vuosikerta 2/2025 "Jumalainen", "skandaalimainen" Sarah Bernhardt hurmasi ja hämmensi yleisöä 60 vuoden ajan, s. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 1 Lisää vuoden 1940 olympialaisLisää vuoden 1940 olympialaisten postimerkkiehdotteita, s. 18.. Harri Kuusiston suurkokoelmat esillä TamCollectissa, s. 15. ten postimerkkiehdotteita, s. 7. 7. Muistathan SF:n ja SP-lehden online-huutokaupat Philabidissa! SUOMEN Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 106
T ässä SP-lehden numerossa puhutaan paljon väärenteistä. Eikä tässäkään kaikki. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 2 Päätoimittajalta seijulaakso@gmail.com SUOMEN Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 105. Mikä vaiva se olikaan, varsinkin jos joutui tekemään jonkin pienen muutoksen takia koko sivun taas kerran uudelleen. Mutta näin siis uusi tekniikka on valjastettu myös meitä keräilijöitä hämäämään, ja kannattaa olla tarkkana. Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 10.5. Collectors Club of New Yorkin entinen puheenjohtaja Roger Brody on tehnyt piloillaan kerhon perinteiseen yhden kehyksen kokoelmien näyttelyyn useita kokoelmia, joiden kohteet ovat monessa tapauksessa täysin keksittyjä "harvinaisuuksia". Tekoäly pystyy suoriutumaan ylioppilaskirjoituksista ja kirjoittamaan pro gradu -tutkielman yliopistoon. Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 15.7. Kohteiden kuvien parantelu käy hetkessä tietokoneella. 2 Seija-Riitta Laakso. Myös niiden aitoutustodistukset ovat väärennöksiä, toki siten että ne helposti tunnistaa sellaisiksi esim. Brodyn kokoelmat ovat herättäneet hilpeyttä kilpailussa ja ne on poikkeuksetta arvosteltu viimeiselle sijalle. Eli tekniikka on hyödyllinen apulainen, siitä ei pääse mihinkään. eBayssa on tätä kirjoittaessa myös myynnissä tuoreita kopioita "harvinaisista" värivalokuvista, jotka esittävät Sarah Bernhardtia. Sylttytehdas lienee Kiinassa. eBaysta löytyy myös Helsingin 1940 olympiapostimerkkiehdotteiden kopioita, joiden myyjä on Taiwanista. Mainettaan ei kannata menettää pienen hyödyn vuoksi.. Itse kukin myös käytämme jatkuvasti hakuohjelmia huutokauppaluetteloita ja myyntialustoja netissä selaillessamme. Kukaan tuskin enää muistaakaan aikaa, jolloin sellaista mahdollisuutta ei ollut olemassa. Samanlaisia alkuperäisiä merkkejä tosin ei ole olemassa, joten ehkäpä näitä voisi yhtä hyvin kutsua väärenteiksi. Ennen kirjoitettiin kokoelman tekstit koneella ja lappuset leikattiin ja liimattiin kokoelmanlehdille. Jos halusi laittaa kehykset kohteille, ne oli piirrettävä mustalla tussilla ja viivottimella. Hänen viestinsä on kuitenkin ollut vakava: näin helppoa olisi huijata näyttelykokoelmissa. No 4/2025 ilmestyy viikolla 33 (elokuun puolivälissä) . Se kirjoittaa elokuvien käsikirjoituksia, jne. Tuskin olen väärässä väittäessäni, että värit on saatu kuviin ihan tavallisella Photoshopin väritysohjelmalla. Mutta mitä taitavammiksi kokoelman tekijät tulevat, sitä enemmän varmasti kasvaa myös houkutus parannella omia kohteita, kun niitä esitetään esimerkiksi virtuaalisissa näyttelyissä. Näihin kopioihin – ainakin myynnissä olleisiin kappaleisiin – on sentään lyöty leima "replica", eli jäljennös alkuperäisestä. Sama koskee kokoelmien rakentamista. Siinä saattaa tosin osa keräilyn viehätyksestä kadota saman tien – useimmat meistä nauttivat myös kohteiden etsimisestä ja löytämisestä, vaikka siihen menisikin enemmän aikaa. Pekka Nuikki kirjoitti hiljattain Filatelisti-lehdessä kouluttaneensa tekoälyn etsimään aineistoa puolestaan – näin itseltä säästyy aikaa moneen muuhun asiaan. Toivottavasti ilmiö ei yleisty. Hyvänä puolena asiassa on, että filateeliset piirit ovat niin pieniä. Pekka Lempiäinen kirjoittaa jutussaan ja kolumnissaan hiljattain löytyneistä suomalaisista postimerkeistä tehdyistä väärenteistä, joita myydään aitoina eri foorumeilla. jonkin kirjoitusvirheen vuoksi. vuosikerta Päätoimittaja • Redaktör • Editor Seija-Riitta Laakso 0400 460 307 seijulaakso@gmail.com Postiosoite • Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Rasmus Berg, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Seija-Riitta Laakso Kustantaja • Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Lehden taitto Seija-Riitta Laakso Painopaikka • Tryckeri K-Print, Tallinna, Viro Lehden ilmestyminen kesällä 2025 No 3/2025 ilmestyy viikolla 24 (kesäkuun alussa) . Viime aikoina on kirjoitettu paljon siitä, miten tekoäly valtaa elämänalueet yksi toisensa jälkeen
• Seija-Riitta Laakso Tilaushinnat • Prenumeration • Subscriptions 2025 Suomi ja Pohjoismaat • Finland och Norden • Finland and Nordic countries 56 € Tilaukset ja osoitteenmuutokset • Subscriptions and address changes tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Ilmoituksiin liittyvät asiat Päätoimittaja Seija-Riitta Laakso seijulaakso@gmail.com Kustantaja • Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Laskutus EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Apollo-kuulennoilla oli tuuria auringon roihupurkausten suhteen, s. • Seppo Laaksonen SUOMEN Postimerkkilehti Sarah Bernhardt oli aikansa maailmantähti, s. 47, Kari Salonen, s. 18. 36. 48. 4. Postiväärenteitä nykymerkeistä, s. 50.. 46. • Pekka Lempiäinen In memoriam – Hannu Kauppi, s. 5. • Pekka Lempiäinen En kolumn på svenska – Proveniens, s. • Christer Brunström Näyttelyitä, tapahtumia, rivi-ilmoituksia, s. 15. • Seija-Riitta Laakso 3 Vielä olympiapostimerkkiehdotteista, s. 38. 28. 6. Hintoihin lisätään alv. • Seija-Riitta Laakso Sarja Levantin merkeistä jatkuu – osa 2, s. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä yllä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 3 Tässä numerossa Palokuntafilateliaa ja -muutakin, s. • Jukka Sarkki Harri Kuusiston kokoelman harvinaisuuksia esillä TamCollectissa, s. Puheenjohtajan palsta, s. • Jouni Takalo Uruguay 2025 järjestettiin MACA -modernin taiteen museossa, s. 43. 49. Ilmoitushinnat • Advertisements 2025 1/1 sivu 500 € , 1/2 sivua 320 €, 1/4 sivua 200 €. SP-lehden sanaristikko, s
4. Tämän voi päätellä esimerkiksi erilaisten filateliaan liittyvien somekanavien suurista käyttäjämääristä. Tämä lehden ilmestyessä kevät on jo edennyt pitkälle. 2. Esityslista 1. 7. Ja väärenteitten myyminen ansaitsemistarkoituksessa tai niiden käyttäminen postimaksuissa säästämiseksi ovat aivan eri asioita kuin Postin mitätöimättä jättämät postimerkit. Helsingissä 21.3.2025, Suomen Filatelistiseura ry Hallitus. 5. Esitetään tilinpäätös ja vuosikertomus kalenterivuodelta 2024 sekä tilintarkastajan lausunto. 3. Kokouksen päättäminen. Samainen henkilö uhkasi minua oikeuteen haastamisella, kun otin asian esille. Mutta kyllä tämä ilmiö on aikamme kuva – liian monella asialla ei maailmassa ”ole mitään väliä”. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi äänte nlaskijaa. Näyttää siltä, että nykyisin somesta saa vastauksen kaikkein nopeimmin – tosin vastaus ei aina ole oikea. Muuan Facebookin myyntipalstoilla näitä kaupitellut henkilö vetosi siihen, että ”näillä minä itsekin postitan” ja antoi ymmärtää, että eihän siitä voi mitenkään jäädä kiinni. Nauttikaamme tästä upeasta vuodenajasta kukin omalla tavallamme! 21.3.2025, Pekka Lempiäinen Kokouskutsu Suomen Filatelistiseura ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 28.4.2024 klo 18.00 osoitteessa Lönnrotinkatu 32B, Helsinki. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 4 Puheenjohtajan palsta Suomen Filatelistiseura ry 4 Pekka Lempiäinen. Ja koska Posti kuljettaa suuren osan lähetyksistä mitätöimättä postimerkkejä ollenkaan, niin ”mitä väliä tällä on”. Tällöin arvomaailmassa on varmasti kyse myös välinpitämättömyydestä laajemminkin. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 6. Kun ihmisyksilö rakentaa oman arvomaailmansa tällaiselle argumentaatiolle, on syytä huoleen. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Filatelia ei ilmiselvästi ole ”kuoleva hevonen”. Postin näkemyksen mukaan näiden väärenteitten levittäminen on rikos, ja tästä asiasta vastuuntuntoiset filatelistit lienevät samaa mieltä. Hallitus 2025 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen • 0400 403 230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss • 0400 840 598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri • 040 503 2144 pekka.hurri@pp.inet.fi Rasmus Berg • 050 5124 987 rasmus.berg@saunalahti.fi Perttu Haglund • 040 545 1239 perttu.haglund@gmail.com Matti Lundberg • 041 531 6112 matti.aj.lundberg@gmail.com Ari Niemelä • 0400 412 125 ari.niemela53@gmail.com Janne Nikkanen • 041 527 6430 nikkanenjanne@gmail.com Toimihenkilöt: Rahastonhoitaja Kai Anttila • 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) • 0400 934 522 postiaollille@gmail.com Kerhomestari Pertti Hurmerinta • 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit Petri Jansson • 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Eero Mäkelä • 0400 602887 sakarieero@gmail.com T oisaalla tässä lehdessä on kirjoitukseni Kiinassa valmistetuista suomalaisten ikimerkkien postiväärenteistä. Bernin arkit. Paljon toistettu lause on raveihin liittyvä hieman kliseinen lausahdus: ”Jos minä menisin raveihin, en laittaisi rahojani kuoleviin hevosiin”. Kyseessä on argumentointivirhe, joka tunnetaan nimellä väärä rinnastus. Olen näihin itsekin välillä osallistunut, viimeksi kertomalla asiaa kysyneille siitä, mitä ovat ns. Kun olen tätä tapausta mielenkiinnolla seurannut, olen saanut kuulla sellaisiakin kommentteja, että ”tuohan on pieni asia” verrattuna maailman todellisiin ongelmiin. Tietoa kysellään sekä perintönä saaduista kokoelmista että harrastajia askarruttavista asioista. Kokouksen avaus. Jollakin tavalla tässä on kysymys erilaisten ihmisten erilaisista asenteista
En filatelist som utvecklade ett helt eget system för att hålla koll på alla sina inköp var storsamlaren Agathon Fabergé (1876–1951). År 1861 blev Nevada ett separat territorium för att 1864 bli USAs 36:e delstat trots att man inte riktigt uppfyllde samtliga villkor. Inledningsvis var märkena otandade. År 1850 upptäcktes stora silverfyndigheter i närheten av Virginia City och mängder av förhoppningsfulla människor strömmade till, vilket förklarar varför Nevada har fått smeknamnet The Silver State. Många auktionsföretag lägger ner mycket möda på att hitta proveniensen för de objekt de erbjuder. Stone. Då hade Nevada en befolkning på runt 40 000. Innan märket kom till min samling hade det tillhört B.-E. Provenienskedjan här blir följaktligen Köhler–Fabergé–Saarinen–Brunström. Proveniens P roveniens är ett begrepp som får allt större betydelse i organiserad filateli. Jarmo Ratinen: "Jäähyväiset Zeppelinille" • • • • • Aihefilatelistit ry pitää myös kerhokokouksensa SF:n kerhotilassa Lönkalla. I århundranden hade Nevada varit en del av Mexiko. Här får man veta det mesta om Fabergés unika sätt att dokumentera sina frimärksinköp.. Jag vill slutligen tipsa om boken Agathon Fabergé – A Portrait of a Philatelist (Turku 2017) av Kaj Hellman och Jeffrey C. Oftast blev det en rad med information om inköpsdatum, pris och säljare. Jan Nilsson, Sverige: "Frimärken i en mörk tid, exempel från nordiska och andra länder" En kolumn på svenska Christer Brunström, Sverige Christer Brunström. I detta sammanhang är foton av största betydelse för att avgöra om det skett förändringar av objektet. När jag tittade på märkets baksida hittade jag den typiska informationen som Agathon Fabergé hade för vana att skriva på sina frimärken. Det hör också till historien att proveniens huvudsakligen handlar om våra mest sällsynta filatelistiska objekt. På utställningar anger utställarna ofta proveniensen för de mera sällsynta objekten i sina exponat. Användandet av dessa stämpelmärken upphörde år 1873. Den första upplagan trycktes på tjockt papper; sedan på mycket tunt papper. Kai Varsio: "Risteilijä Aurora dokumentoituna filateliassa" 27.5. Under sin långa karriär inom filatelin byggde han upp många studiesamlingar. Kevään esitelmiä: 7.4. Jag påmindes om just detta när jag nyligen skrev en text om klassiska stämpelmärken från den amerikanska delstaten Nevada. Fabergé började tidigt göra anteckningar med blyertspenna på frimärkenas baksidor. Enligt anteckningen på märket hade Fabergé köpt det från Köhler i Tyskland. Per Persson: ”Kolerakirjeiden käsittely 1831–1832” 5.5. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 5 Suomen Filatelistiseura ry 5 Tulevia tapahtumia Lönkalla Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. Kanske har det här märket en gång i tiden funnits på ett tillståndsbevis för brytning av silver. Som motiv hade märkena valörsiffran. Olli Turunen: "Suursaari postikortein" • • • • • Helsingfors frimärkssamlareförenings (HFF) föredragsprogram för vintern 2025, onsdagar kl.18 i SFs möteslokal på Lönnrotsgatan 32 B. Jag känner till auktionärer och frimärkshandlare som har byggt upp stora kartotek där man följer de olika objektens historia från försäljning till försäljning. Den första serien hade valörer från 2 cents till 20 dollar. Märket kommer från Nevada, som hade blivit en del av USA efter det amerikansk-mexikanska kriget 1848. De kom till användning på alla slags fiskala och legala dokument. $20 var ett betydande belopp år 1865. 16.4. Las Vegas med sin enorma spelindustri är Nevadas största stad. Det innebär helt enkelt att man listar tidigare ägare eller försäljningar av det aktuella objektet. Vi kan nog dra slutsatsen att Fabergé åtminstone vid någon tidpunkt intresserade sig för tidiga stämpelmärken från USA. 29.4. Det finns böcker där det huvudsakligen handlar om att följa ett objekts bana från upptäckten fram till våra dagar med noggrann beskrivning om de olika samlingar som det har ingått i. Saarinen, som med stor sannolikhet vid något tillfälle hade köpt det från Fabergé. Statens namn är en referens till snö. Vad var det då för märke som intresserade samtliga dessa herrar. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin ja vaihtaa kuulumisia kerholaisten kanssa. Den nyblivna staten Nevada gav ut sina första stämpelmärken redan 1865. SF:n kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18. Att känna till proveniensen är naturligtvis en viktig ingrediens i att fastställa om ett objekt är äkta eller ej. Oftast handlar det om tidigare auktionsförsäljningar
