35. 30 Kaikenmaailman postilaatikoista, XXXIV, Kaarlo Hirvikoski s. 34 Filateelinen kalenteri s. 25 Postihistoriaa, Seppo Laaksonen s. 32 Suomen Postimerkkilehden online-huutokaupan vinkit ja toimintaohjeet s. 31 Kuvioleima nro 150, Joensuu, Reinhard Weber s. 26 Ajankohtainen katsaus, Seppo Laaksonen s. 24 Viipuri 30.9.1941, Werner Filmer s. 15 Kauniainen postikorttien kertomana, Janne Nikkanen s. 22 Kerhokaupasta löytynyttä, kuoren tarina, Seppo Talvio s. 3 Uusin voimin eteenpäin, Seppo Laaksonen s. 4 Puheenjohtajan palsta, Tuomas Juvonen s. 12 Postimuseon kevät, Seppo Evinsalo s. 6 Kadonneen peukalon metsästys, Seppo Evinsalo s. 5 Zeppelin-postin harvinaiset kohdemaat, Jarmo Ratinen s. 16 Pienestä kiinni, paperierojen mittaaminen, Risto Pund s. Suomen Postimerkkilehti 2 1/2015 Suomen Filatelistiseura ry HALLITUS Juvonen Tuomas 050 50 93 562 Laajaniityntie 10 G 96, 01620 Vantaa jutufi@gmail.com Hassel Harri 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 eerosakari@gmail.com Mikkola Anssi 050 59 31 623 anssi.mikkola@kolumbus.fi Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com TOIMIHENKILÖT Sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Somersalo, Tapani 050-564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki Kerhomestari Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklari Jansson, Petri 0400-552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBO-asiamies Sarén, Matti 040-556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 1/2015 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s. 11 Lönkka 32, keräilijöiden kohtaamispaikka, Seppo Evinsalo s. 33 Rivi-ilmoitukset s. 28 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s
vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 42 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 48 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 60 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Onnekseni kaimani on luvannut jatkaa ainakin tämän vuoden suosittujen palstojensa tekoa. . . . – Uusi logo korvaa vanhat Itellaja Posti-kyltit sekä valomainokset. Kun lehden painos on kuitenkin 1 000-1 500 kpl on tuo kokouksissa käyvä vajaa sata jäsentä vain alle 10 prosenttia lehden lukijoista. . Näihin vuosiin on mahtunut lehtiä lastenlehdistä naistenlehtien kautta miesten harrastelehtiin, ja kaikkea siltä väliltä. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. – Ajoneuvoissa uusi brändi otetaan käyttöön myös asteittain, koska tuhansien ajoneuvojen teippaus ja maalaus ei ole käytännössä mahdollista tehdä samanaikaisesti. Hyvän ja mielenkiintoisen kerholehden toimittaminen edellyttää myös jäsenistön ja lukijoiden aktiivista osallistumista yhteisen lehtemme kehittämisessä. Asiantuntemustahan kerhossamme riittää, sen ovat osoittaneet monet ansiokkaat esitelmät, joita on on vuosien varrella Lönkalla kuultu. . . Paljonhan tuo tulee maksamaan, mutta eiköhän postimaksuja korottomalla saada tuokin raha taas kerran kokoon. O len yli neljäkymmentä vuotta työskennellyt suomalaisissa aikakauslehdissä. Yhdessä voimme niistä työstää mielenkiintoisia artikkeleita. Samoin ne lukuisat jäsenistön hienot kokoelmat, joita on näyttelyissä nähty. . . No vuosia on mennyt ja nyt sitten palataan takaisin juurille. ?. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Eesti Tullaan tutuiksi P.S. Samoin aloitamme ensi numerosta lähtien uuden sarjan ”Tullaan tutuiksi”, jossa kerromme seuramme jäsenistä ja heidän keräilystään. ?. ?. Siellä naamat ovat tulleet vuosien mittaan tutuiksi. Sinisen värin korvaava oranssi on postin ja logistiikan väri. 2015 alkaen. Hyvää lehteä – on se sitten ollut suuri tai pieni – ei tehdä ilman lukijoiden hyväksyntää. Aikanaan kun Posti muutti nimensä Itellaksi, kansalaiset kommentoivat muutosta hyvinkin kriittisesti. Uudet kyltit ja valomainokset asennetaan vaiheittain. Edeltäjältäni Laaksosen Sepolta saan hyvässä mallissa olevan lehden, josta on hyvä jatkaa etenpäin. . . Ilmoitushinnat 1/1 sivu 210 € , 1/2 sivua 125 €, 1/4 sivua 90 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. . SP Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 96. ??????. . Uuden logon ja visuaalisen ilmeen inspiraation lähteenä ovat logistiikan palvelut ja paketit. Jos mielessäsi on joku aihe, josta olisi hyvä saada juttu lehteen, ota rohkeasti yhteyttä toimitukseen. . Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Muussa tapauksessa (esim. . Kaikessa tekemisessä on ollut kuitenkin yksi yhteinen tekijä. ?. Tämän vuoksi tulemme julkaisemaan lehden artikkelien yhteydessä myös usein niiden kirjoittajien kuvia. Tilattavalta lehdeltä loppuvat äkkiä lukijat, jos lehti ei miellytä. Pääsääntöisesti teippaus vaihdetaan huoltotai korjaamokäyntien yhteydessä vuoden 2015 aikana.” Näin tiedoitti Itella ennen vuodenvaihdetta. . ”Itella Oyj:n nimi muuttuu Posti Group Oyj:ksi 1.1. ?. Lönkalla tapaa toisensa joka maanantai 50-60 seuramme jäsentä. Tämä on suuri helpotus minulle, kun vielä tämä vuosi menee leipätyössä ennen eläköitymistä vuoden lopussa. Mielenkiintoista lukuvuotta 2015! Seppo Evinsalo. Nimenmuutoksen yhteydessä Posti saa uuden, toimintaa kuvaavan ja ajankohtaisen ilmeen. On ollut satojentuhansien levikkisiä viikkolehtiä ja muutaman kymmenentuhannen erikoislehtiä. . ?. 3 Pääkirjoitus ?. Pienetkin havainnot ja jutut ovat tervetulleita toimitukselle. .
On siis sopiva hetki luoda lyhyt katsaus menneeseen ja toivottaa onnea Seppo Evinsalolle työn jatkajana. Tulin SP-lehden päätoimittajaksi vuoden 2009 alusta kahden vuoden ylimenokaudeksi. Hänen johdollaan kannustavat perinteet omaava SF:n äänenkannattaja tulee etenemään kohti 100. ”Verba volant, scripta maneat” (Sanat lentävät, kirjoitetut pysyvät) SP-lehden kustantajana toimi 1920-luvun alussa maineikas Werner Söderström Osakeyhtiö. Kaikesta tästä ensiarvoisen tärkeästä tuesta olen todella kiitollinen, sillä en omannut kokemusta journalistiikasta tai tiedotustoiminnasta. Olen samaa mieltä. luoda ja kehittää suomenkielistä filateelista sanastoa… ja harjoittaa kustannustoimintaakin… Suomen Postimerkkilehti tervehtii Suomen Filatelistiseuran perustamista erikoisesti senkin takia, että seura on valinnut sen viralliseksi äänenkannattajakseen, jossa kaikki seuran tiedonannot ja jäsenten tutkimukset julkaistaan” *). 1930-luvun alun maailmanlama, talvija jatkosota ja ’vaaran vuodet’ eivät aiheuttaneet katkoja; kykyä ja halua selviytyä hankalinakin aikoina löytyi. Lehden ensimmäinen kustantaja oli Werner Söderström Oy, Porvoo. Tänä mielenkiintoisena ja opettavaisena aikana olin vastuussa 36 numeron ja arviolta noin 1 000 sivun toimittamisesta. Tuolloin harrastettiin paljon ulkomaanvaihtoa ja lehdellämme oli alusta alkaen kansainvälistä levikkiä. Seppo Laaksonen, AIJP *) Muistutettakoon, että SP-lehti on noin vuotta vanhempi kuin seuramme. Hänellä on siten tuellamme erinomaiset edellytykset luotsata lehtemme kohti sen sadannetta vuosikertaa. Kunkin toimittamani vuosikerran kotimainen avustajamäärä on ollut välillä 25 30. Myös lukijapalautetta on tullut hyvin, me suomalaisethan olemme tässä suhteessa melko pidättyväisiä. Kiitän myös lukuisia ilmoittajiamme ja muita tukeaan antaneita SP-lehdelle vuosien mittaan osoitetusta luottamuksesta. seuraavaa: ”… SF:n tarkoituksena on mm. Lehtemme numeron 3 / 1921 pääkirjoituksessa ensimmäinen toimittajamme Olla Teräsvuori kirjoitti Suomen Filatelistiseuran perustamiseen vuoden 1920 lopulla viitaten mm. Aikana, jolloin filatelian suosio harrasteena ei länsimaissa ole kasvussa on hyvät perusteet uskoa Suomen Postimerkkilehden seuraajani osaavissa käsissä menestyvän ja lisäävän markkinaosuuttaan omalla sarallaan. Nopeasti kuluneista ja monipuolisesti opettavista kuudesta vuodesta haluan erityisesti kiittää lehtemme ahkeraa ja osaavaa toimitusja avustajakuntaa. Ilman heitä ei tehtävä huonolta tietokonemieheltä olisi sujunut. Nykyisessäkin tietoyhteiskunnassa ja printtilehdistön eriasteisista vaikeuksista huolimatta nämä tehtävät ovat edelleen meitä velvoittavina olemassa. Joku poliitikoistamme sanoi aikanaan, että ”on ymmärrettävä lopettaa niin kauan kuin vielä ymmärtää”. Se kuuluu myös suomalaisen aikakauslehdistön senioreihin. Tästä numerosta SP-lehden päätoimittajana aloittava Seppo Evinsalo on pitkäaikainen Suomen Filatelistiseuran aktiivi, näyttelytason filatelisti ja postihistorian tutkija ja sen lisäksi työuransa pian päättävä lehdistöalan ammattilainen. Kertaakaan kuuden vuoden aikana ei eteen tullut todellista ongelmaa suunnitellun sivumäärän täyttämisessä tai aikataulun pitämisessä. m/17 30 pennin päällepainamamerkki painotuotekääreellä Porvoosta 6.8.1921 Bochumiin, Saksaan, on myös Saaris-mallin postilähetyksenä hyvä kohde, sillä taksa oli voimassa vain 1.2.1921 31.12.1921. Osa heistä on kirjoittanut pitkäjänteisesti useina vuosina moniin numeroihin, toiset taas ovat tarjonneet harvemmin artikkeleita ja pienimuotoisempia havaintoja. Sen lisäksi noin 15 ulkomaista kirjoittajaa ja avustajaa useista eri maista on vuosien mittaan antanut tietojaan ja tekstejään lehtemme käyttöön. vuosikertaansa. Parhaiten voimme onnentoivotusten lisäksi tätä kehitystä edistää tukemalla häntä kirjoittamalla ja havaintoaineistoa toimittamalla. Määräajan päätyttyä ilmoitin seuramme ja sen Kustannus Oy:n johdolle, etten ole kiinnostunut sopimuksen jatkamisesta tai uudesta sellaisesta. Seuramme aktiiveista erityisesti hyvässä hengessä sujunut pitkäaikainen yhteistyö Tapani Somersalon kanssa ansaitsee erityismaininnan. Kävi kuitenkin kuten esimerkiksi Eduskuntamme tilapäisiksi säätämille verolaeille, seuraajaa ei ilmaantunut ja kahdesta vuodesta tulikin kuusi. Osoitan kiitokseni myös pitkäaikaiselle taittajallemme Harri Viitalalle ja huutokauppatiimillemme. Suomen Postimerkkilehti 4 1/2015 Uusin voimin eteenpäin U uden vuoden 2015 alkaessa vaihtuu tämän SP-lehden numeron myötä myös lehden päätoimittaja. SP-lehti on maailmanlaajuisesti eräs alamme vanhimmista samalla nimellä keskeytyksettä ilmestyneistä. Erityisen haasteelliseksi ja miellyttäväksi tehtäväksi koin SF:n 90-vuotisjuhlanumeron valmistelun syksyllä 2010
