2 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. ?. . vuosikerta / 7 € ?. . . . . ??????. . . . ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ennätyshinta apinoista! Näin irrotat tarramerkit helposti Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Vähän tunnettu grönlantilainen Udet -lentomerkki. . . . . ?. . ?. . . . ?. . ?
Nyt on löytynyt Wärde-kirje Ähtäristä (Etseri) lähetettynä, jolla postileimojen lisäksi on tämä kyseinen leima. Reinhard Weberin kuvioleima-palsta sivu 65. Oheinen kuori on myös Merkki-Albertin huutokaupassa, joka alkaa sivulta 19.. Suomen Postimerkkilehti 2 2/2017 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Jouko Mattila 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Kaj Salo 050 332 3584 salokt@gmail.com Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com Juha Tillander 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com toimiHenkilöt sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Somersalo, Tapani 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki kerhomestari Hurmerinta, Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson, Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén, Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta, Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 2/2017 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Lukijoilta, Tuomas Juvonen, Mikko Tolvanen s.5 Eero Mäkelä ja joulun taika, Seppo Evinsalo s.6 Tarramerkkien turvallinen irrotus, Vesa Hirsmäki s.10 SP-lehdenvuosikymmenet,1930-luku, Seppo Evinsalo s.14 Merkki-Albertin suurhuutokauppa s.19 Postiosoitusten historiaa, Tuomas Juvonen s.51 Grönlannin ensimmäiset postimerkit, Risto Juhava s.52 Grönlannin varhaiset paikallispostimerkit, Risto Juhava s.55 Frenckellin kirjapainon historia, Seppo Salonen s.56 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.60 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.62 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s.63 Kuvioleima11A, Reinhard Weber s.65 Rivi-ilmoitukset s.66 Filateelinen kalenteri s.67 Harvinaista kuvioleimaa 11A on tunnettu vain muutamilla irtomerkeillä
?. . ?. Huutokaupan myötä toivon myös lehtemme saavan uusia ystäviä sen suuresta asiakaskunnasta. Aina näistä vaikeuksista kuitenkin selvittiin kiitos osaavien vetäjien ja aktiivisen jäsenkunnan. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Eesti Huutokauppoja kehittämään P.S. Tiukassa kilpailussa viisi ensimmäistä mahtui sekunnin sisään. Tarkoitus ei ole kilpailla kaupallisten huutokauppojen kanssa vaan pikemminkin täydentää niitä tuomalla myyntiin kohteita, jotka eivät välttämättä mahtuisi niiden tarjontaan. Nämä kaikki ovat erittäin kannatettavia ehdotuksia. ??????. . . Ilman heidän panostaan ei seura eikä lehti kohta viettäisi 100-vuotisjuhliaan. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Tätä tarkoitusta varten tapani somersalo on saanut lisää avustajia kohteiden hankintaan. . . Ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Jatkossa pyrimme kohdemäärien kasvattamiseen ja hankkimaan yhä parempia kohteita. . . Seppo Evinsalo ?. . Seurahan saa jokaisesta myydystä kohteesta 15 % kohteen jättäjältä ja 17 % sen ostajalta. Merkki sopii hyvin moniin aihekokoelmiin ja itse juoksu tietokilpailujen knoppikysymysten sarjaan. Milloin iski lama, milloin sodat uhkasivat koko toimintaa. ?. Kaupallisia huutokauppoja edustaa tämän lehden välissä julkaistava Merkki-Albertin 32-sivuinen suurhuutokauppa. Itse näkisin myös lehtemme Onlinehuutokaupan suurena mahdollisuutena taloustilanteemme kohentamiseen. Selostajille tilanne oli vaikea, koska kaikkien kärkipään juoksijoiden asut olivat valtaväriltään valkoisia. SP Luxemburg julkaisi tänä vuonna maan ainoan olympiavoittajan Joseph Barthelin kunniaksi postimerkin, jossa kuvataan hänen tuloaan maaliin Helsingin Olympiakisoissa 1952. ?. . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 98. ?. Kirjoittaessani tämän vuoden lehtiin sarjaa Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenistä näin joka vuosikymmenellä samankaltaisia talouskriisin paikkoja seuran ja lehden toiminnassa. Hän myös esittää joukon toimenpiteitä, joilla talouttamme pyritään tasapainottamaan. . . Kahden viime huutokaupan myyntiprosentti oli jo yli 70 %, jota voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena. S uomen Filatelistiseuran puheenjohtaja Jouko Mattila kirjoittaa seuraavalla sivulla omalla palstallaan seuramme hälyttävästä taloustilanteesta. . . . ?. . Hän toimi myös Luxemburgin hallituksen ministerinä. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. . Pekka tiilikainen sai kaikkien mitalimiesten järjestyksen ja osan nimistäkin väärin. . . Tulevaisuudessakin pyrimme löytämään meidän kauttamme tuleville arvokkaille kohteille mahdollisimman oikean myyntikanavan. Muutamat ystävälliset jättäjät ovat jopa tinkineet omasta osuudestaan ja antaneet seuralle 50 % myyntituloksesta. . Muussa tapauksessa (esim. Vuosina 1973-77 hän oli Luxemburgin olympiakomitean puheenjohtaja. Kisoissa Barthel otti osaa 1 500 metrille, jonka hän voitti uudella olympiaennätyksellä 3.45,28. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Barthel voitti sekä alkuettä välieränsä ja juoksi finaalissa taktisesti erinomaisen juoksun. ?. Barthel yritti paluuta 1 500 metrin huipulle Melbournen olympialaisissa, mutta ei selviytynyt finaaliin
Siksi olemme päättäneet aloittaa kerhomaksun keräämisen maanantai-iltaisin siihen saakka kunnes olemme niin sanotusti kuivilla vesillä. Hallitus on rakentamassa toimintasuunnitelmaa ja yksi iso osa siinä on maanataiset kerhoillat. 050 589 8010 Sähköposti: postia.pepelle@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy ma 20.3. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Kokous + Huutokauppa Esitelmiä on luvassa useammalle maanantaille, mutta niiden päivämäärät on vielä vahmistamatta.. Kokous + Huutokauppa ma 29.5. Kuukausikokous 1696 +Huutokauppa la 8.4. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma keväällä 2017 S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Olemme jo löytäneet monia taloutta elvyttäviä ratkaisuja, mutta ne eivät vielä riitä kattamaan kulujamme. . Jos he tulisivat mukaan, niin se helpoittaisi tilannettamme huomattavasti ja voisimme edelleen pitää kerhohuoneistomme. Suomen Postimerkkilehti 4 2/2017 Puheenjohtajan palsta Kaikki talkoisiin K evät on keikkuen tulossa, eikä kesäänkään ole enää pitkälti aikaa. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Se tarkoittaa sitä, että taloutemme kuntoon saattaminen on kiireellisin asia seurallemme. Olemme myös tarjoamassa osaa kiinteistöstä HFF:lle. Näille kohteille osoitteeksi Suomen Filatelistiseura ja olet mukana auttamassa seuraamme. Kokous + Huutokauppa ma 3.4. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Olemme jo saaneet muutaman huomattavan lahjoituksen, joista haluan näin lehden välityksellä lausua suuret kiitokset asianomaisille. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, puh. Jokaisella on varmasti jossakin laatikon pohjalla sellaisia kohteita, joita ei itse kerää eikä laita niitä myyntiin. Viime aikoina ne ovat olleet pääsääntöisesti vain huutokauppoja, vaikkakin erittäin mielenkiintoisia meklarin huumorin pläjäyksien ansiosta. Kuukausikokous 1697 + Huutokauppa ma 15.5. Myös hyvät ideat varojen keräämiseksi ovat tervetulleita, eli rohkeasti vaan kertomaan tai lähettämään sähköpostia minulle. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Kokous + Huutokauppa ma 22.5. Kokous + Huutokauppa ma 27.3. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Kokous + Huutokauppa Pääsiäinen ma 24.4. Suomen Lähetysseuran huutokauppa Lönkalla klo 11.00 ma 10.4. Kokous + Huutokauppa Vappu ma 8.5. Esitelmiä on lupautunut jo muutama pitämään, mutta lisää tarvitsemme, jotta saisimme kuulla lyhyen esitelmän vähintään joka toinen kerhoilta. Jouko Mattila jk.mattila@outlook.com kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Kaikki lahjoitukset ovat myös tervetulleita ja jopa välttämättömiä. Eiköhän tämä jo riitä taloudesta
P.s. Päätepysäkiltä linja kääntyi Katariinankadulle ja jatkoi Snellmaninkatua pitkin kohti Pitkääsiltaa. Kerhomme edellinen puheenjohtaja Tuomas Juvonen lähetti toimitukselle oheisen kortin ja sitä selvittävän tekstin: Kortin kuvauspaikka on selvä, Pohjoisesplanadilta melko lailla nykyisen kaupungintalon parvekkeen kohdalta kohti nykyistä Mannerheimintietä. Väestöä alueelle siirrettiin Puolan itäosista, joka puolestaan liitettiin osaksi Neuvostoliittoa. Vaunu on täysin entisöity 2006-2007 ja sillä ajetaan nykyään tilausajoja. Tässä on tietynlainen analogia 30-luvun Viipuriin. Hinattavaksi matkustajaperävaunuksi tuo on liian kaukana vetovaunusta. Iso lamppu keskellä nokkaa, kaksi virroitinta katolla ja hetkinen, vaunussa on kulkusuuntaan nähden kulkuaukko vasemmalla kädellä! Mikä ihme toi on. uusia leimoja. Vuonna 1920 valmistui ensimmäiset GE:n sähkötekniikalla olevat vaunut, mutta vaunun ulkomuoto on kaukana niistä kuvista, mitä olen nähnyt BRILL/GE vaunuista, ellei kyseessä ole joku ihme prototyyppi/koevaunu! Nyt oli pakko turvautua ystäväämme Googleen ja alkaa hake-sivustolta löytyi varsin seikkaperäinen selostus vuonna 1913 tapahtuneesta reittimuutoksesta. Täsmälleen samat kiskot on myös kortissa ja sporan rakenne täsmää, eli kortilla on jompikumpi Kulosaaren Raitoitien sporista päätepysäkillään, muutama vuosi valmistumisensa jälkeen. Eli oikaisun kohteena olevat leimat Puolan Stettinistä ovatkin Saksan Stettinistä saksalaisilla leimoilla. Miksi tuollaisia vaunuja oli vain kaksi kappaletta liikenteessä. Uusi reitti kulki reitillä Aleksanterinkadulla josta se kurvasi Unioninkadun kautta Pohjoisesplanadille ja linjan päätepysäkki oli nykyisen kaupungintalon kohdalla. Höyrylaivojen aikaan Suomesta oli verrattain vilkkaat yhteydet Stettiniin. ?. Kortti on lähetty Helsingistä Hampuriin elokuussa 1921, joten kuva on otettu viimeistään kesällä 1921 mutta todennäköisemmin edeltävinä vuosina. Postihallinnossa se tarkoitti mm. Eihän Kulosaari ole ”lähelläkään” Espaa! Raitio.org M ikko tolvanen haluaisi oikaista SP:n numerossa 4-2016 sivuilla 24-27 olleen Matti Pesosen jutun ”Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä” kolmea kohtaa. Tarkempi selvitys noiden vaunujen osalta paljastaa, että nuo vaunut (BS 1 ja BS 2) tilattiin alun perin Brändö Spårvägs Ab / Kulosaaren Raitiotie Oy:lle ja ne aloittivat liikennöinnin vuonna 1919. l u k i J o i l t a maan Helsingissä käytössä olleita ratikoita. Finnairin edeltäjä Aero Oy lensi Berliinin reittinsä aluksi Stettinin kautta. Mutta mitä olivat HRO 1/HRO 113/HKL 68 ja HRO 1/HRO 113/HKL 69. Stettin on perustettu vuonna 1243. Kuvien leimojen perusteella kyseessä ovat vuodet 1938 ja 1939. Stettinin osalta nimi muuttui muotoon Szczecin, Danzigin osalta Gdansk ja Breslaun osalta Wroclaw. Kuvia löytyy melko nopeasti ja voisi sanoa, että raitiovaunut HKL 68 ja 69 muistuttavat kovasti kattorakenteeltaan ja virroittimiltaan tuota vaunua. Sen katsotaan kuuluneen Saksaan vuoteen 1945 saakka, jolloin ensin neuvostoliittolaiset joukot miehittivät sen ja myöhemmin se liitettiin osaksi Puolaa. Jutussa on kolmeen kertaan maininta puolalaisen Stettinin leimoista suomalaisella merkillä. Kulosaaren ratikan BS 1 voi muuten nykyään nähdä hyvällä tuurilla edelleen Helsingissä. 5 S uomen Postimerkkilehden numerossa 2-2016 Janne nikkanen kertoi Stadin spårista, eli raitiovaunuista. Vaunun kyljessä on suurentamalla nähtävissä kohokirjaimet, jollaiset oli myös Kulosaaren vaunuissa, eli bingo, nämä ne on! Mutta mitä ihmettä Kulosaaren spora tekee Pohjoisesplanadilla. Etummainen spora on aivan selvä ykkössarjan ASEA:lainen mutta mikäs ihme tuo taaempi spora on. . Stettin siirtyi siis osaksi Puolaa toisen maailmansodan päätyttyä. Vuosi 1919 käy päinsä kortin lähettämisen kanssa ja Kulosaaren vaunujen ulkomuoto on sama kuin kuvissa. Suomen kannalta erikoisen Stettinistä tekee merkittävä yhteinen historia: RuotsiSuomen valtakunnan aikaan Stettin kuului Ruotsille 30-vuotisen sodan päätyttyä Westfalenin rauhaan 1648, yhteensä 72 vuotta
Toisaalta mm. On laajentamassa kokoelmaansa usemman kehyksen kokoelmaksi, jolla tarkoitus osallistua myös tulevaisuudessa näyttelyihin. Osallistunut kerran postimerkkinäyttelyyn yhden kehyksen luokassa. Lähtiessämme tapahtumasta molemmat liityivät jäseniksi SFS:ään. Onhan meitä ollut joskus kolme polvea samaa sukua Lönkalla. Jykän vaimolta, tyttäreltäni Terhiltä, olen myös monesti saanut kommenttia miehensä harrastukseen. Hänen käsityksensä muuttuivat, kun kävimme yhdessä Merkkimarkkinat -tapahtumassa Lönkalla 2000-luvun alkupuolella. Postimerkit näkyvät hänelle lähinnä iskä Jyrkin (50 v) runsaista laatikoista ja epämääräisistä kasoista kotona iskän työhuoneessa. Minä ostin merkkejä ja Jykä jututti harvoja rahan kauppaajia. Tyttärentyttäreni Laura (11 v) on ollut paikalla, Eero Mäkelä on erikoistunut TUB-joulumerkkeihin Joulun taikaa Eero Mäkelä, 69 vuotta, on toiminut Suomen Filatelistiseuran hallituksessa vuodesta 2014. Mitä Laura on niille tehnyt, en osaa sanoa – täytyy tiedustella. Kokous on hänen osaltaan ollut enemmän piirtelyä ja limsan juontia. Olen kuulemma syyllinen siihen, että Jykä kerää kasoittain kaikenlaisia paperinpalasia.. Joulun tunnelman voi kuitenkin aistia keskustan joulukaduilla ja eritoten Senaatintorin Tuomaan messuilla, jotka tuovat valoa ja elämää pimeyteen. Sen jälkeen on ahkerasti käyty maanantaikokouksissa ja minä koetan ostaa ”järkeä käyttäen” ja Jykä hankkii kaikkea ”halvalla saa” -periaatteella. Olen monesti joutunut kysymään häneltä ”mitä sä keräät”, johon en ole koskaan saanut oikein selkeää vastausta. Sinä pappana, vävysi ja kouluikäinen tyttärentyttäresi. Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo Väinö Blomstedtin suunnittelemia TUBjoulumerkkejä vuosilta 1927-29. kun perheen muu väki on omissa harrasteissaan. Ennen tätä hän keräsi rahoja ja ilmaisi minulle postimerkit täysin turhaksi keräilyalueeksi. Näin on myös joulumerkeissä, jotka ovatkin aika monen filatelistin keräilyssä mukana. S uomen Filatelistiseuran kokouksissa teitä istuu toisinaan kolme sukupolvea. Suomen Postimerkkilehti 6 2/2017 Joulukuinen Helsinki on usein vesisateinen ja pimeän harmaa. uusi puheenjohtajamme Mattila on muistanut Lauraa monilla eläinaiheisilla korteilla. Vävyni Jyrki on nykyisin täysin antautunut filatelialle. Kuka teistä on ensimmäisenä kiinnostunut postimerkkeilystä
