Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . 2 Tämäkin pikkusaari paasi lain suojiin, kun kuopiolainen kauppias pisti tuulemaan. (90) 228 081 telefax: (90) 228 08 200 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Ulla Ahonen, 228 08202 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuukaudessa. Tuloksia sivuilla 14-15. 51 SUOMEN LUONTO 9/95 54. Tuli loi tutkijalle oivan kohteen ............................ Niityt kirjovat Karjalaa .......................................... 28 Salainen agentti Ka,jalan Suomalainen merikotka eksyi Kroatian ilmatilaan. Kuukkelikuvan nappasi Paavo Hamunen. 32 Suussa sulava herkku on mettä ja mehiläisen sylkeä. Summaries of the Main Articles .............................. Lue sivuilta 32-33 miksi kotimaisia kannattaa suosia. 31 Hunajissakin on eroja. vsk.. 19 Vahvoja käsivarsia juhlapuheiden sijaan. 34 Ulkomailta ................................................................. 16 Luonnonsuojelua savolaisittain. Suomen luonnonsuojeluliiton tietoisku vanhojen metsien suojelusta on liitteenä lehtemme keskiaukeamalla. 26 Turvaan talvelta ...................................................... Kansikuva: Kuukkelikaan ei pä1jää ilman vanhoja metsiä. 50 Maailman eläintarhoja: Lontoon eläintarha ........................................ Metsäpalo saa sienitutkijan silmät hehkumaan. (90) 228 082 10 ja 228 08224. Meritaimenta pelastamaan ................................... 46 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 22 Elämän elokuussa .................................................. 27 Kotkan kova kohtalo .............................................. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 14 Tahallista vai tahatonta. Jokiluonto pelastuu vain työllä. Kotimaasta ........................................................................ (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. 40 Kirjoja ...................................................................... Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ ...... Tilaushinnat Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. metsissä. l lmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. 38 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Suojelua silkasta ilosta ........................................ lrtonumero 33 markkaa. Jarmo Pyykön ja vanhan puun yhteistyö pelaa. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 49. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Brasilian rannikolla on uhatuin sademetsä ...... z UJ ::) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. 10 Kysy ekoneuvoa ............................................................ Kestotilaus 270 mk. 12 Hamsterit ja potkukelkat ......................................... 44 Kysy luonnosta ......................................................... Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Sivut 16-18. 13 Suomi iskee Karjalan mäntyyn ............................ Suomalaisyhtiöt kaatavat metsää rajan takaisilla suojelluksi suunnitelluilla alueilla. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. . Kotimaista ruokaa: Hunajaisia makuja ................................................
Myös Ranskan aloittamat ydinkokeet Mururoan atollilla Tyynellämerellä ovat nostattaneet ilahduttavan voimakkaan kansainvälisen paheksunnan. vsk. Vanhojen metsien suojelun aika on nyt. Erityisen myönteisesti metsien suojeluun suhtautuvat nuoret. Kerromme tässä numerossamme tapauksesta, jossa suomalaisen yhtiön laskuun hakattiin Unescon suojelukohteeksi kaavailtua aarniometsää. Meillä on siihen varaa, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Suomen on turha yrittää kiillottaa kuvaansa esimerkillisenä metsävaltiona, ellei metsäluontomme rikkauksien ja monimuotoisuuden säilymistä taata kunnollisella suojelualueverkostolla. Luonnonmetsien suojelu on ajankohtainen asia myös rajantakaisessa Karjalassa. Kuluttajien kukkarossa piilevä valta voi saada hallitukset ja suuret yhtiötkin vapisemaan. Kuvassa 30. Jorma Laurila 3. Ydinkokeet Mururoan atollilla ovat tympeä löyhähdys menneen ajan kolonialistisesta hengestä. vuosikerta 9 1995 Jännitys Tyynellämerellä tihenee. Ranska aloitti syyskuussa uuden ydinkoesarjan Mururoan atollilla. Suomen luonnonsuojeluliitto rakentaa vaatimuksensa vanhojen metsien suojelusta asiapohjalle. Pitemmän päälle suojelusta on hyötyä myös metsäteollisuutemme tuotteiden markkinoinnille. Kansainvälinen boikotti ei suuntaudu ranskalaisia vastaan vaan Ranskan nykyisen johdon ydinasepolitiikkaa vastaan. Eteläisessä Suomessa metsistä on suojeltu vieläkin vähemmän, vain joitain promilleja metsäalasta. Boikoteilla kansalaiset pystyvät tuntuvasti laajentamaan vaikutusmahdollisuuksiaan. Boikoteissa on voimaa! Boikotit ovat kulutusyhteiskunnan salainen ase. Kesällä Pöyry-yhtiön nimissä julkistetun raportin hurjat väitteet työpaikkojen menetyksistä ja vanhojen metsien suojelun kalleudesta osoittautuivat hihasta vedetyiksi. Vaikka kokeet tehdäänkin syvällä kallioperässä, ne vaarantavat alueen asukkaiden terveyden ja uhkaavat saastuttaa merta radioaktiivisilla saasteillaan. Asiat ovat kutakuinkin kunnossa vain aivan pohjoisimmassa Lapissa; Etelä-Lapin tilanne on jo kehno, sillä entisistä metsäerämaista on suojeltu vain pari prosenttia. Vanhat metsät suojeltava pikaisesti Vanhojen metsien suojelusta on keskusteltu kiivaasti koko tämä vuosi. Huono perustelu on se, että Kiinakin taas räjäyttelee ydinpommejaan. 54. Julkaisemme tämän numeromme välissä Luonnonsuojeluliiton tietoiskun vanhojen metsien suojelusta. Kysymys ei ole pelkästään uusien ydinkokeiden aiheuttamasta vaarasta, sillä atollin alapuoliseen kallioperään on kerääntynyt ydinsaasteita kymmenistä aikaisemmista räjäytyksistä. Kuitenkin itse tekijä, Pöyryltä Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusjohtajaksi siirtynyt Matti Kärkkäinen pitää edelleen sitkeästi kiinni useista jo moneen kertaan vääriksi osoitetuista väitteistään. Kansalaiset ovat jo selvästi oman kantansa ilmaisseet: Metsäntutkimuslaitoksen tekemän kyselyn mukaan lähes puolet suomalaisista kannattaa nykyistä selvästi laajempaa metsien suojelua. Uusia tapauksia on kuitenkin vaarassa ilmaantua, sillä siksi houkuttelevana monet suomalaiset puutavaranhankkijat näkevät Itä-Karjalan ikimetsät. Hakkuut tosin loppuivat, kun suomalainen yhtiö sai tiedon asiasta. Riittävän vahvalla kansainvälisellä mielipiteellä Ranska voidaan pakottaa keskeyttämään vastuuton hankkeensa. Maailmanlaajuisilla vastalauseilla voidaan antaa tukea ydinkokeita vastustaville ranskalaisille. elokuuta Greenpeacen laiva ja helikopteri, taustalla Ranskan laivaston sota-alus. Greenpeacen nostattama voimakas vastarinta öljyjättiä vastaan sai yhtiön toisiin ajatuksiin, kun muun muassa saksalaiset autoilijat ryhtyivät tankkaamaan kilpailevien yhtiöiden huoltamoissa. Ranskalaisia tuotteita on alettu karttaa useissa maissa ja moni Ranskan matkakin jää tekemättä. Pöyry-yhtiö on jo sanoutunut irti selvityksen johtopäätöksistä. Se koskettaa Suomeakin hyvin konkreettisesti, sillä osa suomalaisista puutavaran ostajista häärii myös Karjalan suojelluksi kaavailluilla saloilla. koekiellon solmimista. Myös ne voivat päästä purkautumaan, jos uudet räjäytykset synnyttävät halkemia kallioperään. Yhtä lailla Kiinan toimet pitää tuomita ja laittaa myös kiinalaiset tuotteet boikottiin. Se osoittaa selkeästi, miten vähän metsiä on Suomessa suojeltu. Ranskan uudet ydinkokeet vaikeuttavat myös täyden ydinSUOMEN LUONTO 9/95 54. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Tuore esimerkki kuluttajaboikotin ja julkisen vastustuksen voimasta on Shell-yhtiön pakottaminen luopumaan loppuunkäytetyn porauslauttansa upottamisesta mereen. Mikä parasta, ydinkokeiden vastustus nousee päivä päivältä myös Ranskassa
elokuuta. Heikki Kokkonen Luonto selvisi ennätyskuivuudesta Malli Valta Elokuun loppupuolen sateet palauttivat lähes koko maan sademäärät normaaleiksL Turussa oli kuitenkin edelleen tavallista kuivempaa. Mustikoita oli ennätyksellisen paljon ja marjat olivat suuria. Siperiassa lehtikuusen siemenillä elävät kirjosiivet vaelsivat 17 vuoden tauon jälkeen massoittain Suomeen. ja 23. Hellepäiviä oli Turussa viisi, Ilomantsissa ja Inarissa kaksi. Kirjosiivet vaeltavat Kuusen oksat notkuvat käpyjen paljoudesta kautta Suomen ja käpylinnut kilkattavat kaikkialla. Sienisato oli Ilomantsissa hyvä. vsk.. Pohjaveden pinta alkoi alentua koko maassa jo heinäkuUS& Pahin tilanne oli EteläSuomessa, jossa pohjavesi oli elokuussa ~30 senttiä normaalia alempana. Kuun puolivälissä hyönteissyöjien muutto oli huipussaan. Myös keskilämpötilat olivat tavanomaisia. M ustikkasadosta ei tullut niin hyvää kuin alkuun näytti. Siivissä niillä on kaksi valkoista poikkijuovaa. Hyönteissyöjälinnut liikehtivät jo,ja kylmien öiden jälkeen pajulinnut etsivät ruokaa peltojen rikkaruohostoista. Etenkin haaparouskuja, maiteroisia, oli paljon. Muuttavia peippoparviakin havaittiin jo 22. Haja-asutusalueiden kaivoissa vesi päilyy tavanomaisella tasollaan vasta muutamien viikkojen kuluttua, lokakuun alUS& 4 Inarin elokuun kasvi oli ehdottomasti mustikka. Antti Leinonen Kirjosiipikäpylinnut ovat hiukan pienempiä ja niillä on hennompi nokka kuin kotoisilla käpylinnuillamme. Siellä kaikuu nyt kirjosiipikäpylintujen iloisen sointuva tööt, jota ei voi sekoittaa minkään muun linnun ääneen. Pitkä kuivuus kuloutti kasveja ja rypistytti ma,jat rusinoiksi Turussa. Kirjosiiville kelpaavat myös suomalaisten kuusten siemenet ja osa linnuista asettuukin pesimään maahamme. Ma,joja oli vain paikoitellen runsaasti. Ensi kevättalvena pesinnät ovat taas tavallisia, mutta sitten kirjosiivet katoavat ja niitä näkyy vain harvakseltaan tai ei lainkaan ennen seuraavaa vaellusta. Ruskan ensimmäiset merkit ilmaantuivat aivan kuun viime päivinä. Ruissalossa on tänäkin vuonna nähty muutama erakkokuoriainen heinäkuun lopulta lähtien. Kun kuusen siemenet kypsyvät loppukesällä, käpylinnut käyttävät tilanteen heti hyväkseen: edellisen suurvaelluksen aikana 1978 löysin poikaspesän syyskuun alussa ja näin emojen yleisesti ruokkivan lentopoikueita. Parvissa saattaa olla kymmeniä lintuja. Erityisesti Itä-Suomen vaaranlakien kuusikot ovat kirjosiipien suosiossa. Sienisadostakin tuli ihan kohtuullinen ja Juutuanjoesta saatiin isoja taimenia,jopa yli seitsemänkiloinen vonkale. Ne liikuskelevat isojen jalopuiden rungoilla levollisen arvokkaasti. Kurkien muutto alkoi normaalia aikaisemmin ja jo kuun alkupuolella nähtiin ensimmäiset muuttoaurat. Pohjavesivarastoihin tihkui vettä taas sateiden tultua, mutta menneen kesän ankara kuivuus viivästytti vesivarastojen täydentymist:ä kuukaudella. Elokuun alusta lähtien on maahamme vaeltanut myös itäisiä kirjosiipikäpylintuja. Antti Leinonen SUOMEN LUONTO 9/95 54
Tänä vuonna siperialaiset hakit vaelsivat maahamme joukoittain. Erityisesti pähkinähakit ovat olleet sembramäntyjen kimpussa. Vaasalainen Harry Seppälä viestitti, että Korsnäsistä Vaasaan ovat kaikki tunnetut sembramänniköt syöty tyhjiksi ja Hangon lintuasemalla havaittiin aivan elokuun viime päivinä jopa yli 2 000 hakkia päivässä! Pähkinähakkeja on maassamme kaksi toisiaan muistuttavaa rotua, joista toinen pesii harvalukuisena lähinnä Ahvenanmaalla ja LounaisSuomessa ja toista, siperialaista tavataan vaellusvuosina. Lannasta se ei liioin välitä vähääkään. Myös vaeltavia yökkösiä ja etenkin siniritariyökkösiä oli paljon. Jouko Veikkolainen Jari Salonen Närhen kokoisella pähkinähakilla on pitkä nokka ja pyrstössä valkoinen reunus. Hakit lähtevät pesimäseuduiltaan Siperiasta ravinnon perässä ja voivat vaeltaa aina Ranskaan ja Brittein saarille asti. Hakit rynnivät rajan yli Koko alkusyksyn toimitukseen tuli tietoja ja kyselyitä pähkinähakeista, joita nähtiin milloin yksittäin, milloin joukoittain eri puolilla Suomea. Sensaatiomaiseksi viime kesän teki se, että etelänpäiväkiitäjät myös lisääntyivät meillä. Syvällä hiekassa rantakauran juuristossa asustaa pulskasantiainen, muutaman millin mittainen, erittäin uhanalainen kovakuoriainen. Pulskasantiaista varjellaan Hankoniemellä _Uudenmaan virkistysalueyhdistys kiinnittää erityistä huomiota harvinaisiin kasveihin ja hyönteisiin hankkimallaan rannalla Lappohjassa. Hän uskoo myös, että rannan poikkeuksellinen luonto kestää ohjatun virkistyskäytön. 1 ouko Veikkolainen Jouko Veikkolainen Sibeliuksen Ainolan puutarhan leimukukat houkuttelivat etelänpäiväkiitäjän terälehdilleen. Erään viikonlopun aikana maasta haravoitiin kaksi peräkärryllistä pähkinähakkien tyhjentämiä käpyjä kompostiin. Alice Karlsson 5. Tamperelainen Jari Salonen kertoi, että elokuun lopussa Nokian kartanon sembramäntykujalla oli viitisenkymmentä hakkia, jotka tekivät selvää kävyistä. Jyrkillä rantadyyneillä elää ainoalla elinpaikallaan maassamme pieni muurahaislaji, hietamauriainen. Rannan upeat rinteet suojataan kulutukselta rakentamalla portaat kolmeen paikkaan. Etelän ihmettä on jahdattu jopa eduskuntatalon istutuksilta. mutta kesän yllättäjä oli etelänpäiväkiitäjä. Etelänpäiväkiitäjät ovat Välimerenmaiden ja Keski-Euroopan asukkeja, joita tavataan vain harvoin Suomessa. Niitä on nähty kymmeniä tuhansia. KOTIMAASTA Jouko Veikkolainen hoitettua rantakauraa. Amanuenssi Kalevi Keynäs on tyytyväinen: ranta on nyt turvassa raskaalta rakentamiselta. Harvinaisia perhosvieraita Kulunut kesä toi maahamme lukuisan joukon perhosvieraita, joita ei ole meillä vuosiin nähty. vsk. Ranta kuuluu sekä rantojensuojeluettä harjujensuojeluohjelmaan. Rantavyöhykkeessä ja osin rinteellä kasvaa runsaasti rauPulskasantiainen muistuttaa sittiäistä, mutta on huomattavasti sitä pienempi. Kesäkuun vaeltajat munivat mataroille ja elo-syyskuussa uusi kotimainen kanta vieraili puutarhoissa ja erityisesti leimukukissa. Erityisesti perhosharrastajat kiinnostuivat sinappiperhosesta ja etelänhopeatäplästä, joita molempia nähtiin pitkin etelärannikkoa. Myös muutaman vuoden kateissa ollut vaaleakeltaperhonen lepatteli kukkaniityillä, SUOMEN LUONTO 9/95 54. "Sinappiperhonen vaelsi Gotlannin-Öölannin seudulta ja etelänhopeatäplä Virosta", kertoi museoavustaja Jaakko Kullberg eläinmuseosta
syyskuuta ympäristöministerille ehdotuksen maa-aineslain muuttamiseksi. Retkeilijät olivat panneet merkille myös maaston kulumisen. vsk.. Hän veti kesällä AhvenanMaa-aineslakia uudistetaan Soraa ja kiveä on riitettävä tulevillekin sukupolville, harjuissa muodostuva pohjavesi on säilytettävä riittävän hyvänä, eikä maa-ainesten otto saa vaarantaa luonnon monimuotoiHelsinkiläinen Rauna Mannermaa (27) johtaa Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojä,jestön, Luonto-Liiton, toimintaa seuraavat kaksi vuotta. D 6 KOTIMAASTA Jälkiä silakankalastuksesta Saaristolaiset kalastivat syyskutuista silakkaa 1400-luvulta tämän vuosisadan alkukymmenille. maalla kansainvälistä nuorten leiriä ja puhuu lämpimästi Luonto-Liiton kesäleireistä. Valmisteilla oleva uusi luonnonsuojelulaki kieltää rakentamisen rantavyöhykkeelle, jonka laajuutta ei kuitenkaan määritellä sen tekisivät kunnat yleiskaavoillaan. D Urlli vetää Metsäntutkimuslaitos selvitti että Urho Kekkosen kansallispuistossa vierailee vuosittain noin 200 000 retkeilijää ja suurin osa pitää kansallispuistoa erämaana. Soraa on näihin päiviin asti kaiveltu sieltä ja nuoret saavat elinikäisen kipinän luontoon ja innostuvat tulemaan mukaan toimintaan. Eniten kaivataan luomuruista. Kilpailun säännöt ja tarkemmat ohjeet löytyvät Suomen Luonnon 3/95 sivulta 47. Suurta naisvallankumousta ei Raunan puheenjohtajuuden myötä ole odotettavissa. Luonnonsuojeluliiton mielestä ehdotettu malli johtaa jopa siihen, että rakennuspaikat lisääntyvät rannoilla. Erämaisuutta ja viihtyvyyttä häiritsevät kuitenkin suuret ryhmät ja maastopyöräilijät. "Luonto-Liittoon tulee helposti mukaan innostuneita, rohkeita ja valoisia tyyppejä, joilta saa voimaa." Raunaa katsellessa ja kuunnellessa se on helppo uskoa. Hänen näyttelynsä Jaakosta Mikkeliin on esillä 7 .10. Suurenmoiset luontoliittolaiset!". Nuorten Luonnon pääkirjoituksessa hän kirjoittaa: "Ihmisten takia aina uudestaan ja uudestaan haluan leirille. Rauna valittiin keväällä Luonto-Liiton ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi nuorisojärjestön runsaan 50 vuoden historian aikana. D Rauha rannoille Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, ettei uudisrakennusta saa sijoittaa sataa metriä lähemmäksi rantaviivaa. Arkkitehti Raimo Sundelin on tallentanut kamerallaan jälkiä silakankalastuksesta eteläisellä Selkämerellä. "Tytöt ovat saaneet vaikuttaa Luonto-Liitossa. Ritva Kupari täältä lähes joka harjusta, ja maa-aineslupia on voimassa paljon enemmän kuin käyttötarve vaatisi. Lähiluontokuvat postiin! Euroopan Luonnonsuojeluvuoden Lähiluonto-juhlakilpailuun osallistuvat kuvat on pistettävä postiin viimeistään 29. Sille olisi Euroopassa huikeat markkinat, mutta nykyisellä tuotannolla voidaan tyydyttää vain nipin napin kotimaan tarve. Suurin este luomuviennin kasvulle on ankara raaka-ainepula. D Suurenmoisia tyttöjä ja poikia Rauna Mannermaalla on iloiset silmät, vaikka on maanantaiaamu ja häntä vähän väsyttää; Luonto-Liiton valtuusto on viikonloppuna valmistellut Nuorten Ympäristöparlamenttia, 9.-10. D Reilulla rukjilla olisi vientiä Tamperelainen Talkion Leipomo on vienyt kuivattua luomuruisleipää Tanskaan vuoden päivät ja kysyntä on ylittänyt koko ajan tarjonnan. Monien muiden uutuustuotteiden lisäksi messuilla löytää tuttuja tuoretuotteita ja jatkojalosteita. lokakuuta luomumakkaran ja -sinapin makuun. Vientiä käynnisteltäessä Talkiolla yllätyttiin, kuinka hyvin Itämeren eteläpuolella tunnetaan Suomen puhdas maaperä ja elintarvikkeiden korkea laatu. lokakuuta toteutuvaa syksyn suurta tapausta. Viime vuonna messuilla oli 200 näytteilleasettajaa ja 14 000 kävijää. asti Laterna Magicassa Helsingissä, Rauhankatu 7. Tärkeimpiä syitä UKK-puistoon tuloon olivat rauhan ja koskemattoman luonnon kokeminen. Suunnitelmallisuuden työkaluksi ehdotetaan lähinnä seutuSUOMEN LUONTO 9/95 54. Kesäleireillä monet lapset suutta. Uuden ehdotuksen tavoite on lisätä maa-ainesten oton suunnitelmallisuutta. syyskuuta. Näin määrittelee kestävän kehityksen maa-ainesten otossa ympäristöneuvoston maa-ainesjaosto, joka luovutti 20. Ympäristöetsivät on uusi keino saada lapset toimimaan omalla asuinseudullaan. Myös kallioiden murskauksen nopea lisääntyminen pakottaa miettimään, missä tämä meluisa, pölyävä ja kallioluonnolle lopullinen toimi aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa. Nyt keskustelu on sekavaa ja näkemyserot tuntuvat valtavilta, mutta tämä vaihe on käytävä läpi , jotta päästään eteenpäin", Rauna järkeilee ja uskoo, että vielä meilläkin asenteet muuttuvat sudelle suopeiksi Ruotsin malliin. Eläintiedettä pääaineenaan Helsingin yliopistossa opiskeva Rauna on kunnostautunut luontokerholaisena, kerho-ohjaajana ja aarniometsien inventoijana. Piirien puheenjohtajina ja valtuustossakin on paljon naisia", hän luettelee ja yltyy kehumaan sukupuoleen katsomatta kaikkia hallitustovereitaan. Perinteisen kerhotyön rinnalla tätä aikaa värittävät nuorten toimintaryhmät, jotka haluavat vaikuttaa hampurilaisravintoloiden kertakäyttökulttuuriin, liikennepolitiikkaan ja metsien hakkuisiin. Ne ovat markkinavaltti. Messujen torikahviloissa on tarjolla luomuraaka-aineista valmistettuja ruokia. Lähelle kutukareja oleville saarille rakentui asumuksia ja kalamajayhteisöjä, joista kuvassa oleva purettiin 1992. D Luomumakkaraa maistamaan Luomumessuilla Mikkelin jäähallissa pääsee 14.-15. "Olemme opetelleet tietoja sudesta ja virittäneet keskustelua. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa susiryhmä. He selvittävät esimerkiksi, mitä lähimetsissä tehdään ja mitä metsä on tai paljastavat arveluttavia kulutustottumuksia, roskaamista ja jätehuollon .puutteita. Leipomon mukaan luomuleipää menisi vientiin niin paljon kuin suinkin pystyttäisiin leipomaan
Asiasta onkin jätetty ehdotukseen eriävä mielipide. D Tuulihaukka )'leistyy Pohjois-Karjalassa Kun Pohjois-Karjalassa 1985 varmistettiin yksi tuulihaukan pesintä, niin tänä vuonna pesiä on löytynyt ainakin 40. klo 19. Anne Raunio Pimeällä ei pitäisi linnustaa Vesilintujen metsästys alkoi 20. Järjestöjen mielestä hyljekannat eivät kestä verotusta. Salla Tynys Uhanalaisia isoukonkorentoja lentelee Nuuksiossa loppukesällä syvärantaisten suolampien rannoilla loppukesällä. Näin maa-ainesten ottopaikkojen sijoittelua voitaisiin tarkastella laajemmin kuin yhden kunnan näkökulmasta. Se rajattaisiin koskemaan vain tilan omaa asumisessa, rakentaSUOMEN LUONTO 9/95 54. lokakuuta asti. Järjestöt kovistelevat myös maaja metsätalousministeriötä. Suomen WWF ja BirdLife vetoavat sorsastaji in, etteivät he metsästäisi pimeässä, jolloin lintujen tunnistaminen on mahdotonta. Lisäksi Uudenmaan ympäkaavoitusta. Elämisen riemu syntyy lintujen kautta. D 7. Tuulihaukka pesii PohjoisKarjalassa suurten peltoaukeiden ohella myös verrattain pienillä ja rikkonaisilla peltoaloilla. Lähes kaikki pesät ovat olleet pöntössä, jonka tuulihaukat ovat hyväksyneet hanakasti. Kalastusta olisi hylkeiden tappamisen sijaan ohjattava pois hyljealueilta ja valtion olisi maksettava kalastajille korvaus vahingoista. Ihmisestä muistuttavat myös siniset merkit puissa: ne näyttävät, miten korkealle Vuotoksen altaan vesi nousisi. Läänin alueella on noin 200 tuulihaukanpönttöä. Nykyisin jokaisella kunnan jäsenellä on oikeus valittaa ottoluvasta. Uuden ehdotuksen mukaan päätöksestä v01s1vat valittaa vain asianosaiset ja alueellinen ympäristökeskus. Luonnonsuojelijoita hiertää myös, ettei maa-aineslakia sovelleta turpeeseen, vaikka turpeenotto on suoluonnolle ja -maisemalle yhtä tuhoisaa kuin soranotto harjuille. Joutsen laulaa suruisasti Ohjaaja Pertti Kalinainen ja kuvaaja Seppo Keränen istuvat Kairanaavan syrjässä pienellä nuotiolla. Näillä toimilla on epäilemättä myönteinen merkitys misessa tai kulkuyhteyksien kunnossapidossa tarvittavaa tavanomaista käyttöä. Kevennystä on haettu huumorilla ja hauskoilla sattumuksilla. Saman tunnelman tekijät ovat tavoittaneet Vuotoksen alueesta kertovaan elokuvaansa Joutsenlaulu. Kurjet ja joutsenet huutavat. ristökeskus selvittää Nuuksion halki kulkevan Myllypuron palauttamista luonnontilaan. Kaikki alkaa vellovan, roskaiNuuksio yllättää aarteillaan Nuuksion kansallispuistosta on löydetty erityisesti vanhoihin varjoisiin metsiin erikoistuneita maksasammalia ja kääpiä. vsk. Kuvaaja Seppo Keränen kiistää, että elokuva olisi synkkä ja alistunut. Hakkuuaukoilla ja saarissa olevat pöntöt ovat olleet myös suosittuja. Tähän mennessä alueella on havaittu 51 valtakunnallisesti uhanalaista kasvi-, eläinja sienilajia sekä kahdeksan Uudellamaalla uhanalaista lajia. Harmaahylkeille olisi myös perustettava suojelualueita, kuten Euroopan unionin elinympäristödirektiivi edellyttää. Järjestöt huomauttavat myös, ettei hylkeiden kalastajille aiheuttamia vahinkoja ole kunnolla tutkittu. Kaikkiaan 91 kääpälajista yhdeksän on uhanalaista ja 83 maksasammallajista kymmenen valtakunnallisesti sekä kolme Uudellamaalla uhanalaista. D Unkarilaisia luontokuvia Unkarilaisen kuuden jäsenen Nimr6d Fot6klubin valokuviin voi käydä tutustumassa Unkarin kulttuurija tiedekeskuksessa Helsingin Paasivuorenkadulla. Suomen maiseman ohella myös kansallispuiston monipuoliselle lajistolle. Pesivien parien määrä on nelinkertaistunut kahden viime vuoden aikana. Hyvän tuulihaukkavuoden on pöntötyksen lisäksi taannut muun muassa runsas myyräkanta. Kuvan korennon tuntee naaraaksi siipien ruskehtavista läiskistä. Laumoiksi kerääntyneet porot roukuvat suolla. Metsähallituksen erikoissuunnittelijan Hannu Ormion mukaan Nuuksion metsille ja soille laaditaan parhaillaan ennallistamissuunnitelmaa. Ympäristöneuvosto ehdottaa myös maa-aineslain valitusjärjestelmän muuttamista. Pohjavesialueiden suojelutarve pitäisi ehdotuksen mukaan kirjata nykyistä selkeämmin maa-aineslakiin ja myös kotitarveotto vaatii selvennystä. elokuuta ja kestää vuoden loppuun. Joutsenlaulun päärooleja esittävät muuttohaukat, metsähanhet, laulu joutsenet ja kurjet. KOTIMAASTA Joutsenlaulu esitetään TV2:ssa torstaina 5.10. Kalinainen ja Keränen tekivät Joutsenlaulun kesinä 1992 ja 1993, jolloin he viettivät Vuotoksen alueella lähes 150 vuorokautta. Rengastaja Juha Miettinen löysi Polvijärven kahdestatoista tuulihaukanpöntöstä kymmenen pesää. Vuosittain ammutaan noin 800 000 vesilintua. sen veden kuvauksesta ja päättyy solkenaan vyöryvään vesimassaan, jota jää säestämään joutsenien kiihkeä huuto. Jouko Veikkolainen luonnonsuojeluliiton mielestä tämä kaventaisi kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa. Aamu-usvat, metsähanhien värjöttely räntäsateisella suolla ja kurkien soidinmenot lumoavat katsojan harmooniseen olotilaan, mutta silti elokuvan perussävy on jotenkin alistunut. Kohtaamisia luonnon kanssa näyttely on esillä 13. Ihminen on läsnä poroerotuksineen, moottorisahoineen ja lentokoneineen. Erityisesti pelätään uhanalaisen ki ljuhanhen puolesta, joita viime vuonnakin ammuttiin viisi. Metsästysasetusta pitäisi muuttaa Ruotsin tapaan siten, että sorsastaminen olisi kiellettyä pimeällä ja ilman noutavaa koiraa. Esimerkiksi metsähanhen vahingossa pylläyttämä kuperkeikka on yksi palkinto kuvaajalle kärsivällisestä vartomisesta piilokojussa. D Ampumisen sijaan suojelualueita Suomen Luonnonsuojeluliiton, Maailman Luonnon Säätiön ja Natur och Miljön mielestä Itämeren hylkeiden aiheuttamat kalastusvahingot on ratkaistava rauhanomaisesti
Luonnonkasvien itävyys vaihtelee 30-70 prosenttiin. Kimmo Repo Siemeniä keräämään Suuri osa ketokasveista kypsyttää siemenensä vasta syksyllä ja niitä voi kerätä lumen tuloon asti. Siellä havaitsimme pitkänomaisen matomaisen kalan, joka lekotteli paljaalla pohjalla. Kala muistutti kivennuoliaista, mutta oli hoikempi, kuonossa oli pitkittäiset juovat silmään saakka, ja sen pyrstöevä oli pyöreäpäinen. Kypsä siemen on kova, useimmiten musta tai ruskea, ja se irtoaa helposti. Kasvien kehitystä on kuitenkin helpompi seurata, jos siemenet idättää ensin taimiksi. Esimerkiksi kiurunkannus tuleennuttaa siemenensä keväällä, mutta muun muassa kellokasvien, ketoneilikan ja päivänkakkaran siemeniä voi kerätä vieläkin. Kaupunkiluontotapahtuma oli yksi Euroopan Luonnonsuojeluvuoden päätapahtumista. Siemenet on hyvä kerätä kuivalla säällä. Puolen hehtaarin rauhoitettu alue riittää. Puutavarayhtiöt ovat luvanneet ottaa huomioon pesäpaikat hakkuita suunnitellessaan. Myöhemmin saimme selville, että kyseessä oli rantaneula. Muiden petolintujen pesien säilyminen on hyvän tahdon varassa. "Tuo ketomaruna voi olla alkuaan kulkeutunut jo viikinkien mukana." Rautatieaseman takakenttien tienoilla on Kurton mukaan ehkä 200 kasvilajia. Tosin luonnonkasvien siemenet kypsyvät yleensä vähitellen, joten kaikkien siementen rohmuaminen kerralla ei ole todennäköistä. Harvennushakkuissa pesäpaikka säästyy, kun pesäpuu ja sitä ympäröivät suojapuut jätetään pystyyn. · Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen petolintuvastaavan Hannu Lehtorannan mukaan yhtiöt pystyvät ilman suuria taloudellisia uhrauksia säilyttämään huomattavan osan pesistä. Siemenet säilytetään tiiviisK ultapiiskun lenninhaivenelliset siemenet eivät ole vielä karanneet, ja ne voidaan mainiosti napata pussiin kevättä odottelemaan. n yn . Parin vuoden sisällä lintuharrastajat pyrkivät sopimukseen Metsähallituksen kanssa. "Tässä on unkarinpernaruoho, joka on arokierijä", hän totesi · arotuulten kuljettamaksi kieltämättä hyvin sopivasta häkkyrämäisestä kasvista. Mikäli käytäntö saadaan laajennettua koko maahan, pystytään hakkuiden myllerryksessä säilyttämään tuhansia petolintujen pesiä. Rekisteriin on merkitty Pohjois-Karjalan alueelta 1 000 haukan ja 1 500 pöllön pesäpaikkaa. Siihen osallistui kymmeniä järjestöjä ja yhteisöjä. Helsingin kasveja vuosia kartoittanut Arto Kurtto esitteli ratapihan rikkaruohokentän kiehtovaa lajistoa. Säilytyspaikan on oltava viileä ja kuiva. "Vastakerätyt siemenet ovat aina kosteita, vaikka ne tuntuisivat kädessä kuivilta", Luotonen kertoi. Pohjois-Karjalan metsälautakunnan kanssa vastaavanlainen sopimus solmittiin jo viime vuonna. Uusia pesiä kirjataan mukaan jatkuvasti. Niitä voi myös kuivattaa vaikkapa uunin päällä tai kuivurissa, mutta lämpötila ei saa ylittää 40 astetta. Siemenet kuivuvat huoneenlämmössä viikosta kahteen viikkoon. vsk.. Eräänä elokuun yönä 1970luvulla sukelsin Juhani Vaittisen kanssa Kotkan edustan rannikolla. Pesäpaikkarekisteriä Pohjois-Karjalassa on koottu vuodesta 1981. "Raakoja siemeniä on hyödytöntä kerätä", Luotonen muistutti. 4H-neuvoja Päivi Luotonen opasti ketokasvien siementen keräämistä VarsinaisSuomen luonnonsuojelupiirin kurssilla Piikkiössä elokuun lopussa. Tehdaspuun ja EnsoGutzeitin mailla on PohjoisKarjalassa satoja petolintujen pesiä. Hyvä tuntomerkki on vaikkapa helisevä siemenkota tai ränsistynyt kukka. Jos kärsivällisyys ei riitä keräämiseen, voi kotimaisia ketokukkien siemeniä tiedustella 4H-liitosta tai paikallisilta 4H-yhdistyksiltä. Siemet voi seuraavana kesänä kylvää maahan. KOTIMAASTA Anni Halkka Terveisiä viikingeiltä ja Unkarin aroilta! Helsingissä järjestettiin elokuun lopulla suuri kaupunkiluontotapahtuma, jonka opastetuilla luontoretkillä ihmiset tutustuivat pääkaupungin luonnon saloihin. "Esimerkiksi uudistushakkuualueiden reunoilla sijaitsevat pesäpuut voidaan säilyttää pienellä hakkuukuvion muutoksella", Lehtoranta kertoo. Metsälautakunta huolehtii yksityismetsien hoidon suunnittelusta. Siementen kypsyminen vaihtelee lajeittain, paikkakunnittain ja vuosittain. Yhteistyösopimus on ensimmäinen laatuaan koko maassa. Petolintujen pesät metsurien tietoon Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on luovuttanut Enso-Gutzeitille ja Tehdaspuulle kokoamansa petolintujen pesäpaikkarekisterin. sä rasiassa, jossa on jotain kosteutta imevää ainetta. Jotkut kasvit varistavat siemenensä niin herkästi, että versot on otettava kukintoineen talteen ennen kuin siemenet ehtivät singahtaa ulos. Ulla Ahonen Onko rantaneuloja äk yt . Sukelsimme etsimään ranSUOMEN LUOl'/TO 9/95 54. Siemeniä voi hyvin poimia myös talventörröttäjistä. Siemeniä saa poimia vain viidesosan kasvuston siementen määrästä, ja keruupaikkaa on syytä vaihtaa vuosittain. Uhanalaisten ja harvinaisten lajien siemeniä ei saa poimia ja tunnistamattomat kasvit on jätettävä rauhaan. Tällä hetkellä lain suojaa nauttivat vain kotkan ja kala8 sääsken pesäpaikat. Viime vuonna alueen lintuharrastajat rakensivat yhdessä Tehdaspuun ja Enson kanssa kalasääsken tekopesiä eri puolille maakuntaa. Siementen keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten kerääjä tarvitsee maanomistajan luvan
SUOMEN LUONTO 9/95 54. Se oli rantaneula. Tomaatin karotenoideja tutkitaan syöpää ehkäisevinä ja sen myötä myös tomaattisose sai Js:unnianpalautuksen. Ne estävät maata jäätymästä syvältä, ja kun . Vanhaan sukelluspaikkaan oli ilmestynyt kirjolohen kasvatuskasseja, joista veteen kariseva ylimääräinen ruoka ja kalojen ulosteet olivat lannoittaneet vettä. Jos olet havainnut rantaneulan, ilmoitatko Juhani Vaittiselle osoitteeseen Jyväskylän yliopisto, bioja ympäristötieteiden laitos, PL 35, 40351 Jyväskylä. ruusukaalin hyvät ominaisuudet vain lisääntyvät keitettäessä. Kasviksilla terveyttä Uusimmat tutkimukset ravinnon merkityksestä syövissä sekä sydänja verisuonisairauksissa nostavat kasviksien, kokojyvätuotteiden ja muun muassa punaviinin arvoa. Syyslehdet ovat myös oivallista kuiviketta kompostiin. Hertogin mukaan Hollannissa flavonoidien tärkein lähde on tee, Italiassa punaviini , Yhdysvalloissa, Suomessa ja Kreikassa hedelmät ja kasvikset, joista erityisesti omena ja tomaatti. Ratkaisevassa asemassa ovat esimerkiksi soijassa olevat isoflavonoidit ja muun muassa kokojyvätuotteiden lignaanit. 9. Lehtikasan harjalle levitetään katoksi palanen muovia, joka pitää suojakerroksen kuivana ja eristyskykyisenä. Punaviinin flavonoidit estävät haitallisen LDL-kolesterolin hapettumista ja vähentävät näin riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin, ja mikä hauskinta: yksi lasi päivässä on hyvä, mutta kolme lasia on vielä parempi! Italialaisen tohtori Michael taneuloja jälleen tämän vuosikymmenen alussa. t,asi .tomaattimehua on poikaa. Lehtisuojukset pitävät maan tasaisen viileänä siihen asti, kunnes kevät on varmasti tullut, eikä pakkasöistä enää ole vaaraa. Rantaneuloja ei löytynyt. Emme antaneet periksi jos tämä lahti on autio, voi seuraavassa lahdenpohjukassa piileksiä muutama viiksiniekka. Yhtäkkiä niitä näkyi joka puolella. vsk. KOTIMAASTA det saattavat liiskautua kompostissa tiiviiksi matoksi , jonka läpi kosteus ja ilma eivät pääse kulkemaan. Suomalaisessa ravinnossa on nimittäin huomattavasti vähemmän raskasmetalleja kuin esimerkisi italialaisessa. Lehdet putoavat pakJ'. Kasvimaalle voi koota paksun kerroksen syyslehtiä. lehtiä; maatuvat lehdet säilytSyksyn kultaa Naapuripihassa ahkeroidaan jo; haravat heiluvat, ja lapset kierivät onnellisina houkuttelevan pehmeissä, tuoksuvissa lehtikasoissa. Hertog suosittelikin kaikille suomalaisille Välimeren keittiötä, jossa käytetään runsaasti kasviksia ja muun muassa kylmäpuristettua oliiviölyä. Helsingisså elokuussa koolla olleiden antioksidanttija elintarviketutkijoiden mukaan kasvisten osuus hormonaalisten syöpien ehkäisyssä on varmistunut. Muidenkin nattaa kompostoida. Suuret vaahteranlehtävät kosteuden ja lannoittavat. Ruusukaali ja yleensä ristikukkaiset kasvit vähentävät DNA-oksidaatiota ja yllättävää kyllä, esimerkiksi. Havainnot viittaavat siihen, että kala on leviämässä kaakkoisille merialueillemme. Lehdet kasataan paksuksi, ilmavaksi keoksi kasvien ympärille, kunhan maan pinta on hiukan jäätynyt. Syreeni pudottaa lehtensä vasta ensimmäisten pakkasten [ tultua. Koivunlehdet ovat niin pieniä, että ne voi hyvin jättää nurmikollekin; ne kyllä lahoavat kevääseen mennessä, eivätkä tukahduta nurmikkoa talven aikana. Siellä valokeilaan osui viimein vaaleanruskea, noin kymmenen sentin pituinen, matomainen olio. lehdet keväällä siirretään syrjään, kevättöihin päästään tavallista aikaisemmin. Kasvikset, hedelmät ja marjat ehkäisevät sairauksia. Suomalaisen kokin olisi kuitenkin suosittava kotimaisia raaka-aineita, muistutti tohtori Jorma Kumpulainen Maatalouden tutkimuskeskuksesta. suksi kalpeanvihreäksi ker§ rokseksi pensaan alle ja auttavat pitämään heinät ja rikkaMaahan varisseet lehdet kanruohot poissa. Alice Karlsson Rantaneulaa on tavattu Suomenlahden itäosassa Ruotsinpyhtäältä, Kotkan rannikolta ja Simpeleenjärvestä Venäjän puolelle laskevan Kokkolanjoen suulta. Rea Peltola Rantaneulaa pidetään vakinaisista Suomessa lisääntyvistä kaloista harvinaisimpana. Sirpa Vaittinen Kuinka laajalla alueella ja minkälaisissa elinympäristöissä rantaneula elää. Parasta kuiviketta ovat pienet, ohuet lehdet, kuten koivun, pihlajan ja orapihlajan lehdet. Kotimaisten kasvisten an1oa nostaa vielä se, että niissä on moniin muihin maihin verrattuna huomattavasti vähemmän raskasmetalleja. Havainnot auttaisivat selvittämään, onko se luultua yleisempi. Haen sisältä tukevat hansikkaat ja päätän haravoida itsekin tuollaisen mukavan loikoilukasan vaahteranlehdistä; nehän olisi joka tapauksessa saatava pois nurmikolta ennen talven tuloa. Paksulla pensaiden ja hedelmäpuiden lehtikerroksella voi suojata juurelle voi haravoida syyskylmänarat kasvit. Kasassa syyslehdet lahoavat hitaasti , mutta sekoitettuna muihin puutarhan jätteisiin ne maatuvat pian. Niitä kannattaa laittaa kompostiin vain pieniä määriä kerrallaan. Kotimainen ruis onkin erinomainen ase taisteltaessa esimerkiksi eturaul'iasja rintasyöpää vastaan. Kuivat syyslehdet ovat myös erinomainen talvisuoja aroille kasveille. Tissuttelijoiden iloksi punaviini sai oikein terveysjuoman maineen.