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. toimintavuodesta merkillisen mahtava. Yli 3900 rekisteröitynyttä käyttäjää (tilanne 2014) Monipuoliset palvelut sekä ostajille että myyjille Nopeat sivut ja toimiva ylläpito. Jokainen vuosikymmen on jättänyt perintönsä seuraamme ja nyt kun itse olen ottanut haltuuni puheenjohtajan nuijan, nuijan jonka perinteet ovat itseäni yli kolme kertaa vanhemmat, on tilanne itselleni täysin uusi. Omasta kerhotilastamme olemme ja saamme olla ylpeitä. Kokous 1669 ja huutokauppa ma 16.3. Huutokauppa ma 13.4. Se ei varsinaisesti pelota, mutta herättää kenties hieman sekavia ajatuksia, mutta myös kunnioitusta työllään ja ajatuksillaan Seuramme, kuten koko Suomalainen Filatelia on muutaman vuoden päästä sellaisessa taitekohdassa, jollaista se ei ole koskaan aikaisemmin kokenut. Palvelun tuottaa: Vesa´s Worldwide Stamps www.systeemi.net muuta keräämisen arvoista, ovaaleista kultarahoihin. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. 5 Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma keväällä 2015 Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Meillä on päivittäin myynnissä tuhansia, joskus jopa kymmeniä tuhansia kohteita. Kokous 1666 ja huutokauppa. Kokous 1668 ja huutokauppa ma 2.3. Lönkasta on jo nyt muodostunut monien eri yhdistysten turvasatama, jonka tämän vuoden varauskirjassa ei ole montaakaan vapaata päivää. Omasta kodistamme Lönkalle emme lähde kuin ”jalat” edellä. Kokous 1667 ja huutokauppa ma 16.2. Kokous 1672 ja huutokauppa ma 4.5. Kokous 1674 ja huutokauppa ”Verba volant, scripta maneat” (Sanat lentävät, kirjoitetut pysyvät) Puheenjohtajan palsta Morjens SF:läiset H aluan kiittää edellisiä puheenjohtajia ja kaikkia niitä taustavaikuttajia, jotka ovat omalla tekemisellään ja kaukonäköisyydellään luoneet sen näköisen, kokoisen ja tuntuisen SF:n kuin se nyt on. Huutokauppa ma 26.1. Osta ja myy ilmaiseksi! * Myynnissä postimerkkejä, lähetyksiä, rahoja, postikortteja ja * Palvelu on ostajalle aina maksuton. Talvisin terveisin Tuomas Juvonen SYSTEEMI.NET NET S Keräilijän kaveri vuodesta 1999 Systeemi.net on vuonna 1999 perustettu Suomen vanhin keräilyyn erikoistunut nettihuutokauppa. Huutokauppa ma 11.5. Tehdään yhdessä tästä seuramme 95. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 19.1. 0,10€. Satoja uusia kohteita listataan päivittäin. Suurin osa kohteista on ilman hintavarausta alk. SF:n vuosikokous. Esitelmä: AB Philea esittäytyy ma 2.2. Huutokauppa ma 9.2. Huutokauppa ma 9.3. ma 30.3. Myyjän perustoiminnot ovat myös ilmaisia. Suurten ikäluokkien vanheneminen näkyy jo nyt maanantain kokouksissamme, harmaita hiuksia ja harventuneita hapsia näkyy vuosi vuodelta enemmän. Kokous 1673 ja huutokauppa ma 18.5. Huutokauppa ma 23.2. Huutokauppa ma 27.4. Vuosikokouksen päätyttyä kokous 1670 ja huutokauppa. Tämä tuo mukanaan ennen pitkää tilanteen, jossa jokaisen yhdistyksen ja liittojen tulee tarkistella omia menojaan ja tulojaan avoimin ja kriittisin mielin. Kohteet alk. Huutokauppa ma 23.3. Huutokauppa ma 25.5. Kokous 1671 ja huutokauppa ma 20.4. 0,10€ aina tuhansiin euroihin
syyskuuta 1930. Suurin osa Suomesta lähteneestä postista oli osoitettu Saksaan ja toiseksi eniten Ruotsiin. Teksti ja kohteet Jarmo Ratinen Jarmo Ratinen on Zeppelinmerkkeihin ja -postiin erikoistunut filatelisti. Tässä artikkelissa kerromme harvinaisimmat määränpäät. Postia meni myös pieniä määriä muihin Pohjoismaihin sekä lähes kaikkiin Euroopan maihin. Suomalaista Zeppelin-postia tunnetaan myös Eteläja Pohjois-Amerikkaan sekä Afrikkaan menneenä. Jarmo oli mukana myös Postimuseon suositun Zeppelin-näyttelyn totueutuksessa vuosina 2009-10.. Suomen Postimerkkilehti 6 1/2015 Zeppelin – Suomen tunnetuin postimerkki osa 1 Zeppelin-postin harvinaiset kohdemaat Graf Zeppelinin mukana kulki Suomesta 4 760 kirjettä ja 3 709 postikorttia 24. Kaukaisimmat ja harvinaisimmat kohdemaat olivat Australia ja Japani
Postikortti yhdellä Zeppelin-merkillä. 7 Zeppelin-postin harvinaiset kohdemaat I lmalaiva Graf Zeppelinin piti saapua Suomeen ja Helsinkiin keskiviikkona 24. syyskuuta 1930 noin kello 14 aikoihin. Lentolisä Saksasta eteenpäin maksettu Punaisen Ristin 1 mk + 10 p merkillä. Ylimääräistä henkilökuntaa oli varattu Helsingin ulkomaan lähtevän postin osastolle leimaamaan, lajittelemaan ja säkittämään lennolle lähtevää postia. Pohjoismaista on Norja harvinaisin kohdemaa, Islantiin menneitä ei tunneta. Lähetykset pantiin kolmeen säkkiin, joiden yhteispainoksi tuli 58 kiloa ja 800 grammaa. Postikortti yhdellä Zeppelin-merkillä Friedrichshafenin kautta Tallinnaan. Postikortti yhdellä Zeppelin-merkillä Friedrichshafenin kautta Osloon. Balttian maista tunnetaan muutamia lähetyksiä Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Ilmalaivoille oli tärkeää tietää tarkkaan mukaan otettavien tavaroiden paino. Riikan tuloleima 28.9.. Kaikkiaan Helsingistä postitettiin 4 760 kirjettä ja 3 709 korttia, joista suurin osa oli varustettu lennolle lisäpainamalla valmistetulla Zeppelin-merkillä. Kaikesta Graf Zeppelinillä ympäri maailmaa kuljetetusta postista löytyvätkin saksalaisella täsmällisyydellä
Kuva: Archiv Der Luftschiffbau Zeppelin GmbH.. Muualta maailmalta tiedettiin myös, että lentäneellä ilmalaivapostilla oli jo omat erikoiskeräilijänsä. Lentäneistä korteista voi kuitenkin päätellä postituksen syitä. Graf Zeppelinin vierailupäivänä helsinkiläiset olivat suurella joukolla liikkeellä, sillä yli 50 000 tuhanella oli kiire laskeutumispaikalle Viikin pellolle. Varovaisena ihmisenä hän oli ostanut vielä yhden merkin, leikannut yhdeksikön merkistä ja liimannut sen virheellisen kahdeksikon päälle. Lentolisä (2 mk) Saksasta eteenpäin on maksettu 1 1 / 2 mk:n lilalla ja 50 pennin keltaisella leijonamerkillä. Lähetyksiä osoitettiin ystäville ja liiketuttaville ympäri maailmaa Australiaa ja Japania myöten. Laskeutumista valmistelemaan komennetut sotilaat liputtivat alukselle, että lähtevä posti olisi valmiina. Graf Zeppelin laskeutui noin 100 metrin korkeuteen ja niin postisäkit saatiin filatelistien onneksi köyden avulla nostettua ilmalaivaan. takia ilmalaiva ei voinutkaan laskeutua. Postikortti yhdellä Zeppelin-merkillä. Olipa tämä totta tai tarua niin näistä lentäneistä virhepainamalähetyksistä onkin tullut maailman Zeppelin-postin joukossa yksi suurimpia harvinaisuuksia. Oli siis tiedossa, että arvokkaita Zeppelin-lähetyksiä hävisi matkalla, eikä varmasti vahingossa. Lentolisä maksettu kahdella M-30 keltaisella leijonalla. Postia jätettiin Helsinkiin 1 246 kirjettä ja 2 160 postikorttia yhteispainoltaan 19 kiloa. Kortti kulkenut Munchenin kautta Miskoleen Unkariin. Kirje kahdella Zeppelin-merkillä Wilnoon Puolaan. Suomen Postimerkkilehti 8 1/2015 talletetut tiedot niin lähetysten kappalemääristä kuin niiden painoistakin. Korteissa toivottiin vastaanottajan säilyttävän lähetyksen visusti ja palauttavan sen takaisin lähettäjälle suljetussa kuoressa. Näin hän varmisti virhepainaman kulkemisen postin mukana. Kerrotaan erään asiakkaan hankkineen kirjeeseensä kaksi merkkiä, joista toisessa oli virhepainama. Postisäkit ehtivät juuri ja juuri kiertotien kautta suunnitellulle laskeutumispaikalle. Samalla muistutettiin merkkien tulevasta harvinaisuudesta. Kadut tukkeutuivat valtavasta automäärästä, Hämeentiellä jonon arveltiin olevan jopa viiden kilometrin pituinen. Varsinaista tarvepostia ei Graf Zeppelin Suomesta Saksaan paljoakaan Postisäkkejä puretaan ilmalaivan uumenista. Kirjeiden sisällöstä ei ole tarkkoja tietoja, sillä vain kuoret ovat yleensä säilyneet. Muutama lähetys tunnetaan Jugoslaviaan, Puolaan, Tsekkoslovakiaan ja Unkariin menneinä. Zeppelin oli pudottanut laskuvarjolla Helsinkiin tulevan postin, sillä kovan tuulen Itä-Euroopan maat ovat harvinaisia. Mutta posti kulki. Siellä postintuojat joutuivat hämmästyksekseen kymmenien valokuvaajien ikuistamiksi. Oli tiedossa, että lähetyksiä tulisi katoamaan matkalla Filatelistit ymmärsivät, että Zeppelinmerkistä tulisi harvinaisuus, olihan kokonaispainos vain 50 000 kappaletta
. päivänä vuonna 1928. Ilmalaiva Graf Zeppelin (LZ 127) kastettiin 8. 9 . K U V A : A R C H IV D E R L U FT SC H IF FB A U Z E P P E L IN G M B H . Helsinki oli tarkoitettu matkan ainoaksi laskeutumispaikaksi ja uusien matkustajien mukaan ottamiseksi, mutta sekin jäi kovan tuulen takia haaveeksi. Kirje kahdella Zeppelin-merkillä pintapostina Alexanriaan Egyptiin. Afrikkaan menneinä tunnetaan muutama lähetys. Aluksen pituus oli 237 metriä ja tilavuus 105 000 m 3 . Ensimmäisen lentonsa ilmalaiva suoritti syyskuun 18. Maista mukaan ottamansa postin lisäksi Graf Zeppelinissä oli matkustajia varten oma postipiste, josta saattoi ostaa muistokortteja ja postittaa kirjeitä. Kirje kahdella Zeppelinmerkillä ja 2 mk:n sinisellä leijonalla Tangeriin Marokkoon. Zeppelinpostista kehittyi maailmalaajuisesti suosittu keräilykohde. Jo jäykkärunkoisten ilmalaivojen edeltäjillä, kuumailmapalloilla, oli satunnaisesti kuljetettu postia. Säännöllisestä Zeppelin-postista voidaan puhua vuodesta 1928 lähtien. Kuumailmapalloista poiketen Zeppelinineillä pystyttiin hallitusti siirtymään ilmateitse paikasta toiseen. Niinpä niillä alettiin kuljettaa osoitteellista postia. syyskuuta 1930 Itämeren kiertomatkan, Fahrt rundt un Die Ostsee, ja toimitti matkansa aikana postinvaihtoa Riikassa, Tallinnassa, Helsingissä ja Tukholmassa. heinäkuuta 1928 suunnittelijansa kreivi Ferdinand von Zeppelinin syntymäpäivänä. Aluksessa oli hytit 20 matkustajalle ja miehistöä enimmillään 40 henkeä. Graf Zeppelin, LZ 127, suoritti 23.25. Ilmalaivoista menestyksekkäin, LZ 127, kuljetti yhdeksän vuoden aikana 590 lennollaan lähes 40 000 kiloa postia. Lähetykset leimattiin aluksen omalla leimalla ja jätettiin kohdemaan postin edelleen kuljetettavaksi. Postikortti yhdellä Zeppelin-merkillä pintapostina Makuyuun Keniaan.
