.. Toiveiden tynnyri .................................................... .. Hans Vogt osoittaa vanhaa maalaismaisemaa, jonka läpi aiotaan runnoa moottoritie El 8. Suomi haluaa liikennesolmuksi Ministeri Salolaisen johdolla on tehty Gateway-toimintaohjelma, hahmoteltu maamme tulevaisuus kuljetusväylänä. Ilmoitus,nyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästötilaus 235 mk. 14 Puheenvuoro maisemanhoidon ja -suunnittelun puolesta. Tilaushinnat Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomail le 290 mk. Jatkuva säästötilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 12 Ihmeen äärellä .. .. 52 Kysy luonnosta ......................................................... .. .. .... Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. .. .. .. (90) 228 08209, 228 082 10 ja 228 08224. .. .. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Irtonumero 33 markkaa. Jatkuva säästötilaus 265 mk. .. 48 Kirjoja ...................................................................... .. z U,J 6 ::) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 100 Helsinki puh. Rakkaus kirsikankukkiin ja golfiin ..................... .. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Kulaani ................................................................... Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan vaihtoehdon. .. Lisää mahdollisen EU-Suomen hankkeista sivuilla 1625. ............................................... Summaries af the Main Articles .............................. .. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. (90) 228 08 1 telefax: (90) 446 9 14 Päätoi111ittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausittain, paitsi kesäheinäkuussa kaksoisnu111ero11a. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 52. .. Kansikuva: Jorma Peiponen on kuvannut syyskiireiden keskellä lepohetkeä viettävän talitiaisen. .. 36 Kaijalan Pyhäjärven ranta-asukkaat ovat käynnistäneet yhteisen pelastusoperaation. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . 30 Suriseeko korvissa. vsk.. Kotimaasta ........................................................................ 24 Ketokukat suosivat niukkuutta ............................ 16 EU:sta paljon tukirahoja ja kaikkea hyvää vai pelkkää pahaa luonnolle ja ympäristölle. .. Pohjanmaan kurkien syksyisistä kokoontumispaikoista sivuilla 30-33. 59 SUOMEN LUONTO 9/94 53. 10 Kysy ekoneuvoa ............................................................ .. 46 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... 2 Kurjet valmistautuvat pitkälle muuttomatkalle Espanjaan ja Tunisiaan. 13 Metsämaisemaa on hoidettava ................................ .. .. 40 Australian aboriginaalit tuntevat legendan kivisistä sisaruksista. 34 Huonekärpänen on tutustumisen arvoinen lentotaituri. .... .. 26 Kurkien yö .............................................................. .. .. 43 Tulppaani purjehti Hollantiin 400 vuotta sitten 44 Ulkomailta ................................................................ Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 15 1 Helsinki puh. Karjalaiset löysivät helmensä ................................. Nautintoja maailmalta: Karjalan piirakan riisi voi tulla Australiasta ..... 39 Kolme sisarta .......................................................... .
Maantieteellisesti olemme kuitenkjn aina olleet Euroopassa ja pitkään myös kulttuurisesti . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. vsk. Ongelmana on myös yhteisön byrokratia ja sulkeutuneisuus. Selvää kantaa emme ota puolesta tai vastaan. Kannattajat vetoavat siihen, että ympäristötietoiset Saksa, Itävälta, Hollanti ja Pohjoismaat voisivat vetää koko muun yhteisön kestävämmälle tielle. Artikkelit olkoot evästystä kansanäänestystä varten teille hyvät lukijamme. Monet jäsenyyden kannattajat antavat kuitenbn ymmärtää, ettei meillä ole muita vaihtoehtoja kuin liittyä unioniin. Monet asioita hyvinkjn aktiivisesti seuraavat ihmiset ovat sitä mieltä, ettei heillä vielä ole riittävästi tietoa jäsenyyden seuraamuksien arviointiin. Esimerkjksi eurooppalaiseen ympäristöyhteistyöhön on muitilin kanavia. nin avoimuus ja demokraattisuus lisäänny, se on tuomittu jähmettymään kehitystä kahlitsevaksi kolossiksi. Näin äkkjväärä suhtautuminen jäsenyyteen vie pohjan aidolta eri mahdollisuuksien punnitsemiselta. Kaikkia jäsenmaita sitovia direktiivejä voidaa säätää lisää, mutta ongelmana on se, rruten tiukasti niitä noudatetaan. vuosikerta 9 1994 Olemme jo Euroopassa EU-jäsenyyden yhteydessä on toistuvasti puhuttu Eurooppaan menosta. Yhteisön jäsenyyden torjuminen ei suinkaan tarkoita eristäytymistä, toisin kuin on väitetty. Mutta muuttuuko EU ja jos niin mihin suuntaan. Tässä numerossa on laaja artikkelikokonaisuus, jossa arvioimme EU:n hyviä ja huonoa puolia ympäristösuojelun kannalta. Tunnettua on esimerkjksi Välimeren maiden lepsu suhtautuminen ympäristömääräyksiin. Aikataulu on yksinkertaisesti liian nopea. Uudet Euroopan eri kolkkja yhdistävät moottoritiet ovat väistämättömiä. Demokratian kannalta keskeisin on kysymys kansanäänestyksen ajankohdasta. Monet laittanevat siksi rastin eiruutuun. Ellei unioSUOME LUO TO 9/94 53. Jäsenyyttä kannattavat ympäristönsuojelijat uskovat unionin kehitysmahdollisuuksiin eurooppalaisena foorumina paremman ympäri stön luomiseksi. Vi I kasta kansanäänestystä! Jorma Laurila 3. Jos kyseessä olisi muutaman vuoden takainen tai nykyisenä pysyvä EU, olisi helppo äänestää ei. Kansanäänestyksen takja tämä numero postitetaan myös niille Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille, jotka eivät tilaa Suomen Luontoa. 53. Jäsenyyttä vastustavat perustelevat kantaansa vapaan kaupan kiihdyttämällä kulutusja kasvukulttuurilla, joka armotta jyrää ympäristön jalkoihinsa. Jokainen tehköön omat päätelmänsä. Onhan meillä sitä paitsi vaikeuksia jo omienkjn byrokraattiemme kanssa. Mutta riittävätkö niiden voimat talousjättien ja ympäristöstä piittaamattonuen jäsenten paineessa. Mitenkähän olemme tähän asti pärjänneet. Esimerkiksi jäsenmaiden tuotannollinen erikoistuminen ja tuotannon keskittymjnen lisäävät valtavasti liikennettä, kun tavaroita kuljetellaan ristiin rastiin Euroopan eri puolille. Luonnonsuojelijalle äänestyspäätös on visainen. Jotkut asiat ovat nykyisessä unionissa paremmjn kuin Suomessa, esimerkjksi alkuperäisen luonnon suojelusäädökset. Pohjoismaiseen avoimuuteen tottuneille päätöksenteon ja asioiden valmistelun salamyhkäisyys ja tietojen saannin vaikeus voivat olla kylmä suihku
Syksyisin noin 2 000 metsästäjää räiskyttelee kohti kaikkea liikkuvaa, ja lisäharmina on vielä se, että käytössä ovat pääasiassa lyijyhaulit: "Ne pitäisi saada kokonaan pois. Nykyiset saalismäärät ylittävät moninkertaisesti alueen vesilintujen poikastuoton. SUOM EN LUONTO 9/94 53. Oma toiminimi on Liminganlahden Linturetket. "Jos lintuja ampuu, pitäisi periaatteena olla, että laukaisee vasta sitten, kun linnun silmä näkyy selvästi. Kun emo kuolee, sen poikaset menehtyvät. Virkkulassa on pysyvä näyttely seudun luonnosta ja lintu-~ oomi. Erityisesti sorsalintuja verotetaan aivan liikaa. OHO! Helsingin Sanomat tyrmistytti 13. Toimittaja Pasi Tuohimaa oli tuohtuneena kierrellyt Helsinkiä ja nähnyt kamalia asioita: Erottajanmäen keskikorokkeet näyttävät tuulentuivertamilta ulkosaariston kallioluodoilta lähes metrinkorkui sine ruohomättäineen. elokuuta. Poikaset olivat vielä pieniä, kun metsästys alkoi 20. "Metsästäjiä vilisi kyllä rannoilla runsaasti , mutta saaliit jäivät pieniksi", Ulla arvioi. Opastuskeskus (98 / ) 382 842, Ulla ja Jari Peltomäki (9400) 233 300. Yli 4 "Täällä ammutaan hämärässäkin ja niin kaukaa, ettei lajia erottaisi, vaikka tuntisikin linnut hyvin." Ulla ihmettelee, miten metsästäjät voivat tunni staa haulikon piipun yli lentävän rauhoitetun uivelon tai harmaasorsan, kun asiantuntevan omitologinkin on joskus vaikea kaukoputkella varmistaa lajia ehdottoman luotettavasti . Ensimmäinen pesintä epäonnistui kesäkuun kylmien museosta katselee kaupunkia eri tavalla. Sitä mieltä tuntuvat monet metsästäjätkin olevan", sanoo Ulla Peltomäki. Iiris Lappalainen Ulla ja Jari Peltomäki järjestävät opastettuja linturetkiä Liminganlahdelle. Keskuksesta pääsee pilkospuita pitkin luontoretkelle ruovikkoo_n ja saraikkoon. Liminganlahti , joka on Ullan ja ilmeisesti myös Thaimaasta asti pesimään muuttavan kultasirkun mielestä Siperian kaltaista maastoa, on valtakunnallisesti ja eurooppalaisittainkin erittäin arvokas lintuvesi. "Kaupunkien kivisimmässäkin keskustassa kohtaa mittavan kasvilajiston, kunhan kiireen lomassa hiukan hellittää." Kesällä 1986 hän havaitsi ilokseen Helsingin Kruununhaan jalkakäytävillä vajaan kahdeksan kilometrin matkalla kaikkiaan seitsemisenkymmentä putkilokasvilajia yhteensä liki 8 400 versona! Kivijalan halkeamassa juurtumaan ehtineitä lehtipuita Muun muassa tämä Helsingin Sanomien toimitalon edustalla kukoistava vihreä tupas ärsytti toimittaja Tuohimaan artikkelintekoon. Lintuja haavoittuu paljon eikä kaikilopiston puutarha näyttää maassa makaavine oksineen melkein kaatopaikalta. Hauleihin kellistyy myös paljon muuttomatkallaan olevia lintuja. Rautatiekatujen keskiosan kuilut rehottavat kuin radanvarret Vaini kkalasta itään. "Ei metsästys nykyaikana ainakaan täällä ole kenellekään elinkeino. Sorsalinnut nielevät lyijyhauleja väistämättä; niiden poikastuotto on vähentynyt." Kiinteä metsästyksen aloituspäiväkään ei tunnu mielekkäältä. Tärkeä kannustin metsästykseen tuntuukin monelle olevan se, että pääsee pois kotoa ukkoporukassa jahtiin. Kaikki tämä viittaa kirjoittajan mukaan ympäristön halveksuntaan ja itämaiseen välinpitämättömyyteen. KOTIMAASTA Metsästys sopii huonosti Liminganlahdelle Ulla Peltomäki on asiastaan varma: "Lintujen metsästys pitäisi lopettaa Liminganlahdella, tai ainakin sitä pitäisi rajoittaa." Hän työskentelee miehensä Jari Peltomäen kanssa kesäisin WWF:n opastuskeskuksessa Limingan Virkkulassa. Kaupungin puisto-osastolla rikkakasvien rehotus nähdään myös isona ongelmana, jonka pääsyynä pidetään asenteita. Metsästys on viime vuosina lisääntynyt valtavasti. Pyssyihin, ammuksiin, koiriin ja kaikenlaisiin välineisiin menee niin paljon rahaa, että saaliin arvo kalpenee niiden arvon rinnalla", Ulla ynnäilee. Hauleja syydetään veteen ja ilmaan valtavasti . Valitettavasti se on monessa suhteessa lainsuojaton. vuoksi, joten sotkat teki vät toisen pesueen heinäkuussa. "Eikä silloin ole niin väliä, mitä tulee ammuttua ja miten", väittää Ulla. Ulla jännittää tänä vuonna tukkasotkien puolesta. Hän on itsekin käynyt aikoinaan isän kanssa sorsajahdissa, mutta innostui biologian opettajan myötävaikutuksella koko sydämestään linnuista. 1 Ulla on aito liminkalainen, j ] vanhaa talonpoikaissukua. Tänä vuonna metsästyksen aloituspäivä oli kirkas ja linnut pääsivät hyvin lennolle jo ennen paukuttelun alkua. Erityisesti himoitaan lahdella pesiviä merihanhia ja muuttavia metsähanhia. "Tavalliset kaupunkilaiset haluavat nähdä Helsinkinsä eleganttina ja hienona kaupunkina", hän väittää. "Hanahia ja sorsia", on aika tyypill inen vastaus, jonka hän saa kysellessään saaliin laatua. Silloin myös muut tuntomerkit ovat esillä", Ulla selittää. vsk.. "Liminganlahdelta pitäisi rauhoittaa lisää alueita metsästykseltä, jotta pesivät ja muuttavat linnut voisivat sorsastuskauden alettua levätä ja ruokailla häiriöttä. elokuuta artikkelillaan "Rikkakasvit rehottavat kaupungissa". Valitettavan moni kytkee vielä juhlimisen ja alkoholin jahtiretkiinsä. "Rakennettua ympäristöä ei meillä arvosteta tai sitten sitä ei tiedosteta." Kasvitieteilijä Arto Kurtto Luonnontieteell isestä keskusla metsästäj illä ole koiraa noutamaan niitä. Talojen kivijalat puskevat pajua, koivua ja voikukkaa
D Vuotoksen altaan vaiheista on koottu tietopaketti, jota voi tilata omakustannushintaan (100 mk) Helena Tiihoselta puh. D Kurtto pitää onnekkaina ja katu varsille levittäytyneitä rikkakasveja elävöittävinä. Pohjois-Karjalassa on mahdollisuus 20 lupaan, Kymissä viiteen ja Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä ja PohjanmaalJa kussakin kahteen. Hallitus varasi uusiin teihin "vain" 850 miljoonaa, kun vielä 1990 rahaa paloi lähes 2,5 miljardia. Uusia maanomistajia on nyt 601, joista viisi on yhdistyksiä. Toistaiseksi lupia on sekä haettu että myönnetty nuivasPelkosenniemeläiset altaan vastustajat ovat rakentaneet talkoovoimin suojeltujen maa-alueiden viereen lintutornin. Palkinnoksi lääninhallitus osti Nuuksiosta kilometrin rantaa, joka liitettiin kansallispuistoon. EU:lta saatavien tierahojen käyttöäkään ei ole yksilöity. Karhun kaatolupia lisättön Maaja metsätalousministeriön määräyksestä Suomeen voidaan myöntää tänä vuonna 65 karhunkaatolupaa. KOTIMAASTA Pelkosenniemen Kokonaavalle pystytetystä lintutornista voi tähyillä Suomen luonnonsuojeluliiton lahjoituksena saamaa maa-aluetta sekä yksityisten kansalaisten ja yhdistysten omistukseensa hankkimia määräaloja. Eläinten tuttavallisuus johtuu lähinnä kannan kasvusta ja rajallisista ravintovaroista. Perinteisesti karhuja on saanut metsästää melko vapaasti Kuusamosta pohjoiseen, jossa kiintiö on ollut 30 mesikärnmentä vuosittain. Esimerkiksi Pohjanmaalla luvan hakijoita ei ole ilmaantunut ja Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa lupia ei aiota myöntää. Maassamme arvioidaan tänä vuonna olevan karhuja 700--900. Kannan arviointi on vaikeaa, sillä karhu liikkuu laajalla alueella. (9692) 813210 tai 880270. Hankkeita on 18 erilaista tyyppiä alkaen asbestin louhinnasta moottoriteihin ja pohjaveden ottoon. Harri Ajamaa 5. Elokuisessa valtion budjettiriihessä kiisteltiin kuntien valtionavuista ja ympäristöhallinnon rahoituksesta. Pyhätunturi häämöttää taustalla. Ruoan perässä karhu saattaa eksyä pihapiiriin ja erityisesti sitä kiinnostavat mehiläispöntöt. D Nuuksion kansalaisliike palkittiin Nuuksion kansallispuiston eteen ahertaneet palkittiin Uudenmaan lääninhallituksen ympäristöpalkinnolla elokuussa. Elokuuhun mennessä Keminsaarilta ja Kokonaavalta oli ostettu 2,5 hehtaaria maata suojeluun. ti. Samalla annettiin asetus YV A-menettelystä. Alice Karlsson Lopettiko Vönanen tienrakennuksen. Vähemmälle huomiolle julkisuudessa JaJ tienrakentamiseen kohtalo. Maastossa tilanne ei kuitenkaan välttämättä ole näin valoisa. Nuuksion kansalaisliikkeen taustavoimina ovat Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri sekä pääkaupunkiseudun partiolaiset. Liika kitkeminen on karkottanut monet kaupungeissa aiemmin viihtyneet kasvit. Kurton mukaan kaupunkikasvien tarkkailu opettaa meitä ihailemaan ja kunnioittamaan kasvien valtavaa elinvoimaa ihmisen toimien puristuksessa. Kun vielä 1990 tielaitos sai tehdä sitoumuksia seuraaville vuosille 900 miljoonaa, ensi vuonna vastaava summa on 2,5 miljardia. Erityisesti Kurtto kaipaa monia vanhan kulttuurin seuralaisia kuten tannervihvi lää ja kujasorsimoa, jotka ovat niukentuneet "keskustojen asfaltoitumisen ja kaikinpuolisen siistiytymisen myötä". Muutenkin nallet näyttävät kesyyntyneen, joskin se on vain näennäistä. vsk. Ympäristövaikutukset arviointiin Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) tuli voimaan l. Vuotoksen maanomistajia yhä lisää Vuotoksen altaan vastustajien maakaupat edistyvät. Tiepiirit työmstävät jatkossakin kunnat ja seutukaavaliitot lausuntopyynnöillään moottoriteiden yleissuunnitelmista. Lisäksi Euroopan investointipankilta on otettu 758 miljoonan erillinen laina Turku-Pietari -tien Suomen osuuteen. Asetuksessa on lueteltu hankkeet, joihin aina on sovellettava ympäristövaikutusten arviointia. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 9/94 53. Budjettikirjassa huomio kiinnittyy lisäksi suunnittelurahojen suhteettomaan määrään: 70 miljoonaa maksavien aloitettavien tiehankkeiden suunnitteluun on varattu 140 miljoonaa markkaa. Sieltä avautuvat näkymät Pyhätunturille asti. Kansalaisten kuuleminen on nyt lakisääteistä. sanomalehdessä, ja kaikilla joihin hanke saattaa vaikuttaa on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Monet suomalaiset otsot nukkuvat myös talviunet Venäjän puolella ja kömpivät Suomeen vasta keväällä. syyskuuta. Hankkeesta on ilmoitettava koko sen vaikutusalueella mm
Jouni Hentula kuperäisten meritaimenkantojen joukkoon. Elokuun lopussa satelliitti paikallisti linnun Pohjois-Norjasta. Sorakuopan pohjan, pienen lammen reunuksen tai vähäisen rämeläntin kihokit toki voi poimia loppuun. Laite lähettää signaaleita kymmenen kuukautta. mikroaaltouuni , liikennemerkkejä, ostoskärryjä sekä runsaasti muovia ja lasia. Siltä varalta, että kihokin kysyntä yhä kasvaisi, Maatalouden tutkimuskeskuksen Etelä-Savon koeasemalla tutki taan myös kihokin viljelyä. Kihokin pienuus on etukin : huolellinenkaan poimija ei pysty keräämään suon kaikkia kihokkeja. Tässä toteutuu vanha lääkinnän ohje similia similibus curantur samanlainen parannetaan samanlaisella. Vaikka lehtiin saattaa syntyä itusilmuja, useimmiten se lisääntyy vain siemenestä. Siementuotanto on hyvä: joka kodassa on viitisenkymmentä siementä ja koko kasvissa 200-500. Jatkuvakaan keruu tuskin hävittää ki hokkia yhdeltäkään edes kohtuullisen kokoiselta 6 suolta. Kukki vien yksilöiden poistaminen estää siis lisääntymisen. Säilymi stä turvaa myös kyky itsepölytykseen, joten yksinäinenkin kihokki tuottaa itävää siementä. Maassamme pesii enää kolme neljä kiljuhanhiparia. Reijo Juurinen Kiljuhanhiuros lähti muuttomatkalle reppu selässä. Pääkaupunkiseudulla luikertelevaa Kilonojaa ei ole osattu aina arvostaa. Kunnostuksilla ja istutuksilla erittäin uhanalaista Ingarskilanjoen meritaimenkantaa kotiutetaan uuteen asuinympäristöön. Vaikutus ei kai ollut järin vahva, koska käyttö on unohtunut. Sveitsiläinen lääketehdas valmi staa kihoki sta limaa irrottavaa yskänlääkettä. Kiljuhanhi on Suomessa erittäin uhanalainen. Sen sijaan yskään vaikuttava aine on selvitetty: se on 7-metyljugloni . Keruun aiheuttama sammalpeitteen rikkoutuminen näyttäisi jopa lisäävän siementaimien selviytymismahdollisuuksia. KOTIMAASTA Soiden ojitus on edelleenkin paljon pahempi uhka kihokille kuin keruu. Sii voustalkoissa purosta löytyi mm . Hävittääkö lääke käyttö kihokin. Reppu hajoaa ja putoaa hanhen selästä itsestään tietyn ajan kuluttua. Lähettimen avulla pyritään saamaan selville hanhien muuttoreitit ja talvehtimisalueet, jotka yritetään suojella. Muutaman vuoden kuluttua kalanpojat pulahtavat Helsingin länsi/aidalla aaltoilevaan Isoon Huopalahteen ja aloittavat merivaelluksensa Suomenlahdella. Jätteiden keräyksen ohessa talkooväki aukaisi lahopuiden tukkimia uomia sekä puhdisti ja siirsi takaisin pois huuhtoutuneita ja liettyneitä kutusoraikkoja. Meritaimenia istutettiin Espoossa Joukko luontoliittolaisia sekä Virtavesien hoitoyhdistys ovat kunnostaneet yhdessä Espoon Kilonojaa meritaimenille. Inkoossa Suomenlahteen laskevassa Ingarski lan joessa I isääntyvät meritaimenet kuuluvat Suomessa yhä harvinaistuvaan alKiljuhanhi sai repun Heinä-elokuun vaihteessa Ylä-Lapin kiljuhanhialueella kiinnitetti in uroshanhen selkään reppu, jonka sisällä on lähetin. Sama periaate lienee johtanut muinaiset suomalaiset käyttämään limalehtistä "kiimaheinää" tai "kirkiheinää" myös lemmen nostattamiseen. vsk.. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Kihokki painaa vain gramman kymmenyksen ja 2 000 kiloa, hyvänen aika, sehän on kaksikymmentä miljoonaa kihokkia! Kihokki kukkii vasta kolmantena kesänään ja yli viisivuotiaat vanhukset ovat luonnossa jo pienenä vähemmistönä. Poiminnan organisoija, 4Hkerhojen Oulun piirin toiminnanjohtajalta Niilo Takkunen kertoo, että kihokkia on poimittu jo 20 vuotta, ja samat suot ovat antaneet satoa koko ajan. Myöskään koeruudui lta kihokki ei ole hävinnyt: aina joku yksilö kukkii vasta keruukauden jälkeen. Uutinen kertoi pohjalaisten 4H-kerhojen keränneen 2 000 ki loa pyöreälehtikihokkeja Sveitsiin lääketehtaalle lähetettäväksi. Ingarskilan lisäksi vain neljässä muussa maamme joessa on oma meritaimenkantansa. Seppo Vuokko Kilonojaan istutettiin kesäkuussa lähes 3 000 lngarskilanjoen meritaimenta
Luontoesittelyjen yhteydessä kerrotaan parhaat kulkuyhteydet, vaellusreitit, opastuspaikat ja leiriytymismahdollisuudet. "Kannattaa ostaa sellaista, joka kestää ja joka on valmistettu helposti kierrätettävistä materiaaleista." Kaavoitus vie tummaverkkoperhosen Tampereelta Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) on maamme uhanalaisimpia perhosia. Sodan jäljet Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota päättyi 50 vuotta sitten, mutta saksalaisten häätämiseen Lapista meni vielä vuoden päivät. Intoa pursuava ryhmä on lähdössä maastoon pienessä tihkusateessa. Se rauhoitettiin asetuksella 1989. "Vientiteollisuuden insinööri ei enää voi välttyä luontoarvojen huomioimiselta." Nuutinen itse on prosessiinsinöörin koulutuksen saanut mies Serlachiuksen paperitehtaan varjosta Mäntästä. luontomatkailua ja vaihtoehtoisia energiaratkaisuja. Hän kehottaa vanhempiaan huolellisuuteen näissä asioissa", sanoo Tuomaksen äiti Heli Tahvonen. "Tämä on hyvää asennekasvatusta tuleville ekonomeille ja insinööreille", Nuutinen sanoo. KOTIMAASTA Luontoleiriltä uudet arvot "Kun saksalainen ostaa paperia, hän lähtee nykyään kannosta alkaen kysymään, miten puu on metsästä otettu ja ympäristöasiat hoidettu tehtaalla. Tuomaksen vanhemmat eivät ota itselleen kunniaa poikansa luontoharrastuksesta. putkilosta pystyy lukemaan tekstin ja nahkasaappaista ovat vain saumat ratkenneet. Suurimmat syyt lajin vähenemiseen ovat kuitenkin laidunnuksen ja niiton loppuminen sekä rakentaminen. Esiintymien pienialaisuus ja perhosen paikallisuus tekevät perhosesta helposti pyydystettävän. vsk. Kahden keskisuomalaisen luonnonsuojeluyhdistyksen luontoleirillä on kymmeniä 8-16-vuotiaita lapsia kaikkialta läänistä. Jouko Siirilä Kauhajoella. Lapin karu ilmasto ei ole pysynyt hävittämään sotilaiden jätöksiä. 7. Kahdeksanyuotias toivakkalainen Tuomas Tahvonen esitteli itsensä leirille tullessaan: "Mä olen ollut jo neljä vuotta luontoihminen !" Tuomas on vetänyt keväästä saakka itsenäisesti luontokerhoa saatuaan toimintaan ohjausta kunnan nuorisotoimistosta. Kielajärvellä Inarin kunnassa oli saksalaisten leiri ja varikkoalue. Mikkelin jäähallissa esitellään 14.-16. He vain totesivat pojan ollessa kuusivuotias, että hän piirsi kuvia roskien peittämästä maapallosta ja sellaisesta, jossa saastuttaminen on lopetettu. Leirin paljastavat siellä yhä makaavat lukemattomat peltipurkit. Jos vastaus ei tyydytä, hän lähtee pois", väittää mänttäläinen insinööri Hannu Nuutinen. D Luonto ja sen suojelu saattavat vallata vakavasti jo alle koulu ikäisenkin nappulan. Taskukokoinen kirjanen esittelee kansallispuistot aakkosjärjestyksessä ja värikuvin. Sammalmättäällä lepää 20 polkupyörän pumppua kauniissa rivissä. Joutsan luontoleiriläiset lähdössä aamuiselle tehtävärastille. Pekka Hänninen mii Mäntän luonnonsuojeluyhdistyksen rahastonhoitajana ja valistaa tarvittaessa kuulijoita etenkin kierrätysasioissa. Hän on toiminut Kemirassa ennen siirtymistään ATK-alalle. Luomumessuille toivotaan erityisesti tavanomaisia viljelijöitä hakemaan virikkeitä, sillä luomutuotannon jarruna ovat edelleen liian pienet tilat ja hajanaiset markkinat. Lasse Kosonen Kansallispuistoihin kätevä opas Metsähallitus on julkaissut Suomen kansallispuistoista uusitun oppaan. Nuutinen katsoo ympärillään olevia lapsia luontoleirillä Joutsan kunnan leirikeskuksessa. Kuinka hitaasti häviävät turistien jäljet tai surutta tunturiin perustetut kaatopaikat. " Kerran kun Tuomas näki minulla valkean suodatinpaperin, hän sanoi että osta valkaisematonta. Raiskaatteko te metsiä. Tulevaisuuden haasteista selviävät ne yritykset, joilla on luontokasvatusta saaneita suunnittelijoita. Esitteen voi tilata osoitteesta: Metsähallitus, luonnonsuojelu, PL 94, 01301 Vantaa, puh (90) 857 841 tai Metsäntutkimuslaitos, metsänkasvatuksen tutkimusosasto, puh (90) 857 051. Lisäksi herkutellaan puhtaalla ruoalla ja hankitaan aitoja makuelämyksiä. Perhonen elää pienillä alueilla Tampereen ympäristössä, Kiistiinankaupungissa ja Luomumessuille Mikkeliin Toistakymmentä vuotta sitten paikallisista myyjäisistä kasvaneille luomumessui lle odotetaan tänä vuonna jo lähes 20 000 kävijää. Tampereen Aitolahdessa lepattelijaa uhkaa osayleiskaava, jonka toisi perhosniittyjen keskelle 14 000 uutta asukasta. Työnsä ohessa Nuutinen toiSaksalaisten jälkeensä jättämät peltipurkit makaavat vieläkin Lapin kankailla. lokakuuta elintarvikkeita ja käsitöitä sekä mm. Vanha huusi on pystyssä, hammastahnaSUOMEN LUONTO 9/94 53. Lisäksi annetaan kunkin puistoalueen yhteystiedot. Ekologista ajattelua tarvitaan jo ostovalintoja tehtäessä, oppivat lapset
Puutarhuri oppii istuttamaan pionit, ritarinkannukset ja muut hienot ja kilpailua inhoavat koristekasvit sanomalehtikatteiden ja turvekerrosten suojaan sekä sijoittamaan remakoiden koiranputkien ja metsäkastikoiden sekaan suuria kukkapenkillisiä päivänkakkaroita ja vuohenkelloja, jotka kyllä pitävät puolensa yleisessä hulinassa. Syyskuussa voi perustaa uusia penkkejä ja laajentaa vanhoja. Akileijat, metsäkurjenpolvet, kurjenkellot ja ruusuruohot kasvavat pyöreiksi ja runsaskukkaisiksi, jos ne saavat hiukan tilaa ja valoa ympärilleen. Pihlajanmarja muistuttaakin omenaa sekä rakenteitaan että ominaisuuksiltaan. Poistettavien luonnonkasvien juurakot ja heinäturpeet kaivetaan pois, tilalle tuodaan kompostia tai kalkittua turvetta. Puuta kannat8 KOTIMAASTA Hallitun kasvun avain on hyvin perustettu kukkapenkki. Vaivalla istutetut koristekasvit katoavat salaperäisesti juolavehnäturpeen ja vuohenputken uumeniin, ja paikalla, missä oikeastaan piti olla nurmikko, kasvaa aarikaupalla vaaleansinisiä tädykkeitä, valkeita silmäruohoja ja aniliininpunaisia puna-ailakkeja. vsk.. Jossakin vaiheessa puutarhaan syntyy tasapaino syreenipensaiden ja juhannusruusujen, uljaiden ukonhattukasvustojen ja villien "rikkaruohojen" välillä. Kateaineeksi sopii vaikka sanomalehti. Rea Peltola Sateinen ja viileä alkukesä vauhditti suopursuruosteen leviämistä. Villinä puutarhaan Kun piha villiintyy, tapah. Suopursulla talvehtiva ruostesieni siirtyy loppukesällä takaisin isäntäkasviin. Pihlajanmarjoja on yleensä runsaasti tarjolla, eivätkä ne maksa mitään. Maku vaihtelee paljon eivätkä kaikki marjat ole suinkaan happamia. Rikkaruohojen ahdistelemien koristepensaiden ja nuorten puiden ympärille on hyvä levittää syksyllä kerros sanomalehtiä. Villin puutarhan keskellä Poimi pienoisomenia Vuoden puu, pihlaja on paitsi kaunis myös hyödyllinen. Ahkeralle marjastajalle tärkeä seikka on myös se, että marjoja poimiessa ei tarvitse kyykkiä kumarassa. Arja Noponen nattaa kitkeä ja reunustaa sanomalehdillä tai puun kuorella. Monet luonnonkasvit ovat komeita puutarhassakin, eivätkä vaadi muuta hoitoa kuin valikoivan niiton. Pihlajanmarjamehu on kauniin oranssia ja maistuu raikkaalta. Lisäksi marjoissa on luonnon omaa säilöntäainetta, pektiiniä, sekä omenahappoa. Perinteisesti pihlaja on korvannut välttämättömän puolukan. Lehtipuita, pensaita, kestäviä perennoja ja kukkasipuleita voi hyvin istuttaa maan routaantumiseen asti. Vanhat kukkapenkit kanSientenmetsästäjä saattaa syksyllä törmätä tällaiseen muhkuraan. D SUOMEN LUONTO 9/94 53. Havupuut, talvenarat kasvit ja syksyllä kukkivat perennat istutetaan valmiisiin penkkeihin varhain keväällä. Vesi herahtaa kielelle, sillä sienihän on aivan ilmetty korvasieni. tuu kummallisia asioita. Mutta eipäs olekaan. Myös pakkanen vähentää happamuutta, mutta sitä ei aina kannata odotella. Marjoissa on runsaasti C-vitamiinia ja karoteenia, josta muodostuu elimistössä A-vitamiinia. Mustamörsky on syötävä sieni, vaikkei ihan niitä herkullisimpia. Tartunnan saaneen kuusen neulaset varisevat talvella ja puu jatkaa kasvuaan keväällä normaalisti. Kate estää heiniä ja yksivuotisia rikkakasveja tunkeutumasta penkkiin keväällä. Päinvastoin, tässä lajissa pitää yltää ihan uusiin suorituksiin sitä komeinta terttua tavoitellessaan. Pihlajanmarja-apajilla käyvät näet myös rastaat ja tilhet. Pienet kapeat istutukset yksinkertaisesti tukehtuvat juolavehnään heti kun niille kääntää selkänsä. Korvasienien aika on keväällä, eivätkä ilmastonmuutokset ole saaneet niitä vielä lakistaan pyörälle. alkaa pian arvostaa suuria kukkapenkkejä. Kateaineet voi levittää penkin päälle heti ja taimet istutetaan katteeseen pisteltyjen reikien läpi maahan. Niiden päälle levitetään painoksi ja naa-· mioinniksi kerros hiekkaa, puun kuorta, turvetta tai haravoituja puunlehtiä. taa vaihtaa niin monta kertaa, että kohdalle sattuu hyvänmakuinen, suurimarjainen yksilö. Ruosteisia kuusia Etenkin Pohjois-Savossa ja Suomen itäosissa on havaittu kellastuneita kuusia. Kukkapenkkiin siirrettynä ne ryöppyävät yli laitojen tuota pikaa, ja niiden herttaisia siementaimia löytää kasvilavoista, kivijalan rakosista ja varjoisilta poluilta. Syynä on suopursuruoste, joka harsuunnuttaa puut, mutta ei yleensä tapa niitä. Saman tien voi asettaa verkot hedelmäpuille ja ruusuille suojaksi myyriä ja jäniksiä vastaan. Pakastinkin taltuttaa marjojen happamuuden. Huonoina puolukkavuosina keitettiin talveksi paljon pihlajanmarjamehua ja puurot tehtiin vuoroin punaherukkaja pihlajanmarjamehusta
