18 Online huutokauppa 62 s. 37 Klick to we bs ite Klic k to web sit Kl ick to w eb site. 1 /2024 SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 105. 7 Postimuseon kuulumisia s. 10 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit, osa 5: Hammastamattomat merkit 1917 s. vuosikerta Meillä ja muualla s. 23 Kohteet kertovat XXIII: Puolan entiset itäalueet s. 16 Suomen erikoispostisopimukset 1922 1945 s
2 1/2024 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2024 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400403230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss 0400840598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri 0405032144 pekka.hurri@pp.inet.fi Perttu Haglund 0405451239 perttu.haglund@gmail.com Janne Nikkanen 0415276430 nikkanenjanne@gmail.com Matti Lundberg 0415316112 matti.aj.lundberg@gmail.com Rasmus Berg 0505124987 rasmus.berg@saunalahti.fi Ari Niemelä 0400412125 ari.niemela53@gmail.com Toimihenkilöt Rahastonhoitaja KaiAnttila 0503234953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400934522postiaollille@gmail.com Kerhomestari PerttiHurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit PetriJansson 0400552671 petri.jansson@kolumbus.fi EeroMäkelä 0400602887 sakarieero@gmail.com Sisällysluettelo 1/2024 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s.3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s.4 Aika onnitella ja palkita, Tapio Tuominen s.5 HFF:s hedersmedlems spalt, Carl Appelberg s.6 Meillä ja muualla, Seppo Laaksonen s.7 Kirkossa kuulutettu, Jouni Takalo s.8 Kohteet kertovat XXIII Puolan entiset itäalueet, Seppo Laaksonen s.10 – mitä se tarkoittaa?, Mirka Ylä-Mattila s.16 Hammastamattomatmerkit1917, Seppo Evinsalo s.18 Suomenerikoispostisopimukset1922-1945, Ari Muhonen s.23 Airgraph ja V-mail, Seppo Salonen s.28 Montenegro, Jukka Sarkki s.32 Hyödynnäjäsen/tilaajaetunakuuluvaDigiSP, Tapio Tuominen s.36 Onlinehuutokauppa62, Eero Mäkelä ja Eila Hilpi s.37 Rivi-ilmoituksia ja Näyttelyja tapahtumakalenteri s.50-51
Yli 3.000 hengen Suomen filatelistit, epävirallinen ryhmä keräilijöille, seuroille jne Facebook-ryhmässä kysytään tavan takaa samoja perusasioita. Vaikka asia tuli ”listalle” ns. Saa tietysti lähettää myös aikuisille. Vierailin eilen Tampereen Filatelistiseuran kerhoillassa. Kokouksessa sovittiin myös ettei asia jää tähän ja Juha Valtonen valittiin koordinoimaan seuran puolesta ideoiden keräämistä ja asian viemistä eteenpäin. Varmasti muistetaan paremmin kuin tekstiviesti, puhelu tai sähköposti. Kaikki aikuisille nekin. 10 joulukorttia. Tartuin aiheeseen ja keskustelimme nuorisofilateliasta ja miten saisimme sen taas toimintaan. Arvatenkin näin on useimmissa perEivät hämäläiset ole hitaita eivät ainakaan tamperelaiset heissä. Esille tuli myös nuorisofilatelistin liittyminen seuran jäseneksi. Ja miettii toimintansa rahoitusta. Tiina Nurminen kertoi, että hän ja hänen miehensä Kalle ovat lähettäneet jo vuosia lapsenlapsille postikortteja ja näin yrittäneet pitää tuntuman postimerkkeihin. Vaimoni lähettää n. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Loistava idea, ainakin minä lupaan lähettää ensi pääsiäisena 5 korttia lapsenlapsille, omille ja tutuille. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 info@suomenfilatelistiseura.fi Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 52 € 2024 Aineiston jättöpäivä 4 viikkoa ennen ilmestymistä. Ja kun ollaan matkoilla, myös sieltä. hyväntekeväisyyshuutokauppaa nuorisokerhotoimikunnan tukemiseen. Sen jälkeen minulle on selvinnyt, että kaiken ikäisille filatelian harrastuksen aloittaville on tarve saada oppia ihan alkeista alkaen. Muussa tapauksessa (esim. Image by PublicDomainPictures from Pixabay. Ilmoitushinnat 2024 1/1 sivu 350 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Lehden tilaukset, ilmoitukset ja osoitteen muutokset tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Laskutus: EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Ehdotettiin mm. Lehden taitto: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro Taas hymyilyttää toivoa on Tapio Tuominen päätoimittaja Viime pääkirjoituksessani kirjoitin jakavani Carl Appelbergin kanssa huolen nuorisofilateliasta tai siis siitä ettei sitä ole. Sen toteutumisesta päättää Liiton kevätkokous 4.5.2024 Helsingissä. Keskustelun päätteeksi taputettiin sponttaanisti asian puolesta. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Kerhossa keskusteltiin vilkkaasti oman kerhon koulutuksesta, Postimerkin päivästä ja ensi vuonna Tampereella (tai oikeastaan Lempäälässä) kerhon järjestämästä Kansallisesta postimerkkinäyttelystä jne. Kyseessähän on projekti, johon jokaisen kerhon ja kerholaisen pitäisi osallistua. 3 Pääkirjoitus 25.2.2024 Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 104. Mutta toivoa on! Liiton hallitus on luonnostellut tämän vuoden toimintasuunnitelmaan webinaarimuotoisen koulutuksen aloittamista syksyllä. Kiitos Tiina ideavinkistä! Kysyin kuinka moni olisi valmis maksamaan nuorisoliitolle kympin tai useamman kannattajajäsenmaksun tukeakseen nuorisofilateliaa, niin lähes kaikki nostivat heti käden pystyyn. Suomen Nuorisofilatelistiliitto ry on käynnistelemässä toimintaansa uudelleen. Tampere on hyvä esimerkki myös muille kerhoille. Postimerkki on monelle nuorelle vieras asia. puskista, niin asiasta keskusteltiin vilkkaasta ja ideoita tuli esille siltä istumalta runsaasti. Oma vikamme siis ettei nuoret tunne postimerkkejä. Kuulin, että eräskin oli luvannut 200€ tälläisen asian puolesta. Koska viimeksi lähetit postikortin tai kirjeen jollekin
Kun niitä jäi jonkin verran varastoon, vuoden 2017 Finlandiaa varten julkaistiin kyseinen vihko varustettuna lisäpainamalla. Noita lisäpainamavihkoja painettiin vain 6.000 kappaletta ja niitä ostavista suurin osa oletti, että julkaisu saisi oman päälajinumeronsa, kuten lisäpainamerkit ennenkin olivat saaneet. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Tuomas Juvonen: Autopakettimerkit 1949 1981’ 18.03. T oisaalta Posti tuki harrastustamme esimerkiksi julkaisemalla merkkejä, joilla tuettiin postimerkkinäyttelyitä, esimerkiksi Nordiaja Finlandianäyttelyitä. Toivottavasti tämä ei kerro koko totuutta siitä, että ennen oli kaikki paremmin. Tuomas Juvonen: Suomen ensimmäiset vihkot V1 & V 04.03. M iten asiat olivat aikana, jolloin asiat olivat toisin. Tämä kysymys tulee mieleen tarkasteltaessa filatelistien ja Suomen Postin suhdetta. julkaistaan yhtä paljon kuin ennenkin – painosmäärät pidetään kuitenkin salassa. Samaan aikaan harrastusta pidettiin esillä viestillisillä leimoilla.. Silloin tällöin kerhomme meklarit joutuvat pohtimaan, mitä noille jäämistöille voisi tehdä, koska markkinat ovat niiden osalta kadonneet täydellisesti. Jukka Kaivanto: Pohjois-Inkerin merkit 13.05. Pettymys oli oikeutettu, kun ilmeni, että vuoden 2017 kansioiden lisälehdillä ei ollutkaan tuolle julkaisulle paikkaa. Monet uskoivat, että ensipäivänkuoria kannatti ostaa kymmenien kuorien nippuja, koska oletettavasti niiden arvo nousisi. Suomen Postimerkkilehti 4 1/2024 4 P u h e e n j o h t a j a 2 3.0 1 . Seppo Laaksonen: Gaza Seuraavat esitelmät: O liko ennen kaikki paremmin. 2 2 4 M utta osataan sitä munata itsekin. Monessa asiamiespostissa ei ole leimasinta enää ollenkaan. PEKKA LEMPIÄINEN Suomen Filatelistiseura ry Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00 . Oletettavasti ne eivät ole enää kovinkaan suuria ja merkittävä osa menee keräilijöille, jotka yrittävät pitää kokoelmansa ajan tasalla. Muuten en vaikea ymmärtää, miksi erilaisia vihkoja, pienoisarkkeja yms. Tilanne näyttää kääntyneen päinvastaiseksi. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin ja vaihtaa kuulumisia kerholaisten kanssa.’ 19.02. Myyntihinta oli 30 euroa ja maksuarvo oli kotimaan kirjetaksan mukainen. Kieltämättä tuohon aikaan liittyi varjopuoliakin. Tapio Tuominen: Edullisempia PC-ohjelmia 08.04. Nykyisin Posti ei tee enää mitään filateliaharrastuksen näkyvillä pitämiseksi saati sen tukemiseksi. Loistoleimoja näihin julkaisuihin etsitään paikoista, joissa vielä on käsileimasin, jota ei ole useampaa kertaan pudotettu lattialle tai jollakin muulla tavalla saatu vaurioitettua. Usein näihin merkkeihin oli kytketty huomattava lisämaksu näyttelytoiminnan tukemiseksi, jolloin riski postimerkkinäyttelyn mahdollisista taloudellisista tappioista jäi olemattomaksi. Ja seuraavat luettelot vahvistivat pahimman pelon – luettelonumero onkin V11 II ja löytyy siis vuoden 1988 luetteloinnista. Vuoden 1988 Finlandiaa varten julkaistiin postimerkkivihko (V11), jonka kuva-aiheena oli Agathon Fabergé. Jos olisi toimittu toisin, vuoden 2017 vihko olisi nyt arvostettu ja tavoittelemisen arvoinen pienen painosmääränsä vuoksi, mutta jostain syystä näin ei haluttu tapahtuvan. Samoin oli keräilijöitä, jotka ostivat jopa kymmeniä arkkeja jokaista julkaistua merkkiä
aika onnitella Lukasia ... Eero Mäkelä esittelee Lukasille SF:n jäsenten lahjoittamia kohteita. 5 Joulukuussa oli ... Näin myös SF:n pikkujouluissa, missä seuran puheenjohtaja Pekka Lempiäinen esimerkillisti pukeutuneena onnitteli niin SF:n meklareita, hallituksen jäseniä ja taustavaikuttajia. Kadri kertoi, että tietoa oli etsitty netistä ja sitä on erittäin runsaasti saatavilla. Hän pelaa tietenkin myös tietokoneja kännykkäpelejä. Lukasin vanhemmat, Kadri ja Tomi Teräväinen, eivät itse kerää postimerkkejä mutta koko perhe on kuitenkin tutkinut ja auttanut Lukasia keräämisessä. Postimerkeistä kiinnostaa erityisesti autoja muut aihemerkit mutta myös vanhat merkit ja kirjeet. Kuten arvata saattaa, Lukas harrastaa paljon muutakin, kuten tennistä, salibandya ja shakkia. Samalla Lukas innostui itsekin keräilemään postimerkkejä. Ihan ilman vietävää emme menneet tapaamaan syntymäpäiväsankaria vaan veimme hänelle tänä vuonna ilmestyneet SP-lehdet, liiton pienen keräilyoppaan ja SF:n jäsenten hänelle lahjoittamia merkkejä ja kansioita. Sitten tulee se mutta …. ... Pikkujoulut ovat monelle kerholle se tilaisuus, jossa kerhon hyväksi toimineita muistetaan. Lukas on reipas nuorimies, joka aloitti postimerkkien keräilyn 2-3 vuotta sitten, kun löysi isän vanhoja, osittain hänen isältään (vaarilta) saatuja postimerkkikansioita ja merkkejä. Teksti ja kuvat: Tapio Tuominen. Totta kai saivat. Postimerkkien lisäksi hän kerää Pokemonkortteja, kiviä ja vanhoja pikkuautoja. ja palkita kerhon hyväksi toimineita Lukas Teräväisen isovanhemmat kävivät Postimerkkimessuilla tilaamassa Suomen Postimerkkilehden 10-vuotissyntymäpäiväksi. Pikkuautot mieluiten 50-70 -luvulta. Kerran kun he olivat yhdessä tutkimassa ja järjestelemässä merkkejä oli kylään tullut muutamia Lukasin kavereita, jotka olivat kysyneet, saavatko hekin osallistua. Tieto filateliasta on niin hajanaista ja syvälle menevää, ettei siitä nuorimies selviä, kun eivät vanhemmatkaan hahmota kokonaisuutta ja sen eri vivahteita. Koska paljon merkkejä oli vielä laittamatta kansioihin, Lukas halusi laittaa ne järjestykseen ja kansioihin. SP-lehti otti tilaisuudesta vaarin ja lähti ottamaan selvää mikä on miehiään tämä teeveestäkin tuttu Lukas. Äiti Kadri oikealla ja isä Tomi taaenpana
Enligt min åsikt är det mer eller mindre bluff. V arje enskild människa är en enskild person som ändå har förmågan att samarbeta. D et är egentligen bara människan som skiljer sig från detta och det är ingen vanlig företeelse, och det är ovanligt, t.o.m. Hon är inte så stor och stark som en elefant och stark som en tjur, eller så liten som en insekt. 8.5 Seija-Riitta Laakso: Albert Edelfelt, konstnär, kosmopolit, patriot. Kloster är en rnöjlighet, det finns ju kloster av många slag, både för män och kvinnor, men det finns alltid regler sorn måste följas och dem måste man lära sig. Per-Edvin Persson: Skarpans, slaget vid Bomarsund och Krimkriget. N ej, verklig ensamhet, om man är fast besluten, måste man söka på annat sätt. D et är ingenting speciellt inom varken djur eller växtvärlden. 6.3. Och den driften dominerar allt, eller nästan allt. V erklig ensamhet kan man egentligen bara finna inom sig själv och det är en tung börda. för människovärlden där man kan finna nästan vad som helst. 17.4. Jukka Mäkinen: Suomen isohampaiset leimamerkit. 6 1/2024 SuomenPostimerkkilehti HFF:s hedersmedlems spalt CARL APPELBERG M änniskan är ett hjorddjur, hon har alltid varit det. Och med vänner, med barn och barnbarn, inte är man längre tider ensam. Ensamhet -yksinäisyys HFF föredragsprogram på vårens möten 2024. Han sitter där och mediterar, helt ensam, dygnet runt. 21.2. Sälvbevarelsedriften dominerar både inom växtoch djurvärlden. Ren bluff, eller ska vi säga myt. Att det skulle finnas kvinnliga sådana har ingen ännu hittat på. pelarhelgon, styliter. HFF:s hemsida på internet: www.filatelia.fi/hff Stiftad E n stylit är alltså en manlig person som sitter på toppen av en pelare ute i öknen. Petteri Hannula: The Development of the London Letter Post to UPU. Finn Sumelius: Marianne-allegorin i olika utformningar på franska frimärken. Låt oss se på dem. N umera skulle förresten alla tro att det är fråga om en filminspelning. Hur lång tid kan man egentligen sitta så i öknen, för det måste naturligtvis vara ute i öknen, annars skulle man lyftas bort med närmaste helikopter. Men jag ska inte klaga, jag har valt det. 3.4. Det finns ju s.k. M en finns det verkligen mänskliga personer som utan hjälp kan leva helt utan hjälp av andra, jag tvivlar. Vi människor är inte, ock har aldrig varit, konstruerade för det. Hon passar in i sin nisch i naturen just därför. Onsdagar kl.18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, i Helsingfors. Hon är tvungen till det. Hur långt man än går tillbaka i urmänniskans historia ser man samma företeelse. Egentligen är ingen eller ingenting det. PHOTO BY BRUNO MARTINS ON UNSPLASH. så inte skulle det vara helt ensamt, inte. S jälv har jag bott ensam hemma en tid, varit tvungen till det, men det har varit svårt ibland. A tt komma upp på en pelare kan gå, likaså att sitta där, men ..
