Suomen Luonto 9/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ia a iSt Sm l a na li a ta om ur Su ojo ot u t v on lu 70 Vuoden laatulehti 2011 LUMIKKO vaihtaa valkeaan pukuun TURPEENNOSTO voi uhata muikun kudun onnistumista RETKELLÄ jäätyneellä nevalla 9 Irtonumero 7,50 18.11.2011 Seurasimme helmipöllöjen rengastusta Valassaarilla. vaeltajat pimeän
Varpushaukka tuo liikettä muutoin pysähtyneeseen maisemaan. lieneekö etsimässä iltapalaa?. alkutalvi loppuvuoden loistoa Kuva vESa hUTTUNEN / teKsti jOrMa LaUriLa NäiNä aikOiNa luonto tarjoilee niukasti valoa, mutta aamulla ja illalla voi nähdä hienoja valoteoksia
alkutalvi
pakkasen taidetta Kuva vESa hUTTUNEN / teKsti jOrMa LaUriLa vEdEN OLOMUOdON muutos kiinteäksi luo hienoja muotoja ja kuvioita. usein ne havaitaan valmiina, mutta jos malttaa odottaa, ensimmäisillä pakkasilla voi nähdä, kuinka jäähtynyt vesi alkaa hitaasti rakentaa jääpintaa, vetää sulkaa, kuten rajantakaisessa Karjalassa on sanottu.
nyt joudutaan toden teolla testaamaan, mikä painoarvo naturasuojelulla on, kun toisessa vaakakupissa ovat suuret rahat. Kaivosyhtiöt eivät toimi vastuullisesti etsiessään suojelualueilta kaivettavaa. Sotkamon taivalvaaran kaivos on tästä pelottava esimerkki. Viiankiaavasta ei toivottavasti tule samanlaista vuosikymmenten pituista vääntöä kuin Vuotoksesta. Se toisi lappiin vain katkeruutta ja epävarmuutta. niillä on itseisarvo. retkellä nevan ensijäillä Salamajärven kansallispuistossa. marKus sirKKa 9/2011 Eläimet ja kasvit 16 Lumikon puvunvaihtoviikot 28 Yön kulkijoita Valassaarilla Luonto ja ympäristö 18 Turvekapina 40 Salatut aarresaaret aukeavat Helsingin edustan Vallisaari ja Kuninkaansaari. Suojelualueita ei perusteta siksi, että ne voidaan purkaa, kun jotain hyödynnettävää keksitään. pääKirjoitus Viiankiaapa testaa naturan painoarvon SOdaNkyLäSTä löydetty suuri nikkeli- ja kuparimalmiesiintymä on luonnonsuojelijoille murheen paikka. jos Viiankiaavan suojelu purettaisiin, tilalle pitäisi eu-säädösten mukaan löytää toinen vastaava kohde. Ympäristöministeri Ville niinistö (vihr.) on onneksi ottanut tiukan kannan Viiankiaavan suojeluun. Sellaista ei luonnonsuojeluliiton mukaan ole, koska ainoa saman tason suo posoaapa hukutettiin lokan tekoaltaaseen. Vaikka malmia louhittaisiin suojelualueen ulkopuolelta, melu-, pöly- ja jätevesihaitat ulottuisivat laajalle. 54 Säävuosi 2011: napajäät vähissä jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@ suomenluonto.fi 46 Elävä peite sammalien ja jäkälien uhanalaisuus on arvioitu. Konsta leppänen 19/2011 6 Suomen luonto 18/2011 Muikku herätti turvekapinan. 18 lauri salminen. lapin arvokkaimpiin naturakohteisiin kuuluva Viiankiaapa on onnettomuudekseen osin esiintymän päällä
Kaikki tuotantokemikaalit ja -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit. 64 Kasvokkain minna pyykkö. Painopaikka Hansaprint Turku/SL11_09/2011 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 GloBe Hope 58 Retkeily ja matkailu 58 Jäätyneen suon silmässä Vähän ennen lunta suo saa lumoavan peilin. Ihmiset ja elämäntapa 36 Äänten äärellä tähtitieteilijä Harry lehto. Vaatimuksia on asetettu mm. Sivut 2832. 19/2011 Suomen luonto 7. Vuoden laatulehti 2011 Suomen Suomen Luonto 9/2011 70. Hansaprintillä on käytössään myös ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. painopaperille, kemikaalien ympäristövaikutuksille, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. VaKiot 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 34 Kolumni 57 Vahtikoira 64 Oma reviiri 72 Havaintokirja 74 Paras juttu Lukijoilta Kysy luonnosta Pähkinät Palvelukortti 82 Suomen Luonto 70 vuotta 74 76 81 81 avaimenperä piirilevystä ja muuta ekodesignia. 66 Heimo rajaniemi / KuValiiteri Miten käy pian armeijalta vapautuville helsingin saarille? 16 jarmo nieminen Lumikko vaihtaa pukunsa lumivalkoiseen. 40 lassi Kujala KanneSSa öisin vaeltelevia helmipöllöjä on rengastettu Merenkurkun valassaarilla jo vuodesta 1979. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Juha Kauppinen, (09) 2280 8203, 050 592 2808 Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 050 308 2457 Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, (09) 2280 8234, 050 432 8421 Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280 8201, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti
Sen mukaan eliöiden pieneneminen on yleinen trendi, mutta koon muutos ei ole välttämättä joka puolella maapalloa sama. Kysyimme tutkijoilta, onko ilmiö tuttu Suomessa. kin kasvien ja vaihtolämpöisten eläinten, kuten kalojen ja matelijoiden, havaittiin pienentyneen. monen muun eliölajin on sen sijaan todettu kutistuvan, ja syyksi epäillään ilmastonmuutosta. tanskassa ketun (Vulpes vulpes) pää on kasvanut, kun sen ruokavalio on muuttunut. aiemmin kesäkuussa Trends in Ecology and Evolution -lehdessä julkaistu australialaissaksalainen katsaus oli arviossaan toistaiseksi varovainen. elokuussa Nature Climate Change -lehdessä julkastu Singaporen valtionyliopiston tutkimus kokosi tietoja eri eliölajien koon muutoksista. eten- p Englannissa rupikonnat kutistuvat, ja syyksi epäillään ilmastonmuutosta. Nature Climate Change -lehden mukaan kuivuusjaksot sekä ravinteiden huuhtoutuminen voivat näillä leveysasteilla pienentää kasvien perustuotantoa, mikä heijastuu niitä syövien eläinten kokoon. Suomalaiset tuntevat lajeista ainakin rupikonnan (Bufo bufo), jota on tutkittu englannissa. Se vaihtelee myös lajeittain ja eliöryhmittäin. tasalämpöisiin eläimiin voi päteä myös niin sanottu Bergmannin sääntö, jonka mukaan lähellä napa-auleita elävien tasalämpöisten eläinten ruumiin koko on suurempi kuin lämpimässä ilmastossa elävien saman lajin yksilöiden. Luonto ja ympäristö nyt ruotsalainen väitöskirja kertoi 1987 haahkan pienentyneen kuusi prosenttia. toimittanut jOUNi TikkaNEN Lämpö kutistaa yyn väitetään pienenevän maailmanlopun edellä, mutta tutkimusta asiasta ei löydy. ilmastomallit ennustavat, että Suomen keskilämpötila jatkaa nousuaan ja sateet lisääntyvät mutta muuttuvat epäsäännöllisemmiksi. Kylmässä on etu, että lämpöä hukkaavaa pinta-alaa on suhteessa ruumiinpai- eemeli peltonen / VastaValo Tämä rupikonna on pieni senkin takia, että se on poikanen. 8 Suomen luonto 19/2011. Kivinäätä (Martes foina) on taas kutistunut, mitä selitetään ilmaston lämpenemisellä. SE, kUiNka iLMaSTO vaikuttaa eliöiden fysiologiaan, onkin kiivaan väittelyn kohteena. näin voi käydä etenkin vaihtolämpöisille eläimille, joiden täytyy syödä lämpimässä enemmän kohonneen aineenvaihdunnan takia
paljon niitä jää myös pihoihin. sen puolesta ei tarvitse seistä. niin nytkin, kun talitiainen koputtelee ikkunalautaani. Vaihdapa taulun tilalle tiainen, luonnon taideteos. Hannu Pietiäisen 30 vuotta Helsingin yliopistossa tutkimat viirupöllöt ovat entisellään. tinteissä näkee helposti symboliikkaa. Kysymys on ovela ja filosofinen. Hän selittää asian kuitenkin metsäkanalintujen harvinaistumisella. Ericson mittasi vuonna 1987 väitöskirjassaan haahkan luita ja huomasi niiden pienentyneen kuusi prosenttia viikinkiajalta tähän päivään. KIIKARISSA jUha kaUppiNEN noon vähän, mikä on suosinut suuria yksilöitä. silti vein talipalloja sinne ja katselin lintuja. Kotipihan tinttikin voi sykähdyttää." en uskonut. Seppo Rytkönen samasta yliopistosta on havainnut sinitiaisten siipien kutistuneen 1990-luvulta ja arvelee, että se voi johtua kohonneesta aineenvaihdunnan tasosta. aika näyttää löytyykö kutistumisteorialle laajemmin katetta. Kannattaa pysähtyä itsensä vuoksi. onko tiainen metsässä, jos kukaan ei katso? Sinitiainen on ruokintalautojen sähäkkä punkkari. Lisää aiheesta: Suomen Luonnossa 8/2009 ilmestynyt juttu Pienen pienet siivet luettavana osoitteessa www.suomenluonto.fi. marKus VaresVuo / lintuKuVa Talitiaiset ovat nyt liikkeellä. arto juVonen / lintuKuVa 19/2011 Suomen luonto 9. tietenkin tiainen on. luontoa ei tarvitse pysähtyä katsomaan, mutta sitä kannattaa pysähtyä katsomaan. nyt uskon, ainakin vähän. tinttejä kävi tuskin kourallinen. periytyvä kokomuutoksesta tulee, jos elinolot suosivat pienempiä yksilöitä useiden sukupolvien ajan. se tapahtui puistometsässä parin kilometrin päässä tästä missä istun. Vaikka ihminen ei välittäisi, luonto vain on. Yhtä pitkät aikasarjat ovat harvassa. jäin Suomen Luonnosta vuosi sitten virkavapaalle. Voi olla, että se oli juuri tuo poikanen, johon olin vuosi sitten menettänyt kosketuksen. sen täytyi olla merkityksellistä, muuten en olisi tehnyt niin. ruotsalainen Per G. Kreikka on riippuvainen meistä, ehkä italiakin. Häpesin sitä. pidin ruokintapaikkaa keskustan liepeillä koivikossa, tuijotin kaukaisuuteen hämärässä, tunsin vilunväreen. oli syksy. Soittokierros suomalaisille tutkijoille tuottaa vaihtelevia vastauksia: Erno Salonen riista ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoo, että inarijärven siian keskipaino on jopa kasvanut vuodesta 1980. olin luontoähkyssä: tutkimusraportteja, havaintoja ja luontokuvia, joista kyllä innostuin, mutta joiden parissa ahertaminen oli tukkinut aistit. P. joku on kysynyt, onko taulu seinällä, kun kukaan ei ole katsomassa. en kertonut ruokintapaikasta kenellekään. sanon sen silti. ehkä se säästää ahdistukselta. "tuulettuminen tekee hyvää", sanoi ystäväni, "näet pian luonnon uusin silmin. nyt on jo kuitenkin selvää, että luonnontieteellisten museoiden näytekokoelmista on aika pyyhkiä pölyt. jOUNi TikkaNEN Tiaisvoimaa TiaiSET MUUTTavaT nyt. ajatus on häiritsevä ainakin täällä, lehdessä, joka puhuu luonnon puolesta. nyt etu voi pienentyä. vaikka kUTiSTUMiNEN on todettu monessa tapauksessa, kyse voi olla vielä vain ilmiasun muutoksesta. mieleeni tulee muisto kouluiältä. samoin nuoret työttömät, vanhukset ja lapset. Risto Tornberg oulun yliopistosta on huomannut museonäytteistä, että kanahaukkaurokset pienenivät ja naaraat suurenivat 19611997. ei luonto. tämä voi johtua istutusten vähenemisestä, siikakannan harvenemisesta ja verkkojen silmäkoon muutoksesta. onko tiainen puistometsässä, jos kukaan ei katso
Muutkin lahopuun ystävät ovat virkistyneet. paranemaan päin suojelu ei ole pelkästään valkoselkätikan suojelua. iTSE OSaLLiSTUiN tikkainventointiin Kaakkois-Suomessa 19801990-luvuilla ja olen seurannut senkin jälkeen lajin elinpiirejä. Kun otan huomioon tikkatiedon parantumisen, huimasti tehostuneen maas- totyön ja nykyiset, yllättävän pirstaleisetkin elinpiirit itä-Suomessa, ei laji käsitykseni mukaan ollut 20 vuotta sitten aivan niin harvinainen kuin silloin tilastoimme. lahopuun niukkuus on uhanalaisuuden syynä joka kolmannella ja puulajiston yksipuolistuminen joka viidennellä kovakuoriaislajilla. poikastuotto on säilynyt tasaisen hyvänä, mutta kannan elpymistä hidastaa yhä puute parhaista elinympäristöistä. Valkoselkätikkaa on pidetty vanhojen metsien "sateenvarjolajina", jonka suojelu auttaa myös muita uhanalaisia lajeja. MONIMUOTOISUUS V valkoselkätikkoja on nyt kolminkertaisesti 1990-luvun aallonpohjaan nähden. parhaina vuosina määrä saattaa ylittää 200 paria. pesämetsien suojelun ohella valkoselkätikan kannan elpyminen selittyy kaakosta saapuneilla vaeltajilla, joiden asettuminen pesimään lienee kasvattanut etenkin itä-Suomen kannan kaksinkertaiseksi läntisempiin esiintymisalueisiin verrattuna. uhanalaisuuden uudet arviot vahvistavat väitteet siitä, että valkoselkätikan Vanhojen metsien asukki valkoselkätikka on toipumassa. Luonto ja ympäristö nyt marKus VaresVuo / lintuKuVa anhojen lehtimetsien suojelu valkoselkätikan elinalueina hyödyttää myös muita lahopuusta ja isoista lehtipuista riippuvaisia uhanalaisia lajeja. toisaalta kaikkia pesäpaikkoja ei vielä nytkään tunneta, ja valkoselkätikkojen määrä saattaa jo ylittää 200 paria ainakin parhaina vuosina. pErTTi kOSkiMiES 10 Suomen luonto 19/2011. tikkareviirien runsaassa lahopuustossa elää poikkeuksellisen monimuotoinen joukko kääpiä, kovakuoriaisia, kololintuja ja muita uhanalaisia lajeja. äskettäin Aleksi ja Petteri Lehikoinen Helsingin yliopistosta arvioivat valkoselkätikkojen määrän kolminkertaistuneen 1990-luvun alusta nykyiseen 120180 pariin. tikkojen määrä on murto-osa 1900-luvun puolivälin tilanteesta. MaaMME vaNhOiSTa ja isopuisista lehtimetsistä parhaat on suojeltu valkoselkätikan kymmenillä pesimäalueilla erityisesti järvi-Suomessa. Vuoden 2010 uhanalaisuusluokitus osoittaa, että monien kääpä- ja kovakuoriaislajien tilanne on hiljalleen parantumassa
Kuvassa aurinko lastä pelkän toteavan luontokuvauksen kee lapinjärven taakse. poHjoisameriKKalaisen tutKijaryHmän muKaan nyKyisin tunnetaan 1,25 miljoonaa lajia, merieliöistä 9 ja maalla eläVistä 14 prosenttia. 19/2011 Suomen luonto 11. Koska ruokaa riittää, eivät pöllöt ole vaeltaneet muualle. pErTTi kOSkiMiES Kai FaGerström HenriK lund Wau, mitä otoksia! vUOdEN LUONTOkUva -kilpailun myös kasvit-sarjan parhaana palkittuomaristo oli haltioissaan Kai Fager- tu Henrik Lundin kuva Kukka kukasströmin tiukkaan rajatun ketun muo- sa puhuttelee tunnelmallaan. alaskalaisen tutkimuksen mukaan ääntely aktivoi urosten välistä vihamielisyyttä. otosta pidettiin palkin- monta vuotta yrittänyt kuvata niitä, non arvoisena vahvan tulkinnan vuoksi. mutta vasta viime vuoden toukokuus"tällaiset kuvat ovat virstanpylväi- sa kaikki natsasi. Sarjan voitti toieläimiä persoonina. lyhyeSti hiiripöllöjä ennätysmäärä LapiSSa pesi useita tuhansia hiiripöllöpareja, luultavasti monin verroin enemmän kuin kertaakaan sitten 1970-luvun. Salossa asuva Fagerström on hitusen Hän menestyi myös brittiläisessä yllättynyt, että juuri tämä kuva pärjä- Wildlife photographer of the Year 2011 si, koska hänellä oli omasta mielestään -kilpailussa, johon lähetettiin tänä vuonkilpailussa toinen, parempi kettukuva. Kun sopuli- ja muut myyräkannat säilyivät vahvoina, pöllöjä jäi lappiin myös syksyllä poikkeavan paljon. tokuvan äärellä. na yli 40 000 otosta. yhteismäärää on hankala arvioida, mutta satojen havaintopaikkojen ja esiintymän laajuuden perusteella se lienee yli 10 000 yksilöä. olen haaveillut, et- nen suomalainen, Benjam Pöntinen, tä voisin nostaa sen persoonallisuuden lumisen pellon poikki loikkivalla rusaesiin, että se ei olisi kettu yleensä, vaan kolla. rannikolla myyriä on ollut vähän, kertoo metsäntutkimuslaitoksen professori Heikki Henttonen. jOUNi TikkaNEN pentti sormunen / VastaValo Liian pieni? huono uros saa hirven mölisemään NaaraShirvi ääntelee vaikertavasti sitä aktiivisemmin mitä pienikokoisemman ja lauman hierarkiassa alempiarvoisemman uroksen kanssa se parittelee. lundin kuva kauVoittajakuvassa on kuitenkin paljon sel- laansa kurkottavasta tunturikiuruslaista, mitä hän yrittää kuviinsa saada. naaras voi siis herätellä mölinällä hallitsevamman uroksen huomiota ja ilmaista halunsa paritella tämän kanssa. pErTTi kOSkiMiES 8 700 000 duettokummittelija, Tarsius wallacei määritettiin 2009 omaksi lajikseen. steFan merKer on tuorein arVio maapallon eliölajien määrästä. Sillä heltisi kilpailun "Sadan metrin päässä siitä missä voitto siitä huolimatta, että kuvan sä- asun, on kuusikko, jossa sinivuokot vyjä oli tummennettu aivan sääntöjen ovat lisääntyneet aika tavalla. olen rajoille saakka. juuri tuo kettu." jOUNi TikkaNEN Etelä-Suomen myyrähuipusta lattea pOhjOiSESSa oli kaikkien aikojen myyräkesä, mutta etelä-suomeen odotettu myyrähuippu jäi jopa kahta edellistä pienemmäksi. täydellä aumatkalla kohti todellista valokuvaus- kolla sain kuvaan hienot valopallukat", ta", tuomaristo perusteli. ta sai kunniamaininnan sarjassa eläi"olen niin lapsellinen, että ajattelen met ympäristössään. lund kertoo
myös lintujen ja kasvien laji- ja yksilömäärät selittivät ihmisten hyvinvoinnin eroja mutta vähemmän. tuolloin perusteena oli, että lumisinakin talvina tie täytyy pystyä pitämään turvallisen leveänä muun muassa laskettelijoiden autoliikenteen vuoksi. luonnon läheisyyden ja monimuotoisuuden merkitystä tutkittiin 36 asuinalueella ja tuhannella ihmisellä. pErTTi kOSkiMiES kaadetut puut ovat saaneet metsäteollisuuden oman pEFC-sertifikaatin. 19/2011 Suomen luonto 13. puiston johto oli pahoillaan, kun urakoitsija avasi linjaa vähän liikaakin. Yle n net tike sku ste lus sa. jos kehitämme selluun, sahanpuruun, olkeen ja pahviin sopivia prosesseja, kapasiteetti voi nousta jopa 300 miljoonaan litraan 10 vuoden sisällä", laskee st1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho. lieksan ja Kuhmon rajan lähellä sijaitseva jongunjoen vanhan metsän alue on laajuudeltaan 370 hehtaaria. jongunjoen natura-alueella tietä oikaistaan reippaasti ja tasataan entisen korpinotkon kohdalla. Oho! "tu rVe tuo tan no ssa ei syn ny oll enK aan Kas ViH uo neK aas uja , Kos Ka tur pee n Kas Vu on KaK sin Ker tai nen Ver rat tun a sen Kulutu Kse en. Cajanderin säästömetsä on 27 hehtaarin laajuinen metsäpaloalueelle kasvanut vanha mäntymetsä, jonka metsähallitus on rauhoittanut omalla päätöksellään. " tuotamme vuosittain lähinnä elintarviketeollisuuden jätteistä noin 13 miljoonaa litraa etanolia. lajistoon kuuluvat muun muassa kuukkeli ja liito-orava. lyhyeSti jäte-etanolin läpimurto lähellä EU aikOO lisätä liikenteen biopolttoaineiden osuuden 10 prosenttiin ja suomi jopa 20 prosenttiin 2020 mennessä. Pal sta lla kom me nto itiin Vill e Niin istö n halua lop ett aa tur pee nno sto Suo me ssa . pari vuotta sitten Kolin kansallispuiston rantatien linjaa levenneltiin aarniometsän puolelle samaan tapaan. tämä avaa mahdollisuuksia jäte-etanolille. öljyn hinnan vuoksi alalla on liiketoimintaa jo 20 vuodeksi, aho arvioi. jarMO paSaNEN KaleVi tuoHenmaa / VastaValo KuVat HeiKKi simola Tien levennys kavensi Cajanderin säästömetsän lisäksi jongunjoen vanhan metsän aluetta. Tienvartta hakattiin suojelualueilla MONia harMiTTaa tienpientareiden niittäminen, jota tehdään niittykukkien parhaaseen kukinta-aikaan. pohjois-Karjalassa kahdella vanhan metsän suojelualueella savotoitiin tänä syksynä kuitenkin myös puustoa monen metrin leveydeltä. jäte-etanolin hiilitase on hyvä, jos tuotanto on lähellä teollisuuslaitosta, josta saadaan sekä materiaali että osa energiasta. levennettävä tie kulkee kolme kilometriä pitkän alueen päästä päähän. Kyseessä on lieksaKuhmo-maantien perusparannus ja leventäminen. jos tur pee n Käy ttö KaK sin Ker tai ste tta isii n, tul isi siitä Hiil ine utr aal ia." Nim ime rkk i Tur pee n puo lest a 5.10 . monta komeaa keloa kaatui tielinjan alta. hEikki SiMOLa keskuspuisto, helsinkiläisten lähimetsä. Luonto hyväksi ihmiselle MiTä SUUrEMMaN osan metsiköt ja muu kasvillisuus peittävät lähiympäristöstä, sitä terveempiä ja tyytyväisempiä ovat ihmiset, havaittiin australialaisessa tutkimuksessa