7 . Yhdessä katseltiin merkkejä ja vaihdettiin niitä mm. Jos kaveri valitsi Ensimmäisenä varsinaisena TUB -joulumerkkinä pidetään Väinö Blomstedtin vuonna 1912 suunnittelemaa Jänis ja Orava merkkiä. Siitä julkaistiin myös joulukorttiversio.. Eero Mäkelä on erikoistunut TUB-joulumerkkeihin Itse (69 v) olen se, joka keräsi jo pikkupoikana postimerkkejä niinkuin kaikki kaveritkin 50-luvulla. skulista käyttäen. Skulis oli sinikantinen ruutuvihko, jossa sivut taitettiin ja jonka joihinkin väleihin laitettiin postimerkkejä ja pääosa oli tyhjiä
Suomen Postimerkkilehti 8 2/2017 Kun filatelisti kohtaa joulupukin kääntyy puhe huomaamattomasti postimerkkeihin. Kun perheessä on näinkin monta postimerkkeilijää millaisena näet harrasteemme tulevaisuuden . Sen selaaminen herätti minussa kysymyksen, mitä tekisin kirjan tiedoilla keräilymielessä. Muutaman vuoden olen keräillyt myös Viron merkkejä, lähinnä sen itsenäissyyden ajalta 1918-1940. Käsitystäni tukee myös se, ketä SFS:n kokouksissa istuskelee. Filatelia on yleisesti pientä pitkäjännitteistä sijoitustoimintaa. Vähentyvissä aidoissa postilähetyksissä käytetään yhä harvemmin postimerkkejä, joten moni merkillä varustettu lähetys saattaa olla keräilijän leimauttama tekele Keräät joulumerkkejä ja niiden kokoelmalla olet jo osallistunut postimerkkinäyttelyyn. Keräilyalueitani ovat suomalaiset merkit vuoteen 2002 asti. Antoi vielä yhteystietonsa jos haluaisimme siitä lisätietoja. Osallistuit ensimmäisen kerran postimerkkinäyttelyyn Stamp Forumissa vuonna 2015. Päätin alkaa kerätä näitä ja nyt kokoelmassani on jo yli 300 erilaista leimaa. Leimat kattavat sangen hyvin ensitavoitettani saada yksi leima jokaista kulkureittiä koskien. omakuvamerkkejä. merkkisivun hän sai merkit, kun taas tyhjään sivuun piti laittaa yksi merkki. Minä siis olen se, joka kolmen polven suvussamme olen nuorimpana kiinnostunut postimerkeistä. Ikärakenne on varsin korkea ja työssäkäyviä on meklarimme Petrin mukaan vain muutamia hänen lisäkseen. Eerolle hän kertoi alkuperäispiirroksen olevan vielä hänellä tallessa. Tämä pukki oli työskennellyt 14 vuotta joulupukkina Japanissa, jossa hänestä oli tehty oma postimerkki. Millainen kokemus tämä oli. Toivottavasti kiinnostus filateliasta kasvaa nuorison keskuudessa, kun aika kulkee ja heille selviää, että vanhempien kokoelmat ovat rahanarvoista materiaa. Koska joulumerkki ei ole postimerkki, ei sitä saisi leimata. Näistä merkeistä käydään silloin tällöin keskustelua, ovatko ne keräysmielessä filateliaa. Siksi leimattujen ja varsinkin loistoleimaisten löytäminen on suhteellisen vaikeaa.. Näitä hyväntekeväisyysmerkkejä julkaistiin 1908-2001 ja 2007 Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen toimesta kerran vuodessa lähinnä joulun aikaan. Postin viralliset merkit ovat kuin entisajan tyttöjen keräämiä kiiltokuvia, ja sitten on villi joukko ns. Minulle ne ovat filateliaa. Mitä muut keräät. Täytettyäni 50 vuotta kuljin Erottajalla postimerkkiliikkeen ohi ja päätin mennä katsomaan, mitä postimerkkimaailmaan kuuluu. Kotona kaivoin esiin vanhan lapsuuteni Lapekansion ja siitä se postimerkkiharrastus heräsi henkiin. No, hänen sanomiinsa sisältyy monesti ironiaa ja hauskuutta, mutta edellä lausuttu pitänee lähes paikkansa. Leimattujen osalta on varmaan loputon tarve etsiä merkkikohtaisesti parempia leimoja. Mitään ei pitänyt ostaa, mutta kun poistuin liikkeestä oli kassissa Lape-luettelo, Suomikansio, pinsetit ja liimakepussi. TUB-joulumerkeistä ensimmäinen Omenapuu-niminen merkki julkaistiin helmikuussa 1908. Kiinnostukseni postimerkkeihin eli hiljaiseloa vuosikymmeniä, joskin mm. Erityinen mielenkiintoni 2 000-luvun alkupuolella kohdistui Suomessa julkaistuihin TUB-joulumerkkeihin. Näistä minulla on mielestäni jo varsin kattavat kokoelmat postituoreista ja leimatuista merkeistä. Postituoreiden osalta puuttuvat merkit vaativat jo merkittävästi euroja. Postimerkkeily on ilmeisesti vain vanhojen herrojen harrastus, koska kerhon naiset Petri nimeää numeroin, ja nyt viimeisin filatelistinainen kerhossa on ”tyttö numero 4”. Niitähän ei hyväksytty postimaksuina, vaan ne olivat eräällä tavalla kirjeensulkijoita. Jykää ja minua tuskin enää saa vieroitettua tästä harrasteesta. työpaikalla leikkelin kirjekuorista merkit talteen. Postimerkkeily perheesämme jatkuu ainakin kaksi ikäpolvea. Kirjassa on esitetty yli 1 200 erilaista postivaunuleimaa. Yksi huolenaiheeni postimerkkien osalta on nykyisten merkkien julkaisu. Merkin suunnitteli ja Eniten joulumerkkejä on suunnitellut Martta Wendelin, peräti 29 kpl. Täyttäessäni 50 vuotta sai ystäviltäni lahjaksi kirjan Postia Junalla. Nuorison kiinnostus yleisesti postimerkkeihin on varsin pientä ja heitä tähän keräilyalueeseen on vaikea saada mukaan
Tunsin sitä katsellessani onnistuneeni, eikä kokoelma mielestäni hävennyt muiden kokoelmien joukossa. Puuhiin ei riitä enää pelkkä työkalulaukku, saha, vasara ja mittanauha. Kokoelma arvioitiin Ison kullatun hopeamitalin arvoiseksi. Uusina harrastuksina ovat viikottainen keilailu ja kuntosali. Osallistuminen elämäni ensimmäi. piirustukset merkin painatukselle lahjoitti Akseli Gallen-Kallela. Kyllä tekemistä riittää! . Tärkeää on myös yhteydenpito kaverien kanssa ja kun lasten lapset tarvitsevat apua, niin pappa kaveeraa ja kuljettaa. SU O M I • FI N L A N D 1 kl 2015 lk SUOMI • FINLAND 1 kl 2015 lk SUOMI • FINLAND 1 kl lk 20 15 SUOMI • FINLAND 1 kl 2015 lk SUOMI • FINLAND 1 kl 2015 lk Sivuja Eero Mäkelän yhden kehyksen kokoelmasta, jolla hän osallistui vuoden 2015 Stamp Forum -näyttelyyn. Eläkepappana elely ei kohdallani ole pelkkää filateliaa, vaikka se aika merkittävän osan ajastani viekin. Ehkä jonakin päivänä osallistun uuteen näyttelyyn useammallakin kehyksellä. Suuren avun kokoelman tekstitykseen ja myös merkin käyttötapoihin sain yhteenpidossa Filha ry:n (entinen Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys). Jatkossa olen jatkanut kokoelmaa ja nyt se sisältää kaikki julkaistut TUB-joulumerkit. Huomasin, että omat Omenapuu-kohteeni eivät riitä kokoelman aikaansaamiseksi. Kesäaikaan koetan osua paikallaan olevaan pieneen palloon golfkentillä varsin vaihtelevalla menestyksellä. Mitä muuta harrastat vapaa-aikanasi. Kiinnostukseni tätä merkkiä kohtaan kasvoin niin, että osallistuin tällä yksittäisen merkin eri käyttötapoja kuvaten postimerkkinäyttelyyn Stamp Forumissa vuonna 2015. 9 seen ja toistaiseksi ainoaan postimerkkinäyttelyyn oli jälkikäteen ajatellen todella positiivinen kokemus. Puuttuvat kohteet olivat hankalia löytää ja hiukan kalliimpaa materiaalia. Sohvalle en ole jäänyt notkumaan, vaan nykyisin minut tapaa viikottain sulkapallokentältä, josta pelistä minulla on lähes 50 vuoden kokemus. Kokoelma valmistui ajallaan ja kävin itsekin katsomassa sitä Stamp Forumissa. Tätä merkkiä ei tehty joulumerkiksi, vaan lähinnä ympäri vuoden käytettäväksi hyväntekeväisyyttä tukevaksi kirjeensulkijaksi ja sen käyttö sallittiin vain kirjelähetyksissä. Tämä tarkoitti, että jouduin hankkimaan materiaalia lisää. Osallistuminen Petteri Hannulan vetämään ”Näyttelykokoelman rakentaminen” -koulutukseen herätti voimakkaan innostuksen kokoelman rakentamisesta. Aikaa näyttelyyn oli runsaasti, mutta kokoelman rakentaminen osoittautui haasteelliseksi. Elämä ei ole pelkkää filateliaa. Asuminen paritalossa Espoossa ja mökkielämä Itä-Suomessa tarjoaa kaikenlaista virikettä ja tekemistä. Tämä yhden kehyksen kokoelmani sai 75 pistettä ja palkittiin Isolla kullatulla hopeamitallilla
Jotkut liimat pilasivat merkin värit, jotkut eivät pitäneet ja joistain liimat haihtuivat ajan myötä. Kun sopivat Leikkeen kääntöpuoli käsitellään sitrusohenteella joko suihkeella tai pipetillä liuoksena.. Suomen Postimerkkilehti 10 2/2017 Tarrapostimerkkien irrotus Kuinka irrottaa tarrapostimerkit postilähetyksistä helposti ja laadukkaalla lopputuloksella. Tarrapostimerkkien käytöllä haluttiin poistaa perinteisten postimerkkiliimojen ongelmat kosteassa ilmastossa ja samalla se mahdollisti meistämistekniikan merkkien muotoilussa. Teksti ja kuvat Vesa Hirsmäki E nsimmäiset tarrapostimerkit julkaistiin vuonna 1964 Sierra Leonessa. Kesti kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin tarrapostimerkit yleistyivät. Omalla kohdallakin kävi juuri näin. Yhteystiedot, vesa.hirsmaki@ gmail.com liimamateriaalit löytyivät 1990-luvulla, tarramerkit yleistyivät nopeasti ja nykyään niillä on valta-asema useissa maissa. Tästä johtuen monet alkoivat liittää tarramerkkejä kokoelmiinsa leikkeillä tai peräti luopuivat tarramerkkien keräilystä. Sen toteutus kuitenkin epäonnistui ja seuraava tarrajulkaisu tehtiin siellä vasta 1989. Vuosien myötä merkit irtosivat paperista entistä hankalammin, jos lainkaan ja pitkitetty vesipesu himmensi merkkien värejä, vahingoitti kuvapintaa ja saattoi vielä lopullisesti tartuttaa merkin kuivauskirjaan tai kokoelmakansioon. Aihefilatelistina aloin kelpuuttaa tarramerkkejä kaistiin vuonna 1991. Suomen ensimmäinen tarramerkki julVesa Hirsmäki on Kemiantekniikan Diplomi-insinööri ja toimii Lohjan Postimerkkikerhon puheenjohtajana. Merkkien hidas yleistyminen johtui kehnoista liimamateriaaleista. Tarrapostimerkkien irrotusmenetelmiä Alkuaikojen tarramerkkejä pystyi vielä irrottamaan perinteisellä vesipesulla. USA:ssa julkaistiin ensimmäinen tarramerkki 1974. Tarraliimojen tuotekehitys on kuitenkin koitunut filatelistien vahingoksi
Tutustuttuani tarjontaan kokeilin kahta tällaista tuotetta tarrapostimerkkien poistoon. Toisen testaamani tuotteen hankin maalaustarvikeliikkeestä kauppanimeltään ”Sitrusohenne”. Käyttöturvallisuustiedotteiden perusteella limoneenituotteet ovat ohjeita noudattaen turvallisia käyttää ja niitä onkin Suomessa helposti saatavilla etenkin spraypakkauksina – itse asiassa käyttötarkoituksenaan juuri tarranpoisto. hajusteena pesuaineissa ja ilmanraikasteissa. Sen epäkohta on kuitenkin voimakas haihtuvuus. Muutama vuosi sitten kokeiltiin hyvin tuloksin myös (d-)limoneenia tarramerkkien poistoon. kokoelmiini entistä enemmän leikkeinä täyskohteiden lisäksi. Limoneeni on kasvipohjainen sitrusöljyjen tislauksen sivutuotteena saatava liuotin, jota käytetään esim. 11 . Lähin ja edullisin limoneenituote (spray) löytyi autotarvikeliikkeestä: ”Tarranpoistaja”. Winter julkaisi ideansa (n-) heptaani –pohjaisen liuottimen ”Bestine” käytöstä tarramerkkien poistoon. Niiden avulla merkit toki irtoavat paperista pesussa paremmin, mutta pahentavat vesipesun muuten haitallisia vaikutuksia merkeille. Tarrapostimerkkien irrotus limoneenilla Seuraava ohje soveltuu sekä nestemäisen että spray-limoneenin käyttöön tarrapostimerkkien irrotuksessa. ”kisabensan” seosaineena kilpa-autoissa alentamaan polttoaineen oktaaniarvoa sallittuihin rajoihin. Tämän merkin irrottamiseen riittää vielä normaali vesipesu. Tarramerkkien vesipesua varten on kehitetty myös tehoaineita. Sitä käytetään myös liuottimena ja ohenteena korvaamaan haitallisia halogenoituja hiilivetyjä. Heptaani on terveydelle vaarattomimpia hiilivetyjä ja kyseinen ”Bestine”-liuotin on edelleen kuluttajatuotteena – ei kuitenkaan Suomessa, kuten eivät muutkaan heptaanipohjaiset tuotteet. Tarramerkkien irrottamiseen on otettu käyttöön myös erilaisia liuottimia. Hyppysellinen talkkia neutraloi loputkin mahdollisesta liiman tartuntaominaisuudesta.. Tehokkaiksi osoittautuvat erilaiset hiilivetypohjaiset liuottimet, mutta ne olivat yleensä terveydelle haitallisia ja niiden käyttöä syystä välteltiin ja niiden kuluttajakauppaa lopulta rajoitettiin. Näin helposti irtoaa myös vuoden 2013 rullamerkki leikkeeltä. Suomen ensimmäinen tarrapostimerkki julkaistiin vuonna 1991. Ohje perustuu osin Peter Butlerin artikkeliin ”It’s Like Magic – Removing Self-Adhesive Stamps from Paper”, AMERICAN PHIMaailman ensimmäinen tarrapostimerkki 1964 Sierra Leonessa julkaistusta sarjasta. Liimajäämät voi kätevästi poistaa muovikortin syrjällä. Ensimmäistä kertaa käytettiin myös meistämistekniikkaa (die cutting) merkin reunamuotoilussa. Niiden käyttö nimittäin edellyttää pitkiä jopa lähes tunnin pesuaikoja, jolloin merkkien laatu saattaa edelleen kärsiä. Limoneenia on saatavissa myös nestemäisenä hyvin varustetuista maalaustarvikeliikkeistä. Tässä kaikki mitä tarvitaan tarramerkkien irrottamiseen: Sitrusohennetta joko sprayna tai liuttimena, talkkia, jokin muovikortti, atulat, pyyhepaperia sekä suojakäsineet tarpeen mukaan. Puhdistettu bensiini on edelleen paljon käytetty ja helposti saatavissa oleva liuotin tarramerkkien irrotukseen. Vuonna 2008 amerikkalainen kemisti William P. Heptaani on Suomessa tarkoitettu vain ammattikäyttöön analyysireagenssina, liuottimena ja mm
