, s. 6. . Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 105. Suomen erikoispostisopimukset – Suomen erikoispostisopimukset – Euroopan postija pikatiedoitusEuroopan postija pikatiedoitusliitto 1943–1945 liitto 1943–1945, s. Katso lisää sivulta 31.. 22. 22. vuosikerta 4/2024 SUOMEN Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseuran suurhuutokauppa on tuttuun tapaan SP-lehden joulunalusnumerossa 6/2024. Ion Chirescun museot Bukarestissa ovat vertaansa vailla, s. 40. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 1 Legendaarinen Moulin Rouge täyttää tänä vuonna 135 vuotta, s
Nykyinen SP-lehti kertoo monenlaisista filatelian osa-alueista, samoin kuin postikorteista ja muista kehysten väliin sopivista kohteista (jotka siis käyvät avoimen filatelian kokoelmiin). Tässä lehdessä on juttua romanialaisesta ennätysten museosta, jonka omistaja on yksityinen keräilijä. telistilla on mahdollisuuksia toteuttaa haaveitaan samalla tavalla, tai edes pienellä murto-osalla siitä. Carl Appelberg, HFFs hedersmedlem, skriver i sin spalt på sidan 5, att han inte kommer att fortsätta med den efter det här numret. ??. vuosikerta Päätoimittaja • Redaktör • Editor Seija-Riitta Laakso 0400 460 307 seijulaakso@gmail.com Postiosoite • Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Rasmus Berg, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Seija-Riitta Laakso Kustantaja • Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Lehden taitto Seija-Riitta Laakso Painopaikka • Tryckeri K-Print, Tallinna, Viro _ _ _ Lehden ilmestyminen 2024 No 5/2024 ilmestyy viikolla 42 (lokakuun puolivälissä) . Muissa luokissa mahdollisuuksia on enemmänkin. Perinteisessä filateliassa ne tavallisesti liittyvät postimerkin syntyhistoriaan ja käyttöön. Kannen pääkuva: Moulin Rouge 1890-luvun lopun Souvenir de Paris -sarjasta. Även om Carl alltid orkar vara så munter och vänlig mot alla, en faktiskt god filatelistvän till mången av oss för flera årtionden, måste man godkänna att i nittiofyra års ålder vill man kanske ta det lugnt och inte besvära sig med tidningar och deras tidtabeller. Siitä on tultu pitkä matka tähän päivään. Esimerkiksi postihistoria, aihefilatelia, avoin filatelia ja postikortit ovat avanneet keräilijöille mahdollisuuden tutkia kohteitaan uudella tavalla. Harvalla fila_ _ _ Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata julkaistavaksi lähetettyjä tekstejä ja kuvia tarvittaessa. Toinen muutos aiempien vuosikymmenien filateliaan verrattaessa liittyy tarinoihin. ??. No 6/2024 ilmestyy viikolla 49 (joulukuun alussa) . Tack Carl, för att du har viljat dela dina funderingar med oss läsare för så många år! Vi hoppas att få se dig på Lönnrotsgatan alltid nu och då också i fortsättningen! SP -lehti on hiukan uudistanut ilmettään ja sisältöään, kuten yleensä tapahtuu kun uusi päätoimittaja tarttuu ruoriin. Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 15.9. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 2 Päätoimittajalta seijulaakso@gmail.com SUOMEN Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 105. Jokaisella meistä on kokoelmissaan kohteita, joiden tarinat eivät ole vielä meille avautuneet. Jokaiseen kohteeseen liittyy tarinoita. Itsellenikin on käynyt niin monet kerrat, muun muassa silloin kun aloin kerätä postikortteja ja rupesin katsomaan, millaisia kuvia filateelisista syistä hankittujen korttien toisella puolella mahtoi olla. Yleensä jotain ihan muuta tietoa etsiessä huomaakin omistavansa aarteen. Värilitografia, kustantaja Carl Künzli, Paris & Zürich. 2 Seija-Riitta Laakso. heinäkuuta 1900. Kukapa ei olisi kuullut toiselta keräilijältä, että "löysin tämän omista kohteistani". Toivottavasti viihdytte uudistuneen lehden parissa! Kun Suomen Postimerkkilehti perustettiin 1920-luvun alussa, filatelia oli käytännössä vain postimerkkien keräilyä. Ja joskus on käynyt myös toisinpäin. Jokaisella on oma tyylinsä ja oma tapansa toimia. Silti meillä kaikilla on kokoelmissamme kohteita, joita mielellämme esittelisimme muillekin. Ilmoittautumisaikaa on vielä paljon jäljellä, mutta kokoelmia kannattaa jo alkaa kehitellä, ettei jää viime tippaan.. Lähetetty Pariisista Ranskan kansallispäivänä 14. Tarinat tekevät keräilystä entistä mielenkiintoisempaa. Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 10.11. Sitä varten ovat postimerkkinäyttelyt. Seuraava kansallinen näyttely on ensi huhtikuussa Lempäälässä
6. • Seppo Laaksonen ja Seija-Riitta Laakso Postin tämän syksyn uutuusmerkit, s. Puheenjohtajan palsta, s. 47. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä yllä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Aitouttamisesta, s. J uuri ennen lehden painoon menoa saatiin Tartosta iloisia uutisia: suomalaiset voittivat Mare Balticum 2024 -näyttelyn kaikki kolme Grand Prix -palkintoa. Janne Nikkanen sai Tallinnan postikorteillaan kansallisen Grand Prix'n, Jussi Murtosaari Malli 1875 -kokoelmallaan kansainvälisen Grand Prix'n ja Atte Moilanen Suomen postihistorialla näyttelyn suuren palkinnon, Mare Balticum Grand Prix'n. • Ari Muhonen Bukarestin ennätysten museo lyö ällikällä ihan kaikki, s. Katso lisää sivulta 48. • Seppo Laaksonen Breaking the News... 20. 22. SF:n seuraavat Philabid-huutokaupat: • No 119 elokuun lopulla ja • No 120 syyskuussa. 50. 46. 40. • Keijo Savelainen Ajankohtaista maailmalta, s. 32. Näyttelyitä, tapahtumia, rivi-ilmoituksia, s. Ilmoitushinnat • Advertisements 2024 1/1 sivu 500 € , 1/2 sivua 320 €, 1/4 sivua 200 €. Ilmoituksiin liittyvät asiat Päätoimittaja Seija-Riitta Laakso seijulaakso@gmail.com Kustantaja • Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Laskutus EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa 3 Pan Amin lentopostitestikirjeet 1946, s. Onnittelut voittajille!! Lisää näyttelystä seuraavassa numerossa.. Hintoihin lisätään alv. 4 • Pekka Lempiäinen Ungdomens tid – nuoruuden aika, s. • Seija-Riitta Laakso SUOMEN Postimerkkilehti Tilaushinnat • Prenumeration • Subscriptions 2024 Suomi ja Pohjoismaat • Finland och Norden • Finland and Nordic countries 52 € Tilaukset ja osoitteenmuutokset • Subscriptions and address changes tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. • Seija-Riitta Laakso Suomen erikoispostisopimukset 1922–1945, osa 4 – Euroopan pikatiedoitusliitto 1943–1945, s. 49–51. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 3 Tässä numerossa Moulin Rouge – Pariisin Punainen mylly kiehtoo yhä ihmisiä, s. SP-lehden seuraava online-huutokauppa: • No 64 lokakuussa. 5 • Carl Appelberg Venäläisleimat Suomen rautatiepostissa, s.
Kun tämä tarve ei enää kohdistu ravinnon varastoimiseen, tilalle on tullut jotakin muuta – esimerkiksi postimerkit. Mitä olemme tehneet oikein ja mitä väärin. Voisin olettaa, että muutamia vuosikymmeniä sitten tupakan, piipun ja sikarien tuoksu vallitsi myös kerhotilassa sisällä. Silti tietyssä mielessä meillä on vain nykyhetki, ei sen paremmin menneisyyttä kuin tulevaisuuttakaan. Siltä ajalta en sitten enää ole postia nähnytkään… Tavataan jälleen syyskauden 2024 merkeissä, hyvät ystävät! 30.6.2024, Pekka Lempiäinen. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 4 Puheenjohtajan palsta Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2024 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen • 0400 403 230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss • 0400 840 598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri • 040 503 2144 pekka.hurri@pp.inet.fi Perttu Haglund • 040 545 1239 perttu.haglund@gmail.com Janne Nikkanen • 041 527 6430 nikkanenjanne@gmail.com Matti Lundberg • 041 531 6112 matti.aj.lundberg@gmail.com Rasmus Berg • 050 5124 987 rasmus.berg@saunalahti.fi Ari Niemelä • 0400 412 125 ari.niemela53@gmail.com Toimihenkilöt: Rahastonhoitaja Kai Anttila • 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) • 0400 934 522 postiaollille@gmail.com Kerhomestari Pertti Hurmerinta • 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit Petri Jansson • 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Eero Mäkelä • 0400 602887 sakarieero@gmail.com 4 Pekka Lempiäinen. Nastarenkailla ajamisen kieltävät liikennemerkit ilmaantuivat sinne viime vuonna. Niinpä hänen Buenos Airesista lähettämässään kortissa lukee vain: ”Täällä on hyvät ilmat, kaikki hyvin”. Ajan kulumisen hahmottamisen vaikeus ilmenee juuri näissä yksittäisissä asioissa. Aika on mielestäni maailmankaikkeuden suurin arvoitus. Muutaman vuosikymmenen kuluttua vuorostaan mietitään sitä, että milloinkahan sekin tapahtui. M aailman muuttuminen on havaittavissa myös Helsingin Lönnrotinkadulla. Minun isoisäni (”vaari”) oli merikapteeni, Karjalan kannakselta Raumalle muuttanut ja sodat laivalla päällystötehtävissä kokenut mies. Näitä ”ikitien” sukulaisiakin minulla on valitettavasti ollut. Tuttujen kasvojen ilmaantuminen kadulle maanantai-iltaisin, osa menee suoraan sisälle ja jotkut jäävät polttamaan piippua tai savukkeita kadulle. Miten esimerkiksi sata vuotta sitten on eletty arkea aikana jolloin puhelinkin oli vasta vain harvoilla. Kuitenkin suunnittelemme tulevaisuutta, kukin omalla tavallamme. Usein yhteydenpito tosin katkesi nopeasti varsinkin niiden osalta jotka erehtyivät 1920-luvulla muuttamaan Neuvostoliittoon. Mutta kuinka paljon tästä loppujen lopuksi on aikaa. Mitä postilähetykset ja yksittäiset postimerkit kertovat menneestä maailmasta. Silloinkin postikortti riitti, ja siihen kirjoitettiin oleelliset kuulumiset. Eläkepäivinä 1960-luvulla kuviot pienenivät – hän oli muutamana kesänä sisävesilaiva Tarjanteen päällikkönä. Ensinnäkin taustalla on evoluution kehittämä vietti, joka ilmenee tavassa ”varastoida” kaikenlaista. Maailman valtameriltä ei tuolloin pidetty yhteyksiä Suomeen muutoin kuin laivan ollessa satamassa. En ihmettelisi lainkaan, jos Lönnrotinkatukin muuttuisi kävelykaduksi. Huoneistossa oli käytännössä vain postimerkkejä aivan uskomaton määrä, pari nojatuolia ja jokunen vaatekappale. Toisaalta jos ajattelen esimerkiksi itseäni (tunnistan kyllä myös ensin mainitun varastoimistarpeen), kyseessä on aina ollut kiinnostus historiaan. Kerhotilan eteen ei saa nykyisin edes pysähtyä tavaroiden viemiseksi sisälle. Toisaalta on joitakin asioita, jotka näyttävät pysyvän ennallaan. Polkupyöräkaistat tehtiin toisen autokaistan tilalle ja pysäköintimahdollisuudet vähenivät jälleen kerran. Miksi ylipäänsä teemme ”jotakin”. Kun minunkin suvustani muutamat lähtivät Amerikkaan, mitä heille sen jälkeen tapahtui. Miksi ja miten aika alkoi yli kymmenen miljardia vuotta sitten ”kulua”. Miten asioita on saatettu eteenpäin ja millaisista asioista on viestitetty toisille. Usein menneisyydestä oppia ottaen. Joukossamme on varmasti vielä monia, jotka muistavat nuokin ajat. Keräilyssä on käsittääkseni kyse kahdesta asiasta. Kävin takavuosina edesmenneen filatelistin kotona kerrostalokaksiossa. Joillakin se on mennyt äärimmäisyyksiin. Hän oli ollut ”varastoija”
Mikko Kylliäinen: "Postimerkki, joka ei viihtynyt yksin" 29.10. Det är sällan man ser unga på klubbmötena numera. Men, och det finns alltid ett men i sådana här sammanhang, jag kan nog inte säga nej om jag verkligen behövs. På den tiden sparade vi inte hela brevet, vi klippte ut frimärkena och tvättade dem. Jag tror vi sparar dem för att de påminner oss om den tiden vi ännu inte brydde oss om flickor. Från dem valde vi, eller plockade på måfå, i hopp om att vi skulle hitta något vi inte hade. Rubriken öppen 23.10. Jussi Tuori: "Vasa-helsaker" 9.10. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. Jag är både stolt och glad över att jag har fått medarbeta i den, och jag har verkligen inte fått höra något negativt om det. Syksyn esitelmiä: 2.9. Tja, sköta om mig själv, det är redan nu ganska jobbigt. maailmansodan aikana Euroopassa" • • • • • Helsingfors frimärkssamlareförenings (HFF) föredragsprogram för hösten 2024, onsdagar kl.18 i SFs möteslokal på Lönnrotsgatan 32 B. Efter det limmade vi in dem i rätt små album, eller fäste dem med limlappar. När postkorten kom med i bilden kan man säga att de hade en könsutjämnande verkan. Per Persson: "Optinen lennätin 1796–1809 ja Suomen sota Ahvenanmaalla" 16.9. Och hem och hushåll kräver hela tid, det är rent självförsvar att hålla allt på sin givna plats. 27.8. Pensionärer är det däremot gott om. Men vi hade också en livlig bytesverksamhet. Det betyder helt enkelt, att det här är sista gången jag syns, eller skall vi säga läses i den här tidningen. Det kom brev också från andra länder hela tiden, främst från de nordiska, men även andra. Vi har varit tillsammans i snart 74 år och hon mår inte så bra numera. Pertti Panula: "Hotade fåglar i frimärken" Suomen Filatelistiseura ry 5 N är jag var ung, 10 till 12 år, var det krig – först vinterkrig, sedan andra världskriget. Kan man säga det. På tal om pensionärer så måste jag nu tala om mig själv. Och vad tänker jag då ha för mig, om jag inte finns med i frimärksvärlden mera. Carl Appelberg.. Vi pojkar i den åldern gjorde nästan alla det. Framför allt, jag vill ha tid och plats för min hustru. Finn Sumelius: "Marianne-allegorin i olika utformningar på franska frimärken" 25.9. Det som jag verkligen saknar i dessa dagar är juniorer, unga samlare. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin ja vaihtaa kuulumisia kerholaisten kanssa. Men jag tror inte det finns större krav på gamla gubbar. Men kriget var annorlunda på den tiden. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 5 Ungdomens tid – nuoruuden aika HFFs hedersmedlems sista spalt – Carl Appelberg Tulevia tapahtumia Lönkalla Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Jag tycker medelåldern för samlare stiger för varje år. När ni läser det här, har jag hunnit fylla 94 år. Kari Korpela: "Rautatien pakettimerkit Suomessa" 24.9. Det är så nära ett helt sekel, att det nästan svindlar för mig. Det hindrade oss till exempel inte att samla frimärken. 11.9. Vi hade vanligen små häften med kuvert där märkena fanns. SF:n kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18. Hon bor i vilohem, men kan besöka sitt gamla hem när vi bara kan och vill. De lekte antagligen med dockor. Mitt beslut har definitivt ingenting att göra med att tidningen bytt chefredaktör, hon är mycket kompetent och kommer att fortsatt hålla tidningen på sin redan tidigare höga nivå. De flesta av oss är faktiskt pensionerade. Vi är egentligen bara besvärliga, eller hur. Men osvuret är bäst, det finns många framstående kvinnliga filatelister nu för tiden. Tapio Tuominen: "Edullisempia PC-ohjelmia" ja katsaus nuorisofilateliaan 28.10. Jag tror att många av oss dåtida pojkar ännu har kvar sitt barndomsalbum, jag har mitt. "Kai Masalin: Ilmaoperaatiot 2. Uppriktigt sagt, jag tror att det är bäst att jag drar mig tillbaka. Jukka Sarkki: "Vapaakirjeet" • • • • • Aihefilatelistit ry pitää myös kerhokokouksensa SF:n kerhotilassa Lönkalla. Vad de gjorde, vet jag inte. Det är förresten en ganska typiskt företeelse att det för det mesta är män som samlar märken