Sydneyn tuloleima 8.10. Pieni osa lähetyksistä jätettiin paluumatkalla myös Berliiniin. Lentolisä (2 mk) maksettu kolmella leijonamerkillä. Ehkä vaikeimpina on pidettävä lähetykset Australiaan ja Japaniin. Lähetetty Brasiliaan matkanneen S/S Orientin radiosähköttäjän perään. Kirje kahdella Zeppelin-merkillä Sydneyhin Australiaan. K U V A : A R C H IV D E R L U FT SC H IF FB A U Z E P P E L IN G M B H .. Jos halusi jatkoyhteyden myös lentäen, oli siitä suoritettava Suomessa ulkomaille maaja maanosakohtainen voimassaoleva ilmakuljetusmaksu. Friedrichshafenista tai Berliinistä lähetykset kuljetettiin pintapostina vastaanottajille. . Koska leimattuja merkkejä keräilijät ja kauppiaat saivat vain lähetyksiltä liottamalla, ovat postilähetykset melko harvinaisia. Pohjois-Amerikasta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan tunnetaan muutama lähetys ja yksi Bermudaan. Kirjoittaa vastaan ei ainakaan vielä ole tullut yhtään lähetystä Neuvostoliittoon, eikä Espanjaan tai Portugaliin. Kaikki muut kohdemaat ovat harvinaisempia. Etelä-Amerikasta tiedetään postikortit Argentiinaan, Brasiliaan ja Chileen. Euroopan valtioista Balttian maat, Hollanti, Jugoslavia, Puola, Tsekkoslovakia ja Unkari ovat vaikeita. Ilmalaivan posti kuljetettiin Helsingistä Zeppelinin rakennusja kotipaikkaan Friedichshafeniin, jossa se leimattiin saapuneeksi. Eli vastaanottajaa ei ole tavoitettu ja lähetys määrätty palautettavaksi Helsingin kautta lähettäjälle. Tämä lisä on sitä suurempi, mitä harvinaisemmasta kohdemaasta on kyse. Postikortti osoitettu alunperin Argentiinaan. Pohjoismaista harvinaisin on Norja. sekä laiva-agentuurin leimat 25.10.1930. Suomen Postimerkkilehti 10 1/2015 vienyt. Jos ajatellaan, että noin 8 500 postilähetyksestä kaksi kolmasosaa tuhottiin leimattujen merkkien irroittamiseksi, jää postilähetysten määräksi 2 – 3 000 tuhatta. Sydneyn lähtöleima 31.12.1930 ja Helsingin kauttakulkuleima 25.2.1931 sekä Viipurin tuloleima 27.2. ”Returned Unclaimed” -seliteleima. Valtaosa lähetyksistä oli osoitettu Saksaan ja toiseksi eniten naapurimaahamme Ruotsiin. Buenos Airesin tuloleima 24.10. Seuraavassa osassa käsittelemme Zeppelin-merkkien erikoisuuksia, joita on muitakin kuin vain kuuluisa virhepainama ”1830”. Afrikasta tunnetaan lähetykset Egyptiin, Keniaan ja Marokkoon. Jos haluaa omaan kokoelmaansa kulkeneen Zeppelin-kohteen kannattaa varautua maksamaan muualle kuin Saksaan tai Ruotsiin menneistä ”harvinaisuuslisää”. Postikortilla maksu oli yhden markan ja kirjeellä kaksi markkaa
. Näin kukaan ei tiedä missä myyntipisteessä kyseistä arkkia on myynnissä ja onko niitä siellä vain yksi vai useampia. Tästä merkistä tehtiin tarkoituksella 3 000 kappaaleen ”virheellinen” versio, jossa yhdellä Duudson-hahmoista, Jarpilla, on peukalo tallella. mieleen tulee entisten itäblokin maiden aikanaan yleisesti harjoittama hammastamattomien ja numeroitujen blokkien valmistus, joka osaltaan vähensi kiinnostusta kyseisten maiden julkaisuihin. Kannattaahan ne ainakin panna talteen myöhempiä aikoja odotellessa. Pienoisarkista tehtiin myös 3 000 kappaleen erikoispainos, jossa on viisi ”painovirhettä” isompaan 300 000 kappaleen painokseen verrattuna. koenumero, 2. Teksti Seppo Evinsalo J os oli Zeppelin-merkin virheellinen vuosiluku 1830 aikanaan painovirhe, ei samaa voi sanoa viime vuonna julkaistusta Duudsonmerkistä. Toisaalta kaikki yritykset tuoda postimerkkeilyä myös niitä keräilemättömien tietoisuuteen ovat kannatettavia. Jos ajatellaan, että noin kymmenen prosenttia tehdyistä merkeistä päätyisi keräilijöiden käsiin, olisi se vain 300 merkkiä. Ei muuta kuin silmät auki, jos näillä merkeillä postitettuja lähetyksiä satutte näkemään. 1. 2014 Duudsonit-pienoisarkin, jossa on kuvattuina kaikki neljä kyseisen ryhmän jäsentä. 11 Duudsonit-pienoisarkissa viisi painovirhejekkua Posti julkaisi 1.9. Neljä virhettä, joita tavallisessa pienoisarkissa ei ole. Saattaa olla, että näistä erikoispainosarkeista tulee aikanaan keräilyharvinaisuuksia” 3 000 ”virheellistä” pienoisarkkia sekoitettiin loppuihin 297 000 normaalin arkin sekaan ja jaettiin sattumanvaraisesti eri myyntipisteiden välillä. Tällä matematiikalla voisi povata merkille ja sillä postitetuille lähetyksille huomattavaa jälleenmyyntiarvoa tulevissa huutokaupoissa. Duudsoniterikoispainokseen livahti tarkoituksella peräti viisi jekkua. Pienoisarkkiin tehtiin peukalon lisäksi neljä muuta eroavaisuutta normaaliin arkkiin. Vasemmalla tavallinen merkki. Painovirhejekkuja perusteli Itella Posti Oy:n tuotepäällikkö Tommi Kantola seuraavasti: ”Postimerkkien virhepainatukset saavat yleensä paljon huomiota. Sen tähden näitä muita ei postilähetyksillä esiinny, ellei sitten postituksessa ole käytetty koko arkkia Normaali pienoisarkki ”Virheellinen” pienoisarkki 1 2 3 4 Kadonneen peukalon metsästys. Näitä ovat arkissa kuvattu koenumero, kellonaika, s-kirjain sekä kirjankansien väri. Toisille 3 000 painoksen merkissä Duudsonhahmo Jarpilla on peukalo, jota muissa 297 000 merkissä ei ole. kellonaika, 3. s-kirjain ja 4. Se viides virhe, Jarpin peukalo, on kuitenkin ainoa, joka osuu itse postimerkille. Peukalon Jarppi on oikeassa elämässä menettänyt oikeasta kädestään. Mitä tulee tempauksen mielekkyyteen, voi siitä olla useampaa mieltä. Ja mikä estäisi vierailua lähimpään postimerkkien myyntipisteeseen selaamaan myynnissä vielä olevia pienoisarkkeja. Filatelia joutuu tänä päivänä kilpailemaan palstatilasta niin monien harrastusten parissa, että tällainen koko kansalle ideoitu ”postimerkkilotto” voisi hyvinkin toimia. kirjankansien väri
Suuremmat huutokauppakohteet eivät kierrä kokouksen aikana. Hätäisimmät saapuvat jo kello neljän jälkeen, mutta yleensä kerhomestari Pertti Hurmerinta on jo silloin paikalla ja kahvipannukin kuumana. Etenkin uutta materiaalia on paljon tarjolla ja hinnat ovat tarjonnasta johtuen todella edullisia. Kerhon jäsenten pitämien esitelmien lisäksi myös Suomen Filatelistiliiton luennoitsijat vierailevat säännöllisesti kerhoilloissa Lönkka 32 kertomassa omasta keräilystään tai tutkimastaan aineistosta. Eri keräilyalueita valottavat esitelmät ja tietoiskut tuovat paljon uutta tietoa kokouksiin osallistuneille. Pienemmät huutokauppakohteet kiertävät pöydissä, mutta isommille – kansioille ja erille – on varattu oma pöytänsä kerhohuoneiston reunalta. Viikottainen huutokauppa on hyvä mahdollisuus myös löytöjen tekemiseen, sillä tavaraa on paljon ja etenkin suuremmista eristä ovat onnekkaimmat löytäneet todellisia ”kanuunoitakin”. Esitelmiä ja tietoa Kaikki eivät tietysti ole kiinnostuneita huutokaupan kohteista ja joka toinen viikko on varattu mahdollisuus esitelmien pitoon. Vuosien saatossa siitä on tullut pääkaupunkiseudun tärkein kohtaamispaikka monenlaisille keräilijöille. Niille on varattu oma pöytänsä, jonka ääressä voi rauhassa tutkia kansioita ja laatikoita.. Ennen kokouksen alkua onkin hyvää aikaa vaihtaa kuulumisia muiden jäsenten kanssa ja tutustua jokaviikkoisen huutokaupan kohteisiin. Niille keräilijöille, joilla on vaihtokavereita muualla maailmassa, huutokaupat ovat myös oiva tilaisuus hankkia vaihtomateriaalia. Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo S uomen Filatelistiseuran kokoukset alkavat joka maanantai klo 18.00, mutta jo hyvissä ajoin ennen kokousta seuran kerhohuoneisto Lönkka 32:ssa alkaa täyttyä innokkaista filatelian harrastajista. Suomen Postimerkkilehti 12 1/2015 Keräilijöiden kohtaamispaikka Lönnrotinkatu 32:n katutasossa on Suomen Filatelistiseuralla ollut oma kerhohuoneisto jo vuodesta 1997
Esitelmän ei joka kerta tarvitse olla perusteellinen vaan pienemmätkin tiedonmuruset ovat tervetullutta vaihtelua. sai kokousväen tarkkaavaiseksi. Kiiskisen Kari tutkii tarjolla olevaa kohdetta Kaj Salon esitelmä Sveitsin lentopostimerkkien väärennöksistä Suomen Filatelistiseuran maanantaikokouksessa 3.11. Luetteloa katsoessaan voi yhtyä kerhoilloissa kuultuun lausahdukseen: ”Lönkka 32 on keräilijöiden Mekka!” . Seuraavalla sivulla kerromme kaikkien Lönkalla kerhoaan tai myyntitapahtumiaan pitävien kokousja myyntipäivät yhteyshenkilöineen. Jokainen kerhon jäsen ja tietysti myös vierailija voi halutessaan kertoa omista löydöistään tai havainnoistaan kokousväelle. 13 Ennen SF:n kokouksen alkua huutokaupan kohteet kiertävät pöydissä. Suomen Filatelistiseura pitää Lönkalla kokouksiaan ja huutokauppaansa säännöllisesti viikon jokaisena maanantaina, mutta aktiivinen keräilijä löytää tästä samasta osoitteesta keräilytapahtumia ja kerhoja harva se viikko. Ketolan Kari (oikealla) sensijaan tuumii olisiko kohde tarjoamisen arvoinen vai säästäisikö paukkuja tuleviin kohteisiin.. Meklari Petri Jansson työn touhussa SF:n jokaviikkoisessa maanataihuutokaupassa. KÄÄNNÄ Pitkäsen Pentti, käsi ylhäällä, tarjoamassa huudettavaan kohteeseen
Yhteyshenkilö Pertti Hujala puh. 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kuka tahansa voi ilmoittautua myymään sekä Apollon että SF:n myyntitapahtumaan.. Aihefilatelistit Joka kuukauden viimeinen tiistai, klo 17.30 Yhteyshenkilö Ulla Kemppilä puh. 22.2. 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Eesti Filatelistit Joka kuukauden ensimmäinen tiistai. 040 504 5141 HFF (Helsingfors Frimärkssamlare Förening rf) Joka toinen keskiviikko, klo 18.00 Yhteyshenkilö Finn Sumelius puh. klo 10.00–15.00 Yhteyshenkilö Reijo Kiljunen 050 596 8777 reijokiljunen@gmail.com Suomen Filatelistiseuran vaihtopäivät Toukokuun ensimmäinen sunnuntai. 040-774 3732 yrjo.sarkinen@gmail.com Virpi Pekkala kerho Yhteyshenkilö Leena Vainio puh. 0400 215 377 pertti.hujala@lautpiir.fi Fenno-Scandia Parillisten viikkojen tiistai, klo 18.15 Yhteyshenkilö Esko Hyytiäinen puh. 040 569 0529 Puhelinkorttikeräilijät 8.1 5.2 14.3 9.4 7.5 Yrjö Särkinen puh. Seuraavassa kerhojen ja myyntitapahtumien kokouspäivät keväälle 2015 ja yhteyshenkilöt. 040 551 9828 finn.sumelius@welho.com Postihistoriallinen yhdistys Joka kolmas torstai, klo 18.00 Yhteyshenkilö Petteri Hannula puh. 050 439 8806 ulla.kemppila@elisanet.fi Apollo, postikorttikerääjät Joka kolmas tiistai, klo 17.30 Yhteyshenkilö Pertti Hurmerinta puh. Kerhokokousten lisäksi tiloissa järjestetään säännöllisesti myyntitapahtumia, joihin kaikki voivat osallistua, joko myyjinä tai ostajina. 22.3. Keräilijöiden kohtaamispaikka: Lönkka 32 Suomen Filateliseuran jokamaanantaisen kerhoillan lisäksi Lönnrotinkatu 32 B:ssä kokoontuu lukuisia keräilyyn keskittyneitä kerhoja, joiden kokouksiin kaikki ovat tervetulleita vierailemaan. Suomen Postimerkkilehti 14 1/2015 Jouko Moisala pitämässä esitelmäänsä ”Sukeltajan maailmaan postimerkkien kautta” Lönkalla Aihefilatelistien kokouksessa 11.10.2014. Ei pöytämaksua Yhteyshenkilö Pertti Hurmerinta puh. 040 570 1989 leena.vainio@elisanet.fi Lönkalla järjestettävät myyntitapahtumat: Apollon keräilytapahtuma 25.1. 045 7731 2770, petteri@hannula.net SF:n lisäksi Lönkalla kokoontuvat: Postija telefilatelistit Parittomien viikkojen torstai, klo 17.00 Yhteyshenkilö Tapani Ruotanen puh
Keväällä 2015 vaihtopäiville voi tulla keskiviikkoisin 4.2., 4.3., 1.4., 6.5. . Postimuseossa tiedossa vilkas kevät. Postimuseon teemanäyttelyt 2015 1.1.-29.3.2015 Salaisuuksin suljettu – Kirjeiden Tom of Finland 1.1.-3.5.2015 Kuin silloin ennen – Lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana 19.1.-1.3.2015 Taide elämäntyönä – Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlavuoden postimerkin suunnittelukilpailun ehdotukset 19.3.-19.4.2015 Pääsiäinen – kevään airut. Museo järjestää kolme uutta näyttelyä ja neljännestä on vielä keskustelut käynnissä. P ostimuseo jatkaa aktiivista näyttelyja tapahtumatoimintaansa myös vuonna 2015. Postimuseon näyttelyt osoitteessa Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere. 15 Kuka tahansa voi ilmoittautua myymään sekä Apollon että SF:n myyntitapahtumaan. Postimuseon kirjasto (Lapintie 1, Tampere) muuttaa aukioloaikojaan asiakkailta saamansa palautteen perusteella. 23.4.-15.11.2015 Postimuseon ja Rupriikin yhteinen näyttely: Liikkeelle! – uuteen kotiin Uuteen kotiin -näyttely kertoo jälleenrakennusajasta kotinsa jättäneiden karjalaisten evakoiden ja toisaalta Suomeen myöhemmin humanitaarisista syistä muuttaneiden pakolaisten näkökulmasta. Tietopalvelut ja kirjasto osoitteessa Lapintie 1, Tampere Kuva Postimuseon Viestinviejät-näyttelystä. Museo järjestää näyttelyn yhteistyössä Suomen Postikortti yhdistys Apollon kanssa. Kuva: Juha Valkeajoki. Postimuseon kokoelmapalvelut ovat avoinna sopimuksen mukaan. Postimuseon tapahtumia alkuvuonna Kirjasto (Lapintie 1) on järjestänyt keräilijöille suunnattuja vaihtoiltapäiviä syksyn aikana torstaisin. ja 3.6 kello 15-18. Vuoden 2015 alusta lukien kirjasto on avoinna tiistaisin kello 11-18 ja keskiviikkoisin kello 11-16 sekä muina aikoina sopimuksen mukaan. Postimuseon kirjastossa on lisäksi tarjolla runsaasti lähdekirjallisuutta liittyen lähinnä filateliaan, postihistoriaan ja postikortteihin. Salaisuuksin suljettu – Kirjeiden Tom of Finland ja Kuin silloin ennen – Lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana -näyttelyt jatkavat eloaan vielä kevätkaudella. Mukaan voi ottaa esimerkiksi postimerkkejä, ensipäivänkuoria, postikortteja, puhelukortteja, rahoja, tulitikkuaskeja, mainoskyniä, pinssejä, hedelmämerkkejä ja niin edelleen. Keräilytapahtumassa voi vaihtaa mitä erilaisimpia keräilykohteita
