Suomen Luonto 9/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pikkupöllöt liikkeellä helmipöllön vaellus näkyy lintuasemilla Paljastuva napa arktiksen jää sulaa yllättävän nopeasti Huovisen luonto kirjailija ylisti kainuun metsiä 9 Irtonumero 7,50 20.11.2009 Hirvi lähetti tekstiviestin Pantatutkimus tuo uutta tietoa hirvien vaelluksista
Kangasniemellä pyrytti, minkä sai kokea myös kuvan korppi. Kaksi viime syksyä ovat kuitenkin jääneet pitkän ajan keskiarvosta etenkin maan eteläosassa. Jarmo Mannisen kansainvälisesti palkitusta otoksesta lisää sivuilla 1619. KUVA JARMO MANNINEN · TEKSTI JUHA HONKONEN. SyyStalVi Lunta! Näihin aikoihin sitä pitäisi tulla. Tilastojen mukaan marraskuussa on vähintään sentti lunta joka puolella Suomea
Perustellusti järjestöt myös ihmettelevät, miksi kokoomus, vihreät ja Rkp antavat keskustan tehdä ympäristöasioissa lähes mitä vain. JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA VAELLUKSELLA. Se ei kuulu nykyaikaan. Taskinen alkoi kuvata valmisteilla olevaan dokumenttiinsa materiaalia. Paikalla ollut Itä-Savon toimittaja kysyi aiheellisesti, pitääkö hänenkin poistua, sillä hän oli yhtä lailla tekemässä journalistista työtään. On sananvapaudelle vaarallista, jos järjestäjät alkavat valikoida, ketkä journalistit saavat missäkin tilaisuudessa olla. Taskinen on Journalistiliiton jäsen ja oli tilaisuudessa tekemässä työtään. Homma tyssäsi alkuunsa, kun tilaisuuden järjestäjä ryhtyi estämään kuvausta heittämällä takin videokameran päälle ja lopuksi repimällä kameraa Taskisen kädestä. Tilaisuudessa puhujana ollut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka ihmetteli ulosheittoa. Se ei järjestäjille jostain syystä käynyt. Hän lisäksi muistutti, että osakaskuntien kokoukset ovat julkisia. uomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen WWF:n mielestä nykyinen hallitus on jäämässä historiaan ympäristövastaisuudessaan. Ennen kovin harvinainen valkoselkätikkakin (kuvassa) on runsastunut ja saattaa tulla jopa ruokinnalle. S Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto,www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 markus varesvuo / lintukuva per olov jansson Norppakuvaajan ulosheitto outoa. Kop, kop, kop. Tikkoja näkee koputtelemassa monin paikoin. Itä-Savon toimittaja sai jäädä. Surkuhupaisaa kärhämässä on, että tilaisuuden nimi oli Saimaannorppa suojellaan sopimalla. Huolestuttavaa on etenkin alueellisen ympäristöhallinnon alasajo, joka heikentää ratkaisevasti ympäristöasioiden painoarvoa maakunnissa. PÄÄKIRJOITUS SYYSTALVI SUOMEN LUONNOSSA 32 M aamme tunnetuin saimaannorpan suojelija Juha Taskinen oli lokakuun lopussa Savonlinnassa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa kalastuskuntien edustajat keskustelivat vapaaehtoisista verkkokalastuskielloista saimaannorpan suojelemiseksi
Tuuli on ankara, kasvit piikkisiä ja maa kivinen. 66 "Olen kontrollifriikki." KasvokkainLeoStraniuksenkanssa. Vakiot 6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 57 Tikullasilmään 65 Kolumni 66 Omareviiri 72 Lukijoilta 73 Parasjuttu 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinätjapalvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu norbert Wu / corbis / skoY 52 LÄMPENEE. LöytöretkelläSuomessa. Kansainvälisessä luontokuvakisassapalkittiinsuomalaisiakin. Turkinkyyhky. Kahdeksan erämaata suojeluun Lapissa Kuolanvuonossa 127 alusta ja ydinjätettä Mustahaikara tarvitsee vanhoja metsiä Luonto ja ympäristö Tiede ja tutkimus 12 Sukupuutto voi iskeä viiveellä 13 Auringon hiukkasvuo muokkaa talvilämpötiloja 52 Merijää vähenee. 40 Omien polkujensa kulkija. Suomalainen Jari Haapala on mukana selvittämässä napajään hupenemisen syitä. KANNESSA Minne hirvet vaeltavat. Mikä vetää Valassaarille Merenkurkkuun? Retkeily ja matkailu 44 Valassaaret. VeikkoHuovinen. Kuva: Heikki Willamo. marcel nicolaus W W W.SuoM e n luo nto.Fi SUOMEN LUONTO 9 | 2009 5. Hirvi. Kalvolankuulutammielääyhä. Tikkojentilanne. Menetetäänkö Vuoden luontokuvan metsä. Nyt nakuttaa hyvin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa meneillään olevasta työstä sivuilla 2027. Unohdettu julkkis. Napa paljastuu. 44 KAUKANA MERELLÄ. Siitä yritetään päästä perille seuraamalla niitä gps-laitteilla. Indonesian Sulawesillä korallit kukoistavat suojelutyön tuloksena. 16 Susi hyppäsi voittoon. rainer rajakallio SuomenLuonto9|200968.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 10 20 28 32 6 8 10 14 Pieni kyyhky vakiintui Suomeen. Melkoinen ruokareissu. 58 Sukelluksia Sulawesillä Ihmiset ja elämäntapa 58 KORALLIEN KAUNEUTTA
Lakeisvuorenkangas rauhoitettiin vastikään. Virtojen kuukkelipopulaatio on yksi Etelä-Suomen viimeisistä. Ei ehkä hätistäisi, jos tietäisi, ettäruuanvähyystalvellaonoravillekohtalokasta. Hän on koulutukseltaanmetsätalousinsinööri. Ilkka Korhonen, te siis vakuutatte, että hakkuuta ei ole tulossa. Metsähallituksen Länsi-Suomen osastolta vakuutetaan, että metsänkäyttöilmoituksen avohakkuumerkinnästähuolimattahakkuutaeioletulossa. Metsä sijaitsee Pirkanmaan Virroilla, Pahalamminvuorella. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellytitämerennorpanvaarantuneeksi. ANTTI HALKKA 6 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. VieläviimevuosisadallanorppaoliItäiselläSuomenlahdellaerittäinrunsas.Nytkoko lahdella on enää muutamia satoja norppia, jotkaviihtyvätlähinnäVenäjänpuolella. Se on normaali käytäntö",Korhonensanoo. "Tämäonihanvarmaatietoa.Siihen eioletulossahakkuuta",Korhonenvastaa. "Metsän emäntä" -kuvan kuukkeli kuuluu Pirkanmaan viimeisiin. YllÄttÄVÄ haVainto ari vuorio Menetetäänkö Vuoden Vuoden luontokuvan kuukkelin metsä Virroilla on merkattu avohakkuualueeksi. Kari LeonkuukkeliaesittäväVuodenluontokuvaotettiinMetsähallituksen metsässä, joka Suomen Luonnon haltuunsa saaman metsänkäyttöilmoituksenmukaanonkeskellätulevaa avohakkuuta. "Eiolesuunnitelmaa,ettäse(metsä) hakattaisiin", rauhoittelee tiiminvetäjä Ilkka Korhonen. Metsänkäyttöilmoituksessa lukee kuitenkin "avohakkuu". Pahalamminvuoren kuukkelit ovat osa suurempaa populaatiota, johon kuuluvat myös alueen pohjoispuolella sijaitsevan Lakeisvuorenkankaan linnut. Pakkastaoravaeikavahda.Oravanpesässälämpötilapysyyplussallaaina,kunasukkiitseonpaikalla.Muttamatalapaine,pyry jatuulisaavatoravanpysyttelemäänpesässäänjopaviikon.Kunhyväsääsittenkoittaa, oravalleonkirjaimellisestielintärkeätä,että ruokaaontarjollanopeastijavarmasti. JUHA KAUPPINEN EMÄNTÄ JA ISÄNTÄ. Kuukkeli ja Kari Leo (oikealla) voittivat Vuoden luontokuva -kilpailun. Hangeltalöytyykuusenvuosikasvaimenpätkiä,joistaoravaonnyppinytsilmut.Tärkeä lisäovatmyöslintulaudanantimet. "Jos nuo metsänkäyttöilmoitukseen merkatut alueet hakataan, Pahalamminvuoren alueelle jää vain kakkos- ja kolmosvaiheen männikköä. Vuorio oli yllättynyt, sillä norppaeioleenääalueellatavallinennäky. Kuukkelien onsilloinpakkolähteä",sanoovuoden luontokuvan ottaja Leo. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT TOIMITTANUT ANTTI HALKKA nYt luontoon! reijo juurinen / kuvaliiteri kuukkeliMetSät Älä häädä oravaa Moni hätistää lintulaudalla pyörivät oravat. Hakkuutarpeetarvioidaanuudelleen kulloisenkinpuuntarpeenmukaan."Jos ilmoituksen aika umpeutuu, tehdään tarvittaessa uusi. Voivatko kuukkelit siirtyä Pahalamminvuorelta johonkin muualle, esimerkiksiLakeisvuorenkankaalle. Ilmoituksessa hakkuuaikaaonmarraskuuhun2011asti. "Tuskin.Sielläreviiritovatjovarattu- Norppa Kotkan edustalla Lintuharrastaja Ari Vuorio sai Ristisaaressa Kotkan edustalla kuvan itämerennorpasta. Oravat syövät kuusen kävyistä siemeniä, muttatällaisenakorkeintaankeskinkertaisenakäpyvuonnaneturvautuvathätäruokaan
Metsät omistava UPM suunnitteli täksi syksyksi hakkuita. Tilannetta voiverrataliikennesääntöjenluomiseen." "Kaikkeintärkeintäontunne,ettätoivoajakeinojalöytyy.Parhaassatapauksessaihminenoppiikäsittelemäänahdistustaanerottamallaasiat, joihin hän pystyy vaikuttamaan. "Ilmastonmuutoksenkieltäminenonolluthelppoa,koskailmiöstäonesitettymonenlaisiakäsityksiä ja epäilyksiäkin. "Siellä on hyvävoimainen lähdepopulaatio,jossakuukkelitovatlisääntyneet jasaaneetpoikasia",Leokertoo. Pitkälle ilman kotimetsää jäävät kuukkeliteivätselviä. "Päättäjientulisitarttuailmastonmuutokseen jämäkämmin lainsäädännön kautta. ProfessoriIlkka HanskionkollegoineenanalysoinutKoillis-Grönlannistakootun20-vuotisen seurantasarjan ilmaston vaikutuksesta kaulussopuliinjasitäsyöviinpetoihin.Kaikkiaineiston pohjaltalaaditutmallivaihtoehdotosoittavatyhdenmukaisesti sopulisyklien loiventuvan lähitulevaisuudessa. PERTTI KOSKIMIES SUOMEN LUONTO 9 | 2009 7. "Kotimetsäänsäkiintyneetkuukkelitvalmistautuvatnytrauhassatalveen,japesintähänalkaajomaaliskuussa". Taustallaonmielenpyrkimysvälttääristiriitatilanteita. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT ilMaSto ja Sää jouni klinga Psykologi: ilmastolait lääkkeeksi ahdistukseen Miten toimii ihmismieli, kun horisontissa häilyyilmastonmuutoksenkaltainenuhka. Siitä nousevat kykyjahalutoimia.Riittää,kuntekeevoitavansa,kokomaailmaaeitarvitsekoettaapelastaa." KATI PARPPEI KIRSI SALONEN luontokuvan metsä? kati parppei ja",Leokertoo. "Ihminenajatteleehelposti,etteivätkäsilläolevatuhatkosketahäntä.Senäkyyniinsuhtautumisessa ympäristöön kuin omaan terveyteen", eko-jaympäristöpsykologiKirsi Salonen toteaa. Kuukkelimetsänkelpuuttavatelinalueekseenmyösliito-orava,pohjantikka,pikkusieppo,viiru-,lapin-jahelmipöllösekämonetmuutvanhanmetsänlajit.YmpäristöministeriöeisiltimyönnäMetso-rahojayhtiöidenmetsienostoonsuojelualueiksi.Viimeisetparitvoivatpoikasineenpelastaakokoseutukunnankuukkelientulevaisuuden. PERTTI KOSKIMIES Lämpeneminen vie pohjoiselta rytmin Ilmastonlämpeneminenharventaaarktistenalueidensopulivuosiajaalentaahuippuvuosienyksilömääriä.Setaashaittaahuippuvuosinajoukoittainlisääntyviänaaleja,kärppiä, tunturipöllöjä ja tunturikihuja ja johtaa niiden vähenemiseen. "Pahalamminvuori on tärkeä alue kuukkeleille.Seolisiehdottomastipitänyt saada mukaan suojeluun", Leo harmittelee. "Neovatarkojaylittämäänaukeitaja alttiitapetolinnuille." Kuukkeli eli ennen koko Etelä-Suomessa.JäljelläovatParikkalan,Virtojen jaSuupohjanesintymät. JUHA KAUPPINEN Parikkalan kuukkelit säästyivät ParikkalantakamaillapesivätSuomeneteläisimmätkuukkelit.NeovatluontokuvaajaHannu Siitosenseurannassajasuojeluksessaonnistuneetpesinnöissäänpoikkeuksellisenhyvin:kahdenparinpesäpaikoillaonvarttunutperäti46poikastavuosina19942009. Monet muut ympäristöongelmatovatyksiselitteisempiä",Salonenpohtii. Ne olisivat yltäneet kuukkelienreviireille,joistatoisenUPMlupasivuonna2003jättäähakkaamatta30 vuodeksi.Palaverissa14.10.luonnonsuojelijatjaUPMsopivat,ettäyhtiöpidättäytyy hakkuistarajojensisäpuolella.HannuSiitoneniloitseerakkaidenkuukkeliensaelinpiiriensäilymisestäainakintoistaiseksi. Riittämättömyydentunnejahuolitulevaisuudesta nousevat usein esiin psykologin vastaanotolla,kunahdistuksensyitäselvitetään. Arvot muuttuvat hitaasti, joten Salonen kannattaamyösmuitakeinojasaadaihmisettoimimaanympäristönjatulevaisuudenhyväksi
Luonto-Liiton metsäinventoijat kartoittivat esimerkiksi Peurakairan luonnon ruutu ruudulta. "Toivon, että Inarinkin loput kiistat saadaan samassa hengessä sovittua", sanooSiniHarkki. "Esimerkiksi Peurakaira on suoraa jatkoa Hammastunturin erämaalle, jotavoisinytlaajentaasadoillaneliökilometreillä." Harkki juhlisti luonnon voittoa Peurakairassa seurueessa, johon kuului myösStoraEnsontoimitusjohtajaJouko Karvinen. Peurakaira ja seitsemän muuta aluetta säilyvät luonnonsuojelujärjestöjen työn ansiosta. Vaelluksellaankeriaseisyömitään.Kyseeisiis oleruokailusta,muttasyvyysvoisuojatapedoilta. Suojelupäätös onkin tärkeä myös pohjoisen metsäteollisuudelle, joka oli sopimassaasiastasaamelaistenedustajien,LapinliitonjaGreenpeacenkanssa. Ihmisellä tiamiinin puutos aiheuttaa vakavia hermostosairauksia.Tiamiiniaonsekäkasvi-että liharuuissa, mutta erityisen runsaasti sitä esiintyykokojyväviljassa,sienissäjasisäelimissä. ALEKSI LEHIKOINEN Kahdeksan erämaata Kahdeksan ison metsäalueen suojelu ilahduttaa luonnonystäviä ja teollisuutta. Lapinpitkäänaikaantärkeinsuojelupäätös tehtiin lokakuussa, kun Greenpeace ja Metsähallitus sopivatkahdeksanerämaisenmetsäalueen suojelusta. "Suojeluun johti se, että metsien arvoista saatiin kiistaton näyttö", sanoo Harkki. Alueidenkokoonyhteensänoin800 neliökilometriä,jostametsämaata350 neliökilometriä. Ankeriaan poikasia. Ankeriaat Sargassomerelle etelän kautta Eurooppalaiset ankeriaat eivät suunnistasuoraankutuvesilleenSargassomerelle vaanhakeutuvataluksieteläisellereitille.Tutkijat ovatensikertaakartoittaneetmystistävaellusta 22merkitylläankeriaalla.Loppusyksyllämerkityt ankeriaatuivatIrlannistajopa1300kilometrinalkutaipaleen Azorien suuntaan, mistä ne luultavastijatkavatmerivirtojenkiidättäminävieläyli 3500kilometriä,vähemmällävaivallakuinjosolisivatuineetsuoraanAtlantinpoikki. Luontoarvojentakiametsienpuusta tulivaikeaamyytävää.Puueimyöskään ollut enää tarpeen, koska nuorempien ikäluokkien metsiä oli varttunut hakkuuikään. Aluksilinnuteivätjaksapitääsiipiäänkehoa vasten levätessään, ja ne menettävät pian lentokykynsä.Tätäseuraavatruokahaluttomuusja lihastensurkastuminen.Lopultalinnuthalvaantuvatjakuolevat. Vaihtoehtoisesti syvyyden viileä kymmenasteinen vesi viivästyttää sukukypsyyden kehittymistäennenmääränpäätä. PERTTI KOSKIMIES PEURAKAIRAN RAUHAA. Valtaosa halvaantuneista harmaalokeista paraniB1-vitamiinihoidolla,hoitamattomatyksilöt kuolivat.Tutkijatesittävätkin,ettäB1-vitamiinin puuteselittääaikuiskuolematjavoiollaosasyy lajientaantumiseen.Seuraavaaskelonselvittää, mistäalentuneettiamiiniarvotjohtuvat. "Metsätovattodellahienojajalähes tiettömiä",sanooMuddusjärveltäpuhelimeentavoittamaniGreenpeacenmetsäkampanjavastaava Sini Harkki. AlueidensuojelunmyötäLappisäilyy näiltäosinsellaisenakuinseonmielikuvissammetaivaikkapaMatti Snellmaninoheisessakuvassa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT uSkoMaton VaelluS antti koli lappi SARGASSOMEREN KASVATIT. Myös tutkijat vetosivat alueiden puolesta. kuolinSyy SelViSi Itämeren linnuilla vitamiininpuutosta Ruotsalais-islantilainentutkimusryhmäon onnistunut selvittämään pitkään tutkijoitaaskarruttaneenlintukuolemiensyyn.Etenkin Ruotsinitärannikollaonjopitkäänhavaittuheikkokuntoisia tai kuolleita aikuisia lintuja, joiden tilanoudattisamaatuntematontataudinkuvaa. Vapaaehtoistyötä tehtiin tuhansia tunteja ja Metsähallituksenuhanalaistietokolminkertaistui. Tutkijat havaitsivat, että harmaalokkien ja haahkojenmunienB1-vitamiininelitiamiininpitoisuusolisairaudenesiintymisalueellajopayli 50prosenttiaalhaisempiverrattunaIslantiin,jossatautiaeiolehavaittu. Luonnonsuojelijat odottavat seuraavaksi Metsähallitukselta vastaantuloa Kainuussa,missäLuonto-Liitonmukaan on jäänyt suojelematta hienoja, myös virkistyskäytöllearvokkaitakohteita. ANTTI HALKKA 8 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 greenpeace. Öisinkalatuivatparinsadanmetrinsyvyydessä mahdollisesti pysyäkseen aktiivisina, muttapäiväksinesukeltavat600metrinsyvyyteen
Jooseppitunturi 6. Osa metsähanhista suuntaa sulkasadon aikaan Lapista kauas itään. Metsähanhi sulki Novaja Zemljalla OsaPohjolanmetsähanhistanäyttäävaihtavansulkansakaukanamerentakanaVenäjän Novaja Zemljalla. Ruotsissa tänä vuonna merkitty hanhi asettui Suomen Lappiin. Isoselkä 8. Painopää 5. Se viihtyikesälläNaatsukka-aavansoidensuojelualueellaPeurakairanvieressä,muttasiirtyisittenyllättäen sulkasadon aikaan tuhat kilometriä koilliseenNovajaZemljalle. Saaristomereltä merimetsoja vainottiin niin ankarasti,etteiaikuistenmerimetsojenravinnostasaatukunnollistatietoa. ANTTI HALKKA suojeluun Lapissa SUOJAAN HAKKUILTA 1. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT tutkiMuS SelVitti matti snellman Kiiski maistuu merimetsolle Merimetson suosituimmaksi ravintokohteeksi on paljastunut kiiski. Tiedotselviävätlaajaanyhteistyöhönpohjautuvastatutkimuksesta,jossaolivatmukanaSuomen ympäristökeskus, Turun ammattikorkeakoulusekäRiista-jakalataloudentutkimuslaitos. Sinänsähanhetuseinmuuttavatsulkimaanpohjoisensuuntaan,missätarjollaonmyöhäisenkevääntakiavielävehmaitaravintokasveja. ANTTI HALKKA SUOMEN LUONTO 9 | 2009 markus varesvuo 9. Peurakaira 4. Merimetsotsöivätmyössilakoitajakivinilkkoja.Saaliitpoikkesivaterimeri lueillatoisistaan; a esimerkiksi ahven oli tärkeää saalista SuomenlahdellamuttaeiPohjanlahdella. PokkaPulju 3. Arvokaloista linnut söivät lähinnä ahventa, kun taas kuhaa merimetsotsöivättutkimuksenmukaanvähän. Moukavaara PERINTEET VELVOITTAVAT. "Tämäeioleyllätys",sanoohanhiekperttiPetteri TolvanenSuomenWWF:stä."NovajaZemljaltaonaikaisemminkinlöydettyrengastettusuomalainenmetsähanhi." Tolvanen arvelee, että sulkasato meren takanaonosallahanhistaikivanhatapa.Hanhetovat sulkasadossalentokyvyttömiävajaankuukauden. SuomenLapissasulkansavaihtavatmetsähanhethakeutuvatsoillejamuihinluoksepääsemättömiinpaikkoihin.Jääarvoitukseksi,mikseirimpinenNaatsukka-aapakelvannutmetsähanhelle. Ahmatunturi 7. Raakevuoma 2
Romut myrkyttävät Jäämerta. Näky on uskomattoman tyly. Luonnoltaankauniissavuonossa aivan suuren kaupungin edustalla makaakymmeniäuponneitalaivoja.Ruosturkinkyyhky tuneetsavupiiputjakeulatvaintörröttävätpinnanyläpuolella. Turkinkyyhkyontaajamalintu,jokaeikuitenkaankesykyyhkystäpoiketenliikutoreillaeikäkaduilla.Sekäveleepaljonmaassalyhyilläjaloillaanjakevääntullen kujertaapihapuussa,katollataitv-antennilla. Laivat saastuttavat ympäristöä öljyvuodoilla. Maalämpö tulee yhä suurempiin kohteisiin Maalämpö herättää kiinnostusta yhä suuremmissakohteissa.Hattulassasijaitseva HotelliPetäysporautti24yli200-metristäkaivoa vaihtaessaan kiinteistön lämmityksen ja lämpimänkäyttövedenöljystämaalämmölle. Suomi avustaa Murmanskin sotkujen siivoamisessa. Laivanromuista valuu Jäämereen ympäristömyrkkyjä, lähinnäöljyä.Joissakinpohjassamakaavissa aluksissaonjopaydinjätettä. Talvisin Suomessa elelee 5001500 yksilöä, joista pääosayksintaimuutamanlinnunryhminämuutamissakymmenissätaajamissaLounais-SuomessajaPohjanlahdenrannikkoseuduilla.Lajinvoikohdatamuuallakin Etelä- ja Keski-Suomen asutuilla seuduilla puistoissa, puutarhoissajaviljelymailla. Maalämpöonedullinenverrattunaöljyyntai suoraan sähköön. "Ympäristöalanalasajokeskustanjohdollajatkuu", kommentoi Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT energia laiVaroMu Ekosähkölle uusi merkki Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioima ekosähkö on saanut uuden tunnuksen, jossa töpseli vihertää. Merkki on Suomen ainoa riippumaton ympäristömerkki energialle. ANTTI HALKKA LAIVASTO JÄI PAIKOILLEEN. Niistä harvinaisimpiin kuuluuharmaa,pitkänomainenjapienikokoinenturkinkyyhky.SeonnytvakiinnuttanutasemansaSuomessa; lintuaontänäsyksynätavattuInariamyöten. PCB-pitoisuudet nousevat hylkyjenläheisyydessähuippulukemiin,jopa kolmetoistakertaisiksi. Vuodessaöljylaskutekeenoin2000euroa. "Enimmillään kulutus oli 175 000 litraa öljyä, mikäteki50sentinlitrahinnallavuodessa93000 euronkulut.Pumputkäyttävätsähköä490000 kilowattituntiajakulutuspiikkejätasoittamaanjätettyöljykattilavie17000litraaöljyä.Kulutovat nyt62000euroa,sanooremontintehneenKanta-Putki-yhtiöntyönjohtajaJorma Askolin. Laivoista on löydetty monia raskas- Pieni kyyhky vakiintui Suomeen Talvi voi lennättää pihoille ja ruokintapaikoille yllättäviäkin lintuvieraita. "Nyttämäsaisiriittää.Odotan,etteivätkokoomusjavihreätnielePaula Lehtomäenja Sirkka-Liisa Anttilansopimusta,jonkamukaanvaltionmaatluonnonsuojelualueineenannettaisiin liiketoimintavetoisenerityisyhtiönhaltuun." "Keskustanperimmäinentavoitelieneeympäristöministeriönlakkauttaminen." ANTTI HALKKA 10 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Vielä viime vuosisadan alussa turkinkyyhkyn valtakuntaulottuiBurmasrtaIrakiin.Selevittäytyikaakosta yliEuroopan1900-luvullajaSuomessakin1960-luvulta 1990-luvulle,minkäjälkeenkannankasvutasaantui.Pesimäkannanpienuuden,200300paria,vuoksilajiluokitellaanmeillävaarantuneeksi. PERTTI KOSKIMIES politiikka Ympäristöhallinnon alasajo jatkuu Suomen Luonnonsaamientietojenmukaan uusienelinkeino-,liikennejaympäristökeskustenjohtooneituleyhtäänentistäympäristöalanjohtajaa,vaanjohtoannetaankaikkiallatie- taielinkeinoalanentisillevetäjille. Keskiverto omakotitalo kuluttaa vuodessa noin 3000 litraa polttoöljyä. "Kun maalämmölla saa talon ja käyttöveden lämmityksen noin 600 eurolla, maalämpö kiinnostaa.Suoraansähköönverrattunamaalämpö säästäänoinkolmanneksen." JUSSI KARVONEN Kuolanvuonossa 127 alusta Suomikin antaa rahaa Murmanskin laivojen hautausmaan siistimiseen. Tämä on totta Suomen naapurissa Murmanskissa. Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki voidaan myöntää hakemuksesta sellaiselle sähkölle ja lämmölle, jotka on tuotettu Luonnonsuojeluliiton kriteerit täyttävällä tavalla. Osa laivahylkyjen omistajista varastoi ongelmajätteitä aluksiin tarkoituksella