– Julkaisija Raphael Tuck & Fils Ltd., Oilette -sarja, ”Villes de France”, Paris. Moulin Rougen uloskäynti). Suomen Postimerkkilehti 4/2024 6 Moulin Rouge!! Pariisin Punainen mylly myy vieläkin täysille katsomoille Kun Eiffel-tornia rakennettiin Pariisin vuoden 1889 maailmannäyttelyä varten, sen ei ollut tarkoitus jäädä pysyvästi paikoilleen, vaan rakennelma piti hävittää viimeistään joidenkin vuosien kuluttua, kuten yleensä muutkin näyttelyitä varten rakennetut yleisönähtävyydet. Juhani Aho loi Moulin Rougen maineen Suomessa Näitä muutamia varhaisia mainintoja lukuunottamatta suomalaiset olivat autuaan tietämättömiä uudesta pariisilaisesta synnin pesästä (vanhoja kyllä tiedettiin olevan) kunnes Juhani Aho julkaisi kirjansa Yksin syksyllä 1890, eli jo seuraavana vuonna Moulin Rougen perustamisesta. lehtien Pariisin kirjeenvaihtajat kertoivat kyseisen "tanssisalongin" huomiota herättävästä vaunusta kevään karnevaaleissa. Eikä siinäkään vielä kaikki. Nyt elokuvan pohjalta on tehty myös teatterimusikaali, jonka näytökset Helsingin Kaupunginteatterissa on myyty loppuun jo pitkälle syksyyn. Sortie du Moulin Rouge.” (Pariisi yöllä. 100. 1904–1910.. Alfred”. Kollotypia. Lähettäjän teksti kuuluu suomennettuna näin: ”Rakas Louise, yleensä on aamu kun ihmiset poistuvat Moulin Rougesta. Beraud. Toisin kuin aidot hienoston naiset (mondaine), nämä olivat kauniita kokotteja (cocotte), joita varakkaat herrat ylläpitivät seuralaisinaan. Moulin Rougesta on tehty useita elokuvia, joista viimeisin, vuonna 2001 ensi-iltansa saanut musikaali Moulin Rouge! oli sekä arvosteluettä yleisömenestys. Samana vuonna avasi ovensa Le Moulin Rouge, ohjelmallinen kabaret ja tanssipaikka. Jos olisi kysynyt keneltä tahansa silloin, miten pitkään nämä Pariisin kaksi houkutusta jaksavat vetää ihmisiä puoleensa, tuskin kukaan olisi veikannut, että 135 vuoden päästä kummatkin ovat edelleen Pariisin vetonauloja. Sarja 981, No. Kortin on piirtänyt taiteilija N. Autotypia n. Hän käwi usein eräässä tanssipaikassa Moulin rouge’issa waan eli muuten aiwan säädyllisesti.” Todellisuudessa lehdet tarkoittivat ”maailmandaamilla” ”puolimaailman daamia”, demi-mondainea. Ruotsinkieliset lehdet, jotka olivat paremmin perillä tällaisista asioista, eivät termejä sekoittaneet. Kun päähenkilö sitten Pariisin matkallaan saa kuulla Annan menneen kihloihin Moulin Rouge sijaitsee Place Blanchen laidalla, Montmartren kaupunginosassa. – Kortin kuva on vuodelta 1894. Jakamaton tausta. Samana keväänä Päivälehti ja Wiipurin Sanomat raportoivat Pariisissa tapahtuneesta murhasta, jonka ”uhri oli Pariisin maailmandaameihin kuuluwa nainen, kaunis, sukkela ja timanteistaan kuulu. Julkaisija ND Phot (Neurdein) 1890-luvun lopulla. Moulin Rougesta alettiin kirjoittaa Suomen lehdistössä jo maaliskuussa 1890, jolloin Finlandja Nya Pressen -sanoma”Paris la nuit. Niille, joille kirjan juoni ei ole tuttu, kerrottakoon että minä-muotoon kirjoitetussa kirjassa päähenkilö on rakastunut kotimaassa nuoreen Annaan, joka ei kuitenkaan vastaa tämän tunteisiin, vaan kohtelee tätä ”setänä”
Turisteille myytiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn aikoihin karttakortteja, joista selvisi miten parhaiten löytää kuuluisat nähtävyydet. Moulin Rougen suosiosta kertoo, että reitti sinne oli saanut numeron 2. ”La Belle de New York” oli yksi suurta suosiota saavuttaneista esityksistä Moulin Rougessa. Moulin Rougessa hän kohtaa seuraa tarjoavan naisen, jonka kanssa hän viettää yön Annaa muistellen. Kaiken huipuksi kirjailija oli saanut valtion avustuksen Pariisin matkaansa varten! Paheksunnasta ei puuttunut poliittisiakaan ulottuvuuksia. Etenkin papiston ja talonpoikaissäädyn edustajat moittivat Juhani Ahon kirja ”Yksin” toi Moulin Rougen suomalaisten tietoisuuteen jo vuonna 1890. – Julkaisijaa F. Se poistettiin myöhemmin sisätilojen laajennustöiden takia. Lähtöpaikka oli aina sama, Ooppera-aukio, jolla sijaitsi mm. American Expressin toimisto. Sen ensi-illan aikoihin elokuvastakin tuttu elefantti oli vielä paikoillaan sisäpihalla. Ahon 150-vuotissyntymäpäivän kunniaksi julkaistu pienoisarkki on vuodelta 2011. Kollotypia, reitti on väritetty käsin punaisella vesivärillä. Julkaisija E.L.D. ”Sama profiili, sama kihara korvan juuressa.” Aho kuvaa yötä yksityiskohtaisesti, mihin ei oltu Suomessa totuttu, eikä varsinkaan suomenkielisessä kirjallisuudessa. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 7 jonkun toisen kanssa, hän suuntaa pettyneenä Pariisin yöelämään. T. Vastaanotto oli pöyristynyt. – Käsin väritetty valokuvakortti, noin 1905. eli Ernest Le Deley, Pariisi.. ei tunneta, mutta tämä korttisarja oli hyvin suosittu Pariisissa. Kirjasta julkaistiin arvosteluja eri lehdissä, puolesta ja (enimmäkseen) vastaan
Naiset pääsewät ilmaiseksi. ”Kankang” kiinnostaa vastahakoisiakin matkailijoita Mielenkiintoisen näkökulman tuo vaasalaisen Pohjalainen-lehden päätoimittaja Ossian Ansas etusivun jutussaan 21.7.1891. Muutamat parit, nähtäwästi warta wasten tilatut,. Etualalla ”Käärmemies” Valentin le Désossé, myös kuuluisa tanssija Moulin Rougessa. Myöhemmin se tosin on nostettu Ahon tuotannon parhaimmistoon etenkin impressionistisen kerrontansa ansiosta. Nimi on tunnettu, sehän on yksi Yksin-kirjan toimimispaikoista! Sekä uteliaisuus että ’kirjallinen harrastus’ panewat minutkin heti toimimaan, ja jo seuraawassa silmänräpäyksessä loikon ajurin mukawissa waunuissa. Samassa on kadunnurkassa silmieni edessä kirjoitus palawilla kaasukirjaimilla, joitten liekkejä heikko ilmaweto liehuttaa. kirjaa kilpaa, useimmat sitä varmaankaan edes lukematta. Wapaasti puhutellaan ketä lystää, etenkin naiset käyttäwät wapauttaan, pyytäen jotain wirwoitusta jota wälisti kielletään, wälisti annetaan. Hetken päästä alkaa tanssi itse salongissa, joka sisustuksensa puolesta on sangen yksinkertainen, ainoastaan wernissattua puuta. ”Moulin Rouge, La Goulue” on mukana myös Belgiassa vuonna 2011 ilmestyneessä 10 postimerkin vihkossa, joka kuvaa Henri de Toulouse-Lautrecin julisteita. Wäkeä on sangen paljon ja käytös ihan moitteeton. – Värilitografia. Kuten muutkaan Pariisin-kävijät, hänkään ei voinut vastustaa kiusausta vierailla Moulin Rougessa, mutta kirjoittaa siitä lehteensä korostetun vähättelevästi tähän tapaan: ”Syötyämme päiwällisen eroan nuoresta matkakumppanista, jolla on omat hommansa, ja olen siis taasen yksin tuossa kuohuwassa ihmismeressä. Teatterissa näytetään tawallisia kesähauskuuksia, ei parempia eikä pahempia kuin muissa, ja uusia renkutuksia lauletaan. Tawallisen iso punainen tuulimylly, jonka siiwet owat täynnänsä punaisia lyhtyjä on pienen torin wieressä. Ja ne jotka lukivat, eivät yleensä kehdanneet sitä myöntää. Kirjanhan sanottiin ”hakevan vertaistaan Ranskan siveettömästä kirjallisuudesta”. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 8 La Goulue, ”Ahmatti”, tanssii cancania taiteilija Henri de Toulouse-Lautrecin (1864– 1901) kuuluisassa julisteessa, joka ilmestyi postikorttina Edition Cinos -sarjassa vuosina 1898 ja 1899. Hetken päästä ollaan perillä. Sisäänkäytäwässä tunkeillaan, waikka maksu on 3 frangia. Leweitä portaita ylös noustaan tilawaan tanssisaliin, mataline lehterineen katsojia warten ja sieltä päästään awonaiseen pihaan – tawallinen puutarha kesänäyttämöineen. Luen siinä ’Moulin rouge’. Waan tottumus liikkumaan saawutetaan täällä yhtä helposti kuin uidessakin, ja miltei uhkamielisenä tahdon nähdä jotain nimenomaan Pariisin tapaista iltahuwia
tanssiwat mitä suurimmalla notkeudella n.s. La Gouluella oli rooli myös Nya Pressenin jatkokertomuksessa 1891. Kun Moulin Rougea laajennettiin noin 1902 ja se keskittyi isompiin teatteriproduktioihin, cancan pysyi ohjelmistossa, mutta alunperin mainetta niittänyt tanssijapolvi oli jo siirtynyt muihin ammatteihin. Yllä oleva kortti kuuluu sarjaan, jota on manipuloitu vaihtelemalla esiintyjien päitä, vaikka tanssiasennot ovat pysyneet ennallaan. Tämä käsin väritetty valopainokortti on vuosisadan vaihteesta, jakamaton tausta. La Gouluesta tuli leijonankesyttäjä.. Cancan oli yleensä ohjelman viimeinen esitys ja kohokohta, jota kaikki odottivat. – mainittiin monissa lehtiuutisissa vuosien 1890 ja 1904 välillä. A.” La Goulue ja muut tanssijat Oltiinpa Juhanin Ahon romaanista mitä mieltä tahansa, Moulin Rouge tunnettiin siitä lähtien kaikkialla Suomessa. Mieliala ei kuitenkaan näytä sen wilkkaammalta, useimmat näkyy saapuneen katsojina waan – niiden joukossa paljon matkustajiakin. Alkuperäiset kuvat ilmestyivät jo ainakin vuoden 1898 postikorttisarjassa. O. Tunnetuimmat tanssijat – kuten La Goulue, Valentin le Désossé, Môme Fromage, Nini Pattes-en-l’Air, Grill d’Égout, Rayon d’Or, ym. Ei edes löydy mieluista tanssikumppaniakaan, ja klo 11 tienoissa olen taasen kadulla hengittämässä wilpoista yöilmaa, saan waunut ja menen tyydytetyllä uteliaisuudella waan ilman mitään wiehätystä hotelliini, jossa pian lewollisesti nukun päiwän monien näköjen jälkeen. Sanalla sanoen huwit eiwät tunnu huwille, ja naiset owat kaikkea muuta kuin wiehättäwiä. Liehuvia helmoja taiteilija Jacques Welyn (1873–1910) piirtämässä kortissa sarjasta ”Paris qui danse” (Tanssiva Pariisi), Moulin Rouge. Käsinväritetty kollotypia, jakamaton tausta. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 9 Hulvatonta menoa tanssilattialla. kankangia, ja sitten alkaa yleinen tanssi
– Taiteilija Charles Naillod. Editha (puoleksi leikillä, puoleksi hermostuneena): ’Olisihan minun pitänyt odottaa että se kysymys tulee ennemmin tai myöhemmin – täällä kotonakin!’ Kilpi: ’Kuinka niin?... Värilitografia. Tai sitä vaan, että... Ulkoa kuuluu kaiken aikaa kansanjoukon epämääräistä puhetta ja rähinää. Valtavat hatut olivat tuolloin muotia, näköjään jopa tanssijoilla. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 10 Moulin Rouge Suomalaisessa Teatterissa Kun Maila Talvion näytelmä Kauppaneuvoksen kuoltua sai ensi-iltansa Suomalaisessa Teatterissa vuonna 1905, jo ensimmäisen näytöksen aloitusrepliikki liittyi Moulin Rougeen. Pöytä tuoliryhmineen. Mitä...?’ Editha: ’Ei mitään, ei mitään... Jaettu tausta.. Toinen katsotaan päivällä, toinen yöllä.’ Salo Kannel: ’Ei ole Moulin Rouge enään entisellään. Ympärillä Kilpi, Marto, Salo Kannel ja Hella Asp (muodikkaassa kävelypuvussa, suuri hattu päässä). Ja kuten siitäkin käy ilmi, Pariisin Punaisen myllyn odotettiin olevan kaikille tuttu ainakin nimeltä: ”I NÄYTÖS Suuri, matalahko, räikeällä loistolla kalustettu sali; peräseinällä kolme ikkunaa raskaine punaisine plyshiverhoineen. Moulin Rougen mainoskortteja noin vuodelta 1909. Parisin kuuluisa punainen mylly on nykyään varsin siisti paikka, jonne kuka hyvänsä saattaa mennä. Editha (surupuvussa) kaataa kahvia ja ojentelee vieraille. Toisella sivulla ovi etehiseen, toisella ovi konttorihuoneisim ja myymälään. Kaikki te puhutte ikäänkuin Moulin Rouge olisi Parisin merkillisin merkillisyys.’ Kilpi: ’Jollei se juuri ole merkillisin merkillisyys, niin onhan se ainakin merkillisimpiä merkillisyyksiä.’ Editha (leikitellen, pieni kärki sanoissa): ’Niin, eikö totta: Louvret ja Luxembourgit ja kaikki muut ovat pelkkä varjo Moulin Rougen rinnalla!’ Kilpi: ’Taidetta tapaa kaikkialla, mutta Moulin Rougea ei ole kuin Parisissa.’ Marto: ’Oo – älkää luulko! Jokaisella suurkaupungilla on sekä Louvrensa että Luxembourginsa ja Moulin Rougensa! Eikä ulkomaalaisen pidä laiminlyödä kumpaakaan. Toista oli silloin kun minä...’ ” Joel Lehtosen Punainen mylly 1913 Jos Maila Talvio näytelmässään vakuuttaakin Moulin Rougen viattomuutta, tai ainakin tavanomaisuutta, Joel Lehtosen vuonna 1913 ilmestyneen Punainen mylly -novellikokoelman ”Moulin Rouge” hehkuu toisenlaista tunnelmaa: ”Illan hämärtyessä kuumottaa taivas boule vardin päässä harmaana kuin sumu, pian mustana kuin noki, jota vasten lehdettömien kastanjain oksat haihtuvat näkymästä. Kilpi: ’No Editha, tottahan sinä kävit Moulin Rougessa?’ Marto purskahtaa pieneen nauruun, katsahtaa Edithaan. Juhlat alkoivat iltaisin klo 21
Yksi 1900-luvun Moulin Rouge! -elokuvamusikaalissa alkuperäinen valssi on muutettu tangoksi (”El Tango de Roxanne”), mutta alkuperäinen rajuhko apassihenki on säilynyt. Jaettu tausta. Ah, se on hullunkurista, se on hu paista, kun soi: ’Kennst du das Land!’ Ah, ihanaa... – Kollotypia, jaettu tausta. ”La revue de la femme” sai ensi-iltansa vuonna 1907. Kirkuvat tytöt, – selkä kenossa, nuoret ja notkeat, – kukitetuissa, heleäkukkaisissa silkki harsoissa, vatsa kaarevana... Se muistetaan etenkin siitä, että silloin oli ensimmäistä kertaa mukana Mistinguett (1875–1956), josta myöhemmin tuli sodanjälkeisen Moulin Rougen suuri tähti. – Valokuvapostikortti, valokuva (Paul) Boyer & Bert, julkaisija F.C. Mielenkiintoista nähdä, millaisen tulMoulin Rougea esittävät postikortit voi usein ajoittaa sen perusteella, mitä revyytä kuvassa mainostetaan. Kirkaisevat kuin pedot erä maassa, kuin kymmenet naarastiikerit! Näyttämöllä tanssitaan, keskilattialla tanssi taan. & Cie. Tai jouhi soittimista suloisena ja hillitysti, sillä nyt ne soit tavat vienosti: ’Kennst du das Land, wo die Zi tronen blühn...’ Imelä aperitiivi-juoma syöksyy petollisena päähän. Valtavassa salissa, kuin kirkossa, huikaisevat sähköt, musiikki räikkyy torvista raakana kuin janitshaari-marssi, villinä symbaaleista. Pehmeällä, punaisella samettimatolla nuo tytöt, – nuoret ja keveät kuin gasellit, notkeat ja leikki vät, povet pyöreät ja kovat kuin paratiisiomenat...” Olivatkohan Pohjalaisen päätoimittaja Ossian Ansas ja Joel Lehtonen ollenkaan käyneet samassa paikassa. Loimahtavia, tummia katseita, – kun aperitiivi hullauttaa ja huumaa, naurussa, hälinässä, kun tuhannet tulet ja värit sin koilevat silmissä. Eroittaa tuossa lähellään ihmisiä, sadan laisia; pian ne katoavat pauhaavaan pimey teen, josta tulet ja Iyhdyt ja kirjaimet ja soihdut kilvalla loimuavat. eli Societé Internationale Photographique. Julkaisija S.I.P. Niin, se syöksyy, se panee aivot vyyhtenä ke rinpuulle. Kun ovi aukeaa, niin päät kurkoittuvat kuulemaan melua sisältä, ja tungeksien väki työn tyy sinne. Mistinguett ja Max Dearly esittivät Moulin Rougessa 1908 sittemmin legendaariseksi muodostuneen Valse chaloupéen eli apassitanssin. Moulin Rouge pyörittää verkalleen punaisia sähkösiipiään. – Väki kuhisee boulevardin syk syisessä loassa, mustanaan sitä virtailee kastanja kujain hämyssä. Apassitanssi ja Moulin Rougen palo Tanssin lisäksi Moulin Rougessa esitettiin vuosien mittaan monenlaista varieteeja revyyohjelmaa sekä kokonaisia teatteriproduktioita. Ja myllyn ovella seisoo, kiertää mustanaan väkeä. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 11 Ja sähkovalot syttyvat: lamppujen tulet läpät tävät, kyltit iskevät silmää, sinkauttavat kirjai mia, pyörittävät hyrriä, renkaita, lyövät vihreinä ja punaisina salamoina, syttyvät mikä milloinkin, sammuvat hetkiseksi mikä mitenkin, ja väläh tävät jälleen. alun nousevista tähdistä oli Mistinguett (oikealta nimeltään Jeanne Florentine Bourgeois). Hänen ja Max Dearlyn La revue du Moulin -show’ssa esittämästä apassitanssista tuli valtava menestys.. Ja siellä on hauskaa, hirtehistä, ihanaa. Niin etta pää pyörii kuin myllyn siivet – kun torvien ja rumpujen räikkeessa tytöt tanssivat, kiljuvat
