. . 2 /2023 SUOMEN ?. . ?. . . 31 Puola 1921-1924 s. . ?. 34 Filatelistien kiehtovat exlibrikset s. . Ainoa tunnettu 10 rpl parin käyttö postilähetyksellä. ?. vuosikerta / 10€ Pikkukivaa huutokaupasta s. Tuloleima 17.10. . . . . . . ?. . 32 Online huutokauppa 59 s. SP ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 104. . ?. (Harri Kuusiston kokoelmasta). 26 Jotain russofobiasta s. . . ?. ??????. Postiosoituksen maksimisumma oli 5000 mk ja sen taksa 20 ruplaa 4.10.-28.11.1917. 38 Käyttösarja 1889 sivu 20 5000 mk postiosoitus Mikkelistä Otavaan 16.10.1917.
32 Jotain russofobiasta, Sten-Anders Smeds, käännös Lauri Poropudas s.34 Liiton kuulumisia, Heidi Heiniö s.36 Onlinehuutokauppa59, Eero Mäkelä ja Eila Hilpi s.37 Rivi-ilmoituksia s. 2 2/2023 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2023 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400403230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss 0400840598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri 0405032144 pekka.hurri@pp.inet.fi Esitelmöitsijöiden yhteyshenkilö: Perttu Haglund 0405451239 perttu.haglund@gmail.com Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö: Janne Nikkanen 0415276430 nikkanenjanne@gmail.com Tapio Tuominen 0400212969 tapio.tuominen@outlook.com Matti Lundberg 0415316112 matti.aj.lundberg@gmail.com Toimihenkilöt Rahastonhoitaja KaiAnttila 0503234953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400934522postiaollille@gmail.com Kerhomestari PerttiHurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit PetriJansson 0400552671 petri.jansson@kolumbus.fi EeroMäkelä 0400602887 sakarieero@gmail.com Sisällysluettelo 2/2023 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s. 16 RiiHeX2023, Tapio Tuominen s. 20 Puola1921-1924, Jukka Sarkki s.26 Pikkukivaa huutokaupoista, Seppo Salonen s. 10 13.3.1940-Pakkorauhansynkkäpäivä, PHY s. 8 Kortin kertomaa, Tuomas Juvonen s. 31 Filatelistien kiehtovat exlibrikset, Tauno Piiroinen s. 50 Näyttely-jatapahtumakalenteri s. 9 Kohteet kertovat XVIII: Kuninkaalliset hovihankkijat, Seppo Laaksonen s. 4 SF:n hallituksen esittely s. 5 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s. 19 Käyttösarja1889, Seppo Evinsalo s. 51. 18 SeppoEvinsalolleFieandt-mitali, Tapio Tuominen s. 3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s
On meillä kolmaskin Seppo, joka myösjakaatietoajakirjoittaasäännöllisesti.SeppoSalosenjuttuPikkukivaa huutokaupastasivulla31. ?. . Valtion tiedonjulkistamispalkintoja on jaettu vuosittain 55 vuotta. ?. ?. . Muitakin tiedonjulkistajia löytyy, tässäkinlehdestäuseita. . ??????. ?. . . Tarkoitin tietysti jo aiemminFieandt-mitalinsaanuttaSeppo Laaksosta,jokailahduttaameitäedelleen säännöllisesti kirjoituksillaan. . Ilmoitushinnat 2023 1/1 sivu 330 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Lehden tilaukset, ilmoitukset ja osoitteen muutokset tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Laskutus: EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. ?. HänenKohteetkertovat-juttusarjassaan paljastuu tällä kertaa mielenkiintoisia asioita Kuninkaallisista hankkijoista.Juttusivuilla10-15. . Mitalin myöntämiskriteerit: ”Mitalinsaajaltaedellytetäänerittäin suuriaansioitaSuomenfilatelianedistämisessä,SF:ntoiminnanpuitteissa ja/tailaajaafilateelistatutkimustyötä ja sen julkaisemista kirjallisessa muodossa.Mitalivoidaanmyöntäämyös SF:n ulkopuoliselle tai ulkomaalaiselle filatelistille.Mitalivoidaanmyöntää samalle henkilölle useamminkin kuin kerran.” Viimeisin mitalin saanut on Seppo Evinsalo.Hänpitihetiseuraavassakokouksessa esitelmän ja kirjoitti tässä lehdessäjulkaistunartikkelin.Juttusivuilla20-25.Myöskahteenseuraavaan lehteenontulossaSepoltajuttua.Sepot eivätpanttaatietojaanpelkästäänitselläänvaanjakavattietoamyöstoisille! Seppo Evinsalo ja Kaarlo Hirvikoski. Suomen Filatelistiseura ry. . . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 103. . Muussa tapauksessa (esim. . . . . KUVA:PERTTIHURMERINTA. . . Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. SP Einar Fieandt-mitali Seppo Evinsalolle Tapio Tuominen päätoimittaja Kirjoitin Sepot. . (SF) perusti jo vuonna 1941 Einar Fieandt-mitalin, jota voidaan pitää filatelian omana tiedonjulkistamispalkintona. Lehden taitto: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro ?. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 info@suomenfilatelistiseura.fi Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 52 € 2023 Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 65 € 2023 Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 77 € 2023 Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. . ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. ?
