N a O M i k L E iN . M y y T T E jä L U O N N O N M E T S iS T ä . S U O M E N L U O N T O 9 | 2 15 T a U L a k ä ä p ä . v O iT T O iS a h ir v ik U v a . ko tk an lu on to ho uk ut ta a s. 58 –63 metsäpeura on kahden maan väkeä Näin ILmastONmuutOs näkyy jo luonnossamme myyttejä luonnonmetsistä teemana luontotieto 13.11.2015 Irtonumero 9 € 9 lintulaudan vieraita hömötiainen ja muut linnut saavat ruokinnalta energiaa talvipäivään. S E L k ä L O k k i ja S ä ä k S i. L U O N N O N a ik a S a r ja T . L iN T U L a U d a N v iE r a a T . k O T k a N k a U p U N k ip U iS T O .
Tänä talvena on mahdollista, että eteläisen Suomen suuret järvet tai ainakin niiden selät jäätyvät vasta joulukuussa tai jopa tammikuun alkupuolella. s y y s t a lv i Keitele jäätyy kuva Mika hONkaLiNNa / LEUkU TeksTi jOrMa LaUriLa. Pari vuotta sitten Keitele sai jääkannen aivan marraskuun lopussa. TavaNOMaiSTa LäMpiMäMpi syksy on viivästyttänyt järvien jäätymistä. Kuva on otettu Äänekosken Mämmensalmella 30.11.2013
Nyt luonnonsuojelualueiden hankintaja korvausmäärärahoista ollaan karsimassa kaksi kolmasosaa, 48 miljoonasta eurosta 18 miljoonaan. Metsähallituslakia on valmisteltu poikkeuksellisen salamyhkäisesti sekä sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen kuulemista halveksuvasti. Suomi on demokratia – ei sitä voi johtaa yritysmäisesti ylhäältä käskyttämällä. valmistelutapaan peilattuna sitä on todella vaikea uskoa. 26 Tänne et tule! Selkälokki päihitti kalasääsken. on aiheellisesti epäilty, että uudella järjestelyllä pyritään ulottamaan järeää liiketoimintaa myös niille alueille, joiden päätehtävänä on ollut virkistyskäytön ja luontaiselinkeinojen edistäminen. Nuivassa suhtautumisessa luonnonsuojeluun vertailukohtaa joudutaan hakemaan 1960ja 1970-luvuilta. jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi Metsähallituslakia on valmisteltu kelvottomasti 4 Suomen luonto 19/2015 M a Ri K a ee Ro La ju H a ja n tu n en pursuhopeatäplän taantuminen on todennettu linjalaskennoissa. luonnonsuojelusta leikataan suhteessa muihin toimi aloihin kaikkein eniten. Seuranta paljastaa. Tällaisetko ovat normien purkutalkoot. Myös luontopalveluiden asema saattaa olla vaarassa. vaikka valmistelukoneisto nyt pakon edessä yrittääkin järjestää pikaisen kuulemisen, kaikki viittaa siihen, että lakipaketti yritetään ajaa runnomalla läpi. 28. 16 Lintulautailusta tuli suosittu harrastus jo puoli miljoonaa kotitaloutta ruokkii lintuja. 14 Kavioita koivussa taulakääpä on lahottaja, jolla on kunniakas menneisyys. 28 Aikasarjat ovat tiedon kivijalka Miksi perhoslajisto muuttuu ja kanalinnut katoavat. Lintulaudan tarjoilut. nyt ikkunasta voi tarkkailla jopa harmaapäätikkaa! 24 Mieluisia vieraita Yksi tykkää pähkinöistä, toinen kauranjyvistä. Metsähallitus hallinnoi yli 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia vesialueita ja metsiä – kansallisomaisuuttamme. Nykyinen ja edellinen hallitus ovat korostaneet suojelun vapaaehtoisuutta. Hallitus on yrittänyt vakuutella, että luontoja virkistysarvot turvataan uudessakin laissa. on palattava avoimeen ja asialliseen toimintakulttuuriin. lakeja tulee valmistella hyvän hallintotavan mukaisesti. vaKioT Si SÄ ll yS 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 39 Hurme 45 Vahtikoira 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Suomi ilmasta PääKiRjoituS SipiLäN haLLiTUkSEN toimintaa ovat leimanneet hätäily, oikaisuyritykset asioiden valmistelussa sekä piittaamattomuus luontoja ympäristöarvoista. 9/2015 luonnonmetsä ei taivu vallitseviin metsänhoidon käsityksiin
www.climatecalc.eu Cert. S u o m e n KaNSiKuva Luonnonystävän ykköslehti Nyt on taas ruokaa! hömötiainen on löytänyt lintulaudalle. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. CC-000026/FI 19/2015 Suomen luonto 5 Pe tR i Ke to -t o Ko i 46 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 39 Hurme 45 Vahtikoira 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Suomi ilmasta M a RK u S SiR KK a 36 Leinonen, Leinonen, Leinonen näin syntyi Vuoden luontokuva 2015. Metsäpeuroja eli suomenpeuroja tai petroja on koko maailmassa vain muutamia tuhansia. 54 58 54 Karjalan metsäpeuroja tutkitaan Satelliittipannoilla pyritään selvittämään, miksi peurat vähenevät. no. Lahopuut tuovat elämää kotkan luontoon. 46 Viisi myyttiä luonnonmetsistä Ratsastaako metsänhoito vanhalla hevosella. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL15_09/2015 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. vuosikerta Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson, 044 333 5036 Johanna Mehtola, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (vapaalla) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Markku Rytkönen, (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. aihki, ikivanha mänty Seitsemisen kansallispuistossa pirkanmaalla. Suomen Luonto 9/2015 74. 58 Viherkäytävä merelle Kotkan kansallinen kaupunkipuisto suojelee tasapuolisesti luontoa ja kulttuuria. tiM o V eS te Rin en. 40 Se on edelleen mahdollista, sanoo Naomi Klein Kirjailijan mukaan ilmastonmuutoksen voi vielä pysäyttää. Se asettaa ympäristö vaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. kuva: Teppo piira / kainuun luontokuvat
lajin tiedetään syövän turskan mätiä. ”Kilohailin määrä on nyt verrattavissa 1990-luvun huippuvuosiin. 6 Suomen luonto 19/2015 Luonto, ympäristö ja tiede NyT T o im iT Ta N u T jO U N i T ik k a N E N Kilohailia kuhisten Ru d o Lf SV en Se n / u w PH o to v iime vuodenvaihteessa itämerelle työntynyt suolapulssi herätti toivoa, että turska voisi levittäytyä kunnolla Suomen aluevesille kuten 1980-luvun huippuvuosina. Itämeren suolapulssi antoi toivoa turskan runsastumisesta suomenkin vesillä, mutta kudun kohtaloksi voi koitua kilohailin runsaus. Kävi ilmi, että itämeren pääaltaan pohjoisosissa on valtavasti pientä, 7–9-senttistä kilohailia. Nyt ei vain tiedetä, säilyvätkö ne hengissä. n Vaikka turska pääsisikin kutemaan, ehtivätkö mätimunat koskaan turskiksi asti. Tämä paransi itäisen turskan kutua, josta meillekin levittäytyvät kalat ovat syntyneet. Samalla piristyisivät muutkin todelliset merilajit, jotka sinnittelevät meillä levinneisyytensä äärirajoilla. vanhemmiten silakka erikoistuu pohjaeläimiin ja kilohaili pysyy eläinplanktonin ja mädin syöjänä, mutta merenpohjien hapettomuuden takia pohjaeläimiäkin on ollut vähän. Siksi herää kysymys, että vaikka turska pääsisikin kutemaan, ehtivätkö mätimunat koskaan turskiksi asti, kun kilohaili syö ne pois”, sanoo tutkija Jari Raitaniemi luonnonvarakeskuksesta. TIESITKÖ. SUOLapULSSiN eteneminen pysähtyi kesän alussa, koska itämerellä oli suolaja happivelkaa. turskan mädin kehittyminen vaatii noin 10–11 promillen suolapitoisuuden, mikä ei Suomen vesillä toteudu. Kilohailin runsaus näkyy jo silakan laihuutena. yksi selitys on, että kilohailit vaikuttivat asiaan”, Raitaniemi kertoo. ”vuonna 2003, kun kilohailikanta oli hyvin vahva, tuli jonkinlainen suolapulssi, mutta sen jälkeen turska ei juuri levittäytynyt. Turskan kohdalla asiaan tuli kuitenkin mutta, kun merentutkimusalus Aranda palasi kalantutkimusmatkaltaan lokakuussa. TeksTi jOUNi TikkaNEN. Raitaniemen mukaan etenkin nuoret, kilohailin kanssa samasta planktonravinnosta kilpailevat silakat ovat nälkiintyneitä Suomenlahdella. Suolainen ja hapekas vesi ehti kuitenkin keväällä täyttää turskan kutualueita eteläisellä itämerellä: Bornholmin syvänteessä sekä Gotlannin syvänteen eteläpäässä
KI IK AR IS SA kilohaili on silakan ulappaelämään erikoistunut heimoveli. . Vä in ö M eH to La 19/2015 Suomen luonto 7 jOhaNNa MEhTOLa kuka suojelisi avaruutta. Siellä pimeydessä vaeltavat niin ehjät kuin rikkoutuneetkin satelliitit sekä kantorakettien palaset, puhumattakaan pienistä maalihiukkasista. jos huonosti käy, telkku ei enää näy eikä kännykkä toimi. P almrothin vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: Maan lähiavaruus on täynnä romua. Ilman niitä Itämeren vesi makeutuu, koska joet ja sateet juoksuttavat siihen makeaa vettä. a varuuteen pitäisi saada samat säännöt kuin vaikkapa kansallispuistoihin: jokainen siivoaa omat roskansa. 64–65) suomalaisesta avaruustutkimuksesta, kun puhe kääntyi avaruusromuun. . M aan kiertoradalla arvellaan olevan kaikkiaan yli sata miljoonaa erikokoista kappaletta. Mutta kun romut tulevat puheeksi ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin kanssa, asiaa lähestyy eri näkökulmasta. Itämeren viimeisin suolapulssi alkoi, kun vuodenvaihteen 2014–2015 talvimyrsky puski Atlantin suolaista vettä Tanskan salmien läpi. avarUUSrOMUa on Yleisradion mainio kokeellista musiikkia soittava radio-ohjelma, mutta se tarkoittaa myös Maata avaruudessa kiertävää, ihmisen aikaansaamaa roinaa. n yt alkaa huolestua jo tähtitaivaan tiiraajakin. a varuusromu voi tietysti törmätä Maahan, mutta suurempi uhka on se, että romu vahingoittaa satelliitteja. o lisiko syytä laatia avaruudensuojelulaki. . Edellinen kunnon suolapulssi saatiin 1980-luvun alussa. Kuinka paljon sitä on. Mikä pulssi. n yötaivaalle tiiratessa avaruuden ajattelee koskemattomaksi. ” Avaruudessa kiertää yli sata miljoonaa romun kappaletta.” V iL ja M eH to La. Uutta ehdittiin jo odottaa. Siis yli sata miljoonaa! ihmiskuntaa ei voi ainakaan toimettomaksi moittia. e ihän niitä romuja onneksi tule ajatelleeksi, kun tiirailee yötaivaalta Väinämöisen viikatetta tai orionia tai kun viettää täydenkuun juhlia samettisen tähtitaivaan alla. H aastattelin tutkimusprofessori Minna Palmrothia (s. M uualla euroopassa ongelma on tunnistettu, ja siellä puhutaan jo kestävästä avaruustutkimuksesta (Sustainable Space Research). Suolapulssit hapettavat Itämeren kuolleita syvänteitä ja tuovat mereen suolaa
lepomunien turvin laji selviää talven yli. (jt) koivukirvanaaraan munimat lepomunat muuttuvat pian mustiksi. (jt) ilmasto ja tehomaatalous kurittavat lintuja yhdessä iLMaSTONMUUTOS ei yksin selitä peltolintujen runsaudessa tapahtuneita muutoksia, osoittaa Global Change Biology -tiedelehdessä julkaistu euroopanlaajuinen tutkimus. Syyskuun lopulla oli voimakkaita etelän ja kaakon puoleisia tuulia. (jT) 80 % ja RM o H o Lo Pa in en Luonto, ympäristö ja tiede NyT Liito-oravan suojelu aiheuttaa hyvää verta LiiTO-OravaN elinpaikkoja suojellaan niin sanotulla hakkuurajausmenettelyllä, mutta sen jatkoa mietitään parhaillaan ympäristöministeriössä. 1993 on ollut toiseksi paras tulos, ja silloin asemalla rengastettiin vain kuusi lintua, kun nyt niitä oli marraskuun alussa 37.” Pohjantikan ja pikkutikan vaellus ei ollut aivan parhaiden vuosien tasolla. Hän epäilee, että tikat on ajanut liikkeelle hyvin onnistunut pesintä jossain Venäjällä. ”Koivukirvat olivat koko kesän kateissa. Kesällä suvuttomasti lisääntyvälle koivukirvalle kehittyy syksyllä vihreitä, siivekkäitä koiraita ja ruskeita, siivettömiä naaraita, jotka munivat. on kuitenkin mahdollista, että niitä olisi ilmaantunut myös tuulten mukana venäjän steppija vuoristoalueelta. ”Valkoselällä vaellus näyttää olevan kaikkein paras mitä tiedetään. Se on merkinnyt tietysti sitä, että mitään loisia tai petojakaan ei ole ollut, vaan kirvat ovat päässeet loppukesällä lisääntymään aivan hirveästi. Kuvassa tutkija Tatu Hokkanen rengastaa valkoselkätikkaa Hangon lintuasemalla 7. lokakuiset havainnot rajoittuivat joka tapauksessa maan eteläpuoliskolle. Sen sijaan yhtä aikaa lämpenemisen kanssa maatalouden tehostuminen on kaventanut monen lajin elintilaa, ja yhteisvaikutus on ikävä. Valkoselkätikan vaelluksesta tuli peräti ennätysvahva. ”lapissahan koivukirvat ovat kesällä hyvin yleisiä, mutta lokakuussa ne olivat pohjoisempaa jo loppuneet. d ic K fo RS M a n eV aM a Ria Sö d eR H o LM / Va St aV a Lo Su o M en Lu o n to / go o gL e M a PS. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan mietintä on aika turhaa: Selkeä valtaosa eli yli kolme neljäsosaa hakkuurajoitusten kohteiksi joutuneista maanomistajista suhtautuu asiaan ymmärtävästi. osittain nurjamielisiä on alle 10 prosenttia ja kokonaan tyytymättömiäkin vain 16 prosenttia. Koivukirva kestää aikuisena semmoiset pari astetta pakkasta”, albrecht sanoo. jo lehden mennessä painoon alkoi vahvistua, että myös valkoselkätikka, pikkutikka ja pohjantikka ovat runsaina liikkeellä. (jt) Myös valkoselkätikka ja pohjantikka vaelluksella viiME NUMErOSSa kerroimme palokärjen poikkeuksellisesti vaeltavan tänä syksynä. kiviSEiNiLLä , grillin päällä, kajakkiliiveissä – melkein missä tahansa. lokakuuta. Suomen Luonnon nettilukijat merkitsivät kartalle havaintojaan kirvoista, ja selvisi, että niitä esiintyi lokakuussa massoittain pitkin maan eteläpuoliskoa. jOUNi TikkaNEN 8 Suomen luonto 19/2015 Koivukirvat juhlivat etelässä poimintoja RUSkA SynTyy, kUn pUUT kERääväT RAvInTEITA TAlTEEn EnnEn lEhTIEn pUToAmISTA. Havaintoja on vaikea varmistaa lajilleen, mutta todennäköisesti valtaosa niistä koskee koivukirvoja. Koivukirvoja tavataan koko maassa. hAApA on TäSSä TEhokAS: Plant Physiology -TIEdElEhdESSä jUlkAISTU TUTkImUS on oSoITTAnUT, ETTä pUU SAA TAkAISIn jopA 80 pRoSEnTTIA lEhTIEn TypESTä. Ne saattavat siis olla ihan meidän omaa populaatiota”, kertoi intendentti anders albrecht luonnontieteellisestä keskusmuseosta
19/2015 Suomen luonto 9 SUdEN pakOETäiSyyS ei lyhene, vaikka eläin kohtaisi ihmisen moneen kertaan, kertoo European Journal of Wildlife Research -tiedelehdessä julkaistu tutkimus. Norjalaiset tutkijat lähestyivät samoja radiolähettimin merkittyjä susia sekä pentuaikaan kesä–elokuussa että sen jälkeen syys– maaliskuussa. Päinvastoin, lähetinsudet pakenivat ihmisestä suoraan poispäin, mikä vahvistaa aiempia havaintoja, että luonnossa liikkuva ihminen ei edes halutessaan sattumalta törmää suteen. Suden käytös on erilaista kuin muiden Suomen suurpetojen. Pelko asutuksen lähellä tai valokuvaajien kuvaushaaskoilla vierailevien susien kesyyntymisestä näyttää siis paljolti turhalta. Suden tottumista ihmiseen tutkittiin Etelä-Norjan ja Etelä-Ruotsin rajaseuduilla. yksikään susi ei myöskään paljastanut itseään tutkijoille näyttäytymällä tai ääntelemällä. Susi on tutkimusalueella rauhoitettu, mutta salametsästys rehottaa, kuten Suomessakin, joten näiden lukujen luulisi pätevän meillekin: keskimäärin susi huomasi ihmisen 293 metrin päästä ja pakeni, kun etäisyys lyheni 248 metriin. pErTTi kOSkiMiES IL M Iö M äI ST ä Se PP o R o n K a in en Susi ei totu ihmiseen. Tämä nuori susi kuvattiin vieremällä. Kaikkiaan päivälepopaikalla olleita susia kohti kuljettiin 141 kertaa tavalla, joka vastaa ihmisen ja suden satunnaista kohtaamista luonnossa. vastatuulessa ja hiipimälläkään yhtään sutta ei päästy alle 35 metrin päähän eläimen pakenematta. Pakoetäisyydet eivät myöskään merkittävästi muuttuneet uusien yritysten myötä. Pentujensa luota susi pakeni huomattavasti kauempaa. Ne luottavat piileskelyyn ja pakenevat ihmistä vasta lähempää, 20–70 metrin päästä
lokakuuta julkaistu Elonkehä-lehden juhlakirja Elonkehän puolesta pohtii syväekologian mahdollisuuksia massaliikkeenä. Polttamalla myös hävitetään jonkin verran pitkälle lahonneita puita, mikä ei aina ole hyväksi. METSäT ovat suojeltaessa usein jo kaukana luonnontilasta. yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan ottamaan kuvaan on merkitty kaksi Maata kohti tuolloin osoittanutta koronan aukkoa. Täältä revontulet lähtivät maailmankuva ”eKoLogiSen PuoLueen PaRaS eduSKuntaVaaLituLoS SaaVutettiin Vuonna 1999 – PuoLuetta Kannatti 0,39 PRoSenttia ääneStäneiStä.” 14. a n n eM a a Rit H eK K a La TaivaaLLE tähyilleitä suomalaisia hellittiin 8. Sd o / a ia. 10 Suomen luonto 11/2014 Oho! 10 Suomen luonto 19/2015 Suomussalmelaisessa pahamaailman metsässä kokeiltiin polttamista. #luontoilta Suomen Luonnon nisäkäsasiantuntija ja luontoillan alkuperäisjäsen Matti helminen on kuollut. luontaisen rakenteen ja lajiston palautumista voi kuitenkin nopeuttaa, ja tuli on siinä paras keino, osoittaa anne-Maarit hekkalan oulun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Täältä lähtivät ne hiukkaset, jotka Maan ilmakehään törmätessään synnyttivät kauniita valoja. Tuli elvytti parhaiten varvikon kasvua, auttoi puuntaimien nousua ja toi tullessaan runsaasti uhanalaisia ja harvinaisia kovakuoriaisia. Muistamme Helmistä nettisivuillamme ja tämän lehden sivulla 80. Hekkala vertaili kolmea palautuskeinoa: polttamista, lahopuun lisäystä puita kaatamalla ja myrskytuhojen jäljittelyä siten, että puut kaadetaan juurineen. (jT) #luonnonmetsä luonnontilaisia metsiä on vähän, ja niiden rakenteesta liikkuu virheellisiä käsityksiä, kuten Petri keto-tokoi osoittaa lehden sivuilla 46–53. Nyt, alle puoli vuotta myöhemmin, yksi kaivoksen rikastushiekka-altaista vuotaa ja tilannetta verrataan jo Talvivaaraan. Suomen Luonto kertoi altaan pohjarakenteen ongelmista vuonna 2012 jutussa nimeltä Pohja pettää, joka on julkaistu uudelleen verkossa. Miksei tulta käytettäisi aina. Tulta pitää seurata ennallistamispolton jälkeenkin vielä pari vuorokautta, mikä vaatii työvoimaa”, Hekkala kertoo. ”Kallistahan se on, moninkertaisesti kalliimpaa kuin muut ennallistamiskeinot. jOUNi TikkaNEN tuli palauttaa tykimmin Luonto, ympäristö ja tiede NyT Suomen Luonto twitterissä @SuomenLuonto pinnalla Tarkkailemme taivasta. lokakuuta revontulilla, jotka sai aikaan auringosta puhaltanut nopea aurinkotuuli. Käy nettisivujen kautta ja lähde retkelle! #kittilän Suurikuusikon kaivos palkittiin toukokuussa kaivosalan seminaarissa Vuoden ympäristöteko 2015 -palkinnolla. Kerromme netissä, että luonnonsuojeluliitto on kerännyt kartalle niin sanottuja verrokkimetsiä, joissa voi käydä omin silmin katsomassa, miltä oikea luonnonmetsä näyttää
aasianrunkojäärää voi torjua lähinnä kaatamalla puut, joissa sen epäillään elävän. ihmiset soittelevat kuulemma jo Eviraan ja ovat omatoimisesti kaatamassa arvokkaita pihapuitaan. Se on vaarallinen, koska se pystyy iskeytymään terveisiin puihin ja on hyvin moniruokainen. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. arvioidaan, että sen torjunnan kustannukset ovat siellä jo kolme miljardia dollaria. Pu d d in g 4b R a in S / w iK iM ed ia co M M o n S aasianrunkojäärä on lähtöisin kiinasta. yhdysvalloissa, jonne aasianrunkojäärä on päässyt tulokaslajina, ovat tapahtuneet kaikkein laajimmat tuhot. Ei luonnonsuojelun nimissä mutta vaarallisen tulokaslajin torjunnan nimissä – näinhän se valitettavasti on. juha Siitonen. jOUNi TikkaNEN ja SM in aw a d / iS to cK PH o to Ku u tt i Sii to n en Haitallista vieraslajia, aasianrunkojäärää, löytyi läheltä sipoonkorven kansallispuistoa. Periaatteessa ei, se on kyllä niin silmiinpistävän erikoinen. Tutkija juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin. Nyt ei kannatakaan lietsoa hysteriaa. Kaadetaanko kansallispuiston haapoja vieraslajin takia. Jos laji pesiytyisi meille, suurin riski ei aiheutuisi metsätaloudelle vaan metsien monimuotoisuudelle, kun yksittäisiä lahoja lehtipuita jouduttaisiin kaatamaan tai kaadettaisiin pelkän epäilyn takia. Sehän on iso, 2–3 senttiä pitkä, kiiltävän musta, sillä on ruumista pidemmät tuntosarvet ja mustissa peitinsiivissä hyvin selkeitä vitivalkoisia karvatäpliä. En pidä tosin kovin todennäköisenä, että se leviäisi umpimetsään, koska isokokoisilla jäärälajeilla lämpötila on kehitystä rajoittava tekijä. 19/2015 Suomen luonto 11 Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) kertoi, että Vantaan Itä-hakkilassa kasvavista puista on löytynyt haitallista vieraslajia, aasianrunkojäärää. Niissä on epämääräisempiä kellertäviä karvatäpliä. Voiko lajin sekoittaa johonkin kotimaiseen jäärälajiin. Ne elävät auringon paisteessa olevissa rungoissa. Eniten samankaltainen meidän jäärälajeista on idänräätälin naaras, joka voi olla yhtä iso ja jolla on myös mustat mutta ei yhtä pikimustat peitinsiivet. Todennäköisesti kaikki meillä luontaisesti kasvavat lehtipuulajit ovat sille mahdollisia isäntäpuita. Jäärä myös tappaa puut, joihin se on iskeytynyt. kun Itä-hakkilan löytöpaikka on lähellä sipoonkorven kansallispuistoa, voidaanko kansallispuiston kolohaapoja pian kaataa luonnonsuojelun nimissä. Su O RA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. tutkija Juha siitonen, miksi laji on niin vaarallinen
METSäpaLOjEN taustalla kytee korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus. Järjestöjen mukaan palmuöljyja selluyhtiöt ovat vastuussa 60–80 prosentista metsäpaloja. Presidentinkampanjansa aikana vuonna 2014 Widodo lupasi siirtää viitisen prosenttia kaikista valtion maista pienviljelijöille. Syyskuun puolivälissä maan hallitus julkisti aineiston, jonka mukaan kuun alkuun mennessä oli palanut lähes 200 000 hehtaaria metsää ja turvemaata. Save Our Borneo -ympäristöjärjestön mukaan metsäpaloja sytyttävät öljypalmuyhtiöiden työntekijät tai yhtiöiden palkkaamat rikolliset, eivät köyhä paikallisväestö. Paikalliset viljelijät yleensä välttävät viljelemästä öljypalmuja turvemetsissä, koska ne vahingoittavat maaperää ja altistavat sen kuivumiselle. ympäristöjärjestöt taas syyttävät kovin sanoin suuryhtiöitä metsäpalojen levittämisestä. Metsäpaloista syytetään yleensä pienviljelijöiden kaskiviljelyä, joka on perinteinen tapa raivata uutta viljelysmaata metsäisillä alueilla. metsäpaLOt Öljypalmuplantaasit lisääntyvät 340 000 hehtaarilla vuodessa. ilmanlaatu on pienhiukkaspäästöjen takia vajonnut hengenvaarallisiin lukemiin ja uhkaa paitsi indonesian myös sen naapurimaiden väestön terveyttä. Etelä-Sumatralla pienviljelijät ovat nousseet vaatimaan presidentti Joko Widodoa edistämään maareformia, jolla paikallisten viljelijöiden maanomistusta lisättäisiin ja suuryhtiöiden toimilupia vähennettäisiin. 12 Suomen luonto 19/2015 IN d O N e s Ia maaiLmaLta T o im iT Ta N u T jO r M a L a U r iL a i ndonesiaa vuosittain rasittavat maastopalot ovat tänä vuonna mahdollisesti pahempia kuin koskaan. Metsä palaa Etelä-Sumatralla indonesiassa. ympäristöja ihmisoikeusjärjestöt myös syyttävät indonesian hallitusta ihmisoikeusrikkomuksista, koska se ei ole kyennyt lopettamaan metsäpalojen jatkumista. kuva viime syyskuulta. sumentavat taivaan voimakkaat metsäpalot ovat riehuneet jo kuukausia Sumatralla ja Borneolla indonesiassa. Sakea savusumu kantautuu naapurimaihin saakka. Suurin syy maastopalojen leviämiseen on turvemaan kuivuminen, joka on seurausta erityisesti palmuöljyn viljelystä niillä. Mielenilmauksillaan savusumujen huolestuttamat viljelijät osoittavat presidentille tahtonsa suojella turvemaita ja metsiä paloilta, kunhan saavat laillisen oikeuden maihinsa. Re u te RS / Le H ti Ku Va ti tt a La SS iL a TeksTi TiTTa LaSSiLa
