?. . Kaksoiskaupungit Morava-joen rannalla Tshekin Hodonin ja Slovakian Skalica Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet 1920-luku Lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja Olla Teräsvuori Suosittuja ehiöitä aihekokoelmissa Suomen merkkien väärenteitä, tekeleitä ja leimautuksia. . ?. Osa 4. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Masarykin syntymän 85-vuotisjuhlan kullanvärinen erikoisleima hänen työpaikaltaan Prahan Hradcany-linnasta 7.3.1935 pikakirjeellä. . ?. . . ?. . . 1 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . ?. . . ?. . vuosikerta / 7 € ?. ??????. . . . . . .
SP-lehdessä ollut artikkeli vuonna 1928 kertoi muistakin tämän suurkeräilijän kohteista. Presidentti Masarykin syntymän punainen 85-vuotisleima hänen syntymäkaupungistaan Hodoninista 7.3.1935.. Tämä Agathon Fabergén kokoelmassa ollut huippukohde on nykyään Postimuseon kokoelmissa. Suomen Postimerkkilehti 2 1/2017 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Jouko Mattila 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Kaj Salo 050 332 3584 salokt@gmail.com Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com Juha Tillander 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com toimiHenkilöt sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Somersalo, Tapani 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki kerhomestari Hurmerinta, Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson, Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén, Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta, Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 1/2017 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Tuomas Juvonen ja Jouko Mattila s.4 Suosittuja ehiöitä aihekokoelmissa, Jari Majander s.6 Postimerkkienväärenteitä,osa4, Hannu Elo s.12 SP-lehdenvuosikymmenet,1920-luku, Seppo Evinsalo s.14 Online34, Tapani Somersalo s.21 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.26 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s.28 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.30 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.31 Hodonin ja Skalican kaksoiskaupungit, Seppo Laaksonen s.34 Kuvioleima230, Reinhard Weber s.41 Rivi-ilmoitukset s.42 Filateelinen kalenteri s.43 5 kopeekan soikiomerkkien päikköpari kuorella Kuopiosta Gamla Karlebyhyn 27.7.1858
Gösta Sundmanin suunnittelemassa kahden merkin sarjassa on kuhan lisäksi kuvattuna ahven. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Tulitukea tuli Nygrénin opettajalta, Turun yliopiston eläintieteen professori Paavo Voipiolta. Y päjäläinen Ville Seppänen kaatoi lokakuussa elämänsä ensimmäisen hirven. Hirvien levittäytyessä ”tyhjään” Etelä-Suomeen, myös hankosarvisuus sai jalansijaa, suomalaiset sarvet parhaiten tunteva Mennyt maailma Pienriistaakin voi hoitaa K iinnostus jänisjahteihin on ollut laskusuunnassa jo pitemmän aikaa. – Eiköhän ne pidä viedä myöhemmin trofeenäyttelyynkin. – Muoto tulee säilymään Oulujärven alapuolisessa MetsäSuomessa keskittyen Länsija Lounais-Suomeen. Sama sonni oli nähty maisemissa pari viikkoa aiemmin. Hirven ennätettyä sataan metriin Ville nosti aseen ja ampui kolme kertaa. Merkit on painettu silloin yleisesti käytössä olleella kaiverruspainotekniikalla . . Lumisateiden jälkeen olisi kaadetut puut nostettava esille. . vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Jouko Mattila, Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Perimä ja maine pelastuivat Parkanon Paroonin ja itäliittouman ansiosta. . Näiden merkkien myynnistä Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys sai toimintansa tukemiseksi yhdistyksen tunnuksella varustettujen postimerkkien lisämaksun. TÄNÄ PÄIVÄNÄ maailman parhaat hirvien hankosarvet kasvavat Suomessa. Tänä vuonna julkaisemme oman Online-huutokaupamme neljä kertaa vuodessa myös kirjallisena lehden sivuilla. Niin tai näin, harvoin näkee metsästäjienkään enää huolehtivan pikkuriistasta. Vuonna 1955 julkaistussa kolmen kalamerkin sarjassa oli yhtenä kuva-aiheena Suomen kansalliskala ahven (Perca fluviatilis). HANKOSARVISUUS on Nygrénin mukaan geenivirheiden synnyttämä sarvityyppi, joka on luonnonvalinnassa osoittautunut toimivaksi. – Taisin olla aika ”kuutamolla” kuinka hyvät nuo sarvet oikein ovatkaan, mies myöntää. Nygrén ryhtyi yhdessä esimiehensä, Riistantutkimuslaitoksen johtajan, professori Teppo Lampion kanssa kirjalliseen sotaan Saksaa vastaan. . Silti 1970-luvulla juuri saksalaiset olivat sitä mieltä, että hirvellä hankosarvi edustaa rappiota. Parin vuoden päästä hirvimäärä oli kasvanut muutamaan kymmeneen. Etelä-Suomen viimeiset sarvipäät olivat pakkautuneet Parkanon valtionsaloille. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Pieni muistutus tästä vuodelta 1972: ”Yksinkertaisin aloitustoimenpide on yhden tai muutaman haavan tai raidan kaataminen jänismailla. – Nykyään juuri Lounais-Suomessa on suhteellisesti eniten hankosarvisia hirviä. . Tämä voisi olla toivottavaa myös tulevaisuudessa kun lehti siirtyy uudelle satavuotisjaksolle. Kaupunkia voidaan pitää Etelä-Suomen hirvien taannoisena vastaanottokeskuksena. – Mantsurianhirvillä esiintyy runsaasti hankosarvisuutta, mutta se on hirven alalajeista pienikokoisin, Nygrén jatkaa. Se oli voimassa postitukseen aina vuoteen 1994 asti. Liikkeen liki 250 neliötä ovat kahdessa kerroksessa, joten tavara ei ihan hetkessä pääse ahkeralta etsijältäkään loppumaan. Suomalaisten hankosarvien tulevaisuutta eläkkeellä oleva hirvitutkija pitää turvattuna. Nygrén ei pidä Jouko Peltolan Evijärveltä 1979 kaatamaa maailmanennätystä (CIC 342,60) sattumana. . Toisaalta pohjoisempana lapionkaan valta-asema ei ole uhattuna. Käykää tutustumassa liikkeen tarjontaan. Baltiassa ja Puolassa niitä on suhteellisesti jopa enemmän kuin meillä, mutta siellä hirvet jäävät pienemmiksi, niin myös sarvet. – Piikeistä ei ollut tarkempaa tietoa, Ville kertoo Vilukselan Revon miesten jutelleen. Sonni koikkelehti 50 metriä ja kaatui kuolleena kenttään. Ville Seppälän kaataman hirven hankosarvet istuvat erinomaisesti päätelmäketjuun. Ekholm ja merkkiä painettiin 500 000 kpl. . Muussa tapauksessa (esim. Jos näin kävisi olisi se jo 2 700 uutta postimerkeistä kiinnostunutta tähän maahan. Ville Seppäsenkin kaataman Someron sonnin sarvien tulevaisuus on taattu. 38 METSÄSTYS JA KALASTUS 1 / 2017 1 / 2017 METSÄSTYS JA KALASTUS 39 50 vuotta sitten hirvien hankosarvia pidettiin merkkinä lajin rappiosta. Merkit suunnitteli aikansa tunnetuin postimerkkitaiteilija Signe Hammarsten-Jansson. Hirvet tarhattiin vartioituun aitaukseen suojaan salametsästäjiltä. Jere Malinen Ville Seppäsen Someron sonnin sarvitrofee viedään trofeenäyttelyyn arvosteltavaksi, eikä syyttä. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Eesti Uusia tuulia P.S. . Tätä ovat monet lukijamme toivoneet. ?. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 98. – Muualla Pohjoismaissa hankosarvia esiintyy vähän. Merkki-Albertin sijainti ihan kerhohuoneistomme Lönkan lähettyvillä sopii hyvin vaikkapa pikaiseen piipahtamiseen kerhon maanantaiiltoihin tultaessa. – Se on vakiintunut muoto, joka eroaa geneettisesti lapiosarvesta. . Ensimmäinen näistä suurhuutokaupoista ilmestyy numeron 2-2017 välissä, toinen numerossa 5-2017. Toivonkin että voisimme yhdessä jäsenistömme kanssa kehittää sitä tarjonnaltaan yhä paremmaksi. – Parkanon hirvikannassa esiintyi ilmeisen voimakkaana hankosarvisuus. Jos 1970-luvulla saksalaiset eläintieteilijät olisivat pitäneet päänsä, olisi Villen sonnin pää puolestaan näyttänyt toisenlaiselta. ?. . Se oli Parkanon hirvien pääleviämissuunta aivan kuten läheisen Laukon kartanon valkohäntäpeurojenkin. . . Asetelma alkoi kääntyä hankosarvien hyväksi vasta, kun rintamaan liittyi puolalainen professori Dzieciolowski. SOMEROLAISELTA sänkipellolta on 150 kilometriä Parkanoon. . Siellä niitä suojeli Parkanon Paroonina tunnettu metsänhoitaja Gustaf Wrede af Elimä. Toinen suuri muutos huutokauppatarjonnassamme tulee olemaan Merkki-Albertin kahdesti vuodessa julkaisema 32-sivuinen huutokauppa lehdessämme. Hän toimitti ne Helsinkiin Luonnontieteellisen museon konservaattorille laitettavaksi. Oman alamme harrastelehdillä tavoitamme jo postimerkkeilystä kiinnostuneet, mutta ns. Ne on hyvä jättää 50–70 cm:n kannon varaan.” Jussi Soikkanen SUOMEN SYÖDYIN kotimainen kala on muikku (580 g/asukas).” Luonnonvarakeskus K U V A JE R E M A LI N EN M & K 12 /1 97 2 S uomi julkaisi tuberkuloosin vastustamiseksi lisämaksullisia postimerkkejä vuosina 1946–1983. ??????. MYÖS AHVENANMAALLA on julkaistu ahvenaiheinen postimerkki. – Ilman tätä ”itäliittoumaamme”, johon kuului myös baltteja, saksalaisten esitykset hankosarvien hävittämiseksi ja poistamiseksi trofee-luokituksesta olisivat saattaneet mennä jopa läpi. Lehden vuotuisella 12 numerolla on yli 270 000 lukijaa joka kuukausi. Suuri sonni jolkotteli miesajossa somerolaiselle sänkipellolle. Täytyy toivoa, että edes prosentti lukijoista saisi jonkinlaisen kipinän keräilyyn. Ahvenanmaahan sai oikeuden julkaista omia postimerkkejä vuonna 1984. . Lahtivajalla vaaka näytti ruholle 240 kiloa. Suomen mittakaavassa se alkaa olla niitä harvinaisia postimerkkiliikkeitä, joista löytyy pengottavaa niin postilähetysten, -korttien kuin -merkkienkin suhteen. ?. . Tämä sarja alkoi ilmestymään tämän vuoden ensimmäisestä numerosta ja tulee jatkumaan koko vuoden. Hankosarvet sitä vastoin soveltuvat ja erottuvat paremmin reheväkasvuisissa havumetsissä eli ympäristösVuonna 1918 hän sai opetusministeriöltä 5000 markan apurahan hirvikannan pelastamiseksi. Ahvenmerkin painolevyn kaiversi B. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Se on hieman omaa aviisiamme vanhempi julkaisu, nyt jo sata vuotta täyttänyt. Eläimet päästettiin vapaaksi. – Niistä olisi pitänyt päästä ampumalla eroon ja tehdä tilaa näyttävämmille lapiosarville, Kaarlo Nygrén muistelee. Seppo Evinsalo ?. ?. Siksi olisi toivottavaa saada keräilyn ”ilosanomaa” myös muihin medioihin. Lapio on omimmillaan avoimella tundralla ja väljillä saloilla. Onhan Harri yhdistyksemme jäsenenä myös seuran pikkujoulujen vakiovieras. . . No nyt oli: 12 piikkiä, pisin 39 senttiä, sarvilla leveyttä tuoreeltaan 124 senttiä. Tämä koskee etenkin metsäjänistä. . Suomen itsenäistyessä koko maassa eleli muutamia satoja hirviä. SP Metsästys ja Kalastus -lehti on maamme suurin eränkävijöiden harrastelehti. Niin moni on jo sitä suositellut. tutkija emeritus Kaarlo Nygrén linjaa. Aloitamme tästä numerosta sarjan, jossa käymme läpi lehden vuosikymmeniä 1920-luvusta alkaen. ?. Kanta alkoi elpyä uuden, vuonna 1923 voimaantulleen metsästyskiellon tukemana. . ?. Paroonin johdolla pyydystettiin perimätiedon mukaan ”niin monta hirveä kuin mahdollista”. Merkillistä kalastusta Kansalliskalamme ahven K U V A SE PP O EV IN SA LO Maailman parhaiden ”rappiosarvien” maa. Esimakua tällaisesta yhteistyöstä saamme jo tässä numerossa kun Postihistoriallinen yhdistys alkaa toimittamaan Postihistoria -palstaa. Seppo Evinsalo sä, jossa myös sarvityypiltään samanlaiset saksanhirvet asustavat. Lehden toimitus pyysi allekirjoittaneelta sarjaa kaloista ja kalastuksesta postimerkeillä. Myös lehdessä julkaistut huutokaupat olivat varsinkin 1960-70 luvuilla merkittävässä osassa. Ahvenanmaan Kökarilta vuonna 2010 saatu 2,9-kiloinen ahven on Kansainvälisen urheilukalastusliiton IGFA:n rekisterien mukaan maailman suurin urheilukalastusvälineillä saatu yksilö. Vuonna 2008 julkaistu merkki on nykytekniikan mukaisesti painettu nelivärioffsetilla, ja siinä on myös metalFX-lisäväri. Onko ison lihan pyynti työntämässä syrjään perinteikkäitä talvisia jänisajoja, vai ovatko vähälumiset talvet olleet kiusana valkoisille pitkäkorville. . suurta yleisöä ne eivät valitettavasti tavoita. Lehtihän perustettiin aikanaan suomenkielisen filatelian äänenkannattajaksi ja alkuaikoina sen julkaisemisen takana oli muitakin yhdistyksiä kuin vain Suomen Filatelistiseura. Annankadulla toimiva Merkki-Albert ja liikkeen omistaja Kuusiston Harri ovatkin useimmille jäsenistämme tuttuja jo vuosien varrelta. Vuotuiset saalistilastot kertovat myös karuja lukemia, yhtä alhaisia kaatomääriä kuin tänä päivänä saa etsiä kaukaa 1900-luvun puolelta. S uomen Postimerkkilehden kohta sata vuotta kestänyt ilmestyminen on sisältänyt monia mullistuksia ja muutoksia
Seuran talouden kanssa saattaa tulla ongelmia kerhohuoneen korkeiden kulujen kanssa, mutta emmeköhän yhdessä pystyne selviytymään niistä parantamalla huutokauppatoimintaa, aktivoimalla jäsenhankintaa ja SP-lehden tilausmyyntiä. Huutokauppa ma 27.3. Esitelmä + Huutokauppa Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma keväällä 2017 Jouko Mattila vastaanotti Suomen Filatelistiseuran puheenjohtajan nuijan väistyvältä puheenjohtajalta Tuomas Juvoselta Einar Fieandtin ja Magnus Relanderin valvovien silmien alla. He kertoivat myös, että maanantai-iltaisin kerholla käy silloin tällöin asiantuntevia herroja jotka voisivat auttaa. Suomen Postimerkkilehti 4 1/2017 Puheenjohtajan palsta Valta vaihtui O ttaessani pari vuotta sitten puheenjohtajan nuijan, en olisi uskonut mihin oikein olen ryhtymässä. Palkinnon ojensi huutokauppojemme meklari Petri Jansson.. Itsekin ajauduin tällaiseen pöytäporukkaan, jossa silloin oli ainoa vapaa paikka. Vastasin myöntävästi, koska yhdistystoiminta kiinnostaa ja olen koko ikäni ollut erilaisten yhdistysten hallituksissa. Heistä olen saanut hyvät ystävät. Näennäisesti rauhallisen ja seesteisen ilmapiirin alla kyti taloudellisen katastrofin ainekset. Esitelmä + Huutokauppa ma 6.3. Tämän lehden ilmestyessä tulevaisuutemme on yhä uhattuna, mutta toivon että voimme alkaa rauhassa valmistelemaan uuden puheenjohtajan voimin tätä vuotta ja samalla SF:n 100-vuotisjuhlia. Luovun puheenjohtajan tehtävästä pitkän harkinnan jälkeen. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Syyskokouksessa sitten kävimme läpi seuran toimintaa ja taloutta ja huomasin, että olen laittamassa päätäni löysään hirttosilmukkaan. Jouko Mattila Seuran perinteistä pikkujoulua vietettiin Lönkalla 19.12. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 6.2 Kuukausikokous 1694 + Huutokauppa ma 13.2. V ierailin aikanaan SF:n 90-vuotisnäyttelyssä kaapelitehtaalla. Syksyllä haasteet alkoivat todenteolla näkyä ja sen huomasi jo meklarimme Petrikin. Yllätyin kuinka paljon väkeä siellä kävi, mutta en enää kuunneltuani mielenkiintoisen esitelmän ja huumorilla höystetyn huutokaupan sen jälkeen. Tuomas Juvonen kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. . No, ehkä ei kannattaisi liikaa kolistella sapelia, koska viimevuonna tuo tilanne oli itseasiassa hyvin lähellä. Tapasin siellä meklarimme Petrin ja pari muuta seuran jäsentä ja kysyin voisivatko he kertoa oliko mukanani oleva M-17 leijonanelilö aitoleimainen vai väärennetty. Toivotankin täten uudelle puheenjohtajalle, hallitukselle ja muille aktiivisille kerholaisille merkkirikasta vuotta 2017. Huutokauppa ma 20.2. Huomasin että siellä oli muutamia kaveriporukoita, jotka ahkerasti keskustelivat keskenään, toisinaan jopa häiritsevästi. Haluan kiittää ja kumartaa syvään Harri Hasselille ja Tapani Somersalolle heidän työstään kerhomme taloustilanteen selvityksessä ja uudelleen organisoinnissa. Arpajaisten pääpalkinnon, Magnuksen herkkukorin voitti seuran oma joulutonttu Ulf Fomin. runsaan joukon kesken. Aion tulevalla kaudella myös löytää keinot, jolla saisimme nuoria seuramme jäseniksi. Viimevuodelle suunnitellut ajatukset ja toimet toppasivat heti alkuvuodesta, kun silloinen pitkäaikainen vuokralaisemme alkoi tekemään lähtöä tiloistamme. Yllätyin hieman kun minulta kysyttiin olisinko kiinnostunut ottamaan puheenjohtajan tehtävät vastaan. He eivät sitä pystyneet kertomaan, mutta sanoivat, että paras tapa sen selvittämiksesi olisi lähettää kohde aitouttajalle. Jonkin aikaa mietittyäni rohkaisin itseni ja otin suunnan kohti Lönnrotinkatua. Taisin jossakin varhaisella pj:n palstalla todeta, että lähdemme Lönkalta vain saappaat edellä. Kuukausikokous 1695 + Huutokauppa ma 13.3. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Huutokauppa ma 20.3. Sen jälkeen en ole poissa ollut kuin muutaman kerran, ja nekin työmatkojen takia. Jo viime vuoden keväällä totesin ensimmäisiä haasteita työelämän ja siviilielämän yhteensovittamisessa. Huutokauppa ma 27.2. Tätä porukkaa Petri kutsuu jostain syystä keksipöydäksi. . Alkoi pohdinta kerhotilan tulevaisuudesta ja ylipäätään SF:n nykyisen kerhotoiminnan tulevaisuudesta. Uskon että onnistumme siinä, sillä filateliahan on todella mielenkiintoinen ja kehittävä harrastus