Pelkästään kaupungin edustalla olevassa Kuolanvuonossaruostuu127laivaatai sukellusvenettä. YmpäristöministerinäonErik Solheim,jokaonNorjan luonnonsuojeluliiton entinen pitkäaikainen puheenjohtaja. ANTTI HALKKA TURKINKYYHKYJÄ LIMINGASSA. Tunnelin päässä pilkistää kuitenkin valoa.Lavna-nimiseltähylkyalueeltaon nostettu paikallisella rahoituksella 24 aluksesta kaksikymmentä. Suomen sähköajoneuvoyhdistyksen puheenjohtaja Jiri Räsänen pitäätätätärkeämpänäkuinsähköautojenmäärää. n Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöNefcoyrittäävauhdittaahylkyjen nostoa144000eurontuella.OsapienikorkoisestalainarahastatuleeSuomen valtiolta. JUHA HONKONEN markus lehtipuu / lehtikuva SÄHKÖCOROLLA. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT ajoMäärät ratkaiSeVat Sähköauto lähdössä liikkeelle Sähköllä ajettujen kilometrien määrä lisääntyy jatkuvasti. "Päästöjen vähenemisen kannalta olennaista onse,kuinkasuuriosafossiilisillapolttoaineilla ajetuistakilometreistävoidaanmuuttaasähköllä ajetuksi.Ladattaviahybridejävoidaanpitääsähköautoina.Lähivuosinaneauttavatkehitystäyhtäpaljonkuintäyssähköautot. Kyyhkyt saavat pari kolme poikuetta vuodessa. Näinvaraudutaanmuunmuassaluonnonmonimuotoisuudenvuoteen2010. MURMANSKIN LÄHIVESIINonuponnut tai upotettu peräti 200 alusta. Ihmisten lisäksi myrkyistä kärsivät alueellakutevatlohikannat. Puhdistustaodottaakuitenkinyhäkymmenkunta Lav ankaltaistaaluetta. "Suuretautovalmistajathaluavatpitkittääsähköautojenmarkkinoidenavautumistaomanetunsanimissä.Toisaaltayksikääntehdaseitohdijäädäviimeiseksisähköautojenkehityksessä." Ratkaisevassaasemassaonakkutekniikankehittyminen. Räsäsenmukaanpienettoimijatovatottaneet vastuunsähköautoilunkehityksestä. Suomeenonjosyntynytkaksipäätoimistayritystä,jotkamuuntavatpolttomoottoriautojasähköisiksi.RäsäseneCorollaonverkossaharrastusvetoisestisyntyneenSähköautotNyt!-yhteisön projekti,jossapolttomoottoriautojamuunnetaan sähköisiksi. JUSSI KARVONEN janne bjÖrklund jari peltomäki ja ydinjätettä metalleja,muunmuassalyijyä,sinkkiä, kupariajaasbestia. Norjan ympäristöministeriön budjetti on kasvanut viime vuosina jo 40 prosentilla. Ympäristöministeriön budjetti kasvaa melkein kymmenelläprosentilla500miljoonaaneuroon. Viimeiset poikaset lähtevät pesästä joskus vasta lokakuussa. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 11. Vanha Toyota sai uuden moottorin ja energialähteen. hurjaSti liSää rahaa Norjan budjetti satsaa ympäristöön Norjan hallituksen vuoden 2010 budjettiehdotushelliiluonnonmonimuotoisuutta. Norja lisää maailman metsäkadon pysäytyksen varoja 170:stä noin 250 miljoonaan euroon, minkä ohellalisättiinvielä170miljoonaneuronylimääräinensopimusvaltuutus. Suurin satsaus monimuotoisuuteen on kuitenkin ulkoministeriön budjettilohkolla. Osa hylyistä on jäänyt vuonoon onnettomuuksien jäljiltä, mutta joukossa on myös yli 60-vuotiaita toisen maailmansodan aikaan uponneita sota-aluksia
Uusi tasapainotila saavutetaan ennemmin tai myöhemmin, mutta siihen mennessä osaniittylajeistahäviäälopullisesti.Sukupuuttovelka syntyy katoavien lajien määrästä. IsraelilaisettutkijatlöysivätroomalaistenhävittämältäMasadanlinnoitusvuoreltaHerodeksenpalatsistakuivuneitataateleitavuonna2005. Siemenet olivat hyväkuntoisia, ja ne itivät. Sekä kuivista taateleista että idätettyjen siementen kuorista tehdyt iänmääritykset osoittavat niiden olevan antiikin ajoilta (Science 13.6. Ardipithecuksenkäsivarsienjasormienpituus viittaavat kiipeilemiseen, selkärangan ja kallon rakenne puolestaan pystyasentoon. Nytennätystäparannettiin600vuodella. Nyt odotetaantaimienvarttumistasatoikään. Sukupuuttovelalla tarkoitetaan sitä, etteivätlajithäviäesiintymispaikoiltaan välittömästi elinympäristön huonontuessavaanvastahuomattavallakinaikaviiveellä. TIEDE JA TUTKIMUS NYT TOIMITTANUT ALICE KARLSSON SukulaiSuuSSuhteet elinpaikat MuuttuVat Jo apinaihminen kulki pystyasennossa Etiopiasta15vuottasittenlöytyneetihmisenvarhaisensukulaisenfossiilitonsaatu tutkituiksi.Ardipithecus ramidus-nimensaanut apinaihminenolinoin120sentinpituinenja50 kilon painoinen naaras. Aivotsilläolivatsamansuuruisetkuinnykyisillä simpansseilla. Ennallistamalla niittyjä, ahoja ja laitumia lajikato voidaan pysäyttää. Vanha SieMenpankki Jeesuksen aikaiset taatelit kypsymässä Tähän asti vanhimmat itäneet siemenet kaivettiin1400vuottasittenkuivatetunjärvenpohjaliejusta.Lootuksensiemenetolivatniin suuria,ettäniidenikäpystyttiinvarmistamaan. Löytöä ympäröivien tuhansien kasvien ja eläintenfossiilitosoittavatapinaihmiseneläneen avoimessametsämaastossa,ehkänykyisiämetsäsavannejamuistuttavassaympäristössä. JUHA VALSTE VELANMAKSAJIA. Aiemmin Etiopiasta löytynyt, 3,2 miljoonaavuottasittenelänytLucyjoutuinytuuteenvaloon.KuuluisaLucyeiehkäollutkaanosa sitäkehityslinjaa,jokajohtiihmiseen. On muitakin vanhoja siemenlöytöjä: Tanskasta ilmoitetut1700vuoden ikäiset jauhosavikan ja peltohatikan, Tokion 3000 vuoden ikäiset lootuksen ja Kanadan Yukonista löytyneet yli 0000 1 vuodenikäisetsiemenet.Arviotikäennätyksistäperustuvatkuitenkinsiementenlöytöpaikaniänmääritykseen.Silloineioletäyttävarmuuttasiitä,ettäsiemenet olisivatyhtävanhoja. SEPPO VUOKKO IDÄNKURHO Wikimedia commons Sukupuutto voi iskeä Kun elinolot käyvät kelvottomiksi, osa lajeista sinnittelee pitkään. Viime vuosina lisääntynyt sukupuuttovelkaa koskeva tutkimus osoittaa, että velkaa on monenlaisissa elinympäristöissäjaeliöryhmissä. "Kun lajille sopivan elinympäristön määrätailaatualittaalajilleominaisen kynnysarvon, laji häviää vääjäämättä, elleivät elinympäristön määrä ja laatu nousetakaisinkynnysarvonyläpuolelle." Sukupuuttovelkaa on havaittu eten- 12 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. 2008). Monet perinneympäristöjen kasvit ovat häviämässä elinpaikkojen myötä. Se kuoli 4,4 miljoonaa vuotta sitten. 2008 ja 19.12. HampaistostapäätellenArdipithecusolikaikkiruokainen. "Käytännön luonnonsuojelutyössä sitäeiuseintiedosteta",sanooSuomen ympäristökeskuksenerikoistutkijaMikko Kuussaari."Sukupuuttovelantutkiminenonvaikeaa,koskaarvioitavanaon tulevaisuudessa odotettavissa ole ien v sukupuuttojenmäärä." Kuussaarenjohtamaeurooppalainen tutkijaryhmäonkoonnutsukupuuttovelastatähänmennessäkertyneentiedon, jatuloksetonvastikäänjulkaistuTrends in Ecology and Evolution-tiedelehdessä. Kun ympäristö, esimerkiksi niitty, muuttuu, lajeja alkaa kadota
TIEDE JA TUTKIMUS NYT juuriSto Sinnittelee jorma peiponen jorma peiponen timo nieminen Vanhin puu Ruotsissa? SuuriruotsalainenpäivälehtiAftonbladet tempaisinäyttävästi:sennettisivuillakerrottiin,ettämaailmanvanhinpuukasvaaruotsalaisellatunturilla.Kyseinenpuuonkuusi,jota ei ole pidetty erityisen iäkkääksi kasvavana lajina. "Niittylajeilla voi Suomessakin olla tulevaisuudessa huomattava sukupuuttovelka maksettavana. Auringonaktiivisuusonyhteydessäauringonpilkkuihin;hiukkasvuoonmaksimissaanvasta, kunauringonpilkkusyklikääntyylaskuun."Viimeaikoinaauringonpilkkujaon jälleenalkanutilmestyä Auringonpinnalle,jotenseuraavaapilkkuhuippuaennustetaan vuosille20132014. Todennäköisesti velkaonsuurempimonivuotisillakasveillakuinesimerkiksiperhosilla,jotkatuottavatjokakesäkokonaanuudensukupolvenjajoutuvatsitenkasvejanopeammin vastaamaan heikentyneen elinympäristönhaasteisiin",Kuussaarimiettii. PIIA AHONEN AURINGONPILKKUJA. Kuusenjuuristostamitattiinikäradiohiiliajoituksellajaosajuuristaoli9550vuottavanhoja. "Melko pitkäikäisinä lajeina monet niittykasvit sinnittelevät paikalla pitkään elinolojen huonontumisesta huolimatta,javoikestääkymmeniävuosia, ennenkuinlajimääräpieneneevastaamaan niittyjen vähentynyttä määrää", Kuussaariselittää. Asiastaraportoitiinaikoinaantieteellisissäjulkaisuissa.Juuristostakasvavanrungonikäonkuusellatavallisestikorkeintaannoin600vuotta. Auringonhiukkasaktiivisuusvaihteleenoin11 vuodensykleissäjaparhaillaanelämmehiljaista vaihetta. Onko maan alla säilyvä juuri puu,kunsiitäkasvaauusiversotoisensajälkeen ainakunedellinenkuolee?Ruotsin"vanhinpuu" onitseasiassavanhajuuristo.Siitänousevapuu onkasvinsuunnilleen16.verso. Uutinenherättääkysymyksensiitä,mitäpuun iällä tarkoitetaan. Jos puun ikä lasketaan perinteisesti rungon vuosirenkaista, maailman vanhimmat tunnetut puutovatedelleenKalifornianWhiteMountainsillayli3000metrinkorkeudessakasvaviaokakäpymäntyjä.Tämänpuunvanhimmattunnetutyhä elävätrungotovatnoin5000vuodenikäisiä.Okakäpymäntyjenneulasetkinelävätnoin40vuotta. JUHA VALSTE KETONUKKI HIRVENKELLO jorma peiponen pilkkuhuippu läheStyy Auringon hiukkasvuo muokkaa talvilämpötiloja Auringonaktiivisuusvoinostaatalvenkeskilämpötilaa23astetta.Vaikutuksetovat hyvinpaikallisia."KuntalvikaudenkeskimääräinenlämpötilanouseeesimerkiksiSkandinaviassa,onGrönlannissajaPohjois-Kanadassasamanaikaisesti viileämpää", tutkija Annika Seppälä Ilmatieteenlaitokseltasanoo. Virolaisessaalvariniittyjentutkimuksessaonennustettu,että40prosenttia tutkimusalueenniityillänykyäänelävistävaateliaistakasvilajeistahäviääajan mittaan. Auringon aktiivisuuus nousee pilkkujakson jälkeen. nasa SUOMEN LUONTO 9 | 2009 13. Hiukkasmaksimiavoidaanodottaanoin vuosisenjälkeen." ALICE KARLSSON AHONOIDANLUKKO viiveellä kinpitkäikäisillälajeillakutenmonivuotisillakasveilla,puidenrungoillaelävillä jäkälilläjasienilläsekälinnuillajaapinoilla. Ruotsissa tehdyssä niittykasvitutkimuksessatodettiin,ettäniittyjenmäärä 50100vuottasittenselittäähyvinnykyisiäkasvilajimääriä.Sensijaanniittyjennykyisenpinta-alanjalajimääränvälilläeihavaittuyhteyttä.Tämävoidaan tulkitaosoitukseksisukupuuttovelasta. Jouluhelmikuun keskilämpötila saattaakin jäädä ensi talvena muutaman asteen alhaisemmaksikuinseolisi,josAurinkoolisiaktiivisimmillaan. "Näinsiitähuolimatta,ettäsuuriosa alvariniityistä menetettiin jo 70 vuotta sitten." Suomessa niittyjen määrän on arvioituvähentyneennoinsadasosaansiitä, mitäniitäparhaimmillaanolitoistasataa vuottasitten
Siksi suuria yhtenäisiä metsäalueitaonsäilynytvähän. Tutkijoiden mukaan Liettuan mustahaikaratjoutuvatnykyäänpesimäänentistä lähempänä metsänreunaa ja yhä pienemmissä puissa, mikä johtuu metsienpirstoutumisestajasuurtenpuiden kuten tammien talouskäytön lisääntymisestä. Rikollisjärjestöt ovat käyttäneet syntynyttä sekasortoa hyväksi. MAAILMALTA TOIMITTANUT JORMA LAURILA MadagaSkar liettua Rikollisjärjestöt kaatavat metsiä Andry Rajoelina nousi armeijan tuella Madagaskarinjohtajaksiviimemaaliskuussa.Afrikanunionijauseimmatmuutmaateivät hyväksy ilman vaaleja vallan ottanutta entistä discjockeytamaanlailliseksijohtajaksi. "KirjoistalöydettykuituonlähtöisinpuulajeistakutenShoreajaRhizophora,joitaeiyleensäviljellä,vaannekasvavatlähesyksinomaanluonnontilaisissa sademetsissä. Saaren viimeisten metsien kimppuunonkäynytkymmeniäkaatoporukoita. Taitava kiipeilijä elää vain Madagaskarin metsissä. SakSa Sademetsäsatuja lapsille Trooppisiasademetsiähakataansaksalaisten lastenkirjojen painattamiseen. Se pesii vanhoissa metsissä, joita Liettuassa on yhä vähemmän. Keskellä laajoja peltoaukeita on siellä täällä metsäsaarekkeita, joissa suuria kuusia, tammia ja haapoja kurottaa kohti taivasta. Metsäneläimiätapetaanlihamarkkinoilletaipyydystetäänelävinäjamyydäänsalaaulkomaille. YhäuseampiSaksassamyydyistäkirjoistaon painettu ulkomailla, etenkinKiinassa,mistätuleekolmannestuontikirjoista.Riskionsuuri,että näidenkirjojenpaperiinonkäytettysademetsäkuitua,WWFvaroittaa. JORMA LAURILA 14 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Kansallispuistoistakaadetaanruusu-jaeebenpuita, joiden rungot rahdataan pääasiassa Kiinaan. VILKAS OPASTAAminutmustahaikaran pesämetsään. "Mustahaikaraa uhkaa myös retkei- HARJAMAKI. "Syynähaikaranahdinkoonovatelinympäristöjentuhoutuminenjametsien hakkuut",kertoometsänvartijaTomas Vilkas Liettuanmetsähallinnosta. Looginen päätelmä on, että noita kirjoja varten hakattiin sademetsiä",sanooSaksanWWF:nmetsäasiantuntijaNina Griesshammer. Muutaman kymmenen hehtaarin saareke on upeaa vanhaa sekametsää, jossa havupuustoa elävöittävät suuret haavat sekä tammetjamuutjalopuut.Liettuassa,kuten muuallakinBaltianmaissa,maisemaon hyvinalavaa,jotenmetsiäonolluthelppo hakata. Tällaisia puita ja rauhallista elinympäristöä on entistäharvemmassa,janiitäkaipaamyös harvinainenmustahaikara.Kookaslintu onaivanerimaatakuinlähisukulaisensakattohaikara,jokaviihtyyihmistenpihoillajapelloilla.Mustahaikaraonarka jaherkästihäiriintyvämetsälintu. Peräti 19 tutkituista 51 lastenkirjasta sisälsi merkittäviämääriäsademetsäkuitua.TämäkäyilmiSaksanWWF:nteettämästätutkimuksesta,jokajulkistettiinlokakuussaFrankfurtinkirjamessuilla. Muualla Euroopassakantaonpysynytmelkovakaananoin8000parissa,muttaBaltian maissa,etenkinLatviassajaLiettuassa, mustahaikaratovatvähentyneetjopayli viidenneksellä1990-luvunalusta. Liettua on mustahaikaralle tärkeä maa,silläniitäpesiienemmänvainTurkissasekäLiettuannaapurimaissaPuolassajaValko-Venäjällä,reiluttuhatpariakussakin. Madagaskarilla kasvaa 47 endeemistä eli kotoperäistäruusupuulajiajayli100endeemistä eebenpuulajia.Laittomathakkuutuhkaavathävittäämonialajejakokonaan.Makit,kameleontit jasammakotkaupitellaanpimeillämarkkinoilla eläintarhoihinjalemmikkikauppoihin. Presidentinvaalityritetäänjärjestää2010.Elleitilannettasaadakorjattuaennensitä,maailmamenettääsuurenosanluontonsamonimuotoisuudesta.Sitäeikorvaaedeskiinalainenraha. JUHA VALSTE reX features / lehtikuva Mustahaikara tarvit Mustahaikara, toisin kuin lähisukulaisensa kattohaikara, on piilotteleva ja arka metsälintu. Lintujensuojelujärjestö Birdlifen mukaan Liettuassa pesii nykyään enää 600800 mustahaikaraparia
Esimerkiksi mönkijöillä pöristely on yleistynyt Liettuanmetsäteilläjamaastossa,kun maanväestöonvaurastunut. MUSTAHAIKARA JUHO RAHKONEN Pietarin jätevedet alkavat puhdistua Pietarin jätevedenpuhdistus ottaa pieniä mutta merkittäviä edistysaskelia. Kävelemmepoismetsästä.Vilkason hiemanhuolissaanmustahaikaranpuolesta, mutta toisaalta lajin tulevaisuus ei ehkä sittenkään näytä aivan synkältä.Pesimämetsiäonsuojeltulaajasti,ja apuavoiollatulossayllättävältätaholta: väestöennusteidenmukaanLiettuanväkimäärä pienenee lähivuosina voimakkaan muuttoliikkeen takia, mikä saattaa vähentää myös ihmisten luonnolle aiheuttamaapainetta. Metsänvartija Tomas Vilkas on löytänyt suuressa haavassa olevan mustahaikaran pesän. Kasvisto voi säilyä myös metropoleissa "Kasvit ja ihmiset mahtuvat elämään rinnakkainkaupungeissa.Meidänonvainymmärrettäväkasvistopitkänaikavälininvestointinaeikäjoutokäytössäolevanaresurssina",toteaa tutkijaAmy HahsBBC:nEarthNews-verkkosivustolla.Hänolimukanakansainvälisessätutkijatiimissä,jokavertailikasvilajienhäviämislukuja 22:ssamaailmansuurkaupungissa. MAAILMALTA kaupunkiluonto PESÄPUU. Vihdoin hikinen tarpominen pehmeässä maastossa palkitaan: jättimäisen haavan oksanhaarassa pullottaaylimetrinlevyinenrisulinna. Toistaiseksi reilu viidennes jätevesistä ohjataan käsittelemättömänämereen. Seeikuitenkaanolevääjäämätöntä. Yleissääntö on, että kaupungeissa, joissa on yli30prosenttiakasvipeitettä,onhuomattavasti alhaisemmatlajienhäviämisluvutkuinmuualla. SuomiontukenutPietarinvesilaitoksenkehittämishankkeita40miljoonallaeurolla. Hahsinmukaanmeneilläänolevanopeakaupunkienjataajamienkasvuuhkaamerkittävästi maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuutta. Pietarin pohjoinen kokoojaviemäri on rakenteilla. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 15. Venäjänkasvavakotieläintuotantokaaneiole niinsuuriuhkaItämerellekuinonaiemminarveltu,vaikkaPietarinympärillekietoutuvallaLeningradinalueellajätettätuottaajo17,5miljoonaa kanaa.Jätteidenkulkeutuminenmereenononnistuttuestämäänkohtuullisesti.Suomenlahden tilaonkinparaskymmeneenvuoteen. JUHA HONKONEN juha honkonen HOMMA PUTKEEN. Emme jää kovin kauaksi aikaa odottelemaan, ettemme aiheuttaisihäiriötä. Hahsin mukaan on kova haaste säilyttää 30 prosenttia paikallisesta kasvipeitteestä, mutta kekseliäästäsuunnittelustajaennallistamisesta onapua. JORMA LAURILA kuvat juho rahkonen Venäjä see vanhoja metsiä lijöiden ja muiden ihmisten aiheuttama häirintä", Vilkas kertoo. Mustahaikaranpiilottelevaluonnetuleeretkellämmehyvinilmi,sillämetsänvartijankin kokemuksella joudumme kuljeskelemaan puolisen tuntia näkemättä ensimmäistäkään pesää. Nyt rakennetaanpohjoistakokoojaviemäriä. Kunviemärisaadaanvalmiiksi,kulkevatlähes kaikki Pietarin jätevedet puhdistuksen kautta. Kesä on jo pitkällä, eivätkä haikarat ole juuri nyt paikalla. HyviäesimerkkejäovatYhdysvaltainSanDiegojaEtelä-AfrikanDurban.Kummassakinonsäilynytkaksikolmasosaaalkuperäisestäkasvilajistosta.VastakkaisiaesimerkkejäovattäyteenrakennetutNewYorkjaSingapore
16 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 tämän ja seuraavan aukeaman kuvat ovat kilpailusta veolia environnement Wildlife photographer of the Year 2009
Kuva ei ollut onnenkantamoinen, sillä Rodriguez oli hahmotellut otoksen etukäteen paperille. Naiskuvaajatkin menestyivät kilpailussa. Espanjalainen José Luis Rodríguez sai otettua voittokuvan lihasyötin ja infrapunavalolla toimivan kaukolaukaisijan avulla. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 17. Vaikka iberiansusia on vain parisentuhatta ja ne ovat hyvin arkoja, kuvaaja onnistui ikuistamaan yöllä aidan yli loikkaavan yksilön. Nyt aidan yli hyppäävä susi. Liikkeessä oleva kookas nisäkäs on kohde, jolla on viime aikoina voitettu arvostetuin luontokuvakilpailu Wildlife Photographer of the Year. Arvostetuimmassa luontokuvakisassa palkittiin myös suomalaisia Susi hyppäsi voittoon Maailmansuurimmanluontokuvakilpailunvoittijälleenotos suurestanisäkkäästä.Suomalaisetmenestyivät taashyvin. juha honkonen K aksi vuotta sitten kylpevä norsu, vuosi sitten öinen lumileopardi. Lontoon luonnonhistoriallisen museon ja BBC Wildlife -lehden järjestämän kisan ykkössijan vei tänä syksynä espanjalaisen José Luis Rodríguezin The storybook wolf eli Satukirjan susi. Otoksessa näkyy kuvaajan mukaan hyvin suden notkeus ja voima. KOHTI TAIVAITA. Espanjalainen Ana Retamero voitti kasvisarjan pukinparran siemenhöytyviä esittävällä kuvallaan The salsify canopy. KATSO SUSI LOIKKAA
Tanskalainen Carsten Egevang otti Grönlannissa kuvan lentävistä pikkuruokeista Big fjord, little auks. Näyttely on Lontoossa auki 11.4.2010 asti. PIKKURUOKIT JA JÄÄVUORI. Esa Mälkösen Fantail-kuvassa viiksitimalin pyrstö muistuttaa taustan järviruokoja. 18 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Eläinpotrettien sarjassa kunniamaininnan sai Jarmo Mannisen Call of the raven, jossa kangasniemeläinen korppi komeilee tuiskussa. SUSI HYPPÄSI VOITTOON http://www.nhm.ac.uk/visit-us/whats-on/temporaryjälleen hyvin. Nisäkkäiden sarjassa kunniamaininnan saivat Seppo Pölläsen Seeing off the raiders, jossa kuhmolainen susi ajaa haaskalintuja tiehensä ja Janne Heimosen Courtship race, jossa jyväskyläläiset rusakot kirmaavat hangella. Kilpailun satoa osoitteen www.nhm.ac.uk linkissä. Se voitti sarjan Villit paikat. PYRSTÖ PYSTYSSÄ. Kaikkien palkittujen suomalaiskuvaajien paitsi nuoren Räsäsen kuvissa on paljon lunta. Esa Mälkösen Fantail voitexhibitions/wpy/photo.do?photo=2534&category=19 ti luovien visioiden sarjan otoksella, jos&group=2 http://www.nhm.ac.uk/visit-us/whats-on/ sa viiksitimalin pyrstö luo takana olevien temporary-exhibitions/wpy/photo.do?photo=2534&ca järviruokojen kanssa kiinnostavan kokotegory=19&group=2 naisuuden. Suomalaiset menestyivät kilpailussa Korkeintaan kymmenvuotiaiden sarjaa hallitsi lintukuvillaan ylivoimaisesti Ilkka Räsänen. Otos lammikolla poseeraavasta viherpeiposta, Reflections, voitti sekä kuvat Call of the cuckoo (käki) ja Gull wash and preen (kylpevä harmaalokki) saivat erikoismaininnat
Virolaisen Urmas Tarteksen Springtail on a snowflake -kuvassa hyppyhäntäinen etenee lumikiteiden lomassa. Otos voitti Eläimet ympäristössään -sarjan. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 19. KITEYTETTYNÄ
Mihin sillä on matka? alice karlsson 20 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Melkoinen ruoka Hirvestä näkee yleensä vain vilahduksen, kun se mennä ryskää pöheikköön
reissu SUOMEN LUONTO 9 | 2009 21 ari-matti nikula
