. . 1 / 2018 ?. ?. ?. ?. Vuoden 1918 kiihkeät päivät Espoossa ja Kirkkonummella Postcrossing tavoittaa nuoret ja naiset. . . . . . . ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. vuosikerta / 8 € Sata vuotta verisestä kansalaissodasta Sigurdsin taistelu Tshekin ja Puolan sleesialaisten raja-alueiden historiaa ja filateliaa Böömi-Määrin Protektoraatti: sodan lopulla tshekin kieli poistettiin Ostravan leimasta, kirjauslipukkeeseen se sai jäädä. . . . ?. . . . ??????. ?. .
Kaksi puolalaista propagandaleimaa: ”Olsan eteläpuolen veljemme palaavat Puolan yhteyteen”. Sekapostitteet olivat sallittuja kahden viikon ajan. Suomen Postimerkkilehti 2 1/2018 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 1/2018 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Sigurdsin taistelu, Janne Nikkanen s.6 Lukijoilta, Vaasan malli, Tuomas Juvonen s.11 SP-lehdenvuosikymmenet,1980-luku, Seppo Evinsalo s.12 Lukijoilta,KP1963, Tuomas Juvonen s.17 Paino-jahammastevirheet,osa4, Jouko Kaartinen s.18 Online38, Tapani Somersalo s.19 CeskyTesinjaOstravafilateelisesti, Seppo Laaksonen s.28 Lukijoilta,OutoM-30merkki, Pertti Repo s.33 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.34 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.36 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.39 Kuvioleima250, Reinhard Weber s.41 Rivi-ilmoitukset s.42 Filateelinen kalenteri s.43 Kesfila2018 s.43 Puola miehitti tshekkiläisen Olsan alueen pohjoisosat Münchenin diktaatin seurauksena lokakuun alussa 1938: Tshekkoslovakian ehiökortti + lisämerkki + Puolan lisämerkki puolalaisella Cieszyn 2 ’c’ leimalla 2.10.1938 > Varsova. Ilo jäi lyhytaikaiseksi, vuotta myöhemmin Saksa oli lyönyt Puolan ja sama alue liitettiin Hitlerin Saksaan.
. Lönkan maanantaisissa huutokaupoissa niitä myydään muutamalla eurolla suuriakin määriä. Vaikka kyseessä onkin postikorttien lähettäminen aina joku saa innostuksensa myös tekstipuolella olevista postimerkeistä. . Myös kotimaiset yhteistyökumppanimme Suomen Filateliapalvelu Oy ja Merkki-Albert sekä ruotsalainen AB Philea ovat kertoneet samansuuntaisesta kehityksestä. . Jos näillä perusmerkeillä tarkoitetaan tavallisia juhlamerkkejä ja niistä tehtyjä ensipäivänkuoria, on valitettava totuus ettei niille ole kysyntää. ?. . ??????. ?. Kun nuoret ja asialle vihkiytyneet ihmiset omasta aloitteestaan alkavat jotain suunnitella myös tulosta syntyy. . . Tästä on loistavana esimerkkinä maailmalla kulovalkean tavoin leviävä postikorttirinki, jossa tuntemattomat ihmiset lähettävät postikortteja toinen toisilleen. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. vuosikerran, joten ensi vuonna (2019) myös lehtemme täyttää kunnioitettavat 100 vuotta. ?. Tämä on näkynyt myös omissa lehtemme Online-huutokaupoissa. . ?. ?. Seppo Evinsalo ?. V iime vuosi oli itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuosi. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Merkkivuosia P.S. Tämä vuosi aloittaa lehden 99. Hyville kohteille on kysyntää ja hinnat nousevat huutokaupoissa moninkertaisiksi. Taikasanana ilmiön takana onkin sosiaalinen media, joka parhaiten nämä ryhmät tavoittaa. Seuraavana vuonna (2020) tulee kuluneeksi niinikään 100 vuotta seuramme Suomen Filatelistiseuran perustamisesta. . Tämä on nähty viime syksyn aikana sekä kotimaisissa että ulkolaisissa huutokaupoissa. Teemaan palaamme myös tulevissa numeroissa. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 98. Hyvälle materiaalille on nyt kysyntää ja myyntihinnat nousevat. Mutta kun puhutaan erikoisemmasta ja harvinaisemmasta materiaalista markkinat vetävät hyvin ja kysyntää riittää. . . . . . Onko kyseessä talouden noususuhdanne vai uusien kokoelmien rakentelijoiden tulo markkinoille jää nähtäväksi. . Myös kansakuntamme historiaan liittyvästä Kansalaissodasta – tai sisällissodasta kuten sitä nykyisin kutsutaan – tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. ?. Muussa tapauksessa (esim. . vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. SP Postimerkkiharrastuksen ikuisuuskysymyksiä on koko harrasteen ajan ollut miten houkutella nuoria ja naisia filatelian pariin. . Koko vuosi tehtiin uusia myyntiennätyksiä ja vuoden viimeisessä huutokaupassa rikottiin kirkkaasti kaikki aikaisemmat tulokset. Yhdestä tämän traagisen sodan taistelusta tekee selkoa lehtemme ahkera ja tuottelias avustaja Nikkasen Janne sivulta 6 alkaen. Parasta tässä Postcrossing-toiminnassa on ollut se, että se nimenomaan puhuttelee nuoria ja naisia. Juhlavuodet siis seuraavat toinen toistaan. ?. . Suuret keräilijämassat puuttuvat, joten kun tavaraa on enemmän kuin keräilijöitä ei kysyntää enää ole. Reilussa kymmenessä vuodessa se on saanut harrastajikseen yli 700 000 aktiivia ja kortteja on tänä aikana lähetetty kohta 45 miljoonaa kappaletta. Lukuisia toimikuntia ja seminaareja on aiheen tiimoilta pidetty, mutta laihoin tuloksin. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Filateelisissa piireissä ja kerhoissa yleisenä keskustelun aiheena kuulee ihmeteltävän mistä löytyisi ostajia peruspostimerkeille. .
Jos sinulla on mielessä ideoita, joilla saisimme toimintaamme jotakin uutta, niin ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen. Kokous + Huutokauppa Ari Niemelän esitelmä Saarismallin yksittäispostitteista ma 19.3. Kari hoiti asiansa hyvin ja toivon hänen jatkossakin olevan käytettävissä. Kuukausikokous 1706 + Huutokauppa ma 12.3. Suomen Postimerkkilehti 4 1/2018 Puheenjohtajan palsta Uusi vuosi, uudet kujeet M ennyt vuosi oli haastava, mutta toimenpiteillä joita tehtiin, saatiin vuosi hoidettua ja voisin sanoa jopa, että aika hyvin. Kuukausikokous 1705 + Huutokauppa ma 12.2. Kokous + Huutokauppa ma 26.3. K u V A T : M A T T I SA R éN. Kuukausikokous 1707 + Huutokauppa ma 16.4. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Kokous + Huutokauppa ma 5.3. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. 050 589 8010 Sähköposti: postia.pepelle@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Kokous + Huutokauppa ma 19.2. Vuosi 2018 tulee olemaan haasteellinen. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, puh. Jos sinulla on hyviä kohteita ja haluaisit niistä eroon niin otathan yhteyttä Somersalon Tapaniin. Kokous + Huutokauppa ma 30.4. Kokous + Huutokauppa ma 26.2. Arpajaisten pääpalkinnon, Magnus Relanderin perikunnan lahjoittaman runsaan herkkukorin sai Marcus Olli, jolle palkinnon luovutti puheenjohtaja Jouko Mattila. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 5.2. Syksyn vaalikokouksessa hallitukseen valittiin Reino Seppänen Kari Kiiskisen tilalle hänen työkiireidensä tähden. Ei ainoastaan talouden kanssa, vaan myös vuoden 2020 näyttelyn järjestämisessä yhdessä muiden pääkaupunkilaisten kerhojen kanssa. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. päivä vietimme perinteiset seuran pikkujoulut Lönkalla hyvän ruuan, tasokkaan huutokaupan ja lukuisten jäsenten kera. Kokous + Huutokauppa Pääsiäinen ma 9.4. Kokous + Huutokauppa Martin Holmstenin esitelmä Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma keväällä 2018 S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Joulukuun 18. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Lehtemme huutokauppaan olemme suunnitelleet pieniä parannuksia ja se tulee varmasti näkymään myös lisääntyvänä myyntinä. Kokous + Huutokauppa ma 23.4. Lisäksi kotisivujemme uusiminen ja päivittäminen tulee olemaan aika työläs homma.
S-201 25 Malmö . +46 40 25 88 59 www.postiljonen.com . Fax. stampauctions@postiljonen.se Huutokaupan päivämäärä 15-17 maaliskuuta Schleswig-Holstein, # 1+2 aikaisin tunnettu. Huutokaupan Suomi -kohteiden näyttö on perjantaina 9.3 kello 12:00-18:00 Helsingissä, Sokos Hotelli Vaakunassa (Asema-aukio 2, 00100 Helsinki) Ruotsi, huippukohteita ja harvinaisuuksia epätavallisia kokonaisuuksia Kokomaailmaa, alkupään julkaisuja ja harvinaisuuksia, sisältäen monia kokoelmia Valtava kauppiasvarasto Ainutlaatuinen päikköpari harvajuovaisella paperilla Superb Sicily 50 grana 4-värinen frankeeraus 5, 5, 5 ensipäivä Ainutlaatuinen The Gummesson Grand Prix d´Honneur Suomi-kokoelman osa 4 Harvajuovainen paperi Tête-bêche Värivirhe Ainutlaatuinen Vain kaksi tunnetaan numeroleimalla 5 Box 537 . Sweden . +46 40 25 88 50 . Tel. Muita kohokohtia: kumppani: www.postiljonen.com Lisäinformaatiota ja kuvia websivuillamme, joilla voit myös jättää tarjouksesi kohteista tai ottaa meihin yhteyttä
Thurman oikeutetaan matkustamaan Helsinkiin sekä takaisin Grankullaan. komppanian puolustusryhmä VII kuvassa. Pitkin tammikuuta ja helmikuun alkupuolta matVuoden 1918 kansalaissotaa Espoossa ja Kirkkonummella Ingelsin 2. Suomen Postimerkkilehti 6 1/2018 Sanotaan, että voittajapuoli kirjoittaa aina historian. Tämän lipun omistaja A. Näin kuljetettiin aseita vähitellen Sigurdsiin kertyneille noin 600 valkoiselle. Espoossa suojeluskunnat lopettivat kiireellisesti toimintansa sotatoimien alkaessa ja esimerkiksi Pitäjänmäessä nämä kätkivät 80 kivääriä. Teksti Janne Nikkanen Sigurdsin taistelu H elmikuun 3. Sigurdsin taistelu oli lyhyt, kestoltaan vain muutaman päivän. Leima: Espoon punasen kaartin esikunta. 1918. Siinä eroittuivat selvästi kaksi vastakkaista osapuolta toisistaan. Puolustajilla oli päällystössä kolme luutnanttia, joista komenKulkulupa. Sieltä läpikulkevien kansalaisten paperit tutkittiin hyvin huolellisesti. kusti useita ”lihavia neitosia” ahkerasti junalla Kirkkonummelle, mistä he myöhemmin palasivat samaa tietä hoikentuneina Helsinkiin. Lupa on voimassa 14.2.1918. Valokuva on alkuperäinen ja merkittävä dokumentti Sigurdsin puolustajista. Aseet ovat lähes kaikki naisten salakuljettamia Sigurdsin puolustajille. Punaiset taistelivat passiivisemmin kuin valkoiset, joilla oli sodankäyntitaitoa ja kuria enemmän. Kuva: Pertti Hujalan kokoelmat. Kuvan takana merkintä: Kyrkslätt Ingels VII postition 23.2.1918. Tähän tukeudun eritoten tapahtumien kulussa, mutta tekstistä löytyy myös tämänpäivän faktatietoa sisällissodan tapahtumille. Vaatetus on karvahattuineen ja talvitakkeineen ajanmukainen. Sigurdsin taistelussa mukana olleelle valkoiselle myönnetty Sigurds 1918 nimellä varusteltu kunniamerkki. Päivämäärä kertoo kuvan otetun Sigurdsin taistelun keskimmäisenä päivänä. päivästä alkaen oltiin punaisten toimesta pistetty Kauklahdessa toimeen passintarkastuskontrolli. Espoon punakaartin esikunta perustettiin noina päivinä Grankullan yhteiskoululle (villa Odenvall), ja siitä tuli virallinen kulkulupien leimauspaikka. Kuva: Kauniaisten paikallishistoriallinen arkisto. Grankulla Helmikuun 13.p. Kuva: Käpylän merkki.
Etelä-Suomessa oli punakaartilaisten miesvahvuudeltaan valkoisten armeijaa vastaava 80 000 miehen vahvuinen voima. Kokous myönsi komitealle 150 000 markkaa työttömyystöiden järjestämiseen. Uudenmaan punakaartilaisten ensimmäisenä tehtävänä oli puhdistaa Uusimaa valkoisista ja tämän tapahduttua kääntää hyökkäystoimet kohti pohjoista. päivänä, kun taas punaiset ottivat vallan haltuunsa Etelä-Suomessa, lähes poliittisessa tyhjiössä. Hänen apulaiskomentajina toimivat Ward ja Hast. Pohjois-Suomessa oli valkoisten ja kenraali Mannerheimin sekä jääkäreiden komennuksessa oleva armeija, jolla oli saksanmaalta tuotuina väkevä sotilaskoulutus ja kuri. Kehitys näytti johtavan aseelliseen yhteenottoon. Eduskunnassa Työväenliike jäi tappiolle, ei siksi etteikö se olisi halunnut Suomesta itsenäistä tasavaltaa, vaan siksi, että se halusi itsenäistymisen tapahtuvan neuvotellen NeuvostoVenäjän kanssa. Työväenliikkeessä olivat punakaartit nousseet varsin keskeiseen asemaan. tammikuuta 1918. Salissa syntyi tappelu. Näin lopulta tapahtui Saksan painostaessa P. Lisäksi punaisilla oli kaikkiaan neljä tykkiä, osa halkaisijaltaan 75 mm ja osa 100 mm. Muuten saattaisi seurata ryöstöjä ja väkivallantekoja. Täten rintama muodostui Merikarvian – Jämsän – ja Mäntyharjun kautta Laatokan rannalle helmikuussa 1918. Suojeluskunnista tuli 25. Suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen valtiovallan hajoamisen kautta, johti vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin. joulukuuta 1917. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan hajoamiseen ja poliittiseen taisteluun vallasta sekä lopulta Venäjän sisällissotaan. E. Kunnan oli ollut vaikeata järjestää syksyn mittaan työttömille työtä. Kartanon päärakennus tuhoutui täysin taistelussa. Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin pyytämään ensimmäistä tunnustusta Leninin johtamalta kansankomissaarien neuvostolta. Heitä vastassa oli eripuolilta Uuttamaata, lähinnä Lohjalta, Nummelasta ja Kauklahdesta kasattuja punakaartin komppanioita. Sen seurauksena maahan muodostui kaksi aseistetuilla joukoilla varustautunutta valtakeskusta. päivänä tammikuuta hallituksen joukkoja. K ansalaissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Työläiset pitivät useita puheenvuoroja, joissa uhkaavalla äänellä vaadittiin varoja maksettavaksi. Pohjanmaalla venäläiset riisuttiin aseista Mannerheimin toimesta 27.-28. Kansalaissodan taustaa tajaksi oli valittu tykistöupseeri Armas Liljeberg. Itsenäistymisestä huolimatta tilanne oli Suomessa tammikuussa 1918 hyvin sekava. Myöhemmin Liljeberg vetäytyi kolonnan mukana Volsin eteläpuolelta Humaljärven yli itään. WSOY 1995.. Ensimmäiset jääkärit olivat saapuneet jo lokakuun lopulla Pohjanmaalle organisoimaan ja varustamaan aseilla suojeluskuntia. Näin tilanne kehittyi sisällissodaksi vuoden 1918 tammikuun lopulla. Aunesluoma ja Häikiö. Kartassa oikealla näkyvät Ingelsin ja Kvarnbyn puolustusasemat, joista luovuttiin 25. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen suurruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi 6. Näiden kunnallisten ja kiihkeiden tapahtumien varjoon jäi espoolaisilta täysin Suomen itsenäistyminen huomaamatta. Lähde: Suomen Vapaussota 1918 Kartasto ja Tutkimusopas. Heillä oli apunaan myös kymmenkunta konekivääriä ja Fredriksbergin (PasiTykistöupseeri Armas Liljeberg johti Sigurdsin joukkojen puolustusta 21.-25.2 ja onnistuneesti vetäytyi sumuverhon turvin Humaljärven jään ylitse Porkkalanniemeen. Espoossa tilanne kärjistyi ja työväki esitti vaatimuksensa kuntakokouksessa Lagstadin koululla 12. 7 . päivänä helmikuuta. Portun kuularuiskukomppania, Helsinki. Kaksi aseellista järjestöä harjoitteli eri tahoilla. Sigurdsin puolustusrengas. Espoossa tämä tapahtui rauhallisesti, mutta Espoon punakaartilaisia tarvittiin Kirkkonummen puolella ja siellä tilanne vaati suurempia sotatoimia. Vaasassa istui valkoinen vajaalukuisena toiminut senaatti, Helsingissä taas muodostettiin Kullervo Mannerin johtamana punainen kansanvaltuuskunta. Kunnan hätäaputöinä oli hakattu sepeliä Grankullassa, Espoon asemalla ja Kauklahdessa. Liljeberg kävi Ingelsin VII puolusasemaa tervehtimässä juuri ennen sen luovuttamista punaisille
päivänä kaikki Kirkkonummelle ja Siuntioon suunnatut tiet katkaistiin, pohjoisessa akselilla Nummela – Vihti – Palajärvi ja idässä akselilla Oitbacka – Kauklahti – Espoonlahti. Panssarijuna takavarikoitiin saksalaisten toimesta 11.4.1918, juuri ennen Leppävaaran taistelua ja tuotiin myöhemmin Pasilaan, jossa se on näissä kuvattuna. Tämä ryhmä leiriytyi Kauklahteen. Malli 1917, 10p ehiökortti käytettynä 5 pennin lisämerkillä, taksa oikein. Tarkoituksena oli ensin kerätä joukot yhteen ja muonittaa ne Kauklahdessa ja sen jälkeen suunnata joukot nopeasti yli rajan Kirkkonummelle, valtaamaan Sigurdsiin paenneita valkoisia. He kuuluivat ns. helmikuuta 1918 ja jonka tärkeimmäksi tehtäväksi taistelun jälkeen jäi rantaradan turvaaminen Espoon ja Kirkkonummen seudulla. päivän jälkeen tilanne kärjistyi huomattavasti, koska punaiset olivat päässeet tavoitteeseensa Itä-Uusimaalla. Teksti kortin takana on päivätty 20. Suomen Postimerkkilehti 8 1/2018 lan) ratapihalta tuotu panssarijuna, jossa oli ilmeisesti tykit. Ennen 20. Kortin on kirjoittanut ilmeisesti Fredriksbergiläinen, Pasilan punakaartin sotilas kotiväelleen. päivänä laajan hyökkäyksen Sigurdsin kartanoa vastaan Lohjalta, Nummelasta ja Kauklahdesta. Kauklahti toimi punaisten plutoonien kokoontumispaikkana ja muistuttikin lähinnä sotilasleiriä. 18. Punakaartilaiset leiriytyivät Kauklahteen 19.-20.2. helmikuuta Kauklahdessa ja se antaa hyvinkin paljastavaa ja autenttista tietoa punaisten taisteluhengestä sekä heidän pääaseistuksestaan. 14. Punaiset olivat ottaneet Länsi-Uusimalla haltuunsa myös Solbergin (Päivölän) aseman ja katkaisseet rantaradan Karjaalle. Kortilla oleva teksti on merkittävä Espoon sisällissodan historian kannalta. Leima: KÖKLAKS – ????????; 20.2.1918 osoitettuna Pasilaan. Tästä ainoasta punaisten operaatiosta, jossa oli mukana myös espoolaisia punakaartilaisia minulla sattuu olemaan yksi mielenkiintoinen kohde, jonka teksti tuo esiin punaisten jykevää aseistusta. päivää oli vain hajanaisia tiedusteluosastoja eksynyt valkoisten vartioimille Sigurdsin maille ja ne oli helposti lyöty takaisin Espoon puolelle. huhtikuuta 1918. Kuvat: Valtion Rautatiet. päivänä idästä tulleet helsinkiläiset punakaartin komppaniat liittyivät jo ennalta muodostettuun Ali Aaltosen Espoon punaisista koottuun osastoon ja nämä yhdessä muodostivat Ryhmä Leivon. Ilmeisesti junaa käytettiin Sigurdsin taistelun jälkeen rantaradalla vartiointitehtäviin ja peloittelemaan siviilejä pysymään rautatien Panssarijuna, joka otti osaa Sigurdsin taisteluihin 21.-25. Panssarijunan liikkeistä ei tiedetä Sigurdsin taistelun jälkeisistä viikoista muuta kuin että se löydettiin hylättynä Espoosta rantaradan varrelta saksalaisten miehittäessä sen 10. Helmikuun 20. Ali Aaltosen johdolla aloittivat punaiset joukot helmikuun 19. Leivon ryhmään ja osallistuivat Sigurdsin taisteluun ampumalla akselilla Masala – Kirkkonummi kymmeniä tykin ammuksia valkoisten Ingelsin, Kvarnbyn ja Sigurdsin puolustusasemiin. Miesvahvuudeksi on arvioitu noin 3 000. Näin saartorengas alkoi kiertyä umpeen idästä ja pohjoisesta. Näillä oli mukana tämä edellä mainittu panssarijuna ja joukkoja yhteensä noin 1 500. Toinen Sigurdsin piiritykseen osallistuneista oli Ryhmä Johansson, joka oltiin muodostettu pohjoisen ja läntisen Uudenmaan punakaarteista. Hän palveli sieltä Kauklahteen juuri ajetun panssarijunan miehistössä. Sigurdsin taistelu. Heitä oli niinikään 1 500 ja heidän tiedustelijoinaan toimi peräti 900 miehen vahvuinen Hildénin osasto. WSOY 1935. Kuva vasemmalla: veturiosa, kuva oikealla: varsinainen tykkivaunu