Suomen Postimerkkilehti 4 2/2023 4 P u h e e n j o h t a j a 1 5. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin. Kun ihmettelin asiaa huutokaupan järjestäjälle, sain lakonisen vastauksen: ”Näin voi käydä”. Emme ole harrastelijoita ja etsimme niin myyjille kuin ostajillekin parhaat ratkaisut. Näin meneteltäessä ei tarvitse uhrata huutokaupan usein tuskastuttavan hitaaseen etenemiseen useita päiviä. muuttunut tilinumero! Maksaessasi käytä viitenumeroa: 1818 Ilman viitettä maksetut huudot eivät rekistöröidy ja aiheuttavat maksukehotuksen.. ”Löytölaatikko” voi puolestaan tarkoittaa aivan mitä tahansa. Vastuu jää ostajalle ja toki hyviäkin yllätyksiä tapahtuu. Filatelistit tosin tietänevät muutenkin, mikä kohde on sellainen, että se on oikeasti harvoin tarjolla. Itselläni on kokemuksia laidasta laitaan. Mitä edellä mainittu tarkoittaa, selviää ottamalla meihin yhteyttä. K un tässä nyt on kolmekymmentä vuotta erilaisiin huutokauppoihin tullut osallistuttua monenlaista on tapahtunut vuosien varrella. Minua tuo käsite tosin ei vaivaa, sehän kertoo vain sen, että meklarin käsityksen mukaan kohde on hankalasti hankittavissa. Itse pidän parhaana huutokauppamuotona sellaista, jossa kaikki kohteet päättyvät samaan aikaan. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Itselleni on tullut palautetta myös käsitteestä ”vaikea”. Tuo yritys lienee jo aikaa sitten lopettanut toimintansa. Ja suuremmissa huutokaupoissa meillä on painetut luettelot ja lyhyt jälkimyyntiaika, joten asiat sujuvat nopeasti – perinteitä kunnioittaen. S ittemmin tutustuin jo suurempiin kuvioihin. Olihan siinä, lähes pelkästään vanhoja postimerkkiluetteloita. Kohteita oli pari sataa huutokauppaa kohden eli ei paljoa. Mutta siitä oli hyvä alkaa ja esimerkiksi Vaasan mallin 70 pennin merkki tarttui jo ensimmäisellä kerralla mukaan, muistaakseni juurikin kympillä. Ostin aikanaan ”löytölaatikon”, jossa piti olla yli 20 kg filateliaa. Huomasin Helsingin Sanomista pienen rivi-ilmoituksen, jossa kerrottiin, että Yleinen huutokauppakamari Oy Runeberginkadulla järjestää sellaisia. Kaj Hellmaniin tutustuin vähitellen ja opin kunnioittamaan sitä, miten arvostavasti hän suhtautui aloitteleviinkin filatelisteihin. H uutokauppaslangi on tullut tutuksi. Kun innostuin asiasta uudelleen 1990-luvun alussa, kuulin ensimmäistä kertaa postimerkkihuutokaupoista ja kiinnostus heräsi – ehkä niiden avulla voisi saada kokoelmien kehittämisen vauhtiin. Pekka Lempiäinen Suomen Filatelistiseura ry Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00 . Kaj Hellmanin ja Merkki-Albertin julkiset huutokaupat olivat Helsingissä merkittäviä tapahtumia ja niissä tulikin sitten käytyä aina kun niitä järjestettiin. Julkisten huutokauppojen aika on ohitse ja kaikki tapahtuu nykyisin netissä. Tuntui suorastaan siltä, että emme olleet hänelle pelkästään bisneksen kohteita ja se tunne oli hyvä. 2 2 3 K irjoitin viimeksi muistoja filateliaharrastukseni alkutaipaleelta. Ehkä joku muukin muistaa nuo huutokaupat – osallistujia oli melko paljon ja kohteitten lähtöhinta oli 10 markkaa. Jäsenhakemukset ja osoitemuutokset sähköpostitse: info@suomenfilatelistiseura.fi Kerhoiltojen esitelmät: www.suomenfilatelistiseura.fi Maanantain kerhohuutokaupan huudot voit maksaa: pankkija luottokortilla paikan päällä kerhon jäsenet voivat maksaa myös pankkiin 7 pv kuluessa huudosta huutoja ei voi maksaa käteisellä Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI23 1347 3000 4063 67 Huom. Mielestäni olemme tällä alalla erittäin asiantunteva ja huomattava toimija ja meklarimme osaavat asiansa. Käsite ”osin vaihteleva laatu” onkin sitten jo hämärämpi. Olen havainnut esimerkiksi sen, että käsite ”vaihteleva laatu” tarkoittaa sitä, että huomattava osa merkeistä (ellei jopa kaikki) on rikkinäisiä. 3. S F on järjestänyt vuonna 2023 jo kolme hyvää huutokauppaa maanantai-iltojen kerhohuutokauppojen lisäksi ja lisää on tulossa. Toiseksi arvostan suuresti painettuja huutokauppaluetteloita, joihin voi itse tehdä omat merkintänsä ja laittaa ne talteen. On suorastaan masentava ajatus, että asiakkaan pitäisi itse tulostaa itselleen luettelo
Vaikka työni vaatii paljon aikaa, olen merkinnyt pysyvästi nuo maanantait kalenteriini varatuiksi. Miten haluat kehittää SF:n toimintaa. Se kuuluisa tuhannen taalan kysymys on, millä keinoin!. Siellä myydään, ostetaan, opitaan ja viihdytään. Filatelian aihealueet. SF:n hallituksen jäsen vuodesta 2023. 5 SF:n hallituksen jäsenet 2023 Kuka olet. Yleensä keräily on alkanut uuden alueen kohdalla siitä, että huutokaupasta on tullut ostettua laadukas kokoelma, josta sitten olen jatkanut keräilyä. Filatelian aihealueet. Filatelian aihealueina Suomi ja USA, Kiina on alkanut kiinnostamaan. Miten haluat kehittää SF:n toimintaa. SF:n hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2023. Miten haluat kehittää SF:n toimintaa. Filatelian aihealueet. Työpaikka Helsingin normaalilyseo (Norssi), filosofian lehtori, osaaikaeläkkeellä. Säännöt on jo saatu nykyaikaan ja parhaillaan on menossa huutokauppatoiminnan voimakas kehittäminen. Lisäksi tekeille tulee Itä-Karjala-kokoelma. Osaan myös luopua, postituore Suomi-kokoelma ja ensipäiväkuorten kokoelma ovat jos siirtyneet eteenpäin. Tämä ei tarkoita sitä, että olisin mitenkään erityinen huippuosaaja filatelian monipuolisessa maailmassa, vaan sitä, että kerään lähes kaikkea mielenkiintoista. Tärkeintä on mielestäni varmistaa toiminnan jatkuvuus niin, että kaikki tuntevat jatkossakin olevansa tervetulleita mukaan toimintaan. Filatelian alalla olen todellinen raskaan sarjan keräilijä. Kuka olet. Martti Forss, Suomen suurimman teknisen tukkukaupan Onnisen toimitusjohtaja. Lisäksi minulla on maakokoelmia kymmenis tä eri maista. Harrastukset. Kerhotilan saaminen viihtyisämmäksi ja modernimmaksi on myös työn alla. Lisäksi on alalajikokoelmat useimmista julkaisusarjoista. CEPT). Mielestäni nykyinen leppoisa ja viihtyisä ilmapiiri sekä iso keräilijöitten määrä on tehnyt kerhoilloistamme filatelia-kaupungin torin, jossa me keräilijät tapaamme toisiamme. Asumme myös filateliaa harrastavan vaimoni kanssa kahdestaan, koska kolme lastani ovat jo aikuisia ja omillaan. On erittäin tärkeää, että kerho keskittyy filateliaan ja kukin saa olla turvallisesti oma itsensä henkilökohtaisista mieltymyksistä tai taustoista riippumatta. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista tytärtä sekä kaksi lastenlasta. Olen pyrkinyt keräämään niin hyvän Suomen päälajikokoelman loistoleimattuja merkkejä kuin mahdollista Leuchtturm-albumin mukaan. Pekka Lempiäinen, 65v, valtiotieteiden tohtori. Harrastukset. Kuka olet. Harrastan ornitologiaa ja luonnonvalokuvausta, museoautoja, filosofiaa, retkeilyä, sienestystä ja marjastusta, shakkia, rakennushommia, kuntapolitiikkaa ja kesämökkeilyä. Tehtäväsi SF:ssä. Aihekokoelmia kerään Suomessa tavatuista linnuista ja Euroopan yhdentymisestä (esim. Matti Lundberg, 70v., valtiotieteen maisteri, naimisissa, vaimo ja kaksi aikuista poikaa, eläkkeellä Suomen Pankista. Näyttelykokoelma minulla on m/1917 Saarisen merkeistä ja se on edelleen parantelun alla. Yhteensä jäsenistömme kerää lähes kaikkea mahdollista ja mukana on väkeä aloittelijoista aina näyttelykokoelmien tekijöihin asti. Harrastan filateliaa, kirjallisuutta ja koiria, perheessä kaksi haukkujaa, suursnautseri ja ajokoira. Ja filateliaa. Monille keräilijöille maanantai-illat ovat viikon kohokohta. Suorastaan elintärkeää olisi saada nuorempaa harrastajapolvea mukaan kuvioihin, emmehän halua hienon harrastuksemme näivettyvän. Puheenjohtaja vuodesta 2022. Olen ottanut tavoitteeksi sen, että SF:ssä pysytään ajan trendeissä mukana ja pidetään yhdistys ajan tasalla. Tehtäväsi SF:ssä. Tehtäväsi SF:ssä
Harrastukset. Filatelian aihealueet. Ota yhteyttä perttu.haglund@gmail.com tai maanantaina Lönkalla. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille Helsingissä 22.3.2023 Suomen Filatelistiseura ry:n hallitus KOKOUSKUTSU Suomen Postimerkkilehti 6 2/2023 6 Kuka olet. 1872– 1945 sisältäen etenkin valloitusalueet ja aiemmat siirtomaat. Näistä militarian kerääminen on ollut lähellä sydäntäni jo alle 10 vuoden ikäisestä, aloitimme sen yhdessä isäni kanssa. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 6. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 §:n mukaiset asiat: 5. 1872, Saksa kokonaisuudessaan v. Suomen Filatelistiseura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina 8.5.2023 klo 18.00 yhdistyksen kokoustilassa Lönnrotinkatu 32, Helsinki. Olen SF ry:n hallituksen sihteeri ja SF K Oy:n hallituksen sihteeri. SF:n hallituksen jäsen vuodesta 2023. Tähän johdatti minut halu ymmärtää merkeistä enemmän (värierot, liimoitteet yms.). Hallituksessa on tärkeä katsoa, että kerhon talous on kunnossa ja meillä on vakaa toimintaympäristö. Kaikki keräilijät ovat siskoja ja veljiä keskenään!. Preussi ja Saksan alueiden sotilasposti, sekä Norddeutschen Postbezirk ennen v. Filatelian saralta olen erikoistunut Suomen itsenäisyyden ajan postimerkkien tilauseriin, eritysesti numerokuusiloihin. Hallituksessa vastuullani on esitelmien järjestely kerhoiltoihin noin parin viikon välein. Asumme filateliaa harrastavan avopuolisoni kanssa kahdestaan. Tehtäväsi SF:ssä. 8.5. Otankin mielelläni jatkuvasti vastaan toiveita/ehdotuksia uusista esitelmän pitäjistä ja esitelmäaiheesta. klo 18 Kuka olet. Olen tekninen johtaja Nordtreat Oy:ssä, Suomalaisessa yrityksessä, joka on puun palosuojauksen vihreän ja myrkyttömän teknologian etulinjassa. Pekka Hurri, 54 v. Vaikka esitelmien ja huutokaupan aikana keskustelua tulee välttää, olen ilokseni havainnut, että yhä useammat tulevat kokouksiimme jo klo 16, jolloin voidaan huutokauppakohteisiin tutustumisen lomassa rauhassa rupatella, vaihdella merkkejä ja kysellä vaikka filatelian uusista apuvälineistä. Miten haluat kehittää SF:n toimintaa. Uutena alueena filatelian puolelta ovat aihekeräilynä dinosaurukset ja fossiilit keventämään keräilijän mieltä. Meillä on upea kerho ja haluaisin nähdä sen kehittyvän jatkossakin siihen suuntaan, että se on turvallinen paikka meille kaikille kertoa mielipiteemme ja harrastaa tätä hienoa keräilyharrastusta. Muutoin tilaisuuden tullen täydentelen maakokoelmia (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia, Norja, Tanska, Eesti, Hollanti). Paikka, jossa jokainen voi saada ja antaa apua ja josta aina löytyy joku, jonka kanssa voi vaihtaa kuulumisia. Harrastan militarian, kirjallisuuden ja filatelian keräämistä, sekä laitesukellusta. Kerhon toiminnassa pyrin edistämään mahdollisuuksia vaihtaa mielipiteitä jäsenistöä kiinnostavista aiheista. Tehtäväsi SF:ssä. Perttu Haglund, Eläkkeellä oleva moniosaaja. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi aikuista lasta puolisoineen ja yksi lapsenlapsi sekä joukko lemmikkejä. Yhdistyksen talouden kunnossa pitäminen ja kehittäminen ovat lähellä sydäntäni, jotta voimme taata yhdistysja kerhotoiminnan jatkumisen. Miten haluat kehittää SF:n toimintaa. Filatelian aihealueet
Tehnyt työuran yrittäjänä ja myyjänä valokuvauksen, kirjapainojen sekä graafisten ohjelmien koulutuksen parissa. Filatelian aihealueet. Nyttemmin Viipurin sensuuriposti on ollut agendalla. Tehtäväsi SF:ssä. SF:n kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö vuodesta 2022. Olen lapsesta asti kerännyt Suomea, lähinnä postituoretta ja loistoleimattua vuoteen 1945 asti. Harrastan filateliaa, kirjansidontaa (tauolla) ja sukututkimusta. 