. ?. ?. . ?. . . ?. ?. . . . . ?. . Lehden Online 42 huutokaupassa harvinaisia kohteita kuten: Lahtis höyrylaivamerkki (50 p), joka on toinen tunnettu yksilö! 1 /2019 SUOMEN ?. . . . . . . . . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Virolaisten leiripostia 1944-52 Elämää pakolaisena Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. ??????. vuosikerta / 8 € Huutokaupassa myös useita harvinaisia Mannerheimin lähettämiä sensuurin tarkastamia postikortteja!.
Loviisan postimestari Norring (n) 10 kopeekan ovaalikuorella. Suomen Postimerkkilehti 2 1/2019 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Kuosmanen Jorma 050 309 9780 jormakuosmanen@luukku.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 1/2019 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Lönkalla tapahtuu, Seppo Evinsalo s.5 Vuoden1918sisällissotaaEspoossa, Janne Nikkanen s.6 Viron ainoa TUB-sarja, Keijo Savelainen s.11 Postimestarin kynänjälki, Klassisen Suomen keräilystä, Esa Kärkäs s.12 SF:nvaalikokous12.11.2018, Seppo Salonen s.13 Virolaistenleiripostia1944-1952, Mats Söderberg s.14 Postilähetyksiämerivirtojenarmoilla1954, Olli Saarinen s.18 Online42, Tapani Somersalo s.19 Kokoelmanrakentamisenoppitunti,osa1, Seppo Salonen s.28 Senaatin kirjapainon historia, Seppo Salonen s.30 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.34 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.36 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.39 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s.40 Kuvioleima275, Reinhard Weber s.41 Rivi-ilmoitukset s.42 Filateelinen kalenteri s.43 Historiallisia kirjelaatikkomalleja kuvaavia postimerkkejä IsostaBritanniasta. Matala laatikkoleima Lovisa 6 DEC 1859.
?. . ?. Lehtemme on siitä harvinainen julkaisu, että se ilmestyi säännöllisesti myös raskaina sotavuosina, jolloin paperia ei annettu kuin vain valtakunnan tärkeimmille lehdille. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Sadas vuosikerta! P.S. Tämä voisi olla järkevä ja kustannustehokas tapa yhdistää voimia yhteisen harrasteen viemiseksi yhä suuremmille harrastajamäärille. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ?. . Teräsvuoren sanat lehden ensimmäisessä numerossa sopivat tähänkin päivään: ”Postimerkkiaskartelu on kehittävää, miellyttävää ja hyödyllistä ajanviettoa, jota jokaisen kansalaisen sopii harrastaa”. . ??????. . . T ämän numeron myötä käynnistyy Suomen Postimerkkilehden sadas vuosikerta. Kuvassa päätoimittaja Olla Teräsvuorelle 7.11.1921 tullut kortti Puolan Jaworowista, jossa V. Seppo Evinsalo Olla Teräsvuori oli Suomen Postimerkkilehden ensimmäinen päätoimittaja vuosina 1920-21. . . . . . ?. . Voisiko Suomen Postimerkkilehti olla nimenä tulevaisuudessa tällaiselle suomalaiselle julkaisulle. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa näiden sadan vuoden aikana, joina lehti on ilahduttanut keräilijöitä niin Suomessa kuin maamme rajojen ulkopuolellakin. Uudelle alkavalle satavuotiskaudelle (vuodesta 2020 eteenpäin) on uuden päätoimittajan etsiminen jo aloitettu ja uskoisinkin, että Suomen Filatelistiseuran sisältä löydämme tehtävään sopivan jatkajan. ?. Sarjan artikkelit pyritään saamaan luettaviksi myös tänä vuonna uusittaville seuran nettisivuille. . ?. Ehkä silloin päättävissä asemissa oli intohimoisesti filateliaan suhtautuvia. Porvoolainen kirjankustantaja Werner Söderström Oy toi markkinoille tammikuussa 1920 suomenkielisen postimerkkilehden, jonka päätoimittajana toimi omien sanojen mukaan ”innokas postimerkkeilijä”. Muussa tapauksessa (esim. . Tällä tiellä seura on toiminut kaikki nämä vuodet sen jälkeen. . . . Vuoden 1921 lopussa WSOY päätti lopettaa lehden kustantamisen ja samana vuonna perustettu Suomen Filatelistiseura päätti ottaa lehden äänenkannattajakseen ja päävastuun lehden ilmestymisestä vuodesta 1922 eteenpäin. Ulkolaisten huutokauppahuoneiden ja kauppiaiden ilmoittelua näkyy jo nyt runsain mitoin naapurimaidemme suurissa ykköslehdissä. ?. . vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 100. Seuran taloutta kun rasittaa vielä vuosien ajan kerhohuoneiston remontin suuret lainakulut. Itselleni tämä vuosi on viides lehden päätoimittajana ja samalla viimeinen. Suomen Filatelistiseuran taloudelle Suomen Postimerkkilehti huutokauppoineen on kuitenkin sen verran merkittävä tulonlähde, että tällainen fuusioiminen voisi olla hankala toteuttaa. Yhden vahvan ja laajalevikkeisen julkaisun puolesta puhuisi kuitenkin sen vahva asema kansainvälisessä filateelisessa lehdistössä. . SP Sadas vuosikerta. Jelinek ilmoittaa Suomen Postimerkkilehden tilauksesta. Lehden menneistä vuosikymmenistä voi lukea viime vuosien lehdistä artikkelisarjassa: Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet. Suomen filatelian piirissä on pitkään puhuttu olemassaolevien lehtien yhdistämisestä. Historiallisia kirjelaatikkomalleja kuvaavia postimerkkejä IsostaBritanniasta. . Se on lyhyt aika lehden historiassa, mutta tekijälle kuitenkin miltei päivittäistä tekemistä lehden tiimoilta
Kokous + Huutokauppa ma 15.4. Aloitimme kerhoilloissa jo hieman sivujen sisältöön liittyen jäsenten esittäytymisiä ”Kuka olet” -osiolla. Myös uusien tilaajien saaminen on tärkeää, jotta pystymme pitämään lehtemme tason korkealla, kuten se ollutkin viime vuosina. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 V uoden 2018 Fieandt-mitaleilla palkitaan Jeffrey stone ja postuumisti kaj Hellman heidän hienosta kirjastaan Agathon Fabergé, Portrait of a Philatelist, joka ilmestyi Finlandia 2017 -näyttelyn yhteydessä. Tamperelaiset kertoivat kokemuksiaan omista sivuistaan ja antoivat vinkkejä miten homma saadaan toimimaan. Muutama jäsen kertoikin jo hieman itsestään, muista harrastuksistaan ja keräilyalueistaan. Kokous + Huutokauppa su 24.2. ?. Kokous + Huutokauppa ma 18.2. Kokous + Huutokauppa ma 18.3. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 4.2. Jokaisessa kerhossa sain miellyttävän vastaanoton ja sain tutustua kerhojen toimintaan. Kokous + Huutokauppa su 31.3 Merkkimarkkinat ma 1.4. Nämä tiedot löytyvät sitten tulevilta kotisivuiltamme kuvan kera. Merkkimarkkinat ma 25.2. Näitä hauskoja esityksiä toivottavasti saamme kokouksien alussa paljon lisää. Kotisivujemme sisältöön voit vielä vaikuttaa, joten jos sinulla on joitakin ajatuksia, niin rohkeasti kerro niistä allekirjoittaneelle. Kuukausikokous 1717 esitelmä ari niemelä Saarisen erikoisuuksia ma 11.3. Sain heiltä paljon ideoita, joita voisimme kokeilla myös Lönkalla. Jeffrey Stonen Fieandt-mitaliesitelmän päivä ja tarkka aihe ilmoitetaan lähiaikoina lehdessämme tai SF:n kokouksissa. Saamme ensimmäisen ehdotteen jo alkuvuodesta ja kotisivujemme pitäisi olla valmiina jo paljon ennen kesää. Tämä olikin aasinsilta seuraavaan asiaan, eli uusiin kotisivuihimme. Herrat Dahlquist ja Vehmanen saivat kunnian olla ensimmäiset, ja kuinka sattuikaan, niin herra Vehmasen esittely oli kuin pieni esitelmä, mielenkiintoinen ja hieman humoristinenkin. Huutokaupat järjestettiin jokaisessa kerhossa hieman eritavalla, mutta jokaisessa se toimi hyvin. Ilmoitusten ja lehden alati kehittyvän Online-huutokaupan osuus lehden ja sitä kautta seuran talouteen onkin merkittävä asia. Kokous + Huutokauppa Pääsiäinen Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma keväällä 2019 kerhohuutokaupan ostot voit maksaamyössuoraanpankkiin. Viime vuonna saimme lehdellemme paljon uusia tilaajia ja myös ilmoitusten osuus lehdessämme kasvoi. Viime loppuvuoden vierailuilla käväisin Forssassa, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Skotlantilaisen Jeffrey Stonen ansioihin kirjan lisäksi voidaan mainita myös Suomifilatelian monipuolinen edistäminen englanninkielisellä alueella. Kokous + Huutokauppa ma 25.3. Kerhojen toimintatavat poikkesivat toisistaan aikalailla. Suomen Postimerkkilehti 4 1/2019 Puheenjohtajan palsta Hyvääkeräilyvuotta2019 T ämä vuosi on merkittävä vuosi seurallemme, alkaahan lehtemme ilmestymisen 100-vuosikerta. . Hyvää Uutta Vuotta Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Lähetysseuranhuutokauppa ma 8.4. Sama henkilö, joka teki heidän sivunsa, tekee nyt myös meidän kotisivumme. Kokous + Huutokauppa ma 4.3. Kuukausikokous 1718 + huutokauppa la 6.4. Aion edelleen tehdä kerhovierailuja ahkerasti ja mainostaa lehteämme vierailuilla. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Kuukausikokous 1716 + huutokauppa ma 11.2. Kaj Hellman toimi myös 1970-luvulla SF:n hallituksen jäsenenä ja Suomen Postimerkkilehden päätoimittajana vuosina 1975-77. Myös hienoja esitelmiä oli tarjolla
Taisi moni ostaja näin varmistaa itselleen mieluisan joululahjan ja useimmiten vieläpä edullisesti. Huutokauppaan oli saatu taas kerran hyvää tavaraa myyntiin ja edullisten lähtöhintojen ansiosta liki kaikki kohteet saivat uuden omistajan. fagotin säestyksellä juhlayleisö kajautti jouluisen yhteislaulun, tosin hieman ujonoloisesti. Kun on kerran Lönkalle sunnuntaina eksynyt on helppo piipahtaa myös maanantai-illaksi tutustumaan kerhon jokaviikkoiseen huutokauppaan. Uuden jäsenemme Kari Vehmasen Lönkalla tapahtuu! Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo P äivää (16.12.) ennen seuran pikkujouluja oli vuoden viimeisten Merkkimarkkinoiden vuoro. Myyjiä markkinoille oli tullut tuvan täydeltä, ostajia ei ihan ruuhkaksi asti riittänyt. . Harvemmin on jäsenistö Lönkalla laulanut, ellei sitten aiempien vuosien joulujuhlien pikkutunneilla. Tyytyväisiä ilmeitä näkyi myös muiden ”kilisevien palkintojen” saajien kasvoilla. 5 S uomen Filatelistiseuran perinteiset pikkujoulut keräsivät Lönkalle 17.12.2018 suuren joukon (60 henkeä) seuran jäseniä ja ystäviä. Arpajaisten pääpalkinnon ”Magnuksen herkkukorin” voitti tällä kertaa Saarisen Olli. Runsas joulupöytä herkkuineen ja laadukas huutokauppa aloittivat riemukkaan illan. Nyt hän viihtyi asiakkaana tutkimassa myytäviä korttieriä. Vuoden ensimmäiset Merkkimarkkinat ovat Lönkalla sunnuntaina 24.2. Taisi hinnat olla kohdallaan sillä kauppojakin tehtiin. Ystävämme Ruotsin Göteborgista (Korttikauppias Aspäck) on ylensä totuttu näkemään suomalaisissa myyntitapahtumissa pöydän toisella puolella. ?. Merkkimarkkinat ovat aina olleet myös tärkeä väylä markkinoida kerhoamme uusille keräilijöille
Kesän ja alkusyksyn aikana ”palokuntien” ja työväenkaartien välille syntyi paikoin kahnausta ympäri pitäjää. Espooseen perustettiin löyhä miliisiorganisaatio. Sodan alku. Teksti ja kohteet Janne Nikkanen O n syytä palata vielä siihen, miten sisällissotaan jouduttiin Espoossa. Nykyisen läkVuoden 1918 sisällissotaa Espoossa osa 1 kitorin kohdalla oli näiden hevoshaka. Alkukesällä Kauklahteen ja Kiloon perustettiin lähinnä palokuntaaatteeseen naamioitu turvajärjestö. Näistä tuli myöhemmin suojeluskuntia. Lisäksi vuoden 1917 aikana kärsittiin elintarvikepulasta ja erittäin huonosta työtilanteesta kautta maan, sillä keisarillista Venäjää ei enää ollut, ja tarvittiin uudenlainen järjestys. Espoo oli tuolloin vajaan 10 000 asukkaan maalaispitäjä, jonka väestöstä suurin osa oli maataloustyöntekijöitä. Leppävaaran alueella oli kaksi Venäjän armeijan komppaniaa (toinen Elfvikissä) ja nykyisen kauppakeskus Sellon paikalla oli tuhannen sotilaan leiri. Lisäksi Albergassa oli suomalaisia, tataareja, kiinalaisia ja kirgiisejä työntekijöitä, jotka lähtivät takaisin Venäjälle. Leppävaara oli pitäjän rauhattomin alue ja sinne perustettiinkin kymmenmiehinen, aseistamaton miliisi ylläpitämään järjestystä. Lisäksi kerrotaan kuinka Espoon punaiset käyttivät valtaansa maalis-huhtikuussa 1918. Kirjoitussarjan näissä kolmessa osassa käydään läpi tapahtumia Espoossa sekä Kauklahden punaisten sotaoloja rintamalla. Suomen Postimerkkilehti 6 1/2019 Suomen Postimerkkilehden numerossa 1/2018 kerrottiin Sigurdsin taistelusta helmikuun lopulla 1918 ja sitä edeltäneestä syksystä 1917
Leppävaarassa asuneita muita tunnettuja sosialisteja olivat kansanedustajat Yrjö Sirola, OttoWille Kuusinen ja Reinhold Svento, joka myöhemmin toimi Paasikiven toisen hallituksen ulkoministerinä. Leppävaara oli ehkä koko Espoon suurin työväenkeskittymä vuonna 1918 ja jo sitä ennen. Lahtinen oli opiskeluaikanaan selvitystyössä, joka myönsi vuosina 1973-74 valtion korvausta vankileireillä olleille. Siellä asusti laajalti työväen merkkihenkilöitä, joista voidaan mainita muun muassa suomalaisen työväenliikkeen perustajan (1884) Julius von Wrightin, jonka tarkoituksena oli parantaa työväestön asemaa ja estää radikalisoituminen. Väinö Tanner asui Lillhemtin tilalla Henttaalla ja sanoutui irti radikaleimmista sosialisteistä ”kapinan” alettua tammikuussa 1918. Tältä pohjalta nämä nyt muodostivat järjestyskaarteja, ennenkaikkea turvatakseen työväestölle elintarvikkeiden ja työnsaannin saatavuutta pitäjässä. Hänen lisäkseen Espoon Kaupungin Museolta ilmestyi hyvin kattava vanhaan sekä nykytietoon ja kertomuksiin perustuva ja taitavasti tiivistelty kirja Sisällissodan aikaan Espoossa. Työväenyhdistyksiä oli perustettu vuoden 1899 jälkeen lukuisia eripuolille Espoota ajamaan työväestön oikeuksia. varojen kiristysneuvottelut Espoon kunnanvaltuustossa, jossa puitiin vakavaa elintarviketilannetta sekä järjestyskaartin tarvetta kunnassa. . 7 . Myös kansanedustaja Sulo Wuolijoki Hella-vaimoineen asusti lähellä. Voidaan myös pohtia, oliko silloisella presidentillämme Urho Kekkosella myös hieman katumista asiaan liittyen. Wrightin jalanjälkiä kulkeneet K. Tämä oli lähtökohtaisesti sovitteluun haluton kokous. Sieltä punaisiin liittyneiden miesten perheille annettiin ruokaa. Sen epädemokraattinen ääntenlaskentatapa oli tilanomistajien puolella (silloinen kuntalaki). A. Kirjassa Lahtinen kertoo tarkoin esimerkiksi sen, kuinka lähtö pohjoisen rintamalle tapahtui Kauklahdessa. Summat olivat pieniä, mutta niillä oli suuri symboolinen merkitys. Hakemuksia hyväksyttiin yli 12 000, joista yli 90 prosenttia koski punavankeja. Luin juuri äskettäin Esa Lahtisen kirjoittaman kirjan Punaisin Silmin, joka kertoo Kauklahden tapahtumista vuosina 1917-18. Leipä tuotiin Leppävaaran Mansikkalan leipomosta ja muut tärkeät elintarvikkeet, kuten viljat sinne tuotiin punaisten tekemistä takavarikoinneista ympäri pitäjää. Postikortti on postitettu 24.12.1903 Viroon jonne se on saapunut juliaanisen kalenterin mukaan 16.12.1903. Vaikka lakon seurauksena saatiin laki kahdeksan tuntisesta työpäivästä ja kunnallisvaaleihin yhtäläinen T änä vuonna on kulunut 100-vuotta Suomen sisällissodasta ja monia siihen liittyviä kirjoja on ilmestynyt. B. Alkoi suurlakko, (myös postilakko 14.-20.11.1917). Kansa näki nälkää, ruokaa säännösteltiin ja viljaa yritettiin ostaa turhaan erään agentuuriliikkeen avustuksella Amerikasta. äänioikeus oli ainakin Espoon suhteen sovittelu jo liian myöhäistä. Heidän lisäksi Harakassa asui Työmies-lehden toimittaja A. Siihen on koottu eri tekijöiden toimesta kaikki olennainen tieto Espoon tapahtumista vuonna 1918. Joulukuussa 1917 käytiin ns. 30 porvarisedustajalla oli lähes 3 000 ääntä pitäjän kunnanvaltuustossa ja se kuuLeppävaaran punakaartilaisia lähdössä Tampereen taisteluihin.. Espoon Kauklahdessa sijaitseva Finnsin kansankorkeakoulu (Mellersta Nylands Folkhögskola) jossa kevät-talvella 1918 toimi punakaartin kansankeittiö sekä Kauklahden punakaartin päämaja. On syytä mainita myös nimet Otto Tiuppa, Juuso Suominen, Aatu Halme ja Kaarlo Heinonen, josta tuli myöhemmin Väinö Tannerin ”sotaministeri”. Koskinen ja Lauri af Heurlin (Leppävaaran kartanon isäntä). Mäkelä (alias Kaapro Jääskeläinen) sekä Voitto ja Elvira WillmanEloranta
Punapäällikkö, entinen luutnantti, Ali Aaltonen ja hänen apulaisensa M. Näistä muodostettiin plutoonia (joukkueita). Viereinen yhteiskoulu (samskola) toimi punakaartin kasarmina ja Nuuksion sekä Lahnuksen työväenyhdistykset komennettiin sinne. Hän on merkinnyt sen hetkisen osoitteensa, Riihimäen kasarmin numeron 17 oikeaan yläreunaan. Lähes jokaiseen kylään, jossa toimi työväenyhdistys perustettiin punakaarti. Suomen Postimerkkilehti 8 1/2019 mensi tunteita niin, ettei tilanomistajien ehdottamaa järjestyskaartia annettu perustaa. Samalla kunnallinen valta siirtyi sosiaalidemokraattiselle kunnallisjärjestölle. S. Kortti on postitettu Kauniaisista vuonna 1963 Korsoon. Punaiset ottivat päämajakseen Odenwallin huvilan Kauniaisissa, Finnsin kansankorkeakoulun ja Storgårdin Lahnuksessa. Syyt aseelliseen järjestäytymiseen Espoossa olivat heikentynyt elintarviketilanne, senaatin lait, työttömyys, taistelu kunnallisvallasta ja porvariston ”aseistautuminen työväkeä vastaan”. Punakaartit majoittuivat työväentalolle tai kunnan isoimpaan ”kasarmiin” Grankullan yhteiskoululle (Grankulla samskola). Tilanne paheni entisestään vuoden 1918 helmi-maaliskuun vaihteessa ja punaiset joutuivat varsin kovalla kädellä takavarikoimaan viljaja muita elintarvikevarastoja elintarvikelautakunnalle ja edelleen kansankeittiöille. Svetshnikov toimivat Espoon punakaartin organisaattoreina. Punahallinto järjesti töitä ja poisti elintarvikeongelmaa Kansanvaltuuskunta antoi helmikuun alussa 1918 lain sisäasian väliaikaisesta järjestämisestä, jonka mukaan kuntien tuli hallintonsa järjestää. Ilmeisesti kyseinen kaartilainen ei ole ollut kirjoilla Espoossa, mutta on osallistunut punakaartin toimintaan Kauklahdessa sekä taistellut pohjoisessa todennäköisesti Tampereelle, jonne punakaartien täydennyksiä saatiin maaliskuun lopulla. Espoon suurimmat punakaartit toimivat Kauklahdessa ja Leppävaarassa. Leppävaarassa ja Viherlaaksossa rakennettiin kouluja. Työstä maksettiin naimisissa olevalVilla Odenwall. Organisointia ei saatu käytännössä syntymään, sillä siihen ei ollut riittäviä sotatieteellisiä taitoja eikä koulutusta. Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa. Lisäksi pappilan lähelle rakennettiin kivisiltaa. Se kiristi etenkin leppävaaralaisen työväestön vyötä. Sotatilasta huolimatta koulunkäynti ja posti toimivat normaalisti. Riihimäki; 27.3.1918 Urjalaan. Vain yhdestä asiasta päästiin sopuun kun työttömyystoimille valtuusto myönsi 150 000 mk. Nuuksion ja Lahnuksen työväenyhdistykset komennettiin sinne. Töitä järjestettiin muutamassa työkohteessa, joista Muuralan sairaalan rakennustyömaa oli yksi. Muita ”päämajoja” olivat Finnsin kansankorkeakoulu ja Storgård Lahnuksessa. Elintarvikepula oli alkanut näkyä jo vuonna 1916, kun ensimmäisenä voi oli laitettu kortille. Punaisten valtaannousu tapahtui verettömästi. Postikortti kotimaassa, 1.3.1918 – 14.4.1918, 25 penniä. Huvilassa toimi Espoon punaisten päämaja sekä vallankumousoikeus helmikuusta huhtikuuhun 1918. Sairaalahanke oli pantu alulle Oswald Wasastjernan ja hänen puolisonsa lahjoitusvarojen turvin. Tästä lähetyksestä käy hyvin ilmi Kauklahden punakaartin vaiheet Sigurdsin taistelun jälkeen. Käytössä olivat vain nämä jo mainitut 150 000 markkaa sekä lahjoitusvaroja. Punaisen vallan aikana työttömyyslautakunta yritti järjestää hätäaputöitä työttömille. Tekstissä kerrotaan Frans Gustafsonin saaneen siirron Kauklahden punakaartista Riihimäelle odottamaan lisämääräyksiä esikunnasta. Elintarviketilanne josta ei Espoossa luulisi maatalouspitäjänä olevan ongelmaa oli pahentunut. Tammikuussa 1918 punakaartien järjestäytyessä nämä ottivat haltuunsa rantaradan