Hänen tavoitteensa on 40 000 litraa viiniä vuodessa. "Me emme kilpaile Alkon kanssa, joten systeemi on järjetön", Hellsten puuskahtaa. D SUOMEN LUONTO 9/95 54. "Pullot ovat kertaalleen pestyjä ja desinfioituja, ja niistä on maksettu Euroopan unionin ympäristövero. Tuotteisiin ei saa lisätä värieikä aromiaineita. Koesarjan jälkeen se on sanonut sulkevansa koealueen ja liittyyvänsä ydinkokeet täydellisesti kieltävään sopimukseen. Marjat on hankittu sopimusviljelijöiltä. Irma Kärkkäisen mukaan tämä määrä on murto-osa sadosta. piossa kävi kesän aikana peräti 6 000 vierasta, jotka Kallaveden laivaristeilyn päätteeksi halusivat tutustua viininvalmistukseen sekä opiskella viininmaistelua tilan viinituvassa. vsk.. Tänä vuonna tuotettu 4 000 litraa vietäisiin käsistä, mutta Hellsten säästää pullojaan sovituille turistiryhmille. Boikotti on tehokas mutta suomalaisten vierastama tapa osoittaa mieltään. Siitä huolimatta 0,75 litran pullon hintaan on Suomessa lisättävä vielä kolmen markan vero", Hellsten kertoo. Matkailu edellyttää, että sekä viinitilan että muiden lähiseudun tilojen ympäristö on huippukunnossa." Pullon palautus ongelmana Alko ei ole ainakaan toistaiseksi antanut pullottaa myytäväksi aiottuja tilaviinejä omiin pulloihinsa, joten tilaviinipulloille ei ole palautusjärjestelmää. Tunnetuin tapaus on Nestle-boikotti, jonka ansiosta jättiyhtiö lopetti kehitysmaissa vauvakuolemia aiheuttaneen äidinmaidonvastikkeen markkinoinnin suoraan yleisölle. Esimerkiksi Hallmanin omalla Alakartanon tilalla Kuo10 Jussi Hellstenin marjaviinissä on punaherukkaa, mustikkaa ja marja-aroniaa. Uusi alkoholilaki antoi yksityisille yrittäjille mahdollisuuden valmistaa mietoja viinejä ja muita alkoholijuomia. Hän toivoo, että Alko suostuisi edes säätämään palautusautomaattinsa uudelleen, jotta tilaviinin ostaja saisi hyvityksen pullostaan. Ranskan tuotteet boikottiin Ulla Ahonen Suomen Kuluttajaliiton puheenjohtaja Terttu Malin on vedonnut suomalaisiin, jotta nämä paheksuisivat Ranskan ydinkokeita jättämällä ostamatta ranskalaisia tuotteita, kuten kosmetiikkaa, juustoja ja viinejä. Boikotin vauhdittamana myös Shell luopui loppuunkäytetyn öljynporauslauttansa upottamisesta menneenä kesänä. Viinipaja tuottaa myös mustaherukkaviiniä ja raparperiviiniä. Jussi Hellsten sanoo, että oma viinitupa on tilaviinien myyjille oikeastaan ainoa markkinointi kanava. Toistaiseksi ei ole tutkittu, voittaako kotimainen v11m raaka-aineen puhtaudessa ulkomaisen rypäleviinin. Tilaviiniyrittäjät käyttävät raaka-aineena musta-, puna-, viherja valkoherukkaa, mansikkaa, omenaa, raparperia, marja-aroniaa sekä luonnonmarjoja. "Meidän tuotantomäärillämme on turha yrittää Alkon hyllyille", Hellsten kertoo. Jussi Hellsten tuo pullonsa Tanskasta. Valmistusluvan on saanut 15 yrittäjää, joista muutama on luomu viljelijä. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN Marjamatka kotimaiselle viinitilalle Huolestuneen näköinen Jussi Hellsten tähyilee Kirkkonummella viinitupansa ikkunasta pihalle, jonne kurvaa jälleen uusi asiakas. Kärkkäinen uskoo, että tilaviinien valmistaminen vaikuttaa selvästi myös maaseutumaisemaan. Jos yksittäinen viinitila tuottaisi v11ma suurimman laissa sallitun määrän eli 100 000 litraa vuodessa, kuluttaisivat kaikki Suomen viinitilat yhteensä noin 300 000 kiloa marjoja. "Viinimatkailun myötä tilat kuitenkin lisäävät marjojen kulutusta, sillä ne pystyvät samalla myymään myös enemmän tuoreja pakastemarjoja, hilloja ja mehu ja", Kärkkäinen sanoo. Ainakaan marjanviljely ei vaadi yhtä paljon torjunta-aineita kuin rypäleiden tuottaminen. Sivuelinkeino maaseudulle "Viinintuotanto ei yksin elätä, mutta se on hyvä sivuelinkeino", tilaviinikouluttaja Irma Kärkkäinen Muuruveden puutarhaja maaseutuoppilaitoksesta kertoo. Tilaviinien valmistaminen saattaa lisätä kotimaisten marjojen käyttöä, joka romahti 1990-luvulla, vaikka marjojen kulutus nousi selvästi samaan aikaan. Ensi vuodeksi saadaan juotavaa oman tilan omenaista. Hänen viininsä maksavat 40-50 markkaa pullo. Suomen Viiniyrittäjien puheenjohtaja Risto Hallman uskoo, että viinit houkuttelevat maaseudulle matkailijoita. Hän arvelee, että viinitila voisi elvyttää koko kylää, sillä yksi yrittäjä ei pysty takaamaan kaikkia matkailuun liittyviä palveluja. Vähintään puolet yhden viinin raaka-aineesta täytyy olla tilalla tuotettua. Tilaviini on Suomessa valmistettua marjatai hedelmäviiniä, jonka alkoholipitoisuus saa olla enintään 13 tilavuusprosenttia. Ranska tekee Mururoalla seitsemän tai kahdeksan ydinkoetta syys-toukokuun aikana. "Tosin nämäkin marjat jäisivät yrittäjän käsiin, jos teollisuus ei ota niitä vastaan", Kärkkäinen arvioi. "Viinitilat ovat valtavan mielenkiinnon kohteena, ja viinin markkinoinnissa korostuu selvästi paikallisuus. Oman maan marjat eivät kelpaa alan suurteollisuudelle, joka ostaa raaka-aineensa halvemmalla Baltian ja Itä-Euroopan maista. Tilaviinin raaka-aineiden tulee olla täysin suomalaisia. Hellstenin tilaviiniä menisi kaupaksi enemmän kuin mies on ehtinyt valmistaa. Yrittäjille on annettu lupia myös anniskeluun ja vähittäismyyntiin
Aivan murto-osa viljelystä on jollain tavalla ekologista tai luonnonmukaista. Motivan mukaan se päihittää tarkkuudellaan ja edullisuudellaan muut markkinoilla olevat elektroniset lämpömittarit. Se maksaa tämänhetkisten tietojen mukaan 60-80 markkaa. SUOMEN LUONTO 9/95 54. Ritva Kupari Ulla Suojanen: Vihreät tekstiilit. Kannattaa kuitenkin kysyä tarkemmin. nattaa tiedustella tavarataloista sekä maataloµsja rautakaupoista. Polyesterin, polyamidin, akryylin ja muiden öljypohjaisten tekokuitujen valmistus vaatii paljon energiaa sekä saastuttaa ilmaa ja vesiä. Tekstiiliteollisuudessa käytetään väriaineiden lisäksi tuhatta eri kemikaalia. Helsingin keskustan liikkeissä hypistelemieni muutaman kymmenen neuletuotteen joukosta löytyi yksi harmaa pusero, jonka tuoteselosteessa luvataan sen olevan ekologista puuvillaa. Tekstiilien ympäristövaikutuksista , Yliopistopaino 1995. Käytän vaatteita, jotka ovat jopa 20 vuotta vanhoja", Ulla Suojanen vastaa kysymykseen, mihin hän itse kiinnittää huomiota ostaessaan. Pelkkä sana Eco tai Green niskalapussa voi saada vaatteen tuntumaan "vaihtoehtoiselta". ''Tähän kysymykseen ei valitettavasti voi antaa vastausta, joka on tieteellisesti perusteltavissa", Helsingin yliopistossa käsityötieteen professorina työskentelevä Ulla Suojanen kirjoittaa keväällä ilmestyneessä kirjassaan Vihreät tekstiilit. Pellolla ei kasva valmis paita, vaan tarvitaan puhdistusta, kehräystä, kudontaa, värjäystä, painantaa ja viimeistystä. Mikä on paras. Suojanen listaa kirjassaan vinkkejä kuluttajalle, joka voi pidentää tuotteen elinikää oikein hoitamalla, korjaamalla, muodistamalla ja kierrättämällä. Suomessa olisi luontevaa pukeutua enemmän oman maanpellavaanja viitaan. Pitkä ikä auttaa Toistaiseksi ympäristötietoisen kuluttajan ei auta kuin kysellä lisätietoja erilaisista ekomerkeistä. D Postilaatikko tervalepästä Suomen Tervaleppä Oy valmistaa kotimaisesta tervaleppälaudasta postilaatikoita, jotka on käsitelty suomalaisella pellavaöljyllä. Tehtaat ovat siirtäneet saastuttavia valmistusprosesseja kehitysmaihin, joiden ympäristölait eivät ole yhtä tiukkoja kuin meillä ja joissa houkuttelee myös halvan lapsitai naistyövoiman käyttö. vsk. Ki,ja on tarkoitettu opettajien käsiki,jaksi, oppija kurssikirjaksi sekä lähdekirjaksi. Usein tuotemerkki on pelkkä imagotemppu. Puuvillan viljelyalat ja ympäristöhaitat ovat valtavat; tehoviljelyssä tarvitaan keinokastelua, keinolannoitusta ja torjunta-aineita. 11. ja fax (90) 875 2435. Suojanen luotaa kirjassaan kiitettävästi tekstiilien elinkaaria, joihin kuuluvat kuitutuotannon sekä tekstiiliteollisuuden ja vaatetusteollisuuden prosessien lisäksi käyttö, hoito, korjaus ja kierrätys. Suunnistusta tekstiiliviidakossa Mikä tekstiilikuitu on ympäristöä säästävin. Yhden asteen lämmönnousu lisää lämmityskuluja viisi prosenttia. Tutkimusten mukaan juuri 21 astetta on ihanteellinen lämpötila sekä ihmisen terveyden että energiatalouden kannalta. Tuotteen valmistusmaata kannattaa myös tivata myymälässä, vaikkei sitä EU:ssa tarvitsekaan ilmoittaa. Pohjoismaisen joutsenmerkin kriteerit tekstiileille on vahvistettu, mutta yhtään merkkiä ei ole vielä myönnetty Suomessa. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT °Cäästömittarilla oikea huonelämpö Lokakuussa tulee myyntiin uusi °Cäästömittari, joka varoittaa turhan korkeasta huonelämpötilasta. Rikkihiilija rikkivetypäästöt ovat tavallisia. Tiedustelut: Kirkkokuja 7, 01230 Vantaa, puh. Esimerkiksi muodikas hiekkapesu pehmentää farkkukankaan ja lyhentää sen käyttöikää. Postilaatikon mitat ovat 42x30x 15 senttiä, ja laatikko maksaa 190 mk+alv. Mittarin digitaalinäyttö kertoo huonelämpötilan 0, 1 asteen tarkkuudella, ja sen punaiset valot alkavat vilkkua, kun lämpötila ylittää 21 °C. Pintamuodin orja joutuu ostamaan paljon vaatteita, joita ei ole usein tarkoitettukaan pitkäikäisiksi. Mittari voitti reilu vuosi sitten Energiansäästön palvelukeskuksen Motivan mittarikilpailun. Siinäpä sitä taas ollaan yksinkertaista totuutta ei löydy. "Ostan pitkäikäisiä tuotteiTiuhaan vaihtuva pintamuoti suosii puuvillaa ja tekokuituja. Myyjä osasi apua haettuaan kertoa, että materiaali on luomupuuvillaa ja jos tuote on värjätty, ni(n luonnonväreillä. Viskoosin ja modaalin valmistaminen selluloosasta kuluttaa paljon vettä ja energiaa. Niiden tuotannossa onjo pitkät perinteet, ja ympäristöä säästävämpiä valmistustapoja voi kehittää. Toimittaja on Suomen Lämpömittari Oy. Sekä tekstiilien suunnittelijat että kuluttajat voivat välttää turhia tuotteita ja vaikuttaa vaatteen monikäyttöisyyteen. Paristoilla toimiva °Cäästömittari on 11 ,5 senttiä korkea ja kuusi senttiä leveä. Mittaria kan. Valmistajat ovat olleet kiinnostuneita, mutta eikö paine markkinoilla ole vielä riittävä. ta. Puuvilla hallitsee maailman tekstiilimarkkinoita 45 prosentin osuudella kokonaistuotannosta
Esimerkiks i Helsingin energialaitos on tutki nut jatkuvasti kodinkoneiden energiankulutuksia. Tällä hetkellä merkin käyttöoikeuden on saanut Flink ja Minirisk. Polyeteenin epätäydell isessä palamisessa syntyy muun muassa hiili vetyjä. Sitä mukaa kun ohjelmistot kehittyvät, uskon tiedon siirron muuttu van ekompaan suuntaan. Mitään tutkimusta asiasta ei kuitenkaan ole. Kääremuovi on tavallista polyeteeniä, jossa on ul traviolettisäteilyltä suojaavia aineosia. Tällöin kuljetu ksen aikaiset päästöt vähenevät selvästi, ja saattaapa jopa olla, että Puunsäästäjät voittaisivat elinkaarianalyys in . Muovin palaminen vaatii hyv in paljon happea. Tiedonsiirtojärjestelmät ovat nykyisin mielestäni aika epämu kavia käyttää verrattuna paperille painettuun teksti in. Oireita voi allergisille tulla myös kukkaruukuista. Sähköinen tiedonsiirto Usein kuulee väitettävän, että sähköposti ja sähköinen tiedonsiirto olisivat ekologisia vaihtoehtoja. Asti an pesukoneiden energiankul utuksesta voi saada tietoja esimerki ks i Suomen Sähkölaitosyhdistyksestä tai paikall isi lta sähkölaitoksilta. Muita ympäristömerkin käyttöoikeuden saaneita teräketjuöljyjä ei ole. Kompostorin eristäminen voi lisätä homeitiöiden määrää ilmassa. Voiko muovin hävittää polttamalla. Sähkölaitosyhdistyksen viime vuon na tekemän selvityksen mukaan energiapiheimpiä 12 isoja astianpesukoneita on Miele G 595 Scu, joka kuluttaa lämmin vesiliitännässä sähköä vain 0,3 kWh pesua kohden. Helposti hajoavia ja myrkyttömiä teräketjuöljyjä voidaan tehdä periaatteessa myös synteettisistä ö lj yistä. Moottorisahojen ja metsäkoneiden teräketjuöljyj ä joutuu suoraan luontoon. Ympäristömerkin saadakseen ölj yn täytyy hajota helposti, eivätkä hajoamistuotteet ja lisäaineet saa olla myrkyllisiä. Pehmeän puunsäästäjän vessapaperin valmistukseen käytetään myös kierrätyskuitua, mutta sen valmistusta ei valvota puolueettomasti . Mikäli asut kaukolämmön alueella, kannattaa astianpesukone kytkeä aina lämminvesiliitäntään. UV-suojaaineita AIV-muovissa on käsitykseni mukaan niin vähän, että ne eivät sinänsä haittaa polttamista. Maalaisjärjellä ajatellen homeitiöiden määrä ri ippuu paljon myös siitä, kuinka paljon ruokaa kompostoriin pannaan. Paperiton tiedonsii rto vähentää varmasti ympäristökuormaa, jos tiedonsiirtojärjestelmiä vain opitaan todella käyttämään ilman paperia. Jos matokompostorin kanssa samassa tilassa oleskelee homeallergiasta kärsivä ihminen, 01re1ta voi ilmetä. AIV-paalien käärremuoveihin tarttuva maaaines ja tuorerehu saattavat kuitenkin haitata kierrätystä. Hyvä, jos valitset alle tämän tason kuluttavan astianpesukoneen. Näiden haitattomuus on kuitenkin vain arvailua, si llä toistaiseksi niitä ei ole tutkittu puolueettomasti . Vaikea sanoa. Luonnonystävän pehmopaperit ovat saaneet ainoina pohjoismaisen ympäristömerkin käyttöoikeuden. Kierrätyskuidun käyttö pehmopapereihin on mielestäni hyv in järkevää ja perusteltua. Minulla on saavimallinen matokompostori, jossa on välipohja, ilmastointi, letku suotovedelle ja kansi. Pesussa kannattaa muuten käyttää pohjoismaisen ympäristömerkin saaneita fosfaatittomia ja kloorittomia pesuaineita. Paperi kuitenkin pakataan hyv in järkevästi ja vähän tilaa vievästi rull at lytistäen. Markkinoilla on ai nakin Raisio Yhtymän valmistamia teräketjuölj yjä, joita myydään hyv in monella eri nimikkeellä. Käytännön kokemuksesta väitän, että mikään vanha energiaa ja raaka-aineita tuottanut tapa ei ole jäänyt pois. Uskon, että kunnollinen kansi ja joissakin malleissa oleva turvesuodatin vähentävät itiöiden määrää. Kesäkuun alussa kylmäkoneisi in tullut pakollinen energiamerkintä laajenee vähi tellen kaikk iin kodinkoneisiin, joten tulevaisuudessa energiamerkintä auttaa valitsemaan energiapihejä kodi nkoneita. Onko näin. Homeitiöitä on joka tapauksessa huoneilmassa. Luonnonystävän vessapaperin valmistuksen ai kaisia päästöjä valvotaan, ja sen valmistukseen on käytetty vain kierrätyskuitua. Kumpi on parempi pyyhkimiseen, Luonnonystävän vessapaperi vai Mahtuvat Puunsäästäjät. Varsinaista tutkimusta as iasta ei kuitenkaan löytynyt. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraanjokofaxilla (93 I) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikura@sll.fi Millä paperilla pyyhkisin. Erityisesti kompostin käännössä saattaa homepölykeuhkoa aiheuttav ien Aspergillus fumigatus -itiöiden määrä lisääntyä selvästi . Yhdessä pyöröpaalissa on kuitenkin niin paljon muovia, että sen polttaminen ei kotioloissa tahdo onnistua haitattomasti . Tiettävästi lannoitesäkkien keräilyä hoitaneet 4H-yhdistykset suunnittelevatkin myös paalimuov ien keräilyä. Käytännössä ollaan ku itenkin hyvin kaukana hömepölykeuhkoa aiheuttavasta pölymäärästä. vsk.. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan tekemän selvityksen mukaan kotitalousjätekompostoreissa saattaa olla homepölykeuhkoa aiheuttavaa hometta. Erilaisissa muovija eka -oppaissa suositellaan usein pienten polyeteenimäärien polttaa esimerkiksi puun joukossa. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat Lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 /0 Helsinki. Nykyään ei enää rakenneta erillisiä AIV-säiliöitä, vaan peltojen reunoja koristavat valkoiseen muoviin käärityt tuorerehupaalit. Energia pihi astianpesukone Mikä on markkinoiden energiapihein astianpesukone. AIV-muovit ovat jäteongelma Muodostuuko UV -suojattua AIV-muovia poltettaessa haitallisia yhdisteitä. Monissa teräketjujen voiteluöljyissä on eliöihin haitallisesti vaikuttav ia ja luonnossa huonosti hajoavia yhdisteitä. Keskimäärin koneet kuluttavat noin 1,6 kWh/pesu ja vettä 2 I litraa pesua kohden. Riittävän hyv iä poltto-olosuhteita ei yleensä maatiloillakaan ole. Paras ratkaisu näidenkin muovien aiheuttamaan jäteongelmaan olisi niiden keräil y uusiokäyttöön samaan tapaan kuin lannoitesäkkien. Onko teräketjuöljy haitallista. Pyyhkisin hyvällä omallatunnolla molemmilla. Rypsiölj yvalmisteet on todettu perinteisiä teräketjuölj yjä paremmiksi myös terveydelle, eikä niitä tarvita saman voitelutuloksen saamiseksi yhtä paljon. Kaukolämpö on tehokkaimpia muotoja tuottaa lämmintä vettä. En haluaisi aiheuttaa kenellekään allergiaoireita. Matokompostorista allergiaoireita. Myös ekokaupoissa ja luontaistuoteosastoilla myytäviä astiainpesuaineita voi kokeilla. Sahatessani moottorisahalla polttopuita tuli mieleeni, miten moottorisahan teräketjuöljy vaikuttaa luonnossa. Ympäristölle parhaita vaihtoehtoja ovat kasv isöljyistä valmistetut teräketjuöljyt. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 9/95 54. Tuotemerkkejä ovat Husqvarna Veg Oil, Jonsered VD Teräketj uöljy, Mobil Siltac 68, Shell Naturelle ja Raision Voiteleva Teräketjuöljy, jotka ovat saaneet pohjoismaisen ympäristömerkin käyttöoikeudet. Voiko matokompostori aiheuttaa homepölyongelman. Matokompostoinn in as iantuntijan Eija Kosken mukaan matokompostorissa piilee homevaara. Kylmävesiliitännässä tehokkaimpia koneita on Hoover T iskiässä, joka kuluttaa 1,3 kWh/pesu. Lisäksi kaikki siirretty tieto printataan vielä paperille
Tavoitteista ja keinoista se tuskin löytyy, sillä pientä kansallista hienosäätöä lukuunottamatta ne eivät poikkea Pohjoismaissa olennaisesti toisistaan. Mutta jos olisin ilkeä, sanoisin, että anteeksipyyntö oli turha. Onnen tila, johon Veikko Huovinen jätti Hamsterinsa 1950-luvun puolivälissä, ei osoittautunut pysyväksi, pulleat talvivarastot e1vat vieneetkään nälkää. Juuri Hamstereiden sukupolven kokemuksesta nousee suomalaisille tyypillinen epävarmuus tehtäessä valintoja luonnon ja talouden välillä. Se on hauska mutta samalla kertaa kaikkea muuta kuin harmiton kirja, mitä puolta en pannut lainkaan merkille edellisellä lukukerralla reilut 30 vuotta sitten. Normaalisti hillitysti käyttäytyvän Rurikin itsehillintä pettää ruokapöydässäkin. Voiko lintuvellin herkullinen tuoksu muuttua koko talon täyttäväksi inhottavaksi löyhkäksi ilman että siihen liittyy nimenomaan muita muistoja. vsk. Hamstereiden sotavammat olivat syvällä lapsuuden kokemuksissa: järkkyneessä perusturvallisuudessa, osattomuudessa, uuvuttavassa työnteossa. " Kotien hävittäminen oli ruma temppu, sodasta huolimatta. Tietysti olisi kiva, jos järvillä olisi vapaita rantoja, mutta miten käy maanomistajille kun eivät saa myydä mökkitontteja. Miksi työnsä puolesta kalaruok.ia suositteleva ravitsemusterapeutti paiskaa vaistomaisesti käden suulleen ja pyörähtääk.in takaisin työpaikkaruokalansa ovelta kalaruokapäivänä. SUOMEN LUONTO 9/95 54. Samaan aikaan hävisivät myös selkäreput, joiden uusi tuleminen alkoi vasta kun helsinkiläisnuoriso tajusi, että keskiolutpullot kulkivat perjantai-iltana kaupungille turvallisemmin repussa kuin muovipussissa. Pöytäseurueen tyrmistykseksi hän sieppaakin itselleen toisen teeristä ja työntää sen kurkkuunsa luineen päivineen. Miksi potkukelkat hävisivät 1960-luvulla suomalaisilta kylänraiteilta mutta Ruotsista eivät. Alunperin talonpoikaisen säntilliseksi suunniteltu varastojen kartuttaminen ryöstäytyy välillä maaniseksi raivoksi. Se näkyy jo luonnonsuojeluliittojen jäsenmäärissä. Jos vertailuun otettaisiin mukaan myös WWF ja Greenpeace, tulos olisi Suomelle vielä lohduttomampi. "Syön kuin susi." Mutta sitten kun koko pohjoista pallonpuoliskoa kurittanut lumimyrsky on peittänyt lumeen maat ja mannut, Hamsteri ja Rurik perheineen pääsevät aloittamaan rauhallisen ja huolettoman elämän talvivarastojensa turvin. Suomea ei suotta pidetä yhdistysten luvattuna maana, jossa yhdistystoiminta palvelee monenlaisia tarpeita: yhdistyksissä tapaa hengenheimolaisiaan, niissä pääsee sanomaan julki sen mikä jäykissä ja hierarkisissa työyhteisöissä jää sanomatta ja samalla pystyy vielä edistämään omaa aatettaan. Pikainen silmäys muihin pohjoismaihin osoittaa kuitenkin, että suomalaisten into yhdistystoimintaan ei koske luonnonsuojelua. Lapin maakuntamuseon seinässä Rovaniemellä oli ainakin vielä joku vuosi sitten Saksan evankelis-luterilaisen kirkon lahjoittama laatta, jossa pyydettiin anteeksi Lapin hävitystä: "Syvyydestä minä huudan Sinua Herra ... Opintomatkan lähimenneisyyden psykohistoriaan voi aloittaa Veikko Huovisen Hamstereiden seurassa. Timo Helle arvelee sotaajan traumojen vaikuttavan suomalaisten epävarmuuteen tehtäessä valintoja luonnon ja talouden välillä. Asukasluvultaan pienemmässä Norjassakin jäseniä on kolmannesta enemmän. Tuoko kalan haju mieleen yksinäisen pikkutytön suolaamassa tynnyriin särk.ivuorta inhottavan kalanhajun jäädessä kulkemaan mukana päiväkausiksi. Uskon että on paljonkin. Tätä pitemmälle menevä sitoutuminen luonnonsuojeluun koetaan kuitenkin ahdistavaksi , ei tämänhetkisistä taloudellisista vaan taustalla vaikuttavista psykohistoriallisista syistä. Timo Helle Hatnsterit ja potkukelkat Senkin jälkeen, kun yhdistysrekisteristä putsattiin pari vuotta sitten sadat ja taas sadat sonniosuuskunnat ja tuhannet muut toimintansa lopettaneet yhdistykset, niitä jäi jäljelle vielä satatuhatta ja uusia syntyy parin tuhannen vuosivauhdilla. 13. Hän ei osaa päättää kumman puolelle asettuu, ahdistuu ja pyyhkii koko asian mielestään kuin pahan unen. Vakaasta kasvustaan huolimatta Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä on vain 30 000, kun Ruotsissa jäseniä on 180 000 ja Tanskassa peräti 240 000. Talvivarastojen keruu on Hamsterin ja Rurikin reaktio sota-ajan lapsuuden tai nuoruuden krooniseen nälän tunteeseen. Entä penseys. H amsterit luettuani aloin tajuta, että sama sukupolvi kävi sotaansa myös toisella rintamalla: hävittämällä silmistään kaiken, mikä muistutti lapsuuden möröistä. Periaatteessahan suomalaiset suhtautuvat luonnonsuojeluun myönteisesti ja ovat tuoreiden kyselytutkimusten mukaan valmiita ruotsalaisten tavoin myös taloudellisiin uhrauksiin esimerkiksi vanhojen metsien suojelemiseksi. Missä siis vika, onko aate huono vai kansa penseä. Tietysti hyljeraukkoja pitää suojella, mutta kun ne repivät kalastajien pyydykset. Maanviljelijältä hankittu sianpuolisko on rehti ja rasvainen, siirtomaatavarakaupasta ostetut säilykepurkit hohtavat kuin kiilloitettu hopea. Suomalaiset tekivät saman tempun puskutraktoreilla omille kirkonkylilleen paria vuosikymmentä myöhemmin. Tälle traumalle Hamsterien sukupolvi on hakenut korvausta hamstrauskohdettaan vain vuosikymmenien varrella vaihtaen. Hamsterit hamstraavat, nimensä mukaisesti. Mutta mitä tällä on enää tekemistä luonnonsuojelun kanssa
Alueen eteläosaan on suunniteltu Vienansalon suojelualuetta, joka ulottuu Venehjärveltä Suomen rajalle. Aina vain ei voi varmasti tietää, mistä puu on hakattu, sillä venäläiset voivat antaa perätöntä tietoa." " Karjalassa jobbaa myös paljon suomalaisia puutavarakauppiaita, jotka hakkaavat mistä vain. Ryske kuului kauaksi, kun suomalaiset monitoimikoneet kaatoivat ikimetsää elokuun 22. " Meillä ei ollut etukäteen mitään tietoa, että alue olisi suojeluohjelmassa." Paikallisten tietolähteiden mukaan Yuokkijoen pohjoispuolelle olisi tulossa Yapon hakkuutyömaa. Alue on tietön, vaikkakin Suomessa myytävissä Karjalan maantiekartoissa sen poikki on merkitty tie. Sillä on suunnilleen sama asema kuin Suomessa valtioneuvoston hyväksymällä suojeluohjelmalla. Yienansalon suojelun selvittämisestä sovittiin 1993 Karjalan tasavallan ja Unescon välillä. Tämän työmaan puut menivät kuusamolaiselle Pölkky Oy:lle, joskin työn teettäjä oli Kostamuksen metsäkomitea. Vuokkiniemen kylän itäVielä säästyneissä Kalevalapuiston ja Vienansalon metsissä ei ole hakattu eikä kaskettu koskaan. päivänä Pölkky keskeytti hakkuut. Luonnonmukaisuutta edustivat aukealle jätetyt neljä haapaa. Maapuita on metsäpalojen jäljiltä yllättävän vähän. Suunnitellun Kalevalan kansallispuiston läpi kulkee tuore metsäautotie kohti koskemattoman Vienansalon sydäntä. puolella, Yenehjärven ja Suomen rajan välissä, kohdassa jossa raja tekee mutkan Suomen puolelle, on Vienansalo. Metsään oli repäisty jo reippaasti yli puolen neliökilometrin viivasuoraan mitattu hakkuuaukko. Esityksen pitäisi taata alueen koskemattomuus ennen lopullisia päätöksiä. Sopimuksen SUOMEN LUONTO 9/95 54. Yapo-Timberin johtaja Juha Tuominen kiistää sen jyrkästi. Ilmoitin välittömästi Kostamuksen kaupungille, ettemme ota vastaan sieltä hakattuja puita", kertoo Pölkyn metsäpäällikkö Matti Virranniemi. Suurpuistot vaarassa Yenäläis-suomalaiset hakkuutavoitteet uhkaavat kahta suurta Karjalan itäosan suojelusuunnitelmaa: Kalevalan kansallispuistoa ja Yienansalon suojelualuetta. "Kuulin, että WWF:n edustaja Jarmo Pyykkö oli Tampereen metsäkonferenssissa elokuun alussa sanonut Pölkyn hakkaavan suojelualuetta. Heidän kanssaan as101mmen on muutoinkin vastenmielistä, rahojaan saa vahtia tarkkaan", Tuominen toteaa. Pyysin tuolloin venäläisiltä selvitystä asiasta. Nyt niitä uhkaavat suomalaiset metsäyhtiöt ja puutavarajobbarit. Sain Karjalan metsäkomitealta 21.8. Elokuun 25. Euroopassa ei ole monta vastaavan suuruista koskematonta metsää. Se on noin 30 kertaa 30 kilometrin erämaa, jossa ei tiettävästi koskaan ole ollut hakkuita eikä kaskenpolttoa. vsk.. Teksti ja kuvat: Mikko Niskasaari Suomi iskee 1 Karjalassa on suojeltaviksi suunniteltuja ikimetsiä, joita ei ole hakattu eikä kaskettu koskaan. Sen itäosat kuuluvat myös Kale• .... " Kostamuksen kaupunki 14 tarjosi sitä meille viime talvena, mutta kauppoja ei syntynyt. Tosiasiassa siinä on vain rajavyöhykkeen aita. päivätyn kirjeen, jonka mukaan hakkuutyömaa kuuluu ehdotettuun Kalevalapuistoon. Olemme tuoneet Karjalasta pieniä määriä puuta, mutta ostajillemme on annettu ohjeet olla tarkkana, ettei sitä osteta aroilta alueilta. 50 100 km -----j valan kansallispuiston suunnitelmaan. Kalevalan (Uhtuan) ja Kostamuksen piirien alueelle suunnitellun kolmiosaisen, yhteensä 900 neliökilometrin suuruisen Kalevalapuiston perustamisesta ei ole lopullista päätöstä, mutta siitä on niin sanottu virallinen esitys. pa1vana Vienansalolla, suunnitellun Kalevalapuiston alueella
