37–48.. 6. Suomen erikoispostisopimukset – Välirauhasta postiyhteyksien palauttamiseen 1944–1945, s. SP-lehden ONLINEHUUTOKAUPPA 64, s. 14. vuosikerta 5/2024 SUOMEN Postimerkkilehti Suomi mainittu! Red Star Linen SS Finland ehti olla monessa mukana, s. Ida Aalbergin vaiheikas teatteriura jatkui neljä vuosikymmentä, s. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 1 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 105. 29
Tämän päivän somesta ei vain jää tallenteita, vaan kaikki katoaa jonnekin bittiavaruuteen. Näissä riittää kaksi, kolme sanaa ja terwehdys. Sen ohessa ei ole mitään aikaa semmoiseen hiljaiseen mietiskelyyn jommoisesta isien kirjeet owat todistuksia. Ei ole enään aikaa kirjotella semmoisia kirjeitä, jommoisia isämme kirjotteliwat; nyt kiiruhdetaan työstä toiseen ja nautinnosta toiseen. Sen vain tiedämme, ettei siihen mene sataa vuotta, ehkei kymmentäkään. On 10 jopa 20 tuttawaa ja ystäwää, joille myös pitää ilmoittaa, että minä wielä elän. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 2 Päätoimittajalta seijulaakso@gmail.com SUOMEN Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 105. Perinpohjaiset, sisältörikkaat kirjeet kuuluwat harwinaisuuksiin. No 2/2025 ilmestyy viikolla 16 (huhtikuun puolivälissä) . Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 10.11. " Paljon on meidän aikanamme muuttunut toisenlaiseksi kuin ennen. (...) Nyt on asiat muuttuneet, postikortti on syrjäyttänyt kirjeen. Kun on wälttämätöntä kirjoittaa kirje, on se usein hotaisemalla kirjoitettu, tuskin saa käsialasta selwää ja sisällöstä huomaa pyrkimyksen päästä asiasta wapaaksi mitä wähimmällä mahdollista – eiwätkö meidän aikanamme useimmat kirjeet ole tämmöisiä. Ne owat uuden ajan lapsia ja joutuwat kai nekin kerran syrjäytettyyn asemaan, ja mitä niitten sijaan tulee, sen osoittaa meille aika..." Yllä oleva teksti on lainaus nimimerkki Jünglings-Boten kirjoituksesta Turussa ilmestyneessä Tähti-nimisessä viikkolehdessä 27.2.1908. 2 Seija-Riitta Laakso. Senwuoksi jätetään pitkät kirjeet, ostetaan kaunis maisemakortti, kirjoitetaan osoite „sydämellinen terwehdys" ja allekirjoitus sekä heitetään kortti postilaatikkoon – näin kirjeenwaihtoa hoidetaan nykyään. Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 15.1. Tämä muutos – wärillinen postikortti perusteellisen kirjeen sijasta – kuwaa sattuwasti aikaamme. Tekniikka on kyllä edennyt muutaman harppauksen sen jälkeen, mutta muilta osin kuvaus on kuin nykyajasta. Meillä filatelisteilla ja korttikeräilijöillä on etuoikeus pitää hallussamme – kukin ajallaan – materiaalia, joka kertoo lyhyestä välivaiheesta ihmiskunnan historiassa. Kiire ja elämän pintapuolisuus tunnistettiin jo yli sata vuotta sitten, vauhti vain on kiihtynyt viime aikoina. Minun hallussani on wielä nytkin useita kirjeitä perheja ystäwäpiiristä, jotka owat kirjoitetut noin wiisikymmentä wuotta sitte. No 1/2025 ilmestyy viikolla 7 (helmikuun puolivälissä) . Kannen pääkuva: Red Star Linen höyrylaiva Finland taiteilija Henri Cassiers'n kuvittamassa postikortissa. vuosikerta Päätoimittaja • Redaktör • Editor Seija-Riitta Laakso 0400 460 307 seijulaakso@gmail.com Postiosoite • Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Rasmus Berg, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Seija-Riitta Laakso Kustantaja • Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Lehden taitto Seija-Riitta Laakso Painopaikka • Tryckeri K-Print, Tallinna, Viro _ _ _ Lehden ilmestyminen 2024/25 No 6/2024 ilmestyy viikolla 49 (joulukuun alussa) . Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 15.3. Tietysti emme tahdo sanoa mitään itse postikortteja wastaan. Sanomalehdistä me sitäpaitsi ammennamme kaikki tietomme, kenties tawataan toisiaan myöskin enemmän kuin ennen, eiwätkä ystäwyyden liitot enään ole niin lukuisia, niin epäitsekkäitä, niin uskollisia kuin ne owat ennen olleet; kaikki täytyy myöskin tapahtua nopeasti, kiireellisesti – kirjeet eiwät siis enään ole niin tarpeellisia, niitten kirjoittaminen ei enään niin mahdollinen kuin ennen. Postikortti sisällyksettömine sanoineen on pintapuolinen aikamme ilmaus. Ne owat kauniita kirjeitä, kauniisti kirjoitettuja, perusteellisia, sydämmellisiä. Epäilemättä nykyisetkin viestintävälineet ovat kohta historiaa, eikä kukaan vielä pysty arvaamaan, mikä ne tulee korvaamaan. Ajasta, jolloin käytännössä kaikki ihmiset osasivat lukea ja kirjoittaa, ja jota tästä syystä on dokumentoitu enemmän kuin mitään aikaa sitä ennen – tai sen jälkeen.. Värilitografia, jakamaton tausta. Ystäwät ja sukulaiset owat meille kyllä rakkaita, mutta tässä on jotakin tehtäwää, tuolla täytyy rientää komiteasta toiseen – ollakseen siellä usein wiidentenä pyöränä waunussa
• Mårten Sundberg SF:n seuraavat Philabid-huutokaupat: • No 121 avataan joulukuussa • No 122 avataan tammikuussa Aihefilatelistien juhlanäyttely lokakuun lopulla Postimerkkimessuilla, s. 50. Ilmoitushinnat • Advertisements 2024 1/1 sivu 500 € , 1/2 sivua 320 €, 1/4 sivua 200 €. Ilmoituksiin liittyvät asiat Päätoimittaja Seija-Riitta Laakso seijulaakso@gmail.com Kustantaja • Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Laskutus EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Suomen erikoispostisopimukset 1922–1945 – Välirauhasta postiyhteyksien palauttamiseen 1944–1945, s. 51. Kimmoa muistetaan lehden seuraavassa numerossa.. • Seija-Riitta Laakso Breaking the News... Hintoihin lisätään alv. • Pekka Lempiäinen En kolumn på svenska – Burrus och Finland, s. 37–48. 34. 4. • Ari Muhonen Atlantinhöyry ja paljon muuta – Red Star Linen SS Finland, osa 1, s. viesti, että seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Kimmo Kanerva oli menehtynyt edellisellä viikolla. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä yllä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. 14. J uuri ennen lehden painoon menoa saatiin SF:n maanantaikokoukseen 23.9. 6. 29. 49. • Seppo Salonen 3 Tilaushinnat • Prenumeration • Subscriptions 2024 Suomi ja Pohjoismaat • Finland och Norden • Finland and Nordic countries 52 € Tilaukset ja osoitteenmuutokset • Subscriptions and address changes tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. • Seppo Salonen Tapahtumia, rivi-ilmoituksia, s. • Eero Mäkelä ja Eila Hilpi Mare Balticum 2024 päätuomarin näkökulmasta, s. 22. • Seija-Riitta Laakso SP-lehden online-huutokauppa 64, s. 5. Aitoutusasiaa ja näyttelykalenteri, s. Albert Edelfeltin muotokuva Louis Pasteurista löytyy postimerkeistä ainakin neljältä mantereelta, s. • Jukka Mäkinen Puheenjohtajan palsta, s. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 3 Tässä numerossa SUOMEN Postimerkkilehti Ida Aalberg – Janakkalan kirkkain tähti, s
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 7. Toisaalta, jos tämä tuskastuttavuus on kokonaisuudessaan vähäisempää kuin saavutettava mielihyvä, ollaan oikeassa suunnassa. 2. Antiikin stoalaiset ajattelivat, että tasapainoinen elämä saavutetaan ”ottamalla rauhallisesti” ja sopeutumalla tyynesti omaan kohtaloonsa. Kokouksen avaus. 5. 4. On tietysti selvää, että monia meistä tuskastuttaa välillä tavaramäärä, joka keräilyn myötä on kertynyt. Esityslista 1. Toisaalta tyynesti pitäisi suhtautua myös siihen, kun on hieman harkitsemattomasti maksanut jostakin kohteesta aivan liikaa. 8. Antiikin filosofian loppuvaiheessa ajattelun painopiste siirtyi yhä enemmän ns. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tuloja menoarvio sekä liittymisja jäsenmaksun suuruus vuodelle 2025. Varsinkin jos koittaa tilanne, jossa ymmärtää, ettei koko loppuelämänsä aikana ehdi järjestää kaikkea mitä on tullut hankittua. Edistääkö se näitä tavoitteita, vai voiko käydä päinvastoin. Täydennetään hallitusta, mikäli siihen katsotaan olevan tarvetta. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa. Kokouskutsu Suomen Filatelistiseura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 4.11.2024 klo 18.00 osoitteessa Lönnrotinkatu 32B, Helsinki. Miten kiihkeän huutokaupan voi ottaa ”rauhallisesti” – varsinkin jos häviää kauan tavoittelemansa kohteen. Silti siihen pitäisi kyetä suhtautumaan tyynesti: kohteen sai joku muu, joka voi olla siitä jopa onnellisempi kuin hävinnyt kilpahuutaja. Joten jatketaan hyvillä mielin tätä hienoa harrastusta! 14.9.2024, Pekka Lempiäinen. Koska se on ominaisuutemme, emme oikeastaan voi sille mitään. Kuten tiedämme, länsimainen filosofia sai alkunsa antiikin Kreikassa – väheksymättä itämaisen filosofian saavutuksia, jotka eivät useimmille ole yhtä tuttuja. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Tähänkin tilanteeseen soveltuu stoalainen perusasenne: ”Näin voi käydä” – ja asia on syytä unohtaa siihen paikkaan. Helsingissä 15.9.2024, Suomen Filatelistiseura ry Hallitus F ilosofian ajatellaan olevan ”kaikkien tieteiden äiti” ja perusta länsimaiselle sivistykselle ja ajattelulle. Asia taitaa olla niin että, Aristotelesta mukaillen, keräily on osa ihmisen lajityypillistä perimää. 3. Tässä ollaan mielestäni lähellä ydintä: jos keräily ei tuota nautintoa ja hyvää mieltä, sen jatkamista kannattaa vakavasti harkita. 6. Mitä ajatuksia tämä herättää, kun ajattelemme keräilyä. Epikurolaiset puolestaan ajattelivat, että onnellisuus saavutetaan nauttimalla elämästä mahdollisimman paljon. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 4 Puheenjohtajan palsta Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2024 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen • 0400 403 230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss • 0400 840 598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri • 040 503 2144 pekka.hurri@pp.inet.fi Perttu Haglund • 040 545 1239 perttu.haglund@gmail.com Janne Nikkanen • 041 527 6430 nikkanenjanne@gmail.com Matti Lundberg • 041 531 6112 matti.aj.lundberg@gmail.com Rasmus Berg • 050 5124 987 rasmus.berg@saunalahti.fi Ari Niemelä • 0400 412 125 ari.niemela53@gmail.com Toimihenkilöt: Rahastonhoitaja Kai Anttila • 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) • 0400 934 522 postiaollille@gmail.com Kerhomestari Pertti Hurmerinta • 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit Petri Jansson • 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Eero Mäkelä • 0400 602887 sakarieero@gmail.com 4 Pekka Lempiäinen. Sellaiset asiat, jotka edistävät nautintoa ovat suotavia, ja kärsimystä tuottavia asioita on syytä välttää. Kokouksen päättäminen. elämänfilosofiseen suuntaan, jossa pohdittiin elämän tarkoitusta ja sitä, miten ihminen voisi parhaiten elää tasapainoista ja onnellista elämää. Jo itse käsite ”filosofia” tarkoittaa suomennettuna viisauden rakastamista tai ystävyyttä viisauden kanssa
Pikkujoulu, Seppo Salonen: vuosikatsaus 2024 • • • • • Helsingfors frimärkssamlareförenings (HFF) föredragsprogram för hösten 2024, onsdagar kl.18 i SFs möteslokal på Lönnrotsgatan 32 B. 29.10. Det har inte skett så ofta i tidernas gång. Det fanns ingen auktionskatalog så vi vet inte i detalj vad samlingen innehöll. Casparys kvarlåtenskap klubbades av H. Därmed är han den ende av de nämnda storsamlarna som visade Finland på detta breda sätt. Vem var då Maurice Burrus (1882– 1959). R. /.../ Delen med ovalmärken var helt suverän och det kan man definitivt även säga om de långtandade och siffror i alla hörn där även brev i legio ingick.” Rolf Gummessons son Per övertog samlingen och efter hans död 2004 dröjde det till 2016 innan den kom ut på marknaden genom Postiljonen i Malmö. Dessa plåtningar hade med all säkerhet gjorts av Agathon Fabergé. Ännu 1957 då Alfred H. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. Syksyn esitelmiä: 28.10. Vesa Hirsmäki: "Saturnus" 17.12. Christoffer Westin: "En kort summering av diverse spännande samlarområden". 23.10. Som i London 1950 när han bland annat visade plåtningar av de finska långtandade märkena. Han kom från en framgångsrik familj inom tobaksindustrin i Alsace och utökade förmögenheten genom lyckade investeringar på olika områden. Där ingick ett rekonstruerat ark med 50 stämplade 1-marksmärken 1867. SF:n kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18. maailmansodan aikana Euroopassa" 26.11. Caspary hade köpt dem när svenske Ludvig Lindbergs Finlandssamling såldes av Béla Sekula i Schweiz 1928. Kai Masalin: "Ilmaoperaatiot 2. Efter Burrus död 1959 hamnade hans samlingar hos ett syndikat med handlare som bjöd ut materialet på mer än 75 auktioner och en del genom direktförsäljning. Lichtenstein, Alfred H. När Philippe de Ferraris enorma samling såldes på auktioner i Paris 1921– 1925 var Burrus den största köparen. Pertti Panula: "Hotade fåglar i frimärken" 20.11. Tulevia tapahtumia Lönkalla Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 5 En kolumn på svenska Mårten Sundberg, Ålands Frimärkssamlarförening ÅlFF Suomen Filatelistiseura ry 5 Burrus och Finland F ilatelihistoriens största generalsamlare som Philippe de Ferrari, Arthur Hind, Alfred F. Burrus ställde sällan ut, och bara i inbjuden klass under pseudonymen ”Sextus Afranius”. Mårten Sundberg. Caspary, Alphonse de Rothschild, och Maurice Burrus fyllde sina album med rariteter från i princip hela världen. 5-kopeksblocket köptes av Kai Nieminen för 36.000 euro och 10-kopeksblocket av Esa Kärkäs för 32.000, provision på 25 procent tillkommer, och vi andra har nöjet att beundra dessa när de visas i utställningarna. Det finns ett viktigt undantag när det gäller Burrus och utställningar. Karl-Erik Stenberg har berättat hur han vid en sluten auktion köpte Finlandssamlingen som ombud för Rolf Gummesson. På LUNABA i schweiziska Luzern 1951 deltog han under eget namn och visade två landssamlingar: Brasilien och Finland, emissionerna 1856, 1860 och 1866. Harry Nyström “Vuosi paluupostimerkkeilijänä” • • • • • Aihefilatelistit ry pitää myös kerhokokouksensa SF:n kerhotilassa Lönkalla. 4/1988, skriver Stenberg: ”Det Burrus hade fått ihop från det landet ifråga om tidiga emissioner var något alldeles extra. Båda de nämnda fyrblocken hade utropet 60.000 euro vid den första auktionen, men blev osålda. I artikeln ”En finsk rysare med lyckligt slut”, Svensk Filatelistisk Tidskrift, Nr. I vårt fall är det lyckliga slutet att fyrblocken vid den sjunde och sista auktionen 2020 åter kom till Finland. Jukka Sarkki: "Vapaakirjeet" 2.12. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin ja vaihtaa kuulumisia kerholaisten kanssa. Då införskaffades omakulerade tête-bêche fyrblock av de finska ovalmärkena 1856, 5 kopek små pärlor, och 10 kopek. Harmer i New York var Burrus aktiv. Den sistnämnde skiljer sig på en viktig punkt. Stenbergs ”lyckligt slut” syftade på att Rolf Gummesson med tillskottet från Burrus fick Grand Prix d’Honneur på MELUSINA i Luxemburg 1963
Red Star Line oli panostanut uusiin aluksiinsa, joissa oli suhteellisen paljon. Finland pystyi kuljettamaan kerralla 1 162 matkustajaa, joista 342 ensimmäisessä, 194 toisessa ja 626 kolmannessa luokassa. Muillakin laivayhtiöillä oli usein jokin toistuva idea alustensa nimissä. Toisen saksalaisyhtiön, Norddeutscher Lloydin (NDL) laivastosta löytyy monia jokien nimiä, mm. Entä se Finland. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 6 SS Finland höyryää merellä Henri Cassiers'n kuvittamassa postikortissa. Finland oli kaksoispotkurialus (twin-screw steamer), siitä kirjaimet T.S.S. Oli miten oli, SS Finland oli paremmanpuoleinen 1900-luvun alun matkustajahöyrylaiva, joka oli rakennettu kuljettamaan monenlaisia matkustajia. Joissakin korteissa logo on osoitepuolella, toisissa – kuten tässä – kuvapuolella. Kumpikin yhtiö liehitteli myös Saksan keisariperhettä nimeämällä aluksiaan sen jäsenten mukaan. Samoin kuin sisarensa Kroonland, se oli 170 metriä pitkä, kaksipiippuinen alus. Ehkäpä Suomi – siihen aikaan suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa – oli jäänyt asiasta päättäneiden mieleen pari vuotta aiemmin järjestetyn Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn yhteydessä. kortin tekstissä. Suomalaisia ei tiettävästi ainakaan kovin paljon matkustanut Amerikkaan Belgian kautta, vaikka pelätyn Pohjanmeren ylityksen olisi voinut välttää matkustamalla Tukholmasta junalla Antwerpeniin ja sieltä vaikkapa juuri Finlandilla eteenpäin. Tottumattomattomille ja kielitaidottomille suomalaisille kotimaisen yhtiön järjestämät matkat tuntuivat varmasti turvallisemmilta. Saksalainen Hamburg-Amerika Linie (HAPAG) käytti puolestaan a-loppuisia saksalaisperäisiä nimiä kuten Hammonia, Saxonia, Austria, Bavaria, Teutonia, Germania ja Allemannia. Kaksi laivoista, Vaderland ja Zeeland, rakennettiin Glasgowissa, Skotlannissa vuonna 1900, toiset kaksi, Kroonland ja Finland, Yhdysvaltain Philadelphiassa pari vuotta myöhemmin. Esimerkiksi brittiläisellä Cunard Linella oli aloppuisia paikannimiä kuten Britannia, Europa, America, Niagara ja Canada. viisi eri Bremen-nimistä alusta (Bremen oli yhtiön kotipaikka). Kuten yllä olevasta postikortistakin käy ilmi, piiput olivat mustia ja niissä oli valkoinen raita – hyviä tuntomerkkejä. Red Star Linen SS Finland on monipuolinen keräilykohde, osa 1 A merikkalais-belgialaisen Red Star Line -laivayhtiön höyrylaiva Finland valmistui yhtenä neljästä sisaraluksesta vuonna 1902. Se lähti neitsytmatkalleen New Yorkista Antwerpeniin 4.10.1902 Yhdysvaltain lipun alla (Vaderland ja Zeeland purjehtivat Belgian lipun alla). Rhein, Main, Donau, Mosel, Neckar, Oder ja Elbe, samoin saksalaisia kaupunkeja – aikojen saatossa sillä oli mm. Keisarit ja kuninkaat, kruununprinssit ja -prinsessat sekä tavalliset prinssit ja prinsessat nähtiin tuolloin kastamassa nimeään kantavia aluksia, mistä laivayhtiökin sai aina mukavasti ylimääräistä julkisuutta. Finlandin jälkeen tulivat vielä Samland, Gothland ja Lapland (vuosina 1906– 1909) sekä pari toisintoa aiemmista. Yhtiö alkoi käyttää punaista ympyrälogoa korteissa sen jälkeen kun niihin oli lisätty jaettu tausta vuonna 1907 (jolloin Yhdysvallat viimeisten joukossa salli sen käytön). Red Star Linella oli jo aiemminkin ollut "land"-loppuisia alusten nimiä kuten Nederland, Switzerland, Zeeland, Belgenland, Rhynland, Waesland ja Pennland. Suomen Höyrylaivaosakeyhtiöllä (FÅA) oli tapana kuljettaa täältä matkaavat omilla laivoillaan Hangosta Itämeren ja Pohjanmeren yli Hulliin ja sieltä junalla Liverpooliin, mistä matka jatkui Atlantin yli useimmiten Cunard Linen tai White Star Linen aluksilla. Nimi oli selkeästi jatkumoa Red Star Linen sarjalle
Näitä kortteja tapaakin yleensä kulkeneina, kokonaiset menut ovat harvinaisia.. Alus saapui New Yorkiin 28.10. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 7 tilaa parempien luokkien matkustajille – useimmat sen ajan laivathan oli tarkoitettu lähinnä suurten siirtolaisjoukkojen rahtaamiseen mahdollisimman halvalla valtameren yli. Sarjan nimi (A, B, C, jne.) ja kortin numero (yleensä 1–6) painettiin kortin vasempaan yläkulmaan, mutta etenkin varhaisemmista se usein puuttuu (kuten tässä). Upeat julisteet, menut ja postikortit Yhtiö tilasi tunnetulta belgialaiselta taiteilijalta Henri Cassiers'lta (1858–1944) mainosjulisteita sekä laivoilla käytettäväksi tarkoitettuja ruokalistoja ja postikortteja. Kortti on toisen luokan illallismenusta 20.10.1902. Menupostikortti SS Finlandin neitsytmatkan paluuosuudelta Antwerpenista New Yorkiin. Etenkin ns. menupostikortit (menu top) ovat keräilijöiden suosiossa. Sitä varten oli kuvan taakse painettu tarvittavat postikorttitekstit. – Henri Cassiers'n kuvittama kortti on menupostikorttien B-sarjasta. Aamiaismenu, jonka yläosan voi irrottaa ja lähettää postikorttina