I morse ödelade en eldsvåda den beryktade kafé-konsertsalongen Moulin Rouge i Paris. Paris, 27 febr. ... Allt går under, allt flyter bort och vi stå kvar med våra vissnade minnen. ”Moulin Rouge Just nu kommer den uppskakande nyheten att de lätta nöjenas medpunkt, Moulin Rouge, begått självmord. Etablissemanget, som för sin del roaMoulin Rouge pysyi tuhoutuneenakin ihmisten muistoissa. päivänä 1915 ensi-iltansa saanut La revue tricolore (nimi kaiketi viittasi Ranskan lippuun) jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Tämä kortti toi varmaan sekä lähettäjän että vastaanottajan mieleen muistoja hauskemmilta ajoilta. Se on lähetetty ranskalaiselle sotavangille Saksan Merseburgiin 17.1.1918. Moulin Rougessa esitettiin kuitenkin vielä kaksi show’ta. ja 2. på morgonen vinkat adjö och hela härligheten med salar, kabinett och underbara vrån förvandlats till en askhög. Den röda kvarnens vingar helt enkelt den 27 febr. Siitä tehtiin myöhemmin uusia versioita, joissa Mistinguetten ja Max Dearlyn apassitanssia kuvaava juliste on esillä. Kollotypia, ND Phot (Neurdein).. Den bekanta nöjeslokalen i Paris. päivänä saatiin sanomalehdistä kautta Suomen lukea sotauutisten keskeltä, että Moulin Rouge oli tuhoutunut tulipalossa. Det är vacker gest Moulin Rouge gjort, sortie i det rätta ögonblicket innan dens krämpor hunnit helt fördunkla en lysande ungdoms minnen...” Nostalginen artikkeli päättyy kirjoittajan huokaukseen: ”Ack, vi lefva i ett tidehvarf. Yllä olevan kortin kirjoittanut nuori mies kertoo lähtevänsä pian rintamalle: ”Pian on minun vuoroni.” Kortin kuvaamassa laulussa sanotaan mm. Helmikuun 5. – La vie est bien triste!” (Dagens Press 1.3.1915) Hufvudstadsbladetin uutinen oli astetta happamampi: ”Moulin Rouge härjadt af eld. ”Näet ne vielä uudelleen, Paname; Eiffel-tornin ja Place Blanchen; Notre Damen, boulevardit ja kauniit naiset...” Kortti on lähetetty 12.2.1918. Ensimmäisen maailmansodan alkaminen kesällä 1914 hiljensi Pariisin huvielämän jokseenkin tyystin. I dessa förstörelsens dagar har sålunda också detta världsbekanta – eller som telegrammets korta karaktäristik lyder, 'beryktade' – förlustelseställe vid Place Blanche å Montmartre skattat åt förgängelsen genom den röda hanens förvällande. Kuun lopulla syttyi tulipalo, joka tuhosi paikan täydellisesti. Ensimmäisinä uutisesta ehtivät kertomaan Dagens Press ja Hufvudstadsbladet, jotka myös käsittelivät aihetta laajemmin. Maaliskuun 1. Hallstämpladt såsom ett högkvarter för 'en sköna synderskans' vid Seine lätta sinne, ja till och med lättsinne, har Den röda kvarnen åtnjutit ett synnerligen brokigt anseende, hvilket likväl icke förhindrat att alla världens turister upptagit stället på sitt program öfver rundfarterna genom Paris... Suomen Postimerkkilehti 4/2024 12 kinnan Helsingin Kaupunginteatteri esittää siitä syksyllä. Kortti on painettu ”La revue du Moulin” -revyyn ensi-illan aikoihin, noin 1908
– Taiteilija Albert Chazelle, julkaisija A. Mutta ylellinen loisto ja teknillinen taitavuus ovat samat, mikä onkin luonnollista, koska samat kappaleet kiertävät New Yorkista Parisiin, Parisista Lontooseen ja sieltä takaisin New Yorkiin. En tid var Moulin Rouge t.o.m. Ero on vain siinä, että mitä lähemmäksi ne tulevat Parisia, sitä alastomammiksi ne käyvät.” Cancan kuului edelleen Moulin Rougen ohjelmaan. 1915 Moulin Rouge paloi ja vasta pari vuotta sitten se nousi kuin Fenix-lintu tuhkastaan, aivan uudessa muodossa. Pariisista ja Berliinistä olivat 1900-luvun alussa kaikkien matkailijoiden tuntemia. Chagoin, noin 1925.. Mutta amerikkalaiset ovat siihen tyytyväisiä. Mainoskortin tanssitytöille on annettu nimet legendaaristen 1890-luvun tanssijoiden, La Gouluen ja Grille d’Egout’n mukaan. Varmaankin he myös ovat tyytyväisiä siihen, mitä heille Moulin Rougen näyttämöltä tarjotaan. toukokuuta 1925 kuvaa hyvin sitä, miten ajat olivat muuttuneet: ”Parisin huviteatterielämää. Moulin Rouge har haft mycket skiftande öden; ibland har dess stjärna stått högt och stundom åter varit fullständigt undanskymd af de konkurrerande förlustelselokalerna. Se perustettiin 1889 Vuonna 1924 avattu uusi Moulin Rouge on hiukan sirompi versio aiemmasta myllystä. 1902 se muutettiin musiikkihuoneistoksi ja siellä esitettiin ensimmäiset englantilaiset baletit ja suuret loistorevyyt. Sen koristukset ovat parhaana todistuksena siitä, kuinka ranskalainen sisustustaide on jäänyt ajastaan jäljelle, se on samalla paikalla missä se oli v:n 1900 maailmannäyttelyssä. Jos tahtoo nähdä Parisissa amerikkalaisuuden huipussaan, on käytävä katsomassa suuria loistonäytäntöjä laitoksissa Casino de Paris ja Moulin Rouge. Helsingin Sanomien artikkeli 21. alastomuutta, sitä he saavat kyllikseen nähdä Parisissa, kirjoittaa eräs ruotsalainen kirjeenvaihtaja tukholmalaiselle lehdelleen. Muut sanomalehdet tyytyivät pääasiassa toistamaan STT:n lyhyttä sähkeuutista tulipalosta. stängdt.” (HBL 1.3.1915) (*) Baedeckerin opaskirjat mm. Ensimmäinen show oli ”New York–Montmartre”, jota mainostetaan kortin kuvassa. Tosin Moulin Rougen näyttämö on ainoastaan kolmasosa New Yorkin ’Uuden Amsterdamin’ teatterin näyttämötilasta eikä täällä siis samanlaisia joukkovaikutuksia saada aikaan. Mitä he taas eivät saa nähdä New Yorkin teattereissa, nim. Ne ovat sovitetut amerikkalaisen ja muun rahayleisön maun mukaisiksi. Vanha Moulin Rouge, Punainen Mylly, elää uutta aikakautta monivaiheisessa historiassaan. Turun Lehdellä oli kuitenkin 2.3. Ensimmäinen show, New York – Montmartre sai ensi-iltansa 20. Mitä amerikkalaiset ovat tottuneet näkemään Ziegfield Follies’sa New Yorkissa, sen he saavat nähdä myöskin Parisissa. joulukuuta 1924. ilmestyneessä uutisessa oma mielipiteensä lisättävänä: ”Moulin Rouge (Punainen mylly)-niminen suuri ja komea huvikahvila Parisissa on palanut poroksi. tavalliseksi tanssipaikaksi, johon vähitellen yhdistettiin kaikenlaisia pieniä ’vetonumeroita’. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 13 de den internationella publiken med smärre revyer, operetter och 'realistiska kadriljer', såsom det heter i Baedecker(*), gaf äfven året om offentliga baler, om hvilka samma resehandbok dock säger, att damer göra klokt i att undvika dem. Semmoisia huvipaikkoja ’maailman pääkaupunki’ tähän maailmanaikaan ei kaipaakaan!” Uusi Moulin Rouge Maailmansota loppui aikanaan, ja lopulta myös Punainen mylly rakennettiin uudelleen entisille sijoilleen. Kuten nimikin sanoo, vaikutteita haettiin paljolti Amerikasta, mistä myös virtasi turisteja Pariisiin
Tytöt käyttäytyivät agressiivisesti harjoituksissa ja avajaisiltana he ilmestyivät Moulin Rougeen drinkit kädessä kykenemättä laittamaan omia meikkejään tai edes pukeutumaan esiintymisasuihin. Seuraavana päivänä kun alkuperäiset tanssitytöt olivat selvinneet juopumuksestaan heidät lähetettiin ensimmäisellä laivalla takaisin Amerikkaan. Mistinguett loistaa paratiisihöyhenisessä puvussaan, joka jo on hieman tuhriintunutkin ahkerasta käyttämisestä. Hänen ympärillään on joukko mielikuvituksellisen koreissa puvuissa esiintyviä toisia höyhenolioita. Hän on ja pysyy apaashityttönä. Viereisen sivun postikortit lienevät juuri ensimmäisen show’n ajalta. Sen sijaan moni muu asia tässä kirjavassa ruokalistassa jättää katsojan verrattain välinpitämättömäksi. Juopuneet tanssitytöt Tanssityttöjen hankkiminen ulkomailta ei aina sujunut ihan leikiten, kertoo historiikki The Moulin Rouge (2002). Tässä mainostetaan Mistinguettin tähdittämää show’ta ”Paris qui tourne” vuonna 1928.. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 14 Helsingin Sanomat jatkaa: ”Kummankin mainitun teatterin jättiläisohjelmissa on ihailtavaa väriupeus, värien tavattoman taitava yhteensovittelu, värivalinnan useinkin yllättävä rohkeus, osittain myöskin esiintyjien erinomainen taituruus. Jos on totta mitä väitetään, että hän nykyjään on lähempänä kuuttakymmentä kuin kolmeakymmentä, on asia vielä ihmeellisempi. Gertrud Hoffmanin tytöt sen sijaan esiintyivät show’ssa elokuun 1925 lopulle asti, jolloin vuorossa oli uusi ohjelma. Kuinka monta tuhatta lintua oli saanut uhrata henkensä tämän typerän raakalaisnäytelmän kaunistamiseksi, en voinut edes ajatella, siihen määrin näky minua raivostutti... Hänen vain ei tulisi näytellä diiva-osia, plyymeihin peitettynä ja metrinlevyisissä hatuissa. Alkuperäisen tanssiryhmän käytös jo laivamatkalla Atlantin yli antoi aavistaa pahaa. Paikalle hälytetyt Hoffmanin tytöt pelastivat show’n harjoittelematta etukäteen kertaakaan. Yhdysvalloissa oli tuolloin voimassa kieltolaki ja tutustuminen ”iloiseen Pariisiin” oli ryhmän mielestä paljon kiinnostavampaa kuin tanssiminen. Mistinguettista sen sijaan ei ole sanottava muuta kuin hyvää. ... Loisto, kuten sanottu, on valtava... Pilanäytelmän tapaisissa apaashikuvauksissa hän on enimmän edukseen maailmankuuluina koipineen, jotka ovat linjakauneinta lajissaan...” Lehden kuvaus 1920-luvun Moulin Rougesta on säilyneistä postikorteista päätellen melko todenmukainen. – Valokuvapostikortti, G.L. Mistinguetten kaudella esiintyjen puvuista ei puuttunut loistoa. Uuden myllyn avajaisiin oli palkattu newyorkilainen tanssiryhmä, joskin Pariisissa oli tuolloin esiintymässä myös toinen ryhmä, Les 18 Gertrud Hoffman Girls. Manuel frères, noin 1928. Vaikka ei ymmärräkään hänen parisilaismurrettaan, ei voi olla viehättymättä hänen omaperäisestä herttaisuudestaan, joka on hieman katupoikamaista ja yltiöpäistä, mutta erittäin raikasta ja miellyttävää. Seuraukset olivat ”dramaattisia”
Kuvan taustakin viittaa siihen, että orkesteri soittaa siinä jossain ihan muualla.. Valokuvapostikortit vasemmalla ja alla oleva kortti ovat Hoffmanin tyttöjen signeeraamia. Albert-niminen nuorimies oli keksinyt hankkia jokaista tyttöä esittävän kortin ja pyytää niihin nimikirjoituksen. Oikella soittaa ”Pariisin Moulin Rougen kuuluisa Nan-Ellysin jazzorkesteri”. Mutta vuosiluku ei voi olla oikein, sillä Moulin Rougea ei ollut vuonna 1922 – sehän avattiin uudelleen vasta 1924. Kortin osoitepuolella on omistuskirjoitus ”Toverillemme Criquille, Euroopan mestarille, ihaillen ja onnitellen. Kortit lienevät uniikkeja. Kuvat Walery, Paris. Hän on hyvin voinut tuntea Nan-Ellysin jazzorkesterin jäseniä. Nan-Ellys Jazz, Moulin Rouge 3.12.22.” Eugène Criqui (1893–1977) saavutti Euroopan mestaruuden nyrkkeilyn höyhensarjassa 1922 ja voitti maailmanmestaruuden seuraavana vuonna. Criqui oli syntyjään pariisilainen ja nyrkkeili siellä monet ottelunsa. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 15 Sisääntuloaulassa mainostetaan amerikkalaista Les 18 Gertrud Hoffman Girls -tanssiryhmää
Huhtikuun 1. Edith Piaf lauloi. Jokaisen piti nähdä se ainakin kerran! Alakerran tanssisalissa esitettiin lyhyitä revyyohjelmia SS-upseereille, jotka univormuissaan olivat ainoana yleisönä paikalla. Niistä on internetistä löytyvien tietojen perusteella vaikea päätellä muuta kuin että tarinan juoni on yleensä aika ”Hôtel des étudiants” -niminen filmi sai ensi-iltansa Pariisissa syyskuussa 1932, ehkäpä juuri Moulin Rougen teatterissa. Kortiksi on valikoitunut juurikin Moulin Rougea esittävä valokuvakortti. Siellä aikaa viettävät saksalaissotilaat viihtyivät Moulin Rougessa, joka oli heille jaetun ”arjalaisen matkaoppaan” sehenswert-listalla. päivänä 1963 sai ensi-iltansa Frou-Frou -niminen show, ja sen jälkeen jokainen niistä on alkanut F:llä. Viereisellä sivulla on kaksi postikorttia 10 kortin sarjasta, jota on nykyään vaikea löytää, varsinkaan hyväkuntoisena. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 16 Ajat muuttuivat, kuten niillä on tapana, ja 1920-luvun iloittelua seurasi kausi, jolloin elävät kuvat – elokuvat – korvasivat live-esitykset kaikkialla maailmassa. Moulin Rougessa oli esitetty elokuvia jo alkuperäisen myllyn aikana, mutta nyt siitä tuli elokuvateatteri, jossa saatettiin myös esittää elävää ohjelmaa. Leconte. Tästä eteenpäin Moulin Rouge tuli tunnetuksi juuri näyttävistä show-esityksistään, joita nyt siis on jatkunut jo yli 70 vuotta. Vuonna 1951 jälleen uusi alku Kun sodan jälkeen oli taas vedetty vähän henkeä, Moulin Rougelle löytyi – taas kerran – uusi omistaja, joka oli valmis sijoittamaan revyyteatteriin. Julkaisija Yvon, Pariisi.. (Kuvat yllä ja alla.) Filmistä päätellen kortin kuva on 1920-luvun lopulta tai 1930-luvulta. Autotypia, julkaisija A. Show’t olivat yhtä upeita kuin ennen vanhaan, ja myös cancan teki kaivatun paluun. Uusi Moulin Rouge avasi ovensa kesäkuussa 1951. Kenttäpostia saksalaiselta sotilaalta Pariisista Saksan Oldenburgiin 4.12.1941. Osittain ihmiset halusivat aina jotain uutta, mutta etenkin 1930-luvun laman aikana oli järjestäjille huomattavasti halvempaa, kun uuden show’n saattoi esittää elokuvan muodossa vaikka joka päivä. Elokuvateatterissa esitettiin elokuvia muillekin. Moulin Rouge houkuttelee elokuvantekijöitä Moulin Rouge -nimisiä elokuvia on tehty aikojen saatossa peräti kuusi, vuosina 1928, 1934, 1939 (1941), 1944, 1952 ja 2001. Toinen maailmansota – elokuvia miehitetyssä Pariisissa Pariisi oli saksalaisten miehittämä vuodesta 1940 vuoteen 1944, mikä säästi kaupungin suuremmilta tuhoilta
Sodan jälkeen Moulin Rouge näytti ränsistyneeltä (vas.), mutta jo vuonna 1951 se avasi jälleen uudistettuna ovensa, nyt revyyteatterina.. Postikortin kuva Claude Delorme, julkaisija René Chambon. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 17 Cancania 1950-luvulle päivitettynä. Osin väritetty valokuvakortti
Filmistä tuli taloudellinen menestys ja se palkittiin mm. Elokuvassa häntä esittää amerikanunkarilainen Zsa Zsa Gabor (1917–2016). Vuoden 1952 elokuva oli brittiläistä tuotantoa ja sen ensi-ilta oli Yhdysvalloissa joulukuussa 1952. Moulin Rouge! Myös vuoden 2001 australialais-amerikkalaisessa Moulin Rouge! -musikaalissa seikkailevat Henri de Toulouse-Lautrec ja etäisesti hahmosta tunnistettavissa oleva Jane Avril Satinen roolissa, jota tähdittää Nicole Kidman. kevyesti sidoksissa Moulin Rougeen – tapahtumat on sijoitettu sinne, koska paikka on kuuluisa ja vuosikymmenestä toiseen yhtä kiinnostava. Kuvasta huomaa, että suurikokoinen mainos on ollut taitettuna moneen osaan. Vuoden 1953 aikana filmiä esitettiin Japanissa ja monissa Euroopan maissa – Suomessakin jo syyskuussa 1953 – mutta Ranskassa sen ensi-ilta oli jostain syystä vasta saman vuoden joulukuussa. Vuoden 1952 ”Moulin Rouge” -elokuvan mainos postikortilla. Tarina kertoo romanssista taiteilija Henri de Toulouse-Lautrecin ja La Gouluen ohella tunnetuimman 1890-luvun cancan-tanssijan Jane Avrilin välillä. Jo vuonna 1955 Moulin Rouge oli jälleen mukana elokuvassa, tällä kertaa sen nimenä oli French Cancan. Postikortin on julkaissut Saksassa – todennäköisesti 1953 – Kunst und Bild, Berlin.. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 18 Yllä kaksi belgialaista postimerkkiä, jotka esittävät Henri de ToulouseLautrecin 1890-luvulla maalaamia julisteita Jane Avrilista (2011). kahdella Oscarilla, ehdokkuuksia oli peräti seitsemän. Jean Renoirin ohjaama filmi kertoi Moulin Rougen perustajan Charles Zidlerin (elokuvassa Henri Danglard) elämänvaiheista. Julkaisija Francois Nugeron, Neuilly. Jane Avril (1868–1943) oli – toisin kuin useimmat muut tuon ajan tanssitähdet – tiettävästi varsin älykäs, mutta neuroottinen. Vuoden 1952 Moulin Rouge -elokuva (jota esitettiin Suomessa nimellä Punainen mylly) on siitä poikkeuksellinen, että sen päähenkilöt ovat ainakin olleet olemassa. Pääosaa esitti Jean Gabin, joka oli itsekin esiintynyt Moulin Rougessa Mistinguetten kanssa jo vuonna 1928. Zsa Zsa Gabor esitti Jane Avrilia vuoden 1952 ”Moulin Rouge” -elokuvaversiossa. Offsetdruck Carl Kühn & Söhne AG, Berlin