Siksi pantoja putoilee; tähän mennessä niitä on menetetty noin 20.. Ilmeisesti se oli löytänyt hyvät ruoka-apajat. "Hirvipä olla möllötti lähes paikoillaan koko talven ja kevään ja lähti matkaan vasta kesäkuussa", Timonen raportoi. Pannoitus aloitettiin vuosi sitten. Heinäkuun lopulla hirvi oli jälleen lähtöpaikallaan. Tutkijat eivät halua ottaa riskiä, että hirvi kuristuu. MELKOINEN RUOKAREISSU petri timonen T 22 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 utkimusmestari Petri Timonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta pisti pannan hirvisonnin kaulaan viime tammikuussa Paltamossa. "Se vaelsi määrätietoisesti kohti koillista noin 7,5 kilometrin vuorokausivauhtia; pisimmät rupeamat olivat parikymmentä kilometriä vuorokaudessa." Pohjanmaan rannikolla on huomattu, että meri ikään kuin vetää hirviä puoleensa. Edettyään noin sadan kilometrin päähän lähtöpaikastaan Suomussalmen pohjoispuolelle, hirvi pysähtyi ja jäi lähes niille sijoilleen joiksikin viikoiksi. "Runsaan kuukauden aikana hirven matkamittariin kertyi noin 300 kilometriä." Timosen kainuulainen hirvi kuuluu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pantahirvitutkimukseen, jossa hirviä seurataan radiolähettimin. Maailmahan oli sille avoin kaikkiin ilmansuuntiin. Vuoden aikana radiolähetin on ripustettu 120 hirven kaulaan, jossa se riippuu kuin mitali nauhassaan. Jännittyneenä hän jäi odottamaan, minne hirven tie veisi. Nauha jää löysälle, sillä hirvien kasvuvauhti on kova ja lisäksi uroksilla kaula paisuu kiima-aikana. Se palasi kotimaisemiin liki omia jälkiään, mutta kulkuvauhti oli hieman verkkaisempi
Petri Timonen gps-laitetta asentamassa. Yhdestä tekstiviestistä näemme minkälaisia reissuja hirvi on tehnyt 14 viime tunnin aikana." Hirvien liikkeet ovat olleet näihin päiviin asti suuri kysymysmerkki. Esimerkiksi Pohjanmaan hirvikannan outoihin katoamisiin ollaan saamassa selitys. "Hirvi lähettää tekstarin, että täällä ollaan. "Kannan hallinta ei olekaan hukassa vaan hirvet, jotka pakkaavat aika ajoin rannikolle," Pusenius toteaa. Pohjanmaalla erityistarkkailussa on rannikko. Ne vaeltavat sisämaasta rannikolle ja takaisin tiuhaan", pantatutkimuksesta vastaava tutkija Jyrki Pusenius selvittää. Hirven takamuksessa näkyy eläinlääkärin ampuma nukutusnuoli. Hirviä on pannoitettu etenkin Kainuussa, Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa. Pantatutkimuksella asiaan yritetään saada jonkinlainen tolkku. PANTA KAULAAN. On arveltu, että eläimet saattavat liikkua melko laajastikin, mutta tutkittua tietoa ei juurikaan ole ollut. Tietoa tarvitaan myös metsästyksessä; kantaa Jatkuu sivulla 27 uu JYRKI PUSENIUS SUOMEN LUONTO 9 | 2009 23 erkki makkonen petri timonen. Hirvien liikehdintä aiheuttaa ongelmia kuten auto-onnettomuuksia ja taimikkotuhoja. Miten hirvet liikkuvat liikenneympäristössä ja mikä merkitys hirviaidoilla on. Aineiston analysointi on juuri käynnistynyt, mutta suuntaviivat ovat alkaneet hahmottua. Eläinten liikkeiden ja niiden syiden parempi tunteminen on välttämätöntä suunniteltaessa tie- ja muuta yhdyskuntarakentamista. Kainuussa halutaan selvittää suurpetojen vaikutusta hirvien käyttäytymiseen ja kuolevuuteen; Etelä-Suomessa puolestaan kiinnostaa liikenteen vaikutus hirviin. "On havaittu, että meri ikään kuin vetää hirviä puoleensa. Pantahirven kaulassa oleva laite tallentaa paikan koordinaatit kahden tunnin välein, ja ne lähtevät tekstiviestinä tietokoneelle seitsemän paikannuksen jälkeen. Kullakin alueella on omat erityispiirteensä
asko hämäläinen 24 SUOMEN LUONTO 9 | 2009
"SamaanaikaanhirvikärpänenonasuttanutmaammeOulunlääniämyöten." Hirvieikärpäsiinkuole,muttakovakiusaseon."Yhdessä hirvessävoiollayhtaikaatoistakymmentätuhattahirvikärpästä." ALICE KARLSSON Hirvet viihtyvät rannoilla, hakkuuaukeilla ja paloalueilla. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 25. Vanhastametsästänepuuttuvattykkänään. Meillä hirvien riesana ovat hirvikärpäset, mutta toistaiseksihyönteiseteivätnäytälisäävänkuolleisuutta. "Sukupuolijakaumassanäkyyihmisenvaikutus",Pusenius sanoo."Luonnonkannassasuhdeon1,31,5naarastaurosta kohti,jotenvääristymäeiolekovinpaha." Tilannejohtuumetsästyksestä,silläniinsanottuvasasuojasäästääjälkikasvunkanssaliikkuvianaaraita.Kantasäilyy tuottavana,muttavalikointijohtaasiihen,ettäkiväärintähtäimessäonensisijaisestiuros. Hirvikärpäsilläjahirvienmäärälläonyhteys. Kaksi naarasta yhtä urosta kohti Suomenhirvissäontällähetkelläenemmännaaraita kuinaikoihin.Suhdeonkutakuinkinkaksinaarastayhtäurostakohti. NaarasylijäämäonPuseniuksenmukaanseuraustavuosilta20012002,jolloinhirviäolierittäinpaljon.Metsästyksen päättyessäkinluontoonjäivielä140 000hirveä,javasomisen jälkeeneläimiäoliperäti210 000220 000. Hirvikuoleeuseimmitenmetsästäjänluotiin,sillointällöin asiallaovatsudetjakarhut.Muitakannankokoonvaikuttavia tekijöitäkutensairauksiatailoisiaeijuurikaanole. "Nyt kun hirvikanta näyttää tasaantuneen etenkin Etelä-Suomessa,myössukupuolijakaumaalkaaasettuapaikalleen." Hirvetviihtyvätrannoilla,hakkuuaukeillajapaloalueilla. Hirvien määrä on noussut meillä 1970-luvulta lähtien, 2 jolloin talvehtiva kanta oli vain noin 0 000. Kanta nousi140 000:een,jaonnyttasaantunut80 00090 000:een. Eläimeteivätliioinolejakautuneettasaisestikokomaahan;Oulu,Kainuu,PohjanmaajaUusimaaovathirvienmieleen,Lapissakantaonharva
MELKOINEN RUOKAREISSU 26 SUOMEN LUONTO 9 | 2009
"Ne ovat hyvin varovaisia ja vaikeita löytää", Pusenius vahvistaa. Saman reaktion saavat aikaan metsästäjät ja muut kulkijat. Voittajauros ajaa kilpailijat tiehensä ja kerää ympärilleen haaremin. Jos lähistöllä on suurpetoja, hirvi kokee olonsa epävarmaksi ja vaihtaa maisemaa. Vuoden aikana radiolähetin on ripustettu 120 hirven kaulaan, jossa se riippuu kuin mitali nauhassaan. pitää vähentää siellä, missä se on tihein. Jos lunta ei tule, hirvet viipyvät kesälaitumilla pitkään eivätkä siirry välttämättä lainkaan talvimaille. Isosta koostaan huolimatta hirvet elävät piilottelevaa elämää. Kun lumi ja jää peittävät maan, alkaa ankea aika. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 asko hämäläinen 27. Siirtyminen talvilaitumilta kesälaitumille ja takaisin liittyy ravintoon. "Tulos on pikemminkin hieman alakantissa." Monta Syytä lähteä liikkeelle Suomen metsissä jolkottelee noin 100 000 hirveä, muttei niitä juuri koskaan näe. Hirvieläimet lisääntyvät syksyllä, jolloin sarvipäät ottavat toisistaan mittaa niin, että tanner tömisee. Silloin hirvimailta kirmaisee maailmalle orvonoloisia honkkeleita, jotka saattavat vaeltaa hyvinkin kauas synnyinseudultaan uutta elinpaikkaa etsiessään. Keväällä taas rytisee, kun emot ajavat edellisvuotiset vasat matkoihinsa vastasyntyneiden tieltä. "Hirvet eivät ole paikallisia eläimiä, mutta jos ravintoa riittää, ei ole syytä muuttaa minnekään." Paitsi nälkä, liikettä sorkkiin saa myös kiima. "Tutkimuksen mukaan hirvet valitsevat laidunmaansa sen mukaan, miten paljon siellä on natriumia sisältäviä kasveja." Hivenaineet ovat tuiki tärkeitä sekä lisääntyville naaraille että sarvikruunuaan kasvattaville uroksille. "Kannan kokoa on myös tarkennettava. "Talvilaitumet ovat puisia taimikoita, kehnonpuoleista purtavaa." Puseniuksen mukaan talvien leudontuminen saattaa vaikuttaa hirvien vaeltamiseen kesä- ja talvilaidunten välillä. Kun hirvet liikkuvat, on mahdollista, että samat eläimet lasketaan useamman kerran." Nykyinen kanta-arvio on tutkijan mukaan silti hyvin lähellä totuutta. "Saaliseläinten tapaan hirvet ovat erittäin valppaita sekä kuulevat ja haistavat vaaran pitkän matkan takaa. Hirvien vuorokaudenaikaiset liikehdinnät johtuvat yleensä häiriöistä. Ihminen on hirvelle samanlainen saalistaja kuin susi ja karhu." Hirvet vaeltavat säännöllisesti talvilaitumien ja kesälaitumien välillä keväin, syksyin. Arvio tehdään saalismäärän ja vasatuoton perusteella populaatiomallilla, joka ei liioittele. "Natrium ratkaisee", Pusenius sanoo. Kesälaitumet ovat usein kosteikoissa, joissa eläimet hamuavat kivennäisaineita sisältäviä vesikasveja kuten kortteita, ulpukoita, vitoja ja raatteita
unohdettu julkkis Lähdimme Etelä-Hämeeseen tapaamaan kuuluisuutta, joka aikanaan mullisti vakiintuneita kasvimaantieteellisiä käsityksiä. Unohdettu vanhus elää nyt piilottelevaa elämää Kalvolan Kontuniemessä. teksti alice karlsson kuVat harri nurMinen 28 SUOMEN LUONTO 9 | 2009
SUOMEN LUONTO 9 | 2009 29
"Ja puu on seissyt tuossa koko ajan." Itse asiassa tammi on seissyt paikallaan Äimäjärven Kontuniemessä jo 200 vuotta. Pihasta on noin puoli kilometriä hevoslaitumelle, josta piti suunnistaa oikealle metsään. UNOHDETTU JULKKIS K olmen tunnin sinnikkään hakemisen jälkeen se löytyy, Kalvolan yksinäinen tammi, jota olemme tulleet etsimään retkikaverini Hele Vikstedtin ja valokuvaaja Harri Nurmisen kanssa. "Löydämme puun verraten helposti kirjallisuustietojen ilmoittamasta paikasta: Kalvolanjärveen pistävän Kontuniemen metsäisestä kärkiosasta, n. Hän soittaa kartanoon, josta apu löytyy. Entäpä jos puu on sittenkin sortunut maan poveen. Onkohan tämä merkki siitä, että etsimämme puu on lähellä. Mekin olimme saaneet puusta ristiriitaista tietoa. Kalvolan tammesta on Kalliolan mukaan mainintoja jo vuodesta 1852 lähtien. Näillä ohjeillahan tammi löytyy tuossa tuokiossa, tuumimme, mutta eipäs vain löydykään. "Tässä vieressähän me olemme pyörineet kaiken aikaa", toteamme. Lähdemme toiveikkaana löytöretkelle kuntakeskuksen kartta rukseineen taskussa. Mutta ei, vanha tammi piilottelee yhä ja epäusko valtaa mielen. Hän soittaa kartanoon. Retki toteutui 1935. Sieltä otetaan yhteyttä mieheen, jonka tiedetään käyneen paikalla. 30 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. "Metsä on hyväkasvuista, kaunista OMT-sekametsää (käenkaalimustikkatyypin metsää, toimittajan huomautus), pääpuina komeat kuuset ja rauduskoivut Pensaista on mainittava kuusama, taikinamarja ja näsiä. Mutta eipä vain löydy tammea eikä edes "jättiläiskuusta". Ruohoja ja heiniä on melkoisesti Maaperä on kivikkoista, hikevää moreenia, pinnalla paksu multakerros", Kalliola kirjoittaa tammen kasvupaikasta. Iso halaus ja rutistus senkin yksinäinen urho! Viimein valokuvaaja Nurminen hikeentyy. No, niin, Kalliolahan kirjoitti, että pääpuina komeat kuuset... Puu herätti tuolloin kasvitieteilijöissä tavatonta kiinnostusta. Tunnemme suurta riemua, ikään kuin kauan kadoksissa ollut läheinen olisi löytynyt. Kasvupaikka oli keskellä metsää, kaukana lähimmistä pihapiireistä. kilometrin päässä Kankaanpään (= Kankainen) kartanosta etelälounaiseen", hän kirjoittaa. Se kasvoi 75 kilometrin päässä tammen pohjoisrajasta ja näytti kylväytyneen luontaisesti. Kuntakeskuksesta on tosin tulostamme ilmoitettu. "Tuskin on maassamme toista puuyksilöä, joka voisi kilpailla osakseen saamassaan tieteellisessä huomiossa Kalvolan Kankaanpään tammen (Quercus robur L.) kanssa", kasvitieteilijä Reino Kalliola kirjoittaa kirjassaan Luonto sydämellä. Kankaisten kartanosta käytiin alkukesällä katsomassa puuta. Nyt maasto muuttuu kuusivaltaiseksi. Se todettiin ympäröivän kasvillisuuden ahdistelemaksi "raaskuksi", jonka kunniakkaasta historiasta olisi vain raapaisu jäljellä. E. Kontuniemeen pääsee maitse vain Kankaisten kartanon maiden kautta, joten pörähdimme rohkeasti pihaan. Myöhemmin, kun Kalvolan kuntakeskuksen palvelusihteerit yrittivät saada puun sijainnista selkoa, heille kerrottiin, että puu on lahonnut. Jonkin ajan kuluttua löydämme tammen, mutta se on nuori puu, vasta parimetrinen. Samalla niemellä luonnonmuistomerkiksi tammen kanssa 1940 merkitty jättiläiskuusi olisi kyllä edel- V leen paikallaan, ja tammen jäänteiden luo voisi sen perusteella vaivatta suunnistaa. Tunti vierähtää vattupensaiden seassa käsivarret naarmuilla ja hyönteisten piirittäminä. Furuhjelm kävivät katsomassa tammea 1869, se oli noin 12 metriä korkea ja tyvestä "ympärimitaten" 22,5 senttiä. Pian löydämme nauhoja, mutta ne ovat keltaisia! Sama se. Kirjoitelmia ja puheita 19301977. Kalliola löysi tammen helposti, mutta näin ei käynyt meille, jotka 74 vuotta myöhemmin astelimme kasvitieteilijöiden jalanjäljissä. iimein valokuvaaja Nurminen hikeentyy. Kun tohtori Th. Kalvolanjärvi herättää kummastusta, sillä Kontuniemi pistää Kalvolan Äimäjärveen. Metsässä hajaannumme etsimään tammea, joka saattoi olla pystyssä tai kaatunut. Hakoteillä ollaan, on etsiydyttävä kauemmaksi rannasta. Pian nuorukaisia löytyy kolme lisää. Myöhemmin puun korkeudesta tuli ristiriitaisia ilmoituksia, ja välillä sitä pidettiin kaadettunakin. Siksi Kalliola päätti lähteä tutustumaan "tähän salaperäiseen tammeen". Saelan ja lehtori J. Sieltä otetaan yhteyttä mieheen, jonka tiedetään käyneen paikalla. Onkohan Äimäjärvi ollut ennen nimeltään Kalvolanjärvi, vai onko Kalliolalle tullut tässä kohtaa lipsahdus. Lähdemme seuraamaan niitä ja kuinkas ollakaan ne vievät tammelle. Meistä tuntuu, että kaikki kuuset ovat kasvaneet jäteiksi. Iäksi arvioitiin 6070 vuotta. Tovin kuluttua mies soittaakin ja kehottaa meitä etsiytymään hevoslaitumelta alkavalle sinisin nauhoin merkitylle reitille! Ei voi olla totta! Onko tänne polku
Kalliola päätteli, että terho oli peräisin istutuksista, joita tuohon aikaan oli paitsi Kankaisten kartanolla myös parin kilometrin päässä olevalla Kutisten kartanolla. Mietimme, hyötyisikö puu jos ympäristöä raivaisi avoimemmaksi. Aivan ilmeisesti se on kärsinyt varjostuksesta. Sitkeä sissi. Tammessa on tikan paja tai useampi. Kalliola mittasi tammen 1516 metrin pituiseksi ja sai ympärysmitaksi rinnankorkeudelta 105 senttiä. Terhoja ei näy puussa eikä puun alla. Teoria saa vahvistuksen käynnillämme. K Puu on kuusten keskellä, eikä sillä ole avoimessa tilassa kasvaneen tammen ylväyttä. KADONNUT JA LÖYTYNYT. Ilmeisin kylvömies oli ollut närhi. alvolan tammi löytyi aikanaan suurena ihmeenä metsästä. Vanhan tammen läheisyyteen kylväytyneet neljä tammea eivät näyttäisi olevan vanhukselle sukua. Sen sijaan maa on täynnä käpytikan tyhjentämiä käpyjä. Sillä ei ole ollut tarpeeksi valoa eikä tilaa levittää oksiaan. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 31. Kalvolan tammi on rauhoitettu mutta jätetty oman onnensa nojaan. Liekö niidenkin alku matkustanut niemelle närhen nokassa. Sen latva on kapea ja harva, lisäksi osa alimmista isoista oksista on kuivunut. Me arvioimme puun saaneen 45 metriä lisää pituutta ja ympärysmittakin oli kasvanut 160 senttiin
32 SUOMEN LUONTO 9 | 2009
Strateginen siirto kannatSUOMEN LUONTO 9 | 2009 33 markus varesvuo. Entä puuttuvatko käpytikan valkoiset hartialaikut näkyykö niiden sijaan leveä valkea alue keskellä selkää. Valkoselkätikan sekoittaa lähinnä käpytikkaan, mutta siltä puuttuvat käpytikan valkeat, pitkät hartialaikut (käpytikka s. Valkoselkätikka mahdollisen läpimurron kynnyksellä nyt nakuttaa hyvin Ruokintapaikoille on odotettavissa muitakin yllättäviä tikkavieraita. juha kauppinen K HELPPO TUNTEA. Toissasyksyinen ennätysvaellus toi ympäri Suomea kaikkiaan satoja valkoselkätikkoja ruokintapaikoille. Mikä parasta, tikkarunsaus jatkui kesään asti. 39). un seuraavan kerran näet käpytikan piharuokinnallasi, niin katsopa uudestaan: Näkyykö valkeissa kyljissä sittenkin mustia viiruja. Tuurilla talia onkin tullut nokkimaan entinen suurharvinaisuus, valkoselkätikka. "Pesiä ei pystytty etsimään niin kattavasti kuin ennen, koska resursseja siirrettiin uusien sopivien reviirien hakemiseen", sanoo Metsähallituksen valkoselkätikkavastaava Timo Laine. Loistava pesimäkesä ei niinkään näy varmojen pesintöjen lukumäärässä, joka oli 88
Mikä aiheutti kesällä 2008 käynnistyneen suurvaelluksen, on yhä epäselvää. NYT NAKUTTAA HYVIN ti: "Reviirejä, joilla suurella todennäköisyydellä pesi tikkapari, löytyi peräti 160." Se on suuri harppaus ylöspäin. Entä uskaltaako tikkamies arvioida, kuinka paljon tikkoja todellisuudessa pesi koko maassa viime kesänä. Onneksi suojelu ei ole ollut turhaa", tappouhkauksiakin suojelutyönsä aikana saanut Laine sanoo. Ensi kesä on äärimmäisen mielenkiintoinen." Eräs asia lämmittää tikkamiehen sydäntä erityisesti: "Pesivä pari löydettiin nyt ensi kerran joistain sellaisista metsistä, jotka on suojeltu mahdollisina asuinpaikkoina parikymmentä vuotta sitten, kun valkoselkätikan suojeluun herättiin." "Näitä tapauksia todettiin esimerkiksi Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa." "Joissain lehdissä on ollut herjakirjoituksia, että niitä metsiä suojellaan turhaan olemattomia tikkoja varten. Varmat ja todennäköiset pesähavainnot lintuatlastutkimuksen mukaan vuoden 2006 jälkeen. Valkoselkätikkaa ei ole suotta suojeltu. 34 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 2009. Perussyy tiedetään: "Hyvä pesimämenestys itärajan takana." "Mutta lintuja oli niin paljon, että oman arvioni mukaan vaelluksen on täytynyt lähteä liikkeelle idempää kuin Laatokan tai Vienan Karjalasta", Laine aprikoi. Viime vuonna todennäköisten pesintöjen määrä oli 112 ja varmojen 71. "Läpimurron kynnyksellä silti ollaan. "Kun pesiä löydettiin melkein 90 ja todennäköisiä pesintöjä oli 160, niin sanoisin, että poikasia tuottaneita pesintöjä on ollut vähintään 120, ehkä jopa 180." Laineen mukaan ollaankin uuden haasteen edessä: "Enää resurssit eivät riitä siihen, että pystyttäisiin laskemaan jokainen reviiri, vaan lintuekologien kanssa keskustellaan jonkinlaisesta otantamenetelmästä, jolla tikkojen kokonaisparimäärää pystyttäisiin arvioimaan." Valkoselkätikan paluu 19912009 150 Reviirit Pesälöydöt 100 50 1991 1995 2000 2005 PÄIJÄT-HÄMEEN JA KARJALAN TIKKA. Alimmillaan vuonna 1994 varmoja pesintöjä todettiin vain 11. Aiemmilta vaellusvuosilta tiedetään tapauksia, joissa vaelluslinnut ovat asettuneet uudelle reviirille mutta hävinneet sitten palaamatta takaisin", Laine huomauttaa. Ilo on kuitenkin vielä puolittaista: "Ensi kevät näyttää, kuinka moneen paikkaan tikat ovat tulleet jäädäkseen
SUOMEN LUONTO 9 | 2009 35 lassi kujala
harmaapäitä auttavat lisääntyneet ruokintapaikat, joille tikat aallon mukaan ilmestyvät lokakuun puolivälissä ja katoavat huhtikuussa. Varmat ja todennäköiset pesinnät on merkitty täplinä, mahdolliset pesinnät rinkuloina. siellä niitä havaittiin samaan aikaan paljon." vuodesta 2001 harmaapäätikkoja on tavattu lapissa joka vuosi 90140. myös aallon kotipaikkakunnalla kemijärvellä tikkoja tavataan taajaan: "tältä syksyltä on jo muutama havainto." aallon mukaan harmaapäätikat tulivat lappiin joukoin 1999. eivät ne mihinkään silloinkaan häviä", aalto uskoo, "pesintöjen varmistaminen on hankalaa, pesät vaikeita löytää." atlastietojen mukaan mahdollisia pesintöjä on havaittu lapissa koko joukko. nyt ne näyttäisivät ottaneen pysyvän jalansijan lapissa varmoja pesimähavaintoja on kuitenkin vasta vähän. NYT NAKUTTAA HYVIN Harmaapäätikka tuli pohjoiseen harmaapäätikat ovat levittäytyneet lappiin. Vasemmalla 1980- ja 1990-lukujen lintuatlaskartoitusten tiedot, oikealla tilanne nyt. 36 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 lintuatlas / eläinmuseo. "luultavimmin ruotsin suunnasta. nyt enontekiöllä nähdään viidestä kuuteen harmaapäätä joka talvi. sieltä on myös yksi varma pesintä, pellosta." kirjallisuuden mukaan harmaapäätikat pesivät eteläsuomessa, ja syksyisin niitä ilmaantuu pohjoiseen. "havaintoja on koko lapista mutta etenkin tornionjokilaaksosta. "harmaapäätikkoja havaitaan paljon kaikkina muina aikoina paitsi pesimäaikaan. Harmaapäätikan Lapin valloitus on toistaiseksi vielä varmistusta vaille. atlaskarttojen mukaan harmaapäätikka levittäytyy myös eteläisemmässä suomessa syvemmälle sisämaahan. jarmo manninen KOHTI POHJOISTA. "jos joku olisi 1990-luvun puolivälissä ilmoittanut havainneensa enontekiöllä harmaapäätikan, niin hulluna olisi pidetty", naurahtaa Pirkka Aalto lapin lintutieteellisestä yhdistyksestä
"jos linnun ruumiinpainosta on rasvaa kymmenesosa, selviää 24-grammainen pikkutikka sillä ehkä kaksi vuorokautta. "13-grammainen vihervarpunen selviää hengissä yhden vuorokauden ja kolmikiloinen huuhkaja 13 vuorokautta." "pikkutikan on käytännössä saatava päivittäin ruokaa", hohtola toteaa. talvi on sille karua aikaa. vaikuttaa siltä, että pesimäkanta ei ole kasvanut vaan pikemminkin pysynyt ennallaan", hän summaa. markus varesvuo SUOMEN LUONTO 9 | 2009 37. tämä ei kuitenkaan näy pesivien parien määrässä. kovalla pakkasella vielä vähemmän", sanoo tutkija Esa Hohtola oulun yliopistosta. Pikkutikka kiittää talviruokkijaa pieni tikka livahtaa kolostaan keskellä talvea aamuhämärissä. ei toki, pikkutikka on kolossa vain pakkasta paossa. "tutkittua tietoa ei ole, mutta luulen, että kolopesijänä pikkutikka pystyy tarpeen tullen myös vaipumaan horrokseen säästääkseen energiaa nälkäjaksoina." silti lämpöhukka verottaa pikkutikkoja. atlaskartoituksesta vastaava tutkija Ville Vepsäläinen eläinmuseolta kertoo tuoreimmat tiedot: "varmojen pesimähavaintojen määrä on kasvanut, mahdollisten pesintöjen taas pudonnut. taistelussa auttavat talviruokinnat, joiden liepeillä pikkutikka on 1990-luvulta yleistynyt tasaisesti. mitä ihmettä: pesiikö se