Lopuksi esittelen kauppalan yleisilmettä ilmakuvin ja kuinka vanha keskusta muuttui 1960 -luvun puolivän jälkeen. J. Sen takana näkyy Apteekin talo puutarhoineen, joita apteekkari Geor Jansson kasvatti ja hoiti ahkerasti. Tämän jälkeen käydään läpi kokonaisuudessaan läpi Kauniaisten kauppalan aikakausi ja hieman vanhempikin (Grankullan) aikakausi sekä Kauniaisten eri vaiheet. Lopuksi siirrymme Kauniaisten keskustaan ja teemme pienen reippailun ”rautatie-esimies Axel Lindströmin” johdolla rautatieaseman ympäristössä 1950-luvulla ja aivan 1960-luvun alussa. Näissä K & N:n korteissa on myös aina tarkka numerosarja korttien takana. Kun alueelle rakennettiin tiestöt ja myös rautatie, syntyi Grankullaan huvilayhdyskunta. Siellä suurin kuvapostikortteja tehnyt painofirma oli nimeltään Knacksted & Näther Lichtdruck, Hamburg, tai pelkkä K & N Lichtdruck, Hamburg joka painatti myös monet suomalaiset kuvapostikortit. Miten Grankulla syntyi kartalle ja kuinka sitä pyrittiin kehittämään 1900-luvun alkuvuosina. Myös yhdysvaltalainen Kodak ja Leonar painoivat suomalaisia postikortteja. Forsellesintie postikortissa 1930 -luvulta. Selvitän ensin hieman, missä kortteja painettiin ja ketkä niitä julkaisivat. Postikortti-tyypit ja kustantajat Postikortti-tyypit ovat kooltaan joko 90 x 140 mm, tai 105 x 150 mm . Oikealla etualalla näkyy Helsingin Osuuspankin puinen liiketalo. Teksti ja kohteet Janne Nikkanen T orpat olivat Kaunisten (Grankulla) vanhimpia rakennuksia. Kauniaisten kortteja tekivät toki myös suomalaiset painofirmat, etupäässsä O/Y O. Yleistä on, että näiden 100-vuotta vanhojen postikorttien takana lukee usein vain Union Postale Universelle Carte Postale Suomi. Kortin kustantajasta ei ole tietoa.. Postikortti on lähetetty Kauniaisista höyrylaiva Virgo -nimiselle alukselle 1936. Suurin osaKauniaisten vanhoista kuvapostikorteista on painettu Saksan Hampurissa. Kuva 10. Niin ikään saksassa painettiin 1950 -luvulla myös monet suomalaiset postikortit, kuten vaikkapa Mimosa, Kielistä. Tehdään nyt siis aikamatka kuvapostikortein Kauniaisissa aina siihen saakka, kunnes mustavalkokortit tulivat tiensä päähän. Dahlberg A/B ja Kopieatelter Electron, Helsingfors. Vasemmalla yläreunassa näkyy rautatieasema. Lehden lukijat ovat voineet jo useamman vuoden seurata hänen ansiokkaita artikkeleitaan Espoon postihistoriasta. Postikortteja myivät muunmuassa rautatiekirjakaupat sekä luJanne Nikkanen on nuoresta iästään huolimatta kokenut ja menestynyt näyttelyfilatelisti. Kokoelmassani esittelen Kauniaisten kunnalliset laitokset, yhdistystoimintaa sekä harrastuksia. Suomen Postimerkkilehti 16 1/2015 postikortein nähtynä OSA 1 Kauniainen Kerron teille Kauniaisten postikorteista ja kuinka olen tehnyt niistä kokoelman itselleni
Thurmania ennen olivat rakennusmestarit Heikel ja LindKuva 1. Valokuva, jossa Janne Thurman ja hänen sihteerinsä seisovat Pankin portailla. B. Tämän seurauksena alueelle muodostui huvilayhdyskunta nimeltä Grankulla (Kuva 2). Kokoelman synty Alunperin Kauniaisten kortteja on isäni kerännyt ihan vain ohimennen ja niitä oli tullut tasaiseen tahtiin parikolmekymmentä korttia vuosien varrella. Tämän laajentumisen jälkeen Kauniainen osti vielä Kasavuoren (Kasaberget) alueen vuonna 1957. Hankkeen primuksena ja yhtenä viidestä osakkaasta oli Johan”Janne” Thurman. Niin ikään ”baiguri”, eli Hougbergin leipomon talo (purettu 1975) on vaikeasti löydettävä, joskin siitä minulla on tässä esittää yksi hyvä kortti. Siitäkin minulla on vain yksi kortti, jossa posti näkyy ja jonka jo esittelin lukijoille SPlehden numerossa 1/2014. Hän kuoli vuonna 1931. Myös Elannon funkkistyylinen liiketalo on vaikeasti löydettävä, vaikka tämä purettiin vasta 1993. Kun Aktiebolaget Grankulla oltiin perustettu, niin seuraavaksi vuonna 1915 Grankulla sai taajaväkisen yhdyskunnan arvon ja pian tämän jälkeen jo vuonna 1920 Grankullasta tuli Espoon hyväksymänä kauppala. Sandbacka torp, Bredantie 60. Kauniaisten yhdyskunnan varsinaiseksi syntymähetkeksi on nimetty maahankintayhtiö Aktiebolaget Grankullan perustaminen 15.3.1906. Kunnallinen hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1927. ?. SANA H:fors ja Kauniaisten oma Bokoch Pappershandel. 17 kuisat ruotsinkieliset pienet kirjakaupat, kuten Boktryckeri A. stedt jo ostaneet maa-alueen Gallträskin ympäriltä vuonna 1901. Takana päiväys Juli 1928. Kaupungiksi Grani pääsi samalla Espoon kanssa 1. Oheisessa valokuvassa Janne polttelee sikaria pankkinsa portailla, vierellään hänen sihteerinsä (Kuva 1). Kuva 3. Vaikeimmat kerättävät Kauniaisista ovat Apteekin talo (purettu 1974) sekä Itkosen talo (purettu 1965) ja sen takana oleva ns ”viinakaupan talo” (purettu 1965). Kuva 2. Kortin on kustantanut Boktryckeri A. Kauniainen -niminen siitä tuli 1949 ja samalla se sai oman vaakunansa. Grankullan eli Kauniaisen alku Grankulla, eli Kauniainen sai alkunsa 15.3.1906, kun AB Grankulla perustettiin Johan ”Janne” Thurmanin johdolla. päivänä tammikuuta 1972. Yhtiö osti Gimsin tilasta 1906 suuren maa-alueen ja tämän lisäksi vielä osia Jorvin, Juusin, Kavallin, Koskin, Smedsin ja Stensin paikallisilta maanomistajilta vuosina 1907 – 1909 ja myi maat eteenpäin tontteina. Kun vuoden 2 000 paikkeilla innostuin tosissaan keräilemään Espoo-aiheisia paikkakuntakortteja, niin halusin samalla täydentää myöskin Grani-korttien määrää ja erilaisia kuvakulmia. Sandbacka torp sijaitsi metsässä nykyisen hautausmaan kohdalla. Vuoden 1929 lamassa Thurman menetti rahansa. Sandbackan torppa on ainoa Grankullan torpista, joka on purettu. Kartta vuodelta 1914, johon on jo piirretty Grankullan huvilayhdyskunta ihan omana alueenaan. Myös Postin talo (purettu 1964) on myös vaikea tapaus. Vuonna 1953 Kauniaisten kauppala osti Petaksen tilan Lippajärven rannalta. SANA H:fors. B. Rautatieasemasta onkin löytynyt monia eri variaatioita, ehkä liiankin monta. Sen myöhempi, samaa firmaa tarkoittava Sytillbehöroch Pappershandel myös myi Kauniaisista kertovia kuvapostikortteja 1920-luvulta alkaen. Nyt minulla on noin 100 erilaista Grani-korttia mvaikakaudelta
Komea risuaita ympäröi tuolloin vielä torppaa. Kortin on kustantanut O/Y O. J. (Kuvat 3 ja 4). Grankulla -niminen seisake valmistui ensin ja matkustajaliikenne alkoi 1904. Hieman myöhemmin rakennettiin ratapihan ylitse uloittuva puinen ylikulkusilta junalle pyrkiviä matkustajia varten (Kuva 6). Rautatien ohella rakennettiin myös maatiet tulevan huvilayhdyskunnan alueelle. Grankullan asema noin 1908 vanhalla kartonkikuvalla. Takaalalla näkyy puinen ylikulkusilta, jonka ylitse kauniaislaiset kulkivat junaan mennessään, tai sieltä kotiin kulkiessaan. ti aseman toimia vuoteen 1935 saakka. Kuva 5. Bredantie (Kuva 7) haarautuu asematieltä (rautatieaseman lähistöltä) kohti länttä, jossa on Koivuhovin seisake, nimeltään (Bredan portti). Wadenstjernan seuraajaksi valittiin Gustaf Mellin jonka johtava olemus johKuva 4. Puinen silta kuulemma kopisi kovasti kun sen päällä käveli. Sotilastorppa postikortilla kuvattuna aivan 1900 -luvun alkuvuosina. Rautatieasemarakennus valmistui 1908, jolloin pakettiliikenne alkoi. Westerbergin suku omisti torpan lähes 300 vuotta. Ennen nykyistä paikkaansa torppa sijaitsi aivan radan varressa. Fredrik Långström rakensi torpan vuonna 1888. Grankullan halki rakennettiin rautatie vuonna 1902 ja rautatieasema valmistui 1908 (Kuva 5). Vanhin torpista on Soldat torp, eli Sotilastorppa (Vanha Turuntie 10), jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1700 -luvulta. Suurin osa tiestöstä nimettiin jo 1917. Ylikulkusiltaa ei vielä ole, eikä paljon muutakaan sillä kuvan asemanseutu on vielä hyvin autio. Ensimmäinen asemapäällikkö ja postinhoitaja oli Hugo Wadenstjerna, joka toimi virassaan kuolemaansa 1924 asti. Ennen torppia oli kaikkiaan kolme nykyisen Kauniaisten kaupungin alueella. Sittemmin niistä on yksi purettu (Sandbacka torp, Bredantie 60). Suomen Postimerkkilehti 18 1/2015 Kauniaisten torpat Kauniaisten vanhimmat rakennukset ovat luonnollisesti alueen torpat. Sitten Bredatorpet, joka on alun alkaen ollut Ersin tilan torppa. Hieman. Kuva 6. Kustantajana on Rautatiekirjakauppa OY. Soldat torp, Vanha Turuntie 10. Tontin alueella torppaa on useita kertoja siirretty ja siirtojen yhteydessä laajennettu. Postikortti on postitettu 1924. Dahlberg A/B. Lopulta sillan tarve kävi vähiin ja se purettiin jo huonokuntoisena vuonna 1964. Toinen erottuva nimeämisvuosi oli 1941. Rakennuspaikka on mahdollisesti vielä sitäkin vanhempi. Kauniaisten rautatieaseman vilinää vuoden 1920 paikkeilla
pohjoisempana Asematieltä haarautui niin ikään myös Bembölentie, joka vielä tuolloin kulki suoraan Jorvin kartanonmaiden halki Bembölen risteykseen. Sarjaa 625, No. Itse Asematie nimettiin vasta 1941. Auringonpaisteesta aiheutuvista varjoista voidaan päätellä, että kuva on otettu Asematien suunnasta länttä kohti. 19 Kuva 8. Taustalla puiden katveessa häämöttää jylhä Valmogårdin päärakennus. Postikortti on postitettu 1923. Kortti on painettu Saksassa. Tien nimeämisvuodesta ei ole tietoa. Tien varrella Heinrichsin perhe piti Kauniaisten ompelutarvikeja paperikauppaa vuosikymmenien ajan. Itkosen risteys ja tämän jälkeen etelään kulkiessa alkaa Thurmannin puistotie, joka tuolloin oli paljon pidempi, kuin nykyään. 261.. Bredantie nimettiin vuonna 1917 samannimisen torpan mukaan. Kauppa oli Asematien ja Kavallintien risteyksessä, vastapäätä Hougbergin leipomoa. Myöhemmin, Asematien nimeämisen aikoihin tienvarteen postitorin viereen rakennettiin Varuboden osuuskauppa. Helsingintie kuvattuna postikortille vuoden 1908 paikkeilla. Bredantietä itään päin kävellessä saavutaan Asematien haaraan (Kuva 8) ja siitä jatketaan postitorille, josta alkaa taas Helsingintie (Kuva 9). Kortissa vasemmalla näkyy Valmogårdin sauna. Knacksted & Näther Lichtdruck, Hamburg. Sen jatkeeksi nimettiin vuonna 1941 Kauppalantie. Kuva 7. Kyseinen postikortin kustantaja (PK). Se oli kapea hiekkatie ja tietä somisti 100vuotta sitten kaunis puuaita. Itkosen risteyksestä kääntyy tie pohjoiseen rautatieaseman Kuva 9. Kortti on niin sanottua (PK) -sarjaa ja myyjänä itse Sytillbehöroch Pappershandel. Kortin painovuosi on noin 1915. (alla) Asematiestä voidaan sanoa, että se on Kauniaisten päätie. Rautatien Etelänpuoleiset maantiet Radan ylitasokäytävän jälkeen on ns. . Postikonttori sekä puhelinkeskus rakennettiin hieman myöhemmin ja näiden kokonaisuus muodosti oman pienen liikekeskuksen rautatien pohjoispuolelle. Suuntana pohjoinen. Kortti postitettu vuonna 1912