indonesian hallituksen, kansalaisjärjestöjen, paikallisväestön ja palmuöljyn ostajien ristipaineessa on yhä epäselvää, kuinka vakavasti yhtiöt uskaltavat ottaa tekemänsä sitoumukset ja niiden vaatimat toimenpiteet. on lopulta vaikea sanoa, milloin metsäpalo riehuu palmuöljytai selluyhtiön ja milloin pienviljelijöiden mailla. paLMUÖLjyN tuotanto on laajentunut indonesiassa 2000-luvulla noin 340 000 hehtaarilla vuodessa. Hän seuraa työkseen suuryhtiöiden toimintaa yhteisömetsien lähettyvillä sekä tekee vaikuttamistyötä metsälainsäädännön muuttamiseksi. laki myös asettaa yhtiöt vastuuseen toimilupa-alueillaan tapahtuvista maastopaloista, oli niiden sytyttäjä kuka tahansa. Moni yhtiö on joutunut syytteeseen, koska niiden maat palavat jo toista vuotta peräkkäin. indonesian ympäristöministeriö on luvannut ryhtyä toimiin yhtiöiden väärinkäytösten paljastamiseksi. presidentti joko Widodo vieraili paloalueella kalimantanilla viime syyskuussa. Etelä-Sumatran provinssissa toimivan Wahana Bumi Hijau -järjestön kampanjaja vaikuttamistyön päällikkö aidil Fitri pitää tilannetta vaikeana. yK:n ympäristöohjelma uNEP arvioi viljelmien kattavan vuonna 2025 koko indonesiassa jo 26 miljoonaa hehtaaria. pariiSiN ilmastokokouksen lähestyessä myös indonesian metsälainsäädäntö on suurten paineiden edessä, sillä maan tavoitteet metsäkadon ja sen aiheuttamien ilmastopäästöjen hillitsemiseksi ovat hyvin vaatimattomia. luonnon monimuotoisuuden katoa tai ilmastonmuutosta ei pystytä hidastamaan ilman radikaaleja uudistuksia indonesian maankäyttöja maatalouspolitiikassa. indonesian metsälainsäädäntö on kovissa paineissa. Maanomistusoikeudet ovat vaikeaselkoisia, yhtiöiden toimilupaalueet usein merkitsemättömiä ja niiden luvat eri viranomaisten myöntämiä. n Titta Lassila on Luonnonsuojeluliiton kehitysyhteistyökoordinaattori. Re u te RS / Le H tiK u Va a fP / Le H tiK u Va. valtiolla ei ole karttaa esimerkiksi kaikista palmuöljyn tuotantoon varatuista maista. Järjestö arvioi vuosien 2010–2030 välisen metsäkadon tulevan olemaan Sumatralla viisi miljoonaa ja Borneolla jopa 22 miljoonaa hehtaaria. ” Teoriassa yhtiöiden motiivina metsäpalojen sytyttämiseen on se, että se on halvin tapa raivata maata viljelyskäyttöön. ilma oli lokakuussa sakeana savusumusta palembangissa Etelä-Sumatralla. Suurimmat yhtiöt asian agri, Cargill, Golden agri Resources, Wilmar ja Musim Mas vastaavat noin 80 prosentista maan palmuöljyn tuotannosta. Paikallisilla viljelijöillä taas harvoin on lain turvaa omistamilleen maille, joten maat on helppo anastaa suurplantaasiviljelyyn. yhtiöiden 2014 allekirjoittama keskinäinen sitoumus kestävämmästä palmuöljyn tuotannosta sai yllättävän viileän vastaanoton indonesian hallitukselta, joka pelkää liian tiukkojen säännösten haittaavan palmuöljyn tuotantoa ja vaikeuttavan pienviljelijöiden toimeentuloa. Toimintaa on kuitenkin vaikea todistaa, sillä syynä metsäpaloihin voivat olla myös esimerkiksi laittomat hakkuut tai työntekijöiden huolimattomuus.” aidil Fitrin mukaan syytettyjen yritysten joukossa ovat myös aasian paperijätit, asia Pulp & Paper (aPP) sekä april. WWF:n mukaan 2014 mennessä Sumatra oli menettänyt jo 55 prosenttia luonnonmetsistään. indonesia tuottaa eniten palmuöljyä maailmassa, eikä kysynnässä näy hiipumisen merkkejä. indonesian uusi lainsäädäntö kieltää raivaamisen viljelysmaaksi polttamalla. Nykyisin pelkästään Borneon saaren indonesiaan kuuluvaa osaa Kalimantania peittävät lähes 12 miljoonan hehtaarin laajuiset plantaasit. 19/2015 Suomen luonto 13 Satelliittikuva-aineistojen mukaan yli sadan kaupallisia viljelmiä hallinnoivan yrityksen toimialueilla on havaittu paloja. indonesian poliisi epäilee ainakin kymmenen yhtiön syyllistyneen metsäpalojen sytyttämiseen Sumatralla ja Kalimantanilla
taulaa oli 5000 vuotta sitten kuolleen jäämies Ötzinkin laukussa. 14 Suomen luonto 18/2015 Kavioita Koivussa k u u k a u d e n la ji : ta u la k ä ä p ä 14 Suomen luonto 19/2015 Kun maa on kohmeessa, katseen voi nostaa ylös puihin. missä kääpä, siellä tarina. TeksTi SEppO vUOkkO / kuva ari ahLfOrS
kOivUN riESaNa on kolme yleistä kääpää: taulakääpä, arinakääpä ja pökkelökääpä. Pökkelökääpää taas käytettiin muun muassa veitsien teroitukseen. Taulakääpä ei pääse koivuun tuohen läpi. Taulaa käytettiin myös verenvuotoa tyrehdyttävänä ja tulehduksia estävänä haavatyynynä. Taulakäävässä on selvä pillikerroksesta erottuva kuituinen malto, josta voidaan virtsassa tai tuhkavedessä liottamalla ja sitten nuijimalla valmistaa huopamaista taulaa. Taula on osattu tehdä jo tuhansia vuosia. Puu ei enää joutanut hautautumaan maahan satojen miljoonien vuosien päästä tulevan ihmisen polttoaineeksi. Kääpä hajottaa ligniinin vain päästäkseen helpommin kiinni selluloosaan ja hemiselluloosaan. Sieni kyllä iskeytyy elävään puuhun, mutta rihmasto kasvaa puuaineksessa, siis kuolleessa solukossa. tauLaKääPä Taulakääpiä löytyy kaikkialta Suomesta.. Tulitikkujen keksiminen romahdutti taulan kysynnän ja teki elävästä koivusta kuollutta arvokkaamman. Sienet pelastivat maapallon hukkumasta puiden jäänteisiin ja palauttivat ligniiniin sitoutuneen hiilen elollisen luonnon käyttöön. 18/2015 Suomen luonto 15 S eitsemässä veljeksessä Taula-Matti elätti itsensä koivun tuohta ja taulakääpää keräämällä. LiSääNTyMiNEN : Itiöitä vapautuu kevätyöhön miljardeittain tuulen kuljetettaviksi. Siitä onko taulakääpä loinen vai ei, voi keskustella. Taula oli niin kysyttyä, että kääpää jopa viljeltiin 1800-luvulla Keski-Euroopassa. viime kädessä puun voi siis tappaa jokin muu eliö kuin taulakääpä. ligniinin hajoamistuotteet päätyvät lopulta maaperän humuksen rakennusosaksi ja kasvattamaan maaperän hiilivarastoa. Itiöemää kattaa vyöhykkeinen kova kuori. Taulakääpä jatkaa lahotustaan vielä vuosikausia puun kuoltuakin. Tuli oli elvytettävissä puhaltelemalla ja lisäämällä helposti syttyviä lastuja tai tuohenhelpeitä. SiENET kEhiTTiväT ligniinin hajottamiseen pystyvät entsyymit noin 300 miljoonaa vuotta sitten – ja lopettivat siten kivihiilikauden. n 19/2015 Suomen luonto 15 Fomes fomentarius TUNTOMErkiT: paksu, kaviomainen monivuotinen kääpä. laho on kuituista, vaaleata ja puolilahossa puussa poikkileikkaus on marmoroituneen kirjavaa. kun itiö osuu vaikkapa oksan repeämään, itiö itää ja rihmasto kasvaa rungon sisään. villamaiseksi hierottuun taulaan iskettiin piikivestä tulusraudalla kipinä, joka puhallettiin varovasti liekiksi. Kaikilla näillä on ollut oma käyttönsä. pillikerros talvella ruskea, keväällä harmaa ja kesällä lähes valkoinen. Taulakääpä on valkolahottaja, joka hajottaa paitsi selluloosaa ja hemiselluloosaa myös puun lujuutta lisäävää ligniiniä. Huopaisesta ytimestä voi valmistaa jopa liivejä ja hattuja. Rihmasto muodostaa vuosilustojen väliin huopamaisia tai säämiskämäisiä rihmastolevyjä, jotka voivat kummastuttaa klapien tekijää: mitä paperia puun sisältä oikein löytyy! ligniini ei kelpaa taulakäävän ravinnoksi. Niiden sisältämät sokerit ovat käävän ravintona. ELiNyMpäriSTÖ : lehtipuissa, useimmin koivussa, koko maassa yleinen. Kun kääpä tyrehdyttää veden kulun latvaan, puu heikkenee ja muut taudinaiheuttajat ja hyönteiset voivat iskeytyä siihen. laho etenee pitkittäin rungossa pääasiassa veden kuljetuksesta vastaavia putkiloita pitkin. Hitaasti kytemällä palavaa arinakääpää käytettiin tulen ylläpitoon hautaamalla se tuhkaan. Noin 5000 vuotta sitten itävallan alpeilla kuolleella italialaisella Ötzilläkin oli taulaa varustelaukussaan. Tuohesta valmistettiin erilaisia tarvekaluja mutta varsinaisesti taula taisi tuoda elannon: Matin tekemää taulaa kehutaan erinomaiseksi, Hämeen parhaaksi
Sekalaista sakkia Pohjolan talvea jää uhmaamaan noin 70 lintulajia. onko ikkunaasi koputettu. Näistä useimmat vierailevat lintulaudoilla säännöllisesti, jopa päivittäin, toiset harvemmin, jotkut eivät lainkaan. Ne eivät erityisemmin pelkää meitä, ja tiaiset ovat myös poikkeuksellisen kekseliäitä ja uteliaita siivekkäitä. Esimerkiksi harmaapäätikkoja on alettu nähdä 2000-luvulla lapissa, jonne ne ovat levittäytyneet Ruotsin itärannikkoa pitkin. Ne nimittäin etsivät ikkunalautojen väleistä ja karmien rakosista hämähäkkejä, ullakkokärpäsiä ja muita maittavia makupaloja. TeksTi ja kuvaT MaUri LEivO 16 Suomen luonto 19/2015 tuli suosittu harrastus Talitiaisella on luultavasti kaikista lintulautavieraista monipuolisin ruokavalio. lappilaiset voivat ylpeillä lapintintillään ja kuukkelillaan, etelän ihmeisiin puolestaan kuuluvat peltopyy, harmaapäätikka, pähkinähakki, tikli ja nokkavarpunen. Toisinaan siivet kuitenkin kuljettavat omistajiaan kauas tutuilta seuduilta. Tintit ilmaantuvat ensimmäisinä, koska ne ovat tottuneet etsimään ja löytämään ravintoa ihmisten ilmoilta. Talvilintujen ravinto painottuu tyypillisesti siemeniin, rasvaan ja lihaan, joita on tarjolla myös talvisaikaan. Moni lintujen ystävä haluaa uskoa, että talven kynnyksellä tiaiset saapuvat pihoihimme ja tulevat pyytämään meiltä ruokaa omalla tavallaan – nokankopautuksin ikkunaan. Niiltä ei jää mikään tutkimatta eikä huomaamatta. Lintulaudoilla vaanivat taudit ovat voitettavissa huolellisella ruokinnalla. liNTulauTailuSTa monet linnut ovat runsastuneet ruokinnan ansiosta, ja myös ilmaston lämpeneminen on helpottanut talvesta selviytymistä. 16 Suomen luonto 19/2015 J oko ne ovat tulleet pihallesi. Ruokaa tiaiset toivovat saavansakin, mutta tuskin kuitenkaan meiltä. lintulautojen vakiovieraita tavataan yleensä koko Suomessa, mutta joitakin vain osassa maata. Syksyllä etelään vaeltanut nuori lapintiainen saattaa puolestaan asettua talveksi vaikkapa karjalaisen pitopöydän äärelle. Se etsii syötävää myös puiden oksilta ja rungoilta sekä ikkunoiden raoista.. lintulautojen perusvieraisiin kuuluvat tiaiset, varislinnut, viherpeipot, punatulkut, keltasirkut ja varpuset sekä petolinnuista varpushaukka
Sinitiaisetkin tietävät, että rasvaa nokkimalla nälkä pysyy pisimpään loitolla.. 19/2015 Suomen luonto 17 liNTulauTailuSTa TeksTi ja kuvaT MaUri LEivO 19/2015 Suomen luonto 17 paikoista rasvatangoilla käydään usein kovin taisto
puoli miljoonaa lintulautaa Samaan aikaan kun muuttolinnut ratkaisevat talvenviettohaasteensa lyöttäytymällä parviin ja karauttamalla etelän maille, kotoiset talvilin tumme valmistautuvat omalla tavallaan pitkään kylmään vuodenaikaan. linnut voivat pörhistää höyheniään lisätäkseen lämmöneristystä, ja ne saattavat vähentää liikkumistaan pihdatakseen energiaa, mutta ennen kaikkea niiden on saatava ruuasta riittävästi kaloreita. Melko tuoreen kyselytutkimuksen mukaan puoli miljoonaa kotitaloutta harrastaa tavalla tai toisella talvilintujen ruokintaa. Talitiaiset ja sinitiaiset, varpuset ja pikkuvarpuset, mustarastaat, kesykyyhkyt sekä naakat viihtyvät taajamissa, hömötiaiset, lapintiaiset ja töyhtötiaiset, puukiipijät ja kuukkelit hyvinkin syvällä metsän siimeksessä. jotkut ruokkijat ovat siirtyneet käyttämään kuorittuja siemeniä myös siksi, että silloin lintulaudan alle ei kerry siemenkuorikasoja, joiden haravointi on työlästä ja joissa tauditkin voivat muhia. Meille yhteistä on se, ettemme halua jättää pikkuruisia höyhenpalloja oman onnensa nojaan värjöttelemään pakkaseen ja lumituiskuihin, vaan haluamme ojentaa auttavan kätemme siivekkäiden suuntaan ja kantaa niiden eteen puhdasta energiapitoista ravintoa joka päivä, läpi talven. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vaikeammaksi eloonjäämisen kamppailu käy, kun pakkanen paukkuu aina vain kovempana ja valoisa aika lyhenee. pyrstötiaiset ovat alkaneet käydä ruokinnoilla yleisesti 2000-luvulla. Siinä on kuitenkin painoyksikköä kohti selvästi vähemmän energiaa kuin parhaissa kaloripommeissa rasvassa ja pähkinöissä. lintujen ruokkijoita on paljon. ja miksipä maksaa turhaan kuorista. Samaa kieltä lintulautailun suokUoRImATTomIA vAI kUoRITTUjA SIEmEnIä. Kaloripommeista ykkönen on rasva – ihra, talipallo, rasvatanko, kookosrasva – mutta hyvin kaloripitoista ravintoa ovat myös pähkinät ja kuoritut auringonkukansiemenet. auringonkukansiemenen painosta puolet on kuorta, jonka irrottamiseen linnuilta kuluu aikaa ja energiaa. Syksyllä linturuokinnoilla käy erityinen vilske, kun mustarastaat (kuvassa) ja muut ruokavieraat selvittävät arvojärjestystään.. lintujen ruumiinlämpö on 40 astetta, joten kovimmilla pakkasilla niitä ympäröivä ilma voi olla yli 70 astetta kylmempää. kalorit ratkaisevat Talvilintujen suurin haaste on saada riittävästi ravintoa, jonka sisältämän energian turvin keho pysyy lämpimänä kylmässä ilmanalassa. Ja missäpä onkaan mukavampaa viettää talvea kuin auringonkukan siemeniä, pähkinöitä ja talipalloja pursuavan seisovan pöydän äärellä. ilman näitä konsteja tiaisia tuskin näkyisi lapin talvessa, ne yksinkertaisesti kuolisivat kylmään ja nälkään. Lajitelma linnunruokia: ylärivissä rasva–vilja-jauhopalloja ja talipalloja, keskellä kuorittuja ja kuorimattomia auringonkukan siemeniä sekä kuorimatonta kauraa, alhaalla halkaistuja ja kuorittuja maapähkinöitä. Tuntuukin lähes ihmeeltä, miten kymmengrammainen lapintiainen voi ylipäätään selvitä pitkästä kylmästä talvesta ylälapin perukoilla, sillä jokapäiväisen leivän hankkimiseen on käytettävissä vain muutama kaamostunti. 18 Suomen luonto 19/2015 Elinympäristö vaikuttaa sekin siihen, mitä vieraita lintulaudalle on odotettavissa. yLEiSiN TarjOTTU linnunruoka on auringonkukansiemen, joka on hyvää perusruokaa useimmille lintulautavieraille. lapintiainen selviää syömällä mahdollisimman energiapitoista ravintoa, varastoimalla syksyllä ravintopaloja kätköihin sekä vaipumalla yöllä hypotermiaan eli hallittuun alilämpöön, jossa ruumiinlämpö voi laskea jopa kymmenen astetta normaalia alemmaksi. Ensimmäinen ja tärkein tehtävä on etsiä sopivan ruokaisa ja suojaisa paikka talvehtimiseen. Maaseudun rauhaa ja avaria maisemia arvostavat puolestaan keltasirkun, peltopyyn ja isolepinkäisen tapaiset lajit
Voit syöttää linnuille myös ruuantähteitä, kunhan ruoka ei ole suolaista. . anna linnuille ruokailurauha, älä liikuskele ruokintapaikan läheisyydessä pitkiä aikoja, varsinkaan kovilla pakkasilla tai varhain aamulla, jolloin linnut ruokailevat aktiivisimmin. näin linnut alkavat etsiä parempaa ja monipuolisempaa ravintoa luonnosta. Käsitellessäsi ruokintavälineitä käytä käsineitä ja pese kädet huolellisesti. vInkkEjä TAlvIlInTUjEn RUokInTAAn 19/2015 Suomen luonto 19 Nokkavarpusen luontaista ravintoa ovat muun muassa tuomen ja kirsikan siemenet, mutta lintulaudalta sille kelpaavat auringonkukansiemenet.. Poista lumi syöttöaukoista, puhdista mahdolliset ulosteet, varmista kiinnitykset etenkin myrskyjen jälkeen. jos käytössäsi on useampia ruokintalaitteita, sijoita niitä eri puolille pihaa, jotta linnut voivat vaihtaa ruokailupaikkaa häiriön sattuessa ja myös pienimmät linnut pääsevät ruokailemaan. . . jos aloitat ruokinnan, jatka sitä keskeytyksettä kevääseen asti. tarkistustiheys riippuu laitteiden määrästä ja tilavuudesta, tarjottavasta ravinnosta, lintujen määrästä, säästä sekä vuodenajasta (päivän pituudesta). 19/2015 Suomen luonto 19 . . ole erityisen tarkka ruuan riittävyydestä kovien pakkasten aikaan, jolloin linnut tarvitsevat kipeimmin ruokaa. . älä kuitenkaan jatka sitä hyvin pitkälle kevääseen. . Samalla vältät tilanteen, jossa erilaiset taudinaiheuttajat pääsevät jylläämään lämpimissä oloissa. tarkista riittävän usein, ettei ruoka pääse loppumaan ruokintalaitteista. . Kun tarjoat pehmeää tai murustettua ruokaa (esimerkiksi ruuantähteitä, rasvaa ja murskattua pähkinää), myös hentonokkaiset lajit kuten punarinta, mustapääkerttu ja puukiipijä saavat syödäkseen. Huolla ruokintalaitteet säännöllisesti. tarjoa linnuille vain puhtaita, pilaantumattomia ruokia. .
Kun suuri määrä lintuja ahtautuu pienelle alalle pitkiksi ajoiksi, kuten ruokinnoilla tapahtuu, linnut pääsevät miltei väistämättä ulostamaan tai levittämään sylkeään ruuan päälle. Pahimpia lintulautojen vitsauksia ovat salmonella (bakteeri), trikomonoosi (alkueläin), linturokko (virus) sekä aspergilloosi (sieni). Joidenkin isompien lintujen, kuten harakan, naakan ja korpin, voittokulkua on lisäksi auttanut vainon vähentyminen. lintulauta on kuin pihalle pystytetty akvaario, jonka katseluun voi uppoutua pitkiksi toveiksi. 20 Suomen luonto 19/2015. Kun talvet leudontuvat, lintujen väkevin vastus ja este runsastumiselle, kylmyys, on voitettu. Metsähiiri kapuaa ketterästi hakemaan oman pienen osansa siementarjoilusta. kuvassa sairastunut peipponaaras. Esimerkiksi sinitiaisen, viherpeipon ja pikkuvarpusen kanta on monikymmenkertaistunut parinkymmenen viime vuoden aikana. Jos joku linnuista sattuu kantamaan taudinaiheuttajaa, tartunta voi levitä. Taudit verottavat lintulautakansaa siinä missä kylmyys ja pedotkin. hyönteissyöjiin kuuluvan punarinnan hento nokka soveltuu ruokinnalla rasvamurujen nokkimiseen. Eikä ihme, sillä lintujen ruokkiminen ja seuraaminen tarjoavat meille itsellemmekin kosolti mielihyvää ja ilonhetkiä. viimekRuokinnan ansiosta moni talvilintulaji on runsastunut. Poikkeuksellisesti taudit voivat äityä epidemioiksi, jotka pistävät polvilleen kokonaisia lintupopulaatioita. Hömötiainen ja lapintiainen ovat vähentyneet selvästi viime vuosikymmeninä, kun tehometsätalous on vienyt yhä useammalta siivekkäältä elinmahdollisuudet. Talvilintumailta kantautuu myös huonoja uutisia. Eteläisinä lajeina ne ovat hyötyneet myös ilmaston lämpenemisestä. ilmaston lämpeneminen on ajamassa monet pohjoiset lajit ahdinkoon, kun olot ja elinympäristö niiden ympärillä muuttuvat koko ajan kehnompaan suuntaan. valitettavan usein linnut saavat salmonellatartunnan huonolaatuisista ruuista. Lintulautojen kavalat taudit vaikka talviruokinta on kiistatta auttanut lintuja selviytymään pohjolan talvessa, uhkat väijyvät paratiisissakin. harmaapäätikka kuuluu lintulautojen harvalukuisimpiin vieraisiin. Ja mikä parasta, lintulaudan vieraat ovat villejä ja vapaita, ja ne saavat tulla ja mennä oman tahtonsa mukaan. Salmonella on erityisen hankala, koska se tappaa tartunnan saaneen ja pystyy vielä lepovaiheisena sinnittelemään kovemmankin pakkaskauden yli ja jatkamaan taas leviämistään kelin lauhtuessa. Enää meidän ei tarvitse olla yhtä mustasukkaisia jokaisesta vääriin suihin joutuneesta viljansiemenestä, rasvakimpaleesta tai linnunmunasta. voittajia ja häviäjiä alati lisääntyvän ruokinnan ansiosta moni talvilintulaji on runsastunut ennennäkemättömästi. Tiukkojen suojelutoimien ja ahkeran talviruokinnan ansiosta jo sukupuuttoon tuomittu valkoselkätikkakanta on saatu upeaan nousukiitoon, jota venäjältä tulleet maahanmuuttajat ovat vielä vahvistaneet. lintulautailu lieneekin nykyään marjastuksen ja sienestyksen ohella yksi suosituimmista luontoharrastuksista. 20 Suomen luonto 19/2015 siosta puhuu sekin, että Birdlifen järjestämään jokatalviseen Pihabongaustapahtumaan osallistuu nykyään yli 20 000 ihmistä. asenteemme ovat hiljalleen muuttuneet suopeammiksi varislintuja sekä muita ennen haitallisiksi miellettyjä lajeja kohtaan
kuvassa itäisen alalajin yksilö.. Parhaat kuvat palkitsemme Mauri Leivon Lintulaudan elämää -kirjalla. Havaintoja vaeltajista on jo tullutkin: ”Yksi käy syömässä pähkinää. Suomen Luonnon syksyllä 2014 aloitettuun pähkinänakkelikyselyyn on tullut havaintoja miltei koko maasta. Viime syksynä nakkeleilla oli suurvaellus, ja nyt ne ovat jälleen liikkeellä. mennessä osoitteeseen www.suomenluonto.fi/lintulauta ja osallistu kilpailuun. Suomen Luonto käynnisti vuosi sitten nakkeleista kyselyn, jonka tuloksia näette oheisessa kartassa. Roikkuu pää alaspäin ruoka-automaatilla”, kertoi Matti Pudas Kolarin Saarenputaalta syyskuun lopulta. Lähetä meille kuva 27.11. Kiusaa talitiaisia ja piilottelee ruokaa puupinoihin. Nakkelin laajaan äänivalikoimaan kuuluvat kovaääniset tuittailut ja vislaukset. Saimme havaintoja 150 yksilöstä. Linnut suosivat vastaajien ilmoittamien tietojen mukaan ruokanaan auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä. Suomessa nähdään kahta alalajia, joista itäisellä on valkeaa silmän yllä ja ehkä otsassakin ja kupeilta lähes puuttuu ruosteen väri. Nyt nakkelit vaeltavat taas ja toivotamme ne tervetulleiksi myös kartalle! pähkinänakkeleita on nyt monilla lintulaudoilla. nakkelit kiipeilevät mielellään puunrungoilla. 19/2015 Suomen luonto 21 pähkInänAkkElIT vAElTAvAT jällEEn piENiä ja viLkkaiTa pähkinänakkeleita on pari vuoden aikana vaeltanut Suomeen enemmän kuin pitkään aikaan. tiaisen kokoisen linnun selkä on siniharmaa ja vatsapuoli vaalea. nakkeli on erilainen lintu kuin muut, joten se on helppo tuntea. aNTTi haLkka Havainnot: www.suomenluonto.fi/sisalto/ lajiseuranta/lahetahavaintosi-pahkinanakkelista/ 19/2015 Suomen luonto 21 lähETä kUvA RUokInTApAIkAlTASI! MiLTä SiNUN ruokinnallasi näyttää. Koska nakkelit vaeltavat jälleen, jatkamme kyselyä ainakin ensi kevääseen asti. Voittaja julkaistaan joulukuun numerossamme ja muita kilpailun kuvia nettisivuillamme. Lintuja nähtiin laajalti Hangosta Muonioon ja ahvenanmaalta ilomantsin Haukivaaraan ja Parikkalaan asti
Hän on tarkkailut ja valokuvannut talvilintuja yli 40 vuoden ajan. jos lintu on tokkurassa eikä pääse lentoon, ota lintu sisälle, laita se 10–20 litran kokoiseen, kannelliseen pahvilaatikkoon ja sijoita se lämpimään, vedottomaan ja rauhalliseen paikkaan. Lue lisää talviruokinnasta Mauri Leivon kirjasta Lintulaudan elämää – opas talvisten pihalintujen tarkkailuun (docendo 2015). 22 Suomen luonto 19/2015 IkkUnA TUlI vASTAAn jOS LiNTU törmää ikkunaan, tarkista heti onko se pudonnut ikkunan alle. Laatikon pohjalla on hyvä olla sanomalehtiä kuivikkeena ja pehmikkeenä, ja siinä on oltava ilmareikiä. Vie silloin lintu ulos laatikossaan ja vapauta se. linnut erehtyvät luulemaan ikkunalasista heijastuvaa maisemaa oikeaksi. Ruokintapaikka pitää myös puhdistaa säännöllisesti vanhoista ruuantähteistä. Nyttemmin viherpeippokanta on jälleen elpynyt ja nämä Pohjolan kanarialinnut lentelevät taas kymmenpäisinä parvina ruokintapaikoilla. Tutkimusten mukaan tuhannet pikkulinnut menettävät joka talvi henkensä törmättyään ikkunaan. yksi käsi antaa, toinen ottaa Eivät pelkästään taudit koidu pikkulintujen kohtaloksi vaan myös me ihmiset, joskin lähinnä välillisesti, tietämättömyyttämme. graafiT NETTiiN! Muiden kanalintujen tapaan fasaani hotkii siemenet kokonaisina kupuunsa. onneksi voimme vaikuttaa tähän ristiriitaan monin keinoin; esimerkiksi valitsemalla sellaisia ruokintalaitteita, joissa linnut eivät pääse ulostamaan ruuan joukkoon eivätkä kissat kiipeämään apajille. 050 595 1416). Tuhannet linnut kuolevat törmättyään ikkunaan, kuten tämä talitiainen.. useimmat linnut tokenevat parin tunnin kuluessa ja alkavat räpistellä laatikossa. Linnulle ei tarvitse syöttää tai juottaa mitään. Koska haluamme ihastella talvisia siivekkäitä lähietäisyydeltä, sijoitamme lintulaudan usein paraatipaikalle ikkunan eteen. n Kirjoittaja on porvoolainen biologi, valokuvaaja ja kirjoittaja. Tilanne on jollakin lailla nurinkurinen. jos lintu ei kuitenkaan näytä toipumisen merkkejä tai jos se on näyttänyt alun perinkin pahasti loukkaantuneelta, on paras pyytää lisäohjeita lintuhoitoloista (esimerkiksi Heinolan lintutarha, p. si tällainen murhenäytelmä koettiin vuosina 2008–2010, jolloin trikomonoosiepidemia tappoi satojatuhansia viherpeippoja ja romahdutti niiden talvikannan puoleen. Kaikista vaaroista huolimatta lintujen ruokinta helpottaa useimpien lintujen selviytymistä talven pakkasista ja tuiskuista. Samalla kun houkuttelemme lintuja luoksemme tarjoamalla niille murkinaa, monet niistä joutuvat maksamaan hyväntekeväisyydestämme hengellään. Kun linnut säikähtävät, milloin haukkaa tai pöllöä, milloin ohi jyristelevää autoa tai lentokonetta, ja pyrähtävät pakolentoon, ne törmäävät helposti ikkunaan. lintulauta on syytä sijoittaa kauemmaksi ikkunasta tai vetää ikkunan yli ristiin rastiin nauhaa. Monen taival päättyy myös auton töytäisyyn tai lemmikkikissan hampaisiin
19/2015 Suomen luonto 23 19/2015 Suomen luonto 23 ruokailun jälkeen keltasirkut usein lepäilevät suojaisissa pensaissa. joukossa on myös pikkuvarpunen.