Welcome to our stand #7! Postiljonen AB • Box 537 • SE-201 25 Malmö • Sweden• Tel. +46 40 25 88 50 • Fax.+46 40 25 88 59 stampauctions@postiljonen.se • www.postiljonen.com at Auction 24-25 March Unique mixed franking kopek & penni Wide laid paper Superb Colour Error. The Gummesson Grand Prix d´Honneur Collection Finland, part 2 Other highlights: Sweden superb copies and rarities extraordinary selection The Indriði Pálsson Large Gold Collection Classic Iceland, part 3 including the earliest known skilling cover Meet Postiljonen in Tampere, 24-28 May! We are supporter and participate at the international stamp exhibition FINLANDIA 2017
Kuvan uuden vuoden onnitteluehiökuori (maksuarvo 40 kop) on 1950-1960 lukujen vaihteesta. Erityisen paljon aihefilatelisteja ilahduttavia kuvakorttiJari Majanderin Fieandt -esitelmä osa 2 Neuvostoliitossa julkaistiin tuhansittain erilaisia sivukuvallisia ehiökortteja ja -kuoria sekä kuvakorttiehiöitä, monet niistä kauniisti väritettyjä. Kuvan kortti on lähetetty vuonna 1907.. Belgialainen 10 centin paquebot-kuvakorttiehiö oli myynnissä Oostende-Dover -linjan matkustajahöyrylaivoilla, kuten Prinsessa Clémentinella. Useimmiten aihekokoelmissa hyödynnetään nimenomaan kuvakorttiehiöiden kuvapuolta. Kaikkia aihefilatelisteja kiinnostavia ehiöitä ovat – ehiökortit ja -kuoret, joiden sivukuvassa on aiheeseen liittyvää informaatiota – kuvakorttiehiöt, joissa on aiheen mukaista informaatiota ehiökortin kuvapuolella Suosittuja ehiöitä aihekokoelmissa 1940-luvulta lähtien Neuvostoliitossa, Puolassa, Romaniassa ja muissa itäblokin maissa julkaistiin tuhatmäärin erilaisia sivukuvallisia ehiökortteja ja -kuoria, joista löytyy aiheita varmasti jokaiseen aihekokoelmaan. Belgialaisen upseerin johtama polkupyöräkomppania kuului Force publique -siirtomaa-armeijaan, ns. – ns. Nimellisarvoltaan 1 frangin ehiö oli tarkoitettu ulkomaan postiliikenteeseen. propagandaehiöt, jotka eroavat sivukuvallisista ehiökorteista ja -kuorista lähinnä sisältämänsä informaation ja julkaisusyynsä takia – mainosehiöt, joiden julkaisusyy on pelkästään kaupallinen, ja jotka sisältävät yksityistä tai postin omaa mainontaa – kenttäpostin ehiökortit ja -kuoret, joiden sivukuva liittyy aiheeseen – ilmakirjeet, joiden etupuolen sivukuvassa tai muissa osissa on aiheenmukaista informaatiota. Belgian Kongon kuvakorttiehiö nro 12 kuuluu sarjaan, jossa julkaistiin 50 erilaista ehiötä vuonna 1927. Esimerkiksi Saksassa Lernt Deutschland kennen! -sarjan ehiökortteja julkaistiin yli 30 vuoden ajan. Suomessa vastaava maisemaehiökorttisarja julkaistiin vuonna 1952, jolloin Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset. Tätä korttia ei kuitenkaan koskaan julkaistu. Suomen Postimerkkilehti 6 1/2017 Teksti Jari Majander A ihefilatelistit luonnollisesti suosivat sellaisia ehiöitä, joissa on juuri omaan aiheeseen liittyvää informaatiota. Pelkästään Neuvostoliitossa ilmestyi vuosina 1953-1992 yli 21 000 erilaista ehiötä! Monissa maissa on julkaistu pitkiä sarjoja ehiökortteja, joiden sivukuvissa on tunnettuja nähtävyyksiä ja matkailukohteita. Oman ryhmänsä kuvallisia ehiökortteja muodostavat kuvakorttiehiöt, joiden arvoleima on osoitepuolella ja kuvapuoli on tavallisen kuvapostikortin kaltainen. Yhdessä sarjan harvinaisimmista korteista on kuvattuna näkymä Helsingin kauppatorilta. Korttien kuva-aiheet Helsinki, Koli, Korpilahti, Olavinlinna, Tampere ja Turku valittiin luultavasti olympiaturistien tarpeita ajatellen. Vuonna 1904 julkaistussa sarjassa on yhdeksän erilaista korttia. Tällaisia ehiöitä on julkaistu kaikkialla maailmassa aina 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Katangan joukkoihin
Mutta kaikki kenttäpostissa käytetyt kortit ja kuoret eivät suinkaan aina ole ehiöitä, vaan pikemPolkupyörä täydentää hyvin postin muita kuljetustapoja. 7 . Sarjan korteissa on kaksi arvoleimaa: postikortin myyntihintaa ja ehiökortin kuljetusmaksua vastaavat arvoleimat. Kultatähkäehiökortit olivat lisämaksullisia ja niiden myynnistä kertyneet varat lahjoitettiin Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistykselle. ehiöitä on ilmestynyt Saksassa, Australiassa, Kreikassa, Neuvostoliitossa, Tsekkoslovakiassa, Unkarissa, Belgiassa sekä 1900-luvun alkupuolella myös Belgian siirtomaissa. Kaiken lisäksi samoja kortteja löytyy sekä ehiöinä että postikortteina – ilman ehiön arvoleimaa. Saksan keisarikunnan ja Baijerin kuningaskunnan 1800ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin julkaistujen kuvakorttiehiöiden joukossa on eräitä aihefilatelisten etsimiä helmiä. Suomessa julkaistiin aihefilatelisteja kiinnostava kuvakorttiehiösarja vuonna 1935. Würzburgin vapaaehtoiset lääkintäjoukot kantavat polkupyöräonnettomuudessa loukkaantunutta paareilla. Käsin kirjoitettu kellonaika (16h30) saattaa viitata junan lähtöaikaan, sillä postilaatikot pyrittiin tyhjentämään juuri ennen junan lähtöä. Saksalaisissa ehiöluetteloissa kuvakorttiehiöt esitetään yleensä laajana ryhmänä yksityisehiöitä, ilman että tarkemmin erotellaan, onko posti painanut arvoleimat yksityisestä tilauksesta vai onko kortit painettu yksityisesti jälkeenpäin. Kenttäpostin ehiökortit ja -kuoret on tarkoitettu upseerien ja sotilaiden käyttöön. Ehiöiden kuvapuolella on suomalaiskansallisia maaseudun aiheita ja säkeitä Kalevalasta. elokuuta 1913 Ludwigshallessa järjestetyn näyttelyn aikana. Kreikan postin virallinen kuvakorttiehiö nro 22 vuodelta 1901 kuuluu ensimmäiseen 32 kortin sarjaan. Kuljetusmaksua vastaava arvoleima on kortin osoitepuolella. Harvinaisimpia kortteja tunnetaan vain muutamia tai muutamia kymmeniä. Eräissä maissa, kuten Ranskassa, Italiassa ja Neuvostoliitossa oli maailmansotien aikana käytössä virallisia kenttäpostiehiöitä. Postikortin myyntihintaa vastaava kohopainettu väritön 10 leptan arvoleima näkyy kortin kuvapuolella oikeassa yläkulmassa. Akropolis-kukkula hallitsee Ateenan kaupungin siluettia. Baijerilainen viiden pfennigin yksityisestä tilauksesta postin valmistama ehiökortti oli myynnissä vain 14.-19. Sveitsiläinen ehiökortti toimitettiin pikalähetyksenä, pikakuljetusmaksu on maksettu lisämerkein. Artikkelin kirjoittajalta kului yli 15 vuotta tämän melko harvinaisen ehiökortin löytämiseen!
teollistuminen ja talouskasvu, tuotantotalous ja sen kollektivisointi, maaseuden talonpoikien kouluttaminen, lukutaidon kehittäminen, tekninen koulutus, säästäminen ja lastenhoito. Ehiöiden esittämisessä aihekokoelmissa kannattaa kuitenkin pysyä kohtuudessa. Ehiöillä on monipuolisesti käytettynä suuri vaikutus aihekokoelman koko aineiston monipuolisuuteen. Esimerkiksi talvija jatkosodan ajan suomalaiset kenttäpostikortit, Kansanapu ja Työn ja taistelun laina -sarjat, eivät ole virallisia ehiöitä, vaan yksityisiä painotuotteita. Paro-ehiö, jotka valmisti yksityinen yhtiö nimeltä Paro. Kymmenen sentin ehiön myyntihinta postissa oli viisi senttiä. Ehiöiden pakkauskääreet voivat myös olla ehiöitä, tällaisia esiintyy mm. Tällaisia kenttäpostikortteja ei yleensä pidä esittää aihekokoelmissa, ei varsinkaan käyttämättöminä. Mainosehiöihin on painettu yksityisiä tai postin omia mainoksia. Tunnetuimpia ja samalla aihefilatelistien arvostamia mainosehiöitä ovat Venäjän keisarikunnan aikaiset taitettavat mainosehiöarkit, ranskalaiset mainoskorttikirjeet 1890-luvulta, Viron Paro -korttikirje-ehiöt, belgialaiset Publibelmainosehiökortit, japanilaiset Echo-mainosehiökortit, italialaiset vuosien 19201922 mainosehiökortit. Ehiökorttien ja -kuorien aiheina olivat mm. Neuvostoliiton postija lennätinlaitoksen vuonna 1932 julkaiseman propagandaehiökortin (korttityyppi VII) nimellisarvo vastasi tavallista kaupunkien välistä postitaksaa. Niitä valmistettiin 28 erilaista sarjaa. Italian armeijan kenttäpostin virallinen kuvakorttiehiö vuodelta 1917. Suomen Postimerkkilehti 8 1/2017 minkin yksityisiä painotuotteita, joissa on arvoleiman kaltainen painatus. Jos ehiövihkon kannen kuva sopii aiheeseen, on se hieno löytö aihekokoelmaan. Harvemmin aihekokoelmissa näkee ehiövihkoja, joita on ollut käytössä etenkin Belgiassa, Sveitsissä, Saksassa ja Neuvostoliitossa. ”Maret-paperossi on tupakoitsijan paras kumppani”. Neuvostoliitossa elettiin silloin pakkoteollistumisen, maatalouden kollektivisoinnin ja ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikaa. Korttikirje-ehiö on Viron Punaisen Ristin tilaama ns. Neuvostoliitossa oli vuosina 19271934 käytössä kuvallisia propagandaehiökortteja ja -kuoria. Erilaisuus on rikkautta ehiöissäkin! Ehiöiden kaltaisia filateelisia kohteita Ehiöiden edeltäjiin ja ehiöiden kaltaisiin kohteisiin, joita voidaan myös pitää ehiöinä, katsotaan kuuluviksi mm. Uudemmista mainosehiöistä mainittakoon intialaiset Meghdoot-mainosehiökortit. Iskurityöläiset Avtodor-yhteisössä rakensivat uusia teitä tiejyrillä ja muilla tienrakentamisen välineillä. Bersaglieri-joukot (nimensä mukaisesti “tarkka-ampujat”) olivat Italian armeijan jalkaväkiyksiköitä, jotka kehittyivät nopeasti liikkuviksi ja itsenäisesti toimiviksi erikoisjoukoiksi. Kuvan ehiö (sarja nro 7) on lähetetty Yhdysvaltoihin, postimaksu on kymmenen senttiä yli tuolloin voimassaolleen taksan.. – Venetsian tasavallan “AQ” (acque) ennaltamaksetut kirjearkit (1608-1797) – Sardinian Cavallini-postileimapaperit (1818) – lehtipainomitätöinnit (Ranska, Itävalta) – toisen maailmansodan aikaiset airgraphit (Iso-Britannia) ja V-mailit (Yhdysvallat) – postisanomat eli postogrammit (Belgia, Ruotsi) – kansainväliset vastauskupongit (kaikki UPU:n jäsenvaltiot) – kyyhkyspostin erikoisehiöt (Uusi Seelanti) – postisiirtokuoret (Belgia, Ranska, Saksa) ”Osallistujien työllä – iskurityöllä – lopetamme teiden puutteen! Kaikki työläiset ’Avtodorissa’!”. Virallisten kenttäpostiehiöiden erottaminen yksityisesti valmistetuista on käytännössä mahdotonta ilman ehiöluetteloiden apua. Neuvostoliiton 1960ja 1970-lukujen kuvakorttiehiöitä sisältävissä ehiöpakkauksissa. On parempi esittää mahdollisimman monta erityyppistä ja eri tarkoitusta varten julkaistua ehiötä kuin suuri määrä samantyyppisiä ehiöitä, esimerkiksi kohtuullisen helposti saatavilla olevia itäblokin maiden sivukuvallisia ehiökuoria. Käytettyinä niitä voi esittää, esimerkiksi niistä ilmenevien kenttäpostin merkintöjen takia
– sotavankipostin ehiöt (Saksa, Neuvostoliitto ym.) – postitoimen tuottamat sähkeet (esim. Jopa kansainväliset vastauskupongit voivat olla aihefilatelian kannalta kiinnostavia. Belgiassa, Intiassa, Italiassa, Latviassa, Ranskassa, Portugalissa ja Saksassa. Jotta sähkelomakkeen voi esittää, kannattaa ensin selvittää kyseisen maan ja aikakauden lait ja säädökset sähkeiden käytöstä. Maissa, joissa lennätinpalvelu oli osa postitoimea, käytetyt sähkelomakkeet ja -kuoret ovat postaalista alkuperää ja siten niitä voi esittää myös aihekokoelmissa. Kaikkia näitä kohteita voi esittää aihekokoelmissa. Publibel-mainosehiöitä julkaistiin 2 790 erilaista.. Isossa-Britanniassa onnittelusähkeet tulivat käyttöön vuonna 1935. Viime vuosina filateelisille markkinoille on tullut loputon määrä moderneja kiinalaisia kuvakorttiehiöitä. Venäjän keisarikunnassa vuonna 1899 julkaistun taitettavan mainosehiöarkin myyntihinta oli viisi kopeekkaa ja postitusarvo seitsemän kopeekkaa. Sen sijaan aihekokoelmissa tavataan harvoin muita postin kuitteja, kuten paluukuitteja, vastaanottotai saantitodistuksia. Se on kooltaan pienempi kuin vuoden 1951 jälkeen julkaistut Belgian postin Publibelagentuurilla valmistuttamat ehiökortit. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kuiteissa on harvoin aiheeseen liittyvää kuvitusta. Toisaalta Kiinassa ja Japanissa julkaistaan myös suuria määriä virallisia ehiökortteja, joita käytetään uuden vuoden arpajaisten lipukkeina. Korttien myynnistä saadut tuotot tilitettiin työttömien hyväksi. Mainossähkeitä on ollut käytössä 1920-1930 -luvuilla mm. Belgialainen mainosehiökortti numero 749 vuodelta 1948. Ensimmäisen Rooman mallin (1907-1930) mukaisissa näyttävissä vastauskupongeissa vertauskuvallinen naishahmo kuljettaa postia maanosasta toiseen, taustalla on upea täystakiloitu purjelaiva. Korteissa on virallinen arvoleima, mutta kuvapuoli on yksityisesti tulostettu. Kuvan ehiö on postitettu Berniin, lisämaksu kolme kopeekkaa on maksettu postimerkein. Eniten aihefilatelisteja luonnollisesti kiinnostaa kuvalliset sähkeet, kuten onnittelusähkeet ja mainossähkeet. Ehiössä mainostetaan Vekovar -paineilmarenkaita, jotka olivat tuolloin uusinta uutta. Suomessa käytettiin postin luvalla Tilgmannin kirjaja kivipainon valmistamia mainossähkeitä vuodesta 1922 alkaen. Ehiöt julkaistiin Venäjän keisarin Aleksanteri III:n puolison keisarinna Maria Fjodorovnan lastenkodin hyväksi. Suomessa Postija telelaitoksen julkaisemat sähkeet). Tällaisia yksityisesti valmistettuja kuvakorttiehiöitä ei pidä esittää aihekokoelmissa. 9