Myös Pariisin Moulin Rouge kärsi pandemiasta: se oli suljettuna 18 kuukautta ja avasi jälleen ovensa syyskuussa 2021. Editions de la Martiniére, Paris 2002, 190 p. Reflets d’une époque. Seija-Riitta Laakso Lähteitä: • Kansalliskirjaston digitaalinen sanomalehtiarkisto, vuodet 1889–1925. Editions France-Empire, Paris 2001, 278 p. internetsivustot. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 19 Viereinen postikortti Place Blanchelta on 1960-luvun alusta. Kuten vuoden 1952 Punainen mylly, se oli taloudellisestikin menestys. Siipien mukana tulivat alas myös kirjaimet M, O ja U. Kukaan ei onneksi loukkaantunut. Edition Art GUY, julkaisija André Leconte, Pariisi. Huhtikuun lopulla tänä vuonna Moulin Rouge oli taas Suomenkin lehtien uutisissa, kun sen tuulimyllyn siivet yhtäkkiä romahtivat eräänä aamuyönä, ilmeisesti ihan omia aikojaan. Beatleseihin ”All you need is love” ja Queeniin ”The show must go on”. • Jean Castarède: Moulin Rouge. Varsin sekavaa juonta säestää 1900-luvun loppupuolen musiikki aina Marilyn Monroesta (”Diamonds are the girl’s best friends”) ja Madonnasta (”Like a Virgin”) mm. ”Moulin Rouge coming soon” mainoskortti, Twentienth Century Fox, 2001.. • Kaikki kohteet ovat kirjoittajan kokoelmasta. parhaan elokuvan palkinnon. Nicole Kidman esittää keuhkotautia sairastavaa Satinea ”Moulin Rouge!” -elokuvamusikaalissa. ”La revue japonaise” eli japanilainen show oli ohjelmistossa vuosina 1960–1962. Elokuva sai ansaitusti kaksi Oscaria (puvustuksesta ja lavastuksesta) ja kolme Golden Globe -palkintoa, mm. • Jacques Crépineau and Jacques Pessis: The Moulin Rouge. • Wikipedia ym. Siinäpä juoni tulikin jo pääpiirteittäin kerrottua. Teatteriversio ja pandemia Moulin Rouge! -teatterimusikaali sai ensi-iltansa Bostonissa 2018, Broadwaylla kesällä 2019 ja Lontoon West Endissä pandemian jälkeen 2022
Suomen Postimerkkilehti 4/2024 20 Kuva 1. Kaksirenkaisessa siltaleimassa on renkaan yläkaarella em. * •. teksti ja alakaarella sama venäjäksi. No 13 i" -venäläisleimalla leimattu postikortti Sortavalaan. Venäläisleimat Suomen rautatiepostissa S uomen venäläistämispyrkimysten katsotaan alkaneen vuonna 1890, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri Ill antoi määräyksen Suomen postilaitoksen yhdistämisestä Venäjän postilaitokseen ja siirtämisestä Venäjän sisäministeriön alaisuuteen. Venäläisleimalla "P.vagn P.vaunu" leimattu ehiökortti Vähäkyröön. No 1 (–No 20)” -tyyppiset leimat olivat käytössä postivaunuissa 1–20. Keskellä on päivämäärä ja sen molemmin puolin tähti. postimanifestin seurauksena oli venäläisten postimerkkien ja -leimojen pakollinen käyttöönotto Suomessa. Kuva 2. Sisemmän renkaan ja siltapalkin välillä on 5–8 pystysuoraa lohkoviivaa. Kyseessä on 7-lohkoviivaisen leimatyypin varhaisin tunnettu käyttö. Venäläisleimoja on kaikkiaan 185 ja muutettuja leimoja 88. Suomen itsenäistyttyä 1917 tulivat seuraavana vuonna käyttöön uudet suomalaiset kaksirenkaiset siltaleimat. “K.P.X.P. Vasaraa ja meisseliä käyttäen leimoista poistettiin venäjänkielinen teksti ja näin niistä tuli käyttökelpoisia leimoja Suomen postin tarpeisiin. Postivaunuista 13 ja 14 tunnetaan myös “P. Erittäin harvinaisella "P.K.X.P. K.X.P. Monilla venäläisleimoilla pitkä käyttökausi Kiinteiden postitoimistojen tavoin myös rautatieposti joutui ottamaan käyttöön venäjänkieliset leimat, niitä tunnetaan vuodesta 1893 lähtien. ” -versio, jossa on Nº 13:n tai 14:n lisäksi myös “a” tai “i” -kirjain, eli aamu/ilta (kuva 1). Tästä huolimatta venäläisleimoja käytettiin korjattuina niin kauan kuin ne kestivät, jopa 1950-luvulle saakka. Tämän ns. Venäläisleimoja käytettiin postivaunuissa 1–24 sekä ennen Suomen itsenäisyyttä käytössä olleissa postiljoonivaunuissa. Oikeataksainen kortti on kulkenut 23.12.1911 yöjunassa ( ) postivaunussa 5 (Tampere–Vaasa) todennäköisesti Laihian asemalle ja sieltä edelleen maanteitse Vähäkyröön. Oikeataksainen kortti on lähtenyt Hiitolan kunnassa sijainneen Pukinniemen postipysäkiltä ja kulkenut 29.3.1911 postivaunulla 13 Sortavalaan, "i" 13:n perässä tarkoittaa iltajunaa
Postivaunuissa 1 ja 2 käytettiin vastaavanlaista " P. R-kirjeet ovat harvinaisia rautatiepostissa. Toinen päälaji rautateiden venäläisleimoissa oli se, jossa postitai postiljoonivaunusanalyhenne on kehässä rengasviivojen sisällä ja päiväys keskellä olevassa palkissa (kuva 2). Kuorella on postivaunun R-lipuke No 836. Postileimat Suomen rautateillä 1870–1995. VAUNU P. X.P. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 21 Kuva 4. Helsinki 2009. ” -leimaa lainkaan). Lisäksi postivaunuissa 1 ja 2 käytettiin monina eri variaatioina “H:fors–St. P.burg” leimoja (kuva 3) samoin kuin Pietarin kaupungin nimen vaihduttua 1914 Petrogradiksi “H:fors–P-grad” leimoja. Lähdekirjallisuus Antti Lehmus – Olavi Helminen: Postia junalla. VAGN " -leimaa vuosien 1914–1918 välillä. Kuva 3. Kulkenut 17.1.1908 yöllä postivaunussa 2 ja saapunut Hyvinkäälle 18.1.1908. Alkuperäisistä, muuttamattomista venäläisleimoista löytyy jonkin verran harvinaisuuksia, muutetuissa leimoissa niitä on enemmän (esim. P.BURG No 2" leimattu kopeekkataksainen Rkirje. Päivämäärän yhteydessä käytettiin "a" ja "i" kirjainten sijasta myös "f" ja "e" -kirjaimia (förmiddag/eftermiddag). Erittäin harvinainen muutetulla "Postilj.k. kuva 4). Venäläisleimalla "H:FORS–ST. Kirje on kulkenut 5.8.1918 postiljoonivaunussa Tampereelle, josta edelleen Messukylään. H-B" venäläisleimalla (venäjänkielinen teksti poistettu) leimattu asiakirjalähetys Messukylään. Keijo Savelainen *. Tällaisia leimoja oli käytössä postivaunuissa 5–6 sekä 21–24 (jälkimmäisissä ei käytetty “K.P
Viidennen painoluokan lehtikääre Westsudetenlandetista 8.8.1942 Helsinkiin. Lentokirje Saksasta 31.3.1943 Paraisille, viimeisenä päivänä ennen EPPL:n astumista voimaan.. Ajatus kelpasi myös Saksan ulkoministeriölle, sopihan se hyvin osaksi kansallissosialistien ”Euroopan uuden järjestyksen” ideologiaan liittyvää kansainvälistymissuunnitelmaa. ITU:n toiminnan lamaannuttua Saksa ja Italia hyödynsivät tilaisuutensa ja ryhtyivät uudistamaan kansainvälistä televiestintäyhteistyötä. Tähän lyhytaikaiseksi jääneeseen järjestöön liittyi vain Saksan vaikutuspiirissä olevia maita. Vain niiden päämajat kykenivät jatkamaan työskentelyä Bernissä, Sveitsissä. Se esti myös kansainvälisten järjestöjen toiminnan. Reichspost halusi yhtenäistää kirjeja postikorttimaksut Saksan vaikutuspiiriin kuuluvien Euroopan maiden kanssa aluksi kahdenvälisillä sopimuksilla. Sama ajatus heräsi postin osalta Saksan postiministeriössä Kuva 2. Vuonna 1940 sekä Maailman postiliiton (UPU) että Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) oli lakkautettava toimintonsa. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 22 Suomen erikoispostisopimukset 1922–1945 Osa 4: Euroopan postija pikatiedoitusliitto 1943–1945 Ari Muhonen Saksalla oli toisen maailmansodan aikana oma suunnitelmansa kansainvälisestä postiyhteistyöstä. T oisen maailmansodan syttyminen vaikutti merkittävästi Euroopan postireitteihin sekä yhteyksiin Euroopasta muihin maanosiin. (Reichspostministerium) ja postihallituksessa (Reichspost). Ne tekivät aloitteen eurooppalaisesta toimielimestä, joka voisi jatkaa postitoiminnan teknologista kehitystyötä. Tämä johti Euroopan postija pikatiedoitusliiton (Europäischer Postund Fernmeldeverein, EPPL) perustamiseen. Kuva 1
Saksa solmi ensimmäiset kahdenväliset sopimukset Italian ja Alankomaiden kanssa, ne astuivat voimaan 1.1.1942. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 23 Mallina käytettiin pohjoismaista postisopimusta. Samoin toimivat Espanja, Turkki ja Vatikaani. Ranska vastusti ajatusta uudesta, UPU:sta riippumattomasta järjestöstä. Lisäksi tämä antoi hyvän tilaisuuden siirtää syrjään angloamerikkalaiset, jotka olivat hallinneet työskentelyä 1920ja 1930-luvulla. Harkittuaan tilannetta uudelleen Sveitsi päätyi samaan tulokseen ja lähetti vain kaksi teknistä asiantuntijaa tarkkailijoiksi. 23. tiikkaan. Monet mukaan kutsuttujen PTT-hallintojen johtohenkilöt olivat toimineet tehtävissään useita vuosia ja tunsivat toisensa hyvin. Myös Ruotsin postin johtaja Lager halusi olla mukana. He katsoivat, että heillä oli jo yhteinen historia ja perinne, jota he voisivat jatkaa. Ranskan ennakkoehdot olivat Saksalle liikaa, ja Reichspost peruutti maalle lähettämänsä kutsun. Pikalentokirje Saksasta 2.2.1943 Helsinkiin. Ruotsin ulkoministeriö kuitenkin päätti, että osallistuminen olisi poliittisesti liian riskialtista, ja kielsi Lageria lähtemästä matkaan. Saksan ja Italian televiestintäasiantuntijat tapasivat marraskuussa 1940 tavoitteenaan jatkaa ITU:n komiteoiden välttämättömänä pidettyä standardointityötä. Kuvissa 1 ja 2 on kaksi sopimuksen mukaisella taksalla lähetettyä postilähetystä. Sillä oli oma lehmä ojassa, olihan UPU:n virallinen kieli ranska ja valuuttana frangi, ja niistä se ei halunnut luopua. Kuva 4. Niitä seurasivat sopimukset Suomen (1.4.), Tanskan (1.6.), Kroatian (1.7.), Romanian (15.7.), Bulgarian, Norjan ja Slovakian (1.9.) sekä Belgian (1.1.1943) kanssa. Ajatus sai hyvän vastaanoton. Kutsun saaneista puolueettomista maista Sveitsi osoitti suurinta kiinnostusta, koska kongressi sopi hyvin sen hallituksen omaan kansainvälistymispoliKuva 3. Wienin kongressi Elokuussa 1942 Reichspostin johtaja, tohtori Friedrich Risch kutsui kahdeksantoista posti-, puhelinja televiestintähallintoa (PTT) Wieniin lokakuussa pidettävään kongressiin, jonka tarkoituksena oli keskustella Euroopan postija pikatiedoitusliiton perustamisesta. Kirje Alankomaista 24.3.1943 Helsinkiin, postimerkki juhlistaa Wienin kongressia
Yksi niistä koski kahden uuden painoluokan lisäämistä kirjelähetyksille. Lisäksi ehdotettiin, että painotuotteiden hinnat yhtenäistettäisiin kirjeiden ja postikorttien hintojen tapaan. Valiokunnat keskittyivät alojensa teknologiseen kehittämiseen, politiikka pidettiin poissa keskusteluista. Sopimuksen voimaanastumispäiväksi sovittiin 1.4.1943. Paikalla oli yksitoista postihallintoa. Kuvien 4 ja 5 kirjeet on lähetetty Suomeen sopimuksen ensimmäisen voimassaolokuukauden aikana. Esityslista koostui liiton jäsenten tekemistä ehdotuksista. Postikortti Saksasta 23.8.1944 Mikkeliin, palautettu. Se pelkäsi, että maiden edustajat aiheuttaisivat ongelmia istunnoissa ja rikkoisivat tavoitteena olleen kuvan yksimielisyydestä. Vähitellen tilanne muuttui, ja ranskalaiset kutsuttiin kaikkiin valiokuntien kokouksiin. Kirje Unkarista 22.4.1943 Helsinkiin, lähetetty edelleen kenttäpostissa. EPPL:n työskentely EPPL:n päämaja perustettiin Wieniin. Siksi Saksa peruutti kutsun myös näiltä mailta juuri ennen tapahtuman alkua. Saksa ja Alankomaat juhlistivat kongressia omilla postimerkeillä (kuva 3). Ensimmäisen vakinaisen valiokunnan toimialana olivat postipalvelut, toisen televiestintäpalvelut ja kolmannen televiestintätekniikka. Kuva 6. 1–1,5 kg painavien lähetysten maksuksi esitettiin 3 Reichsmarkkaa ja 1,5–2 kg painavien lähetysten 4 Reichsmarkkaa. Allekirjoittajamaita olivat Alankomaat, Kuva 5. Valiokunta hyväksyi lisäykset ja päätti viedä ne yleiskokouksen käsiteltäväksi. Reichspost oli kuitenkin tyytymätön maansa ulkoministeriöön, kun se aluksi esti ranskalaisten mukaanpääsyn. Valiokuntien työ valui kuitenkin hukkaan, koska yleiskokousta ei koskaan kutsuttu koolle. Saksalaiset asiantuntijat eivät ymmärtäneet, miksi Ranska jätettiin EPPL:n ulkopuolelle, vaikka heillä oli ollut tärkeä rooli UPU:ssa sotien välisenä aikana. Se koordinoi kolmen vakinaisen valiokunnan ja niiden alavaliokuntien työtä. 24. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 24 Belgia, Kreikka ja Serbia olivat haluttomia osallistumaan kongressiin. Ehdotetut muutokset päätettiin myös viedä yleiskokoukseen. Se käsitteli Euroopan televiestintäinfrastruktuurin uudelleenjärjestelyä. Wienin kongressi järjestettiin 12.– 24.10.1942. Kroatia ja Romania käyttivät kuitenkin oikeuttaan lykätä sopimuksen täytäntöönpanoa, ja ne liittyivät mukaan 1.4.1944. Postipalveluita käsittelevä valiokunta piti ensimmäisen virallisen kokouksensa Kööpenhaminassa 24.–30.6.1943. Albania, Bulgaria, Italia, Kroatia, Norja, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Suomi, Unkari ja Tanska. Keskustelujen jälkeen valtuutetut päättivät perustaa EPPL:n ja allekirjoittivat sopimuksen 19.10.1942. Televiestinnästä vastaava valiokunta piti oman kokouksensa 1.–7.9.1943 Wienissä
Samoihin aikoihin neuvostojoukot valtasivat Bulgarian ja Romania vaihtoi puolta kääntäen aseensa Saksaa vastaan. Syyskuun 1944 alussa Suomi katkaisi kaikki yhteydet Saksaan edellytyksenä aselevolle Neuvostoliiton kanssa (kuva 6). Muiden jäsenmaiden piti ilmoittaa EPPL:n toimistolle vastaavat taksansa omissa valuutoissaan. Useita sodan aikana toteutettuja ideoita ehdotettiin sodan jälkeisissä kongresseissa, jotka johtivat Euroopan postija telehallintojen konferenssin (Conférence européenne des administrations des postes et des télécommunications, CEPT) perustamiseen. EPPL oli jopa aikaansa edellä, sillä se yhdisti ensimmäistä kertaa postija televiestintäpalvelut saman järjestöön. Pääosa Italiaa oli menetetty jo syksyllä 1943. EPPL:n jäsenmaiden keskinäiset kirjemaksut vastasivat maiden kotimaan kirjetaksaa. Tämä muutos oli otettu käyttöön jo kahdenvälisissä sopimuksissa vuonna 1942 (taulukko 1). Sopimusten mukaiset kirjeiden painoluokat Kuva 7. Painoluokkia 1 kg:aan saakka oli vain neljä, kun kansainvälisissä taksoissa painoluokka muuttui 20 gramman välein. Pohjoismainen sopimus kattoi kirjeet 500 grammaan saakka, kun taas kahdenPainoluokka Pohjoismainen postisopimus Kahdenväliset sopimukset Euroopan postija pikatiedoitusliitto 1. 21–125 g 21–250 g 21–250 g 3. 251–500 g 501–1 000 g 501–1 000 g Taulukko 1. Kesällä 1944 maan tilanne oli jo vaikea, kun liittoutuneet nousivat maihin Normandiassa ja Neuvostoliitto painosti idässä. Liittoa ei koskaan lakkautettu, se vain hiipui pois Kolmannen valtakunnan tappion myötä. Ajatus eurooppalaisesta postiliitosta heräsi uudelleen 1940-luvun lopulla. Koska UPU:n toiminta oli keskeytynyt toisen maailmansodan vuoksi, EPPL muodostui linkiksi sotaa edeltävän ja sen jälkeisen kansainvälisen yhteistyön välillä. Vaikutukset postimaksuihin Konferenssissa sovitut kirjeja postikorttitaksat kirjattiin Saksan osalta liittosopimuksen liitteenä olleeseen toimitusohjesääntöön. Painotuote Böömin ja Määrin protektoraatista 8.10.1943 Helsinkiin.. Kolmen jäsenen menetys halvaannutti EPPL:n. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 25 EPPL:n päättyminen Stalingradin taistelu talvella 1943 oli käännekohta Saksan sotilaalliselle menestymiselle. Vastaavat painoluokat olivat käytössä jo pohjoismaisessa postisopimuksessa, tosin hieman erilaisella jaottelulla. Moni EPPL:n komiteoihin osallistunut asiantuntija oli yhä aktiivinen vaieten kuitenkin menneisyydestään. 126–250 g 251–500 g 251–500 g 4. 1–20 g 1–20 g 1–20 g 2. Sotilaallisesta tilanteesta huolimatta EPPL jatkoi toimintaansa elokuuhun 1944 asti