tavataan lähinnä maan pohjoisosissa. Syö lähes yksinomaan maasta. Siivillä kaksi valkeaa poikkijuovaa. eteläinen. Perusääni nopea, näppäilevä ti-ki-lit. Melko äänekäs. Lento rauhallista, aaltomaista. Hyvin sosiaalinen. Urpiainen Pieni, vaalea, viiruinen siemensyöjä. Siivissä valkeahko poikkijuova. äänet pehmeitä, usein naukuvia. Mieliruokaa siemenet, erityisesti pellavan ja hampun. Pitää siemenistä, erityisesti kaurasta. Lento liihottelevaa. iloisesti sirisevä ääni. Tikli Urpiainen kuukkeli pulmunen Tilhi Taviokuurna. Peloton. m ie lu is ia vieraita TeksTi ja kuvaT MaUri LEivO monipuolinen kattaus takaa runsaan ja värikkään vierasjoukon – sekä tyytyväiset asiakkaat. Mieliruokaa siemenet, erityisesti auringonkukan. Mieliruokaa marjat, ruokinnoilla syö lähinnä pähkinämurskaa ja kuorittuja auringonkukansiemeniä. Melko hiljainen. Monipuolinen ruokavalio, lähes kaikki kelpaa. Kaikissa puvuissa tunnusomaista punainen otsalaikku ja musta kurkkulappu. Vaelluslintu, jonka esiintyminen vaihtelee suuresti vuodesta toiseen. Siivillä isot valkeat laikut. naavanvärinen, siivillä ja pyrstössä oranssia. ahkera ruuan varastoija. Tikli Helppo tuntea hyvin räikeästä värityksestä, erityisesti puna–valko–mustankirjavasta päästä sekä leveistä keltaisista siipijuovista. Peloton ja rauhallinen. Tilhi Helppo tuntea punertavanruskeasta höyhenpuvusta ja päälaen pitkästä töyhdöstä. Vaelluslintu, jonka esiintyminen vaihtelee suuresti vuodesta toiseen. nokka lyhyt mutta tukeva. Kuukkeli närheä pienempi metsälintu. Koiraalla punaista myös rinnassa. Taviokuurna Värikäs, melko kookas siemensyöjä. Pulmunen Vatsapuoli pääosin hohtavanvalkea, selkäpuoli tummaviiruinen. Yleensä isoissa parvissa. Koiras karmiininpunainen, naaras laajalti oranssi. Mieliruokaa marjat, syö ruokinnoilla lähinnä siemeniä. Melko äänekäs. Melko äänekäs, äänet viheltäviä
viherpeippo Närhi puukiipijä pikkuvarpunen varpuspöllö peltopyy kuusitiainen 19/2015 Suomen luonto 25. Varpuspöllö Rastasta pienempi pöllö, joka on liikkeellä myös päivisin etenkin talvella. Hyvin arka. Hyvin sosiaalinen ja äänekäs. Väritys hömötiaismainen, mutta niskassa valkea laikku ja siivillä valkeat täplärivit. Melko hiljainen. Mieliruokaa siemenet. Varsin arka. Lento suoraviivaista, nopeaa. Yläperä keltainen. ahkera ruuan varastoija. 19/2015 Suomen luonto 25 vieraita Viherpeippo Selkäpuoli vihertävä, vatsapuoli laajalti keltainen (koiras) tai rusehtava (naaras). Mieliruokaa rasva ja pähkinät, myös auringonkukansiemenet. äänet tsilputtavia. Kuusitiainen Pienin tinttimme. ääni kova kr-rik. Lento nopeaa, aaltomaista. Saalistaa pikkulintuja ja -jyrsijöitä, joita varastoi pönttöihin. istuu pitkiä aikoja yhdessä paikassa, usein puunlatvassa. Närhi Melko kookas, värikäs metsälintu. ahkera ruuan varastoija. Mieliruokaa rasva ja pähkinän murut. Pitkä, alaskaareva nokka. Monipuolinen ruokavalio, lähes kaikki kelpaa. Peltopyy Pieni, kirjava kanalintu, joka asustelee avarilla peltoaukeilla. Varsin peloton. Vilkas ja äänekäs. Puukiipijä Pieni lintu, jolla tunnusomainen tapa kavuta puita alhaalta ylös. Mieliruokaa auringonkukan siemenet. naama oranssinruskea, kupeilla punaruskeita juovia, vatsassa tumma hevosenkenkäkuvio. Siivillä tunnusomainen keltainen pitkittäisjuova. äänet korkeita, hentoja. Lento hoippuvan oloista. Se voi varastoida jopa neljänneksen löytämästään syysravinnosta. äänet pehmeitä, näppäileviä. Pikkuvarpunen Varpusta muistuttava, mutta pään väritys tunnusomainen: suklaanruskea lakki, valkeissa poskissa musta täplä. Mieliruokaa siemenet sekä pähkinämurska. nokka kookas. olemus palleromainen. Höyhenpuku kauttaaltaan punertavanruskea, siivillä sini–valko–mustaa kirjailua. äänivalikoima monipuolinen, usein rääkyy kuuluvasti
Kun se lensi rauhallisesti kohti lampea, selkälokki päätti häätää kilpailijan ja lähestyi sitä takaapäin. vähän aikaa oli hiljaista, kunnes uusi sääksi ilmaantui näköpiiriin. Siinä tuli kiire löysätä kuulapäätä ja suunnata kamera kohtaamisen suuntaan. 26 Suomen luonto 19/2015 T ampereen kyljessä Kangasalla sijaitsee Sääksisäätiön ylläpitämä sääksien kuvauspaikka, Pohtiolampi. olin paikalla elokuussa, samoin olivat sääkset ja toinen lammella säännöllisesti oleskelevista selkälokeista. aamupäivän mittaan muutama sääksi teki onnistuneen syöksyn ja poistui kala kynsissään. Kamerani oli suunnattu lammen pintaan mahdolliseen sääksen syöksypaikkaan. TÄNNE ET TulE! TeksTi ja kuvaT hEikki kaiNULaiNEN Lokki hääti sääksen hyppäämällä sen selkään ja nokkaisemalla päähän.. K o h ta a m in e n 26 Suomen luonto 19/2015 Sääksien kuvauspaikka pohtiolammella. lokki kuitenkin koukkasi ylös ennen kosketusta sääkseen
Kun sääksi sinnikkäästi suuntasi lammelle vielä neljännen kerran, selkälokki otti käyttöönsä entistä radikaalimmat otteet. Se syöksyi taas sääksen selkään ja nokkaisi sitä päähän. Nyt sääksi katsoi saaneensa tarpeeksi ja poistui lammelta ilman kalaa. Sama toistui hetkeä myöhemmin. Katsellessani myöhemmin kuvia tietokoneen ruudulla huomasin, että ilmassa leijui valkoinen höyhentuppo. lokki seurasi tiiviisti sääksen liikkeitä, ja sen lähestyessä uudelleen lampea ritari Peloton hyökkäsi kolmannen kerran. lokki oli onnistunut nyhtäisemään sen irti sääksen päästä. Sääksi vaihtoi suuntaa, pääsi eroon lokista ja joutui taas luopumaan kalastuksesta. Pesän tai poikasten puolustaminen ei ollut syynä selkälokin hyökkäykseen. Puolustiko se ruoka-apajia vai oliko se muuten vain vihamielinen. 19/2015 Suomen luonto 27 Tämä on minun kalapaikkani! Selkälokki rohkaistui hyökkäys hyökkäykseltä ja lopulta nokkaisi höyhentupon sääksen päästä.. Juuri ennen kosketusta lokki hidasti vauhtia levittämällä siipensä ja samassa se jo seisoi sääksen selässä. 19/2015 Suomen luonto 27 Sääksi kaartoi pois ja teki kierroksen läheisen pellon yllä. vastaus jäi saamatta, mutta kohtaaminen painui lähtemättömästi mieleni sopukoihin ja rekisteröityi onneksi myös kamerani muistikortille. n Heikki Kainulainen on biologi ja Jyväskylän yliopiston professori
Suomen noin sadasta vakituisesta päiväperhosesta Joutsenon linjalla on tavattu 66; lajimäärä on kasvanut 11 prosenttia ja yksilömäärä 40 prosenttia. 28 Suomen luonto 19/2015 28 Suomen luonto 19/2015 J outsenon Korvenkylässä on syyskuun viimeisellä viikolla alkamassa kesän viimeinen perhosten laskentakierros. ”Jos ei paista, perhoskesä ei etene”, Saarinen sanoo. Pilvinen viikko menee meiltä ohi ja niin se menee perhosiltakin.” Perhoslajisto on 25 vuoden laskenta-aikana monipuolistunut ja yksilömäärät ovat monilla lajeilla kasvaneet. Mikään laji ei ole hävinnyt ja uusia tuttavuuksia ovat esimerkiksi peltovirnaperhonen, karttaperhonen, tummahäränsilmä, häiveperhonen ja pikkuhäiveperhonen. juha jantunen (vas.) ja kimmo Saarinen ovat tallanneet joutsenon perhoslinjaa yli 1500 kilometriä. Tämä on linjan historian 559. kesän 2015 viimeisessä laskennassa nähtiin kolme sitruunaperhosta, viisi neitoperhosta ja amiraali. linja on 2,7 kilometriä pitkä, ja se on jaettu elinympäristöittäin 11 lohkoon. Jos kaikki olisi mennyt nappiin, niitä olisi 16 enemmän, mutta aina ei laskentaviikolle ole sattunut sopivaa säätä. au Ke a M a n Ku Va t ju H a ja n tu n en. pikkuhäiveperhonen on uusi tulokas. laskentakerta. ”Perhoset lentävät vain aurinkoisella säällä. linjalle ovat lähdössä tuttuun tapaan kimmo saarinen ja Juha Jantunen Etelä-Karjalan allergiaja ympäristöinstituutista kuten 24:nä aikaisempanakin vuonna. pursuhopeatäplä on linjalaskennan mukaan taantunut
19/2015 Suomen luonto 29 TeksTi aLicE karLSSON ovat tiedon kivijalka. 19/2015 Suomen luonto 29 aiKaSaRJaT monet seurannat on aloitettu ennen kuin ilmastonmuutoksesta tuli puheenaihe. Nyt ne ovat ilmiön tärkeitä todistajia
30 Suomen luonto 19/2015 Taantuneitakin on. Tuolloin etenkin opettajat ja papit kokosivat tietoja päivittäisestä säästä eri puolilta Suomea. linjaa laskiessa ruutu ikään kuin kulkee koko ajan laskijoiden edessä. ”Perhoset eivät lentele holtittomasti sinne tänne, vaan ne ovat aika kranttuja elinympäristöstään”, Saarinen kertoo. Ojanreunan laskentalohkolla näkyvin viime vuosien muutos on amiraalin ilmestyminen lajistoon. Pohjois-Suomi näyttää lämpenevän nopeammin kuin Etelä-Suomi, mutta mitä pienempää aluetta tarkastellaan, sitä vaikeampaa on erottaa luonnollinen vaihtelu ja ihmisen vaikutus. Kaikkiaan huhtikuisia jäänlähtöjä on ollut yhdeksän, joista ensimmäinen oli 1921 ja loput kuusi vuoden 1983 jälkeen.” Ku Va t ju H a ja n tu n en vihernopsasiipi, entinen kangasperhonen, on hieman taantunut. ilmastonmuutos on meneillään”, Jylhä toistaa. huhtikuuta 2014. Haavi on mukana, sillä monet valkoiset perhoset, sinisiivet ja hopeatäplät eivät ole heti tunnistettavissa. Tarvitaan vain lomake ja vakioreitti. Tornionjoen jäidenlähtöä on seurattu yli 300 vuotta.. ”Kevään murtautuminen ja esimerkiksi jääpadot ovat olleet ja ovat edelleen tapahtumia, joista paikallislehdet kirjoittavat mielellään.” Jäiden lähtö on Tornion korkeudella sidoksissa huhti–toukokuun lämpötilaan, ja aikasarja vahvistaa keväiden lämmenneen. ”Kesäkuisia jäänlähtöjä on ollut seitsemän, joista viimeisin vuonna 1867”, Kuusisto laskee. ”Nämä ikiaikaiset suomalaiset perusperhoset ovat hieman taantuneet.” Johtopäätös on, että eteläiset lajit runsastuvat ja aiemmin näille leveyspiireille vakiintuneet lajit siirtyvät pohjoisemmaksi. linjan kaikilla elinympäristöillä on tunnusomaiset lajinsa. Esimerkiksi ensimmäisen lohkon, mäntymetsän reunan, vakiolaji on keväisin vihernopsasiipi, keskikesän peltomaisemassa kohtaa tesmaperhosen ja nokkosperhosen ja loppukesällä lehtimetsän reunoilla keisarinviitan ja metsänokiperhosen. ”Pursuhopeatäplä, juolukkasinisiipi, kangasperhonen, metsäpapurikko...”, Saarinen luettelee. ”vuosien varrella paikkoja on myllätty, mutta säntillisellä laskennalla oppii hyvin äkkiä sen, mistä tietyt perhoset löytyvät.” kahden asteen nousu Biologisten muutosten taustavaikuttajista selkein on keskilämpötila. ”alkupäätä haalittiin kasaan aikoinaan vanhoista sanomalehdistä Ruotsin puolelta”, hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo. ”Mittaushistoria ulottuu 1800-luvun puoliväliin”, tutkija kirsti Jylhä ilmatieteen laitokselta kertoo. Muutos alkoi 1970-luvulla. perhoset ovat paikkauskollisia linjalaskenta on yksinkertainen. Ne pitää ottaa lähempään tarkasteluun. Perhoset lasketaan viisi metriä leveältä kaistalta viiden metrin jaksoissa. ”luonnollisen vaihtelun takia otetaan välillä harppaus taakse ja välillä eteenpäin.” kevään lämpeneminen näkyy Tornionjoella Hyvin pitkä suomalainen aikasarja paikallistuu Tornionjoen reunamille, missä on seurattu jäiden lähtöä vuodesta 1693. ”Keskilämpötilat ovat kohonneet alun lukemista noin kaksi astetta ja lämpeneminen on ollut meillä nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin.” Jylhän mukaan luonnollinen vaihtelu ei selitä maapallon lämpenemistä, vaan kyse on kasvihuonekaasujen lisääntymisestä. lämpötilamittauksia on jo 1700-luvulta, mutta ne eivät ole yhtenäisiä. ”Taustalla jyllää kuitenkin koko ajan kasvihuoneilmiön voimistuminen. Kirjaamme ylös ilman lämpötilan, tuulisuuden ja aurinkoisuuden”, Jantunen sanoo. lisäksi vuosittainen vaihtelu on suurta. ”aikaisin jäänlähtö on sen sijaan hyvin lähellä, 26. ”Me olemme nyt lohkolla yksi ja tästä se lähtee. Ja tahti vain kiihtyy ”Jäänlähtö on viimeisen puolen vuosisadan aikana siirtynyt kymmenen vuorokautta aikaisemmaksi, sitä ennen se aikaistui vain pari päivää puolta vuosisataa kohti”, hydrologi Esko kuusisto Sykestä kertoo. Sitä seurataan Suomessa nykyisin noin 200 säähavaintoasemalla
Muutos ei ole ollut suoraviivainen, vaan kylmät ja lämpimät jaksot ovat vuorotelleet. M au Ri M a H La M ä Ki / Va St aV a Lo eS Ko Ku u Si St o / SY Ke jäänlähtöpäivä vuoden alusta laskettuna.. (kuvassa vappu on 120. päivä.) jäiden lähtö Tornionjoesta on ollut aina iso tapahtuma, josta on kirjoitettu paikallislehdissä. 19/2015 Suomen luonto 31 ToRnIonjokI, ToRnIo jäänlähTö 1955–2015 160 150 140 130 120 110 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 19/2015 Suomen luonto 31 Tornionjoen jäänlähtöaikasarja kertoo, että keväät ovat aientuneet ja lämmenneet. Esimerkiksi 1950-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun oli perustasoon verrattuna poikkeuksellisen kylmää
Ja sama jatkuu”, Saarinen sanoo. Nyt näyttää siltä, että kanta on säilynyt ennallaan vain kolmessa pohjoisimmassa kunnassamme.” Kanalintujen epäsuotuisa kehitys oli 1960–1980-luvuilla silmiinpistävää. ”Sitä ennen kannat olivat metsästäjien saaliskirjojen mukaan vaihdelleet kauniina aaltoliikkeenä ainakin sata vuotta.” Sekoittiko pakan ilmaston lämpeneminen. ”Jos sataa ja sää on viileä, kasvillisuus ja ravinto kuten pienet selkärangattomat eivät ole vielä voimissaan.” Metsäkanalinnut ovat siirtyneet kohti pohjoista. Pohjoisempana tilanne on erilainen. Seurantajakson alussa kanta vaihteli jaksottaisesti. 32 Suomen luonto 19/2015 Lämpö ja perhoset kuuluvat yhteen Perhoset ovat hyviä ilmaston lämpenemisen ilmentäjiä, sillä lämpötila on vaihtolämpöisille eläimille tärkeä. vuodesta 1991 viime kesään laskenta-ajan lämpötilat Joutsenossa ovat nousseet jo asteella. Edeltävä talvikin vaikuttaa. ”alkuaikoina riekkoa oli Etelä-Suomessakin, minkä jälkeen sen esiintymisalue alkoi siirtyä yhä pohjoisemmaksi. Siitä on viitteitä. H a n n u H u tt u. lämpö ei silti selitä kaikkea. linnuissa muutokset poikkeavat perhosista. Laji on vahvimmillaan Lapissa. vähälukuinen se on edelleen, mutta tuntuu että se on saanut sieltä jalansijan.” Helteen mukaan riekko on oma murheellinen lukunsa. Jyväskylän yliopistossa on seurattu pitkään muutamia teeripopulaatioita ja saatu tietoja yksilötasolla. Tulokset ovat kaikilla seurantalinjoilla yhteneväiset. Monta saapasparia siellä on kulutettu.” Seurantalajit ovat metso, teeri, pyy ja riekko. ”Monet perhoset talvehtivat maan rajassa ja kärsivät, jos jäätyminen ja sulaminen vuorottelevat”, Jantunen selventää. Joillakin lajeilla kuten kanalinnuilla kannan painopiste on siirtynyt kohti pohjoista. Lintujen laskennalla pitkät perinteet linjalaskennat ovat käytössä myös monia muita lajeja arvioitaessa. uusia lajeja on tullut ja jotkin linnut ovat laajentaneet elinalueitaan, mutta taantuneita on paljon. ”Nyt esimerkiksi näemme, miten käänteentekevä vuosi 1999 oli perhosmaailmassa. Linjalaskennat paljastavat, että riekko on katoamassa eteläisestä Suomesta. Kesä oli lämmin ja etelästä pöllähti uusia lajeja kuten karttaperhosia, kannussinisiipiä ja etelänhopeatäpliä. ”Sitten kanta kääntyi laskuun, mutta pohjoisempana teeri on menestynyt paremmin.” Myös metso ja pyy ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet etelästä oulun korkeudelle saakka. ”Teeren soitimen ajoittuminen ja lisääntymisen käynnistyminen määräytyvät huhtikuun lämpötilan mukaan”, Helle kertoo. lintujen kannanarviot perustuvat harrastajien ja tutkijoiden havaintoihin vakioreiteiltä, pisimmät aikasarjat ulottuvat 70 vuoden taakse. Elinympäristöjen muutokset heijastuvat lajistoon ja yksilöiden määrään. Teeri on vähentynyt Eteläja KeskiSuomessa. aikasarjoilla kerätään pohjaa tulevien vuosien analyysejä ja tarkasteluja varten. ”viime vuosikymmeninä huhtikuu on lämmennyt ja lämpenee edelleen ja teeren soidin käynnistyy yhä aikaisemmin. Selvin muutos on se, että linnut, muun muassa peippo, kiuru ja laulujoutsen, saapuvat meille keväisin entistä aikaisemmin. ”oli huonoja vuosia, mutta todella hyviäkin”, Helle sanoo. ”Meillä on nyt vähän yli 50 vuotta yhtenäistä aikasarjaa”, erikoistutkija Pekka helle luonnonvarakeskuksesta oulusta kertoo. ”Pyy on teeren tavoin levittäytynyt lappiinkin. ”Näyttää siltä, että mitä lämpimämpää on, sen enemmän on perhosia”, Saarinen sanoo. ”Työ on tehty pääosin vapaaehtoisvoimin, ja maastossa on liikuttu melkein miljoona kilometriä. ”uudet lajit ovat saaneet pysyvän jalansijan ja levittäytyneet eteenpäin.” Joutsenon linja on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa 1999 alkanutta maatalousympäristön päiväperhosseurantaa, johon kuuluu noin 50 linjaa eri puolilla Etelä-Suomea. Kun tulokset on ympätty yhteen pitkäaikaisseurantojen kanssa, on nähty, että ilmasto on Keski-Suomessa ja ehkä laajemminkin muuttunut, mutta epätasaisesti. Sen sijaan alkukesä, jolloin poikaset kuoriutuvat, ei ole vastaavasti lämmennyt.” Siitä tulee loukku
vaikka merivesi on lämmennyt pohjoisella Itämerellä, se ei vaikuta meduusojen määrään. ”Epäselvää on esimerkiksi se, kuinka suuri osa korvameduusoista syntyy omalla rannikollamme ja kuinka suuri osa keijuu meille virtausten ja tuulten mukana etelämpää.” 19/2015 Suomen luonto 33 korvameduusahavaintoja on kerätty yleisöltä viitenä kesänä. aiemmat arviot ovat peräisin kalastajilta. ”meduusoja oli 2009 niin runsaasti voimalan lähialueilla, että niiden pelättiin tukkivan jäähdytysputkia.” Suomen ainoa pysyvä meduusalaji on korvameduusa, jonka runsaus vaihtelee suuresti. ”joinain vuosina kuten 2011 Suomenlahdella ja Saaristomerellä meduusat muodostivat suuria ja tiheitä lauttoja sekä avomerellä että rannikon tuntumassa, kun taas esimerkiksi 2013 meduusoja ei ollut millään merialueellamme muutamaa yksilöä enempää.” Seuranta on nostanut esiin kysymyksiä. 19/2015 Suomen luonto 33 mEdUUSAllE SUolA on lämpöä TäRkEämpää SUOMaLaiSiSTa aikasarjoista uusimpia ja siten lyhimpiä ovat korvameduusahavainnot, joita kerää Suomen ympäristökeskus (Syke). Tällä kertaa taustalla on suola. Sarja paljastaa, etteivät kaikki muutokset johdu lämpötilasta. Sysäys tuli olkiluodon ydinvoimalan viranomaisilta, jotka halusivat meduusojen runsaudesta ajantasaista tietoa ja ennusteita. ”Suolapulssien jälkeen meduusojen elämänkaareen kuuluvia polyyppejä löytyy laajemmalta idästä Suomenlahdella ja Selkämerellä.” meduusahavaintoja alettiin ottaa vastaan kansalaisilta 2010. ”Suolapitoisuus on meduusoille lämpötilaa oleellisempi”, erikoistutkija Maiju Lehtiniemi Sykestä kertoo. tu o M a S H ein o n en
häiveperhosia näkyy yhä enemmän tulevina kesinä. n Eteläiset perhoslajit runsastuvat lajistossamme. Särkikalat lisääntyvät lämpenevissä vesissä. ”Kun katson aikasarjaa, niin ehkä metsästys on mahdollista kerran viidessä vuodessa.” Suuri eliöiden vaellus ilmaston lämpeneminen johtuu ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvusta; syy löytyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä, joka on kiihtynyt 1800-luvulta lähtien. Kolmiolaskennat eivät ainoastaan tuota tietoa riistahallinnolle metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi, vaan aineisto on arvokasta moneen kansalliseen ja kansainväliseen tarpeeseen. Seurauksena on maapallon ilmakehän kuumeneminen. Riistatietoa käytetään esimerkiksi aluesuunnittelussa ja monien hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Kriteerinä on muun muassa, että teerikannan pitää olla parempi kuin pitemmän aikavälin keskiarvo, ja vaikka se olisi lukumääräisesti hyvä, siinä ei saa olla alaspäin osoittavia merkkejä. Tärkein askel on uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen. Etelästä leviää uusia perhoslajeja, pohjoisten lajien elintila kapenee. Jalot lehtipuut siirtyvät pohjoisemmaksi. Se pidättää osan maapallon lämpösäteilystä ja palauttaa sen takaisin. SRK_SUOMENLUONTO_90x270_10_2015.indd 1 23.10.2015 11.11 ju H a ja n tu n en. ”Nyt on pohdittu teeren talviaikaisen metsästyksen sallimista, ja lupa on sidottu tiukasti loppukesän laskennan tuloksiin”, Helle sanoo. Meneillään on Suomessakin suuri eliöiden vaellus. Kun olot muuttuvat, ne eliöt jotka pystyvät siirtyvät suotuisimmille alueille. Hirvikärpäset laajentavat elinalueitaan ja alkavat kiusata poroja. Riistakolmiolaskennat ovat myös osa yleisempää ympäristön tilan seurantaa. lapin linnut siirtyvät kohti Jäämerta. Hiilidioksidi on niin sanottu kasvihuonekaasu, joka toimii kasvihuoneen katon tavoin. 34 Suomen luonto 19/2015 Laskenta vaikuttaa metsästykseen Pitkillä aikasarjoilla on Helteen mukaan hyvinkin konkreettista merkitystä. lämpötilan nousu ei ole kuitenkaan tasaista ja lisäksi muutoksia on sateisuudessa; paikoin uhkana on kuivuus. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan siihen voidaan vaikuttaa valinnoilla. Männyn puuraja nousee
*viiksitimalin helähtävä ääni palKittu laatulehti Lahja hINta vaIN 51, 50 € (12 kk, norm . 11/2014 Suomen luonto 35 tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus (09) 2280 8210, (09) 2280 8224 (arkisin 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi, tarjoustunnus: SL_Suomen Luonto tarjous on voimassa uusille tilauksille suomessa. 10 monipuolista numeroa vuodessa! suOmeN LuONtO aLkOI ILmestyä 1941 ja täyttää eNsI vuONNa 75 vuOtta. NykyääN LehdeLLä ON yLI 180 000 LukIjaa. Nettisivuiltamme voit tulostaa lahjakortin lahjan saajalle! Ku va : V iik sit im al i Tu om as H ein on en , lu m ih iu ta le ist oc kp ho to Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto lahJaPulMa RatkaIstu! Ping!* tILaamaLLa LuONNONystäväN ykkösLehdeN joululahjaK si tuet LuONNONsuO jeLua. 76,50 €)
”olisin voinut osallistua sillä jo vuoden 2014 kisaan, mutten suoraan sanottuna nähnyt siinä voittaja-ainesta”, leinonen sanoo. TeksTi aLicE karLSSON / kuvaT aNTTi LEiNONEN hirvet tulivat kuvauspaikalle kevätyönä 2013 nuolukiven houkuttelemana. ”vaimoni arvosti kuvaa kovasti ja minä arvostin hänen asiantuntemustaan, koska hän on kuvataiteilija.” Pari kuukautta kuvaa tuijotettuaan leinonen alkoi katsella sitä eri silmillä. Kuvauspaikalla oli kojun lisäksi hirvien nuolukivi ja sen houkuttelemana hirviäkin. Puoli vuotta myöhemmin leinosen vaimo ripusti sen olohuoneen seinälle. jo u n i ti KK a n en antti Leinonen. yksi niistä on kattava kuvitus kainuulaisesta metsäluonnosta. Näin antti leinonen nimesi nappaamansa kuvan, joka valittiin Vuoden luontokuvaksi 2015. kääntäminen ei ole manipulaatiota. Kuvan ympärille syntyi pian tohina. voittokuva Äiti oota on tässä. Niistä oli vain joitakin satunnaisia kuvia. Kuva lähti kilpailuun tammikuussa 2015. 36 Suomen luonto 19/2015 Äiti oota. Hän oli tallentanut karhun, ahman, kotkan ja metsäpeuran elämää vuosikymmeniä, mutta hirvien kohdalla oli aukko. ”Se on niin, että sisälleni on ohjelmoitu asioita”, leinonen sanoo. Suolla tai metsän reunassa seisovat hirvet oli niin nähty. ”herkkä siluetti vasasta emon perässä, niukat värit, rajaus ja jalkojen rytmi hipovat täydellisyyttä”, tuomaristo kommentoi valintaansa. antti Leinonen käänsi kuvan, koska oikealle menevä liike näyttää joustavammalta. ”Ne ovat odotuksia itseltä. kun emo ja vasa kävelivät aukion editse, voittokuva oli viittä vaille valmis. Siellä leinonen huomasi, että hirvistä voisikin saada uudenlaisia kuvia. leinonen, leinonen, Leinonen kuhmolainen antti Leinonen jätti saappaanjälkensä valokuvaushistoriaan voittamalla vuoden luontokuvakisan jo kolmannen kerran. otos koettiin poikkeukselliseksi valokuvaksi, graafiseksi teokseksi, josta huokuu jotakin maagista. ”Totesin, että sehän on helvetin hyvä kuva.” Syyllisyys ajaa leinosen pohjimmainen syy hirvien kuvaamiseen on syyllisyys. Leinoselle ennestään tuttu hirvilehmäkin saapui sinne vasansa kanssa. voittajakuva on keväältä 2013, sillä kilpailun säännöt sallivat kuvat kahdelta edelliseltä vuodelta. Ja hirvi kuuluu hyvin olennaisesti siihen.” Tämmöinen oli valmius, kun kollega kari kemppainen 2009 pyysi leinoselta apua kojunsa siirtämisessä Elimyssalon reunalla