ETELä-aFrikaN tilanne on muuttunut nopeasti. tämän vuoden alkupuolisko on ollut vielä huonompi vauhti on ollut vähän yli sarvikuono päivässä. Vuosituhannen vaihteessa näytti siltä, että afrikan molemmat sarvikuonolajit, pensassarvikuono ja isosarvikuono, pystytään pelastamaan salametsästäjiltä. maaston tunteva pystyy helposti piilottelemaan viranomaisilta. toimiston ulkopuolella riippui lippu puolitangossa. tikareista maksettiin niin paljon, että sarven kilohinta nousi 40 000 dollariin se oli noin viisi kertaa kalliimpaa kuin kulta. jorma laurila pensassarvikuonoja on jäljellä korkeintaan muutama tuhat. 14 Suomen luonto 19/2011. Se kulkee pitkin lebombo-vuoriston huippuja. puistossa on paljon teitä, tuhansia ihmisiä töissä ja yli miljoona kävijää vuodessa. Kaksi kolmasosaa eläimistä on tapettu Krugerin kansallispuistossa, 1800-luvun lopulla perustetussa afrikan luon- nonsuojelun ikonissa. Syynä on salametsästys kiinalaisten tarpeisiin. UhaNaLaISET S aavuimme syyskuussa Hluluweimfolozin suojelualueelle etelä-afrikan Zulumaassa. Kysyimme nuorelta zululta, mistä suruliputus johtui. SaLaMETSäSTäjäT etsivät sarvikuonot usein helikopterilla, josta ne myös tapetaan rynnäkkökivääreillä. Vuonna 2007 salametsästät tappoivat 13 sarvikuonoa, mutta vain kolme vuotta myöhemmin jo 333. Kongon ja etelä-Sudanin pohjoiset isosarvikuonot sitä vastoin on tapettu: vuonna 2006 niitä oli jäljellä neljä eläintä, nykyisin tuskin ainoatakaan. "Sarvikuonojen salametsästäjät tappoivat aamulla yhden puistonvartijoista", poika vastasi. tämä oli vain viitisen prosenttia 1900-luvun puolivälin määrästä, mutta selvästi enemmän kuin 1990-luvulla. toimittanut jOrMa LaUriLa maaiLmaLta Sota SarvikuonoiSta isosarvikuonoja hluluwe iMfolozin suojelualueella syyskuussa 2011. juHa Valste Sarvikuonojen suojelussa on tullut pahoja takaiskuja. iso- eli leveähuulisarvikuonoja oli vuonna 2007 eteläisessä afrikassa noin 17 500, johon kanta oli kasvatettu sadassa vuodessa muutamasta kymmenestä. Silti 20 000 neliökilometrin Krugerissa on alueita, joilla salametsästäjät voivat toimia. puiston itärajana on etelä-afrikan ja mosambikin valtionraja. ennen suuri osa sarvikuonojen sarvista päätyi jemeniin, missä niistä tehtiin miehen asuun kuuluvien seremoniatikareiden kahvoja. useimmat salametsästäjät ovat kotoisin mosambikista. Vuonna 2007 afrikassa oli noin 4200 pensas- eli suippohuulisarvikuonoa. maasto on hyvin vaikeakulkuista, ja yli 300 kilometriä pitkän vuorijonon läpi vie vain muutama kulkukelpoinen sola
sittemmin metsiä inventoitiin kansainvälisenä yhteistyönä, ja siinä hahmottui edustava suojeluverkko. Silti päävastuu on puistojen henkilökunnalla. tätä ei ole kuitenkaan virallisesti vahvistettu. Korkean tason päättäjien nihkeys puuttua tiukasti salametsästykseen viittaa vahvasti korruptioon. Kiinalaisen perinteisen lääketieteen mukaan kuumaan veteen liuotettu Xi Jiao (sarvikuonon sarvesta tehty jauhe tai lastut) alentaa kuumetta ja auttaa reumatismiin, kihtiin, käärmeenpuremiin, hallusinaatioihin, lavantautiin, päänsärkyyn sekä ruokamyrkytykseen. tältä pohjalta Karjalan hallitus päätti 2007 suojella 1,8 miljoonaa hehtaaria. Sen väitetään myös olevan ihmelääke, joka parantaa syövän. eläinlajien välinen yhteiselo ei ole Keniassa ennen kuulumatonta. Sarvi ei ole luuta vaan keratiinia, samaa ainetta, josta rakentuvat ihmisen hiukset ja kynnet sekä esimerkiksi hevosen kaviot. lopulta hoitajat yön ja päivän ystävykset. Sen sijaan sarven ei uskota nostattavan mieskuntoa. tämä ei ole totta", kertoo työryhmän varapuheenjohtaja Tapio Lindholm. tuomitut, pidätetyt ja kuolleet ovat pikkutekijöitä. asia tuli esiin keskusteluissa suomen ja Venäjän yhteisessä luonnonsuojelutyöryhmässä Helsingissä. se pyrki alati irtautumaan paviaanista päästäkseen varjoon lepäämään. uhanalaisia ovat myös erittäin tärkeät pääjärven ja mujejärven suojelualueet suomen rajalla. etelä-afrikassa tapettiin vuoden 2011 alusta elokuun loppuun 279 sarvikuonoa, joista 169 Krugerissa. Kymmenesosan tasavallan pinta-alasta kattava ohjelma oli määrä toteuttaa 2025 mennessä. venäjä nykyisin sarvet viedään Kaukoitään. joulukuun 2004 tsunamista pelastunut virtahevon poikanen puolestaan liittyi yli satavuotiaan jättiläiskilpikonnan seuraan, ja ne olivat rannikkokaupunki malindissa erottamaton pari vuoteen 2007 asti. TiNO jOhaNSSON kirveen koskematonta vienalaista saloa. 19/2011 Suomen luonto 15. erään tutkijan mukaan vaikutus olisi sama, jos potilas söisi omia kynsiään. puuhan suunnittelijat ja rahoittajat pysyvät varmassa turvassa johannesburgin tai pretorian toimistoissaan. Venäjän hallinnon epäillään antaneen tutkimuslaitokselle hehtaarirajan, johon suojeluala on puristettava. paviaani kuitenkin käveli aina galagon kiinni ja sulki sen syliinsä. Heidän riskinsä jäädä kiinni on pieni, kunhan oikeat henkilöt pidetään tyytyväisinä. pohjois-Keniasta pelastettu nuori paviaani hoivasi itseään puolet pienempää galagoa kuin kokenut emo. tutkimuksissa sarvella ei ole havaittu olevan juuri lainkaan lääketieteellisiä vaikutuksia. toimintaan osallistuvat myös etelä-afrikan puolustusvoimat, poliisi ja turvallisuuspalvelu. Kirkas auringonvalo aiheutti bushbabynäkin tunnetussa galagossa levottomuutta. Päivänsäde ja menninkäinen -laulua mukaillen näiden eläinlajien ystävyys on lähes mahdotonta toisen ollessa päiväja toisen yöaktiivinen. viraNOMaiSET eivät ole toimettomia. orvot leikkikaverukset telmivät henkilökunnan huoltorakennuksen nurmella. Yli 20 salametsästäjää on surmattu, 150 on pidätetty jo tämän vuoden aikana ja kuusi tuomittu. tutkimuslaitoksen esityksessä suojeluala putoaisi kolmannekseen, puoleen miljoonaan hehtaariin. joku kuitenkin maksaa maltaita helikoptereista ja lentäjistä ja jossakin on tieto kaikista lennoista. jUha vaLSTE vienan metsät taas vaarassa karjaLaN TUTkiMUSLaiTOS, joka aiem min on kannattanut Vienan metsien laajaa suojelua, esitti lokakuussa suojeluverkon raskasta karsimista. Vuonna 2002 naarasleijona "adoptoi" useita keihäsantiloopin vasoja samburun kansallispuistossa. Eläimet piti lopulta erottaa toisistaan yltyneen nahistelun takia. päättivät erottaa eläimet toisistaan, koska niiden nahistelu muuttui entistä fyysisemmäksi. tulitaisteluissa salametsästäjien kanssa on kuollut useita puistonvartijoita. "myönteistä on, että kritiikkiä kuunneltiin, eikä asiaa ole vielä päätetty." MikkO NiSkaSaari olli turunen tino joHansson uutiSia kenia keltapaviaani adoptoi galagon NairObiLaiSEN eläinorpokodin asukki, hieman yli puolivuotias keltapaviaani, päätyi hoitajiensa alituiseen tarkkailuun "adoptoituaan" kolme kuukautta vanhan galago-puoliapinan viime kesänä. Karjalan metsät olivat 1990-luvulla kuuma kysymys, kun kirveen koskemattomia metsiä hakattiin Venäjän sekavissa oloissa. paikallisten mielestä mukana puuhassa on sekä yhteiskunnan isokenkäisiä että puiston henkilökuntaan kuuluvia. "meille kerrottiin, etteivät poistettavaksi ehdotetut alueet ole kovin arvokkaita ja että hakkuut eivät uhkaa niitä
kuukauden laJi: lumikko LUMikON puvunvaihtoviikot paavO hELLSTEdT V Lumikko saa näinä aikoina valkoisen suojapuvun. lumikkojen elintapojen tuntemisesta on hyötyä, kun niiden määriä laske- Kun myyriä on paljon, lumikolla riittää ravintoa. taan. Vähäisestä koosta on paljon hyötyä. lumikon serkulla, kärpällä, on samantyyppinen puvunvaihto-operaatio, mutta sillä on sekä kesä- että talvipuvussa musta hännänpää. ilmastossa nopeat muutokset saattavat aiheuttaa lumikkojen määrissä suurta ylimääräistä hävikkiä. Sen koko kostyymi muuttuu hienosta kaksivärisestä asusta puhtaanvalkeaan kokopukuun, jonka valkeutta korostavat musta kuononpää ja mustat nappisilmät. lumikon karvanvaihdon ajoitusta säätelee valojakson muuttuminen. jos maa on musta ja eläin vitivalkoinen, se on oiva kohde saalistajille. lumikolle menetelmä ei kovin hyvin sovi, koska se yrittää olla saalistajille mahdollisimman huomaamaton eikä liiku hangen päällä muuten kuin pakosta. Jos lumi on myöhässä, väristä on pelkkää haittaa. uodenaikojen mukana ympäristömme muuttuu ja eläinten ja kasvien on siihen sopeuduttava. Silloin niiden voi havaita loikkivan pikamatkoja hangella. lumikolle hämäyshännänpäällä ei ole käyttöä, sillä se pysyttelee pääosin piilossa. pienikokoisella lumikolla syksyn vaihtuminen talveen tarkoittaa turkin uusimista. lyhenevä päivä lisää melatoniinin eritystä käpyrauhasesta ja karvanvaihto alkaa. pitemmällä aikavälillä toki evolutiiviset voimat pyrkivät ajoittamaan lumen tulon ja karvanvaihdon samoihin aikoihin. myyräkantojen alkaessa taantua lumikoiden on pakko hylätä suojaisa lumenalusmaailmansa. lumipeitteen saapumisajankohdalla ja ilman lämpötilalla ei sinänsä liene merkitystä. otus ei ole juurikaan myyrää suurempi, joten petojen on helppo napata vilistäjä kynsiinsä. Se mahtuu sujuvasti saalistamaan myyriä niiden omissa tunneleissa, kesällä maan alla ja talvisin lumivaipan alaosissa. Keväällä on jälleen puvunvaihto; karva vaihtuu takaisin ruskeanvalkeaksi. monet isommat nisäkäspedot ja erityisesti petolinnut syövät mielellään lumikkoja. nisäkäskantojen kokoa arvioidaan usein lumijäljistä. toisaalta pienellä pedolla on kiihkeä aineenvaihdunta, ja sen vuoksi se tarvit- antti Koli / KuValiiteri 19/2011 16 Suomen luonto 11/2011. tällöin lumikoiden ei tarvitse eikä kannata hipsiä turhaan hangen pinnalla. myyrämäärien ollessa huipussaan lumen alla on oivat ravintovarat. myyräkannan laskun aikoihin lumikonjälkiä näkeekin enemmän kuin huippuaikaan. joka päivä on löydettävä myyrä lumikko on maailman pienin petoeläin. Kärppä tarvitsee sitä hämätäkseen saalistajia
erikoistumisesta johtuen lumikot sananmukaisesti etsivät myyriä viimeiseen hengenvetoon. ensi keväänä on kuitenkin odotettavissa romahdus. lumikon pitää löytää joka päivä myyrä ravinnokseen. lumikoille saaliin loppuminen on kuolinisku. n Kirjoittaja tutkii Helsingin yliopistossa muun muassa kärpän ja lumikon populaatiodynamiikkaa. LuMIKKONaaraaN pituus on noin 15 senttiä ja paino noin 35 grammaa. myyräkannan romahtaessa koittaa myös lumikoille nälkäiset ajat. tämä lumikon omi- naisuus painaa myyrämäärät romahduksen aikana pohjalukemiin. Se antaa taas myyrille tilaisuuden lisääntymiseen melko petovapaassa ympäristössä, ja pian niitä on jälleen joka kolossa. Lumikot lisääntyvät keväisin ja saavat kerralla 412 poikasta. Suurin osa jälkikasvusta kuolee ensimmäisenä vuonna, eivätkä selvinneetkään elä kovin kauan. Kesäkaudella 2011 lumikoilla oli liki koko maassa oikeat lumikonpäivät, kun myyrämäärät olivat huipussaan. Lumikon elinikä on maksimissaan kolme vuotta. VaaKsan pituinen peto 19/2011 Suomen luonto 11/2011 17. uros on hieman painavampi ja pari senttiä pitempi. lumikolla on myös vaikutusta myyräkantaan. see paljon ruokaa. tällöin ne syövät usein myyristä vain parhaat palat: korkeaenergiset ja rasvaiset aivot. Kun myyriä on paljon, lumikot voivat saalistaa myös varastoon. tosin varastoilla ei liene kovin suurta merkitystä, sillä heikkojen aikojen tullessa raadot ovat jo ehtineet hävitä hajottajien suuhun. lumikot ovat hyvin erikoistuneita myyriin, ja lumikkotiheys on niiden määristä riippuvainen. Kun myyriä on paljon, lumikoilla riittää ravintoa. ne hupenevat lähes olemattomiin
turVeKapina! muikkujärvet Puula ja Kyyvesi himmenivät hiljalleen monta vuosikymmentä. Sitten eteläsavolaiset päättivät, ettei se vetele. teKsti jOUNi TikkaNEN / Kuvat kONSTa LEppäNEN viljo Takkinen mökkeilee kyyvedellä venätselän rannalla. 18 Suomen luonto 19/2011
tavallaan siinä ei ole mitään ihmeellistä, niinistöähän arvostavat myös vihreät, jotka valitsivat hänet puheenjohtajaksi ja käytännössä ministeritielle. niinistö sai ympäristöministerin salkun. puukko on kuitenkin keskustalainen Hirvensalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja. oi että minä arvostan Ville Niinistöä, sanoo Kalevi Puukko. Hän istuu kotisohvallaan ja hykertelee, kun niinistö on uskaltanut telkkarissa sanoa, ettei turvetuotannolla ole Suomessa tulevaisuutta: "Katoittekste m.o.t.in illalla?" Katsomatta jäi, mutta samalla asialla ollaan. puukko on puulan kalastusalueen puheenjohtaja ja harrastaa ukkoporukalla muikunpyyntiä. Syy kimmeltää olohuoneen ikkunasta: puula. puukon pitäisi selittää, miksi hän sotii turpeennostoa vastaan. Hän on vakuuttunut, että jos puulassa tahtoo vielä 30 vuoden päästä olevan muikkua, turvetuotannon on lähdettävä järven valuma-alueelta, tai vähintäänkin sen hirveät valumahaitat on saatava kuriin. 19/2011 Suomen luonto 19
täytyykin ihmetellä, mitä pikkupaikan kunnanisä nyt horisee, tällaisena aikana. muikun luontaiset kannanvaihtelut ovat suuria. perussuomalaiset painavat muutenkin päälle. esimerkiksi että nyt on pahin ruska-aika ja lintu on niin arkaa, ettei se pysy koiran haukussa. Kalevi puukon mukaan yksi veto, 450 kiloa tuoretta muikkua. 20 Suomen luonto 19/2011. Yliopisto on yhdessä alueellisen ympäristöviranomaisen elYn kanssa seurannut kalakantoja ja veden laatua puulan isoilla selillä vuosikymmenet. matkalla iikanselälle ehtii käsitellä päivän pääasiat. Siitä tehtiin kalastusalus, kun saaren karjatilat yksi toisensa jälkeen lopettivat. Sen arvaa jo, kun vilkaisee netistä jyväskylän yliopiston puula-sivuja. "Siinä on sulla teeripoikuus, ootko huomannu?" "Siinähän se on." "Se äsken lähti kun minä tulin." muikkuparvet ovat luotaimen ruudulla neonvihreää pikselimurskaa, joka auringon laskiessa nousee kohti pintaa. Samalla se hajoaa osiin. Keskusta on halunnut sulkea silmänsä turpeennoston ympäristöhaitoilta, koska turve tuo maaseudulle työtä. "mutta se ei kestä. Vuosina 2007 ja 2008 poikasia oli kuitenkin paljon, ja neliviisivuotiasta muikkua riittää nyt troolattavaksi. järven keskellä puukonsaaressa asuvat kalastajat Ensio Björninen ja Pekka Jokela lähtevät juuri troolaamaan vanhalla maitolaivalla. "Se on yksi näkökohta", puukko myöntää. meillä järvi-Suomessa, jossa keskustalla on perinteisesti erittäin vahva asema, ihmiset ovat hyvin yksimielisiä siitä, että turve on uhka." "tämän kusetuksen pitää loppua." TOiSTaiSEkSi pUULaSSa on muikkua. läntisin pysyvä tutkimuspaikka on mainiemen edustalla. miksei samaa vaadita turveteollisuudelta?" Se on johtunut lähinnä puukon omasta puolueesta keskustasta. mitä pikkupaikan kunnanisä nyt horisee? "onhan puunjalostusteollisuuskin pantu lopettamaan päästöt
mutta ei kai täällä keskellä puulaa. Hienojakoinen humus jatkaa Siikavedeltä matkaansa itään, kohti mainientä ja puulan isoja selkiä. 1 2 3 solmua "Vielä näkyy." 4 5 6 "Vieläkin näkyy." 7 8 "nyt alkaa hämärtyä." 9 10 "oisko siinä." Viisi metriä. entäpä muut suuret ja kirkasvetiset mökkijärvet: Saimaa, Kallavesi, päijänne, pielinen... lapsena ei ollut niin. mutainen Siikavesi on Björnisen kotivesiin eli "isoon puulaan" nähden pieni allikko, mutta pilaantuuko pian tämä selkävesikin. Vielä 1970-luvulla hiekkapohjainen nimenomaan Siikavesi on kaislikoitunut ja muuttunut mutaiseksi. Ennen puulan vesi oli kirkkaampaa, Ensio björninen muistelee. juuri mainiemestä länteen puulan vesi on kaikkein surkeimmassa jamassa. mainiemen edustalla elY on mittauksissaan huomannut veden värin tummuneen 2000-luvulla. Hän muistuttaa, että luonnostaan karu ja kirkasvetinen puula ottaa vastaan paitsi lännestä Kälkäjoen myös idästä Kyyveden tummat, yhä humuksisemmat vedet. kaLEvi pUUkkO kuuluu "turverinkiin", spontaanisti pystyynpolkaistuun kansanliikkeeseen, joka on alkanut vastustaa turpeennostoa etelä-Savon järvien valuma-alueilla. Siellä m.o.t.-ohjelmakin kävi kauhistelemassa Siikavettä, jonne Kälkäjoki kuljettaa humusta neljältä Vapon turvesuolta. Kun laiturin portaat unohtaa nyt pariksi päiväksi veteen, ne limoittuvat. ringin syyttävä sormi osoittaa erityisesti Vapoon, joka kalevi puukko pyytää muikkua harrastusmielessä. kun neonvihreä pikselimurska irtoaa pohjasta, pekka jokela tietää, että on aika laskea trooli. 19/2011 Suomen luonto 21. Kuinka syvältä kannen vielä erottaa. "on se ollut takavuosina paljon enemmän", sanoo ensio Björninen. Sitä suomalaiset eivät tule sallimaan. kOkEiLLaaN: pudotetaan veteen valkoisesta ämpärinkannesta viritetty mittalaite, jossa on paino ja köysi ja köydessä solmu puolen metrin välein
"mutta kyllähän siinä on taustalla nuo 196070luvun suo- ja metsäojitukset." tätä vastausta sopi odottaa. Vapon ympäristöjohtaja Mia Suominen myöntää, että monien Suomen järvien pohjalle on kertynyt viime vuosikymmeninä paljon humusta. Sen tekee usein pöyry, joka huolehtii monien Vapon turvesoiden velvoitetarkkailusta. Kyseessä on vain tällä hetkellä aktiivisessa turpeennostossa oleva alue, todellinen turpeennoston pilaama suoalue on kaksinkertainen, 120 000 hehtaaria. turpeennostoa on vain 0,06 miljoonalla hehtaarilla. joko turverinki on nolosti väärässä, tai Vapo ohjailee puhetta taitavasti sivuraiteille. tähänkin lukuun voi sisältyä vielä iso mutta. onko syytös aiheellinen. Vapon näkemys on se, että järvien humus on paljolti luonnollista, ja niiltä osin kuin ei ole, se liittyy siihen, että Suomen soista yli kuusi miljoonaa hehtaaria on ojitettu. mittaustensa perusteella se voi arvioida, kuinka paljon uudelta turvetuotantoalueelta valuisi 22 Suomen luonto 19/2011. Kun Vapo avaa uutta vähän isompaa turvetuotantoaluetta, sen on tehtävä ympäristovaikutusten arviointi. muikku vaatii kutua varten kovan pohjan, siksi humus on sen surma. on 80 prosentin markkinaosuudellaan Suomen suurin turpeennostaja. eihän 60 000 hehtaaria auki raavittua suonpintaa ole oikeastaan kovin vähän, se on enemmän kuin mäntsälän kunnan koko pinta-ala
Trooli on vedessä, aika irrottaa veneet. 19/2011 Suomen luonto 23
runsaan vuoden aikana hallinto-oikeuksiin päätyneet vapon turvelupa-asiat on merkitty karttaan mustilla täplillä. Haapavesi Pietarsaari Seinäjoki Oulu Kuopio Jyväskylä VaPO-SuOMI kESäSTä 2010 lähtien Vapon ympäristölupa-asioista on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen 42 suon tapauksessa 33 paikkakunnalla. suomen kuusi suurinta turvevoimalaa on merkitty karttaan punaisella, mutta merkittäviä turvepaikkakuntia ovat myös tampere, pori, lappeenranta, Kouvola, Kajaani ja rovaniemi. paikat on yhdessä edellisten kanssa merkitty karttaan mustilla täplillä. missä on vika, kun rantojen asukkaat valittavat, että heidän mökkijärveensä kerta kaikkiaan tulvii turvetta. turpeenpoltolla tuotetaan noin kuusi prosenttia suomen energiasta. "Me ollaan aloittelijoita, troolataan vasta toista vuotta", Ensio björninen sanoo. alapuoliseen vesistöön ravinteita ja humusta. ei kukaan. oleellista olisi humus, jota ei tutkija Lasse Svahnbäckin mukaan saada kiinni. 24 Suomen luonto 19/2011. Siksi turvesoilta mitataan touhukkaana fosfori- ja typpipäästöjä, joilla ei ole juuri mitään tekemistä ongelman kanssa. lisää valituksia oli tätä juttua kirjoitettaessa tekeillä. Kuka huijaa: Vapo, pöyry, valvova viranomainen elY vai mökkiläiset itse. lain velvoitetarkkailuissa vaatima mittaustekniikka on vain surkea. Vapo hakee ympäristölupia siellä, missä turvetta poltetaan. samaan aikaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen on edennyt 19 tapausta 16 paikkakunnalla. eläkkellä olevan limnologin, Olli Nenosen mukaan se kehitettiin aikoinaan maa- ja metsätaloutta varten
"joo." mitä siitä pitäisi ajatella. puulavesi valittiin vastikään Etelä-Savon maakuntajärveksi. Syyt tiedetään. eli humuksen kokonaismäärästä saataisiin kiinni vain prosentti. jäljellä olevasta pahimmillaan 10 prosentin osuudesta karkaa siis vielä toinen 90 prosenttia. "ensin pitää sanoa, että on ihan hyvä, että on tutkimuksia", Suominen pehmentää. turvesuon humus on myös pienempirakeista kuin metsämaan humus. "mutta siellä on kyseessä laboratorio- kun veden lämpö laskee seitsemään asteeseen, muikku alkaa etsiä sopivaa kutupenkkaa. oloissa tehdyt kokeet pienillä alustoilla. niiden eroosioherkkyydessä on jopa 15-kertaisia eroja. tutkimus ei huomioi ollenkaan, että olisi vesienpuhdistusrakenteita." Suominen puhuu pohjamaan ominaisuuksista, kaltevuudesta, sadantahaih19/2011 Suomen luonto 25. Svahnbäckin arvion mukaan jopa 90 prosenttia humuksesta voi karata mittausten ohi. Svahnbäck pitää ongelmana sitäkin, että valumahaittojen arviointiin käytetään alueellisia keskiarvoja. onko ympäristöjohtaja Suominen tutustunut Svahnbäckin väitöskirjaan. pitäisi käydä tuuri, että mittaajan kalenteri osuisi sateiden kanssa kohdakkain. ensinnäkin valtaosa humuksesta hulahtaa suolta toukolokakuussa muutaman rankkasateen aikana, kun turvesoiden pintavalutuskentät tulvivat yli. Svahnbäck on laskenut, että mittaajan sihtiin jää vesistöihin karkaavista pikku hitusista vain kymmenesosa. Suot ovat yksilöitä. Hetkinen. 0,1 kertaa 0,1 sehän on 0,01