Kirjattu postikortti Kenraalikuvernementista 2.10.1943 Helsinkiin. Alla toisen painoluokan kirjattu kirje Norjasta 10.5.1943 Helsinkiin. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 26 Kuva 8 (vas.). Se sopeutui tilanteeseen ja muutti painorajansa 1.4.1942, vaikka sillä ei ollutkaan sopimusta Saksan kanssa. Saksa, pfenning Böömi ja Määri, kruunu Kenraalikuvernementti, groschen Tanska, äyri Suomi, markka Norja, äyri Kirje –20 g 12 1,20 24 20 3,50 20 Kirje 21–250 g 24 2,40 48 40 6,00 40 Kirje 250–500 g 40 4,00 80 80 9,00 80 Kirje 501 g–1 kg 60 6,00 120 18,00 120 Postikortti 6 0,60 12 15 2,00 15 Taulukko 2. Ruotsille tilanne oli erikoinen. välisissä sopimuksissa ja EPPL-sopimuksessa kirjeiden maksimipaino oli 1 kg. Tätä painavammissa kirjeissä käytettiin kansainvälistä taksaa. Suomi, Norja ja Tanska sovelsivat Saksan kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen painorajoja myös Pohjoismaisessa kirjeenvaihdossa. Eräiden unionimaiden sopimusten mukaiset postimaksut 1.4.1943 alkaen. Kuva 9
Liebesgaben-paketteja lähetettiin toisen maailmansodan aikana Suomeenkin, myös yksityishenkilöille. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 27 Huhtikuusta 1943 alkaen Suomen postiyhteyksissä Euroopan maihin sovellettiin montaa eri postisopimusta. Kuva 10. Erikoispostisopimuksiin sisältymättömien postilähetyslajien ja lisämaksujen osalta käytettiin kansainvälisiä postitaksoja. Paketti sisälsi pienen postikortin, joka vastaanottajan oli lähetettävä takaisin Saksaan valvontaviranomaisille. EPPL:n lisäksi olivat edelleen voimassa pohjoismainen postisopimus sekä kahdenväliset sopimukset Saksan ja Unkarin kanssa. Toisen painoluokan kirjattu kirje Tanskasta 18.12.1943 Lappeenrantaan. Kuva 11. Liebesgaben-paketin vastauspostikortti Vaasasta 16.11.1943 Saksaan. 27. Kuva 12. Muutamia taksojen mukaisia postilähetyksiä on esitetty kuvissa 7–10. Postikortti Italiasta 20.2.1944 Jyväskylään. Nämä niin sanotut Liebesgaben-paketit sisälsivät yleensä vaatteita ja/tai elintarvikkeita. Mielenkiintoisia postilähetyksiä Saksa loi kotirintamalta sotilaille lähetettäviä lahjapaketteja varten erityisen järjestelmän, jonka avulla kuljetettiin miljoonia lähetyksiä. Böömin ja Määrin protektoraatissa sekä Kenraalikuvernementissa (toiselta nimeltään Puolan miehitetyn alueen kenraalikuvernementti), käytettiin omia valuuttoja, vaikka ne olivat Saksan miehittämiä alueita. Taulukko 2 esittää sopimuksen mukaiset Saksan sekä EPPL:ssa mukana olleiden Pohjoismaiden kirjeja postikorttitaksat
Kuva 13 (yllä). Italia antautui 9.9., jolloin saksalaiset valtasivat maan pohjoisosat. Pikakirje Alankomaista 2.2.1944 Helsinkiin. Postiyhteys Suomesta Italiaan katkesi 23.9.1943, ja se avattiin uudelleen Saksan hallitsemiin Italian osiin vasta 19.1.1944. Niistä vain viisi on lähetetty EPPL:n aikana, ja vain tämä yksi on kuljetettu lentopostina. Toisen painoluokan kirjattu kirje Helsingistä 8.11.1943 Slovakiaan. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 28 Esimerkki tällaisesta kortista on edellisellä sivulla kuvassa 11. Kuvan 12 postikortti (edellisellä sivulla) on lähetetty 20.2.1944 Roomasta, joka oli tuohon aikaan Italian Sosiaalisen Tasavallan (Repubblica Sociale Italiana, RSI) pääkaupunki. Kirjetaksa on EPPL:n mukainen, mutta pikalisä maksettiin kansainvälisen taksan mukaisesti. Kuva 14 (vas.). Liittoutuneiden joukot nousivat kuitenkin maihin Sisiliassa jo 10.7.1943. Tunnen kaikkiaan viisitoista Suomesta lähetettyä Liebesgaben-postikorttia. Norjasta 6.6.1944 lähetetyssä pikalentopostikortissa (kuva 14). EPPL:n sopimukseen ei otettu mukaan lainkaan lisämaksuja, niihin sovellettiin muita postisopimuksia. Italia oli yksi EPPL:oon liittyneistä maista, joten se otti uudet kirjeja postikorttimaksut käyttöön 1.4.1943, kuten edellä mainittiin. Pikalentopostikortti Norjasta 6.6.1944 Hämeenlinnaan. Sen kääntöpuolelta käy ilmi, että vastaanottajan saama paketti sisälsi paahdettua kahvia, suklaajauhetta, suklaapatukoita ja teetä. Kuva 15 (alla). Vastaanottaja on merkinnyt saapumispäiväksi 5.4.1944, joten kortti oli matkalla puolisentoista kuukautta. Kuvan 13 pieni pikakirje on lähetetty Alankomaista 2.2.1944
Artikkelia tehdessäni olen tukeutunut myös EPPL:oa ja sen vaikutuksia toisen maailmansodan jälkeiseen eurooppalaiseen postija teleliikenneyhteistyöhön luotaavaan kansainväliseen tutkimushankkeeseen. Lähteet Harri Ala-Honkola et al.: Suomen postitaksat 1875–2001. Tavallisimmat kohdemaat ovat Saksa (145 lähetystä), Tanska (36) ja Unkari (31). Tutkimukseni mukaan Suomesta EPPL-maihin lähetettyjen postilähetysten määrä ei ole kovin suuri. Havaintojeni mukaan vastaavat harvinaisuusasteet koskevat Suomeen tulleita lähetyksiä. Myös Bulgaria on harvinainen lähetysmaa, esimerkki sieltä tulleesta kirjeestä on kuvassa 17. Postikortit ovat kirjeitä harvinaisempia, niitä on noin neljännes tuntemistani lähetyksistä. Postimuseo, Tampere 2006, 400 p. Näiden kahden Suomeen tulleen lähetyksen osalta on siis sovellettu kolmea eri postisopimusta. En ole edelleenkään löytänyt yhtään Albaniasta, Kroatiasta, Romaniasta tai San Marinosta Suomeen tullutta lähetystä. Tunnen EPPL-maihin menneinä 35 kirjattua ja 14 pikalähetystä. Toisen painoluokan kirjeitä tunnen vain 13, yhdeksän Saksaan menneinä ja yhden Tanskaan, Unkariin, Norjaan ja Slovakiaan kuhunkin. Romania ja San Marino ovat määränpäinä toistaiseksi täysin tuntemattomia. Suurin osa näistä on mennyt Saksaan (kuva 18), mutta hieman yllättäen pikakirjeistä viisi on mennyt Tanskaan. 29. hypotheses.org/. Lisätietoa tutkimushankkeesta löytyy osoitteesta https://europtt. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 29 puolestaan lisämaksuissa on sovellettu pohjoismaista postisopimusta. Suurin osa Suomesta EPPL-maihin lähetetyistä kirjeistä on enintään 20 gramman painoisia. Koska lisämaksut eivät kuuluneet sopimuksen piiriin, niihin sovellettiin joko kansainvälistä tai pohjoismaista taksaa. Kiitokset Kiitän Esko Seitsosta Suomen ja eri EPPL-maiden välisestä yhteydenpidosta antamista neuvoista ja tiedosta. Harvinaisuus Koska EPPL:n sopimustaksat olivat voimassa vain kirjeille ja postikorteille, harvinaisuutta eivät määritä lähetyslajit, vaan määränpäät ja lisämaksut. Yksi Italiaan postitettu kirje on käännetty edelleen Albaniaan (kuva 16a–b), mutta suoraan menneitä lähetyksiä en tunne ainuttakaan. Seuraava osa Artikkelisarjan viidennessä ja viimeisessä osassa käsittelen vuoden 1944 lopun postioloja, jolloin Suomesta saattoi lähettää postia vain Ruotsiin ja Kuva 16a–b. Sveitsiin, sekä postiyhteyksien avautumista vuonna 1945. Kirjattu kirje Oulusta 28.6.1943 Italiaan, lähetetty edelleen Albaniaan. Harvinaisimmat määränpäät ovat Slovakia ja Bulgaria (kumpikin 2 lähetystä, kuva 15) sekä Kroatia (1 lähetys)
Valentine Aldebert et Sabrina Proschmann: "L’Union Européenne des postes et des télecommunications (1942– 1945). Toisen painoluokan kirje Helsingistä 11.4.1944 Saksaan. 30 Suomen Postimerkkilehti 4/2024. 82–100. 43–54. Guerres mondiales et conflits contemporains, 2019/3, No. Hannu Kauppi: Yleismerkit 1930 = Model 1930 definitive series. Postin kiertokirjeet 1922–1934, saatavissa https://www.postimuseo.fi/kiertokirjeet-ja-kirjelmat/. 171–193. Frank Cass, London 2001, pp. Saatavissa https://www.comparativ.net/v2/article/ view/2823/2419. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 30 Kuva 17. Swiss Internationalism during the Second World War," in Georg Kreis (ed.), Switzerland and the Second World War. + 1 liite. Madeleine Herren: "Neither this Way nor any Other. Kirje Bulgariasta 14.12.1943 Helsinkiin. Kirjetaksa Suomi – Ulkomaat 1937. Un ensemble d'asymmetries complexes." Presses Universitaires de France. 9–13. Postihallituksen vuosikertomukset, saatavissa osin osoitteessa www.doria.fi. Kuva 18. [Postija lennätinhallitus], Helsinki 1937, 74 p. Christian Henrich-Franke and Léonard Laborie: "European Union for and by Communication Networks: Continuities and Discontinuities during the Second World War." Comparativ | Zeitschrift für Globalgeschichte und vergleichende Gesellschaftsforschung 28 (2018) Heft 1, pp. 275, pp. Keld Sørensen: "Den europæiske Postunion." Frimærkesamleren 1997/1 pp. Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012, 418 p
Suomen Postimerkkilehti 4/2024 31 Suomen Filatelistiseuran huutokaupat Loppuvuodesta jälleen perinteinen suurhuutokauppa, jossa tarjolla mm: Huutokaupan meklari: Petri Jansson 0400 552 671 Eri merkkimallien käyttämättömiä ja loistoleimaisia merkkejä! meklari@suomenfilatelistiseura.fi Rautatieja laivapostimerkkejä! Erikoisuuksia, kuten v. 1944 PR-merkki ristin kaksoispainamalla! Ehdotteita! Harvinaisuuksia! Rauman paikallispostimerkki kuoren takana! Ota yhteyttä jos haluat myydä kohteitasi!
Johns, Antigua, 4.11. Lentokirje lähetetty Chicagosta, Illinoisista 1.11.1946. Postin ja lentoyhtiön markkinointitempaus tarjoaa kuitenkin kiinnostavan läpileikkauksen lentopostin kulkuun Yhdysvaltain ja eteläisten Amerikan maiden välillä muutaman päivän sisällä – sekä melkoisen kirjon lentopostikohteita. Ennen 8–15 centiä maksaneet kirjeet saattoi nyt lähettää (puoleen unssiin eli noin 15 grammaan asti) 5 centin taksalla, joka oli sama kaikkialla maassa, Havaijia myöten. Pan Amin vuoden 1946 lentopostitesti sen sijaan on jäänyt vähemmälle huomiolle. – Kaikki tämän jutun kohteet ovat Seppo Laaksosen kokoelmasta. Lentopostimaksuja oli aiemmin käytetty lentoliikenteen kehittämiseen, mutta nyt oli päästy tilanteeseen, jossa maksuja voitiin alentaa. Kutsu osallistumaan Pan Amin lentopostitestiin julkaistiin 23.10.1946 mm. Postimaksu Etelä-Amerikkaan olisi vain 10 c (ennen 15–20 c), Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan 15 c (ennen 30 c), muualle Afrikkaan samoin kuin Aasiaan ja Kaukoitään 25 c (ennen jopa 70 c). uusi 5 centin lentopostimerkki (Michel 549) Kuvat 1 a–b. Myös postitaksoja Kanadaan, Meksikoon ja eräille Karibian saarille, ainakin Kuubaan, alennettiin. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 32 Pan Amin lentopostitesti 1946 – mielenkiintoinen läpileikkaus Amerikkojen filateliaan muutaman päivän sisällä Seppo Laaksonen Seija-Riitta Laakso Moni keräilijä tuntee Pan American -lentoyhtiön klipperipostin 1930ja 1940-luvuilta. Tämä lisäsi lentopostin määrää oleellisesti seuraavien viikkojen aikana, paikkakunnasta riippuen jopa 26–40 %. New York Timesissa tällaisena pikku-uutisena. (Lähde Jan Verster: 'The Pan American Air Mail Test of 1946.' "Netherlands Philately", Vol. ja lentopostiehiökirje. Paluuleima Antiguan merkeillä 5.11. Lokakuun 8. Samalla posti alensi lentoyhtiöiden postin kuljetuksesta saatavia korvauksia 60 centistä 45 centiin per tonnia /maili, mikä osittain kattoi postimaksujen alentamisen. Lokakuun 1. ja Pan Amin virkaleima kirjeen takana. päivänä ilmoitettiin, että ulkomaan lentopostitaksoja alennettaisiin samalla tavoin marraskuun alusta lähtien. Saapumisleima St. Tarkoitusta varten julkaistiin 25.9. päivänä 1946 Yhdysvaltain posti kuitenkin pudotti kotimaan lentopostin taksoja radikaalisti. E nnen toista maailmansotaa ja sen aikana lentoposti oli vielä suhteellisen harvinaista ja kallista. 34, No. 2.). Chicagolaisen Armin Herzin kaikki tässä jutussa nähtävät viisi kirjettä on lähetetty vuoden 1941 10 centin lentomerkeillä (Michel 502)
Lentokirje lähetetty Chicagosta, Illinoisista 1.11.1946. Postin ja Pan Amin yhteistyönä syntynyt testi luotiin markkinoimaan sitä, miten nopeasti ja edullisesti posti kulki kaikkialle Amerikoihin Pan Amin lennoilla. Pan Amin "Via Panagra" -virkaleima 6.11. Saapumisleima Willemstad, Curaçao 4.11., Pan Amin virkaleima samalta päivältä. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 33 Kuvat 2 a–b. Suurten kaupunkien päälehdissä (mm. Paluuleima Curaçaon merkillä 5.11. puolen unssin kirjeitä Pan Amin toimistoihin Karibian saarille sekä Keskija Etelä33. New Yorkissa ja Detroitissa, Michiganissa) julkaistiin lokakuun lopulla pikku-uutinen, jossa kerrottiin, että ihmiset voivat yhden päivän aikana (1.11.1946) lähettää Yhdysvalloista max. Lentokirje lähetetty Chicagosta, Illinoisista 1.11.1946. Saapumisleima Santiago, Chile 6.11. Paluuleima chileläisillä merkeillä 7.11. Kuvat 3 a–b. Leimassa on kuukausi väärin (XII), pitäisi olla XI
34 Suomen Postimerkkilehti 4/2024. Saapumisleima Port-au-Prince, Haiti 4.11., Pan Amin virkaleima 7.11. Lentokirje lähetetty Chicagosta, Illinoisista 1.11.1946. • Kuoren vasempaan alalaitaan tuli liimata lentotaksan määrästä postimerkkejä (jotka Pan Am maksoi). Siellä kirjeet leimattaisiin kohdemaan saapumisleiman lisäksi Pan Amin toimistossa, joka myös varustaisi kirjeet tarvittavilla kohdemaan postimerkeillä ja palauttaisi ne normaalilentopostissa lähettäjille. Kuvat 5 a–b. Paluuleima haitilaisilla postimerkeillä 8.11. Paluuleima St. Lucian postimerkeillä 7.11. • Kuorelle oli merkittävä ”Return to Sender”. Saapumisleima Castries, St. • Näin käsitelty kuori tuli viedä paikalliseen postiin. Lentokirje lähetetty Chicagosta, Illinoisista 1.11.1946. Kuvat 4 a–b. • Osoite tuli yliviivata. Kunkin maan Pan Am -paikallisedustaja sai vastaavasti sille osoitettujen lentokirjeiden palauttamista varten seuraavat ohjeet: • Kuoren taakse oli lyötävä toimiston virkaleima päiväyksellä varustettuna. Lucia 6.11., Pan Amin virkaleima samalta päivältä. Kirjeet tuli lähettää kussakin kohdemaassa osoitteeseen "Pan American World Airways System, Airmail Test". Suomen Postimerkkilehti 4/2024 34 Amerikkaan uudella 10 centin lentopostitaksalla
Suomen Postimerkkilehti 4/2024 35 Kuvat 6 a–b. Moni sai kuulla asiasta jälkikäteen. Molemmat tämän sivun kirjeet on postitettu vuoden 1926 lentomerkillä (Michel 300). Jan Verger ja Roy Lingen, ks. Saman lähettäjän lentokirje Leadvillestä, Coloradosta 1.11.1946. Siihen nähden on merkillepantavaa, miten paljon eri puolilta Yhdysvaltoja tilaisuuteen kuitenkin tartuttiin määräpäivänä. Tällä hetkellä tilanne on hiukan toinen: testikuoria on ollut. ja Pan Amin virkaleima samalta päivältä. ja poikkeuksellisesti vielä saapumisleima Leadville 11.11. Saapumisleima Tegucicalpa, Honduras 5.11., Pan Amin virkaleima samalta päivältä. Paluuleima Paraguayn postimerkeillä 19.11. lähteet) että testikuoria liikkuu vain vähän ja yleisesti ottaen ihmiset eivät juurikaan edes tiedä mitä ne ovat – edes kauppiaat, joilla niitä saattaa olla myynnissä jossain tapahtumissa. Poikkeuksellisen pitkä kiertomatka! Varoitusaika oli lyhyt, eikä viesti suinkaan ehtinyt perille kaikille halukkaille, kuten amerikkalaiset postimerkkilehdet huomauttivat. Lentokirje lähetetty Leadvillestä, Coloradosta 1.11.1946. Saapumisleima Asuncion, Paraguay 11.11. Kuvat 7 a–b. Näihin asti keräilijöiden keskuudessa on vallinnut käsitys (mm. Paluuleima Hondurasin postimerkeillä 5.11. ja saapumisleima Leadville 27.11