lrjalan Inäntyyn mukaan alueella pidättäydytään kaikista hakkuista, kunnes suojelusta on päätetty. Metsät jäävät hakkaamatta, elleivät suomalaisyhtiöt osta puita. Näin on toimittu erityisesti Kostamuksen alueella, Kalevalan kunta on pitänyt tiukemmin kiinni puistosta. Näin sekä suomalainen että venäläinen osapuoli ovat voineet muka viattomina vakuuttaa, ettei suojelualueella hakata. Hakkuut ovat myös suomalaisten metsäyhtiöiden ja kaikenkarvaisten puutavarakauppiaiden toiveissa, sillä kuljetusmatka Suomeen on lyhyt. Todellisuudessa rajavyöhykkeen leveys on 8-15 kilometriä, eli suomalaisyhtiöille tarjotaan itärajalla kokonaisia erämaita. 15. Vienansalon metsät ovat henkeäsalpaavat. Vaikka ympäristöviranomaiset pitäisivät kiinni tavoitteista, metsäviranomaiset toimivat toisin. Sopimuksessa ei kuitenkaan ole määräaikaa. Syvää vertauskuvallisuutta on siinä, että Vuokkijoen yli on SUOMEN LUONTO 9/95 54. Ikää on tosin vaikea määritellä, koska metsä on kehittynyt 8 000 vuotta ihmisen häiritsemättä. Sen sijaan metsäpalot ovat polttaneet suuren osan maapuista, joita on selvästi vähemmän kuin tuon ikäisessä metsässä odottaisi tapaavansa. Aina, kun suomalaisyhtiölle on sovittu jokin leimikko, se on poistettu puiston rajauksesta. vsk. Vienansalolla konkretisoituu järkyttävästi, kuinka pohjoisen havumetsävyöhykkeen yli jyrännyt hakkuurintama, vyöryy yhä uusien neitseellisten metsien yli. Yhtiö keskeytti hakkuut elokuun lopulla saatuaan kuulla puiden alkuperän. Metsäautotie on vedetty alueen eteläosaan, Vuokkijoen rantaan. Hakkuita on yritetty vähätellä ....._ Karjalan tasavallan ekologianja luonnonvarainministeri Mihail Feshenko ilmoitti elokuun puolivälissä Suomen vierailullaan, että maa lisää suojelualueitaan viiteen prosenttiin pinta-alasta vuoteen 2005 mennessä. Suomalaiset vastuussa Rajavyöhykkeen, Vienansalon ja Kalevalapuiston hakkaamista havittelevat Karjalan hallituksen ja Kostamuksen kaupungin metsäkomiteat. Vastaavasti Kostamuksen metsäkomitea väittää, että Unescon kanssa tehty sopimus olisi päättynyt tänä kesänä, ja erämaa olisi nyt vapaata riistaa. Todellisuus Karjalassa on synkempi. Puistoalueella on lukuisia samanlaisia hakkuita suomalaisten jäljiltä. Sillan pohjoispuolelle, suojelualueelle, on tänä kesänä rakennettu 150 metrin verran metsäautotietä ja työ saattaa jatkua milloin vain. Kesällä ilmoitettiin, että tasavallan hallitus tarjoaa suomalaisille metsäyhtiöille hakkuita kahden kilometrin levyisellä rajavyöhykkeellä, joka on ollut pääosin hakkaamatta ainakin 50 vuotta, osin koko jääkauden jälkeisen ajan. Metsäpaloista näkyy merkkejä joka puolella, mutta ne eivät ole tuhonneet missään koko puustoa. Hän myös lupasi, että rajavyöhykkeelle suunniteltuja hakkuita rajoitetaan niin, ettei "niillä tuoteta vahinkoa rajavyöhykkeen metsille". Tämän keskellä Kalevalapuiston rajausta olevan hakkuuaukon puut on myyty kuusamolaiselle Pölkky Oy:lle. heitetty panssareiden hyökkäystieksi kehitetty armeijan terässilta. Kalevalan puistosuunnitelman ala on jatkuvasti supistunut. Jättiläismäiset kelot kurottavat korkeuksiin, ja vaikka metsien ikä on 30~00 vuotta, ne eivät ole yhden puulajin läpipääsemättömiä ryteikköjä. Kahden kilometrin kaistasta puhumalla yritettiin vähätellä erämaiden hävitystä
vsk.. Heti kun Jukka Hallman tarttuu ruori in, tehokkuus on tipotiessään. Jukka Hallman ( oik.) ja Teuvo Sallinen Pienen Ruunasaaren lämpimillä kivillä, ympärillään keskipäivän hiiskumaton hiljaisuus. Tuota pikaa istummekin jo ilmastoidussa maastoautossa, joka syöksyy heinäkuisen helteisestä Kuopiosta kohti kaakkoa Yehmersalmelle. Ja yhtäkkiä vene on vesillä. Kauppias on aina kauppias, minä mietin. Ja mikä se sellainen kauppias on, jolle ei rahatukku kelpaa. lokuvaajalle tarjoillaan aamiainen. Alice Karlsson Kuvat: Jorma Peiponen Hannu Vallas (ilmakuva) " Kyllä on hienoa, että nama alueet ovat nyt rauhoitettuja", huutelevat ohi purjehtivat Marianne ja Väinö Väänänen. SUOMEN LUONTO 9/95 54. Ensitapaamisessani Osakeyhtiö Hallmanin toimitusjohtajan Jukka Hallmanin kanssa on jotakin hämmentävää. Liikemaailmaan kuuluvalla tehokkuudella minulle ja va16 Suojelua silkast Korkeatsaarten kallioilta aukeavan aavan rannat ovat kaukana, ja selällä on meren tuntu. Kartta katoaa ja peruutusvaihde temppuilee, mutta otetaan rennosti , ystävät! Puikimme sokkeloisten saarien välistä selälle, ja poimimme mukaamme Suvaksen tuntijan Teuvo Sallisen, joka on Hallmanin päivittäistavarakaupan johtaja ja Jukka Hallmanin suojelemat alueet merkitty vihreällä
vsk. Jukka Hallmanin mailla oleva Korkeatsaarten luonnonsuojelualue täydentää Suvasvedelle muotuvaa isoa suojelukokonaisuutta. Kermajärveltä vesi purkautuu Saimaalle, jota myöten pääsee Suomenlahteen ja vaikka Amerikkaan asti . Ja sinne, SuvasvesuOMEN LUONTO 9/95 54. Kohta edessämme avautuvat Heinäveden reitin hengästyttävän kauniit maisemat ja suloiset, taskunkokoiset pikkusaaret, joita lokit vartioivat ylväinä. Lapsena hän kulki isänsä mukana Joensuusta Suvaksen Kaupinsaloon, Korkeatsaarille ja niitä ympäröiville pikkusaarille. Juuri tämä maailman portilla keinuminen Jukka HallmaNyt hän johtaa Kuopiossa perheyritystä, johon kuuluu elintarvikeliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita. Hallmanin luottomies. teen, minulta katoavat kaikki kyyniset ajatukset. Korkeatsaarten luonnonsuojelualuetta etelästä päin. Hallmanin kauppiassuvun 17. nia viehättää. Josta Suojeltu on turvassa. Suvakselta maailmalle Suvasvesi on Iso-Kailan vesistöön kuuluva järvialue Kailaveden ja Kerma järven välissä. Näin uskoo kuopiolainen Jukka Hallman, joka rauhoitti tämän vuoden alussa korvauksetta 34 hehtaaria rantojaan ja varmisti näin, ettei pahimmassakaan rahapulassa menettäisi nautinnon ja rauhan tyyssijaansa
"Juuri se takia minä halusin tehdij tänne ihan oman suojelusuunnitelmani". Isoviita laskeskelee, että jokainen rantakilometri on tullut maksamaan valtiolle noin 400 000 markkaa. D Jukka Hallman suojeli alueensa korvauksetta, eikä hän ole edes leikillään laskenut miten paljon rahaa niistä olisi herunut. Suojelemalla maansa Hallman myös varmisti, ettei edes heikoimpana hetkenään sortuisi kaupantekoon. Puistonvartija valmiina Jos Suvasvedestä tulisi joskus kansallispuisto, Teuvo Sallisesta tulisi sinne oiva puistonvartija. naa markkaa, summa sisältää myös vaihtomaat. Hallmanille itselleen rauhoittaminen oli kuitenkin vain oikealta tuntuva teko, ilman taka-ajatuksia. Koko maassa on rauhoitettu ilman korvausta 24 ranta-aluetta, yhteensä 324 hehtaaria. "Sen mukaan yksityismailla olevista noin 5 000 ohjelmaan kuuluvasta rantakilometristä on saatu suojeltua viidennes, hehtaareina luku on varmaankin 15 000 paikkeilla", ympäristöministeriön ylitarkastaja Pirkko Isoviita kertoo. Näkösyvyyttä on neljä metriä ja aallot lyövät rantaan raikkaina; ruskeaksi värjäävää humusta on vain niukasti. Liikkeen johtamisessa ja luonnon kohtelussa hänellä on sama sääntö: pääomaa säästetään ja koroilla eletään. Kuopion läänissä on ollut vuosittain rahaa käytössä luonnonsuojelualueiden ostoon kuusi miljoonaa ja korvausrahaa 2,5 miljoona markkaa. Hallman kierteli Suvasvedellä omistamillaan rannoilla Tuomaisen kanssa ja sen reissun tuloksena yhteensä 34 hehtaaria karua rantaluontoa päätettiin siirtää turvaan; jonkin verran enemmän kuin esimerkiksi rantojensuojeluohjelman mukaan olisi "pitänyt" rauhoittaa. Aikoinaan kovasti Suvasvettä muistuttavalla Pihlajavedellä saimaannorppa vei häneltä verkosta säännöllisesti kaikki kalat ja sai viedä. Jo nyt hän kiertelee rannoilla pehtoorin elkein ja keräilee pois roskia, joita silloin tällöin jää retkeilijöiltä. Yhtä kirkasta vettä kuin Suvasvedellä ei ole enää kovin monessa paikassa. "Vaikka yleiskaavalla rakennusoikeutta siirrettiin pois, alueiden metsätalousarvo on huomattava", Tuomainen sanoo. Sallinen on paitsi kalastaja myös metsästäjä ja riistanhoitaja. Hän tietää, mikä eläin sietää pyynnin ja mikä ei. Rahaa Suvasveden rantoihin on huvennut noin 30 miljoonaa markkaa. Niiden rantaviivasta 216 kilometriä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, josta ylitarkastaja Jorma Tuomaisen mukaan on toteutunut reilut 40 prosenttia. "Aiempina vuosina rikottiin tällä tavalla jopa lakia". "Täällä pitää olla aina kun vain tilaisuus tulee." Erityisesti Sallista viehättävät kirkas, syvä vesi ja hyvät kalaapajat. Myöhemmin Sallisesta ja viiksivallusta tuli kaverit. Rauhoituspäätös saatiin aikaan tämän vuoden alussa. Kallioiset saaret ovat kuivia puolukkatyypin kankaita, mutta suurimpien saarien sisäosiin kätkeytyy suopainanteita ja viehättäviä lehtoja. Kyse on kuitenkin useista sadoista tuhansista. Kaikkiaan rantojensuojeluohjelmaan on tähän asti käytetty 350 miljoo. Kehnoin tilanne on maan pohjoisosissa ja Uudellamaalla. 18 Korkeatsaarten rannat herkistävät. Suvasvedellä on erotettavissa neljä saaristoa. Teossa saatettiin nähdä myös mainostemppu, rinnan röyhistelyä ja ylemmyyttä. Sykähdyttävä reitti vesi Suvasvesi on lähes luonnontilainen reittivesi, jonka erämaista ilmettä täydentävät kuikat ja selkälokit. D SUOMEN LUONTO 9/95 54. Pakko on pahasta Jukka Hallman pisti alueittensa rauhoitushakemuksen lääninhallitukseen jo 1989, ja asiaa ryhdyttiin edistämään ylitarkastaja Jorma Tuomaisen kanssa. Parhaiten rantojensuojelussa on edetty Mikkelin, Kuopion ja Keski-Suomen lääneissä. Rantojen lunastaminen on kallista. Valtion mailla olevia rantojensuojeluohjelman kohteita ei ole toistaiseksi suojeltu. "Etenkin viime vuonna tehtiin paljon isoja vaihtokauppoja juuri rantojensuojeluohjelman kohteissa," Isoviita sanoo. Suvasvedellä onjo liki sata kilometriä suojeltua rantaa tarina alkoi jo 120 vuotta sitten, ja Jukka Hallman on kasvanut kauppiaaksi . vsk.. Sallisen rakkaus syttyi 1975 veneillessä. "Silloin minusta tuli Suvasfani", hän sanoo. Ran tojensuojel uohjel maan kuuluvien rantojen rauhoittaminen korvauksetta on Tuomaisen mukaan harvinaista, ja Hallmanin "tapaus" on Kuopion läänissä ainutlaatuinen. Viimeisin läänikohtainen tarkistus rantojensuojeluohjelman toteutumisesta on 1993 loppupuolelta. Paineita tuli etenkin niille maanomistajille, joiden rantoja on merkitty rantojensuojeluohjelmaan. Hän ei ymmärrä lyhytnäköistä hyödyn tavoittelua, jota hän näkee jatkuvasti niin omalla alallaan kuin luonnossa liikkuessaan. "Minä en tykkää, että minut pakotetaan tekemään jotakin", Hallman sanoo. Metsäammattilainen olisi nähnyt Hallmanin metsissä liian pieniä aukkoja, lahoja puita pystyssä ja muuta "metsänhoidollisesti epätervettä". Hänen metsiään on aina hakattu varovasti. Norppaan hän ei esimerkiksi kajoaisi kuunaan. Tuttavuus solmittiin kuonot vastatusten, kalliolla rähmällään maaten. "Jos kaikki menisi päin seiniä, omaisuus katoaisi ja tulisi kiusaus kaataa puut, niin en voisi sitä tehdä." Korvauksetta rauhoittaminen herätti paljon vilpitöntä iloa, mutta myös jonkin verran pahoja puheita. Hallman sanoo, että hän on omaksunut kestävän kehityksen periaatteet jo varhain. Kun rantojensuojeluohjelma seuraavana vuonna julkistettiin, oli monille maanomistajille myös Hallmanille aluksi tyrmistyttävää nähdä siinä omia rantojansa. Tuomaisen mukaan viive johtui siitä, että samaan aikaan alueelle laadittiin yleiskaavaa, jonka ratkaisuja jouduttiin odottamaan. Juuri tällaisilla kalliolla on kai jokainen lapsena kiipeillyt
Maassamme on jäljellä enää seitsemän alkuperäistä Itämereen laskevaa meritaimenjokea. Joen taimenkanta lienee sekoittunutta eikä siis puhdasta meritaimenkantaa. Elinvoimaiset kannat kestävät kalastusta ja I isääntyvät suureksi osaksi luontaisesti. liman tammukoitumi sta näiden jokien kantoja ei todennäköisesti oli si lainkaan olemassa. 19. Tammukoituneet kannat voivat voimistuessaan tuottaa poikasia, joille voi kehittyä meri vaellusvietti . Lisäksi yksipuolinen viljely johtaa taimenkantojen pemnan ja sopeutumiskyvyn heikkenemi seen. Suomen meritaimenjoista useimmat on menetetty. Henrik Kettunen i aiinenta pelastainaan Meritaimen on Suomessa sukupuuton partaalla luontaisen kannan rippeet sinnittelevät seitsemässä joessa. Erittäin uhanalaisiksi luokitellut Sipoonjoen ja Siuntionjoen taimenkannat on viime vuosien selvityksissä todettu osittain tai kokonaan tammukoituneiksi. Jäljellä olevat alkuperäiset meritaimenjokemme tuottavat enää joitain promillen osia luontaisesta vaellusikäisten poi kasten määrästä. Taimen on luontaisesti ollut paljon laajemmalle lev innyt kuin lohi , mutta nykyisellään sillä ei ole juurikaan useampia kutujokia kuin !ohella. Taimen kärsii vesistöjen rakentamisesta lohta enemmän, sillä se lisääntyy pienemmissä vesistönosissa, jopa metrisissä puroissa. Tällä tavalla "kesyyntyneitä" muotoja kutsutaan purotaimeniksi (tammukoiksi) ja järvitaimeniksi. Tammukoituminen tarkoittaa, että meritaimenkanta menettää SUOMEN LUO TO 9/95 54. Tutkimusten mukaan vain yhdestä kahteen prosenttia jokeen istutetuista taimenista löytää pyydysten ohi takaisin istutusjokeensa kutemaan. Kanta voi paitsi heikentyä myös tammukoitua. Elinvoimaisen meritaimenkannan syntyminen edellyttää riittäävää emokalojen määrää ja hyv iä lisääntymisalueita. Jos luontainen lisääntyminen loppuu, kanta häviää. Luomanjoki on yksi Taimeninstituutin kunnosruskohteista. Voimakkaat istutukset ovat ruokkineet yhä tehokkaampaa meripyyntiä, joka karsii entisestään kutu vaelluksella olevia luonnonkantoja. Ellei nopeaan elvytykseen ryhdytä, luonnonvarainen meritaimen uh kaa kuolla Suomessa sukupuuttoon. vsk. Ne ovat Tornionjoki , Iijoki, Lestijoki , Isojoki , lngarskilanjoki , Siuntionjoki ja Sipoonjoki. Tällöin saadaan mahdollisimman suuri saalistuotto, mutta kalat ikään kuin leimautuvat istutusveteen eivätkä löydä jokeen kutemaan. Monet eri tekijät huonontavat taimen ien oloja pahimpina pidetään ojituksia, vesien pilaamista, patoamista ja tehokasta meri pyyntiä. Vaellusesteet ovat usein eristäneet taimenkannan pienempiin tammukoituneisiin osakantoihin. Osasyy taimenkantojen tilaan on istutuspolitiikka. Taimenet nousevat kudulle pieniinkin puroihin, kuten tässä EspoonKirkkonummen Luomanjokeen (Bobäcken). Taimenia voidaan auttaa esimerkiksi estämällä peltomaata huuhtoutumasta jokiin ja kunnostamalla kutualueita talkoilla. Niistä yhdenkään taimenkanta ei ole erityisen elinvoimainen. Meritaimenta istutetaan nykyisin miltei pelkästään mereen. Tällä hetkellä luontaiset meritaimenet ovat lähes yhtä uhanalaisia kuin Itämeren luonnonlohi. Tällöin kannan elinvoimaisuutta uhkaa emokalojen pieni määrä ja sitä kautta sukusiitos. meri vaellusviettinsä ja jää pysyvästi asustamaan jokeen, puroon tai järveen
vsk.. Luontainen lisäntyminen turvataan puhdistamalla kutusoraikot säännöllisesti . Sipoonjoessa on nykyään vain noin 50 aaria meritaimenen lisääntymiseen sopivaa koskipinta-alaa. Olisi hyvä perustaa kapeita kesantoja rantojen varsille. Rannan läheisyys on lohikalojen poikasille tärkeää, sillä se tarjoaa varsinkin taimenille hyvän suojan, ja rannassa viihtyvät myös ravintohyönteiset. Veden juoksuttaminen joessa saatetaan lopettaa heti taimenen kudun jälkeen, jolloin mäti jää kuiville ja tuhoutuu. Ajatus oli hyvä mutta toteutus huono. Sen alueella on myös rakennettu eril aisia patoja ja ympäröiviä metsiä ja peltoja on ojitettu. Etenkin hiesu ja hieta tukkivat soraikot ja estävät tehokkaasti veden vaihtumisen. Kutualueiden laatu ratkaisee Taimenille mätijyvästen hengissä pysyminen ja kutusoraikon laatu merkitsevät paljon, si llä mätijyvien määrä on muihin kalalajeihin varrattuna melko pieni. Monien Selkäja Perämereen virtaavien jokien vesi on kaloille jo sietämättömän hapanta. tarve ja kustannuksetkin pienenisivät. On ilmeistä, että myös lohi , siika ja harjus hyötyvät taimensoraikkojen kunnostuksesta. Taimenta auttamalla kalastaja auttaa itseäänkin Happamoituminen ja myrkytkin uhkana Pohjanmaalla ovat yleisiä niin sanotut alunamaat, joiden ojitukset vapauttavat suoloja ja happamoittavat jokia. Toimivat laskeutusaltaat tulevat monin paikoin merkittävästi halvemmiksi kuin jatkuva kunnostusojitus. Kutualueiden kunto voidaan helposti pilata ojituksil la. Altailla oli tarkoitus pyydystää eroosion li ikkeelle saattama maa-aines. Nyt kun uutta metsälakia ollaan sorvaamassa, on mahdollista korjata vanhaan lakiin jääneet puutteet. Sipoonjoella on kolmen vuoden aikana kahteen otteeseen todettu kalojen joukkokuolema. Padot ja muut rakennelmat estävät taimenia nousemasta yläjuoksulle kutemaan. Laajoja pois huuhtoutuneita soraikkoja löytää yleisesti suvannoista. Se on kuitenkin kallista eikä turvaa perimän säilymistä. Ensi alkuun olisi varminta muodostaa emokalastot kalanviljelylaitoksiin. Talkoilla taimenia voidaan auttaa halvemmalla kuin virkatyönä. Suomessa kutualueiden kunnostus on vasta alkamassa. Mynttilänkoski on kunnostuskohde. D Kirjoittaja on iktyonomi ja Taimeninstituutin aktiivi. Ojituksista on monenlaista haittaa ne häiritsevät ennen kaikkea veden virtauksen vuotuista rytmiä ja sakeuttavat vettä. Laki ei milloinkaan velvoittanut maanomistajia tyhjentämaan laskeutusaltaita. Taimenella on 20 Virkistyskalastajat tavoittelevat meritaimenta niin koskista kuin Ennallistamisesta pilkkijäiltä. ensiapua tapana laskea mätinsä 5-20 sentin syvyyteen soran sisään. Samalla vähenisi kunnostusojitusten. Jo pienellä panostuksella saadaan luonto tuottamaan ilmaiseksi satojen miljoonien markkojen edestä meritaimenen poikasia. Kuivatukset ja jatkuvat kunnostusojitukset kasvattavat kevättulvia, joiden seurauksena irtonaiset kutusoraikot huuhtoutuvat pois koskesta. Esimerkiksi Ruotsin tunnetuimmalla taimenjoella Mörrumjoella istutetaan viljeltyjä meritaimenen poikasia jokiin korkeintaan yhtä paljon kuin joki tuottaa luonnonpoikasia. Ojitusten liettämiä kutusoraikoita on yhä enemmän. Eroosion vähentäminen olisi myös vesitaloudellisesti hyödyllistä. Peltoviljelyn viherkesannoinnilla voitaisiin merkittävästi vähentää rantojen eroosiota. Myös ilmasta tuleva hapan laskeuma on muuttanut etenkin pieniä karujen maiden ylänköjärviä taimenille sopimattomiksi. Lohikantojen elvyttäminen ei ole vain luonnonsuojelua, vaan se palvelee matkailuelinkeinoa kalastusmatkailu voi muodostua merkittäväksikin maaseudun sivuelinkeinoksi. SUOMEN LUONTO 9/95 54. Vesistöjen päähaarat ovat usein säännösteltyjä ja myös sen takia huonommin tuottavia poikasalueita. Lisääntymialueiden ja muun elinympäristön ennallistaminen on ainoa keino turvata lohikalojen esiintymät. Poikastuotanto voisi olla pienessä purossa jopa kymmenen kertaa suurempi kuin joen päähaaran koskessa. Useimmat meritaimenkannat ovat kriittisessä tilassa, eikä maaja metsätalouden ja kalatalouden välisiltä ristiriidoilta voida enää välttyä. Taimenkantojen pelastaminen edellyttää nopeaa toimintaa. Veden on päästävä esteettä virtaamaan soraikon läpi , ja sen on oltava hapekasta. Jo 1960-luvulta periytyvän määräyksen mukaan metsänomistaja on oj itettaessa velvollinen tekemään laskeutusaltaita. Nykyisin kesanto perustetaan yhtenä palana kauas vesistöistä, mikä ei paranna vesistöjen tilaa. Siuntionjokea vaivaavat tehomaanviljely ja jätevesipäästöt. Peltojen ja metsämaiden tuottavuutta lisäävät ojitukset ovat merkittävin syy meritaimenen lisääntymisvaikeuksiin. Ne ovat laadukkampia kuin parhaimmankaan kalanviljelylaitoksen tuottamat istukkaat. Kesällä muutenkin vähäistä joen virtaamaa heikennetään entisestään, mikä pienentää poikasten tuottamiseen sop1v1a alueita. On syytä olettaa, että jokeen on joutunut säilörehun puristenestettä tai muuta samantyyppistä kaloja tappavaa ainetta
Ovatpa taimenihmiset häärineet Helsingin-Espoon Mätäojallakin. Nyt ne vaeltavat kutupaikoilleen ohi graffiteilla kirjailtujen siltapilarien. Artikkelimme kirjoittaja Henrik Kettunen on taimenyhdistyksen puuhamiehiä. Kyse on taimenien apujoukoista, jotka heinäkuussa järjestäytyivät Taimeninstituutti-Öringsi nstitutet -n imen suojiin. Kun ruska on parhaimmillaan, taimen kutee. Suvantoon soraikko joutui ihmisen peukaloitua joen virtaamaa. Apu joukot toimivat niin merikuin purotaimenjoillakin. vsk. Osaan vanhoista meritaimenjoista saadaan ehkä palautettua vaeltava kanta, kunhan esteet puretaan. "Kaikki eivät tyydy siihen, että pari päivää aikaisemmin istutettuja kirjolohia ongitaan", Kettunen luonnehtii taimenenkalastuksen olemusta. Syksyllä Taimeninstituutti järjestää koulutusta ja kuduntutkailuretkiä. Taiteilijakodistaan kuululla Yitträskiltä Espoonlahteen laskeva Bobäcken (Luomanjoki) on yksi kunnostuskohde. Gumbölenjoki. "Kalastuksesta ei ole taimenkannoille haittaa, kunhan se pysyy valvottuna. Esimerkiksi Espoon puroille pitäisi luoda lupajärjestelmä." Kunnostajat ovat jo saaneet Espoon Mankinjoen Mynttilänkoskesta puolikiloisia taimenia. Jäsenmaksu on JO markkaa, yhteisöille JOO markkaa. Taimenistituutti on hiljalleen laajenemassa maanlaajuiseksi. Antti Halkka Taimeninstituutti toivoo jäsenikseen niin tavallisia ihmisiä, kalastusseuroja, kalastuskuntia kuin yrityksiä ja kansalaisjä,jestöjäkin. taimenen suojelusta: "Samat syyt ovat esimerkiksi saukon, uhanalaisten vesikasvien ja -sammalten vähenemisen taustalla." Kalastusmahdollisuuskin toki innostaa kunnostajia. Tämän kesän kunnostuskausi alkaa nyt olla lopuillaan. Syyssateet tulevat, vesi nousee ja taimenten ystävät alkavat odotella kutua. 21. Kuvan Luomanjokea on kunnostettu lähemmäs luonnontilaa. He lappavat kutusoraikkoja takaisin koskiin ja yrittävät muutoinkin palauttaa joen luonnontilaa. Hänen mukaansa kyse on muunkin kuin LYHYEN TÄHTÄIMEN TOIMIA • meripyynnin rajoittaminen väliaikaisesti • kutualueiden ennallistaminen Kutusora siirretaan takaisin koskeen. Esikuvana oli yhdysvaltalainen Trout Unlimited, jossa on yli 50 000 jäsentä. Joukkoapuajokiluonnolle Etelä-Suomen joilla on muutamana kesänä häärinyt naisia ja miehiä ämpärija lapiohommissa. Erityiskohteena on tähän asti ollut Espoo, jonka pikku puroissa taimenet ovat säi lyneet yllättävänkin hyvin. PITKÄN TÄHTÄIMEN TOIMIA • laskeutusaltaiden ottaminen käyttöön • suojavyöhykkeiden luominen vesistöjen varsille • meritaimenkantojen emokalaston perustaminen • vaellusesteiden purkaminen SUOMEN LUONTO 9/95 54. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ki,jeitse osoitteella Taimeninstituutti elo Natur och Miljö, Bulevardi 30, 00120 Helsinki, tai puhelimitse 9400 957079
Pitkät kapeat kallioselänteet kohoavat jyrkkinä alueen vesistöistä tai rehevistä notkelmista. Alkukesän kallioita koristavat keto-orvokit, kalliokielot, maksaruohot, ketokeltot, tuoksusimakkeet ja keltamatarat suurina väri kkäi nä mattoina. Kullero kukkii kosteilla niityill ä ja tuore iden niittyjen reunoilla laajoina kasv ustoina. Rinteiden ja kumpareiden kedot Peltoauke iden välisillä kumpareilla ja kalliojaksojen loivilla rintei llä kukoistavat kuivuuteen ja vähärav inteisuuteen sopeutuneet ketoja niittykasvit. Teksti: Hannu Aarnio Pekka Ojalainen Kuvat: Hannu Aarnio Rajantakaisessa Karjalassa monenlaista niittymaisemaa tapaa vielä runsaasti vanhan suomalaisasutuksen I iepe i Itä. Vasta suojaisemmill a ja rapautuneill a alarinteill ä laikut suurenevat ja m uodostavat kunnon niittyjä. Sen kesää somistavat monenlaiset niityt kuivista kalliorinteistä kosteampien notkelmien kultapalloisiin kulleroniittyihin. Samo illa hyllyillä kasvaa pahtarikko, nyylähaari kko, tummaja liuskaraunioinen sekä muita vaateliaita lajeja. Laatokan rantakallioiden ehdoton koristus ja huippu ovat isokukkaisen ampiaisyrtin ja mäkitervakon muodostamat niittylaikut. Kalliot kukkivat Laatokan Karjala lev ittäytyy Laatokan luoteispäässä pinnanmuodoiltaan vaihte levana. Niittymäistä kasvillisuutta on runsaasti , erilaiset niittytyypit ovat monipuolisesti edustettuina ja niitty kasvien lajikirjo ilahduttaa. Paikoin näkee myös harvinaista isolinnunruohoa. Kalliosinisiipi lentelee Kmjalan kallioiden yllä melko yleisenä. Myös osa aikoinaan kukoistaneesta rajan takaisista suomalaispelloista on hoitamattomana muuttunut heinää ja niittykasveja tuottaviksi peltoniityiksi. Varhaiskevään lehtoniitty esikkoineen ja kiurunkann uksineen, alkukesän mahtava kulleroniitty sekä keskikesän moni värinen ja -lajinen rinneniitty saattavat olla saman pienen mosaii kkimaisen ni ityn vuodenaikaiskirjoa. Tyyppilajeja ovat po imulehti, metsäku1jenpolvi, nurmitädyke, siankärsämö, särmäkuisma, nurmikaunokki ja nurmirölli . Lajista on osin aivan tavanomaista kalliokasvillisuutta, mutta joukossa voi olla hyvinkin mielenkiintoisia tuttav uuksia. vsk.. Auringon paistaessa niittyjen yllä tanssivat perhoset. Kasvilli suus on kuitenkin korkeampaa ja tiheämpää. Vaikka talot pihapiire ineen onkin hävitetty joko sodassa tai sen jälkeisessä venäläisas uttamisessa, entiset avoimet perinnemaisemat ovat säilyneet varsin hyv in. Kui vien niittyjen tyyppilajeja ovat mäkitervakko, tuoksusimake, lampaannata, ketone ilikka, kesämaitiainen, päivänkak kara, siankärsämö, ahosuolaheinä, huopakeltano, kissanke llo ja matarat. Parhailla paikoilla voi silloin yhyttää harvinaisen kalliosini sii ven m uni massa isomaksaruohon !ehd i lie. Karuissa yläosissa ei voi puhua varsinaisista niityistä, vaikkakin lajista koostuu suurelta osin niittykasveista. T uota aikaa leimasivat karjan metsälaitumet ahoineen, luonnonniittyjen hoitaminen ja 1111ttammen, peltojen avo-ojat ja laajat pientareet, suuret joutomaaalueet ja rikkakasvien mekaaninen tOJjunta. 1 22 Niityt kirjovat Karjalaa Rajantakainen Laatokan Karjala on perinnemaisemien avara ulkomuseo. Silloin on vaikeata käsittää kulleron valtaasemaa, e lle i ole kevätkesällä sitä itse nähnyt. Idyllisten sivuteiden varsia kullerokasv ustot reunustavat kilometri to isensa jälkeen. Sama niittymaisema tarjoaa kesän mittaan kov in erilaisia näkymiä. Avo-ojissa ja pientareilla säilyneet niittykasv it ovat levinneet karuunSUOMEN LUONTO 9/95 54. Näiden joukossa voi paikoin tavata kevätesikon ja matalakasv uisen kulleron. Runsaana vain Laatokalla tavattavan ampiaisyrtin syvänsin iset kukinnot muodostavat mykistyttävän kauniita ryhmiä kapeille kall iohyllyille. Varsinkin Laatokan Karjalassa voi luontomatkaaja kokea unohtumattomia hetk iä liikkuessaan Sortavalan ja lmpilahden rehevän lehtovyöhykkeen metsissä ja väri kkäi llä niityillä. Missään Suomessa ei voi nykyään nähdä vastaavaa kullerorunsautta. Silloinen Karjala oli nykymittapuun mukaan pelkkää kulttuurimaisemaa. Tuoreet niityt e li nurminii tyt ovat erittäin monilajisia ja koostuvat osittain kui vien niittyjen lajeista. Kun alue luovutettiin Neuvostoliitolle sodan lopussa, tehoton maankäyttö ikään kuin säilöi vanhan niittyperinteen. Harvapuisia kall iotasanteita on runsaasti ja ni illä nii tty mäisen kasvillisuuden laikkuja. Kuulut kulleroniityt Laatokan Karjalan tunnuskasvi kullero on alkukesän niittyjen näkyvin ja luonteenomaisin laj i. Sotia edeltäneenä aikana sie llä vil jeltiin maata suurelta osin perinteisesti . Kulttuurimaiseman ulkomuseo N i ittymäisen kasvi 11 isuuden runsauteen Laatokan Karjalassa on monia sy itä. Suomessa laji on uhanalainen. Perkaamattomat puronotkot, peltojen avo-ojat, rehevät lehtomaiset metsät sekä järvien ja jokien tul varannat tarjoavat kullerolle runsaasti kasv utilaa. Ki1javalahti, Sortavalan mlk. Myöhemmin kesällä muut rehev ien niittyjen lajit, kuten vuohenputki , huopaohdake, niittylauha, mesiangervo ja rehev ien metsien tyyppilaji ukonhattu , peittävät kulleron lähes täysin