Kaupunkien valot eivät .vaikuta yhtä dramaattisesti mutta saavat linnut ääntelemään ak. Pohjanlepakko sujahtaa sisään muutaman sentin rakosesta, si ipat jopa pienemmästä. Kuun kumossa voi yrittää laskea lintuja kaukoputkella, myös tutkasta on tullut hyvä väline yömuuton seurantaan. Öisin on usein selkeämpää ja tyynempää kuin päivisin, eivätkä petolinnut ahdistele. Punakylkirastaan siraus pimeällä taivaalla on varma havainto syyskuulta ai na marraskuun alkuun saakka. Lepakkojen päiväpiilot ja talvehtimispaikat SUOMEN LUONTO 9/94 53. Hyvällä onnella saattaa kuulla myös kettumaisen huudon " krau", joka kuuluu kaulushaikaralle. Samoin kah"' laajien, vesi lintujen ja han.:l hien ääniä saattaa kantautua yötaivaalta ja poikkeuksellisesti vaikkapa kurjen tai joutsenen huutoja. Kaukoputkella on laskettu normaalina yönä kilometrinlevyiseltä rintamalta kahdesta neljään tuhatta lintua ja vi lkkaana yönä jopa kymmeniätuhansia siipiniekkoja tunnissa. Majakat ja öljynporauslauttojen liekit vetävät lintuja magneetin tavoin ja huonolla säällä linnut saattavat jäädä pyörimään loputtomaan kurimukseen valon ympäri lle. männyltä lintua. Jos kohta otuksissa onkin jotain kammottavaa, lepakot ovat myös tuiki hyödyllisiä tuttavuuksia. Pääosa linnuista muuttaa syys-lokakuussa Belgiaan, Hollantiin ja Brittein saarille. Pihapuihin voi viritellä myös lepakkopönttöjä, joiden raken nusohjeita on lintukirjoissa. Lepakkoyhdyskunta pitäisikin ottaa vastaan onnenpotkuna. Jo pelkästään punakylkirastaita on liikkeellä yli 30 miljoonaa yksilöä. Lepakoiden kulkua helpottamaan voi porata sopivia lentoaukkoja tai jättää ikkunan raolleen. KOTIMAASTA Kottaraiset ovat lähdössä. Kaupunkien hiljaiset kolkat ovatkin otollisia paikkoja yömuuton kuunteluun. Miljoonien ja taas miljoonien lintujen virta jää kuitenkin helposti huomaamatta, si llä valtaosa linnuista muuttaa öisin. Yön selkään heittäytymisellä on useitakin etuja. Nyt on aika käydä kurkistamassa omalle ullakolle, josko siellä oleilisi lepakkoja. Hiiriltä jää yleensä vain muutama pipana, lepakoi lta paljon enemmän. Nahkasiipiä varjellakseen museoväki on jopa rauhoittanut niiden suosikkipaikat yleisöltä. Yömuuttoa voi seurata parhaiten kuuntelemalla. jää myös koko valoisa aika ravinnon hankkimiseen ja !epäilyyn. vsk. Vain heikkona kantautuvat äänet kertovat yötaivaan valtavasta luonnonnäytelmästä. Ne puhdistavat pihamaan ilmatilasta monenlaisia hyönteisiä, muun muassa hyttysiä. Yömuutto kiihkeimmillään Syksyllä muuttolintuja on matkalla huomattavasti enemmän kuin keväällä, si llä mukana ovat myös kesällä syntyneet linnut. Syksyisin kottaraisten on havaittu muutavan myös öisin. Kaikkiaan säännöllisiä yömuuttolajeja on nelisenkymmentä ja noin 90 päivämuuttajan on todettu matkaavan myös öisin. Pekka Hänninen ovat muun muassa vanhojen rakennusten purkamisen myötä vähentyneet. Kaikki rastaslinnut ovat yömuuttajia ja punakylkirastaan < sirahdus ja laulurastaan tiksahdus ovatki n tyypillisimpiä yötaivaan ääniä. Näin asiaa ajatellaan ainakin Hämeenkyrön kotiseutumuseolla, jonka ullakkoa asuttaa muutaman kymmenen pohjanlepakon joukko. Jari Salonen 9. Kaikkialla tilanne ei ole yhtä valoisa. tiivisemmin. Itse otuksia on usein hankala löytää, mutta ikkunoiden ja tuuletusaukkojen alta sekä savupiipun juurelta kannattaa tarkkailla jätöksiä. Vilkkaan muuttoyön jäljiltä Löytyi Norrskärin majakan ympäriltä liki 900 lasiin törLepakot etsivät piilopaikkaa Tällaisen jätöskasan saa aikaan muutaman kymmenen pohjanlepakon joukko. Yömuuton valtalajit, Afrikkaan matkaavat hyönteissyöjät, kuten pajulinnut ja kertut matkaavat ääneti. Linnuille Talon ullakolle pesiytynyt lepakkoyhdyskunta on monelle perheenemännälle kauhistuksista kamalin
Tosin Omolle haettiin joutsenmerkkioikeudet vain Ruotsiin. Arielin valmjstaja Procter & Gample -yhtiö väitti , että Omo tekee vaatteisiin reikiä. Omon valmistaja Lever väitti tahrojen poistotehon olevan uudessa Omossa selvästi muita pesuaineita parempi. kanteen. Entiseen verrattuna päästiin jopa 80 prosentin säästöön. Rentouttava liikunta Liian tehokasta tahrattomuutta Keväällä Suomen markkjnoille tuli uusi entistäkin tehokkaampi ja mikä parasta ympäristöystävällisempi Omo-pyykinpesuaine. Lever veti kanteen pois oikeudesta. Sitä ei saisi enaa mainostaa värillisten luonnonkuitujen pesuaineena, mjnkä yhtiö on ottanut kaikesta päättäen onkeensa. Tulos oli yllättävä. Valkoiset luonnonkuidut eivät kärsineet koepesuissa. Ennen kuin uudistetun pesuaineen markkinointia oli Suomessa ehditty kunnolla aloittaa, maailmalta kuului jo ensimmäisiä epäilyjä sen vaikutuksista tekstiileihin. Aina ei tarvitse olla liikkeellä hyötymielellä, jätä siis ma,jatai sienikori kotiin ja nauti täysin siemauksin. Kävellen et rasita niveliäsi liikaa, sillä koko vartalon joutuu pitämään hallittuna ja liikkeessä mukana. Mainoskampanjassa kehottiin kuluttajia testaamaan pesuaine. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN1 Kävele ja kuntoile luonnollisesti Retkeily syksyisessä metsässä, peltoaukeilla ja rannoilla tuhruisella sadesäällä, kuulakkaana poutapäivänä tai tähtiä välkkyvän taivaankannen alla on taas nautittavaksi tarjolla. vsk.. Kun retkensä suunnittelee riittävän pitkiksi ja liikkuu rivakasti , voi myös kohottaa kuntoaan. Ympäristöä säästävän pesuaineen pitäisi säästää myös tekstiilejä, mieluimmin jopa pidentää vaatteiden käyttöikää. Paikallislehdistä löytyy luonnonsuojeluyhdistysten, luonnonsuojelupiirien ja muiden järjestöjen ilmoituksia syysretkistä. Kiinnostavinta uudessa pesuaineessa on se, että sitä kehitettäessä yhtiössä oli onnistuttu parantamaan myös valmistustekniikkaa energiaa säästäväksi. Omo Power kuitenkin haurastutti värillisiä Mikäli arastelet yksin tai oman perheen kanssa liikkumista, etsi seuraa. Hieman sen jälkeen riippumaton hollantilainen tutkimuslaitos julkisti tulokset, joiden mukaan Omo todella saattoi rikkoa vaatteita. ja verenkierron vilkastuminen auttavat niskaja hartiaseudun kipuihin. Vaatteista ennen pesua ja pesun jälkeen leikatut palat tutkittiin VTT:n tekstiililaboratoriossa. Testin julkistamisen jälkeen kuluttajavirasto vaati Leveriä muuttamaan Omo Powetin markkinointia. Uusi Omo täytti myös PohJOismaisen ympäristömerkin kriteerit. Matkaan on hyvä varata juoman ja eväiden lisäksi kuivat varavaatteet, maastokartta ja kompassi. Pyrkimys tahrattomaan elämään voi siis tuottaa ikäviä yllätyksiä. Yhtiössä lasket10 tiin, että Euroopassa säästyisi Suur-Helsingin kokoisen kaupungin kuluttama energiamäärä, jos kaikki pesuaineet valmistettaisiin uudella menetelmällä. Lever nosti kilpailijaansa vastaan oikeusKunnon retki antaa hyvän mielen. Kävely muun muassa vahvistaa sydäntä, tehostaa hapenottokykyä ja parantaa kestävyyttä. Molemmat pesuaineet kuluttivat kankaan kuituja selvästi jo 17 pesussa. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 9/94 53. Se sopii liikunnaksi myös huonokuntoisille. Eväsja varustereppu vain parantaa kuntosuoritusta, joten mitään kestikievareitakaan ei päiväretkien varteen tarvita. Yhtiö kävi Suomessa vastaiskuun. TV2:n Ekoisti otti mainoslauseen tosissaan ja testasi sekä Omo Powerin että Arielin vaikutukset tekstiileihin. Käänteentekevä keksintö uudessa Omo Powerissa on pesuntehostaja, joka parantaa tahrojen poistoa. D puuvillavaatteita selvästi Arielia enemmän. Kun varaat reppuun eväät, kartan, kompassin ja vaihtovaatteet, matka sujuu mukavasti. Suomen Latu esimerkiksi kampanjoi tänä vuonna puhtaan liikunnan puolesta ja järjestää erilaisia kävelytapahtumia. Valkaisuaineelliset pesuaineet eivät ole aina hyväksi värillisille vaatteille
Hyvässä tuulessa soutuveneellä purjehtien pääsee varmasti myös vauhdin makuun. Ehkäpä muistat, millä pientareella tai kedolla kukki ojakellukka, niittyleinikki, kannusruoho, ketoneilikka, paimenmatara, keltamatara, ruusuruoho tai päivänkakkara. vsk. Jorma Laurila Mahtava tarjous: valituille kansalaisille valitut kilpailut vai mitä yrittikään Valitut Palat. Eikä se ole välttämätöntä edes kotipihalla. Ovessani olevalla Ei mainoksia, kiitos -kyltillä en pysty estämään kaiken roskapostin tuloa, mutta päätin ryhtyä vastaiskuun: palautan tarjouskirjeet lähettäjälle. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Purje kiidättää soutuvenettä Soutuveneeseen ei kannata hankkia moottoria pärisemään. Niittysiemeniä lähiluonnosta niittykasvien siemeniä. Pojat, vähän toisella kymmennellä, meloivat peraan kiinnostuneina: "Hei , ootsä tehny sen itse. Niittykasvit levittäytyvät kyllä luonnostaankin, kunhan vain siihen luodaan edellytykset niittäen ja raivaten. Mastonjalkasivuköli kiinnitetään ruuveilla keulatuhdon ja partaiden varaan ; sen varret ovat säädettävissä veneeseen kuin veneeseen sopiviksi. Heillä saattaa olla myytävänä lähiseutujen naisiin perinneympäristöihin, siis karjatalouden myötä syntyneille niityille ja kedoille, ei siemeniä pitäisi lisätä. Jos et onnistu keräilyssä, voit myös kysellä niittykasvien siemeniä paikalliselta 4H-neuvojalta. Iiris Lappalainen Tietoja siementen keruusta saa oppaasta: Maarit Ärväs ja Laura Seppänen: Siemenet talteen. Henkilökohtainen palaute Valitut Palat lähestyi minua kesällä kirjeellä, jossa luvattiin lisää henkilökohtaista postia. (90) 645 133. 11. Kevyellä purjelaudan purjeella ja Veikkoset-sivukölillä voi hyödyntää suoraan uusiutuvaa tuulivoimaa. Kirjeen sai kuusi prosenttia Uudenmaan läänin asukkaista, noin 75 000 ihmistä. Parhaita siemeniä kotipihalle saat omalta paikkakunnalta, mieluiten aivan lähimaastoista. 4H-liitto on kurssittanut eri puolilla maata neuvojiaan siementen keruuseen, ja he ovat puolestaan levittäneet tietoaan nuorille 4Hkerholaisille. Kiikkerään veneeseen, hidasliikkeiselle purjehtijalle Maikki suosittelee lisäksi sivuponttooneita. Sain toisen kirjeen, jossa vannotettiin edelleen seuraamaan postia tarkoin ja sitten vihdoin tuli kolmas kirje: minä henkilökohtaisesti olin läpäissyt kaksi ankaraa karsintavaihetta ja päätynyt joukkoon, johon pääsi vaivaiset kuusi prosenttia läänin asukkaista. Monien kasvien siemenet ovat vielä syyskuun lopulla ja lokakuussakin kiinni kuivettuneissa kasveissa. Valitettavan usein niistä ei myöskään saa oloissamme menestyviä niittyjä. Suomen 4H-liitto, Bulevardi 28, 00120 Helsinki, puh. Iiris Lappalainen Veikkoset, Veikko Maikki, Vartiotie 19, 01280 Vantaa, puh. Jos meistä vaikkapa vain joka kymmenes päättäisi palauttaa tarjouskirjeen, kertyisi siitä tuhansien kirjeiden keko tuhlarifirman mietittäväksi. Ehkä niillä saisi kanootinkin purjehduskelpoiseksi. Ensin tosin tuntui, että juutumme rantaan kun airot olivat jääneet kotiin ja tuulenhenki puhalteli vain virettä veden pintaan. "Kyllä purje kuljettaa, jos tuuli vireen nostattaa", Veikko Maikki sanoi ja laittoi hetkessä soutuveneensä purjehduskuntoon. Voihan veikkoset, kun oli mukavaa purjehtia soutuveneellä Helsingin edustalla elokuussa. Ja mitä olenkaan voinut jo voittaa: erikoispalkinnon, yllätysedun, auton, television, rahaa vähintään neljännesmiljoonan ja kaupan päälle maailmankellon niin, perimmältään kirjeen tarkoitus kai oli saada minut tilaamaan Valitut Palat. Ei Maikki turhaan ole saanut hyödyllisyysmallisuojaa keksinnölleen. mattomammaltakin purjehtijalta. Muistathan, että varsiNousihan se tuulikin vähitellen, puuskaisena ja yllätyksellisenä. Voit suunnistaa sinne ihmettelemään, ovatko kasvit vielä tunnistettavia. Suomen 4H-liitto, 1994, 21 s. Ritva Kupari Mutta Veikko Malkin suunnittelema Veikkoset-sivukölisarja sopii kaikkiin soudettaviin paatteihin. Voisiko sen laittaa kanoottiin?" Ei, pelkkään kanoottiin purjetta ei voi laittaa. Kolme kirjettä papereineen, pahveineen, muoveineen, kasettinauhoineen mitä hillitöntä tuhlausta suunnittelussa, painatuksessa ja postituksessa. Peräsin ruuvataan myös paikoilleen ja maston jalkaan nostetaan purjelaudan purje, jonka alakulmaan kiinnitetään ohjausköysi. Vene kulkee ja sen käsittely onnistuu kokeSUOMEN LUONTO 9/94 53. Kirje sisältää kymmenen erilaista lappusta: tositteita, esitteitä, vastauskuoria ja kasetin! On kuunneltavaa, katseltavaa, raaputettavaa ja revittävää todellinen puuhapaketti. Niissä on vain ulkomailta tuotuja niittykasvien siemeniä, joita kasviasiantuntijat eivät oikeastaan suosittele käytettäväksi. (90) 3921 342. Moni on haaveillut omasta niitystä tai kedosta ja tutkinut puutarhakaupan siemenvalikoimia. Keskituhdolla istuja joutuu hieman kumartelemaan, kun purjetta käännetään, mutta kankainen alareuna ei päätä kolhi
KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat /äheltää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Piirustustussien muovi on yleensä polystyreeniä, mutta kuoret voivat olla myös alumiinista tai PVC-muovista. Vesiohenteisten tussien ongelmana saattavat olla niiden valmistuksessa käytettävät säilöntäaineet, kuten formaldehydi. New Scientistin mukaan esimerkiksi stron_tiumkloridia käytetään punaisen ja bariumkloridia vihreän tekemiseen. Esimerkiksi Itämeren kaloissa on todettu viime aikoina niin suuresti kohonneita ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia, että viranomaiset suosittelevat rasvaisen kalan syöntirajoituksia enty1sesti raskaana oleville naisi lle. Maitotölkkien kerääminen uusien tuotteiden raaka-aineeksi on parempi ratkaisu kuin kaatopaikalle kärrääminen, mjkäli kuljetusmatka on alle 200 kilometriä. Myös tussien sisältämiä väriaineita on pidetty jonkinlaisena terveysongelmana. Uusi jätelaki kieltää hallitsemattoman jätteen käsittelyn ja laki koskee myös yksityisiä kansalaisia. Loppuun piirrettyjä tusseja ei saa polttaa kotioloissa vaan ne on laitettava tavanomaisten roskien mukana kaatopaikalle. Väittäisin kuitenkin, että ilotulitusrakettien suurin turvallisuusriski liittyy niiden holtittomaan käsittelyyn. Millä tavoin ja miten paljon valokuvien kehittämisestä syntyvät jätteet kuormittavat ympäristöä. etanolia, butanolia ja isopropanolia. PVC:n kotipoltossa syntyy myös useita supermyrkyiksi luokiteltuja yhdisteitä, joista monet ovat siitä ikäviä, että ne hajoavat hyvin hitaasti ja rikastuvat ravintoketjussa. Mitään erityistä tutkimusta tölkkien kotipoltosta ei tietääkseni ole tehty. Raketeissa on myös käytetty klooripitoisia muoveja kuten PVC:tä. Liuottimina käytetään mm. Lievästi ristiriitaiset kannanotot kuvastavat ympäristöterveystieteen nuoruutta. Mutta eihän tupakan poltollakaan aina 12 ole. Rakettien ympäristövaikutuksista en saanut käsiini mjtään kovin tieteellistä. Maitotölkkien kierrätys on aloitettu muutamalla paikkakunnalla, kuten pääkaupunkiseudulla, Kangasalalla ja Porissa. Jätteiden omatoiminen poltto on mjelestäni aina pienoinen terveysriski. Hauskanpidollakin haittansa Ovatko piirustustussit ja yliviivauskynät haitallisia luonnolle. Uudessa Mussalo-Rauhamaan toimittamassa Ympäristöterveyden käsikirjassa tosin esitetään, että myös valokuvat olisi parasta toimjttaa ongelmajätteiden käsittelyyn. Jos laitat huuhdellut ja kuivat tölkit liekehtivän palon aikana kiukaan pesään, palavat tölkit haitatta. PVC:n poltossa syntyy vetykloridia, jonka vesiliuos on suolahappo. Nykyisin ongelman muodostavatkin kuluttajatuotteiden kautta tulevat päästöt. Rakettien komeat värit saadaan aikaan eri metallisuoloilla. paperirullien hylsyjä ja kirjojen kansikartonkia. Käsittelin kysymystä aikaisemmin Ekoneuvoissa (SL 4/94). Monet näistä ovat terveydelle haitallisia. Kaikesta huolimatta levyjen poltolla ei välttämättä ole ollut mjtään välittömiä terveydellisiä vaikutuksia. vsk.. Kumpikin vaihtoehto näyttää ihan järkevältä. Maitotölkit voidaan polttaa Kannattaako maitotölkit toimittaa mieluummin kierrätykseen kuin polttaa saunan uunissa. Tämän vuoksi jätteiden käsittelyssä pitää ehdottomasti noudattaa lakia ja ohjeita. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 9/94 53. Monien ympäristömyrkkyjen suurimmat pistemäiset kuormittajat on saatu kuriin. Useissa ekokuluttajaoppaissa tussien suurimpana ongelmana pidetään juuri liuottimia. Ilotulitusrakettien tärkein osa on ruuti, joka valmistetaan salpietarista, puumilestä ja rikistä. Alumiinilla on epäilty olevan vaikutusta esimerkiksi dementian syntyyn. Eikö siitä tule haitallisia päästöjä ympäristöön. Niissä käytetyt väriaineet eivät aina soveltuneet tarkoitukseensa. Valokuvaajan kannattaa lukea myös Petri Kuokan juttu "Kuvantekijän viisaat teot" (SL 1 /94), josta ilmenee, että valokuvauksen ympanstöhaittoja voidaan pienentää monin kotikonstein. Siitä huolimatta tiedetään, että tupakan aiheuttamaan syöpään kuolee vuosittain pari tuhatta ihmjstä. Vai olivatko levyt vioittuneet niin, että niillä ei enää ollut mitään myyntiarvoa. Valokuvaajan murheita Ovatko negatiivit ja valmiit valokuvavedokset ongelmajätettä vai voiko niitä polttaa. Joissakin ensimmäisen sukupolven CD-levyissä oli kestävyysongelmia. Myös ympäristön "kemikalisoituminen" on sen verran nuori ilmiö, että tietoa ei ole vielä ehtinyt kertyä. Tussit sisältävät usein vahaa, joka on liuotettu orgaanisilla liuottimilla tai vedellä. Kuinka ne voi hävittää, entä mitkä ovat ilotulitusrakettien ympäristöhaitat. Negatiiveja ja valmiita valokuvavedoksia ei ole luokiteltu ongelmajätteiksi, vaikka ne sisältävätkin esimerkiksi hopeaa. CD-levyjen alumiini tekee tuhkasta ongelmallisen ja se tulisi toimittaa kaatopaikalle. Tarkka koostumus vaihtelee raketin tyypistä riippuen. Onkohan ystäväsi koskaan kuullut mahdollisuudesta myydä käytettyjä tavaroita. CD-levyt sisältävät muun muassa PVC-muovia ja alumiinia. Tussien aiheuttamaa "ympäristöhaittaa" voidaan mielestäni parhaiten pienentää muistamalla laittaa tulpat kiinni. Rakettien päästöistä rikkidioksidi ja typen oksidit aiheuttavat osaltaan hapanta sadetta. Yleensä CD:t kestävät hyvin pitkään. Käryävää musiikkia Eräs ystäväni tuhosi melko laajan CD-levykokoelmansa polttamalla. Typen oksidit taas ovat osasyyllisiä alailmakehän haitallisen otsonin muodostumisessa. Ihon värjääminen tussilla voi aiheuttaa allergisia reaktioita. Tölkeistä valmistetaan mm. New Scientist -lehti (5.11.1988) on kuitenkin käsitellyt asiaa. Lehden mukaan ilotulitusrakettien räiskähdellessä ilma on sakeana rikkidioksidia, typen oksideja, strontiumkloridia ja useita dioksiineja. Hyödyllisiä tuotteita molemmat
Se on kenties Linnun radan ainut. Kuvittelin olevani samanlainen eränkävijä kuin Aleksis Ki vi ja Juhani Aho, kaksi silloista kotijumalaani . Tunnen vain yleisimmät kasvit ja puulajit. Kunnon kalamiehen on sitä paitsi oltava liikkeellä aamuvarhaisella, joka on parasta kirjoitusaikaani. Nykyiselläni olen lamaantunut ihastuksesta, lyöty ällikällä. Miten, miksi. Ainoa iän mukana tapahtunut muutos suhtautumisessani luontoon on kasvava ihmetys. En varsinaisesti harrasta luonnon tutkimista. Suurin älyni on kenties älyni olla hiljaa ja ihmetellä. En kalastakaan, vaikka olen melkein syntynyt järvessä. Minun maanmöllin istumiseni harvesteriin kahlittuna menisi kenties nauruksi. En edes kehtaa marjastaa. Eikä se ole tärkeätäkään. vsk. Minä vain olen sellainen. Siksi lymynnen metsiäni, istunen yksin rantojani . Ehkä koko galaktisessa lähiavaruudessa ei ole muita. Emme ole tulleet maasta vaan tähdistä. Makaan metsäniityllä timotein, horsmien ja ohdakkeiden keskellä heinänkorsi suussa ja katson kun pilvet vaeltavat. Olemme tähtien lapsia, tietää Heikki Turunen. Kuulen kaukaiset loki t. Sen näkyvämmin en ole esiintynyt minkään suojelukohteen puolesta, vaikka kannatan niitä sydämestäni. Miksi minun tulisi tietää kaikki. Minusta ei ole joukkoliikkeisiin, olemukseni ei tunnu sopivan ympäristöaktivistien ri veihin. Minua passiivisempaa luonnonystävää on vaikea kuvitella. On kyllin, että olen saanut tulla ! tänne tuokioksi katsomaan kaikkeuden häi,1! käisevää ihmettä ja olla itse sen osa jokaista ihokarvaa ja yksinkertaisesti ja hur.li mioituneesti ylistystä laulavaa lapsenmieltäni myöten. Minua on pyydetty mukaan luontoliikkeisiin, aktii vityöhön ikimetsien ja uhanalaisten eläinlajien puolesta. Olen tyrmistynyt perhosen siiven värien loistosta sekä voikukan ja rentukan toukokuisesta hehkusta, koska tiedän niiden rakennusaineiden syntyneen ammoisissa majesteettisissa supernovien räjähdyksissä. Se taas lienee seurausta lapsenomaisesta uteliaisuudestani aineen j a maailmankaikkeuden syntyä ja rakennetta kohtaan enemmän kuin varsinaisesta tieteellisestä mielenkiinnosta. En mainitse tätä kovin ylpeänä itsestäni. Minun ja mullan huokosissa soluvan madon välillä ei ole juuri mitään tasoeroja, kun mittaan sitä taivaskotimme tyhj yyttä vasten; sieltä olemme molemmat lähteneet kehittymään aikojen alussa jostain salamyhkäisesta kosmisesta mahtikäskystä. Olisin tuskin kirjoittaja ellen olisi epäkäytännöllinen taka-alalle vetäytyvä romanttinen töherö, laiska uneksiva miehenvokkelo. Ahdistun kummallisesti kun pitää istua onki kädessä riipalla paikoilleen ankkuroidussa veneessä. Kaiken elämän arvo ja kauneus maapallolla, aurinkoäitinsä rinnalla Linnunrataa kiertävällä sinisenä säihkyvällä avaruuden helmellä, on alkanut paljastua minulle todella vasta kun olen sisäistänyt sen harvinaisuuden uni versumissa. Tähdet, joita pienenä pidin Jumalan ja enkelten huqneiden kirkkauteen puhkottuina reikinä, ovat minusta pikemmin vielä mykistävämpiä, kun tiedän niiden olevan oman aurinkomme kaltaisia, ydinreaktion ansiosta hehkuvia kaasupalloja ja vain näyttävän valopisteiltä suunnattoman etäisyytensä takia. Tällai nen olen ollut poikasesta lähtien, kun kirjoitin ensimmäiset runoni puotipaperille metsässä piilossa veljiltäni ja naapurin pojilta, jotka nauroivat kirjoittamiselleni ja pitivät minua vähän höpelönä. Jumalanani minä sitä palvon. Heikki Turunen Ihmeen äärellä En ole mikään luontoasiantuntija. Pikemmin sulkisin muutaman moottoritien liikenteeltä. Muutamaan kansalaisadressiin olen laittanut nimeni , taistelussa Kolin kansallismaiseman hävittäjiä vastaan olin kirjoituksissani hiukan enemmän luontoväen puolella. 13. Tukkani karhottaa pystyssä, kipristelen ruj oja varpaitani . Nyt en voisi ampua sumussa ui valla lammella joluvaa sinisorsaa pelkästään huvin vuoksi, vain miehistä metsästäjän viettiä tyydyttääkseni. En viihdy järvellä veneessä onki kädessäni , mutta saatan istua kaksi tuntia rantaki vellä tyhjin toimin. Minusta metsiemme uljain eläin on arvokkaampi kuin ilman välttämätöntä pakkoa melua ja saasteita syytävällä ajoneuvolla tuhatta ja sataa kaahaava autoilija, tai vai kkapa pientareiden kukkaj a hyönteisparatiisin tuhonneella salaojapellolla talonkokoista leikkuupuimuria ajava EU-suurviljelijä. Sieltä on tullut ja sinne on aikanaan menevä Pieliseni kuikka, jonka valtavan taivashuudon kuulin kesäyönä. Säälin hirviäkin, joita tuhannet puoliautomaattisin kiikariki väärein aseistetut lihavat kylläiset miehet jahtaavat kannan harvennuksen nimissä, hirvivahinkojen vähentämiseksi. Katselen päivänsillan kipiSUOME LUONTO 9/94 53. Tuskin koskaan löydän vastauksia. Minun täytyisi opiskella pystyäkseni kirjoittamaan asiantuntevasti esimerkiksi järven biologiasta, metsäluonnon ekosysteemeistä tai eri lintulajien syysmuutosta. Kuin taivas olisi päässäni. Seison liikkumatta metsässä puun takana. Ennen kaikkea seuraan astronomian saavutuksia. Se ei taida edes kiinnostaa minua. Laululintujen kevätkonsertista erotan juuri ja juuri peipposen. Olemme tähtien lapsia. nöintiä sirrillä silmin. Luultavasti ymmärrän omalla hämärän intuitiivisella tavallani paremmin aineen ja samalla maailmankaikkeuden perusrakennetta kuin esimerkiksi fotosynteesiä ja organismien hämmentävän monimutkaista solukemiaa. Emme ole tulleet maasta vaan tähdistä. Se on käynyt minulle selvemmäksi vuosi vuodelta vertaillessani nykyistä luonnonfi losofiaani ja jopa kauneuskäsityksiäni nuoruusvuosien vaistonvaraisiin asennoitumisiin, jolloin kovin moni asia oli minulle itsestään selvä. Melodramaattinen huokaus tuskan lisääntymisestä tiedon lisääntymisen myötä tuntuu tällä kohdin alistumiselta älylliseen velttouteen aivan syyttä suotta. Jotenkin en pysty rakentamaan itselleni mielikuvaa epäorgaanisen aineen rakentumisesta luonnonlakien vaikutuksesta molekyyleiksi ja lopulta eläväksi solukoksi, mutta tieto muiden muassa omat aivosoluni muodostaneiden alkeishiukkasten kosmisesta alkuperästä saa minut tärisemään ylpeydestä ja ihastuksesta. Kysymyksiä täynnä kierrän asvaltoitujen asutuskeskuksien, päällystettyjen teiden ja parkkipaikkojen kuolemankenttien väliin jääneitä vihreitä elämän keitaita. Nuoruudenrunojen kultakuu ei ole muuttunut yhtään sen proosallisemmaksi, vaikka ihminen on käynyt painamassa jalanjälkensä sen pölyyn ja vaikka kykenen näkemään sen kolmiulotteisena, auringon valoa heijastavana pallona. Hermostun ja soudan suutuksissani rantaan elleivät kilon ahvenet ala hyppiä veneeseen varttitunnin sisällä. Nuorena olin innokas metsästäjä. Minua ei näy äkki ä missään kun pitäisi tehdä jotain. Mitä enemmän tiedän, sitä pienemmän osan luonnon ihmeistä tiedän osaavani selittää. Minne hyvänsä katson, en näe mitään mikä ei olisi ihme. Jotenkin se ei sovi luonteelleni . Kenties se johtuu vanhemmiten lisääntyneestä luonnontieteellisen ja kosmologisen kirjallisuuden harrastamisesta. Istun majoillani haaveilemassa
