?. . ?. . Kortti Kronstadtin linnoituksen 2:n tykistön 6 komppaniasta. . . . . . . 2 /2021 SUOMEN ?. ?. ?. . ??????. . . maailmansodan jälkeen.. . ?. . vuosikerta / 8 € Postitorvivesileimoja väärennetty! Viron Pätseistäkin löytää hyviä kohteita! Venäläinen kenttäposti Suomessa 1914-1918 Mukana Merkki-Albertin 40-sivuinen huutokauppa Rakettitiedettä filateliassa Inon linnakkeen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1909 ja siellä harjoitteli säännöllisesti yksikköjä Kronstadtin tykistöstä. . . ?. . . . SP ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 102. Yhdysvalloissa V2:n kehitystyötä jatkettiin El Pason rakettitutkimuskeskuksessa heti 2
Kortti 356 pesaja Liflanskaja opoltsenskaja drusina / 3-ja rota (VAM 007) 17.V.15 Jureev’iin (6.5.15). (VAM 006) ja sensorin henkilökohtainen numeroleima No: 2 (VAM 012).. Luotain toi näytteitä Maahan vuonna 2010 Itokawa-asteroidilta. Yksikköleiman lisäksi kaksi sotasensuurileimaa: Prosmotreno Voennoi tsensuroi 356 Lifl. 2 2/2021 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kuosmanen Jorma 050 309 9780 jormakuosmanen@luukku.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com Vehmanen Kari 040 565 8315 kvehman2@welho.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 2/2021 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Juhlahuutokauppanro2 s.5 Rakettitiedettä ja filateliaa, Vesa Hirsmäki s.6 Kotiseutukokoelman ABC,osa2, Seppo Salonen s.12 Iso Lape ja postikortti150v, Seppo Evinsalo s.15 VenäläinenkenttäpostiSuomessa1914-18, Reijo Tanner s.16 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.22 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.24 Postitorvivesileimojaväärennetty, Kari Lehtonen s.24 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s.26 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.27 Viron Pätseistäkin tekee löytöjä, Keijo Savelainen s.28 Lukijoilta, Kalle Nurminen, Seppo Evinsalo s.29 Historiaajafilateliaa,osa7, Seppo Laaksonen s.30 Merkki-Albertin40-sivuinenjättihuutokauppa s.33 Rivi-ilmoitukset s.74 Filateelinen kalenteri s.75 Japanin Hayabusa-avaruusluotain käytti työntövoimanaan ionimoottoreita. Drsh
Seppo Evinsalo ?. ?. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Jotta vieroitusoireet eivät kävisi liian suuriksi kannattaa nyt kevään aikana osallistua kahden viikon välein järjestettäviin ”etäkokouksiin”. Merkkivuoden kunniaksi se järjestää historiansa ensimmäinen kansainvälisen tason postimerkkinäyttelyn Kuopion Musiikkikeskuksessa 13.-15.8.2021. . . . Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Eräänä tälläisena kertana vanha jäsenemme toi kohteitaan näytille. V uosi on nyt ”kärvistelty” viheliäisen koronaepidemian sulkiessa yhteiskuntaa ja laittaessa lappua luukulle erinäköisten harrastustilojen oville. Kokemuksesta tiedän, että Kuopiossa on ennenkin osattu järjestää hienoja ja toimivia postimerkkinäyttelyitä. Olemme muutaman hengen voimin järjestelleet Lönkalla kohteita tulevaan 101 -vuotis juhlahuutokauppaamme (kts. . Jos kansallinen rokote-ohjelma saadaan vietyä suunnitellusti läpi, pitäisi tulevana kesänä kaikki työikäiset ja sitä vanhemmat suomalaiset olla jo rokotettu. . ?. . . Näyttely on tasoltaan pohjoismainen, joka postimerkkien ja postikorttien osalta tarkoittaa osallistujia kaikista pohjoismaista, Virosta ja USA:sta. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. . Hän antoi katseensa kiertää tyhjää salia ja kaihoten totesi: ”Minä niin kaipaan niitä mukavan äänekkäitä iltoja tässä tungokseen asti täydessä salissa”. 5). Myös useat etäkokouksissa pidetyistä kiinnostavista esitelmistä löydät kotisivujemme kautta. . Sieltä löydät myös vuosina 2015-2018 ilmestyneet Suomen Postimerkkilehdet, joita voit selata omalla tietokoneellasi. . . . Vuodenvaihde toi hyviä uutisia rokotusten alkamisen takia, mutta nyt helmikuussa tätä kirjoittaessa näyttää siltä, ettei vielä tänä keväänäkään päästä avamaan Lönkan ovia. ?. Lisäksi pohjoismaisissa postimerkkinäyttelyissä osallistujia on perinteisesti ollut Englannista, Saksasta, Hollannista ja Venäjältä. Jotain positiivistakin on tämä kriisiaika saanut aikaan. ?. Siinä tapauksessa olisi filatelisteilla oiva tilaisuus juhlistaa avattua yhteiskuntaa matkustamalla joukottain Kuopioon nauttimaan hienosta näyttelystä, tapaamaan muita keräilijöitä ja saamaan vinkkejä omaan keräilyynsä. SP Kuopion Filatelistikerho ry täyttää tänä vuonna 100 vuotta. . ?. . Tämän voivat useammat meistä muistakin allekirjoittaa ja odottaa, että maanantai-iltojemme meklari Petri Jansson avaa kerhoillat toteamuksella: ”Taas on viikon paras päivä viettää aikaa ´poikakaverien´ seurassa”. ?. . . Nämä etäkokoukset ovat tuoneet myös uusia ystäviä ja jäseniä kerhollemme ja huutokauppoihimme. s. ?. Rokotustahti ei ole ollut odetetun ripeä ja kun vielä kaiken lisäksi kerhotilaamme kohtasi helmikuun pakkasilla vesivahinko, voivat mahdolliset remontitkin viivästyttää iltojen alkamista. Viime vuoden kesällä tilanne näytti jo hyvältä, mutta syksy nosti tartunnat uudelleen nousuun. Muussa tapauksessa (esim. Niiden päivämäärät ja mahdolliset esitelmien aiheet löytyvät sivulta 4 ja seuran kotisivuilta: suomenfilatelistiseura.fi. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Siellä on myös ohjeet siitä miten kokouksiin osallistutaan omalla tietokoneella. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Kavereita”etänä” P.S. . ??????. . Sivuilta löytyvät myös kuvat niistä kohteista, jotka sen kokouksen huutokaupassa ovat myynnissä. . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 102
Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehti 4 2/2021 Puheenjohtajan palsta Aina sattuu ja tapahtuu H ieman yli vuosi sitten kerhohuoneistossamme ilmeni kosteusvaurioita ja se meni remonttiin juuri ikävästi joulujuhliemme aikaan ja häiritsi toimintaamme. Näissä Meklarihuutokaupoissa ovat kohteiden lähtöhinnat edullisemmat kuin normaaleissa lehden Online-huutokaupoissa. Todennäköisesti joudumme tyhjentämään koko huoneiston. Samoin ostajan maksama provisio on edullisempi (10 %). Jos sinulla on hienoja kohteita, jotka haluaisit kauttamme myydä ota yhteyttä lehtemme meklariin Eero Mäkelään. Myös esitelmiä on luvassa. Linkit näihin huutokauppoihin löydät seuran kotisivuilta: suomenfilatelistiseura.fi ja siellä on myös tarkemmat ohjeet rekisteröitymisestä ja tarjoamisesta. Seuraavat ovat 12.4. Huono puoli asiassa on, että se on jo nyt aiheuttanut paljon työtä ja aiheuttaa myös jatkossa. Tarkemmat tiedot, tulevat päivämäärät, esitelmien aiheet ym. tiedotamme mahdollisista kokouksista seuran nettisivuilla suomenfilatelistiseura.fi heti kun päätämme jälleen avata kerhon ovet. Vielä on auki milloin ja miten, mutta jatkossa tarvitaan talkooapua paljonkin koronarajoitukset huomioiden. (meklarihuutokauppa), 26.4. Myös tarjottavat kohteet poikkeavat normaaleista lehden huutokaupoista sisältäen esim. Aurinkoisin kevät terveisin Jokke Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. etäkokous ja -huutokauppa, 12.4. ja 7.6. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Myös kaapistojen alaosia kastui. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma keväällä 2021 Huom! koronaepidemian takia emme kokoonnu lönkalla ennenkuin tautitilanne helpottaa. Tulemme jatkamaan samaan malliin ainakin tämän kevään ajan ja veikkaan, että 100:n osallistujan raja menee pian rikki. Näiden huutokauppojen kaikki kohteet ovat nähtävissä ja tarjottavissa viikkoa ennen niiden päättymistä Philabidissä aivan kuten lehden Online-huutokauppoissakin. . Jotain positiivistakin on sentään sattunut, sillä etäkokous/huutokauppamme on saanut koko ajan enemmän osallistujia ympäri Suomea ja Eurooppaa. Onneksi kerhohuoneemme lattia ei ole ns. paljon ulkomaiden kohteita, kokoelmia ja eriä. (meklarihuutokauppa), 24.5. Myös juhlahuutokauppamme jälkeen saimme monilta kohteiden jättäjiltä ja myöskin uusilta pyynnön järjestää samanlainen huutokauppa ja mahdollisesti jopa livenä, ja mehän ryhdyttiin tuumasta toimeen. etäkokous ja -huutokauppa. Ensimmäinen pidettiin jo maaliskuussa ennen tämän lehden ilmestymistä. vaaterissa, vaan se on vino ja vesivahinkoja tuli vain huoneistomme keittiön puoleiselle seinälle. Nuo edellä mainitut toimenpiteet oli tarkoitus toteuttaa pikimmiten nyt korona-aikana, koska seuramme taloustilanne on hyvä. ja 10.5. Nyt näyttää siltä, että lattia ja keittiökaapistot uusitaan taloyhtiön vakuutuksen piikkiin ja kastunut osa irtaimistoamme menee oman vakuutuksemme piikkiin. Jatkamme etäkokouksia ja etähuutokauppoja netissä myös kevään ajan maanantaisin 29.3. etäkokous ja -huutokauppa, 10.5. Jälkimyynti kestää vain yhden vuorokauden. netissä seuran kotisivuilla: suomenfilatelistiseura.fi Uusia SF-huutokauppoja nyt keväällä: meklaRiHuutokauPat S uomen Filatelistiseura järjestää korona-kevään aikana uuden tyyppisiä nettihuutokauppoja. ?. Nyt muutama viikko sitten kerhollamme sattui vesivahinko, ja lattia ja sillä olleet laatikot kastuivat. Olemme pikku porukalla kokoontuneet kerhollemme viikonloppuisin tekemään kohteita tuleviin lehden huutokauppoihin ja myös juhlahuutokauppaankin on jo ladattu monta sataa hienoa kohdetta. Olimme jo aiemmin tehneet suunnitelmia, miten esimerkiksi keittiö remontoitaisiin ja myöskin neuvotteluhuoneesta tehtäisiin toimivampi kaluston uusimisella
suomen Filatelistiseuran 101-vuotis huutokauppa S uomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa tämän vuoden tammikuussa ylitti kaikki odotukset niin siihen osallistuneiden tarjoajien määrässä (400) kuin kohteiden lopullisessa myyntiprosentissa (93%). SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huutokauppaan sopivat. lehden meklari: eero mäkelä 0400-602 887 sakarieero@gmail.com Huutokaupan Juha tillander 040-847 6371 juha.tillander@onninen.com kokoajat: seppo evinsalo 0500-508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Ota meihin yhteyttä ja kerro mitä haluaisit huutokaupassa kauttamme myydä: { Kohteita joita on jo jätetty huutokauppaan: Runsaasti eri merkkimallien erikoisuuksia! Loistoleimaisia eri merkkimalleista ja vuosikymmeniltä! Sotamarsalkka Mannerheimin talvisodan päämajasta lähettämä kirje sisältöineen! Jos haluat myydä otamme kohteitavastaan 30.9.2021asti!. Jos olet kiinnostunut jättämään kohteita huutokauppaan ota yhteyttä allaoleviin henkilöihin lisätietoja saadaksesi. Kohteiden minimimyyntihinnan tulee olla vähintään 15 €. Huutokaupan runsaasti kuvitettu luettelo julkaistaan vuoden viimeisessä lehdessä (SP 6-2021) ja Philabidissä joulukuussa, jolloin sen kohteisiin voi jo tarjota. Huutokauppa tulee päättymään tämän vuotisen tapaan tammikuun puolessa välissä. Lukuisten yhteydenottojen vuoksi seura on päättänyt järjestää uuden suuren huutokaupan myös tämän vuoden vaihteessa
Tämä merkitsee sitä, että saadakseen raketin maata kiertävälle radalle, suurin osa 8590 % sen massasta on polttoainetta ja hyötykuorman osuus parhaimmillaankin vain alle 5 %. Syttyessään ruuti aiheutti voimakkaan palamisreaktion johtaen bambukepin lentoon. Kaikki alkoi ruudista ja sähikäisistä Nykyisin ollaan melko yksimielisiä siitä, että ruuti keksittiin 800-luvulla Kiinassa alkemistien sekoittaessa salpietaria, puuhiiltä ja rikkiä keskenään etsiessään ”elämän eliksiiriä” eli ikuisen nuoruuden lähdettä. Teksti ja kuvat Vesa Hirsmäki Space X -raketin laukaisu Yhdysvaltain Cape Canaveralissa vuonna 2016. Olemme kuitenkin onnekkaita, sillä jos maapallo olisi hieman suurempi ja sen vetovoima näin ollen voimakkaampi, ei avaruuteen saakka olisi saatu vielä yhtäkään rakettia. Kuva: Space X/Unsplash S yy mikä tekee rakettitieteestä niin vaikeaa on se, että rakettipolttoaineen kemiallinen energia riittää vain juuri ja juuri Maan gravitaation voittamiseen. Ilotulitusraketilla nähtiin pian myös synkempiä mahdollisuuksia ja tässä helvetin tulen vapauttava raketti koettiin pelottavaksi ja tuhoisaksi aseeksi keihäi. 6 2/2021 Suomen Postimerkkilehti Kun kuulee sanonnan ”Ei tämä mitään rakettitiedettä ole”, halutaan tällä ilmaista ja rauhoittaa kuulijaa verrattavan asian helppoudesta. Raketin kehityksessä ja ihmisen matkasta maapallon ulkopuolelle on ollut tieteellisten saavutusten lisäksi täynnä yllätyksiä, kuten muinaiset manaukset Kiinassa, suunnitelma Englannin kuninkaan surmaamiseksi, tietoisuuden herääminen muista taivaankappaleista, Rakettitiedettä Artikkelin kirjoittaja Vesa Hirsmäki on kemiantekniikan DI sekä Lohjan Postimerkkikerhon puheenjohtaja. maitotilojen mekanisointi, palonsammutuksen tekniset edistysaskeleet ja ovela juoni, jonka avulla voisi lähettää ihminen avaruuteen. Muinaisia suuria kiinalaiskeksintöjä ovat ruuti, kompassi, paperinvalmistus ja painotekniikka. Samoihin aikoihin kiinalainen munkki Li Tian sai hallitsijalta tehtäväkseen tutkia keinoja pahojen henkien karkotukseen ja keksi pistää ruutia bambukeppeihin. Näin syntyi ruudin ensimmäinen sovellus: ilotulitusraketti – tai ainakin sähikäinen