"VaHti-tietokannan mukaan turvetuotannon osuus humuksen huuhtoumasta on nollasta kymmeneen prosenttia", hän sanoo. liejupohjalla sen pienet mätijyvät kuolevat, kun hajottajat kuluttavat talven aikana hapen humuksen pilkkomiseen. piti olla puhe muikusta. näön varassa saalistavana kalana muikku kaipaa kirkasta vettä, mutta vielä tärkeämpää on, että se löytää kutua varten kovan hiekkatai sorapohjan. mutta metsäojat ovat paljolti kasvaneet umpeen ja peltojen valumat on eu:n myötä alettu ottaa vakavammin. turverinkiläiset ovat varmoja, että juuri Vapon soilta karanneen turvepuuron takia puulan läntisen hännän, Siikaveden, pohja on ny- 26 Suomen luonto 19/2011. mutta VaHti sisältää juuri ne velvoitemittausten tulokset, joiden Svahnbäck väitti valehtelevan. Kun vesi on seitsemänasteista, kutupenkan etsiminen voi alkaa. parvikalaa on hyvä troolata. useimpien järvien muikut kutevat tähän aikaan syystalvella. Siksi siitä on tullut eräänlainen sisävesien silakka, kala, jonka kannanvaihtelut näkyvät ammattikalastajan pankkitilillä. turpeennosto alkoi viimeisenä, 1970-luvun lopulla, eikä sen paikallisina pidetyistä valumahaitoista ole paljon välitetty. "kato miten ruskea vesi irtoaa! ja nämä verkot oli tuolla selällä", viljo Takkinen päivittelee. dunta-vaikutuksesta, ja siitä, kuinka asiasta pitäisi pystyä puhumaan ilman, että jotakin yhtä tahoa syytellään. lisääntyvät sateet pahentavat nyt ongelmaa. osittain samojen pieneliöiden päivärytmistä, osittain petojen välttelemisestä ja energian säästämisestä johtuu, että muikku nousee pimeällä pintavesiin ja laskeutuu aamuyöllä takaisin pohjaan. Syy ei tietenkään ole ainoastaan turvetuotannon: ilmastonmuutos on lisännyt sateita ja sitä myötä luonnonhuuhtoumaa, ja takavuosien metsäojitukset ja maatalouskin ovat kuormittaneet vesistöjä. Se on planktonia syövä siiansukuinen lohikala, joka hakee pienen kokonsa vuoksi turvaa parvesta. mutta muikku. Siksi humus on muikun surma, ja nyt sitä on ilmeisesti alkanut valua Suomen vesistöihin 1990-luvulta lähtien vesien väriluku näyttää nousseen. muikun suussa ei ole lainkaan hampaita, vaan se haravoi ihmissilmälle näkymättömät hankajalkaiset ja vesikirput kiduskaartensa siivilähampailla. aSiaa piTäiSi selvästi tutkia tarkemmin. Sitä oli siis se pikselimurskan hissimäinen liike kaikuluotaimen ruudulla. yrjö Takkinen huomasi matkailualalla, että ihmiset kysyvät ensimmäisenä, onko vesi puhdasta ja mitä kalaa siitä saa. muikun pystysuoraa vaellusta kestää ainakin syksyllä niin pitkälle, että vesikerrosten lämpö tasoittuu
Kun niiden saaliin arvo lasketaan mukaan, ja muistetaan myös vapaaajankalastajien pyytämät kalat, hinta kohoaa jo 11 miljoonaan euroon. Viiden kilometrin päässä Venätselällä päästiin 150180 senttiin. aineenvaihdunnaltaan kiivaat kalat kaipaavat hyvää jäähdytystä ja paljon happea. Muikkuverkoille on mentävä varhain, jotta ne eivät täyty särjistä. tänä kesänä kiukku alkoi kuplia eri puolilla Suomea. kyisin ällöä löllöä. Särkiä on kolme. Viinasesta puhutaan ringin kesken tuttavallisesti iirona. Suovulla se oli 50 senttiä. pitäisi kytätä netissä ympäristölupapäätöksiä ja laatia niistä valituksia hallinto-oikeuteen. Vesien tummuminen kiusaa eniten seisovan veden lohikaloja. Samaa he sanovat Kyyveden Suovunselästä, joka liplattelee 50 kilometrin päässä koillisessa. mikä saa ne laskemaan mätinsä pohjaan koko talven ajaksi. Viljo takkinen ja hänen veljensä Yrjö kuuluvat samaan turverinkiin kuin Kalevi puukko ja entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen. ilmakuvistakin näkee, kuinka maitokaakaon värinen vesi liikkuu kohti järven syvempää eteläpäätä, mutta vaikutus kalastoon on mututuntuman varassa. kUN vENäTSELäN rannalla mökkeilevä Viljo Takkinen puhdistaa muikkuverkkojaan, niistä putoaa pressun päälle tummanruskea vesi. "Kalakannat tietysti vaihtelevat, mutta kyllä kehitys on se, että muikku vähenee ja häviää", takkinen sanoo. letkunneva. avuttomaksihan ihminen itsensä tuntee, kun vastassa on valtionyhtiön koneisto. järvilohta ja taimenta saadaan vähän. muikkuja on uinut verkkoon neljä. Kalataloustieteen professori Hannu Lehtosella on arvaus: "Kuoriutuessaan aikaisin keväällä lohikalojen poikaset ovat liikkeellä ennen kevätkutuisia kaloja. pudotetaan ämpärinkansi Venätselän veteen. pitääkö paikkaansa. Se on myös ollut kohtalainen muikkujärvi, mutta tutkimustietoa Kyyveden muikkukannoista ei ole. periksi ei ole silti annettu. Hudinsuo. muikun lisäksi myös muut syyskutuiset lohikalat, kuten nieriä ja siika, ovat alttiita vesien tummumiselle. 1 2 3 "nyt alkaa jo hävitä." 4 "ei niin syvälle." 180 senttiä on hyvä arvio. takkinen on virkeä eläkeläinen, mutta valtaosa rantojen asukeista on mummoja, joilla ei ole tietokonetta, saati voimia uppoutua lupaviidakkoon. oikein hyvä. Se on hyvä alku. He eivät ole paikallisia hippejä vaan rakennusmiehiä, maanviljelijöitä ja rekkakuskeja, aika epätavallisia luonnonsuojelijoita. n jussi murtosaari / KuValiiteri Sano muikku. 19/2011 Suomen luonto 27. Syntyi turvekapina. HuMuS KIuSaa arVOKaLOja MUikkU ON sisävesien ammattikalastajien selvästi tärkein saaliskala noin 2,5 miljoonan kilon vuosisaaliilla. puhtaiden kalavesien hintaa ei voi laskea pelkän saalin hinnan perusteella, mutta jotain se toki kertoo. Yrjö takkinen luettelee soita, joilta turpeennosto on saatu toistaiseksi torpattua: Siiraviidansuo. ne lisääntyvät virtavesissä, joissa humusta suurempi uhka on jokien patoaminen. ilmastonmuutoksen myötä muikun ja nieriän huolena on myös viileän pohjaveden lämpeneminen. Kyyveden mökkiläiset mittasivat tänä kesänä veden näkösyvyyksiä. Sallinsuo. Syyksi hän epäilee turpeennostoa, mutta mitäpä sille teet. tänä kesänä kiukku alkoi kuplia eri puolilla Suomea. pidettiin kokouksia ja esitelmiä, sähköpostit sinkoilivat! Kyyvedellä ja puulalla siihen oli jo viiden vuoden perinteet. ne saavat siitä pienen etulyöntiaseman." etu voi olla häviämässä, jos humusta sataa talvisin mätimunien päälle. Kyyvesi on se järvi, josta puulan itäiset kuravedet tulevat. siitä maksetaan 4,8 miljoonan euron tili. tiedetään kyllä, että särkikalat ovat Suovunselällä ja muissa Kyyveden pohjoisosan lahdissa runsastuneet. juna on lähtenyt liikkeelle, ja sen kyytiin on koko ajan enemmän tulijoita
toinen alkaa kuuluttaa pimeään yöhön helmipöllön puputusta ja toinen sarvipöllön huhuilua. rengastaja saakin poimia lintuja polvillaan, sillä ne ovat lähes kaikki verkkojen alahelmassa. Seipäät juntataan maahan ja verkot kiinnitetään niihin ikään kuin rysäksi maalle. rengastaja ei halua hukata yhtään yötä. puputtava kaiutin on verkkoringin keskellä puiden suojassa. H aLiCE karLSSON CHrister HanGelin eti kun vene karahtaa Valassaarten rantaan merenkurkussa ja tavarat on joten kuten viskattu lintuasemalle, on vaasalainen ornitologi Pekka Peura jo vajassa etsimässä seipäitä. joskus jokunen lintu istuu katselemassa kaverinsa irrottamista läheisessä puussa, jolloin rengastaja saattaa napata sen joukon jatkoksi tuosta vain jaloista tarttumalla. Tuulisina öinä hiljaista ensimmäinen yö on jännittävin. äänten tarkoitus on houkutella mahdollisimman monta lintua rengastettavaksi. ensin rakennetaan ansa helmipöllöille. Helmipöllö lähtee lentoon pudottautumalla hyvin lähelle maanpintaa. aluksi helmipöllöt tulevat istuksimaan puihin ja joskus verkkonaruillekin lähelle äänilähdettä. rautakanki ja verkkolaatikko vielä mukaan ja kipin kapin polkua pitkin läheiseen metsikköön. Katselen mökin ikkunasta, kun hän vetää pitkää piuhaa kaiuttimineen pyyntipaikoille. nyt tarvitaan jo otsalamppuja ja työskentely jatkuu niiden valokeilassa. Säätiedotus manailee tuulta ja sadetta, mikä määrää yön tuloksen. Nekin rengastetaan. YöN tomas löVdaHl 28 Suomen luonto 19/2011. Helmipöllöt eivät lähde kovalla tuulella liikkeelle. ne ilmaisevat tulonsa naukaisemalla ja humpsahtavat verkkoon paikkaa vaihtaessaan. Verkoissa on löysiä pusseja, joiden tarkoitus on siepata lintu hellävaraisesti. niiden lisäksi pystytämme läheiselle aukealle isosilmäiset petoverkot, joilla pyydämme lähinnä sarvipöllöjä. ensimmäisen kerran juoksemme verkoille noin verkkoihin jää silloin tällöin muitakin pöllöjä kuten varpuspöllöjä
helmipöllö päiväpiilossa. KulKiJoiTa ValaSSaarilla Helmipöllöt vaeltavat syksyisin ja etenevät öisin. niiden rengastaminen on pimeää puuhaa. 19/2011 Suomen luonto 29
lopuksi mitataan siipi ja määritetään ikä. Kohta käyntejä on takana jo kolme, ja tulos on edelleen nolla. Saan kunnian päästää linnun vapauteen. lintuja pesii maassamme myyrätilanteesta riippuen 30008000 paria. pöllöllä kestää hetken ennen kuin se nousee siivilleen. otan sitä kiinni nilkoista ja avaan otteen ulko-ovella. helmipöllöjen rengastusluvut ovat rengastustoimistosta. Helmipöllöjen renGastuKset Valassaarilla 1979 1980 1981 1982 1983 126 278 163 182 44 1984 186 1985 63 1986 348 1987 115 1988 96 1989 242 1990 137 1991 76 1992 59 1993 26 1994 74 1995 126 1996 52 1997 184 1998 77 1999 90 2000 53 2001 63 2002 304 2003 144 2004 64 2005 186 2006 118 2007 52 2008 73 2009 174 2010 75 2011 126 tunnin päästä, mutta ne ovat tyhjät. turun yliopiston ekologian professorin Erkki Korpimäen mukaan sen tärkein käynnistäjä on ravintopula. ikä määritetään siipisulkien sävyeroista ja se vaatii harjoitusta. tällä reissulla opin, että edellisenä kesänä syntyneen helmipöllön siipisulkien väri on tasaisen punertavanruskea. Kaikki pöllöt eivät vaella. "pöllöt hakeutuvat uusille alueille. esimerkiksi viirupöllö on hyvin paikkauskollinen. helmipöllö rengastusverkon pussissa. Helmipöllöillä sukupuolet ovat samannäköiset ja naaras ja koiras erotetaan siiven pituudesta. "Vanhat, jo kerran pesineet koiraat jäävät elinpiirilleen myös huonossa ravintotilanteessa, mutta naaraat ja nuoret yksilöt lähtevät silloin vaellukselle", hän sanoo. pyydystystapa ei vahingoita lintuja. hiiripöllö istuu usein näkyvällä paikalla tähystämässä. yli 180 milliä, kyseessä on naaras. Kun sopiva vapaa elinympäristö ilmaantuu, ne jäävät aloilleen." Keino onkin tehokas, sillä helmipöllö on melko runsaslukuinen. CHrister HanGelin vaasalaisen luonnontieteellisen yhdistyksen Ostrobothnia australiksen lintuasema valassaarilla. myöhemmin yöllä CHrister HanGelin 30 Suomen luonto 19/2011. ensin otus punnitaan, otetaan sen jälkeen varovasti ulos ja rengastetaan. puolenyön jälkeen tärppää ja ensimmäinen helmipöllö naksuttaa nokkaansa kangaspussissa. Koiraan siipi jää alle 160 millimetrin. Kun siipi on peKKa peura saamme vielä kaksi helmipöllöä rengastettavaksi. Säännöllinen vaeltaja Helmipöllöjen vaellus on jokasyksyinen ilmiö. "Kun myyräkannat ovat nousussa ja ravintotilanne on hyvä, osa vanhoista naaraista ja nuorista jää lähelle edellisen kevään pesimä- tai syntymäpaikkaa." peuran mukaan vaeltaminen kuulunee myös helmipöllön levittäytymisstrategiaan
Sen voimakkuutta voidaan mitata parhaiten rengastuksilla. "ihmeellistä on, että Valassaarillekin ajautuu joka vuosi edellisenä kesänä syntyneitä helmipöllöjä, vaikkeivät ne ole koskaan siellä aiemmin käyneet", peura hämmästelee. Valassaarilla rengastettuja pöllöjä on puolestaan löydetty lapista, Kainuusta, pohjois-Karjalasta, uudeltamaalta, ruotsista ja norjasta. "ihan täysi viuhka", peura sanoo. "Koko maan rengastusaineiston perusteella vaelluksen suunnat muodostavat aikamoisen viuhkan", Korpimäki myöntää. Verkkoihin on tarttunut muun muassa ruotsissa ja norjassa rengastettuja helmipöllöjä. "itsekin sain Valassaarilla verkoista helmipöllön, jonka olin rengastanut kolme päivää aiemmin sata kilometriä etelämpänä. CHrister HanGelin rengastajan tarvikkeita lintuaseman pöydällä. "pian pöllö löytyi kuolleena vedestä. Sarvipöllö ja suopöllö ovat sen sijaan muuttolintuja. Uusille asuinalueille Helmipöllöjen kiivain vaellus ajoittuu syyslokakuun vaihteeseen. parempi siis on, että pieni pöllö pysyttelee päivisin piilossa." pyyntitavat ja vuodet vaihtelevat Helmipöllöjä rengastetaan nykyisin monessa paikassa kuten Hangon lintuase19/2011 Suomen luonto 31 CHrister HanGelin. "mutta myyräkantojen romahtaessa pohjoisessa vaellus suuntautuu valtaosin etelään, ja kun myyräkannat romahtavat etelä- ja Keski-Suomessa, pöllöt painelevat pääosin pohjoiseen." vaarat vaanivat päivisin Helmipöllöt pesivät kaikkialla Suomessa ja viihtyvät parhaiten vanhoissa metsissä. Silloinkin ne ovat hyvin luottavaisia ja lähtevät lentoon äärimmäisen harvoin. Kaverilleni kävi samoin, mutta toisin päin. "jos valittavana on pönttö ja kolo, pönttö jää kakkoseksi", peura sanoo. Suopöllön hyvä tuntomerkki on vaalea naama. "Helmipöllöjen ruokalistalla on lähinnä myyriä ja hiiriä, silloin tällöin ne nappaavat myös lintuja." Helmipöllöt elävät öisin, mutta hyvällä onnella niitä tapaa päivisin lepäilemässä metsiköistä. Hänen täällä rengastamansa lintu oli suunnannut suoraan etelään." peuran mukaan esimerkit osoittavat, että säännöllistä on vain vaellus, ei suunta. tunturipöllö, hiiripöllö ja varpuspöllökin vaeltavat, mutta eivät niin säännöllisesti. Sillä kuten muillakin pöllöillä on erikoinen sopeuma: kun ruoka on vähissä, pesinnän voi jättää väliin." Helmipöllö on pöllöistämme ainoa säännöllinen vaeltaja. "Veneilijät näkivät kerran, kun helmipöllö lensi keskellä päivää saaresta mannerta kohti lokit perässään", peura kertoo. juuri rengastettu helmipöllö on lennähtänyt ikkunan taakse ihmettelemään. "Se on niin iso ja vahva, että se pystyy puolustamaan reviiriänsä tunkeilijoilta, eikä heikko ravintotilannekaan saa viirua liikkeelle. pesän ne rakentavat puunkoloon
Yhteistulos syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin oli 142 helmipöllöä, joista 16 oli jo aiemmin rengastettuja. Vertaillessaan Hangon ja Valassaarten helmipöllörengastuksia peura huomasi, että Valassaarilla verkkoihin jää enemmän naaraita kuin koiraita. Valassaarillakin helmipöllöverkot ripustettiin ensimmäisen kerran 1979, ja tämä vuosi mukaan lukien rengastuksia on kertynyt 4176. Hangossa sukupuolijakauma on mel- Sarvipöllöllä on päässä selvästi erottuvat töyhdöt, sarvet. ko tasainen. helmipöllöä nukuttaa päivisin. malla, missä 1979 lähtien viime vuoden loppuun mennessä lähes 1300 helmipöllöä on saanut renkaan jalkaansa. n KuVat CHrister HanGelin. Syy saattaisi olla siinä, että Valassaarilla käytetään atrappia, kun taas Hangossa lintuja pyydetään aina ilman houkutinta. Sarvipöllöjä kihlattiin yhdeksän. "aiempina vuosina olen päässyt rengastamaan myös suopöllöjä ja varpuspöllöjä sekä silloin tällöin myös ampuhaukkoja, varpushaukkoja ja kanahaukkoja." Valassaarilla viikkoa aiemmin päivystäneen ornitologi Tuija Warenin verkkoihin jäi 37 helmipöllöä ja jälkeemme tulleen jan Häggin 26. esimerkik- Helmipöllöt liikkuvat öisin. luku ei oikein ornitologia miellyttänyt, sillä toissa vuonna saalis oli peräti 169. päivisin ne piilottelevat. si 2001 Hangossa ei rengastettu yhtään helmipöllöä, mutta Valassaarilla sentään 63." entäpä pyyntimenetelmä. pekka peura sai pyydettyä tänä syksynä Valassaarilla 79 helmipöllöä. pientä lohtua toivat petoverkkoihin tarttuneet viisi sarvipöllöä ja yksi hiiripöllö. "toisaalta tulos riippuu myös asemamiehityksestä ja sääoloista. "myyrätilanne Suomessa ja Suomen ulkopuolella vaikuttaa helmipöllövaellusten voimakkuuteen", valassaarikonkari Jan Hägg sanoo
tiskipöydällä on peltinen leipälaatikko ja penkillä nippu vanhoja sanomalehtiä. "Kollegana ja ystävänä hän antoi minulle mittaamattoman henkisen perinnön." Nuori Olavi hildén ja merikihun poikanen valasaarilla. luonnontieteellinen KesKusmuseo 19/2011 Suomen luonto 33. peKKa peura Hildénin möKKi vaLaSSaariLLa Bysundin rannalla seisova mökki herättää kiinnostukseni. "Hildén aloitti muun muassa systemaattisen vaelluslintututkimuksen, perusti Lintumies-lehden ja harvinaisuushavainnot tarkastavan rariteettikomitean, organisoi lintuasematyötä ja monia kannanseurantoja, oli maailmanluokan kahlaajaekspertti, lapin-tuntija..." "Hildén oli myös kirjoittajana kadehdittava tyylitaituri sekä lahjakas ja sivistynyt kulttuurintuntija", Koskimies sanoo. Bysundin mökin pihapiirissä on liiteri ja ulkohuussi, rannassa laiturin pohja. siellä työskenteli vuosikausia ornitologi, Helsingin yliopiston dosentti ja eläintieteen laitoksen assistentti Olavi Hildén (19321994) lintuja laskien ja tutkien. Huippututkimuksen puitteet olivat niukat. Hän kävi saarella tiettävästi ensimmäisen kerran jo 1949 ja alkoi myöhemmin koota sieltä aineistoa väitöskirjaansa sorsalintujen ekologiasta. työ valmistui 1964, mutta jo sitä ennen Hildén oli julkaissut Pentti Linkolan kanssa Suuren lintukirjan (otava 1955) sekä Retkeilijän lintuoppaan (otava 1960), joilla oli ratkaiseva merkitys lintuharrastuksen kehitykseen ja nykyiseen suosioon. tietokirjailija ja ornitologi Pertti Koskimies oli assistenttina Hildénin lintukursseilla Valassaarillakin ja vaikuttui hänen monipuolisuudestaan. Verhojen raosta näen takan, takanvieruspenkin ja liinalla peitetyn ruokapöydän. myöhemmin kirjoja, tutkimuksia ja katsauksia ilmestyi tuhkatiheään
se ei ole höpsismiä. edellyttävätkö ihmisoikeudet velvollisuuksia. n Kirjoittaja on helsinkiläinen esseisti ja suomentaja. E sia on kuitenkin vielä monimutkaisempi. Väärin oli se, että tapoimme muurahaisia huviksemme, emme vahingossa emmekä pätevin perustein. Kysymys ei ole oikeusfilosofinen vaan moraalinen. Varmaankin opin silloin jotain. Antti Nylén Kolumni E muurahaisten oikeudet läinten oikeuksista tai kasvissyönnistä keskusteleminen satunnaisessa seurassa saa helposti aikaan sovinnaisuuksien ilotulituksen. mikä siinä niin väärin oli. itse olisin valmis puolustamaan myös kasvien oikeuksia. eiväthän ne pärjää metsässä omillaan. muurahaiset tuskin ovat ainakaan yksilöinä arvokkaampia kuin kuusenneulaset. läinten oikeudet ovat erilaisia kuin kasvien tai esineiden oikeudet. esimerkiksi vauvoilla on ainoastaan oikeuksia, ei lainkaan velvollisuuksia. jokainen väkivaltainen kuolema on väkivaltainen maailmanloppu. ihmisten oikeuksia ne muistuttavat sikäli, että eläimillä on aistit ja tajunta eli sielu, oma, yksilöllinen näkökulmansa maailmaan. mutta valta on vaarallinen huume. siksi nuhtelen nykyään omiakin lapsiani ankarasti, jos he innostuvat kaupungilla juoksemaan puluparvea kohti niin, että lintu- A 19/2011 34 Suomen luonto 15/2011 anna Hämäläinen. Käytimme valtaa vain vallankäytön ilosta. lintujen kannalta se on melko harmitonta. yksi lihansyöjä on huolissaan kasvien kärsimyksistä. oikeus koskemattomuuteen ja kunnioitukseen ei lakkaa siinä, missä aistien ja tajunnan tuottama yksilöllisyys lakkaa. Hän tahtoo vain tarrautua sanaan "oikeus" ja sabotoida keskustelua, koska aihe on hänelle epämieluisa. Kolmannen mielestä kaikkien ihmisten asioiden täytyy olla kunnossa ennen kuin eläimiä voidaan edes ajatella. lapsuudestani muistan, kuinka äiti suuttui hämmentävän paljon saatuaan minut ja kaverini kiinni tappamasta muurahaisia vasaralla. aistivan ja tuntevan olennon pahoinpitely ja kahlitseminen on kokonaisen maailman rumentamista ja rikkomista. jokaisen sian maailma on ainoa laatuaan, emmekä koskaan pääse tuon maailman laadusta täydelliseen selvyyteen siksi, että olemme itse samanlaisia: meillä kaikilla on oma näkökulmamme maailmaan, oma maailmamme. perusteet vain ovat toiset kuin eläinten tapauksessa. ajatus on sekä typerä että pahantahtoinen, sillä varsin harvoin sen esittäjä oikeasti on halukas tai edes kyvykäs syvälliseen filosofiseen keskusteluun, jollaista on aloittavinaan. joku voi huomauttaa, että jos on oikeuksia, pitää olla velvollisuuksiakin eikä eläimillä tietenkään niitä ole. Käyttäydyimme moukkamaisesti. teimme syntiä. parkojen on pakko pyrähdellä tieltä pois. jokainen ikimetsien puolustaja, jokainen järkevä ihminen, tekee niin. muurahaisillakin on oikeus välttyä lajimme erityispiirteeltä, jota kirjailijafilosofi Edgar Allan Poe kutsui "perverssiydeksi". tuollaisista asioista pitäisi puhua, kun puhutaan eläinten oikeuksista. eläinten yksilöllisyyttä voisi kunnioittaa siksikin, että se paradoksaalisesti yhdistää meitä. eläinten oikeudet ovat ehkä sittenkin ihmisten velvollisuuksia. eivät tietenkään. toinen mietiskelee, mitä lehmille tapahtuu, jos emme syö niitä