Nyt voit atulalla liimapintaa pitkin leikaten irrottaa merkin. Tarramerkkien poisto postikorteista tehdään samalla tavoin sillä erotuksella ohjeisiin, että liuotin tai spray annostellaan postimerkin kuvapuolelle ja merkin reunoille. Osa liimasta on edelleen merkin taustalla ja voit käyttää sen poistamiseen käsipyyhepaperia tai muovikortin tasaista syrjää. Näet, kuinka liuotin imeytyy paperiin ja se tulee läpikuultavaksi. Työvaiheiden jälkeen lopputuloksena on sileä, täysin alkuperäisen kirkkaan värinsä säilyttänyt ja tarttumaton tarrapostimerkki, joka voidaan tämän jälkeen vaikka heti liittää kokoelmaan liimakkeella tai suojataskulla tai laittaa säiliökirjaan. Testieni perusteella sekä sprayettä nestemäinen limoneeni ovat yhtä tehokkaita. Valitettavasti esim. Itse käytän liesitasoa tai pöytää lähellä liesituuletinta, koska saatavilla on hyvä ilmanvaihto liuotinhöyryjen poistamiseksi. kopiopaperia), käsipyyhepaperia, atulat ja tietysti leikemateriaalia. Tarvitset limoneenia joko liuottimena tai sprayna, talkkia, luottokortin tai vastaavan, puhdasta paperia alustaksi (esim. Varaa tarvittavat välineet käden ulottuville sopivaan paikkaan. Muutaman sekunnin kuluttua voit varovasti taittaa paperileikettä niin, että näet postimerkin kulman avautuvan irti leikkeestä. Kaavi kortin reunalla parilla vedolla merkistä liima pois. 3. Nestemäinen limoneeni osoittautui annostelussa spray-tuotetta siistimmäksi ja tarkemmaksi. Spray-tuote on helpommin saatavilla, mutta sen ponnekaasu on propaanin ja butaanin seos, mikä ei ole ympäristön ja tulenarkuuden kannalta hyvä asia. Aseta irrotettu merkki kuvapuoli alaspäin puhtaalle paperille, joka on tasaisella alustalla. Siirrä merkki syrjään odottamaan limoneenin haihtumista ja voit aloittaa seuraavan leikkeen käsittelyn. Työnnä tästä avautuvasta kohdasta atulan kärki sisään. Korttileikkeistä merkit irtoavat helposti, kun leikkeet ohennetaan halkaisemalla ja liuotin annostellaan niiden kääntöpuolelle. Liuotin haihtuu muutamassa minuutissa. Tämä ominaisuus saadaan pois talkilla. Tarvittaessa toki liimake tarttuu siihen normaalisti kokoelmaa varten. 1. Sitrusohenteella irrotettuja, uutuuden kiiltonsa säilyttäneitä, ehjiä ja uudelleen tarttumattomia tarramerkkejä. Mikäli merkillä on rullautumistaipumusta, sen voi vielä laittaa perinteisesti esim. Huomaa, että ohje saattaa poiketa tuotteiden käyttöohjeista. Postin merkkien päälle kiinnittämät K-tarrat lähtevät kätevästi irti sitrusohenteella. Ota sormen päähän ripaus talkkia ja sivele sitä merkin taustalle ja poista ylimääräinen. Näin voidaan pelastaa hyviä kuorikohteita. Tutustu kuitenkin tuotteiden käyttöohjeisiin huolellisesti ja noudata niiden käyttöturvallisuusohjeita. Lisäksi havaitsin, että limoneeni liuottaa tehokkaasti useita lehtipainovärejä eli työalustalla pitää käyttää esim. puhdasta kopiopaperia. Irrotustehokkuudessa ilmeni myös odotettuja eroja: korttileikkeiltä merkit sai irti hitaammin ja jotkin julkaisut olivat haaste limoneenillekin. Vaikka limoneenituotteet ovat käyttöohjeidensa rajoissa turvallisia, suosittelen niiden yhteydessä käytettäväksi ohuita suojakäsineitä. silmätippojen annosteluun tarkoitettua pipettipulloyhdistelmää. Annostele pari tippaa liuotinta tai suihkaus sprayta postimerkkileikkeen taustapuolelle. paineilmaa eikä hiilidioksidia käytetä vielä ponneaineena kyseisissä itse löytämissäni kuluttajapakkauksissa. Tältä pohjalta Lohjan Postimerkkikerhossa onkin tuotteistettu keräilijöille sopiva pienpakkaus käyttöohjeineen. . kirjan väliin joksikin aikaa suoristumaan. 2. Käytin annostelussa esim. Vasemmalla K-tarrat alkuperäisillä paikoillaan ja oikealla tarrat poistettuina tai siirrettyinä.. Liimoitteen irtoamisaika vaihtelee merkin pintamateriaalin mukaan eli kuinka hyvin limoneeni imeytyy merkin läpi. Voit myös irrottaa merkin sormin alustastaan. Koska liima ja merkki muodostavat keskenään erittäin vahvan sidoksen, liimaa ei saa merkistä täysin pois huolellisellakaan kaavinnalla tai pyyhkimisellä, joten merkillä saattaa vielä olla jäljellä myös tartuntaominaisuutta. Hyvä paikka irrotukselle on tasainen alusta. Suomen Postimerkkilehti 12 2/2017 LATELIST / October 2010. Nyt merkki on jatkossa täysin tarttumaton mille tahansa pinnalle
Filatelisti tarvitsee perinteisten tarvikkeidensa lisäksi vain kasvisperäistä limoneeniliuotinta ja talkkia. Lisäksi lämpötila vaikutti irrotustehokkuuteen vesipesussa merkkikohtaisesti ja jopa yllättävästi. On myös ilmennyt haastavia kohteita, kuten omakuvapostimerkkien värinkestävyys ja joidenkin merkkien todella vahva liimoite esimerkiksi vuoden 2008 kotimaisessa koirasarjassa (Michel: 1929-34). Erilämpöisten vesipesujen osalta ilmeni odotetusti väriongelmia ja rullautumisia. Filatelistien keskuudessa saattaa kuitenkin vallita epäluulo kemikaalien käyttöön postimerkkien käsittelyssä. 13 K un olen keskustellut aiheesta filatelistikollegoiden kanssa, on ilmennyt että asiassa on eri ”koulukuntia”. Alla olevassa taulukossa on esitetty testatut tarramerkit testiolosuhteet ja vertailutestin tulokset. Suunnittelin koesarjan, jossa irrotin erilaisia tarramerkkejä tässä artikkelissa mainituilla menetelmillä. USA:n (Michel: US 3634) merkissä tosin ilmeni yllättäen värimuutoksia vesipesussa. Jotkut ovat edelleen vesipesun kannalla ja toiset luottavat puhdistetun bensiinin tehoon. Puhdistetulle bensiinille osoittautui kaksi merkkiä kyseisestä valikoimasta ylivoimaiseksi haasteeksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuvaamani menetelmä ja aineet tehoavat vain tarrapostimerkkeihin ja niidenkin välillä on eroja irrotustehokkuudessa. Testattujen omakuvamerkkien osalta värinkestävyys oli hyvä. Postimerkkien ja liuottimien tuotekehitys ja toisaalta tuoteturvallisuuden kehittyminen ovat tuoneet filatelisteillekin turvalliset menetelmät ja aineet, joilla voidaan saavuttaa toivottu lopputulos. Tämä synnyttääkin jatkotutkimuksen tarpeen – esimerkiksi luettelotiedon siitä, millä tavalla kukin merkki kannattaa irrottaa postitusalustastaan. Tämä tulee lisäämään kiinnostustani tarramerkkien keräilyyn ja kannustaa kasvattamaan modernien tarramerkkien osuutta aihekokoelmissani. Tämä onkin ymmärrettävää huomioiden entisaikojen terveydelle vaarallisten aineiden käyttö ja toisaalta postimerkkimateriaalien heikkous liuottimille. Perinteisten postimerkkien irrotukseen tepsii siis edelleen vesipesu. Tarrapostimerkki Kuvaus Michel n:o Vesipesu 18 22 o C Vesipesu 38 42 o C Vesipesu 58 62 o C Puhdistettu bensiini Sitrusohenne Mi:FI 1932 FI:Omakuvamerkki (Yksityinen) FI:Omakuvamerkki FI:Omakuvamerkki FI:Omakuvamerkki Mi:FI 2229 (Rullautui) (Rullautui) (Rullautui) Mi:FI 2105 Mi:US 3717 Mi:US 3634 (Väriongelmia) (Väriongelmia) (Väriongelmia) Mi:US 4924BA Mi:US 4927BA Mi:BE 4302BDl Irrotustehokkuuden vertailutesti:. Tarrapostimerkkien irrotuskokeita eri menetelmillä. Kokeita tehtäessä ilmeni myös selkeästi erot sitrusohenteen ja puhdistetun bensiinin haihtumisnopeuksissa: puhdistettu bensiini 100, sitrusohenne 10 (ja vesi 1). Testitulosten perusteella voidaan todeta, että sitrusohenne suoriutui kaikista irrotuksista. Esimerkiksi kotimainen ikimerkki (Michel: Fi 2105) vaikutti irtoavan sitä helpommin mitä viileämpää vesi oli, kun joidenkin muiden osalta tapahtui päinvastoin. Taulukko 1. Esittämieni ohjeiden mukaisesti toimien keräilijä saa helposti ja laadukkaalla lopputuloksella tarrapostimerkkejä täydentämään kokoelmiaan. . Vesi – puhdistettu bensiini – sitrusohenne Johtopäätöksiä Testaamani uusin tarrapostimerkkien irrotusmenetelmä ja siinä käyttämäni sitruspohjaiset aineet ylittivät odotukseni
Toiset olivat ihastuneita uusiin merkkeihin, toiset näkivät niissä koko yleisfilatelian olevan ”perikadon partaalla”. 1934, 148 sivua v. Postimerkkiarkit oli vuodesta 1910 lähtien varustettu tarkastusnumerolla ja painatusajalla, joista selvisi kulloistenkin merkkien painoerät. 1931, 152 sivua v. Lehdessä raportoitiinkin säännöllisesti löytyneistä harvinaisisLehden uusi logo tuli käyttöön vuoden 1931 ensimmäisestä numerosta lähtien. Liki koko 1920-luvun lehteä kustantanut lappeenrantalainen Sulo Kinnunen vaihtui helsinkiläiseen J.R. Sen viivat ovat kovin koukeroisia ja hermostuttavia. Toisin on nykyään ja silti luetteloita yhä julkaistaan ja merkkejä kerätään. Juhlaja avustuspostimerkkien ilmestyminen suomalaiseen filateliaan sai aikaan lukijoissa ristiriitaisia ajatuksia. Einar Fieandt jatkoi lehden päätoimittajana, mutta ei enää niin ahkerana kirjoittajana kuin ensimmäisellä vuosikymmenellä. 1933, 132 sivua v. 200 sivua vuonna 1930, 164 sivua v. Eräät halusivat näiden merkkien jättämistä kokonaan pois postimerkkiluetteloista, sillä ”tämä hallitsematon merkkien tulva nostaisi luetteloiden sivumäärät ennennäkemättömiksi”. Nämä ryhmät nähtiin myös sijoituskohteina. Jyry Korjulan myynti-ilmoituksessa numerossa 3-1930 asia ilmaistiin seuraavasti: ”Uusi kulkutauti tarttuu jokaiseen merkkeilijäämme. Myös suomalaisten merkkien vuodesta 1925 alkanut painaminen vesileimasille papereille nosti ennen näkemättömän innostuksen merkkien tutkimiseen. 1936, 140 sivua v. Lisäksi aivan epäsymmetrinen. Tänä päivänä tiedämme, että siinä kyllä suuressa mittakaavassa erehdyttiin, vaikkakin joidenkin merkkien kohdalla tämä on pitänytkin paikkansa. Parmiin. Nimimerkki vanha tilaaja kirjoitti seuraavaa: ”Se on jollakin tavalla uudenaikainen, mutta kuitenkin niin mitäänsanomaton, että sitä ei voi verratakaan entiseen. Vuonna 1932 Suomessa julkaistiin kahdeksan uutta merkkiä. oireita, varsinkin Turun bua. 1937, 234 sivua v. Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1930-luku Kuohuvat vuodet Vuodet 1930-35 Päätoimittaja: Einar Fieandt Vuodet 1936-39 Päätoimittaja: Sulo Kinnunen Kustantaja: J.R. 1938, 136 sivua v. Tämä näkyi myös ilmoituksissa, joissa oli paljon sekä ostoettä myyntitarjouksia niin numeronelilöille-, kuusiloille, kuin suuremmillekin ryhmille. Teksti Seppo Evinsalo E rilaisista keräilymuodoista sai levynumeroiden keräily paljon palstatilaa lehdissä. Vesileimakuume, joksi asiantuntijat tätä vaaratonta tautia nimittävät, on viipurilaisten tartuttamana vakavasti raivonnut jo pääkaupungissammekin, ja maaseudultakin on jo kuulunut k.o. ta vesileima-asennoista. Se kirvoitti myös happamia kommentteja lehden lukijoilta. Parmi (1930-9) Lehden koko A5. 12 numeroa/vuosi, joista osa kaksoisnumeroita. Suomen Postimerkkilehti 14 2/2017 SP-lehden toinen vuosikymmen alkoi taas kustantajan vaihtumisella. 1935, 136 sivua v. 1932, 124 sivua v. 1939
lest. Helsingin Taidehallissa vuonna 1928 järjestetty Suomen ensimmäinen postimerkkinäyttely oli hyvä esimerkki maassa toimivien suomenja ruotsinkielisten postimerkkiyhdistysten hyvästä yhteistyöstä. Suomen Filatelistiseuran toimesta suomalaista postimerkkisanastoa oli luotu jo pidempään ja numerosta 4-1930 lähtien siitä julkaistiin useampiakin artikkeleita. Suomen Filateliseuran 10-vuotisjuhlassa 18.12.1930 oltiin valmisteluissa päästy jo niin pitkälle, että Suomen Postimerkkeilijänyhdistysten Valtuuskunnan perustava kokous voitiin pitää. Suuri osa näistä sanoista on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa filateelisessa sanastossa. Tämä kuume on jatkunut miltei katkeamatta näihin päiviin ja harvinaisimmista vesileimoista maksetaankin tänä päivänä huomattavasti luettoa korkeampia hintoja. Useille käännöksille annettiin monia vaihtoehtoja, joita lukijatkin saivat kommentoida. Esimerkiksi Têtebêchelle tarjottiin vaihtoehdoiksi päikkö, nurikko, takapero, nurjapari, nurjallinen. Anttila. Kuvakevirheiden tutkiminen ja niistä raportointi sai myös runsaasti huomiota lehdissä. Kv: Fineand. Granbergin ainutlaatuisen ehiökokoelman lunastamisessa Postimuseoon tallennettavaksi sillä oli merkittävä rooli. Merkin saama hyvä vastaanotto ja myynti mahdollisti tuon kokoelman lunastamisen. Tämän innoittamina maahan alettiin puuhata yhteistä kattojärjestöä filatelisteille. Numerossa 11/12-1930 voitiinkin julkistaa lopulliset käännökset, joiden tarkistamisessa oli käytetty myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielitieteellistä valiokuntaa. Rich. E. Puheenjohtajaksi valittiin HFF:n Bertel Taucher ja sihteeriksi SF:n J. Tänä päivänä niiden harrastamiTamperelainen Ilmari Ponsio jatkoi myös 1930-luvulla näyttävää ilmoitteluaan SP-lehdessä. nen on jostain syystä jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtuuskunnan toiveiden mukaisesti julkaistiin lisämaksullinen Pro Filatelia -merkki vuonna 1931. 15 . Valtuuskunta aloittikin tomerasti toimintansa ja sai aikaiseksi monia filateliaa eteenpäin vieviä hankkeita. W. Niitä etsittiin ja haluttiin kokoelmiin. Hankolainen ”legendaarinen” Lauri Peltonen sitävastoin oli uusi tuttavuus näyttävillä ilmoituksilla lehdessä. Huomautamme kaikille Suomen Postimerkkilehden lukijoille, jotka mahdollisesti tämänkin numeron tarkoin tutkittuaan alkavat tuntea huimausta, että lääkärinapua ei tarvita.” Ja niinpä tämäkin kauppias tarjosi lukijoille eri antien vesileimaeroja niin käyttämättöminä kuin käytettyinäkin
Kun nyt SF:n puolesta esitettiin SPV:n perustamista oli Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1930-luku selviö, että ehdotus saavutti lämmintä vastakaikua ruotsalaisissa seuroissa. A. Kaivattu ase ruotsalaisen vaikutuksen säilyttämiseksi Suomen filateliassa oli löydetty.” Toisessa kirjoituksessaan samaisessa lehdessä hän totesi muun muassa: ”SF on perustettu suomalaiskansalliselle pohjalle, valtuuskunta taas on jo nyt enemmistöltään ruotsalainen elin.” Samassa numerossa SF:n eronnut puheenjohtaja Holmström perusteli omaa kantaansa: ”..vielä vähemmin voin ymmärtää samassa yhteydessä esitettyä ajatusta, että valtuuskunnan korvaava luonnollinen yhdysside on Suomen Postimerkkilehti. Suomen Postimerkkilehti 16 2/2017 Lehden kanta Valtuuskuntaan muuttuu ratkaisevasti Numerossa 10-1932 oli jo havaittavissa suunnan kääntyminen. 1930-luvulla Helsingissä toimi useita postimerkkikauppiaita, jotka ilmoittelivat aktiivisesti lehdessä.. Hannén toi esiin myös kielipolitiikan: ”Suomalainen filatelia oli jo etupäässä SF:n ja Suomen Postimerkkilehden kautta saavuttanut sellaisen aseman maassa, että ruotsalaisten seurojen (HFF ja Svenska Filatelistklubben i Helsingfors) oli pakko tunnustaa se tasavertaisekseen ja itsekseen myöntää se voimakkaammaksikin, koska sillä maaseudulla viriävässä harrastuksessa oli tulevaisuuden idut käytettävissään. valtuuskuntaa kohtaan Suomen Filatelistiseurassa on johtanut jyrkkään kannanottoon sitä vastaan.” Samassa lehdessä ilmoitettiin Suomen Filatelistiseuran puheenjohtajan Ossi Holmströmin eronneen tehtävästään vastalauseena seuran ottamaan jyrkkään kantaan valtuuskunnan jatkosta. Suomalainen filatelia oli ajoissa kahlehdittava. Kun vaan tehtiin aloite, siirtyi se automaattisesti valtuuskunnan tutkittavaksi tai toteutettavaksi ja tuo elähdyttävä omatoimisuus tuli riistetyksi jäseniltä ja seuroilta, mikä yksin takaa vapaalle harrastukselle mahdollisuuden pysyä vireillä ja kasvaa.... 2) lähettää Suomen Filatelistiseuralle – sen jäsenenä – tiedustelun, mistä sen hyökkäykset valtuuskuntaa vastaan johtuvat. Se olisi saatava uskomaan, ettei se yksin pysty mihinkään. Vuonna 1920 Tampereella perustettu Suomen Postimerkkeilijäin Yhdistys toimi esikuvana Suomen Postimerkkeilijänyhdistysten Valtuuskunnalle, joka otti sääntöihinsä miltei sananmukaisesti SPY:n alkuperäiset tehtävät. Lehden pääkirjoituksessa sen kanta Valtuuskuntaan tuli hyvin esille: ”Ei ole kummeksuttavaa, että sen jälkeen kun asetettiin valtuuskunta edustamaan maassamme toimivia postimerkkijärjestöjä, sekä yksityisten jäsenten että yhdistysten omakohtaiset ponnistukset tyrehtyivät vähiin. 3) lähettää Suomen Postimerkkilehdelle pyynnön saada selvitys, mistä sen hyökkäykset johtuvat. Numerossa 11/12-1932 G. SP:n valtuuskuntaan kohdistama arvostelu, jonka toisessa yhteydessä ilmoitetaan esittävän myös SF:n kannan, on monessa suhteessa kiihtyneen tai kiihoitetun mielialan tuote.” Myös Viipurin Filatelistikerhon kokouksista raportoidessaan lehti kertoi kyseisen seuran päättäneen 1) lähettää myötätunnonilmauksen valtuuskunnalle, pyytäen, ettei se missään tapauksessa hajaantuisi. ... Näin ollen käsitämme, että jo kauan oirehtinut vastahankaisuus n.s