Musta väri sotkisi merkkien QR-koodia.. Häntä esittävistä uutuuksista ei tule olemaan pulaa, kuvissamme on Charles teini-ikäisenä Australian merkillä, siviiliasuisena Jerseyn blokilla (jonka on kaivertanut Martin Mörck) ja kruunattuna kuninkaana Guernseyn uutuudella. Leimaan on putkahtanyt pieni virhe: Kustaa Aadolfin kuolinvuodeksi on merkitty 1637, mutta hän kaatui Lützenin taistelussa jo 1632. Sen ilmestymisestä tuli 1.12.2023 kuluneeksi 75 vuotta. Sodan syyt, osapuolet, taistelujen kulku ja rauhan yksityiskohdat ovat laaja ja monipuolinen kokonaisuus yleistä historiaa, johon lehtemme palstatila ei riitä. Koonnut: Seppo Laaksonen 7 Koonnut: Seppo Laaksonen Westfalenin rauhan 375-vuotisjuhlaleima Kuningas Charles III Suomenkin historiaan vaikuttanut ja 30-vuotisen sodan päättänyt Westfalenin rauha sai 375-vuotisjuhlaleiman *) Saksan Altdorf bei Nürnbergissä 24.10.2023. Saksan I maailmansodan jälkeinen hyperinflaatio sai sekin sinisen erikoisleiman Bonnissa 14.11.2023. Englannissa ja Brittiläisen kansainyhteisön maissa hallitsijan vaihtuminen näkyy aina myös postimerkeissä. Tuolloin tuli kuluneeksi tasan sata vuotta filatelistien hyvin tunteman Saksan markan romahduksen huippukohdasta. Pikkumerkkiä käytettiin kotimaan postilähetyksillä 31.3.1956 asti. Kuvamme esittävät ensi päivän käyttöä Hampurissa 1.12.1948 postituskoneleimatulla kuorella Düsseldorfiin ja Bonnin eirkoisleimaa tasan 75 vuotta myöhemmin. Leiman kuva-aihe on omaperäinen ja hauska: kolme lasta leikkii arvottomiksi käyneillä setelinipuilla niistä pyramidia rakentaen Lisää vuosipäiviä: Länsi-Saksan pieni 2 pfennigin sininen „Notopfer Berlin“ merkki vuodelta 1948 on filatelian klassikkoja. Toinen 75-vuotias on sarjakuvahahmo Tex Willer, jota muistan itsekin nuorena lukeneeni. Siitä on useita alalajeja, niiden painosmäärä oli yhteensä yli 20 miljardia (!) merkkiä. Monet filatelistit keräävätkin tietyn monarkin hallitsijakauden julkaisuja. Ulkomaille ja ItäSaksaan osoitetuilla lähetyksillä sitä ei tarvittu. – Baijerilaisen leiman kuvaan ovat päässeet keskeisten vastapuolien tärkeimmät sotapäälliköt, protestanttien joukkoja johtanut Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf ja katolisten komentaja kreivi Albrecht von Wallenstein, joka oli kotoisin Böömistä. – Westfalenin rauha solmittiin kahdessa jaksossa: Münsterissä 14.10.1648 ja Osnabrückissä 24.10.1648. Pitkään hallinneen Elisabet II jälkeen valtaistuimelle nousi kuninkaaksi Charles III, joka on ikävuosiltaan vanhin koskaam kruunattu brittimonarkki. Suomessa Tex Willerlehtiä ilmestyi vuosina 1953 – 65 ja lehden kätevä piccolo-koko jäi mieleen. 100-vuotta Saksan hyperinflaatiosta Notopfer Berlin Tex Willer 75 vuotta *) Saksan nykyiset erikoisleimat ovat kaikki väriltään sinisiä. Veromerkin luonteisen merkin tuloilla tuettiin Länsi-Berliinin hätäapua tarvitsevia. Italian Tex-merkki on postimaksuarvoltaan „B“ eli nykyisin € 1,25. Inflaatio päättyi marraskuun 1923 lopussa ja Saksan markka ja setelistö uudistettiin joulukuun alusta samana vuonna. Lännensankari ei olekaan alkuperältään jenkki, vaan italialainen, hänet keksivät kaksi italialaista piirtäjää Milanossa 1948
Kansa kerääntyi kirkkoon kuulemaan Jumalan sanaa sekä tiedotuksia, jotka pappi luki kirkonmenojen yhteydessä. 8 1/2024 Suomen Postimerkkilehti Kirkossa kuulutettu Kuvittele, ettei ole radiota, televisiota, ei tule lehtiä, puhumattakaan kännykästä ja internetistä. Tämä kuvio tulee tietenkin Ruotsin kolmesta kruunusta Suomihan oli osa Ruotsin valtakuntaa vuoden 1809 Haminan rauhaan asti. Koska siihen aikaan ihmiset kävivät aika säännöllisesti kirkossa, oli itsestään selvää, että tärkeistä asioista kuulutettiin kirkossa. Iin Olhavan lasitehdas Ehkä mielenkiintoisin näistä kuulutuksista on maaherra Johan Fredrik Carpelanin allekirjoittama kolmisivuinen kuulutus vuodelta 1791 (kuva 2). Aluksi kuvio esittikin erillisiä kruunuksi tunnistettavia muotoja, mutta siitä kehittyi yhtenäinen koukero, ns. Kuulutuksen on allekirjoittanut Iin nimismies Hans Magnus Boij, sillä Alakiiminki kuului silloin Iin nimismiespiiriin. toukokuuta 1793 ja julistajana Israel Frosterus, joka toimi väliaikaisena Alakimingin kappalaisena 1792-93. Alla on vielä ruotsinkielellä ”kuulutetaan kahtena peräkkäisenä sunnuntaina Alakimingin kirkossa”. Teksti on kuulutettu 26. Alla on sitten mainittu päivät ja talolliset Alakiimingistä. Allekirjoitukset olivat siihen aikaan niin koukeroisia, että kaiKuva 1. Kihlakunnanposti Kihlakunnanpostin tunnistaa kolmea kruunua kuvaavasta kuviosta. Mistä saat tietoa edes paikallisista asioista. Carpelan ja lääninsihteeri Karl Gustav Holmberg. Allekirjoittajina ovat J.F. kuva1). Teksti kuuluu kutakuinkin: ”Allanimitetyillä Termineillä (ajanjaksoilla?) ja paikoisa tule Iin Pitäjän maanasujaiden itsensä löydyttä Iin Pitäjän Randamaantielä woimaan panemaan 2xi miestä ja 1xi Hewonen Kärryn kansa joka kokowerolda ja wähembi weroisilda laskettu sen jälkeen, warustetut itsekukin 4jän päiwän Työ Ewähällä ja tarpeellisilla työwärkeillä, pitäin itsekungin kokowerosta alkain Neljännes weroisehen asti ja wälttämättömästi Hewosen kansa työhön tulemaan, myötänsä ottain Rautakangin ja wesoma wikatten, niin rakas kuin itsekullengin on että laillista tygöpuhetta wälttä.” Seuraavaksi on lueteltu Terminit, jolloin tiettyjen kylien maanasujaimet ovat velvollisia tulemaan ja alla määrääjänä nimismies Hans Magnus Boij. Samalla nuo kuulutukset ovat historiallisia dokumentteja sen ajan tärkeistä asioista. Kuvassa 1 se on tekstinä ”Kuljetetahan illman wiiwytystä Posti Taloilda”. Meander-kuvio (kts. Tämä kuulutus on tammikuulta 1792 ja tekstinä: ”Julistus, Allamainittujen maanasujaiden tule itsensä löydyttä seurawaisina päiwinä Hifwalan Gästgifwari Talosa wijko hallia tekemän”. Kirjeessä saattoi lisäksi olla maininta mahdollisimman nopeasta toimituksesta. Olen kerännyt muutamia kuulutuksia Alak(i)imingin kirkkoon 1700-luvun lopulta. On huomattava, että kaikki kuulutukset 1700-luvun lopulta ovat (senaikaista) suomen kieltä, vaikka etelämpänä Suomea kuulutukset olivat ruotsinkielisiä vielä pitkään 1800-luvullakin. Veronmaksua Työmääräykset olivat osa asukkaiden veronmaksua, kuten Julistuksessa vuodelta 1793 käy ilmi. Tämä oli tilanne vielä parisataa vuotta sitten. Lopputekstissä sanotaan ”Oulunborin Maan Cancelliassa sinä 26nä päivänä Lokakuuta Wna 1791”
On harmillista, että Kiimingin kirkosta on jo vuosikymmeniä sitten hamstrattu kirkkokuulutukset ja myyty niitä sitten ympäri maailmaa. Sulkien määrä ilmaisi siis kulkunopeuden. Sulkakirjeet Kuten aikaisemmin mainitsin, kirjeisiin saatettiin liittää maininta kiireellisyydestä. Erik Tulindberg On syytä mainita, että Nylanderin tytär oli naimisissa Erik Tulindbergin kanssa, joka toimi myös lääninkamreerina Oulussa. [2] G. Nämä ovat nykyään kokoelmissa, jonka omistajat eivät niiden sisältöä ymmärrä, eivätkä siitä ole edes kiinnostuneita, vaikka ne sisältävät paljon mielenkiintoista historiaa noilta ajoilta ja varsinkin, kun ne ovat vanhaa suomen kieltä. Tässä kuulutuksessa hän kehottaa paikallista asujaimistoa keräämään talteen ja siivilöimään tuhkat ja toimittamaan ne Iin Olhavan Nybyn lasitehtaalle, jossa sitä tarvittiin tuhkalasin valmistamisessa. On selvinnyt, että nuo kaksi miestä olivat Erik Tulindberg ja piirilääkäri Henric Deutsch. Hän tutustui seudun maatalouteen ja edisti mm. tervan ja muiden tuotteiden laadun parantamista. Tämä kirje oli myynnissä taannoin sveitsiläisessä huutokaupassa, johon olin tehnyt tarjouksen. Noista päivistä voidaan kai oululaisen musiikkikulttuurin alkaneen. (Allekirjoitus näyttäisi ehkä olevan kahdella n-kirjaimella Sinnius). 1799, WSOY, Porvoo 1983, ISBN 951-0-11727-7. Sen sijaan he viihtyivätkin täällä kaksi kuukautta maaherra Carpelanin ja paroni Silfverhjelmin ystävällisyyden takia. Viitteet: [1] H. Työt lasitehtaassa oli aloitettu 1784, ja se kasvoi yhdeksi maan suurimmista lasiruukeista 1790-luvun alussa. Hinta nousi yli kahdeksaansataan Sveitsin frangiin, johon ei minulla ollut mahdollisuutta, varsinkin kun olisi pitänyt maksaa vielä tulliakin. Ehkä minullekin joskus vielä siunaantuu Alakimingin sulkakirje, eihän senkään mahdottomuutta ole vielä kirkossa kuulutettu. Kuva 2 Kuva 3. Acerbi, Matka halki Suomen v. Ainakin toisen kahden sulan kirjeen olen nähnyt ulkolaisessa huutokaupassa. Tällaista voisi sanoa senaikaiseksi pikakirjeeksi. Hienommin tämä ilmaistiin linnun sulalla. Tulindberg on sittemmin tullut tunnetuksi myös Suomen ensimmäisenä säveltäjänä, ja hänen mukaansa on nimetty Oulun musiikkitalon pienempi sali. Pelkonen, Kiimingin seurakunnan historia, Kiimingin seurakunta, Kiiminki 1981, ISBN 951-99350-4-5. Tämän tekstin on luultavasti allekirjoittanut Iin kirkkoherran sijainen Anders Sinius, koska hänen isänsä kirkkoherra Erik Sinius oli kuollut syyskuussa 1791. Alakiimingin seurakunta oli Iin kappeliseurakunta vuoteen 1858 asti, jolloin siitä tuli itsenäinen seurakunta [1]. Johan Fredrik Carpelan oli Oulun läänin maaherrana 17851800. 1799 kaverinsa kanssa matkalla pohjoiseen mainitsee kirjassaan [2], että heidän piti olla Oulussa vain viisi päivää. On olemassa myös kahden ja jopa kolmen sulan kirjeitä, mutta ne ovat harvinaisia, varsinkin hyvin säilyneinä. 9 Teksti: Jouni Takalo kista ei heti saa selvää, tosin ne ovat paljon selvempiä kuin nykylääkärien allekirjoitukset. Tuhkasta maksettiin ”24 Schillingiä Tynnyrildä”. Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi, joka kulki Oulun kautta v. Kuvassa 3 on Alakimingin kirkkoon toimitettu yhden sulan kirkkokuulutus vuodelta 1800 (kuva Corinphilan huutokauppasivulta). Nybyn perustaja oli oululainen kauppias Johan Mattsinpoika Nylander. Lisäksi he tutustuivat kirjassa nimeämättömiin kahteen musiikinharrastajaan, joiden kanssa he muodostivat kvartetin ja esiintyivät joka ilta kaikille, jotka halusivat tulla kuulolle
Asiaan on myös vaikuttanut maan asema keskeisen itä-Euroopan suurvaltana (Puolan 1. Materiaalia useista maista ja eri aikakausilta löytyy ylirunsaasti. tasavalta oli Euroopan pinta-alaltaan viidenneksi suurin maa, jonka väkiluku 1939 oli n 35 miljoonaa). Itävallan Galizian kruununmaan Lemberg ja nyk. Myös suhteet pohjoiseen rajanaapuriin Liettuaan *) ja etelässä Itävalta-Unkariin (ja seuraajavaltioista Tshekkoslovakiaan ja Unkariin) ovat näkyneet maan rajojen muutoksina. Suuri osa kuvakohteista on Puolan 1. Tämän laajan itäalueen postihistoriaa pyrin tässä valottamaan. Puolalaisen tulkinnan mukaan ”uusi länsi” Sleesiassa ja Pommerissa ovat osa historiallista Puolaa, johon heillä on oikeus II maailmansodan voittajiin kuuluvana maana.. Ukrainan Lviv). Puolan vuoden 1945 jälkeiset uudet länsialueet, kuten esimerkiksi Stettin / Szczecin ja Breslau / Wroclaw jne. Lyhytaikainen ’postimerkkimaa’ Keski-Liettua Vilnan kaupunki mukaan lukien jäi Puolalle, jolla sotien välissä oli siis yhteinen raja sekä koillisessa Latvian että kaakossa Romanian kanssa. Niiden sisään mahtuvat nykyinen Tshekki, Slovakia ja entinen itä-Preussi eli nykyinen Kaliningradin alue kokonaisuudessaan! Musta rajaviiva taasen esittää Puolan rajoja juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä. – Jukka Sarkki on lehtemme numerossa 3 / 2023 (ss. Oikeanpuoleinen merkki (Michel 1878) esittää Konstantyn Mackiewiczin maalausta ”Oderille” eli uuden länsirajan merkitsemistä joen itärannalla Kuva 3 b) Ehiökortti vuodelta 1984 – puolalainen sotilas pystyttää länsirajan rajapyykin 1945: Toisen maailmasodan jälkeen Stalin yksinkertaisesti siirsi Puolan valtionalueen noin 200 kilometriä länteen ja uudeksi länsirajaksi tuli Oder-Neisse linja kuvan 1 länsiviivaa noudattaen. Myös puolalaisten vahva – katolisen kirkon tukema – kansallistunne on heijastunut maan naapurisuhteisiin ja myös sen rikkaaseen postihistoriaan. Historia tunteekin Puolan viisi jakoa mainittujen rajanaapureiden kesken **). Curzonin ***) linjaa eli etnisen Puolan itärajaa Bugja San jokia pitkin. Sen aiheena on 1922 solmittu Riian rauhansopimus, joka päätti Puolan ja Neuvostoliiton välisen sodan 1920-luvun alussa ja vahvisti maan itärajan kuvan 1 linjaa noudattaen. 10 1/2024 Suomen Postimerkkilehti Teksti ja kohteet: Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XXIII KOHTEET KERTOVAT Puolan entiset itäalueet Puolan maantieteellinen asema kahden suurvallan – lännessä Saksan ja idässä Venäjä/Neuvostoliiton välissä on ollut hankala. Näiden maiden välisiä sotia on aina taisteltu myös Puolan maaperällä. eivät mahtuneet otsakkeen alle. eli marsalkka Pilsudskin tasavallan ajalta, mutta tukimateriaaliksi on valikoitunut myös Itävallan Galizian kruununmaan, Liettuan 1. Linjan itäpuoliset alueet liitettiin osiksi Liettuan, Valko-Venäjän ja Ukrainan neuvostotasavaltoja. Toisen maailmansodan alettua Hitler ja Stalin jakoivat syksyllä 1939 Puolan. Sen itäosissa erottuvat Wilno eli Liettuan Vilna ja Lwow (ent. Sen lisäksi sain virikkeen tähän artikkeliin tarkastelemalla neljää Puolan rajoja esittävää kohdetta: Puolalainen uutuusmerkki vuodelta 2022. Puola sai kapean ’Danzigin käytävän’ lisäksi noin 400 kilometriä Itämeren rantaviivaa. Saksa miehitti maan läntiset, Neuvostoliitto vuosina 1939-41 itäiset osat. Kuva 3 a) Kirje Varsova 19.3.1969 > Itä-Saksa. Jakolinja noudatti vuoden 1920 ns. Puola ei pidä niitä ”korvauksena menetetystä idästä”, vaan katsoo maan palanneen Piastien kuninkaiden länsirajoille noin 1300-luvulta. Kuva 1) Propagandakortti vuodelta 1939, jossa punainen rajaviiva esittää puolalaista käsitystä maan historiallisista länsi(ja etelä) rajoista. ”Keski-Liettuan valtion” filatelia. tasavallan, Saksan Kenraalikuvernementin ja Neuvostoliiton kohteita. 9 – 13) ansiokkaasti käsitellyt aihetta lähtökohtanaan Vilnan alueen eli ns
Curzonin ***) linjaa eli etnisen Puolan itärajaa Bugja San jokia pitkin. Oikeanpuoleinen merkki (Michel 1878) esittää Konstantyn Mackiewiczin maalausta ”Oderille” eli uuden länsirajan merkitsemistä joen itärannalla Kuva 3 b) Ehiökortti vuodelta 1984 – puolalainen sotilas pystyttää länsirajan rajapyykin 1945: Toisen maailmasodan jälkeen Stalin yksinkertaisesti siirsi Puolan valtionalueen noin 200 kilometriä länteen ja uudeksi länsirajaksi tuli Oder-Neisse linja kuvan 1 länsiviivaa noudattaen. tasavallan, Saksan Kenraalikuvernementin ja Neuvostoliiton kohteita. Kuva 4 a) Liettua: Asianajajan kirjattu pikakirje Vilna 1 26.11.1937 paikallisesti. Materiaalia useista maista ja eri aikakausilta löytyy ylirunsaasti. Suuri osa kuvakohteista on Puolan 1. Kuvateksteissä ensimmäisenä on maan nimi nykyisten valtionalueiden mukaan. Paikannimien monikielisyys (saksa, puola, liettua, venäjä, ukraina) on haaste – olen pyrkinyt ensisijaisesti vakiintuneen suomentai puolankielisen nimen käyttöön. Jakolinja noudatti vuoden 1920 ns. Kadun nimi = Puolan kansallisrunoilijan mukaan. Saksa miehitti maan läntiset, Neuvostoliitto vuosina 1939-41 itäiset osat. Puolankieliset lähettäjätiedot yliviivattu.. Linjan itäpuoliset alueet liitettiin osiksi Liettuan, Valko-Venäjän ja Ukrainan neuvostotasavaltoja. Puola ei pidä niitä ”korvauksena menetetystä idästä”, vaan katsoo maan palanneen Piastien kuninkaiden länsirajoille noin 1300-luvulta. Puola sai kapean ’Danzigin käytävän’ lisäksi noin 400 kilometriä Itämeren rantaviivaa. eli marsalkka Pilsudskin tasavallan ajalta, mutta tukimateriaaliksi on valikoitunut myös Itävallan Galizian kruununmaan, Liettuan 1. Toisen maailmansodan alettua Hitler ja Stalin jakoivat syksyllä 1939 Puolan. Osoitettu tuomioistuimelle. Kuva 4 b) tuloleimat Kuvien esitysjärjestys noudattaa Puolen entisten itäalueiden maantiedettä pohjoisesta etelään, nykyrajojen mukaan akselilla Liettua – Valko-Venäjä – Ukraina. Kirje liettualaisella merkillä ja leimalla Vilna 19.4.1940 > Saksa. eivät mahtuneet otsakkeen alle. Puolan vuoden 1945 jälkeiset uudet länsialueet, kuten esimerkiksi Stettin / Szczecin ja Breslau / Wroclaw jne. Tämän laajan itäalueen postihistoriaa pyrin tässä valottamaan. 11 Kuva 3 a) Kirje Varsova 19.3.1969 > Itä-Saksa. Puolalaisen tulkinnan mukaan ”uusi länsi” Sleesiassa ja Pommerissa ovat osa historiallista Puolaa, johon heillä on oikeus II maailmansodan voittajiin kuuluvana maana. Kuva 5) Liettua: Molotovin-Ribbentropin sopimuksen mukaan Liettua sai 10.10.1939 liittää itseensä Vilnan ****)
Kuva 13) Ukraina: kirje Stanislawow (nyk. Ivano-Frankivsk) 16.10.1868 > Brnon juutalainen seurakunta, Määri. Ivano-Frankivsk) 24.9.1929 > Wien, Itävalta. Kuva 9 b) kääntöpuoli Kuva 10) Valko-Venäjän saksalaismiehitys: Kenttäpostikirje kp-osoitteesta 04087 (= Jv-pataljoona 215) 12.7.1944 > Berliini. Sekapostitekirje NL:n ja Liettuan merkein kirjattuna pikana 14.12.1940 Vilna 14.12.1940 paikallisesti. Kuva 7) Liettuan omien merkkien käypäisyys päättyi 15.3.1941. 12 1/2024 Suomen Postimerkkilehti Kuva 6) Liettua: Kesällä Neuvostoliitto 1940 liitti ”vapaaehtoisesti” itseensä koko Liettuan. Vihreässä oheisleimassa teksti ”Grodnon piirikunta” ja alueen kartta. Kuva 11) Ukraina, Itävallan Galizia: Juutalaisen seurakunnan kirje Stanislau (puolaksi Stanislawow, nyk. Kaksikielinen postileima ja ehiökuori Kuva 9 a) Valko-Venäjä: Kirjattu sekapostitekirje Grodno 1 9.1.1933 > Dortmund, Saksa. NL:n kaksikielinen (liettua / venäjä) leima jo käytössä. Kuva 8) Liettua, II neuvostomiehitys: Kirjattu kirje Vilna 13.7.1976 > Zabrze, Puola. Puolan sensuurileima ”Lwow 2”.. Kuva 12) Ukraina: kortti Tarnopol 13.12.1921 > Brno, Määri. Kirjattu pikakirje 31.1.1941 paikallisesti Vilna 2