Vaikka Mulready-ehiöiden mainokset ovat jälkipainettuja, on niiden esittäminen aihekokoelmissa sallittua. Kun mainostoimistot, paperikaupat, vakuutusyhtiöt ja muut yksityiset toimijat ostivat Mulreadykirjearkkeja postista suurissa erissä, ne saivat pienen alennuksen paperista peritystä lisähinnasta. Ehiöt ovat jälkipainettuja, mutta niiden myyntiin oli Ranskan postin 5.12.1887 päiväämä lupa.. Mainoehiöiden yksityisiä ominaisuuksia ovat mainokset, joiden sisällöllä ei ole merkitystä postin toimintojen kannalta. Ranskalaisia 1880-1890 -lukujen korttikirjeitä, joissa on yksityisiä mainoksia, myytiin tupakkakaupoissa alennetulla hinnalla postiasioista vastaavan ministerin valtuutuksella. Esimerkiksi mainosehiöiden postaaleja ominaisuuksia ovat arvoleima ja muut postitoimeen liittyvä painatus. Edition” -sarjan korttikirje-ehiö, jonka nimellisarvo oli 15 c ja myyntihinta 10 c. Kaikki Mulreadyehiöarkkien ja -kuorten mainokset ovat jälkipainettuja. Mulready-ehiöt joutuivat pilkan kohteiksi heti niiden tultua myyntiin. Rajatapauskohteen voi esittää aihekokoelmassa, mikäli ei ole olemassa mitään muuta filateelista aineistoa, jolla voi kuvata jonkin tärkeän kohteesta ilmenevän ja aiheeseen liittyvän tärkeän yksityiskohdan. Erotus katettiin yksityisiltä yrityksiltä saaduilla mainostuloilla. Monet mainostetuista tuotteista, kuten Patent Aquatic Life Hat, joka pystyi estämään neljä henkeä hukkumiselta, ovat nykyajan ihmiselle täysin outoja, mutta sitäkin kiehtovampia. Hinnan erotus Vuonna 1936 Isossa-Britanniassa julkaistu kansainvälinen vastauskuponki, jonka myyntihinta oli kolme pennyä. Mainosehiöiden myyntihinta oli tyypillisesti hieman alempi kuin arvoleiman osoittama maksuarvo. Sen pystyi vaihtamaan halvimpaan ulkomaan taksan postimerkkiin Brittiläisen kansainyhteisön alueella. Mainostoimistoja ja paperikaupat saivat tuloja myydessään kirjearkkien kääntöpuolen tyhjää tilaa mainoksia varten. Mulready-ehiö on varmasti tunnetuin rajatapauskohde. Ranskalainen vuonna 1888 julkaistu “La Missive 10. Aihefilatelian piirissä tällaisia kohteita kutsutaan rajatapauskohteiksi. Niitä pidettiin valtion yrityksenä kontrolloida kirjekuorten tarjontaa ja siten tiedonkulkua, olihan postireformin myötä valtio saanut monopolin postin kuljetukseen. Kaikki jälkipainetut ehiöt eivät ole rajatapauskohteita. Suomen Postimerkkilehti 10 1/2017 Rajatapauskohteet Eräät kohteet vastaavat vain jossakin määrin aihekokoelmiin sopivan aineiston määritelmää. Pian pilapiirtäjät valmistivat ensimmäiset Mulready-ehiöitä muistuttavat vitsikkäät karikatyyrit. Tällaisen rajatapauskohteen esittäminen edellyttää aina perusteellista filateelista selvitystä kohteeseen liittyvän tekstityksen avulla. Kansainväliset vastauskupongit ovat filateelisia kohteita, jotka katsotaan kuuluvan ehiöihin. Mulready-ehiöiden karikatyyrit ovat kiinnostava postihistoriallinen kuriositeetti: ne eivät ole ehiöitä, vaan kirjekuoria, joiden postimaksu piti maksaa postimerkeillä. La Gauloise on perinteinen, vuonna 1783 Périgueuxissa kehitetty likööri. Se johtuu Mulready-ehiöiden erityisasemasta filatelian piirissä. Mainoksissa kaupataan kaikkea sitä, mitä on ollut saatavilla vuoden 1840 viktoriaanisessa Englannissa. Joissakin tapauksissa niitä on valmistettu, myyty ja käytetty postin luvalla. Näin ehiöitä voitiin tarjota suurelle yleisölle alennettuun hintaan. Niillä on yleensä sekä joitakin postaaleja että ei-postaaleja (yksityisiä) ominaisuuksia. Niiden esittämiseen aihekokoelmissa pitää suhtautua suurella varauksella
Joko ehiön saatavuutta ja käyttötapaa ei tuoda lainkaan ilmi tai ehiön käyttötarkoitus jää kokonaan selvittämättä. Coronation Aerial Post -mainospostikortit, joihin on kiinnitetty postimerkki ja joiden kuvapuolella on mainoksia, otettiin käyttöön postin toimesta ehiöiden korvikkeena: tapahtumaa juhlistavia varsinaisia ehiöitä ei yksikertaisesti ehditty painaa ajoissa! Rajatapauskohteet ovat mielenkiintoinen ja keskustelua herättävä lisä aihekokoelmiin. Monista muista aihefilatelisteja kiinnostavista ehiöistä voi olla vaikeaa löytää valmiiksi koottua tietoa. Michel on julkaissut Euroopan ehiöitä koskevia luetteloita. Tällaisia kokoelmia näkee joka FIP-tason näyttelyissä. Tässä suhteessa aihefilatelistien tulee ottaa mallia varsinaisista ehiökokoelmista. Posti päätyi hätäratkaisuun, koska ei ehtinyt painaa tapahtumaa juhlistavia varsinaisia ehiöitä. Aihekokoelmassa voi saada paljon anteeksi, mikäli osoittaa tietävänsä kohteen todellisen luonteen. Kaikki tällaiset ehiökortit ovat jälkipainettuja. syyskuuta 1911 Hendonin ja Windsorin välisen ensimmäisen postilennon kunniaksi erityisiä muistokortteja, joiden postimaksu oli 1/2d ja myyntihinta 6 1/2d sekä muistokuoria, joiden postimaksu oli 1d ja myyntihinta 1/1d (13p). Ison-Britannian posti valmisti 9. Ehiökortteja käytettiin yhtiöiden tunnetuksi tekemiseen ja osakkaiden tiedottamiseen. Ehiöiden määrittely usein puutteellista Tyypillisessä aihekokoelmassa ehiöt ovat usein puutteellisesti määriteltyjä. Joskus arvoleima on hieman vinossa muuhun painatukseen verrattuna, mikä voi aiheutua siitä, että arvoleimaa painettaessa muuten valmiiksipainetut kortit tai kuoret eivät ole olleet täsmälleen samassa asennossa. Aihefilatelian sääntöjen tiukan tulkinnan mukaan tällaisten ehiöiden esittäminen aihekokoelmissa ei ole sallittua. Windsorin ja Hendonin välillä Englannissa kokeiltiin ensimmäisen kerran lentopostin kuljetusta syyskuussa 1911. Mulready-ehiöistä, Venäjän keisarikunnan aikaisista mainosehiöarkeista, Neuvostoliiton propagandaehiöistä, Saksan keisarikunnan ja Baijerin kuningaskunnan kuvakorttiehiöistä, Italian ja Ranskan virallisista kenttäpostiehiöistä, Kreikan kuvakorttiehiöistä ja belgialaisista Publibel -mainosehiöistä. Niiden esittäminen aihekokoelmissa edellyttää aina perusteellista filateelista selvitystä. Syynä oli sodan jälkeen nopeasti muuttuneet postitaksat: arvoleimaa ei kannattanut painaa etukäteen. Korttikirjeiden myyntihinta oli viisi centimeä alle postimerkin nimellishinnan. Korttien kääntöpuolella on yksityisten yritysten mainoksia.. Näyttävistä etusivun mainosten aiheista mainittakoon vermutti, olut, farmaseuttiset tuotteet, polkupyörän renkaat ja Atlantin ylittävät valtamerilinjat. Erikoisluetteloita on saatavilla mm. 11 katettiin mainoksista saaduilla tuloilla. Mikäli kaikesta huolimatta haluaa esittää yhden tai korkeintaan muutaman tällaisen kohteen kokoelmassaan, on syytä määritellä kohteiden luonne huolellisesti. Italiassa vuosina 1921-1923 yksityisesti painetut korttikirjeet ovat ehiöiden kaltaisia. Ehiöt julkaistiin ja niitä käytettiin kuninkaallisella luvalla. Kohdetta tarkastelemalla voi esimerkiksi päätellä, onko arvoleima lyöty kohteelle ennen vai jälkeen muun painatuksen. Niissä ei ole ehiöiden valmiiksi painettua arvomerkintää, vaan niihin on liimattu tarkoitusta varten lisäpainettu postimerkki, jossa on B.L.P. Joskus ehiön alkuperän voi tunnistaa sen fyysisten ominaisuuksien perusteella. Rautatieja höyrylaivayhtiöillä oli Kanadan liikenneministeriön postitoimesta vastaavan ministerin lupa painaa ehiökortteihin yksityisiä sivukuvia 1800-luvun lopulta aina 1920-luvulle asti. Määrittelemällä nämä tiedot kohteeseen liittyvässä filateelisessa tekstissä voi tuoda esille omia filateelisia tietoja. Monissa maakohtaisissa postimerkkiluetteloissa ehiöt on luetteloitu postimerkkien tapaan. (Busta Lettera Postale) -lisäpainama. . Rajanveto yksityisestä tilauksesta valmistettujen ja yksityisesti jälkipainettujen ehiöiden välillä voi olla eri maissa voimassa olleiden määräysten kirjavuuden vuoksi hyvin vaikeaa. Toisaalta on myös esitetty kaikkien jälkipainettujen ehiöiden hyväksymistä aihekokoelmiin, koska rajanveto joissakin tapauksessa on lähes mahdotonta. Joissakin muissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, kaikki mainoksia sisältävät ehiöt ovat yksityisesti jälkipainettuja. BLP-korttikirjeistä tekee kiinnostavia niissä esiintyvät lukuisat mainokset, joita on ehiön kaikilla sivuilla sekä erillisessä kirjelomakkeessa. Aihekokoelmien tyypillisimmät ongelmat liittyvät puutteisiin filateelisen tiedon esille tuomisessa. Ainoa koko maailman ehiöt kattava luettelo on Higgins & Gage, jonka 19 osaa julkaistiin vuosina 1964-1986. Joissakin maissa (Saksa, Itävalta) on julkaistu paljon sekä yksityisestä tilauksesta valmistettuja että jälkipainettuja ehiöitä
Vain leimojen käyttöaikojen tunteminen paljastaa väärenteet. Grankullan venäläisleimaa halkaisijaltaan 25 mm käännetyin päiväyksin tunnetaan mallin -82, -89 ja -91 merkeillä. ”Var snäll och spara kortet åt mig för min samling.” Allekirjoittajana Rich. Ehiöt on varustettu tekstillä, jossa pyydetään säästämään kortit lähettäjälle kokoelmaa varten. Leimat on tehty aidoilla leimasimilla käännetyin päiväyksin. Hoplaks -venäläisleimaa halkaisijaltaan 25 mm käännetyin päiväyksin esiintyy mallin -89 ja -91 merkeillä sekä mallin -85 kaksoisehiöillä. Suomen Postimerkkilehti 12 1/2017 Lisää jälkileimattuja Suomen merkkien väärenteitä, tekeleitä ja leimautuksia. Granberg.. Grankullan toimipaikka on saanut päivämääräleimasimen vasta 1.9.1908. Numerossa 6/2016 kävimme läpi ensimmäisen osan leimaväärenteistä. Lähetyksillä tunnetaan mallin -91 sekapostitteita, jotka on osoitettu Granberg nimiselle henkilölle sekä mallin -01 kaksoisehiöitä. Teksti ja kohteet Hannu Elo S arjan tässä osassa jatkamme kaksirenkais-, Finlandja venäläisleimojen leimaväärenteiden esittelyä. Osa 4 SP-lehden viime vuoden numerossa 4/2016 kerroimme mestariväärentäjä Francois Fournierin ja numerossa 5/2016 muiden vähemmän osaavien väärentäjien suomimerkeistä. Monien leimausten takana niin tässä kuin edellisessäkin osassa on sama tunnettu filatelisti, joka omia tutkimuksiaan varten oli saanut käyttöönsä aitoja leimasimia, joilla sitten päivämääriä muuntelemalla luotiin valtava määrä leimaväärenteitä. Kaikki tämän juttusarjan esimerkit ovat Hannu Elon väärennekokoelmasta. Tässä osassa esittelemme niitä lisää
Helsinfors-Finland leimaa, päiväys aina 9.V.99., tavataan mallin -91 merkeillä ja saman mallin osoitteettomilla että osoitteellisilla ehiökuorilla ilman tuloleimaa. Merkit ja ehiöt ilmestyivät vasta myöhemmin. Helsinfors-Helsinki venäläisleimaa halkaisijaltaan 27 mm tavataan usein mallin -89 ja -91 nelilöillä. Leimatyyppi tuli käyttöön vasta vuonna 1907. Kolikkomäen venäläisleima. Taivassalon ja Pielijärven venäläisleimat takaisin käännetyin päiväyksin. Leiman aitoa käyttöä ei toistaiseksi tunneta.. Päiväys on aina KI 21 8.II.91. Toimipaikka avattu vasta 1.6.1901. Tässä 25.V.01. Sourun venäläisleimassa päiväys aina 17.III.97. Osoitteettomia ehiökuoria löytyy samalla leimalla. Padasjoen venäläisleima tuli käyttöön vuoden 1894 alusta. 13 Sarjan edellisessä osassa kävimme läpi seuraavat leimat: Ilmolan kaksirenkaisen, Åbon kaksirenkaisen, Pötyän Finland-leiman, Liedon venäläisleiman ja HelsingforsHelsinki venäläisleiman. Helsingfors-Finland Suomi -leimaa tavataan mallien -89 ja -91 merkeillä ja myös rengasmerkkien nelilöillä. 1910-luvulla toimipaikan virkailija leimasi leimattavaksi lähetetyt merkit toivotulla leimavuodella, tässä vuoden 1892 päiväyksin. . Tammisuon venäläisleima, tyyppi 02
Postimerkkialbumi hyvin moneen sivistyneeseen suomalaiseen kotiin! Eikä vain lastenkamariin, vaan myös isännän työpöydälle. Vuonna 1919 julkaistut Aunuksen päällepainamamerkit herättivät filateelisissa piireissä vilkasta keskustelua. Aloitamme tässä numerossa sarjan, jossa käsitellään menneitä vuosikymmeniä ja tekijöitä lehden kunniakkaalta satavuotiselta taipaleelta. Porvoolainen kustantaja Werner Söderström Oy toi markkinoille tammikuussa 1920 suomenkielisen postimerkkilehden, jonka päätoimittajana toimi omien sanojensa mukaan ”innokas postimerkkeilijä” Olla Teräsvuori. Kaikki aiheita, jotka tämän päivänkin lehdessä olisivat ajankohtaisia. Nythän taitaa nykynuoriso hieman huvittuneena seurata meidän ”vanhusten” puuhailua. Näin myös Suomen Postimerkkilehden ensimmäisissä numeroissa. Olla Teräsvuori puolestaan totesi niiden kuuluvan kerättäviin postimerkkeihin, kuten muutkin ”nykyisten sekamelskaisten aikojen merkki-ilmestykset”. Suomen Postimerkkilehti 14 1/2017 Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1920-luku Suomenkielinen postimerkkilehti perustetaan Suomen Postimerkkilehden sadas vuosikerta näkee päivänvalon jo kahden vuoden kuluttua. Eiköhän sellainenkin joskus julkaistane!” Ainakin tuo viimeinen toivomus on toteutunut. Helsinfors Frimärkssamlare Föreningen (HFF) totesi merkit pelkäksi humpuukiksi. Ankarassa taistelussa isänmaansa vapauden puolesta he miehittivät osia Laatokan itäpuolella olevasta Olonezin (Aunus) kuvernementista. Aidosti kulkenutta Aunus-kuorta Olla Teräsvuori piti todistuskappaleena merkkien käypäisyydestä. Teksti Seppo Evinsalo H iljattain itsenäistyneessä Suomessa oli postimerkkien kauppa ja filateelinen harrastustoiminta saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että maassa nähtiin tarve suomenkielisen postimerkkilehden perustamiseen. Lopuksi hän totesi ylevästi: ”Postimerkkiaskartelu on kehittävää, miellyttävää ja hyödyllistä ajanviettoa, sellaista, jota jokaisen kansalaisen sopii harjoittaa. Teräsvuori myös patisti kokeneempia filatelisteja lehden avustajiksi: ”Jotta hekin pääsisivät tästä uudesta lehdestä innostumaan, olisi toivottavaa että he kirjoittaisivat meille pikku tutkielmia rakkaalta alaltaan.” Hän luetteli aiheita, joista mielellään julkaisisi juttuja: Vanhat postileimat, suomalaisten postimerkkimallien suunnittelijat, merkkien värivivahteet, keräilijöiden omat kokoelmat jne. Kehoitus Suomen Postimerkkilehden numerossa 2 tammikuussa 1920. 336 sivua vuonna 1920, 340 sivua vuonna 1921. Entä mitä sanottaisiin suomalaisesta postimerkkialbumista. Suomen ulkomailla olevia lähettiläitä ja konsuleita pyydämme pitämään tätä lehteä vastaanottohuoneen pöydällä ”alkuasukasten” nähtävänä.. Turussa vuonna 1918 perustettu ruotsinkielinen Finska Filatelisten oli myös alkanut julkaista suomenkielisiä kirjoituksia, joten oman lehden saaminen oli vain ajan kysymys. Vuodet 1920-21 Päätoimittaja: Olla Teräsvuori Kustantaja: WSOY Lehden koko A5. 24 numeroa vuodessa, joista osa kaksoisnumeroita. Hän myös lainasi saksalaisen Illustriertes BriefmarkenJournalin artikkelia, jossa todettiin mm: ”Myöskin Suomella on sotamerkkinsä. Ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa hän totesi muunmuassa: ”Filatelia on meillä suomenkielisissä piireissä hyvin huomattavassa määrin vielä pelkästään nuorten koulupoikien ja -tyttöjen askartelua, jolle vanhemmat ja viisammat vain hymyilevät” Tämän lausahduksen voisi nyt liki sadan vuoden kuluttua kääntää toisinpäin