siin ja nuoliin tottuneissa sotilaissa. putkensa 1608 ja levitti kaukoputken ajatuksen julkiseen tietoisuuteen. syytöksistä hän keskittyi tieteisiin. Vaikka Harriot piirsi ensimmäiset ja tarkemmat kuukartat, tuli Galilei omistaan kuuluisammaksi hyvien suhteidensa ansiosta. Hänet oltiin aiemmin vuonna 1605 sotkettu ruutisalaliittoon Englannin kuninkaan Jaakko I:n surmaamiseksi, mutta selviydyttyään Lipperheyta pidetään yleisimmin kaukoputken keksijänä. Tosin hän ei saanut sille patenttia, sillä samaan aikaan oli muitakin hakijoita samalle keksinnölle. 7 . Sittemmin aseistukseen kehitettyjen rakettien rinnalla löytyy jäänne ilotulitteiden käytöstä uskontoon ja uskomuksiin liittyen esimerkiksi Kreikasta Vrontadosin kaupungista, jossa käydään ilotulitusrakettisota pääsiäisenä kahden seurakuntakirkon välillä. Ruutisalaliiton voidaan katsoa välillisesti vaikuttaneen raketin kehitykseen. Vuonna 1609 hän suuntasi kaukoputken kohti kuuta ja laati ensimmäiset piirrokset ja kartat sen pinnasta, joita Galileo Galilei (1564-1642) sittemmin laajensi. K u V a : N a Sa /u N Sp l a SH 21.7.1969 kuusi ja puoli tuntia laskeutumisen jälkeen Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle lausuen legendaariset sanat: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”.. Harriotin ja Galilein kuukartat avasivat tietoisuuden muista taivaankappaleista, synnyttivät aivan uuden kiinnostuksen niitä kohtaan ja innoittivat seuraavat sukupolvet Maata ympäröivään maailmankaikkeuteen. Maailmankuva laajeni kaukoputkella Ensimmäisen kaukoputken valmistajana pidetään yleisimmin hollantilaista silmälasintekijää Hans Lipperheytä (15701619), joka rakensi ensimmäisen kaukoIlotulitteiden tuottamat värit muodostuvat käyttämällä niissä eri kemiallisia yhdisteitä. Tämän tuoreen keksinnön sai pian käsiinsä englantilainen matemaatikko Thomas Harriot (1560-1621). Raketin soveltamista rauhanomaisiin tarkoituksiin pidettiin pitkään naurettavana unelmana
Kuva: Space X/Unsplash Rakettitiedettä Lavalin kehittämä suutin höyryturbiiniinsa on oleellinen osa nykyisissä raketeissa. Puolalaisella merkillä Tsiolkovskin laki ja näkemys avaruusaluksesta. Hän oli Ruotsin tuotteliaimpia keksijöitä 1800-luvulla. De laval keksi separaattorin voin valmistukseen keskipakoisvoiman avulla. 8 2/2021 Suomen Postimerkkilehti Ensimmäiset fiktiiviset kuumatkat Johannes Kepler (1571-1630) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita. Tsiolkovski visioi jopa pysyviä avaruusasemia. Hän keksi keinon muuttaa Vernen kirja todellisuudeksi ja selvitti ensimmäisenä, mitä tarvitaan ihmisen lähettämiseksi avaruuteen. Kaikki nykyaikaiset avaruuslennot perustuvat Tsiolkovskin uraauurtavaan näkemykseen raketeista. Sen mukaan raketin saavuttama nopeus riippuu raketin tyhjämassan ja täyden massan välisestä suhteesta sekä raketin palokaasujen ulosvirtausnopeudesta. Vernen romaanissa ”Maasta kuuhun” ihmisiä ammutaan kuuhun valtavalla tykillä. Jules Verne (1828-1905) loi kuvitelman kuumatkasta uudelleen vuonna 1865 kirjassaan ”Maasta kuuhun”, jossa ammuttiin suurella kanuunalla matkustajat kuuhun. Hän myös kehitti höyryturbiinin separaattorin voimanlähteeksi, mikä mah. Innovaatioita maitotilojen mekanisoinnista Carl Gustaf de Laval (1845-1913) oli ruotsalainen insinööri ja keksijä, joka teki tärkeitä parannuksia höyryturbiiniin ja meijerikoneisiin. 1800-luvun lopulla maatalouden keskittyminen toi ongelman muun muassa maidon seKepler muotoili nimeään kantavat empiiriset lait, jotka liittyvät planeettojen ratojen muotoon ja niiden kiertoaikoihin. Hän kirjoitti vuonna 1608 ensimmäiseksi tieteiskirjallisuudeksi laskettavan kuvitelman ”Somnium”, jossa esitettiin ensimmäinen ajatus matkasta kuuhun ja miltä Maa näyttäisi Kuusta käsin. parointiin. Teos julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1634. Space X -raketti matkalla avaruuteen Cape Canaveralissa vuonna 2016. Hän kehitti rakettien tehokkuutta kuvaavan lain, ajatuksen aurinkopurjehduksesta, hahmotteli avaruusaseman ja pohti tähtienvälisiä avaruusmatkoja. Työntöenergia vapautuisi tykin sijasta vähitellen ilotulitusraketin tavoin vieläpä monivaiheisesti ja paras avaruusraketin polttoaine on vety. Kirja sai muiden Vernen teosten tapaan valtavan suosion ja herätti jälleen kysymyksen, voisiko tosiaan olla mahdollista lähettää ihminen kuuhun tai vieläkin kauemmaksi avaruuteen. Visioita avaruusmatkoista Konstantin Tsiolkovski (1857-1935) on – etenkin Neuvostoliiton ja Venäjän – astronautiikan isä ja avaruuslentojen visionääri. Tunnetuin hänen teoreettisista oivalluksistaan on rakettien liikeyhtälö, jota kutsutaan Tsiolkovskin laiksi
Tässä harvinainen poikkeus.. Saksan armeija kiinnostui Braunin rakettikehityksestä ja hän päätyikin lopulta kehittämään tuhoisaa V2-rakettia asevoimille. Verner von Braun (1912-1977) oli saksalainen raketti-insinööri, jonka unelmana oli miehitetty avaruuslento ja kuuhun pääsy. Natsien kostoaseella avaruuden rajalle Goddardin pioneerityön jälkeen kiinnostus rakettien kehittämiseen lopahti 1930-luvun alussa. Tämän mahdollisti porsaanreikä 1. Turbiinia kehittäessään vuonna 1890 de laval kehitti suuttimen nostaakseen höyryn nopeuden yli äänennopeuden saadakseen käyttöön höyryn liike-energian paineenergian sijasta. poikkeuksen teki Saksa, jossa raketteja kehitettiin tuolloin kuitenkin esimerkiksi postin kuljettamiseen, auton voimanlähteeksi ja sotilaskäyttöön. Sen oivaltamiseen tarvittiin eräs avaruusmatkailusta unelmoinut näkemyksellinen fyysikko ja raketti-insinööri Robert Goddard (18821945). Vuonna 1926 Goddard sai nestemäisellä polttoaineella ja laval-suuttimella varustetun rakettinsa ilmaan. Goddard ei kuitenkaan saanut rahoitusta hankkeelleen eikä armeija ollut kiinnostunut raketista, jolloin sen kehitystyö päättyi uSa:ssa 1920-luvun lopulla. Ratkaisuna oli 1930-luvun palopumpuissa käytetty turbiinipumppu, jolla saatiin aikaan riittävä polttoaineen (etanoli + nestehappi) syöttö 25 tonnin työnGoddard haaveili jo varhain kuulennoista, mutta sai sen vuoksi naureskelua osakseen. Verner von Braunia on tunnetuista syistä vältetty esittämästä postimerkeillä. Tämä johti lopulta V1ja V2-rakettien kehittämiseen. Hyötysuhde jäi kuitenkin alkuun vaatimattomaksi eli polttoaineen energiasisällöstä vain 2 % saatiin raketin työntövoimaksi. dollisti voin massatuotannon. 9 . Sitten Goddard keksi kokeilla laval-suutinta rakettiinsa, jolloin teho kasvoi 2:sta 63 %:iin. Vaatimuksena oli saavuttaa raketille 25 tonnin työntövoima, jolla saatiin 1000 kg:n räjähde 300 km:n päähän. maailmansodan rauhansopimuksessa, mikä ei kieltänyt Saksalta rakettien kehittämistä. Hän on ollut merkittävin uSa:n uranuurtaja rakettitieteessä ja hän kokeili ensimmäisenä nestemäistä rakettipolttoainetta: bensiiniä ja nestehappea. Goddardin kehitystyön pohjalta kuitenkin ihminen pääsi myöhemmin lopulta avaruuteen. Nykyisin hänen maineensa raketin kehittäjänä on kuitenkin tunnustettu ja kiistaton. Bensiiniä rakettiin Kuinka voin valmistus ja rakettitiede sitten liittyvät toisiinsa. Nykyisin laval-suutinta käytetään rakettimoottoreissa, joissa pakosuihkujen nopeus saavuttaa suuttimen ansiosta jopa yli 13-kertaisen äänennopeuden. Olennaista oli tuottaa tarpeeksi työntövoimaa ja ongelmana oli polttoaineen syöttö. Nykyisten rakettimoottoreiden hyötysuhde on yli 90 %. Myöhemmin Goddard kehitti myös raketin ohjaussiivekkeet ja gyroskooppiohjauksen sekä ensimmäisen version raketin polttoainepumpuksi
Koroljov sai tehtävän poikkeuksellisissa olosuhteissa sodan loputtua, sillä hän oli joutunut maan johdon epäsuosioon ja vankileirille Siperiaan vuonna 1938. V2 oli ensimmäinen raketti, joka ylsi avaruuden rajalle eli noin 100 km:n korkeuteen. Venäläiset esittelivät auliisti rakettitekniikkaansa 1960-luvulla. maailmansodan vuonna 1945 ja liittoumat päätyivät kilpavarustelun sävyttämään kylmään sotaan. Ratkaisuideansa Koroljov sai Tsiolkovskilta: monivaiheinen raketti. R7-raketti oli ensimmäinen monivaiheinen raketti, joka lennätti 21.8.1957 5,4 tonnin painoisen ydinkärjen 6500 km:n päähän. maailmansodan päätyttyä Von Braun ja useimmat hänen tärkeimmistä alaisistaan antautuivat amerikkalaisille ja heidät siirrettiin noin 200 V2-raketin mukana Yhdysvaltoihin. loppu onkin rakettitieteen epämiellyttävää historiaa eli kaikkiaan 1500 V2-rakettia laukaistiin kohteisiinsa, joissa kuoli kaikkiaan 7250 ihmistä. Ilmatieteen laitos tieteentekijänä ja Vaisala mittalaiteyrityksenä toimittivat MEDAan kosteutta ja painetta mittaavat huippuinstrumentit. Koroljovin omana haaveena oli alunperinkin rauhanomainen tavoite raketille eli satelliitin ja ihmisen saaminen maan kiertoradalle. Koska näemme ensimmäisen suomalaisen astronautin avaruudessa?. Tämän vuoden helmikuussa Marssiin laskeutuneen mönkijän Perseverancen eli ”Sisun” mittalaitteiston sääasema on osittain suomalainen. 2. Kantorakettina R7 toimi Sputnik-, Vostokja Sojuz-ohjelmien avaruuslennoille. amerikkalaiset reagoivat tähän ja käynnistivät oikeasti omansa, minkä seurauksena venäläisten oli vastattava siihen ja Koroljov sai rahoituksensa. tammikuuta 1958. Hän ei kuitenkaan saanut hankkeelle rahoitusta, mutta otti riskin ja ujutti lehdistölle valeuutisen vuonna, että satelliittihanke on tulossa. Rakettiperhe on maailman käytetyin kantoraketti, jonka luotettavuus Yhdysvalloissa V2:n kehitystyötä jatkettiin El Pason rakettitutkimuskeskuksessa heti 2. Rakettitiedettä Koroljov koki rakettimaisen urakehityksen vuonna 1945, kun hänet ylennettiin Siperian poliittisesta vangista puna-armeijan everstiksi. Siellä hän toteutti Yhdysvaltain maavoimien rakettihankkeita sekä edesauttoi Yhdysvaltain ensimmäisen satelliitin Explorer 1: radalleen 31. Tähän tarvittiin venäläinen rakettitiedemies Sergei Koroljov (1907-1966). Kylmä sota ja Sputnik Yhdysvaltain Japaniin pudottamat ydinpommit päättivät 2. 10 2/2021 Suomen Postimerkkilehti tövoiman saavuttamiseksi. Se perustui V2:n pohjalta kehitettyyn keskimatkan ohjukseen, Redstoneen. Hän asennutti R7:n kärkeen 5,4 tonnin ydinkärjen sijaan 83 kg painavan Sputniksatelliitin ja sai tämän maata kiertävälle radalleen 4.10.1957. Yhdysvaltain ilmailuja avaruushallintovirasto NASA valitsi Nokian kumppanikseen rakentamaan mobiiliverkkoa Kuuhun. useilla R7-raketista muunnelluilla kantoraketeilla on laukaistu tuhansia Neuvostoliiton ja Venäjän sekä sittemmin muiden maiden avaruusaluksia. Vuonna 1945 hänet nimitettiin poliittisesta vangista puna-armeijan everstiksi ja Neuvostoliiton rakettiohjelman johtoon. maailmansodan jälkeen. lisäksi rakettien rakennustöissä arvellaan kuolleen jopa 20000 ihmistä. Neuvostoliitto kehitti nopeasti myös oman ydinpomminsa ja käynnisti hankkeen ydinaseen kuljettavan mannertenvälisen raketin kehittämiseksi
Ionimoottoreita on jo käytetty useissa avaruusluotaimissa, kuten SMaRT-1 (ESa), Deep Space 1 (NaSa) ja Hayabusa (JaXa) sekä Dawn-luotaimessa. alkoi avaruuskilpa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä. vaiheessa käytettiin ajoaineena Rp-1-kerosiinia ja nestehappea, mutta muissa vaiheissa nestevetyä ja -happea. ”Maa on ihmiskunnan kehto, mutta kehtoon ei voi jäädä loppuiäkseen”. Saturn V oli kolmivaiheinen kantoraketti, jossa 1. Tulevaisuuden avaruusmatkailun avaimet ovat myös kaupallisten toimijoiden nimissä, joita ovat esimerkiksi SpaceX ja Blue Origin. Konstantin Tsiolkovski, 1903. Kun vielä 1961 neuvostoliittolainen Juri Gagarin lensi ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa Vostok 1 -avaruusaluksella, ei Yhdysvalloille avaruuskilvassa ja kylmässä sodassa pärjätäkseen jäänyt juuri vaihtoehtoja. siis lopulta ihmisen kuuhun, kun apollo 11:n kuumoduli laskeutui miehistöineen kuun pinnalle vuonna 1969. miehitettyjen avaruuslentojen kohdalla. toukokuuta 1961 presidentti John F. Kaikkiaan Saturn V -raketteja laukaistiin vuosina 1967–1973 13 kertaa, joista kaikki onnistuivat. Eikä oikeastaan juuri muutakaan. Tämän vuoksi ionimoottorilla ei vielä voiteta merkittävästi Maan gravitaatiota. Ionimoottorissa pakosuihku kiihdytetään kymmenien kilometrien sekuntinopeuteen hyödyntäen aurinkokennoista tulevaa sähkötehoa. Samasta polttoaineesta saadaan ionimoottorilla jopa kymmenkertainen hyöty kemiallisiin raketteihin verrattuna, mutta hetkittäinen teho jää vaatimattomaksi. Kemiallinen energia ei kuitenkaan enää riitä muille taivaankappaleille pääsyyn. 25. The Rocket. Sittemmin on avaruusvaltioiksi tullut 10 muutakin maata: Ranska, Japani, Kiinan kansantasavalta, UK, Intia, Israel, Ukraina, Iran, pohjois-Korea ja viimeisimpänä Yhdistyneet arabiemiirikunnat. on osoittautunut erinomaiseksi mm. Plasmafysiikalla muille taivaankappaleille avaruusraketit olivat alkuun kahden kauppa: uSa:n ja Neuvostoliiton. Kennedy julisti, että yhdysvaltalaiset kuljettaisivat ihmisen Kuuhun ja takaisin kuluvan vuosikymmenen aikana. Se on suurin korkeudeltaan, painoltaan ja hyötykuormaltaan. Mars-planeetta on juuri nyt kiinnostava. Kuulentoon vaadittavaa rakettia ei ollut olemassa. 11 Silloisessa DDR:ssa 7.11.1957 julkaistu postimerkki on ilmeisesti ensimmäinen Sputnikia kuvaava merkki. Vety vei. Tämä voisi lyhentää edestakaista Mars-matkaa 3 vuodesta jopa 39 vrk:een. plasmafysiikan ansiosta rakettien nopeus olisi moninkertainen parhaisiin kemiallisiin raketteihin verrattuna ja siten meillä olisi pääsy kaikkialle aurinkokunnassa. Maxikortti YK:n Unicpace 1982 -konferenssin kunniaksi, jossa edistettiin kansainvälistä yhteistyötä avaruuden tutkimukselle ja rauhanomaiselle hyödyntämiselle. Miehitettyjä avaruuslentoja sinne on suunniteltu 2030-luvulla. Käynnistettiin Werner von Braunin johdolla Satunkantorakettihanke, jonka huipentumana oli Saturn V -kantoraketti. pitää siirtyä kemiasta plasmafysiikkaan – esimerkiksi ionimoottoreihin. Saturn V on edelleen suurin koskaan rakennettu raketti. Saturn V:n tärkein tehtävä oli apollo-avaruusalusten kuljettaminen avaruuteen ja Kuuhun. Vety vei ihmisen kuuhun Neuvostoliiton lähettämä Sputnik yllätti yhdysvaltalaiset ja sai heidät vauhdittamaan omaa avaruusohjelmaansa. Kiihkeimmissä visioissa 20-30 vuoden päästä avaruuslennot muistuttaisivat tämän päivän lentämistä ja ihmisestä tulisi todellinen avaruusmatkailija. Sitä tutkii parhaillaan USA:n, Kiinan ja Arabiemiraattien luotaimet. Kennedyn julistuksen aikaan ainoa yhdysvaltalainen miehitetty avaruuslento oli Alan Shepardin 15 minuutin lento Freedom 7 -aluksella. Artikkeli perustuu pääosin BBC:n dokumenttiin: The ideas that chanced the world.