ielen vä n m h J a hy la J ou lu Si vuo ko ko 52 va i n hjaksi (etuS i J o pa 4 la + tilaaja ntoja ole Outoja tukirja a -luontos 5 ) arhaan amalla p hjaksi Tila den la uontoleh utat l si a tai itselle ntoa. luo samalla lahJakSi kymmenen vuodenaikaa Suomen luonnoSSa! Vuoden laatulehti 2011 sa uk o n ku va : Ja r ip el to m äk i Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus (09) 2280 8210 (ark 915) tilaajapalvelu@sll.fi, tarjoustunnus: sl_suomen luonto nettisivuiltamme voit myös tulostaa lahjakortin lahjan saajalle! 15/2011 Suomen luonto 35
lauri salminen Ää harry Lehto tutkii revontulten ääniä kuvan laitteilla. 36 Suomen luonto 19/2011
tallenteita on lepakoista ja pöllöistä. nten riiTTa vaUraS äärellä Tähtitieteilijä harry Lehto keskittyy kuuntelemaan metsän äänimaailmaa. mutta laulavatko revontulet? jamme aamuyöllä Vaskijärven luonnonpuiston ja Kurjenrahkan kansallispuiston tuntumaan. Voin leikkiä niiden kanssa. Yksin ollessani sulaudun luontoon aivan kokonaan ja voin olla ajattelematta yhtään mitään. Välillä kirkas planeetta jupiter ja ajomiehen Capella pilkahtavat taivaalla. metsätien penkalla muutama kiiltomato hehkuttaa kylmää, vihreänsinistä valoaan vielä syyskuussa. tutkimusala etsii avaruudesta ja maapallolta vastausta siihen miten, missä ja milloin elämä syntyi. täältä löytyvät Varsinais-Suomen hiljaisimmat paikat. "näen tutkittavat asiat tietokoneelta numeroina. turusta näihin metsiin on matkaa viitisenkymmentä kilometriä. Kutsuvat sitä analysoinniksi", lehto naurahtaa ja toteaa harrastavansa numeroilla leikkimistä silloinkin, kun hän metsästää revontulten ääniä. a varpuspöllön äänikuva, sonogrammi. Hän on mukana myös luotainhankkeessa, jonka tavoitteena on tutkia, minkälaisia molekyylejä eräästä kaukaisesta komeetasta lähtee. metsän profiili erottuu hyvin, vaikka on uuden kuun aika: tähtien kajo läpäisee pilvet. Se on tavattoman rentouttava tunne", sanoo turun yliopiston tähtitieteen professori Harry Lehto. Tähtiä, lintuja ja mikromaailmaa ammatikseen Harry lehto havainnoi tuorlan observatoriossa tähtien kirkkauden vaihteluita ja seuraa, miten pienemmät tähdet törmäävät mustiin aukkoihin. Syksyllä ennen auringon nousua tai laskua saattaa kuulua pikkupöllön kiihkeä nouseva vihellys. 19/2011 Suomen luonto 37. "luonto on parhaimmillaan näin, kun on hiljaista ja pimeää. lehto on perehtynyt syvällisesti astrobiologiaan
Huomaan heti, jos jokin vihellys tai ulina on lähtöisin jostain vempaimesta eikä linnusta. Kotona hän rentoutuu määrittämällä mikroskoopin avulla vaikkapa sieniä tai vesien pieneliöstöä. "nämä purkaukset ihmiset voisivat kuulla ritinöinä. mies ei liiku ulkona ilman kiikaria. Siitä lähtien olen piirrellyt retkillä vih- harry Lehto katsoo mikro- ja makromaailmaa myös linssien läpi. kooni linnunlaulut sonogrammeiksi, siis aikataajuus-akseleille." "näen tietokoneelta linnunlaulujen hienoimmatkin nyanssit. "jotkut yöt ovat niin hiljaisia, että ei kuulu oikeastaan mitään. on siis kartoitettava Suomen luonnon eri vuodenaikojen koko äänimaailma! professorille tämä loputon työsarka on yhtä kuin suuri seikkailu. revontuliääniä voi metsästää vain kaukana maanteistä, virtavesistä, voimalaitoksista ja tuulimyllyistä. Harry lehto selittää, että revontulten leimutessa sähkö- ja magneettikentät muuttuvat, ja pieniä varauksia voi syntyä esimerkiksi männyn ja kuusen neulasten kärkiin, mistä ne sitten pääsevät purkautumaan. meidän maailmamme on niissä lukemissa hyvin hiljainen paikka, kaupunkikin." revontulten ääntä etsimässä Kansantarinat kertovat revontulten äänistä. innostuin linnunlaulujen sonogrammeista vuonna 1983, kun näin niitä eräässä amerikkalaisessa lintukirjassa. "ne ovat matemaattisesti tavattoman kauniita ääniä, puhtaita, siistejä ja yksinkertaisia", hän luonnehtii. Hiljaista on. revontuliäänitutkimuksessa on osattava rajata pois kaikki muut äänet. niissä kuvataan erilaisia suhinoita, vinkunoita, ulinaa ja ritinöitä, jotka pohjoisen ihmiset liittävät revontuliin. Suomen luonnosta on hyvin vaikea löytää riittävän hiljaisia paikkoja. Silloin voi etsiä revontulten ääniä, jos on niiden aika." lehto muistuttaa, että revontulitaivaan mahdollisia ääniä on voinut kar- 38 Suomen luonto 19/2011. toki tässä työssä korvakin herkistyy." erityisen paljon lehdolla on tallessa lepakkojen ultraääntelyä. Digitekniikan myötä saan niistä nyt suoraan sonogrammin tietokoneen näytölle. revontulten omia ääniä etsin erityisesti ihmisen kuulorajan alapuolelta, infraäänistä." infraäänten analysointia varten hän kirjoittaa tietokoneohjelmaa, jolla voidaan analysoida niitä numeroita, joita äänityslaite taltioi kymmenessä minuutissa viisi miljoonaa kappaletta. "pohjanlepakot kisailivat kesällä kotipihallamme ja sain taltioitua niiden sosiaalista ääntelyä. "olen hurmaantunut luonnon ääniin. KuVat lauri salminen paraboloidipeilin avulla voi äänittää lintuja ja muita luonnonääniä. Harry Lehto tutkii revontulten laulua aurinkomyrskyjen ja metsän äänien aikataulua vertaamalla. luontoa ja erityisesti lintuja professori on seurannut lapsuudesta asti. "olen kiinnostunut tähdistä mikromaailmaan ja aivan kaikesta luonnosta siltä väliltä." Sonogrammeja ja ultrarupattelua Yön pimeydessä professori penkoo esille paraboloidipeilin ja alkaa kuunnella ympäristöä tarkemmin. mies on kätkenyt metsään tutkimuslaitteensa, joka taltioi niin ihmiskorvin kuuluvat äänet kuin ultraja infraäänetkin. lentokoneiden ja ukkosten ääni kantaa muutaman hertsin taajuudella jopa 200 kilometriä. Voimalaitosten matalataajuinen melu kiirii jopa sadan kilometrin päähän. ne keskustelevat keskenään siellä kymmenessä kilohertsissä, ihmisen kuulorajan tavoitettavissa." "normaalilennossa ne kaikuluotaavat 3050 kilohertsin taajuudella
lopulta susilauman uljas, puhdas laulu soi voimallisena aivan liki metsään kätkettyä äänityslaitetta. Yhdessä sekunnissa on 48 000 näytettä. n Harry Lehdon äänityksiä on netissä muun muassa lintukuvaajien ja -äänittäjien Tarsiger.com -sivustolla. metsäkonemiehet ovat aloittaneet päivän urakan. professori voi siis ennakoida, milloin äänityslaitteet kannattaa viedä metsään. Metsärosvoja lehto pöristelee pimeydessä metsäautotietä eteenpäin. itse laite oli kadonnut. pitkiä äänityksiä on yhteensä 300 vuorokautta. Susipelko johtuu punahilkka-sadusta ja tuntemattoman pelosta." Hän noutaa äänityslaitteensa. Se oli hieno tunne! en pelkää niitä pätkääkään. olin tullut tutuksi juuri tuon laitteen kanssa. tienmutkassa, korkean kuusikon kohdalla hän pysäyttää autonsa. Sitten hän soitattaa tietokoneeltaan vuoden 2010 huh- tikuulta äänitteen, jolla hän voitti Wildlife recording Societyn yhden pääpalkinnon. Sitten sudet taas etääntyvät laitteesta ja niiden äänet vaipuvat vähitellen hiljaisuuteen. nyt on jatkuvasti tarjolla tietoa maan magneettikentästä ja auringonroihuista, joista lähtevät hiukkaset törmäävät kahden, kolmen päivän viiveellä ilmakehään ja synnyttävät revontulia. "Kerran olin umpipimeässä susien ympäröimänä. syyskuuta 2011. professorilla on taas tutkittavanaan 72 tuntia ääniä Suomen luonnosta ja kenties miljoonittain numerotietoa myös taivaan tulista, jotka juuri tutkimusöinä todistetusti leimusivat. "laitteessa oli 32 gigatavun kortti, johon mahtuu kolmen vuorokauden äänet. usvan puhkoo korkea valokiila, joka nousee notkelmasta. taivaalle ilmestyy kuin tyhjästä monisatasiipinen aura. Kaukaa kuuluu vaimeaa ulvontaa, joka vähitellen voimistuu. ikävä vain, että aina kaikkein hienoin, vanha metsä kaatuu. Helpotus on suuri, kun laite on tallessa ja sitä ympäröivä metsä pystyssä. pieni kaarisilta vie yli kapean joen. Varsinais-Suomen hiljaisimmissa metsissä liikkuu susilauma, joka kiinnostaa myös suurpetotutkijoita. Susien laulu puoli seitsemän aikaan on jo aamun kajoa. Varas ei ollut piitannut siitä, että laiteen kylkeen oli teipattu professorin käyntikortti. Sekin tässä harmittaa." ehkäpä henkilö, joka vei tutkimuslaitteen, arveli sabotoivansa susitutkijan työtä. Kurkien trumpetit soivat. Kun tuon äänityslaitteeni tänne, en tiedä onko metsää enää, kun palaan kolmen vuorokauden kuluttua." elokuussa 2010 metsä oli vielä pystyssä siellä, mihin Harry lehto oli kätkenyt äänityslaitteensa. "tässä on hyvää kuusikkoa. metso laskeutuu hakkuuaukealle, jonka laitaan lehto kurvaa. revontulia Muurlassa 11. Harry lehto kertoo, että joskus aivan äänityslaitteen vierestä kuuluu hirven tai mäyrän röhkinää. Näyte varpuspöllön syyslaulusta on kuultavissa Suomen Luonnon kotisivulla. 19/2011 Suomen luonto 39. lehto hankki erityisherkät digilaitteet vuonna 2007, ja nyt hänellä on useita tuhansia yksittäisiä, identifioituja ääni- näytteitä. 2000 euron laitteen lisäksi varastettu informaatio oli minulle suuri menetys. Varpuspöllö viheltää syyshuutoaan. Hetkessä se on taas kadonnut aamu-usvaan. Niiden ääni voi vielä paljastua, sillä tallenne odottaa tutkimusta. Harry leHto toittaa vasta muutaman vuoden ajan
armeija jättää ne 2012, mutta mitä tulee tilalle? idänukonpalko tuli saarille aikanaan tsaarin hevosten rehuheinän mukana. Sen sijaan korahtaa korppi. teKsti MarkO LEppäNEN / Kuvat jarMO NiEMiNEN helsingin nenällä istuvat Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat lumoavia luonto- ja rakennusperintökeitaita. ensi vuonna kaikki muuttuu ainakin paperilla. Suomenlinnan ja Santahaminan välissä sijaitsevat saaret ovat luonnoltaan, kulttuurihistorialtaan ja V 40 Suomen luonto 19/2011. Näkymä vallisaaresta. Suomenlinna 700 000 vuotuisella kävijällään on nuolenkantaman päässä vallisaaresta. allisaaresta katsottuna aamuauringossa paistatteleva Helsinki lepää kuin tarjottimella. pääkaupungin sydän kirkkoineen ja taloryppäineen on neljän kilometrin päässä, mutta siitä ei kuulu mitään. armeija luopuu Vallisaaresta sekä siihen penkereellä yhdistetystä Kuninkaansaaresta. ollaan tultu erämaahan, jonka rauhan varmistaa maihinnousun kieltävä keltainen puolustusvoimien kyltti
76 hehtaarin Vallisaari ja 32 hehtaarin Kuninkaansaari kuuluvat hänellä luokitukseen "aarresaaret". 41. "jos voisin päättää, saarista tulisi luonnonsuojelualueita, joihin tehtäisiin ohjattua elämys- ja luontomatkailua", lausuu retkemme oppaaksi lupautunut everstiluutnantti evp. tosin ensiksi seuraamme, kuinka räystäspääskyporukka häätää varpushaukan rantapuuston suojaan. Lehtojen ja ketojen saari linnoitteiden kalkista rehevöitynyt Vallisaari leveilee lehdoillaan. Kuljemme vehmaan metsän syliin jäänyttä vanhaa villiintynyttä lehmuskujaa. "täällä riittää jalolahopuuta, se on jotain, mitä Suomessa ei ole juuri ollenkaan", hän huomauttaa ja osoittaa eksoottisen näköisiä kääpiä. 19/2011 Suomen luonto rakennusperinnöltään erityisiä paikkoja. nieminen mainitsee satumetsämäisen paikan tuoneen hänen opastettavilleen mieleen fantasiakirjailija Tolkienin tarinat. Jarmo Nieminen. Heitetään reppu selkään ja lähdetään katsomaan. salatut aarresaaret aukeavat liioitteleeko mies. Helsingin sotilassaarten luontoon erikoistunut vapaa kirjailija ja valokuvaaja tuntee kaksi vuosisataa suljettuina pysyneet saaret ja kivuliaan tarkasti myös sen, mitä niissä on menetettävää, jos avautuminen tapahtuu hallitsemattomasti. myös vaahterat ja saarnet ovat runsaita, monihaaraisia ja pökkelöisiä. mutta täysin avoinna on toistaiseksi, mikä taho ottaisi vetovastuun niiden kestävän käytön järjestämisestä
Keisari Aleksanteri II vieraili Vallisaarella kahdesti. Kapoisen tykkitien yli lyllertää rupikonna. ihmisen harmi on hyönteissyöjälintujen ja lepakoiden ilo. Hänen mukaansa nimetty aleksanterin patteri on saaren näyttävin sotavarustus. mantereen tyypillinen viljelysja joutomaiden rikkalajisto liki puuttuu, tilalla on tsaarin hevosten rehuheinän mukana kotiutuneita venäläistulokkaita. Kasvilajistovertailussa Vallisaarta pidetään suojeluarvoltaan kaikkein tärkeimpänä Helsingin parista sadasta saaresta. pohjakerroksen mansikkamattoa koristaa muun muassa ruusuruoho, särmäkuisma, keto-orvokki, isomaksaruoho ja etelärannikon laji iharuusu. Kuulas avaruus kohottaa, ulkosaariston maisema 42 Suomen luonto 19/2011. Heinittyneet hiekkavallit suojaavat tiiliseinäisiä holvihuoneita, joista löytää yhä alkuperäistä lankkulattiaa ja koristeellisia metallikierreportaita. ja hetkessä hän on pitkin pituuttaan maassa: kohdalle on sattunut rantakäärme, ja sehän pitää kuvata! maasto muuttuu kuivaksi ja avoimeksi, nousemme linnoituskedolle. Saniaismättäiset tervaleppäkorvet ja -luhdat sikiävät hyttyspilviä. luonnonvaraisia putkilokasveja on kirjattu muikeat 437 lajia. Hiusrajassa kutittaa uh, hirvikärpäsiä. ja missä on kukkia, on myös perhosia, näillä saarilla liki 700 lajia. keisarin patterilta kuninkaan leirille Keisari Aleksanteri II vieraili Vallisaarella kahdesti. Vallien paahteinen laki kulkee yli 30 metrissä merenpinnasta. Vallisaaressa on runsaasti varjoisia kosteikkoja ja lampareita, joissa vesi kimaltaa kuivinakin vuosina. Saaressa on myös iso lähdepohjainen lampi, joka teki siitä Helsingin tärkeimmän juomavesikeitaan menneiden vuosisatojen merenkävijöille. nieminen ajattelee positiivisesti: hirvet ovat taas asettuneet saareen. Hän kertoo myös saaren saukoista, mäyrän myllertämistä mättäistä ja ilveksen talvivierailujen vaikeutumisesta Vuosaaren sataman väylän vuoksi
Kuinka saaret sopivat omatoimimatkailuun. Kohtuullista ja perusteltua on toivoa, että saarten luonto suojeltaisiin ja ne saisivat kaitsijansa. mosaiikkimainen maasto on monin paikoin vaikeakulkuista ja tuuhean kätköistä, sitä ei koluta yhdessä päivässä. metsähallitus omistaa saarten maat, senaatti-kiinteistöt rakennukset ja rakenteet. suomenlinnan hoitokunnan alaisuuteen ne olisi niin ikään luontevaa siirtää, mutta työryhmän suunnitteluperusteeksi on annettu, etteivät saaret saa heikentää hoitokunnan resursseja realististako. aavalla näkyy Harmajan majakka, olan takana Suomenlinna ja jossain horisontissa, ainakin hyvällä uskolla, Viron rannikko. sen on määrä jättää esityksensä valtioneuvostolle 31.3.2012 mennessä. Saari on saanut nimensä ruotsin kuninkaan Kenelle arVosaaret KelpaisiVat? kUNiNkaaNSaarEN ja vaLLiSaarEN kulttuurihistorialliset ja luontoarvot ovat "erittäin merkittävät", toteaa metsähallituksen selvitys vuodelta 2008. miten hoidettaisiin perinne biotooppeja ja inventoitaisiin sekä kunnostettaisiin historialliset linnoitukset. Ylhäältä havaitsee myös, että Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat pinnanmuodoiltaan yhtä laaksoa ja kukkulaa rinteiden ollessa usein jyrkännemäisiä murroslinjoja. Helsinki saisi saaret todennäköisesti edullisesti, jos se osoittaisi ostohaluja. jatkamme kiviportain varustettua vartiopolkua avomeren äärelle ja tyrskyille altista pengertietä Kuninkaansaareen. mutta miten saariin järjestettäisiin vesiliikenne. vanhat linnoitukset huokuvat historiaa. kestäisivätkö saaret täysin vapaan rantautumisen? Salaperäiset pienvesistöt ovat osa vallisaaren taikaa. vallisaaren etelärannan linnake vesakkoa puskevine tykkipihoineen. mykistää. Helsingille saaret voisivat olla matkailuvaltti ja virkistysalue. ja mikä ettei suomenlinnan lautta voisi kerran tunnissa kiepsauttaa naapurissa olevan Vallisaaren kautta. 19/2011 Suomen luonto 43. "tosi mageita mestoja", nieminen myhäilee. tällaisiin paikkoihin ei kai voi leipääntyä. muun muassa näitä asioita pohtimaan on nimetty valtionvarainministeriön toimesta työryhmä
Saaret ovat edestä lukien vallisaari, kuninkaansaari, Santahamina ja villinki. Saarten luonto ei kestä massaturismia. 44 Suomen luonto 19/2011
Kesällä 1937 Vallisaaren ammusvarasto räjähti verisessä suuronnettomuudessa. linnake on viime vuodet ollut luonteeltaan museaalinen, ja se tunnetaan jättimäisistä 305 millin kaksoistykkitorneistaan. riskejä riittää silti varomattomalle. Suurin osa linnoituslaitteista on 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. leirinummi on vanhaa männikköä ja päätyy luonnon mestarillisesti hiomiin rantakallioihin. Huuhkajan suosima louhikkohylly on tällä kertaa tyhjä, mutta kalasääski piirtää kaarteensa sinitaivaalle. tämä aikoo ottaa saaren jossain muodossa matkailukäyttöön. Sitten alkoi alasajo. nyt tykkipihat puskevat nuorta puustoa, sammal vihertää halkeilevilla seinillä ja ovet salaperäisiin tunneleihin repsottavat levällään. Viimeiset asukkaat patisteltiin pois 1996. pattereiden vallitukset houkuttelevat laelleen, mutta alla kulkevien ammusluolien ja varastokasemattien ammottavat ilmanvaihtoaukot väijyvät harha-askelta jopa supi- koirat putoavat joukolla niihin eikä äkkijyrkkiä reunoja suunniteltu aikoinaan lapsiperheiden tepasteluun. aarresaariako. Keväällä kuullaan teerensoitimen pulinaa ja pensaikkoiset laululaaksot heräävät eri kerttulajien riemasteluun. vastuun ja vaaran nähtävyydet Vallisaaressa asui parhaimmillaan parisataa henkeä. Samaa huutavat niityt ja kedot. jäljelle jäi varastoja ja kukaties saaren kuuluisa kummitus, päätön eversti. Betonista, kivestä ja tiilistä laaditut rakenteet ovat taiten tehtyjä, aikansa huippua. Kysyntää voisi löytyä muun muassa Venäjältä, jossa kaikki tsaari-imperiumiin liittyvä on taas kovassa huudossa. saaret ovat enimmäkseen karuja, ja niissä on muun muassa rantaniittyjä ja ketoja. Myös kuivasaaren linn akkeelle mietitään uutta käyttö ä. 19/2011 Suomen luonto 45. joukkoon lukeutuu varpuslintuja, pöllöjä ja tikkoja, myös uhanalainen valkoselkätikka. "pelkään, että se vandalisoidaan", huokaa nieminen. Kyllä. Viaporin kapinan aikana 1906 saaret olivat kiivaiden taisteluiden näyttämö, kolmen panssarilaivan tulituksen maalina. saaren tuleva käyttö tulisi ratkaista Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kysymyksen yhteydessä, esittää Jarmo Nieminen. n Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja. myös KuiVasaari on luoVutuslistalla, rysäKari myytiin yKsityiselle pUOLUSTUSvOiMaT on myös luopumassa kolmisen kilometriä Vallisaaresta ulkomerelle sijaitsevasta Kuivasaaresta. Hänestä saarilla olisi ainesta olla "luonnon ja tarinoiden Guggenheim", maailmanluokan nähtävyys, jos vain osattaisiin vetää oikeista naruista. tällaisia ei tule tarjolle joka vuosikymmen. tästä ei saisi tulla Suomenlinnan jatketta, jonne ohjataan pussikaljaporukat." nieminen on vuosia dokumentoinut saarten rakenteita ja luontoarvoja. Syksy etenee ja pian saarille alkaa virrata sisämaan lintuja, jotka talvehtivat meren leudontamissa rantalehdoissa. Saarella oli varasto- ja varikkotoimintaa, armeijan keskussääasema ja vielä 196070-lukujen taitteessa sinne siirrettiin rannikkopatteri esikuntineen. nyt pintakerros ja lähivedet on puhdistettu suutareista. "eikä saarten luontokaan kestä massaturismia. melkein hätkähdyttää taas muistaa olevansa pääkaupungissa. Koskemattoman jäkälikön tallominen hirvittää. vaahterankääpä kasvaa kuninkaansaaren vanhassa vaahterassa. keinotekoinen penger yhdistää vallisaaren ja kuninkaansaaren. Kustaa III:n pidettyä siellä leiriä 1788. on aika palata odottamaan rannikkorykmentin alusta päälaiturille, 1870-luvun luotsikerrostalon edustalle. Viitisen kilometriä lauttasaaresta lounaaseen sijaitseva entinen linnakesaari rysäkari myytiin syyskuussa perheyrittäjälle. Hylätyn viidakkotemppelin näkymät ovat kutkuttavan romanttisia sisäinen indiana jones ihastuu niihin mutta jos rakenteiden ei haluta täysin raunioituvan, on syytä aloittaa ensiapu puskia raivaten. Heitä palveli kauppa, kirjasto ja koulu. aineistosta on tekeillä näyttely ja kirja. nieminen näyttää kivikon, josta hän keväällä opasti räjähteidenraivaajat eliminoimaan 152-millisen tykinammuksen. entä miten käy harvinaislaatuiselle rakennusperinnölle, jos saaret jäävät tavanomaisen jokamieskäytön piiriin. Selkälokki väijyy kalaa, mieli kehrää omiaan. Saari on naapuriaan karumpi. rannat ovat mökittömät ja jylhäpiirteiset, kuin parasta ahvenanmaata tai Saaristomerta. laskevan auringon täyteläinen kulta siivilöityy haapavanhusten lehvästöstä. ihmistä ei ole viime vuosikymmeninä täällä juuri nähty. sekä Kuivasaari että rysäkari ovat noin kymmenen hehtaarin laajuisia