Ensimmäisen luokan päivällismenut ovat upeita ja niitä on harvoin myynnissä. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 8 Toisin kuin ensimmäisen luokan päivällismenuissa, joista yllä esimerkki, postikorttimenuiden idea perustui siihen, että ruokalistasta saattoi irrottaa yläosan ja lähettää sen postikorttina. Nürnberg, Saksa 1900. Näitä menuita tunnetaan Red Star Linen laivoilta etenkin alkuvuosilta 1901 ja 1902, mutta satunnaisesti ainakin vuoteen 1913 asti. A-sarjassa oli myös värivariaatioita. Niinpä niistä käy aterian lisäksi ilmi myös se, millä laivalla matkustettiin ja päivämäärä. 8 Hyödyllinen luettelo Lieven Embrechts: Red Star Line – catalogue of series of menus and postcards. Värilitografia, painotyö Fritz Schneller & Co. Ylin menu on vuodelta 1902, muut (A-4 ja A-1) vuodelta 1906. Oikealla kolme A-sarjan postikorttimenuta kokonaisina. – Taiteilija voisi olla Henri Cassiers, koska laivat ovat hänen tyyliään, mutta yhtäkään näistä menuista ei ole signeerattu. Ruokalistat painettiin kullekin päivälle tarpeen mukaan. D-sarjaan kuuluu viisi eri laiva-aihetta Art nouveau -ornamentiikalla. Päivittyy, viimeisen versio on vuodelta 2022.. Näissä menuissa ei ole postikorttitaustaa, mutta avoimen filatelian kokoelmassa tällainen kohde tekee takuulla vaikutuksen
– Postikorttimenulle C-4 on painettu Finlandin päivällismenu 28.6.1906 englanninja saksankielisenä. Joskus niihin oli painettu viinilista toiselle puolelle. Vanhimmat, käsin kirjoitetut menut Red Star Linen laivoilta ovat 1890-luvun alusta. Postikorttimenuita monta sarjaa Postikorttimenuita oli käytössä monta sarjaa. D-sarjaksi on luokiteltu Art nouveau -menut (ks. B-sarjan postikorttimenuita, joista sivulla 7 on esimerkki Finlandin neitsytmatkalta, käytettiin lähinnä ensimmäisen luokan lounailla ("luncheon") ja toisen luokan päivällisillä ("supper"). Menuista käy ylipäätään harvoin selville, ovatko ne ensimmäisen vai toisen luokan ravintolasta. C-sarjan postikorttimenuita (tämän sivun esimerkit) käytettiin ensimmäisen luokan päivällisillä ("dinner") D-sarjan menujen vaihtoehtona. Kaikissa muissa sellainen on. Menupostikortti C-3 Finlandilta 28.6.1905. Toisin kuin moniväriset C-sarjan menupostikortteja sanotaan myös julistesarjan korteiksi, koska niiden yläreunassa on teksti, jossa kerrotaan että tällaisia Henri Cassiersin julisteita voi tilata viiden frangin hintaan kirjapainosta (G. Toisinaan menujen kääntöpuolelle on myös painettu illan musiikkiohjelma.. Joku nerokas oli laivayhtiön johdossa keksinyt hyvän keinon hyödyntää taiteilijoiden töitä (samaa työtä) sekä menuissa, postikortteina että julisteina. sivut 7 ja 8), joissa aina oli mukana yksi Red Star Linen kaksipiippuisista höyrylaivoista. de Rycker & Mendel, Bryssel). Henri Cassiers'lla oli tästä kuvasta useita versioita, ensimmäinen yksivärisenä jo 1895–1901 menuissa, joihin päivän ateriat kirjoitettiin käsin. Kun Vaderland, Zeeland, Kroonland ja Finland tulivat liikenteeseen 1900-luvun alussa, niiden aamiaispöydissä sai ihailla Henri Cassiers'n A-sarjan merellisiä tuokiokuvia (ks. Eräänlainen (ja todella harvinainen) tämän postikortin edeltäjä sekin, vaikkei postikorttimenu ollutkaan. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 9 Ruokalistoja oli näihin aikoihin käytössä vain ensimmäisessä ja toisessa luokassa. litografiasarjat, nämä yksiväriset menukortit ovat autotypiapainatteita. vastapäinen sivu), joissa ei siis ole postikorttitaustaa. Ensimmäiset postikorttitaustaiset menut otettiin käyttöön 1901 "-land"-nelikon aluksilla. A-sarjan postikorttimenuita käytettiin niiden yleisyydestä päätellen molemmissa luokissa
Fja G-sarjan menukortit ovat poikkeuksellisen voimakkaita väreiltään. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 10 Yllä on esimerkkejä E-sarjan menupostikorteista Finlandilta. Numero E-1 oli pöydissä päivällisellä 22.8.1905. Kovin usein sellaista ei tapahdu, ja hinnat ovat yleensä sen mukaisia. sivu 12), mutta näitä menuita tapaa erittäin harvoin kokonaisina eikä J-sarjan korttejakaan tule myyntiin kuin aniharvoin, ja hyväkuntoisina vieläkin harvemmin. Ne saattavat olla saman taiteilijan tekemiä. syyskuuta, eli se on aluksen seuraavalta matkalta. G-sarjan menut ovat enimmäkseen toisen luokan päivällisiltä, mutta yksi (ensimmäisen luokan?) aamiasmenukin mahtuu tekijän suppeaan otantaan. Kirjoittajan näkemät kokonaiset menut ovat kaikki ensimmäisen luokan aamiaisilta. F-sarjan kortteja on ehkä hiukan helpompi löytää, ja menuitakin liikkuu joskus markkinoilla, mutta jos etsii tietyn laivan menuita kokonaisina, niin siinä voi mennä aikaa. Finlandilla käytettiin myös Hja J-sarjojen postikorttimenuita (ks. Se miten menukortteja käytettiin laivoilla käy hyvin ilmi näistä kolmesta kortista. Red Star Linella oli sittemmin käytössä monia muitakin menupostikorttisarjoja, etenkin Laplandilla (1909) ja Belgenlandilla (I maailmansodan jälkeen), mutta. G-sarjan menukortit ovat ehkä vielä vaikeampia. merilaivojen postikortteihin verrattuna. Näiden vuonna 1905 ensimmäisen luokan päivällisillä käytettyjen korttien taiteilijaa ei tunneta, mutta kortit ovat poikkeuksellisia tyyliltään oikeastaan kaikkiin muihin valtaVasemmalla kolme postikorttia E-sarjan päivällismenuista Finlandilta 22.–24. Tämä Red Star Linen museon kotisivuilta löytynyt menukortti osoittaa, miten eri tyylinen E-sarja oli myös kokonaisina menuina muihin sen ajan vastaaviin verrattuna. Joskus markkinoille tulee yllättäen isokin määrä harvinaisuuksia, jos joku pitkään aihetta kerännyt luopuu aarteistaan. F-sarjassa menutausta on vihreä, G-sarjassa kellanruskea. elokuuta 1905. Seuraavana päivänä käytettiin kortteja E-2, sitten E-3 ja niin edelleen. Yllä oleva kokonainen menupostikortti on päivätty 20
Laivoilla myytiin sen sijaan alusta esittäviä kortteja tavallisina valokuvapostikortteina tai hienompina värilitografioina kuten tämän lehden kannessa ja sivulla 6. sivu 6).. Menun kääntöpuolella on postikorttipainatus ylälaidassa ja lisäksi illan musiikkiohjelma. USA:n satamista lähetetyn kortin kotimaan postimaksu oli 1c (samoin Kanadaan ja Meksikoon) ja 2 c muualle. G-sarjan kortti alla), tekstit jäivät helposti pois, kun korttiosa leikattiin irti. Red Star Linen laivoilla oli jo 1890-luvulla käytössä neljä valuuttaa, joilla matkustajat voivat mm. Postikortin oikeassa yläkulmassa on taksatiedot kortin lähettämiseen eri maiden satamista. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 11 Pari esimerkkiä F-sarjan postikorteista. kesäkuuta 1906 syödyn päivällisen ruokalista. Todella käytännöllinen paketti! postimerkkejä. Laivoilla ilmeisesti myytiin myös neljän maan Viereisellä G-4 menukortilla on SS Finlandin toisessa luokassa 25. Ensimmäinen uudistus menukortteihin tehtiin silloin kun Cherbourg vaihtui Etelä-Englannin Doveriksi taksaruuduissa. Jos laivan nimi ja ruokalista oli painettu kovin alas (ks. Kun jaettu postikorttitausta otettiin käyttöön USA:ssa 1907, uusiin kortteihin painettiin yhtiön punainen, pyöreä logo joko kuvatai osoitepuolelle (ks. Postitaksat olivat ihan oma lukunsa. maksaa aterioilla tilaamansa alkoholijuomat kerralla päivää ennen satamaan saapumista. Kuvapuolella alettiin käyttää joissakin sarjoissa Antwerp–Dover–New York -reittiä aiemman Antwerpen–New Yorkin sijasta ja muitakin reittivariaatioita tuli myöhemmin. Vlissingen) kautta Ranskan Cherbourgiin ja sieltä New Yorkiin. Minkään menusarjan postikortteja ei ilmeisesti myyty erillisinä postikortteina. Doverista taksa oli 1/2 pennyä Britanniaan ja 1 penny muualle, Flushingista 2,25 centiä Hollantiin ja 5 centiä muualle, Antwerpenistä 5 centimeä Belgiaan ja 10 centimeä muualle. niitä ei ilmeisesti käytetty Finlandilla. Reitit ja postitaksat Finland ja sen sisaralukset kulkivat ensin Antwerpenistä Hollannin Flushingin (nyk. Nämä satamat löytyvät postikorttien oikean yläkulman pienellä präntätystä taksaruudusta ainakin Aja B-sarjan vanhimmista korteista
Kokonaiset menut ovat harvinaisia kaikista sarjoista, A-sarjaa löytää helpoimmin. Sarja Kpl Taiteilija Variaatioita (listaus ei ole täydellinen) A 6 Henri Cassiers Antwerpen–(Dover)–New York tai Antwerpen–Boston/Philadelphia; Cherbourg tai Dover mainittu taksaruudussa; löytyy myös amerikkalaisella "Private Mailing Card Authorized by Act of Congress of May 19, 1898" -painatuksella; väri musta / sininen / oranssi / ruskea; korttiosassa valkoiset kehykset tai ei kehyksiä; jakamaton tausta, ei logoa / jaettu tausta ja logo B 6 Henri Cassiers Antwerpen–New York /Boston; Cherbourg tai Dover mainittu taksaruudussa; löytyy myös amerikkalaisella "Private Mailing Card Authorized by Act of Congress of May 19, 1898" -painatuksella, muitakin on; myös BB-sarja (samat kortit, eri taustapainatus); jakamaton tausta, ei logoa / jaettu tausta ja logo C 7 Henri Cassiers "Julistesarja"; Antwerpen (tai Anvers)–New York tai Antwerpen–Amerika; jakamaton tausta, ei logoa / jaettu tausta ja logo; C-3/5/6 -korteista tunnetaan myös harvinainen suurikokoinen versio, joka oli käytössä jaetulla taustalla ja logolla jo 1904 D 5 tuntematon Art nouveou -tyylisiä menuita, ei postikorttitaustaa E 6 tuntematon Antwerp–Dover–New York; jakamaton tausta, ei logoa F 6 tuntematon Antwerp–Dover–New York; jakamaton tausta, ei logoa G 6 tuntematon Antwerp–Dover–New York; jakamaton tausta, ei logoa H 6 Henri Cassiers Antwerp–New York /Boston; jakamaton tausta, ei logoa / jaettu tausta ja logo tai logon sijasta yhtiön lippu J 6 tuntematon Antwerp–Dover–New York; jakamaton tausta, ei logoa Harvinaisimpia Finlandilla käytetyistä menuista ovat D-, Gja J-sarjat. Laivoilla myytiin myös postikortteja yhtiön aluksista sekä mm. maailmansodassa sekä linjaliikenteessä Panaman kanavalla sodan jälkeen – filateliaakaan unohtamatta. Niistä enemmän SP-lehden seuraavassa numerossa, samoin kuin laivan matkustajista, Finlandin myöhemmistä vaiheista joukkojenkuljetusaluksena 1. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 12 Henri Cassiers'n kuvittama H-sarja (vas.) ja tuntemattoman taiteilijan J-sarja ovat molemmat erittäin harvinaisia kokonaisina menuina, ja J-sarjan postikortit ylipäätään. postikorttivihkoja, joissa oli kuvia alusten interiööreistä. Molemmista on kuitenkin olemassa myös SS Finland-versiot, kirjoittaja on nähnyt niistä yhden kokonaisen postikorttimenun kummastakin sarjasta. Seija-Riitta Laakso SS Finlandilla käytetyt menuja postikorttimenusarjat
8 p, kolmirivilö, läviste III. 20 p himmeänoranssinkeltainen päikköpari kirjeleikkeellä, kuvakkeet 29-30. Finska Post Kupen 7.5.1885. 20 p harmahtavanultramariini (LGz) päikköpari, kuvakkeet 11 ja 21. Fredrikshamn 29.9.1878. 20 p oranssinkeltainen päikköparina (kuvakkeet 11-21). Suomen Postimerkkilehti 5/2024 13 Suomen Filatelistiseuran huutokaupat Loppuvuodesta jälleen perinteinen suurhuutokauppa, jossa tarjolla mm: Huutokaupan meklari: Petri Jansson 0400 552 671 Runsas valikoima Suomen vanhoja kultarahoja! meklari@suomenfilatelistiseura.fi Erikoisuuksia! Ota yhteyttä jos haluat myydä kohteitasi! 32 p pystypari harvinaisella toisen painoluokan kirjeellä Sveitsiin. Erittäin harvinainen leimattuna, vain muutama irtomerkki tunnetaan! Hyvä valikoima hienoja ovaaleita, myös postilähetyksillä!. Helsinki 24.9.1930. Musta kellanvihreä kohojuovainen paperi. Zeppelin virhepainama 1830. Virheetön liimapinta! Tilapäisjulkaisun 10 mk *(*). Uleåborg 16.5.1885. Wiborg Tilapäisjulkaisun 5 p hammastamaton postituore ** kuusilo arkin alakulmasta. Uusi löytö, ei Olamon kirjassa! Käyttämätön *(*) Kööpenhaminalainen alkuperäisliimalla. Harvinainen kotkamallin 1911 40 p merkki B-hammasteella, Kauhajoki. Matala merkki, jonka erikoisluettelot hinnoittelevat
Liittoutuneet nousivat maihin Ranskan Normandiassa 6.6.1944. Neuvostoliiton hyökkäyksen toisessa vaiheessa se iski Saksan armeijaryhmän keskiosaa vastaan Valko-Venäjällä ja Ukrainassa 22.6.–19.8. Saksan hallitsemaan Pohjois-Italiaan ja Albaniaan voitiin kuitenkin lähettää yksinkertaisia ja kirjattuja kirjeitä sekä postikortteja 19.1.1944 alkaen. Suomi katkaisi postiyhteyden näihin maihin 27.8.1944. Päätös johti Normandian maihinnousuun kesäkuussa 1944. Suomen solmittua aselevon Neuvostoliiton kanssa 2.9.1944 kaikki yhteydet Saksaan ja sen liittolaisiin tuli katkaista välittömästi. Tämä koski myös postiyhteyttä, joka katkaistiin virallisesti 4.9., mutta viimeiset postilähetykset Saksaan lähetettiin matkaan vielä 5.9. Teheranissa 28.11.–1.12.1943 pidetyssä konferenssissa Churchill, Roosevelt ja Stalin sopivat toisen rintaman avaamisesta Saksaa vastaan. Myös Suomi alkoi etääntyä Saksasta Stalingradin taistelun jälkeen. Liittoutuneiden joukot nousivat maihin Sisiliaan heinäkuun alussa ja Italian mantereelle syyskuun alussa. eli samana päivänä, kun Suomi allekirjoitti aseleposopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Taistelut Euroopassa vaikuttivat postiyhteyksiin Euroopan kohtalosta päätettiin kahdessa tärkeässä liittoutuneiden konferenssissa vuonna 1943. EPPL:n allekirjoittaneista maista postiyhteys oli syyskuun puolivälin jälkeen Kuva 1. Tällä oli merkittävä vaikutus Italian poliittiseen tilanteeseen. Siksi sen liittolaiset eivät enää luottaneet Saksan voittoon. S talingradin taistelun lopputulos talvella 1943 muutti sotatilanteen Euroopassa. Ensin Churchill ja Roosevelt tapasivat Casablancassa 14.– 24.1.1943 ja päättivät hyökätä Italiaan. Aselevon mukaan Italian piti erota Euroopan postija pikatiedoitusliitosta (EPPL). Mussolini vangittiin heinäkuun lopussa, ja Italia allekirjoitti aselevon liittoutuneiden kanssa 8.9. Postiyhteys Kroatiaan, Slovakiaan ja Unkariin katkaistiin 19.9. Postiyhteyksien katkaiseminen Romania ja Bulgaria irtautuivat Saksan vaikutuspiiristä elokuussa 1944, ja tämä tarkoitti käytännössä EPPL:n toiminnan loppua. Sen tavoitteena oli edetä länteen koko rintaman leveydeltä Barentsinmereltä Mustallemerelle asti. Samaan aikaan Neuvostoliitto aloitti oman hyökkäyksensä idässä. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 14 Suomen erikoispostisopimukset 1922–1945 Osa 5: Välirauhasta postiyhteyksien palauttamiseen 1944–1945 Ari Muhonen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944 solmitun aselevon jälkeen Suomesta voitiin lähettää ulkomaanpostia vain Ruotsiin ja Sveitsiin. Tämä pakotti Saksan valtaamaan Pohjois-Italian, ja maa jakautui kahtia. Neuvostojoukot murskasivat saksalaisten vastarinnan ja etenivät Varsovan porteille. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten yhteydet useimpiin muihin maihin, etenkin Pohjoismaihin, palautettiin vuoden 1945 aikana. Jo seuraavana päivänä kaikki posti palautettiin lähettäjille (kuvat 1 ja 2). aamulla. Saksa ei enää ollut valloittaja, vaan joutui siirtymään puolustuskannalle. Tähän liittyen Neuvostoliitto aloitti voimakkaan hyökkäyksen Kannaksella 9.6.1944. Liittoutuneiden toukokuussa 1943 valtaama Tunisia tarjosi hyvän tukikohdan hyökkäykselle Italiaan. Kirje Saksasta 30.8.1944 Suomeen, palautettu lähettäjälle.. Näiden taistelujen jälkeen oli selvää, että Saksa tulisi häviämään sodan. Suomi katkaisi postiyhteyden Italian, San Marinon ja Albanian kanssa 23.9.1943
Postiyhteyksien katkeaminen EPPLmaihin on listattu taulukossa 1. Vuoden 1944 loppupuolella Suomesta voitiin lähettää postia vain puolueettomaan Ruotsiin ja Sveitsiin. Näiden kahden maan kautta yhteys saatiin 15.3. Postikortti Tampereelta 12.12.1945 Unkariin, palautettu lähettäjälle.. Päivämäärä Maat 23.9.1943 Albania, Italia, San Marino 19.1.1944 Yhteys PohjoisItaliaan, Albaniaan ja San Marinoon jatkuu 27.8.1944 Bulgaria, Romania 4.9.1944 Saksa, Alankomaat, PohjoisItalia, Albania, San Marino 20.9.1944 Kroatia, Slovakia, Unkari 6.10.1944 Tanska 9.11.1944 Norja Postiyhteyksien palauttamisen ensiaskeleet Taistelujen riehuessa Euroopassa Suomen ainoa vaihtoehtosuunta postiyhteyksien avaamiseksi oli aluksi itä. Kuvissa 5–7 seuraavalla aukeamalla on esimerkkejä postinvaihdosta Suomesta Ruotsiin ja Sveitsiin. Ensimmäiset lentopostilähetykset Suomesta Iso-Britanniaan lähetettiin 19.2.1945 (kuva 8) ja Yhdysvaltoihin 6.3.1945. Kuva 4. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 15 15 jäljellä enää Norjaan ja Tanskaan. ja Tanskan osalta 9.11. Neuvostoliitto salli rajoitetun kirjeenvaihdon (kirjeet, postikortit ja painotuotteet) Suomen kanssa 22.12.1944 alkaen. Tammikuun lopussa 1945 avattiin yhteys Neuvostoliiton kautta Turkkiin ja muutamiin Aasian maihin. Postikortti Kauniaisista 6.9.2944 Saksaan, palautettu lähettäjälle. Suomi olisi halunnut säilyttää yhteyden, mutta kun postin tulo näistä maista lakkasi, Suomi joutui toteamaan yhteyden katkenneen. auki myös lukuisiin Euroopan maihin, Australiaan, Afrikkaan ja suurimpaan osaan Aasiaa sekä koko Amerikkaan. Kuvissa 3 ja 4 esitetään Norjaan ja Unkariin lähetetyt postikortit, jotka oli palautettava lähettäjilleen. Tämä tapahtui Norjan osalta 6.10. Päivämäärät, jolloin Suomi katkaisi postiyhteydet EPPLmaihin. Lentopostikortti Turusta 3.1.1945 Norjaan, palautettu lähettäjälle. Kuva 3. Taulukko 1. Englannin kautta Kuva 2
Posti kulki Islantiin jo 5.3.1945 alkaen lentoteitse Iso-Britanniaan ja sieltä meritse määränpäähänsä. Yhteydet Pohjoismaihin Saksan antauduttua toukokuun alussa 1945 sen valloittamat maat saattoivat jatkaa toimintaansa itsenäisinä valtioina. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 16 lähetettäviin lähetyksiin oli merkittävä merkintä "By air to the United Kingdom". Tuolloin ilmoitettiin, että kaikenlainen posti sallittaisiin samoilla maksuilla ja säännöillä kuin ennen postinvaihdon keskeyttämistä. Pohjoismainen postisopimus palautettiin siis uudelleen voimaan täysimääräisenä, mutta vain hetkeksi, sillä jo kahden viikon päästä 20.5. Taulukossa 2 on listattu Pohjoismaiden väliset postimaksut vuoden 1945 lopussa. Lentopostiyhteys koko matkan Islantiin asti oli käytettävissä 5.7. Tuolloin Pohjoismainen postisopimus oli kaikilta osin palannut voimaan, ja Suomi oli irtautunut kaikista muista allekirjoittamistaan erikoispostisopimuksista. Viimeiset rajoitukset maiden väliltä poistettiin vasta 1.11.1945. Kesti kuitenkin jonkin aikaa, ennen kuin ne saivat kansainväliset postiyhteytensä kuntoon. ilmoitettiin, että yhteys oli jälleen poikki. Pohjoismaiden väliset postimaksut vuoden 1945 lopussa. yksityinen kirjeenvaihto kuvattomin postikortein sekä enintään 20 grammaa painavat liikekirjeet 9.7. Tanskan ja Suomen välillä sallittiin 2.6. Kuvissa 9 ja 10 (seuraavalla aukeamalla) on pari esimerkkiä Pohjoismaista Suomeen keväällä ja kesällä 1945 kulkeneesta postista. Kuva 5. Norjan osalta postiyhteys palautui kaikenlaisen postin osalta 17.5.1945 ilman uusia keskeytyksiä. Postiyhteys Tanskasta Suomeen avattiin jo kaksi päivää sen vapauttamisen jälkeen 7.5.1945. Toisen luokan lentopikakirje Helsingistä 27.9.1944 Ruotsiin.. Vuoden 1945 aikana postiyhteydet Suomesta saatiin kuntoon kaikkialle muualle paitsi Itävaltaan, Saksaan, Unkariin ja Japaniin. Täysimääräinen yhteydenpito Tanskan kanssa oli mahdollista vasta 1.8.1945 alkaen. Lentopostiyhteydet Suomesta ja Suomeen Jatkosodan aikana Suomesta oli käytössä kaksi lentoreittiä: Helsinki–Turku– Suomi, mk Ruotsi, äyri Norja, äyri Tanska, äyri Islanti, äyri Kirje –20g 5,00 20 20 20 25 Postikortti 3,00 10 15 15 20 Asiakirjat –150 g 5,00 (–250 g) 15 20 20 25 Tiedustelu 6,00 40 40 30 50 Vastaanottotodistus 5,00 20 20 15 25 Taulukko 2. Pintapostiyhteys avattiin 23.8., jolloin sallittiin myös painotuotteet