tutkijoiden mukaan syynä on ehkä se, että kanahaukka saalistaa pieniä nisäkäspetoja kuten näätiä, kärppiä ja lumikoita, jotka puolestaan ovat pohjantikan vihollisia. 38 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 jari peltomäki. riippuvuussuhdetta on ollut vaikea todistaa, koska kanahaukka ja pohjantikka joka tapauksessa viihtyvät samanlaisissa kuusikoissa. "tuskin määrä on kasvanut", sanoo Ville Vepsäläinen eläinmuseolta, "mutta piilottelevuutensa vuoksi se jää helposti huomaamatta laskennoissa." kiinnostavaa on, että tutkijat ovat juuri löytäneet ensi kerran tieteellistä tukea Pentti Linkolan jo 1967 esittämälle ajatukselle, jonka mukaan pohjantikka pesii mielellään kanahaukan läheisyydessä. NYT NAKUTTAA HYVIN Pohjantikka viihtyy kanahaukan naapurina pohjantikan runsaudesta ei olla varmoja. helsingin yliopiston eläinmuseon tutkija Timo Pakkalan ja kumppaneiden äskettäinen tutkimus kertoo, että pohjantikkoja on huomiota herättävän paljon nimenomaan kanahaukkojen pesäpaikkojen välittömässä läheisyydessä. ilmiö näyttää vahvistuvan, kun metsät sirpaloituvat
käpytikka on opportunisti: paitsi että se perustaa pajojaan ja kaivaa kävyistä siemeniä, se syö kaikkea, mitä ruokinnoissa on tarjolla, myös auringonkukan siemeniä ja pähkinöitä. Väisänen Linnut-vuosikirjassa 2007 julkaistussa talviruokintaraportissa. hänen mukaansa palokärki on kuitenkin sekä yleistynyt että runsastunut ruokintapaikoilla aavistuksen verran. lintujen yleisyys ja runsaus ovat eri asioita. jari peltomäki Käpytikan tapaa lähes joka ruokinnalla, palokärkeä vain harvoilla "etelä-suomessa käpytikka esiintyy jo lähes kaikilla ruokintapaikoilla", kirjoittaa Risto A. "runsautta puolestaan selvitetään esimerkiksi linjalaskennoilla, joilla kuljetaan aina sama reitti läpi. suurin tikkamme palokärki on "harvinainen ruokavieras", väisänen kirjoittaa raportissaan. käpytikan runsauskin on kasvanut koko maassa. suuri koko ja hyvä varustelu selittävät ainakin osin sen, miksi palokärjestä ei tule ruokintojen vakiovierasta: valtavalla nokalla kaivaa vaivatta esiin muurahaisenmunat hangen alla olevasta keosta tai lahokannosta. Yleensä tikat syövät ruokinnoissa läskiä. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 markus varesvuo 39. paraikaa meneillään on kolmas atlaskartoitus, jossa harrastajien havaintoja kerätään yhteen", kertoo Ville Vepsäläinen eläinmuseolta. sadan neliökilometrin atlasruutuja on suomessa 3859. "Yleisyys tarkoittaa sitä, kuinka monessa 10 x 10 kilometrin ruudussa lajia tavataan. suurin osa käpytikoista tulee ruokinnoille heti syksyllä, mutta määrä kasvaa hiljalleen maaliskuulle saakka. Ylös kirjataan kaikki reitillä havaitut lintulajit." myös pesivien parien määrä kertoo lajin runsaudesta
Luonnossa samoilu, metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys, jotka jatkuivat lähes läpi elämän, vankistivat hänen käytännön asiantuntemustaan. Havukka-ahon ajattelijassa ja Huovisen myöhemmässä tuotannossa ihminen on ehtinyt päästä jo niskan päälle: luonto antaa leivän mutta ei enää välittömästi uhkaa yksilön olemassaoloa. kiertokulku Veikko Huovisen esikoisnovellikokoelma Hirri ilmestyi jo hänen opiskeluaikanaan 1950. Huovinen oli etevä luonnonmaiseman ja luonnonmiljöön kuvaaja, joka hallitsi kaikki vuodenajat. Ihmisellä on sivurooli joskin tärkeä: met- "Ajatus on vapaa kuin hiirihaukka eikä lähe piikkilankaleirille, ee, ee!" (Havukka-ahon ajattelija, 1952) 40 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Veikko Huovinen 19272009 Kirjailija Veikko Huoviselle luonto merkitsi biologisia tapahtumia, virkistäviä elämyksiä ja arkista toimeentuloa. jarMo pasanen omien polkujensa V näkyy kiinteä suhde luontoon, eritoten metsään. Sotkamolaisen metsänhoitajan poika opiskeli itsekin metsänhoitajaksi ja ehti toimia ammatissa muutaman vuoden ennen kuin jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi kotiseudulleen. Aikajänne venyy 130 vuoden pituiseksi. Huovisen varhaistuotannossa näkyvät vaikutteet Pentti Haanpäältä, jota Huovinen piti yhtenä innoittajanaan. Hirrissä Huovinen marssitti esiin metsätyömies Konsta Pylkkäsen, omalaatuisen pohdiske- Ehkäpä Huovisen luontomanifesti sisältyy teokseen Puukansan tarina (1984). Havukka-ahon ajattelija on ylistys kainuulaiselle luonnolle, johon kuuluvat sitkeät ja tarvittaessa juonikkaat ihmiset. Mutta lennokkaan mielikuvituksen omaavana sanataiturina Huovinen ampui joskus tahallaan reippaasti yli, muutteli mittasuhteita ja pisti eläimet puhumaan tai ihmiset käyttäytymään eläinten tavoin. MetSäkanSaa eikko Huovisen laajassa tuotannossa lijan, jota kiinnostivat niin arkiset luonnonilmiöt, suurvaltapolitiikka kuin maailmankaikkeuden näkymättömät mysteeritkin. Työ huipentuu ainutlaatuiseen löydökseen: Konsta ampuu kaksi pyymetsoa, pyyn ja metson risteytymää. Väitöskirjaan aineistoa keräävät helsinkiläiset biologit Ojasto ja Kronberg palkkaavat Konsta Pylkkäsen tutkimusapulaisekseen. Teoksen pääosissa ovat vanha mänty ja luonnon kiertokulku. Tärkeässä osassa on myös tiede. Puukansan tarina kertoo metsäpalosta ja sen jälkeisestä sukkessiosta, lajiston levittäytymisestä oppikirjamaisen perusteellisesti, mutta elävästi. Kuvaus saattoi olla naturalistista, valokuvamaisen tarkkaa, ja toisinaan sitä oli ryyditetty sattuvilla vertauksilla ja muilla kielikuvilla. Hirrin henkilöt käyvät epätoivoista kamppailua luontoa ja luonnonvoimia vastaan kuten Haanpään teoksissa usein. Teos valittiin myös Finlandia-palkintoehdokkaaksi, mutta sitä on hankala sijoittaa mihinkään kirjallisuuskategoriaan. Sen aiheet liikkuivat Huoviselle tutussa elämänpiirissä, itäsuomalaisissa metsissä ja korpikylissä, savottajätkien ja pientilallisten parissa. Perusteellisemmin Konsta Pylkkänen tuli tutuksi romaanissa Havukka-ahon ajattelija (1952), jota pidetään Huovisen luetuimpana ja rakastetuimpana teoksena. Se on myös joltinenkin poikkeus Huovisen omassa tuotannossa, sillä siitä likipitäen puuttuvat Huovisen yleiset tunnusmerkit: huumori ja satiiri
kulkija TAITAVA LUONNON KUVAAJA. Veikko Huovinen oli sanataituri, jonka teksteissä kukkivat huumori ja satiiri. kari santala / skoY SUOMEN LUONTO 9 | 2009 41
Mutta samalla hän usein myönsi, että luonnonsuojelijat saattoivat olla oikeassa, ainakin joiltakin osin. Huovisen mielestä ihmisellä oli oikeus verottaa luontoa kohottaakseen elintasoaan, ja hän ymmärsi pitkälti elinkeinoelämän vaatimuksia. Kansalaistottelemattomuutta ja lakien rikkomista Huovinen ei hyväksynyt, mutta päiväkirjassaan Viime talvi (1998) hän tunnusti pitävänsä turkistarhausta eläinrääkkäyksenä. Metsätaloutta ja metsänhoidon menettelytapoja Huovinen epäili aika ajoin, Puukansan tarinan lisäksi muun muassa metsäpoliittisessa pamfletissa Tapion tarhat (1969). No, jos olisi valokuvaaja Hannu Hautala nyt pyrstön takana, niin se saisi filmata petolinnun persettä, sanoi ukkokotka." (Ronttosaurus, 1976) irmeli jung / WsoY 42 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Hän oli aito konservatiivi ja tunsi syvää epäluuloa kaikkia äänekkäitä, asiastaan varmoja, tiedostavia etujoukkoja kohtaan. OMIEN POLKUJENSA KULKIJA säpalon sytyttäjänä, myöhemmin alueella vierailevana metsästäjänä ja lopulta metsätalouden edustajana, hakkuita suunnittelevana metsänhoitajana. Nihkeyttään hän perusteli maisemallisilla ja virkistyskäyttöön liittyvillä haitoilla, joskus myös lajiston ja luontotyyppien kärsimisellä mutta eniten metsätaloudellisilla syillä: hän piti luontaista uudistumista usein metsänkasvatuksen kannalta otollisimpana menetelmänä. luonnonSuojelua Vai ei? Veikko Huovisella oli kaksijakoinen suhtautuminen luonnonsuojeluun ja luonnonsuojelijoihin. Ja kuvastuksia vesillä, lokkien varjokuvia, niemessä haviseva haapa ja palailevia veneitä kuormanaan ihmisiä, joilla on väsyneet silmät." (Lampaansyöjät, 1970) "Mitä naurelet siellä, kysyi akkakotka. Luonnonsuojelua Huovinen puntaroi erityisesti novellikokoelmassaan Ympäristöministeri (1983). Laajoja avohakkuita hän piti liian järeänä metsänuudistusmenetelmänä. Häkkiin suljettua ihmistä hän oli jo kuvannut romaanissaan Lemmikkieläin (1966). Mutta hän toi ilmi myös vastenmielisyytensä öykkäröivää kulutuskulttuuria ja luonnonvarojen silmitöntä tuhlausta kohtaan. Veikko Huovinen julkaisi kirjailijan urallaan mittavat 42 teosta. "Taivaalla palavat erikoislaatuiset ruskot, värit ja asteikot niin oudot, että mitäpä ne oikeastaan ihmiselle kuuluvatkaan, ihmisen rutaleelle... Hän irvailee herkullisesti ekokyläläisille, joiden energiainnovaatiot kuulostavat melkein nykyai- ELÄMÄNTYÖ
" Ilaria oli luonto alkanut tympäistä. Romaanissa on kauniisti kuvattu jakso, jossa Konsta Pylkkänen ja hänen vuokraisäntänsä kokevat muikkuverkkoja lokakuisella, pakkaskuulaalla järvellä. Eletään 1960-lukua, eikä useimmissa Kainuun salokylien mökkituvissa ole vielä sähköä eikä muitakaan moderneja kotkotuksia. Kenties Huovinen koki tuon ajan itselleenkin läheiseksi. Maaseudulta löytyi yhteisöllisyyttä, elämä oli niukkaa mutta kohtuullista. Hänen mielestään luonto oli mölkerömäinen ja tympeä. iltahartauS lokakuiSella järVellä Veikko Huovinen kuoli 4.10.2009, sunnuntaipäivänä. Kajaanissa ja valtakunnallinen ensi-ilta 15.1.2010. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 43 christoffer leka malla hukkanen / mrp matila rÖhr productions kaisilta. Se on menneen sukupolven iltahartaus. Tutut väitteet suojelijoiden naiiviudesta ja liioittelusta mainitaan, mutta tunnustusta heruu herättelystä ja asioiden nostamisesta esiin.. Luonto pitkästytti häntä." (Ympäristöministeri, 1983) HAVUKKA-AHON AJATTELIJA. Viimeisessä romaanissaan Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004) Huovinen saatteli yli 50 vuotta sitten luomansa henkilöhahmon eläkepäivilleen. Kai Lehtinen (oik.) on Konsta Pylkkänen ja Konsta Pöyliö Havukan Pikku-Nikke Kari Väänäsen ohjaamassa elokuvassa. Hän oli kyllästynyt suureen luontoon. Ensi-ilta on 27.11
44 SUOMEN LUONTO 9 | 2009
Valassaaret +3, pohjoinen 9, selkeää, 55 km Odotettavissa huomenna. Pohjoisen puoleista tuulta yhdeksän metriä sekunnissa, hyvä näkyvyys... Syksyllä armottoman ulkosaariston tärkeimmät uutiset ovat sääennusteet. teksti ja kuVat rainer rajakallio SUOMEN LUONTO 9 | 2009 45
Harpottuaan kohti uutta kotimaata nykyisten Valassaarten tienoille säkin pohja ratkesi ja kiviä tipahteli sinne tänne. Saatuaan Ruotsista karkotuspäätöksen hän lähtiessään täytti säkin kivillä. Merenkulkijan painajainen, mutta maallikolle jatkuva ihmetyksen ja ihailun aihe. Siitäkös Finn raivos- 46 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Matalaan mereen yhdistyneenä ne tekevät maisemasta juovaisen ja seudusta yhden Suomen kivisimmistä paikoista. Merituuli pöllyttää muuttomatkalla levähtävien suosirrien höyheniä. Ne sijaitsevat lähes keskellä Merenkurkkua ja koostuvat pääsaaresta sekä lukuisista pienemmistä saarista ja luodoista. 1 km MERIVARTIOASEMA LINTUASEMA Äbbskäret Löytöretkellä Suomessa Storskär MAJAKKA erenkurkussa myrskyää kuten lähes aina. Kun ihmiset eivät tienneet vielä mitään jääkausista, Merenkurkun syntyä selitti myytti Finn-jättiläisestä. VALASSAARET M NOKKA KOHTI TUULTA. Valassaaret ovat Unescon maailmanperintökohde. Jää jätti vetäytyessään Merenkurkkuun upeat pyykkilautamoreenit. Saaret kuuluvat maankohoamisrannikkoon, joka on ainoa luontonsa vuoksi Suomeen perustettu Unescon maailmanperintökohde. Vielä lähempänä Suomen rannikkoa pussin pohja petti kokonaan. Rannalle syöksyvät aallot hakkaavat karua kiveliötä, tuulen kyyryyn piiskaamaa Valassaarten saariryhmää. Kolme kilometriä paksu mannerjää painoi valtavalla massallaan Suomen kallioperään lommon, joka vielä nytkin tasoittuu. Kiivaimmin maa kohoaa juuri Pohjanlahden perukoilla, kahdeksan milliä vuodessa. Ne koostuvat tavallisesti viisi metriä korkeista, kymmeniä metrejä leveistä ja satakunta metriä pitkistä selänteistä. Merenkurkussa siis maisemakin elää, kun meri hiljalleen joutuu väistymään. MAAILMANPERINTÖÄ
Pikkusoita reunustavat sammaltyynyt ovat kuin pieniä palsoja. Kiveliöisillä nummilla vaanivat matalat katajat kuin ilkeät pojanklopit: ennemmin tai myöhemmin ne onnistuvat kampittamaan väsyneen taapertajan. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 47. Saarilla kesälomailevat lampaat tekevät sinne omat uransa, mutta ihminen on niihin turhan pitkä; aina joku oksa on lyömässä kasvoihin ja tarttumassa reppuun. Lahdelmien rantoja kattaa tiheä pihlajavaltainen ja paljon lahopuuta sisältävä tiheikkö. Suurin saari, Storskär, on syntynyt yhteenkasvaneista Äbbskäretistä ja Storskäretistä. Niin syntyivät nyt nähtävät saaret, luodot ja matalikot. Joka tapauksessa mitä tyypillisimmin käyttäytyvä härmänjätkä, tämä Finn! VaikeakulkuiSet ja arVaaMattoMat Saaret Valassaaret ovat rykelmä saaria noin 15 kilometriä Björköstä koilliseen. Niillä saa jokamiehenoikeuden nojalla liikkua vapaasti 1.8.30.4. Mukavinta on liikuskella käppyräisissä koivikoissa. Ja saarilla väsyy normaalikuntoinenkin helposti, koska usein ainoa keino edetä on loikkia kiveltä toiselle kuin vuorikauris. Kiveliöisillä nummilla vaanivat matalat katajat kuin ilkeät pojanklopit: ennemmin tai myöhemmin ne onnistuvat kampittamaan väsyneen taapertajan. Kesäaikana on pysyttävä rajavartiolta majakalle ja Botvikenin venesatamaan johtavalla polulla. tui ja nakkeli pudonneet kivet yltympäri Merenkurkkua. Muualla kuljeskelu on vaivalloista, jopa vaarallista. Hetkessä myrskylukemiin nouse- KUMPUILEVAA. Pääsaarella voi saapastella koipiaan kastamatta usean neliökilometrin alueella, mutta sään tuntee saarten keskelläkin ihan toisella tavalla kuin maakrapujen maailmassa
Esimerkiksi nykyinen asemanhoitaja Niclas Fritzen on löytä- LABYRINTTI. Niissä piilottelee jänkäkurppia ja heinäkurppia, saattaapa kulkijan jaloista lehahtaa lentoon vaikka isokirvinen. Siihen tuskin koskaan kyllästyy, koska löytöretki ulkosaaristoon on monelle myös "sisämaan retki". kuurupiiloa eläinten kanSSa Kokonsa ja vaikeakulkuisuutensa vuoksi Valassaarten pääsaari kätkee siellä oleilevat otukset. Varsinkin luoteisessa Torsgrundissa staijarin, muutonseuraajan, tapaa usein katse ja kaukoputki merelle suunnattuna. Kaloja, lintuja, hylkeitä ja marjoja on aina riittänyt ravinnoksi hankalista luonnonoloista huolimatta. Selkärangattomissa riittäisi paljon selvitettävää. luonnon ja ihMiSen yhteiSpeliä Ihminen on käyttänyt Merenkurkun antimia jo ennen ajanlaskumme alkua. Kivistä koostetut labyrintit saattavat nykykatsojan oudon magiikan valtaan. Harvinaisuuksien metsästäjille parhaita ovat kuitenkin rantojen niityt ja kivikot. VALASSAARET va puhuri jyristelee tuvan nurkissa, salpaa ulkona hengityksen ja nostaa kivisille rannoille vyöryvät aaltovuoret. Hyvin tunnetun linnuston lisäksi Valassaarten muukin eliöstö lienee monimuotoinen. Keväisin Ruotsin ja Norjan Lappiin sadoittain suuntaavat piekanat ovat yksi Valassaarten erikoisuuksia. Melkein koko ajan taustamusiikkina soi meren pauhu. Varhainen merkki ihmisen läsnäolosta ovat jatulintarhat, ruotsiksi jungfrudans. Ilman kunnon suojaa ja lepopaikkaa se ei olisi ollut mahdollista. Maamerkki, leikkikehä, kalenteri... Jollekin avoimelle kallioluodolle pudonnut suurharvinaisuus paljastuu helposti, mutta pääsaarella se voi elellä pitkään ihmisen tietämättä. Mitä jatulintarhat oikein ovat. Muuten hiljaisuuden rikkoo joskus harvoin lentokoneen tai veneen surina, joten Valassaarilla voi vielä kuulla omat ajatuksensa. Ellei sitten tuo Finn-ryökäle ole niitäkin latonut! Nykyäänkin Valassaaria käytetään monin perintei- Hetkessä myrskylukemiin nouseva puhuri nostaa kivisille rannoille vyöryvät aaltovuoret. 48 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Yleensä kuitenkin tuulee. Joskus merivesi kuitenkin nousee pitkiksi ajoiksi niityille. Esimerkiksi idän ihmeiden, kuten "inon" eli taigauunilinnun ja "pron" eli hippiäisuunilinnun, löytäminen vaatii rankkaa työtä kovemmista "rareista", harvinaisuuksista, puhumattakaan. Rauha sekä sään ja valon vaihtelut luovat Valssille omanlaisensa tunnelman. Jo seuraavana päivänä meri voi olla peilityyni, "pläkityyni". Vuodesta 1974 lähtien siellä on kihlattu noin 4400 pöllöä. Rajavartion naapurissa nököttävä vaasalaisen luonnontieteellisen yhdistyksen Ostrobothnia Australiksen biologinen asema on oivallinen tukikohta kaikille lintujen harrastajille ja tutkijoille mutta varsinkin rengastajille. Jatulintarhat ovat edelleen arvoitus. nyt saarilta noin 180 hämähäkkilajia; sudenkorentoja pörrää ilmassa pääsaaren keskiosissakin lokakuulle saakka. Siitä ei kansanperinteen tutkija Mikko Europaeuksen mukaan olla yksimielisiä. Ne voivat liittyä hedelmällisyysriitteihin, leikkeihin, haaksirikkoisten ajankuluun, tarpeeseen merkitä rajoja tai moneen muuhun. Auringon laskut ja nousut ovat sanoin kuvaamattoman kauniita mutta joskus myös täynnä kihelmöivää uhkaa. Kun mantereella halla tuhosi elämisen ehdot, saaristossa riitti veden viljaa ja muuta syötävää. Muuna aikana useimmin nähtävä iso peto on merikotka. Muuttolintujen tarkkailijoita Valassaaret hemmottelevat
Suunnittelijan jälki erottuu selvästi rautaisissa rakenteissa. Kivet, meri ja tuuli! Kuvamyrsky synnyttää aivoissa palon, kuin hetkeksi sammunut nuotio heräisi uuteen eloon. MAISEMAN HALLITSIJA. Piikkinen, hankalasti poimittava C-vitamiinipommi peittää sopivilla paikoilla merestä nousseita rantakivikoita kuin oranssinvihreä muuri. Valassaarille järjestetään venekuljetuksia. Silmissä viilettää aaltoja, aaltoja ja taas aaltoja. Varsinkin rannikon kultaa, tyrniä, himoitsevat muutkin kuin ihmiset. Sen on suunnitellut Gustave Eiffelin toimisto. 38-metrinen majakka solahtaa luontevasti maisemaan räikeänpunaisena metalliputkenakin. Jopa tikat osaavat hyödyntää tyrnistöjä. oMa eiFFel-torni Mannermaisen tuulahduksen Valassaarille tuo Storskärille 1886 valmistunut majakka. Majakan valo on pelastanut monta merenkulkijaa saarten vaarallisilla vesillä. sin tavoin. Tietoa niistä löytyy nettisivuilla www.kvarkenguide.org. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 49. Pääsaaren luontoa hoitaa noin sata kesälammasta, kalastajat risteilevät edelleen lähivesillä, ja marjastajat ovat syksyllä tuttu näky. Ehkä taas ensi syksynä
ilmeisesti evoluution tuottama vaellusvietti on niin kova, ettei edes vesilakeus sitä lannista. RAINER RAJAKALLIO 50 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. valassaarilla on rengastettu vuodesta 1977 lähtien noin 4400 helmipöllöä, eniten suomen saarissa olevista rengastuspisteistä. merenkurkun saaristo näyttää olevan johtolinja, jonka kautta pöllöt suuntaavat lounaaseen ja rannikkoa pitkin etelään. mikä saa metsäseutujen asukin lentämään merelle. lintujen ikäjakauma oli seuraava: 25 kesänvanhaa, 54 kaksikesäistä ja 80 vanhempaa helmipöllöä. kun myyrät käyvät vähiin, on lähdettävä liikkeelle, jotta selviäisi tulevasta talvesta ja voisi kenties lisääntyäkin seuraavana keväänä. parhaina öinä renkaan jalkaansa sai 30 pöllöä. VALASSAARET Pikkupöllöjen rengastusrupeama rengastimme lintumies Pekka Peuran (kuvassa) kanssa valassaarilla 25.9. 12.10.2009 peräti 137 helmipöllöä. kontrolleja, jo muualla rengastettuja mutta valassaarilla nyt uudestaan kiinni saatuja, tarttui verkkoihin 22. kontrollit eivät sisälly lukuun
SUOMEN LUONTO 9 | 2009 51
napa paljastuu Merijää vähenee Suomalaistutkija Jari Haapala yrittää selvittää, miksi arktinen jää vähenee ennakoitua nopeammin. Sitä varten oli käytävä pohjoisempana kuin naparetkeilijä Fridtjof Nansen matkasi. antti halkka 52 SUOMEN LUONTO 9 | 2009
Tutkimus tehtiin osana EU:n Damocles-ohjelmaa, mutta Agnes B maksoi kaiken. Ja maailman pohjoisimmasta saunasta, jonka venäläiset kyhäsivät. "K ymmenen viime vuoden aikana trendi on vain kiihtynyt", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Jari Haapala. Siellä odotti jo edellisenä vuonna jäähän kiinni ajettu Tara-kuunari, jolla miehet viihtyivät kaksi viikkoa. Huhtikuussa 2007 vanha DC-3-lentokone oli kuljettanut Haapalan ja toisen silloisen Merentutkimuslaitoksen tutkijan Eero Rinteen vain 300 kilometrin päähän pohjoisnavasta. "Kolme viime vuotta ovat mitatuista kaikkein vähäjäisimmät." Jää on huvennut nopeammin kuin ilmastomallit ennakoivat. "Tulimme valmiiseen pöytään, ja laivan miehistö otti todella ammattimaisesti näytteitä", Haapala sanoo. Miksi näin on, sitä Haapalakin on selvittänyt jo vuosia. Jäästä esimerkiksi kairattiin näytteitä yli vuoden ajan Taran ajelehtiessa jään mukana ja kaamoksen vaihtuessa kesän valoon ja takaisin. nanSenia pohjoiSeMpana Haapala ja Rinne olivat tässä mukana vain yhden valoisan huhtikuun lopun. Parhaillaan hän käsittelee vuoden 2007 tutkimustuloksia juuri tuona Arktiksen jääpeitteen leudoimpana vuonna hän oli keskellä jäälakeutta. Sauna oli melkein pohjoisnavalla, pohjoisempana kuin naparetkeilijä Fridtjof Nansen koskaan kävi. Tässä kohden muotitrendit todella liittyvät tarinaan, sillä Taran oli varustanut Agnes B -vaateketju, jonka omistaja Etienne Bourgeois on saanut ympäristöherätyksen. Hän ei puhu taloudesta tai muotitrendeistä vaan arktisen merijään vähenemisestä. Eniten meitä puhuttaa kuitenkin retken tieteel- marcel nicolaus SUOMEN LUONTO 9 | 2009 53. Olisi tällaisessa retkeilyssä ollut norjalaiselle ihmetyksen aihetta. Heillä riittää hupaisia juttuja siitä, miten venäläistutkijat sikäläisen ekspeditioperinteen mukaisesti joivat alkuun kanisterillisen vodkaa. Tai siitä, miten jääkarhuvahdiksi laivaan pentuna otettua Tiksi-huskyä pelotti, kun tämä todellinen napakoira näki ensimmäiset ulkopuolisen maailman ihmiset