Niitäkin Ka,ja/assa vielä riittää. Heinää ko1jataan aivan pieniltäkin metsäaukioilta ja teiden pientareilta. Karjalaumojen vapaa kuljeskelu metsissä ja ahoilla hävittää puiden ja pensaiden taimi a ja pitää alueet puoliavoimina. tuville pelloille ja viljellyt nurmikasvit ovat jääneet vähemmistöksi. LiSUOMEN LUONTO 9/95 54. Niitä hyödynnetään joko suora~n karjaa pelloilla laiduntaen tai aumoihin niittäen. säksi niittykasv ien säilymistä edi tää luonnonheinän runsas käyttö. 23. Tällaiset timoteitä, apilaa ja luonnonkasveja sekaisin kasvavat pellot kukkivat keskikesällä laajoina ja kauniina niittyinä. vsk. Kulleroniityt leviävät alkukesällä uskomauoman runsaina. Laidunmailla voi vielä tavoittaa vain lapsuusajan muistoissa meillä eläviä mainioita mansikkapaikkoja. Kaatama, Laatokan Km ja/a. Niittykulttuurille asia kuitenkin on erinomainen; ehtiväthän niittykasvit siementää ja varmistaa säilymisensä. lmpilahti, Laatokka. Täpläpapurikko on vanhojen hämyisten metsien laji. Heinänkorjuu hyödyttää siihen sopeutuneita niittylajeja. Kasvit tosin niitetään elinkeinon kannalta katsottuna aivan liian myöhään, usein vasta elokuun puolella, jolloin heinä on jo kovettunut ja menettänyt rehuarvoaan
ValaSUOMEN LUONTO 9/95 54. Jo satunnainen retkeily Laatokan Karjalassa onkin antanut vaikutelman päiväperhosten runsaudesta. Riekkalansaari, Sortavala. Kukkaloistoa Laatokan kallioilla Päiväperhosten paratiisi Päiväperhoset vaativat viihtyäkseen runsaasti valoa, lämpöä ja kukkivia kasveja, joten niityt ovat niiden luontaisinta elinympäristöä. Kirjavalahti, Sortavalan mlk. Alkukesän kallioilla kukkivat orvokit ja kalliokielot. Metsälajeista täpläpapurikko lentelee metsäaukioilla ja kosteilla kulleroniityillä huomiota herättävän runsaana. Se elelee rehevillä lehtoniityillä. Laji on vanhojen metsien ilmentäjä, ja sen yleisyys selittyy metsien ikärakenteella: vanhoja metsiä on kaikkialla. Täpläpapurikkoja on myös Laatokan suurissa saarissa, jopa Valamossa saakka. Mo24 Pikkuapollo on apollojen lajikaksikosta se vaatimattomamman oloinen. vsk.. nien tavallisten lajien lisäksi kohdalle on sattunut meillä vähälukuisia, jopa uhanalaisia lajeja
Se on Karjalassakin harvinainen. mon niityillä puolestaan näkee tummahäränsilmän, joka on meillä voimakkaasti taantumassa. Apollon ravintokasvi isomaksaruoho kasvaa yleisenä miltei jokaisella Laatokan kalliolla, joten ravinnosta ei ole puutetta. He ovat kokeneita perhosharrastajia. Ki,javalahti, Sortavalan mlk. D Hannu Aarnio ja Pekka Ojalainen ovat vierailleet Karjalan niityillä useina kesinä. Ki,javalahti. vsk. liomaastojen kätköistä. Nyky-Suomesta Karjalan apollo lienee jo kuollut sukupuuttoon. lsomaksaruoholla elää myös harvinainen kalliosinisiipi. Mielenkiintoisimpia ovat apollohavainnot. Se puuttuu Suomesta. Tämän uhanalaisen perhoslajin karjalaista rotua on toistaiseksi sattunut kohdallemme vain yksi ainoa naarasyksilö. I soampiaisyrtti on paahteisten partaiden uhkea koriste. Apollo sen sijaan on hyvin harvinainen. Apolloperhosen voi yhyttää runsaskukkaisten niittyjen luota. 25. Pikkuapollo lentelee paikoin yleisenä Sortavalan-lmpilahden alueen rehevillä lehtoniityillä niin mantereella kuin Laatokan saarillakin. Sen näkeminen antaa kuitenkin toivoa kokonaisen apolloniityn löytymisestä jostain Laatokan runsaiden kaiSUOMEN LUONTO 9/95 54
Tähänkö hupeni kaunis kesäni , elämäni kesä. Valehtelisin, jos sanoisin olevani täysin tyytyväinen elämääni . Mutta mikään ei auta. Miten rehevältä näyttääkään metsänlaita elokuun illan laskiessa maille hiljaisena ja hämyisänä. Minun on hiukan valehdeltava itselleni, että saisin elämänhaluni takaisin ja kestäisin sekä tähän vuodenaikaan että tähän ikään kuuluvan varjojen pidentymisen, päivä päivältä tihenevän hämärän. Miten tässä pääsi näin käymään. Kuvitelmani siitä ja tulevaisuudestani kirjailijana hipoivat taivaita. Siinä kaikki. Sitä laskee vaistomaisesti kuukausia. SUOMEN LUONTO 9/95 54. Aamulla varmaan olen taas entiseni , sama leveällä suulla virnuileva hojohojo-mies, koko kansan maalaisserkku. Hiroshiman surun ikäinen pääni on vaalistunut tuhkanharmaaksi. Elokuu merkitsee sen loppua. Mehumaijan putkesta tihkuvan viinimarjamehun höyryn tuoksuessa maalaistuvassa katseeni osuu heleästi punertaviin pihlajanterttuihin ikkunan takana. Toki tiesin jonain päivänä saapuvani keski-ikään. Paras nuoruus ja elämä olivat vielä edessä. Teinpä mennä kesänä toistakin koulutustani vastaavaa työtä; raadoin parikymmentä mottia halkoja eläkkeellä olevan merikapteenin harvennuskoivikossa perinteisellä pokasaha-kirves -menetelmällä. Niin. Edessä voi olla parhaassa tapauksessa mitä armaimpia helteitä. Heikki Turunen Elämän elokuussa 01i ihanin huhtikuun kevät kun sorvasin edellisen kerran tervehdystäni tämän Suomen kauneimman aikakauslehden lukijoille. Jokin tehty tai tekemättä jättäminen vaivaa. Minun elämäni uhkein aamupäivä näkyi käytännöllisesti katsoen ikuisena. Herrajumala! Voiko -tämä olla totta. Katseeni pysähtelee, pettymyksen sekainen haikeus valtaa mielen. Tiesin myös että sen takana odotti vanhuus, suureen yöhön päättyvä elämän ilta. katselemaan mieli täynnä arkoja unelmia ja onnen odotusta. Jään yksin elämäni elokuuni hämärään. Viisikymmentä vuotta täyttävä isäni tuntui hautaan kypsyneeltä vanhukselta. Odotin siltä paljon, tyypillinen auringosta ja kesän tunnelmista outoa voimaa saava luonnonromantikko kun olen. No luoya' taiteilija sentään olin; loin aika ison kasan heiniä parilla kylän viimeisellä eurounionin kuolonsyleilyltä säästyneellä pe rhev iljelmällä. Yhtä ja 26 toista on ehtinyt tapahtua, ainakin olen onnistunut tuottamaan murhetta kaikille, jotka minusta todella välittävät. Ja tässä ollaan. Kesä 1995 kaikkineen oli vielä edessä. Mutta että minä. Ollaan vain eletty taas yksi surullisen lyhyt Suomen suvi . Mihin kaikkeen vielä ehtisinkään. Itse asiassa luonto on jälkikesästä anteliaimmillaan; mitä joku vaivainen sydänkesän mansikka ja halloilta säästynyt hillan rupelo on elokuisen sienenpaljouden ja puolukoiden runsauden rinnalla. Kenties tämä on vain jokapäiväistä iltadepressiotani . Muiden kohdalla se tuntuu luonnolliselta, luonnonlailta. Minua ja tuhansia muita sotien jälkeen syntyneitä vertaukseni hätkähdyttää. Yön tullen kuu nousee kirkastamaan liikkumattomien yläpilvien reunat hopeoillaan niin kuin ei koskaan kesällä kuuluisa, legendaarinen elokuun kuu , laulujen ja runojen lemmenkuu. Kureet peilistä katsovan, sodanjälkeisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvan turpeahkon äijän silmien ympärillä eivät katoa vaikka lakkaan virnistämästä. vsk.. Päädyn siis samaan kumpaa hyvänsä muistelen, mennyttä kesää tai elettyä elämää. Se oli karjalaisen talonpojan saattohoitoa yhtä paljon kuin kuntoliikuntaa. Talvi on kuolema. Ehkäpä se suuri mestariromaanini on vielä tekemättä. Kirjoitan tätä elokuun jälkipuoliskoll a. Heissä on minusta aina jotain keinotekoista ja säälittävää. Missä tein virheen. Olen viimeistellyt kaikki kirjanikin korkeimman keskikesän viikkoina, kuin minussa tapahtuisi jonkinlainen henkinen fotosynteesi. Kuinka voisin tulla iloiseksi potkurinjälkien piirtelemästä naamataulustani . Lohduttaudun: kesäkuukausihan tämä vielä on. Olisin halunnut olla aina nuori, vihaan vanhenemista. Ikäpolveni mukana painankin vanhentuneen pärstäni vasten pihlajanmarjojen raivokasta punaa, kesämme ja elämämme kuolinkuumeista loistoa, ja sopertelen loputtomiin hänen kuuluisaa säettään: Kuin linnut tumman veen, elämä iloineen noin katoa eikä enää koskaan palaa ... Meillä Pielisen-Karjalassa se ei ollut edes säiltään kovin kaksinen. Niitä vielä on näillä seuduin tavallista enemmän, pihlajien oksat suorastaan notkuvat. Olin mustatukkainen hoikka rippinuorukainen, kun raapustin lyijykynällä ensimmäisiä romaaniluonnoksia kauppaostoksien päällä kulkeutuneille valkeille puotipapereille lapsuudenkotini halteksilla vuoratussa, öljylyhdylle käryävässä yliskamarissa. Ihmisellä on oikeus joskus surra kesän ja elämän katoavaisuutta, ainakin jos se on yhtä jalostunutta ja äkkiä inhimillisellä kauneudellaan kummallisesti huomiseen rohkaisevaa kuin Ilmari Pimiällä runossa Kuin linnut tumman veen. Ku vittelin nytkin saavani valon ja mullan arktisten häiden hurmassa aikaan jotain merkittävää, näyttäväni vihdoin suuruuteni sekä taiteilijana että ihmisenä. Keski-ikä on syksy. En voi mitään pienelle pettymykselleni. Nyt se alkaa olla takana. Jos ihmisen elämänkaarta verrataan vuodenaikojen kiertoon, lapsuus on kuin herkin kevät, nuoruus tuomenkukan ja kulosavujen toukokuu, korkein miehuus juhannukselta alkava kukkein keskikesä. Ja niin äsken vasta kuin se tuntui olleen, kun valoin kevätlauantaina päähäni hiusrasvaa ja lähdin tanssilavalle järven taakse tyttöjä Ihmisellä on joskus oikeus surra kesän ja elämän katoavaisuutta, Heikki Turunen ki,joittaa. Toisaalta onko kaikkien pakko kuulua joka-ikävaihe-on-paras -ihmisiin. Mutta ne tuntuivat olevan turvallisen kaukana. Sekin riittää tekemään tulevan syksyn ruskasta satumaisen kauniin. Mikään saavutuksistani vain ei yllä lähellekään sitä mitä minä niistä aikoinaan odotin. Minulla voi olla jäljellä jopa parikymmentä vuotta täyttä elämää. Pelkään aivan hirveästi kuolemaa. Tänä iltana en voi kuin inhota kuusennaavan värisiä hiuksiani . Muutamia painetulla tekstillä täytettyjä paperiläjiäkin olen saanut kokoon. Koivuissa ikkunani alla on keltalehtisiä oksia, horsmankukasta jäljellä vain muutamia violetinvärisiä pieniä latvanuppu ja, pientareet keltaisenaan pitkävartisen voikukan näköisiä peltovalvatteja. Mutta juuri tällä hetkellä en pysty näkemään luonnon syksyssä ja vanhenemisessani mitään hirveän suurta ja kohottavaa, kuten kypsän ihmisen ja taiteilijan kuulemma pitäisi. Samaan hengenvetoon selittelen: mikä vanha se viisikymppinen vielä on. Eikä mitään sen ihmeempää ole tapahtunut
Helposti nahistuvat porkkanat voi pakata sankoon, jossa on puolikosteaa turvetta. Ämpäreissä ja pahvilaatikoissa voi säilyttää perunoita ja juureksia pitkälle syksyyn vaikkapa parvekkeella, jos kunnollista kylmävarastotilaa ei ole käytettäv issä. Varastoon kannattaa viedä vain virheettömiä, ehjiä vihanneksia ja juureksia. 1jyiset siemenet voi paahtaa. Sipulit levitellään kuivumaan aurinkoiselle seinustalle tai vaikka saunan jälkilämpöön; noin kolmenkymmenen asteen lämmössä sipulit kui vuvat hyv in, eivätkä vielä paistu. Varret voi letittää kun sipulit ovat puolikuivia, tai ne voi nyhtää irti , kun ne ovat kokonaan kellastuneet. Rea Peltola 27. Omeni a voi varastoida pakkasettomalla, hyv in tuuletetulla ullakolla, kylmässä komerossa tai parvekkeellakin , kunhan laatikot peitetään kylmillä ilmoilla sanomalehdillä. Pienempiä määriä juureksia voi varastoida jääkaapin kylmälokerossa. Kasvimaalta on jo pitkään syöty porkkanoita, punajuuria ja sipuleita, perunoita ja muhkeita lanttuja; nyt on aika korjata loputkin talteen. Kolhiintuneet perunat ja katkenneet porkkanat viedään suoraan keittiöön, ni in että ne tulevat käytetyiksi ensin. Niitä ei viedä kellariin, sillä omenista erittyvä etyleenikaasu pilaa juurekset. Tuuletusluukut on jätetty auki ja ov i rakoselleen; palanen filmi vaneria estää uteliai lta hiiriltä pääsyn sisälle. Jos kylmiö tuntuu liian kui valta, porkkanat ja purjot voi pakata puolikui vaan turpeeseen tai hiekkaan ja kaalien päälle voi levite llä vaikka sanomalehtiä. huuhdotaan noston jälkeen puhtaiksi mullasta ja juuret leikataan pois. Turvaan talvelta den annetaan kui vahtaa auringossa muutama tunti ja sitten ne kannetaan varovasti laareihin. Sipul iletit tai sipuleilla täytetyt ilmavat verk kopussit ripustetaan keittiön seinälle tasaisen lämpimään paikkaan. vsk. Kaalinkeristä kuoritaan päälimmäiset, huonokuntoiset lehdet; vain kiinteät, ehjät kaalit kannetaan ke ll ariin. Kellaria jäähdytetään pitämällä tuuletusluukut auki yöaikaan ja viileillä säill ä, ja vähentämällä tuuletusta päivisin . Sipulit ja valkosipulit säilytetään huoneenlämmössä. Multaisten perunoisuOME LUONTO 9/95 54. Hillopurkkien ja mehupullojen ri vistöille varataan tilaa alimmilta hyllyiltä; kunhan omenasato on korjattu, perhe voi rauhassa siirtyä odottamaan myrskyisiä talvi-iltoja, jolloin istutaan lämpimässä keittiössä syömässä höyryävää kaalikeittoa tai omenahillolla siveltyä paahtoleipää. Kui vaan, syysöiden viilentämään kellariin on hyvä varastoida perunat ja punaj uuret, turpeeseen haudatut porkkanat, risti kkäin hyllyille pinotut puijonvarret ja kannoistaan kattoon ripustetut kaalinpäät. Varovasti kantoineen poimitut talviomenat ladotaan kerroksittain pahvilaatikoihin . Kylmällä säällä nostettu peruna kolhiintuu helposti ja säilyy huonosti. Pitkän kypsymisajan vaativat omenalajikkeet, kuten Åkerö ja Antonovka, kannattaa kääriä yksitellen paperiin ; paperi vähentää haihtumista ja suojelee kylmältä, ja omenat säilyvät hyvinä ainakin joulukuulle asti ellei niitä sitä ennen syödä makeisiin suihin . Ne Hyvässä maakel/arissa vihannekset ja juurekset säilyvät pitkälle kevääseen. Ämpäriin pannaan pohjimmaiseksi sanomalehti , sitten astia täyteen perunoita, ja päällimmäiseksi toinen sanomalehti , etteivät perunat viherry tai saa kylmää. Jos seinillä tai perunoiden ja juuresten pinnalla näkyy vesipisaroita, on tuuletettava lisää. Ne onnelliset, joilla on käytettävissään kunnollinen maakellari , ovat jo keskikesällä luutineet katot ja lattiat puhtaaksi, sivelleet seinät kalkkivellillä ja kantaneet puiset hyllyt ja laarit aurinkoon tuulettumaan. Mutta missä nuo kaikki säilytetään. Perunat säilyvät itämättöminä muutamia viikkoja melkein missä tahansa, kunhan ne pidetään valolta suojattuina. Maakellari pysyy yleensä talven aikana sopivan kosteana, mutta koneellisesti jäähdytetyissä kylmävarastoissa juurekset saattavat talven mittaan nahistua. Kun pakkaset alkavat ja kellarin lämpötila on saatu vakiintumaan kahden ja neljän lämpöasteen välimaille, tuuletusluukut ja kellarin väli ovi pannaan kiinni . Leudolla ilmalla kell ariretkelle otetaan mukaan pari sankoa, joihin kootaan viikon perunat ja juurekset, muutama hillopurkki napataan kainaloon ja saalis viedään sisälle välivarastoon, viileään eteiseen tai komeroon, tai vaikka keittiön nurkkaan, kätevästi kokin ulottuville. Kellarin ovea ei kannata turhaan aukoa ainakaan kovilla pakkasilla. Kolhuisista juureksista ja pudonneista omenista voi myös keittää mehuja ja hilloja, kunhan pilaantuneet kohdat leikataan pois. Liika kosteus pil aa tuotteet. Porkkanat ja kaalit säilyvät parhaiten, kun lämpötila on lähellä nollaa; herkä ti kylmettyvän perunan takia kellarin lämpötilaa ei kuitenkaan kannata laskea kahden asteen alapuolelle. Peruna on hyvä korjata ajoissa, kun maa on vielä lämmin ja päivisin on kymmenkunta lämpöastetta. Jos säilytyspaikan lämpötila vaihtelee kovasti , sipulit kastu vat ja homehtuvat tai alkavat itää. Porkkanat, lantut, palsternakat ja punajuuret saavat odottaa viileämpiä säitä; ne säil yvät kylmässäkin maassa, kunhan nostopäivänä ei ole pakkasta. A-vitamiinipitoinen kurpitsa sopii monenlaisiin ruoki[.n, kastikkeisiin ja pikkelsiin
Kotkan löytäneellä Nils Rönnillä on vene vielä vesillä. Sitä lähdetään kokeilemaan Merenkurkun ulkosaaristoon. Luodolla kotka rengastetaan ja pyrstönkärki saa punaisen reunuksen myöhempää havainnointia helpottamaan. Kotkan tunnukseksi tulee MUS.ZOOL.HELSINKI.FINLAND.E-4856. Potilas on renkaaton aikuinen, vähintään viisivuotias naaras eikä sen alkuperästä saatu siten täyttä varmuutta. Mukaan tulevat kalastaja Yngve Stolpe, Vasabladetin kynä ja kamera sekä kotkanestori Ami Piilikangas. Iltasella löytöpäivän tosiasiat tarkentuvat Merenkurkun puskaradion välityksellä. Naaraan koura on salamana pojan ranteessa ja kynnet sitä myöten luussa. vsk.. Sillä on seuranaan aikuinen uroskotka. Sovitaan yhteisestä yrityksestä ajojäiden sekaan. Kotkaa ei saatu kiinni. Monen ihmisen pyyteetön apu on kuitenkin pitänyt sen siivillään, toistaiseksi. Kohta se on kuljetuslaatikossa ja matkalla Vaasaan, missä se saa sokerivelliä ja saunamajoituksen sekä haukifileen seurakseen lauteille. Puolen kilometrin kilpajuoksun jälkeen kovin jalkava siipirikkonaaras on haavissa. Ikimuistoisen ottelun lopputuloksena teräskoura päätyy takaisin pahvimajaansa ja kuski käsipuolena rattiin. \ Lauantaina 23. SUOMEN LUONTO 9/95 54. Kotka takaisin pahvi laatikkoon ja pakettiauton perälle Ahtäriin kyydittäväksi. Sunnuntaiaamuna 24. huhtikuuta aamutuimaan tehdyllä soittokierroksella poliiseille sekä Vallgrundin ja Valassaarten merivartioasemille selviää, että kotkajahtiin soveltuvaa viranomaiskalustoa ei ole saatavilla. huhtikuuta on kotopöydäll ä Vaasassa Mustasaaren poliisin viesti : kalastajat ovat havainneet siipirikon merikotkan viimeisillä kevätjäillä Raippaluodon ulkopuolella. Ismo Nuuja Liki kaksi kuukautta myöhemmin, perjantaina 17. Kotka-asiantuntijana esiintyvä kuski ryhtyy ottamaan elikkoa kiinni kuin teuraskanaa. Siipirikko löytyy viimeisten ulkoluotojen kahl itsemalta kiintojäältä. Kotkan hartiaa kannattava vahva korppiluu on poikki ja naaras kapaloidaan pakkau~teipillä siivettömäksi ja pannaan sairastuvan pahnoille parantumaan. Illalla saatiin vielä sovituksi, että Ähtärin eläintarha ottaa kot28 kan hoitoon. Juhani Koivusaari ja l smo N uuja Kotkan kovat kokeinukset Merenkurkkulaisen merikotkan elämä on ollut ainakin kaksi kertaa katkeamaisillaan. kesäkuuta, siipi on kunnossa, mutta onko kotka valmis taivoa tavoittamaan. 1988: Siipirikkona Merenkurkussa Perjantaina 22. Juhlallisen vapautushetken koittaessa kotka ei ponkaisekaan siivilleen, vaan painelee jalan suorinta tietä rantalepikkoon. huhtikuuta kiloisesta hauesta oli vain roippeet_jäljellä. Ähtärissä on vastassa eläintenhoitaja Mauno Seppäkoski ja eläinlääkäri Tapio Harmonen sekä eläintarhan johtaja Jukka Lahtinen. Jottei matkasta olisi tullut liian yksitoikkoinen, naaras kampeaa Seinäjoen kohdalla itsensä laatikosta tavaratilaan
maaliskuuta kuljetuskuvio alkaa muotoutua. Taas puoli tiimaa höyhenten kuivattelua kivellä. Kroatiassa riehuu sota ja monet tärkeät suojelualueet tuhoutuvat taistelujen jäljiltä. Yngve Stolpe ja Juhani Koivusaari ovat juuri saaneet siipirikon kiinni. Ja kappas, jalankulkijasta tulee kuin tuleekin siipi veikko. helmikuuta löytäjä ilmoittaa linnusta Zagrebin eläintarhaan, josta edelleen otetaan yhteyttä Kroatian ympäristöministeriöön Jasminka Radoviciin . helmikuuta eläintarhan eläinlääkäri Pero Kardum tutkii linnun eikä havaitse vaurioitunutta nokkaa lukuunottamatta muita ongelmia. Kroatian sotatilan vuoksi ei Zagrebin ja Itävallan Wienin välillä ole lainkaan matkusta jalentol i i ken n että: Austrian Airlines hoitaa henkilökuljetusta busseilla, rahtia kiitolinjoilla. Torstaina 26. Suomessa aletaan suunnitella kuljetukseen sopivaa reittiä. Vetoamme lentoyhtiön Zagrebin toimiston päällikköön, jotta lintu pääsisi "inhimillisesti" bussissa, mutta tyly vastaus on: kiitolinjarahtina. SUOMEN LUONTO 9/95 54. Lintu on hyväkuntoinen, vaikka sen alanokan kärjestä puuttuu pala. helmikuuta, neljä vuotta myöhemmin, Kroatian armeijan sotilas lvica Kucek löytää merikotkan Bjelovarin seudulta Galovacin kylän läheltä. Puolen tunnin kuluttua se koikkelehtii rantaveteen ja peseytyy perusteellisesti . Saapuva viesti kertoo lyhyesti linnun lähitaustan ulkomailla ja sen palauttamista Suomeen ehdotetaan. Edelleen soitellaan lentoyhtiöihin ja muihin kuljetusliikkeisiin merikotkan kuljetuttamiseksi Suomeen. 29. vsk. maaliskuuta Kroatian ympäristöministeriöstä otetaan yhteyttä Eläinmuseoon H~lsinkiin, koska merikotkan jalassa on alumiinirengas E-4856. Tiistaina 3. Lintu on maassa eikä yritä karkuun. Vielä samana päivänä Jasminka lähtee kollegansa kanssa Galovaciin noutamaan lintua eläintarhaan. 1992: Nokkapuolena Kroatiassa Keskiviikkona 26. Helsingissä Nielsen Airservice ottaa huolintavastuun. Maanantaina 30. maaliskuuta yhteyksiä otetaan Suomen YK-toimistoon ja tiedustellaan onko mahdollisissa rauhanturvaajien ja tarkkailijoiden huoltokuljetuksissa entisestä Jugoslaviasta tilaa. Paikka sijaitsee noin 70 kilometriä itäkoilliseen Zagrebista, noin 30 kilometrin päässä Unkarin rajalta. Kotkasta tulee julkkis lehtien sivuille ("ORAO LETI KU 'CI"). Perjantaina 28. Lauantaina 29. maaliskuuta Kroatiaan vastataan, että lintu on rengastettu Merenkurkussa 1988 luontoon palauttamisen yhteydessä Ähtärin hoitojakson jälkeen. Linnulle ei tehdä sen kummempia tutkimuksia. Sotilas ottaa linnun kiinni ja vie sen kotiinsa. Eletään talvea 1988. Kroatiankävijän tarina alkaa tästä. Se kieltäytyy aluksi syömästä, mutta nälkä voittaa ja sille alkavat kelvata nauta, kalat ja kananpojat. Seuraavina päivinä lintu on hoidossa. Ilmassa on yleistä mielenliikutusta, kun hoidokki kauhoo siivilleen ilmaan kuin kotka ja häviää horisonttiin. Juhani Koivusaari Torstaina 19
Se jää kivelle istumaan hieman rähjäisen näköisenä. Linturahtipaketti jää yöksi Wieniin. huhtikuuta tuttu selviäjä hyppää taas sian kimppuun niinkuin vuotta aiemmin. maaliskuuta kuljetuksen varmistuttua käy ilmi, että maahantuonti vaatii tuontiluvan. Lufthansan kone lähtee Frankfurtista klo 13. Keskiviikkona 1. vsk.. E-4856 tulee yll ättäen syömään sikaa Merenkurkun ruokintapaikalle, parin kilometrin päähän viimeisimmästä vapautuspaikastaan. Nokkaproteesi on tiessään, mutta siitä huolimatta narttu kauhoo läskiä kuin mikä muu kotka tahansa. Juhani Koivusaari 30 SUOMEN LUONTO 9/95 54. Tiistaina 31. Seppo Lammi Keskiivikkona 29. E-4856 ei olekaan mikään tavallinen alumiinirengas. 1994: Edelleen hengissä Perjantaina 15. huhtikuuta merikotkalla on alanokkaproteesin. Kaukoputkella asia varmistuu. D Ki,joittajat ovat WWF:n merikotkatyöryhmänjäseniä. Sarveiseen nokkaan pultattu lisälaite ei ole aivan sävysävyyn, sillä muistuttaahan merikotkan nokka metalleista lähinnä kultaa. Aikomuksena on viedä lintu Vaasaan hoitoon. Pikainen soittokierros maaja metsätalousmi nisteriöön selvittää byrokratian osuuden tässä projektissa. Samaan aikaan Suomessa maaja metsätalousministeriön eläinlääkintäosasto osoittaa poikke uksellista joustavuutta (vain pientä virkamiesmurinaa) ja myöntää pikavauhtia tuontilupapäätöksen merikotkan maahantuontia varten. huhtikuuta merikotka siirretaan Austrian Airlinesin koneeseen, joka lähtee 7 .10 kohti Saksan Frankfurtia, jossa samantien koneenvaihto. kesäkuuta, liki neljän kuukauden riepotuksen ja häkkiläisenä olon jälkeen merikotka tuodaan Oulusta Vaasaan ja paastetaan taas kerran vapaaksi ulkosaaristossa. Lintu si irretään samantien Oulun koneeseen. Vieläkö siipija leukapuoli matkaaja tästä selviää. 1995: Näyttäytyy jälleen Tiistaina 11. Erikoishammaslääkäri Pekka Kauppi ja erikoishammasteknikko Raimo Keinonen ovat muotoilleet sen kromikoboltista. Matka Wieniin kestää 10 tuntia. Professori Raimo Hissa vastaanottaa merikotkan Oulunsalon kentällä ja siirtää sen yliopiston eläintarhaan. Kuluu kaksi vuotta. Austrian Airlinesin rahtikuljetus lähtee Zagrebista klo 11 . Torstaina 18. Kotkan kohtaloon kuuluu, että vapauttamisesta tietämätön luontokuvaaja Seppo Lammi törmää kotkaan rantametsässä ja juoksee sen kiinni. Se lentää heikonlaisesti ja jää oleskelemaan rannalle, missä sitä tarkkaillaan kolme päivää. huhtikuuta. Viime huhtikuussa tarinamme sankari lehahti haaskalle ja söi sikaa särkyneellä nokallaan vaikeuksitta. Onpa aikoihin eletty. Asia selvitetään paikalla ja kotka viedään takaisin rantaan. Kotka kainalossa Lammi törmää kohtsillään Raimo Hissaan. Se on pelastusrengas. 10 ja saapuu Helsinkiin klo 16.45
Tilaisuutemme suojella vanhoja metsiä on nyt, sillä suojelemattomat aarniometsät hakataan muutoin lähivuosina, viimeisetkin 30 vuoden kuluessa. Paavo Lipposen hallitus tekee seitsemää sukupolvea koskevat metsiensuojeluratkaisut todennäköisesti nyt syksyllä tai talvella 1995-1996. Suomalaiset haluavat tuoreen tutkimuksen mukaan nostaa määrää huomattavasti. Aarniometsän varttuminen kestää usein 200 vuotta. Seitsemän sukupolven ratkaisu Suomen metsistä on suojeltu vain 2,5 prosenttia. ·