Lehti siis levisi tehokkaasti koko maan alueelle ja tilaajamäärät olivat selvässä kasvussa. Vuoden 1934 viimeisessä numerossa kerrottiin Hind-kokoelman myynnistä Harmerin huutokaupassa Englannissa. O-nen. Vuoden 1935 toinen numero julkaistiin erikoisena USA-numerona, jossa mainostettiin suomalaista filateliaa amerikan serkuille. Postihallituksen järjestämät pakettiynnä muiden korttien huutokaupat olivat todellista kansanhuvia ja lehti uutisoi vuoden 1937 monissa numeroissa hintatuloksia eri kaupungeista. Päätoimittaja vaihtuu Vuoden 1936 toisessa numerossa kerrottin lehden pitkäaikaisen päätoimittajan ja Suomen Filatelistiseuran kunniajäsenen Einar Fieandtin poismenosta. Kun rengasmerkkien 3 1 / 2 ruplan värivirhepainama maksoi samassa huutokaupassa 54 puntaa, voi päikköneliön hintaa pitää jopa järisyttävän halpana. Helsingissä uumoiltiin jo Messuhallin ottamista seuraaviin huutokauppoihin, niin suurta oli innostus ollut pääkaupungissa. 1934 Suomen Filatelistiseura kutsui kilpailun muodossa kaikkia keräilijöitä kehittämään ”Postimerkkialbumille” suomalaisen vastineen. Aihefilatelia nosti päätään 1930-luvun alkuvuosina. Numerossa 5-6/1934 oli laaja artikkeli otsikolla ”Postimerkit ja urheilu”, jossa esiteltiin eri maissa julkaistuja urheiluaiheisia postimerkkejä. Tällaiselle merkille annettiin täydet 10 pistettä ja sen arvon katsottiin olevan 125 % luettelohintaa korkeampi. Merkin keskityksessä tämän katsottiin edustavan huonoa. 17 . Tällä Amerikkanumerolla tehtiin Suomen filateliaa tunnetuksi myös maamme ulkopuolella.. Nimimerkki V. kirjoitti leimoista: ”Postileima saattaa olla yhtä hyvin turkkilaisen eunukin hikisen ja likaisen ukkovarpaan jälki kuin postileima.” Sulo Kinnunen nimesi laajassa artikkelissaan postimerkkien laatuarvoista siistin kulmaleiman tavoiteltavaksi keräilykappaleeksi. Tämä postileima edusti silloisen käsityksen mukaan ihanteellista leimaa. Artikkelin lopuksi kysyttiin, koska Suomi, suururheilijain maa, saa omia urheilupostimerkkejä. Filatelian harrastus oli myös maailmalla kasvussa. Keräilijöiden huolena oli merkkien arvojen romahtaminen, jos niitä yhtäkkiä ilmestyisi valtavia määriä markkinoille. Hätiin kutsuttiin taas Sulo Kinnunen, joka toimi kustantajana ja toimittajana jo miltei koko 1920-luvun. Suomalaisuuden vahvoina vuosina myös vierasperäisille filateelisille termeille koitettiin löytää suomenkielisiä vastineita. Nykyisin voitaisiin puhua jo hyvästä siirtymästä! Ei pelkkää politiikkaa Postileimojen tuhruisuus puhutti myös 1930-luvuilla. Punaista Ristiä arvoltaan Michel 51,83 dm. Parmin kanssa he toimittavat vuoden 1936 loput numerot. Paljon herätti keskustelua myös postimerkkien jäännösvarastojen kohtalo. Vuodesta 1922 asti seuran pää-äänenkannattajan päätoimittajana ja ansiokkaana filateellisena kirjoittajana uurastaneen Fieandtin ansioksi voidaan ilman muuta laskea lehden vakiintunut asema Suomen johtavana postimerkkilehtenä. Osin englanninkielisestä lehdestä otettiin 1 000 kappaleen lisäpainos Amerikkaan ja Australiaan toimitettaviksi. Suomen Postimerkkilehden tilaajia oli tuolloin 22 eri Suomen kaupungissa, tilaajamäärän ollessa 532 kpl, joista 184 Helsingissä. Vilkastuneen vaihtotoiminnan takia myös pitkään poissa ollut ”musta lista” nimineen palasi lehden sivuille: ”Parranajokoneen teräkauppias xx Saksasta sai Suomesta lähetyksen mm. Nykyisin senkaltaiset leimat tahtovat aivan arvokkaampia merkkejä lukuunottamatta jäädä myyntipöydille, kun taas nappiloistot nousevat ennätyksellisiin hintoihin. Niinpä eräskin englantilainen kauppias oli todennut piakkoin syntyvän ”filateelisen nälänhädän”, sillä kauppiaiden varastot alkoivat kaikkialla huveta. Numerossa 6-7/1938 kerrottiin Suomen Pankissa toimitetusta 16 miljoonan merkin polttamisesta. Onnistunut satsaus suomalaiselle filatelialle. Vaikka tuostakin tekstistä on jo näin kauan on parempi Suomen Postimerkkilehden numero 2/1935 julkaistiin osin englanninkielisenä, myös kauppiaiden ilmoitukset. Vastinevalikoima täytyi palauttaa, sillä se sisälsi abartteja ja muuta toisarvoista töskää.” Mitähän lienee ollut tuokin töskä. Numerossa 4/1937 todettiin vuonna 1935 julkaistun USA-numeron tuottaneen paljon kyselyitä siihen artikkeleita kirjoittaneille sekä siinä ilmoittaneille kauppiaille. Yleisesti tiedettiin esimerkiksi Punaisen Ristin -merkkien huono menekki posteissa. Kokoelman Suomi-kohteista mainittiin 5 kopeekan käyttämätön päikköneliö, josta maksettiin 260 puntaa. Ehdotuksia tuli varastojen polttamisen, huutokauppaamisen, myymisen nimellisarvon mukaan tai varustamiseen päällepainamilla. Yhdessä J
Vuoden viimeisessä numerossa iloittiin Kouvolan kirjapainon julkaiseman suomalaisen postimerkkikansion, Norman, ilmestymisestä: ”Olemme siis kansioden alalla vähitellen siirtymässä kotimaisiin täysin ensiluokkaisiin kansioihin.” Vuoden 1939 ensimmäisessä numerossa oli Agathon Fabergén ja E. Näin hajosivat maailman tuuliin Suomen merkittävimmän filatelistin ainutlaatuiset kokoelmat. Helsingissä myytiinkin kaksi alinta arvoa jo viikossa loppuun. 1938 julkaistut FIS-merkit myytiin hetkessä loppuun. Huutokaupoissa näkyi myös kasvava keräilijäkunta suurina hintojen nousuina. Muutoin Euroopassa jylläävä fasismi ei lehdessä 30-luvulla liiemmin näkynyt. Vuoden 1939 viimeiseksi numeroksi jäi lokakuun numero 10. Tämä askarrutti myös vaihtajia, sillä merkkejä kyseltiin paljon myös vaihtoilmoituksissa. Toisin oli vuosia julkaistujen PR-merkkien kanssa, joiden menekki jäi vaisuksi.. Tuberkuloosin jyllätessä maassamme kysyttiin onko liimakkeiden kostuttaminen kielellä sopivaa: ”Keuhkotautisen lattialla olevassa ysköksessä bakteeri elää todistettavasti kuukausia ja kyseinen yskös on täynnä basilleja.” Autopakettimerkkien ilmestymistä uumoiltiin jo vuonna 1939, mutta vei vielä kymmen vuotta ennenkuin ensimmäiset julkaistiin. Närää toimituksessa herätti hankolaisen Postimerkkiliike Lauri Peltosen julkaisema Mannerheim-muistoblokki: ”Tällaisten muistolehtien tarjoaminen blokkeina on väärää ja tietoista keräilijöiden harhaan johtamista.” Seuraavassa numerossa kerrottin kyseisen kauppiaan erottamisesta Suomen Filatelistiseuran jäsenyydestä. Tällä hetkellä on postimerkkiaineiston saaminen melkein mahdotonta.” . Vuoden 1938 FIS-merkit näyttivät saavan aikaan samanlaisen ostorynnäkön kuin Zeppelin-merkit aikanaan. Merkki kuitenkin oli todettu aidoksi ja Vaasassa leimatuksi. saaneensa pantinhaltijalta huutokaupattavaksi hänen Suomen, Puolan, Venäjän, Venäjän alusmaiden ja Zemston -erikoiskokoelmat. Hellmanin laaja artikkeli otsikolla: ”Vuoden 1866 (1871) 10 pennin värivirhepainos tavallisella paperilla todettu väärennykseksi.” Ansiokas artikkeli sai runsaasti huomiota ja jatkokirjoittelua. Sodan varjo oli astunut jo filateliankin maailmaan ja jo numerossa 9 ilmoitettiin, ettei lehdessä toistaiseksi järjestetä postimerkkihuutokauppoja, sillä: ”sokerija lankarullat tuntuvat tällä hetkellä olevan halutuimpia. Fabergén ainutlaatuiset kokoelmat saivat surullista näkyvyyttä numerossa 7-8/1939 kun englantilainen Harmerin huutokauppahuone ilmoitti Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1930-luku Numerossa 4/1937 oli tarjoushuutokaupan kohteita näyttävästi koko sivun verran, yleensä kohteet esiteltiin pelkin tekstein. Samalla ilmoitettiin, ettei lehti enää ota liikkeen ilmoituksia lehteen. Merkeille povattiin kovaa hinnannousua ja ulkomaiset kauppiaat olivat tehneet jo ennakolta runsaasti tilauksia. Tiheähampaista vuoden 1919 50 pennin sinistä luultiin ensin vuoden 1929 50 pennin vihreästä kemiallisesti väriä muuttamalla tehdyksi väärennökseksi. Hyvä tulos kun samaan aikaan kaikkia jo julkaistuja Punaisen Ristin merkkejä oli valtavat määrät myymättä. A. Myöhemmissä numeroissa uutisoitiin merkkejä löydetyn jo useita. Eräskin lukija oli postihallituksen pakettikorttien huutokaupasta ostamastaan erästä löytänyt 11 kpl merkkejä, kaikki Vaasan leimoilla. Suomen Postimerkkilehti 18 2/2017 olla julkaisematta tänä päivänä kyseisen partakonekauppiaan nimeä. Artikkeli julkaistiin käännettynä myös amerikkalaisessa The Collectors Club Philatelist -lehdessä sekä pohjoismaissa. Postituoreen 5 kopeekan ovaalin limitti oli 1 400 mk kun kulkeneen zeppelinkuoren lähtöhinta oli 50 mk. Myös lehdessä jo toista vuotta julkaistut tarjoushuutokaupat jatkoivat kasvuaan ja numerossa 3/1937 luvattiin jokaiseen huutokauppaan vähintäin 100 kohdetta, osin myös kuvien kera. Kovaa tekstiä Suomen myöhempien aikojen merkittävimmästä postimerkkikauppiaasta. Numerossa 5/1939 kerrottiin uuden suomalaisen erikoisuuden löydöstä. Kuviahan ei vielä lehdissä ylenmäärin ollut. Vuoden 1937 maaliskuun numeron kantta koristi uusien saksalaisten merkkien ympärillä hakaristit, tosin suomalaisena versiona
. Uusi kuittimalli säilyi melko pitkään käytössä, viimeiset omat havainnot ”pitkästä” kuitista on 1940 – luvun alkupuolelta (kuva 3). . . . ??????. vuosikerta / 7 € ?. Jamalaisen toiminnasta ensimmäisen ja toisen sortokauden aikana voisi kertoa kaikenlaista, mutta keskitytään tällä kertaa kiertokirjeen kohtaan nro 34 ja siihen, miten siinä määrätyt asiat vaikuttivat postiosoitusta jätettäessä saatavaan lomakkeeseen nro 79 (kuva 1). . 1 /2016 ?. . . ?. . . ?. . Postiosoituksen lähettäminen tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 1881. ?. ?. ?. ??????. . . . ?. Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . . ?. Suuremmissa määrin lomakkeita löytyy 1900-luvun alusta alkaen. . . Viime aikoina markkinoille tuntuu onneksi tulleen ennestään tuntemattomia kohteita yksityisistä arkistoista rikastuttamaan keräilymarkkinoita. . ?. . Uudet lomakkeet (kuva 2) olivat valmiiksi sidottuina kassakirjaan nro 136 (Kassakirja Täkäläiseen postitoimistoon on tänä päivänä… Teksti ja kohteet Tuomas Juvonen Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tilaukset: Seppo Salonen puh. Samaisessa kiertokirjeessä nro 25/1912 kehoitettiin lähettämään postihallituksen kaavakevarastoon vanhat kelpaamattomat lomakkeet, mm. Kirjassa oli kaksi kuittia päällekkäin, päällimmäinen jäi asiakkaalle ja alempi jäi postitoimituksen arkistoon. ??????. . . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Espanjan sisällissodan alkamisesta 80 vuotta Viiniaiheisten postimerkkien keräilystä Francois Fournier Mestariväärentäjä Suomen merkkien väärenteitä Osa 1. ?. . 51 T ammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1913 oli monessa postitoimituksessa edessä uusi aikakausi ja uuden opettelu. Lisäksi olisi mielenkiintoista saada havainto vuoden 1913 puolella käytetystä kuittilomakkeesta nro 136. . . ?. ?. . Erikoisia postimerkkivaltioita Stellaland 5 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. vuosikerta / 7 € ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ehiöiden käyttö aihekokoelmissa Huippukohteita syksyn useissa huutokaupoissa Jälkileimatut kaksirenkaiset kertyneistä osoitusvaroista). . . ?. . . . vuosikerta / 7 € ?. . . . vuosikerta / 8 € 2 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. Postiosoitusten määrän kasvu 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä näkyy selkeästi mm. ?. . Toisaalta säilyneessä kuittimateriaalissa ja myös siitä, että Postihallitus päätti vuoden 1912 lopussa luopua vanhanmallisten kuittilomakkeiden (kuva 1) käytöstä. Postihallituksen tilastokirjoista. . . . . . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ja raitiovaunut Viipurissa Spårat Stadissa Uudet postimerkit herättävät vilkasta keskustelua verkossa! Postimerkkien kauppaa Lissabonissa ja Bangkokissa Ulkomaan postin sensurointi Saksassa 1939 – 1945 – Postikorttien kertomana – 3 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. . . . . ?. . . . . KOTKA; 1.8.1941 (2) Uusi kolmikielinen kuittilomake nro 136. Huomaa omat sarakkeet ruplille ja markoille. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Kiehtova Kiina Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja postimerkeistä Fabergé -merkkien metsästys Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä – osa 2 – 4 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. . . . . . ?. . ?. ?. . . . . nro 79. . Terävällä kynällä ja sinikopiopaperilla päällimmäisen kuitin teksti kopioitui alempaan arkistokappaleeseen. ?. . . ?. Edellisen vuoden joulukuun alkupäivinä (12.12.1912) oli julkaistu Postihallituksen kiertokirje numero 25, jonka viimeisellä sivulla komeili silloisen postitirehtöörin Pietari Jamalaisen nimi. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. . . ?. ??????. ?. . . ?. . 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. . . ?. . . ?. ?. Periaatteessa pitäisi olla mahdotonta, että vanhaa kuittilomaketta nro 79 olisi käytetty vuoden 1913 puolella, mutta siitä pyydän lukijoilta havaintoja. . . . Oma varhaisin havaintoni kuittilomakkeen nro 136 käytöstä on huhtikuulta 1914. . . . . . . . LAUTTAKYLÄ; 17.4.1914 8 a. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 Maailman harvinaisin lentopostimerkki Hondurasin Musta 6 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. ?. . . . . . . ?. . . . ?. . Aikaisemmin samat tiedot postiosoituksesta tuli kirjoittaa sekä postitoimituksen kassakirjaan ja asiakkaalle annettavaan kuittilomakkeeseen. . . ??????. . . . . vuosikerta / 7 € ?. vuosikerta / 7 € ?. . . ?. ??????. Varhaisia osoituksia merkkimallilla 1885 on melko vähäinen määrä ja mallilla 1889 hieman enemmän. Enemmän tuntuu säilyneen postiosoituksen lähettämisestä saatuja kuitteja, joista vanhimmat omat fyysiset havainnot ovat 1880-luvun puolelta. ?. . ?. ?. (1) Kuittilomakkeen nro 79 viimeisen päivän käyttö, EVIJÄRVI; 31.12.1912 (3) Jatkosodan aikainen kuittilomake nro 136.