13 Kuva 9 a) Valko-Venäjä: Kirjattu sekapostitekirje Grodno 1 9.1.1933 > Dortmund, Saksa. Ivano-Frankivsk) 16.10.1868 > Brnon juutalainen seurakunta, Määri. Vihreässä oheisleimassa teksti ”Grodnon piirikunta” ja alueen kartta. Kuva 11) Ukraina, Itävallan Galizia: Juutalaisen seurakunnan kirje Stanislau (puolaksi Stanislawow, nyk. Tulliviranomaisten kortti NL:n ehiöllä (vailla postimaksuarvoa) Tarnopol 24.12.1941 > Saksa. Puolan sensuurileima ”Lwow 2”. Kuva 13) Ukraina: kirje Stanislawow (nyk. Lviv) 21.6.1878 > Tarnopol, tullut 23.6.. Kuva 14) Ukraina / Galizia: elokuussa 1941 Saksan miehittämä Galizian alue liitettiin Kenraalikuvernementtiin. Kuva 15) Ukraina: kirjattu virkakirje Galizian pääkaupungista kaksikielisellä ovaalileimalla Lemberg / Lwow (nyk. Kuva 10) Valko-Venäjän saksalaismiehitys: Kenttäpostikirje kp-osoitteesta 04087 (= Jv-pataljoona 215) 12.7.1944 > Berliini. Kuva 12) Ukraina: kortti Tarnopol 13.12.1921 > Brno, Määri. Ivano-Frankivsk) 24.9.1929 > Wien, Itävalta
XVII marssipataljoona. tullut 19.3. Saksan kieli meislattu pois kaksirenkaisesta leimasta. Kuva 20) Ukraina: kirjattu kirje Lwow 7 19.11.1936 > Wien. Kaksikielinen siltaleima. Pienirenkainen siltaleima. Kuva 19) Ukraina: kirjattu kirje Lwow 1 puolalaisin leimoin 15.211.1927 > Wien. >>> Ruzomberok, missä tullattu 11.5.1987, (maksu 18 korunaa merkein).. Kuva 18 b) Ukraina: Itävallan konsulaatin kirjattu kirje Lwow 11 22.23.1926 > Wien. Isorenkainen kaksikielinen leima. 14 1/2024 Suomen Postimerkkilehti Kuva 16 a) Ukraina: kolmen paketin 3-kielinen (saksa, puola, ukraina) pakettikortti Lemberg / Lwow 5 17.3.1911 > Lemberg 2 > Brasso, Romania. Kuva 18 a) Ukraina: Itävalta-Unkarin puolella taistelleen ukrainalaisen legioonan Wienissä painettu 3-kielinen (ukraina / saksa / unkari) kenttäpostikortti Lemberg 1 / Lwow 8.3.1918 > kp-konttori 52 eli reservin jalkaväkirykmentti 13. Kuva 22) Ukraina: Erikoisleima Lemberg 1.8.1941 – (neuvostomiehityksestä vapautettu) ”Galizia liitetty Kenraalikuvernementtiin” (vrt. >> Zilina 8.5. Kuva 16 b) kääntöpuoli Kuva 17) Ukraina: 2 kilon paketin pakettikortti Lemberg 1 / Lwow 1 12.4.1911 > Wien >> Davos, Sveitsi, missä tullattu 17.4. Kuva 24 a) Ukraina: 6 kg:n paketin kortti saantitodistuksella (A R) Lviv (leima lipukkeen alla) 3.5.1987 > Tshekkoslovakia: Kosice 7.5. kuva 14)
Saksan kieli meislattu pois kaksirenkaisesta leimasta. Pienirenkainen siltaleima. >>> Ruzomberok, missä tullattu 11.5.1987, (maksu 18 korunaa merkein). Kuva 20) Ukraina: kirjattu kirje Lwow 7 19.11.1936 > Wien. Kuva 24 a) Ukraina: 6 kg:n paketin kortti saantitodistuksella (A R) Lviv (leima lipukkeen alla) 3.5.1987 > Tshekkoslovakia: Kosice 7.5. kuva 14). Kuva 22) Ukraina: Erikoisleima Lemberg 1.8.1941 – (neuvostomiehityksestä vapautettu) ”Galizia liitetty Kenraalikuvernementtiin” (vrt. Kuva 18 b) Ukraina: Itävallan konsulaatin kirjattu kirje Lwow 11 22.23.1926 > Wien. >> Zilina 8.5. Pienirenkainen siltaleima. Molotovin kuuluisa lause oli: ”Liettua ottakoon Vilnan, mutta Neuvostoliitto ottaa koko Liettuan”. Se kattaa vuodet n. Kuva 21) Ukraina, I neuvostomiehitys: Kirjattu painotuotekirje Lwow 6 26.10.1939 > Lwow 1. ****) NL:n ulkoministeri V. Sekapostite NL:n ja Puolan merkein. Kuva 19) Ukraina: kirjattu kirje Lwow 1 puolalaisin leimoin 15.211.1927 > Wien. XVII marssipataljoona. Sivukuvassa Lwow / Lviv. Näin myös tapahtui.. ***) Englannin ulkoministeri George Curzon toimi rauhanvälittäjänä. Kuva 23) Ukraina: NL-ehiökuori vuodelta 1962, kaksikielinen teksti (venäjä / ukraina). **) Hyvä suomenkielinen kokonaisesitys maan vaiheista on Kalervo Hovin teos ”Puolan historia”, Keuruu, 1994. Kuva 24 b) kääntöpuoli *) Sekä Puolan kansallisrunoilija Adam Mickiewicz että Puolan marsalkka Jozef Pilsudski olivat syntyneet Liettuassa, Vilnassa. 15 Kuva 18 a) Ukraina: Itävalta-Unkarin puolella taistelleen ukrainalaisen legioonan Wienissä painettu 3-kielinen (ukraina / saksa / unkari) kenttäpostikortti Lemberg 1 / Lwow 8.3.1918 > kp-konttori 52 eli reservin jalkaväkirykmentti 13. 850 – 1990
Kaikki museot sijaitsevat museokeskus Vapriikissa Tampereella. Perinteinen viestintä on muuttunut radikaalisti, ja viime vuosikymmeninä on siirrytty fyysisistä viestintävälineistä, kuten kirjeistä ja postikorteista, sähköisiin. 16 Postimuseo aloitti uutena valtakunnallisena vastuumuseona Tampereen historiallisten museoiden kanssa 1.1.2024. Filatelian näyttelykokoelmia on digitoitu runsain mitoin, ja vuoden 2024 aikana niitä luetteloidaan ja julkaistaan Finna.fi-palvelussa. Valtakunnalliset vastuumuseot ovat valtakunnallisia asiantuntijoita kukin omalla erikoisalallaan. Postimuseon Viestinviejätnäyttely päättyy 15.9.2024 oltuaan avoinna jo kymmenen vuotta. Avaamme vuonna 2025 postikortista erityisesti uutismediana kertovan näyttelyn Kuvan vallankumous. Meidän erikoisalanamme on viestintä, peli, posti ja digitaalinen elämä. Voit tutkia kortteja osoitteessa www.finna.fi hakusanalla ystävien joulu ja valitsemalla vasemmalta organisaatioksi postimuseo. Museon korttikokoelmaa, erityisesti Reppoltin lahjoitusta, on alettu aktiivisesti käsitellä työpajojen avulla ja ensimmäiset kortit ovat jo Finna.fi-palvelussa nähtävänä. Uudessa selaimessa on panostettu helppokäyttöisyyteen ja kuvien laatuun. Suunnitelmissa on ainakin uusi yhteinen ydinnäyttely Vapriikkiin, joka kertoo viestivän ihmisen tarinan. Postimuseon nimi säilyy. On tärkeää, että tälle teemalle on oma vastuumuseonsa. suun liittyen niistä postimerkeistä, joista sitä on saatavilla. Yhteistyötä käynnistellään tänä vuonna ja asiat selkiytyvät vuoden mittaan. Uudistettu postimerkkiselain julkaistaan vuoden 2024 alkupuolella. Palvelemme edelleen filatelisteja. Filatelian osa-alueella yleisön saataville tuodaan uusia aineistoja. Yhteistyössä on mukana erityisesti historiallisten museoiden Suomen pelimuseo ja Mediamuseo Rupriikki. Kirjasto säilyy ja kirjallisuus on edelleen lainattavissa, vaikka kaukolainoina, jos muuten ei pääse paikalle. Näyttelykokoelmat ovat olleet harvoin esillä, joten Finna-julkaisun myötä ne avautuvat kokonaan uusille yleisöille. Se avautuu näillä näkymin vuonna 2026. Uusi yhteinen toiminta Tampereen historiallisten museoiden kanssa tulee näkymään uudella nimellä. Lisäksi postimerkkien tietoihin avataan uusi lisätietoja-kenttä, jossa kerrotaan esimerkiksi tarkempia tietoja postimerkin julkaiPostimuseolle valtakunnallinen vastuumuseotehtävä – mitä se tarkoittaa. Postimuseo säilyy Postimuseon käsittelemät teemat siis laajentuvat, mutta organisaatio ei katoa. Teksti: Mirka Ylä-Mattila Kohtaamispaikka Kuplan visualisointi: Mint & More Creative Oy
Kuplan suunnittelussa on huomioitu erityisesti esteettömyys. Lisätietoja: Mirka Ylä-Mattila , viestintäsuunnittelija, mirka.ylamattila@postimuseo.fi, 041 507 5150 Sanna Oikarinen , tutkija, filatelia ja postikorttikokoelma, sanna.oikarinen@postimuseo.fi, 050 430 0273 Reetta Uusikulku, amanuenssi, kirjasto, reetta.uusikulku@postimuseo.fi, 050 313 4568 Suvi Jalli, näyttelypäällikkö, suvi.jalli@postimuseo.fi, 040 5310 388 Kohtaamispaikka Kuplan näyttelyt: Tapahtumia: ovat kantaaottavia ja pohtivat viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän ilmiöitä eri näkökulmista. 30.5.–25.8.2024 Hillittömät underground-sarjakuvat Klick to we bs ite Klic k to web sit Kl ick to w eb site www.postimuseo.fi Kohtaamispaikka Kupla Klick to we bs ite Klic k to web sit Kl ick to w eb site. 17 Postimuseolle valtakunnallinen vastuumuseotehtävä – mitä se tarkoittaa. Kuplan avulla vahvistamme suomalaista keskustelukulttuuria, lisäämme osallisuutta ja kannustamme vuoropuheluun. Kuplassa voit tutustua näyttelyihin, pysähtyä miettimään ja latautua museovierailullasi. Kupla on uudenlainen museotila, joka yhdistää kävijöiden kohtaamisen ja pienimuotoisen näyttelytoiminnan. Kuplasta löytyy tekemistä yksin ja yhdessä. Kohtaamispaikka Kupla osana vastuumuseotehtävää Kohtaamispaikka Kupla avautuu 2.2.2024 Postimuseon toisessa kerroksessa. Kupla on kaikille avoin tila museokeskus Vapriikin aukioloaikoina. Tarjolla on esimerkiksi erilaisia pelejä, kuten lauta-, palaja korttipelejä, sekä lukemista, kuten sarjakuvia. 2.2.–26.5.2024 Hyvä ihminen – miksi holokausti kokee meitäkin
Yksityisesti hammastettu 2 kopeekan vihreä pystypari. Onko saarismallin merkit lisätty silloin vai vasta kirjeen saavuttua perille juhlistamaan saavutettua itsenäisyyttä. Se osoitettiin uudelleen Wasa Nordsjö Ångbåts A.B:lle Turkuun ja sieltä lopulta Nauvoon. 1 ruplan hammastamaton arkin reunakappale kirjatulla kirjeellä Turusta laivan kapteenille Lontooseen 29.1.1918. Kun kirje sinne vihdoin tuli, oli laiva jo lähtenyt. Tämä kirje on lähetetty M.F.A. Yli 45 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 80 kopeekkaa 14.9.1917-11.3.1918, kirjaaminen maksoi 20 kopeekkaa. Onko näitä alempia arvoja tullut Suomeen muutenkin kuin vain filatelistien tai matkailijoiden kautta. Vain Venäjän kautta oltiin yhteyksissä ulkomaille. P unaiset ottivat vallan Turussa jo toukokuussa 1917, jolloin kaupunginvaltuusto vallattiin. Grandelille Lontooseen. Constantinen kapteenille J. Suomessa leimattuja on kuitenkin löydetty yhdeksästä tämän annin merkeistä, joskin joistain vain muutamia yksilöitä. Sysmä ?.8.1917. V uonna 1917 huhtikuun 23. Joulukuussa Turku syöksyi kaaokseen. Todennäköisesti näitä hammastamattomia ei koskaan toimitettu Suomeen postilaitoksen toimesta. Tiedetään että esimerkiksi tunnettu Oulunkylän (Åggelby) filatelisti Kavaleff postitti runsaasti sekä näillä merkeillä että ns. Marraskuussa vallankumousta alettiin toteuttaa tosissaan. 18 1/2024 Suomen Postimerkkilehti 18 Teksti Seppo Evinsalo, Kohteet kirjoittajan kokoelmasta. Hänen käsialaansa ovat todennäköisesti myös yksityisesti hammastetut merkit, joita näistä alemmista kopeekka-arvoista tunnetaan. Tämän johdosta vuoden 1909 käyttösarjan merkit oli painettava tästä eteenpäin hammastamattomina. Punaisten aika loppui huhtikuun 13.1918, jolloin valkoiset valtasivat kaupungin. ja Turku 13.6. Kirje lähetty sieltä takaisin Suomeen 22.5. Kauttakulkuleimat Helsinki 10.6. Punaisessa Turussa oli postinkulku länteen pysähdyksissä aina valkoisten tuloon asti. R. päivä Venäjän postilaitos ilmoitti vaikeuksista hammastaa valmiita postimerkkejä. Nauvon tuloleima 22.6. Viimeiset toimitukset vuoden 1909 käyttösajan merkeistä oli toimitettu Suomeen 2.3.1917 ja Suomen postilaitos katsoi merkkejä olevan riittävästi. helmikuun vallankumouksessa vuonna 1917 tuhoutuivat Venäjällä painolaitoksen hammastuskoneet. Tähän mennessä on löydetty lähemmäs tuhat merkkiä, ryhmää/lähetystä suomalaisin leimoin ja niistä valtaosa alemmilla arvoilla 1, 2, 3 ja 5 kopekkaa. Lontoon tuloleima 8.5. Suomeen nämä merkit ovat tulleet yksityisten ihmisten, ei maamme postilaitoksen toimesta . 5 kopeekkaa oli postikortin taksa Venäjälle 5.9.1917 alkaen. Erikseen mainitut kohteet Harri Kuusiston suurkokoelmasta Hammastamattomat merkit 1917 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 5 Jo ennen lokakuuta nk. . vaihtorahamerkeillä niin itselleen kuin perheelleen Tanskaan
Kopeekka-arvojen käyttö kiellettiin kotimaan postiliikenteessä 29.11.1917. 19 . 1968 oli löydetty 1 kpl Suomessa käytettynä, myöhemmin löydetty vielä 3 kpl (= 4 kpl). 15 kop rusk.lila/sininen Fagerholmin laskujen mukaan v. 1968 oli löydetty 96 kpl Suomessa käytettynä, myöhemmin löydetty vielä 56 kpl (= 152 kpl). 2 kop vihreä arkin kulmasta Helsinki 17.10.1917 3 kop punainen Postijoonivaunu 23.6.. Helsingin tuloleima 1.12. 1968 oli löydetty 264 kpl Suomessa käytettynä, myöhemmin löydetty vielä 37 kpl (= 301 kpl). 20 kop sininen/punainen Fagerholmin laskujen mukaan v. 1968 oli löydetty 258 kpl Suomessa käytettynä, myöhemmin löydetty vielä 47 kpl (= 305 kpl). Venäjän vallankumouksesta ja sekavasta ruplan kurssista johtuen ylimenoaikana postitaksoista ei oltu täysin selvillä. 1968 oli löydetty 24 kpl Suomessa käytettynä, myöhemmin löydetty vielä 6 kpl (= 30 kpl). 1 rpl ruskea/oranssi Fagerholmin laskujen mukaan v. 3 kop punainen Fagerholmin laskujen mukaan v. Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 5 1 kop oranssi Helsinki 27.10.1917 1 kop oranssi Fagerholmin laskujen mukaan v. 2 kop vihreä Fagerholmin laskujen mukaan v. Helsinki 30.9.1917 7 rpl vihreä/punainen Helsinki 18.5.1917 (Harri Kuusiston kokoelmasta) 5 kop lila nelilö ja 1 kop oranssi pari 3 kop Romanov-ehiökuorella (= 25 kopeekkaa) Oulusta Helsinkiin 30.11.1917. 1968 oli löydetty 10 kpl Suomessa käytettynä, myöhemmin löydetty vielä 6 kpl (= 16 kpl). 1968 ei löydetty yhtään Suomessa käytettynä, myöhemmin löydetty vielä 2 kpl (= 2 kpl). 4 kop punainen pari Helsinki 5.4.1918 5 kop lila leikkeellä Lovisa 12.9.1917 15 kop lila/ sininen Hakojärvi 28.3.1917 20 kop sininen/ punainen Tampere ...... Alle 15 g:n kirjeen postimaksu oli 24 kopeekkaa 4.10.1917-29.11.1917 Huom! vain neljä 4 kopeekan merkkiä/lähetystä on tähän mennessä löydetty. 1968 oli löydetty 198 kpl Suomessa käytettynä, myöhemmin löydetty vielä 39 kpl (= 237 kpl). Ennen lokakuun neljättä käytettiin vanhaa ruplan kurssia, jossa kirjeen taksa oli 12 kopeekkaa. 4 kop punainen Fagerholmin laskujen mukaan v. (Harri Kuusiston kokoelmasta) 1 ruplan ruskea/oranssi arkin reunakappale sensuroidun lähetyksen leikkeellä. 5 kop lila Fagerholmin laskujen mukaan v. Samoin 20 kopeekan ja 7 ruplan merkkejä tunnetaan vain 2 kpl.. 1968 ei löydetty yhtään Suomessa käytettynä, myöhemmin löydetty vielä 2 kpl (= 2 kpl). 7 rpl vihreä/punainen Fagerholmin laskujen mukaan v
Miltei kaikki joulukuun 1915 jälkeen postitetut lähetykset ovat filatelistien lähettämiä tai suosioleimaamia. Merkkejä ei koskaan myyty Suomessa postin toimesta, mutta kuitenkin niitä sai käyttää postimerkkien asemasta lyhyen ajan 21.10.-18.12.1915. Yhtään lähetystä ei tunneta myöskään lunastusleimauksella T. Nyt tekstissä selitettiin, että kyseessä on raha, jonka arvo oli sama kuin vastaavassa kuparikolikossa. Tältä ajalta tunnetaan vain alle viisi tarvelähetystä. 15 kopeekan ruskea Ingå 12.5.1915 20 kopeekan vihreä Åggelby 1.12.1917 10 kopeekan sininen Hakojärvi 15.7.1915 Oikeaaikainen 10 kopeekan sininen leikkeellä. Gundorovskajan (Donin oblast) tuloleima 30.12. ?. Näitä vuoden 1917 vaihtorahamerkkejä tunnetaan suomalaisilla leimoilla yhteensä noin 40 kpl, useimmat niistä lähetyksillä tai ryhminä Åggelby (Oulunkylä) leimoin. Kavaleff postitti täysiä sarjoja sekä express että kirjattuina lähetyksinä sekä itselleen että perheelleen Tanskaan. Ennen tätä aikaa ja pitkälti sen jälkeen niitä tunnetaan Suomessa leimattuina aina tammikuuhun 1918 asti. Niitä ei myöskään myyty Suomen postin kautta, eikä niiden käyttöä postimerkkien sijaan koskaan hyväksytty. (Harri Kuusiston kokoelmasta) V uonna 1917 julkaistiin kolme uutta vaihtorahamerkkiä erilaisella taustapainatuksella. Siksi ne onkin katsottava ensisijaisesti rahoiksi, ei postimerkeiksi. Merkkejä ei ollut liimoitettu. 1917 (Harri Kuusiston kokoelmasta) 1/1 kopeekan oranssi Helsinki ..... Tämä on ainoa tunnettu Suomessa leimattu tällä kääntöpuolen painatuksella. Yritteliäät suomalaiset filatelistit, J. Mahdollisesti ne ovat vahingossa menneet läpi posteissa ja sekoitettu samanvärisiin Romanov-merkkeihin. Näin nekin selvittivät postin tarkan kontrollin ja ovat ainakin postihistoriallisesti kiinnostavia. ”hätärahat”. Nämäkin painettiin vahvemmalle kartonkipaperille, eikä niitä liimoitettu. Lokakuussa 1915 julkaistiin Romanov-merkkien laatoilla painetut ns. Tuloleimojen ja sensuuriliuskojen mukaan ne ovat kuitenkin läpäisseet postin kontrollin. Kavaleff etunenässä kuitenkin postittivat niillä jonkin verran lähetyksiä, useita Tanskaan. 20 kop vihreä ja 15 kop ruskea kirjeleikkeellä Helsingistä Gundorovskajaan 25.11.1917. Violetti Pietarin kauttakulkuja sensuurileima 6.12. E nsimmäisen maailmansodan puhjettua heinäkuussa 1914 syntyi Venäjällä nopeasti pulaa vaihtorahoina käytetyistä kolikoista. Kuopio 25.11.1915. Niitä ei myöskään liimoitettu, jotta niitä ei vahingossa käytettäisi postimerkkeinä. Nämä painettiin vahvemmalle kartonkipaperille ja niiden taustapuolelle painettiin teksti, jossa kerrottiin niiden olevan rahoja. 1/1 kopeekan oranssi Nagu 5.1.1918 (Harri Kuusiston kokoelmasta) 2/2 kopeekan kellanvihreä Åggelby 1.12.1917 3 kopeekan punainen Kerava ?.. Tunnettu filatelisti J. Romanov-merkkien laatoilla painetut 1 kopeekan oranssi ja 2 kopeekan vihreä oli varustettu mustalla numero 1 ja 2 päällepainamalla ja 3 kopeekkaa ilman. 20 1/2024 Suomen Postimerkkilehti 20 Vaihtorahamerkit 1915-17 Merkin kääntöpuolelle oli painettu tekstiä, jossa selitettiin, että kyseessä on raha, jonka arvo oli sama kuin vastaavassa hopeakolikossa