Sonnikuva ei vastannut kuvitelmiani.”. Öinen valo ja eläinten jalkojen rytmi napsahtivat kohdalleen. Jos sattui pilvinen yö, oli turha vaivautua. leinonen marssi Metsähallituksen toimistoon, osti kahdeksan puuta, kaatoi ne ja pilkkoi klapeiksi. Mietin myös pitikö ne puut ottaa pois, mutta tehty mikä tehty.” Hirvikuvia alkoi syntyä. Hänen alitajunnassaan kummitteli Sotkamossa oleva nina ternon Havukka-ahon ajattelija -veistoksen komea sarvipää, jota hän oli katsellut parikymmentä vuotta. ”Hain tiettyä kuvaa hirvisonnista. Sen jälkeen näyttämö oli valmis. Päässä alkoi raksuttaa: yö, avara maisema, paljas taivas. 19/2015 Suomen luonto 37 avain oli nuolukivi. ”Kojussa on aikaa ajatella. Sonni piti otteessaan Hirvilehmä kävi leinosen kuvauspaikalla muutaman kerran. Sellaista missä ei olisi muuta kuin sonni siluettina taivasta vasten.” Mutta kuvauspaikalla oli puita, jotka piti saada pois. vielä samana syyskesänä leinonen asetteli suolaisen herkun omalle kuvauspaikalleen, ja pian hirviä alkoi tulla. Muttei leinonen sitä vielä silloin tiennyt. Nähtävästi yritin kopioida teoksen majesteetillisuutta.” Sonnistakin syntyi joitakin kuvia, mutta niin isosarvista kuin Ternon sonni ei Kuhmosta löytynyt. Kun lehmällä oli keväällä 2013 vasa mukanaan, leinosen kamera raksutti. Riistakameralla hän oli jo nähnyt, milloin hirvet tulevat. yhdellä niistä leinonen voitti viime vuonna vuoden luontokuvakisan nisäkässarjan. ”olin jonkin verran pettynyt. Maaginen, graafinen ja poikkeuksellinen kuva oli valmis. Sen tunnisti helposti korvasta, josta puuttui pieni pala. ”luulen että se on antanut minulle sytykkeen. Syntyi sarja päiväkuvia ja vaatimus: jotakin erilaista pitäisi saada. Näin hän tiesi, milloin kojulle pitää mennä
”Kaikenlaisia tapahtumia sieltä peuramailta on kertynyt.” Hirveä leinonen sanoo kuvanneensa niin vähän, ettei tarinoitakaan ole juuri kertynyt. ”Tuli vaikutelma, että se meni katsomaan mitä ne ulvovat.” n antti Leinosen kuva karhusta kuhmolaisen erämaalammen rannalla oli vuoden luontokuva 1990. 38 Suomen luonto 19/2015 Suhde kuvattavaan vaatii aikaa leinonen on voittanut vuoden luontokuvakisan kaksi kertaa aiemmin. ”Se on ollut niin kevyttä toimintaa petokuvauksiin verrattuna”, hän sanoo. yhtenä yönä kojussa kykkiessään leinonen kuuli susilauman ulvonnan hyvin lähellä. Haaveissa on myös kirja, jonka työnimi on Seikkailuja peuran perässä. Nyt petokuvaukset ovat jäämässä vähemmälle. ”Miten niin iso eläin osaa liikkua niin hiljaa?” leinonen ihmettelee. Sen sijaan peura kiinnostaa leinosta edelleen ja suunnitelmissa onkin metsäpeuranäyttely Kainuun museoon 2017. Leinosen Ahman maa voitti luontokuvakisan 1998. ”Neljänä viitenä yönä kojussa ei kuvattavaan ehdi syntyä suhdetta.” outo hiippari hirvi kuitenkin on. 010 439 4770 www.forestum.fi. Kameran etsimessä oli nuorenpuoleinen hirvisonni, joka kuulosteli ääntä tovin ja lähti sitten suoraviivaisesti sitä kohti. leinosen mukaan sisäänrakennettu vaatimus niiden kuvaamisesta ei ole enää voimassa. Tuomaristo vaikuttui kuvasta huokuvasta rauhasta. Karhu (1990) ja Ahman maa (1998) -otokset on napattu lähellä paikkaa, josta tuorein Äiti oota -kuvakin. Pienessä Taimipuodissa: kotimaisia metsäpuiden taimia luomuyrttejä, perennoja linnun– ja lepakonpönttöjä, siilinpesiä, kimalaistarvikkeita ekologista kasvinsuojelua kotipihaan ja metsään Forestum Oy:n Pieni Taimipuoti Gardeniassa Helsingin Viikissä P
viisi kappaletta viidestätoista kummajaistarinasta purjehtii jäämeren vuonoilla ja Ruijan rannoilla. näiden kauhukertomusten ihana viisaus on siinä, etteivät ne ole yhtään kauhistuttavia. näiden retkien tulokset paulaharju julkaisi kahden vuosikymmenen aikana, sotien välissä, kahdeksana tarkkanäköisenä, edistyksellisenä, upeasti kirjoitettuna ja aikaa uhmaavana kansatieteellisenä opuksena. NOvELLiEN vaLOSUUNNiTTELU on nerokas. hän kuvaa ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta kovimmissa mahdollisissa olosuhteissa molempia kamppailun ja elossapysymistaistelun osapuolia tasaveroisesti arvostaen. 11/2014 Suomen luonto 39 S amuli paulaharju (1875–1944) oli perinteenkeräämisen itseoppinut mestari, lapin lönnrot, joka partioi vaimonsa ja oivallisen tutkijatoverinsa jennyn kanssa pohjoisen kaikki kolkat. kirjailija hyödyntää huolellisesti omakohtaisen kokemuksensa kaamoksen sysipimeästä, revontulten topologiasta, jäämeren huurujen koreografioista sekä yöttömän yön läpikuultavuudesta. Tunturien yöpuolen viisitoista novellia ovat lähtökohtaisesti kaikki perinteenkerääjä paulaharjun tallentamia pohjoisen kummitusjuttuja, jotka taiteilija paulaharju virittää säkenöivän moderniksi pienproosaksi. vuonna 1934, tutkijanuransa ehtoopuolella, kuusikymppinen paulaharju pullautti julki ainoan kaunokirjallisen teoksensa, novellikokoelman Tunturien yöpuolta. ”mutta metsäkansa ei polkuja kaivannutkaan, sen käymätienä oli koko erämaa.” paULaharjU TaivaLTaa tragedioittensa päähenkilöiden rinnalla kertoen humoristisen myötätuntoisesti kovista kohtaloista ja julmasta elämästä. yliluonnollisen ja luonnollisen välinen raja häilähtelee kertomuksissa kutkuttavan ja tarkoituksellisen hämäränä. järjestelmä palaa pian entiseen tilaansa niin että paukahtaa ja novelli on päättynyt. kaikenkarvaisen tyhmyyden, typeryyden, ahneuden ja ahdasmielisyyden systemaattinen pilkka pippuroi juonenkäänteitä. paulaharjun ote on alkuperäisväestöä ja arktista luontoa kunnioittava. paulaharju kertoo pelkäävistä ja taikatemppuihin uskovista, hän tutkii kauhistumisen rakenteita ja mekanismeja sen sijaan että pelottelisi. kirkko on paulaharjun saagoissa uuden ajan merkki, muualta tuodun, organisoidun ja rahoitetun modernin taikauskon tyyssija. niissä tuntuu olevan aivan erityisesti aivot puhdistavaa viimaa. Se on kautta aikojen nuorekkainta ja radikaaleinta kotimaista sanataidetta. n Su Sa n n a Ke KK o n en h u rm e 19/2015 Suomen luonto 39 Juha Hurme on ohjaaja ja kirjailija Tampereelta. yliluonnollinen on näissä vinkeissä kertomuksissa luonnon valtavan latauksen symboli. Luonnon latinki. kuvauksen kohteet uskovat maahisiin, meri trolleihin ja noitavoimiin, mutta lukija saa valita, onko uskomuksissa perää vai kuljetaanko psykoottisen pelon, taikauskon ja harhojen alueella. Ihmisrievut tekevät näissä viiltävänhauskoissa proosanäytelmissä ylpeysja ahneuspäissään jonkin röyhkeän erheen, jolla yrittävät rimpuilla vapaaksi vääjäämättömästä
40 Suomen luonto 19/2015 se oN edeLLeeN maHdoLLisTa, saNoo n ao M i KL ei n in Va Lo Ku Va : Ko u Ro SH Ke SH iR i TeksTi jOUNi TikkaNEN kuviTukseT haNS EiSkONEN NaOMi kLEiN
Kirjan myötä Klein nousi englanninkielisen maailman viralliseksi vasemmistoälyköksi, jolle soitetaan, kun tahdotaan kuulla, että suuryritykset ovat vastuuttomia ja kulutuskulttuuri on mätä. Nyt Klein vastaa puhelimeen, koska hän on julkaissut kolmannen pääteoksensa. 19/2015 Suomen luonto 41 Suomen Luonto haastatteli maailmankuulua kirjailijaa pariisin ilmastokokouksen alla. Tällaisen kovemman Naomi Kleinin ääntä on voinut kuunnella monilla radio-, tvja youtube-kanavilla sitten vuoden 2000, jolloin hän julkaisi ensimmäisen kirjansa No Logo. K un naomi klein vastaa puhelimeen Torontossa, Kanadan suurimmassa kaupungissa kello kymmenen aamupäivällä, on vaikea ajatella, että langan toisessa päässä puhuu kansainvälinen supertähti. Teoksesta tuli bestseller, joka käännettiin 28 kielelle ja jota on painettu miljoona kappaletta. ”Hello, this is Naomi.” Pehmeys on vain pintaa, sillä pian ääni analysoi tiukasti sitä, mikä kulttuurissamme, taloudessamme ja vähän kaikessa on vialla. This Changes Everything käsittelee vähän yllättäen ilmastonmuutoksen ja talouden suhdetta, ja se on juuri ilmestymässä suomeksi Pariisin ilmastokokouksen alla.. kokouksessa etsitään poliittista ratkaisua ilmastokriisiin. Ääni on ystävällinen ja välitön, peräti pehmeä
42 Suomen luonto 19/2015 Descartesin filosofian pohjalta alkoi se teknologinen projekti, jolla on Kleinin mukaan aiheutettu ilmaston lämpeneminen. 42 Suomen luonto 19/2015
Descartes kirjoitti ensi kerran, että meistä voisi tulla ”luonnon herroja ja hallitsijoita”. Kolmas pääteos Tämä muuttaa kaiken (into 2015) käsittelee kapitalismin ja imastonmuutoksen suhdetta. . Kovasta rutiinista kertoo sekin, kuinka Klein tarpeen tullen kaivaa itsestään sen pehmeämmän puolen. idea kehittyi 1600-luvulla Euroopassa ja sai lisävoimaa fossiilisista polttoaineista 1700-luvulla. Kokouksesta tuli kuitenkin poliittinen pannukakku, jota Naomi Klein itse oli paikan päällä todistamassa. Miksi hän ajattelee juuri kapitalismin olevan yhteensopimaton ilmaston kanssa. Vanhemmat rauhanaktivisteja. ikään kuin kyse olisi jostakin sisäisestä ja peruuttamattomasta, joka kuuluu ihmisluontoon.” Kleinin mukaan koko ihmiskunta ei ole epäonnistunut. ”Monilla alkuperäiskansoilla on hyvin kauaskatseinen maailmankuva”, hän huomauttaa. Kaikki puhuivat ilmastonmuutoksesta. . ”ilmastonmuutos on tilaisuus jakaa oikeutta suurelle osalle maailmaa”, Klein sanoo. Siinäkin mielessä Tämä muuttaa kaiken, hän ajattelee. . ”olen hyvin onnekas, you know. Niin käy, kun häneltä tivaa, miksi kirjan alaotsikko on juuri ”kapitalismi vs. Miksi kapitalismi. Läpimurtoteos No Logo (wSoY 2001) kritisoi kulutuskulttuuria ja suuria brändejä, toinen pääteos Shock Doctrine (wSoY 2008) uusliberalistista talousmallia. Pariskunnalla on kolmevuotias poika. Kanadalainen toimittaja, aktivisti ja kirjailija. ”En usko, että he saavat aikaan sopinAomI klEIn . lähemmäs vastausta pääsee oikeastaan vasta mutkan kautta, kun Kleinin panee kertomaan, miksi hän kiinnostui ilmastonmuutoksesta. Hän pitää surkuhupaisana, että niin sanotut geoinsinöörit uskovat nyt ongelmien ratkeavan uudella, entistä hienostuneemmalla tekniikalla. Syntyi 1970 Yhdysvalloista Kanadaan muuttaneeseen juutalaisperheeseen. Poliittinen paine oli kohonnut ja yhdysvaltain entisen presidenttiehdokkaan al Goren tähdittämä elokuva Epämiellyttävä totuus vetänyt kansaa teattereihin. Eikö hän pelkää, että teos torjutaan vain yhtenä vasemmistolaisena pamflettina muiden joukossa. Saisivatko poliitikot nyt Pariisin ilmastokokouksessa, marras–joulukuun vaihteessa, viimeinkin jotain aikaan. Tätä tarkoittaa hänen kirjansa nimi Tämä muuttaa kaiken. ”itse asiassa minun kirjojani ei oteta vastaan niin”, Klein väistää – ja kihertää. Klein näkee ilmastokriisin antavan mahdollisuuden puuttua myös kansojen väliseen epätasa-arvoon, kun kansainvälisissä kokouksissa mietitään, kuka puhtaammasta energiantuotannosta nyt maksaa: ne köyhät maat, jotka ilmastonmuutoksesta usein kärsivät vai ne teollistuneet maat, jotka ovat aiheuttaneet suurimman osan kasvihuonekaasupäästöistä. Palomiehiä oli vähän, tulvasuojelu laiminlyöty ja terveydenhuolto heikko. Hän oli tekemässä taustatöitä edelliseen kirjaansa Shock Doctrine, jossa hän kuvaa, kuinka kapitalistista, uusliberalistista talousmallia on levitetty suurten katastrofien jälkimainingeissa. Kirjassaan hän kuvaa, kuinka brittiläinen aktivisti ratkesi kyyneliin ja sopotti: ”luulin, että ne oikeasti välittävät...” vasta aivan hiljattain on alkanut taas näkyä lupaavia merkkejä: aurinkosähkön hinta on romahtanut, uusi paavi saarnaa ilmastonmuutoksesta ja Kiina ja yhdysvallat ovat ilmoittaneet kahdenvälisestä sopimuksesta kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. on ehdotettu, että taivaalle voitaisiin suihkuttaa sulfaattiaerosolia, jotta osa auringon säteilystä heijastuisi takaisin avaruuteen. Se oli idea, josta syntyi valtavasti konflikteja eri kansojen kesken sekä omistavan luokan ja työläisten välillä.” Klein siteeraa muistin varassa valistusfilosofi René Descartesia. Klein uskoo, että tarvitaan enemmän. Kirjassaan Klein huomauttaa, että näihin oljenkorsiin uskovat ovat usein yrittäjiä, joilla on taloudellisia intressejä, ja matemaattisesti suuntautuneita miehiä, joilla on suuret kuvitelmat itsestään. ”vasta aika hiljattain pieni osa ihmisistä alkoi ajatella voivansa kohdella luontoa koneena. ”Pitää lakata sanomasta, että ihmiskunta on epäonnistunut, koska se aiheuttaa voimattomuuden tunnetta. Kleinin mukaan Katrina oli malliesimerkki tämän ajatuksen soveltamisesta: Kun tulva oli huuhtonut kaupungin yli, valtion vuokra-asunnot jyrättiin, suuri osa kouluista yksityistettiin ja kaupungin varakkaampi väestö haali ne maat, jotka ennen olivat yhteisomistuksessa. ilmastokriisi huutaa Kleinin mukaan vahvempaa valtiota, joka on – no – ollut vasemmiston toiveissa muutenkin. Ko u R o SH Ke SH iR i. katrina-myrsky opetti Se tapahtui kymmenen vuotta sitten, kun hirmumyrsky Katrina iski yhdysvaltain New orleansiin, Klein sanoo. 19/2015 Suomen luonto 43 Mikä meni vikaan. ilmasto”. vaikka emme itse muuttaisi elämäntapaamme, yhteiskuntaa tai taloutta, ilmastonmuutos muuttaa kyllä tavalla tai toisella kaiken. Puoliso avi Lewis on dokumenttiohjaaja. Katrinan iskiessä kaikki petti, ja ihmiset jäivät taivasalle vailla suojaa. uusliberalismiin kuuluu, että julkisia palveluita on oltava vähän, koska yksityinen raha tekee asiat tarkoituksenmukaisemmin. olen niitä harvoja vasemmistolaisia kirjoittajia, jotka tavoittavat laajemman yleisön.” Kleinin kupliva nauru viehättää, mutta itse kysymys vaatii vastausta. Jo ennen katastrofin tapahtumista uusliberalistinen kapitalismi oli tehnyt valtiosta heikon, Klein väittää. Epätasa-arvo lisääntyi. Mikä ihmiskunnassa on vialla, kun ilmastonmuutosta ei saada kuriin. Hänen filosofiansa pohjalta alkoi se teknologinen projekti, jolla on Kleinin mukaan aiheutettu ilmaston lämpeneminen. kokenut puhuja Naomi Kleinin puhe on polveilevaa, mutta siinä on myös paljon tarkkaan mietittyjä lauseita, jotka kertovat, ettei hän puhu asiastaan ensimmäistä kertaa. Uutta toivoa, paljon voitettavaa Ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta vuonna 2009 tunnelma oli toiveikas. Klein pitää kysymystä väärin asetettuna. ”Katrina opetti minulle, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat paljon paljon pahemmat uusliberalistisen kapitalismin oloissa”, Klein sanoo. Kaikki maailman ihmiset eivät ole osallistuneet kasvihuonekaasujen tupruttamiseen samalla tavalla
aivan lopuksi Klein tahtoo kertoa, kuinka hänestä tuntuu, että yhä useampi hahmottaa nyt ilmastonmuutoksen, Euroopan pakolaiskriisin ja hyvinvoinnin rapautumisen kaltaisten ongelmien yhteyden. Omien arvojen, ajatusten, tunteiden ja kokemusten tunnistaminen tuo liikkumiseen uutta syvyyttä, motivaatiota sekä kokonaisvaltaista hyvää oloa. Noin alkajaisiksi. klein uskoo mahdollisuuksiin Kleinin aika alkaa olla jo vähissä. Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Sirpa Arvosen uutuuskirjassa hyödynnetään metsää liikunnan ja terveyden lähteenä. Huomio suunnataan mielentaitojen lisäksi fyysisen kunnon harjoittamiseen. ”i’m sorry to have to be on the schedule”, hän sanoo. Kunnon ilmastopolitiikan vaatiminen ei ole enää elitististä, vaan kyseessä alkaa olla liike, jolla on massaa ja aito mahdollisuus voittaa. Metsämieli – kehon ja mielen kuntosali www.metsakustannus.fi Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 www.suomenlintuvaruste.com, lintuvaruste@birdlife.fi, p. 44 Suomen luonto 19/2015 musta, joka on linjassa tieteen kanssa”, Klein vastaa, ”En usko, että näemme sopimusta, joka leikkaa päästöjä tarpeeksi kahden asteen tavoitetta ajatellen, ja sekin on minusta liian korkea.” Kahden asteen tavoite oli harvoja Kööpenhaminan kokouksen päätöksiä: ilmaston lämpeneminen pitäisi pysäyttää kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Klein tahtoo vielä sanoa, että ilmastonmuutos on yhä pysäytettävissä. yhä useampi tajuaa, että yhden asian liikkeiden aika on ohi ja että ilmastonmuutos koskettaa jollakin tavalla kaikkia. Hän tarkentaa, ettei hän ole mikään hölmö optimisti, mutta uskoo että asioihin voi vaikuttaa. Eri asia olisi sanoa, että, Hei, me voitamme varmasti.” Senkin Klein tahtoo vielä sanoa, että Pohjois-amerikassa alemmat yhteiskuntaluokat ovat nyt löytäneet mielenosoitusmarsseille. Ja: ”Take care.” Pöydälle jää pitkä lista vastaamattomia kysymyksiä. Sitten Kleinin on mentävä. ongelma on siinä, että hyvin vaikutusvaltaiset tahot pitäisi saada luopumaan saavuttamistaan eduista. n Kuuntele Naomi Kleinin haastattelu podcastina osoitteessa www.suomenluonto.fi Saisivatko poliitikot Pariisin ilmastokokouksessa viimeinkin jotain aikaan. Hän perustaa arvauksensa siihen, että eri maiden lupaukset tiedetään aika tarkkaan etukäteen, eikä niiden summa yksinkertaisesti riitä. 09-386 7856 • Kiikarit • Kaukoputket • Jalustat • Lintukirjat • Linnunpöntöt • Lentoaukon pellit • Törmäyksen estävät haukkasilhuetit • Linturuokinnat. Mitään poliittisia sitoumuksia päästöjen pienentämiseksi ei kuitenkaan tehty, eikä niitä Kleinin mukaan nähtäisi siis nytkään. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. ruskovilla.fi 100 % MERINOVILLA Jokainen rakastaa lämpöä Hyvä olo näkyy. ”luulen, että minulla on toivoa, koska se on edelleen mahdollista. Jos ilmastonmuutos tahdotaan voittaa, pitäisi voittaa sellaiset suuryhtiöt kuin Shell, Exxon, British Petroleum, Peabody ja Gazprom. Hinta 32 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai puh. Kirja yhdistää mielentaitoharjoituksia liikunta harjoituksiin. Seuraavat haastattelut odottavat häntä ja agentti hengittää niskaan, joten loppua kohden puhelimessa rahiseva puhe nopeutuu. ”on niitä talouden aloja, jotka kasvavat ja joiden pitäisikin kasvaa, mutta on myös niitä, joiden pitäisi supistua.” Jälkimmäisellä Klein viittaa öljyja hiiliteollisuuden kaltaiseen, hyvin paljon saastuttavaan tuotantoon
Metsästyskielto estää osallistumisen esimerkiksi hirviporukkaan, ja se tekee kipeää. Tammikuussa 2015 heidät tuomittiin käräjäoikeudessa yhden vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja metsästyskieltoon. Poliisi voi määrätä rattijuopon tai kaaharin oitis väliaikaiseen ajokieltoon. Tapauksesta teki mielenkiintoisen se, että vastaajista kaksi oli tammikuussa 2013 jäänyt kiinni törkeästä metsästysrikoksesta, susien tappamisesta Perhossa. Sakoista selviää rahalla ja ehdollisesta vankeustuomiosta olan kohautuksella. Myönnän tähän liittyvän oikeusturvaongelmia. Ei siitä sen enempää... Pahasti kuitenkin oikeustajua kolhii se, että Perhossa nähdyn kaltaiseen tekoon syylliset metsästelevät vuosikausia kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hovioikeuden päätös saadaan myöhemmin. Siksi väliaikaisen kiellon tulisi olla mahdollinen, ei automaattinen. MikSi TäySiN tahallisesta, törkeästä metsästysrikoksesta kiinni jäänyt saa edelleen metsästää. luvat saattavat lähteä tuoreeltaan jo tavallisen metsästysrikoksen vuoksi. ETELäSUOMaLaiSTEN miesten seurue selvisi käräjäreissusta melkein pelkällä säikähdyksellä. Metsästyskielto on yleensä se kaikkein kovin rangaistus, aselupien mahdollisen menetyksen ohella. Perhon miehet olivat liikkeellä laina-aseiden kanssa. Rangaistus joka tulee heti, tehoaa parhaiten. lapin käräjäoikeus hylkäsi lokakuun alussa kaikki syytteet metsästysrikoksista, koska katsoi, että kysymyksessä on erehdys. Ei laki ole nykyäänkään ehdoton. Törkeästä metsästysrikoksesta kiinni jäänyt menettää yleensä heti kaikki ampuma-aselupansa, mutta hän voi osallistua metsästykseen valvotusti laina-aseella. Muutamia miehistä syytettiin myös ampuma-aserikoksista. Kaatoluvat olivat kyllä hankittuina, mutta ne oli myönnetty viereiselle alueelle. Metsästyskieltoa voidaan tuomita 1–10 vuotta, mutta painavista syistä se voidaan jättää määräämättä. Siksi, että metsästyskiellon määrää tuomioistuin, usein kauan rikoksen paljastumisen jälkeen. Lakia TULiSi muuttaa niin, että joko poliisi tai käräjäoikeus voisi määrätä väliaikaisen metsästyskiellon heti rikoksen paljastuessa. 19/2015 Suomen luonto 45 V a h ti ko ir a Metsästyskielto voimaan heti a n tt i Le in o n en / PR o LK karhu on yksi salametsästetyistä lajeista. Esimerkiksi lapin käräjäoikeuden tapauksessa välitön metsästyskielto olisi ollut kohtuuton, koska syytteet lopulta hylättiin. MikkO NiSkaSaari 19/2015 Suomen luonto 45 Kirjoittaja on vapaa oikeustoimittaja.. Syyttäjä syytti heitä metsästysrikoksista, koska seurue oli syksyllä 2013 jahdannut hirviä väärällä alueella
Sen jälkeen väite onkin ollut ahkerassa käytössä. Myyttejä on syytä vähän purkaa. Ne ovat perintöä 1960–1990-lukujen värikkäistä metsäkiistoista, joissa tieto ja mielipiteet menivät iloisesti sekaisin. Sen mukaan luonnonmetsienkin kehitykseen kuuluu avovaihe, uudistuminen ”paljaalle metsäpeitteettömälle maalle” voimakkaan metsäpalon jälkeen. väite on lähtökohdiltaan tarkoitusviisi myyttiä lu onnonmetsistä Osa myyttien perusteista nojaa vanhentuneisiin tutkimuksiin, osa niistä on alun perinkin tietoista vääristelyä. 1 Luonnonmetsiä uudistavat voimakkaat metsäpalot ja avohakkuut jäljittelevät metsäpalojen vaikutuksia. Metsäammattilaiset nostivat tämän väitteen esille 1960-luvun lopulla, kun luonnonsuojelijat arvostelivat Pohjois-Suomen laajoja avohakkuita luonnonvastaisiksi. 46 Suomen luonto 19/2015 TeksTi ja kuvaT pETri kETO-TOkOi. 46 Suomen luonto 19/2015 M etsäkeskusteluun on juurtunut virheellisiä mutta sitkeähenkisiä myyttejä luonnonmetsien ekologiasta. osa myyteistä on ollut alun perinkin propagandaa; tiettyjä luonnonmetsien kehitykseen kuuluvia ilmiöitä on korostettu ideologisista syistä. osa myyteistä taas perustuu vanhentuneisiin tieteellisiin näkemyksiin, jotka uusi tutkimus on osoittanut vääriksi. Metsäpalon jäljittelyllä puolustettiin avohakkuiden luonnonmukaisuutta
Metsäpalojen jäljittelyllä puolustettiin avohakkuiden luonnonmukaisuutta. Suomen kosteammassa, puolimereisessä ilmastossa ja soiden ja järvien rikkomassa maastossa voimakkaita ja laaja-alaisia metsäpaloja on ollut vähemmän. Sen syntymiseen ovat voineet vaikuttaa laaja-alaiset ja dramaattiset metsäpalot, kuten Tuntsan suurpalo vuonna 1960, jotka ovat herättäneet paljon huomiota. lisäksi varhainen paloekologinen tutkimustieto tuli Pohjoisamerikasta, jossa voimakkaat latvapalot ovat yleisiä mantereisen ilmaston alueilla. lisäksi paksukaarnainen ja syväjuurinen mäntymme kestää hyvin metsäpaloja. 19/2015 Suomen luonto 47 Eri-ikäisrakenteista vanhaa luonnonmetsää. Usein toistuvien lievien metsäpalojen seurauksena männiköihin kehittyy ryhmittäinen monijaksoinen rakenne. 19/2015 Suomen luonto 47 viisi myyttiä lu onnonmetsistä hakuinen. kaarronharju, kuusamo. Myös voimakkaita kaiken tai lähes kaiken puuston tappavia häiriöitä esiintyy, mutta tutkituissa luonnonmetsissä niitä oli vähemmän. Helsingin yliopiston metsätutkijoiden timo kuuluvaisen ja tuomas aakalan laatima yhteenveto Fennoskandiassa tehdyistä 43 luonnonmetsätutkimuksesta osoittaa, että luonnonmetsien uudistumistavat ovat hyvin monipuolisia. Männiköissä yleisimpiä ovat osan puustosta tappavat häiriöt, joissa vanhat männyt jäävät tyypillisesti henkiin. Suurimmat hongat jäävät elävinä pystyyn. yhdeksänsylenkallio, Näränkävaara, kuusamo.. Tutkituissa luonnontilaisissa kuusikoissa yleisin uudistumistapa on pienistä latvusaukoista tapahtuva vähittäinen uudistuminen
Siksi metsätalouden käyttämät kiertoajat jäljittelisivät hyvin tätä luonnonmetsien ”suurta kiertoa”. 48 Suomen luonto 19/2015 Pohjois-Ruotsin metsien palohistoriaa pitkään tutkinut professori olle Zackrisson on samoilla linjoilla: ”Paloalojen laajuutta on rajoittanut myös se seikka, että latvapalot ovat olleet meillä varsin harvinaisia. vanhoilla, kuolleilla ja hiiltyneillä puilla elävien lajien kannalta nämä erot ovat tietenkin elintärkeitä. Moreenimaalla kasvavan keskimääräisen havusekametsän palaessa sisämaassa todennäköisesti vähintään puolet täysikasvuisista puista jäi henkiin.” lisäksi paloalueen rajat ovat repaleisia ja palamattomina säilyneet laikut yleisiä. Metsätalouden äänitorvet ovat korostaneet myös sitä, että pohjoiset havumetsät palavat luonnostaan usein, noin kerran vuosisadassa. arviot metsäpalojen esiintymistiheydestä perustuvat pääasiassa vanhojen mäntyjen, kelojen ja kantojen palokorojen iänmäärityksiin. 2 Luonnonmetsät ovat palaneet kerran vuosisadassa. pitkään palamatta olleen, myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikossa voi olla jopa 10–20 prosenttia lehtipuita. Niitä tutkimalla onkin saatu selville, että FennoskanSatoja vuosia ilman metsäpaloja kehittyneissä kuusimetsissä koivun osuus voi olla merkittävä. Eläviä yksittäisiä puita säästyi aina metsiköissä, olipa metsäpalo kuinka ankara hyvänsä. Palaneen metsän näkymä ei muistuta lainkaan avohakkuualuetta eikä ”paljasta maata”. Tsarmitunturin alue.