7 Kerhomme aktiivitoiminnassa on iso joukko muitakin jäseniä kuin hallituksen jäsenet. Meidän pitää tehdä muutoksia toimintaan ja palveluihin ainakin nuorison osalta. joskus myös vaihtamalla paranee Kuka olet. huutokauppakohteiden kirjauksessa sekä maanantaihuutokauppakohteiden parempaa esittelyä. Jos haluamme saada mukaan nuorempaa sukupolvea filatelisteiksi, meidän pitää mennä sinne missä he ovat eli nettiin ja peleihin eikä yrittää saada mukaan nykymuotoiseen toimintaan. Postikorttipuolelta kerään mm. Perheeseen kuuluu avovaimo ja yksi 3v poika. Vanhasta ajasta kaipaan enemmän kerholaisten välisiä suoria vaihtoja ja keskustelua. Heidän lisäkseen on useita jäseniä, jotka ovat erilaisissa talkoissa ja muissa tehtävissä, joita emme huomaa, koska homma toimii. Filatelian aihealueet. Miten haluat kehittää SF:n toimintaa. Harrastukset. Filatelian aihealueina klassinen Suomi ja kotiseutu. Kaikissa kerhoissa on paljon kehittämisja osallistumismahdollisuuksia! Jos haluat vaikuttaa kerhon toimintaan, ota yhteyttä keneen tahansa hallituksen jäseneen ja kerro kiinnostuksestasi seuran aktiivitoimintaan! Ps. Ei riitä, että olemme kaikki samaa mieltä tarpeesta saada nuoria mukaan. Hei sinä juuri sinä. Tällä hetkellä Postimerkkilehden päätoimittaja. Tapio Tuominen, 67v., kauppateknikko. Harrastukset. Seppo Evinsalo, Juha Tillander ja Kimmo Kanerva tekevät taustalla paljon töitä seuran hyväksi. Tehtäväsi SF:ssä. Pyrin hoitamaan tehtäväni huolella hallituksessa ja SF:ssä yleensä ja ottaa jäsenien palautetta vastaan koska olen kerholla usein paikalla. Miten haluat kehittää SF:n toimintaa. Nykyjäsenille pitää tarjota myös enemmän palveluja esim. Kannustan ensikertalaisia näyttelyihin, esimerkiksi Stamp-Forum -postimerkkinäyttelyihin kirjamessujen yhteydessä syksyisin SF:n kautta. SF:n hallituksen jäsen loppuvuodesta 2022. Näissä haluan edesauttaa seuraamme: lähitulevaisuudessa samankaltaista panostusta seuran nettisivuihin ja sitä kautta Philabid-, lehdenja kerhohuutokauppojen myyntituoton ylläpitämiseksi, sillä huutokauppojen kautta pidämme seuran talouden kunnossa jäsenmaksujen ohella. Ja tietysti lukuisa määrä Postimerkkilehteen artikkeleita kirjoittavia henkilöitä. Lappeenranta, Lauritsala, Helsinki, Espoo/Kauniainen sekä sortoaikaa. Harrastan filateliaa, pyöräilyä, lenkkeilyä ja isänä olemista. Kuka olet. Myös kansalliset näyttelyt ovat kerran vuodessa ja uudet näyttelyistä kiinnostuneet kertokaa ajatuksistanne meille hallituksen jäsenille. Jotkut, kuten Petri Jansson, Olli Saarinen, Seppo Salonen, Eero Mäkelä ja Pertti ”Hurmis” Hurmerinta ovat näkyvästi esillä päivittäisessä toiminnassa. Lisäksi olen kerännyt Espoon/Kauniaisten postihistoriaa n.15-vuoden ajan. Jäsenille pitää tarjota lisää digioppia arjen ja filatelian parissa. SF:n pitää päästä tekemään myös pidemmän aikavälin toimintasuunnitelmia, muuten meillä ei ole tulevaisuutta.. Ammatiltani olen rakennusmies ja rakennuspiirtäjä. Janne Nikkanen, 40v. Perheeseen kuuluu vaimo, tytär puolisoineen ja kaksi lapsenlasta. Nettisivut on hyvä pitää ajan tasalla ja kehittää edelleen
N är sedan postverket privatiserades (och idiotiskt nog kallade sig Itella, vad det betydde visste ingen) blev det bara värre. Fortfarande sänder vi dem, men har de en framtid. HFF:s hemsida på internet: www.filatelia.fi/hff D essutom har vykorten en fördel som är helt deras egen. När korten kom in i den filateliska världen öppnade sig en helt ny värld för samlarna. De anställda behärskade vanligen de båda inhemska språken. Alla pris beräknades efter försändelsens vikt, kort, brev, paket, allt. Jag har självbyggt upp en samling av äldre Helsingfors-kort, åtta ramar, som fått ett mycket bra bemötande. 170 år sedan. Ramlar en sådan i vattnet så ar det tack och godnatt med den grejen. F örlorar duettkort så är det inte så farligt, förlorar du en bild i en skiva betyder det vanligen att du förlorat alla de andra också, de är definitivt borta. Naturligtvis kan man gardera sig och skydda sig genom att ha fotokopior i en sticka eller skiva. Ingen försöker heller stjäla ett postkort, hur vackert det än är. Genom tiderna har vi sänt och tagit emot enorma mängder sådana. De första korten är på sin höjd tryckta för ca. Själv har jag varit med om det ett par gången, det är nästan tragiskt att höra den stackarn klaga när vattnet tränger in. F aktum är att vykorten är en rätt ny företeelse i vår postala värld. De första texterna var enkla, de sade bara ”Grüss aus …… ” , alltså stadens namn och en tecknad bild av staden i fråga. Tänk på allt som kan hända en mobilkamera. S om sammandrag kan man säga att det blir sämre och sämre för var dag, i takt med att jag blir äldre och äldre år för år. Men forsätt att sända kort! Våra kära kort. Har alla det. Leveransdagarna skars ner, post levereras varannan dag. Jag lyckades hitta det äldsta kortet, från vår huvudstad. Man kan samla på dem och ställaut dem. A ntalet postkontor har minskat. Dessutom tillkom en rätt märkvärdig bestämmelse som sade att ett vykort med högst fem ord räknades som trycksak, altså hade en billigare taxa. De är billiga, de nya alltså, det är ingen större förlust om du slarvar bort dem. Jag vill minnas att de var tyska eller österrikiska, åtminstone texten var på tyska. På trettiotalet fanns det kontor, telegrafer i nästan varje kvarter. HFF:s MÖTEN 2023 Onsdagar kl.18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, Helsingfors. Jag säger huvudstad, för det är från slutet av 1800-talet, då Helsingfors ännu var en rätt så liten stad i en rysk värld. 8 2/2023 SuomenPostimerkkilehti HFF: ordförandes spalt CARL APPELBERG V i känner alla till vykortet, det där postkortet som vanligen har en bild på ena sidan och text och adress på den andra. Man har möjlighet att visa bilder från alla de platser man besökt. Mötena 22.3, 10.5, 8.11 och 13.12 är föreningens interna. Vy korten ärenkla att studera och lära sig av. D et är så enkelt att sända text och bilder med de där inbyggda kamerorna som finns i de små skivorna. E tt vykort var billigare att sända än ett vanligt brev. De är enkla att montera in i en utställningsram. I ngen fara, de enkla papperskorten har fördelar som fortfarande är aktuella. Finns det alltså en risk för att vi glömmer bort de här enkla korten. De har fått en hård konkurrens av all världens mobiler och skivor som numera finns i var mans hand. Den här utvecklingen har märkvärdigt nog, också lett till att det finns en enda pappershandel kvar i hela stan. För år 2023 har bokats följande mötesdagar: 5.4, 19.4, 3.5 och 10.5 (vårfest) och 13.9, 27.9, 11.10, 25.10, 8.11 (valmöte) 22.11 och 13.12 (julfest). Alla utställningsklasser, det börjar finnas alltmer av dem, kan dra nytta av korten