Mikkolan lokakuussa 1919 suorittamasta lentopostimatkasta Sortavalasta Muurmanille ja takaisin. Esimerkiksi vuonna 1920 lehden kulloisessakin numerossa kaksi kolmasosaa sivuista oli filateelisia ilmoituksia. Siispä ryhdyttiinkin Suomen Filatelistiseuran taholla tarmokkaaseen toimintaan; ja mainittava on myös, että tieto lehtemme mahdollisesta lakkaamisesta sähköistytti mieliä muuallakin. Tämä retki jäi ainoaksi, mutta suunnitelmissa oli jatkaa lentoja myöhemmin. Mustan listan julkaiseminen, jossa jokaisessa numerossa julkaistiin nimeltä filatelisteja, jotka olivat lukijoiden ilmiantamia ”pettureita ja huijareita”, eli nähtävästi vaihtotoiminnassa tai merkkien myymisessä huijanneita. Vuoden 1921 viimeisessä kaksoisnumerossa 23-24 Olla Teräsvuori kirjoitti kustantajansa Werner Söderström Osakeyhtiön päättäneen lopettaa Suomen Postimerkkilehden kustantamisen: ”Meistä tuntuisi mahdottomalta, että Suomen Postimerkkilehti kuolisi. Kuten me kaikki tiedämme tämä ajatus ei koskaan toteutunut. Maamme on päässyt valtamerelle, jossa maailmankauppa kulkee. 15 . Vuoden 1921 numerossa 5 heitettiin ilmoille ajatus Petsamon merkin julkaisemisesta: ”Meidän maamme historiassa Tukholmassa toiminut nk. Mallénin postiljooni, joka toimitti jalkapostina paikallispostia kaupungissa vuodesta 1838 vuoteen 1856. Numerossa 2/1920 julkaistiin kuva kapteeni V. Kuvitusta artikkeleihin Helsingin postista ja postimerkeistä, joita julkaistiin pitkänä sarjana lehden useassa numerossa. Vireä postimerkkien kauppiastoiminta sekä Suomessa että lähialueilla toi lehteen runsaasti alan ilmoittelua. Lehden toisessa numerossa päätoimittaja kehoitti perustamaan postimerkkikerhoja myös muualle Suomeen: ”Kuulemme kuiskauksia ettei maaseutukaupungeissa postimerkkihulluja ole muut kuin koulupojat; olisikohan heistä klubin perustajiksi!” Ja hän vastasi, että kyllä on ja oikeassahan hän olikin, kun nyt katsoo Suomen Filatelistiliiton jäsenkerhojen sijoittumista koko Suomen alueelle. on Petsamon Suomeen liittäminen aivan tavaton tapaus. Ei taitaisi nykyisessä Suomessa olla enää hyväksyttävää ja voisi siinä häkki kutsua päätoimittajaa. Samassa numerossa aloitettiin myös ns. Tämän Mallénin kaupunkipostin katsottiin toimineen mallina myös Helsingin kaupunginpostille. (Esim. Viipurista ja Tampereelta tuli lyhyt huudahdus: se ei saa tapahtua!)” Petsamosta postitettu kirje oli saanut seuraksi myös Ivalon leiman, sillä Petsamoa yhä pidettiin rajantakaisen alueena.. Jos yleensäkin maatamme on kaikin voimin tehtävä ulkomailla tunnetuksi, niin kai ennen kaikkea tätä seikkaa silmälläpitäen.” Ja ratkaisuksi tunnetuksi tekemiseen lehti tarjosi Petsamon oman postimerkin julkaisemista
1924, 120 sivua v. Todisteeksi julkaistiin myös kuva aidosti kulkeneesta kirjeestä. Vuoden 1921 lehdissä julkaistiinkin joka numerossa luettelo seuran uusista jäsenistä ja muustakin seuran toiminnasta. Numerossa 11/1922 aloitettiin ”Tarjouksia yksityiskokoelmista” -niminen palsta, jolla jäsenet pystyivät myymään omia merkkejään lukijoille. Vainio (1926-27) ja uudelleen Sulo Kinnunen (1928-29) Lehden koko A5. 1929 Teksti Seppo Evinsalo S uomen Filatelistiseuran järjestäytymiskokous pidettiin Helsingissä tammikuun 18 p:nä 1921. Petsamon omien merkkien jäätyä toteutumatta paljon palstatilaa annettiin sekä Aunuksen että Karjala-merkkien saamiseksi hyväksytyiksi keräilyalueiksi. Vuoden 1922 ensimmäisessä numerossa lehden uusi päätoimittaja Einar Fieandt kirjoitti mm. Artikkeleita julkaistiin sen vuoksi myös saksan-, ranskanja englanninkielisinä. 200 sivua vuonna 1922, 184 sivua v. Jo edellisvuoden lokakuussa oli pidetty neuvottelukokous seuran perustamisesta ja saman vuoden joulukuun 18 p:nä seuran säännöt päätetty ja virkamiehet valittu. Lehti otti voimakkaasti kantaa, jotta Suomeen saataisiin muiden Eurooppalaisten maiden kaltaisia hyväntekeväisyymerkkejä. 1923, 112 sivua v. Merkin oli suunnitellut Hannes Malin.. 1928, 76 sivua v. 1927, 116 sivua v. Vuoden 1922 Punaisen Ristin merkkiä myytiin huonosti. Helsingissä pidetyn Esperanttokongressin vuoksi vuoden 1922 numerossa 8 pääkirjoitus Aunus-merkeistä julkaistiin esperantoksi. 12 numeroa/vuosi, joista osa kaksoisnumeroita. Samassa yhteydessä päätettiin Suomen Postimerkkilehden olevan jatkossa seuran virallinen äänenkannattaja. Tällä haluttiin tehdä merkeistä keräilykelpoisia myös muualla. Suomen Postimerkkilehti 16 1/2017 Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1920-luku Suomen Filatelistiseura ottaa vetovastuun Vuodet 1922-29 Päätoimittaja: Einar Fieandt Kustantaja: Sulo Kinnunen, (1922-25) Väinö I. Se oli pettymys myös SP-lehdelle, joka oli voimakkaasti puoltanut hyväntekeväisyysmerkkien julkaisemista. seuraavasti: ”Niin lupaamme sen: Suomen Postimerkkilehti jatkuu Suomen Filatelistiseuran aloitteesta, joka ensinnä sai tietää Werner Söderström Oy:n päättäneen lakkauttaa lehden, joka on ollut seuran äänenkannattaja. 1926, 112 sivua v. 1925, 124 sivua v. SF toimi myös Aunus-merkkien aitouttajana ja lukijoita pyydettiinkin lähettämään merkkinsä tutkijalautakunnan tarkastettavaksi. Lehden aineisto muuttui enemmän filateelista tutkimustietoa ja kerhojen toimintaa sisältäväksi ja sivumäärät ja aihepiirit supistuivat huomattavasti Teräsvuoren aikaisista lehdistä. Lehdelle on onnistuttu saamaan kustantajaksi ylioppilas Sulo Kinnunen Lappeenrannasta.” Näin alkoi Suomen Filatelistiseuran, Viipurin Postimerkkikerhon ja Tampereella toimivan Suomen Postimerkkeilijänyhdistyksen taival Suomen Postimerkkilehden taustavoimina. Tuloksena keskusteluista on ollut, että aije parhaiten ratkaistaan Suomessa toimivien suomenkielisten kerhojen, yhdistysten ja seurojen yhteistyöllä. Sulo Kinnunen Vuonna 1923 ilmestyi SP-lehden oma kirjeensulkijamerkki, jolla yritettiin paikata lehden hiipuvaa taloutta. Tämän vuoksi ei ollut ihme, että Olla Teräsvuori kääntyi yhdistyksen puoleen saatuaan tiedon kustantajansa WSOY:n vetäytymisestä lehden julkaisemisesta. SP-lehti julkaisi numerossa 5/1922 useankielisinä käännöksinä Karjalan Keskushallituksen Suomen Filatelistiseuralle lähettämän kirjeen, jossa selvitettiin Karjala-merkkien julkaiseminen ja postinkulku Suomen ja Karjalan välillä
Kolmen julkaistun lehden jälkeen lehden ilmestyminen keskeytyi puoleksi vuodeksi. Myös ulkomaalaiset luettelokustantajat ilmoittivat säännöllisesti uusien luetteloidensa julkaisemisesta. Vuoden 1924 alussa kustantaja Sulo Kinnunen ilmoitti lopettavansa lehden kustantamisen ja SF päätti jatkaa omin voimin. Viipurin Postimerkkikerho vetosi filatelisteihin lehden pelastamiseksi. Ja sekin mitä siellä on vanhimmista, on huonoja uusintapainoksia. Vuoden 1928 ensimmäisessä numerossa kerrottiin kauan kaivatun Postimuseon perustamisesta Suomeen (Yrjönkatu 5). Lentopostimerkkien ehdotelmia kilpailuun tuli 51 kappaletta. Näin saatiin vuodessa julkaistuksi kuusi numeroa yhteiseltä sivumäärältään vaatimattomat 112 sivua. Lehden ja kerhojen vetoomus SP-lehden tilaamisesta filatelisteille tuottikin tulosta ja vuoden 1927 ensimmäistä numeroa painettiin 5 000 kpl ”propagandapainoksena”, osin ruotsinja saksankielisinä. ”Suomalaisen normaalikokoelman pitäisi käsittää n. On enemmän kuin surkeaa, jos tuollaista sotkua näytetään ulkomaalaisille Suomen Postimuseossa.” B. Samoin lehden aneemiseen ilmeeseen luvattiin parannusta runsaammalla kuvituksella. Suomen Filatelistiseura ja ruotsinkielinen HFF saivat osallistua uusien suomalaisten merkkien kilpailuun osallistuneiden merkkien arviointiin. kuvamerkeistä ei yhtäkään sellaisenaan koskaan julkaistu, kuva-aiheista kuitenkin myöhemmin toteutuivat Olavinlinna, Viipurinlinna ja Turun tuomiokirkko. Lehden kustantajana miltei koko 20-luvun toiminut Lappeenrantalainen filatelisti Sulo Kinnunen oli myös aktiivinen kauppias. Vuosi 1925 ei ollut edellisvuotista helpompi ja loppuvuoden numeroissa mm. Tämän jälkeen Kinnunen kustansikin loput lehdet kolmena kaksoisnumerona. Lehden hiipuvaa taloutta yritettiin paikata tarjoamalla eri kerhoille kirjevaihtoa varten SP-lehden omaa 25 pennin hintaista kirjeensulkijaa. Isoista Eksoottisten ulkomaiden keräily oli 20-luvuilla huomattavasti nykyistä suositumpaa. sotamerkkeihin, eli ulkolaisiin lisäpainamiin. Vuodeksi 1926 saatiin lehdelle uusi kustantaja, Väinö I. Aunusja Karjalamerkkeihin. Samalla ilmoitettiin lehden palaavan entisen kustantajansa, Sulo Kinnusen, hoidettavaksi ja lehden luvattiin ilmestyvän säännöllisesti kerran kuukaudessa. Lindholmin ehdotus Olavinlinnasta voitti ensimmäisen palkinnon. Vuoden viimeisessä numerossa kuitenkin jo pahoiteltiin lehden epäsäännöllistä ilmestymistä (6 numeroa) kuluneen vuoden aikana. Hänen myyntiilmoituksiaan julkaistiin lehdessä koko vuosikymmenen ajan.. Saksassa jylläävä hyperinflaatio söi myös postimerkkiharrastusta Suomessa, sillä olihan Saksa ollut merkittävin vaihtoyhteys suomalaisille filatelisteille. Saksan tilanteen johdosta artikkeleita alettiin julkaisemaan myös ruotsiksi, jotta saataisiin naapurimaahan kiinnostusta Suomen filateliaan. Ehdokkaat julkaistiin kuvina numerossa 10-1926. Vainio Hyvinkäältä. 200 merkkiä, mutta tuskin puolet tästä on postimuseomme Suomi-kokoelmassa. 17 . Itse museo oli kuitenkin lehdelle pettymys, varsinkin sen Suomi-kokoelma, joka oli kirjoittajan mielestä enemmänkin ”koulupoika” tasoa. Lehdessä julkaistiinkin paljon vaihtotarjouksia, joissa ulkomaalaiset kauppiaat tarjosivat vaihdossa näitä lisäpainamia vaihdossa esim. Muiden merkkien ehdotelmia vain 46 kpl. Jopa niin, että lehdessäkin varoiteltiin keräilijöitä vaihtamasta harvinaisempia suomalaisia etenkin silloin suosiossa oleviin ns
Kaksivuotisen pestin aikana liikkeen liikevaihto ja asiakaskunta kasvoivat huomattavasti. Ruotsalaisten kokoelmien monteeraus, jotka oli suorittanut rouva Hellman Tukholmasta nähtiin oivana esimerkkinä suomalaisille kokoelmien rakentajille. Kyseinen Insinöörin rouva Dagmar Hellman esiteltiinkin vuoden 1929 kaksoisnumeron 3-4 kansijutussa, otsikolla ”Tunnetuja filatelisteja.” Jutussa hän kertoi aloittaneensa nuorena Tukholmalaisen Harry Wennbergin postimerkkiliikkeessä. Valitettavasti kuvien painojälki sen ajan lehdissä oli melko vaatimatonta. Näyttely oli jaettu seuraaviin luokkiin: Ryhmä A: Postimerkki-yleiskokoelmat Ryhmä B: Postimerkki-erikoiskokoelmat Ryhmä C: Ynnäkekokoelmat (ehiö) Ryhmä D: Koeja uusintapainokset sekä väärennyksiä sisältävät kokoelmat Ryhmä E: Albumit ja merkkeilyvälineet Suurkeräilijä Agathon Fabergé osallistui näyttelyyn yli kymmenellä eri kokoelmallaan. Parin vuoden työskentelyn jälkeen hänet lähetettiin Helsinkiin yhtiön vuonna 1904 Yrjönkatu 16:sta perustaman haaraliikkeen vetäjäksi. Näyttelyn puuhamiehinä olivat toimineet niin SF kuin Viipurin Postimerkkikerhokin. Kokoelman ensimmäisellä lehdellä oli lukuisia ovaaleiden päikköpareja niin käytettyinä kuin käyttämättöminä, myös suurina ryhminä. Naisten osuus filatelistipiireissä oli silloinkin aivan yhtä vähäistä, kuin se on tänäkin päivänä. Seuraavassa numerossa voitiinkin jo kertoa postimerkkinäyttelylle tulevista omista näyttelymerkeistä, joille povattiin suurta menestystä. Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1920-luku ”Mitä olisivat postimerkit ilman keräilijöitä ja mitä olisivat keräilijät, jolleivat he olisi niin hauskoja ja miellyttäviä. JUHLIMME KULTAA Åland Post Frimärken PB 1100 AX-22111 MARIEHAMN T: +358 (0)18 636639 stamps@alandpost.com www.alandstamps.com IFK MARIEHAMN ERIKOISPOSTIMERKIT (eivät sisälly viralliseen julkaisuohjelmaan) SUOMEN CUPIN MESTARIT 2015 Painosmäärä vain 1250 arkkia. 6, jossa näyttelyn juhlalliset avajaiset pidettiin. Myös näyttelymerkkien hurja suosio huomioitiin ja kerrottiin niitä myydyn heti näyttelyn jälkeen nelinkertaisella hinnalla. Suurimman huomion kuvissa sai Agathon Fabergén uskomaton Suomi-kokoelma. www.alandstamps.com Enää vain vähän jäljellä!. Kaikkiaan näyttelyssä vieraili yli 5 000 katsojaa, joista nuoria oli yli 1 000. Suomen ensimmäisen postimerkkinäyttelyn 44 sivuisen luettelon kansilehti. Itse näyttelyn toimeenpanijoiksi tulivat edellämainittujen lisäksi myös Tampereen kerho sekä ruotsinkieliset kerhot. Kokoelma Suomen harvinaisuuksista oli sen ajan suurin tunnettu Suomi-kokoelma. Suomen Filatelistiseuran toiminnasta vuonna 1929 kertovassa jutussa kerrottiin että seuraan oli liittynyt jo toinen naisjäsen, neiti Maijda Schildt, jonka keräilyalueet olivat Suomi ja Venäjä. VEIKKAUSLIIGAN MESTARIT 2016 Painosmäärä vain 1000 arkkia. Vuoden viimeisessä numerossa näyttely käytiin perusteellisesti läpi, myös kuvien kera, niinkuin edellisvuonna oli luvattu. Suomen Postimerkkilehti 18 1/2017 Numerossa 6-1928 iloittiin Suomen ensimmäisen postimerkkinäyttelyn tulosta Helsingin Taidehalliin marraskuussa. Toisinaan olen pitänyt heitä suurina, kiltteinä lapsina, joista minulla on ollut ainoastaan iloa. Lehdessä julkaistiin 1928 enemmän kuvia, kuin aikaisemmin. Kuvassa Taidehallin sali nr. Lukijoita kehoitettiinkin suurin joukoin osallistumaan näyttelyyn. . Useat heistä ovat tosin sittemmin päässeet keräämisessään edelleni, mutta useinhan lapset sen tekevät.” Dagmar Hellman totesi. Valitettavasti sen ajan painojälki ei tuo oikeutta näille jo maailmalle kadonneille harvinaisuuksille
www.alandstamps.com Enää vain vähän jäljellä!. VEIKKAUSLIIGAN MESTARIT 2016 Painosmäärä vain 1000 arkkia. JUHLIMME KULTAA Åland Post Frimärken PB 1100 AX-22111 MARIEHAMN T: +358 (0)18 636639 stamps@alandpost.com www.alandstamps.com IFK MARIEHAMN ERIKOISPOSTIMERKIT (eivät sisälly viralliseen julkaisuohjelmaan) SUOMEN CUPIN MESTARIT 2015 Painosmäärä vain 1250 arkkia
keräilyä varten * Luetteloita ja filateelista kirjallisuutta * Huutokaupan sekä myyjille että ostajille * Arviointija välityspalvelut * Hyvien kulkuyhteyksien päässä sijaitsevan myymälän * Täyden palvelun myös postitse * Aina avoinna olevan verkkokaupan osoitteessa www.kapylanmerkki.fi Käpylän Merkki Oy, Pohjolankatu 1, 00610 Helsinki Puhelin 09 792 851 avoinna ma-pe 10-17, la 9-13 myynti@kapylanmerkki.fi www.kapylanmerkki.fi NORMA. . Uudessa NORMA 2017 postimerkkiluettelossa on mukana myös Suomen rahat Käpylän Merkki Oy, Pohjolankatu 1, 00610 Helsinki Puh 09 792 851, avoinna ma-pe 10 17, la 9 13 myynti@kapylanmerkki.fi www.kapylanmerkki.fi NO RM A SU OM I * FIN LA ND 201 7 POSTIMERKKILUETTELO STAMP-CATALOGUE FRIMÄRKSKATALOG SUOMI * FINLAND _________________ KÄPYLÄN MERKKI OY HELSINKI FINLAND 2017 Käpylän Merkki ostaa ja myy * Postimerkkejä, -lähetyksiä, kokoelmia, eriä, postikortteja, tulitikkuetikettejä, rahoja, kunniamerkkejä sekä muidenkin keräilyalojen kohteita Käpylän Merkki tarjoaa * Laajan valikoiman tarvikkeita postimerkkien, korttien, kuorien, rahojen ym
Musta 10 leimattu. ?. . Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 34 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi ?. . ?. . Ranska (Michel 15) upealla kuorella. Valkoinen paperi hammaste 13,5 Kohde nro 165. . . ?. . . ?. Kohde nro 18. SP Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 16.2.2017 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. ?. Kohde nro 113. . ?. . . ?. ?. 16.2.2017 klo 21.00 Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. . Kohde nro 201. 5 kop ovaali, iso helmi, kuoren takasivulla, aitoutus. . . . . . Tykistön viestijoukkojen asevelisormus 1940-luvulta.. . 21 . . 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 6.2.2017 klo 16.30–17.30 sekä 13.2.2017 klo 16.30–17.30 Kohde nro 2. . VE 62 C. Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. .