Tässä huutokaupassa niitä myytiin kuitenkin reilut 20 000 kpl. Samaa merkkiä hammasteella 11,5 ei asiakirjojen mukaan toimitettu lainkaan Suomeen ja niitä onkin löytynyt alle 10 kpl Suomessa leimattuina. (Käsikirjan mukaan 35 000 kpl). Tämä on linjassa siihen, että niitä on tähän mennessä löydetty vain 20-30 kpl. Luettelo myytävistä merkeistä paljastaa muutamia mielenkiintoisia seikkoja. Asiakirjojen mukaan 3,5 ruplan musta/harmaata vaakasuoralla paperilla toimitettiin Suomeen 1.7.1899 alkaen alle 15 000 kpl *). 7 ruplan musta/keltaista vaakaraitaisTeksti Seppo Evinsalo Katalogi Perttu Haglundin kokoelmasta ta merkkiä on toimitettu 1.7.1899 Suomeen 9 251 kpl *) (Käsikirjan mukaan 10 000 kpl) ja nyt niitä myytiin vain 749 kpl, mutta pystyraitaista 12.12.1911 toimitettua merkkiä ei asiakirjojen mukaan tullut Suomeen kuin 734 kpl *) (Käsikirjan mukaan 5 000 kpl) ja tähän huutokauppaan niitä riitti kuitenkin 4 165 kpl. 10 ruplan punainen/harmaata toimitettiin Suomeen 13.9.1909 asiakirjojen mukaan vain 2 063 kpl *) (Käsikirjan mukaan eri vuosina yhteensä 5 000 kpl) . Mahdollisesti vaakaja pystyraitaiset ovat tässä myyntiluettelossa menneet sekaisin. 21 Venäläisten merkkien loppuunmyynti P ostihallituksen postimerkkihuutokaupassa 18-19.11.1925 myytiin käytöstä poistuneita merkkejä saarisen mallista Suomessa käytetyihin venäläisiin postimerkkeihin. *) Luvut Fagerholmin tutkimuksista.. 35 kopeekan violetti/vihreää on asiakirjojen mukaan toimitettu Suomeen 54 000 kpl, joten jos loppuunmyynnissä niitä oli vielä 50 000 kpl jää Suomessa myytyjen merkkien määräksi 4 000 kpl. Tässä huutokaupassa niitä myytiin kuitenkin 172 kpl, joten todennäköisesti Suomeen on toimitettu muutamia 25 merkin arkkeja tällä hammasteella. Käyttösarjan 1909 merkkejä oli huutokaupassa myynnissä 1 000 merkin sarjoina 1 kopeekasta 1 ruplaan yhteensä 50 000 kpl/arvo. Myös korkeimpien rupla-arvojen määrissä on ajatuksia herättäviä seikkoja. Tässä huutokaupassa niitä myytiin 838 kpl. . Esimerkiksi 70 kopeekan ruskea/oranssia on toimitettu Suomeen reilut 27 000 kpl, joten ei niitä ole voitu myydä huutokaupassa 50 000 kpl. 5 ruplan sin.vihreä/vaal.sinistä hammasteella 13,5 on 13.9.1909 toimitettu 3 853 kpl *) (Käsikirjan mukaan 7 000 kpl) ja nyt niitä myytiin 2 876 kpl. Luettelossa ei lukenut sisälsikö se kaikkia kopeekka-arvoja
Kotkamalli ja Suomessa käytetyt venäläiset ovat ensimmäisen kerran yleisön nähtävillä. Suuren yleisön näyttely tuleekin saavuttamaan, sillä näyttelyalueena toimii koko kauppakeskuksen sydän, keskusaukio, jonka kautta kulkee päivittäin tuhansia asiakkaita. Kauppakeskukseen saapuvat ihmiset kohtaavatkin postimerkit arkisen kauppakäyntinsä yhteydessä. TamCollect 2025 tiedustelut: Jukka Kaivanto 040-656 0156 jukka.kaivanto@gmail.com. Kauppakeskuksen etuja näyttelypaikkana ovat ilmainen sisäänpääsy, helppo saavutettavuus hyvien liikenneyhteyksien varrella, ilmaiset, riittävät pysäköintimahdollisuudet ja valmiiksi runsas kävijämäärä. Kansallisessa noin 600 kehyksen näyttelyssä on lisäksi esillä omana osionaan postimerkkiliike Merkki-Albertin 40-vuotisjuhlanäyttely. Tampereen Filatelistiseura yhdessä postimerkkiliike Merkki-Albertin kanssa järjestävät kansallisen TamCollect 2025 postimerkkinäyttelyn Lempäälän Ideaparkissa 11.-13.4.2025. Harri Kuusiston suurkokoelma Suomessa käytetyistä venäläisistä on nähtävillä Tampereella keväällä 2025! Teksti Seppo Evinsalo T ämän artikkelisarjan kirjoittajalla on sarjaa kirjoittaessaan ollut mahdollisuus tutustua Merkki-Albertin postimerkkikauppiaan Harri Kuusiston ainutlaatuiseen kokoelmaan Suomessa käytetyistä venäläisistä postimerkeistä, lähetyksistä ja ehiöistä. Nyt myös muilla aiheesta kiinnostuneilla on mahdollisuus nähdä nämä hienoudet Tampereella keväällä 2025. Näistä kokoelmista on aiemmin nähty vain malli 1885, joka sekin on saanut uutta materiaalia. Vuoden 1905 hyväntekeväisyysmerkit Suomessa käytettyinä ovat todella harvinaisia, samoin Romanov-sarjan rupla-arvot 2, 3 ja 5. Tämä sama on nähty myös Helsingin kirjamessujen aikana, jolloin pienimuotoinen StampForum -näyttely on houkutellut uusia ihmisiä kehysten äärelle. 22 1/2024 Suomen Postimerkkilehti 22 Kokoelmassa esitetään kaikki harvinaiset julkaisut useimpina merkkeinä eri leimoin ja monet ainutlaatuisina lähetyksinä. Kokoelma sisältää kaikki tunnetut merkit ja tyypit tästä keräilyalasta ja vieläpä loistolaatuisina. Tässä näyttelyssä kauppias Harri Kuusisto tuo näytille peräti 75 kehyksellä suurkokoelmansa malleista 1885, Kotkamallista sekä Suomessa käytetyistä venäläisistä merkeistä
Sellaisia ovat Pohjoismainen postisopimus (johon Suomi liittyi 1.6.1922), kahdenväliset sopimukset Viron (31.12.1928), Latvian (1.7.1937), Saksan (1.4. Virallinen postiyhteys Neuvosto-Venäjälle avattiin vasta Tarton rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen vuonna 1922. Tämä vakioi tietyt postimaksut ja toimitusehdot. Albrecht pyysi senaatilta lupaa jatkotoimiin. Kesällä 1918 Suomi ilmoitti UPU:lle, että se liittyy pikaja vakuutuspostia koskeviin sopimuksiin. Huhtikuun lopulla Postihallitus pystyi avaamaan yhteydet Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Postiyhteydet Suomesta ulkomaille itsenäisyyden alussa Venäjä oli yksi Yleisen postiliiton, GPU:n (myöhemmin Maailman postiliitto, UPU) perustajajäsenistä vuonna 1875. Vaasaan paennut Suomen hallitus hyväksyi uudet penniarvoiset postimaksut ulkomaille maaliskuun alussa. Uudet sopimukset astuivat voimaan 1.6.1920. Suomi liittyy Pohjoismaiseen postisopimukseen Ruotsi, Norja ja Tanska olivat allekirjoittaneet keskinäisen postisopimuksen jo vuonna 1869. Pakettipostiyhteydet järjestettiin Ruotsin ja Saksan kanssa sekä niiden kautta eräisiin muihin maihin. Kahdenvälisissä sopimuksissa sovittiin postin kuljetukseen, kauttakulkupostiin ja kustannusten jakamiseen liittyvistä kysymyksistä. Päätös tavoitti Suomen hyvin vaikeassa tilanteessa, sillä tammikuun lopulla oli puhjennut sisällissota. Suomi tarvitsi kuitenkin kahdenja monenvälisiä erikoispostisopimuksia täydentääkseen verkostojaan sekä tiivistääkseen suhteitaan naapurimaihin. Sveitsin valaliiton liittoneuvosto hyväksyi Suomen UPU:n jäseneksi 12.2.1918. Kirjetaksa oli aluksi 1,50 mk enintään 20 gramman kirjeistä eli kotimaan (1 mk) ja ulkomaan (2 mk) taksojen välissä. Vuoden 1945 loppuun mennessä kaikki nämä sopimukset raukesivat lukuun ottamatta pohjoismaista sopimusta, joka uusittiin vuonna 1946 ja jonka nimeksi tuli Pohjoismainen postiliitto. Kaikkien näiden sopimusten perusajatuksena oli soveltaa kotimaan postitaksoja allekirjoittajamaihin lähetettyyn kirjepostiin sekä joihinkin maksuihin. Pohjoismainen postisopimus oli näistä ensimmäinen ja pitkäikäisin. Punaisten hallussa olleella alueella käytettiin kopeekkataksoja Venäjälle suuntautuvassa postissa sisällissodan loppuun eli toukokuun 1918 alkupuolelle saakka. Väliaikainen Postihallitus välitti ne tiedoksi postitoimipaikoille 12.3.1918 päivätyllä kiertokirjeellä. Suomen taloudellinen tilanne oli huono, mikä saattoi olla syynä tähän ratkaisuun. Neuvottelut Norjassa etenivät suotuisasti, ja Postihallituksen pääjohtaja G.E.F. Suomi allekirjoitti toukokuussa 1920 erilliset kahdenväliset sopimukset Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Suomi pääsikin mukaan pohjoismaisten postilaitosten kokoukseen Norjan Kristianiassa syyskuussa 1919. Näin valkoinen Suomi pääsi lopullisesti irti kopeekka-arvoisten postimerkkien käytöstä. Sisällissodan aikana valkoisten alueelta voitiin lähettää kirjepostia vain Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Kun Suomi korotti kotimaan postimaksuja 15.1.1926 alkaen, kirjetaksa asettui samaksi kuin Skandinavian maihin. Kun Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917, se jäi UPU:n ulkopuolelle. Se liittyi Maailman postiliittoon (Universal Postal Union, UPU) jo helmikuussa 1918. 1942) ja Unkarin (1.12.1942) kanssa sekä Euroopan postija pikatiedoitusliitto (Europäischer Postund Fernmeldeverein, EPP 1.4.1943). Mutta Postihallitus pystyi toimimaan vasta vuonna 1918, kun senaatti kehotti sitä aloittamaan suorat neuvottelut pohjoismaisten vastinorganisaatioiden kanssa. 23 Suomen erikoispostisopimukset 1922 1945 Osa 1: Pohjoismainen postisopimus 1922 1934 Vasta itsenäistynyt Suomi joutui vuoden 1918 alussa luomaan postiyhteydet ulkomaille tyhjästä. Suomi oli kiinnostunut liittymään pohjoismaiseen postisopimukseen jo sortokauden aikana 1890-luvulla. Niihin kirjattiin myös kirjepostin eli kirjeiden ja postikorttien sekä muutamien lisämaksujen ja erityispalvelujen postimaksut. Näitä olivat kirjaus, pikalähetys, vakuuttamiTEKSTI JA KOHTEET: Ari Muhonen, FRPSL, AIJP Kortissa Euroopan postija pikatiedoitusliiton kunniaksi tehty merkki. Suomen Suuriruhtinaskunta osana Venäjää pääsi myös osalliseksi kaikista järjestön eduista. Samataksaisuus säilyi aina 1990-luvulle asti, jolloin Pohjoismainen postiliitto purettiin. T ämä artikkelisarja käsittelee itsenäisen Suomen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana solmimia erikoispostisopimuksia. Kun Norja itsenäistyi vuonna 1905, se hyväksyttiin sopimuksen täysjäseneksi. Siksi Postihallituksen oli ryhdyttävä välittömästi turvaamaan postiyhteyksiä ulkomaille. Kaikki posti kuljetettiin Ruotsin kautta vuoteen 1919 asti, jolloin luotiin suorat laivayhteydet Tanskaan ja Saksaan. Se lähetti UPU:lle jäsenhakemuksen ja päivitti yhteyden Ruotsiin. En ole saanut selville, miksi Suomi ei voinut liittyä suoraan pohjoismaiseen postisopimukseen, mutta erillissopimuksilla sille joka tapauksessa taattiin samat oikeudet
Kuva 2. Kirjetaksa 30 ö, kirjaus 25 ö ja vakuutusmaksu 20 ö, yhteensä 75 ö. Kuva 3. Saantitodistus Helsinki 19.2.1927 Norjaan. Myös postimaksujen käsittelystä annettiin erityismääräyksiä. Postikortti PKP 13.6.1933 Seinäjoelle. Kuva 5. Från Norge -leima. Kuva 4. 24 1/2024 Suomen Postimerkkilehti nen, saantitodistus ja tiedustelu. Toisen painoluokan kirje Kööpenhaminasta 31.10.1925 Karhulaan. Laivateitse kulkenut pikakirje Ruotsista Lappvikiin, leimattu Turussa 14.10.1934, Turun laivankuvaleima. Kuva 1. Tiedossani on seitsemän saantitodistusta Pohjoismaihin, joista tämä on ainut Norjaan lähetetty.. Vakuutettu toisen painoluokan kirje (36 g, 500 kr) Kööpenhaminasta 18.9.1927 Helsinkiin. Kuvissa 1-5 on esitetty muutamia kahdenvälisten sopimusten mukaisia postilähetyksiä
Näin tapahtui ensimmäisen kerran vuonna 1924, kun Ruotsi alensi postimaksujaan. Suomen ja Skandinavian maiden kahdenväliset sopimukset uusittiin vuonna 1930. Haagin postikonferenssissa vuonna 1927 tehtyjen päätösten mukaisesti Suomi otti käyttöön yhtenäisen 2 mk suuruisen lentolisän koko Eurooppaan 30.4.1928. Taulukossa 1 on listattu pohjoismaisten postisopimusten mukaiset taksat vuosilta 1922 1934. Kirjetaksa 2 mk, kirjaus 2 mk, pikalisä 5 mk ja lentolisä 1 mk, yhteensä 10 mk. Kuva 6. Tämä ei vaikuttanut kahdenvälisiin sopimuksiin lukuun ottamatta pikamaksua, joka nousi 3,75 mk:sta 4 mk:aan. Suomi, mk Suomi, mk Ruotsi, ö Ruotsi, ö Taksa alkoi 1.6.1922 1.12.1931 1.6.1922 1.8.1924 Taksa päättyi 30.11.1931 15.6.1940 31.7.1924 31.3.1942 Kirje -20g 1,50 2,00 20 15 Postikortti 1,00 1,25 15 10 Asiakirjat -150 g 1,50 1) 2,00 2) 15 Tiedustelu 3,00 4,00 40 40 Vastaanottotodistus 1,50 2,00 20 15 1) Alkaen 1.8.1924 2) 200 grammaan saakka Norja, ö Tanska, ö Tanska, ö Taksa alkoi 1.6.1922 1.6.1922 1.1.1927 Taksa päättyi 30.6.1945 31.12.1926 30.6.1940 Kirje -20g 20 20 15 Postikortti 15 15 / 12 2) 10 Asiakirjat -150 g 20 1) 20 3) 15 Tiedustelu 40 40 30 Vastaanottotodistus 20 20 15 1) Alkaen 15.10.1924 2) Alkaen 1.4.1926 3) Alkaen 1.8.1924. Suomen ”Ilmapostilla Med luftpost” leima takana. 25 Sopimusten päivitykset Sopimusten mukaan kunkin maan tuli ilmoittaa postitaksojensa muutokset muille osapuolille. Taulukossa 1 on listattu pohjoismaisten postisopimusten mukaiset taksat vuosilta 1922 1934. Poikkeuksena tästä Skandinavian maihin sovellettiin kotimaan 1 mk lentolisämaksua, vaikka tätä ei erikseen koskaan mainittu sopimuksissa (kuvat 6 ja 7). Suomi nosti kotimaan taksoja pohjoismaisten taksojen tasolle 15.1.1926 alkaen. Postin vuosikertomus ei mainitse syytä voimaanastumispäivien eroon. Samassa yhteydessä sopimuksen piiriin otettiin asiakirjalähetysten alin painoluokka, korkeammat painoluokat jäivät edelleen kansainvälisten sopimusten mukaisiksi. Taulukko 1. Suomi aloitti lentokoneiden säännöllisen käytön postin kuljetukseen vuonna 1924. Uutena lähetyslajina otettiin mukaan pakettitaksat. Päivitykset astuivat voimaan Ruotsin ja Tanskan kanssa 1.8.1924 ja Norjan kanssa 15.10.1924. Tekstimuutoksia tehtiin runsaasti, mutta taksat säilyivät ennallaan. Taksakerääjille tuo kuitenkin antaa mielenkiintoisen tilaisuuden metsästää tuon lyhyen taksaeron aikaisia lähetyksiä. Haagin postikonferenssissa vuonna 1927 tehtyjen päätösten mukaisesti Suomi otti käyttöön yhtenäisen 2 mk suuruisen lentolisän koko Eurooppaan 30.4.1928. Uutena lähetyslajina otettiin mukaan pakettitaksat. Itse sopimuksia tuli myös päivittää vastaavasti. Tekstimuutoksia tehtiin runsaasti, mutta taksat säilyivät ennallaan. Kirjattu lentopikakirje Helsingistä 23.4.1934 Tukholmaan. Keskeiset Suomen ja Skandinavian maiden väliset postitaksat vuosina 1922 1934. Suomi aloitti lentokoneiden säännöllisen käytön postin kuljetukseen vuonna 1924. Suomen ja Skandinavian maiden kahdenväliset sopimukset uusittiin vuonna 1930. Suomi nosti kotimaan taksoja pohjoismaisten taksojen tasolle 15.1.1926 alkaen. Tämä ei vaikuttanut kahdenvälisiin sopimuksiin lukuun ottamatta pikamaksua, joka nousi 3,75 mk:sta 4 mk:aan. Ensimmäiset lentopostimaksut määriteltiin lentoreittien mukaan siten, että kirjeen lentolisä Berliiniin saakka oli 2 mk kultakin 20 grammalta ja siitä kauemmas menevien kirjeiden 4 mk. Keskeiset Suomen ja Skandinavian maiden väliset postitaksat vuosina 1922 1934. Kuva 7 Lentokirje Kööpenhaminasta 23.9.1929 Helsinkiin. Poikkeuksena tästä Skandinavian maihin sovellettiin kotimaan 1 mk lentolisämaksua, vaikka tätä ei erikseen koskaan mainittu sopimuksissa (kuvat 6 ja 7). Kirjetaksa 15 ö ja lentolisä 15 ö, yhteensä 30 ö. Ensimmäiset lentopostimaksut määriteltiin lentoreittien mukaan siten, että kirjeen lentolisä Berliiniin saakka oli 2 mk kultakin 20 grammalta ja siitä kauemmas menevien kirjeiden 4 mk
Kuvassa 8 on varhaisin tuntemani pohjoismaisen taksan mukainen lähetys Suomesta. Kuvassa 9 on Helsingissä kulkenut paikalliskirje, joka on lähetetty edelleen Tanskaan. Kuva 10 Kirje Tukholmasta 27.4.1931 Helsinkiin. Kyseessä on Turusta 13.6.1922 lähetetty postikortti Ruotsiin. Ruotsista Suomeen lähetetyn kirjeen kohdalla sopimusta on noudatettu oikein (kuva 10). Laatikko tyhjennettiin Oslossa ja lähetykset vietiin pääpostikonttoriin, jossa kyseinen leima oli käytössä 1920-luvun loppupuolella ja 1930-luvulla. Sopimuksen mukaan edelleen lähetetystä kirjeestä maksettiin vain puuttuva postimaksu, ja siksi lunastus on korjattu 50 penniksi. Tanskassa tätä korjausta ei kuitenkaan ole otettu huomioon, ja puuttuva summa on muunnettu äyreiksi kurssilla 1 mk = 10 ö. Postin virkailija ei ole tuntenut uutta maksua, joten hän on lyönyt postikorttiin T-leiman. Paikalliskirjeen hinta oli tuolloin 1,50 mk. Koska pohjoismainen kirjemaksu oli 2 mk, kirje on tulkittu alipostitteeksi, ja kuoreen on kirjoitettu lunastusmaksu 1 mk eli kaksi kertaa puuttuva postimaksu. 26 1/2024 Suomen Postimerkkilehti Mielenkiintoisia postilähetyksiä Kuvissa 8 12 on esitetty muutamia mielenkiintoisia postilähetyksiä. Koska kirje lähetettiin edelleen Saksaan, siihen on lisätty 50 pennin merkki, joka kattoi kotija ulkomaan taksojen erotuksen. Oslosta 22.10.1928 osoitettu kotimaan kirje D/S Gimlelle ei tavoittanut alusta, joten se lähetettiin edelleen Kemiin (kuva 11). Lähetetty edelleen Saksaan, 50 pennin merkki lisätty kattamaan ulkoja kotimaan taksan erotuksen. Kirjetaksa Suomeen oli 15 äyriä. ”Fra tog” -leima.. Kuorella oleva ”Fra tog” -leima lyötiin lähetyksiin, jotka postitettiin Osloon menevissä junissa olleeseen postilaatikkoon. Kuva 9 Paikalliskirje Helsingissä 21.11.1933, lähetetty edelleen Tanskaan. Kuva 11 Kirje Oslosta 22.10.1928 D/S Gimle -laivalle, lähetetty edelleen Kemiin. Tällä kertaa lisämaksua ei peritty, koska kirjemaksu riitti Suomeen saakka. Luultu ensin alipostitteeksi, mutta myöhemmin sen on todettu olevan taksan mukainen. Myöhemmin taksa on kuitenkin todettu oikeaksi, ja leima on sutattu yli. Kuva 8 Postikortti Turusta 13.6.1922 Ruotsiin
Suomen Postimerkkilehti No 4, 1947, pp. Lähteinä olen käyttänyt huutokauppaluetteloita, kirjallisuutta sekä noin 250 eri postimerkkinäyttelyissä esitettyä kokoelmaa. Kiitokset: Tämä artikkelisarja on alun perin ilmestynyt Scandinavian Collectors Clubin Posthorn-lehdessä englanninkielisenä vuosina 2021-2022. Postihallituksen vuosikertomukset, saatavissa osin osoitteessa www.doria.fi. Myös tiettyjen lisämaksullisten lähetysten löytäminen on hankalaa. 57-61. Kiitän lehden silloista päätoimittajaa Seija-Riitta Laaksoa luvasta julkaista artikkelit suomenkielisinä Suomen Postimerkkilehdessä. Vaikka pohjoismaisten sopimusten soveltamisala on rajallinen, tältäkin alueelta löytyy harvoin tavattavia lähetyslajeja ja maksuja. Esimerkiksi kolmannen painoluokan kirjeitä tunnen vain kaksi. Pikalähetykset eivät sinänsä ole harvinaisia, mutta ensimmäisen maksukauden pikalisän 3,75 mk ja kirjausmaksun yhdistelmää tunnen vain yhden kappaleen. 27 Kuvassa 12 on postiennakkokirje Malmöstä 11.11.1929 Vaasaan. Vakuutettuja lähetyksiä tunnen viisi (kuva 13). Finnish postage rates 1875 – 2001. Kuva 13 Vakuutettu kirje (784,17 Skr = 8348,60 mk) Helsingistä 11.11.1924 Ruotsiin. Kohteiden harvinaisuudesta Olen yli 15 vuoden ajan kerännyt tietoja vuosina 1917 1962 kulkeneista suomalaisista postilähetyksistä. Postin kiertokirjeet 1922 1934, saatavissa https://www.postimuseo.fi/kiertokirjeet-jakirjelmat/ Tai ota kuva oheisesta koodista ja saat linkin suoraan nettisivuille.. Kirjeja kirjausmaksu pohjoismaisen taksan mukaisesti yhteensä 35 ö, kansainvälinen postiennakkomaksu 50 ö, yhteensä 85 ö. Tätä ja toisen maailmansodan mielenkiintoisia tapahtumia käsitellään tämän artikkelisarjan toisessa osassa. Kirjetaksa 1,50 mk, kirjaus 1,50 mk, vakuutusmaksu 3,60 mk, yhteensä 6,60 mk. Merkit ovat kuoren takana. Kuva 12 Postiennakkokirje (5,35 Kr) Malmöstä 11.11.1929 Vaasaan. Grönroos Simo, Postimerkkejä ja postitaksoja koskevia säännöksiä 1917-1930. Excel-taulukkoni sisältää tällä hetkellä noin 32 000 lähetystä, joista 550 on kulkenut Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan vuosina 1922 1934. Taksan mukaisia asiakirjalähetyksiä tunnen vain yhden. 400 s. Tutkimukseni mukaan tässä artikkelissa käsittelemälläni ajanjaksolla perustaksan mukaiset kirjeet ovat hyvin yleisiä, mutta korkeampien painoluokkien lähetyksiä on vaikea löytää. Kiitän ystävääni Ivar Subdsbøtä ”Fra tog” -leimaa koskevista tiedoista. Lähteet: Ala-Honkola Harri et al. Kirje ja kirjausmaksu maksettiin pohjoismaisen sopimuksen mukaisesti, mutta postiennakosta perittiin kansainvälinen maksu. Tampere: Postimuseo, 2006. Seuraava osa Kahdenväliset sopimukset Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa korvattiin vuonna 1935 uudistetulla pohjoismaisella postisopimuksella