Aiemmin Veikko Kerkkonen on kirjoittanut kunnan historiasta kaksi teosta vuosina 1931 ja 1976. Kuva: Juho Ahava/wikipedia Pääradan ja kolmostien kunta – Jarmo Peltola 2015.. Postin toimintoja ei juurikaan kommentoida uudessa historiikissa, mutta vanhemmasta vuoden 1976 kirjasta löytyy jopa yksittäisten postiasemien hoitajien nimiä ja kuvia. Näitä kirjoja voi olla montakin, suppeampia tai laajempia. Kirjassa valotetaan laajalti kunnallista elämää ja paikkakunnan talouden kehittymistä. Heti uuden historiikin kannesta näkyy, mikä on ollut kunnalle tärkeää: rautatien tulo vuonna 1862. Esimerkkinä Janakkalassa kunnan täyttäessä 150 vuotta julkaistiin kunnan historia otsikolla ”Pääradan ja kolmostien kunta – Janakkalan historia 1866-2014” (Jarmo Peltola 2015). Viime kesän LXIX Seuraa vuoden 2021 aikana kirjoituksia aiheesta ja tee oma kotiseutukokoelmasi! Teksti Seppo Salonen Kokoelmaa rakentamaan osa 2 – kuntaan tutustuminen Kotiseutukokoelman ABC Perustietoa paikkakunnasta Janakkalan Pyhän Laurin kirkko 1500-luvulta. Mukana on tietysti paljon henkilöhistoriaa, mikä saattaa auttaa, kun tulkitsee paikkakunnan kirjeenvaihtoa. Jokainen kunnianarvoisa kunta on kirjoituttanut itsestään historiikin vaikkapa kunnan täyttäessä sata vuotta. Siis paikkakunnan historiaan, kyläkirjoihin, mahdollisiin valokuvakirjoihin, teollisuuslaitosten historiikkeihin ja mitä nyt mistäkin kunnasta löytyy. Niinpä on syytä tutustua lähdekirjallisuuteen. 12 2/2021 Suomen Postimerkkilehti K un teet kokoelmaa kotikunnastasi ja vaikka se olisikin hyvin tuttu, niin tietosi ovat joka tapauksessa rajalliset. ”Janakkala ennen ja nyt” -vuosijulkaisu on ilmestynyt vuodesta 1951
Taso vaihtelee, mutta joka tapauksessa kirjoista löytyy paljon yksityiskohtaista tietoa kunkin kylän taloista, ihmisistä ja tapahtumista ehkä painottuen 1900-luvun alkupuolelle, koska siltä ajalta on jo hyviä valokuvia tallessa. Silloin tuli kuluneeksi 200 vuotta tehtaan perustamisesta. Näistä kuvista on apua, kun pitää vaikka tunnistaa postikortin maisemia tai rakennuksia tai etsiä vuosilukua jollekin tapahtumalle. Jutut voivat selvittää myös postin kulkua tai vaikkapa jossain kaupassa toiminutta kyläpostia. Hämeenlinnassa on ilmestynyt ja ilmestyy useita sanomalehtiä, joista epäilemättä on löydettävissä myös Janakkala-uutisia. Molemmissa on todella hienoja ja laadukkaita kuvia. vuoteen 1971 ja myöhemmin vuonna 1964 aloitti Kotokulma, puolueeton paikallislehti. Siihen aikaan tehdas kuului Suomen Pankille. Janakkalassa merkittäviä historian tallentajia olivat valokuvaajat Väinö ja hänen poikansa Pentti Hevonoja, jotka pitivät valokuvaamoa Turengissa ja tallensivat 1930-luvulta alkaen tapahtumia, ihmisiä, kartanoita, taloja ja maisemia. 13 . Teollisuuslaitokset usein myös tallentavat historiaansa, varsinkin jos saavuttavat korkean iän, esimerkiksi sata vuotta. (69.) julkaisuun sain itsekin mukaan pienen artikkelin Janakkala-keräilystäni. Nythän ne ovat kohta kaikki siellä taas. Tehdas ehti valmistaa myös Sekunnin kuudeskymmenesosa (2000).. Paikallislehdistä voi löytää kiinnostavia juttuja. Janakkala ennen ja nyt 2019 – kannessa Janakkalan kansanpuvut, Alli Touri 1953. Tervakoski Oy:n kustantama Tervakosken Kaiku ilmestyi vuodesta 1923 Paikallislehti Kotokulma vuodelta 1965, nykyään Janakkalan Sanomat. Ehkä kiinnostavimmat asiat ovat tiedot kaupoista, koska juuri niihin usein postin toiminta keskittyi. Alun perin vihkosessa, nyttemmin paksuksi lähes 200-sivuiseksi paisuneessa vuosikirjassa kerrotaan monenlaisia tarinoita kylistä, ihmisistä ja paikkakunnan tapahtumista. Sinänsä hauska ilmiö, että sata vuotta sitten postit olivat kyläkaupoissa. Valokuvia on julkaistu kahdessa kirjassa: ”Pysäytetty aika” (1994) ja ”Sekunnin kuudeskymmenesosa” (2000). Kyläkirjoja on Janakkalassa ilmestynyt runsaasti, ainakin Hyvikkälän, Rehakan, Viralan, Leppäkosken, Saloisten, Heinäjoen ja Vähikkälän kyläkirjoista olen kuullut, ja osa niistä minulla onkin. Hyvikkälän kyläkirja (2011). Tervakoski on filatelistille onnenpotku, sillä tehtaan papereita on käytetty leimapapereina, ehiöinä, jopa soikiomerkkejä on painettu Tervakosken raitapaperille. Postinkulkua ei välttämättä juurikaan selitetä, mutta jotain hajatietoja kuitenkin tästäkin asiasta löytyy. Se on Suomen vanhin toiminnassa oleva paperitehdas, ja aikojen kuluessa on julkaistu jo useita historiakirjoja kuten vaikka vuoden 1968 150-vuotiskirja. Se on vieläkin olemassa, nykyään nimellä Janakkalan Sanomat vuodesta 2008 alkaen. Silloin pidettiin kunnon juhlatkin, jossa oli mukana presidenttiä myöten maan ylimmäinen kerma. Tästä on taas hyvä esimerkki Janakkalassa, Tervakosken paperitehdas, jonka historiikki ”200 Tervakosken paperitehdas” julkaistiin vuonna 2018
Sokeritehtaan tiloissa aloitti myös maatalouskoneita valmistava konepaja, joka vieläkin toimii toisella nimellä. Ostin siis uusimman historiikin saman tien, kun se ilmestyi ja luin sen kannesta kanteen. Toinen tärkeä tehdas Janakkalassa oli sokeritehdas, joka ehti toimia vuodet 1948-1998. Sipilän Tiilitehtaan kirje 3.12.1953 postivaunulla no 19 Leppäkoskelta Hämeenlinnaan. Varmasti monista kaupungeista löytyy yritysten ja tehtaiden postia monin verroin enemmän. Taksa 25 mk oikein. 1960-luvulla Valio rakensi Turenkiin jäätelötehtaan ja myöhemmin viereen UHT-tehtaan. Sillä oli myös valtava merkitys koko kunnan maanviljelykselle. Sanomattakin on selvää, että näin vanhan tehtaan kirjeenvaihdosta löytyy aarteita. Ne valmistivat tiiliä pääkaupungin ja koko Suomen tarpeisiin yli sata vuotta, mutta tästä ei ole nykyään enää paljon mitään jäljellä. tä kaikkea voi kaivella omasta kotikunnastaan. Turengin sokeritehdas toimi vuodet 1948-1998. Tässä Janakkala-esimerkkejä siitä mi3,5 ruplan rengasmerkkien kulmakappale Wärde -kuorella Helsingistä Tervakosken konttoriin Ryttylään 1.3.1900. Jäätelötehdas on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen, mutta molemmat tehtaan toimivat edelleen. Rakennuksena edelleen jäljellä oleva Rauhaniemen tiilitehdas perustettiin 1874 ja vuonna 1960 siihen liitettiin 1860-luvulla perustettu Sipilän tiilitehdas K u V A M u Se O V Ir A ST O /r H O A N u L A u r IL A 20 07. Tervakoski Oy:n postikortti. . Janakkalan varhaisia teollisuuskeskittymiä oli Leppäkoski, jonne rakennettiin 1860-luvulta alkaen kolme tiilitehdasta. Yllättävän vähän löytyy edes näiden tehtaiden kirjeenvaihtoa. Sokerijuurikasta viljeltiin laajalti myös lähipitäjissä. Ensi kerralla keskitymme varsinaisiin postitoimistoihin ja postileimoihin ja sitä seuraavassa osassa rautatieja postivaunuleimoihin. Kohde oli myynnissä SF:n 100-vuotis juhlahuutokaupassa tammikuussa. 14 2/2021 Suomen Postimerkkilehti setelipaperia yli sata vuotta, joten sieltäkin on löydettävissä hyvin vanhaa aineistoa. Siinä oli paperi-insinöörille paljon mielenkiintoista teknistä tietoa
Aluksi avoin kortti jopa kauhistutti. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana luettelon menekki on tarkasti voitu ennustaa ennakkovarausten perusteella. . Näyttelyn postikortit oli valittu Postimuseon 220 000 kortin kokoelmasta 1800-luvulta nykypäivään. Luettelon asiantuntijoina ovat toimineet mm seuraavat filatelistit: Postilähetysten keräilyssä – Jukka Mäkipää Leimaväärenteissä – Hannu Elo Varhaispostissa – Risto Pitkänen Klassinen filatelia 1856-1866 – Cyril Schwenson ja Mikko Ossa 1875-1882 julkaisut – Jussi Murtosaari 1885 julkaisu – Asko Haahtela ISO LAPE myytiin loppuun ennätysajassa! 1889 julkaisu – Jarkko Leppänen ja Mika Nokelainen 1901-1911 Kotkamerkit – Markku Koivuniemi Tärkeä vuosi 1918 – Ari Muhonen 1917 Saarismalli, 1918 Vaasan malli, Karjala ja Aunus – Kari Lehtonen 1930 Julkaisu – Hannu Kauppi 1954 Julkaisu – Risto Jämsä 1963 Julkaisu – Risto Jämsä ja Reijo Siltanen 1975 Julkaisu – Lauri Väätäinen Itä-Karjala – Raimo Hämäläinen Pohjois-Inkeri – Heikki Kähäri Joulumerkit – Eero Ravi Helsingin Kaupungin Posti ja Tampereen paikallisposti – Marcus Olli Leimamerkit, Helsingin raitioteiden merkit, Säästökassojen ja Postisäästöpankin merkit, Vakuutusmerkit, Ahvenanmaan leimamerkit – Jukka Sarkki Ehiökuoret – Juhani Pietilä Ehiökortit – Asko Karlsson Suomessa käytetyt venäläiset ehiöt – Tapio Lindholm Postimerkkivihot, ATM – Jukka Aho Numeroleimat – Matti Pesonen Postitaksat – Petteri Hannula Jos koet, että sinullakin on annettavaa tuleviin LAPe -luetteloihin, niin ota yhteyttä kustantajaan: Suomen Filateliapalvelu Oy, puh 02 254 7200 tai myynti@ filateliapalvelu.com . Näyttely esitteli postikortin kulttuurihistoriaa ja käyttötapoja kuuden eri teeman kautta. Postikortti mullisti suljettuihin kirjeisiin tottuneiden ihmisten viestinnän. useat alan liikkeet ottavat vastaan varauksia, joten asiaa kannattaa tiedustella omalta kauppiaalta tai suoraan kustantajalta. ensimmäinen ilman kuorta postitettava ehiöpostikortti otetiin käyttöön Suomessa 1871. Kirjoitustaidon kohentuminen ja kirjettä edullisempi postimaksu nostivat postikortin suosioon. 15 K u V A M u Se O V Ir A ST O /r H O A N u L A u r IL A 20 07 T ammikuussa ilmestynyt 960-sivuinen ja lähes kaksi kiloa painava tietojärkäle LAPe 2021 myytiin kustantajalta loppuun saman tien, kun tuote saatiin varastoon. Näyttely lähtee Postimuseon jälkeen kiertoon eri puolille Suomea toukokuussa. Postikortit olivat aluksi kuvattomia, kunnes valokuvaus ja painotekniikan kehitys toivat kuvatulvan. uuden ison LAPe:n tekemiseen osallistui myös ennätysmäärä avustajia ja asiantuntijoita. Kiitos kuulukin niille monille filatelisteille, jotka ovat osallistuneet tämän tietopaketin luomiseen. Postikortti 150-vuotta. P ostimuseo juhlisti suomalaisen postikortin 150-vuotista historiaa Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -näyttelyllä 19.2.–28.3.2021 museokeskus Vapriikissa Tampereella ja verkossa. Kortista tuli tärkeä uusi media ja pikaviestin. Tänä vuonna laskelmat kuitenkin pettivät, koska luettelon kysyntä oli ennätyssuurta! Tällä hetkellä kustantaja harkitsee mahdollista uutta painosta
Teksti ja värikuvat Reijo Tanner Venäläinen kenttäposti Suomessa 1914-1918 Vammelsuu ympäristöineen Inon linnakkeen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1909. Vammeljoki laskee Suomenlahteen. Alue kattoi kilometrien pituiset maanalaiset käytävät ja pomminkestävät ammusvarastot. Linnoituksessa oli oma satama, rautatie, radioasema, 16 voimalaitosta, 150 rakennusta, kasarmeja, ja useampi kirkkokin. Kaikilla Suomeen tulleilla ja myös Suomen sisällä liikkuneilla ensimmäisen maailmansodan aikaisilla kenttäpostikohteilla on yleensä myös suomalainen tulosensuurileima. 16 2/2021 Suomen Postimerkkilehti Oma mielenkiintoni venäläisen kenttäpostiin heräsi sotasensuurin keräilyn sivutuotteena. Linnoitus tuhoutui osittain 13.-14.5.1918, jolloin venäläiset räjäyttivät osan linnoitusta poistuessaan laivoilla Kronstadtiin. Lisäksi monissa yksiköissä oli käytössä joukko-osasto tai laivakohtaisia sensuurileimoja virallisten sensuurileimojen lisäksi. Kuva: Museovirasto.