Nashin takana vasemmalla toinen AX-kilpinen 1930-lukuinen kanttiauto ja takana okealla on joko BMW:n tai EMW:n nokka, mutta korimallia ei näy, joten tunnistus mahdotonta. Ihmisten vaatetus ei myöskään rajaa kuvaa kuin kesälle. Nash ja muuta mielenkiintoista Manskulla! Tuulilasin alakulmassa, repsikan puolella on autoveromerkki, mutta näistä vuosina 1949 – 1960 käytössä olleista merkeistä ei pysty tässä kuvakoossa päättelemään vuotta. Voisi sanoa, että tältä näytti Helsingin katukuva noin 70-vuotta sitten (muutaman vuoden tarkkuusella). Rekisteritunnuksen AX-kirjaimet eivät auta, sillä niitä jaettiin vuonna 1952. Mitäs kivaa autokannasta löytyy suurennuslasilla. Pakko turvautua Googleen ja juu, Nash LaFayette vuosimallia 1939. Selän takana Raken talo. Oikealla oleva Svenska Teatern on ns. Kortti kulkenut kesäkuussa 1960, mutta autokalusto on edelleen selkeästi 1930-lukuista. Komea auto aikoinaan ja sodasta selvinnyt, mutta puskurin vinous ja maskissa oleva roomalainen II tarkoittaa, että alamäki on alkanut toisen luokan taksina. Milloinkas kortin kuva onkaan otettu. Kuvakulma ei nyt ole mikään poikkeuksellinen: ollaan Helsingissä Bulevardin koilliskulmassa, nenä näyttää nykyiselle Mannerheimintielle. Etualalla oleva auto vaatii pohdintaa… noissa etulampuissa on jotain tuttua. uudessa ulkoasussaan, eli ollaan 1930-luvun loppupuolella, mutta hetkinen taustallahan häämöttää vuonna 1952 valmistunut SOKOS, eli ollaan vuosien 19511960 välisellä ajalla. TEKSTI JA KOHTEET: TUOMAS JUVONEN. Mutta hetkinen, Stockmannin edessä, kahden kuorma-auton välissä on sivuprofiililtaan selkeästi sodanjälkeinen Jenkki! Auto vaikuttaa 1950-luvun alkupuolen Mercurilta ja mahdollista se on, niitä tuli joitakin Suomeen sotien jälkeen, mutta mahdotonta sanoa, kuvan tarkkuus ei riitä. 9 Selaan korttinippua ja jokin pysäyttää tässä kortissa
Koska veri on vettä sakeampaa, aloitan kuitenkin tasavaltaisen Suomen kohteella ja etenen eräiden entisten monarkioiden kautta Ruotsiin. Kirjeen lähettämisaikana ei siis enää ollut tsaarin hovia eikä omaa tehdastakaan. Oma tuotanto päättyi Arthurin kuoleman myötä, mutta firma jatkoi vuoteen 2005 saksalaisten Zimmermann pianojen ja flyygeleiden edustajana ja maahantuojana. Lokakuun vallankumouksen melskeissä Askolinit muuttivat Helsinkiin ja jatkoivat soittimien valmistusta täällä. Euroopan aiempien lukuisien monarkioiden aikana hovihankkijan tavoitellun arvon haltijoita oli paljon. Asiayhteyteen liittyy usein oikeus käyttää hallitsijan vaakunaa tai sinettiä markkinointiviestinnässä. Askolinin flyygeleitä ja pianoja myytiin myös tsaarin hoviin. 1901).. 1836) wieniläinen pääedustaja, vastaanottaja karlsbadilainen mausteliike. 10 2/2023 Suomen Postimerkkilehti Kuninkaallinen hovihankkija on eräissä monarkioissa hallitsijan tai tämän hovin antama arvonimi suosimilleen tavaran tai palvelujen toimittajille. Suomalaistaustainen Arthur Askolin (1873 – 1947) oli syntynyt Pietarissa ja perusti siellä pianotehtaan veljensä kanssa. Vasemmassa yläkulmassa on Britannian kuningashuoneen vaakuna ja maininta, että teefirman Royal Warrantin oli myöntänyt kuningatar Victoria (joka kuoli v. Hovihankkijan titteli Ruotsissa on ”Kunglig Hovleverantör”, Britanniassa ”Royal Warrant by Appointment to …”, siellä arvon voi myöntää kuningas, kuningatar tai Walesin prinssi. Lähettäjä on ollut kuuluisan teefirman Ridgways Limited’in (per. Myös sanaa ”Purveyor” käytetään englanniksi. Nykyisten kuningasja pienten ruhtinaskuntien (kuten Liechtenstein ja Monaco) lisäksi näitä titteleitä myöntävät 2000-luvulla ainakin Japanin keisarillinen ja Thaimaan kuninkaallinen hovi. Kuninkaalliset ovat tunnetusti valikoivia juomiensa ja ruokiensa suhteen: Yksityisehiökuori Wien I 31.10.1904 > Karlsbad (nyk. Teksti ja kohteet: Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XVIII KOHTEET KERTOVAT Kuninkaalliset hovihankkijat Hovipianotehdas Arthur Askolinin *) kirje Helsinki 9.10.1948 > Ängby, Ruotsi. Karlovy Vary, Tshekki)
Monikansallinen Unilever-konserni osti yrityksen 1962, mutta myi sen Bongraunin perheelle 2003. Sosialidemokraatit karkottivat viimeisen suurherttuan Wilhelm Ernstin (1876 – 1923) ja muodostivat Saksista vapaavaltion. – Sen sijaan Saksi-Weimar-Eisenachin suurherttuakunnan tarina päättyi I maailmasodan tappion myötä Saksan 1918 marraskuun vallankumoukseen. Augustin jälkeen firman ovat omistaneet hänen jälkeläisensä viidessä sukupolvessa. Lyhyt taksaperiodi (15.1.23 – 28.2.23): kotimaan kortti = 25 markkaa. Kuvan kirjeessä hallitsijan titteli on ”herttua”, tässä ”suurherttua”, vaakuna on sama! Edellisen Suurherttuallisen kirjansitojan Max Lüttichin infla-kirje on lähetetty Saksin pääkaupungista Weimarista 14.4.1923 > Ilmenau >> Saalfeld. Eikö Baijerin kuningas pitänyt oman kotimaansa tehtaiden viineistä ja likööreistä. F. Sitten Saksaan, missä ’vanhaan hyvään pikkuvaltioiden aikaan’ oli paljon kuninkaallisia. Sen sijaan kotimaan juustot kelpasivat Baijerin hoviin! Saksan inflaation huippuvuoden kortti Kempten, Allgäu 20.2.1923 > Sulzbach. Edelweiss ja camembert-juustoja valmistaneen K. C. 11 Toisen Saksin hovihankkijan kirje sisältää runsaasti historiaa ja filateliaa. Pohl’in pieni etikka-, viinija likööritehdas ei enää ole toiminnassa. Ennen ensimmäistä maailmansotaa firma oli Saksin hovin hankkija ja sen kuorta koristi Saksin herttuan vaakuna. Höfelmayr-yhtiö perustettiin 1892. Kirjansitomon perusti August Lüttich 1835, joka myös opetti silloiselle suurherttualle kirjansidonnan taitoja. 1887 firma sai ”Hovikirjansitomon” tittelin. Lyhyt taksaperiodi (1.3.23 – 30.6.23): kotimaan painotuote 20 markkaa. Höfelmayr -tehtaan korttia koristaa Baijerin kuninkaallinen vaakuna. Kirje Schweinfurt, Baijeri 28.12.1912 > Bayreuth. Hän kuoli maanpaossa 10 päivää Lüttich-kirjeen lähettämisen jälkeen 24.4.1923. Se toimii edelleen perheyhtiönä päätuotteenaan juustot ja muut maitotaloustuotteet tavaramerkillä Milkana.. Vanha perheyritys toimii edelleen Weimarin keskustassa ja vuodesta 1990 omistaja-johtaja on ollut Thomas Lüttich
Kuoren kääntöpuoli. Wienin sensuurin punainen leima + kaksi tuloleimaa: Prahan lentokenttä 19.5. Sitä valmistetaan ja juodaan edelleen Bulgariassa, mutta tavaramerkin omistaa nykyisin suuri hollantilainen Heineken-olutkonserni. Lähettäjä on Prosek-veljesten olutpanimo Sofiassa, vastaanottaja suodattimia ja panimoteknisiä koneita valmistanut yhtiö Prahassa. 12 2/2023 Suomen Postimerkkilehti Viinimaa Bulgarian hovissa arvostettiin myös laadukasta olutta **). Ruoan ja juoman päälle käsintehty sikari: käyttämätön 5 pfennigin Germania-yksityisehiökortti 1900-luvun alkuvuosilta. Kirjattu kirje Sofia 4 15.5.1943 > Wien (missä sensuroitu, liuskassa ”g” = Wien) >> Praha, Protektoraatti. Tshekkiläiset insinööriveljekset Jiri ja Theodor Prosek perustivat panimon Sofiaan 1884 ja se toimi vuoteen 2004. Firman nimen alla kerrotaan sen olevan ”Useiden kuninkaallisten, suurherttuallisten ja herttuallisten hovien hankkija” – nimiä mainitsematta. Oikeassa yläkulmassa on Bulgarian tsaarin vaakuna. Sen tärkein tuote oli Ariana-olut. ja Praha 1 19.5.1943.. Liikekortin painattaja on bremeniläinen, vuonna 1877 perustettu käsintehtyjen ”Hansa Imperials” sikareiden valmistaja Georg Schrader Co
Peter P. 13 Elektroniikkahankinnoissa Bulgarian hovi ilmeisesti suosi saksalaista laatua: Lentokirje Sofia Poste Aerienne 8(?).6.1943 > Wien (missä sensuroitu) >> Praha, Protektoraatti. ja 11.6.43 kuten kohteessa edellisellä sivulla. Aineettomien palvelujen hovihankkija: kuninkaallisen hovivalokuvaaja Lundh’in värikäs sekapostiotekirje Mölle 8.6(?).1912 > Tübingen, Saksa. Hovivalokuvaajan tittelin sai valokuvaaja, joka oli kutsuttu kuvaamaan hovia ja kuninkaallista perhettä. Lähettäjä on maineikkaan saksalaisen sähköalan konsernin AEG:n bulgarialainen tytäryhtiö, vastaanottaja saman yhtiön toimipiste Böömi-Määrissä. Prahan tuloleimat 10.6. Hänen ’kuninkaallisia’ kuviaan ei nettihaulla (ehkä tekijänoikeussyistä) löydy, mutta Google antaa useita osumia hänen kesäpaikassaan Möllessä ottamistaan uimarantakuvista.. Lisäksi näkymättömän musteen kemiallisen sensuurin raita. Lundh (1865 – 1943) perusti oman ateljeen 1892 ja oli yksi näistä. Kuorella Ruotsin nykyisen Bernadottedynastian vaakuna. Kuoren takana on kohopainettu tsaarin vaakuna, sen alla teksti ”Hoflieferant” (= hovihankkija)
Mutta mihin hoveihin. Vuosina 1860 – 1920 toimineen lasiteollisuusyrityksen liikekirje on osoitettu ”lukion rehtorille”. Hiustyyliä Serbian hoviin: Kirje Belgradista 10.4.1907 > Wien, Itävalta, tullut 19.4.1907. Seppo Laaksonen, AIJP seppo_laaksonen@netti.fi Kuninkaallista laboratoriolasia. Hovin hiusmuotoilijoiden kookasta kirjeensulkijaa komistaa Serbian vaakuna.. Dimitch, Belgrad” mainostaa kuorellaan kaksin eri aakkosin serbiksi ja ranskaksi olevansa ”Kuninkaallisen hovin parturi-kampaaja”. Firma Warmbrunn, Quilitz & Co:n maksettu virkakirje taksamerkinnällä ”20” Berliini P(ost) E(xpediton) No 2 31.3.1866 > Sneek, Hollanti, tullut 2.4.1866. Lähettäjä ”Veljekset G. Hänen isänsä tsaari Ferdinand oli Saksi-Coburg-Gothan prinssi. **) Osasyynä voi olla se, että Bulgarian tsaari Boris III (merkeillä) oli saksalaista sukujuurta. 14 2/2023 Suomen Postimerkkilehti *) Tätini oli naimisissa Arthur Askolinin pojan kanssa. ***) Wennbergin tarina on Ruotsin Postimuseon vuosikirjassa ’Postryttaren (54) – 2004”, mistä löytyy Björn Sylwanin artikkeli ”Harry Wennberg – Frimärkskungen”. Kirjeensä hieman vahingoittuneessa logossa hovihankkijafirma ilmoittaa – kuninkaallisia nimeämättä Jemmlitzissä ja Tschornowissa olevien lasitehtaittensa valmistavan ”Edullisia ja korkealaatuisia kemian ja farmasian laitteita”
Jos sinä tiedät niin laita emailiä seppo_laaksonen@netti.fi Filateelinen hovihankkija: A.B. Valikoimiin kuului mm. >> Baden (Aargau), Sveitsi. Se valmisti lastenvaatteita, paitoja ja alusasuja. Perilliset jatkoivat liikettä vuoteen 1957. Takana tuloleima 21.10.1930. Itävalta. kunniajäsen. X. kynttilöitä ja muita ”kirkollisia hartaustarvikkeita”. Tobler-yhtiö on edelleen olemassa ja ilmoittaa toimialakseen ”kiinteistöjen ja maa-alueiden hallinnoinnin”. Kirje on osoitettu Pecsin alueen palontorjuntatarkastajalle. Seltenhoferit antoivat pitkään vanhimmalle pojalle isän etunimen ”Frigyes” – suoraan alenevassa polvessa löytyy peräti neljä, vanhin syntyi 1789 – nuorin kuoli 1945! Mikä hovi. Firman leimassa lähettäjä ”F. Kuoren logolla ”Frigyes Seltenhofer ja pojat”-yhtiö mainostaa olevansa Unkarin hovin hankkija ja johtava ”palonsammutusvälineiden, kaivopumppujen ja kirkonkellojen valmistaja”. Kaksoismonarkian monialayritys: Kirje Sopron 2.7.1913 > Pecs 1, edelleen Pecs 5, saapui 3.7.1913. Se ei muistuta Baijerin omilla postimerkeillä tai sivulla 13 olevaa. Wennberg (1872 – 1927) oli viime vuosisadan alussa kotikaupunkinsa johtava alamme kauppias osoitteessa Drottinggatan 82. Ovaalileiman hieman tuhruista kuninkaallista vaakunaa en pystynyt varmuudella tunnistamaan. kruununprinssin hovihankkija”. Firmakuorellaan Wennberg ilmoittaa olevansa ”H.K.K. Altmann Sohn” mainostaa olevansa hovihankkija. Lähettäjä: ”Veljekset Tobler & Co., Teufen.” Sveitsin ulkomaankirjeen taksa 25 rappenia oli voimassa pitkään eli 1.7.1875 (= UPU:n alusta) – 31.1.1921. Osoite: ”Hovihankkija, herra Ignaz Bittman”. 15 Kirje Niederteufenista, Appenzellin kantonista 4.7.1912 > Wien. Kruununprinssin (kuninkaana Kustaa VI Adolf 1950-73) filateliaharrastuksista ei ole tarkempaa tietoa, mutta hän oli Sveriges Filatelist Föreningenin 1. Pakettikortti Altötting, Saksa, 18.10.1930 > Lindau 19.10. Unkarin kotimaankirjeen taksa oli 10 filleriä 16.1.1907 – 30.9.1916. – Kuorella olevan 25 ören ruskean merkin väri on jostain syystä leiman sisällä muuntunut kellanoranssiksi?. Baijerilainen yhtiö toimi itsenäisenä vuosina 1850-2001, jolloin se myytiin yrityskaupalla. Bittmanin firma toimi 1851 – 1913. Harry Wennbergin ***) kirje Tukholma 26.6.1933 > Berliini C 2 Lento >> Praha