Brittien kannalta ongelma oli muun muassa se, että Lähi-idässä oli omia joukkoja, mutta koko Manner-Eurooppa oli natsien hallussa. 28 1/2024 Suomen Postimerkkilehti Airgraph ja V-mail Viime lehdessä ollut mielenkiintoinen Jouni Takalon kirjoitus V-mailista sai minut kaivamaan omia mappejani ja löysin kuin löysinkin joskus hankkimani Airgraph-kirjeen. html Miksi koko mikrofilmausposti oli kehitetty, selviää jo Takalon artikkelista. Löysin samalla myös pari Vmailia. Jotain piti keksiä. Kun vähän kaivelin tietoja, niin tuli vastaan hieno nettisivu, jossa koko Britannian Airgraph-systeemi on hyvin havainnollisesti selitetty – kannattaa lukea: https:// alphabetilately.org/airgraph. Afrikan kiertävä laivareitti Vasemmalla lyhyt, mutta erittäin vaarallinen laivareitti Britanniasta Egyptiin. Seuraavat kartat selittävät havainnollisesti, millainen ongelma piti ratkaista. Airgraph propagandajuliste vuodelta 1942 oli yksinkertaisesti tolkuttoman pitkä ja hidas, vaikka se olisikin ollut suhteellisen turvallinen reitti. Oikealla postin ja kaiken muunkin rahdin kuljetukseen turvallinen, mutta toivottoman pitkä ja hidas reitti samaan paikkaan. Kirjepostin ja siihen käytetyn mikrofilmaustekniikan etu oli se, että valtava määrä postia saatiin supistettua erittäin pieneen tilaan, joka mahdollisti suurten massojen siirron ilmateitse. Esittelen sen sijaan mallin Airgraph-kirjeestä sekä pari V-mail-kirjettä sodan loppupuolelta.. En nyt mene tekniikkaan, koska sekin tuli jo selkeästi esitettyä Takalon jutussa
armeija taisteli vuosina 19411943 Pohjois-Afrikassa sotamarsalkka Bernard Law Montgomeryn (1887-1976) johdolla Saksan Afrikakorps-joukkoja vastaan. Kun saksalaisten huolto petti lopullisesti ja kun amerikkalaiset nousivat Afrikan mantereelle, saivat liittoutuneet lopulta sotasaaliiksi paljon sekä joukkoja että kalustoa. 29 Brittiläinen Airgraph-kirje eli joulutervehdys kotiin vuodelta 1943, jolloin Saksa oli jo menettänyt PohjoisAfrikan ja rintama oli siirtynyt Italian mantereelle. Feldpostleiman päiväys 23.4.1942. Niitä taas johti suuren osan aikaa saksalainen sotamarsalkka Erwin Rommel (1891-1944). Afrikan jälkeen Rommelille annettiin vuoden 1943 lopulla tehtäväksi Atlantin vallin kunnostaminen Normandiassa. Tässä tehtävässä hän oli kovasti eri mieltä omien esimiestensä kanssa panssarijoukkojen sijoittamisesta. Brittien 8. Saksan keskikokoinen panssarivaunu Panzer PzKpfw IV Stalingradin kaupungin raunioilla. armeijan voittokulku (Egypti, Tripolitania, Tunisia, Italia) on näyttävästi piirretty valmiiksi tervehdykseksi kotijoukoille Sotamarsalkka Bernard Law Montgomery sai maineensa Pohjois-Afrikan taisteluissa. Kirjeen alareunassa Rommelin allekirjoitus ja titteli Afrikan panssariarmeijan komentaja. Montyn takana brittien Matilda-vaunu. Myöhemmin hän oli yksi kiistellyimmistä liittoutuneiden länsirintaman komentajista. Erwin Rommelin kuva Hitler-kuoren sivukuvassa. Brittien 8
Kuvassa näkyy sotilas kiikaroimassa helleasussa kartan kanssa. Teksti on helposti luettavaa, joka on edellytys V-mail-menetelmän käytölle. Vasemmassa yläkulmassa sensorin leimaus. Yawatan keisariselle terästehtaalle. 30 1/2024 Suomen Postimerkkilehti Afrikakorpsin eli saksalaisten PohjoisAfrikan joukkojen ehiökortti. V-mail-esimerkit Afrikakorps-joukkojen lyhytaikainen pakettipostimerkki Tunisiasta keväällä 1943.. Sotilas kertoo Shelt-sedälleen ja Bertha-tädilleen, miten kuumaa alueella on ja miten he ovat tehneet menestyksellä B29-pommituslennon Japaniin 15/16.6. Takana etenee hiekassa epämääräisiä panssarivaunuja palmujen huojuessa taustalla. Olosuhteet olivat tankeille erittäin hankalat hienojakoisen hiekan tukkiessa tekniikan ja valtavien lämpötilaerojen takia. Eipä olisi tarina ehkä mennyt läpi monen muun maan sotasensuurista, mutta jenkit näyttävät kehuvan saavutuksiaan avoimesti kotiväelle. Ostland-lisäpainettu postimerkin päivän ehiö on leimattu Liettuan Kaunasissa (Kauen) 11.1.1942 V-mail sotilaalta ”viidakosta” 25.6.1944, perillä Kaliforniassa 6.7.1944 eli alle kahdessa viikossa
Vuoden 1941 Italian asevelisarja kahtena eri kuvaversiona: 31 Toinen esimerkki V-mailista, joka on kulkenut USS.Pensylvanialta (vuonna 1910 rakennettu taistelulaiva /superdreadnought battleship) päiväyksellä 28.12.1943 Portlandiin Oregoniin 4.1.1944. Todellista valtaa hän ei enää Italiassa saanut ja lopulta partisaanit tappoivat hänet huhtikuussa 1945, vain hieman ennen kuin Hitler totesi oman pelinsä menetetyksi Berliinin bunkkelemmat riensivät auttamaan kenraali Francoa Espanjan sisällissodassa. Kun koko Afrikka oli menetetty, rintama siirtyi Italian mantereelle. lokakuuta 1936 solmitusta Rooma-Berliinin-akseliksi kutsutusta liitosta Saksan ja Italian välillä. Natsit olivat omaksuneet Italiasta. Sotilaan kaunokirjoitus kotiväelle on sen verran koukeroista, ettei asiasta saa selvää, mutta kuvassa näkyy hyvin, miten osoite sijoittui sivulle siten, että se näkyi kuoren ikkunasta. SEPPO SALONEN AIRGRAPH JA V-MAIL-KOHTEET KIRJOITTAJAN, MUUTAMA KUVA INTERNETISTÄ Italian ja Saksan aseveljeys WW2 Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler ja Italian diktaattori Benito Mussolini eli ”Il Duce” tekivät sopimuksen aseveljeydestä vuonna 1936, jolloin mo3 merkin sarja 30.1.1941, arvot 50 C, 75 C, 1,25 L 3 merkin sarja 2.4.1941, arvot 10 C, 20 C ja 25 C Italian sotatoimet olivat aika epäonnisia. Myöhemmin akselivaltoihin liittyi Japani ja muutamia pienempiä tekijöitä. Akselivallat nimi syntyi 25. fasistisia aatteita. Italia yritteli Pohjois-Afrikassa, kunnes Saksan piti tulla hätiin. Tällöin Italia irtautui sodasta ja antautui liittoutuneille syyskuussa 1943. Mussolini pidätettiin, mutta Hitler pelasti ”aseveljensä” vankeudelta
Syynä tähän oli alueen pitkälle menevä autonomia ja varsin muodollinen Turkin ylivalta. Tuo laskennan alkupiste oli siis vuodessa 1493. Jos keräilyssä arvostaa jonkinlaista selkeyttä merkistössä sekä järkevää ajallista rajausta, esille nousee tuosta sekamelskasta Montenegro ja varsinkin sen merkistö ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Lähes koko turistialue Kotorin lahden ympäristössä Kotorin kaupunki ja Budva mukaan lukien oli ollut Itävallan hallussa Napoleonin sodista alkaen ja silloinen Montenergo sijaitsi tästä itään ja etelään sekä oli kooltaan huomattavasti nykyistä pienempi. Tässä on jo aivan riittävä alue klassiseen kokoelmaan, jos tämmöistä miettii alueesta tekevänsä. Näille tehtiin vuonna 1893 lisäpainama Monte Negron täyttäessä 400 vuotta. Jos pitäydytään postimerkkien ajassa eli vuodesta 1840 nykypäivään, niin kyseessä tuolloin Turkin vallan alla ollut pitkälle autonominen ajoittain Turkkia vastaan kapinoinutkin ruhtinaskunta. Jos nyt on käynyt lomalla Montenegrossa, niin tuolloinen valtioalue oli varsin erilainen. Mallin 1874 merkkejä. Ensimmäiset postimerkit Yllättäen ensimmäiset postimerkit ovat hivenen vanhempia, kuin itse valtio. Pääkaupunkina oli Cetinje, joka sijaitsee Kotorista etelän vuorten toisella puolella. Venäjän – Turkin sodan 1876-1878 jälkeen ( jossa myös Suomen kaarti oli mukana ) osana Berliinin rauhaa alueelle myönnettiin itsenäisyys. Mikä tämä Monte Negro oikein oli . Nämä tulivat käyttöön jo 1874. Merkkien käyttöikä oli pitkä, sillä viimeiset painokset tulivat 1893 ja 1894 ja vielä 1898 muutetuin värein. Painoksissa I ja II on sama vesileima ja vastaavasti painoksissa III ja IV eri vesileima. Asujaimistohan oli pitkälle slaavilaista ja asia voidaan nähdä osana Venäjän panslavistista aatetta sekä myös pyrkimystä padota Itävallan vaikutusvaltaa alueella. 32 1/2024 Suomen Postimerkkilehti Montenegro – filateliaa Mustilta Vuorilta Balkan on varsinainen filatelian löytölaari, josta löytyy julkaisijaa ja maata moneen lähtöön. Ajoittain Turkin vaikutus alueella oli hyvinkin muodollista. Merkki kuvassa on silloinen ruhtinas Nikolai I. Rajanaapurina etelässä oli Albania, joka vielä tuolloin oli Turkin hallussa. Näissä kuten kaikissa muissakin merkeissä kuvattuna ruhtinas, sittemmin kuningas Nikolai I. Merkkejä ilmestyi seitsemän arvoa ja näistä voi erottaa neljä eri painosta, joista painoksissa II ja IV on vielä kaksi eri hammastetta. Näitä myös lisäpainettiin 1893 Montenegron 400vuotisjuhlia varten.. Ohessa jonkinlainen esittely tästä hyvin potentiaalisesta ja kustanustasoltaan järkevästä keräilykohteesta. Hallinnollisesti alue laajeni tuolloin osin idässä alkuperäisen Montenegron ulkopuolelle. Merkkejä ilmestyi useita sarjoja, joista voi erottaa eri painokset Osassa myös värit olivat vaihtuneet
Alus oli vuodesta 1930 Katajanokan laiturissa esikuntalaivana ja poistettiin käytöstä 1939.. Ensimmäinen kuvamerkkisarja ilmestyi jo 1896, kuvassa aiheena Cetinjen luostari. Viikset ovat edelleen säilyneet, mutta orastava kalju on piilotettu hatun alle. Matti Kurki Uusi malli 1902, samalla vaihtui rahayksikkö Guldenista Kruunuun joka koostui sadasta helleristä . Viimeisenä painotuotteita varten julkaistu 25 hellerin merkkiä. 33 Ensimmäiset kuvamerkit Ensimmäiset kuvamerkit ilmestyivät 1896 aiheena näkymä Cetinjen luostariin, joka oli samalla hallitsijasuvun hautapaikka. Jatko näille ei aivan heti tullut, sen sijaan uudet käyttösarjat ilmestyivät perinteisemmin hallitsijan kuvalla 1902. Vasemmalla jälleen painotuotemerkki. Vuonna 1907 ilmestyi uusi sarja syynä rahauudistus. Aiempi 1 kruunu = 100 helleriä korvautui uudella, 1 perper =100 paraa. Näitä käytettiin sittemmin keisarin huvipurren saattoaluksina. Klas Horn ja Matti Kurki Mielenkiintoinen yhteys Montenegroon ovat Suomen laivaston alukset Klas Horn ja Matti Kurki. Painamaa löytyy kahta eri tyyppiä, erona tekstin Constitution pituus. Nämä tilasi alkuun Montenegro itselleen ruhtinaan huvipurtensa saattajiksi 1900-luvun alussa, mutta rahoitusvaikeuksien takia Venäjänkeisari Aleksanteri III pelasti hallitsijan ja osti laivat itselleen. Vuoden 1907 käyttösarja. Hallitsijakin on selvästi vanhentunut, mutta viikset ovat säilyneet. Jälleen rahayksikkö vaihtui, nyt siirryttiin Kruunusta Perperiin, joka jakautui sataan paraan. Tätä lisäpainettiin uuden perustuslain kunniaksi vuonna 1906. Tykkivene Matti Kurki. Laivat jäivät venäläisiltä Porin satamaan 1918 Klas Horn muutettiin 1937 hinattavaksi merenmittauksen emälaivaksi (kuvassa) Alus romutettiin 1962
Jatkona merkit malleista 1907 ja 1913. Ei kovin paha määrä kerätä, varsinkin kun joukossa ei ole mitään kovin kalliita julkaisuja. Viimeisenä painotuotemerkki, jossa hivenen poikkeava ulkonäkö. Näin ollen Montnegron tämä vaihe sai aikaan vain 98 päälajia, tosin alalajit mukana laskien ollaan jossain n 150 eri merkin määrässä. Itävallan miehitysmerkeistä löytyy myös kaksi arvoa, joiden lisäpainama sitoo ne Montenegroon. Nämä julkaistiin Itävallan sotilashallinnon julkaisemat merkit vuodelta 1917. Filateelisesti tarina ei vielä ihan loppunut, sillä Ranskan Bordeauxiin vetäytynyt pakolaishallitus julkaisi vielä joukon merkkejä, lähinnä filatelistien iloksi. Näitä löytyy viittä eri mallia ja useita eri arvoja kutakin, kaikkiaan 18 erilaista. Keskusvaltojen joukot valtasivat alueen vuoden 1916 alussa ja valtion tarina päättyi tällä erää tähän. Teknisesti alukset olivat kehnoja, vaikkakin hyttien sisustus oli loistelias. Aiheina hallitsija eri ikäisenä sekä hänen puolisonsa. Lisäksi löytyy pari ilmestymätöntä merkkiä joissa lisäpainama on vaakasuorassa. Kuningaskunnan julkaisut Vuonna 1910 valtio siirtyi ruhtinaskunnasta kuningaskunnaksi. Hivenen postaalisempi on niin ikään Bordeauxissa 1916 julkaistu lisäpainama Ranskan merkeille, mutta tämäkin on luetteloissa hinnoiteltu vain käyttämättömänä, siellä Ranskan posti kielsi tämän käytön lähes heti merkkien painamisen jälkeen 28.6.1916. Tämän takia ilmestyi uusi sarja kuninkaan kruunajaisten ja Nikolai I 50 hallitsijavuoden kunniakasi. Siirtyminen 1910 kuningaskunnaksi vaati luonnollisesti uudet postimerkit. Kuvassa eri kuva-aiheet, joita kuusi erilaista. Viimeinen rauhan ajan julkaisu oli vuoden 1913 käyttösarja. Tämän kuten myös kaikki julkaisut vuodesta 1894 oli painanut Itävallan valtionpaino Wienissä. Lunastussarjojakin ilmestyi, kuvassa mallia 1894, josta löytyy kaksi eri hammastusta sekä arvoja myös vuodelta 1902 uudella rahayksiköllä. Alkuun sota sujui, ollen pitkälle tykistötulta Itävallan Kotorin lahden sotasataman alueelle. Toisaalta ei tehty myöskään paikallisia julkaisuja, joten merkkejä on täytynyt olla varastoissa riittävästi. ja alukset palvelivat Suomen laivastossa 1930-luvun lopulle. Vuoden 1913 käyttösarja jäi viimeiseksi itsenäisyysajan julkaisuksi tällä erää. Tämä voidaan laskea maan toiseksi kuvalliseksi käyttösarjaksi. Ero näkyy numeron päällä olevassa rahayksikön nimessä. Tiedon mukana näitä olisi tarjottu Neuvostoliitolle 1919, mutta että näitä ei kelpuutettu. Tilanne muuttui Serbian puolustuksen sorruttua vuoden 1915 lopulla, jolloin tuli Montenegron vuoro. Poliittisesti Montenegro oli suuntautunut enemmän Serbian suuntaan kuin Itävaltaan, mutta painoasioissa tämä ei näyttänyt vaikuttavan.. Sodan aikana ei uusia postimerkkejä julkaistu, koska Wienin painotaloihin ei ollut enää yhteyttä. Mallia 1902 lisäpainettiin 1905 uuden perustuslain kunniaksi. Muutoin alue käytti normaaleja Itävallan miehitysalueiden yleismerkkejä ilman lisäpainamia. 34 1/2024 Suomen Postimerkkilehti Lopetus ensimmäiseen maailmansotaan Ensimmäisen maailmansodan alettua Montenegro asettui 6.7.1914 sodassa Serbian puolelle
Uusi itsenäisyys koitti vasta 1990-luvulla Jugoslavian hajoamisen jälkeen. Muuten alue käytti yleismiehitysjulkaisuja, ilman mitään alueen nimeä. Tämäkin vaihe loppui vuoteen 1944, jolloin alue palautui osaksi Jugoslaviaa Back of the book Kunkin maan perästä löytyy usein joukko mielenkiintoisia erikoisjulkaisuja. Mainitaan vielä, että lyhyt valtion uudelleen herääminen tapahtui 1941-1944, jolloin se oli hetken muodollisesti itsenäinen Italian ja tämän jälkeen Saksan miehityksen alla. Postikortti noin vuodelta 1906. Lisäksi on olemassa seitsemän arvoa pelkällä lisäpainamalla Montenegro, mutta näitä ei koskaan otettu virallisesti käyttöön. Ensimmäistä vuoden 1854 sarjaa löytyy kahdella eri hammasteella, muuten merkeissä ei ole merkittäviä eroja. No miten sitten kuninkaalle kävi . Teksti ja kohteet: Jukka Sarkki jukka.sarkki@sarkki.net 1917 yksivuotisen miehityksen kunniaksi. Näin ollen seuraavat Montenegron merkit ilmestyivät vasta toisen maailmansodan aikana, mikä onkin sitten jo ihan eri tarinan paikka. Sodan jälkeen kokoontunut serbien dominoiva kansallisneuvosto päätti liittää alueen osaksi Serbian kuningaskuntaa, mikä liitos tapahtui 1.12.1918. Kuvissa Malun 1905 käytttösarja ja 1902 lunastusmerkkien lisäpainamat 1906 uuden peruslain takia. Omia merkkejä ilmestyi tietysti myös tällöin. Näistä viimeisessä on kuninkaan kuva, muissa vain arvomerkinnän numero merkin keskellä. Vastaavia julkaisemattomia, mutta olemassa olevia merkkejä löytyy varsin paljon Itävallan miehitysjulkaisuista. Suku kuitenkin jatkuu edelleen, joskin vaateita Montenegron kruunuun ei kauheasti ole enää perillisten toimesta esitetty. Kaikkiaan näitä löytyy 26 päälajia. Serbinationalistit junailivat Montenegron ulos maailmansodan jälkeisistä rauhananneuvotteluista ja saivat masinoitua alueen liittymisen osaksi Serbiaa ja tätä kautta Jugoslaviaa. Montenegron osalla löytyvät vain lunastusmerkit, joita julkaistiin viisi sarjaa, 1894, 1902, 1905, 1907 ja 1913. 35 Kuvassa Ranskassa sijainneen pakolaishallituksen julkaisemat viisi erilista merkkityyppiä. Eri arvot huomioiden näitä on kaikkiaan 19 kpl. Hän jäi monen muun ex kuninkaan tavoin maanpakoon Etelä-Ranskaan, tässä tapauksessa Antibesiin ja kuoli sillä 1921
36 Hyödynnä jäsen/tilaajaetuna kuuluva Digi SP Aktivoi Suomen Postimerkkilehden digilehti käyttöösi ja voit lukea sitä kännykästä, tabletilta tai tietokoneelta. Kun lehti on aukaistu, vasempaan yläkulmaan ilmestyy kolme allekkain olevaa viivaa, sitä klikkaamalla saat käyttöösi etsi-työkalun, suurennuslasin, tulostus/tallenus työkalun ja kokoelman kaikista sivuista näkymät.. Kun aktivointi on onnistunut saat siitä ilmoituksen. Aktivointi: Käyttö: Kun olet kirjatunut Lehtiluukkuun, etsi Suomen Postimerkkilehti. Siellä on paljon muitakin lehtiä! Kun olet valinnut Suomen Postimerkkilehden ja aktivoinut tilauksesi, voit kirjoittaa oikeassa yläkulmassa olevaan ETSI kenttään minkä tahansa sanan, joka on ollut SPlehdessä 2015 tai sen jälkeen ja saat listauksen kaikista lehdistä missä se esiintyy. Missä tahansa olet ja netti saatavilla! Ota siis suunnaksi www.Lehtiluukku.fi Syötä tilaajatunnuskohtaan laskusi oikeassa yläkulmassa oleva aktivointikoodi tai jäsennumero
Kirjallistenja puhelintarjousten on oltava perillä 27.2. Kohteet 75, 80, 83 ja 84 Kohteet 209, 210 ja 211 SP-lehden meklari Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh. Tässä huutokaupassa on tarjolla mm. Kohteiden jälkimyynti päättyy keskiviikkona 28.2. klo 12.00 mennessä. Suomen Postimerkkilehden Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: postimerkkilehti.fi tai suomenfilatelistiseura.fi Huutokauppa avautuu verkossa lauantaina 10.2.2024 ja päättyy tiistaina 27.2. Huutokaupassa ei järjestetä erillistä näyttöä. Huutoraha ostoille on 15 %. klo 21.00. klo 21.00. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com. kaikki nämä kuusilot. Kohteita voi tiedustella huutokaupan meklarilta ja sopia mahdollisen näytön. Postimerkkikuusilot ovat mielenkiintoinen ja osin haastava keräilyalue