Myös tämän myytin juuret ovat metsäammattikunnan ideologisissa päämäärissä. Salamaniskut sytyttävät Suomessa noin sata metsäpalon alkua vuodessa. Pyrkimys näkyy selvästi professori Erkki k. Palokorotutkimusten avulla palojen esiintymistä voidaan selvittää kuitenkin vain viimeisten 300–600 vuoden ajalta, ja tuona ajanjaksona kaskeaminen ja muu ihmisen tulenkäyttö lisäsi huomattavasti metsäpalojen määrää. vuosina 1865–1899 palojen keskikoko valtion mailla oli 80 hehtaaria. Selvää on sekin, että luonnontilaisten metsäalueiden pinta-alasta valtaosa on ollut vanhaa metsää. Tyypillistä luonnonmetsille on niiden puuston ikäja kokorakenteen suuri vaihtelu. väitteet sadan vuoden luontaisesta palotiheydestä ovatkin karkeita yliarvioita. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet, että ennen asutuksen ja kaskeamisen leviämistä metsäpalojen tiheys oli paljon alhaisempi kuin kaskikauden aikana. Näin on nykyisinkin: vain noin joka kymmenes metsäpalo saa alkunsa salamasta. Toisen maailmansodan jälkeen metsätaloudessa voimistui pyrkimys päästä eroon harsintatyyppisistä hakkuista, joissa poimitaan metsän suurimpia puita. 3 Metsät kehittyvät luontaisesti tasaikäisrakenteisiksi. kalelan kirjoitkostean kasvillisuuden ja turpeen vuoksi korvet ovat palaneet hyvin harvoin. dian mäntyvaltaiset metsät ovat palaneet 1600-luvulta 1800-luvulle keskimäärin 20–60 vuoden välein, kuusivaltaiset metsäalueet selvästi harvemmin kuin mäntyvaltaiset. Lakkasuo, Orivesi. Mikäli salamoista syttyneet metsäpalot olisivat polttaneet vuosittain sadasosan Suomen metsäpinta-alasta, palojen keskikoon olisi pitänyt olla 2000 hehtaaria. Mikään ei viittaa tähän. Multiharju, ikaalinen.. kukin metsäpalo jättää omat vauriojälkensä vanhoihin mäntyihin. Pienten suoaltaiden turvekerroksiin tallentunutta hiiltä ja siitepölyä tutkimalla paikallista palohistoriaa voidaan selvittää jopa tuhansia vuosia taaksepäin. 1800-luvun aikalaisarvioiden mukaan valtaosa metsäpaloista olikin ihmisen sytyttämiä. Tasaikäisrakenteisten metsien luonnonmukaisuuden korostaminen palveli tätä tarkoitusta. luonnonmetsätutkija tuomo Walleniuksen mukaan näyttää epätodennäköiseltä että salamaniskut voisivat synnyttää usein mainitun ”sadan vuoden palokierron” millään laajemmalla alueella
50 Suomen luonto 19/2015 tamissa artikkeleissa ja metsänhoidon oppikirjoissa. ilvessalo itse totesi, että niitä oli erittäin vaikea löytää. Tosiasiassa ilvessalon tutkimusmetsiköt eivät olleet tyypillisiä, normaaleja luonnonmetsiä vaan tiukoin kriteerein valittuja täystiheitä ja tasarakenteisia yhden puulajin metsiä. Tämä myytti pohjautuu professori Erkki K. Harhakuvan syntymistä on edistänyt se, että vuosikymmenten ajan luonnonmetsien kehitystä havainnollistettiin Yrjö Ilvessalon ”luonnonnormaalien” metsien kasvuja tuotostutkimuksilla. Koska rajut, kaikki puut tappavat metsäpalot eivät ole Suomen oloissa olleet luontaisesti yleisimpiä metsää uudistavia häiriöitä, eivät sitä ole tasaikäisinä kehittyvät puustotkaan. Kalelan kirjoituksiin metsien luontaisesta puulajidynamiikasta. 1960-luvun lopulta lähtien myyttiä on käytetty hyväksi myös avohakkuisiin kohdistetun kritiikin torjunnassa. luonnonmetsä voi kehittyä tasaikäisenä, jos esimerkiksi voimakas metsäpalo tappaa kaikki puut ja metsä uudistuu lyhyen ajan kuluessa. Multiharju, Seitsemisen kansallispuisto, ikaalinen.. Kalelan mukaan ”puulajikehitys pyrkii meillä siihen, että lopuksi yksi, puulajeista voimakkain, jää ainoana kasvupaiLuonnontilaisten metsäalueiden pinta-alasta valtaosa on ollut vanhaa metsää. 4 Metsän kehitys johtaa yhden puulajin metsiin. vielä sitäkin enemmän hiiltä on sitoutunut maaperän humukseen. Tyypillistä luonnonmetsille onkin niiden puustojen ikäja kokorakenteen suuri vaihtelu. vanhojen luonnonmetsien elävien ja kuolleiden puiden hiilivarasto on suuri
Erkki K. Kalela sovelsi näitä ajatuksia metsän kehitykseen. Cajanderin metsätyyppiteoriaan. Hänen mukaansa häiriöttömästi kehittyvä kasviyhdyskunta saavuttaa lopulta kasvupaikan ja ilmaston määrittelemän tasapainotilan, jossa vain kilpailussa voimakkaimmat lajit ovat jäljellä. Kalelan näkemys on pääosin oikea, mutta samalla myös ratkaisevasti puutteellinen. Suoaltaiden turvekerroksista tehdyt siitepölytutkimukset osoittavat, että monet nykyisin kuusettomat kuivat mäntykankaat olivat männyn ja kuusen muodostamia sekametsiä ennen kaskikauden alkamista. Nykyisin vallitseva näkemys metsäluonnon kehityksestä on selvästi dynaamisempi kuin Cajanderin ja Kalelan. Cajander korosti voimakkaasti kilpailun merkitystä kasviyhdyskuntien kehityksessä. Se otettiin aktiiviseen käyttöön metsätalouden viestinnässä 1990-luvulla, kun ilmastonmuutos ja metsien hiilinielut nousivat näkyvästi esille julkisessa. Kuusikot ja männiköt eivät kehity yhden puulajin metsiksi, koska sukkession loppuvaiheessa puiden kuolemisen synnyttämät latvusaukot antavat tilaa myös pioneeripuulajien, etenkin koivun, uudistumiselle. k. Satoja vuosia ilman metsäpaloja kehittyneissä kuusimetsissä koivua voi olla 10–20 prosenttia puuston tilavuudesta. 5 vanhat metsät eivät sido hiiltä. Erilaiset häiriöt ovat olennainen osa metsäkasvillisuuden dynamiikkaa ja lajit ovat evoluutiossaan sopeutuneet niihin. Tämä väite on myyteistä uusin. Puhtaiden männiköiden esiintyminen kuivilla kankailla taas on seurausta usein toistuvista metsäpaloista, jotka ovat pitäneet kuusen pois näiltä kasvupaikoilta. 19/2015 Suomen luonto 51 kalle jäljelle. – – Tällaisia pysyviä metsiköitä muodostavia voimakkaita puulajeja meillä todennäköisesti on vain kaksi, tuoreiden kankaiden kuusikot ja kuivien kankaiden männiköt”. Kalelan näkemys puulajien kehityskaaresta, sukke ssiosta, perustui hänen isänsä a. Metsäkasviyhdyskunnat ovat jatkuvassa muutoksessa, eikä mitään pysyviä tasapainotiloja voi syntyä. Myös vanhoissa männiköissä on usein huomattava koivusekoitus
väitteen ydinajatus on, että vanhojen metsien puuston tilavuus ei kasva ja siksi ne eivät toimi hiilinieluina. 52 Suomen luonto 19/2015 keskustelussa. vuonna 2013 ilmestynyt yhteispohjoismaisen tutkimushankkeen loppuMetsämaan humus on muodostunut suurelta osin lahopuiden jäänteistä. viimeisten 10–15 vuoden aikana lauhkean ja boreaalisen vyöhykkeen vanhojen luonnonmetsien hiilitaseista on tehty useita tutkimuksia eri maissa ja erilaisilla tutkimusmenetelmillä. artikkelista tuli teoreettisen ekologian klassikko ja sen päätelmiä on toistettu biologian oppikirjoissa vuosikymmenten ajan. kintulammen luonnonsuojelualue, Tampere.. Tulokset osoittavat, ettei odumin japanilaiseen tutkimukseen perustuva olettamus vanhojen metsien hiilineutraa liudesta pidäkään paikkaansa. odumin teorian mukaan vanhoissa, ”kypsissä” ekosysteemeissä kaikki yhteyttämisessä sitoutuva energia kuluu eliöyhteisön soluhengitykseen eikä biomassa enää kasva. Tämän vuoksi vanhat metsät tulisi hakata ja niiden tilalle pitäisi istuttaa nopeasti kasvavia nuoria metsiä. Näkemys vanhojen metsien hiilineutraaliudesta sai alkunsa yhdysvaltalaisen ekologi Eugene odumin ekosysteemien kehitystä ja energiataloutta käsittelevästä artikkelista Science-tiedelehdessä 1969
Mikäli tällainen metsä hakataan, seurauksena on hiilidioksidin vapautuminen ilmakehään. raportti summaa uudet tutkimustulokset seuraavasti: ”vanhojen metsien uskottiin aiemmin olevan tasapainossa siten, että hiilivaraston koko ei muuttuisi. 19/2015 Suomen luonto 53 vanhojen luonnonmetsien elävään ja kuolleeseen biomassaan on sitoutunut valtava määrä hiiltä. Metsänapanahikkaita sammaloituneella maapuulla. Multiharju, Seitsemisen kansallispuisto, ikaalinen.. avohakkuun jälkeen metsä muuttuu päästölähteeksi 15–30 vuodeksi. kuollut muuttuu eläväksi silmiemme edessä. Myös maaperän ja lahopuuston hiilivarastot näyttäisivät kasvavan metsän ikääntyessä.” vanhojen luonnonmetsien elävään ja kuolleeseen biomassaan on sitoutunut valtava määrä hiiltä, hehtaaria kohden paljon enemmän kuin talousmetsien metsiköihin. n Kirjoittaja on Tampereen ammattikorkeakoulun metsäekologian lehtori ja Suomalainen aarnio metsä -kirjan (Maahenki 2010) toinen tekijä. Toisinaan on myös oletettu, että vanhat metsät muuttuvat hiilen lähteiksi lisääntyneen myrskyistä ja hyönteisistä johtuneiden tuhojen takia. uudempien tutkimustulosten perusteella vanhat metsät ovat kuitenkin hiilinieluja. Biomassan hiilivaraston kasvu jatkuu pitkään – kenties satoja vuosia – vaikkakin kasvunopeus heikkenee metsän ikääntyessä
kanta on siellä vähentynyt nopeasti. Satelliittipanta antaa venäjän metsäpeurojen liikkeistä aivan uudella tavalla tietoa. au Ke a M a n Ku Va t M a RK u S Si RK K a. hirvaat pudottavat sarvensa pian kiima-ajan jälkeen. ”Tietoa kertyy myös vasontamenestyksestä ja toisaalta vasahävikistä, kuolinsyistä ja petojen vaikutuksesta”, kertoo pannoitusurakan kenttätöistä vastannut metsäpeuratutkija Danila Pantšenko Karjalan tutkimuskeskuksen Biologian instituutista Petroskoista. TeksTi MarkUS Sirkka Syksyistä kiimatokkaa hallitseva hirvas. Satelliittipantojen avulla metsäpeuroille tärkeistä elinalueista sekä kesäja talvilaidunten välisistä vaelluksista saadaan selville paljon uutta. Tiedolla on merkitystä myös Suomen metsäpeuroille, sillä Kainuussa elävä kanta on yhteydessä sikäläisiin metsäpeuroihin rajan yli ja osa kainuulaispeurojen kesälaitumistakin on ollut venäjällä. Pannat ovat Karjalan ensimmäiset. 54 Suomen luonto 19/2015 v enäjän Karjalan metsäpeuroista on pian luvassa uutta tietoa, sillä kaksi peuravaadinta on saanut satelliittipannan. karjalan metsäpeuroja tutkitaan itärajan takana seurataan nyt satelliittipannalla varustettujen metsäpeurojen liikkeitä
vielä 1980-luvulla yksilöitä oli 6500. viime vuonna Karjalassa tehtiin ensimmäinen koko metsäpeuran esiintymisalueen kattanut lentolaskenta, minkä perusteella Karjalassa on enintään 2400 metsäpeuraa. uusien suojelualueiden perustamisen sekä vapaan maastoliikenteen rajoitukset ja valvonnan lisäämisen Pantšenko näkee välttämättömänä, mikäli metsäpeuran tulevaisuus halutaan Karjalassa turvata. Suomessa kanta taantuu myös Toisin kuin Suomessa, suurpetojen verotusta tutkimuskeskuksen tutkijat eivät karjalan metsäpeuroja tutkitaan kuukauden ikäinen metsäpeura. Tieto on tarpeen, sillä tärkeimmille metsäpeurojen elinalueille suunnitellaan useita suojelualueita, muun muassa Kalevalan ja uikujärven seuduille. 19/2015 Suomen luonto 55 Metsäpeura on peuran suvun alalaji, jota esiintyy vain Suomessa ja venäjän pohjoisissa. Peurojen vasonta-alueet kirkasvetisten järvien saarissa ovat myös riistaveristen matkailijoiden suosimia lomanviettopaikkoja, mistä on muutakin häiriötä peuroille. ”löysimme pannoituksienkin yhteydessä salametsästäjän uhriksi joutuneen peuran jäänteet läheltä kalastajien kämppää”, Pantšenko kertoo. Suojelun tehostamisella on jo kiire, sillä metsäpeurojen määrä on pienentynyt viime vuosikymmenien aikana dramaattisesti. pannoilla tutkitaan muun muassa vasakuolleisuutta. aiemmin suuressa osassa tasavaltaa elänyt kanta on nyt lisäksi pirstaloitunut ja painottunut alueen pohjoisosiin. Syynä Karjalan kannan taantumiseen ovat elinympäristöjen muutokset kuten hakkuut ja rajoittamaton, villi turismi, mutta etenkin salametsästys. lyhytjalkainen poro on kesytetty läheisestä tunturipeurasta. peuroja jäljellä vähän Pannoitusta yritettiin Karjalan tasavallan pohjoisosassa sijaitsevalla Tuoppajärvellä jo kesällä 2014, mutta silloin siinä ei onnistuttu. Metsäpeuroja on vain Suomessa ja Venäjän luoteisosassa.. Se viihtyy erämaissa ja on sopeutunut metsäympäristöön monin tavoin; esimerkiksi kapeat sarvet eivät haittaa kulkua puiden lomassa ja pitkät jalat sopivat syvään lumeen
Karjalan metsäpeuroista kerrottiin myös Suomen Luonnossa 10/2014. 56 Suomen luonto 19/2015 pidä kovin merkittävänä seikkana, sillä peuraseuduilla petojen määrät eivät ole suuria. n 56 Suomen luonto 19/2015 juuri pannoitettu vaadin jatkaa matkaansa Tuoppajärvellä. Kainuussa se oli suurimmillaan 2000-luvun alussa, jolloin eläimiä oli lähes 1700. M a RK u S Si RK K a. Karjalassa toivotaan, että metsäpeurojen liikkeiden seuraamiseen on nyt saatu hyvä alku ja pannoitukset jatkuvat tulevina vuosina. luonnonvarakeskuksen maaliskuussa tekemän lentolaskennan perusteella Suomenselän soilla elää nykyisin noin 1250 peuraa, yli sata enemmän kuin vuonna 2013, jolloin laskenta suoritettiin edellisen kerran. Lähes tuhannen neliökilometrin järvi on kuusamon korkeudella. Suomenselällä näyttää valoisammalta. Kainuun metsäpeuroillakaan ei mene hyvin, sillä kanta on pienentynyt 1980-luvun lopun lukemiin, noin 700 eläimeen. Kainuun kanta oli pienentynyt jälleen sadalla. Suomessa gps-pantoja on käytetty metsäpeurojen seurannassa vuodesta 2004 lähtien. Tosin pienenevässä kannassa myös petojen vaikutus korostuu. Pannoilla saadaan asiaan lisävalaistusta. luvallisesti metsäpeuraa ei voi metsästää, sillä laji on Karjalassa rauhoitettu. vaadin lähti uiden auttamaan tutkimusta. Metsäpeurat tarvitsivatkin kipeästi suojelutoimia, joissa tutkimus itärajan takana on myös hyväksi. Niitäkin on jäljellä vain vähän. pannoitusta yritettiin Tuoppajärvellä jo viime vuonna. Metsäpeuroja on siten koko maailmassa vain muutamia tuhansia; on epäselvää, kuuluvatko Komin ja arkangelin alueen peurat samaan alalajiin
Vasoja syntyy touko–kesäkuun vaihteessa yksi, erittäin harvoin kaksi. jalat ja kuono ovat pidemmät kuin porolla, sarvet kapeat. Hossan värikallion yhtä kuvaa on väitetty metsäpeuraksi. OSMOTTU – LUONNOLLISESTI Osmo Color -käsittelyllä tuot esiin puupinnan yksilöllisen kauneuden ja säilytät puun luonnollisen tunnun – sisällä ja ulkona. MetSäPeuRa Metsäpeuroja on Suomenselällä ja kainuussa. Tutustu tuotteisiimme: www.osmocolor.com Säilytä puun tuntu!. TUNTOMErkiT: Molemmilla sukupuolilla on sarvet, jotka hirvaalla ovat paljon suuremmat kuin vaatimella. raviNTO: Kesällä monenlainen tuoreruoka kuten tupasvilla, pajujen lehdet, sarat, heinät ja kortteet. 19/2015 Suomen luonto 57 Rangifer tarandus fennicus kOkO: uros paljon naarasta kookkaampi, paino 90–200 kiloa, naaraan alle sata kiloa. Hirvaalla on tällöin vaatimien niin sanottu kiimatokka. LiSääNTyMiNEN: Kiima-aika syys–lokakuussa. Karjalassa peuroja on tällä alueella d a n iL a Pa n cH en Ko / ib K a RR c R a S. vaELLUkSET: Vaeltaa talvija kesälaitumien välillä, mutta vaellukset ovat vähentyneet kannan pienennyttyä. Kaivaa talvella jäkälää lumen alta. TiESiTkÖ?: Metsäpeuroja oli Suomessa jo 7000 vuotta sitten
puulajipuisto metsän kätköissä ”Täällä on erikoinen arboretum – 70 vierasta puulajia on istutettu tavalliseen kangasmetsään noin 30 vuoden aikana”, Hamari esittelee. 58 Suomen luonto 19/2015 K ymijoki on uurtanut Kotkan seudulla syvät jäljet ihmisten elämään ja luonnon historiaan. Kun ymmärtää etsiä, alkaa silmiin erottua pihtoja, lehmuksia, tammia, hevoskastanjoita, lehtikuusia ja oudon tummarunkoisia koivuja tavallisten metsäpuiden seasta. Metsässä risteilevillä poluilla tulee vastaan ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja ja käenkaalien valkoisen kukkamaton peittämää metsänpohjaa. ti M o V eS te Ri n en 58 Suomen luonto 19/2015. Hän toimi kaupunkipuistoa valmistelleen työryhmän puheenjohtajana ja teki kymmenisen vuotta sitten myös aloitteen puiston perustamisesta. oppaanani on luonnosuojeluvaikuttaja, biologi Risto hamari. Jokivarren arvokas luonto kuuluu naturaan, ja kosket on suojeltu koskiensuojelulailla. vesi kuohuu vuolaana ja kiirehtii Kokonkoskelle, Kartanonkoskelle ja langinkoskelle kunnes rauhoittuu mereen. olen Siikakosken rantametsässä aurinkoisena päivänä kesän kynnyksellä. Se auttoi myös kansallisen kaupunkipuiston syntymisessä: jokihaarat yhdistävät puiston kohteet merelle saakka. ilmassa häilähtää tuulihaukan hahmo ja sirittäjän ääni kohoaa veden kohinan ylle. Lehtomaista rehevyyttä Langinkosken puulajipuiston ja Metsolan siirtolapuutarhan väliltä. kansallista kaupunkipuistoa tämäkin. Kymijoen langinkosken haaraan kuuluva Siikakoski on kaupunkipuiston pohjoisimpia paikkoja
19/2015 Suomen luonto 59 viherkäytävä merelle kotkan kansallinen kaupunkipuisto koostuu puistoista, historiallisista kohteista, merija jokialueista sekä luonnonsuojelualueista. TeksTi riTva kUpari LöyTöRETKELLä SUoMeSSA 19/2015 Suomen luonto 59
ti M o V eS te Ri n en ti M o V eS te Ri n en ti M o n ie M in en ti M o n ie M in en ti M o V eS te Ri n en Ri tV a Ku Pa Ri ainakin osa kaupunkipuiston metsistä saa uudistua luontaisesti. ihan tavalliseksi puulajipuistoksi hän ei kuitenkaan paikkaa miellä. Joen rantamilla on neljä siirtolapuutarha-aluetta, joista vanhin on jo yli 80-vuotias langinlaakso. paasi kertoo, missä olet.. Puulajipuiston vieressä langinkoskella on luonnonsuojelualue, ja lähistöllä on myös valtakunnallisesti tunnettu geologinen opetuskohde: Paljaassa kalliossa voi nähdä rapakiven syntyhistoriaa. Kohti pintaa työntyvään sulaan rapakivimagmaan on jäänyt laikuiksi muita kivilajeja. Rasvaeväiset luonnonkalat on päästettävä vapaiksi, ja pyydä ja päästä -kalastusta suositellaan muutoinkin. Linnoitus luonnon turvana lähdemme Risto Hamarin kanssa Siikakoskelta etelään kohti Kotkan keskustaa ja sivuutamme pian jykevän ja laajan Kyminlinnan. Näissä kesäkeitaissa on yhteensä 340 puutarhapalstaa. luonnon ja kulttuurin kohtauspaikka. langinkoski on kuulu koskestaan ja keisarillisesta kalastusmajastaan, jossa aleksanteri III perheineen viihtyi 1880-luvulla. hullukaali juurtui linnoitukselle venäläisen sotaväen aikana. 1940-luvulla perustettiin vielä langinkosken, Metsolan ja Korelan siirtolapuutarhat antamaan kaupunkilaisille ruokaa ja virkistystä. Kymijoella kalastetaan vieläkin lohta, kirjolohta, meritaimenta ja siikaa. 60 Suomen luonto 19/2015 Äkkiä näemme metsässä miehen pienen lapion ja ämpärin kanssa. Punatammen taimia on tulossa,” Männistö selvittää. Hän kertoo suunnitelmasta saada metsään kyltit puiden tunnistamiseksi. linnoituksen kivettyjen muurien päällä kohoavat nurmettuneet vallit. Hamari tunnistaa hänet hannu Männistöksi, joka on kehittänyt ja hoitanut arboretumia ensin sen perustajan kaj Frimanin kanssa ja jatkanut vapaaehtoistyötä Frimanin kuoltua. Siellä 21 puulajia on istutettu systemaattisesti omiin sarkoihinsa. Langinkosken kalastusmajan harmonista kokonaisuutta. ”Tästä pitäisi poistaa varjostavaa puustoa. viime syksynä toin tänne otatammen ja valkotammen. ”Tästä tulee sellainen metsä, jossa ihminen uudistuu ja sen on hyvä olla ja kulkea, sellainen mielenterveyspuisto.” kalastusta ja siirtolapuutarhoja Kaupungin toinen, perinteisempi, yli 50-vuotias arboretum on langinkoskella. risto hamari ahdekaunokki kukkii kyminlinnan suojissa
vallien seinämillä kasvaa erittäin uhanalainen nuokkulapiosammal ja vaarantunut keltakynsimö. Kaponieerilinnoituksen rakensivat venäläiset 1800-luvun alussa osaksi Ruotsinsalmen linnoituskaupunkia. ”Siellä on paahderinteitä, varjopaikkoja, kosteita vallihautoja, kuivia kallioita, tasaisia kenttiä, lehtometsää ja lampi”, Hamari listaa. . . 19/2015 Suomen luonto 61 koTkAn kAnSAllInEn kAUpUnkIpUISTo . Kävelemme moninkertaisesti palkittuun Sapokan vesipuistoon, jota hallitsee korkealta kalliolta ryöppyävä merivesiputiM o V eS te Rin en tiM o V eS te Rin en M u Se o V iR a St o Sapokan vesipuistossa on 20-metrinen merivesiputous. Pinta-ala 2400 hehtaaria, josta maa-alueita 600 ja vesialueita 1800 hehtaaria. Monimuotoinen kasvillisuus rikastuttaa myös hyönteislajistoa; alueelta on tavattu noin 600 suurperhoslajia. Näitä ovat ainakin idänukonpalko, idänukonputki, idänkattara, hullukaali ja harmio. Nyt Senaatti-kiinteistöjen omistama suljettu linnoitus odottaa uutta tulemistaan kenties matkailukohteena. . Kyminlinnassa on ollut armeijan toimintaa vielä 1900-luvulla. Kotkan lisäksi Suomessa on seitsemän muuta kansallista kaupunkipuistoa. Kasvilajistossa on kulttuuritulokkaita kuten polemokoreja eli sotatulokaskasveja, jotka kulkeutuivat linnoitukseen venäläisen sotavän hevosten rehun mukana. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on kunnostettu entiselleen. toimii ekologisena käytävänä itäisen Suomenlahden kansallispuiston ja Valkmusan kansallispuiston välillä. puistoja ja teollisuushistoriaa ajamme kaupungin keskustaan Kotkansaarelle, joka on saanut viime vuosina jopa kansainvälistä mainetta hienoilla puistoillaan. Perustettu 2014. venäjän keisarihuoneen jäseniä Langinkoskella 1880-luvun lopulla.. Sisältää jokija meriluontoa, luonnonsuojelualueita, puistoja, historiallisia kohteita ja rakennusperintöä. Kukkaloistoa valleille tuovat muun muassa kissankellot, siankärsämöt, pukinjuuret, pukinparrat, ahdekaunokit ja hiirenvirnat. rakennuksessa on museo, joka on auki toukokuusta lokakuuhun. Päätöksiä ei ole tehty, sillä kunnostaminen vaatisi kosolti rahaa ja rakentamista. Kyminlinnan viisisakaraiset muurit kätkevät sisäänsä yli 50 hehtaaria monipuolista luontoa