Useat kymmenet tuhannet keräilijät eri puolilla maailmaa saavat luettelomme, mikä takaa korkean kansainvälisen hintatason. Kuva 12. Bensowin huvila-alue sijaitsee Gresantie 5:ssä, joka rajautuu Kauniaisten-, Gresansekä vanhaan Helsingintiehen ja on luonnonja kulttuurihistoriallisia arvoja omaava alue. Rakennus purettiin 1966. ja sitä möi Grankulla Bokoch Pappershandel.. Olemme paikalla keskiviikkoisin klo 13 19 tai sopimuksen mukaan arviointia ja huutokauppakohteiden jättöä varten. http://www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi taakse ja on nimeltään Forsellesintie (Kuva 10, sivulla 16). Ei painattajan tietoja. Ota yhteys Suomen edustajaamme ja sovi tapaamisesta juuri avatussa toimistossamme Helsingin Pasilassa, osoite AB Philea, (MeteoExpertin tilat), Opastinsilta 8 E, FI-00520 Helsinki. Mutta jotain on sieltäkin purettu. 12.4.2015. Villa Bensow valmistui 1912 ja se oli kuuluisa myös isosta puutarhastaan. Villa Bensow valmistui 1912 ja oli kauppaneuvos Wilhelm Bensowin ja hänen vaimonsa Sigridin kotina vuoteen 1961 saakka. Suomen Postimerkkilehti 20 1/2015 Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Kiesikuja 17 01200 VANTAA Puh 40-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT AB Philea järjestää suuren ja tasokkaan näyttelyhuutokaupan ensi kevään LAPOEX 2015 postimerkkinäyttelyn yhteydessä Lahdessa 10.4. Villa Blankett, tai tutummin Raamattuopisto. Sitä ennen meillä on Tukholmassa kansainvälinen huutokauppa 11. Kuva 13. Tarjoamme jatkuvasti hienoja ja laadukkaita kohteita Sandinaviasta ja lukuisista muista maista. Kortti esittää rakennuksen sivupihaa! Kortti on postitettu 193. Kuva 14. Runsasmultainen vyöhyke alkaa Bredantien läntisimmästä kolkasta ja kulkee radan suuntaisena Koivuhovin seisakkeen ohi ja jatkuu Kauniaisten aseman kautta aivan Gresantielle saakka. Tämäkin nimi on edelleen olemassa, mutta tie ei ole enää alkuperäisessä muodossaan. Rakennus valmistui 1908 ja Raamattuopiston käyttöön se saatiin vuonna 1945. Piirretty mainoskortti Paul Olssonin taimipuutarhaa esittävästä kortista 1920 -luvulta. Tervetuloa mukaan kaikkiin näihin ja muihinkin tulevaisuuden huutokauppoihimme sekä myyjänä että ostajana. Kavallintieltä löytyy huvila, joka on varmasti vielä tänäkin päivänä jokaisen vanhemman kauniaislaisen Kuva 11. Pariskunta perusti vuonna 1917 lastenkoti Granhyddan ja tontille rakennettiin kaksi asuinrakennusta sekä Granhyddan kasvihuoneet (Kuva 12). Vuoden 1915 tienoilla ryhtyivät niin harrastajakuin ammattipuutarhuritkin hyödyntämään tätä aluetta, josta muodostuikin kukoistava erilaisten puutarhojen ketju. maaliskuuta 2015. Kauniaisten upeat puutarhat Jotta huvilayhdyskunnassa ihmiset viihtyisivät paremmin syntyi ympärillä olevien mäntyja kuusimetsien lisäksi keskeisille paikoille puutarhoja, joista esittelen tässä nyt kaksi suurinta. Koivuhovin seisakkeen vieressä sijaitsi myös Olssonin taimipuutarha (Bredantie 38), joka vasta vuonna 2 000 lopetti toimintansa (Kuva 11). Gallträskin eteläpuolella on edelleen lukuisia hienoja huviloita olemassa, joten niihin purkuvimma ei ole onneksi päässyt iskemään. Piirroskortti. Takana lukee: Carte Postale PAUL OLSSON, Taimistot Kauniainen, Suomi. Rakennus on rakennettu 1907 ja se paloi pahoin vuonna 2011. Kavallintien pohjoispuolelta (Kavallintie 14) löytyy Kauniaisten suurin huvila, valtavan kokoinen villa Klostret. Tie on nimetty Axel af Forsellesin mukaan 1917. Hän oli valtuustossa sekä perustamassa oppikoulua Kauniaisiin 1907
21 Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Kiesikuja 17 01200 VANTAA Puh 40-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT AB Philea järjestää suuren ja tasokkaan näyttelyhuutokaupan ensi kevään LAPOEX 2015 postimerkkinäyttelyn yhteydessä Lahdessa 10.4. Tervetuloa mukaan kaikkiin näihin ja muihinkin tulevaisuuden huutokauppoihimme sekä myyjänä että ostajana. Niin ikään Kavallintieltä, nyt sen pohjoispuolelta, Kavallintie 14 löytyy Kauniaisten suurin huvila, villa Klostret (Kuva 14). Rakennus on kuvattuna kortilla alamäkeen. . 12.4.2015. Toiminta laajeni ja uusi raamattuopiston rakennus valmistui 1961. Seuraavassa osassa Kauniaisten kunnallisista rakennuksista.. maaliskuuta 2015. Rakennus oli pitkään yksityisomistuksessa, kunnes Urho Muroman (1890– 1966) perusti siihen raamattuopiston 1945. Union Postale Universelle Carte Postale Suomi. Huvila tunnettiin alunperin nimellä Gahmberga. Kavallintie 10:n tontilla sijaitsi aikoinaan vuonna 1908 valmistunut Blankettin huvila (Kuva 13). Tämä vanha Blankettin rakennus purettiin 1966. muistoissa. Useat kymmenet tuhannet keräilijät eri puolilla maailmaa saavat luettelomme, mikä takaa korkean kansainvälisen hintatason. Postikortti on postitettu Viroon vuonna 1916. Sitä ennen meillä on Tukholmassa kansainvälinen huutokauppa 11. Huvila myytiin 1917 Grankulla Samskolalle ja muutettiin tyttöjen asuntolaksi. Rakennus tunnetaan paremmin raamattuopistona. Tyttöjä kutsuttiin ”nunniksi”, josta huvila sai nimen ”Klostret/luostari”. http://www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Kuva 15. Tarjoamme jatkuvasti hienoja ja laadukkaita kohteita Sandinaviasta ja lukuisista muista maista. Tontilla on nykyään leikkipuisto. Kuin ihmeen kaupalla rakennus on edelleen siellä olemassa. Olemme paikalla keskiviikkoisin klo 13 19 tai sopimuksen mukaan arviointia ja huutokauppakohteiden jättöä varten. Otetaan yksi esimerkki vielä Asematieltä. Nykynimeltään villa Skogstäppan, joka Hugo Duncker rakennutti vuosina 190910 Asematie 15 ja Oppilaskodintien kulmaan (Kuva 15). Arkkitehti Bertel Jungin suunnittelema huvila valmistui 1907. Ota yhteys Suomen edustajaamme ja sovi tapaamisesta juuri avatussa toimistossamme Helsingin Pasilassa, osoite AB Philea, (MeteoExpertin tilat), Opastinsilta 8 E, FI-00520 Helsinki. Villa Dunckers, eli Dunckerin huvila on yksi harvoista vielä olemassa olevista huviloista Asematien varrella. Kortti on painettu noin kymmenen vuotta ennen rakennuksen purkamista, mutta kortin kustantajasta ei ole tietoa
Materiaalin lisäksi näissä kahdessahan on se ero, että rahoissa kuningatar katsoo oikealle ja postimerkeissä vasemmalle. Sitten aivan toisissa yhteyksissä alkaneen puhelumme aikana kerKuva 1. perinnettä on noudatettu Britanniassa melkoisen pitkään, olisikohan oikein vuodesta 1066, Vilhelm Valloittajan ajoista alkaen. Aistihavainnoinnin ihmelapsi, ”Hullu Serkkuni Jussi”, oli sitä mieltä, että tuollaiset erot tuntee jo hyppysissään. Viime vuosina olen keskittynyt jälkimmäiseen niistä, niin rohkenen jo sanoa, Machin-merkkeihin. Machin oli saanut tehtäväkseen suunnitella sekä kuningattaren postimerkit että kolikot desimaaliseen rahakantaan siirryttäessä. Sarjat erottuvat toisistaan kuningattaren muotokuvan perusteella. Viimeksi törmäsin siihen, etten kyennyt erottamaan vuodesta 1970 vuoteen 1974 ilmestyneiden korkeiden nimellisarvojen erilaisia papereita toisistaan. si äityy paksumpi paperi, painotalojen oma paperimateriaali. Kun en huonona ihmisenä tähänkään kykene, kyselin edelleen. Mittaeli heittokello. Seuraava vastaaja kertoi lainaavansa minulle tutkimiseen kättä pidempää, laitteen, millä voi erottaa merkkien paksuuksia sadasosan tarkkuudella. Tässä sitä taas ollaan Machin-sarja on jatkunut vuodesta 1967. Oivallista, kiitos! Saatuani mikrometrin käyttööni aloin tutkia lähdeteoksia tms., jotta tietäisin, kuinka paksua on ohuempi, ”Post Office Paper” ja kuinka järeäkPienestä kiinni Teksti Risto Pund . Ensimmäisen sarjan pohjana oli Dorothy Wildings’in virallinen valokuva, toisen Arnold Machin’in otos. Kuvat Seppo Evinsalo si tekijä valinnassa on se, että kolikoissa em. Menin kutsumaan tutkimusvälinettä mikrometriksi laitteen ”Masalle” kuvailtuani. Koska kuitenkin jalo ja kunnioitettu meklarimme Petri kysyy, miksi juuri vasemmistoa suositaan näin postimerkkien osalta, voin vain lohduttaa, että ilmeisesti ykEnsimmäiseksi tietysti käännyin erityisasiantuntijoiden puoleen. ”Puntila, puhutaanpa nyt asioista niiden oikeilla nimillä kyseessähän on selkeästi mittakello!” Muuten jutustelumme sujui mainiosti. Fosforoinneista selvisin vielä jotenkin, mutta minulla meni sormi suuhun, kun olisi pitänyt erottaa samojen nimellisarvojen ohuemmalle ja paksummalle paperille painetut versiot. Ensimmäiset vuodet käytössä oli Britanniassa £sd-järjestelmä, millä ei viitata lysergihapon dietyyliamidiin, vaan puntaan ja sen alayksikköihin (librae, solidi, denarii eli punta, shillinki ja penni). Sitä tietoahan ei sitten löydy kirveelläkään, ei edes suuruusluokkia! Tässä vaiheessa soitin filatelistiystävälleni ”Masalle”, jolle kerroin työni alla olevasta ongelmasta. Mikä avuksi. Sarjassa riittää tutkimista ja tutkittavaa. Toki Britannian vanha rahajärjestelmä ansaitsisi oman juttunsa. Suomen Postimerkkilehti 22 1/2015 O len keräillyt jo jonkin aikaa kuningatar Elisabeth II:n postimerkkien käyttösarjoja
Onpas hankalaa tämä paksuudenkin mittaaminen tarkasti! Toinen laji mikrometrejä ovat kaarimikrometrit, katso kuva 2. Paksuuden mittaaminen suoritetaan kalibroimalla kello kääntämällä osoitin nollan kohdalle, kun kellon läpi liikkuva mittauskärki (myös nimellä ruuvikierre) on ala-asennossaan levyn päälle laskettuna. Ilmeisesti merkistä tai laadusta joutuu maksamaan moninkertaisen hinnan. ebay.co.uk/ hakusanalla micrometer saa näytteen tarjonnasta maailmalla. Hinnat vaihtelivat 80,euron ja 125,euron välillä. Asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, kuinka paljon epäluotettavampi on Kiinasta hankkimani digitaalinen kaarimikrometri, joka sekin mittaa tuhannesosien tarkkuudella, kuten MITUTOYO’n vastaavat. Tarkemman kuvauksen tämän tyyppisen laitteen käytöstä saat ulkomaankielisenä osoitteella: http://www. Kuva 2. ilmankosteuden vuoksi. Mikäli olet kiinnostunut mikrometreistä ja niillä mittaamisesta, löytyy osoitteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/ Micrometer kohtuullisen kattava ”artikkeli”, tosin valitettavasti englanninkielisenä. Näitä saa varsin edullisesti, mutta niilläkin mittaamisessa on hankaluutensa. Kyseessä oli rakotulkki, mikä aiheutti kohdallani hihittelyä hetkeksi. ”Puntila, se ei ole mikään mikrometri, vaan konepajateollisuudessa sitä kutsutaan nimellä heittokello!”, lausui Sulo. Päätin nolona kutsua mittaria jatkossa ”tosi karvantarkaksi”. Räikästä (myös kitkajarru) kääntämällä mittauspäät ”yhteen” saadaan mitattavan kohteen paksuus joko näytölle tai mikrometrin asteikolle. Lainaamani mittari on mielestäni näyte myös erinomaisesta käsityötaidosta, katso kuva 1. Sitten nostetaan mittauskärkeä kellon päältä ja asetetaan mitattava merkki levyn päälle ja lasketaan liikkuva mittauskärki hellävaroen alas, jolloin kellosta voi lukea paksuuden millimetrin sadasosien tarkkuudella. Yllätykseni oli melkoinen, kun totesin, etteivät saamani arvot olleetkaan täysin samoja, vaikka pinoja muodostui edelleen kaksi. Merkkien alustaksi on asennettu levy (vastaa kiinteää mittauskärkeä eli alasinta). Nyt otamme merkistä mittaa Aloitin tutkimisen 50 pennin sinisistä, koska niissä on suurin varianttien määrä. Niillä mittaaminen sujuu siten, että mitattava kohde asetetaan mittauspäiden väliin, mieluiten aina samalle kohdin merkkiä. Mieleeni nousi väkisinkin lukiosta metrin määritelmä. Sulo on tekniikan miehiä ja ottaa selville ne toiminnan periaatteet, mitä ei itse välittömästi jostakin tekniikan osa-alueesta ymmärrä. SAFE’n digitaalimallia vastaavia mittareita on myös tarjolla runsaasti ja niiden hinnat ovat valmistajasta riippuen varsin kirjavia, alkaen alle kymmenen euron hinnasta jopa tuhansiin euroihin. SAFE’n mallit mittaavat millimetrin sadasosina, mikä mielestäni on riittävä tarkkuus filatelistin tarpeisiin. Sitten nollataan laite. Hintaa sille ei tullut rahteineen kolmeakymmentäkään euroa. Seuraavaksi alankin suunnitella kokoelmalehtiäni Machin’eistä. tresnainstrument.com/how_to_use_ and_read_digital_micrometers.html. Oma tutkimukseni keskeytyi melkoiseksi toviksi, kun törmäsin yhteen tyyppiin mikrometrejä. Näiden kaikkien heikkous on mielestäni siinä, että mittaaminen edellyttää merkin ”kiinnipitelyä” ja tarkkaa räikän käyttöä. Aivan heiveröiseen materiaaliin ei ole luotettu, jalusta on valmistettu teräksestä ja varsinaista mittaria pitelee niin ikään metallinen varsi, mikä on ruuvattu jalustaan kiinni. Osoitteesta: http://www. Jouduin keskeyttämään mittaukseni pariksi päiväksi ja niinpä mittasin merkit uudelleen keskeytyksen jälkeen. Muut ”valmistajat” tarjoavat hirmuisen kirjon erilaisia välineitä. Mitutoyo’n kello on asennettu itse valmistettuun statiiviin. Eikä niitä taida kovin montaa olla. Mitä on maailmalla tarjolla Halusin katsoa, mitä maailmalla on filatelistille tältä alueelta tarjolla ja mitä mittausvälineet maksavat. Kaarimikrometri Alasin eli kiinteä mittapää Liikkuva mittauskärki eli ruuvikierre Runko, lämpösuojalevy Räikkä eli kitkajarru Mittarumpu, mittaustulos saadaan asteikolla Näyttö, in/mm valinta. Ensin katselin SAFE’n malleja, joita löysin kolmea lajia, mittakellolla vahvasti nyrkkiraudan mieleen tuovan mittakellon perusmallin, taskumallin ja digitaalisella näytöllä varustetun kaarimikrometrin. Kun pähkäilin ilmiötä ja mietin lähteiden vaitonaisuutta tarkoista paperin paksuuden millimetrimääristä, totesin, ettei edes paperin paksuus ole mitenkään absoluuttinen arvo vaan se vaihtelee varmastikin esim. Vaikka en ole kokeillutkaan, jopa riittävän tarkalla työntömitalla (”mauseri”) voi tutkia merkkiensä paksuutta. Myös niiden hinnat vaihtelevat rajusti ja halvimpia saattaa saada muutamalla eurolla. Tarjonnan kirjo on valtava, vallankin mitä oudoimman näköisiä mikrometrejä on saatavilla runsaasti. Kaikkea ne saksalaiset keksivät, sanoi savolaisisäntä, kun kirahvin näki. Käytettyjä ja suorastaan museaalisia mittareita sai hyvinkin halvalla. . Merkki kannattaa sijoittaa siten, että mittauskärki osuu aina samalle alueelle merkin pinnasta. 23 roin entiselle kollegalleni ja nykyään yksikkömme kantavalle voimalle, Sulolle, minkä parissa askartelen. Perästä sitten kuuluu. Kun olin tutkinut kokoelmani muutamat kymmenet postituoreet 50 pennin postituoreet merkit, totesin, että olin saanut kaksi pinoa, joissa paksuudet olivat kohtuullisen samoja. MITUTOYO nousee esiin tarjonnasta kovien hintojensa vuoksi