Samoissa kisoissa Helsingin Olympiastadionin toinen suunnittelija Armas Lindegren (toinen oli Yrjö Jäntti) voitti arkkitehtuurin asemakaavasarjan kultamitalin työllään Varkauden urheilukeskuksesta. Kuumailmapalloilusta ei koskaan tullut olympialajia, ehkä siksi että ilmailun kehitys nopeasti syrjäytti pallot muutoinkin tulevina vuosina. Virallisina lajeina mukana Pariisissa olivat mm. Se tarjoaa myös tällaiselle normaalille historiasta kiinnostuneelle keräilijälle paljon mielenkiintoista tietoa." Naisille oli myös vastaavat luokat: (W2-), (W2x) Lisäksi miesten luokka (mutta ei olympialaisissa): Miesten perämiehellinen kaksikko (M2+) Sillä kommentoin, kun tulee urheilua seurattua melko paljon, ja tarkasti aina luettua tämäkin lehti (en virheitä etsien). kuumailmapalloilla. Kisathan on aina myönnetty kaupungille, ei valtiolle. Tämä on vähintäänkin yllättävää, sillä vuoden 1900 maailmannäyttelystä julkaistiin satoja tai jopa tuhansia erilaisia postikortteja. Köydenveto sen sijaan oli virallinen laji olympialaisissa vuoteen 1920 asti. Sen sijaan järjestettiin muistaakseni Helsingin taidehallissa taidenäyttely. Lukijoilta.... Taidelajeista luovuttiin Soutajat ja melojat vielä kerran "Hei, Postimerkkilehden 1/2025 sivulla 15 oleva 12 mk:n ehdote kuvaa soutajia, perämiehetön kaksikko on kyseessä (eivät melo, vaan soutavat). Tarkistin vielä varmuudeksi: Olympialuokan soudut: Miesten perämiehetön kaksikko (M2-) Miesten pariairokaksikko (M2x) Helsingissä 1952, koska järjestelytoimikunnan mukaan aika ei riittänyt. Kilpailulajit olivat ammunta, miekkailu, paini, painonnosto, pyöräily, tennis, uinti, voimistelu ja yleisurheilu. Ja kiitos mielenkiintoisesta lehdestänne. Terveisin Pekka Honkanen museonjohtaja emeritus Suomen Urheilumuseosäätiö PS. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 6 Unohtuneita kultamitaleita! "Hei, ja kiitos erinomaisesta artikkelistasi 1952 postimerkkiehdotteista. kriketti, kroketti, köydenveto, pelota ja poolo. (srl) Pariisin 1900 kesäolympialaisten epävirallisena lajina oli monen muun ohella kuumailmapalloilla lentäminen. Parinkymmenen varsinaisen olympialajin lisäksi kilpailtiin mm. Pallojen lähtöpaikkana oli Vincennesin puisto, joka sijaitsee Pariisin keskustasta muutaman kilometrin itäänpäin. Viimeksi mainitusta onkin olemassa muutamia postikortteja, kun taas muista lajeista niitä ei ole lainkaan. Niin ja Urho Karhumäki voitti Berliinissä 1936 kultamitalin kirjallisuudessa teoksellaan "Avoveteen". Mukavaa talven jatkoa. Taidelajit olivat virallisia lajeja 1912– 1948, joten ne luetaan myös virallisiin mitalitilastoihin. Monista kilpailulajeista ei tiedetty kuin ehkä vasta jälkeenpäin, olivatko ne olleet osa olympialaisia vai eivät. Itse asiassa Suomen ensimmäinen naisten yksilölajien olympiakultamitalisti on runoilija/kirjailija Aale Tynni joka voitti Lontoon olympiakisoissa 1948 kirjallisuuden lyriikkasarjan teoksellaan "Hellaan laakeri". Lähdearkistoista vielä tiedoksesi, että luultavasti suurin osa sekä 1940 että 1952 kisojen arkistoista löytyy Helsingin kaupunginarkistosta. Kun seuraavat kisat pidettiin Pariisissa vuonna 1900, ne sekoittuivat täysin samaan aikaan järjestettyyn maailmannäyttelyyn, jossa tapahtumia oli valtavat määrät. Yksi tarkennus on paikallaan. Nykyajan olympialaisten "isä" ja kansainvälisen olympiakomitean ensimmäinen puheenjohtaja Pierre de Coubertin kuuluu sanoneen, että oli suorastaan ihme, että olympia-aate säilyi hengissä vuosien 1900 ja 1904 kisoista. Kuvan vasemmassa yläreunassa näkyvä velodromi toimi stadionina, ja siellä kilpailtiin useissa lajeissa kisojen aikana. Viereinen, melko harvinainen postikortti on ainoa, joka mitenkään liittyy varsinaisiin olympialaisiin. Siellä olen ainakin 1952 aineistoon törmännyt. Laji oli ensimmäisen kerran olympialaisissa 1904, kaikki mitalistit kyseisessä lajissa olivat Yhdysvalloista (vinkkinä: soutajilla on selkä menosuuntaan, melojilla kasvot menosuuntaan). Terveisin Ari Kohvakka Ateenasta alkaen Kuten tiedämme, ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset pidettiin Ateenassa vuonna 1896
Kuvassa valokuvaajia harjoittelemassa urheilukuvausta olympialaisia varten kesällä 1939. SP-lehti 1/2025) oli suuruudeltaan 4 000 markkaa. H elsingin vuoden 1940 peruuntuneiden olympialaisten postimerkkiehdotteita on ollut 2020-luvulla myynnissä useissa eri huutokaupoissa, yksittäisiä kohteita myös esimerkiksi SF:n suurhuutokaupassa alkuvuodesta. Näillä eväin kaikkiaan kymmenen taiteilijaa tarttui toimeen ja tuotti määräajan (20.4.–15.6.1939) kuluessa yhteensä 103 kilpailutyötä palkintolautakunnan arvioitavaksi. Ehdotteista palkittiin kuusi ja lisäksi kolme muuta työtä lunastettiin. Sekä Jysky että Rappin veljekset (yhdessä) saivat kolmannesta sijasta 2 500 markkaa. Kaikkeen valmistauduttiin huolella. Lisäksi merkissä piti olla postitaksan mukainen. Kaikki kolme olivat myynnissä Heinrich Koehlerin huutokaupassa 2023 melko kovalla 600 euron lähtöhinnalla kukin. Tunnettu suomalainen olympiakeräilijä Ossi Virtanen kertoo artikkelissaan vuonna 1991, että suunnitelmissa oli julkaista kuusi erilaista postimerkkiä (0,50 mk – 4 mk) eri taksoja varten (postikortti, ensimmäisen /toisen painoluokan kotimaan kirje, ulkomaankirje alle 20 g ja lentopostikirje alle 20 g). Jyskyn kiekonheittäjästä ("Limppu"), joka sai ensimmäisen palkinnon, 5 000 markkaa. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 7 Helsingin 1940 olympialaisten postimerkkiehdotteita on liikkunut viime vuosina enemmänkin huutokaupoissa SP-lehden viime numerossa olleen sinisen version lisäksi näistä Signe Hammarsten-Janssonin ehdotteista tunnetaan ruskea sekä oikealla nähtävä musta-valkoinen vedos. Säännöt rajasivat aihetta seuraavasti: Merkissä tuli esiintyä maan nimi molemmilla virallisilla kielillä (Suomi /Finland) ja siinä tuli olla olympiarenkaat ja vuosiluku. maksuarvo lisämaksuineen. Tapio Wirkkalan toinen palkinto ehdotteesta "Parivaljakko" (ks. Vain sininen versio myytiin. Lisäksi Signe HammarstenJanssonille myönnettiin 1 500 markan suuruinen palkinto. SP-lehden edellisessä numerossa (1/2025) kerrottiin jo Gustaf A. Lisäksi Jyskyn toinen työ, joka esittää Olympiastadionia ja rauhankyyhkyjä jakoi kolmannen palkinnon Rappin taiteilijaveljesten, Aarne (1897–1939) ja Eino Rappin (1902–1953) kanssa. Vuoden 1940 olympiapostimerkkien suunnittelusta järjestettiin kilpailu, johon sai osallistua kuka tahansa taiteilija
Jälkimmäisellä kerralla työ lunastettiin, mutta sitä ei toteutettu postimerkillä. Tapio Wirkkalan keihäänheittäjä vuodelta 1940 (vas.) oli hiukan uudistettuna mukana myös 1952 olympiamerkin suunnittelukilpailussa. lukuisia Paavo Nurmen ja antiikin Myronin "Kiekonheittäjän" patsaita, Olympiastadion, olympiasoihtu ja olympiatuli. Kun Suomi oli tarkoitus juosta maailmankartalle, karttojakin oli monissa ehdotteissa. Taiteilijat olivat edellä aikaansa, sillä naisten kuulantyönnöstä tuli olympialaji vasta vuoden 1948 Lontoon kisoissa. Taiteilijat ovat käyttäneet samoja ideoita, uudistaneet omia vanhoja ideoitaan tai ehkä jopa kopioineet toistensa töitä. Kolme Erikssonin ehdotteen hammastettua koevedosta (joista yksi kuvassa oikealla) myytiin Köhlerin huutokaupassa 2023 yhteensä 400 eurolla. Ehkäpä juuri siksi postilaitos ei ottanut merkkiä harkintaan eikä siitä painettu aikanaan koevedoksia – sellaisia ei ainakaan ole kirjoittajan tiedossa. Viereinen ehdote ja kolme koevedosta (sininen, vihreä ja punaruskea) myytiin 2021 Feldmanin huutokaupassa 800 eurolla. dotteita, nähdään monia mielenkiintoisia yhtymäkohtia. Olympia-aihe sinänsä jo rajoitti mahdollisuuksia käyttää mielikuvitustaan. Samoin ovat jääneet pimentoon monet muut ehdotteet. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 8 Aarne ja Eino Rappin ehdote kuvaa kiinnostavasti kahta eri urheilulajia: miesten keihäänheittoa ja – siltä ainakin näyttää – naisten kuulantyöntöä. Vuosien 1940 ja 1952 ehdotteet Kun tarkastellaan rinnakkain vuosien 1940 ja 1952 suunnittelukilpailujen ehSP-lehdessä 1/2025 esitelty Tapio Wirkkalan "Voittaja" (yllä) vuoden 1952 kilpailussa näyttää saaneen vaikutteita samasta lähteestä kuin Olof Erikssonin "Hellaasta" (oikealla), joka palkittiin viidenneksi parhaana vuoden 1940 kilpailussa. Toisin kuin Jyskyn ja HammarstenJanssonin ehdotteista, Rappien työstä ei ole näkynyt koevedoksia filateelisilla markkinoilla, ainakaan toistaiseksi. Lisäksi ammennettiin eri urheilulajeista, suosituimpina juoksulajit ja keihäänheitto.. Niinpä ehdotteissa nähtiin mm
Taiteilijaksi on arveltu Gustaf A. Jyskyä. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 9 David Feldmanin huuto k aup a s s a myytiin joulukuussa 2021 mm. Yhteishinta oli 850 euroa. Samassa Feldmanin huutokaupassa olivat myynnissä myös yllä oleva soihtu taustallaan Suomen kartta sekä viisi koevedosta eri väreissä. Muut sarjan värit olivat sininen ja vihreä.. Jos tämä pitää paikkansa, niin melko varmasti molemmat yllä olevat ehdotteet ovat hänen töitään. nämä tuntemattoman taiteilijan Suomen karttaa esittävät ehdotteet (3 kpl) ja koevedokset (5 kpl). Oikealla kolme soihtumerkin värivedosta. Soihtuehdote ja koevedokset myytiin yhteensä 800 eurolla
Ehdotteesta maksettiin 360 euroa. – Viereinen postikortti on ostettu 1990-luvulla Lausannessa Sveitsissä sijaitsevasta olympiamuseosta, jonka pihalla komeilee myös Paavo Nurmen patsas. Vuoden 1940 ehdotteiden koevedosten joukkoon kuuluu myös Signe Hammarsten-Janssonin ("Ham") neljän ehdotteen blokki, joita tunnetaan ainakin vihreänä ja oranssina. Sittemmin se oli mukana Fredrik C. Ehdote oli myynnissä David Feldmanin urheiluaiheisessa "Zappeion" huutokaupassa vuonna 1999. Suomi juostiin näin maailman kartalle, on ollut tapana sanoa. Patsaaseen ei kuitenkaan haluttu kuivakkaa kestävyysjuoksijaa, vaan uljas atleetti, joka sopisi hyvin kohottamaan nuoren kansakunnan omanarvontuntoa. Samat aiheet sisältyvät myös sivulla 7 nähtävään seitsemän ehdotteen blokkiin. Oikealla Signe Hammarsten-Janssonin aiheita Helsingin vuoden 1940 olympiakisojen postimerkiksi – harvinainen vihreä koevedos, jossa nähdään korkeushyppääjä, Paavo Nurmen patsas, Myronin "Kiekonheittäjä" ja taitolentokone. Viimeksi mainitusta oli tarkoitus tulla olympialaji Helsingin kisoissa, mutta lopulta sitä ei koskaan otettu olympialaisten ohjelmaan. Signe HammarstenJanssonin ehdotteiden koevedoksia, joissa Paavo Nurmen patsas on mukana, tunnetaan neljän ja seitsemän aiheen blokeissa, yksittäisenä merkkinä sekä parina olympiasoihdun kanssa. kohteen omistusketju eli provenienssi tunnetaan pitkältä ajalta. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 10 Vasemmalla Ilmari Sysimetsän "The Flying Finn", lentävä suomalainen, vuoden 1952 olympiajulisteessa, jota painettiin lukuisilla eri kielillä. Yllä olevan . Viimeksi kohde oli myynnissä SF:n suurhuutokaupassa viime vuodenvaihteessa, myyntihinta oli 625 euroa. Wäinö Aaltonen lienee ottanut patsaaseen mallia ainakin viereisestä kuvasta, missä Paavo Nurmi juoksee kultaa Pariisin 1924 olympialaisissa. Suomen rajat tosin ehtivät jossain määrin muuttua alkuperäiseen vuoden 1940 juliste-ehdotukseen verrattuna. Schreuderin olympia-aiheisessa kultamitalikokoelmassa, joka myytiin kahdessa erässä Heinrich Köhlerin huutokaupoissa 2023–2024. Suomalaiset aiheet myyvät täällä selvästi paremmin kuin muualla!
Samassa huutokaupassa myytiin 440 euron hintaan yllä vasemmalla oleva sininen postimerkkikokoinen vedos, jossa on taiteilijan käsin tekemiä korjauksia. Kohteesta kilpaili viisi ostajaa. Vasemmalla Signe Hammarsten-Janssonin musta-valkoinen Paavo Nurmi -ehdote valokuvaversiona, joka myytiin 400 eurolla Feldmanin huutokaupassa joulukuussa 2021. Jyskyn töitä. saapuu stadionille ja yllä oikealla oleva punainen koevedos myytiin joulukuussa 2021 Feldmanin huutokaupassa 1 000 eurolla (ex-Bergman). Ehkä koska Jysky oli voittanut kilpailun, hänen ehdotteidensa koevedokset olivat lähtöhinnoiltaan korkeammat (2 000–4 000 Sveitsin frangia), kun taas Hamin isompien kohteiden arvoksi arvioitiin 1 500 Sfr ja parin pienemmän kohteen vain 200 Sfr ja 500 Sfr. Yllä olevat kolme "Paavo Nurmi" -värivedosta myytiin Köhlerin 2023 huutokaupassa 270 euron yhteishintaan. Kuinka harvinaisia tällaiset kohteet ovat. Kohteita oli yhteensä 14 ja ne olivat kaikki Signe Hammarsten-Janssonin ja Gustaf A. Myyntitietoja ei valitettavasti ole saatavissa.. Oikealla olevat kolme koevedosta (lila, vihertävän sininen ja punaruskea) myytiin Köhlerin huutokaupassa syyskuussa 2023 yhteensä 400 euron hintaan. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 11 Oikeanpuoleinen viereisistä koevedoksista on huutokauppaluettelon mukaan Aarne ja Eino Rappin versio Paavo Nurmen patsaasta. Se myytiin Feldmanin joulukuun 2021 huutokaupassa 240 eurolla. Tuntemattoman taiteilijan ehdote, jossa soihdunkantaja (ehkä Paavo Nurmi). Lila versio myytiin SF:n viime suurhuutokaupassa 190 eurolla ja karmiininpunainen (ei kuvassa oleva punaruskea) myytiin SP-lehden viime huutokaupassa hintaan 260 euroa. Kun "Zappeionin" kokoelman kohteet tulivat myyntiin Feldmanin huutokaupassa 1999, niiden kerrottiin luettelossa olevan "suurin valikoima Helsingin 1940 olympialaisten ehdotteita, joka on koskaan ollut tarjolla yhdessä huutokaupassa", ja että ne edustivat "yli 90 % markkinoilla tällä hetkellä olevasta materiaalista"
Virtanen puolestaan uskoi omiin tutkimuksiinsa perustuen, että vedoksia olisi enemmän, ehkä jopa 25–30 kutakin väriä, "mikä sekin olisi hyvin vähäinen määrä". OLYMPHILEX '85 -näyttelyssä Lausannessa hän oli kysynyt toiselta tunnetulta olympiakeräilijältä, Manfred Bergmanilta, kuinka monta näitä kohteita hän arvioi olevan olemassa. Feldmanin 2021 huutokaupassa myytiin uniikkeja ehdotteita Olipa koevedoksia sitten yksi tai useampia (mikä riippuu paljon myös ehdotteesta, monet saattavat hyvinkin olla uniikkeja, ainakin nyt liki 90 vuotta niiden painamisesta), Feldmanin huutokaupassa vuonna 2021 myydyt 11 ehdotetta ovat kilpailutöitä ja siten ainoita kappaleita. Bergman arveli niitä olevan viisi. Yllä oleva sininen koevedos ja samanlainen vihreä vedos olivat myynnissä Köhlerin syyskuun 2023 huutokaupassa, kumpikin 1 000 euron lähtöhinnalla. Merkkien keskellä on kisoja mainostava kirjeensulkijamerkki. Mustavalkoinen ehdote ja kaksi koevedosta, taiteilija on Feldmanin 2021 huutokauppaluettelon mukaan Aarne Karjalainen. Olympiatuli oli pääaiheena myös yllä olevissa neljässä värivedoksessa, jotka myytiin Köhlerin 2023 huutokaupassa 500 euron yhteishintaan. sivu 7). Myyntihinta 750 euroa (ex-Bergman). Suomen Postimerkkilehti 2/2025 12 Aimo Ronkaisen uimahyppääjä vuoden 1952 olympiamerkissä (vas.) muistuttaa Signe Hammarsten-Janssonin ehdotetta vuodelta 1940. Hammastettuja vedoksia ei tunneta kovin monesta ehdotteesta. Sitä painettiin seitsemällä eri kielellä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saksa ja suomi). Näiden ehdotteiden mukana myytiin koevedok. Ehdotteet olivat peräisin Fredrik C. Ehdotteet ovat yleensä musta-valkoisia ja noin postikortin kokoisia. Materiaali oli peräisin Manfred Bergmanin kokoelmasta. Tunnettu olympiakeräilijämme Ossi Virtanen kirjoitti vuonna 1991 Journal of Sports Philately -lehdessä ilmestyneessä artikkelissaan "Finland's 1940 Summer Olympic Games: Stamp Essays and Vignettes" Signe Hammarsten-Janssonin seitsemän ehdotteen värivedoksista (ks. Taiteilija – jota ei tunneta – lienee ollut sama henkilö. Valmiiden postimerkkien oli tarkoitus olla kooltaan 35 mm x 25 mm, tai vastaavat mitat pystysuunnassa. Schreuderin kokoelmasta ja hankittu aikanaan Feldmanilta 1999. "Uskon, että minun arvioni on lähempänä oikeaa, mutta en pysty todistamaan sitä," Virtanen kirjoittaa. Painosmäärä oli 470 000 kpl. Kohteet jäivät myymättä. Virtanen arveli tuolloin niitä olevan kolmea väriä: ruskea, musta ja sininen
Suomen Postimerkkilehti 2/2025 13 Gustaf A. "Hammasteet" on piirretty ehdotteeseen. Pulskanpuoleisia kestävyysjuoksijoita kirjoittajan mielestä. Jyskyn palkittujen ehdotteiden "Limppu" sekä Olympiastadion ja rauhankyyhkyjä turkoosinsininen koevedos myytiin Köhlerin 2023 huutokaupassa 1200 eurolla. Ainakaan tätä juttua kirjoitettaessa kaupunginarkistosta ei ehdotteita löytynyt, ainoastaan muutamia Olympiakisojen järjestelytoimikunnan papereita. Kirjoittaja veikkaa tekijäksi Tapio Wirkkalaa. Maratonjuoksua kuvaava tuntemattoman taiteilijan ehdote ja sininen värivedos myytiin 700 eurolla Feldmanilla 2021 (ex-Bergman). Muissa huutokaupoissa on ollut myynnissä ainoastaan koevedoksia. Tekijää ei tunneta. Ehdote ja kaksi värivedosta myytiin Feldmanilla 2021 huutokaupassa 850 eurolla (ex-Bergman). Rauhankyyhky ja Olympiastadion toisesta kuvakulmasta on näiden merkkien aiheena. "Aituri" ehdote ja koevedos myytiin vuonna 2021 Feldmanilla 950 eurolla. Tuntematon taiteilija.. Sen sijaan oranssi vedos pelkästä kiekonheittäjästä jäi myymättä. Manfred Bergman kertoo artikkelissaan "Designed but not issued", että joku virkailija oli pyytänyt saada pelastaa ne, ja ehdotteita oli sitten myyty kansainvälisessä huutokaupassa. sia eri väreissä. Tämäkin ehdote tiettävästi kuvaa maratoonaria. Tyylistä ja väreistä päätellen kyseessä voisi olla sama taiteilija, jonka olympiatuli-ehdotteen vedoksia on viereisellä sivulla. Vastaavanlainen vihreä vedos myytiin Köhlerin 2024 huutokaupassa 1 000 eurolla (ex-Schreuder). Voittaneiden töiden alkuperäisehdotteet saattavat olla Postimuseon arkiston kätköissä, kun taas lunastamattomat työt olivat pitkään Helsingin kaupunginarkistossa, kunnes ne olivat vähällä joutua roskiin jonkun muuton yhteydessä