aika näyttää, pääseekö aarteita joskus katsomaan sukellussafarilla tai perustetaanko sinne merenalainen museo. Kaupungin teollinen historia on keskittynyt pääosin Kymijoen itäiselle Korkeakosken haaralle. osa tehdasaluetta sisältyy kaupunkipuistoon samoin kuin tehtaan työväelle rakennetut Kotkan vanhimmat puutalot, Norskan pytingit, vuodelta 1872. Kapuan Hamarin perässä putouskallion syrjää ylös Pookinmäelle, jonka korkeimmalla kohdalla on näkötorni. Kotkansaaren lounaispuolella kohoavat Mussalon satamanostureiden siluetit ja koillisen suunnalla Kotkamillsin, alun perin Enso-Gutzeitin ”Norjan tehtaiden”, korkea piippu. Taistelujen jäljiltä meren pohjassa on paljon laivojen hylkyjä. vesi päätyy Sapokanlahden pohjukkaan ja varmistaa siellä veden kierron takaisin mereen. vasemmalla kotkamillsin piippu.. rakentaminen aloitettiin 1790-luvulla. Keskustassa pääsee muutaman kilometrin kävelyreitillä viiteen–kuuteen puistoon. Näyttävimmät rakennelmat ovat Fort Slava Kukourilla ja Fort Elisabet varissaaressa. varsinainen luonnonparatiisi on kuitenkin kansallisen kaupunkipuiston eteläisin kohde lehmänsaari. idän suunnassa Ruotsinsalmessa käytiin Ruotsin ja venäjän välillä kaksi suurta meritaistelua 1789 ja 1790. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu yhdeksän erilaista puistokokonaisuutta, jotka kaupunginpuutarhuri heikki laaksonen on kehittänyt monimuotoiseen loistoon. ylhäällä tuivertaa reipas merituuli ja maisemat avautuvat kaupunkiin ja kauas merelle. Se on ollut uittojen, sahojen, voimalaitosten ja monenlaisen puunjalostusteollisuuden aluetta. Karhulan alueella on suojeltu eri-ikäisiä työväen asuinkortteleita. Taistelujen jälkeen Kotkansaarelle ja sen edustan monille pienille saarille rakennettiin Ruotsinsalmen merilinnoitus, jonka osia on jäljellä. Historiaa tuntevan eteen avautuu panoraamana Ruotsinsalmen sotaja linnoitushistoria. pookinmäen näkötornista avautuu merellinen kotka. hylkyjä ja luontoaarteita Kaupunkipuisto jatkuu pitkälle meren sineen. ”lehmänsaari on suosikkikohteeni, hieno virkistyssaari kiau Ke a M a n Ku Va t ti M o V eS te Ri n en kyminlinna on osa pietarin suojaksi tehtyä linnoitusketjua. Tornin metallinen yläosa on tehty Ruotsinsalmen linnoituksen aikaisen punatiilisen rakennelman päälle. Kukourilla ja varissaaressa kasvaa monipuolista niittykasvillisuutta ja sotatulokkaana uhanalainen keltakynsimö. Hylkyaarteet ovat Museoviraston suojeluksessa. Näkymä pookinmäeltä koilliseen. 62 Suomen luonto 19/2015 tous. Niihin pääsee kesäaikaan yhteysveneellä, kotkalaisittain tuurimoottorilla. Kaupunkipuistoon kuuluu myös alvar aallon suunnittelema Sunilan tehtaan asuinalue
lähellä on Katariinan laaja meripuisto ja sen korkeimmalla kohdalla linnoitus Fort Katariina. Paikka on lähteikköistä purolaaksoa vanhoine puineen. Tervaleppälehto keskustassa alkuperäistä luontoa on säästynyt myös kaupungin ytimen tuntumassa Kotkansaarella, missä on esimerkiksi 50 vuotta sitten suojeltu Puistolan tervaleppälehto. Siellä on lehtoja, uhanalaisia kasveja, pitkä hiekkaranta ja tulentekopaikkoja,” Hamari listaa. Lahopuut ovat tikkojen mieleen.. Täällä elää lähes sata putkilokasvilajia, monipuolinen pensaslinnusto ja perhoslajisto, muun muassa kaakonlasisiipi. Niitä seuraavat koiranputket, karhunputket, lehtotesmat ja lehtokielot. Tähän ei luontoväki suostu. Sunilan sellutehtaan 1930-luvulla rakennettu asuinalue kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon. villiä tunnelmaa luovat maatuvat puut, ryteiköt ja tiheänä kasvavat tuomet. puistolan tervaleppälehto on jätetty luonnontilaan. ulkomeren kasvillisuudesta kertovat esimerkiksi käärmeenkieli ja merimaltsa. Jotkut asukkaat ovat Hamarin mukaan sitä mieltä, että Puistolan tervaleppälehto on kaupungin keskustaan liian ryteikköinen ja ruma. Rajankäynniltä ei silti voi välttyä. Norskan pytingit, kaksi luhtitaloa, ovat kotkan vanhimmat puutalot. Risto Hamari kehuu kaupunkipuiston suunnittelun lisänneen kaupungin puisto-, matkailuja ympäristöosaston virkailijoiden keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. ”asukkaille kaupunkipuiston kokonaisuutta markkinoidaan kehittyvänä puistojen verkostona, johon otetaan mukaan myös koskemattoman luonnon alueita, ja niitä puolustamme.” n Puistoon kuuluville saarille pääsee yhteysveneillä. Tuurimoottorilla pääsee sinnekin ilman omaa venettä pari kertaa päivässä kävelemään tervaleppälehtoihin, silokallioille ja hiekkarannoille. Saaren pohjoisosassa on lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva rantalehto, jonka kasviloiston aloittavat keväällä kiurunkannukset ja kevättähtimöt tervaleppien, mäntyjen, tuomien ja pihlajien alla. Puisto-osasto haluaisi siistiä puustoa sekä leventää ja asvaltoida lehdon läpi kulkevan kävelypolun. Ruotsinsalmen linnoituskauden muistona venäläisparakin raunioiden lähistöllä lehmänsaaressa kasvaa Kymenlaaksossa harvinainen lehtomaitikka, joka on itäistä alkuperää. 19/2015 Suomen luonto 63 venheiton päässä merellä
olemme olleet mukana kymmenissä kansainvälisissä avaruusmissioissa. yksikössämme tutkitaan myös avaruussäätä ja revontulien fysiikkaa. ”avaruus on täynnä romua”. 64 Suomen luonto 19/2013 ”TULiN ilmatieteen laitokselle kesätöihin opiskellessani fysiikkaa ja sillä tiellä olen edelleen. Monissa niistä suomalaista teknologiaa edustavat esimerkiksi vaisalan tekemät painemittarit, joista kauimmainen on ollut Saturnuksen Titan-kuussa, joka on lähimmillään 1200 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Tällä hetkellä johdan uudet havaintomenetelmät -yksikköä, joka keskittyy tutkaja avaruusteknologiaan, ilmakehän kaukokartoitukseen sekä avaruusfysiikan sovelluksiin. Fysiikka on tieteenala, joka selittää maailman. k a S v o k k a in , k o t o n a , r e t k e ll ä ja v ir ik k e it ä t o im it ta n u t jO h a N N a M E h T O L a Minna Palmroth, 40, tutkimusprofessori, espoo 64 Suomen luonto 19/2015 avaruussään tuntija tekSti jOhaNNa MEhTOLa kuva WiLMa hUrSkaiNEN k a sv o k k a in Tutkimusprofessori Minna palmroth työpaikkansa katolla. Tällä hetkellä suomalainen avaruusteknologia ja tutkimus ovat monella alalla maailman kärkeä. Syksyllä suomalaiset tutkijat saivat selville, että revontulimyrskyt vaikuttavat otsonin vaihteluun ja tuhoavat sitä. yksikössämme on kehitetty muun muassa sähköpurje, joka saa työntövoimansa aurinkotuulesta, ja vlasiatoravaruussääsimulaatio, joka mallintaa avaruussäätä ennätystarkasti. Siksi se on kiehtonut ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori minna palmrothia pikkutytöstä asti
Tutkimalla Marsin kaasukehää voidaan saada selville asioita, jotka Maassa jäävät vesistöjen ja kasvillisuuden takia havaitsematta. Historiallisten revontulihavaintojen perusteella on arvioitu, että Carringtonin kokoluokan myrskyjä sattuu kerran 150 vuodessa. Marsista löytynyt virtaava vesi on iso askel Maan ulkopuolisen elämän löytämiseksi. venuksessa taas tapahtui peruuttamaton ilmastonmuutos ja sen pinnalla on nyt 400 astetta lämmintä. Törmäyksen jälkeen sen radalle ei voida enää ikinä lähettää mitään. Nyt edellisestä on kulunut 156 vuotta. yksi isoimmista uhkista on linja-auton kokoinen Euroopan avaruusjärjestön Envisat-satelliitti, johon ei saada enää yhteyttä. Pienemmätkin myrskyt voivat aiheuttaa ongelmia, joten niihin olisi tärkeää varautua. avarUUS on täynnä romua. Pakkohan siellä on olla! Kun ajattelee, kuinka hillittömästi on tähtiä, niin tuntuisi oudolta, että maapallo sattuisi olemaan ainoa paikka, jossa on virtaava vesi ja mukavat lämpötilat. Seuraava kysymys kuuluukin, missä muodossa elämä siellä on, jos sitä on. avarUUSfySiikaN merkittävimpiä tapahtumia on vuoden 1859 Carringtonin myrsky, joka on tähänastisen mitatun historian voimakkain avaruusmyrsky. Kun kamaa kertyy tarpeeksi, alkaa kolareitakin sattua yhä enemmän. Kun katselee tyynen järven pintaan heijastuvaa linnunrataa, voi unohtaa kaikki työasiat. yksi melkein yhtä iso myrsky lähti auringosta 2012, mutta se meni muutamalla päivällä ohi maasta. on laskettu, että se törmää tulevan 200 vuoden aikana johonkin kappaleeseen 75 prosentin todennäköisyydellä. avaruudessa arvellaan viikoittain sattuvan 13 000 läheltä piti tilannetta: Maan kiertoradalla kulkee yli sata miljoonaa alle sentin kokoista kappaletta ja tuhansia isompia palasia. Se on upea ilmestys. avarUUdESSa on elämää. Tarkkoja ennusteita ei voida vielä tehdä, sillä avaruussäästä on vain vähän mitattua tietoa. avaruussääennuste on nyt samassa vaiheessa kuin tavalliset sääennusteet olivat 1950-luvulla, siis vasta alkuvaiheessa. Mars on hyvä verrokki Maalle, sillä siellä on vuodenajat ja suunnilleen sama vuorokausirytmi kuin meillä. Euroopassa puhutaan kestävästä avaruuden hyötykäytöstä, ja siitä pitäisi puhua Suomessa enemmän. 19/2013 Suomen luonto 65 9/2015 Suomen luonto 65 avaruussään ennustaminen on tärkeää, sillä lähes kaikki Maapallon kommunikaatiosta riippuu avaruudessa olevista satelliiteista. Tällä hetkellä käytöstä poistuneiden satelliittien ja muiden romujen tilanne on vähän sama kuin mentäisiin moottoritiellä ja jätettäisiin epäkuntoiset autot tien varteen. MiNä pidän jalat maassa, enkä lähtisi missään tapauksessa esimerkiksi avaruuslennolle Kuuhun. n Mars on hyvä verrokki Maalle.” Mielipaikka: mökki puulaveden rannalla Retkikohde: puulavesi Luontokirja: Suuri suomalainen sienikirja Luontopuuha: mökkipuuhat Vuodenaika: kesä Lintu: luhtakerttunen Nisäkäs: karhu Hyönteinen: hyttynen Sieni: kaikki ruokasienet Marja: Aronia PaLmrothin mieLeiSet. yksi pieni maalihiukkanenkin kulkee seitsemän kilometriä sekunnissa ja jo se voi aiheuttaa vaaratilanteen. Niiden signaalit eivät kulje maahan häiriöttä esimerkiksi voimakkaasta auringon purkauksesta johtuvan avaruusmyrskyn aikana. Satelliittien ratoihin pitäisikin suhtautua kuin omaisuuteen, joita pitäisi huoltaa ja hoitaa. Mieluiten tuijotan mökilläni tähtitaivasta. Tuolloin revontulet levisivät aina Karibialle saakka. Esimerkiksi yhdysvalloissa on arvioitu, että pahimmassa uhkakuvassa voimakas avaruusmyrsky voisi kaataa sähköverkon 130 miljoonalta ihmiseltä neljäksi–kymmeneksi vuodeksi. Se aiheutti myös paljon vahinkoa indusoidessaan tasavirtaa pitkiin lennätinjohtoihin, jolloin monet lennätinasemat paloivat
(jM) kahvilajikkeista arabica on herkkä muutoksille. Kyssäkaali on varmaankin monelle kaaliperheen kummajainen, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Poimi kyssäkaalivivahteiset reseptit www. nyt kannattaa ostoksille mennessä ladata älypuhelimeen cosmethics-sovellus, jonka avulla ostoskoriin menossa olevasta rasvapurkista voi aluksi skannata tuoteviivakoodin. yksi kyssä! kySSäkaaLi näyttää ihan juurekselta, mutta on nimensä mukaisesti kaali. Jos säilöntäaineita kulkeutuu vesistöihin ja kertyy sieltä ravintoketjun mukana esimerkiksi delfiiniin, miten on joka aamu poskiaan rasvaavan keski-ikäisen toimittajan laita. Poistumisessa on kuitenkin huomattavia lajikohtaisia eroja ja esimerkiksi rotat muuntavat parabeeneja erittäin vesiliukoisiksi ja siten helposti poistettaviksi vielä tehokkaammin kuin ihminen”, sanoo johta. (jM) Lue lisää: www.reilukauppa.fi. Sen hörppiminen rauhassa omalla kotisohvalla tuo arkeen ripauksen nautintoa – jopa luksusta. (jM) kahville! TyÖpäiväN päätteeksi on ihanaa keittää kunnon kahvit. aluksi suihkuun, shampoota hiuksiin ja laventelilta tuoksuvaa saippuaa kainaloihin. Seuraavaksi kevyt restaurointi: ensin kosteusvoidetta, sitten meikkivoidetta ja vielä silaus aurinkopuuteria kasvoille; dödöä kainaloihin, suihkaus hajuvettä, hammaspyykki ja sitten pitäisikin olla jo menossa. ” lähtökohtaisesti parabeenit eivät kerry ihmisen elimistöön, sillä aineenvaihduntamme poistaa niitä tehokkaasti. Muutenkin sitä voi käyttää juuresten tavoin esimerkiksi padoissa, paistoksissa ja keitoissa. M a Ri K a ee Ro La Ko ti M a iS et K a SV iK Se t Sovellus auttaa kemikaliossa kOSMETiikkaTUOTTEiSSa on mistä valita. Tutkimus koski yhdysvaltojen länsirannikkoa, mutta miksei se pätisi myös meillä Suomessa. Taas sen huomaa, kuinka paljon jo pelkästään erilaisten kosmetiikkatuotteiden mukana tulee käytettyä monenlaisia kemikaaleja – päivittäin. Se sisältää runsaasti c-vitamiinia sekä kaliumia ja kalsiumia. Tällä kertaa minut herätti Environmental Science and Technology -lehden julkaisema tutkimus siitä, että kosmetiikkatuotteissa yleisesti käytetty säilöntäaine parabeeni kertyy merinisäkkäisiin kuten delfiineihin. tulevaisuudessa kahvi voi oikeasti olla kallis luksustuote, sillä lämpenevä ilmasto vaikuttaa kahvisatoihin jo nyt. Ruuaksi sitä voi käyttää joko sellaisenaan tai kypsennettynä. Samalla voi tarkistaa listasta kaikki tuotteen sisältämät kemikaalit. Parabeenejä käytetään myös elintarvikkeissa ja lääkkeissä parantamaan niiden säilyvyyttä, joten niiden saantivirrat sen kuin kasvavat. k o t o n a pienet palat elämä kemikaalivirrassa 66 Suomen luonto 19/2015 niin SäiLyvää TeksTi jOhaNNa MEhTOLa hammastahnassakin voi olla säilöntäainetta, joka saattaa päätyä allergian aiheuttajaksi tai sekoittamaan ihmisen hormoneja. aaMUrUTiiNiT sujuvat vaikka silmät kiinni. tällä hetkellä suurin osa viljeltävistä kahvipensaista on arabicalajiketta, joka on erityisen herkkä lämpötilan muutoksille. suomenluonto.fi. Raasteena kyssä sopii hyvin vaikkapa porkkanan kaveriksi. Pian sovellus näyttää joko punaista tai vihreää merkkiä sen mukaan, onko tuotteessa esimerkiksi allergisoivia aineita. Kasvista syödään varren yläosaan muodostuva varsimukula, jota sanotaan kyssäksi. Huuhteluvesi vaahtoaa ja viemäriverkostokin saa osansa aamukosmetiikastani
tutkimuksessa on mukana 13 koiraa, jotka haistelevat eri vaiheissa olevien eturauhassyöpäpotilaiden virtsanäytteitä. ainoana vaatimuksena on, että koiran ohjaaja on suorittanut hajukoiraohjaajan koulutuksen. Haittapuolena parabeenien epäillään olevan allergisoivia ja lievästi hormonitoimintaa häiritseviä. tutkimusta aloitetaan nyt syöpäpotilailla, mutta jatkossa hajutunnistusta voidaan soveltaa muihinkin vakaviin sairauksiin. Eu:n kuluttajien turvallisuuteen keskittynyt tiedekomitea SCCS on arvioinut propyylija butyyliparabeenien käyttöä kosmetiikassa ja suositellut niiden yhteisen enimmäispitoisuuden laskua 0,19 prosenttiin. Eu:n kosmetiikkadirektiivin mukaan yksittäisten parabeenien suurin sallittu pitoisuus kosmetiikassa on 0,4 prosenttia. ”Kaikki rodut soveltuvat nenätyöskentelyyn. 19/2015 Suomen luonto 67 Mustikka sisältää luontaisesti metyyliparabeenia. haju paljaStaa Sairauden. Muut mukana olevat tahot ovat Helsingin yliopiston kliininen hevosja pieneläinlääketieteen osasto, Yliopistollinen eläinsairaala, HuS syöpäklinikka, Hub biopankki sekä itä-Suomen yliopiston farmasian laitos. parabEENEjä tuntuu olevan kaikkialla, niin ruuassa, kasvovoiteessa kuin hammastahnassakin, ja sille on syynsä. yleisimpiä ovat metyyliparabeeni, etyyliparabeeni, propyyliparabeeni ja butyyliparabeeni. www.wisenose.fi jOhaNNa MEhTOLa w iS en o Se koirien hyvä hajuerottelukyky voi edistää myös ihmisen terveyttä.. Parabeeni on loistava säilöntäaine. Yhdistys oli aloitteentekijänä jo alkuvuodesta alkaneessa monitieteellisessä tutkimuksessa, jossa hyödynnetään koirien hajuerottelukykyä. Jos niitä käytetään seoksena, yhteispitoisuuden tulee olla alle 0,8 prosenttia. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että syöpäkoirat tunnistavat esimerkiksi eturauhassyövän keskimäärin noin 90 prosentin tarkkuudella, kun eturauhassyövän seulontaan tarkoitetun PSa-testin tarkkuus on noin 70 prosenttia”, sanoo Suomen Hajuerotteluyhdistyksen puheenjohtaja Susanna Paavilainen. M a RiK a ee R o La terveyS iS to cK PH o to va tutkija hannu kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THl). Suurimman altistuksen me ihmiset saamme kuitenkin synteettisistä parabeeneista. Eikä ihme! Se on kopsattu suoraan luonnosta, sillä muun muassa mustikka sisältää metyyliparabeenia luontaisesti. n Lue lisää: www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ Koira haistaa syövän ihMiSEN parasta ystävää koiraa on erinomaisen hajuaistinsa vuoksi käytetty ainakin tryffelija kantarellijahdissa hyvin tuloksin. nyt jopa lemmikkikoirankin ylivertainen aisti on mahdollista valjastaa edistämään ihmisen terveyttä, kun koiria aletaan kouluttaa syövän tunnistamiseen myös Suomessa. ”uskomme, että eri sairauksilla on ominaishaju, jonka koirat voivat haistaa”, Paavilainen toteaa. ” THl seuraa parabeenien pitoisuuksia väestössä ja vertaa tuloksia muihin maihin. Niitä on käytetty jo 1920-luvulta lähtien ja ne torjuvat tehokkaasti bakteerien ja sienten kasvua. ”joissakin maissa käytetään hajukoiria syöpien tunnistamisessa. Meillä on tästä aiheesta meneillään parikin tutkimushanketta”, Kiviranta paljastaa. Syöpähajukoirat tunnistavat jo koirien nisäsyövän, ja tammikuusta lähtien niitä koulutetaan myös eturauhassyövän tunnistukseen. Kenen tahansa koirasta voidaan kouluttaa syöpäkoira. ainakaan vielä ei ole tullut vastaan tiettyä rotua, joka olisi ylivertainen sairauksien tunnistamisessa”, Paavilainen sanoo
Simonsaaren luontopolulle pääsee vastilantie 886:n kohdalta ja se löytyy jo helposti. Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä valkmusan kansallispuisto on kuulu erilaisista suotyypeistään, joita täältä on tunnistettu yli 30. valkmusan maisemat ovat erämaisia. valkmusa-nimen loppuosa musa tarkoittaakin suota tai nevaa. Sen jälkeen avautuu suuri suoaukea. Parkkipaikalla on opastaulu ja vessa, siis kaikki tarvittava päiväretkeläiselle. Parkkipaikan liepeen puissa tiksuttelee tiaisia. Selailen tornissa olevaa kanteen saakka täyttä vierasvihkoa. Kansallispuistoon kuuluu neljä suota; Munasuo, Kananiemensuo, Mustanjärvensuo sekä valkmusa, jossa Simonsaaren pitkoksetkin kiertävät. Kun koivun runkoa vielä kiertää korkkiruuvimaisesti puukiipijä, olen pakahtua ilosta. Katselen polun varrella kauniina hohtavia rahkasammalia ja jääriitteen alla väikkyvää allikkoa, kun taivaalla lehahtaa kuin musta viitta. Metsäiset suoalueet jäävät taakse, kun polku sukeltaa ruovikon läpi. Syyskuussa täällä on nähty koppeloita. Tikan naputtelun – ja liikenteen – lisäksi ei kuulu mitään muuta. lintutornin juurella on opaskyltti noin kahden ja puolen kilometrin päässä olevalle Moronvuorelle, jossa on päivätupa. Mutta jos tietää, että sinne pitää kääntyä, opasteitakin alkaa näkyä. Syksyinen suoretki on aina käymisen arvoinen. Käpytikan koloja näkyy polun varren kuivissa rungoissa, ja nytkin se koputtelee metsän suojassa. pitkosten varrelle jää muuan muassa ruovikkoa.. Kyltti osoittaa nyt keskelle vetistä suota, mutta siinä onkin hiihtäjän kuva. Talvella sinne voi suihkia suksilla suon yli menevää latua pitkin. onko se puiston tunnuseläimen, vain Etelä-Suomen rannikon soilla elävän rämekulmumittarin toukka, se jää arvoitukseksi. Maa on vielä kohmeessa, vaikka aamuaurinko sirottelee jo säteitään puiden lomasta. Suo, pitkos ja syksy TeksTi ja kuvaT jOhaNNa MEhTOLa r e t k e l l ä etelä-Suomen huippusuolla karpalot houkuttelevat suolle. Ne muistuttavat minua, että lintulauta on kotona jo syytä kaivaa esiin ja aloittaa talviruokinta. 68 Suomen luonto 19/2015 vaLTaTiE SEiSkaLTa ei Pyhtäällä ole Huutjärven ja Siltakylän liittymästä opasteita valkmusan kansallispuistoon. Saan nauttia maisemista rauhassa; suon reunaa kulkee vain muutama karpalonpoimija. Evästauon pidän lintutornissa. Suon akustiikka imaisee maailmaansa. Hyväkuntoiset rappuset ja pitkospuut johdattavat alkuun. n syksyinen valkmusan suo tarjoaa monipuolisia maisemia jo muutamalla silmäyksellä. Melkein heti näen pitkoksilla pötköttävän perhosentoukan. Korppi! Se tekee kohdallani muutaman upean kaarroksen ja lentää suon laidalle ronkkuen. kahdEN ja pUOLEN kilometrin pitkoslenkin kiertää nopeasti, mutta tällaisena syysaamuna tekee mieli istahtaa puiselle penkillä ja vain kuunnella ja katsella
Sitten ne ohjataan siuloilla eli johdinaidoilla erotuksen keskiöön, kirnuun. Porot kootaan mönkijöiden, moottorikelkkojen ja joissain paliskunnissa myös helikopterin avulla. Sitten testosteronia tihkuvat urokset mittelivät vaatimista, joita voittajan haaremiin päätyy keskimäärin 5–20. Syyskuusta joulukuulle kestävälle hirvenmetsästyskaudelle myönnettiin tänä vuonna 37 400 kaatolupaa. ja Ri Pe Lt o M ä Ki / Li n tu Ku Va .f i rykiMäaika, porojen kiima, on marras–joulukuussa jo ohi. jOhaNNa MEhTOLa jo RM a La u RiL a jo H a n n a M eH to La Hirven näkeminen kruunaa metsäretken! luontopolulla piENi LapiNSaNaSTO 9/10 MiLLOiN olet nähnyt viimeksi hirven. jos hanki kovettuu, porot syövät kuusten ja mäntyjen rungoilta ja oksilta luppoa, roikkuvia jäkälätupsuja. M at ti H eL in 18/2015 Suomen luonto 69 hUi hai hirvi jo RM a La u RiL a Pimeä aika vuorokaudesta lisääntyy ja alkaa kaamos. ennen rykimää hirvaat kelovat naamasarvistaan nahan, jonka alla kruunu on kasvanut. talven porot sinnittelevät kuopimalla kaivoksiltaan jäkälää, ja siitä jää hankeen merkiksi kaivinkuoppia, kiekeröitä. Hirviuros voi painaa jopa 700 kiloa ja se voi olla yli parin metrin korkuinen. Metsästys pistää eläimet liikkeelle, mutta silti niitä näkee retkillä yllättävän harvoin. Mainion oppaan Sata sammalta (Metsäkustannus 2013) parissa pääsee tunnistuksen alkuun. ja Suomessahan sammallajeja riittää: niitä on peräti 900. kangaskarhunsammalta Tämä hirvi on nähty Oulangan kansallispuistossa.. juuri nyt hirvillä on kiima-aika, joten menoa niillä on omasta takaakin. Se oli juuri hirvenmetsästyksen alkupäiviä. Utsjoella Aurinko näkyy vasta tammikuussa kaamoksen jälkeen. Pellolla paineli hirvi pitkin juoksuaskelin. mars ei ehkä säkenöi niin keltaisena kuin Venus ja Jupiter, sillä sen punainen väri tekee planeetasta tuikkeeltaan himmeämmän. Poroja myös heinitetään, koska jäkälälaitumet ovat kuluneita. venus loistaa kirkkaana oikealla, Mars himmeämpänä yläreunassa keskellä. jOhaNNa MEhTOLa Suomen metSiSSä jolkottelee 83 000 hirveä. Siellä lukumies tunnistaa korvamerkit ja kirjaa kunkin poronomistajan eläimet. arkana eläimenä hirvi väistää tietenkin ihmistä ja haistaa meidät jo kaukaa. Hirvi on upea ilmestys ja täytyy ihmetellä, miten suuri eläin voi liikkua metsässä niin äänettömästi. ne eivät olekaan mitä tahansa valoja vaan Venus, mars ja Jupiter. Minä taisin nähdä sellaisen syyskuussa, kun istuin bussissa matkalla töihin. jOrMa LaUriLa SaMMaLMaTOLLa SaMMaLET ovat paitsi soiden tärkein kasviryhmä myös metsien pohjakerroksen värikäs ja monimuotoinen matto. Rykimän jälkeen hirvaat pudottavat sarvensa ja rauhoittuvat. illanvirkuille tiedoksi, että iltayöstä taivaalla loistavat myös Uranus ja neptunus. Kuun lähettyvillä voi nimittäin nähdä kolme kirkasta valopilkkua. 19/2015 Suomen luonto 69 pLaNEETTOjEN vaLOSSa jUUri NyT kannattaa tähyillä aamutaivaalle. nyt ovat menossa erotukset, joissa valitaan eloon jätettävät ja teuraaksi päätyvät