Valitettavasti metsämaiseman hoitoon on annettu viime vuosisadalta nykypäivään asti vain yksittäisiä ohjeita erilaisten näkymien avaamisesta, maisemapuiden jättämisestä sekä hyvin yleisiä periaatteita maiseman huomioon ottamisesta. Virkistyskäytön ohjaamisesta ekologisesti kestäville alueille annetaan suosituksia. Suomalaista maaseutunäkymää on vaikea kuvitella ilman metsää ja sen liittymistä vi ljelymaisemaan ja talonpoikaisiin rakennuksiin. Erityisen tärkeää on kartoittaa kylän asukkaiden tiedot, toiveet. Kaunista tuottavuutta tutkittava Tutkimuksen tulisi kehittää menetelmä metsäalueen maiseman osatekijöiden inventointiin, luoda maakunnallisia maisemanhoidon malleja reuna-, rinne-, lakija laaksometsille sekä tutkia kyläläisten, kaupunkilaisten ja matkai lijoiden maisema-arvostuksia. Museoja metsäväen yhteistyö SUJUI niin hyvin, että yhteinen sävel näyttää löytyvän muissakin maakunnissa. He voisivat taij ota palveluja niille maanomi stajille, jotka eivät kykene tai innostu sellaiseen työhön. Suunnitteluun kuuluvat luontoja historiaselvitys, toiminnalli sten ja visuaalisten tekijöiden analyysi sekä maisemanhoitomallien laadi nta. Nyt korostetaan koko metsäluonnon hoitoa ja sen monimuotoisuuden ylläpitoa. Kyläkohtaisten tietojen perusteella laaditaan maatilakohtaiset ympäristönhoito-ohjelmat. Ei voida kuvitella, että vastuu metsämaisemien hoidosta jätettäisiin pelkästään metsätalouden ja puuntuottajien harteille ja maanomjstajien maksettavaksi. ja kiinnostus ympäristönsä viihtyisyyden ja laadun parantamiseksi. huhtikuussa. Elinkeinotoiminnan tavoitteena on kehittää perinnettä museoinnin sijasta ja suunnitella tuottava ja moniilmeinen kylämaisema. Asenteiden muutos ja kiinnostus koko metsäluonnon hoitoon on käynnistänyt erilaisia metsien kartoitustöitä, esimerkiksi Tapion, LounaisSuomen metsälautakunnan ja Museoviraston yhteistyön kiinteiden muinaisjäännösten säilyttämiseksi. Maisema-arvoja voidaan hyödyntää matkai lussa ja houkutella maaseudulle niitäkin, joiden toimeentulo ei perustu maaja metsätalouteen. Maanviljelijöiden sivuelinkeinoksi voisi hyvinkin kehittyä luonnonja maisemanhoito. Ympäristöministeriö laati tänä keväänä strategian Suomen metsäluonnon monipuolisuuden turvaamiseksi. Museovirasto julkisti vuosi sitten selvityksen valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Vaikka asenteiden muutosta ja uudenlaista yhteistyötä on syntynytkin, ei se mielestäni vielä riitä. Pelkkä puuntuotto ei enää riitä Maaseudun maisemanhoidon suunnittelun ja toteutuksen taustaksi on viime aikoina valmistunut merkittäviä selvityksiä. Niissä on lyhyet kuvaukset luonnonja kulttuurimaisemien hoitarruseksi. Selvitykset ovat valmistuneet juuri sopivaan aikaan, si llä meillä yksityismetsissä työtä tekevillä on jo jonkin aikaa ollut käynnissä luonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon hankkeita, jotka näiden selvitysten ansiosta voidaan virallistaa ja ottaa selkeästi mukaan jokapäiväiseen työhön . Maiseman visuaali sina tekijöinä luetellaan muoto, mittakaava, maiseman linjat, monimuotoisuus, yhtenäisyys ja herkkyys. Metsäkeskus Tapion tarkistetut metsänhoitosuositukset hyväksyttiin . Maakunnallisia hoitomalleja tarvitaan, sillä esimerkiksi rantojen käsittely on erilaista Perämerellä, Saimaalla ja Suomenlahdella luonnonolojen, maankäytön historian, geologian sekä maanpinnan muodon erojen takia. Hänen työhönsä kuuluvat muun muassa metsämaisema-asiat. Tavoitteena on edistää kulttuuriympäristön säilyttämi stä, kehittämjstä ja hoitoa. Historioitsija tulkitsee isojakokarttoja, geologi selvi ttää jääkauden synnyttämät kulurrusja kasautumjsalueet ja luonnontieteilijä löytää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Nämä hankkeet osoittavat, että maisemallisesti tärkeitä alueita varten tulee kehittää suomalaiseen luontoon, metsäestetiikkaan ja metsänhoitoon perustuvaa maisemanhoidon suunnittelua. M aise mas uunni ttel uhankkeisiin voidaankin luontevasti liittää uusien elinkeinojen löytäminen yhdessä kyläläisten kanssa ja siten olla turvaamassa maaseudun elinvoimaisuutta. Metsäteollisuuden, yksityismetsäsektorin, Metsähallituksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja metsäalan yhteistyötahojen tulisi ottaa tosissaan esitetyt maisemanhoidon ehdotukset ja ryhtyä laatimaan tutkimus-, kehittämisja toteuttamisohjelmaa. Metsätalouden ympäristöohjelmassa on esityksiä luonnonja perinnemaisemien hoitamiseksi, maisemanhoidon tutkimuksen järjestämiseksi, maisema-alueiden inventoimiseksi sekä hoitoja käyttösuunnitelmien laatimiseksi. Kylille ja maatiloille maisemasuunnitelmia Maisemansuunnittelun pilottityömme Paltamon Melalahteen valmistui tänä kesänä ja se saa hyvää jatkoa Ähtärin Peränteestä ja Someron Häntälästä. Sen mukaan metsätaloutta on suunniteltava huolellisesti 14 maisemaja perinnemaisemaalueilla. Strategiassa esitetään tehtäväksi tilakohtaisia maisemanhoitosuunnitelmia joko metsäsuunnittelun tai yleiskaavoituksen yhteydessä. Enää ei riitä se, että metsätaloudessa jatkettaisiin jo vuosikymmeniä toteutettua puuntuotannollista metsänkäyttöä. Kunnollisia askelia suomalainen metsämaiseman hoito näyttää ottavan vasta nyt. Maisemanhoitosuunnitelma laaditaan maanomistajien, metsäorganisaatioiden, viranomaisten ja erilaisten järjestöjen kanssa yhteistyönä. Maaja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vahvistivat metsätalouden ympäristöohjeman tämän vuoden heinäkuussa. Yhteistyössä tarvitaan ympäristöja maatalousviranomaista, kaavoittajaa ja rahoittajaa. vsk.. Maisema ja luonto ovat maaseudun voimavaroja. Lisäksi siinä on tietoa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, vesiensuojelusta, riistanhoidosta, puuntuotannosta sekä hakkuiden rajaarrusesta luonnonja kulttuurimaisemaan. Metsänhoitoyhdi stykset voisivat tarvittaessa avustaa ja maanomistajien omina työorganisaatioina tehdä työn hyväksytyn suunnitelman mukaisesti . Näin saataisiin käytännön metsätalouteen soveltuvia menetelmiä, joilla puuntuottajan ja -ko1jaajan työn jäljet eiSUOMEN LUONTO 9/94 53. Maaseudun vetovoima asuinja elinympäristönä perustuu ympäristön laatuun. Tärkein on ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintö valtakunnallisesti arvokkaista kulttuurimaisemista ja maisemanähtävyyksistä sekä edustavista perinnemaisemista. Siihen tarvitaan monien eri ammattialojen tuntemusta. Metsä01aise01aa on ho PUHEENVUORO Metsänhoitaja Airi Matila työskentelee Metsäkeskus Tapion koulutusosastolla. Suunnitelmaan kootaan maastokuviokohtaisia tietoja avoi mina pidettävistä maatatalousalueista, perinnebiotooppien hoidosta, näkymien avaamisesta ja pellon metsityksen puulajeista
Jettava Metsien käsittelyn tärkeäksi osaksi on tulossa maisemånhoito. Yksityismetsät tarvitsevat maatalouden ympäristötuesta ympäristönhoitoohjelmien laadintaan, neuvontaan, koulutukseen, tutkimukseen ja julkaisuihin vuosittain 30 miljoonaa markkaa. Maiseman erityispiirteitä tulee kunnioittaa ja pyrkiä mahdollisimman luonnolliseen työn jälkeen, myös hakkuissa. Maaseutu tuottaa puun ja ruoan lisäksi myös kalaa, marjoja, sieniä, puhdasta vettä, maaseodun rauhaa, esteettisiä elämyksiä sekä mahdolli suuksia virkistykseen ja retkeilyyn. Työn kustannukset nousevat siirryttäessa konevoimasta ihmistyöhön ja ympäristöystävälliseen tuotantotekniikkaan. Valkoselkätikka on vanhojen kaskikoivikoiden kulttuurilaj i, jonka asuinalueilla koivikon kiertoaikaa tulisi jatkaa, jolloin hakkuutulot pienenevät. vät juurikaan erotu luonnonmaisemasta. Kuvassa nykyistä metsänhoitoa Suomussalmella. Työn jäljen voi saada mahdollisimman luonnolliseksi, mikä lienee yleisesti hyväksytty esteettinen tavoite. Valitettavasti ympäristötuen kehittelyn ympärillä kiehuu ja kuohuu. Maisemanhoito luonnonja kulttuurialueilla vaatii vielä paljon yhteistyötä, yhteisymmärrystä ja samaan hiileen puhaltamista. Maanomistajan hakkuutulot pienenevät, kun kylää ympäröivillä entisillä kaskialueilla kasvatetaan sinne luontaisesti kuuluvaa harmaaleppää kuusikon sijasta. Jos liitymme EU: hun, voisimme käyttää hyväksi EU: n maatalouden ympäristötukea pähkinäpensaslehtojen, harmaalepi koiden, valkoselkätikkakoivikoiden ja muiden arvokkaiden kohteiden suojeluun ja hoitoon, jolloin ne eivät jäisi vähäisen kansallisen metsäja luonnonsuojelurahoituksen varaan. Tuen saamisen ehtona on hyvän luonnonja ympäristönhoidon noudattaminen ja sitä maksettaisiin tehdystä työstä ja laadusta. Suomessa valmistellaan mahdolliseen EU-jäsenyyteen liittyvää maatalouden ympäristötukea, jota on käytössä vuosittain noin 1,7 miljardia markkaa. "Maisema ja luonto ovat maaseudun voimavaroja", kirjoittaa Airi Matila. Viranomaisten on ollut vaikea ymmärtää, miksi metsä kuuluisi kyseiseen tukeen. Asetuksen perustelujen mukaan tukea ei anneta taloudellisesti arvokkaiden puulajien kasvattamiseen, mikä on täysin järkevä periaate. vsk. Metsien käsittely ei kuitenkaan ole pelkästään kauniiden puuasetelmjen rakentelua ja taloudellisesti vähäarvoisten puulajien kasvattamista vaan sen tulisi tuottaa luonnollisesti taloudellista hyötyä maanomistajalle. Airi Marita 15. Periaatteet ymmärrettyään voi itse vaikuttaa hakkuualojen rajaamjseen epäsäännöllisiksi, avoimina säilytettävien viljelyaukeiden hoitamiseen, metsitettävien peltojen valintaan, puulajien valintaan ja luonnonhoitoon. Onnistunut hoito edellyttää neuvontaa, koulutusta ja valvontaa. Maisemanhoito perustuu siis hoksaarnjseen ja tietämiseen; on ymmärrettävä, miksi luonto ja metsä muodostavat juuri sellaisen kokonaisuuden kuin muodostavat. Rahasta käytetään merkittävä osa luonnonmukaiseen tuotantoon, maisemanhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen, koulutukseen, neuvontaan ja kokeiluhankkeisiin. Joissakin tapauksissa luonnonja maisemanhoidon kustannukset saattavat olla suuremmat kuin metsästä saatavat tulot. Tärkeää on tehdä runsaasti työtä maanomi stajien kanssa etukäteen, jotta asiasta kiinnostunut yksityinen maanomistaja ei saisi ristiriitaisia suosituksia ja ohjeita kaytännön työn tekemi seen. Yleisemminkin maanviljelijöille tuli si maksaa normaalin maataloustuotannon ohella myös siitä, että he käyttävät ammattitaitoaan ja voimavarojaan maisemanja luonnonhoitoon. Lohjan lehtoalueella olen nähnyt upeita pahkinäpensaslehtoja, jotka ovat syntyneet vanhoille laidunmaille. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Metsätalouden ympäristöohjelman toteuttamisen tulisi saada osuutensa tästä rahoituksesta. Miksei maisemistakin maksettaisi. Maanomistajille syntyy maisemanhoitokohteista yli maara,sia kustannuksia ja hakkuu tulojen menetyksiä vuosittain noin 100200 miljoonaa markkaa. Onnistuakseen se vaatii monien eri alojen asiantuntijoiden ja maaseudun asukkaiden yhteistyötä sekä rahaa. Sitä vastoin se antaa mahdollisuuden maatalouden muovaamien biotooppien hoitamiseen sekä sellaisten kasvija eläinlajien säilyttämiseen, joiden elinympäristö vaatii perinteistä tai nykyisenlaista maataloutta. Silloin maanomistajan tahtoa ja päätöksentekoa voitaisiin ohjata taloudellisilla tuilla ja korvauksilla. Nämäkin menetykset tulee korvata maatalouden ympäristötuella
SUOMEN LUONTO 9/94 53. EU-jäsenyyteen liittyvien toiveiden tynnyrillä ei tunnu olevan laitoja lainkaan. Anne Brax, Iiris Lappalainen ja Juha Valste Toiveiden tynnyri 16 "Tähän saadaan varmasti tukea Euroopan unionilta." Tämä lause toistuu nykyään suunniteltiinpa sitten moottoritietä ja ratayhteyttä Turusta Pietariin tai ketojen ja maaseutumaiseman suojelua. vsk.
Unionin rahanjako on ollut ympäristöjärjestöjen silmätikkuna, koska kehitysohjelmat ovat usein aiheuttaneet luonnolle suurta tuhoa. Tukirahoja ihmetellessä unohtuu, ettei Suomi suinkaan saisi tukirahoja lahjoituksena. Eräissä tapauksissa paikalliset luonnonsuojelijat ovat vaatineet unionin rahoituksen vetämistä pois hankkeiden haitallisuuden takia. Rahastoilla unioni yrittää tasata alueiden välisiä kehityseroja rajojensa sisäpuolella. Köyhimmille jäsenmaille on vielä oma ns. koheesiorahastonsa. vsk. Meistä tulisi yhteisossa nettomaksaja. Tukiviidakossa voi mennä pää pyörälle: on harvaan asutun alueen tukea, jälkeenjääneiden alueiden tukea, taantuvien teollisuusalueitten tukea, työllisyyden hoitotukea, maaseudun kehittämistukea ja SUOMEN LUONTO 9/94 53. Jos Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi, meille on luvattu unionin rakennerahastoista pari miljardia markkaa vuodessa. Anomuksesta on myös käytävä ilmi, miten ympäristöviranomaiset ovat olleet mukana suunnittelussa. Optimistisimman arvion mukaan maksaisimme unionille vain 150 miljoonaa markkaa vuodessa enemmän kuin sieltä saisimme; pessimistisimmän arvion mukaan Suomi jäisi miljardeja markkoja miinukselle. Euroopan Investointipankilta saatavien lainojen kanssa EU:n rahoitusosuus voi tosin nousta korkeammaksikin . Vuonna 1993 päätettiinkin, että rahoitettavien kehitysohjelmien ympäristövaikutukset on arvioitava. Arvio summasta tuntuu riippuvan hyvin paljon arvioitsijasta. 17. Rakennerahoituksen ei ole tarkoitus korvata kotimaista rahoitusta, jota on löydyttävä 25-50 prosenttia kokonaiskustannuksista. alueiden välisen kehittämisen tukea
Jos kansalaiset äänestävät Suomen unionin jäseneksi, ohjelmat lähetetään ministeriöiden punakynien evästyksellä ja valtakunnalliseksi kehjttämisstrategiaksi yhdistettynä EU:n komjssiolle. "Maakuntien liitoissa käsitellään suuria hankkeita. Nykyisten jäsenmaiden kansalaisjärjestöjen mielestä päätöksenteko kansallisista kehittärrusohjelmista ei ole ollut tarpeeksi avointa eikä hankkeiden tärkeysjärjestyksestä ole käyty poliittista keskustelua. < "" Alueellisten kehitysohjelmien laatiminen on annettu -g tehtäväksi maakuntien liitoille, jotka ovat kunnanvaltuustojen valitsemia luottamuselimiä. Jos Suomi liittyy unioniin, keskustelun pitäisi alkaa meillä heti, kun ohjelmat tulevat maakuntien liittovaltuustojen käsittelyyn. Kun rahaa näyttää olevan runsaasti liikkeellä, saatetaan ajatella, että rakennetaan nyt se moot18. Tuki olisi ensimmäisenä vuonna 567 miljoonaa markkaa ja kasvaisi viiden vuoden aikana tasaisesti. Asialla on kova kiire; ohjelmien pitää olla valmiina viimeistään marraskuussa. Niin sanottu harvaan asuttujen alueiden tuki ohjautuisi joka tapauksessa Lappiin, Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon, Kuusamon seuduille sekä Koillismaalta Keski-Suomeen ulottuvalle kaistaleelle. "Suuria hankkeita tulossa" Suomessa ei vielä elokuussa ollut lopullisesti valittu alueita, jotka tulisivat saamaan unionin tukirahoja
Riippuu kuitenkin jäsenvaltioista itsestään, millaisia kohteita ne esittävät. Arvioinnin olennainen osa on laaja kansalaisten mielipiteiden kuuleminen tai ainakin sen pitäisi olla. "Kiire on niin kova, että tällä tukirahojen hakukierroksella ei koeta mitään ympäristövaikutusten arvioinnin tähtihetkiä", Heikkinen pahoittelee. Rahaa rautateille Liikenne, ja erityisesti maantieliikenne, on monien mielestä Euroopan unionin pahin ympäristöongelma. Menetelmiä voidaan kuitenkin jatkossa kehittää. Unionin tuella on tehty monenmoista, kuten kohennettu Englannissa jalankulkijoiden painajaiseksi kehittyneen Birminghamin kevyen liikenteen väyliä ja julkista liikennettä, kunnostettu vanhoja teollisuuskiinteistöjä vanhoilla terästeollisuuspaikkakunnilla tai elvytetty käsityötaitoja entisessä Itä-Saksassa. Typenoksidipäästöistä liikenne synnyttää yli puolet. toritie, johon valtiolla ei aikaisemmin ole ollut varaa", arv101 ylitarkastaja Ilkka Heikkinen ympäristöministeriöstä. Ympäristöministeriön asiana on varmistaa, että ohjelmien ympäristövaikutukset on arvioitu yhteisön vaatimalla tavalla, ennen kuin ehdotuksia lähetetään eteenpäin EU:n komissiolle. Vastaisuudessa yhteisön liikennerahoista on kuitenkin tarkoitus käyttää 19. Liikenteen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen arvellaan kohoavan vuosituhannen vaihteeseen mennessä jopa 15 prosentilla 1990 tasosta. ;;i EU on vuosia suosinut tieliikennettä; 1975-1993 ta] lousyhteisö käytti liikenneyhteyksien parantamiseen tar: koitetuista tukirahoistaan yli .1/' kaksi kolmannesta teiden rakentamiseen. Kenen ehdoilla kehitetään. EU:ta on usein syytetty siitä, että se tukee mielellään kalliita ja näyttäviä tiehankkeita ja muita infrastruktuurihankkeita, kuten pitkiä tunneleita vaativan moottoritien rakentamista Ranskan rajalta Madridin kautta Lissaboniin tai Sevillan ja Madridin välistä luotijunayhteyttä
Raideliikenteen voittokulkua edistää tulevaisuudessa hänen mukaansa myös energiaja haittaverotuksen laajeneminen. Tarkoitus on luoda suuria yhteiseurooppalaisia liikenneverkostoja. Perustuen lisäksi jakoon tulisi satoja miljoonia "vapaasti" jaettavaa erityistukea. vuoristotukea maksettaisiin joko kotieläinyksiköiden tai hehtaarien perusteella lukuunottamatta lounaisinta ja eteläisintä Suomea. Suomessa ehkä kyettäisiin viimeinkin suojelemaan maatalousalueisiin liittyviä lintuvesiä ja muita kosteikkoja. Paulin mielestä raideliikenteen kehittämistä puoltavat monet vastaansanomattomat seikat. Tarmokkaasta yrittämisestä huolimatta vuoristotukea ei onnistuttu neuvottelemaan koko Suomen alueelle. Meillä asia on ollut päinvastoin. Ne täydentävät jo aikaisemmin hyväksyttyä Bernin sopimusta, joka keskittyi JaSUOMEN LUONTO 9/94 53. Christophersenin työryhmälle, jonka tehtävänä on laatia ohjelma tärkeimpien liikenneverkostojen edistämiseksi. "Euroopan tiet ovat tukossa, ilmatila täynnä, maantiekuljetukset ja lentoliikenne saastuttavat...", hän luettelee. Perustukea maksetaan, mikäli maatila noudattaa sille laadittavaa ympäristönhoito-ohjelmaa tai lannoituksen, kasvinsuojelun ja kesannoinnin ohjelmaa. Luonnonsuojelun oletettu tehostuminen on ehkä suurin syy, minkä vuoksi osa luonnonystävistä toivoo Suomen liittyvän unionin jäseneksi. Tuen avulla pyritään vähentämaan vesistöjen ja ilman kuormitusta, suojelemaan pohjavesiä, hoitamaan maaseutumaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. vsk.. Keväällä julkistetun, unionin taloutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä käsittelevän suunnitelman mukaan rautateille seuraavan viiden vuoden aikana eri tavoin suunnattava satojen miljardien markkojen rahamäärä olisi jopa yli viisinkertainen tieja lentoliikenteen saamiin rahoihin verrattuna. Keväällä Suomen liikenneministeriön, valtionrautateiden ja tielaitoksen edustajat laativat oman ehdotuksensa unionin asettamalle ns. Vai von ta ja suunnitelmat ovat kauniiden tavoitteiden Iisäksi tärkeitä. Maataloustuotteiden hintatuesta suomalaiset joutuisivat kyllä luopumaan, mutta alenevia tuotteiden hintoja korvaisi osittain hinnanalennuskorvaus, joka maksettaisiin peltokasveista eli vi lja-, öljyja valkuaiskasveista. Ympäristötuen tavoitteet, jotka vielä elokuussa olivat neuvoteltavina, ovat hyviä. Tukea olisi jaossa ilmeisesti noin 1,7 miljardia markkaa; se on merkittävä osa maatalouden tuki pakettia. Koska tuet ovat maataloustukia, tärkeitä perinnemaisemia omistaville metsätilallisille ei tukea heruisi muuta kuin koulutukseen ja neuvontaan. Alkuperäisluonto erityissuojelussa Alkuperäisen luonnon ja eliölajien suojeluun on Euroopan unionissa kiinnitetty melkoisesti huomiota. Mutta tehostuisiko luonnonsuojelu todella. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yli 200 kilometrin tuntinopeudella pyyhältävät luotijunat kuljettavat ihmisiä suurkaupungista toiseen. Se turvaisi vesiensuojelun painopistealueita, arvokkaita maisema-alueita, hoidettavia perinnemaisemia ja pienbiotooppeja. Suomen Tieyhdistys muun muassa on ehättänyt vaatimaan 2 400 uuden moottoritiekilometrin rakentamista nykyisten 318 kilometrin jatkeeksi, koska "ilman merkittävää panostusta liikenneinfrastruktuuriin Suomi ei tule menestymään yhdentyvässä Euroopassa." Valtionrautateiden uuden viestintäjohtajan Jan-Peter Paulin mielestä Suomessa olisi jo aika asettaa eri liikennemuotojen kehittäminen tärkeysjärjestykseen. Ehdotus ei ole virallinen, koska Suomi ei ole unionin jäsen. Unionin kiinnostuksen kohteena eivät kuitenkaan ole mitkään paikallisjunareitit. Alkuperäisen luonnon suojeluun liittyviä direktiivejä on EU:ssa hyvksytty tähän mennessä kaksi: lintudirektiivi 1979 ja habitaattidirektiivi 1992. Ympäristötuesta maatalouden lypsylehmä. Mutta tavoitteena on myös maatalouden tulonalennusten korvaaminen. Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä tuetta1s11n EU-Suomessa nykyiseen tapaan, uutuutena tulisi siirtymävaiheen jälkeen maksettava luomutuotannon tuki. Tuki tosin sitoisi maatalouden harjoittajan entistä tiukemmin osaksi julkista taloutta. Maatalousneuvotteluissa on lähdetty nykyisen tuotantotavan ja lähestulkoon nykyisten tuotantomäärien säilyttämisestä. Se koostuisi useista satamista, moottoriteistä ja nopeista ratayhteyksistä. 20 Liikennemuodot tärkeysjärjestykseen Maantieliikenteen puoltajat ovat lähteneet EU:n jäsenyyttä odotellessaan ärhäkästi liikkeelle. Suomalaisissa neuvottelupapereissa ympäristötuki on nyt määritelty suuremmaksi eteläiseen kuin pohjoiseen Suomeen. Maatalouden tukiratkaisut eivät miellytä niitä, jotka ovat haaveilleet Suomen siirtymisestä luonnonmukaisempaan tuotantoon. Tilat sitoutu1s1vat myös eräisiin ympäristönhoidollisiin tavoitteisiin, kuten maisemanhoitoon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen yleisellä tasolla. Se kuitenkin hyväksyttiin ennakoivasti valtioneuvostossa ilman, että sen tiimoilta käytiin juurikaan julkista keskustelua saati että sen ympäristövaikutuksia olisi mitenkään arvioitu. Pohjoisempana ympäristötuki suos1s1 nurmiviljelyä, etelässä viljanvi ljelyä. Lisäksi suurimmassa osassa Suomea maksetaan vielä eri vyöhykkeille hieman erisuuruisena pohjoista tukea. Toisaalta voimaperäisimmin viljellyillä alueilla myös maatalouden ympäristöongelmat ovat suuremmat, maaja metsätalousministeriö perustelee tuen alueellisia eroja. Paulin mielestä Suomessa on jo varauduttu toimimaan kulkuväylänä Venäjälle. Siitä huolimatta ympäristöviranomaiset jopa pelkäävät olevansa kovin valmistautumattomia nimeämään keskeisiä suojelukohteita. Suojakaistoja vesistöjen varsille Joka tapauksessa tuen saanti edellyttää pientareita ja suojakaistoja vesistöjen varsille sekä suurella osalla viljelyksiä ympärivuotista kasvipeitettä. "Tavaraliikenteen kuljetuksista merkittävä osa kulki rautateillä viime vuonna." Länsi-Euroopan rautateiden meikäläisestä poikkeava raidevälikään ei ole este, sillä suunnittei lla on kalustoa, jossa raideväliä voi säätää halutuksi. Ns. Muina tärkeinä liikennehankkeina mainittiin Via Baltica, joka kytkee Puolan ja Baltian maat Keski-Eurooppaan sekä yhteys Pohjois-Euroopasta Arkangeliin ja Komiin. Ympäristölle siitä saattaisi olla hyviäkin seurauksia. Syykin on selvä: Keskija Etelä-Euroopan maissa on paljon ihmisiä ja vähän luontoa. "Julkisuudessa pitäisi herättää kysymys, aiotaanko Suomesta tosissaan tehdä liikenteen läpikulkualue", Ilkka Heikkinen ympäristöministeriöstä haastaa. Maatalouneuvottelijat tarttuivatkin ympäristötukeen kuin viimeiseen oljenkorteen. "Euroopan unionin liikennepolitiikan mukaista olisi johdonmukaisesti tukea raideliikennettä", hän sanoo. Päällekkäisten liikenneverkkojen rakentaminen esimerkiksi Turku-Helsinki-Pietari -yhteyden hoitamiseksi on Paulin mielestä tuhlausta. entistä suurempi osa rautateihin. Kaikki eivät kuitenkaan ole innostuneita joidenkin päättäjiemme valitsemasta Suomen liikennepoliittisesta roolista Euroopassa. Innostus maisemiin Suomessa selittynee EU:n kautta tapahtuvalla varallisuuden uusjaolla. Tätä selitetään sillä, että maatalous pitää taata niissä ympäristöissä, joihin se luontevimmin soveltuu. Ehdotuksessa nimettiin kiireellisimmäksi Turku-Helsinki-Pietari -liikenneyhteys
vsk. ti unioni on antanut myös joillekin maille sokerin tuontikiintiön samalla hinnalla, jonka se takaa omille tuottajilleen. Ne sanelevat tökerösti köyhille maille, miten niiden pitää kehittyä. "Unioni on lähtenyt samaan kelkkaan Maailmanpankin ja Jääkö köyhien Afrikan maiden osaksi halpojen nautintoaineiden tuottaminen teollisuusmaiden asukkaille . Monet kehitysyhteistyöhankkeet tähtäävätkin köyhimpien maiden tuotevalikoimien laajentamiseen ja korkeamman jalosusasteen saavuttamiseen. SilSUOMEN LUONTO 9/94 53. EU kohtelee köyhiä maita kuin suurtilallinen torpparia "Minua aina pyydetään kertomaan, miten Euroopan unionin Jasenyys parantaisi Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Joistakin maista hän käyttää nimitystä "köyhimmät maat". Poikkeuksia ovat unionin yhteisen maaatalouspolitiikan piiriin kuuluvat tuotteet, joita ovat muun muassa sokeri. Unioni antaa ulkomaankaupassaan etusijan juuri köyhimpien maiden ryhmittymälle, kun taas kovaa vauhtia teollistuvia Itä-Aasian, Latinalaisen Amerikan ja arabialueen valtioita aletaan jo unionissa kohdella lähes tasavertaisina kauppakumppaneina. Yoipio on suomalaisille tuttu muun muassa kahvin, kaakaon ja teen maailmankauppaa käsittelevän Tropiikin lahjat -kirjan kirjoittajana. "Meillä puhutaan ainoastaan kehitysavusta. Se määritellään Brysselissä." Yoipion vaihtoehto Brysselin mallille on työläs. Olen siitä huolimatta päättänyt vastustaa jäsenyyttä." Näin sanoo kehitysmaa-aktivisti, tutkija Timo Voipio. Unionissa pohditaan myös, miten kaikki muut unionin toiminnan lohkot maatalous-, kauppa-, kulttuuritai rahapolitiikka vaikuttavat köyhien maiden asemaan." Yoipio ei mielellään enää puhu kehitysmaista. Esimerkkinä unionin johdonmukaisuudesta Yoipio kertoo, että se myöntää joillekin köyhimmille Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille tullittomuuden sekä teollisuusettä maataloustuotteissa. Unioni myös tunnustaa, että kehitysmaiden oman vientituotannon jalostusasteen nostaminen on niiden kehittymisen kannalta olennaista. Ohjeet ovat meillekin tuttuja: vyötä pitää kiristää, julkiset menot on saatava kuriin, valtion menot on painettava alhaisiksi. Tupakan korjuuta Zimbabwessa. Hän on äskettäin viettänyt vuoden Tansaniassa kehittämässä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia aluesuunnittelussa. Se edellyttää sitä, että suostuisimme tulemaan ecuissa mitattuna köyhemmiksi kuin olemme nyt. "Suomen kehitysyhteistyössä tällaisilla toimilla on ollut hyvin vähäinen osuus", Yoipio sanoo. "Apinoimalla rikkaimpien maiden kulttuuria, elämäntapaa ja kulutusmallia vahvistamme samaa arvomaailmaa myös kehitysmaissa", sanoo tutkija Timo Voipio. EU:n ja Maailmanpankin asenne on Yoipion mielestä uuskolonialistinen. Pitäisi miettiä minkälaista elämää me haluamme, millaista omaehtoisuutta." Anne Brax 21. Hän erottelee maita maantieteellisiksi tai kauppapoliittisiksi ryhmikseen. Näin sen niin selvästi Tansaniassa. "Niin kauan kuin Suomen hallitus jakaa verovaroista maataloustukea eteläsuomalaisille rypsin ja sokerijuurikkaan viljelijöille, se riistää Afrikan ja Arabian alueen sokeriruo ' on ja öljykasvien tuottajilta tasaveroisen kilpailun mahdollisuuden", Yoipio sanoo. Tämä siitä huolimatta, että yhteisö itse vie sokeria maailmanmarkkinoille. Kansainvälisen kehitysrahaston kanssa. Kehitysmaiden on liityttävä maailmankauppaan, tuotettava samoja raaka-aineita kuin ennenkin, koska niillä on siihen parhaat maantieteelliset ja ilmastolliset edellytykset: "On vain yksi tapa kehittyä. Siitä tuli paha olo", Yoipio kuvailee. Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa vuosikausia seuranneen Yoipion mielestä Suomen kehitysmaasuhteet ja -politiikka ovat alkeelliset ja epä-älylliset verrattuna Euroopan unionin vastaavaan politiikkaan. Niin se parantaisikin. Yhteisöllä on yhteinen tullipolitiikka ja sen budjetin kautta kanavoituu osa jäsenmaiden kehitysyhteistyörahoista. EU:ssa tehdään Yoipion mukaan samoin. Unioni edustaa köyhissä maissa keskusvaltaa. Unionin kehitysyhteistyöpolitiikka on siis järkevää ja samalla unioni kuitenkin Yoipion mielestä toimii siten, että köyhät maat pysyvät suhteessaan teollistuneisiin, rikkaisiin maihin kuin torpparit suhteessaan suureen maatilaan . "Visioni paremmasta vaihtoehdosta vaativat perusteisiin käyviä muutoksia