Tällainen oli ainakin Leppävaarassa. 1918 Hämeenlinnassa Leo ja Kosti Aaltosen -jutun kuulustelussa Herrön saaren murhista. Aaltonen tuomittiin kuolemaan. Kaarti maksoi – tosin yleensä vain kupongeilla – miehelle 15 mk päivältä sekä vaimolle 100 mk ja vielä kullekin lapselle 25 mk kuukaudessa. Valkoisia tuolla rintamalla johti kauklahtelainen eversti Karl Fredrik Wilkman (Wilkama). Erlin toimi poliisin puolelta läsnäolevana henkilönä 20. Myös työttömyyslautakunta ja elintarvikelautakunta toimivat työläisjäsenten varassa. Tästä toimestaan hän sai maksaa seuraavana syksynä hengellään. Talollisten ja hieman paremmassa asemassa olevien oli vaikea ymmärtää elintarviketilanteen vakavuutta. Kun valtion rautatieltäkin rakennustyöt loppuivat eikä yksityisillä ollut töitä antaa, suurimmalle osalle työmiehistä jäi ainoaksi vaihtoehdoksi turvata itsensä ja perheensä toimeentulo liittymällä punakaartiin. Punaisia oli vain alle 1 000 miestä, joten valkoisilla oli selvä ylivoima. Hän käytti vaikutusvaltaansa varmistamalla siemenviljan riittävyyden kaikille tahoille, ottaen huomioon irtolaisetkin. 9 . Yleisesti ottaen elintarvikkeiden takavarikoinneista annettiin talollisille vastineeksi kuitit. Tämä yhtälö oli selvä. Pohjoisen rintamalle Kauklahdesta lähti kaikkiaan yksi joukkue, jossa oli 20-40 miestä (plutoona) Lauri Lindellin johdolla. 7. Yleisenä syyttäjänä ja Espoon miliisipäällikkönä oli Joonas Mustonen. Joukko koostui pääosin kaartin nuorista ja hyväkuntoisista miehistä. Punakaarteissa taasen oli erityistoverioikeudet. Ankarimman rangaistuksen, neljän kuukauden vankeustuomion, sai muuan merimies, joka oli syyllistynyt lokakuussa 1917 varkauteen. Rintamalle maaliskuussa Kauklahden punakaartin osuus oli Sigurdsin taistelussa (SP 1-2018) varsin marginaalinen. Oikeuden kirjurina toimi asemamies Nestor Sippola, Espoon ty II:n jäsen, joka oli asemapäällikön poistuttua huolehtinut Grankullan aseman komissaarina vähentyneen junaliikenteen sujumisesta. Naisten palkoista ei ollut mitään päätöstä. Tarkoitus oli, että niistä maksettaisiin myöhemmin korvaus. Leppävaaran Leipomosta saatiin leipää, Kauklahdessa ruokaa jaettiin Finnsin korkeakansakoulussa sijainneesta kansankeittiöstä. Ivar Lassyn johtama uusi kouluvaltuusto oli toiminnassa ja Lassy oli mukana myös taksoituslautakunnassa. Muut jutut liittyivät lähinnä valkokaartilaisten kuljettamisiin tai punakaartia halventavien lausuntojen levittämiseen.Tuomiot olivat lievän tuntuisia. Kauklahden esikunnassa elintarvikeasioista huolehti kivityömies Arthur Malmström. Malmströmin edeltäjä Gösta Nymalm todisti häntä vastaan oikeudessa väittäen hänen kierrelleen kahden muun punakaartilaisen kanssa ympäri pitäjää elintarvikkeita takavarikoiden ja aseita etsien. Hän oli Åminnen tiilitehtaan Karl Wilkmanin poika, joka oli elänyt lapsuutensa Kauklahdessa. Tässä vaiheessa valkoiset olivat saaneet koottua tuolle rintamalle 3 700 miehen vahvuiset joukot. Leppävaarassa oli taas oma elintarvikelautakunnan jaosto, joka sai maitoa Labbaksen kartanolta. Mies, jota syytettiin valkokaartilaisen kuljettamisesta, menetti hevosen ja rattaat ”Suomen tasavallan omaisuudeksi” ja lisäksi hänet määrättiin pöytäkirjan mukaan ehdonalaiseen 150 mk sakkoon. ja 21. Kyseinen J. Kaikkien tuli nauttia työläisten luottamusta. Ei riittänyt vaikka todettiin hänen työhistoriansa olevan kehutun hyvä. Kauklahtelaiset olivat muiden mukana siirtyneet Orivedeltä Länkipohjaan. Naimaton mies sai 25 penniä vähemmän tunnilta ja järjestäytymätön työmies vielä 10 prosenttia tätäkin vähemmän. le työmiehelle kaksi markkaa tunnilta ja sen lisäksi 10 penniä jokaisesta alle 14-vuotiaasta lapsesta. Orivedeltä kauklahtelaiset siirtyivät Vapaakirje. Työväenyhdistys sai maitoa 300 litraa päivässä ja jaosto jakoi sitä asemalla sekä työväentalolla. Oikeus istui myös punaisessa Espoossa Punaiset pyrkivät jatkamaan kunnallisten elinten toimintaa porvarillisten jäsenten poistuttua niistä. E. Muutamassa viikossa litramäärät kuitenkin hiipuivat. Kun punakaarti joutui turvautumaan elintarvikeiden takavarikointeihin, tämä tulkittiin valkoisella puolella ryöstöiksi. Poliisi J. Erlin – Alberga. Raskauttavan tuomiosta teki hänen läsnäolonsa murhapaikalla.. Punakaartit hankkivat elintarvikkeita myöskin keskitetysti. Maassa oli todellinen nälänhätä ja maailmansotaa oli käyty neljä vuotta. Jokaiseen kuntaan perustettiin myös vallankumousoikeus, jossa oli viisi jäsentä, tuomari ja myös yleinen syyttäjä. Sepelin louhinnasta maksettiin 15 markkaa kuutiolta. Istunnot pidettiin Odenwallin huvilassa. ALBERGA; 21.1.1918, ESBO; 21.1.1918. Espoon vallankumousoikeuden tuomarina toimi kauklahtelainen työmies Aleksi Aronen. Elintarvikelautakunta takavarikoi Espoossa noin puolet varastoista jaettavaksi yleiseen kulutukseen
Espoolaisten punaisten rintamajoukkojen määrää on vaikea arvioida, korkeimmillaan se oli arviolta useita satoja. ja niissä taisteluissa muutamat kauklahtelaiset joko haavottuivat tai saivat surmansa. Tampere menetettiin valkoisille Mannerheimin johdolla 5. KILO; 10.3.1918 -os. Ensimmäiset uhrit kaatuivat Sigurdsin taistelussa Kirkkonummella. huhtikuuta ja siitä alkoi perääntymisvaihe. Helsingin järjestyslaitos sekä leima: HELSINGIN JÄRJESTYSLAITOS – JÄRJESTYS PÄÄLLIKKÖ. Kauklahtelaiset taistelivat Messukylän alueella. Viimeinen surunäytelmä Paikallispostikortti, 1.3.1918 – 14.4.1918, 15 penniä. Täydennysmiehiäkin saatiin etelästä. Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa. dumdum-luoteja eli räjähtäviä luoteja. Punainen terrori Espoossa Espoo onneksi välttyi Helsingin maalaiskunnan (tammikuussa 13 henkilöä) ja Vihdin (helmikuussa 20 henkilöä) kaltaisilta murhanäytelmiltä. Siellä punaiset saivat jotenkin joukot koottua. Sotahistorioitsija Jussi T. Saastamoinen liittyi silloiseen Helsingin valkokaartiin 30.9.1917 ja palveli siellä 1.6.1918 asti. Espoon Gumbölen kylään, Löfmanin taloon. Aspelinin. Punaisten kulkulupa. Joukko, johon kuuluivat Johan Feldt, Yrjö Lehtonen ja Hjalmar Pihlava perääntyivät Lahteen, jossa he suorittivat joukon veritekoja ampuen kaikkiaan viisi miestä. Leppävaarassa junaan nousi paikallinen ”lentävien” osasto, jolle helsinkiläiset luovuttivat vankinsa. Matkalla työväentalolle Harakkaan (Lintuvaara) ryhmän ja vankien välille tuli riitaa ja nämä ampuivat vangit. Johan Feldtin kohtalona oli ampua itsensä kotipihalleen, kun valkoiset tulivat häntä pidättämään 14.5.1918. Romahdus ja murhateot Valkoisten hyökkäys punaisia vastaan Messukylässä oli alkanut 24.3. Pohjoisella rintamalla menetti henkensä ainakin seitsemän Kauklahden punakaartilaista, osa jäi vangiksi. Helsingissä maaliskuun 15 päivänä 1918. ”lentävät”, syyllistyivät ainakin Leppävaaran ”murhamäessä” vuoden 1917 marraskuussa, jossa tapettiin kaksi poliisia Johan Viktor Engman ja Frans Fredinand Nordström sekä nimismies Hugo Berglund. Yksi pakeni kotiin Espooseen, toinen lähti Viialaan sotimaan. Tilanne oli tullut eteen, kun Helsingistä tulleet lentävät olivat lähteneet tuomaan Helsinkiin vangittuja, kahta poliisia ja nimismiestä. Kauklahden ainoa murha tapahtui Sigurdsin taistelun jälkeen, kun kestikievarinpitäjä Gustaf Löfman tapettiin. Kauklahden punakaartiin kuuluneen Vilho Mehtosen muistin mukaan kaikkiin olisi osunut ns. Tämän lisäksi sama joukko murhasi seuraavana päivänä Klobbin tilalla varatuomari P. Punaisen Suomen posti toimi kuitenkin hyvin, sillä punakaartilaiset saivat joka päivä lähettää kirjeen tai kortin ja se tuli perille parissa päivässä. Veritekoihin punaiset tiedustelukolonnat ns. Koululainen Toivo Saastamoinen on oikeutettu matkustamaan Pitäjänmäelle sekä sieltä jatkuvasti takaisin; työasioille. Punaisen johdon käskyt eivät kuuluneet rintamalla, vaan käskyjä odoteltiin ja kun ne tulivat oli usein jo myöhäistä. Samalla punaisten ote Tampereesta alkoi kirvota. Sen sijaan Pihlava katosi, tai sai pikateloituksen. Kolmikko perääntyi Hollolaan, josta Feltd ja Lehtonen kaiketi pakenivat. Lappalainen arvioi teoksessaan Punakaartin sota 2, että Tamperetta oli puolustamassa noin 10 00012 000 miestä ja naista. maaliskuuta. Vuonna 1926 hän liittyi Albegan suojeluskuntaan, josta minulla on kyseinen jäsenkirja olemassa. Suomen Postimerkkilehti 10 1/2019 rintaman murruttua sekasortoisena joukkona Messukylään ja sieltä Tampereelle ilmeisesti 20. Ida valittaa Maja Feldtille ettei Gumböleen pääse nyt junalla kylään, kun tarvitaan lupalappu ja sitä on pitkä matka mennä hakemaan (villa Odenwall, Grankulla). Lisää espoolaisia kaatui muun muassa Länkipohjassa, Lammilla, Hämeenlinnassa, Vilppulassa, Vesilahdessa, Tampereella, Helsingissä, Lahdessa ja Viipurissa. Asuinpaikka on ollut koko ajan Pitäjänmäki, Toivolan huvila (edelleen olemassa)
Merkkien liima on valkoista ja tasaista. päivänä Elannon myymälä avasi ovensa. Painos 37 269 kpl. Björkman eli ”Björmanni” ja sihteerinä K. Pitäjänmäellä maaliskuun 16. Kotirintamalla Vaikka rintama itsessään oli kaukana Espoosta, niin se varjosti kaikkea elämää kunnassa. Puheenjohtajana toimi A. Pitäjänmäen työväenyhdistys oli päättänyt heti tammikuun alussa 1918 muuttaa toimintansa Helsingin maalaiskunnan kunnallisjärjestöön (eli Espoosta Helsingin puolelle). Viron ainoa Tub-sarja Painos 45 493 kpl. Työväenyhdistykset eivät olleet toiminnassa, koska tilat olivat kaartien majoitusja harjoituskäytössä. V uonna 1933 julkaistun sarjan suunnitteli Ilmar Nova (Breiberg). Näiden merkkien myynti posteissa päättyi syyskuussa 1934 ja merkit kävivät postilähetyksille ajanjaksolla 10.1.193330.9.1935. Virossa julkaistiin vain yksi postimerkkisarja, vuoden 1933 Tub-sarja. päivänä. 12 + 3 s merkin kuva-aiheena on kukka ja se oli tarkoitettu ulkomaan postikortille. Lappalainen. Leppävaaran punakaartin esikunta oli jakautuneet kahtia lomavuorojen järjestämistä varten. Espoossa punaiset tappoivat kevätkuukausien aikana yhdeksän henkilöä. Yhdistys siirtyi pitämään kokouksiaan Strömbergin tehtaan ruokalaan. Postimerkit eivät ole harvinaisia, mutta taksanmukaiset lähetykset ovat haluttuja. Postikortti 12 + 3 s merkillä Kuresaaresta 6.4.1934 Saksaan.. Kun pohjoisesta alkoi tulla pyyntöjä lähettää lisää miehiä rintamalle, selitettiin että miehiä tarvittiin vartiointitehtäviin. Myymättömät merkit tuhottiin 31.1.1935. Postimerkkien paperi on tavallista valkoista ja paksuudeltaan 0,08 mm. Kirje 20 + 3 s merkillä Tallinn-Vaksalista 22.10.1934 Saksaan. Painos 44 770 kpl. Suomi julkaisi vuosina 1946-1983 lukuisia lisämaksullisia merkkejä tuberkuloosin vastustamiseksi. Kaikki eivät halunneet takaisin rintamalle. Painos 44 770 kpl. Kaatuneiden ja haavoittuneiden jatkuva lisääntyminen vähensi intoa. Kirje 10 + 3 s merkillä Viljandista Surgavereen 28.3.1934. Pelkästään Leppävaarassa vartiointitehtävissä oli 130 miestä. Oikeataksainen lähetys 12 + 3 s merkillä postikortilla ulkomaille on näistä harvinaisin. Seuraavassa osassa saksalaiset tulevat. Naiskaartia Espooseen ei perustettu, vaikka pitäjässä oli paljon suurtilallisten ja huvilaväen palvelijoita. Kokoushenki oli vaihtelevaa ja puheenjohtajakin sai kerran varoituksen. Kauklahden punakaartin 52 miestä lähti pohjoisen rintamalle, takaisin palasi vain kahdeksan. . Viherlaakson kattotiili Oy:n toimitusjohtaja tapettiin. 5 + 3 s merkissä on kuvattuna sairaanhoitaja ja potilas, 10 + 3 s merkissä Törvan kunnassa sijaitseva Taageperan tuberkuloosiparantola. Muutama yksityiskauppias joutui puolestaan sulkemaan ovensa ”kuluttajien ostovoiman oikean käytön pakottamana”. 20 + 3 s kuva-aihe on sama kuin 10 + 3 s merkissä ja se oli tarkoitettu ulkomaan kirjeille. Ulkona ei saanut liikkua klo 21 jälkeen punakaartin Uudenmaan pääesikunnan kiellon mukaan. Teksti ja kohteet Keijo Savelainen Postikortti 5 + 3 s merkillä Tartusta Moisakulaan 26.3.1934. 11 käytiin Suvisaariston Herrön saarella, jossa 54 miehen joukko plutoonanpäällikkö Juho Feldin johdolla murhautti kaksi vanhaa miestä maaliskuun 17. Sarjan 5 ja 12 s merkeissä hammaste on 14 1 / 2 x 14 ja 10 sekä 20 s merkeissä 14 x 14 1 / 2 . Näistä kuuden veriteon uhrit olivat siviilihenkilöitä mm. K. Naisia oli liittynyt aika paljon myös työväenyhdistyksiin ympäri Espoota, mutta nämä pidettiin vain muonitusja majoitustöissä
Tavastehus iso rengasleima 2.8.1859 Helsingin postimestari Langolain mitätöinti 5 kopeekan ovaalikuorella. Klassisen Suomen keräilystä osa 6 Tampereen postimestarimitätöinti 5 kopeekan parilla. Osa postimestareista kyllästyi pelkän ruksin (X) piirtämiseen postimerkkejä mitätöidessään ja kehitti itselleen hyvinkin tyypillisen mustemerkinnän, oikeastaan ”signeerauksen”. Porin postimestarin persoonallinen ”Karhun kynnet” 10 kopeekan karmiinilla. NOV.1861. Postimestarien kynämitätöinnit jatkuivat myös isohampaisten merkkien aikana. Helsingfors iso rengasleima 23.12.1858. Jutun yhteydessä luetteloitiin eri postimestarien käyttämät signeeraukset. Tammerfors matala laatikkoleima 2. Hämeenlinnan harvinainen postimestarimitätöinti 10 kopeekan ovaalikuorella. Ohessa tunnettuja postimestarien mitätöintejä postilähetyksillä. Ohessa on kuvattuna muutamia postimestarimitätöinnillä varustettuja kohteita, jotka ovat kuuluneet ruotsalaisen suurkeräilijä Rolf Gummessonin Suomi -kokoelmaan. Tiesitkö, että 160 vuotta sitten postimestarin tunnisti ”signeerauksesta” SP-lehdessä 6-2018 käytiin läpi ovaalien eri postileimatyypit. Gummesson -kokoelmaa on markkinoitu viime vuosina useassa erässä ja syksyllä 2018 oli vuorossa jo viides huutokauppa. Matala laatikkoleima Björneborg 24.NOVEM.1860. Ohjeeksi oli annettu postimerkkien mitätöinti myös mustekynällä varsinaisen postileiman lisäksi. . Suomen Postimerkkilehti 12 1/2019 Teksti Esa Kärkäs Postimestarien kynänjälki V uonna 1857 Suomen ensimmäiset postimerkit olivat olleet käytössä vasta reilun vuoden, kun tapahtui jotain hyvin mielenkiintoista
Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 66 eur vuodelle 2019. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Jouko Mattila seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Talousarvio hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Tuomo Riekkinen ja Urho Mehtälä. Seuran 100-vuotisjuhlan lähestyessä pyydettiin seuran jäseniä keräämään historiallista materiaalia juhlallisuuksia varten. Matala laatikkoleima Uleåborg. Wilmanstrandin korkea laatikkoleima 12.6.1858. Vaasan postimestarimitätöinti (verkko) 5 kopeekan ovaaliparilla. Matala laatikkoleima Wasa 4.NOV.1857. Kokouksessa oli läsnä noin 60 kerhon jäsentä. Erovuoroisten hallituksen jäsenten Pertti Hurmerinnan, Juha Tillanderin ja Kaj Salon tilalle valittiin uudelleen Juha Tillander ja Kaj Salo sekä uutena jäsenenä Jorma Kuosmanen. ?. Seuran jäsenille jäsenmaksu sisältää Suomen Postimerkkilehden tilausmaksun. Helsingin postimestari Alopaeus (A) 10 kopeekan ovaalikuorella. Kokouksen puheenjohtaja totesi kutsun olleen hyvissä ajoin jo kahdessa edellisessä Suomen Postimerkkilehdessä, joten kokous oli laillinen ja päätösvaltainen. Lappenrannan postimestarimitätöinti 10 kopeekan ovaalikuorella. S uomen Filatelistiseura ry:n sääntömääräinen vaalikokous pidettiin 12.11.2018 kerhon omassa kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki. Iso rengasleima Helsingfors 29.?.1858. 13 Oulun postimestarimitätöinti (B) 10 kopeekan ovaalikuorella. Puheenjohtaja avasi vaalikokouksen klo 18.04 ja kokous valitsi puheenjohtajaksi Seppo Laaksosen ja sihteeriksi Seppo Salosen. Hallituksen jäseninä jatkavat Eero Mäkelä, Rauli Silvonen sekä Reino Seppänen. Seuran toiminnantarkastajiksi valittiin edelleen Kaarlo Hirvikoski ja Martti Forss. Seuran talousvastaava Kai Anttila esitteli talousarvion vuodelle 2019 Suomen Filatelistiseura ry:n osalta
Mats Söderberg on tuttu keräilijä monille suomalaisille Eesti-filatelisteille. Teksti ja kohteet Mats Söderberg Virolaisia pakolaisia Jena-Augsburg junan avoimessa hiilivaunussa kesä-heinäkuussa 1945. Virolaisten leiripostia 1944-1952 Elämää pakolaisena Saksalainen ehiö 1.7.1946 lisämerkein DP Camp Ohmstedestä (Kreis Oldenburg, Brittiläinen vyöhyke) Viron Pärnuun. S otaa ja vainoa pakenevat ihmiset ovat olleet otsikoissa ympäri maailmaa viime vuosina. Suomen Postimerkkilehti 14 1/2019 Ruotsalaisen filatelistin Mats Söderbergin kokoelma ”Estonians outside Estonia 1944-1991” sisältää muun kiinnostavan materiaalin ohella vähemmän tunnettua leiripostia Euroopan pakolaisleireiltä vuosilta 1944-52. Suomen lähialueilla nähtiin toisen maailmansodan jälkeen suuri joukkopako kun veljeskansamme virolaiset pakenivat miehitetystä kotimaastaan. Monien kohtalona oli viettää vuosia pakolaisille tarkoitetuilla leireillä raunioituneessa Euroopassa. Lähetys on palautettu lähettäjälle, koska Viron kieltä ei sensoorien toimesta sallittu. Hänen Virosta ulkomaille paenneiden ihmisten vaiheista kertova kokoelmansa oli viimeksi esillä kesän EstEx 2018 näyttelyssä.
Alkujaan niistä huolehti Länsi-Euroopassa toimivat Liittoutuneiden joukot koska ajatuksena oli ihmisten paluu takaisin lähtömaihinsa. Tosiasiassa se sijaitsi amerikkalaisten vyöhykkeellä Märzfeldissä lähellä Nürnbergin kaupunkia. 1.10.1945 leirien hoidosta otti vastuun UNRRA (The United Nations Relief and Rehabilitation Administration). Näillä sivuilla esittellään leiriläisten postia, jotka osaltaan valottavat aikaa vuodesta 1944 vuoteen 1952. Aliravitsemus olikin tavallista leirien asukkailla. Leirien olot olivat kuitenkin kaukana normaalista ja ruuasta, lääkkeistä ym. Huolimatta puutteistaan leirit tarjosivat kuitenkin uuden elämän alun monille niiden asukkaille. Ruotsiin pakeni Itämeren yli 26 000 ihmistä ja noin 7 000 Suomenlahden ja Suomen kautta Ruotsiin. DP leirit käsittivät kaiken siedettävään elämään tarkoitetun kuten parakit, koulut, sairaalat ym. Leiri oli nimetty Viro-Latvia rajan tuntumassa sijainneen Valgan kaupungin mukaan. oli jatkuvaa pulaa. Lisäksi ilmestyi molemmista arvoista hammastamattomat 2 000 pienoisarkkia. Huonommin kävi niille 90 000, jotka kuljetettiin uusien isäntien toimesta leireille Siperiaan. Tämän kirjeen Söderbergille luovuttanut henkilö antoi myös oheisen valokuvan leiriltä. Leirillä oli 6 000 pakolaista, joista noin 1 000 virolaisia. Hanau sijaitsi brittiläisellä vyöhykkeellä läntisen Saksan alueella. Edelleen lähetetty Ålsteniin ja leimattu”Estniska Kommitten”violetilla leimalla. DP Camp ”Valgalta” lähetetty kirje Ruotsiin 1948. Kirje leimattuna DP Camp Hanaussa järjestetyn postimerkkinäyttelyn erikoisleimalla 1947. Kirje DP Camp Eutinista Tukholmaan 1947. Elokuussa 1944 oli päättynyt kolme vuotta kestänyt saksalaisten miehitys Virossa ja neuvostosotilaiden tulo sai aikaan valtavan pakoaallon ihmisten pyrkiessä kaikin tavoin ulos maasta. Vuonna 1944 noin 100 000 virolaista pakeni kotimaastaan kun puna-armeija toisen kerran viiden vuoden sisällä miehitti Balttian maat saksalaisten vetäydyttyä alueelta. Leirillä oli pakolaisia ainoastaan balttian maista.. Pääosa pakenijoista pyrki Ruotsiin ja Saksaan, joiden kautta vuosien kuluessa osa siirtyi Pohjois-Amerikkaan ja Austraaliaan. Eutin on keskiaikainen linna Schleswig-Holsteinissa, jossa sijaitsi DP Camp vuosina 1943-49. 15 . Ensimmäiset leirit perustettiin loppuvuodesta 1944 ja viimeinen leiri Saksassa suljettiin 1952. Hän kertoi asuneensa vanhempiensa kanssa vasemmalla olevassa parakissa yli kaksi vuotta. Merkit kuorellä miehistysjulkaisua (Trizone). Näistä ihmisistä vain harvat palasivat takaisin. Kuoren takana kirjeen lähettäjä on merkinnyt sensuurille millä kielellä sisältö on kirjoitettu. Monet Keski-Euroopan leireistä huolehtivat virolaisista pakolaisista, joiden elämästä lukuisat vuodet kuluivat niissä asuen. DP-leirit DP Camps (Displaced Persons Camps) olivat leirejä, joita toisen maailmansodan loppuvuosina perustettiin Eurooppaan huolehtimaan ihmisistä, jotka eri syistä eivät enää voineet palata entisiin kotimaihinsa. Kirje brittiläisellä vyöhykkeellä Göttingenissä sijainneelta leiriltä Ruotsiin 1948. Hanaun omia hammastettuja merkkejä painettiin 6 000 kpl molempia. Puolalaiset pakolaiset rakensivat leirillä sijainneeseen entiseen ratsuväen hevostalliin katolisen kirkon. Neuvostoliiton jatkaessa itäisen Euroopan ja Balttian maiden miehitystä tästä ajatuksesta oli kuitenkin luovuttava. Leiri oli hyvin järjestetty kouluineen ja kauppoineen. Saksaan siirtyi noin 43 000 virolaista
Yleensä säilyneet lähetykset ovat leireiltä muualle mennyttä postia. Tallinnassa 1886 syntyneelle ja Virosta syyskuussa 1944 Saksaan pakolaisena siirtyneelle Konstantin Mickfeldtille tullutta postia on jonkin verran säilynyt. Merkkejä käytettiin lisämaksullisissa lähetyksissä. päivään. DP Camp Hochfeld lähellä Ausburgia julkaisi hyväntekeväisyys tarkoituksessa kolme merkkiä 15.2.1948. Arkkeja painettiin 2 200 kpl. Bavariassa sijainnut Schöngaun leiri julkaisi Balttian filatelistien päivän kunniaksi kahdeksan merkin pienoisarkin 12.5.16.6.1946. Tämä takasi hänelle oikeuden jatkaa lakimiehen uraansa myös jatkossa.. Suomen Postimerkkilehti 16 1/2019 Virolaisten leiripostia 1944-1952 Virolaiset pakolaiset juhlivat menetetyn maansa itsenäisyyspäivää DP leirillä helmikuussa 1948. Amerikkalaisella vyöhykkeellä sijainneet Schöngau ja Ausburg julkaisivat omat merkkinsä vuosina 1946 ja 1948. Merkit olivat käypiä elokuun 4. Niin tämäkin oheinen DP Camp Wielandshagiin tullut lähetys Bavarian Bad Segerbergistä 2.5.1946. Joillakin DP-leireillä oli käytössä myös omat postimerkkinsä, jotka olivat käypiä lyhyen aikaa myös leirien ulkopuolelle menevässä postissa. Lakimiehenä Virossa 20 vuotta työskennellyt Konstantin Mickfeldt sai marraskuussa 1948 oheisen todistuksen suorittaessaan ammattiin vaadittavat testit. Ulkopuolelta leireille mennyttä postia on vaikea löytää. Express-merkkejä painettiin 24 000 kpl ja kahta Porto-merkkiä 13 500 kpl kumpaakin. Niistä tunnetaan myös merkkejä puuttuvin värein ja osin ylösalaisin painettuna. Kuori on frankeerattu neljällä amerikkalaisen vyöhykkeen Bizone No 4 merkillä
Alexandra Mickfeldtin lähettämä kirje Wielandshagista veljelleen Wladimir Suursöötille Tukholmaan. puute, mutta tästäkin kekseliäisyydellä selvittiin. Bad Reihenhallin lähellä eteläisessä Bavariassa sijainneessa Wielandshagin leirissä byrokratia oli loppuun asti melkoista. Samaan aikaan Wladimirin sisko (Alexandra Mickfeldt) miehensä ja vävynsä kanssa olivat saapuneet DP Camp Wielandshagiin ja majoittuneet siellä oleviin natsien tyhjiksi jättäneisiin parakkeihin. Virosta oli paennut lukuisia tunnettuja filatelisteja ja he muodostivat nopeasti aktiivisia kerhoja leireille. 17 Monet perheet joutuivat eroon toisistaan paetessaan maasta neuvostojoukkojen vyöryessä Viroon vuonna 1944. Nämä järjestivät paikallisia postimerkkinäyttelyitä ja tapaamisia muiden keräilijöiden kanssa. Myös filatelia tarjosi leiriläisille mielekästä tekemistä. Siinä selvitetään että henkilön postimerkkikokoelmaa on alettu kerätä Virossa jo ennen leirille tuloa ja laajennettu siellä olon aikana. Lisänä violetti ”Feldkirchen über Freilassing” suorakaideleima. DP Camp Kemptenillä Bavariassa toimi Viron partiolaisten toimisto ja siellä julkaistiin omat partiomerkit 16.10.1948. Kuuden merkin arkkeja painettiin 2 075 kpl molemmista arvoista.. Kirje frankeerattu kahdella Bizone 43 IIc 20 p merkillä ja yhdellä Bizone 39 IIa 10 p merkillä Freilassingissa 20.8.1948. Oheisen lupalapun filatelisti Mickfeldt sai muutettuaan leiriltä Ruotsiin 1950. Wladimir Suursööt pakeni Ruotsiin syyskuussa 1944 vaimonsa ja äitinsä kanssa. . Pitkään aikaan vallitsi epätietoisuus siitä olivatko muut selvinneet ja minne joutuneet. Pitkä leirilläoloaika olisi ilman harrastuksia tullut entistä vaikeammaksi kestää. Myös partiotoiminta oli suosittu harrastus virolaisten keskuudessa. Vaikeutena keräilyssä oli kuitenkin tarvikkeiden kuten kansioiden, luetteloiden, liimakkeiden ym. Musikaaliset virolaiset järjestivät säännöllisesti musiikkija laulutapahtumia, jotka keräsivätkin suuria joukkoja yhteen. Elokuussa Ausburgissa DP Camp Hochfeldissä järjestettyyn pakolaisten ”Eesti pagulaste laulupidu saksamaal” -festivaaliin osallistui yli 5 000 virolaista. Vieressä brittiläisellä vyöhykkeellä Hanaussa vuonna 1947 pidetyn Viro/Latvia -postimerkkinäyttelyn muistoblokki. Ajan myötä yhteys perheiden välille saatiin postin välityksellä ja vuonna 1950 Wladimirin perhe edesauttoi Mickfeldtin perheen muutossa Ruotsiin, jossa molemmat perheet yhä asuvat. Monilla virolaisten asuttamilla leireillä perustettiin omia ryhmiä
Teksti Olli Saarinen P ohjois-Atlantin merivirrat tuovat mukanaan lämpimämpää vettä meille tänne Pohjois-Eurooppaan. Muista maista lähetyt kortit vaativat tietysti postimaksun. . Moni oli ajelehtinut 500-1 000 kilometriä. . Suomen Postimerkkilehti 18 1/2019 Vanha sanonta ”meistä on moneksi” pätee myös filateliaan. Ajatus oli pudottaa postilähetyksiä lentokoneesta ja katsoa, mihin ne kulkeutuvat merivirtojen mukana. . Yksi hyvä esimerkki siitä on Englannissa 1950-luvulla tehty tutkimus öljyvahinkojen torjumiseksi, jossa käytettiin apuna postilähetyksiä. Ensimmäinen erä oli fiasko, sillä heikkolaatuiset muovipussit eivät pitäneet kortteja kuivina. Kortin takapuolelle merkitty kortin kulkema matka. . . ?. Ilmeisesti maksu suoritettiin kansainvälisinä vastauskuponkeina, ainakin ulkomaille. . . Kolmella seuraavalla pudotuskerralla tiputettiin yhteensä 6 395 korttia toukokuun ja joulukuun 1954 välillä. . Näistä korteista palautui 2 643 kappaletta, joten palautusprosenttia 41 voitaneen pitää menestyksenä. Alkuperäinen ajatus oli pudottaa kortit yksitellen, mutta lentokoneen nopeus ei antanut mahdollisuutta tähän. Kortin takapuolelle merkittiin kortin kulkema matka. Niput pudotettiin 16 kilometrin välein. ?. . . . Yksilöllisesti numeroidut vastauskortit pakattiin vesitiiviisiin pusseihin, joihin tuli myös monikielinen ohje palauttaa kortti postitse takaisin lähettäjälle. Todennäköisyys kortin katoamiselle tai palauttamatta jäämiselle oli kuitenkin suuri. Kortin takapuolella oli otsikko ”Oil Pollution Investigation” ja sen alla kolme laatikkoa: löytäjän yhteystiedot, löytöpaikka ja löyDrift Envelope Experiment 1954 töaika. . Näin ollen vain neljä korttia palautui takaisin. ?. . Lämpimien ja kylmien merivirtojen reittejä Atlantilla. Eräs kortti palautui Hammerfestistä Pohjois-Norjasta 2 500 kilometrin päästä pudotuspaikasta. . . Kortteja palautui kaikkialta Euroopasta, jopa Neuvostoliiton rannikolta Barentsinmereltä. Kortteja löytyy jonkin verran filateelisilta markkinoilta, mutta kovin yleisiä ne eivät ole. ?. Kokeilu uusittiin, kun pussia oli saatu paranneltua. ?. Kuninkaalliset Ilmavoimat hoiti korttien pudotuksen neljässä erässä. Kortin etupuolelle lyötiin punainen instituutin ovaalileima, jossa oli saapumispäivä. Färsaarilta merestä löydetty kortti. Projektin tulokset kerättiin kasaan ja julkaistiin The Drift Envelope Experiment in the North-East Atlantic Ocean, 1954 -nimisenä teoksena vuonna 1962. ?. . . Niinpä korteista tehtiin kymmenen kappaleen nippuja, joissa oli paperiside, jonka liima liukenisi veteen. . . . ?. Postitettu saarten pääkaupungista Torshavnista 21.1.1955 ja leimattu saapuneeksi Englantiin National Institute of Oceanographyn tutkimuslaitokselle punaisella ovaalileimalla 1.2.1955. Kiitoksena kortin palauttamisesta niiden löytäjille luvattiin löytöpalkkiona kaksi shillinkiä kuusi penceä. Sen seurauksena esimerkiksi Britannian länsirannikko on selvästi lämpimämpi kuin itärannikko, Norjan rannikolle ei muodostu jäätä siinä määrin kuin pitäisi ja vedenalaiset turbiinit tuottavat uusiutuvaa energiaa. . Etupuolelle painettiin vastaanottajan osoite ja merkintä maksuttomasta vastauslähetyksestä Britanniassa. ?. Tämän kääntöpuoli on kuitenkin saasteiden, esimerkiksi öljyn, leviäminen. ?. ?. Koska merivirrat saattoivat kuljettaa nämä kortit varsin laajalle alueelle, kysymykset painettiin englanniksi, portugaliksi, espanjaksi, ranskaksi, flaamiksi, saksaksi, tanskaksi ja norjaksi. Britannian hallitus oli niin huolissaan mahdollisesta öljyvahingosta 1950-luvun alussa, että pyysi sikäläistä Meri-instituuttia (National Institute of Oceanography) tutkimaan tarkemmin merivirtojen liikkeitä ja niiden mahdollisia vaikutuksia
. ?. Eri vesileimat ja painokset. . ?. . . 14.2.2019 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 4.2.2019 klo 16.30–17.30 sekä 11.2.2019 klo 16.30–17.30 Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi ?. ?. SP Sadas vuosikerta Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. Kohteet nro: 345 -348. Kohde nro 209. ?. . Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 42 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 14.2.2019 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. . . . Neljä harvinaista Mannerheimin lähettämää sensuurin tarkastamaa postikorttia Madamoiselle Kitty Linderille vuonna 1919. . . ?. höyrylaivamerkki (* tai mitätöity, yläkulmassa mustetta) Vain kaksi tunnetaan! Luettelotkaan eivät hinnoittele, koska merkkiä ei ole ollut myynnissä kuin harvoin.. 40. Kohde nro 187. . . Vuoden 1949 autopakettimerkkien kuusilokokoelma **. . ?. . 17 normasivua kansiossa. . ?. . . . Lue SP-6-2018 s. 19 . . . ?. Harvinainen Lahtis 50 p. Myös kaksi kaunista leimattua kuusiloa.
60 10 5 kop sininen pystypari, Helsingfors, kuvakev. Aug.1874 Rautatieleima 30.7.1874. SUOMI Esifilatelia 1 1842 Torneå kyrillinen leima. Takana paperia. Aug.1874 Rautatieleima 30.7.1874. puutteellinen painanta yläreunassa. 20 21 20 pen sininen, siisti ,puolikas puuttuva hammas 15 22 40 p loistokuorella Pietariin. ANK 30.5. Ristiäiskutsu 2. Merkit 20+25 p 8 46 Hieno R-kirje Marianhaminasta 10.VI.95 Kanadaan. Vuoden 1902 10 mk, pikimusta **. 40 p loistokuorella Pietariin. Kohde nro 1. Leimattu. 12 45 Kirjattu lähetys Haminasta Helsinkiin 5.III.96. Kirjattu kirje Wiborg 24.XI.88 Helsinkiin. Rengasmerkkien 7 ruplaa **. 10 kop siirtynyt pohjapainanta. Sameanvihreä 5 pen pari kortilla Teuvasta 6.VIII.02 Heinolaan. Molemmat värit 10. Musta kymppi 1915 nelilö. 80 2 1877 Rauma + REKOMD-leima. 40 40 2 x 20 + 5 pen. Kaksoishammaste 10 28 10 pen ruskea, hieno Åbo 27.7.83 (No 24 LB) 10 29 20 pen kaunis Helsingfors, sekahammaste 12 30 20 pen sininen hieno Tavastehus 18.4.82 (No 17 SA) 10 31 Senaatin tumman ultramariini 20 pen ja Leimapainon harmahtavan sininen 20 pen kauniilla kuorilla 10 32 25 pen punainen Helsingfors, vaaka=12,5 pysty=11 28 33 32 pen punainen Stockholm 30.7.77 (No 18 SAhz) 15 34 1 mk violetti, harvinainen REKOMD -leima (No 27 LB) 14 SUOMI Uudet värit 1885 35 5 pen sinertävän vihreä nelilö ** 30 36 5 pen. Komeat sinetit. Kohde nro 72. 40 47 5 x 25 p. Suomen Postimerkkilehti 20 1/2019 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 42 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohde nro 22. Kohde nro 6. Jakobstad 24.7.1867 40 23 40 p läviste III, loisto: Nikolaistad 9.10.1871 20 24 40 pen punainen Tammerfors 7.1.70 (No 9 C) 16 SUOMI Vaakunamalli 1875 25 Köpis hyvällä keskityksellä 80 26 2 pen 1 mk 1882 leimapaino sarja leimattuina. Hieno: Nyslott 7.9.186. 20 41 1 mk harmaa/pun loisto Hangö 6.2.89 20 42 1 mk harmaa/punainen nelilö ** 70 SUOMI Vaakunamalli 1889 43 Specimen sarja 2 p 10 mk, lisäksi harvinainen näytekuori 100 44 Kaksi erilaista suomalaisten postimerkkien muistokorttia. Torneå kyrillinen 1842. Kohde nro 13. Takana paperia 40 SUOMI Isohampaiset 1860 7 5 kop läviste II. Vaikea kaunisleimaisena! 8 51 1 kop leimatut nelilöt Larsmo ja Björneborg. 50 14 8 p läviste III, loisto F.R.K.O.-leima 30 15 10 p läviste III, Nystad laatikkoleima 15 16 20 pen lähetys Helsingistä Haminaan 6.3.1873. Normassa 450 euroa. Kirjattu kangaspussi (240 gr) Ekenäs 31.V.1892 80 48 5 mk vihreä/punainen , heikko liimakkeen jälki 12 SUOMI Rengasmerkit 1891 49 1 kop 1 rupla * (liimake) 30 50 1 kop loisto: Tampere 30.3.1903. Kohde nro 59. 10 kop ovaali Helsingfors 15.6.1858 + mr. Tammerfors 7.8.1864 15 12 10 kop läviste II, loisto Borgå 30.3.1865 20 SUOMI Isohampaiset 1866 13 Ristiäiskutsu 2. Niin kopeekka kuin penniarvoisia. Kohde nro 60. 20 8 5 kop läviste II. Paljon hienoja isohampaisten merkkejä. Kohde nro 54. 2,3 x 2,3 mm 60 11 10 kop läviste I, kuvakeväli 1,6 mm. 20 17 20 p läviste III kauniilla kuuorella Borgå 16.2.1870. 10 37 10 pen punainen nelilö ** 35 38 20 pen oranssi nelilö ** 35 39 20 + 25 pen. 15 18 20 p läviste III, hieno: Tammerfors ?.10.1869 15 19 20 p läviste III, kaunis Nyslott 17.8.1869 10 20 20 p, läviste I, kauniilla kuorella Helsingistä 10.5.1873. Upea Norring -mustemitätöinti! 20 9 5 kop sininen Kirje Helsingistä Tammisaareen. Kirjattu kirje Nikolaistad 4.2.89 Helsinkiin. Kohde nro 70. 15 27 2 pen 1882 Helsinki leima 1889. 30 3 Kirjattu lähetys Helsingistä 1.X.1879 Nycarlebyhyn 30 SUOMI Soikiomerkit 1856 4 5 kop sininen ja 10 kop punainen uusintapainos nelilöt ** 35 5 5 kop sininen, Fournier väärenne (No 1) 10 6 10 kop ovaali Helsingfors 15.6.1858 + mr.
pari kortilla Teuvasta 6.VIII.02 35 61 10 pen karmiini, pieni liimakkeen jälki, kaksoishammaste 20 62 10 pen m-1901 Rautatiepostia 26.II.1911, myös tub-merkki 1910 10 63 10 pen punainen 1915 Prof utan värde Helsingistä 14.VI.15. 20 99 1930 hammastamaton 6 mk leijona pari arkin reunasta ** 20 100 1930 Helsinki 100 mk hammaste-erikoisuus! 10 101 1930 leijona 5 mk hammastamaton pari * 20 102 1930 leijona 60 p loisto: Helsinki 30.1.1935 8 103 1930 Lentokirje Intiaan 7.VIII.30 Taksa oikein, paljon leimoja 15 104 1930 Pakettikortti Helsingistä 22.XII.30 Järvenpäähän 30 105 1930 Saimaa 10 mk vaaleanvioletti ** nelilö 60 106 1930 Saimaa vaalenvioletti 10 mk loisto: Helsinki 25.8.1933 10 107 1930 Varaleima ja harvin. 15 64 20 p Helsingin laatta B-hammaste. 2 mk viol. Uusittu leijona,keskusk. Helsinki 100 mk hammaste-erikoisuus! 52 2 kopeekan vihreä kuorella painotuotetaksalla Pietariin. Kohde nro 22. Ilmeisesti hius jäänyt painoon ja aiheuttanut erikoisen painojäljen. 50 pen sininen, yhdistetty nelilö. 8 85 1927 10 mk ruskea/musta ** postitorvi w4 (No 143 Bw4) 10 86 1927 25 mk heikko leimaus 2.VIII.30 Postitorvi w1 (No 149 B) 50 87 1927 50 pen vihreä leimattu. Postituore 10 merkin arkinpala 5 pen vihreä, numero 1. Kokoelmasivu mukana. siirtynyt ** 8 SUOMI Vaasanmalli 1918 90 5 pen pari liimakkeella, pysty kaksoishammaste 15 91 1918 Sekapostite Vaasasta 2.VI.18 Kemiin 10 92 10 pen punainen kaksoishammaste ja leimattu 10 93 10 pen punainen, leimattu 26.VIII.18 ja hieno tarttuma 10 94 30 pen sininen pari * kaksoishammastus 15 95 50 pen ruskea * kaksoishammastus 15 96 5 mk violetti/musta reunanelilö ** 70 97 5 mk ** (No 97) 20 SUOMI Käyttösarjat 193098 1930 hammastamaton 5 mk nelilö **. Kohde nro 75. Sameanvihreä 5 pen pari kortilla Teuvasta 6.VIII.02 Heinolaan. 40 69 1902 10 mk 2 kpl leikkeellä, Porvoo leima (No 72) 24 70 1902 Pikimusta 10 mk ** 80 71 1915 10 mk musta/vihreänharmaa Helsinki leimaus (No 80) 40 72 1915 10 mk musta/vihreänharmaa, Kaunis leimattu nelilö 300 73 1915 10 mk musta/vihreänharmaa, * (liimake) 35 SUOMI Saarisen malli 1917-1929 74 1917. 40 p loistokuorella Pietariin. Hakaristi w2 (No 136 Bw2) 60 82 1925 40 pen vihreä leimattu HR w2 (No 127 Bw2) 15 83 1925 5 mk lila/musta leimattu (No 134 Aw2) 65 84 Sekapostite Viipurista-Unkariin. Kirjattu kangaspussi lähetys (240 gr), 5 x 25 penniä. 60 56 1 rupla loisto: Kajana 20.11.1903 20 57 1 rupla, kaunis leike Helsinki 22.1.03. Kohde nro 100. 21 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 42 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 40 SUOMI Kotkamerkit 1901-1911 60 1901 5 pen vihreä, pulajulk. Hienot sinetit 15 78 1923 Arvo kirje Hyrynsalmelta 12.XII.23 Ouluun. Loisto: Hangö 29.11.1910 6 65 Ruhtinansalmi 40 pen puolitettu kuorella 23.II.18 35 66 1 mk+10 p. 10 67 1901 10 mk musta/vaaleanharmaa * (No 66) 60 68 10 mk 3 kpl, 9 ryhmä 1 mk ja 40 pen pari leikkeellä. 14 kop pari ja 10 kop. Loistoja käyttösarjojen vaikeista arvoista.. Lauttakylän rivileima. Vakuutettu lähetys Uuraisista Helsinkiin 27.IX.03. Ilmeisesti hius jäänyt painoon 20 76 1919 Kuudella pikkuarvolla kirjattu 2 painoluokan kirje 12 77 1921 Arvo kirje Mikkelistä 10.XII.21 Helsinkiin. 10 53 3 kop punainen kortilla Kiteeltä 13.V.03 Pietariin 18 54 10 kop. Kohde nro 60. 25 81 1925 25 mk leimattu. 20 58 3,5 ruplaa Åbo-leimalla 40 59 7 ruplaa *. 40 79 1923. Pohjapainatus siirtynyt oikealle! 10 55 Kirjattu lähetys Helsingistä Venäjälle. 10 75 1919 Sininen 50 pen nelilö. 15 Kohde nro 47. Postitorvi w3 (No 142 Bw3) 85 88 1927 postitorvi 1 mk oranssi w3 ** (No 143 Bw3) 10 89 1927 postitorvi 5 mk BII. Taksa 1,00 mk ja kirjaus 25 pen Ekenäs 31.V.1892 Hangö. Mallin-30 leijonamerkeistä useita hammastamattomia pareja ja ryhmiä. Kirje Tampereelta Tukholmaan 2.VIII.23, palautettu 10 80 1924 Arvo kirje, vapaakirje, Salosta 22.IX.24 Röykkään. Vaasan mallin merkeistä monia kaksoishammasteita. Musta kymppi 1915 nelilö. Kohde nro 72
12.11.1984 12 SUOMI Juhlaja avustuspostimerkit 1922119 1927 Itsenäisyys 1,5 mk lila w2 siisti leima 150 120 1928 Postimerkkinäyttely 1 mk pari 16.XI.28 näyttelyleima 15 121 1928 Postimerkkinäyttely 1,50 mk 16.XI.28 leima 15 122 1930 PR 1,5 mk nappiloisto: Hangöväxel 4.11.1930 10 123 1930 Zeppelin * (liimake) 35 124 1930 Zeppelin pari ja 2 mk leijona kuorella Tukholmaan 120 125 1931 Kirjallisuus 1 mk loisto: Imatra 14.12.1931 10 126 1932 PR 1,25 mk ja 2 mk Suomen Joutsen, leimattu 19.VI.32 12 127 1932 PR 2 mk. Kv. loisto Pieksämäki 22.VII.35 5 130 1935 Kalevala 2 mk loisto: Kaukjärvi 16.8.1935 10 131 1937 Marski 2 mk loisto: Viipuri 16.6.1937 8 132 1937 PR 1,25 ja 2 mk. Kohde nro 119. 1963 ja 1975 käyttösarjojen merkkejä loistoina 10 118 1984 Kirjelähetys vioittunut postin laitteissa. 10 116 1954 leijona 3 mk loisto: Helsinki 31.5.1955 8 117 1954. Itsenäisyys 1,5 mk W2, siisti leima.. Viipurin valtaus, leimattu avaamispäivänä 27.IX.41 15 142 1943 PR 3,5 mk loisto: Lovisa 14.9.1944 8 143 1943 Punainen Risti 50 + 5 pen loisto Hämeenlinna 22.IV.43 10 144 1944 PR 3,5 mk loisto: Hartola 26.4.1945 10 145 1946 PR 3 mk loisto: Okeroinen 7.10.1947 10 146 1946 Punainen Risti 5 mk + 1,25 mk ilman ristiä. 10 136 1941 Kallio 2,75 mk loisto: Lahti 11.7.1941 10 137 1941 Mannerheim 2,75 mk loisto: Mathildedal 23.1.42 10 138 1941 Mannerheim w2 lyhyt väli 3,50 mk ** ja 3,50 mk sekä 5,00 mk leimatut nelilöt (No 271, 272) 180 139 1941 Marski 2 mk loisto: Härkmeri 16.3.1942 8 140 1941 Ryti 2,75 mk hieno Mathildedal leimaus 1942 10 141 1941. Vuoden 1946 PR 5 mk + 1,25 mk ilman ristiä. 190 147 1948 Tub 15/10 mk sokkohammas 8 148 1950 1970 luku Kauniiita suomalaisia leimoja 5 149 1950 Tub 15 mk loisto: Kittilä 25.4.1951 10 150 1951 Punainen Risti 20 + 5 mk Loisto Esse 9.11.52 10 151 1953 Hamina 25 mk loisto: Pyynikki 9.9.1953 10 152 1953 Tub 25 mk loisto: Viitasaari 17.5.1954 8 153 1955 Lennätin 25 mk nappiloisto: Uusikaupunki 10.12.1955 20 154 1958 Rautatieleima Juna 72 (R5) 12.12.58 Helsinkiin 10 155 1959 Porvoo 30 mk loisto: Veteli 9.4.1959 8 156 1960 -luvun juhlamerkkejä loistoina 10 157 1961 Tub-sarja loistoina 10 158 1962 Perusoikeudet 30 mk, loisto: Sievi 22.3.1962 6 159 1970-80 -luvun julamerkkejä loistoina 8 160 1977 Postissa vaurioitunut PR lähetys 20.1.77 10 161 1979-82 rakennuksia loistoina 12 kpl 10 162 1980-luvun juhlamerkkejä loistoina 8 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 163 1991 Postimerkkivuosi + merkit 10 164 1993 Postimerkkivuosi + merkit 10 165 Ahvenanmaan postimerkit 10 vuotta kirja 10 SUOMI Kenttäposti 166 1930 Pakettikortti Tampereen rykmenttiin 14.XI.30 8 167 1930. Paljon kaunisja loistoleimaisia merkkejä eri osioissa. 10 110 1941 Kirjattu kirje Kolosjoelta (luov.) 6.IX.41 Helsinkiin 10 111 1941 Upea lentokirje USA:han sensuroitu 28.V.41 50 112 1946 postiauto 16 mk loisto: Huhmarkoski 30.4.1950 10 113 1947 Kortti Helsingistä 5.4.47 Turun vankilaan 10 114 1948 Turun vankilaan lähetettyä 2 kirjettä tarkistusleimoin 16 115 1952 Lunastuslähetys USA:sta Suomeen. Kuopio 30.7.1937 ja Turku 27.1.1937 20 133 1938 FIS 3,5 mk loisto: Helsinki 7.11.1938 8 134 1938 FIS Lahti 1,25 mk kisojen erikoiskortilla 10 135 1938. Karttula 5.8.1932 10 128 1934 PR 1,25 mk kaunis: Lahti 4.8.1934 6 129 1934 Punainen Risti 2 mk+20 p. 108 1933 3 mk oliivi numerokuusilo ** 75 109 1936 Viron lähetystön kirje Rajajoelta 29.V.36 Helsinkiin. Zeppelin pari ja 2 mk leijona kuorella Friedrichafen kautta Tukholmaan. Kirjattu lähetys FIS merkein, 24.II.38. Pakettikortti Keravalta 2.XII.30 Järvenpäähän 8 168 Kenttätykistörykmentti, Patteristo, Kuva Nauvon kirkko 8 Kohde nro 146. Postituore. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 42 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 22 1/2019 Kohde nro 124. ”pilvi peittää kupolin”
20 199 1926 Jänis ja orava II leiman alla joulukortilla 20 200 Tub-joulumerkkien skaalavedokset 1931 ** ja 1934 *. hammastamattomat parit ** 8 177 Ensimmäinen sarja 5 pen 10 mk liimakkeella. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 42 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 23 . 10 erilaista **. höyrylaivamerkki (* tai mitätöity, yläkulmassa mustetta) On nyt toinen tunnettu kappale tästä merkistä! Luettelotkaan eivät hinnoittele, koska merkkiä ei ole ollut myynnissä kuin harvoin.. 6 201 Tub-joulumerkkien skaalavedokset ** (1946, 47, 49, 50 ja 61) 10 202 Tub skaalavedokset ** (1962, 63, 65, 67, 68, 71, 72, 73, 76 ja 78) 10 UUSI LÖYTÖ! Harvinainen Lahtis 50 p. 20 193 1900 4 kop punainen Kortti Zürichiin 8 194 Kirjattu kirje Viipurista 29.VIII.1915 Tornion kautta Ruotsiin. 90 195 Valkoisen paperin 10 kop. Helsingin punainen ovaali sensuurileima. kirjeellä 18.11.1872 Hyvinkäälle 20 184 Helsingin kaupunkipostin 10 p uusintapainosarkki * 30 185 Levy Helsingin kaupunkipostin 10 p merkkejä 10 186 Levy kaupunkipostimerkkejä 10 SUOMI Laivamerkit 187 Harvinainen Lahtis 50 p. 10 p. 230 178 Pohjois Inkeri II sarja leimattuna leikkeillä 45 SUOMI Karjala 179 Karjala-sarja ** (No K 1 15) 100 SUOMI Itä-Karjala 180 Kolme kuorta: Munjärvi, Mäkriä ja Veskelyksen kylä. 20 SUOMI Rautatieposti 196 Postivaunuleima PJV K-K (R5) lähetyksellä 21.11.64. 10 SUOMI Joulumerkit 197 Tub-joulumerkit 1908-31. höyrylaivamerkki 500 188 STAB -laivamerkkien kolme erilaista värikoevedosta 30 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 189 1 ruplan vaakar. Kohde nro 166. Pohjois-Inkerin ensimmäinen sarja: 5 pen 10 mk *. 40 192 Värillisen paperin sarja. 169 1963 kenttäposti * 8 170 1963 Kenttäposti Lappeenrannasta 2.10.63 32 171 1983 kenttäposti kaunisleimaisena 30 172 1983 Kenttäposti kuori Soramäeltä 25.4.83 40 SUOMI Autopakettimerkit 173 1949 Autopaketit 5 ja 100 mk. Leimattu 10 174 Autopakettimerkit postiautoleimalla. 15 SUOMI Aunus 175 5 pen ** ja leimattu, 10 pen leimattu ja 40 pen ** 25 SUOMI Pohjois-Inkeri 176 10 ja 25 pen. 1, 7 ja 10 kop hammaste 13,5. Pakettikortti Keravalta 2.XII.30 Järvenpäähän. sensuroidulla kuorella Tammisaaresta Korsnäsiin 9.3.1917. Kohde nro 167. 10 SUOMI Kaupunkija paikallismerkit 183 Helsingin kaupunkip. 30 198 Keltainen risti 1921 lähetyksessä leiman alla. Sisältönä lakkeja. Valkoisen paperin 10 kop. 10 181 1941 Itä-Karjalan vihreä sarja Äänislinna 29.XI.41 10 182 Kolme kuorta: Suvanto, Suurlahti ja Uutela. sekä Romanovien 1 ja 3 kop 10 190 Romanov 1, 3, 7 ja 10 kop.neljä erilaista 10 191 Valkoisen paperin 3 ja 10 kop, vaikea hammaste 13,5. sensuroidulla Korsnäsiin 9.3.1917. pap. Pakettikortti Tampereen rykmenttiin, sisältönä sotilaspasseja 14.XI.30. Valkoisen paperin 3 ja 10 kop, vaikea hammaste 13,5. Kohde nro 177. Kohde nro 191. Kohde nro 195
Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 42 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 1/2019 24 SUOMI Ehiöt 203 Kirjattu kirje (20 gr) Postitaksa 40 pen, kirjaus 25 pen 40 204 Rengasehiö 14 kop. Hanko 15.XII.31 20 237 1935 Kalevala Lahti 28.II.35. Ehiökortti Kuopion Kasarmin vankilasta 5.6.18 Jyväskylään. 8 POHJOISMAAT Tanska 244 8 skill vihreä leimattu (Fa 8 n. Kohde nro 234. Kaikki Joensuusta. Komea kirjeensulkija näyttelyn julisteesta. 10 211 Uusikirkko, Wärde kuori 1905 Wiipuriin 7.III.05 15 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 212 14 kuvioleimaa, erilaisia 30 213 Kuvioleima 52 R5 1875 25 pen 10 214 Kuvioleima 64 5 pen ja 20 pen 1875 12 215 Kuvioleima 104 R 5 1882 20 pen 10 216 Kuvioleima 158 20 pen 1875 R5 10 217 Kuvioleimat 131, 153, 280 ja 323. P.vaunu 19 6.12.1927. Kohde nro 240. Paljon numeroleimoja, kuten tämä kohde nro 224. IV:19 Räyryngin kautta Weteliin. Itsenäisyys 1,5 mk FDC-kuorella. Kirje Kökarista 16.1.33 Helsinkiin 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Ensipäiväja erikoisleimakuoret 234 1927. 900 SEK) 20 POHJOISMAAT Norja 242 1930 Nordkap I ** (Fa 181 183) 30 Kohde nro 206. Ei kulkenut, lisänä iso vihreä. Painon mukaan postimaksu ok! 80 206 Ehiökortti Kuopion Kasarmin vankilasta 5.6.18 Jyväskylään 10 207 1930 1 mk oranssi Helsinki 24.IX.30. IV.08 Kuopioon. Hangon kauttakulkuleima 11.9. Lisämerkkinä Zeppelin 65 208 1983 Ehiökortti 1,20 mk mukana Postin pahoittelu 15 SUOMI Kokoelmat ja erät 209 Vuoden 1949 autopakettimerkkienkuusilokokoelma ** 100 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 210 Kellomäki .. Numeroleima 78 mallin 1901 10 p merkillä Orivedeltä 3. 243 Kirjattu kirje 1923 Bergenistä Wieniin Itävaltaan. Hanko 4.6.37 16 239 1938 EPK FIS Hangosta 17.1.38 Tammisaareen 45 240 1943 Kenttäposti iso lila ja 2 ja 3,5 mk leijonat FDC 15 POHJOISMAAT Islanti 241 50 aur leimattu (Fa 18 n. Itsenäisyys 1,5 mk FDC-kuorella. Tukholman maailmankaupan näyttelyn erikoisleimakuori 9.9.1897. Vaikea ensipäivän kuori! Kohde nro 250. Kuva: Kyllikki, tait A Gebhard 50 238 1937 Mannerheim 70 vuotta. Kenttäposti iso lila ja 2 ja 3,5 mk leijonat ensipäiväkuorella 16.10.1943. 950 SEK) 20. Kortti Kytäjälle 10 233 Numeroleima 2212. 1 mk oranssi Helsinki 24.IX.30 Lisämerkkinä Zeppelin ja Zeppelin leima. Postimaksu 7 kop ja kirjaus 7 kop 30 205 Rengasehiö 20 kop ja 1 kop. 1400 SEK) 30 245 Esifilatelia kirje Koldingistä Kööpenhaminaan 10 246 Fär-saaret, iso säiliökirja, satoja **, FDC ja blokkeja 40 247 Kirjattu ehiökuori 1925 postiennakolla Helsinkiin 25 248 Länsi-Intia, Tanskan Virkamerkkejä ** 12 249 Tanska West Indies 3 c leimattu (Fa 2 n. 2 mk Suomen Messut 17.VI.29 10 236 1931 Presidentti Svinhufvud 70 vuotta. Kohde nro 207. P.vaunu 19 6.12.1927. 40 235 1929 Turku 900 v. 20 218 Kuvioleima 437 R3 1885 1 mk 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Postipysäkkileimat 219 Kortti Ikkalasta 18.II.1930 Lauritsalaan 10 220 Rasinvaara 1901 10 pen pun Helsinkiin 1.1.04 8 221 Suoniemi ja Postivaunu nr 12 leima Helsinkiin 24.IX.25 8 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 222 Numeroleima 59 Gammelbystä 30.VI.08 Helsinkiin 10 223 Numeroleima 76 ja Ahvenanmaan Lemland 7.8.1912 10 224 Numeroleima 78 10 pen 1901 Orivedeltä 3.IV.08 Kuopioon 10 225 Numeroleima 134 Inkeroisista 2.XI.03 Haminaan 10 226 Numeroleima 261 ja Piikkiö 21.12.11 Pusulaan 10 227 Numeroleima 359 Kortti Juvalta 2.VI.37 Kauhajoelle 10 228 Numeroleima 402 Vesilahdelta 15.X.38 Helsinkiin 10 229 Numeroleima 580 50 pen vihreä Kausalaan 8 230 Numeroleima 611 Utista Jaalaan 50 pen vihreä 10 231 Numeroleima 904 Kaivannosta 25.VI.19 Helsinkiin 10 232 Numeroleima 1541
8 MUU EUROOPPA Sveitsi 275 1 fr violetinharmaa, leimattu (Mi n. 12 MUU EUROOPPA Saksa 264 1914 Saksan posti Togossa. * ja leimatut + Obarzets 6 281 1949 Neuvostoliitto. ** 30 273 Levy vanhaa Saksan pikkuvaltioita 10 274 Saksa. POHJOISMAAT Ruotsi 250 1897 Tukholman maailman kaupan kuori 9.9.1897. Kirjattu lentokirje Moskova-Unkari 8 282 1955. Hangon kauttakulkuleima 11.9. Merkit mitätöity kuvioleimoilla. Olutaiheinen kortti Munchenin Oktoberfestin leimalla. 850€) 90 276 Sensuroitu kortti 1940 ZurichBerliini. * (Lapessa ** 200 €.) 25 255 1930 päällepainamat 1-3 kroonia. Tanska 8 skill vihreä leimattu. 7 272 Generalgouvernement -kokoelma taskullisilla kansiolehd. Kuningatar Viktoria 3 c ja 1898 Xmas 2 c kuorella 10 POHJOIS-AMERIKKA USA 290 1890. 8 MUU EUROOPPA Romania 277 Esifilateelinen kirje 1825 Aradista Kremnitziin 20 MUU EUROOPPA Unkari 278 Unkari 1941. Kohde nro 275. Kiina, Japani ym. 10 285 Levy vanhaa Japania ym. Eesti 1 mk viikinkilaiva, iso siirtymä *. Sensuuri G 25 269 1942. Kirjattu kirje 25.6.27 CuracaoUSA-Danzig 10 POHJOIS-AMERIKKA Kanada 289 1897. New Yorkin kirjauslipuke ja kauttakulkuleimat. 1937 sekapostitekirje kahdella lentomerkillä 8 MUU EUROOPPA Ranska 262 1867 Alexandriasta laivalla Marseilleen. Sveitsi 1 fr violetinharmaa. merkki kortilla 28.2.1914 25 265 1920 Kochs -firmareijitteet komealla ompelukone kortilla 10 266 1932 Kortti Berliinistä 8.VI.32 Helsinkiin 10 267 1940 Kirjattu kirje 15.IV.40 Troppausta vihkomerkein 50 268 1940 Sachsenausenin keskitysleiriltä Sleesiaan. Komea kirjeensulkija näyttelyn julisteesta. Kohde nro 253. Kirjattu kolmen pencen ehiökuori lisäm. Hieno kokonaisuus!. * (Lapessa ** 350 €.) 45 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 256 1897. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 42 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 25 . 8 MUU EUROOPPA Liettua 260 Liettua 1935 Kirjattu kirje Kaunasta Tsekkoslovakiaan 8 261 Liettua. Kohde nro 244. 5 pf. Useita levyjä vanhaa koko maailmaa eri maiden osioissa. Sensuroitu lehtikääre-ehiö Englannista Suomeen 1897 10 257 1922. Propagandakortti Suomen hyväksi 20 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 279 1908 Kiewistä 12.1.1908 3 kop ja 1 kop 10 280 1915 Hyväntekeväisyysmerkit. Tukholman maailmankaupan näyttelyn erikoisleimakuori 9.9.1897. Tajimista Japanista (leima takapuolella) 8 AFRIKKA Kokoelmat ja erät 287 Sierra Leone. Siisti kirje 1868 Trieste-Wien. 30 291 Monileimainen kortti Suomeen 1903 Eleischma 35 Kohde nro 250. Ensimmäisen maailmansodan miehitys Puolassa 1918. USA:n Nashuasta New Yorkin kautta Suomeen 14.2.1899. 20 MUU EUROOPPA Bulgaria 252 Bulgaria. 10 AASIA Japani 286 1938. Kaksi korttia 1966 tarramerkein Unkariin 9 KESKI-AMERIKKA Lajitelmat 288 Curacao. Kirjattu kirje 1924 Sofia-Saksa lunastusmerkein 8 MUU EUROOPPA Eesti 253 1 mk sininen viikinkilaiva, iso siirtymä * (Mi 12 x) 20 254 1928/9 käyttösarja 1-80 s. Jackson 3 centin pari ja 3 x 1 c ja 2 x 2 c mallia -98 kuorella Nashuasta New Yorkin kautta Suomeen 14.2.1899. 10 251 Kaksi levyä loistoja kaunisleimaista 1880-1940 luvuilta. Kirjattu lentokirje Leningradista Tshekkoslovakiaan 10 283 1976 Käteisellä maksettu arvokirje Minskistä Budapestiin 8 AASIA Kokoelmat ja erät 284 Levy vanhaa Aasiaa. Hieno lähetys 80 263 Kirjattu lentokirje Le Vesinet-Praha, Tshekkoslovakia 1938. 8 271 1954. Kirjattu kirje Landausta Wiesbadeniin 20.4.42. Jackson 3 centin pari, 1898 kuvamerkit 3 x 1 c ja 2 x 2 c. Kohde nro 290. Suomeen 10 MUU EUROOPPA Itävalta 258 1918 Lentomerkit loistoleimoilla (Mi 225227) 15 259 Itävalta. 8 270 1943 kirjattu kirje Natsipuolueen virkaleima
Lunastus leima 15 304 Mikkeli sommitelmakortti vuodelta 1898. Mikkeli sommitelma 1898. Värikortti 10 315 Turku, Aurajoen silta satamassa Uttista 4.X.13 Taivassaloon 6 316 Turku, Kirjasto Kortti Taivassalosta 5.VI.11 Jyväskylään 6 317 Vaasa kortteja. Turun Aurajoen silta 1913. Enson apteekki 1938. 16 314 Terijoki rantamaisemia. Juuso Blom 6 309 Riihimäki, Rautatieasema Kortti Riihimäeltä 9.VII.17 Uttiin 6 310 Sortavala, hieno ja käyttämätön panoraamakortti 10 311 Suursaari, kaksi korttia. Kust. Kuolemajärvi, Pihkala. Kaksi erilaista korttia. Kohde nro 292. Kohde nro 315. Wirroilta 15.VI.06 Belgiaan 8 326 Helsinki, saksalaisten marssi Tuomiokirkon edustalla 1919 7 327 Kolme korttia Messuhallissa järjestetystä kalustonäyttelystä 10 328 Kolme korttia sotilaselämää 1902. Kohde nro 301. 8 301 Keuruu, juna sillalla Keuruulta 3.IV.05 Forssaan. 20 305 Oulu kolme korttia . Kohde nro 311. Kaksi korttia 10 331 Runebergin tupa, kohopainatus. 6 302 Kuolemajärvi Pihkala kortti* (kust. Kortti Jyväskylästä 29.VII.13 6 300 Kaskinen kaksi korttia Tanskaan menneinä 1933-4. 10 308 Rauma, kirkko Takana: Juhannus 1910. Kohde nro 327. Kohde nro 330. Juna sillalla Keuruulla 1905. 10 329 Mannerheim kenraalina, käyttämätön 6 330 Muisto Suomen sotaväestä 1902. 10 312 Taivassalo, Kirkonkylä. 1919 7 295 Hamina, Suomalainen Yhteiskoulu Turusta 20.10.13 6 296 Helsinki viisi korttia. Taivassalosta10.VII.13 6 313 Tampereen Johanneksen kirkko ja joulutontut. Kuva: Munkki portaikossa 8 319 Valamon luostarinlahti 8 320 Veljekset Karhumäen ilmakuva Jyväskylästä 6 321 Veljekset Karhumäen ilmakuva Loviisasta 6 322 Veljekset Karhumäen ilmakuva Outokummusta 6 323 Visuvesi, nyrkkipostilla Tampereella 6 POSTIKORTIT Aihekortit 324 Eugen Schauman käyttämätön 8 325 Eugen Schaumanin sukuhauta. 13 erilaista mustavalkokorttia 15 318 Valamo, kortti 14.7.39 Helsinkiin. POSTIKORTIT Paikkakunnat 292 Enso, Enson apteekki Helsingistä 5.10.38 Immalaan 7 293 Enso, Enson tehdas v.1919 7 294 Enso, Ensonkoski v. Kolme korttia Messuhallissa järjestetystä kalustonäyttelystä sodan aikana. Muisto Suomen sotaväestä 1902. Kaasinen, Kuolemajärvi) 10 303 Kuopio, taittokortti, panoraama maisema. Kohde nro 302. Sananvapauden muistokortti vuodelta 1903. Myös rautatieasema 10 306 Oulu, ilmakuva n v 1913.Oulusta 14.X.1913 Taivassaloon. Kaksi korttia Suursaaresta. Pietarsaaresta 4.VII.01 10 332 Sananvapauden muistokortti 1903 8 Kolikoita ja seteleitä, kuten kohteet nro 339, 341 ja 344.. 10 297 Helsinki, Historiallinen museo, Helsingisä 14.VII.18 Uttiin 7 298 Imatra viisi korttia 10 299 Jyväskylä, Tyttökoulu. 6 307 Outokummusta kolme korttia. Kohde nro 304. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 42 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 1/2019 26 Kohde nro 332
Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 42 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 27 Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki, puh. virkak.! 10 356 Olympia 1940 Helsinki. sulkijoita ** 10 357 Presidentti P E Svinhufvud omakätinen nimikirjoitus 15 358 Suomen ilmavoimien kaksi vanhaa valokuvaa 10. Jos et halua kirjautua Onlineen, voit tarjota puhelimitse tai kirjeitse. 10 338 Viimeinen tervehdys Vaasasta ja Oulun leiriltä 1902. Kolttakönkään maja. Kohteita myydään pohjahinnoilla (+ 17%) Kohde nro 353. Huutokauppa päättyy verkossa to 14.2.2019 klo 21.00. Noudatamme ns. Suomen ilmavoimien kaksi vanhaa harvinaista valokuvaa. Turun laivakortti höyrylaiva Maurits Holmberg. Verkossa näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous jos se on alle 10 % toisena olevaa tarjousta. 8 337 Viimeinen tervehdys Hämeenlinnasta ja Viipurista 1902. 7 353 Kirjeensulkija 1912 Tukholman olympialaisista ** 6 354 Kuolemajärven elintarvikelautakunnan sokerikortti! 10 355 Kuolemajärvi as. Yhtäkorkeissa tarjouksissa ratkaisee saapumisjärjestys. Hyvä kunto 10 PääTTEEKSI Postia Mannerheimilta 345 Mannerheimin lähettämä kortti Kitty Linderille 21.5.1919. 50 346 Mannerheimin lähettämä kortti Kitty Linderille 21.5.1919. MAKSUT Kohteet on maksettava 8 päivän kuluessa vastaanottamisesta. 50 348 Mannerheimin lähettämä kortti Kitty Linderille 20.5.1919. Kohde nro 354. Huomautukset ja palautukset on tehtävä ehdottomasti 8 päivän kuluessa. Kirjeensulkija 1912 Tukholman olympialaisista **. 999 20 343 Ruotsi 2 öre kolikko v 1749 10 344 Venäjä 5 kop vuodelta 1779. 50 347 Mannerheimin lähettämä kortti Kitty Linderille 23.5.1919. sääntöä huutokaupan päättyessä. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi TARJOAMINEN Kohteet myydään eniten tarjoavalle. KOROTUKSET 20:een euroon korotus 1 euroa 50:een euroon korotus 2 euroa 100:aan euroon korotus 5 euroa 200:aan euroon korotus 10 euroa 500:aan euroon korotus 20 euroa Kaikkien kohteiden kuvat verkossa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi. Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseuran tiloissa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, katutaso 4.2.2019 klo 16.30-17.30 sekä 11.2.2019 klo 16.30-17.30. Lähetysja pakkauskulut lisätään ostohintaan. Kohteen jättäjiltä peritään 15 % provisio myydyistä kohteista. Ainoan tarjouksen tekijä saa kohteen pohjahinnalla, johon lisätään huutoraha 17 %. Palautuksen yhteydessä on kerrottava syy palautukseen. MYYMäTTä JääNEET KOHTEET Jälkimyynti alkaa verkossa välittömästi huutokaupan päättymisen jälkeen ja päättyy to 21.2.2019 klo 21.00. Ostohinta on joko korkein tarjous tai toiseksi korkein tarjous + 10 % riippuen siitä kumpi on alhaisempi. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. Kohteen ostohintaan lisätään 17 %:n huutoraha. Kalliit ja ulkomaille menevät kohteet kirjataan. Kohteet ovat myyjän omaisuutta kunnes ne ovat kokonaan maksettu. Jos huutaja on merkinnyt toimitustavaksi Suomen Filatelistiseuran tai Merkki-Albertin toimitetaan halutut kohteet ensitilassa näihin paikkoihin. USA:n Olympiakomit. 50 PääTTEEKSI Keräilyautot 349 Fiat 600 Abarth 10 350 Mersu 300 SL Roadster 10 351 Mersu sedan 10 PääTTEEKSI Cinderella 352 Henkilövaa`an kuitti. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. 26.2.1944. Yksittäisillä kohteilla on palautusoikeus 8:n vuorokauden kuluessa toimituspäivästä. Kohde nro 334. Maksuehto on 8 päivää netto. Kohde nro 326. Kunnan työvoimapääl. Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 14.2.2019 klo 12.00. 333 Suomen Neito kilpi ja lippu 8 334 Turun laivakortti Maurits Holmberg * 10 335 Valas 22 m pitkä, kortti Helsingistä 20.XI.04 Jyväskylään 7 336 Viestipataljoonan Joulutervehdys Viipurista 1935. 10 NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 339 20 mk al.pronssi 1938 1 kpl ja 1939 2 kpl 10 NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 340 10 mk Litt A taittamaton Huom! Kekkonen-Carpelan 12 341 5 mk litt D, taittamaton !! Kivialho Alsiala 10 NUMISMATIIKKA Ulkolaiset kolikot 342 Kuuba 2 kpl 10 peson värihopearahaa koteloissa, hop. Pidätämme oikeuden hylätä tehty tarjous ilman erillistä perustelua. KOHTEIdEN LäHETTäMINEN Kohteet toimitetaan huutokaupan ja jälkimyynnin loputtua postitse. 5 min. Saksalaisten sotilaiden marssi Tuomiokirkon edustalla 1919. Tarjoukset tehdään tasa euroina. Kuolemajärven elintarvikelautakunnan valtion sokerikortti! Kohde nro 358. Viivästyskorkona perimme 8 % ja Suomen Postimerkkilehden Online-huutokaupan säännöt muistutuksen lähettämisestä perimme 10 euroa. Kulkenut
1 2 3 4 5 > Mistä aloittaisin Valitse aiheeksi joku sellainen asia, joka mahtuu yhteen kehykseen ja josta sinulla on sopivaa materiaalia. Ajatus jalostui SF:n viime syksyisestä pikaopetuksesta, jolla saatiin muutama uusi keräilijä mukaan Stamp Forum 2018 -näyttelyyn. Helpommin sanottu kuin tehty. Aihe ei voi olla ”linnut”, koska se on toivottoman laaja, mutta ehkäpä ”varislinnut”, ”pöllöt” tai ”haikarat” olisi sopiva kokoelman laajuus yhtä kehystä, eli kuuttatoista A4-sivua ajatellen. Käytännön esimerkki Olin itse kerännyt suomalaisiin linnoihin liittyviä postikortteja ja muuta materiaalia jonkin aikaa. Linnakokoelman lopullinen etusivu, jossa sisällysluettelo ja kuvaus kokoelman sisällöstä. Tai ainakin vakavasti pyrkii siihen. Yksinkertaisin tapa on vain ilmoittautua näyttelyyn, jolloin on pakko tehdä kehys tai useampi näyttelyyn, mutta suosittelen tätä vähän kokeneemmille. Suomen Postimerkkilehti 28 1/2019 Kirjoitus aloittaa vajaan vuoden mittaisen sarjan, jota seuraamalla osaat rakentaa ainakin yhden kehyksen näyttelykokoelman varsin yksinkertaisilla työkaluilla. Kun SF juhlii maaliskuussa 2020 100-vuotista taivaltaan SFEx2020 -näyttelyllä muiden järjestäjäkerhojen kanssa, voit halutessasi olla mukana omalla kokoelmallasi näyttelyssä! Teksti Seppo Salonen E nsimmäiseksi pitää tietysti päättää, että rakentaa näyttelykokoelman. Perinteisestä filateliasta voit valita jonkun tietyn merkkimallin tai vaikka yhSUOMEN LINNAT TURUN LINNA HÄMEEN LINNA RAASEPORI VIIPURIN LINNA TURUN LINNA OLAVINLINNA RAASEPORI VIIPURIN LINNA TURUN LINNA OLAVINLINNA KASTELHOLMA VIIPURIN LINNA HÄMEEN LINNA OLAVINLINNA KASTELHOLMA. Tämä onnistui tällä kertaa varsin hyvin, mutta jos kohtaa ylivoimaisia vaiHahmotelma Suomen keskiaikaiset linnat kokoelman sivujaoksi. Jos kyse on postikorttikokoelmasta, niin helppo mittatikku on se, että 16 sivun kehykseen mahtuu noin 30 postikorttia. Vastaavasti ”suomalaiset perhoset” ei mahdu yhteen kehykseen, mutta ”kiitäjät” tai joku muu pieni perhosalaryhmä kylläkin. Kun päätin tehdä niistä kokoelman, selasin kansioitani todetakseni, että Viipurin linnasta ja Olavinlinnasta oli erittäin paljon materiaalia, Raaseporista ja Kastelholmasta taas hyvin vähän. A4-paperiarkki ja lyijykynä riittää tähän hyvin. Päätin tehdä kaikista Suomen kuudesta keskiaikaisesta linnasta taulukon, josta selviäisi kullekin linnalle varattava tila. Kaikista historiaan liittyvistä aiheista voi valita niin pienen aikaikkunan, että sillä saa sopivasti rajattua esityksen yhteen kehykseen. Vasta-alkajan on turha kerätä näin ylimääräistä stressiä. Tätä voisi kutsua kokoelman hahmotukseksi, jolla pyritään tasapainoiseen materiaalin jakamiseen sivulle. Kokoelman hahmotus, jäsentely ja kirjallisuus Kokoelman rakentamisen kurssi – oppitunti 1 den julkaistun merkin erilaiset käytöt. Aihefilateliasta on helppo lähteä liikkeelle
sivulla. . Yhden kehyksen kokoelmassa tästä ei voi tulla kovin monimutkaista. Otsikkosivulla pitää tietysti olla myös lyhyt ja selkeä kuvaus siitä mitä kokoelma käsittelee tai mitä esittäjä haluaa esityksellään kertoa. Näin aloitin itse aikanaan aiheen ”panssarivaunut” tietämättä vielä siinä vaiheessa, miten tulen aiheen tarkemmin rajaamaan. Filateelista kirjallisuutta löytyy suomeksikin varsin paljon. Jotta mitään asiaa muille esittää, pitää tutkia lähdekirjallisuutta. Aihefilatelian käsikirja (2014) on hyvä ja moderni yleisopas muillekin kuin aihefilatelisteille, Suomen postitaksat 1875-2001 (2016) pätevä opas, kun pitää selvittää jonkun lähetyksen taksanmukaisuus ja Postia junalla (2009) hyvä opas Suomen rautateillä käytettyihin leimauksiin vain muutamia mainitakseni. Kotimaiset LAPE ja NORMA sekä saksalaiset MICHEL-luettelot antavat perustietoa postimerkeistä, ja niistä voi etsiskellä kokoelmaan sopivia kohteita. Korostettakoon, että tarkoitus ei ole vain levittää kehykseen sattumalta hyllyssä oleva tavaraa, vaan miettiä, mikä olisi sivujen jako aiheen oikean käsittelyn kannalta. Kirjastot, antikvariaatit ja nettihuutokaupat ovat parhaita lähteitä tiettyä kirjaa etsittäessä. Tästä katsoja (ja myös tuomari) löytää helposti kokoelmassa esitetyt asiat. Internet ja siellä Wikipedia ovat hyviä ja nopeita apuvälineitä, mutta eivät aina kovin luotettavia.. 29 keuksia on parasta rajata asiaa toisella tavalla, tai miettiä kokoelman otsikon muuttamista toiseksi. Kokoelmaan valitusta aiheesta riippuu, mitä muuta kirjallisuutta tarvitaan. MICHEL on myös julkaissut aiheen mukaisia postimerkkiluetteloita koko maailman merkeistä. Joko tehdään lista ranskalaisilla viivoilla mukaan tulevista asioista, tai sitten jaetaan aihealue muutamaan pääkohtaan, joilla voi olla alakohtia. Jos aihe on koulutuksen, työn tai harrastusten kautta tuttu, niin yleensä siihen liittyvää kirjallisuutta löytyy jo hyllystä. Kun kohteet on jaettu taskuihin (ei varmasti mene tasan), niin näkee heti, mistä asiasta on liikaa materiaalia ja vastaavasti mitä aineistoa puuttuu. Toinen helppo tapa hahmottaa yhden kehyksen materiaalin sopivuus on jakaa hallussa oleva materiaali kuuteentoista muovitaskuun ja otsikoida taskut ”ranskalaisilla viivoilla” siten, että aiheen kannalta olennaiset asiat tulevat mukaan. Lopputulos on sisällysluettelo, joka esitetään kokoelman ensimmäisellä Panssarivaunukokoelman ”alkusekaannus”, jolla pyritään arvioimaan, onko materiaalia sopivasti per sivu. Kokoelman jäsentely Kokoelman jäsentely on toinen välttämätön tehtävä jo alkuvaiheessa
Valtion töiden määrä kasvoi jatkuvasti, mutta yksityiset painot eivät olleet kovin kiinnostuneita niistä. Valtion töitä ei kuitenkaan ollut vielä tähän aikaan kovin paljon, joten vasta vuonna 1873 hankittiin toinen painokone, jota vääntämään määrättiin Suomen Kaartin sotilaat, ja vasta 13 vuotta myöhemmin tuli ensimmäinen kaasumoottorilla käyvä pikapainokone. Samana vuonSuomen vanhimmat kirjapainot osa 7 Keisarillisen senaatin kirjapaino kin omasta painosta. Keisarillisen Senaatin kirjapainon piti aloittaa tuotanto vuoden 1860 alussa, mutta jo 1.11.1859 valmistui ensimmäinen painotyö, 600 kappaleen erä 10 kopeekan punaisia postimerkkejä. Valtioneuvoston linna. Näiden lisäksi oli vielä Suomen Pankkia varten perustettu kirjapaino, jossa tehtiin myös muitakin valtion painotöitä kuin seteleitä. Suomen Postimerkkilehti 30 1/2019 Tänä vuonna tulee kuluneeksi 160 vuotta erään merkittävän alkuaikojen postimerkkien painajan, senaatin kirjapainon, syntymästä, joten on syytä valottaa sen historiaa. Tämä isohampainen merkki oli siis ensimmäinen senaatin painon valmistama postimerkki Senaatin, nykyisin Valtioneuvoston linnan, sivurakennuksessa. Ajatus valtion omasta kirjapainosta saatiin Venäjältä ja Keski-Eurooopasta; esimerkiksi Wienissä, Berliinissä ja Pariisissa toimi menestyksekkäästi valtiollinen paino. Henkilökunnan muodostivat faktori, kaksi latojaa, painaja apulaisineen sekä juoksupoika, jonka tehtäviin kuului myös vääntää ainoata painokonetta käsivoimin. Viralliset lehdet sen sijaan painettiin vielä pitkät ajat yksityisessä kirjapainossa. Painon aloitus oli nopea, koska uuteen kirjapainoon siirrettiin sekä henkilökunta että kirjasimia ja muita tarvikkeita noin 5 000 ruplan arvosta Suomen Pan. Alku oli vaatimaton, hankittiin vain yksi käsipainokone ja paperinleikkuukone. Ne olivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Frenckellin ja Simeliuksen perillisten kirjapainot. Töitä perustettuun painoon siirrettiin aiemmin mainituista painoista. na alkoi asetuskokoelman painaminen, josta tulikin pysyvä tehtävä. Niinpä senaatin istunnossa 28.7.1859 päätettiin perustaa valtion kustannuksella toimiva kirjapaino. Lisäksi tehtiin erikoistöitä kuten pelikorttija teeveronauhoja, sekä obligaatioita. Ensimmäisen vuonna 1859 painetun asetuksen etusivu. Teksti Seppo Salonen V altion painotyöt valmistettiin 1800-luvun puolivälin jälkeen kolmessa yksityisessä painotalossa Helsingissä. Tämän koneen myöEnsimmäinen senaatin painon valmistama postimerkki, 10 kopeekan karmiini isohampainen
Vuonna 1923 sai sitomo lähistöltä toisen tilan, jossa siihen asti oli sijainnut Valtioneuvoston linna valmistui 1822. Tämä oli hyvin poikkeuksellista Suomessa, koska kirjapainon koneet olivat yleensä saksalaisia. Kerrosten välit liikuttiin hissillä. Ensimmäinen latomakone oli hankitKeisarillisen Suomen Senaatin päätös vuodelta 1908. Senaatin painotöistä johtuen latojia oli suhteessa enemmän kuin monessa muussa väritöitä tehneessä painossa. Myös mallin 1866 isohampaiset painettiin Senaatin painossa. 31 . Vuonna 1909 oli hankittu ensimmäiset amerikkalaiset Miehle-merkkiset pikapainokoneet ja sen jälkeenkin ostettiin amerikkalaisia painokoneita. Uudessa painossa työskenteli alussa parikymmentä latojaa ja neljä painajaa. Vuosikymmenen lopussa työntekijöitä oli alun toistasataa, mutta edelleen puolet latojia. 2 sivua, leimamerkki 4 mk ja komea sinetti. tä senaatin painolle saatiin uusia tiloja. Valtioneuvoston pihalle rakennettu painotalo vuonna 1900.. Vuodesta 1928 hankittiin amerikkalaisia intertype-latomakoneita. Vuonna 1900 valmistunut rakennus oli osaksi kaksija osaksi kolmikerroksinen. Sitomotyöt senaatin paino teki lähes 50 vuoden ajan pääkaupungin yksityisissä kirjansitomoissa, kunnes vuonna 1908 aloitettiin omassa huoneistossa taittaminen ja nitominen, ja lopulta vuonna 1916 perustettiin oma kirjansitomo. Valtion töistä suuri osa oli virallisia tekstejä, lakeja ja asetuksia, ja tästä johtuen myös valmiiden ladelmien osuus varastoissa oli mittava. Uudet tilat kirjapainolle Vuosisadan loppuvuosina henkilöstö edelleen kasvoi, töiden määrä lisääntyi ja tilanahtaus paheni, joten vuonna 1897 laadittiin suunnitelmia rakentaa kirjapainolle varta vasten oma tila Senaatin tu vuonna 1906, ja sen jälkeen niitä tuli useita lisää. pihalla sijainneen suuren kallion kohdalle. Vuonna 1887 kirjapainossa oli edelleen vain 14 työntekijää, joista puolet latojia. Talossa oli keskuslämmitys ja sähkövalaistus, ja kaikki koneet kävivät sähköllä
Kesällä 1939 ennen sodan syttymistä oli painon henkilökuntaa kaikkiaan 330. Uusi painatuskeskus ryhtyi kustantamaan myös muita valtion julkaisuja, pääosin yhteistyössä eri ministeriöiden sekä virastojen ja laitosten kanssa. Valtion töiden luonteesta johtuen tekniikka oli pitkään kohopainotekniikkaa, ja vielä 1980-luvullakin oli jäljellä merkittävä määrä latomakoneita ja kohopainokoneita. Virastot maksoivat sitten laskut painotöistä valtiokonttoriin. Talvisotaan mennessä painossa oli jo 19 erilaista painokonetta. Vuotta myöhemmin tätä kuitenkin lykättiin, ja vasta olympiavuonna 1952 valmistui Annankadun ja Eteläisen Rautatiekadun kulmaan talo, johon muuttivat myös Valtion julkaisutoimisto ja Virallinen lehti. Koko 1930-luvun tilanahtaus vain kasvoi töiden lisääntyessä. Tämä tietysti sitoi suuren määrän tarvikkeita varastoon. Tällöin muut kirjapainot olivat siirtyneet jo offset-tekniikkaan. Valtioneuvosto päätti talvella 1940, että rakennustyöt aloitetaan Kampista hankitulla tontilla työttömyysmäärärahoilla. Kohopainokoneita poistettiin tuotannosta Mallin 1875 merkeistä ensimmäisenä valmistui 32 pennin karmiini 1.7.1875 Kööpenhaminassa Thielen painossa. 1980-luvun alussa alkoi nopea koneiden uusiminen. Paikka oli hyvä, koska se sijaitsi lähellä eduskuntaa, tärkeää asiakasta. Näihin tiloihin kertyi vuosien varrella vähitellen viitisenkymmentä erilaista työkonetta. Suomen Postimerkkilehti 32 1/2019 valtion leimamerkkipaino. Nimilyhenteenä käytettiin pitkään kirjaimia VAPK. Liikevaihtoverottomuus takasi sen kilpailukyvyn valtion painotöissä. Rakennustyömaa Annankadulla 1950-luvun alussa, takana eläinmuseo. Sinne valmistui uusi valtava rakennus kesällä 1975, peräti 22 800 m 2 pinta-alaltaan. Koska velvoite hoitaa valtion erilaiset painotyöt johti yhä uusien koneiden ja monipuolistuvan tekniikan hankintaan, jo 1960-luvulla tuotantotilat olivat käyneet jälleen ahtaiksi. Kun laki valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön yleisistä perusteista tuli voimaan vuonna 1931, siirrettiin Valtioneuvoston paino liikelaitokseksi, ja se sai oman vuosittaisen menoarvionsa eri tarkoituksia varten. Uutta tekniikkaa kiihtyvään tahtiin ja nimenvaihdoksia Vielä Hakuninmaalle siirtyessään Valtion Painatuskeskuksen tekniikka oli selvästi jäljessä monia muita painoja, mutta heti vuonna 1975 ostettiin suuria arkkeja painava kaksivärioffset, ja vuonna 1979 toinen samanlainen. Senaatin kirjapaino ei alkuaikoina ollut liikelaitos. Jo 6.8.1875 voitiin posteihin toimittaa ensimmäiset Senaatin painossa painetut saman arvoiset merkit. Valtion Painatuskeskus ja muutto maalle Paino ja julkaisutoimisto yhdistettiin Valtion Painatuskeskukseksi vuoden 1967 alusta. Suomen itsenäistymiseen saakka suuri osa töistä oli venäjänkielisiä, ja kun työt olivat toistuvia, kannatti valmiit ladelmat säilyttää. Tästä alasta 5 500 m 2 oli varastotilaa, koska Valtion Painatuskeskus hoiti myös erilaisten valtion lomakkeiden ja papereiden varastoinnin ja jakelun. Valmis talo loistossaan, 14 000 m 2 tiloista yli puolet oli kirjapainon hallussa. Vasta vuoden 1906 alusta siirrettiin virastoille kustannukset kaikista painatustöistä. Varsinaista tuotantotilaa oli 9 000 m 2 . Keisarillisen senaatin kirjapaino. Silloin oli selvää, ettei Helsingin keskustaan enää voinut rakentaa uutta painotaloa, joten uudeksi paikaksi varattiin tila Hakuninmaalta Helsingin pohjoisrajoilta. Se vain teki painotöitä senaatille, ja senaatin talousarviossa oli kirjapainolle määräraha. Valtioneuvoston kirjapaino ja uusi talo Suomen itsenäistyttyä vuonna 1918 muutettiin kirjapainon nimi, Keisarillisen senaatin kirjapaino, Valtioneuvoston kirjapainoksi. Niinpä uutta kirjapainotaloa alettiin suunnitella
Erikoisleimakuori. Konsernin paino on nimeltään Edita Prima. Ruotsissa on vielä jäljellä mittava offsetpainolaitos. Lähteitä: Suomen kirjapainotaidon historiaa 1900-1942, Helsingin graafillinen klubi 125-vuotias Valtion Painatuskeskus, historiaa ja nykypäivää, 1984 Wikipedia Senaatin valtioneuvosto 150-vuotta 1809-1959. Hakuninmaalla on tuskin jäljellä enää mitään perinteistä offsettekniikkaa, vaan koneet ja linjat ovat muuttuneet erikoistarpeisiin räätälöidyiksi digitaalikoneiksi, joilla palvellaan muun muassa verottajaa ja Veikkausta. . Nykyään ryhmään kuuluu painoja ja kustannusyhtiöitä Suomessa ja Ruotsissa, ja se työllistää noin 600 henkeä. Sen talous irrotettiin valtion budjetista ja se toimi käytännössä normaalin yrityksen tapaan. Vuonna 2004 Viestintäyhtiö Talentum ilmoitti ostavansa Editan, ja näin valtio olisi luopunut lähes 150 vuotta jatkuneesta painotoiminnastaan. On vaikea ymmärtää miksi valtio enää nykyään omistaa painolaitoksia, tai vielä vähemmän kustannustoimintaa ja muuta markkinointia ja viestintää harjoittavaa pohjoismaista yritysryhmää. 33 A iemmin tässä sarjassa ovat ilmestyneet seuraavat kirjoitukset: Pietari Wald/ Frenckell Suomen ensimmäinen kirjapaino vuodelta 1643 (SPlehti 2/2017), Tilgmann maineikas nimi vuodelta 1869 (3/2017), Suomen Pankin setelipaino (4/2017), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen vanhin yhä toimiva kirjankustantaja (5/2017), Werner Söderström Porvoosta (6/2017), Kariston kustantamo ja kirjapaino Hämeenlinnassa (2/2018). Nimi oli aluksi Painatuskeskus Oy, mutta historiaa häivyttäen nimi vaihdettiin muotoon Oy Edita Ab vuonna 1996. . Tekniikkaa uusittiin Amerikkalainen Miehle-kohopainokone elinkaarensa lopulla Hakuninmaalla vuonna 1984 . Edita laajeni myös Ruotsiin. Sen jälkeen Editaa saneerattiin voimakkaasti, ja nimi vaihtui vuonna 2013 Nordic Morningiksi ja vuonna 2017 Nordic Morning Groupiksi. ja tilalle hankittiin vuosina 1981 ja 1983 monirataisia rullaoffsetkoneita. Vuoden 1993 alusta lähtien Valtion painatuskeskus ryhtyi toimimaan osakeyhtiönä. Suuria tai muuten näyttäviä hankintoja olivat Veikkauksen lomakepaino Kvartto, Paragonin lomakepaino, aikakauslehtipaino Acta Print ja Tilgmann. Vaikka pääosa koneista edustikin jo 1980-luvun puolivälissä offset-tekniikkaa, niin edelleen käytettiin vielä useampia kohopainokoneita. Valtion Painatuskeskuksen firmakuori Kampin ajoilta vuonna 1959, lähetetty väritehdas Rotolle Helsingissä.. Vuoden 1989 alussa Valtion painatuskeskuksesta tuli ns. Offsetiin siirtyminen edellytti tietysti myös pääosin metalliladonnasta luopumista vuoden 1983 paikkeilla ja uutta valoladontatekniikkaa. Kauas on tultu senaatin takapihan pikkuisesta omatarvepainosta. Alkuvuodesta 2005 kauppa kuitenkin peruuntui. Uudet Valtion Painatuskeskuksen tilat valmistuivat Hakuninmaalle vuonna 1975. Valtion Painatuskeskus oli Suomessa jonkinlainen kohopainotekniikan ”viimeinen linnake”. digitaaliseen kuvanja tekstinkäsittelyn suuntaa ja otettiin käyttöön painolevyjen suoratulostus. Jo Editan aikana tappiollisen painon omistamisesta esitettiin runsaasti kritiikkiä. uusimuotoinen liikelaitos. Yhtiö osteli laajassa mitassa omatarvepainoja ja monistamoja etenkin valtion laitoksilta. Suomalainen ohjelmistotalo Typlan toimitti uuden tekstinkäsittelyjärjestelmän, johon se kehitti asiakkaalle räätälöityjä piirteitä. Kasvun huippujakso oli 1998-1999
Kokoukset alkavat klo 17.30 ja ne pidetään SF:n kerhohuoneistossa ”Lönkalla”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki. Lisää yhdistyksestä: www.postihistoria.info saapuneeksi Postin tiedustelukonttoriin seuraavana päivänä, sillä ulkomaille lähetetyt tiedustelut menivät aina Suomessa Postin tiedustelukonttorin kautta. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset keväällä 2019: 31.1., 28.2., 28.3., 25.4., 23.5. Seuraava elonmerkki on Yhdysvalloista paikkakunnaltaan anonyymi saapumisleimaus 16.3. SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki Suomen Postimerkkilehti 34 1/2019 Kansainvälinen tiedustelu K ansainvälisessä postiliikenteessä tiedustelu tehtiin käyttämällä kansainvälisen postiliitto UPU:n kulloinkin vahvistamaa isokokoista lomaketta. Kevätkauden päättää 23.5. Aikaa asian käsittelyyn on mennyt kuukausikaupalla, mutta tarinalla on todennäköisesti ollut onnellinen loppu, sillä Yhdysvaltain pääpostitoimiston tarkastaja vakuuttaa 10.6.1953 päivätyssä vastauksessaan, että lähetys on toimitettu vastaanottajalle toukokuun 30. Huhtikuun 25.päivänä on yhdistyksen vuosikokous, jonka jälkeen Matti Pesonen valaisee Maalaiskirjeenkannon kehityksestä ja muutoksista. Tiedustelu on uudelleen kirjattu saapuneeksi Suomen Postin Tiedustelukonttoriin 26.6.1953 eli lähes kuukautta myöhemmin. eli matkaan on kulunut aikaa kolmisen viikkoa. Tiedustelu on lähtenyt Helsingin pääpostista 20.2.1953 ja se on leimattu Postihistoriallisen kevät 2019 P ostihistoriallisen yhdistyksen tammikuun 31. päivän kokouksessa Tero Kilpijärvi esitelmöi Irlannin postihistorian pääpiirteistä sekä Irlannin ja Suomen välisestä kirjepostista. Helmikuun 28. Asiakirjasta ei käy ilmi syytä lähetyksen viivästykseen. päivänä 1953. . [JS]. Oheinen tiedustelu on koskenut kirjoja sisältänyttä ristisidettä, joka on lähetetty Helsingistä 29.11.1952 USA:han Michiganin Ann Arboriin. kokous, jossa Jukka Mäkipää esitelmöi ensin Ruotsin postihistoriasta rengasmallisten merkkien aikana ja sitten perään antaa markkinakatsauksen suomalaisesta postihistoria-aineistosta. päivä Tuomas Juvonen kertoo ”Tästäkin piti maksaa lisää ...” -aiheesta (siis lunastusposti-asiaa) ja maaliskuun 28.päivänä Matti Uimonen esitelmöi aiheesta Pohjoismaiden apua Suomelle Postilähetyksiä 1940-1946
Kortilla on myös Tallinnan, Eesti-leima, joka on päivätty 25.2.24. Postivaunujärjestelmän lisäksi rataosuuden välille, tarkemmin Kirkkonummi – Fredriksberg avattiin kaikkiaan neljä postipysäkkiä tukemaan tuota postitusjärjestelmää. Lähettäjällä vapaakirjeoikeus, joten perittiin ainoastaan kirjausmaksu 1½ mk 15.1.1926 30.11.1931. Leima on antiikva-tyyppinen ja kokoa 29 x 5 mm. Juuri Sockenbacka (Pitäjänmäki) toimisi oivana linkkinä erityisesti Helsingin pitäjän pohjoisiin osiin, jonne alettiinkin perustaa urakalla maalaiskirjeenkantolinjoja täydentämään pitäjän postinjakelua. . Tai oikeastaan merkistä on alle puolet. Onko joku muotoilut merkkiä sopivan ”arvoiseksi” tai mikä on kysymyksessä. Postisääntö 1924 Asetus vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta 2 § määrää, että postirahanvapaus käsittää vapauden ainoastaan postilähetyksestä maksettavan postirahan suorittamisesta. Pohjoisessa vastaavat suuret kylät olivat Dickursby (Tikkurila) ja Malm (Malmi). Mutta on kortti näköjään siitä huolimatta kelvannut postille kuljetettavaksi. Leiman väri on musta. Näitä rivileimoja voidaan kaikkia pitää myös tosi haasteellisina löytää. [JN]. Postireitti tulisi kulkemaan tehokkaan säännöllisesti näiden kolmen postituspaikan välillä. maaliskuuta otettiin Pitäjänmäellä käyttöön siltaleima/venäläisleima Sockenbacka, jonka alakaaressa luki sama venäjäksi. Sockenbacka rivileimaa olen tavannut vain kaksi kappaletta postilähetyksellä, tässä toinen niistä. Näistä pjv no: 21 liikennöi länteen ja n:o 22 itään päin. Tämäkään ei siis selitä merkin puolittamista. Taksan pitäisi olla 1,20 mk, koska Viron erikoistaksa ei tuolloin ollut vielä voimassa. Puolitoista merkkiä olisi ollut 1,50 mk. 35 Vapaakirjeoikeus K irjattu virkakirje Joensuusta 3.11.1931 Helsinkiin. 1.3.1903 postipysäkki lakkautettiin, rakennus purettiin ja samalle paikalle valmistui uusi asemarakennus paljon suurempia postitusja matkustajamääriä palvellakseen. Jotkut Espoon radan taajamista, kuten esimerkiksi Alberga, Grankulla ja Kilo alennettiin Pitäjänmäen alitoimipaikoiksi 1910ja 1920-luvuilla. Postipysäkki Sockenbacka varmaakin perustettiin syystä, että postireitti rantaradan suuntaisesti palvelisi nyt tehokkaasti kaikkia ympäryskylien asukkaita. [HA] Rantaradan postipysäkkileimoista K un rantarata eli Helsinki – Kirkkonummi – Karjaa välinen rataosuus Turkuun valmistui, alkoivat välittömästi ensimmäiset postivaunut liikennöidä 1.11.1902 lähtien. Nämä postipysäkit olivat Kyrkslätt st., Köklaks, Esbo st. ja Sockenbacka. Matkan varrelle mahtui monta kartanoa ja maalaiskauppaa, joita käytettiin Espoon tapaan postireittien välilinkkinä. Leima Helsinki – Helsingfors on selvästi merkin päällä. [CK] viimeisenä. Kortti on postitettu 23.2.1924 Tallinnaan. Postipysäkki vaiheen jälkeen ja asemarakennuksen valmistuttua 1. . Sockenbacka -leiman löysin näistä Puolitettu saarisen merkki K ortissa on kaksi saarismallin punamustaa yhden markan merkkiä, joista toinen on puolitettu. . Voi olettaa Helsingissä olleen merkkejä myös pienemmille arvoille, joten merkin puolittamisen (oikeastaan alle) syy jää epäselväksi. Näissä neljässä paikassa postipysäkki ehti toimia pienimuotoisessa puuparakin kaltaisessa rakennuksessa vain vaivaiset viisi kuukautta. Postitoimitus Sockenbacka palveli tästä lähtien tehokkaasti sillä postitusmäärät kasvoivat tasaisesti niin pohjoiseen, länteen kuin pääkaupungin suuntaankin
Toisen painoluokan kirjattu kirje Juustilasta 23.7.1915 Tornion ja Ruotsin kautta Englantiin ja sieltä edelleen Sveitsiin. Tämä trendi on näkynyt viime vuosina myös muissa alan suurissa huutokaupoissa. Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. Etelä-Korea julkaisi tapaamisen kunniaksi pienoisarkin, jossa maiden johtajat hymyilevät sulassa sovussa toisiaan kätellen. Klassinen Suomi myy nyt hyvin. Kaikkien vahva ja sitoutunut työpanos mahdollistivat ihmisten välisen yhteydenpidon ja liikkumisen vaikeista olosuhteista huolimatta. Näyttely, joka on esillä 8.2.20195.1.2020, esittelee myös kaupunkien välisen maailman ainoan posti-ilmaradan. Torniosta ja Haaparannasta muodostui sodan sytyttyä merkittävä kauttakulkuliikenteen polttopiste. . Erittäin harvinainen Viipurin postiväärenne mallin 1921 päällepainamasta 1,5 mk/25 p yhdessä normaalin 50 pennin vihreän kanssa samalla leikkeellä nousi 300 euron pohjahinnasta yli 4 000 euron vasarahintaan (4 050 €). Kuva: Tuntematon/Postimuseo P ohjois-Korean johtaja Kim Jong-Un ja Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in tapasivat toukokuussa 2018 maidensa rajalinjalla. Suomen Postimerkkilehti 36 1/2019 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo L ehden numerossa 5-2018 ollut Merkki-Albertin huutokauppa teki uuden myyntiennätyksensä. Kävijöitä aktivoidaan myös Kovaa peliä rajalla -pelillä, jossa kaupunkien arkeen ja jännittäviin tilanteisiin voi eläytyä niin postivirkailijan, juoksupojan Tornionjoen yli kuljetettiin postia ilmaradalla, joka otettiin käyttöön maaliskuussa 1917. Sensuuriliuska nro 23 ja sensoorin henkilökohtainen leima nro 1. Kaikki kohteet ovat esillä osastollamme näyttelyssä tiistaista sunnuntaihin 31.toukokuuta, jolloin pidetään huutokauppa. Aikaa leimasivat paitsi lähimmäisenrakkaus ja auttamisenhalu, myös kiskonta, salakuljetus, bisnesja rikastumismahdollisuudet. Postimerkkinäyttelyiden erikoismerkit ovat pääsääntöisesti leimattu näyttelyleimalla. Numismatiikalla näyttää olevan jatkuvaa kysyntää, niin tässäkin huutokaupassa oli. Muunkin Suomen erikoisuudet nousivat hyviin hintoihin useiden huutajien toimesta. Tästä merkistä ei tunneta yhtään kokonaista lähetystä. Toivottavasti tämä olisi ensi askel pysyvään rauhantilaan tuossa Aasian ruutitynnyrissä ja näkisimme jatkossakin samankaltaisia iloisia merkkejä. Näyttelyssä liikutaan molemmin puolin rajaa. Näyttelyn pääosaa esittää sekä Suomen että Ruotsin postilaitosten henkilökunta, tavalliset virkamiehet ja kaupunkilaiset. Kuvassa taustalla Ala-Tornion kirkko. Hakaristivesileimainen 50 pennin vihreä B-hammasteella ja vesileimalla W2 on erittäin vaikea merkki kaunisleimaisena. Tämä näyttävä kokonaisuus nuijittiin 20 euron lähdöstä yli 600 euroon (615 €). www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Tervetuloa jättämään parempia filateelisia kohteita toukokuun huutokauppaamme, joka on STOCKHOLMIA 2019 näyttelyn yhteydessä. Todelliset nappiloistot nousevat huutokaupoissa aina korkeisiin hintoihin. Valtavien pakettimäärien kuljetusta varten rakennettiin myös maailman ainoa postin kuljetukseen tarkoitettu posti-ilmarata. Tämä vuoden 1948 näyttelymerkki Turussa 27.12.1948 leimattuna nousi Merkki-Albertilla 30 euron lähtöhinnasta 400 euroa yli limitin (430 €). Kim Jong-Unin mukaan Pohjois-Korea olisi sitoutunut ydinaseriisuntaan ja tahtoisi poistaa sotilaallisen konfliktin uhkan Korean niemimaalta. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansain välisiin yhteystietoihin ja tehok kaaseen internetpalveluun – siksi kannattaa valita kohteittesi myynti Philean kautta. . Näyttelyssä korostuu viestintäja kulkuyhteyksien merkitys vuosina 19141918. Venäjänkielinen Juustila R-lipuke. Vaikeat vesileimat ovat kysyttyjä kohteita. Tähän vakuutukseen mielellään uskoisi. Tervetuloa sopimaan asiantuntijoidemme kanssa kohteittesi myynnistä kevään ja kesän huutokaupoissamme. Hollolassa 14.?.1928 leimattu kaunis yksilö nousi 60 eurosta yli 800 euroon (830 €) Suomessa käytetyistä venäläisistä oli Merkki-Albertilla tarjolla monia erikoisia postilähetyksiä. Rajasta tuli ihmisten, tavaroiden ja valuutan kauttakulkuja vaihtopaikka. P ostimuseon ensi vuoden päänäyttely Transit – rajapostia kertoo ensimmäisen maailmansodan aikaisesta rajat ylittävästä yhteistyöstä Tornion ja Haaparannan välillä. Näin voit esittää kohteitasi maailman parhaille keräilijöille, näytteilleasettajille sekä kauppiaille! Myyty, hintaan 83.000 EUR’’ Kohde tulee STOCKHOLMIA 2019 huutokauppaan. Sodan jälkeen rata purettiin ja myytiin huutokaupalla maanviljelijä ja liikemies Kalle Alastalolle, joka pystytti sen sahansa tarpeisiin Nokian Siuroon
Näyttelyyn liittyy paljon erilaista oheisohjelmaa, kuten asiantuntijaluentoja. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansain välisiin yhteystietoihin ja tehok kaaseen internetpalveluun – siksi kannattaa valita kohteittesi myynti Philean kautta. Nyt yhdistys on yhdessä Suomen Filatelistiliiton kanssa toteuttanut uuden 32-sivuisen ”Johdatus aihefilateliaan” oppaan. Kirjaa on saatavissa mm. . Tiedustelut: seppo.salonen2016@gmail.com Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. Postimuseo tuottaa näyttelyn yhteistyössä Ruotsin Postimuseon ja Tornion maakuntamuseon kanssa. kuin salakuljettajankin näkökulmasta. 37 Venäläisiä sotainvalideja siirtymässä proomuun Haaparannassa 1915. Kuva: Mia Green/Hannu Kaupin kokoelma. Tervetuloa sopimaan asiantuntijoidemme kanssa kohteittesi myynnistä kevään ja kesän huutokaupoissamme. www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Tervetuloa jättämään parempia filateelisia kohteita toukokuun huutokauppaamme, joka on STOCKHOLMIA 2019 näyttelyn yhteydessä. . Kaikki kohteet ovat esillä osastollamme näyttelyssä tiistaista sunnuntaihin 31.toukokuuta, jolloin pidetään huutokauppa. A hkera julkaisujen toteuttaja Aihefilatelistit ry. Näin voit esittää kohteitasi maailman parhaille keräilijöille, näytteilleasettajille sekä kauppiaille! Myyty, hintaan 83.000 EUR’’ Kohde tulee STOCKHOLMIA 2019 huutokauppaan. Vapriikin kokouskäytävälle on tulossa ensi vuonna lisäksi lyhytkestoisia pienoisnäyttelyitä, esimerkkinä Nostalgiset romantiikkasarjikset 22.1.-24.3.2019. Aihefilatelistien kuukausikokouksista, sekä myös SF:n maanantaikokouksista. Proomukuljetusta tarvittiin, sillä Tornionjoen yli ei vielä kulkenut rautatiesiltaa. on taas julkaissut hyvän lisän Suomen filateelisen kirjaston kenttään. Hinta vain 5 euroa! Isommat tilaukset kerhoille (5-10 kpl) postivapaasti
31.3.1918 lähti ensimmäinen postilento Wienin Aspernin kentältä Puolan Krakowan kautta Ukrainan Lviviin (saksaksi Lemberg). Neljän käyttämättömän Inverted Jennyn ryhmä myytiin samaisessa Robert A. Postituore ja ilman liimaketta oleva loistokappale myytiin marraskuussa 2018 Robert A. . Tällä kertaa kurssille osallistui 10 henkeä, jotka kaikki harjoittelivat ”hands on” työväenopiston tietokoneluokassa, jossa on varsin modernit työkalut käytössä. Helsingin työväenopistossa pidettiin Aihefilatelistien järjestämä kurssi Filateelisen kokoelman ulkoasun suunnittelusta tietokoneella. Siegelin huutokaupassa 1 350 000 dollarin hinnasta lähtöhinnan oltua 850 000 dollaria. Postimerkin keskikuva painettiin ensin ja sen jälkeen kuvan kehys. Kyseessä on Yhdysvaltojen filateliahistorian tunnetuin virhepainama. Itse kurssi keskittyi MS Word-ohjelmalla tehtyihin harjoituksiin, jossa jokainen kurssilainen sai kokeilla erilaisten peruselementtien luomista, niiden keskinäistä siirtelyä ja järjestämistä sekä sivujen ja elementtien kopioimista. Siegelin huutokaupassa lokakuussa 2005 2,7 miljoonalla dollarilla. Itävalta julkaisi maaliskuussa 2018 muistoblokin maan 100-vuotisen lentopostin kunniaksi. Suomen Postimerkkilehti 38 1/2019 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 M E I L L Ä JA M UU AL L A A ihefilatelistit ry toteutti jo toisen kerran Helsingin työväenopistossa kurssin aiheesta ”Filateelisen kokoelman ulkoasun suunnittelu tietokoneella” lauantaina 24.11.2018. Lopuksi esiteltiin lyhyesti ilmainen Scribus-taitto-ohjelma, ja verrattiin sen toimintoja MS Word ohjelman toimintoihin. Yhdysvalloissa 10.5.1918 julkaistiin postimerkki, jossa merkin keskellä oleva kuva Curtiss JN-4 -lentokoneesta oli ylösalaisin. Aihefilatelistit ry:llä on tällä hetkellä kaksi hyvää opasta aihefilatelian pariin: vuonna 2014 ilmestynyt Aihefilatelian käsikirja (myyntihinta 25 € + postikulut) sekä lokakuussa 2018 valmistunut edellisellä sivulla esitelty 32-sivuinen Johdatus aihefilateliaan (hinta vain 5 €), joka soveltuu hyvin uudelle aloittavalle aihefilateliasta kiinnostuneelle tai nuorisolle ensimmäiseksi oppaaksi. ?. Viiden tunnin kurssilla käytiin lyhyesti läpi aihefilatelian perusteet ja mitä kaikkea kuuluu aihefilateliaan ja miten aihefilateelinen kokoelma eroaa esimerkiksi avoimen luokan kokoelmasta. Näin ollen itse kehys painettiin väärin päin eikä keskikuvaa. Koska kurssisalista löytyi sekä Wordilla, PowerPointilla että jopa Scribuksella kokemuksia keränneitä, syntyi varsin hedelmällistä keskustelua. K aksitasoinen oli myös toinen kuuluisa lentokone, eli Inverted Jenny (”ylösalaisin oleva Jenny”). Käytiin läpi erilaisten elementtien sovittamista sivulle, kehysten mitoitusta, skannatun kuvan koon sovittamista ruudulle ja vedostamista. Esiteltiin työkalut kuten itse tietokoneet, erilaiset printterit, skannerit ja muut välineet, vaihtoehtoiset paperit, muovitaskut, valokuvakulmat ja muut tarvikkeet sekä ohjelmistot. Saman vuoden heinäkuussa lennettiin jo kahdesti päivässä Wienin ja Budapestin välillä. Lento kesti välilaskuineen kolme tuntia. Kuva: Johan Blomster Ensimmäisellä lentopostiyhteydellä kulkenut kirje Wienistä Puolan Krakowaan (saksaksi Karakau) 31.3.1918. Lennot suoritettiin kaksitasoisella Hansa-Branderbur C1 -koneella. Virhepainamaa tiedetään olevan vain yksi 100 merkin arkki, joka tekee Inverted Jennystä yhden postimerkkeilyn kalleimmista kohteista
Tämä juttu on vähän yksitoikkoinen, kun tuota yleisintä kirjelaatikkomallia on käytössä vähän jokaisessa esittelemässäni maassa, punaisina, keltaisina, vihreinä, harmaina jne. Esittelen tässä kuitenkin muutamia. Hyvää Uutta Vuotta 2019 kaikille! ?. Valtiomuodoksi on mainittu parlamentaarinen monarkia eli maalla on kuningatar Elisabet II ja toisaalta parlamentti, joka tätä kirjoitettaessa ”neuvottelee” EU:sta eroamisen toteuttamisesta. Hissin oven vieressä oleva on kuvattu Lontoon Gatwick South lentoasemalla 7.11.2014, kuvakortti sarjasta ”London Billar Boxes” kuvaa isompaa laatikkoa erikseen luukuin ”London” ja ”Other Places”. Kuitenkin esimerkiksi Pariisissa olivat jo Iso-Britannia 1653 kuulemma käytössä samaa tarkoittavat lipukkeet kirjelaatikoiden käyttöä mahdollistavina, tosin ei tarramerkkejä. Asukkaita maassa on 66,2 miljoonaa, pääkaupunki on Lontoo, virallinen kieli englanti, rahayksikkö on Englannin punta GBP. Nyt siellä sanotaan kansan jakautuvan kahtia, mutta eikö siellä aina ole ollut kaksi tasaväkistä joukkoa, labour ja konservatiivit. Postimerkit otettiin käyttöön 1840, sanovat että ensimmäisenä maailmassa. 39 Kaikenmaailman kirje(posti)laatikoista 56 Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 I so-Britannia, United Kingdom (vuodesta 1707), jota me normaalisti kutsumme Englanniksi, on ollut ehkä maailman johtava valta. Britit ovat ylpeitä punaisista pillar box-kirjelaatikoistaan ja punaisista puhelinkopeistaan