jouKo riKKinen avoimien kalkkikallioiden nappihyytelöjäkälä on Etelä-Suomessa hyvin harvinainen, pohjoisessa vähän yleisempi. 46 Suomen luonto 19/2011
Suuri osa etelä- ja Keski-Suomen lähteistä on myllätty metsäojitusten yhteydessä tai muutettu kesämökkien kaivoiksi. jOUkO rikkiNEN Suomessa on lähes 1000 sammal- ja 1500 jäkälälajia. lähteiden, purojen ja muiden pienvesien sammallajisto onkin pahasti taantunut etenkin maan etelä- ja keskiosissa. 19/2011 Suomen luonto 47. niiden monimuotoisuus on tarina erikoistumisesta. ElÄvÄ PEitE m illoin viimeksi törmäsit eteläSuomen metsissä luonnontilaiseen lähteeseen, laajoja tihkupintoja ruokkivasta lähteiköstä puhumattakaan
uhanalaisia tai hävinneiksi uskottuja jäkäliä on maassamme 306 lajia eli noin viidesosa jäkälistäkin on uhanalaisia. 48 Suomen luonto 19/2011 KuVat jouKo riKKinen. niinpä esimerkiksi kultasammal- kantopaanusammal ta, rassisammalta ja muita lettosoiden erikoisuuksia ihaillakseen täytyy matkata pohjois-Karjalaan, Kuusamoon tai lapin selkosille. kuvassa myös karstajäkälää. Sittemmin suo-ojitukset ovat täydellistäneet tuhoa sillä seurauksella, että Suomen luonnontilaisten lettojen määrän on arvioitu supistuneen vain sadasosaan alkuperäisestä. mieleen tulevat esimerkiksi metsäkulosammal, seinäsammal ja puiden runkoja kaupunkimetsissäkin yleisesti verhoava sormipaisukarve. niitä on paljon enemmän kuin alkuperäislajistoomme kuuluvia kukkakasveja. jotkut jäkälät ja sammalet menestyvät monenlaisilla kasvupaikoilla. uhanalaiset jäkälät ja sammalet ovat niin monitahoinen joukko, että ne antaisivat hyvin aihetta kokonaiselle artikkelisarjalle. Suomen jäkälä- ja sammallajeista valtaosalla on paljon tarkemmat vaatimukset elinympäristölleen, ja joukkoon mahtuu useita todellisia nirsoilijoita. Suomen jäkälälajistoon kuuluu peräti puolisentoistatuhatta lajia, joista kymmenesosa tunnetaan vielä niin huonosti, ettei niiden uhanalaisuutta ole osattu arvioida. lajeista monet kestävät ajoittaista kuivuutta ihailtavan hyvin, mutta joutuvat toisaalta ottamaan kaikki tarvitsemansa ravinteet suoraan ulkopintansa läpi. Siten lähes viidennes sammallajeista on hätää kärsimässä. niistä 161 on luokiteltu joko hävinneeksi tai uhanalaiseksi. merkittäviä poikkeuksia toki on: ovathan soiden rahkasammalet to- dellisia ekosysteemiarkkitehteja! Vähäisestä varrestaan huolimatta, vain lisääntymällä ja varastoimalla vettä, ne ovat vuosituhansien saatossa synnyttäneet suomalaisen suomaiseman ja tarjoavat vetisiä, mutta kiistatta keskeisiä "ekosysteemipalveluja" monelle muulle eliöryhmälle. Suomella on sammalaarre metsien ja soiden sammal- ja jäkälämattoja ihaileva ei välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka suuri osa vakiintuneista kasvi- ja sienilajeistamme on sammalia ja jäkäliä. Suomesta tunnetaan 884 sammallajia. pienen kokonsa vuoksi ne eivät yleensä voi juuri muokata elinympäristöä itselleen edullisemmaksi. korpilupon runsaus kertoo vanhasta metsästä. Vielä katalamman kohtalon ovat kokeneet monet etelä- ja Keski-Suomen runsasravinteisilla lettosoilla elävät sammalet. niille sopivien kasvupaikkojen raivaus aloitettiin jo vuosisatoja sitten. Silomunuaisjäkälä. niiden avulla voi palauttaa mieleen syitä, jotka ovat suistaneet monia meillä taannoin yleisiä eliöitä ja luontotyyppejä tuhon partaalle. riittävän hyvin tunnetuista lajeista yli puolet on arvioitu elinvoimaisiksi
ruutusammal on vaarantunut laji. elintapojen kirjo on valtaisa: ruutusammal viihtyy varjoisassa ja kosteassa, korpiluppo ikikuusen oksilla. 19/2011 Suomen luonto 49
jäkälien ja sammalten joukossa on myös runsaasti ihmistoiminnan vuoksi taantuneita lajeja. monet niistä menestyvät vain aivan tietynlaisissa pienelinympäristöissä, jotka ovat Suomessa luontaisesti harvinaisia. etenkin lahopuun maksasammalet kestävät usein kuivuutta hyvin huonosti ja vaativat alati kostean kasvualustan. Muualla maailmassa sitä on käytetty joulukuusen koristeluun.. Hyvä esimerkki ovat ehdottomat kalkinvaatijat eli sellaiset jäkälät ja sammalet, jotka kykenevät kasvamaan vain kalkkipitoisilla alustoilla. Kimmo jääsKeläinen härmähuhmarjäkälä viihtyy lahopuulla. metsäluonnon muutosten takia Suomesta on jopa hävinnyt lajeja kuten rihmanaava, joka on säästynyt itärajan takana paanajärvellä. ikimetsien sammalet ja jäkälät Vanhoissa, luonnontilaisissa kangas- ja korpimetsissä elää paljon uhanalaisia jäkäläja sammallajeja. Sen kotelomaljat ovat kuin nuppineuloja. Kimmo jääsKeläinen puronvarsi on rikas elinympäristö. jouKo riKKinen 50 Suomen luonto 19/2011 jouKo riKKinen uhanalaisten osuus koko lajistosta on jäkälien ja sammalten ryhmissä korkeampi kuin monissa muissa eliöryhmissä. monet niistä viihtyvät hyvin kosteissa pienympäristöissä kuten purojen ja metsälampien rannoilla ja rehevissä korpipainanteissa. rihmanaava on hävinnyt Suomesta. etenkin etelä-Suomessa valtaosa vanhojen metsien ja rehevien soiden taannoin melko yleistenkin lajien elinympäristöistä on otettu ihmisen käyttöön jo vuosisatoja sitten. Suomen maksasammalissa on enemmän uhanalaisia lajeja kuin kuivuuteen paremmin sopeutuneiden lehtisammalten joukossa. tärkeimmät jäkälien ja sammalten uhanalaisuuden syyt liittyvät nykyisinkin metsien ja soiden tehokkaaseen talouskäyttöön
Viime aikoina nopeasti yleistynyt kantojen nosto bioenergiaksi voi heikentää myös melko kuivilla paikoilla viihtyvien lahopuulajien elinmahdollisuuksia. niinpä lehtojen kuusettuminen sekä vanhojen lehdesniittyjen, hakamaiden ja puistometsien umpeenkasvu vaikeuttavat useiden eteläisten ja meillä harvinaisten jäkälien ja sammalten elämää. Louhinta ja rakentaminen vievät elintilaa kalliolajeilta Kalkkikiveä on Suomessa niukasti, joten ei ole yllättävää, että Keski-euroopan kalkkimailla varsin tavallisetkin jäkälä- ja sammallajit ovat meillä harvinaisia ja osin uhanalaisia. monet näistä lajeista ovat meillä toistaiseksi ilahduttavan yleisiä. Sopivaa lahoastetta edustavien, riittävän järeiden maapuiden jatkuva tarjonta on niille elinehto lahopuujatkumon katketessa myös sammalten loru on lopussa. etenkin jäkälien joukossa kalkkikallioitten lajit ovat hyvin merkittävä ryhmä: mel- Luonnonmetsä tarjoaa aina uutta lahopuuta erikoistuneiden sammalten alustaksi. 51 19/2011 Suomen luonto. myös iäkkäiden lehtipuiden rungot tarjoavat sopivan elinympäristön monille lehtisammal- ja jäkälälajeille, joita saa turhaan hakea muilta alustoilta tai enintään kalkkikiveltä, joka sekin on meillä harvinaista. lehtomaisia metsiä on Suomessa vähän: aitoja lehtoja on vain alle sadasosa metsäpinta-alasta, eikä vanhoja puistojakaan löydy joka taajamasta. käsivarren kalkkituntureilla kasvaa paljon uhanalaisia jäkäläja sammallajeja. useimmat luonnonmetsien lahorungoilla viihtyvät maksasammalet eivät leviä kovin tehokkaasti
toisaalta kaikkein arktisimman ja meillä jo nykyään uhanalaisen tunturilajiston elinpiiri voi entisestään supistua. leutoon ja kosteaan ilmastoon sopeutuneet sammalet voivat yleistyä etelä-Suomessa. epäilemättä Keski-euroopasta on odotettavissa myös uusia tulokkaita. n Jouko Rikkinen on Helsingin yliopiston kasvitieteen professori. 52 Suomen luonto 19/2011. Kaikkia maamme kalkkikallioita ei sentään ole tarkoitus louhia, mutta osa niistä on myös vaarassa jäädä erilaisten rakennushankkeiden jalkoihin. lumenviipymäpaikoilla, tunturipurojen partailla ja sulamisvesien kostuttamilla kalliopahdoilla erityisesti kalkkialustoilla kasvaa yleislevinneisyydeltään arktisia jäkälä- ja sammallajeja, joita saa turhaan etsiä paljakan ulkopuolelta. Puhtaasti Reilu jouKo riKKinen verihiirensammal on tunturilaji. Arktiset sammalet ja jäkälät ovat asettuneet myös Suomen lappiin. kein neljäsosalle meillä uhanalaisiksi luokitelluista jäkälistä on kirjattu pahimmaksi uhaksi kalkkikiven louhinta tai muu kaivannaistoiminta. toisaalta uhanalaiset jäkälät ja sammalet voivat myös olla riippuvaisia tietyistä perinteisen maankäytön muodoista: viljelymailla, ajoittain tulvivilla rantaniityillä ja kuivilla kalliokedoilla elää oma lajistonsa, joka voi hyötyä ihmisen tai karjan toimista. ilmastonmuutos uhkaa arktista lajistoa Käsivarren kalkkituntureilta ja Kuusamon kuruista on jäänyt mieleen monta värisyttävää muistoa harvinaisista ja uhanalaisista jäkälälajeista. rakennustoiminta on myös monen rehevissä rantametsissä ja rantakalliolla viihtyvän jäkälä- ja sammallajin pahin uhka. ilmaston lämpeneminen voi lähitulevaisuudessa muuttaa jäkälä- ja sammallajien levinneisyyttä ja tavallisten lajien välisiä runsaussuhteita. jääkauden loppuvaiheessa osa niistä löysi sopivia kasvupaikkoja eräistä eteläisemmän Suomen kalliorotkoista. etenkin Kuusamon kurut tunnetaan monien tunturisammalten ja -jäkälien eteläisimmistä esiintymistä, osin siksi, että alueen jyrkät kalkkipahdat tarjoavat sopivia kasvualustoja myös kalkkituntureiden erikoiselle lajistolle
alv:n) 2,50 arkki (sis. Syntymävuosi: .................................... Luonnonsuojeluliiton osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa suoramarkkinointiin. LUoNNoNKaLeNteri 2012 à 13 Saksa ____ kpl Suomi ____ kpl Ranska ____ kpl Ruotsi ____ kpl Venäjä ____ kpl Englanti ____ kpl Voit halutessasi tukea Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa liimaamalla oikealla olevan merkin päälle 1. Luonnonkalenteria on saatavana: - suomeksi - ruotsiksi - englanniksi - saksaksi - ranskaksi - venäjäksi (sis. Luonnonkalenteri on loistava ja arvostettu lahja myös ulkomaalaisille yhteistyökumppaneille. alv:n). Korttilajitelma koostuu viidestä mallien mukaisesta kortista ja kahdesta vaihtuvasta aiheesta. Lähetä sykähdyttävät Joulutervehdyksesi norppakorteilla! 18,50 (sis. Tilaajan nimi: ........................................................................................................................................................................ Osoite: .................................................................................................................................................................................... Avainlipputuote. Kirjeensulkijat Suomen Luonnonsuojeluliiton jouluiset kirjeensulkijamerkit iloksi itselle ja vastaanottajalle. Tilauskortti Tilaan seuraavat tuotteet: KorttipaKetteja à 18,50 ____ kpl KirjeeNSULKijat à 2,50 ____ kpl KirjeKyNttiLä à 5,90 ____ kpl Kaikki hinnat sisältävät alv:n. Postinumero: ....................................................................................................................................................................... Voit tilata myös osoitteesta: www.sll.fi/kauppa 19/2011 Suomen luonto 53 5,90 (sis. Puhelin: .............................................................................................................. Kalenterin postituskuoria à 1,80 ____ kpl Postituskulut lisätään hintaan. Kynttilän korkeus 16 cm, paloaika 6 h. Postitoimipaikka: ................................................................................................................................................................ alv:n) Luonnonkalenteri 2012 Luonnonkalenterin upeat valokuvat ja asiantuntevat tekstit kertovat ihmisen ja luonnon ikivanhasta suhteesta. alv:n) Iloinen yllätys kätevästi valmiiksi pakattuna 13 Kirjekynttilä Pakkauksen paino alle 100 g. Luontokalenterista on iloa koko vuodeksi! Kalenteri avattuna: 370 x 560 mm, logopainatuksella 370 x 620 mm. Joulukorttipaketti Korttipaketti sisältää 21 kpl kaksiosaista korttia ja kuorta. lk:n postimerkin. Postimaksu maksettu Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Luonto-lehti 25.10.2011 Kotkankatu 9 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5012567 00003 HELSINKI Postita jo tänään tai soita asiakaspalveluumme (09) 2280 8333, tai faksaa tilaus numeroon (09) 2280 8248
musprofessori Bert Rudels oli Polarmyös esimerkiksi Winnipegissä Kanasternillä sekä 2007 että 2011. Se oli na- muutama vuosikymmen sitten." paretki uuteen pohjoiseen todellisuuteen. paikoissa, joissa ennen oli paksua, monivuotista jäätä Tanska kylpi helteessä ilmastonmuutos on myös kuluneena olikin nyt ohuita viime talven lauttoja. pohjoisen napajään vähyys läheni kesän lopulla vuoden 2007 ennätystä. Siksi jää väheni joinakin kuukasina ennätyksellisesti. Heinäkuu 2011 oli vuodesta 1979 alka- pi uhkasi. nustuksella, Fridtjof nansen -mitalilla. "Vuonna 2007 tuuli- ja virtausolot olivat sellaiset, että ne tukivat ennätyksen syntyä", sanoo jäätutkija Jari Haapala ilmatieteen laitokselta. Britanniassa ja tansStefan Hendricks. elokuuta 2011. "tilanne on hyvin kassa mitattiin lokakuun alussa kuusamanlainen kuin ennätysvuonna 2007. "nyt jäällä oli paljon sulavesilammi"Yksittäisestä ennätyksestä ei voi sakoita, joiden takia putoaminen jään lä- noa täysin varmasti, eikö se olisi voinut 54 Suomen luonto 19/2011. kauden kaikkien aikojen lämpöennätys jää on aivan yhtä ohutta." lämpö nousi Britanniassa lähes 30 asSuomen ilmatieteen laitoksen tutki- teeseen. aNTTi haLkka SäävuoSi 2011: na Polarstern napajäissä 26. lokageotutkijat palkitsivat rudelsin juuri kuuta, mikä on ennätys vuoteen 1872 merentutkimuksen korkeimmalla tun- ulottuvassa aikasarjassa. "etenkin tanskan lähes 27 asteen enrudelsinkin mielestä loppukesä 2011 nätys on aika raju", sanoo Jouni Räimuistutti vuotta 2007. Sen huo- van 22. Sohjo si myös lammikoita on enemmän kuin teki matkasta mahdottoman. "Vuoden 2007 jälkeen arktinen jääpei- syksynä mitattujen lämpöennätysten te ei ole toipunut", kommentoi jäätutkija yksi taustatekijä. euroopan dassa mitattiin lähes 32 astetta 5. "Siktivät vaelluksensa pohjoisnavalle. ilmassa leijuvat jääkiteet synnyttävät halokaaren. uosi 2011 on ollut monessa suhteessa erikoinen säävuosi. "Vuonna 2011 jään oheneminen ilmaston lämpenemisen myötä oli myös jääpeitteen vähäisen laajuuden tärkein syy." polarstern pohjoisnavalla lämpeneminen on ohentanut jääpeitteen ja hävittänyt suurimman osan todella pitkäikäisestä, monivuotisesta jäästä. tämä vahvisti käsitystä siitä, että jääpeite on niin merkittävästi ohentunut, että se ehtii sulaa kesän aikana. lammikot kiinnostavat tutkijoita, siljään vähyyttä tutki kesällä ja syksyllä lä jää ohenee edelleen, kun niiden tumsaksalaisen alfred Wegener -instituutin ma pinta imee auringon energiaa. sänen Helsingin yliopistosta. elokuuta, sää alkoi kuitenkin masivat karusti norjalaiset Cecilie kylmentyä." Skog ja Rune Gjeldnes, jotka keskeyt"jää nuortuu", selittää Hendricks. Kun saavutimme pohjoisnavan mittaussarjan vähäjäisin. tutkimusalus Polarstern. Se on huomattu maailman eri puolilla tulvina ja lämpöennätyksinä
Sitä ei puolestaan niin vain pysäytetä. lämpimiä kesiä on ollut viime vuosina niin usein, ettei tämänvuotinen herättänyt suurtakaan huomiota." Merenpinnan nousu pysähtyi tämän vuoden yllättävimpiä tietoja on, että maailman merien pinta laski pitkästä aikaa vuosina 20102011; ilmiö lienee luontaista vaihtelua. ilmastonmuutos on viime aikoina liitetty myös itäisen afrikan kui19/2011 Suomen luonto mario Hoppmann / alFred weGener -instituutti NASA: Satoi niin paljon, että valtamerten pinta laski. 55. lokakuussa ei Suomessa 20 astetta ole koskaan ylittynyt. pajäät vähiSSä Tutkimusalus Polarsternin syksyn matka Pohjoisnavalle osui ennätysvähäjäiseen vuoteen. "lokakuun lämpöennätys oli päivän päässä, kun porvoossa mitattiin 22,3 astetta 30. "en näe periaatteellista estettä sille, ettei tämän kokoisia vaihteluita maaalueiden vesitaseessa voisi tapahtua", räisänen kommentoi. Se oli lämmittänyt merta niin paljon, että vettä riitti sateisiin entistä hiukan enemmän. Käsitystä tilapäisestä häiriöstä tukee se, että merten pinta on jälleen alkanut nousta, kuten se on ilmaston lämpenemisen takia noussut jo pitkään noin kolmen millin vuositahtia. Hän kuitenkin huomauttaa, että merenpinnan kuuden millin lasku merkitsee keskimäärin 1,4 sentin vesilisää kaikille maa-alueille. eniten lisää vettä on saanut satelliittihavaintojen mukaan australia ja osa aasiasta ja etelä-amerikasta. syyskuuta. merenpinnan kohoaminenhan johtuu meren lämpölaajenemisesta ja jäätiköiden häviämisestä. Koko valtaval- la vesipallolla lasku oli kuusi milliä. pysähtymiseen on voinut vaikuttaa pintaveden lämpötilan nousun väliaikainen pysähtyminen. Havainnosta ensimmäisenä julkisuuteen kertoneet nasan tutkijat arvelevat, että valtamerten vesi on päätynyt sateiden mukana mantereelle, josta se vähitellen valuu jokia pitkin takaisin meriin. ilmastonmuutoksen odotettu ja jo toteutunutkin vaikutus on joka tapauksessa, että lämpöennätyksiä tulee entistä useammin ja kylmyysennätyksiä entistä harvemmin." Suomessakin syyskuun viimeinen päivä oli kaikkien aikojen myöhäisin 20 asteen ylitys. missä vesi on. parhaankin vaihtoehdon mukaan vuonna 2500 merenpinta on vajaat kaksi metriä nykyistä korkeammalla, mutta se voi nousta jopa 5,5 metriä, kertovat vastikään julkistetut tutkimustulokset. kuivaa afrikassa australian alkuvuoden tulvien yhtenä taustatekijänä pidetään ilmastonmuutosta. Vuosi 2011 jää säähistoriaan myös tulvien ja Itä-afrikan kuivuuden takia. syntyä ilman ilmaston lämpenemistäkin. lähimmäs on päästy jyväskylässä 1890-luvulla." "Kesä oli koko maassa neljänneksi lämpimin ja Helsingissä jopa lämpimin mitattu, joskin monta on aivan lähituntumassa
Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen ja Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan intian valtameren lämmetessä ilmavirtaukset ehkä muuttuvat niin, ettei alue saa enää entistä määrää kevätsateita. kyseessä on maailman suurin pakolaisleirien keskittymä. vuuteen. jos näin on, ilmastonmuutos olisi myös sen taustalla, että satakielet saapuivat jopa ennätyksellisen myöhään ja alkuun vähälukuisina ruotsiin ja Suomeen. päivälämpötilat kohoaisivat mallien mukaan kolme neljä astetta alueilla, jotka jo nyt kärsivät kuivuudesta ja kuumuudesta. lähes miljoona ihmistä on paennut Somaliasta naapurimaihin. niiden muuttoreitti osuu juuri kuivuusalueelle. Satakielten myöhästyminen kertoi myös ihmisen kannalta hyvin ikävästä kehityksestä. Dadaabin pakolaisleireillä on 400 000 ihmistä. Kuivuus paheni kesällä, jolloin itä-afrikan kuivuutta sanottiin pahimmaksi 60 vuoteen. paljon ihmisiä elää nyt alueilla, jotka voivat olla elinkelvottomia kuluvan vuosisadan lopulla." n 56 Suomen luonto 19/2011. "Kuumuus on näillä alueilla tuttua", Benestad toteaa. Vuorokauden keskilämpötila nousee paikoin yli 35 asteen. oXFam / wiKimedia Commons polttopuun kerääjiä kenian dadaabin pakolaisleirien lähellä heinäkuussa. ilmastonmuutoksen aiheuttama ilmastopakolaisuus on siis täyttä totta, mutta vasta alussa. "on kuitenkin dramaattista, että ankara kuumuus voi tulevaisuudessa jatkua useita kuukausia. pelkästään pohjois-Kenian Dadaabin pakolaisleirit ovat saaneet lähes 100 000 uutta asukasta. norjan ilmatieteen laitoksen tutkija Rasmus Benestad on juuri saanut valmiiksi tutkimuksen, jonka mukaan raju lämpeneminen uhkaa tällä vuosisadalla laajoja alueita pohjois-afrikassa ja lähi-idässä. unicef luokittelee tämän kuivuuden maailman suurimmaksi humanitaariseksi kriisiksi