Sota vaikuttikin merkittävästi postinkulkuun Grönlannista ulkomaailmaan. Teksti ja kohteet Risto Juhava Grönlannin ensimmäiset postimerkit Ensimmäisten postimerkkien kuva-aiheina olivat Tanskan kuningas Christian X ja jääkarhu. Suomen Postimerkkilehti 52 2/2017 Pakkeporto -pakettimerkkien jälkeen Tanskan siirtomaa Grönlanti sai ensimmäiset postimerkkinsä loppuvuodesta 1938, hieman ennen toisen maailmansodan syttymistä. Vuoden 1950-59 sarjoissa kuva-aiheena olivat kuningas Frederik IX sekä laiva jäävuoren edessä.
G rönlanti oli ensimmäisten postimerkkien ilmestyessä vuonna 1938 vielä Tanskan siirtomaa. Aikaisemmin Yhdysvallat ja Kanada olivat vaatineet osia Pohjois-Grönlannista itselleen. 53 . USA sai lisäksi pari muutakin sotilastukikohtaa Grönlannista, mm. Grönlannin viranomaiset pyysivät vastalauseena miehitykselle suojelua Yhdysvalloilta, joka myös suostui tähän ja käytännössä miehitti Grönlannin. Myös Kanada lupasi auttaa Grönlantia ja niin molemmat maat avasivat lähetystönsä Grönlannin pääkaupungissa Godthåbissa. Kryoliittia sekä ruskean sideriitin joukossa että puhtaana valkoisena palana.. Kryoliittia vietiin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. (kts. Se koostui lukuisista siirtokunnista pääasiassa LänsiGrönlannin eteläosassa sekä muutamasta siirtokunnasta Itä-Grönlannissa. Nämä laivueet lensivät Kanadan Goose Baystä Grönlannin yli Englantiin. Yhdysvallat rakensi pikavauhtia kaksi suurta lentokenttää Grönlantiin, yhden Länsi Grönlannin Söndre Strömjordiin, ja toisen etelämmäksi Narssarssuakiin. Amerikkalaiset B17-pommikoneet eli lentävät linnoitukset olivat tuohon aikaan maailman suurimmat ja tehokkaimmat pommittajat ja pian niillä oli runsaasti käyttöä. USA:n julistettua sodan Saksaa vastaan joulukuussa 1941 se alkoi lähettää pommikone-laivueita Englantiin, josta käsin niillä pommitettiin Saksaa. Stauning antoi siitä asetuksen. laivastotukikohdan Grönnedalissa, Ivigtutin kryoliittikaivoksen vierestä. Maailman ainoa kryoliittikaivos sijaitsi Ivigtutissa EteläGrönlannissa. Tällöin myös kaikki suorat yhteydet Grönlannista Tanskaan katkesivat, myös postiyhteydet. Grönlannin ensimmäiset viralliset postimerkit julkaistiin 1.12.1938. Länsi-Grönlannin pohjoisin siirtokunta oli muista eristyksissä oleva ns. Tämä oli turvallisempaa, koska amerikkalaisilla oli lentokenttiä ja tukikohtia Grönlannissa. Sitä ennen Tanskan postilaitos oli anonut tähän luvan maailman postiunionilta ja saanut sen. Kryoliitti, koostumukseltaan natriumaluminium-fluoridi on hyvin tärkeä ainesosa alumiinin valmistuksessa. Koko Pohjois-Grönlanti ja suuri osa Itä Grönlantia oli ollut Tanskan Grönlannin hallinnon ulottumattomissa tähän saakka. Kummankin yhteyteen tuli myös sotilastukikohta. Valtio jolla oli runsaasti alumiinia käytössään pystyi rakentamaan nopeasti lentokoneita. Grönlannin varhaisista postimerkeistä Grönlannin postin perustamispäivä on 17.9.1937, jolloin Tanskan pääministeri Th. Ilman sitä ei bauksiitimalmista saada sulatetuksi alumiinia. Nyt tästä ”Grönlannin valkeaksi kullaksi” kutsutusta mineraalista oli tullut strategisesti tärkeä mineraali. Siitä saaduilla tuloilla pidettiin Grönlannin talous ja ruokaja materiaalihuolto sodan aikana pystyssä. Kryoliittia louhi siellä tanskalainen kryoliittiyhtiö, Krylitselskabet Öresund A/S, joka ennen Saksan miehitystä laivasi raakamalmin Kööpenhaminaan jalostettavaksi. Myös Norja oli vaatinut suurta osaa Itä-Grönlannista. Se oli vuonna 1937 siirtynyt Tanskan haltuun, kun valtio oli ostanut siellä sijainneen napaseutututkija Knud Rasmussenin vuonna 1916 perustaman yksityisen Thulen kauppa-aseman tämän leskeltä. Samalla päättyi Grönlannin hallinnon Pakkeportomerkkien käyttö pakettilähetyksissä. Ne oli tarkoitettu kirjeisiin ja paketteihin Grönlannista Tanskaan ja sieltä edemmäs ulkomaille. polaarieskimoiden asuttama Thulen alue. SP 3 ja 4-2015) Postin kuljettamisesta Grönlannin ja Tanskan välillä sekä Grönlannin sisälSodan jälkeen käytettiin surutta sekä ennen sotaa että sen jälkeen ilmestyneitä merkkejä samalla postilähetyksellä, kuten tässä vuonna 1951 Julianehaabista Kajaaniin lähetetyllä R-kuorella. USA ja Kanada saivat näin myös käyttöönsä kaikki Grönlannin kryoliittivarat. Asia ratkaistiin vuonna 1933 kun kansainvälinen oikeus tunnusti koko Grönlannin kuulvan Tanskalle Melko pian ensimmäisten postimerkkien ilmestymisen jälkeen 1.12.1938 Saksa miehitti Tanskan 9.4.1940
1, 5 ja 7 ören merkeissä on hylje jäälautalla, 10 ja ja 15 ören merkeissä kuningas Christian X ratsun selässä, 30 ören merkissä koiravaljakko rekeä vetämässä, 1 kruunun merkissä jääkarhu, 2 kr:n merkissä hylkeenpyytäjä kajakissa ja 5 kr:n merkissä haahkalintu. Sodan jatkuessa alkoivat postimerkit Grönlannista loppua, eikä uusia ollut enää mahdollista saada Tanskasta. Merkit painoi American Bank Note Company New Yorkissa. Ensimmäiset postimerkit käsittivät yhdeksän merkin sarjan. Kun Saksa 9.4.1940 miehitti Tanskan ja Grönlannin viranomaiset solmivat suhteet Yhdysvaltoihin kaikki suorat yhteydet Grönlannin ja Tanskan välillä katkesivat ja tilanne paheni Yhdysvaltain julistettua sodan Saksaa vastaan joulukuussa 1941. Suomen Postimerkkilehti 54 2/2017 lä vastasi edelleen Tanskan sisäministeriön alainen KGH (Kongelige Grölandske handel, suomeksi Grönlannin kuninkaallinen kauppakomppania). Tämän vuoksi ensipäiväleimaukset Grönlannissa vaihtelevat välillä 18.11.1938 – 1.1.1940. Danmark befriet -lisäpainamaa tunnetaan sekä sinisenä, punaisena että ylösalaisella painannalla, joka on niistä kallein.. Päällepainaman väri vaihteli eri merkeissä sinisen ja punaisen välillä. Protestiksi Grönlannin posti ei jakanut niitä eri siirtokuntien 16 postikonttoreille ennenkuin sai 500 sarjaa lisää, nyt Kööpenhaminasta. Merkkien kuvaaiheita oli useita. Tanskan vapautumisen kunniaksi painettiin New Yorkissa amerikkalaissarjaan päällepainama DANMARK BEFRIET 5 MAJ 1945. Päällepainamamerkit ovat hyvin harvinaisia lähetetyillä kuorilla, ja ”vääränvärisiä” on vaikea löytää Grönlannissa leimattuna edes irtomerkeillä. Merkit painoi American Bank Note Company New Yorkissa. Tämän vuoksi 30 ören merkissä rekeä vetää koiravaljakko parijonossa, kuten Alaskassa. Pieni osa merkeistä sai vääränvärisen päällepainaman ja jotkut lisäksi päällepainaman ylösalaisin. Merkit painettiin Tanskassa ja niiden myynti alkoi Kööpenhaminassa välittömästi. Vuonna 1945 ilmestyi yhdeksän merkin sarja. Näiden merkkien painos oli 10 000 sarjaa, mutta niitä toimitettiin Grönlantiin aluksi vain 200 sarjaa. Muutenkin tämä merkkisarja oli hyvin amerikkalaistyylinen ja poikkesi täysin ulkonäöltään edellisistä Tanskassa suunnitelluista merkeistä. Arvoltaan ne olivat samoja kuin 1938 sarjan merkit, mutta lisättynä 2 ja 5 kruunun merkeillä. Leimaamattomia, vieläpä postituoreita, löytyy kyllä, mutta melko Vuonna 1945 ilmestynyt yhdeksän merkin koko sarja R-kuorella Julianehaabista Kööpenhaminaan vuonna 1946. Amerikkalaisella suunnittelijalla oli puutteelliset tiedot Grönlannin kulttuurista. Grönlannissa vaikeista kuljetusolosuhteista ja suurista etäisyyksistä siirtokuntien välillä johtuen postimerkit eri siirtokuntiin saatiin jaettua eri aikoina. Tässä onnistuttiinkin, sillä nämä merkit ovat edelleenkin melko hinnakkaita. Amerikkalaissarjan merkkejä tavataan harvoin aidoissa tarvelähetyksissä, mutta jonkin verran kokonaisina sarjoina kuorilla. Koko länsirannikon pohjoisosa, ns. Siksi uudet merkit tilattiin Yhdysvalloista, jossa ne myös suunniteltiin. KGH:n välittämä posti Grönlannissa kulki vain viranomaisten hallitsemissa siirtokunnissa (koloni), pääosin LänsiGrönlannin eteläosassa ja sen lisäksi yhteys oli pariin Itä-Grönlannissa sijaitsevaan siirtokuntaan. Kun Tanska vapautettiin Saksasta 5.5.1945 siirtyi Grönlanti jälleen Tanskan viranomaiasten hallinnoimaksi ja yhteydet Tanskaan palasivat. polaarieskimoiden asuttama alue oli ollut virallisen postinkulun ulottumattomissa, kunnes Thulen siirtokunta vuonna 1937 siirtyi Tanskan valtion haltuun juuri ennen ensimmäisten postimerkkien ilmestymistä. Grönlannin sisällä kaikki posti, niin kirjeet kuin paketitkin kuljetettiin edelleen ilmaiseksi. On oletettu että nämä ”virhepainamat” tehtiin painotalossa tahallaan, jotta saataisiin kallishintaisia postimerkkierikoisuuksia. Merkkien kuva-aiheina olivat Tanskan kuningas Christian X ja jääkarhu. Grönlannissa sensijaan vetokoirat ovat aina viuhkana
55 korkeisiin hintoihin. Koska Grölannin postimerkit ovat aina olleet maailmalla suosittu keräilykohde ovat postimerkit olleet hyvä tulonlähde vain 55 000 asukkaan Grönlannille. Grönlannista lähetetyt varhaiset kuoret ovat usein ylifrankeerattuja käsittäen kokonaisia merkkisarjoja, samalla tapaa kuin meillä Itä-Karjalan kuoret. Eräänlaisena paikallispostimerkkinä voitaneen pitää myös Danmarkimut -lipuketta, jonka käyttö oli pakollista viranomaisten välisessä virkapostissa myös Grönlannin sisällä sodan aikana, jossa muuten ei postimerkkejä tarvittu. Tätä suosioleimaa tapaa paljon vanhoissa merkeissä. Lisäksi painettiin kaksi uutta lisäarvollista merkkiä 20 ja 40 öre. Yksityispostituksissa sen käyttö oli vapaaehtoista. Tämän taustalla on saksalainen filmiryhmä, joka oli Umanakin edustalla Pohjois-Grönlannissa mannerjäätikön edustalla vuonna 1932 filmaamassa elokuvaa ”SOS iceberg”. 1960-luvulta lähtien alkoi uusia merkkejä ilmestyä kiihtyvään tahtiin ja painosten määrä alkoivat kasvaa ja tämä jatkuu edellenkin. Vaikka merkkejä käytettiin postaalisiin tarkoituksiin, niin suurin osa myytiin keräilijöille niin postituoreina kuin leimattuinakin Kööpenhaminassa sijaitsevalta Thule-komitean konttorilta. Udet -lentomerkki. . ?. Lentokonetta ohjasi lentäjä nimeltä Ernst Udet. Tästä eteenpäin vuosikymmenen loppuun asti ilmestyi uusia merkkejä harvakseltaan. 1 ja 5 öre painettiin lähes samanlaisina, mutta niissä on hyvin pieni tyyppiero (typ II luetteloissa). 1950-luvulla ilmestyi päällepainama merkit 60/40 öreä ja 60/1 kruunua vuoden 1938 jääkarhumerkkien päälle. Kun Tanska oli vapautettu painettiin Grönlannin postimerkit jälleen Tanskassa. Grönlannin postimerkkejä oli myynnissä siirtokuntien postikonttorien lisäksi myös Kööpenhaminassa Grönlannin postikonttorissa, jossa niitä voi myös leimauttaa Grönlands postkontor Köbenhavn K -leimalla. Thulen siirtokunnan postia kuljetti Sökongen niminen laiva. Seuraavat merkit, joiden kuva-aiheena on kuningas Frederik IX arvoiltaan 1, 5, 10, 15 ja 25 öreä sekä 30 öreä sininen ja punainen ilmestyivät 1950-59, ja ne painettiin Kööpenhaminassa. Alkuperäinen painos oli vain 50 merkkiä. Rockwell Kent teki myöhemmin vielä pienen uusintapainoksen USA:ssa 200 – 400 merkkiä litografiapainatuksena, joista osa oli hänen itsensä signeeraamia. Vähemmän tunnettu yksityinen paikallismerkki on ns. Vaikka nämä merkit ovat puhtaasti yksityisiä on ne noteerattu monissa luetteloissa ja vieläpä korkeisiin hintoihin. Näiden merkkien ensipäiväleimaukset 1.5 tai 30. Suurin osa leimatuista merkeistä on Kööpenhaminassa suosioleimattu leimalla Grönlands Postkontor Köbenhavn.k. Yhdysvallat ei vielä silloin ollut ratifioinut Haagissa 1933 tehtyä päätöstä, jonka mukaan koko Grönlanti kuului Tanskalle. Vuoden 1938 sarja sai kaksi uutta lisäpainosta ja kaksi uutta uutta lisäarvollista merkkiä. Thule ei vielä tuolloin kuulunut Tanskan virallisiin siirtokuntiin. Sen avulla oli tarkoitus kerätä varoja Tanskan sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen. 6 ja 1.8 1946 ovat melko harvinaisia. Merkki oli tarkoitus kiinnittää kirjeisiin, jotka kulkisivat lentokoneen välityksellä perusleirin ja jäätikön reunalla sijaitsevan kuvauspaikan välillä. Grönlannin varhaiset paikallispostimerkit Udet -lentomerkki. Tanskan viranomaiset joita KGH edusti eivät puuttuneet asiaan poliittisista syistä. T hulen paikallismerkit julkaisi 1935 Thule-komitea Knud Rasmussenin vuonna 1910 Thuleen perustaman kauppa aseman postinkulkua varten. Sillä itsellään oli vaatimuksia PohjoisGrönlannin suhteen kuten myös Norjalla oli ollut Itä-Grönlannin suhteen. Itse työskentelin saman Kryoliittiyhtiön palveluksessa geologina malminetsintätehtävissä Grönlannissa 1960-70-luvuilla. Postia kuljetti komitean omistama pieni Sökongen laiva. Merkin valmisti amerikkalainen taiteilija Rockwell Kent, joka sattui asumaan Grönlannissa tuohon aikaan. Kuvan laiva on kryoliittiyhtiön (Kryolitselskabet Öresund) Julius Thomsen, joka kuljetti kryoliittia Ivigtutin kaivokselta aluksi Tanskaan, mutta Tanskan miehityksen jälkeen Amerikkaan. Merkkien käypäisyys päättyi heinäkuun lopulla 1937. Samoihin aikoihin 1950-58 ilmestyi myös sarja merkkejä arvoiltaan 50 öreä sekä 1, 2 ja 5 kruunua, joissa kuvataan laivaa jäävuoren edessä