Lisäksi yksi punaisten sotalippu jäi saaliiksi. kuusi punakaartin komppaniaa Helsingin punakaartin 1. päivän aamuna klo 7 alkoi kova tykkituli kohti Kvarnbytä ja voimakkaasti myös kohti Ingelsin puolustusta. Seuraavat kaksi päivää punaiset ryhmittyivät uudelleen pehmitellen samalla tykkija kranaattitulella Sigurdsin puolustusta. Ryhmällä oli lisäksi apunaan panssarijuna, tuolloin sen asemapaikka oli tiettävästi Masala. Tämän hyökkäysryhmän päällikkönä toimi rykmentin päällikkö Johansson. rykmentistä (mukana Ali Aaltosen Espoon-osasto) yhden tykin ja kahden konekiväärin kera lähti junalla Hyvinkään kautta Lohjalle. 20.2. Lopulta 25. ja 22:n päivän yönä oli Liljebergin osastolta rohkea veto, jolla he valtasivat Evitskogin kylän ja noin 250 punakaartilaista vetäytyi takaisin pohjoiseen. Joonas. Vain yksi valkoinen kaatui tässä iskussa. Meillä on pantsarijuna matkassa. Samalla Leivon Ryhmä Masalan suunnalla työntyi kohti valkoisten Ingelsin puolustusasemia. Saartorenkaan pohjoispuolella punakaartin päällikkö Hildén liittyi Johanssonin ryhmään. Se perusti tykkiasemat ja aloitti keskitykset välittömästi kohti Ingelsin puolustusasemia. 200 miehen yöllinen hyökkäys Evitskogiin 21. Kranaatit lensivät ja pakokauhu oli lähellä. Ingels luovutettiin punaisille klo 13 iltapäivällä. päivän yönä Hildénin 900 miehen osasto otti Evitskogin takaisin punaisten haltuun ilman vastarintaa. Helmikuun alkupäivinä 1918 Espoon punakaartin esikunta majoittui sinne. 9 . Kortin teksti kuuluu näin: Huomenta. Levisi huhu, että Liljeberg ja kaikki VI ja VII aseman puolustajat olisivat kaatuneet. Hän ei saanut yhteyttä muiden naapuriasemien eikä Sigurdsissa majailevan esikunnan kanssa. Ankaran konekiväärija kivääritulen alaisena perääntyi 1. Siellä leimattiin esim. Punaisten tappiot olivat 16 haavoittunutta, joista kolme kuoli. Komentaja Liljeberg oli kuitenkin hyvävoimaisena muiden kanssa suojautunut Ingelsin VII puolustusaseman suojiin. Klo 12 aikaan tilanne oli ilmeisen kestämätön. Hyvästi näkemiin. Se liittyi siellä oleviin punaisiin joukkoihin ja muodosti yhtenäisen, säännöttömän puoliympyrän muotoisen ketjun Degerbystä – Palojärvelle asti. Rakennus tunnetaan myös villa Odenvall -nimellä. Grankulla samskolan rakennus vuonna 1914 postitetulla postikortilla. myös Espoon siviiliväestön kulkuluvat aina huhtikuun alkupäiviin saakka.. välittömältä läheisyydeltä poissa. Samaan aikaan 25. Läksin Helsinkistä illalla ja yövyimme täällä Kauklahdessa ja nyt pitäisi lähteä valloittamaan kovasti varustettua linnoitusta. Takaisin tulova en tietä, mutta luultavaa on, että tulemme viipymään pitemmän aikaa. Komentaja Liljeberg oli lähtenyt pohjoisimmalle VII asemalle. joukkueen miehistö lumessa ryömien
Näin oli sovittu Upinniemessä 27. Aunesluoma ja Häikiö. Henrik Lindeberg, täydentänyt Sture Lindholm. Heitä oli vain 37 ja he pakenivat oitis Espoon rajalle saakka jättäen taistelupaikalle neljä kaatunutta ja viides tavattiin kuolleena Vitträskin jäältä. Joku lähti jopa hakemaan Helsingistä höyryalusta jolla ryhmän olisi voinut kuljettaa Tallinnaan, mutta siitä luovuttiin pian. helmikuuta 1918 klo 18.00. Suunnitelmana oli vetäytyä Sigurdsistä – Volsin – Humaljärven – Jorvaksen – Honskbyn – Friggesbyn kautta Obbnäsin (Upinniemen) kivilouhimolle ja sieltä mahdollisesti jäiden ylitse Porkkalaan. päivän iltana klo 22 kaikkiaan reilut 500 valkoista, mukanaan varakomentajat Ward ja Hast. Suomen Postimerkkilehti 10 1/2018 Läpimurto Upinniemeen sekä antautuminen Kun punaiset olivat pehmitelleet valkoisten puolustusasemia neljän päivän ajan ja ampuneet noin 400 ammusta valkoisten asemiin, sai Sigurdsin komentaja Liljeberg tarpeekseen ja ryhtyi laatimaan vetäytymissuunnitelmaa. päivänä klo 18. Klo 13 ja 14:n välillä kolonna ylitti rautatielinjan, jolloin puhelinlinjat katkaistiin. Punakaartin (plutoonan) päällikkö Ivar Torvinen, jolle Sigurdsin puolustajat antautuivat Ruotsin lähetystön edustaja Malmarin avustuksella 27. Siihen olivat osallistumassa ainakin seuraavat joukot: kolme komppaniaa 1. Siellä osa miehistä erosi kolonnasta ja pääryhmä jatkoi matkaansa kohti kivilouhimoa. Lähde: Suomen Vapaussota 1918 Kartasto ja Tutkimusopas. Klo 16 kolonna saapui Honksbyhyn, jossa se lepäili pari tuntia. rykmentin II pataljoonasta (Johanssonin ryhmästä), yksi komppania saman rykmentin III pataljoonasta (Leivon ryhmästä), kaksi komppaniaa 3. Saartorenkaan pohjoinen siipi Hildénin komennolla rupesi vasta 25. Postikortti punaisten 25 pennin taksalla 15.3.1918 Grankullasta-Helsinkiin Liisankadulle, luokkaan 3 A:n Tore Wasastjernalle, joka valvoi siinä Reaalilyseon luokassa yhtenä Ruotsin lähetystön virkamiehistä Sigurdsista tuotuja valkoisia vankeja. Sigurds Saga. Helmikuun 27. päivänä. Tämä uskomaton vätystely oli johtanut siihen, että samaisena iltana alkoi valkoisten vetäytyminen juuri Volsin kautta. Joukot olivat lähteneet liikkeellä Siuntiosta 9. päivän illasta etenemään kohti Volsia, mutta liian myöhään. Hast kokosi oman 150 miehen ryhmänsä ja yritti Mäkiluotoon, pääsikin sinne, mutta jäi siellä 40 venäläisen ja 60-80:n linnoistustyötä teSigurdsin taistelu Valkoisten vetäytymismatka välillä taistellen, välillä puolustaen Siuntio – Sigurds – Upinniemi ja osin Mäkiluoto. Smedsbystä karanneet punaiset eivät olleet edes viitsineet hälyyttää lähimpiä punaisten joukko-osastoja. päivänä helmikuuta 1918, kun valkoiset allekirjoittivat antautumisehdot Ruotsin lähetystön virkamies Malmarin ja punakaartin johdon kanssa.. Ekenäs Tryckeri Ab 2008. Näiden lisäksi olivat saapuvilla Johanssonin ryhmään kuuluvat Länsi-Uudenmaan punakaartit sekä osastoja Kirkkonummen, Espoon ja mahdollisesti Helsingin pitäjien joukoista. Kun etujoukko seuraavana päivänä klo 12 lähestyi Smedsbytä, aloittivat punaiset vartiot ammunnan. päivän aamuna klo 8 kolonna saapui jo Friggesbyhyn, jossa viivyttiin aina klo 15 iltapäivään. Upinniemessä. WSOY 1995. Smedsbyssä yllätetyt punakaartilaiset kuuluivat Masalan punaisiin. Liljeberg haavoittui lievästi ja yksi valkoinen kaatui. Komentaja Liljebergin mukana lähti 25. rykmentistä, jotka lähetettiin rintamalle 22. päivänä helmikuuta ja antautuivat Uudenmaan punaisille lopulta 27. Miesvahvuus oli pysynyt samana. Punaisten puolella samaan aikaan koottiin joukkoja mahdollista valkoisten piirittämistä varten, joka oli kertaalleen jo epäonnistunut Evitskogissa kolme päivää aiemmin
Toinen puoli tuosta ryhmästä oli jäänyt Träsköhön ja lähti tuntemattomasta syystä etenemään kohti Mäkiluotoa, jolloin Hast vangittiin. etta Grankullan yhteiskoululta, Espoon punakaartin esikunnasta kirkolle. päivänä klo 16 allekirjoitettiin antautumissopimus. Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kirjapaino Oy Helsinki 1938. 27. Taistelussa kaatuneita valkoisia oli kaikkiaan 12. Seppeleitä laski niin punakaarti, Punaisen ristin Espoon osasto kuin yksityisetkin henkilöt. Suurempi osa hajaantui Mäkiluodon rähinän seurauksena pitkin saaristoa. Torvisoittokunta johti hautajaiskulkuL U K I J O I L T A E ntiseltä puheenjohtajaltamme Juvosen Tuomakselta löytyy mielenkiintoisia postilähetyksiä ja niiden sisältöjä. Kai Donner, Th. päivänä ensin kapinallisten esikunnassa Kirkkonummella ja 26. WSOY 1935. päivänä. Yksi kuoli, kaksi haavoittui ja 18 jäi vangiksi. Gummerus Oy Jyväskylä 1922. WSOY 1995. Punaisten tappiot olivat 13 kaatunutta. Ward oli viimetingassa piiloutunut ja hänen onnistuikin paeta myöhemmin Helsinkiin, jossa ilmestyi päivänvaloon vasta saksalaisten saapuessa kaupunkiin. kevän ja aseistetun virolaisen vangiksi. . Mäkiluoto jäi venäläisille ja vallankumousmielisille virolaisille. Sigurdsin taisteluun osallistuneet valkoisille tehtiin kunniamitali. Ekenäs Tryckeri Ab 2008. Kirjeessä kerrotaan mm: ”Postimerkkien piirustuksen on laatinut arkkitehti Matti Björklund, käyttäen Saarisen mallia lähtökohtana ja on tämä uusi malli tyydyttänyt postimerkkien kokoojia samoin kuin muutakin yleisöä huomattavasti enemmän kuin Saarisen malli, vaikka ero onkin sangen vähäinen. Seppeleiden jälkeen seurasivat kunnialaukaukset. Tässä vaiheessa, kun Hast oli jo vangittu, Liljeberg paennut, muut noin 500 miehen vahvuisesta Obbnäsin pääjoukosta päättivät suostua Malmarin ja punaisten antautumisehtoihin. J. Espoon Työväenliikkeen Historia 1950-luvulle. Obbnäsin kivilouhimolla saatiin yhteys valkoisiin, mutta Liljeberg pakeni muutaman muun kera jäiden yli Tammisaareen, jossa lymyili saksalaisten maihinnousuun saakka. Welin-Göös 1984. Hän perusti Tammisaareen suojeluskunnan. Malmar saapui 27. 11 . Kaksi tuntia myöhemmin laski Sigurdsin joukko aseensa ja poistui Obbnäsin kivilouhimosta. Vangeiksi otetut suojeluskuntalaiset vapautettiin vajaat kaksi kuukautta myöhemmin. Tero Tuomisto. B. Suomen Postimerkkilehden ensimmäiselle päätoimittajalle Olla Teräsvuorelle 25.6.1918 tulleessa kirjeessä Waasan Postikonttorista on mielenkiintoista tietoa Vaasanmallin merkkien valmistuksesta. Heidän kohteluaan valvoivat tunnollisesti Helsingissä olevan Ruotsin lähetystön jäsenet. Henrik Lindeberg, täydentänyt Sture Lindholm. Waasan postikonttorin uutta leimasinta alettiin käyttää 21 p:nä marraskuuta 1917 ”. Pieni osa tästä pääsi vuoroin soutamalla jäiden yli Tallinnaan, eräs toinen purjehti ruuhella aina Ahvenanmaalle asti ja liittyi saariston vapaajoukkoihin. ... Julius Björkell´s Litografiska tyckeri´ssä ja on perforeeraus toimitettu juuri mainitsemallanne tavalla. Svedlin, Heikki Nurmio. Tässä onkin ollut suurin hankaluus, kun ei ole voitu perforeerata koko arkkia yhdellä kertaa ja ei perforreraus sitten ole ollut useinkaan tyydyttävää ja suuri osa on täytynyt makuleerata... Noin 150 valkoista oli välttänyt vankeuden eroamalla pääkolonnasta jo heti saavuttuaan Obbnäsin kivilouhokselle. Työmies-lehden kuolinilmoituksissa mainitaan Kirkkonummella helmikuun 22.-26. Sigurds Saga. Helsingin Valtaus. päivänä juuri ennen punaisten Ivar Torvisen pääosastoa, jonka tehtävänä oli saada perääntyvä valkoisten kolonna kiinni. Samaan aikaan Liljeberg törmäsi Obbnäsin kivilouhimolla Ruotsin lähetystövirkamies Malmariin ja kahteen punakaartilaiseen valkoisen lipun kanssa. Sigurdsin taisteluun osallistuneiden punavankien kohtelu myöhemmin huhtikuun jälkeen oli vähän toisenlaista. Sigursin joukko odottaa vapautumisen jälkeen aseita Smolnan edustalla.. Näin 467 miestä, aseettomat mukaanluettuina olivat antautuneet Torvisen osaston punakaartilaisille. Lähteet: Työmies lehden numerot vuodelta 1918. K. . Helsingissä oleva Ruotsin lähetystö oli ruvennut toimiin pelastaakseen ilmeisen kuolemaan tuomitun Sigurdsin joukon. Suomen Vapaussota. Valtion Rautatiet. Vangit säilytettiin suurimmalta osalta ruotsalaisen realilyseon talossa. Suomen Vapaussota 1918 Kartasto ja Tutkimusopas. Malmar oli käynyt jo 25. Hast vietiin punakaartilaisten mukana Helsinkiin, mutta vapautui myöhemmin. Ilmari Helenius. Aunesluoma ja Häikiö. päivänä olivat punaisten ylijohto ja Ruotsin edustaja sopineet valkoisille asetettavista antautumisehdoista. Sigurdsin taistelu oli päättynyt. Työmies-lehden mukaan tilaisuus teki valtavan vaikutuksen. Näitä merkkejä ei enää valmisteta ja varastoon niitä tuskin tulee jäämään sillä niillä on ollut tavaton kysyntä ja postimerkkien kokoojat ulkomailla ovat niitä suorastaan täältä tilanneet useitten kymmenien tuhansien markkojen arvosta, joten esimerkiksi 5 markan merkit ovat jo kauan sitten olleet lopussa ja 30 ja 70 pennin merkit ovat myöskin loppumaisillaan. Kaksi näistä oli Espoon punakaartilaisia ja nämä haudattiin juhlavin menoin kirkkomaahan. Merkit ovat painetut täällä A. päivinä kaatuneen 13 miestä ja viisi niistä 26
Suomen Filatelistiseuran silloinen puheenjohtaja Lars Trygg oli myös ahkera artikkeleiden tuottaja. 1981, 552 sivua v. Numerosta 3-1981 eteenpäin hän valoitti Odessan Punaisen Ristin ehiöiden salaisuuksia. Hellman Suomen Filatelistiseura järjesti 1982 filateelisen esitelmätilaisuuden Riihimäellä, jossa luennoitsijoina oli mm. Hellmanin tutkijan kynän jälki on yhtä pitkä kuin Suomen Postimerkkilehden historia”. Itsenäisen Suomen ensimmäisen postimerkkinäyttelyn (1928) idea oli hänen taholtaan kotoisin. Kauppalehden taloustoimittaja. 1982, 524 sivua v. Siinä todettiin mm: ” Joka uudestaan käyttää tahi panee liikkeeseen postimerkin tai muun julkisen verotusmerkin rangaistakoon vankeudella korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi taikka sakolla”. 1980-luvun lehdissä ilmoiteltiinkin näyttävästi tulen ja murron kestäviä kassakaappeja. Ohileimattujen esiintyminen E. 8 numeroa/vuosi. 1980-luvulla oli vielä pientä verrattuna tähän päivään, jolloin jopa puolet merkeistä voi olla ilman leimaa. A. Sotien jälkeen, jolloin seuramme toiminta oli jälleen lamassa saattoi SF taas kerran luottaa harmaan eminenssinsä tarmoon ja huolenpitoon. 504 sivua v. 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. 524 sivua v. 8 numeroa/vuosi. 1983, 576 sivua v. A. 1987 Vuodet 1988-89 Päätoimittaja: Pentti Anttila Kustantaja: SF Kustannus Oy Lehden koko A5. Suomen Postimerkkilehti 12 1/2018 Filatelian nousukausi jatkui Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1980-luku Vuodet 1980-87 Päätoimittaja: Pentti Anttila Kustantaja: Ecapaino Oy Lehden koko A5. 1984, 520 sivua v. A. Lehden tilaajien lisäksi lehden saivat kaikki Postin uutuspalvelun. Esitelmässään hän vertasi postimerkkien arvoa kullan arvoon ja piti merkkejä hyvänä sijoituskohteena ja filatelian trendiä nousevana. 1980-luvun alkuvuosina lehdessä julkaistiin toinen toistaan näyttävämpiä useamman kymmenen sivun huutokauppoja. Merkittävä syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. 1989. 80-luvun alussa oli lehdessä käytössä sama jo vuonna 1968 tehty kansimalli, jossa vain väriä vaihdettiin numeroiden välillä. E. Numeron 5-1981 pääkirjoituksessa päätoimittaja Pentti Anttila julkaisi varsinaisen uutispommin. 1980, 516 sivua v. Huutokaupoista vastasivat vuorotellen Suomen Postimerkkeily, Hellman-huutokaupat, Stamp-Finns sekä Merkki-Borg. 1985, 508 sivua v. Kyseistä numeroa postitettiin 16 000 osoitteeseen. Talouden hyvät vuodet näkyivät myös Suomen Postimerkkilehdessä, jota julkaistiin koko vuosikymmen yli 500-sivuisina vuosikertoina. 1986, 504 sivua v. Teksti Seppo Evinsalo V uoden 1981 ensimmäisessä numerossa kerrottiin Suomen filatelian Grand Old Manin E. 1988, 512 sivua v. Vuoden 1980 numerossa 7 olleeseen kirjoitukseen leimaamatta jääneiden postimerkkien uudelleen käytöstä oli numerossa 1-1981 Postija lennätinhallituksen hallinto-osaston vastine. Hellmanin poismenosta. Tekstissä kerrottiin mm: ”Seuramme toiminnan vuosina 1924-6 oltua vaikeasti lamassa oli Hellman niitä tulisieluja, jotka auttoivat eteenpäin. Jos oli Hellmanin kirjoitusten historia pitkä, niin sitä oli myös jo 1970-luvun lopulla alkaneet ja pitkälle 1980-luvulle jatkuneet Matti Siparin artikkelisarjat Suomen R-lipukkeista sekä Arvoja Wärdeleimoista
Nykylehdissäkin ahkerasti kirjoittava ja lehden pitkäaikainen päätoimittaja Laaksosen Seppo jatkoi jo 1970-luvulla alkanutta lehden avustamista. Hurjia lukuja tämän päivän valossa. Postikortit ja niiden keräily saivat näkyvästi tilaa 1980-luvun lehdissä. asiakkaat. Joka tapauksessa tempaus oli onnistunut ja kauaskantoinen, sillä jo seuraavassa numerossa kerrottiin sadoista uusista tilaajista ja vuonna 1983 lehden numeroa 6 kerrottiin postitettavan 3 154 kpl ja numeroa 7 jo 3 610 kpl. Laivapostista kirjoittivat useisiin lehtiin niin Vieno V. Vihanto kuin Kaj Pischow. 10 penniä punainen 10 pennin ehiökortilla Hyvinkäältä punaisten vankileirille Turkuun 4.2.1919. Vuoden 1982 ensimmäisessä numerossa hän teki selkoa Egyptin pyöreistä postivirkamerkeistä (Interpostals). Kalle Vaarnaksen juttu otsikolla ”Miten postimerkkikokoelma syntyy” ja myöhemmissä numeroissa pitkään jatkunut Paavo Suensaaren sarja ”Maailman postimerkkivaltioista”. Numerossa 7-1981 kerrottiin nuorten järjestävän hyväntekeväisyyshuutokaupan joulukuussa. 13 . Uusien keräilijöiden houkuttelemiseksi kyseisessä lehdessä (5-1981) julkaistiin mm. Termonen julkaisi ahkerasti myös postihistoriallisia artikkeita, kuten useammassa osassa julkaistua ”Vuoden 1918 sotavankipostia” valoittanutta artikkelisarjaa. Olisiko silloinkin ollut kyseessä Postin sponsoroima tempaus. ja Turun Pakkotyölaitoksen Pastorinkanslian rivileima. Uutena ilmoittajana lehdessä nähtiin vuonna 1982 Helsingin Albertikadulla aloittanut Suomen Merkkeily ja Raha. 1980-luvulla Suomen Filatelistiseuralla oli vielä vireää nuorisotoimintaa. Huutokaupan tuoton luvattiin menevän kokonaisuudessaan vammaisten hyväksi ja lehden lukijoilta pyydettiin filateelisia lahjoituksia. Vuoden 1981 viimeisessä numerossa alkoi Teuvo Termosen pitkään jatkunut juttusarja postikorteista. Termosen sanoin: ” Postikortin suosio keräilykohteena on viimeisinä vuosina kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti ja uusia alan harrastajia putkahtaa esiin kuin sieniä sateella”. Tällaiseen satsaukseen ei tämän päivän postimaksuilla olisi lehden kustantajalla varaa. Turun tuloleima 4.2. 1980-luvulla kokomaailma keräily oli voimissaan. Liikkeen tilat osti 1983 tänä vuonna 35 vuotta täyttänyt Merkki-Albert.