Summer Olympic Games – The Fredrik C. [Mukana joitakin "Zappeionin" kohteita.] • Heinrich Köhler Auctions 14.–15. Olympic Games. 1991. ["Zappeionin" kokoelma] • David Feldman Auct. Kaikki lähteet Helge Nygrénin kirjaa lukuunottamatta löytyvät internetistä googlaamalla. ja 18.–23.3.2024, Wiesbaden. 2023, Wiesbaden. Muut lähteet • Bergman, Manfred. Olympiatuli joka sammui sodan tuuliin. Nygrénin kirja – jossa on vain muutama sivu kisojen postimerkki-, juliste-, ym. 9.–11.11.1999, Zürich. Lähteet Huutokaupat • David Feldman Auct. Myös paperilla on väliä Värien lisäksi myös koevedosten paperit ovat erilaisia, ilmeisesti haluttiin testata, miltä kuvat näyttäisivät eri paperilaaduille painettuina. "Finland 1940 Olympic Proofs and Essays". Köhlerin kevään 2024 huutokaupassa myytiin 320 eurolla "tuntemattoman taiteilijan" Olympiastadion-ehdotteen koevedoksia – kolme väriä, joista vasemmalla harmaanlila versio. . Verrattaessa oikealla olevaan vuoden 1952 postimerkkiin voisi melkein olettaa Signe Hammarsten-Janssonin olleen tässäkin asialla. "Designed but not issued – the Olympic Philately of Helsinki 1940", Journal of Olympic History 3/2015. [Manfred Bergmanin kokoelma] • Heinrich Köhler Auctions 18.–23.9. Myyjä on Changhua Citystä, Taiwanista. Summer Olympic Games – The Fredrik C. • Virtanen, Ossi. Hinnat ovat keskimäärin pari euroa kappaleelta ja postimaksut päälle. kilpailuista, mutta paljon muuta mielenkiintoista tietoa vuoden 1940 olympialaisiin liittyen – löytyy helposti antikvariaateista ja kirjastoista. Suomen Urheilumuseosäätiö, 1991. • Nygrén Helge. Schreuder Collection. Me muut jäämme odottelemaan. 13.–16.12.2021, Geneve. Schreuder Collection (part II). Seija-Riitta Laakso. Olympic Games & Football. "Finland's 1940 Summer Olympic Games: Stamp Essays and Vignettes", Journal of Sports Philately, Sept./Oct. • Urushima, Andrew. Kukaan ei kai ole koskaan tarkemmin tutkinut näitä variaatioita. Lisäksi jotkut värivedoksista ovat hammastettuja, kun taas suurin osa on hammastamattomia. Mutta jos jollakin rahaa ja elinpäiviä riittää, niin siinäpä olisi kiinnostava kokoelman aihe. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 14 Vuoden 1940 olympiamerkkiehdotteista myydään eBayssa myös väärennöksiä, jotka on – ainakin tässä tapauksessa – sentään merkitty jäljennöksiksi. Kuvat on julkaistu huutokauppahuoneiden luvalla. Kun materiaalia on erittäin vähän ja harvoin tarjolla, ja kohteet ovat olympiakeräilijöiden kokoelmissa eri puolilla maailmaa, tämä voikin olla haasteellista. Sports Philatelists International, powerpoint. Jotkut huutokaupat kuvailevat myös paperin laadun (ohut, paksu, kartonki, ruskehtava) sekä mahdolliset pikkuvirheet, kuten taite jossakin kulmassa, tms
Mutta yli 40 vuotta Merkki-Albertin omistajana tunnettu Harri Kuusisto on poikkeus monessakin mielessä. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 15 L empäälässä 11.–13.4.2025 järjestettävän TamCollect 2025 -näyttelyn yhteydessä on esillä postimerkkikauppias Harri Kuusiston mittava työnäyte: hänen yli 50 vuoden aikana keräämänsä runsaan 80 kehyksen laajuinen kokonaisuus Suomen postimerkkejä ja postilähetyksiä vuosien 1885–1917 ajalta. Vuosien mittaan hänelle on toki niitäkin kertynyt. Miksi juuri tämä aikakausi sitten on kiinnostanut. Vanhojen merkkien estetiikka kiehtoo mallin 1885 merkeissä "Kiinnostuin mallista 1885 joskus vuoden 1987 tienoilla, kun Juhani Olamo ja Ilpo Paavola keräsivät sitä. Mielestäni tässä mallissa on esteettisesti vanhojen suomalaisten merkkien tunnelmaa, ja ne ovat väriltään kauniita. On paljon tavallista, mutta myös harvinaista materiaalia. Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema merkki on puhutteleva – silloin elettiin kuohuvaa aikaa ja unelmoitiin itsenäisyydestä," Harri Kuusisto toteaa. "Kokoelmasta ei voi kovin laajaa TamCollect 2025 – Harri Kuusiston suurnäyttelyssä nähdään suomalaisen filatelian harvinaisuuksia Sekapostite Terijoelta 21.9.1892, 10 p malli 1885, muut Suomessa käytettyjä venäläisen käyttösarjan 1889 merkkejä. Suomen Postimerkkilehti pyysi Harria valitsemaan kolme kohdetta kokoelmastaan kuvitukseksi tähän juttuun, mutta eihän siitä mitään tullut. "Surumerkki on kotkamallin esifilateliaa" "Vuoden 1900 surumerkki taas on aina kiehtonut historiansa puolesta. Kiinnostavia kohteita löytyi hetkessä niin paljon, että ne jo yksissään täyttävät useamman sivun. Kun muut kivijalkakauppiaat ovat lopettaneet aikoja sitten, Harri on jatkanut liikkeessään, netissä ja huutokauppoja järjestämällä. Viiden ja kymmenen markan merkit ovat painokseltaan pienimpiä suomalaisista päätyypeistä. Ja vielä lisäksi kerännyt ällistyttävän määrän materiaalia, joka siis on nyt ensi kertaa esillä. Vasemmalla 1885-mallin 1 mk, jonka oikea reuna on hammastamaton. Siihen sisältyy useita kokoelmia: "Malli 1885", "1900–1915 Surumerkki ja Kotkamalli" sekä "Venäläiset suomalaisin leimoin: merkit ja ehiöt". Irtomerkkejä niistä on kyllä saatavissa, mutta parit ja ryhmät ovat jo harvinaisia," Harri toteaa. Hänelle surumerkki on myös aina ollut osa kotkamerkkien esifilateliaa. Oikealla olevassa merkissä on vasemmassa reunassa timanttihammaste.. "Sanoisin lukijoille jotka ovat tulossa Lempäälään, että kannattaa varata aikaa kokoelman katsomiseen. Varsinkin niille, jotka keräävät juuri näitä malleja, luvassa on paljon ennen näkemätöntä, hienoa materiaalia ja jopa ainutlaatuisia kohteita." Yleensä kauppiaat myyvät materiaalia eivätkä talleta sitä itselleen. Kirjattu 2. Lisäksi malli 1885:stä löytyy hänen mukaansa monia erikoisuuksia, paljon erilaisia leimoja ja hienoja postilähetyksiä. painoluokan painotuote Helsingistä Kymiin 28.10.1889
Ainoa tunnettu kirjattu kirje punaisesta Suomesta Venäjälle. Tunnetaan parhaiten kotkamerkeistä "Vuosien 1901–1915 kotkamerkit – niistähän minut parhaiten tunnetaan," Harri Kuusisto tuumii. "Kotkamerkeissä riittää mielenkiintoista tutkittavaa. "Olen kerännyt ja tutkinut tätä merkkimallia yli 50 vuotta. On väri-, painantaja hammaste-erikoisuuksia, erittäin paljon erilaisia leimoja, postilähetyslajeja ja -taksoja. Niidenkin keräilyyn liittyy tietysti oma tarinansa. Se alkoi vuonna 1972, kun päätyyppikeräily ei enää kiinnostanut ja halusin erikoistua johonkin. sivu 3). "Sain vuonna 2002 ostaa ensimmäisen filatelian oppi-isäni Jaakko Kemppaisen hyvän kokoelman ja innostuin, kun tutustuin lähemmin näihin merkkimalleihin. Sitäkin olen joskus pohtinut." Niin tai näin, kotkamallissa Harria on kiehtonut erityisesti se, että malli osuu ajallisesti Suomen historian murrosvaiheeseen: Venäjän alaisuudesta ensimmäisen maailmansodan kautta itsenäistymiseen ja sisällissotaan. Koko tämän ajan kotkamerkit olivat käypiä postitukseen. rakentaa materiaalin suppeuden vuoksi, mutta mielenkiintoisen kylläkin." Yhtenä esimerkkinä on ainoa tunnettu timanttihammasteinen surumerkki (ks. Kirjattu kirje Hangosta Venäjälle 25.3.1918. Suomessa käytettyjä venäläismerkkejä on yllättävän paljon Sitten ovat vielä vuosien 1874–1917 venäläiset merkit Suomessa käytettyinä (eli suomalaisin leimoin). Kirje Venäjälle 15 kop ja kirjaus 20 kop 5.9.1917–12.4.1918, yhteensä 35 kop. Kotkamallista voi rakentaa hyvän kokoelman," Harri Kuusisto kannustaa keräilijöitä. Ainoa tunnettu 10 ruplan parin käyttö postilähetyksellä. Kotkamerkit valikoituivat kiinnostuksen kohteiksi – vai olisikohan ollut niin, että merkit valitsivat minut. Harvinainen venäjänkielinen kirjauslipuke. Yllä 5 p hammastamaton pari, reunakappale liimalla (1911). Postiosoitus 25 mk = 20 ruplaa, voimassa 4.10.–28.11.1917. Postiosoitus (5 000 mk) Mikkelistä 16.10.1917, Otava 17.10.1917. 10 p Abb syvä karmiini (1908), ehkä 1900-luvun harvinaisin alalaji. Nehän olivat ainoita sallittuja merkkejä ulkomaanpostitukseen.". 10 p postiväärenne nelirivilö (1901), hammaste 111/2. Ylipostite 50 kop, koska todennäköisesti on käytetty Venäjän omaa ulkomaantaksaa. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 16 Vas. Yllätyin siitä, miten paljon näitä merkkejä on käytetty Suomessa
Kirjan tekijät olivat Jon Iversen (Tanska), Morten Nårstad (Norja) ja Roger P. Punaisten kirjetaksa oli 40 penniä. The Story of Russian Stamps & Postal Stationery Used in Finland, 1899–1918 runsaasta kuvituksesta on Harri Kuusiston kokoelmasta. Ainoa tunnettu kirjattu postikortti 8 kop taksa-ajalta. – Tavataan Lempäälän Ideaparkissa! (srl). Postikorttitaksa Venäjältä ulkomaille oli 20 kop. Erittäin harvinainen Rajajoen komendantin sensuurileima No. Merkkien 81 päätyyppiä samoin kuin ehiökuoret ja ehiökortit ovat laajasti esillä kokoelmassani." Valtaosa Scandinavian Collectors Clubin vuonna 2019 julkaiseman kirjan Russia in Finland. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 17 Vasemmalla oleva postikortti on lähetetty Valkeasaaresta Rajajoen komendantin kautta Ristilahdelle, ei päiväystä. Jos joku on kiinnostunut, sitä on myynnissä TamCollect-näyttelyssä Merkki-Albertin osastolla. "Erilaiset leimat ja varsinkin postilähetykset ruplan vaihtokursseineen tuovat mielenkiintoa ja harvinaisuutta tähän keräilyyn. 3. Kirjaa on vielä muutama kappale Suomessa varastossa. Quinby (USA), toimittajana oli Seija-Riitta Laakso. Oikealla kuori, joka on lähetetty punaisesta Helsingistä 21.3.1918 punaiseen Turkuun, saapunut 22.3.1918. Näyttelyn pääsponsori Merkki-Albert on myös TamCollect 2025 -postimerkkinäyttelyn pääsponsori ja toivottaa kaikki keräilijät lämpimästi tervetulleiksi tapahtumaan. Postikortti 8 kop 14.9.1917–11.3.1918, kirjaus 20 kop 5.9.1917–11.3.1918, yhteensä 28 kop. Kirjattu postikortti Kajaanista 19.10.1917 Helsingin kautta 21.10.1917 Englantiin. Helsingin sensuurileima
Suomen Postimerkkilehti 2/2025 18
Kun installaatio on saatu valmiiksi, kokonaisuudesta muodostuu suurikokoinen yhdestoista kuva, jossa hänet nähdään Reichstadtin herttuan roolissa Ranskassa vuonna 2018 ilmestynyt 4 x 1,20 euron pienoisarkki kuvaa 1800-luvun ranskalaisen teatterin suurimpia tähtiä: François-Joseph Talma (1763–1826), Rachel Félix (1821–1858), Sarah Bernhardt (1844–1923) ja Benoit Constant Coquelin ("Coquelin aîné ," eli vanhempi, hänen nuorempi veljensä oli myös näyttelijä; 1841–1909). Viereisen sivun kymmenen postikortin sarja kuvaa muutamia hänen roolejaan eri aikakausilta. & D. Sarah Bernhardt oli taustaltaan hollanninjuutalaisen kurtisaanin Youle van Hardin avioton tytär ja myös hänen täSarah Bernhardt – näyttelijä vailla vertaa. Mutta vielä mitä – hän kuoli 78-vuotiaana kesken filminteon vuonna 1923. Kustantaja Croissant (Ch. L'Aiglon-näytelmässä (herttua oli keisari Napoleon I:n poika ja hallitsi tämän jälkeen pari viikkoa vuonna 1815, oli siis "Napoleon II", jonka nimistä keisaria ei varsinaisesti koskaan mainita historiankirjoissa). Downey; Paul Boyer (2); G. Downey (2); ja Paul Boyer. Valokuvaajat ovat, samassa järjestyksessä, W. L. ”On huonoja näyttelijättäriä, on kelvollisia näyttelijättäriä, on hyviä näyttelijättäriä, on erinomaisia näyttelijättäriä – ja sitten on vielä Sarah Bernhardt.” (Mark Twain) Viereisen sivun kortit esittävät Sarah Bernhardtia (myötäpäivään, ylhäältä oikealta) "La Toscan" nimiroolissa 1887, Pelléas'n roolissa "Pelléas ja Mélisandessa" 1905, "Théodoran" nimiroolissa 1884, "Fédoran" nimiroolissa 1882, Reichstadtin herttuana "L'Aiglonissa" 1900, Marguerite Gautier'ina "Kamelianaisessa" 1880, Pyhänä Theresana "La vierge d'Avilassa" 1906, trubaduuri Zanettona "Le Passant'issa" 1869, "Froufrou'n" nimiroolissa 1880 ja "Théroignen" nimiroolissa 1902. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 19 S arah Bernhardt (1844–1923) näytteli kuuden vuosikymmenen aikana eri puolilla maailmaa. Fontane). Aikalaisten mukaan Sarah Bernhardt näytteli 19-vuotiasta herttuaa täysin uskottavasti 56-vuotiaana vuonna 1900. Sitä ennen hän näytteli kahdeksan vuotta toinen jalka amputoituna, tehden noiden vuosien aikana mm. Käsin vesiväreillä väritetyt kortit ovat noin vuodelta 1904–1910. kolme pitkää Amerikan-kiertuetta. & D. Monien mielestä hänen olisi kuitenkin pitänyt ymmärtää väistyä parrasvaloista viimeistään 1910-luvulle tultaessa. Downey, Lontoo (2); Paul Boyer, Pariisi; W. Manuel Frères, Pariisi; W. & D
Sarah oli päässyt opiskelemaan Théâtre Français’n konservatorioon äitinsä korkea-arvoisen suojelijan, de Mornyn herttuan avustuksella. Eipä noiden luomusten takaa paljon näyttämöä olisi näkynyt. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 20 Théâtre Fran Ç ais (Comédie FranÇ aise) perustettiin vuonna 1680. Siitä huolimatta lehdistö nosti alinomaa esille hänen "rodulle ominaiset luonteenpiirteensä". Oikealla on yksityiskohta postikortista, joka esittää ostoksilla olevia hienostonaisia tavaratalon muotiosastolla. Mielenkiintoisena yksityiskohtana tekstissä on maininta, että naisten tulee istua permantopaikoilla ilman hattua tai suurta kampausta. Arvattavasti muodinmukaiset päähineet ovat herättäneet kiukkua takana istuvissa, sillä samantapainen määräys on usean muunkin teatterin sivuilla. Näyttelijättären ainoan pojan Mauricen isä oli tiettävästi iäkäs belgialainen ruhtinas Charles de Ligne. Hän piti itseään ranskalaisena patrioottina, mutta vietti kaikkiaan kahdeksan vuotta Yhdysvalloissa kiertueillaan. tinsä Régine oli kurtisaani. Häntä pidettiin hyvin naisel. Nykyinen rakennus, Salle Richelieu, on vuodelta 1799. Vaikka hän oli syntyjään juutalainen, hänet oli kastettu ja hän oli saanut katolisen kasvatuksen. Théâtre FranÇais'n katsomokartta noin vuodelta 1900
”Luonteenomaisena piirteenä” hänen persoonallisuudelleen kirjoittaja vielä lisää, että tähdellä oli kotonaan ruumisarkku, hopeisin koristein ja sametilla vuorattuna.. ”Niinpä hän lähti päätä pahkaa teatterista ja sai kiinnityksen Théâtre Gymnaseen. Se oli kuitenkin hyvin suosittu, eivätkä leimat sinänsä ole harvinaisuuksia. Vaikka kyse oli teatteriarvostelusta, kirjoittaja ei malttanut olla hyppäämättä hetkeksi näyttämön ulkopuolelle. Maksuun käytetty 25 centin postimerkki on mitätöity tähtileima "11":llä, jota käytettiin Place du Théatre-FranÇais'n postitoimistossa. Sarah Bernhardt "Ruy Blas'n" Doña Mariana Théâtre FranÇais'ssa. – Yllä oleva kirje on lähetetty Pariisista Elbeufiin 30.9.1875. (Societère on Théâtre Français’n näyttelijäyhdistyksen jäsen – kunnia, jonka vain harvat saavat). Lukijat olivat saaneet tutustua Sarah Bernhardtiin ensimmäistä kertaa jo edellisvuonna, kun samainen lehti julkaisi Pariisin teatterimaailmasta kertovan kirjeenvaihtajan kirjeen toukokuussa 1875: Nukkui ruumisarkussa Tämän teatteriarvostelun mukaan ”älykkäin ja lupaavin” Théâtre Français’n nuorista näyttelijättäristä oli ”epäilemättä Sarah Bernhardt”, joka sinä vuonna oli tehnyt parhaat siihen astiset roolityönsä. Siellä hän sai heti suuren roolin, harjoitteli sen hyvin ja näytteli mainiosti kenraaliharjoituksissa, niin että teatterin johto ja kanssanäyttelijät olivat ihastuksissaan. lisena, mutta silti häntä juhlittiin etenkin monien miesrooliensa (mm. Hän oli aloittanut uransa konservatoriosssa opiskelun jälkeen Théâtre Français’ssa, mutta joutunut pian kiistoihin sekä teatterinjohtajan että näyttelijätovereidensa kanssa. Näytelmää mainostettiin ja kaikki uskoivat loistavaan menestykseen." "Sarah Bernhardt sai valitettavasti kuitenkin päähänsä matkustaa juuri silloin Espanjaan, ja ensi-illan aamuna hän kaikessa hiljaisuudessa ja kiireessä häipyi tiehensä, jättäen huijatun johtajan selviytymään miten parhaiten taisi. Woodbury-tyyppinen originaali valokuvaprintti, valokuvaaja Achille Mélandri, Pariisi 1879. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 21 Théâtre-FranÇais sijaitsee Place du Théatre-FranÇais -aukion laidalla. Draamanäyttelijättären kykyjen lisäksi Bernhardtilla oli näet musikaalisia lahjoja, hiukan kirjallisiakin, ja sen lisäksi hän oli varsin taitava kuvanveistäjä. Kirjoitus ei säästellyt sanoja ylistäessään Bernhardtin ”sympaattista ääntä, jossa kuulsi kyyneliä, suoraan sieluun tunkeutuvaa katsetta, solakkaa – melkein liiankin solakkaa – hahmoa ja kauniisti ilmaistua harmoniaa ja naisellisuutta, jossa oli taustalla melankoliaa”. Tie mutkien kautta tähtiin Sarah Bernhardtin tie tähdeksi ei ollut mitenkään suoraviivainen. Place du Théatre-FranÇais'n postitoimisto oli käytössä vain vuodesta 1873 vuoteen 1881, kahdeksan vuoden ajan. Maaliskuusta 1876 postimerkit tuli mitätöidä päivämääräleimalla, kuten 15 centin postimerkissä vasemmalla. Hamlet, Lorenzaccio, Pelléas ja Le Passant'n Zanetto) ansiosta. Päivämääräleima on silloisten määräysten mukaisesti lyöty erikseen sivummalle. Se on päivätty 14.6.1876. Kun hän palasi Pariisiin, teatterinjohtaja ei halunnut palkata häntä ja vasta monien vaikeuksien jälkeen hän sai kiinnityksen erääseen pikkuteatteriin. Sieltä hän pääsi Odéoniin ja lopulta takaisin Théâtre Francais’hen, missä hän on nyt societère" selosti maamme siihen aikaan merkittävin sanomalehti Helsingfors Dagblad lukijoilleen toukokuussa 1876. Hän oli yli-inhimillisen energinen, mutta toisaalta myös sairaalloinen, välillä aivan kuoleman partaalla