ja 10. Kirjeen lähettäjä onkin postin filateliaosasto, joten sen kaiketi pitikin tietää, miten toimia. Se on leimattu jo 16.5. Valvontakomissio halusi ilmeisesti estää oman laivastonsa liikkeiden seuraamisen Itämerellä. Tällaisia lentoja tehtiin ainakin heinäkuun 6. Ruotsalainen lentoyhtiö ABA jatkoi lentoja Suomeen. Kuten edellä mainittiin, kaikki yhteydet Saksaan ja sen vaikutuspiirissä olleisiin maihin katkaistiin. Lentopostikirje Lauttasaaresta 15.12.1944 Sveitsiin. Suomen viranomaiset olivat jatkuvasti yhteydessä liittoutuneiden valvontakomissioon yrittäen saada Aero Oy:lle luvan jatkaa lentoja. Lähetys on osattu taksoittaa kansainvälisen maksun (4,50 mk) mukaisesti EPPL:n mukaisen taksan (3,50 mk) sijaan. Lentopostikirje Ruotsista 15.11.1944 Helsinkiin. Kuva 7. Tällä tavalla saatiin kierrettyä virallinen määräys. Kuvan 11 postikortti sivulla 19 on kulkenut yhdellä näistä lennoista. Lentopostiyhteydet muualle maailmaan hoidettiin näiden kautta. 17. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä sekä Aeron että ABA:n lentoluvat lakkautettiin jo 5.3.1945. Reitti kulki Turun ja Maarianhaminan kautta aikavälillä 8.–31.12.1944. Koska postiyhteys oli kuitenkin poikki, kirje lähetetKuva 6. Filatelistit ovat aina olleet nopeita, tämän osoittaa tämän lehden kannessa oleva Norjaan osoitettu kirje. tiin ensin Ruotsiin, josta se on lähetetty edelleen Suomeen. ja 14.–15.8.1945. Mielenkiintoisia postilähetyksiä Kuvan 12 kirje on kulkenut 5.9.1944 lähetetyssä viimeisessä erässä Ruotsin kautta Saksaan. Oletettavasti määränpää oli alun alkaen Suomi. ABA sai hakemuksestaan erikoisluvan tehdä muutamia koelentoja Suomeen. eli päivää ennen virallisen postiyhteyden palauttamista. Suomen ja Neuvostoliiton välinen aselepo vaikutti postiliikenteeseen monin tavoin. Lähettäjä halusi ilmeisesti esitellä uudet postimerkit vaihtokaverilleen. Kirje on postitettu kaikilla kuukautta aikaisemmin ilmestyneillä urheilusarjan merkeillä, joten kyseessä on selkeä ylifrankeeraus. Siksi Aero Oy joutui lakkauttamaan säännöllisen reittiliikenteen Helsingin ja Tukholman välillä 21.9.1944. Ruotsissa kirjeeseen on turhaan lisätty ruotsalainen postimerkki, koska Pohjoismaisen postisopimuksen mukaan edelleen lähettäminen oli sallittu ilman lisämaksua. Suomi määrättiin myös keskeyttämään kaikki omat kuljetuksensa ulkomaille. Välirauhan jälkeen vain yhteys Tukholmaan säilyi avoimena, sekin vaivoin. Vain ruotsalaiset laivat ja lentokoneet saivat kuljettaa postia. Kuvan 13 kirje on lähetetty Tanskasta 22.12.1944. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 17 Tukholma ja Helsinki–Tallinna–Riika– Königsberg–Danzig–Berliini. Marraskuun alusta vuoden 1944 loppuun se lensi Tukholmasta Hyvinkäälle kahdesti viikossa, kun Malmin lentokenttä oli jouduttu luovuttamaan valvontakomission käyttöön. päivänä sekä elokuussa 4.8. Komissio salli tämän 2.1.1945
välisenä aikana. Lentopostikirje 19.2.1945 Helsingistä Englantiin. Kuvan 14 kirje on leimattu muutamaa päivää myöhemmin, 10.5., joten sen perille menoon Kööpenhaminaan ei olisi pitänyt olla estettä. Tanskalainen sensuu. Kuva 8. Kuvan 15 postikortti on leimattu 21.5. Lieneekö Tanskan sensuurilla ollut osuutta viivästykseen. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 18 rileima kuitenkin todistaa, että kortti on päässyt perille. Vuoden 1945 Pohjoismaihin menneistä lähetyksistä Norja on vaikein kohdemaa. Kuva 9. Niiden lähettäminen Tanskaan oli sallittua 7.–20.5., mutta ei 2.6.–8.7. Tuolta ajalta tunnen viisi Sveitsiin ja noin 30 Ruotsiin mennyttä lähetystä. postia sai lähettää ulkomaille vain Ruotsiin ja Sveitsiin. Islanti on toinen vaikea kohdemaa, tunnen sinne menneitä lähetyksiä neljä: yhden toukokuulta, yhden heinäkuulta ja kaksi joulukuulta 1945. Vain kuvan 12 kirje on päässyt perille Saksaan, kaikkiin muihin lähetyksiin on lyöty leima "Vaihto toistaiseksi keskeytetty". eli päivä sen jälkeen, kun yhteys Tanskaan oli jälleen poikki. Lentopostikortti Norjasta 26.6.1945 Jyväskylään. Syyskuun alussa päivättyjä lähetyksiä tunnen kymmenen, joista kahdessa postileiman päiväys on 4.9., kolmessa 5.9. Kuvien 14 ja 15 (sivu 20) kaksi lähetystä antavat tästä hyvän esimerkin. Noin puolentoista kuukauden ajan 9.11.–21.12. Siksi olisi ollut todella kiehtovaa tietää, milloin kortti saapui, mutta valitettavasti siinä ei ole saapumisleimaa. Kolme näistä on kuitenkin selvästi filateelisia, kun Norjan lähetyksistä sellaiselta näyttää vain yksi. Kaksi muuta kirjettä on lähetetty heinäkuussa ja joulukuussa. Kohteiden harvinaisuudesta Saksaan menneet postilähetykset ovat tavallisia aina elokuun 1944 loppupuolelle asti. Yksi lähetyksistä on ehiökortti, kaikki muut ovat kirjeitä. ja viidessä 6.9. Postiyhteys Tanskaan avattiin 7.5.1945. Kuten jo mainittiin, postiyhteyden palauttaminen Suomesta Tanskaan oli hankalaa. Tuloleima on kuitenkin lyöty vasta 30.6., joten matka on kestänyt puolisentoista kuukautta. Tunnen sinne vain kolme kohdetta, joista yksi on edellä mainittu kuvan 15 toukokuussa lähetetty kirje. Mielenkiintoista on, että kyseessä on kuvapostikortti
Vaikka kyseessä oli yksi keino, jolla Saksa sitoi liittolaisia itseensä, liitto myös antoi mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön aikana, jolloin UPU:n toiminta oli ajettu alas. Samalla Suomen postihallinto osana Pohjoismaista blokkia pystyi vaikuttamaan UPU:n päätöksiin omaa painoaan suuremmalla voimalla. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 19 Kuva 10. Tämä varmasti edisti kaupallisia ja yksityisiä yhteyksiä näihin tärkeisiin maihin. Yllä lentopostikortti Ruotsista 14.8.1945 Helsinkiin. Vasta kun postilaitos muutettiin valtion liikelaitokseksi, yhteistyö tässä muodossa oli lopetettava. Pohjoismainen postisopimus jatkui 1990-luvun alkuun asti. Tanska-yhteyden kolmas, 9.7. Lentopostikirje 3.7.1945 Islannista Helsinkiin, lähetetty edelleen Iisalmeen. alkanut jakso ei enää ole mitenkään erikoinen. Minulla on luettelossani 27 postilähetystä tuon päivän ja vuoden lopun väliseltä ajalta. Postiyhteyden palauttaminen Tanskaan on alkuvaiheiltaan mielenkiintoinen. Toiselta jaksolla 2.6.–8.7., jolloin vain kuvattomat postikortit olivat sallittuja, tunnen vain yhden 6.6.1945 leimatun ehiökortin. Kirje Helsingistä 5.9.1945 Saksaan, käytetty kansainvälistä taksaa. Valitettavasti niissä ei ole tuloleimaa, joten en osaa sanoa, ovatko ne kiellosta huolimatta menneet perille, vai ovatko ne odottaneet kirjeyhteyden avautumista Suomessa. Tämä osa päättää artikkelisarjani Suomen erikoispostisopimuksista.. Sen sijaan olen listannut samalta aikajaksolta neljä kirjettä. Kuva 11. 19 Kuva 12. Siksi en pidä niitä kovin harvinaisina. Ensimmäiseltä jaksolta 7.–20.5.1945 tunnen kaksi kirjettä ja yhden postikortin. Yhteenveto Erikoispostisopimukset tarjosivat vasta itsenäistyneelle Suomelle mahdollisuuden alentaa postimaksuja lähimaiden kanssa kotimaan taksojen tasalle. Kokemuksesta oli runsaasti hyötyä sodan jälkeen CEPTiä perustettaessa, vaikka tätä ei silloin ääneen sanottukaan. Toisen maailmansodan aikana Suomi liittyi EPPL:oon
Kuva 13. Lähteet • Harri Ala-Honkola et al.: Suomen postimaksut 1875–2001. postimuseo.fi/kiertokirjeet-ja-kirjelmat/. 240 s. Tampere: Postimuseo, 2016. Helsinki: [Postija lennätinhallitus], 1937. Kuva 14. Postikortti 21.5.1945 Helsingistä Tanskaan. 400 s. Kokoelma sai suuren hopeamitalin, ja olin tyytyväinen tulokseen. 20. Kiitän myös Seija-Riitta Laaksoa siitä, että hän on sallinut alkujaan The Posthorn -lehdessä englanniksi ilmestyneen artikkelisarjan julkaisemisen suomeksi. Kirje 10.5.1945 Helsingistä Tanskaan. • Suomen Postin kiertokirjeet 1943– 1945, saatavilla osoitteessa www. Myöhemmin löysin muut erikoispostisopimukset ja tein niistä kokoelman vuoden 2007 Tavastexiin. 74 s. • Kirjetaksa Suomi–Ulkomaat 1937. Kuva 15. Hän on Suomen postihistorian, erityisesti toisen maailmansodan ajan, todellinen tuntija. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 20 Kiitokset Kun vuonna 2005 aloin kerätä postilähetyksiä tosissani, Kalle Hirvikoski neuvoi minua perehtymään pohjoismaiseen postisopimukseen. Kirje Tanskasta 9.12.1944 Ruotsiin, lähetetty edelleen Suomeen. Kiitän Kallea ohjaamisestani tämän mielenkiintoisen aiheen pariin. Kustantaja Laaksonen, 2016. • Jorma Keturi ja Timo Pokela: Lentopostia – posti lentää ajan siivellä. + 1 liite. • Suomen postilaitoksen vuosikertomukset 1943–1945, saatavilla osoitteessa www.doria.fi. Vuosien mittaan kokoelma on luonnollisesti kehittynyt, saavuttaen Nordia-tason kultaa. Olen jälleen kerran kiitollinen Esko Seitsoselle hänen neuvoistaan
Suomen Postimerkkilehti 5/2024 21
Kirjailija ja runoilija Victor Hugo (1802–1885) ehti harmillisesti kuolla juuri noihin aikoihin (22.5.1885), eikä Edelfelt saanut koskaan tavata häntä ("Det förargar mig att jag aldrig fått se gubben..."). Suomen Postimerkkilehti 5/2024 22 Louis Pasteurin muotokuva tunnetaan kautta maailman "Louis Pasteur laboratoriossaan" oli esillä myös Ateneumin Albert Edelfelt -näyttelyssä Helsingissä viime talvena. toukokuuta 1885. Pasteur teki juuri tuona vuonna 1885 mullistavan keksinnön onnistuessaan kehittämään rokotteen. L. T uumasta toimeen. – "Pasteur, Hugo ja Lesseps ovat kolme tämän päivän suurmiestä. Hän tosin ehti sitten viedä yhdessä ystäviensä kanssa suomalaisten opiskelijoiden yhteisen hautaseppeleen Hugon kotiin, missä tämä lepäsi kuolinvuoteellaan, joten osittain tämä puute tuli ainakin jälkikäteen korjattua. Runebergin ohella, joskaan Hugon viimeisten aikojen poliittiset pamfletit eivät olleet Edelfeltiä innostaneet. (Kuva: Seija-Riitta Laakso.) Taiteilija Albert Edelfelt ymmärsi hyvin, miten tullaan maailmankuuluksi taiteilijaksi: kun maalaat tunnettuja henkilöitä, myös oma nimesi muistetaan. Victor Hugo oli ollut Edelfeltin nuoruusvuosien idoli J. Tunnetun kuvan Hugosta kuolinvuoteella maalasi Edelfeltiä kokeneempi ranskalainen taiteilija Léon Bonnat (1833–1922). Edelfeltin valinta, mikrobiologi Louis Pasteur (1822–1895), oli onnekas monella tavoin. Hänestä enemmän hieman tuonnempana. Lesseps joutui lisäksi syytteeseen lahjusskandaalin vuoksi, joskin välttyi vankilatuomion täytäntöönpanolta. Luulen, että hyvä muotokuva Pasteurista olisi paras tapa tulla laajalti tunnetuksi", 30-vuotias Edelfelt kirjoitti äidilleen 10. Kolmannella suurmiehellä, Suezin kanavan rakentaneella Ferdinand de Lessepsilla (1805–1894) oli 1880-luvulla käynnissä hanke myös Panaman kanavan rakentamiseksi, mutta se kohtasi mittavia vastoinkäymisiä, eikä valmistunut sen enempää Lessepsin kuin Edelfeltinkään elinaikana
Jean Baptiste Pasteur oli alkanut puhua siitä huhtikuussa ja hänen isänsä oli lupautunut malliksi. Itse asiassa silloin kun Edelfelt kirjoitti äidilleen Pasteurista, Hugosta ja Lessepsistä, Pasteurin muotokuva oli jo suunnitteilla. Myös "ukko Pasteur" oli tullut tutuksi jo 1880-luvun alussa, jolloin hän oli tilannut Edelfeltiltä piirroksen pojastaan. Jean Baptiste ehdotti, että Edelfelt maalaisi Louis Pasteurin tämän laboratoriossa, ja se oli Edelfeltistäkin hyvä ajatus. – Ranskassa Edelfeltin maalaamaa muotokuvaa käytettiin sekä maksimikortin (oikealla) että ensipäiväkuoren sivukuvana. vesikauhua (rabies) vastaan. Käytyään tutustumassa laboratorioihin hän pohti kirjeessä äidilleen: kellarissa eläinten kanssa Pasteur näyttäisi ihan eläinlääkäriltä, työhuone taas oli kuin mikä tahansa kabinetti, mutta mikroskooppinsa äärellä hänen tutkijantyönsä pääsisi 23. Postimerkissä mainitaan asianmukaisesti, että kuva on yksityiskohta Edelfeltin maalauksesta. Sen ennaltaehkäisyyn Pasteur siis kuitenkin keksi rokotteen. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 23 Ensimmäiset Edelfeltin muotokuvasta tehdyt tai sitä jäljittelevät postimerkit julkaistiin vuonna 1985 rabies-rokotteen 100-vuotisjuhlamerkkeinä. Yllä (vas.) turkkilainen 100+15 liiran merkki ja Maltan ritarikunnan 10 scudon merkki. Koirista ja muistakin nisäkkäistä ihmiseen tarttuva virusinfektio tappaa yhä kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain, eikä sitä edelleenkään voida parantaa. Rokotteen sijasta Ranskan entinen siirtomaa Kamerun muisti Louis Pasteurin kuoleman 90-vuotispäivää "Les grands hommes" (suurmiehiä) -sarjassaan samana vuonna 1985. Pasteur oli tuttu ennestään Edelfeltillä oli pääsy Louis Pasteurin puheille, sillä hän oli tutustunut tämän poikaan, lehtimies ja diplomaatti Jean Baptiste Pasteuriin (1851–1908) jo vuosia aiemmin
Myös Pakistanissa julkaistiin postimerkki Pasteurin kuoleman satavuotispäivän muistoksi. Keskellä ensipäiväleima monenlaisine koeputkineen. syyskuuta 1995. 24. Laboratorion väki seurasi innostuneena muotokuvan edistymistä. "Jopa instituutin vahtimestari pitää sitä hyvänä!" kirjoitti Edelfelt äidilleen kesäkuun puolivälissä. Pasteur esitteli Edelfeltille laboratoriotaan ja kertoi tälle tutkimuksistaan "aivan ymmärrettävällä tavalla". Edelfelt maalasi sittemmin myös hänen muotokuvansa. Asiaa auttoi, kun hän tilasi paikalle valokuvaajan, jonka ottamista kuvista hän saattoi viimeistellä yksityiskohtia mallisessioiden ulkopuolella. Roux oli tunnettu bakteriologi, joka oli mm. tutkinut koleraa Egyptissä ja Marseillessa. Maalaus oli suurikokoinen ja laboratorion koko interiööri tutkimuslaitteineen ja näytepulloineen – juuri se mikä teki Edelfeltin maalauksesta erityisen muihin verrattuna – vei paljon aikaa. Yhteistyö Pasteurin kanssa sujui hyvin ja Edelfelt ystävystyi myös monien laboratoriossa työskentelevien lääkäreiden kanssa, etenkin Pasteurin assistentin Émile Roux'n, josta tuli myöhemmin tämän seuraaja instituutin johdossa. Ensimmäiset rokotukset käynnistettiin vasta vuoden 1885 lopulla. Lisämerkkeinä kaksi 100 leun postimerkkiä. (Myös Edelfelt otti rokotuksen myöhemmin, joulukuussa 1900.) Louis Pasteur oli Edelfeltin mallina 2–3 kertaa viikossa, "tiistaisin ja lauantaisin, sekä torstaisin milloin ei ollut Ranskan Akatemiassa". Edelfelt näki siellä myös tehtävän tutkimuksia koirilla ja kaniineilla, joilla oli eriasteista rabiesta. oikeuksiinsa. marraskuuta 1995. Pasteur oli tuolloin lähellä onnistumista rokotteen keksimisessä, mutta sitä ei oltu vielä kokeiltu ihmisillä. Kuori on lähetetty Bukarestiin 1. Valokuvista apua maalaamisessa Edelfelt maalasi Pasteurin muotokuvaa toukokuun puolivälistä heinäkuun alkuun. Romanialainen, aika vinksalleen kirjapainossa kohdistunut 60 leun ehiökuori julkaistiin vuonna 1995, kun oli kulunut sata vuotta Louis Pasteurin kuolemasta. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 24 Yllä nelilönä intialainen postimerkki, joka julkaistiin päivälleen sata vuotta Louis Pasteurin kuoleman jälkeen, 28. Ja rouva Pasteur oli erityisen mielissään
Edelfeltin taiteilijaystävät pitivät teosta parhaana tämän koskaan tekemistä, ja maalaus oli esillä Pariisin Salongissa keväällä 1886. Sierra Leone julkaisi aiheesta peräti kuusi pienoisarkkia, Edelfeltin maalaus Pasteurista on mukana sekä alkuperäiseen suuntaan katsovana (yllä) että peilikuvana. Jacobsen, tunnettu mesenaatti, oli tilannut Pasteurin muotokuvan itsel 25. C. Tanskalainen olutpanimon omistaja J. Siihen liittyi tosin jännitysmomentti. Myös ainakin Gabon julkaisi aiheesta vastaavan postimerkin samana vuonna. Näissä merkeissä koirat ovat kirjoittajan havaintojen mukaan ensimmäistä kertaa mukana kuvissa. Kohteilla muistettiin Pasteurin kuoleman satavuotispäivää vuonna 1995. Sierra Leone (yllä) ja Malediivit (oik.) muistivat Louis Pasteuria useilla pienoisarkeilla tämän 120-vuotiskuolinpäivänä 2015. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 25 Vatikaanin ilmakirjeen sivukuvassa (yllä) Louis Pasteur on käännetty peilikuvaksi, Senegalin (vas.) ja Syyrian (oik.) postimerkeissä Edelfeltin maalauksen ovat kopioineet paikalliset (?) taiteilijat, mutta perusasetelma on kaikissa selvästi tunnistettavissa
oli maalannut Victor Hugon kuolinvuoteella ja monia eläviä kuuluisuuksia). (2022) Tämä pienoisarkki juhlistaa Louis Pasteurin 200-vuotissyntymäpäivää, mutta myös Montevideossa sijaitsevan Pasteur-sairaalan 100-vuotispäivää Uruguayssa 2022. Helene Schjerfbeck maalaa kopion Pasteurin muotokuvasta Pariisissa oli ns. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 26 Edelfeltin "Louis Pasteur laboratoriossaan" on pääkuvana Ukrainassa 2022 ilmestyneessä pienoisarkissa, jolla muistetaan Pasteurin 200-vuotissyntymäpäivää. kulta-ajalla 1870-luvulta vuosisadan vaihteeseen kymmeniä suomalaisia taiteilijoita joko opiskelemassa taidetta tai vain tutustumassa uusimpiin trendeihin taiteen alalla. Nyt molemmat Pasteurin muotokuvat olivat yhtaikaa esillä Salongissa. Edelfelt maalaisi teoksen vaikeimmat osat, kuten Pasteurin kasvot ja kädet, ja Schjerfbeck sitten ison osan muusta teoksesta. tään Léon Bonnat'lta (joka siis mm. Edelfeltin työ voitti Bonnat'n perinteisellä tyylillä maalatun muotokuvan nykyajan termein 6–0, ja Ranskan valtio halusi ostaa maalauksen Edelfeltiltä. Edelfelt tunsi pääsääntöisesti jokaisen, ja monet olivat hänen hyviä ystäviään. Ainoana poikkeuksena oli Helene Schjerfbeck, jolla Edelfeltinkin mielestä oli muutaman kerran hyviä töitä Salongissa. Naistaiteilijoita hän ei tosin juurikaan arvostanut, tuskin edes mainitsi heitä kirjeissään vuosien varrella. Tämä oli kuitenkin jo luvannut sen Pasteurille, joka ei suostunut luopumaan siitä ennenkuin Edelfelt olisi maalannut hänen instituutilleen kopion teoksesta. Aikaa tähän olisi kuusi kuukautta. Edelfeltin (1886). Ukrainan toisessa pienoisarkissa Edelfeltin Pasteur on mukana postimerkkinä. Schjerfbeck opiskeli Pariisissa 1880-luvulla useaan otteeseen ja oli siellä myös talvella 1886. Pienoisarkissa kerrotaan myös, että maalaus on A. Syksy kului, eikä hän ollut vielä aloittanutkaan työtä. Hänhän olisi sopiva henkilö kopiointityöhön! (Nuorten taiteilijoiden koulutukseen kuului yleensäkin vanhojen mestareiden töiden kopiointi tekniikan opettelemiseksi.) Scherfbeck suostuikin yhteistyöhön. Sitten hän keksi oivan ratkaisun. Louis Pasteurin muotokuva on suurikokoinen ja suuritöinen maalaus, eikä Edelfeltillä ollut aikaa (eikä ehkä enää yhtä palavaa innostustakaan) kopion maalaamiseen. Edelfelt kuvaa prosessin edistymistä useissa kirjeissä äidilleen.