Ja yhtä ja toista selvisi. ”NEW YORK Br. Kirjeen aikoihin hän oli Hartolan kappalainen. Kirje sai leiman (kuva 2), joka osoitti käsittelypäivän olleen 19.4. Seuraava etappi oli Viipuri, jossa kirje sai punaisen ”ANK 22/4” leiman ja jossa 32 kopeekkaa muunnettiin Suomen rahaksi kurssiin 4 penniä/1 hopeakopeekka. Toinen oli Rio de Janeirosta vuodelta 1877 eikä se minua enempää kiinnostanut, omat kokoelmani kun päättyvät vuoteen 1875. Kirje liitettiin pohjois-Saksan unionin postiin ja toimitettiin suljetussa säkissä Cunard-varustamon CUBA-nimiseen postilaivaan, joka lähti New Yorkista 8.4. Edellinen leima kertoo merikuljetuksesta Atlantin yli brittien sopimusliikenteessä olevalla laivalla. ja saapui Queenstowniin , Irlantiin 17.4. Repaleinen, revennyt ja kulmistaan taittunut kirje (kuva 1 a ja b) oli lähetetty Yhdysvalloista Suomeen 1874 ja keräilyyni sopiva. Mutta toinen oli mielenkiintoisempi. Kirje kulki todennäköisesti Heinolan kautta Hartolaan, sininen ”ANK 24/4” leima on kotoisin toisesta näistä paikkakuva 1 a kuva 1 b kuva 2 kuva 3 kuva 4 nin (Lontoo) ja Belgian (Ostende) kautta Euroopan mantereelle. Lopulliseksi maksuksi saatiin näin 1 mk 28 penniä, joka merkittiin kirjeeseen ”Lösen 1 m 28 pni”. Hän oli toiminut Hartolassa ensin pappina ja lopuksi kirkkoherrana 1851-80. Tähän lisättiin 2½ groschenia pohjois-Saksan postiliiton kauttakulkumaksua Venäjälle. Siis nykyiseen Hartolaan. Muovikuoressa oli kaksi kirjettä ulkomailta Suomeen. Posti toimitti kirjeen New Yorkiin, jossa se käsiteltiin ja leimattiin 8.4. Posti käsiteltiin Aachenin postitoimistossa, joka sijaitsi Verviers-Köln junassa. Jälkimmäistä leimaa käytettiin New Yorkissa muistuttamaan saksalaista postia siitä, että kirje oli maksamaton ja vaati käsittelyä. Samalla kirjeeseen merkittiin sinisellä värillä taksamerkintä ”6½” (groschenia), millä summalla Saksa (Preussi) veloitti Venäjän postia. Kirje käsiteltiin seuraavan kerran Pietarissa, jossa se sai taakseen juliaanisen kalenterin mukaisen Pietarin postileiman 10.4. Summa koostui 4 groschenin maksusta Englannin ja Belgian kautta, joka sisälsi myös merikuljetuksen Atlantin yli. TRANSIT” leimalla sekä kehystetyllä ”UNPAID” leimalla. Suomen Postimerkkilehti 24 1/2015 Kerhohuutokaupasta löytynyttä Teksti ja kuvat Seppo Talvio T aisi olla lokakuuta, kun eräänä maanantaina huomasin kerhon huutokaupassa kohteen, joka pysäytti. Kotona sitten rupesin lähemmin tutkimaan ostostani. Sieltä postisäkit matkasivat Englansisäisen postimaksun. Vastaanottaja maksoi kirjeestä siis koko matkan varrella kumuloituneen postimaksun. Kuoren tarina Sinetöity kuori ilman sisältöä, kooltaan 8 x 15 cm, oli postitettu St.Marys nimisestä pikkukaupungista Georgiasta 4.4.1874 ja osoitettu Suomeen tarkemmalla osoitteella ”Gustaf A sokken”. Aachenin merkitsemä 6½ groschenia vastasi 22 hopeakopeekkaa, johon Pietari lisäsi 10 kopeekan Venäjän. Kirje oli postitettu maksamattomana, mikä vuonna 1874 oli epätavallista. Vastaanottajaksi oli merkitty ”Herr Pastor A M Winter”. (kuva 3) sekä punaisella musteella taksamerkinnän ”32” (kuva 4). Huusin kuoret huutorahoineen hintaan 9,90 euroa. Kyseisen henkilön, Adolf Magnus Winterin tiedot löytyivät netistä
Kiitokset kavereille avusta! Sukunimiä Lopuksi pari hupaisaa nimisattumusta. Eivät kuitenkaan ole sukua. Winterin avulla. Kuva puhuu karua kieltään siitä kunnosta, mihin neuovstoarmeija vanhan idänlukkomme vetäytyessään jätti. J. . Minua avustaneella Richard Winterillä on sattumoisin sama sukunimi kuin kirjeen vastaanottajalla. Suomen Postimerkkilehti on maaliskuussa 1943 saanut kenttäpostikirjeen korpraali K.O. Korpraalin kenttäpostinumero 2145 on Kopsan luettelon mukaan kuulunut 82. Jorma Lindeblad taas toimitti minulle kokoelmaani varten valmiiksi puhtaaksipiirretyn Pietarin leiman ja Hannu Elo puolestaan vahvisti punaisen ANK – leiman olleen käytössä Viipurin postitoimistossa loppuvuodesta 1872 vuoden 1874 elokuuhun. 25 kunnista. Reinikaisen toimesta ja esittää Papulankatua melko täydellisesti tuhottuna. 050 564 3933 sähköposti: tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy V U O K R A T A A N !. Mikkolan kanssa ja käytti myöhemmin laajassa kirjallisessa tuotannossaan kirjailijanimeä Maila Talvio! . Pyydä edullinen tarjous: Tapani Somersalo, puh. Ystävät auttavat Kun on kyse monimutkaisesta kokonaisuudesta tietoja tarvitaan monesta suunnasta. Kuoren etusivulla on yliviivattu merkintä ”12”, jonka merkitystä en ole pystynyt selvittämään, se ei kuitenkaan ole taksaan vaikuttava postaalinen merkintä. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Keräilijäystävät muodostavat mahtavan tietopankin, pitää vain tietää keneltä kysyä! Taksan oikeellisuuden tarkistin amerikkalaisen Richard F. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Raskaalle Ilmatorjuntapatterille. Kirjeen vastaanottajan Adolf Magnus Winterin tytär Maria Winter taas avioitui kielitieteilijä J.J. Se on otettu pian jälleenvaltauksen tapahduttua 30.9.1941 V. Liitin kohteen North Atlantic Mail Rates kokoelmaani ja se oli jo mukana Nordia-näyttelyssä Oslossa marraskuussa. Virtaselta. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Näin pitkä tarina siis yhdestä repaleisesta kuoresta. Seuramme jäsenluettelo ei kuitenkaan tunne, sen nimistä henkilöä. Viipuri 30.9.1941 L ehtemme rantasalmelais-saksalainen lukija ja avustaja Werner Filmer on lähettänyt numerossa 4 / 14 sivulla 7 olevaa artikkeliaan täydentävän korttikuvan. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Toinen Wernerin lähettämä kohde taasen liittyy lehteemme
Se liitettiin Hitlerin Saksaan ja 1940 kaupungin puo. Vasen ranta kuului Saksalle, etuoikealla oleva Itävallalle ja niiden keskellä oleva kaistale laitureineen ja rakennuksineen Venäjälle. Kortilla on myös koristeena Itävallan 1 hellerin ja Venäjän 1 kopeekan merkit, ensin mainittu puolankielisellä leimalla Szczakowa, jälkimmäinen leimalla Graniza (= venäjäksi ’raja’). Nämä merkit on liimattu kortille valmiiksi turisteja varten, sillä venäläisleiman päivä on jo 7.2.1904 ja Saksan merkki yksin kattoi postimaksun. P uolan vaiherikkaan historian parissa jatkamme. Ensimmäisen kuvamme kortti erittää Przemsza-joen haarautumaa Myslowicessa, nykyisessä Puolan Sleesiassa. Korttia koristavat myös keisareiden Nikolai II, Wilhelm II ja Franz Josef Postihistoriaa Koonnut: Seppo Laaksonen II kuvat – Venäjän tsaarihan oli myös Puolan kuningas. Toinen kohteemme on Tel-Aviviin, Palestiinaan, osoitettu lentokortti. Epäselväksi jää, kulkiko sodan syttymispäivänä leimattu kortti vastaanottajalleen Tel-Aviviiin. Suomen Postimerkkilehti 26 1/2015 A loitamme Puolasta, ajalta jolloin Puolaa puolalaisena valtiona ei edes ollut olemassa. Vielä hieman yli sata vuotta sitten Puolan ollessa jaettuna paikalla oli kuuluisa ”Kolmen keisarin kulmaus” eli Venäjän, Saksan ja Itävallan rajojen leikkauspiste. – 8.9.1939. Lähettäjä on jostain syystä käyttänyt romanialaista (!) ehiökorttia, jonka päälle on liimattu Puolan 5 + 30 groszyn merkit ja lentolipuke. Teksti näyttää ensi silmäyksellä heprealta, mutta tarkempi selvitys paljasti sen olevan jiddishiä, eli Keski-Euroopan juutalaisten käyttämää saksan ja heprean sekakieltä. Nykyisin laiturin viereisellä paikalla on kolmen silloisen suurvallan puolalainen rajamuistomerkki, ”Trojkat Trzech Cesarzy”. Kortti on lähetetty Saksan puolelta, leimana Myslowitz 8.4.1904 5 pfennigin merkillä Chemnitziin. Se on kirjoitettu 31.8.1939 Lodzissa, Länsi-Puolassa, postileimattu 1.9.1939 eli II maailmansodan alkamisen päivänä. Saksan hyökkäyksen jälkeen käytiin taistelu Lodzin kaupungista 6.9
– Itä-Karjalan postihistorian hyvin tunteva KALLE HIRVIKOSKI tiesi kertoa, että lähettäjä on sotilasvirkamies Erkki Päiviö, joka asemasodan hiljaisempina kausina lähetteli runsaasti filateelisesti motivoitunutta postia vaimolleen Esterille Mänttään. Loppuvuodesta 1943 on suomalainen sotilas Erkki lähettänyt kaksi korttia ”terveisin Itä-Karjalan mailta” kenttäpostileimoin Mänttään. lause ”…toistaiseksi kaikki on hyvin ja toimii normaalisti ja toivomme parempaa tulevaisuutta..”. – Kortin tekstistä ei sodan syttyminen ilmene, siinä on mm. Korttien alkuperä jää arvotukseksi: ensimmäinen nelivärinen esittää Honolulun satamaa Havaijilla. KÄÄNNÄ. Litzmannstadtin ghettoa varten julkaistiin myös omia postimerkkejä. Goldberg kuului Lodzin suureen juutalaisvähemmistöön, joka pian saksalaismiehittäjien toimesta eristettiin kaupungin ghettoon, joka oli Puolan toiseksi suurin Varsovan gheton jälkeen. M yös muualla on sodasta huolimatta käytetty ulkomaalaisia kortteja. Taksa on oikein, mutta kenttäpostitse kortit tietysti olisivat kulkeneet ilman merkkejäkin. Tämä linna luonnonsuojelualueineen sijaitsee Latviassa, Riian pohjoispuolella. Saksalaisten lupaa julkaisemiseen tai ghettomerkkien todellisia tarvekäyttöjä ei kuitenkaan tunneta. Vaikka kortteja jo ennen sotia paljon kerättiin ja vaihdettiin, tuskin niitä sotilashallinnon Lotta-kanttiinissa oli kaupan. 27 lankielinen nimi Lodz (= ’vene’) muutettiin Litzmannstadtiksi. Tämä toive tuskin toteutui, sillä kortin lähettäjä G. Toinen, mustavalkoinen esittää metsämaisemaa Krimuldassa. Eli se on, jos ei aivan vihollismaan, niin kuitenkin vastapuolen kortti. Mistä ihmeestä suomalainen korpisoturi Karjalan laulumailla on saanut käsiinsä amerikkalaisen ja latvialaisen kortin. Kumpikin on varustettu 50 pennin Itä-Karjalan pääalepainamamerkillä