huutokaupassa kerrottiin myyntiin tulevan vielä toisen kuuluisan väärentäjän de Speratin luomuksista. Jo samassa numerossa julkaistiin Suomen Filatelistiseuran oma huutokauppa nimellä THK nro 1. ”Tulevaisuus näyttää tuleeko noista merkeistä jonkinlainen keinottelujulkaisun tyyppinen kaupantekokohde, vai pitäydytäänkö niiden julkaisussa Suomen hillityssä julkaisupolitiikassa”, lehdessä arvuuteltiin. Toinen ulkomailta lainattu uutinen kertoi italialaisten voivan maksaa verovelkojaan arvokkailla yksittäisillä postimerkeillä tai kokoelmilla. Samankaltaisiin hintoihin näyttävät vastaavat nousevan tänäkin päivänä. Ahvenanmaalaisten toivomus omista postimerkeistä näyttää toteutuvan kirjoitettiin jo vuoden 1982 lehdissä. Suomen Filatelistiseuran nuorisojaoston oman lehden Filahesan kansi vuodelta 1982. Tämä aiheutti merkittävän loven lehden talouteen ja korvaavia toimia alettiin etsiä. Vuoden 1983 viimeisessä numerossa kerrottiin Suomen Postimerkkeilyn lopettavan huutokauppojensa julkaisemisen lehdessä ja siirtyvän omiin erillisiin huutokauppaluetteloihin. Toukokuussa 1983 Suomen Filatelistiseura oli järjestänyt yhdessä pohjoismaisten kummikerhojen kanssa kerhonäyttelyn Töölön Kisahallissa. Useiden kirjoittajien voimin peistä taitettiin niin puolesta kuin vastaan. Ahvenanmaa julkaisee edelleenkin uusia merkkejä huomattavasti hillitymmin kuin Suomen Posti. Tarttuikohan moni harjoituksiin osallistunut näihin tarjouksiin. Posti mainosti näyttävästi uusia maksimikortteja, joille povattiin suurta menestystä. Olikohan Italian veroviraston johdossa silloin aktiivisia filatelistejä. Näyttelyn kiertopalkinnoksi Suomen Pankin setelipaino oli lahjoittanut komean pystin, jossa puukehykseen oli asennettu WIFAGpainokoneen painosylinteri. Aikaansaavia nuoria kerhoissa silloin riitti. Taitaa olla ikuisuuskysymys, joka nousee aina tasaisin välein keskusteluun filateelisessä lehdistössä. Niin näissäkin vuonna 2018 julkaistavissa postimerkeissä. Postiljonenin WIFAG-painokoneen painosylinteri SF:n kiertopalkinnossa on nähtävillä Lönkalla Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneistolla. Myös Valkeakosken Filatelistit lupautuivat oman huutokauppansa julkaisemiseen tulevissa lehdissä.. Suomen Postimerkkilehti 14 1/2018 Kiinnostus postimerkkeilyyn jatkoi kasvuaan. Vuoden 1983 ensimmäisessä numerossa lehti lainasi Yhdysvaltalaista tutkimusta, jonka mukaan vain kuusi lähetystä sadasta oli ihmisen ihmiselle lähettämiä ja loput jollain tavalla eri yrityksiin liittyviä. Lehti ihmetteli tällaisten ”humpuukien ” korkeita hintoja. Ruotsin kuuluisan 3 skillingin värivirheen väärenne myytiin Ruotsissa liki 10 000 kruunun hintaan. Toisin kuitenkin kävi. Jo 1960-luvun lehdissä käyty ankara polemiikki Suomessa käytettyjen venäläisten merkkien ottamisesta osaksi Suomikokoelmaa pullahti uudelleen esiin vuoden 1982 aikana. Ilmankos nykyihminen harvoin kohtaa postimerkkiä päivittäisessä postinkulussa. Kotimaasta lainattiin sanomalehti-ilmoituksia, joissa tarjottiin ostettavaksi Kenttäposti 1983 merkkejä 40 markan hintaan. Taitaa olla samankaltainen jakautuma myös tänä päivänä huolimatta sähköisen viestinnän ylivertaisuudesta. Ahvenanmaan Postin julkaisupolitiikka on pysynyt maltillisena tähän päivään asti ja merkkien aiheet ovat olleet vahvasti sidottuja alueen luontoon tai historiaan. Postin pysyväistilaajien määrän kerrottiin nousseen vuonna 1982 jo 25 000, eli nelinkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Suomen Filatelistiseuran nuorisoosaston oma lehti Filahesa ilmestyi Järvenpään näyttelyssä peräti 56 sivuisena yhteisjulkaisuna Lohjan postimerkkikerhon vastaavan Fillon kanssa
Kuten edellisessä vuonna 1963 järjestetyssä harjoituksessa merkkejä ei toimitettu erikseen niitä halunneille filatelisteille. Numerosta 3-1984 alkanut runsaasti kuvitettu sarja venäläisestä kenttäpostista Suomessa 1904-18 jatkui aina vuoteen 1985. Haastattelussa Woivalin hämmästeli sitä negatiivista julkisuutta, jota maakunnan omat merkit olivat Suomen filatelistipiireissä saaneet, toisin kuin kansainvälisessä harrastajakentässä. Onneksi nykyvälineet ovat tutkittuja ja turvallisia. Lehteä vielä tänäkin päivänä ahkerasti avustava Martin Holmstén oli myös 1980-luvulla tuottelias kirjoittaja. Merkkiä oli postitettu harjoitukseen osallistuneille viisi merkkiä kullekin ennen harjoitusta. Harjoitusmaaston pusikoissa taisi lymytä enemmän filatelisteja kuin kuviteltuja ”vihollisia”. Muilta osin lehti pysyi edellisvuotisten kaltaisena. Numerossa 3-1984 tehtiin selkoa Ahvenanmaan ensimmäisten merkkien julkaisupäivästä 1.3.1984. 15 . Muutenkin vuoden 1930 jälkeisistä leijonamerkkimalleista julkaistiin lukuisia artikkeleita. Koska tietokoneita ei vielä ollut yleisesti käytössä kokoelmien sivut koottiin liimaa ja paperialustoja käyttäen. Päätoimittaja Anttila piti huolen, että lehdestä löytyisi juttuja myös eksoottisemmistakin keräilykohteista. Mitään suurta ryntäystä ei Maarianhaminassa nähty, eikä liioin pienemmillä paikkakunnilla, joilla toimitus oli vieraillut. Jan Simberg tarjosi ratkaisuksi nailonsiiman käyttöä lähetysten kiinnitämiseen sivuille ilman valokuvakulmia. Tongan peltipurkkipostista (Tin Can Mail) kertova artikkeli numerossa 1-1984 oli juuri sellainen, joista tämänkin päivän lehdistä mielellään lukisi. Kemikaalien vaikutuksesta merkkeihin ja lähetyksiin keskusteltiin edellisten vuosikymmenten tapaan vilkkaasti. Samainen Simberg teki vuoden 1984 viimeisessä numerossa seikkaperäisen ehdotelman vaakunaleijonan eri osien nimityksille. Lehdessä julkaistiin sekä ruotsiksi että suomeksi Maaneuvos Folke Woivalinin haastattelu. Kantta uudistettiin Vuoden 1984 alusta lehden kannen ulkoasua muutettiin hieman, jotta kuvitukselle saatiin enemmän tilaa. Näitä numeroituja ehdotelmia julkaistiin neljän kaaviokuvan verran. Suomen Postileimakeräilijät oli jo 1970-luvulla perustettu yhdistys, joka sai lehdestä oman Saksalainen postikortti esittää japanilaisten ensimmäistä hyökkäystä Port Arthurissa Venäjän laivastoa vastaan 9.2.1904. Vuoden 1984 aikana julkaistiin Hagelstamin kymmensivuisia huutokauppaluetteloita useammassa numerossa entisten Valkeakosken Filatelistien ja SF:n omien huutokauppojen lisäksi. ta oli monilla huonoja kokemuksia. Vuoden 1986 useammassa numerossa kerrottiin arkin reunoihin yksityisesti painetuista mainoksista.. Lehdessä julkaistaviin tarjoushuutokauppoihin saatiin mukaan uusia yrityksiä. Vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa julkaistiin yhteistyössä Upseerifilatelistien kanssa tehty artikkeli Huoltoharjoitus 83:n yhteydessä jaetuista Kenttäposti 1983 merkeistä. Lisäksi tuhat merkkiä arvottiin puolustushallinnon henkilökunnan kesken. Myös pieni määrä jaettiin muille yhteistyökumppaneille. Tämä aiheuttikin valtaisan ryntäyksen Lahteen ja sen ympäristöön harjoituksen ajaksi. Liimojen vaikutusta pelättiin ja valokuvakulmis1897 Tongan peltipurkkipostissa kulkenut kuori ja vuonna 1983 julkaistu muistopostimerkki. Kuvitusta Martin Holmsténin sarjaan venäläisestä kenttäpostista Suomessa 1904-18
Talouden ylikuumenemisesta varoitti päätoimittaja Anttila vuoden 1986 ensimmäisessä pääkirjoituksessa: ”Runsas huutokauppatoiminta ei ole enää saanut tuekseen vastaavaa kysyntää. Tuleva maailmannäyttely Finlandia 1988 näkyi lehdissä jo pari vuotta ennen tapahtumaa, kun Posti julkaisi näyttelyn rahoittamiseksi lukuisia tuotteita. Lieneekö uusi kustantaja myös antanut toimitukselle tietokoneen käyttöön painokustannuksissa säästääkseen. Suomen Postimerkkilehti 16 1/2018 säännöllisen palstansa. Otsikolla ”Postimerkkejä, joita ei koskaan julkaistu” vuoden 1986 viimeisessä numerossa esitettiin kuvien kera seitsemän ranskalaisesta kylvääjämerkistä tehtyä variaatiota. Myös August Leppä tuotti pitkiä ja perusteellisia artikkeleita Balttian maiden postihistoriasta. postihistoriallisen kokoelman”. Säilynyt posti on tänä päivänä useiden kansainvälisten huutokauppojen näkyvää antia. Merkkien taustalla vaikutti suuresti myös Suomen Filatelistiseura. Autoliitto ehdotti kuva-aiheeksi jääkarhua, mutta se hylättiin väärän mielikuvansa takia. Näiden sarjojen kaltaiset useamman vuoden lehdissä julkaistavat jutut olivat tyypillisiä koko 1980-luvun ajan. Veistos painoi 40 kiloa ja lehdessä ihmeteltiinkin miten sen mahdollinen voittaja saa sen matkatavaroissa kuljetettua kotimaahansa. Lehdessä alkoi näkymään artikkeleita, joissa tekstien ladonta oli suoritettu al. Pariisin piirityksessä 1870-71 oli kaupungissa käytössä palloposti, jota hoidettiin kuumailmapalloilla. Numerossa 1-1988 kerrottiin Magnus Relanderin nimityksestä Suomen Filatelistiseuran kunniajäseneksi. Oman kerhohuoneiston hankkiminen, kustannusosakeyhtiön perustaminen ja monet muut talouden parantamiseksi tehdyt toimet olivat hänen käsialaansa. Päätoimittaja Anttila kirjoitti laajan ja seikkaperäisen juttusarjan Pariisin piirityksen pallopostista. Tennismaila ainakin istuu hyvin kylväjän käteen. Tämän päivän kerholaiset ovat jokavuotisissa pikkujouluissa saaneet nauttia hänen perheensä lahjoittamista herkkukoreista arpajaisten pääpalkintoina. Kuvien tekijöitä ei julkaistu, mutta lienevät ulkolaista alkuperää. Sijoittajat ovat taitaneet vetäytyä filateeliselta kentältä”. Sodat alueluovutuksineen aiheuttivat kuitenkin sen, että Petsamo-merkeille ei enää ollut tarvetta. Samoihin aikoihin julkaistut Aunuksen ja Pohjois-Inkerin merkit oli katsottu keinottelutarkoituksessa julkaistuiksi. Vuoden 1988 alusta oli Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy ottanut lehden julkaisemisen taloudellisen vastuun. Risto-Matti Kauhanen julkaisi useissa numeroissa laajaa tutkimustaan yleismerkeistä 1930-52. Asia kuitenkin raukesi silloin, mutta nousi uudelleen esille Yleisen Autoliiton ehdotuksesta vuonna 1934. ”Toista sataa tuhatta markkaa tappiota yhtenä vuotena!” kirjoitti päätoimittaja Anttila ja ihmetteli liiton lehden epäonnistunutta markkinointitempausta, jossa kaikki oli mennyt pieleen ja tappiot olivat suuret. Suomen Filatelistiliiton talouden huono tila kirvoitti kitkeriäkin kommentteja lehtien palstoilla. Seura olikin suunnitellut kuuden merkin sarjaa, jossa kolmessa olisi kuvattu Petsamoa, kolmessa muussa muuta Suomea. Kuumailmapalloilla kaupungista siirrettiin postin ohella myös hallintoväkeä Yleisen Autoliiton ehdotuksia Petsamon merkeiksi vuodelta 1934. Finlandia-88 näyttelyssä kunniapalkintona ollut villisikaa kuvaava veistos. ja muita tärkeitä virkamiehiä. Olisikohan näistä ajoista jäänyt ulkomaille elämään mielikuva Suomesta jääkarhujen maana. Oikeassa kirjoittaja oli, sillä 1990-luvun alussa koettiin Suomessa syvä lama, joka näkyi myös filateliassa. Sarjaa julkaistiin runsaasti kuvitettuna vuosien 1987-8 lehdissä. Palloja lähetettiin kaikkiaan 55, joista vain kahdeksan joutui vihollisten käsiin. Se kuului: ”Kiitos vaan kaikille”. Tämä näkyi jo seuraavan vuoden lehdissä, joissa suuria ja näyttäviä huutokauppoja julkaistiin jokaisessa numerossa. Reino Forsténin kuoltua palstan pitäjäksi saatiin Kaarlo Hirvikoski, joka neuvoi uusia keräilijöitä leimojen saloihin juttusarjassaan: ”Kuinka rakentaisin ns. Numerossa 5-1987 Kaarnisen Pekka teki selkoa Petsamolle 1920-luvulla suunnitelluista merkeistä. Vaatimattomana miehenä Magnus piti legendaarisen kolmisanaisen kiitospuheen nimityskokouksessa
. . keellisilla tekstinkäsittelyn ohjelmilla. Mielenkiintoisia artikkeleita, jotka olisivat tervetulleita myös tämän päivän lehdissä. Maailmalla ilmestyneitä uusia postimerkkejä esiteltiin useiden sivujen ja satojen kuvien kera koko 80-luvun ajan. Yleinen postihistorian nousu näyttelykokoelmien rakentelussa näkyi myös niiden arvostelusääntöjen tarkentumisessa. Kotiseutufilatelian harrastus oli alkanut Saksassa jo 1970-luvulla ja Suomeenkin se oli rantautunut samoihin aikoihin. Tuomaksen mukaan sateiseen harjoitukseen osallistuneiden reserviläisten kirjeet ovat kaikki oheisen kaltaisia ryppyisiä ja kärsineen näköisiä. Osan lehtien jutuista oli paino latonut selvälukuisilla fonteilla, osan taas toimitus naputellut ladelmiksi huonosti luettavilla teksteillä. Sahlstedt teki selkoa kotiseutufilatelian eri vaiheista ja näyttelykokoelmien rakentelusta tarkoin esimerkein. Seuramme edellinen puheenjohtaja Juvosen Tuomas toi toimitukselle näytille vähemmän siistin samassa harjoituksessa käytetyn kirjeen. Kokonaisuus olikin aikamoista sillisalaattia ja lehtien hyvä luettavuus kärsi suuresti. Nämä lähetykset ovatkin usein korkea-arvoisten upseerien postia, kun taas ”aidosti” kenttäolosuhteissa kulkeneet reserviläisten kirjeet taisteluissa rähjääntyneet. Kokous nro 1200 ikuistettiin ryhmäkuvaan, jossa edessä olevien koululaisten lisäksi kuvasta löytyvät vielä siloposkiset Petri Jansson ja Yrjö Klinge.. Maalaiskirjeenkantaja hevosineen yhdellä reitin pysähdyspaikalla. Sahlstedtin kotiseutufilateliaa valoittavaan artikkeliin. Numerossa 7-1988 B-E. Päällystö, joka istui komentopaikalla tai pääesikunnassa saattoi lähettää kirjeensä priimakuntoisina. 1980-luvun tietokoneella syntyi aika vaikeasti luettavaa tekstiä. Tämä näkyi myös lehdessä julkaistuissa ilmoituksissa, joissa eri maiden postihallinnot markkinoivat uutuuksiaan. Vuosien 1988 ja -89 lehdissä Jan Simberg selvitti laajoissa ja runsaasti kuvitetuissa artikkeleissa venäläisten zemstvo -merkkien ja -postin taustoja. Suurin ikäryhmä runsaan 550 jäsenen joukossa oli 40-49 vuotiaat. Postilaatikko talon seinällä. Suomen Filatelistiseuran ikäjakauma vuoden 1989 lopussa oli tämän päivän valossa hieman yllättävä. Olisi suositeltava tapa innostaa tänäkin päivänä uusia näyttelyfilatelisteja erityyppisten kokoelmien kehittelyyn. 17 L U K I J O I L T A N umerossa 5-2017 oli Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenistä kertovassa sarjassa kuvituksena ylläoleva vuoden 1963 siisti kenttäpostilähetys. Kuvitusta B-E