Toki koirilla oli keskeinen rooli Pasteurin rabies-tutkimuksissa, mutta kyllähän tässä vain rahastusta lisätään. Edelfelt ja Schjerfbeck maalasivat vuorotellen, ja työ edistyikin nyt hyvin. Tällä sivulla esitettyjen maiden lisäksi Pasteurin 200-vuotisjuhlamerkkejä julkaistiin vuonna 2022 ainakin Djiboutissa, Guineassa ja Togossa. Kopio puolestaan sijaitsee Pasteur Instituutissa Pariisissa. Paljonko Edelfelt sitten lopulta maksoi He. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 27 Keski-Afrikan tasavallassa (yllä), Liberiassa (oik.) ja Nigerissä (alla) tai niiden nimissä keskitetysti ties missä julkaistuissa pienoisarkeissa hyödynnetään Pasteurin syntymän 200-vuotisjuhlan lisäksi koiria keräilijöiden houkuttelemiseksi. Kopioitava teos oli lainassa valtiolta, joka tuolloin jo kiirehti sen palauttamista. Ehkä toista ei koskaan harkittukaan. Sen jälkeen kun Ranskan valtio oli ostanut alkuperäisen teoksen, se sijaitsi (Edelfeltin harmiksi) Sorbonnen yliopiston tiloissa ja vasta 1920-luvulla muutaman vuoden Louvren taidemuseossa. Ihmettelen vain, miten pystyn maksamaan hänelle," pohti ainaisessa rahapulassa elävä taiteilija. "Nti Schjerfbeck maalaa tunnontarkasti. "Nti Schjerfbeck pärjää kylmässä paremmin kuin minä," Edelfelt kommentoi kirjeessä äidilleen tammikuun alussa. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä molemmat työt rinnakkain Ateneumin näyttelyssä viime talvena, mutta vain toinen oli saatu mukaan – se alkuperäinen Ranskan valtion omistama, nykyisin Pariisin Musée d'Orsay'ssa sijaitseva maalaus. Sieltä se siirtyi Versaillesin palatsiin ja vuodesta 1986 se on ollut esillä Pariisin Musée d'Orsayssa. Käytännössä Schjerfbeck maalasi (Edelfeltin mukaan) suurimman osan muotokuvan kopiosta. Schjerfbeck aloitti työn joulukuun 1886 alkupäivinä. Tarkoitukseen varatussa ateljeen pikkusalongissa oli tosin talvella kylmä, eikä Edelfelt halunnut ostaa sinne kaminaa, koskei sitä tarvittaisi tämän jälkeen siellä kuitenkaan
• Albert Edelfeltin kirje Revue Illustrée -lehden julkaisijalle René Baschetille 1.9.1885 (kirjoittajan kokoelma). Edelfeltin Louis Pasteurin muotokuva sen sijaan sai korkeimman kunniapalkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä 1889. Arkin reunoissa on kuvia Pasteurin työvälineistä, mikroskoopista ja lasikannusta. Osa postimerkeistä ja pienoisarkeista – varsinkin ranskankielisen Afrikan maiden kohteet – on puhtaasti keräilijöiden rahastamiseksi tarkoitettua tavaraa, jota voi käyttää korkeintaan avoimen filatelian kokoelmassa ei-filateelisina kohteina. Osa kohteista on ilmestynyt oikeissa postimerkkimaissa, joista väkirikkaimmat ovat Intia, Pakistan ja Turkki. Ja kaikkien merkittävien maailmankielien sivuilla komeilee muiden kuvien ohella myös kuva Edelfeltin maalauksesta. Googlaamalla saa hetkessä selville, että Pasteurista kirjoitetaan pelkästään Wikipediassa 156 kielellä. Esitetyt kohteet ovat kirjoittajan kokoelmasta. Maksimipostikortti samasta merkistä ensipäiväleimalla 3.11.2022.. Romanian ehiöt ja Ukrainan merkit lienevät nekin käyttökelpoisia, vaikka Ukraina onkin suoltanut merkkejä keräilijöille ennen nykyistä sotaa ja sen aikana valtavia määriä, eikä niitä varmasti käytetä postitukseen läheskään niin paljon. Miljardiluokan yleisö siis, ainakin teoriassa. Pasteurin kyljestä löytyy Belgian paimenkoiria, kultaisia noutajia, puudeleita, rottweilereita ja vaikka mitä. Louis Pasteurin muotokuva filateliassa Edelfeltin muotokuva Louis Pasteurista laboratoriossaan on varmasti levinnein Suomeen liittyvä aihe maailman filateliassa. Mutta ei siinä vielä kaikki... Hän suunnitteli maksavansa "korkeintaan 500 markkaa, mieluummin vähemmän". Edelfelt itse sai lisäksi Ranskan kunnialegioonan ritarin arvon vuonna 1886 ja upseerin arvon 1889. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 28 Ylin rivi ranskalaisen Andorran 1,65 euron merkkiarkista, joka julkaistiin Louis Pasteurin syntymän 200-vuotisjuhlamuistoksi vuonna 2022. Seija-Riitta Laakso Lähteet: • Albert Edelfeltin kirjeet äidilleen 1867–1901 löytyvät digitalisoituina (ruotsiksi) Svenska Litteratursällskapet i Finlandin arkistosta osoitteella edelfelt.sls.fi. Se oli pieni raha, kun hän itse vaati vuonna 1885 erään lehden (Revue Illustrée) kansikuvan piirtämisestä samaa summaa. lene Schjerfbeckille kopiointityöstä, ei käy ilmi kirjeenvaihdosta. Nekin, joiden mielestä postimerkkien keräily on auttamattoman vanhanaikaista, törmäävät väistämättä Louis Pasteurin muotokuvaan, jos ovat vähänkään kiinnostuneita itse aiheesta. Uruguayn pienoisarkin julkaisemiselle on myös hyvät perustelut. Lisätäkseen näiden kohteiden kiinnostavuutta merkkien julkaisijat ovat viime vuosina lisänneet Pasteur-aiheeseen koiria, jolloin lääketieteen, kemian, jne. Siitä tosin ei ilmeisesti kauppoja syntynyt. aiheiden lisäksi myös kaikki koirakeräilijät voi saada innostumaan
Aina toistuivat samat aiheet: miten sinnikäs ja ahkera Ida oli pyrkimyksissään varsinkin ulkomaisille näyttämöille, miten valtavan laaja tuttavapiiri ja kirjeenvaihto hänellä oli koko elämänsä ajan, ja miten krooninen rahapula vaikeutti tavoitteiden saavuttamista lähes koko elämän ajan, viimeiset vuodet pois lukien. Siten Idalle tarjoutui tilaisuus käydä kaksi vuotta ruotsinkielistä Kjöllerfeldtin valmistavaa koulua Helsingissä, missä hän asui kenraalimajuri Julius Mickwitzin perheessä. Kun Ida 17-vuotiaana joulukuussa 1874 pyrki näyttelijäksi juuri perustettuun Suomalaiseen Teatteriin, suomalaista kulttuuria ei juuri ollut olemassakaan. Idan intohimo teatteriin oli juuri sitä, mitä teatterin johtaja Kaarlo Bergbom halusi omalta osaltaan Suomeen rakentaa. Vaikka kouluvuosia kertyi vähän, Ida sai kuitenkin monipuolista oppia suomen, ruotsin ja saksan kielellä, ja samalla henkilökohtaista opastusta säätyläisten tapoihin. Perheen poikia koulutettiin varojen mukaan. Ida Aalbergin muistokivi Aalberg-museon pihalla Janakkalan Leppäkoskella.. Janakkalan kartanoissa joululomaa viettäneet ylioppilaat järjestivät jouluna 1873 viihdettä kyläläisille ja pyysivät Idaa mukaan näyttelemään. Ylioppilaiden joukossa oli muuan Gustaf Stenbäck, josta myöhemmin tuli Idan aviomies. Suomalaisuusaate oli nousussa, mutta sivistyneistö käytti puheessaan ruotsia, saksaa, ranskaa tai venäjää. Ida Aalbergilla (alkujaan Ahlberg) oli neljä aikuisikään päässyttä veljeä. Nykyinen Kansallisteatteri valmistui 1902. Se aloitti toimintansa kiertävänä teatterina Porissa ja Tampereella, mutta siirtyi sitten Helsinkiin, missä se toimi vanhan Arkadia-teatterin tiloissa 1900-luvun alkuun asti. 1800-luvun puolivälissä ei maaseudun tyttöjä koulutettu, ja kansakoulukin oli vasta tulossa (kansakouluasetus 1866). Alkuun suomenkielistä teatteria oli pidetty ruotsalaispiireissä melkein vitsinä, mutta sinnikäs työ oli lopulta johtanut Suomalaisen Teatterin perustamiseen 1872. Idan isä ratamestari Antti Ahlberg oli onnistunut ratatyömaalla solmimaan hyödyllisiä suhteita johtoportaaseen. Junarata vei Janakkalasta suoraan pääkaupunkiin ja reitti oli tuttu kouluvuosilta, mutta rohkeutta siihen silti vaadittiin. Miten oli mahdollista, että Ida Aalberg sai mahdollisuuden pyrkiä teatteriin ja yleensä kiinnostui aiheesta. Ida Aalbergin syntymän satavuotisjuhlaa muistettiin Suomessa postimerkillä, joka pohjautuu Albert Edelfeltin hänestä vuonna 1902 maalaamaan muotokuvaan. Hämeenlinnassa Ida tapasi Suomalaisen Teatterin apulaisjohtajan Oskari Vilhon, joka sai Idasta positiivisen kuvan näyttelijän alkuna. Ida kävi vielä vuoden ajan Suomalaista Tyttökoulua vapaaoppilaana, mutta toisena vuonna hän ei vapaaoppilaspaikkaa enää saanut, koska perheellä oletettiin olevan varaa maksaakin. Ida jatkoi sen sijaan yksityisoppilaana Janakkalassa Helena Tavaststjernan johdolla ja sitten Turengissa Selma Qvistin oppilaana. Näistä kokemuksista rohkaistuneena Ida lähti ennen joulua 1874 Helsinkiin, joka oli siihen aikaan vielä pieni 23 000 asukkaan kaupunki. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 29 Suomalaisen teatterin kirkkaimmalla tähdellä Ida Aalbergilla oli myös mittava kansainvälinen ura Janakkala-kotiseutukokoelmani kuuluisin Janakkalassa syntynyt henkilö on Ida Aalberg (1857–1915). Suomalaisen teatterin lisäksi hän saavutti suosiota myös ulkomailla. S ain eräästä huutokaupasta vuosi sitten Ida Aalbergille lähetetyn kirjekuoren ja tutkiessani sen vaiheita tuli luettua Ida Aalberg -elämäkertoja ja muitakin lähdeteoksia
Ida Aalberg on ilmeisesti asunut jonkin näyttämökiertueen aikana rouva Jenny Karjalaisen luona. Frithiof Perander (1838–1885) oli filosofi, professori, kirjailija ja valtiopäivämies. – Postikortin julkaisija Paul Heckscher.. Hän oli Ida Aalbergin tunnetuimpia ”setäystäviä”, harras ihailija, opettaja kirjallisuudessa ja historiassa sekä taloudellinen tukija. Ensimmäistä kertaa ulkomaille Ensimmäiselle ulkomaiselle opintomatkalle Ida pääsi seuraavana kesänä Saksan Dresdeniin, jossa myös hänen veljensä Oscar opiskeli kemiaa. Boriskan rooli unkarilaisen Edvard Tóthin kansannäytelmässä Kylän heittiö joulukuussa 1877 oli Ida ensimmäinen merkittävä rooli, josta hän sai paljon kiitosta. Idan opettaja oli kuuluisa saksalainen näyttelijä Marie Seebach (1829–1897), joka piti oppilaastaan ja tunnisti tämän intohimon ja ahkeruuden näyttelijäopintoihin. Jo aiemmin samana vuonna Ida oli esiintynyt Noran roolissa Henrik Ibsenin näytelmässä Nukkekoti. Tästä osasta Kirje Ida Aalbergille Kuopioon, postileima Helsinki torstaina 14.9.1882. Jossain vaiheessa hän jopa kosi Idaa kirjeitse, vaikka tiesikin saavansa rukkaset. (Valokuva Ilmari Räsäsen kirjasta Ida Aalberg, WSOY 1925.) Tohtori Kaarlo Bergbom (1843–1906) perusti Suomalaisen Teatterin vuonna 1872 yhdessä sisarensa Emilien kanssa. Lähettäjä oli Frithiof Perander, Ida Aalbergin opettaja ja ihailija, joka oli tiiviissä kirjeenvaihdossa hänen kanssaan. Vuonna 1880 Ida teki ulkomaisen läpimurtonsa Unkarissa. Näistä opintomatkoista tuli Idalle tapa. Ystävyys kuitenkin jatkui aina Peranderin kuolemaan saakka. Tämä määräsi testamentissaan, että kaikki hänen Idalta saamansa kirjeet tuli polttaa, ja näin myös tapahtui. Budapestin esiintymisestä tuli menestys. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 30 Suomalaisen Teatterin johtajan Kaarlo Bergbomin hyväksyttyä Idan teatteriin alkoi ahkera harjoittelu pienemmissä rooleissa sekä puhenäytelmissä että myös saman teatterin lauluosaston (Suomalainen Ooppera) oopperaesityksissä. Sukulaiskieli varmasti helpotti näyttelemistä, sillä suomenkieliset repliikit kuulostivat yleisön korvissa oikeilta. Suomalaisen Teatterin pääsylippu, jonka huvivero on maksettu 1911 mallin kotkamerkillä. Joka kesä näytäntökauden jälkeen oli pyrittävä ulkomaille oppiin ja vähitellen myös taitojen karttuessa ulkomaisille näyttämöille. Tuloleima (ANK) on lyöty kuoreen Kuopiossa sunnuntaina 17.9.1882. Voi vain miettiä millaista kulttuurihistoriaa siinä samalla hävisi savuna ilmaan. Mielenkiintoisin on takana oleva kaunis punainen sinetti, jossa on kirjaimet F P
Lauri Kivekäs kuoli 26.3.1893 vain 40-vuotiaana. Unkaria seurasivat ulkomailla sanatorioloma Norjassa, opinnot Pariisissa, roolit Tukholmassa ja Kristianiassa (nykyinen Oslo) ruotsiksi ja sitkeät pyrkimykset päästä Kööpenhaminassa esiintymään tanskan kielellä. Aalberg erotettiin teatterista, Ida Aalbergin ensimmäinen aviomies, asianajaja Lauri Kivekäs (alkujaan Gustaf Laurentius Stenbäck, 1852–1893) oli radikaali fennomaani, jonka monet ideat olivat siihen aikaan liian edistyksellisiä. – Collotypia, jakamaton tausta. Kuten Tanskassakin aiemmin, roolisuorituksia kehuttiin, mutta kielitaitoa arvosteltiin. Vain yksi hänen kirjoittamansa on tähän mennessä sattunut käsiini ja se on vasta vuodelta 1912 (ks. Hän oli vuosisaIda Aalberg näki vuoden 1883 opintomatkansa aikana idolinsa Sarah Bernhardtin (1844–1923) näyttelevän useissa rooleissa Kööpenhaminassa ja Pariisissa, mm. Avioliitto ei pysäyttänyt Idan pyrkimyksiä päästä ulkomaiden näyttämöille. Asianajajana ja valtiopäiväedustajana tuolloin toiminut Lauri tienasi kotimaassa rahaa ja rakensi kotia, Ida opiskeli ulkomailla sekä kieliä että rooleja. Ida jatkoi opintojaan Berliinissä Saksassa ja pyrki taas esille näyttämöllä. Teatterisota Minkä ulkomaan retkiltään ehti, Ida esiintyi säännöllisesti Suomalaisen Teatterin uusien näytelmien päärooleissa ja keräsi lähes poikkeuksetta kaikissa suuren ihailijakaartin. Toinen aviomies Alexander Uexküll-Gyllenband (1864–1923) oli venäläissaksalainen lakimies ja filosofi, vapaaherra ja todellinen valtioneuvos. (Valokuvat Ilmari Räsäsen kirjasta Ida Aalberg, WSOY 1925.). Ida Aalbergin kirjeenvaihto oli niin laajaa, että ihmeen vähän kirjeitä on missään saatavilla. näytelmässä Frou-Frou. Suuret klassiset roolit kuten Julian osa Shakespearen Romeossa ja Juliassa ja myöhemmin Kleopatran rooli toivat myös Idalle kiitosta. Tämä oli Idalle raskas isku, mutta jo syksyllä hän jatkoi näyttämökiertueella ensin muualla Suomessa ja sitten Viipurissa, mistä matka jatkui Pietariin. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 31 tuli myös pysyvä menestys Idan uralla, samoin kuin monista muistakin Ibsenin näytelmien rooleista. Sekä Idan terveys että myös Laurin terveys kotimaassa alkoi pettää. Myöhemmin hän joutui jopa johtamaan teatteria ja ohjaamaan näytelmiä, mikä johti lopulta välirikkoon ja teatterisotaan, jossa kannattajat ja kriitikot ottivat yhteen erityisesti lehtien palstoilla. Puoliso oli varakasta sukua ja hyvässä virassa, joten taloudelliset huoletkin hellittivät ainakin yksityiselämässä. Hän oli saanut keväällä kosintakirjeen tuntemattomalta ihailijaltaan, tapasi miehen ja solmi kihlauksen. dan vaihteessa kiistatta ykkösnäyttelijä Suomessa. seuraava sivu). Kaksi avioliittoa Keväällä 1887 Ida rakastui nimensä suomalaiseksi Lauri Kivekkääksi muuttaneeseen vanhaan ystäväänsä, vietti kesän salakihloissa Hangossa ja vihittiin avioliittoon Helsingissä Nikolain kirkossa marraskuussa 1887. Kirjeitä kulki parin välillä lähes päivittäin. Topeliuksen näytelmän Regina von Emmeritzin nimiosa ja monet Minna Canthin näytelmien pääroolit kasvattivat Ida Aalbergin mainetta Suomalaisen Teatterin johtavana näyttelijänä. Kesällä 1894 Ida solmi toisen avioliittonsa Lontoossa vapaaherra Alexander Uexküll-Gyllenbandin kanssa
Suomen Postimerkkilehti 5/2024 32 Ida Aalbergin tyylikäs nimikortti, paronitar Uexküll-Gyllenband, Pietari. Se työ ei koskaan häviä! Suomen Kansallisteatterin taakse Kaisaniemen puistoon pystytettiin syksyllä 1972 kuvanveistäjä Raimo Utriaisen suunnittelema pronssinen Ida Aalbergin muistopatsas Esirippu. Edellä mainitun välirikon jälkeen Juhani Aho otti syksyllä 1913 yhteyttä Suomen Kansallisteatterin puolesta ehdottaen Idalle sopua ja 40-vuotistaiteilijajuhlaa. (Entinen Suomalainen Teatteri oli vuonna 1902 vihdoin saanut uuden rakennuksen Helsingin Rautatietorin laitaan, ja samassa yhteydessä teatterin nimi oli muutettu Suomen Kansallisteatteriksi.) Hänet tuotiin junalla Suomeen ja haudattiin Hietaniemen hautausmaalle Helsingissä. Tässä kirjeessä hän kutsuu Söderhjelmiä kotiinsa päivälliselle seuraavana tiistaina. 40-vuotistaiteilijajuhla Kansallisteatterissa Palataan takaisin Suomeen ja viimeisiin esityksiin. miten valloittava persoona Ida Aalberg oli ja miten hänen eläväiset silmänsä ja ihmisten ystävällinen kohtelu aina valloittivat kuulijat, olipa sitten kyseessä yksityiset juhlat tai näyttämötaide. Tuo maaginen lavasäteily toimi myös ulkomailla kielimuurin yli, joten ei ihme, että monet (varsinkin Suomessa) pitivät häntä yhtenä Euroopan merkittävimmistä näyttelijöistä. Varsinkin ylioppilaat ottivat hänet omakseen jo varhain, sillä suomalaisuusaate eli voimakkaana ja nimenomaan ylioppilaat ymmärsivät asian ja yrittivät edistää suomalaista kulttuuria. Näytelmien harjoiIda Aalberg suostui Juhani Ahon ehdotukseen ja niinpä 11.1.1914 järjestettiin juhlanäytös ja taiteilijajuhla. Frithiof Perander on jo mainittu, toinen uskollinen tukija oli taiteen alalla vaikuttanut Berndt Otto Schauman (1821–1895). Ida Aalbergin omakätisesti kirjoittama kirje tohtori Alma Söderhjelmille (1870–1949), joka oli Suomen ensimmäinen naisprofessori. Aalbergin itse kirjoittamista kirjeistä löytyy kymmenittäin näytteitä elämäkertateoksissa. Suomi oli edelleen osa Venäjän keisarikuntaa ja ensimmäinen maailmansota oli alkanut, mutta Ida Aalberg ehti antaa merkittävän panoksen suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin puolesta. 32 Suomen Kansallisteatteri sai 150-vuotisjuhlansa kunniaksi postimerkin vuonna 2022.. Kortilla on käsin kirjoitettuna mielenkiintoisia paikannimiä kuten ”Tyrol, Ober-Bayern, Interlaken, Montreux, Luzern, Davos, Engelberg.” Olisivatko kyseessä omat tai jonkun muun matkasuunnitelmat. Patsaan paljasti presidentti Urho Kekkonen. Kaikista aikalaiskuvauksista paistaa läpi, Ranskan historiaa, ja seurusteli kulttuuriväen kanssa. Käsiala on sama. Söderhjelm tutki mutta hän palasi myöhemmin esiintyäkseen 40-vuotisjuhlanäytännössään. Ihailijoita ja tukijoita Ida Aalbergilla oli uransa alusta asti ihailijoita ja tukijoita, ”setäystäviä”. Myöhemmin norjalainen kirjailija Alexander Kielland ihaili ja kosi Idaa, tanskalaiset Brandesin veljekset tukivat ja auttoivat Idaa Kööpenhaminan näytelmäpyrkimyksissä ja nytkin huhuttiin lähemmistä suhteista. Norjalaiset kirjailijat Henrik Ibsen ja Bjørnstjerne Bjørnson ihastuivat Idaan näyttelijänä, samoin suomalainen Zachris Topelius. Idaa ihailivat myös monet sivistyneet herrasmiehet sekä Suomessa että myöhemmin ulkomailla. tuksissa Ida oli aina ahkera ja tarkka. Se oli varmaan yksi Suomen kaikkien aikojen teatterijuhlia ja sitä dramaattisempaa oli, että suosionsa huipulla ollut näyttelijä kuoli keuhkokuumeeseen Pietarissa jo vuoden päästä eli 17.1.1915. Hänellä oli myös loistava muisti, mikä luonnollisesti auttoi näyttelijän työssä
Lähteitä • Heikkilä, Ritva: Ida Aalberg, näyttelijä jumalan armosta. WSOY, 1998. • Räsänen, Ilmari: Ida Aalberg. – Kortin julkaisija Atelier Polyphot, Helsinki. Ida Aalbergia nähtiin noihin aikoihin teatterissa vain vierailevana tähtenä. • Korsberg, Hanna (toim.): Teatterin lumoissa, Ida Aalberg -säätiön viisi vuosikymmentä. – Paul Heckscherin julkaisema kortti on lähetetty Helsingistä 1.4.1915, vain pari kuukautta Aalbergin kuoleman jälkeen. SKS, 2007. WSOY, 2003. Artikkelin kuvista suuri osa on kokoelmastani ”Janakkala-kotiseutuni”. Kun Aalberg kuoli Pietarissa, hänen arkkuaan kotiin kuljettanutta junaa seurattiin tiiviisti, ja asemilla oli surevaa väkeä jättämässä hänelle jäähyväisensä. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 33 Yllä Kansallisteatterin näyttelijät 1906-1907 ryhmäkuvassa saman ajan postikortissa. Keskirivissä toisena vasemmalta on Antti Ahlberg, Idan vastanäyttelijä lukuisissa näytelmissä vuoden 1881 Romeosta ja Juliasta lähtien. Ida Aalberg Magdan roolissa Hermann Sudermannin näytelmässä Koti ("Heimat" ts. Helsingin asemalla olivat vastassa tietysti myös ylioppilaat, jotka niin monesti muutenkin olivat olleet häntä saattamassa. WSOY, 1925. Seppo Salonen Ida Aalbergin kunniaksi julkaistu postimerkki oli myös Janakkalan Postimerkkikerhon 15-vuotisjuhlanäyttelyn muistoblokissa vuonna 1995.. Keskirivissä kolmantena oikealta on Mimmi Lähteenoja, jota Ida Aalberg piti 1900-luvun alun lahjakkaimpana näyttelijänä Suomessa. Kehitysvammaliitto, 2008. Kutsu Ida Aalbergin hautajaisiin Helsingin Vanhassa kirkossa 21.1.1915. Tammi, 1984. • Heikkilä, Ritva: Ida Aalberg, suomalaisen teatterin tähti. • Mäkinen, Kirsti ja Uusi-Hallila, Tuula: Minna Canth, Taiteilija ja taistelija. Muut ovat SP-lehden toimituksen, tai jos niin on mainittu, Ilmari Räsäsen kirjasta Ida Aalberg vuodelta 1925. Hän esitti Magdaa useilla ulkomaankiertueilla 1900-luvun alkupuolella, ja valitsi Kodin myös Kansallisteatterissa vuonna 1914 järjestetyn 40-vuotistaiteilijajuhlansa näytelmäksi. • Mikkanen, Raili: Suomalaisia suurnaisia. Kotimaa, mikä sopikin hyvin ajankohdan poliittiseen tilanteeseen)
Paikkakunnaksi valittiin tietysti Tartto ja näyttelypaikaksi jo edellisestä näyttelystä tuttu Viron kansallismuseo. Venäjällä ehkä pohdittiin, että lopputuloksena oli Nato-maiden näyttely. Tatu Untinen ja FEPA:n puheenjohtaja Bill Hedley. Aluksi järjestäjät kaavailivat pienempää muutaman maan yhteisnäyttelyä. Pohdimme, miten näyttelyn kooksi varmistetaan vähintään 500 kehystä, jolle sen talous perustui. Erityisesti Iso-Britannia ja USA osoittautuivat hyvin onnistuneeksi valinnaksi, joskin ne toivat myös kustannuksia komissaarija tuomarikuluissa. (Kuvat: Tuomo Koskiaho) Näyttelyn kolme parasta kokoelmaa sai samat 96 pistettä. SP-lehden päätoimittajan pyynnöstä kerron tässä hiukan näyttelyn järjestelyistä, taustoista ja tuntemuksista. Itämeren maiden lisäksi päätimme kutsua mukaan myös Norjan, Iso-Britannian ja USA:n. On pitkä tarina, kuinka tarttolainen Oliver Hanschmidt päätyi kantamaan Mare Balticumin järjestelyvastuun käytännössä yksin. Suomen kehysmäärä oli suurin, mutta myös näiden kutsuttujen maiden osanotto muodostui merkittäväksi. Virolla itsellään on rajallinen määrä kokoelmia, samoin Latvialla ja Liettualla. Niinpä osallistujia oli myös kaukomailta kuten Japanista, Kiinasta, Intiasta ja Trinidad & Tobagosta. Aloitimme näyttelysäännöistä. Viimeisin tieto on, että näyttely meni kuin meninkin lävitse tappioitta. Fakta on toki myös se, että Itämeri – Mare Balticum – on yllättäen noussut maailmanpolitiikan näyttämöksi putkija kaapelisabotaasien, GPS-häirinnän sekä vesialueja ilmatilaloukkausten myötä. Vastattuani puheenjohtajapyyntöön myönteisesti tulin nopeasti vedetyksi järjestelyjen sisäkehälle. Oliver Hanschmidt (vaaleassa takissa) ja Jukka Mäkinen pitelevät nauhaa, näyttelyn suojelija Andrus Ansip leikkaa. Tällä kertaa Venäjä jäi kuitenkin ilman kutsua syystä, jonka kaikki tiedämme. Mukaan päätettiin hyväksyä lisäksi Virokokoelmat ja kirjallisuusluokan kohteet kaikkialta maailmasta. Osallistuvia maita oli näin ollen 11. Näyttelyn talouden hän hoiti yhtiönsä kautta. Viron kansallismuseossa Tartossa. Niistä jälkimmäinen osui korona-aikaan ja jäi puitteiltaan pienehköksi, mutta onnistuttiin kuitenkin järjestämään. Vasemmalla myhäilevät mm. Samalle vuodelle osui lisäksi kaksi isoa näyttelyä pohjoismaissa, Norjan Nordia 2024 ja Tanskan Hafnia 2024. Tähän Itämeren maiden ryhmään kuuluu yhdeksän maata: Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska, Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Näyttelyn kokonaislaajuudeksi tuli kutsutut kokoelmat mukaan lukien 582 kehystä. Iteroinnin jälkeen he päättivät kuitenkin elvyttää Mare Balticum -statuksen näyttelyt. Joka tapauksessa näin laajan, kansainvälisen tapahtuman järjestäminen oli Oliverilta huomattava saavutus. Harva Kuudes Mare Balticum -näyttely avattiin 26.7. Reilun vuoden mittaista panostani voi kuvailla vaikkapa neuvonantajan, konsultin, kommentoijan ja sparraajan rooliksi. V iron edelliset monikansalliset näyttelyt pidettiin Tallinnassa 2018 ja Tartossa 2020. Apunaan hänellä oli vain muutama henkilö, lähinnä omia perheenjäseniä. Kun Tartto valittiin vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, virolaiset päättivät viettää juhlavuotta myös filateelisesti. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 34 Mare Balticum 2024 tuomariston puheenjohtajan silmin Minulla oli ilo toimia heinäkuussa Tartossa järjestetyn Mare Balticum 2024 -näyttelyn tuomariston puheenjohtajana. Yllä vasemmalta Oliver Hanschmidt sekä näytteilleasettajat Atte Moilanen, Richard Bodin ja Jussi Murtosaari.