Sarah Bernhardtin ruumisarkku, jossa hän valokuvautti itsensä ja jakoi kuvia ystävilleen oli yksi legendoista, jotka myöhemmin olivat tunnusomaisia Belle Époquen Pariisin tähdille. Arkkukuvat otti ranskalainen valokuvaaja Achille Mélandri. Anna Kortelainen mainitsee arkusta kirjassaan Niin kutsuttu sydämeni. elämäntavastaan sepitettettiin hurjia kertomuksia. Neljä sanomalehteä julkaisi Suomessa uutisen myös arkun myynnistä 30.11.1893–9.12.1893. & D. Albert Edelfeltin kirjeet äidilleen 1873–1901 esimerkkinä ”erikoisesta tavasta dramatisoida julkista kuvaansa”. Häntä karrikoitiin pilalehdissä, matkittiin parodioissa ja farsseissa, ja hänen Yksi Sarah Bernhardtin julkisuustempuista oli kuvauttaa itsensä ruumisarkussa, jonka oli hankkinut kotiinsa. Artikkelissa kerrotaan myös taidenäyttelystä, jossa Sarah Bernhardt joutui todistamaan olevansa itse veistostensa tekijä, kun ”herrat kriitikot” puhuivat niiden ilmentämästä osaamisesta epäilevästi hymyillen, käyttäen nimitystä ”hänen nimissään esillä olevat työt”. Woodbury-tyyppinen alkuperäinen valokuvaprintti, valokuvaaja Achille Mélandri, Pariisi 1879. Valokuvaaja oli Achille Mélandri (1845–1905). Kun hänellä oli tapana pukeutua miesten vaatteisiin maalatessaan tai veistäessään, pilkkakirveet saivat aiheen kysyä: ’Oletteko te Te, vai Teidän veljenne?’ Oikealla Sarah Bernhardt Lontoossa 1879. Vaikka Bernhardtin koti ”epäilemättä oli viihtyisä ja elegantti”, pakinoitsijat kertoivat hänen askeettisista elämäntavoistaan, nukkumisestaan ruumisarkussa ja siitä miten hän piti [Victor Hugolta lahjaksi saamaansa] pääkalloa pöytäkoristeena. Tähden legendaarinen ruumisarkku seikkaili sanomalehtiuutisissa liki 20 vuoden ajan, kunnes hän lopulta myi sen huutokaupassa Pariisissa vuoden 1893 lopulla. Alkuperäinen cdv-valokuva, W. Myös Edelfelt mainitsee arkkukuvat kirjeessään äidilleen 19.3.1879. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 22 Sarah Bernhardt ateljeessaan. Taiteilijatar pystyi kuitenkin osoittamaan. Toisen artikkelin mukaan Sarah Bernhardtin "pelottavan laiha olemus, pitkälinjainen uuma ja liian pitkä nenä, jollaisia ei ollut ennen nähty näyttämöllä" olivat ”saaneet ranskalaiset pilkkakirveet säälimättä ja väsymättä pitämään esillä näitä luonnottomuuksia tehdäkseen mahdottomaksi hänen näyttelijänuransa”. Näin hyvälaatuisia kuvia näkee harvemmin markkinoilla. Downey
Suomen Postimerkkilehti 2/2025 23 niiden aitouden sekä sen että oli työskennellyt kuukausia ateljeessaan niitä tehdessään. tulee myös” sai olla varma osanotosta. Hän rakensi itsestään suuren luokan tähden oman aikansa keinoilla: taitavalla esiintymisellä omassa ammatissaan, jatkuvalla yllätyksellisellä julkisuudella, korkean tason seurapiirien läsnäololla ja tuella (mm. Hänen uskaliaat, omituiset päähänpistonsa ovat Yllä Sarah Bernhardt keksimainoksessa noin 1883, jolloin hän näytteli Fédoran osaa saman nimisessä näytelmässä. Lontoosta maailmanmaineeseen Sarah Bernhardt oli ollut Théâtre Français’n seurueen mukana esiintymismatkalla Lontoossa samana kesänä. Tauluja ja veistoksia oli yhteensä esillä 25. Viipurilainen Östra Finland kirjoitti yhdeksän juttua. Helsingfors Dagblad ei kirjoittanut usein, mutta se julkaisi kahdessa peräkkäisessä lehdessä kokonaisen ns. ”Sarah Bernhardt on kieltämättä yllättänyt Englannin pääkaupungissa. Esitykset saavuttivat odotetusti brittiyleisön suosion, mutta kotona ranskalaislehdet suhtautuivat menestykseen nuivasti. Näyttelyssä luonnollisesti vieraili heti tungokseen asti parasta väkeä." Lisäksi ”M:lle Sarah” toivoi tulevansa iltaisin kutsutuksi englantilaisten ystäviensä luokse illallisille, missä hän sitten ”lausui jonkin värssynpätkän saaden vaivansa palkaksi 100 livreä = 250 frangia”. Eniten kirjoitti helsinkiläinen Morgonblad, joka julkaisi hänestä yhteensä 22 juttua tuona vuonna. Käsiteltyään laajasti Sarah Bernhardtin uran alkuvaiheita ja ylistettyään tämän näyttelijänlahjoja – erityisesti taitoa liikkua näyttämöllä, loistavaa ääntä ja roolihahmon täydellistä ymmärtämistä – nimimerkki jatkoi: ”Sarah Bernhardtin yksityiselämä jättää, kuten sanottu, paljon tilaa sekä totuudenmukaisille että vääristellyille puheille. alakerran otsikolla ”Sarah Bernhardt”. Oikealla olevassa koristeellisessa kortissa mainostetaan "Sarah Bernhardt" -riisipuuteria. Vielä happamammin suhtauduttiin tähden Piccadillyllä järjestelmään taidenäyttelyyn, jossa oli esillä hänen omia töitään. – Värilitografia, kultaus. Pienikokoiseen mainoskorttiin on saatu mahtumaan näyttelijän työn lisäksi hänen "Après la tempête" (Myrskyn jälkeen) -veistoksensa, kirjoitusvälineet, taidemaalarin kangas ja värit, sekä kuumailmapallo, jolla lentämisestä hän kirjoitti kirjan vuonna 1878. Häntä juostaan katsomaan, koska kaikkien on välttämätöntä pystyä sanomaan että ovat nähneet hänet.” "Sen lisäksi, että lontoolaislehdet kilvan ylistivät Bernhardtia, kaikkialla oli esillä tähden valokuvia, joissa hän poseerasi eri asuissa. Tähti olikin tällä hetkellä ”pakollinen jälkiruoka” näillä illallisilla ja isäntä, joka saattoi lisätä kutsuun sanat ”Sarah B. Kyse ei ole vain ihailusta hänen taidettaan kohtaan, vaan myös ihmisten kovasta uteliaisuudesta. Jopa näyttelytuomarit joutuivat tunnustamaan sen myöntäessään hänelle kunniamaininnan eräästä työstä. Vuonna 1879 suomalaisissa lehdissä käytettiin paljon palstatilaa tähden esittelemiseksi yleisölle. 'Amerikkalaisella nokkeluudella' Bernhardt käytti myös hyväkseen L’Étrangère’ssä ja Phèdre’ssä saavuttamaansa kuuluisuutta avaamalla Gustave Dorén ja V[asili] Verestschaginin tavoin oman taidennäyttelyn Piccadillylle. Kaiut kantautuivat Suomeen asti, eivätkä kaikki kirjoitukset olleet ollenkaan myönteisiä. Mediatähti vailla vertaa Yllä olevissa katkelmissa Wiborgs Tidningin jutusta 3.7.1879 heijastuu Sarah Bernhardtin taito käyttää julkisuutta hyväkseen. Walesin prinssi, sittemmin kuningas Edward VII kuului hänen ihailijoihinsa), pitämällä huolen siitä, että hänen kuviaan oli kaikkialla esillä, jne. – Värilitografia, noin 1880.
Eikä siinä kaikki, ihmiset suorastaan keksivät tyhmyyksiä voidakseen pitää häntä pilkkanaan. Vihko julkaistiin Muchan 150vuotissyntymäpäivän kunniaksi vuonna 2010. Se sisältää kuusi Gismonda-julistetta esittävää merkkiä (ks. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 24 Vuonna 1893 Sarah Bernhardt hankki oman teatterin, Théâtre de la Renaissancen ja ryhtyi itse johtamaan sitä. Toisena päivänä Lontoosta kerrottiin, että Bernhardt aikoi ruveta ottamaan miekkailutunteja voidakseen haastaa Figaron [päätoimittajan] kaksintaisteluun – toiseksi syyksi miekkailuun kerrottiin, että tähti halusi välttää uhkaavan lihomisen.” Sarah Bernhardtista kirjoitettiin kaikkialla maailmassa, oli siihen aihetta tai ei. Ne mainostavat Bernhardtia näytelmissä Kamelianainen, Samarialaisnainen, Hamlet, Medea ja Lorenzaccio. Suurennetussa koossa yllä näkyvä postimerkki on alavasemmalla olevasta tŠekkiläisestä vihkosta.. Samalla hän myös näytteli päärooleissa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä suomalaislehdistä: ”Sanomalehdenmyyjät Parisissa. TŠekkiläistaiteilija Alphonse Mucha (postimerkissä vasemmalla) tuli kuuluisaksi Sarah Bernhardtille maalaamiensa julisteiden ansiosta. Ensimmäinen julisteista mainosti Gismonda-näytelmää. Kuvan postikortti on noin vuodelta 1900. Yhtenä päivänä Figaro – hänen vanha vihollisensa – sai sähkeen, jossa kerrottiin hänen olevan matkalla englantilaisten joukkojen mukana [kuumailmapallolla] lentäväksi kirjeenvaihtajaksi Kapkaupunkiin. Poliisinpäällikkö Ranskan pääkaupungissa on kieltänyt sanomalehdenmyyjiä kaduilla huutamasta mitä miellyttäviä uutisia heidän sanomalehdisTŠekkiläisen postimerkkivihkon kannet kuvaavat viittä Alphonse Muchan Sarah Bernhardtille tekemää julistetta. tuskin toteutuneet, kun ne jo päätyvät ihmisten puheisiin tai Figaron ja muiden bulevardilehtien palstoille. yllä)
Tunnettiin kaikkialla valokuvien ansiosta Siihen aikaan ei vielä ollut kuvapostikortteja, mutta Sarah Bernhardtin sanotaan teettäneen itsestään "satojatuhansia" käyntikortin kokoisia valokuvia (cdv eli carte-de-visite), joita hän myi ihailijoilleen hyvään hintaan. sään on. Silloin kun Sarah Bernhard, tuo kuuluisa näyttelijätär, oli kaikkien epäjumala, saatiin yleisö usein ostamaan sanomalehtiä siten, että kerrottiin että Sarah oli tappanut itsensä.” Sanomia Turusta 19.10.1888. Tällä nimellä teatteri tunnettiin vielä pitkään hänen jälkeensä. Viime päivinä on Panamankanava-yhtiön konkurssi ollut heidän makupalansa. Nizza on nyt täynnä vierailijoita karnevaalien takia. Nimi on vaihtunut sittemmin useaan kertaan. Rivieralla on nyt kahden kuukauden ajan ollut mitä ihanin sää eikä sesonki ole vuosiin ollut yhtä loistava. Aikanaan käsin väritetyt postikortit ovat aivan eri asia. kabinettikuvia, suurempia valokuvia 1880-luvulta on myynnissä enemmän. Jokainen saa värittää itse kuviaan miten haluaa, mutta niiden myyminen harvinaisuuksina kuuluu samaan kategoriaan kuin toisaalla tässä lehdessä tarkastellut kiinalaisvalmisteiset "suomalaiset" postimerkit. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 25 Sarah Bernhardt ja hänen teatterinsa olivat mukana myös postikorttisarjassa, joka esitti pariisilaisteattereiden mainosjulisteita vuoden 1901 alussa. Teatterin avattua jälleen ovensa suuren remontin jälkeen vuonna 2023 sen nimeksi tuli "Théâtre de la ville – Sarah Bernhardt". Niistä näkee melko selvästi, että ne on tuotettu Photoshopin väritysohjelmalla. Kortin vasemmassa reunassa oleva figuuri on niinikään Muchan käsialaa. Walesin prinssi, Sarah Bernhardt ja muut suuruudet vierailevat tällä hetkellä Rivieralla.” Hufvudstadsbladet 9.3.1889. Syy kieltoon on se, että nämät ovat pettäneet yleisön ilmoittamalla lehdestä löytyvän semmoisia uutisia, joista sanomalehdessä ei lausuta sanaakaan. Ns. ”Karnevaalit Nizzassa. Kiertueita ympäri maailmaa ”Sarah Bernhardt. Tällaisia cdv-kuvia näkee toisinaan myynnissä kansainvälisillä markkinoilla, mutta ne ovat useimmiten kovin kellastuneita ja huonolaatuisia. Napolista sähkötetään Pariisiin: Sarah Bernhardt on saapunut tänne mukanaan 68 kollia tavaraa, kolme palvelijaa, kaksi kamarineitoa, koira, käärme ja papukaija.” Hufvudstadsbladet 17.2.1893.. Karnevaali avattiin 25. Vuonna 1899 Sarah Bernhardt myi Théâtre de la Renaissancen ja osti entisen Théâtre des Nationsin, antaen sille – vaatimattomaan tapaansa – nimeksi "Théâtre Sarah Bernhardt". helmikuuta ja 14 päivän ajan juhla tulee seuraamaan toistaan. Viime aikoina on eBayssa näkynyt myös "harvinaisia" värivalokuvia reproduktioina jopa usean kymmenen euron kappalehintaan. Siten ovat lehdet käyneet kaupaksi. Vasta natsimiehityksen aikana teatterin nimi muutettiin Bernhardtin osin juutalaisen syntyperän vuoksi. Valokuvassa on Sarah Bernhardt näytelmässä "La princesse lointaine", mihin Alphonse Mucha oli suunnitellut hänelle päähineen helmistä ja puolijalokivistä
Jalka ei koskaan toipunut kunnolla, ja vuonna 1915 siihen tuli kuolio, minkä johdosta se jouduttiin amputoimaan.. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 26 Kaksi erittäin harvinaista Teatro Urquizan "real photo" -postikorttia, joissa mainostetaan Sarah Bernhardtin vierailua teatterissa Reichstadtin herttuana "L'Aiglonissa" (vas.) sekä näytelmässä "La princesse lointaine" (oik.). Vuosien 1905–1906 Etelä-Amerikan kiertueensa aikana hän loukkasi jalkansa näyttämöllä Rio de Janeirossa vain muutamaa viikkoa Uruguayn Montevideossa vierailunsa jälkeen, josta tämän sivun postikortit kertovat. Sarah Bernhardt teki uransa aikana yhdeksän pitkää Pohjois-Amerikan kiertuetta, alkaen vuodesta 1880. Vasemmalla uruguaylainen postikortti, jossa Bernhardtia mainostetaan suurin kirjaimin pääsisäänkäytävän yläpuolella. Hän teki myös laajoja kiertueita muualle, mm. – Montevideo, Uruguay, 1905. Vuoden 1905 Etelä-Amerikan kiertueensa aikana Sarah Bernhardt esiintyi vasta valmistuneen Teatro Urquizan ensi-illassa esittäen Zorayan osan Victorien Sardoun näytelmässä "La Sorcière". Teatro Urquiza tuhoutui tulipalossa vuonna 1971, eikä sitä ole rakennettu uudelleen. vuosina 1891–1893 eri puolille Eurooppaa, Pohjoisja Etelä-Amerikkaan, Venäjälle, Turkkiin, Afrikkaan, Australiaan ja Tahitille. Ja siihen aikaan siis matkustettiin junilla ja höyrylaivoilla
Myös tämä postikortti on erittäin harvinainen, se on osa kolmen tai useamman kortin sarjaa, jonka kirjoittaja on nähnyt vain kerran. Seija-Riitta Laakso. Hän esiintyi myös maailmansodan aikana useissa isänmaallisissa rooleissa ja sai lopulta vuonna 1914 myös Kunnialegioonan ritarimerkin, joka häneltä oli aiemmin evätty näyttelijättärelle sopimattomana. Kaikki tässä jutussa esitetyt kohteet ovat kirjoittajan kokoelmasta, sivun 22 arkkukuvaa lukuunottamatta. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 27 Vuoden 1906 kiertue jatkui Yhdysvalloissa mm. Maalaus sijaitsee Kuuban kansallistaidemuseossa Havannassa. Sarah Bernhardtin hautajaissaattue maaliskuussa 1923 keräsi poliisin arvion mukaan noin miljoona ihmistä katujen varsille matkalla Père Lachaisen hautausmaalle, minne hänet haudattiin. Illinoisiin ja Missouriin, mistä yllä olevat harvinaiset mainospostikortit ovat. Ilmeisesti paikallisille järjestäjille annettiin käyttöön kuva, jonka yhteyteen sitten painettiin paikallisesti sopivat tekstit. Kuvissa on Sarah Bernhardt rooleissaan Kleopatra (vas.), Lea ja Kamelianainen (Camille). Bernhardt ei suinkaan lopettanut näyttelemistä, vaan esitti osansa istuen tai johonkin nojaten. Viereisen sivun kuubalainen postimerkki kuvaa ranskalaisen George Clairinin maalausta Sarah Bernhardtista Kleopatran roolissa (1900). Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi La voyante, missä hän esitti selvänäkijää alkuvuodesta 1923. Hautajaissaattueesta löytyy YouTube-video, jos joku on kiinnostunut