Inon tykistöpattereilla oli säännöllisesti yksikköjä Kronstadtin tykistöstä harjoittelemassa, Viipurin 10:stä tykistödivisioonasta varmaankin jotkut olivat ammunnoissa myös täällä, mutta leimahavaintoja Viipurin yksiköistä ei ole löytynyt. Kun Martinilla kirjoitussarja jäi hieman kesken ajattelin kirjoittaa ainakin yhden jutun täydennykseksi. Korostetut sotasensuuritoimet iältään vanhempien sotilaiden (nostoväki), Baltian kansalaisten ja laivastoon kuuluvien sotilaiden postiin perustunee historiaan. Tiukin sensuuri Venäjällä kohdistui juuri näiden maiden siviileihin ja heidän sotilaidensa kirjeenvaihtoon. Suotta ei epäilty, Kuva 1. Yksikköleiman lisäksi kaksi sotasensuurileimaa: Prosmotreno Voennoi tsensuroi 356 Lifl. Drsh. Kenttäpostikohteet saa huutokaupoista siedettävään hintaan. Oletettavasti aiheesta ainakin muutamat kollegat ovat kiinnostuneita. Kortti Kronstadtin linnoituksen 2:n tykistön 6 komppaniasta (2 Kronstadsk krepost artillerija 6-ja rota VAM 015), yksikön leiman lisäksi leimat ”maavoimista” (iz. V enäjän armeijan joukkoyksiköistä Suomessa on postimerkkilehdistössä julkaistu vain yksi laajaosainen artikkelisarja Sen kirjoitti Martin Holmsten ja juttuja julkaistiin vuosien 1984-86 postimerkkilehdissä yhteensä 16 eri numerossa. (VAM 006) ja sensorin henkilökohtainen numeroleima No: 2 (VAM 012). Kortti 356 pesaja Liflanskaja opoltsenskaja drusina / 3-ja rota (VAM 007) 17.V.15 Jureev’iin (6.5.15). Umpivenäläisten yksiköiden sotilaiden kirjeet päätyivät Venäjälle tai sotilaat eivät edes osanneet kirjoittaa, tai kirjeet on turvallisuussyistä tuhottu Stalinin vainoharhaisina vuosina. Ensimmäiseksi kirjoitan Karjalan kannaksen koulutusyksiköistä, jotka sijaitsivat Suomenlahden rannalla; Anttanala, Ino ja Vammelsuu, kohteilla esiintyy myös Terijoki-leimaa. Tyypillisesti Vammelsuu löi leiman sotilasyksikön leiman päälle 28.III.15, kortti meni Rääveliin kolmessa päivässä kaikkine tarkistuksineen (18.3.15). Tämän yksikön posti on runsaimmin esiintyvä ja useimmiten yksikkötasolla sensuroitu ja siksi mielenkiintoinen. deisvujushei armii tai iz. 17 . Siksi se käsitellään ensimmäisenä, eikä Holmsten käsitellyt näitä. Taustamateriaaliksi olen saanut Martinilta kattavan määrän valokopioita hänen vuosien varrella myymistään kenttäpostikohteista huutokauppa Rurikin kautta, näistä lämmin kiitos! Kohteiden numerointi jatkuu Holmstenin numeroinnista. Havaitut leimat ja merkinnät Virallisesti kenttäpostioikeuden saadakseen oli postilähetyksissä oltava leima ”maavoimista” tai ”merivoimista” (iz. Tämän yksikön leimoja esiintyy leimattuina kaikkien läheisten osoitepaikkojen leimoilla…INO, Anttanala, Vammelsuu ja Terijoki (harvoin yksinään, eli esiintynee ohjausleimana). Myös joukkoyksikön leimasta näkyy osittaispainanne, joka siis oli osa tätä leimaa aluksi (VAM 005). Kuva 2. koska tsaarinvalta kukistui. Juttusarjassa tuli käsiteltyä Suomen paikkakunnat Anttanalasta Hämeenlinnaan ja lisäksi kaikki laivaston leimahavainnot. Eniten kirjeitä on säästynyt yksiköstä 356’s Liettuan nostoväen jalkaväkidrusina. deisvujushei. Itsenäisyyshaaveet, Viaporin kapina 1906 ja vuoden 1917 helmikuun ja lokakuun vallankumoukset korostavat näiden armeijasta käsin toimineiden aktivistien vaikutusta koko maailman historian kulkuun. Helsingin osalta ajattelin erottaa Suomenlinnan ja laivaston kohteet omiksi ryhmikseen, mutta muuttamatta alkuperäistä Helsinki numerointia. Suomalaiset ja Baltian kansat olivat muutenkin erityisseurannan alla. Alueella toimineiden yksiköiden leimoja esiintyy yleisesti markkinoilla ehkä siksi, että täällä oli paljon baltteja sotapalveluksesssa ja heidän kirjeitään on säilynyt. deisvujushei armii VAM 001) ja sotasensuurin tarkistama (avaama VAM 004)
Eesti 2661. Käytännössä myös joukkoyksikön oma Havaitut yksikköleimat: 2 Bataliona 2 Kronstadskago Krepostnago Artilleriskago Polk 2, Kuva Ø 37 mm 1-ulkokehäinen, sisällä teksti prosmotreno (tarkastettu) voennoi tsenzuroi (VAM 018). /dlja paketov ja alinna koristeviiva, Ø 33,5/22 mm 2-ulkoja 1-sisäkehäinen. / Venäjän KOTKA, (VAM 010), Ø 33,5/22 mm 2-ulkoja 1 –sisäkehäinen. 356 Liflansk. Kolmas mahdollisuus oli kohteella oleva kenttäpostikonttorin leima. 2?-ii Kronshtadtskii krepostnoi vremenii hospital, Ø 34/32/21 mm 2-ulkoja 1-sisäkehäinen/pechat dlja paketov koristekuvioin (VAM 015). 356 Pesh. Vain harvat kenttäpostikohteet Suomen sisällä saivat tämän leiman. / Venäjän KOTKA, (VAM 032), Ø 37mm ulkokehä. KPK 36 leima on tavattu laivastokohteelta 1914 ja toinen muu käyttö maaliskuulta 1915 Suomessa, KPK 36 poistui Lahdesta 21.9.1917, mutta tarkkaa toiminnan aloituspäivämäärä ei ole tiedossa. 356 peshaja Liflanskaja opoltsenskaja Drusina/4-ja rota, Ø 33/21,5 mm ulkoja sisäkehäinen. Liflanskaja Drusina. 356 Liflansk. leima antoi kohteelle postimaksuvapautuksen. Näissä usein ainoana viitteenä Suomeen Anttanala oli yksi Uudenkirkon kylistä. 356 Yksikköleimat järjestyksessä VAM 010, VAM 009, VAM 027, VAM 008, VAM 007 ja VAM 021: Ensiksi kehällä kiertävä yksikköteksti, alimmassa kohdassa tähti * ja sulkuviivan jälkeen kuvattuna leiman keskiosan tunnus, Venäjän kotka, rykmentin numero, pakettipostia tai yksikön nimi. 356 peshaja Liflanskaja opoltsenskaja Drusina/1-ja rota, Ø 33,5/22 mm 2-ulkoja 1-sisäkehä 356 peshaja Liflanskaja opoltsenskaja Drusina/2-ja rota, Ø 33,5/22 mm 2-ulkoja 1-sisäkehä. Venäläinen kenttäposti Suomessa 1914-1918. peshaja opoltsensk. Drusina. Mahdollisesti 33 AK:n kenttäpostikonttori 36 on saattanut toimia hajautettuna eri paikkoihin, oletettavasti jo 1914 alkaen Suomessa Lahteen (Vinokurov & Epstein mukaan KPK 36 tuli Lahteen vasta vuonna 1917). Eesti 2662. Kenttäpostitutkimuksen avulla pystytään selvittämään mitä Venäjän armeijan yksiköitä on toiminut Suomessa ja minä aikoina. Kenttäpostikonttori 24:n siirryttyä syksyn 1914 aikana 22:n armeijakunnan mukana sotatoimialueelle, ei Suomessa ollut toimivaa kenttäpostikonttoria. 2 Kronstadsk krepost artillerija 6-ja rota, Ø 26,5/15 mm ulkoja sisäkehät/6-ja rota (VAM 019). 356 peshaja Liflanskaja opoltsenskaja Drusina/3-ja rota, Ø 33,5/22 mm 2-ulkoja 1-sisäkehä. peshaja opoltsensk. / Venäjän KOTKA, (VAM 033), Ø 32 mm ulkokehä. Tosin 22 AK:n tilalle Suomeen 1914 siirtyneet 33:n armeijakunnan drusinat (336 Hanko, Turku ja Kouvola 337 Tammisaari, 338 Tammisaari, 339 ja 330 Helsinki, 332 ja 333 Suomenlinna, 334 ja 335 Viipuri ja hevosdrusina 331 ilmeisesti Lahti) saattoivat tuoda mukanaan oman kenttäpostikonttorinsa. 356 Liflanskaja peshaja opoltsenskaja Drusina. Tietyt sodassa hajonneet yksiköt toimivat täällä vain viikkoja, jolloin sotilaita kuntoutettiin ja täydennettiin ennen lähettämistä takaisin eturintamaan. Drusina. 18 2/2021 Suomen Postimerkkilehti flot), joka oli rivileima tai normaali pyöreä leima, jonka ulkokehällä teksti kiersi. 1-ii Kronshtadtskii krepostnoi vremenii hospital, Ø 31,5/29,5/21,5 mm 2-ulkoja 1-sisäkehäinen /pechat dlja paketov koristekuvioin (VAM 026). Posti jaettiin pääosin Suomen postin välityksellä ja Suomessa oli vain paikallisia kenttäpostitoimistoja, jotka vain harvoin löivät leimansa lähetyksille
Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, milloin eri yksiköissä on alettu käyttämään sotasensuurileimoja ja milloin aliupseeri/toimiupseeri on alkanut tekemään kohteille käsimerkintöjä. Ja alh. Hyväksytty yhdistetyllä sotasensuuri ja yksikköleimalla kenttäpostiksi; yllättäen ei Suomen sotasensuurileimoja.. IDA-leimat, iz. 19 . on suomalainen postikortti (lähteviä kohteita Suomi ei sensuroinnut). Myös Ojaste & Ostrat arvelivat liettulaisyksiköiden 350-356 tulleen sulautetuiksi muihin yksiköihin vuoden 1916 lopussa. , VAM 025, 1-ii Kronshtadtskii hospital, Ø 27/25 mm ”D.TS”, leimassa yksi ulkokehä, D levenee alaspäin. Myös 11. B. tammikuuta 1915 päivätty postikortti sisältää vain 356 yksikköleiman, ei sensuurimerkintöjä. deisvujushei armii, 84 mm x 6 mm ISOT KIRJAIMET Rivileima VAM 022 iz. Vammelsuun alue Vammelsuun alueella tehtiin vain vähän käsisensurointia, koska sensurointileimoja oli käytössä runsaasti. Kirjeethän luettiin Venäjällä aina toimiupseerin ja Pietarin kenttäpostikonttorien ja viimeksi osoitetoimipaikan sensuurin toimesta. , VAM 016, 2?-ii Kronshtadtskii hospital Ø 31,5/29,5/21,5 mm 2-ulkoja 1-sisäkehäinen. sensuurileimoin (D.Ts = sotasensuurin sallima), vasen VAM 025 (20.3.15) ja keskellä VAM 016 (15.9-23.10.15). Kohteet 1-ii Kronshtadtskii krepostnoi vremenii Gospital/pechat dlja paketov (VAM 026) kohteet D.Ts. ja 2 koristekuviota ylh. Kuluneiden tilalle saatiin tarvittaessa uusia leimoja, tosin vuonna 1917 leimattuja kohteita en ole havainnut, lähtikö 356 sotaan. Kortilla mielenkiintoinen osoite; Suomen rautateitse Terijoen asemalle/firma Nikolajev, Kortti on kuitenkin saanut tuloleimakseen 2 Bataliona 2 Kronstadskago Krepostnago Artilleriskago Polk 2 (VAM 018), leiman keskiosassa prosmotreno (tarkastettu) voennoi tsenzuroi. ?. Leimassa VAM 031 on erilainen fontti kuin VAM 023, Leima lienee sama kuin TER 001, eli on käytetty samassa kenttäpostin käsittelypisteessä. Havaitut yksikköjen sensurointileimat: A. Yksikköihin tulleista kohteista näkee, etteivät postilähetykset ole kiertäneet Suomen virallisisKuva 4. deisvujushei armii, OØ 33,5/32/21 mm ulkoja sisäkehät/ dlja paketov. Vasemmanpuoleisin kohde on osoitettu 346 Novgorodin jalkaväki drusinaan Viipuriin, joka lienee ollut sijoitettuna Vammelsuuhun keväällä 1915 (Viipurin alueella oli sijotettuna 69’s prikaati ja sen 6 drusinaa). deisvujushei armii Rivileima VAM 001 iz. deisvujushei armii, -73 mm x 6/4 mm Tekstaus = pienet kirjaimet Pyöröleima VAM 023 iz. Kun nostoväkiyksikkö siirrettiin reservitai armeijayksiköksi niin sen nimi muuttui samalla. ”??”-leimat (Kuva 3): ?. Vammelsuu kohteilla ei näy sensuurimerkintöjä vuoden 1914 kenttäpostilähetyksillä. deisvujushei armii, OØ 33/21 mm ulkoja sisäkehät/ dlja paketov alla koristeviiva Pyöröleima VAM 031 iz. , Ø 20 mm ”D.TS”, Kronstadsk krepost artillerija 6-ja rota VAM 002 ?. Oikealla Kronstadtin tykistön 6 komppanian dosvoleno tsensuroi leima (VAM 002 havaintoja V.15-I.16) vertailuna. Sensuurileimoja lienee otettu käyttöön heti alkuvuodesta 1915. Kronstadtin linnoituksen I väliaikainen sairaala ja mahdollisesti oikeanpuoleinen on toisella väliaikaisella sairaalalla käytössä ollut sairaalan yksikköleima (eri Ø). Kuva 3
Kortti Vammelsuusta (20.VIII.15) Elwaan (9.8.15) kahdessa päivässä. hospital. . Leimaa oli uusittu, koska jo 1914 leiman sisus oli kulunut pois, tai se ei olisi sisältänyt lainkaan normaaleja vaihtoehtoja: pechat dlja paketov (postilähetysleima), kotkaa tai yksikköä, kuten Venäjän armeijan yksikköleimat yleensä. Pesch drusini, pituus 72/51, x 12,5 mm. sa sensuurikaupungeissa. Signeeraus osana leimaa. Tämä voi olla syynä yksikkötasolla leimoin näkyväksi tehdylle sensuroinnille. Kohteet ovat joko tykistön tai 356 jalkaväkidrusinan postia. Ino-leimalla varustettuja kohteita on havaittu vain vuodelta 1916. Kortilla sekä 356 yksikköleima 4’s komppania (VAM 021), että maavoimista leima (VAM 022) postivapaudelle ja kaksi sotasensorin henkilökohtaista leimaa No: 5 (VAM 013) ja 2-rivinen signeerauksella (VAM 014), vain yksi nimi havaittu varmuudella (kuusi havaintoa). Ensimmäisten yksikkökohtaisten sensurointileimojen koekappale, jossa ison soikion ylälaidassa oli yksikköteksti Voiennoi tsenzor 356 drusina ja keskellä oli numero No: 2. Kuva 6. Ino, Anttanala ja Vammelsuu kohteilla on käytetty samanlaisia tai samoja sensurointileimoja, joten postin käsittely on ollut jossain määrin yhteistä kaikille alueen varuskunnille. VAM 030. Vasemmassa alalaidassa on kuvattu pyöreä maavoimista-leima (VAM 023); Terijoen vastaavassa on erilainen fontti. Venäläinen kenttäposti Suomessa 1914-1918. Sensorien 2-riviset sensuurileimat: VAM 005 voskrito voiennoi tsenzuroi / Kron, Krep, Art.. Anttanalasta on havaittu vain yksikön 356 perusleimaa, tosin vuosien 1914-1916 aikana. Oikealla on kuvattuna väliaikaisen sairaalan varhainen sensurointileima (VAM 030) maaliskuulta 1915. Yhtä sensurointileimaa esiintyy jopa Kronstadt kohteilla, kun yksikön nimi oli kulunut pois (VAM 029 -> VAM 012). 4-rivinen väliaikaisen sairaalan sensurointileima: 4-rivinen 42 x18 mm, Tekstauskirjaimet 1) Prosmotreno voiennoi 2) tsenzuroi 1-go Kronsh 3)stadtskago krepostn. 4) Vremenn. Kuva 5. 20 2/2021 Suomen Postimerkkilehti Havaitut yksikköjen sensurointileimat: C. VAM 014, (Kuva 5), voskrito voiennoi tsenzuroi pituus 50 mm/ voiennii sensor nimikirjoitus, pituus 76 mm. VAM 006 prosmotreno voiennoi tsensuroi / 356 Lifl. Tältä alueelta olen kirjannut kaikkiaan 33 erilaista leimaa tai sensurointimerkintää, joista 32 on havaittu Vammelsuu-leiman yhteydessä. Valtaosa alueen leimahavainnoista on vuosilta 1914-1916, sensuroinnit 1915-1916. Numerot sen sijaan kestivät käyttöä paremmin. Yksikköteksti näkyy hyvin vain maaliskuun 1915 lopussa, myöhemmin siitä havaitsee vain laitasuttuna. 2-rivinen 65/37 x 10 mm VAM 004 voskrito voiennoi tsenzuroi , 1-rivinen leima 65 x 5/4 mm