Ajattelin sen niin, että itse edustin Viron kutsumana Viroa, kun taas Jari Majander edusti tuomaristossa Suomea. • Yksityisessä huutokaupassani on tarjolla Ahvenanmaan postimerkkien parhaita variantteja, mm. Heidät voidaan valita esimerkiksi kansallisista tuomareista. Oli tiedossa, että näyttelyyn tulisi runsaasti Viro-kokoelmia. Näihin kuuluvat esimerkiksi näyttelyluokat, kutsuttavat maat ja tuomaristo. Myös FIP tuki näyttelyä noin 5 000 eurolla alueellisten näyttelyiden ohjelmastaan. Ja heistäkin ne, jotka jossakin vaiheessa ymmärtävät kuinka isosta työrupeamasta on kyse, luopuvat nopeasti leikistä. Pommern-siirtymä. Niinpä edellytin, että tuomaristoon kiinnitetään Viron filatelian asiantuntija. Näyttelyn talouden varmisti se, että Hanschmidt onnistui saamaan sille sponsoreita ja yhteistyökumppaneita. Niinpä totesimme, että järjestäjät voivat päättää näyttelysäännöistä ja muista yksityiskohdista melko vapaasti. Tämä koski myös kolmea kutsuttua maata. Pohjoismaisissa näyttelyissä jopa 50 % tuomareista saa olla kotimaasta. Ilmoittaudu jo tänään huutokaupan sivuilla, niin varmistat mukanaolosi ja saat lisäinformaatiota jo ennen huutokauppaa. Kaksi kirjoitusvirhettä. Sama tilanne on Latviassa ja Liettuassa, joten kaikki tuomarit kutsuttiin muista maista. Suomesta meitä oli kaksi tuomaria. Etualalla kokoelmia tarkastelee Heidi Heiniö.. Osoite netissä on philabid.fi/tomsarpaneva Filateelisin terveisin, Tom Sarpaneva Haahka (Ejder) R-virhe. • Mukana on yksittäiskohteita, ryhmiä, kirjeitä, kirjattuja ja vakuutettuja lähetyksiä, satoja erilaisia Navire-kohteita (Ahvenanmaan varustamot, saaristoliikenne, Tall Ships Races, ym.) harvinaisia pankkien välisiä korkein arvoin aidosti kulkeneita kohteita, postisoutua, hienoja framakohteita, välilöstrippejä, maksimikohteita, näyttelykohteita, ja paljon muuta – myös ennennäkemätöntä Ahvenanmaan materiaalia. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 35 KAIKKIEN AIKOJEN SUURIN AHVENANMAAN POSTIMERKKIEN HUUTOKAUPPA! • Yli 5 600 kohdetta ja yli 10 000 kuvaa – 27 pääluokkaa ja niissä lähes 300 filateelista alaluokkaa. Huutokaupassa on myös peruskokoelmia ja eriä. • Huutokauppa avataan 1.11.2024 klo 8. Tuomaristo ja suuret palkinnot Mare Balticum -näyttelyille ei ole olemassa tarkkaa, lukittua säännöstöä. "Mahdottomat" gutterparit. FIPja FEPA-näyttelyissä järjestävällä maalla on oikeus nimittää 25 % tuomareista. Virolla ei valitettavasti ole tällä hetkellä lainkaan aktiivituomareita. pystyy ja uskaltautuu yhtä isoon vastuuseen. paino-, kohdistusja värivirheitä postimerkeillä. Lisäksi kutsuimme tuomaristoon osallistuvien maiden ulkopuolelta, Belgiasta ja Sloveniasta, kaksi ykkösketjun FIP-tuomaria. Mare Balticum -näyttelyiden tuomareille ei ole myöskään määriteltyjä pätevyysehtoja. Päätimme kuitenkin käyttää FIPja FEPA-tuomareita niin että kustakin osallistuvasta maasta oli tasapuolisesti yksi tuomari. Tähän rooliin kutNäyttelyyn saatiin kokoelmia 582 kehystä, eli saman verran kuin suomalaisissa kansallisissa nähdään yleensä
Kaikista näistä näyttelyistä löytyy lyhyet artikkelit Mare Balticum 2024:n nettisivuilta. Se ei kerro näytteilleasettajan omasta panoksesta, ideointityöstä eikä kyvystä synteesiin kokoelman kehittelyssä. Ruotsalaiselle 96 pisteen kokoelmalle ei tässä kilvassa jäänyt saumoja. Erikoista kyllä, Tarton kaikki Grand Prix’t tulivat Suomeen. Tartossa jaettiin seitsemän suurta kultamitalia (95 pistettä tai yli) ja 25 kultamitalia (90–94 pistettä). Mukaan ovat kuitenkin toistaiseksi lähteneet vain Viro, Suomi, Ruotsi ja Saksa. Esimerkiksi postihistoriassa on vaikea menestyä kokoelmalla, joka esittää kohteet vaikkapa aakkostai numerojärjestyksessä. Kaikissa näyttelyluokissa tarvitaan myös narratiivi, kertomus, jolla yksittäiset kohteet kytketään yhteen. Kategorioita on siis kaksi (kotimaa ja ulkomaat), jolloin joku kolmesta Grand Prix’stä jaetaan väistämättä toisen kategorian toiseksi parhaalle kokoelmalle. Kokoelmien arvostelussa korostuivat jälleen kerran niiden rakenteeseen ja käsittelytapaan liittyvät vaatimukset. Nuoria näyttelyfilatelisteja vaikuttaa tulevan lähinnä Saksasta ja Puolasta. Meillä kehysmäärät ovat jo pitkään olleet vapaat välillä 1–8. Tämä 10 pisteen osuus muodostaa siis olennaisen eron 1kja tätä laajempien kokoelmien pisteytyksessä. Vuoden 2028 Mare Balticum Suomeen. Mare Balticumiin osallistui 23 yhden kehyksen kokoelmaa. Tämä toi myös Tartossa oman lisämausteensa, sillä suuria palkintoja oli normaaliin tapaan kolme: Grand Prix Mare Balticum 2024 näyttelyn parhaalle kokoelmalle, Grand Prix National parhaalle Viro-kokoelmalle ja Grand Prix International parhaalle muiden alueiden kokoelmalle. Alun perin tavoitteena oli järjestää Mare Balticum joka toinen vuosi eri Itämeren maissa. Tarton näyttelyä voikin toivottavasti kutsua uudeksi aluksi. Edellisestä Mare Balticum -näyttelystä ehti kulua peräti 19 vuotta. Ne arvosteltiin FIP:n yhden kehyksen kokoelmien säännöillä. Mare Balticumit ovat jääneet jollakin tapaa väliinputoajiksi. Tällainen käsittelytapa on liian yksinkertainen. Jos aiheesta on mahdollista tehdä useamman kehyksen kokoelma, se ei ole yhtä sopiva 1k-kokoelmaksi, ja tämän kriteerin pisteet ovat vastaavasti alhaisemmat. Nuorisofilatelian luokka oli yllättävän suuri, 14 kokoelmaa. Yksi syy saattaa olla, että Nordia-näyttelyt sitovat Pohjoismaiden resursseja niin ettei tämän statuksen näyttelyille ole jäänyt voimavaroja. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 36 suimme Viron filatelian ekspertin Thomas Löbberingin Saksasta. Tässä yhteydessä voidaan paljastaa, että molemmissa loppuäänestyksissä kymmenen tuomarin äänet jakautuivat 7–3. Mare Balticum osoitti, että silloin kun kaikki kokoelman osa-alueet ovat erinomaisesti kunnossa, myös 2–3 kehyksen kokoelmalla voi saavuttaa korkeita tuloksia. Sen jälkeen näitä näyttelyitä on ollut Maarianhaminassa 1995, Ruotsin Kalmarissa 1997, Saksan Kielissä 2003 ja toisen kerran Maarianhaminassa 2005. Niissä filateelisen merkityksen sijaan arvioidaan sitä, kuinka hyvin kokoelmat sopivat aiheen rajaukseltaan esitettäviksi yhden kehyksen laajuisina. Erityisesti USA:n näytteilleasettajat toivat väriä näyttelyyn monilla eksoottisilla ulkomaiden kokoelmillaan. Ilman sitä kohteet jäävät irrallisiksi. Edellisten näyttelyiden tulosluetteloihin verrattaessa Mare Balticum 2024 – järjestykseltään kuudes näyttely – oli ylivoimaisesti historian kovatasoisin. Kansallisesta Grand Prix’stä kilpailivat Tuomo Koskiaho ja Janne Nikkanen, joista tuomaristo äänesti Nikkasen kokoelman voittajaksi. Täysiin soveltuvuuspisteisiin ylsi esimerkiksi Jukka Sairanen perinteisellä "Otepää 1941" -kokoelmallaan. Näistä kokoelmista tuomaristo äänesti kaksi loppuäänestykseen, jonka voittaja Atte Moilanen palkittiin näyttelyn GP:llä ja Jussi Murtosaari kansainvälisellä GP:llä. Taustalla keskellä kuvaa kävelee kohti FIP:n pääshteeri Kelly Ong Singaporesta.. Nyt on nähtävästi kaksikin maata tutkimassa mahdollisuutta isännöidä seuraava Itämeren maiden näyttely. Mare Balticum -näyttelyissä ei perinteisesti ole mestariluokkaa. Ellei joku maa ehdi väliin, seuraava Mare Balticum saattaa olla jälleen Suomessa vuonna 2028. Kolme kokoelmaa palkittiin 96 pisteellä, joka oli korkein tulos. Yleistasossa huima nousu Ensimmäinen Mare Balticum järjestettiin Tallinnassa vuonna 1993. Monissa maissa on tietysti järjestetty myös isompia FIPja FEPA-statuksen näyttelyitä. Jukka Mäkinen Näyttelyssä oli paikalla myös kauppiaita useasta maasta. 1k-kokoelma, jonka rajaus on täydellinen yhteen kehykseen, voi saada sopivuudesta 10/10 pistettä, vaikka sen filateelinen merkitys olisi luokkaa 5/10. Arviointikriteerin olennaisen eron vuoksi 1k-kokoelmat on mielestäni paikallaan ryhmitellä erilleen myös tulosluettelossa. Kansainvälisissä näyttelyissä pienet 2–3 kehyksen kokoelmat ovat uusinta uutta. Hyvänä esimerkkinä tästä käy Ari Hämäläisen tulos kahden kehyksen kokoelmallaan Suomen m/1885 ehiöistä: kultamitali 92 pisteellä. Niiden arvioinnissa aiheen soveltuvuus suhteessa valittuun kehysmäärään arvioidaan osana käsittelyn osapisteitä
Kohteiden jälkimyynti päättyy keskiviikkona 30.10. klo 21.00. Muun muassa alla olevat tämän huutokaupan kohteet ovat kaikki aitoutettuja. Aitoutus ja siitä annettava todistus määrittelevät kohteen sisällön ja kunnon. SP-lehden meklari Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh. klo 12.00 mennessä. klo 21.00. Kohteet 47, 201, 327 ja 386 (kultaraha 20 markkaa 1878). Huutokaupassa ei järjestetä erillistä näyttöä. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 37 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: postimerkkilehti.fi tai suomenfilatelistiseura.fi Huutokauppa on avattu verkossa ja se päättyy tiistaina 29.10. Huutoraha ostoille on 15 %. Kohde 7 Kohteet 17 ja 18 (Köpis) Kohde 38 Kohde 1 Kohde 69. Kohteita voi tiedustella huutokaupan meklarilta ja sopia mahdollisen näytön. Kirjallistenja puhelintarjousten oltava perillä 29.10. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Aitoutuksella varmistetaan yleensä arvokkaan kohteen turvallinen hankinta. Alarivin kohteet esimerkkejä arvokohteista ilman aitoutusta
8 44 1 mk harmaa/punainen ylösalaisella loistoleimalla Åbo 12 10 85. 60 30 32 pen karmiini lähes loistona Stockholm ?.?.1878. Mustemitätöity, jonka lisäksi oikeassa reunassa kapea jälki korkeasta laatikkoleimasta. 3.8.1890 -rengasleimalla. 20 SUOMI Uudet värit 1885 40 5 pen vihreä loistona Ekenäs 3 V 90 Finland -leimalla. 250 Kohde 6 Kohde 14 Kohteet 23 ja 28 Kohteet 25 ja 46 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: www.postimerkki.fi. Sinivihreä lähtöleima 21 10 1873 molemmin puolin, ankleima 27 10. Aitoutus Schwenson 18.12.2018. Vasemmalla sivulla hammasteet osin avautumatta. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 38 ww.postimerkkilehti. 50 17 1 mk ruskeankeltainen läviste C mitätöitynä yksirenkaisella Borgå 16.5.72 -leimalla. Värin ja päiväyksen mukaan tyyppi AL. Ossa. 20 SUOMI Isohampaiset 1866 8 5, 20 ja 40 pen merkit leimattuina, joissa pieniä hammastevikoja. 15 45 5 mk vihreä/punainen puolikkaalla Helsingfors-leimalla (?). SUOMI Soikiomerkit 1856 1 5 kop sininen, isot helmet, tavallinen paperi. 20 6 10 kop osin päällekkäin liimattu pari leikkeellä Borgå 23.10. Markan merkki oikeasta yläkulmasta repeytynyt. 15 21 8 pen vihreä matalalla suorakaideleimalla. Aitoutus Shwenson 2.11.2010. 10 5 10 kop ehjä merkki mustemitätöinnillä ja yksirenkaisella Tammerfors-rengasleimalla. 40 29 25 pen SA karmiini kapea rosohammaste yksin kuorella Ruotsiin Från Finland -laivaleimalla. Taustassa Tukholman tuloleima 18.6.81. -rengasleimalla. 15 42 10 pen punainen loistona Stockholm K.E. Merkkeinä 2 x 10 kop läviste B. 30 10 8 pen musta/vihreä upea merkki loistona Borgå ilmeisesti 5.5.1871. Takana Lyybekin uloskantoleima 11/9 no 6. Erittäin harvinainen!!! 50 47 1885 10 mk postituore – vaikea postituoreena. 20 13 20 pen sininen siisti merkki ylösalaisella loistoileimalla Borgå 31 8 70. 20 28 25 pen karmiini hammaste 12,5 merkkipari vinoilla loistoleimoilla Helsingfors 26 11 1881. 15 14 Merkkipari 20 pen kuorella Kexholmista Tavastehusiin. 60 15 40 p leimattu ehjä merkki. 8 34 5 pen oranssi LBcz loistona Tammerfors 12 9 83. 60 3 10 kop ovaali-väärenteet. Pieni hammastevika muuten virheetön merkki. Kaikissa merkeissä osittain hammastevikaa. Lävisteessä vikaa. Aito, virheetön merkki. 15 9 Koko sarja 5 pen–1 mk leimattuina paitsi 8 pen, joka ilman liimapintaa. 15 37 25 pen punainen LBccz postituoreena. 20 43 20 pen oranssi loisto Kuopio 13 5 1886. 20 12 20 pen sininen ehjä merkki leikkeellä lähes loistona Ekenäs 13 6 1870 yksirenkaisella leimalla. Oikean sivun hammasteet hammastepyörän leikkausvirhe. 10 41 10 pen punainen loistona Salo 24 VIII (?) 89 Finlandleimalla. Sinetti taustassa. Aitoutus Schwenson 8.3.2024. Siistit reunat, pieni ohut kohta (?). Harvoin tarjolla!!! 80 24 10 pen sekahammaste SAB-kuvioleimalla. Edessä Aus Russland Franco 10.9.65 -leima. Aitoutus Murtosaari 2021. 1864 ja Ruotsin vaihdetuin kartteerausnumeroin. Merkit osin päälleliimattuina. Virheettömät lävisteet. 30 25 20 pen sininen hammastamaton koevedos ex Faberge. (Norma 10 Cb). Nämäkin ovat pieni keräilyaihe! 10 SUOMI Isohampaiset 1860 4 10 kop punainen isolla Norring mustemitätöinnillä. Grönlund 1973. 80 11 10 pen raitapaperi hammaste III himmeällä leimakaarella. 25 26 20 pen sininen hienolla Wiborg 27 1 1877 -leimalla. 10 20 5 pen oranssi SAjz ja SBjz -merkit siisteillä leimoilla. 15 31 32 pen yksin kirjeellä ÅBO:sta 12.1.77 Ruotsiin. 100 39 1 mk violetti B-hammaste vinolla loistoleimalla Wiborg 15 6 1883. 8 23 10 pen ruskea SBbz-merkkipari himmeällä loistoleimalla ÅBO 9.10.82. Takana pieni pistemäinen ohentuma. 200 19 5 pen oranssi SAez loistona laatikko FR.KO -leimalla. Aitoutus: M. 200 2 10 kop 1856 karmiini tavallinen paperi. Vasemmassa yläkulmassa hammastevikaa. 500 SUOMI Vaakunamalli 1875 Senaatin painanta 18 32 pen "Kööpenhaminan painos" lähes loistona ylösalaisella Willmanstrand 15 7 18?. Tuloleimat. Kuoressa tahra ja taustassa läppä irti liimauksesta. Ovaalin joka puolella hyvät reunat, musteristi. Molemmat kohteet aitoutettuina. 8 16 1 mk ruskea ehjä siisti merkki läviste III himmeällä leimalla. i Kohteet 1 ja 2. Aitoutus S. 8 22 10 pen ruskea hammaste 11. 50 SUOMI Vaakunamalli 1882 Leimapainon painanta 33 2 pen harmaa LBcz lähes loisto Keuru ?.?.89. 100 7 Harvinainen kirje Wiborgista 7.9.1865 Saksaan Lybekkiin. 10 38 1 mk lila LBc hyväkuntoinen aito merkki postituoreena, hammaste 12,5. 40 46 10 mk koevedos hammaste 14 1/2 x 14 3/4 ex Faberge. Siisti merkki epäselvällä leimalla. 60 32 1 mk lila, erittäin kaunis: Helsingfors 16.12.1881. 8 36 25 pen punainen B-hammaste lähes loistona Tavastehus 22.10.84. 10 35 5 pen oranssi LBdz postituoreena. Aitoutus Salmenkylä 1969. 10 27 25 pen himmeänkarmiini hammaste 12,5 loistona Stockholm 2 7 1882
Kirjattu kirje Nikolaistadista 29.III.94 USA:han. -leimalla. 8 51 Koko 1889-sarja Specimen-lisäpainamalla käyttämätön liimakkeilla. A-hampaisessa (kuvassa vasen) yhdessä merkissä liimakejälki, muuten postituoreita. 15 78 10 pen punainen A-hammaste tyypit I ja II käyttämättöminä liimakejäljillä. Kirjattu rengasehiökuori 14 kop lisänä rengasmerkit 1, 2 ja 3 kop Oulusta 19.X.03 Saksaan. Tuloleimat. 20 SUOMI Rengasmerkit 1891 58 1900. 10 50 1899. Lape 2021 350 €. 8 56 5 mk vihreä/punainen himmeällä ylösalaisella Turenki??.VI.89 -leimalla. 8 53 20 pen keltainen. 12 54 25 pen sininen A-hammaste loistona Helsingfors 12 I 93. 10 57 10 mk ruskea/punainen loistona Poststyrelsens rekenskaps.. 30 67 7 rpl musta/keltainen käyttämätön merkki himmeällä liimakejäljellä. 50 59 1903. Merkkinä 10 pen 1889. Neljä nappiloistoista merkkiä, ST Andrea (luov alue R3), Brahestad, Parikkala ja Vesijärvi. 10 mk musta/vaaleanharmaa Berliinin laatta Poststyrels... Tuloleima. 10 mk musta/vihreänharmaa hammaste 14 1/4 osittaisella Helsinki-leimalla. 15 SUOMI Kotkamalli 1911 76 Lähes loistoleimaiset 2 pen Raahe 5.V.17, 5 pen Siuro 2.X.14, 10 pen Pargas 22.X.13 ja 20 pen Ojakkala 27.IX.14. Kaikki A-hampaisia. 40 66 7 rpl musta/keltainen hammaste 13,5 vaakaraitapaperi Helsinki-leimalla, jonka perusteella Fournier-väärenne. 90 Kohde 48 74 1902. 30 SUOMI Kotkamalli 1901 69 5 pen harmahtavantummanvihreä pulajulkaisu postituore nelilö arkin reunalta. Kirjattu firmakuori Porista 5.XII.00 Tukholmaan. 30 49 1894 kirjattu ehiökuori 20 pen + 25 pen Wiipurista 6.VII.94 Valkeakoskelle, sinetti takana. Aitoutus Schwenson 2021. Tuloleima. 15 79 10 pen punainen tyyppi I B-hammaste käyttämätön hennolla liimakejäljellä. Tuloleima ja Hangon kauttakulkuleima takana. 8 55 1 mk harmaa/punainen lähes loistona Kajana 19.?.93 -leimalla. Kuoren taustan yläläpässä repeämä. 30 61 1 kop oranssi loistoleimainen pari Åbo-Finland 17 6 1892. 1900 Arabia firmakuori 5 pen painotuotteena Helsingistä 21.IV.00 Wiborgiin. 20 65 3,50 rpl musta/harmaa käyttämätön hyväkuntoinenmerkki. Aitoutus Mikko Ossa 2015. 10 71 1 mk Berliinin laatta nelilöt Aja B-hammasteet. 15 64 1 rpl postituoreena. 20 72 1 mk lila/vihreä tilapäisjulkaisu käyttämätön liimakkeella. Merkkeinä 25 pen ja 5 x 5 pen. 30 Kohde 73 Kohde 59 Kohde 79 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: www.postimerkki.fi. 40 68 7 Ruplaa Poststyrelsens.... Taustassa mm. 80 60 1 ja 3 kop merkit värikkäällä Porrassalmi-kortilla Selänpäästä 9.IV.02 Sveitsiin. PV 11 leimaus ja Amerikan tuloleimoja. Taustassa lähettäjän kirjeensulkija ja himmeät jäljet leimoista. Lape 2021 350 € **. 10 mk Berliinin laatta pikimusta (todettu vesikokeella) epäselvällä 2.VIII.0?-rengasleimalla. leimakaarella. 12 77 10 pen A-hammaste tyyppi II arkkinumerot 3-1914, 8-1914 ja 9-1913 postituoreina. 8 63 14 kop sininen/punainen loistona Kuopio ?.X.92. 30 73 10 mk musta/vaaleanharmaa tilapäisjulkaisu II postituoreena. 100 70 Kolme erilaista kotkamallin 5 pen pohjalle tehdyt hammastamattomat väriehdotteet. 5.VIII.97 -leimalla. 30 80 1915. 25 75 1902. Helsinki sommitelmakortti Helsingistä 30.VI.99 Kieliin Saksaan. 20 62 7 kop sininen nappiloisto Tammerfors 20.I.93. Merkkeinä rengasmerkit 10 ja 20 kop. 12 52 5 ja 20 pen leimatut merkit, joissa molemmissa alareunassa korkea valkoinen osa. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 39 Suomen Postimerkkilehden onlineKohteet 36 ja 39 SUOMI Vaakunamalli 1889 48 1889