Perussetti olisi nykyään melko helppo koota Toukokuun lopulla eBayssä oli myynnissä tai myyty 2024 kevään aikana yli 90 testikirjettä. Lucia, (Brittiläinen Länsi-Intia) Port of Spain, Trinidad Keski-Amerikka San José, Costa Rica Guatemala City, Guatemala Tegucicalpa, Honduras Managua, Nicaragua Panama City, Panama San Salvador, El Salvador Etelä-Amerikka Buenos Aires, Argentina La Paz, Bolivia Rio de Janeiro, Brazil Georgetown, Brittiläinen Guiana Santiago, Chile Bogota, Colombia Quito, Ecuador Cayenne, Ranskan Guiana Asunción, Paraguay Lima, Peru Paramaribo, Suriname Montevideo, Uruguay Caracas, Venezuela Kuvat 8 a–b. John's, Antigua Willemstad, Curaçao, Alankomaiden Antillit Ciudad Trujillo (Santo Domingo), Dominikaaninen tasavalta Pointe-à-Pitre, Guadeloupe Port-au-Prince, Haiti Kingston, Jamaika Fort-de-France, Martinique Castries, St. Pan Amin kohdepaikkakuntia oli testissä mukana 28, joista yhdeksän Karibian saarivaltioissa, kuusi Keski-Amerikassa ja 13 Etelä-Amerikassa. J. Tällä aukeamalla taas on kahden eri lähettäjän saamat paluukirjeet San Salvadorista. Varsin kohtuullisista hinnoista päätellen kohteet ovat edelleen aliarvostettuja – luultavasti niiden tarinaa ei kovin laajalti tunneta edelleenkään. Lukuunottamatta Quitoa Ecuadorissa, kaikkialle muualle kulkeneita kohteita olisi ollut saatavilla. Mutta vastahan kohteiden tutkimisessa päästiin alkuun. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 36 Kohdepaikkakunnat, joiden Pan Amin toimistoon lentopostikirjeitä sai lähettää: Karibian alue St. Herz sai kirjeitä paluupostissa ainakin Antiguasta, Curaçaosta, St. Kysymys johon on vaikeampi hetkessä löytää vastausta onkin, toimivatko. Mitä kirjeet meille kertovat. Paluuleima salvadorilaisilla postimerkeillä 8.11. Lentokirje lähetetty Bloomfieldistä, New Jerseystä 1.11.1946. Rahaakaan ei kuluisi kovin monta sataa euroa. Huomaamme, että vaikka paluupostimerkit on sijoiteltu eri tavoin kuorella, Pan Amin toimisto San Salvadorissa käytti ainakin näihin samoja merkkejä. Luciasta, Haitista ja Chilestä – mahdollisesti monesta muustakin paikasta, mutta ne ovat joutuneet erilleen sittemmin. tänä keväänä eBayssä myynnissä useita kymmeniä, monilta eri kauppiailta eri puolilta maailmaa. Sama lähettäjä – Armin Herz Chicagosta lähetti viisi kirjettä ja J. Saapumisleima San Salvador, Salvador 5.11., Pan Amin virkaleima samalta päivältä. R. R. Kirjeistä löytyy itse asiassa paljonkin tutkittavaa. Tämän jutun kuvista on jo havaittavissa ainakin kaksi toistuvaa piirrettä. Dewar Leadvillestä Coloradosta kaksi – osoittaa sen, minkä me kaikki filatelistit hyvin tiedämme: kun tällainen tilaisuus tulee, niin tottahan niitä kirjeitä kannattaa lähettää useampiin maihin. Dewaria muistettiin paluukirjeillä ainakin Hondurasista ja Paraguaysta. Perussetin kerääminen ei siis olisi välttämättä ylivoimainen tehtävä nykyään, kun internet kokoaa yhteen myyjät ja ostajat tavalla, jota ei osattu aiemmin kuvitellakaan
Oliko virkailija vaihtunut välillä vai jotain muuta hämminkiä sattunut, tuskin saamme koskaan tietää. Ja hyvänä puolena on se, etteivät kaikki amerikkalaiset ainakaan käyttäneet samoja merkkejä. 15.8.1941. Yli 30 kpl satunnaisen otantamme kirjeistä oli lähetetty New Yorkin osavaltiosta, useilta eri paikkakunnilta. 13.2.1926. New Jerseystä. Havaintojen joukossa oli esimerkiksi seuraavanlaisia yhdistelmiä: 2 c + 3 c + 5 c; 3 c + 4 c + 3 c; ylifrankkeerattu 4 x 3 c nelilö sekä 5 c + 5 c. Lentokirje lähetetty Brooklynista, New Yorkista 1.11.1946. Muun muassa tällaisia lentopostimerkkejä löytyy testikirjeistä: • 1926–1927 Kartta, 10 c sininen, julk. Se on voinut vaikuttaa lentoaikatauluihin. Mutta poikkeuksia yleiseen käytäntöön siis löytyy. Kun lisäksi testipostia lähetettiin Yhdysvalloista kymmeniltä eri paikkakunnilta – jo vaatimattomaan otantaamme eBayssä osuu 13 eri osavaltiota – omine leimoineen, voi sanoa, että käytännössä jokainen testikirje on omanlaisensa yksilö. Presidenttisarjan 10 centin John Tyler -merkkiä vuodelta 1938 (Michel 422A) näkee yksinään melko paljon. Yhdysvalloista vaihtelua frankkeerauksiin Kymmenen centin lentopostitaksan saattoi maksaa monella eri tavoin. Painos 42,092,800 kpl. Painos 864,753,100 kpl. (Michel 300) • 1941–1944 Kaksimoottorinen kuljetuskone, 10 c violetti, julk. Samoin voi pyrkiä selvittämään, kuinka kauan nopeaksi mainostettu lentoposti viipyi kullakin matkalla. kaikki toimistot samalla tavalla, eli samat merkit lähtivät kaikille kirjoittajille. Painos 67,117,400 kpl. Keräilijällä kävi tuuri, kun muutkaan paluukirjeet eivät olleet vielä ehtineet lähteä. ja lähtenyt paluumatkalle samana päivänä kuin edellisen sivun kirje – molemmat ovat saaneet Pan Amin toimistossa samanlaiset postimerkit, jotka on sitten lähtöleimattu 8.11. 25.9.1946 uuden viiden centin taksan vuoksi. Kohdepaikkakuntien leimatkin kertovat mielenkiintoisia asioita. Kulkunopeuksia laskettaessa kannattaa ottaa huomioon, että 1.11.1946 oli perjantai, joten testilennot osuivat viikonloppuun. Ihan kokonaan asia ei näin ainakaan ollut, sillä eBayssä myytyjen testikirjeiden joukossa on kaksi San Salvadorista palautettua kirjettä, joissa on kaksinkertainen määrä samoja kahden ja 12 centivon merkkejä kuin oheisissa kuorissa, eli 14 centivon ylifrankkeeraus. Saapumisleima San Salvador, Salvador 7.11., Pan Amin virkaleima samalta päivältä. Kirje on saapunut San Salvadoriin 7.11. Alla oleva kirje ei teknisesti ottaen ole testikirje ollenkaan, sillä se on lähtenyt New Yorkista vasta 4.11.1946. Indianassa oli yksittäinen lähettäjä, joka postitti ainakin 10 kirjettä – palataan häneen vähän myöhemmin. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 37 Kuvat 9 a–b. Voihan olla, että joku vain halusi ilahduttaa saajaa ylimääräisillä merkeillä, lentoyhtiön laskuun. Lentoreitit ja kulkunopeus Lentopostiin tarkemmin vihkiytynyt voi myös selvittää, mitä reittejä kirjeet todennäköisesti kulkivat kohdemaihin. (Michel 549) – Kymmenen centin lentopostimaksun saattoi maksaa kahdella tällaisella merkillä tai lisäämällä yhden merkin samana päivänä (25.9.) ilmestyneeseen lentopostiehiökuoreen. Tavallisia postimerkkejä saattoi myös käyttää lentopostissa. Menomatkahan kaikista kohteista saadaan helposti selville testin luonteen vuoksi, paluumatka sen sijaan vain mikäli postissa on satuttu lyömään saapumisleima lähetykselle – käytännöstä oli jo pitkälti luovuttu näihin aikoihin. (Michel 502) • 1946 Skymaster, 5 c karmiini, julk. Paluuleima salvadorilaisilla postimerkeillä 8.11
Monet testikirjeiden lähettäjistä tai heidän perillisistään ovat poistuneet tästä maailmasta 2000-luvulla, jopa vasta viime vuosina, ja jäämistöä on siksi nyt tullut myyntiin. Jacques Lerner – sittemmin timanttien maahantuontiyrityksen perustaja – oli muuttanut vaimonsa Mian ja kolmen lapsensa kanssa Amerikkaan vasta joulukuussa 1940. Bunting, tuolloin 22-vuotias sotaveteraani, kertoo 31. Jan Verster: "The Pan American Air Mail Test of 1946", Netherlands Philately, Vol. klipperit) Floridassa. Yhtiö toimi itsenäisenä vuoteen 1967, jolloin se liitettiin toiseen lentoyhtiöön, Braniff International Airwaysiin (BI). Lähettäjiksi on kirjattu Jacquesin itsensä lisäksi välillä vaimo Mia, välillä 15-vuotias poika Sylvain ja välillä ilmeisesti työtoveri Harry Sandhouse. Lernerin kahdeksan testikirjettä New Yorkista on kaikki varustettu kahdella uudella 5 centin lentopostimerkillä. Hänen mukana olleista pojistaan toinen kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. He saapuivat Lissabonin kautta Nyassa-nimisellä aluksella, joka kuljetti pakolaisia mm. Vincent, jonka erikoisuuksiin kuului japanin kielen taito. Hän opiskeli lääkäriksi, mutta myös ilmailu kiinnosti häntä siitä päätellen, että hän palveli Yhdysvaltain ilmavoimissa kapteenina Marokossa 1958– 1960. 1930-luvulta 1990-luvun alkuun yhtiö oli Yhdysvaltain merkittävin toimija kansainvälisessä lentoliikenteessä. Kohteet myös liikkuvat aika hyvin. heinäkuuta 1966. Hän kuoli vuonna 2018, 87-vuotiaana. Hän sai 41-vuotiaana surmansa pienkoneonnettomuudessa Iowassa 22. "Via Panagra" Monien testikirjeiden takaa löytyy leima "Via Panagra" (ks. Toinen syy ilmenee myös edellä kerrotuista elämäkertatiedoista. Jos kirjeet ovat aiemmin olleet harvinaisempia, yksi selitys on varmaan se, että internet on avannut markkinat ylipäätään kaikille kohteille ja niitä löytyy nyt paljon enemmän kuin aiemmin. Toinen samanikäinen testikirjeen lähettäjä oli Joseph Pike Indianasta. Senkin toiminta lentoyhtiönä on sittemmin päättynyt, joskin se toimii yhä muilla aloilla. 34, No. Panagra oli Pan Amin ja Grace Shipping Companyn yhteisyritys, joka perustettiin vuonna 1928 Etelä-Amerikan postireittejä varten. Voi olla, että kyseessä on vain satunnainen tarjontahuippu, ja kirjeitä on vastaisuudessa taas harvemmin saatavilla. marraskuuta. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 38 Pan American Amerikkalainen Pan American World Airways -lentoyhtiö, lyhyemmin Pan Am, perustettiin vuonna 1927 ja se aloitti kaupalliset lennot vesitasoliikenteellä (ns. saksalaisilta internointileireiltä. Hän oli opiskellut kieltä Yhdysvaltain laivaston koulutusohjelmassa ja jouduttuaan sotaan toimi kääntäjän tehtävissä taistelukentillä mm. Buntingin oma tarina sai sittemmin traagisen käänteen, joka sekin liittyi ilmailuun. kuva 2 b). Kaikista ei saa tietoja netistäkään, mutta tässä joitakin mielenkiintoisia esimerkkejä. eBayn otannassa – myytyjen kohteiden joukossa – on eräässä kirjeessä mielenkiintoinen sisältö tallella (kaikissa ei välttämättä sisältöä koskaan ollutkaan). lokakuuta päivätyssä kirjeessään vapaasti käännettynä seuraavaa: "Vastaan tässä Detroit Timesissa 27. Toukokuun loppuun mennessä vuonna 2024 myytyjä kohteita oli yli 40 – saman verran oli lisäksi myynnissä tuolloin. Iwo Jimassa. Hän palveli myöhemmin Korean sodassa ja työskenteli sittemmin suunnittelijana Chryslerilla. Sodasta palattuaan hänestä tuli näyttelijä ja teatteriohjaaja. Niistä kaksi (kuhunkin) oli osoitettu Hondurasiin, Panamaan ja Salvadoriin, minkä lisäksi Nicaraguaan, Chileen, Boliviaan ja Brasiliaan oli lähetetty yksi kuhunkin. Presidentti itse ja loput perheestä seurasivat perässä tammikuussa 1941. Parikymmentä kirjettä oli lähetetty eri osavaltioista itärannikolta Kaliforniaan asti. Hän kuoli 91-vuotiaana 2020. Sen kilpailija Delta Air Lines osti saman vuoden lopulla valtaosan Pan Amin liitetoiminnoista ja kalustosta. Myytyjen hinnat vaihtelivat 10 euron molemmin puolin. oli mukana 12 kirjettä ja Michiganista yhdeksän usealta eri lähettäjältä yhteensä. Palveltuani neljä vuotta Yhdysvaltain ilmavoimissa pommittajana olen kiinnostunut projektistanne ilmailun näkökulmasta. Keitähän nuo lähettäjät sitten mahtoivat olla. 2. Matkustajien joukossa olivat ainakin säveltäjä Oscar Straus, keksijä ja kirjailija Georges Lakhovsky ja Liettuan entisen presidentin Antanas Smetonan tytär ja vävy. Toivotan menestystä projektillenne ja suuren yleisön kiinnostusta hanketta kohtaan." Nyt myynnissä olleet Buntingin kirjeet oli lähetetty armeijan koulutuskeskuksesta Fort Custerista Michiganista Antiguaan, Brittiläiseen Guianaan ja Jamaikalle. Hän asui koko ikänsä Andersonin kaupungissa, missä hänellä oli musiikkikauppa. internetsivustoja.. Lähteitä Roy Lingen: "Pan Am Air System Test of 1946", StampoRama, 2009. Charles W. Yhtiö joutui kuitenkin 1980-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin ja teki konkurssin vuonna 1991. esim. Jacques Lerner kuoli ennen vuotta 1979, jolloin hänestä puhuttiin edesmenneenä Sylvain-pojan vihkimisilmotuksessa. Kiinnostus on maailmanlaajuista Mielenkiintoista on sekin, että testikirjeiden myyjiä on eBayssä eri puolilta maailmaa: niin Mumbaista, Intiasta, kuin Italiasta, Britanniasta, Kanadasta ja tietysti Yhdysvaltain eri osavaltioista. Muita Michiganista lähetettyjä testikirjeitä palautui ainakin Marvin Schassbergerille, joka oli vuonna 1946 vasta 15-vuotias. Joe Pike, kuten häntä kutsuttiin, eli hänkin pitkän elämän ja kuoli vuonna 2009. Wikipedia, eBay, Legacy.com (muistokirjoitukset), ym. William Margaretten (kuva 9a) oli kirjeen lähettäessään 17-vuotias teinipoika. Pääosan urastaan Margaretten teki lääketieteen professorina Kalifornian yliopistossa San Franciscossa. Hänen lähettämiään testikirjeitä oli toukokuussa myynnissä eBayssä peräti 10 kappaletta. lokakuuta olleen ilmoituksen johdosta, joka koskee uutta lentopostitestiä 1. Michiganin Detroitista oli niinikään 26-vuotias Lawrence C
Suomen Postimerkkilehti 4/2024 39
teknisten laitteiden kokoelmat, samoin kuin mm. Vaimoni kyllästyi ja sanoi, että joko sinä lähdet tai nuo tavarat. ”Virallisesti hämmästyttävä” sanotaan Guinnessin maailmanennätyksestä todistavassa sertifikaatissa Chirescun korkkiruuvikokoelmasta.. Ja tämä on siis vain yhden salin yksi käytävä. Yksi huone oli täynnä materiaalia. Niin sitten hommasin tilaa tavaroille muualta. Hän on myös Romanian Filatelistiliiton puheenjohtaja ja oli – vähemmän yllättävästi – myös EFIRO 2024:n pääsponsori. Kaikkiaan henkilöstöä on talossa 30. ”Kuten kaikille filatelisteille, minullekin oli kertynyt vuosien mittaan kaikenlaista mitä oli tullut kerättyä. Vähitellen tilaa tarvittiin yhä enemmän ja syntyi ajatus tehdä kokoelmista museo. Museon omistaja, suurkeräilijä, arkkitehti, valokuvaaja, graafisen alan taitaja, moneen kertaan palkittu filatelisti ja Romanian filatelistiliiton puheenjohtaja Ion Chirescu onnistuu tekemään vaatimattoman vaikutuksen, vaikka rahasta ei selvästikään ole pulaa. Ensimmäinen silmäys filateelisen museon ovelta – postimerkkejä ja muita filateelisia kohteita kehys toisensa jälkeen, silmänkantamattomiin. Museossa on asiantuntevia, englantia puhuvia oppaita kutakin kokoelmaa varten. Romanian Museum of Records on jaettu useampaan osaan, joista suurin on postimerkkimuseo. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 40 ”Officially amazing!” – Romanian Museum of Records Kun EFIRO 2024 -näyttelyn yhteydessä keväällä järjestetyn tuomariseminaarin osallistujat astuivat sisään Bukarestissa sijaitsevaan postimerkkimuseoon, leuat loksahtivat ja kuului vain kollektiivinen henkäys: ”Wow!” Mitään vastaavaa ei kukaan meistä ollut ikinä nähnyt missään päin maailmaa. Nykyään korkkiruuveja on yli 31 000, kertoo opas. Se piti tietenkin ensin suunnitella ja rakentaa. Taustalla muutamia hänen suunnittelemiaan postimerkkejä, joiden aiheet ovat – tottakai – omista kokoelmista. maailman suurin korkkiruuvikokoelma, joka pääsi Guinnessin ennätysten kirjaan vuonna 2015, jolloin siinä oli 23 965 esinettä. Eikä lähellekään. Filateelisen museon lisäksi esillä ovat Chirescun käsittämättömän upeat kamera-, puhelin-, radio-, gramofoniym. Nyt museo toimii kahdessa vierekkäisessä rakennuksessa Bukarestin keskustassa.” Näin kertoo Romanian Museum of Records -museon omistaja ja johtaja Ion Chirescu