tuen selvä tarve kirjapainolle oli Suomessa olemassa. Painolaitos aloitti toimintansa syksyllä 1642. Frenckellin kirjapainon 350-juhlien kunniaksi painetun esitteen kannessa on kuvattuna Johan Christoffer Frenckell I sekä kirjainmatriisi. Pietari Brahe oli perustanut Turun akatemian, ja siitä johSuomen ensimmäinen kirjapaino vuodelta 1642 Pietari Wald / Frenckell Turun Aurajoen rantaa 1790-luvulla. Vuonna 1785 painettu lehti ilmestyi viikottain ja oli erittäin hyvin säilynyt tähän päivään asti. Tämä osoitti painon koko vuosisatoja kestänyttä panostamista hyvään laatuun ja lopputulokseen.. Suomen Postimerkkilehti 56 2/2017 Teksti Seppo Salonen S elatessani Helsingin Graafillisen klubin kustantamaa Suomen kirjapainotaidon historiaa 1900-1942 sain ajatuksen kirjoittaa Suomen vanhimmista kirjapainoista juttusarjan SP-lehteen Suomen juhliessa sadatta vuottaan. Ensimmäiset sata vuotta vuoteen 1750 kirjapaino toimi siis Turun akatemian omana kirjapainona vaikeissa oloissa. Monet historialliset henkilöt ovat olleet mukana kirjapainotoiminnassa. Kirjapainojen historia sivuaa koko Suomen historiaa ja sivistyksen ja kulttuurin leviämistä maahan. Ruotsissa 12.8.1641 tehtiin sopimus upplantilaisen faktorin Pietari Waldin kanssa siitä, että hän kokeneena ammattilaisena perustaa kirjapainon Turkuun. 1700-luvun alkupuolella koko paino jouduttiin venäläisten uhatessa (isoviha ja pikkuviha) jopa evakuoimaan Tukholmaan pariin eri otteeseen, ja taas tuomaan takaisin kun ajat rauhoittuivat. Tänä aikana kirjapainon johtajana toiSuomen Postimerkkilehden Online-huutokaupassa 33 oli myynnissä tämä Suomen ensimmäinen sanomalehti, joka oli Frenckellin kirjapainon painama. Turun akatemian omistama paino Yli 200 vuotta Gutenbergin keksintöjen jälkeen kirjapainotaito saapui myös pohjolan perille Suomeen
Frenckellin kirjapaino toimi useassa eri osoitteessa ja talossa Turun keskustassa. Turku paloi maan tasalle, ja kun keisari Aleksanteri I oli korottanut Helsingin pääkaupungiksi käskykirjeellä 1812 oli aika siirtää Frenckellin kirjapaino HelChristoffer Frenckell I:n synnyinkaupungin Erfurtin yliopistorakennus. Frenckellin kirjapaino harjoitti painotoiminnan lisäksi kirjojen ja lehtien kustantamista sekä kirjakauppatoimintaa aluksi Turussa ja myöhemmin Helsingissä. Painon menestys jatkui aina Turun paloon 1827 saakka. mi kuusi eri faktoria. Merckellin isä Henrik oli ollut piispa Gezeliuksen painon faktorina, joten Turussa oli ollut jo toinenkin toimiva kirjapaino (Gezeliuksen paino perustettiin 1669). Evakossa olevat kirjapainot olivat ”pakattuna laatikoihin” Tukholmassa, joten tuskin painossa on ollut kovin kookkaita koneita alkuaikoina. Silloin paino sijaitsi tuomiokirkon lähellä ja siellä oli peräti seitsemän painokonetta ja 300 sentneriä kirjasimia (hämmästyttävä määrä – 1 sentneri on noin 50 kg). Tamminen painokone Kirjakäsityöpajassa Tukholman Skanssenilla. Suomi siirtyi Venäjän vallan alle 1809, joten ennen Ruotsissa painetut valtion painotuotteet siirrettiin nyt Frenckellin kirjapainolle Turkuun. 1700-luvun lopulla J. Kaikki johtajat olivat ruotsalaisia tai ainakin oppinsa siellä saaneita. Turun akatemian privilegio Uusi vaihe historiassa alkoi Jacob Merckellin (1750-1758) johdolla. Jacob Merckellin omistaessa kirjapainon siellä työskenteli kisällinä muuan Johan Christoffer Frenckell I, joka oli syntynyt 1719 lähellä Erfurtia Saksassa. Hänestä tuli painon osakas vuonna 1758 ja myöhemmin omistaja. Kirjekortti vuodelta 1875.. Samalla luovutettiin akatemian erioikeudet virsikirjan, katekismuksen ja raamatun painamiseen sekä luvattiin hänelle muut akatemian painotyöt. Frenckell perusti 1823 maan ensimmäinen kirjasinvalimon, joka siirtyi myöhemmin Helsinkiin. C. Vihdoin vuonna 1758 saatiin akatemian painossa aikaan uusi raamattu. Turun akatemia myi koko kirjapainon 1 313 kuparitaalerin hinnasta hänelle. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vuonna 1726 paino sai laajennusosia Virosta Pärnun kirjapainosta, joka sekin oli jouduttu siirtämään venäläisiltä turvaan. Kirjapaino oli raskas taakka Turun akatemialle. Uusi nimitettiin tehtävään yleensä edellisen kuoltua. Niin myös kirjapainotaito. Se kuitenkin siirrettiin 1742 Tukholmaan. Akatemia oli saanut yksinoikeuden julkaista suomalaisen virsikirjan ja katekismuksen. Tästä alkoi Frenckellin suvun pitkä historia kirjapainoalalla. Viimeinen johtaja Johan Kämpe (1729-1750) erotettiin kun hän ei kyennyt painamaan uutta suomalaista raamattua. Turku oli ensimmäinen Suomen pääkaupunki, jonne sivistys pikku hiljaa valui Ruotsista ja Keski-Euroopasta. Ensimmäiset painotyöt olivat pari väitöskirjaa, puheita, painatukset tuomikapitulille sekä joitain uskonnollisia painotuotteita. Frenckell II myös julkaisi omalla kustannuksellaan sanomalehtiä Turussa. 57 . Frenckellit laajensivat toimintaa kirjojen kustantamiseen, kirjakauppatoimintaan, ja paperitehtaiden omistamiseen. Painokoneet olivat pitkään samantapaisia ”viinipuristimia”, joita jo Gutenberg oli käyttänyt Saksassa
Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Tarmokas mies sai kauppaneuvoksen arvon 1865, ja hänet korotettiin aatelissäätyyn 1868. Osakeyhtiö Perustava yhtiökokous oli 23.5.1900 ja lähes koko osakekannan otti haltuunsa Waldemar von Frenckell, joka myöhemmin luovutti yhtiön veljenpojilleen varatuomari Rafael von Frenckellille ja diplomi-insinööri Erik von Frenckellille. Isän kuoltua 1878 pojat Carl Theodor ja Waldemar von Frenckell jatkoivat painoa, kunnes vuonna 1900 Waldemar von Frenckell muutti sen osakeyhtiöksi. 1980-luvulla se hankki itselleen turvapainon statuksen vaikka oli painanut ainoana yksityisenä painona osakekirjoja jo vuosisadan alussa. Aluksi hän tosin asui Tampereella omistamallaan paperitehtaalla. Painotoiminta jatkui samassa osoitteessa aina vuoteen 1923. Jo näiltä ajoilta lienee Frenckellin Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Vuonna 1849 hankittiin maan ensimmäinen pikapainokone (mitä se siihen aikaan tarkoittikaan?), ja 1879 valmistui uusi kivitalo painolle. Tässä Tampereen paperitehdas. W. Hän on suunnitellut useita postimerkkejä. Nyt painotöinä olivat mm. Erik von Frenckellin suuri yleisö tuntee Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja olympialaisten 1952 järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Runebergin yksi suurimmista teoksista Hirvenhiihtäjät ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäiset teokset Kalevala (1835) ja Kultala painettiin J. Frans Wilhelm Frenckell omisti painon vuosina 1844-1878 ja kehitti sitä voimakkaasti. C. Vuonna 1992 Frenckellin kirjapaino täytti 350 vuotta ja sai painaa suomalaisen kirjapainotaidon 350 -vuotisjuhlamerkin. postimerkit, arvopaperit ja osakekirjat. Frenckellin kirjapaino kuten useimmat muutkin kirjapainot sijaitsivat 1900-luvun alkupuolella aivan Helsingin ydinkeskustassa. Myös maan ensimmäiset paperitehtaat kuuluivat Frenckellin suvun omistuksiin joko kokonaan tai osakkuuksina. Samalla Helsinkiin perustettiin myös kirjakauppa (myöhemmin G. Suomen Postimerkkilehti 58 2/2017 sinkiin, ja aloittaa painaminen Unioninkadulla 1828. Vielä 1980-luvulla painoja oli esim. Jo niinkin varhain kuin 1918 Frenckellin sanotaan hankkineen ensimmäisen offsetpainokoneen, mutta se lienee ollut silloinen kivipainolaite. Edlundin kirjakauppa). Turkuun jääneen painon Frenckellit myivät Johan Fredrik Granlundille 1856, ja siitä tuli myöhemmin osa Åbo Underrättelserin kirjapainoa. kirjapainon maine laadukkaana historiikkien ja vuosikertomusten painajana. Kirjapainoa johtivat viime vuosisadan alussa useat palkatut isännöitsijät eli toimitusjohtajat. Kyösti Variksen suunnittelema Frenckellin painama kirjeensulkijamerkki. Kuten muutkin painolaitokset Frenckell siirtyi nykyaikaiseen offsettekniikkaan 1970-80 luvuilla, ja siirtyi Helsingin keskustasta Espoon Suomenojalle. Se laajennettiin 1939-40 kahdeksankerroksiseksi tehdasrakennukseksi, jossa työskenteli yli 100 henkeä. Kuvan kohde on maaliskuun huutokaupassamme. Vuoden 1992 erikoismerkki (20.10.1992) aiheena suomalaisen kirjapainotaito juhlisti nimenomaan Frenckellin KirJo ennen sotia Frenckell painoi osakekirjoja ja muita arvopapereita ja 1980-luvulla tämä laajeni postimerkkeihin.. Frenckellin ja Pojan kirjapainossa, ja asiakkaiksi liittyivät lähes kaikki silloiset kulttuurihenkilöt. Vuonna 1923 rakennettiin osoitteeseen Annankatu 32 viisikerroksinen talo. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Nyt on aika jättää kohteita Philean Tukholman huutokauppoihin: Pohjoismaiset kohteet: Philealla on Skandinavian kattavin asiakasrekisteri – sen avulla tavoitetaan ostajat! Muiden maiden kohteet: Tekstit ovat englanniksi ja huutokauppaluettelo tavoittaa asiakkaat myös netissä ympäri maailmaa. Merkin ja ensipäiväkuoren suunnitteli Asser Jaaro, joka on signeerannut tämän kuoren. Lönnrotinkadulla, mutta sittemmin kaikki ovat muuttaneet kauaksi keskustasta