30 112 1929. 8 Kohde 81 SUOMI Saarisen malli 1927 Postitorvi vesileima 89 20 p ruskea, loisto: Helsinki 22.4.1930. 15 SUOMI Vaasanmalli 1918 95 40 pen käytt ämätön (*) pystypari vaakasuoraan hammastamaton. 10 SUOMI Saarisen malli 1925 Hakaristi vesileima 86 10 pen sininen nappiloisto Jurva 18.II.30. 8 83 5 pen harmaa nappiloisto Lohja 3.I.21. 15 SUOMI Saarisen malli 94 1,5 mk vihreä/lila A-hammaste nappiloisto Suodenniemi 11.III.30. "Turku Bore I" 1 mk W1 merkkipari hienolla Postivaunu 23 -leimalla 30.VII.29. Leimana viestillinen MM-ampumakilpailujen ketjuleima. 10 82 1 mk punainen/musta loistona Turku 28.XI.24. 8 SUOMI Malli 1963 105 1976. Tullatt u pakett ikortt i Varkaudesta 18.11.76 Unkariin. Tullut perille 2.IV.43, josta hieno tuloleima takana. 10 87 40 pen vihreä BIW2 postituore nelilö. Postilaatikoita-sarja pikkupostien nappiloistoina: Valko, Klaukkala, Pusula, Otava ja Hankasalmi. Saapunut perille monien postipaikkojen kautt a Zalaegerszegiin 6.XII.76, tuloleima takana. Kohteet 111 ja 112 SUOMI Saarisen malli 1917 81 2 x 50 pen oikeataksainen kirjatt u fi rmakuori Forssasta 15.X.19 Saksaan. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 40 www.postimerkkilehti.. 0,04 (mk) harmaa nappiloistona Turku 29.5.68. Loisto: Helsinki 1.1.1958. Karhumäen Valkeakoski kortt i ilmapostina 2x20 mk Saksaan .. 10 SUOMI Juhlamerkit 1922– 109 1929. 10 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: www.postimerkki.fi. 8 85 2 mk sininen/sininen leimatt u merkki isolla siirtymällä. 8 97 1 mk punainen/musta loistona Mariehamn 7.V.21. 10 110 1929. Isohko Tampereen Tapett itehdas Oy pikakirje Tampereelta Helsinkiin 1.IV.43. "Turun tuomiokirkko" 1,5 mk W1 ruskeanlila loistona Helsinki 12.VI.29. Vaikea merkki loistona! 8 104 Yleismerkit loistoina 45 mk Convair Hämeenlinna 3.1.63 ja 125 mk Turun linna Mikkeli 20.3.62 (?). 8 92 1 mk postitorvi W1 hammaste B loistona Tampere 17.II.30. VI 51. "Turun tuomiokirkko" 1,5 mk ruskeanlila W2 himmeällä leimalla. 10 90 3 mk sininen/musta AW2 loistona Oulu 11.VIII.28. 8 84 30/10 pen vihreä lisäpainama loistona Jyväskylä 10.VIII.21. Kortissa taite. 15 SUOMI Uudet käyttömerkit Malli 1990– 108 2011. 10 SUOMI Malli 1954 103 2 mk vihreä. 8 91 1929. 80 88 Hakaristi 1,5 mk BW1 vihreä/lila nappiloistopari Pukkila 18.III.27. 8 102 Leijonamalli 60 pen harmaa nappiloistona Turku 21.XI.31. 8 Kohteet 82, 83 ja 86 Kohde 87 ja kohteet 93 ja 94 SUOMI Malli 1975 107 Kaikki malli 1975 Leijonat, 20 eri arvoa, loistoina tai lähes loistoina. 10 101 1951. 8 SUOMI Malli 1930 99 1937. 8 106 Leijonamalli. Oikeataksainen 3,5 mk Hotelli Tornin mainoskirje sisältöineen Helsingistä 9 VIII 37 Unkariin. Taksa 9,50 mk ja kuoressa 21 merkkiä yhteisarvo 9 mk. 8 93 1 mk oranssi BW3 hienolla leimalla Helsinki 20.XI.28. 10 Kohde 107 111 1929. Merkkejä ei ole tyypitett y. "Turun linna" 2 mk harmaansininen loistona Rauma 15.X.29. 8 100 1943. Pienikokoinen taitett u joulukortt i Helsingistä 18.XII.29 USA:han postikortt itaksalla. 8 96 40 pen violett i loistona Kaltimo 1.II.19. Taustassa lakkasinett i, Saksan sensuuriluiska ja tuloleima. Takana tuloleima. Postimaksu yhteensä 16,50 mk. 10 98 5 mk violett i/musta postituoreena
PR-sarjan "Hatt ulan kirkko" nappiloistona Helsinki 9.V.31. 10 122 1938. "P Halonen" 0,35 (mk) loistona Nokia 20.1.66. 1,5 mk loisto: Ilmajoki 26.7.1931. Loisto: Helsinki 7.5.1985. 30 114 1931. 8 SUOMI Punainen Risti ja Tub -merkit 159 1930. 20 168 1935. 8 151 1973. 12 119 1935. 8 116 1931. "Pohjola" 0,40 (mk) nappiloistona Suonenjoki 30.4.69. "Mikael Agricola" 7 mk loistona Hirvensalmi 15.2.51. 15 165 1932. "Kalevala"-sarjan merkit yksitt äispostitt eina Rovaniemi 20.VII.36, (kortt i) Hämeenkyrö 4.IV.35 ja Kuopio 30.X.39. "Talvimatkailu" loistona Kontiomäki 27.5.69. 8 130 1945. "Olympiastadion" loistona Helsinki 3.XII.51. "Sahateollisuus" 30 (mk) loistona Pakaa as 8.6.59. Yhteensä 36 eri merkkiä. "Kallio" 0,60 (mk) nappiloistona Kajaani 15.5.73. "Pujott elu" nappiloistona Lahti 28.1.38. "Kirjallisuuden seura"-merkit yksitt äispostitt eina. 30 158 1998. F.I.S. Vaikea merkki loistona! 10 166 1933. 8 137 1956. 8 152 1974. 10 117 1931. Loisto: Kouvola 18.10.1985. Vaikea merkki loistona. 10 163 1931. 10 140 1958. "Piispoja" 2,5 mk + 25 p hiukan tuhruisella leimalla Lahti ?.IV.33. "Suurkisat" 10 mk loistona Hangö 13.VI.47. 8 143 1961. "Viipurin linna" 3,50 mk nappiloistona Pernå 2.VIII.42. 10 115 1931. "Raitt ius" 25 mk loistona ensipäiväleimalla Helsinki 27.1.53. 10 136 1955. Kuoren yläreunassa pientä vikaa. 8 155 1985. "Wilskman" 25 mk loistona Isojoki 13.3.54. PR "Viikinkilaiva" 2 mk + 20 pen loistona Helsinki 4.IX.30. 10 133 1951. 10 Kohteet 149, 151 ja 155 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: www.postimerkki.fi. PR-sarjan 2,5 mk + 25 p loistona Forssa 12.III.35. Yhteensä 38 merkkiä. 8 144 1961. "Mannerheim" 50 pen loistona Viipuri 18.2.43. Vaunu 23. Vuoden 1734 laki. 10 123 1938. "Oulu 350" 25 mk ruskea loistona Hämeenlinna 12.4.56. "Juoksu" 3,50 + 1,75 (mk) ensipäivä loistona 16.IV.45. Oikeataksaiset. 30 154 1984. Loisto: P. Zeppelin, käytt ämätön, todella hennolla liimake, jäljellä. 10 129 1945. "Eurooppa" 3,20 mk selkeällä hammastesiirtymällä. "Rintamamies" 2 + 1/2 mk loistona Helsinki 13 VII 38. Merkkeinä PR 1931 Viipurin linna ja malli-30 vihreä 20 pen. 15 120 1935. "Unesco" 0,30 (mk) nappiloistona Riihimäki 12.11.70. Loisto: Turku 28.3.1974. 8 141 1958. 20 124 1941. "Keihäänheitt o" loistona Tampere 14.X.46. 10 138 1957. 8 150 1972. Hauska värikortt i ilmapostina Helsingistä 13.IX.31 Ranskaan. 20 164 1931. 8 118 1935. 8 145 1963. PR-sarjan 1,25 mk + 15 pen loistona Tainionkoski ?.VIII.38. Valtaosa hennolla liimakejäljellä. "Soikiomerkki" 1,5 mk punainen hienolla Stockholm TUR 16.4.31 -leimalla. 8 142 1959. "Svinhufvud" 3,5 mk lähes loistona Tornio 22.1.45. 8 132 1948. 15 131 1947. "Iso" 30 mk nappiloistona Nokia 7.11.62. 8 147 1968. 12 128 1944. PR "Calonius" 1 1/4 mk +15 p nappiloistona Viipuri 22.VII.35. 8 Kohteet 122, 124 ja 132 Kohde 99 Kohteet 137 ja 147 153 1980–1987 aikajakson juhlamerkkejä loistoleimoin. 8 146 1966. "SAK" nappiloistona Turku 20.11.58. "Aero" 0,35 (mk) nappiloistona Helsinki 19.12.63. "Mannerheim" leimatut IW2 merkit 50 pen, 2 mk sekä 3,50 mk. 8 148 1969. 10 167 1934. 10 134 1953. PR "Miekka ja viitt a" yksin kuorella Helsingistä 4.IX.30 Tukholmaan, kaksi tuloleimaa takana. Itämeri 0,60 mk. 13.4.1932. Lääninhallinto 350 v. "Kalevala Runonlaulajat" loistona Helsinki 8.IV.35. Svenska Litt eratursällskapet. "Purjehduskoululaiva" 0,50 (mk) nappiloistona ep-leimalla Turku 19.6.72. "Hiihto" 30 (mk) loistona Kuusankoski 25.2.58. 8 157 1990-luvun juhlamerkkejä loistoleimoin. 8 121 1938. "Ahvenkoski" 50 pen loisto Helsinki 16.X.38. Kortt i Tampereelta ja kirje (II luokka) Lappeenrannasta 2 x 1,5 mk. "Ryti" leimatut merkit 1,75 mk ja 2 mk IW2 sekä 5 mk IIW2. Tuloleimat. "Mäkihyppy" 20 mk loistona Vammala 3.2.58. 20 161 1930. 10 162 1931–1939. 15 169 1937. "Sibelius" loistona Hämeenlinna 8 4 58. Loisto: Helsinki 7.5.1985. 8 149 1970. PR 1 mk + 10 pen loistona Tampere 6.III.30. 8 156 1985. Paljon eri paikkakuntia. 10 125 1941. Aikavälin käytt ämätt ömiä PR-merkkejä 20 erilaista. "Aho" 30 mk loistona Vammala 11.9.61. PR 2,5 mk + 25 p. "Svinhufvud" 2 mk loistona Viipuri 19.XII.31. 20 127 1941. 8 135 1954. "Kalevala" 2 mk loistona Korkeakoski 27.III.35. 8 160 1930. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 41 Suomen Postimerkkilehden Kohteet 127 ja 136 Kohteet 164, 168 ja 169 113 1930. "Pohjola" 20 mk loistona Ilomantsi 25.1.57. Harva ensipäiväleimalla ja paljon paikkakuntia. 20 126 1941. 8 139 1957. Postimerkit 75 v
15 210 Sekapostite ilmapostina Helsingistä ..V.44 Tanskaan. ** 12 188 1948. Elämänkevät-sarja pikkupostien nappiloistoina: Siltakylä, Valko, Pernaja, Riistavesi ja Joutsa. Loisto: Turku 20.9.1939. Sauna-sarja pikkupostien nappiloistoina: Kasnäs, Söderkulla, Röykkä, Suurpellinki ja Perniö. Taustassa ketjuleima Tampere 3.I.20. Lähetys taitettu isosta paperiarkista. 20 186 1951 "Kurki", 1955 "Kaloja" ja 1962 "Näätä" lähes loistoina. 15 181 1948 ja 1949 PR-merkein neljä kulkenutta siistiä kuorta. PR-sarjan "Uusimaa" loistona Tampere 7.IV.42. 15 182 1948–1960. PR 1938 "Nordenstam" 3,5 mk + 35 pen yksin kuorella loisto erikoisleimalla Postilaitos 300-vuotta 6.IX.38. Kansakuntaa rakentamaan -sarja nappiloistoina. Yhteensä 27 eri merkkiä. 10 209 Karhula asemaleima ja postitoimiston varaleima 9.IV.28 kortilla Poriin. ja 10.7.1919 Kimotoon. "Viikatteen hionta" 5 + 1,25 (mk) hiukan tuhruisella leimalla Mariehamn 15.IV.4. 10 198 2011. Veikkauskupongille rakennettu erikoinen Olympiaaiheinen postilähete 18.11.59 Pargagseen. Laatikkoleima "Noudetaan postitalosta porras A...." 10 208 1959. Kaikki postituoreita, merkkien käyttöarvo postissa noin 60 €. Muumit-sarja pikkupostien nappiloistoina: Klaukkala, Kantvik, Nurmijärvi, Kasnäs, Rajamäki ja Röykkä. Onnenpisaroita-sarja pikkupostien nappiloistoina: Leppäkorpi, Petalax, Nurmijärvi, Nivelax ja Dragsfjärd. PR "Solferino" 50 pen vihreä loistona Nickby 3.IV.39. 20 Kohteet 182 ja 187 SUOMI Juhlamerkit (Euro-arvoiset) 2002– 190 2009. 20 183 1948. Neljä usealla TUB-merkillä lähetettyä kuorta. 10 174 1939. Kirjattu kuori Saltvikistä 24.VIII.36 Surinamin pääkaupunkiin Paramriboon (harvinainen kohdemaa). 10 194 2009. Tuloleimoja takana. 10 191 2009. 12 206 1936. 8 172 1939. 10 199 2011. PR-sarjan leimattu merkki 1 mk + 25 pen isolla siirtymällä ja jossa myös selkeä ristin siirtymä. Kaj Franck-sarja nappiloistoina. 20 196 2009. Kuopio 24.IV.48, Helsinki 13.VI.49, Turku 3.IV.50 ja Tampere 26.III.60. 10 184 1949. Terveisin-sarja pikkupostien nappiloistoina: Ypäjä, Letku, Rosala, Latovainio ja Tuulos. Olympia-merkki ehdote 2 mk + 50 pen Paavo Nurmi. 10 195 2009. 8 Kohde 206 Kohde 206, jossa tuloleimat takana Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: www.postimerkki.fi. 12 187 1947. 8 175 1941. PR-sarjan "Tiilenkantaja" loistona Turku 7.VII.41. PR 2 mk + 20 p. 20 207 1952. 15 179 1946. PR "Solferino" 3,5 mk + 35 p yksin kirjeellä Selänpäästä Sveitsiin. 10 180 1946. "vaakunoita" 4,50 (mk) + 45 p loistona Rauma 12.II.43. PR-sarjan 7+2 mk loistona Orimattila 26.1.51. TUB-lisäpainama-sarjan merkit 15+3 mk ja 24+6 mk selkeillä lisäpainaman siirtymillä. 8 192 2009. Oikea taksa. Muotia-sarja nappiloistoina. Blokki 55 "Kansakuntaa rakentamaan" numeroitu (507) pienoisarkki postituoreena. Tuloleima takana. 10 193 2009. 10 185 Markka-ajan PR-merkkejä loistoina tai vähintäänkin hienoilla leimoilla. 10 SUOMI Erikoisuudet 201 1940. Postiennakko-osoitus 18 249 mk Helsinki 8.XII.52, josta lunastusmaksu 120 mk. 12 189 Markka-ajan TUB-merkkejä 22 erilaista, joista valtaosa loistoleimoin. 10 197 2009. Lähetyksessä Suomen ja Tanskan kontrollileimat. 12 176 1941. Erittäin harvinainen kohde! 80 Automaattivihkot 202 Täysiä automaattivihkoja numeroista 9–11, yhteensä noin 200 kpl. Suurimmat määrät alkupään vihkoja. Vapaakirje-kortit Perniön Rovastikunnan papistolle Kiskosta 18.2. 12 173 1939. 15 178 1943. TUB-sarjan 15+3 mk loistona Tainio 4.4.50. Pirkkalan Tuomiokunnan lähettämä kirjattu haastekirje Ylöjärvelle 26.VI.34. 10 Kohde 192 SUOMI Postilähetykset 203 1919. Monikulttuurinen Suomi -sarja pikkupostien nappiloistoina: Kemiö, Aitoo, Västanfjärd, Ryttylä ja Lapinkylä. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 42 64 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 170 1938 ja 1939 PR + malli-30 oikeataksaiset lähetykset Tampere 23.III.38 ja Helsinki 16.VI.39. 12 177 1942. 25 205 1934. Asea reijitemerkki saarinen 50/25 pen sininen firmakuorella Helsingistä Tampereelle. 8 204 1920. "Puhemiehiä" 50 + 5 pen lähes loistona Helsinki 16.V.41. PR-sarjan "Saunassa" nappiloistona Turku 27.9.50. 15 171 1938. 10 200 Eri euroarvoisia blokkeja: 10 kpl ja 1-luokkaa 3 kpl
8 217 1990, 1994 ja 1996 Postin viralliset vuosilajitelmat merkkeineen. 12 SUOMI Karjala 244 25 pen ruskea A ** ja B * -hammasteet. Postin vuosikirja merkkeineen. Käytt öarvo postissa nyt lähes 100 €. 20 224 1997. 20 223 2011. 10 SUOMI Aunus 237 40 pen kortt i Säämäjärvi 19.VIII.19 Suojärvelle, josta tuloleima 2.IX.19. 8 213 1996–2006. Kahdeksan loistoleimaista vihkoa numerot Lape 33, 39, 40, 45 (ep leima), 46, 51, 52 ja 68 (ep leima). 80 239 5 mk lila/musta aito merkki leikkeellä Säämäjarvi 30.VIII.19 mustalla suosioleimauksella. Postituoreita blokkeja 11 erilaista. 8 236 1963/78. 15 221 2009. Käytt öarvo postissa nyt yli 70 €. "Finlandia 88" näytt elyn vihko 11 postituoreena sekä loisto-ensipäiväleimalla 2.5.88. Käytt öarvo postissa nyt noin 160 €. 8 234 1947/50. 8 242 Koko toinen sarja 10 pen–10 mk käytt ämätt ömät merkit *. Ainutlaatuinen kohde. 20 222 2010. 8 218 2006. 5 mk punainen vesileima W2 loisto rengasleimalla Helsinki 2.5.50. Sisältö mukana. Postin virallinen vuosilajitelma merkkeineen. Hienot leimat myös tuloleimana takana. 8 231 1963 ja 1983 kentt äpostimerkit postituoreina. 30 238 1 mk toinen painoerä punertavankarmiini/musta aito virheetön suosioleimatt u merkki. Postin virallinen vuosilajitelma merkkeineen. 10 SUOMI Autopakettimerkit 233 1949/5. Postiosoitus 1 mk kentt äpostikontt orista 28 4.III.44 kentt äpostikontt oriin 38. Lape 2021 mainitsee leimat suosioleimoiksi ja leimaväärenteiksi. Aitoutus Lehtonen 2021. 15 215 1987–2001. Postituoreet autopakett imerkit 1, 20, 50 ja 100 mk. Harvoin tarjolla!! 90 241 Ensimmäisen sarjan merkit 5, 10, 25 ja 50 pen käytt ämätt ömät merkit *. 15 214 2008–2012 aikajaksolta 11 tarrapostimerkkivihkoa loistotai lähes loistoleimoin. Aitoutus Lehtonen 2018. 30 232 1983 Kentt äpostikuori sinisellä Parolannummi 26.4.83 -leimalla. Jääkäripataljoona 27:n aikainen kentt äpostikirje, jossa K.D. 15 219 2007. 10 Kohde 226 SUOMI Kenttäposti 226 1917. Ilmapostina kulkenut kentt äpostikuori Suomen ja Saksan sensuuri-merkinnöin Tanskaan 19.X41. Käytt öarvo postissa nyt yli 120 €. 250 Kohteet 223 ja 225 SUOMI Postimerkkivihkot ja blokit 211 1982–1987. 10 220 2008. Postin virallinen vuosikirja merkkeineen. Käytt öarvo postissa nyt yli 110 €. 10 235 1952/58. Kirjeen lähett äjä jääkäri Ernst Trontt i. 10 230 1944. Neljän merkin sarja kulma-rengasleimoilla, joista poikkeuksena 100 mk loistona Helsinki 22.5.62. Kentt äposti 2 mk oranssi loistona Helsinki 29.XI.44. 80 SUOMI Pohjois-Inkeri 240 Ensimmäisen sarjan 5 mk violett i/harmaa leikkeellä loistona Kirjasalo 10.V.20. Vain yksi V85 ep-leimalla. Vihkot "6 Kartanoita, 7 Setelipainatus ja 9 Ateneum" irtomerkkeinä loistoleimoin. Sotapostikortt i no 45 B kentt äpostina 30.7.44 Poriin. Loisto rengasleimaiset 20 pen Vammala 30.12.80 ja 1 mk Kiikka 11.7.80. Myyntipakkauksessa. Kgl Preus Jager Bat 27. Postin virallinen vuosilajitelma merkkeineen. Postin virallinen vuosilajitelma merkkeineen. 15 245 10 mk ruskea/harmaa loistona violetilla leimalla Uhtua 8.?.1922. 8 229 1944. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 43 Suomen Postimerkkilehden Kohteet 240 ja 243 Kohteet 244 ja 245 Kohde 226 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 216 1981–1984 Postin viralliset vuosilajitelmat merkkeineen. Viidessä erillisleimat joka merkissä. Feldpost 28.7.17 leima, sekä vihreä laatikkoleima S.B. Käytt öarvo postissa nyt noin 160 €. 15 212 1988. 50 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: www.postimerkki.fi. 15 225 2011. Käytt öarvo postissa nyt yli 120 €. Kuoressa vikaa taustapuolessa. 10 228 1943. Postin virallinen vuosilajitelma merkkeineen. Postin virallinen vuosilajitelma merkkeineen. 20 243 Toisen sarjan 50 pen sininen/ruskea nappiloistona Kirjasalo 4.XII.20. 30 227 1941