Suomessa vakinaisten palokuntien henkilöstö on kuntien tai kuntaliittymien palkkalistoilla. Ajan myötä palokuntien ”armeijamaisuus” on vähentynyt. Filateelisilla kohteilla toki symboliikkana ovat usein perinteiset kypärä, palokirves, tikkaat ja letku. Ahvenanmaa sai ensimmäisen palokuntansa vasta 1887. Turun VPK:n perustamisen 150vuotisjuhlamerkki on vuodelta 1988.. Samoihin aikoihin syntyi myös vapaaehtoinen palokuntaliike. Osa näistä päätoimisista palomiehistä on vuorotellen asemalla jatkuvassa lähtövalmiudessa. viereinen postimerkki). Suomen Postimerkkilehti 2/2025 28 Kohteet kertovat Tulta päin! – palomiesfilateliaa P alokunnat ovat sammutusja pelastuskalustolla varustettuja tulentorjuntaja pelastusyksiköitä. Niiden historia ulottuu noin 2000 vuoden taakse Rooman valtakuntaan. Hyvän käsityksen pelastuslaitoksen historiasta ja nykytoiminnasta saa Helsingin pelastuslaitoksen Palomuseossa (vanhalla pääpaloasemalla, Korkeavuorenkatu 26 C). Euroopan ensimmäiset varsinaiset palokunnat perustettiin Pariisiin ja Wieniin 1700-luvulla. Hän hallitsee usean eri ammattikunnan työvälineiden ja nopeasti kehittyvän kaluston käytön sekä tuntee hälytyskeskuksen toiminnan. Keskiajalla pääosin puurakenteisissa kaupungeissa kierteli erityisiä palovartijoita ja -hälyttäjiä, mutta irti päässeen tulen sammuttaminen oli asukkaiden ja naapureiden vastuulla. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat. Suomen ensimmäinen palokunta perustettiin Turussa 1838 – yli 10 vuotta suuren palon jälkeen. Suomessa on nykyisin 21 alueellista pelastuslaitosta. Silloin kehitettiin myös ensimmäiset paloruiskut. ilmestyi 5.8.2022 kahden euron erikoismerkki maan Palomiesliiton perustamisen 100-vuotisVasemmalla Helsingin Erottajanmäellä sijaitsevan paloaseman yhteydessä toimivan Palomuseon opasvihkonen. Täten rakennusaineet aiheeseen liittyvään 5–8 kehyksen kokoelmaan ovat olemassa ja värikkäitä uutuuksia ilmestyy tasaisesti useissa maissa. Erikseen kannattaa mainita museon omakustanne: Jari Auvinen – Christer Blomqvist: Helsingin Palomuseo – Pelastuslaitoksen historiaa, Keuruu 2017. Vapaapalokuntalaiset ovat palveluksessa vain harjoituksissa ja pelastustehtävissä hälytyksen saatuaan. Suomen ensimmäinen palokunta perustettiin Turussa 1838 (ks. Tositoimia odottaessa panostetaan jatkokoulutukseen ja uuden välineistön oppimiseen. Palokunta-aiheista filateliaa ilmestyy jatkuvasti Nettihaulla löytää paloturvallisuuteen ja -torjuntaan liittyviä postimerkkejä, ehiöitä ja leimoja satamäärin, eivätkä hinnat vaikuta huimaavilta. Monitaitoinen palomies onkin tarvittaessa sammutusmies, pelastusmies ja sairaankuljettaja. Museon myymälästä löytyy hyvä valikoima alan kirjallisuutta. Paloturvallisuuden ja sammutustyön lisäksi palokuntien perinteiseen toimenkuvaan kuuluu erilaisia pelastustehtäviä. Helsingin palokunnan sähköauto(!) miehistöineen vuonna 1909 Korkeavuorenkadun paloaseman pihalla Signe Branderin kuvaamassa kortissa. Satavuotisjuhlamerkki on vuodelta 1987. Slovakiassa mm
Kahdella nähdään tuolloin huippumoderni pelastusauto, kahdella puolestaan sen kuljettaja.. Vasemmalla kuolleiden sankareiden muistoksi julkaistu postimerkki vuodelta 2002. Palontorjunnan historiaa ja nykypäivää esittäviä merkkejä ja erikoisleimoja ilmestyi taas vuonna 2024 Falkland-saarilla, Ranskassa, Tunisiassa ja Saksassa (kaksi leimaa). Toki esimerkiksi paloautoja esittäviä merkkejä on ilmestynyt runsaasti useissa maissa (esimerkiksi neljän merkin sarjat Britanniassa 1974 ja DDR:ssä 1980). Kortilla Grazista Itävallasta 19.6.1912 Eggenbergiin on peräti neljä erilaista 2 hellerin Grazin vapaaehtoisen palokunnan hyväntekeväisyysmerkkiä. Palokunnan virkaleimalla 16.8.1899 lähetetty kirje Budapestiin on saapunut perille 19.8. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 29 liiton perustamisen 100-vuotisjuhlan kunniaksi, Moldovassa 5.4.2023 kaksi (2,80 ja 8,15 leitä) palomiehiä ja pelastajia työssään esittävää uutuutta sekä Jerseyn saarella 1.4.2023 yksi 1.65 punnan merkki (nyt Charles III monogrammilla), jonka kuvassa on St. Helsingin pal o l a i t o k s e n kirjeensulkija 1980-luvulta. Unkarilaisen Nagy Perkatan kunnallinen palokunta perustettiin jo 1890. Myös USA:n vuonna 2002 julkaistu New Yorkin World Trade Centerin 2001 iskun pelastustoimiin osallistuneita palomiehiä esittävä merkki liittyy vahvasti aiheeseen. M o l d o v a n uutuus esittää modernia palontorjuntaa. Nämä uutuudet antoivat herätteen kaivaa aarrearkun pohjilta aiheeseen liittyviä kohteita, joista osa kuuluu sosiaalisen filatelian kategoriaan. New Yorkin palokuntamuseo New York City Fire Museum muisti terrori-iskun sankareita mm. Virkaleiman kuva-aiheena on palomiehen kypärä, tikkaat ja torjuntatyökaluja. Helierin hevosvetoinen palontorjuntavankkuri vuodelta 1905. oikealla nähtävällä postileimalla. New York Cityn palolaitos menetti WTC:n terrori-iskun pelastustehtävissä 341 palomiestä ja kaksi ensihoitajaa
DDR:n valtiollisen vakuutusyhtiön viestillinen leima, Schwerin 4.9.1973. Tulen kanssa ei pidä leikkiä! Vasemmalla saksalaisia viestillisiä koneleimoja sodan ajalta. Mainososan teksti: ”Ole varovainen / tulen kanssa / metsissä ja niityillä”. Lähettäjänä on "Kuremaan tulentorjuntaliitto", ja vastaanottajana "Tulentorjuntaliittojen johtokunta". Berliini-Charlottenburg 1942*) ja Berliini NW 7 poliisin virkakirjeen ikkunakuorella 1943. Kuoren takana on Kuremaan tulentorjujien violetti virkaleima: kypärä, palokirves ja ruisku. Vasemmalla Virossa kulkenut ehiökuori, jonka sivukuvassa muistutetaan, että tupakantumppi voi sytyttää metsäpalon.. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 30 Kirje prankkarilta toiselle on lähetetty Viron Palamusesta 1.6.1926, saapunut Tallinnaan 3.6. Valistustoimintaa: ”Palontorjunnan ja pelastustoimen” näyttely Saksan itävyöhykkeellä, Dresdenin erikoisleima 8.7.1948. *) Lyhenne ”Pg.” tri Schroederin tittelin edessä tulee sanoista Parteigenosse, eli Hitlerin natsipuolueen jäsen. Paloturvallisuus aiheena: ’Vanhemmat – pitäkää tulitikut lukkojen takana’
TŠekit ovat käyttäneet sellaista myös filatelian edistämiseen! Kortti Vitkovista (saksaksi Wigstadtl) Odrauhun 31.8.1936 Koristeellisen sivukuvan teksti kertoo, että paikkakunnan vapaapalokunnan kalustohallissa järjestettiin 30.8.–8.9.1936 postimerkkinäyttely. Suomessa "vanhaan hyvään aikaan" palokunnantalolla järjestettiin usein tanssiaisia. Sotilaspalokunta: Saksan merivoimien kenttäpostikirje 13.10.1944 on lähetetty KLV-lastenleirille (KLV = Kindeslandverschickung, eli sodan lopulla Saksan lapsia lähetettiin pommitetuista suurkaupungeista maalle pikkupaikkakunnille turvaan). Olisiko kyseessä ollut palovahinkoasia…. ...jos näin, toivottavasti vakuutukset olivat voimassa ja riittävät, sillä ”vara on viisautta, eikä vahingon enne”! – TŠekkiläinen postituskoneleima 3.8.1936, ”Prahan keskinäinen palovakuutusyhtiö”. Kirjeen lähettäjä on ”Troppaun vapaapalokunta” ja se on osoitettu vakuutusyhtiölle. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 31 Kirje DDR:n Opava 1:stä (saksaksi Troppau) 29.12.1931 Reichenbergiin (tŠekiksi Liberec). Lähettäjän kp-osoitteessa M(arine) 61.206 = Laivaston palontorjuntaosasto.
Suomen Postimerkkilehti 2/2025 32 Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen lentokirje Helsinki 12.3.1960 > Saksa. Vapaapalokunnan avoimien ovien päivän erikoisleima Saksan Scheesselissä 1979. Springe Deisterin vapaapalokunnan juhlapäivät Saksassa 1980. Erikoisleima ”Vapaapalokunta 100 vuotta” DDR:n Beeskowista 7.3.1982 Länsi-Saksan Aacheniin lähetetyllä kirjeellä. Osoitettu Hampurin palolaitokselle sen ylipalontorjuntaneuvokselle. Vapaapalokunnan 110-vuotisjuhlanäyttelyn erikoisleima Itävallan Zistersdorfissa 11.6.1984. Ahrensbökin vapaapalokunnan 100-vuotisjuhlat Saksassa 1980. Kansainvälisten palomieskisojen 4,50 shillingin erikoismerkki ja Tonavan maiden kilpailujen erikoisleima Itävallan Bruck an der Leithassa 5.5.1990.
Monilla suuryrityksillä oli ennen omat tehdaspalokunnat. Falklandin saarilla julkaistiin 20.5.2024 kaksi £1,30 nimellisarvoista merkkiä kahden vaarallisessa ammatissaan kuolleen tulentorjujan muistoksi. Saksalaisen ehiön sivukuvassa on kuuluisan metallialan Krupp-konsernin palokunnan perinneyksikkö komeine autoineen esittäytymässä Essenin postimerkkimessuilla 1994. Seppo Laaksonen Palontorjunta-aiheisten postimerkkien näyttely Essenin raatihuoneella Saksassa 1981. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 33 Metsäpalot aiheuttavat valtavia aineellisia vahinkoja. Erikoisleima tyylitellyllä aiheella. Ranskassa 5.7.2024 ilmestynyt 1,29 euron nimellisarvoinen uutuus ja sen erikoisleima esittävät ’Le Canadair’erikoislentokonetta tositoimissa. 1,50 shillingin merkin kuvassa on Pyhä Florianus, joka on katolisissa maissa palomiesten ja nuohoojien suojelupyhimys. Berkley Soundin satamassa syttyi 20.5.1989 laivatulipalo, ja merkkikuvien esittämät palomiehet menehtyivät yrittäessään pelastaa henkiin jääneitä palavan troolarin sisäosista. Erikoiskuori ja -leima Itävallan Mödlingin uuden pelastusja palolaitoksen juhlallisesten avajaisten kunniaksi 1.5.1984. Pyhä Florianus (vrt. Palontorjuntanäyttely 17.10.1997 Grazissa, Itävallassa. Seelowin vapaapalokunnan 120-vuotisjuhlan kunniaksi Saksassa julkaistu erikoisleima 21.9.2024.. viereinen kuva) mukana tekstissä ja leimakuvassa
Se voisi olla kiinnostavaa moneltakin kannalta. Helsinki on palanut ainakin viisi kertaa: vuosina 1570, 1654, 1701, 1713 ja 1808. Porvoo paloi 1760, Hamina 1821 ja Hämeenlinna 1831. Monet maamme ensimmäisistä elokuvaesityksistä nähtiin myös sen tiloissa. kana), 1773 (kolmesti), 1822 ja 1882, kertoo Wikipedia. Neljännes Helsingistä – 61 taloa kokonaan ja 16 osittain – paloi vuonna 1808 rengin huolimattoman tulenkäsittelyn seurauksena, selviää Helsingin kaupunginmuseon kotisivuilta. Saisipa joskus tehdä aikamatkan 1900-luvun alun Helsinkiin. Enso-Gutzeitin uuden (nyttemmin jo vanhan) pääkonttorin, vuonna 1962 rakennetun "sokeripalan" tavoin sekin on ollut alusta lähtien kaupunkilaisten kiukun kohteena. Vanhan Vaasan palon jälkeen koko kaupunki siirrettiin uuteen paikkaan meren äärelle. Asukkaat evakuoitiin yhdessä yössä (menettäen kaiken omaisuutensa) ja Helsinki poltettiin maan tasalle. Tuoreessa kirjassaan Tunteiden palo: Turku liekeissä 1827 (2022) Hannu Salmi kuitenkin osoittaa, ettei palvelustyttöön kohdistetuille syytteille ollut katetta. Oulu on palanut suurelta osin ainakin vuosina 1652, 1655, 1705 (kahdesti), 1715 (venäläiset polttivat isonvihan aiVaasan palon satavuotismuistomerkki on vuodelta 1952. Isonvihan aikana 1713, kun ruotsalaiset huomasivat jäävänsä alakynteen venäläisten hyökätessä Helsinkiin, he päättivät polttaa koko kaupungin, jottei viholliselle jäisi mitään. Talo valmistui vuonna 1969. VPK:n talossa järjestettiin näyttelyitä, kokouksia ja konsertteja. Tampere paloi osittain 1865. – Varhainen rasteripainatus, jaettu tausta.. Vuosina 1907–1910 siellä kokoontui Suomen yksikamarinen eduskunta. Höijer ehti onnekseen kuolla ennenkuin Suomen Liittopankki osti talon 1920-luvulla ja sen julkisivua uudistettiin radikaalisti funkkistyyliseksi 1930-luvun alkuun mennessä. Julkaisija Granbergs Konstindustri-Aktiebolags Förlag, Tukholma. Olisikohan Turussa aika harkita muistopostimerkin julkaisemista – jopa valtakunnan tasolla – parin vuoden päästä koittavan Turun palon 200-vuotismuiston johdosta. (srl) H elsingin VPK:n talo sijaitsi Kaivokadulla, Ateneumin vieressä. Lopullisen kuoliniskun talo sai 1960-luvun purkamisvimman aikana, jolloin se joutui antamaan tilaa uudisrakennukselle, joka nykyisin tunnetaan Makkaratalona. Isänmaallinen Kansanliike IKL piti 30-luvulla talossa Musta Karhu -ravintolaa, ja sodan jälkeen Kalevalaiset naiset Kestikartano-ravintolaa, kertoo Wikipedia. Vuoden 1654 palossa tuhoutui kolmeneljäsosaa silloisesta, 1640 Vironniemelle siirretystä uudesta kaupungista. Merkittävimmät palot tunnetaan vuosilta 1522, 1536, 1538, 1640, 1682 ja isonvihan ajalta 1713–1715. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 34 Suomen palaneet kaupungit T alot rakennettiin ennen puusta ja kun ne sijaitsivat kaupungeissa hyvin lähekkäin, tulipalon syttyminen yhdessä paikassa johti helposti tulen leviämiseen laajalle alueelle, polttaen lähes koko kaupungin. Vuonna 1889 valmistuneen talon piirsi arkkitehti Theodor Höijer (1843–1910), joka oli myös Ateneumin suunnittelija. Piian tulenkäsittelystä puolestaan on väitetty saaneen alkunsa kuuluisan Turun palon, joka vuonna 1827 tuhosi suurimman osan koko silloisen Suomen pääkaupungista. Pori paloi toukokuussa 1852 ja Vaasa elokuussa samana vuonna. Jos tulipaloissa ylipäätään mitään hyvää oli, niin moni kaupunki sai uuden, paremman ja turvallisemman asemakaavan, kun palojen jälkeen oli aloitettava piirtäminen puhtaalta pöydältä. Vanha Rauma on palanut moneen kertaan. (srl) Helsingin Vapaapalokunnan talo oli arkkitehtuurin helmiä Helsingin Palokunnan talo noin vuonna 1905
Suomen Postimerkkilehti 2/2025 35
Vain siten hän ymmärtää täysin maailman, jossa hän elää." – Sokrates A pollo-ohjelma oli Yhdysvaltain kansallisen ilmailuja avaruus-hallinnon (NASA) toteuttama avaruuslento-ohjelma, joka onnistui viemään ensimmäiset miehet kuuhun vuosina 1968–1972. Nostin peukaloni ylös ja suljin toisen silmäni, ja peukaloni peitti pois maapallon." – Neil Armstrong "Ihmisen täytyy nousta Maan yläpuolelle. Kolmen hengen avaruusalukset suunniteltiin seuraamaan yhden hengen Mercury-projektia, joka vei ensimmäiset amerikkalaiset avaruuteen. Jules Verne oli sata vuotta aikaansa edellä Jules Verne kirjoitti jo vuonna 1865 fiktiivisen teoksen Maasta Kuuhun ja vuonna 1870 jatko-osan Kuun ympäri. heinäkuuta 1969 ja myöhemmin kävelivät Kuun pinnalla. Eisenhowerin hallinnon aikana. Apollo-ohjelma toimi vuosina 1961– 1972. Ohjelma kohtasi suuren takaiskun vuonna 1967, kun koko miehistö menehtyi Apollo 1:n laukaisua edeltävän testin aikana. Niin kuin eräs astronautti sen kiteytti: ”Ihminen on ainoa noin 70-kiloinen epälineaarinen servomekaaninen järjestelmä, jota täysin kouluttamaton työvoima pystyy valmistamaan sarjatuotantona”. vostoliiton miehitetty kuuohjelma koki paljon vastoinkäymisiä, siellä päädyttiin lopulta miehittämättömiin, automatisoituihin kuulentoihin. Kennedyn sanoin: ”Ei siksi, että se olisi helppoa vaan siksi, että se on vaikeaa.” Kennedyn tavoite saavutettiin Apollo 11 -lennolla, kun astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat Kuun pinnalle Apollo-kuumoduulissa 20. Budjettileikkaukset pakottivat kuitenkin perumaan näistä kolme viimeistä lentoa. Fysiikan lakien mukaan jokainen ns. Tämä lienee ensimmäisiä muistikuvia lapsuudestani. Kirjassaan Maasta Kuuhun Verne toteaa, että miehet avaruusaluksessa saavuttaisivat painottomuuden tilan vain siinä matkan kohdassa, jossa Maan ja Kuun vetovoimat kumosivat toisensa. heinäkuuta. 1957 ja ensimmäisen ihmisen Juri Gagarinin v. Venäläiset nimittäin lähettivät ensimmäisen satelliitin Sputnikin v. 1962. Lento tehtiin Mercury-ohjelmassa v. Kolmas astronautti Michael Collins pysyi Kuun kiertoradalla komentoja huoltomoduulissa. Amerikkalaiset sen sijaan halusivat viedä ihmisen Kuuhun, sillä heidän mielestään vain ihminen voi tehdä riittävän älykkäitä päätöksiä paikan päällä. Apollo 13:n seikkailu Viisi kuudesta jäljellä olevasta lennosta onnistui laskeutumaan, mutta Apollo 13:n laskeutumisen esti happisäiliön räjähdys matkalla Kuuhun, mikä lamautti ohjelman vähäksi aikaa. Ohjelmaa suunniteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1960 presidentti Dwight D. joulukuussa 1972. Ensimmäinen miehitetty lento tapahtui vuonna 1968, kun kolme astronauttia kiersi Kuun. Näillä kuudella avaruuslennolla siis yhteensä 12 ihmistä käveli Kuussa. 1961 avaruuteen. Kaikki kolme laskeutuivat turvallisesti Tyynellemerelle 24. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 36 "Yhtäkkiä tajusin, että tuo pieni herne, kaunis ja sininen, oli Maa. Muistan itsekin ihmetelleeni naapuruston aikuisten kanssa nelivuotiaana Sputnikin lentoa iltataivaalla Suomen yli. Nykyään tiedämme, että jopa sukkula-astronautit, jotka ovat kiertoradalla vain 250 mailin päässä Maasta, kokevat painottomuuden. Koska NeuJules Verne monacolaisella postimerkillä, tekstinä ”De la terre a la Lune”, ”Maasta Kuuhun”.. Poliittista kilpajuoksua Apollo-ohjelma oli paitsi tieteellinen myös poliittinen näytös, sillä USA oli jäänyt avaruuslennoissa pahasti Neuvostoliiton jalkoihin. Oletettiin, että Neuvostoliitto yrittäisi lähettää seuraavaksi kosmonautteja Kuuhun ja amerikkalaisten oli ehdittävä ensin. Verne kutsuu tätä neutraalipisteeksi. Apollo-ohjelma omistettiin myöhemmin presidentti John F. Tämäkin miehistö palasi kuitenkin monien vaiheiden jälkeen turvallisesti Maahan Apollo-kuulennoilla oli onni myötä John Glenn oli ensimmäinen amerikkalainen astronautti avaruudessa. Kennedyn 1960-luvun kansalliselle tavoitteelle viedä ihminen Kuuhun ja palauttaa hänet turvallisesti maan päälle. Viisi myöhempää Apollo-lentoa laskeutuivat myös Kuun pinnalle, viimeinen Apollo 17. Lentokoneellakin, joka laitetaan putoamaan vapaasti, saavutetaan painottomuus, ainakin hetkellisesti. vapaan putoamisliikkeen rata aiheuttaa painottomuuden. Ensimmäisen onnistuneen Kuuhun laskeutumisen jälkeen lento-laitteistoa oli jäljellä yhdeksää jatkolentoa varten, ja suunnitelmaa oli laajennettu Kuun geologiseen ja astrofysiikalliseen tutkimukseen