Vaikka sen ympäristöä käsittelevä osuus on hyvä, ympäristö- H jarKKo Virtanen. järjestöjen johtohenkilöitä on ollut vihreiden luottamustehtävissä ja kansanedustajaehdokkaina. puolueesta ja ympäristöjärjestöistä on muodostumassa ay-liikkeen kaltainen apparaatti, jossa ihmiset siirtyvät sujuvasti tuolilta toiselle. ennen vanhaan lähes kaikissa puolueissa oli tunnettuja luonnonsuojelijoita, sellaisia kuin kokoomuksen Pertti Salolainen. ilmastonmuutos on pudonnut pois tärkeimpien asioiden listalta ja edellisen hallituksen suunnittelemia energiaverojen korotuksia perutaan. Vaikka puolueet ovat näennäisesti vihertyneet, entistä harvemmalla kansaedustajalla on omaa asiantuntemusta aihepiiristä. Vihreiden poliitikkojen avustajakaartia on päätynyt järjestöihin. Vihreillä on ohut organisaatio, eikä sillä riitä asiantuntemusta kaikkeen ohjelmatyöhön. elina.grundstrom@kolumbus.fi H allitusohjelman lisäksi välien lämpeneminen näkyy henkilötasolla. yhteistyö on kantanut hedelmää. Vaikka ympäristöjärjestöt ovat sitoutumattomia, niillä on vihreiden kanssa symbioottinen suhde. se on viime aikoina tiivistynyt, kun Vihreä liitto on palannut juurilleen, keskittynyt ympäristökysymyksiin ja kuunnellut tarkasti järjestöjen näkemyksiä. tämäkin näkyy hallitusohjelmassa. luvassa on uusi ympäristönsuojelulaki, maatalouden päästöjen vähentämistä, soiden suojelua ja paljon muuta fiksua. asiat eivät enää kuulu hallitusohjelman pai nopisteisiin. mutta minkäs teet, jos muita puolueita ei kiinnosta. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö valittiin ympäristöministeriksi, ja hallitusohjelmaan tuli asiantuntevia ja rohkeita ympäristölinjauksia. miksei vät järjestöt voisi keskittyä vaikuttamaan vihreiden kautta, kun se kerran tuottaa tulosta. järjestöt ovat auttaneet puoluetta poliittisten avausten muotoilussa, ja niiden on puolestaan helppoa päästä tapaamaan ympäristöministerin avustajia. jos keinot ovat väärät, taistelu voitetaan, mutta sota hävitään. Vaikka järjestöt eivät voi antaa vaalirahaa, henkinen tuki on yhtä tärkeää. suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja animalia alkavat olla vihreille samanlainen taustatuki kuin suomen ammattiliittojen keskusjärjestö saK on demareille tai elinkeinoelämän keskusliitto eK kokoomukselle. n Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja. yvien ihmisten liitossa on kuitenkin ongelmansa. siksi, että yhteen puolueeseen leimautuminen heikentää järjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa isoihin asioihin kuten energiaratkaisuihin. Elina Grundström Vahtikoira Hyvien ihmisten liitto T ätä ei aina haluta myöntää, mutta: Vihreä liitto on ympäristöjärjestöille sama asia kuin demarit ammattiyhdistysliikkeelle ja kokoomus elinkeinoelämälle
alkutalvi on erinomaista suoretkien aikaa: kulkeminen on vaivatonta, maisemat ovat mahtavia ja retkeily jäätyneellä suolla on elämys, jos mikä! erityisesti jäätyneet aapasuot ovat hienoja. nyt on tie avoinna suon vetisiin keski- osiinkin. Kun sääennuste lupaa syksyn ensimmäisten kunnon pakkasten aikaan poutaa vielä mustaan maahan, on valmistauduttava retkelle. joulukuun alussa keskikesän yltäkylläisyydestä ei ole tietoakaan, kun kipakat pakkaset ovat jäädyttäneet Salamajärven kansallispuiston Heikinjärvennevan jäälakeudeksi rannasta rantaan. Kansallispuisto sijaitsee Kinnulan, Kivijärven ja perhon kunnissa Keski-Suomen ja Keski-pohjanmaan rajalla. Kuura peittää harvat 58 Suomen luonto 19/2011. aluksi jännittää astua peilikirkkaalle jäälle. K teKsti ja Kuvat MarkUS Sirkka esällä suo on täynnä elämää, oikea runsaudensarvi lintuineen, perhosineen, sudenkorentoineen, metsäpeuroineen ja kasveineen
LöyTöRETKELLä SuOMESSA alkutalvi tarjoaa hienon retken luoksepääsemättömälle nevalle. 19/2011 Suomen luonto jäätyneen suon silmässä 59
aluksi jännittää astua peilikirkkaalle jäälle, mutta kun varoittavaa rutinaa ei kuulu, rohkeus kasvaa ja jännittyneet olkapäät rentoutuvat. Kun katseen rohkenee nostaa saappaan kärjistä, havahtuu, mikä ihana retkimaasto edessä avautuukaan. jää päästää vetisimpiinkin osiin Vastaranta siintää usean kilometrin päässä, ja luoteis kaakko-suunnassa jäätynyttä nevaa riittää vielä pitem- 60 Suomen luonto 19/2011. alkutalvella jää ja routa voivat olla vielä heikkoja. Varovainen ja valpas kannattaa kuitenkin olla, ettei saapas sujahda turpeen tai jään läpi ja vaatteet kastu. Suo ratisee saappaiden alla, kun kiertelen Heikinjärvennevan jäätyneiden rimpien laitoja. Kesällä nevan vetinen keskiosa kastelisi suota raidoittavilla jänteillä tasapainoilevan kulkijan helposti. Suoretkellä voi katsella kirkkaan jään läpi pohjan muotoja. puut, heinät sekä sarat ja patikoitavaa nevaa riittää kilometrikaupalla joka ilmansuuntaan
19/2011 Suomen luonto 61
Kun lunta on, kaivetaan tietysti esiin sukset ja lumikengät. välisenä aikana. eteläisessä Suomessa lumipeite saattaa jäädä niin ohueksi, että saappaat riittävät suoretkille koko talven. aivan tyhjää erämaassa ei kuitenkaan ole; onnekas saattaa tavata maakotkan taivaalta kaartelemasta tai törmätä nevan poikki kulkeneen ahman jotokseen. retkelle ennen lumien tuloa Kesällä Heikinjärvennevalle ei muutenkaan olisi asiaa, sillä suolla liikkuminen on kiellettyä 1.3.15.7. Kesällä suoretkeilijänkin saapas uppoaisi syvälle, mutta nyt pakkasen kovettamaan turpeeseen ei jää jälkiä. liikkumisrajoitukseen on hyvä syy, sillä useat lintulajit ja vaateliaat kasvit viihtyvät upottavalla ja vaikeakulkuisella suolla, ja sen rauhaan metsäpeuravaatimet tulevat vasomaan. retket ovatkin mainiota korviketta lumen ja hiihtämisen kaipuulle. peuroista muistuttavat suon pintaan tallautuneet vahvat polut. pysyvä lumi sataa näillä nurkin Suomea joulukuun alkupäivinä, joskus aiemmin, toisinaan vähän myöhemmin. ainoastaan suon etelälaidalla kulkevalla pitkospuureitiltä ja sen varrella olevasta lintutornista voi ihailla alueen arvokkainta suota. Vastarannan takana siihen liittyy uusia ja taas uusia nevoja, nimet vain vaihtuvat. pakkaa suoretkelle mukaan jäänaskalit, jääsauva ja vaihtovaatteet. mälle. parasta autuutta kestää usein vain hetken ennen kuin lumi peittää jään, joka tosin saattaa sulaa moneen kertaan ennen pysyvää lumipeitettä. nyt metsäpeuroja ei näy, ne ovat vaeltaneet talvilaitumilleen kansallispuiston ulkopuolelle. on mahtavaa katsella kirkkaan jään läpi, nähdä pohjan muotoja ja kulkea vaivattomasti samoilla paikoilla, jotka kesällä ovat lähes kulkukelvottomia. aurinko kimmeltää rimpien ja jänteiden mosaiikin jääja lumikiteissä. Se lisää viehätystä entisestään ja kutkuttaa mukavasti mahanpohjaa, vaikka tietää, että alla riittäisi teräsjäätä paljon suuremmallekin joukolle. Vain korsiin kertynyt kuura tippuu pois ja paljastaa retkeilijän kulkureitin. n On ihan hiljaista, edes korppi ei lennä ylitse. 62 Suomen luonto 19/2011. Viime vuonna Heikinjärvennevalla saatiin nauttia lumettomasta retkeilystä joulukuun puoliväliin. on ihan hiljaista, edes korppi ei lennä ylitse. Hyvällä onnella kirkkaista jäistä pääseekin nauttimaan useaan otteeseen ennen kuin sukset on otettava avuksi
Vaihtovaatteet kannattaakin pakata vesitiiviisti. Kivet saattavat kuitenkin olla liukkaita. suojelualueiden mahdolliset liikkumisrajoitukset on hyvä selvittää ennen retkeä, vaikkapa metsähallituksen luontoon.fi-verkkopalvelusta. joen yli pääsee tulipaikan kohdalta helposti, vaikka joki ei olisikaan vielä jäätynyt. jään pettäessä vaatteiden kastuminen on jopa vaarallista. suoretKelle! aLkUTaLvEN rimpisuoretkillä pitää olla varovainen erityisesti, jos pakkasten pauke on ollut vaisua. eivätkä naskalit ja jääsauva ole turhia varusteita nekään. jääsauvalla on hyvä jään koputtelun lisäksi hakea tukea ja rytmiä kulkemiseen. silkkihuppu, kunnon käsineet ja tuulenpitävä kuoriasu pitävät avosuolla puhaltavan viiman loitolla. pimeä saattaa yllättää lumoutuneen kulkijan, joten reppuun on syytä pakata myös otsalamppu ja varaparistot. tulistelupaikkoja on Heikinjärvennevan laidoilla lukuisia: etelälaidalla sysi lammen päivä- ja varaustupa, Kauluksen ja tavilammen tulipaikat, luoteessa jyrkkäniemen jylhä nuotiosija, idässä pyydyskosken kotalaavu ja koillisessa talviahon tulipaikka Koirajoen varressa. samassa osoitteessa on myös vinkkejä hyvistä suoretkikohteista. pari muovipussia auttaa, jos kengät kastuvat. etelä-suomessa mainioita kohteita ovat esimerkiksi Valkmusan ja torronsuon kansallispuistot. pimeä voi yllättää suosta lumoutuneen kulkijan. 19/2011 Suomen luonto 63. ne voi vetää vaihtosukkien ja märkien kenkien väliin, niin jalat pysyvät lämpiminä. eväät kuuluvat joka retkeen ja taukotakki tekee lepohetkestä miellyttävän
mutta eihän tämä valintani ole pois keneltäkään. pidän siitä, että ihmisessä on tiettyä valoa, toivoa ja uskoa eikä pelkkää kyynisyyttä ja maailman tuhoa. Sellainen henkilö on esimerkiksi arkkiatri Risto Pelkonen. maailmalla tehdään hienoja luonto-ohjelmia, joista kuulijoille tai katsojille voi tulla kummallinen olo; oma luontomme täällä on pientä ja vaatimatonta. Kaikki eivät ole hyviä lajituntijoita, ja johdattelen mielelläni kuulijoita siihen, mitä luonnossa tapahtuu vuoden mittaan ja miten luonto on niihin virittäytynyt. Suomessa on monia hyviä alan ihmisiä, sellaisia, joita pidän esikuvinani. oma reviiri osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen, hyvinvointiin ja kulttuuriin. Kasvokkain toimittanut jOhaNNa MEhTOLa "OLEN iLOiNEN, mutta myös hämmästynyt valinnastani Vuoden ansioituneeksi ympäristötoimittajaksi. tapaan työssäni joskus ihmisiä, jotka tekevät erityisen vaikutuksen karismallaan. eläimet tekevät asumuksensa niin hyvin, että maailmalla monet arkkitehdit ovat ottaneet niistä mallia ja koet- tavat löytää sieltä ratkaisuja ekologiseen rakentamiseen. Kivalta tuntuu! minua kiinnostaa liikkua mysteereissä ja kuvittelen, että se kiinnostaa myös kuulijoita. ELäiMET OvaT nerokkaita rakentajia. esimerkiksi uusi uhanalaisarviomme on maailman paras. tässä ajassa on tärkeää puhua Suomen luonnosta. Siksi haluan nostaa täällä olevia jänniä juttuja esiin. Koetan ohjelmissani päästä tutkijan kanssa tiedon äärelle ja rajalle." radio-ohjelmassa ei voi esittää diagrammeja tai lukuja, joten on tärkeää, että haastateltavan innostus aihetta kohtaan välittyy. Siitä huolimatta, kun mennään vähän syvemmälle asioihin, tulee vastaan kysymyksiä, joihin ei tiedetä vielä vastauksia. esimerkiksi eläinten aisteissa on paljon sellaista, mikä on meille tavoittamatonta. esimerkiksi eläimillä ja kasveilla on hienoja systeemejä pärjätä eri vuodenaikojen vaihteluissa. Koetan Minna Pyykön maailma -ohjelmassani päästä tutkijan kanssa tiedon äärelle ja rajalle. pelkonen sanoi viisaasti, että on tärkeä muistaa rakkaus luontoon, ettei saa lannistua huolten alle. tekSti jOhaNNa MEhTOLa kuva aNNa häMäLäiNEN "Tässä ajassa on tärkeää puhua Suomen luonnosta." toimittaja Minna Pyykkö tekee radioon luonto-ohjelmia, joissa hän pyrkii lähelle mysteereitä. 64 Suomen luonto 19/2011. niillä on rakennusaineina käytössä lumi, hiekka, multa ja lehdet, joista on tehtävä suojat ja pesät. jos miettii vaikka kesäyötä, miten paljon salaisia viestejä siellä kulkee, ja me emme tiedä niistä mitään. on sanottava, että suomalainen luontotietämys on loistavaa
Se, että minusta tuli biologi, ei ollut itsestään selvää. Hän on ollut Yleisradion luontotoimittaja vuodesta 1991. myös taide ja maalaaminen kiinnostivat minua paljon ja kiinnostavat edelleen. Kun sieltä lähti, jäi tarina aina kesken." n Minna Pyykkö 44, luontotoimittaja, Helsinki Ympäristötoimittajien yhdistys valitsi Pyykön Vuoden 2011 ansioituneeksi ympäristötoimittajaksi. elämässä tulee helposti tunne, että vuodenajat ja vuodet menevät ohitse. Kaupunki on kuin kulissi, jossa luonto elää oma elämäänsä. olen viettä- nyt siellä perheeni kanssa kahden vuoden aikana noin puoli vuotta lyhyissä jaksoissa. Minna Pyykön maailma radio Suomessa lauantaisin klo 9.15. 19/2011 Suomen luonto 65. maalatessa tunnen, kuinka ikivanhaa, kivikautista perua se taidemuoto on. Halusimme päästä utöseen näkemään kevään ja syksyn etenemistä ja rytmiä: mitä sitten ja sitten tapahtuu, lukemaan sitä jatkokertomusta ja kiinni niihin päiviin. maalaaminen kulkee mukanani koko elämän. maalaan eläviä ja hetkellisiä tapahtumia, myös kaupunkiluontoa. minulla on ollut kuusi omaa näyttelyä. linnut, aallot, pilvet ja tuulet virtasivat ympärillä. olen ollut haahuileva luontoharrastaja, kiinnostunut tasaisesti kaikesta. Se oikeastaan onnistui. Siellä ei tuntunut, että on syrjässä ja kaukana vaan keskipisteessä. Keväällä näimme käärmeiden tulon maan alta, rupikonnien heräämisen, haahkojen asteittaisen lähestymisen saarelle ja haahkamammojen rantautumisen ja pesinnän. Hän vertasi tilannetta potilaaseen: jos potilas sairastuu, ei ole tärkeintä, mitä on menetetty vaan mitä jää jäljelle. ikUiSTiN maalauksiini myös utön saaristoluontoa. luonnossakin on paljon kaikkea hienoa, mistä voi iloita, mutta silti on valtavan suuria huolia ja uhkia, joiden alle ei pidä lannistua, vaan aina kannattaa toimia
oma reviiri EKODESIGN f Ekomuodin ei tarvitse näyttää hippeilyltä; se voi olla mitä vain klassisesta asusta huippumuotiiin. Ekosuunnittelua yhdistävät vain ekologisuus ja mielikuvituksen rikkaus. Kai lindqVist Netta kervisen suunnittelema nostalginen ainokainen-tuotemerkki on nähty arvostetussa berliinin muotiviikon green avantgarde -tapahtumassa. www.ainokainen.fi 66 Suomen luonto 19/2011
www.globehope.com 19/2011 Suomen luonto GloBe Hope 67. www.makeedesign.fi GloBe Hope Kierrätysmateriaaleja Vinyylilevyjä, vetoketjuja, pelinappuloita, mainosviirejä, verhoja, tietokoneen piirilevyjä, pesukoneen rumpuja, nahan palasia, armeijavarusteita, purjekankaita, ruokailuvälineitä, raastimia, lakanapitsejä, turvavöitä, noppia, nappeja, legoja, käärepapereita, nuotteja, kännykännäppäimiä, polkupyörän sisäkumeja, korvakuulokkeita, romurautaa, pulloja, mittanauhoja, kolikkoja, olkatoppauksia, hevosenkenkiä, villavaatteista purettua villalankaa, avaimia, työvaatteita, kattilan kansia, valokuvia, sateenvarjoja. kanto-kassissa on käytetty armeijan telttasuojakangasta, vanhoja kellonrannekkeita ja kaasunaamarilaukun lannehihnoja. ilomieli ekodesign on nimensä mukainen. pioneerin nuoret yrittäjät esittelevät globe hopen toimitusjohtaja. "Kun ympäristö on tullut osaksi omaa aatemaailmaa, sitä ei voi unohtaa missään toiminnassa", jonna perälä selittää. maKeedesiGn Sihteeri-magneetit on valmistettu vanhoista tietokoneiden näppäimistä. "meitä kummaksuttiin eikä uskottu, että ekodesign voi olla taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa", toimitusjohtaja Seija Lukkala kertoo. Jenni Pylvänäinen ja Jonna Perälä olivat vielä opiskelijoita, kun Globe Hope aurasi tietään suomalaisten tietoisuuteen. nyt asenneilmapiiri on muuttunut ja uusia ekodesign-yrityksiä syntyy eri puolilla Suomea tasaiseen tahtiin. Kauppaa Seija Lukkala käydään pääasiallisesti verkossa on kierrätysmuodin ja kesäpuodissa. tuotteitaan savonlinnalaisessa toimitilassa: henkselimekko, perhostoppi, lätsä, essumekko, taskuhuivi, pitkäripainen, kurvihame, vakavalaukku. Sen ekologisen lokeron ovat ottamassa uudet käsityö- ja muotoiluyrittäjät, joista suurimmalle osalle kierrätysmateriaalit ja ympäristöystävällisyys ovat toiminnan lähtökohta. mallistossa on uusia asusteita ja nimikkeitä kuten mahastin huivimainen, leveä kietaisuvyö. Kymmenen vuotta sitten, kun suomalaisen kierrätysmuodin pioneeri Globe Hope perustettiin, tilanne oli aivan toinen. ekologisuus on ollut pylvänäiselle ja perälälle alusta asti itsestään selvä toimintaperiaate, eikä pelkästään kierrätysmateriaalien vaan koko yrityksen osalta. www.globehope.com rainy days- ja Maxmilliam-korut on tehty vanhoista Lp-levyistä. www.kookygems.com Supersalmiakin käärepaperit on kierrätetty MakEEdesignin kukkaron materiaaliksi. design on in LiiSa hULkkO GloBe Hope sampo muranen TEkSTiiLiTEOLLiSUUS on hiljalleen siirtynyt Suomesta muihin maihin. mikkelin ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmasta valmistuttuaan he perustivat oman yrityksen ilomieli ekodesignin vuonna 2008
Vintage =sananmukaisesti "hyvä vuosikerta". www.globehope.com tekstiilejä, joita on saatavilla suuria määriä: käytettyjä sairaala- ja armeijatekstiilejä, univormujen materiaalia, mainoslakanoita ja -banderolleja, purjekankaita, turvavöitä ja verhotekstiilejä. Vanhasta vaatteesta muokataan uusi malli. Vaatemaailmassa yleensä 19201960-luvulla valmistetut laadukkaat vaatekappaleet. Materiaalin metsästystä ilomieli hankkii tekstiilit pääosin kierrätyskeskuksista, kirpputoreilta ja vaateyritysten hukkapaloista. Slow Fashion = sananmukaisesti "hidas muoti". usein paikallisen käsityön ammattilaisten käden jälkeä. Trash design = romumuotoilu. Käytetyistä materiaaleista tehty morsiuspuku sisältää jo itsessään häiden taikasanat: jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua. Globe Hope on alusta asti pyrkinyt laajaan sarjatuotantoon. Lähimuoti = lähellä tuotettu muoti, osa lähikuluttajuuden trendiä. Second hand = Kierrätetty vaate, asuste. moni haluaa, että puku ommellaan äidin morsiuspuvusta tai muusta itselle rakkaasta materiaalista. meis- GloBe Hope materiaalit on testattu: ne kestävät! lauri salminen ilomielen kierrätyskankaista tehdyt lasinaluset kulkevat lasin mukana. oma reviiri EKODESIGN eKosuunnittelun termejä: Ekodesign = ekomuoti, ekomuotoilu, vihreä suunnittelu. paikalliset yritykset tuovat mielikuvitusta ja yksilöllisyyttä muodin maailmaan. ottaa ympäristön huomioon materiaalin valinnassa, valmistuksessa ja värjäyksessä. Hyvin säilyneiden aarteiden löytäminen on koko ajan vaikeampaa. Sisustusmateriaalit, esimerkiksi verhokankaat, sopivat hyvin juhlapukuihin. Se käyttääkin koti-Neito-avaimenperä on tehty kierrätetystä tietokoneen piirilevystä. ottaa kantaa tuotteiden eettisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen. Sitä ei halpakauppojen mallistoista saa. pois heitetystä materiaalista kuten romuraudasta tehty designtuote. ekologisuus on yleensä osa toimintaperiaatteita. Vastustaa muotimaailman lyheneviä trendejä ja kertakäyttökulttuuria. 2010-luvulla on alettukin puhua lähimuodista osana laajempaa lähikuluttamisen trendiä. www.ilomieli.com 68 Suomen luonto 19/2011. "ihmiset haluavat oman tyylin. Redesign = uusmuotoilu. Sisustusmateriaaleja sen sijaan riittää", pylvänäinen ja perälä kertovat. second hand -liikkeet myyvät laadukkaita, käytettyjä tuotteita. materiaalit on käytössä testattu: ne kestävät! Uniikkia käsityötä jenni pylvänäinen ja jonna perälä toivovat, että kaupoissa myytäisiin enemmän pienten yritysten tuotteita. on yllättävää, että Suomessa, jossa tekstiilien kulutus on kolminkertaistunut viidessäkymmenessä vuodessa, voi olla pulaa materiaaleista. "nykyisten vaatteiden materiaaleista ei kannata lähteä tekemään uutta: laatu on heikentynyt niin paljon