~kologisista syistä pohjoisen vanhoista metsistä on suojeltava Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä suunnilleen nyt suojelutarkasteluun otettu määrä. Vanhojen metsien suojelulla on myös vastustajansa. Pohjoissuomalaiset suhtautuvat vanhojen metsien suojeluun aivan yhtä myönteisesti kuin muutkin, erään tutkimuksen mukaan jopa keskimääräistä myönteisemmin. Samalla ratkaisu on kuitenkin meiltä luonnonsuojelijoilta uhraus, sillä se antaa hakkuisiin tässä vaiheessa yli puolet vanhoista metsistä eli sallii luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen jatkossakin. Tosiasiat puhuavat kuitenkin vanhojen metsien suojelun puolesta. Sinänsä esimerkiksi Metsähallituksen, Tapion ja MTK:n uudet metsänkäsittelyohjeet toki ansaitsevat kaiken tuen ja kiitoksen. Tulos ei ole yllätys ja se koskee myös Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelua. Luonnonsuojelijana ja metsästäjänä murehdin metson vähenemistä, ja vielä syvempi romahdus on kohdannut lapintiaista, pohjantikkaa ja kuukkelia. Metsien suojelussa on alettu kysyä, voiko meidän sukupolvemme olla jättämättä jälkipolville kohtuullista osaa nykyisistä aarniometsistä. Vanhojen metsien suojelutarkastelussa olevissa metsissä pesii suurin osa maamme ehkä muutamasta sadasta sinipyrstöstä. Siinä on metsätaloutta kiinnostaavaa kasvullista metsämaata mukana noin 2000 neliökilometriä ja toiset 2000 neliökilometriä jo valmiiksi epävirallisesti suojeluja metsiä kuten hieno Ylläksen luonnonhoitometsä Pallas-Ounastunturin kansallispuiston eteläpuolella. Ne säilyvät vain suojelualueilla. Osalle heistä luonnonsuojelulliset perustelut ovat yhdentekeviä, osa taas on sitä mieltä, että nykyiset suojelualueet saavat luvan riittää. Vastoin täällä pohjoisessa toisinaan esitettyjä väitteitä Pohjois-Suomen hanke ei nimittäin ole etelän teollisuuden ja metsänomistajien salajuoni, jolla pyritään irti omista suojeluvastuista. Tutkijana tiedän, että painotukset ovat muuttumassa nimenomaan päinvastaiseen suuntaan ja arvaan, että lähivuosina keskeiseksi nousevat ympäristöeettiset kysymykset. g z z z z < ::; :::, "" "" "' < ::; "" ;:: z < :i: 2 z z z ;i Tämän julkaisun on tuottanut Suomen luonnonsuojeluliitto, ja sen on toim ittanut Antti Halkka Ulkoasu: Heikki Laurila/ Illusia Suomen metsien Hyvä Lukija, Monet tuoreet mielipidemittaukset ja tutkimukset osoittavat suomalaisten suhtautuvan myönteisesti metsien suojeluun. Joku ehkä kysyy, tarvitaanko vanhojen metsien suojelua, kun metsien käsittely on muuttunut entistä luontoystävällisemmäksi. Kun nämä metsät suojellaan, Suomen metsien suojelun taso nousee lähelle Pohjoismaiden ministerineuvoston työryhmän äskettäin suosittelemaa viittä prosenttia. Romahduksen 4000 neliökilometrin suojelu kuitenkin estää, vaikka moni kuukkeli vielä menettääkin kotimetsänsä. liman erityishuolenpitoa tällä linnuistamme salaperäisimmällä on edessään valkoselkätikan kohtalo. Timo Helle puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto Rovaniemi. Ekologit kuitenkin tietävät hyvin, että suuri osa vanhojen metsien lajeista tarvitsee turvakseen laajoja koskemattomia alueita. Otan esimerkit pohjoisen linnustosta, "sillä kuka niitä kaikkia ötököitä tuntee" mainittakoon vain, että Pohjois-Suomen vanhoissa metsissä elää yli sata valtakunnallisesti uhanalaista eliölajia. Pohjois-Suomessa sen paremmin kuin muuallakaan ei ole paluuta entiseen puuntuotantokeskeiseen ajattelutapaan. Nyt puntaroinnin kohteena olevat vanhat metsät hakataan monilla alueilla jo lähivuosina ja viimeisetkin jo 25-30 vuoden kuluessa, ellemme päätä t~isin
Jokaisesta maakunnasta on säästettävä niin paljon, että vanhan metsän eläimet ja kasvit voivat selviytyä. Se on monessa maakunnassa niin vähän, ettei määrä tahdo edes puun tyveltä erottua. (suojeltu 0,5 %) ~~ttJ Hemiboreaatmen Vuokkovyöhyke • = 1 % koko maan metsäalasta eli tammivyöhyke 21 318 km2 3 499 km 2 (suojeltu 0,9 %) (suojeltu 0,4 %) • = alueen suojeltu osuus Suojelu on lopultakin vähäistä alueen pinta-alaan ja metsämaan alaan nähden. (suojeltu 1,4 %) • •..a: • • • • • • Pohjois-Karjala Kainuu 21 469 km 2 (suojeltu 1,8%) •••••• •••••• •• ••• ·~ Pohjanmaan itt ••• ;a~:~~':r,";aa .&.&.&~ _. Vanhojen metsien hävittäminen vaikeuttaa poronholtoa.. Hakkuilta muista kuin luonnonsuojelusyistä säästetyt lakimetsät ovat useimmille eliöille liian harvoja eivätkä siten ole suureksi avuksi. Edes lajit, joita on nykyisilläkin suojelualueilla, eivät säily pitkällä tähtäyksellä, sillä elinympäristöjä tulee ekologien mukaan olla riittävä verkosto. Nykyiset suojelualueet eivät pysty säilyttämään vanhan metsän lajistoa. Se keskittyy aivan pohjoisimpaan Lappiin. Lapin läänin eteläosassa on useiden etelän läänien kokoisia alueita, joilla metsien suojelu on yhden kahden prosentin tasoa. Suomelle kaikPohjanmaa 33 569 km 2 ••• •• kein tunnusomaisinta on kuitenkin metsäluonto. ojelu on riittämätöntä N äin vähän on Suomessa suojeltu metsää. Olemme suojelleet puuttomia kalliosaaria. Maamme jakautuu kymmeneen metsäluonnon maakuntaan, joista jokaisella on oma luonteensa. (suo1eltu0,5%) .&Jlll.&Jlll.&Jlll •••••• • •••• • • • • ····~ ~;i-it~:~ .&..a..a..&. _. Jokainen puu kuvaa sadannesta Suomen metsäalasta. On aika suojella metsää. Peräpohjolassa ja muualla Lapin läänin eteläosassa on kasvullisista metsistä suojeltu alle kaksi prosenttia. _.v _. Eteläisimmässä Suomessa suojelualueita on vain puoli prosenttia. _. Vanhojen metsien luppoparrat ovat Pohjois-Suomessa porollle välttämätöntä talvlruokaa. (suojeltu 1,7%) • 8 253 km' (suojeltu 37,7%) ••••• ••• Kainuu Kuusamo / • • 12091 km 2 Jlll.& (suojeltu 2,8%) Olemme suojelleet tuntureita. On myös taattava, että Ruotsin ja Norjan havumetsäluonnon yhteys Venäjän metsiin säilyy. Arvion mukaan monien lajien selviäminen edellyttäisi, että ehkä jopa 15-25 prosenttia metsistä suojellaan. Olemme suojelleet soita. Suojeltu on punaisella merkitty osuus. Kartan alueet on jaoteltu metsäkasvillisuuden perusteella. _. Suomen metsien suojelu keskittyy voimakkaasti metsärajalle pohjoisimpaan Lappiin. Pieni •• näyte ei riitä, sillä selviytyminen edellyt• • Metsä-lappi ja Tunturi-lappi tää riittävän tiheää suojelualueiden saaristoa talousmetsien keskellä
Talousmetsien lajit toki pärjäävät. Metsäerämaat ovat paenneet pohjoisimpaan Lappiin. Vanhojen metsien lajien suojelu onnistuu vain vanhoissa metsissä. Suomi on Euroopan suhteellisesti metsäisin maa. havumetsien lajit rehevien ja lehtimetsien lajit 50'"-----------------i-a-J 1941-491952-63 1973-77 1986-89 lintulaskentajaksot Liito-orava Neidon kenkä. Uhanalaisuutta tutkineiden komiteoiden ja toimikuntien sadat asiantuntijat päätyivät siihen, että voimakas metsätalous on suurin yksittäinen Suomen alkuperäistä eläinja kasvilajistoa uhkaava tekijä. Kuukkelilla ei mene paljon paremmin. Vanhojen metsien lintulajisto taantuu kannansuuruusindeksi 150 125 100 75 vanhojen metsien lajit ••••• metsien yleislajit , .. , .... Vanhojen metsien M ihin on tultu, kun metsää on suojeltu mitättömän vähän. Niitä on suurin osa metsälajeistamme, mutta meillä on vastuu kaikista. Useimmat uhanalaiset lajit ovat suurelle yleisölle tuiki tuntemattomia sieniä ja hyönteisiä. Hävitetystä metsästään ihmisten ilmoille tulevaa metsoa kutsumme "hulluksi", mutta osuuko pilkka itseemme. Lapintiaisia on nyt ehkä vain viides-kymmenesosa 1940-50-lukujen määrästä. Samalla monet aikaisemmin metsäluontoamme leimanneet eläinja kasvilajit ovat hävinneet entisiltä asuinpaikoiltaan, ehkä koko Suomestakin. Niidenkin suojeluun velvoittavat Rion sopimus biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja Euroopan unionin elinympäristödirektiivi. Meillä on oltava varaa säilyttää pohjoisen metsäluontomme tyypilliset eläimet ja kasvit
Metso on uhanalainen tai sukupuuttoon kuollut useimmissa Euroopan maissa. Kanta oli ennen arvioitu korkeintaan kymmeneksi pariksi. Ulkomaisia linturetkeilijöitä on käynyt jo vuosikymmeniä toivioretkillä Kuusamossa sinipyrstön jäljillä. Se on sensaatio Euroopassakin, sillä laji elää vain Suomessa ja Venäjällä (yksi pari on yritellyt pesiä Ruotsissa). Vanhojen metsien suojelukartoitus on paljastanut muitakin yllätyksiä. imet ja kasvit häd · · ssä Monlpistehaapsanen Raidantuoksukääpä Kuukkeli V anhojen metsien suojelu kartoituksessa paljastui pieni ihme. Kuukkelia ei muualla kuin Pohjolassa olekaan. Nykyisillä suojelualueilla on vain noin 60 sinipyrstöpariskuntaa. Sinipyrstön asuinalueiden hävittäminen olisi skandaali. Vanhojen metsien suojelukartoitusalueilla on Metsähallituksen Ari Rajasärkän alustavan arvion mukaan yli 200 sinipyrstön reviiriä. Jos iskemme Suomen viimeisiä luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia metsiä, haavoitamme arvaamattomalla voimalla luonto-Euroopan haaksirikosta selvinneitä rippeitä. Tavallisetkin pohjoisten metsien linnut ovat Euroopassa arvossaan. Kuinka paljon metsissä lymyääkään vielä tuntemattomia aarteita?. Metsiemme ehkä salaperäisimpiä lintuja, sinipyrstöjä, alkoi äkkiä löytyä. Se on kuitenkin vasta pintaraapaisu
·~ Kartta näyttää kunnittain, kuinka vähän 1 metsämaasta on suojeltu. Vanhojen metsien Metsien suojelu on tähän asti painottunut voimakkaasti pohjoisimpaan Lappiin. > 10% Suojellun metsämaan osuus metsäalasta (lakisääteisillä valtion suojelualueilla) 1 äljellä olevat vanhat luonnonmetsämme ovat lähinnä Pohjois-Suomessa. Suojelun takia ei hakkuita tarvitse vähentää, mutta niiden lisäämismahdollisuuksilla on raja. Se on metsien käytön ekologisen kestävyyden perusehto, joka turvaa metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen. Teemme seitsemää sukupolvea koskevia päätöksiä. Neljän pohjoisen metsälautakunnan alueella on seuraavan kymmenen vuoden aikana hakattavissa 3,8 miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta kuin edellisenä kymmenvuotiskautena.. Pohjois-Suomen vanhojen valtionmetsien (kansallismetsien) suojeluarvoja on tutkittu useita vuosia. Lappi + 1,3 milj.m' .. Uuden 200-300 vuotta vanhan metsän kasvaminen kestää vuoden 2200 yli. Pohjois-Pohjanmaa +0,9 milj.m' Koillis-Suomi +0,6 milj.m' Kainuu + 1,0 milj.m' Puuta riittää sekä suojeluun että teollisuudelle. Luonnonsuojelijat ovat siis jo tehneet kirvelevän kompromissin luovut·~ tamalla suurimman osan vanhoista metsistä t;; metsätaloudelle ennen suojelutarkastelua. Yli kolmen miljoonan kuution lisäys on mahdollinen kohtuullisen suojelun vaihtoehdossa. Onko Lapin >erämainen ilme turvassa. Vaikka suojelu toteutetaan täysimääräisenä, myös puuta voidaan hakata Metsäntutkimuslaitoksen kahdeksannen inventoinnin mukaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä entistä enemmän. iiden suojelu on kiireellistä, sillä hakkuut etenevät nopeasti. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan hakkuita voitaisiin alueella ilman suojelua lisätä 3 800 000 kuutiolla alkaneella kymmenvuotiskaudella. Pohjois-Suomessa kaikkien suojelutarkasteluun otettujen alueiden suojelu estää noin 700 000 kuution hakkuut vuodessa. " oskus näyttää siltä, että elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa. Suojelusta tuntuu nimittäin olevan hyötyä aikille: niin taloudelle kuin luonnolle. Erityisen tärkeää suojelu on alueen suurille puunkäyttäjille: Ensolle ja Metsä-Botnialle sekä Yhtyneille. Metsätalous kohentaa mainettaan, kun Suomi nousee metsien suojelussa tasoihin Ruotsin kanssa. Kaikkia vanhoja kansallismetsiä ei siis otettu tutkittavaksi, vaan Pohjanmaan-Kainuun alueella puolet ja Lapissa kaksi kolmannesta uhrattiin selvittämättä luonnonarvoja. Missä on :,: 5 paljon puhuttu ylisuojelu
Tämän virheen olen eri yhteyksissä myöntänyt." (maisteri, metsänhoitaja Petteri Pihlajamäki, Jaakko Pöyry Consulting Oy). Yhdentekevää metsiensuojelun lisääminen tai vähentäminen oli vain joka kymmenennen mielestä. Kysymys on siitä, että kansantalous menettää pitkällä tähtäyksellä mahdollisuuksia luoda lisätyöpaikkoja, kun metsävaroja suojellaan" (toimialajohtaja Jouko Virta, Jaakko Pöyry Consulting Oy) "(Raportista) sai virheellisen käsityksen, että Pohjois-Suomesta menisi tuhansia nykyisiä työpaikkoja. % 10 30 40 50 K oska tosiasiat puhuvat metsien suojelun puolesta, sitä vastustetaan virheellisin väittein. Kansalaismielipide metsämaan suojelualueiden määrän lisäämisestä Metsämaan suojelualueita lisää haluavien osuus lääneittäin Lisää suojelualueita Yhdentekevää Nyt sopivasti Osa palautettava metsätalouteen % 10 20 30 Metsämaan suojelualueita lisää haluavien osuus ikäluokittain < 20 V. Nuorille luonnon säilyttäminen on tärkeintä. Vastuu on minun." (toimitusjohtaja Rainer Häggblom, Jaakko Pöyry Consulting Oy.) Pohjois-Suomessa heinäkuussa julkaistu esite väittää vieläpä, että tunturit ovat metsää. Sekaannusta on aiheuttanut erityisesti Jaakko Pöyry Consulting Oy:n toukokuussa julkaisema väliraportti. 20-29 V. Muutakin harhaanjohtavaa aineistoa sisältävän esitteen ovat sen kansilehden mukaan tehneet Pohjois-Suomen metsäteollisuus, Metsähallitus ja metsälautakunnat. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä ne harhauttavat ilmeisen tahallisesti pohjoisia maakuntia ja viime kädessä maamme hallitusta. Esite myös käyttää Pöyryn johdon kymmenesti kumoamaa väitettä nykytyöpaikkojen menetyksestä. Lähes puolet (46 % ) Metsäntutkimuslaitoksen kyselyyn vastanneista kannatti alueiden määrän lisäystä. Saha tuottaa 1,5 % Suomen saha puusta.. Kyse on kaikille yhteisistä valtion metsistä, joista heidän lapsensa ja lapsenlapsensa aikanaan saavat nauttia. Johtopäätökset olivat vääriä. 30-49 V. Suurin ongelma on Kuhmo Oy, jonka puusta neljännes on peräisin suojeluun inventoitavilta alueilta. Miksi ei yritettäisi yhdessä ratkaista todellisia ongelmia, jotka koskevat paikallisia piensahoja. 12000 10000 8000 6000 4000 2000 1200 1000 800 600 400 200 Puutavaran t eon työvoima -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 Hakkuukoneet kpl -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 Työpaikkoja metsä-alalta on vienyt koneellistaminen, ei suojelu. Tietenkään metsien suojelu ei veisi nykyisiä työpaikkoja. Heistä kaksi kolmannesta haluaa lisää suojelumetsiä. "Työ oli pahasti kesken. Suojelualueiden lisäämistä haluavat totesivat sopivaksi suojelualueiden määräksi keskimäärin yhdeksän prosenttia metsämaan alasta siis lähes nelin verroin nykyiseen nähden. Sallimmeko me sen heille. Koneellistaminen jatkuu vauhdilla koko ajan metsuri on pian historiaa. Pöyry Oy on kuitenkin useaan kertaan julkisuudessa todennut, ettei nykyisiä työpaikkoja sen mukaan mene: "Tuohan (työpaikkojen menetys) on aivan naiivi tulkinta ... Eniten suojelualueiden määrän lisäystä kannatetaan etelässä, mutta paljon on lisäsuojelua haluavia myös Pohjois-Suomessa joka tapauksessa enemmän kuin vastakohtaa eli metsien palauttamista metsätalouteen haluavia. Väitetään, että suojelu veisi työpaikkoja, vaikka se ei sitä tekisikään. Raportti oli kirjoitettu huonosti, varsinkin yhteenveto-osa ... > 65 V. Diagrammissa tunturit luetaan surutta metsäksi ja luodaan harhakuva, että Pohjois-Suomen metsistä on puolet hakkuiden ulkopuolella. ojelun aika on nyt! S uomalaiset haluavat lisää metsien suojelualueita. 50 70 41 % 30 % 45 o/o 51 % 34 % 38 % 45 % 45 % 52 o/o 60 % 67% sä Tulkinnat menivät harhaan ... 50-64 V
Yllästunturien ympärillä olevat komeat metsät ovat osa kaavailtua Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelua. Suurten maanomistajien on toisaalta kannettava osavastuu alueidensa luonnonarvojen säilyttämisestä. Suojelun on perustuttava oikeisiin tietoihin. Myös Pohjois-Suomen yksityismaiden metsiä on saatava suojeluun. "' "' "'. liman niitä esimerkiksi Kuusamon ja niin sanotun Lapin kolmion suojelu jää torsoksi. Suomalaisten halua lisätä mets· en suojelualueita on kunnioitettava Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelu on seitsemän sukupolven ratkaisu . Ainakin metsien suojeluun olisi valmis satsaamaan noin kolmannes meistä. Meillä on kuitenkin muutakin tehtävää tulevien sukupolvien hyväksi metsäasioissa. Ennen kaikkea haluttaisiin kuitenkin nykyisiä valtion menoja kohdentaa enenevästi metsien suojeluun. Kansalaisten halukkuus maksaa lisää veroJa metsien monimuotoisuuden vaalimiseks Ei lisää veroja, eikä lisäkohdennusta nykyisistä veroista Ei lisää veroja, mutta lisäkohdennusta nykyisistä veroista Kyllä, < 20 mk/ kk Kyllä, 20-50 mk/ kk Kyllä, 51-1 00 mk/ kk Kyllä, > 100 mk/ kk % 10 20 30 40 so 60 Mihin tarkoitukseen lama-ajan suomalainen olisi valmis maksamaan enemmän veroja. Korvausten riittävyys on taattava, ja Metsähallituksen työllistämisvaroja on siirrettävä yksityismetsiin. Etelä-Suomessa on käynnistettävä ennallistava metsiensuojelu, sillä luonnontilaisia metsiä on äärimmäisen vähän jäljellä. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii: Suomalaisten halua suojella metsää on kunnioitettava. Saaristometsät tarvitsevat kiireesti oman suojeluohjelmansa. Metsälain uudistamisen keskeisenä tavoitteena on oltava metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu. Pohjois-Suomen valtionmaiden vanhojen metsien suojeluohjelma on toteutettava riittävän laajana. Luontevimmin suojelu sujuu kaikille yhteisillä valtionmailla, joille suojelun on painotuttava. Sopiva suojelun suuruusluokka on inventointirajausten määrän tienoilla
Kitsi tuo uutta tietoa myös metsätalouden käyttöön. Paloalueella seurataan myös, minkälaisia sie111a eri puulajit tarvitsevat voidakseen hyv in. Kuloalueille ei kannata pariin kolmeen vuoteen istuttaa männyntaimia, koska maljasieniin kuulu va, palaneessa maassa viihtyvä kuplamörsky tappaa ne. Silmä kohtasi aina erilaisen sienen ja se, ettei niille tietänyt nim1a, rupesi harmittamaan. Hän on vanhempi tutkija, jolla on monta asiaa tekeillä. Ensiksi palon jälkeen maasta pilki stävät lahottajat, kuten hiilellä elävät hiilisienet. Tupasvillaa kasvavan suon tuli ylitti pysyviä jälkiä jättämättä. Hän seuraa sienil ajisukkession etenemistä eli sitä, mitä lajeja paikalle il maantuu ja missä järjestyksessä. Alkuaikojen lailla kaikki aika ei enää kulu maastotöissä. Sieniosakas taas saa puulta energiakseen yhteyttämisessä syntyneitä hiilihydraatteja. T yöryhmän yhtenä tehtävänä on pönkittää sienten käyttöä ravinnoksi. Kyllä sieniä kannattaa pyydystää aina", Salo neuvoo. Tänä syksynä hän opastaa tuorei teen kangasmetsien, korpien ja vesistöjen reunamille. Lajeja on paljon vaikka sadot ovat pieniä. 31. SUOMEN LUONTO 9/95 54. Vieläkin tutkijalle sanotaan kotipuolessa: "Kuules Kauko, meirän kylän poikia, minä rupian syömähän sieniä sitten kun ruoka loppuu" . Salo tekee vain muutaman parin päivän mittaisen tehoiskun tutkimusalueilleen kesässä. Tuli loi tutkijalle oivan kohteen Sienitutkija Kauko Salon lapsuuden kodissa Etelä-Pohjanmaall a ei syöty sieniä. Monien sienten kausi loppuu yöpakkasten tuloon, mutta esimerkiksi talvijuurekas ,ei kylmistä piittaa. Hiilisienet pilkistävät palon jälkeen Parhaillaan Salo tutkii sieniä Lieksassa Kitsin metsäpaloalueella. Salo kiirehti paikalle pystyttämään koealansa. Jos materiaalia tarvitaan enemmän, hän pistää matkaan tutkimusryhmänsä. Suuri osa vanhemman tutkijan ajasta kuluu komiteoissa ja työryhmissä. Salla Tynys Tutkija Kauko Salo selvittää Kirsin metsäpaloalueella Lieksassa sitä, miten sienilajit ilmaantuvat palon jälkeen alueelle. Keskieurooppalaiset osta1s1vat Salon mukaan mieluusti vaikka kaikki Suomen kantarellit ja herkkutatit. Afrikassa ja Aasiassa sienet ovat tärkeätä ruokaa, ja Salo povaa sienten arvostuksen nousevan länsimaissak in . Ryhmä kerää ja kui vaa sieninäytteet, jotka tutkija määrittää laboratoriossa. Tarkastajat kouluttavat kuntiin sienineuvojia, jotka edelleen kurssittavat kauppasienten poimijoita. Esimerkiksi osassa Sveitsiä kantarelleja saa poimia vain kilon tai kaksi, ja Hollanni ssa kantarelli on rauhoitettu ! Jossakin sieniä on aina Tätä vuotta Kauko Salo ei vielä suostu leimaamaan täysin onnettomaksi sienivuodeksi. Salo on myös sienitarkastaja numero 31. Niistä ei Salon mukaan saa tulla itsetarkoitus vaan ne ovat "tutkijan työn suol a". Suurimpana maailmalta tulleena tunnustuksena Salo pitää tuoretta puheenjohtajuuttaan kansainvälisessä Marjat ja sienet -työryhmässä. vsk. Kun Salo sitten pääsi Helsingin yliopistoon opiskelemaan, ensin biologiaa ja myöhemmin myös metsätieteitä, sienitutkijan ura oli sillä selvä. Helsingistä tie vei Metsäntutkimuslaitoksen palvelukseen, Joensuun asemalle ItäSuomeen, jossa Salon erikoisalaa ovat "metsien ja soitten rinnakkaistuotteet" eli ma1jat, sienet ja yrtit. Metsäpalo on aikojen kuluessa porhaltanut miltei kaikkien Suomen metsien läpi . Kitsissä niillä kävi hyvä tuuri . Puu on ravinteiden saannissaan suuresti riippuvainen maassa luikertelevasta sienirihmastosta. Ne muokkaavat maaperää myöhemmin ilmaantuville mykorritsasienille, jotka elävät pui den kanssa symbioosissa. Saloa merkillinen eliöryhmä metsissä kiusasi. Sienitarkastaja numero 31 Opetuksesta kiinnostunut Salo pitää sienikursseja biologian sekä metsätieteiden opiskelijoille Joensuun yliopistossa. 1993 metsähallituksen kulotuksesta alkanut palo poltti maastoon ainutlaatuisen 140 hehtaarin alan. Nykyään erilaisten hiilisienten kuten hiilimaljakkaan, nokilakin ja palohelokan itiöt odottavat yleensä turhaan tulta, joka liekittäisi metsän niille suopeaksi. Kukaan ei niitä tuntenut ja kulkiessa niitä potkittiin. " Li säksi aina jossain päin Suomea on paikkoja, joissa sieniä on. Joskus sienet voi tunnistaa lajilleen vain itiöistä mikroskoopilla
Hunajaan saattaa myös liueta metalleja huonoista säilytysastioista. Tavanomaisessa tarhauksessa talteen ko,jattu herkku ko,vataan sokerilla. Kotimainen kallista, mutta tuoretta Kymmenen viime vuoden aikana Suomen hunajasato on vaihdellut 1, 1 miljoonan ja 2,4 miljoonan kilon välillä. Sitä käytetään muun muassa haavojen hoitoon. Hunajaa käytetään myös ihonhoidossa. Jos hunaja on pakattu juoksevana ja saattaa siten kiteytyä, sekin on merkittävä pakkaukseen. Sen takaavat useat eri mesikasvit ja viisituhatta mehiläistarhaajaa omine menetelmineen. Jotta kiteytynyt hunaja saadaan ulos tynnyristä, se joudutaan lämmjttämään, mikä alentaa hunajan laatua. Rypsihunaja on vaaleaa ja nopeasti kiteytyvää. Salla Tynys KOTIMAISTA RUOKAA Hunajaista makeutta Kotimainen hunaja on varsin moninainen tuote. Kanervahunaja on tummaa, hyytelömäistä ja voimakkaan makuista. Mesikasvit tuottavat varta vasten makeaa mettä houkutellakseen pölyttäjiä. Huna ja alentaa verenpainetta, laajentaa sepelvaltimoita ja tasapainottaa verensokeria. Lisäksi hunajassa on kivennäisaineita, entsyymejä sekä Cja B-vitamijneja. Parhaillaan neuvotellaan kotimaiselle hunajalle maksettavasta tuesta. Mahdollisen suoran korvauksen lisäksi valtio tukee hunajan menekin edistämistä sekä Hyvää Suomesta -laatujärjestelmää. Kotimaisen hunajan tukea harkitaan Suomessa on 4 600 mehiläistarhaajaa, joista vain 50 saa päätoimeentulonsa meruläisistä. Hunajaa tuodaan lähinnä Tanskan kautta kolmansista maista sekä Unkarista ja Etelä-Amerikasta. Elintarvikevirasto vertaili kotimaisten ja ulkomaisten hunajien laatua pari vuotta sitten. Kotimaisessa hunajassa oli keskimäärin vähemmän raskasmetalleja kuin tuontihunajassa. Jo sokereita on 30 eri laatua, yleisimmät ovat rypäle-, hedelmäja ruokosokeri. Mehiläistarhauksen pölytys hyöty onkin vähintään kuusinkertainen hunajan arvoon verrattuna. Suomalaiset syövät hunajaa keskimäärin puoli kiloa vuodessa. Samankokoisen ulkomaisen purkin voi saada kymmenellä markalla, mutta erikoishunajat ovat paljon kalliimpia. Tuontihunaja voi joutua olemaan pitkiäkin aikoja tynnyreissä, jolloin se helposti kiteytyy. Kotimainen hunaja erottui tutkimuksessa edukseen tuoreudellaan. Viime vuonna ulkomaista hunajaa tuotiin 0,8 miljoonaa kiloa. Vadelma-, horsmaja apilahunajat ovat vaaleita ja juoksevana läpikuultavia. • Hunaja on ensisijaisesti mehiläisten ruokaa. Hunaja on myös terveellisempää kuin sokeri , jota keskivertosuomalainen syö 35 kiloa vuodessa. Kaupan on esimerkiksi rypsija horsmahunajaa sekä luomuja laatumerkkihunajaa. Kun hunajapurkin kyljessä on Hyvää Suomesta -joutsenlippu, tuote täyttää hunajaasetusta tiukemmat laatuvaatimukset. Kummassakaan ei havaittu lääkeeikä torjunta-ainejäämiä. Sen sijaan esimerkiksi mehiläisten lääkitsemisestä lippu ei kerro mitään. Se myös tehostaa suolen toimintaa ja tappaa bakteereja. Useimmrna SUOMEN LUONTO 9/95 54. Luomutarhauksessa pyritään siihen, että pesii n jää mehiläisille ta,peeksi hunajaa. Kittivaha on bakteereita tappava aine, jolla mehiläiset pitävät pesansa puhtaana taudinaiheuttajista. Apua moneen vaivaan Hunajassa on 180 erilaista yhdistettä. Hunajantuotannon kannattavuutta uhkaavat tuontituotteen halpuus sekä hunajallekin langennut arvonlisävero. Apilahunajat ovat hyvin mietoaromisia, kun taas vadelmaja horsmahunajat ovat hieman aromikkaampia. Mehiläispesistä kerättävä 32 siitepöly sisältää antibioottisia sekä hormoonin tavoin vaikuttavia aineita. Luomumehiläinen pärjää lääkkeittä Marja-Leena Tiusanen Luonnonmukaisen viljelyn liitosta arvioi Suomessa olevan parisenkymmentä luomuhunajan tuottajaa. Puolen kilon purkki kotimaista hunajaa maksaa kaupan hyllyllä 17-23 markkaa. Mehiläisvahasta valetaan kynttilöitä tai valmistetaan kosmetiikkaa. Laatujärjestelmässä kiinnitetään huomiota esimerkiksi hunajan tuoreuteen, kosteuteen, tasalaatuisuuteen, väriin, makuun ja hajuun. Saksalaiset ja itävaltalaiset taas hotkivat hunajaa kolminkertaisesti. vsk.. Sen kehutaan purevan niin kuukautiskipuihin, siitepölyallergiaan, stressiin, potenssiongelmiin kuin hiustenlähtöönbn! Lisäksi mehiläistarhat tuottavat propolista eli kittivahaa, mehiläismyrkkyä sekä mehiläisvahaa. Kotimaista hunajaa kannattaa suosia senkin takia, ettei energiaa kulu kuljetuksiin maasta toiseen. Mehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä niin viljelykuin luonnonkasveillekin. Ruotsissa on havaittu esimerkiksi mustikan marjovan kolminkertaisesti mehiläistarhojen lähellä. Suomalainen hunaja on yleensä peräisin monesta eri kasvista, eikä lajihunajia kanervaja horsmahunajaa lukuunottamatta markkinoida. Ulkomaisissakaan hunajissa raskasmetalleja ei tosin ollut yli sallitun pitoisuuden. Maketusaineena hunaja on luonnonmukaisin ja vähiten jalostettu