Kohde nro 23. Osa Meander-kirjettä. 20.00 39 192610pensininen**W2hakaristi 15.00 40 192725mk**hakaristivesileimaW2 18.00 41 192725mkpostitorviW1leimattu. 7 ruplan pari.. Suomen Postimerkkilehti 22 1/2017 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 34 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Esifilatelia 1 OsaMeanderkirjettä.IlmeisestiLoviisanpaikalliskirje 40.00 SUOMI Soikiomerkit 1856 2 18565kopovaali,isohelmi,kuorentakasivulla 450.00 SUOMI Isohampaiset 1866 3 5penniäleimattu 20.00 4 20kirjeUleåborg12.4.74Kajaaniin 20.00 SUOMI Vaakunamalli 1875 5 5penHforspoststation5.4.82sekahammaste 20.00 6 20psininensekahammaste,leimattu 24.00 7 25paniliininpunainensekahammaste,leimattu 40.00 8 25penBjörneborg3.4.82sekahammaste 36.00 9 32penkarmiinileikkeellä.Stockholmleima 15.00 10 1mkvioletti,Helsingfors6.3.8....hiukantoistaleimaa 14.00 SUOMI Uudet värit 1885 11 5penhieno4-rivilöANK-leimoilla 10.00 12 5pen4kplKirjeelläJärvenpäästä(37)junalla411.88 10.00 13 20penkäyttämätön,pieniliimakkeenjälki 10.00 14 1markka** 15.00 15 1mkpostituorepari 40.00 SUOMI Vaakunamalli 1889 16 25penensiliimakkeella 20.00 17 5mkensiliimakkeellahyväkeskitys 15.00 18 10mkleimattu 20.00 SUOMI Rengasmerkit 1891 19 1kop,3kop,7kop,10kop,14kopja20kopleimatut 18.00 20 4kop,7kopja10kopleimattuina 10.00 21 14kop,20kopja50kopleimatut 14.00 22 1ruplaliimakkeenjälki* 20.00 23 7ruplaamerkki**,liimakealareunassa.Hienokohde 150.00 SUOMI Kotkamerkit 1901-1911 24 1901Pulajulkaisun5penparileimattuna 16.00 25 1907LaivankuvaleimaKotkamerkki10pen 12.00 26 Kotkamerkit19115pen,10penIIIja20penB 12.00 27 20penloistoHeinola1.X.13 6.00 28 20penmalli1911ensiliimakkeella 10.00 29 10mk1.tilapäisjulkaisu.Yläreunassayksilyhythamm. 40 pen vihreä postitorvi W4 nelilö **. Kohde nro 9. 40.00 42 1928KorttiImatraltaTsekkoslovakiaanJälkilähetys 12.00 Kohde nro 1. Kohde nro 12. VE 18. M-85 5 pen 4 kpl kirjeellä Järvenpäästä (37) junalla 4 11.88. 25.00 30 Musta10mkleimattu 18.00 SUOMI Saarisen malli 1917-1929 31 1917Saarismallin25penja5penaikainenHelsinki 15.00 32 1918PostiosoitusRääkkylästä2.1.18Helsinkiin 10.00 33 19211,50mkpäällepainantaHelsingistä 8.00 34 192130penpäällepainantaPainotuotekirjeVaasasta 8.00 35 1921KirjattukirjeHangosta9.VIII.21Berliiniin, 20.00 36 1922ArvotonnäyteTurustaKajaaniin6kpl10pen 25.00 37 1923KorttiHelsingistäBratislavaanKuva-aihe 8.00 38 1924KirjattukirjeVaasaA3.III.24Itävaltaan. Kohde nro 43. Kohde nro 4. Ilmeisesti Loviisan paikalliskirje. M-66 20 pennin kirje Uleåborg 12.4.74 Kajaaniin. Kohde nro 115. 7 ruplan merkki **, liimake alareunassa. Saarismallin 25 pen ja 5 pen aikainen Helsinki 1.11.1917. Kohde nro 31. M-75 32 pen leikkeellä, Stockholm leima
10.00 109 1913KorttiRomanovmerkeinViipurista5.3.13 10.00 110 1913Painotuotekortti2kopViipuristaIntiaan 15.00 111 1914KirjattukirjePorista12.X.14Tornionkautta 10.00 112 1915PainotuotekorttiKuopiostaTornionsensuurin 8.00 113 1916VE62C.Valkoinenpaperihammaste13,5 50.00 114 3,50ruplaaleimattu 25.00 115 7ruplanpari 30.00 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 116 1960PainotuoteCaravelleensilento23.4.60Zürich 10.00 Kohde nro 38. 12.00 53 1940KorttiKoliltaHelsinkiin 15.00 54 1940LentopostiLohjaltaPariisiin,sotasensuurin 12.00 55 1945Postitalo20mkIsosiirtymä 10.00 56 195650mkhienoTampere30.8.57ja**60mkhieno 15.00 57 1961Lentomerkki300mk**oikeaalakulma 10.00 58 1963KirjattulentopostilähetysTaiwaniin 8.00 59 1997YleismerkkiTuomi,isoleikkauksensiirtymä 10.00 SUOMI Juhlaja avustuspostimerkit 192260 1930Zeppelinläheshuomaamatonliimakkeenjälki* 50.00 61 1931Postimerkit75vkaunisHangö18.III.31 10.00 62 1937PR2mk+lisäarvojaKirjattunaSaarelastaRöylään 8.00 63 1941Mannerheim3,50mkw2japitkäväli 80.00 64 1941Mannerheim3,50mkw2lyhytväli,suosioleim. 50.00 65 1941Mannerheim5mkw2lyhytväli 14.00 66 1941Mannerheim50penleimattuw2lyhytväli 14.00 67 1944MinnaCanthleimattunelilö 15.00 68 1944PR2+50pisoristinsiirtymä*ensiliimake 20.00 69 1944PR3,50+75phienoristinsiirtymä** 20.00 70 1946PunRistinsarjakirjattunaHelsingistä 8.00 71 1946Sibelius4kplRuukistasensuurinkautta 10.00 72 1947Tub10mk+2,5mk/15mk+3mkleimattu 15.00 73 1948PunainenRisti7mk.Isoristinsiirtymä** 5.00 74 1953Vuoden1952tubsarjalentokirjeelläHelsingistä 8.00 75 1995KirjattulentokirjeVaasastaKazakhstaniinHyvä 8.00 76 1995KirjattulentokirjeVantaaltaMongoliaan.Ulan 8.00 77 1996Kesäolympialaisetleimattuvihko 5.00 78 1996Purjelaivatleimattuvihko 5.00 79 1996Sarjakuvat100vuottaleimattuvihko 5.00 80 Näyttelymerkkejä1948,leim,1955,1956,1960,1966 16.00 81 PunRistinkaunisleimaisiamerkkejä1964,1970,1992 5.00 82 Kauniitaleimauksia3kplnelilöitä,1parija15-rivilö 6.00 SUOMI Postimaksulipukkeet 83 1936O/LHankkijanpienikirjepostituskoneleimalla 7.00 SUOMI Postimerkkivihkot 84 1938Postin300vuotisjuhlavihko 30.00 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 85 1989VuosilaijitelmajaKarhuEPK 27.00 86 Vuosilaijitelma2003LoistotHelsinki10leimat 20.00 87 Vuosilaijitelma2004LoistotHelsinki10leimat 20.00 88 Vuosilaijitelma2005Helsinki10loistoleimat 20.00 89 Vuosilajitelma2006Helsinki10loistoleimat 20.00 90 Vuosilajitelma2007loistoleimatHelsinki10 20.00 SUOMI Kenttäposti 91 1940HienokenttäpostilentonaTanskaan 40.00 92 1941KenttäpostikorttiTanskaansaksalaisetleimat 15.00 93 1943SaksansotavoimatSuomessa 12.00 94 1983Kenttäpostikortti22.4.83 35.00 95 1983päällepainanta** 45.00 96 Kenttäposti1983postituore 45.00 SUOMI Autopakettimerkit 97 Autopakettimerkit1949sarja1mk-100mk 20.00 98 1963Fosforoivanpaperinpostituoreetviisirivilöt 10.00 SUOMI Aunus 99 5pen-40penleimatut,kaksiviolettialeimausta 25.00 SUOMI Pohjois-Inkeri 100 10penja25penhammasteerikoisuuksia 8.00 SUOMI Karjala 101 75pleimattuUhtua.(Kaksileimaa) 20.00 102 Karjalasarjaliimakkeellataipienijälki 85.00 SUOMI Itä-Karjala 103 RytijaMannerheimsensuroidullakirjeellä.Paatene 12.00 104 TarvepostikorttiÄänislinnasta3.XII.41Helsinkiin. Mannerheim 3,50 mk W2 pitkä väli Mannerheim 3,50 mk W2 lyhyt väli, suosioleimatut?. 10.00 SUOMI Kaupunkija paikallismerkit 105 Bromarf´paikallismerkit´kirjeellejapaketille 50.00 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 106 19004kopHelsingistäPietarinkauttaPrahaan 8.00 107 1904frånFinlandleimajaTukholmansekäHörbynleim 8.00 108 1913FirmakuoriViipurista5.3Tanskaan10kop. 43 40penvihreäpostitorviw4nelilö** 25.00 44 Postiennakkokorttitiedoksiantolipukkeella 8.00 SUOMI Vaasanmalli 1918 45 5mk,liimakkeenjälkiä 25.00 SUOMI Käyttösarjat 193046 19302mk/1,50mkhammastamatonpari 30.00 47 19302mkhammastamatonpariPostihallituksen 30.00 48 1930Saimaaalareunanelilö(Zeppelinmerkki) 100.00 49 1933KorttiPoristalentonaBerliiniinjaedelleen 8.00 50 1937LentokirjeHelsingistä3.XTsekkoslovakiaan. Kohde nro 68. Kirjattu kirje Vaasa A 3.III.24 Itävaltaan. 23 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 34 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . PR-44 2 mk + 50 p iso ristin siirtymä * ensiliimake. Zeppelin lähes huomaamaton liimakkeen jälki *. 8.00 51 1937Kirjattul2.painoluokanlentokirjeKotkasta 12.00 52 194019,50mklentokirjeTurustaBelmontiinUSA. Kohteet 63 ja 64. Kohde nro 60
Bosnia Herzegovina 1919 sensuroitu ja kirjattu postikortti. Suomen Postimerkkilehti 1/2017 24 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 34 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Ehiöt 117 10kopehiökuoriWiborg29.12.1853 15.00 118 188210penehiökorttiHelsingistäTurunkautta 8.00 119 1901RengasmerkkiehiöMielenilmaus14.1.01 10.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 120 AlalampiR-kuori1.VI.43Toinenpainoluokka. Kirje Ranskasta Belgiaan. Irlannin hieno päällepainamasarja. 8.00 MUU EUROOPPA Irlanti 146 Irlanninhienosarja 250.00 MUU EUROOPPA Monaco 147 1885Mi2,5ja25centimesleimattuina 20.00 MUU EUROOPPA Bosnia 148 BosniaHerzegovina1919sensuroitujakirjattupostikortti40.00 MUU EUROOPPA Eesti 149 EestiMichel2A*osittain(toinenpystysivu) 20.00 150 1920VärikässekapostitekirjattunaTartostaBerliiniin 10.00 151 19232mkpäällepainantajalisäarvoNarvastaTallinnaan 6.00 152 193125syksinkirjatullakirjeelläPärnustaViljandiin 12.00 MUU EUROOPPA Hollanti 153 1852leimatut5cja10c 16.00 MUU EUROOPPA Albania 154 Leimatut10para-2grosh 20.00 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 155 1805esifilateelinenkirjetaksaleimalla2.Lontoo 8.00 156 VictoriaI4,5p,5pja6p1887-1892 12.00 MUU EUROOPPA Itävalta 157 Lombardien3soldileimattu 15.00 158 3kreuzerleimattu 20.00 159 3kreuzerleimattu 15.00 160 10kronenliimakkeella 50.00 161 10kronenliimakkeella 10.00 MUU EUROOPPA Kreikka 162 Kreeta/Therison,Venizelos-Regierung 20.00 Kohde nro 144. 12.00 128 SäkkijärvijaMakslahtiAs.Firmakuoret 10.00 129 Tiuripostipysäkki+RäisäläR-kuori 10.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Venäläisleimat 130 Gerknäsvenäläisleima14.VII.12jasamaleimavenäjänk. Itävallan 10 kronen liimakkeella. Fäärsaarten päällepainama leikkeellä. 10.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 131 Kuvioleima1165pen1885yhdistettypari 10.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Postipysäkkileimat 132 LehtikangasjaLeskeläKokkolanjaPiippolankirjatuilla 8.00 133 PostipysäkkiLehtopää(Oulainen) 5.00 134 PostipysäkkiVepsänkylä(Ylikiiminki) 10.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Rautatieposti 135 1907Matkaselkä,asemaleima(luov.alue)ehiökortilla 20.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Ensipäiväja erikoisleimakuoret 136 1945FDC1.7.1945ja4.9.1945samallakirjeellä 75.00 137 1945FDCPunainenRistiHelsinki22.V.45 10.00 138 1948KirjattuEPK-kirjeOitistaBratislavaan15.X.48 8.00 139 1963EPK2.1.63 10.00 POHJOISMAAT Norja 140 18563skja8sk,18781,50krja1krpäällepainanta 25.00 141 1925Naparetkikuntasarjaleimattuna 15.00 142 1941Mi236ensiliimakkeella 15.00 POHJOISMAAT Tanska 143 KolmeleimattuaFa120,214ja262 30.00 144 TanskaFäärsaaret 10.00 145 1945KirjattusensuurilähetysAhvenanmaalle. 15.00 124 Muolaa,Ojajärvi,Perkjärvi,SortanlahtisekäHarlurek 14.00 125 Otsoinen1-rengasleima13.IV.44R-kuoriHelsinkiin.R 15.00 126 Rajasuvanto1-rengasleimaKirjattukirje15.10.43 25.00 127 Rautu,vakuutettuWärde-kuori25.V.08Viipuriin. Kohde nro 136. FDC 1.7.1945 ja 4.9.1945 samalla R-kirjeellä Ruotsiin.. Kohde nro 146. merkkiä vuodelta 1875. 3 kpl 10 centm. Kohde nro 160. Kohde nro 148. 10.00 121 Jäniskoskenpp-leimaR-kuorellaIvalosta4.II.41 10.00 122 JäniskoskenVoimalaitosR-kirje20.1.50Helsinkiin 10.00 123 KurkijokiVakuutettuWärdekuori6.III.12Wiipuriin. Kohde nro 166
050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 34 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 163 Kreikankaksivanhaamerkkiä 8.00 164 KreikkaEpirosChimarra1914.Eiaitousleimaa 100.00 MUU EUROOPPA Ranska 165 Michel15,2kplupeallakuorella 50.00 166 KirjeRanskasta3kpl10c1875Belgiaan 25.00 167 NeljäpostilähetystäRanskansiirtomaista1940-1950 15.00 MUU EUROOPPA Saksa 168 Baden1851-1858leimattuja14kpl 70.00 169 HampurinjaBadeninkaupunkivaltioidenvanhoja 80.00 170 116Würtenbergkaunisleimattu6okt16sarja 25.00 171 1860Sachsennr8kirjeellä15.Aug. Venäjän posti Kreikassa vuonna 1899. MAKSUT Kohteetonmaksettava8päivänkuluessavastaanottamisesta.Huomautuksetjapalautuksetontehtäväehdottomasti8päivänkuluessa. Ainoantarjouksentehnytsaakohteenpohjahinnalla.Yhtäkorkeissa tarjouksissaratkaiseesaapumisjärjestys.Kohteidenmyyntihintoihin lisätään17%myyntiprovisio(huutoraha). Yksi lähetetty sotavankipostina Kohde nro 200. Turistikartta Kimmo Pälikön tekemällä kannella Kohde nro 197. TOIMITUS KohteetovatnoudettavissahuutokaupanpäättymisenjälkeisenämaanantainaSuomenFilatelistiseurary:nkerhotilastaLönnrotinkatu32 B,Helsinki,klo16.00-17.00taitiistaistalähtienMerkki-AlbertinmyymälästäAnnankatu16,Helsinki.Postitsetoimitettaviinlisäämmetoimituskulut. TARJOUKSET JosethaluakirjautuaOnline-huutokauppaanontarjouksissamainittavakohteennumerojatarjottuhinta(tasaeuroina).Kohteensaa korkeimmantarjouksentehnythinnalla,jokaontoiseksikorkeintarjous+korotustaitarjoamallaanhinnalla,mikälisejääalhaisemmaksi. Suomen rintamamiehet 1939-1945. 25 Kaikkien kohteiden kuvat verkossa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi.KohteidennäytötSuomenFilatelistiseurantiloissa,Lönnrotinkatu32B,Helsinki,katutaso6.2.2017klo16.30-17.30sekä13.2.2017klo 16.30-17.30.Kirjallistenjapuhelintarjoustenonoltavaperilläto16.2.2017 klo12.00.Huutokauppapäättyyverkossato16.2.2017klo21.00. 840 sivuinen suurteos sodistamme.. Majakkakortteja 5 kpl. MyyMäTTä JääNEET KOHTEET Jälkimyyntialkaaverkossavälittömästihuutokaupanpäättymisen jälkeenjapäättyy23.2.2017klo21.00.Kohteitamyydäänpohjahinnoilla(+17%) Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki, puh. 30.00 184 1936-1942neljäpostilähetystäSaksasta 10.00 185 1936LaivapostiaKdFOceaniaHampuristaMuncheniin 8.00 186 1941PropagandakorttilaskuvarjovääpeliWienin 7.00 187 1946Storkowinpaikallispostinpostituoreblokki 8.00 188 1949All.Bez.3rivilöleimattuna 10.00 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 189 1899VenäjänpostiKreikassa 50.00 190 Romanov7kop12-ryhmäyksityiselläpäällepainannalla 40.00 191 15kop8-ryhmä.Hienokeskuskuviontarttuma** 20.00 192 1947Virolaisensotilaanpuna-armeijankirje 8.00 AASIA 193 NeljälähetystäIndo-KiinastaEurooppaan 15.00 POSTIKORTIT Paikkakunnat 194 Viipurinmaalaismaisema.Venäläisentaiteilijan 8.00 POSTIKORTIT Aihekortit 195 Majakkakortteja5kplYksilähetettysotavankipostina 10.00 NUMISMATIIKKA 196 SanMarino1euro201525kplpötkö 50.00 PääTTEEKSI 197 Rengaskahvinrautatieaiheisiakeräilykortteja10kpl 15.00 198 Suomenrintamamiehet1939-1945,jättiteos 20.00 199 TuristikarttaKimmoPäliköntekemälläkannella 10.00 200TuristikarttaKimmoPäliköntekemälläkannella 10.00 201 Tykistönviestijoukkojenasevelisormus1940-luvulta. Kohde nro 195. 50.00 Kohde nro 189. 10.00 172 1876HelgolandMinr17(*)janr18leim 16.00 173 1896SaksanpostiItä-AfrikassaEhiöDar-Es-Salaam 10.00 174 1901SaksanpostiKamerunissa5pfkortillaSaksaan 15.00 175 1902SaksanpostiTurkissa10/5paraaSaksaan 15.00 176 1910SaksanpostiKiinassalaivaleimaja´Via 15.00 177 1911SaksanpostiaBeirutissa,tullutSuomeen18.V.11 30.00 178 1920SaksaSarreliimakkeellinen 25.00 179 1922OberschlesienkirjeSuomeen 30.00 180 1923Saksa,MemelKlaipedaKirjattuuseita25ja10 25.00 181 1924Memel* 100.00 182 1924Memelliimakkeilla* 20.00 183 1924PakettikorttiSaksastaRuotsinkauttaSuomeen. Rengas kahvin rautatieaiheisia keräilykortteja 10 kpl. Kohde nro 198
ja 18.5. Postihistoriallisen yhdistys piti syysvuosikokouksensa marraskuun (2016) kerhoillan yhteydessä. Tämä painotuotteena m/1930 50p vihreällä merkillä postitettu lähetys on ensin mitätöity K uvassa on 1-3 kg painoinen paketti postiennakolla Helsingistä 4.3.1931 Saloon. Janne kysyykin, onko jollakin lukijalla samanlaista havaintoa eli tietoa tästä Suursaaren ”leimasinhässäkästä” vuodelta 1934. Näissä leimoissa kellon aika ja päivämäärä yleensä puuttuvat, ellei erikseen kynällä lisätty. SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki Suomen Postimerkkilehti 26 1/2017 N ikkasen Janne kävi alkukesästä New Yorkin maailmannäyttelyssä ja sieltä eräältä kauppiaalta löysi ainakin ilmeisen tuntemattoman leiman Suursaareen liittyen. POSTITOIMISTO-varaleimasimella (halkaisija 31 mm, väri musta). luokan postitoimitukseksi 1.7.1907. Paketti annettiin vastaanottajalle ilman postiennakon perintää. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan 10 eurossa eikä liittymismaksua edelleenkään peritä. Painotuotteen takaa löytyy Kotkan ohjausleima pvm 18.1.1934 (2 postitorvinen), mikä ajoittaa kyseisen siltaleimasimen vaihtohetken Suursaaren postitoimistolla. Postietuantimaksu peruutettu. Kenties uusi havainto Suursaari -leimoista. Puheenjohtajana jatkaa Petteri Hannula samoin kuin hallituksen varsinaisena jäsenenä Jukka Mäkipää ja varajäsenenä Pekka Hovi (erovuorossa eivät olleet Harri Ala-Honkola, Janne Nikkanen, Janne Sahlstein eikä varajäsen Tapio Hakoniemi). Heti perään on postinhoitaja lisännyt Suursaari -rivileiman (koko 20 x 2,5 mm, väri musta). Tämän jälkeen posti on ohjannut lähetyksen Kotkan kautta edelleen Helsinkiin postitettavaksi. Suursaari korotettiin 2. Hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan luvassa on kerhoillat esitelmineen, paikallispostihistoriallisen kokoelman rakentamisohjeiston kehittämistä ja kahden teoksen julkaiseminen (teoksista toinen tekee postihistoriaa tunnetuksi tietopohjalta ja toinen on kolmas osa merkittäviä Suomi-postihistorian kokoelmia dokumentoivaan sarjaan). Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset keväällä 2017: 26.1., 23.2., 30.3., 27.4. Postimaksu paketista 1-3 kg ajalla 1.7.1924 31.8.1942 oli 7 mk ja ajalla 15.1.1926 30.11.1931 enintään 100 mk, postiennakkomaksu oli 1,50 mk. Postiosoituksen lähettäjältä perittiin ajalla 15.1.1926 30.11.1931 postiennakon peruutusmaksu 3 mk. Se toimi 1930-luvulla postitoimistona, mille ajalle kuvan kohde ajoittuu. Postimaksut siis yhteensä 8,50 markkaa. Lähettäjä perui postiennakkomaksun, joten postiennakkokortille kirjoitettiin: ”Etuantim. Vain vuosi 1930 on valmiiksi painettuna. Peruutettu”