8 266 1900. Tuloleima takana. Musta lisäpainama-sarja tyyppi I merkein hienoilla Kenttäpostikonttori no 15 leimoin 20-X-41. kaksi Terijoki-leimaa . 10 251 Itä-Karjalan kaikki merkit, myös mustat terävät A-merkit, postituoreina. Aikavälin kulkeneita kortteja, joissa kaikissa TUB-joulumerkki leiman alla. Neljä lähetystä, joissa kaikissa eri TUB-joulu "Piirileikki"-merkki leiman alla. 20 259 1912–1967. Isoja arkinpaloja 5, 30 ja 40 pen. 15 271 Suomi erä 1928–. 20 SUOMI Kokoelmat ja erät 268 1971–2001. Ryti-sarja loistoleimaiset nelilöt 50 p Aunus, 1,75 mk Suurlahti, 2 mk Soutjärvi sekä 2,75, 3,50 ja 5 mk Aunuksenlinna. 80 269 1995–2014. 10 247 1942. Romanov-ehiökuori tyyppi II Oulusta 19.XII.13 Helsinkiin. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 44 www.postimerkkilehti.fi Kohteet 260 ja 264 SUOMI Itä-Karjala 246 1941. Tuloleima takana. 10 256 1913. Valtaosa merkeistä loistotai lähes loistotasoa. Taskulliset Suomi-sivut Schaubek-kansiossa. Kirjattu kuori Suomen ja Saksan sensurointi merkinnöin Äänislinnasta 1.III.43 Belgiaan. Molemmat postituoreita. Merkkeinä lisäpainamat 1909 10/7 kop ja Romanov 10/7 kop. 10 262 1955. 10 SUOMI Laivamerkitja liput 252 1886 STAB 10 pen sininen/keltainen hammaste 12 1/2 musteristi mitätöinnillä. Kenttäpostikuoret. Kaikki 12 alkupään TUB-joulumerkkiä. Yli 100 erilaista leimattuja ja postituoreita. ketjuleimalla. 15 Kohde 247 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 255 1889-sarjan 2, 3, ja 4 kop sekä 1909-sarjan 1, 3 ja 70 kop merkit selkeillä suomalaisilla paikkakuntaleimoilla. 15 257 1917. Kortissa lunastusmerkintä. 1000 erilaista merkkiä ja 97 blokkia tai pienoisarkkia. (La 260 €) 50 265 1979 ja 1982. 30 SUOMI Arkit 267 Vaasa-mallin arkkeja ja arkinpaloja. Hieno kokoelma. 20 261 1933–1976. Musta lisäpainama-sarja Vieljärvi 1.X.41, Rytisarja Äänislinna 20.II.42 sekä Karhu kuusilona Kontupohja 1.III.43. Itse suunniteltu Suomi-kansio, jossa ilmeisesti kaikki aikavälin merkit liimakekiinnityksin. 100 merkin arkit 10 ja 50 pen (näissä osin hammasteirtautumia) sekä 1 mk. Yhteensä 17 eri korttia eri merkein. 10 263 TUB-joulumerkkejä 1940 skaalasarja, 1941 kulkenut kortti loistoleimoilla Vesilahti ja numeroleima 1346 sekä loistot leike 1984 ja blokkimerkit 1994. Himmeä sensuurileima. Isot FDC-kuoret vihkot "Talonpoikaisrakennuksia" 15.10.79 ja "Kartanoita" 14.6.82. Kaikki paitsi vuoden 1955 TUB-joulumerkit. Merkit postituoreita paitsi Omenapuu, Jänis ja Orava II sekä Kätkylapsi, jotka ilman liimapintaa. Kaikki postituoreita. Kaikkiaan 43 eri postituoretta merkkiä josta yksi ilman liimapintaa (1934 Torvenpuhaltaja). Kirjattu FDC-kuori Postitalot 7 ja 9 mk Helsingistä 15.XII.42 Ruotsiin. N. 20 249 Erikoisuudet. Tuloleima. 15 SUOMI Joulumerkit 258 1908–1932. 60 270 Aihemerkkejä: Lintuja, perhosia, ötököitä, kanoja, laivoja, kaloja ja junia. 15 248 1943. 20 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: www.postimerkki.fi. Mannerheim 2,75 mk lisäpainaman siirtymä ja vihreä lisäpainama 2,75 mk oranssi tarttuma. Kirjattu sensuroitu firmakuori Turusta 5.VI.17 Sveitsiin. 20 Kohde 257 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 264 1942. TUB-joulumerkki "Omenapuu"-merkkipari yksinään kortilla Nystadista 20.IV.12 Turkuun. 10 253 1920/40 Borgå Ångfartygs A-B 1,50 (mk) musta harvinainen nelilö kaksipuolisella painatuksella. Liki täydellinen, leimatut merkit ja blokit. 10 250 FDC-kuoret. Merkkeinä Mannerheim 3,50 mk ja Ryti 2 mk nelilöin. Taustassa vain lähettäjän yhteystiedot. Neljännen painoluokan kirjattu ehiökuori 25 pen sininen lisämerkillä 1 mk harmaa/punainen Helsingistä 22.VI.00 Saksaan. 15 272 Suomi erä 1953–. 15 260 1912. Leimattuja: PR/Tub-merkkejä, blokkeja, pienoisarkkeja ym. Terävä A 50 vihreä yksin kuorella Kenttäposti 1.1.44. Mukana mm. Valtaosa leimattu ensipäiväleimoin. 20 254 Sommaröarna S.T.A laivapostimerkkiparit 10, 25 ja 50 penniä leimattuina
Lentoposti-sarja *(*). 15 303 1854–1930. Gullfoss-sarja *(*). Tuulimyllyt, loistoleimatut nelilösarjat yhdessä käyttösarjan merkkien kanssa. 40 293 Vanha Norma Tanska -kansio, jossa merkkejä 1875–1960. 10 278 Äyräpää-leimat (R5?) ylösalainen hakaristi 1 mk W1 pari 24.XII.25 ja postitorvi W1 12.II.??. Postituoreita 3+3 pareja ** 270 erilaista. 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvio, numero, postipysäkki 284 Hienoja kuvioleimoja 1975–1889 vaakunamallin merkeillä. Ehiökuori 20 pen sininen Kiviniemestä (R3) 5.II.10 Helsinkiin. Tjänstefrimärken päälle painettuina 7 öre, vesileima kors. Facit 2022 luetteloarvo 6000 kr. (Fa 2200 SEK). 20 296 1934. Postilaitos 300 v. 30 292 Norma Ruotsi -kansio 1855–1974. Facit 201–12. Osoitekortti 6.5.28 postin varaleimalla Tampereelle, tuloleima takana. 10 282 2 pen keltainen 1911 loistoleimaiset nelilöt Sortavala 22.VIII.12 (R3) ja Harlu 21.X.12 (R2). 10 275 Kellomäki. Tjänstefrimärken, hammasteet 14 ja 12 ¾ leimattuina Facit TJ 6-9 ja TJ 10-15. Facitissa 1400 kr. Facit 124–130. Erä käyttämättömiä *(*). Erä leimattuja. Säiliökirja vanhaa. 30 291 Ruotsi. Leimatut nelilösarjat. 10 POHJOISMAAT Tanska 302 Slesvig 1920 -sarja kaunisleimaisina. Liimapinnassa vain hento, pistemäinen liimakkeen jälki. Kortti Kuhilasvaarasta (R3) 9.II.33 Joensuuhun. Varaleimat luokiteltu yleensä R5-tasoisiksi. Facit 281–87. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 45 Suomen Postimerkkilehden onlineKohde 274 Kohteet 294 ja 305 POHJOISMAAT Kokoelmat ja erät 290 Pohjoismaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti. Facitissa ** 700 kr. Kansiossa myös Irlanti-sivuja 1922–1943, joissa hiukan merkkejä. Kortin arvoa lisää "Retkeilkää Sallassa" kirjeensulkija leiman alla. 40 289 2007–2013. 25 273 Suomi kansio 1875–1998. 1946-81. 30 308 1929. Facitissa ** 1300 kr. 20 305 1918. 10 286 Vanhoja kortteja ja kirje postipysäkkileimoin: Alajoki, Arrankorpi, Horsmanaho, Jorvas, Karkkula, Kummunjoki (luov. Aur 16 ruskea hammaste 14 x 13,5 käyttämätön hennolla liimakejäljellä. 20 276 Kortti Salla 13.IV.38 (R2) Pieksämäelle. 8 281 1933. 10 283 Osotekortit Uusikirkko As 26.IX.15 (R3) ja Perkjärvi 23.II.16 (R2). Liimapinnassa vain hento, pistemäinen liimakkeen jälki. Liimapinnassa vain hento, pistemäinen liimakkeen jälki. Lisäpainama 27/10 öre lila leimattuna. Facit väliltä 299–406. 50 307 1926. Facitissa 475 kr. Hieno kohde! 10 277 Tuokslahti 21.XII.19 (R2) saarismallin 10 pen kolmerivilö. Facitissa yli 2000 kr. Kahta merkkiä vajaa postituore kokoelma. 25 310 Färsaarten pääkaupungin Törshavetin paikalliskirje. Postimerkissä iso siirtymä. 30 POHJOISMAAT Norja 300 1941–51. 15 SUOMI LEIMAKOHTEET Rautatieposti 287 PV13 kuori 17.4.56 Varkauteen hienolla 13.5.03 (R4) leimalla. 30 285 Postipysäkkileimaisia kortteja: Harviala, Rekola, Irjante, Kulovesi ja Niemisvesi. Facitissa 950 kr. 15 297 1947–52. 8000 kr! 40 304 1875–96. Merkkeinä hakaristit 5 ja 2 mk ja 50 pen. Hekla-sarja *(*). 8 298 1948. "Luftpost" lentomerkit. Facitissa ** 1200 kr. Aikavälin merkkejä valtavasti liimakekiinnityksin. 30 Kohde 284 POHJOISMAAT Islanti 294 1876. Facit 274–79, 312-4. Facitissa n. Lentoposti-sarjat *(*). alue R3), Kymentaka, Nuppulinna ja Vehkalahti p.p. Ahvenanmaa kokoelma vihreässä kotelollisessa Leuchtturm taskullisessa kansiossa. 15 301 1941. 30 306 1925–1929. 15 AHVENANMAA Merkit ja lähetykset 288 1984–2002. 25 309 1937. Koko sarja hienoilla Köbenhavn-leimoilla. Facitissa 1500 kr. V-merkit, molemmat tyypit *(*). Valtavasti pääosin leimattuja merkkejä liimakekiinnityksin. Facit väliltä 266-98. Facitissa yli 3000 kr. 20 279 1901. Mukana runsaasti myös loistoja hienoleimaisia merkkejä, varsinkin kansion loppuosalla. 10 299 1950–. Hento, pieni liimakkeenjälki. 20 295 1931. Facit 278–80. Molempien taustassa Perkjärvi-leimat. Ehiökortti 10 pen "karkkitilaus" Pälkjärvi As 7.XII.16 (R3) Hämeenlinnaan. Seitsemän Ahvenanmaan postin virallista vuosilajitelmaa merkkeineen. Merkit leimattuja liimakekiinnityksin. Taustassa Sakkola (R2) 5.II.10 leima ja Helsingin tuloleima. 15 280 1916. 8 Kohde 298 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: www.postimerkki.fi. Facit väliltä 297–318 *(*). Facit 194–99. Pääosin merkit leimattuja. Facitissa 800 kr. Merkin vieressä oletettavasti Räihäranta (R4) postipysäkkileima. Facit 204–209. 40 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 274 Annan tehdas (R3) merkkipari postitorvi 1,5 mk BW1 loistoleimalla 20.II.29. Kokoelman arvo perustuu pääosin alkuvuosien merkkkeihin. Kohteen arvokkuus koostuu pääosin alkupään merkeistä. Facitissa 800 kr. Facitissa 1200 kr
Fa 2022 4000 skr. 10 339 1914. Vuodesta 1952 vuoteen 1990 ilmeisen täydellinen kokoelma. 30 344 1940-luvun alun kolme siistiä Deutsches Reich hienoleimaista kuorta. 15 MUU EUROOPPA Hollanti 326 1852–1872 aikavälin leimattuja merkkejä mm. Luxemburgin ensimmäiset merkit. 2d/20pf *. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 46 64 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi MUU EUROOPPA Kokoelmat ja erät 321 Berliini-kansio. Facitissa 1200 kr. Facit TJ29–54. Värimääritystä ei ole tehty. 10 340 1936. Valtavasti merkkejä. Yli 100 leimattua sekä käyttämättömiä merkkejä pääosin liimakekiinnityksin. Haalea ketju tuloleima taustassa. Kirjeessä merkintöjä ja paperisinetti. Värikäs ratikka-aiheinen kortti Tukholmasta 5 öre merkkiparilla, Från utlandet leimalla. Kisaan osallistui 122 suomalaista urheilijaa. 15 337 1862–1872 "Napoleon III" ja "Ceres" hammastetuin merkein neljä vanhaa lähetystä. Facitissa 1500 kr. Turku ja Tampere 7.V.07 leimoilla. 15 332 Ensimmäisen maailmansodan aikaista sotasairaala-leimauksin kulkeneita postikortteja 7 kpl. 25 319 1900. Antwerpenissa pidettyjen Työläisolympialaisten kirjelomake, johon liimattu 23 eri merkkiä useilla kisan erikoisleimalla 31.7.37. "Musta paikallismerkki" 1 skill. Ringtyp 4 öre hammaste 14 hienolla leimalla Stockholm 1878. 10 Kohde 343 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: www.postimerkki.fi. Facit 16 puolitettuna kirjeleikkeellä. 20 320 1903. Facit 19-22 leimattuina. 20 Kohteet 311 ja 312 POHJOISMAAT Tanskan Länsi-Intia DWI 318 1873-. 8 314 1910–19 Tjänstefrimärken, molemmat tyypit. Leimatut 1, 3, 5 ja 10 öre hammaste 14 sekä 3 ja 4 öre hammaste 12 3/4. Gustaf VI Adolf, eri tyypit ja parit postituoreina **. Kaikki merkit leimattuina liimakekiinnityksin. 20 327 1950. 25 312 1876. Kuoren yläreunassa taite. 700 kr. Facit 5, 6, 8, 10, 15 ja 16. 2,50 G 1872. 20 316 1951–. Kaksi tuloleimaa takana. Kolme vanhaa lähetystä "Napoleon III" hammastamattomin merkein. Gustaf VI Adolf, pystypareja postituoreina **. Esifilateelinen kirje Ranskan Montpellieristä 23.10.1820 Itävallan Wieniin. Helsinkiin. 10 315 1951–. 40 323 1934–1945 aikavälin Deutsches Reich kokoelma pienessä kansiossa. 15 Kohde 328 MUU EUROOPPA Luxemburg 333 1852 "Wilhelm III" 10 C ja 1 Sgr leimattuina. Michelin 2014/15 luetteloarvo lähes 1500 €. Deutsches Reich "Automobil" kolmen merkin sarjat postituoreina 17 Feb perusmerkit ja 18 Mai -lisäpainamalla Nurburgring-Rennen. 15 MUU EUROOPPA Saksa 338 1905/1920. 10 Kohde 318 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 328 1840. Harvoin tarjolla!! Mi 2013/2014 1400 € 100 POHJOISMAAT Ruotsi 311 1856. 8 343 1939. "Hindenburg LZ129" ilmalaivalla kulkenut kuori 14.5.36 Hampuriin Deutsches Reich Olympia 1936 -merkein. 20 MUU EUROOPPA Ranska 335 1820. Deutsche Kolonien Östafrika 2,5, 4, 7,5, 15 ja 45 heller sekä Sydwestafrika 3, 5, 20, 25, 40, 50 ja 80 penning. Englannin ykkönen "Black penny" Maltan risti leimalla ja 1 P punaruskea sekä 2 P sininen 1841 leimattuina. 20 317 1951–. 15 342 1938. Mi yhteinen luetteloarvo lähes 300 €. 15 313 1907. 40 322 Deutsches Reich 1872–1923 kokoelmasivuja leimatuista merkeistä taskuissa. Kohteen arvo perustuu pääosin merkkeihin vuosilta 1948–1951. 150 MUU EUROOPPA Belgia 324 1937. Leimat varhaisia. 20 MUU EUROOPPA Malta 334 Malta Schaubek-kansio 1885–1960. 15 331 Ensimmäisen maailmansodan aikaista kulkenutta sotavankipostia Venäjältä 11 kpl. "Kesäpostimerkit" FDC-kuori Gravenhage 2.V.50. Hammastuksessa pientä vikaa muuten loisto, arvokas leimattu merkki. Gustaf VI Adolf, automaattivihkojen ryhmiä postituoreina **. "Voiton jumalatar" 42 + 108 pf kirjatulla kuorella hienolla "Munchen-Riem" 31.7.38 erikoisleimalla. 15 336 1853. + 1920 lejontyypit, eri hammasteita. Facitissa n. "Zeppelin 100 vuotta" merkkipari lentokuorella Frankfurt Amain 100-vuotis-erikoisleimalla 8.7.38 Tshekkoslovakiaan. 8 325 1957. Kokoelmassa valtaosa julkaistuista merkeistä ja kaikki postituoreina. Kaikki *. "Victoria" 1 Sh Wz11 ja 2/6 Sh/P Wz9 leimattuina. 25 MUU EUROOPPA Itävalta 330 Ensimmäisen maailmansodan aikaista kulkenutta kenttäpostikorttia 10 kpl. Blokki 25 himmeällä leimalla. Deutsche Koloniel Neu-Guinea G.R.I. 15 341 1938. 30 329 1883. Facitissa 550 kr. Loisto: Christiansted 17.2.1903
Lähetys kulkenut Bremen-laivalla, josta lähetett y katapultt ipostina 2.8.1929 lentoon Berliiniin. 30 361 Viisi vanhaa 1900-luvun alun kulkenutt a kortt ia. 15 ETELÄ-AMERIKKA Lajitelmat 352 Brasilia leimatt uja "Value stamps" merkkejä 1844–1846 isot 30 ja 60 R sekä 1850 pienet 10, 30, 50 ja 90 R. 15 MUU MAAILMA Kokoelmat ja erät 357 Koko maailma 16 sivuinen säiliökirja. Muut kulkematt omia. Useita eri paikkakuntia ja paljon Wiipurin aluett a. 15 372 Turun taksit. Loistokuntoiset kulkeneet kortit HY69 "Tytt ö ja poika", HY78 "Kaappikello" ja HY79 "Tytt ö ja poika kätt elevät". 8 AASIA Kiina 348 1952. 15 Kohde 355 POHJOIS-AMERIKKA USA 355 1929. 10 351 Zanzibar. Koko sarja merkkipareina Coronation South Africa / Kroning Suid Afrika. Tuloleimoja taustoissa. 30 360 Valamo. 20 POSTIKORTIT Aihekortit 367 "Suomalaisia sankareita" kahdeksan kortt ia, joista kuvan 4. Kolme priimakuntoista vanhaa sarjan 12/25 kortt ia. Ehiökuori 30 kop lisämerkein kirjatt una Moskovasta 21.4.38 Prahaan josta tuloleimat takana. Kortit kulkeneita, kulkematt omia ja osista merkit poistett u. Kaikki tasoa R4. Jätt äjän määritt elemänä noin 960 merkkiä vuosilta 1855–1905. Sutt uinen tuloleima takana. Kirjauslipuke mukana ja Prag 1 tuloleima takana. 10 369 "Zeppelin kaupungin yllä" mustavalokuva ilmalaivan Helsingin vierailulta. 2 x Helsinki ja Tampere, Naantali sekä Saimaan kanava. 12 366 Wendelin. 8 363 Furuhjelm. 15 354 Kuusi lentopostilähetystä Brasiliasta Suomeen Käkisalmeen O/Y Waldhof A/B:lle 1930-luvulla. Vanhoja kulkematt omia kortt eja pienessä taskulisessa kansiossa. 10 368 "Tampere palaa" kahdeksan kulkematonta kortt ia. 15 353 Condor Zeppelin Lufthansa erikoisleimainen lentokuori Brasiliasta 14.IIII.36 Sortavalaan. Kymmenen siistiä kentt äpostina kulkenutt a Sotilaskortt ia. 8 346 1951. Tontt ukortt i Helsingistä 24.XII.08 Hollantiin. 8 345 1943. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 47 Suomen Postimerkkilehden onlineKohde 346 Kohde 370 POSTIKORTIT Taitelijakortit 362 Alanen. Kaksi vanhaa valokuvaa viidestä komeasta taksikuskista ja ajoneuvoista. 10 350 Etelä-Afrikka. Lentokuoret "100 lento Kindu" 1.12.38 Stanleyvilleen ja Ensilento Leopoldville-USA 12.12.41, siirrett y lento. 40 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 347 1938. Radiovoimistelun postituoreita ** nelilöitä. Kuoressa taite. 15 370 1908. Pieni keltainen 1860 420 R. 8 365 Tilgmann. Yli puolet kulkeneita. Hyväkuntoinen kuori Jul 26 1929 New Yorkista Saksaan. 15 371 Laivakortt eja kansiossa eri maista, yhteensä 68 kpl. Kehrääjä-kortt i kulkenut ja kaksi käytt ämätöntä. Postimerkki revitt y irti. Yksitoista siistiä vanhaa kortt ia, joista kolme Käytt ämätöntä ja muut kulkeneita. Michelissä 170 €. kulkeneet muut käytt ämätt ömiä. Esimerkkikuvissa näkyy kohteen nimi ja kahdessa kortissa hienot leimat Koltt aköngäs ja Seiskari. 20 356 Vanhoja leimatt uja USA:n merkkejä 46 erilaista. Yhteensä 24 kortt ia. Yhteensä 24 erilaista kortt ia. Kirjatt u FDC-lentokuori "George VI" Englantiin 12.May.37. "Hitler 54 v" kolme arvoa kirjatulla Protektoraatin Prag 2 24.4.43 paikallisella virkapostikirjeellä. 15 POSTIKORTIT Paikkakunnat 358 Helsinki hyväkuntoisia kulkeneita kortt eja vuosijaksolta 1900–1928. 20 AFRIKKA Lajitelmat 349 Belgian-Kongo. Kaikenlaista mielenkiintoista vanhaa! 40 Kohde 366 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 64 osoitteessa: www.postimerkki.fi. 12 364 Harry Paynen 1900-luvun alussa piirtämiä värikkäitä kortteja kolme sotilasaiheista ja yksi villi länsi, joka lähetett y Helsinkiin. 25 359 Luovutett ujen paikkakuntien kortt eja kansiossa 52 erilaista. Länsi-Saksan "Postitorvi"-sarjan merkit 70 pf oranssi ja 80 pf punainen käytt ämätt öminä liimakejäljillä. Kirjatt u lentokuori Mombasaan 31.12.1936