59 Kyösti Variksen suunnittelemia ovat myös SPR:n rauhan postimerkit vuodelta 1984, jotka nekin painettiin Frenckellin kirjapainossa. . Siitä lähtien Suomen vanhin yritys on ollut 1649 perustettu Fiskars. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Nyt on aika jättää kohteita Philean Tukholman huutokauppoihin: Pohjoismaiset kohteet: Philealla on Skandinavian kattavin asiakasrekisteri – sen avulla tavoitetaan ostajat! Muiden maiden kohteet: Tekstit ovat englanniksi ja huutokauppaluettelo tavoittaa asiakkaat myös netissä ympäri maailmaa. Näin päättyi kunniakas ja erittäin pitkä kirjapainon historia. Näin hävisi Suomen vanhin yritys kartalta 365-vuotiaana. Viimeinen toimitusjohtaja oli Berndt von Frenckell. Frenckellin kirjapaino selvisi 1990-luvun lamasta valuuttalainoista huolimatta, ja jatkoi laadukkaiden painotöiden merkeissä kunnes uuden laman koittaessa elokuussa 2008 hakeutui lopulta konkurssiin. Viimeinen niitti oli juuri alkanut talouden laskusuhde, jolloin yritykseen olisi taas pitänyt sijoittaa tuoretta rahaa. Ensipäiväkuoren sivukuvassa esitellään Frenckellin kirjapainon töitä vuosisatojen varrelta. Sitä ei enää tehty. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Ensipäivänkuoren leimassa on esitetty väripallo, jolla kohopainotekniikan aikana levitettiin väriä ladelmalle. Kuvan kohde on maaliskuun huutokaupassamme. Merkin aiheessa näkyy perinteinen latomahaka sekä digitaalisen kuvankäsittelyn järjestelmän ”hiiri”, joka on otettu suoraan silloisesta Frenckellin prepress laitteistosta. Lähteitä: Frenckellin kirjapaino historia, 1942, Frenckellin kirjapaino Oy Suomen kirjapainotaidon historiaa 1900-1942, Helsingin graafillinen klubi Taivas ja helvetti, 2013,. Hän kertoo ”Taivas ja helvetti” kirjassa (2013) prosessista, joka lopulta johti vaikeuksissa olevan yrityksen itse hakeutumaan selvitystilaan. japaino Oy:n 350-vuotista historiaa, ja merkki myös painettiin siellä. Merkin suunnitteli kyseisen repron esimies Asser Jaaro, joka on suunnitellut myös monia muita postimerkkejä. Syitä olivat jossain määrin aikanaan tehdyt virheinvestoinnit, mutta myös digipainamisen jättäminen muille
FDC, jolla Porvoon 600-vuotismerkkien lisäksi on 8 mk:n TUL-merkki ei ole harvinainen, mutta sen käsittely jenkkipostin toimesta tekee siitä aitoa postihistoriaa. 6.4.1920 Suomi nimitti edustajakseen Bukarestiin Väinö Tannerin ja Romania tunnusti Suomen kaksi päivää myöhemmin. Sinne kuori on tullut 21.12. Kirje on suljettu neljällä USA:n postin mustalla ”Officially Sealed” -lipukkeella, jotka sama virkailija on varustanut puumerkillään ja Fort Myers’in violetilla postileimalla. valtuutettuna, sitten va. Viipurista 4.11.1920 leimatun kirjatun kirjeen on lähettänyt ”Varatuomari Fritz Wiik, Viipuri” ja vastanottaja on ”Herra asianajaja Fritz Wiik / Romania, Bukarest / Suomen Suurlähetystö”. klo 17.30 – SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki Suomen Postimerkkilehti 60 2/2017 Ulkomaansuhteista U lf Fomin on antanut käyttöömme kaksi mielenkiintoista kohdetta. Ensimmäinen kuori on Uffen kotikaupungista Porvoosta 3.12.1946 kirjattuna USA:han lähetetty ensipäivän kuori. ja jälkilähetetty uuteen osoitteeseen Fort Myers Beach’iin, Floridaan. [SL]. – Lisäksi takana on USA:n kirjatun postin ovaali tuloleima, mutta sen paikkakunta tai päiväys ei ole luettavissa. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset keväällä 2017: 30.3., 27.4. ja 18.5. Syksyllä 1919 Suomi päätti perustaa edustuston Romaniaan, vaikkei maa ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä vielä ollut ehtinyt tunnustaa itsenäisyyttämme. Koska kuori on lähetetty kiinni liimaamatta, on tähän kiinnitetty Floridassa huomioita ja taakse on käsin kirjoitettu ”Saapunut Myers’iin, Floridaan / täysin avoimena / + postivirkailijan allekirjoitus”. Kuori on osoitettu Hyde Parkiin, New Yorkiin, jonne se on saapunut 18.12. Väinö Tanner toimi Bukarestin edustustossamme vuosina 1920-23, ensin va. Fritz Wiik (18711943) oli viipurilainen asianajaja ja liikejuristi, hänet tarkempi asemansa vuonna 1920 Romanian pääkaupungissa ei selviä lähteistä. Kuoren etupuolta komistaa myös Suomen lähetystön violetti virkaleima, takana on Bukarestin tuloleima 15.11.1920 ja epäselvä lakkasinetti. T oinen Uffen kohde liittyy sopivasti maamme itsenäisyyden alkutaipaleeseen ja sen varhaisiin ulkomaansuhteisiin. asiainhoitajana ja lopuksi lähettiläänä
Tuo aikahan oli kansakunnan historian osalta venäläistämistoimenpiteineen, maailmansotineen, sisällissotineen, itsenäistymisineen ja olojen vakiintumisineen sekä uusine sotineen hyvin merkittävä ja sitä se on myös postihistoriallisesti. Tällöin ensiksi saattaa tulla mieleen, että laitetaan sivunumero tulostumaan samalle lehtikartongille, kuin muutkin asiat, kuten tekstit ja kohderuudut. Kova kohtalo omaisille kun piti vielä lunastaa kirje ja tyytyä postin kuljetuksen loppumiseen. Veijo Tossavainen on löytänyt itseltään painotuotekirjeen Istanbul 3.11.1942 -Prag XVI. Teoksen hinta on 20 euroa. Kirje on sotilaalta, kenttäpostinumerosta 45079 A. Kun sivunumerot on tarroina laittanut kokoelmalehtien muovisille suojataskulle (tyypillisesti alakulmaan taskun etupuolelle), niin riittääkin, että vain plaseeraa kokoelmalehdet uudelleen suojataskuihin. [PH] KIRJAUUTUUS:. Vaivansäästö näin menetellen on huomattava. Sotilailla Stalingradissa oli vaikeuksia saada edes jotain tietoa kotiin ja kotirintamalta lähetetty posti palautettiin. Stalingrad K un käy läpi erilaista massaa, tulee aina silloin tällöin jotain mielenkiintoista vastaan. 1580. Koska kirjeessä ei ole yksikköleimaa eikä kenttäpostileimaa on kirje leimattu 22.12.42 Offenbachissa (saapumisleima) Kirjeessä on sekä lunastusleima (heikko, punainen nuoli) ja lunastus 18 pfg. Laajuutta teoksella on 68 A4-sivua. Koska postinkulku oli takkuilevaa huollon sekä haavoittuneiden evakuoinnin ollessa etusijalla, piti keksiä jokin muu toimitusmuoto. Pääpaino on merkinnöissä, jotka näkyvät postilähetyksen jättäjälle tai vastaanottajalle lähetyksessä tai siihen välittömästi liittyvissä dokumenteissa, kuten kuiteissa. [CK] Miten kusti polki, posti kulki T eos on yleistajuinen tiivistelmä postilähetyksiä ja niiden käsittelyä koskevista määräyksistä vuosilta 1875-1943. Tämä toimii hyvin siihen asti, kun kokoelmaa ei muuta. Numerointi nimittäin menee uusiksi heti, kun poistaa vanhoja lehtiä ja lisää uusia lehtiä kohtaan, josta sivua ei ottanut pois, eli muuttaa sivujen keskinäistä järjestystä. Lisätietoja kustantajan nettisivuilta: www.postihistoria.info Näyttelykokoelman sivujen numeroinnista N äyttelyyn osallistuvien kokoelmien lehtien edellytetään olevan numeroidut. Stalingradin motti sulkeutui 22.11.1942. 61 R Sensuurileimalla S uomen Postimerkki lehdessä 6/2016 oli kirje vuodelta 1940 R Sensuurileimalla Slovakiasta Prahaan. Takana sensuurin päällä no. Kyseinen yksikkö kuului tykistöön Batterie Artillerie-Regiment 389 ( 389 ID), joka oli Stalingradissa. Teoksen kirjoittaja on Petteri Hannula. Kirjoittaja on luultavasti antanut kirjeen jollekin haavoittuneelle, joka on toimittanut kirjeen kenttäpostiin tai postiin. Kirje (sisältö) on kirjoitettu Stalingradissa 10.12.1942. Oheinen kuori vaikuttaa aika mitään sanomattomalta, mutta lähempi tarkastelu kertoo koko totuuden. Tällöin pitäisi sivujen uudelleen numeroinnin vuoksi tulostaa ja montteerata uudelleen kaikki lehdet
50 euron pohjahinnasta se nousi käsittämättömään 5 290 euron hintaan. 15 centimesin vihreä nousi 50 000 Sveitsin frangin hinnasta tuplaan eli 100 000 frangiin (sama summa euroissa). Apinaaihe ja merkin punainen pohjaväri, joka on elämän väri ja jonka sanotaan tuottavan onnea, sai merkin painoksen nopeasti loppumaan. Näitä kiinalaiseen kalenteriin liittyviä merkkejä on maassa julkaistu vuosittain ja tämä on sarjan ensimmäinen. Mannerheim-museossa on esillä hänen keräämiään sinettejä, mutta missä on Mannerheimin postimerkkikokoelma. Merkki oli luultavasti perferoitu huviverokäyttöä varten. S uomen Filateliapalvelun tammikuun huutokaupassa nähtiin kiinalaisen apinan kaltainen hinnannousu. . O liko myös Mannerheim filatelisti. 10. . Saksalainen Dieter Michelson, joka toimii myös John Bullin liikekumppanina muistaa näitä merkkejä myydyn aikanaan 40 pfg hinnalla (0,20 euroa). Onko näille odotettavissa samankaltaista hinnannousua. Vuosi 2016 oli jälleen apinan vuosi ja arkin hinnaksi tuli huikeat 168 000 euroa. Jälleen osoitus Kiinan filatelian käsittämättömästä suosiosta. M yös Ahvenanmaa julkaisee kiinalaista eläinrataa kuvaavan merkin. Lönkan maanantai-illassa tarkkanäköiset kertoivat vuosi sitten kerhon maanantai huutokaupassa olleen levyllinen vastaavanlaisesti perferoituja kotkamallin merkkejä. Tuskinpa, mutta mielenkiintoisia löytöjä joka tapauksessa. Ranskan ensimmäinen julkaisu on vuonna 1849 painettu Ceres -sarja. Jos samankaltainen tutkimus ikäjakautumasta tehtäisiin Suomessa olisi tulos luultavasti samansuuntainen. marraskuuta ilmestyy Koiran vuoden johdosta merkki, johon on kuvattu nk. Maaliskuun Hellman-huutokaupassa oli myynnissä Mannerheimin vuoden 1917 lokakuussa kirjoittama kirje eversti Wetzelille, jossa hän kirjoittaa: ”Kaikki vaikuttaa siltä, että minua tulee onnistamaan, ja se olisi erinomaista, jos vain minulla ei olisi voimakkaita epäilyitä valtakunnan (tai sen mitä siitä jää jäljelle) vakautta kohtaan sodan jälkeen. 77 prosenttia keräilijöistä oli yli 60 vuotiaita ja suurin yksittäinen ikäryhmä oli 75 vuotiaat. Taiteilija Martin Mörck on suunnitellut pienoisarkin, jonka merkeissä kuvataan kahta koiraa Ahvenanmaan merenkulkumuseon kokoelmista. Merkkiä painettiin aikanaan 5 000 000 kappaletta. Nykyisin yksittäisen postituoreen merkin huutokauppahinta liikkuu 2 000 euron molemmin puolin. Siinä tapauksessa minun täytyisi löytää jotain muutakin tehtävää sinettien ja postimerkkien keräilyn lisäksi” Aiemmin on tiedetty vain Mannerheimin lapsuudenaikaisesta kiinnostuksesta postimerkkeihin, mutta aivan uutta tietoa on, että hän mitä ilmeisimmin keräsi postimerkkejä myös aikuisiällä aktiiviuransa aikana. Suomen Postimerkkilehti 62 2/2017 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 H ong Kongissa toimiva John Bull -huutokauppa sai myytäväksi Kiinassa vuonna 1980 julkaistun apinamerkin arkin. Staffordshire-koirat. Nämä posliinikoirat olivat suosittuja merimieslahjoja varsinkin 1800-luvulla ja niitä löytyy monista kodeista Ahvenanmaalla. Tästä julkaisusta oli tarjolla useampi postituore nelilö. Saarisen mallin vuoden 1919 julkaisusta oli tarjolla postituore 25 pennin ruskea, jossa oli keskellä merkkiä ylimääräinen perferointi. V ähän kiinalaista vanhemmasta postituoreesta kohteesta oli kyse sveitsiläisen Corinphilan marraskuun huutokaupassa viime vuonna. S aksalainen Philatelie-lehti julkaisi tämän vuoden helmikuun numerossa tilastoja filatelistien ikärakenteesta Saksassa. . . ?
Nykyinen Unkarin tasavalta alkoi 1989, jolloin neuvostovallat hajosivat. Tällä kertaa näin, ensi kerralla Liettua, jossa käytetään UPU:n suosimaa keltaista väriä. Laastiseinällä olevan töhrityn on Juhani Hämäläinen kuvanUnkari nut Szentendressä 1998, Metsässä oleva laatikko on ikuistettu Pannonhalmassa 15.9.2005 ja portaikon sivuilla olevat isot laatikot on kuvattu Budapest 4:n postitoimiston luota 16.9.2005. Aiemmasta historiasta kannattaa taas lukea historian kirjoista tai mainostamastani Wikipediasta. Nykyinen postilaitos Magyar Post postimerkkeineen perustettiin 1867. Maan pääkaupunki on Budapest, valuutta Unkarin forintti (HUF), asukkaita on noin 9 900 000 (2015) ja virallinen kieli on Unkari. 63 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 Kaikenmaailman postilaatikoista XLVI Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski U nkari on tietokirjan mukaan keskieuroppalainen sisämaavaltio. Kirjelaatikoita on useamman tyyppisiä punaisia. ?