Uuteen sotaan varautuminen ja valmistautuminen (”älkäämme tuudittautuko rauhanaikaan”) oli kylmää realis. Vaikka talvisota päättyikin rauhaan, ei rauha vakuuttanut kaikkia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 muistuttaa meitä, miten suurvalta toimii omien mieltymyksiensä mukaan. Kokoelman tarkoituksena oli ajan hengen välittäminen aikalaisten teksteistä, kirjeistä ja korteista. Muuten lähettäjien ja sävyjen kirjoa oli kenttäpapin realismista aina hurmoshenkisyyteen, mutta eturintaman takana. Viesteissä tulivat toistuvasti esiin teemat kuten ”Helpotus”, ”Miten tästä eteenpäin”, ”Katkeruus”, ”Kyynisyys” ja ”Uhrimieli”. Rauhanehtoja kritisoitiin yleisesti, mutta myös realismi ”parasta mitä näissä oloissa oli saatavissa” tuli usein esiin. Rauhaa pidettiin yleisesti ”häpeärauhana” Postihistoriallisen yhdistyksen kokouksessa 26.1. Ukrainan ”erikoisoperaatio” jatkuu jo toista vuotta, mutta talvisota päättyi 105 päivän jälkeen 13.3.1940 klo 11:00, mistä tiedotettiin pääministeri Tannerin radiopuheessa. Tieto rauhasta levisi nopeasti. Tannerin puhe saavutti rintamalinjat varsin nopeasti. Kokoelmassa esitetyssä materiaalissa ei ole yhtään etulinjoilla ollutta sotilasta, joten nämä tunnelmat jäivät käsittelemättä. Tannerin puhe ja ylimääräiset sanomat avasivat suomalaisille karun totuuden. Posthistoriska föreningen rf. Yhden kehyksen kokoelma tehtiin syksyn 2022 kirjamessujen postimerkkitapahtumaan, minne kokoelma saatiin kokoon materiaalin niukkuudesta huolimatta. 13.3.1940 Pakkorauhan synkkä päivä. Myös omaisuuden jättäminen rajan taakse ja kansalaisten evakuointi ja sijoittaminen kirvoitti monia. Kokoelma, joka on nähtävillä Filatelistiliiton nettisivustolla, on tehty kronologisesti rauhanjulistuksesta muutaman viikon päähän ”vakiintuneisiin” oloihin. Sodan jälkiä ja tuhoja rakennuksille ym. kauhisteltiin yleisesti, toisaalta nähtiin paremmaksi, että rakennukset olivat tuhoutuneet eivätkä jääneet valloittajille. yhdistyksen puheenjohtaja esitteli yhden kehyksen kokoelmaansa tunnelmista ja ajatuksista, joita talvisodan päättyminen ja rauhanehdot suomalaisissa synnyttivät. Useissa yhteyksissä on esitetty yhtäläisyyksiä Suomen talvisotaan, jolloin maamme joutui itänaapurin aggression kohteeksi. Varhaisin löydetty havainto oli kirjattu korttiin klo 11:04 (kuva 2). Varhaisimmat viestit rauhanjulistuksen jälkeen olivat lähinnä ”OLEN HENGISSÄ” -tyyppisiä, moni myös muistutti läheisiään elämän jatkumisesta (kuva3). 16 2/2023 Suomen Postimerkkilehti Postihistoriaa Postihistoriallinen yhdistys ry
kuvan 4 kortti, jossa peltoa kynnetään kivääri selässä. Kokoelma on kokonaisuudessaan nähtävillä filatelistiliiton sivuilla: https://www.filatelisti.fi/kokoelmat/ postimerkkimessut-2022/pekka-hovi-13.3.1940/ missä osia kirjeiden ja korttien viesteistä on kirjoitettu auki, kun kaikkien lähetysten lukeminen ei alkuperäismateriaalista onnistu. Kokouksen alustuksen jälkeen keskustelu sotaja postihistorian rajoista avasi uusia näköaloja historian lähteiden arvottamiseen ja hyödyntämiseen. Postihistoriallinen yhdistys kokoontuu kevään 2023 aikana ”Lönkalla”, Lönnrotinkatu 32B seuraavasti: To 30.3. Postilähetysten laatuluokittelu ja hinnoittelu * * * * * Lisätietoja: www.postihistoria.fi. RiiHeX 2023 jälkipuintia Pe 21.4. 17 kuva 2 kuva 4 kuva 3 mia, mitä edustaa mm. Vuosikokous Pe 12.5
500 A4 tai A3-kokoista kokoelmasivua. Näyttelypaikkana oli Riihimäen Urheilutalon hyvin valaistu liikuntasali. Tuomareilla oli valtava urakka arvioida oikeudenmukaisesti kokoelmat, niinpä työ oli aloitettu jo perjantaiaamuna. Itseäni hämmästytti se, että vain harva näytteilleasettaja oli lähettänyt kokoelmansa etukäteen skannattuna tuomaristolle vaikka se olisi parantanut heidän kokoelmiensa oikeudenmukaista arvostelua. Siinä sitä riitti katsojille katsottavaa ja ihasteltavaa. RiiHeX2023:ssa oli esillä 127 kokoelmaa, joissa yhteensä 504 kehystä. Esillä oli monen näytteilleasettajan monen vuoden, jopa vuosikymmenien tulos. 18 2/2023 Suomen Postimerkkilehti Riihimäen Postimerkkeilijöiden ja Hyvinkään Postimerkkikerhon yhteinen ponnistus – RiiHeX2023 oli menestys ainakin laadullisesti mitattuna. Kokoelmien katselun lomassa oli hyvä päivittää kuulumisia tuttujen kanssa.. Kilpailuluokissa yhteensä 104 kokoelmaa eli n. 1. Esillä oli todella hienoja kokoelmia ja esillelaittoon oli panostettu huolella. Järjestäjiltä kaikinpuolin nappisuoritus
2. 6. 5. Mitali on normaalisti pronssinen. Toimikunnan jäsenten tulee olla SF:n jäseniä ja itse mitalin saaneita. (SF) perusti vuonna 1941 Einar Fieandt-mitalin (mitali) ensimmäisen ja pitkäaikaisen puheenjohtajansa fil. Toimikunnan päätös oli yksimielinen. Se voidaan poikkeuksellisista ansioista myöntää myös hopeoituna. Lyhyesti perustelut, kuten Fieandt-mitalin säännöt sanovat. Sepon katsottiin toimineen pitkään SF:n hyväksi monin tavoin, tärkeintä nyt oli SP-lehden monipuolinen tutkimustietoa jakava sisältö, hyvän lehden tason kehittäminen edelleen ja oman koulutuksensa hyödyntäminen lehden ulkoasussa sekä myös SF:n ja lehden historian yksityiskohtainen dokumentointi lehden sivuilla lukijoiden tiedoksi. Toimikunnan työskentely Toimikunnan tulee päätöksissään olla yksimielinen. EINAR FIEANDT-MITALIN SÄÄNNÖT 1. 19 Seppo Evinsalolle Fieandt-mitali 11.2. tri Einar Fieandtin muistoksi ja huomion osoittamiseksi merkittävästä työstä suomalaisen filatelian hyväksi. 