mm voiennii tsenzor 356 drusina ilman numeroa, muistuttaa Suomen sensorikaupunkien päivämääräleimoja, joissa tekstit ja kaupungin nimi kiertää kehällä. Za sign r. Niinpä joukot räjäyttivät tykkipatterit ja pääosan linnoituksesta ennen vetäytymistään.. ylälaidassa teksti; Voiennoi tsenzuroi 356 drusina, kaikissa muissakin lienee ollut, mutta kului pois. Moskovasta annettujen ohjeiden mukaan linnoitusta ja sen tykkejä ei saanut luovuttaa viholliselle ehjinä. Kronstadtissa on ollut käytössä vastaavanlainen sensurointileima kuin Vammelsuussa eli KRO 001 = VAM 012. No: 1, VAM 011, iso soikea 46 x 26 mm numero No: 1 No: 2, VAM 012, iso soikea 46 x 26 mm numero No: 2 No: 3, VAM 024, iso soikea 46 x 25 mm numero No: 3 No: 5, VAM 013 iso soikea 48 x 27 mm numero No: 5 VAM 029. Havaitut yksikköjen sensurointileimat: D. E. VAM 020 on Revelistä lähetetty siviilipostiksi tulkittu ja doplatit-leimattu ja sensuroitu (kuva 8) Anttanalasta tunnetaan 356 yksikön leima ANT 001 = VAM 021 4-ja komppania, käyttöä 1914-1916. Osoitteena: Maavoimiin, Venäjän tykistö, 6 komppania, I joukkue, Suomen rautateillä Terijoen asemalle/firma Nikolaevsk. 21 Kuva 8. Pr. Lisäksi kohteella on yksikköleima INO 001 (VAM 010), ja sensuurileimat INO 002 (=VAM 011) ja INO 003 (=VAM 014). Sensorien numeroleimat (isot soikiot) No: 2, VAM 028, iso soikea 46 x 26 mm numerolla No: 2, 2 havaintoa maaliskuulta 1915. Samojen leimojen esiintyminen kertoo voimakkaasta yhteistyöstä ja sensorien liikkumisesta eri varuskuntien, tykistöyksiköiden ja sairaalayksiköiden välillä. Käsisensuroinnit: VAM 003, 22.2.16 Kronstadtin yksiköstä lähetetyn kortin kulmassa on käsimerkintä. Kuva 7. Tallinnassa väärennökseksi tulkittu kenttäpostilähetys, joka on sensuroitu siellä ja lyöty lisäksi lunastusleima/6 kopeekkaa. INO 004 on käsisensurointi, joka on kuvattuna (kuva 7), sitä ei esiinny Vammelsuu kohteilla. Tallinna 26.5.15 ja 2 päivässä Terijoelle (10.VI.15) ja oli perillä 11.VI.15. Leima sisälsi aluksi 356 yksikön nimen (VAM 028) ja siten leima on viety Vammelsuusta Kronstadtiin. Inon venäläinen komendantti Artamonov päätti luovuttaa linnoituksen suomalaisille 13.5.1918, sillä linnoitusta oli vaikea puolustaa mantereen puolelta tulevalta hyökkäykseltä. Lisäksi havainto INO 005 on sama kuin VAM 006, eli yksikön 356 kaksirivinen sensuurileima.Myös toista isoa numeroleimaa on havaittu (INO 006 = VAM 012). Lisäksi siellä on tietysti käytetty myös sellaisia leimoja, joita ei Suomessa ole käytetty. Suku Vahho on kuitenkin saanut myös artikkelin kortit 1, 3 ja 4, eli lunastusta tuskin on suoritettu Terijoella vaan kortti oli toimitetu Vammelsuuhun ja sieltä kohteeseen ilman yksikön leimoja. iso soikea 46 x 25. Inosta lähetetyn kortin vasemmassa ylälaidassa ovat aliupseerin ja toimiupseerin merkinnät kohteen kääntämisestä ja lukemisesta (tstl. Suomi ei sensuroinnut, koska kortilla oli jo Venäjän sensuurin leima. Sign = lukenut aliupseerin sign ja toimiupseeri ja signeeraus = INO 004), eli se on läpäissyt sotasensuuritarkastuksen
Radiotukku Oy toimii nykyisin Espoossa elektroniikan maahantojana ja tukkuliikkeenä. Firman perusti kortin allekirjoittaja John B. Savoy-teatteri) oli kärsinyt Helsingin helmikuun 1944 suurpommituksista. Kortti päättyy Hitler-tervehdykseen (!) ja allekirjoitukseen ”Kalpala”. . Vuonna 1926 alettiin lentää uudelleen, siirtyi länteen ja vamistaa tänä päivänä mittaustekniikan erikoistuotteita Stuttgartin lähellä Sulzbachissa. Näin oli kuitenkin jo tapahtunut ja mainitut toimitusviiveet olivat todennäköisesti johtuneet tästä. Kumpikin yritys toimii edelleen. Tekstissä pyydetään Excelsioria lähettämään kopiot avoinna olevista tilauksista ja jouduttamaan niiden toimituksia, koska: ”...toimistostamme tuhoutui 2/3 vihollisen toimesta ja myös varastomme kärsi tuhoja ja vesivahinkoja...”, sekä ”... SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 22 2/2021 Suomen Postimerkkilehti Natsiajan liikeyhteyksiä E nsimmäisenä on lentokortti Helsingin viestillisellä leimalla 12.4.1944. Deruluft lentoyhtiö oli toiminnassa 1922-1936. ja 28.5. Saksojen yhdistyttyä se yksityistettiin DERULUFT ja Neuvostoliiton lentopostilipukkeet N euvostoliiton ja Saksan väliselle reitille perustettiin oma lentoyhtiö, missä molemmilla mailla oli oma osuutensa. Myös lähettäjä Radiotukku Oy osoitteessa Kasarmikatu 46-48 (Etelä-Esplanadin kulmassa, talossa on nykyisin mm. Sarlin (myöhemmin Kalpala) ja sen johdossa ja omistajina jatkoivat sodan aiheuttamien vaikeuksien selvittyä veljekset Eino ja Osmo Kalpala. toivomme, ettei vihollinen ole vaikeuttanut firmanne toimintaa”. [SL]. Liikennöinti aloitettiin aluksi reitillä Königsberg-Moskova 1.5.1922. DDR:n aikana se sosialisoitiin, siitä tuli VEB eli ”kansan omistama yritys”. Wikipedian mukaan tehdas tuhoutui lähes kokonaan vuoden 1942 Leipzigin pommituksissa ja aloitti tuotantonsa uudelleen mainitussa esikaupungissa. Rudolf Kieswetterin Excelsior perustettiin 1908 ja valmisti radioita ja mittaustekniikan tuotteita. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset keväällä 2021: 26.3., 23.4. Kohde on saanut Suomen sensuurin 202 ja Berliinin kauttakulkusensuurin (Ab) leimat ja päätynyt määränpäähänsä Leipzigiin. Radiotukku Oy:n lähettämä kortti on osoitettu Rudolf Kiesewetterin Excelsior -tehtaalle Leipzigin Gutenberg-kadulle, mutta jälkilähetetty Mölkau:hun. He olivat myös tunnettuja ralliautoilijoita ja alppihiihtäjiä
. mukaan, sekä vielä iso lukumäärä leimoja kuvaamassa lentopostilipuketta. Näiden pohjalta voi arvioida lähetysvuoden sekä mistä kaupungista posti on lähtöisin. Kotimaan toimiston käyttämän leiman kokoon painanne sen sijaan täsmäisi. 23 Kahden Lontoon Bishop Markin mysteeri L ontoossa ensimmäisiä päivämääräleimatyyppejä (vuodesta 1661 liki 1700-luvun loppuun) kutsuttiin Bishop Mark:ksi vuonna 1661 olleen postimestarin, Henry Bishopin, mukaan. Uuden tyyppinen leima kotimaan toimistossa tuli käyttöön joko 1790 tai 1791, leimakäsikirjoissa tiedot tästä vaihtelevat. Näin voisi ajatella, että lähetyksellä oleva vanhemman tyylinen leima on ulkomaantoimiston leima. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta näille reiteille on lentopostilipukkeet ja erityisesti Neuvostoliiton puolelta. [PH] Berliinistä ja vuonna 1927 lennettiin Leningradiin. Sellaista näkee tyypillisesti vain silloin, kun lähetys Postiljoonia haetaan H einolan postikonttori haki oheisella Heinolan Sanomissa 12.6.1918 olleella ilmoituksella ylimääräistä postiljoonia. Olen arvioinut, että ainakin Moskovassa, Kiovassa, Leningradissa, Bakussa ja muutamassa muussa kaupungissa on ollut käytössä vähintään 16 erilaista leimaa ja noin 60 kappaletta erilaisia postilentolipukkeita. Lipukkeissa on eri värejä, hammastuksia, leikattuja, teksti vaihtelee koon, fontin ja asettelun yms. Näitä lentopostilipukkeita on näköjään tehty uusia joka vuosi ja isommilla kaupungeilla oli lisäksi omat lipukkeensa. Kotimaan postin osalta leima oli ensin ilman vuosilukua, mutta vuonna 1787 leiman muoto muuttui ja mukaan tuli vuosiluku. Kyseeseen tulevan tuli olla kansakoulun suorittanut, siivo ja muutenkin kunnon ihminen: ”Työväenyhdistykseen tahi punakaartiin kuuluneet älköön vaivautuko”. . Tällainen lipuke on mielenkiintoinen lisä lentopostilähetyksellä. . Ohessa kuvatussa lähetyksessä ovat molempien leimojen, uuden ja vanhan, painanteet. Ylhäällä on esimerkkejä erilaisista lentopostilipukkeista. Tältä lentoyhtiöltä löytyykin postia monesta eri maasta ja oudoilta lentoreiteiltä. [CK]. Sitä vastaan puhuu se, että leima on halkaisijaltaan 3 mm suurempi kuin leimakäsikirjat esittävät ulkomaan toimiston käyttäneen. Oheinen lähetys on tullut ulkomailta. Tarkkaa tietoa lähtömaasta ei ole selvitettävissä edes sisäpuolen teksteistä, mutta Anglerette-kirjoitus kertoo lähetyksen tulleen Ranskan kautta, jos ei sitten ole ranskasta (kirjeen kääntöpuolen teksti on englanniksi). [PH] ei ole ehtinyt illan postivankkureihin, jolloin lähetys on leimattu sinä päivänä, kun se on postitoimistoon tullut, ja seuraavana päivänä, kun se on lähtenyt eteenpäin. Että lähetyksellä on kaksi Bishop-leimaa, on hyvin poikkeuksellista. Ulkomaan posti ei saanut sellaista uudentyylistä leimaa kuin kotimaan posti sai 1787. Tämä lähetys on vuodelta 1791. Reitti Moskovaan itsessään oli mielenkiintoinen, koska se avasi yhteyden Aasiaan ja Lähi-Idän maihin
www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi jonka LIVEhuutokauppasivut ovat markkinoiden kehittyneimpiä jo nyt. Sitten tutkin stereomikroskoopilla ja muilla välineillä merkin paperin taustapuolelta ja erityisesti vesileiman alueelta, olisiko siinä jotain poikkeamia verrattuna aitoihin vastaaviin vesileimoihin ja papereihin. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Kuvan painotuote postite tulee laatuhuutokauppaamme toukokuussa: 2 x 30 äyrin merkeillä varustettu painotuote postite’’ prices current’’ dated ’’CAPE TOWN 23.maaliskuuta v.1861’’, postitettu edelleen Tukholmasta 4.6.1861 Suomeen. Sovittiin että merkki poistetaan huutokaupasta ja saan sen tutkittavakseni. Sitten oli tutkittava mille merkille tuo vesileimaväärenne oli tehty. Samoin minulle oli asiaa jo ihmetelty. Sisään kirjautuneet asiakkaat voivat nyt tarkastella laskua, nähdä toimitusajankohdan ja saada postin tai muun kuljettajan seurantanumeron. Merkin taustaosan paperissa ei ollut mitään kuiturakenteiden poikkeamaa vastaavien aitojen vesileimaisten merkkien välillä. Nämä väärenteet on tehty ulkomailla”. Vertailukuvista näkyi selvästi, että kyseessä on A-hammasteinen merkki, eikä B-hammaste, joita merkistä tunnetaan. Tämän vesileima väärenteisen merkin takana olevien merkintöjen mukaan se on määritetty B-hammasteiseksi W3 M-17 postitorvi W3 vesileimaväärenteitä. Väärenteessä lyhyempi postitorvi ja muoto poikkeava. S uomen Postimerkkilehden 100-vuotis juhlahuutokaupassa oli myytävänä M-17 50 pennin A-hammasteinen merkki, jossa oli postitorvi vesileima asennossa W3. Ja lisää ominaisuuksia tulee. Olisihan merkkejä pitänyt hammastaa ainakin arkillinen ja arkit vielä tuolloin hammastettiin viiden arkin nipuissa, eli niitä olisi pitänyt olla käytännössä 500 merkkiä, joista nyt löydetty olisi ollut ensimmäinen yksilö. Toki aina niin merkkien poistaminen tai pesu alustoiltaan ja varastointi vuosikymmeniä saattavat muuttaa merkkien värisävyjä jo tuon lähes 100 vuoden aikana. Kaikissa väärenteissä takana lyijykynällä kirjoitettuna väärät hammastetiedot ja hinnat KR (kruunuissa?). Oikealla vertailuna aito vesileima postitorvi W4. Seuraavaksi aloin tutkimaan vesileimaa vertailemalla sitä vastaaviin aitoihin vesileimoihin. Painotuotteen taksa oli puolet kirjetaksasta, mutta vähintään 60 äyriä. Näin suljin pois sen mahdollisuuden, että kyseessä olisi hammastuskoneen aiheuttama poikkeama. FRANCO mitätöinti ja ANK 8.6 leima. Tämän merkin kohdalla on kyse juuri tällaisesta väärenteestä. Uudessa ilmestyneessä Lape 2021 erikoispostimerkkiluettelossa on sivulla 319 M-17 postitorvivesileimaisten merkkien yhteydessä erikseen maininta ”Muutamassa arvossa on kömpelöitä vesileima väärenteitä, jotka tarkoin tutkimalla pystyy yleensä erottamaan. Selvittelin asiaa materiaalini avulla. Kyseistä merkkiä ei aiemmin ollut tunnettu ja näinollen se olisi ensimmäinen löydetty 50 pennin merkki lähes 100 vuoteen. Tutkimuksessa ollut 50 pennin vihreä väärennetyllä vesileimalla W3 kuvassa vasemmalla. Vesileima osoittautui väärennetyksi ja jälkeenpäin merkille tehdyksi. Lisäksi postitorven osien muodot merkillä poikkesivat aidosta vesileimasta useammassa kohtaa. Tutkimuksista ilmeni seuraavaa tutkittavan merkin ja vastaavien aitojen vesileimaisten merkkien välillä. Vertailuna oikea aito vesileima W4. lyhyempi kuin aito postitorvi vesileima. Painoasun ja värin perusteelle ”pohjamerkiksi” vesileima väärenteelle osoittautui reunavesileimaiselle paperille painettu 50 pennin A-hampainen merkki, jotka ovat Lape luettelossa numerolla 102 A ja Norma luettelossa 112 A ja siitä vihreä värisävy todennäköisimmin. Suomen Postimerkkilehti 24 2/2021 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. M-17 merkeistä juuri postitorvi vesileimaisista tunnetaan vesileima väärenteitä ja kyseessä saattaisi olla sellainen. Vasemmalta 40 p A-hammaste, 2 mk A-hammaste ja 50 p A-hammaste. Hammaste oli aito A-hammaste. Merkin saatuani tarkastin ensin, että hammaste on varmasti A-hammaste erilaisilla mittauksilla ja suurennoksilla. Sen lisäksi laskun voi maksaa suojatussa ympäristössä Philean kotisivulla. Pyysimme saarisen mallin aitouttajaa Kari Lehtosta tutkimaan merkin ja näin hän vastasi: ”Sain yhteydenoton huutokaupan pitäjiltä koska kyseisestä merkistä oltiin oltu yhteydessä heihin. Kuvasta myös näki, että kyseessä on vesileima asento W3, eikä mahdollinen vesileiman määritysvirhe. Kohde lienee AIKAISIN tunnettu PAINOTUOTE postite Suomeen. Postitorven puhalluspää, käsilenkki ja äänipää erilaiset.. Vesileima oli mm