Kohde 393 SSuuoom meenn PPoossttiim meerrkkkkiilleehhddeenn hhuuuuttookkaauuppaann 6644 ssäääännnnöött NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 373 1994. 20 379 2000. 10 mk kultaa. Tarjoukset tehdään tasaeuroina. Sisältö valkoisin jaetuin sivuin. 10 394 Kirjeensulkijoita, noin 60 erilaista pääosin leikkeinä. Skannaus vääristää hopean värisävyn. 10 397 Olympia-aiheista postia ja hieno isokokoinen VM 1954 -kortt i Falunista 18.2.1954 Suomeen. 5 minuutin sääntöä, jolloin tarjott ava kohde sulkeutuu vasta, kun viimeinen tarjous on säilynyt yli 5 minuutt ia. Kohteet ovat jätt äjän omaisuutt a niiden ollessa SF:n tiloissa. 10 mk kultaa. ”Aleksis Kivi” numeroitu (1058) proof-juhlaraha 100 mk kotelossa. 10 398 Tulitikkuaskille tarkoitett u metallinen kotelo, jossa värikuvina ”XV Olympia Helsinki 1952” aiheet. 12 380 2004. Skannaus vääristää hopean värisävyn. SF:llä on oikeus vaatia maksua myös etukäteen ennen kohteiden toimitusta. 12 374 1995. Sovitt aessa ostaja voi myös noutaa kohteet itse SP-lehden meklarin kanssa sovitusta paikasta. 10 396 Kolikkolippaita. ”A. Yhtä korkeissa tarjouksissa ratkaisee voitt avan tarjouksen aikaisin tekijä. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutt a. Toimituksen yhteyteen liitetään lasku kohteista, joissa myyntihintaan lisätään postituksesta peritt ävä maksu ja toimituskulut vähintään 5 euroa. Skannaus vääristää hopean värisävyn. 20 mk kultaa. Tällöin edellä mainitt uja toimitusmaksuja ei peritä. Skannaus vääristää hopean värisävyn. 10 395 Kirjeensulkijoita, vanhoja suomalaisia, 25 erilaista, joista vain viisi * ja loput **. Harvinainen keräilykohde! 20 399 Tulitikkuetikett ejä noin 120 erilaista. 20 384 1878. Kuvatut kansi ja sen sisäsivut irronneet, sivut 3–6 ehjinä. 12 377 1997. Eritt äin harvinaisia! 15 393 Aero 20 vuott a -kirjeensulkija, käytt ämätön liimakejäljellä. Huutokaupan sulkeudutt ua sitä jatketaan jälkimyynnillä, jolloin kohteet myydään sen ensimmäiselle tarjoalle pohjahinnalla. Sisältää mm. 10 392 1951–1953. ”YK” numeroitu (1702) proof-juhlaraha 100 mk kotelossa. Skannaus vääristää hopean värisävyn. Viisi erilaista sanomalehtien kuljetusmerkkiä. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. SF pidätt ää oikeuden olla hyväksymätt ä tarjousta tai vaatia niille vakuus. Jätt äjälle suoritetaan tilitys viimeistään 30 päivän kuluessa huutokaupan päätt ymisestä. 10 400 Viisi suomalaista vanhempaa hyväkuntoista kokardia. 15 Kohde 396 Kohteet 378 ja 382. Avaimet puutt uu. Erä 50 pennin hopearahoja. Näissä minimi toimituskulu on 12 euroa. risurahan 2 €. Myymätt ä jääneiden kohteiden käytöstä sovitaan jätt äjän kanssa erikseen. Uudenveroinen. Skannaus vääristää hopean värisävyn. Vakuumipötköt 1 ja 2 cent nimellisarvo 30 €. Sisältää myös Azorin ja Madeiran. Uudenveroisia. 20 382 2005. Uudenveroinen. Virtanen” numeroitu (506) proof-juhlaraha 100 mk kotelossa. l-luett elo 2022. Kohteet ovat myyjien omaisuutt a ennen niiden täysimääräistä maksua. Viisi 2:n euron risurahaa. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 48 1/2021 Tarjoaminen Lehdessä auki olevaan huutokauppaan voi tehdä tarjouksia netissä, puhelimitse tai kirjeellä. Lopulliseen huutokaupan ja jälkimyynnin voitt ohintaan lisätään huutoraha 15 %, jonka ostaja maksaa. Kaksi Yhdyspankkia, Merita ja KOP sekä peltiset HSS ja OKO. ”Schjerfb eck” numeroitu (571) proof-juhlaraha 100 mk kotelossa. Kohteiden toimittaminen ja palautusoikeus Kohteet toimitetaan huutokaupan jälkimyynnin päätytt yä 14 vrk kuluessa. Yhteisarvo 720 mk. Muumi-rahasarja II kotelossa. 180 385 1882. PÄÄTTEEKSI Cinderella 391 1929. I. 300 387 1904. 8 390 Säiliökirja 64 valkoista sisäsivua. Kohteiden jättäjä Kohteiden jätt äjällä ja SF:llä on keskinäinen sopimus myynnin järjestämisestä. ”Yleisurheilun EM kisat” numeroitu (2662) proofjuhlaraha 100 mk kotelossa. Myydyt kohteet Kohteet myydään korkeimman tarjouksen perusteella. Mahdolliset reklamaatiot ostetuista kohteista on tehtävä viikon kuluessa kohteen vastaanott amisesta. 20 383 50 penniä hopeaa 1864, 65, 71, 74, 8, 9, 90, 91, 92, 93, 1907, 08, 11, 14, 15, 1, 6 ja 1917. Ainoan tarjouksen tehnyt ostaja saa kohteen pohjahinnalla. ”Kuru”-laivan haaksirikosta julkaistu 17-säkeistöinen surullinen laulu. Huutokaupan sulkeutumisen jälkeen noudatetaan ns. ”Paavo Nurmi” numeroitu (544) proof-juhlaraha 100 mk kotelossa. Verkossa kohteista näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous, jos se ei ylitä 10 % toisena olevaa tarjousta. 75 381 2004. Laskuissa noudatetaan 14 vrk maksuaikaa. 180 386 1878. 12 376 1996. Yli 200 euron laskut toimitetaan kirjeinä tai pakett ipostina. 20 mk kultaa. 12 375 1995. 10 Kohde 383. 300 PÄÄTTEEKSI Tarvikkeet 388 Kolme vihreätä 48-sivuista Lindner-säiliökirjaa. 15 389 Portugal Mundi. 12 378 2000 vuoden markkapötköt 50 x 10 ja 50 pen, 40 x 1 ja 10 mk sekä 50 x 5 mk
Suomen komissaari: Seija-Riitta Laakso Nordia 2025 – pohjoismainen näyttely 12.–14.9.2025 Malmö, Ruotsi. Kotimaassa TamCollect 2025 Kansallinen postimerkkinäyttely 11.–13.4.2025 Ideapark, Lempäälä. Ilmoittautuminen käy helpoimmin sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.tampereenfilatelistiseura.fi/tamcollect-2025/. Heikki ehti toimia aitouttajana parikymmentä vuotta ja häntä, filatelian asiantuntijaa, jää koko aitoutustoimikunta kaipaamaan. Aitoutustoimikunnalta A itoutustoimikunnan päivitetyissä aitoutusmaksuissa oli viime SP-lehdessä pieni virhe. Macao 2026 FIP rajoitettu maailmannäyttely 26.6.-1.7.2026 Macao, Kiina. Lähetyksen mukana aitouttajalle on aina oltava toimeksiantosopimus. klo 12–19, lauantaina 12.4. Suomen automaattivihkojen ja Pohjois-Inkerin merkkien aitouttaja Heikki Kähäri on kuollut kesällä, ja jo keväällä hän pyysi eroa terveydellisistä syistä aitoutustoimikunnan jäsenyydestä. Suomen komissaari Jukka Sarkki; nordea2025.se Boston 2026 FIP-maailmannäyttely (?) 23.-30.5.2026 Boston, USA. Lisäksi päätettiin laajentaa Teemu Salosen aitoutusaluetta mallin 1866 postimerkeillä. Sen voi tulostaa Liiton nettisivuilta osoitteesta www.filatelisti.fi . Philataipei 2026 FIP-maailmannäyttely 19.-24.11.2026 Taipei, Taiwan. päätetyt uudet aitoutusmaksut koskevat vain Suomen Filatelistiliiton jäseniä. Heikki Kähäri toimi pitkään aitouttajana. Sivuilla voit myös tutustua aitoutussääntöihin, jotka toimeksiantajan on syytä tuntea. Eurooppalaisten näyttelyiden kalenteri löytyy osoitteesta fepanews.com. Suomen komissaari Seija-Riitta Laakso; uruguay2025.com EuroPhilEx 2025 – FEPA-näyttely 7.–11.5.2025 Birmingham, Iso-Britannia. Avoinna: perjantaina 11.4. Hänet muistetaan myös Suomen Filatelistiliiton puheenjohtajana 2007– 2008.. Muilta hinnat ovat kaksinkertaiset. Mukana tapahtumassa on myös Harri Kuusiston juhlanäyttely. klo 10–18 ja sunnuntaina 13.4 klo 10–15. Aitouttaja perii myös lakisäälakisääteisen arvonlisäveron, jos hän on verovelvollinen. tampereenfilatelistiseura.fi . Yhteystiedot: www.tampereenfilatelistiseura.fi/tam-collect-2025 Toimikunnan puheenjohtaja: Juha Valtonen, 044 5283707 juha.valtonen@palkane.fi Kauppiaat ja markkinointi: Jukka Kaivanto 040 6560156 jukka.kaivanto@gmail.com Näytteilleasettajat: Jarkko Leppänen 044 4252056 jarkko.t.leppanen@out-look.com TamCollect-näyttelyn ilmoittautumisaika päättyy vuoden lopussa. Osoite: Ideaparkinkatu 4, Lempäälä. Alle 2 000 euron postaalisten kohteiden aitoutus maksaa 85 euron sijasta 95 euroa. Postaalinen kohde • kohteet alle 200 € – aitoutus 35 € • kohteet alle 1 000 € – aitoutus 65 € • kohteet alle 2 000 € – aitoutus 95 € • kohteet yli 2 000 € – aitoutus 120 € Postimerkki tai merkkiryhmä • kohteet alle 200 € – aitoutus 25 € • kohteet alle 1 000 € – aitoutus 45 € • kohteet alle 2 000 € – aitoutus 65 € • kohteet yli 2 000 € – aitoutus 100 € Aitoutusmaksujen lisäksi aitouttajalla on oikeus periä kopiokustannukset ja toimitusmaksu sisältäen normaalit lähetyskulut aina kirjatussa tai vakuutetussa kirjeessä. Joensuun kokouksessa 13.4. Suomen komissaari Jarkko Leppänen; europhilex2025.co.uk Philakorea 2025 FIP-maailmannäyttely 17.-21.9.2025 Soul, Korea. boston2026.org Nordia 2026 – pohjoismainen näyttely 15.–17.5.2026 Espoo, Suomi. Hannu Kauppi aitoutustoimikunnan pj. Maailmalla Hafnia 2024 – FEPA-näyttely 17.–20.10.2024 Kööpenhamina, Tanska. Aitoutustoimikunnan esityksestä on Suomen Filatelistiliiton hallitus nimittänyt uudeksi aitouttajaksi Atte Moilasen aitoutusalueenaan Suomen varhaisposti-kuriiriposti, kruununposti ja yleinen varhainen posti leimakirjeitä lukuunottamatta. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 49 Pikasilmäys: Näyttelykalenteri 2024–2026 . Tampereen Filatelistiseura ry:n kansallinen postimerkkinäyttely 11.–13.4.2025 Lempäälän kauppakeskus Ideaparkissa T amCollect 2025:n näyttelyalueena on koko kauppakeskuksen sydän, keskusaukio, jonka kautta kulkee päivittäin tuhansia ja tuhansia asiakkaita. Suuri yleisö kohtaa postimerkit arkisen kauppakäyntinsä yhteydessä. Suomen komissaari Risto Pitkänen; hafnia24.com Uruguay 2025 FIP rajoitettu maailmannäyttely 17.–22.2.2025 Punta del Este, Uruguay. Myös paperisella lomakkeella ilmoittautuminen on mahdollista
Siinähän voi puolet kohteista olla muuta kuin varsinaista filateliaa. Helsinkiä esitellään usealla kokoelmalla, on myös ilmailuaiheita, Mannerheim, covid-19, Rothschildin pankkiirisuku, pitsiä, maakokoelmia, löytöretkeilijöitä, tie Santiago de Compostelaan, muumeja, panssarivaunuja, ja sokerina pohjalla Solmu Mäkelän in memoriam -kokoelma ”Sirkus”. Näytteilleasettaja saa muistoksi kunniakirjan ja tietenkin halutessaan palautetta tuomareilta. Suomen Filatelistiliiton jäsenet voivat hankkia lipun etukäteen kerhoiltaan 10 eurolla. Tämä noudattelee viime aikojen trendiä, avoimen filatelian luokka on ollut suosituin jo jonkin aikaa. On perhosia ja muita hyönteisiä, sieniä, kertomus puusta, autoja, onkimista. Pääsylippu maksaa 21 euroa paikan päältä ostettuna, mutta ennakkovaraajille on alennuksia. Koska kauppiaitakin on useita mukana, niin selattavaa riittää laatikoissa, ellei koko aikaa jaksa kurkotella kehysten äärellä. (srl). Perinteiseen tapaan luettelo sisältää myös kattavan perusluettelon Suomen ja Ahvenanmaan postimerkeistä. Viime talvena kuultiin monenlaisia mielipiteitä messujen järjestämisestä, mutta onneksi liitto ja kauppiaat lähtivät jälleen mukaan. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 50 A ihefilatelistien juhlavuoden huipentaa lokakuussa Postimerkkimessujen Stamp Forum 2024, joka on kerhon 70-vuotisjuhlanäyttely. Joukossa on vain muutama laajempi esitys, ja jälleen mukana on sekä ihan uusia yrittäjiä että kokonaan uusia kokoelmia. Jo pari vuotta on ollut selvää, että messujen toteutuessa Aihefilatelistit ry järjestää kunnon näyttelyn suuren yleisön ihailtavaksi. Sen ovh on 29,90 euroa. Kuvassa vasemmalta Kari Korpela, Pertti Hurmerinta, Pekka Hovi ja Tuomas Juvonen. Suurimman osan kokoelmista ripustavat ja purkavat näytteilleasettajat itse. Suomen Filatelistiseura oli vahvasti mukana viime vuoden pystytystalkoissa. "Terveys on reistannut jo jonkin aikaa, ja nyt on juuri uusia tutkimuksia meneillään. "Tavaraa on varastossa vaikka kuinka paljon, kunhan ehtii käydä läpi. Näytteilleasettajia on 26 ja kokoelmia peräti 46, eli ne ovat keskimäärin parin kehyksen kokoelmia. Seppo Salonen Aihefilatelistit ry Pertti Hurmerinnan kokoama talkooporukka laittaa tänäkin vuonna kehykset pystyyn Messukeskuksessa. Hän toivoo kuitenkin, että voimia riittää jatkossa ainakin yhden myyntitapahtuman järjestämiseen Lönkalla. Aihefilatelistit juhlii Postimerkkimessuilla – Stamp Forum 2024 tuo esille monipuolisen kattauksen kertovien luokkien kokoelmia Aarne Aspbäck jää pois Postimerkkimessuilta Monilla Postimerkkimessuilla aiemmin mukana ollut göteborgilainen kauppias Aarne Aspbäck joutuu lääkärin neuvosta jättämään messut väliin tällä kertaa. Näistä noin 30 kehystä on aihefilateliaa, noin 40 kehystä avointa filateliaa, parikymmentä kehystä postikortteja ja muutama jokamiehen luokan kokoelma. Ellei tämä kaikki mielenkiintoinen riitä, niin samalla pääsylipulla pääsee vielä katsomaan loputtoman määrän kirjoja, ruokaa ja viinejä. Postimerkkimessujen aikataulu Postimerkkimessut järjestetään aiempaan tapaan Kirjamessujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa 24.– 27.10.2024. Lisäksi mukana ovat autopakettimerkit, Itä-Karjala, Pohjois-Inkeri, Aunus, vuosilajitelmat, vuosikirjat, maksimikortit sekä joulumerkit. Tarkoitus on myydä kaikki pois, sillä perheestä ei kukaan ole kiinnostunut jatkamaan." Uusi LAPE 2025 -luettelo julkaistaan messuilla Yli 400-sivuiseen tietopakettiin sisältyy lähes 60-sivuinen luettelo ovaalimerkeistä markkinahintoineen. Tuomaristoa vetää Jari Majander. LAPE 2025 on kovakantinen ja valmistettu Suomessa. Uuteen luetteloon on päivitetty yli 2 300 hintamuutosta. Ei ole kuulemma viisasta lähteä rasittamaan itseään," Aarne kertoo. Lyhyestä ilmoittautumisajasta huolimatta syyskuun alussa oli koossa sata kehystä kertovien luokkien eli aihefilatelian, avoimen filatelian, postikorttiluokan, maksimikorttien ja jokamiehenluokan kokoelmia. Joka tapauksessa kannattaa tulla mukaan ja kertoa myös kavereille ja sukulaisille. Aiheet ovat taas hyvin monipuolisia. Muut paitsi jokamiehen luokan kokoelmat arvostellaan. Aukioloajat ovat torstaista lauantaihin klo 10–20 ja sunnuntaina klo 10–18
Mm. miskoulutusten antia, erinomaisista (yli 90 pistettä kansainvälisissä näyttelyissä saaneista) kokoelmista tekemiään analyysejä, keskusteluja tuomarija näytteilleasettajakollegoitten kanssa – ja kantapään kautta saatuja kokemuksia. Postihistoriallinen yhdistys järjestää syksyn ja talven aikana tähän liittyvän esitelmäsarjan. Tilaisuudet alkavat klo 18. Luento-osuudet taltioidaan ja ne tulevat myöhemmin katsottaviksi. Odotan innolla vaihtokontaktia: Karl Dieter Bertram, Brahmsstr. Postihistoriallinen yhdistys ry Rivi-ilmoituksia Ostan Janakkala-kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n 1800luvun postia erityisesti Venäjälle ja Venäjältä, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä pienpainatteita Janakkalan kylistä. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Ota yhteyttä ja lähetän puuteluetteloni. Etsin vaihtoystävää Suomesta Suomen pyöröleimatuille ja **merkeille puutelistan (Michel, LAPE, Facit) mukaan. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Ostan Suomi-pyöröleimattuja nelilöitä ajalta 1930–1999. com, puh 040 5252 217. Kaksi osaa siitä on jo järjestetty, mutta vielä ehtii mukaan seuraaviin. Suomen Postimerkkilehti 5/2024 51 Ostetaan postia Äänekoskelta ja Äänekoskelle (Suolahti, Konginkangas, Sumiainen). hannu.raikkonen@teliacompany.com, puh: 040 3022 456.. Valajärvi-leima kuorella! Tarjoukset: seppo.salonen2016@gmail. 8.1.2025 Kokoelman tärkein sivu – etulehti – ja hyödyntämätön synopsis. Esitelmäsarja toteutetaan netissä Teamsin kautta webinaareina. Tilaisuuksien luento-osuudet kestävät puolesta tunnista tuntiin, jonka jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Tapio Ahonen, Korsholmantie 9 A 10, 00900 Helsinki. nettisivuilla. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Esitelmät pitää Petteri Hannula, joka ensisijaisesti omien kokoelmiensa kehittämiseksi seuraa trendejä ja oppeja maailmalta. Tarjoukset ja kyselyt: marrinkumpu@pp.inet.fi, puh. 6.11.2024 Mitä näytteilleasettaja tietää kokoelmassa esitettävästä materiaalista – Tietämys ja henkilökohtainen tutkimus. 041 5047200, jplaitinen@luukku.com Haluaisin ostaa seuraavat virheettömät leimatut merkit: Malli 1866 5 pen, silopaperin B, 8 ja 40 pen kohojuovainen B, 1 markka B; Malli 1875/82 10 pen ohut paperi ja B/A, 20 ja 25 pen, leimapaino ohut paperi ja 25 pen leimapainon B/A. Ostan Ex Libriksiä. . Kuva hintapyynnön kera: C.schwenson@t-online.de Forssan filatelistikerho järjestää tuttuun tapaan keräilytapahtuman pyhäinpäivänä 2.11.2024 klo 9–15 Järjestöjentalolla, Kuhalankatu 17, Forssa. Linkki osallistumiseen löytyy pari päivää ennen kutakin tilaisuutta Postihistoriallisen yhdistyksen nettisivuilta (www.postihistoria.fi; Näyttelysäännöt; Kokoelman rakentaminen -seminaarit). Webinaarisarjan luomisessa Petteri on hyödyntänyt FIP:n kokoelmarakenta. Rivi-ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. kalle.nurminen@gmail.com Postihistoriallisen näyttelykokoelman rakentaminen selitettynä -webinaarisarja jatkuu F IP-näyttelyissä sovellettavat postihistoriakokoelmien arvostelun erityissäännöt (SREV) muuttuivat huomattavasti pari vuotta sitten. 040 7786370 (ei kuvaviestejä!). Myös muutamia postituoreita puuttuu. Niiden Suomen Filatelistiliiton hyväksymä suomennos valmistui viime vuonna ja ensimmäisen kerran postihistoriakokoelmien arvostelu pohjautui näihin uusiutuneisiin erityissääntöihin JOEX24-näyttelyssä. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoittamatta siitä erikseen ilmoittajalle. 4.12.2024 Kokoelman ulkoasu – Enemmän kuin vain 5 % kokonaispistekertymästä. Ostan seuraaviin elokuviin liittyviä postikortteja: Tukkijoella, Kahden tanssin välissä, Tukkipojan morsian, Koskenlaskijan morsian, Laulu tulipunaisesta kukukasta, Koskenkylän laulu, Hornankoski ja Rosvo-Roope. Kirjeenvaihto saksaksi tai englanniksi. . Kaikki kiinnostaa ennen vuotta 1991. nroleima 42 ja esifilatelia (Laukas) innostaa. "Kun joka tapauksessa etsin tietoja itseäni varten niin ajattelen, että miksei sitä voisi myös kertoa asioista muille, kun ei ole kade sen suhteen, että joku muukin voi menestyä kokoelmallaan," Petteri sanoo. Toimitus voi myös tarvittaessa editoida ilmoituksia. Osa muutoksista on sellaisia, jotka kokoelmanrakentajan olisi syytä ottaa huomioon, koska vanhassa SREV:ssä asia on sanottu toisin tai sitä ei ole sanottu ollenkaan. Jukka Laitinen puh. Osallistuminen on maksutonta ja vapaa kaikille halukkaille. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puh. Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia, niistä kerrotaan em. Puh. Käytäntö on myös osoittanut, että erityissääntöjen hyvästä tuntemuksesta on näytteilleasettajalle merkittävää etua, koska silloin hän pystyy panostamaan oikeisiin, merkityksellisiin asioihin kokoelmaa rakentaessaan. +358 46 8940 461. 040 705 7270. Ostan jääkiekkoaiheiseen kokoelmaan sopivia kohteita, ehdotteita, erikoisleimoja, merkkejä, painovirheitä merkillä jne. 3, D-30177 Hannover, kadibertram@aol.com Etsin Rantasalmen postihistoriaa -kokoelmaani postilähetyksiä Malli-91 rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita Rantasalmi-leimoilla. Maksan reilun hinnan
Suomen Postimerkkilehti 5/2024 52 Noutokatu 3, 21100 Naantali 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi Valitse sinäkin paras myyntipaikka! Suomen suurimmat postimerkkihuutokaupat