Se on ollut Arktiksen tuntomerkki. national snoW and ice data center, colorado 19812000 KESKIMÄÄRIN 2007 2008 2009 linen anti, sillä Haapala on juuri saanut valmiiksi parin tiedeartikkelin käsikirjoitukset. Jää on jatkuvassa liikkeessä. Mutta tiede ennen kaikkea, tuntuu Haapala ainakin nyt ajattelevan. Niissä syvennytään siihen, miten jään paikalliset muutokset vaikkapa Taran ympärillä voisivat selittää jääpeitteen vähenemisen yli Euroopan kokoiselta napakalotilta. Sen mukana Tarakuunarikin ajelehti vuodessa kaukaa itäisen Siperian edustalta Framinsalmeen, aivan kuten Nansenin Fram-laiva yli sata vuotta sitten. Arktinen merialue jäätyy takuuvarmasti joka vuosi nyt ja sadan vuoden kuluttua. Suomalainen jäätuntemus oli tarpeen, kun tutkimusalus Tara ajelehti napaseudun halki. Siihen aukeaa railoja, joiden sula vesi ottaa tehokkaasti vastaan auringon lämpöä." railo-onnea Suomalaisilla kävi pohjoisnavan lähistöllä melkoinen railo-onni, sillä leveä railo repesi jäähän juuri, kun he olivat saaneet mittalaitteensa asennettua. Nämä virtaukset ovat jääkentän tulevaisuudelle ratkaisevia: kyse ei ole paikallaan sulamisesta, vaan jää muuttaa alati muotoaan. Tutkimustulokset auttavat selvittämään jään ennakoitua nopeamman hupenemisen syitä. 54 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. "Pinta-alan väheneminen on tämän seuraus." "Kun jää ohenee ja hapertuu, se liikkuu helpommin. "Ilmastonmuutos ennen kaikkea ohentaa jäätä", Haapala sanoo. Jään liike on Haapalan mukaan ratkaisevaa. Grönlannin itäpuolella Framinsalmessa virtaa joka vuosi jäätä ulos yli kahden Suomen pinta-alan verran. MERIJÄÄ VÄHENEE -- NAPA PALJASTUU Vanha monivuotinen jää hupenee. Löyhästä ja sulasta jäästä pääsee enemmän karkuteille. JARI HAAPALA. Jää kuitenkin sulaa kesäksi sitä varmemmin, mitä enemmän sitä ajautuu eteläisemmille merialueille ja mitä harvempina lauttoina se kelluu vedessä. Tara-tukikohdalle railo oli myös ongelma, sillä se sattui katkaisemaan juuri keskeltä 800-metrisen kiitotien, jonka lentokoneesta laskettu traktori oli vaivalla puskenut
"Lammikot imevät auringon energiaa, ja esimerkiksi juuri niiden vaikutuksen tuominen mukaan jään kehityksen malleihin on kesken." MikSi juuri arktiS? Jään väheneminen näyttää yhdeltä vääjäämättömimmistä ilmastonmuutoksen seurauksista. Kun Haapalan ja muiden jääkentillä keräämä tietoisuus yhdistetään ilmastonmuutosmalleihin, tutkijat pystyvät entistä paremmin ennakoimaan jään tulevan kohtalon. Miksi näin on. Nyt yli neljän vuoden ikäinen jää on harvinaista." Haapala ei halua spekuloida sillä, milloin Arktiksen jääpeite voi kesällä hävitä ensi kerran kokonaan, mutta sanoo leikillään päivämäärän 7. "Monivuotisen jään väheneminen on todella suuri muutos", sanoo Haapala. "Vielä 1960-luvulla tunnettiin jäälauttoja, jotka olivat 30 vuotta vanhoja. Ensimmäisen vuoden jää Toisen vuoden jää Vanha jää VUODEN 2007 MINIMI. Miksi väheneminen jatkuu niin vakaasti. Suomalaisten paikalle jättämä automaattinen niin sanottu karhukamera tallensi tietoa sulavesilammikoiden synnystä jään päälle. syyskuuta 2034. Vasta silloin pohjoinen kesä on ehtinyt murtaa talven tekosia niin pitkälle kuin pystyy. "Pohjoisnapa voi olla jäätön jo huomattavasti tätä aikaisemminkin." Hän näyttää kartasta, että monivuotisen jään vankimmat tukikohdat ovat navalta Grönlantiin ja Kanadaan päin. Haapala tuntuu hiukan yllättyvän kysymykses- Arktinen alue tuntee ilmastonmuutoksen ensimmäisenä. marcel nicolaus nasa SUOMEN LUONTO 9 | 2009 55. Kesä on ollut viime vuosina niin voimakas, että se on sulattanut myös edellisten talvien työtä eli monivuotista jäätä. Kun vuosina 2008 ja 2009 saavutettiin toiseksi ja kolmanneksi vähäisin jääpeite, tilanne näyttää muuttuneen pysyvästi. keSän ja talVen Mittelö Vähimmillään arktinen jää on syyskuussa. Jäätä oli vähemmän kuin kertaakaan 30-vuotisen satelliittimittausten historian aikana
SARVIVALAS viihtyy vahvajäisillä alueilla, joilla kilpailijat ja pedot eivät pärjää. tä: juuri Arktiksen pitikin lämmetä kaikkein selvimmin ja nopeimmin. Ravinteita pintakerroksiin tuovat kumpuamisalueet muuttuvat. "Viimeksi Arktis on ollut kesäisin jäätön ilmeisesti 120 000 vuotta sitten Eem-kaudella, joten luonto on sopeutunut jäisiin oloihin." "Paljon puhutaan jääkarhusta, mutta kyse on koko ravintoketjusta." Satelliitti ValVoo Jään väheneminen uhkaa jääkarhua, mursua ja sarvivalasta uljainta napaseudun luontoa. 56 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 Vastaisuudessa arktisen merijään kehityksen valvonta tehostuu. Ihmiselle avautuu arktisten luonnonvarojen ääreen vapaa pääsy. Näin on nyt käymässä. scanpiX / arne nÆrva. MERIJÄÄ VÄHENEE NAPA PALJASTUU Jään vähenemisen eniten uhkaamat nisäkkäät JÄÄKARHU maailmanlaajuinen kanta hyvin pieni. Ilmastomallien mukaan myös tämän vuosisadan lopun kevättalvina jäätä on pohjoisnavan ympäristössä yli kymmenen miljoonaa neliökilometriä eli Euroopan kokoinen alue. MURSU tyynenmeren mursut käyttävät jäätä tukikohtanaan. Se muuttuu kausittaiseksi kuten Itämeren jää. "Esimerkiksi merten kiertoliike tulee muuttumaan." Vaikutukset vievät myös luonnon aivan uudenlaiseen tilanteeseen. Se laukaistiin ensi kertaa jo 2005, mutta silloin satelliitti syöksyi mereen. Maan jäinen pohjoisnapa ja kaikki muu pysyvästi peitetty paljastuu. ei tunneta maalle poikimista, kuten ei myöskään norpalla. Vain vauhti on odotettua suurempi." Joidenkin mielestä väheneminen on hidastunut, koska kahteen vuoteen ei ole tullut uutta ennätystä. Satelliitti mittaa muun muassa jään paksuutta. Tänä talvena lähtee matkaan Cryosat-satelliitti, jonka kehittämiseen Haapalakin on osallistunut. Esimerkiksi monivuotisen jään kehitystä koskevat Cryosat-uutiset lienevät jatkossa murheellisia. Muutos on tulossa, mutta sen suuruuteen voidaan vielä vaikuttaa. Yksi lohdullinen seikka jään vähenemisessä kuitenkin on: jää ei tule katoamaan kokonaan. "Ilmastomalleista tämä on ollut luettavissa. Jään reuna on ollut biologisesti erityisen tuottavaa aluetta, ja nyt se vaeltaa aivan toisaalle kuin ennen. Näin todellisuutta ja mittauksia on voitu vertailla. Kesäksi se kuitenkin sulaa pois. Haapala ei hidastumiseen usko. GRÖNLANNINHYLJE ja KUPLAHYLJE poikivat ajojäälle. Ainakin arktisten merien fysiikka mullistuu fyysikko Haapalan mukaan: "Olemme avaamassa ikkunan kokonaan uuteen ilmastoon ja maailmaan, eikä tiedetä, mitä sen toisella puolella on", hän sanoo. "Vuosi 2007 oli erityinen, koska pitkään vallitsi tilanne, jossa tuulet toivat lämmintä ilmaa ja vettä pohjoiseen ja ajoivat toisaalta jäätä sieltä pois." "Jos 2008 tai 2009 olisi ollut säätyypiltään samanlainen, oltaisiin saavutettu jälleen uusi ennätys." Jään vähenemistä on pidetty jonkinlaisena Maapallon kuumemittarina, mutta mitä se merkitsee sinällään. Sen mittalaitteita on ennakkoon lennätetty tavallisessa lentokoneessa muun muassa Itämeren yllä. Mittaustuloksista varmasti uutisoidaan tulevina vuosina, kunhan satelliitti saadaan taivaalle
Vapiskaa paavoväyryset, mauripekkariset ja muut voimayhtiöiden suosijapojat. Lestijoessa on ollut voimala vuodesta 1925 lähtien. Lisäksi vesistöistämme on perattu 20 00040 000 kilometriä uittoreiteiksi, mikä riittäisi matkaan maapallon ympäri. Vapiskaa voimayhtiöt, jotka estätte kalojen nousun ja lisääntymisen Lestijoella, Hiitolanjoella (laatokanlohi) ja muualla Suomessa. Noin 200 000 järveämme ja sadat jokemme onkin luonnonvaraisesti lisään- i niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin: kalakapina on jo alkanut niin maailmalla kuin Suomessa. Lisää hyviä uutisia: Suomen kalataloushallinnossa on lähdössä liikkeelle kalatiestrategian tekeminen. Kalabisnes toimii siis samoin kuin taimikasvatus metsissä. Tuloksiakin saatiin: voimayhtiöiden nöyrä lakeija, Vesihallitus, pantiin nurin ja siitä muodostui vähitellen Suomen ympäristökeskus. Keski-Euroopassa tuhotulvat ovat puolestaan saaneet jopa poliitikot ymmärtämään luontaisten tulvakosteikkojen ja luonnonuomien merkityksen. Kun vesistöt aiemmin ruokkivat ja virkistivät jopa miljoonia suomalaisia, on esimerkiksi entisten vaelluskalajokien hallinta nyt ohjattu vain muutamien yhtiöiden ja kuppikuntien peukalon alle. E S uomessa on erään vanhan laskelman mukaan 1800 erilaista patoa. Siellä korkein hallinto-oikeus teki syyskuussa päätöksen, jonka mukaan Korpelan Voima joutuu rakentamaan kalojen kulun estävään Lestijoen tippavoimalaansa kalatien. Luonnonmukaisesti lisääntyvät suomalaiset kalat kun ovat hyvä mittari lähes kaikkeen luonnonkäyttöön. tyvien suomalaisten arvokalojen näkökulmasta alistettu häikäilemättä vain hyvin pienten piirien käyttöön. Ismo Tuormaa Kalakapinaan! K olmekymmentä vuotta sitten suomalaista luonnonsuojelukeskustelua hallitsivat kalat vai pitäisikö sanoa viimeisten vapaiden vesien puolustaminen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on pidemmän aikaa ollut vallalla erilaisten patojen purkuun keskittynyt kansalaisliike. Nyt olisi tilausta taas uudelle kalakapinalle, joka olisi mittakaavaltaan ja tavoitteiltaan moninkertainen aiemmin nähtyyn verrattuna. Yksittäinen hyvä uutinen tulee myös Pohjanmaalta. Lopputuloksena on ollut järjestelmä, jossa etenkin arvokalojen luontainen lisääntyminen on estetty ja jossa tilalle istutettuja surkeita kalanpoikasia tungetaan suoraan ahneiden verkkokalastajien pataan veronmaksajien rahoilla. Siihen pitäisi vain saada mukaan sekä pienet että suuret virtavedet voimayhtiöiden vastuksesta huolimatta. Sittemmin esille nousivat muut asiat, ja kalapolot pantiin ehkä liiankin syrjään. Myös koskiensuojelulaki säädettiin, Saimaan säännöstely torjuttiin sekä Vuotos ja Kollaja kuopattiin ensimmäisen kerran. Näistä vain pieni osa on kunnostettu takaisin virtavesiksi. Tärkeintä on ollut harvoille suunnattujen rahavirtojen kanavointi, ei kalojen, luonnon, ihmisten tai kansantalouden etu. KOLUMNI Tikulla silmään. Samalla korkein hallinto-oikeus tyrmäsi kaikki voimayhtiöiden tyypilliset vastaväitteet perusteettomina. On huomattu, että jos vesistöt voivat hyvin, tämä heijastuu myös muuhun luontoon ja ihmisten talouteen. Loppuja vesiä rasittavat vanhat ja uudet ihmissynnit, joista turvetuotanto ja metsätalous eivät suinkaan ole niitä pienimpiä. Kalakapina on alkanut! Kirjoittajaonympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 57
norbert Wu / corbis / skoY 58 SUOMEN LUONTO 9 | 2009
Korallit kukoistavat yhä Indonesian rannikolla ndonesian Sukelluksia Sulawesillä Bunakenin kansallispuisto Sulawesin saaren pohjoiskärjessä Indonesiassa suojelee osaa maailman rikkaimmista koralliriutoista. Paikalliset asukkaat on sitoutettu mukaan niiden suojeluun. essi keskinen SUOMEN LUONTO 9 | 2009 59
Valtavat papukaijakalaparvet ympäröivät meidät hetkessä. Väistelen pohjalla ryömiviä meritähtiä ja merisiilejä ja annan meriruohoniityn kutitella varpaita. Pudottaudun siniseen, lämpimään ve- teen; joku ojentaa minulle kameran ja lähden sukellusparini kanssa kohti riutan seinämää. Ulompaa mereltä ui välillä hitaan rauhallisesti barracuda tai muu suurempi petokala, ja pienten kalojen parvet väistelevät syöksähdellen sinne tänne. Pystysuora koralliseinämä jatkuu muutaman kymmenen metrin syvyyteen punaisten ja keltaisten pehmytkorallien peittämänä tilkkutäkkinä. Vedän märkäpuvun saman tien päälle ja laitan vedenalaiskameran kuntoon. Uloimpien mangrovepuiden takaa aukenee turkoosi meri ja sen tyynellä pinnalla kelluva vene. SUKELLUKSIA SULAWESILLÄ ELÄINKUNTAA KAIKKI TYYNNI. Hameenhelmat on kääritty vyötäisille, ja kameralaukku kulkee pään päällä. Ei ihme, että suomalaisten Bunakenilla vetämän sukelluskeskuksen nimeksi on valittu Living Colours, Elävät värit. aSteen Verran päiVäntaSaajalta pohjoiSeen Ulompaa mereltä ui hitaan rauhallisesti barracuda. Bunakenin saari Pohjois-Sulawesin rannikolla sijaitsee lähes keskellä maailman rikkaimpia koralliriuttoja. Nephthea-suvun pehmytkoralli on kuin puu. Reilun asteen verran päiväntasaajalta. Kahlaan veneelle ja huomaan sukelluskeskuksen poikien jo tuoneen varusteeni paikalle. Hiusmeritähdet ja meritupet tuovat värikirjoon vielä sinistä, oranssia, mustaa ja valkoista. Kymmenen minuutin ajon jälkeen olemme kohteella, Siladenin saaren riutalla. Suurin osa koralleista näyttää lähinnä kasveilta tai kiviltä, vaikka kaikki korallit ovat eläimiä. K 60 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 ahlaan mangrovemetsikössä reisiäni myöten vedessä
Puisto perustettiin 1991 suojelemaan monimuotoista meriekosysteemiä, johon kuuluu koralliriuttoja, mangrovemetsiä ja meriruohoniittyjä. He kauppaavat turisteille paikallisia käsitöitä, kookosAustralia puusta veistettyjä ruokailuottimia sekä kaulaja rannekoruja. Kanoo- tissa lojuu komea parimetrinen purjekala, jonka hän on pyytänyt aamulla ja tullut kauppaamaan sukelluskeskuksen kokille. Seudulla toimii kuitenkin paljon matkailuyrittäjiä ja sukelluskeskuksia, jotka luovat työpaikkoja. Illalla buffet-pöydästä löytyy erinomaista indonesialaista purjekalapihviä Bunakenin kansallispuisto currykastikkeessa. Lisäksi se vaalii uhanalaisten eläinten kuten merilehmän elinympäristöä sekä pyrkii turvaamaan paikallisen väestön elinkeinojen säilymisen. Äkkiseltään puiston perustamistavoitteet saattavat tuntua ristiriitaisilta yrittää nyt yhtä aikaa suojella elinympäristö ja uhanalaiset lajit sekä ylläpitää alueen 20 000 asukkaan elinmahdollisuudet. Bunakenin kylän Indonesia naiset puolestaan partioivat päivät Sulawesi nv sukelluskeskuksen alt rannalla puun varamer i jossa. essi keskinen essi keskinen PEHMYTKORALLI. Pehmytkorallien värit toistavat usein punaisen ja keltaisen eri sävyjä. KIVIKORALLI. Eräänä aamuna olen kahlailemassa laskuveden paljastamien mangrovepuiden ilmajuurten keskellä, kun rannalle lipuu yhdestä puusta veistetty ulkolaitakanootti. Kylässä toimii muutamia kotimajoitusta tarjoavia yrityksiä, ja tien varres- essi keskinen ia Int SUOMEN LUONTO 9 | 2009 61. Kivikorallit eli kovat korallit ovat riuttojen tukiranka, jonka ympärille riutan nopeammin kasvavat pehmeät osat rakentuvat. essi keskinen RUOSKAKORALLI. Rantaan nousee pieni kartiohattuinen mies pelkkä pitkä paita päällään. Upeaan spiraalin muotoon kasvanut sarveiskoralli on kuin tilataideteos. pohjoiseen keskeltä Borneon, Jaavan, Sumatran ja Papuan saarten rypästä löytyy viiden saaren ja rannikkokaistaleen muodostama Bunakenin kansallispuisto
korallipolyypeissä elävät leväosakkaat eivät enää saa tarpeeksi yhteyttämiseen tarvitsemaansa auringonvaloa. Puisto on jaettu kolmeen päävyöhykkeeseen: suojelu-, käyttö- ja tukivyöhykkeeseen. Sukellusyrittäjät ottavat aktiivisesti osaa riuttojen suojelutyöhön ja pyrkivät tukemaan paikallisen väestön elinkeinoja ja parantamaan elinoloja ja koulutustasoa. paikalliSet houkuteltiin Mukaan Suojelutyöhön Bunakenin kansallispuisto on jaettu kahteen osaan, eteläisempään Sulawesin saaren rannikkoon ja hiukan pohjoisempaan viiden saaren ryppääseen Sulawesin pääkaupungin Manadon edustalla. haalistuminen on ilmiö, jossa korallipolyypin symbionttinen leväosakas eli zooxanthellae (panssarilevä) kuolee tai lähtee polyypista pois. Puiston koko on 79 056 hehtaaria, mistä suurin osa on vettä. merivesi happamoituu, koska kasvihuoneilmiön vaikutuksesta ilmakehässä on entistä enemmän hiilidioksidia, jota liukenee veteen. SUKELLUKSIA SULAWESILLÄ Riuttoja uhkaavat monet muutokset maailman koralliriutat ovat kriisissä. Toipumis- ja kuntouttamisvyöhykkeillä tehdään aktiivisia toimia luonnon ennallistamiseksi. Heille meri on antanut elannon jo vuosisatojen ajan. Tukivyöhykkeet palvelevat paikallista väestöä ja heidän elinkeinojaan. Jo kansallispuiston perustamisesta lähtien oli selvää, ettei paikallisia asukkaita ole tarkoitus häätää vaan ottaa mukaan suojelutyöhön. Kilpailu on kovaa, mutta yhteisissä intresseissä on, että elinvoimaiset riutat, mangrovemetsät ja kalakannat säilyvät. Suojeluvyöhykkeeltä löytyy tiukkojen rajoitusten ydinalue, jonka on tarkoitus toimia muun muassa eliöstön lisääntymisalueena. Myös tutkijat ohjataan rajoitetun käytön vyöhykkeelle. Tämä mustekala pystyy vaihtamaan väriään sekunnin murto-osissa. ta löytyy lukuisia eritasoisilta näyttäviä sukellusyrityksiä. sedimentoituminen taas voimistuu eroosion, saastumisen ja ravinteiden lisääntyessä. Käyttövyöhyke on jaettu matkailun tarpeisiin. Tehokäytön alueille rakennetaan bungalowit, ravintolat, laiturit ja muut rakenteet. Rajoitetun käytön alueella saa snorklata ja sukeltaa, kiertää luontopoluilla ja muutenkin matkailla niin, ettei luonto kärsi. Spirobranchus-suvun putkimatoja kutsutaan englanniksi joulukuusimadoiksi. essi keskinen SINIRENGASTURSAS. korallien tuhoon johtavat muun muassa liian lämmin vesi (pysyvästi yli 28 astetta), sedimentoituminen, meriveden muuttuminen happamammaksi ja kalsiumkarbonaatin väheneminen vedessä. pystyäkseen elämään ja lisääntymään trooppiset riuttoja muodostavat korallit tarvitsevat lämmintä vettä, valoa ja riittävästi kalsiumkarbonaattia, josta ne rakentavat kalkkirunkonsa. Vesitukivyöhyke on tarkoitettu muun muassa säädeltyyn kalastukseen, merilevän viljelyyn ja mangrovemetsän rajoitet- 62 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. sen lisäksi, että riutat ovat ainutlaatuisia lajistonsa monipuolisuuden vuoksi, ne suojaavat rantoja aaltojen aiheuttamalta eroosiolta, toimivat lukuisien kaupallisesti merkittävien kala- ja äyriäislajien lastentarhoina sekä tarjoavat monille työpaikan turismin parissa. ESSI KESKINEN essi keskinen PUTKIMATOJA. Yhtä lailla tärkeää on se, että puistossa vaeltavat tulevaisuudessakin valaat, kilpikonnat ja merilehmät. tutkijoiden mukaan jo 1960-luvulta alkanut korallien taantuminen on parikymmentä viime vuotta ollut jopa nopeampaa kuin sademetsien tuho noin prosentti jäljellä olevista intian- ja tyynen valtameren riutoista tuhoutuu joka vuosi haalistumisen vuoksi. myös hyvin yllättävät asiat kuten veteen liukeneva aurinkorasva tuhansien turistien iholta ovat myrkkyä koralleille
Muutamia puita on kaadettu, ja kylän asukkaita on keräämässä hedelmiä. Rantaa pitkin kulkemalla huomaa, että matkailurakentamisessa on otettu huomioon saaren mangrovemetsärannat. Aivan meren ääreen hiekkarannalle ei ole rakennettu mitään, vaan rakennukset sijaitsevat ylempänä metsänreunassa. Julkisella tukivyöhykkeellä harjoitetaan avomerikalastusta, ja siellä kulkee vesiliikenne. MONIMUOTOISUUTTA. Maatukivyöhykkeellä asutaan, viljellään ja käytetään sademetsien antimia kestävän käytön periaatteella. Mangrovemetsiköt ovat monien kalojen ja äyriäisten "lastentarhoja". Ne myös suodattavat merkittävästi maalta tulevia ravinteita pois ennen niiden päätymistä mereen ja pitävät eroosion kurissa. Riutat toimivat myös lukuisten kalalajien lastenkamareina. tuun käyttöön. Vaikka oma kamerani ei sekään ole aivan kaikkein halvin, tunnen nöyryyttä muiden sukeltajien valtavankokoisten kamera- ja salamalaitteistojen Uhanalaiset merilehmät tulevat täydenkuun aikaan syömään meriruohoniittyjä. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 63 brandon d cole / corbis /skoY. Mangrovemetsät vaimentavat myös hyökyaaltoja: Vuoden 2004 tapaninpäivän tsunamin tuhoja pahensi monin paikoin se, että mangrovet oli hakattu rannoilta. Metsän kautta kulkiessa näkee siellä täällä pieniä paikallisten asukkaiden viljelmiä. Polulla tulevat vastaan härkävankkurit. SinirengaSturSaS kuohutti kuVaajien Mieliä Sukeltamaan lähtiessä kaikilla on vedenalaiskamerat. Kun suomalaisten sukelluskeskukselta kävelee kylään, voi valita joko rantareitin tai oikaista saaren poikki metsän halki. Koralliriutat häikäisevät paitsi kauneudellaan myös lajistonsa rikkaudella