25 Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. Lisäksi tunnetaan 2 mk sininen Ahampainen väärennetyllä W3 vesileimalla, jossa postitorvi on myös lyhyempi kuin aito vesileima ja siinäkin postitorven osien muodot poikkeavat aidosta vesileimasta useammassa kohtaa. Lisätietoa saa Filatelistiliiton nettisivuilta www.filatelisti.fi Heidän puoleensa kannatta kääntyä ja varmistaa hankittavan kohteen aitous. Tällainen kyseinen määritetty merkki on olemassa B-hampaisena ja se on Lape 2021 erikoispostimerkkiluettelossa 600 € ja Norma 2021 digipostimerkkiluettelossa 350 €. Tämänkin takana on merkintä että se on B-hammasteinen W3 ja 1 600,-KR. Painotuotteen taksa oli puolet kirjetaksasta, mutta vähintään 60 äyriä. Näin saatiin tuon huutokaupasta poistetun merkin aitous tarkistettua, merkki on vesileima väärenne! Vastaavia postitorvi väärenteitä tunnetaan myös 40 p vihreä A-hampainen väärennetyllä W3 vesileimalla, jossa postitorvi on lyhyempi kuin aito vesileima ja siinäkin postitorven osien muodot poikkeavat aidosta vesileimasta useammassa kohtaa. Sisään kirjautuneet asiakkaat voivat nyt tarkastella laskua, nähdä toimitusajankohdan ja saada postin tai muun kuljettajan seurantanumeron. karilehtonen@elisanet.fi Kari Lehtosella on kaikki tekijänoikeudet tähän artikkeliin. Tällainen kyseinen merkki on olemassa B-hampaisena ja se on Lape 2021 luettelossa 1 000 € ja Norma 2021 digipostimerkkiluettelossa 6 75 €. Sen lisäksi laskun voi maksaa suojatussa ympäristössä Philean kotisivulla. www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi jonka LIVEhuutokauppasivut ovat markkinoiden kehittyneimpiä jo nyt. Tällainen kyseinen merkki on olemassa B-hampaisena ja se on Lape 2021 erikoispostimerkkiluettelossa 850 € ja Norma 2021 digipostimerkkiluettelossa 750 €. Kohde lienee AIKAISIN tunnettu PAINOTUOTE postite Suomeen. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Kuvan painotuote postite tulee laatuhuutokauppaamme toukokuussa: 2 x 30 äyrin merkeillä varustettu painotuote postite’’ prices current’’ dated ’’CAPE TOWN 23.maaliskuuta v.1861’’, postitettu edelleen Tukholmasta 4.6.1861 Suomeen. merkiksi ja hinnaksi 450,KR. Otan mielelläni lisätietoja M17 merkkien vesileima väärenteistä ja muistakin merkkimallin väärenteistä”. FRANCO mitätöinti ja ANK 8.6 leima. Tutkimuksissa ja selvittelyissä vierähti viikon iltapuhteet kuin siivillä ja samalla selvisi mitä joskus vuosikymmeniä sitten onkaan aikaansaatu ja tapahtunut. Yhteenvetona voin todeta, että arvokkaampien merkkien ja postilähetysten hankinnan yhteydessä kannattaa varmistaa kohteen aitous jota varten on Suomessa olemassa joukko Suomen Filatelistiliiton nimittämiä eri aitoutusalueiden aitouttajia. Ja lisää ominaisuuksia tulee. Ilman hänen kirjallista lupaansa tämän artikkelin osittainenkin lainaaminen tai kopiointi on kielletty.. Tämänkin merkin takana on merkintä, että se on B-hammasteinen W3 ja 1 300,-KR. Myös arvokkaampien merkkien ja postilähetysten myynnin yhteydessä aitoutetusta kohteesta saa normaalisti paremman hinnan, koska useampi ostaja uskaltaa silloin tehdä kohteesta asiallisen tarjouksen
Suomen Postimerkkilehti 26 2/2021 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 M E I L L Ä JA M UU AL L A Kirjallisuutta . Hinta alkuperämaassa: € 29,90 (+ postikulut Suomeen € 9,29). Kustantaja: Hentrich & Hentrich Verlag, Leipzig, Saksa 2021. Kolmasti aiemmin (SP-lehdet 5-17, 2-18 ja 2-20) olen esitellyt hänen Hitlerin kolmannen valtakunnan juutalaisvainojen postihistoriaan ja sosiaaliseen filateliaan erikoistuneita teoksiaan. Toivoa sopii, että kaikki tanssia harrastavat pääsevät jo tulevana kesänä kiertämään Suomen tanssilavoja ilman pelkoa viruksesta. Stationen der ”Endlösung” im Zeugnis postalischer Dokumente. (Juutalaiskysymyksen) ’lopullisen ratkaisun’ toteutuksesta postaalisten dokumenttien todistamana”. V uoden 2019 kauneimmaksi musiikkiaiheiseksi postimerkiksi valittiin argentiinalaisen taiteilijan Evangelina Cinthia Raffaellin Argentiinan postille suunnittelema Tango-merkki (Michel 3839). Uutuutensa kuvitukseksi Wewer on koonnut kattavasti joukkotuhon toteuttajien eli SS-järjestön ja sen yksittäisten sotilaiden, saksalaisten poliisien ja näiden paikallisten apureiden kenttäja virkapostia sekä myös holokaustin uhrien filateelista ja ei-filateelista dokumenttiaineistoa. – Viimeisin luku liittyy SS:n aktioon, jolla kuolemaantuomitut tuhoamisleirivangit pakotettiin kirjoittamaan kotiin ”olen terve ja voin hyvin”-sisältöisiä kirjeitä juuri ennen teloitustaan. Teos jakautuu kahdeksaan lukuun seuraavasti: 1) SS-järjestö terrorikoneistona, 2) Liikkuvat murhakomennuskunnat, 3) Etniset puhdistukset väestönsiirtojen avulla, 4) Litzmannstadt’in (= Lodz, Puola) ghetto, 5) Muut ghetot (29 kpl), 6) Tuhoamisleirit (6 kpl) idässä, 7) Siirtoleirit (Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa ja Theresienstadt Protektoraatissa) ja 8) Kirjeitä tuhon partaalta. Näiden taustoja tekijä pyrkii havainnollistamaan tulkitsemalla niiden yhteyksiä aikansa tapahtumiin ja historiaan. Ehkä se on vain tätä korona-ajan luomaa harhaa. *) Timothy Snyderin aiheen historiaa laajasti käsittelevän teoksen ”Tappotanner” (Helsinki 2014) suomentaja pidättyy saksankielisessä alkuperäistermissä. Wewerin neljäs kirja on rusaine alaviitteineen ja lähdeluetteloineen jälleen tasokasta historian tutkimusta. Merkittävä osa kuorista, korteista ja niiden sisällöstä esitetään taas ensi kertaa julkisesti. Niiden harvinaisuus ja dokumenttiarvo on siksi korkeaa luokkaa. 232 isokokoista sivua, runsas nelivärikuvitus, taulukoita ja kartta. Postilähetykset sisältöineen ja muut filateeliset dokumentit ovat tässä pieni – mutta teoksen kannalta keskeinen osa arkipäivän kulttuuriaineistoa. Ehkä kuitenkin tämä hieno postimerkki saa muiltakin SP-lehden lukijoilta kuin tangon mestarilta Merkki-Albertin Kuusiston Harrilta ”tanssijalat” vipattamaan. Hän kutsuu lähestymistapaansa ”yhteiskuntahistoriallisesti suuntautuneeksi filateliaksi”. ”Lopullisen ratkaisun” postihistoriaa Heinz Wewer: Spuren der Vernichtung. valtakunnan postihistoriasta kiinnostuneelle siihen tutustuminen on silti suositeltavaa – esitetyssä joukkotuhoon liittyvässä kuvamateriaalissa on runsaasti filateelisia kohteita, joita markkinoilla liikkuu vain satunnaisesti. Wewerin kontaktipinnan laajuus on uskomaton: syvällisiä sotahistorian tietoja valaisevien filateelisten kohteiden kuvat ja niiden postihistorialliset tiedot ovat peräisin 12 eri maasta ja lähes 40 yksityiskokoelmasta, museosta ja arkistosta. . B erliiniläisen, vuonna 1935 syntyneen Heinz Wewerin väsymätöntä kirjotusintoa voi vain kadehtien ihailla. Vapaasti käännettynä: ”Joukkotuhon jäljillä. Vuonna 2019 oli koronaepidemia vasta tulevaisuutta, mutta jos merkkiä katsoo tarkemmin näyttää aivan siltä kuin tanssijoilla olisi valkoiset maskit naamalla. ?. Nyt ilmestynyt neljäs ja teossarjan päättävä kirja kattaa yhden ihmiskunnan historian synkimmistä vaiheista eli Saksan SS-tuhoamisjoukkojen (alkuperäistermi Einsatzgruppen on vaikea suomentaa*) ja poliisipataljoonien Puolassa ja Neuvostoliiton länsiosissa verisesti toteuttamat ”etniset uudelleenjärjestelyt” eli juutalaisten, romanien ja muiden natsien ”ali-ihmisiksi” määrittämien systemaattisen joukkoeliminoinnin. ISBN 978-3-95565-428-3. Toisen maailmansodan ja 3. Otsakkeensa mukaisesti uutuus on synkkiä aikoja ja asioita käsittelevän teossarjan raskain. Tango on kuitenkin tanssina sen verran intensiivistä lähekkäin oloa, että sen tanssiminen on varmasti jäänyt sitä harrastavilta vähemmälle vuonna 2020
Palataan asiaan taas joskus. 27 Kaikenmaailman kirje(posti)laatikoista 67 Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 Unkari 2 T ähän väliin sopinee toinen EU:n kanssa kättä vääntävä eli Orbanin Unkari, jolla tietysti on myös UPU:n suosituksesta poikkeava punainen väri laatikoissaan. Tummempi jalallinen iso laatikko Postipankin nurkalla on Juhani Hämäläisen Sentendressä 1998 kuvaama. Toisen jalallisen laatikon kuvan olen saanut Kimmo K:lta (lienee Kanerva). ?. Ja kolmanneksi kuvaksi otin Matti Siparilta saadun Unkarin Postimuseon kauniin kortin. Kevään odotusta ja terveyttä ja reipasta mieltä kaikille. Se on kuvattu Budapestissä samana (?) vuonna. Perustiedot Unkarista näytän kirjoittaneeni osiossa XLVI SP-lehdessä 2/2017. Kortissa ei ole paljon tekstiä mutta tunnistan siitä maan postilaitoksen historiaa
1940 6 sentin postimerkki ulkomaan painotuotteella Tallinasta 31.V.1940 Helsinkiin. Konstantin Päts jäi Viron ensimmäisen itsenäisyysajan ainoaksi presidentiksi. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli ortodoksisessa seminaarissa Riikassa, mutta keskeytti opinnot vuonna 1892. presidentti 24.4.1938 – 17.7. Harvinainen. Lähtenyt Tallinnasta 16.XI.1938 ja osoitettu Saare-Kärlaan. Oikea taksa ulkomaan painotuotteesta -50 g. Harvinainen.. Viron Pätseistäkin löytää hyviä kohteita! Konstantin Päts, Viron 1. Lähtenyt Perseristä 4.III.1938 Luhamaalle. 12.4.-5.12.1940. Päts kirjautui samana vuonna Tarton yliopistoon oikeustieteelliseen tiedekuntaan valmistuen oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1898. Pärnu 30.VII.1940. Oikea taksa kotimaan painotuotteelle -50 g. 12.4.-5.12.1940. Harvinainen. 3 sentin postimerkki paikallisella painotuotteella. Melko harvinainen. Oikea taksa kotimaan painotuotteelle -100 g 17.10.1936-29.2.1940. Opintojensa jälkeen hän ilmottautui vapaaehtoisena Venäjän keisarilliseen armeijaan, josta pääsi vänrikkinä siviiliin vuonna 1899. Hän kuoli Neuvostoliitossa tammikuussa vuonna 1956. Konstantin Päts toimi Viron puolustusministerinä marraskuusta 1918 toukokuuhun 1919 ja presidenttinä hän oli ajanjaksolla 24.4.1938-21.6.1940. Presidentti Konstantin Pätsistä julkaistiin näköismerkkejä laaja käyttösarja, jossa on 14 eri arvoa painettuna 17 eri 1 sentin postimerkki kotimaan painotuotteella (aikauluvihko). Suomen sensuurin leima. 4 sentin postimerkki kotimaan painotuotteella. Oikea taksa kotimaan painotuotteelle (alennettu painotuotemaksu) 20.3.1936-29.2.1940. Myöhemmin Päts osallistui Venäjän armeijassa ensimmäiseen maailmansotaan. 28 2/2021 Suomen Postimerkkilehti Teksti ja kohteet Keijo Savelainen V iron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts syntyi vuonna 1874 Tahkuranmaassa lähellä Pärnua