"Unionista on annettu ymmärtää, että tällainen jako suomalaisiin ja ulkomaalaisiin ei jatkossa vetele." "Kun Suomea aletaan mainostaa Keski-Euroopassa lomamaana, rannoillemme alkaa ryntäys. Luonnonsuojelujärjestöt eivät kuulu tähän joukkoon. Direktiivit ovat ulkopuolinen painostuskeino, jolla asiat hoidetaan, jos ne eivät muuten suju. Uusia ympäristötyyppejä suojeluun Ylitarkastaja Esko Jaakkola ympäristöministeriöstä arvelee, että moni asia muuttuu, jos Suomi liittyy jäseneksi. PCP-kiistassa. Sama pätee Suomen PCP:n käyttörajoituksiin sekä lannoitteiden kadmiumia ja torjunta-aineita koskevat määräyksiin, jotka ovat kaikki EU:n normeja tiukemmat. "Mitä Suomelle merkitsisi sellaisten listattujen lajien kuin karhun ja suden suojelu. Sitä ennen pitäisi saada rantojen suojelu kuntoon." D SUOMEN LUONTO 9/94 53. Luettelossa on sellaisia lajeja kuin liro, räyskä, kalaja lapintiira, harmaapäätikka, palo kärki ja valkoselkätikka", hän kertoo. Näin uskovat unionin jäsenyyttä puoltavat ympäristönsuojelijat. "Nykytilanteessa tämä olisi melkoinen asia esimerkiksi Etelä-Suomessa direktiivi pistäisi vipinää vanhojen metsien suojeluun. Mutta on paljon asioita, joita emme ole tähänkään mennessä hoitaneet, kuten lajien suojel u, maatalouden hajapäästöt tai rantojen suojelu", sanoo Esko Joutsamo. Anne Brax luun mutta se voidaan myös evätä vaikkapa kiireeseen vedoten", sanoo luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo. Unionissa ei ole voimassa pohjoismaisen kaltaista julkisuusperiaatetta. Suomi voisi unionin jäsenenä joutua vetoamaan EU:n tuomioistuimeen saadakseen pitää omat, unionin lainsäädäntöä tiukemmat dieselja polttoöljyn rikkinorminsa. jien suojeluun unionin direktiivit ottavat huomioon nimenomaan elinympäristöjen suojelun. "Meidän on osoitettava, että tiettyjen lajien elinympäristöjen suojelutilanne on suotuisa. Yalittajina voivat olla sekä yksityiset kansalaiset että järjestöt. "Miksi siihen tarvittaisiin EU:ta. Tuomioistuimen mitätöintipäätöstä ehdittiin jo pitää osoituksena siitä, että kaupan vapaus polkee aina ympäristöseikat jalkoihinsa. En ole lainkaan varma, ovatko tällaiset määräykset hyviä meille", pohdiskelee Jaakkola. Toisaalta suojelu pitäisi Jaakkolan mukaan pystyä hoitamaan ilman minkäänlaisia direktiivejä, omi lla päätöksillä. Kiinteistöjen ulkomaalaisomistus vapautui Suomessa vuoden alussa, mutta se on yhä luvanvaraista. "Päätöksessä ei otettu kantaa kaupan vapauden ja ympäristönsuojelun välisiin suhteisiin. "Kansalaisjärjestöt voitaisiin ottaa unionissa mukaan päätöksenteon valmisteMitä PCP-päätös opetti. Jos liittyisimme jäseneksi, joutuisimme käymään kattavasti läpi Suomen kaikki erilaiset elinympäristötyypit ja selvittämään, miten uhanalaisia ne ovat", sanoo Jaakkola. Habitaattidirektiivissä luetellaan myös joukko uhanalaisia tai uhanalaista ympäristöä osoittavia lajeja, joiden elinympäristöt tulee tutkia ja suojella. Direktiivi määrittelee tarkasti, millä perusteella jokin elinympäristö on otettu suojeltavien joukkoon. Varsinaiset ympäristölait, jotka koskevat esimerkiksi ilmantai vesien suojelua ovat yleensä EU:ssa ns. Lisäksi suojeluun saataisiin ehkä sellaisiakin ympäristötyyppejä, joihin ei tähän asti ole voitu kiinnittää tarpeeksi huomiota esimerkiksi rannikoiden maankohoamisalueita ja maatumalahtia eli fladoja", Jaakkola arvelee. Unioni on tehnyt luettelon suojeltavista elinympäristöistä. Odotusaikana Saksa saa soveltaa tiukempia PCP-normejaan. "Habitaattidirektiivissä ei tietenkään ole pohjoisia eli boreaalisia elinympäristöjä. Kevään lopulla Euroo~an tuomioistuin antoi tuorruon kuuluisassa, ns. Kussakin jäsenmaassa tällaisten elinympäristöjen suojelutilanteen tulee euroslangilla ilmaistuna olla "suotuisa": elinympäristötyyppi ei saa muuttua, sen pinta-ala ei saa pienentyä ja sen täytyy säilyä toimivana ekosysteeminä. Johtopäätösten teko oli kuitenkin ennenaikaista. Vapaan kaupan keskeinen ajatushan on juuri kaiken tuotteita koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen. Ministerineuvosto, joka on unionin ylin päätöksentekoelin, toimii suljettujen ovien takana. Perusteena voi olla sekä direktiivien kirjaimen että hengen rikkominen. PCP-asia käsitellään uudelleen komissiossa. Sen virkailijoilla ei ole velvollisuutta antaa tietoja asioista tai asiakirjoista, vaikka niitä ei olisi julistettu salaisiksi. Suomi hyvä ja huono Suomi menisi nimenomaan luonnonja ympäristönsuojelun veturiksi Euroopan unioniin. Riippuisi paljon omista edustajistamme, miten paljon tietoja asioiden valmistelusta saataisiin. Kansalaisjärjestöille valittajan osa Erilaisilla eturyhmi llä on Brysselissä omat painostusjärjestönsä, jotka yrittävät vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. vsk.. Valitusmahdollisuus antaa muun muassa luonnonsuojelujärjestöille entistä merkittävämmän aseman tapahtumien valvojina omassa maassaan. Ylitarkastaja Jaakkola näkee yhteisön luonnonsuojeludirektiivit pääosin myönteisinä. Lohenkalastajille unionin jäsenyys olisi takaisku; EU ei ole hyväksynyt Suomen nykyisiä saalismääriä siitäkään huolimatta, että maamme istuttaa yhdessä Ruotsin kanssa melkein kaikki Itämerestä kalastettavat lohet. Unionin tasoa tiukempien tuotemääräysten asettaminen voidaan tulkita kilpailun rajoittamiseksi. Sitä pidetään ennakkotapauksena, joka ohjaa jatkossa kaupan vapautta ja ympäristöä koskevia oikeuskiistoja. Jäsenyysneuvotteluissa näille normeille saatiin kolmen vuoden siirtymäajat, jona aikana Suomen pitäisi joko sopeutua unionin lainsäädäntöön ellei Suomi onnistuisi taivuttamaan unionia omien tiukempien normiensa kannalle. Vaikka asioihin on vaikea vaikuttaa etukäteen, niistä voidaan valittaa myöhemmin. Jos Suomessa halutaan suojella sellaista lajia ja elinympäristöä, joka on Keski-Euroopassa tavallinen ja suojelun ulkopuolella, meillä on siihen täysi oikeus. Jos esimerkiksi Suomessa jatkettaisiin ilveksen ja haahkakoiraiden metsästystä entiseen tapaan, Suomen luonnonsuojeluliitto voisi valittaa asiasta EU :n tuomioistuimeen. "Joissakin asioissa, kuten rikkipäästöjen tai muiden päästöjen rajoittamiskysymyksissä Suomen edustajat voisivat kunnostautua; siinä ovat myös omat intressit mukana. Siinä joudutaan kyllä raapimaan päätä, kun direktiivin mukaan olisi ··pidettävä kunnossa esimerkiksi karhun elinympäristö." Omat toimet tärkeimmät Elinympäristödirektiivi asettaa jäsenmaille vain suojelun vähimmäisrajan. Se perustui ainoastaan muotoseikkoihin; komissio ei ollut perustellut omaa päätöstään riittävästi", sanoo oikeustieteiden lisensiaatti Salla Saastamoinen. Kiista koskee Saksan oikeutta saada pitää voimassa oma, unionin direktiivejä tiukempi tuotteiden PCPeli pentakloorifenolipitoisuutta koskeva lainsäädäntönsä. 22 Vastaan tulisi myös ongelmia. Kiistan ratkeamista on odotettu erittäin kiinnostuneena. Myös luonnonlohen suojeluasiassa Suomi on Joutsamon mukaan vetänyt aivan omaa itsekästä linjaansa. minimidirektiivejä: jäsenvaltioilla on oikeus säätää niitä tiukempia normeja. Parhaiten menestyvät ne, joilla on rahaa ja jotka lupailevat kansantuotteen kasvua. Se on kuitenkin periatteessa mahdollista, jos ympäristön tai ihmisten terveys niin vaatii. Muiden kalojen saaliskiintiöt sen sijaan säilyisivät unionissa suunni lleen ennallaan. Unionin tuotteita koskeva lainsäädäntö voi sen sijaan aiheuttaa ongelmia
VASTAAN: taloudellisen kasvun ideologia tulee entistä määräävämmäksi luonnon ja ympäristön kustannuksella liike-elämää ja teollisuutta edustavat painostusryhmät vaikuttavat merkittävästi sekä asioiden valmisteluun että päätöksentekoon EU:ssa kansalaisten osallistumismahdollisuus itseään koskevien päätösten valmisteluun heikkenee kansalaisten mahdollisuus saada tietoja päätösten valmistelusta heikkenee arkojen ympäristöjen kuten rantojen rakentaminen lisääntyy luontoon kohdistuva käyttöpaine lisääntyy suuri osa Suomea koskevasta päätöksenteosta siirtyy meiltä EU:lle eli lähinnä keskija eteläeurooppalaisille EU:n tukijärjestelmä ruokkii ympäristön kannalta haitallisia hankkeita, kuten moottoriteiden rakentamista tukijärjestelmä pitää yllä ja lisää maatalouden ylituotantoa tuotevalvonta vaikeutuu, eläinten salakuljetus helpottuu ja eläintaudit voivat siirtyä rajojen yli kun rajavalvonta poistuu Suomi osallistuisi EU:n kautta entistä voimakkaammin Maailmanpankin ja Kansainvälisen kehitysrahaston köyhiä maita alistavaan rahaja talouspolitiikkaan Suomi ei voi säätää EU:n määräyksiä tiukempia ympäristönormeja tuotteille Suomi ei voi asettaa yleistä ydinjätteiden tuontikieltoa, koska se rikkoisi vapaan kaupan periaatetta 23. PUOLESTA: + EU:ssa voidaan toteuttaa koko Euroopan laajuista yhteistä ympäristöpolitiikkaa jos halutaan + olemassaolevien suojelualueiden säännökset tiukkenevat + suojelualueita perustetaan lisää + nykyistä useampia eliölajeja ja elinympäristöjä suojellaan + yksityiset ihmiset ja kansalaisjärjestöt voivat valittaa EU-direktiivien kirjaimen tai hengen rikkomisesta Euroopan tuomioistuimeen + metsästyslainsäädäntö tiukkenee + kalastuksen valvonta tehostuu + suppeita suomalaisia piirejä edustavien kuppikuntien vaikutusmahdollisuudet heikkenevät + maatalouden ympäristönsuojelua unionin rahastoista tuetaan + kokonaan luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyneiden tilojen tuotantoa tuetaan + maisemansuojeluhankkeisiin on mahdollista saada maatalouden ympäristötukea + EU:lla on rahasto, josta voi saada tukea teollisuuden ympäristönsuojeluhankkeisiin + jos Suomi haluaa kehittää raideliikennettä, EU :lta voidaan saada siihen tukea + Suomen kehitysyhteistyöpolitiikka saattaa muuttua johdonmukaisemmaksi + Suomi voisi auttaa kohentamaan Venäjän, Baltian maiden ja muiden lähialueiden ympäristönsuojelua yhteisön rahoituksella SUOMEN LUONTO 9/94 53. vsk. Jäsenyys ja ympäristö Keskeisiä väittämiä Euroopan unioniin liittymisen hyvistä ja huonoista puolista
Useilla näyttäisi olevan siihen myös paremmat mahdollisuudet EU-maista pääsee tulevaisuudessa Pietariin ja Moskovaan maanteitse huomattavasti sutjakkaammin Baltian kuin Suomen kautta. "Suomen ja Ruotsin välillä sukkuloi viime vuonna vuorokaudessa keskimäärin 300 rekka-autoa, joista puolet kaasuttaa ykköstielle," selvittää Hans Vogt, Salon lähellä Perttelissä asuva ympäristö. Maamme kautta kulkisi valtavat määrät tavaraa Pietariin, Moskovaan ja jopa KaukoItään. Siinä Suomi tarjoutuu koko Pohjois-Euroopan jakelukeskukseksi ja kuljetusväyläksi. Tänne halutaan yrityksiä, joiden markkina-alueita olisivat Baltian maat ja Venäjä. Suomalaiset poliitikot pelkäävät. Vähän ennen Saloa kiinalaisen ravintolan mainoksessa luki : "Kun ajat ohi ... Suomalaiset tähyävät niin ikään idän öljyä, kaasua, hiiltä ja metsiä. Kaiken tämän edellytyksenä on Euroopan unionin jäseAlice Karlsson Suomi haluaa liikennesolmuksi Euroopan unionin rahoituksella halutaan rakentaa moottoritie Turusta Vaalimaalle. " Enteellistä. Siellä pellot, harjut ja joet polveilevat lounas-koillinen -suunnassa, jota vanha tie paljolti myötäilee. Sen sijaan uusi tie rikkoisi maaston luonnollisen kulun ja maisemalliset vaikutukset ovat valtavat. Euroopan Investointipankin kanssa on jo sovittu 758 miljoonan markan lainasta ja suunnitelma on esitelty Euroopan unionille. Puolet summasta voi herua tukena Euroopan unionilta, loppu on löydyttävä omasta kukkarosta. Ensimmäiseksi tarvitaan nopea ja leveä tie Turusta Pietariin, El 8. Tie oli hiljainen. Tien kustannusarvio on noin kuusi miljardia markkaa. "Tunnelilla voitaisiin paikoin sukeltaa maiseman ali, mutta jossain tunnelikin päättyy", sanoo Jansson. Pelko pisti ministeri Pertti Salolaisen perustamaan työryhmän, joka suolsi viime kesäkuussa Suomelle Gatewaytoimintaohjelman. Kulkijoita houkuteltiin sämpylälle ja kahvi lle varsin laiskasti . nyys. Suurta vahinkoa syntyy etenkin matkalla Helsingistä Turkuun. Monet valtiot, alueet ja kaupungit kilpailevat Suomen kanssa. "EU tykkää tiehankkeista", sanoo Tielaitoksen arkkitehti Anders Jansson, toisinajattelija jo virkansa puolesta. "Suomi haluaa nyt etsiä suurimman ja rahakkaimman hankkeen, jotta Euroopan unioniin sijoitettavia rahoja saataisiin mahdollisimman paljon takaisin ." Tien liikenteelliset edut on katsottu suuremmiksi kuin väylän jalkoihin polkeutuva luonto ja ympäristö. Moottoritietä riitti Lohjanharjulle asti, jonka jälkeen meno hyrähti rauhallisemmaksi , nautittavammaksi. Suomesta ohjattaisiin myös turistivirtoja itään. Tien liikenteelliset edut on arvioitu luonnonarvoja suuremmiksi. Ilman sitä Gateway kutistuu kinttupoluksi. Gateway-aseman saavuttaminen ei ole itsestään selvää. Kaikkein eniten he kavahtavat sitä, että Suomi pullahtaa erilleen muusta Euroopasta ja jää nuolemaan näppejään, kun muut alkavat ammentaa luonnonvaroja Venäjän aarreaitoista. Suomi yrittääkin nyt vahvistaa asemiaan osoittamalla, että yhteydet pelaavat. Sänkipellot viekottelivat. Ykköstie on hiljainen Matkustin ykköstietä linja-autolla Helsingistä Saloon. EU:n jäseneksi hankkiutuminen nähdään toisaalta myös otolliseksi tilaisuudeksi rakentaa 1960-luvulta asti suunnitteilla olleet tieosuudet Turun ja Vaalimaan välillä
"Kestäisikö herkkä saaristoluonto sitä, että kerran tunnissa Suomen ja Ruotsin väliä painaisi iso autolautta?" Tavaraliikenteen lisääminen Kotkan ja Haminan satamien kautta on luontevampaa. päälle ole kestävä homma", sanoo Vogt. Hänen mukaansa vanhan tien korjaaminen on varteenotettava vaihtoehto. Vaalimaan tullin läpi kulki viime vuonna vuorokaudessa keskimäärin 620 autoa, joista rekkoja oli 260. Esimerkiksi Salon kaupungin ohi on mentävä vuosisatojen aikana muovautuneiden maatalousmaisemien yli, sillä taajamaan ei voi viedä moottoritietä. Hans Vogt näkee siinä selvän tulpan: meriyhteyksien lisääminen Ruotsista Turkuun ja Naantaliin on lähes mahdotonta. "Näin voi ollakin", Vogt sanoo, "mutta suurimman osan tavarakuljetuksista Venäjälle on mahdollistanut länsiapu." Gateway-raportin mukaan 1992 lopussa mm. Yksi yhteinen perustelu tielle on liikenteen oletettu kasvu. Mikään näistä ei merkitse tiensuunnittelijoille mitään. Moottoritie El 8 runnoisi allensa mm. Tie ei ole vain yksinkertainen väylä. Yksi juna kuljettaa kerralla 40--45 konttia ja raideleveyskin on Venäjällä jo valmiiksi sama kuin Suomessa. "Venäläiset eivät voi näillä näkymillä ostaa suomalai sia tai muitakaan länsimaisia tuotteita omilla rahoillaan pitkään aikaan." Eritasoliittymiä, ohitusteitä, asfalttia Hans Vogt esittelee palan varsinaissuomalaista kulttuurija luonnonmaisemaa. "Ympäristö ei merkitse mitään ja kestävä kehitys sitä ei ole", suree Hans Vogt. Sveitsi ja Itävalta pyrkivät parhaillaan eroon maansa halki jyräävästä tavararallista. Uuden tien tarpeellisuutta perustellaan eri paikoissa eri tavalla. Moottoritie halkaisisi sen keskeltä. Mutta miksi tavarat pitäisi vinssata laivoista rekkoihin, miksei junaan, joka vetää huomattavia määriä tavaraa. Suomi haluaa kauttakulkuliikenteen valtaväyläksi, vaikka kokemukset siitä ovat huonoja. Samaan aikaan Turun keskustaan rakennetaan moottoritietä. "Tämä on se tapa, jolla tavarat pitäisi kuljettaa." A 10. tämän Halikossa polveilevan jokilaakson. suunnittelija. Hans Vogt näyttää alueen, josta on löydetty kivikautista asujaimistoa, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvan lehdon, pohjavesialueen, pähkinälehdon ja samalla suvulla 1600luvulta lähtien olleen maatilan. Se vaatii eritasoliittymät, ohitustiet ja sillat. "Peltihökkeleitä", sanoo Vogt. Joka kilometrillä pirstoutuu maisemaa, joka pitäisi säilyttää kokonaisuutena. Niistä valtaosa tuli Helsingin, Kotkan ja Haminan satamista. Tänä vuonna kuljetusten väitetään kasvaneen jopa 40 prosenttia. Pienellä matkalla ykköstietä Turkuun päin ohitamme henkeåsalpaavan kauniin jokilaakson, jonka ympäristöministeriö on nimennyt valtakunnallisesti merkittäväksi maisemaksi. Venäjä ja muut IVY-maat olivat saaneet jo 85 miljardia dollaria rahoitusta länsimailta. "Eihän tämä pitemmän El 8-tien linjaus jättää paljon kertomatta. Se tuo tullessaan melua, päästöjä ja bensa-asemia
Aila Tarvainen haravoi ja arvioi alkaneen päivän työtä: "Tämä on aika helppo kohde, niitimrne täällä jo vuosi sitten." Heinäsirkat hyppivät pois tieltä, kedon yllä lepattaa jokunen hopeatäpläperhonen. "Yhteistyötä tehdään esimerkiksi vesija ympäristöp11nen, maaseutukeskusten, maanomistajien, metsälautakuntien, lääninhallitusten, erilaisten yhdistysten ja kerhojen kanssa", selittää Pekka Borg. Ihmisten tuelle antaa kiitosta myös luonnonsuojeluliiton talouspäällikkö Ritva Pietiläinen: "Ketoprojektin rahoitus on tullut pääosin ketotuotteiden myyntituloista sekä viime vuoden luontoja ketoarvoista." Tuotot on käytetty hoitosuunnitelmien tekoon ja käytännön työhön. Kiljander muistelee aluetta, jossa tuomet olivat oksistaan juurtuneet moneen kertaan; yhden yksilön nujertami seen meni kolme tuntia. Raivattavia alueita ketoryhsu OMEN LUONTO 9/94 53. 26 Ketokukat suo~ Aherrusta ja elämyksiä Saavun Karjalohjan Pohjolan ketokumpareille elokuisena lauantaiaamuna yhdeksän korvilla. Haravoinnin jälkeen niitetty kasvillisuus kuljetetaan jonnekin kauemmas puiden ja pensaiden katveeseen ravinteiden poistaminen on keskeistä niittyjen hoidossa. Ketoprojektin kenttätyöntekijän Kari Kiljanderin niittokone pärisee jo. Perhoset ovat kiinnostaneet minua poikasesta saakka." Työ on hikistä aherrusta. vsk.. Luonnonsuojeluliitto palkkasi jo toiseksi kesäksi hoitoryhmän raivaamaan umpeenkasvavia ketoja. Koirasperhonen ruusuruohon kukalla. Tietoja kedoista on saatu kiitettävästi. "Puita ja pensaita pitää kurittaa", Tarva:inen naurahtaa. Jussi Murtosaari/LKA Ketojen hoitaminen auttaa myös uhanalaista tummakirjosiipeä. Iiris Lappalainen Luonnonsuojeluliiton ketoprojekti on huhkinut kukkaniittyjen puolesta jo kaksi kesää. "Mutta kyllä tästä aherruksesta saa luontaistetuna tietoa Suomen kauneudesta." Molemmat ryhtyvät pohtimaan, mikä olikaan tähän mennessä ihanin kohde: edellispäivänä niitetty Paimion Askalan keto, Nauvon, Paraisten vaiko Pihtiputaan niitty. Kyllä se liikkuu, hyvä suojaväri . Luonnonsuojeluliiton ketoprojekti etsintäkuulutti kaksi vuotta sitten kedot eli kuivat ja kuivahkot niityt. Auta löytämään Suomen kauneimmat kedot -kampanjalla saatiin tiedot reilusti yli sadasta kohteesta, joita liiton ketosihteeri Kati Heikkilä ja projektin johtaja dosentti Pekka Borg ovat kiertäneet arvioimassa. Hoitoryhmä ja taikooporukat ovat niittäneet ja raivanneet umpeenkasvun uhkaamia kukkaketoja. Kari Kiljander kumartuu tutkimaan kuivettunutta apilanlehteä: "Onpa erikoinen
Luonnonsuojelupiirien ja -yhdistysten talkooporukat ovat niittäneet, leikanneet, repineet ja raivanneet kedoilla ja paikoin tuoreillakin niityillä. Matkakilometrejä kertyi heinäelokuussa useita tuhansia, vaikkeivät Kiljander ja Tarvainen menneet laisinkaan itäisimpään ja pohjoisimpaan Suomeen. vsk. Muutaman vuoden laiduntamatta tai niittämättä ollut keto on ruotsalaisten mukaan "hurmaavassa vaiheessa". Muutamat luonnonsuojeluyhdistykset ovat paheksuneet konevoiman käyttöä. Kahdelle ketotyöläiselle työt olisivat käyneet liian rankaksi ilman polttomoottoria", selittää luonnonsuojeluliiton ketosihteeri Kati Heikkilä. Kyllä kynät sauhuavat kursseilla, kun kerron, että peltoviljelyn vakiinnuttua kotieläi< miä pidettiin paljolti tuotta"" massa lantaa. Myös useita valistavia ketokursseja on järjestetty. Ravinteet vilje·§"' !yksille otettiin siis · suoraan luonnosta niityiltä." "" Talkoovoimin ketoia on J kunnostettu muiden muassa, Leivonmäellä, Vuokatin Naapurivaarassa, Paimion Askalassa, Piikkiössä, Toijalassa, Viitapohjassa ja luonnonsuojeluliiton omistamilla Vuotoksen allashankkeen uhkaamilla Keminsaarilla Pelkosenniemellä. Uhanalaisia ketojen eliölajeja lasketaan Suomessa olevan lähemmäs kaksisataa. mällä on lähemmäs sata. Puuttuuhan myös eläinten tallaus", pohtii Heikkilä. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Talkoita ja kursseja Ketoprojektin käytännön työ ei ole jäänyt vain kahden palkatun ihmisen harteille. Kukkivat kasvit ovat ruokkineet monenmoisia hyönteisiä ja muita mönkijöitä. Valituksiakin on tullut. kasvilajit ovat voineet hyötyä laidunnuksesta, niitosta ja jatkuvasta ravinteiden poistosta. Kedon perustaja: suosi yleisiä Ketoprojekti on kannustanut perustamaan myös omia ketoja. Vastaanotto on ollut todella hyvä", he kertovat. vat niukkuutta Tällä kedolla loistavat päivänkakkarat, harakankellot, ruusuruohot, siankärsämöt. Onpa luonnonsuojeluliiton piirissä järjestetty ketokasvien 27. Kati Heikkilä selittää: "Perinneympäristöissä kysymys on omasta historiastamme. Kukkaloiston äärellä saattaa ihmetyttää, miten niin monet Pekka Ojalaincn/LKA Huhtasinisiipikin on vaarantunut, kun sopivat kedot, ahot ja kuivat niityt ovat kasvamassa umpeen ilman hoitoa. "Sellaisissa paikoissa on pyritty käyttämään muita konsteja, niittotalkoita esimerkiksi. Kukkien hurmaa Niittäjät arvioivat ja jättävät osan kasveista siementämään. "Kyllä niittäjiltä varmasti jäävät eri kasvit pystyyn kuin lehmiltä, lampailta tai hevosilta. Ketojen pusikoitumisen vuoksi vaarantuu kasvien lisäksi lukuisasti selkärangattomia eläimiä ja jopa sienia. "Yleensä maanomistajat ovat pitäneet meitä kuin piispaa pappilassa
Hankimme projektillamme kokemuksia, miten katovia perinnemaisemia pitäisi järkevästi hoitaa." Kun ihmettelen, eikö ketoprojekti ole työtä väistämätöntä kehitystä vastaan, saan Heikkilältä napakan vastauksen: "Viheralueitakin hoidetaan valtavalla määrällä ihmisja konetyötä. Kysymys on arvoista "Teemme työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Sitten olisi parasta vain odottaa, mitä maasta ilmestyy. Nurmelle voi levittää esimerkiksi hiekkaa sinne tänne ja niittää määrätietoisesti vuosi toisensa jälkeen. Ainakaan alkuperäisille niityille ei siemeniä saisi lisätä eikä niitä aisi kuljetella maan laidasta toiseen. Monet hyönteistutkijat ovat sitä mieltä, että muutaman aarin 28 Paimionjokivarressa Askalan maisemissa on nähty viime vuosina monenmoisia kedon hoitajia: talkooporukoita, ketohoitoryhmää, vieläpä hevosiakin laiduntamassa. Puutarhoihin tuotuja lajeja vaalitaan ja hoidetaan kalliisti, miksi ihmeessä ei sitten luonnostaan satojen ja tuhansien vuosien aikana ihmisen myötävaikutuksella tänne vakiintuneita." D SUOMEN LUO 'fO 9/94 53. luonnonsuojeluliiton omistamien niittyjen niittotalkoisiin Pelkosenniemen Keminsaarilla osallistui tänäkin vuonna juurevia lappilaisia, jotka uhmaavat Vuotoksen allashanketta. .Kedot eivät synny kiirehtien siementen keräilyäkin. Viisainta olisi käyttää samalta paikkakunnalta kerättyjä siemeniä. laikku riittää takaamaan elinympäristön uhanalaisille hyönteisille", Heikkilä toteaa. Maan siemenarki stot ovat uskomattoman yllätykselliset", Heikkilä vakuuttaa. Kasvitieteilijät opastavat varovaiseen keruuseen ja keskittymistä yleisiin lajeihin, jottei taantuvien lajien siemeniä verotettaisi. Kysymys on arvoista. "Omaa niittyä luodessaan kotipuutarhuri toimii viisaimmin, jos valmistelee vain edellytyksiä niittykasvillisuudelle. Leikkuutähteet kannattaa poistaa tunnollisesti. vsk.. "Nykyaikaisilla ihmisillä on yleensä liian kiire ja liikaa hoitamishalua", Heikkilä arvioi luonnonmukaisen hoitamisen ongelmia. "Laiduntavia eläimiä ei enää ole kaikkialla
Niitetty heinä ja leikatut lehvät ovat oivaa rehua tilan vuohille ja suomenhevoselle. Paimion Askalassa maastopalon vaurioittamia katajia raivasi heinäkuussa Paimion seudun ympäristönsuojeluyhdistyksen, Lounais-Suomen luonnonsuojelupiirin ja WWF: n yhteinen talkooporukka. Katajakokot roihuavat lokakuun talkoissa. vsk. 29. Keskisuomalaiset talkoolaiset uurastivat heinäkuun he/teissä Leivonmäellä Haapaniemen perinnetilalla tuoreen niityn kimpussa. SUOMEN LUONTO 9/94 53
Ensimmäiset kurkien äänet kuuluvat auringon laskiessa. Muutama kalastaja kokee verkkojaan. Hiljainen kurahtelu muuttuu tervehdyshuudoiksi. Ne lentävät kaukana etelässä Bergön suunnalla ja jatkavat kohti uloimpia luotoja. Satamassa näkyy joitakin harmaalokkeja, venematkalla sorsia ja saaressa rastaita. Kylmät öt lämpimillä luodoilla Saaristo on hiljainen. Kurkiparvien iltalentoa mantereen pelloilta rannikon saa32 SUOMEN LUON'fO 9/94 53. Meidän saareemme ensimmäiset linnut tulevat neljännestuntia myöhemmin. Liitävän kurkiparven tumma siluetti kultaisen meren yllä sykähdyttää. Linnut näkevät ja kuulevat yöpymisluodolla jo olevat lajitoverit. vsk.. Pitkät jalat työntyvät alas, kaulat kohoavat ja suuret siivet viuhtovat pehmentäen laskeutumista kiviselle rannalle. Kohta on pimeä, mutta kurkia tulee yhä lisää. Suuria lintuja on kaikkialla: vedessä, kivillä, rannalla ja ilmassa
SUOMEN LUO TO 9/94 53. 33. Osa Suomen kurjista lentää ilmeisesti Itä-Euroopan yli Unkariin ja jatkaa sieltä Tunisiaan talvehtimaan. rille jatkuu lähes tunnin. Benjam Pöntinen on Nurmossa asuva luonnonkuvaaja. Aurat suuntaavat Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan ja päätyvät lopulta Espanjaan. Kurjet lentävät viettämään yön lämpimän meren saarille. Ne nukkuvat torkkuen ja juttelevat vähän väliä keskenään. Siellä Pohjanmaan kurjet talvehtivat yhdessä kymmenientuhansien lajikumppaneidensa kanssa. Kurkien yö on lyhyt, vaikka pimeys kestää kellon ympäri. Syys-lokakuun vaihteen aamut ovat kylmiä: pakkanen kuuraa rannikon pellot. Muulloin kuuluu taukoamatonta korinaa, huutoja, ronkutusta ja nuorten piiskutusta. Vain keskiyön molemmin puolin ranta hiljenee. Ihmisiäkään ei liiku saaristossa loppusyksyllä yhtä paljon kuin kesäaikana. Luodoilla on myös turvallisempaa petoja on vähemmän. Pian kurjet nousevat siivilleen ja aloittavat pitkän muuttomatkansa. vsk
Jouko Kuosmanen Suriseeko korvissa. SL 4/91 s.50). Ne ovatkin eräänlaisia vakaajia, jotka tasapainottavat kärpäsen lennon. Eikä sovi unohtaa kärpäsen Kärpäsen päätä hallitsevat suuret verkkosilmät. On vaikeaa kuvitella jonkun eläimen pystyvän maistamaan jaloillaan, haistamaan tuntosarvillaan tai jopa hengittämään ilmaa kyljissä olevien reikien avulla. Ketteräkin kärpänen on. vsk.. Kärpäsen päälaessa on kaksi tuntosarvea, joiden tehtävänä on tunnistaa erehtymättä jokainen vaarasta varoittava ilmavirtaus. Asenteisiinsa jähmettynyt ihminen näkee tässäkin asiassa vain yhden totuuden. Ulkoisen tukirangan joustavuudesta johtuu, että kärpänen värisee lentäessään kuin hyytelö, ja näin lihasten tarvitsee työskennellä vain joka 34 Huonekärpänen lentää taitavasti voimakkailla siivillään. Ylhäällä pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva silmän pinnasta 600-kertaisena ja alhaalla 4 100-kertaisena suurennoksena. Jos suhteuttaa nopeuden kärpäsen kokoon, ei saata olla hämmästelemättä pienen pöriskön liikkumisen lahjoja. Tuntosarvet hälyttävät heti, jos ilmavirtaus muuttuu yllättäen. Erikoinen seuralaisemme on yleisväriltään harmaa, samettisilmäinen, vähän yli seitsemän millimetrin pituinen pörhelö, joka on vuosimiljoonien kehityksen tuloksena saanut nykyisen kokonsa. Pieni huonekärpänen on päässyt kuin varkain asustelemaan ihmisen seuralaisena. Mutta onko niistä sittenkään apua. Lentämisen salat Luurangon asemasta kärpäsen ruumis on muovautunut kitiinistä (hiilihydraattijohdannainen) ja proteiinista. Kärpäselle tämä kaikki on tuiki tavallista. Kuvassa siipeä valomikroskoopilla suurennettuna. Tästä kehjtyksestä kärpäsellä ovat vielä jäänteinä halterit, takasiipien nuijamaiset surkastuneet elimet, jotka eläimen lentäessä pyörivät vähintään yhtä nopeasti kuin siivet mutta vastakkaiseen suuntaan. Se osaa tehdä mallikkaita täyskäännöksiä ja yltiöpäisen hurjia surmansilmukoita. Aina se ei ole toivottu vieras; sitä vastaan on kehitelty erilaisia koiruuksia ja myrkkyjä. Lentäessään kärpänen pusertaa keskiruumistaan saaden aikaan rytmikästä liikettä, joka liikuttaa ja vie sitä huokoisten siipien ohjaamana milloin minnekin. Sen pystyy nappaamaan vain lähestymällä äärimmäisen hitaasti eli poistamalla pakoreaktion laukaisevan liikkeen sen aistimuksista (ks. viidennellä siiveniskulla. Mutta on niille järkeenkäypä selityskin. Sen voi todeta, kun yrittää napata kärpästä kouraansa. Kärpänen on tässä urheilussa selvästi nopeampi ja tavoiltaan juonimpi. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Parempi on tutustua tarkemmin sisukkaisiin surisijoihin. Pallukat ovat ommatideja, näkökeiloja, joista jokainen muodostaa kuvan. Moni pitää kärpästä pelkästään kiusallisena pörrääjänä, joka likaa seiniä, sotkeutuu ruokiin ja sikiää niin, ettei siitä tahdo päästä millään eroon. Joskus tuntuu kuin kärpänen ilvehtisi hämmästyttävillä taidoillaan. Kärpäsen pää kestää nämäkin massiiviset G-voimat. Mutta tämäkin "huilailu" vie kärpästä eteenpäin kahdeksan kilometrin tuntinopeudella. Kärpäsen elimet eivät muutenkaan toimi niin kuin ihmisen. Ihminen ei pärjää sille reaktionopeudessa