Postikorteille tuo lisä oli enimmillään painotuotteen taksaa vastaava 5 centimeä UPU:n yhteisvaluutassa eli Ranskan kultafrangeissa eli ½ pennyä. Postiosoitus ja posti-ennakko-osoitus ovat, mitä tulee niiden maksamiseen vastaanottajalle, voimassa osoituksen asettamiskuukautta lähinnä seuraavan kuukauden loppuun. Venäjän keisarikunta ja sitä myöden Suomi eivät käyttäneet mahdollisuutta hyväksi, vaan kirjelähetysten taksat olivat samat kaikkiin Postiunionin jäsenmaihin. 27 Postietuantimaksu peruutettu V uoden 1924 postisäännön 51 § sanoo osoituksen voimassa-oloajasta seuraavasti: 1 . Postiosoituksen uusiminen perittiin ajalla 15.1.1926 31.12.1934 3 mk. Miksi sitten kortille on punaisen 1 pennyn merkin lisäksi liimattu ½ pennyn vihreä merkki, joka värinsä puolesta oli varattu painotuotelähetyksille. 3. Lähettäjä taikka vastaanottaja, joka haluaa uuden voimassaoloajan myöntämistä posti-osoitukselle, tehköön siitä asianomaisen postitoimiston välityksellä pyynnön postihallitukselle. artiklan sallimasta merikuljetuslisästä lähetyksille, joita kuljetettiin useamman jäsenvaltion toimesta laivoilla yli 1500 merimailia. Tuolloin voimassa olleessa Washingtonin postisopimuksessa oli viimein päästy sopimukseen eri tarkoitusta varten julkaistujen merkkien värikoodeista ja postikorttien postimaksua vastaavien merkkien väriksi oli varattu punainen väri. GODKÄNNES TILL UTBETALNIG. Lisäksi huomionarvoista on, että kortti on saapunut Helsinkiin 3.5.1905 eli matka maapallon toiselta puolelta on vienyt noin kaksi viikkoa. Vastaanottaja ei lunastanut postiosoitusta marraskuun loppuun mennessä, joten vastaanottaja pyysi Postihallitukselta postiosoituksen uusintaa. Kuvassa on 613,10 markan postiosoitus Kuopiosta 15.10.1930 Helsinkiin. Postiosoituskortti lähetettiin Postihallitukseen, siellä postiosoitukselle annettiin uusi voimassaoloaika 11.12.1930. Oheinen South Australian merkeillä varustettu ja Port Adelaidesta 19.4.1905 Helsinkiin lähetetty kortti käy hyvin esimerkiksi. Postiosoituskortille kirjoitettiin Uusittu. Överreviser.” Kauppiaiden laatikoista H uutokaupoista ja kauppiaitten laatikoista löytyy usein ulkomailta Suomeen osoitettuja lähetyksiä. Niiden taksojen selvittely on usein haastavaa, mutta mielenkiintoista puuhaa puuttuvan lähdekirjallisuuden takia. Postimaksu 501-1000 mk postiosoituksesta ajalla 15.1.1926 30.11.1931 oli 3,5 mk. ?. Kyse on samaisen postisopimuksen 5. Postiosoituksen uusiminen Postiosoituskortin taakse lyötiin leima ”HYVÄKSYTÄÄN ULOSMAKSETTAVAKSI. Helsingissä Posti ja Lennätinhallituksen revisionikorttorissa 12.12.1930 Helsinfors Post och telegrafstyrensens revisionkontor Ylireviisori
1875 – 2001. Joitakin pieniä filateelisia epätarkkuuksia on jäänyt: molempain Sisiliain kuningaskunnan ANNULLATO-leima on tulkittu tarkoittavan koevedosta, oikea käännöshän on yksinkertaisesti ”mitätöity”. Berge on valinnut teoksensa aiheiksi viisikymmentä entistä postimerkkivaltiota, jotka sittemmin (Kanaalin saaria lukuun ottamatta) ovat kadonneet maailman ja filatelian kartoilta. ISBN 978-9525249-32-3. Uutuus on aikajaksoltaan Mattilan teosta laajempi kattaen vuodet Maailman Postiliiton (UPU:n) perustamisesta 1875 oman markkamme loppuun 2001. Suomen Postimerkkilehti 28 1/2017 Kirjallisuutta . Viisikymmentä kadonnutta postimerkkimaata Björn Berge: Kartalta kadonneet. Kustantaja: Postimuseo, Tampere 2016. Finnish Postage Rates. Hinta: € 36,50. Seppo Laaksonen, AIJP Taksatietouden perusteos Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat. 040 531 0388. Lisäksi tekijä väittää maistelleensa useiden merkkien liimoitetta ja kertoo tästä välittyneestä makuelämyksestä! Berge on valinnut käsiteltävät 50 maata aikaväliltä 1840 – 1975 eri maanosia ja kuutta eri aikajaksoa tasaisesti edustaviksi, useita satoja muitakin ”kuolleita” merkkimaita olisi ollut tarjolla. ISBN 978951-884-594-5. Periaatteessa mukana olisivat voineet olla myös Aunus 1919 ja Pohjois-Inkeri 1920, mutta ne eivät tällä kertaa päässeet mukaan. 236 sivua, runsas nelivärikuvitus. Malesian ja Singaporen alueen Straits Settlements on kahdessa kohdassa saanut suomentajalta nimen ”Salmisiirtokunnat”, mikä ei liene kielessämme käytössä, Straits Settlements on filateliassa suomeksi Straits Settlements. Vapriikin myymälästä, tilaukset: info@ postimuseo.fi tai puh. E rilaisen – ja erikoisen – postimerkkikirjan tekijä, norjalaisarkkitehti Björn Berge on viikingin näköinen ja kokoinen mies ja samalla valloittava ja tietorikas kulttuuripersoonallisuus. Filatelistina hän ei omien sanojensa mukaan kuulu maansa kärkikaartiin, mutta hän on onnistunut yhdistämään postimerkkitietouteensa kiehtovan määrän maantietoa, historiaa, kulttuuria ja jopa ruokareseptejä. Jo joukostamme poistuneen Juhani Kerppolan aloitteesta viiden tekijän tiimi on nyt saanut – suhteellisen lyhyessä ajassa – valmiiksi uuden kattavan käsikirjan aiheesta, jonka valmiiksi saattamisessa ilmeisestikin Ari Muhosen panos on ollut merkittävin. S uomen postitaksojen keräilyn perusteos, Esa Mattilan ”Suomen Postimaksuja 1881 – 1985” on jo koko tämän vuosituhannen ollut loppuunmyyty ja myös käytettyjä kappaleita on ollut vaikea löytää. 400 sivua, runsas nelivärikuvitus. Mutta vastaavia tapauksia muista entisistä merkkimaista riittää vielä useaan tulevaankin kirjaan. Suomen filateeliselta alueelta on mukaan valikoitunut Itä-Karjala, jolla Bergen kirjassa tarkoitetaan vuoden 1922 Karjala-merkkejä. Toivon mukaan myynnissä Suomen filatelian ystäville maailmalla myös onnistutaan, ainakin lähestyvä Finlandia 2017 näyttelymme Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Kirja on tarkoitettu myös kansainvälisille markkinoille, kaikki tekstit ja otsikot ovat suomen lisäksi myös englanniksi. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Kultamitali v.1952, myyty 10.700 EUR Kreikan kokoelman osa ostettu Suomessa 7000 EUR, huutokaupattu edelleen 19.000 EUR. Vaikka postimerkkien tarve vähenee, elää maailma tässä suhteessa edelleenkin. Kaikki Bergen käyttämät merkit eivät ole parasta mahdollista laatua, mutta sekundankin käyttäminen kuvituksena ei ole tekijää häirinnyt eikä lopputuloksen arvoa vähennä. Selkeä markkina-aukko ja sosiaalinen tilaus nyt ilmestyneelle uudelle taksakirjalle on siis ollut pitkään olemassa. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Kustantaja: Art House, Helsinki, 2016. Björn Bergen uutuuskirja on vähemmän vakavaa filateliaa, mutta sen hauskat ja opettavaiset tarinat tekevät siitä sekä viihteellistä luettavaa että sopivan lahjan myös ei-filatelisteille. Kirjan kuvituksena Berge käyttää karttojen lisäksi kunkin maan postimerkkejä ja ne heijastavat maiden ja niiden asukkaiden kuvaa itsestään. 1800ja 1900-luvun unohdetut maat. Tuoreimmat eurooppalaiset esimerkit hänen käsittelemänsä aikajakson jälkeen olisivat voineet olla DDR ja Länsi-Berliini. Osa näistä maista oli olemassa vuosikymmeniä, osa vain hyvinkin lyhyen ajan. Hänen läpikäymänsä aineiston laatu ja laajuus on hämmästyttävä ja lopputukoksena on kaikille ei-filatelisteillekin hauska ja opettavainen lukuelämys. Kirje Alaskasta Suomeen, myyty 2.000 EUR Myytyjä kohteita Philean kansainvälisissä huutokaupoissa. Joukossa on itsenäisiä valtioita, sotilaallisia sillanpääasemia, raaka-ainevarastoja ja suurvaltapolitiikan pelinappuloita. Jotkut kohteista myytiin Pohjoismaiden ulkopuolelle.. Hinta € 35,-, saatavilla mm. Näiden unohdettujen maiden vaiheet kytkeytyvät monin tavoin aikansa historiaan: imperialismiin, kamppailuun raaka-aineista, siirtolaisuuteen, suursotiin ja paikallisiin kahakoihin.
Sellainen on heti kirjan kannessa: ”postitaksat” on englanniksi ”postal rates” ei ”postage rates”. Siksi tekijöitä on onniteltava alan perustietojen saattamisesta aivan uudelle ja kokonaisvaltaiselle tasolle. Uusi taksakirja on varsin kattavaa ja seikkaperäistä työtä. Postihistoria kasvattaa edelleen markkinaosuuttaan filateliaharrasteen kentässä ja taksatietous (leimojen ja reittien tutkimuksen ja tuntemuksen lisäksi) on keskeinen osa sitä. Kirjan laajuus ja taulukoiden runsaus seikkaperäisine lähdeviittauksineen vaatii taksakeräilijältä hieman harjoittelua. Heidän kirjansa kuuluu eittämättä jokaisen Suomen filateliasta kiinnostuneen keräilijän peruskirjastoon. Samoin pienimuotoista postihistoriallista tietoutta on sen tekstissä mittava määrä. Kuvituksen painopiste painottuu – ehkä tekijöiden kiinnostuksen ja omien kokoelmakohteiden pohjalta – itsenäiseen Suomeen. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Seppo Laaksonen, AIJP Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. 29 tuo heitä runsaasti suoraan kustantajan syliin. Mattilan aiempi teos oli pelkkää tekstiä ja taulukoita, uutuudessa on lisänä myös runsas ja havainnollinen kuvitus kohteista tarkkoine taksa-analyyseineen. Mutta kun on selvitettävä esimerkiksi harvinaisia erikoispalvelumaksuja ja lentolisiä eksoottisiin kaukomaihin löytyvät nämä tiedot pienen hapuilun jälkeen teoksesta. Sana ”postage” viittaa niin Britanniassa kuin USA:ssakin siihen, mitä lähetyksen päälle liimataan eli postimerkkeihin, ei postimaksuun. Venäjän vallan aikaisia postilähetyksiä on kuvissa suhteellisesti vähemmän. Aivan yksinkertaisten perustaksojen löytäminen tapahtuu edelleen nopeammin erikoisluetteloiden muutaman sivun mittaisten taulukoiden avulla. Toivottavasti muitakin kanavia kansainväliseen markkinointiin osataan hyödyntää. Kirje Alaskasta Suomeen, myyty 2.000 EUR Myytyjä kohteita Philean kansainvälisissä huutokaupoissa. Teoksen lopussa on asiahakemisto suomeksi ja englanniksi ja laaja lähdeluettelo. Jotkut kohteista myytiin Pohjoismaiden ulkopuolelle.. . Huolellisinkaan työ ei suju ilman pikkuerheitä. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Kultamitali v.1952, myyty 10.700 EUR Kreikan kokoelman osa ostettu Suomessa 7000 EUR, huutokaupattu edelleen 19.000 EUR
?. ?. ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. . ?. Saksan keisarikunta perustettiin 18.1.1871 lukuisien ruhtinaskuntien yhdistyessä. ?. ?. ?. ?. ?. . . ?. vuosikerta / 7 € ?. vuosikerta / 7 € ?. ?. . . . . . ?. Isompi ja hieman erikoinen malli ”jakelulaatikon” ja turistien kera Münchenin asemalla 17.9.1991. ?. . . . . . . . . Kirjeen voi lähettää jatkossa myös vanhalla 1. Saksa Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tilaukset: Tapani Somersalo puh. ?. . . . . . 1 /2016 ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ja raitiovaunut Viipurissa Spårat Stadissa Uudet postimerkit herättävät vilkasta keskustelua verkossa! Postimerkkien kauppaa Lissabonissa ja Bangkokissa Ulkomaan postin sensurointi Saksassa 1939 – 1945 – Postikorttien kertomana – 3 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . tai 2. ?. . Vuoden 2017 alussa käyttöönotettava Kirje-ikimerkki vie kirjeen perille kotimaassa 1-2 päivässä postituksesta. . Valtaosa kirjeistä on edelleenkin perillä maanlaajuisesti ensimmäisenä arkipäivänä postituksesta. . ja 2. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 Maailman harvinaisin lentopostimerkki Hondurasin Musta 6 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . . . . ?. . ?. . . luokan merkinnät korvaavan maksumerkinnän. . ?. . . ??????. . . . . . Sen jälkeen on ollut monta historian käännettä, joista voi lukea eri historioista. ?. . . . ?. ??????. . . ?. . . ?. . ja 2. . . vuosikerta / 7 € ?. Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 M E I L L Ä JA M UU AL L A P osti yksinkertaisti kirjeiden lähettämistä yhdistämällä täksi vuodeksi 1. . . ?. ?. . . . . . ?. vuosikerta / 7 € ?. . ?. . ??????. Suomen Postimerkkilehti 30 1/2017 Kaikenmaailman postilaatikoista XLV Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski M aa sijaitsee, kuten kaikki tiedämme, Keski-Euroopan sydämessä. . ?. ?. vuosikerta / 7 € ?. . . Graafikko Klaus Welp on suunnitellut postimerkkeihin uuden, 1. . . luokan ikimerkillä, sillä ikimerkit kelpaavat aina. . Erikoisia postimerkkivaltioita Stellaland 5 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . ?. ?. . . . ??????. Tämän hetken valtiomuoto on liittotasavalta 23.5.1949 alkaen. Kotimaan kirjeen maksuluokkaa kuvaa Suomi-neito, jonka taustalla näkyy UVvalossa eurosymboli. . . . . . Nykyinen postilaitos postimerkkeineen perustettiin 1871. . . Uusissa ulkomaan ikimerkeissä on maapallo ja se riittää postimaksuksi kaikkialle Koonnut: Seppo Evinsalo. . . . ?. . ??????. . . . . . Pienempikokoinen kantikas on kuvattu Nördlingenissä 28.7.1988 sekä pyöristetyin kulmin Königsseen rannalla 3.5.2011. . ?. . ?. ?. Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . kirjeen luokat. . . vuosikerta / 8 € 2 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . 050 564 3933 tai tapani.somersalo@kolumbus.fi Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. . . . ?. . Maan pääkaupunki on jälleen Berliini, valuutta euro, asukkaita oli 82 755 000 vuonna 2015 ja virallinen kieli on saksa. . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ehiöiden käyttö aihekokoelmissa Huippukohteita syksyn useissa huutokaupoissa Jälkileimatut kaksirenkaiset Kirjelaatikoita on useamman tyyppisiä ja keltaisia nykyisin. ??????. . . . . . . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Kiehtova Kiina Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja postimerkeistä Fabergé -merkkien metsästys Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä – osa 2 – 4 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Espanjan sisällissodan alkamisesta 80 vuotta Viiniaiheisten postimerkkien keräilystä Francois Fournier Mestariväärentäjä Suomen merkkien väärenteitä Osa 1
Häviääkö se pesussa, jolloin ohileimattujen merkkien uusiokäyttö olisi mahdotonta. Uusi kotimaan ikimerkki Suomen kartta symbooleineen ilmestyi jo marraskuussa 2016. Seuraavana aamuna merkin ilmestymisestä Kiinasta oli tullut jo 300 000 merkin tilaus. . 31 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 maailmaan Priority-kirjeenä kevyimmässä 20 gramman painoluokassa. Avatako se vai säilyttääkö sellaisenaan. ?. Joku kauppias oli saanut vain yhden kappaleen ja senkin suhteilla. Toinen erikoinen tapaus samasta maasta on Portugalin säilyketeollisuuden kunniaksi julkaistu sarja, joka tuli myyntiin aidossa säilykepurkissa. Kiinaan toimitettujen lisäksi niitä meni vain joihinkin portugalilaisiin postitoimistoihin muutamia kappaleita ja sieltä ne myytiin loppuun parissa päivässä. Tällaisesta teknisestä kehityksestä on tullut jo tietoa myös muiden maiden uutuusmerkeistä. Voisi siinä ulkomailla olla ihmettelemistä, jos sellaisen tuohipakkauksen aidolla tavaralla sinne keräilykavereille lähettäisi. Stamp Forumissa ruotsalainen korttikauppias Asbäck kertoi pohjoismaissa jo käydyn oikeutta uusien merkkien uusiokäytöstä. Voisi olla vaikeaa saada purkki kansion sivuille tai näyttelyssä pleksin alle. Joulun ikimerkeissä tunnuksena on lumihiutale. Onneksi Suomen Posti ei ole harkinnut tehdä suomalaisen perinneherkun mämmin kunniaksi vastaavanlaista tuotosta. Kartassa oleva €-merkki näkyy UV-valossa lajittelukoneissa. Merkkien leimaamattomuus ja niiden uusiokäyttö näyttää olevan maailmanlaajuinen ongelma. K irjeenvaihtajamme Portugalista Ritva Carvalho kertoi maan viimevuotisen jalkapallon EMkisojen voiton kunniaksi painettuja blokkeja tulleen aikanaan myyntiin ainoastaan 55 000 kappaletta. Ritvan mielestä ainoa tapa saada tuo blokki on ostaa vuoden 2016 merkit sisältävä vuosikirja, jossa merkin luulisi olevan