Kuoritut kennot pistetään seuraavaksi linkoon, jossa hunaja sinkoutuu irti. Myös mehiläisten sokeriruokinnasta pyritään eroon, ja pesiin jätetään talveksi riittävästi hunajaa. Luomumehiläiset esimerkiksi laitetaan joka vuosi sikiöimään uudelle kakustolle. oltava innokkaita siivoamaan pesäänsä ja kestettävä hyvin talvea ja tauteja. D 33. Pitkällä tähtäimellä Lassi Kaukon mukaan ainut keino on jalostaa varroapunkkia kestäviä mehiläisiä. Myös mehiläishoitajan on vaalittava puhtautta. KOTIMAISTA RUOKAA Luomumehiläistarhaaja Jukka Sikkilä jalostaa mehiläisistään talvea ja sairauksia kestäviä. Ainetta saa käyttää vain syksyllä hunajan korjuun jälkeen. Synteettisten lääkeja torjunta-aineiden käyttö on kiellettyä luomuhunajan tuotannossa. Viime vuonna noin viidesosalla suomalaisista mehiläispesistä varroapunkkia tuhottiin pyretriinin johdannaisella, tau-fluvalinaatilla. Luomumehiläistarhauksessa pyritään kaikin puolin säästämään ympäristöä. Pääsato on saatava luonnonkasveista tai luomuviljellyiltä kasveilta. Lasipurkkeihin pakkaaminen on kuitenkin lisääntymässä. Muutama vuosi sitten idästä Suomeen levinnyt varroapunkki tappaa mehiläisyhdyskunnan kolmessa-neljässä vuodessa ilman lääkintää. Kotimaisesta hunajasta suurin osa pakataan muovipurkkeihin. Suomeen saatiin omat luonnonmukaisen mehiläishoidon ohjeet vasta pari vuotta sitten. Mehiläistarhaaja Simo Sorvari kuorii hunajakennon pinnalta vahan, jonka alle mehiläiset ovat varastoineet valmiin hunajan. on vain muutama pesä muun luomutuotannon ohessa ja suuria tuottajia on vähän. Tavanomaiset mehiläishoitajat käyttävät lääkkeitä vaihtelevasti. Hunajaan siitä ei jää merkittäviä jäämiä, mutta rasvaliukoisena aine kertyy mehiläisvahaan. Eurooppalaiselta mehiläiseltä yhteiselo punkin kanssa ei vielä luonnistu. vsk. Kuljetettaessa ne voidaan pinota päällekkäin. Orgaanisia happoja ja eteerisiä öljyjä voidaan käyttää. Eläinlääkäri, mehiläishoitaja Lassi Kauko uskoo lääkkeiden käytön kuitenkin valistuksen ansiosta vähentyneen punkkilääkkeitä lukuunottamatta. Esimerkiksi pesälaatikkojen on oltava puisia, eikä savuttimessa saa käyttää keinoaineita. Alunperin varroa oli intialaisen mehiläisen loinen. Arviolta neljännes mehiläishoitajista lääkitsee mehiläisiään antibiooteilla. Siitepölykorvikkeita ei sallita. Jalostuksessa ei tuijotetakaan pelkästään korkeaa hunajantuottoa, vaan mehiläisten on SUOMEN LUONTO 9/95 54. Luonnonmukaisessa mehiläistenhoidossa varroa pidetään kurissa muun muassa muurahaishapolla ja hoitoteknisillä keinoilla. Ne ovat keveitä ja kestäviä. Kauko itse ei lääkitse mehiläisiään synteettisillä lääkkeillä jäämäongelmien ja kestävien tautikantojen syntymisen vuoksi. Luomutarhat ovat kaukana isoista teistä Luomumehiläistarhojen on oltava vähintään puolentoista kilometrin päässä vilkkaista teistä. Hunajaa käsitellään mahdollisimman vähän ja energiaa säästävästi. Luomuhunaja pakataan aina kierrätettävään lasiin, jossa hunaja myös säilyy parhaiten. Luomuhunajaa tuotettaessa taudit torjutaan suosimalla mehiläisiä, jotka pärjäävät luonnossa ilman lääkkeitä. Pesät eivät silti tuota sen vähempää hunajaa kuin tavanomaisetkaan. Intialainen mehiläinen on sopeutunut elämään varroan kanssa, eikä punkista ole sille paljon haittaa
SUOMEN LUONTO 9/95 54. Vuorten rinteitä peittää tiheä sademetsä. sien jälkeen se on kuitenkin neotropiikin toiseksi suurin kostean metsän alue. Nykyisin tämän rannikkometsävyöhykkeen rippeet tunnetaan Atlantin sademetsänä. Heitä vastassa oli myös läpitunkematon sademetsä, jota tupit kutsuivat nimellä Sooretama, metsän eläinten asuinsija. Rantaa reunustavat mangrovemetsiköt, sokkeloiset laguunit ja jokisuistot. TuulaVaris Brasilian rannikoll~ Atlantin sademetsässä Brasilian rannikolla elää valtaisa määrä lajeja, joita ei ole missaan muualla maailmassa. Atlantin sademetsät ovat hävinneet nopeammin, ja tuhot siellä ovat laajemmat kuin Amazonian metsissä. Siitä on jäljellä runsaat 90 000 neliökilometriä. Atlantin sademetsän alkuperäiseksi pinta-alaksi arvioidaan noin 11,5 miljoonaa neli ökilometri ä. Puuta, sokeria ja kahvia Atlantin sademetsissä on as uttu jo yli 10 000 vuotta. Metsä on säilynyt parhaiten vaikeakulkuisilla vuoristoseuduilla. Amazonian sademet34 Alunperin 4 000 kilometriä pitkästä Altantin sademetsävyöhykkeestä on jäljellä enää yksittäisiä saarekkeita. Lajiston monimuotoisuudessa se vetää ede lleenkin vertoja Amazonialle. Se on Amazoniaa tuntemattomampi, vanhempi ja tuhotumpi sademetsä; se on määritelty Brasilian uhanalaisimmaksi elinympäristöksi. vsk.. Cananeian rannikko on vielä lähes koskematonta. Kun portugalil aiset saapuivat 1500-luvun alussa Brasilian ran nikolle, he kohtasivat tupi-intiaaneja
Arvopuita kaadettiin vientiin ja poltettiin puuhiileksi. Alueen "löytäneet" eurooppalaiset asettuivat rannikolle, rakensivat satamia ja kauppapaikkoja ja tunkeutuivat niistä sisämaahan. Brasilialle nimensä antanut puu on alueella nykyisin luonnonvaraisena harvinaisuus. Vielä kymmenen vuotta sitten sademetsiä hakattiin paperiteollisuudelle sopivampaa raaka-ainetta tuottavien eukalyptusja mäntyplantaasien tieltä. Sadassa vuodessa kaivokset ehtyivät ja tilalle tuli maanviljelys. Lisäksi Euroopan tarpeisiin kasvatettiin kaakaota ja puuvillaa. Myös rannikolle keskittyneen teollisuuden saastepäästöt ovat vaurioittaneet ja tuhonneet metsää. Myös aito jakaranda on täältä kotoisin. on uhatuin sadeinetsä Attarzti · · · · · · ' . Rannikkomaanteiden rakentaminen on viime vuosikymmeninä avannut pääsyn myös näille alueille. Kun tehokasvatus muutti rannikkoylänköjen vanhat metsät hedelmättömäksi joutomaaksi, kahviviljelmät siirrettiin koskemattomille alueille länteen. ranriik()lla on paljon · ·· " .. vsk. .. Nykyään yli 60 prosenttia Brasilian 150-miljoonaisesta väestöstä asuu rannikolla. yhtä monikartassa krn 500 Atlantin sademetsät vuonna 1990 Tupi-intiaanien elinympäristönä se ehti olla noin tuhat vuotta. Jo 1519 Eurooppaan v1et11n Portugalin kruunun yksinoikeudella brasiljaa eli brasilpuuta, josta saatiin arvostettua punaista väriainetta. Muutamien vuosien välein tupit siirtyivät vanhoilta palsSUOMEN LUONTO 9/95 54. Viimeinen laaja koskematon sademetsä Sao Paulossa ja Paranassa saa kiittää olemassaolostaan osin Serra da Jureian itsepäistä vuoristoa, joka pakottaa eteläisten osavaltioiden välisen moottoritien kiertämään sisämaan kautta. 1900-luvun alussa Atlantin sademetsää alettiin raivata nopean kaupungistumisen tieltä. Viljelmät kukoistivat aluksi intiaanityövoiman ja myöhemmin afrikkalaisen orjatyövoiman avulla. 35. Tupit elelivät metsän kanssa sovussa ja raivasivat maatilkkuja muun muassa maniokkiviljelmiään varten. Rio de Janeiron ja Sao Paulon alueille perustettiin 1700-luvulla suuria kahviviljelmiä. Tupi-intiaaneja ei enää ole. 1500-luvun lopussa kokonaisia metsiä kaadettiin kultakaivosten ja kaivajien tieltä. Brasilian koillisrannikon sademetsistä suurin osa poltettiin laajojen sokeriruokoviljelmien tieltä. toiltaan uusille antaakseen metsän toipua. Atlantin sademetsän tuhoksi koituivat sen sijainti ja arvokas puulajisto. Laivat kuljettivat Euroopan markkinoille myös m_onia muita arvopuita, muun muassa ruusupuuta ja palisanteria. Vuoristoiset metsät säilyivät Atlantin sademetsää säilyi vain vaikeakulkuisilla seuduilla, jotka eivät sopineet viljelykseen
suojelun puristuksessa Mandiran vanhin asukas, 74vuotias Frederico, muistaa vielä ajan, jolloin metsä elätti kylän. Sen paikalla ovat valtavat suurkaupungit kuten 18 miljoonan asukkaan Sao Paulo, Rio de Janeiro, Salvador, Recife ja Curitiba. Edes museoitujen näytteiden perusteella on mahdotonta enää ar36 vioida niiden tuhansien lajien määrää, jotka ovat tuhoutuneet nykyihmisen tieltä. "Täällä on käynyt väkeä ennenkin lupailemassa meille hyviä asioita, mutta he ovat pettäneet meitä", kylän puhemies Francisco Mandira kertoo. Tiukasti suojelluilla alueilla laki kieltää ihmisasutuksen ja metsän käytön. Santa Catarinasta pohjoiseen, Rio Grande do Norteen asti restingan ja meren väliin jää nykyään tiukasti suojeltu mangrovemetsien vyöhyke. Mandiralaiset ovat köyhiä. Viimeinen isku perinteisille tuotantotavoille oli luonnonsuojelualueiden perustaminen. Kylä elää ostereista Caicarat ovat riippuvaisia metsän ja meren antimista. Sooretama on edelleen rikkaan eläinlajiston asuinsija. Atlantin sademetsissä arvellaan olevan eniten puulajeja koko Brasiliassa. Vuoreneduskukkuloilta alkavien sademetsien ja meren välisellä hiekkavyöhykkeellä sijaitsee restingaksi kutsuttu kasvillisuusalue, jota hallitsee pienten puiden tiheikkö. Ostereiden keräilyyn poliisi ei ole puuttunut kuin antamalla harvoin paikalle sattuessaan sakot. Kasvien ja eläinten runsauden sarvi Atlantin sademetsän rippeet ovat luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaita. KaakkoisBrasilian 168 metsäsammakkolajista lähes kaikki elävät vain täällä. Vuoristot ja suhteellisen jyrkät rinteet mahdollistavat suuremman valon määrän, puut ovat matalampia ja niiden rungot paksumpia kuin Amazoniassa. Kylä syntyi 1600-luvulla, kun alueen omistaja lahjoitti 6 10 eekkeriä maata intiaaniorjilleen. Mandiran kylä Cananeiassa sijaitsee kahden tiukasti suojellun ekosysteemin puristuksessa. Alunperin 4 000 kilometrin pituisesta Atlantin sademetsästä on jäljellä vain yksittäisiä saarekkeita. Metsä on täynnä liaaneja, päällyskasveja, pensaita, saniaisia, bambuja, heiniä, sammalia ja jäkäliä. Brasilian uhanalaisista perhosista 26 on alueen kotoperäisiä asukkaita. Luonnon kannalta hälyttävintä on, että alueella toimii myös ulkopuolisia yrittäjiä, jotka kyläläisten mukaan ryöstävät mangrovemetsikön joen uomat ja poukamat ravuista ja ostereista tyhjiksi . Atlantin sademetsää pidetään myös Brasilian rikkaimpana orkidea-alueena. Caicarat ovat tupiguarani -intiaanien ja portugalilaisten yhteisiä jälkeläisiä. Kaupunkien ja lukuisten kaupunginosien tupinkieliset nimet ovat "kehityksen" hiljaisina todistajina: Curitiba (rikas metsä), Sumare (orkidea), Tatuape (vyötiäisen polku) ja Caninde (sininen papukaija). Elinympäristön häviäminen uhkaa erityisesti tukaaneja ja joitakin tikkalajeja. Läheisen tien ja sähkölinjan rakentaminen nosti 1950-luvulla maan arvoa, ja kyläläiset myivät joko pakolla tai sovulla valtaosan maa taan pilkkahintaan ulkopuolisille. Metsäpoliisin pelossa he eivät uskalla juuri viljellä tai hyödyntää sademetsää. Vuoristojen virroissa asustaa lukuisia kotoperäisiä kilpikonnalajeja. Valitettavasti monet näistä loistavan värisistä linnuista on pyydystetty lähes sukupuuttoon. "Nyt meillä on enemmän rahaa, mutta vähemmän ruokaa." Kehitysyhteistyötä caicaroiden avuksi Kun Sao Paulon yliopiston tutkimuslaitoksen Nupaubin biologi Andre Moreira ja antropologi Renato Salles saapuivat kaksi vuotta sitten Mandiraan, asukkaat suhtautuivat heihin epäluuloisesti. Myös monet petolinnut ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, koska niiden pienten kantojen rajatut elinpaikat ovat vähentyneet. Rantaviivaa rikkovat lukemattomat laguunit ja jokien suut. Kuusihenkisen perheen noin 350 markan kuukausiansiot eivät riitä edes välttämättömimpään. Rannikon metsä vyöhyke muodostaa monimuotoisen ekosysteemien kokonaisuuden. Lintuja uhkaavat sekä pyynti että elinympäristön tuhoutuminen . Brasiliaa on kutsuttu papukaijojen maaksi. Myöskään sademetsän linnut ja muut eläimet, pesukarhuja ja joitakin pikkujyrsijöitä lukuun ottamatta, eivät mene mangrovemetsään. Muiden kasvien kotoperäisyysprosentti on vielä korkeampi: lähes 80. Nykyisin Atlantin sademetsän lajistosta runsas puolet on endeemisiä, kotoperäisiä. Puustoa hallitsevat herne-, bignonia-, laakerija sapotillakasveihin kuuluvat lajit. Nykyisin kylässä on jäljellä enää 11 perhettä ja niissä 60 caicaraa. Lukuisia kasvija eläinlajeja ei vielä tunneta, monet on jo peruuttamattomasti menetetty. Tutkijat rakensivat luottaSUOMEN LUONTO 9/95 54. Atlantin sademetsä on muun muassa neljän amatsonipapukaijan , kuten araukaria-amatsonin ja liekkipyrstöamatsonin, ainoa elinympäristö. Uhanalaisia ovat muun Sivulle 38 Mandiralaiset kehityksen j. Myös useimpia eläimiä ja kasveja kutsutaan edelleen niiden intiaanikielisillä nimillä. Nyt pohjoisesta tulevat veneet ryöstävät rantamme", valittaa Francisco Mandira. Kasvillisuusvyöhykkeiden lajisto on pitkälle eriytynyt. Esimerkiksi Bahian 127 puulajista yli puolet on endeemisiä. Tärkeimpiä kaupallisia tuotteita ovat sademetsästä saadut palmupuun ydin, caixeta-puu sekä mangrovemetsän osterit ja meren kalat. Papukaijojen loistoa Ainoastaan Atlantin sademetsässä eläviä lintulajeja on 160. Varsinkin päällyskasvilajeja on paljon. vsk.. Serra do Marin alueella on enemmän ananaskasvilajeja kuin koko Amazoniassa. "Vielä 50 vuotta sitten meillä oli enemmän ruokaa. Ekosysteemien moninaisuus Atlantin sademetsät ovat Amazonian sademetsiä vanhempia. Boakasvien 95 lajista 70 tavataan vain rannikkosademetsissä. Kalastimme, metsästimme, viljelimme vapaasti", kertoo kylän vanhin, 74-vuotias Frederico. myymällä ostereita. Luonnonsuojelullisesti keskeistä on, että useat lajit esiintyvät vain suppeilla, tarkoin rajatuill a kasvupaikoilla. He metsästävät, kalastavat ja kasvattavat maniokkia sekä nykyisin myös papuja ja banaaneja. Oman lisänsä ekosysteemien moninaiseen ketjuun tuovat Serra do Marin vuoristotasangot, pitkälle sisämaahan ulottuvat jokivarsien metsävyöt ja vuoristossa alkunsa saavat kirkkaat joet. Endeemisiä liskolajeja on 30. Sisämaan puolella levittäytyvät Atlantin sademetsät, rannan puolella liittovaltiolle kuuluvat mangrovemetsät. Mandiralaiset saavat toimeentulonsa keräämällä ja " Meille on aina riittänyt ostereita. Lintujen kerääjien erityisessä suosiossa ovat olleet myös säihkytangarat, joista 16 lajia on kotoperäisiä
Tuula Varis Caicarat veistävät kanoottinsa esi-isiensä tupi-intiaanien perinteitä noudattaen. He uskovat pois muuttaneiden kyläläistenkin palaavan vielä takaisin. Nubaubin tieteellinen johtaja, professori Antonio Diegues ja luonnonsuojeluliiton kansainvälisten asioiden sihteeri Tuula Varis. vsk. Tutkijat auttoivat mandiralaisia perustamaan rekisteröidyn yhdistyksen ja anomaan sen nimissä valtiolta lupaa harjoittaa alueella yksinoikeudella perinteisiä elinkeinojaan. Anomukselle hankittiin myös Cananeian kirkon, pormestarin, kunnallispoliitikkojen ja kalastajien ammattiyhdistykSUOMEN LUONTO 9/95 54. Tuotteiden suoramarkkinomt1a aiotaan kehittää Cananeian kalastajayhdistyksen avulla. Muutoin suojelupäätökset jäävät pelkäksi paperiksi." Uskoa tulevaisuuteen Mandiralaisia on opastettu lihottamaan ostereita verkkoalustoilla. 37. "Näillä ihmisillä on syvällinen tietämys metsästä ja ympäröivistä ekosysteemeistä", sanoo Nupaubin tieteellinen johtaja, professori Antonio Diegues. Mandirilaiset itse ovat odottavalla ja optimistisella mielellä. Seuraavana tutkimusvuorossa ovat maanviljely ja sademetsän lääkekasvit. sen tuki. Liikkeelle on lähdetty ostereista. "Ilman yksinoikeutta alueen kestävään käyttöön kylä ja ympäröivä luonto eivät säily kuin viidestä kymmeneen vuotta", Andre Moreira sanoo. Ajan pyörää vain ei voi kääntää taaksepäin. "Luonto saadaan suojelluksi vain siellä elävän alkuperäisväestön tuella ja yhteistyössä sen kanssa. Suunnitteilla on hankkia kyläläisille yksinkertainen puhdistuslaite, jonka avulla he voivat itse käsitellä osterit terveysviranomaisten määräysten mukaisesti. He selvittivät alueen luonnonvarat ja perehtyivät kyläläisten elintapoihin ja ongelmiin. Suomen luonnonsuojeluliitto on vuodesta 1991 tukenut kehitysyhteistyövaroin Nubaubin työtä Sao Paulon rannikkometsien ja siellä asuvan alkuperäisväestön pelastamiseksi. Isoista ostereista saa paremman hinnan, ja lihotus säästää sekä mangrovemetsiä että työtä. Tutkijoiden mukaan metsän moninaiskäyttö on ainoa tae mandiralaisten Tuula Varis Kylässä kokeillaan ostereiden lihottamista bambusta ja muoviverkosta rakennetuilla alustoilla. Tuula Varis Kehitysyhteistyöhankkeita Brasilian rannikkoluonnon ja -väestön suojelemiseksi voi tukea Suomen luonnonsuojeluliiton keräystilin kautta: PSP 800013-70100134. muksen pala palalta. Kokemuksia hyödynnetään muilla vastaavilla rannikkoalueilla. Taustalla mangrovemetsikköä. Työ on osa IUCN:n, Maailman luonnonsuojeluliiton, Brasilian kosteikko-ohjelmaa. Nupaub tutkii ja kehittelee Mandirassa ympäristöviranomaisten suostumuksella ekologisesti soveliaita tuotantotapoja. Nyt mandiralaiset myyvät osterinsa välittäjälle, joka myy ne edelleen kolminkertaiseen hintaan ravintoloi lie. Kahden vuoden uuraan yhteissäästämisen jälkeen kylä osti viime jouluna itselleen lahjaksi television. selviytymiselle
Kotoperäisistä lajeista erittäin uhanalaisia ovat Brasilian ja Argentiinan viidakkohaukka. Kotoperäisiä jyrsijöitä on runsaasti. 0922-61585. Se on hämähäkkiapinoiden lähisukulainen ja neotropiikin suurin apina. Kimmo Kuure Lisätietoja ja suomenkielistä esitettä voi kysyä Haaparannan matkailutoimistosta: puh. Sandskäriin pääsee keskikesällä vesibussilla kerran viikossa Seskaröstä, johon on maantieyhteys. Vuotuiset investoinnit ovat nykyisin noin miljardi dollaria. Maan korkein luonnonsuojeluviranomainen (IBAMA) määritteli sen Brasilian uhanalaisimmaksi elinympä38 ristötyypiksi. Vaarassa ovat myös vyötiäinen, muurahaiskarhu, tapiiri, pekarit ja kaksi peuralajia, joita metsästetään niiden lihan vuoksi. Metsän häviäminen on kuitenkin saatu hidastumaan. D Tuula Varis on Suomen luonnonsuojeluliiton kansainvälisten asioiden sihteeri. Metsän pelastamiseen herättiin myöhään Lukuisten kansalaisjärjestöjen, yliopistojen ja ympäristöviranomaisten painostuksesta Atlantin sademetsä ja rannikkoalue julistettiin 1988 perustuslailla kansallisomaisuudeksi. Lisäksi meri kuljettaa hiekkaa rannoille. Muriki liikuskeli aikoinaan laajoissa yhtenäisissä metsissä Bahiasta eteläiseen Sao Pauloon. Kimmo Kuure Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vaelsi viiden kilometrin mittaisen luontopolun ja vihki Haaparannan kansallispuiston Sandskärin kappelin edustalla. Suhteellisesti eniten metsää on suojeltu Sao Paulon ja Rio de Janeiron osavaltioissa. Kauniinvärisen kultaleijona-apinan kantaa pidetään hengissä kolmella luonnonsuojelualueella. Monilla eli kuitenkin alkuperäisväestöä, caicaroita, joilta luonnonsuojelupäätökset veivät oikeuden niin asuinsijoihin kuin perinteisiin pienimuotoisiin metsäelinkeinoihinkin. Sandskärin lisäksi kansallispuistoon kuuluvat SeskarFurö sekä muutamia pienempiä saaria ja luotoja. Vuonna 1991 Atlantin sademetsän säilynein osa, 730 000 hehtaaria eteläisen Sao Paulon ja pohjoisen Paranan rannikkoa, päätettiin julistaa biosfäärialueeksi. Vuonna 1971 murikeja laskettiin 3 000 yksilöä, 1988 löydettiin enää 300 yksilöä. Kansallispuisto on myös pitkään ollut muuttolintujen havainnointipaikka; rekistereihin on kertynyt yli 200 lintulajia. Puun kaataminen Atlantin sademetsästä ilman hyväksyttyä "kestävää käyttösuunnitelmaa" kiellettiin. Ainoastaan alankometsissä elävän leijona-apinan kaksi alalajia on jo käytännöllisesti katsoen menetetty. Tämä käy ilmi kehitysja yhteistyöjärjestö OECD:n tekemästä Puolan ympäristöpolitiikan arvioinnista. Murikista onkin tullut Atlantin sademetsän pelastusyritysten symboli. Tuloksena oli 6 000 hehtaarin suojelualue, josta maata on 770 hehtaaria. Vaikkei uusi puisto ulotukaan aivan kiinni Suomen rajaan eikä Perämeren kansallispuistoon, se täydentää pohjoisimman merellisen saaristomme suojelua. Atlantin sademetsässä elää kuusi apinalajia. Kansallipuiston vihkimisen aikaan dyyneillä kukkivat pikkuruiset tuomet. Haaparannan kansallispuiston maiden lunastukset huvilanornista jilta teettivät töitä Ruotsin valtiolle kymmenen vuotta. Suojelualueen tärkein saari on noin viiden kilometrin mittainen Sandskär, jonka pohjoispuolisko on pitkä ja kapea hiekkainen niemi. Hän vieraili Atlantin sademetsäalueella Brasiliassa heinäkuussa. Sandskärissä on monipuolinen kasvija hyönteislajisto. Joillakin alueilla taas sallitaan "valvottu taloudellinen toiminta". Näistä ekologisilla asemilla kaikki ihmisen toiminta tutkimusta lukuunottamatta on kielletty, samoin muun muassa kansallispuistoissa ja biologisilla suojelualueilla. Säädösviidakkoa mutkistaa lisää se, että suojelualueita voidaan perustaa ja hallinnoida joko valtion, osavaltion tai kunnan tasolla. Teoriassa tilanne on varsin hyvä; käytännössä monet suojelualueet ovat olemassa vain paperilla. Brasilian lainsäädäntö määrittelee ainakin seitsemän erilaista suojelualuekategoriaa. Sen sijaan maailman suurimpiin jyrsijöihin kuuluva, jokien varsilla viihtyvä capybara sekä paka ja aguti ovat metsän suojaisten tiheikköjen laajalle levinneitä asukkaita. Ne ovat urheilukenttiä muistuttavia tasanteita, joita ympäröivät lähes 20 metriä korkeat hiekkadyynit. Sandskärin Kumpulassa on uusia vuokramökkejä. Vasta vähitellen on alettu myöntää, että Atlantin sademetsien luonnon monimuotoisuuden suojelu onnistuu vain suojelemalla samalla siellä elävien alkuperäisten pienyhteisöjen perinteisen elämän ja kulttuurin monimuotoisuutta. OECD:n mukaan tarvitaan kuitenkin vielä 35-50 miljardia dollaria, jotta päästöt saaSUOMEN LUONTO 9/95 54. Maaalue kasvaa kuitenkin koko ajan, sillä maankohoaminen nostaa merenpohjaa veden yläpuolelle vajaan metrin vuosisadassa. Atlantin sademetsän 297 suojelualuetta kattavat jäljellä olevasta metsästä noin neljänneksen. muassa harpyija, pikkuharpyija ja töyhtövalkokotka. Huolimatta voimakkaasta taloudellisesta taantumasta ympäristöinvestointien osuus bruttokansantuotteesta kasvoi yli kaksinkertaiseksi vuosien 1985 ja 1992 välillä. Toisaalta maan aiemmin tehokkaasti toiminut kierrätysjärjestelmä on romahtanut. Tiukasti suojeltuja alueita perustettaessa vaalittiin unelmaa koskemattomasta luonnosta ja määrättiin, ettei alueilla saa asua ihmisiä. vsk.. Suurimmalle osalle linnustoa tilanne ei onneksi ole vielä näin kriittinen. Kansallispuisto Haaparantaan Perämeren kansallispuisto Kemin-Tornion ulkosaaristossa sai kesäkuussa sisaruksen Ruotsin aluevesille, Haaparannan kansallispuiston. Saaren erikoisuutena ovat tuulen muovaamat stadionit. Atlantin sademetsän apinoista muriki on luokiteltu uhanalaisimmaksi. Niistä erittäin uhanalainen on ohutpiikkipiikkisika, joka asuu vain muutamassa paikassa Espirito Santossa ja eteläisessä Bahiassa. Vesistöjen ja ilman kuormitus on viime vuosina pienentynyt puoleen Puolan saastuneimmalla seudulla Katowicen läänissä. Lakien toimeenpanon valvontakin on lähes mahdotonta: muutama sata metsäpoliisia yrittää valvoa satojatuhansia suojeluhehtaareja. Niistä uhanalaisia ovat muun muassa harjalaiskiainen, aikoinaan laajalle jokiin levinnyt neotropiikin saukko sekä solakka, tuuheaturkkinen tiikerikissa. Laeissa tarkoin vedetyt suojelualueiden rajat eivät näy metsässä. Murikista suojelun symboli Metsässä elää pitkälle erikoistuneita, kotoperäisiä nisäkkäitä
80 suurimman saastuttajan hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidija hiilivetypäästöt ovat pienentyneet viime vuosina useilla kymmenillä prosenteilla. Ekorahaston varat saadaan ulkomaisten velkojen anteeksiantona. Lisäksi luvattomia kaatopaikkoja on noin 10 000. Suurimpia maksajia ovat EU, Yhdysvallat, Tanska, Saksa ja Ruotsi. Niinpä esimerkiksi Tarzanelokuvia filmattaessa ei "rekvisiitaksi" yritettykään hankkia afrikannorsuja vaan aasiannorsuja, joille liimattiin suuret nahkakorvat. Oppilaiksi on otettu nuoria yksilöitä norsujen orpokodeista, jonne toimitetaan emoistaan eksyneitä Puolan ympäristöpolitiikka syynissä daan vähennettyä länsimaiselle tasolle. Näin uut1S1ssa on kerrottu, mutta todellisuudessa norsulapset eivät pääse eksymään niin kauan, kun niiden emo elää. OECD pitää tätä huolestuttavana, sillä melkein kaikki jätteet haudataan lajittelematta. Tämä on seurausta prosessitekniikan muutoksista, puhdistuslaitosten rakentamisesta sekä parinkymmenen pahiten saastuttavan tehtaan sulkemisesta joko osittain tai kokonaan. Ne ovat mukana Vihreät keuhkot -projektissa, jonka tarkoitus on kehittää luonnonmukaista maataloutta ja ekomatkailua sekä hoitaa metsiä kestävästi. Tuki on ollut arvokasta, mutta se ei ole koskaan ollut enempää kuin neljä-viisi prosenttia Puolan vuotuisista ympäristöinvestoinneista, OECD:n raportti toteaa. Nämä Imiren riistatilalle matkailuvaltiksi ostetut norsut oppivat ratsuiksi muutamassa viikossa. Ilkka Koivisto ton lämpenemistä. Laitokset rahoitettiin saastuttajilta kerätyillä maksuilla ja sakoilla. Yhdyskuntajätteen määrän odotetaan kasvavan lähivuosina huomattavasti. Tämä on selvästi pienentänyt ympäristöongelmia. Eiväthän nuo kulttuurit ole kesyttäneet mitään muutakaan luonnonvaraista eläintä, vaikka tarjontaa olisi ollut puhvelista ja antiloopeista alkaen. Jätteen määrää lisää myös se, että Puolan siirryttyä markkinatalouteen paperin, lasin ja tekstiilien uudelleenkäyttö on romahtanut muun muassa hintarakenteen muututtua kierrätykselle epäedullisemmaksi. Miksi sitten afrikkalaisten norsujen kesyttämisessä on ollut näinkin pitkä tauko Hannibalin ajoista meidän päiviimme. Myös tuholaismyrkkyjä ruiskutetaan selvästi aiempaa vähemmän. Magnus Andersson 39. Norsuja on Botswanassa käytetty myös peltojen muokkaustöissä. Eurooppalaisten valloittajienkin kokeiluhalun myytti lukitsi, ja norsut kiinnostivatkin vain metsästyskohteena sekä onneksi myös luonnonnähtävyytenä. Maatalouden keinolannoitteiden käyttö väheni lähes 70 prosentilla vuosien 1990 ja SUOMEN LUONTO 9/95 54. Erityistä painoa on pantu viiden Koillis-Puolan läänin kehittämiseen. Yhdysvallat, Sveitsi, Ranska ja Suomi ovat sitoutuneet antamaan anteeksi osan Puolan valtionvelasta, jos vastaava summa sijoitetaan ekorahastoon. Puola pyrkii täyttämään kansainväliset ympäristövelvoitteensa erityisen ekorahaston avulla. Puolan saama kansainvälinen ympäristöapu kohosi toissa vuonna 230 miljardiin dollariin. Syynä siihen kai olivat enemmän myytin luomat ennakkoluulot kuin rahan puute. Ilmeisesti syynä on se, ettei Saharan eteläpuolella elävillä kulttuureilla ole ollut tarvetta alistaa norsuja palvelijoikseen. vsk. Viime vuosina on kuitenkin tehty onnistuneita yrityksiä afrikannorsujen kouluttamiseksi Botswanassa. 1994 alussa neljännes Puolan pintaalasta oli tavalla tai toisella suojeltu. Tehtaiden ja asutuksen jätevesipäästöt vähenivät neljänneksellä uusien puhdistuslaitosten ansiosta. Ainakin vielä kuvan ottohetkellä helmikuussa 1994 niillä ratsastivat tosin vain riistanvartijat. Opettajat saatiin Sri Lankasta. Useita uusia kansallispuistoja on perustettu, muun muassa Biebrza, joka on Euroopan suurimpia ja parhaiten · säilyneitä kosteikkoja. Myös Zimbabwessa on kesytetty afrikannorsuja ratsuiksi yksityisillä riistatiloilla, jotka ovat ostaneet norsuja matkailuvaltikseen. ULKOMAILTA Hannibalin jäljillä Hyvin pitkään, vallan vuosisatoja, on elänyt myytti, ettei afrikannorsua voida kesyttää ihmisen palvelijaksi. Norsuja on opetettu kuljettamaan matkailijoita selässään safareilla, mikä on ollut pitkään käytäntönä joissakin Intian kansallispuistoissa. Hämmästyttävää on ollut sekin, että myyttiin uskoneet ovat tyyten unohtaneet Karthagon kuulun sotapäällikön Hannibalin norsut, joiden kolonna paarusti Alppien yli Rooman porteille. Rahaston varoja ohjataan Itämeren, otsonikehän ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun sekä vähentämään rajojen yli kulkeutuvia ilmansaasteita ja ilmaspoikasia. Afrikannorsuja on totutettu ihmisiin myös Zimbabwessa. 1992 välillä