Sen saanti on mahdollista ainoastaan runsaan happimäärän turvin. Se painaa imukärsänsä kumppaninsa takaraivoon ; sitten aloite siirtyy naaraalle, joka aloittaa parittelun. Silmien reaktionopeus on hämmästyttävä: kärpänen kykenee näkemään yli 200 erillistä valonvälähdystä, kuvaa, sekunnissa! Ihminen näkee elokuvassa 24 kuvaa sekunnissa "elävänä" virtana. Huonekärpästen menestymiseen vaikuttavat myös karjatilojen lopettamiset; kärpästen parhaat sikiämispesät tuhoutuvat maaseudun tervehdyttämisohjelman kylkiäisenä. Hajukentän voimistuessa se laskeutuu kohteen lähelle ja alkaa siksakaten etsiä sitä. vsk. Se kuljettaa happea keuhkoista elimistöön. Asia on saattanut vaivata jokaista, joka on sängyssä pitkällään kummastellut maailmanmenoa. Kärpästen sukukunta lisääntyi ja kasvoi. Mieleen on noussut kysymys, miten kärpänen pystyy laskeutumaan lennosta nurinniskoin laipioon. Tuntosarvet ovat aistineet syötävän hajun ja jalkojen makupisteet ovat löytäneet makoisan kohteen. Maailman valloittaja Kärpänen on alun alkaen pera1sm subtrooppiselta vyöhykkeeltä. Ovathan nuo surisijat alati ruokien kimpussa eivätkä hätistelystäkään juuri tokene vaan ovat kohta taas saman apajan äärellä imukärsällään mettä juomassa. Mutta mihin perustuu kärpäsen tarkka vainu. Ihmisen silmä ei pysty todentamaan tätä kärpäsen mestarisuori tusta. punaruskeita verkkosilmiä, jotka peittävät suurimman osan eläimen päästä. Harhaileva katse on etsinyt kiintopistettä katossa olevasta huonekärpäsestä. Varsinainen akrobaatti Yksi kärpäseen liittyvä ihme on sen tapa laskeutua nurinniskoin kattoon. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Kärpänen lentää loivassa kulmassa kohti kattoa etujalat ylöspäin ojennettuina. Naaras munii kerrallaan yli sata munaa, jotka se kätkee eläinlantaan tai mätäneviin ruoantähteisiin. Suotuisissa oloissa ne kasvavat täyteen kärpäsenmittaan vajaassa kahdessa viikossa. Kärpäsen kosioleikki on näyttävää kisailua. Vain sen toukat talvehtivat. Maatilat tarjosivat ne kolme elementtiä, jotka edesauttoivat kärpäsarmeijoiden voittomarssia: lämpöä, lantakekoja ja ruoantähteitä. Kiinnostavan hajun havaittuaan se alkaa seurata sitä. Runsaasta lisääntymisestä huolimatta kärpäsistä ei ole tullut maanvaivaa. Äkkiä se törmää "ruokavuoreen", jolloin jalkojen herkät makupisteet kertovat sille edessä olevan eineksen makuvivahteet. Lennon aikana hapenotto tapahtuu automaattisesti ruumiin supistusten avulla; levossa kärpänen pumppaa ilmaa takaruumiillaan. Kärpäsen hengittäessä ilma kulkeutuu kyljissä olevista lukuisista aukoista monihaaraiseen putkistoon, joka ulottuu kaikkialle verenkiertojärjestelmään. Linnut, liskot, sammakot, hämähäkit ja muut huolehtivat kärpäsarmeijoiden harvennuksesta. Ja kun kärpänen on todennut ruoan kelvolliseksi , se työntää leuoistaan esille lutteromaisen imuelimensä ja imee itsensä kylläiseksi. 35. Niilläkin on omat vihollisensa. D Jouko Kuosmanen on pohjoiskarjalainen luonnonharrastaja ja luontokuvaaja. Vasta elektorisalamoin varustetut kamerat ovat näyttäneet sen hidastettuna kuvaketjuna ihmiselle. Jalkojen piikkimäiset kynnet ja tahmaiset tyynymäiset kosketuselimet takertuvat pitävästi katon pintaan, jolloin eläin kiepsahtaa säpäkästi ympäri ja jää kuin kiusatakseen laipioon oleilemaan. Nälkä ajaa liikkeelle Huoneistoissa pörräävät kärpäset ovat saaneet monet tunnolliset kotiäidit ja -isät hermostumaan. Se levittäytyi karjanhoidon ja maanviljelyksen kylkiäisenä lauhkeamman ilman alueelle myös tänne pohjolaan. Lentäminen vaatii runsaasti energiaa. Toukat kuoriutuvat munista vuorokauden kuluessa. Silmä koostuu tuhansista "linsseistä", joista jokainen kohdistuu hiukan eri suuntaan. Sitten imukärsä työhön, ja huonekärpänen saa ateriansa. Näin ollen kärpäsen aivoihin jäsentyy tarkka kokonaiskuva ympäristöstä. Kärpäsen elämänura ei muodostu kaikenkaikkiaankaan kovin pitkäaikaiseksi karkeloksi. Lentäessään kärpänen tutkii ilmaa herkillä hajutuntimillaan. Uros jäljittää naarasta ja sieppaa pyristelevän kumppaninsa lennosta kiinni
Turkka sai 22 vuodessa tarpeekseen kunnan luottamustehtävistä. Ero tällaisen ihmettelijän ja minun välillä on, että minä tiedän kuinka hieno järvi tämä on ollut", sanoo Jouko Turkka. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Luokanopettaja Kari Pöllänen järjesteli: alaluokkalaiset hoitivat pajunvesojen istuttamisen ja yläaste lähti kotiuttamaan osmankäämejä vetisimmille paikoille. Pyhäjärvellä rakennettiin suojavyöhykettä pellon ja järven väliin. Nyt Turkka on päättänyt keskittyä tekemiseen. vsk.. Toukokuussa Karjalan Pyhäjärven rantaan kynnetyllä saralla ahersi nelisenkymmentä kesälahtelaista koululaista. Hän pettyi pa?,ereihin ja puhumiseen. "lstutamme rantaan sellaisia kasveja, jotka imevät tehokkaasti maasta ravinteita", selvitti talkoiden puuhamies, eläkkeellä oleva biologian opettaja Jouko Turkka. Kuokka käteen ja ojia tukki maan, suojavyöhyke järven ympärille, 36 "Kaikki Pyhäjärvellä kävijät ihmettelevät miten näin hieno järvi voi olla olemassa. Jokaisella oli sylissään nippu juurettomia ja lehdettömiä tikkuja, joita he tuikkasivat maahan. Pyhäjärveen johtavien ojien taskuttamisessa ja tukkimisessa riittää töitä lähivuosiksi. Alice Karlsson Karjalaiset löysi, Monimuotoinen Pyhäjärvi näyttäytyy Kesälahdella hienoina hiekkarantoina
Venäjän puoleinen Pyhäjärvi on puhtain osa koko järvestä. Pyhäjärven yhdistämisestä kanavalla Laatokkaan alettiin myös puhua. "Pyhäjärvi on sanoinkuvaamaton aarre", Turkka herkistyy. Karjalan Pyhäjärvi oireilee. Pyhäjärven rannan taajamat kasvoivat. kalastuskunnat hoitamaan vesistön omia kalavaroja ja pää poikki älyttömältä Karjalan kanavahankkeelta. Pelastaakseen herkän ja vielä puhtaan vesistönsä rantojen asukkaat ovat ryhtyneet yhteistuumin sieppaamaan järveen valuvia ravinteita. Sinilevät ravistelevat Kesällä 1993 räjähti sinileväpommi. Pienestä tikusta kasvaa vanttera paju neljässä vuodessa. it helinensä KARJALAN PYHÄJÄRVI A 10 km ----~------~, 5 • KITEE Karjalan Pyhäjärvi on rajavesistö. Järven pinta-ala on 230 neliökilometriä, josta rajan takana on viidennes. "Pyhäjärvi oli silloin huikaisevan kirkas, näkösyvyys hipoi kahdeksaa metriä." Vuodet vierivät. Soita ojitettiin ja metsää kaadettiin. vsk. "Se on sellainen luonnonvara, joka pitäisi pystyä säilyttämään." Järvi samenee Kun Turkka tuli Kiteelle opettajaksi 1958, paikkakunnan pappi vei hänet Pyhäjärvelle tuulastamaan. Rantaalueen pelloille jyräsivät traktorit ja puimurit. Ravinteet vaivaavat eniten järven keskialueita. Kesälahdelle tuli turkistarha, kalanviljelylaitos ja ympäri järveä rakennettiin vapaaajanviettokeskuksia. Näkösyvyys aleni puoleen entisestä ja viitisen vuotta sitten alkoi ilmetä ensimmäisiä merkkejä leväkukinnasta. Toukokuinen pajujen ja osmankäämien istutus oli lähtölaukaus Karjalan Pyhäjärven yhdistykselle. Se oli hämmentävä kokemus, sillä ensimmäistä kertaa intohimoinen kalastaja näki paljon syvemmälle kuin mihin atraimella ylsi. Uskottiin, että sitä kautta Pohjois-Karjalaa voitaisiin parhaiten kehittää. Rantakivet kasvoivat sitkeätä ahdinpartaa ja venevalkamiin ajautui sakeanvihreää puuroa. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Osmankäämin tukeva juurakko haravoi ravinteita erityisen kosteilta paikoilta . Pyhäjärveen valui vuosi vuodelta enemmän fosforia ja typpeä. Haisevia verkkoja kiikutettiin Joensuun yliopistoon ja siellä sotku varmistui sinile37. Kalastajat kiskoivat järvestä verkkoja yhtenä tönkkönä
Luonnostaan järvessä on ollut esimerkiksi kahta eri siikatyyppiä, joiden lisääntymisedellytyksiä olisi parannettava." Turkka haluaisi mm. Pyhäjärvi on kalaisuutensa ohella tullut aiemmin kuuluisaksi myös Suomen parhaana rapu järvenä. Paju arvo puuksi ja ojille uusi muoto väksi, jonka massaesiintyminen kertoo liiasta ravinteisuuJ esta. Yhdistyksen ainoana tavoitteena on säilyttää Pyhäjärvi luonnontilaisena. Suurin vesistön kuormittaja on maaja metsätalous. Erityinen vesistö Pyhäjärvi on herkkä kaikille ympäristön muutoksille, sillä sen vesi liikkuu hitaasti . Kesälahden, Kiteen ja Uukuniemen pellot ulottuvat usein 38 rantaan saakka. Paitsi että kasvusto on kaunis, pajusta on myös energiahakkeeksi. D Elokuisessa symposiumissa pyhäjärveläiset maanviljelijät, mökkiläiset ja kalastajat olivat ilahduttavan yksimielisiä siitä, että Pyhäjärvi on säilytettävä puhtaana. "Joka talossa oli vähintään tuhat mertaa ja ravustuksella tienattiin enemmän kuin kaikella muulla yhteensä." "Rapurutto tuhosi 1936 järven rapukannan, mutta se voitaisiin nyt palauttaa", Turkka uskoo. "Esimerkiksi Sorsansaaren kaikissa taloissa oli ennen kolme latoa, joista kaksi oli varattu heinille ja oljille ja yksi rapumerroille", Turkka selvittää. Paikallislehdet pullistelivat huolestuneita kysymyksiä, syyllisiä ja parannuskeinoja etsittiin. Pajusta pelastaja Jouko Turkan ja muiden järven puolustajien mielestä maalta valuville ravinteille voidaan laittaa sulku. "Pajun juuret imevät vettä ja sen mukana ravinteita erittäin tehokkaasti ja pitkään. Koko vesimassan vaihtuminen kestää yli seitsemän vuotta kun se useimmissa Suomen järvissä vie vain pari vuotta. Hänen mukaansa järveen ei pitäisi päästää järvitaimenia, peledsiikoja ja kirjolohia, jotka eivät sinne kuulu . "Ainoa, mistä kalastuskunnat perustavat, on kalojen istuttaminen. tietää mihin Pyhäjärven iso, nopeakasvuinen siika on kadonnut. Järven valuma-alueen laitumilla käyskentelee viitisentuhatta nautaa ja suursikaloita on kaksi. Turkan mukaan energiapaju kelpaa mainiosti Kiteen lämpölai tokselle. Hakepajusta onkin kehitetty vesiensuojeluun ekologinen harava, joka pysäyttää veteen karkaavat ravinteet." Parasta pajussa on, että se mahdollistaa suljetun ravinnekierron. Kalastuskunnat eivät Turkan mukaan ole vielä omaksuneet uusia menetelmiä. Jos ne haluaisivat todella tuloksekkaasti hoitaa kalastoa ne voisivat esimerkiksi tukkia järveen johtavat valtaojat." Taskut on oltava Karjalan Pyhäjärvi -symposiumissa, puolisen vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen, löytyi yhteisymmärrys paikalla olleiden kalastajien, maanviljelijöiden ja mökkiläisten kesken. Pyhäjärven ongelmat tunnetaan. Pajut korjataan säännöllisesti , poltetaan voimalassa ja tuhka levitetään metsiin lannoitteeksi. Valppaimmat perustivat Karjalan Pyhäjärvi ry: n, jonka puheenjohtajaksi Jouko Turkka ryhtyi. Järven suojaaminen pajukolla on luonnollista. Pyhäjärvellä on muutamia ammattikalastajia ja yli tuhat virki styskalastajaa, joiden verkkoihin tarttuu yhä enemmän särkeä. Eikö jotakin ole saavutettu, kun vii vasuorat, tarkasti kaivetut ojat saavat jo vanhat pellonraivaajat ja soiden metsittäjät suuttumaan. Biomassan, kuten särkien, poisto kaikuu kuuroille korville. Kirkkaassa Pyhä järvessä myös !evien lisääntymiselle on hyvät edellytykset, sillä valo tunkeutuu syvälle ja laajoille alueille. Mihin iso siika katosi. Elokuisessa Kaij alan Pyhäjärvi -symposiumissa Kiteellä professori Veli Pohjonen Joensuun yliopistosta iloitsi Pyhäjärven suojelukeinoista. Kalasto on silti vielä varsin monipuolinen eikä elohopeaongelmia ole. Turkka on huolestunut myös Pyhäjärven kaloista. Yhdistyksen voimin aiotaan hyökätä soilta, metsistä ja pelloilta tulevien ojien kimppuun ja puuttua kaikilla laillisilla keinoilla mm. Tarkoitus on edelleen istuttaa lähivuosina koko Pyhäjärven ympärille pajurengas, jonka leveys olisi 3050 metriä. Hän kehui pajua varauksettomasti . Silloin pyhäjärveläiset havahtui vat. Kanavahankkeelle ei ilmaantunut yhtään kannattajaa ja pajunkin arvostus alkoi selvästi nousta. Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiirille tulikin heti jo muutama ilmianto väärin kaivetuista ojista. Avatuissa ojissa kun ei ohjeista huolimatta näkynyt ravinteita kerääviä taskuja. vsk.. kalankasvatuslaitoksen ja jätevedenpuhdistamojen päästöihin. Rannan läheiset metsät ja suot on ojitettu tehokkaasti . Ojia myöten humuspitoista ja ravinteikasta vettä virtaa suoraan Pyhäjärveen. "Pyhäjärven omasta kalastosta pitäisi pitää huolta. Muutamat paikkakuntalaiset olivat tuohtuneita kunnostusojituksista. SUOMEN LUONTO 9/94 53
Kaupoista löytyvä tumma riisi on kevyesti hiottua, mutta jonkin verran on tarjolla myös täysjyväriisiä. Karjalle syötettävässä kuorimajätteessä on enemmän rasvoja ja valkuaisaineita kuin valkoisessa riisissä. Monilla alueilla Eteläja KaakkoisAasiassa käytetään hyväksi riisin lannoituksessa ilmasta typpeä sitovia sinileviä. Amerikkaan vilja vietiin Madagaskarilta 1600-luvulla. Eurooppaan, Välimeren seuduille Espanjaan asti, riisi tuli arabien mukana. Erityisesti puuroriisi on valkoista, sillä kuorimaton ja hiomaton riisi ei oikein möyhenny puuroksi. Riisitärkkelyksestä tehdään kankaiden tärkkiä ja puutereita. Esikasvatetut taimet istutetaan vesitetyille pengermille tavallisesti käsin. menesty ilman voimaperäistä lannoitusta ja torjunta-aineita; niinpä muutenkin tiheään asuttujen maiden ympäristöongelmat ovat hälyttävästi lisääntyneet. Niinpä niiden poistaminen edistää riisin säilyvyyttä. Se on todennäköisimmin kotoisin Intiasta. raakariisiä. Viime vuosikymmenien aikana ruokalistoillemme ovat tulleet monet maistuvat herkut, kuten italialaiset risotot, espanjalainen paella, kiinalaiset muhennokset, indonesialaiset ja thaimaalaiset erikoisuudet sekä tulisesti maustetut intialaiset curryt. Muita suuria tuottajia ovat Intia, Indonesia, Bangladesh, Thaimaa, Vietnam, Myanmar ja Japani. Iiris Lappalainen 39. Riisin hinta on tällä vuosisadalla huomattavasti laskenut ja riisiryyneistä on tullut osa arkipäiväistä ravintoamme. Kiusallinen pikkukärsäkäskin, riisihärö, viihtyy mieluummin täysjyväriisipussissa kuin valkoisen riisin joukossa. Tärkein tuontimaamme Australia tuottaa alle sadasosan maailman riisistä, samaten Yhdysvallat. Jyvän pjnta samalla kovettuu. Suomalaisista suomalaisin perinneruokakin, karjalanpiirakat, täytetään useimmiten paksulla riisipuurolla. Pohjois-Italiassa sen viljely alkoi 1400-luvulla. Suurin osa riisistä on suoriisiä, jota kasvatetaan vedessä. Kiina on ehdoton ykkönen yli kolmanneksella riisisadosta. Kuoriosassa ja alkiossa on pääosa riisin rasvasta. Nykyään tutkitaankin paljon mahdollisuuksia vihantalannoitukseen eli palkokasvien kasvattamiseen pelloilla ennen riisin kylvöä. Riisin syömme useimmiten valkoisena. Tropiikin viljaan oli varaa vain rikkailla säätyläisillä. Paremman sadon on paikoin todettu myös heikentävän ravitsemusta, sillä torjunta-aineet ovat hävittäneet riisipelloilta kalat ja äyriäiset, jotka ovat kuuluneet paikalliseen ruokavalioon. Viljely on teknisesti kehittyneissäkin maissa työlästä ja aikaa vievää. Jos riisistä halutaan puuroutumatonta, se kuumennetaan paineistetussa höyryssä, jolloin kuorikerroksen ravintoaineita imeytyy jyvän ytimeen. Olemme jakamassa maailman yhteisiä makuja eivätkä niiden höysteeksi tunnu millään sopivan ohrasuurimot tai peruna; vain miedonmakuinen riisi on oikea lisäke. Puinnin jälkeen riisinjyvää ympäröivät helpeet poistetaan, jolloin saadaan ruskeata SUOMEN LUONTO 9/94 53. Monissa maissa uudet lajikkeet ovat nopeasti syrjäyttäneet paikallisia monimuotoisia maatiaiskantoja. Uudet satoisat lajikkeet eivät 1 \ 1 ! _I / Valtaosa kaikesta riisistä tuotetaan ja kulutetaan Aasiassa. Vihreä vallankumous 1970luvulla käynnisti innostuksen riisin jalostukseen: toiveena oli hävittää nälänhätä maailmasta. Viljeltyä riisiä, Oryza sativa, ei tunneta luonnonvaraisena. Riisi on maailman tiheimmin asuttujen alueiden perusruokaa. Kovat helpeet käytetään polttoaineena ja eräiden teknisten alkoholien raaka-aineena. Siitä hiotaan tavallisesti pois uloimmat solukerrokset ja alkio. Kuitenkin kulutamme riisiä vuodessa vain viitisen kiloa henkeä kohti. Siinä on myös runsaasti etenkin B-ryhmän vitamiineja. Viljasta valmistetaan tietenkin myös alkoholijuomia: arrakkia, riisiolutta ja riisiviinaa eli sakea. NAUTINTOJA MAAILMALTA Karjalanpiirakan riisi voi tulla Australiasta Miksi ihmeessä riisipuuro on suomalaisen jouluaterian tärkeä osa. Kymmenesosa riisivainioista on vuoririisiä, jota viljellään muiden viljojen tapaan. Kiinassa riisiä on viljelty jo lähes 5 000 vuotta, ja ennen ajanlaskumme alkua sen viljely oli levinnyt koko trooppiseen ja subtrooppiseen Aasiaan. Vaikka se on tärkein energiaravintoaine yli puolelle maailman asukkaista, sitä viljellään hieman vähemmän kuin vehnää ja vain vähän enemmän kuin maissia: 1990 lähes 520 miljoonaa tonnia. Parhaita riisipeltoja ovat tasaiset maat, joita ojitetaan ja pengerretään, jotta veden maaraa voidaan vaihdella. Riisiryynin ydinosa sisältää paaas1assa hiilihydraatteja. Niinpä vielä 1800-luvulla riisipuuro oli harvinaista juhlaruokaa. Maailmanmarkkinoilla riisistä liikkuu nelisen prosenttia. Riisiä on tuotu Suomeen jo 1600-luvulla. vsk. Myös limaskasaniaista, jonka pinnalla sinilevät viihtyvät, kasvatetaan monissa maissa riisipelloilla
Näitä kolmea suurta kalliojärkälettä Sinisten vuorten kansallispuistojen uhkeissa maisemissa Australiassa kutsutaan nimellä Kolme sisarta. vsk.. Alkuperäiset asukkaat, aboriginaalit, tuntevat vuosisatoja vanhoja legendoja luonnon tapahtumista, myös legendan Kolmen sisaren synnystä. Teksti ja kuvat: Hannu Linnamo Kolme sisarta Australian vuosittaiset metsäpalot eivät pysty murentamaan ylvään maiseman peruspilareita kuten Kolmea sisarta. 40 SINISTEN VUORTEN KANSALLISPUISTOT Siniset vuoret kohoavat noin JOO kilometrin päässä Sydneystä länteen. , SUOMEN LUONTO 9/94 53. Sinisten vuorten kansallispuistojen alue koostuu viidestä erillisestä kansallispuistosta
Sisarukset olisivat turvassa kunnes bunyip poistuisi ja Tyawan voisi palauttaa kiviksi jähmettyneet tyttärensä jälleen takaisin ihmisiksi. Paetessaan Tyawan joutui ansaan kalliolle, jota hän ei pystynyt kiipeämään eikä kiertämään. Alhaalla jylisi ja kaikki olennot alkoivat huutaa: "Nopeasti pois, bunyip on tulossa." Pelästyneet tytöt takertuivat toisiinsa. Silloin suuri tuhatjalkainen ilmestyi kallioulokkeelle ja säikäytti Meehnin niin, että tyttö heitti kivellä otusta. He olivat onnellisia, mutta pelkäsivät kovasti karmeaa petoa bunyipia, joka asui lähellä syvässä luolassa. Satakunta kilometriä Sydneystä länteen sijaitsevat mahtavat Sinisten vuorten kansallispuistot (Blue Mountains National Parks). Kivi vieri kuitenkin yli reunan ja aiheutti kohisevan vyöryn. Ne tunnetaan nimellä Kolme sisarta. Laaksossa Tyawan oli kuullut metelin ja katsoessaan ylös hän totesi, ·että bunyip oli saavuttamaisillaan tytöt. Niin noitatohtori muutti itsen41. Vihainen bunyip, jonka unta oli häiritty, katsoi ylös nähdäkseen, mikä sen oli niin raa'asti herättänyt. Noitatohtori osoitti hädissään taikaluullaan tyttäriään ja muutti heidät kiviksi. Etupäässä hiekkakivestä muodostuneella ylängöllä on laajoja metsiä, tippukiviluolia, uskomattomia kanjoneja ja kalliomuodostelmia. vsk. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Eläimet hiljenivät yllättäen. Sisarten tarina Aboriginaalien legendoista on useita muunnelmia, mutta perusaihe pysyy samana. Näkymä Suuresta kanjonista (The Great Canyon). Kallio halkesi ja tytöt jäivät eristyksiin kapealle harjanteelle. Näin syntyivät Kolme sisarta: Kauan sitten elivät kolme sisarta Meehni, Wimlah ja Gunnedoo yhdessä 1sansa noitatohtori Tyawanin kanssa Sinisillä vuorilla. JO-senttiset liskot ( Jacky Lizard) paistattelevat päivää kulkijasta välittämättä. Huomattuaan sisarukset korkealla kapealla harjanteella peto syöksyi pelottavasti heitä kohti . Bunyip raivostui kuitenkin vielä enemmän nähtyään mitä oli tapahtunut ja rupesi jahtaamaan Tyawania. Tammikuussa 1994 vuorten sinisyys peittyi viikkokausiksi sakeisiin savupilviin metsäpalojen raivotessa kymmenien kilometrien levyisenä rintamana kansallispuistoissa kuten niin monesti ennenkin. Kanjonien pohjalla kulkija ei voi olla ihailematta luonnon lumoavaa, äänetöntä kauneutta. Valo heijastuu eukalyptuspuiden erittämästä öljystä ja saa vuoret näyttämään etäältä lumoavan sinisiltä. Punaiset lamppuharjann kukat vangitsevat katseen väriloistollaan. Eräästä rotkosta nousee taivaalle kolme suurta, lähekkäin olevaa kalliojärkälettä. Eräänä paivana Tyawan heilautettuaan kättään tyttärilleen laskeutui alas laaksoon. Luonto elpyy kuitenkin yllättävän nopeasti hedelmällisen tuhkan ansiosta. Suojatakseen tyttäriään Tyawan jätti heidät poissa ollessaan korkealle kallioulokkeelle. Aboriginaalit ovat tunteneet Siniset vuoret jo toistakymmentätuhatta vuotta, mutta ensimmäiset valkoiset onnistuivat ylittämään vuoret vasta 181 vuotta sitten
Komeat liskot lämmittelevät kivien kupeilla ja kaatuneiden puiden rungoilla pohjalle asti pääsevien harvojen valonsäteiden paisteessa. Sadat vesiputoukset kohisevat, purot lorisevat ja sadepisarat tanssivat sateenkaarilla upeiden kuilujen reunoilla. Hän etsii sitä yhä tänä päivänä. Toisinaan kulkija onnistuu myös näkemään tuon kauniin pitkäpyrstöisen siivekkään kallioiden huipuilla. 170 miljoonan vuoden kuluessa, ja vieläkin kuluminen jatkuu. Luonnon lumoa ja taikuutta Lyyralinnun läpitunkevan äänen kuulee yhä metsäpaloilta säästyneillä alueilla Sinisten vuorten ylängöillä. Useilta avarilta näköalapaikoilta näkee tulipalojen järkyttävän tuhon, mutta si nisten 42 Morsiushuntu-vesiputous (The Bridal Veil Falls) on 180 metriä korkea. Tuskin siellä kohtaa vihaista bunyipiakaan ellei poikkea poluilta ja putoa synkkiin kuiluihin tai eksy petollisiin luoliin. Eksoottinen luonto luo omat satuolentonsa tarkkasilmäisen katselijan iloksi. vuorten todellisen lumon ja taikuuden kokee vasta satoja metrejä syvien kanjonien pohjalla. sä lyyralinnuksi ja katosi pieneen luolaan. Toisinaan taas aavemainen hiljaisuus ja utuinen hämäryys yllättävät k~lkijan . Luonnonystävän on mukava hakea taikaluuta vaikkei sitä todennäköisesti löydäkään. Kolme sisarta seisovat sen sijaan hiljaa paikallaan vuoren harjanteella, katselevat ja odottavat, että isä vielä jonain päivänä löytäisi taikaluun ja palauttaisi heidät takaisin elämään. Sen sijaan käärmeet välttelevät kulkijoita ja katoavat nopeasti piiloihinsa. Kolmen sisaren noitatohtoriisän taikaluu on kenties siellä jossain. Mutta voi kauhistus, vaikka hän oli turvassa, oli taikaluu kadonnut. Eroosio on syövyttänyt mahtavat kanjonit . Saman aikaan liikkuvat opossumit, kengurut ja vompatit. Vielä varmemmin siellä kohtaa väriloistoisia papukaijoja ja muita riemunkirjavia lintuja sekä aamun sarastaessa että illan hämärtyessä niiden aloittaessa konserttinsa sirkkojen kanssa. Kun bunyip palasi kotiinsa, Tyawan pujahti luolasta etsiäkseen taikaluuta. vsk.. Takana näkyvä laakso on nimeltään The Grose Valley. D SUOMEN LUONTO 9/94 53. Puusto ja kasvillisuus muuttuvat useaan kertaan kuivasta eukalyptusalueesta täydelliseksi sammalien ja saniaisten valtaamaksi sademetsäksi
Yama viittaa siirtymätilaan, minkä vuoksi se on potentiaalisesti vaarallinen. Erilaisin puhdistus-j a uhraamisrituaalein henget pidetään tyytyväisinä, jotta ne puolestaan suojelisivat ihmisiä onnettomuuksilta ja onnettomalta elämältä. 43. Vaikka Japani on parantanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ympäristöpolitiikkaansa j a ekologinen tietoisuus on lisääntynyt, on käynyt selväksi, että itä tarvitsee länttä aivan yhtä lailla kuin länsi itää. Yhtä kaikki alkuperäistä luontoa hävitetään ja se valjastetaan ihmisen käyttöön. Luontoon vetäytymisen perinne ilmenee parhaiten buddhalaisten erakkomunkkien elämässä. Tätä ilmentää erityisen hyvin esteettinen käsite mono no aware. Voisi luulla, että Japanin luonto voi erinomaisen hyvin. Valasta tämä ei kuitenkaan tuo takaisin, eikä lopputuloksestakaan ole varmuutta. Termi narasu tarkoittaa kesyttämisen ohella asuttamista ja tottumista johonki n. He hakeutui vat luonnon pariin jatkaakseen henkisiä harjoituksiaan kaukana kaupunkielämän hyörinästä ja ihmissuhteiden harmeista. Pelottavaa, villiä luontoa otetaan turvalliseksi koetun kulttuurin huomaan. Buddhalaisessa terminologiassa yamalla tarkoitetaan temppeliä. Sillä viitataan emotionaalisesti liikuttavaan, jonka voivat aiheuttaa hauraat ja ohi kiitävät ilmiöt, kuten tuulen henkäys, sirkkojen siritys sekä kukkien ja lumen väri. Shintolaisuudessa henkien (kami) palvonta on keskeinen osa oppia. tään rituaalein, joiden avulla eläimen toivotaan saavuttavan valaistumisen. Tätä perinnettä vasten japanilaisilla näyttää olevan syvä kiintymys ja kunnioitus luontoa kohtaan. Termillä tarkoitetaan myös villiä viljellyn vastakohtana. Tämän vuoksi matkaa metsien ja vuorten läpi valmistellaan huolella ja se ritualisoidaan: valkoiseen vaatepa11een, matkasauvaan j a olkihattuun pukeutuneet pyhiinvaeltajat hymisevät ja kalistelevat pitääkseen pahat henget loitolla. Merkitysrypäle heijastaa hyvin sitä mistä on kysymys: japanilaiset eivät tee eroa niin kään jumalolentojen, ihmisten ja eläinten välillä kuin ul koja sisäpuolen. Maata voidaan muokata joko rakentamiseen tai viljelykseen. Mutta mitä hyvää lännellä on tarjottavana idälle. Muitakin sillanrakentajia idän ja lännen välillä on ollut, ehkä näkyvimpänä pappismunkki D6genin ( 12001253) vaikutus syväekologisessa liikkeessä. Buddhalaisuuden keskeisiin oppeihin kuuluu näkemys kaiken katoavaisuudesta. Tästä huolimatta, tai ehkä j uuri siksi, suosituimpia vapaa-ajan harrastuksia on golf. Miten tämä ilmiselvä paradoksi luonnon rakkauden ja tuhoamisen välillä voidaan ymmärtää. Ranskalaisen kulttuurimaantieteilijän Augustin Berquen mielestä japanilaisten tulee luonnon yhteydessä pystyä erottamaan subjekti objektista, hierarkisoimaan syyja seuraussuhteet sekä saattamaan nämä.jälleen eläytymismaailman piiriin. Termin eri merkityksien voidaan sanoa olevan siltoja sisäisen ja ulkoisen välillä. Näin ei kui tenkaan ole. Englantilaisen, Intia-aiheisista kertomuksista tunnetun Rudyard Kiplingin väite idän ja lännen kohtaamisen mahdottomuudesta on joutunut koetukselle. Luonnon kohdalla tämä tulee esille vuorta tarkoittavassa käsiteessä yama. Riitit liittyvät läheisesti ikivanhaan uskomukseen, että ihmiset, eläimet, kasvit ja epäorgaaninen sisältävät henki voimia. Ympäristöfilosofi Yuriko Saiton mukaan japanilaisten suhtautumista luontoon määrittää pääasiassa kolme kulttuurihistoriallista juonnetta. Siihen kutoutuvat Japanin myyttinen syntytarina, vuosisatainen filosofinen ja uskonnollinen perinne samoin kuin taide ja aij en kulttuuri. T aide on ollut kautta vuosisatojen korvaamaton kesyttämisen väline. Japanilaisten eläytyvä herkkyys luontoa kohtaan on ylittämätön. Ensimmäisessä luonto nähdään ihmisen pakopaikkana, ystävänä ja seuralaisena, toisessa rinnastetaan ihmiselon ja luonnon katoavaisuus ja kolmannessa ihmisyyttä ja luontoa pidetään sopusointuisina ja yhdistyneinä kaikissa ilmenemismuodoissa. Saiton mielestä tällainen asenne tarjoaa lähinnä vain psykologista hyötyä yksilölle itselleen ekologisesti sitä ei voi pitää kestävänä suhtautumistapana, sillä luonnon arvostus laskee samassa suhteessa kuin etu vähenee tai loppuu. Luonnon ja kulttuurin liitto havainnollistuu parhaiten perinteisessa arkkitehtuurissa. Sisäpuoli käsittää turvallisen maailman, joka on ennustettavissa: kaikki tietävät mi tä odottaa sukulaisilta, naapureilta ja ystäviltä. Tanskalaisen antropologin Arne Kallandin mielestä japanilaiset rakastavat nimenomaan kesytettyä luontoa muutoin heillä on yhtä ristiriitainen suhde luontoon kuin muillaki n kansoilla. Puutarhan ja rakennuksen välinen tila käsitetään jatkumoksi, josta osaa peittää katto, muun jäädessä avoimeksi. Ulkopuolinen maailma on sitä vastoin odottamaton ja pelottava. Suru, rakkaus, viha yhtä lailla kuin syntymä, vanheneminen ja kuolema ovat saaneet vastineensa havainnollisesta maailmasta. Kohtaamista ei voi enää välttää. Japanissa on tunnetusti pulaa raaka-aineista j a maa-alasta. Rakennukset ovat melkein huomaamaton osa luontoa: ne laajenevat horisontaalisesti, niissä käytetään luonnonmateriaalej a ja paperiset liukuseinät säilyttävät välittömän yhteyden luontoon. Kohtalokkaaksi käy vain aineellisen luonnon sivuuttaminen henki maailman hyväksi. Esimerkiksi valaan tappo pyhiteSUOMEN LUONTO 9/94 53. Golf-kentät eivät ole ympäristölle yhtään sen haitattomampia kuin tehtaatkaan, sillä niiden ylläpitoon tarvitaan suuret määrät kasvimyrkkyjä ja muita kemikaaleja. Esteettisyys ei kuitenkaan syvene sitoumukseksi vastustaa luonnon väärinkäyttöä tai tuhoamista. Anu Mannonen Rakkaus kirsikankukkiin ja golfiin J apanilaisilla on erityinen suhde luontoon. K esyttämisen kielteisin muoto on tuhoaminen. Heidän luontosuhteensa avaa myös mahdollisuuden tutustua uudenlaisiin lähestymistapoihin suhteessa aikaan, kieleen, tietoon, ihmiseen, yhteiskuntaan ja elämään ylipäätään. vsk. Saita pitää kahta muutakin lähestymistapaa ekologisesti kestämättöminä. Mitä olisikaan Shikibu Murasakin kirjoittama Genjin tarina ilman Ki oton ja sen lähiseudun maisemia, kirsikankukkaj uhlia tai rusojuuren taimea! Puutarhataiteessa kiteytyy japanilaisten halu sisällyttää makrokosmos mikrokosmokseen: tarkoin suunni tellussa kivipuutarhassa voi kokea koko luomakunnan läsnäolon. Tuulen piiskaamasta rantamännystä käytetään termiä yama; yama-nekoksi kutsutaan sekä villikissaa että ilvestä. Japanin ympäristön tila osoittaa, ettei luonnontunteesta voi vetää suoria johtopäätöksiä ekologiseen käyttäytymiseen. Samalla menot ovat yritys tulla toimeen luonnon kanssa. Molemmilla puolilla maapalloa on huomattu, ettei l1,1onto ole puolitettavissa eikä ositettavissa. Kun toisen maailmansodan jälkeinen teollinen kehitys huipentui 1960-1974, Japani oli maailman saastuneimpia maita. Japanin kaunista ja monimuotoista luontoa on taiteessa käytetty metaforisesti kuvaamaan erilaisia tun'netiloja ja elämänvaiheita. Berquen opeissa yhdistyvät luontevasti itäinen viisaus ja läntinen ajattelu. Anu Mannonen on estetiikan tutkija ja vapaa kirjoittaja. Idealisoidussa muodossa luontoa voidaan ihailla ja rakastaa vailla pelkoa maanjäristyksistä, tuli vuorenpurkauksista, hi rmumyrskyistä tai tul vista. Japanissa villiä luontoa kontrolloidaan ja valloitetaan riittien, taiteen j a tuhoamisen keinoin. Rakennetun ja rakentamattoman läheinen yhteys osoittaa luonto-sanan kattavuuden: Japanissa luonnolla tarkoitetaan oikeastaan sitä, mitä me lännessa kutsumme ympäristöksi. Maisemallista tuhoa lisää se, että japanilaiset suosivat tasaista kenttää, toisin kuin maaston muodot paremmin huomioon ottavat skotlantilaiset. Syvintä huolta japanilaiset kantavatki n omasta pienestä kotipuutarhastaan; laajojen ekosysteemien ajattelu on heille perinteisesti vierasta. Samoin on laita myos zenbuddhismissa: buddhaluonto voi ilmetä aivan yhtä hyvin louhituissa vuorenrinteissä ja saastuneissa joissa kuin luonnontilaisissa vuorissa ja turmeltumattomissa joissa. Kehi tyskulkua on joskus osuvasti ku vattu surrealistiseksi