Merkissä ohentuma. 38 1/2021 Suomen Postimerkkilehti 1/2024 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 1 ja 3 SUOMI Esifilatelia 1 1856. 40 15 20 pen loistona Jakobstad 28.3.1873. Aitoutus: J. Aitoutus Schwenson 3.2.2023. 20 SUOMI Isohampaiset 1866 11 5 pen ehjä merkki puolikkaalla rengasleimalla. Sisältö mukana. Harvoin tarjolla! 30 Kohteet 15, 37 ja 38. 15 14 10 pen hienoleimainen merkki Helsingfors ??.9.1868 leimalla. 15 10 10 kop Stockholm 1863 suorakaideleimalla. Murtosaari. Shwenson-takuuleima takana. 400 31 25 pen B-hammaste pari ylösalaisella loistoleimalla Åbo 11 1 84 15 32 Leimapainon 25 p (LBb) **. Kv Kohteet 19 ja 20 SUOMI Vaakunamalli 1875 Senaatin painanta 19 1875 Köpis erinomainen yksilö 28.7.1875 Björneborg. 20 22 10 pen ruskea hammaste 11 ylösalaisella loistoleimalla Helsingfors 10 11 1881. 15 25 Senaatin 25 p (SBAe) sekahammaste. Aitoutus: J. 70 26 Senaatin 25 p (SAb) kirjeellä Turusta Hangon kautta Ruotsiin 26.11.1880. Yksi hammas puuttuu, mutta harvinainen leima. 20 12 8 pen hienoleimainen pari kahdella ÅBO 29.7.1874 rengasleimalla. -leima. Aitoutus: Murtosaari 24.10.2022. 20 23 20 pen erittäin leveä rosohampainen merkki himmeällä leimalla. Harvoin tarjoilla! 70 21 2 pen punainen koevedos hammaste 14,5 ex Faberge. 7.1870 Heinolaan. 75 SUOMI Soikiomerkit 1856 2 5 kop sininen uusintapainos 1862. Merkin keskellä ohentuma. Erittäin siisti yhden sulan sulkakirje Suonenjoelle 22 Juni 1856. Loisto: Raumo 20.4.1882. 20 16 40 pen ehjä merkki siistillä rengasleimalla. SUOMI Uudet värit 1885 33 5 pen erikoisuudet matala merkki ja kapea merkki leimattuina. 70 13 8 pen musta/vihreä ehjä siisti merkki himmeällä reunarengasleimalla. 15 17 40 pen hyväkuntoinen ehjämerkkinen lähetys Turusta 27. Kevyt vaakataite merkin yläosassa. Aitoutus: J. 10 28 1 mk lila senaatinpainanta lähes loisto Björneborg 17.12.81. Oikeanpuoleisessa merkissä hammastevikaa. 15 8 10 kop ehjä hieno merkki loisto-rengasleimalla Tammerfors 5 3.1864, merkissä myös mustemitätöinti. Leimattu merkki, jossa kuvakevirhe "vasen yläkulma avoin". Siisti ANK 29.7. Sisältö mukana. 25 9 10 kop karmiini mustemitätöinnillä. Parissa hampaassa lyhyisyyttä. 50 7 5 kop siisti leimattu merkki ylösalaisella Helsingforsleimalla. 30 18 1 mk ruskea siisti leimattu merkki Borgå-leimalla ja toisella leimakaarella. 60 39 10 mk sininen koevedos hammastamaton liimapinnalla ex Faberge. Murtosaari. 10 24 25 pen punainen (LBc) postituoreena. 25 SUOMI Isohampaiset 1860 6 5 kop hienolla isolla Norring-mustemitätöinnillä. 8 34 5 pen Nikolaistad ..88 ja 25 pen Helsingfors 19.3.88 loistoleimoilla. 60 38 5 mk vihreä/punainen käyttämätön * merkki, jossa taustassa ilmeisesti erään omistajan puumerkki. 60 20 32 pen Köpis-painos. 12 35 10 pen punainen pienellä rengasleimalla lähes loistona Kimito 29 6 1886. Siisti tausta, jossa himmeä viipurilaisen postimerkkikauppiaan Michailofin pyöröleima (kuva todellista ruskeampi). 50 27 32 pen karmiini ylösalaisella lähes loisto Stockholm 30 7 1878 (?) -leimalla. Yksi vajaa hammas. Murtosaari. 30 . 50 Kohde 30, erittäin harvinainen. 10 36 1 mk harmaa/punainen lähes loistona Brahestad 22 8 88 10 37 5 mk vihreä/punainen Helsingfors-leimalla, kaari myös toisesta leimasta. 60 4 10 kop punainen Björneborg-laatikkoleimalla. Tukholman tuloleima 29.11. Erittäin harvinainen!! 30 SUOMI Vaakunamalli 1882 Leimapainon painanta 29 20 pen sininen hammastus B loistona Ikalis 3.1.84. 30 5 10 kop Åbo 21.9.1857 ympäri leikattu. 8 30 Leimapainon 20 p (LAa) nelilö arkin yläreunasta **. 10 3 10 kop karmiininruso mitätöitynä musteristillä
20 43 1 mk harmaa/punainen 3-rivilö hienoilla Tampere 26.II.97 leimoilla. Postikortti Turusta Koski As:aan viimeisen käyttöpäivän 14.I.01 leimoilla. 15 75 1921/25 sarjan 40 pen vihreä numerokuusilo arkki 92, jossa reunaosalla liimakejäljet. 15 49 3, 4, 10 ja 20 kop väärenteet leimattuina. 15 69 1919. 8 SUOMI Rengasmerkit 1891 47 1, 10 ja 35 kop kaunisleimaisina. Kirjapainojulkaisu III, 10 mk hammastus 14 1/4 epäselvällä leimakaarella. 20 41 1901. SUOMI Vaakunamalli 1889 40 5, 20 ja 25 pen hammastamattomat parit. 20 45 5 mk vihreä/punainen postituoreena. 15 48 2 kop Gamlakarleby ja 7 kop Helsinki-merkit hienoilla leimoilla. 8 71 1917 sarjan loistoleimaiset 10 pen Kuopio, 40 pen A-hammaste Lahti sekä 5 ja 10 mk Helsinki -leimoilla. 20 68 1918. 50 p ruskea postiosoituksella. 8 46 10 mk ruskea/punainen käyttämätön. Jättäjän mukaan ilman pohjapainantaa. Hieno kohde. 20 54 3,5 rpl musta/harmaa Hämeenlinna kulmaleimalla. 8 60 10 pen loistoleimaiset parit kolme painoerää tilapäisjulkaisu/ Kajaani, Berliinin laatta/Keuruu ja Helsingin laatta/Läsäkoski. 8 44 5 mk vihreä/punainen lähes loistona Helsinki 2..IV.9.. Merkkeinä 2x10 mk. Hyvä sekapostite. 10 53 1 rupla loisto: Tammerfors 2.8.1902. . Kotelokirje Viipurista 12.III.1916 Helsinkiin. 15 66 1915. 10 42 20 pen keltainen 18 loistoleimaista merkkiä eri paikkakuntaleimoilla. 8 73 1919/20 sarjan merkit 5 pen siisti Helsinki-leima ja loistot 10 pen Wiiala sekä 25 pen Helsinki. 10 59 5 pen vihreä tilapäisjulkaisu Tammerfors reunaleimalla. Takana Berliinin tuloleima. (La 270€) 40 76 1921/25 sarjan loistoleimaiset 10, 20, 30, 60 pen Helsinki-leimoilla ja 75 pen Turku-leimalla. Kirjapainojulkaisu III, 10 mk siisti leimattu. 10 65 1915. Mitätöity asemaleimalla: Kaipiainen 27.8.1918. 30 SUOMI Saarismalli 1917 67 1917. 8 61 1901 10 mk, ensimmäinen musta kymppi. 20 77 1 markan asiakirjalähetys Riihimäeltä 6.VI.22 Raumalle. 30 57 7 rpl musta/keltainen siistillä ...räkenskaps...-leimalla. 25 Kohteet 54 ja 55 Kohteet 56 ja 57 Kohteet 60 ja 78 Kohde 67 72 Lisäpainama 75/20 merkkipari luovutetun alueen loistoleimalla Koivisto x Björkö 28.II.23. 10 52 1 rpl tummanruskea/ruskeanoranssi käyttämätön himmeällä liimakejäljellä. 8 70 10 pen punainen nappiloistona Wiborg x Wiipuri 12.VI.18 leimalla. 10 51 50 kop loisto: Kannus 13.5.1902. Taksa voimassa 1.2.1921–14.1.1926. 15 SUOMI Kotkamalli 1911 63 A-hampaiset merkit loistoina 2 pen Tampere, 5 pen Kuopio, 10 pen tyyppi I Helsinki ja 20 pen Nikolainkaupunki. Päällepainama 75/50 p Paquebot-leimalla. 40 56 7 rpl musta/ keltainen käyttämätön liimakkeella. Taustassa avoin läppä. Liimapinta 20 pen parissa, muut ilman liimaa. 15 Kohde 71. 10 50 20 kop sininen/punainen loistona Joensuu 23.II.04. 12 62 1902 Musta/harmaa 10 mk hienolla pystysuoralla leimalla Oulu 5.VIII.04. 30 55 3,5 rpl musta/harmaa käyttämätön hennolla liimakejäljellä. Oikea taksa 5x2 pen harmaa 1899. 39 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 10 74 1921 lisäpainamasarja hienoilla leimoilla, 30/10 pen Tampere, 60/40 pen W..., 90/20 pen Tornio ja 1,5 mk/50 pen Turku. Saaris5 p ja kotkamallin 10 p postikortilla Limingasta Ouluun 13.2.1918. 20 SUOMI Kotkamalli 1901 58 1901 Berliinin laatta -merkit loistoina 2 ja 5 pen Helsinki, 10 pen Lahti ja 20 pen kampahammaste Suomussalmi. 10 64 1916. 15 78 Pakettikortti Viipurista 21.XI.23 Saksaan. Merkeissä hieman tuhruisuutta
15 100 5 mk violetti/musta rosohammaste kulmaleimalla ja myös toisella pienellä leimakaarella. 20 SUOMI Malli 1954 113 Kolme ehdotemerkkiä, joista yksi parina. 8 80 50 pen BW1 postituore numerokuusilo. 8 90 1927. 30 84 1,5 mk BW1 postituore numerokuusiloarkki 116. 30 103 1941. 70 81 1,5 mk vihreä/lila W1 A-hammaste loistona luovutetun alueen Raivola 7.VIII.26. Kaikissa eri arkkinumero. 8 99 5 mk kaunis Waasa-kulmaleima. Snellman-merkissä tarttuma taustassa. Lammin kirkko no 1263 *(*). 8 93 1927. Normassa 75 €. Mitätöity violetilla laivankuvaleimalla. 8 91 1927. Tuloleima perille 18.1.36. 8 112 Malli-30 Leijonia 24 eri arvoa ja väriä loistoleimoin. 30 85 1,5 mk W1 A-hammaste vihreä/lila postituoreena. Harvinainen! 40 Kohde 82 SUOMI Saarismalli 1927 Postitorvi vesileima 88 1 mk B-hammaste, vesileima W3, leimattu. 60 108 2,75 mk lila malli-30 postituore nelilö isolla hammastesiirtymällä. 30 Kohteet 108 ja 109 Kohde 93 Kohde 101. Einland, hyvä lisä näyttelykokoelmaan. 100 117 Yleismerkkejä 15 erilaista hienoja loistoleimoin. 20 98 5 p pari leikkeellä. 8 82 Hakaristi-merkkejä Helsinki loistoina 30 A, 40 B tyyppi II ja 50 B pen sekä 1 mk B ja 10 mk. Kuusiloita 5 mk–20 mk arvoväliltä. 60 87 25 mk punainen/keltainen W2 **. 10 SUOMI Malli 1975 118 1975. Merkissä pieni siirtymä. Lentopostikirje Porista 12.XII.38. Taustassa ruskettumaraidat. Kulku kuvattu pohjapahvilla, johon kohde kiinnitetty kulmataskuin. 1 1/2 mk postitorvi B-W2-W3-W4 kauniit leimatut. (La 390 €). 12 114 M54 kaikki kuvamerkit ja leijonamerkit **. 20 92 1927. 8 SUOMI Malli 1963 115 Kuvamerkkien numerokuusiloita ja isompia numeroryhmiä 0,05–3,00 mk **. Arkkinumerossa painovirhe 152, jonka pitäisi olla 125. Leijonamerkit 1 ja 2 mk postiosoituksen uudistamismaksuna kirjelomakkeella Turku 16.XI.32 leimoilla. Pelkät numerokuusilot Lapessa yli 1100 €. 1 1/2 mk 131BW1 Näyttävällä ja vaikealla kuvakevirheellä. 15 89 1,5 mk vihreä/lila A-hammaste W2 lähes loistona luovutetun alueen Enso 10.III.28 (R2) -leimalla. Harvinainen! (La 900 €). 10 97 Vaasan malli -sarja ilman 5 mk merkkiä lähes loistosta loistoleimoihin. Pelkät numerokuusilot Lapessa yli 900 €. Lentopostikirje Helsingistä 13.1.36 Rio de Janeiroon. Kaikki eri paikkakuntia (osa mahdollisia jälkileimauksia) ja 1 mk nappiloisto Sortavala 10.9.18. Leijonat 25 pen ja 2 mk sekä kaksi yleismerkkiä 25 mk Puunkaataja maksuna postiennakko-osoituksen voimassaolon pidentämiseksi. 20 94 25 mk W1 punainen/keltainen siistillä osittaisella leimalla Helsinki 23.VIII.2?. 1,5 mk Lahti, 2 mk epäselvä ja 5 mk Liperi. 80 116 Leijonien numerokuusiloita ja isompia numeroryhmiä 0,02–0,60 mk **. 20 SUOMI Saarismalli 1929 valkoinen paperi 95 40 pen vihreä hammaste B loistona Helsinki 7.I.30. Oikea taksa. Kaikki W1 asentoja. 20 107 1932. 10 86 5 mk AW2b lila/musta tilauserä 113 leimattuna. 20 83 1 mk AW1 postituore numerokuusiloarkki 104. Kohde sijoitettu kokoelmasivulle, jossa selvitetty kohteen koko reitti. -leimalla. Yleismerkki ”Postiauto” 16 mk loistona Sotkamo 14.XI.46. 20 109 50 pen vihreä malli-30 postituore merkkipari isolla hammastesiirtymällä. 8 111 Malli-30 Leijona lisäpainamat loistoleimoin 50/40 pen Helsinki, 1,25 mk/50 pen tyyppi I Kokkola, 1,75/1,25 mk Helsinki ja 3,5/2,75 mk Turku. 40 ja 50 pen 1 ja 3 mk (tämä W2) Helsinki-leimoilla. Erittäin harvinainen käyttö! 40 104 1946. Taustan merkit leimattu Tukholmassa 14.1.36. 3 mk postitorvi W3 kaunis leimattu. Yleismerkkejä postituoreina numerokuusiloina 20 kpl. Matkalla kohde kulkenut katapulttipostina, josta erikoisleima kuoren etupuolella. 10 105 M30 kuvamerkit ** 8 106 1,25 mk/50 pen malli-30 lisäpainama tyyppi II postituore numerokuusilo arkki 222. Postitorvi BW1 vesileimaisia merkkejä lähes kaikki loistoina. 40 1/2021 Suomen Postimerkkilehti 1/2024 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Saarismalli 1925 Hakaristi vesileima 79 25 penniä hakaristi W1 Helsinki 1929. 15 SUOMI Vaasan malli 1918 96 Koko Vaasa-sarja postituoreena. 10 SUOMI Malli 1930 101 1936. Durbaniin EteläAfrikkaan. Postija Lennätinhallituksen tuloleima. 8 102 1938. 15 110 M30 Leijonamerkit kaikki ** (myös typ II)
Ossa. 10 163 Euro-arvoisia blokkeja postituoreina (kahdessa liimakejäljet) 22 erilaista. "Osuustoiminta" loistona Borgå 23 1 50. PR "Hämeenlinna" nappiloistona Tampere 3.III.31. 8 SUOMI Juhlamerkit (Euro-arvoiset) 2002– 160 2002–2008 aikavälillä julkaistuja postituoreita blokkeja alle euron merkeistä. 15 125 1929. Liikepankit 30 mk loistona Sulkava 12.7.62. 8 144 1962. Helsingistä 24.IX.30 Saksaan. 400 122 1928. Normassa 500 €. Aitoutus: M. PR 3,5 mk + 50 pen Nordenstam loistona Lappohja 1 II 38 (päivämäärä hiukan epäselvä). 15 133 1941. "Urheilu hiihto" 4,50+2,25 mk Keuruu 16.IV.45 ep loistona. 10 134 1941. "Soikiomerkki" 1,5 mk punainen loistona Uukuniemi 22.III...3. 8 137 1945. 8 143 1960. Kansanapu 3,50 + 1 mk loistona Viipuri 2.9.43. Lyhyt ja pitkä väli W2. Normassa 1400 €. 8 139 1949. 25 SUOMI Punainen Risti ja Tub -merkit 147 1922. 8 154 1948. Vesileima W2. Merkkeinä TUB-sarja 1947 hienoilla leimoilla. Kirjattu sensuroitu ilmapostina lähetetty kortti Helsingistä 29.IV.40 Berliiniin. Tuloleima takana. 8 148 1930. Zeppelin leikkeellä. 40 129 1930. Kahdessa blokissa 1-luokan yksittäisiä merkkejä 16 kpl. 20 150 1934. 8 123 1928. Käyttöarvo Postissa nyt 180 €. Itsenäisyys 10 v. Käyttöarvo postissa nyt noin 100 €. Kirjattu lentopostikuori Kummusta 5.12.47 Tangeriin Marocoon. Kirjattu firmakuori hienoin leimoin Helsingistä 27.III.31 Tukholmaan. Merkkinä mm. 8 140 1953. Tuloleima takana. Itsenäisyys 2 mk W1 ja W4 **. TUB "Kurki" loistona Mieluskylä 21.6.52. Blokki 55 ”Kansakuntaa rakentamaan” numeroitu (189) postituore pienoisarkki. Minna Canth loisto: Pukkila 11.5.1944. Vaikea loistona! 20 152 1940. 128 1930. PR 1 mk + 50 pen harmaa/punainen lähes loisto Dalsbruk 22.XII.22. TUB 15 + 3 mk 30.12.1954 Ruhtinansalmi. "Kekkonen" 30 mk loistona Jyväskylä 23.12.60. Mannerheim 5 mk pystypari. Vesileima W4. Tub-sarja "Vanhoja häätapoja" loistoina Lohja, Turku ja Huovinrinne. "s/s Bore" 1 mk W1 loistoleimainen nelilö Lappeenranta 19.VII.29. Mariehamn-leima. 8 124 1929. 100 126 1929. 8 155 1956. 8 121 1927. PR "Sotasankareita Horn" 1,25 mk + 10 pen loistona Helsinki 14.IX.34. PR "Topelius" loistona Lahti 17.IV.51. "Työväenliike" 5 mk vihreä loistona Turku 15 7 50. Upea! 8 141 1955. "Piispa Henrik" 15 mk loistona 4 3 57. 15 161 2009. 70 146 1994. Merkkejä yhteensä noin 80 kpl. Zeppelin kaunisleimainen virheetön merkki kortilla. Zeppelin postituoreena. 8 159 1976. 8 138 1949. 8 136 1944. 8 135 1943. 41 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 20 Kohde 127 Kohteet 137, 149 ja 151 153 1941. PR "Pfaler" loistona Kerimäki 31.1.59. Itsenäisyys 1 1/2 mk W1 ja W4 **. 30 130 1931. 2 mk sininen, vesileima W2. 8 142 1957. 8 131 1931. Turku 1,5 mk **. 10 162 Erä yleismerkkejä, blokkeja, sekä muutakin loistoina ensipäiväleimoin. PR "Mies ja aura" loistona PV-leimalla 6.1.41. Partio 8.4.1957 Tampere. Merkit kpl/ arvo 1-luokka 4/26, 5/0,70, 9/0,65, 2/0,60 sekä 2/yhteisarvo 10 €. 20 164 Postituoreita 0,65 € merkkejä 38 kpl ja 0,70 € 4 kpl myyntipakkauksissaan. PR 1,5 mk + 15 pen "Miekkka ja viitta" loistoleimainen pari Helsinki 1.VIII.30. 8 156 1947. SUOMI Uudet käyttömerkit Malli 1990-> 119 1990-luvun 1ja 2-luokan yleismerkkejä sekä pari vihkoa postituoreena, yhteensä 80 merkkiä. 8 132 1938. Blokkeja 15 erilaista, joiden luetteloarvo noin 100 €. F.I.S.-hiihtomestaruuskisat koko sarja postituoreina nelilöinä. Turku sarjan 1 mk "s/s Bore" loistoleimaisena kortilla Hangosta 21.VII.29 Keravalle. 8 165 Postituoreita blokkeja 5 erilaista aikaväliltä 2005–2008. 30 SUOMI Juhlamerkit 1922– 120 1927. 10 149 1931. BL 13 "ketokukkia" ja 1998 BL 19 "Ystävyydellä" molempia postituoreina 4 kpl. Kohteet sisältää yhteensä 68 kpl 1-luokan merkkiä, joiden käyttöarvo postissa nyt yli 150 €. 8 158 1957. 8 157 1951. 15 151 1938. PR-sarja 1940. 10 Kohteen 163 kuvat. Loistoleimaiset Ryti 3,50 mk W1 I Pori 30.XII.42 ja Mannerheim 2 mk W1 II Turku 14.IV.42. TUB "Ahma" loistona Kiuruvesi 25.11.57. 8 Kohde 121. Itsenäisyys 1,5 mk loisto: Lappeenranta 6.3.1928. Merkkeinä "Soikiomerkit" 1931. 8 145 1985–2001 aikavälin blokkeja 17 erilaista postituoreina. 8 127 1930