Seurauksena oli Romanian Collections -sarja, jonka aiheet liittyvät läheisesti Ion Chirescun omiin kokoelmiin ja niiden esittämiseen yleisölle. Silitysrauta-arkkia seurasivat koristeelliset metalliset aluset (”trevots”), joita tarvittiin suojaksi kuuman silitysraudan alle. Tämäkin kokoelma löytyy Guinnessin kirjasta. Yllä vasemmalla Moldavian kuuluisia häränpäitä vuodelta 1858 sekä vuosien 1862 ja 1864 merkkimallien kohteita parhaasta päästä. Yhteen filateelisen museon osastoista on koottu aineistoa postimerkkinäyttelyistä 1920-luvulta lähtien. vuosikokoukseensa Romanian Sinaiaan 2012, syntyi ajatus silitysrauta-aiheisten postimerkkien julkaisemisesta tapauksen kunniaksi. Vuoden 2012 postimerkkisarjan alempia maksuarvoja, vasemmalta venäläinen, burmalainen, japanilainen, tanskalainen, ruotsalainen ja suomalainen silitysrauta. Museolla on oma postimerkkinsä, ja merkkejä on syntynyt myös postimerkkinäyttelyitä varten. Kaikkiaan ennätyksestä kertovan diplomin on saanut jo seitsemän museon kokoelmaa. yli 35 000 silitysrautaa käsittävä kokoelma. Postimerkit ovat vuodelta 2018. Kun on silitysrautoja, pitää olla myös metallisia alustoja, joille kuuman raudan voi asettaa hetkeksi lepäämään. Kaksi belgialaista ja yksi hollantilainen silitysrauta, sitten kolme italialaista rautaa.. Kun maailman silitysrautojen keräilijät kokoontuivat 14. Seitsemän Guinnessin maailmanennätys kokoelmaa Guinnessin ennätysten kirjassa on muitakin Chirescun kokoelmia kuin korkkiruuvit, mm. Vuosina 1993–2002 julkaistiin neljää sarjaa (yhteensä 16 merkkiä) nimimerkillä ART Design, sen jälkeiset postimerkit on julkaistu hänen omalla nimellään. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 41 Ion Chirescu – Bukarestissa ja Sveitsissä opiskellut arkkitehti samoin kuin palkittu valokuvaaja ja graafinen suunnittelija – on suunnitellut myös postimerkkejä. Finlandiat ovat tietysti mukana, yllä Finlandia 88:n aineistoa. Tällainenkin kokoelma löytyy museosta ja ennätysten kirjasta. Vuosien 2012–2020 aikana Chirescun suunnittelemia postimerkkejä julkaistiin 13 eri julkaisua, Romanian ensimmäisiä postimerkkejä on näyttävästi esillä. Mankelit ovat nekin saaneet omat postimerkkinsä, ja tietenkin nuo silmiä hivelevän kauniit vanhat kamerat. Tuoreimmat merkit julkaistiin EFIRO 2024 -näyttelyn yhteydessä
Suomen Postimerkkilehti 4/2024 42 Postimerkkimuseon kalleimmat aarteet on sijoitettu tummaan huoneeseen, jossa valaistus on päällä vain silloin kun tilassa on vierailijoita. Näyttelystä selviää mm. miten häränpäämerkit painettiin ja miten päikköparit syntyivät.. Vasemmalla turkkilainen tuomari Turhan Turgut tutkii näyttelyä, oikealla kuuluisia häränpäämerkkejä
Kun Chiresculta kysyy, miten hän on rahoittanut kaikkien näiden esineiden hankkimisen, hän ohjaa kohteliaasti keskustelun arkkitehdin työhönsä. Huomiota herättävää valtavassa esinemäärässä on, että kaikki esineet – joita on yhteensä satoja tuhansia, filateeliset kohteet mukaan lukien – ovat erittäin hyvässä kunnossa, lajinsa huippua. Kuka nyt olisikaan voinut olla häntä parempi. avasi ensimmäisen EFIRO-näyttelyn Bukarestissa vuonna 1932. Tämän ohella hän keräsi postimerkkejä ja mm. Jotain vielä puuttuukin Museosta löytyvät lähes kaikki mahdolliset Romanian filateeliset kohteet. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 43 yhteensä 76 merkkiä. Joku itselle tärkeämpi kuin muut. Kehyksiä on satamäärin, kaikki tyylikkäästi aseteltuina. Carol II (1893–1953) oli 1930-luvulla vallassa ollut Romanian kuningas, jolla oli taipumus ajautua kaikenlaisiin skandaaleihin. ”En pysty vastaamaan tuohon. Monissa maissa ei ole postin arkistojen ulkopuolella sellaisia ehdotteita ja koevedoksia, joita museosta löytyy häkellyttävässä määrin. Mistä tällaisia aarteita voi nykyään edes löytää. Mikä sitten mahtaa olla hänen oma suosikkikehyksensä. Miten tällaisia voi edes ostaa. Uusimmista ei ollut saatavilla tuoretta tilastoa – kukaan ei ehdi päivittämään kaikkea koko ajan. Ilmeisesti se ei ole tällä hetkellä myytävänä. EFIRO:ssakin napsahti Grand Prix parhaasta Romanian filatelian kokoelmasta, 97 pistettä. Ehdotteita ja koevedoksia kuningas Carol I:stä esittävistä postimerkeistä 1908/1914. Huutokaupoista, antiikkikauppiailta, joskus jopa eBay:stä kuulemma. suunnitellut Bukarestin uuden modernin sairaalan, joka on yksi Euroopan suurimpia. Tähänkin on hyvä selitys. Se valmistui kuusi vuotta sitten – valtava projekti, missä monien erilaisten toimijoiden pitää pystyä työskentelemään saumattomasti, olkoonpa kyse vaikka potilaan saamisesta katolla olevalta helikopterikentältä suorinta tietä oikeaan leikkaussaliin (joita niitäkin on yli 20). Kun Carol sitten erinäisistä syistä lähti maanpakoon vuonna 1940, hän otti mukaan filateeliset kohteensa, joita hän myöhemmin myi ulkomailla huutokaupoissa. Postimerkkimuseossa on yli 100 000 postimerkkiä ja yli 50 000 muuta filateelista kohdetta, joissa on mukana sellaisia Romanian filatelian harvinaisuuksia, joita ei tule vastaan missään muualla. Postimerkkimuseossa on esillä vain romanialaisia kohteita, mutta koska esimerkiksi Ranskan keisarikunnalla oli postitoimistoja Romanian alueella 1850-luvulla, ne kuuluvat museon aihepiiriin.. Hän on mm. Hetken tuumittuaan Chirescu sanoo, että hän haluaisi oikein mielellään museoon sen lehtikääreen, jossa on 8 kpl Romanian kuuluisaa häränpäämerkkiä (Bull’s head). Niitä on niin monia, eri syistä.” Puuttuuko vielä jotain, mitä hän haluaisi omistaa. Talon isäntä esittää kokoelmiaan usein kansainvälisissä postimerkkinäyttelyissä. ”Jotkut ovat konservoituja,” opas selventää
Suomen Postimerkkilehti 4/2024 44 Kameroitakin on museossa tuhansittain. Oikealla upeita vanhoja studiokameroita.. Vuonna 2013 ilmestyneiden postimerkkien kamerat ovat Saksasta, Sveitsistä ja Itävallasta. Koristeellisia gramofoneja ajalta, jolloin Spotifysta ei osattu nähdä untakaan
löytyy tietoa museon kotisivuilta osoitteesta: museumofromanianrecords.com/ – Kannattaa selvittää etukäteen aukioloajat, jos suunnittelee vierailua museoon.. Idea tähän huoneeseen saatiin kuulemma Tampereeen postimuseosta! Seija-Riitta Laakso Romanian Museum of Records 25 Parfumului, Bucharest 030841 – Museon kokoelmista, julkaisuista, tapahtumista, jne. Pienoisarkissa näkyvä jättigramofoni on oikeasti liki parin metrin korkuinen, kuten viereisestä kuvasta näkyy. Myös vaakatason päikköpareja on olemassa. Yksi tila filateelisesta museosta on sisustettu tyylikkäästi mustaan sävyyn ja siellä on esillä kalleimpia aarteita. Hopeisia korkkiruuveja. Näitä kohteita on nyt palannut Chirescun museoon, missä on tällä hetkellä esillä yli 99 % Romanian kaikista postimerkeistä ja niihin liittyvästä aineistosta. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 45 Eläinhahmoiset korkkiruuvit on veistetty norsunluusta. Kohdevalaistus on päällä vain silloin kun tilassa on vierailijoita. Kalleimmista postimerkeistä on esillä taidokkaita valokopioita, etteivät aidot merkit kärsi valosta eikä niitä tarvitse poistaa kehyksistä silloin kun Chirescu haluaa esittää niitä postimerkkinäyttelyissä omina kokoelminaan (mihin hänellä tietenkin on täysi oikeus). Varmaan turvallisuuskin on yhtenä syynä, vaikkei sitä erikseen mainita. SP-lehden päätoimittaja toimii mittatikkuna. Vasemmalla sveitsiläinen gramofoni vuodelta 1907 päikköparina. Filatelistina Chirescu osaa vedota keräilijöihin tuottamalla kauniita, houkuttelevan näköisiä merkkejä ja erikoisuuksia
Toukokuussa 2023 julkaistusta Kansallismaisemia -rullapostimerkkisarjasH a n n a M a r i a Mainelakeuden kuvittamissa joulupostimerkeissä on tänä vuonna revontulia, joulukuusia ja poroja ei niin kovin perinteisessä värimaailmassa. Merkkien graafinen suunnitta tulee syyskuussa myyntiin toinen osa. Yhteensä kuudessa julkaisussa on 21 erilaista merkkiä. päivänä ilmestyvissä postimerkeissä kuvataan nykyajan harrastuksia, auringonnousuja ja kansallismaisemia. Stiina Hovin suunnittelemissa merkeissä esitellään luonnonmaisemia ja kaupunkikuvia. (srl). Merkit esitellään vasta lähempänä niiden ilmestymistä. Syyskuun 11. Aiheina ovat Vanha Porvoo (jo kolmannen kerran muutaman vuoden sisällä), Punkaharju, Aurajokilaakso, Aavasaksa, Hailuoto, vuoden 1977 yleismerkkiä kovasti muistuttava Utsjokilaakso sekä Vanajaveden laakso (kuvat vasemmalla). Joulutervehdyksen ikimerkki Joulun ihme julkaistaan 20 merkin arkissa ja kotimaan ikimerkki Joulupolku 10 merkin arkissa. Fingerpori on 10 merkin arkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä. Nykyajan harrastuksia on 10 merkin arkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä (kuva alla). Merkkien graafinen suunnittelija on Stiina Hovi. marraskuuta ilmestyvissä postimerkeissä. Kansallismaisemia II ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on seitsemän erilaista kotimaan ikimerkkiä. Kymmenen postimerkin arkissa on kaksi erilaista ulkomaan ikimerkkiä. Jukka Risikon valokuvaamissa Auringon hehku -postimerkeissä nähdään tupasvilloja nevan laidassa Lapuan Alajoella ja järvenrantamaisema Isonkyrön Orisbergissä (kuvat yllä oikealla). Suomen Postimerkkilehti 4/2024 46 Syksyn postimerkeissä "trendaavia harrastuksia, auringon hehkua ja kansallismaisemia" P osti julkaisee syksyllä jälleen uusia postimerkkejä. Pertti Jarlan sarjakuvien Fingerpori-hahmoja nähdään 11. telija on Paula Salviander. Klaus Welpin suunnittelemissa syyskuun merkeissä esitellään viisi uudempaa harrastusta: frisbeegolf, kansallispuistoretkeily, keppihevosharrastus (?!), seinäkiipeily ja postcrossing. Marraskuussa julkaistavien postimerkkien aiheet ovat Fingerpori ja joulu
Nyt Hampurin kirjasto on ajautunut vakaviin talousvaikeuksiin. Kahdeksas tähti edustaa Guyanan provinssia. Kansantaloustieteen isä Adam Smith (1723–1790) sai syntymänsä 300-vuotisjuhlaksi 1,15 euron nimellisarvoisen merkin Portugalissa! Hänen teoksensa Wealth of Nations (kansi merkin taustalla – suomeksi Kansojen varallisuus) on edelleen tieteenalan klassikko ja perusteos. Tällaiset koituvat harvoin kuluttajien tai asiakkaiden – tässä tapauksessa filatelistien – eduksi. Pohjoisja Etelä-Jemen yhdistyivät jo 1990 ja maa sai kokonaan uuden lipun. Syyskuussa 1943 Saksa miehitti Italian Dalmatian rannikkoalueisiin kuuluneen Zaran alueen ja ensimmäiset päällepainamamerkit Italian merkeillä Myös Ruotsin murhattu pääministeri Olof Palme (1927–1986) on saanut erikoismerkin kaukaa, eli Chilestä. Mikä on erilaista alkuperäiseen merkkiin verrattuna. Libanonin lipun seetripuu on nykyisin vihreä, aiemmin se oli ruskea. Näin huhtikuussa Saksassa, missä uusien erikoismerkkien jakelua maan posteissa on supistettu. Hampurin filateelisessa kirjastossa on yli 30 000 alamme teosta ja yli 70 000 aikakauslehteä ja huutokauppaluetteloa. YK:n pitkään jatkunut jäsenmaiden lippuja esittävä sarja on saanut päivitystä 15.3.2024. ZAAA !. 2. Lähtöhinta oli 18 000 euroa ja loppuhinta 34 400 euroa, mihin sisältyi provisio. Virhepainama.. Kaikkiaan ehti ennen sodan päättymistä ilmestyä Michelin mukaan 38 päälajia ja 11 lunastusmerkkiä. Kirjaston hallitus on kääntynyt tukiyhdistyksensä, alamme järjestöjen ja kauppiaiden puoleen kiireellistä taloudellista apua pyytäen. 3. Näitä tunnetaan vain kaksi kappaletta. Suurin harvinaisuus on punaiselle 20 centin Caesar-merkille painettu päällepainamavirhe ”ZAAA” (pitäisi olla ”ZARA”), Michel 1F. Olof Palme. Postitoimistot on jaettu kolmeen eri luokkaan: 1. San Marinon lippuun lisättiin 2011 maan vaakuna. Toinen niistä myytiin alkuvuodesta Gert Müllerin huutokaupassa. Venezuelan lipun siniseen kenttään on lisätty yksi tähti. Näistä voi tästä lähtien ostaa vain käyttösarjan merkkejä. Viime marraskuussa julkaistun uutuuden postimaksuarvo on $660. Toinenkin keräilijöiden kannalta huolestuttava uutinen tulee Saksasta. Täyden sortimentin postit, joissa myydään edelleenkin kaikkia saatavilla olevia käypiä postiarvokkeita. Eräiden maiden liput ovat muuttuneet alkuperäisen merkin ilmestymisen jälkeen. Ellei rahoitustukea löydy, saattaa kirjasto ajautua maksukyvyttömyyteen jo vuoden 2025 puolivälissä. Julkaisun tarpeellisuus ja oikean yläkulman luku ”50” jäävät arvoituksiksi. – Ruotsissa julkaistiin kaksi Palme-merkkiä (Facit 1401–1402) jo huhtikuussa 1986. Se perustetiin 1971 yhdistämällä useiden hansakaupungin postimerkkiyhdistysten kirjastot. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 47 Taloudelliset sopeuttamistoimet viittaavat usein hieman kaunistellusti pakollisiin säästöihin ja leikkauksiin. Näistä ei tunneta aitoja tarvelähetyksiä, väärenteitä sen sijaan on runsaasti. Perussortimenttitoimistot – näissä pienissä posteissa erikoismerkkien myynti on ollut vähäistä. YK:n New Yorkin postin julkaiseman, 4x4 $1,55 arvoisen merkin blokin merkit esittävät Libanonin, San Marinon, Venezuelan ja Jemenin lippuja. Uusia lippuja. Mikseivät britit muistaneet Skotlannin kuuluisaa poikaa, joka kirjassaan korosti työnjaon periaatetta?. Koonnut Seppo Laaksonen ilmestyivät lokakuussa 1943. Adam Smith. Ajankohtaista maailmalta... "Basis Plus" -postit, joiden myyntiohjelmaan kuuluu käyttösarjamerkkien lisäksi vain suppea valikoima erikoismerkkejä
Paavo Nurmi. Seuraa kotisivujamme www. M-85, 10 mk. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 48 ??. SF:n seuraavat huutokaupat S uomen Filatelistiseuran seuraava huutokauppa on elokuun loppupuolella pidettävä Philabid-huutokauppa 119. Venäläisen Punaisen Ristin veromerkki 1917 15 kop. 2 mk, siirtymä. derella-kohteita, postikortteja, tarvikkeita ja melkein mitä vain. Esimerkiksi nämä kohteet ovat siinä mukana! SP-lehden huutokauppa 64 seuraavassa numerossa M-60, 2 x 10 kop kuori Viipurista Lyypekkiin 7.9.1865. Mukana on myös hyviä cinS/S Kaima, Jyväskylä–Päijänne -laivaosakeyhtiö, matkalippu. Deutsche Koloniel Neu-Guinea 1914 2d/20 pf G.R.I. Lisätiedot ja myyntipaikkojen varaukset Reijo Kiljunen, 050 5968777 tai reijokiljunen@gmail.com. M-60, 5 kop pystyM-60, 10 kop kuori Savonlinnasta Helsinkiin 14.3.1864. SP-lehden meklari Eero Mäkelä antaa tietoja ja vastaanottaa kohteita lehden huutokauppaan, 0400 602 887. Kerhotalo, Torikatu 3, Riihimäki. Tarjolla on runsaasti mielenkiintoisia kohteita niin perinteisen filatelian saralta kuin uudemmastakin päästä. pari, Helsingfors 2.1.1865.. 1940 olympialaisten 2 mk + 50 p koepainos. Myyntipaikkavaraukset: Reijo Myller, 040 7217 709. SP -lehdessä 5/2024 on jälleen lehden 400 kohteen huutokauppa. Riihimäen Keräilytapahtuma su 22.9.2024 klo 10– 15. suomenfilatelistiseura.fi niin pysyt vauhdissa mukana! SF:n meklaritiimi ??. Tapanilan keräilytapahtuma su 15.9.2024 klo 9–14 Tapanilan työväentalolla, Sompiontie 4, Helsinki. Samalla tyylillä jatkamme syyskuussakin, jolloin pidetään vastaavanlainen huutokauppa 120