Varhaisimmissa painoksissa käytetty liima on valkoista ja melko tasaista. Se saattaisi olla viestillinen 13 A (ylin) Helsinki, mutta miksi ihmeessä paikkakunta on leimasta sutattu. Paperi on englantilaista, paksua liitupintaista valkoista paperia. Harmi kun on vain leike, kokonaisesta lähetyksestä olisi kenties I tävaltalaisen H.D. Kuori myytiin 750 euron hinnalla ja se on ainakin lehden päätoimittajalle ennen näkemätön kohde. Niiden joukosta löysin viestillisten leimojen erästä oheisen erikoisen leiman. Myöhemmissä painoerissä on epätasaisempi valkoinen liimoite, jossa on näkyvissä kuviointi. 29 Viron valtionvanhin (riigivanem) Konstantin Päts vieraili 15.-17.5.1922 seurueineen valtiovierailulla Suomessa. Melko harvinainen. Oikea taksa ulkomaan postikortille 17.4.1939-6.12.1940. 14.4.-6.12.1940. Melko harvinainen. Jos lukijoilla on tietoa laittakaa sähköpostia toimitukselle niin palataan asiaan. Liittyikö lento-onnettomuus sotatoimiin vai oliko se vain ”normaali” onnettomuus. Pätsin merkeillä lähetetyistä postituksista löytyy melko harvinaisia ja jopa harvinaisia kohteita. ?. 18 sentin postimerkki ulkomaan postikortilla Pärnusta 6.XI.1939 Saksaan. Sinistä 15 sentin postimerkkiä on painettu lisäksi saksalaiselle harmaalle paperille. Leike on leimattu 18.4.1944 . Kuorella sekä Suomen sensuuriliuska että Saksan sensuurin leima Ab. Violetti Postamt Wien 1 Briefabfertigung (Luftpost) -leima sekä samoin violetti seliteleima Durch Flugzeugungfall beschädigt. Leiman alla näkyy käsin kirjoitettuna teksti kenttäpostia. Ståhlberg, heidän takanaan vasemmalla Ants Piip (mustassa silinterissä), ja Kaarlo Wilkama. värillä. Rauchin nettihuutokaupassa Philasearchissä oli helmikuussa myynnissä kuvan kirjattu lento-onnettomuuslähetys Helsingistä 15.12.1942 Wieniin, jonne matkalla kone on joutunut onnettomuuteen. . L U K I J O I L T A N urmisen Kalle Kouvolasta lähetti toimitukselle oheisen kysymyksen: ”Tällaisena korona-aikana tulee tutkittua ajankuluksi omia vanhoja filateelisia arkistoja. Edessä Päts ja presidentti K.J. Jos joku lukijoista on minua viisaampi lähetä tietosi lehden toimitukselle niin saadaan tähänkin asiaan selvennys”. Viron ja Suomen välisen postisopimuksen mukaan 15 sentin postimaksu on oikea taksa kirjeeltä -20 g. 15 sentin sininen harmaalla paperilla sensuroidulla kirjeellä Tallinnasta 27.VI.1940 Hämeenlinnaan. . löytynyt vastauksia siihen miksi on ollut tarvetta salata paikkakunta. Itseään askarruttavia kysymyksiä voivat lukijat ilomielin lähettää toimitukselle
Joulukuun lopussa 1944 algerialaisilla leireillä oli vielä noin 28 000 sotavankia, mutta syyskuuhun 1947 mennessä kaikki pohjoisafrikkalaiset leirit oli tyhjennetty ja saksalaiset vangit laivattu manner-Ranskaan. lukuisia väärenteitä. Monien itävaltalaisten sotareissu suuntautui Norjan ja Suomen Lappiin, sillä lumi oli heille autiomaan hiekkaa tutumpaa. Kannapinin luettelon mukaan lähtevän postin yhteydet Tunisiaan katkaistiin jo 12.3.1943, mutta lähettäjä ei ole sitä voinut tietää. Merkkejä painettiin yhteensä noin miljoonaa kappaletta, joista arviolta 620 000 tuhotiin. Ensimmäisen painoksen liimoitettuja merkkejä painoi ranskalaisen lähetysaseman paino maaliskuun puolivälissä 1943 Tunisiassa, toisen rintamalehti ”Der Oase”n paino huhtikuussa 1943 liimattomalle paperille. Antautuneista akselin sotilaista noin 135 000 laivattiin alkukesällä 1943 USA:han, noin 78 000 brittien vangiksi jäänyttä siirrettiin Egyptiin leireille Suezin kanavalla ja noin 62 000 jäi de Gaullen ”vapaan Ranskan” joukkojen haltuun Pohjois-Afrikkaan. Palautettu leimalla ”Takaisin lähettäjälle / Ei voida toimittaa. ja noin 150 000 saksalaista ja 125 000 heidän rinnallaan taistellutta italialaista sotilasta joutui liittoutuneiden sotavangeiksi. Viime mainituista noin 31 000 sijoitettiin Algeriaan (missä oli 12 sotavankileiriä), 18 000 Marokkoon (8 leiriä) ja 13 000 Tunisiaan (4 leiriä). Se oli tarkoitettu Rommelin armeijan joukoista kotiin lähetettäville alle 1 kilon paketeille. Siksi ”Palmu ja hakaristi” merkkejä ei tule ostaa ilman aitoutustodistusta. Saksan armeijan ”toinen Stalingrad” toteutui Tunisiassa toukokuussa 1943. Ihmetellä saattaa, kuinka talviurheilukeskus Innsbruckin varmaankin hiihtotaitoiset pojat on lähetetty Rommelin joukkoihin Afrikkaan. Nopeassa perääntymisvaiheessa vain muutamat sotilaat ehtivät niitä saada ja vielä harvemmat käyttää. Joka tapauksessa sodan Tunisiassa päätyttyä nämä Alppien pojat löysivät itsensä Algerian Saharasta, Geryvillen leiriltä, Oranin eteläpuolelta. Sen vuoksi aidot tarvekäytöt (paketille tuli lisäksi liimata 20 pfennigin Hitler-merkki) ovat suurharvinaisuuksia ja primitiivisestä painotyöstä johtuen myös käyttämättömistä merkeistä on tehtailtu Kenttäpostikirje Prahasta, Protektoraatista 16.5.1943 eli neljä päivää DAK:n antautumisen jälkeen korpraalille peitelukuosoitteeseen 43332 Tunisiaan. 30 2/2021 Suomen Postimerkkilehti Sotamarsalkka Erwin Rommelin johtaman Saksan Afrikan-armeijan (Deutsches Afrikakorps = DAK) sotaretki Libyassa ja Egyptissä 1941-43 päättyi vetäytymiseen Tunisiaan keväällä 1943. DAK antautui 12.-13.5. Näistä kolme on samalta lähettäjältä. huoltopataljoonan kuorma-auto-osasto”. Tarkoitus oli jakaa kullekin DAK:n sotilaalle kaksi merkkiä. Vastaanottajan joukko-osasto: ”909. Italialaiset lähetettiin kotimaahansa 1947 Pariisin rauhansopimuksen allekirjoituksen jälkeen.. Algerian itsenäistyttyä 1962 Geryvillen nimi arabialaistettiin El Bayadh’iksi, kaupungissa on Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP – historiaa ja filateliaa VII KOHTEET KERTOVAT Alpeilta sotavangiksi Algeriaan H ieman ennen antautumistaan DAK ehti vielä julkaista oman kenttäpostipakettimerkin, Tunisian sillanpääaseman kuuluisan ”Taatelipalmu ja hakaristi”-julkaisun (Michel Saksan kenttäposti 5a ja 5b). / Lähempiä tietoja / odotettava”. T arkastelen – myös teksteihin viitaten – kolmen saksalaisitävaltalaisen sotavangin oloa ja eloa viiden postilähetyksen valossa
1.8.1945 päivätty kirje Innsbruckiin on Vatikaanin pohjoisAfrikan informaatiotoimiston sensuroidulla lomakkeella, tarkempi lähettäjä on ”Peres Blancs” (= valkoiset isät”) lähetysseuran Maison-Carreen (nykyisin El Harrach) luostari, Algeria *). Viimemainittu on harvinainen, tämä sensuuritoimisto sijaitsi Hof’issa pohjois-Baijerissa. Kaksikielisellä (italia/ saksa) lomakkeella sama kapteeni Guth ilmoittaa, ettei ole pitkään saanut postia ja lähettää 1000 suukkoa.. Ranskalaisen sinisen leirisensuurileiman (halkaisija 34 mm) lisäksi kortilla on punainen Saksan sensuurileima ”h”. …”. Se on saksalaisen luutnantin Geryvillesta 1.9.1944 Sudeettialueelle, Jägerndorf’iin (ennen sotaa ja nykyisin Krnov, Tshekki) lähettämä. Postileimoja ei normaalisti käytetty, mutta kaikki kortit sensuroitiin. … Odotan jo makuusäkkiäni, se on täällä talven tullessa tärkeä. Sama kapteeni ei ole sodan kaoottisessa loppuvaiheessa saanut vastausta kotoaan ja pyytänyt apua katoliselta kirkolta. Heidän postinsa kotiin kulki kansainvälisen sotavankisopimuksen mukaisesti postimaksutta valmiiksi painetuilla korteilla, joilla tuli olla ranskankielinen teksti ”Franc de port”. Se on Tiaret’in pieneltä leiriltä, joka oli alaleiri Geryvillen lähellä, vahvuus 250 saksalaista upseeria. Tiaret’in sensuurileima on suurempi, halkaisija 42 mm. Hof’in sensuuri aloitti toimintansa loppukesästä 1944 keskittyen erityisesti sotavankipostin tarkastuksiin. Tekstissä: ”… 4. Siellä oli vuoden 1944 lopussa 875 saksalaista upseeria ja 135 aliupseeria ja miestä (mutta ei italialaisia). Ensimmäinen kortti on saksan ja italiankielinen, valkoinen, kooltaan 15 x 10,5 cm. Osoitemaa vielä: Saksa. syyskuuta alkaen meillä on taas opiskelua. Suurimman kuumuuden aikana olimme lomalla. Kortin on 30.4.1945 eli Hitlerin kuolinpäivänä sedälleen Innsbruckiin lähettänyt kapteeni Friedl Guth, Wikipedian mukaan 1908 syntynyt itävaltainen poliisi. Osoitemaa nyt: Itävalta. nykyisin noin 95 000 asukasta. Toinen kortti on vaaleanpunainen, kooltaan 12 x 8 cm, kielet ranska ja italia. Tekstissä ei mielenkiintoista. 31 . Geryvillen leiri toimi vuosina 1943-47
Suomen Filatelistiseura ry / Eero Mäkelä Suomen Postimerkkilehden meklari puh. Ota meihin yhteyttä ja mietitään, mitä halussasi olevalle filateeliselle materiaalille yhdessä tekisimme. Se toimii edelleen ensisijaisesti ranskankielisessä Afrikassa, sillä on yli 1200 lähetystyöntekijää 42 maassa. . Guthin kortti Geryvillestä 9.9.1945 perheelle Innsbruckiin. Maison Carree eli El Harrach on pääkaupunki Algiers’in esikaupunki sen lentokentän suunnalla. Osoitemaan nimi ranskaksi nyt: Itävallan ranskalainen miehitysvyöhyke. Näissä syntyi myös tappioita. Lähettäjä ei ollut armeijan vaan natsi-Saksan työpalvelu RAD:n upseeri, missä arvo vastasi kapteenia. Tekstissä: ”… 13 kuukauden aikana olen saanut vain yhden 8.12.1944 päivätyn kirjeen… Kohtelu hyvää… Ehkä me itävaltalaiset pääsemme pian kotiin… 1000 suukkoa”. *) Tämä Ranskan katolisen kirkon lähetysyhteisö on perustettu 1868. Ranskaan 1947 siirretyt vangit pantiin sodan jälkien raivausja jälleenrakennustehtäviin. Toisen lähettäjän kortti Geryville 8.10.1945 Guthin käyttämään katuosoitteeseen Innsbruckiin. Aineiston myyntiin käytössämme on omat merkkihuutokauppamme. Onko hallussasi filateliaa, josta haluaisit luopua tai et tiedä mitä sillä tekisit. 32 2/2021 Suomen Postimerkkilehti Johtopäätöksenä voidaan todeta, että postin kulku sodan kaoottisessa loppuvaiheessa ja heti sen päätyttyä Saksan / Itävallan ja Algerian välillä on ollut varsin niukkaa. Voimme myös opastaa sinua omaan keräilyharrastukseen. Lähettäjän sotilasarvo ”Ostfm” vaati selvitystä, ilmeni että se oli ”Oberstfeldmeister”. Osoitemaa ranskaksi: Itävalta. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com. Tekstissä lähettäjä pyytää vastaanottajaa ilmoittamaan osoitteensa vaimolleen Baijeriin, ja toivoo tämän ”… lähettävän kirjoja ja lisäksi pyyheliinan… ellei sellaista löydy muita ryysyjä, joita voisi pyyhkeenä käyttää…”. Osa saksalaisista ja italialaisista sotavangeista joutui PohjoisAfrikassa miinanraivaustehtäviin. Yhtään kohdetta kotoa Algerian sotavankileireille en ole löytänyt. Sotavankipostia Ranskan leireiltä kotiin Saksaan on markkinoilla runsaasti kohtuuhintaan
. . . ?. . ?. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Virolaisten leiripostia 1944-52 Elämää pakolaisena Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . . . . ??????. . . . . . . ?. ?. . ?. . . . . . Vuoden 1918 kiihkeät päivät Espoossa ja Kirkkonummella Postcrossing tavoittaa nuoret ja naiset Lehden Online 42 huutokaupassa harvinaisia kohteita kuten: Lahtis höyrylaivamerkki (50 p), joka on toinen tunnettu yksilö! 1 /2019 SUOMEN ?. . ?. . . . . . ??????. . ??????. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P 1 /2016 ?. . ?. ?. . . ?. ?. Kaksoiskaupungit Morava-joen rannalla Tshekin Hodonin ja Slovakian Skalica Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet 1920-luku Lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja Olla Teräsvuori Suosittuja ehiöitä aihekokoelmissa Suomen merkkien väärenteitä, tekeleitä ja leimautuksia. . ?. . ?. . . . ?. . . ??????. Kirjeessä vuodelta 1875 kirjapainon omistaja Wilhelm Gronau kirjoittaa herroille Weilin ja Göös ja lähettää laskun mm. . Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. vuosikerta / 8 € 1 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. . Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. ?. . vuosikerta / 8 € Sata vuotta verisestä kansalaissodasta Sigurdsin taistelu Tshekin ja Puolan sleesialaisten raja-alueiden historiaa ja filateliaa Böömi-Määrin Protektoraatti: sodan lopulla tshekin kieli poistettiin Ostravan leimasta, kirjauslipukkeeseen se sai jäädä. . ?. . . . . . . . ?. . . . . . . Jokaisessa numerossa laadukas huutokauppa! Pyydä tarjous: Seppo Salonen puh. ?. . ?. . . . ?. . ?. . vuosikerta / 8 € Suomen vanhimmat kirjapainot osa 9 – ajan ja tiedon taitaja Weilin&Göös Kotkamallin harvinainen alalaji, joita tunnetaan hyvin vähän! Syvänkarmiini Ehiökortti täytti 150 vuotta Kyrillinen Laukas-leima aina samassa asennossa! Laadukas Online 46 huutokauppa Ensimmäinen kirjapaino sijoitettiin kirjakaupan pihassa olevan leivintuvan nurkkaan. nuoteista ja kirjapainotarvikkeista. . . . 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Voit lukea Suomen Postimerkkilehden vanhoja numeroita (2015, 2016, 2017 ja 2018) seuran kotisivuilla: suomenfilatelistiseura.fi. . . . ?. ??????. . . . . . . . . Osa 4 1 / 2018 ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Masarykin syntymän 85-vuotisjuhlan kullanvärinen erikoisleima hänen työpaikaltaan Prahan Hradcany-linnasta 7.3.1935 pikakirjeellä. ?. . . . ?. SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. . ?. . . . . . ?. ?. . ?. . . . ?. . . . . ?. ??????. . SP Lönkka 32 – Keräilijöiden kohtaamispaikka Kadonneen peukalon metsästys Zeppelin -postin harvinaiset kohdemaat 1 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. ?. ?. ?. . . vuosikerta / 8 € Huutokaupassa myös useita harvinaisia Mannerheimin lähettämiä sensuurin tarkastamia postikortteja! 1 /2020 SUOMEN ?. ?. . vuosikerta / 7 € ?. . ??????. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. vuosikerta / 7 € ?. . ?. . . . . ?. . . ?. . . . . . ?. ?. . . . ?. . . ?. ?. . . . . . . . . ?.