levyä myy www.fuuga.fi. Lue Mauri Leivon artikkeli talviruokinnasta sivuilta 16–25. viime keväänä häneltä ilmestyi levy nisäkkäiden äänistä, sekin ilmeisesti ensimmäisiä laatuaan maailmassa. railot saavat jään laulamaan.. Voit tutustua ruokinnalla käyviin lintuihin myös Lintulaudallasarjassamme, jossa esitellään 25 lintulaudan vakikävijää. Tämä luonnon huikea konsertti on siis kiinni monesta eri tekijästä, joten jäiden ääniä ei ihan joka talvi pääse todistamaan. 70 Suomen luonto 29/2015 vinkkejä moneen menoon! w w w .s u o m e n lu o n to .fi hyss! hiLjaN päivänä 8. Nyt niitä voi kuunnella kaikessa rauhassa levyltä ja valita, haluaako keskittyä syysjäiden vahvistumiseen vai jo kevääseen kurkottavaan maaliskuiseen äänimaisemaan. lumen paksuus ja ilmanpaineen vaihtelu vaikuttavat myös äänien kuuluvuuteen, kuten jään paksuuskin. Äänimaisema-artisti lauri hallikainen on tehnyt taas kansainvälisestikin merkittävän äänitteen luonnon äänistä, nyt Jään laulusta (Kultasointu). www.hiljaisuudenystavat.fi (jM) 27.11. www.alaosta.fi LiNNUT kaipaavat jo talviruokintaa. tällä kertaa palkinto meni Hiljaisuuden ystävät -yhdistykselle, joka on keskittynyt sisäisen hiljaisuuden vaalimiseen. ”Hiljaisuus on nyt trendikästä ja haluamme edistää retriittejä osaksi suomalaista kulttuuria”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Raunio. lokakuuta vietettiin Hiljaisuuden päivää. ilmaston lämpeneminen on jo nyt lyhentänyt vesistöjen jääpeitettä molemmista päistä, sekä syksystä että keväästä. Katso lauri Hallikaisen videohaastattelu ja kuuntele näytteitä jäiden laulusta www.suomenluonto.fi/sisalto/videot/jaanaanet-kiehtovat-lauri-hallikaista. n jOhaNNa MEhTOLa M a RK Ku Kö n KK ö Lä / PR o LK M a Ri K a ee Ro La Jään laulua M a a Ri t / iK Ku n a Su o M en Lu o n to o n .f i Talitiainen hiljaisuus on osa maisemaa. Suomen luonnonsuojeluliiton uudenmaan piiri jakoi nyt jo yhdeksättä kertaa päivän kunniaksi Hiljainen haavanlehti -palkinnon asiaa edistävälle taholle. suomenluonto.fi/ tag/lintulaudalla v ir ik ke it ä MaTaLaa kuminaa, vonkaisuja, ritinää ja pauketta; jään äänien kirjo on hämmentävän laaja, kun sitä pääsee kuuntelemaan haluamallaan voimakkuudella luurit päässä. www. äLä Osta mItääN! PäiväN TeemaNa oN kesTävä jouLu. Äänet syntyvät, kun pakkasen kiristyessä jää kutistuu ja muodostuu railoja tai kun pakkasen hellittäessä se laajenee ja jääkansi elää jälleen. Hallikainen ounastelee, että tällaiselle levylle voi olla tarvetta myös siksi, että tulevaisuudessa jään laulua ei välttämättä kuulla. ohut jää laulaa korkeammalta kuin paksu jää
kolumbianmammutteja Suomessa on tavattu 465 lintulajia, joista yksi on harmaahaikara.. Kuopion museon Lennossa-näyttelyssä tutustutaan niin lintujen elämään kuin niihin liittyvään mytologiaankin. Sen selkäviivat muistuttavat kellastunutta heinää tai ruokoa, ja vielä kun nokan kärki on työnnetty veteen tai liejuun, keltaiset linjat piilottavat sen täydellisesti. ????. ????. tässä he jossain määrin onnistuvatkin, vaikka rivien välistä jää selväksi, mitä mieltä ohjaajat itse tilanteesta ovat. Sarja alkaa 2. jänkäkurppa on pienen pieni piilottelija. Atomin paluu -dokumenttielokuva seuraa jättimäiseksi farssiksi muodostuneen olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamista eurajoelle lähes vuosikymmenen ajan. vaikeasta aiheesta huolimatta kirja on helppolukuinen, siinä on havainnollistavia kaavioita ja vaikuttavan kaunis kuvitus. Paljon on tutkimatta lähtien galaksien synnystä niiden loppuun tai pimeän aineen vaikutuksesta galaksijoukkojen sijoittumiseen . Lintu on tarvittaessa nerokas naamioituja. Vastoinkäymisten myötä projekti muodostui kuitenkin koko kansan puheenaiheeksi. ensimmäisessä osassa tutustutaan sapelihammastiikeriin ja sen saaliseläimiin kuten maalaiskiaisiin, vyötiäisiin ja kolumbianmammutteihin. www.kuopionmuseo.fi (jM) Jussi taanila & Mika Eerola: atomin paluu (kinotar 2015) olkiluoto 3 -ydinvoimalayksikön ennustettiin vauhdittavan ydinvoiman uutta tulemista tshernobylin onnettomuuden jälkeen. luontoa maailmankaikkeudessa siis riittää, ehkä elämääkin, mutta lähes kaikki on semmoista, jota ihminen ei fyysisesti tavoita. atomin paluu -dokumentti sai ensi-iltansa 6.11.2015. Vähäinen määrä kurppia jää meille talvehtimaan esimerkiksi sulana pysyvien ojien varsille. Jos naapurigalaksista andromedasta nyt tutkittaisiin meitä äärimmäisen tehokkaalla kaukoputkella, nähtäisiin apinaihmisten opettelevan työkalujen käyttöä. ohjaajat haluavat tarjota katsojalle mahdollisuuden omaan tulkintaan rakennusprojektista nostamalla esiin erilaisia puheenvuoroja. Tiedetään, että galakseja on noin miljardi, kussakin keskimäärin miljardi tähteä planeettoineen. Pään sivuilla olevat silmät antavat laajan näkökentän tilanteen tarkkailuun. 19/2015 Suomen luonto 71 Sarjassa tutustutaan lajien tieteellisiin nimiin. aikaviivekuvaus tarjoaa mielenkiintoisen lisän rakennusprojektin edistymiseen. Kun tähyämme kauas, katsomme samalla menneisyyteen. joulukuuta Yle tV1:ssä klo 19. näyttely on esillä 3.1.2016 saakka ja se on tuotettu yhteistyössä museokeskus Vapriikin kanssa. oja onnistuu virittämään paljon uusia ajatuksia – se on hyvän kirjan merkki. heikki ojan kirjassa Galaksit (ursa 2015) ollaan sananmukaisesti isojen asioiden äärellä, ja hyvä on muistaa, että tämäkin on luontoa. luonnon suurimmat rakenteet SaTa vUOTTa sitten linnunrataa luultiin maailmankaikkeudeksi. Mika Taanilan ja Jussi eerolan ohjaamassa dokumentissa ääneen päästetään ydinvoiman puolustajien ja vastustajien lisäksi rakennusyritysten edustajia ja eurajoen kuntalaisia. Lennossa selvittää, mitä linnut ovat merkinneet meille suomalaisille eri aikoina. Mitä muita jättimäisiä eläimiä maapallolla elikään jääkauden aikoihin, se selviää Prisma-dokumenttisarjassa Jääkauden jättiläiset. ohjaajat luottavat koko dokumentin ajan tilannekomiikan voimaan ja onnistuvat hienosti osoittamaan, kuinka epäonninen ydinvoimaprojekti päätyi jo vitsin puolelle. Miksi juuri laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja onko sattumaa, että tämän hetken tunnetuimmat suomalaiset ovat vihaisia lintuja. Sitten löytyi lisää näitä avaruuden perusyksiköitä, jotka linnunradan kreikkalaisen nimen mukaan saivat maitomaisuuteen viittaavan yleisnimen galaksit. Kolmeosainen sarja nähdään perättäisinä keskiviikkoina. tieteen nimeSSä jättiläisten maa pOhjOiS-aMErikaSTa michiganilaiselta pellolta löytyi hiljattain villamammutin jäännökset. jOrMa LaUriLa jo RM a te n o V u o YL e Ku Va Pa LV eL u iL KK a M a RK K a n en ju SS i ee Ro La / Kin o ta R atomin paluu seuraa Olkiluoto kolmosen rakentamista. LaUra SaLONEN jäNkäkUrpaLLa (Lymnocryptes minimus) on osuva tieteellinen nimi: lymno viittaa avoimeen paikkaan, cryptes kätkeytymiseen ja minimus hyvin pieneen. haNNU NikLaNdEr valokeilaSSa Lentoon! LiNNUT ja lentäminen ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Kurppakin luottaa keinoonsa niin paljon, että lähtee lentoon vasta aivan jaloista, jos on pakko
72 Suomen luonto 19/2015 Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto.fi/havaintokirja havaintokirja ToimiTTaNuT LaUra SaLONEN LukIjOIdeN Oma LuONtOpaLsta tOImII sekä Lehdessä että NetIssä. vieras lintulaudalla ”LaiTOiMME lintulaudalle ensimmäiset pähkinät tänä syksynä. Toukka kuin koru aaMUN valossa toukka näyttää kauniilta kuin koru. Koivun lehdestä voi havainnoida, miten pieni tuo kyy olikaan.” Maarit Siitonen törmäsi 12. lokakuuta.. Talvehtimispaikkaa etsimässä ”kyyN poikanen etsi talvehtimispaikkaa, taisi olla olo jo hieman kohmeinen. Se vieraili laudalla parina päivänä.” Mauri Karhu Lappeenrannasta todisti yllättävää vierailua lintulaudallaan 19. Lehdessä juLkaIstuIsta kuvIsta maksamme paLkkION. Yllätys oli suuri, kun sinne ilmestyikin näätä. Berndt Hannelius vantaalta ikuisti lokakuun aamussa jäätyneen lehden. kuin kristallia yÖpakkaSET taikovat kasvien pinnalle kuuraista kristallia. lokakuuta verkkaiseen tahtiin kiemurtelevaan kyyn poikaseen Valkealassa. Terttu Rantanen Salosta lähetti kuvan Havaintokirjaan
nostin sen maasta ja vein kuusiaidan suojaan selviämään.” Pirkko Siukonen auttoi epäonnista tilheä tornion Kivirannassa lokakuussa. revontulet rääkkylän yötaivaalla TaivaaN sävähdyttävä valoilmiö näyttäytyi Henrik Rantaselle 7. 19/2015 Suomen luonto 73 Näkemiin! ”ajELiN Hollolassa, kun huomasin sänkipellolla valtavan valkoposkihanhiparven. tämä kuva jäi upeasta hetkestä muistoksi!” Päivi Vikström nappasi kuvan valkoposkihanhista syyskuun lopussa. lokakuuta. harmaantunut tarkkailija ”UTELiaS silmäpari tarkkaili lintujen talviruokintapaikkaa puiden suojasta.” Anne Moilanen kuvasi harmaantuneen oravan Varpaisjärvellä.. Tilhi pökerryksissä ”TiLhi törmäsi ikkunaan nautittuaan käyneitä koristeomenapuun omenoita. Pysäköin auton tien laitaan, ja siinä samassa linnut ottivatkin siivet alleen ja lähtivät lentoon
kaariNa hEiSkaNEN käärMELahTi Vieraslajit ovat uhka suomen luonnolle oli valitettavaa huomata, että Seppo Turusen Valloittavat lajit -kirjan arviossa (SL 7/2015 s. Lumi on aina Löydät meidät myös Twitteristä! twitter.com/ SuomenLuonto 74 Suomen luonto 19/2015 @ mitä mieltä lehdestä. Lukijoilta: Susi karhujen apajalla Kiehtova juttu metsiemme upeimmista eläimistä. Hienoja lähikuvia ja värimaailmoja! NOOra hEikkONEN SaSTaMaLa Hyönteismies Onpa onni, että Tapio Kujala on hurahtanut ötököihin ja ottanut niistä loistavia tunnistuskuvia muidenkin iloksi. turusen yksi keskeinen virheteesi on, ettei vieraslajeista ole Suomen luonnolle haittaa. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai . postikortilla: Suomen Luonto / Paras juttu, itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. haNNU LiNNaMO ESpOO. Sudet ja karhut jaksavat kiinnostaa aina. Äänestä . savipuolen aiheuttaa ehkä sieni Viime Suomen Luonnossa ihmettelin savipuolia mustikoita (SL 8/2015 s. SUoMeN LUoNTo 8/2015 1. UrpO haapaLaiNEN kajaaNi Märkyys edistää savipuolta Suomen Luonnon viime numeron (SL 8/2015) Lukijoilta-palstalla kyseltiin savipuolimustikoiden aiheuttajasta: onko kyseessä hyönteinen vai sieni. Mari hEikkiLä pUrMOjärvi Pintaan piirretty Tästä lähtien näen jäkälät aivan uudella tavalla. Sopiva verkon silmäkoko 10x10 milliä, josta siemenet ja ulosteet menevät läpi mutta linnut eivät mahdu. Verkolla estetään myös rottien ja muiden pikkujyrsijöiden ruokkiminen. paNU kUNTTU METSäEkOLOgiaN TUTkija kEMiÖNSaari suojaverkko lintujen ruokintapaikalle Lintujen sairastumisriskiä salmonellaan ja muihin sairauksiin voidaan vähentää asentamalla ruokintapaikan alle suojaverkko, joka estää lintuja syömästä maahan karisseita, ulosteiden tahrimia siemeniä, pähkinöitä ja muuta ruokaa. Pintaan piirretty 3. Hyvä puoli näiden marjojen ominaisuuksissa on se, että noin viikon päästä kypsymisen jälkeen ne tippuvat sammalikkoon. esimerkiksi kurtturuusun, jättipalsamin, lupiinin tai minkin haitat luonnolle tunnetaan hyvin. Pohdittuani asiaa olen tullut siihen tulokseen, että nämä punaharmaat ja mauttomat marjat ovat ilmeisesti jonkin sienitaudin aiheuttamia. en tiedä, onko kumpikaan, mutta lapsuuden maisemissani Kainuussa meillä pidettiin selvänä, että savipuoleiset mustikat tulevat liiallisesta kosteudesta. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset viimeistään 25.11.2015. Hän on väärässä: haittaa aiheuttavia vieraslajeja on 157 ja tarkkailtavia vieraslajeja 123. anna PaLaUtetta! palaute@suomenluonto.fi LUkijOiLTa T o im iT Ta N u T a L ic E k a r L S S O N Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. tänäkin sateisena kesänä täällä Savossa huomasin, että avomaastossa mustikat olivat oikein hyviä ja maukkaita, mutta männikön suojissa enimmäkseen savipuoleisia. taudin leviämisriski on suurin kevättalvella, kun lumi alkaa sulaa ja maahan karissut ruoka paljastuu. Huonoa on se, että esimerkiksi Suomeen tulevien marjanpoimijoiden astioihin niitä joutuu valitettavan paljon satoa huonontamaan. tulokaslajilla tarkoitetaan puolestaan luontaisesti uusille alueille äskettäin (parin viime vuosisadan aikana) itse levittäytynyttä eliölajia. Vieraslajit ovat lajeja, jotka ihminen on siirtänyt luontaiselta levinneisyysalueelta uudelle alueelle joko tahattomasti tai tarkoituksella. Metsäneläimet -puuhakirja. 74). osallistujien kesken arvotaan Luontokaupan tonttujen muistipeli ja enni ja arttu. terminologia on kuitenkin selvä. Susi karhujen apajalla 2. Haitalliset vieraskasvilajit valtaavat esimerkiksi niittyjä, minkä seuraus on sama kuin kirja-arviossa mainittu avomaiden umpeenkasvu. Hyönteismies luontokaupan luonnonkalenterin 2016 ja joulukorttisarjan voitti Liisa Strandén rääkkylästä. Silloin usein näkee sairastuneita, höyhenet pörhöllään olevia ja pelottomia lintuja. turusen tarkoituksena on tahallisesti hämmentää käsitteistöä. Läpimitan tulee olla ainakin yksi metri. 71) ei kiinnitetty huomiota teoksen virheellisiin väittämiin. jos lunta kertyy runsaasti, verkkoa voidaan kohottaa ylemmäksi
Lämpimällä 2000-luvulla se on levittäytynyt harvakseltaan pohjoisemmaksi juuri sinne, mihin eteläboreaalille tyypillinen ilmastokin kautena 2002–2014. Päinvastoin henkilöautojen käyttö polarisoituu siten, että pienet sähköautot yleistyvät lyhytmatkaisessa kaupunkiliikenteessä ja pitkämatkaiset, työhön sekä vapaa-aikaan liittyvät matkat hoidetaan monikäyttöisiksi muunneltavilla, energiatehokkailla ja vähäpäästöisillä hybriditai dieselautoilla. Henkilöauto on joustavuudeltaan ylivoimainen tyydyttämään ihmisten jopa päivittäin muuttuvat liikkumistarpeet. Heikkilä ennustaa: ”digitalisaation avulla kaikki kulkeminen saadaan hyvin saumattomaksi. Suomen luonnon eliöstön levinneisyyksiä koskevia asioita ja luonnon monimuotoisuutta käsiteltäessä voisi mielestäni laajemminkin esittää asiat ilmastollis–ekologisen aluejaon kera, jolloin yhteys ilmastoon tulisi selkeästi ja yksinkertaisesti esiin sen sijaan että jätetään lukija ihmettelemään. todennäköisempää on, että ajokortin alaikäraja alenee 16 vuoteen ja liikenteen teoriaopetus siirtyy osaksi yleistä oppivelvollisuutta. Linnut lennossa 13.15.5. Pihalintujen kuvaus Kaikki kurssit järjestetään Oulun seudulla. www.finnature.fi info@finnature.fi Suden paluu suomalaista susihistoriaa näyttely Suomen Metsästysmuseossa 1.10. Lintukurssit 2016: 22.24.4. Hanahet tullee 15.17.7. Arktisten kahlaajien syysmuutto Valokuvauskurssit kevät 2016: 15.17.1. 31.12.2015 eR KK i a n n iL a Lintujen sairastumisriskiä voi pienentää verkolla, jonka sisään jätökset putoavat.. Erkki aNNiLa ESpOO lajien levinneisyys ja ilmasto Kommentoin viime Suomen Luonnossa suruvaipan ja vaskitsan levinneisyyttä kuvaavia karttoja (SL 8/2015, sivut 69 ja 75). Vuonna 2030 on ennustettu Suomessa olevan noin 3,4 miljoonaa 15–64-vuotiasta ja noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Vuonna 2000 Suomessa oli liikenteessä noin kaksi miljoonaa henkilöautoa ja vuoden 2014 lopussa 2,6 miljoonaa. Samalla ajotutkinnon suorittaminen helpottuu ja halpenee merkittävästi nykyisestä. Heikkilä kirjoittaa, että ”tulevaisuudessa kuluttaja on erilainen: nuoret haluavat yhä harvemmin omistaa auton tai hankkia ajokortin”. näissä esimerkkitapauksissakin levinneisyydet noudattavat Suomen ilmastollis–ekologista pääjakoa. Ratkaiseva tekijä lienee se, että vaskitsa ei pysty selviytymään alueella, jossa maa on roudassa keskimäärin pitempään kuin 150 vuorokautta. Vaskitsan levinneisyyden pohjoisraja noudattaa eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisrajaa. rEijO OkSaNEN TEkNiikaN LiSENSiaaTTi jyväSkyLä JOULULAHJAKSI LAHJAKORTTI. ilmaston lämmetessä vyöhykerajat liukuvat vähitellen pohjoiseen päin. tämä vähentää tarvetta oman auton omistamiseen.” ihminen ei muutu 15 vuodessa oman auton käyttäjästä liikenteen digipalvelujen tilaajaksi. uskon, että kehitys tässäkin menee päinvastoin. Suruvaippa menestyy vaskitsan tavoin vain eteläboreaalisissa oloissa. Mikään liikenteen digitaalinen palvelu ei voi kattaa koko maata yhden palvelun kautta, tuskin edes pääkaupunkiseutuakaan. oli kyse sitten joukkoliikenteestä, takseista, kimppakyydeistä tai yhteiskäyttöautoista, kaikki on pian saatavilla yhden palvelun kautta. Kiinnostuitko. rEijO SOLaNTiE yLiMETEOrOLOgi (ELäkkEELLä) autojen määrä tuskin vähenee diplomi-insinööri Sonja Heikkilän viime Suomen Luonnon artikkelissa Vuonna 2030 ennustamat liikenteen muutokset vuoteen 2030 vaikuttavat utopistiselta fiktiolta. Vaskitsa ei pienenä eläimenä pysty reagoimaan nopeasti sille suotuisten olojen laajentuessa pohjoiseen päin. Henkilöautojen määrä näyttäisi siis kasvavan edelleen liikenteen digitalisaatiosta riippumatta. Kotkakuvaus 29.4.1.5. biologeilla on tapana esittää levinneisyyskarttoja ilman yhteyttä levinneisyyden primus motoriin, ilmastoon. trafin ennusteen mukaan vuonna 2030 henkilöautoja tulisi olemaan liikenteessä noin kolme miljoonaa eli 50 prosenttia Suomen väestömäärästä. Vuoden 2000 jälkeinen aika on ollut lämpimin yli vuosikymmenen jakso ainakin kolmen viime vuosisadan aikana; lämpimyys johtuu osin ilmastonmuutoksesta, osin ikiaikaisen ilmaston perusvaihtelun maksimivaiheesta. Perheissä kahden auton hankinta vain lisääntyy, mikä on yleistä jo tälläkin hetkellä. 19/2015 Suomen luonto 75 harjattava pois verkon päältä niin, ettei kariseva ruoka jää verkolle
. Hyönteismaailmassa ei juuri kukaan ole turvassa. ilmiö johtuu siitä, että kevyempi öljy tai kuten ilmeisesti tässä, tiivis siitepölykerros, heijastaa osan auringonvalosta takaisin. Monet etenkin aiemmin herhiläisestä tehdyt havainnot koskivat tätä kookasta, mutta ihmiselle harmitonta puupistiäistä, josta kieltämättä lähtee lentäessä aika kova ääni. jUha vaLSTE iso pörisijä iso, 5–7-senttinen hyönteinen pysähtyi hetkeksi terassillemme Suomusjärvellä viime elokuussa. jaakkO kULLbErg M a R ja -L ee n a a n d eL M in jättiläispuupistiäisellä on suorat tuntosarvet. eR KK i H eL in Mikä valoilmiö. 76 Suomen luonto 19/2015 – aSiantuntijat vaStaavat T o im iT Ta N u T a L ic E k a r L S S O N – aSiantuntijat vaStaavat aSiantuntijat vaStaavat kysy LUoNNoSTA – aSiantuntijat vaStaavat LÄHeTÄ oMA KySyMyKSeSI lomakkeella, joka löytyy osoitteesta suomenluonto.fi/kysy-luonnosta, kirjeellä tai kortilla osoitteella Suomen Luonto, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. . . Kun eri kerroksista lähteneet säteet kohtaavat toisensa, säteiden välille syntyy valon interferenssiä, joka näkyy eri spektrin värien eriytymisenä sateenkaarta muistuttavaksi valoilmiöksi. toukka elää pari kolme vuotta ydinpuussa kovertaen sitä. Kuvan ”sateenkaaressa” lienee kyse samantapaisesta ilmiöstä kuin jos vedenpinnalle on joutunut öljyä tai muuta kevyttä nestettä. Siikajärven lähiympäristöstä uskoisin kyllä mäyrälle sopivia paikkoja löytyvän helposti. dramaattista kyllä, jättiläispuupistiäisen loispistiäisellä on vielä pidempi munanasetin, jolla se saavuttaa jopa yli viiden sentin syvyydessä poraavan isäntätoukan tunnusteltuaan ensin sen tarkan sijainnin. osa läpäisee kerroksen, mutta heijastuu alempana olevasta vesikerroksesta ilmaan. Laji on suurimpia pistiäislajejamme, jättiläispuupistiäinen, joka munii vasta kaadettuun puutavaraan käyttäen porana usean sentin mittaista ohutta munanasetintaan. aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio. Veden pinnalla oli paikoin siitepölyä muistuttavaa hiutalemattoa. etelässä tulee pian vastaan turun moottoritie, mutta lännessä, luoteessa ja pohjoisessa on nuuksion kansallispuisto, jonne luulisi mäyrien kyllä mahtuvan. Kotini lähellä espoon Siikajärvellä oli vanha metsikkö, jossa mäyrät ovat pesineet vuosikymmenten ajan. elokuun lopussa järvellä näkyi hetkellinen spektri-ilmiö. Kun aurinko syksyisin päivällä paistaa melko alhaalta, se edesauttaa järvisateenkaaren näkymistä laajalla alueella. hEikki NEvaNLiNNa Mistä mäyrälle pesä. Laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. Mäyrä kulkee yhden kesäyön aikana helposti 5–10 kilometriä, joten se ehtisi Siikajärveltä hyvin vaikkapa Veikkolaan tai nuuksion Haukkalammelle. miten värit syntyvät. Kaksi vuotta sitten metsä kaadettiin ja pesät tyhjenivät. Herhiläisestä lajin erottaa muun muassa pitkästä munanasettimesta ja suorista tuntosarvista, jotka ampiaisilla ovat sen sijaan polvitaitteiset. tällaisen vanhan pesän hylkäämisen jälkeen siinä asustaneet mäyrät voivat lähteä eri suuntiin sopivaa uutta pesäpaikkaa etsimään – ne eivät siis liiku klaanina tai perheenä. Siitepöly saa veden pinnan loistamaan sateenkaaren väreissä.. en tietenkään pysty sanomaan tarkasti, minne mäyrät siirtyivät vanhalta pesäpaikaltaan. Silloin pinnassa näkyy sateenkaaren värit. minne mäyrät menivät. mikä lienee nimeltään