. Suomen Postimerkkilehti 18 1/2018 ?. Erittäin harvinainen. Mahdollisesti osa merkeistä myytiin kuitenkin postituoreina. Venäläismallit 1891-1911 Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 4 Teksti ja kohteet Jouko Kaartinen 10 ja 20 kopeekan rengasmerkit. Postituoreet 5 ja 10 penniä mallista 1911. Aikaisemmissa osissa 1-3 esittelimme Jouko Kaartisen suomalaisten merkkien painoja hammastevirheistä kertovasta kokoelmasta merkkejä vuosilta 1860-89. ?. ?. . . Berliinin laatan 1 markka B-hammaste. T ässäkin osassa esittelemme kokoelmaan kuuluvia painatusvirheellisiä ja osittain tai kokonaan hammastamattomia merkkejä. . . . Tätä merkkiä painettiin vain yksi 25 kpl arkki, mutta siitä ehdittiin myydä vain seitsemän kappaletta. . Erittäin harvinainen. Mallin 1911 leike. . Mallin 1911 hammastamaton 10 pennin (tyyppi I) pari. Kivipainon 20 penniä, alareuna hammastamaton. . Toisessa oikealle siirtynyt pohjapainanta ja toisessa siirtynyt keskuskuvio. Pohjapainatus ylösalaisin. Rengasmerkeissä tavataan harvinainen 3,5 ruplan värivirhepainama. . Merkistä tunnetaan myös Fournierin väärenne. ?. . . Loput merkit mitätöitiin myöhemmin Räkenskaps-leimalla ja myytiin keräilijöille. Keskuskuvion siirtymä. Tässä osassa ovat vuorossa venäläismallit 1891-1911. Erittäin harvinainen. Berliinin laatan 20 penniä B-hamm. . . Voimakas siirtymä. Leima Kauhajoki 1.3.1915. . Musta kymppi arkin alakulmasta. Erittäin harvinainen. . Berliinin laatan 2 pennin osittain hammastamaton pari. . ?. . . Hammastesiirtymä. Berliinin laatan 10 pennin hammastamaton pari. Pulajulkaisun 5 pennin sameanvihreä hammastamaton kolmirivilö. ?. 20 penniä ompelukonehammasteella. ?. ?. Erittäin harvinainen. . Kivipainon 10 pennin hammastamaton pari ilman pohjapainantaa. ?. Molemmissa voimakas siirtymä. . Leima Helsinki 31.1.1914.. . Yleensä viallisia merkkejä ei päässyt markkinoille painolaitosten erittäin tarkan kontrollin vuoksi, mutta kotkamerkkien kohdalla kokonaan tai osittain hammastamattomia esiintyy muita merkkimalleja useammin
?. 22.2.2018 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 12.2.2018 klo 16.30–17.30 sekä 19.2.2018 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. . . . . . ?. ?. SP Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 22.2.2018 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. Tub-53 Dalsbruk 16.11.53 Kohde nro 3. Urheilu -45 Hieno laskos. . . 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Tarjolla loistoleimaisia merkkejä kuten: Kohde nro 155. 10 kop soikiomerkki, tavallinen paperi. I-K marski Äänislinna 20.11.1942. . Turku 27.8.1952. . . . Tarjolla erikoisuuksia kuten: Kohde nro 148. . 10 kop veromerkki Venäjän Punaisen Ristin hyväksi.. Kohde nro 147. Kohde nro 204. . . ?. Kohteet nro 161 ja 162. Helsinki 400 v. ?. . . ?. . Lähetys hienolla Helsingfors 15.10.1858 leimalla + mr. Kohde nro 308. . PR-46. 19 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 38 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi ?. ?. 5 mk Risti puuttuu. . ?. Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. Tub-51: 7 ja 12 mk Helsinki 1.8.1952 Kohde nro 154. .
Siisti kutsukuori. Kohde nro 9. pystysivulla kaksoishammaste 45 36 1 mk leimaus Forssa 14.3.89 12 37 5 mk leimattu 110 38 10 mk leimattu 100 SUOMI Vaakunamalli 1889 39 2 pen harmaa välilöllä ** 12 Kohde nro 44. Kohde nro 2. Kuvakevirhe. 18.. aitoutus 300 3 10 kop tav. 50 27 10 pen SBc Borgå ja 25 pen SAa Uleåborg 15 28 20 pen kuorella Jyväskylästä 1880 Mikkeliin 10 29 20 pen oik pystysivu kaksoishammaste, leimattu 30 30 25 pen käyttämätön, ensiliimake 50 31 32 pen Köpis. Loistoleima: Wiborg 8.4.1882. Merkki käyttämätön. Wiborg 8.4.1882. 5 pen Turusta 10.3.73 Kristinestadiin. Aitoutus. Köpis, käyttämätön ilman liimaa. 20 6 10 kop punainen, ehjä Helsingfors 1864 ja mr. 18.. Siisti hääkutsu. Leimapainon 5 p sekahammaste 11 x 12,5. paperi, lähetys hienolla Helsingfors 15.10.1858 250 SUOMI Isohampaiset 1860 4 5 kop sininen pyöröleima ja mustemitätöinti 60 5 10 kop Loisto laatikkoleima: Torneå 24.APR. Aitoutus 120 32 1 mk lila Jyväskylä 17.12.81 40 SUOMI Uudet värit 1885 33 20 pen loisto Ekenäs 7 3(?) 1889 10 34 25 pen kuorella Oulusta Pietarin kautta Kieliin 17.8.89. Siisti kutsukuori häätilaisuuteen Tavastehus 22.3.1877. 5 kop, pienet helmet, tavallinen paperi, musteristi. paperi, mr. 120 11 8 pen Cyc. Käyttämätön ilman liimaa. Kohde nro 80. 20 20 40 pen ehjä FR KO leima 25 21 1 mk kaunis Helsingfors 26.4.1873. Ei hammastusvikoja. 50 26 5 p sekahammaste 11 x 12,5. Kohde nro 5. 10 kop, loisto Torneå 24.APR. 18 18 20 pen kuori Fredrikshamnista 23.10.69 Helsinkiin. SUOMI Esifilatelia 1 Vapaakirje Helsingistä Hämeenlinnaan 12 SUOMI Soikiomerkit 1856 2 5 kop sininen, pienet helmet, tav. 30 17 20 pen kirjeellä Helsingistä 9.5.1872 Fredrikshamniin. 40 25 5 pen senaatinpainos hammaste A. 40 19 20 pen kuori, hieno Uleåborg 21.11.1868 Kajaaniin. Suomen Postimerkkilehti 20 1/2018 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 38 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohde nro 1. Leimattu Mariehamn 13.V.10. 1 mk. Yksi lyhyt hammas 18 13 10 pen leimattu, kaikki hampaat tallella 20 14 20 pen Cyc Ekenäs leike, 20 pen Ayj ja 40 pen Cyj 28 15 20 pen Cyd leimattu pari leikkeellä. Kohde nro 31. Aitoutus Jussi Murtosaari. Kohde nro 26. 15 35 25 pen vas. Kohde nro 21. Vapaakirje Helsingistä Hämeenlinnaan Kohde nro 25. 70 SUOMI Vaakunamalli 1875 22 2 penniä harmaa, Tavastehus leima 15 23 5 pen oranssi Vaakasivut A, pystysivut B 25 24 5 pen vaakunamalli 1882, hammaste B. Rengasmerkkien 4 kop nelilö välilöllä. 40 p M-11 Ruhtinansalmen puolitus kuorella.. kaunis Helsingfors 26.4.1873. Kohde nro 56. 110 16 20 pen lähetys Kajaanista 26.9.1868 Ouluun. Senaatin 5 pen. 10 pen M-89 timanttihammaste pystysivuilla. 18 7 10 kop siisti Tavastehus 1863 leimaus 25 SUOMI Isohampaiset 1866 8 5 C pen ruskea, käyttämätön ilman liimaa 15 9 5 pen kirjeellä Turusta 10.3.73 Kristinestadiin 100 10 8 pen Cya isoharkkoinen leimattu pari. 80 12 8 pen vihreä/musta, mr
40 5 pen pystysivuilla osittainen timanttihammaste 40 41 Antiikin tilauskortti Helsingistä Tukholmaan, 2 kpl 5 pen. Seinäjoki 2.II.20 oik pystysivulla timanttihamm. 21 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 38 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 5 kop, pienet helmet, tavallinen paperi, musteristi. ja kaksoishammaste.. Kohde nro 67. 8 83 1925 1mk Bw1 oranssi, hakaristi postituoreena. 1 mk leimattu, postitorvi w4. rullam. 50 pen postitorvi w3. 7 66 1903 Wärde kuori Seinäjoelta Helsinkiin 1 mk+ 10 pen. Kohde nro 92. 20 pen, ylä ja alareunat hammastam. rullam. Aitoutus. 70 SUOMI Kotkamerkit 1901-1911 64 10 mk musta/vaaleanharmaa, Uleåborg 80 65 1903 Kortti Tampereelta Pietarin kautta Unkariin. 30 48 25 pen Bggg ” iso leijona ” Hieno Jyväskylä leimaus 6 49 1 mk hieno Juuka 10.VIII.95 leimaus 8 50 1 mk loisto Björneborg 21.X.93 12 51 5 mk Helsingfors leima 18 52 5 mk Imatra leimaus 18 SUOMI Rengasmerkit 1891 53 Painotuotekortti Suomesta Ruotsiin. pari ja 1 mk orans. Kohde nro 82. pari 25 96 1930 Hamm. 20 pen nelilö, jossa alareunan kaksoishammaste ** Kohde nro 81. 65 SUOMI Käyttösarjat 193093 1930 1,25 mk/50 pen lisäpainama tyyppi II postituore nelilö 25 94 1930 1,50 mk kortilla Imatralta Saksaan 8 95 1930 50 pen kelt. Kohde nro 87. Merkit hakaristi 8 SUOMI Vaasanmalli 1918 90 Kortti Viipurista Saksaan Suomen sensuuri ja lunastus 10 91 70 pen leimattu 5-rivilö Kuru 6.5.21 25 92 1 mk leim. Kirjattu kirje Helsingistä Hollantiin. 1 mk Bw1 hakar. Kirjattu kirje Helsingistä 8 XII 23 Saksaan. 50, 1,25, 1,50, 2,00, 2,50 ja pp 2 mk 20 97 1930 leijonamerkkejä, siirtymiä 15 kpl 20 98 1930 Norma 164 Rautia, 397 Rovaniemi ja 193 T 1 Helsinki 15 99 1930 Olavinlinna 5 mk väritarttuma ** 10 100 1930 Saimaa 10 mk hammastamaton pari, ilman liimaa 10 101 1930 siistejä, hyviä leimoja 12 Kohde nro 60. pystyparit. ja kaksoishammaste. Kohde nro 68. 90 60 1 rupla Hanko 13.XII.00 25 61 3,5 ruplaa, siisti leima 90 62 3,50 ruplaa, pieni ensiliimakkeen jälki 110 63 7 ruplaa, käyttämätön liimakkeella. 1 mk Seinäjoki 2.II.20 oik. 3,5 ruplaa, siisti leima. Ekenäs 1.III.10 40 76 20 pen iso hammaste siirtymä 25 77 20 pen, liimoite molemmin puolin 10 78 1915 10 mk kulmaleimattu 50 79 10 mk leikkeellä, 2 Porvoo leimaa 40 80 1911 Ruhtinansalmen puolitus kuorella 20 SUOMI Saarisen malli 1917-1929 81 1921 lisäpainama 30/10 pen vaalenvih. 2 kop vihreä 28 54 3 kop pun kortti Helsingistä 17.5.99 Puolaan 10 55 4 kop ja 14 kop parit ** 30 56 4 kop nelilö välilöllä lemattu Mariehamn 13.V.10 140 57 14 kop ja 50 kop hennot ensiliimakkeen jäljet 25 58 20 kop, siirtynyt keskuskuvio ** 30 59 35 kop postituore nelilö reunakappale. ja alareun. Kohde nro 2. kaksoishamm. Kohde nro 84. postituoreena. Postituore pari 70 82 1923. Kohde nro 86. Kirjattu kirje Helsingistä 8 XII 23 Saksaan. Kohde nro 61. 60 69 10 mk 2 kpl leikkeellä, Porvoo leima 25 70 10 mk 2 kpl siistillä Porvoo leimalla 28 71 10 mk ensiliimakkeella 40 72 10 mk ja 5 kpl 1 mk Hanko leimaus 13.IV.07 26 73 10 mk N 72 ja 10 mk N 80, leimatut 50 74 1902 musta kymppi, kaunis leima 10 75 Leike 10 mk pari, 6 kpl 1 mk ja 20 pen pari. 15 67 20 pen nelilö, jossa alareunan kaksoishammaste ** 40 68 20 pen, ylä ja alareunat hammastam. pystysivulla timanttihamm. 1 mk oranssi hammastamaton pari, postitorvi w2 ** Kohde nro 83. 1 rupla Hanko 13.XII.00. 15 42 10 pen ja 20 pen välilöillä 10 43 10 pen hieno Geta 8.1.91 10 44 10 pen timanttihammaste pystysivuilla 40 45 20 pen Kaunis Eura 3/12.90 osa päiväyksestä musteella käsin 6 46 25 pen hammastamaton pari ** 20 47 25 pen pystys. Kaksi leimaa 90 88 1928 Painotuote 40 pen Kankaanpää 18.VIII.28 Tomskiin 30 89 1928. 30/10 pen vaalenvihreä, postituore pari arkin alareunasta. timanttihamm. 60 84 1927 1 mk oranssi hammastamaton pari, postitorvi w2 ** 60 85 1927 1,5 mk vihreä/lila leimattu, postitorvi w3 12 86 1927 1 mk oranssi, leimattu, postitorvi w4 80 87 1928 50 pen vihreä postitorvi w3. Kaksi leimaa
2,5 mk sininen lentokortti Berliinistä Tsekkoslovakiaan. Lentopostilähetys Helsingistä 6.5.49 Lontooseen. PR 1940 + Isänmaa. 8 140 1941 Mannerheim 2 mk Hieno Ullava 3.IV.42 7 141 1941 PR 2,75 mk loisto: Oulu 23.4.1942. 8 142 1941 Ryti 1,75 mk, 19 mm w2 , leimattu 60 143 1941 Ryti 2 mk Kaunis Korpilahti 30.I.42 7 144 1941 Ryti 5 mk Kaunis Pukkila 15.III.43 7 145 1942. PR, siisti kirjattu kirje Helsinki 8 Tshekkoslovakia. 8 104 1937 Kortti Eestin kautta Tsekkoslovakiaan. 10 119 1928 Itsenäisyys 1,5 mk. 10 126 1931 PR 1,50 mk + 15 pen leimattu, ristin siirtymä 30 127 1934 PR 2 mk loisto: Naantali 27.1.1934. 8 155 1951 Tub 7 ja 12 mk loistot: Helsinki 1.8.1952 20 156 1951. Kirje Äänekoskelta 4.II.39 Englantiin. Kohde nro 146. 8 103 1934 lentokortti Helsinki, Berliini. Kohde nro 104. 10 112 1949 35 mk Olavinlinna + 4 mk oliivi. 8 160 1953 Tub 10 + 2 loisto Dahlsbruk 16.11.53 20 161 1953 Tub 15 + 3 loisto Dahlsbruk 16.11.53 20 162 1953 Tub 25 + 5 loisto Dahlsbruk 16.11.53 20 Kohde nro 102. PR 1951 + lisäarvo, kirjattu kirje Hollantiin 8 157 1952 . 8 129 1935 PR 2 mk loisto: Helsinki 7.2.1935. 8 136 1939. Lentokirje Helsinki-Berliini-Protektoraatti 18-X-43. PR 15 +3 mk loistoleimalla Oulu 3.10.52 10 158 1952 Mannerheim PR sarja loisto leimoin 10 159 1952. Hieno laskos, leimattu 20 148 1946 Punainen Risti 5 mk + 1,25 ilman ristiä 130 149 1947 Matkailijayhd. Helsingin satama 100 mk, kirjattu lentokirje Saksaan 14 146 1943. Olavinlinna 15 mk, loisto Karhula 11.X.47. 8 109 1948 3 mk vihr. 15 147 1945 Urheilu 1 mk + 50 p vihreä. Pystytaite 170 123 1931 1,5 mk loisto Lappeenranta 26.V.31 10 124 1931 P.E. Kirjattu kirje lentopostina Tsekkoslovakiaan. Kohde nro 100. Kohde nro 136. 8 120 1929 Turku 900 v 1,50 mk w1, tarttuma 20 121 1930 Zeppelin ** 65 122 1930 Zeppelin pari 24.9.30 kuorella. 10 130 1936 Kalevala 2,50 mk lentokortilla Unkariin 8 131 1936. 8 151 1947 Tub 15+3 / 10+2,50 hyvä lisäpainanta siirtymä 20 152 1949 Työväki 15 mk loisto: Turku 18.8.1949. Lentokirje HelsinkiBerliini-Protektoraatti 18-X-43.. Pystytaite. PR 52 Mannerheim kirjattu kirje Tshekkoslovakiaan. Svinhufvud hieno Lappeenranta 3.1.35 6 125 1931 PR 1,5 mk loisto: Kalajoki 14.11.1931. Kirjattu kirje Ruukki. 20 106 1945 5 mk sininen, selvä hammaste siirtymä 100 107 1945 Olavinlinna 15 mk, loisto Karhula 11.X.47 15 108 1945. Kuva: m/s Stutgart. 8 110 1948 Kirje Helsingistä 1.4. Kanadaan sininen 12 mk yksin 10 111 1949 Leijona merkit, siisti Haapajärveltä Tsekkoslovakiaan. Loisto: Helsinki 20.1.1928. 10 mk loisto Hämeenlinna 22.11.1947 8 150 1947 Postipankki 10 mk loisto Hämeenlinna 8.4.1947. Sekapostite m/30 + Sibelius. 20 105 1945 10 mk sininen. 8 153 1949. 8 137 1940-1950 luku, siirtymiä 10 kpl 20 138 1940. 5 mk sininen, selvä hammaste siirtymä. leijona yksin sähkölaskulla Virkkalasta. 12 135 1939 Kirje Kotkasta 11.II.39 Englantiin. Kohde nro 107. 2mk + 20 loisto Vaasa 25.VIII .36. 8 128 1934. Kirjattu kirje 10 113 1956 Yleismerkit 100 mk, 125 mk ja 300 mk kaikki ** 30 114 1977 Viirikukko 5 mk hammastesiirtymä 40 115 1994 Leppäkerttu arkki ** 20 SUOMI Juhlaja avustuspostimerkit 1922116 1922 PR 1 mk + 50 p ** ja Paraisten tumma 50 117 1927 Itsenäisyys 10 v 1,5 mk hieno Helsinki 12.1.28 10 118 1927 sekapostite lähetys Helsingistä Imatralle. Kirje Äänekoskelta 4.II.39 Englantiin. Kohde nro 122. 2 mk punainen Paquebotkortilla Eestin kautta Tsekkoslovakiaan. Kirjattu sekapostite Unkariin 2 139 1941 Aseveli sensuroituna Ruotsiin. Kohde nro 106. Zeppelin pari 24.9.30 kuorella. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 38 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 22 1/2018 102 1934 2,5 mk sininen lentokortti Berliinistä Tsekkoslov. 10 154 1950 Helsinki 400 v. Lentoposti PR 1934 + PR 1935 + 1936 Saksaan 8 133 1937 Ensilento Helsinki-Puola-Palestiina PR-merkein 20 134 1937. 12 132 1936. Tarttuma leimatulla merkillä. 5 mk loisto: Turku 27.8.1952. Saimaa 10 mk hammastamaton pari, ilman liimaa
Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 38 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 23 . Pieni painos! 60 196 5 mk hammastamaton reunakappale * 45 197 5 mk, leimaus: Kirjasalo 90 198 Päällepainama ”Inkerin hyväksi”, 10 mk 18 SUOMI Karjala 199 3 mk leimattuna. XII 1. Mukana myös Tievihko, A-hamm. s/s Tarjanteen laivalippuja kolme erilaista. Helsingin tulol. Tub 25 mk loisto Leppäkoski 7.12.1954. 163 1954 Tub 15 + 3 mk hieno Helsinki 10 leima 5 164 1954 Tub 25 mk loisto Leppäkoski 7.12.1954. Kohde nro 169. Värikoevedos, harvin.! 35 213 Vuoksen & Suvannon höyryvenelippu, harvinainen! 15 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 214 1902 4 kop kortilla Viipurista Böömiin 8 215 1903 3 kop Porvoosta Helsinkiin 3.3. Aitoutus Kari Lehtonen. PR-82 siirtymä. 100 206 Ryti 50 p pari sensuurikuorella Ruotsiin, Äänislinna 8 207 Ryti sarja R-kuorella Alavoinen 15 208 Vihreä lp 1,75 mk pari sensuurikuorella, Aunuksenlinna 8 209 Vihreä lp 5 mk kuorella, Mäkriä-leima 15 210 Vihreä lp 5 mk sensuurikuorella, Karhumäki 8 SUOMI Laivamerkit 211 s/s Tarjanne laivalippuja 3 erilaista 6 212 STAB-laivamerkki 10 penniä 1874. 15 218 1909 loisto 1 rupla, Loviisa 31.5.1912 8 219 1913 Romanov 4 kop loisto Joroinen 30. Takuu Lehtonen 90 188 1 mk postituore 70 189 5 mk violetti Säämäjärven leimaus. 20 SUOMI Rautatieposti 220 Karhula-Sunilan 30 mk leimattu merkki 5 Kohde nro 149. 20 ja 10 kop R-kirjeellä Naantalista Tanskaan.. Kohde nro 211. P-I 5 mk *. Takuu Lehtonen 20 187 1 mk musta Säämäjärven leimaus. Oliko luvallinen. Lyhyt hammas, mutta vaikea merkki 75 SUOMI Itä-Karjala 200 Karhu kortilla, Soloma leima 15 201 Karhu kortilla, Vuokkiniemi leima 15 202 Mannerheim 5 mk sensuurikuorella, Äänislinna 8 203 Mannerheim sarja R-kuorella, Vahvajärvi 15 204 Marski 2 mk nappiloisto Äänislinna 20.11.1942 5 205 Pikakirje lentona Ruotsiin, sensuroitu. 6 216 1903. Kohde nro 217. Hammaste siirtymä. 85 175 2000 Suomen postimerkit ja postimerkkivihkot 20 SUOMI Kenttäposti 176 Kaksoispainanta ja hieno tarttuma 25 177 Kenttäposti 1963 Obbnäs leimaus 25 178 Kenttäposti 1983 ** 45 179 Kenttäposti 1983 Lahti leimaus 30 SUOMI Autopakettimerkit 180 Autopakettimerkit 1949 -1950 käytetyt 20 SUOMI Aunus 181 5 pen I ** ja 5 pen II ** Takuu Lehtonen 20 182 Aunuksen pikkusarja 5-40 p leimattuna 20 183 10 pen 2x20 pen ja 40 pen leimatut merkit 20 184 10 pen II leimattu ja 20 pen I leimattu. Kohde nro 195. 20 195 5 mk *. 8 168 1967 Punainen Risti 0,20 mk+0,03 Risti puuttuu 70 169 1982 Punainen Risti 1,10 mk + 0,05 mk iso siirtymä 100 170 2000 Pienoisarkit bl 26 2001, bl 39 2005 ja bl 49 2008 12 171 20 kpl uudempaa leimattuna loisto/kaunis. Takuu Lehtonen 600 SUOMI Pohjois-Inkeri 191 10 ja 25 p hammastamattomat parit ** 7 192 25 pen ruskea, iso siirtymä ** 10 193 50 pen pystypari, vaakasivut hammastamattomat 15 194 1 mk postituore siisti liimakejälki. Kohteet nro 187, 189 ja 190 Aunuksen 1, 5 ja 10 mk Säämäjärven postitoimiston leima. Takuu Lehtonen 280 190 10 mk violetti Säämäjärven leimaus. Matkailijayhd. 10 165 1955 Lennätin 25 mk loisto Vammala 22.2.1956 8 166 1955 PR-sarja loistoina. 6.3. Takuu Lehtonen 20 185 Pikkusarja 5 pen 40 pen leimattuina 20 186 40 pen I leimattu ja 40 pen II leimattu. 10 172 1959 Tub-sarja loistoina 10 173 2000 luku, erä omakuvamerkkejä 20 kpl 20 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 174 Postimerkkivuosi 1999. Ryti 50 p pari sensuurikuorella Äänislinnasta Ruotsiin. Luovutetun alueen 10 kop kirje Viipuri-USA 23.VI.02. 8 167 1957 PR-sarja loistoina. 8 217 1909 20 ja 10 kop R-kirjeellä Naantalista Tanskaan. Kohde nro 206. 10 mk loisto Hämeenlinna 22.11.1947 Kohde nro 164
1885. Tuhansia merk. ** . Kohde nro 222. Takana sinetit 10 246 Tuokslahti ja numeroleima 741 R4! 20 247 Uusikirkko Wp.l. 90 265 Säiliökirja paljon merkkejä, pareja ja ryhmiä ** 30 266 Täydellinen kauniisti leimattu 1984-2009. Ukkoskortti 8 244 Kurkijoki Wärde-kuori 31.X.06 Helsinkiin. 100 237 Numerokuusiloita 1952 1962 yht 60 kpl 80 238 Paksu säiliökirja ** suomalaisia, paljon vihkoja ja blokkeja 45 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 239 Jaakkima, ukkoskortti 10.8.95 8 240 Joutselkä + Terijoki -19. Kuvioleima 1018 saarismallin 20 pen parilla (83A).. Siisti sekapostite Urdiala 1.10.1887 Kohde nro 246. 15 223 1933 joulumerkki leiman alla kortilla 5 224 1940 joulumerkki sensuurikuorella Ruotsiin 5 225 Joulumerkit 1955 10-rivilöt hammastamattomina ** 30 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 226 1949 ensipäiväkuori 35 mk Olavinlinna 14.3.49 10 SUOMI Ehiöt 227 1935 Kultatähkä 2 mk ja Kalevala 1,25 mk Saksaan 8 228 Ehiö Tenholasta 8.X.21 Saksaan. 20 242 Kiteenvaara ja Matkaselkä -08, R3. Hienot sinetit 15 245 Räisälä Wärde kuori 7.1.1907 Helsinkiin. 25 261 1018 Norma 83 A parilla SUOMI LEIMAKOHTEET Asemaleimat 262 Asemaleimoja ehiökorteilla 1907 1925 50 SUOMI LEIMAKOHTEET Juhlaja avustuspostimerkit 1922263 Levy lehdistömitätöityjä blokkeja ja vihkoja.. Suurin osa leimat. Davo kansio 100 Kohde nro 225. Numeroleima pari Lappfjärd-Härk.... Suoniemi p.p ja K.X.P.Nr 12 kirjeellä 2.IX.97 Helsinkiin Kohde nro 261. Tuokslahti ja numeroleima 741 R4! Kohde nro 255. Kohde nro 249. Wärde kuori 20.11.1906 Wiipuriin. Numeroleima Närpes T1 5 257 233 Numero vaikea tunnistaa mutta alkaa kakkosella 10 258 46, Maarienhamina-Jomala T1 20 259 69. Joulumerkit-55 10-rivilöt hammastamat. Kuvioleima 471 loisto, 25 pen sininen 1885. TUB 5 pen Jänis ja orava kirjeellä leiman alla. 100 235 Hieno Leuchtturm kansio Suomi 2000 2002 ** 50 236 Hieno Davo kansio Suomi 1990 2005. Kohde nro 231. PK6 8 pen vihreä 1874 + 2 pen harmaa. R 5 Kulkenut Kiukaisiin 20 241 Kiiskilä (Antikva) + Viipuri -08, R5. Ehiön arvoleima selkeästi väärässä asennossa 10 231 PK6 8 pen vihreä 1874. 15 248 Wiipuri 40 valokuvaa pommitetusta kaupungista 45 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 249 Kuvioleima 471 loisto, 25 pen sininen 1885 8 250 Kuvioleima 79, Helsingfors 1875 32 pen 15 251 Kuvioleima 226, Nikolaistad 10 pen ruskea 17 252 Kuvioleima 275, 10 pen 1885 7 253 Kuvioleima 327, 10 pen 1885 7 SUOMI LEIMAKOHTEET Postipysäkkileimat 254 Kuggom postipysäkki 8 255 Suoniemi p.p ja K.X.P.Nr 12 kirjeellä 2.IX.97 Helsinkiin 20 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 256 217. 20 243 Kronoborg 6.IX.92 Helsinkiin. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 38 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 1/2018 24 SUOMI Joulumerkit 221 Joulumerkit 1908, 1910, 1915, 1921, 1927,1928 ** 20 222 1912. Siisti sekapostite Urdiala 1.10.1887 80 232 Tani postipysäkki 1,25 mk ehiö 5 SUOMI Kokoelmat ja erät 233 Suomi kokoelma Davo-kansio 1860-1989 taskuilla 130 234 64 sivuinen säiliökirja Suomea alk. 10 AHVENANMAA Kokoelmat ja erät 264 Ahvenanmaa 59 Visir lehteä Gutter-pareja, rivilöitä ym. Taksa oikein 15 229 Ehiö, leimattu Åbo Poststation 4.X.89 ja Helsingfors 4.X.89 12 230 PK 18. T1 25 260 80 T6, 188 T1, 212 T1 ,312 T7 ja 494 T2. TUB-joulumerkki 5 pen Jänis ja orava kirjeellä leiman alla
8 MUU EUROOPPA Ranska 289 Lähetyksiä Ranskan siirtomaista 8 kpl 1950-luvulta 290 1939 Ensilento, ilman lentolisää Pariisista Helsinkiin. 8 294 1918 m/17 50 pen yksin Helsingistä Saksaan. kp-kortti Wien sotasairaala Böömissä. Kohde nro 274. 5 269 25 aur Jon Sigurdsson leimattuna 12 270 5 aur 2x20 aur ja 10 kr kaksi kuningasta päällepainamat 20 271 1944. POHJOISMAAT Joulumerkit 267 1941 ja 1942. Kohde nro 282. Kohde nro 287. 50 278 Färsaaret leimattu 20 öre päällepainettu 10 279 Iso säiliökirja Fär-saaret paljon merkkejä ** 45 280 Grönlannin Pakkeporto 15 öre, Facit nro 20 8 POHJOISMAAT Ruotsi 281 1920 Lentomerkit ensiliimake/ jälki 17 MUU EUROOPPA Eesti 282 1939 Kirje Suure-Jaanista 4.1.39 Poriin 10 MUU EUROOPPA Espanja 283 1850 Espanja 25 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 284 Kirjattu rahakirje Englannista Helsinkiin 15.9.1896. 12 Kohde nro 269. siistillä kuorella 10 288 1916. Ruotsin vuoden 1920 lentomerkit. 12 295 1930 Zeppelin-lento kortilla 30 296 1935. Kohde nro 292. Sekapostite lento ja pikakirjeenä Hampuriin. 1930 Zeppelinlento kortilla .. 1852 Braunschweig. Espanja vuodelta 1850. 25 aur Jon Sigurdsson leimattuna. DJV 1895 pp. Kohde nro 278. Kohde nro 295. Färsaaret 20 öre pp. 10 MUU EUROOPPA Italia 285 1910 Italia 25 286 Italia, Parma 20 MUU EUROOPPA Itävalta 287 1857 Lambordia Venetsia 15 cts pun. 1914 Saksan posti Itä-Afrikassa, Daressalam. Eestin kirje Suure-Jaanista 4.1.39 Poriin. Sota-ajan joulukirjeet Tanskasta Suomeen 8 POHJOISMAAT Islanti 268 1913 5 aur * (Facit 94) Facitissa 850 kr. 1857 Lambordia Venetsia 15 cts pun. Kohde nro 283. I maailmans. Itsenäisyys sarja FDC-kuorella 12 272 Islannin joulumerkki Caritas ** 5 POHJOISMAAT Norja 273 1951 Olympia Holmenkollen FDC 5 POHJOISMAAT Tanska 274 DJV 1895 päällepainama 10 cents leimattuna 20 275 DJV 1905 päällepainamat 5 bit kolme erilaista * 15 276 Tanskan Länsi-Intian joulumerkit 1912 ** ja 1913 * 5 277 Iso säiliökirja alk 1851, satoja merkkejä. Grönlannin Pakkeporto 15 öre, Facit nro 20. Kohde nro 280. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 38 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 25 . leimattuna. Kohde nro 291. 10 MUU EUROOPPA Saksa 291 1852 Braunschweig 25 292 1914 Saksan posti Itä-Afrikassa, Daressalam 20 293 1916 Kenttäpostikortti hevossairaalan leimalla. Kohde nro 285. 10 cents leimattuna. Kohde nro 281. Ensiliimake / jälki. Italiaa vuodelta 1910
1996 2006. HY 695-704 (R3). 6 323 Kotkan lyseo 13.7.32 Kälan asemalle pvaunu 2 leima 7 324 Lappfjärd, maisema 6 325 Oulu Kortti Närpiöön 24.VII.14 7 326 Petsamo, Kalastajien kirkko ** 20 327 Salojärvi. Kenttäpostina kulkenut kortti HY192 6 336 Wendelin. T-leimaus 7 POHJOIS-AMERIKKA USA 317 Nahkainen kortti Usasta Turkuun 7.12.1905. Helsinki korttisarja (15 kuvaa) kirjanen.. 8 330 Wiipuri. 50 MUU EUROOPPA Sveitsi 306 FDC kansio Sveitsiä 1970 1980 luvulta n. Pyöreä torni kulkenut kortti Helsinkiin 6 331 Wiipurin satama. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 38 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 1/2018 Suomen Postimerkkilehti 26 297 1937. Saksan ”postilaiset” sarjan 3 arvoa kirjatulla kirjeellä 10 300 1950 DDR Pirnasta 18.12.50 Helsinkiin 20 301 1950 Kirje DDR Pirnasta 18.12.50 Helsinkiin 40 302 1951 DDR Pirnasta 11.11.51 Helsinkiin 15 303 1951 FDC 4.3.51 Helsinkiin 20 304 1951 Kirje DDR Pirnasta 11.11.51 Helsinkiin 40 305 Hieno Leuchtturm kansio, leimattu, täydel. Kohde nro 309. Kohde nro 311. Israel Mi 37 tabsilla **. Laiva: Viina, Koivisto 12 POSTIKORTIT Taitelijakortit 332 Wendelin 1937. Kohde nro 315. Kulkenut kortti Wärtsilästä 12.9.09. 1931 Neuvostoliitto. Kirjattu kirje Leningradista Saksaan. Kirjattu kirje Leningradista Saksaan. 60 kpl 30 307 Säiliökirja leimattua uudehkoa Sveitsiä 40 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 308 10 kop veromerkki Venäjän Punaisen Ristin hyväksi. Kulkeneet kortit HY119 ja HY125 10 333 Wendelin 1938. 1940 6 pfg Hinderburg, varhainen keskitysleirikortti. Kortti Berliinistä21.4.37 Prahaan. Koko ruotsinkielinen sarja 40 POSTIKORTIT Aihekortit 337 Aero Oy:n lentoasema ** 20 338 FIS-kortti 1938. 8 Kohde nro 298. Kohde nro 310. Kulkenut FIS 3,5 mk merkillä. Lunastus. Venäjä 12 ryhmä, yksityinen päällepainanta ”IZVESTJA”. 15 309 Venäjä 12 ryhmä, yksityinen päällepainanta ”IZVESTJA”. 5 335 Wendelin 1941. 10 311 1931 Neuvostoliitto. Kohde nro 321. Kulkenut kortti Waasasta 21.XII.?0. 12 AASIA Israel 312 Israel **, osa tabseilla 25 313 Israel **, osa tabseilla 15 314 Israel Mi 18 tabsilla **, Mi 130 € 10 315 Israel Mi 37 tabsilla ** Mi 200 € 20 AUSTRALIA & OSEANIA Muut leimat 316 Kortti Austraaliasta 26.III.14 Helsinkiin. 28 310 Kirjattu kirje Neuvostoliitosta Helsinkiin 13.1.1927. 6 321 Helsinki korttisarja (15 kuvaa) kirjanen 20 322 Kangasala.Kaivanto. 6 318 1960, 1967 Kolme Marski FDC 10 KIRJALLISUUS Merkit 319 HFF:n värikartta Suomen isohampaisille ja mallille 187510 POSTIKORTIT Paikkakunnat 320 Fiskarsin ruukki 28.7.1923 lähetetyllä kortilla. Lähettäjä: Comite geologique Leningrade. 8 298 1940 6 pfg Hinderburg, varhainen keskitysleirikortti 25 299 1942. Kulkenut kortti ”Paketti ja kynttilä” HY141 6 334 Wendelin 1939. Helsingin tuloleima 16.1. Kulkenut kortti ”Kukkakori” HY166 R3. Kirjattu kirje Neuvostoliitosta (Leningrad) Helsinkiin 13.1.1927. 5 328 Uskela, peltomaisema ja kirkko ** 5 329 Värtsilän yhteiskoulu kortilla 2.7.1924. Kälviään
8 350 Venäjän Punainen Risti. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. Pidätämme oikeuden hylätä tehty tarjous ilman erillistä perustelua. Pietarista Tukholmaan 1913 10 341 Ilmavoimien koneita **, Suomen aliupseerien kortti 20 342 Jari Kurrin aito nimmari Adidas-kortilla 6 343 Kenraali Mannerheim ** 8 344 Kenttäja ilmatorjuntatykistön kortti vuodelta 1942 5 345 Kolme konfirmaatiokorttia 1899-1900. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi TARJOAMINEN Kohteet myydään eniten tarjoavalle. Kohteen jättäjiltä peritään 15 % provisio myydyistä kohteista. Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 22.2.2018 klo 12.00. Huutokauppa päättyy verkossa to 22.2.2018 klo 21.00. Kohteet ovat myyjän omaisuutta kunnes ne ovat kokonaan maksettu. Yhtäkorkeissa tarjouksissa ratkaisee saapumisjärjestys. Svinhufvudin 75-vuotisjuhlien ohjelma.. TARJOUKSET Jos et halua kirjautua Online-huutokauppaan on tarjouksissa mainittava kohteen numero ja tarjottu hinta (tasa euroina). Jos huutaja on merkinnyt toimitustavaksi Suomen Filatelistiseuran tai Merkki-Albertin toimitetaan halutut kohteet ensitilassa näihin paikkoihin. Tarjoukset tehdään tasa euroina. Helsinki korttisarja (15 kuvaa) kirjanen. Kulkenut Suomessa 1929. Suomen ilmavoimien jalkapallojoukkue valokuvassa. MyyMäTTä JääNEET KOHTEET Jälkimyynti alkaa verkossa välittömästi huutokaupan päättymisen jälkeen ja päättyy 1.3.2018 klo 21.00. TOIMITUS Kohteet ovat noudettavissa huutokaupan päättymisen jälkeisenä maanantaina Suomen Filatelistiseura ry:n kerhotilasta Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, klo 16.00-17.00 tai tiistaista lähtien Merkki-Albertin myymälästä Annankatu 16, Helsinki. 8 348 Svinhufvud suojeluskuntapuvussa ** 5 349 Tontut lennätinlangoilla. Hieno kunto! 10 346 Presidentti Kyösti Kallio. Kohde nro 355. Kalliit ja ulkomaille menevät kohteet kirjataan. Kohteiden myyntihintoihin lisätään 17% myyntiprovisio (huutoraha). Lähetysja pakkauskulut lisätään ostohintaan. Huomautukset ja palautukset on tehtävä ehdottomasti 8 päivän kuluessa. Kohde nro 329 Värtsilän yhteiskoulu 1924. Viivästyskorkona perimme 8 % ja muistutuksen lähettämisestä perimme 10 euroa. 10 356 Saksalainen näyttelyseteli 1921. Kohteen ostohintaan lisätään 17 %:n huutoraha. Ainoan tarjouksen tekijä saa kohteen pohjahinnalla, johon lisätään huutoraha 17 %. Kulkenut Suomessa 1924. Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseuran tiloissa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, katutaso 12.2.2018 klo 16.30-17.30 sekä 19.2.2018 klo 16.30-17.30. Yksittäisillä kohteilla on palautusoikeus 8:n vuorokauden kuluessa toimituspäivästä. Kulkenut Suomessa 1929. Pyöräilevä joulupukki. Tekijä: Elsda Kaarela 12 353 Lottajohtaja Fanny Luukkonen ei tv 10 354 Mannerheimin lähettämä kirje kohopainatuksella! 40 355 Presidentti P.E. Kohde nro 347. A. Aero Oy:n lentoasema ** . Yhtä korkeissa tarjouksissa ratkaisee saapumisjärjestys. Palautuksen yhteydessä on kerrottava syy palautukseen. Kohde nro 337. MAKSUT Kohteet on maksettava 8 päivän kuluessa vastaanottamisesta. 20 358 Talvisodan aikaiset kirjeensulkijat Norja/Tanska ** 8 359 Todistus lennon maksusta Hki LontooHki v 1953 10 Kohde nro 321. Kohde nro 357. Kohteen saa korkeimman tarjouksen tehnyt hinnalla, joka on toiseksi korkein tarjous + korotus tai tarjoamallaan hinnalla, mikäli se jää alhaisemmaksi. Hauschin maalaus ”Avril” 8 NUMISMATIIKKA juhlarahat, kolikot 351 San Marino viiden euron juhlaraha 2017 Marco Simoncelli 10 PääTTEEKSI Cinderella 352 Lotta Svärd julkaisut 33 ja 34. KOHTEIdEN LäHETTäMINEN Kohteet toimitetaan huutokaupan ja jälkimyynnin loputtua postitse. 10 340 Ruhtinas Aleksei Romanov. Kohteita myydään pohjahinnoilla (+ 17%) Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki, puh. Postitse toimitettaviin lisäämme toimituskulut. Ainoan tarjouksen tehnyt saa kohteen pohjahinnalla. Helsingistä 8.11.39 Sulkavalle 8 347 Pyöräilevä joulupukki. Verkossa näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous jos se on alle 10 % toisena olevaa tarjousta. Ostohinta on joko korkein tarjous tai toiseksi korkein tarjous + 10 % riippuen siitä kumpi on alhaisempi. Takana Suomen vaakuna! 15 357 Suomen ilmavoimien jalkapallojoukkue valokuvassa. Presidentti P.E. Maksuehto on 8 päivää netto. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 38 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 27 Kaikkien kohteiden kuvat verkossa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi. KOROTUKSET 20:een euroon korotus 1 euroa 50:een euroon korotus 2 euroa 100:aan euroon korotus 5 euroa 200:aan euroon korotus 10 euroa 500:aan euroon korotus 20 euroa Suomen Postimerkkilehden Online-huutokaupan säännöt 339 Haitarikortti Hampurista Mustamäelle 1919. Svinhufvudin 75-vuotisjuhlien ohjelma
Itävallan aikana sekin on ollut tavallaan jaettu kaupunki: läntinen osa oli Määrin Ostrava, itäinen Sleesian Ostrava. Suomen Postimerkkilehti 28 1/2018 Teksti, kuvat ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP Tshekin ja Puolan sleesialaisten raja-alueiden historiaa ja filateliaa Cesky Tesin, Cieszyn ja Ostrava Ostrava on Tshekin kolmanneksi suurin kaupunki. Kuvassa vanhan kaupungin tori ja kaupunginmuseo.
Cesky Tesinin vanha raatihuone kaupungin keskustassa. – Seutua Pohjois-Määrissä sekä Tshekin ja Puolan Sleesiassa kutsutaan yleisesti Olsan alueeksi, sillä sitä halkoo samanniminen joki, jota myöten Tshekin ja Puolan nykyinen raja pitkän matkan seurailee. Kun Berliini tässä mielessä enää ei ole matkan arvoinen, suuntasin kahden päivän ”tutkimusmatkan” Tshekin ja Puolan rajamaille. Itävallan aika: Kaksikielinen (saksa / tshekki) ehiökortti saksankielisellä leimalla Teschen (= Cesky Tesin) 27.9.1874 > Wien. Andrzej on käynyt Tshekin puolella puolankielisen koulun ja saa huutokauppoihinsa paljon kohteita myös Puolasta.. Cesky Tesinissä sijaitsee varsin tasokas postimerkkikauppa ”ALFIL”, jolla on myös laajaa huutokauppatoimintaa. Teksti, kuvat ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP Tshekin ja Puolan sleesialaisten raja-alueiden historiaa ja filateliaa Cesky Tesin, Cieszyn ja Ostrava Filateliaa – Cesky Tesin / Cieszyn J aetut kaupungit ovat minua aina kiehtoneet. Vaimoni kotikaupungin Slovakian Bratislavan sijainti kolmen maan (Itävallan, Tshekin ja Unkarin) rajojen tuntumassa ja toimivat junayhteydet sieltä tarjoavat hyvät mahdollisuudet filateeliseen kotiseutumatkailuun lyhyen aikataulun ja kohtuullisen budjetin puitteissa. 29 . Hän on tshekki, jonka äidinkieli kuitenkin on puola. Liikkeen omistaja Andrzej Lisztwan, 42 v., silmäili mielenkiinnolla SP-lehden tuoreinta numeroa. Itävallan ajan loppu: I maailmansodan kenttäpostikortti saksanja puolankielisellä siltaleimalla Teschen 2 / Cieszyn 2 ’b’ 11.9.1918 > kenttäpostinumeroon 359 (Tranmerin mukaan Jalkaväkirykmentti 57 Italian rintamalla)
Kortin kuvapuolella Cieszynin linna, jonka kuva nykyasussa sivun yläreunassa.. Rajariitojen syynä ovat olleet kielisuhteet ja alueen mittavat hiilivarat. Cieszynin vanha linna on aivan rajasillan tuntumassa. Hiilivaratkaan eivät enää aiheuta kiistoja. Tshekkoslovakian I tasavallan alku: Itävallan aikainen saksankielinen 4,3 kilon paketin saatekortin varakappale Teschen 1 / Cieszyn 1 ’g’ 18.3.1922 paikallisesti. Cesky Tesinin pääposti on kaupungin rautatieaseman tiloissa. Kaksirenkainen leima edelleen Itävallan peruja. Puolan puolella Cieszynissä kaikki oli vain puolaksi. Syyskuisen matkani marssijärjestys oli seuraava: junalla Bratislavasta noin 26 000 asukkaan Tshekin Cesky TesiFilateliaa – Cesky Tesin / Cieszyn Tshekin puolella katujen ja muiden julkisten paikkojen nimet ovat kahdella kielellä: ensin tshekiksi, sitten puolaksi. Useat suljetut kaivokset olivat junan ikkunasta surullista katseltavaa. Puolan I tasavalta: ulkomaan kortti, isorenkainen Cieszyn ’n’ 12.11.1932 > Trencin, Slovakia. Tshekkoslovakian I tasavalta: ehiökortti Cesky Tesin (vain tshekiksi) C.S.P. Nykyisin asiat ovat rauhoittuneet: saksalaiset karkotettiin vuosina 1945–46 ja sekä Puola että Tshekki ovat EUja Schengen maita ja niiden välinen raja on siten yhtä avoin kuin Helsingin ja Espoon välinen. Olsan alueella vallitsee ainakin pikaisen tarkastelun perusteella harmoninen kielirauha puolalaisten ja tshekkien välillä. Suomen Postimerkkilehti 30 1/2018 Alueen omistuksesta ja rajojen kulusta ovat viime vuosisadalla kiistelleet sekä Puola, Saksa että Tshekkoslovakia, aiemmin myös Itävalta. Ne ovat laadultaan runsaasti saastuttavaa ruskohiiltä ja ehtymään päin. 9.12.1926 > Friedek
Maksettu 10 gr eli kotimaan taksa. Puola miehitti tshekkiläisen Olsan alueen pohjoisosat Münchenin diktaatin seurauksena lokakuun alussa 1938: Tshekkoslovakian ehiökortti + lisämerkki + Puolan lisämerkki puolalaisella Cieszyn 2 ’c’ leimalla 2.10.1938 > Varsova. 31 . Sekapostitteet olivat sallittuja kahden viikon ajan. Filateliaa – Cesky Tesin / Cieszyn Rajan ylitys Puolan puolelle Cieszyniin sujui kävellen ilman minkäänlaisia muodollisuuksia. niin, yöksi hotelliin saman kaupungin Puolen puoleiseen pohjoisosaan eli noin 36 000 asukkaan Cieszyniin (syy: Puolan hotellihinnat olivat Tshekkiä edullisemmat) ja seuraavana päivänä paluu Cesky Tesinistä Tshekin eli Määrin Ostravan (n. Puolan I tasavalta: kortti pienirenkaisella Cieszyn ’b’-leimalla 22.5.1934 > Karvinna (sekin Olsa-alueella, puolaksi Karwina). Ilmat olivat erittäin sateiset, mikä valitettavasti näkyy joidenkin kuvien laadussa. 308 000 asukasta) kautta Bratislavaan. Tshekkoslovakian II tasavalta: sodan jälkeen alkuvuoden 1938 rajat palautettiin myös Sleesiassa. Kirjattu kirje Cesky Tesin ’ch’ 20.11.1946 > Praha. Kaksi puolalaista propagandaleimaa: ”Olsan eteläpuolen veljemme palaavat Puolan yhteyteen”. Tekstit vain tshekiksi.. Paluu Tshekin puolelle Puolassa vietetyn yön jälkeen. Ilo jäi lyhytaikaiseksi, vuotta myöhemmin Saksa oli lyönyt Puolan ja sama alue liitettiin Hitlerin Saksaan. Ulkomaan kortin taksa oli 30 gr, lunastus Tshekkoslovakiassa 2 x 50 helleriä = 1,00 koruna
. Matkakuvien lisäksi olen valinnut artikkelini filateelisiksi kuviksi kohteita, jotka – kahta lukuun ottamatta – ostin jo aiemmin tutulta Cesky Tesinin postimerkkikauppiaalta (kuva sivulla 29). Suomen Postimerkkilehti 32 1/2018 Turismia ja filateliaa En aio pidempään läpikäydä Olsan alueen vaiherikasta poliittista ja monipuolista filateelista historiaa, kummastakin löytyy runsaasti aineistoa. Tshekkoslovakian I tasavalta: paikallispainotuotekirje ’Sobesko’-yhtiön postituskoneleimalla Moravska Ostrava 9 26.11.1931. Toivon kuitenkin hieman satunnaisesti valittujen matkaja kohdekuvien antavan lisävalaistusta Olsan alueen nykypäivään ja viime vuosisadan postihistoriaan. Itävallan aikainen leima, josta saksan kieli meislattu pois. Aiheesta on lisäksi lukuisia kirjoituksia saksaksi, englanniksi ja puolaksi.. *) Tärkein ”S O 1920” kirja on: Oldrich Tovacovsky (toim): S O 1920, Monografie Ceskoslovenskych Znamek, 5. ’3 d’, mutta lomakkeen tekstissä myös saksa mukana. Ostravan menneisyydestä merkittävänä hiilikaivosja terästeollisuuden keskuksena on jäänyt muistuttamaan hylätty kaivoskuilu torneineen. Tshekkoslovakian I tasavalta: kaupungin viranomaisten virkakirje 10.5.1922 paikallisesti. osa, Praha 1998. Filateliaa – Ostrava Tshekkoslovakian I tasavalta: Pikakirje Moravska Ostrava 1 ’3 c’ 31.10.1919 > Breslau, Saksa. Kun yhtään sopivaa Itä-Sleesian 1920-luvun alun ”S O 1920” (= Silesia Orientale eli Itä-Sleesia) tshekkoslovakialaista tai puolalaista kansanäänestysajan päällepainamakohdetta ei löytynyt häneltä eikä vanhoista kätköistäkään, olen sivuuttanut nämä monipuoliset ja mielenkiintoiset julkaisut ja tyydyn viittaamaan aiheesta julkaistuun kattavaan lähdekirjallisuuteen *). Todettakoon, että alueen paikkakunnilla on nimet tshekiksi, puolaksi ja saksaksi, viimemainitut eivät näy aktiivikäytössä, mutta tulevat esiin postihistoriallisilla kohteilla. Tshekinkelinen leima Moravska Ostrava 1 C.S.P
. . . . vuosikerta / 7 € ?. . Tilgmannin kirjapainon kiehtova historia Kyyhkyspostia Kuningatar Elisabet II :n postimerkkiaarteet Tampereella Grönlannin sensuroitu posti 4 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. ?. ?. ?. . . . . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Käyttämätön sininen kahden pennin Mauritius Post Office -merkki vuodelta 1847 on yksi maailman filatelian suurista harvinaisuuksista. ?. Tshekkoslovakian II tasavalta: Määrin ja Sleesian Ostrava yhdistettiin yhdeksi Ostrava-nimiseksi kaupungiksi. . . . ?. ?. . . Laitan mukaan kaksi kuvaa joista tuo keltainen on alkuperäinen, toisen kuvan olen muuttanut tietokoneella mustavalkoiseksi, jotta kuvio näkyisi selvemmin. . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Myynnissä hyviä kohteita kuten: Kohteet nro 194 ja 195. . . . . . . ?. ?. vuosikerta / 7 € ?. Puuttuuko hampaita, onko läviste aito. . ?. . . . . ?. vuosikerta / 7 € ?. ?. Osa 4 2 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . ?. . Merkki on nähtävissä kotonani jos joku haluaa sitä tutkia omilla tutkimusvälineillä. ?. . Jos se olisi tullut liotuksessa esimerkiksi leikkeen paperista niin sen pitäisi näkyä koko merkin pinnalla. ?. ?. L U K I J O I L T A L ukijamme Vantaalta Pertti Repo lähetti toimitukselle kuvan erikoisesta mallin-30 keltaisesta 5 markan leijonamerkistä. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ennätyshinta apinoista! Näin irrotat tarramerkit helposti Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Vähän tunnettu grönlantilainen Udet -lentomerkki The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection 3 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . . ?. ??????. Mielestäni mielenkiintoinen kohde, jollaisia pitäisi olla useampiakin, ainakin arkillinen. . . . . . Malli-85 20 pennin päikköpari (kuvakkeet 30 ja 20). . ?. . ??????. . . ?. ??????. . . . Tasokas SP-lehden Onlinehuutokauppa 36 Agathon Fabergé Filatelian juhlaa Tampereella 5 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . . . ??????. Filateliaa – Ostrava 33 Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tilaukset: Seppo Salonen puh. . ?. ?. . . . ?. Kaksoiskaupungit Morava-joen rannalla Tshekin Hodonin ja Slovakian Skalica Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet 1920-luku Lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja Olla Teräsvuori Suosittuja ehiöitä aihekokoelmissa Suomen merkkien väärenteitä, tekeleitä ja leimautuksia. ?. . . . . . ?. . . ?. ?. . Sotilasviranomaisten järjestämä postintarkastus Rajajoella 1918 -1919. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Koristeelliset postimerkkirasiat Tuulahdus merkkeilyn alkuvuosilta Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 2 Nelilukuiset yleismerkit 1875-82 Budapestin postimerkkiliikkeistä ja Unkarin filateliasta Kansalaissota 1918 Lupa liikkua! 6 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . ??????. . Kirje kaksikielisellä (saksa / tshekki) Protektoraatin leimalla Moravska Ostrava 27.4.1940 > Sleesian Ostrava. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suurteos arvoituksellisesta filatelistista Myynnissä hyviä kohteita kuten: Kohde nro 41. ?. vuosikerta / 7 € ?. . . Kaupunginhallinnon violetti virkaleima vain tshekinkielinen. . . . ?. . Kauppakorkeakoulun vastaanottajan maksettavaksi määrätty virkakirje Ostrava 1 (= Määrin Ostrava) ’3 c’ 11.10.1946 > Ostrava 17 ’g’ (= Sleesian Ostrava), missä lunastettu 12.10.1946. ?. . Valitettavasti en itse pääse käymään Lönkalla senverran sairaudet ovat jalkoihin iskeneet”.. ?. . Aunuksen 5 ja 10 mk harvinaista tyyppiä I, aitoutuksella. . . . . . . . . . . . ?. ?. . . 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com 1 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . . . Tasokas SP-lehden Onlinehuutokauppa 37 Isohampaisten keräilystä helpompaa Lävistetyökalut isohampaisten nurkkien lävistyksen tutkimiseen. . . vuosikerta / 7 € ?. . . . . . . . ?. . . ?. ??????. . Keväällä 1939 Ostrava liitettiin Böömi-Määrin Protektoraattiin. . vuosikerta / 7 € ?. ?. . . Hän kirjoittaa: ”Merkissä on värin alla selvä ristikkopohja ja mielestäni kuvio on vain painovärin alla, ei siis valkoisilla osilla eikä marginaalissa. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Masarykin syntymän 85-vuotisjuhlan kullanvärinen erikoisleima hänen työpaikaltaan Prahan Hradcany-linnasta 7.3.1935 pikakirjeellä. ?.