Joka sukelluksella löytyy uutta kuvattavaa, aurinko paistaa, meri on lämmin ja tyyni, ja vihreät sademetsän peittämät saaret hivelevät silmää. SUKELLUSMATKAILUA. Yksi suomalaissukeltajista kertoo tulevansa joka vuosi kuvaamaan merihevosta, mutta vielä ei ole tärpännyt. Ylikalastus uhkaa vielä joitakin Bunakenin puiston riuttoja. Minun digipokkarillani ei tarvitse vaihdella linssejä, vaan lähi- ja laajakulmakuvat onnistuvat samalla sukelluksella mainiosti. Eräällä sukelluksella minulle näytetään soma pieni mustekala. Kalalajeja on huikeat yli 2000. Otan otuksesta kuvia ja olen tyytyväinen näkemääni. Se vaihtaa väriään koko ajan vaaleammaksi, mutta sen pinnassa olevat soikeat kuviot sykkivät sähkönsinistä, kun se hermostuu. Monilla riuttojen osilla kalansaaliit ylittävät jo saaliiden kantokyvyn. Pinnalle päästyäni isojen kameroiden omistajat hyökkäävät heti kimppuuni. Ehkä sitten ensi kerralla. Katselen veneen keulasta koralliriutan elämää, kun odottelen pinta-ajan kulumista ja seuraavaa sukellusta. Turisteja kehotetaankin mieluummin syömään avomerikalaa kuin riuttakalaa. löydetty: kääpiöMeriheVonen, helMiVene ja SundanlatiMeria Korallit ovat upeampia ja paremmassa kunnossa kuin mitä olen lähes missään nähnyt. Uusiin tieteellisiin löytöihin kuuluvat myös muun muassa muinainen kuorellinen pääjalkainen, helmivene, sekä "elävä fossiili", varsieväkala sundanlatimeria. Joku sanoo sukeltaneensa kaksikymmentä vuotta trooppisilla vesillä valokuvaamassa näkemättä sinirengastursasta, ja sitten tulee joku turisti ja näkee kolmannella sukelluksellaan tämän harvinaisen pääjalkaisen. SUKELLUKSIA SULAWESILLÄ äärellä. Aurinko lämmittää selkää ja kuivaa meriveden suolakiteiksi iholle. Merielämälle Bunaken on paratiisi. Lajit löydettiin vasta joitakin vuosia sitten. Kuulen jonkin verran katkeroituneita kommentteja kalliiden kameroiden omistajilta. korallit erinoMaiSeSSa kunnoSSa ja kalalajeja yli 2000 en pääse näkemään, mutta täydenkuun aikaan ne kuulemma tulevat syömään meriruohoniittyjä. Näytä!" Pian selviää, että olen kohdannut jotain harvinaista. Bunakenin saarta ympäröivät vedet ovat suosittuja sukelluskohteita, koska koralliriutat ovat hyvässä kunnossa. 64 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 fred bavendam / minden pictures / skoY. Näin voisi olla kauemminkin. "Saitko kuvia siitä sinirengastursaasta. Minäkin tunnen olevani paratiisissa. Puistosta löytyy 58 korallisukua. Ja tietysti sillä sukelluksella piti olla juuri laajakulmalinssi kamerassa... Puiston meriekosysteemin monimuotoisuutta selittävät vaihteleva pohjan muoto (rantavedestä aina 1800 metrin syvyyteen asti), ravinteikkaat merivirrat ja päiväntasaajan läheisyydestä johtuva tasaisen korkea meriveden lämpötila (2529 astetta), jota korallit vaativat. Uhanalaista merilehmää eli dugongia Turisteja kehotetaan mieluummin syömään avomeri- kuin riuttakalaa. Eräs kalaharvinaisuus, kääpiömerihevonen, löydettiin puistosta vasta jokin aika sitten. Pelkät linssit maksavat tuhansia euroja. Vaikka dynamiitilla ja syanidilla kalastaminen on saatu kitkettyä, kalastajia on vielä paljon ja kaikkien täytyy saada saalista
Kun olin nuori ja ailahtelevainen, melkein aina persaukinen. Hän valitsi erakon elämän, seurustelun puiden ja lintujen kanssa. Usein heräsin katsomaan öistä metsää, koskettamaan sen rauhoittavaa pintaa. Hän pelkäsi pimeää mutta vielä enemmän muutoksia. Yksi lepakon suhahdus ullakolla ja tärisin pelosta. V S Maria Peura iimeisenä kesänä istutimme metsää. Antautumisesta metsälle. Minä sulkeuduin ajatusteni häkkiin. Vanhan talon rauhoittava huokailu. KOLUMNI Pimeä metsä etä asui metsässä. Kun setä kuoli, matkustin katsomaan hänen ruumistaan. Setää säälittiin, oltiin mieluummin ajattelematta. Ja silti sedän seurassa oli aina virkistävää. Metsän pimeä oli ystävällisyydestä tiheää. Sedän kumaran hahmon perässä kuljin yhä syvemmälle. Voi, kuinka hän tulisi iloiseksi! Kun ruumis oli laskettu maan syliin ja elävät ruumiit olivat ravinneet itsensä, lähdin seuraamaan setäni sielua. "Parasta oli kuitenkin hiljaisuus. Lapsenmielinen, hassu peräkammarin poika, murahteleva vanhapoika. Sedän olemus laajeni, katosi. Harva elää niin tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäröivän luonnon kanssa. Hautajaisissa toivoin, että hän näkisi kaikki vieraansa. Kun pimeä putosi, minä käännyin talolle päin mutta setä jatkoi matkaa. Setä raportoi taimien kasvusta, kun joskus harvoin soitin. Taloa ympäröivä metsä, sen omalaatuinen tapa hiipiä illalla sisään makuukamarini ikkunasta. Minua kauhistutti pöly, kaapeissa homehtuva ruoka, sedän eläimellinen muoto. Oli mukavaa, kun setä antoi paksun setelitukon, jonka sulloin farkkujen taskuun, tarjosi suklaavanukkaita aamiaiseksi ja raahasi myymäläautosta makkaraa ja limsakoreja. Metsää vartenko hän olisi pukeutunut ja peseytynyt, puiden hyväksyviä silmiä varten. Setäni, omituinen, näki puut persoonina. Se oli liian kokonaisvaltaista, mahdotonta hahmottaa. Hänen yksinäisyytensä ylitti käsityskyvyn. Minä havainnoin lapsia, joita synnytin, elin elämääni, jonka kauimmaisessa nurkassa eli erakkosetä, yksin vanheten, yhä omituisemmaksi muuttuen. Yksinäisyyttä hän pelkä- S si, huoneita ilman asukkaita. Lähdin pois kesken urakan. Ihmisten ilmoille hän lähti, jos tultiin kotoa hakemaan. Metsässä kävelemisestä. En halunnut matkustaa sedän luokse. Minä en rynnännyt pois, kun pelko kosketti. Se johdatti minut metsään, niille samoille poluille, joita pitkin olimme kulkeneet kuokkinemme. Setäni lisäksi en ole tavannut ketään, joka olisi vilpittömästi ylpeä suussaan törröttävästä ainoasta hampaasta. Setä jatkoi yksinään, mutta meidän metsänä se kohosi. etä nukkui huoneessaan valot päällä, kirja rinnalle pudonneena. Matkustin tapaamaan häntä silloin, kun minulla ei vielä ollut perhettä. Parasta oli kuitenkin hiljaisuus. Pimeän lävitse hehkuivat puiden kasvoilla setäni ystävälliset silmät. Että päivien rakenne muodostui lintujen ruokkimisesta, polttopuiden hakkaamisesta, vanhentuneiden ruokien lämmittämisestä. Retket suuntautuivat erämaahan. Vanhan talon rauhoittava huokailu." christoffer leka Kirjoittajaonporvoolainenkirjailija. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 65. Ei hän pelännytkään pimeää
LUONTOSUHTEENI LÄHTEE SIITÄ, että koska elämä Maapallolla on niin ainutlaatuista, luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on jo itseisarvo. Meidän pitäisi vielä päästä eroon Helsingin Energian kaukolämmöstä,jokatuotetaanfossiilisillapolttoaineilla. Kävimmemarjassajasienessä,muttamitäänkasviharrastusta meillä ei ollut. Isällänionvasemmistotausta,jaitsekinkoenolevanipunavihreä.Olenenemmänsitäkuincityvihreä. Näillä näkymin adoptio vaikuttaa vahvimmalta Kasvimaalle ja leikkipaikoille. Ei eliömyrkkyjä. EcoGarden Pihan, leikkialueiden, puutarhan ja kasvimaan puurakenteisiin. Havahduin tähän Rionympäristökokouksenaikoihin1992. Värisävyt: kastanja ja oliivi. Lisätietoja: SARBON WOODWISE OY puhelin (019) 264 4200 · fax (019) 264 4250 info@osmocolor.com · www.osmocolor.com Silkkivilla auttaa voimaan hyvin Mukavan ohut ja lämmittävä Leo Stranius siirtyi Suomen luonnonsuojeluliitosta Luonto-Liiton pääsihteeriksi saadakseen johtamiskokemusta. juha honkonen Tilaa ilmainen tuotekuvasto: 03-871 460 · www.ruskovilla.fi 66 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Huomasimme puolisoni Annukka Bergin kanssa, että esimerkiksi juuston tuotanto aiheut taapaljonkasvihuonekaasuja.Meidänvainpitialkaaelää niinkuinopetamme. Seonnistuumyöskaupunkimetsissä.Pysähdynmielelläni myöshaistelemaanvastaleikatunnurmentuoksua. Kasvissyöjäksiryhdyinpikkuhiljaa.ViimeinenkokemuksenilihastaoliKilpisjärvelläjoskusvuosituhannenalussa, kunajattelin,et enselviäisitalvivaelluksestailmanrasvaist tamakkaraa. En kuitenkaan ole kotoisin Tampereelta vaan synnyin PietarissajavietinlapsuutenikouluikäänastiKannuksessaKeski-Pohjanmaalla.Asuinisovanhempieniluonavarsin alkeellisessaomakotitalossa.Sielläkäytiinulkohuussissa, pestiinpyykitkäsinjalämmitettiinvesipuilla.KannuksestamuistanmuunmuassaPoutunmakkaratehtaanjatummavetisenLestijoen. Täysinvegaaniksisiirryinmuutamavuosisitten,kunkotimmeolimukanaluonnonvarojenkulutustamittaavassa Kotimips-projektissa. Olemme pohtineet paljon myös lapsen hankkimisen eettisyyttä. Lintujen bongailun sijaan leikimmeviereiselläraviradallajaurheilukentällä.Ajokorttiaen olehankkinut,vaikkakaverinitykkäsivätajaakorttelirallia. KunesimerkiksipyöräilenpitkinSuomeajapääsenrauhalliseen paikkaan, nautin hiljaisuuden kuuntelemisesta. Sain ympäristöherätyksen, kun ammattikouluni saksanopettajaantoiluettavaksiMaailman tila-raportin.Sii-raportin.SiitähetkestäehtipaljonvirratavettäLestijoessaennenkuin aloinopiskellaympäristöpolitiikkaaTampereella23-vuotiaana.Vastasilloinsiirryinkunnollasanoistatekoihin. TOIMITTANUT JOHANNA MEHTOLA kasVokkain "Olen kontrolli MinustatuliTappara-fanijo1984,kunjoukkuekaatoi fi naalissatosiupeallapelilläÄssät
KYMMENEN VUOTTA SITTEN SITTEN tajusin,ettähaloo,eihänTapparan fanittamisessaolemitäänjärkeä!Eikäminullariittänytaikakaansiihen. Olemme sopineet puolisonikanssa,ettäiltayhdeksältälopetammetyöskentelyn ja kokoonnumme keittiönpöydän ääreen juomaan teetä.Välillälipsumme,jatöissämeneemyöhempään. Luonto-Liiton pääsihteeriksi halusinsiirtyätoimiakseniluonto-ja ympäristöasioiden kanssa nykyistä laajemmin ja saadakseni arvokasta johtamiskokemusta. Sunnuntaitpyhitämmetyölle,mikätarkoittaatietysti myösvapaaehtoistyötä.Kalenterimmetäyttyväthelposti,jotenjoshaluammeollayhdessä,meidänonvarattavasilleaika.Annukkaonjopatyöorientoituneempi kuin minä. Omani tulee paljastamaan, ettei yhteiskunnallisten liikkeiden syntyä pysty enää selittämään vanhoilla teorioilla. Luonnonsuojeluliitonilmastovastaavana sainaikaanpaljonkeskusteluatärkeästä aiheesta. Hänkin tekee väitöskirjaa. Muttakylläminäyhäottelutuloksia nähdessäni katson, miten joukkue on pärjännyt." dave hamara LEO STRANIUS 35, pääsihteeri, helsinki SUOMEN LUONTO 9 | 2009 67. Herään arkisin yleensä viiden kuuden aikaan ja teen kymmenen kilometrin juoksulenkin. Siihen, etten käytä nautintoaineita, liittyy myös kantilainen(fi losofi Immanuel Kant)tavoite:enoleomienhalujeniorja.Voikinajatella,ettäolenkontrollifriikki.Seehkämahdollistisen,ettäpystyinsamanaikaisestiolemaan kokopäivätöissätietoliikenneyrityksessä,valmistuayliopistostajaammattikorkeakoulustasekätoimimaanMaanystävienpuheenjohtajana.Pääeihajonnutkertaakaan. Ne ovat nykyään paljon spontaanimpia jahetkellisempiäkuinennen. OMA REVIIRI Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. friikki" vaihtoehdolta. On haastavaa olla monelle uran ensimmäinenesimies. JoskusLuonnonsuojeluliitontoimistollaonnärkästytty siitä,etteijärjestämissänikokouksissaoleesimerkiksikahviatarjolla.Sellaisissatilanteissaolenpahoillani,sillävastareaktioeiedistämitään
"Haapoja suorastaan ylistän. Sieltäpoistuttaessamiessuree,ettätuliaikanaantehtyätyhmyyksiä.Kunalapuolistasuota takavuosinaojitettiin,perattiinmyöspuroa.Samallasieltähävisihienoaluontoajaesimerkiksi arvokasvihvilälaji. Metsiköstälöytyymyösennallistettulähde. SilläjuhlistetaantähtitieteilijäGalileo Galilein 400vuottasitten tekemiäensimmäisiäkaukoputkihavaintoja.Pohjois-Karjalanmuseon Väinämöisen polvelta tähiksi taivaalle-näyttelyonmyösjärjestetty teemavuodenkunniaksi. Yrjö Väisälä oli joensuulainen tähtitieteilijä, geodeetti ja fyysikko. Rajan takana alkaa seikkailu KuusiosainendokumenttisarjaRajankäyntiävieTV2:nkatsojatrajan yliSuomenlahdeltaKuolanniemimaansaamelaiskyliin,Saimaalta Laatokanluostareihin,SavostaVienanrunokyliinjaKuusamonkoskilta rajantakaiseenPaanajärventaikaan. Heiskanensanoohuomanneensajonuorena miehenä,ettämetsiäkaadettaessakaatuiajoittainmyöshyvinarvokastametsää. Näyttelykertoomoniulotteisestiavaruudesta,tähtitieteen kehityksestäjatähtitieteestäharrastuksena.Näyttelyonesillä 21.3.2010saakka,Carelicum,Koskikatu5,Joensuu. OMA REVIIRI Vaikuttaja Metsurista kasvoi haapojen suojelija Metsurina ikänsä työskennelleestä enolaisestaKauko Heiskasesta,65,kasvoi vuosienmyötäinnokasluonnonsuojelija.Erityisestihänensydäntäänlähelläovatliito-oravat jahaapojensuojelu. Heiskasenkotitalolöytyykauniiltapaikalta läheltä maankuulua Kolvananuuron rotkolaaksoaparikilometriäkunnankeskustaajamasta. Petteri Saarionohjaamassa,käsikirjoittamassajakuvaamassa sarjassapiirtyykuvarajaseudunhuikeistamaisemistajamoni uotoisesta m luonnosta.Rajankäyntiäalkaa7.12.klo20.50TV2:ssa.Tarkemmat lähetysajatsekätiedotsarjanjaksoistawww.rajankayntia.net. Lähdemmekierroksellemetsiin. Hänellä on parissaosassanoinsatahehtaariametsää,jotka hän haluaisi suojella luonnon monimuotoisuudenedistämiseksi. www.pohjoiskarjalanmuseo.fi . 68 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Maailmankaikkeus museossa Tänävuonnavietetäänkansainvälistätähtitieteenvuotta. "Joskushakkuistajäipahamieli,kunliito-oravahyppäsikolostaanpuunkaatuessa.Kunmetsääkaadetaan,eitiedetä,mitäsielläon." Niinpä metsurista tuli vähitellen luonnonsuojelija, sillä "iän myötä ymmärrys kasvaa", kutenhänitseasianmuotoilee. Nyt hän ennallistaa myös puroa kaatamalismo tuormaa ismo tuormaa KOLOPUUT SÄÄSTETTÄVÄ! Tauno Heiskasen mielestä haapoja ei saisi kaataa lainkaan, sillä ne ovat tärkeitä liito-oravien ja lintujen pesäpuita. MakaSiini turun Yliopiston arkisto TÄHTITIETEILIJÄ. METSURIN HOMMISTA jäätyään Heiskanen on keskittynyt paitsi mansikkatilaansa myös omistamiensa metsien suojeluun. Niitä ei pitäisi kaataa ollenkaan, sillä ne ovat tärkeitä liitooravien ja lintujen kolopuita." Ensimmäinen metsäpalsta on suorastaan viidakkomainen korkeine kotkansiipikasvustoineen ja metsää halkovinepuroineen
Mineraaleja taas on yli 2000, ja niitä löydetään jatkuvastilisää. "Jotkutharaavatvastaan,muttayleensäpalaute on ollut myönteistä." Luonnonsuojelun tukea ovat lisänneet myös kuntaa uhkaavat uraanikaivoshankkeet. Räsästäkiinnostavatesimerkiksikivien kidemuodotjakemiallisetominaisuudet. "Ennallistamisen tulokset näkyvät nopeasti. Heiskanen myös vahingoittaa tahallaan omistamiaanyksipuolisiatalousmetsiäsaadakseensinnelahopuuta.Nytkinhänenkädessään keikkuupienikirves,jokaiskeytyyajoittainjohonkinkuuseen.Kuollutpuulisääelämää. "Kiviävoivaihdellakutenpostimerkkejä.Niitävoisäilyttäävaikkaulkovarastossa;neeivätpilaannueivätkähappane." "Suomessakiviharrastusonvieläalkutekijöissään verrattuna muihin Pohjoismaihin;meilläonnoin1500harrastajaa." Harrastuksen alkuun pääsee pienelTunnetko intohimoisen lajiharrastajan. Asiakkaana on myös Kolin kansallispuisto. En ollut sinä päivänä löytänyt yhtäkään mielenkiintoista kiveäjaalkoitullajoilta.Potkaisinturhautuneena noin pään kokoisen kiven vierimään rinnettä alas. Parashetkitehdäkivilöytöjäonhetisateen jälkeen. "Silloin kivet näyttävät värinsä." JOHANNA MEHTOLA Kivikerholinkkejä on Suomen Kivikerhojen Liiton sivulla www.koti.phnet.fi/skklry. Säätietoa nuorille lukijoille Ilmastonmuutostavoitorjuaesimerkiksikierrättämällätavaroita,lajittelemallajätteetjasäännöstelemälläenergiankulutusta, muistutetaanBerndt SundsteninkirjoittamassajaJan JägerinkuSundstenin vittamassa teoksessa Nuorten ilmastokirja. Kirvesmiehenvasaraa ei saa käyttääkivienrikkomiseen.Vasaravoikiviähakatessaräjähtääsilmille. Päätämme metsäretken "viidakkometsien" jälkeen kuivaan mäntykangasmetsään, jonka huojuvat tukkipuut ovat saaneet olla kirveeltäpitkäänrauhassa.Läheskaikkimuutalueen vastaavatmetsätonjoaikaasittenhakattu. ISMO TUORMAA "Olin Outokummussa eräällä kivilouhoksella. Metsien, lintujen ja liito-oravien suojelun lisäksi miehen aikaa vie kaskinauriiden viljely. Räsänen kiinnostui kivistä teini-iässä, kun kesätyöpaikassa Outokummun matkailuneuvonnassa työskenteli kiviharrastaja. Mitä kylänmiehet sanovat liito-oravia ja metsiäsuojelevastaentisestämetsurista. Kivi osui toiseen kiveenjahalkesi.Sensisältälöytyivihreitä uvaroviittikiteitä, Outokummun harvinaisuutta", kuvaa lehtori Juhani Räsänen, 47,tähtihetkeäänkivienparissa. "Kiinnostavin on kvartsi. Esimerkiksipohjantikkatuleetakaisin,kunkuusetkuolevatpystyyn." HEISKANEN HALUAISI suojella vaikka kaikki sata hehtaaria metsämaistaan, mutta toistaiseksipaikallinenmetsäkeskuskelpuuttanee Metso-suojeluun vain 1020 hehtaaria arvokkaimpiametsiä.Miesonollutaktiivinenmyös liito-oravien suojelussa muualla Enossa. Mari Hyypiänsuomentamateosonselkeäkielinenja kuvitukseltaanhavainnollinen.Värikkäitäpiirroskuviajaksaapienempikinkoululainentutkiavaikkeiinnostuisikaan kahlaamaanvälilläaikapitkissäpötköissäkulkevaatekstiä.Hakemistoakirjassaeiole,muttapelkistettysisällysluetteloohjaavaikkapavuodenaikojenmääritelmistätai pilviensyntymekanismeistakiinnostuneenlukijanoikeallesivulle.Kustannus-Mäkelä2009. MARJO JÄÄSKÄ Älä osta mitään! Äläostamitään-päiväävietetäänmarraskuunviimeisenäperjantaina,tänä vuonna27.11.Kampanjanteemanaonostamisentuhannettekosyyt,jasillähalutaankin haastaajokaistapohtimaanomiaostotottumuksiaan.Lisätietojawww.alaosta.fi . SUOMEN LUONTO 9 | 2009 69. Se on maankuorenyleisimpiämineraaleja.Kvartsion vainpiitäjahappea,muttasitävoiesiintyäkymmenissäeriväreissäjamuodoissa.Valkoinenukonkivijaverenpunainen jaspisovatmolemmatkvartsia." Kivilajit, esimerkiksi graniitti, koostuvat useammasta mineraalista. Hän myy siemeniä kulttuuriperinnön ylläpitämiseksi. Täydellistäkunnostustajarruttaahuolinaapurimetsänomistajiensuhtautumisestapuronvedenpinnannoustessa. Liitooravia löytyi esimerkiksi kunnan keskustasta kaavoitukseentarkoitetultaalueelta. Lähetä juttuvinkki johanna.mehtola@sll.fi. lä vaivalla: lainaamalla alan kirjallisuuttajaostamallakivivasaran,suojalasitsekä hanskat. OMA REVIIRI luontoFriikin tÄhtihetki Kiinnostavin mineraali on kvartsi la sinne puita veden juoksun hidastamiseksi. Paitsi ilmaston lämpenemisestäkirjassaontietoamyössäänennustamisesta,maapallollavallitsevistailmastotyypeistäsekäerilaisista sääilmiöistäjaniidenmuodostumisperiaatteista.Esitellyiksi tulevatmuunmuassarevontulet,salamatjatornadot,jotkaerikoisuudessaanvarmastikiinnostavatnuorialukijoita. Hänelläonnoin600kivenkokoelmapieniinrasioihinjalaatikoihinarkistoituna
Luontokartoittaja Petri Parkon kiireisintä aikaa maastossa on huhtikuusta pitkälle syksyyn. MakaSiini teppo johansson / kotimaiset kasvikset Kaalista maistuvaa ja kevyttä ruokaa Keräkaaleistasaaedullisestikevyttäja terveellistäruokaaympärivuoden. Luontokartoittajan kiireisintä maastoaikaa on huhtikuusta pitkälle syksyyn. Kaaliruokareseptejälöytyyverkkosivuilta www.kasvikset.fi /keittokirja. Liikettä ja toimintaa Linnut vauhdissa-kirjaanonkoottu suomalaistenlintukuvaajiemme parhaimmistoonkuuluvienArto Juvosen, Tomi Muukkosen,Jari Peltomäenja Markus Varesvuonkuvia,joissapääosassa ovatlintujenliikejatoiminta.Yllättävät tilannekuvatlintujenpuuhistakuten pikkukajavakylpemässätaihelmipöllönokosilla saavathymynhuulille.Tammi2009. 70 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 .. "Myös luontoselvitysten taso vaihtelee, koskaeiolemitäänstandardia,millainensentulisiolla.Esimerkiksilinnustoselvitysonsaatettu LUONTOSELVITYKSEN TEOSSA. "Talvella aika kuluu sisätiloissa tietokoneen ääressä yhteenvetoja ja loppuraportteja laatiessa", kertooParkko.Häntekeesamallamuistiinpanoja jaottaakuviasaarenrantakasvillisuudesta. Viimevuonnaostettiinainakinyksikaalinkerä83prosenttiinsuomalaistalouksista. "EU:nluontodirektiivinIV-liitteidenlajitovat erittäintärkeitä." "Tärkeimpiätyökohteitaniovatnatura-alueet, ympäristövaikutustenarviointihankkeetjakaavoitushankkeet.Lisäksionyksittäisiäkohteita kuten pienemmät rakennushankkeet, kuntien luontoselvitykset,liito-oravakartoituksetjaLintulahdetlife-projekti." Tietoisuus luontoselvityksen lakisääteisyydestäonvaihdellutpaljon,muttaParkonmukaan siltä osin ollaan menossa parempaan suuntaan. KaaleissaonC-,E-jaK-vitamiineja sekäB-ryhmänvitamiineistatärkeää foolihappoa.100grammassakaalia onvain2224kilokaloria. Keräkaaleistavalkokaalionsuosituin, sittentulevatpunakaalijasavojinkaali. "Tänään mennään Virolahdelle tekemään merenranta-asemakaavan muutokseen liittyvääluontoselvitystä",kuittaaParkkokysymyksenpäivänohjelmasta.Listallaonpienialaisia merenrantapalstoja ja yksi saarikohde, jonne päästäksemmetarvitsemmeautonkatolleköytettyäkanoottia. AKATEEMINEN URA ei Parkkoa kiinnostanut, joten luontoa ja etenkin lintuja harrastanut mies opiskeli puutarhuriksi. KouvolalainenluontokartoittajaPetri Parkkokurvaapihaanaamukahdeksanjälkeen.Aamuonkaunisjaenteileelämmintätyöpäivää. Laskemme kanootin vesille ja melomme sisäsaaristonpienellesaarelle.Jäniksenpoikanen pinkoo pakoon jalan alta, ruoholaukka kukkii rehevinäpehkoinajayllättäenylitselipuumerikotka,jokaalkaaollayhäyleisempinäkymyös ItäiselläSuomenlahdella.Lomaltahantämäalkaamelkeintuntua. OMA REVIIRI luontokartoittaja Luontoarvot kartoille ja kaavoihin Luontokartoittaja on melko uusi ammattinimike, josta moni ei ole vielä kuullutkaan. "Työ kauppapuutarhassakäviyksitoikkoiseksi.LähdinPoriin Kullaan metsäopistoon opiskelemaan luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistavallekurssillejavalmistuin2004.Senjälkeen eioleollutkahtasamanlaistatyöpäivää." Vuonna 2000 voimaan astunut uusi maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että riittävätluontoselvityksetontehtävä.Muitalakeja, jotkakartoittajan tulee tuntea ovat metsä- ja luonnonsuojelulaki. Tämän aamun virkamiesmäinenliikkeellelähtöaikakaaneiolemikäänsääntö.Keväänjaalkukesänlintulaskentojenaikaan kellon on oltava soimassa jo muutama tunti puolenyönjälkeen. Rannikolle saavuttaessa kaivetaan kartat esiin,japieniämökkipolkujasompaillenhaemmeensimmäistäkohdetta.Siitäeilöydymitään mainittavaa. "Liikkeellä ollaan huonommillakin keleillä", Parkko oikaisee. Tähän työhön tarvitaan maastobiologianhallitsevaaluontoalanammattilaista. Nykyinen ympäristölainsäädäntö kuitenkin edellyttää luontoarvojen selvittämistä ja huomioon ottamista kaavoitus- ja rakennushankkeissa. Keitetynkaalinvoimakashajusaattaainhottaa moniakaaliruuistahaikailevia.Hajuapystyy muuntamaanmiellyttävämmäksilisäämällä kaalinkeitinveteentilkanviinietikkaataisitruunaa
