi, voit lähettää samat tiedot postitse. .......... ------------------------7 PALVELUKORTTI Liityn Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi ja saanjäsenlehti Luonnonsuojelijan sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsen kortin maksettuani jäsenmaksun 100 mk minulle pian lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella. . Luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat tietoa: Saat kymmenen kertaa vuodessa Luonnonsuojelija-lehden, joka kertoo ajankohtaisista ympäristöasioista ja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta