30 Lukijamatka: IBRA Essen sivu 42 Kohteet kertovat XVII: Saksan laivaston hammaslääkäri Itämerellä. s. s. 12 Viipurin postisensuurista s.48. vuosikerta / 10€ Jokioisten museorautatie sivu 8 Puola 1918-1920 sivu 24 Kuinka meanderkuviot selvisivät. 1 /2023 SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 104
2 1/2023 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2023 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400403230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss 0400840598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri 0405032144 pekka.hurri@pp.inet.fi Esitelmöitsijöiden yhteyshenkilö: Perttu Haglund 0405451239 perttu.haglund@gmail.com Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö: Janne Nikkanen 0415276430 nikkanenjanne@gmail.com Tapio Tuominen 0400212969 tapio.tuominen@outlook.com Matti Lundberg 0415316112 matti.aj.lundberg@gmail.com Toimihenkilöt Rahastonhoitaja KaiAnttila 0503234953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu13B7,02230Espoo Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400934522postiaollille@gmail.com Kerhomestari PerttiHurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit PetriJansson 0400552671 petri.jansson@kolumbus.fi EeroMäkelä 0400602887 sakarieero@gmail.com Sisällysluettelo 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s.3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s.4 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s.6 Liiton kuulumisia Heidi Heiniö s.7 Jokioisten museorautatie Seppo Salonen s.8 Kohteet kertovat XVII: Saksan laivaston hammaslääkäri Itämerellä. Lauri Poropudas s.30 RiiHeX2023jaNordia2023-näyttelyt s.36 Postimuseo tarjoaa tietoa ja tarinoita nettisivuillaan, Mirka Ylä-Mattila s.38 Lukijamatka: IBRAEssen25.-28.5.2023, Jari Forsblom s.42 -numismatiikanelirahatieteen tärkeä toimija s.44 Meillä ja Muualla, Seppo Laaksonen s.46 Viipurin postisensuurista, PHY s.48 Rivi-ilmoituksia s.50 Näyttely-jatapahtumakalenteri s.51. 22 Puola1918-1920, Jukka Sarkki s.24 Ukrainan taksamestari, Tuomas Juvonen ja Tapio Tuominen s.29 Kuinkameander-kuviotselvisivät. Seppo Laaksonen s.12 Miksi tallentaa kokoelmat painettuna. Seppo Salonen s.19 Kirjan teettäminen Books on Demandissa. Tapio Tuominen s
?. Ne erottaa kiiltokuvista siitä, että maksavat paljon enemmän, vastasin 7-vuotiaalle tyttärentyttärelleni kun annoin hänelle tämän blokin ja hän kiitti uusista kiiltokuvistaan. . Muussa tapauksessa (esim. . Keräilyharvinaisuuson,jossaaaidosti kulkeneenkirjeen,jossakirjeensaajatai lähettäjäeiolepostimerkkienkeräilijä jakirjeessäonhyväpyöröleima.Seon filatelistinmärkäpäiväuni. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ??????. . . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 103. Ilmoitushinnat 2023 1/1 sivu 330 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.f Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Laskutus: EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. ?. . MuttaonsiinäpaljonmuutakinPostin omastatoiminnastajohtuvaa.Ensinaloitettiin€uroajanmerkkeihinsiirryttäessäjulkaisemaanvaltaviamääriäerilaisiamerkkejä.Jatietystiensipäiväkuoria niistä.Filatelistinkannaltaneovatyhtä mielenkiintoisia kuin kiiltokuvat. ?. . . Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto HS Vision haastattelussa 19.1.2023: ”Kirjebisnes sen sijaan kuolee pois. . . SP Suomen Posti lopettaa kirjeiden jakelun mutta jatkaa postimerkkien painamista. Paljon ihan ymmärrettäviä syitä. Käytön vähenemiseen on tietystisyynäsähköpostinkäyttökirjeensijaan, Postin sähköiset OmaPosti-kirjepalvelut,laskujenmassapostitukset, WhatsAppissalähetetytjoulu-jasyntymäpäivätervehdyksetjne.Tähänon tietystivaikuttanutmyösse,ettäkirjepostinkulkeminenonepävarmaa.Voi olla,ettäkirjetuleeparissapäivässätai parissaviikossa.Tarjollaon1.lkhinta,2. Kuusisto arvioi nykyisen kehityksen perusteella, että viimeiset joulukortit lähetetääntämänvuosikymmenenloppupuolella.” ”Joulukorttienlähettäminenlaskeesamaatahtiamuidenkirjeidenkanssaeli kymmenenprosenttiavuodessa.”. ?. . Tapio Tuominen päätoimittaja Ei söpöliini, eivät ne ole kiiltokuvia vaan suomalaisia postimerkkejä. . ?. ?. lknopeusja3.lkpostinasiakaspalvelu. . vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 tapio.tuominen@outlook.com Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 52 € 2023 Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 65 € 2023 Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 77 € 2023 Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. . . . Lehden taitto: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro ?. . . PostimerkkejäjulkaistaanSuomessa samanverrankuinkymmenenvuotta sittenmuttakäyttöväheneesyöksykierteenäkohtitäydellistämahalaskua.Postiavarmaankiinnostaaedelleenniiden painaminenvaikkeiniitäenääkäytettäisikään.Saahanniistäparemmanhinnan kuin kiiltokuvista. Jossainvaiheessapakettienlähettämiseen eienäävoinutkäyttääpostimerkkejä, koskasiirryttiinyhäautomatisoidumpaanpakettipalveluun=asiakkaattäyttävätsähköisestipakettilaputjasaavat automaattisetilmoituksetsaapuvistalähetyksistä.Enääeivoilähettääpakettia, joseitiedävastaanottajanpuhelinnumeroataisähköpostiosoitetta,koskailmoituksettulevatsähköisestieikäkuluttajienlähettämistäpaketeistatulepaperilla ilmoitusta.
Noilta ajoilta minulla ei liene merkkejä enää jäljellä, viimeinen taisi olla 5 markan hakaristimerkki W2 vesileimalla ja A-hammasteella. Pääpostissa olikin paljon väkeä kun niitä siellä leimautettiin – useimmiten viisi kappaletta julkaisua kohden. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin. Ilppo Ylismaa tarttui pinseteillä merkkiin, ja se repesi puolivälistä kahteen osaan. Kerhossa oli parikymmentä jäsentä ja sielläkin harjoitettiin vaihtoa, hinnat katsottiin Normasta kohdalleen ja tarkasti. Hän tarjosi sitten minulle kolmen markan hintaista yhtä huonokuntoista merkkiä ja se päätyi silloiseen kokoelmaani – kolmella markalla. Koulussamme oli postimerkkikerho, jonka kuraattorina toimi biologian opettajamme Kari Pohjakallio, SF:n pitkäaikainen jäsen. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. 2 2 3 Kuulun siihen ikäpolveen, jolla on mitä luultavimmin samankaltainen historia liittyen postimerkkien keräämiseen. Tämä on tosiasia, joka on viisainta hyväksyä. Filatelian tulevaisuudesta puhuttaessa kuulee usein esitettävän, että kerhotoiminta tulisi palauttaa esimerkiksi kouluihin. Silloin postimerkkeilyä harrastivat ns. ”kaikki” ja merkkejä vaihdettiin kaveripiirissä. Koko arkin nimellisarvoksihan muodostui vain yksi markka – kahden merkin luettelohinta. Kuulostiko tutulta. Suomen Filatelistiseura ry Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00 . Ensipäiväkuorten ajateltiin olevan sijoituksia, joihin kannattaa tarttua. Sen olin onnistunut jostakin pussista löytämään. Melko nopeasti tutuksi tuli Suomen Postimerkkeily Oy:n Fredrikinkadun myymälä, jossa käytiin kuluttamassa viikkorahoja – Norma-luettelohinnoilla tietenkin. Kävin koulua Munkkivuoren yhteiskoulussa. 1 . Aloitin alle kymmenvuotiaana 1960-luvulla. Paksussa myyntikirjassa oli hyvin huonokuntoinen 20 pennin merkki kahden markan hinnalla ja päätin ostaa sen. Kerholla voi ostaa edullisesti kahvia ja teetä sekä leivonnaisia ja voileipiä. Se oli silloisen kokoelmani ylivoimaisesti kallein merkki. muuttunut tilinumero! Maksaessasi käytä viitenumeroa: 1818 Ilman viitettä maksetut huudot eivät rekistöröidy ja aiheuttavat maksukehotuksen.. Myöhemmin kävin Johnin kotona, ja hän otti kassakaapista esille Suomi-kansionsa. Kaikki vähänkin kalliimmat merkit olivat tietenkin ulottumattomissa, mutta ajatuksissa oli kuitenkin ostaa edes yksi isohampainen. Tosin esimerkiksi 10 markan leijonamerkki oli niin kallis, että oli tyytyminen yhteen kuoreen. Näin kuitenkin oli, ja kokoelma karttui. Maailma muuttuu ja tulevien filatelistien keräilyhistoria tulee olemaan erilainen kuin minun sukupolveni. Asia on kuitenkin niin, että menneille ajoille tyypillinen piirre on se, että ne eivät koskaan palaa. Puuttuvat postimerkit olivat mieluinen joululahja. Sillä tavoin saatoin saada jopa vuoden 1966 näyttelymerkin ynnä muuta ”arvokasta” tavaraa. KOKOUSKUTSU Suomen Postimerkkilehti 4 1/2023 4 P u h e e n j o h t a j a 2 5. Tosin yhdellä jäsenellämme oli isoisältä peritty kokoelma, jossa oli jopa jokanurkkaisten viiden ja kymmenen markan merkkejä, vieläpä useampi kappale. Niitä ylimääräisiä ei kuitenkaan kukaan saanut haltuunsa edes koko kokoelmaansa vastaan. Silloin tunsin iskeneeni kultasuoneen, sillä alkuhartauden jälkeen pääsimme tutustumaan VBO-vihkoihin. En voinut millään käsittää, miten oli mahdollista, että noista valintavihoista pystyi ostamaan merkkejä ”puoleen hintaan” Normaluetteloon nähden. Sittemmin kuulin, että Pakilan kirkolla kokoontuu seurakunnan postimerkkikerho, jonka vetäjänä toimi John Hedenstam, jonka jotkut ehkä vielä muistavat. Postimerkkeilyjaoksesta käytiin ostamassa kokonaisia arkkeja esimerkiksi saarismallin oranssia markan merkkiä. Ongelmana oli se, että kenelläkään ei ollut kovin paljoa vaihtotavaraa. Kun noiden vanhojen merkkien myynti jossain vaiheessa lopetettiin, oli jaoksessa viimeisinä päivinä melkoinen tungos. Tuolloin näin ensimmäistä kertaa elämässäni Kööpenhaminan painoksen 32 pennisen. Kerhoiltojen esitelmät: www.suomenfilatelistiseura.fi Maanantain kerhohuutokaupan huudot voit maksaa: pankkija luottokortilla paikan päällä kerhon jäsenet voivat maksaa myös pankkiin 7 pv kuluessa huudosta huutoja ei voi maksaa käteisellä Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI23 1347 3000 4063 67 Huom
Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Janne Nikkanen. 5 KOKOUSKUTSU Suomen Filatelistiseura ry:n ylimääräinen kokous pidetään maanantaina 6.3.2023 klo 18.00 osoitteessa Lönnrotinkatu 32B, Helsinki. Arpajaisten pääpalkinto meni Postimerkkilehden päätoimittajalle. Tarjoiluista vastasi Kari Tapola.. Kokouksessa käsitellään hallituksen esitys yhdistyksen uusiksi säännöiksi (toinen käsittely). Juhlakorin luovutti hallituksen jäsen Janne Nikkanen. Helsingissä 25.1.2023 Suomen Filatelistiseura ry:n hallitus Suomen Filatelistiseura ry:n hallitus 2023 vasemmalta lukien: Matti Lundberg, Perttu Haglund, Tapio Tuominen, Pekka Hurri ja Martti Forss Kokouksissa nuijaa heiluttaa puheenjohtaja Pekka Lempiäinen. SF:n pikkujoulujuhlat Lönkalla 12.12. KOKOUSKUTSU Perinteen mukaan tarjolla oli Kari Tapolan toimittamat maukkaat jouluruat, arpajaiset sekä tavallista parempi maanantain kerhohuutokauppa. Huutokaupan meklarina toimi tuttuun tapaan Petri Jansson, kerhomestari Pertti Hurmerinnan seuratessa tarkkaan huutokaupattavia kohteita
Man kan inte heller tvinga andra att göra det. Jag tänker här på ordet lojalitet. Risto-Matti Kauhanen. 2023 För år 2023 har bokats följande mötesdagar: 22.2, 8.3, 22.3 (årsmöte), 5.4, 19.4, 3.5 och 10.5 (vårfest) och 13.9, 27.9, 11.10, 25.10, 8.11 (valmöte) 22.11 och 13.12 (julfest). Och naturligtvis klubbens mot sina medlemmar. Filatelin har så mycket att ge sina utövare, de är ju inte bara att samla och sedan ställa ut. L ojaliteten kan vara på både gott och ont. M en man kan inte, får inte, tvingas eller tubbas att avvika från sin egen åsikt om sin klubbs bästa. F inlands Filatelistförbund r.f. HFF:s MÖTEN 2023 Onsdagar kl.18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, Helsingfors. Att vara lojal mot sin klubb, sin förening, betyder inte att man godtar allt som sägs där, man har alltid rätt att vara av annan åsikt, redan det fria ordet kräver detta. Jag avser här lojaliteten inom föreningen, den enskilda medlemmens lojalitet mot sin klubb, sin förening. En klubbs styrelse bör lojalt understöda sina medlemmars verksamhet, då får den åtnjuta samma lojalitet från sina medlemmar. har på ett glädjande sätt skapat en belöningsform, en ny medalj, Pro Sodalitas, som utdelas åt dem som genom annan verksamhet lojalt gagnat sin egen förening. Man bör alltid ha rätt att fritt och öppet säga sin uppriktiga mening, även om den avviker från andras. Det finns så mycket mer som kräver både intresse och lojalt intresse. Den finns i guld, silver och brons. Mötena 22.3, 10.5, 8.11 och 13.12 är föreningens interna. Så, kära samlare, det lönar sig att vara LOJAL! HFF:s hedersmedlemmar: Ordf. HFF:s hemsida på internet: www.filatelia.fi/hff I motsvarande grad anser jag också att klubben bör visa sin uppskattning av sina medlemmars verksamt. Carl Appelberg och viceordf. 6 1/2023 SuomenPostimerkkilehti HFF: ordförandes spalt Lojalitet! CARL APPELBERG H ej på er och gott nytt är! Jag är ännu ordförande för HFF och det här är den första spalten på det nya året Jag vill taga upp ett tema jag länge tänkt på. Lojalitet mot sin klubb visar man bäst genom att aktivt delta i dess verksamhet i de former man trivs bäst med. R esor, föreläsningar, stipendier bör finnas i en lojal klubbs repertoar
. Mukavaa alkanutta keräilyvuotta 2023 kerholaisille! Filatelistiliiton kuulumisia P ostimerkin Päivään saa alennusta omakuvamerkeistä ja Liitolta muuta materiaalia. . . . Tulossa on myös kerhoille koulutustilaisuus mediatyöstä 15.3.23. ?. Tarkoituksena on helpottaa filatelian markkinointia myös digimaailman kautta. . Käykäähän tutustumassa! V iimeistään Riihexiin mennessä saadaan ulos uutta videomateriaalia keräilyn aloittamisesta, tämä sarja jatkuu filatelian perusteiden esittelyllä vuoden aikana. ?. . . . R iihex on 24.-26.3 ja näyttelyn lisäksi paikalla liiton edustus, Postimerkkilehti ja tietysti järjestävien seurojen Riihimäen ja Hyvinkään kerhot, tsempit järjestäjille! Liitto järjestää näyttelyn aikana keskustelutilaisuuden kerhojen edustajille ja ennakkomateriaalikin on tulossa tarkempaan pohdintaan aluetapaamisten jatkumona eli mitä liitolta konkreettisesti odotetaan. . SP. ?. Heidi Heiniö Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen ?. ??????. nämä hienot kohteet SP-lehden seuraavassa numerossa 2/2023 7 E dellisen vuoden saldo toteutuneiden kehityskorin ideoiden kohdalta vaikuttaa mukavalta. ?. . SP-lehden seuraavassa numerossa jälleen 400 kohteen huutokauppa! Mikäli sinulla on materiaalia, jota haluaisit myydä huutokauppojemme kautta, ota yhteys SP-lehden meklari Eero Mäkelään puhelin 0400-602887 email: sakarieero@gmail.com Mm. . . L iittokokous on lauantaina 6.5.2023 ja oman kerhomme jäsenten panostusta kaivataan. . ?. ?. . . . . . Muun muassa Postimerkkimessut saatiin pidettyä, aluetapaamiset järjestettiin, liiton sivuille saatiin Tavastexin ja postimerkkimessujen kokoelmia ja mikä parasta: sivuiltamme löytyy nyt myös aito digiarkisto hakutoiminnon kera
Museossa on kymmenkunta veturia ja tämä kalusto on peräisin monilta muiltakin Suomen kapearaiteisilta radoilta. Jokioisten rautatien historiaa J okioisten kapearaiteinen rautatie avattiin alun perin vuonna 1898 välille Forssa-Humppila. Kesäsunnuntaisin voi käydä nauttimassa höyryveturin kyydistä kesä-elokuussa ja myös lauantaisin elokuussa. Yhdistyksellä on kuulemma ollut suunnitelmia palauttaa ratayhteys Jokioisista Forssaan, mutta miten realistista tämä on, onkin sitten eri asia. Minkiön asemalla on myös kapearaidemuseo ja kahvio. Oheisesta museorautatien kartasta selviää yhteys muuhun rataverkkoon Humppilan aseman kautta sekä alueen lähellä kulkevat maantiet. Heinäkuussa 2022 sain lopulta toteutettua oman pitkäaikaisen suunnitelmani matkustaa tällä museorautatiellä. Vuonna 1971 siitä tuli Museorautatie Forssa – Humppila ry. Heti tämän jälkeen rataosuus Forssasta Jokioisiin purettiin ja seuraavana vuonna purettiin vielä 8 kilometrin osuus Minkiön asemalta Humppilaan. Alun perin museojunan liikenne alkoi välillä Forssa Humppila. Silloin liikennöitiin väliä Minkiö-Jokioinen, jolla välillä kiskot vielä olivat tallella. Matkapäivä oli helteinen, joten parempaa tuuria ei voinut toivoa. 8 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Jokioisten museorautatie Jokioisten museorautatie on ainoa nykypäiviin säilynyt yleiselle tavaraja henkilöliikenteelle avoinna ollut kapearatainen rautatie. Radan purkamisen jälkeen seurasi tauko, mutta liikenne elpyi jälleen vuonna 1978, jolta ajalta on oheinen osakekirja. Lähtö tapahtui Minkiön asemalta, joka on kahvioineen ja veturitalleineen radan pääpaikka nykyään. Humppilan aseman kautta oli yhteys muuhun silloiseen rataverkkoon. Henkilöliikenne lakkautettiin radalla vuonna 1954 ja tavaraliikenne vuonna 1974. Toisaalta väkeäkin oli sitten sen mukaisesti eli hyvin runsaasti. Jokioisten museorautatie on 14 km pitkä kapearaiteinen (750 mm) museorautatie Lounais-Hämeessä Jokioisten ja Humppilan välillä. M useorautatieyhdistys aloitti toimintansa vuonna 1969 Veturien Ystävät ry:n kapearaidejaoksena. Vuosina 1992-1994 rataosuus Minkiö-Humppila rakennettiin uudelleen, mistä lähtien voitiin ajaa Humppilan ja Jokioisten välillä, kuten nykyäänkin tehdään.
päivä vuonna 1937 on kyseessä. Jokioisten rautatien rahtikirja, jolla Sähkö Teho -firma on lähettänyt 4 kg painavan akun Forssasta Minkiöön. 9 Jokioisten Museorautatie Oy:n osakekirja vuodelta 1978, mistä lähtien juna on kulkenut kapearaiteista rataa pitkin ensin Minkiöstä Jokioisiin ja myöhemmin Jokioisten ja Humppilan välillä. Forssan aseman lähtöleiman päivämäärä on yhtä epäselvä kuin käsin kirjoitettukin, mutta heinäkuun 8. Mallina jo liikenteen alkuajoilta kortti vuodelta 1980.. Minkiön asemaleima 4 markan maksulipukkeen päällä on hyvin selvä. Minkiön asemalla olevaan postilaatikkoon jätetyt lähetykset leimataan Jokioisten museorautatien erikoisleimalla. tai 9
Jokioisten museorautatie on 14 km pitkä kapearaiteinen (750 mm) museorautatie Lounais-Hämeessä Jokioisten ja Humppilan välillä. Suosittelen kesäretkeä sinne!. Kapearaidemuseo M inkiöön palattuamme kävimme vielä katsomassa kapearaidemuseota. Se on Tampellan vuonna 1916 alun perin Lohjan rautatielle rakentama, mutta sinne liian raskaaksi osoittautunut veturi. Tuli mieleen, että kokemus on varmaan samankaltainen kuin ajelisi moottoripyörällä peltojen halki. Paluumatka sujui yhtä tasaisesti. J okioisissa juna pysähtyi hetkeksi ennen paluumatkaa, joten oli aikaa katsella ympärilleen. Vaunut olivat helteeseen sopivasti avonaiset, joten junan liikkeen aiheuttama ilmavirta viilensi mukavasti. Minkiön asemalla on myös kapearaidemuseo ja kahvio. Ilahduin vilpittömästi, kun löysin kiskoilta eläkepäiviään viettämässä Harvialan kartanon metsäradan vihreän pikkuveturin numero 2. Museossa on kymmenkunta veturia ja tämä kalusto on peräisin monilta muiltakin Suomen kapearaiteisilta radoilta. Tuli mieleen, että taidamme halkoa hämäläistä vilja-aittaa. Ainakin luonnon tuoksut ehtii tuntea, ja maisemat katsella tarkkaan. H öyryjuna saapui asemalle aikataulun mukaisesti hiljaa suhisten. Radasta ei ole tietääkseni mitään jäljellä, mutta yksi veturi on siis säilynyt. Rata Jokioisiin kulki tasaisten viljavainioiden halki. Myös ulkomaalaisia ilmeisesti junaharrastajia oli liikkeellä. Paljon oli mielenkiintoista nähtävää Minkiön ympärillä. Aseman seinällä oli postilaatikko Junamme valmiina jatkamaan Minkiöstä kohti Humppilaa. Vauhti ei päätä huimannut, mutta ei junaa sentään ihan juoksemalla kiinni saa. Museohallin vieressä oli toinen uudempi lukittu halli, jossa kuulemma kunnostetaan vetureita ja vaunuja. 10 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Perinteinen pahvinen matkalippu välille Minkiö-Jokioinen-Minkiö, jonka virkapukuinen konduktööri asianmukaisesti lävisti sekä menoettä paluumatkalla. Varhaisesta ajankohdasta huolimatta muutama matkustajavaunuvaunu oli jo melkein täynnä ihmisiä. Pensaita ja puita oli melkein kosketusetäisyydellä, mutta radanvarsi oli kuitenkin siivottu avoimeksi. Ainakin englantia ja saksaa kuulin puhuttavan. Suhinaa ja kolketta kesäsunnuntaina S itten itse junamatkaan. Minkiön asemavirkailija lähetti museojunan kohden Jokioisia. Minkiön asemalta ostimme perinteisen pahvisen matkalipun ja kahviossa oli tarjolla kahvin, pullan ja pikkusuolaisten lisäksi monenlaista museokauppatavaraa. Lähtiessä aseman kello kilkatti ja junanlähettäjä vihelsi pilliinsä. Aika kului leppoisasti junaa odotellessa. Olimme aamusta liikkeellä, koska iltapäiväksi oli luvattu tasan 30 astetta varjossa. Matkustajia tuli lisää ja nyt juna olikin jo ihan täynnä. Siellä oli kymmenkunta veturia esillä. Mitenköhän nautinnollista matkustaminen olisi ollut kylmällä ilmalla
Erillinen erikoisen näköinen kellotapuli on joko kirkon ikäinen tai 1700-luvun alusta. 11 Jokioisissa radan päätepisteessä oli vain hyvin vaatimaton koppi, jossa lippuja myytiin. Valitettavasti kirjoittaja pilaa hyvän kuvan pönöttämällä kohteen edessä. TEKSTI, KUVAT JA KOHTEET: SEPPO SALONEN. Miina Sillanpään (1866-1952) hauta Jokioisten kirkon vieressä. Vanhaa kulttuuriympäristöäkin nähtiin. Hän oli myös keskeinen vaikuttaja ensikotitoimintaa perustettaessa. Sillä on epäilemättä erittäin suuri merkitys kunnan taloudelle ja vireydelle. Harvialan kartanon metsäradan veturi, joka liikennöi vuosina 1899-1955 toimineella radalla vuodesta 1917 lähtien. Tannerin hallituksessa hän oli sosiaaliministerinä vuodet 1926-1927, ministerin tehtävässä Suomessa ensimmäinen nainen. Jokioisten kirkko on yksi Suomen vanhimpia puukirkkoja. Heti selvisi, että siellä on hyvin merkittävä maatalouden tutkimuskeskus eli viralliselta nimeltään Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, joka työllistää lähes 800 henkeä 15 eri paikkakunnalla Suomessa. Tarkoitus oli peittää roskalaatikko, mutta sekin näkyy. Se hankittiin sinne Lohjan sähkörautatieltä käytettynä ja nyt se viettää ansaittuja eläkepäiviään Minkiön veturitallissa. Mitä muuta Jokioisilla on. Mitä muuta mahtaa Jokioisilta löytyä. Sillanpää toimi ensimmäisestä vuonna 1907 valitusta eduskunnasta alkaen kansanedustajana. Juna-ajelun jälkeen kävimme Jokioisten keskustassa katsomassa, miltä itse kirkonkylä näyttää. Museovirasto on luokitellut alueen merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Alun perin 1631 rakennettu pitkäkirkko on tältä ajalta, torni ja laajennukset ovat peräisin uudistuksesta vuodelta 1862. Erikoisen näköinen kellotapuli. Läheltä kirkkoa löytyi Miina Sillanpään hautakivi. Pääpaikka on nimenomaan Jokioisilla, missä on useita rakennuksia, peltoja, erilaisia koealoja ja puutarhoja
Hallussani oleva Hitlerin Saksan laivastohammaslääkärimme postilähetyserä käsittää 17 kirjettä. – Sitten kohteisiin: Kp-kirje Feldpost b – leimalla 1.2.1942 > Schmiedecken kp-osoitteeseen. Tällöin ongelmana on usein, että niissä on runsaasti toistoa – sama lähettäjä, sama vastaanottaja, samankaltaiset postin merkinnät. Tämän laivastokomentajan vastuualue Itämeren etelärannikolla on ulottunut Saksan-Liettuan rajalta kulloisellekin rintamalinjalle asti, siis kirjeittemme aikana Inkerinmaalle, aina Pietarin porteille asti. Lähettäjäkin on sotilaslääkäri (Mar.Ob.Ass.Artzt = laivaston lääkintäyliluutnantti), kp-numerosta 46172 = Satamakomendantti T (= Tromssa, Norja), *) Valtakunnankomissariaatti ”Ostland” käsitti Viron, Latvian, Liettuan ja (sisämaassa sijaitsevan) Valko-Venäjän. Vastaanottajan peiteluku on kaikissa viidessä sama: 26889. Jo muutoinkin julkisuutta tavalla tai toisella saavuttaneet henkilöt muodostavat usein poikkeuksen. Kannapinin kenttäpostikäsikirjan mukaan tämä on kuulunut Saksan Itämeren laivaston komentavan amiraalin alaiselle ”Marine Befehlshaber Ostlandille” *), jonka esikunta oli Danzigissa (nyk. 12 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Yhden ainoan henkilön normaaliaikoina lähettämän tai saaman postin tutkiminen tuo harvemmin esiin postihistoriallisesti mielenkiintoista. Schmiedecken lääkintäupseerin arvo laivastossa on vastannut kapteeniluutnanttia eli maavoimien kapteenia. Viisi vanhinta on kenttäpostiosoitteeseen, loppujen osoite on selväkielinen. Schmiedecken-kuorierästä kuitenkin vain kaksi on (leiman päiväys pois lukien) identtisiä, joten esittelen 16. Liettuan satamakaupunki Klaipeda eli Memel oli liitetty Saksaan eikä kuulunut Ostlandiin.. Silti hänen kirjeittensä lähettäjien ja vastaanottajien selvittely tuo esiin sosiaalisen filatelian erikoisuuksia – myös ulkomaan(kenttä)postia Ranskasta, Norjasta ja Puolasta! Sodan aikaisen Kriegsmarinen hammaslääkärimme, tri Herbert Schmiedecken henkilötietoja ei Wikipedia tunne, mutta haku antaa yllättävän osoituksen maailman pienuudesta: täsmälleen samanniminen hammaslääkäri toimii tänäkin päivänä samassa osoitteessa (Hindenburg-Allee 1 a, Malente-Gremesmühlen, SchleswigHolstein, pohjois-Saksa, kuvat 14 16), joka on vuosien 1951-53 kuorilla! – Arvaus: nykyinen hammaslääkäri, tri Herbert Schmiedecke jr.jr.(?) on isoisänsä kaima ja jatkaa praktiikkaa jo vähintään 70 vuotta samaa tarkoitusta palvelleissa tiloissa!. Saksan Kriegsmarinen tärkeimmät sotasatamat alueella olivat tuolloin Liepaja ja Riika Latviassa sekä Tallinna Virossa. Gdansk, Puola). Näistä 14 on aikaväliltä 1.2.1942 – 13.10.1943, kolme on sodan jälkeiseltä ajalta. Teksti ja kohteet: Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XVII KOHTEET KERTOVAT Saksan laivaston hammaslääkäri Itämerellä. Sodan aikaisista neljä on joukoista joukkoihin, yksi joukoista kotiin (vaimolle), 9 vaimolta kotirintamalta joukkoihin. Kenttäpostikuorierät ovat monesti perhejäämistöistä. Yksi Saksan viime suursodan aikainen sotalaivaston hammaslääkäri ei tätä kynnystä ylitä
Tauben kp-numero 11367 on kuulunut Lorientin laivastosairaalalle, Ranskan Atlantin rannikolla. Kuoren 1 laivastolääkäri Norjasta on kirjoittanut uudelleen ylennyksen saatuaan: kp-kirje Feldpost b -leimalla 28.7.1942. Kotoa joukkoihin: Vaimon kp-kirje Berlin-Charlottenburgin koneleimalla 4.2.1943 kp-osoitteeseen.. Lähettäjän uusi sotilasarvo ”Marinestabsartzt” vastaa kapteeniluutnanttia eli maavoimien kapteenia. Kirjeellä on kaksi kp-numeroa: 01861 (käsin) = ”Meripuolustusalueen komentaja Hammerfestissa, Norjan Lapissa”, 43773 (violetissa leimassa) puolestaan = ”Merivoimien tykistöosasto 514”. 13 Kp-kirje Feldpost b – leimalla 14.5.1942 > samoin kp-osoitteeseen. Sotilasarvo vastaa laivaston komentajakapteenia, maavoimien majuria. Tällä osastolla oli 7 rannikkotykistöpatteria Hammerfestissa, Nordkapissa ja lähialueilla osana ”Atlantin vallia”. Lähettäjänä taas merivoimien lääkäri Marineoberstabasartzt Dr. Taube
Joukko-osastoleima: ”Reservisotasairaala I / Varsova”. 14 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Kp-kirje 23.3.1943 Schmiedeckelle. Tämäkin ilmeisesti leimattu tulopaikkakunnalla **. Sensuuriliuskan päällä heikko violetti laatikkoleima, josta erottuu: ”Laivaston sensuuritoimisto Rostock”. Puolalainen paikkakuntaleima, josta teksti meislattu pois. Kp-kirje vaimolta Sudeettialueen leimalla Franzensbad (= Frantiskovy Lazne, Tshekki) 5.7.1943 > osoitteeseen ”Stralsund, Pommeri / Laivaston sairaala”. Wolgast on pikkukaupunki Mecklenburg-Etupommerissa, lähellä Stralsundia, Greifswaldia ja Stettiniä.. Puolison kp-kirje, lähetetty osoitteesta Berlin W 50, leima Wolgast 10.8.1943 > Stralsundin sairaala. Onko puoliso ollut kylpylälomalla vaiko työkomennuksella
Kp-kirje vaimolta Berlin-Charlottenburgin varovaiseen tulenkäsittelyyn kehottavalla viestillisellä 1.8.1943 > Stralsundin sairaala. Alin rivi: ”Upseeriosaston h(uone). 15 Kp-kirje vaimolta Greifswald 15.7.1943 > Stralsundin sairaala. Wolgast on pikkukaupunki Mecklenburg-Etupommerissa, lähellä Stralsundia, Greifswaldia ja Stettiniä. Kuori on kuitenkin leimattu vasta tulopaikkakunnalla. Puolison kp-kirje, lähetetty osoitteesta Berlin W 50, leima Wolgast 10.8.1943 > Stralsundin sairaala. Alarivillä lisäksi ”Eristysosasto”. **) Postitoimistojen vaurioitumiset Berliinin ilmapommituksissa saattoivat olla syynä leimaukseen tulopaikkakunnalla. 19”. Vanhat Hansakaupungit Greifswald ja Stralsund ovat lähellä toisiaan Saksan Itämeren rannikolla. Tämäkin ilmeisesti leimattu tulopaikkakunnalla **. Vaimon osoite lähettäjänä saman Franzensbadin hotelli kuin kohteessa 7
16 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Joukoista kotiin: kp-kirje Stralsundin viestillisellä 2.9.1943 > Berliini. Jälleen osoitettu upseeriosaston huoneeseen 19. Osoitettu vaimo Elisabethille. Vaimolta violetilla ”Feldpost” leimalla ja Berlin-Charlottenburgin viestillisellä (”Kerää jätepaperia”) 30.9.1943 > Stralsundin sairaala. Mutta 1950-luvun alussa hammaslääkärillämme oli praktiikka alussa mainitussa pikkukaupungissa lähellä Tanskan rajaa. Sodan loppuvuosilta 1944-45 ja heti sen päättymisen jälkeiseltä ajalta minulla ei ole kohteita. Kp-kirje vaimolta Berliinin osoitteesta, leimattu tulopaikkakunnalla Stralsund 3.10.1943. Pyöreä violetti laivaston sairaalan joukko-osastoleima. Kenttäpostin tulo ei kuitenkaan loppunut, nyt hän sai sitä entisen vihollisen upseerilta brittiarmeijasta Egyptistä!
Jutun kirjoittaja SEPPO LAAKSONEN on mm. Vain lentolisä 37 millsiä on maksettu. Pyöreä musta arabiankielinen leima vasemmalla on Egyptin sensuurin. Käännös varauksin: ”1. tai 3. Yksikkö on kuulunut Suezin kanavan molemmille rannoille sijoitettujen brittijoukkojen 1. Laskuvarjojääkärikomppania / Lähi-Idän maavoimat 15”. Kokonaan maksettu (ulkomaan kirje 10 + lento 37 = 47 millsiä) Farouk-sekapostitekirje samalta lähettäjältä Britannian kp-leimalla 66 5.9.1951 > Malente. Lähettäjän, majuri R. Lentokirje entisestä kotikaupungista. Taksa (1.9.1948 – 28.2.1963): kotimaan kirje 20 + lentolisä 5 = 25 pfennigiä. / Epilogi: rauhan ajan siviilipostia. Länsi-Berliini SW 11 11.12.1953 > Malente. Suomen Filatelistiseuran kaksinkertainen puheenjohtaja, kunniajäsen, Suomen Postimerkkilehden entinen päätoimittaja ja monivuotinen Postimerkkilehden avustaja.. 17 Brittimajurilta: kenttäpostikirje lentona Egyptin Farouk-merkein, Britannian kp-konttori 13 5.2.1951 > Malente-Gremesmühlen, Schleswig-Holstein. divisioonaan. S. Fraserin joukko-osasto on ollut ” 1 P.C.L.U
Erikoisuudet myivät taas hyvin. PR-38 Kuusankoski -leimalla maksoi 180 euroa. Huutokaupan kohteista kilpailtiin kiihtyvällä tahdilla ja viimeisenä päivänä tarjouksia tuli jo yli 1500 ja suurin osa niistä viimeisenä tuntina. Tämän vuoden tammikuussa päättynyt kolmas huutokauppa samoin asetuksin saavutti uuden ennätyksen yli 95 prosentin ja 123 000 euron myynnillä. Tämä lunastuslähetys maksoi 1 201 €. Viimeisten sekunttien tarjousten kanssa on netissä aina riskinsä! Vaikka monet kohteet nousivatkin jopa kymmenkertaisiin vasarahintoihin sai moni myös kohteita liki pohjahinnoilla. Ensimmäinen huutokauppa täytti kaikki siihen asetetut tavoitteet ja 92 prosenttia kohteista myytiin hyvään hintaan (yli 99 000 €). Loistoluokan kuori virheettömällä 5 p merkillä (läviste III, punertavanlilanruskea, hailakanlila tavallinen paperi) maksoi 518 euroa. komaisten viime minuuttien tarjousten rekisteröitymisessä oli pientä viivettä. Tämä Puolan ykkönen nousi 50 eurosta 230 euroon. Ylläoleva pienihelminen virheetön vaaleansininen maksoi 1 230 €, mutta ympärileikatun isohelmisen sai 85 eurolla. Tarjoajia kaikissa huutokaupoissa on ollut vuosittain yli 500 ympäri Suomen ja vuosi vuodelta yhä enemmän myös rajojemme ulkopuolelta. Johtuiko tämä mahdollisesti niiden maiden verkkojen ruuhkista, sitä on vaikea arvioida. Netin ansiosta huutokauppaan pystyy halukkaat osallistumaan huolimatta siitä missä kotisi sijaitsee. 109 000 euroon. Tämä on ehkä ollut yksi syy huutokaupan suosioon. Tänäkin vuonna kohteita postitettiin useisiin maihin. Kovan kilpailun jälkeen hinta nousi 20 eurosta 2 700 euroon. Järjestelmä kesti hyvin ruuhkat, mutta joidenkin ulHuutokaupan kallein kohde oli leimapainon päikköpari (LBc), joka on ainoa Ahvenanmaalla leimattu niistä 16 päiköstä, jotka tällä kuvakkeella tunnetaan. 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Teksti Seppo Evinsalo Suomen ensimmäisestä postimerkistä 5 kopeekan ovaalista oli tarjolla useita versioita. Venäjän no 1 maksoi 221 euroa. Kansallisteatteri Lapinjärvi -leimalla 117 €.. Pohjois-Inkerin II-sarjasta oli tarjolla kolme harvinaista oikeataksaista lähetystä. Paremmat ulkolaiset kohteet myyvät kuitenkin aina hyvin. 18 Loistoja oli kaikissa kategorioissa runsaasti tarjolla ja ”nappiloistot” nousivat huimiin hintoihin. Ei välttämättä tarvita paksua lompakkoa saadakseen mieluisan kohteen kokoelmiinsa. Kokonaismyynti nousi huutorahoineen jo Ennätysmyynti! Vuodenvaihteessa 2022-23 järjestetty Suomen Filatelistiseuran Suurhuutokauppa Online 58 löi kaikki aikaisemmat ennätykset. Kohteiden määräksi asetettiin 1100 kohdetta ja niiden alimmaksi pohjahinnaksi 15 euroa. Hintaa tälle harvinaisuudelle tuli 3 857 €, huutorahoineen yli 4 500 €. S uomen Filatelistiseuran juhliessa vuonna 2020 seuran 100-vuotista taivalta päätettiin järjestetää ensimmäinen lehden normaaleita huutokauppoja suurempi huutokauppa. Suomen Filatelistiseuran ajatus on jatkossakin rakentaa huutokauppansa samoilla kriteereillä ja tarjota kaiken tasoisille keräilijöille laadukkaita kohteita. Huutokaupan tarjonta keskittyi etupäässä kotimaiseen filateliaan. Vaaleansininen pienihelminen leveäreunainen pari päätyi 1420 euron hintaan. Vuoden 1993 Eurooppa merkin arkki hammastesiirtymällä oli Postin toimesta hylätty ja ruksattu mustalla tussilla. Seuraavana vuonna 2021 toteutettiin huutokauppa samoilla kohdemäärillä ja senkin myynti nousi 92 prosenttiin
No, oman itsensä takiahan näitä kokoelmia kai ylipäätään tehdään ja kun käärinliinoissa ei tunnetusti ole taskuja, niin kätevin tapa tallentaa kokoelma on präntätä se kirjaksi. Väitän, että jälkipolvillekin on kätevämpi, että hyllyssä on pari kirjaa kuin että heidän pitää ihmetellä, mitä näille vaarin keräämille loputtomille kansioilla tai nyssäköille pitäisi tehdä. Tunnetustihan digitaaliset kuvat häviävät bittiavaruuteen, joten parempi niistäkin on valita parhaat ja laittaa ne järjestykseen. Postikorttikokoelma on nopea ja helppo tehdä, jos laittaa kaksi korttia allekkain per sivu ja vähän selitysteks. SP-lehdessä no 5/2022 kirjoitin A3-formaatin käytöstä kokoelmissa. Kaikista digitaalisista vempeleistä huolimatta painettu sana on edelleen kova juttu, enkä sano tätä pelkästään kirjapainomiehenä. 19 . S yksyllä 2022 päätoimittaja Tapsa kyseli, että kenellä olisi aineistoa A4-testikirjaan. Gutenberg painoi raamattunsa jo vuonna 1455, ja siitä lähtien kirja on säilyttänyt asemansa kätevän käyttöliittymänsä ja hyvän säilyvyytensä ansiosta kohta 570 vuotta. Kolmas valittu kokoelma oli ”Hämeenlinna vanhoilla kuvapostikorteilla”, joka soveltuu oikein hyvin A4kokoon. Sen jälkeen kokoelmaa voi kehittää eteenpäin tai vaikka hajottaa sen eli myydä keräämänsä kohteet taas eteenpäin. Niistä tuli tosi hienoja eikä hintakaan hirvitä. Kokoelma oli esillä syksyn postimerkkimessuilla enkä välttämättä aio tehdä sille mitään sen enempää. Sama tekniikka on myös suositeltavaa, jos haluaa tallentaa sadat lomakuvansa jonnekin. Ei mennyt montaa päivää, kun olin valinnut muutaman sopivan kirjan sisällöksi. Ensimmäiseksi kirjaan tuli tietysti ”Suomen marsalkka Mannerheim”, sillä pitäähän joka pojalla olla Mannerheim-kokoelma. Ilmoittauduin välittömästi vapaaehtoiseksi, koska minultahan näitä pikkukokoelmia löytyy”. Suomen Filatelistiseurassa on ollut puhetta muutenkin kokoelmien tai niiden versioiden tallentamisesta. Toiseksi valitsin ”Suomen keskiaikaiset linnat”, josta olen nyt tehnyt laajemman A3-version RiiHeX 2023 -näyttelyyn, mutta tulihan näin talletettua se alkuperäinen ”linnaidea”, joka on sittemmin elänyt myös esitelmänä jo aika monessa kerhossa. Siitä saa myös komean kannen kirjaan. Teksti ja kokoelmakuvat: Seppo Salonen Miksi tallentaa kokoelmat painettuna. Jaa että ketä kiinnostaa. Seppo Evinsalo on tehnyt aiemmin muutaman BoD-kirjan omista kokoelmistaan. Linnakokoelmassa on edelleenkin potentiaalia laajentua, mutta saa nähdä, miten sitä jatkossa priorisoin
Sama asia tuli Tapsalle vastaan digipainamista valmistellessa. Numerointi kuitenkin piti muokata, sillä taitto-ohjelman takia numerointi ei mene näin: 1,2,3...10, 11 jne – vaan näin: 01, 02, 03 … 10,11, jne. No tämä numerointi oli sinänsä helppo juttu oikaista. Puhelimen kamerassa ei vastaavaa kopioestoa näytä olevan, ainakaan minun puhelimessani. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa näihinkin pyrkimyksiin. Vanhat setelit sen sijaan menevät skannerista läpi ongelmitta. Viimeisenä kirjaan mahtui syksyllä postimerkkimessujen varakokoelmaksi päivitetty ”Euroopan unioni, NATO ja Schengen”, jonka alun perin tein aihefilatelistien kerhonäyttelyyn vuonna 2019. T eknisesti satasivuisen kirjan paketoiminen oli aika helppo juttu, koska suurin osa sivuista oli jo valmiina digitaalisessa muodossa eli pdf-tiedostoina. Asiassa olikin melkoinen selvittäminen. Tosin britit lähtivät brexitin myötä kävelemään EU:sta, joten suunta ei ole pelkästään sama kaikilla. Lähes ylikäymätön ongelma olivat muutamat uudemmat setelit samassa kokoelmassa. Itse olen kyllä nimennyt pdf-tiedostot myös otsikon mukaan, koska muuten on omista kokoelmista vaikea löytää mitään. Niitä kun ei skanneri suostu skannaamaan ollenkaan. Lisävaikeuksia tuli EU-kokoelman skannaamisesta, sillä siinä on paksuja kolikoita, jotka korottavat skannerin kantta ja aiheuttavat pientä epätarkkuutta. Kokoelmassa on Hämeenlinnan peruskortit, vaikka tiedänkin, että joitain harvinaisempia puuttuu. Asia ei suinkaan ole kovin yksiselitteinen ja lisäksi mainitut rajat ovat olleet koko ajan liikkeessä. Nytkin Suomi ja Ruotsi ovat liittymässä Natoon, muutama lähinnä Balkanin maa haluaa Euroopan unioniin (ja ehkä myös Natoon) ja euroaluekin on laajentumassa vähitellen. 20 1/2023 Suomen Postimerkkilehti tejä oheen. Alkuperäinen idea oli tarkastella, mitkä Euroopan maat kuuluvat itse unioniin, mitkä maat käyttävät euroa, mitkä kuuluvat Natoon ja missä kulkee Schengen-alue eli vapaan liikkuvuuden rajat. Seteleihin piti lisätä SPECIMEN-teksti, jotta homma eteni. Muutenhan jokainen voisi ”painaa itselleen rahaa”! Ratkaisin asian ottamalla setelisivuista kännykällä jpg-kuvat. Valuuttakohtaiset ohjeet löytyväyhttps://rulesforuse.org/. Pölvästi automatiikka luulee, että numero 10 on pienempi kuin numero 2, sillä tuleehan 1 ennen numeroa 2, tuleehan…. Seteleissä on tietääkseni joku turvaelementti, jolla estetään värikkäiden setelien kopioiminen värikopioina
Suomen Filatelistiliittokin on herännyt siihen, että olisi hyvä tallentaa tiettyjä tasokkaita kokoelmia jälkipolville ennen kuin ne kokonaan häviävät. 21 . Kuvituksena tässä jutussa on muutama linnakokoelman A3-sivu. E mme ole yksin dokumentoimassa näyttelykokoelmia. Uusittu ja laajennettu kokoelma tulee olemaan esillä maaliskuussa RiiHeX-näyttelyssä. E sipuheeksi kirjaan tein yhden sivun johdannon näiden kokoelmien sisällöstä ja syntyvaiheista sekä listan niistä A4kokoelmista, jotka EIVÄT ole kirjassa mukana. K okoelmaterveisin – kirja on nähtävissä helmikuussa 2023. Lopputulos on siis ”Seppo Salonen A4-näyttelykokoelmia 2019-2022”. Seppo Salonen Mallisivut hiljattain A3-formaattiin laajennetusta Seppo Salosen Suomen keskiaikaiset linnat kokoelmasta. Linnakokoelman otsikkosivu, joka on pistemielessä tärkeä osa kokoel maa Turun linna Turun symbolina Olavinlinna on tärkeä matkailukohde. Ehkä joku muukin kerho tai yksittäinen filatelisti on painattanut kirjan omista kokoelmistaan. Digitaalinen tallennus on tietysti myös vaihtoehto, joka toteutuu parhaimmin esimerkiksi liiton yhä kasvavassa tietokirjaja lehtiarkistossa. Kyse ei ole suurista rahoista, vaan aika pienellä satsauksella näitä kokoelmia voidaan kopioida kiinnostuneille. Sieltä voi hakea vapaasti tietoa hakusanoilla, ja kaikki tämä on saatavilla normaalilla jäsenmaksulla ilman ylimääräisiä kustannuksia kenellekään. Kaikki muut ovat avoimen filatelian luokan kokoelmia paitsi Hämeenlinna-postikortit, joten kirjanen on myös eräänlainen avoimen filatelian näytekirja
Ja tässä BoDin laskurin antamat mitat siihen, kunhan ensin laitoimme kirjan koon (A4) , sivumäärän (98), paperin (120g matta) ja kansien laadun (kovat kannet):. Salosen Sepon kirjaan teimme oman kannen. No, pitihän siitä BoDista ottaa selvää. Anssin kirjasta tulisi 144 sivuinen pehmeäkantinen kirja, jonka sivukoko olisi 155 x220 mm. Ok se sitten. Selitetekstissä luki; Nopea ja helppo tapa painattaa kirjoja omaan käyttöön. kansi ja oikeanpuolimmainen sivu nro 1 tai nolla. Pitääkö vielä oppia saksaakin, Petrikin luki vain lyhyen saksan. Alkuun kannattaa laittaa tyhjä sivu, jossa esimerkiksi vain kirjan nimi ja julkaisia tai jättää tyhjäksi, sillä se liimaantuu hieman etukanteen vasemmasta reunastaan. Saimme Anssin kirjalle hinnaksi: Ei aloituskuluja eikä vuoksimaksuja tms. Oikea tyyppi meille olisi varmaan BoD Fun. Ja minä lyhyemmän. Koska kirjojen hinta tietysti kiinnosti, niin suuntasimme hakemaan sitä. Määrä olisi kymmeniä. 22 1/2023 SuomenPostimerkkilehti Mikkolan Anssi kertoi lokakuussa, että hän ja hänen serkkunsa haluaisivat teettää sukunsa vieraskirjasta 1923-1939 näköispainoksen. Ennen tilaamista Ennen tilaamista piti huomioida monta asiaa. Klikkaame sitä ja saamme esiin hieman alempana LASKE PAINOKULUT. viikko. Ihan selvää suomenkieltähän siellä oli. Joo, olihan ne oikeasti hyviä. Toimitusaika varsin kohtuullinen n. Kun valinnat oli tehty seuraavaksi painetaan LASKE. Muistimme molemmat, että Evinsalon Seppo kertoi SP lehdessä 2-2022 teettäneensä edullisesti kirjat kokoelmistaan saksalaisessa Books on Demandilla eli BoDissa. Kirjan teettäminen Books on Demandissa. Hetken ihmettelimme mistä se löytyy mutta löytyi lopulta. Ai, ulkomaalainen ja vieläpä saksalainen eikä suomalainen. Anssin kirjassa käytimme valmista Easy-kansivalikoimaa, jolloin kannen kokoa ei tarvitse laskea itse. Ensin tietysti syynättiin ne kolme Seppo E:n teettämään kirjaa tarkkaan. Toisin kuin monella muulla kirjapainolla, sivumäärää ei ole rajattu etukäteen, kunhan se on parillinen luku. Jos haluat oman suunnitteleman kirjankannen niin varaudu siihen, että sen koon laskemiseen menee hieman aikaa BoDin hyvästä laskurista Palvelut TyökalutKansilaskurista huolimatta. Kirjan ensimmäinen aukeaman vasen sivu on 2. Entä sitten tilaaminen ja hinta. Ensin teetettiin yksi kappale ja lisättiin pari kuvaa siihen, sitten tilattiin kaikki 50 kpl. Menimme siis Anssin kanssa katsoman Bod.fi sivustolle. Ehkä hieman epäloogisesti piti etusivua rullata pitkälle ainakin tuntui siltä alaspäin kohtaan Tuotteemme ja valita sieltä ensin oikea kirjatyyppi. Mallia voi ottaa BoDin sivuilta löytyvistä ladattavista ohjeista (polku etusivu/apua) tai kirjahyllyssäsi olevista kirjoista
BoDin kannattaisikin koota ohjeensa painetuksikirjasta ja myydä sitä :)= K aikesta huolimatta, näen tässä myös kerhoille hyvän mahdollisuuden kustantaa oman aihealueensa tai paikkakuntansa kirjoja pienellä riskillä, kun ei tarvitse yhtä kirjaa enempää teettää. Koodi on voimassa 31.7.2023 asti. Palvelu oli kuulemma ystävällistä ihan selkeällä suomenkielellä. Näin se käy: Julkaise kirjasi oheisella koodilla maksutta BoD Classicpalvelun kautta. Halutessasi kirjasi on kirjakauppojen ja kirjastojen saatavilla. Painamme kirjaasi 1 kpl:sta alkaen laadukkaasti, nopeasti ja edullisesti. K irjan tekeminen ei ollut ensimmäisellä kerralla edes minulle helppoa, mutta se oli erittäin opettavainen ja mielenkiintoinen. Voi esimerkiksi teettää ensin yhden tai kaksi kirjaa ja kerätä ennakkotilauksia. Paljonko Sepon kirjan painaminen maksaa. Anssi soitti asiakaspalveluun pari kertaa, saadakseen nopeammin vastauksen kuin surffaamalla netissä. Tästä palvelusta myöhemmin tänä vuonna esimerkin kera. Rekisteröidy kotisivullamme myBoD-käyttäjätilille ja tee kirjastasi totta. Sinulla on vapaat kädet kirjasi toteutuksen suhteen. Etua ei voi vaihtaa rahaksi. Jos tarvitset apua, autamme sinua matkasi joka vaiheessa. 23 Tältä valmis kansi näytti painoon mennessä. bod.fi Tee kirjastasi totta! Kirjailijaksi BoD:n avulla Julkaise kirjasi – painettuna ja e-kirjana. Ohjeita BoDin nettisivuilta löytyy roppakaupalla ja helposti tulee mieleen heittää hanskat tiskiin, jos se on näin vaikeaa, että ohjeitakin on yhden romaanin verran, jos on sellaista tyyppiä, joka luovuttaa pienemmästäkin vastoinkäymisestä. Yksi maksuton julkaisu/asiakas. Koska aineistossa on leikkuuvarat, näyttää kuin kuvat eivät olisi keskellä sivua. T ai sitten alkaa heti kustantajaksi tai kirjailijaksi ja ottaa BoDin Classic -palvelu: Julkaise oma kirjasi kirjakauppamyyntiin (sis. konvertoinnin e-kirjaksi) ISBN-tunnuksella. Ps. Laskimme näillä lähtötiedoilla: Tässä hinnat: Koska eri vaihtoehtoja ja niiden kombinaatioita on paljon, kannattaa kokeilla muitakin vaihtoehtoja, kuin se mikä tulee ensin mieleen sillä hinnan saa hetkessä. Lahjakor ttikoodi: Postimer kit_BoD
Napoleonin sotien aikana Puolan ydinalue oli Napoleonin liittolaisena 1807-1813 ja Varsovan herttuakunnan nimisenä valtiona. Warschau. Seuraavassa numerossa on tarkoitus jatkaa käsittelyä. Jottei juttu vie koko SP:n vuosikertaa, on materiaali rajattu siten ettei lukuisia paikallisjulkaisuja ole otettu mukaan. Tätä aikaa kesti aina 1700-luvulle asti, jolloin valtio taantui ja ei enää pystynyt puolustamaan olemassaoloaan. Itävalta ei julkaissut varsinaisesti Puolaan nimettyjä merkkejä, mutta käytössä oli vuodesta 1915 kenttäpostimerkkien yleissarja. Alkuun lisäpainama oli Russich Polen, mutta 1915 se muuttui muotoon Gen.— Gouv. Lähinnä syynä mainintaan on se, että tämä ehti julkaista Puolan ensimmäisen postimerkin vuonna 1860. Ohessa esimerkit eri sarjoista. Sen kolme naapuria, Preussi, Itävalta ja Venäjä jakoivat Puolan keskenään kolmessa eri jaossa vuosina 1772, 1793 ja 1795. Kaksi viimeistä Itävallan viimeisen keisarin ajalta. Saksan miehitysmerkkien tyypit. Näistä näkee, että vihreä Venäjän Puola oli valtaosan aikaa keskusvaltojen miehittämänä. Tässä on monta eri aspektia, mutta tässä tarkastellaan pääosin miten valtion perustaminen näkyi Puolan filateliassa. Kokoelma Vihanto. Tämä oli vallitseva tilanne aina vuoteen 1918 asti. Warschau. Ensimmäinen maailmansota Käymättä enempää läpi sodan vaiheita, todetaan että rintama oli jo 1915 itään puolalaisten asuttamasta alueesta. Puolaa varten julkaistiin 1915-1917 16 päälajia Saksan Germania merkkejä alkuun lisäpainamilla Russich Polen ja tämän jälkeen Gen.-Gouv. Napoleonin tappion jälkeen tilanne palasi likimain aiempien jakojen mukaiseksi. Itävallan miehitysalueilla toimi Itävallan kenttäposti, joka julkaisi omia merkkejään tätä varten. 24 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Puola 1918-1920 Vaikka Puola onkin yksi Euroopan vanhoja valtioita, ei valtion nykymuoto ole itse Suomea vanhempi vaan itse asiassa vuoden nuorempi. Alkuun nämä tehtiin lisäpainamalla, sitten tulivat käyttöön omat merkkimallit. Kun Puolassa kuitenkin nousi kapina Venäjää vastaan 1863 Puolan kuningaskunta ja sen omat postimerkit lakkautettiin 1864 kapinan kukistamisen yhteydessä. Nykyisen Puolan alkuna voidaan pitää vuotta 1918, jolloin keskusvaltojen antautumisen myöstä aukeni mahdollisuus Puolan valtion uudelleen perustamiseen. Syynä oli hallinnollisen Varsovan kenraalikuvernementin perustaminen valloitetulle Venäjän alueelle. Tämän jälkeen alue oli hallinnollisesti normaali venäjän valtakunnan osa venäläisin postimerkein. Sininen pisteviiva läntisen Venäjän rintamalinja sodan alussa.. Vähän aiemmista vaiheista Puolalla on kunniakas historia suurvaltana. Preussin Puolasta saama osa (sininen) on pääosin kartan ulkopuolella sen vasemmalla puolella. Tässäkin kyllä on päälajeja jo n 75 kpl eli kerättävää kyllä riittää. Karttaan on merkitty rintamalinjat eri aikoina. Puolan kuningaskunta Tässä pitää mainita vielä Venäjän Puolasta, lähinnä Venäjän hallitsemasta osuudesta Puolan ydinaluetta, josta vuonna 1815 muodostettiin Puolan kuningaskunta. Itävallan alue on oranssilla. Näin Itävallan tai Saksan alueille ei julkaistu Venäjän miehitysmerkkejä. Näissä Venäjä sai 63 %, Preussi 19 % ja Itävalta 18 % Puolan valtioalueesta. Kirjoituksessa koitetaan taustoittaa miksi Puolan alkuvaiheen julkaisut ovat niinkin sekavia kuin ovat. Sen sijaan Saksa kyllä julkaisi erilaisia miehitysmerkkejä Venäjältä valituille alueille. Puola ensimmäisen maailmansodan aikana
25 Pu ol a en si m m äi se n m aa ilm an so da n ai ka na
Kaksi sarjaa ilmestyivät 5.12. Myös muilla alueilla oli tällöin herätty. Malli oli sama, mutta ero syntyy rahayksiköissä, Venäjän/ Saksan alueella oli Puolan markka ja sen sadasosa Fenigow ja Itävallan alueella Korona ja sen sadasosa halerzy. Puolan markka oli arvoltaan vastaava kuin Saksan markka. Itävallan hallussa olleen Lublinin kenraalikuvernementti julkaisut olivat lisäpainamia Itävallan kenttäpostimerkeille. Rahaa ylläpiti tätä varten perustettu puolalainen pankki. Vuoden 1919 käyttösarjan merkit Itävallan rahan mukaisina. 1918. Raha oli kuitenkin tarkoitettu vain Venäjältä vallatun Puolan alueen käyttöön, jolloin Saksan ja Itävallan rahat säilyivät käytössä näiden alueilla. Seuraavat julkaisut tulivat ulos joulukuussa, jolloin Saksan edellä mainittuja miehitysmerkkejä lisäpainettiin Poczta Polska teksteillä. Puolan ensimmäiset julkaisut 1918 Itsenäisyysajan ensimmäinen julkaisu oli Varsovan kaupunkipostin ilmestymättömille merkeille tehty lisäpainama, joka saatiin myyntiin jo 17.11.1918. Näissä rahyksikkönä edelleen aiempi Itävallan kruunu/korona. Puolan synty 1918 Tämä tapahtui varsin rauhanomaisesti, alkuun. Viimeinen merkki Galitsian vuoden 1919 julkaisusta. Näissä rahayksikkönä siis Puolan markka. Varsovan merkit olivat ilmestymättömiä Varsovan kaupunkipostin merkkejä. ja 19.12.1918 ja kolmas 21.12.1918. Kolme aluetta ja kullakin omat merkit kahdella eri valuutalla. Ydinalueet olivat pitkälle puolalaisten asuttamia ja he hoitivat myös paikallishallintoa. Pai. 26 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Vähän valuutoista Maailmansodan aikana Puolassa oli alkuun käytössä neljää eri valuuttaa. Sarja ilmestyi ensin hammastamattomana ja sitten usealla eri hammasteella ja painopaperilla. Tämä siirrettiin Versaillesin rauhassa 28.6.1919 osaksi Puolaa. Alkuun kyse oli kyllä vain Venäjän ja Itävallan Puolasta. Lisää oli kuitenkin vielä tulossa pienen selkiintymisvaiheen jälkeen. Vuoden 1919 uudet käyttösarjat Helmikuussa postihallintoa saatiin vakinaisempaan muotoon ja niin myös postimerkkijulkaisuja. Käytännössä riitti Saksan antautumisen jälkeen marraskuussa 1918 ilmoitus vallan siirtymisestä uudelle Puolan hallitukselle 11.11. käyttöön uusi raha, Puolan markka, joka jakaantui sataan fenigowiin. Vuonna 1916 otettiin 9.12. Sarjat ovat kaikille vanhemmille kerääjille tuttuja jo postimerkkipakkauksista, sillä ne olivat varsin yleisiä. Yhden korunan merkissä reijite. Itävallan alueella kiersivät myös käytännön syistä vielä aiemmat Itävallan setelit. Toinen Itävallan entinen alue Galitsia ja Sleesia sai ensimmäiset omat merkkinsä ulos vasta 17.1.1919 lisäpainamalla hallussa olleita Itävallan postimerkkejä. Lublin lisäpainoi Itävallan kenttäpostin merkkejä ja Galitsia/Sleesia varsinaisen Itävallan merkkejä. Joulukuussa 1918 Saksan puolalaisalueilla tapahtui kansannousu ja lähes koko Saksan Posenin provinssi joutui Puolan haltuun tammikuun alkuun mennessä. Edellisestä näkee jo, ettei ole kovin yksinkertainen Puolan filatelian alkukaan. Nämä julkaistiin siis hallinnollisen Varsovan kenraalikuvernementin toimesta. Esimerkit ensimmäisistä julkaisuista, ylärivi Varsovan julkaisuja, keskirivi Lublinin ja alarivi Galitsian/Sleesian julkaisuja. Kun Puolassa oli kuitenkin vielä kaksi eri rahaa, Puolan markka entisellä Venäjän/Saksan alueella ja Itävallan/Unkarin raha entisellä Itävallan alueella, jouduttiin merkit julkaisemaan molempia alueita varten erikseen. Venäjän ruplia, Saksan markkoja, Itävallan kruunuja ja Saksan itäruplia. Rajoja oli silti vielä avoinna, mutta näihin Puolan ja Saksan sekä Tsekkoslovakian välisiin kansanäänestysalueisiin palataan omassa luvussaan. Samassa yhteydessä edellä mainittu Puolan markka otettiin valuutaksi itsenäiseen Puolaan
Ensimmäinen 1.2.1920 ja hivenen tästä poikkeava 20.11.1920. Vanha käyttösarja pysyi malliltaan käytössä, mutta alkanut inflaatio aiheutti sen, ettei enää julkaistu 1 markkaa pienempiä merkkejä. paperit ja hammasteet kuten Koruna sarjassa eli eroja löytyy enemmän kuin riittävästi. Seuraavat merkit tulivat sitten vuoden 1921 puolella ja kuuluvatkin sitten jo ihan eri tarinaan. Näitä ilmestyikin jo 3.5. Edellä tuli mainittua Saksan Posenin provinssi. Täällä loppuvuodesta 1919 tehtailtiin kaksi lisäpainamasarjaa Saksan Germania merkeille. Ensimmäiset normaalit lunastusmerkit tulivat ulos lokakuussa 1919. Alussa kaksi punaisen ristin merkkiä. Kun vuoden 1919 sarja alkoi 5 fenigowista, ei näitä enää tuolloin tarvittu. Lisäpainama tehtiin 5 ja 10 fenigowin arvoille Yhtenäismerkit käyttöön 1920. Vuoden 1920 aikana julkaistiin aiemman mallin pienikokoisesta kotkamerkistä arvot 1, 2, 3 ,4, 5 ja 8 mk. Erona näillä on keskuskuvio, jossa on pientä eroa. Sarja on huomattavan kallis ja enemmän spekulatiivinenkin. Virkaja lunastusmerkit mukana jo heti alusta Suomessa ei otsikon merkkejä ole koskaan julkaistu, mutta mannermaisessa filateliassa nämä ovat huomattavan yleisiä. Puutetta oli 5 ja 10 pfenningin merkeistä, joten varastossa olleita Germania merkkejä lisäpainettiin arvolla ja tekstillä Poczta Polska. Tunnetuin on jälkimmäinen sarja, jossa iso 5 ja 10 merkin keskellä. Ensimmäinen sarja on hammastamaton, mutta toinen jo hammastettu. Loput parlamentin (sejmin) avajaisten kunniaksi julkaistusta sarjasta. 27 Vuoden 1919 käyttösarjan merkit Itävallan rahan mukaisina. Elikä kaikki hammasteet tältä väliltä ja luonnollisesti niiden sekakäytöt ovat tämän sarjan keräilyn haasteita. Parlamentin avajaisiin. Nämä ilmestyivät molemmat vain markka vyöhykkeellä. Jälkimmäisestä löytyy enää vain 11,5 hammaste. Michel ilmoittaa tyynesti hammasteeksi Korona merkeille 10-11 ja Markka merkeillä 911,5. Tästä mallista saa jo kohtuudella täyden 8 kehyksen kokoelman, jos näin haluaa. Lunastusmerkkien osalta pää aukaistiin Krakovassa, jossa lisäpainettiin Itävallan lunastusmerkkejä Poczta Polska lisäpainammalla. Myös painopapereita on useita sekä vielä laaja värisävyjen kirjo edellisten päälle. Nämä ovat sen verran arvokkaita, että ovat yleensä huutokaupoissa yksittäiskohteina, joskin aitoutus on välttämätön näille. Nämä edullisemasta sarjasta ja vaikuttavat vähintään suosioleimatuilla Posenissa. Näistä jul. Korona merkkien käypyys päättyi 1.2.1920 ja käyttöön tulivat nyt vain markka-fenigow merkit. Yhden korunan merkissä reijite. Ensimmäisen sarjan osalta Michel ilmoittaa hammasteeksi 10 – 11.5 eli useaa eri hammastetta löytyy tästäkin julkaisusta. Merkeissä Ignacy Paderewski ja presidentti Pilsudski. Virkamerkkejä ilmestyi kaksi sarjaa. Ensimmäisiä juhlamerkkejä, joita ilmestyi vain Puolan Markan käyttöalueella. Näitä löytyy usealla hammasteella ja ilman sekä myös parilla eri paperilla. notyö ei ole kovin kummoista, mutta näiden merkittävin ominaisuus on hirvittävä varianttien määrä. Loppuvuosi 1919 Kun postimerkkien perustarve oli edellä saatu hallintaan, voitiin ryhtyä tuottamaan erikoismerkkejä. Posenin väliaikaispainamia Saksan Germania merkeille. Sarja ilmestyi ensin hammastamattomana ja sitten usealla eri hammasteella ja painopaperilla. Vuoden 1920 uudet käyttömerkit, sarjan pienen ja suurin arvo. Pieninkin julkaistu merkki oli jo yhden markan arvolla. Vuoden 1919 käyttösarjan merkit Puolan markan mukaisina. Molempia löytyy myös Puolan alkuajalta. sarja Punaisen ristin hyväksi ja 15.6
Tätä kautta alueet liittyvät sekä Puolan että Saksan filateliaan, mutta saksalainen Michel listaa nämä kuitenkin Saksan alle. Puola vuoden 1920 lopussa Loppuun vielä lyhyt tiivistetty katsaus Puolan valtiolliseen tilanteeseen vuoden 1920 lopussa. Merkit ovat yllättävästi arvokkaita ja myös helppoja väärentää. Alueita olivat Itä-Preussin eteläosassa ollut Allenstein sekä Mariewerde. Istanbul). Näillä suoritettiin kansanäänestys, kumpaan valtioon alue haluaa kuulua. Yhtenäisen Puolan aikana markka merkkejä ilmestyi lisää, mutta nyt sinisinä. Toiminta oli perua Itävallan ja Venäjän vastaavasta toiminnasta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tämän jälkeen Puola eteni likimain aiemmalle rintamalinjalle ja aselepo solmittiin lokakuussa. Aitoutus on näillä välttämätön, sillä lähes kaikki liikenteessä olevat merkit ovat väärenteitä. Odessan ja Levantin julkaisut Puola oli poliittisesti varsin toimelias 1918-1920 välillä. Aitojen hinta on 1000 -20 000 € kappaleelta Teksti ja kohteet: Jukka Sarkki jukka.sarkki@sarkki.net. Vasemmalla käytössä ollut ja oikealla käyttämättä jäänyt lisäpainama. Ero löytyy vasemman puoleisen tähden asennosta. Vuonna 1921 ilmestyi toinen sarja vinolla lisäpainamalla ja erilaisilla kirjasimilla, mutta tätä ei koskaan käytetty postitukseen. Toinen erikoisuus ovat Levant-lisäpainetut merkit. Vain arvoissa 1-50 fenigowia löytyy molempia tyyppejä. Alueet äänestivät 90 % liittymisestä Saksaan, joten näitä ei tässä yhteydessä käsitellä sen enempää. 28 1/2023 Suomen Postimerkkilehti kaistiin sarjat sekä korona että markka alueille. Lopullinen rauhansopimus tehtiin seuraavana vuonna. Korunan poistuttua uudet merkit painettiin sinisellä, näistä kuvassa 200 fenigowia joka oli ainoa uusi arvo. Osana tätä perustettiin myös ulkomaan edustukset. Muut pitää tunnistaa painopaperin perusteella. Kansanäänestysalueet Alussa mainitsin näistä. Arvomerkintä oli kuitenkin vain numeroina, lisäksi ei käytetty markkaa tai koronaa, vaan näiden sadasosia. Näistä Odessassa toiminut konsuli järjesti 1919 kenraali Denikinin hallinnon aikana postipalvelun Puolan merkeillä. Neuvostohallinto aloitti vastahyökkäyksen länteen kesäkuussa 1920 ja joukot etenivät aivan Varsovan lähellä, jossa Puolalaiset löivät ne elokuussa. Tuloksena oli, että Puolan itäosissa oli runsaasti ei puolalaista väestöä, koska osia Ukrainasta ja Valko-Venäjästä jäi Puolan haltuun. Nämä oli tarkoitetKaksi virkamerkkiä, vasemmalla ensimmäisestä sarjasta ja oikealla myöhemmästä sarjasta. Filatelia tulee mukaan siinä, että merkit käsileimattiin ODESA lisäpainamalla. Tätä ennen käytettiin normaaleja Puolan merkkejä. Tätä sarjaa on kuitenkin enemmän liikenteessä ja sarja on ensimmäistä huomattavasti edullisempi. Eroa oli siis vain väri, korona merkit olivat sinisiä ja markkamerkit oransseja. Levantin merkit molemmista lisäpainamamalleista. Kaksi ensimmäistä koronavyöhykkeen merkkejä, kaksi seuraavaa Puolan markka-alueelta, erona näissä merkin väri. Vuonna 1919 ilmestyi ensimmäinen sarja, 12 merkkiä. Odessan konsulipostin merkkejä ja näillä käytetty lisäpainama. Lisäpainama on vaakasuora LEVANT Puolan vuoden 1919 markka arvoiselle käyttösarjalle. Puolalaiset olivat valloittaneet 1919 jälkeen alueita idässä aina Kiovaan asti. Valikoima lunastusmerkkejä. Tämän toiminta loppui 31.1.1920. Allenstein julkaisi 29 päälajia ja Mariewerde 43. Pohjamerkkeinä olivat vuoden 1919 käyttösarjat, eli variaatioita on löydettävissä näiden mukaisesti. Näitä kiistanalaisia ja myös filateelisia raja-alueita on myös Ylä-Sleesia Saksan rajalla ja Itä-Sleesia Tsekkosovakian rajalla. tu konsulien käyttöön Turkin alueella. Posti toimi ainakin Konstantipolissa ( nyk. Ongelmana on nyt vain se, että merkeissä ei edelleenkään lue rahayksikköä ja malli sekä väri on sama kuin koronamerkeillä. Ainoa uusi arvo oli 200 fenikowia, loput arvot tunnistaa vain paksummasta painopaperista. Molempia varten julkaistiin vuonna 1920 omia merkkejä kansainäänestyshallinnon toimesta. Näistä enemmän seuraavassa numerossa, sillä ne menevät osin vuoden 1921 puolelle
Tästä mallista saa jo kohtuudella täyden 8 kehyksen kokoelman, jos näin haluaa. Alussa kaksi punaisen ristin merkkiä. Korona merkkien käypyys päättyi 1.2.1920 ja käyttöön tulivat nyt vain markka-fenigow merkit. Pieninkin julkaistu merkki oli jo yhden markan arvolla. Kun Puolassa oli kuitenkin vielä kaksi eri rahaa, Puolan markka entisellä Venäjän/Saksan alueella ja Itävallan/Unkarin raha entisellä Itävallan alueella, jouduttiin merkit julkaisemaan molempia alueita varten erikseen. Seuraavat merkit tulivat sitten vuoden 1921 puolella ja kuuluvatkin sitten jo ihan eri tarinaan. Vuoden 1920 aikana julkaistiin aiemman mallin pienikokoisesta kotkamerkistä arvot 1, 2, 3 ,4, 5 ja 8 mk. Samassa yhteydessä edellä mainittu Puolan markka otettiin valuutaksi itsenäiseen Puolaan. Erona näillä on keskuskuvio, jossa on pientä eroa. Itävallan alueella kiersivät myös käytännön syistä vielä aiemmat Itävallan setelit. Käytännössä riitti Saksan antautumisen jälkeen marraskuussa 1918 ilmoitus vallan siirtymisestä uudelle Puolan hallitukselle 11.11. Kun vuoden 1919 sarja alkoi 5 fenigowista, ei näitä enää tuolloin tarvittu. Raha oli kuitenkin tarkoitettu vain Venäjältä vallatun Puolan alueen käyttöön, jolloin Saksan ja Itävallan rahat säilyivät käytössä näiden alueilla. Myös painopapereita on useita sekä vielä laaja värisävyjen kirjo edellisten päälle. Kaksi sarjaa ilmestyivät 5.12. Puutetta oli 5 ja 10 pfenningin merkeistä, joten varastossa olleita Germania merkkejä lisäpainettiin arvolla ja tekstillä Poczta Polska. Vuoden 1919 uudet käyttösarjat Helmikuussa postihallintoa saatiin vakinaisempaan muotoon ja niin myös postimerkkijulkaisuja. Tunnetuin on jälkimmäinen sarja, jossa iso 5 ja 10 merkin keskellä. Michel ilmoittaa tyynesti hammasteeksi Korona merkeille 10-11 ja Markka merkeillä 911,5. Vuoden 1919 käyttösarjan merkit Itävallan rahan mukaisina. Itävallan hallussa olleen Lublinin kenraalikuvernementti julkaisut olivat lisäpainamia Itävallan kenttäpostimerkeille. Posenin väliaikaispainamia Saksan Germania merkeille. Ensimmäisiä juhlamerkkejä, joita ilmestyi vain Puolan Markan käyttöalueella. Nämä julkaistiin siis hallinnollisen Varsovan kenraalikuvernementin toimesta. Malli oli sama, mutta ero syntyy rahayksiköissä, Venäjän/ Saksan alueella oli Puolan markka ja sen sadasosa Fenigow ja Itävallan alueella Korona ja sen sadasosa halerzy. Molempia löytyy myös Puolan alkuajalta. Jälkimmäisestä löytyy enää vain 11,5 hammaste. Ensimmäinen sarja on hammastamaton, mutta toinen jo hammastettu. Edellä tuli mainittua Saksan Posenin provinssi. Merkeissä Ignacy Paderewski ja presidentti Pilsudski. Ydinalueet olivat pitkälle puolalaisten asuttamia ja he hoitivat myös paikallishallintoa. Ensimmäisen sarjan osalta Michel ilmoittaa hammasteeksi 10 – 11.5 eli useaa eri hammastetta löytyy tästäkin julkaisusta. Alkuun kyse oli kyllä vain Venäjän ja Itävallan Puolasta. Täällä loppuvuodesta 1919 tehtailtiin kaksi lisäpainamasarjaa Saksan Germania merkeille. ja 19.12.1918 ja kolmas 21.12.1918. Puolan synty 1918 Tämä tapahtui varsin rauhanomaisesti, alkuun. Viimeinen merkki Galitsian vuoden 1919 julkaisusta. Painotyö ei ole kovin kummoista, mutta näiden merkittävin ominaisuus on hirvittävä varianttien määrä. Rahaa ylläpiti tätä varten perustettu puolalainen pankki. Parlamentin avajaisiin. Varsovan merkit olivat ilmestymättömiä Varsovan kaupunkipostin merkkejä. Nämä ilmestyivät molemmat vain markka vyöhykkeellä. Elikä kaikki hammasteet tältä väliltä ja luonnollisesti niiden sekakäytöt ovat tämän sarjan keräilyn haasteita. Lunastusmerkkien osalta pää aukaistiin Krakovassa, jossa lisäpainettiin Itävallan lunastusmerkkejä Poczta Polska lisäpainammalla. Esimerkit ensimmäisistä julkaisuista, ylärivi Varsovan julkaisuja, keskirivi Lublinin ja alarivi Galitsian/Sleesian julkaisuja. Näitä löytyy usealla hammasteella ja ilman sekä myös parilla eri paperilla. Vuoden 1920 uudet käyttömerkit, sarjan pienen ja suurin arvo. Toinen Itävallan entinen alue Galitsia ja Sleesia sai ensimmäiset omat merkkinsä ulos vasta 17.1.1919 lisäpainamalla hallussa olleita Itävallan postimerkkejä. Lisäpainama tehtiin 5 ja 10 fenigowin arvoille Yhtenäismerkit käyttöön 1920. Yhden korunan merkissä reijite. Myös muilla alueilla oli tällöin herätty. Virkamerkkejä ilmestyi kaksi sarjaa. Näitä ilmestyikin jo 3.5. Näistä jul. paperit ja hammasteet kuten Koruna sarjassa eli eroja löytyy enemmän kuin riittävästi. Loppuvuosi 1919 Kun postimerkkien perustarve oli edellä saatu hallintaan, voitiin ryhtyä tuottamaan erikoismerkkejä. Ensimmäinen 1.2.1920 ja hivenen tästä poikkeava 20.11.1920. Ensimmäiset normaalit lunastusmerkit tulivat ulos lokakuussa 1919. Vuoden 1919 käyttösarjan merkit Puolan markan mukaisina. Virkaja lunastusmerkit mukana jo heti alusta Suomessa ei otsikon merkkejä ole koskaan julkaistu, mutta mannermaisessa filateliassa nämä ovat huomattavan yleisiä. Puolan ensimmäiset julkaisut 1918 Itsenäisyysajan ensimmäinen julkaisu oli Varsovan kaupunkipostin ilmestymättömille merkeille tehty lisäpainama, joka saatiin myyntiin jo 17.11.1918. Kolme aluetta ja kullakin omat merkit kahdella eri valuutalla. Sarjat ovat kaikille vanhemmille kerääjille tuttuja jo postimerkkipakkauksista, sillä ne olivat varsin yleisiä. Joulukuussa 1918 Saksan puolalaisalueilla tapahtui kansannousu ja lähes koko Saksan Posenin provinssi joutui Puolan haltuun tammikuun alkuun mennessä. Vanha käyttösarja pysyi malliltaan käytössä, mutta alkanut inflaatio aiheutti sen, ettei enää julkaistu 1 markkaa pienempiä merkkejä. Edellisestä näkee jo, ettei ole kovin yksinkertainen Puolan filatelian alkukaan. Venäjän ruplia, Saksan markkoja, Itävallan kruunuja ja Saksan itäruplia. Lisää oli kuitenkin vielä tulossa pienen selkiintymisvaiheen jälkeen. Näissä rahayksikkönä siis Puolan markka. Sarja on huomattavan kallis ja enemmän spekulatiivinenkin. sarja Punaisen ristin hyväksi ja 15.6. Nämä ovat sen verran arvokkaita, että ovat yleensä huutokaupoissa yksittäiskohteina, joskin aitoutus on välttämätön näille. Loput parlamentin (sejmin) avajaisten kunniaksi julkaistusta sarjasta. Tämä siirrettiin Versaillesin rauhassa 28.6.1919 osaksi Puolaa. Lublin lisäpainoi Itävallan kenttäpostin merkkejä ja Galitsia/Sleesia varsinaisen Itävallan merkkejä. Rajoja oli silti vielä avoinna, mutta näihin Puolan ja Saksan sekä Tsekkoslovakian välisiin kansanäänestysalueisiin palataan omassa luvussaan. Vuonna 1916 otettiin 9.12. 1918. Seuraavat julkaisut tulivat ulos joulukuussa, jolloin Saksan edellä mainittuja miehitysmerkkejä lisäpainettiin Poczta Polska teksteillä. Sarja ilmestyi ensin hammastamattomana ja sitten usealla eri hammasteella ja painopaperilla. käyttöön uusi raha, Puolan markka, joka jakaantui sataan fenigowiin. 26 27 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Vähän valuutoista Maailmansodan aikana Puolassa oli alkuun käytössä neljää eri valuuttaa. Nämä edullisemasta sarjasta ja vaikuttavat vähintään suosioleimatuilla Posenissa. Puolan markka oli arvoltaan vastaava kuin Saksan markka. Näissä rahyksikkönä edelleen aiempi Itävallan kruunu/korona
2022 lähetetyn kirjeen postimaksu oli oikein laskettu. Taksat ovat sidottu hryvnan arvoon versus US $. 29 Ukrainan postitaksamestari: Tuomas Juvonen Ukrainan Postin nettisivuilta: ”Maksu suoritetaan Ukrainan kansallisessa valuutassa. Vieressä kolme kirjettä Tuomaksen kokoelmasta ja miten niiden postitaksa on laskettu. Kun valuuttakurssi muuttuu, merkistä maksettava summa muuttuu eikä tarvita esim. Sen todisti Tuomas Juvonen pitämällä 7.11. Ihan helpolla Ukrainan Postin virkailija ei todellakaan pääse. Suomen Filatelistiseuran kerhoillassa 15 min esitelmän aiheesta. 2022 hryvnoissa. Kuvat: Tuomas Juvosen esityksestä 7.11.2022 Ukrainan merkeissä ei ole painettuna taksaa rahassa kuten meillä, vaan merkeissä on kirjain osoittamassa sen arvoa. Taksat ovat US$ ja ne maksetaan Ukrainan valuutassa päivän kurssin mukaan. Vasemmalla merkkien arvot 11.6. hryvnissa 11.6.2022 merkki merkki kpl arvo yht.. Ukrainan postitaksamestari: Tuomas Juvonen SP-lehdessä 5/2022 kysyimme miten Nikkasen Jannen Ukrainasta 2.2. Maksun suuruus määräytyy soveltamalla hryvnan valuuttakurssia, joka on vahvistettu Ukrainan keskuspankkipalvelun tarjoamispäivänä. päällepainatuksia
Tässä nähdään, kuinka erilaisia kuviot ovat olleet ja voidaan todeta, että näiden koukeroiden piirtäjät eivät tienneet, mitä kuvion olisi pitänyt kuvata.. Erikoista tässä on se, että meandereiden merkitys oli ilmeisesti noin kaksi ja puoli vuosisataa hukassa, vaikka niitä piirrettiin kuorille pari vuosisataa 1600-luvun lopulta 1800-luvun lopulle: niiden merkitystä ei tunnettu vielä lähes sataan vuoteen sen jälkeenkään, kun niiden käyttö oli lakannut. Nykyisin tiedetään, miten ne ovat syntyneet ja kehittyneet, oikeammin hämärtyneet alkuperäisestä merkityksestään. 30 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Ruotsin ja Suomen postihistoriassa kihlakunnanpostin kirjeissä tavataan erikoisia koukeroita, joita kutsutaan meandereiksi. Varhaisin kruunukuvio kihlakunnanpostin kirjeillä lienee vuodelta 1682, mutta ilmeisesti jo muutama vuosikymmen myöhemmin niiden merkitys oli hämärtynyt kirjeitä kirjoittavilta virkamiehiltä ja heidän kirjureiltaan. Mutta mielestäni numerot osoittavat vain lähettäjän virallista asemaa ja toimivaltaa. 24), ja alla on lisäksi kolme uutta esimerkkiä. Niinpä ne saivat mielikuvituksellisia muotoja, kuten kuvista nähdään, vaikka osa niistä muistutti vielä 1800-luvullakin jossain määrin alkuperäisiä kuviota. Toistaiseksi ei ole voitu selvittää tarkasti, mitä näiden kuvioiden on tarkoitus edustaa. Nimitys johtuu Vähän-Aasian lounaisrannikolla, Turkissa sijaitsevasta Maiandras-nimisestä joesta, jonka mutkikas juoksu muistuttaa meander-kuvioiden tyyliä. Erilaisia meander-kuvioita Atte Moilasen esifilateelisia kohteita käsittelevästä artikkelisarjasta Filatelistissa, tämä numerosta 5/2021. Hallussani on 35 tällaista sulkakirjettä, joista vanhin on päivätty 12.6.1789 ja viimeisin 7.2.1844. Hän ryhtyi järjestelmällisesti tutkimaan arkistoissa olevia vanhoja kirkkokuulutuksia, joissa näitä kuvioita pääasiallisesti esiintyi. Mitä tulee meander-mallisten silmukoiden välisiin numeroihin 1 ja 3, jotkut tutkijat uskovat, että ne, ja erityisesti jälkimmäinen, viittaavat kiireellisyyteen. Samantapaisen tutkimuksen suoritti myös ruotsalainen insinööri Franz OberKuinka meander-kuviot selvisivät . Tämä joki on myös antanut nimensä taideteollisuudessa käytetylle koristukselle, niin sanotulle meander-nauhalle. Tamperelainen Kustaa Lakanen kirjoitti FINLANDIA 1956 -näyttelyluettelossa: ”… Kokoelmassani on noin 40 erilaista musteella tehtyä merkintää, meanderkuvioita, joista vanhin on päivätty 10.8.1695 ja viimeisin 23.4.1840. Kunnia meander-kuvioiden merkityksen ratkaisusta lankeaa suomalaiselle filatelistille, maisteri Kustaa Lakaselle. Kun kihlakunnanposti lakkautettiin, ei kukaan juuri kiinnittänyt huomiota näihin omituisiin kiemuroihin – Ruotsissa niitä kutsutaankin kiemuroiksi, slingorn. Mutta näissä kirjeissä on myös meander-kuvio sekä huomautus kiireellisyydestä. On kuitenkin mielestäni väärin tehdä johtopäätös, että niiden yksinomaisena tehtävänsä olisi ilmaista lähetyksen kiireellisyyttä ja tärkeyttä, sillä kun kirjeen kiireellisyyttä halutaan korostaa, se tehdään hyvin usein toisella tavalla: joko on erillinen huomautus esimerkiksi Befordras genom dag och natt från man till man (Lähetettävä päivällä ja yöllä mieheltä miehelle) tai kirjeeseen sinettivahalla liitetyllä höyhenellä, joita voi olla 1–3. Tutkimustensa tulokset Lakanen julkaisi FINLANDIA-56-näyttelyn luettelossa. Myöhäisin meander-kuvio Suomessa kihlakunnan kirjeellä lienee vuodelta 1871, voi toki olla jonkin verran myöhäisempiäkin, sillä kihlakunnanposti lakkasi Suomessa 1883, ja lopulta Lapissa lokakuussa 1888. (Erik) Wahlström on näyttänyt kolme kuvaa näistä edellä mainitun artikkelinsa yhteydessä (HFF Jubileumsskrift 1953 s. Tämän Ruotsin vallan aikainen tapa merkitä kihlakunnanpostin lähetykset jäi käytäntöön vielä osin Venäjän vallan ajaksikin, vaikka 1700ja 1800-luvulla niitä kirjoittavat eivät varmaankaan tienneet, mitä kuvio tarkoitti. Itse meanderkuvio on kruunun postileima = avattu kruunukuva, joka on esitetty paperilla.” Löytöretki meandereihin Suomessa noita kuvioita nimitetään meander-kuvioiksi
Hän teki yhteistyötä Lakasen kanssa, mutta hänen oma tutkimuksensa myöhästyi kahdesta edellä mainitusta, kun hän yritti saada valaistusta merkintöihin kirkonmiehiltä aina suurta Turun kirkollista kokousta (1953?) myöten – turhaan –, ja sitten tulivat vastaan vuosien 1955 ja 1956 näyttelyt, joihin valmistautuminen vei kaiken ajan. Samalla tavalla Lakanen piti kaikenYksi vanhimpia tunnettuja meander-kuvioisista kihlakunnanpostin kirjeistä Pudasjärven kirkkoherralle vuodelta 1692: kolme koristeellista kruunua näkyy siinä selkeinä. Seppänen kertoo artikkelissaan: ”Obermüller sanoo, että asian selvittämiseksi hän päätti hankkia käsiinsä näillä koukeroilla varustettuja mahdollisimman vanhoja kirjeitä, ja että lopultakin hänen onnistui saada käsiinsä kirje, joka oli lähetetty 9.7.1686, ja jolle on piirretty kolme erillistä kruunun kuvaa. Erilaisia mustekynämerkintöjä tavataan meillä postissa käytettynä, kuten varhaisfilateelisten kohteiden yhteydessä mainittiin, jo ennen 1700.” Näin Lakanen pitää meander-kuvioita postileimoina, mutta se on virheellinen tulkinta. Tässä tarkoituksessa annettiin vuonna 1683 asetus ja se määräsi käytäviksi rajat kylien metsämaiden ympäri, minkä ohessa julistettiin sen ulkopuolelle jäävä maa kruunulle kuuluvaksi. Ryhdyin jälleen tutkimuksiin. Täältä Pohjanmaalta on löydetty useita kymmeniä kivipyykkejä, pitäjien rajoilta, sammaltuneina, ja niihin hakattu samanlaisia kuvioita, joukossa joku aivan selvä kruunu, minkä osoitukseksi liitän tähän valokuvan piirroksesta paikan päällä. Näin asia oli ratkennut, mutta siihen saatiin vielä yllättävä vahvistus, kuten Seppänen kertoo: ”Mutta nyt tulee merkillinen sattuma. Kun seuraavassa puhutaan leimoista tarkoitetaan niillä käsitteellisesti lähinnä tällaisia. Tosin nämä käsin tehdyt merkinnät ovat tietyssä mielessä yhtenäinen tapa kertoa, että lähetys on kruunueli kihlakunnanpostin virkakirjeitä, vaikka niiden tekijät eivät tienneetkään, mitä merkinnät kuvasivat. Pudasjärven seurakunnan arkisto IIEf:1, Kansallisarkisto, Oulun maakunta-arkisto.. 31 müller, ja hänkin tuli samaan tulokseen kuin Lakanen, joten Lakasen esittämä teoria sai vahvistuksen. Jos pidetään jatkuvasti kiinni siitä, mitä leimasta sivulla 11 on esitetty, kelpaa sellaiseksi kaikkinaiset musteynnä muut kynämerkinnät ja tietysti leimasimilla tehdyt painanteet. Nämä leimat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: arvoleimat ja muut leimat.” … ”Tunnusomaista esifilateelisen kauden postille on, että niissä esiintyy leimoja. Näistäkään ei puhuta mitään missään asiakirjoissa eikä kukaan tiedä niistä mitään. Tähän on siis hakattu vuosiluku 1760.” … ”Mitä nämä kivipyykit merkitsevät. Juuri tälle rajalle ilmeisesti pystytettiin nuo pyykit kruunukuvioineen.” Lauri Seppänen kirjoitti myös: ”Ruotsalaiset olivat sitä mieltä, että nämä merkinnät tarkoittavat pikakirjeitä. Tosin Lakasen leimamääritelmän mukaan ne ovat sellaisia, mutta ei nykykäsityksen mukaan. Olisipa pikakirjeitä todellakin paljon!” … ”Esiintyi sellainenkin mielipide, että koukerot tarkoittaisivat lähettäjän tai vastaanottajan virka-arvoa. Tällainen yksityinen leima edellyttää useiden samankaltaisten tapausten olemassaolon, vaikkei niitä jonakin määrättynä hetkenä ole näkyvissä. … Silloin selvisi, että kuningas Kustaa Vaasa ryhtyi aikanaan toimenpiteisiin, että talolliset eivät saisi maata hallintaansa enempää kuin todella voivat käyttää hyväkseen. Talollisten oikeutta oli siis rajoitettava. Tutkimuksissani olin kuitenkin päässyt jo niin pitkälle, että saatoin heille heti vastata, että siihen en usko. Kolmas samanaikainen näiden kuvioiden tutkija oli huomattava oululainen filatelisti, varatuomari Lauri Seppänen. Olisipa se omituinen merkintä virka-arvosta! Kuinka voisi tulkita virka-arvon näiden nojalla?” Lakasen virheet Kustaa Lakanen määrittelee käsikirjaluonnoksessaan leimoiksi varsin laajan osan erilaisia lähetysten merkintöjä: ”Analogisesti tällä perusteella lepää leimakäsite, joka sisältää samoja kuvioita piirrettyjä, painettuja (lyötyjä) tai kirjoitettuja merkkejä, merkintöjä tai huomautuksia. Toisena näkökohtana näihin toimenpiteisiin ryhtymiseksi oli se, että näihin aikoihin oli tullut yleiseksi sysien poltto ja sen vuoksi oli pelättävissä metsien haaskaus. Saamani tiedon mukaan ovat herrat kansallismuseossammekin ymmällään näistä. Samanaikaisesti oli maisteri Lakanen keksinyt Oulun maakunta-arkistossa vastaavanlaisen kirjeen, jonka hänen pyynnöstään kävin maakunta-arkistossa valokuvauttamassa, se nähdään kuvassa. Seppäsen artikkeli julkaistiin Philatelia Fennican numerossa 1/1958. Obermüllerin tutkimustulos julkaistiin Svensk Filatelistisk Tidskriftin numerossa 5/1957. Sen vuoksi ryhtyi kuningas erämaiden järjestämiseen ja niiden valtaamiseen kruunulle
Tämän teorian rinnalla esitettiin myös ajatus, että merkit ja ’numerot’, joita joissakin niistä on runsaasti, osoittavat lepopaikkojen tai hevosasemien välisiä etäisyyksiä. Obermüllerin esitys meandereista oli alustus Stockholms Filatelistföreningin kokouksessa huhtikuussa 1957. Kuulutus Haukiputaan kirkkoon 1.9.1786 on Werner Filmerin kokoelmasta. Numero 1 on käsitykseni mukaan yksi kruunu, jollainen on Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunassa ja yhden kruunun merkitseminen virkakirjeelle olisi samaa kuin, että kirje oli lähtöisin virkamieheltä Suomessa. Jos näin olisi, olisi kirjureiden tietysti pitänyt tehdä erilaisia merkkejä kuorille, kun ne kulkivat eri suuntiin. Toinen saman ajan kuulutus on varsin samanlainen ja senkin ”koristeet” vaikuttavat kolmosilta – ja miksipä ei. Lakanen piti erilaisia kuvioihin liittyviä koristeita, sattumanvaraisia merkintöjä – numeroita tai sellaisiksi tulkittuja tai erilaisia viivoja – säännöllisinä ja omia viestejä sisältävinä merkkeinä. Tässäkin itse kuulutus on suomeksi, vaikka osoite onkin ruotsiksi.. Kuvan ylempi on Iin nimismies Hans Magnus Boij’n kuulutus tammikuulta 1792 Alakiimingin kirkolle, sen kuljetusohjeeksi on merkitty ”Kuljetetahan illman wiiwytystä Posti Taloilda”. Lakanen osoitti vääriksi myös monia esitettyjä ajatuksia näistä meander-kuvioista tai niiden osista, tosin tehden itse vastaavia virheita. Mutta on käynyt ilmi, että sama kirjuri teki käytännössä aina samanlaisia kiemuroita ja ’merkintöjä’.” Lakanen erehtyi luulemaan meander-kuvioissa olevia ”koristeita” numeroiksi ja tulkitsi sen vuoksi ne virheellisesti. 32 1/2023 Suomen Postimerkkilehti laisia muitakin mustemerkintöjä esifilateelisilla ja yhä vielä filateelisenakin aikana leimoina, kuten käsin tehtyjä merkintöjä franco, Porto, Lösen, Angeläget, Via Grisslehamn, Via Torneå ja per Dampfer nach Hamburg ja niin edelleen. Lakanen kirjoitti: ”Useat aikaisemmat tutkijat ovat selittäneet, että meander-kuvioiden numerot osoittavat kuljetuksen kiireellisyyttä. Hän sanoo esimerkiksi: ”Lisämerkinnöistä numero 3 = Ruotsin vaakunan kolme kruunua. Näin esimerkiksi E. Lakasen toinen virhe koskee sitä, mitä hän sanoo meandermallisten silmukoiden välisistä numeroista 1 ja 3, ”jotkut tutkijat uskovat, että ne, ja erityisesti jälkimmäinen, viittaavat kiireellisyyteen. Meander-viiva taasen merkitsee kruununeli kihlakunnanpostia yleensä.” Kustaa Lakasen kunniaksi on sanottava, että hän kävi läpi yli tuhat kirjettä kopioiden niistä tiedot. Ja Lauri Seppänen jäi sitten kisassa kolmanneksi erilaisten viivästysten takia, ja siksi, etteivät tuon ajan kirkonmiehetkään tienneet, mitä nuo merkinnät olivat. Se esiintyy useissa eri asennoissa. Obermüller saattoi saada vahvistuksen omille tutkimuksilleen FINLANDIA-56-näyttelyn näyttelyluettelon Lakasen artikkelista. Wahström HFF:s Jubiliumskrift sivun 24 mukaan.” Obermüllerin työ Ruotsalainen Franz Obermüller tutki asiaa samaan aikaan ja samalla tavalla, siis meni historiassa taaksepäin etsien yhä vanhempia kirjeitä, missä hänkin lopulta löysi ”ensimmäisen”, siis sen, mistä kaikki oli lähtöisin, vaikka sitähän emme tiedä. Varsinkin numerosta 3 on väitetty, että se olisi merkkinä pikakirjeestä. Mutta mielestäni numerot osoittavat vain lähettäjän virallista asemaa ja toimivaltaa.” Lakanen ryhtyi luokittelemaan erilaisia meander-kuvioita ottamatta huomioon, että niille ei ollut määritelty mitään muotoa, vaan ne olivat kopioitu varhaisemmista merkinnöistä, jolloin helposti virheet toistuvat ja kertaantuvat. Numero 2 saattaa olla vain ”väärässä” asennossa huonosti kirjoitettu 3. Kohteen omistaja Jouni Takalon mukaan kaikki kuulutukset Iin nimismiespiiristä 1700-luvun lopulta ovat sen aikaista suomen kieltä, vaikka etelämpänä Suomea kuulutukset olivat ruotsinkielisiä vielä pitkään 1800-luvullakin. Höyhen oli nopeuden symboli – kirje lensi eteenpäin. … kruunupostin kirjeiden sinetissä oli höyhenet, jolloin kirje piti kuljettaa kiireellisesti. Tuosta alustuksesta Obermüller julkaisi sitten artikkelin SFT:n numerossa 5/1957. Sehän voi olla tavallisessa pystyasennossa 3, sakarat alaspäin tai ylöspäin sekä vinoasennossa. Hän tutki niitä muun muassa kirkkojen arkistoissa: hän ensimmäisenä keksi meander-kuvioiden merkityksen. Siinä hän kokoaa yhteen ajatuksia, joita kiemuroista on vuosien mittaan esitetty: ”usein on kuultu mielipide, että kiemurat symboloisivat höyhentä
Hänen mukaansa 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun kihlakunnanposti on erityisen harvinainen varhaispostin tyyppi ja rinnastettavissa harvinaisuudeltaan 1500-luvun kuriiripostiin. Mutta jo nyt – kun katsoo tätä yksinkertaistettua kiemuraa – saa näkee selvästi, että se on kaavamainen piirros kruunusta. Moilanen on laajassa katsauksessaan löytänyt vain kuusi kihlakunnanpostin kirjettä 1600-luvulta ja vain kolme 1700-luvun alkuvuosilta. Kuvat ovat varsin surkeita, mutta sen ajan lehtikuvat olivat heikkoja.. 33 Tai: ”Myös muita teorioita esitettiin. Ja aivan totta, Atte Moilanen kirjoittaa (Filatelisti 5/2021), että ”Varhaisin tunnettu kuriirikirjeemme on vuodelta 1558 ja varhaisin yleinen posti 1640-luvun alusta. Pian näin, kuinka osa 1800-luvun alun oudosta runsaasta krumeluurikuviosta tuntui yhä yksinkertaisemmalta vanhemmissa kirjeissä ja lopulta muuttui melko standardoituun muotoon, joka vakiintui enemmän ja enemmän mitä varhaisempia kuoria pystyin löytämään. Taas piti mennä yhä kauemmas historiaan ja kaivaa yhä vanhempia kirjeitä esiin, josko sieltä löytyisi todistus teorialle. Obermüller kirjoittaa: ”Vastaanottajat olivat jatkuvasti jonkinlaisia valtion virkamiehiä. Ratkaisevan todisteen sain vihdoin käsiini tärkeimmästä kaikista kirjeistäni vuodelta 1686, jossa selkeästi ja niin, ettei kukaan voi sitä ymmärtää väärin, on kolme kruunua ja merkintä: "Delta genom Natt och Dag” eli yötä ja päivää Franz Obermüllerin artikkelin kuvitusta SFT-lehdestä: kolme kruunua kirjeessä vuodelta 1686 ja vain yksi kruunu kirjeessä 1690-luvulta. Työhypoteesini oli, että jos mennään ajassa tarpeeksi kauas taaksepäin, täytyy varmasti lopulta törmätä kiemurakirjeisiin, joissa on sellainen kuvio, jonka kuka tahansa voi tulkita.” Obermülleria lähestyi myös Edvard Lindström, joka toi hänelle tietoa The Americen Philatelist -lehden numeroissa 6 ja 7 vuonna 1956 julkaistuista teorioista, että kiemurat olisivat lähinnä Italiassa käytettyjen kiirehtimistä tarkoittavien sanojen Cito tai Citissimo C-kirjaimen muunnoksia. 1600-luvulta ne ovat harvinaisuuksia. Todellisen merkityksen löytäminen tälle ei kuitenkaan näyttänyt mahdolliselta. Nämä esittivät, että kiemurat olisivat kirjoittajien allekirjoituksia. … Pian tajusin, että salaisuuden saattamiseksi raiteilleen tarvittiin aikaisempia kirjeitä. 7, no. Kaikille näille hypoteeseille on ominaista, että niitä ei koskaan voitu todistaa.” ”Ensimmäiset kymmenen vuotta, jolloin olin tekemisissä esifilateelisten kirjeiden kanssa, minulla oli niitä vain muutama 1800-luvulta, mutta ei yhtään 1700-luvulta. Muoto, jossa on suurelta osin tunnusomaista aaltoviiva, ja siinä kolme ”laaksoa” ja aina viiva koko aaltolinjan läpi. Jaakko Kemppainen mainitsee 27.11.1682 päivätyn, Oulun lääninarkistosta löytyneen kirjeen vanhimmaksi tunnetuksi kihlakunnanpostin kirjeeksi.” (The Finnish Philatelist, vol. Se on piirretty Hans Excellens Greve Wachtmeisterille osoitetulle kirjeelle. 4, 2002; s. Eri "numerot" tarkoittaisivat kirjureiden arvoa, kenties lähettäjän tai vastaanottajan arvoa tai myös haluttua nopeutta, jolla kirje kuljetettaisiin. Suomen kihlakunnanpostin kirjeiden esiintyminen alkaa verraten myöhään siihen nähden, että postimuoto kuitenkin vakiintui jo 1600-luvun puolivälin paikkeilla. 1800-luvun kirjeissä kiemurat olivat niin eri näköisiä, ettei alkuperäisestä kuviosta voitu vetää johtopäätöksiä. … . Yksityishenkilöt eivät käytännössä koskaan esiinny vastaanottajina, mutta toisaalta muun muassa kirkon kuulutukset ovat hyvin usein kirjeillä, joissa on kiemuroita. Jokainen kirjuri löysi sieltä vapaan kentän ilmaista persoonallisuuttaan. On monia merkkejä siitä, että ajan myötä kiemuroiden alkuperäinen merkitys on kadonnut ja että ne kirjoittaneet kirjoittajat eivät enää tienneet, mitä ne todellisuudessa symboloivat. Obermüller kirjoittaa: ”Aloin etsiä kiemuroita 1700-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Tämä erittäin yksinkertaistettu kiemura osoittaa yksiselitteisesti, että se on kolmasosa tyypillisestä 1700-luvun alun kiemurasta. 10). Ei ollut kahta kirjuria, jotka tekivät ne samalla tavalla, varsinkaan 1800-luvulla. Kiemurat eivät muistuttaneet sanaa cito tai citissimo eivätkä minkään höyhenen kuvaa.” ”Lopulta sain käsiini kirjeen 1690-luvulta. Mutta kirjeiden merkinnäöt eivät vahvistaneet tätä teoriaa. Kuultuani, että Suomessakin esifilateelisilla kirjeillä esiintyy kiemuroita, keskityin tällaisten hankkimiseen sekä vanhemman materiaalin hankkimiseen. Höyhenillä varustetuissa kirjeissä on yleensä myös kiemura, mutta kiemurakirjeissä ei tarvitse olla höyhentä ollenkaan
Kiemuralla sen sijaan ei ole pikakirjeen merkitystä. 34 1/2023 Suomen Postimerkkilehti ja "lähti täältä 9. Jos kirje oli kiireellinen, siihen lisättiin höyhen tai huomautus halutusta kuljetusnopeudesta, kuten "Fort-Fort" tai "kuljetettava äärimmäisen kiireellisesti edesvastuun uhalla" tai muu vastaava sanamuoto.” Löydöistään Obermüller kokosi erilaisten meander-kuvioiden kuvakoosteen, tässä sen korvaa kuva 1, Atte Moilasen koostama kuva. Mielestäni hyvä esimerkki kruunukirjeiden kiemuroiden kehityksestä on oheisissa kuvissa, joissa nähdään Korsholmasta Muhokselle lähetetyt kuulutukset: elokuun 1726 kuulutuksessa kruunut ovat vielä erillään, eikä niitä yhdistä läpi kulkeva vaakaviiva, kun kuulutuksessa lokakuulta 1733 nähdään jo varsin ”degeneroitunut” kruunukuvio. Lauri Poropudas Kaksi kuulutusta Muhoksen seurakuntaan, joista näkee hyvin meander-kuvion kehitystä. heinäkuuta 1686. Kahdessa tapauksessa 1600-luvulta löysin kirjeitä, joissa oli vain yksi kruunu. Elokuun 1726 kuulutuksessa kruunut ovat vielä erillään, eikä niitä yhdistä läpi kulkeva vaakaviiva, kun seitsemän vuotta myöhemmin (lokakuu 1733) kruunut ovat jo menettäneet itsenäisen asemansa, eikä niitä tunnista enää erillisiksi kuvioiksi. Käsialasta päätellen kirjoittaja on eri henkilö, vaikka kumpikin kuulutus on lähtöisin Korsholmasta – Vanhasta Vaasasta. Piirinjohtaja F. Tämän kruunumerkinnän pitäisi yksinkertaisella tavalla merkitä samaa, mitä nyt kutsumme ”virkakirjeeksi”. Muhoksen seurakunnan arkisto IIEf:2, Kansallisarkisto, Oulun maakunta-arkisto.. Tillmanin artikkelit filateelisessa lehdistössä ja SFF:n ruotsalaisten postija mitätöimisleimojen käsikirjan kruunukirjeitä käsittelevä osio on itse asiassa toistaiseksi ainoa lähdemateriaali, jossa ruotsalaiset kiemurat mainitaan ollenkaan. Tämä kertonee selkeästi sen, ettei meandereita oltu tutkittu, eikä niistä ei vielä tuolloin oltu julkaistu Ruotsissa mitään. Kruunujen läpi kulkee vaakaviiva, joka myöhemmin tuli olemaan vallitseva käytäntö. heinäkuuta GL" ja saapumisajaksi on merkitty 10. Lähteistään Obermüller sanoo, että ruotsalaisia kiemuroita ei mainita asetuksissa eikä kirjallisuudessa. Vaasan lääni perustettiin 1776. Varhaiset suhteellisen yksinkertaiset, 1800-luvulla yhä monimutkaisemmaksi muuttuneet kiemurat symboloivat kansallista kolmen kruunun vaakunaa. Asia näytti minusta selvältä. Korsholman /Pohjanmaan (linna) lääni oli vuosisatoja Suomen suurin lääni, johon kuului myös Pohjanlahden länsipuolisia alueita
250 sivuisessa kirja on n. Miten Helsinki–Tallinna-laivareitistä on kehittynyt yksi maailman vilkkaimmista matkustajalaivalinjoista. Se sopii kaikille Suomen merenkulusta kiinnostuneille ja Viron-matkojen ystäville. Ensimmäisenä reitille asetettiin heinäkuussa 1995 neuvostoeestiläisen Estonian Steamship Companyn Vanemuine-alus. Teos esittelee kaikki linjalla liikennöineet alukset ja varustamot. Esittelyssä ovat myös hieman tuntemattomat kulkijat, kuten Vanemuine, Suvetar, Alla Tarasova, Delfin Clipper ja Normandy. Kirja maksaa 39€ sidottuna. 15 matkustaja-autolauttaa, joista viimeisimpänä valmistui joulukuussa 2022 uusi MyStar.. Mistä reitin laivat on hankittu ja mihin linjan entiset alukset ovat päätyneet. Julkaisu on jatko-osa Höyrylaivalla Tallinnaan -kirjalle (RAUD PUBLISHING, 2018), joka esittelee linjan varhaisemmat vaiheet (1837–1981). Siinä on paljon tarkkaa tietoa reitin historiasta ja tapahtumista Neuvosto-Eestin ajoista, Viron uudelleen itsenäistymisen kautta nykypäivään. Suomen Höyrylaiva Oy asetti sen rinnalle Wellamoja Silja II-höyrylaivat. Miten Suomenlahden yli on pendelöity töiden vuoksi. Sinilind, Liisa, Tallink Express I, Viking Express III ja Superseacat Three. Tärkein asia veljeskansojen välisessä yhteydenpidossa on laivayhteys Suomenlahden yli. Kirjan myötä voi tarkistaa, millä aluksilla Tallinnaan on vuosien varrella tullut matkustettua ja palauttaa mieleen omia matkamuistoja. Teoksesta selviää mm., kuinka laivalinjan uudelleenavaaminen vuonna 1965 onnistui. Helsinki–Tallinna-laivareitin historia vuodesta 1965 nykypäivään. Tähän päivään mennessä yhtiöllä on ollut linjalla käytössä n. 260 kuvaa. Miten “laulava vallankumous” ja Viron uudelleenitsenäistyminen vaikuttivat matkailuun. Vuodesta 1976 alkaen talvisin nähtiin linjalla muutamia ESCO:n aluksia, kuten Antonia Nezhdanova. Kirjaa voi tiedustella suoraan kustantajalta: Peter Raudsepp RAUD PUBLISHING 050 302 97 11 tai peter.raudsepp@elisanet.fi Tallink-yhtiö ensimmäinen matkustaja-autolautta Tallink kulki Suomenlahden-liikenteessä vuodet 1990-1996. Kirjaan tulevat lisäksi kaikki reitillä vierailleet n. Millaista oli laivalla matkustaminen Neuvosto-Eestiin. Mitä onnettomuuksia reitillä on sattunut. Talviliikenne Tallinnaan alkoi jo ennen legendaarisen Georg Otsin tuloa (rak.1980). 35 TALLINNAN LIIKENTEEN MOOTTORIALUKSET Helsinki–Tallinna-laivareitin historia vuodesta 1965 nykypäivään. 30 pientä pika-alusta, kuten mm. Esiteltäviä aluksia on yli 100! Mukana ovat tutut matkustajalaivat, kuten Georg Ots, Kristina Regina, Tallink, Sally Albatross, Cinderella, Nordlandia ja Megastar
RiiHeX2023 -palmares järjestetään Riihimäen Teatterihotellin (Hämeenaukio 1, 11100 Riihimäki) 2. kesäkuuta Riihimäen Postimerkkeilijöiden ja Hyvinkään Postimerkkikerhon yhteinen ponnistus – RiiHeX2023 lähestyy kovaa vauhtia. Näyttelyssä käytetään ns. RiiHeX2023 järjestetään Riihimäen Urheilutalolla (Pohjolankatu 6, 11120 Riihimäki). Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava mahdolliset ruoka-aineallergiat. 14 000 asukasta ja paikalla on ollut asutusta jo 900-luvulta lähtien. Muut kuin pohjoismaat. pohjoismaisia kehyksiä, joiden koko on 87 x 119 cm. Erityissäännöt löytyvät näyttelyn nettisivuilta osoitteesta www. Koronapandemia aiheutti tauon pohjoismaisten Nordia-näyttelyiden järjestämiseen, vuoden 2020 ja 2021 näyttelyt jouduttiin peruuttamaan. Islanti, b. Snæfellsjökull, 1 448 m korkea tulivuori, kuuluu Islannin tärkeimpiin nähtävyyksiin. Nordia 2023 -näyttelyn järjestää Islannin filatelistiliitto. Se sijaitsee pääkaupunkiseudulla Reykjavikin välittömässä läheisyydessä, n. Tätä kirjoittaessa h-hetki on noin kahden kuukauden päästä. kesäkuuta 2023. Kutsuttujen luokkaan olemme pyrkineet löytämään kattavan otoksen eri keräilyalueilta – mukana on niin Riihimäen kuin Hyvinkään historiaa sekä postikortteja, jääkiekkokortteja, seteleitä ja erilaisia etikettejä. Ilahduttavaa on runsas uusien kokoelmien määrä, monet kokeneet näytteilleasettajat ovat lähteneet RiiHeXiin kokoelmalla, jota ei ennen ole kansallisella tasolla nähty. Perinteisen filatelian ja postihistorian kilpailuluokat on jaettu kolmeen maantieteelliseen alaluokkaan, jotka ovat a. Yhdessä vaiheessa näytti, että avoin filatelia olisi ollut näyttelyn toiseksi suurin kilpailuluokka, mutta lopussa postihistoria otti kuitenkin sijan kaksi itselleen. kerroksen ravintolassa lauantaina 25.3.2023 klo 19.00 alkaen. jari.majander@gmail.com. Edellinen Nordia-näyttely pidettiin Norjassa elokuussa 2019. Islannin ensimmäiset postimerkit julkaistiin tasan 150 vuotta sitten ja näyttely on siten juhlavuoden kohokohta. puolen tunnin ajomatkan päässä Keflavikin kv. Kokoelmia on laidasta laitaan yhteensä 127 kappaletta, joista kilpailuluokissa on yhteensä 104 kokoelmaa (459 kehystä). Aluetta ympäröivät monet kansallispuistot, mm. Näyttelypaikkana on Ásgarðurin urheiluhalli. Nordia 2023 -näyttelyn Suomen komissaarina toimii Jari Majander. Mukana on tietysti myös mestariluokka, nuorisoluokka ja kirjallisuusluokka. Niihin mahtuu 16 A4-kokoista (maksimikoko 24 x 30 cm) lehteä. 36 1/2023 Suomen Postimerkkilehti RiiHeX2023 24.-26.3. Garðabærin kaupungissa on n. nordia2023.is. Nuorisoluokassa kokoelmien saama kehysmäärä (2–5) määräytyy ikäluokkien mukaisesti. Seuraava Nordia-näyttely pidetään Garðabærissa 2.–4. Jari Majander, Mäenrinne 3 K 89,02160 Espoo. Yhden kehyksen laajuisia kokoelmia voi esittää kaikissa muissa kilpailuluokissa, paitsi nuorisoluokassa, avoimen filatelian luokassa ja kuvapostikorttiluokassa. Tällä hetkellä käytännön hommia riittää näyttelytoimikunnalla monella eri saralla. Näyttelypaikalla on kiinnostavien kokoelmien lisäksi mukava määrä kauppiaita. lentokentältä. Muut pohjoismaat ja c. – Ensimmäinen kansallinen postimerkkinäyttely Riihimäellä! Pohjoismainen Nordia 2023 Islannissa 2.–4. Kilpailuluokkien kokoelmien laajuus on 5–8 kehystä. Henkilökohtaisesti ilahduin avoimen filatelian kokoelmien suuresta määrästä – niitä on yhteensä 19. Osallistuvalta kokoelmalta edellytetään aiempaa vähintään 70 pisteen tulosta kansallisessa näyttelyssä (60 tai 65 pistettä nuorisoluokassa ikäluokasta riippuen). Näyttelyn laajuus tulee olemaan n. Alta löytyy hänen yhteystietonsa. RiiHeX2023 tulee olemaan 504 kehyksen laajuinen, monipuolinen näyttely. Illalliskortin voi lunastaa 80 € hintaan osoitteesta riihex2023@gmail.com 28.2.2023 mennessä. 700 kehystä ja mukana ovat kaikki kilpailuluokat, myös avoin filatelia, maksikortit ja kuvapostikortit. Nyt yli kolme vuotta myöhemmin järjestelyvuorossa on Islanti. Urheilutalon aulasta löytyvät Riihimäen Postimerkkeilijät, Hyvinkään Postimerkkikerho, Suomen Filatelistiliitto, JOEx24 ja RiiHeX2023 -infopöytä. Lisäksi tällä hetkellä paikan ovat varanneet: Systeemi.net / Vesa’s Worldwide Stamps, Oy Hellman Huutokaupat, Merkki-Albert, Olli Saarinen, AB Philea, Postimuseon Ystävät, Suomen Postimerkkilehti/Suomen Filatelistiseura ja Suomen Numismaattinen Yhdistys. Lisätietoja näyttelystä ja näyttelyyn tulevat kokoelmat löytyvät osoitteesta www.riihex2023.fi Garðabær on tuttu kahdesta edellisestä Islannissa järjestetystä Nordia-näyttelystä
Pääpaino on tietysti filateliassa, mutta suurta mielenkiintoa on ollut myös kaikenlaisiin muihin keräilyesineisiin ja cinderellaan. Entistä enemmän on tarjolla eriä, kokoelmia ja laatikoita. Yksittäiskohteissa on usein enemmän tekstiä kuin vain pari sanaa ja erissä reilusti kuvia eikä pelkkää kuvaa laatikosta. Näissä huutokaupoissa on yleensä noin 1000 1500 kohdetta monilta eri keräilyalueilta. Huutokaupoissamme on paljon yksittäiskohteita, jolloin täsmähankinta on mahdollista. Nämä monipuoliset nettihuutokaupat ovat lisänneet jatkuvasti suosiotaan ja asiakasmäärä on vahvassa kasvussa. nämä myynnissä.. Olli Saarinen 0400 934 522 meklari@suomenfilatelistiseura.fi Huutokauppa 111 helmikuussa. Nykytrendin mukaan huutokauppojen kohteiden koko kasvaa koko ajan. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia, niin ota yhteyttä ja hoidetaan asia kuntoon. Kohteet ovat yleensä hyvin maltillisesti hinnoiteltu ja viimeksikin myyntiprosentti oli 94%; taso, johon hyvin harvan huutokaupan on nykyisin vaikea yltää. Kuitenkin moni filatelisti etsii joitain tiettyjä omaan keräilyalueeseensa sopivia kohteita eikä ole halukas ostamaan isoa kasaa hänelle turhaa tavaraa (ja kuunnella vaimon torumista). Tähän tarkoitukseen Suomen Filatelistiseuran Philabid-kerhohuutokaupat sopivat mainiosti. 37 Philabid-kerhohuutokaupat Suomen Filatelistiseura järjestää vielä ennen kesää kaksi Philabid-kerhohuutokauppaa. Katso tarkka aikataulu www.suomenfilatelistiseura.fi Mm. Huutokauppa toimii Philabidalustalla ja sinne pääsee kirjautumaan samoilla tunnuksilla kuin Suomen Filatelistiseuran muihinkin huutokauppoihin. Pyrimme myös kuvaamaan kohteet monipuolisesti sekä kuvien että kohdekuvausten avulla
Teemana postimerkit Postimerkit-avainsanan valitsemalla pääset filateliaa palveleviin digitaalisiin aineistoihin, kuten Postimuseon postiPostimuseo tarjoaa tietoa ja tarinoita nettisivuillaan merkkiselaimeen, joka kattaa kaikki suomalaiset postimerkit niiden ensimmäisestä ilmestymisestä 1856 lähtien, tai Agathon Fabergé -tietokantaan. Osa erikoiskokoelmista on digitoitu ja kuvat niistä nähtävissä. Tietoa ja tarinoita -osiota päivitetään aina sitä mukaa, kun tuotamme uusia aineistoja tai saamme tietoa muiden tuottamista verkkosisällöistä. Pääset myös Postimerkkien erikoiskokoelmiin, joihin kuuluu Postimuseoon lahjoituksina saatuja tai muuten hankittuja erikoiskokoelmia. Voit valita myös useita avainsanoja kerralla. Postimuseon palvelut ja kuulumiset 38 Postimuseon nettisivujen Tietoa ja tarinoita -osio kokoaa yhteen postin ja viestinvälityksen historian lähdeaineistoja ja muita verkkosisältöjä. Tästä on esimerkkinä Suomalainen ehiöpostikortti 150 vuotta. Voit rajata itseäsi kiinnostavia teemoja avainsanojen avulla: Ihmiset, Kenttäposti, Kirjeet, Paikat, Postikortit, Postimerkit, Tekniikka. Postimerkit-avainsanan alta löydät. Teksti: Mirka Ylä-Mattila Kuvat: Postimuseo Lähdeaineistoja teemoittain Aineistot on ryhmitelty teemoittain. Löydät sieltä aineistoja Postimuseosta ja muualta
39 ?
pysäkkileimojen kortisto, Vanhimmat leimasimet Postimuseon kokoelmissa. Tästä pääset myös Kansallisarkistossa säilytettäviin Erikoisleimatyöryhmän asiakirjoihin 1988–1989. Postimuseon kokoelmiin kuuluu käytöstä poistettuja leimasimia sekä leimoista otettuja leimapainanteita. Muut teemat Kun valitset avainsanaksi Ihmiset, saat näkyviin teemalaatikot Postilla töissä ja Postin virkapuvut. Pääset käsiksi seuraaviin Postimuseon lähteisiin: Leimakirjatietokanta, Päivämääräleimojen kortisto, Karjalan postileimojen kortisto, PostiVanhimmat leimasimet Postimuseon kokoelmissa mm. 40 myös Postileimat-osion. Kiertokirjeet ja kirjelmät -laatikko taas tulee näkyviin, kun valitset avainsanaksi Ihmiset tai Paikat.
Otamme mielellämme vastaan tietoa hyvistä lähdeaineistoista. 41 . Paikat-avainsanan valitsemalla aukeaa näkymä lähteisiin: Kiertokirjeet ja kirjelmät, Postitoimipaikat, Postitalot, Postireitit ja Postikartat. Tällä hetkellä selattavissa on muun muassa suomalaisia postimerkkejä vanhemmasta päästä sekä irtomerkkeinä että lähetyksillä, postimerkkiarkkeja erilaisista sarjoista kuten SPR:n merkit ja kenttäpostimerkit ja kaikki Suomessa julkaistut pienoisarkit. Virpi Pekkalan maksimipostikortteja. kerroksen kokouskäytävältä, Postimuseon muiden näyttelyiden läheltä. Kerro ehdotuksesi tai muuten ajatuksesi Postimuseon nettisivujen sisällöistä kirjasto@postimuseo.fi. Valitse vielä vasemman reunan organisaatiovalikosta Postimuseo, niin näet ainoastaan Postimuseon kokoelmassa olevat kohteet. Kuva: Wille Nyyssönen. Pienoisnäyttelyt löydät Vapriikin 2. Filateeliset kokoelmat Finnassa Muista myös Finna.fi-palvelu, jossa voit selata valokuvia Postimuseon kokoelmista. Marjaliisa Pitkärannan viimeiset kuvitukset 9.5 6.8.2023 Kesää kohti. 7.5.2023 Voimaa taiteesta. Postimuseon vaihtuvat näyttelyt: 17.9.2023 asti Paketoidut unelmat Pienoisnäyttelyt: 5.3.2023 asti Kiltit lastenlehdet 7.3. Lue lisää www.postimuseo.fi Museokeskus Vapriikin uudet ja tulevat näyttelyt 5.3.2023 asti Tampere ennen ja nyt 28.4.2023-10.3.2024 Olipa kerran – tarina satujen synnystä Katso kaikki Vapriikin näyttelyt www.vapriikki.fi Voit hakea sinua kiinnostavia kohteita niitä kuvaavalla hakusanalla; esimerkiksi ”Malli 1866” tai laajemmin ”postimerkit”. Uusimpana osana Finna.fi:ssa on julkaistu aineistoja Postimuseon filateelisista kokoelmista. Tekniikka-avainsana tarjoaa lähdeaineistoja Postin ajoneuvoista ja Postin käsittelystä. Paketoidut unelmat. Kenttäposti ja Kirjeet -avainsanat nostavat näkösälle Kirjeisiin ja niiden tutkimukseen liittyviä lähteitä sekä Kenttäposti ja sota-ajan kirjeet -lähdeaineistoja
0400-633535 • FIP World Stamp Exhibition with 3400 Frames • Several Special Shows • 150 Specialized Dealers, Auction Houses, Accessory Supplier, Publishing Houses, Postal Agencies • Treasure Chamber with Worldclass Rarities • Great Service Area • Authograph Sessions International Stamp Exhibition 33. erityisosa-alueet ”Saksan Filatelian Helmet” esitellen laajalti eri pienvaltioiden merkkejä vuoteen 1871, eri siirtomaiden merkkejä, miehitysaikojen merkkejä, lentoja laivapostia jne.. T ämän vuoden IBRA tulee olemaan 1 suurimmista Euroopassa pidetyistä näyttelyistä, sillä tällä näkymin siellä on peräti n. International Stamp Fair Essen 25.-28. 3 400 kehystä kokoelmia esillä n. Suositellaan, että matkalle osallistuvalla on matkavakuutus, jossa on peruutusturva.. May 2023 1/3 Seite A4 200x98 mm Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitaan: • etuja sukunimi, kuten ne on merkitty passiin (tulee olla ehdottomasti oikein lentolippua varten) • syntymäaika (pv, kk ja vuosi) • toivomus huonekaverista tai tieto 1 hh huoneesta • puhelinnumero Ryhmälle on varattu 40 paikkaa ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Wuppertaliin ja Düsseldorfiin. 70 eri FIPin jäsenvaltiosta, joten kyseessä on todella kansainvälinen näyttely. Loppumaksu tulee olla maksettuna 11.4.2023 mennessä. MAKSAMINEN 25 % matkan hinnasta/hlö, erääntyy 13.3.2023. Matkakirjeissä (2kpl) tulee lähtijöille tarkempaa tietoa mm. L isäksi näyttelyn aikana on runsaasti erilaista oheisohjelmaa, kuten esitelmiä, eri aiheiden tutkimusryhmien keräilijätapaamisia sekä mm. Suomen Postimerkkilehti 42 1/2023 Tervetuloa Suomen Postimerkkilehden Lukijamatkalle kansainväliseen suurnäyttelyyn IBRA Essen, Saksa 25.-29.5.2023 T apahtumassa on samalla suuret postimerkkimessut satoine kauppiaineen, joten jokainen voi tehdä mukavia löytöjä. PERUUTUSEHDOT Noudatetaan Matkapoikien matkaehtoja. Toisena osa-alueena on esillä ”100 v Saksan hyperinflaatiosta 1923” eli ajasta, jolloin postitaksat liikkuivat miljardeissa Saksan markoissa. Alustavasti varattu jo 20 paikkaa. Hotelli: Flowers Essen hotelli Matkan hinta: 829€ /henkilö 2 hh:n huoneessa. M atkanjohtaja: Jari Forsblom Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkapojat Oy Lehden lukijamatka järjestetään seuraavasti: 25.5.2023 Torstai Finnair AY 1391 Helsinki – Düsseldorf klo 07.40 – 09.15 29.5.2023 Ma Finnair AY 1396 Düsseldorf – Helsinki klo 18.45 – 22.10 Lentokentältä on bussikuljetukset hotelliin ja takaisin. 1060 € / henkilö 1 hh:n huoneessa Hinta sisältää: • lentomatkat economy -luokassa • bussikuljetukset Düsseldorfin kentältä hotellille ja takaisin • 4 hotelliyötä hotellissa aamiaisineen • to 25.5. Hotelli sijaitsee Essenin keskustassa. Matkalla tulee olla mukana voimassa oleva passi tai EU:n virallinen henkilökortti sekä mielellään Eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka saa Kelasta. näistä retkistä. illan illallisen ilman juomia Lisäksi järjestetään halukkaille omakustanteisia retkiä mm. https://www.matkapojat.fi/matkaehdot MUUTA Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia. ILMOITTAUTUMINEN 28.2.2023 mennessä: ensisijaisesti sähköpostitse jari.forsblom@kolumbus.fi, toissijaisesti p
Katalogen är inbunden, med färgbilder. 31 2023 24 skill orange-red, F5b. www.facit.se FACIT SVERIGE 2023 on ilmestynyt. Hk helmik. All svensk text har genomgående kompletterats med engelsk text så, att den för också enbart finskspråkiga läsare ärr bekvämare att använda. Luetteloa, jota kutsutaan englanniksi nimellä Basic Swedish Stampcatalogue, on helppo käsitellä ja se on idealinen aloittelijalle. Laatu-Hk toukok. Raha Hk toukok.13. Luettelon sisältö on erittäin mittavaa, voidaan todeta, että siinä on mukana kaikki, mitä Ruotsissa on painettu ja mikä jollakin tavoin liittyy postaliseen käyttöön, sillä se sisältää mm. Luetteloa kutsutaan ”Lilla Facit” nimellä silloin, kun se sisältää ainoastaan Ruotsin 380 sivun laajuisena. Also with scarce cancel FOREIGN-PAID. Raha Hk maalisk. Katalogen är ytterst utförlig, man kan säga att allt som tryckts i Sverige och i någon mån behandlar postal användning, finns. 11. Katalogen säger sig vara svenskspråkig, men är i praktiken tvåspråkig. 15.-16. Ostamme myös käteisellä kultaa ja hopeaa. 31 sisältäen mm. Kaiken kaikkiaan on kyse vaikuttavasta julkaisusta. Tervetuloa ottamaan yhteyttä. Kansainv.HK huhtik. Otamme vastaan jättöjä kevään huutokauppoihimme! ’The Michtner Collection’ – Osa 2 – toukok. Cancelled UPSALA 9.7.1857. 43 FACIT SVERIGE 2023 har utkommit / on ilmestynyt. den innehåller bl.a. 22. Certificate HOW 4.4.4 (2022). Kaikkia ruotsinkielisiä tekstejä on myös täydennetty englanninkielisin tekstein, joten luettelo käyttö on mukavaa myös suomenkieliselle käyttäjälle. Oman näkemykseni on se, että luetteloa on voimakkaasti uudistettu, hintoja on tarkistettu, mikä tarkoittaa useimmiten niiden nousua. Nytt är att för äldre märken är prissättning mycket beroende på om det ostämplade märket har fastsättare eller inte. Luettelo toteaa olevansa ruotsinkielinen, mutta se onkin käytännössä kaksikielinen. 19.-20. Luettelossa on värikuvat ja se on sidottu. Tuhansia kohteita kiinteillä hinnoilla, ei provisiota.. Superb copy. Carl Appelberg www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 AB PHILEA Svartensgatan 6 116 20 Stockholm Tfn 08-640 09 78 auction@philea.se www.philea.se www.philea.se/shop webshop@philea.se Edustaja Suomessa Huom. Osoite 1.2.2023 alkaen Jussi Paananen Kivensilmänkuja 2 00920 Helsinki 92 (Myllypuro) Puh 040-5706195 LIVE ONLINE www.philea.se Voit tavata meitä myös RiihEx23näyttelyssä maaalisk.24.-26. Philea shop ONLINE. Postin julkaisemat tuotteet, käy lävitse yksityisen paikallispostin. Uutta on se, että vanhojen postituoreiden merkkien hinnoittelu on hyvin riippuvainen siitä, että onko merkissä liimake vai ei. Det är en imponerande utgivning. produkter utgivna av Posten, revideringar av den privata lokalposten, uppdateringar av lokalposten. Katalogen brukar kallas ”Lilla Facit” då den innehåller enbart Sverige med 380 sidor. Den har, enligt egen utsago, kraftigt förnyats, priserna har justerats, vilket betyder att de i många fall har höjts. Katalogen kallar sig på engelska Basic Swedish stampcatalogue, är lätt att hantera och idealisk för nybörjare. Kansainv. Postihistoria 2 maalisk. Kevään 2023 Huutokaupat Cover franked with three F12b and F11b, total 180 öre, cancelled GÖTHEBORG 6.5.1864 and sent by ship to HULL
R ahojen tunnistamista ja hinta-arviointeja varten yhdistys julkaisee säännöllisesti Keräilijän opasta ja yhdistyksen numismaattisten kohteiden arviointipalvelua tarjotaan esim. Niinpä yhdistys on nykyisin Pohjoismaiden suurin ja siihen kuuluu jäseniä kaikkialta maailmasta, eniten tietysti Suomesta. 44 1/2023 SuomenPostimerkkilehti Suomen Numismaattisen Yhdistyksen perusti ensimmäisen maailmansodan alla vuonna 1914 joukko arvovaltaisia herroja mutta nykyisin toiminta on tavallisten suomalaisten vakaissa käsissä. 050 577 0301 auctions@snynumis.fi www.snynumis.fi Asiantuntemusta ja osaamista vuodesta 1914 Y hdistys järjestää vähintään 4 kertaa vuodessa huutokauppoja, joissa on myynnissä suomalaisia ja kansainvälisiä kohteita. Tärkeänä syynä liittymiselle osaksi Ruotsia oli kasvava Venäjän uhka. Tallinna siirtyi Ruotsin hallintaan Liivin sodan (1558-1582) aikana tarkemmin vuonna 1561. Rahassa on myös Tallinnan silloisen rahamestari Michael Paulsenin tunnus. Ajanmukaisissa tiloissaan Helsingin keskustassa yhdistys tarjoaa jäsenilleen kokoustilat, kirjaston ja monenlaisia välineitä rahojen kuvaamiseen, tutkimisen ja määrittämiseen. Yhdistys osallistuu mm. Ruotsin hallinta kesti aina vuoteen 1721, jolloin Ruotsi joutui luovuttamaan pääosan Baltiaa Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa. Rahan takapuolella on Viron vaakuna (kolme leijonaa) ja Kaarlen vaakunan sisällä (C ja kruunu) sekä teksti Reval (Tallinna). Toimintaa ohjaavat kuitenkin edelleen samat perusteet: asiantuntemus ja osaaminen. Kolikko on lyöty Ruotsin kuningas Karl XI:n (1660-1697) aikana vuonna 1664 Tallinnassa. J äsenet saavat kotiin neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Numismaattisen Aikakauslehden, joka esittelee myös tulevan huutokau pan kohteet.. V ireää kerhotoimintaa tarjoavat antiikinkerho, eurokerho, kunniamerkkikerho, mitalikerho, seniorikerho, setelikerho, Turun kerho ja tarjontaa täydentävät kaikille avoimet numismaattiset webinaarit. Kolikon etupuolella on Ruotsin Kuningas Karl XI:n (Carolus) sivuprofiili ilman rengasta. kuolinpesille ja vakuutuksia varten. Y hdistyksen internet-sivuilla on koko ajan kehittyvä numismaattinen tietopankki. Raha oli myynnissä SNY:n huutokaupassa 424, joka pidettiin 10.9.2022. Huutokaupoissa kaikki kiinnostuneet voivat kohtuullisilla kustannuksilla myydä numismaattisia kohteita harrastajille. Rauhansopimuksella päätettiin suuri Pohjan sota ja Isoviha. numismatiikan eli rahatieteen tärkeä toimija 2 mark 1664 (Haljak 1320, SB 93) Kolikko sijoittuu aikakaudelle, jolloin Viro ja Tallinna (Reval, suomeksi Rääveli) oli Ruotsin hallinnassa. messuille ja keräilyalan tapahtumiin. Suomen Numismaattinen Yhdistys Maneesikatu 2b A201 00170 Helsinki Huutokaupanhoitaja Janne Söderholm Puh. S uomen Numismaattinen Yhdistys edistää numismaattista keräilyä, tutkimusta ja huutokauppatoimintaa ja toimii kaikkien alasta kiinnostuneiden yhdyssiteenä
Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen asiakaskunnan. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopiva ajankohta. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntihinnasta ja 4 € rivimaksu. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Voit jättää rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Tervasaari Rautatieasema Katajanokka Kaisaniemi Hakaniemen silta Kluuvi Kaivokatu Kamppi SNY:n toimitilat: Maneesikatu 2 b A201/ Pohjoisranta 18 Suomen Numismaattinen Yhdistys Huutokaupanhoitaja JANNE SÖDERHOLM 050 5570301 Maneesikatu 2 b A201 00170 Helsinki auctions@snynumis.fi Tervetuloa tapaamaan meitä osastollemme RiiHex2023 tapahtumaan Riihimäelle, jossa olemme mukana Suomen Filatelistiseuran kanssa yhteisellä osastolla. Lisäksi nettihuutokauppoja useita kertoja vuodessa. Numismatiska Föreningen i Finland r.f. 24.–26.3.2023 Lisätietoja tapahtumasta www.riihex2023.f i Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon
Gabriel mainitaan sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa ja erään tulkinnan mukaan hän oli Jumalan viestinviejä. Kuljetustapa on hiilineutraali ja nopeuttaa postin toimituksia ratikkalinjojen lähellä asuville. Muut merkin saaneet ovat delfiini, norsu ja papukaija. Korkeimman suojelusta. Romanian uudella 3 lein merkillä sitä ihmettelee myös paikallinen(?) simpanssi. Ratikkapostia Saksan posti ja sen tytäryhtiö DHL ovat aloittaneet postipakettien keskustajakelun raitiovaunuja hyödyntäen Schwerinin kaupungissa. Tämän todistaa Puolassa 18.10.2022 julkaistun 3,90 zlotyn erikoismerkin teksti: ”Pyhä arkkienkeli Gabriel postilaisten ja filatelistien suojelupyhimys”. Itävallan viimeinen keisari Pietari Suuri 350v Portugalin Madeiralla ilmestyi 28.6.2022 1,05 euron merkki aiheena Itävalta-Unkarin viimeinen hallitsija, Itävallassa keisari Kaarle I, Unkarissa kuningas Kaarle IV (1887 1922). Kuvassamme oleva on hänen nimikkokaupungissaan Eremitaasin taidemuseossa. Serbia julkaisi 9.6.2022 30 ja 85 dinaarin nimellisarvoiset kahdella eri Pietaria esittävän maalauksen kuvalla. Miksi Pietaria muistetaan toisessa maassa ja aikana, jolloin ’Pietari Suuren henki’ elää vahvasti Venäjällä. Syy: Kaarle pakeni kaksoismonarkiasta vuonna 1918 ja eli maanpakolaisvuotensa Madeiralla. Kaarlea esittäviä merkkejä julkaistiin 1917-18 Itävallassa, Unkarissa ja BosniaHerzegovinassa. Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion pääkaupungissa on viime lokakuun alusta ryhdytty toimittamaan paketteja erikoislinjalla, joka lähtee Posti/DHL:n lajittelukeskuksesta arkisin klo 11.17 ja pysähtyy kaupungin keskustassa viidellä pysäkillä. Olisiko syynä serbien ja venäläisten uskonja kieliveljeys vaiko ensin mainittujen rahantarve. Hänet on haudattu saaren pääkaupunki Funchalin lähellä sijaitsevaan kirkkoon. Mitä hittoa maailmassa oikein tapahtuu. Hieno harrasteemme nauttii myös Korkeimman suojelusta ainakin roomalaiskatolisissa maissa. Miksi Portugalissa kunnioitetaan 100 vuotta sitten kuolleen vieraan maan monarkin muistoa. Postiratikka ei ota lainkaan matkustajia, mutta pysäkeillä lähetysten noutajat voivat nousta vaunuun kuittaamaan pakettinsa tai ne jätetään pysäkin noutolaatikkoon. Normaaliaikoina kuljetetaan näin noin 450 pakettia päivässä ja kokeilu kestää kaksi vuotta. Lisäksi sillä vähennetään jakeluautojen aiheuttamia pahoja aamupäiväruuhkia Schwerininkeskustassa. Myös Venäjän tsaari (1672-1725) on päässyt 350-vuotissyntymäpäivanään ulkomaiselle merkille. Merkki kuuluu 6.7.2022 ilmestyneeseen ’Viisaita eläimiä’-sarjaan. M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Laaksonen 46 6/2022 Suomen Postimerkkilehti Moni varmaan on pähkäillyt tämän kysymyksen parissa
Merkin kuva-aiheena on 1930-luvun lentokone, taustalla kartoituksessa käytettävä trigonometrinen verkko. 47 Venäjällä hantien ja mansien autonominen piirikunta on saanut oman 120 ruplan arvoisen merkin oikein blokin muodossa. Hanti-Mansia sijaitsee länsi-Siperiassa Ob-joen alueella. Hän toimi Neuvostoliiton diplomaattina Norjassa, Meksikossa ja uudelleen Norjassa. Neuvostoliitto on muistanut Alexandra Kollontaita 4 kopeekan erikoimerkillä jo 1972 (Michel 3994). K. Alexandran äiti oli suomalainen, omaa sukua Masalin. Paasikiven. Domontovits) oli kirjailija, diplomaatti ja bolsevikkivallankumouksellinen. Rouva Kollontai (o.s. Suomeen Alexandra liittyy myös talvija jatkosodan päättäneiden diplomaattineuvottelujen kautta vuosina 1940 ja 1944. Lokakuun 2022 uutuus on painettu 6 merkin pienoisarkkina. Italiassa julkaistiin 27.10.2022 postimaksulla ”B” (= 1,20 euroa) erikoismerkki aiheena sotilaskartografian laitoksen 150-vuotisjuhla. Aiheeseen liittyy sotilasvirkakirje saman laitoksen silloisen siirtomaan Libyan edustustosta Tripolista 7.2.1914 Firenzen päämajaan (tullut 10.2.) kahdella erilaisella virkaleimalla. Suomessa vastaavia tehtäviä hoitaa Puolustusvoimien topografikunta.. Merkin kuva-aiheena on Alexandra Kollontai (1872-1952), jonka syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Hän oli maailman ensimmäinen naissuurlähettiläs. 1930 Stalin nimitti hänet suurlähettilääksi Tukholmaan, missä hän toimi vuoteen 1945. Alueella on sekä öljyteollisuutta että poronhoitoa, kuten vuonna 2010 julkaistusta 10,50 ruplan erikoismerkistä ilmenee. Myös kansallislintu on Suomen kanssa yhteinen: joutsen. Alue on puolitoista kertaa Suomen kokoinen ja siellä asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, joista valtaosa puhuu suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuuluvia hantin ja mansin kieliä. Hanti-Mansia Alexandra Kollontai Sotilaskartoitusta Venäjä julkaisi 18.10.2022 kaksi diplomatia-aiheista 60 kopeekan uutuutta, joista toinen sivuaa kahdellakin tavalla maatamme. Näissä yhteyksissä hän tapasi Tukholmassa useita kertoja Hella Wuolijoen ja J
Posthistoriska föreningen rf. Janne on laajentanut keräilyaluettaan Espoon postihistoriasta ja Tallinnan postikorteista Viipurin postisensuuriin, josta hän on onnistunut hankkimaan hyvän erän kirjeenvaihtoa. Materiaalista on löytynyt useita Kuva 1: Sensuurileiman 12 numeroita, sivu Janne Nikkasen alustuksesta. Tämä löytö osoittaa, että jo yhdestä kirjeenvaihdosta voi löytää materiaalia, joka lisää huonosti tunnetun ja/tai dokumentoidun alueen leimatietoisuutta. Viipurin postisensuurista Postihistoriallisen yhdistyksen marraskuun kerhoillan aiheena oli Viipurin postisensuuri, josta piti alustuksen Janne Nikkanen. Kirjeenvaihto on pääasiassa venäläisten sotilaiden kirjeenvaihtoa Viipurilaiselle sairaanhoitaja Vera Arolalle. 48 5/2022 Suomen Postimerkkilehti Postihistoriaa Postihistoriallinen yhdistys ry. (Kohteiden kuvat Jannen kokoelmasta).
Katso myös Jorma Keturin artikkeli SP-lehdessä 4/2010 ja Quinbyn kirjan (ja muiden lähteiden) esittely SP-lehdessä 6/2012. Kaksirivinen, jossa numero perässä. havaintoja aikaisemmin tuntemattomista leimoista, joista tässä tiivistelmässä esitetään esimerkkeinä leimat 12 ja 14. (Janne Nikkasen kokoelma). Koskapostisensuuritoimivainjoillakinpaikkakunnilla,seurasisensuuristamielenkiintoisiareittejäpostinkuljettamisessa,joissariittäätutkittavaa. Viipurinpostisensuuristaonkattavimman julkaistun kartoituksen tehnytRogerQuinbyvuonna2012 kirjassaan ”Postal Censorship in Finland1914-1918”.Quinbyuudisti leimojen harvinaisuusluokituksen, mikäeroaavarhaisemmistajulkaisuista.AihettaovatsittemmintutkineetesimerkiksiReijoTannerjaJon Iversen.Tutkimustuloksiaonjulkaistufilateelisissalehdissä. Postisensuurinkeräämisestä. Kirja tuntee 53 eri numeroa, joiden lisäksi löysin itseltäni 17 numeroa, joita ei ole listassa. Sensuurileimojenkerääminentarjoaamielenkiintoisenhaasteenmateriaalinnäennäisenhelppoudentakia,muttakattavankokoelmanrakentaminenminkätahansapaikkakunnansensuuristaeiolehelppotehtävä,joka vaatiivuosientaivuosikymmeninenperehtymisenaiheeseenjamateriaalin hankkimiseen. To30.3.RiiHeX2023jälkipuintia Pe21.4.Vuosikokous Pe12.5.Postilähetystenlaatuluokittelujahinnoittelu * * * * * Kuva 2: Sensuurileima No 14. 49 * * * * * Postihistoriallinen yhdistys kokoontuu kevään 2023 aikana ”Lönkalla”, Lönnrotinkatu 32B seuraavasti: Pe17.2. Venäläisenäjärjestelmänäolivatpostisensuurinleimatluonnollisestivenäjänkielisiä,mikäaiheuttaaomanhaasteensakeräilylle.Erityisenhaastavia tulkittaviaovatmyössensoreidenallekirjoitukset(leimat)janimikirjaimet jatodellistenhenkilöidentunnistaminenniidentaustalla-joshaluaaviedä keräilynäärimmäisyyksiin. Kuva 3: Leiman 12 tunnetut havainnot käyttöaikoineen Quinbyn (Postal Censorship in Finland 1914-1918, 2012) mukaan. To9.3. Janneesittelialustuksessaanuusia havaintojaleimoista,kuvassa1onleima12.Leimaonharvemminesiintynyt,jotenonyllättävää,kuinkamonia uusianumeroitayhdestäkirjeenvaihdostaonlöytynyt.Leima14(kuva2) onyleisemmintavattava,muttasiitäkinJanneonlöytänytyllättävänmoniauusiahavaintoja
. . SP Suomen Postimerkkilehti 2023 2/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Ilmoitukset osoitteella: tapio.tuominen@outlook.com Ostan SUISTAMO -aiheisia paikkakuntaja henkilökortteja. . 15.3. Suomen Postimerkkilehti 50 6/2022 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat lehden tilaajille ilmaisia. . . Ikä mielellään yli sata vuotta. 15.7. Pauli Salminen / pauli.salminenA@outlook.com ?. Aiheessa saa olla kuvattuna muutakin, kuten Lemminkäisen äiti tuonelan joutsenkortissa, kunhan niissä on jokin vaadittu lintu. Maksan hyvän hinnan kyseistä vanhoista korteista. Löytyvät myös sivuilta: www.divarikangas.fi Terveisin Pentti Kangas p. 10.11. Toimitus voi tarvittaessa myös editoida ilmoituksia. . 040 592 5450 penttikangas530@gmail.com. Lehti ilmestyy viikko 42 (lokakuun puolivälissä) 6/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. . (postileimat, pienpainatteet, kuoret, jne.). . ?. . . ?. Lehti ilmestyy viikko 49 (joulukuun alussa). Puh. Klaus Juvas, klaus. . ?. Harri Virtanen, Lähderannantie 11, 02720 Espoo. Niissä on painettu postitaksa korttiin. . ?. Lehti ilmestyy viikko 23 (kesäkuun alussa) 4/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Valajärvi, Mattilanmäki -leima kuorella! Tarjoukset: seppo.salonen2016@ gmail.com, puh 040 5252 217 MYYN pois filateeliset kohteeni. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoituksia ilman ilmoittamista siitä erikseen ilmoittajalle. Tarjoa mielellään myös muuta Suistamo-aiheista materiaalia. . . 10.5. Siis filateliaa, kirjeitä, nimmareita, postikortteja, valokuvia, lehtileikkeitä, exlibriksiä, etikettejä, ohjelmia.... Lehti ilmestyy viikko 15 (huhtikuun puolivälissä) 3/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. 15.9. ?. Mauri Lahtinen Kivivuorentie A 66 01620 Vantaa, (mauri.k.lahtinen@kolumbus.fi) puh. . Ehiökortit myös kelpaavat. juvas@gmail.com, 040 5160316 Ostan joutsenet, kurjet ja haikara postikortteja! Kortit saa olla käytettyjä ja siistejä. ?. 040-5935737 harri@fgwe.fi Ostan Janakkala -kokoelmaani esija postihistoriaa , Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia erityisesti Venäjälle ja Venäjältä, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä pienpainatteita Janakkalan kylistä. Ilmoitukset: tapio.tuominen@outlook.com Ostan kaikkea avoimeen luokkaan sopivaa Jean Sibelius -materiaalia (mukaan lukien sukunsa ja taiteilijatoverit). . . Lehti ilmestyy viikko 33 (elokuun puolivälissä) 5/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. ??????. 0400 206360 Ostan suomalaisia kuvioleimoja ja erityisesti kuvioleimalähetyksiä, myös kokoelmia.
Pöytävaraukset Aki Vainionpää 040 8345 855 Riihimäen Keräilytapahtuma sunnuntaina 19.2.2023 klo 10-15 Kerhotalo, Torikatu 3, Riihimäki. Jukka Sarkki: Filateeliset kanuunat 31.10. Matti Meriö: Czeslaw Slania – kaivertaja Syksyn 2023 kerhoillat: 29.08. International Stamp Fair Essen 25.-28. Raimo Harlio: Kirjoituskoneet ja niiden historia 26.09. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki. Mikko Kylliäinen: Pneumaattinen posti Esimerkkinä Marseille 19.12. Iso-Britannia Boston 2026 FIP maailmannäyttely 23.-30.5.2026 Boston, USA boston2026.org Aihefilatelistit ry pitää kerhokokoukset SF:n kerhotilassa. Kai Varsio: Torpedovenehävittäjästä monitoimijaksi, hävittäjien synty ja kehittyminen 28.11. May 2023 1/2 Seite A4 200x145 mm Deutschlands ältestes Briefmarken-Auktionshaus. • FIP World Stamp Exhibition with 2800 Frames • Several Special Shows • 150 Specialized Dealers, Auction Houses, Accessory Suppliers, • Publishing Houses, Postal Agencies • Treasure Chamber with Worldclass Rarities • Great Service Area • Authograph Sessions International Stamp Exhibition 33. Pikkujoulu, Seppo Salonen: Vuosikatsaus 2023 POHJOISMAISET NÄYTTELYT Nordia 2023 2.-4.6.2023 Ásgarður, Garðabær Islanti Komissaari: Jari Majander Nordia 2024 touko-kesäkuun vaihde 2024 Norja KANSALLISET NÄYTTELYT RiiHeX 2023 24.-26.3.2023 Riihimäen Urheilutalo Riihimäki riihex2023.fi JOEX24 13.-14.4.2024 Hotelli Kimmel Joensuu MUUT TAPAHTUMAT Turun Kevät 2023 ja Postikortin Päivät, Turun postimerkkikerhon ja Suomen postikorttiyhdistys Apollon näyttely la-su 22.–23.4.2023 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän juhlasalissa Eerikinkatu 3 A. Kevään 2023 kerhoillat: 28.02. Kai Masalin: Ilmailun tähtihetkiä 30.05. Mikko Kylliäinen: Science Fiction 25.04. 2023 ja 11.02.2024 klo 10.00-14.00. Kouvolan keräilypäivät Tuulensuojassa, Hallituskatu 9, Kouvola 08.10. Jari Forsblom: Petsamo -kortit 28.03. Vapaa pääsy. 51 F I L A T E E L I N E N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista lehden toimitukselle osoitteella: tapio.tuominen@outlook.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT IBRA 2023 FIP erikoisnäyttely 25.-28.5.2023 Essen, Saksa Komissaari: Jussi Murtosaari www.IBRA2023.de Efiro 2024 FEPA-näyttely huhtikuu 2024 Bukarest, Romania Philakorea 2024 FIP maailmannäyttely 15.-19.8.2024 Soeul, Korea Hafnia 2024 FEPA-näyttely 17.-20.10.2024 Kööpenhamina, Tanska www.hafnia24.com EuroPhilEx 2025 FEPA-näyttely 8.-11.5.2025 Birmingham. Kokoelmien ilmoittautuminen ja myyntipaikkojen varaus heikki.aho@pp.inet.fi tai 040-5415287
hellmanhuutokaupat.fi Noutokatu 3, 21100 Naantali 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi 10 penniä värivirhepainama 5 pennin päikköparina Ahvenanmaalle 1870. Hellman 15.–18.3. Ainoa tunnettu postilähetys! Tämä harvinaisuus ja paljon muuta huutokaupassamme! Suomen suurimmat postimerkkihuutokaupat