[HA.]. ja 31.5. päivänä antamassaan asetuksessa n:o 348 väliaikaisesta postinvalvonnan toimeenpanosta, jolloin postilaitoksemme toiminta alistettiin Viipurin, Kuopion, Oulun ja Lapin läänien alueilla sisäasiainministeriön määräämille viranomaisille. Sensori oli Hilma Nuoskua. Sulkijaliuskana kaksirivinen kaksikielinen vaalea liimapaperi. Valvonta tuli kohdistaa valvonta-alueelta lähteville ja sinne saapuville postilähetyksille. SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki Suomen Postimerkkilehti 34 1/2018 Kirje Oulusta 25.11.1939 Salmijärvelle (Petsamo) takana himmeä tuloleimaus 27.11.1939. Valtioneuvosto muutti marraskuun 6. Kuori sisältöineen oli tarkastettu Oulun postinvalvontatoimistossa. Päämaja oli salaisessa kirjelmässään lokakuun 31. Käytetty nelirivistä kaksikielistä tarkastusleimasinta, johon sensori on merkinnyt toimipaikkansa tunnuksen OP sekä henkilökohtaisen tunnuksensa HN. Tämän vuoksi kuvatulle kohteelle on lyöty T-leima ja kirjoitettu “Lunastus 1 mk 35 pi”.. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset keväällä 2018: 25.1., 22.2., 22.3., 26.4. Välittömästi muutoksen jälkeen määrättiin perustettaviksi uudet postinvalvonta toimipaikat ulkomaan postia varten Helsinkiin, Turkuun sekä Maarianhaminaan. Sisäasianministeriö määräsi mainittuun asetukseen perustuen lokakuun 23. Postimaksu 4 markkaa (toinen painoluokka). päivänä määrännyt Suojeluskuntien esikunnat perustamaan postinvalvonta toimistot seuraaville paikkakunnille: Viipuri, Kouvola, Sortavala, Joensuu, Kajaani, Oulu, Tornio ja Rovaniemi. [JK] Paketti vastaanottajan kustannuksella A jalla 1.7.1881-30.6.1924 paketin sai lähettää frankkeeramatta tai osittain frakkeerattuna (Postisääntö 1881 61 §). päivänä valtiollisen poliisin hoitamaan postinvalvontaa Viipurin ja Lapin lääneissä kokonaisuudessaan sekä Kuopion ja Oulun läänien nimetyissä kunnissa ja kaupungeissa. Eduskunta oli päättänyt lokakuun 20. päivänä edellä mainitun asetuksen ensimmäistä pykälää siten, että postilaitoksen ulkomaanposti asetettiin myöskin valvonnan piiriin. Käytännössä oli kyse armeijan liikekannallepanosta, mutta se haluttiin naamioida harjoituksen alle. Tällöin vastaanottajan piti maksaa puuttuva postimaksu sekä lisämaksu. Postin valvontaa ennen Talvisodan syttymistä P oliittisen tilanteen kärjistyessä Suomen ja Neuvostoliiton välillä syksyllä 1939 kutsuttiin Suomen armeija ylimääräisiin harjoituksiin (YH). Valtiollisella poliisilla oli maata kattava oma organisaationsa, joka oli marraskuun alkuun mennessä saavuttanut täyden valmiuden postinvalvonnan suorittamiseksi.
Kortti on leimattu Suomessa 22.7.44. koneleimalla ”salakauppa…” ja toimitettu 7 Kpk 516. Ohessa on kaksi vuosien 18751881 välillä kulkenutta toisen painoluokan kirjeeksi osoittautunutta kotimaan kirjettä. Lunastusmerkintä 55 pen koostuu 40 pennin toisen painoluokan kirjeen maksusta ja 15 pennin lunastusmaksusta. Kartat ovat skannattuina jpg-muotoon, jolloin ne ovat monipuolisesti liitettävissä vaikkapa kokoelmasivuille. . Kirjeellä olevat kakkoset sekä ”Unzur.Frank”-leima kertovat, että kirje on ollut vajaamaksettu toisen painoluokan kirje. Kun lopuksi keskipalstasta klikkaa ”Vanhat painetut kartat”, niin esille tulee Suomen kartta, jota zoomaamalla pääsee valitsemaan karttaruudun. – 1.7.1881 välisenä aikana lunastusta puuttuva postimaksu + 15 penniä. Kuorella ei ole saapumisleimausta, mutta sillä on käsin tehty merkintä ”pto” joka on lyhenne sanasta porto, jota ennen vuotta 1875 käytettiin osoittamaan lähetystä, jonka postimaksua ei oltu maksettu. Heidän nettisivuiltaan voi verkkopalvelusta voit ladata vanhoja painettuja peruskarttoja (eli niitä tuttuja 1:20.000-karttoja). Ehiökortti on lähetetty Untervössenistä, missä se on leimattu 10.7.44. . Toinen kirje on lähetetty Turusta 16.1.1877 ja se on osoitettu Hauholle. Ulkomaan lähetyksissä maksamattomista lähetyksistä maksettava lunastus oli kaksi kertaa puuttuva postimaksu, mutta kotimaan lähetyksille sovellettiin 1.7.1875. 35 Kenttäpostia aseveljien kesken S odan aikana oli myös postinkulku vaikeaa. Postiliiton sääntöjen mukaan kirjeet piti lähettää aina maksettuina ja maksamattomina lähetetyistä piti puuttuvan postimaksun lisäksi maksaa lunastusmaksu. Näyttää alueittain vähän vaihtelevan, miltä vuosilta karttoja löytyy, mutta tyypillisesti ainakin vuodet 1939-1961 ovat edustettuina. Maanmittauslaitos tarjoaa tähän etevän palvelun. Ennen Yleisen postiliiton aikaa oli aivan yhtä sallittua lähettää kirje joko maksettuna tai maksamattomana. Sitten vasempaan reunaan avautuvasta valikosta tulee valita ”Kartat” ja sitten ”Katsele vanhoja karttoja”. Lähetyksellä on myös käsin tehty merkintä ”2” osoittamassa että lähetys oli toisen painoluokan kirje eli painoltaan 14 luotia. Tällä taksalla päästiin Suomeen, mutta kirje toivottiin rintamalle, joten oli lisättävä 2 markan kenttäpostimerkki Suomen sisäistä kulkua varten. [JS]. Ulkomaanmatkoilla piti näköjään olla myös mukana kenttäpostimerkkejä, mikäli halusi kortin rintamalle.?[CK] Yleisen postiliiton myötä kirjeet piti lähettää maksettuina Y leisen postiliiton perustaminen ja sen vuonna 1874 Bernissä solmitun postisopimuksen käyttöönotto 1.7.1875 alkaen muutti perusteellisesti postimaksujen maksamisen periaatetta niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Tässä kortti, joka on kirjoitettu SS-parantolasta Ylä-Baijerin Alpeilta. Ja mikä on vielä myös hienoa, niin tuo palvelu on ilmainen. Suomen posti tiedotti asiasta Vanhoja peruskarttoja P aikallispostihistorioitsijalle saattaa olla tarpeen selvittää, miltä tienoo näytti 50-70 vuotta sitten. Postimaksu oli kummassakin tapauksessa sama, ensimmäisessä tapauksessa postimaksun maksoi lähettäjä ja toisessa tapauksessa vastaanottaja. Ensimmäinen kirje on lähetetty Pietarsaaresta 17.3.1879 ja se on saapunut Helsinkiin 20.3. Käsin tehty lunastusmerkintä ”Lösen 35 pen” koostuu 20 pennin kirjemaksusta ja 15 pennin lunastusmaksusta. Palvelu löytyy osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi, jonka päävalikosta tulee valita ”Kartat ja paikkatieto”. [PH] 11.6.1875 päivätyssä kiertokirjeessään 25/1875. Lunastusmaksun suuruus ei riippunut kirjeen painosta tai puuttuvan postimaksun määrästä
JÄTTÖ siihen 5. Kaikki sai alkunsa vuonna 2005, kun portugalilainen opiskelija Paulo Magalhães päätti yhdistää tietoteknisen osaamisensa rakkaaseen harrastukseen, postikortteihin. sija) lisäksi Saksa, Yhdysvallat, Alankomaat, Venäjä, Valko-Venäjä, Kiina, Taiwan, Puola ja Ukraina. Suomessa julkaistiin ensimmäinen postcrossing-aiheinen neljän merkin vihko syyskuussa 2013. Filateliaa ja postimerkkeilyä on yleisesti pidetty vanhojen miesten harrasteena. Vuonna 2015 Postcrossing-projekti juhli kymmenettä postikorttientäyteistä vuottaan. Kun normaalipostissa ihminen törmää enää harvoin postimerkillä varustettuun lähetykseen ei ole ihme jos merkit jäävät monille tuntemattomiksi. Useat maat ovat julkaisseet omia postcrossing-aiheisia postimerkkejä. Yhdistys järjestää jäsenilleen, joita on tällä hetkellä yli 500, erilaista toimintaa (matkoja, tapaamisia, näyttelyitä). Sittemmin yhteisö on kasvanut tasaiseen tahtiin yhdistäen mantereita, maita, kansallisuuksia ja ihmisiä. yleinen jutustelu. Aika huikeita lukuja. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Kortteihin voi kirjoittaa mitä tahansa mieleen tulee, yleisiä aiheita ovat omasta maasta tai itsestään kertominen ym. YhM E I L L Ä JA M UU AL L A Ensimmäinen Suomen yhdistyksen järjestämä kansainvälinen Postcrossing-tapaaminen elokuussa 2016 keräsi 70 harrastajaa Loviisaan vuoden taiteilijan Inge Löökin luokse. Tähän mennessä kortteja on lähetetty 44 189 566 kappaletta. Suomen postcrossing-yhdistyksen perustamista esitti Marko Kulmala Facebookin Postcrossing Finland -ryhmässä 28.8.2015 kutsuen samalla koolle suunnittelupalaverin pohtimaan yhdistysajatusta Postimuseolle 11.9.2015. Osa käyttäjistä mainitsee profiilissaan joitakin toiveita saapuvien postikorttien aiheista, niissä olevista kirjoituksista tai postimerkeistä. Kärkikymmenikössä eniten kortteja lähettäneiden maiden listalla ovat Suomen (5. Elokuuhun 2017 mennessä suomalaiset harrastajat ovat lähettäneet yhteensä lähes 2,9 miljoonaa postikorttia. Taiteilija signeerasi korttejaan kymmenien metrien pituiselle jonolle postcrossaajia, jotka laittoivat korttinsa heti eteenpäin maailmalle. Postcrossing on maailmanlaajuinen, kansainvälinen postikorttirinki, jossa toisilleen tuntemattomat ihmiset lähettävät postikortteja toinen toisilleen. Tuon vuoden heinäkuussa postcrossing.com avattiin ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. Postcrossing-sivustolla oli marraskuussa 2017 noin 705 986 rekisteröitynyttä käyttäjää 214 eri maasta. K U V A T : M A R K O K U L M A L A Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Post-crossingia harrastavat maksavat itse vain lähettämänsä postikortit ja niihin tarvittavat postimerkit. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Seuraava Suomen huutokauppamme on Jyväskylässä/KESFILA2018 8.huhtikuuta. Tätä ikuisuuskysymystä on pohdittu kautta harrasteen olemassaolon. Siis 12 000 korttia vuorokaudessa ja tämä siis vuoden jokaisena päivänä. Kantavana ajatuksena oli se fakta, että Suomessa on melkoinen joukko Postcrossaajia, yli 18 600 (naisia yli 90%) joiden intressit ovat valtaosin yhteiset. Postikortteja on hauska saada, mutta tällä tavoin voi myös koettaa keräillä tietynlaisia kortteja tai vauhdittaa postimerkkiharrastusta. Suomen Postimerkkilehti 36 1/2018 Koonnut: Seppo Evinsalo M iten tavoittaa nuoret ja naiset filatelian pariin. Tälläkin hetkellä postcrossingia harrastavat ympäri maailmaa laittavat postiin joka tunti liki 500 korttia. Maailmalla leviää kuitenkin kulovalkean tavoin postikorttien lähettämisen trendi, jota nimenomaan harrastavat myös netti-iässä olevat nuoret. helmikuuta mennessä.
K ansainvälinen vastauskuponki uusittiin vuoden 2017 syyskuussa. Kuvaaiheena on nyt rauhankyyhky ja eri maiden kupongit eroavat ainoastaan maan lipun osalta. Tällaiset eri harrasteihin liittyvät blogit ovat mainio väylä tuoda postimerkkejä ja filateliaa myös suuren yleisön tietouteen. . JÄTTÖ siihen 5. Maailmalla merkkejä on julkaistu vuosien aikana useita satoja. Käykää katsomassa Pekan blogia osoitteessa: https:// rautatank2.vuodatus.net/lue/2012/11/tempaus . K U V A T : M A R K O K U L M A L A Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Vaikka harraste houkuttaakin nuoria on mukana paljon myös varttuneempaa väkeä. Miksei myös vähemmän lajia tunteville. Maailman Postiliiton (UPU) vuonna 1907 käyttöönottama lipuke käy alimman painoluokan postimaksuksi lentopostikirjeelle minne tahansa maailmassa lähes jokaisessa maassa. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. kouluilla. Viisi vuotta sitten hän julkaisi blogissaan sarjan merkkejä kuvatekstein, joissa käsittellään tempauksen tekniikkaa. Aihefilateliaa ja painonnostoa harrastava Pekka Torvi on jo pitkään pitänyt aiheeseen liittyvää blogia netissä. Kannattaa käydä tutustumassa Suomen yhdistyksen verkkosivuihin osoitteessa: www.postcrossingyhdistys.fi ja kansainvälisillä sivuilla: www.postcrossing.com . helmikuuta mennessä.. distys osallistuu aktiivisesti myös ensipäivätapahtumiin, ylläpitää kattavaa, postcrossingiin keskittyvää nettisivua keskustelufoorumeineen, korttikirppiksineen ja verkkokauppoineen sekä esittelee pyynnöstä harrastusta esim. Postimerkeissä on myös paljon lajin historiaa ja ne kertovat omaa tarinaansa pitkään lajia harrastaneille ja seuranneille. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Seuraava Suomen huutokauppamme on Jyväskylässä/KESFILA2018 8.huhtikuuta. 37 P ainonnosto aiheisia postimerkkejä ei Suomessa ole julkaistu, ellei sitten joku ole tehnyt omakuvamerkkiä
Lähtöhinta 550 €, vasarahinta 1 303 €.. Ensimmäinen varsinainen tuberkuloosimerkki (vinheta) taas julkaistiin v. Kiitos tästä tuloksesta menee tietysti kohteiden jättäjille, joilta olikin tullut paljon huutajia kiinnostavia kohteita. Myyntiprosentti jäi hieman edellisistä, ollen nyt hieman vajaat 70 %. Loistoleimat myyvät edelleen hyvin. Kuvioleima nro 226 saarisenmallin 20 p kolmirivilöllä. Vuonna 2001 merkin nimi muutettiin kattamaan muitakin hengitystiesairauksia (Selo de Prevenção das Doenças Respiratórias). Tässä yhteydessä järjestettiin myös pienimuotoinen näyttely tuberkuloosimerkeistä ja aiheeseen liittyvistä postimerkeistä. Vanhan yhdistyksen julkaisemia tuberkuloosimerkkejä. Näyttelyn oli koonnut joidenkin kerholaistenkin tuntema José Manuel Baptista. Ohessa muutamia huimia nousuja tehneitä kohteita. Leima on muilla julkaisulla tavallinen mutta Reinhard Weberin mukaan saarisen merkeillä harvinainen. . 1929, tanskalaisen perustajansa Einar Holbölin ehdottaman mallin mukaan. Myydyistä kohteista käytiin kuitenkin kovaa kilpailua ja niinpä kokonaismyynniksi tuli yli 11 000 euroa. Tämä onkin uusi euromääräinen ennätys ja nyt mentiin kokonaismyynnissä ensimmäisen kerran yli haamurajan 10 000 euroa. Jo 1899 oli kuningatar Amélian esityksestä perustettu Kansallinen tuberkuloosiin sairastuneiden avustusjärjestö (Assistência Nacional aos Tuberculosos), johon varojen hankkimiseksi luotiin ensimmäinen tuberkuloosimerkki. Huutokaupan kallein kohde oli Aunuksen käyttämätön 10 mk harvinaista I-tyyppiä. Sen suunnittelusta ovat vastanneet taideoppilaitosen opiskelijat ja merkit ovat saaneet myös tunnustusta kansainvälisissä kilpailuissa. Ensimmäiset tuberkuloosimerkit, vuosilta 1904 ja 1929 (sekä v. Yhdistys perustettiin Portugalissa 1899 ja joulumerkki on siitä lähtien ollut yhdistyksen ikoni. . Useimmat kohteet olivat peräisin José Reis Ferreiran, keuhkolääkärin ja filatelistin kokoelmista. 2 pennin harmaasta mallia-89 Kajana-leimalla maksettiin 85 €, lähtöhinnan oltua 6 €. Ensimmäistä ruskean ja vihreänsävyistä postitukseen tarkoitettua merkkiä painettiin 90 000 sekä punaisen ja roosansävyistä painotuotteisiin tarkoitettua merkkiä samoin 90 000, molemmat julkaistiin 6.8.1904. Suomessa käytetty venäläinen 4 kop punainen Punkaharju kortilla Terijoen ja Pietarin kautta Irlannin Gilfordiin. Lähtöhinta 12 €, vasarahinta 186 €. Tämä oli maailman ensimmäinen tuberkuloosiin sairastuneiden avustusmerkki. Näyttelyyn tutustui ja siitä meille raportoi lehtemme Lissabonin kirjeenvaihtaja Ritva Carvalho. Näyttelyssä oli edustettuna sekä portugalilaisia että ulkomaalaisia merkkejä, Suomikin edustettuna. Lähtöhinta 15 €, vasarahinta 353 €. Suomen Postimerkkilehti 38 1/2018 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 M E I L L Ä JA M UU AL L A P ortugalin tuberkuloosija hengitystiesairausyhdistys (ANTDR) järjesti 3.-29.11.2017 Lissabonissa joukon tilaisuuksia, joiden tarkoituksena oli kulttuurin välityksellä edistää yleistä tietämystä hengitystiesairauksista ja hengityksen merkityksestä elämanlaadun ja hyvinvoinnin edistämisessä. 1948-49) L ehden edellisen numeron tarjoushuutokauppa Online-37 teki taas uuden myyntiennätyksen
Kyproksen eteläosan lähinnä kreikkalainen tasavalta on Wikipedian mukaan hieman vaikea selittää. Pohjoisen KKTC:n laatikoita esittelin osiossa VI. Sitä ennen saarella oli 1960-luvulta alkaen YK:n rauhanturvaajia rauhoittamassa porukkaa. Tästä YK-jutusta saa mielenkiintoisia postihisKypriaki Dimokratia/Kypros toriakokoelmia ainakin Suomen osuudesta. Kolmas, brittityyppinen pillar box on tavattu samana päivänä samaisen postikonttorin edestä. Sittemmin siellä oli erimielisyyksiä pohjoisosan turkkilaisen väen ja etelän kreikkalaisten välillä ja pohjoisosa irrottautui virallisesti yhteistyöstä 1983. Kypros itsenäistyi Britannian alaisuudesta 19.2.1959/16.8.1960. Pääkaupunki on Nicosia ja saarella on vasemmanpuoleinen liikenne. Tämän alueen kirjelaatikoita kuvasi sittemmin edesmennyt ystäväni Harri Jäppinen lukuisilla matkoillaan. ?. Viralliset kielet ovat kreikka ja turkki, valuutta on euro 1.1.2008 alkaen ja asukkaita 1 170 000. Nyt esillä olevan eteläisen tasavallan asioista kannattaa lukea Wikipedian englannin kielisestä versiosta, jossa on enemmän asiaa. Kahdella jalalla seisova Letter-laatikko Limassolin Agia Napassa ja keltaisen ja sinisen yhdistelmä Limassolin postin rappusilta on kuvattu 1.12.1993. Laatikkotyypit ovat tietenkin yhteisen menneisyyden vuoksi pohjoisja eteläosassa saarta saman tyyppisiä. 39 Kaikenmaailman kirje(posti)laatikoista 51 Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 K uten kai joskus lupailin, alan tästä alkaen käyttää nimitystä kirjelaatikko, joka tuntuu olevan se kansainvälinen nimitys ja se kotilaatikko on sitten postilaatikko
Kunnan pinta-ala on 68 km² ja väkiluku 10 139 asukasta. Postimuseon muutto Tampereelle ja näyttelytoiminnan liittäminen osaksi tänä vuonna Vuosisadan museon palkinnon saanutta museokeskus Vapriikkia on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Paikalle tulevien majoitus voi siis hyvin olla pääkaupungin hotelleissa. Kartan mukaan asutus on kasvanut yhteen, eli mitään erämaataipaleita ei välillä ole. Se kuuluu Höfuðborgarsvæðiðin suurkaupunkialueeseen. Nordia näyttelyn yhteydessä kannattaa varata aikaa myös tutustumiseen Islannin jylhiin maisemiin. ?. ja se on järjestyksessä seitsemäs Islannissa järjestetty. Aiemmat pidettiin vuosina 1984, 1991, 1996, 2003, 2009 ja 2013. P ostimuseo saavutti vuonna 2017 kaikkien aikojen kävijäennätyksensä, 173 019 kävijää. . Näyttelyssä on kaikki normaalit näyttelyluokat, myös avoinja postikorttiluokka. Myös lapsille suunnattu Merkillinen seikkailu ja loppuvuodesta avattu Pienlehtiä ja punkpostia-näyttely ovat olleet suosittuja. Suomen Postimerkkilehti 40 1/2018 M E I L L Ä JA M UU AL L A V uoden 2018 merkittävin pohjoismainen postimerkkinäyttely pidetään kesäkuussa Islannissa, lähellä Reykjavikia sijaitsevassa Gardabaerin kaupungissa. Näyttelypaikka on 30 minuutin matkan päässä lentokentältä ja Reykjavikiin on matkaa 9 km, eli käytännössä paikka on osa Islannin pääkaupunkialueen naapurikuntaa. Paikan nimi on islantilaisin kirjaimin hivenen erilainen, mutta he näyttävät käyttävän tätä translitteroitua muotoa turistimainossa. Viime keväänä esillä olleet Kuningatar Elisabet II:n kokoelman ainutlaatuiset filateeliset aarteet ja Postimuseon omat aarteet kiinnostivat yleisöä. Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely jatkuu Postimuseossa 4.11.2018 saakka. Islannissa harvempi on käynyt, joten nyt olisi hyvä syy lähteä tutustumaan tähän ehkä eksoottisimpaan pohjoismaahan, sekä tietysti myös Nordia 2018 näyttelyyn. Postimuseon näyttelytoiminnassa vuosi oli poikkeuksellisen vilkas ja kansainvälinen. Näyttelyillä on ollut perinteisesti korkea paikallinen julkisuusarvo verrattuna kotimaisiin vastaaviin alan tapahtumiin. Garðabær (vas.) on kunta Islannissa lähellä Reykjavíkia (alla). Suomalaisia ja venäläisiä postikortteja rinnastava näyttely Sata vuotta sitten on esillä 16.1.–18.2. Näyttelyn suomalaiselta komissaarilta Jukka Sarkilta saa näyttelyyn liittyvää informaatiota, joten laittakaa sähköpostia Jukalle osoitteella: jukka.sarkki@sarkki.net tai soittakaa hänelle 050 527 8140. Näyttely on avoinna 8.-10.6. Lisäksi Postimuseo esitteli vuoden mittaan useita pienoisnäyttelyitä
Uskon, että leimasta 250 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. Vanhin tunnettu lähetys on 8.3.1894 postitettu ja viimeisin 28.6.1894. Kiitos etukäteen. Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. Leiman koko on 21 x 21 mm ja leimasinväri on musta. A. 41 Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 250 koostuu 23 neliön ja kolmion muotoisesta kentästä, jotka muodostavat viisi (5 x5) riviä. Leimaa tavataan mallin 1889 ja 1891 merkeillä, niistä eniten mallin -89 20 pennin keltaisella. 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi Artikkelin kuvat ovat tunnetuista huutokaupoista sekä W Schüttin, K Wolfin, W Filmerin, ja omista kokoelmistani. . Itselläni on tiedot 318 kohteesta, joista 16 postilähetyksillä. Kuvioleima nro 250 (Joensuu) 1889 5p 22 kpl 5p pari 2 kpl 10p 32 kpl 10p pari 6 kpl 10p pari leikkeellä 1 kpl 20p 161 kpl 20p pari 8 kpl 20p nelirivilö 1 kpl 20p kirjeellä 9 kpl 25p 36 kpl 25p pari 1 kpl 25p kolmirivilö 1 kpl 25p + 20p leikkeellä 1 kpl 3x25p + 20p leikkeellä 1 kpl 25p + 20p R-kuorella 3 kpl 25p pari + 5p ja 10p kuorella 1 kpl 3x25p + 20p Wärde kuorella 1 kpl 3x25p + 5 p pakettikortilla 1 kpl 1mk 19 kpl 5mk 3 kpl 20p ehiö 1 kpl 1891 3 kop 1 kpl 7 kop 3 kpl 10 kop 1 kpl 35 kop 1 kpl 1 rupla 1 kpl. Laitinen antaa leimalle luokituksen R3, hyvin yleinen (401-800 kohdetta tunnetaan). Leima on pyöreänmuotoinen ja yleensä helposti määriteltävä. Leima oli vain viisi kuukautta käytössä. Tunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. Leiman tunnusmerkkeinä ovat alarivin kolme kapeaa laatikkoa ja ylärivin viisi suurta
354 maaliskuun 21. 050 308 3450. Timo Huttunen, puh 050 566 5454, tae.huttunen@gmail.com EESTI-HINNASTO 1918-2017 **/0/ FDC:t, maksikortit, erik.leimat,ehiöt, paikallisposti, vuosilajitelmat, painovirheet, lahjapakkaukset, uutuuspalvelu. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. 352 tammikuun 17. Kansainvälinen huutokauppa Nro. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. Tarjoukset: mauri.k.lahtinen@kolumbus.fi tai puhelimitse 0400 206 360.. Lähetä tarjouksesi sähköpostiini: seppo.evinsalo@gmail.com Etsin ”RANTASALMEN POSTIHISTORIAA” kokoelmaani sulkakirjeitä, postilähetyksiä rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita Rantasalmi leimoilla. päivämääriä. Mozambique, Comp. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. Reino Seppänen, LKV EtuTöölö, Hki, p. Puuteluettelo löytyy netistä: www.postihistoria.info/puuteluettelo OSTAN SUOMESSA KäYTETTYJä VENäLäISIä MERKKEJä. huhtikuuta Jyväskylän KESFILA2018 näyttelyn yhteydessä. (Norma 19SA). Kaksivärinen joutsen, kurjet, Etelä-Amerikan haikarat sekä iibikset ja flamingot. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com RUOTSIN SUURIMMAN huutokauppayhtiön AB Philean tulevia huutokauppoja: Filatelian kansainvälinen huutokauppa Nro. Paljon m/30 ulkomaanpostia. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. Yhdistys haluaa OSTAA kohteita tuota kokoelmaa varten. POSTIHISTORIALLINEN YHDISTYS rakentaa ohjeistusta paikallispostihistoriallisen kokoelman laadintaan liittyen. salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 HALUTAAN OSTAA Helsingin Katajanokan ja Seurasaaren vanhoja kortteja. Parempia lähetyksiä ja kaunisleimaisia merkkejä, ryhmiä ym. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. OSTAN Malli1875, Senaatin kirjapainon 1 markan lilan leimaamattomana. 0400 421 000. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, Comp. Keräilyja kokoelmat huutokauppa Nro. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi. kohteiden arvionti, myynti ja osto. Myös kotkamallin merkit kiinnostavat. Ota rohkeasti yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten saat parhaan tuoton keräilykohteistasi. B.Falck, PB 56, 10601 Ekenäs, puh. Lüttestiese 10. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com panen@gmail.com. jarmomk@gmail.com OSTAN loistoleimaista Suomea. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Rolf Schäde. 353 helmikuun 21. 0400 872 224. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. KIINTEISTÖJEN, asunto-osakk., yms. Kaikki kolme huutokauppaa pidetään Tukholmassa. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen liittyvää filateelista ja muutakin pienimuotoista keräilymateriaalia (postikortit, valokuvat, mitalit, rahat, nimikirjoitukset jne). Myös osto/ myynti. 48455 Bad Bentheim. Kaikki luettelot netissä ja lisäksi voit tilata paperiluettelon. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suuriakin määriä, pääosin uudempia. Reijo Tanner 040-753 4370. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. Suomen huutokauppa Nro. Mårten/Marttila -leimaisia merkkejä, ryhmiä ja lähetyksiä. reinot. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Jarmo Mäkinen. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. 041-5276430 tai e-mail: nikkaneja@ luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. TARJOTKAA. OSTAN JANAKKALA kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n vanhaa kirjeenvaihtoa, postikortteja tai firmapostia Leppäkosken tiilitehtaista (Rauhaniemi, Sipilä) sekä muuta erikoista, jota en vielä ole kaivannutkaan. Suomen Postimerkkilehti 42 1/2018 VAIHTOA. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puhelimitse 046 894 0461. Jukka Mäkipää, puh: 040-772 5579, e-mail: jukka. Teen lintukokoelmaa ja tarvitsen täydennystä. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi OSTAN St. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. LATVIA-hinnasto 1991-2017 **/0/FDC:t, maksikortit, erik.leimat, ehiöt, vihkot, vuosilajitelmat, uutuuspalvelu. Huom. Jättö huutokauppoihimme 6-8 vk ennen ko. 355 on 8. Yli 30 v. hannes.markkula@gmail.com ETSIN VAIHTOYSTäVää Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. OY HELLMAN-HUUTOKAUPAT / SFP Oy Helsingin ja Uudenmaan edustajana arvioin kokoelmia ja otan vastaan kohteita 6 kertaa vuodessa järjestettäviin huutokauppoihimme. sepR I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Gunnar Gluckert, Kivikartiontie 5 D 104, 20720 Turku, puh. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. Deutschland. Tarkemmat tiedot nettisivultamme www.philea.se . Ostan Venäjän keisarikunnan postimerkkejä yms. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. kohteita. Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. seppo. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 Kirjala, puh 040 516 0316, e-mail: klaus.juvas@gmail.com OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. kokemus. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. Tähän liittyen synnytetään esimerkkikokoelma Karjaan alueesta
Aihefilatelistit kokoontuvat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17 Suomen Filatelistiseuran kerhotiloissa Lönnrotinkatu 32 B. http://thailand2018.org MALESIA 2018. Täältä löydätte kaiken tiedon tarvitsemanne näyttelystä. Mukana kaikki FIP-luokat sekä FIP-kongressi. 43 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT ISRAEL 2018. 12.-14.4.2019 Tampereen Messuja urheilukeskus Pirkkahallissa. Tämä antaa uskoa keräilyn jatkumiseen ja kehittymiseen sekä siihen että näyttelyihin saadaan mukaan uusia rohkeita filatelisteja. net. Näyttelylle on avattu uudet nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta www.kesfila. KESFILA 2018 -postimerkkinäyttelyyn on ilmoitettu mukaan suuri joukko erilaisia kokoelmia. 28.11. Riihimäen Postimerkkeilijät ry:n KERÄILYTAPAHTUMA / 70 -vuotisjuhlanäyttely 24.-25.2.2018. kello 13 – 15. Samasta filatelian kasvusta, kehityksestä ja elinvoimasta kertoo hyvin se, että näyttelyssä tullaan näkemään ainakin 20 uutta kokoelmaa. 7.-8.4.2018 Jyväskylän Paviljonki. FIP maailmannäyttely 10.-16.12.2018 on peruutettu! CHINA 2019 kesäkuussa 2019. Samalla tietenkin näkee sen, kuinka kokoelma on mahdollisesti joko Nordia 2016tai Tampere 2017 -näyttelystä edelleen kehittynyt. Philean Suomen yhteyshenkilönä toimii Jussi Paananen, email: juho.paananen@elisanet.fi Eurooppalaisten näyttelyiden kalenteri löytyy osoitteesta fepanews.com. www. Praha, Tsekki komissaari: Jussi Murtosaari. Kansallinen näyttely Helsingissä maalis-huhtikuussa 2020. POSTIHISTORIALLINEN YHDISTYS & KUMPPANIT. Nordia 2016 ja Finlandia 2017 ovat kantaneet hienoa satoa, josta osa on nähtävissä nyt tulevassa näyttelyssä. Tervetuloa! POSTIMERKIN PäIVä 12.-18.2.2018 eri paikkakunnilla. Filateliamme kasvusta ja jatkuvasta kehityksestä kertoo hyvin se, että näyttelyssä on mukana kuusi uutta näytteilleasettajaa, joiden kokoelmia ei ennen ole näyttelyissä nähty. ti 29.5.: Janne Nikkanen: Postikorttikeräily ja -kokoelmanteko. Avoinna la. Näyttelyssä kehyksiä noin 200. 8.-10.6.2018 Gardabaer, Islanti Komissaari: Jukka Sarkki. FIP erikoisnäyttely 27.-31.5.2018 Jerusalem, Israel, Komissaari Seija-Riitta Laakso http://israelphilately.org.il/en/ ESTEx 2018 Kansainvälinen näyttely 13.-15.7.2018 Tallinna, Viro. Jos tarvitsette lisätietoja, niin ottakaa yhteyttä Tuomo Koskiahoon (tuomo.koskiaho@pp.inet.fi). Komissaaria ei ole vielä nimetty. Ilmoittautumisaika on päättynyt. Suomen Filatelistiliiton liittokokous pidetään KESFILA 2018 näyttelyn yhteydessä lauantaina 7.4. Oman kokoelmansa pystyttäjille, näytteilleasettajille ja talkoolaisille on perjantai-illalle toteutumassa mielenkiintoista ohjelmaa. Kilpailuluokkiin on jo ilmoittautunut 70 kokoelmaa. POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2018. www.praga2018.cz THAILAND 2018. ti 27.3.: Heikki Heino: Kotiseutufilatelia. 9 15 ja su.10 15. Tämä on hieno edistysaskel näyttelyfilateliassa ja kertoo siitä, että työn alla on ollut ja on uusia mielenkiintoisia kokoelmia. Ilmoittautumisaika päättynyt. MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT AIHEFILATELISTIEN kerho-ohjelma keväällä 2018: ti 30.1.: Risto Pitkänen: Postilähetysten analysointi. ti 27.2.: Vuosikokous + Seppo Salonen: Panssarivaunut Suomen armeijan käytössä. Näyttelyn laajuus tulee olemaan yli 400 kehystä. ti 24.4.: Vesa Hirsmäki: Filateelista kirjeenvaihtoa. Kansallinen postimerkkinäyttely. 3.12.2017 Bangkok, Thaimaa. www.nordia2018.is/en KANSALLISET NÄYTTELYT KESFILA 2018. Mukana on ainakin 20 uutta kokoelmaa, joita ei ennen ole näyttelyissä esitetty. freewebs.com/kesfila/kesfila/kesfila18.htm TAMFILA 2019. Pöytävaraukset Reijo Myller 040 721 7709, reijo.myller@suomi24.fi. Osalla kauppiaista on tunnetusti mukanaan myös tarvikkeita, jolloin niidenkin hankinta käy samalla kätevästi. Yhteistyössä Hyvinkään postimerkkikerhon kanssa, HYRIAN tiloissa, Sakonkatu 1, Riihimäki. Tästä heitä informoidaan myöhemmin tarkemmin. Samalla se takaa katsojille koko ajan uutta mielenkiintoista nähtävää ja uusia virikkeitä omien kokoelmien kehittämiseen. Muissa luokissa on mukana runsaasti tunnettuja ja jo aiemmin korkeasti palkittuja kokoelmia. KESFILA 2018 7.-8.4.2018 pidettävä kansallinen postimerkkinäyttely Jyväskylässä N yt on jo selvää, että näyttelystä tulee hieno uusien näytteilleasettajien esiintulo, joka kertoo filateliamme uskosta tulevaisuuteen. KESFILA 2018 näyttelyssä on tietenkin paikalla myös kymmenen kauppiasta runsaine valikoimineen. Ilmoittautumisaika on päättynyt. Vapaa pääsy. On hienoa nähdä näitä kokoelmia, joita muutoin harvoin näkee kotimaisissa näyttelyissä ainakaan tulevina vuosina. Estex2018.eu PRAGA 2018 FIP maailmannäyttely 15.-18.8.2018. Uusia kokoelmia on ilmoittautuneista kokoelmista lähes kolmasosa! Kokoelmia on myös mestariluokkaan ilmoitettu useampia, joten siitäkin tulee mielenkiintoinen kisa, joka ratkeaa vasta palkintojenjakotilaisuudessa. Varsinaista liittokokousta ennen on tunnin mittainen keskustelutilaisuus. Komissaari Jukka Mäkinen. Huutokauppahuone PHILEA järjestää näyttelyn yhteydessä huutokaupan sunnuntaina 8.4
noutokatu 3 • 21100 naantali • puh. – 24.3.2018 VALMISTELEMME PARHAILLAAN KEVÄTKAUDEN JULKISTA HUUTOKAUPPAAMME. 02 254 7200 www.filateliapalvelu.com • myynti@filateliapalvelu.com MEMBER OF SFP GROUP SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY Oy Hellman – Huutokaupat VIELÄ EHDIT JULKINEN HUUTOKAUPPAMME ON 23. OTAMME MATERIAALIA VASTAAN VIELÄ TAMMIKUUN AIKANA.