Pahimmillaanonmeinannuttullalapiosta." "Ihmiset esittävät mielellään mielipiteitään ja mielestään tietävät paremmin, miten kohteita pitäisi hoitaa. Entätyönvarjopuolet?Parkkomyöntää,että joskushänhiemanleipääntyyluontoon.Myös ihmistenkanssakohtaamisiinvoiliittyäjännitteitä,etenkinmieliäkuohuttaneidennatura-ja liito-oravajupakoidenjäljiltä. Sadatsallitutlisäaineetonujutettuarkeemmeniintaitavasti,ettäniidenkäyttöäeijuurikritisoida.Mats-Eric Nilsson Mats-Eric Nilsson kertoo Petos lautasella -kirjassaan, mihin lisäaineita tarvitaan: elintarviketeollisuudenvoitonmaksimointiin.Lisäaineillavoidaan peittää fuskaus raaka-aineessa tai valmistusmenetelmissä sekä moninkertaistaatuotteensäilyvyys.Leipäonyksisurullisistaesimerkeistä.Jottaleipiäsaadaantuotettuatehokkaammin,lyhennetäännostatusaikaajataikinaanlisätäänmonialisäaineita. Hintaon13euroa+postikulut.Tilaukset puh.(09)22808333,www.sll.fi /kauppa. Kilokaupalla turhia lisäaineita Teollisuusmaanasukassyövuodessa67kiloalisäaineita. "Olen kuitenkin halunnut laajentaareviiriä,jottaopinparemmintuntemaan muidenkinalueidenluontoa." Viime aikoina Parkko on tehnyt kaavaselvityksiä muun muassa Savonlinnan suunnalla, ja parhaillaan on menossa Oriveden kaupungin rantayleiskaavan luontoselvitys 1000 kilometriärantaa! Työnkuvaan kuuluvat myös luontovaikutustenarvioinnit.Niilläselvitetäänkaavanvalmistumisenjälkeen,mitenluontoarvotonhuomioitu. OMA REVIIRI tehdäaivanvääräänvuodenaikaan." "Kukaaneihallitsekaikkiaeliöryhmiä,joten sekin on tärkeää, että kartoittaja osaa sanoa, josjokinalueonarvokas.Sittenvoidaantehdä lisäselvityksiä." Parkonomaaerityisalaalintujenlisäksiovat sudenkorennot. PARKON TYÖMAAT sijaitsevat pääosin Kymenlaaksossa. Jotkut sanovat, ettei liitooraviameidänmettistälöydytaisittenoravia käytetäänkeppihevosena,kunjokinhaitalliseksikoettuhankeuhkaaomaaelinpiiriätaimökkirantaa",Parkkosanoo. MIKA HONKALINNA Luonnonkalenteri 2010 EnsivuodenLuonnonkalenterion ilmestynyt.LuontovalokuvatjaSeppo Vuokonasiantuntevattekstittarjoavatkiintoisaa tietoajokaisellekuukaudelle.Kalenterin ostamallatuetmyösluonnonsuojelutyötä. Lisäaineista,aromeistajaentsyymeistäastuivuodenalussavoimaanEuroopanunioninuudetasetukset.Tiukennuksetovatkuitenkinharvinaisiavainkuudenelintarvikevärinkäyttövaatiiheinäkuusta2010lähtienpakkaukseenvaroitusmerkinnän.ElintarvikkeidenvalmistuksessakäytettävistäentsyymeistäeioleaiemminollutomaasäädöstäEU:ssatai Suomessa.Käyttöönonhyväksyttynoin200entsyymiä.Osaentsyymeistävalmistetaan geenitekniikalla, ja jatkossa niille on turvallisuusarvioinnin lisäksi tehtävä ehkä geenimuunteluarviointi. TIINA RAHKO mika honkalinna SUOMEN LUONTO 9 | 2009 71. "Kaupunkialueella ihmiset ovat usein myötämielisempiä, maalla hieman nihkeämpiä
Vaikka kansantaloudellamme näyttääolevanvaraaistuttaamyyrien syömät tehometsätalouden taimikotuseitakertojauudestaan, on kansalaisten oikeudet harrastuksiin otettava huomioon tasapuolisesti, suosimatta jotain ryhmääkaikenmuunkustannuksella. RITVA KINNUNEN HELSINKI vina,eivätsentääntuleluo. 50). Jutun ketut olivat Lauttasaaresta,muttameilläVartiokylässä, yhtälaillaHelsinkiäkehäykkösen vieressä,onollutaivankerrostalojenläheisyydessä,noin50metrin päässä, ainakin kolmena vuonna ketunpesä. Suomen luonnonsuojeluliitto tekee jatkuvasti töitä metsien luontoarvojen selvittämiseksi. Myyrien kotipuutarhoille ja metsille aiheuttamat tuhot ovat sitä luokkaa,ettäonvaikeauskoaselitykseen myyräkannan luonnollisesta vaihtelusta. Nämä ovat omia havaintojani linnuston seurannasta Etelä-Savossa 1980-luvun puolivälistä alkaen.OlenosallistunutaktiivisestikahdenviimeAtlas-tutkimuksen maastotöihinSavonlinnassajaympäristökuntienalueilla. HARRI OKKONEN SIHTEERI, ETELÄ-SAVON LINTUHARRASTAJAT ORIOLUS RY LUONTO ON L AHJOIS TA ARVOKKAIN Suomessa hävitetään jatkuvasti arvokkaita metsäalueita. Olen liikkunut näillä rannoilla yli 50 vuotta, mutta tämä oli ensimmäinenhavaintomajavastatälläKallavedensivujärvellä.Uteliaisuuttanialoinetsiäsenasuntoa. 72 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Näin on ainakin Itä-Suomessa, josta minulla onomakohtaisetkokemuksetyrittäessäni suojella kovalla työllä ja useinrahallakintehtyjäistutuksianijokatalviseltatäystuholta. Lue ja tue: www.sll.fi/metsakampanja. Citykettuja on myös Vartiokylässä Suomen Luonnonnumerossa 7/09 oli Yllättävänä havaintonaKetunpentuja kaupungissa (s. Artikkelissa ei mainittu piisaminkatoamisenmahdollisestivaikuttaneinaseikkoina: 1.Vedenpinnanvaihteluita,jotkaovatlisääntyneetmuunmuassa soidenojitusten,poikkeuksellisten talvienjasuurienjärviensäännöstelynvuoksi. Voisiko todellakin mielettömään kettujen hävitykseen tulla muutos?Tietääksenikettumääritelläänyhätuhoeläimeksi,jotayritetäänkitkeäkokonaanpoismaaseutupaikkakunnilla jopa vuosittaisillaketunmetsästyskilpailuilla. Anna joululahja, jolla on todella merkitystä osallistu Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaan ja auta säilyttämään metsäluontomme helmet. Arvokkaita metsiä ei tunnisteta eikä siksi saada suojelun piiriin. Luonnon tasapainon häiriintyminennäkyyvaltaviksipaisuneina metsä- ja peltomyyrien määrinä. Muutinkettujennaapuriin2006 syksyllä,jakettuäitionjokakevät tehnytpesäänsä46pentua.Pennutovatkovinpelottomiajaleikkivätkeskenäänihmistentarkkailta- Majavan pesä Uskokaataiälkää,kuvanrisukasa on majavan pesä! Se sijaitsee Kallaveden rannalla kymmenen kilometriä Kuopion torilta, aivan esikaupungin laidalla.Keväällä2008huomasinmajavan kaataneen muutamia haapoja järveen ja syöneen niistä kuorta.Seuraavanatalvenaolisavotta jatkunut, kaadettuja haapoja oli noin30. Ruskosuohaukan voimakasta leviämistä piisamin suosimille rehevöityneillelahdille,missäpiisamit ja naurulokit aiemmin pesivät. Samoinemoonollutarvokkaan välinpitämätön ihmisiä kohtaan, tarkkailee tosin ja huolehtii pennut turvaan. LUKIJOILTA palaute@suomenluonto.fi kirjeet Kettu satasella? Suomen Luonnonnumerossa 6/2009olijuttuAhma kallis, alli halpa(s.8)koskienuusiaehdotettujamaksujavillieläintentappamisesta.Jutussamainittiin"kettusatasella". 6). 2. Pesä on kallioisessa kivikossa, aivan metsässä kulkevankävelytienvieressä. TAINA MÄKI HELSINKI Piisamien kato LuinmielenkiinnollaartikkelinMikä hävitti piisamit?(SL 8/2009, s. 2000-luvulla olen maastoretkilläni törmännyt piisamiin ehkä pari kertaa, kun se aiemminrakensipesänsäjopamökkilaiturinalleSavonlinnassa. Mitä paremmat voimavarat meillä on käytössämme, sitä enemmän metsiä saadaan suojeluun. Syynä tähän on usein tiedon puute. Myyriäpääravintonaansyövien kettujenmetsästäminenjatappaminenmuillakeinoillaonlopetettavakokonaan!Metsäkanalintujen suojeleminenonhuonoperustelu ketunmetsästykselle, koska näitä lintuja tapetaan säälittä metsästysharrastuksennimissä. Molemmat ovat kadonneet samoilta alueilta, minne ruskosuohaukat ovat pysyvästi asettuneetsaalistamaantaipesimään
Niitäolisatojajakaikillakorkeuksilla,maastapuidenlatvoihin. Kiitos ihanasta lehdestä Olen kohtuullisen uusi lehtennelukijajaaivanihastunutsiihen!Sekäkuvatettäartikkelitsaavatluonnontuoksumaanja värithohtamaanhämärässälokakuunillassakotisohvallalöhöillen. Vastaustentuleeolla perilläviimeistään30.11. Kirkkaat keitaat 3. Itsehämähäkit,joitailmeisesti roikkuiuseimpienlankojenpäissä, olivatniinpieniä,ettäniitäolivaikeahavaita. Osallistu Paras juttu -kisaan! ari jäntti Mikä tämän numeron jutuista on mielestäsi paras. Kulkemista eivät enää häirinneet hyttyseteivätkähirvikärpäset,mutta hämähäkinseittejäosuikasvoihin alituiseen.Sopivassavastavalossa huomasin, että metsä oli täynnä yläviistoon huojuvia seittilankoja. Sisko, veli, meri 2. Rantaanolikasattuhaavanoksiapesäksi,jasitäolivahvistettusavella.Sisäänkäyntiolitehtyvedenaltatunnelina.Asukastaenolevielä tavannut,vaikkaolenkulkenutkesäisinveneelläpaikanohimelkein päivittäin.Kesälläeikaadettuyhtäänhaapaa. Pienen pienet siivet Kisaanosallistuneidenkeskenarvottiin kuksa.SenvoittiPirkko PelkonenHelsingistä. Ilmassa lahden yläpuolella välkähteli auringonvalossa satoja langanpätkiä. Paljonkiitoksiaelämyksistä. VIRVE PAANEN JYVÄSKYLÄ Oikaisu SuomenLuonnonnumerossa7/09Käärmeitä paratiisissa-jutussajulkaistunkuvankyyparistaauringossaonottanutJonna Östbye. ParasjuttuoliKirkkaat keitaat.Sitälukiessatuntui kuinolisiitseollutraikkaanlähteenäärellä. MANU LAAKSONEN, LAPPI Pienen pienet siivet-juttututustalinnustatäälläOulunkin seudullakiinnostipaljon.Sinitiainenonpesinytuseana kesänälinnunpöntössämme.Kaunisjavikkelälintu. RAUNI RUUSKA, OULU SUOMEN LUONTO 9 | 2009 73. RetkeilinVilppulanLauttajärven hienoissa suojelumetsissä. Syntyi nousuvirtaus, jonka hämähäkit oitis havaitsivat ja päättivätsamantienlähteäkatselemaansuurtamaailmaa.Samanlaisia nousuvirtauksia auringonpaisteaiheuttiilmeisestiedellisenäpäivänämetsässä. MajavaneloKallavedenrannallaeiolehelppoa,silläjärvenpintaonluotettavienmittaustenmukaanvaihdellutkaksimetriävuodesta 1899. Majavaeivoiluottaaihmiseen padonrakentajana,senonparempitehdäomapatonsa. ARI JÄNTTI KUOPIO Seuraavana päivänä törmäsin samaanilmiöönläheiselläTarjanteen Kolkinlahdella. Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta kerrottiin, että Kallaveden säännöstelyä suunnitellaan,muttatoteutusvievuosia. Valitse tämän lehden paras juttu ja voita Norppa-kylpypyyhe. Kävellessäni kaadettujen haapojen seassa huomasinkin seisovani majavan pesän päällä. Niinpämeranta-asukkaatjamajavatsaammeedelleenkärsiäveden pinnansuuristavaihteluista. Mielenkiinnolla odotan, ilmestyykömajavanytkolmantenatalvena.Ehkäei,koskahaavatovatjo käyneetvähiin. s PERTTI SULKAVA HAAPAMÄKI Parhaat jutut Suomen Luonto 8/2009 1. Äänestä sähköpostillaparasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuillawww.suomenluonto.fi tai postitse:SuomenLuonto/Parasjuttu, Kotkankatu9,00510Helsinki. Ne lähtivät lentoon rannan kortteikoista,saraikoistajapensaista. Onnea! Lukijoiden kommentteja: Enolelapsuudessanimuumejalukenut.Nykyäänteema onesilläenemmänkinkaupallisesti,muttatarinoiden kiinnittyminenoikeastinäihinkomeisiinmerimaisemiin tulieteenielävänäSisko, veli, meri-jutunmyötä.Kiitos! HELENA KEMPAS, KOTKA Hämähäkkien vaelluspäivät Lokakuun14.oliKeski-Suomessakaunissyyspäivä.Yölläoliollutpakkasta,muttapäivällä aurinko lämmitti sään reilusti plussanpuolelle. Järvellä oli tyyni aurinkoinen hetki,javedenpintailmaalämpimämpi. Minnenämäparveilevathämähäkitolivatmatkalla,sitäeitiedä kukaan,eivätedesneitse.Nesaattavat nousta kilometrien korkeuteenjamatkatatuhansiakilometrejä.Taisittennesotkeutuvatpuun oksaantaiputoavatjärvenaalloille jajoutuvatkalojenruoak i
Oheisessa kuvassa olen nimennyt neljä haloa. MARKO RIIKONEN TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA Haloja Ylläksen taivaalla Kuinkayleistäon,ettätaivaallaonjopaneljätoisiinsaliittyväähaloa,kutenme näimmeaamuverryttelynaikanaÄkäslompolonYlläksellä11.9.?Mistäilmiöjohtuu. Jokuehdottisaasteita.Halotolivatkauniita,kuvaantaavainaavistuksenniistä. RAIJA OLLIKAINEN HELSINKI 74 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 raija ollikainen. LUKIJOILTA palaute@suomenluonto.fi lukijoiden luontokuVat Tällä palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä luontokuvia ja tarinoita. Lukijaposti on tervetullutta joko sähköpostilla palaute@suomenluonto.fi tai osoitteeseen Lukijoiden luontokuvat/Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki hilppa ruotsalainen Kääpä kuin hirvensarvi Inkoonmetsässämeitäkohtasiihmeellinennäky,kunkaatuneenkuusenrungollaloisteli punaisiakääpiä.Metsätilanisäntälöysinejapyysiminutkuvaamaan.Kasvitieteellisestä museostaselvisi,ettäkyseessäonlakkakääpä.Metsäolitältäkohdaltakoskematon,ikimetsän palanen.Kävimmeuseitakertojakatsomassakääpiäjasyksynedetessäniidenvärikirkastui. RIITTA KAAJA HELSINKI Mustarastaan outo nokka riitta kaaja Tämämustarastaslipookielelläänmarjat suuhun,koskaylänokkaonkääntynytkippurallesilmienväliin. LEA KALLUNKI PELSONSUO Hieno halonäytelmä. Tämä haloYlläkselläonmuodostunutkuitenkinyläpilvissä,joidenjääkiteidensyntyprosessionluonnollinen. Taivaallaonepäilemättäollutmuitakin,jopaharvinaisiahaloja,muttaneeivätnäyotettujenkuvien alalla.Halosyntyyjääkiteistä.Talvellapäästöpilvien hiukkasetvoivattoimiatiivistymisytiminäjääkiteiden muodostumiselle maan pinnan tuntumassa. Noista yleisimmän, 22 asteen renkaan, voi nähdä yli satana päivänä vuodessa.Harvinaisinon46asteenylläsivuavakaari;sen näkeekymmenisenkertaavuodessa,josaktiivisesti halojakatselee. Vaikka ilmiö on melko tavallinen ja on nähtävissänoin30kertaavuodessa,noinkirkkaita javärikkäitänähdäänharvoin.Lienenköitsenähnyt Suomessakoskaanyhtänäyttävää,vaikkaolenjo25 vuottaharrastanutluonnonvaloilmiöitä. Huomionarvoistatässäonkuitenkinzeniitinympäristönkaari
915) kysy myös ulkomaanja kestotilauksia! ! idea ahja ulul Jo. ilahduta ystävääsi suomen luonnon vuosikerralla! voit tehdä lahjatilauksen tämän lehden välissä olevan esitteen tilauskortilla, nettisivuillamme osoitteessa www.suomenluonto.fi/tilaa tai ottamalla yhteyttä tilaajapalveluumme puhelimitse (09) 228 08210 (ark
Uinuviajälkisilmujaonrauduskoivullamelkovähän,muttauseillamuillalehtipuillaniitä on runsaammin ja niiden käyttö tavallisempaa.Tammijasaarnimenettävätuseinensimmäisen lehvästönsä kevään viimeisissä pakLÄHETÄ OMA KYSYMYKSESI! Lähetäkysymyksesiosoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki taisähköpostitse kysyluonnosta@suomenluonto.fi Laitamukaanyhteystietosi. Kalat ja äyriäiset HARRI DAHLSTRÖM VESIOKSIA. Mistä on kysymys. Huonokuntoinen ja lehdetön puu, kuten koivu ja haapa (kuvassa), saattaa kasvattaa suoraan rungostaan pieniä oksakimppuja. Nisäkkäät ILKKA KOIVISTO Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet KAURI MIKKOLA Nisäkkäät MATTI HELMINEN Linnut Kasvit ja sienet SEPPO VUOLANTO SEPPO VUOKKO 76 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 reijo salminen / kuvaliiteri. KYSY LUONNOSTA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT TOIMITTANUT RITVA KUPARI Miksi puunrunkoon kasvoi vihtakimppuja? Kauppareittimme varrella on parikymmenmetrinen koivu, joka oli pitkälle kesään (2007) lehdetön, ja kuvittelimme sen jo kuolleen. Runkoon puhkesi sitten vehreitä oksakimppuja, kuin valmiita saunavihtoja. Samanlaisia oksakimppuja näkee joskus puhkeavanhakkuuaukoillejätettyjenrauduskoivujenrungoista.Useinniilläkinlatvuson silloinjokuolemassa. Lepät korvaavat jälkisilmuilla pakkasen tuhoamatsilmut,jaloppukesästälatvuksetvoivatollaaivannormaalinnäköiset.Peräkkäisinävuosinatoistuvatsilmutuhotvoivatkuluttaapuidenvoimavarojaniin,ettälopultarungotkuolevat.Kumpikinleppävesookuitenkin tyvestä,eikärungonkuolemasuinkaanaina johdakokopuunkuolemaan. Kun juuristoonisojalehvästövähäinen,uudetlehvät kasvavathyvinvoimakkaasti.Siinäonriskinsä:useinnämävesioksiksisanotut,rungosta puhjenneet oksakimput eivät ehdi kunnolla talveutuavaanpaleltuvat. Jokokesänkuivuustaikeväänpakkasjaksot tappoivatkoivunsilmut.Kunjälsijajuuristo pysyivätelossa,puupystyiherättämäänrungossakuorensuojassauinuvatsilmut.Niiden aktivoimiseen kuluu kuitenkin aikaa, ja siksinormaalitsilmutmenettänytpuuvihertyy vastakesällä. Pakkastameikäläisetpuutkestävät,mutta kovinlauhattalvetovatlehtipuillevaarallisia. Puunhuononkunnonsyytävoivainarvailla.Edellinenkesäolihyvinkuiva,ja talvensäätoikulliset:väliinolihyvinleutoa, jalauhojensäidenjälkeentulikoviapakkasia. Erityisen useina keväinä ovat harmaa- ja tervaleppien latvukset olleet perin harsuja. Jälkisilmuja on myös niukasti. Maaliskuunlämpimätsäätvoivatsaadasilmut heräämään liian varhain, ja jos huhtitoukokuussatuleepakkasöitä,silmutkuolevat
Niitä oli ainakin viisisataa. VaikkaJean Sibelius sävelsikinsynkeän laulunristilukista,puhummenykyäänristihämähäkeistä.Lukitovaterilahkoahämähäkkieläintenjoukossa;neovatniitäpitkäraajaisia januppiruumiisia. KAURI MIKKOLA heimo rajaniemi / kuvaliiteri timo nieminen / kuvaliiteri Kivetkin juonivat Voiko yhdessä kivenlohkareessa olla kahta kivilajia. Tästä hurjasta ennusteesta ei tarvitse välittää, mutta kaiken kaikkiaan hämähäkit ovat ihmiselle hyödyllisiä, ja kesämökeissäneedustavatviatontaselkärangattomien eliömaailmaa, jota on hyvä olla seuralaisenamme. Hämähäkkiasiantuntija Timo Pajunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta tunnistioitispikkuhämähäkitniidenväristä:kyseessäovatristihämähäkitjatodennäköisesti tavallisinlajimme, raneus diadematus.Myös A jälkeläistön suuri lukumäärä kertoo siitä, ettäkyseessäonsuurikokoinenlaji.Ristihämähäkiteivätolesisätilojenvakiolajistoa,mutta melkouseinniidenverkkojakuitenkinnäkee s isällä. Sellainen kivi voi syntyä monella eri tavalla. Mistä niitä tulee ja kuinka vaarallisia ne ovat. Se on aina irronnut kalliosta,jossajoonkahtataiuseampaakivilajiavierekkäin. Hämähäkitovatmökkienpuhtaanapitoarmeijaa.Monetlentävätvahinko-otukset,kutenkoitjakeittiökoisat,saattavatlöytää matkansa pään hämähäkkien seiteistä. Hämähäkkejäonvanhastaanpidettyhyödyllisinä, mitä kuvastanee taikauskoinen hokema siitä, että hämähäkin tappaminen enteileelähisukulaisenkuolemaa. Useimmissa kivenmurikoissa on vain yhtä kivilajia, mutta rannoilta tai sorakuopista saattaa löytää kiven, jossa on kahta eri kivilajia. Jään silottamilta rantakallioilta löytää SUOMEN LUONTO 9 | 2009 KIVEN KIRJOITUSTA. Uinuvat silmut pelastavat tammen ja tuomen myössilloin,kunhyönteisetsyövätkaikkilehdetalkukesästä. SEPPO VUOKKO Ovatko hämähäkit vaarallisia? Vaikka olen hyvin siivonnut kesämökillä, kirjahyllyn ovessa olevaan hämähäkin verkkoon ilmestyi yhtäkkiä hirmuinen joukko parin millin kokoisia hämähäkkejä, mielestäni takaa mustia, keskeltä keltaisia. Ristihämähäkki saalistaa joskus sisätiloissa, ja sen verkkoon saattavat päätyä vaikkapa kodeissa kiusalliset koisat ja koit. kasöissä,muttarakentavatuudenlehvästönsä uinuvien silmujen turvin kesäkuussa. Kivissä näkyvät eriväriset viirut, juonet, ovat kauan sitten kallionrakoihin jähmettynyttä toista kiviainesta. 77. Voi. KYSY LUONNOSTA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT HYÖTYELÄIN. Kivilajit syntyvät eri tavoin ja erilaisissa oloissa.Joskahdellakivilajillaonselväraja, neovattavallisestieri-ikäisiä,jauseinaivan eritavallasyntyneitäkin