Sen sijaan että olisivat maksaneet kohtuuttomia vakuutusmaksuja, astronautit kehittivät järjestelmän varmistaakseen, että heidän vaimoistaan ja lapsistaan pidettäisiin taloudellisesti huolta katastrofin sattuessa. Kävi kuitenkin onni siinä, että lennot tehtiin aurinkosyklin 20 aikana, joka oli roihupurkauksien osalta varsin rauhallinen ja lennot tapahtuivat vieläpä aktiivisuuden laskevassa vaiheessa, jolloin voimakkaita purkauksia ei juurikaan ollut. Apollo 8 oli ensimmäinen miehitetty avaruusalus, joka kiersi toisen taivaankappaleen ja Apollo 11 siis ensimmäinen miehitetty avaruusalus, joka laskeutui vieraalle taivaankappaleelle. Takalo Jouni, Merkillisiä tarinoita. roihupurkauksiin. Silloin ei tiedetty, että Auringosta tuleva hiukkassäteily voisi olla jopa hengenvaarallista. Nämä voimakkaat hiukkaskuurot liittyvät yleensä Auringon ns. Kaikkiaan Apollo-ohjelmassa tuotiin Maahan 382 kg Kuun kiviä ja kuuperää, mikä auttoi suuresti ymmärtämään Kuun koostumusta ja geologista historiaa. Apollo-ohjelmassa käytettiin kantoraketteina Saturn-rakettiperhettä, jota käytettiin myöhemmin myös avaruusasema Skylabin yhteydessä. Apollo saavutti useita merkittäviä avaruuslentojen virstanpylväitä. Jouni Takalo Apollo 8 oli ensimmäinen miehitetty lento, joka kiersi toisen taivaankappaleen eli Kuun. Tästä seikkailusta on tehty elokuvakin ”Apollo 13”. Kuoria alettiin kutsua "vakuutusturvaksi", ja strategiaa käytettiin uudelleen myöhemmissä Apollo-lennoissa. Tämä ystävä vieraili Texasin postitoimistossa laukaisupäivänä ja Kuuhun laskeutumisen päivänä kiinnittämässä postimerkin ja ottamalla postileimauksen näillä historiallisilla päivämäärillä. Books on Demand, ISBN-13: 9789528084846, 2025. Niitä löytyy toisinaan avaruusmuistoesineiden huutokaupoista, joissa niitä myydään jopa 20 000 –50 000 dollarin hintaan. Kuulennot osuivat hyvään aikaan Nykyään tiedämme, että Apollo-lennoilla oltiin itse asiassa hyvin onnekkaita Auringon aktiivisuuden suhteen. Postimerkkeilijät ja muut avaruusharrastajat arvostivat Armstrongin, Aldrinin ja Collinsin nimikirjoituksia, joten Apollo 11:n laukaisua edeltävinä kuukausina miehistö käytti suuren osan vapaa-ajastaan kirjoittamalla nimensä Apollo-aiheisiin kirjekuoriin. Olen itsekin tutkinut asiaa osana paria tieteellistä julkaisuani ja osoittautui, että lennot sattuivat sopivasti juuri rauhalliseen aikaan. Ohjelma loi perustan NASAn myöhemmälle avaruuslentokyvylle ja samalla nopeutti Houstonin Johnsonin avaruuskeskuksen ja Floridassa sijaitsevan Kennedyn avaruuskeskuksen rakentamista. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 37 käyttämällä kuumoduulia "pelastusveneenä" paluumatkalla. Lähteet https://www.space.com/apollo-program-overview.html. Suurin osa kuorista annettiin lopulta lahjaksi perheille, ystäville ja työtovereille. Apollo-lennot vauhdittivat myös edistystä monilla tekniikan aloilla, mukaan lukien avioniikka, televiestintä ja tietokoneet sekä johti monenlaisten uusien materiaalien kehittäminen. Kirjekuoret jaettiin astronauttien perheille ja niissä oli ohjeet myydä ne, jos miehistö ei palannut Maahan. Miehistö otti osan kirjeistä mukaansa lennolle ja jätti loput maahan uskotun ystävän hoidettavaksi. (https://www.damninteresting.com/ curio/pushing-the-envelope/) Apollo 11 oli ensimmäinen lento, jonka kaksi astronauttia laskeutui Kuuhun ja käveli Kuun pinnalla.. Nykyisin nämä purkaukset tunnetaan paremmin ja niihin osataan siten varautua. Astronauttien henkivakuutus Kuten vaarallisissa ammateissa usein tapahtuu, Apollo-astronautit havaitsivat, että henkivakuutukset olivat kohtuuttoman kalliita
Virallinen komissaariraportti Uruguayn näyttelystä ilmestyy Filatelisti-lehdessä. Ehkä ihan kaikkea ei paljasteta tässäkään, mutta jotain kuitenkin. Komissaarien on tultava kokoelmien kanssa hyvissä ajoin, jotta ne olisivat kehyksissä näyttelyn avajaisiin mennessä. Bussi keräsi komissaarit ja tuomarit eri hotelleista (joita oli kymmenkunta) klo 8.50 alkaen ja palautti illalla, jälleen kierrellen eri hotellien kautta. Tottakai ne silti osallistuivat kilpailuun. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 38 Komissaarin matkassa Uruguayssa K ansainvälisissä postimerkkinäyttelyissä on yleensä esillä runsaat parituhatta, joskus jopa yli neljätuhatta kehystä kokoelmia kymmenistä eri maista. Tässä jutussa kurkataan kulissien taakse, eli millaista siellä loppujen lopuksi "oikeasti" oli. Järjestely ei kerännyt erityisemmin kiitosta – pari tuntia päivästä kului turhaan bussissa istumiseen hotellien välillä. Kun alkuperäinen idea PalmaPelkät lennot Helsingistä Montevideoon kestivät yhteensä 17,5 tuntia ja koneissa oli täyttä. Suomalaistuomarimme Jari Majanderin oma laukku seikkaili New Yorkissa ja Sao Paolossa vielä monta päivää ennenkuin se löysi perille. Kai Niemisen arvokas klassinen Suomi -kokoelma kulki käsimatkatavarana, muut kokoelmat liiton suuressa, jykevässä turvalaukussa. Rakennuksen arkkitehtuuri tuo mieleen Helsingin Oodin. Jarin hymy oli leveä, kun hän sai vihdoin puhtaat sukat jalkaansa! Kansainväliset näyttelyt toimivat päällisin puolin aina samalla tavoin. Lennot Helsingistä Montevideoon olivat kutakuinkin aikataulussa ja kolmen tunnin vaihtoväli Madridissa takasi sen, että Suomen laukut saapuivat kaikki perille yhtaikaa komissaarin kanssa. Jotta nämä kokoelmat saadaan mukaan ja oikeaan aikaan paikalle, kukin maa nimittää hyvissä ajoin komissaarin, jonka tehtävänä on juuri näistä asioista huolehtiminen, muun muassa. Tuomarit yleensä aloittavat oman työnsä niin pian kuin kokoelmia ilmaantuu paikoilleen. Kaikki hoituu, jotenkin Järjestäjien kunniaksi on sanottava, että vaikka kaikki aikataulut muuttuivatkin jatkuvasti eikä muutoksista aina muistettu tiedottaa, he kuitenkin yrittivät aina järjestää kaiken tavalla tai toisella. Ruotsin ja Belgian kokoelmille ei käynyt yhtä hyvin, ne saapuivat perille vasta seuraavana päivänä näyttelyn jo alettua. MACA on vielä uudempi, se vihittiin käyttöön vasta 2022. Varsinaisina näyttelypäivinä sekä komissaarien että tuomareiden on oltava paikalla aamukokoustensa nimenhuudossa ja sitten pitkin päivää erikseen ilmoitettuina aikoina. Iltapäivällä saattoi joskus lähteä bussi jonnekin näyttelypaikalta, mutta ei sekään tieto aina pitänyt paikkansa. Jos hotelli oli kamala, niin vaihdettiin hotellia. Uruguayn Punta del Estessä 17.– 23.2.2025 järjestetty Uruguay 2025 oli ensimmäinen maassa koskaan järjestetty FIP-tasoinen postimerkkinäyttely. Näyttelypaikkana toimi MACA-taidemuseo Punta del Esten ulkopuolella. Kaikeksi onneksi suomalaisten kokoelmat pääsivät perille ilman viivytyksiä. Joissakin kohdin olisi suonut, että isännät olisivat käyneet opintomatkalla muutamassa kansainvälisessä näyttelyssä etukäteen, mutta sujuihan se enimmäkseen ihan hyvin näinkin. Sisätiloissa järjestettävien taidenäyttelyiden lisäksi ulkona on paljon erilaisia taideteoksia.. Viereisellä matkustajalla (oikealla) taisi olla aika ahdasta. Uruguay 2025 järjestettiin MACA (ei siis MAGA!) -nimisessä modernin taiteen museossa parikymmentä kilometriä Punta del Esten ulkopuolella. Päivän viimeinen kokous on yleensä illalla (nimenhuutoineen) – vasta sen jälkeen pääsee poistumaan paikalta
Näyttelyhallissa (joita oli kaksi) olisi ollut tilaa esittää kaikki kokoelmat samaan aikaan. Pitikö ensin tyhjentää kaikki kehykset (mitä eri komissaarit rupesivat tekemään vähän eri aikoihin, koskei tästä ollut mitään ohjeistusta) vai alkaa täyttää sitä mukaa kun tyhjiä ilmaantui. Kehyksiä ei kuitenkaan ollut varattu enempää, vaan näyttely oli jaettu kahteen osaan. Teippirulla, valokuvakulmat ja pinsetit kuuluvat ainakin suomalaisten komissaarien vakiovarusteisiin. Mittavat avajaiset Ennenkuin oli päästy näin pitkälle, oli tietenkin vietetty avajaisia, jotka yllättäen järjestettiin vasta ensimmäisen näyttelypäivän iltana. Mukana olivat Kai Niemisen "Grand Duchy of Finland 1856–1875" ja Jukka Mäkisen "Classic Hungary: The 1871 Franz Joseph Issues" perinteisen filatelian luokassa, Ari Muhosen "Airmails to, from and within Finland until 1948" lentopostiluokassa sekä Seija-Riitta Laakson "Albert Edelfelt, artist and cosmopolitan" ja Pekka Nuikin "Rothschilds – The Bankers of the World" avoimen filatelian luokassa. Joka näyttelyssä näkee silti tällaisiakin tapauksia – jossain kohtaa on valvonta pettänyt. Kokoelmien vaihto keskellä viikkoa nostatti tunteita Suomalaiset kokoelmat sattuivat kaikki kuulumaan jäljempään ryhmään. Itse asiassa näyttely jopa suljettiin päivää aikaisemmin kuin oli ilmoitettu, koska suuri osa komissaareista joutui korjaamaan pois maansa kokoelmat jo lauantaina, varhain sunnuntaina lähtevien lentojensa takia. Useammankin maan komissaarilta paloivat käämit ja oli vähällä, ettei siellä paikan päällä nähty käsirysyjäkin. resin järjestämisestä iltapäivätilaisuutena nosti porun, sen tilalle loihdittiin monen sadan hengen palkintojenjakopäivällinen hienoine ohjelmineen. Esillä oli vain 1100 kehystä, ja nekin oli jaettu kahteen osaan siten että ensin olivat esillä postihistorian ja aiheluokan kokoelmat (ja jostain syystä myös muutama avoimen filatelian kokoelma). Puhekavalkadin aikana valtaosa tuomareista ja komissaareista tuijotteli kännykkäänsä voipuneen näköisenä, kuka mitenkin suuren aikaeron uuvuttamana.. Näyttelyssä oli siihen mennessä ollut kävijöitä harvakseltaan, mutta illalla väkeä virtasi paikalle sitäkin enemmän. Uruguayn näyttely oli FIP-tasoiseksi (eli maailman filatelistiliittojen kattojärjestön FIP:n isännöimäksi) tavallista pienempi. Komissaareja oli kymmeniä, mutta pleksejä avasi ja laittoi paikoilleen vain kolme paikallista kahden hengen joukkuetta, joista kukaan ei ymmärtänyt sanaakaan englantia. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 39 Kohteet pitää kiinnittää huolellisesti ja komissaarien tulisi valvoa, että ne ovat paikoillaan kehyksissä. Istumapaikat täyttyivät tuolirivi toisensa perään, ja estradille nousi joukko kutsuttuja henkilöitä, jotka edustivat ilmeisesti turistija viestintäministeriöitä, postilaitosta, ym. Joissakin suurissa näyttelyissä, alkaen Lontoosta 2022, tämä on onnistuttu järjestämään ripeästi ja järjestelmällisesti. Uruguayssa ongelmana oli, ettei tätä oltu oikein suunniteltu mitenkään. Syntyi tilanteita, että kokoelmia saattoi olla valmiina kehyksissä ilman pleksejä samalla kun turisteja palloili näyttelyhallissa ilman että heitä olisi puutteellisen järjestyksenpidon takia ohjattu ulos sieltä. Mitä kukin edusti jäi melko epäselväksi, sillä kaikki esittelyt ja puheet (6 kpl) pidettiin espanjaksi, lukuunottamatta FIP:n puheenjohtajan Prakob Chirakitin englanninkielistä näyttelyn avausta lopuksi. Kokoelmien vaihto kehyksiin on hektinen rupeama, kun yhdet kokoelmat pitää saada alta pois ja toiset tilalle. Puolivälissä viikkoa nämä sitten otettiin alas ja tilalle vaihdettiin kaikkien muiden luokkien kokoelmat
Kaikilla suomalaisilla meni siis ihan hyvin. Siinä vaiheessa oli jo selvillä, että Kai Niemisen kokoelma oli yksi kolmesta Grand Prix -ehdokkaasta. Lämpötila oli +25 C.. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 40 Avajaisten järjestäminen vasta ensimmäisen näyttelypäivän iltana saattoi johtua ministereiden kiireistä, mutta varmasti myös siitä, että puheiden aikana ilta pimeni ja museo hienosti valaistuine ulkoveistoksineen pääsi oikeuksiinsa. Mutta sehän oli (kai) vain hauskaa. Puheet, no, ne olivat kaikki espanjaksi, joten sisältö jäi arvailujen varaan, joskin oli aika hyvin arvattavissa aiempien vastaavien tilaisuuksien kokemuksella. Terassilla tarjoiltiin syötävää ja juotavaa, mikä varmaan oli osaltaan vaikuttanut väkijoukon runsauteen. Kaikki kolme kokoelmaa saivat 97 pistettä ja suuren kultamitalin kunniapalkintoineen. Illan pimetessä terassilla tarjottiin syötävää ja juotavaa. Muista suomalaisista Jukka Mäkinen sai 90 pistettä ja kultamitalin Unkari-kokoelmallaan. Niinpä päivällinen sitten järjestettiinkin Punta del Estessä hulppeassa viiden tähden hotellissa, johon FIP:n hallitus oli majoittunut. Palkintojenjako oli alunperin suunniteltu lauantai-iltapäiväksi, mutta tämähän ei tietenkään käynyt Palmares-päivällisiin tottuneelle juhlayleisölle. Avajaisnauha leikattiin suurilla saksilla, jotka varmaankin oli lainattu eräältä suomalaiselta valtiovarainministeriltä. Melko lyhyestä varoitusajasta huolimatta arviolta 300–400 juhlavieraan ateriointi sujui moitteetta ja ruoka oli hyvää. Ja katseltiin tähtiä etelän taivaan alla. Tulokset kahdessa erässä Ensimmäisen ryhmän kokoelmien omistajat saivat tietää tuloksensa jo puolessa välissä viikkoa, kun tuomarit antoivat niistä palautteensa ennen kehysten tyhjentämistä. Tuolirivit täyttyivät (tässä vain osa avajaisvieraista) viimeistä sijaa myöten, vaikka ilta oli jo pimenemässä. Pekka Nuikki sai myös ison vermeilin 86 pisteellä. Illan musiikkiohjelma oli korkealuokkaista. Ari Muhonen ja Seija-Riitta Laakso saivat kumpikin 88 pistettä ja ison vermeilin. Sakset olivat tylsät ja leikkaamisessa kesti hyvän tovin. Toisen ryhmän kokoelmat arvosteltiin sitten ajallaan ja palautetta annettiin iltapäivällä ennen Palmares-päivällistä. Komissaareille ja tuomareillehan avajaiset ja palkintojenjakotilaisuudet kuuluvat virkatehtäviin ja heidän edellytetään olevan paikalla joka tapauksessa. Muut kaksi olivat Belgiaa edustavan, syntyjään tanskalaisen Lars Jørgensenin "Zuid Afrikaansche Republiek – Transvaal 1869–1885" -kokoelma ja Argentiinan Pablo Alejandro Reim "Republica Argentina – Classic Issues – Escuditos and Rivadavias"
Komissaarin tehtäviin kuuluu myös edustaa näytteilleasettajaa tilanteessa, jossa tämän kokoelma on ehdolla Grand Prix -palkinnon saajaksi, eikä hän itse ole paikalla. Kuvassa estradilla Lars Jørgensen, Seija-Riitta Laakso sekä Argentiinan Pablo Alejandro Reim, joka on juuri saanut kuulla voittaneensa kisan.. Kuvassa Suomen Jari Majander (vas.) antamassa palautetta TŠekin komissaarille Jiri Krausille. Musiikista huolehtivat Cuarteto Atipico -niminen orkesteri ja laulaja Valentina Estol, joka sai esityksillään illan parhaat suosionosoitukset. Palmares-päivälliselle osallistui useita satoja näyttelyvieraita, -järjestäjiä, -tuomareita ja -komissaareja. Kuvassa ylävasemmalla Estol on tullut yleisön pariin laulamaan, pöydän ääressä tanskalais-belgialainen Lars Jørgensen (vas.) ja norjalainen Eivind Lund. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 41 Silloin kun näytteilleasettajat eivät itse ole paikalla, komissaarit pyytävät palautteet tuomareilta ja toimittavat ne sitten edelleen