haravaSTa LEhTiTELiNE Haravasta tavara -kirjassa (tammi 2010) yllytetään kehittämään itselle tekijän katse, jolla tutulle arkiselle esineelle näkee uusia käyttömahdollisuuksia. tätä voisi kokeilla: puhkikuluneista villasukista varret talteen ja ei kun peittoa tekemään. Silloin ihmisten olisi helppo valita ekologisia, eettisiä tuotteita." n rauno träsKelin aatos-lyhdyn lasi on peräisin ulkomaisista lasipulloista, joita ei muuten kierrätettäisi. Hukkapaloja ei tunneta! pasi leino 19/2011 Suomen luonto 69. "meille on selvää, että vaatteiden täytyy olla laadukkaita ja kestäviä", perälä toteaa. Ekologisuus osaksi muotia Yrityksen tulevaisuutta pylvänäinen ja perälä eivät sen kummemmin maalaile. "ei meillä ole mihinkään kiire", he nauravat. He ovat tietämättäänkin muodikkaita. oivaltavissa ohjeissa postikortit muuttuvat verhoksi ja vanhat sukset sateenvarjotelineeksi. www.ilomieli.com tä on ihanaa tehdä yksilöllisiä tuotteita, jotka eivät ole muodissa", pylvänäinen nauraa. Kun kysyn tulevaisuudes- ta, Seija lukkala laajentaa unelmansa koskemaan koko alaa: "toivon, että kaikkien yritysten toiminnan ohjenuorana olisi ekologinen vaikuttavuus." Samaa toivovat ilomielen pylvänäinen ja perälä: "ei pitäisi olla erillistä ekomuotia tai ekomuotoilua, vaan ympäristöystävällisyyden pitäisi olla lähtökohta kaikessa toiminnassa. www.firstcrush.fi First CrusH vanhat lusikat elävät uutta elämää add drama!:n Lena-korvakoruissa. liisa HulKKo First Crushin korvakorut on taiteltu 1950-luvun nuottipapereista. www.punainennorsu.com add drama! jonna perälä ja jenni pylvänäinen suunnittelevat ja tekevät ilomieli ekodesignin tuotteet itse. Käsityön arvostus on Suomessa kuitenkin nousussa. webs.com punaisen Norsun 1960-luvun henkiset välikausitakit on tehty vintage-tekstiileistä. viLLapaidaSTa bOLErO Olipa kerran housunpuntti (wsoy 2011) sisältää helppoja ja tarkkoja ohjeita, kuinka vanhaan vaatteeseen saa puhallettua uuden elämän. Kiireettömyys on tullut viime vuosina vihdoin muotiin: slow fashion vastustaa muotimaailman lyheneviä trendejä ja kertakäyttökulttuuria. Käsityönä tehdyt tuotteet ovat väistämättä halpavaatteita kalliimpia, vaikka materiaalit ovat edullisia työ maksaa. www.evolum.fi kirJoJa pEiTTO SUkaNvarSiSTa Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua (tammi 2009) tarjoilee 30 käsityöohjetta, joissa yhdistellään eri tekniikoita. ekodesignen konkari Globe Hope on lunastanut paikkansa Suomessa ja saanut lukuisia palkintoja. miestenpaidan taskuista saa loistavan seinäsäilön ja kiiltävästä vuorikankaasta näyttäviä lahjapusseja. Kirjan nimi jo kertoo, että luvassa on niin ompelua kuin neulontaa ja pari reseptiäkin. www.adddrama
"Kysyntää olisi. Hänen mukaansa tarvittaisiin karttoja ja merkittyjä reittejä, maakuntarajat ylittäviä yritysten ja muiden palveluntarjoajien verkostoja sekä majoituspaikkoja, joissa on pyörille huolto- ja säilytystiloja. oma reviiri puhtaassa luonnossamme on vetoa Luontomatkailu kiinnostaa ulkomaalaisia, mutta palveluntarjoajilta kaivattaisiin verkostoitumista. piTää paikkaNSa, että Suomeen tullaan talvella tervehtimään joulupukkia ja kesällä katselemaan Sibelius-monumenttia ja temppeliaukion kirkkoa. nyt ainoa pyöräilijöille tarjottava paketti on runsaan 200 kilometrin mittainen lounais-Suomen Saaristorengas", Hook kertoo. "ulkomaalaisista lappiin ovat viehtyneet britit. etelästä nuuksiosta idän kautta pohjoiseen uKKpuistoon ulottuvalle vyöhykkeelle sijoittuvat kansallispuistot vetävät ulkomaalaisia erittäin hyvin. Kehnoimmalla tolalla on pyöräily, josta tuotteistaminen puuttuu lähes kokonaan. meK luokittelee luontomatkailuksi pyöräilyn, vaelluksen, melonnan, kalastuksen, hevosmatkailun ja eläinten katselun kuten karhusafarit. "osa pyöräilijöistä on myös kulttuurisuuntautuneita, ja reitit voitaisiin suunnitella siten, että niiden varrella on tapahtumia tai nähtävyyksiä." myös kalastuksessa olisi runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia. "laadukkaan palvelupaketin voi rakentaa aivan tavallisen luonnon tai maiseman varaan." jarMO paSaNEN LUONTOMaTKaILU soili jussila / VastaValo retkeilijöitä Saanajärvellä yliperän maisemissa. 70 Suomen luonto 19/2011. aihetta sivuavat myös ulkoilma-aktiviteetit kuten mökkilomailu ja lintujen tarkkailu. myös Saaristomeren kansallispuistossa vieraillaan usein. Se kiinnostaa eritoten venäläisiä. "puhtaan luonnon vetovoima ei ole turhaa höpinää. matkailu jakautuu Suomessa selvästi talvi- ja kesäkauteen. Hook kehottaa yrityksiä hyödyntämään oman alueensa vahvuuksia. etenkin keskieurooppalaiset polkisivat mielellään pyöräreissuja, joissa päivätaipaleiden pituus olisi 4060 kilometriä. "Kalastusmatkailussamme pidetään yllä ehkä turhankin korkeaa vaatimustasoa. OhjELMapaLvELUjEN tarjonta vaihtelee ja usein niitä on liian vähän. toki koskikalastus säilyttää suosionsa, mutta varsinkin itä-Suomen järvillä on kysyntää tavalliselle veto- tai heittouistelulle", Hook sanoo. "Kalastukseen voitaisiin yhdistää vesiretkeilyä kuten melontaa. mutta myös luontomatkailun suosio on kasvussa. Saimaan seudulla onkin melojille toimivia palveluja." Vaellukset ja patikkaretket kansallispuistoissa ovat yhä suosittuja. luontotrendi näkyy selvästi viiden viime vuoden aikana. mutta koko vuoden osalta venäläiset ovat kaikkialla maassa selvästi suurin ulkomaalaisryhmä." luontomatkailu painottuu kesään. talvella on vahva asema, ja veturina on toiminut lappi. ennen kaikkea vaellus ja pyöräily kiinnostavat ulkomaalaisia", kertoo outdoors Finland -hanketta matkailun edistämiskeskuksessa (meK) vetävä projektipäällikkö Terhi Hook
palvelua voi käyttää tietokoneella tai kännykällä, jossa on internetyhteys, http://m.evira.fi. riitta weijola / VastaValo YhDESTOISTa hETKI ykSiTOiSTa LUONTOkUvaajaa löi kuvat yhteen ja perusti kiertävän valokuvanäyttelyn Yhdestoista hetki. "Teemme musiikkia ympärillämme tapahtuvista asioista. Muut näyttelykohteet http://www.facebook.com/event. ihmisarkuuden vähetessä yhä useampi emohuuhkaja voi tulevaisuudessa käydä pesälle tulevan ihmisen kimppuun. Kotimaisen kalan osuus oppilaitosten, palvelutalojen ja päiväkotien ruokalistoilla kasvaa, koska palmia korvaa useiden reseptien seitimassan särki-, siika- tai hauki massalla. tämän syksyn uutuutena ovat lahnapihvit, piparjuuritäytteellä tai ilman. pro Kala kuolemankellon tahdissa yMpäriSTöaSiOiTa kuulee harvoin nykymusiikin sanoituksissa. Niinpä ympäristöasiat limittyvät myös rocklyriikkaamme", sanoo yhtyeen solisti Jari Väyliö. Yhdistelmä toimii, sen todistaa Virroilta kotoisin oleva Oliver-yhtye Kuolemankello-levyllään, jonka sanoituksissa vilahtelee maailman tila ja ihmisen osuus siihen. e-koodeista saa nyt helposti tarkempaa tolkkua elintarviketurvallisuusviraston eviran avaamasta mobiilipalvelusta. teksti kertoo paitsi jättipöllöjen elämästä myös kirjoittajan omasta matkasta huuhkajien maailmaan, joka on vainon loputtua laajentunut olennaisesti. php?eid=243602615662712. ilmastotiedon jättiläinen Hajallaan oleva tutkimusperäinen tieto ilmastonmuutoksesta on nyt koottu ilmasto-opas.fi-sivustolle. Miksiköhän. yhdestoista hetki -näyttelyssä voi nähdä sekä luonnon kauneutta että kauheutta. virikkeitä lue, näe, koe, ilahdu! juHa periniVa E-koodit avautuvat LiMUpULLON kupeessa on yksitoista e-koodia ja litania muita lisäaineita. Mika Honkalinnan kirja Suuri pöllö (omakustanne 2011) paljastaa huuhkajan ennakkoluulottomaksi selviytyjäksi, joka pärjää mainiosti ihmisenkin naapurina, mikäli itse pesäpaikka vain välttää ilmitulon. mitä sitten tapahtuu? pErTTi kOSkiMiES kotimaista kalaa kouluihin paLMia ruokkii noin 100 000 lasta, koululaista ja vanhusta Helsingissä. Levyn kannessa köllöttää puuta nakertava tuholainen, kuolemankello kuin vertauskuvana maailman menosta, www.oliverband.net. 18/2011 Suomen luonto kotimainen kala maistuu myös pihvinä. 71. Kuvat ottavat kantaa Suomen luonnon monimuotoisuuden puolesta ja näyttävät sekä luonnon kauneuden että kauheuden. raaka-aineina käytetään myös silakkaa, muikkua ja särkeä. Näyttely kiertää Suomea: marraskuussa sen voi nähdä Porin kulttuuritalolla ja joulukuussa Kankaanpään yhteislyseossa. siinä on mestarisopeutujan elämänpiiri. sivusto on ilmatieteen laitoksen, suomen ympäristökeskuksen ja aalto-yliopiston yhteistyön tulos, www.ilmasto-opas.fi. Sopeutuja yön varjoissa EräMETSiSTä kivikaupunkeihin, kaatopaikoille ja kivenmurskaamoihin. tunnelmalliset kuvat paljastavat aiempia kirjoja paremmin, miten urbanisoituneet uushuuhkajat elävät
lokakuuta kaksi rentukanvartta, joista Eero Haapanen nappasi kuvan. "lintu tuli kävellen pyrstö levällään auton luo ja hyppäsi konepellille. metso lienee sama lintu, joka eli talven siivosti kirkonkylässä, mutta muutettuaan Sallan matkailukeskuksen lähelle muuttui tappelupukariksi." eero Haapanen lauri salminen rentukat kukassa hELSiNgiN lammassaaressa kukki 30. lintu jökötti koivun oksalla eikä paljon piitannut ihailevista kommenteista ja vihellyksistä. milla VaHtila Minkki kalassa rOhkEa minkki kalasti venelaiturin kupeessa Kumlingessa ahvenanmaalla. n Vai Ha im to an itt u h t jO ir toK aN Na M L TO Eh ja a oitasi! si ja tarin etä kuvia nto.fi L äh omenluo kirja@su havainto KauKo KelloKumpu havaiNTOkirja ON LUkijOidEN OMa LUONTOpaLSTa. "ikkunasuomenluontoon.fi -sivustolla kerrottiin rentukan kukkineen myös 31.10.2007 Varsinais-Suomessa." huuhkaja kotkankadulla hUUhkaja kävi Suomen luonnon toimituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton kotikadulla Helsingin alppilassa tervehdyskäynnillä lokakuun viimeisenä päivänä. jULkaiSTUiSTa kUviSTa MakSaMME paLkkiON. jaa kUvaSi kaNSSaMME! Metso otti mittaa autosta SaLLaSSa liikkuu "hulikaanimetso", josta Kauko Kellokumpu sai napattua kuvan turvassa autossa istuen. lämpömittari näytti kymmentä astetta. "Valokuvasin liki puoli tuntia veikeää nuorta minkkiä, joka sinnikkäästi yritti kiskoa kalanraatoa rantakalliolle", Milla Vahtila Helsingistä kertoo. "Hillittömän kokoisen fisun kiskominen kuiville oli sille liian iso pala, ja minkki tyytyi kuljettamaan saalistaan pala kerralla kätköpaikkaansa." 72 Suomen luonto 19/2011
riitta Vesanto kohmeinen korento SyySkUiSELLa aamulenkillään Riitta Vesanto Hauholta näki kohmeisen tummasyyskorennon. "en ole moista näkyä ikinä tavannut, vaikka liikun paljon luonnossa." pirKKo jäntti anna-liisa pirHonen paranvoita lahopuulla OMiTUiNEN limamöykky pysäytti harakka rökitti tilhen TiLhiEN saapuminen on Anna-Liisa Pirhoselle tärkeä syksyinen tapahtuma. "lappeenrannan Kourulassa kasvaa paljon pihlajia, joissa tilhet söivät marjoja. aurinko oli noussut korkeammalle ja ehkä kuivattanut kaunottaren. Vesanto palasi noin tunnin päästä ja huomasi, että korento oli hävinnyt. pian kuului huutoa ja näin harakan tilhen kimpussa. Se antoi lähestyä noin viiden metrin päähän kuvaamaan. liekö ollut tämän kesän poikasia?" 19/2011 Suomen luonto 73. Selvisi, että möykky on nimeltään paranvoi, limasieni, joka elää lahopuilla ja kannoilla. "erikoinen nimi viittaa ikivanhaan kansanuskomukseen, jonka mukaan para-nimisen hengen luultiin pudottaneen varastamansa voin metsän uumeniin", jäntti kertoo. Lapinpöllö pihalla kOMEa vieras saapui Marianne Kontiokorven pihaan juvalla etelä-Savossa. Komea lintu oli peloton. myös harakka lensi pihlajaan. "Seurasimme kauniina lokakuun päivänä pihapiirissämme oleskellutta lapinpöllöä. tilhi oli vielä hetken elossa, mutta heitti pian henkensä." Ville Kerminen Pirkko Jäntin keskikesällä joensuulaisessa lehtomaisessa vanhassa metsässä, jossa on paljon lahopuita ja vanhoja havupuita. tilhi kamppaili vastaan mutta jäi alakynteen. äkkiä harakka lensi pihlajaan pelästyttyään minua
Valitse tämän lehden paras juttu. Puun kirjurit Vastanneiden kesken arvottiin maailman eläimet äänessä -kirja (tammi) sen voitti Jorma Ruusela Vantaalta. ja siitäkin syystä, että tämä havainto on Kainuusta Vuolijoen kylältä ja jutussa mainittiin saivartajan olleen yleisempi eteläisessä suomessa. suomalaisten nisäkkäiden nimissä uusia ovat täpläkauriin, isokauriin ja valkohäntäkauriin lisäksi japaninkauris (japaninpeura) kontiainen (maamyyrä), amerikanmajava (kanadanmajava), nutria (rämemajava), supi (pesukarhu), villikissa (met- säkissa), kirjokuonodelfiini (valkokuonodelfiini) ja beluga (maitovalas). nimistöehdotus valmistui vuonna 2008 ja luonnontieteellinen keskusmuseo julkisti sen verkossa. Karhusta erityisesti kiinnostuneena juttu lämmitti. haNNa hiETaLa, kUUSaMO Hirvennenäsaivartaja Kainuussa Hanna Halonen Hanhien voittomarssi Mukavan kiihkoton juttu hanhista. Äänestä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai postikortilla: suomen luonto / paras juttu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. ulkomaisten nisäkkäiden nimistöremontti oli kotimaisiin verrattuna valtava. Vastanneiden kesken arvotaan Luonnonkalenteri 2012. toimittanut aLiCE karLSSON Valkohäntäpeura on valkohäntäkauris lukijamme kysyy miksi Suomen Luonnossa (sl 8/2011 s. Kamera siis auki ja vertailemaan. pienin puistatuksin luin jutun loppuun ja lähetin kuvan toimitukseen lajin varmistusta varten. yksin metsässä työskentelevänä ajatus näkökyvyn hetkellisestäkin häiriintymisestä puistattaa. haNNa haLONEN SUUNNiTTELija METSähaLLiTUS. Valsteen mukaan joidenkin riistaeläinten nimissä muutosvastarinta on ollut ankaraa. ehdotukset huomioitiin myös useissa sanomalehdissä ja muissa tiedotusvälineissä. "nimiin ja etenkin ehdotettuihin nimien muutoksiin tuli runsaasti kommentteja sekä puolesta että vastaan", nimistötoimikunnan jäsen Juha Valste sanoo. suurella osalla maailman 4629 nisäkkäästä kun ei ollut suomenkielistä nimeä lainkaan. Yleensä näen vain kiukuttelua niiden jättämistä jätöksistä ja aiheuttamasta melusta. kaTi NiEMi, pOrvOO Puun kirjurit Mielenkiintoista lukea muista puun ja kuoren välissä olevista. LEO LUkkariNEN, häMEENLiNNa Kun haluat nauttia pienimmistäkin yksityiskohdista valikoimistamme löytyvät · lintukirjat · kiikarit ja kaukoputket · jalustat · linturuokinnat · linnunpöntöt · lintuäänitteet · lintukorut ym. Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 puh. laitathan mukaan perustelut! Vastaukset 29.11.2011 mennessä. 09-386 7856, www.birdlife.fi/lintuvaruste lintuvaruste@birdlife.fi yllätys oli suuri, kun erään maastopäivän päätteeksi keitin kotona kahvit ja avasin juuri tulleen Suomen Luonto -lehden. luonnontieteellisen keskusmuseonkin sivulla lukee vielä, että nimistön hyväksymisestä päätetään kommenttien ja lausuntojen käsittelyn jälkeen. Valkohäntäpeuraa käytettiin, koska nisäkäsnimistötoimikunta ei ole tiedottanut mitään työnsä loppuun saattamisesta. @ lukiJakirJeet palaute@suomenluonto.fi Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. onnittelut! Lukijoiden kommentteja: Herätys vasta keväällä Kiinnostavaa tietoa, eikä liian jaarittelevasti kirjoitettu. toimikunta kävi läpi saadut kommentit ja totesi, etteivät ne muutamaa yksittäistapausta lukuun ottamatta anna aihetta nimiesitysten muuttamiseen. Hanhien voittomarssi 3. jutussa Hirvessä on vetovoimaa (sl 6/2011) olleessa kuvassa hirvennenäsaivartajasta oli liian paljon samaa kuin juuri sinä päivänä kuvaamassani kimalaisessa. nisäkkäiden nimet: www.luomus.fi/luonto/nimet/nisakkaat/. aLiCE karLSSON PARHAAT JuTuT SuOMEN LuONTO 8/2011 1. 28) puhutaan vielä valkohäntäpeurasta, kun jo vuosia sitten päätettiin, että ne ovat kauriita. uskoisin kuitenkin, että vielä pitkään mekin joudumme laittamaan vanhan nimen sulkuihin uuden nimen perään. "erityisesti tämä koskee valkohäntäpeuraa, kuusipeuraa ja saksanhirveä, jotka kaikki muutettiin kauriiksi (valkohäntäkauris, täpläkauris ja isokauris)." työryhmä on työnsä tehnyt ja nimet on otettava käyttöön ilman sen kummempaa virallistamista. Kyllä, sama otus. Herätys vasta keväällä 2. Haluaisin myös tietää, voiko saivartajasta olla oikeasti vahinkoa ihmisen silmille
tavalliset kreikkalaiset eivät suinkaan luota siihen, että ulkopuolelta pumpataan jatkuvasti lisää rahaa. Hiitolanjoki on rajan takana Hiitolassa ja se laskee Kokkolanjokeen. Kylmässä lämmin, kuumassa viileä. Alusasut naisille ja miehille, pyydä esite: Linnox Silk Oy PL P 12, 00281 Helsinki puh: (09) 241 0112 Miesten tai naisten KERRASTO vain 98 + toimituskulut Tilaa netistä: www.linnox.com e-mail: linnox@linnox.fi. pysyvää haittaa niistä ei ole seurannut, koska toukat eivät ole tunkeutuneet silmään sisälle toisin kuin eräiden muiden loiskiiliäisten toukat ovat joskus tehneet. tavalliset palkansaajat myös maksavat veronsa, koska heillä ei ole mitään mahdollisuuksia veronkiertoon. Kokemukset ovat olleet kivuliaita. tämä koskee vain tuoretta, enintään vuoden kuolleena ollutta havupuuta, mikäli korjuu ei ole metsänomistajan kannalta kohtuutonta. TOiMiTUS Ekologiset ja ee iset vaa eet & asusteet www.yalo.fi -15% alekoodilla: yalo_joulu Kreikan taloudesta Kokkolanjoki vai Hiitolanjoki? miksi Suomen Luontokin käyttää Kokkolanjoesta Hiitolanjoki-nimeä. "se on hankala asia." Hänen mukaansa molemmat nimet ovat olleet käytössä viimeistään 1920-luvulla ja kumpikin nimi on kansanomaisesti käytetty. MaiST. Täsmennys Viime numeron Puun kirjurit -artikkelissa mainittiin metsätuholaislakia käsitelleessä kohdassa, että yli 20 kuolleen puun ryhmä pitää korjata metsästä pois laajojen kuoriaistuhojen estämiseksi. oeCd:n tilastojen mukaan kreikkalaiset tekevät enemmän työtunteja kuin saksalaiset, työn tuottavuus on yhtä hyvä kuin eu:ssa keskimäärin ja lomia vähemmän kuin eu:ssa keskimäärin. Vuodesta 1999 alkaen kartassa on kuitenkin suositustemme mukaisesti ollut rinnakkain kummatkin nimet, sekä Kokkolanjoki että Hiitolanjoki." aLiCE karLSSON lisäksi Kreikan kauppalaivastolla (maailman suurin, yli 4000 alusta) on erityisiä verohelpotuksia ja laivoista maksetaan veroa keskimäärin 3000 euroa vuodessa! jos Kreikan pääomatuloja verotettaisiin eu:n keskimääräistasolla, Kreikalla ei olisi mitään velkaongelmaa. tapauksia, joissa hirvennenäsaivartajan toukkia on joutunut ihmisen silmään, tunnetaan suomesta ja ruotsista muutamia. Kokkolanjoki on yhä rakas. talouskasvu seis ja jako uusiksi! ja tutkiva journalismi kunniaan! rEijO riNNE dipL.iNS, vaLT. sen sijaan pääomatulojen veroprosentti on Kreikassa ollut pitkään noin 15, kun se eu:ssa keskimäärin on lähellä 30. fd VILLAFROTEEVÄLIASU 65% VILLA 20% POLYESTERI 15% POLYAMIDI KOOT XXS - 3XL 35,- PUSERO VETOKETJUN TUULILISTA SISÄLLÄ VILLAFROTEE TILAUKSET JA HOUSUT PEUKALOLENKIT LISÄTIEDOT: www.erareppu.fi 044-2045118 044-5564595 TOIMITUSKULUT VAIN 25,- 5,85 Luontoon raikasta silkkiä alle! Hengittävä silkkineule on parasta iholla. eu:n pakottamilla leikkauksilla ongelma vain pahenee. nimiarkiston ja kirjallisuuden perusteella näyttää siltä, että nimet tarkoittavat koko joen juoksua. palauttakaa rakas Kokkolanjoki historiaan. MEEri vaNhaTaLO TarvaSjOki Jorma Laurilan sinänsä erinomainen pääkirjoitus (sl 8/2011) alkoi Kreikka-vertauksella, joka oli valitettavasti valtavirtamedian toistamaa puppua. Hirvennenäsaivartaja erehtyy harvoin, mutta jos metsässä silmän eteen tulee pörräämään karvainen hyönteinen, sitä ei kannata jäädä ihailemaan, vaan hätistää heti pois. aNTTi OkSaNEN TUTkiMUSprOFESSOri Evira "Hankala asia" "joen nimestä on annettu meiltä aikojen kuluessa montakin lausuntoa ja suositusta", tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (Kotus) sanoo. "esimerkiksi maanmittauslaitoksen peruskartoissa on vanhastaan ollut pelkästään nimi Hiitolanjoki. Saivartaja erehtyy harvoin Hirvennenäsaivartajan naaras synnyttää elävät toukat lennosta ja paineella joidenkin senttimetrien päästä hirven sieraimeen. myös julkinen sektori on eu:n keskitasoa. Kokkolanjoen nimittäminen Hiitolanjoeksi kuohuttaa meitä evakkokarjalaisia, jotka jouduimme luovuttamaan rakkaimmat lapsuutemme leikkimaat, uimapaikat ja sielunmaisemat Venäjälle. se alkaa simpeleenjärvestä ja laskee laatokkaan ja sen kosket ritakoski, lahnanen ja Kangaskoski ovat suomen puolella