10 kopeekan päikkönelilöä tunnetaan koko maailmassa vain kolme kappaletta. Osa näyttelyn kohteista on ainutlaatuisia tai niitä tunnetaan maailmalla vain muutamia kappaleita. Ensimmäiset postimerkit. 050 564 3933 sähköposti: tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy M E I L L Ä JA M UU AL L A P ostimuseo avaa Vapriikissa 28.4. Tämä erikoisjulkaisu ei kuulu Postin viralliseen julkaisuohjelmaan. Å land Post julkaisi ainutlaatuisen erikoispostimerkin kunnioittaakseen jalkapallojoukkue IFK Mariehamnin saavuttamaa fantastista jalkapallon Veikkausliigan mestaruutta vuonna 2016. Erikoispostimerkki oli myynnissä 26. Juhlavuoden aiheen ”Yhdessä” taiteilija Juha Pykäläinen on tulkinnut kuvaamalla siteet Ahvenanmaan ja Suomen välillä kahdella joutsenella, jotka kohtaavat toisensa hopeisen hohtavalla merellä. Postimerkin maksuarvo on Europa (1,30 €) ja sitä voi käyttää Ahvenanmaalta postitettavien kirjeiden ja korttien postimaksuna Manner-Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan ja muualle maailmaan. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Mukana on myös Brittiläisen kansainyhteisön maiden, muun muassa Mauritiuksen ja Brittiläisen Guianan, kuuluisia ensimmäisiä julkaisuja,kuten sininen Mauritius Post Office -merkki, joka on yksi maailman arvokkaimpia yksittäisiä postimerkkejä. Esillä on maailman ensimmäisten postimerkkien ja ehiöiden valmisteluun liittyviä ainutlaatuisia kohteita, kuten ehdotuksia ja koevedoksia sekä ensimmäisen päivän lähetyksiä. päivänä Åland Post osallistuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan julkaisemalla juhlapostimerkin. näyttelyn, joka esittelee ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa maailman ensimmäiset postimerkit kuningatar Elisabet II:n kokoelmasta sekä filateelisia aarteita Postimuseon omasta kokoelmasta. Miniarkkien painosmäärä on rajoitettu 1 000 kappaleeseen. lokakuuta lähtien. Pyydä edullinen tarjous: Tapani Somersalo, puh. ?. Postimerkki Postimuseo esittelee omista kokoelmistaan harvinaisuuksia Suomen ensimmäisistä vuonna 1856 julkaistuista 5 ja 10 kopeekan postimerkeistä sekä vuoden 1845 ehiöistä. . Toukokuun 24. Suomen Postimerkkilehti 32 1/2017 S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Helmiä kuningatar Elisabet II:n ja Postimuseon kokoelmista on esillä Postimuseossa 28.4.– 28.5.2017. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Miniarkissa on 8 postimerkkiä. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Postimerkki toteutetiin Minun postimerkkini –menetelmällä, jolla yksityiset henkilöt ja yhdistykset voivat teettää omia postimerkkejään. perustuu Daniel Erikssonin ottamaan valokuvaan. Kuningatar Elisabet II:n kokoelman (The Royal Philatelic Collection) harvinaisuuksia ei ole aiemmin nähty Pohjoismaissa
Osoitettu luutnantti Herman Liikaselle, joka oli yksi 11 suomalaisesta vapaaehtoisesta, jotka osallistuivat Tanskan ja Saksan väliseen sotaan vuonna 1864. Aivan kuten viime vuoden syksyllä meille tulleet saarismallin ehdotteet näillekin harvinaisuuksille etsittiin mahdollisimman hyvä myyntipaikka seuran toimesta. Lähtöhintakin sen mukainen 6 000 euroa. Ehjät hampaat ja kaunis leima KRISTINESTAD 30.4 1869. 5 pennin värivirhe lävisteellä III. Huutokaupassa oli ensimmäistä kertaa omana osanaan tarjolla myös Finnmedalsin kunniamerkit. Lähtöhinta 4 000 euroa. Mannerheim-risti jäi 20 000 euron lähtöhinnalla myymättä, mutta esimerkiksi saksalainen Sota-ansioristi: Ritariristi miekoin myytiin reilulla 2 800 eurolla huutorahoineen. Tähänastisista 20 tunnetusta yksilöstä ehkä kaunein. Leima: SORDAVALA 7.5 1867. Ruotsalaisen Philean Lönkalla pidettyyn huutokauppaan 3.12.2016 oli kerääntynyt parikymmentä ostajaa. Tällä halutaan varmistaa kaikille seuran kautta myyntiin tuleville kohteille mahdollisimman korkea myyntihinta ja näin valvoa jäsenistön etuja. 33 10 kopeekan päikkönelilöä tunnetaan koko maailmassa vain kolme kappaletta. Kaikki lävisteellä I (cliché 2,3 mm) Leima: HELSINGFORS 11.11.1864. Lähtöhinta 6 000 euroa. 40 pennin kuusilo lävisteellä II. Huolimatta vähäisestä osaanottajamäärästä huutokaupan kohteista myytiin yli puolet, suurelta osin ennakkotarjousten perusteella. Nämä ainutlaatuiset kappaleet tulivat perikunnan kautta nähtäville Suomen Filatelistiseuran toimihenkilöille. 5 kopeekan merkki kuoren etusivulla ja kaksi 10 kopeekan merkkiä kuoren takasivulla. Ainoa tunnettu kopeekka-arvoisten kirjattu lähetys Tanskaan. H arvinaisia seteleiden mallikappaleita tulee myyntiin Hellman-huutokaupassa 17.3. ?. Myös tällä kertaa on myynnissä lukuisia Suomen filatelian harvinaisuuksia. Suurin tunnettu ryhmä kirjeellä. M aaliskuun 24-25 pidettävässä ruotsalaisen Postiljonenin huutokaupassa on myynnissä Gummessonin kokoelmasta osa 2
Teksti ja kuvat Seppo Laaksonen, AIJP N oin 26 000 asukkaan Hodoninin ja noin 15 000 asukkaan Skalican keskinäistä maantiedettä voi hyvin verrata Tornioon ja Haaparantaan. Morava-joen sillalEurooppalaista eksotiikkaa ja filateliaa 4 maksettava Tshekin korunoissa, paluu Skalicasta euroissa. Masarykin patsas Hodoninin pääkadun varrella ja hänelle on omistettu museo kaupungin etelälaidalla. Syntymäkotia ei ole enää olemassa.. Toki sillan vierellä on rekkoja varten tulliasema, mutta raskasta liikennettä ei syrjäseudulla juuri ole. Paikallisbussi ajaa Hodonininista Skalicaan niin, että kolme ensimmäistä pysäkkiä ovat Tshekin puolella, kolme seuraavaa Slovakiassa ja päätepysäkki taas joen länsirannalla Tshekissä. Masarykin syntymäkoti ja 85-vuotispäivän erikoisleima Hodonin 7.3.1935 maksikortilla. Skalica Slovakian länsirajalla kuuluu filateelisen kiinnostukseni piiriin, sillä rauhallinen pikkukaupunki on kahdesti ollut ”postimerkkivaltio” omine paikallismerkkeineen. G. Vanha, vuonna 1993 jakautunut Tshekkoslovakia on paikallisesti edelleen olemassa. Tshekin itärajalla Määrissä sijaitseva Hodonin on jäänyt historiaan Tshekkoslovakian 1. Länsirannan Hodonin ja itärannan Skalica ovat toisissaan kiinni ja valtakunnan ja kaupunkien raja kulkee ne jakavan Morava-joen keskiuomaa pitkin. tasavallan perustajan, ”vapauttajapresidentti” Tomas G. Suomen Postimerkkilehti 34 1/2017 Kesän 2016 Keski-Euroopan matkalla tarjoutui tilaisuus vierailla kahdessa historiallisesti ja filateelisesti kiinnostavassa pikkukaupungissa. Elämä kauniina kesäpäivänä vaikutti kiireettömältä ja idylliseltä ja – kaksoiskaupungit Morava-joen rannalla Tshekin Hodonin ja Slovakian Skalica la on toki kummankin maan rajakyltit, mutta bussi ei Schengen-rajalla pysähdy, eikä mitään muodollisuuksia ole. Menomatka Hodoninista oli T. Se, että kaupungit ItävaltaUnkarin pitkällä valtakaudella kuuluivat eri valtakunnanosiin, Hodonin tshekkien ”historiallisiin maihin” ja Skalica Unkariin, ei näy niiden tämän päivän kaupunkikuvassa. Kumpikin kaupunki on siisti ja vanhat rakennukset valtaosin hyvin hoidetussa kunnossa. Masarykin kotikaupunkina
Masarykin syntymäkoti ja 85-vuotispäivän erikoisleima Hodonin 7.3.1935 maksikortilla. Syntymäkotia ei ole enää olemassa. 35 . Puolitoista vuotta Masarykin kuoleman jälkeen saksalaismiehittäjät tulivat ja Hodonin kuului vuodet 1939-45 Böömi-Määrin Protektoraattiin. Tshekin itärajalla Määrissä sijaitseva Hodonin on jäänyt historiaan Tshekkoslovakian 1. Niinpä Tomas G. julkaisun Hradcany-merkillä 13.3.1919 Rimoveen. Postin virkailijat eivät tienneet rakennuksen valmistumisvuotta. Prahan linna oli jo tuolloin presidentti Masarykin virkapaikkana. Masarykin kotikaupunkina. Skalica Slovakian länsirajalla kuuluu filateelisen kiinnostukseni piiriin, sillä rauhallinen pikkukaupunki on kahdesti ollut ”postimerkkivaltio” omine paikallismerkkeineen. Samoin hänen syntymäpäiväänsä juhlistettiin monilla paikkakunnilla erikoisleimoin ja myös kuolinpäivää muistettiin filateelisesti. Hodoninin posti perustettiin 1840. Professori Masaryk toimi Tshekkoslovakian itsenäisyyden hyväksi Itävalta-Unkarin keisarikunnan loppuaikoina maanpaossa Pariisissa ja maan itsenäistyttyä 28.10.1918 sen ensimmäisenä presidenttinä kuolemaansa 1937 asti. Hodoninin pääposti edustaa arkkitehtuuriltaan ”sosialistisen realismin” tyylisuuntaa. tasavallan perustajan, ”vapauttajapresidentti” Tomas G. Hodonin – presidentti Masarykin syntymäkaupunki Ensimmäinen maininta Hodoninista (saksaksi Göding) on vuodelta 1046. kummankin kaupungin turistitoimistoissa sai nopeaa ja ystävällistä palvelua, sillä muita asiakkaita ei ollut. Tshekkoslovakiassa julkaistiin useita käyttösarjoja ja erikoismerkkejä hänen kuvallaan. Kuvassa oleva vanha postitalo keisarillisine vaakunoineen on edelleen olemassa, mutta nykyisin yksityisessä toimistokäytössä. Kuori Hodonininsta Tshekkoslovakian 1. tasavallan perustajalle ja maan yhdistäjälle syntyä. Sotavuosien raja Slovakiaan kulki nykyistä linjaa myöten keskellä Morava-jokea. Saadun aineiston perusteella oli helppo yhdessä päivässä jalan tutustua sekä Hodoninin että Salican eloon, oloon ja filateliaankin. Kaupungin saksankielinen nimi Göding meislattu pois leimasta.. Kesän 2016 Keski-Euroopan matkalla tarjoutui tilaisuus vierailla kahdessa historiallisesti ja filateelisesti kiinnostavassa pikkukaupungissa. Masarykin (1850–1937) muistoa eräänä sotien välisen Euroopan merkittävimmistä valtiomiehistä vaalitaan edelleen aktiivisesti Hodoninissa, vaikka valtiota, jonka ”isä” hän oli, ei enää olekaan olemassa. Kaupungin sijainti Määrissä, Tshekin ja Slovakian rajan pinnassa teki siitä oivallisen ja symbolisen paikan Tshekkoslovakian 1
Vapauden ja vaurauden turvaksi Skalican ympärille rakennettiin 1300-luvulla tukeva kaupunginmuuri ja sen korkeimmalle kohdalle vartiotorni Pyhän Yrjön Rotunda. Suomen Postimerkkilehti 36 1/2017 V anhoista aikakirjoista löytyy ensimmäinen merkintä ”tuhatvuotiseen Unkariin” kuuluneesta Skalicasta vuodelta 1218. Sen huipulta vartiosotilaat saattoivat jo kaukaa havaita mahdollisen vihollisen lähestymisen. Vuodesta 1405 jokainen vapaa kuninkaankaupunki sai myös lähettää oman edustajansa Unkarin maapäiville. Vuonna 1868 leima muutettiin unkarinkieliseksi muotoon Szakolcza. Lähettäjä on ollut presidentin kanslian työntekijä. Näitä oli vanhassa Suur-Unkarissa yhteensä 74. Pikakirje 7.3.1935 paikallisesti Praha 36:een. Kaupungin nimi oli latinaksi Sacolicum, saksaksi Skalitz ja unkariksi Szakolca, kirjoitusmuoto on vaihdellut hieman eri aikoina. Saksalaismiehityksen alkupäivinä käytettiin vielä Tshekkoslovakian postimerkkejä ja leimoja. Uuden Tshekkoslovakian valtion synty Euroopan sydämeen Vapaa kuninkaankaupunki Skalica Presidentti Masarykille osoitettu kirjattu pikakirje Kolinista 16.5.1931. Sodan ajan Hodonin kuului 15.3.1939 perustettuun Böömi-Määrin Protektoraattiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Unkarin kuningas vapautti nämä kaupungit komitaattien (eli läänien) maaherrojen hallinnasta ja myönsi niille tiettyjä etuuksia kaupankäynnin ja verotuksen suhteen. Tästä osoituksena kaupunki sai jo varhain ”vapaan kuninkaankaupungin” arvon ja etuoikeudet. Skalican päällepainamamerkit 1918 Itsenäisyysjulistus ja ”Masarykin tasavallan” synty 28.10.1918 merkitsi tshekeille ja slovakeilla vapautumista itävaltalaisista Habsburgeista. Pienestä asukasluvustaan huolimatta Skalica oli jo kauan sitten merkittävä kaupan ja aluehallinnon keskus. Ensimmäisen postitoimistonsa ja oman saksankielisen leimansa Skalica sai Itävallan ensimmäisten merkkien ilmestymisvuonna 1850. Ylimenokauden kortti Hodoninista 18.3.1939 Horni Bobroveen. Presidentin kanslian punainen virkaleima, takana Prahan Linnan postitoimiston tuloleima. Keväällä 1939 saksan kieli palautui leimoihin ja Böömi-Määrin omat merkit otettiin käyttöön.. Prahan Linnan postitoimisto 10 käytti Masarykin 85-vuosipäivänä kullanväristä erikoisleimaa
37 . Eli voisiko olla ”4. Osa julkaisuista syntyi filatelistien toimesta, ja koska niihin liittyi keinottelua, ei Prahan postihallinto niitä kaikkia hyväksynyt. Skalican vanha kaupunginmuuri on paikoin hyvin säilynyt, ja sen vartiotorni Pyhän Yrjön Rotunda on kaupungin vanhin nähtävyys. 14 päällepainamamerkkiä ilmestyivät 15.11.1918. Classe in Sambor”. komppanian komennuskunta, joka on sijoitettu 4. Rotunda on myös kuvattuna Slovakian 14 korunan erikoismerkillä 2002. toi mukanaan isänmaallisen innostuksen lisäksi myös filateelisia lieveilmiöitä. Compagnie in der 4. Siksi irtomerkeistä ei ole apua varhaiskäyttöjen etsinnässä.. Kirjoitettu saksaksi, vastaanottaja ”Kuninkaankaupunki Skalican korkea-arvoinen maistraatti”. Siksi Michel listaa nämä ”vallankumoussarjat” Tshekkoslovakia-osan johdannossa pienillä kirjasimilla, mutta hinnoittelee vain täydet sarjat käyttämättöminä. Feld Artillerie Regiment bei der Munitions .???????. k.k. kenttätykistörykmentin 3. Ennen hallinnon vakautumista Prahassa toimiva ylimenokauden vallankumouskomitea antoi posteille luvan varustaa Itävallan ja Unkarin postimerkkejä paikallisilla päällepainamilla. 4. Vanhoissa ItävaltaUnkarin leimoissa oli vain paikkakunta, päivä ja kuukausi, ei vuotta. Kaikista kuudesta julkaisusta tunnetaan filateelisten kirjeiden ja korttien lisäksi myös aitoja tarvelähetyksiä. Tshekkien perusteellinen Merkur Revueluettelo on sijoittanut nämä julkaisut (yhteensä 162 päällepainamamerkkiä) Vanhaa saapunutta virkapostia: Sotilasvirkakirje Samborista (nykyisin Länsi-Ukrainassa, Lvivin alueella) 20.3.1855 Przemysilin (nykyisin Kaakkois-Puolassa) kautta (22.3.) Skalicaan, tuloleima ja käsimerkintä 26.3.1855. *) *) Yritys tulkita kirjeen lähettäjä (2 ylintä riviä): ”Detatchment Commando der 3. Skalican päällepainaman koevedos kartonkipaperilla. – Tämän kuoren Skalican leima on kokoelmani vanhin. luokan ammusvarikolle Samboriin”??. Yhteensä näitä julkaisuja oli kuusi, neljä Tshekin maita varten Itävallan merkeille ja kaksi Slovakiaa varten Unkarin merkeille
Punaisen 1,50 korunan merkin pohjana ollut lehtikuva. Loppuvuonna 1920 se nationalisoitiin muotoon Uherska (= Unkarin) Skalica ja 1929 nykymuotoon Skalica **). Osoitettu Bratislavan piirituomioistuimelle. Pienestä ja syrjäisestä Skalicasta tuli ensimmäisen kerran ”postimerkkimaa” 15.11.1918. Vanhimman leiman halkaisija on 23 mm, kirjasimet paksut, kahden myöhemmän halkaisija on 24 mm, kirjasimet ja kehysviiva ohuet. Skalica ”Masarykin tasavallassa” ja itsenäisessä slovakiassa Tshekkoslovakian itsenäisymisen jälkeen jäi Skalican unkarilaisleima edelleen käyttöön. Viimemainittu leima oli käytössä koko 1920ja 1930-luvun vakaissa olosuhteissa ja myös Slovakian 1. Skalica jäi aluksi ilman näitä merkkejä ja kansallisneuvoston filatelistijäsenet tekivät aloitteen kahden lisämaksullisen paikallismerkin julkaisemisesta. lyijykynällä ”uskovat” (= säilytetään). Tuolloin ilmestyi 14 unkarilaista merkkiä (13 käyttösarjan merkkiä + 1 sanomalehtimerkki) päällepainamalla ”CESKOSLOVENSKA / STATNI POSTA / vaakuna”. 14.3.1939 toteutunut itsenäistyminen ei tuonut Skalicaan postiin muita muutoksia kuin Slovakian omat merkit. Lisämaksu tuli neuvoston hyväksi. Virallinen myyntiaika Skalican postissa oli vain neljä päivää 15.11.1918 18.11.1918, mutta käyttöjä löytyy vielä keväältä 1919. 1930-luvun alku: Voimisteluja urheilujärjestö ”Sokol”:illa (= haukka) oli voimakas merkitys tshekkien ja slovakkien kansallistunteelle ja itsenäisyystaistelulle. Mutta epävirallisesti niitä oli saatavilla lähialueen 11 postitoiSkalican varhaisia leimoja, valitettavasti ilman vuosilukua, Itävallan vanhoilla julkaisuilla (vasemmalta 1850, 1858 ja 1860-vuosien merkeillä). julkaisun merkit. Merkeistä on markkinoilla myös väärenteitä, niitä ei tulisi ostaa ilman aitoutusleimaa. Skalican päällepainamien painotyö suoritettiin Prahassa, painosmäärät eivät ole tiedossa. Kaikki postilähetykset – myös filateeliseesti motivoituneet ylipostitetut ovat harvinaisia. Taksa: kotimaan kortti = 50 h, lunastus 2 x 0,50 = 1,00 koruna. Paikallinen valta siirtyi fasistisen Slovakian virkamiehiltä kansallisneuvostolle, jossa kommunisteilla oli vahva asema. Tshekin puolella on peräti kolme samannimistä paikkakuntaa!! Nimi Skalica viittaa vihtrilliin eli kuparisulfaattiin.. Päällepainama on sama, jota käytettiin Prahassa 7.11.1918 ilmestyneen toisen Prahan vallankumousjulkaisun painatuksessa Itävallan merkeillä. Suomen Postimerkkilehti 38 1/2017 luettelonsa loppuun ja hinnoittelee ne merkeittäin normaalisti niin käyttämättöminä kuin leimattuinakin sekä postilähetykset esimerkein. Saajan titteli = ”tutkintovanki”!! Useita tuomioistuimen käsimerkintöjä, mm. Samana päivänä ilmestyivät Bratislavan 1. Sodanaikaisen Slovakian omien merkkien käypäisyys päättyi 30.4.1945. tasavallassa. Neuvosto tai Bratislavan postihallinto ei kirjallisesti hyväksynyt merkkien julkaisemista, on viitattu suulliseen lupaukseen. Skalican vuoden 1945 merkkipari. Siksi Skalican omia merkkejä ei virallisesti myyty posteissa. Taksa: kotimaan kirje = 1,00 koruna. Saksalaisten vetäydyttyä neuvostoarmeija valtasi kaupungin 11.4.1945. Ilman merkkiä postitettu kortti Domazlice 18.10.1932 > Skalica, lunastettu 20.10. Skalican omat merkit 1945 Toisen kerran Skalican pikkukaupungista tuli ”postimerkkivaltio” huhtikuussa 1945. postilähetyksen osoitteessa on edelleen tarpeen. Niitä tunnetaan myös muiden kaupunkien kuin Skalican leimoilla. 1930-luvun alku: Asianajajan kirje erikoiselle vastaanottajalle Skalica 4.2.1933 > Bratislava. Ilmestymishetkellä postin kulku sodan päättymisvaiheessa oli vähäistä ja Kosicen ja Bratislavan julkaisujen merkkejä oli jo rajoitetusti myynnissä. Osoitettu Skalican ”Sokol”-yhdistykselle. **) Viittaus Unkariin ja myöhemmin Slovakiaan esim