Silmiä hivelevästä kauneudestaan huolimatta viljelmät kuormittavat raskaasti ympäristöä. Näkymä Keukenhofin puutarhan vanhasta tuulimyllystä. "Meillä on nyt viisi lajiketta kaupal_lisessa viljelyssä ja kymmenen muuta kokeiltavina", Wim Postema kertoo. Suomeen niitä tuodaan 70 miljoonaa se tekee jokaista suomalaista kohti 14 tulppaania. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Tätä Wim Postema pitää myös luomutulppaanien kasvattajan pahimpana vihollisena. Lopulla alalla kasvatetaan pääasiassa hyasintteja, krookuksia, iiri ksiä ja narsisseja. Aikoinaan Turkissa näitä erikoisia muunnoksia pidettiin suuressa arvossa. Uusia lajikkeita jalostetaan jatkuvasti ; lajikkeen kehittäminen vie noin 15 vuotta. Neljä miljardia mukulaa vuodessa Viljelmillä tuotetaan joka vuosi neljä miljardia tulppaanin mukulaa. Tuloksia on saatukin, mutta ei vielä riittävästi. Viljelmiltä ravinteet ja myrkyt karkaavat mm . Tulppaani viljelmiä ruiskutetaan jopa 12 kertaa vuodessa. Luomu tulppaanit nupullaan Tulppaanien luomutuotanto on sekä uusi että vanha asia: 1930-40 -luvuille saakka tulppaaneja ja muita koristekasveja viljeltiin ilman keinotekoisia kemikaaleja. Myös maan ympäristöviranomaiset ovat tiukentaneet määräyksiä. Viljelysten annetaan tosin kukkia vain muutamia päiviä. "Uskomme että luonnonmukaisesti hoidetut viljelmät houkuttelevat kirvoja huonommin pienemmän typpipitoisuutensa takia ja viljelmillä Wim Postema uskoo luonnonmukaisesti kasvatettuihin tulppaaneihin osana biodynaamisen maatilan viljelykiertoa. Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Tulppaani purjehti Hollantiin 400 vuotta sitten Tulppaanit liitetään yhtä erottamattomasti Hollantiin kuin padot ja puukengät, vaikka kaunottarien alkukoti onkin Aasiassa. Nykyisin tulppaanien kasvatus on Hollannissa miljardiluokan liiketoimintaa sekä rahallisesti että kappaleissa laskettuna. Villit tulppaanit ovat kotoisin Aasian vuoristoista. Ongelmana ovat myös kirvat, sillä niiden levittämät virukset muuttavat lajikkeiden perinnöllisiä ominaisuuksia esimerkiksi punaiseen kukkaan voi tulla keltaisia viiruja. Sitten kauneus niitetään ja kasataan suuriksi keoiksi. Jos tulppaanien annetaan kukkia loppuun, ne imevät mukuloista liikaa voimaa. Nyt arvostukset ovat päinvastaiset ja kirvojen kimppuun hyökätään myrkyillä. Tänä vuonna Hollannissa on vietetty tulppaanien maahantulon 400-vuotisjuhlaa. Viljelmien raskaaseen ympäristökuormitukseen on alettu myös kiinnittää huomiota. net. " Kestäviä lajikkeita on vaikea löytää, koska ne ovat katoamassa viljelystä. vsk.. Ennen kaikkea he ovat huolestuneet maineestaan tärkeimmissä ostajamaissa, kuten ympäii stötietoisessa Saksassa. Kori stekasveja viljellään nykyisin 16 500 hehtaarin alalla, josta tulppaanien osuus on melko tarkkaan puolet. Versoja tappavaa sientä · viljelijät kutsuvat nimellä vuur (tuli), koska se leviää kuin tuli päästyään viljelmään. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei tulppaaneja voi tai kannata kasvattaa ilman keinolannoitteita ja torjuntamyrkkyjä. Jos kokeilu osoittautuu kannattavaksi ja tuotteille löytyy markkinoita, tilanne varmasti muuttuu . pohjavesiin. Lopulta onnistuin kuitenkin löytämään sitä eräältä viljelijältä." Tulppaaninkasvattajan pahimmat vitsaukset ovat versoja ja mukuloita tuhoavat sie. Niiden ravintoarvo oli hyvä, mutta ne maistuivat kuulemma kamalalle. Viljelmiä lannoitetaan voimaperäisesti ja kukkien kimppuun käyviä tuholaisia vastaan taistellaan valtaisilla määrillä torjuntamyrkkyjä. Ominaisuus säilyy jokaisessa tällaisen yksilön tuottamassa mukulassa. He ovat jo pari vuotta kehitelleet pienimuotoisesti luomutulppaanien kasvatusta. Middenmeerin kaupungin liepeillä biodynaamista maatilaa viljelevät veljekset Wim ja Wiert Postema eivät halua uskoa, että kauneutta voidaan luoda vain kemikaaleilla. Määrä on asukasta kohden neljänneksi eniten maailmassa: heti Hollannin, Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Tulppaanilajikkeita on useita tuhansia, joista kaupallisessa viljelyksessä nelisensataa. Silloin vain ei ymmärretty miten ne syntyivät. Posteman veljesten tilalla kasvatetaan tulppaaneja toistaiseksi vasta alle hehtaarin alalla, joka on vähän verrattuna tehoviljelmien lähes 8 000 hehtaariin . SUOMEN LUONTO 9/94 53. Hänen mukaansa lajikkeiden tautien ja tuholaisten kestävyyteen on kiinnitetty jalostuksessa liian vähän huomiota. Kukkatarhurit ovat havahtuneet huomaamaan ympäristökysymykset. Paitsi että tulppaanit tuovat leivän monille hollantilaisille viljelijöille, ne ovat pelastaneet suorastaan ihmishenkiä: Saksan miehitysvaiheen lopulla nälkätalvena 1944 hollantilaiset söivät henkensä pitimeksi myös tulppaanien mukuloita. Neljännes näistä 44 jää Hollantiin, loput viedään muualle joko mukuloina tai leikkokukkina. Viljelmiä on etenkin HaarleminLeidenin alueella, missä maisema puhkeaa keväisin mahtavaan väriloistoon. Yli voimaisesti eniten niitä myydään Saksaan, lähes 500 miljoonaa kappaletta. Esimerkiksi Antwerp-lajike sietää hyvin kahta pahinta tautia, mutta se on lähes kadonnut viljelmfää. Hollantiin ensimmäiset mukulat seilasivat meren kävijöiden kyydissä 1594 Turkista, missä tulppaaneita oli jo pitkään jalostettu ja kasvatettu puutarhoissa. Tulppaaniviljelmät ovat koreimmillaan yleensä huhtikuun viimeisellä viikolla
Suomalaisetkin tulppaanien ystävät voivat toivottavasti valita pian luomutulppaanin ja myrkkykukan välillä. SUOMEN LUONTO 9/94 53. "Yritämme luoda suoria markkinointiyhteyksiä tulppaanin mukuloiden tarvitsijoihin. Lisäksi kate pitää maanpinnan ilmavana, mikä hillitsee sienten pesiytymistä. Tulppaanin kasvatus on osa Posteman tilan seitsemän vuoden kiertoviljelyä. Toinen ryhmä ovat leikkokukkien kaupalliset kasvattajat, jotka haluavat tuottaa puhtaita tulppaaneita niitä haluaville kuluttajille", Wim Postema kertoo. Tällä perinteisellä korjuutavalla mukulat eivät vioitu ja mädättävät sienet pääsevät iskeytymään niihin huonommin. viihtyy myös enemmän niiden luontaisia vihollisia", Wim Postema sanoo. Tulevaisuudessa aiomme myös selvittää tarkemmin mahdollisten asiakkaidemme toiveet", hän sanoo. Puhtaasta kauneudesta kannattaa maksaa Luomutulppaanien viljelyn lisääntymistä vaikeuttaa toistaiseksi markkinoiden puute ja korkeampi hinta. Yksi ryhmä ovat ympäristötietoiset ihmiset, jotka istuttavat mukuloita omiin puutarhoihinsa. D 45. "Toistaiseksi olemme olleet yhteydessä biodynaamisiin kaupallisiin puutarhoihin Saksassa ja Sveitsissä. vsk. Tehotiloilla mukulat poimitaan kokonaan koneellisesti. Viljely on työläämpää ja satoa saadaan vähemmän kuin tehotuotannossa. Satoa korjattaessa mukulat käännetään maanpinnalle auralla ja poimitaan käsin. Lannoitus hoidetaan kompostoidulla karjanlannalla, josta Hollannissa on valtava ylituotanto. Puhtaasta kauneudesta kannattaa maksaa vähän enemmän. Ne ovat olleet hyvin kiinnostuneita. Viljelmät katetaan oljella, joka estää rikkaruohojen kasvua ja maaperän eroosiota sekä hidastaa kosteuden haihtumista maasta
Se päätti rauhoittaa Etelämannerta ympäröivän noin 20 miljoonan neliökjlometrin suuruisen al1,1een kokonaan valaanpyynniltä. Tämän vuoksi monet linnut menettivät miljoonien vuosien aikana lentotaitonsa ja pelkonsa maaeläimjä kohtaan. Petojen täydellinen hävittäminen on osoittautunut mahdottomaksi, mutta niiden mukaan norjalainen arvio Koillis-Atlantin lahtivalaiden määrästä (87 000) on noin 40 prosenttia liian suuri. Meressä sulavaliikkeinen ja nopea saalistaja muuttuu maalla kömpelöksi, pedoille alttiiksi ·taapertajaksi. Pesinnän vuoksi käyntejä ei sallita syys-lokakuussa. Keltasilmäpingviini selviytyy. Japani vastusti päätöstä ja Norja poistui äänestyksestä. Se joutuu kävelemään satoja metrejä liikkuessaan meren ja pesimäalueen väliä. vsk.. Norjalaisten valaanpyynnin kaikkia taustoja on ulkopuolisen vaikea ymmärtää. Alueel ie rakennetaan lammikoita ja tuodaan ruokamultaa karujen kasvualustojen parantamjseksi. Yli 60 sentin mjttainen keltasilmäpingviini on maailman kolmanneksi suurin pingviinilaji. Valaskomission kokouksessa tuotiin jälleen esiin virheet norjalaisten lahtivalasarvioissa. He pitävät eri laskentakerroilla havaittuja lahtivalaita yleensä eri yksilöinä. Ilman suojelutoimia näin olisi saattanut käydä myös keltasilmäpingviinille. Rauhoitusvyöhyke liittyy jo aiemmin perustettuun Intian valtameren valaidensuojelualueeseen. Keltasilmäpingviini on harvinaisin Uuden Seelannin ja sen lärusaarten kuudesta pingviinilajista niitä on jäljellä enää vajaat 1 800 paria. Hannu Linnamo Norjalaisesta valintamyymälästä löytyy taas vuosien tauon jälkeen "herkkua": valaspihviä kylmäpöydästä! SUOMEN LUONTO 9/94 53. Norja puolestaan on jatkanut lahtivalaiden pyyntiä KoilljsAtlantilla. Suuret rahat ja vinoutunut kansallisylpeys selittävät paljon, mutta muuten luonnonsuojeluhenbsen maan käyttäytyminen tässä kysymyksessä on outoa. Sen tappai minen lopetettiin virallisesti J jo vuosikymmeniä sitten, mutta kanta on silti edelleen harventunut. Maapallon suurinta eläintä sinivalasta on pyydetty Etelämannerta ympäröivistä meristä kaikbaan ainabn parisataatuhatta yksilöä. Varsinaiset petoeläimet puuttuivat kokonaan Uudesta Seelannista. mimaalla Eteläsaaren kaakkoisosassa Howard McGroutherin tiluksilla. Pienen kokonsa ansiosta lahtjvalas on ainoa maailman merissä jokseenbn runsaana säilynyt hetulavalas. Arviolta kolme neljäsosaa maailman jäljellä olevista suurvalaista viettää useita kuukausia vuodesta nyt rauhoitetulla alueella. Poikaset ovat samanlaisia tukevia mörköjä kuin muidenkin pingviinien jälkeläiset. Hän on yhdessä luonnonsuojelijoiden kanssa kehittänyt aluettaan niin, että matkailijoilta saatavat tulot kattavat suojelukustannukset ja myös maanviljelyksen menetykset. Otagon niemjmaalle istutetaan puiden taimia, joita suojataan aitauksin. Niiden määrä on Otagon niemimaalla noussut kaksinkertaiseksi , ja samalla ovat ihmisten asenteet muuttuneet suopeiksi lintuja kohtaan. Linnut eivät pelkää ihmisten aiheuttamia ääniä, vaan jatkavat näköyhteyden puuttuessa häiriintymättä touhujaan. Venäläiset tutbjat jufösti-vat valaskokouksessa raporsäännöstely näyttää riittävän. Lisäksi he ovat kertoneet saamansa arvion luvulla kolme, koska norjalaistutbjoiden mukaan "kaksi kolmesta valaasta on piilossa pinnan alla". Päätös on tärkein alueen noin 700 000 lahtivalaalle japanilaiset olivat jo laatimassa suunnitelmia niiden pyytämiseksi. Suuremmaksi ongelmaksi on osoittautunut luonnonmetsien väheneminen. Maailman ehkä harvinaisimman pingviinilajin tulevaisuus näyttää nyt paljon valoisammalta kuin vain kymmenen vuotta sitten. Ne tarvitsevat myös pienen näkösuojassa olevan reviirin pesinnän onnistumiseksi. 46 ULKOMAILTA Suojelun pelastama Aikuisen keltasilmäpingviinin silmäjuova ulottuu takaraivoon saakka. Asiantuntijaoppaat kuljettavat ryhmät pitkjn naarnioverkoilla ja näköesteillä katettuja kaivantoja pingviinien lähelle. IWC:n tieteellisen komitean raivattu metsä palautetuksi. Metsien kasvua odoteltaessa pingviineille on rakennettu laudoista ja risuista laavumaisia näkösuojia. Ihminen saapui Uuteen Seelantiin noin tuhat vuotta sitten; sen jälkeen saarten alkuperäisestä linnustosta on kuollut sukupuuttoon 47 lajia. Matkailijat pääsevät maksua vastaan seuraamaan pingviinien elämää. Keltasilmäpingviinit ovat nauttineet erityiskohtelusta lähes yhdeksän vuoden ajan. Ilman metsän antamaa suojaa pingviinit voivat joutua vilvottelemaan meressä hautomisja pesäpoikasaikana, jolloin pesyeet saattavat tuhoutua. Neljäsosa näistä elää Otagon nieVoittoja valas rintamalla Kansainvälinen valaskomissio IWC teki loppukevään kokouksessaan Meksikossa tärkeimmän päätöksensä sitten vuoden 1982 hetulavalaiden pyyntikjellon. Pingviinien pelastamiseksi piti pesimäalueella saalistavat pedot saada kuriin ja sieltä Näin monien valaiden sekä lisääntymisettä ruokailualueet on nyt rauhoitettu. Maapallon etelä> puoljskolla arvioidaan nyt elävän 400-600 sinivalasta. Ihminen ja hänen mukanaan saapuneet bssat, koirat, rotat, hillerit, kärpät ja ketut hävittivät nopeasti monet tällaiset lajit kokonaan
Valvonta taas on käytännössä mahdotonta. Poliittisista syistä japanilaisten kalastusta tuskin voidaan kieltää kokonaan. Näpit irti kalmarista! Maailman meret alkavat olla tyhjiin ammennettuja. Oikeudenkäyntejä tulee lisää, sillä kalastajien lisäksi Exxon-yhtiön, sen laivausosaston ja Exxon Valdezin kapteenin ovat haastaneet oikeuteen mm. 1994 tin, jonka mukaan Neuvostoliitto pyydysti 1950-, 1960ja 1970-luvulla suurvalaita paljon enemmän kuin ilmoitti ja ylitti kiintiöt roimasti. Korvaus on vain vajaa kolmannes vaaditusta, mutta toisaalta yli 2,5 kertaa enemmän kuin Exxonin edustajat olivat arvioineet kalastusteollisuuden vahingoiksi. Asian tekee kriittiseksi kalmarien osuus eteläisten merien ravintoketjuissa. Koko ajan tehostunut teollinen kalastus on imuroinut kalastusalueen toisensa jälkeen kannattamattomaksi. Se on jo neljäs voimajohtoihin vähän yli vuoden aikana menehtynyt kaliförniankondori. Luontoon palautettuja lintuja on kuollut muistakin nyt he voivat joutua maksamaan jopa 15 miljoonan dollarin korvaukset. Loppuvuoden aikana on tarkoitus vapauttaa luontoon vielä noin kymmenen kondoria. Jury päätti jo kesäkuussa, että he toimivat varomattomasti ja lintuja on alettu varovaisesti palauttaa luontoon. ULKOMAILTA Oikeuden päätös Exxon Valdezista Alaskan pääkaupungissa Anchoragessa istunut oikeus päätti elokuun alkupuolella, että Exxon Valdezin tankkerin onnettomuudessa 1989 mereen valunut öljy on aiheuttanut Alaskan kalateollisuudelle 286,8 miljoonan dollarin vahingot, jotka yhtiön on korvattava. Ryhävalaita ilmoitettiin 2 700 ja tapettiin peräti 48 000; äärimmäisen uhanalaisia mustavalaita ilmoitettiin tapetuksi yksi, mutta todellinen luku oli 3 200! Ei ihme, että ryhävalaiden määrä romahti ja että sinija mustavalas eivät alkaneet toipua vaan jatkoivat vähenemistä. Niissä ·selvitetään myös Exxonin toimiKondorikuolemat jatkuvat Kaliforniassa Kalifomiankondori hävisi luonnonvaraisena sukupuuttoon, mutta parikymmentä yksilöä jäi eloon tarhoissa. Japanilaisilla onkin maailman paras kokemus näissä asioissa. henkilöiden ja aluksen kapteenin Joseph Hazelwoodin vahingonkorvausvastuu. Tämä on kuitenkin ollut vaikeaa. Kalastajien vihaiset protestit tuntuvat mielettömiltä, sillä he ovat itse olleet mukana synnyttämässä pahimpia ongelmia. Nyt vuorossa ovat Etelänapamannerta ympäröivien merien kalmarit japanilaiset ovat jo koekalastaneet alueella. Kun kalastusalueet ja kalastettavat lajit loppuvat, katseet kääntyvät vielä hyödyntämättömiin merialueisiin ja lajeihin. Mikä pahinta, tapettujen valaiden joukossa oli runsaasti harvinaisuutensa vuoksi täysin rauhoitettuja lajeja. Kuvan merisaukko oli yksi niistä. Yhdessätoista vuodessa he hävittivät alueelta eniten kalastetun kalmarilajin (/llex illecebrosus) kokonaan. Sinivalaita neuvostoliittolaiset ilmoittivat tappaneensa 3 600 yksilöä, mutta todellinen luku oli 11 900. vsk. alueen liikemiehet, maanomistajat ja alkuperäisasukkaat. New Scientist 9.7.1994 47. New Scientist 9.7. Ne ovat mm. Näin kalmarien tehokalastus voisi johtaa ravintoketjun huipulla olevien lajien tuhoon. New Scientist 20.8.1994 syistä ainakin yksi joi pakkasnestettä kohtalokkain seurauksin. Kondorin lisääntyminen vankeudessa on onnistunut hyvin, Kukaan ei tiedä, montako nisäkästä, lintua tai muuta eläintä kuoli onnettomuuden vuoksi. merinorsujen, keisaripingviinien ja albatrossien tärkeintä ravintoa. Hyvästi kalmari. He aloittivat teollisen kalmarinkalastuksen esimerkiksi Pohjois-Atlantin länsiosissa 1972. Viime joulukuussa EteläKalifornian Lion Canyonissa vapautetuista linnuista yksi lensi voimajohtoihin ja kuoli . Tällä hetkellä kaliforniankondoreita on elossa kaikkiaan 89 yksilöä, joista 85 on eläintarhoissa. Veli-Risto Cajander SUOMEN LUONTO 9/94 53
Toimimme kampanjoinnin ja tiedottamisen keinoin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Keskeisiä toimintakohteitamme ovat alkuperäisen työsarkamme, eläinkokeiden vastustamisen, lisäksi nimenomaan mainitsemanne maatalouden tehotuotanto ja turkistarhaus. Eta turvaa myös tavaroiden_, palveluiden, pääomien ja ihrhisten vapaan liikkuvuuden I EU-maissa sekä mahdollistaa yhteistyön mm. Olemme myös toimineet eräiden lemmikkieläinten kohtelumuotojen kieltämiseksi ; niistä mainittakoon koiran hännän typistys ja luolakoiratoiminta. Usein lemmikkieläimen pito toimii ikään kuin porttina laajempien eläinsuojeluaatteiden omaksumiseen. Suomen Luonnossa käyty kissakeskustelu on sinänsä ollut mielenkiintoista, mutta se on korostanut turhan paljon eläinja luonnonsuojelutyön mielipide-eroja onhan kissaongelma ratkaistavissa vastuullisella ki ssanpidolla. Viikissä on vieläkin kuvaamisen arvoista luontoa, mutta parasta mennä paikalle nopeasti, sillä rakennustyöt etenevät. Antti Ylitalo En-pakkoa ei ole Epävarmoihin ihmisiin pyritään luomaan EU-kysymyksessä "kai meidän sitten on pakko liittyä" -ajattelua. Olisi toivotta. Etassa on mahdollisuus vaikuttaa uusien säädösten valmisteluun ja asiasisältöön, vaikka usein perusteettomasti vähätellen toisin väitetään. non sovellutusta järjestelyllä ei ole. Emme hyväksy niin sanottujen eksoottisten eläinten pitämistä lemmikkeinä, koska niiden pitoa ei voida järjestää siten, että se täyttää eläinten fyysiset ja henkiset tarpeet. Metlan koivunaitauskokeilla on varmaan tarkoin harkitut perusteet ja tavoitteet, jotka on syytä tuoda myös julkisesti esi lle. Metsähallituksen Kuhmon hoitoalueelta kerrotaan, että koealueita luovutetaan Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) käyttöön. Tosiasiassa ainakin Eläinsuojeluliitto Animalian työkenttä liikkuu luonnonsuojelun tavoin varsin laajoi ssa, asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä, joilla on kauaskantoisia poliittisia ja taloudellisia kytkentöjä. Keväällä 1994 samalla paikalla oli rakenteilla Helsingin yliopiston uusi Biokeskus. Peuran elinalueella koivun istutustaimien tiedetään menevän peurojen suuhun, samoin porot, hirvet, jänikset ja muut jyrsijat verottavat osansa. vsk.. Pääsääntöisesti eläinja luonnonsuojelutyö tu48 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA alueita, joilla on ristiriitoja tai ENNE N kevat toisiaan; on varsin vähän 1 painotuseroja. Koivuntaimet ovat vankan aidan takana Kuhmon pohjoisosissa Metsähallituksen tehohoitoalueella. Tämän vuoden alusta voimaan tullut Eta ei ole ääriratkaisu vaan edustaa kohtuullista keskitietä. Etassa voimme säilyttää Suomen puolueettomuuden, oman kauppapolitiikan muihin maihin sekä talousja rahapolitiikan suuremman joustavuuden ja liikkumavaran samaan tapaan kuin Kanadalla on Yhdysvaltoihin nähden. Olemme lisäksi ottaneet aktiivisesti kantaa kaikenlaisiin eläinsuojelukysymyksiin alkaen tuskallisista pyyntija metsästysmenetelmistä aina eläinten pitoon eläintarhoissa asti. Eta mahdollistaa myönteisemmän työllisyyskehityksen, kuten uudet tieteelliset ja puoSUOMEN LUO TO 9/94 53. Järjestelyn tarkoituksena ei voi olla "Selvitys eri rauduskoivukantojen menestymisestä ulkoisilta tekijöiltä eristetyillä aurausalueilla" eihän. Tutkimuksella arvellaan olevan tieteellisiä tavoitteita, itse metsävaltio ei enää auraa maitaan, joten suoraa käyt~nSyksyllä 1992 Lauri Hänninen kuvasi idyllisen pihapiirin Viikissä, kymmenen kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Tavallisimpien seuraeläinten kohdalla tämä on kuitenkin mahdollista, ja kun niin tapahtuu, tuemme tällaista ihmisen ja eläimen rinnakkaiseloa. ympäristönsuojelun, kuluttajansuojan, työlainsäädännön, koulutuksen ja tutkimuksen aloilla. Vankat rakenteet ja kaksinkertainen verkko korostavat tutkimuksen tärkeyttä, vaikka satunnaiselle kulkijalle se ei aivan kaikilta osin avaudukaan ensimmäisenä mieleen tulee " luonnon keskitysleiri". Kuitenkin äänestämällä ei jatkamme Eta-sopimuksen pohjalla, mikä on turvallinen ja järkevä vaihtoehto myös "en tiedä" -kansalaiselle. Eta-vaihtoehto johtaa siihen, että jonkin ajan kuluttua meille tarjotaan uutta EU-sopimusta Tanskan tapaan. suunnaten vain vaivaisen osan voimavaroistaan todelliseen eläinten oikeuksien puolustamiseen (tehotuotanto ja turkiseläimet)." En tiedä, miksi eläinsuojelijoihin istutettu "kissamummon" leima istuu niin sitkeästi. Eläinsuojelutyö ei keskity vain lemmikkeihin Henna Kajava ja Juha Lintunen väittivät (SL 8/94), että · "Suomessa valtaosa eläinsuojeluyhdistyksistä on keskittynyt tunteelliseen koirien ja kissojen suojeluun ... Olemme Suomen suurin eläinsuojeluyhdistys ja pohjaamme työmme eläinten oikeuksien puolustamiselle. Päivi Viinikainen-Rosqvist toiminnanjohtaja Eläinsuojeluliitto Animalia Luonnon keskitysleiri Kuhmon saloilla Kulkija törmää Kuhmon pohjoisosissa Metsähallituksen tehohoidon alueilla erikoiseen ilmiöön: keskelle rajusti aurattua aukkoa on aidattu noin 200 metriä kertaa 300 metriä laaja alue, johon on istutettu koivuntaimia. vaa, että nyt, kun eläinja luon~===========:;:;:;;~:::;;:::=.;-----------------nonsuojelutyön tulisi puuttua yhteisrintamana todella valtaviin haasteisiin (EU-jäsenyys, GATT-vapaakauppasopimus), kissakysymyksen aiheuttamat vastakkainasettelut jätettäisi in omaan arvoonsa. Tieteen nimissäkö. Se on pysyvä ratkaisu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin sitä halutessa ja antaa hätäilyn sijaan mahdollisuuden rauhassa tutustua vielä jäsenyysvaihtoehdon sisältöön ja EU:n kehitykseen
Tätä voidaan pitää hyvänä asiana, sillä työsarka on valtava ja edellyttää monilla tahoilla pitkäjänteistä työtä yli valtiollistenkin rajojen. Ne voitaisiin kohdistaa valistusja opetustoimintaan sekä Suomenlinnan ja sen lähialueen ympäristön seurantaan. JÄLKEENI Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. siten, että Itämeri-teemaan liittyviä toimintakeskuksia on syntynyt rannikon tuntumaan eri puolilla maata. aluekeskuksen mallin mukaan osa keskuksen toiminnoista sijaitsisi Helsinginniemellä, osa kaupungin edustalla Suomenlinnan saarilla ja Harakan saarella. ltikoista sinisin inisi: isi, isi! Juhani Paavola Auringon valoa ja vedyn paloa Kaikki energia on auringon voimaa. "Suurta Suomea" rakennettaessa eletään rajattoman aineelli sen kasvun illuusiossa. Esimerkiksi pientalon polttokennossa reagoivat vety ja ilma. tarpeellinen määrä ja vähän varallekin. Olemmehan läheisessä yhteistyössä EU:n kanssa Etan pohjalta. SUOM EN LUONTO 9/94 53. Auringon lämmittävät säteet, tuulten voima, maan lämpö, puut ja muut bioenergian kantajat sekä vety ovat eräitä esimerkkejä. Lisäksi alueen kuuluminen Unescon maailmanperintöluetteloon edell yttää luonnonympäristöjen huomioonottamisen alueen suunnittelussa (Suomen Unesco-toimikunta 1990). Tämä tapahtunee parhaiten siten, että Itämereen liittyviä yhteiskunnan tu kemia yksiköitä perustetaan rannikon tuntumaan lähelle asutuskeskuksia ja hallinnollisia keskuksia. Suomen linnassahan yhteiskunnan arvostuksia heijastelevat symbolit ovat historiallisista syistä näkyvästi esillä. Vasu täynnä pörröinen palasi, allaan keto kihisi. vsk. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Energian kulutuksen kasvu esitetään itsestäänselvyytenä. Tällainen voimala tuottaa sähköä ja lämpöä. Autoihin on kehitelty vastaavaa teknii kkaa. Sitä vastoin koulutusja valistustoiminta tapahtuisi meren äärellä Suomenlinnan ja Harakan saarilla. Helsingissä on jo toimintayksiköitä (mm . Aluekeskuksen sijoittaminen lähes kokonaisuudessaan Suomenlinnaan on niin ikään ollut esillä. Toiminnot Suomenlinnassa olisivat suurelle yleisölle Itä~ meren keskuksen näkyvin osa. Tuotetaan suurissa laitoksissa ns. Luomiskertomus Pörriäiselle saha/aita sihisi: pöliset veliseni, hiivi tiehesi. Kustanmiekaltahan avautuu esteetön näkymä Suomenlahdelle, ja juuri sinne perinteisesti tullaan tätä näkymää katselemaan. Sen hallintoon ja kansainväliseen kanssakäymiseen liittyvät asiat voitaisiin hoitaa pääosin mantereelta. Sitä vastaan ovat toistaiseksi puhuneet lähinnä liikenneyhteydet. Tästä on päästävä uusille urille. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Jukka Kuusela Olen esittänyt luontovalistuksen jä1jestämistä ja Itämeren keskuksen sijoittamista Suomenlinnaan. Talven varalle vety voidaan varastoida metalliseen hydridiin, akkuun. Toisaalta on järkevää pyrkiä yhdistämään voimavaroja. Siten ympäristönsuojelun korostaminen Suomenlinnan yhteydessä voisi sisältää viestin siitä, että nämä asiat tulee jatkossa ottaa paremmin huomioon koko yhteiskunnassamme. Olisiko energiasammon nimi "auringon valo ja vedyn palo". Pistäydy terälehdellä, sinikello tihisi. Esa Ylikoski fil.kand., Helsinki Itämeren keskus Helsinkiin Huoli Itämeren tilasta ja tulevaisuudesta näkyy mm. Tarkoitukseen on löydettäv issä sopivia tiloja alueen ruutikellareista (vaihtuvat ja pysyvät näyttelyt) ja puisesta varastorakennuksesta ( opastuskeskus) uimarannan kupeessa. Emme ole EU-vastaisia, vaikka katsommekin, ettei jäsenyys nyt sovi. Keskuksen toimistoja työtiloille voitaneen vastaavasti löytää sijoituspaikka Susisaarelta. lueettomat tutkimukset osoittavat vanhoja tietoja korjaten. Myös ihmisen ulottu villa on monia energialähteitä, mutta hajallaan ja "palasina". Se on Maan elävien käytettävissä eri muodoissaan. Suomenlinnan enty1sarvojen merkitystä on syytä painottaa. Se on jotain täysin toisenlaista ve1n ttuna tuhoa kylväviin, ehtyviä ja hankalia 49. Tämän uuden tekniikan kokeiluja on jo Suomessakin. Hahmottelemani Kustaanmiekan ruutikellarit olisivat kirjoittajan mielestä sopivia paikkoja Itämeren keskuksen opastusja näyttelytiloiksi. Näin erityisesti, jos esimerkiksi eri viranomaiset samoilla alueilla tavoittelevat samansuuntaisia päämääriä. Keskuksen opastusja näyttelytilat tulisi sijoittaa Kustaanmiekalle, jonne ne luontevasti soveltuvat. Tavoitteeksi tulisi asettaa mahdollisimman elinkelpoisten toimintayksiköiden luominen. HELCOM :in sihteeristö), jotka voidaan liittää varsin luontevasti perustettavaan aluekeskukseen. Raaka-ainetta, vetyä, voidaan valmistaa vedestä aurinkopaneelien sähkön avulla, pääsiassa kesäaikaan. Aurinko-vety -järjestelmä on ehtymätöntä ja saasteetonta energiaa