Kielitieteilijät vastatkoot. Painonlisäys on tullut kolmesta tummemmanpunaisesta DDR-sinetistä, kaksi pientä vaaleampaa ovat länsipuolelta. Tämän leiman alla on uudelleensinetöijän ja todistajan puumerkit. Lontoon Spink-huutokaupassa myytiin Englannin vuoden 1935 Yrjö V 25-vuotisihallitsijajuhlamerkkien 2 1/2 pennyn merkin preussinsinisen variantin postituore arkin vasemman reunan nelilö noin 48.500 euroamme vastaavalla puntamäärällä. Sisällä on saattanut olla 5 x 100 D-markan seteli, sillä länsimarkkojen vastaanottaminen laillista tietä oli DDR:ssä sallittua. Nyt kultaraha on ikuistettu Itävallan postimerkeille: 70 sentin merkillä on kolikon klaavapuoli, 90 sentin arvoisella kruunapuoli. Maineikasta orkesteria voi muistella myös filateelisesti. Enschedé Stamps B.V:n toimesta. On nimittäin kulunut 25 vuotta siitä, kun Filharmonikkojen kunniaksi julkaistiin alun perin 2.000 schillingin, myöhemmin 100 euron nimellisarvoinen unssin painoinen kultaraha. ”Vanhaan hyvään aikaan ” kielen näyttämistä kai pidettiin epäkohteliaana. Lisäksi kirje on uudelleenpunnittu, ennen avausta 34 g, sen jälkeen 36 g. MONI VARMAAN ALOITTI uuden vuoden 2015 kuuntelemalla Wienin Filharmonikkojen maailmanlaajuisesti televisioitavaa Strauss-konserttia. Suomen Postimerkkilehti 28 1/2015 Postihistoriaa L opuksi jaettuun Saksaan. 13.11.2014 julkaistu 1 Sveitsin frangin nimellisarvoinen ”Prominenttimerkki” on sveitsiläisen videotaiteilijan Pipilotti – oikeasti Elisabeth Charlotte – Ristin taiteellisen luomistyön tulos. 192 F, Koonnut: Seppo Laaksonen Ajankohtainen katsaus. Merkit on painettu kultafolioblokille 150.000 kappaleen painoksen hollantilaisen Joh. Leverkusenista, LänsiSaksasta, on 27.10.1983 lähetetty 34 gramman painoinen arvokirje Leipzigiin, DDR:ään. Se on vakuutettu 500 D-markasta. Kuoren etusivulla on DDR-tullin kolmikulmainen leima 31.10.83 ja takana nelirivinen leima, jossa kerrotaan, että kuori on avattu ja (sisällön tarkistamisen jälkeen) uudelleensinetöity Leipzigin pääpostitoimistossa 18 kello 12.30. TOINEN ALPPIMAA SVEITSI lopetti viime vuoden merkkijulkaisunsa kirjaimellisesti kieltä näyttämällä. Kurinalaista ja järjestelmällistä työtä saksalaiseen tapaan! . Tätä harvinaista värivarianttia (Michel no. MUUTAMA KOVA LOPPUVUODEN 2014 huutokauppatulos saattakoon meidät uuden vuoden ”ison rahan” filatelian pariin. DDR-kansalaiset saivat myös ostaa länsitavaroita ”Intershop”-valuuttakaupoista (toisin kuin neuvostokansalaiset, jotka eivät edes saaneet mennä sisään ”Beriozhka”-valuuttamyymälöihin). Epäselväksi myös jää, onko merkillä kaksi kieltä, vai yksi ja sama yläja alapuolelta kuvattuna
Oikean alakulman taittuma ei hintaan vaikuttanut, uniikki vedos myytiin hintaan € 141.600. 16.9.2014 julkaistiin uudet kolme merkkiä, edelleen 2 Egyptin punnan nimellisarvoisina. Nykyinen vesiaiheinen kuponkihan on mallinimeltään Doha, koska tuorein UPU-kongressi järjestettiin Qatarin pääkaupungissa. Eräät maat ovat niistä kokonaan luopuneet. Suomi ei ollut mukana. Merkkikuvan alla on sen suunnittelijan Albert Barren omistuskirjoitus, jolla hän lahjotti vedoksen ystävälleen Natalis Rondot’ille. Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. Normaali merkki (Michel no. ERIKOISVASTAUSKUPONGIN UPU:n eli Maailman Postiliiton 140-vuotijuhlan kunniaksi julkaisivat enää vain harvat maat. 140-vuotisjuhlan logo on kupongissa vasemmalla ylhäällä ja vuodet 1874 / 2014 keskellä alhaalla. Se on valmistettu Pariisissa, kuten varsinaiset merkitkin, esikuvanaan Ranskan Napoleon III julkaisu, joissa keisarin kuva on korvattu Hermes-jumalan päällä. Tilaukset: Tapani Somersalo puh. Nyt keskikuvassa ei enää kummittele Panaman kanava sulkuineen, vaan kaikkien kolmen merkin kuva-aiheet ovat Suezilta. 1 – 7) kartongille painettu koevedos mustana ilman nimellisarvoa. Pohjoismaista ja lähialueeltamme olivat mukana vain Islanti ja Viro. 050 564 3933 tai tapani.somersalo@kolumbus.fi. Se ei ole harvinainen, Michelarvo on € 6,00 niin postituoreelle kuin leimatullekin merkille. PANAMAN KANAVA on nyt saatu eliminoiduksi Egyptin postimerkiltä. 192 X) on väriltään ultramariini. Lehtemme viime numerossa 6 / 14 kerrottiin sivulla 32 kiusallisesta suunnitteluvirheestä Suezin kanavan kolmimerkkisellä juhlajulkaisulla. . Tunnetusti näiden kuponkien käyttö on viime aikoina vähentynyt tasaisen varmasti. 29 arvo ** € 10.000 ja leimattuna € 6.000) tunnetaan vain kolme arkillista joten merkki sinänsä on harvinainen ja nyt myyty nelilö on yksi harvoista tunneituista. Näitä julkaisi 9.10.2014 vain 33 maata. AINOA TUNNETTU KAPPALE on sen sijaan Ateenassa Karamitsos-yhtiön huutokaupassa myyty Kreikan ensimmäisen merkkisarjan (Michel not
Suomen Postimerkkilehti 30 1/2015 Oletko mukana kuvissa . . Teoksen voi ostaa seuraavalla Tallinnan matkalla Viru-hotellin vastapäisestä Tallinnan pääpostikonttorista. 360 sivua, runsas nelivärikuvitus. Seija-Riitta Laakso: Merkillisiä tapahtumia. Hinta: € 25,-. Tekijän kustantama. ISBN 978-952-5249-30-9. Postimuseon ystävien vuosikirja 2014 Toimituskunta Soile Siltala (päätoim.), Kimmo Antila ja Ritva Pulkkinen: Tabellarius 2014. Teos on yksikielinen vain viroksi, mutta havainnollisen ja selkeän kuvituksen avulla helppokäyttöinen sellaisellekin suomalaiskeräilijälle joka ei joka sanaa ymmärrä. 0400 460307, e-mail: seija-riitta.laakso@ pp.inet.fi ISBN 978-952-93-4792-6. Uuden Viron keräilijän mahdollisuudet tehdä löytyjä ja rakentaa erikoiskokoelmia vaikuttava luettelon perusteella lähes rajattomilta. Seppo Laaksonen tuinen johdanto englanninkielisille käyttäjille. Modernin Viron merkit kannattaa huolella katsastaa suurennuslasilla, löytöihin on runsaasti mahdollisuuksia. Yli viidensadan sivun kuvakavalkadi kattaa lähes kaikki kotimaan filateeliset tapahtumat vuosilta 2006 – 14 ja myös useat merkittävät kansainväliset sellaiset samalta ajanjaksolta. Se sisältää paljon aiemmin yksistä kansista löytymätöntä tietoa ja kuva-aineistoa. Kun lähtökohtana ovat olleet näyttelyt, jää lähestymistapa ehkä hivenen elitistiseksi, arkipäivän kerhotoiminta ja tavalliset rivimieskeräilijät ovat mukana messuilla ja tapahtumissa nimettöminä katselijoina ja ostajina – jos lainkaan. Tekijän itse ottamien arviolta yli tuhannen kuvan valikoiminen, työstäminen ja tekstittäminen taustaselvityksineen julkaisun muotoon on varmasti ollut mittava urakka jonka edessä on pakko nostaa hattua! Mahtava määrä filatelisteja ja heidän läheisiään – lähinnä toki näyttelyihin osallistuneita tai niissä käyviä – on saanut kuvansa uutuuskirja sivuille. Hinta € 30,(+ postikulut suoraan tekijältä tilattaessa € 7,60). Sivumäärältään mittava uutuuskirja on huolellista työtä, ansiokas uudenlaisen lähtökohtansa ja tekotapansa vuoksi. Kustantaja Postimuseon Ystävät ry ja Postimuseo, Tampere, 2014. Collector Events. Laajassa ja varsin selkeästi kuvitetussa teoksessa luetteloidaan ja hinnoitellaan maan 2. Seija-Riitta Laakso, Ratatie 3, 52700 Mäntyharju, 2014. 164 sivua, runsas nelivärikuvitus. Kun joskus filateliaa pidetään kammioihinsa sulkeutuneiden tutkijoiden hommana, tuo Laakso monipuolisesti esiin harrasteemme tärkeät yhteisölliset ja kansainväliset ulottuvuudet. Siksi se on kiintoisaa luettavaa ja katseltavaa tällä vuosituhannella harrasteemme kuvioissa liikkuneille. Modernin Viron alalajit Toimituskunta Andro Valm, Peeter Pärn, Aivar Kuuskvere, Kaido Anders ja Hubert Jakobs (vastaava): Eesti postsmargierimite ja trükivigate kataloog. Tästä lähtökohtien tietystä kapeudesta – kyseessä on henkilögalleria filatelisteista, ei kirja filateliasta huolimatta Laakson uutuusteos on kansainvälisestikin katsoen lähtökohdiltaan raikas ja uusi. tasavaltaa kerääville. Näyttelyissä kokoelmia esittäneet ja mitaleita voittaneet, sekä niihin puuhamiehinä ja kauppiaina osallistuneet ja erilaiset järjestöaktiivit löytävät kuitenkin itsensä ja joskus perheenjäsenensäkin kirjan sivuilta sekä kuvissa että teksteissä. 511 sivua, erittäin runsas nelivärinen kuvitus. Saatavilla Tampereella Vapriikin museomyymälässä ja tilattavissa Postimuseon Ystäviltä.. Vaikka näiden merkkien painotyö on ollut laadukasta ja tarkan kontrollin alaista, on erilaisia kiinnostavia poikkeavuuksia ja pikkuvirheitä, usein ”kärpäsenkakkafilatelian” luokkaan kuuluvia, syntynyt paljon, jopa lähes uskomaton määrä. Puh. Lopussa on kolmen sivun piKirjallisuutta . Catalogue of Estonian Stamp Errors and Varieties 1991 – 2014. Luettelo monipuolisen ja pitkän tutkimustyön huolellisesti koottu tulos ja sellaisena välttämätön kaikille Viron 2. itsenäisyyden aikana julkaistujen postiarvokkeiden levyvirheet, poikkeavuudet ja painotilapäisyydet varsin tunnollisesti ja syvällisesti. M onipuolisesti osaavan ja ahkeran Seija-Riitta Laakson kynästä – vai pitäisikö sanoa kamerasta ja tietokoneelta – on syntynyt kansainvälisestikin katsoen uudenlainen filateelinen teos: laaja ja näyttävä sellainen. . Teoksen lopussa oleva yli 400 nimen henkilöhakemisto osoittaa tekijän laajaa kansallista ja kansainvälistä kontaktipintaa ja on siinä muodossa kiitettävällä tavalla tallennettua modernia henkilöhistoriaa. E telänaapurimme Viron toisen tasavallan filateelinen kirjallisuus on saanut tyylikkään ja sisältörikkaan lisän. ISBN 978-9949-33-9488. Hinta: € 36,-. Postimuseon Ystävien vuosikirja 16 (2014). Sitä voi myös tiedustella Pertti Hujalalta SF:n kerhoiltoina maanantaisin Lönkalla. Tekijöiden kustantama, Tallinna 2014
T amperelaistuminen on tehnyt Tabellariukselle hyvää. ”Ultima hora” kai tarkoittaa tyhjennysaikaa, jota ei kuitenkaan ole mainittu, mitä turhaa. Erityishuomion saavat vuonna 2015 juhlavuottaan viettävät Akseli Gallen –Kallela, Pekka Halonen ja Jean Sibelius. Brittimallinen pillar box Correio Normal ja punainen Correio Normal eli tavallinen ja ja sininen lentoposti Correio Azul vierekkäin ovat Lissabonista vuodelta 1998. Vankkaa ja monipuolista postikorttitietoutta selkeästi ja monipuolisesti kuvitettuna taasen tarjoavat Olli-Pekka Mikkolan ”Liput ja vaakunat sortokauden postikorteissa”, Jarmo Jähin ”Musiikki postikorteissa” ja Pertti Leppäsen ”Postitorven tarinaa”. Vielä muitakin on, mutta tehdään niistä asiaa joskus toiste. ?. 31 Kaikenmaailman postilaatikoista XXXIV Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski Manner-Portugal P alaan takaisin Portugaliin, missä tietysti postilaatikot ovat kaikkialla saman tapaisia. Tuore vuosikirja on laajentunut sivumäärältään ja monipuolistunut sisällöltään. Kuudennentoista Tabellariuksen aiheet käsittelevät kirjeen kirjoittamisen merkitystä, taitelijoiden keskinäistä kirjeenvaihtoa ja historiantutkimuksen nykynäkemystä sortoja kultakaudesta. Syynä tähän kahtia jakoon on, että löysin sellaisia tyyppejä, joita ei ollut edellisellä kerralla (XXI). Filatelian kannalta ansiokkaimmat artikkelit ovat Juha Valtosen juttu ”Sortokauden surumerkki” ja Klaus Juvaksen ”Suomen kultakauden taiteilijat postimerkeissä. Uutuuden pääteemana on tällä kertaa kuvaja musiikkitaide sekä taitelijakirjeet. Uuden Tabellariuksen päättävät Museon ja sen ystäväyhdistyksen vuosikertomukset, nyt kahdelta vuodelta 2013–14, sillä Tabellariuksen ilmestymisajankohtaa aiotaan tulevaisuudessa muuttaa. Tabellariuksen ahkera toimituskunta on museon muuttokiireiden keskellä venynyt tehtävässään suuren kiitoksen ansaitsevalla tavalla ja voi olla ylpeä laadukkaasta lopputuloksesta. . Kaikista artikkeleista on myös ruotsinkielinen yhteenveto. Pillar box ilman lisätekstiä ja Correio Azul postin seinällä ovat Albufeirasta ajalta 4.6.1991
1885 5 p 1 kpl 1889 2 p 2 kpl 5 p 2 kpl 5 p kirjeellä 4 x 5 p 1 kpl 10 p 12 kpl 10 p kirjeellä 10 p pari 1 kpl 20 p 14 kpl 25 p 4 kpl 25 p pari 2 kpl 1 mk 1 kpl Tunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. ?. . . Valitettavasti vain osa kirjeestä on kuvattu (Keräilyuutisten huutokauppa 1/2006). Kahdessa keskimmäisessä rivissä on kapeammat kentät ja keskimmäiset neliöt ovat selvästi pienemmät kuin uloimmaiset. . . . ?. Leima löytyy vuoden 1885 ja 1889 merkeiltä. . . Suomen Postimerkkilehti 32 1/2015 Kuvioleima nro 150 (Joensuu) Teksti Reinhard Weber J oensuun toinen kuvioleima on nro 150. ?. . Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. Laitinen antaa kuvioleimalle luokituksen R1 (51-100 kohdetta tunnetaan). . Ensimmäinen on kirje neljällä 5 pennin vihreällä (M-89 ) Joensuusta Kuopion kautta Turkuun 11.3.1891. . ?. . Toinen kirje on 10 pennin punaisella parilla (M-89) Turusta 13.3.1891. . Leiman koko on 22 x 23 mm ja leimasinväri musta. ?. . . Ylimmässä rivissä on kolme suurempaa kenttää ja keskimmäisenä on neliö. Kiitos etukäteen. . ja Turun tuloleima 12.3. ?. 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi ?. Alin rivi muodostuu kolmesta kentästä, joista keskimmäinen on kapea pystysuuntainen nelikulmio. A. Itse olen löytänyt tiedot 41 kohteesta, joista kaksi on postilähetyksillä. . . Kenttien välit eivät ole täsmällisesti samankokoisia, mutta ovat selväpiirteiset. Kuopion kauttakulkuleima 12.3. ?. Postilähetyksellä leima on hyvin harvinainen. ?. . Uskon, että leimasta 150 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. . ?. Leima muodostuu 3 x 4 kapeasta kentästä, jotka muodostavat ympyrän. . Artikkelin tiedot ja kuvat ovat G Cedercreutzilta, Keräilyuutisilta, Olavi Koposelta, T Niittylältä, Suomen Filateliapalvelulta, K Wolfilta ja omasta kokoelmastani.