Pekka Paaer pan ympäristöja tasa-arvovaikutuksista huolestuneita kansalaisjärjestöjä tuskin rauhoittaa toteam us, etteivät agrobisneksen edustajatkaan saa valtakirjaa WTO:n kokouksiin. Veneenmentävää vettä oli rannalla paljon, kun kaislikko ei ollut erityisen tiheää. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IENNEN Havukka-aho kuuluu Kolin kansallispuiston suunniteltuun laajennusosaan. Ja kuten aamun valon ja metsään väistyvän yön raja on häilyvä, olivat myös vene ja ranta näinä vuosina menettäneet tarkat rajansa. Kehitysmaiden nälän syynä on väestönkasvun ohella myös rikkaan pohjoisen protektionismi, kuten Bergholm esittää. Olen samaa mieltä Bergholmin kanssa siitä, etteivät Maailman kauppajärjestön (WTO) säännöt sinällään takaa vapaakaupan toteutumista. Rantautumisesta oli kulunut jo vuosia. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. PckkaPaaer tuksiinsa (EU:ssa lisäksi Brysseliin). Väärinkäsitykset ovat näkemyseroja. Kolin suojeluun karsaasti suhtautuvat tahot vaativat nyt tämän kansallispuiston tavoiterajausalueella olevan tien rakentamista paikallistieksi, sen päällystämistä ja liikennevirtojen ohjaamista sille, ki,joittaa Ilmari Martikainen. WTO:ssa vauraat maatalouden nettoviejät huolehtivat, että periferian ruokariippuvuus säilyy. vsk.. Miksi useimmista kehitysmaista on tullut ruoan nettotuojia. Rehevän rantamullan lierot ja pikkueliöt olivat liittäneet veneen ja rannan yhteen. Bergholmilla on kuitenkin perin sinisi lmäinen käsitys WTO:n jäsenmaiden riippumattomuudesta taloudellisista ja kaupallisista intresseistä. Mutta vaikeaa olisi päättää mihin lopullisesti asettuu: arvokkaasti karulle mäntyniemelle vai elämänläheiseen lepikkoon. Vene lipui niiden väliin rantakoivun juureen. Siksi on tärkeää arvioida, millaista protektionismia WTO jatkossa sietää esimerkiksi ympäristön kannalta tärkeässä maatalouskaupassa. Pohjoinen protektionismi kukoistaa Viime numerossa julkaistussa vastineessaan puheenvuorooni Ruokakauppa vapautuu: Kehitysmaat ja luonto maksajina (SL 4/95) ulkoasiainneuvos Kari Bergholm haluaa oikaista kirjoitukseni "väärinkäsityksiä ja virheitä". Sen sijaan huomautukset kahdesta asiavirheestä olivat paikallaan. Pian olisi aika rantautua. Oikealla Ilmari Martikaisen kuva samasta alueesta metsänparannusvaroilla rakennetun metsäautotien halkomana. Kansainvälisen maatalouskau40 Rantautuminen Vene oli jo niin vanha, että sen oliparas lipua hiljakseen vain leppeässä aallokossa. Loppu onkin vain alkua tälle kaikelle. Vasemmalla Kauko Tanskasen kuvaama ahonäkymä silloin, "kun maassa oli rauha ja ihmisillä hyvä tahto" . Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. "Vaikka kuluttajien intressiryhmillä ei ollut vaikutusta teknisiä kaupan esteitä koskevaan SUOMEN LUONTO 9/95 54. Eikö j uuri pohjoisen, erityisesti Euroopan unionin, maatalousprotektionismi todista agrobisneksen likeisistä kytköksistä halliJÄLKEENI Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Satunnainen kulkija saattoi veneen keulan nähdessään todeta luonnon hellittämättömän toiveikkuuden. Niemen takaa avautui suojainen lahdenpoukama, missä ulapan tuulenvire tuntui vain hentona väreilynä. Puun ja veden vuosikymmenien yhteistyö oli jättänyt merkkinsä laitoihin ja pohjan tukirimoihin
Kun olen ostanut herneitä kilon, olen saanut 400 grammaa herneitä ja 600 grammaa kuoria. Kalan ympärille kääräisty paperi kalanpäästä puhumattakaan ovat jätteenä aivan toista luokkaa kuin muovija metallipakkaukset, jotka on valmistettu ehtyvistä, uusiutumattomista luonnonvaroista. Käsitys luonnonmukaisuudesta on joskus näin hatara. Voi olla vaikeampaa pakottaa köyhiä ahmimaan katujen varsia koristavia pakkauksia. Näissä maissa vaikutusvaltaisten agrobisnesyritysten ääni on kuulunut hyvin poliittisessa päätöksenteossa. Codex-johto on toki kehottanut jäseniään demokraattisemmiksi, mutta rutiköyhät etelän kansalaisjärjestöt ovat silti jättäneet osallistumatta Codexin kokouksiin . Sitä ruokaa kun ei ole alunperinkään tarkoitettu nälkäisten suuhun vaan esimerkiksi vientiin teollisuusmaiden kuluttajille. Supermarkettien hyvin pakatut tuotteet kuuluvat sekä teollisuusettä kehitysmaiden eliitin ostoslistalle. Jossakin on kaatopaikka, jonne kalan päät ja herneenpalot kipataan ennen kuin ne käsitellään ja pakataan "näppäriin" pakkauksiin. Kalanpäät voi sentään kompostoida toisin kuin pakkaukset. Luomumaidon kohdalla koko luomutuotannon idea on käsitetty väärin. Masentava tulos johtuu kuulema siitä, että meksikolaiset käyttävät vähemmän pakattuja ja esivalmistettuja ruokia. Ja sinne kalanpäiden seuraksi kiidätetään lopulta myös pakkausjäte. Käytämme tietellistä nimeä suomenkielisen perässä vain silloin, kun lajin suomenkielinen nimi ei ole vielä vakiintunut. WTO:n ja Codexin edustajien käsitykset kansanvaltaisuudesta ja globaalista tasa-arvosta ovat kovin erilaisia kuin omani. On irvokasta selittää edes osittain maailman nälkäongelmaa sillä, että pakkaamattomuus lisää ruoan hävikkiä sadonkorjuun jälkeen. Pertti Jaatinen Miksei tieteellisiä nimiä. Olemme luopuneet tästä käytännöstä jo vuosia sitten, kun Suomen Luonnon ilmettä kansanomaistettiin. vsk. Lehmänmaito ei ole ihmisen ravintoa, vaikka se olisikin tuotettu puhtaasti , ekologisten periaatteiden mukaan ja lehmän hyvinvointia ajatellen. Sekaravinto ei ku itenkaan tarkoita niin lihapainotteista ravintoa kuin mitä Suomessa suositaan. Kaikkien selkärankaisten SUOMEN LUONTO 9/95 54. Pakkausteollisuudella on toimistani muutakin raskauttavaa sanomista. liman kasvinsuojeluaineita ja keinolannoitteita viljeltävät luomutuotteet ovat saaneet ansaittua huomiota ja suosiota laatutietoisten kuluttaj ien keskuudessa. Pakkausteollisuutta edustavan Pakkaus-lehden mukaan (4/95) olen kuitenkin toiminut tosi typerästi . En myöskään usko, että pakkaukset ovat "avainasemassa, kun vähennetään nälkää, aliravitsemusta ja sairauksia", kuten pakkausala väittää. Maitointoi lijoilta on jäänyt huomaamatta, että jokainen nisäkäs käyttää vain oman lajinsa maitoa ja vain imeväisiässä. Luonnon järjestyksen mukaan luomumaito onkin mahdollisesti parasta ravintoa imeväisikäiselle lehmän vasikalle. Suomessa ja muissa pohjoismaissa hallituksen nimeämät Codex-valtuutetut ovat varmasti riippumattomampia kuin kollegansa Englannissa, Saksassa tai Sveitsissä. Suomalainen maatalous perustuu suurelta osalta maidon tuotantoon, ja ehkä siksi tiedotusvälineissä onkin nostettu näkyvästi esille luomumaito. Nykyisin lehmän maidon käyttöä ruokajuomana perustellaan sinnikkäästi sen sisältämällä kalsiumilla. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kalan päitä vai pakkauksia. TBT-normistoon, teollisuuden lobbareiden vaikutus oli huomattava", tunnusti Bergholm vielä viime syyskuussa Kansainvälisen kuluttajaliittojen järjestön maailmankongressin työryhmässä "Tuleeko Gatt vaarantamaan elintarvikenormeja?". Ennen kaikkea haluan syödä tuoretta, kotimaista ja mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa, jonka uskon voittavan terveellisyydessä ja maukkaudessa pakkauksissa iät ja ajat hautuneet elintarvikkeet. Pakkaus-lehti kertoo nimittäin Mexico Cityn asukkaista, jotka tuottavat 40 prosenttia enemmän jätettä kotitaloutta kohti kuin vastaavanlaisten amerikkalaisten kaupunkien asukkaat. Kansainvälisen ruokakaupan pelisääntöjä sorvaavan Codex alimentarius -prosessin kansanvaltaisuus on yhtä lailla valikoivaa, koska "Codex ei sano toimivansa kehitysmaiden, vaan kansainvälisen kaupan ja kuluttajien suojelun hyväksi" (Kari Bergholm haastattelussa 1994). Erityisesti on kaivattu kasv ien nimiä. Maito ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen kalsiumin lähde, mutta jostakin syystä ravintovalistuksessa ei kerrota muista tervellisemmistä vaihtoehdoista. Ruoan tehokas pakkaaminen tekee mahdolliseksi kuljettaa tuotteet vaikka toiselle puolelle maailmaa, mikä kuormittaa ympäristöä. Köyhän etelän kansalaisakti vismi ja EU-yhteyksistä tutuksi tullut läheisyysperiaate eivät kuulu siihen "demokratiaan", johon kelpuutetaan mukaan vain vauraan pohjoisen "toimintakykyiset" kansalaisjärjestöt. Kasvien nimiin on oiva apu, jota jotkut ruotsinkieliset lukijamme ovat käyttäneet: SuoUlla Ahonen men Luonnonsuojelun Tuen kustantama Retkeilykasvio, jossa on niin suomenja ruotsinkielisten kuin tieteellistenkin nimien hakemisto. Minun logiikkani mukaan pakkaaminen ei kuitenkaan vähennä jätettä, kuten pakkausteollisuus haluaa uskotella, ja puhelinsoitto jätevalistaja Eija Koskelle vahvistaa epäilyni . Minun olisi kannattanut ostaa herneet mieluummin purkissa, koska roskiin olisi sujahtanut vain 40 grammaa metallijätettä 600 grammaa painavien kuorien sijasta. Lehtitietojen mukaan luomumaidon pitäisi käydä kaikille, sen jopa luvataan sopivan laktoosivaivaisille ja muille "häiriköille", jotka eivät vielä ole sopeutuneet tähän "maitoyhteiskuntaan". Silloin tällöin jotkut lukijamme kyselevät, miksei Suomen Luonnon artikkeleissa käytetä eliöiden suomenkielisten nimien perässä tieteellisiä nimiä. Heidän roskiensa joukosta löytyy enemmän orgaanista jätettä, kuten kalanpäitä, sisälmyksiä, kuoria ja pilaantunutta ruokaa. ja hyvin monien selkärangattomien, samoin putkilokasvien ja sienten suomenkielinen nimistö on jo vakiintunut. WTO on luvannut lisätä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa. Ihmisen ruoansulatuselimistö on selvästi sopeutunut sekaravintoon. Punaista lihaa ei tarvitse syö41. Maidon käyttö oli Suomessa luonnonmukaista ehkä vielä vuosisadan alussa, jolloin lehmän niukasta tuotosta ei riittänyt tuoretta maitoa varsinkaan aikuisväestön ruokajuomaksi. Luomutuotteista innostuneen kannattaa miettiä myös ihmisen luonnonmukaista ravintoa. Toimitus Luomun on oltava luonnonmukaista Luonnonmukaisesti viljeltyä peltopinta-alaa on lisätty Keski-Euroopassa ja myös Suomessa. Olen tottunut valmistamaan ruokani mahdollisimman alkuperäisistä raaka-aineista: kalapuikkojen sijasta olen valinnut tuoretta kalaa ja silponut hemeenpalkoja kesäkeittoa varten pakasteallasta tai säilykeri vistöä vilkuilematta. Onneksi on edes se rikkaiden roskien joukkoon heitetty kalanpää, josta köyhät voivat tapella etsiessään päivän ateriaa. Ihmiselle se sopisi parhaiten luomujuustoksi kypsytettynä. Tieteellisten nimien käyttö pidentäisi juttuja ja tekisi niistä vaikealukuisempia. Kehitysmaissa lisääntyvä pakkaaminen aiheuttaisi vain entistä pahemman jäteongelman, koska masentavan usein "jätehuolto" merkitsee nälkäisiä kansalaisia tonkimassa parempiosaisten roskia ruoan toivossa
Äkillinen muutos saattaa huonontaa vointia, sillä esimerkiksi maidon käytön jättäminen voi aiheuttaa alussa vieroitusoireita. Vähittäinen siirtyminen keitetystä lihapitoisesta ruoasta paljon raakoja kasviksia sisältävään kuitupitoiseen ja maidottomaan ruokaan voi viedä useita kuukausia. dä, vähän kalaa tai kananmuna riittävät silloin tällöin. Hänen on kiinnostuttava omasta ravinnostaan saadakseen kaikki tarpeelliset rakennusaineet ja suojaravintoaineet elimistöään varten. Käyttökuva/l-lannu Vir1.anen SUOMEN LUONTO 9/95 54. Ravinnon koostumusta on muutettava vähitellen, sillä ruoansulatuselimistölle on annettava aikaa tottua uuteen ravintoon. Ilmeisesti sotavuosien elintarvikepulasta johtuen lähes kaikki ravinto nähdään meillä lihan korvikkeena. E.IKÖHÅN TÅ5SÄ JO PALJON ENNEN KETO"'LIENE HUMISSUT SANKKA METSÄ!.' .. 1 • LUONTOVÅK 1 RAISKAA OIKEIN JOUKOLL"'VASTA METSITET1YÄ JOKITÖRl-1AÅ .'.?.~. Mutta luomun on oltava luonnonmukaista. Silti ravintovalistuksessa korostetaan niiden tärkeyttä. Ruoasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä vain naudantai sianlihaa, ja eri maiden ravintotilannetta kuvataan kertomalla onko esimerkiksi kauppojen lihatiskeissä lihaa tai mitä liha maksaa. HEHE ., TERVE TULOA VAAN TALKOISIIN PALAUlTAHAAN KEOOK51 MIKÄ KERRAN OLIKIN KETOA/ . Kasviravinnosta saa terveellistä ravintokuitua, monityydyttymättömiä rasvahappoja ja tärkeitä bioflavonoideja. Minulle ei välttämättä sovi ravinto, joka sopii tuttavalle. Mattias Tolvanen .. Yleensä kasvipitoisempaan ravintoon siirtyvä alkaa elää entistä terveellisemmin, ja innostus kasvaa kunnon parantuessa. On syötävä omaa elimistöä kuunnellen ja sen vaatimusten mukaan eikä jonkin ravintoideologian mukaan. Hän saattaa kiinnostua muutenkin ruokansa laadusta ja oppia arvostamaan ja mahdollisesti vaatimaankin puhtaita elintarvikkeita, jolloin luomuvihannesten kysyntä voi kasvaa. ALE.TAAN VAIKKA RAUHOllTAHALLA "TUO ISÄNNÄN VIIHETALVE.N"'AAVISTUSHAKKAAMA JALOPUULl:öHTO .. Tämä perustelu on tietenkin kaunis ja romanttinen. vsk.. Kaikki ihmiset ovat yksilöllisiä, ja heidän suolistonsakin ovat erilaisia. Suomessa kasviperäistä ravintoa pitäisi kuitenkin lisätä jo kansanterveydellisistäkin syistä. RHAITA SAA MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA K onnanmontun pohjalla kontillaan, pieni poika piirsi kylttiä j9ssa luki: Alä tallaa sammakoita! Päivät lyhenevät, minussa ei kesä lopu. Kasvissyöntiä perustellaan joskus ideologisesti halulla olla tappamatta eläimiä. 42 LUONTOIHM15E AATALOUDEN SEMAN V AAN ALATrE: ARVOS LLA l-1E.T5ÄT. Sydänja verisuonitautien lisäksi liikalihavuus on meillä todellinen ongelma myös nuorten aikuisten keskuudessa. Niistä saa kaikki tarpeelliset aminohapot ja vitamiinit, joita ei saa kasvi ravinnosta. VALEHTE.LEEKO MUN 51 LMÅN 1 . Markku Tanttu Outivarpu Lehtonen Palkittu luontorunokilpailussa 1994. Suomalainen ruoka on liian rasvaista, ja sen huonot tyydyttyneet rasvahapot tulevat lihaja maitotuotteista. Lisäksi kasviravinnon hiilihydraatit ovat tärkeitä energiaravintoaineita. .. Maataloudessa ei ole perinteisesti ajateltu tuotteiden terveellisyyttä, mutta eikö luomutuotanto voisi ottaa myös sen huomioon. Yhtä hyvin voitaisiin kieltäytyä tappamasta kasveja ravinnoksi tai syömästä niitä elävinä
Kuvanvakain nyt myös Canonin kiikareissa Canonin kiikareissa sovelletaan ensimmäistä kertaa maailmassa optista kuvanvakainta. Canon Oy Canon Ab, Kornetintie 3, 00380 Helsinki puh. Vahvasta suurennuksesta ja kuvanvakaimesta huolimatta Canon 12x36 IS-kiikarit ovat pienikokoiset, joten ne on kätevä pitää mukana vaikka vaelluksella. (90) 560 671. Sen vaikutuksen näkee heti: kuva on tarkka ja terävä eikä tärise, vaikka kiikareita käytettäisiin käsivaralta jopa liikkuvassa ajoneuvossa
Siisteihin diagrammeihin ja taulukoihin on suurella vaivalla koottu todella paljon tietoa, joka muuten on enimmäkseen ollut täysin hajallaan paikallisissa lintulehdissä. Tapiola on Suomessa, on nostettu esikuvaksi ekologiselle kaupungille. Make, Mika ja Muru seikkailevat Tarmo Koiviston kuvissa energiamaailmassa. Loppuun on kattavasti koottu tietoa koko muuttolintulajistomme varhaisimmista ja myöhäisimmistä havainnoista tämä osa vie 80 sivua ja samalla neljänneksen koko kirjasta. Olen pitänyt katettuja kauppakatuja järjettöminä ostosparatiiseina, mutta toisaa_ltahan ne tekevät jalankulkijan liikkumisen myös räntämyrskyssä mukavaksi. Kirjan loppuosassa käydään läpi aineen ja energian kiertoja. 44 Ydinvoiman vastaisen liikkeen kirjasto Energiapoli ittisen yhdistyksen Vaihtoehto Ydinvoimalle ry:n (EVY) kirjasto sijaitsee nykyään Suomen luonnonsuojeluliiton tiloissa Kotkankadulla Helsingissä. Valitettavasti aboriginaalien viesti näyttää koskehavan ja herättävän huomiota vasta silloin, kun sen suodattaa meille joku kaltaisemme. Erityisen hyvin kirja selvittelee arktisten lintujen muuttoa. Aihetta lähestytään sarjakuvan keinoin. Eva Eratin hauska piirroskuvitus sopii kirjan positiiviseen sävyyn. Joutsen retkellekin näyttäisi kohtapuoliin kannattavan lähteä, sillä keskimäärin joutsenet ovat jo siirtymässä lepäilylahdilleen. Asiat ovat tuttuja mutta ne on esitetty raikkaasti. Esimerkiksi inyöhäisin haarapääsky on nähty joulupäivänä 1897 Tampereella ja varhaisi_n 22. Muutama aurinkopaneeli, viherhuone ja kompostiämpäri ovat tietenkin kehitystä parempaan, mutta niillä on myös helppo myydä tuotetta ympäristöystävällisenä kuten katalysaattorilla autoja tai lyijyttömyydellä bensiiniä. Kirjasta selviää vaikkapa, että varpushaukan muutto on nyt kiivaimmillaan. Kirjassa tarkastellaan ansioituneesti myös ihmisen elämäntapoja hyvistäkään puitteista ei ole hyötyä ellemme muuta tapojamme. Antti Halkka Valkoinen nainen ahojen puhetorvena Mario Morgan (suom . Otava /995, 224 s. Esimerkiksi sir Norman Forsterin Hi-Tec-rakennelmat ja Glen Murcuttin ilmasto-oloihin sopeutetut talot olisivat laajentaneet näkökulmaa. Ekologia, ihminen, ympäristö on kaivattu perusteos rakennetun ympäristön ekologiasta. Autoilu on suuri ongelma kaupungeissa. Ebenezer Hovardin sata vuotta sitten esittämä malli puutarhakaupungista, jonka myöhempiä hedelmiä mm. Valokuvitus perustuu muutamien melko samanhenkisten kohteiden esittelyyn Ruotsissa ja Saksassa. Moni lintuharrastaja haluaisi vertailla omia havaintojaan yleiseen käsitykseen joidenkin lajien muutosta. Kirjan alkupuoli on omistettu globaaleille ympäristöongelmille. KIRJOJA Tarmo Koivisto HEI, KAIKKI TOIMII! Lasten energiakirja Hei kaikki toimii! on Lasten keskuksen ja energiasta valistavan MOTIVAn julkaisema lapsille suunnattu energiakirja. Mario Morganin menestyksekäs kirja hänen 2000 kilometrin taivalluksestaan pienen aho-ryhmän kanssa toimii ekSUOMEN LUONTO 9/95 54. Ja eko-sanaa on niin helppo käyttää väärin. Hänen koetalojaan ja pientaloalueitaan on noussut ympäri maan, ja hänen tutkimuksiaan ja kirjoituksiaan on julkaistu ulkomaita myöten. Lintujen syysmuutto on parhaillaan käynnissä. Rakennuspaikalla on merkityksensä. Jaana Lahtinen): Viesti Oikeiden Ihmisten maailmasta. Lukujen yhteyteen on koottu lähdeluettelot, joiden avulla voi hankkia lisää tietoa. Muuttolintujen matkassa tarjoaa tiiviin katsauksen muutaman seuratuimman lajiryhmän muuton kulkuun. Harmaa vesi kiertää, viljelykset kukoistavat, työ seuraa sinne missä ihmiset asuvat ja energiaa säästyy. Ensi vuosisadan alussa 60 prosenttia maailman ihmisistä asuu suurkaupungeissa. Haistan palaneen käryä. kettujen tiedetään tulevan luonnonsuojelualueelle, kaupungin ainut laaja, yhtenäinen peltomaisema on mennyttä, tuulinen sijainti keskellä peltoa innostaa yksityisautoiluun. Rakennusmateriaalien ekologisuudesta on omat taulukkonsa. Teos keskittyy joutsenien, hanhien, päiväpetolintujen, lokkien ja arktisten kahlaajien muuttoon. Kirjan ehkä para anti onkin sen valoisa suhtautuminen tulevaisuuteen paikoin asioiden ekologiset ratkaisut kuulostavat jopa liian helpoilta; kaupungin muuttaminen ei käy helposti. Jos haluat tulla tutustumaan/ lainaamaan materiaalia, soita Sirkka Tepposelle (90228 081). Viikin luonnonarvot ovat liian suuret uhrattavaksi edes uusimuotoisen asumisen nimissä. Numeroilla leikittely kertoo, että yhdistelmällä aurinko-tuulivesi-biomassa pystyttäisiin hyvinkin tyydyttämään Suomen nykyistä energiataloudellisemmaksi muutetun rakennuskannan lämmön tarve. Toisaalta ensimmäiset muuttavat varpushaukat nähdään jo heinäkuun lopulla ja viimeiset lokakuun lopulla. Kirjaa lukiessa ajatukset kääntyivät Viikkiin, jonne kaavaillaan luontoa säästävää asuinaluetta. maaliskuuta 1993 Helsingin Kruununhaassa. Energian säästö on kirjassa tärkeässä osassa. Asiat on esitetty melko yleisesti puuttumatta yksityiskohtaisiin ratkaisuihin. vsk.. Sveitsiläissyntyinen, Suomessa kolmattakymmenettä vuotta asunut arkkitehti Bruno Erat on ekologisen asumisen pioneeri ja ehtinyt saada jo liikanimen "Eko" Erat. Rakennetun ympäristön ekologiasta Bruno Erat: Ekologia, ihminen, ympäristö, Rakennusalan kustantajat RAK 1994, 208 s. 136 mk. Tarvitaan keskiluokkainen, valkoihoinen terveydenhoitaja Yhdysvalloista, jotta Australian alkuperäisasukkaat, aboriginaalit saavat mediajulkisuutta. Ja ettei Viikissäkin vain olisi kyse tien raivaamisesta hyvin laajamittaiselle rakentamiselle. Asutusta kaupungin laidoilla tiivistetään ja toisaalta keskustaan avataan viheralueita puutarhoille. 30 metrin savikerros vaatii hyvin raskasta perustamista, alue kuroo kapeammaksi ekologisen käytävän, jota myöten mm. Kirjastosta löytyy ydinvoimanvastaisen liikkeen julkaisuja eri puolilta maailmaa hyllymetreittäin usean vuosikymmenen ajalta. Hiljalleen kaupunki muuttuu ekomimeettisten asutuskeskusten verkostoksi. Kaupungistuminen ja kaupunkien ongelmat saavat melko laajan huomion. Kiellot ja pakotteet ovat inhottavia, mutta tekemällä julkisesta ja kevyestä liikenteestä miellyttäviä voidaan ihmisten tottumuksia muuttaa. Pekka Hänninen Tietopaketti lintujen muutosta Mikko Pöyhönen: Muuttolintujen matkassa, Otava 1995, 255 s, 82 mk
Osittain kyynisyys voi johtua länsimaisen lukijan menettämästä siteestä luontoon ja omiin sisäisiin voimavaroihin. ,,. Kyynisen lukijan on välillä vaikea uskoa, kun Morgan kirJOlltaa ajatuksensiirrosta kommunikoinnin välineenä tai avomurtuman ihmeparantumisesta rukousten ja luonnonlääkkeiden avulla. Abojen elintavoissa on oppimista: he hyödyntävät autiomaan niukkoja luonnonvaroja kestävästi, jälkiä jättämättä. Vakka-Suomen luonnonystävät 1994, 1995, 197 s. Tilaa meilti aineiatoluettelo tai haluamasi materiaali 080itteNta: ALKO-YHTIÖT OY, Alkoholipoliittinen suunnittelu ja tiedotus PL 3SO, 00101 HELSINKI ... Valokuvat ovat kirjassa siten ehdottomassa pääosassa, vaikka kaikki teksti on myös englanniksi. Retkikäyttöön on kuitenkin tarjolla kätevä Metsähallituksen julkaisema pokkari Suomen kansallispuistot. Maakuntien Suomi on taas alkanut kiinnostaa entistä enemmän. Kirjassa käydään kiinnostavasti ja kattavasti läpi alueen todella monipuolinen luonto ulottuuhan Vakka-Suomi meren ääriltä sisämaan vanhoi~ hin perinnemaisemiin, hyljekareilta hikeville pelloille. KIRJOJA Kansallispuistoissa -teos esittelee kaikki puistomme kuvin ja sanom. sotiikannälkäisten seikkailuviihteenä, mutta kertoo myös riistetyn kansan elämästä. Se osaltaan vakuuttaa, ettei luonnonsuojelutyötä ole tehty turhaan. Morgan ei halua kertoa tapahtumapaikkoja suojellakseen ryhmää ja heidän pyhiä paikkojaan, minkä vuoksi tekijän uskomattomat kokemukset herättävät epäilyksiä. Me välitämme tietoa ALKO-YHTIÖT OY:n alkoholipoliittinen suunnittelu ja tiedotuaosaato hankkii ja välittää tietoa monenlMma alkoholikysymyksiin liittyvia1ä asioista. Esimerkiksi soitinten valmistukseen käytetyt luonnonmateriaalit palaavat luonnon kiertokulkuun musisoinnin päätteeksi. Suuri kuilu erottaa meidät pienestä aboriginaaliryhmästä, joka yhä kuulee puiden laulavan ja veden virtaavan maan sisällä sekä tuntee sukulaisuutta eläinten kanssa. Pääosin maksuton koulutusja tiedotusmateriaali kooetuu tilutoista, Nitteisti., kalvourjoiata, julistaista, tietokonepeleini ja video-ohjelmista. ~=:._,, < 90> 13311 t, ALKO-rHTIÖT Anna Turunen (90) 133 2517 MmHOUPCUTTHN SUUINTTB.IJ JA l1EDOlV8 45. Kansallispuistoja esittelevät Matti Helminen, Pertti Koskimies, Tuula Kurikka ja Hannu Orrnio ovat alueiden tuntijoita ja teksti on siten kauttaaltaan asiantuntevaa ja lähes virheetöntä. § ~t::~:·/ ":i' .... • ' · / Telekopio (90) 1333254 i1,,. Abojen mukaan eläimet ja kasvit valitsevat itse, tarjoutuvatko ne syötäväksi. Suomessa on 30 kansallispuistoa, joista viimeisin eli Nuuksio perustettiin viime vuonna. : " ". Välitätkö tietää. Weilin+Göösin perinteisesti julkaisemassa kokoelmassa ovat mukana kaikki voittajakuvat ja kunniamaininnan ansainneet otokset. Myös kulttuurin vaaliminen onnistuu ilman pysyvää omaisuutta. Se tarjoaa puistojen esittelyn ohella tuiki tärkeät tiedot kulkuyhteyksistä ja palveluista. Rikkoselta on kirjassa mukana myös upeita Lapin maisemia. Kaikista puistoista kuvaajilla ei ole ollut kovin laadukasta tai tuoretta materiaalia, mutta esimerkiksi etelän saaristopuistojen kuvat yllättävät monipuolisuudellaan tunnetaanhan Hautala ja Rautiainen ennen kaikkea pohjoisen luonnon taltioijina. Suomen kansallispuistot, Metsähallitus 1994, 94 s, 20 mk. Kirjassa yhdistyy Morganin oma selviytymistarina ja abojen arjen tarkka dokumentointi. Vuoden luontokuvaajaksi valittiin revontuliaiheellaan Martti Rikkonen hän on Suomen Luonnon lukijoille tuttu yhtenä Kotimaan-sivujemme vuodenaikojen tallentajista. Kansallipuistoissa onkin sangen huikea kuvakavalkadi maamme lain voimalla turvatusta luonnosta. Vakka-Suomi -kirja on seudun luonnontuntijoiden ja -kuvaajien voimanponnistus. vsk. Se on ehtinyt jo toiseen painokseensa. Tavara ei tee onnelliseksi, vaan siihen liittyvä tunne tai muisto. Totta tai tarua, kirja pakottaa miettimään länsimaisen sivistyksen aikaansaannoksia. KANSAUJSPUISfOISSA Kansallispuistot yksissä kansissa Hannu Hautala ja Lassi Rautiainen: Kansallispuistoissa, Otava 1995, 158 s., 260 mk. Ravinto ei ole itsestäänselvyys; sitä pyydetään luonnolta. D VUODEN LUONNONKlNAT95 Nature Photographs of the Year Suomerl LuonnorwalollUYQjalry WEIUN,OOOS Vuoden luonnonkuvat on jälleen koottu ki,jaksi. Ulla Ahonen Vakka-Suomen koko kuva Ilmo Suikkanen ym.: VakkaSuomi. Morgan tiivistää matkakumppaneidensa filosofian: Jokin on hyväksi tehdä, jos niin on parasta kaikelle elämälle kaikkialla. ,,,,. Antti Halkka Tiedätkö. Materiaali on tarkoitettu kouluille, keekusteluryhmille, ammattiauttajille ja kaikille niille, joita alkoholikyaymykMt kiinnostavat. Merestä maaksi. Maastossa mukana kulkemaan kirjasta ei ole. Niitä täydentää joukko kilpailussa palkitsematta jääneitä kuvia sekä kooste Pekka Helon tallentamaa Jäämeren rannan elämää. Luonnonvaroja ei koskaan kuluteta loppuun, jotta ne uusiutuisivat. Morganin mukaan hänen matkakumppaninsa ovat onnistuneet pysymään australialaisen yhteiskunnan ulottumattomissa heitä ei virallisesti edes ole olemassa. Hannu Hautalan ja Lassi Rautiaisen Hautala ja Rautiainen ovat luonnonkuvaajiemme parhaimmistoa. SUOMEN LUONTO 9/95 54. Tekstiä on puistoa kohden vajaa sivu. He eivät kanna mukanaan ruokaa eivätkä kylvä, sillä he pystyvät löytämään vettä ja ravintoa valtaväestön elinkelvottomana pitämältä alueelta. 1 .