Wc-rakennelma ja pesuallas asennetaan vieretys:l: ] ten siten, että ne voidaan yhdisMuuten, pidän kivihiiltä ja öljyä käyttäviä laitoksia, tarkemmin sanoen niiden rakennu ksia ja laitteistoa (mutta ei käyttöä), suojelemisen arvoisina kohteina. ·~~'f.tl!h<'l.:iB LLP.. Vettä voitaisiin säästää huomattavasti , jos pesuvesi johdettaisiin pesualtaasta vessan altaaseen. Pesualtaaseen ei tarvitse tehdä ~ --~ mitään muutosta eikä wc-pönt50 Sami Määttä Helsinki KIIH~~i~y!hrfl~~5TÄÄN "TUOTANNON JA KULUTUK5E.N LUONTOA TUHOIWAA KILPAJUOK'?UA / Pesuvesi vessan huuhteluun Puhdas vesi on hupeneva luonnonvara, josta on monissa maissa jo huutava puute. Yksi tai kaksi mahtavaa foss iilivoimalaa tulisi säi I yttää opetustarkoituksessa tuleville sukupolville. Laitokset tulisi jo nyt nimetä ja alkaa huolehtia niiden alasajosta ja suojelukunnosta. Kylmä ja kova vesijohtovesion huono puhdistaja. Vety tulee kaupallisestikin kannattavaksi noin vuonna 201 0. Vessan vesisäiliö ja huuhtelumekanismi toimisivat kuten ennenkin, ja niitä käytettäisi in silloin, kun pesuvesi ei riitä huuhteluun. Vahinko vain, että vanhanaikainen vesijohtoteknii kkamme pakottaa haaskaukseen. Kun kävijä sitten huuhtelee kätensä pesualtaassa tai hanan alla, hän valuttaa jälleen kosolti vettä viemäriin, ja tämä vesi on poistuessaan melkein puhdasta, niin puhdasta, että se kelpaisi mainioisti vessan huuhteluun. Tässäkö piilee yksi syy siihen, ettei ratkaisu saa osakseen suurempaa huomiota. Isien töiden kunnioittamisestakin tässä olisi kyse. vsk.. Säästöjä syntyisi myös rakennusvaiheessa, kun pesualtaasta ei enää tarvitsisi vetää eri llistä poistoputkea latg tian lävitse viemäriin. Näin teollisuushistorian erästä kulmakiveä voitaisiin tulevaisuudessa havainnollistaa koululaisille ja opiskelijoille. Pesuvesi huutelisi silloin pikkulirut viemäriin eikä vessaa tarvitsisi vetää joka ainoa kerta. Vessaa ei tarvitsisi vetää silloin, kun pesualtaasta tuleva vesi riittäisi huuhteluun. Eikä vetyyn välttämättä liity kovinkaan monimutkaista teknii kkaa. Ekologisesti ja sosiaalisesti perustellen kannattavuus on selviö jo nyt. Kun kerrostalon asukas käy pisulla ja huuhtelee pöntön puhtaaksi, viemäriin valahtaa vettä yleensä tarpeettoman paljon, pahimmassa tapauksessa koko säiliöllinen eli ämpärilliMINULLE SE 5N-lA TARKOl"TTÄA PIL..AANi1...IVAA ELINYl-'IPÄRISTÖÄ J~ K AIKKIALLE KASVAVIA JATEI/UORIP../ :<'l" , 3,~,._-1,, ,. Vettä ei siis kannatta1s1 haaskata tarpeettomasti . raaka-aineita käyttäviin suurvoimaloihin. sen verran. 19!1'1 Pesuvesi voitaisiin ohjata pesualtaasta vessan pönttöön yksinkertaisella putkella. tää pesuveden poistoputkella. g Ratkaisu on teknisesti yksinkertainen. Pesuvetenä käytetään yleensä lämmintä vettä ja li sänä vielä saippuaa; ne puhdistaisivatkin wc-pönt/ SUOMEN LUONT0/ 9/94 53. ME: PIThHMN ,, !!:,AAVATHAN 51TÄP~IT51 TEIKÄLA15ET AARNJOMeT"5ARESERVAP..1TEJA JA TlES l-'ltTh SUOJP..KAls-TOJA cU:N YMPÅRISTO"TUELLA/.'° OPAN S(R'JAISIMMÄ"TKIN KOLKAT ELINKELP01511-1A töönkään kuin reikä pöntön reunaan. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA ll!<. Myös voimaloiden mielenkiintoista lähiympäristöä tuli si riittävästi suojella vanhojen ruukki maisemien tapaan. Suomessa sitä on vielä runsaasti, mutta mekään emme saa sitä ilmaiseksi. Vedyssä ei ole mitään kummallista, kuten eräs tutkija sanoo
Työ (terapia) on jaettava oikeudenmukaisesti uusin pelisäännöin niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Minkin saaliina olen nähnyt kaloja, joista kuka tahansa kalamies tulisi kateelliseksi. Tästäkin seuraa monien ongelmien lisäksi ympäristöpakolaisia. Näin vain yhden taviemon kahden poikasen kanssa. Onko oikein, että näissä juustohöyläarvonnoissa on satojatuhansia suomalaisia arvottu työttömyyden ahdistukseen, masennukseen, turhautuneisuuteen, laiskuuteen. Tuontieläimet kuriin Enimmin luontoelämyksiä sattuu kohdalleni eteläisen ja lounaisen Hämeen metsäkulmilla. Pyynnin tulisi tapahtua tuskaa tuottamatta ja muuta eläimistöä säästäen. Muutamaa telkkänaarasta (minkki tuhosi pönttömme telkkäpesyeen) lukuunottamatta sorsalinnut olivat juhannukseen mennessä kadonneet. Sitten tuli mieleeni, että mitä tämä sattuma saattoi pelastaa, mitä tuskaa vähentää. töä tehokkaammin kuin kylmä vesi. Näitä on perheenjäsenineen noin miljoona. Väestöräjähdys on kietomassa koko ihmiskunnan aivan uusiin ongelmiin. Niin julma on maailma. Eikö ammatti yhdistysliike huomaa tätä. Maapalloa suojaava otsonikerros ohenee. Tehostuisiko petojen pyynti, jos metsästäjät saisivat tiettyj ä pyynti lupia vain määrätyin ehdoin. Suurpetojen metsästäminen tulisi luvalliseksi vasta kantojen todella kestäessä tai häirikköotusten ilmaantuessa, mutta aina edellyttäen tuntuvia turkiskuormia. Tiedän riistamiesten ainakin paikoin tekevän työtä pienpetokantojen (ikävä kyllä myös alkuperäisten) kurittamiseksi. Hirvenkaatolupakin edell yttäisi tuntuvaa määrää luonnosta pyydetyiksi todistettujen minkkien ja supien nahkoja. Sen nisistä valui maitoa; nälkäiset pennut odotti vat jossakin emoa turhaan. Työ saattaa edellyttää toimia, joita ei heti ymmärrä esimerkiksi ympäristönja eläintensuojeluun kuulu viksi. Metsäkävelyillä tapasin pyypoikueen; siinä seudun kanalintujen kannan kasvu. Näin tässä konkreettisessa henkisessä kouristuksessa on noin 60 prosenttia suomalaisista. Kalamiesten tulisi kimmastua piisamin työstä ainakin rapukantoja ja kuturuovikoita kohtaan, vaikkeivät sen muista tuhoista piittaisikaan. Luonnollisesti ihmiskunnan pitäisi torjua väestöräjähdys rajoittamalla syntyvyyttä, mutta tähän ei ole maailmassa riittävästi valmiutta, ainakaan vielä. Jo kuluva 1990-luku on maapallon ja sen asukkaiden kannalta ratkaiseva. Jos riittävää asennemuutosta ei tapahdu, millainen maailma meillä on vuonna 2025. Ei tunnu riittävän. Useat niistä ovat taatusti tuupertuneet kesken poikastensa hoidon. Valkohäntäpeuran viljelyksille tuottamat vahingot ovat kait vähäisiä. Minkki ja supi ovat tarhakarkulaisia, rajaloikkareita ja osin jopa istutettuja, vain ihmisten avustuksella luonnossamme eläviä. Piisami syö järvestä simpukat, ravut, lumpeet j a ruo'ot. Ilmakehän hiilidioksidimäärä kohoaa. Pahin asia on yli 500 000 ihmisen työttömyys, joka perheenjäsenineen koskettaa kahta miljoonaa suomalaista. Esimerkiksi kettua, mäyrää ja näätää ei saisi metsästää ollenkaan, jos arvioitaisiin metsissämme liikkuvan puoletkaan nykyisestä minkkija supikannasta. Hillittömäksi tappajaksi parjattu kissa on min kin rinnalla liikuttava näpertelijä. Työn pelimerkit voisivat olla työttömillä . Elämme Suomessa erittäin pahassa talouskurimuksessa. Järvellämme olisi pitänyt toukokuisen vesilintuelämän perusteella meloskella kesällä useita sinisorsa-, tavija sotkapoikueita. Olen nähnyt pyydykseen hukkuneen minkkiemon. En osaa sitä ihastella; kaipaan järveltä kadonneita lumpeita. Mökkimme alla asuneen minkin näin päivittäin useaan kertaan. Itäaasialaisen supikoirankin näen helposti . ja päinvastoin. Tämä alue on noin puolet Suomen koosta. Miksi hiirenloukun asettaminen sallitaan koska tahansa; sehän saattaa pyydystää imettävän hiirinaaraan. Ja mikä voi olla globaalinen työnjako vuonna 2025 väestöräjähdyksen paineiden keskellä. Onko silloin olemassa koko Euroopan unioni . Jo nyt ihmiskunta elää seuraavien lukujen kärsimysja ongelmaviidakossa: yksi kolmesta lapsesta kärsii ali rav itsemuksesta; noin 1,2 miljardilta ihmiseltä puuttuu juomakelpoinen vesi; lähes kolme miljoonaa lasta kuolee vuosittain sairauksiin, jotka voitaisiin välttää rokotuksin ; miljoona naista kuolee joka vuosi synnyttämiseen liittyviin terveysongelmiin ; noin miljardi aikuista ei osaa lukea tai kirjoittaa; yli sata miljoonaa peruskouluikäistä lasta ei saa koulutusta. Millainen on Eurooppa vuonna 2025. Turkisriistaksi maahan tuotu piisami saa rauhassa lisääntyä. Jos tapaan oravaa kookkaampia nelijalkaisia, ne ovat useimmiten ameri kkalaista alkuperää: piisami, minkki, valkohäntäpeura. Ensio Laaksonen Vantaa 51. Eläinruuan kokonaistuottavuus on erittäin heikko verrattuna kasvisravintoon. Maapallollamme lienee nyt noin 5,5 miljardia ihmistä, ja väestömäärän kasvukäyrän kulmakerroin on huolestuttavan jyrkkä. Ihmisen velvollisuus alkuperäiseläimistöä kohtaan on saada vieraat pedot kuriin. vsk. Pentti Kähkönen Espoo Vuonna2025 Löytyy kö ihmiskunnan johtopaikoilta kykyä ja tahtoa nähdä, että olemme todella vaikeiden muutosten äärellä, ellemme ota mahtavaa järkeämme avuksemme riittävän ajoissa. Ja liikeelämämme on saneerattu nyt niin tuottavaksi, ettei tuntu vakaan talouskasvu muuta merkittävästi työttömyyslukuja, ellei työn pelisääntöjä muuteta. Puistatti . Sukupuuttoon kuolee joka päivä 140 kasvija eläinlajia. Mutta on suuri vahinko, jos vaakunaeläin ilves saa tappotuomion siksi, että se kaataa metsissämme ilman ihmisen apua vaikeasti toimeentulevia peuroja. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Tehtaiden pitäisikin ru veta valmistamaan tällaisia kalusteita. Eurooppalaiset hirvieläimet, kuusipeura ja metsäkauris, olisivat sentään luontevampi hoivaamisen ja metsästämisen kohde, jos sellaista välttämättä maassamme tarvitaan. Maapallon metsät häviävät noi·n 17 miljoonan hehtaarin vuosivauhdilla. Tarve on ilmeinen ja kysyntä valmiina. Lisäksi on otettava huomioon ne ihmiset, jotka pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Johtaako tämä kehitys pahimmillaan ympäristöpakolaisiin. Sen turkilla ei ole enää arvoa, sitä ei koeta hyötyriistan uhkana eikä "piisamirotan" pyynti ehkä tyydytä eräveren vetoa. Markku Tanttu Kuinka hurjiksi ja kurjiksi edellä mainitut luvut pahimmillaan muuttuvat väestöräjähdyksen edistyessä. Kaiketi kaikkialle ehti vän minkin ja laajoja aloja tarkasti partioivan supin tuhotöitä. Kestävän kehityksen maailman rakentaminen vaatii ihmisiltä todella paljon : ensimmäiseksi asennemuutoksen. Harvoin saan ihastella kotoperäistä eläimistöä, esimerkiksi kettua, näätää tai hirveä, jäniskin on ajoittain kovin vähälukuinen. Kun koululaisemme muutaman sukupolven päästä lukevat 1900-luvun lopun historiaa, he toteavat Euroopassa tapahtuneen todella paljon: Sarajevossa alkanut I maailmansota on jatkunut koko vuosisadan, puolta Eurooppaa hallinnut kommunismi vaihtoi muutamassa vuodessa "etumerkkiä", läntinen Eurooppa yhdentyi mahtavaksi byrokratiaksi. Teillähän näkee hillittömästi liikenteen eläinuhreja. Kuka tietää kanalinnun tuskan sen menettäessä pesyeensä petojen kitaan. Se lienee tämän päivän talousja sosiaalipoliittinen totuus. YK:n ennusteitten mukaan 10 miljardin ihmisen raja saavutettaneen vuonna 2025. Eräs yksityiskohta on, että väestöräjähdyksen edetessä ihmiskunnan on kestävän rav intoekologian vuoksi välttämätöntä siirtyä voimakkaasti kasvisravinnon suuntaan. Miksi emme kiellä turhaa tai vain vapaa-aikaan liittyvää autoilua pesintäaikoina. Meillä on eettinen syy varjella alkuperäistä luontoamme. Ja kasvaako väestömäärä vuoteen 2 100 mennessä 15 miljardiin, kuten ennustellaan. Nyt ihmettelen kehotusta jättää eettisistä syistä imettävä minkkinaaras tappamatta. Sillä osaako kukaan arvata millaista murhetta minkki aiheuttaa lintuemoja ja myyrä-äitejä tappaessaan. Joittenkin mielestä sen uurastusta mökki rannoilla on ilo seurata. Kuinka paljon väestöräj ähdysmassoista on siirtynyt Eurooppaan. Vanhoja wc-kalusteita on varmaankin vaikea muuttaa ehdotuksen mukaisiksi. Sillä oli aina mytty suussaan: tunnistin sorsanpoikia, rastaita ja myyriä
Kehitys sotalapsesta Ruotsissa lintujen takia varhaiseläkkeelle pyrkiväksi lääkäriksi Oulussa tempaa myötäelämään. Ulkonokan ongelmana on ollut lisäksi läheisestä lintuasemasta huolimatta, ettei alueella ole juuri vakioporukan lisäksi retkei lty. Arto alkaa selvittää asiaa ja syntyy parikymmentä vuotta jatkuva prosessi ystävän ja Tauvon maineen puolesta. Al Gore (suom. Mutta jos ei RK pysty elämään havai ntohetkeä uudelleen, ei se myöskään pysty riistämään sitä hetkeä keneltäkään pois. JAKELUOSOITE POSTJNUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1PUH. 1994 100 mk) O Muutan osoitettani Peruutan til aukseni TILAAJA/f AI VANHA OSOITE SUKU• JA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPA IKKA 1 PUH. Selvästi poliittisia ja osin perusteettomia ovat myös Goren arviot esimerkiksi ns. Arto Vuorjoki tutustuu Tauvossa Veijo Törnroosiin . Siitä välittyvät hienosti linturetkellä koettu toveruus ja retkellä olon nautinto. Pekka Hänninen Rehellinen poliitikko. Kirja saa jopa salapoliisiromaanimaisen vivahteen. Sopii vain kuvitella millaisessa maineessa esimerkiksi Lågskär olisi, jos vain yksi ja sama pieni piiri ilmoittelisi sieltä toinen toistaan hurjempia havaintoj a vuosikymmenestä toiseen. ... Pelkäsin joutuvani kahlaamaan läpi katkeran ja kuivan tilityksen, mutta toisinpa kävi: intensiivisen lukuelämyksen vallassa luin kirjan yhtä soittoa läpi. ): Ihmisen suku, / . ihmisen kehityshistoriaa on viime vuosikym meninä tutkittu ahkerasti. Mutta Vuorjoen kirja on pal--------------------------, 2 z =i _J z L.U =i V) SUOMEN LUONNON PALVELU KORTTI :t:: ::J Q) ·o ::J <Jl C C Q) E C C ::J Vl 2 :::2 z "' ...1 u., J: C"I ,'° U'I ,,...1 0.. Tilitys Ulkonokalta KIRJOJA Arto Vuorjoki: Ulkonokalta tuulee, Pohjoinen 1994. AI Goren pari vuotta sitten ilmestynyt ja nyt suomennettu kirja ei olennaisesti poikkea monesta muusta vastaavasta, eikä edes parhaista jo 1960-luvulla ilmestyneistä ki rjoista. Teos on kookas, paksu ja kauniisti toteutettu. osa, Ensimmäiset ihmiset, WSOY 1993, 239 s. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta .................••••.•.. Totuuden hahmottaminen on vaikeaa, joskus mahdotonta. Tilaus uudistuu tällöin til ausjaksoittain automaattisesti, ellen erikseen irtisano sitä. Tiedon puutetta paikkaamaan ilmestyy viisiosainen suurteos Ihmisen suku. Ympäristöongelmat ovat hänelle haaste, joka Yhdysvaltojen on otettava vastaan noustakseen maailman johtavaksi valtioksi. Goren teos luonnollisesti tuo myös uusimpia alan tutkimustuloksia tiedemiespiirejä laajemman lukijakunnan tietoisuuteen. Kirjan kantava juoni on Arto Vuorjoen yritys pestä ystävänsä Veijo Törnroosin maine Suomen lintupiireissä. Toivottavasti kirja innostaa myös uusia retkeläisiä Ulkonokalle ja paikka osoittautuu tarinoiden väärtiksi. Gore on myös rehellisesti amerikkalainen poliitikko, joka ei yritäkään peittää riemuaan kommunismin romahduksesta. jon muutakin kuin tarina väärin ymmärretystä lintumiehestä. Kuvia on valtavasti ja ne ovat upeita. Poikkeuksellisen Goren teoksesta tekee hänen asemansa Yhdysvaltojen varapresidenttinä. Arto Vuorjoki on pyrkinyt sivustakatsojana selvittämään ystävänsä ja Tauvon tarinaa, mutta piirtää samalla, ehkä tiedostamattaan, herkän kaaren omasta elämästään, jossa erilaiset vaiheet seuraavat toisiaan kymmenen vuoden jaksoissa. Myös kartat, kaaviot ja taulukot ovat hyvin tehtyjä ja niiden tutkiminen tuottaa jatkuvia ahaailmiöitä. Mutta pian selviää, etteivät Veijon nimellä varustetut ilmoitukset etelässä istuvalle harvinaisuushavaintoja käsittelevällä rari teettikomitealle (RK) saa virallista hyväksyntää. Uudet tutkimukset muuttavat tietoamme omasta keh ityksestämme hyvin nopeasti ; nykyiset oppikirjatkin ovat auttamatta ajastaan jäljessä. Kaikissa niissä todetaan, että ympäristömme tila on huolestuttava ja "jotain tarttis tehdä". Hänellä on ehdotuksia käytännön ta imiksi niin politiikan, tekniikan kuin kaupankin alalle. syväekologisesta liikkeestä, jonka ajatukset eivät häntä miellytä. Keijo Luoto Uusinta tietoa ihmisen kehityshistoriasta Göran Burenhult (toim. RK ei pysty elämään harvinaisten lajien havaintohetkiä uudelleen ja näin ollen hylkäävä tai puoltava päätös perustuu yksinomaan kaavakkeella ilmoitettuihin seikkoihin ja kaavakkeen tulkintaan. Tässä vaiheessa tulkintavirheen mahdollisuudet ovat jo suuret ja vaikka uskonkin RK:n pyrkivän rehtiin työskentelyyn, joukkoon mahtuu varmasti myös erehdyksiä. Vaikka Gore tuomitsee totalitaarisiksi kaikki järjestelmät, jotka ovat tyrkyttäneet omaa oppiaan toisille, hän ei epäröi tarjota amerikkalaista vapaan markkinatalouden mallia kaiki lle maille yhtenä edellytyksenä ympäristöongelmien ratkaisulle. Helposti luulisi, että aihe on vähäksi aikaa loppuun kaluttu. He kokevat yhdessä hienoja hetkiä lintujen parissa, sokerina pohjalla havaitsevat maaJle ja jopa maanosalle uusia lintulajeja. Kirjan tapauksessa saattaa olla kyse myös määrityskulttuurien törmäyksestä. Hän tunnustaa senkin, että suuri osa muutosten vastustuksesta perustuu yleensä oman edun tavoitteluun. Ensimmäisen osan suomalaisina asiantuntijoina toimi vat Ari Siiriäinen ja Juha Valste. Eeva Simola): Maapallo vaakakupissa, WSOY 1994. Kirjoittaja on valottanut monipuolisesti lintuharrastusta ja sen lievei lmiöitä, ja kirja varmasti kiinnostaa maallikkoakin, vaikka perustarina on melko poikkeuksellinen. Kirja herättää varmaan jälleen kerran keskustelua RK:n toiminnasta ja Tauvosta. Kirjoittajina ovat omien alojensa huippututkijat eri puolilta maapalloa. Kirja kertoo valaisevasti ihmisen kehityksen Afrikan savannien kädellisistä sukulaisista maapallon asuttamiseen. Näin ei kuitenkaan ole. .. Haluan li ittyä Suomen luonnonsuojelu li iton jäseneksi (jäsenmaksu v. Ainakin kirjasta sain käsityksen, että määritykset tapahtuivat enemmän "pokerin" ja "habituksen" perusteella kun taas RK on jo pitkään perustanut määritykset höyhenen tarkkoihin analyyseihin . Jo ensimmäinen kirja osoittaa, että sarja on todellinen helmi tietokirjallisuutemme ki rjassa. SUOMEN LUONTO 9/94 53. O Tilaan Suomen Luonnon kaksitoista seuraavaa numeroa hintaa n 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästöti laajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk (j äsenet)/ 265 mk (ei-jäsenet). Rohkenen arvioida Goren rehelliseksi poliitikoksi, sillä hän tunnustaa avoimesti ongelmien vakavuuden ja sen, että juuri poliitikoilla ja äänestäj illä on merkittävä osa niiden ratkaisussa. Si itä on kirjoitettukin runsaasti, myös suomen kielellä. Puutteistaan huolimatta Maapallo vaakakupissa on tärkeä kirja, jonka toi von kuluvan etenkin päättäjien käsissä. Teosta kirjoittaessaan hän vasta tavoitteli tuota asemaa, mikä näkyy poliittisena liturgiana muuten ansiokkaassa tekstissä. vsk.. Keskustelun soisi olevan asiallista, sillä kirja on kirjoitettu vilpittömässä hengessä eikä mielestäni ole alkuunkaan hyökkäävä
Asukkaat ovatkin viime aikoina tulleet mukaan suunni tteluun. "Pesusieni on todella eläin !", sanotaan sienieläinten kuvatekstissä ja ki rjan takakannen esittelyssä. Hannu Eskanen Luonnosuojelun biologiaa Peggy l. Ei lapsi sellaista ihmettele. Toivottavasti kirjan esimerkit innoittavat asukkaita tarttumaan toimeen oman asuinympäristönsä kohentamiseksi se on mahdollista! Pekka Hänninen 53. Ohessa näyte Oscar Alarikin piirroskuvituksesta. Etenkin ensimmäisen jakson yhteenveto, joka arvioi ekologian ns. Uudella paradigmalla jakson ki rjoittajat viittaavat ekologisessa ajattelussa tapahtuneeseen siirtymään tasapainoisuuden korostamisesta satunnaisuuden sekä paikkaja mittakaavasidonnaisuuden tutkimiseen. kimukselle, on erinomainen käsitteellinen kiteytys ekologisen luonnonsuojelututkimuksen ongelmista. Lähiömme rakennettiin ennätysvauhtia 1960ja 70luvuilla. Kirja jäsentyy neljään jaksoon otsikoiltaan Luonnon järjestys, Muutoksen prosessit ja ilmentymät, Populaatiobiologia ja genetiikka, sekä Käytäntö. Asiallisiin teksteihin on nähtävästi haluttu antaa väriä lisäilemällä huutomerkkejä eräiden tietojen perään. sanoi.: -Joud.u01me amputoimaan \<aiKen Luonto-Liitto on julkaissut Nuoren luonnonpuolustajan käsikirjan, jossa on ympäristötietoa, "reseptejä" tempausten järjestämiseen, vinkkejä siitä, miten lähestyä päältäjiä ja vaikuttajia, osoitteita, kiljavinkkejä jne. Teoksessa on yritetty kattaa liian laaja alue. Ne alkavat rapistua eivätkä välttämättä vastaa enää käsityksiämme asumisen laadusta. Esimerkit vaihtelevat pienipiirteisistä pihojen kunnostuksista kokonaisten kerrostalojen muuttamiseen n v1taloiksi, seinien maalaamiseen maisemiksi ja parvekkeiden muuttamiseen lisätiloiksi. Perheen pienimmät katselevat ilme väristen kaikkia eläi nkuvia, niin tämänkin ki1jan. Kirja ei tarjoa valmiita suunnitelmia ja piirustuksia lähiön kuin lähiön muuttamiseksi viihtyisäksi kertaheitolla. The Theory and Practice of Nature Conservation, Preservation and Management, Chapman ane! Hall 1992. Sehän on luonnollista niin kuin sekin, että matelijan poikaset ovat useimmiten hyvin pieniä, että kääpiöpäästäinen painaa vain neljä grammaa, rotta jopa puoli kiloa ja hirviuros yli 500 kiloa ja että vastasyntyneen hirvenvasan jalat tuntu vat sojottavan joka suuntaan. Yleisten periaatteiden on kuitenkin osoitettava pätevyytensä ja voimansa konkreettisten ongelmien ratkaisun yhteydessä. Teoksia, joiden otsikkoon sisältyy muodossa tai toisessa sanapari Conservation biology, on markkinoilla jo puolenkymmentä. Selkeän yleisen jäsennyksen rinnalla teoksen esimerkkiaineisto jää valitettavan hajanaiseksi. Ilona Sevelius): Ensimmäinen eläinoppaani, Tammi 1994, 55 s. Ruotsalaisen Lars Klintingin nisäkkäistä ja matelijoista kertova eläinopas esittelee lähes 30 nisäkästä, kaikki Suomessa elävät sammakkoeläiIT1et ja matelijat. vsk. Kirjasarjan seuraavat osat ovat historiapainotteisia: toinen osa kertoo kivikauden ihmisistä, kolmas egyptiläisistä eskimoihin, neljäs mayoista maoreihin ja viides osa nykyisistä alkuperäiskansoista. KIRJOJA ... Tämä tulva tuottaa ilmeisen ongelman: perusteoksen on esitettävä perusasiat, mutta miten tehdä se lyhyesti toistamatta sellaista mikä on sanottu jo monasti aikaisemmin. l ain (toim): Conservation Biology. Yrjö Haita Ensimmäinen eläin opas Lars Kliting (suom. Siinä sivussa lukija tutustuu myös tutkijoihin, tutkimusmenetelmiin ja · laajemminkin siihen maailmaan, johon ihminen kehittyi. Fiedler & Subodh K. Oma kuusivuotiaani lueskelee jo mielellään ku vatekstejä. Joka viides suomalainen asuu lähiössä. Johtopäätökset ovat monissa kysymyksissä vakiintuneiden näkemysten teesinomaista toistoa. Jokaiseen näistä sisältyy yhteenvetoluku. On jännittävää seurata kehityskulkua ja tutustua perusteellisesti välietappeihin. Johtopäätös on kiinnostava myös metodologisesta näkökulmasta osoittamalla, että luonnonsuojelun kehittämisen kannalta tärkeitä eivät ole ainoastaan tutkimustulokset vaan myös yleisemmät ajattelutavalhset muutokset. Vaikka teos antaa kohtuullisen yleiskuvan luonnonbiologiasta, se ei toimi kelvollisena johdatuksena primaari kirjallisuuteen. Laajasti pohditaan myös ihmisen sukupuun solmukohtia, joiden aukaiseminen odottaa vielä tutkijoitaan. Kirjanen on yhteenveto tekijöiden kymmenkunta vuotta jatkuneesta tutkimusja seurantatyöstä kerrostaloalueiden asuinviihtyisyyden parantamiseksi. Se esittelee kotija ulkomailta tehtyjä parantamishankkeita, joista voi ammentaa virikkeitä ja ajatuksia. Kirjallisuusviitteitä vat poikkeuksellisen pohjoisamerikkalaiset hallitsevahvasti lähteet, mi kä on yhdysvaltalaisten teosten yleinen heikkous. Teksti ei ole ammattisalakieltä, joten kirja sopii virikelippaaksi suunnittelijoiden ohella asukkaille, asukasyhdistyksille, taloyhtiöille ja muille oman ympäristönsä parantamisesta kiinnostuneille. Kuvat ovat laadukkaita, niistä tunnistaa eläimet oikein hyvin. Fiedlerin ja Jainin toimittama teos antaa melko paljon niille, joille se on ensimmäinen Consevation biology, mutta selvästi vähemmän niille, jotka tuntevat ennestään muita vastaavia kirjoja. Luonnonsuojelubiologian p_~ruskirjoilla on kysyntää, s11s niitä julkaistaan. Käytännössä tämä merkitsee, että suojeluajattelussa on hedelmällisempää kiinnittää huomiota prosesseihin kuin yksiköihin . Kirjan on kääntänyt ruotsin kielestä Esa Mäkinen. Kouluikäisille ja vaikkapa ala-asteen koulun käsikirjastoon K.lintingin kirjat ovat sangen oivallisia. Asiateksti ei oikein taivu pitkinä pätkinä lapsia kiinnostavaksi kuul tavaksi. Luonnonsuojeluun ja -hoitoon paneutuvien laitosten kirjastoissa teos on kuitenkin varmasti hyödyksi. Toisto on kuitenkin oppimisen äiti, ja varsinainen vaikeus onkin se, että jatkuvasti samassa muodossa toistettuina luonnonsuojelun yleiset periaatteet muuttuvat helposti kuolleiksi kaavoiksi. Kunhan lukutaito kehi ttyy, tulevat tekstitkin varmasti tutuiksi, nyt on helpompi vielä kuunnella äidin tai isän vapaata tarinointia eläimistä. Yleisen ja erityisen ongelmaa ilmentää teoksen alaotsikko, joka sisältää ratkaisemattoman yhtälön: olisiko mitenkään mahdollista esittää "luonnonsuojelun ja -hoidon teoria ja käytäntö" yksien kansien välissä!. 1·a .s(.t-\:e11 täå käri. Esimerkkitapaukset ovat valikoitu kooste kysymyksiä, joihin kirjoittajat ovat perehtyneet, mutta jotka eivät mitenkään järjestelmällisesti tue yleisempiä päätelmiä. uuden paradigman merkitystä luonnonsuojelututSUOMEN LUONTO 9/94 53. Teos on kuin seikkailuromaani, jonka teksti tempaa mukaansa. Lähiöiden saneeraus ja täydennysrakentaminen ovat lähitulevaisuuden kysymyksiä ja hankkeita. Iiris Lappalainen Lähiöitä kunnostamaan Bruno• Erat ja Kirsti Luoma: Lähiöt viihtyisiksi, RAK Rakennusalan Kustantajat 1992
Junko Tabei (J apan): Mo untaineer, Represe ntat ive a f t he H imalaya n Ad ve nture Trust. . JO HAN RE INHARD ( PERU ) Studying Andcan moun ta in-top cc rcmonial sitcs. O nce again we are issuing a wor ldwide call for entries . How to apply. 19 7. Co mpleted applicati ons mu st r each the Secretari at by 31 March 1995. Box 13 11 , 12 11 Geneva 26, Switzerl and . Will iam G ra,·es (United States): Edito r af Nat io nal Geog rap hic m agaz ine • Pro fesso r To mmy Ko h (S ingapore): Law profcsso r and di plo mat , Chairman af the Nati onal Arts Cou ncil and D irector a f t he Institute a f Po licy Studi es • Professo r Lu c Mo ntagni er ( France): Rcscarch viro log ist, Pro fcssor at the Pasteur In stitu te in · Par is, Resea rch D irector at the Natio nal Scientifi c Resea rch Centre (CN RS) • Dr. The Sclcction Commi ttee Chairman: Mr. 1993. Anei n': J. (C hairman a f the Boa rd and Chie f Executi ve Office r a f Mo ntres Ro lex S.A.) Dr. The Award s will be presented in Geneva in May 1996. Mary Archer (Grea l Brita in): Chemist , Chairman a f th e I ational Ene rgy Fo und ati o n • Mr. The fi ve applica nts whose work is judged the m ost o utsta ndin g by o ur di st ingui shed Se lect io n Co mmittee w ill cach r ccc ivc an award of US $50,000 together with a specially inscribed gold Rolex O yst er. Rica rdo Bofi ll (S pain): Architect , fo und er af th e Ta lle r ele Ar9uitect ura in Barcelo na • Mrs. Ten further people whose projects are deemed p arti cul arly pro mi sing w ill each be awa rd e d US S 10,000 and an inscribed st ei and go ld Rolex O yster . US $350,000 to he awarded. Wh e n t he r es u lts ar e ann o un ced in 1996 a har d back book w ill be published giving d etails I of many of the best entries. 1981. MILAN MIRKOV IC (AU STRALIA) Culti vating thc jojoba plant in thc dcscrt. The w inning p roj ect s w ill b e th e o n es th at display exceptional enterpri se , commi tm ent and • lll their footsteps. 'W feasibility. A choice of categories. He ini ge r. If you feel that like the past winners above, you can demonstrate the spirit of enterprise in your own field , we' d like to hear from yo u. Since their creatio n in 1976 , the Rolex Awards fo r Ente rpri se hav e draw n t ho usa nds o f appli ca tio n s fr o m m o ti va t ed m e n and wo m e n in w id eranging fi elds of e nd eavour. Yo u can send for an applicati on fo rm w ith a se t of ru les and condi tio ns from: The Secretariat , The Ro lex Awards fo r En terpri se, P. Could you f ollow The 1996 Ro lex Awards for Enterprise. THE ROLEX AWARDS FOR ENTERPRJSE 1 9 9 6. lvo Pitanguy (Brazil): Plas ti c surgeo n , Directo r a f th e Iva Pitanguy Cli ni c and Professor at the Carl os Chagas Med ical School a f Rio ele Janeiro's Catholi c Uni ve r sity • Ms. Lai la El-Hamamsy (Egypt): Anthro pologist, Profcssor Emeritus at thc Amcrican Un i,·c rsit y of Cairo • Profcssor Re inhard Furrc r (Gc rm any): Ph ysic ist and astro naut , Managi ng Di recto r a f th e Be rl in Space Inst itute • Mr. NANC Y ABEIDER RAHMANE ( MAURITA NIA ) Pastcu rising camc l 's mil k in thc dcscrt. We will be looking for entries that fall into one of the fo llo wing categories : Appli ed Sciences and Invention; Ex p lo r ati o n and Discover y; The Envir o nm ent