. ?. ?. ?. ?. . . . SP Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 24 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 19.2.2015 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi. ?. . ?. . . . . . . . . . . . ?. . 33 1885 5 p 1 kpl 1889 2 p 2 kpl 5 p 2 kpl 5 p kirjeellä 4 x 5 p 1 kpl 10 p 12 kpl 10 p kirjeellä 10 p pari 1 kpl 20 p 14 kpl 25 p 4 kpl 25 p pari 2 kpl 1 mk 1 kpl ?. . . 19.2.2015 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 9.2.2015 klo 16.30–17.30 sekä 16.2.2015 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kohteiden kuvat ja selostukset vain netissä! Tässä muutamia huutokaupan tasokkaista kohteista. Mikäli haluat huutokauppaluettelon kirjallisena, ota yhteys Tapani Somersaloon – Postitamme sen ilmaiseksi! Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. . . ?
Erwin Reich, 6, rue Thomas Masaryk, CH-1202 Genéve, Suisse. I offer BRD, Berlin, DDR, Switzerland, Austria, Israel and Scandinavia mint never higed and cancelled. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. Uudemmista kuitenkin vähintään nimellisarvo. Suomen Postimerkkilehti 34 1/2015 LUOTETTAVA SVEITSILÄINEN keräilijä etsii uutta vaihtokaveria. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. 0415276430 tai e-mail: nikkaneja@luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. FDC:t, maksikortit, erikoisleimat, ehiöt, paikallispostia, vuosilajitelmat, painovirheet, lahjapakkaukset. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. E-mail: gjwarnecke@t-online.de MYYN suuren osan suomalaisista merkeistäni ** ja ro. EESTI 1918-2014, **/0. Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. Edmund Pokulski Skr. Tapani Somersalo tapani.somersalo@kolumbus.fi 050 564 3933. jarmomk@gmail.com. R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com RUOTSIN SUURIMMAN huutokauppayhtiön AB Philean laatuhuutokauppa pidetään Tukholmassa ke 21.1.2015. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi KERÄILIJÄT JA KAUPPIAAT! Olen viime 40 vuoden aikana ostanut yli 200 suurta jäännöserää ja tuhansia kokoelmia. Stephen Osborne (PTS), Carpe Diem, Nutbourne Rd, Nutbourne, West Sussex, RH20 2HA, Englanti. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. Rajoitettu erä, nopeimmat saavat parhaat. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Huutokauppaluettelon löydät Philean kotisivuilta: www.philea.se. Häntä kiinnostavat uudet ja vanhat suomalaiset kaunisleimaiset merkit puuteluettelon mukaan. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com FILATEELISEEN KIRJALLISUUTEEN liittyvä ilmainen linkkisivu. pääosin uudempia. saunalahti.fi/leomattp/Filateelinen%20kirjallisuus.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. Vaihdossa Puolaa, Michelin mukaan. Sivulla saat halutessasi linkin linkkiä vastaan, kun sivu liittyy filateeliseen kirjallisuuteen. Mikäli haluat painetun luettelon kotiisi, ota yhteys: Jussi Paananen, Kiesikuja 17, 01200 Vantaa, puh 040-5706195, e-mail: juho.paananen@elisanet.fi tai käy uudessa konttorissamme Pasilassa (katso ilmoitustamme). Vaihdossa Sveitsiä puuteluettelon mukaan. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. Ilmoitus sähköpostitse: kirjallisuus@saunalahti.fi http://www. Leif Eskelin, Nordenskjöldinkatu 4 a 11, 00250 Helsinki, puh 0400-958798, e-mail: leif.eskelin@outlook.com VAIHTOA halutaan. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com OSTAN Postin kiertokirjeitä sidottuina tai nidottuina vuosilta 1945-1965. VAIHTOA. Tuomas Juvonen, e-mail: jutufil@gmail.com puh iltaisin klo 17-21: 050-5682214. Norma -80 % alennuksella alkaen 1931 postim. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. Pelkästään kirjan nimen ja tiedot sekä sähköpostiosoitteen saat myös sivulle niin halutessasi. Myös osto/myynti. Etsin postituoreena Suomea/ Ahvenanmaata/Islantia. Jürgen Warnecke, Am Torfstich 1, DE-29646 Bispingen, Saksa. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. co.uk OSTAN M-1885 20 pennisellä kesäkuun ja lokakuun 1890 leimaukset SAMOIN M-1895 20 pennisellä helmikuun ja maaliskuun 1901 leimaukset. 75 v. Tavattavissa myös usein Lönkalla maanantaisin. Kielet Saksa, Englanti, Venäjä. EXCHANGE: seeking stamps and FDC, Finland mint never hinged and cancelled. Poczt. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. Uutuuspalvelu. Halutessasi maksan välittömästi käteisellä. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Jarmo Mäkinen. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suurempiakin määriä. Eesti hinnastoni hintaan € 1,40 merkkeinä. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Kirjoittaa saksaksi, ymmärtää jonkin verran englantia. 1380, 10-959 Olsztyn Poland OSTAN loistoleimaista Suomea. Bengt Falck, PB 56, 10601 Ekenäs, puh 0400-872224. Puh +44 1798817579, fax +44 1798817252, e-mail: osborneandosborne@live. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. Vanhemmat ja paremmat suuretkin erät kiinnostavat jatkuvasti. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. Paljon m/30 ulkomaanpostia
Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Filateliaa, kortteja ja muita keräilykohteita. Verkkotie 12, Järvenpää, Vapaa pääsy, kahvio. Pöytävaraukset: Reijo Myller, puh. Lisätiedot: www.london2015.net Komissaari: Jari Majander. klo 10 – 15. luokan hopeafoliolle painettu merkki, jonka ovat suunnitelleet Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu. Kahvio, ilmainen sisäänpääsy. 13.5. Keräilijöille suunnattu kerran kuukaudessa toistuva tapahtuma, jossa voi vaihtaa monipuolisesti filateliaa ja mitä erilaisimpia muita keräilykohteita. 20.-21.3.2015 Hotel Crown Plaza, Mannerheimintie 50, Helsinki. Tiedustelut: Leo Tukiainen, puh. SINGAPORE 2015 (FIP). klo 10 -1 6, uudella Elenia Areenalla, Härkätie 17. 35 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT LONDON 2015 EUROPHILEX (FEPA). (samalla huutokauppakohteiden näyttö) ja 19.4.2015 klo 10 – 14. – 28.5.2017. Täby Park Hotel, Täby (lähellä Tukholmaa), Ruotsi. Yksittäismerkkinä julkaistiin muodostelmaluistelua kuvaava 1. Tampere-talo, Tampere. Kaikki näyttelyluokat, laajuus noin 820 kehystä. Lisätiedot puh. Singapore. helmikuuta 2015 ja La 11. – 16.5.2015. Järjestäjä: Norrorts Frimärksförening. 28.5. Kohteisiin voi tutustua tuntia ennen huutokaupan alkua. Ilmoittautumisaika päättyy 20.3.2015 (mutta vielä Lapoex 2015 näyttelyssä saadut mitalit ja pisteet oikeuttavat ilmoittautumaan). Kaikki kilpailuluokat, suunniteltu laajuus 1.200 kehystä. klo 15 – 18. NEW YORK 2016 (FIP). Lisätiedot: Soile Siltala, puh 0400-976880, e-mail: soile.siltala@postimuseo.fi HÄMEENLINNAN ANTIIKKI-, TAIDEja KERÄILYMESSUT. 040-5532 252. New York, USA. POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2015. Kohdelistan voi tilata sähköpostitse. Tiedustelut ja pöytävaraukset: Eero Ravi, puh 0400-154999, e-mail: eero.ravi@gmail.com JÄRVENPÄÄN FILATELISTISEURAN HARJULA-tapahtuma. Merkin painosmäärä on 1 000 000 kappaletta.. Lapintie 1, Tampere. Säännöt ja ilmoittautumislomake sivuilla: www.lahdenpostimerkkikerho.fi Lisätiedot: Pekka Taitto, puh 0400-710145 e-mail: pekka.taitto@luukku.com tai Jouni Hynynen, puh 050-4026920, e-mail: jouni.hynynen@hotmail.com MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT SUOMEN LÄHETYSSEURAN rahaja postimerkkihuutokaupat La 7. Komissaari: Jukka Mäkinen. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlatapahtumiin liittyvä kansainvälinen postimerkkinäyttely. Vapaa pääsy. Lisätietoja: www.ny2016.org FINLANDIA 2017 (FEPA) 24.5. La 31.1. – 1.11.2015. 050-5257 464 tai e-mail: laatumessut@laatumessut.com Tapahtuman kotisivut: www. Su 8.3. laatumessut.com/hameenlinna0115.htm KOUVOLAN KERÄILYPÄIVÄT su 8.2. singapore2015.com Ilmoittautumisaika päättynyt. KERÄILYTAPAHTUMA RIIHIMÄEN Kerhotalolla. huhtikuuta 2015, alkaen klo 11.00. Lisätiedot: www.norrphil.se tai www.nordia2015.se Suomen komissaari: Jukka Sarkki, kotisivu: www.nordia2015.fi KANSALLISET JA ALUENÄYTTELYT LAPOEX 2015. 10.4. Tarjolla postimerkkejä, kortteja, etikettejä, lasia, posliinia ym. Torikatu 3, Riihimäki. Tiedustelut ja pöytävaraukset: kenu.holmberg@sulo.fi <mailto:kenu.holmberg@sulo.fi> tai 0500-884 489. Su 15.3. Lisätietoja: www. Vapaa pääsy. Tuulensuoja, Hallituskatu 9, Kouvola. KERÄILYMESSUT LOVIISASSA sunnuntaina 29.3.2015 klo 10-14 osoitteessa Brandensteininkatu 27 (högstadium). – su 1.2. – 17.8.2015. ja 2.6. 13.8. 30.10. 040-7217709, e-mail: reijo.myller@suomi24.fi KANSAINVÄLINEN HELLMANHUUTOKAUPPA. klo 10 -15. Vapaa pääsy. – 4.6.2016. Business Design Centre, Islington, Lontoo. – 12.4.2015, oppimiskeskus Fellmannia, Lahti. kimmo.kanerva@kolumbus.fi POSTIMUSEON KIRJASTON VAIHTOPÄIVÄT. P osti julkaisi 19.1.2015 kolmetoista uutta postimerkkijulkaisua. Ke 4.2., 4.3., 1.4., 6.5. Ilmoittautumisaika päätynyt