. Teoksen ilmestymisen jälkeen olen keskustellut nimikäännöksestä Royal Philatelic Society Londonin entisten puheenjohtajien sekä postihistorian asiantuntijoiden Chris Kingin ja Brian Trotterin kanssa. Kustakin kupongista esitetään luettelonumero, UPU:n malli ja sen mahdolliset alalajit, nimellisarvo, varhaisin ja myöhäisin käyttö ja hinta-arvio (yksileimaiselle kupongille). Teosta laatiessamme saimme englanninkielen käännöksen tarkastuksessa apua skotlantilaiselta filatelistilta Jeffrey Stonelta. Seppo Laaksonen, AIJP Perusteos kansainvälisistä vastauskupongeista. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiotanne pariin jutussa esitettyyn seikkaan. Ystävällisin terveisin Ari Muhonen V A S T I n e Kirjallisuutta . 11.2.2017 tekemäni haun mukaan ”postal rates” saa 404 000 osumaa ja ”postage rates” 387 000 osumaa. Nämä kupongit ovat siis filatelian laitapuolen kulkijoita, minkä vuoksi uusiin havaintoihin pitäisi olla mahdollisuuksia. – Yaon mukaan UPUkuponkeja on postiliiton jäsenmaissa vuosina 1907–2000 julkaistu yhteensä hieman yli 240 miljoonaa kappaletta. Suomen osalta luettelonumeroita on 28 ja alalajit kaksinkertaistavat määrän. Yaon teoksen nelisivuisen lähdeluettelon maalistauksessa ei myöskään löydy ”Finland” sanaa. Kustantaja: Quality Development LLC, P.O.Box 416, Hinsdale, IL 60522-0416, USA, 2016, e-mail collectRC@gmail.com ISBN 978-1-51360904-1. Näiden tietojen perusteella katson, että teoksemme englanninkielinen nimi on aivan yhtä pätevä kuin toimittajan esittämä versiokin. Syvällisiä kokoelmia vain suomalaisista tai ulkomaisista vastauskupongeista ei myöskään näyttelyissämme ole esitetty. Luonnollisesti ymmärrän, että vanhoihin opuksiin tottuneille teoksemme aiheuttaa ensin päänvaivaa, mutta saamamme palautteen mukaan tämä menee nopeasti ohi. Hinta alkuperämaassa: USD 75,-. Uutuusluettelon I osa kattaa maittain aakkosjärjestyksessä kansainvälisen postiliiton UPU:n vakioaiheiset IRC:t. Myös hintahaarukka on laaja, Yaon tunteman slovakki-IRC:n luetteloarvo on $ 75,-, Synekin hinta samalle kupongille on € 280. Lisäksi otsakkeella Ahvenanmaa on yksi päälaji ja otsakkeella ”Ahvenanmaalla käytetyt suomalaiset” 12 numeroa. Pistokoe oman osaamiseni alueilta eli Slovakiasta 1939–45 paljasti puutteen: Yao tuntee vain yhden IRC:n, mutta maan oma Bohumil Synekin erikoisluettelo listaa kolme päätyyppiä. Volume I – The UPU Coupons. Yaon luettelo perustuu aikaisempien luettelointien ja kahden alan kansainvälisen työryhmän julkaisujen lisäksi kirjoittajien omiin noin 65 000 IRC:n kokoelmiin. Vuodesta 1994 eteenpäin vuosimäärät ovat olleet tasaisessa laskussa ja monet maat ovat kokonaan lopettaneet vastauskuponkien julkaisemisen ja myynnin. Vastaavia puutteita löytyy varmaan muistakin maista tarkalla seulonnalla. Kingin ja Trotterin lausumaa tukee myös Google-hakujen vertailu. Uudempien suomalaisten kuponkien luettelohinnat ovat keskimäärin välillä 3 – 6 dollaria, mutta veikkaan ettei niitä tähän hintaan saa systemaattisen tarjonnan puuttuessa. Jack and Carol Yao: YAO’s Catalogue of Worldwide Reply Coupons. . Olisin myös toivonut toimittajan paremmin huomanneen teoksemme edut aikaisempiin taksateoksiin verrattuna. M eillä ei kansainvälisiä vastauskuponkeja (IRC) kovinkaan aktiivisesti kerätä. Hän ei nähnyt ongelmaa käyttämissämme termeissä. Heidän mukaansa termit postal ja postage ovat täysin rinnakkaisia. Tätä he pitivät osoituksena kielensä joustavuudesta. Arvion lopussa pohditaan teoksen englanninkielisen nimen oikeellisuutta. Mielestämme opus onkin erittäin käyttökelpoinen kaikille Suomen postimerkeistä ja postihistoriasta kiinnostuneille, ei vain edistyneemmille keräilijöille. Silti uusi luettelo on merkittävä lisä kansainväliseen filateeliseen kirjallisuuteen vähän tunnetulta ja arvostetulta keräilyn osa-alueelta. Syynä varmaan on se, ettei kumpikaan omista erikoisluetteloistamme – LaPe tai Norma – niitä lainkaan mainitse, siitäkin huolimatta, että kansainvälinen liittomme FIP luokittelee ne ehiöiksi (mitä ne mielestäni eivät ole). Myöhemmin ilmestyvässä toisessa osassa tullaan luetteloimaan kansalliset ja alueelliset (kuten Brittiläinen Kansainyhteisö ja Arabimaiden Postiliitto jne.) kupongit. Suomen Postimerkkilehti 64 2/2017 Arvoisa toimitus K iitän työryhmämme teoksen ”Suomen postitaksat 1875 2001” arviosta lehtenne numerossa 1/2017. Toimittajan mukaan käännöksessä olisi pitänyt käyttää termiä ”postal rates” termin ”postage rates” sijaan. Vanhimman suomalaisen kupongin (UPU:n malli A3) käyttöjä Yao tuntee ajalta 18.12.1910 – 27.4.1921 ja hinnaksi noteerataan 150 US-dollaria. 212 sivua, runsas nelivärikuvitus. Olemme korjanneet erinäisen määrän aiemmissa teoksissa olleita virheitä, esittäneet suuren määrän aiemmin julkaisematonta tietoa samoin kuin kehittäneet uudenlaisen tavan käyttää taksakirjaa aikakausittaisella jaottelulla sekä perinpohjaisella asialuettelolla
Merkit on mitätöity sinisellä kuvioleimalla 11A sekä Ähtärin (Etseri) kaksirenkaisella leimalla. Kuvioleima 11A on harvinainen. Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. Kirjeellä on mallin-85 5 pennin vihreä merkki ja saman julkaisun pari sekä kaksi 20 pennin oranssia paria. Stiina Hovin suunnittelemassa arkissa on viisitoista ulkomaan ikimerkkiä. Suosittu postikorttitaiteilija Anna-Mari West on puolestaan suunnitellut perinteisiä kesäkukkia kuvaavan ikimerkin. Kimpussa on ainakin päivänkakkaroita, puna-apiloita, kissankelloja ja mustikanvarpuja. Mietelause kuuluu näin: ”Kukat eivät ratkaise kaikkia maailman ongelmia, mutta ne ovat hyvä alku.” . Kirjeellä on tummanReinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. Merkkien kuvat on otettu eri vuodenaikoina eri puolilta Suomea, ja valokuvaajat ovat onnistuneet upeasti vangitsemaan suomalaisen luonnon tunnelmia, Hovi kertoo. Hänet muistetaan myös vuoden 2016 pupu-aiheisesta pääsiäispostimerkistä. ?. 65 U lkomaan postiin tarkoitetut Suomen luonnon vuoden kiertoa kuvaavat postimerkit ilmestyivät helmikuun lopulla. Leima oli oletettavasti valmistettu pullon korkista ja oli käytössä vain lyhyen aikaa. Kirje on lähetetty Ähtäristä 16.1.1888 Helsinkiin. Uusi löytö kuvioleimasta 11A! Aiemmin tuntemani kohteet: Kuvioleima 11A oli käytössä Ähtärissä Teksti Reinhard Weber T unnettu postimerkkikauppias lähetti minulle nähtäväksi mielenkiintoisen kirjeen. 0400 126 850 reinhard.weber @kolumbus.fi sininen WÄRDE-leima ja sille on käsin kirjoitettu nro 20 / 17gr; 3407 sekä Assureras med 300 fmark. Kiitos etukäteen. Itselläni oli aiemmin tiedot vain kolmesta mallin-85 20 pennisestä. Laitinen on antanut leimalle luokituksen R5. Uskon, että leimasta 11A löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. Pääsin lisäämään mukaan vielä yhden kukka-aiheisen mietelauseenkin, West kertoo. Kirje on saapunut Helsinkiin 17.1. A
Gunnar Gluckert, Kivikartiontie 5 D 104, 20720 Turku, puh. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com VAIHTOA. Tapani Somersalo, e-mail: tapani.somersalo@kolumbus.fi, puh 050 564 3933 OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen liittyvää filateelista ja muutakin pienimuotoista keräilymateriaalia (postikortit, valokuvat, mitalit, rahat, nimikirjoitukset jne). Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. Tarkemmat tiedot nettisivultamme www.philea.se. Jarmo Mäkinen. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. Tuomas Juvonen, e-mail: jutufil@gmail.com puh iltaisin klo 17-21: 050-5682214. POSTIHISTORIALLINEN YHDISTYS rakentaa ohjeistusta paikallispostihistoriallisen kokoelman laadintaan liittyen. Huom. Deutschland. Ota rohkeasti yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten saat parhaan tuoton keräilykohteistasi. Jukka Mäkipää, puh: 040-772 5579, e-mail: jukka. salonen2016@gmail.com puh 040 5252 217 HALUTAAN OSTAA Helsingin Katajanokan ja Seurasaaren vanhoja kortteja. OSTAN JANAKKALA kokoelmaani esija postihistoriaa, Turengin vanhan pahvisen junalipun, Leppäkosken tiilitehtaiden postikortin tai firmakuoria (Rauhaniemi, Sipilä) ja muuta erikoista, jota en ole vielä ehtinyt kaivata. OY HELLMAN-HUUTOKAUPAT / SFP Oy Helsingin ja Uudenmaan edustajana arvioin kokoelmia ja otan vastaan kohteita 6 kertaa vuodessa järjestettäviin huutokauppoihimme. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. Puh +44 1798817579, fax +44 1798-817252, e-mail: osborneandosborne@live.co.uk OSTAN M-1885 20 pennisellä kesäkuun ja lokakuun 1890 leimaukset. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com RUOTSIN SUURIMMAN huutokauppayhtiön AB Philean tulevia huutokauppoja: Huutokauppa No: 342 keskiviikkona 15. Reino Seppänen, LKV EtuTöölö, Hki, p. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 Kirjala, puh 040 516 0316, e-mail: klaus.juvas@gmail.com OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. lauantaina toukokuun 6. 041-5276430 tai e-mail: nikkaneja@ luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. Samoin M-1895 20 pennisellä helmikuun ja maaliskuun 1901 leimaukset. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. Vanhemmat ja paremmat suuretkin erät kiinnostavat jatkuvasti. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. Suomen Postimerkkilehti 66 2/2017 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Kirja postitetaan kun maksu on tilillä. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi KERÄILIJÄT JA KAUPPIAAT! Olen viime 40 vuoden aikana ostanut yli 200 suurta jäännöserää ja tuhansia kokoelmia. kohteiden arvionti, myynti ja osto. Yhdistys haluaa OSTAA kohteita tuota kokoelmaa varten. Huhtikuun 1. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. OSTAN LÄÄKINTÄAIHEISIA postimerkkejä ja FDC koko maailmasta. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. kohteita. reinot. seppanen@gmail.com. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. OSTAN Malli1875, Senaatin kirjapainon 1 markan lilan leimaamattomana. kokemus. (Norma 19SA). maaliskuuta (STO). Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Jättö huutokauppoihimme 6-8 vk ennen ko.päivämääriä. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, Comp. puh 0400 675485. Ostan vanhoja Suomen postimerkkejä yms. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. Kaikki luettelot netissä ja lisäksi voit tilata paperiluettelon. Veikko Riisiö, Mustikkakatu 26, 50170 Mikkeli, veikko.riisio@gmail.com. Paljon m/30 ulkomaanpostia. 48455 Bad Bentheim. jarmomk@gmail.com OSTAN loistoleimaista Suomea. Maksajan nimi tekstaamalla, katuosoite, postinumero ja paikkakunta. Timo Huttunen, puh 050 566 5454, tae.huttunen@gmail.com KIINTEISTÖJEN, asunto-osakk., yms. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi OSTAN St. (STO). Mårten/Marttila -leimaisia merkkejä, ryhmiä ja lähetyksiä. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. (Siinä huutokaupassa ei ole filateliaa.) Rahahuutokauppa No: 12. MYYN uusittua kenttälääkintä Suomessa -kirjaa hintaan 30 €, sisältää postikulut, maksu tilille FI73 5271 0420 3174 80. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi OSTAN Postin kiertokirjeitä sidottuina tai nidottuina vuosilta 1945-1965. Myös osto/ myynti. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. Rolf Schäde. kesäkuuta (STO). Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. Tavattavissa myös usein Lönkalla maanantaisin. Mozambique, Comp. Lüttestiese 10. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. seppo. hannes.markkula@gmail.com ETSIN VAIHTOYSTÄVÄÄ Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. Stephen Osborne (PTS), Carpe Diem, Nutbourne Rd, Nutbourne, West Sussex, RH20 2HA, Englanti. huutokauppa Helsingissä ja aiheena mitalit ja kunniamerkit. Puuteluettelo löytyy netistä: www.postihistoria.info/puuteluettelo. Filatelian laatuhuutokauppa lauantaina 3. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. 0400 421 000. Tähän liittyen synnytetään esimerkkikokoelma Karjaan alueesta. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suuriakin määriä, pääosin uudempia. Reijo Tanner 040-753 4370. Halutessasi maksan välittömästi käteisellä. 050 308 3450. Yli 30 v. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä
Suomen komissaari Seija-Riitta Laakso: seija-riitta.laakso@pp.inet.fi BRASILIA 2017 kansainvälinen postimerkkinäyttely maan pääkaupungissa Brasiliassa 24.-29.10.2017. Postikorttien, keräilykuvien, postimerkkien ym. 27.-28.10. . ?. Filateliaa, kortteja, ym. Suomen komissaari Ari Muhonen: ari.muhonen@ jyu.fi. Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, katutaso. . Tiedustelut: kimmo.kanerva@kolumbus.fi KOUVOLAN KERÄILYPÄIVÄT sunnuntaisin 9.4., 8.10. keräilykohteiden myyntiä. Vihko valmistetaan lisäpainamalla vuoden 1988 Fabergé-vihkon käyttämättä jäänyt erä sekä lahjoituksina saadut käyttämättömät vihkot. BANDUNG 2017. pienipainoksisen Agathon Fabergépostimerkkivihkon. Vihkon myyntihinta on 30 euroa ja lisämaksu tulee FINLANDIA 2017 -näyttelyn hyväksi. . klo 11.00 alkaen. klo 9-14, SFS:n kerhotila, Lönnrotinkatu 32 B. LÖNKAN PERINTEISET KERÄILYTAPAHTUMAT Sunnuntaina 7.5. . . P osti julkaisee FINLANDIA 2017:n avajaispäivänä 24.5. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlatapahtumiin liittyvä kansainvälinen postimerkkinäyttely. Järjestäjä: Suomen Postikorttiyhdistys Apollo. . Uutuusvihko on Postin virallinen julkaisu, jonka pieni 6000 kappaleen painosmäärä takaa vihkon arvon säilymisen ja terveen jälkimarkkinan. klo 10-16. Merkin vanha markka-arvoinen nimellisarvo mitätöidään kolmella palkilla ja uusi kotimaan maksuarvomerkintä eli Suomen kartta lisätään oikeaan yläkulmaan hologrammifoliolla. . Osoite Tondi 84, jonne pääsee bussilla nro. klo 10-14 Tuulensuojassa Hallituskatu 9. ja 5.11.2017. Kohteiden näyttö alkaa klo 10.00. Tiedustelut: Eero Ravi puh. MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT TURUN KEVÄT 2017 Postimerkkija korttinäyttely Puolalan koululla 1.-2.4. Lisäksi vihkoarkin reunaan painetaan FINLANDIA 2017:n logo sinisellä foliolla. . . Yhteistyössä Riihimäen Postimerkkeilijöiden kanssa. FIPtason kansainvälinen postimerkkinäyttely Indonesiassa 3.-7.8.2017. ?. . ??????. KOKKOTULET -keräilytapahtuma Tallinnassa 21.5.klo 9.30 alkaen. nämä kohteet 5 penniä M-66 kirjeellä Turusta 10.3.1873 sekä Zeppelin pari kirjeellä Sveitsiin.. SP Suomen Postimerkkilehden online-huutokaupassa 35 lehden seuraavassa numerossa ovat tarjolla mm. 2017. ?. keräilytavaraa. . Tiedustelut: keijo.kaskinen@ suomi24.fi SUOMEN LÄHETYSSEURAN HUUTOKAUPPA Lönkalla 8.4. 0400 154 999, eero.ravi@gmail.com. Hyvinkään Postimerkkikerhon 50 v. 23. 67 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com juhlanäyttely Wanhassa Areenassa 22.23.4. POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2017 Vejle, Tanska. Lisätietoja: Reijo Kiljunen, reijokiljunen@gmail.com, 050 596 8777. ?. . . . Tiedustelut: www.filatelistide Selts KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT FINLANDIA 2017 (FEPA) 24.5.–28.5.2017. . . ?. ?. ?. Lisäpainetun Fabergé-vihkon maksuarvo on kotimaan alle 50 g painoisen lähetyksen maksuarvo. Lisätietoja: www.stampbrasilia2017.net.br. . Tampere-talo, Tampere. Vihko ja sen lisäpainettu merkki kuuluvat Postin viralliseen vuosiohjelmaan ja tulevat normaaliin tapaan postimerkkiluetteloihin ja -kansioihin.
tilaa heti! vain 119,. Pro Patria – isänmaan Puolesta ainutkertainen juhlalajitelma satavuotiaan suomen kunniaksi! Sisältää 72 erilaista 1. 02 254 7200 • www.stamps.fi SFP Oy, PL 5, 20251 Turku. luokan vaakunapostimerkkiä Numeroitu Painos vain 1000 kpl Suomen Filateliapalvelu Oy T ilaukseT : Suomen Filateliapalvelu Oy Puh