Punta del Este, jonka liepeillä näyttely järjestettiin, on maan vauraimpia kaupunkeja. ... Kalaa rupesi äkkiä kaipaamaan. Uruguay 2025 -näyttely oli osa maan itsenäiseksi julistamisen 200-vuotisjuhlaa. Lippuseremonia Uruguayssa vaati vähän säätämistä, kuten kuvista käy ilmi. Se oli tarkoitus järjestää jo viime vuonna, mutta maan postilaitoksen budjetissa ei ollutkaan varoja siihen, joten näyttelyä piti siirtää... Sesongin ulkopuolella suuri osa lomahotelleista ja apartamentoksista on kuitenkin tyhjillään. Se on yksi Etelä-Amerikan vakaimpia ja vauraimpia maita, vaikka tämä on tietysti suhteellinen käsite. Vähän Uruguaysta Uruguay ei ole mikään banaanivaltio. Ennen itsenäistymistä se oli Espanjan siirtomaa, minkä perintönä espanja on yhä väestön pääkieli, eivätkä useimmat muuta osaakaan. Uruguaysta lippu matkaa seuraavaksi Souliin, Etelä-Koreaan, missä seuraava FIP-näyttely järjestetään 17.–21.9.2025. Maan pääkaupungissa Montevideossa asuu yli kolmannes maan asukkaista. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, ainakin näillä näkymin. Seija-Riitta Laakso. ja väliin tuli vielä EFIRO 2024 -näyttelykin Romaniassa viime keväänä. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 42 Jokaisen FIP-näyttelyn lopussa on seremonia, jossa FIP:n lippu siirretään seuraavan järjestäjämaan edustajille, samaan tapaan kuin olympialaisissa. Kaupunki on sekoitus mennyttä loistoa ränsistyneine bulevardeineen, seinämuraaleineen ja graffitteineen ja uutta ostoskeskusta muotiliikkeineen ja digimyymälöineen. Niin on ollut myös Philakorea 2025 -näyttelyn laita. Pimeän aikaan ei vanhan kaupungin alueelle kannata lähteä yksin kulkemaan. Kuvassa vasemmalla Uruguayn näyttelyn FIP-konsultti Reinaldo Macedo, FIP:n puheenjohtaja Prakob Chirakiti sekä Philakorea 2025 -näyttelyn edustajia. Argentiinan ja Brasilian välissä rannikolla sijaitsevan, 3,5 miljoonan asukkaan Uruguayn talous perustuu karjanhoitoon, ja sen kyllä huomasi ruokapöydässä – lihaa oli tarjolla monessa muodossa, kaikilla aterioilla
Vuodesta 1886 merkkejä lisäpainettiin Turkin rahan määräisiksi ja vuodesta 1908 lähtien Itävalta julkaisi kokonaan Levanttia varten valmistetut merkit valmiiksi Turkin rahan määräisinä. Tällaisia nimiä ovat mm. Päälajeja oli tuolloin noin 60 kpl. Niitä varten ilmestyi merkkejä sekä pelkällä arvopainamalla että myös toimistojen nimillä Smirne ja Constantinopoli. Tätä ennen käytettiin Itävallan Lombardia-Venezian alueen soldi-nimellisarvoisia merkkejä, jotka tunnistaa siis vain leimauksista. Merkkejä ilmestyi 1903–1914 yhteensä 23 päälajia. Ilmestymisvuodet ovat 1866, 1868 ja 1870. Osa 2 – Itäisen Välimeren alueen julkaisut V iime numerossa käsiteltiin Levantin merkkejä yleisellä tasolla sekä läntisen Euroopan julkaisuja. Sodan jälkeen Italian toimistoja avattiin jälleen vuonna 1921, mutta ne suljettiin jo pari vuotta myöhemmin. Lähdeteoksen mukaan Turkin alueen postitoimistot olivat käytössä vain vuosina 1840–1844, eli yhtiön omien postimerkkien aikakautena niitä ei enää ollut. Aiemman käytännön mukaan julkaisijat käydään läpi maittain. Myös uusintapainoksia on tehtailtu. Yhtiö kuljetti postia Tonavan varrella sekä laajemminkin Levantin ja Mustanmeren alueella. Julkaisut tunnistaa pääosin vain lisäpainaman perusteella. Myös nimi Levante esiintyy satunnaisesti, mm. Niitä käytettiin tosin myös Buenos Airesissa, eli tunnistus pitää tehdä leimausten mukaan. Myös kaksi sarjaa lunastusmerkkejä ehdittiin julkaista. Tonavan höyrylaivayhtiö Yhtiön merkit on yleensä luetteloitu Itävallan alle. Itävallan toimistot suljettiin Turkissa 30.9.1914. Rahayksiköt olivat para ja piaster. Italian toimistot suljettiin vuonna 1914, kuten muidenkin maiden. Kolmen oman julkaisun jälkeen alettiin vuonna 1887 lisäpainaa Itävallan normaalimerkkejä Turkin rahan määräisiksi. Nyt ovat vuorossa itäisemmät julkaisijat Italiasta, Kreikasta ja Itävallasta Turkkiin asti. vuoden 1908 lisäpainamissa. Yhtiön postitoiminta loppui vaiheittain vuosien 1873–1880 aikana. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 43 Mitkä Levantin postimerkit. Ja näiden rinnalla olivat käytössä 1903 alkaen nuo frangija centimes-arvoiset Kreetan merkit. Kaikkiaan julkaistiin neljä päälajia ja alatyypit mukaan lukien kuusi erilaista merkkiä. Italia Italian merkeistä on vaikea löytyy selvää yhtenäistä linjaa. Niitä ei avattu enää uudestaan, vaikka Itävalta oli Turkin liittolainen ensimmäisessä maailmansodassa. Merkeissä on yhtiön nimi saksaksi. Alkuun vuonna 1874 ilmestyivät yleismerkit ulkomaan postitoimistoille lisäpainamalla ESTERO. Niitä ei ole monta, kaikkiaan vain neljä päälajia. Nämä merkit olivat kylläkin käypiä myös muissa Itävallan toimistoissa rinnan niitä varten julkaistujen merkkien kanssa, eli tässä sitten keräilijöille vähän lisää puuhaa, jos haluaa kerätä merkit sekä Kreetalla että muualla Levantissa käytettyinä. Merkkejä ilmestyi kaikkiaan noin 83 päälajia. Näitä merkkejä ilmestyi vuoteen 1888, mutta ne olivat käytössä pidempään alueesta riippuen. Omien merkkienkin rahayksikkönä oli soldi (S), mikä onkin paras tuntomerkki näille. Poikkeuksena tähän kylläkin jälleen olivat muutamat lisäpainamat, joissa oli vain nimellisarvo Turkin rahassa. Varsinaisen Levantin alueen merkit tulivat käyttöön vuonna 1867. Itävallan vanhimmat julkaisut vuodesta 1863 lähtien tunnistaa vain rahyksiköstä soldi. Kaikki olivat lisäpainamia Itävallan vastaavan ajan käyttösarjoille. Niistä löytyy useampaa hammastusta ja alatyyppejä. Bengasi, Janina, Constantinopoli, Gerusalemme, Salonicco ja Smirne. Näiden merkkien käyttöaikana yhtiöllä ei enää ollut postinkuljetusta Turkin aluella.. Ensisijaisesti Kreetaa varten julkaistut merkit tunnistaa "Centimes"-lisäpainamista, sillä Kreetan miehityshallinto ei käyttänyt Turkin rahaa vaan Ranskan frangia valuuttana. Tonavan höyrylaivayhtiön viimeinen merkki vuodelta 1870. Itävalta Itävallalla on Levantista periaatteessa kaksi julkaisusarjaa, Kreeta ja muu Turkin alue. Vuodesta 1909 lähtien merkit ryhdyttiin julkaisemaan periaatteessa aina toimistojen nimillä. Seuraava vaihe vuodesta 1901 alkaen olivat lisäpainetut merkit Turkin rahan määräisiksi, osassa niistä oli lisäksi satunnaisesti myös postitoimiston nimi, mutta ei aina. Vuodesta 1908 ei merkkejä enää lisäpainettu, vaan Turkin rahan määrä oli painettu suoraan merkkiin. Eli varsin sekava alue kaikkiaan
Kreikka Seuraavana pitää vielä mainita Turkin arkkivihollinen Kreikka, jolla silläkin oli aikanaan toimistoja Turkin puolella. Lisäksi Kreetalla toimivat seuraavat toimistot: Kanea (162), Rethymnon (163) ja Iraklion (164). Lisäpainamalla "La Canea" julkaistiin Italian postitoimistoa varten vuosina 1900– 1912 merkkejä 20 päälajia. Vasemmalla muutamia Italian Albanian postitoimistojen merkkejä, lisäpainamissa on jälleen varsinaista kirjoa. Kaikkiaan julkaisuja on noin 142 päälajia, josta siis 1921 jälkeen ilmestyneitä on noin 80 kpl. Kreeta on jälleen erikoistapaus. Myös näistä löytyy sekä painama Albania, että myös toimistojen nimiä kuten Sasena, Valona, Scutari ja Durazzo. Tämä kausi oli hyvin tehokasta toimintaa, sillä nämä kaikki päälajit saatiin aikaan reilun kahden vuoden sisällä. Toimistoja varten ei kuitenkaan julkaistu omia merkkejä, vaan ne käyttivät normaaleja Kreikan merkkejä. Kontantinopoli (95), Smyrna (96), Saloniki (98), Janina (99), Galatz (100), Braila (101), Bukares (102), Larissa (103), Preveza (104), Arta (105) ja Volos (135). Michel listaa nämä kuitenkin kaikki yhteen päälajiin, kortinkin merkkiä löytyy kahdella eri hammasteella. Alkuun Italian ulkomaanpostitoimistoja varten lisäpainettiin merkkejä tekstillä "Estero". Muutoin merkit ovat samaa tyyppiä sen ajan normaalimerkkien kanssa. Borekin filateelisen kartaston mukaan toimistoja oli seuraavissa kaupungeissa (suluissa toimiston käyttämän numeroleiman numero): Kaksi Italian merkkiä Kreetan postitoimistoja varten, lisäpainamana "La Canea". Kaikki toimistot suljettiin 28.4.1881 Kreikan ja Turkin sodan takia. Kortin merkki mallia 1903, jossa pohjamerkissä ei enää ollut Itävallan arvomerkintää vaan vain ”blanko” pohja, johon lisäpainama painettiin. Niitä oli perustettu jo 1830-luvulla. Vasemmalla Konstantinopolista Saksin kuningaskuntaan Ostriziin lähetetty postikortti. Merkkejä löytyy noin 43 päälajia, mutta jätän nämä tämän aiheen vain mainintaan. sen kuuluessa Turkkiin. Niissä käytettiin rahayksikkönä frangia ja centimeä. Italialla oli myös toimistoja Albaniassa Itävallan merkkejä Kreetan postitoimistoja varten. Itävallan Levantin merkkejä hammastettiin usealla eri hammasteella kuten Itävallassakin. Niitä ei enää avattu uudelleen tämän jälkeen. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 44 Michel listaa kaikki nämä Italian Levantin merkit samaan pakettiin aikajärjestyksessä. Kortin teksti koskee lähettäjän kiinnostusta Saksan siirtomaamerkkeihin, mutta ei ole kuitenkaan muutoin ns ”filateelinen” postite. Leimaus Konstantinopole 13.V.08. Turkin ulkomaantariffin alennusmerkit Turkki myi vuodesta 1901 lähtien merkkejä alennuksella ulkomaanpostia varten kilpaillakseen ulkomaisten postien. Italian oma luettelo Sassonen jakaa merkit vielä eri toimistojen kesken, mutta Michelin kanssa asia pysyy paremmin hallinnassa. Ne olivat käytössä muuallakin kuin Levantin alueella. Liki kaikki olivat alueilla, jotka Kreikka valtasi Turkilta vuoden 1912 sodassa, poikkeuksena tietysti Kontantinopoli
Suomen Postimerkkilehti 2/2025 45 Esimerkkejä Turkin ulkomaantaksojen alennusmerkeistä. Kurssin hinta on 22 euroa. Italian merkkejä pelkällä Turkin rahan lisäpainamalla. Pääset itse kokeilemaan omalla koneella, miten A4-kokoinen 16-sivuinen näyttelykehys suunnitellaan ja toteutetaan Word-ohjelman peruskomennoilla. Samaa osaamista voi käyttää myös vaikkapa lehtijuttujen suunnitteluun. Painamien tarkoituksena oli estää merkkien käyttö kotimaan postissa. Opettajana toimii Seppo Salonen. kanssa. Viimeisessä oli lisäpainamana tähti. Sarjoja ilmestyi vuosina 1901, Italian merkkejä eri postitoimistojen nimipainatuksilla Smirne (Smyrna), Konstantinopoli, Geruslaemma ( Jerusalem) ja Salonico (Thessaloniki). Jukka Sarkki Filateelisen kokoelman rakentamisen perusteet -kurssi Helsingin työväenopistossa Aika ja paikka: ke 14.05.2025 klo 9.00–16.30 Kallio, Opistotalo, 344 Mikko tietotekniikka, 3. Muutkin voivat toki osallistua. Kurssi on tarkoitettu etenkin filateelisen kokoelman rakentamisesta kiinnostuneille vastaalkajille. Ilmoittautumiset: ilmonet.fi/course/H252757. Opiskekelijamäärä on vähintään 10, enintään 14. Merkkeihin painettiin alkuun arabialainen kirjain B, (behie = alennus). Kuvassa mallit 1906, 1908, 1909, 1913 ja 1914, jossa on b-kirjaimen sijasta tähti. Opetuskieli on suomi. Kurssilla saat tietoa filateliasta ja opit aihefilateelisen kokoelman rakentamisen perusteet Microsoft Word -ohjelmalla. krs. Tietokoneluokassa käydään läpi perusasiat sivujen luomisesta, tekstin kirjoittamisesta ja muiden kokoelmaelementtien suunnittelusta. 1906, 1908, 1909/11, 1913 ja 1914
Väärennettyjen merkkien valmistaminen ja myynti on rikos, ja Posti pitää tilannetta valitettavana. Väärenteitä on myyty ainakin huuto.netissä, tori.fi:ssä sekä facebookin myyntiryhmissä ja jopa suuremmissa huutokaupoissa. Poliisitutkinnan etenemisestä emme vielä ole saaneet tietoja. Toisaalta ehkä jonkinlainen luku suomalaisen filatelian historiaa kirjoitetaan myöhemmin, kun näitä tavataan postilähetyksillä. Valkoisessa Postin taidepalkinto -vihkossa Kiina-tuotteessa lukee alhaalla "Ilmestymispaiva" ilman ä-pisteitä, Postissa myydyissä on ä-pisteet. Viipurin postiväärenne 1920-luvun puolivälissä, joten varsin ainutlaatuisesta käänteestä on nyt kyse. Ja tässäkin hologrammin kuuluu hohtaa keltaisena, mikäli kyseessä on Suomen Postin valmistuttama tuote. Samaiset kiinalaiset myyjät tarjoavat myös useitten muitten maitten uusia julkaisuja kunkin maan postilaitoksen vahingoksi. Mitä ilmeisimmin olisi syytä pyrkiä ainakin saamaan niiden myyjältä rahat takaisin. Näistä on tehty rikosilmoitus." Samassa yhteydessä hän myös ilmaisi Postin olevan kiitollinen filatelian harrastajille asian tuomisesta julkisuuteen. Hieman yli 10 eurolla saa ostetuksi viisi 10 merkin vihkoa, eli hinta on 2,50 euroa vihkoa kohden, toisin sanoen 0,25 euroa ikimerkkiä kohden. Suuria harvinaisuuksia ne eivät kuitenkaan tule olemaan – toisin kuin sadan vuoden takaiset Viipurin postiväärenteet. Saimme Postin Design Manager Tommi Kantolalta asiaan kommentin, jonka mukaan "Posti on tietoinen, että väärennettyjä postimerkkejä on ollut myynnissä eri alustoilla. Tunnistaminen onnistuu kuitenkin kohtuullisella vaivalla seuraavasti: Molempien väärennearkkien paperi on kirkkaan valkoista – aidoissa merkeissä se on harmahtavaa. Mittakaava on nyt kuitenkin huomattavasti suurempi, näitä väärenteitä näyttää saapuneen Suomeen tuhansia kappaleita. Miten sitten pahaa-aavistamattoman filatelistin tulee suhtautua siihen, jos on tullut Postiväärenteitä Kiinasta ostaneeksi näitä väärenteitä. Edellinen oli Saarisen mallin ns. Toiminta alkoi mahdollisesti jo vuoden 2023 lopulla, mutta aluksi hinta oli korkeampi. Ennen asian tulemista tietoon monet epärehelliset henkilöt ehtivät tehdä näitä väärenteitä myymällä hyvän tilin. Jotkut ovat jopa tarjonneet näitä maksuksi puolella hinnalla oikeitten postimerkkien nimellisarvosta erilaisissa vaihtotilanteissa. Kyseessä on ensimmäinen postimerkiväärennetapaus Suomessa sataan vuoteen. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 46 V iime vuoden aikana kävi ilmi, että erilaisilla ulkomaisilla huutokauppa-alustoilla, esimerkiksi eBayssa, on myynnissä suomalaisia ikimerkkejä epäilyttävän edulliseen hintaan. Väärennettyjä julkaisuja on kaksi: teatterija ooppera-aiheinen Juhlavuosia näyttämöllä -vihko (V155, LAPE n:ot 2781–2790 ja Postin taidepalkinto -vihko (V156, LAPE n:ot 2791–2792. Postin taidepalkinto -vihkon tuntee väärennökseksi kirkkaan valkoisesta paperista (kuten tässä) ja siitä, että "Ilmestymispaiva" on kirjoitettu ilman ä-pisteitä.. Pekka Lempiäinen Vuoden 2022 teatterija oopperavihkon aidoissa merkeissä hologrammi hohtaa analyysilampun valossa keltaisena, kiinalaisissa väärenteissä sitä tuskin erottaa. Aidossa teatteri/ooppera-vihkossa hologrammi hohtaa analyysilampun valossa keltaisena, Kiina-tuotteessa se erottuu vain heikosti. Myynti Kiinasta käsin näyttää jatkuvan edelleen, esimerkiksi eBayssa myydään kahta suomalaista vuoden 2022 julkaisua. Asia on ongelmallinen siksi, että väärenteet ovat erittäin korkeatasoista työtä. Lisäksi kiinalainen paperi on kirkkaan valkoista, Suomen Postin valmistuttamissa merkeissä se on harmahtavaa. Toivottavasti he eivät ole filatelisteja. Tämä on nähtävissä helposti analyysilampulla, mutta muutoinkin kirkasta valoa vasten