Surumerkki 1 pen tyyppi I postituore 20 merkin arkinpala. Käyttöarvo postissa nyt noin 160 €. Kenttäpostimerkki leimattuna. Normassa 80 €. 30 SUOMI Kenttäposti 181 1916. 10 206 1 mk punainen/harmaa postituore kuusilo. 8 SUOMI Erikoisuudet 167 1900. 20 199 Pohjois-Inkeri koko toinen sarja 10 pen–10 mk postituoreena. Kenttäpostimerkki postituoreena. Sisältö mukana. Sisältö mukana. 42 1/2021 Suomen Postimerkkilehti 1/2024 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Omakuvamerkit 166 2006. Tove Suomenlinna, Marjamatka ja Suomenlahti. Ei ensipäiväleimauksia. 30 179 Postin erikoislajitelmia. 20 207 5 mk lila/harmaa postituore kuusilo. 40 Kohteet 187 ja 194 Kohteet 183 ja 226. 40 188 1963. Kirjattu lähetys 2.XI.44 puolustuslaitoksen sulkija takana ja Helsinki tuloleima. Postin vuosilajitelma postituorein merkein ja vihkoin. Kenttäposti "Rintamalle" isot ja pienet merkit postilähetyksillä hienoilla leimolla 1944. 20 205 25 pen hammastamaton pari ilman liimapintaa. Merkkien käyttöarvo postissa nyt noin 160 euroa. Kenttäpostimerkki postituore nelilö. 8 193 5, 10, 20 ja 40 pen I painoerän merkit käyttämättöminä. Helsinki-vihko. Kotelot sisältävät 13 kpl 1-luokan merkkejä (**) sekä FDC-kuoria ja -kortteja yms. 40 211 25 mk keltainen/sininen postituore kuusilo. Kuvista puuttuu vain kolme kohdetta mm. 8 180 2011. 40 208 10 mk ruskea/harmaa postituore kuusilo. 10 198 Pohjois-Inkeri 10 mk * painos vain 2100 kpl. 10 174 1993. Käyttöarvo Postissa nyt yli 150 €. 30 176 34 markka-ajan vihkoa postituoreina. Kotelossa 17 kpl 1-luokan postituoretta merkkiä. 12 200 80 pen violetti/harmaa toinen sarja loistona Kirjasalo 2.IX.20. Toisessa PV 25 (R4) leima. Kortin kuvana Näköala Aurajoesta. 8 Kohteet 175 ja 180 SUOMI Aunus 192 20 ja 40 pennin merkit violetilla Rajakontu ovaali -leimalla. Sekapostite-kirje sensuroituna Suomessa ja Saksassa Lahdesta 16.VI.41 Berliiniin. 10 196 5, 25 ja 50 pen hammastamattomat parit * 8 197 1 mk leveä merkki Kirjasalo-leimalla ja osin toisen leiman kaarella. 10 mk merkissä liimapinnassa vikaa (ei liimakejälki). Harvinainen kohde! 50 183 1917. Kuori Limingasta 18.III.34 Vaajakoskelle. Pääosa merkeistä 2-luokkaa. Kirjeen lähettäjä jääkärikenraali Walve. Jääkaripataljoonan 27 kenttäpostikirje vihreällä isolla laatikkoleimalla Hampuriin. Feldpoststation no 214 -leimalla 13.12.16. Kaksi oikeataksaista korttia Tshekkoslovakiaan. Aitoutus Kari Lehtonen 1.12.2017. 30 177 Euroajan 1-luokan loistoleimaisia vihkoja vuosijaksolta 2003–2010 kahdeksan eri sarjaa. Kirjeen lähettäjä jääkäriluutnantti Hackzell. Harvinainen kohde! 50 182 1916. 20 175 2000-luvun 1-luokan postituoreita tarrapostimerkkejä 14 eri vihkoa. Lähettäjä 16.IV.16 Edward Kumlin. 8 SUOMI Automaattivihkot 168 AV 3 -vihkot, joissa liimaus eri puolilla ja AV 4, joissa eri kirjemaksut 0,40 ja 0,50. Harvinainen kohde! 75 184 1941 ja 1943 "Rintamalle" -merkit loistoina Helsinki 15.III.43, Helsinki 24.XI.43 ja Kortesjärvi 21.III.44. Postin julkaisu "Omakuvapostimerkki 5 vuotta". Jääkäripataljoona 27 kenttäpostikirje Hampuriin Lockstedter Lager -leimalla. Viisi "Ystävyydellä"-vihkoa. 15 204 20 pen punainen hienolla Uhtua-leimalla ....1922. 8 194 5 mk punaisenlila/musta Norma A7 II a Säämäjärvi violetti siltaleimalla. 8 186 1943. 40 209 15 mk vihreä/punainen postituore kuusilo. 8 185 1943. 80 SUOMI Pohjois-Inkeri 195 5, 10, 25 ja 50 pen merkit käyttämättömät liimakejäljillä sekä samat kulmaleimoilla. 70 203 10 pen sininen himmeällä Uhtua-leimalla. 40 210 20 mk punainen/vihreä postituore kuusilo. Merkkejä yhteensä 68 kpl. ** 15 SUOMI Postilähetykset 169 1929. 15 187 1963. 10 189 1983. 8 172 1941. 8 170 1934. Kohde sisältää 50 kpl 1luokan merkkiä, joiden arvo postissa nyt reilusti yli 100 €. 15 SUOMI Karjala 202 Koko 15 merkin sarja 5 pen–25 mk postituoreena **. 20 171 1937. 15 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 178 2011. 15 SUOMI Autopakettimerkit 190 1949 sarjan 50 ja 100 mk sekä neljän merkin sarja 1952/58 käyttämättöminä. Jääkäripataljoona 27 kenttäpostikirje Hampuriin K.D. 8 201 Toinen sarja 5 ja 10 mk Kirjasalo loistoina. 8 191 1981 autopakettisarjan kaikki neljä merkkiä 5 merkin luiskina. Kuoripulasta johtuen lähetykseen on käytetty aikaisemmin postitettua kuorta, jossa malli-30 Leijona 2 mk leimalla Kestilä 27.V.33. Sekapostite postikortti lentopostina Turusta 1.IX.37 Prahaan. Postin virallinen vuosikirja. ** 8 SUOMI Postimerkkivihkot 173 1990–2000 aikavälin leimattuja vihkoja hienoin leimoin 10 erilaista. Sotilasasiakirjeet 3.VIII.43 vakuutettu palkkalähetys (tilipussi sisällä) sinetit takana
Tuloleima takana. 20 216 Lisma 5.III.43 (PHF-luokitus R2). Normassa 75 €. Ryti ja Marski FDC 31.12.1942. Kolme musta lisäpainama -sarjan kirjattua FDC-kuorta 1.X.41 leimoilla Aunus, Vieljärvi ja Vitele. Leijonamalli-30 75 pen oranssi FDC-kuori nelilö ja erillismerkki loistoina Helsinki 1.IX.42. 10 215 Ilomaselkä (PHF-luokitus R4). F.I.S nelilöt 1,25+0,75 mk ja 2+1 mk kirjatuilla kuorilla Lahti 27.II.38 F.I.S -erikoisleimalla Helsinkiin. Lisäpainamat musta ja vihreä kumpaakin kaksi kulkenutta kuorta. 20 SUOMI Kaupunkija yksityismerkit 219 Helsingin kaupungin postierä, jossa lähes kaikki julkaistut merkit. Normassa 90 €. FDC-kuori leijonamalli 1930 lisäpainama 8/5 mk violetti Helsinki 16.III.46 -leimalla. 10 232 1950–1952. Kahden merkin osalla hammastus hiukan auennut. 15 235 1942. PR-sarja FDC-postikortilla kirjattuna Ruotsiin. Helsinki tuloleimat takana. Hyväntekeväisyysmerkki 10+1 kop valkoinen paperi, hammaste 13,5 Helsinki-leimalla. 8 SUOMI Rautatiemerkitja liput 229 1910/22. Normassa 90 €. 50 224 1915. 20 241 1948 ja 1956 FDC -postimerkkinäyttelykuoret. Kulkematon kuori tummanvihreällä lisäpainama sarjalla hienoilla leimoilla. Soikiomallit jälkipainamia. Lapessa 375 €. Mannerheim ja Ryti -sarjat loistotai lähes loistoleimoin. 20 SUOMI Laivaposti 221 Drumsö-laivapostimerkit postituoreina. 35 kop vaakaraitainen on vaikea merkki suomalaisin leimoin! 20 223 1915. TUB-joulumerkki ”Mies ja nainen” 5 x 5-rivilöä postituoreina. 15 SUOMI Joulumerkit 225 1910–1929 TUB-joulumerkit 8 erilaista postituoreina. 20 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 234 1941. 10 231 1924/49. Ei ensipäiväkuoria. Eri tyyppejä sekä arvoja. Kolme FDC-kuorta 2.1.63, 15.2.63 ja 10.10.63 yleismerkeistä 1963. 40 230 1915. FDC-kuoret Helsinki-leimoin PR-sarja ”Sauna” 5.5.49 ja ”Työväenliike” 16.7.49. Kaikissa tuloleima takana. Normassa 75 €. Tuloleima takana. Kaksi arkinpalaa yhteensä 14 merkkiä. 8 243 1948. Yhteensä 51 merkkiä. FDC-kuori leijonat 6 mk vihreä, 9 mk punainen ja 15 mk sininen Helsinki 13.9.48. FDC-kuori PR-sarja 1943 hienoilla Pargas 1.1.43 -leimoilla. 8 245 1958. Keltainen risti sekä Jänis ja orava 50 pen taustoissa liimapinnassa pientä vikaa. Kuorella Raumalle 3.III.44. Riihimäen-Lopen rautatieliput 25 pen ruskea, 1 mk ruskeankarmiini ja 1,25 mk sininen käyttämättöminä liimapinnoin. Helsingin tuloleima takana. Postituoreita arkinpaloja 5, 10, 25, ja 50 pen. Taustassa näyttelyiden kirjeensulkijamerkit ja tuloleimat. 10 218 Vahvajärvi (PHF-luokitus R4). 43 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Tuloleimat takana. 20 228 TUB-joulumerkit 1987, 1988, 1989 ja 1990 postituoreet 10-ryhmät. Merkkejä **/*/o. Suomenkielinen pakettimerkki 5 mk postituoreina. Paikkakuntia Äänislinna, Paatene, Aunuksenlinna ja Aunus. FDC-kuori Lentokone 300 (mk) hienolla Helsinki 20.I.58 -leimalla. 12 237 1944. 20 233 Rauaman rautatie 1945 isot arkinpalat 10 mk (15) ja 20 mk (40) postituoreina. 10 Kohteet 215 ja 218 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 222 1889. 20 226 1919. Useita eri päivämääriä. Merkkijulkaisu väliaikaista veroa varten. Leijonat 2,5, 6 ja 10 mk FDC 20.1.1947. Postituoreita pakettimerkkejä yhteensä 21 kpl. Kaikissa eri paikkakuntaleima. 10 214 1942. Leijonat 7 ja 12 mk sekä postiauto 30 mk FDC 10.2.1947. 12 220 Helsingin kaupungin posti soikiomalli 10 pen tyyppi IIB uusintapainatus vihreä/punainen 25 merkin postituore ryhmä. Helsinki 3.1.1944. 8 242 1948. 8 227 1930–1981 kaikki TUB-joulumerkit postituoreina, poislukien 1955 Piirileikki-sarja. Suomen pankin kirjattu sensuroitu lähetys Helsingistä 5.II.15 Karlstadiin. Tuloleima takana. 25 236 1943. Pieni kuori Helsinkiin 14.2.44. Samat arvot eri kirjaimin. 8 Kohde 229 Kohteet 220 ja 223 Kohde 235. 20 238 1946. 15 240 1947. 20 248 1949, 1953, 1955, 1957 ja 1958 Salpauselkä -erikoisleimaiset kulkeneet kuoret. 8 244 1949. 13,5 hammaste tästä merkistä suomalaisella leimalla on harvinainen. FDC-kuori leijonat 12/10 mk violetti ja 3 mk vihreä Helsinki 9.2.48. 10 246 1963. Pankin sinetti takana ja Tornion leima. 10 217 Munjärvi (PHF-luokitus R2). Pieni kuori Helsinkiin 3.12.43. SUOMI Itä-Karjala 212 1941. 10 213 1941. 35 kop vaakaraitainen paperi ja vuoden 1909 35 kop tavallinen paperi Helsingissä leimattuina. 10 239 1947. 15 247 1938
Kaikki merkit liimakekiinnityksin. 40 267 Kolme Davo-kokoelmasivua. 25 265 Paksu Leuchtturm-kansio kotelolla tummanvihreä noin 60 sivua. 15 270 Kaitajärvi (R3) pysäkkileima loistona merkkiparilla malli-30 leijona 1,25 mk. 100 263 Suomalaisia reijitteitä 20 erilaista merkkiä (Finlayson, Boström, Asea, Sampo ja Ford). Merkit 2000 asti liimakekiinnityksin loput taskuilla. 8 264 Hieno paksu musta Leuchtturm-kansio koteloineen. 50 SUOMI Kokoelmat ja erät 256 1889–1989 Leuchtturm Suomi -kansio, jossa alussa vähemmän merkkejä ja vuodesta 1917 lähes kaikki merkit. 30 252 1956. 8 261 Davo-kansio perusmerkkejä Suomea 1885–1995. Kirjeissä tuloleimat takana. Saarismallit 10 mk ruskea/ musta 1920 arkki 56 ja 25 mk vaaleanpunainen/oranssinkeltainen 1921 arkki 59 (keskireunasta hammastus osin avoin 3 merkkiä). Alkuvuosilta puuttuvat kaikki ”arvokkaat merkit”. Vain muutama merkki leimattuna. Ehiö malli-30 leijona 1,25 mk hienolla Salla 10-V-37 (R2) -leimalla. Pistokokein tarkasteltuna kaikki merkit postituoreina. Kortilla ilmoitettu lintuhavaintoja. 8. Suomi-lentopostimerkit, jossa mukana käyttämätön Zeppelin. Postimerkkinäyttely Nordia 1,10 mk 50 merkin postituore arkki. Helsinki-tuloleima. 20 258 1990–2002. Leuchtturm Suomi -kansio, jossa lähes kaikki merkit, vihkot ja blokit taskuissa. 15 273 Kirjelähetykset sisältöineen ja kortti Koivisto, Terijoki ja Räisälä (kaikki R1) sekä Johannes (R2). 8 250 1937. 25 266 Ruskea 15-sivuinen taskullinen Leuchtturm-kansio kotelolla, jossa kaikki 2019 ja 2020 julkaistut Suomi-merkit yhteensä noin 120 kpl postituoreina. Markka-arvoisia vihkoja ja blokkeja taskuilla postituoreena. Kansiossa 1-luokan postituoreita merkkejä yli 150 kpl lisäksi valtavasti alempiarvoisia euroajan merkkejä. 36 erilaista 16-sivuisessa säiliökirjassa. 12 271 Kuparsaari (R4) leimalla Saarismalli lisäpainama 75/20 pen merkillä. 10 275 Postipysäkkileimat Tietävälä (R2) osoitekortilla 8.V.14 ja Vilajoki (R3) sensuroidulla asiakirjakuorella 26.XII.15 Helsinkiin. Takana valuuttakontrollilipuke ja rautatieleimat. Karjala ja Aunus -merkit puuttuvat. 12 269 Houni postipysäkki (R4) ja venäläisleima Nurmi Wp.L (R2) sensuroidulla kortilla Keravalle 13.II.17. Näiden kaikkien käyttöarvo postissa nyt yli 400 €. Kansiossa 1ja 2-luokan merkkejä lähes 100 kpl, joiden lisäksi muitakin euro-arvoisia merkkejä. 8 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 277 Vanhat lähetykset numeroleimoin 59 Kärpä, 134 Inkeroinen ja 238 Saukkola. Kaikissa tuloleima. 50 259 30ja 40-luvun merkkejä **, korkea luetteloarvo. Käyttöarvo postissa nyt yli 170 €. Vaakunamalli 10 pen punainen B-hammaste täysi 100 merkin postituore arkki. Vuodesta 1930 lähtien valtavasti liimakekiinnityksin merkkejä leimattuja ja käyttämättömiä. 12 272 Ristsatama postipysäkki (R4) ja venäläisleima Säkkijärvi (R2) kortilla Wirolahteen 22.IV.10. Itä-Karjala 1941 eri värejä ja 1942 Mannerheimja Ryti-sarjat. 12 254 Postituoreet 100:n merkin arkit. 15 253 1981. Arkissa puolessa välissä taite. 44 1/2021 Suomen Postimerkkilehti 1/2024 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 269 ja 271 SUOMI Ehiöt 249 1936. 10 SUOMI Arkit 251 1889. 10 Sivuesimerkit kohteesta 266 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 276 Kuvioleimoja vaakunamallin 1875 ja 1885 -merkeillä. Kansiossa Suomea yli 60 FDC-kuorta aikaväliltä 1980–2002, sekä erikoisleimaja vähän muitakin lähetyksiä. Kultatähkä-ehiökuori tyyppi II lisämerkein oikeataksaisena Tampereelta 3.XI.36 Saksaan. 12 274 Loimola, Muola, Räisälä ja Sortavala hienot leimat irtomerkeillä ja yksi leikkeellä. 60 257 1986–2003 aikavälin vihkoja ja blokkeja leimattuina. Sisällä 20 sivua 1990-luvun postituoreita pienoisarkkeja ja 2000luvun leimattuja vihkoja ja pienoisarkkeja. 8 260 46 lajitelmaa Ahvenanmaa ja Suomi (pääosin vuosilajitelmia). Näiden käyttöarvo postissa nyt yli 200 €. Pistokokein tarkasteltuna kaikki merkit taskuissa postituoreina. 20 255 Vaasan-malli sarja 100:n merkin postituoreet arkit ilman viiden markan merkkiä. Postimerkkinäyttely arkki **. 40 Sivuesimerkit kohteesta 256 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 268 Anttanala hienolla leimalla 2.I.12 (R4) kortissa Taavetin asemalle. 30 262 Davo Suomi -kansio 1996–2007 ja lisäksi blokkeja 1985–1995. Kortissa pientä vikaa. Yht
Lähes täydellinen kokoelma! 40 POHJOISMAAT Islanti 287 1902. Facit 201–12. 10 297 1924. 10 305 1941. 8 POHJOISMAAT Norja 292 Norja PR joulumerkki -juliste, muutama merkki tippunut ajan saatossa, mutta on komea. M-89 2 p kolmirivilö 20 p ehiökuorella. Facitissa 440 kr. Christian IX -sarja leimattuna. 8 293 Norjan alkupäätä erä, mm. Facitissa 660 kr. ”Majakoita” vihko 1 postituoreena ja loistoleimaisena jokaisella merkillä Enklinge 5.4.94. 4 ja 8 öre leimattuina, hammaste 13 x 12,5. 8 303 Tanskan päällepainamia erä */**. Sisältää kaikki postimerkit ja postimaksulipukkeet ko. Facitissa yli 1100 kr. Facit 267–72. Facitissa yli 800 kr. Merkkejä on sekä leimattuina että postituoreina, joista jälkimmäisistä valtaosa painottuu kansioon 2. 8 295 1864. Vesileima kruunu, Facit 76–88 o/* ja vesileima risti, Facit 91–94 ja 96 o/*. 8 300 1935. 8 288 1907. Facitissa 1500 kr. Facitissa 550 kr. 20.2.1891. Taustassa hienot sinetit ja Vaasan tuloleimat. Facitissa 1300 kr. Två Kungar. Kohde 305 SUOMI LEIMAKOHTEET Rautatieposti 278 1891. 8 AHVENANMAA Merkit ja lähetykset 279 1935. 8 302 Pieni erä Tanskaa, 3 lentomerkkiä leimattuna ja 1 loistoleimattu nelilö, hyvä luetteloarvo. Lunastettu kortti Kööpenhaminasta 3.6.54 Helsinkiin. Kansio 1 merkkejä vuosilta 1885–1972 ja kansio 2 merkkejä 1973–1998. 45 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Tuloleima takana. 10 281 1992. 8 POHJOISMAAT Tanska 294 1851–1863. Tanskan alkupään merkit leimattuina. 10 301 1954. 8 280 1988. 8 Kohde 295. Lutzen koko sarja kirjatulla lähetyksellä Budapestiin hienoilla Stockholm 6.11.32 -leimoilla. Täydellinen vuodet 1975–1991 postituoreina **. Tuloleimat. Facit 63–8. vuosilta. Tuloleima takana. Postilaitos 300 v -sarja leimattuna. Pussi ja kuponki mukana. 12 306 Kolme vanhaa hienoa korttia Ruotsista Helsinkiin. Christian IX, 3–50 aur o/*, Facit 63–72. 10 283 Vuosikirja 2002–2003. Cancer-sarja leimattuna. ”Postilaitos 350 vuotta” postituore 10-rivilö joka ostettu etukupongilla. Facitissa yli 1100 kr. Facit 312–14, 315–18 ja 327–29 leimattuina. Sensuroitu lentopostina kirjattu arvokuori Tukholmasta 3.12.41 Vaasaan. Esimerkkikuvina kansion 1 alkuja loppusivuja, joista kokoelman arvokkuus lähinnä koostuu. 30 286 Kaksi Leuchtturm taskullista Ruotsi-kansiota 1855–2000. Lähes täydellinen kokoelma ja vain 3 ensimmäistä merkkiä leimattuina. Leimattu Finska Postkupen No 2. 8 299 1929. 8 298 1925. Siisti laivapostileima. ”Lentoposti” 15 öre -nurkkaleimalla. Facit 243–5. Facit 178. H.C. 10 AHVENANMAA Kokoelmat ja erät 284 Komea Davo-kansio kotelolla 1994–2006.Vuoteen 2000 merkit kiinnitetty liimakkein ja siitä eteenpäin taskullisia. 10 POHJOISMAAT Ruotsi 304 1932. 10 282 Vihkot VA14 Bomarsund, VA17 Minun postimerkki ja VA22 Ratsastusurheilu sekä kolme muuta postituoreina. 10 290 1930. 10 Esimerkkikuva kohde 285 296 1904. Facitissa 925 kr. Alltinget 20 aur leimattuna. Kortin kuvapuolella pikku salkku, jossa irrallinen kuvakollaasi. Turun tuloleima 20.2. Sigurdson, Facit 108–13 o/* ja Fredrik, Facit 114–17 leimattuina. 10 POHJOISMAAT Kokoelmat ja erät 285 Färsaaret kokoelma hienossa Davo-kansiossa taskullisin sivuin. Kaikissa erilainen ”ulkomailta”-leima. 30 Kohde 282 289 1911. Tarkemmat kuvat 1851 2 Rigsbank (Fa 1) ja 1863 16 s (Fa 10). 8 291 1952. Andersen -sarja **. Facitissa 700 kr. kuoren takana. Mukana vihkot ja blokit 1992–2006. Facit 13–14. shillinki-arvoja. Laivapostina kulkenut kirje Mariehamnista 20.VII.35 Helsinkiin
Kuoressa 25 päivä repeämiä. Facit 41–45, 47–8 ja 49–56 o/*. Ajalta jolloin kokoelmat tehtiin kauniilla käsialalla oman näköiseksi. 15 MUU EUROOPPA Ranska 331 Punaisen Ristin vihkoja 6 erilaista **. Christian IX -sarja leimattuna. 20 Kohde 317 MUU EUROOPPA Latvia 330 1866/1867. Milanon postimerkkinäyttelyn päällepainamat *(*) liimake. Koottuna 16-sivuiseen säiliökirjaan noin 10 sivulle. 15 328 1918. Facitissa 350 kr. Sisältöä 2 sivua. 8 322 1993. Kuningas George V -sarjan kolme Sh arvoista merkkiä himmeillä leimoilla. Lähemmäs 1000 erilaista merkkiä o/*. Kaksi lentopostina Tallinnasta 25 ja 26 XI 38 Lohjalle lähetettyä kuorta. 10.8. lähetettyä valokuvakorttia. 8 311 1902. Merkissä hiukan tuhruisuutta ja vasemmalla pientä hammastevikaa. Tuloleimat. 10 329 1953. Kannellinen kotelo suojataskulla. 8 335 Vanha Saksa Norddeutscher Bund 1 Grossen -kuorella 1870, aitoutusleima kuorella, harvoin myynnissä 20 336 Vanha Saksa Thurn und Taxis 13–34 (25 merkkiä) hyvä ja arvokas kokonaisuus. Sotavankipostia kortti 3.6.40 Oflag XI A -leiriltä miehitettyyn Puolaan. Osissa merkkejä hieman hammastevikaa. 15 MUU EUROOPPA Hollanti 323 2020. Facitissa 450 kr. ”Toompean linna I” postituore 2 mk ruskea nelilö hammastesiirtymällä. ja 3.8. 10 334 1940. Facitissa 640 kr. 10 POHJOISMAAT Tanskan Länsi-Intia DWI 309 1873–1902 Tanskan Länsi-Intia merkkejä leimattuina sekä lösenmerkki 10 cents 1902 käyttämättömänä. Kaikissa eri henkilöt. Kuvassa vain osa henkilöistä. 15 327 1918. 20 310 1902. Päällepainamat 2/3 ja 8/10 cents leimattuina. 10 314 Tanskan Länsi-Intia numerot 1 ja 3 leimattuna. 8 316 1941–. 8 Kohde 309 MUU EUROOPPA Belgia 319 Valintavihko 1849–1960 noin 400 merkkiä leimattuja ja käyttämättömiä. Michelissä 90 €. Pakke-Porto, Facit P4 *(*) liimake. Tästä on hyvä täydentää valmiiksi hienoksi kokoelmaksi. 12 312 1905. Michel 202–295. 50 318 DDR virkamerkkejä 1958–1960 leimattuina irtomerkkeinä ja muutama lähetyksillä. 20 325 1885. 20 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 324 1867. 15 308 1915. Saksan miehittämien maiden natsilegioonien merkkejä tai julkaisemia yksityismerkkejä */**. 2 sh/6 p, Michel 141 III ** arkin reunasta. 46 1/2021 Suomen Postimerkkilehti 1/2024 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi POHJOISMAAT Grönlanti 307 1915 Pakke-Porto, Facit P7 ja 9 leimattuina. Miffy piirroshahmon 65 v. Facit 24 ja 26 *(*) liimake. (Mi 2002 380 €). Facitissa yli 950 kr. Vanha kokoelma hienoin itsetehdyin sivuin kartokivahvalle paperille Esselte-kansiossa. Englannin posti Turkissa ”Wictoria” 12 pia valkoinen paperi lähes loistona AU 29 95. Kaksi Berliinin Olympialaisista Suomeen 10.8. FDC-kuori Elizabeth II -sarja kirjatulla kirjeellä Englannin Burysta Helsinkiin 3.VI.53. 10 MUU EUROOPPA Saksa 332 1868–1870 Pohjois-Saksan liittovaltion postialue, lähes täydellinen kahden sivun kokoelma leimattuina merkkeinä taskuin (18 Kr 1869 ?) Ei aitoutusta. 150 333 1936. 15 MUU EUROOPPA Viro 320 1920-luvulla Viron sisällä 10 kulkenutta mustavalkoista näyttelijä-kuvakorttia. synttärimerkki ** 24 karaatin kultauksella. 8 326 1887 Kuningatar Victoria koko 12 merkin sarja leimattuna. 10 Sh merkissä osittain hammastevikaa. Kirje Rigasta Ouluun 1867. 10 313 1907–15. 150 Kohteet 324 ja 327 Kohde 332. kortissa lähettäjä kertoo istuvansa stadionilla viimeistä päivää. 20 MUU EUROOPPA Merkit ja lähetykset 315 San Marino 1934. 15 MUU EUROOPPA Kokoelmat ja erät 317 Turkki 1901–1968. Kuningatar Victoria 5 Sh rosalila reijitetty merkki hienolla leimalla Lothbury 1872. Kirje ilmeisesti jatkolähetetty, koska leimoja myös 1866. Facitissa 500 kr. 10 321 1938