Ota yhteyttä! atte.moilanen@elisanet.fi PHILEAN KANSAINVÄLISET HUUTOKAUPAT Tukholmassa ja LIVE:nä netissä. 040 521 5305 jukka.t.konttinen@elisanet.fi OstAn Ahvenanmaan filateelista materiaalia 1800-luvulta. Kiinnostuneet voivat tiedustella tekijältä: mika11.rasanen@elisanet.fi. Jukka Konttinen p. Samoin kelpaavat trumpettijoutsen, mustakaulajoutsen ja Kiinan pikkujoutsen sekä Zemstvo kohteet. Rolf Schäde. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com Merkki-Albertin täysin uusitut kotisivut on nyt avattu. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, comp. kokemus. Tutustu Philean kotisivuihin ja kirjaudu ohjeiden mukaan, kun TARJOAT. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Luetteloita voit selata kotisivulla kirjautumatta. 0500 508 979. Myy sinäkin kauttamme postimerkit ja -kortit, rahat, mitalit, kellot, korut ja muut mielenkiintoiset keräilykohteet. OSTAN loistoleimaista Suomea. Please tell me your interest. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi KIINTEISTÖJEN, asunto-osakkeiden, yms. Voidaan myös sopia tapaaminen Helsingissä. Esimerkiksi vanha yleinen posti (YP) ja kihlakunnanposti (KKP) ennen 1720; YP merkinnät 1700-luvulla; KKP ohjauskirjaimet ja -sanat, paremmat sulkakirjeet; kuriiriposti, jne. Kotisivulla www.philea.se voi olla samanaikaisesti käynnissä muita huutokauppoja. Kokoelmat ja paremmat yksittäiskohteet. ETSIN VAIHTOYSTÄVÄÄ Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. Tarjoukset: kejos@luukku.com Etsin ”RANTASALMEN POSTIHISTORIAA” kokoelmaani sulkakirjeitä, postilähetyksiä rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita Rantasalmi leimoilla. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Lüttestiese 10. OstAn lähetyksillä olevat postivaunuleimat 1, 2 ja 3 ajanjaksolta 1.11.1870 30.11.1870. Lähes 40 v. Kind regards: Jorgen Purup Knudsen, purupknudsen@gmail.com OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi OstAn Suomessa käytettyjä venäläisiä postimerkkejä selvin suomalaisin leimoin. Päivitämme jatkuvasti sivuille uusia kohteita. Vaihto, osto, myynti, käsileimattujen kuorien postitus. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa: www. Ostan Töölö -aiheisia postikortteja. OstAn joutsenaiheisia maksikortteja ja kuvitettuja kirjekuoria joutsenkuvio -leimalla. Tarjotkaa seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217. Nappiloistoleimaiset merkit ja erityisesti loistovihkot/arkit. Amerikasta tai muualta kaukomailta. LIVE rahahuutokauppa 8. KERÄILYKOHTEET RAHAKSI! Hellman-huutokaupat järjestää Suomen suurimmat postimerkkija keräilyhuutokaupat. Juhana Kerttula 040 728 4065 tai sähköposti jukerttula@ hotmail.com OSTAN JANAKKALA-kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä Janakkalan kyliin kirjattuja ostokortteja tai muita pienpainatteita ja kyläkauppojen mainoksia. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Reino Seppänen, LKV, Etu-Töölö, Hki,p.0400 421 000. Edustaja pääkaupunkiseudulla Jukka Mäkipää, 040-7725579, jukka. Mauri Lahtinen, Kivivuorentie 4 A 66, 01620 Vantaa, puh. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi OstAn Solkki ja Solkei postileimattuja lähetyksiä. YVERT&TELLIER, Merkit tulisi olla esim. toukokuuta ja LIVE Laatuhuutokauppa 27.toukokuuta, joista ilmestyy painettu luettelo. Erityisesti kaipaan käyttösarjan isoja arvoja 5 ja 7 ruplaa sekä Romanovien isoja arvoja 1, 2, 3 ja 5 ruplaa. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. Harri Hassel 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com etsin eurOAjAn Suomi-merkkien kerääjiä erityisesti vuodesta 2010 nykyaikaan. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. Mozambique, comp. 0400 206 360. Language Swedish, Danish, English. 18-sivuinen kirjanen, joka perustuu Mika Räsäsen kokoelmaan. Ota yhteyttä kari.korpela@ hotmail.fi tai puhelin +358 40 730 0975. ja 384 huhtikuun 15. Deutschland. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puhelimitse 046 894 0461. Yhteydenotot: iida.issakainen@gmail.com OstAn LaPe Suomi nro 214 (Posti 300 v 1 ¼ mk sininen) monikkona kulkeneella kohteella. Yhteys juho.paananen@elisanet.fi OstAn LaPe Suomi BL 1 hammastesiirtymä postituoreena (Finlandia-pienoisarkki vuonna 1985). Give Danish for Finnish according AFA to mancolist. Tarjoukset: seppo.evinsalo@gmail.com tai puh. ZEPPELIN suOMessA 24.9.1930 -leimauserikoisuudet. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. Kansainväliset LIVE internet huutokaupat 383 maaliskuun 18. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi DANISH cOLLEcTOR, not a beginner, looks for stamp exchange of used stamps. OstAn Eckerön vuoden 2004 postisoutuleiman aidosti kulkeneella kohteella (ei postin lippukuori). OstAn Muumi postimerkkien erikoisuuksia kuten hammastevirheitä, leikkausvirheitä tai värisiirtymiä sekä vanhoja Muumi postikortteja. Reijo Tanner 040-753 4370. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi HALUTAAN OSTAA vanha postimerkkikansio esim. Erityisesti haen kaikkia postitteita Länsi-Australian mustilla joutsenmerkeillä varustetuista kohteista, myös veromerkit kelpaavat. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com OSTAN kokoelmaani kiinnostavia varhaispostin kohteita. Samoin omakuvamerkit. merkkialbert.fi etsin Suomen postileimojen käsikirjaa III (Finland-leimat). Tarjoukset/yhteydenotto puh/sms 040 901 5200 tai pelle@ peredvinpersson.fi Myyn VR:n ja yksityisratojen rautatiemerkkejä. Jätöt 8 viikkoa ennen huutokauppapäivää. kohteiden arviointi, myynti ja osto. reinot.seppanen@gmail.com. 48455 Bad Bentheim. Suomen Postimerkkilehti 74 2/2021 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia
NORWAY Epost; mail@nordia2019.no Wisit our new WEB site WWW.NORDIA2019.NO We hope you will join us in the heart of Østfold. kokous ja huutokauppa, 12.4. AIHEFILATELISTIEN vuoden 2021 ohjelma jota noudatetaan, jos koronarajoitukset sen sallivat. carl Appelberg Uppställning av m-30 utställningssamling. Vaihtoilta, näyttelykuulumisia kesältä (Nordia 2020 Kuopio…). NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION HUNFILEX 2022 FIP erikoisnäyttely 31.3.-3.4.2022 Budapest, Unkari Komissaari: Jukka Mäkinen HELVETIA 2022 FIP erikoisnäyttely 18.-22.5.2022 Lugano, Sveitsi cAPEX 2022 Kansainvälinen yhden kehyksen näyttely FIP tunnustus (recognition) 9.-12.6.2022 Toronto, Kanada capex22.org INDONESIA 2022 (ent. Kai Varsio: Hävittäjät (laivat), siirretty tammikuulta. Indonesia 2020) FIP erikoisnäyttely uusi ajankohta 4.-9.8.2022 Jakarta, Indonesia Komissaari: Ari Muhonen indonesia2020.com LIBEREc 2022 FEPA-näyttely, FIP tunnustus (recognition) 13.-16.10.2022 Liberec, Tsekin tasavalta https://www.liberec2022.eu/en/aktuality-en/ IBRA 2023 (ent. till klubbhövdingen Hans Nordfors e-post: hans.nordfors@pp.inet.fi mobil 050 491 2203. Vierailijat niin Suomesta kuin ulkomailtakin ovat tervetulleita oman tietokoneensa välityksellä. Deltagaravgift 20 €/person.. ti 28.9. kokous ja huutokauppa. Lue tarkemmat ohjeet ja tutustu kulloisenkin maanantain huutokauppakohteisiin SF:n kotisivuilta www.suomenfilatelistiseura.fi Kohteet ovat nähtävillä aina edellisen viikon keskiviikosta lähtien. Meklarihuutokauppa, 26.4. Pikkujoulu, vuosikatsaus 2021. HFF möten onsdagar kl. Arnfin Øksnevad Frimärksförfalskningar 21.4. Jukka Sarkki: Afrikan eksoottisia siirtomaamerkkejä. Anmälan senast 6.5. Vuosikokous, Eero Pikkuhookana: eläkeläisen vuosi. Hålls på finska. HFF Årsmöte, bokslutet per 31.12.2020. Petteri Hannula Flygposten över Stilla Havet 1935–1941. AUGUST 2019 JOIN US IN NORWAY Nordia 2019 is a nordic stamp show and without doubt the largest stamp exhibtion in the nordic countries, next to Stockholmia 2019. Meklarihuutokauppa, 24.5. IBRA 2021) FIP erikoisnäyttely uusi ajankohta 25.-28.5.2023 Essen, Saksa Komissaari: Jussi Murtosaari www.IBRA2023.de PohjoISmAISET NÄYTTELYT NORDIA 2021 13.-15.8.2021 Kuopio, Suomi Pääkomissaari: Risto Pitkänen NORDIA 2022 21.-23.10.2022 Birkeröd, Tanska KANSALLISET NÄYTTELYT RIIHEX 2023 aika ilmoitetaan myöhemmin Riihimäki mUUT NÄYTTELYT jA TAPAhTUmAT Korona epidemian takia julkaisemme tässä numerossa kotimaisten kerhotapahtumien tietoja sillä varauksella että ne viranomaisten määräyksestä voidaan kuitenkin joutumaan myöhemmin perumaan! SUOMEN FILATELISTISEURAN etäkokoukset, esitelmät ja huutokaupat netin (Teams) välityksellä maanantaisin: 29.3. ti 31.8. One hour drive from Oslo and half hour from Swedish boarder. ti 26.10. ti 30.11. 75 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT PHILANIPPON 2021 FIP erikoisnäyttely Tokio, Japani 25.-30.8. 7.4. kokous ja huutokauppa ja 7.6. Kokoonnumme SF:n kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki kunkin kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. 19.5. Esitelmien aiheet: ti 30.3. Jari Majander: Ei-toivotut postimerkit. 5.5. 24.3. 18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, Helsingfors. ti 25.5 Mikko Kylliäinen: Volkswagen Typ 1 – Tuttavallisesti kupla. Planerat mötesprogram för vintern-våren 2021: Pandemin kan förorsaka ändringar i programmet. The 2019 show will be held in Grålum near Sarpsborg and not so far from Fredrikstad in south of Norway. The intent is to create an exciting stamp show for both new and experienced stamp collectors. 2021 Komissaari: Jari Majander https://www.japan2021.jp/en/ SAVPEX 2021 Etelä-Afrikan virtuaalinen yhden kehyksen näyttely 22.-25.7.2021 Lisätiedot: Ari Muhonen https://stampssa.africa DESETOOKNO KRANJ 2021 Kansallinen yhden kehyksen näyttely Osallistuminen sallittu kaikille FEPAn jäsenmaiden filatelisteille Kranj, Slovenia 9.-18.9.2021 https://fepanews.com/one-frame-exhibitionin-slovenia-fepa-members-invited/ SOUTH AFRIcA 2021 FIP erikoisnäyttely uusi ajankohta: 9.-13.11.2021 cape Town, Etelä-Afrikka Komissaari: Seija-Riitta Laakso capetown2021.org NOTOS 2021 FEPA-näyttely, FIP tunnustus (recognition) 19.-22.11.2021 Ateena, Kreikka Komissaari: Jarkko Leppänen hps.gr/notos2021 LONDON 2022 (ent. London 2020) FIP erikoisnäyttely 19.-26.2.2022 Lontoo, Iso-Britannia Komissaari: Jukka Mäkinen www.london2020.co NORDIC STAMP SHOW, 23. ti 27.4 Klaus Juvas: Juankoski, esimerkki paikkakuntaja sukukokoelmasta. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION QUALITY HOTEL, SARPSBORG BJØRNSTADVEIEN 20, N-1713 GRÅLUM CONTACT ADDRESS; NORDIA 2019, P.O. kokous ja huutokauppa, 10.5. BOX 2700, St Hanshaugen NO-0131 OSLO. Vårfest avec/solo Folkhälsan, Mannerheimvägen 97 kl.18-21. – 25. ti 14.12. Därom meddelas senare. We hope to give every visitor both the pleasure of interesting stamp collection, and at the same time probably give a glance of Norwegian hospitality and culture
– 20.3. K u va : Ju ss i M u rt o sa ar i Noutokatu 3, FI-21100 Naantali, Finland 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi Osallistu sinäkin nyt kotoa käsin! Valitse Hellman – valitse suomalainen palvelu. Hellman LIVE -huutokauppa 17