Kunkin lajikuvan yhteydessä tarkat tiedot Suomen kasvi•.: itse lajista tiiviissä muodossa suomenja l.l ruotsinkielisenä. Suomen kasvit 340 sivua, sivukoko A4, laminoidut ylivetokannet, yli 1200 kasvilajistamme värivalokuvat. Nyt 54 mk Tilaan __ kpl. Luonnonsuojeluliitto ja Runoilijali itto palkitsevat kumpikin vähintään viisi runoa vähintään tuhannen markan palkinnoilla; li ittojen palkitsemat runot voivat olla samoja. Hakemistot tieteellisille nimille sekä suomenja ruotsinkielisille nimille. 931-2123 205 Nyt kirjojen ALV alennus ja vähän enemmankin eduksesi ! Merkitse haluamasi kirjojen lukumäärä ja nimesi ja osoitteesi selvästi niille varattuihin paikkoihin ja pane tilauskortti postiin postimaksu on jo valmiiksi maksettu -10 päivän palautusoikeus. Tilaan Suomen kasvit hintaan a 460 mk _kpl .Maksan yhdessä erässä O Maksan kahdessa erässä O 1 erä (230mk +27 mk) 11 erä (230 mk) Tilaaja osoite puhelinro FORSSAN KIRJAPAINO OY päiväys ja allekitjoitus PostiJa pakkauskulut 27 mk Lähetys postltetaan postlennakkona. Kil pailuun voivat osa llistua Runo ilijaliiton jäsenet joko oma lla nimellään tai nimimerkillä (oma nimi on mainittava lähetyksen yhteydessä). Eslm.STITSCV1000 595· paino 4,4 kg f 990,· NYT Tasku 8 x 21 245,Focus 8 x 30 305,Focus 10 x 50 335,zoom 8 x 20 x 50 490,· zoom 10 x 30 x 50 520,· yli 20 roT TUOMIOKIRKONKATU 17, TAMPERE PUH. Runokilpailu luonnosta Suomen Runoilijaliitto järjestää yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa runokil pai lun, jonka aiheena on luonto. Professori Niilo Lounamaan kasviston kaltaista ainutlaatuista kirjaa ei ennen ole ilmestynyt. Lisätietoja saa Suomen Runoilijaliitosta puhelimitse (90) 607 11 7 arkisin klo 1113 ja 16-18. Runojen määrää ei ole rajoitettu. Löydät tiedot nimistä, kasvupaikoista, levinneisyydestä, rauhoituksesta, koosta, kukkimiskuukausista ja jopa valokuvausolosuhteista. Oiva startti lapselle lajituntemukseen! Tapani Räsäsen värikuvin ja pikkuiselle sopivin Leena Aarnion tekstein esiteltyinä. Kil pailuun osa llistuvat runot tulee to im ittaa 31 .1 0.1994 mennessä osoitteeseen: Suomen Runoilijaliitto, Fred ri ki nkatu 49, 00100 Helsinki . Forssan Kustannus/ Forssan Kirjapaino Oy Vastauslähetys Sopimus 30100/62 PL 38 30101 FORSSA. Va linta lautakuntaan kuuluu kuusi henkilöä, joista kolme nimeää Luonnonsuojeluliitto ja kolme Runoilijaliitto. Palkitut runot voidaan julkaista Suomen Luonnossa ja Runo-lehdessä ilman eri korvausta. Vastaanottaja maksaa postimaksun n., .......... A4, 64 s
Olin ongella pienellä metsäIammella, kun ilmasta kuului kimeää vinkuvaa huutoa: lehtokurppa ajoi takaa lepakkoa ja sai sen lopulta kiinni lammen toisessa päässä. Seppo Vuokko Noidankehä nurmikolla Pihanurmikollani on noin metrisenä kehänä pieniä nahankeltaisia sieniä. Onkohan lajimääritys aivan varma. Miksi lehtokurppa jahtasi lepakkoa. Koivu joutaisi pois tien vierestä ja pihapuutarhuri haluaisi leikata nurmikon koneella. On hyvinkin mahdollista, ettei lehtokurppa ole hahmottanut oikein ilmassa liikkuvan otuksen kokoa. Tapaus on todella erikoinen. Joskus soidinlennolla oleva lehtokurppakoiras alkaa ajaa toista koirasta takaa, jos tämä osuu reitille. Ja päinvastoin: lehtokurpan soidinlennossa on jotain lepakkomaista. Tästä löytynee selitys lehtokurpan lepakkojahtiin. Lehtokurpan erehdykseen vaikutti ilmeisesti myös huono näkyvyys, tapaushan sattui yöllä. Varsin monet sienilajit synnyttävät kehämäisiä kasvustoja. Klassinen esimerkki eläinten hahmotusongelmista ovat kalkkunanpoikaset, jotka pakenevat havaitessaan tallinsa valkeaksi kalkitussa katossa kävelevän kärpäsen. Erityisesti lahottajasienet muodostavat noidan kehiä. Mykoritsasienten kasvua ohjaavat osaksi muut tekijät, mutta myös rouskut, tatit, haperot ja valmuskat voivat muodostaa selviä kaarikasvustoja. Paikalla on kasvanut huomattava määrä keltavalmuskoita, satoja vuosittain; viidessä vuodessa yli 2 000 kappaletta. Se on jopa herkullinen ruokasieni , joskin kovin usein toukkainen. Niitä on kuviteltu salaman tai paholaisen synnyttämiksi tai milloin keijujen, milloin noitien piirileikin jäljiksi. 56 noidankehiä, voisi olla nurminahikas. Miten ne voisi hävittää, kun nurmikko kuolee kasvuston keskeltä. Noidankehiä näkee erityisesti nurmikoilla, joilla niillä on hyvää tilaa kehittyä. Noidankehät erottuvat nurmikolla usein si lloinkin kun itiöemiä ei ole. Kun sienet viihtyvät noin hyvin jaantavat kadehdittavan muhkean sadon, en kyllä tohtisi millään lailla kajota niittykulmaukseen. Nurminahikkaan kehä laajenee kymmenkunta senttiä vuodessa, ja siitä voi summittaisesti arvioida kehän iän. Kasvutapa ja ympäristö sopisi paremmin monivyöseitiki lle kuin keltavalmuskalle, joka on sammaleisten kangasmetsien laji ja haaKYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat van tai männyn (eri laji, kangaskeltavalmuska) seuralainen. Kotipihan sieniaarre Pihamaan reunassa on 25 neliön alue, jossa kasvaa mänty, koivu sekä istutettu, leikkaamaton ja leveäoksainen metsälehmus. Näihin hyökkäi lyihin löytyvät selvät motiivit, mutta mikä voisi olla lehtokurpan motiivi. Tässä tapauksessa erehtyminen lajimäärityksessä ei ole kohtalokas, si llä sekä keltavalmuskaa että monivyöseitikkiä pidetään erinomaisina ruokasieninä. vsk.. Onhan ihmisenkin usein vaikea arvioida lentävien otusten kokoa. Laajenevan rihmaston ulkoreuna on elinvoimaisin, ja itiöemät syntyvät sinne säännölliseksi renkaaksi. Seppo Vuokko Miksi kurppa jahtasi lepakkoa. Kärpänen näet etenee kalkkunoihin nähden samalla kulmanopeudella kuin lentävä petolintu. Sienet ovat varsin tarkkoja elinympäristöstään. Metsässä suuria noidankehiä näkee harvemmin, koska rihmaston tielle osuneet kivet ja puut aiheuttavat katkoksia ja häiriöitä kasvuun ja ehj ien renkaiden sijasta syntyy eripituisia kaaria. Joskus hyväkasvuisen vyöhykkeen sisäpuolella on vyö, josta heinät ja ruohot kituvat tai ovat kuolleet ja taas sen sisäpuolella ne kasvavat hyvin rehevästi luonnon tikkataulu! Nahankeltainen pikkusieni, joka muodostaa nurmikolla Monet sienet, erityisesti lahottajasienet, kasvavat kehämäisissä muodostelmissa siellä missä niillä on tilaa usein aukeilla nurmikoilla. Jos katselee lentävää lepakkoa ja unohtaa sen koon, lepakon siipien muodossa ja niiden lyöntitavassa voi havaita yhtäläisyyttä soidinlennolla olevan lehtokurpan kanssa. Riippuvatko ne jotenkin maan laadusta. Alue on entistä luonnonniittyä. Kurpat etsivät ravintonsa maasta, ja niitä näkee harvoin ilmassa paitsi soidinlennolla. Monet linnut saattavat ahdistella toisenlajisia, varikset huuhkajia, räkättirastaat variksia, pääskyset kissaa jne. Muoto johtuu suoraan sienten kasvutavasta: itämiskohdastaan lähtien sienirihmasto kasvaa joka suuntaan samalla nopeudella, mikäli ympäristö vain on tasainen. Mitä ne ovat. Sienikehät ovat kautta aikojen herättäneet kummastusta ja pelkoakin. Nurmenleikkuu tuntuu vähiten uhkaavalta, mutta kun itse olen vaivalla luomassa omalle pihalleni kukkaketoa, ihmettelen, miksi nurmikko pitäisi leikata. Kysymyksessä on saatSUOMEN LUONTO 9/94 53. Sienisatoa ei kuitenkaan haluttaisi uhrata, kun se on aivan kotilieden äärellä. Aktiivinen rihmaston toiminta vapauttaa karikkeesta typpeä, joka rehevöittää ruohon kasvua. Jos sieni olisikin monivyöseitikki, koivun kaataminen tuhoaisi satomahdollisuudet kerralla, sillä se on koivun seuralainen
Hanhien syksyinen massamuutto on tunnettu maassamme vasta parikymmentä vuotta, kun sen sijaan vastaava keväinen tapahtuma on ollut tiedossamme huomattavasti kauemmin. Kysymyksessä ovat siis Pohjois-Venäjän ja -Siperian hanhet, jotka muuttavat talvehtimisalueilleen. (90) 694 7529. Hyönteisten suunnistautumi smekanismit tunnetaan parhaiten mehiläiseltä. tanut olla myös jokin meillä harvinainen, suurikokoinen lepakko, jolloin lehtokurpan erehdys on entistä ymmärettävämpi. Hajua on myös muurahaisten poluilla, ja tämä lienee muurahaisten tavallisin suunnistautumistapa. Kuvatulla hetkellä ei ilmeisestikään muilla mekanismeilla ollut "sanomista" ja hajusuunnistuksen sekaantuminen sotki kaiken. Muurahaiset pystyvät painamaan mieleensä reittinsä maamerkit, vaikkapa kuusentaimet, kivet tms. Kiinnostuneet voivat lukea enemmän muutosta Jari Kontiokorven artikkelista, joka on julkaistu Linnut -lehden numerossa 5/ 1993. Paikka oli Inkeroisten Wredebyn lentokenttä, sää syksyisen aurinkoinen, tuuli heikko. Maamerkkien mukaan suunnistaminen. Syksyn hanhisuma koko maassa lähenteli 600 000 yksilöä. Sveitsiläinen Wehner on myös selvittänyt perusteellisesti eraan puoliaavikolla elävän muurahaislajin suunnistautumista. Muutamista muistakin lajeista tiedetään yhtä ja toista. Vuoden 1991 hanhien syysmuutto on paras tähän mennessä havaittu. Esimerkiksi Punkaharjun Hirvikoskella havaittiin 37 500 ja Lappeenrannan Luukkaansalmella yli 30 000 hanhea. Hanhet antoivat meidän liittyä mukaan muodostelmaan, jolloin lensimme 70 kilometrin tuntivauhdilla useita minuutteja niiden mukana. Entä onko henkilöitä, joilta voisi saada etukäteen lyhyelläkin varoitusajalla ennusteita hanhien ja kurkien muuttopäivistä, jotta voisin jatkaa muuton tarkkailua ja kuvaamista. Ilkka Koivisto Seppo Vuo/anto Miten muurahainen suunnistaa. On hanhien syysmuuton aika kuvassa tundraja valkoposkihanhia matkalla etelään. Kaikki noudattivat samaa lentosuuntaa, mutta parvien lentokorkeus vaihteli 200-500 metrin välillä. Kahdeksas lokakuuta oli kyseisen syksyn ensimmäi nen hanhien massamuuttopäivä. Kauri Mikkola Lentoa hanhien mukana Havaitsimme 8.10.1991 iltapäivällä ultrakevyttä Ientokonettamme lennolle valmistettaessa, että hanhien syysmuutto oli voimakkaasti käynnissä. Nämä olivat enimmäkseen sepelja valkoposkihanhia, jotka pesivät kaikkein pohjoisimpana. S uunnistautumismekanismit toimivat varmaankin kullakin hetkellä hierarkisessa järjestyksessä. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Mainitut hyvin tutkitut hyönteiset pystyvät kompensoimaan auringon liikkeen taivaan poikki sekä si ihen liittyvän taivaalla näkyvän polarisaatiokuvion muutoksen. niillä ei olisi kelloa, ei näytä pitävän paikkaansa. Lintujen lukumäärään vaikuttaa pesi mätuloksen lisäksi säätila muuton aikana, ennen kaikkea vallitseva tuulen suunta. Kilpailija on siis pitänyt karkottaa. massamuutoista ja kaikista muistakin kiinnostavista tapahtumista. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Seppo Vuo/anto 57. Parhaat syksyiset massamuutot on havaittu silloin kun itätai kaakkoistuulet ovat vallinneet. Kullakin muurahaisyhteiskunnalla, johon voi kuulua yksi tai useampia kekoja, on oma hajunsa. Hajusuunnistus. Vanha, usein kirjoissa mainittu tulos, että muurahaistyöläiset menisivät sekaisin, jos niiden päälle pannaan kesken suunnistuksen vaikkapa tunniksi laatikko, ts. Muurahaisrassu ei tiennyt, ettei matka edistynyt vaan tarpoi mielestään koko ajan kekoaan kohti . Siihen se jäi kun lähdin. Po I ari saati osuu n n istu kseen riittää, että pieni kappale taivasta on näkyvissä. Muuttavien hanhien suhtautumi nen ultrakeveään lentokoneeseen on myös kiinnostavaa. Tämähän vaatii aikatajua, ns. Ilmaan noustuamme havaitsimme hanhiparvia lisää. Muurahaisten suunnistautuminen näyttää perustuvan kolmeen mekanismiin: Kompassisuunnistus taivaankappaleiden tai polarisoituneen valon avulla. sisäistä kelloa. Kun kysyjä vielä vahvisti kulkeneensa aikaisemmin siitä, mihin muurahainen jäi kiertämään kehää, vaikuttaa ilmeiseltä, että hän oli astunut muurahaisten polulle ja sotkenut hajujäljen. Marjassa ollessani ryhdyin havainnoimaan muurahaista, joka kantoi itsensä kokoista kaarnanpalaa metsätietä pitkin suoraviivaisesti kymmeniä metrejä, mutta alkoi sitten kiertää kuusikymmensenttistä ympyrää. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Itä-Suomessa havaittava syysmuutto saadaan siis reitin varrella olijoiden tietoon jo etukäteen. Esimerkiksi nykyisen lintututkimuksemme isäksi mainitun J. Mikä sotki sen suuntavaiston, ja miten muurahainen suunnistaa. vsk. Alkuun pääsee soittamalla Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (LYL: n) toiminnanjohtajalle Tapani Veistolalle, p. Olisiko teillä tietoa kyseisen pa1van arvioiduista muuttaneiden hanhien määristä. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että joku on maastossa ja ilmoittaa havaintonsa havainnoitsijaverkostolle. Lintuharrastajat pysyvät nykyisin reaaliajassa havai ntojen suhteen. Palmenin väitöskirja 1874 koski lintujen muuttoreittejä. Henkilökohtaisiin hakulaitteisiin saadaan tiedot mm. Kaakkois-Suomessa arvioitiin päivän aikana muuttaneen 75 000 hanhea. Rainer Rosengrenin tutkimusten mukaan syksyllä talvehtimaan menneet työläiset muistavat nämä merkit vielä keväällä, siis varsin merkittävä muistisuoritus. Idän ja kaakon puoleiset tuulet kuljettavat hanhiparvia keskimääräiseltä reitiltään länttä kohti. Tietoa haluavien on paras hankkiutua jonkun hakulaitteen omistavan tuttavuuteen ja pyytää tätä ilmoittamaan toivomistaan havainnoista. A. Havainto on erittäin mielenkiintoinen, sillä siitä selviää muuttavien hanhien lentokorkeus ja -nopeus molemmat seikkoja, joita on vaikea maasta käsin selvittää
Much has been argued for and against joi ning, but so far neither point of view seems to have acquired clear supremacy. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. The answer depends on what aspects one considers to be the most important ones. For this reason the dry meadow project of the Association has organized the caretaking of several meadows in Finland. The ditches feeding the lake will have deeper basins dug to capture nutrients, and some ditches will be closed completely. OKopintokeskus. 96200 Rovaniemi puh. Despite this, the politicians and engineers have already started the planning of a huge motorway from Turku to St. The society is counting on the willows in planning its future activiti es. The people living in the neighbourhood of lake Pyhäjärvi have decided to prevent the eutroficati on of their lake. Last spring they fou nded a society which wi ll plant a 30-50 meter wide sheltering zone of wi llows between the lake and the Fields. The aim of the dry meadow project is to provide examples in different parts of the country of how semicultural landscapes can be taken care of and thus protect the diversity of nature which was maintained by earlier agricultural practices. (90) 8769 100 Posti myyntiä koko maahan LUON ONKUV A-ARKJSTO ervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki puh. During the past ten years, however, the visible depth from the surface has diminished from eight to four metres. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki puh. The money would defi nitely have a positivive impact. (93 1) 2131 317 Harri Heli11 Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. (953) 41 1 7358 Raija Aura. Altogether, there are now Seuraava numero ilmestyy loka.kuun lopulla Muuttolintujen matkassa Afrikkaan Mää, bää lammas elättää Elämä sykkii palsan jäisen sydämen päällä about 100 dry meadows that are being maintai ned. Inhabitants protect their home lake by Alice Karlsson Suomen Luonto 53(9): 36-38 Until recently, the lake Pyhäjärvi in northern Carelia has been an exceptionally oligotrophic and clear lake. 11 A.00150 Helsinki puh. As yet, very little care has been taken of the semicultural landscapes. (90) 228 081 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30--16. These directi ves would be suitable fo r Finland and they would in fact improve the state of nature conservat ion here. (90) 228 08206 Smu He11111/a-Nie111i11e11 SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Rin·a Pie1iläi11e11 puh. However, generally these aspects are rather wel I taken care of in Finland already and there would be no great changes. The money handed out from the different funds of the EU to industry and agriculture for improvement of the envinronment wou ld be gratefull y received. \IS. 1 /. There wou ld be some changes in species protection, the hunting laws and rules would need some changes and new areas of land would be protected. Taking · care of the dry meadows by Iiris Lappalainen Suomen J,,uonto 53(9):2629 For two years, the Finnish Association for Nature Conservation has gathered information about the valuable dry meadows in ou r country. vsk. 1 1 A, 00 150 Helsinki puh. by the sewage water from the surrou nding villages, one fish farm and the very intensive agriculture and fo restry. kirjanpitäjä Anna Parkkari, projektisihteeri Rit1•a Pietiliii11e11, talouspäällikkö Terho Poura11e11, tiedotussihteeri Mervi Taski11e11, tallentaja Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leski11en, opintosihteeri. (90) 228 08221 Perärniehenk. lt has been calculated that beacause of this there are almost 200 threatened species of organi sms in Finland. Lappi Maakuntakatu 18. SUOME LUO~TO 9/94 53. 15 Joha1111a Korimäki, toimistoapulainen Ulla Aho11e11, toiminaja Harri Ajamaa, liikermesihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri S11.1·a1111a Huhtala, toimistosihteeri Esko Jo11tsa1110, pääsihteeri Mi,ja Jumppa11e11, tallentaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Twja Ketola, järjestösihteeri Mwjukka K11lma11e11, energianeuvoja Ilpo K11rone11, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas. Petersburg wi th Germany through the Baltic States. (939) 632 6163 Maija T. Vesa Hei11011e11, Matti lko11en. As it has no money, the planting area of willows can onl y be increased as money from the energy crop flows in. Satakunta Yaltak. (90) 630 300, telefax (90) 630 414 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES The EU and nature conservation in Finland by Anne Brax, Iiris Lappalainen Juha Valste and Alice Karlsson Suomen Luonto 53(9): 16-25 ln October there will be a general referendum in Finland abou t joining the European Union. 00150 Helsinki SUOMEN LUON O SUOJELU TUKI OY Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa puh. (960)3 1 1 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. 7 C 36, 28 100 Pori puh. (92 1) 301 141 Tuija Nyyssö11e11. (98 1) 553 1527, Veikko Aalo, Lee11a Fra11ssila-Karvi11e11. (98 1) 311 5 828 Me,ja Ylö11e11 Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. (90) 176 633 LI ITTOHALLITUS Saw H111t1111e11 (pj .). There is no si mple yes or no answer to the question: would nature and the environment benefit from joining. Perämiehenk. ln most Finnish lakes the water changes once every two years; in lake Pyhäjärvi the residence time is over seven years. The majority of Finnish meadows are growing over be· cause in practice the grazi ng has not been continued. The wi llows wi ll not only take nutritients from the ground they will also be used as an energy crop. Environmentalists shudder at the thought: thousands of heavy lorries thundering through southern Finland every day would produce incredible amounts of pollutants and noise. Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Five years ago the first blooms of blue-green algae occurred in the lake. Finland is a sparsely populated SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) P11blisl1ed by r/re Finnish Association lfor Nature Co11servarion Address: R1111ebergi11kar11 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +35804469 /4 country and the need for such roads is marginal. The lake system is eutroficated e.g. The increased funding of rail traffic wou ld also have positive environmental effects. Ki1111110 Kaaki11e11, Te111•0 Niemelä. Furthermore the new road would probably be built for nothing, as the new Via Baltica will connect St. lf conti nued economical growth together with the lust to capture a larger slice of the world market are the only things considered worth caring about, then perhaps there is something wrong with the EU. Mc11ja Me11ra, Heli Saarikoski, Ari Twja1111e ALUESIHTEERJT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-51.20100 Turku puh. Petersburg in Russia. The huge sums of money invested by the EU in the building of motorways would have a negati ve impact on the habitat. Lt1111mi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu K,tjaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. The Bird Directive and the Habitat Directive of the EU stipul ate for member countries certai n minimal measures for habitat and species conservation. Nobody knows what the general atti tude and approach of the EU in conservati onal, environmental and economical matters would mean for Finland. vs. Much is expected from the willow ring to be planted arou nd the lake. 1 1 A 8. They clai m that a maj or part of the tremendous future transportation to and from Russia would travel through Finland. Accord ing to opinion polls, however, the majority of Finns seem to favou r joining, and nati onal security appears to be the main factor behind thi s attitude. Lake Pyhäjärvi is very sensiti ve to changes in the environment, as the water stays in the lake for a long period of time
Onneksi aasialaisen alalajeista on vakavasti uhattuna vain kolme: Etu-Intian arojen khur, Tiibetissä elävä kiang ja Mongolian dziggetai (kaipa tätäkin nimeä voi vielä sanoa näppäräksi?). Turkmeniassa ja Kasakstanissa elävä kulaani ei ole ainakaan vielä vakavasti SUOMEN LUONTO 9/94 53. Vuosien mittaan Korkeasaaressa on syntynyt kaikkiaan 19 varsaa. Nuoret orit elävät poikamieslaumoissa, joilla ei ole reviiriorien alueille juuri asiaa. Niihin verrattuna aasianvilliaasi on turhan pitkä ja kuulostaa kielellisen sattuman takia vähän humoristiseltakin. Kiangej a on paljon vähemmän, vain 60, kertoo tuorein villiaasin eläintarhakantakirja vuodelta 199 1. Kesyaasi on perinyt tämän ominaisuuden. Toinen, kesyaasin kantamuoto afrikanvilliaasi, on aasialaistakin harvinaisempi. Eläintarhoissakin niitä on turvallisen tuntuiset määrät: onagereja 14 1 ja kulaaneja 341 . Kulaanimme ovat jo vuosikaudet eläneet yhdessä ja hyvässä sovussa kaksikyttyräisten kamelien kanssa. Aasianja afrikanvilliaasin juomaveden tarpeessa on ki rjallisuustietojen mukaan merkittävä ero: aasialainen joutuu juomaan kerran päivässä, ainakin keskija loppukesän kui vina aikoina, kun taas afrikkalainen tulee toimeen useita päiviä juomatta. Iranin arojen onagerin tilanne on samanlainen. Kulaani ja onageri on todella hankala erottaa ulkonäön perusteella toisistaan. Aasianvilliaasista on käytetty myös saksankielestä lainattua nimeä puoliaasi, mutta tämäkin nimi on aika hullunkurinen. Myös villihevoset siirtyvät sinne, ja aromielikuvan avartami seksi pyritään alueelle hankkimaan myös jakkeja, saiga-antilooppeja ja kuhertajagaselleja sekä joitakin pienempiä arojen nisäkkäitä, kuten murmeleita; lintujakaan ei unohdeta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että sijoituspaikkojen löytäminen on hyvin vaikeaa eikä varsojen syntyminen tuota tämän vuoksi varauksetonta riemua. Korkeasaareen saatiin ensimmäinen kulaani 197 1 Prahasta. Aasianvilliaasi on toinen luonnonvaraisista aasilajeista. Ilkka Koivisto 59. Toinen oli syntynyt luonnossa, minkä vuoksi se oli tarhakasvatusta ajatellen poikkeuksellisen arvokas. Siinä kantakirjan pitäjä Claus Pohle Berliinin eläintarhasta toteaa, että khureja on ainoastaan intialaisissa ja dziggetaita kiinalaisissa eläintarhoissa eikä näistä ole saatu pyynnöistä huolimatta raportteja. Myöhemmin hankittiin lisää kaksi tammaa. Vielä kiivaamman häädön saa rajaloukkauksen tehnyt aikuinen ori. vsk. Sen seuraksi hankittiin pian ori , josta saadut ennakkotiedot olivat virheelliset; se olikin onageri. Ori yrittää saada reviirilleen tulleen tammojen ja varsojen lauman pysyttelemään alueellaan mahdollisimman pitkään. Ne edustavat täällä mongolianvillihevosten ohella Sisä-Aasian arojen suureläinfaunaa. Minä en ainakaan tiedä, mistä tuo puoli-sana johtuu, en liioin sitä, mitä täysaasi eläintieteellisenä terminä tarkoittaa. Se eli yli kaksikymmentäv uotiaaksi. Näistä on pystytty toimittamaan ulkomaisiin eläintarhoihin varsin monta. Kulaani on yksi aasianvilliaasin (Equus hemionus) viidesta alalajista, joilla kaikilla on näppärä nimi . Kamelit ja kulaanit saavat uudet, nykyistäkin laajemmat tilat Sisä-Aasian aroalueeksi kaavailussa osassa saaren keskustassa. Erehdys korj attiin toimittamalla ori Kölniin ja hankkimalla tilalle aito kulaaniori . Käyttäytymiseltään kulaanit muistuttavat hyvin paljon sukulaistaan vi llihevosta. Afrikanvilliaasin sosiaalinen käyttäytyminen noudattaa samaa kaavaa. Aikuiset orit pitävät hallussaan laajoja reviirejä. Lähivuosina rakennetaan Korkeasaaren Euraasian alue valmiiksi. Syyrian alalaji on kuollut sukupuuttoon. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Kulaani uhanalainen, mutta on vähentynyt kuitenkin viime vuosikymmeninä selvästi
Voit halutessasi tukea Luonnonsuojelu Ii ittoa liimaamalla tähän 2,80 mk:n postimerkin. Suomen luonnonsuojeluliiton perinteinen seinäkalenteri, Luonnonkalenteri katsoo vuonna 1995 suomalaiseen luontoon eurooppalaisin silmin : Mikä suomalaisessa luonnossa on erityislaatuista, mikä on osuutemme maailmanperinnön vaalimisessa, mitä luonnossa kunakin kuukautena tapahtuu . .. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy maksaa postimaksun. Sukuja etunimi ............. ... ..... ..... ... ........ ..... ... . Voit tilata kalenterisi myös puhelimitse (90) 876 9100, fax (90) 876 6150.. Tilaa Luonnonkalenteri 199 5 nyt! kpl suomeksi O kpl saksaksi kpl ruotsiksi O kpl viroksi kpl englanniksi O kpl kalentereiden postituskuoria a 5 mk Teen Luonnonkalenterin kestotilauksen: Saan kalenterin postitse vuosittain, ellen erikseen irtisano tilausta. .. .. ....... Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen, ja saan kalenterin jäsenhintaan 61 mk. .. ........... ... .......... ... ......... Posti numero ja -toimipaikka ... Tilaamani tuotteet toimitetaan postitse, ja lähetyskulut 19,50 mk lisätään hintaan. Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Vastauslähetys Sopimus 01 200 /13 01003 VANTAA l 2 3 4 6 " 7 8 9 11r 11 .i"i 13 " 14 15 16 17 iä' • 21 22·19 io 23 24 25 • 28 29 30 26 27 31 Luonnonkalenteri on oikea valinta niin omalle seinälle kuin lahjaksikin: J' Se on saatavana suomen-, ruotsin-, englannin-, saksanja vironkielisenä. .. ....... .......... .. Allekirjoitus .. .. .. ... Lähiosoite ...... .. ....... . .. ..... ....... ............ ....... . ... ....... ............. ..... L-----------------Yllä olevalla tilauskortilla saat Luonnonkalenterin suoraan kotiisi hintaan 68 mk + lähetyskulut 19,50. ........ .............. . .............. Kalenterin koko on entiseen tapaan 37 x 56 cm, ja sen päivyriosassa on runsaasti kirjoitustilaa muistiinpanoille