Kuljetustalouden ja taloushistorian kannalta Gallagher jättää vähemmälle nämä henkilöja tavaraliikenteen sekä tiedonvälityksen kehitykseen ratkaisevasti vaikuttaneet osa-alueet. Hinta alkuperämaassa UDS 28,-. ISBN 978-1-59420-500-2. J osif Stalinin kuolema maaliskuussa aiheutti useissa entisissä itäblokin maissa tarpeen nimetä katuja ja paikkakuntia edesmenneen ”kansojen suuren isän” mukaan. Kustantaja: Penguin Press, New York, USA 2016. Niinpä USA:n postihallinto oli ensimmäinen valtion organisaatio, joka palkkasi sekä naisia että mustia ja edisti täten maan sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Tämäkin uutuus ilmentää postihistorian harrastamisen nykysuuntausta eli orientotumista yleisen historian taustojen ja tietojen mukaan ottamiseen. Tätä laajaa kehityskulkua Gallagher kuvaa värikkäästi ja asiantuntevasti yli 200 vuoden ajalta USA:n itsenäistymistajoista tähän päivään asti. Kaupungin nimi (= ’ruhtinaan vuori’) ei sopinut ”työläisten ja talonpoikien valtion” imagoon, varsinkaan kun kaupunkiin oli rakenteilla jättiläismäinen terästeollisuuskombinaatti. Silti posti oli USA:n kuljetusverkoston katalysaattori hevosvankkureiden ajoista suihkukonei. Stalinin kaupunki ja katu Reinhard Krüger: Fürstenberg – Stalinstadt – Eisenhüttenstadt & BerlinStalinallee. A merikkalaisen historioitsijan ja kirjailijan Winifred Gallagherin uusin teos on Krügerin kirjaan verraten sekä paljon laaja-alaisempi että historiallisempi. Peter N. Näin tapahtui ainakin Bulgariassa, Puolassa, Romaniassa, Unkarissa ja DDR:ssä, Neuvostoliiton Stalingrad oli jo vanhempaa perua. Muutamaa vuotta myöhemmin ilmeni kuitenkin, että Josif Stalin oli tehnyt ”virheitä”. Niinpä DDR:n politbyroo päätti maaliskuun lopulla, että Fürstenbergistä tulee Stalinstadt, Chemnitzistä Karl-MarxStadt ja Magdeburg pysyy Magdeburgina. nan historia ei ole mitään muuta, kuin koko Amerikan tarina”. Itä-Saksan kommunistijohto harkitsi Stalinin nimen antamista ensin Magdeburgille ja Cheminitzille. Sopivimmaksi kandidaatiksi nousi kuitenkin Fürstenberg DDR:n itärajalla Oder-joen varrella. Sähköposti petermorgen@morgana-edition.de ISBN 9783-942088-69-5. Hän pyrkii myös ennakoimaan tulevaisuutta, eli aikaa, jolloin perinteisen postin rooli viestien ja tiedon kuljetuksessa muuttuu ja vähenee, ja posti liikelaitoksena joutuu painimaan pitkäaikaisten talousongelmien kanssa. Erinomainen ja laaja kuvitus täydentää aiheen suppeudesta johtuvaa melko lyhyttä tekstiosuutta. Studie zur Postgeschichte einer industriellen Kulturlandschaft. Kustantaja: Morgana-Edition. Tällä tekijä tarkoittaa sitä, että posti oli pitkään USA:n liittovaltion tärkeimpiä ja keskeisiä toiminnan muotoja. Hinta alkuperämaassa: € 29,50 (+ postikulut Suomeen € 4,-). Nämä nimet kadulla on edelleen. Sen ensimmäinen lause on varsin haastava: ”Maamme postitoiminFrankfurter Allee, jota sodan jälkeisen jälleenrakennuksen yhteydessä oli levennetty ja modernisoitu ”sosialistisen realismin” arkkitehtuurityyliin nimettiin Stalinalleeksi. 170 sivua, Runsas nelivärikuvitus. Nimeämisprosessi oli aloitettava uudelleen toiseen suuntaan. Kohta kirjan ilmestymisen jälkeen edesmenneen professori Krügerin teos esittelee postihistorian keinoin nämä nimenmuutokset ja niiden ilmentymät leimoilla, kirjauslipukkeilla, muilla filateelisilla kohteilla ja postikorteilla. Suomen Postimerkkilehti 40 1/2019 Kirjallisuutta . Morgen, Am Dorfanger 11, DE-12529 Schönefeld, Saksa. Toki on muistettava, että ei posti yksin Yhdysvaltoja nykymuotoonsa kuljetustaloudelliesti luonut. A History. 325 sivua, 16-sivuinen musta-valkoinen kuvaliite + muutama tekstikuva. Vastaavasti Itä-Berliinin valtakatu USA:n posti suurvallan muokkaajana Winifred Gallagher: How the Post Office Created America. Postin kehitys niin Amerikassa kuin muuallakin kulki usein käsi kädessä rautateiden, lennättimen ja myöhemmin autoja lentoliikenteen kehityksen kanssa. Ahkeran ja tuotteliaan keräilijän ja tutkijan viimeiseksi jäänyttä teosta voi suositella modernimman Saksan postihistoriasta kiinnostuneille. Maan posti sitoi alueellisesti laajan maan eri osat yhteen ja edisti sekä demokratiaa että hallinnon vakautta. Itä-Berliinin paraatikadun Stalinalleen alkupää sai 1961 uudeksi nimekseen Karl-Marx-Allee, ja loppupää palautettiin Frankfurter Alleeksi. Eivät Pony Expressin pelottomat ratsastajat ja Alaskan lumituiskuja pelkäämättömät koiravaljakkopostimiehet olleet ainoita suurvallan laajentajia ja rakentajia. . 1961 Stalinstadtin uudeksi nimeksi päätettiin Eisenhüttenstadt (= ’terässulattamonkaupunki’), joka sillä on edelleenkin, vaikka DDR:n valtiollinen olemassaolo päättyi 1990
Samoin postilla oli oma merkittävä osuutensa siirtolaisuudessa valtavien ihmisjoukkojen siirtyessä länteen, Atlantin rantavaltioista Tyynelle merelle. Siksi posti on vedenjakajalla, ja joutuu miettimään itselleen uudenlaisen 21. . . vuosisadan roolin. Artikkelin kuvat ovat tunnetuista huutokaupoista sekä W. Gallagherin kirjalla on kuitenkin laaja historiallinen perspektiivi ja historiatekstejä on väritetty lukuisilla pienillä ja hauskoilla yksityiskohdilla. Posti myötävaikutti Yhdysvaltojen muuntumisessa maanviljelysmaasta teolliseksi mahdiksi ja sillä oli merkittävä rooli kustannustoiminnan, kulutustottumusten ja poliittisten olojen edistäjänä. Filmerin, K. Tällä vuosituhannella posti ei kuitenkaan enää ollut tiennäyttäjänä tiedonvälityksen kehittyessä paperista sähköiseksi. Leimaa tavataan mallin 1885-89 merkeillä, niistä eniten 20 pennin keltaisella. Selvästi uutuuskirja on laatutyötä, ja jälleen uusi osoitus siitä kuinka yleinen historia ja postihistoria nykyisin kulkevat käsi kädessä. Ylärivissä on kolme pientä kenttää ja alarivissä neljä, myöhemmin kolme. Seppo Laaksonen, AIJP. 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi von lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. Leima on pyöreänmuotoinen 23 x 23 mm ja leimasinväri musta. ToiTunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. Wolfin, W. Kuvioleima nro 275 (Joensuu) 1885 20 p + 5 p ja 10 p leikkeellä 1 kpl 1889 2 p pari 2 kpl 2 p kolmirivilö 2 kpl 2 p + 5 p leikkeellä 1 kpl 5 p 8 kpl 10 p 13 kpl 10 p pari 5 kpl 20 p 54 kpl 20 p kirjeellä 1 kpl 25 p 9 kpl 25 p pari 1 kpl 1 mk 3 kpl 1 mk nelirivilö 1 kpl siin. A. Itselläni on tiedot 101 kohteesta, joista yksi kirjeellä Joensuusta Helsinkiin 9.10.1891. Laitinen antaa leimalle luokituksen R4 yleinen (201-400 kohdetta tunnetaan). Uskon, että leimasta 275 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. Schütin ja omista kokoelmistani. Kiitos etukäteen. 41 Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 275 koostuu 25 suorakaiteen ja kolmion muotoisesta kentästä, jotka muodostavat kuusi (5 x 6) riviä
Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 KIrjala, klaus.juvas@gmail. Jukka Mäkipää, puh: 040-772 5579, e-mail: jukka. Suomen Postimerkkilehti 42 1/2019 VAIHTOA. philea.se. OSTAN JANAKKALA kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n vanhaa kirjeenvaihtoa, postikortteja tai firmapostia Leppäkosken tiilitehtaista (Rauhaniemi, Sipilä) sekä muuta erikoista, jota en vielä ole kaivannutkaan. 0400 872 224. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. MYYN EESTIN POSTITUOREIDEN MERKKIEN kokoelman 19912004 (Michelin luettelohinta 351 €) 141 eurolla tai vaihdan pohjoismaiden merkkien vuosilajitelmiin. B.Falck, PB 56, 10601 Ekenäs, puh. toukokuuta. KIINTEISTÖJEN, asunto-osakk., yms. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. 48455 Bad Bentheim. TARJOTKAA. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com PHILEAN KANSAINVÄLISET HUUTOKAUPAT Tukholmassa. Paljon m/30 ulkomaanpostia. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi OSTAN St. Kohteiden jättö kahdeksan viikkoa ja luettelo kotisivuilla kaksi viikkoa ennen huutokauppaa. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. 050 308 3450. Deutschland. jarmomk@gmail.com OSTAN loistoleimaista Suomea. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com Töölö, Hki, p. tammikuuta; nro: 366 13.maaliskuuta sekä nro: 367 10. OY HELLMAN-HUUTOKAUPAT / SFP Oy Helsingin ja Uudenmaan edustajana arvioin kokoelmia ja otan vastaan kohteita 6 kertaa vuodessa järjestettäviin huutokauppoihimme. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, Comp. Katso luetteloita kotisivullamme www. Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. Reino Seppänen, LKV EtuR I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. Kaksivärinen joutsen, kurjet, Etelä-Amerikan haikarat sekä iibikset ja flamingot. Mati Senkel, Lastekodu 6A, 10113 Eesti, margikoguja@ gmail.com puh.+372 50 452.. Ostan Venäjän keisarikunnan postimerkkejä yms. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. seppo. Yhdistys haluaa OSTAA kohteita tuota kokoelmaa varten. LATVIA-hinnasto 1991-2017 **/0/FDC:t, maksikortit, erik.leimat, ehiöt, vihkot, vuosilajitelmat, uutuuspalvelu. salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 HALUTAAN OSTAA Helsingin Katajanokan ja Seurasaaren vanhoja kortteja. reinot. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suuriakin määriä, pääosin uudempia. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Tarjoukset: mauri.k.lahtinen@kolumbus.fi tai puhelimitse 0400 206 360. Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. Ota rohkeasti yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten saat parhaan tuoton keräilykohteistasi. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen, hänen sukuunsa ja ystäväpiiriin liittyvää filateelista ja muuta pianoa pienempää keräilymateriaalia (kortit, valokuvat, lehtileikkeet, mitalit, rahat, nimikirjoitukset ym). ETSIN VAIHTOYSTÄVÄÄ Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. Vuoden 2019 alun huutokaupat ovat nro: 365 23. seppanen@gmail.com. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. 041-5276430 tai e-mail: nikkaneja@ luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. Gunnar Gluckert, Kivikartiontie 5 D 104, 20720 Turku, puh. Myös osto/ myynti. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. kokemus. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. Puuteluettelo löytyy netistä: www.postihistoria.info/puuteluettelo OSTAN lähetyksillä olevat postivaunuleimat 1, 2 ja 3 ajanjaksolta 1.11.1870 30.11.1870. Tarjoukset salissa tai sähköpostilla. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi. Jarmo Mäkinen. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. Reijo Tanner 040-753 4370. Mårten/Marttila -leimaisia merkkejä, ryhmiä ja lähetyksiä. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. 0400 421 000. com, 040 516 0316. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puhelimitse 046 894 0461. kohteiden arvionti, myynti ja osto. POSTIHISTORIALLINEN YHDISTYS rakentaa ohjeistusta paikallispostihistoriallisen kokoelman laadintaan liittyen. Tarjoukset: kejos@luukku.com Etsin ”RANTASALMEN POSTIHISTORIAA” kokoelmaani sulkakirjeitä, postilähetyksiä rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita Rantasalmi leimoilla. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. Teen lintukokoelmaa ja tarvitsen täydennystä. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. huhtikuuta. Toukokuun rahahuutokauppa on 11.5 sekä STOCKHOLMIA 31. Yli 30 v. kohteita. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. Rolf Schäde. Huom! Philean Helsingin toimiston uusi osoite Länsi-Pasilassa on: Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520, Helsinki. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. Timo Huttunen, puh 050 566 5454, tae.huttunen@gmail.com EESTI-HINNASTO 1918-2017 **/0/ FDC:t, maksikortit, erik.leimat,ehiöt, paikallisposti, vuosilajitelmat, painovirheet, lahjapakkaukset, uutuuspalvelu. Mozambique, Comp. Tähän liittyen synnytetään esimerkkikokoelma Karjaan alueesta. Lüttestiese 10
SPlukijamatka STOCKHOLMIA 2019 -näyttelyyn 30.5-2.6.2019 Torstai 30.toukokuuta – ryhmämatkalaisten kokoontuminen terminaalissa klo 15:30. 23.-25.8.2019 Grålum, Norja. Mötet är internt. Tämä matka oli siihen osallistuneiden mielestä erittäin onnistunut ja nyt tähän matkaan osallistuneet ovat pyytäneet silloista matkanjohtajaa Paanasen Jussia järjestämään samankaltaisen lukijamatkan keväällä Tukholmassa pidettävään STOCKHOLMIA 2019 -näyttelyyn. 18:00 laivaan ja hytit – 19:00 lähtee Helsinkiin – paluuilta laivalla kukin oman ohjelman mukaisesti Lauantai 2. Lisätiedot ja ilmottautumiset Jussille puh: 040 570 6195. Ennakkoilmottautumisia on jo yli kymmenen henkilöä, joten pidä kiirettä. L. ja 19.5. Jos haluaa yhden hengen hytin/huoneen, se aiheuttaa lisäkustannuksia. 43 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT STOCKHOLMIA 2019. Suunnitelma on tehty kahden hengen laivahytin ja hotellihuoneen pohjalta. Aihefilatelistit kokoontuvat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17 Suomen Filatelistiseuran kerhotiloissa Lönnrotinkatu 32 B. kesäkuuta – laivan buffet-aamiainen, sis. Suomen Filatelistiseuran kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B. Filatelister från övriga föreningar är välkomna till alla möten med föredrag. Christian Knappe: Kiinan postijärjestelmät, postileimat ja niiden tulkinta. lippuun – laiva saapuu Helsinkiin 11:30.. 20.3. Tiedustelut ja pöytävaraukset Pertti Hurmerinta 050 589 8010 tai postia.pepelle@gmail.com KERÄILYTAPAHTUMA Riihimäen kerhotalolla, Torikatu 3, sunnuntaina 24.3.2019 klo 10 15. – 20:00 kolmen ruokalajin ryhmämenu, sis. www.sfex2020.info MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT AIHEFILATELISTIEN kerho-ohjelma keväällä: Ti 29.1. Peruutus koko matkasta voidaan kuluitta tehdä 26.4.2019 asti. 0407217709 reijo.myller@suomi24.fi Joensuun Postimerkkeilijät ry järjestää JOENSUU 2019 alueellisen näyttelyn Joensuussa 30. Björn Ahlfors: En översikt om tryckning av frimärken. helmikuuta 2019 mennessä. Kahvia ja informaatiota. Pöytävaraukset; Reijo Myller puh. lippuun – 09:45 laiva saapuu Tukholmaan, siirtyminen bussiin – 10:30 bussi hotellin kautta näyttelyyn. Ti 23.4. 29.5.-2.6.2019 Tukholmassa. Tiedustelut: kimmo.kanerva@ kolumbus.fi, 0400 601 848. Martti Vuorivirta: Böhmen och Mährens frimärken 1939-45. Tervetuloa! HFF, Helsingfors Frimärkssamlare Förening. HFF Årsmöte, bokslutet per 31.12.2018. Vapaa pääsy. Malmö, Ruotsi. 12.-14.4.2019 Tampereen Messuja urheilukeskus Pirkkahallissa. 17:00 asti – n. SUOMEN LÄHETYSSEURAN huutokauppa la 6.4. MERKKIMARKKINAT Lönkalla sunnuntaisin 24.2., 31.3., 28.4. Juhani Hartoma: Kivet. Pekka Klemi: Espanjan sisällissota. nordia 2020.se KANSALLISET NÄYTTELYT TAMCOLLECT 2019. 15.2. Royal Philatelic Societyn 150-vuotiskerhonäyttely. FIP erikoisnäyttely 6.-9.5.2021 Essen, Saksa NOTOS 2021. Ti 28.5. 3.4. Rahoja, mitaleita, postimerkkejä ja -kortteja. Näyttö klo 10, myynti klo 11 alkaen rahoista. Mukana kaikki FIP-luokat Beijing, Kiina ECTP 2019 9th European Championship of Thematic Philately 22.-24.11.2019 Verona, Italia LONDON 2020. Ti 26.3. lippuun Perjantai 31.toukokuuta – laivan erikoisbuffet -aamiainen, kukin oman aikataulun mukaan, sis. SFEx2020 28.-29.3.2020 Kaapelitehdas, Helsinki. Lauantai 1.kesäkuuta – hotellin aamiainen sis.huonehintaan – matkatavarat mahdollista jättää hotellin säilytykseen – aikaa näyttelyyn ja/tai kaupunkikierroksiin n. 20.2. 6.3. Tiedustelut: Juhani Kontkanen, sähköposti: juhani.kontkanen51@gmail.com, puh. Seppo Laaksonen: Den ungerska ockupationen av Sydslovakiet 1938-45. Ennakkopäätös matkasta on tehtävä 15. 16:30 majoittuminen 2 h hytteihin, Laiva lähtee 17:00 – 18:00 avajaistapaaminen laivan kokoustiloissa. Perillä Tukholmassa on oma bussi ryhmän käytössä, joten siirtyminen satamasta hotelliin ja näyttelypaikalle on vaivatonta. Matkatavaroiden jättö hotellin säilytykseen. Nils-Gustav Sandvik: Att samla Norge lätt och svårt. Laivayhtiö edellyttää tarjouksen voimassa pitämiseen 15 Euron ennakkomaksua eli 10% laivavarauksen hinnasta (hytit, kokoustilat, aamiaiset). Ti 26.2. Vuosikokous, Jarmo Ratinen: Zeppelin. – STOCKHOLMIA -näyttely oman ohjelman mukaan ja paluu hotelliin oman kulkuvälineen mukaisesti. klo 9.30 alkaen. FEPA-näyttely, FIP tunnustus (recognition) 19.-22.11.2021 Ateena, Kreikka hps.gr/notos2021 POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2019. 6.2. Mikko Kylliäinen: C. -31.3.2019 Joensuun Kansalaisopiston tiloissa. Engelin arkkitehtuuri. SP-lehti järjesti lukijamatkan Tukholman NORDIA 2015 -näyttelyyn vuonna 2015. Möten och föreläsningar varannan onsdag kl. 2.-9.5.2020 Lontoo, Iso-Britannia Komissaari: Jukka Mäkinen www.london2020.co MALAYSIA 2020 marras-joulukuu 2020 IBRA 2021. 18.00 i Suomen Filatelistseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, Helsingfors. CHINA 2019 16.-22.6.2019 FIP maailmannäyttely Komissaari: Jari Majander Ilmoittautumisaika päättyy n. – n. Komissaari Risto Pitkänen nordia2019.no NORDIA 2020 4.-6.9. Tarjoukset pyydetään molemmilta laivayhtiöiltä (Silja on jo lähettänyt) ja näin matkan budjetti olisi noin 360 euron luokkaa. 0500 784 880
02 254 7200 www.filateliapalvelu.com • myynti@filateliapalvelu.com MEMBER OF SFP GROUP SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY Oy Hellman huutokaupat Tervetuloa JULKISEEN HUUTOKAUPPAAMME 8.–9. noutokatu 3 • 21100 naantali • puh. MAALISKUUTA NAANTALIIN