nyt betuliinia kuten useita muitakin puiden kuorten ainesosia tutkitaan kemianteollisuuden raaka-aineina. myös piiloutuminen rungon taakse on tavallista. ellei siitä ole kysymys, haukka on saattanut istua jossakin läheisyydessä. kysy luonnosta aSiantuntiJat vaStaavat HeiKKi mäKiKallio / VastaValo toimittanut aLiCE karLSSON aSiantuntiJat vaStaavat LÄHETÄ OMA KYSYMYKSESI! postita kirje tai kortti osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostia: kysyluonnosta@suomenluonto.fi. siis vain kaksi happiatomia kolmeakymmentä hiiliatomia ja viittäkymmentä vetyatomia kohden. siitä johtuu betuliinin erin- 76 Suomen luonto 19/2011 marKus VaresVuo. ne voivat havaita varpus- tai kanahaukan lentävän, kuulla tiaisten korkean varoitusäänen tai nähdä kissan hiiviskelevän läheisyydessä. aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio ja fossiilit. Miksi tikka jähmettyi? Eräänä talvipäivänä näin ikkunastani, että läheiseen puuhun lensi käpytikka. tuohi ei läpäise vettä, joten märälläkin säällä tuohen betuliini pysyy kuivana ja syttyy herkästi. rungon toistuva sulaminen ja jäätyminen aiheuttaisi helposti halkeamia puuainekseen ja avaisi tien sienille ja bakteereille. Valkoisena, hyvin valoa heijastavana se estää koivun rungon liiallisen lämpenemisen kevättalven aurinkoisina päivinä. Sitten alkoi pientä liikettä näkyä. se on antibioottinen ja torjuu sekä sieni- että eläintuholaisia. niistä voidaan saada lääkkeitä, eläinten ja sienten torjuntaan sopivia aineita sekä muita hyödykkei- Tuohen salat Nuotion saa hyvin syttymään koivun tuohella, mutta mikä aine tuohessa niin hyvin palaa? käpytikka Koivun tuohi on samantapaista kuollutta korkkisolukkoa kuin useimpien muidenkin puiden kuori. Se koputteli sitä aikansa kunnes lopetti yhtäkkiä ja pysytteli hiljaa noin 2025 minuuttia. Mikä oli paikallaan olon tarkoitus? tikoilla kuten monilla muillakin linnuilla on tapana jähmettyä paikoilleen, kun ne huomaavat vaaran uhkaavan. tikka voi jähmettyä paikalleen myös silloin, kun ihminen lähestyy, mutta pakoon lähtö ei ole välttämätöntä. jos mitään vaaraa ei ole ollut näköpiirissä, myös lepäily auringonpaisteessa saattaa tulla kyseeseen. olisikohan tikka havainnut kysyjän ikkunassa ja pitänyt häntä vaarana itselleen. Valkoisen värin tuohelle antaa soluissa kiteisenä oleva monimutkainen alkoholi betuliini, joka on saanut nimensä koivun tieteellisen nimen (Betula) mukaan. sen molekyylikaava on C30H50o2. pedot havaitsevat nimenomaan saaliseläimen liikkeen, ja jos tikka ei liiku, peto ei näe sitä. laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. energiansäästö on talvella tärkeää. SEppO vUOLaNTO tuohi palaa iloisella liekillä betuliinin ansiosta. omainen syttymisherkkyys ja kuuma liekki. elävässä koivussa betuliinilla on ainakin kaksi tehtävää
Siitä saa käsityksen, että virtaava vesi olisi sen muotoilut ja se olisi jossakin vaiheessa Kuvan lohkare on dolomiittikiveä. Kyseisen korvalehden sisäreuna on taipunut voimakkaasti korvalehden sisäpinnan eteen, jolloin syntyy perspektiivivirhe. Kysymykseen liittyvässä sinänsä erittäin hyvässä valokuvassa rusakolla todellakin näyttää olevan kolme korvalehteä. toisesta suunnasta otettu kuva olisi saattanut varmistaa joko todellisen "kolmikorvaisuuden" tai näköharhan syntymistavan. MaTTi hELMiNEN päiVi räiHä kivipaasi miljoonien vuosien takaa. napsahtanut poikki. Rusakko on kuvattu marraskuussa Mustasaaressa. uskallan väittää, ettei kolmikorvaisia rusakoita tai metsäjäniksiä ole. Kivi on peräisin Hämeen liuskealueelta ja syntynyt muinaiseen mereen 19001880 miljoonaa vuotta sitten kerrostuneesta kalkkiliejusta. timo Koistinen tä. Onko kyseessä luonnonoikku vai tapaturman seuraus. vastaajina tässä numerossa: MATTI HELMINEN nisäkkäät ILKKA KOIVISTO nisäkkäät KAuRI MIKKOLA selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet HEIKKI NEVANLINNA ilmakehän ilmiöt TAPANI TERVO Geologia JuHA VALSTE evoluutio ja fossiilit SEPPO VuOKKO Kasvit SEPPO VuOLANTO linnut tyy tapaturmaisesti, mutta silloinkin eläimellä on vain kaksi kuulevaa korvaa. Asumme Loimaalla Haaroisten kylässä. ihmeellinen kivimöykky Löysin maakellarityömaalta kivipaasin, joka on 80 senttiä korkea, 35 senttiä syvä ja 20 senttiä leveä. päämineraalin lisäksi kivessä on kalsiittia ja mahdollisesti muita karbonaattimineraaleja sekä vähän kvartsia. tarkemmin katsottaessa voi havaita, että vasemman korvalehden jakautuminen onkin mitä todennäköisimmin näköharha. raaka-aineeksi kelpaavat puunjalostusteollisuuden jätteet ja sivutuotteet. SEppO vUOkkO kolmikorvaisuus on joko näköharha tai vamman seuraus. Täplätupsukkaan toukka. kolmikorvainen rusakko Kysyisin kuinka yleisiä ovat kolmikorvaiset rusakot. mahdollista lienee, että jompikumpi korvalehti repey- 19/2011 Suomen luonto 77. on valitettavaa, että käytettävänä on vain yksi valokuva. Missä, miten ja milloin se on syntynyt. syvyysvaikutelmaa korostaa vielä korvalehden sisäpinnan kärkiosassa oleva lähes musta alue, joka on kuvassa sattunut täsmälleen korvalehden taipuneen reunan jatkeeksi
se kertoo sedimentaatio-olojen muutoksista. Kohteet ovat kuin iltarusko, mutta auringon vastakkaisella puolella. nopeimmin kemiallinen rapautuminen eteni kalsiittipitoisissa kerroksissa, jotka syöpyivät syviksi kouruiksi. kysy luonnosta aSiantuntiJat vaStaavat aSiantuntiJat vaStaavat maankuoren myöhemmistä mullistuksista huolimatta alkuperäinen kerrosrakenne on säilynyt ihmeen hyvin. löytöpaikka on 1900-luvun puolivälissä kuivattua vanhaa suota, joten happamien pintavesien vaikutus on mitä ilmeisimmin ollut kauan sitten soistumisen alkuvaiheessa tehokasta. tässä prosessissa vapautuu heikkoa ultraviolettivaloa. dolomiittiset ja vähänkin kvartsia sisältävät kerrokset kestivät paremmin. Molempien olen nähnyt liikkuvan joella. Kyseinen saukon ja piisamin maailmassa hajuilla on iso merkitys. punertava väri tulee siitä, että auringon säteet kulkevat matalalla mahdollisimman pitkän matkaa ilmakehässä, jolloin vain punertavat sävyt jäävät jäljelle. piisamin vai saukon haju? Olen huomannut, että Tornionjoen rannan kivikosta nousee makeahko, hajuvesimäinen tuoksu, jossa on hieman sitruunaa ja ehkä myskiä. erikoiset muodot alkoivat kehittyä vasta, kun paikka kohosi pari vuosituhatta myöhemmin rantavyöhykkeeseen ja kuivaksi maaksi. Mistä siinä on kyse. Hieno luonnonmonumentti onnittelut löytäjälle. TapaNi TErvO alppihehkua syntyy myös tasamaalla, kun laskeneen auringon säteet siroavat ilmassa leijailevista aerosoleista, pölystä tai muista aineksista antaen heikon punertavan värityksen itäiselle taivaalle. tältä osin meidän on perin vaikea ellei aivan mahdoton tajuta, miten ne hahmottavat ympäristönsä. auringon säteet taipuvat ilmakehässä siten, että aurinkoa vastapäätä itäisellä taivaalla olevat korkeat maastonkohdat valaistuvat horisontin takaa tulevista kaartuvista säteistä. Kyse on kuitenkin aivan eri tapahtumasta kuin alppihehkussa. hEikki NEvaNLiNNa Miten alppihehku syntyy? Olen nähnyt ilmiön, jota ymmärtääkseni kutsutaan alppihohdoksi. Kiven muoto on siis kemiallisen rapautumisen tuottama ja kuvastaa rapautumisherkkyydeltään erilaisten mineraalien kerroksellista vaihtelua. wiKimedia Commons Kivilaji muistuttaa etelä-lapin 2050 miljoonaa vuotta vanhoja dolomiittikiviä, joissa näkyy paikoin alkeellisten syanobakteerien tuottamia pilvimäisiä rakenteita. tunnetaan myös valoilmiö, ilmahehku, joka yöllä antaa tietyn pohjavalaistuksen taivaalle. Kuvan kivestä vastaavat rakenteet puuttuvat, joten alkuperäisen karbonaattikerrostuman synnyn mahdollinen yhteys eloperäiseen toimintaan jää vaille vahvistusta. ne muodostavat kivipötkyn paksut kohdat. lähimmät tunnetut jäätikön tulosuunnassa luoteessa sijaitsevat dolomiittiesiintymät löytyvät 1518 kilometrin päästä Vampulasta, missä karbonaattikiveä on välikerroksina kiillegneississä. tällöin maannosvyöhykkeen happamat vedet alkoivat liuottaa kiven mineraaleja. saukon haju on tallentunut muistiini jo kauan sitten kodissamme hoidokkina olleen Esterin alppihehkua dolomiiteilla italiassa. 78 Suomen luonto 19/2011. lohkare on kulkeutunut löytöpaikalle mannerjäätikön mukana. noiden kahden lajin hajurauhasten erite tuoksuu kuitenkin niin voimakkaasti, että tunnistaminen on mahdollista. Näky oli lumoava. alppihehku syntyy illalla auringon laskettua horisontin taakse. Kiven nykyisessä ulkoasussa oleellista on mineraalikoostumuksen vaihtelu kerroksittain. sulava mannerjäätikkö jätti runsaat 11 000 vuotta sitten tuolloin vielä tasapaksun dolomiittijärkäleen 80 metrin syvyyteen muinaisen itämeren, yoldiameren, pohjalle. Kyseessä on yksi monista ilmakehän valoilmiöistä. tämä tulee korkealta ionosfääristä, missä päiväsaikaan auringon uv-säteilyn ionisoimat ilmakehän molekyylit palaavat ennalleen neutraalihiukkasiksi. lohkare voi olla peräisin myös lähempänä sijaitsevasta maapeitteen kätkemästä dolomiittikalliosta. Onko kyseessä piisami vai saukko. Rantakivikosta löytyy myös jokisimpukan kuoria. me kun olemme huonoja haistajia. ilmiö tunnetaan saksankielisenä terminä Alpenglühen; alppihehku tai -hohto
"päärynän" kapeammassa päässä olevassa suppilomaisessa ulosmenoputkessa riikinkukkokehrääjän kotelokoppa. on seinämiä ja lankoja perhoselle myötäkarvaan, mutta sisääntunkeutujalle vastakarvaan. Kenties kotoinen lajimmekin kävisi siihen. ehkäpä toukka kehrää suojan itselleen, ja koteloksi muuttuminen on eri asia. toukka jää lopulta kehräämänsä kopan sisään. perhostoukilla on suuosissaan kehruurauhanen, jonka erittämän seitin avulla toukka kehrää talvehtivaa koteloa varten suojaavan kopan. alempana kerrotaan, miksi saalistajatkaan eivät juuri pääse apajille. toukan kehräämä seitti on erinomaisen vahvaa. ehkäpä totuus on jotenkuten puolivälistä: ainakin joidenkin lajien toukkien on käyttäydyttävä melko tarkoituksenmukaisesti. Kuvauksen perusteella veikkaankin piisamia. Vesa Knuutila / KuValiiteri piisamin haju on myskimäinen. ansiosta. useita muita saman heimon lajeja käytetäänkin teollisesti silkin kehräämiseen. loishyönteisistäkään ei ole juuri haittaa koteloille, sillä ne ahdistavat isäntäeläimiään enemmän muna- ja toukkavaiheessa. lopulta kotelo onkin sisällä varsin väljästi, niin että heiluttamalla se kopisee sisällä. Koppaa ei myöskään ole helppo nokkia rikki, koska kiinnityslangat joustavat. siinä on yksi evoluution monista ihmeellisyksistä: tietääkö toukka muuttuvansa koteloksi, joka tarvitsee suojaa, vai käyttäytyykö se täysin kaavamaisesti. toukka aloittaa työskentelynsä kiinnittämällä koppansa alun lujasti, mutta kuitenkin joustavasti varpuihin ja risuihin. Minkä elävän tekemä tämä koti on? Kyseessä on riikinkukkokehrääjän kotelokoppa, joka on eläinten arkkitehtuurin mestariteoksia. Onko kyseessä mutaatio ja siirtyykö ominaisuus myös jälkeläisille? jouni tiKKanen 19/2011 Suomen luonto 79. sinne eivät siis saalistajat pääse tunkeutumaan, mutta vastakuoriutunut perhonen pääsee ulos. myskimäiseksihän piisamin anaalirauhasten eritettä on usein mainittu ja tämä ilmenee myös piisamin englanninkielisestä nimestä muskrat. iLkka kOiviSTO kopiseva koppa Mustikassa ollessani poimurin piikkeihin ilmaantui koppa, joka ravistellessa kopisi ikään kuin sen sisällä olisi jokin kova esine. se kutoo kopasta päärynän muotoisen, miltei viiden sentin mittaisen. riikinkukkokehrääjän kotelokoppa on hienoimpia toukan työskentelyn lopputuloksia. rikottuja koppia ei juuri näe luonnossa. kaUri MikkOLa jouKo VeiKKolainen / KuValiiteri aikuinen riikinkukkokehrääjä. Omituinen auringonkukka Auringonkukkapellolla oli tavallisten yksikukkaisten joukossa omituinen runsaasti haarova kasvi, jossa oli peräti 27 kukkaa, tosin paljon pienempiä kuin muilla. niiden on säilyttävä kuivina, jotteivät homeet ja monenlaiset taudit pääse iskemään niihin. monet perhoslajit talvehtivat koteloina. se on kuin kalarysä, jonka nielu on väärinpäin. se on näätäeläimelle tyypillinen: vahva ja melko vastenmielinen
Mikä kivettynyt puu varsinaisesti on ja miten se syntyy? juHa Valste Kivettyneet puut ovat muinaisten puiden jäännöksiä. sen puut ovat peräisin triaskauden loppupuolelta ja noin 225 miljoonaa vuotta vanhoja. sen seurauksena niihin joutunut puu ei lahoa. · Puetaan aluspaidan päälle. 18 (28,-) LU JOUOUS ARJ T oikeastaan tilanne on päinvastainen: ne yksimykeröiset auringonkukat ovat HOUSUT+ PUSERO "luonnottomia mutantteja", sillä monimykeröinen kasvi on lähempänä alkuperäistä pohjois-amerikan preerioilla kasvanutta luonnonkasvia. Kun puusolujen ligniini ja selluloosa pitkien aikojen kuluessa hajoavat, alkuperäisen puun tilalle kehittyy kivettynyt mineraalimuodostuma, joka on kuin kopio alkuperäisestä. tomia. · Suojaa tehokkaasti hengityselimiä kylmältä. Kaikki puussa ollut eloperäinen aines on korvautunut mineraaleilla. Kivettymisessä piidioksidista on tullut kvartsia, jolle muun muassa rautaoksidi on antanut väriä. jUha vaLSTE 80 Suomen luonto 19/2011. kysy luonnosta TUULISUOJATTU ERIKOISALUSASU Pystykaulus suojaa Ihoa myötäävä, seuraava asu Helppo pukea Erikoispitkä helma Pitkä tuulisuoja, suojaa haarat ja jalkalihakset kylmältä aSiantuntiJat vaStaavat JÄRKI LAHJA 48 (74,-) LU JOUOUS J TAR VÄLILIIVI ALUSASUN OSTAJALLE · Väliliivissä tuulisuoja edessä. Kerrostumissa virtailevassa vedessä voi olla liuenneena mineraaleja kuten piidioksidia. eri jalosteiden risteytyessä keskenään osa jälkeläisistä muistuttaa vaihtelevassa määrin auringonkukan alkuperäistä haarovaa, pienimykeröistä muotoa. SEppO vUOkkO iina musaKKa HJTUOTE TORNIO www.hjtuote.com SOITA 0500 66 80 28 MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUNA Mikä on kivettynyt puu? Näin Tampereen kivimuseossa kivettyneitä puita. Valtaosa niistä on havupuita tai muita paljassiemenisiä. haarova intiaanit ottivat auringonkukan vilauringonkukka. ihan totta, intiaanit olivat maanviljelijöitä ennen valkoisten tuloa! sittemmin auringonkukasta on jalostettu lukuisia muotoja sekä öljy- että koristekasveiksi. suuri "kukka" on kukinto, mykerö, jossa on laidoilla kielimäisiä ja keskellä torvimaisia kukkia. jos mineraaleja on runsaasti, niitä tunkeutuu puun soluihin. puu voi kivettyä jopa alle sadassa vuodessa, jos pohjavedessä on runsaasti mineraaleja. jelyyn jo tuhansia vuosia sitten, ensin kaukana "villissä lännessä". pääviljelyalueeksi muodostuivat kuitenkin pohjois-amerikan suurten järvien eteläpuoliset alueet, joilla auringonkukka jalostui suunnilleen nykyisekseen jo ennen Kolumbusta. ehkä tunnetuin kivettynyt metsä on yhdysvaltojen arizonan petrified Forest -kansallispuistossa. puu on kuollut ja joutunut vesistön tai suon pohjaan. joka tapauksessa se on hautautunut pohjakerrostumiin eli sedimentkivettynyttä puuta teihin, jotka voivat olla täysin hapetpetrified Forestissa. puita on ainakin yhdeksää eri lajia, jotka kaikki ovat kuolleet sukupuuttoon
Osoite: ............................................................................................................................... Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 37 euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. 7. Mitä slow fashionilla tarkoitetaan. Puhelin (myös suuntanumero): ....................................................................................... Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... Tunnus 5009174 00003 VaSTauSLÄHETYS 19/2011 Suomen luonto 81. sormipaisukarve on jäkälä. 4. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ......................................................................... Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VaSTauSLÄHETYS SUOMEN LUONNON LahjaTiLaUS A VASTAuKSET: B C KuVat a: jouni KannonlaHti, B ja C: CHrister HanGelin Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen ___/___ 2011. Lahjatilaus on määräaikainen. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. 6. Suomen Luonnon tilausasioissa Sinua palvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. Onko sormipaisukarve a) ihosairaus b) jäkälä c) sammal. Tunnetko pöllöt? TiLaUSaSiaT iNTErNETiSSä: WWW.SUOMENLUONTO.Fi voit maksaa tilauksesi e-laskulla tee sopimus verkkopankissasi! SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2011. Määräaikaistilaus 12 kk (67 ) Määräaikaistilaus 6 kk (37 ) Kestotilaus 12 kk (59 ) (kestotilaus Olen SLL:n jäsen59 ). 9. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ........................................................................ Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Lahjan saaja: Nimi: .................................................................................................................................... 8. Nimi: ................................................................................................................................... Osoite: ............................................................................................................................... Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): ................................................................................................................................... Lähettäjä allekirjoitus: ....................................................................................................................... 2. 6. 5. sonogrammi on kuvaesitys äänestä. 5. Mistä helmipöllö on saanut nimensä. 10. a) Kuvaesitys äänestä b) Auringon ääni c) japanilainen mitta. Irtonumero 7,5 euroa. Nimi: .................................................................................................................................... 9. Osoite: ................................................................................................................................ Höyhenpuvun pyöreistä kuvioista, helmistä. Lahjan antaja (laskutusosoite): allekirjoitus: ...................................................................................................................... 1. Puhelin (myös suuntanumero): ...................................................................................... Myynti rautakirjan lehtipisteissä. pähkinöitä Kristina al-Zalimi / Cartina 1. 52 , määräaikainen Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lähettäkää Teen osoitteenmuutoksen.alkaen ___/___Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni 2011. Haahka on pienentynyt viikinkiajalta kuusi prosenttia. Mitkä harrastusmahdollisuudet Suomessa kiinnostavat ulkomaisia luontomatkailijoita eniten. lumikko. 3. 7. saaret vapautuvat ensi vuonna armeijalta. 10. 2. Mikä on sonogrammi. 8. Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... Vaellus ja pyöräily. Postinumero ja paikkakunta: ........................................................................................... Missä kaupungissa sijaitsee Tuorlan observatorio. Mikä on Euroopan pienin näätäeläin. 4. ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. a) helmipöllö B) hiiripöllö C) sarvipöllö. (09) 2280 8210 (kello 915) tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 67 euroa, kestotilaus 59 euroa. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 59 euroa ja kestotilaus 52 euroa. Kaarinassa. Miksi Helsingin edustan saaret Kuninkaansaari ja Vallisaari ovat ajankohtaisia. se kuuluu kiireettömyyttä hakevaan elämäntapaan ja vastustaa muotimaailman lyheneviä trendejä ja kertakäyttökulttuuria. 3. Kuinka paljon on havaittu haahkan pienentyneen viikinkiajalta tähän päivään
MiTä SiTTEN TapahTUi? jouni tiKKanen Vuoden 2011 Turhake esittelyssä Kaivosbuumi syö ympäristöä. joulukuuta vUONNa 1891 TaiTEiLija EErO järNEFELT SEiSOi TäLLä paikaLLa ja MaaLaSi avaraN pihaNäkyMäN. 10/2011 ilmestyy 16
Palautusviikko 201150 767095-1109