Merkkituntemustaan Hannu käytti malli 1930 aikakauden postimerkkien aitouttajana. Suomen Filatelistiliiton aitoutustoimikunnan puheenjohtajana Hannu toimi vuodesta 2009 luopuen tehtävästä vasta vuoden 2024 lopussa. Muun muassa vuoden 2006 kansainvälisessä FIP-tason näyttelyssä Washingtonissa sille annettiin kultamitali, ja omassa Finlandia 2017 -näyttelyssämme se sai suuren kultamitalin. Kotimaassa Hannu oli palkittu filatelisti. Toki minulla on monia kavereita, joiden kanssa saatan keskustella filateliasta. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 47 SF:n maanantaikokouksessa 10.3. Hannu osoitti, että myös 1900-luvun merkeistä löytyy laatua ja harvinaisuuksia sekä. En enää muista, milloin itse tutustuin Hannuun. Hän sai Suomen Filatelistiliiton myöntämän kultaisen Pro Filatelia -mitalin vuonna 2018. Kuusitoista vuotta myöhemmin Hannu voitti mestariluokan Tamfila 2009 -näyttelyssä. Hannun kirjallinen tuotanto käsitti monien lehtiartikkelien lisäksi kaksi mallia 1930 käsittelevää teosta, joista jälkimmäinen on oiva esimerkki perinpohjaisesta merkkimallin käsikirjasta. Suomen filatelian suuri ystävä ja asiantuntija on poissa. Minulla on vain mielikuva, että hän oli mukana tukemassa työtäni keräilijänä, näytteilleasettajana ja Suomen Filatelistiliiton puheenjohtajana ”aina”. Hannu oli myös mukana laatimassa Suomen postitaksojen käsikirjaa, aihealueenaan luonnollisesti vuodet 1930–1962. Hyvä esimerkki Hannun tutkimuksista on mallin 1930 värivirheiden tarkastelu. Näin hän saattoi aitouttaessaan todeta värivirheellisten merkkien manipuloinnin. Hannu Kauppi voitti mestariluokan perinteisen filatelian Malli 1930 -kokoelmallaan Tamfila 2009:ssä. Hänen omimmat keräilyalansa olivat mallit 1930 ja 1975, mutta hän tunsi muutkin kotimaiset postimerkit sekä postihistorian. Hannun ammattitausta geologina ja opettajana antoi hyvät eväät postimerkkien tutkimiseen ja kavereiden opastamiseen. Hannu ei katsonut alas eikä ylös, hän osasi olla tasavertainen kaikkien kanssa. K uullessani uutisen Hannu Kaupin kuolemasta ensimmäinen ajatukseni surun aallon jälkeen oli, että kenelle minä nyt soitan, kun haluan puhua postimerkeistä. Kyseessä on korkein kotimainen filatelistille myönnettävä kunnianosoitus. Tuo aikakausi on suosittu keräilijöiden keskuudessa, joten hänen työnsä säilyy pitkään lukuisissa Hannun kirjoittamissa aitoutustodistuksissa. Mallin 1930 keräämisen ja tutkimisen Hannu aloitti jo 1970-luvulla. hiljennyttiin kunnioittamaan Hannu Kaupin muistoa. Tällä tuloksella kokoelma sijoittuu kaikkien aikojen tilastossa neljän parhaimmin menestyneen kokoelman joukkoon kotimaisissa näyttelyissä. Ari Muhonen kultamitalin. Mutta Hannun kanssa kävin filosofisimmat keskustelut, niitä kaipaan jo nyt. Alussa hän toimi eräänlaisena mentorina, mutta viimeistään taksakirjaa tehdessä olimme tasavertaiset kollegat. Näyttelyfilatelistina hän ehti toimia 38 vuotta. Häneen saattoi aina ottaa yhteyttä ja vastaus tuli nopeasti. Hänen johdollaan toimintaa kehitettiin ja aitouttajia löydettiin uusille alueille. Suomen filateliassa erityisesti ansioituneelle filatelistille myönnettävän Leo Linder kiertopalkinnon Hannu sai 2012 ja Suomen Filatelistiseuran ansioituneelle tutkijalle myönnettävän von Fieandt-mitalin 2013. Kansainvälisessä ja kansallisessakin näyttelytoiminnassa ajateltiin pitkään, että vain klassisen, 1800-luvun materiaalin esittäminen mahdollistaa suuren kultamitalin saavuttamisen. Viime vuonna JOEX24-näyttelyssä hänen kokoelmansa sai 96 pistettä ja suuren Hannu Kauppi 1946–2025 kerronnan syvyyttä. Kokoelma kehittyi nopeasti, ja Filatelia-93 -näyttelyssä hän sai ensimmäisen kultamitalinsa. Työllään ja menestyksellään Hannu raivasi tietä ”moderneille” aiheille. Ensimmäiseen kansalliseen näyttelyynsä hän osallistui vuonna 1986, saman tien kahdeksan kehyksen mittaisella kokoelmalla saavuttaen hopeoidun pronssin. Hän selvitti, millä tavoin tavallisista merkeistä saatiin kemikaalien tai auringonvalon avulla muokattua uudenvärisiä. Olen harvoin tavannut Hannun kaltaista yhtä kokonaisvaltaista filatelistia. Hannun kokoelma menestyi myös ulkomailla
Koululaisena hän pääsi monen muun tavoin tamperelaisten postimerkkikauppiaiden oppiin ja neuvojen äärelle. Hän käytti paljon aikaansa hankkeen edistämiseksi vapaaehtoistyönä. Eniten huteja tuli "imago" ja "olot" -sanojen yhdistelmästä. Kari oli jäsenenä myös useissa muissa kerhoissa sekä Postimuseon Ystävissä, jonka hallitukseen hän kuului 2012–2020. Filatelia vakiintui harrastukseksi oppikouluiässä, mutta monenlainen keräily oli kiehtonut häntä jo sitä ennen. Moni vastanneista ilmaisi toiveenaan, että ristikot jatkuisivat kesän jälkeenkin. Seuran kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin 2022. Hän valmistui arkkitehdiksi TKK:sta 1974. Lukuharrastuksen ansiosta hänen kanssaan oli helppo keskustella, sillä yhteinen mielenkiinnon kohde löytyi nopeasti. Seuran kokoushuutokauppojen meklarina hän toimi vuosia puheenjohtajakautensa jälkeen ja suunnitteli 2024 asti seuran esitelmäohjelmat. Viimeiset kymmenen vuotta ennen eläkkeellejäämistään 2013 hän toimi rakennusopin professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Palattuaan Tampereelle 1980-luvun lopulla Kari liittyi Tampereen Filatelistiseuraan ja toimi sittemmin seuran puheenjohtajana 1999–2015. Kari oli syntynyt Tampereella vuonna 1945. Kirjallisuuden nobelisteista hän laati aihekokoelman. Hänen näyttelykokoelmistaan suurin osa liittyi Tampereen historiaan, kuten postikorttikokoelma "Talojen tarinoita Tampereelta", yhden kehyksen postihistoriallinen kokoelma "Tampereen postimestari N. Vastaukset tulee lähettää 10.5.2025 mennessä lehden päätoimittajalle joko skannattuna sähköpostitse (seijulaakso@gmail.com) tai postitse osoitteella Seija-Riitta Laakso, Linnankatu 3 B 29, 00160 Helsinki. Kuten joku totesikin, ristikko ei ollut liian helppo, mutta ei liian vaikeakaan. Merkittävistä ja laajoista ansioista filatelistina Suomen Filatelistiliiton hallitus myönsi Karille kultaisen Pro Philatelia -mitalin päivää ennen hänen kuolemaansa. A. Historia yleisesti sekä Tampereen historia ja rakennushistoria erityisesti kiinnostivat Karia. Kari oli laajasti kiinnostunut kulttuurista. Arkkitehtina hän työskenteli sekä suunnitteluettä opetusja tutkimustehtävissä. Näin varmaankin tapahtuu. Viereisellä sivulla on uusi Sanaristikko 2/2025. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 48 SP-lehden sanaristikko 2/2025 V iime numerossa julkaistu sanaristikko otettiin lukijoiden keskuudessa ilahtuneina vastaan, ja vastauksia tuli lähes parikymmentä. Postimuseon muutettua Tampereelle Kari tarjosi arkkitehtina asiantuntemuksensa Postimuseon ja Työväenmuseo Werstaan yhteisen kokoelmakeskuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Mikko Kylliäinen, Juha Valtonen Kari Salonen 1945–2025. T ampereen Filatelistiseuran pidetty isähahmo, kunniapuheenjohtaja ja laajasti arvostettu filatelisti Kari Salonen nukkui pois kotonaan 79 vuoden iässä 29.1.2025. Opiskeluaikanaan Kari muutti Tampereelta pääkaupunkiseudulle. Rosenbröijerin kynämitätöinnit" sekä kahdeksan kehyksen postikorttikokoelma "Taistelu Tampereesta 1918", joka toi Karille suuren kultamitalin TamCollect 2019ja RiihEx 2023 -näyttelyissä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan jälleen Käpylän Merkin 50 euron lahjakortti, eli kannattaa osallistua! S A R I R I T O L A L A I S K A I K E A A P E A H I T A A T L O N K K A T A S O O T A K A A T I T E N S I M M Ä I N E N N L U I S Ä Ä R I I M A G O L O M M O T S T A T U S L E R O O S I O T J A O S T O N U T T U M A T O T I I T U V I I S I K K O P T S E K A T A L I I K K U A O S O T A J A T K U A L R E K I L E O T A V A T A A P O T T I H A I T A R I T Ä H A I T H M I N I A S T U A N O K A R E A F U U S I O T I N E R T I A T O K A U R O S I K O N I A R K I S T O S Ä Ä K S E T T A I N O T S A T I I N A Vasemmalla sanaristikko 1/2025:n oikea vastaus. Taiteesta Kari oli myös kiinnostunut, ja hän toimi 2002–2006 Tampereen taidemuseon ystävien puheenjohtajana. Käpylän Merkin 50 euron lahjakortti, jonka voitti Ilkka Mustonen Keravalta. – Onnea voittajalle! Kari Salonen on poissa. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvottiin SF:n maanantaikokouksessa 24.3. Filatelia lienee ollut monien harrastusten joukossa Karille kaikkein läheisin, yhdistihän se hänen muita kiinnostuksen kohteitaan taidetta, kulttuuria, kirjallisuutta ja historiaa. Vielä viikkoa ennen kuolemaansa hän osallistui seuran kokoukseen, vaikka askel olikin jo raskas
Suomen Postimerkkilehti 2/2025 49
. . FEPA recognition -statuksen. . Näyttelytoimikuntaa johtaa SF:n puheenjohtaja Pekka Lempiäinen, varapuheenjohtajina toimivat HFF:n puheenjohtaja Jussi Tuori ja Suomen Filatelistiliiton puheenjohtaja Vesa Hirsmäki. Näyttelyyn voivat osallistua kokoelmat, jotka ovat saavuttaneet kansallisessa näyttelyssä vähintään 70 pisteen tuloksen. FEPA on aloittanut Nordia 2026:n markkinoinnin osoitteessa https://fepanews.com/nordia-2026-inespoo-finland/ Laaja osallistumisoikeus Näyttelyn varsinainen status pysyy pohjoismaisena Nordia-näyttelynä. Aukioloajat pe 8.5.2026 klo 10–19 la 9.5.2026 klo 10–17 su 10.5.2026 klo 9–14 Näyttelyn laajuudeksi arvioidaan 700– 800 kehystä. NORDIA 2026:n näyttelysäännöt julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan kesän aikana. Tämä tuo Nordia 2026 -näyttelyn järjestelyt ovat käynnistyneet näyttelylle näkyvyyttä Euroopan ja koko maailman laajuisesti FEPA:n tiedotuskanavien kautta. Näyttelykokoelman kehysmäärä voi olla 1–3 tai 5-8 kehystä, mestariluokassa 5–8 kehystä. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 50 S uomen Filatelisseuran (SF) ja Helsingfors Frimärkssamlare Föreningin (HFF) yhdessä järjestämän pohjoismaisen Nordia 2026 -näyttelyn järjestelytoimikunta on aloittanut työnsä Suomen Filatelistiliiton ja Suomalaisen filatelian edistämissäätiön tukemana. Forssan filatelistikerho järjestää keräilytapahtuman pääsiäislauantaina 19.4.2025 klo 9.00–15.00 Järjestöjentalolla, Kuhalankatu 17, Forssa.. Näyttelyllä on oikeus FEPA:n logon käyttöön omassa markkinoinnissaan ja viestinnässään. Näyttelylle FEPA recognition -status Euroopan maanosaliitto FEPA on myöntänyt Nordia 2026 -näyttelylle ns. Espoon Dipoli on seuraavan Suomessa järjestettävän pohjoismaisen Nordia 2026 -näyttelyn tapahtumapaikka. Talousasioista vastaavat Pekka Lempiäinen (pj), Lars Pawli ja Matti Lundberg, kauppiaskontakteista Esa Kärkäs (pj) ja Raimo Lehto, viestinnästä Seppo Salonen (pj). Myös Saksan, Hollannin, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen Skandinavia-keräilijöiden yhdistysten jäsenet ovat tervetulleita mukaan kokoelmillaan. Kun kokoelma on saavuttanut vähintään 85 pistettä FEPAtai FIP-näyttelyssä, sillä on oikeus kahdeksaan kehykseen myös näissä näyttelyissä. Espoon Dipolin uskotaan houkuttelevan kävijöitä Näyttelypaikkana toimii kongressikeskus Dipoli Espoossa. Osallistumisoikeus on Suomen, muiden Pohjoismaiden sekä Viron filatelistija nuorisofilatelistiliittojen jäsenillä. Lisää henkilöitä nimetään tarpeen mukaan. Palmares-illallinen järjestetään Helsingissä ravintola Kalastajatorpalla lauantaina 9.5.2026 klo 19.00. Kansallisessa tai Nordia-näyttelyssä saavutettu 75 pisteen tulos avaa jatkossa osallistumisoikeuden FEPAja FIPnäyttelyihin enintään viidellä kehyksellä. Hyvien yhteyksien ja kiinnostavan arkkitehtuurin uskotaan vetävän paikalle myös ulkomaisia näyttelyvieraita ja osallistujia. (Kuva: Aalto-yliopisto, Mikko Raskinen) Näyttelyn kotisivut on avattu osoitteessa nordia2026.fi. Näyttelyn teknisestä toteutuksesta, pystytyksestä ja purusta vastaavaa työryhmää johtaa Heikki Virtanen, muita jäseniä ovat Kari Tapola ja Janne Nikkanen (talkoopäällikkö) Filateeliseen työryhmään, jonka vastuulla ovat tuomaristo, komissaarit ja näytteilleasettajat, kuuluvat Jukka Mäkinen (pj), Jari Majander ja Risto Pitkänen (pääkomissaari ja Suomen komissaari)
toukokuuta, eli vappuun mennessä pitäisi saada päätös osallistumisesta aikaan. Kokoelmien laajuus on joko 1 kehys tai 5–8 kehystä, eli 2–4 kehystä ei sääntöjen mukana voi näyttelyssä esittää. Ilmoittautumisaika päättyy 1. marko.juhani.makela@gmail.com, puh. Suomen komissaari Jari Majander; macao2026.org.mo Philataipei 2026 FIP-maailmannäyttely 19.–24.11.2026 Taipei, Taiwan. Mestariluokassa vaatimuksena on, että kokoelma on saanut vähintään kolme Malmön Nordia 2025 lähestyy – vielä ehtii hyvin ilmoittautua! suurta kultamitalia tai kansallisen, pohjoismaisen tai kansainvälisen Grand Prix'n 2015–2024 välillä FIP-, FEPAtai Nordia-näyttelyissä. Jouko Moisala, Lieksa. Aboex 2029 Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Suomen komissaari Jukka Sarkki; nordea2025.se Dubai 2026 FIP rajoitettu maailmannäyttely 4.–8.2.2026 Dubai, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Komissaari: Risto Pitkänen; www.nordia2026.fi Kansallinen postimerkkinäyttely kevät 2027 Hyvinkää. Boston 2026 FIP-maailmannäyttely 23.–30.5.2026 Boston, USA. Maailmalla EuroPhilEx 2025 – FEPA-näyttely 7.–11.5.2025 Birmingham, Iso-Britannia. – Tuomalan koulun pikkuyrittäjät, Postikorttiyhdistys Apollo sekä Järvenpään Filatelistiseura.. 044 516 7127. Kehysmaksu on 600 Ruotsin kruunua eli noin 60 € per kehys. filateliaa paljon. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoittamatta siitä erikseen ilmoittajalle. Osallistuminen edellyttää, että on saanut kokoelmalla aiemmin vähintään 70 pistettä kansallisessa tai vastaavassa näyttelyssä. Etenkin kiinnostaa kortit ennen vaunun oikeaa korimallia. Tuhansittain kortteja ja löytömahdollisuuksia, ja välillä kahviosta evästä! Samalla reissulla kannattaa myös poiketa viereisen Tuusulan Rantatien kohteisiin kuten Halosenniemeen, Aleksis Kiven kuolinmökkiin, Lottamuseoon, tai Järvenpään puolelle Sibeliuksen Ainolaan. Ostan LaPe 2010 -postimerkkiluettelon sekä hyvän laitteen, jolla voi analysoida postimerkkien paperilaatuja. Malmön messukeskuksessa 12.–14.9.2025 järjestettävässä näyttelyssä ovat mukana kaikki perinteiset näyttelyluokat sekä postikortit ja avoin filatelia. näyttelyn sivuilta nordia2025.se. Puh. Eurooppalaisten näyttelyiden kalenteri löytyy osoitteesta fepanews.com. Yhteydenotot ja ilmoittautumiset ohjelmatoimikuntaan, yhteystiedot heikki. Rivi-ilmoituksia Myydään kokoelmat: Suomi, Itävalta, Deutsches Reich, Berlin, Deutschland, DDR, lentopostimerkit ym. +358 46 8940 461. . Esko Porra, Rälssikuja 3, 25500 Perniö, esko.porra@gmail.com Rivi-ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. Toimitus voi myös tarvittaessa editoida ilmoituksia. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puh. aho@pp.inet.fi tai 040 541 52 87. Suomen Postimerkkilehti 2/2025 51 Pikasilmäys Näyttelykalenteriin . 044 318 4659 Turun kevät ja Postikortin päivät 26.–27.4.2025 Turun Postimerkkikerho ja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo järjestävät yhteistyössä perinteisen kevätnäyttelyn ja myyntitapahtuman 26.–27.4.2025 klo 10–15 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän juhlasalissa Eerikinkatu 3 A. Juna-asema on noin 300 metrin päässä näyttelypaikasta ja näyttelyn virallisesta hotellista, joka siis on samassa messukompleksissa. tampereenfilatelistiseura.fi Nordia 2026 – pohjoismainen näyttely 8.–10.5.2026 Espoo, Suomi. Ostan postikortteja ratikasta Tampereella. Kotimaassa TamCollect 2025 Kansallinen postimerkkinäyttely 11.–13.4.2025 Ideapark, Lempäälä. Kansallinen postimerkkinäyttely kevät 2028 pääkaupunkiseutu. Suomen komissaari Seija-Riitta Laakso; philakorea2025.kr Nordia 2025 – pohjoismainen näyttely 12.–14.9.2025 Malmö, Ruotsi. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Etsin Rantasalmen postihistoriaa -kokoelmaani postilähetyksiä Malli-91 rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita Rantasalmi-leimoilla. Malmöstä pääsee kätevästi junalla myös Kööpenhaminaan. Nuorisoluokissa pisterajat ovat 60 ja 65 pistettä. Keräilytapahtumia N ordia 2025 -näyttelyn järjestelyt alkavat olla selvillä ja ilmoittautumisia otetaan vastaan. Lisätietoja löytyy mm. Suomen komissaari Jarkko Leppänen; boston2026.org Macao 2026 FIP rajoitettu maailmannäyttely 26.6.–1.7.2026 Macao, Kiina. Suomen komissaari Jarkko Leppänen; europhilex2025.co.uk Philakorea 2025 FIP-maailmannäyttely 17.-21.9.2025 Soul, Korea. Turku. Mare Balticum 2028 syksy 2028 Hämeenlinna. 050 527 8140 Rantatien postikorttija filateliatapahtuma la 3.5.2025 klo 10–15 Tuomalan koululla, Kansanopistontie 41, 04380 Tuusula. Tervetuloa Malmön Nordiaan! Jukka Sarkki Suomen komissaari jukka.sarkki@sarkki.net puh
Suomen Postimerkkilehti 2/2025 52 Suomen Filatelistiseuran huutokaupat Myyntiprosentti on aina yli 90 %. Seuraa kotisivujamme säännöllisesti! Siellä on aina linkki avoinna olevaan huutokauppaan. jatkuvat tietenkin myös vuonna 2025! O sa julkaistaan lehdessä ja osa pelkästään internetissä samalla PhilaBidin alustalla ja samoilla tunnuksilla. Nämäkin kohteet myytiin hyvään hintaan vuodenvaihteen suurhuutokaupassa! Ota yhteyttä jos haluat myydä kohteitasi! Petri Jansson 0400 552671 tai Juha Tillander 040 847 6371 meklari@suomenfilatelistiseura.fi