helmikuuta 2025 järjestettävään näyttelyyn päättyy jo 15. tampereenfilatelistiseura.fi . Suomen komissaari Seija-Riitta Laakso; uruguay2025.com EuroPhilEx 2025 – FEPA-näyttely 7.–11.5.2025 Birmingham, Iso-Britannia. ??. Suomen komissaari: Seija-Riitta Laakso Nordia 2025 – pohjoismainen näyttely 12.–14.9.2025 Malmö, Ruotsi. Näyttelyssä on noin tuhat kehystä. Sen sijaan on luvassa ainakin yksi FIP-tason rajoitettu maailmannäyttely, josta kerrottiin varsin lyhyellä varoitusajalla. Vintage-, postimerkkija keräilytapahtuma Iisalmen kulttuurikeskuksessa la 28.9.2024 klo 10–16. Suomen komissaari Jarkko Leppänen; europhilex2025.co.uk Philakorea 2025 (Siirretty vuodelta 2024) FIP-maailmannäyttely Elo/syyskuu 2025 Soul, Korea. Kauppiaita, luentoja, huutokauppa. Ilmoittautuminen Uruguayn Punta del Estessä 17.–22. Eurooppalaisten näyttelyiden kalenteri löytyy osoitteesta fepanews.com. Myös paperisella lomakkeella ilmoittautuminen on mahdollista. Boston 2026 FIP-maailmannäyttely 23.-30.5.2026 Boston, USA. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 49 Pikasilmäys: Näyttelykalenteri 2024–2026 . Osoite: Ideaparkinkatu 4, Lempäälä. Tuolloin ilmoittautumisten on oltava perillä Uruguayssa, eli lomakkeet on syytä toimittaa Suomen komissaarille hyvissä ajoin sitä ennen. Kotimaassa TamCollect 2025 Kansallinen postimerkkinäyttely 11.–13.4.2025 Ideapark, Lempäälä. Kokeilumielessä on mahdollista esittää myös 2–3 kehyksen kokoelmia. Syksyllä mahdollisesti järjestettävä Philakorea 2025 on edelleen epävarma. syyskuuta. Ilmoittautuminen käy helpoimmin sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.tampereenfilatelistiseura.fi/tamcollect-2025/. Avoinna: perjantaina 11.4. Varmuutta ei toistaiseksi ole syksyn 2025 päivämääristäkään. Nordia 2026 – pohjoismainen näyttely 15.–17.5.2026 Espoo, Suomi. Suuri yleisö kohtaa postimerkit arkisen kauppakäyntinsä yhteydessä. Maailmalla Hafnia 2024 – FEPA-näyttely 17.–20.10.2024 Kööpenhamina, Tanska. Suomen komissaari Jukka Sarkki; nordea2025.se Macao 2026 FIP rajoitettu maailmannäyttely maaliskuu 2026 Macao, Kiina. Mukana tapahtumassa on myös Harri Kuusiston juhlanäyttely. 0400 460307 seijulaakso@gmail.com Tampereen Filatelistiseura ry:n kansallinen postimerkkinäyttely 11.–13.4.2025 Lempäälän kauppakeskus Ideaparkissa T amCollect 2025:n näyttelyalueena on koko kauppakeskuksen sydän, keskusaukio, jonka kautta kulkee päivittäin tuhansia ja tuhansia asiakkaita. Se piti järjestää jo tänä vuonna, mutta Etelä-Korean postin säästöohjelma siirsi hanketta vuodella eteenpäin. Myös yhden kehyksen kokoelmat näissä luokissa ovat sallittuja. Osallistumismaksu on 100 USD (93 € heinäkuun alun kurssin mukaan) kehykseltä ja 110 USD yhden kehyksen kokoelmilta. Näyttelypaikka on Atchugarry Museum of Contemporary Art (MACA), joka jo sinänsä on kuvista päätellen melkoinen nähtävyys. Näyttelysäännöt, ilmoittautumislomakkeet ja muuta käytännön tietoa löytyy näyttelyn kotisivuilta uruguay2025.com Seija-Riitta Laakso Suomen komissaari, puh. Uruguay 2025 -näyttelyssä on rajoitettu määrä luokkia: perinteinen, postihistoria, ehiöt, lentoposti, aiheluokka (luonto / kulttuuri / teknologia) ja avoimen filatelian luokka. Suomen komissaari Risto Pitkänen; hafnia24.com Uruguay 2025 FIP rajoitettu maailmannäyttely 17.–22.2.2025 Punta del Este, Uruguay. Lisätiedot ja myyntipaikkavaraukset Juha Mähönen, 046 6309538 tai juha.mahonen1@gmail.com.. boston2026.org Philataipei 2026 FIP-maailmannäyttely 14.-19.11.2026 Taipei, Taiwan. Lisäksi näyttelyssä on kirjallisuusluokka. Nyt on aika ilmoittautua Uruguayn FIP-näyttelyyn!! E nsi vuodeksi on luvassa tavallista vähemmän kansainvälisiä näyttelyitä. Kokoelmat ovat esillä kahdessa erässä niin että kolmena ensimmäisenä päivänä on esillä osa luokista ja kolmena seuraavana päivänä loput. klo 12–19, lauantaina 12.4. Kirjallisuusluokan osallistumismaksu on 90 USD. klo 10–18 ja sunnuntaina 13.4 klo 10–15. Yhteystiedot: www.tampereenfilatelistiseura.fi/tam-collect-2025 Toimikunnan puheenjohtaja: Juha Valtonen, 044 5283707 juha.valtonen@palkane.fi Kauppiaat ja markkinointi: Jukka Kaivanto 040 6560156 jukka.kaivanto@gmail.com Näytteilleasettajat: Jarkko Leppänen 044 4252056 jarkko.t.leppanen@out-look.com TamCollect-näyttelyn ilmoittautumisaika päättyy vuoden lopussa
Näin myös taistellaan filatelian pahinta vihollista, väärentämistä, vastaan. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 50 Aitouttaminen S uomen Filatelistiliiton valtuuttamat aitouttajat ovat kaikkien keräilijöiden apuna. Viereisestä listasta löydät aitouttajien yhteystiedot ja heidän erityisalueensa. nroleima 42 ja esifilatelia (Laukas) innostaa. 040 7786370 (ei kuvaviestejä!). Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Kohteen arvolla tarkoitetaan erikoispostimerkkiluetteloissa olevia arvoja tai aitouttaja käyttää kohteen markkina-arvoa varsinkin postaalisten kohteiden osalta. Kaikki kiinnostaa ennen vuotta 1991. Aitoutusmaksut ovat Suomen Filatelistiliton jäseniltä: Postimerkki tai merkkiryhmä • kohteet alle 200 € – aitoutus 25€ • kohteet alle 1000 € – aitoutus 45 € • kohteet alle 2000 € – aitoutus 65 € • kohteet yli 2000 € – aitoutus 100 € Postaalinen kohde • kohteet alle 200 € – aitoutus 35€ • kohteet alle 1000 € – aitoutus 65 € • kohteet alle 2000 € – aitoutus 85 € • kohteet yli 2000 € – aitoutus 120 € Muilta maksut ovat kaksinkertaiset. Aitouttaja palauttaa kohteen niinikään kirjatussa tai vakuutetussa kirjeessä. Tarjoukset ja kyselyt: marrinkumpu@pp.inet.fi, puh. Jokaisella aitouttajalla on oma erikoisalueensa. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoittamatta siitä erikseen ilmoittajalle. Toimitus voi myös tarvittaessa editoida ilmoituksia. 13, D-29549 Bad Bevensen Deutschland, +49582141119 c.schwenson@t-online.de Väätäinen Lauri Suomi, malli 1975 ja erikoismerkit 1975–2001 (markka-arvoiset merkit) Sammakkolammentie 3 A 31 70200 Kuopio, +358407448801 lauritap.vaatainen@pp.inet.fi Ostetaan postia Äänekoskelta ja Äänekoskelle (Suolahti, Konginkangas, Sumiainen). kalle.nurminen@gmail.com. Jos haluat aitouttaa kohteesi, ota ensin yhteyttä aitouttajaan ja neuvottele aitouttamisen tarpeesta ja aikataulusta. Toimeksiantosopimus ja aitoutustoimikunnan säännöt löytyvät Suomen Filatelistiliiton nettisivuilta www.filatelisti.fi. Aitouttaja tutkii filateelisen kohteen ja antaa siitä aitoutustodistuksen, mikä on usein tarpeen arvokkaan kohteen kohdalla. Todistus auttaa sekä kohteen myyjää että ostajaa kauppatilanteissa. Rivi-ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. Mm. Jos kohde aitoutetaan, siitä on tehtävä aitouttajalle toimeksiantosopimus, joka on liitettävä aitoutettavan kohteen mukaan, samoin kuin myös hyvätasoinen kuva kohteesta. Ostan seuraaviin elokuviin liittyviä postikortteja: Tukkijoella, Kahden tanssin välissä, Tukkipojan morsian, Koskenlaskijan morsian, Laulu tulipunaisesta kukukasta, Koskenkylän laulu, Hornankoski ja Rosvo-Roope. Aitoutettava kohde toimitetaan aitouttajalle aina kirjatussa tai vakuutetussa kirjeessä, jotta molemmille jää dokumentti lähetyksestä. Aitouttajat ja heidän aitoutusalueensa Kauppi Hannu ( pj ) Suomi, malli 1930 ja erikoismerkit 1930–1953 Revonkuja 3 B 37, 90530 Oulu +358405150458 hannu.ant.kauppi@gmail.com Collan Mikael Suomen lentoposti Perttelinkatu 38 as 1, 24240 Salo +358505567185 mikael.collan@gmail.com Elo Hannu Suomen kuvioleimat Lehvänkatu 18 D, 33820 Tampere 0407688244, hannu.elo@kolumbus.fi Hujala Pertti Viro Länsilenkki 24, 02400 Kirkkonummi +358400215377, pertti.hujala@netti.fi Hämäläinen Raimo Itä–Karjala 1941–1944 ja Suomen kenttäposti 1937–1945 Kytötie 54 B 5, 04410 Järvenpää +358405442231, raiham@kolumbus.fi Jämsä Risto Suomi, mallit 1954 ja 1963 sekä erikoismerkit 1954–1974 Suokkosentie 15, 90830 Haukipudas +358400494769 risto.jamsa1@gmail.com Koivuniemi Markku Suomen kotkamerkit 1901–1911 Pekkalantie 8 B, 11120 Riihimäki +358407235562 markku.k.koivuniemi@gmail.com Koskiaho Tuomo Viro Tyyppäläntie 11 B 11, 40250 Jyväskylä +358405491396 tuomo.koskiaho@pp.inet.fi Lehtonen Kari Suomi, mallit 1917 ja 1918, erikoismerkit 1922–1929, Aunusja Karjalamerkit sekä vuoden 1918 kenttäposti Ruokorannantie 45, 40800 Vaajakoski +358505026436 karilehtonen@elisanet.fi Moilanen Atte Suomen varhaisposti – kuriiriposti, kruununposti ja yleinen varhainen posti leimakirjeitä lukuunottamatta Vanha Yrttimaantie 18, 00730 Helsinki +358503388550 atte.moilanen@elisanet.fi Murtosaari Jussi Suomi, malli 1875 Lapamutka 18, 41120 Puuppola +358505171862 jussi.murtosaari@kolumbus.fi Nieminen Veli-Heikki Suomen Zeppelin-merkki ja -lennot Rapamäenkatu 10 A 53850 Lappeenranta, +358503000682 velih.nieminen@gmail.com Pitkänen Risto Suomen varhaisposti ja varhaiset leimat Haapaniemenkatu 19 A19 70110 Kuopio, +358405005545 risto.pitkanen@pp9.inet.fi Salonen Teemu Suomi, malli 1860 ja malli 1866 postimerkit Riekkokuja 27, 90650 Oulu +358400683246 teemu.salonen@dreamit.fi Schwenson Cyril Suomi, mallit 1856–1885 ja ehiöt 1845–1890 Lindenstr
11.30 Diskussion om utvecklandet av samarbetet mellan de svenskoch tvåspråkiga filatelistföreningarna. Linkki osallistumiseen löytyy pari päivää ennen kutakin tilaisuutta Postihistoriallisen yhdistyksen nettisivuilta (www.postihistoria.fi; Näyttelysäännöt; Kokoelman rakentaminen -seminaarit). 13.00 Lunch på Radisson Blu Aleksanteri Hotel, Albertsgatan 34, beläget ca 100 m från möteslokalen. 3, D-30177 Hannover, kadibertram@aol.com Etsin Rantasalmen postihistoriaa -kokoelmaani postilähetyksiä Malli-91 rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita Rantasalmi-leimoilla. Till träffen, som hålls på svenska, är också övriga föreningars medlemmar välkomna! Bindande anmälan om deltagande i träffen samt eventuella matpreferenser (kött /fisk) och -allergier /speciella önskemål senast fredagen 6 september 2024 till finn.sumelius@welho.com, sekreterare HFF, mobil 040 551 9828. . Webinaarisarjan luomisessa Petteri on hyödyntänyt FIP:n kokoelmarakentamiskoulutusten antia, erinomaisista (yli 90 pistettä kansainvälisissä näyttelyissä saaneista) kokoelmista tekemiään analyysejä, keskusteluja tuomarija näytteilleasettajakollegoitten kanssa – ja kantapään kautta saatuja kokemuksia. HFF bjuder på lunchen, drycker väljer och betalar deltagarna själva. Myyntipaikkojen varaukset heikki.aho@pp.inet.fi tai 040-5415287. 14.00 Föredrag, Seppo Laaksonen ”Hotell Britannia, Budapest”. 6.11.2024 Mitä näytteilleasettaja tietää kokoelmassa esitettävästä materiaalista – Tietämys ja henkilökohtainen tutkimus. Den traditionella finlandssvenska filatelistträffen Postihistoriallisen näyttelykokoelman rakentaminen selitettynä -webinaarisarja syksyllä ja ensi talvena F IP-näyttelyissä sovellettavat postihistoriakokoelmien arvostelun erityissäännöt (SREV) muuttuivat huomattavasti pari vuotta sitten. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Kuva hintapyynnön kera: C.schwenson@t-online.de. Plats: Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, 00180 Helsingfors, gatuplanet (nära Sandvikstorgets parkering). Program: 11.00 Hälsningsord Jussi Tuori, ordförande, HFF. Jukka Laitinen puh. Esitelmät pitää Petteri Hannula, joka ensisijaisesti omien kokoelmiensa kehittämiseksi seuraa trendejä ja oppeja maailmalta. Luento-osuudet taltioidaan ja ne tulevat myöhemmin katsottaviksi. Osa muutoksista on sellaisia, jotka kokoelmanrakentajan olisi syytä ottaa huomioon, koska vanhassa SREV:ssä asia on sanottu toisin tai sitä ei ole sanottu ollenkaan. 041 5047200, jplaitinen@luukku.com Haluaisin ostaa seuraavat virheettömät leimatut merkit: Malli 1866 5 pen, silopaperin B, 8 ja 40 pen kohojuovainen B, 1 markka B; Malli 1875/82 10 pen ohut paperi ja B/A, 20 ja 25 pen, leimapaino ohut paperi ja 25 pen leimapainon B/A. 8.1.2025 Kokoelman tärkein sivu – etulehti – ja hyödyntämätön synopsis. Esitelmäsarja toteutetaan netissä Teamsin kautta webinaareina. Osallistuminen on maksutonta ja vapaa kaikille halukkaille. 18.9.2024 Kokoelman aihe ja tarina – Käsittely ja filateelinen merkitys eli kokoelman aiheen asettama haaste ja kuinka hyvin haasteeseen on vastattu. Värd: Helsingfors Frimärkssamlare Förening rf. Postihistoriallinen yhdistys ry Lördagen 28 september 2024 kl 11.00. Tilaisuuksien luento-osuudet kestävät puolesta tunnista tuntiin, jonka jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä. 15.30 Möjlighet till auktion av egna objekt av bättre kvalitet med limit min.10€. Tilaisuudet alkavat klo 18. nettisivuilla. Ostan jääkiekkoaiheiseen kokoelmaan sopivia kohteita, ehdotteita, erikoisleimoja, merkkejä, painovirheitä merkillä jne. Postihistoriallinen yhdistys järjestää ensi syksyn ja talven aikana tähän liittyvän esitelmäsarjan. 12.00–12.50 Föredrag, Richard Bodin “Svensk-finska krig mot Ryssland och i Baltikum 1582–1809" med betoning på Finland och finskt material (posthistoria). 4.12.2024 Kokoelman ulkoasu – Enemmän kuin vain 5 % kokonaispistekertymästä. . Träffen avslutas ca kl.16.00. Käytäntö on myös osoittanut, että erityissääntöjen hyvästä tuntemuksesta on näytteilleasettajalle merkittävää etua, koska silloin hän pystyy panostamaan oikeisiin, merkityksellisiin asioihin kokoelmaa rakentaessaan. Helsingfors Frimärkssamlare Förening rf . Maksan reilun hinnan. 14.45 Auktion på filatelistiskt material anskaffat av HFF. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puh. "Kun joka tapauksessa etsin tietoja itseäni varten niin ajattelen, että miksei sitä voisi myös kertoa asioista muille, kun ei ole kade sen suhteen, että joku muukin voi menestyä kokoelmallaan," Petteri sanoo. Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia, niistä kerrotaan em. Etsin vaihtoystävää Suomesta Suomen pyöröleimatuille ja **merkeille puutelistan (Michel, LAPE, Facit) mukaan. +358 46 8940 461. 11.10 Föreningarna presenterar sig (ca 2–3 min per förening). Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Niiden Suomen Filatelistiliiton hyväksymä suomennos valmistui viime vuonna ja ensimmäisen kerran postihistoriakokoelmien arvostelu pohjautui näihin uusiutuneisiin erityissääntöihin JOEX24-näyttelyssä. Postimerkkejä, postikortteja, keräilytavaroita, arpoja, kahvio. Kirjeenvaihto saksaksi tai englanniksi. Odotan innolla vaihtokontaktia: Karl Dieter Bertram, Brahmsstr. 9.10.2024 Kokoelman sisältämä materiaali – Harvinaisuus ja laatu. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 51 Turun postimerkkikerhon keräilyja myyntitapahtuma Lauantaina 21.9.2024 klo 10–15 Kupittaan paviljonki, Kupittaankatu 8, Turku. Servering av kaffe/te i möteslokalen under föroch eftermiddagen
Sinunkin kokoelmasi voi olla seuraava menestystarina! Valitse meidät kumppaniksesi ja tavoitat kansainväliset asiakkaamme eri puolilta maailmaa! Suomen suurimmat postimerkkihuutokaupat. Suomen Postimerkkilehti 4/2024 52 Noutokatu 3, 21100 Naantali 02 254 7200 hellmanhuutokaupat.fi Tiesitkö, että viime huutokaupassamme myimme yli miljoonalla eurolla