Vuosien 1918 ja 1945 postimerkkipäätöksiin osallistuneet kansallisneuvostot kokoontuivat myös täällä. Skalican vanha kaupungintalo on kaupunginvaltuuston ja –hallituksen toimipaikka. Merkillä Masarykin sijasta Slovakian itsenäisyystaistelija Andrej Hlinka. Taksa: kotimaan kirje 1,00 k + kirjaus 2,00 k = 3,00 korunaa. Kaikki muut saman vuoden paikallisja tilapäisjulkaisut päällepainettiin Saksan tai Böömi-Määrin Protektoraatin merkeille. mistossa 5.5. Aihe perustuu paikallislehdistössä huhtikuussa 1945 olleeseen kuvaan. Itsenäinen Slovakia: Kirjattu kirje Skalica 3.4.1940 > Bratislava. Ne myytiinkin nopeasti loppuun, lähinnä filatelisteille. Siksi painotilapäisyydet ja hammastesiirtymät ovat tavallisia. Krmnicek ja painoi kirjapaino ”Tekla”. Skalican merkit suunnitteli paikallinen taitelija V. Skalican kaksi merkkiä olivat suppean filateelisen piirin tuotteita ja lähes kaikki postilähetykset ovat filateelisesti motivoituneita. 39 . Niiden käyttö kiellettiin 9.7.1945. Hammastesiirtymät ovat tavallisia Skalican merkeillä.. Ne olivat Tshekkoslovakian II tasavallan ensimmäiset hammastetut merkit, ja ainoat vuoden 1945 ”vallankumousjulkaisuista”, jotka perustuivat omaan taidetyöhön. Punaista 1,50 korunan merkkiä painettiin 52 000 kappaletta ja sinistä 2 korunan arvoa 82 400 kappaletta, kumpaakin 100 kappaleen arkkeina. Skalican nykyinen pääposti sijaitsee samalla paikalla vanhassa kaupungissa minne se perustettiin 1850, mutta rakennus on uusittu ja modernisoitu. Punaisella merkillä näkyy myös Skalican keskustassa sijaitseva Pyhän Mikaelin katolinen kirkko. Punaisen merkin 1,50 korunan merkin kuva-aihe kuvaa sodan päättymistä. ”Teklan” kokemus tasokkaasta arvopaperipainannasta ja hammastamisesta oli vähäistä. – 24.6.1945
Silti ne muodostavat pirteän poikkeaman muista saman ajan paikallisista vapautusja vallankumousjulkaisuista. ZSF, Bratislava 1988. ”Palava” on paikallinen viinilajike. 623-637. lääninmuseon laajasta Scalicajuhlakirjasta). 1,50 korunaa oli kotimaan kirjetaksa, 2,00 kirjetaksa Slovakiasta Protektoraattiin, pikajakelu Slovakiassa samoin 2,00 k. Filatelisticke State 24. Yhtään postimerkkiliikettä tai kortteja ja filateliaa myyvää antikvariaattia ei ollut Hodoninissa eikä Skalicassa. Olbert – J. 4) Taksat ja leimat 1945: Vratislav Palkoska: Posta na Slovensku po oslobodeni (’Postiolot Slovakissa vapautumisen 1945 jälkeen’) . 2) Skalican posti ja sen historia: Tri Peter Breznina (toim.): Skalica 2014. Kovin suurta filateelista merkitystä niille ei voi antaa. Hlohovec 1975.. Diel XV. . Kiitän museon tri Peter Michalovic’ia kirjan esittelystä ja avusta eräiden sen avainkohtien kääntämisestä. Zahorske Museum Scalica. Sinikynällä ”Ei maksettu, T 4,-”. Lunastus Bratislavassa 17.6. Postove Peciatky na Uzemi Slovenska 1752 do roku 1918 (’Slovakian valtionalueen postileimat 1752-1918’). Suomen Postimerkkilehti 40 1/2017 Se esittää puna-armeijan kersantti Alexej Juras’ia konepistooli rinnallaan ja Tshekkoslovakian lippua pitelevää skalicalaista slovakkipartisaani Pavel Klvac’ia. Aloite julkaisuihin tuli filatelisteilta, lähes kaikki postilähetykset ovat keräilijöiden lähettämiä ja osa niistä ei ole kulkenut. Ainoaksi materiaalihankinnaksi jäi itselle osoitettu kortti Skalican postista. Bartalsky – J. Filateelisia vaikutelmia kertyi päivän matkalla runsaasti. Talossa on nykyisin kaupungin matkailutoimisto ja Zahoren läänin museo. tupla postimaksu eli 2 x 2,00 = 4,00 korunaa vielä käytössä ollein Slovakian lunastusmerkein. Kirje Skalica 15.6.1945 > Bratislava. Luvut: Skalice znamky 1918 ja Skalice znamky v roku 1945. Luku: Postovnictvo, ss. Merkkien nimellisarvot määräytyivät Slovakiassa 13.12.1944 voimaan tulleiden taksojen mukaan. Nimestään huolimatta se ei pala, alkoholiprosentti ei riitä syttymiseen asti! Lähes tarvelähetys. Sininen merkki symboloi vapautusta, siinä on tulevaisuuteen tähyävä äiti lapsineen ja uudelleen yhdistyneen Tshekkoslovakian symbolina maan kansallispuun lehmuksen lehtiä. 1) Skalican omat merkit: Pavol Hallon: Postovnico na Zahori (’Zahoren läänin postiolot’). Yhteenveto Skalican vuosien 1918 ja 1945 merkit julkaistiin sekavissa olosuhteissa ja valtatyhjiössä. 3) Slovakian vanhat leimat: S. Todelliset tarvekäytöt ovat harvinaisia. Skalican merkkien käyttöaika oli taksojen suhteen ylimenokautta, Slovakiassa ja Böömi-Määrissä oli huhtikuussa 1945 eri raha ja eri taksat ja Tshekkoslovakian II tasavallan valuutta ja postimaksut yhtenäistettiin vasta Skalican merkkien myynnin päätyttyä. 2 korunan merkki on leimattu ja ristattu sekä merkitty lunastettavaksi. Sen vuoksi epäjohdonmukaisuudet taksojen suhteen ovat yleisiä. (= osa ’Postiolot’ Zahoren Scalican vanha ja aistikas ”Art Noveau”-tyylinen Kulttuuritalo luonnossa ja vuonna 2015 julkaistulla 1,50 euron pienoisarkilla. ZSF, Bratislava 1994. Merkin oikeaan alalaitaan lisättiin Skalican vanhin ja suurin kirkko. Kuvan pohjalta taiteilija muokkasi aihetta muuttaen sotilaiden asentoa ja laittaen lipun liehumaan. Vuoden 1945 merkkien lisämaksukaan ei ilmeisesti mennyt kaupungin tai postin kassaan vaan hyödytti kansalliskomitean yksityisiä puuhamiehiä. Varga: Monografia Cesko-Slovenskych Postovych Znamok. Tekel – A. Pitkä päivä filaturistin työtä on takana! Samanhenkistä seuraa löytyi heti Skalican keskustasta, läheltä postia
A. . Uskon, että leimasta 230 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. Vastaavasti vasemmassa rivissä on pieni kenttä ylhäällä ja kolme erikokoista suurempaa. Artikkelin kuvat ovat Hannu Elon, Werner Filmerin, Keräilyuutisten, Merkki-Albertin, J. 41 Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 230 koostuu 21 suorakaiteen muotoisesta kentästä, jotka muodostavat viisi (5 x 5) riviä. Erikoista leimassa on laaja kenttä yläosasan toisessa rivissä, josta osa puuttuu. Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. Leiman koko on 18 x 18,5 cm ja leimasinväri on musta. 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi Leimaa tavataan malleissa 1882 ja 1885. Laitinen antaa leimalle luokituksen R4 = hyvin yleinen (yli 801 kohdetta tunnetaan). Oikeassa pystyrivissä on kaksi kapeaa kentää yläreunassa. Stonen ja omista kokoelmistani. Itselläni on tiedot 450 kohteesta, joista 36 lähetyksillä. Ylärivissä vasemmalla on kolme suurempaa ja yksi pieni kenttä. Tunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. Leima on pyöreänmuotoinen ja yleensä helposti määriteltävä. Kuvioleima nro 230 (Joensuu) 1882 2p 4 kpl 2p pari 1 kpl 1885 5 p 37 kpl 5p pari 2 kpl 5p kolmirivilö 2 kpl 5p pari + 20p leikelmällä 1 kpl 5p kirjeellä 5 kpl 10p 35 kpl 10p pari 8 kpl 10p nelirivilö 1 kpl 10p nelilö 1 kpl 10p kuusilo 1 kpl 10p kirjeen etusivulla 6 x 10p ja 25p 1 kpl 10p kirjeellä + 2 x 5p 1 kpl 10p R-kirjeellä + 5p ja 2 x 25p 1 kpl 20p 207 kpl 20p pari 7 kpl 20p pari leikkeellä 1 kpl 20p kolmirivilö 9 kpl 20p kirjeellä 14 kpl 20p pari kirjeellä 2 kpl 25p 53 kpl 25p pari 3 kpl 25p kolmirivilö 1 kpl 25p kirjeellä 1 kpl 25p R-kirjeellä +20p 3 kpl 25p R-kirjeellä + 2 x 20p 5 kpl 25p kirjeellä + 3 x 20p 1 kpl 25p 2 x 25p + 2x5p kirjeellä 1 kpl 1mk 21 kpl 1mk pari 2 kpl 5mk 16 kpl 10p postikortilla 1 kpl. Kiitos etukäteen
Tavattavissa myös usein Lönkalla maanantaisin. Suomen Postimerkkilehti 42 1/2017 VAIHTOA halutaan. Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. Paljon m/30 ulkomaanpostia. com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. seppanen@gmail.com. Jättö huutokauppoihimme 6-8 vk ennen ko.päivämääriä. OSTAN LääKINTäAIHEISIA postimerkkejä ja FDC koko maailmasta. Tarkemmat tiedot nettisivultamme www. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. kohteita. 12 lauantaina 13. (Norma 19SA). 0400 421 000. Mårten/Marttila -leimaisia merkkejä, ryhmiä ja lähetyksiä. Halutessasi maksan välittömästi käteisellä. OSTAN SUOMESSA KÄyTETTyJÄ VENÄLÄISIÄ MERKKEJÄ. Timo Huttunen, puh 050 566 5454, tae.huttunen@gmail.com tai maanantaisin Lönkalla. hannes.markkula@gmail.com ETSIN VAIHTOYSTäVää Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suurempiakin määriä, pääosin uudempia. Huom. Veikko Riisiö, Mustikkakatu 26, 50170 Mikkeli, veikko.riisio@gmail.com. Reino Seppänen, LKV EtuTöölö, Hki, p. OSTAN loistoleimaista Suomea. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. 050 308 3450. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. Tuomas Juvonen, e-mail: jutufil@gmail.com puh iltaisin klo 17-21: 050-5682214. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. kohteiden arvionti, myynti ja osto. Vanhemmat ja paremmat suuretkin erät kiinnostavat jatkuvasti. kokemus. seppo. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 Kirjala, puh 040 516 0316, e-mail: klaus.juvas@gmail.com OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. 041-5276430 tai e-mail: nikkaneja@ luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. toukokuuta. puh 0400 675485. 48455 Bad Bentheim. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com esija postihistoriaa, Turengin vanhan pahvisen junalipun, Leppäkosken tiilitehtaiden postikortin tai firmakuoria (Rauhaniemi, Sipilä) ja muuta erikoista, jota en ole vielä ehtinyt kaivata. Mozambique, Comp. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi OSTAN Postin kiertokirjeitä sidottuina tai nidottuina vuosilta 1945-1965. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Jarmo Mäkinen. 342 keskiviikkona 15. OSTAN JANAKKALA kokoelmaani R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Ostan Venäjän keisarikunnan postimerkkejä yms. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. Deutschland. OY HELLMAN-HUUTOKAUPAT / SFP Oy Helsingin ja Uudenmaan edustajana arvioin kokoelmia ja otan vastaan kohteita 6 kertaa vuodessa järjestettäviin huutokauppoihimme. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. helmikuuta (STO). Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi OSTAN St. Samoin M-1895 20 pennisellä helmikuun ja maaliskuun 1901 leimaukset. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. Huhtikuussa huutokauppa Suomessa (ennakkotieto, päivä ja kohteet ilmoitetaan). maaliskuuta (STO). Maksajan nimi tekstaamalla, katuosoite, postinumero ja paikkakunta. MYYN uusittua kenttälääkintä Suomessa -kirjaa hintaan 30 €, sisältää postikulut, maksu tilille FI73 5271 0420 3174 80. jarmomk@gmail.com. Yli 30 v. Gunnar Gluckert, Kivikartiontie 5 D 104, 20720 Turku, puh. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Myös osto/myynti. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, Comp. Ota rohkeasti yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten saat parhaan tuoton keräilykohteistasi. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. Huutokauppa No. 1707 keskiviikkona 15. philea.se. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075.. Lähetä tarjouksesi sähköpostiini: seppo.evinsalo@gmail.com OSTAN Malli1875, Senaatin kirjapainon 1 markan lilan leimaamattomana. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com RUOTSIN SUURIMMAN huutokauppayhtiön AB Philean tulevia huutokauppoja: Laatikkohuutokauppa Nro. Reijo Tanner 040-753 4370. Puh +44 1798817579, fax +44 1798-817252, e-mail: osborneandosborne@live.co.uk OSTAN M-1885 20 pennisellä kesäkuun ja lokakuun 1890 leimaukset. salonen2016@gmail.com puh 040 5252 217 HALUTAAN OSTAA Helsingin Katajanokan ja Seurasaaren vanhoja kortteja. Rolf Schäde. reinot. KIINTEISTÖJEN, asunto-osakk., yms. Parempia lähetyksiä ja kaunisleimaisia merkkejä, ryhmiä ym. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi KERÄILIJÄT JA KAUPPIAAT! Olen viime 40 vuoden aikana ostanut yli 200 suurta jäännöserää ja tuhansia kokoelmia. Kirja postitetaan kun maksu on tilillä. Kaikki luettelot netissä ja lisäksi voit tilata paperiluettelon. Lüttestiese 10. Jukka Mäkipää, puh: 040-772 5579, e-mail: jukka. Stephen Osborne (PTS), Carpe Diem, Nutbourne Rd, Nutbourne, West Sussex, RH20 2HA, Englanti. Tapani Somersalo, e-mail: tapani.somersalo@kolumbus.fi, puh 050 564 3933 OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen liittyvää filateelista ja muutakin pienimuotoista keräilymateriaalia (postikortit, valokuvat, mitalit, rahat, nimikirjoitukset jne). Rahahuutokauppa Nro. Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan
Tampere-talo, Tampere. 43 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT FINLANDIA 2017 (FEPA) 24.5.–28.5.2017. ja 5.11.2017. FINLANDIA 2017:n kutsuttujen kokoelmien luokassa nähdään ilotulitus, jossa filatelia saa rinnalleen numismatiikan. WPK-talolla, Kymenkartanonkatu 2, Heinola klo 10-16. Runokokoelman laatiminen. 0400 154 999, eero.ravi@gmail.com. Kaupalliset toimijat ovat innostuneet FINLANDIA 2017:sta ilahduttavasti. 12.3.2017, Antiikki-, taideja keräilymessut. Lisätietoja: Reijo Kiljunen, reijokiljunen@gmail.com, 050 596 8777. klo 9-14, SFS:n kerhotila, Lönnrotinkatu 32 B. Suomesta häntä kiinnostavat ovaalit, kaksi ensimmäistä postimerkkiämme sekä ovaaliehiöt. 23. BANDUNG 2017. Postikorttien, keräilykuvien, postimerkkien ym. Mukana on nyt 26 kauppiasta ja kolme postihallintoa yhteensä kahdeksasta maasta. Douglasin Suomi-kokoelman ”Classic Finland – the Oval Design” suuret harvinaisuudet nähdään ensimmäistä kertaa Tampere-talon kutsuttujen luokassa. Tiedustelut: www.filatelistide Selts E nsi kevään filateeliseen megatapahtumaan on aikaa muutama kuukausi. Finlandia 2017 -näyttelyn yhteenveto. Ti 25.4. Nyt kohteet kohtaavat Douglasin kokoelmassa. Vain harva on ollut tietoinen, että hänen keräilyalueensa käsittää myös klassisen Suomen. Toinen 10 kopeekan päikkönelilöistä on käytetty Helsingissä 1858. KERäILYMESSUT Hämeenlinnassa 11. Kaikki esille tulevat postilähetykset kuuluvat ovaalijulkaisujen harvinaisuuksiin. KERäILYTAPAHTUMA Riihimäen Kerhotalolla, Torikatu 3, sunnuntai 12.3.2017 klo 10 15. ja 21.5.klo 9.30 alkaen. keräilytavaraa. Esille tulevat Suomen merkittävimmät ovaalikohteet Gustaf Douglasin kokoelmasta sekä Suomen Pankin rahamuseon ainutlaatuinen setelinäyttely. Pöytävaraukset Reijo Myller 040 721 7709, reijo.myller@ suomi24.fi HYVINKääN POSTIMERKKIKERHON postimerkkinäyttely 19672017 Wanhassa Areenassa 22-23.4. 27.-28.10. laatumessut.com/hameenlinna0317.htm KOKKOTULET -keräilytapahtuma Tallinnassa 19.3., 23.4. Filateliaa, kortteja, ym. Elenia Areena, Härkätie 17. FIPtason kansainvälinen postimerkkinäyttely Indonesiassa 3.-7.8.2017. KERäILYTAPAHTUMA Heinolassa lauantaina 11.2. Järjestäjä: Suomen Postikorttiyhdistys Apollo. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlatapahtumiin liittyvä kansainvälinen postimerkkinäyttely. 10 kopeekan päikköryhmiä nähdään kolme: päikköpari ja kaksi päikkönelilöä. Kokonaisuus huipentuu Suomen filatelian tunnetuimpiin suurkohteisiin. MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT KOUVOLAN KERäILYPäIVäT sunnuntaisin 5.2., 9.4., 8.10. 2017. Kokoukset kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17-19 Suomen Filatelistiseuran kerhotiloissa, Lönnrotinkatu 32 B.. Ti 30.5. Osoite Tondi 84, jonne pääsee bussilla nro. Matti Parkkonen: Sokeritehtaat Suomessa. AIHEFILATELISTIEN kevään 2017 ohjelma: Ti 31.1. klo 10-14 Tuulensuojassa Hallituskatu 9. 050 5257 464. Ruotsalainen Gustaf Douglas on tunnettu huipputason Ruotsi-kokoelmastaan, joka sisältää monien muiden harvinaisuuksien ohella maan filatelian legendaarisimman kohteen, ”keltaisen kummituksen” vuodelta 1855. Tiedustelut: Eero Ravi puh. Tiedustelut: www.heinolanpostimerkkikerho.fi LÖNKAN PERINTEISET KERäILYTAPAHTUMAT Sunnuntaina 19.2. Suomen komissaari Seija-Riitta Laakso: seija-riitta.laakso@pp.inet.fi POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2017 Vejle, Tanska. Kokoelman täydentää Suomen harvinaisin ehiö: 20 kopeekan musta ovaaliehiökuori on ainoa tunnettu laatuaan yksityiskokoelmissa. Ti 28.3. Käyttämätön päikköpari ja –nelilö muodostavat päikkökuusilon, joka hajotettiin vuosikymmeniä sitten Italiassa. Tapahtuman www-sivut: http://www. Ti 28.2. ja 7.5. 5 ja 10 kopeekan ovaalien sekakäyttö kuorella – ovaalilähetyksiä 15 kopeekan taksalla tunnetaan vain kaksi. keräilykohteiden myyntiä. Vuosikokous + Seppo Laaksonen: Krantaatinheittimistö postimerkeillä ja -korteilla. Jukka Ahomäki: Rotary. Tiedustelut: Laatumessut p. Neljännen painoluokan kuori 10 kopeekan nelirivilöllä on uniikki ja ovaalimerkkien suurin kotimaanfrankeeraus. Postilähetystä, jolla on neljä 5 kopeekan ovaaliparia Lyypekkiin osoitetulla kuorella, pidetään Suomen arvokkaimpana filateelisena kohteena
+358 2 254 7200 www.filateliapalvelu.com MEMBER OF SFP GROUP SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY Oy Hellman – Huutokaupat Tervetuloa JULKISEEN HUUTOKAUPPAAMME HOTEL CROWN PLAZA, MANNERHEIMINTIE 50 HELSINKIIN 17.–18. MAALISKUUTA SUOMEN, SKANDINAVIAN SEKÄ MONIEN MUIDEN MAIDEN MIELENKIINTOISIA KOHTEITA JA KOKOELMIA ERI PUOLILTA MAAILMAA! Zeppelin 1830 Painolaatta m/17 5 penniä. Suomen Filateliapalvelu Oy PL 5 • FI-20251 Turku, Finland • Tel