Hanhien ja joutsenten poikueet kuitenkin laajentavat liikkumista alkuperäisiä pesimäreviirejä huomattavasti laajemmalle, jolloin vastaan tulee joskus yllättäviä tilanteita. olen talsinut pitkin metsiä sekä ruotsissa että Suomessa ja kiinnittänyt huomiota siilien ja saukkojen vähyyteen. Vihainen kyhmyjoutsen saattaa olla uhka niille, jotka eivät peräänny. etenkin reviiriään puolustava joutsenkoiras voi joskus olla erittäin hyökkäävä ja kohdistaa karkottamisen muihinkin lajeihin, jos nämä eksyvät liian lähelle sen pesää taikka poikuetta. Seurasin erikoista esitystä, jossa kyhmyjoutsen ui pitkän matkan päästä kanadanhanhipoikueen luo ja ryhtyi kiivaasti ajamaan takaa toista aikuista lintua. Kyhmyjoutsenten hyökkäävyys vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen. Lopulta kanadanhanhi kiipesi kallion päälle ja lensi siitä poikueensa luo. 19/2015 Suomen luonto 77 Miksi kyhmyjoutsen jahtasi kanadanhanhea. näytti melkein siltä kuin kanadanhanhi olisi tarkoituksella härnännyt joutsenta kauemmas poikasistaan pyrähtelemällä pieniä matkoja loitommas. Samoilla vesillä pesivät linnut oppivat tuntemaan toistensa tavat ja osaavat varoa vihaisia reviirien omistajia. onko havainnolleni perusteita. Ylirehevissä vesissä pesivät kyhmyjoutsenet valikoituvatkin vähitellen rauhallisemmista linnuista, jotka sietävät toisiaan ja muita lajeja ilman mainittavia kahakoita. onko kyhmyjoutsen uhka kanadanhanhen poikasille. Harvemmin hyökkäykset johtavat silti toisen osapuolen vahingoittumiseen saati kuolemaan. Karkottamisen tarkoituksena on taata pesimärauha sekä jakaa saman lajin parit riittävän suurille alueille, jotta ravinto riittäisi poikueelle. . SEppO vUOLaNTO Mihin siilit ja saukot ovat kadonneet. Siiliin olen törmännyt viimeksi noin 30 vuotta sitten espoossa. Perääntyminen pelastaa. tällaisella paikalla kyhmyjoutsenen pesiä voi olla melko lähellä toisiaan. vastaajina tässä numerossa: SePPo VUoKKo Kasvit SePPo VUoLANTo Linnut JAAKKo KULLbeRg Hyönteiset JUHA VALSTe nisäkkäät LASSe KoSoNeN Sienet HeIKKI NeVANLINNA ilmakehän ilmiöt SiM o PiL Po La Oman reviirin puolustaminen voi johtaa taisteluihin.. Pahimmat taistelut nähdään yleensä lajitovereiden, kahden tasavahvan koiraan kesken. nykyisten rehevöityneiden vesien kasvillisuus, joka on niin kyhmyjoutsenen kuin kanadanhanhenkin pääravintoa, riittäisi kuitenkin useimmiten mainiosti suuremmallekin joukolle kuin yhdelle parille tai poikueelle
eniten pikkulintujen runsauteen ja menestykseen vaikuttavat sääolot. . jos edellisenä kesänä on ollut huono pesimätulos, seuraavana kesänä nuoria lintuja riittää pesimään keskimääräistä vähemmän. Kaikki selkärangattomat ötökät ovat vaihtolämpöisiä, eivätkä ne pysty liikkumaan viileässä. mikä otus on tehnyt sen. Pesäpönttöjä on kolmisenkymmentä, ja ne ovat olleet lähes aina asuttuja. Myös maaseudun muuttuminen voi vaikuttaa. jUha vaLSTE Mihin linnut katosivat. tonttimme on ollut oikein lintujen keidas. todennäköisesti suurin tekijä on nykyinen talvisäiden äärevyys: talvet voivat olla lähes lumettomia, vesisateisia ja lämpötiloiltaan hyvin vaihtelevia. Lisäksi hyönteisten kehitys ja muodonvaihdos toukasta aikuiseksi hidastuvat, eikä hyönteisiä ole riitM a RK Ku K a Su Ri n en Pe n tt i jo H a n SS o n / PR o LK puusilppu lienee oravan tekosia. Siilien vähenemiseen voi olla monia syitä. mihin linnut ovat kadonneet. Viime kesänä erittäin kylmä sääjakso ennen juhannusta hyydytti hyönteiset ja muut selkärangattomat ainakin Kaakkois-Suomessa niin, etteivät linnut löytäneet riittävästi ravintoa. Sen sijaan ne ovat monin paikoin selvästi vähentyneet. . Silppu oli ilmeisesti nyhdetty pinossa olleista närepuista. Muita tekijöitä voivat olla pedot, loiset ja ajoneuvoliikenteen lisääntyminen. Monet horrostavat siilit menehtyvät, kun lämpöä eristävä lumikerros puuttuu tai on liian ohut. aikoinaan tvärminnessä vanhan asuinmökin ullakolla elelevä orava oli sisustanut puulaatikkoon tekemänsä poikaspesän juuri tällaisella lastuvillalla. Talvi saattaa olla siilille kohtalokas.. Lintuja oli erittäin vähän, ja harakkakin pesi pihapiirissä. aSiantuntijat vaStaavat kysy LUoNNoSTA 78 Suomen luonto 19/2015 . harakka teki pesänsä pihakuuseen, olisiko se syyllinen pikkulintujen katoon. tänä vuonna elämää on ollut vain talitiaisen ja sinitiaisen pöntöissä. joensuun siilikanta on hyvä ja siilitutkimusta jatketaan siellä edelleen. Kysyjällä on ollut samanlainen tilanne kuin omalla kesämökilläni Virolahdella viime kesänä. Siiliä on Suomessa tutkittu joensuussa, missä aiheesta valmistui 2014 myös Anni Raution väitöskirja Pohjoisella äärirajalla – kaupunkisiilin ekologia Itä-Suomessa. Saukko ei ole Suomessa vähentynyt viime vuosikymmeninä, vaan päinvastoin levinnyt takaisin suurimpaan osaan entistä asuinaluettaan. ainoa eläin, jonka olen nähnyt tekevän vastaavanlaista lastuvillaa, on orava. talvella varpuspöllö nappaili lintuja ruokintapaikoilta. Liikkumatonta saalista linnut vain harvoin näkevät. jUha vaLSTE Lastusykerö olin siirtämässä heinäkuussa puupinosta puita liiteriin, kun puitten välistä löytyi puusilppua, joka oli kasattu yhteen läjään. Siilit eivät ole kadonneet Suomesta sen paremmin kuin Ruotsistakaan
Luhtaja viitakerttuset eivät saapuneet mökilleni lainkaan, ja satakielikin jätti pesimättä. Poikastuotto jää näin huonoksi. Varpuspöllön läsnäolo silloin, kun tiaiset alkavat keväällä tutkia mahdollisia pesäpönttöjä, saattaa vielä johtaa siihen, että tiaiset hakeutuvat muualle pesimään. käenpiika odottaa, että valokuvaaja poistuu. tässä on samalla malliesimerkki siitä, kuinka niin kutsuttu maallikko kokee linnun normaalin käyttäytymisen, jonka tarkoituksena on välttää pesinnän epäonnistuminen – tärkein tapahtuma luonnonvaraisen eläimen elämässä. SEppO vUOLaNTO kiehtovat limasienet mikä pallukkakertymä oli kuolleen männyn tyvessä. innokkaat luonnonkuvauksen harrastajat voivat saada paljonkin vahinkoa aikaan ymmärtämättömällä käyttäytymisellä pesien läheisyydessä. Siksi pitää pysyä liikkumattomana. . tämän vuoden loppukevät ja alkukesäkin olivat kylmät. Halava kukkii kesäkuussa lehtien jo puhjettua. Huonot säät ja alhaiset myyräkannat aiheuttavat myös sen, että harakoiden saalistus kohdistuu myyriä enemmän lintuihin. Pesineiden lintujen poikastuotto kärsi jo toisena peräkkäisenä vuotena. Koskettaessa se antoi hiukan periksi. Halavaa kasvaa lähes koko maassa, joskin Lapissa ja etelämpänäkin karuilla vedenjakajaseuduilla sille sopivia ravinteisia kasvupaikkoja on niukasti. 19/2015 Suomen luonto 79 Si Lj a Le H ti n en Marraskuinen halava ei kuki vaan on täynnä siemenkotia. Lehdet ovat kiiltävät ja erityisesti hedepuun kukinta kesäkuussa on koristeellinen. Myös kirjosiepot näyttivät menestyneen huonosti, vaikka pöntöistä pääsi lentoon enemmän poikasia kuin tiaisilla. Syksyn ja talven aikana tuulet kuljettavat siemeniä kauaskin emopuusta, ja keväällä sopiville tuoreille kasvittomille pinnoille joutuneet siemenet itävät. Hedepuut ovat syksyllä kuin mitä tahansa lehtipuita. digikuvauksen myötä kuvaajien määrä on lisääntynyt suuresti. mikä mahtoi vaivata käenpiikaa, kun se istui apaattisen oloisena pesäpönttönsä suulla. omalla pesäpaikallaan harakat käyttäytyvät piilottelevasti ja pesivät pikkulinnut yleensä tottuvat niiden läsnäoloon. Käenpiika odottaa, että läheisyydessä oleva valokuvaaja poistuu aiheuttamasta häiriötä. Marraskuussa saa aavistuksen sen runsaudesta, vaikka vain puolet puista koreilee valkoisin tupsuin. toinen kummallinen otus oli koivun kyljessä aarniometsässä. näytti ihan polyuretaanilta. Harakka vaikuttaa ennen kaikkea muiden kuin pönttölintujen elämään, sillä harakat pääsevät harvoin verottamaan pönttöjä. Linnun nokka on täynnä poikasten herkkua, ”muurahaisten munia”, jotka ovat oikeasti koteloita. SEppO vUOkkO Oliko käenpiialla jokin hätä. SEppO vUOLaNTO Syyspumpulia missä pajukasvissa kukinnot ovat puussa vielä syksyllä lehtien tippumisen jälkeen. Se on pajuistamme kauneimpia ja sopisi aivan erinomaisesti koristepuuksi pihoihin ja puistoihin. Poikueita tai nuoria lintuja ei ole näkynyt eikä liioin nuorten lintujen sekaparvia, jotka tavallisesti kiertelevät puissa ja pensaissa. neljästä talitiaisen pesästäni lähti maailmalle vain kahdeksan poikasta, ja sinitiaisille kävi vielä huonommin. mitä salaperäistä löysimme. tävästi silloin, kun poikasten ravinnon tarve on suurin. Halava on pieneksi puuksi varttuva paju, joka kasvaa luhtarannoilla, ravinteisilla soilla, hylätyillä pelloilla ja ojien varsilla. Sen jälkeen se pujahtaa pesäänsä poikasiaan ruokkimaan.. Marraskuun hämärässä valkoisina hohtavat tupsut ovat halavan aukeavia siemenkotia. Se on menossa ruokkimaan poikasiaan, mutta ei halua paljastaa pesän sijaintia potentiaaliselle saalistajalle, jollaiseksi se kokee valokuvaajan. Monet myöhään saapuvat muuttolintulajit jäivät tulematta tai olivat harvinaisia. Kesällä se häviää muitten pajujen joukkoon, vaikka kohottaakin latvuksensa pensasmaisia pajuja korkeammalle. ne olivat kooltaan siian mätimunien luokkaa ja väriltään tumman punaruskeita. Sen sijaan esimerkiksi peipon pesät ovat vaarassa.
LaSSE kOSONEN voivatko oravat kuorsata. jUha vaLSTE Matti helminen 14.10.1931–9.10.2015 Ri St o Re tS u ja Pä iV i H a LL iK a in en Silkkityynynen näyttää muovikuplalta. Muuten oravat voivat päästellä monia erilaisia ääniä, joihin kuuluu myös kuorsausta muistuttava, hyvin uhkaava murina. tunnetuimmat limasienet ovat iso keltainen paranvoi ja vaaleanpunaisia pallosia muodostava sudenmaito. 80 Suomen luonto 19/2015 matti heLminen luonnehti elämän uraansa sosiaaliseksi luokkaretkeksi: metalliverstaan valurin apulaisesta tuli radiotoimittajan, toimittajan ja riistabiologin töiden kautta eläintieteen tohtori, Helsingin yliopiston dosentti ja Metsähallituksen luonnonsuojelujohtaja. Paluumatka taittui polkupyörällä, viltti ja kasviprässi tarakalla! Luonnonsuojeluasioissa ideologia ja byrokratia ovat usein törmäyskurssilla. edes eristyneiltä saarilta ei tunneta omia, endeemisiä limasienilajejaan. Matin Yhdysvalloista hankkimat opit olivat tarpeen, kun Suomeen 1982–1983 perustettiin 13 uutta kansallispuistoa, Matti vaati voimakkaasti määrärahoja myös suojelualueiden hoitoon ja palveluihin. Ylioppilasvuonna hän osallistui Hollannissa kansainväliselle luonnonharrastajien leirille. tärkeimpiä tekijöitä limasienten esiintymiselle ovat ilman kosteus ja lämpötila. nuo hauskat nimet löytyvät Marja Härkösen ja elina Variksen Suomen limasienet -kirjasta, jossa ensi kertaa esitetään suomenkieliset nimet kaikille Suomessa tavatuille yli 200 limasienilajille. Virkamiehenä Metsähallituksessa 1973–1994 Helminen hoiti asiat aina sovittujen sääntöjen mukaan. Limasienet ovat maailmanlaajuinen, kosmopoliittinen ryhmä, ja samoja lajeja löytyy niin pohjoisesta kuin etelästäkin. Kiintymys oulangan kansallispuiston ja Kiutakönkään maisemiin oli elinikäinen. iiriS kaLLiOLa Iiris Kalliola on Matti Helmisen ystävä ja Luontoillan seitsemän veljestä -kirjan (Tammi 2013) kirjoittaja. Luontoiltojen tuoman julkisuuden myötä saatu vaikutusvalta auttoi pitämään biologiammattikunnan puolta silloin, kun päätösvalta loppui. Voivatko oravat kuorsata. niiden ominaisuuksiin kuuluvat tietyn kehitysvaiheen aktiivinen liikkuminen ja ravinnonkäyttö. Kysymyksestä päätellen ääni kuului yöaikaan, jolloin oravat normaalisti nukkuvat – silloin niiden ei pitäisi juurikaan äännellä. Periaatteessa oravat voivat kyllä kuorsata, mutta en tiedä, kuinka yleistä tämä mahtaa olla tai kuinka kuuluvaa tällainen kuorsaaminen olisi. Vaikka limasieniä löytääkin eniten syksyllä sieniaikaan, niitä tavataan ympäri vuoden. Suomen Luonnon lukijoille hän tuli tutuksi vastatessaan nisäkäsaiheisiin kysymyksiin 1985–2014. Kuusamoon Matti palasi vuodesta toiseen, viimeisen kerran elokuussa. Pallomainen silkinvalkoinen eliö on silkkityynynen ja rypälemäiset palloset kuuluvat haurasterttuselle. eino Leinon sanoin: ”Mut unessa niin armas on ajatella noin: Viel’ kerran kevät saapuu ja koittaa uusi koi ja huomentuulet tuntureilta henkää.” Silloin kelpaisi lennellä korppina Koillismaan saloilla, kuten Matti toivoi. Matti hoiti luottamustehtäviä lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä ja asiantuntijatoimikunnissa. in memoriam a Ri Pe Lt o n en aSiantuntijat vaStaavat kysy LUoNNoSTA . Ylen Luontoilloista 1975–2007 tuttu asiantuntija kantoi suurta vastuuta niin paikallisesta kuin kansainvälisestä luonnonsuojelutyöstä. Limasienet eivät ole sieniä, vaan lähinnä sukua ameeboille. Suojelualueyhteistyön merkeissä hän sai myös ystäviä Virosta, Venäjältä, unkarista ja Kiinasta. Kiitos matti kaikesta! Suomen Luonnon toimitus jää kaipaamaan luotettavaa asiantuntijaa, hyvää ystävää ja hienoa seuramiestä.. Hän oli Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen perustajajäsen ja vielä eläkkeellä mukana sen hallituksessa. tämän vuoden oravat ovat hyvinkin kookkaita, joten en ihmettelisi, jos tämä yläkerran asukki olisi viime yönä vetänyt hirsiä äänekkäästi. Matti oli perustamassa Hyvinkään yhteiskoulun luontokerho Turdusta ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Vuonna 1999 Helmiselle myönnettiin arvostettu Alfred Toepfer -mitali tunnustuksena euroopan luonnonsuojelun ja kansallispuistojen hyväksi tehdystä työstä. haurasterttunen on kuin helminauhaa. Kotiseutu Hyvinkäällä, Salpausselän harjumaastot, peltoaukeat, Ridasjärvi ja usmin–Kytäjän metsät tarjosivat luontoharrastukselle mainiot puitteet. omakotitalomme välikaton ovat valloittaneet oravat. uhanalaisten lajien suojelutyössä hän oli ideoimassa metsäpeurojen siirtoa Kainuusta Suomenselälle, mikä edisti lajin vakiintumista takaisin luontoomme. olen vähän tympääntynyt niiden touhuihin, mutta viime yönä olin kuulevinani jotain hyvinkin erikoista
Tekijänä pitkän linjan perhosmies Tari Haahtela. 30 € (49,-) . Myynti Lehtipisteissä. 9) Jou luk uus sa. Suomen päiväja yöperhoset -maastokäsikirja 104 € . Kirjassa huimia kokemuksia ja paljon vastauksia luonnontarkkailijan moniin haasteisiin. puhelin (myös suuntanumero): ..................................................................................... Tuotevalikoimaamme sisältyy korkealaatuisia tutkimusja harrastusvälineitä sekä lukuisia erilaisia tarvikkeita. Oppaita luontoon – lahjaksi tai itsellesi Perhoskompassi Uusi opas Kaakkois-Aasian päiväperhosista kiinnostuneille luontomatkailijoille. . Maailman päiväperhosten suomenkielinen nimistö upeasti kuvitettuna. 25 € (35,-) . marraskuuta. Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 vASTAUSlähETyS Suomen luonto maksaa postimaksun. 8) mikä maa tuottaa suurimman osan maailman palmuöljystä. Lennä, safi irisoturi, osa 1. 5) kuinka monta romuksi luokiteltavaa kappaletta maan kiertoradalla on: a) yli miljoona b) yli kymmenen miljoonaa c) yli sata miljoonaa. Perhoskompassi The Butterfly Compass Osa I Part I Southeast Asia Avustava toimittaja /Associate editor Tilaa 2 kirjaa tästä mainoksesta ja saat toimituksen kotiisi ilmaiseksi! Hyödynnä ja tilaa samaan lähetykseen myös muita Tibialen tarvikkeita. 6) kuinka monta kertaa Antti Leinonen on voittanut vuoden luontokuva -kisan. 35 € (54,-). 3) Suo men peu ra tai pet ra. Avainteos Suomen lajistoon ja ilmaston vaikutuksiin. Teen osoitteenmuutoksen. pähkinöitä 1) luonnonmetsän piirteiden palauttamista kokeiltiin polttamalla, kaatamalla puita ja repimällä niitä juurineen. määräaikaistilaus 6 kk (42 €) . 19/2015 Suomen luonto 81 Tilaajapalvelu Itälahdenkatu 22 b 00210 helsinki (09) 2280 8210 (kello 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi www. KR iS ti n a aL -Z aL iM i / ca Rt in a Voit maksaa tilauksesi e-laskulla – tee sopimus verkkopankissasi! TiLaa LEhTi hELpOST i: www.suo meNLuoNTo.f i/ LeHTiTiLa us 1) Pol tta min en. 8) Ind one sia . 9) missä kuussa hirvenmetsästys loppuu. kestotilaus 12 kk (67,50 €) . Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 42 euroa. Sll jäsennumero .............................................................................................................. osoite: ............................................................................................................................... Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): __________________________ Lehden maksaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ...................................................................................................................... Tutustu myös netissä: tibiale.fi Muita kirjoja ita hyönteisSu om en ko til o t ja et an t Opas maanilviäisten maailmaan kotilot ja etanat Suomen Anne Koivunen Pekka Malinen Hannu Ormio Juhani Terhivuo Ilmari Valovirta Uutuuskirjat . Tilaukset: tilaus@tibiale.fi . 4) minkä nimistä kulutuskriittistä päivää vietetään 27. Kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. 30 € (39,-) . 304 sivua, 175 ×242 mm 37,– Juuri ilmestynyt. ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. 10) mihin heimoon kilohaili kuuluu. Alaan liittyvän kirjallisuuden kustantaminen ja välittäminen ovat osa toimintamme. V ER K KO SII PIS ET VE V T E E S U K U V I T . määräaikaistilaus 12 kk (76,50 €) . 298 sivua, 120 ×200 mm 27,– Luonnontutkijan matkassa Lähde tutkimusmatkalle Siperian taigalle, vuoristoihin sekä Pohjois-Amerikkaan! Luontoillastakin tuttu KAURI MIKKOLA paljastaa retkiensä salaisuuksia perhosista, linnuista ja kasveista. Suomen kotilot ja etanat 49 € . Kirjoja myös kirjakaupoissa WWW.TIBIALE.FI HYÖNTEISTARVIKE TIBIALE OY palvelemme luonnosta kiinnostuneita hyönteisharrastajia aloittelijoista ammattilaisiin. 7) mikä Suomen kahdeksasta kansallisesta kaupunkipuistosta on viimeisin. A H L R O T H P. 7) Kot ka. 2) kuinka monessa maamme kotitaloudessa harrastetaan lintujen talviruokintaa. Mukana tietoiskuja ja tarinoita perhosten kohtaamisesta. 10 ) Sill ien hei mo on. suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 76,50 euroa, kestotilaus 67,50 euroa. alv 10 %. 6) Kol me. postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... irtonumero 9 euroa. mikä keino oli paras. nimi: .................................................................................................................................... postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... Suomen luteet. 4) älä ost a mit ään -p äiv ää. 2) Noi n 50 00 kot ita lou des sa. 5) yli sat a milj oon aa. lähettäkää Suomen luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2015. Lajiopas luteiden elintapoihin ja tunnistamiseen. SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2015. Tarjouksessa Suluissa norm.-hinnat. K U M P U L A IN E N T . . Runsas ja tarkka kuvitus. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 67,50 euroa ja kestotilaus 59,50 euroa. Hämikki ja seitsemän seittiä. Ilmestyminen 12/2015 Hinnat voimassa toistaiseksi, tarjoukset 31.12.2015 saakka • Kirjat sis. osoite: ............................................................................................................................... 750 pääasiassa Kaakkois-Aasian mutta osin myös laajemman IndoAustralian alueen lajia on valokuvattu ja nimetty. Suomen verkkosiipiset 49 € . VERKKO T E E M U R I N T A L A , T O M I K S U O M E N J A E U R O O K U V I T E T T U M Ä Ä R I T Y S O R IN T A L A T . olen Sll:n jäsen (kestotilaus 59,50 €, määräaikainen 67,50 €). Päiväperhoset matkalla pohjoiseen. 3) millä nimellä metsäpeura myös tunnetaan. Lehden saaja, jos eri kuin maksaja: nimi: .................................................................................................................................... – Hyönteistarvike Tibiale Oy
Jonkin vanhan muurahaispesän tai juurakon kätkössä nukkuu karhu talviuntaan. Näin on hyvä. Kuuset saavat valon vähetessä vain lisää komeutta. 82 Suomen luonto 19/2015 Suomi ilmasta TeksTi aNTTi haLkka 5 miljoonaa ha Suomen metsistä on kuusivaltaisia 50 000 neliökilometriä, enemmän kuin koko Viron pinta-ala. Majavien aherrus näkyy ilmastakin, mutta pakkasten tullessa talttahampaat vetäytyvät talvipesäänsä. k. Sa M Po La u KK a n en M iK Ko M a Li n ie M i / aV ia ti o n St u d io / Su o M en Lu o n to Oulangan kansallispuistoa 29. ihmisen aukot ovat täältä poissa. Katsomme palstalla Suomea linnunsilmin. TaLvEN koittaessa Suomi alkaa näyttäytyä yhä selvemmin metsien maana. Suomi onkin havupuiden maa ja siten ainavihanta toisin kuin lehtensä pudottava osa Eurooppaa. Parhaita esimerkkejä havumetsien vihreästä peitteestä on Hiidenportin kansallispuisto, joka kuvassamme esittäytyy syksyyn vaipuvana. Muut ympäristöt kukoistavat lähinnä kesäkaudella, mutta metsä tuntuu saavan talvella vain lisää syvyyttä. Inha nimitti metsän voimaa havun vallaksi. Juuri kansallispuistoissa luonto voi talvellakin esittäytyä omimmillaan. Etualalla majavien talveksi hiljentyvä työmaa. Metsäturkkia täplittävät suot ja siellä täällä vesistöt. lokakuuta 2015.. Havumetsäturkin kätköissä elävät elämäänsä näädät, ahmat ja monet talvilinnut. I. n havun valta hiidenportin kansallispuistoa viime syksynä
Kerromme millaista on viettää joulua ja sydäntalvea autiotuvassa.. www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto http://instagram.com/suomenluonto kESToTIlAAjIllE IlmAInEn digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi M a RK u S SiR KK a talvea autiotuvan lämmÖSSä 10/2015 ilmestyy 11. sibeliuksen luonto revontulia riisitunturin kansallispuistossa posiolla. joulukuuta TieToPakeTT i TaLvesTa ?Tunne Suomen tikat ?Talveen sopeutumisen keinot
Myös lehden tuoton käyttäminen luonnonsuojeluun koettiin tärkeäksi. palautusviikko 2015–50 767095-1509 Jo 186 000 lukijaa! METSON UNTUvikOT ovat miltei heti kuoriuduttuaan valmiita lähtemään pesästä. lukijatutkimuksen (2015) mukaan 99 prosenttia lukijoista on tyytyväisiä lehteen. LEhTEMME ENSihETkiSTä on 2016 kulunut 75 vuotta. Suomen Luonto on yksi maamme pisimpään ilmestyneistä aikakauslehdistä, mutta haluamme pysyä pirteinä kuin metson poikaset. SUOMEN LUONNOLLa on Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan jo 186 000 lukijaa. luontokuvaaja Markus Varesvuo odotti viisi päivää, että saisi talteen maailmalle lähdön tunnelman. voimme sanoa, että Suomen Luonto on ollut koko ilmestymisensä ajan metsonkin puolella. Kiitämme ja lupaamme pitää luonnonystävän ykköslehden laadukkaana jatkossakin! uskomme, että tämä onnistuu luontoa ja sen ystäviä kuunnellen. 10 vuOdeNaIkaa suOmeN LuONNOssa. Siinä olemme lukijoidemme varassa. Facebookissa lehden ympärillä on lähes 70 000 luonnonystävän yhteisö. M a RK u S Va Re SV u o Metson poikaset vielä pesällään Kuhmossa kesäkuussa 2015. Keväällä valmistuneen lukijatutkimuksen mukaan lukijat arvostavat monipuolista luontoja ympäristötietoa sekä sitä, että lehti on osa aktiivista luonnonharrastusta. Sama osuus on valmis suosittelemaan sitä ystävilleen. Emo saatteli maastoon yhdeksän poikasta. Siksi niiden kuvaaminen on vaikeaa