Onko tällainen veteen pakeneminen tavallista. Lisäksi verholehdet kasvavat isoiksi ja liuskaisiksi , terälehtiä on tavanomaista enemmän ja ne ovat tavallista pitempiä, heteitä taas on tavallista niukemmin. Kansanomaiset parantajat ovat käyttäneet muun muassa ankeriaan verta ja rasvaa monien eri vaivojen parantamiseen. Rauhalan kirja Kasvien sienitauteja ( 1958) ja Pohjakallion Kasvipatologia ( 1963) pitävät tautia herukoilla harvinaisena. Ehkäpä sukeltaminen hätätilantessa ei ole täysin tuntematonta muillekaan linnuille kuin rantasipille. Karviaisisissa härmä levittäytyi marjojen pinnallekin, ensin valkeana homemaisena rihmastona, joka vahveni paksuksi ruskeaksi peitteeksi ja teki marjoista kelvottomia. Lisäksi sipit olivat tarttuneet kiinni vedenalaisiin kasveihin. lehdus. Haukka oli jo poistunut. Lämpökäsittelyn aikana myrkky häviää nopeasti kalan verestä. vsk.. Aluksi karviaisenhärmä ei juuri vaivannut herukoita. Eurooppalaiset isomarjaiset karviaiset olivat sille hyvin herkkiä. Veikkaan kuitenkin, että rannoilla ja veden läheisyydessä elävät linnut voivat helpommin turvautua sukeltamiseen äärimmäisessä hädässä kuin esimerkiksi metsissä asuvat peipot. Mikä aiheuttaa erikoisen kukan. Pitääkö homeiset pensaat hävittää, vaikka ne tuottavat hyvin marjoja. Havaintoni ei siis ole sattumanvaraista käyttäytymistä, kuten radiolähetyksessä vastattiin. Häiriytyneessä kukassa tämä tapahtuu jo kukinnan aikana niin, että eri kukanosat ovat selvästi erillään. Tällainen kukan kasvuhäiriö on melko yleinen ojakellukalla. Hän kirjoitti meille: " Koskella asuva ki ljuhanhia tarhaava Pentti Alho on rengastaessaan rantasipejä tehnyt saman havainnon. Ankeriaan veri tosin sisältää myrkyllistä ainetta, joka voi olla vaarallista. Harri Dahlström Kumma kukka kellukalla Ojakellukassa oli tavallisten kukkien joukossa yksi aivan toisenlainen: laakea, avoin, ruusunpunainen ja kerrottu. Sittemmin karviaisista on amerikkalaisia vuoristokarviaisia apuna käyttäen jalostettu härmänkestäviä lajikkeita. Aluksi se tuhosi karviaisen viljelyn. Sinäkin lyhyenä aikana voi vaara mennä ohi. Seppo Vuokko Tuhoisaa tuontitavaraa Mitä on mustaviinimarjapensaassa kasvava home. Kyläkellukalla se on hyvin harvinainen; sen sijaan kyläja ojakellukan risteymällä tätä "läpikasvua" taas tavataan. Seurauksena voi olla tu46 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Oikeanpuoleisen ojakellukan kukan röyhistely on ilmeisesti seurausta hormonitoiminnan häiriöstä. Se, pitäisikö härmäiset pensaat hävittää, riippuu puutarhurista itsestään. Vastauksemme korosti havainnon poikkeuksellisuutta, mutta se ei tyydyttänyt soittajaa, maanviljelijä Jaakko Taarastia Hollolasta. Tämä poikkeavuus aiheutuu ilmeisesti kukan kehitystä ohjaavan hormonitoiminnan häiriöstä. Paras keino härmää vastaan on taas ollut jalostus. " Home" on karviaishärmä, alunperin amerikkalainen loissieni , joka tuli Eurooppaan 1890. En ole koskaan havainnut tällaista tilannetta. Uudet härmänkestävät lajikkeet ovat ammattimaisessa viljelyssä nopeasti korvanneet vanhat. Voiko hometta hävittää. Hätäsukellus Näin Pielisellä, kun varpushaukka jahtasi järven yllä pikkulintua, ehkä peippoa. Härmää kestävät esimerkiksi Öjebyn, Melalahti ja uusi viherherukka Vertti. Ehkä siitä oli vuosikymmenten myötä kehittynyt uusia kantoja, jotka pystyivät murtamaan mustaherukan puolustuksen. Näihin "käärmemäisiin" vesieläimiin eli ankeriaaseen, joka on kalalaji , ja nahkiaiseen, joka on ympyräsuinen, on katsottu aikoinaan liittyvän maagisia ominaisuuksia. Häiriö ulottuu yleensä koko kukkaversoon: sen lehdet ovat tavallista alempana, joten kukkaperä on vanamainen. Sen sijaan radiolähetyksessä tuli samantyyppinen rantasipiä koskeva havainto. Kaikki nykyisin taimitarhoissa myytävät lajikkeet ovat näitä uusia, ja viime vuosisadan menestyslajikkeet ovat kutakuinkin hävinneet. Lintu pelastautui syöksymällä veteen, josta se ponnahti hetken kuluttua pinnalle ja lentoon. Kun marjat ovat härmälle alttiissa lajikkeessa paljon maukkaammat kuin näissä uusissa, ja kun se kerran härsuOMEN LUONTO 9/95 54. Ankeriaan ja nahkiaisen veri ei aiheuta haittoja, jos otuksia käsitellään ja käytetään ravinnoksi perinteisellä tavalla. Eihän kaikkia pikkujuttuja ole voitu havaita ja vielä vähemmän luetteloida". Ehkä kyseessä on jonkin kasvuhormonin ennenaikainen tai liian voimakas erittyminen, sillä normaalistikin kukkalapakko pitenee kukinnan jälkeen siten, että verhiön ja hedelmystön välille kasvaa noin sentin mittainen varsi. Minulla on puutarhassani jokin vanha härmälle altis lajike, luultavasti Brödtorp, sekä uusia härmänkestäviä lajikkeita. Ankeriasta perattaessa ei pidä pyyhkiä silmiä niin, että verta joutuu silmiin tai limakalvoille. Seppo Vuo/anto Myrkkyä veressä. Onko ankeriaan tai nahkiaisen veri myrkyllistä. Tilanne muuttui kuitenkin 1960-luvulla ja enty1sesti Pohjoismaissa karviaishärmästä tuli yhtäkkiä mustaherukan riesa. Punaherukkaa se ei vieläkään pahemmin vaivaa. Joskus varrella on lehtiä ja lehtihangassa aivan normaali kukka
Tämä kanalintuihin kuuluva laji muuttaa Pohjois-Afrikkaan ja palaa sieltä useinkin myöhään kesällä. Vaalea väri voisi päästä valtaan, jos väriin kohdistuva valintapaine hellittää. Seppo Vuokko Viiriäishavainto Kesäasuntoni luona kuulin ja näinkin viiriäisen. Ei tiedetä, onko meillä kuultujen lintujen joukossa tarhakarkulaisia tai istukkaita. Pertunmaalla olen jo kolmena kesänä nähnyt valkoisia etanoita, jotka venyttävät itsensä 15 sentin mittaisiksi. Puuttuisiko siis saaresta jokin saalistaja, joka mantereella huomaa vaaleat etanat helpommin kuin tummat ja karsii ne pois. Meillä Tammisaaressa ne viihtyvät vanhassa kellarissa, jonka puuosat ovat lahoamassa, ja ne talvehtivatkin siellä. Ehkäpä väriin kytkeytyy jokin edullinen fysiologinen ominaisuus. Määritettäessä ukkoetanaa täytyy pitää kiinni kyljistä ja sitten vilkaista jalan väriä. Mikä on viiriäisen todellinen tilanne. Pahiten härmä vaivaa tiheässä tai varjossa kasvavia pensaita. kuussa. -Kuvassa tarhakasvatti. Lisäksi sen metsästys on Välimeren maissa ollut varsinaista kansanhuvia, jota kannat eivät ole kestäneet. Lintulaji katsotaan hävinneeksi, kun se ei enää pesi maassamme. Ukkoetanan jalan lima on uskomattoman sitkasta. Varmastikin on kysymys perinnöllisestä värimuodosta. Suvussa on kaksi lajia. Kaikki kolme kysymystä koskevat suurinta etanaamme, ukkoetanaa. Viimeinen viina1sen pesimähavainto on 1950-luvulta, mutta yksittäisiä koiraita kuullaan siellä täällä pitkin kesää vuosittain. Lintukirjojen mukaan se on Suomesta hävinnyt. Sen jalassa on alla vaalea pitkittäisviiru mustien reunaviirujen välissä. Viiriäinen ei pesi enää Suomessa. Vaikka viiriäisen levinneisyys on eteläinen, pesiä on löydetty aikanaan muun muassa Muoniosta. Toinen on kuitenkin harvinainen laji, jota tavataan kasvihuoneissa ja puutarhoissa, ja näissä tapauksissa lienee kysymys siitä yleisemmästä. Viiriäisen kolmitavuista ääntä saattaa kuulua pellolta vielä eloSUOMEN LUONTO 9/95 54. mästä huolimatta marjoo runsaasti, en ole sitä hävittänyt, vaan jopa lisännyt. Meille tulevat linnut ovat saattaneet pesiä jo aikaisemmin etelämpänä. Ukkoetana on suurin etanamme. Seppo Vuo/anto Mustia ja valkeita ukkoetanoita Naantalissa on mustia, 10-15 senttiä pitkiä etanoita, joilla on selässä vaalea juova. Kissamme oli pentuna tukehtua sen limaan. Asuvatko ehkä !ahossa haapapölkyssä. Viime vuosina havainnot ovat yleistyneet, joten toiveita linnun juurtumisesta uudelleen maahamme on. Havaintoja on yli 30 vuoden ajalta, ei koskaan yhtään tummaa ukkoetanaa, suurimmat ovat yli 10 sentin pituisia. Albinismi ukkoetanoissa on jännittävää. Ei tunnu kovin luontevalta, että vaalea väri sinänsä voisi olla edullinen ominaisuus, esimerkiksi suojaväri. Pidettyäni kerran ukkoetanaa varomattomasti kädessä jouduin pitkiä aikoja rapsimaan sormiani juuriharjalla. Vaaleista ukkoetanoista toivotaan lisää havaintoja. Harvinaisemmalta puuttuvat reunaviirut. Härmän valtaa voi vähentää pitämällä pensaat ilmavina leikkaamalla ja tukemalla sekä poistamalla rikkaruohot. vsk. Ukkoetana on lahon puun syöjä ja saattaa varmaankin asustaa haapapölkyssä. Typpilannoitusta on myös syytä välttää. Normaalisti se on musta, mutta monin paikoin elelee vaaleita albiinokantoja. Luontoiltaan tuli ensimmäinen valkeaa etanaa koskeva kysymys 1990, ja tässä on kaksi havaintoa lisää. Viiriäisenmunia ruokakauppoihin tuottavat linnut kuuluvat eri lajiin, mutta tiettävästi myös meikäläistä viiriäistä tarhataan. Viiriäinen on peltopyyn ja ruisrääkän tavoin niitä peltolintuja, jotka eivät ole sopeutuneet nykyaikaiseen maatalouteen. Kauri Mikkola 47. Havainto Pellingin saaresta pistää pohtimaan syntyjä syviä: onkohan kysymyksessä luonnonvalinnan vaikutus vaiko pelkkä sattuma, niin sanottu perustajavaikutus. Pellingin saariston itäosassa Svartholmenissa on pysyvä valkoisten etanoiden kanta
Helpota henkilökohtaista ongelmaasi. Me K-kaupassa haluamme kantaa vastuuta yhteisestä ympäristöstämme. KIERRÄTYSPISTE löytyy isoimpien K-kauppojen, kuten Citymarkettien parkkipaikoilta. Jokainen suomalainen tuottaa kierrätyskelpoista pakkausjätettä keskimäärin 90 kg vuodessa. Näihin voit palauttaa lähes kaikkia hyötyjätteitä.. Lajittele jätteesi ja tuo kierrätyskelpoiset hyötyjätteesi K-kaupan kierrätyspisteeseen! K-KAUPAT ja KESKO VIHREITÄ SEINIÄ on jo yli 500 K-kaupassa, joihin voit palauttaa mm. Kerätyt jätteet toimitetaan edelleen hyötykäyttöön. Siksi olemme rakentaneet K-kauppoihin vihreitä seiniä ja kierrätyspisteitä, joihin voit palauttaa erilaisia kierrätykseen kelpaavia jätemateriaaleja, kuten esimerkiksi kirkasta ja väri/listä lasia, muovia, styroxia, vaatteita ja pahvia. •• HENKILOKOHTAINEN ONGELMA. pulloja ja paristoja
Posti numero ja -toimipaikka Lahjan antaja (laskutusosoite) All ekirjoitus: .... Satakunta Otavankatu 1 1, 28100 Pori puh. (90) 228 08206 Sa1u Hemula-Nieminen Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: ............................................................. Tilaajatunnus !jäljennä va nhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa ): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. Perämiehenk. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. z L.U 6 :) V) Tilaushinnat: Määräaikaistila us 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotila us 12 kk 235 mk Suomen Luonto ilmestyy 12 numerona vuonna 1995. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden taka kannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: ... 190) 228 08 210, 228 08 224, telafax 190) 228 08 200. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. (92 1) 30 1 141 Hannu Klemola vs. Osoite: .... . (953) 4 11 7358 Pemi Siilahti vs. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Anne Raunio, järjestösihteeri, vs. (90) 630 300, telefax (90) 630 414 SUOMEN LUONTO 9/95 54. (93 1) 2131 317 Harri Helin Saimaan alue Katari inantori 6, 53900 Lappeenranta puh. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_ . Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ........... (90) 228 08 1 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-16.15 Pirkko Elomaa-Vah1eris10, koulutussihteeri Esko Joutsamo, pääsihteeri Mi,ja Jumppanen, puhelinvaihteen hoitaj a Irma Kai1osaari, rekisterinhoitaja Päivi Karvinen, YVA-yhteyshenkilö Johanna Kolimäki, toimistosihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäj ä Anna Parkkari, projektisihteeri RilVa Pieliläinen, talouspäällikkö Terho Powanen, tiedotussiht., päätoimitt. Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin (myös suuntanumero ): ............ (96 1) 312 7577 Tiina Seikkula SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle ! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_ . O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 49. Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin IHRL). (939) 632 6163 Maija T. Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, M ariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. 11 A 17, 00150 Helsinki puh. (90) 176 633 LI ITTOHA LLITUS Timo Helle (pj .), (960) 3364 302, Veikko Aalo, Vesa Heinonen, Kimmo Kaakinen, Marja Meura, Timo Permanlo, /-/eli Saarikoski, /-leikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogl ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-5 1, 20 100 Turku puh. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_. (90) 228 0822 1 Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. . Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (981) 311 5 828 Me,ja Ylänen Pirkanmaa ja Keski-Suomi Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. (90) 228 08333 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki puh. vsk. . Leena Sjöblom, jäteprojektisihteeri Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, toimistosihteeri, vs
However, Pölkky Oy only began its enquiries after WWF representative Jarmo Pyykkö had brought the incident to public attention at the IUFRO congress in Tampere at the beginning of August. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Satakunnan maaja metsäinstituutti, 29340 Kullaa Puh. Varaparistoja on saatavissa meIlta 20,-/pan ta, lähimmästä fotoliikkeestä. Preserving old growth forests should not be a problem in northern Finland, where it would be possible to increase logging, even if 4000 square kilometres were to be protected. GAMMA 01-säteilymittari joka kodin käyttömittari Gamma 01-säteilymittarilla tarkista! helposti, turvallisesti ja edullisesti muutamassa sekunnissa säteilyriskin mahdollisuuden -ympäristöstä päivittäin tai poikkeustilanteissa riistasta, vedestä, maaperästä, eläinten rehusta lähes mistä tahansa Et voi olla varma, ellet mittaa: Gamma 01 :n punainen alue on Suomen viranomaisten keskinäi_sellä ilmoit_usta_soUa, esimerki_ksi omakotitalojen rännien alta on löytynyt J?P~ tata suurempia sate1lytas0Ja! MIttan on Säteilyturvakeskuksen testaama Ja kaytossa osoittautunut enttä,n luotettavaksi. Fetshenko also promised that the logging scheduled for the border zone will be lirnited so that "it will not cause Suomen Luonto 10/95 ilmestyy lokakuussa Miten olisi marras matka räntä-Suomessa. On average they feel that 9 percent of the total forest area could be preserved, amounting to almost four times as much as at present. Karelia's Minister of the Environment and Natural Resources, Mihail Fetshenko, on a visit to Finland in August said that an effort is being made to preserve 5 percent of the forests by the year 2005. Lumi takana ja ruska edessä. The 'Karelian nature conservation authorities and forestry officials are, however, diarnetrically opposed in regard to the fate of these forests. A new association, based on Trout Unlimited in America, has been founded to help preserve the sea trout and other forms of trout here. The second largest group considers the present level adequate. Prior to World War II this region belonged to Finland; now it is a part of Russia. In the course of preparing this protection map sorne important floral and fauna! finds have been made. High time to protect our forests Special section by the Finnish Association for Nature Conservation A mere 2.5 percent of Finland's growing forests has been protected. 10. Translated by Leigh Plester Satakunnan maaja metsäinstituutti järjestää sieniharrastajille ja sienistä kiinnostuneille Mikroskooppinen sjenentunnistus -kurssm 24.26. Tunturiluonnolla on tulipalokiire. 1n Karelian meadows by Hannu Aarnio and Pekka Ojalainen Suomen Luonto 54 (9): 22-25 These pages show views of Ladoga Karelia, where the rural landscape has remained virtually unchanged for the last 50 years. By manipulating statistics in this primitive fashion, the publishers endeavour to show that half of northern Finland's forests are untouched by forestry. OVH 295,nyt suoraan maahantuojalta 169,+postikulut 30,-. Suomalaisten tutkijoiden mukana Amazoniassa. Unless more forests are preserved, Lapland is in danger of losing its wilderness character along with its old growth forests, a process that may take only around 30 years. 50 damage to the border zone forests". Vienansalo is a forest wilderness of around 30 by 30 kilometres. Maahantuonti ja markkinointi: JS-tekniikka Oy, Hatanpään valtatie 14 D, 33100 Tampere, p. On the Russian side of the frontier a good deal of biologically valuable natural forest has been preserved. Upon being apprised by the authorities of the Special plans for the area, the company, according to forest manager Matti Virranniemi, stopped logging. Under 10 percent of Finns think that there are already too many protected forests. ln southernmost Finland a mere 0.5 percent of forest are under protection. Apart from in Russia, the red-flanked bluetail nests in Europe only in Finland (one pair has shown signs of nesting in Sweden). 931-2226 221 , fax 931-211 O 61 O Jälleenmyyjiä etsitään ympäri Suomea! SUOMEN LUONTO 9/95 54. trutta) has disappeared from most of the rivers in which it originally occurred in Finland. Despite this fact, the Forest and Park Service which manages these forests, and the northern forest industry have continued to resist any move towards protection sometimes by highly questionable means. Finland's northern forest interests in July published a brochure in which fells are false ly claimed to be forests. Efforts are now being made to bring more of the old growth natural forests of northern Finland under protection. Timber from the area is being bought up by Finnish industry, as Finland's saw and pulp mills are closer to the Russian extraction sites. The association is carrying out bioremediation of sea trout spawning grounds in rivers and otherwise attempting to restore rivers to a form acceptable by this fish. His islands on Lake Suvavesi were protected at the beginning of 1995. Lisäksi peritään täysihoitokulut. Most young people were in favour of increasing the total amount under protection. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Finnish company logs planned Unesco forest by Mikko Niskasaari Suomen Luonto 54 (9): 14-15 In August the Finnish enterprise Pölkky Oy began logging an area in Vienansalo, Russian Karelia which in collaboration with Unesco had been scheduled as a protected area. Preservation of sea trout left to volunteers by Henrik Kettunen and Antti Halkka Suomen Luonto 54 (9): 19-21 The sea trout (Salmo trutta m. Gamma 01 on heti käyttövalmis: yks1ty1skohtainen käyttöohje opastaa laitteen käyttöön parissa minuutissa. For instance, several pairs of the red-flanked bluetail (Tarsiger cyanurus) were discovered and it is now estimated that there are perhaps over 200 pairs within the area mapped. SUOMEN LUONTO (Narure af Finland) Published by the Finnish Association f or Na111re Conservation Address: Kotka11katu 9 005/0 Helsinki, Finla11d Fax: +358 228 08 200 Conservation without reward by Alice Karlsson Suomen Luonto 54 (9): 16-18 In Finland compensation is generally paid to land owners in conjunction with nature conservation. Jukka Hallman is one such exception. 939-540251 (Koivumäki tai Hänninen). Once again the contention is made that jobs will be lost, despite Pöyry Consulting Company representatives refuting this notion. Many Fin ns are surprised to learn that only 2 percent of the forests have been protected in southern Lapland. During the Soviet era some of the one-time Finnish fields have become herb rich meadows. 1995 Kurssimaksu 500 mk. According to a very recent survey by the Finnish Forest Research Institute METLA, 46 percent of Finns are in favour of increasing the amount of protected forests. vsk.. The truth is that only 5 percent of the forests in northern Finland are protected by law. Only in exceptional circumstances do land owners voluntarily forego their rightful compensation. These forest areas are important to Europe as a whole for instance, some of the Vienansalo stands are 300400 years old. Kurssille otetaan 10 osanottajaa. The graphics on page three of the section show the level of protection in different parts of the country. These sites have already been surveyed for conservation purposes. Unfortunately, felling has already extended as far as localities like Vienansalo and the planned Kalevala national park
Ne saavat kuitenkin nauttia vapaasta lentämisestä joka päivä. Jo 1931 Lontoon eläintarha perusti parinkymmenen kilometrin päähän keskustasta uudenaikaiseen ajatteluun perustuvan "tytäryhtiön", Whipsnaden. Yhtä tuntematonta lienee ollut sekin , että Lontoon eläintarhan toiminta on ollut perinteisesti paljon muutakin kuin eläinten pitämistä näytteillä. Seura ryhtyi toteuttamaan hanketta, joka nimettiin zoocentrumiksi. Jo 1800-luvun puolivälissä alettiin rakentaa tiloja matelijoille ja kaloille. tieteellisen kehityksen tuntumassa. Tämä ei kuitenkaan tuottanut nopeaa parannusta ja ahdingon ollessa pahimmillaan harkittiin eläintarhan sulkemista. Aloitteen teki silloinen seuran puheenjohtaja, lordi Zuckermann. Sen kävijämäärä oli pudonnut neljää miljoonaa hipovista luvuista alle puoleen. Se ansaitsisi kuitenkin oman kertomuksensa. Häkin läpi kulkee kävelyreitti. Niin ikään tutkittiin useankin uhanalaisen lajin alalajien, muun muassa mongolianvillihevosen, puhtautta kromosomitasolla. Siellä on vähemmän lajeja kuin emoeläintarhassa, mutta paljon enemmän tilaa. Sen tutkimuslaitoksesta kehittyi varsin monipuolinen. Kaikkein eniten huomiota saanut rakennus on lordi Snowdonin suunnittelema mahtava lintuhäkki, jonka tukirakenteet ovat osa puiston maisemakuvaa. Ilkka Koivisto 51. Sinne hankittiin alkajaisiksi varsinaisena perustamisvuotena 1828 lintukokoelma, jota kasvatettiin nopeasti , ja pian tuli myös nisäkkäiden vuoro. Tämä kunnianarvoisa eläintarhavanhus oli suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Häkissä lentelee useita kymmeniä lintulajeja. simmäinen osa ilmestyi 1959. Vuosikirjan pitkäaikaisin toimittaja on ollut Peter Olney, eläintarhan lintukuraattori. Tässä hoidetaan afrikannorsun kynsiä. Vielä 1960-luvulla, jopa pitkälle 1970-luvullekin tutkimuksia voitiin rahoittaa niin hyvin, että laitos pysyi erinomaisesti eläinEläintarhassa jä,jestetään yleisölle päivittäin erilaisia näytöksiä. EnOsa petolinnuista, kuten tämä kiljumerikotka, on kytketty 01-reensa. Aviaario, valtava lintuhäkki, on Lontoon eläintarhan näkyvin rakennelma. Näiden lajien sukupuolen määrittäminen oli eläintarhan toiminnalle hyvin tärkeä hanke. vsk. Lontoon eläintieteellinen seura liitti jo varhain tutkimustyön kiinteästi eläintarhansa toimintaan. Vuosikirjassa julkaistaan pa1ts1 joukko artikkeleita eläintarha-alalta myös yhteistoiminnan kannalta olennaisia tietoja sadoista eläintarhoista, tilastot eri eläinlajien lisääntymisestä ja harvinaisten lajien yksilömääristä sekä selvitykset eläitarhakantakirjojen tilanteesta. Sehän ei ole uutta Suomen Luonnon lukijoille, mutta ilmeisesti Englannissa ainakaan suuri yleisö ei tuntenut sitä puolta riittävästi. SUOMEN LUONTO 9/95 54. Näin eläintarha alkoi saada käyttöönsä myös julkisia varoja. Moni tutkimushanke oli voitu laajentaa kansainväliseksi yhteistyöksi. Hyönteiset tulivat ohjelmaan vähän myöhemmin, silti eläintarha-alan uutena aluevaltauksena. Maapohjaa on kuitenkin niukasti tälle joukolle, vaikka suurikokosten nisäkkäiden määrä on vähe.ntynyt. Kymmenkunta vuotta sitten Lontoon eläintarha nousi murheellisesta syystä uutisotsikoihin varsin usein. Tänäkin päivänä sitä voidaan pitää yhtenä uudenaikaisimmista eläintarhoista koko maailmassa. Esimerkiksi monilla lintulajeilla sukupuolet ovat samanlaiset. Sijoituspaikaksi valittiin Regent Park. Lontoon eläintieteellisen seuran suurin palvelus muille eläintarhoille on ollut eläintarhojen kansainvälisen vuosikirjan julkaiseminen . Hankkeen taakse asettuivat monet vaikutusvaltaiset piirit, ja tämä johti Lontoon eläintieteellisen seuran perustamiseen 1826. Toinen merkittävä syy olivat kohonneet ylläpitokustannukset. Tilanne korjautui kuitenkin ratkaisevasti, kun eläintarhaa ryhdyttiin tekemään tunnetuksi luonnonsuojelussa, uhanalaisten lajien geenipankkina. MAAILMAN ELÄINTARHOJA Lontoon eläintarha Lontoon eläintarhan perustamishankkeet juontavat 1820-luvulle, jolloin maailmassa toimi vasta muutama suuri kaupunkieläintarha. Tilanteen parantamiseksi yritettiin monenkinlaisia keinoja, muun muassa mainontaa ja jopa hyvinkin viihteellistä yleisön kosiskelua. Lontoon eläintarha on yhä maailman suurimpia, sillä eläinlajeja on lähes tuhat
Luonnonsuojeluliitto on ottanut käyttöön uuden, yrityksille ja muille yhteisöille tarkoitetun jäsenlajin, kannatusjäsenyyden. Liitto tekee työtä luonnon monimuotoisuuden, kestävän elämäntavan ja ympäristönsuojelun puolesta. Jäsenmaksut käytetään Luonnonsuojeluliiton ajankohtaiseen toimintaan. järjestösihteeri A uh. Vuotuinen kannatusjäsenmaksu määräytyy yhteisön henkilöstömäärän mukaan. (90) 228 081. Kannatusjäsenyys tarjoaa etuja: Kannatusjäsenet saavat joukon etuja, joiden avulla ne voivat kehittää toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi ja samalla saavuttaa säästöjä kuluissaan: 1 Virikkeitä ympäristöa säastävään toimintaan eli uusi • Ympäristöohjeita toimistoille -opas 2. Tervetuloa Suomen luonno ·eluliiton kannatusj 5 liittyvät saavat yhden v iltel puolentoista vuoden j ietoja vs. Ympäristö 01 yrityksen ' Luonnonsuojeluliiton kannatusj äsenyys on yrityksille ja yhteisöille uusi tapa tukea työtä luonnon puolesta! Suomen luonnonsuojeluliitto ry on maamme suurin vapaaehtoisen luonnonja ympäristönsuojelutyön järjestö. Suomen Luonto -lehden vuosikerta 12 kertaa vuodessa värikästä ja tuoretta tietoa suomalaisesta luonnosta ja sen ilmiöistä 3 Luonnonsuojelija -lehden vuosikerta • 10 kertaa vuodessa tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ja tapahtumista 4 Kannatusjäsenilmoitus kerran vuodessa sekä • Suomen Luontoon että Luonnonsuojelijaan 5 Maksuton osallistuminen toimiston ympäristö• seminaariin, jossa esitellään käytännön tapoja kehittää yrityksen arkirutiineja ympäristöä säästäviksi