Kolme 1900-luvun alun kulkenutta korttia. 10 ETELÄ-AMERIKKA Lajitelmat 357 1938. Erä vanhaa leimattua Visir-sivuilla, hyvä luetteloarvo. Irtomerkit sekä blokit (hammastamattomat ja numeroidut) postituoreina. 12 MUU MAAILMA Kokoelmat ja erät 362 Lape-kansio, jossa noin 70 sivua ja useita satoja erilaisia aihemerkkejä. Kirjattu sensuroitu kuori Bostonista Nov 7 1941 Helsinkiin. Länsi-Saksassa lähetetty sähkösanoma Hampurista 21.9.61 Neu-Isenburgiin. Los Angelesin Olympialaisten alla kirjattu kirje osin kisojen merkein Saksaan. 8 360 1941. Mukana myös Columbus-sarjaa. Monessa luovutetun alueen leimoja. 150 338 1933... Kuvaan yksi on koottu näytteitä koko kokoelmasta ja lisänä joitain esimerkkisivuja. DDR. Lähetys kulkenut Saksan kautta, josta sensuurileima. Myös kaksi lähetystä Saksaan. Kulkenut 15 päivää ja saapunut Helsinkiin 8.IX.37. Kohde 350 Kuvaotokset kohteesta 369 337 Vanha Saksa Thurn und Taxis numerot 35–54 (no36 attest -leima takana), hyvä kokonaisuus. 12 366 Tampere neljä vanhaa kulkenutta korttia. USA:n lähtöleimoja ja Saksan Geran tuloleima takana. ** 8 345 1961. 47 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 62 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Merkki 12 pf hammastus hiukan irti oikeasta yläkulmasta. Maksuna 41 kertaa 8 pfg + kaksi lisämerkkiä. 30 359 1932. 50 370 Kansio vanhoja kortteja eri Suomen paikkakuntia. Michel 969–70 nelilö arkin reunasta. 15 364 Helsinki. 8 348 1919. Sensuroitu myös Suomessa. Michelissä 230 €. Kortit kulkeneita, kulkemattomia ja osasta merkit poistettu. Yhteensä 92 kpl, joista Turku-korttien osuus noin 30. 15 367 Valamo kulkeneita vanhoja kortteja 27 erilaista kapeassa kansiossa. 10 352 1944-. 10 344 1948. 15 361 Vanhoja leimattuja merkkejä 18 erilaista. Avustusmerkki 10 kop valkoinen paperi hammastus 13 1/4 yhdeksän merkin postituore ryhmä arkin reunalta. Levy vanhaa Venäjää. Etelä-Afrikan sisäiset ensilentokuoret tammikuussa 1932. Kaikissa tuloleima takana. 8 346 1951. 12 365 Mikkeli. Michel 284–5, 286–8 *(*) liimake ja 296–7 leimattuina. Esplanadi-katunäkymä mennyt Pariisiin, josta tuloleima takana. Valokuvakortit kulkeneita. 20 POHJOIS-AMERIKKA USA 358 1857–. 10 343 1937 DR "Kulttuuri"-blokki 9 loistona Nurnberg 6.9.1937. 20 AFRIKKA Lajitelmat 355 1932. Lentopostikirje Perusta 25 Abr 38 Suomeen Tervakoskelle. Michel: 20y, 23y, 25y, 44yB, 55y, 61A ja 62A. Neuvostoliiton blokit: Michel 4 ja 9 *(*) liimakkeet. Lähetys tullut Helsinkiin vasta 14.II.42. 20 AASIA Thaimaa 354 Siam (nykyinen Thaimaa) kansio, jossa säiliökirja tyyppisillä sivuilla reilusti yli 400 merkkiä aikaväliltä 1890–1950. Tuloleima takana 7.V.38. Pohjapahvilla kuvattu kohteen koko matka. "Jättipostite". Kolme meriaiheista vanhaa kulkenutta korttia. Puolet kulkeneita. 25 342 1937 DR "Hitler"-blokki 7 postituore (hennot liimakejäljet) ja loistoleimoin Dusseldorf 20.4.37. 20 341 1936 ja 1939 DR Zeppelinlentokuoret Europa-Nordamerika 18.5.36 ja Saksan sisäinen Wurzburg 6.8.39. 8 MUU EUROOPPA Unkari 349 Unkarissa julkaistut "Finlandiana" aiheiset merkit koskien Helsingissä järjestettyjä ETYK-kokouksia. 20 368 Kahdeksan Sortavala korttia. 10 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 350 1866–. 20 MUU EUROOPPA Sveitsi 347 1912 ja 1922 Sveitsin Punaisen Ristin palautuneet jäsenmaksukortit. 10 369 Kansio Helsinki-kortteja 124 kpl. Kortit kulkeneita, kulkemattomia ja osista merkit poistettu. 8 AUSTRALIA & OSEANIA Lajitelmat 356 1937. 50 351 1914. Michelissä 40 €. 10 339 1935 DR "Ostropa" blokki 3 postituoreena täysi liimapinta takana. Esimerkkikuvia. 30 Kohde 357. 100 340 1936 ja 1937 DR "Munchem Riem" blokit 4 (hennot liimakejäljet) ja 10 postituoreena. 10 353 Erä vanhaa Venäjää **, * ja leimattuna, paljon isoja arvoja, kuvattujen lisäksi n. 25 POSTIKORTIT Paikkakunnat 363 Helsinki kolme 1900-luvun alun vanhaa kulkenutta värillistä korttia. Lentopostikirje Australian Yarrasta 24 Au 37 Helsinkiin. Michel 149–51. Tuloleima takana. 1000 merkkiä kuoressa. Michelissä yli 700 €. DR neljä "Kolmannen valtakunnan" aiheista korttia. Pro Juventute -sarja
15 393 Vanhoja suomalaisia ja pari ulkomaista tulitikkuaskia, joista yksi ”Kolmas valtakunta” -aiheinen. Tarjoukset tehdään tasaeuroina. Erittäin harvinainen! 20 375 Wendelin kulkeneita kortteja Leijona malli-30 merkeillä. Esimerkkikuvat (1) T12, T62 ja PT26/4 ja (2) T136, T64, T50 ja T525. 15 POSTIKORTIT Aihekortit 376 Kaksi käyttämätöntä vanhaa ”Victoria” korttia eri kuvaaiheilla. 8 378 Laivakortteja kansiossa eri maista yhteensä 68 kpl. SF pidättää oikeuden olla hyväksymättä tarjousta tai vaatia niille vakuus. Kohteet ovat myyjien omaisuutta ennen niiden täysimääräistä maksua. Myydyt kohteet Kohteet myydään korkeimman tarjouksen perusteella. Joitakin samanlaisia. 15 PÄÄTTEEKSI Cinderella 394 ”1812 Helsinki 1912” kuvahaitari, jossa alareunassa Fazerin suklaamainos. Yhteensä 12 askia. Teksti ruotsiksi kääntöpuolella. Priimakuntoinen 240 sivuinen kirja. Yhtä korkeissa tarjouksissa ratkaisee voittavan tarjouksen aikaisin tekijä. 12 400 Pinssejä, joita kuvan lisäksi vielä noin 30 lisää. 12 PÄÄTTEEKSI Tarvikkeet 386 Kaksi käyttämätöntä 48-sivuista Lindner-säiliökirjaa valkoisilla kahden sarakkeen sivuilla. 15 372 Martta Wendelin. Pahvinen pääsylippu Aleksanteri III suruja muistojuhlaan 14.3.1895. Huutokaupan sulkeutumisen jälkeen noudatetaan ns. Virallinen ilmoitus henkilön väkivaltaisesta kuolemasta toisen käden kautta Pietarissa. 10 397 1929. Kuolintodistus 14.XI.1921. Kortti lähetetty Petsamosta 18.XII.34 Leima R3. 15 392 Tulitikkuetikettejä Kauppiaitten teollisuus Oy (48 kpl), Paulig (15 kpl) ja isoja Porin tulitikkutehdas (10 kpl). C kuntoarvio 4. 20 396 1921. 10 PÄÄTTEEKSI Etiketit 391 Kansio suomalaisia juomaetikettejä yli 80 erilaista. Haitari siististi teipattu ylä-, alaja keskiosasta. 25 384 100 mk 1922 Litt. Sovittaessa ostaja voi myös noutaa kohteet itse SP-lehden meklarin kanssa sovitusta paikasta. D kuntoarvio 4. Turun Messujen pääsylippuina toimineet pahvipinssit neljälle eri päivälle. 12 Kohde 374 Kohteet 384 ja 395 395 1895. ”Lahjakontti ja joulukuusi” HY77 R5 priimakuntoinen kortti, joka kulkenut nyrkkipostissa. C kuntoarvio 4. Tällöin edellä mainittuja toimitusmaksuja ei peritä. SF:llä on oikeus vaatia maksua myös etukäteen ennen kohteiden toimitusta. 15 383 50 mk 1922 Litt. Kohteiden jättäjä Kohteiden jättäjällä ja SF:llä on keskinäinen sopimus myynnin järjestämisestä. Hyvin harvinaisia! 15 398 Ex Libriksiä lähes 100 kpl 20 399 Liebig 10 värillisen kortin sarja Suomen historiasta. Noin puolet kulkemattomia. 10 NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 381 Säästöpankkiviikko-keräilykolikot vuosilta 1960–1967 (7 erilaista) koteloissa. 10 380 Neljä Kenttäpostikorttia Cajanderin tekstein ja viisi kuvataiteen korttia eri runovärssyin. ”Enkelillä kynttilä” HY106 R3. Huutokaupan sulkeuduttua sitä jatketaan jälkimyynnillä, jolloin kohteet myydään sen ensimmäiselle tarjoalle pohjahinnalla. 15 387 Kaksi priimakuntoista sinistä Lindner 16-sivuista säiliökirjaa valkoisilla sivuilla. Ainoan tarjouksen tehnyt ostaja saa kohteen pohjahinnalla. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. Yhteensä noin 100 kpl. Kohteet ovat jättäjän omaisuutta niiden ollessa SF:n tiloissa. Kohteiden toimittaminen ja palautusoikeus Kohteet toimitetaan huutokaupan jälkimyynnin päätyttyä 14 vrk kuluessa. 10 374 Martta Wendelinin Lotta-Svärd järjestölle 1942 taiteilema onnittelukortiksi tarkoitettu kukkakoriste-taittokortti. 25 385 100 mk 1939 Litt. Paksu kansio eurokolikot 2012 maittain 11 sivua ja kapea kansio ilman maatunnuksia 8 samanlaista sivua. HY678 RR. Yli 200 euron laskut toimitetaan kirjeinä tai pakettipostina. Verkossa kohteista näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous, jos se ei ylitä 10 % toisena olevaa tarjousta. 8 373 Martta Wendelin. 20 379 Lentokonekortteja 20 erilaista. 5 minuutin sääntöä, jolloin tarjottava kohde sulkeutuu vasta, kun viimeinen tarjous on säilynyt yli 5 minuuttia. Kortit kulkeneita, kulkemattomia ja osista merkit poistettu. Lopulliseen huutokaupan ja jälkimyynnin voittohintaan lisätään huutoraha 15 %, jonka ostaja maksaa. Mahdolliset reklamaatiot ostetuista kohteista on tehtävä viikon kuluessa kohteen vastaanottamisesta. Kaikkiaan kuvia 10 erilaista. 1/2021 48 Tarjoaminen Lehdessä auki olevaan huutokauppaan voi tehdä tarjouksia netissä, puhelimitse tai kirjeellä. HY-luetteloinnin mukaan 2xR4, 3xR3 ja R2 sekä 6xR1. 15 NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 382 Kolme 5 markan seteliä 1963 tähtiseteli kuntoarvio 4 ja Litt. Neljä taittokorttia ja 10 normaalikorttia kulkeneita ja kulkemattomia. Jättäjälle suoritetaan tilitys viimeistään 30 päivän kuluessa huutokaupan päättymisestä. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. POSTIKORTIT Taitelijakortit 371 Eeli Jaatinen. Myymättä jääneiden kohteiden käytöstä sovitaan jättäjän kanssa erikseen. 20 389 Leuchtturm Altdeutschland -kansio, käytetty, tyhjä, taskuilla ja kotelolla, täällä pysyvät arvomerkit järjestyksessä! 30 PÄÄTTEEKSI Filateelinen kirjallisuus 390 Lentopostia kirja Jorma Keturi, Timo Pokela 2016. Laskuissa noudatetaan 14 vrk maksuaikaa. 20 Kohteet 378 ja 379 Suomen Postimerkkilehden huutokaupan 62 säännöt Klick to we bs ite Klic k to web sit Kl ick to w eb site. Toimituksen yhteyteen liitetään lasku kohteista, joissa myyntihintaan lisätään postituksesta perittävä maksu ja toimituskulut vähintään 5 euroa. 10 377 Käyttämättömiä partioaiheisia kortteja taittokortit Slovenia ja peruskortit Slovakia. Näissä minimi toimituskulu on 12 euroa. A ja B kuntoarvio 8. 10 388 Kolikkokansiot Leuchtturm. Kaikki kulkemattomia
Toiminnanjohtaja MARKO MANNINEN 050 588 1105 marko.manninen@snynumis.fi Huutokaupanhoitaja JANNE SÖDERHOLM 050 557 0301 auctions@snynumis.fi www.snynumis.f i. Tervasaari Rautatieasema Katajanokka Kaisaniemi Hakaniemen silta Kluuvi Kaivokatu Kamppi SNY:n toimitilat: Maneesikatu 2 b A 201/ Pohjoisranta 18 Huutokauppa 430 17.2.2024 Huutokauppa alkaa verkossa (www.snynumis.fi) 2.2.2024 18:00 ja päättyy 17.2.2024 10:00. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntihinnasta ja 4 € rivimaksu. Voit jättää rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Tervetuloa paikan päälle! Balderin sali Aleksanterinkatu 12 00170 HELSINKI Suomen Numismaattinen Yhdistys Maneesikatu 2 b A 201, 00170 Helsinki Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopiva ajankohta. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Numismatiska Föreningen i Finland r.f. Huutokauppa jatkuu salissa 12:00. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen asiakaskunnan. Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Tämän jälkeen kohteiden näyttö alkaa Balderin salissa 10:30. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä
2/2024 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Malli 1875/82 10 pen ohut paperi ja B/A, 20 ja 25 pen Leimapaino ohut paperi ja 25 pen Leimapainon B/A. Lehti ilmestyy viikko 16 (huhtikuun puolivälissä) 3/2024 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. 040-5935737 harri@fgwe.fi Ostan Janakkala -kokoelmaani esija postihistoriaa , Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia erityisesti Venäjälle ja Venäjältä, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä pienpainatteita Janakkalan kylistä. Lehti ilmestyy viikko 42 (lokakuun puolivälissä) 6/2024 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Tarjoukset ja kyselyt: marrinkumpu@pp.inet.fi / tel. Myös muutamia postituoreita puuttuu. Kaikki kiinnostaa ennen vuotta 1991 . Mika Issakainen, 0505355592 tai mika@promaisema.fi Suomen Postimerkkilehti 50 1/2024 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat lehden tilaajille ilmaisia. Jukka Laitinen. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. 044 3184659 Ostan Suomi-pyöröleimattuja nelilöitä ajalta 1930-1999. 15.9. Muun muassa nroleima 42 ja esifilatelia (Laukas) innostaa. Lehti ilmestyy viikko 24 (kesäkuun alussa) 4/2024 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Maksan reilun hinnan. Harri Virtanen, Lähderannantie 11, 02720 Espoo. 10.5. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoituksia ilman ilmoittamista siitä erikseen ilmoittajalle. marko.juhani.makela@gmail. 15.3. Lehti ilmestyy viikko 49 (joulukuun alussa). Ota yhteyttä ja lähetän puuteluetteloni. 15.7. Lehti ilmestyy viikko 33 (elokuun puolivälissä) 5/2024 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. (postileimat, pienpainatteet, kuoret, jne.). hannu.raikkonen@ teliacompany.com puh: 040 3022 45 6 Ostan Mini Golf -aiheisia Ex Libriksiä. Kuva hintapyynnön kera: C.schwenson@t-online.de Ostetaan postia Äänekoskelta ja Äänekoskelle (Suolahti, Konginkangas,Sumiainen). 10.11. Ostan avoimen filtelian Muumikokoelmaani kohteita. Puh. Valajärvi-leima kuorella! Tarjoukset: seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 Haluaisin ostaa seuraavat virheettömät leimatut merkit: Malli 1866 5 pen. Suomen Postimerkkilehti ilmestyy 2024 Ostan j atkuvasti M1990 näyttelykokoelma kelpoisia kohteita esimerkiksi loistoja, virheitä sekä hyviä lähetyksiä. com puh. silopaperin B, 8 ja 40 pen kohojuovainen B, 1 markka B. GSM 041 5047200 sähköposti jplaitinen@luukku.com Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. Tarjoa mielellään myös muuta Suistamo-aiheista materiaalia. Toimitus voi tarvittaessa myös editoida ilmoituksia. 040 7786370 (ei kuvaviestejä!). Tapio Ahonen, Korsholmantie 9 A 10, 00900 Helsinki 040 705 7270 Ostan jääkiekkoaihekokoelmaan sopivia kohteita, ehdotteita, erikoisleimoja, merkkejä, painovirheitä merkillä jne. Iida Issakainen, iida.issakainen@ gmail.com Ostan omakuvapostimerkkejä aiheena Tampere tai Suomen lippu. Ilmoitukset osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi Ostan SUISTAMO -aiheisia paikkakuntaja henkilökortteja
Pöytävaraukset Reijo Myller 0407217709 reijo.myller47@gmail.com Tampereen Filatelistiseura järjestää TamCollect 2024 myyntitapahtuman TYK:llä 06.04.2024 klo 10-15 (Hallituskatu 32 Tampere). huutokauppa la 17.2.2024 SF:n kerhohuoneella Lönnrotinkatu 32, Hki Kohdelistat helmikuun alussa: www.suomen latelistiseura. , 0400 601 848 51 F I L A T E E L I N E N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista lehden toimitukselle osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi Kansainväliset näyttelyt Efiro 2024 FIP erikoisnäyttely 16.-19.4.2024 Bukarest, Romania Komissaari: Ari Muhonen www.efiro.roeurophilex2025.co.uk Kansalliset näyttelyt Efiro 2024 FIP erikoisnäyttely 16.-19.4.2024 Bukarest, Romania Komissaari: Ari Muhonen www.efiro.roeurophilex2025.co.uk Aihefilatelistit ry pitää kerhokokoukset SF:n kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki. Kohdelistat ym. Pertti Hujala: Viron mainosleimat Muut tapahtumat Riihimäen Keräilytapahtuma sunnuntaina 10.3.2024 klo 10-15 Kerhotalo, Torikatu 3, Riihimäki. Kahvio. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. Rahoja, mitaleita, postimerkkejä Näyttö klo 10, myynti klo 11 alkaen rahoista. keräilytavaraa. Vesa Hirsmäki: Jupiter ti 28.05. Paikalla runsaasti kauppiaita ja kahvio. Maksu käteisellä. lisätietoa kimmo.kanerva@kolumbus. Kohteiden ja kokoelmien arviointipalvelua. Kevään 2024 kerhoillat: ti 27.02. Kalle Nurminen: Latvian postin iskulauseet lähetyksillä 1936-1940 ti 23.04. Vapaa sisäänpääsy Myyntitapahtuma, jossa postimerkkejä, postikortteja, rahoja, osakekirjoja, vinyylilevyjä ym. Robert Cooper: Ranskan viestilliset leimat ti 26.03. www.joensuunpostimerkkeilijat.fi. Kerhopöydällä mm. Tampere-kortteja sekä omakuvamerkkejä Valmetin rakentamista hävittäjälentokoneista, Tampereen kirkoista ja Tampere-talosta
5 p, läviste II. Käytämme Philabid-alustaa, jossa kohteet päättyvät samaan aikaan. Loisto: Gamlakarleby 3.2.1879. (Esimerkkejä vuodenvaihteen huutokaupastamme). Michel 12.6.1866. meklari@suomenfilatelistiseura.fi Sibelius 0,35 mk. Lähtöhinta 30 €, vasarahinta 352 €. Käänny puoleemme kun tarvitset luotettavaa palvelua! Huutokaupan meklarit: Petri Jansson 0400 552 671 Eero Mäkelä 0400 602 887 Senaatin 2 p (SAd). Huutokauppamme tarjoavat monipuolisesti kaikille sopivia kohteita. Huutorahamme on erittäin edullinen 10 % – 17 % huutokaupasta riippuen. Kauttamme saat nopeasti ylimääräiset kohteesi muutettua rahaksi – hyvään hintaan. Suomen Filatelistiseuran huutokaupat Järjestämme vuosittain kahdeksan huutokauppaa. 10 kop kaksinkertaisella laskoksella. 10 kop punakarmiini (2e) kolmirivilö, mitätöity Tampereen musteristauksella, harvinainen RR! Lähtöhinta 3000 €, vasarahinta 6356 €. Lähtöhinta 80 €, vasarahinta 195 €. Lähtöhinta 30 €, vasarahinta 740 €. PR 2 mk + 20 p ja leijonat kirjatulla arvottomalla näytteellä Turusta USAan 12.3.1937. Lähtöhinta 15 €, vasarahinta 103 €. Nettihuutokauppojen lisäksi on 30 live-kerhohuutokauppaa maanantaisin. Loisto: St. Loisto: Sisättö 31.5.1965. Harvinainen! Lähtöhinta 200 €, vasarahinta 4550 €