Vaikkamaankivinenkuorituntuupysyvältä,eisesitäole.Kalliotrapautuvat,painovoima,vesijajääkuljettavatkiviainestajakasaavatsenuuteenpaikkaan,missäsemuuttuu uudelleen kiveksi. Maapallonvanhimmatkivetovat3960miljoonan vuoden ikäisiä. Aineiden suuri kierto on kuitenkin hidas: vuoriston synty ja häviäminenviekymmeniätaisatojamiljooniavuosia. Suomen vanhimpien kivienikäonyli3100miljoonaavuotta,jalähes koko Suomen kallioperä oli syntynyt jo 1600miljoonaavuottasitten. Särmäneula (yllä) ja siloneula (alla) kuuluvat samaan heimoon kuin merihevoset. usein paikkoja, joissa vaaleassa graniittisessakalliossakulkeemuutamansentinlevyinen tummajuova,taitummassakalliossavaalea juova.Neovatjuonia. Jos magmapurkaus tapahtuusyvällämaansisässä,kivisulaehtiisulattaavanhempaareunakiveäniin,etteijyrkkiä rajakohtiasynny. Myös kerrostuneissa eli sedimenttisyntyisissäkivilajeissaonhyvinjyrkkiäkontakteja, jotka säilyvät vielä kiven pilkkouduttua lohkareiksi. Mitä me sitten näimme. Merihevosia ei vesillämme ole mutta kylläkinsamaanmerineulojenheimoon kuuluvia kalalajeja. Hitaasti laajentumalla ja supistumalla uivien korvameduusojen sekä merineulojen ilmaantuminen rantavesiin voi antaa loppukesällämielikuvanhiukaneksoottisemmista merivesistä. HARRI DAHLSTRÖM Mikä eläin jemmasi puolukat? Keloutuneen männyn kannon tyvessä olevaan koloon oli joku kerännyt puolukoita. Epäilystä herättää vain se, että marjatovatniinselvästinäkyvilläeikäniiden 78 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 markku varjo / kuvaliiteri ralf ÅstrÖm / kuvaliiteri. Mikähän eläin lienee ollut asialla, vai onko peräti kaksijalkaisen tekosia. Merihevoset uivat pystyssä, ja niiden pitkä kuono näkyi selvästi. Syvältämaansisältäkumpuavakivisulaon rikkonut päällään olevaa vanhempaa kalliota,jakivisulaontunkeutunutrakoihinjajähmettynytnopeasti.Basalttinenkivisulamuodostaatummanharmaitajuonia,graniittinen magma vaaleita. Kuvan perusteella pidän todennäköisimpänä, että metsämyyrä on puolukatvarastoinut.Metsämyyrähänontunnettu siemen- ja marjavarastojen kerääjä, joka kykeneekuljettamaanmarjatkinsuussaanniitä rikkomatta. Pienellä kivenmukuralla, jossa erottuu kaksierikivilajia,ontakanaanpitkäjamonipolvinenhistoria. SEPPO VUOKKO Näimmekö merihevosia? Katselimme loppukesällä Inkoossa laiturin vieressä uiskentelevia merihevosia ja meduusoja. Vuorilta vyörynyt lohkareikko, jokien kuljettama sora tai jäätikön raastama moreeni voivatjoutuasyvällemaanuumeniin,missä vedestäsaostuvataineksetkittaavatalunperinerillisetkivetyhteen.Näinsyntyykivilaji sorastakonglomeraattijamoreenistatilliitti jossaalkuperäisetkivenmukuratovatsäilyttäneetomanrakenteensa.Isokonglomeraatti- tai tilliittilohkare voi sisältää useista kivilajeista irronneita kiviä, jotka ovat edelleen tunnistettavissa. Kookkaatyksilötsaattavatolla30-senttisiä. Useimmiten niitä löytää vesikasvillisuuden seasta, missä ne pyrstölläänkiinnipitäenpysyttelevätpystyasennossajahuojuvatvedenliikkeidenmukanakasvillisuudenlailla. Suuonpipettimäinen,jasaalisimaistaan suuhun.Niilleontyypillistäpystyuima-asentomyösvapaassavedessä.Uidessaneliikkuvat selkäeväänsä heiluttamalla. KYSY LUONNOSTA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT MERIHEVOSEN SUKUA. Näkemänne kalat olivat siloneuloja, särmäneuloja tai molempia. Särmäneulalla on varsin voimakasrakenteinen pitkähkö kuono, josta saa helposti merihevosmaisenmielikuvan.Ylhäältälaituriltakatsottuna myös kalan pituus voi jäädä havaitsematta. Inkoon vesillä elää kumpiakin merineuloihin kuuluvia kalalajeja. Kirjojen mukaan merihevosia ei ole vesissämme
Käpytikkojensyksyinenrunsausjohtuu paitsi onnistuneesta pesinnästä myös siitä, että tikat etsivät parempia ruokamaita.Kunhavupuidensiementuotantoonhuonolaajemminkin,käpytikatvoivatsiirtyäparemmille apajille suurin joukoin. Oikein järkeilty. Olen järkeillyt, että näin ne lämmittävät jalkaa ja puhaltavat lämpimän uloshengityksen ruumista vasten. Varastoiko käpytikka siemeniä talven varalle. Käpytikat pyrkivät ajelemaan toisiaan pois ruokintapaikaltakin. SEPPO VUOLANTO martti mela Syksyinen rakkauslaulu Joka vuosi, ainakin kymmenenä syksynä syyslokakuun taitteessa rantakivikosta kuuluu päivisin kurnutusta parin kolmen viikon ajan kymmenkunta minuuttia kerrallaan. Kun ravitsemustilanne on hyvä ja syksyiset säät ovat kirkkaat, sammakot alkavat varautua seuraavaanlisääntymiskauteen. Linnut takovat siemeniä irti kävyistä. Käpytikka voi käyttää vuosikausia samaa työpajaaelisopivaakoloa,johonkäpyasettuutukevastijahelpostitaottavaksi.Pudonneita käpyjä kertyy tällöin röykkiöittäin pajanalapuolelle.Käpyjenlisäksilintulaudan rasva on mainiota talviravintoa. Etenkin muuttoaikoinayhdelläjalallaseisovialokkeja, kahlaajiajasorsalintujanäkeevarsinkinjäillä. SEPPO VUOLANTO hannu huttu / kuvaliiteri Varastoiko käpytikka siemeniä? Täällä Kaakkois-Suomessa on tänä syksynä paljon käpytikkoja. Vaellukset saattavat ulottuajopasatojen tai tuhansienkin kilometrien päähän ennen kuinlöytyysopiviakäpyseutuja.Kesällä2009 havaittiin monin paikoin Suomessa käpytikkojen liikehdintää. Yhden kuvanperusteellaeivoisulkeapoissitämahdollisuutta,että puolukoidenasettelijasittenkinonihminenvaikkapakantoakoristellut lapsi.Asianvarmistamiseksipitäisitietää,mitämuitajälkiämarjojensiirtäjäonjättänyt. MATTI HELMINEN SUOMEN LUONTO 9 | 2009 79. säilyminentulevaakäyttöävartenolekovinkaanvarmaa.Nehänovatsuorastaantarjolla vaikkapa jonkin linnun napattavaksi. Hormonit hyrräävät sen verran, että kurkusta purkautuu rakkauslaulu. Itse olen viime vuosina vain kerran kuullutsyyskurnutuksen,jasilloinkurnuttajaoli mielestänisammakko.Lajinmääritystätukee, että ilmeisesti vain sammakot menevät talvehtimaan isompien vesien kuten järvien ja murtovesilahtienpohjaan. Toisen jalan sisäänvetäminen on aivan tavallista myös lepäillessä. Tällöin puhutaan tikkojen vaelluksista, jotka suuntautuvatyleensämaastonjohtolinjojen,esimerkiksivesistöjen,harjujaksojenjarannikoiden mukaan. Tikkojen alkuperän arveltiinolevanidänsuunnassa. Miksi syyskurnutusta. Laskeva läm- PUOLUKKAJEMMA. Metsämyyrä pitää puolukoista siinä missä ihminenkin. Mahdollisimman lähellä pallonmuotoalinnunruumiinlämpösäilyyparhaiten.Kylmässähöyhenetvieläpörhistetään, ja monet linnut ovat kylmässä nukkuessaan pallomaisia. Kun on kylmä, pallonmuoto auttaa. Tämä kurki on pistänyt päänsä kainaloon ja vetänyt toisen jalkansa vatsahöyheniin. pötilajalyheneväpäiväkuitenkinsammuttavatpianliianinnokkaattuntemukset,jasammakotpainuvattalvehtimaan. KAURI MIKKOLA Miksi linnuilla on jalka höyhenissä? Olen aina halunnut tietää, miksi linnut nukkuessaan piilottavat toisen jalkansa vatsahöyheniin ja nokkansa selkähöyheniin. Syyskurnutukselleenolenähnytjulkaistun mitäänselitystä,muttauskon,ettäilmiöon samantapainen kuin lintujen syyslaulu. Samassa metsikössä voi olla useita tikkoja. KYSY LUONNOSTA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT PARAS LEPOASENTO. Käpytikkaeivarastoisiemeniävaansyöne samantien.Sensijaantikatvaltaavatreviirin, jollaonriittävästiravintoatalvenyli.Kuntikkojaonpaljonsamallaseudulla,niidenkinasteluakuuluutavantakaa,kunreviirienhaltijat taimahdollisetuudettulokkaatosuvatliian lähelletoisiaan. Rannalla on sekä konnia että sammakoita. Useitakertojaonkysyttysyksyisistänuijapäistä,missälieneekysymyseriasiasta.Sammakonmuodonvaihdosvoihuonoissaoloissa venyä ja myöhästyä, ja siitä johtuvat syksyisetnuijapäät. Onpas kunnioitettava havaintosarja! Kysyjänontäytynytmilteiasuarannalla. Kyse on lämmönhukan välttämisestä. Kumpikohan oli asialla
Noin 10 sekuntia twistausta antaa valoa 10 minuutiksi. Se asettui kasvamaan merenrannoille, tosin vain väliaikaisesti. Arabianrannan pohjoisosa on nyt siistiä uutta "art and design" -cityä. Tuo kuutionkin kokoiseksi nouseva näyttävä kasvi asettui pysyvästi 1910-luvulla Sörnäisten satamaan Venäjältä ja Pohjois-Amerikasta tuodun viljan seassa kulkeutuneena. Hehtaarikaupalla unkarinpernaruoho ei rehota juuri nyt niin kuin joskus ennen. Virta kehitetään kiertämällä lampun takaosaa. Se pyörii tuulessa pitkin preeriaa ja leviää sillä tavalla uuteen paikkaan. "Me asumme niin hienolla paikalla", virkkoi siihen saatettava, koulutiellä ensiaskeleitaan töpöttävä esikoinen. Siemenpankki nousee haudastaan, rikotun asfaltin alta. EERO HAAPANEN www.paratronic.fi Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi AT OSHAMPOOT KODIN PUHDISTUSAINEET HAJUSTEETTOM SHAMPOOT HIUSTEN HOITOAINEET KÄSIPESUT VARTAL U EKOLOGINEN Hem mot tele itseä si sekä koti asi KOT IMA ISEL LA ja 100% :sti EKO LOGI SELL A puh tau della ! EKO,- LUONTO- JA MAAILMANKAUPOISTA Ole hyvä luonnontuote oy, 05 215221, 045 1327 086, info@olehyvaluonnontuote.fi, www.olehyvaluonnontuote.fi ILMOITA SUOMEN LUONNOSSA! SITÄ LUKEE 105 000 LUONNONYSTÄVÄÄ! (KMT 2008) kirjoittaja on viikin luontovalvoja ja kertoo tällä palstalla helsingin luonnon ihmeistä yhden vuodenkierron ajan. Mittausalue 2-150 km/h, -40° ... Unkarinpernaruoho oli monien jäätalviretkien tunnusomaisia näkyjä, syvälle mieleen syöpynyt outo juttu. Noita tuppurapuskia kiisi kaupungin suunnasta Kyläsaaresta yli Vanhankaupunginselän jääkentän ja pomppi rantametsiin joukolla. Mutta edessä voivat olla oivalliset ajat sillekin. Tallentaa säätietoja muistiinsa, josta PC:lle ja edelleen internetiin. Joka repun ja pakin vakiovaruste. Katso muut mallit ja lisätiedot nettisivuiltamme Jäällä pyörivä pallo nkarinpernaruoho on arokierijä. Sääasema 169 Tuulen suunta, nopeus, sade, kosteus, ilmanpaine, lämpötila jne. Rikkaruohostoja aukeaa kohta melkoisesti lisää, kun saastuneen maaperän kunnostaminen ja muu myllerrys SompasaarenKalasataman valtavan isolla rakennuskaistaleella pääsee vauhtiin. Preeriaa ei Suomessa ole, mutta jää kelpaa hyvin aavikoksi ja tähän niin sanottuun kionokoriseen leviämiseen. Mutta siitä etelään, Kyläsaareen päin avautuu oivallista joutomaakenttää. Talvisodan aikana kasvimies Viljo Erkamo huomasi, että unkarinpernaruoho pyörii Katajanokan ja Hermannin kaatopaikoilta jäätä pitkin aina Vallisaareen, jopa ulkomerelle Isosaareen asti. +80° VallitseC C. Vesitiivis ja kelluva. 30 vuotta sitten kävin kouluni samoilla rannoilla. katso myös: viikkinyt.gardenia-helsinki.fi. 80 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 eero haapanen. Joutomaa on mennyttä, siemenpankki sementoitu. KIRJEITÄ RANTAVAJASTA Vielä ehtii pukinkonttiin nämäkin toivelahjat... Voidaan kiinnittää pohjastaan vaikka kamerajalustaan pidempiaikaista käyttöä varten. Selostin juttua erikoisesta kasvista Arabian koulun nurkalla, jossa tuo kasvipehko törröttää. va, keski- ja maksimiarvot. KB3 kierrettävä taskulamppu 19,90 Ympäristöystävällinen kierrettävä taskulamppu, johon ei tarvitse koskaan ostaa paristoja. Ulkoanturit kytketään keskenään johdoilla, sisälle tiedot siirtyvät langattomasti tai kaapelilla. Meteos1 käsituulimittari 69 Vihdoin taas saatavissa, kaivattu Meteos tuuli- ja lämpömittari uudistettuna versiona
3. Irtonumero7,5euroa. 1.Metsässä,suuressa tukevaoksaisessapuussa. Osoite:..................................................................................................................................... Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Osoite:..................................................................................................................................... 7. 10. Luonto-Liiton. . a)pähkinä b)marja c)luumarja Kotkankatu9,00510Helsinki puhelin(09)228081 faksi(09)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja JormaLaurila,22808217, 0403519217 Toimituspäällikkö JuhaHonkonen,22808214, 0440775117 Toimittajat AnttiHalkka,22808203, 0503082795 AliceKarlsson,22808205, 0503082457 JuhaKauppinen,22808234, 0505922808 JohannaMehtola,22808274, 0503082186 Toimituksen assistentti ElinaJuva(äitiyslomalla) JenniHänninen22808201 Markkinointivastaava LiisaVähäkylä,0505687385 Ulkoasu Illusia/HeikkiLaurila, p.(09)6221440 Painopaikka HansaprintTurku/SL09_09/2009 Ilmoitusmyynti JulkaisuBookers KiaKangas,p.(09)77382221 kia.kangas@bookers.fi Aikakauslehtienliitonjäsen ISSN0356-0678 Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu9,00510Helsinki p.(09)228081,sähköposti: toimisto@sll.fi ,www.sll.fi SuoMen luonnon tilauS/oSoitteenMuutoS Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___2009. Määräaikaistilaus12kk(63euroa) Määräaikaistilaus6kk(35euroa) Kestotilaus12kk(56euroa) OlenSLL:njäsen(hinta56tai49, katsotarkemminohesta). Teen osoitteenmuutoksen. Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... 2. MyyntiRautakirjanlehtipisteissä. Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi allemerkitsemällenihenkilöllealkaen___/___2009.Lahjatilausonmääräaikainen. Mikätammen hedelmä(terho)on kasvitieteellisesti. Puolenvuodenmääräaikaistilaus (5numeroa)35euroa. Havukka-ahonajattelijasta 6. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Tammenhedelmä onpähkinä. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Tarjous56onvoimassa15.1.2010asti(norm.63). lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus:............................................................................................................................ 5. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12kk,10numeroa) kotimaahan63euroa, kestotilaus56euroa. Vähintään120paria. 9.Missäsijaitsevat Valassaaret. Luonnonsuojeluliiton jäsenillejaYkkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus56euroaja kestotilaus49euroa. 8.Mitäpäiväävietetään27.11. Hirvikantamme sukupuolijakaumaon naarasvoittoinen. Ulkomaantilauksiintulee postituslisä:pohjoismaat8, muuEurooppa13ja muutmaanosat23euroa. . LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___2009. Osoite:..................................................................................................................................... Nimi: ...................................................................................................................................... Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 00003HELSINKI Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin henkilötietolainmukaisesti. 00003HELSINKI 1.Missämustahaikarapesii. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu SuomenLuonnon tilausasioissa Sinuapalvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu9,00510Helsinki, p.(09)22808210,22808209, irma.kaitosaari@sll.fi SuoMen luonnon lahjatilauS Vastaukset: 10. 8. Kuinkamontanaarasta yhtäurostakohtion. 7.MistäVeikkoHuovisen teoksestaonjuuri valmistunutelokuva. 6.Kuinkamontateosta VeikkoHuovinenkirjoitti. Kaksinaarastayhtä urostakohti. 3.Paljonkovalkoselkätikkoja pesiviimekesänä Suomessa. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ Kestotilausuudistuutilausjaksoittainautomaattisesti, kunneshaluatkeskeyttääsen. Äläostamitään-päivää. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 81. a)sähkötolppienjapäällä jakatoilla b)metsässä c)ruovikossa Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. 9. Tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... lähettäjä Allekirjoitus:............................................................................................................................ 4.Minkäkaupungin luonnonhistoriallisessa museossaovatesillä maailmansuurimman luontokuvakilpailun voittajakuvat. 5.Minkäjärjestönuusi pääsihteerionLeoStranius. Merenkurkussa Vaasankorkeudella. Nimi:........................................................................................................................................ PÄHKINÖITÄ Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 2. 4.Lontoon. 42teosta
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ryhtyi vuosi sitten seuraamaan hirviä gps-laitteilla. Suhtautumista hirveen on muokannut vuosituhansia kestänyt pyynti. Pantatutkimuksella voidaan toivon mukaan parantaa myös sen edellytyksiä. Tieto palvelee myös metsästystä; jos hirviä tuppaa pakkaantumaan joihinkin paikkoihin liikaa, voidaan kantaa käydä harventamassa. Hirven anatomiakin on muuttunut. Kannan säätelyyn on varmasti aihetta, ei ole reilua, että samat maanomistajat menettävät joka vuosi istutuksensa. joulukuuta 82 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Mitä järven takana on. JÄLKIKIRJOITUS erkki makkonen Hirvellä on mielikin M itä hirvestä tiedetään. Tutkimus voi myös paljastaa hirvien uusia vakiintuneita tienylityspaikkoja, joiden turvallisuutta voidaan parantaa aidoin. P antatutkimus tuottaa tietoa niin valtavasti, että saamme odottaa tuloksia vielä pitkään. Kun tihentymiä puretaan ja hirvet ohjataan turvallisille poluille, metsänomistajien ärtymys laantuu, onnettomuudet vähenevät ja suhtautuminen hirveen muuttuu paremmaksi. Esimerkiksi eläimellä on luontevasti takapaisti samaan tapaan kuin sialla on potka. Me olemme hirville paljon velkaa. ALICE KARLSSON TOIMITTAJA SEURAAVASSA SUOMEN LUONNOSSA: Pala tropiikkia Joensuunyliopiston kasvitieteellisessäpuutarhassa lenteleesitruksienja banaanienjoukossaisoja, eksoottisiaperhosia. 10/2009 ilmestyy 18. Tien yli pakoon pötkivä pitkäkoipinen eläin. Metsän uudisaloilla männyntaimia rouskuttava rutjake. Mutta muutama analysoitu aineisto valottaa jo hirven mieltä. Mitä on tuolla suolla, joka niin voimallisesti tuoksuu. Näihin kysymyksiin seurantalaite ei ikävä kyllä anna suoria vastauksia. Tutkimuksen lähtökohdat ovat yhteiskunnalliset. Riistaeläin, lihoiksi pistettävä. Sekin haluaa nähdä maailmaa. On ihan kohtuullista, että hirvet nähtäisiin myös eläiminä eikä vain riistana. Ruokamaitako se seuraili vai oliko se vain tyttöjä katselemassa. On tarve tietää, missä hirvet liikkuvat, jotta liikenneonnettomuuksia ja taimikkotuhoja voitaisiin välttää. Eräs seurattu uros kävi kesän aikana sadan kilometrin päässä sieltä, missä se talvella pannoitettiin ja palasi takaisin muutamia viikkoja viivyttyään. Hirvet elivät jo mammuttien kanssa samoilla aroilla, vaelsivat maahamme pian jääkauden väistyttyä ja mahdollistivat asutuksen kylmässä pohjolassa. Tavoitteet ovat ymmärrettäviä. Hirven osa on olla haluttua saalista, mutta se ei ole häivyttänyt eläimen tarvetta luontaiseen käyttäytymiseen
Ei, yksi sentään! Yhtäkkiä jättiläismäinen otus kumartui Iriksen puoleen. LUONTOSATU Laulajien suku M alva oli suuri, sinivioletti kovakuoriainen. Maakiitäjäiset ovat nopeita jaloistaan, mutta monet eivät osaa lentää, eikä osannut Malvakaan. Iris ei ollutkaan lajinsa viimeinen, eikä maailmanloppu ollut tullut! Iris hihkaisi helpotuksesta, kohotti eturaajansa ja alkoi laulaa. Kaikki laulut olivat surullisia ja päättyivät onnettomasti. Ensin hitaasti ja huomaamatta, sitten kiihtyvällä vauhdilla. Se söi toukkia ja muita pikku otuksia ja oli elämäänsä tyytyväinen. S V uodet kuluivat ja kovakuoriaissukupolvet vaihtuivat. Se asui rehevässä puutarhassa, jonka ympärillä oli metsää, niittyä ja kylätie. Silti se tunsi onnea, sillä murheessa oli sen mielestä jotain kaunista. Taivaalla vaelsivat synkät pilvet, aallot jymisivät, ja kiitäjäinen lauloi viimeisen, kauneimman laulunsa... Onneksi Malvalla ei ollut oikeasti hätää. Mutta Iris ei ollut harvinainen, ja professori menetti mielenkiintonsa. Violan ja Verbenan aikana metsä hupeni pala palalta, Lobelian syntyessä se hävisi kokonaan. Se oli ihminen, eläintieteen professori, joka mumisi itsekseen: Hmmm. Totisesti, oli tullut maailmanloppu! iitä esiäiti Malva oli laulanut maailmanlopusta ja autiosta saaresta. Joku Carabus-suvun edustaja... Se sepitti lauluja ja esitti niitä, oli kuulijoita tai ei. Eikä se ollut enää kaunista vaan kauheaa. Joskus ne saivat Malvan nyyhkyttämään niin, että sen pieni sydän oli haljeta. Suvusta oli jäljellä vain yksi: Malvan tyttärentyttärentyttärentyttärentytär Iris (mahdollisesti joku tytär on pudonnut listasta). Juuri sopiva Iriksen kodiksi! Iriksen ei tarvinnut ottaa monta askelta, kun siihen tupsahti toinen maakiitäjäinen. Malvalla oli vilkas mielikuvitus. Kuoriaisten kotiseutu muuttui. Laulujen suosituin aihe oli maailmanloppu: kuinka maakiitäjäinen nökötti ypöyksin autiolla saarella, ympärillään loputon meri. Hän nakkasi kuoriaisen ikkunasta ulos. Jos se yrittäisi lähteä, autot murskaisivat sen lyttyyn. Iris käpertyi nurmikolle ja alkoi laulaa. Pitääpä määrittää kotona tarkemmin. Laulusta tuli iloinen, suorastaan riehakas, ja sen nimi oli Eläköön Meidän Sukumme! AURA KOIVISTO JA KATI KINNUNEN LuontosadunkertojinavuorottelevatlastenkirjailijatAuraKoivistojaAnnePetäinen. Mutta samalla tapahtui muutakin. Iris napattiin rasiaan ja sujautettiin professorin taskuun. Jos Iris olisi ollut jotakin harvinaista lajia, professori olisi ottanut sen hengiltä ja tallettanut hyönteiskokoelmaansa. Malvan jälkeen tulivat sen tyttäret ja näiden tyttäret: Viola, Verbena, Lobelia... Nyt Iris nökötti nurmikon töppyrällä ja tuijotti ympärilleen. Hiljaista kitinää, itkuvirttä, jonka olisi luullut koskettavan jokaisen sydäntä. Maakiitäjäisillä ei ollut enää paikkaa missä elää. Se ei päässyt minnekään. Oli kuin kaikki muut olisivat kuolleet sukupuuttoon, ja Iris olisi yksin autiolla saarella. Kaikki muut olivat kuolleet sukupuuttoon. Professorilla oli rehevä puutarha, jonka ympärillä kasvoi metsää ja niittyä. Eikä heitä juuri ollutkaan: toiset olivat kuolleet vanhuuttaan, toiset paenneet muualle. Puutarha oli kutistunut pikku tilkuksi ja sitten sekin jäi parkkipaikan alle. KuvittajanaonkuvataiteilijaKatiKinnunen.. Se kuului maakiitäjäisten heimoon. Maa peittyi asfalttiin, ja sinne nousi taloja. Kylätie levisi valtatieksi, niitylle tuli ostoskeskus. Maan kamaralla vipottaminen riitti mainiosti: Malva ei kaivannut tutulta elinpiiriltään minnekään. Kuulijoita ei vain ollut... Se oli saarroksissa. Mutta Malvalle laulu oli ollut mielikuvitusleikkiä, Irikselle se oli totisinta totta. Ja siitä Iriskin osasi laulaa, sillä laulamisen taito oli periytynyt äidiltä tyttärelle
0207589570, www.nikon.fi. Nikonin EDG-kaukoputket edustavat ainutlaatuisen optiikan perinnettä ja suunniteltu avaamaan ihmeiden maailman, jollaista et ole vielä koskaan nähnyt. NIKON NORDIC AB Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh. Se on koettava sellaisena kuin se on, kaikilla kauneuden loistoilla, vain hienoimmilla laitteilla. Palautusviikko 200951 767095-0909 Hohdokkaampi, väreilevämpi maailma The Cutti ng ED Ge i n Sp or t O p t i c s Luonto on aarre, jota tulee arvostaa