7. Mitali voidaan myöntää samalle henkilölle useamminkin kuin kerran. Mitalin myöntämiskriteerit Mitalin saajalta edellytetään erittäin suuria ansioita Suomen filatelian edistämisessä, SF:n toiminnan puitteissa ja/ tai laajaa filateelista tutkimustyötä ja sen julkaisemista kirjallisessa muodossa. Vuosittain yksi (1) jäsen on erovuorossa ja voidaan heti nimetä uudelleen. Mitalitoimikunta (toimikunta) Mitalin myöntämisestä päättää SF:n hallituksen nimeämä toimikunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja kolme (3) jäsentä. Muut asiat Mitalia hallinnoi virallisesti SF:n hallitus, mitalit myöntää sen valitsema itsenäinen toimikunta. Kaarlo Hirvikoski toimikunnan puheenjohtaja Kuvassa Kaarlo Hirvikoski ja Seppo Evinsalo Einar Fieandtin hyväksyvän katseen alla.. Mitalin saajan velvollisuudet Mitalin saaja on velvollinen pitämään omasta tutkimusalastaan esitelmän SF:n kokouksessa erikseen sovittuna aikana ja kirjoittamaan tästä tai muusta valitsemastaan filateelisesta aiheesta SF:n lehteen (Suomen Postimerkkilehti). Toimikunta julkistaa myönteiset päätöksensä perusteluineen. Näiden sääntöjen tultua vahvistetuksi erovuoroisuusjärjestys arvotaan. Mitalin tausta ja tarkoitus Suomen Filatelistiseura ry. Siis koko mitalin jakoperusteiden ydin on tutkimuksessa ja sen ja muun alamme tiedon julkistamisessa. Mitali voidaan myöntää myös SF:n ulkopuoliselle tai ulkomaalaiselle filatelistille. Mitalin laatu Mitalin ulkonäön vahvistaa SF:n hallitus. 4. Mitalia myönnetään näiden sääntöjen mukaisesti vaatimukset täyttäville filatelisteille. Toimikunnan jäsenten toimikausi on neljä (4) vuotta kerrallaan. 3
torian takia. Näistä yleisimmät numerot 210 ja 210a, yhteensä 27,4 %. Seuraavaksi yleisimmät 529 ja 315, joita yhteensä 5,1 % Rengasmerkin erottaa venäläisestä siihen painetuista renkaista. Useat tuohtuneet kirjoittajat tuomitsivat Fagerholmin kirjoituksen ja sanoivat näiden merkkien kuuluvan Venäjä-kokoelmiin, ei suomalaisiin. Näistä yleisin Jorfas, joita oli yli 10 %. Merkit on painettu joko vaakatai pystysuoralle raitapaperille.. Tutkimuksessa oletettiin, että Suomessa käytettyjen venäläisten merkkien säilynyt kokonaismassa oli alle Käyttösarja 1889 4 kopeekan karmiini (v. Renkaattomat Suomessa myydyt ja käytetyt venäläiset merkit sitä vastoin olivat vielä 1960-luvulla vähemmän kerättyjä ja niiden kuulumista Suomen filateliaan pidettiin milteipä ”valtiorikoksena”, vaikka ne olivat Suomessa käytössä yli 20 vuotta ja niitä myytiinkin yli 150 miljoonaa kappaletta. rengasmerkit, joissa samanlaiset venäläiset merkit oli erotettu Suomessa käytettäviksi niissä olevilla renkailla. Puuttuva linkki Vuonna 1968 Sven Fagerholm julkaisi 50 kappaleen omakustanteena saksankielisen tutkimuksensa Das Fehlende Glied (Puuttuva linkki), joka aiheutti pienoisen myrskyn filateelisessa lehdistössä Suomessa. = vaakaraitainen paperi) postikortilla Nauvosta (Nagu) Kiinaan 10.8.1906. Numeroleima 843 (Nagu-Dalkarby-Prostvik) Venäjän rautatieleima 20.9. Tänä päivänä filatelistit kuitenkin myöntävät näiden kuuluvan Suomen filateliaan, jos ei muuten, niin postihisSuomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 1 Kopeekka ja rupla-arvoiset rengasmerkit on aina katsottu kuuluviksi suomalaisiin postimerkkikansioihin. 100 000 ja sekin oli vähenemässä vähäisen kiinnostuksen vuoksi. (juliaaninen kalenteri), Troiskosavsk, Zabaykalsky Krain kauttakulkuleima, Cantonin tuloleima 1.OCT (kiinalainen kalenteri) Ohjattu edelleen Shanghaihin, jonka Local Postin tuloleima 5.OCT. Renkaattomia venäläisiä merkkejä toimitettiin Suomen postille vasta syksyllä 1899. Postikortin postimaksu ulkomaille oli 4 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. Siinä todettiinkin, että nämä merkit ovat kokoelmien ”puuttuva linkki”, jota ilman mikään Suomi-kokoelma ei ole täydellinen. Numeroleimoja: 1,5 % yli 30 eri postilinjasta. Leimojen esiintymisestä Fagerholmin tutkimuksessa oli otoksena ollut 12 000 merkkiä. Rengasmerkit menettivät käypäisyytensä 14.5.1911. 12 miljoonaa eri arvoja. Siinä todettiin harvinaisempia leimoja olleen tutkituista merkeistä seuraavasti: Kyläleimoja: 1,8 % edustaen yli 60 paikkakuntaa. Erikseen mainitut kohteet Harri Kuusiston suurkokoelmasta A leksanteri III:n 12.6.1890 antaman postimanifestin jälkeen Suomessa tulivat toukokuussa 1891 käyttöön ns. Samaan aikaan tulivat myös renkaattomat venäläiset merkit postituskelpoisiksi. Rengasmerkkejä käytettiin niiden 20 vuoden käypäisyysaikana n. 2/2023 Suomen Postimerkkilehti 20 Teksti Seppo Evinsalo, Kohteet kirjoittajan kokoelmasta. Perusteena käytettiin sitä toteamusta, ettei merkkejä oltu painettu vartavasten Suomea varten, kuten esimerkiksi rengasmerkit. Tämä toteamus sai Suomen Postimerkkilehden seuraavissa vuosikerroissa todellisen vastalauseiden myrskyn aikaiseksi. Kansioiden valmistajatkin ovat näille painattaneet omat lisälehtensä ja luetteloissa, Norma ja Lape, ne ovat jo pitkään olleet mukana. Vastaavasti renkaattomia venäläismerkkejä käytettiin yli 150 miljoonaa
(Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 407 Suomessa käytettynä). Pystysuora raitapaperi. (juliaaninen kalenteri) Bucarestin tuloleima 1.2. 3 kop karmiini Vaakasuora raitapaperi. Suomeen toimitettu 500 kpl 22.3.1899 alkaen. Suomeen toimitettu 24 000 000 kpl 18.3.1903 alkaen. 1 kop oranssi (v.) ja 3 kop karmiini (v.) postikortilla Maarianhaminasta Ruotsiin 29.8.1903. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 106 Suomessa käytettynä). Alle 50 g:n painotuoteen postimaksu ulkomaille oli 2 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. 5 kop lila Vaakasuora raitapaperi. Pystysuora raitapaperi. Postikortin postimaksu kotimaassa oli 3 kopeekkaa 1.5.1891-3.10.1914. 2 kop vihreä (v.) painotuotteella Helsingistä Romaniaan 27.1.1902. Suomeen toimitettu 4 500 000 kpl 18.10.1899 alkaen. Tätä merkkiä ei ole toimitettu Suomeen, mutta sitä on voinut tulla yksityishenkilöiden mukana. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 546 Suomessa käytettynä). Suomeen toimitettu 1 500 000 kpl 18.10.1899 alkaen. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 1 812 Suomessa käytettynä). 4 kop karmiini Vaakasuora raitapaperi. Pietarin kauttakulkuleima 15.2. Postikortin postimaksu ulkomaille oli 4 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. Suomeen toimitettu 440 000 kpl 4.10.1905 alkaen. 2 kop vihreä Vaakasuora raitapaperi. 1 kop oranssi Vaakasuora raitapaperi Wiborg 21.8.1915 2 kop vihreä Vaakasuora raitapaperi Helsinki 24.5.1901 3 kop karmiini Pystysuora raitapaperi Raivola .0.3.1907 Pystysuora raitapaperi Vuoksi 25.2.1909 Pystysuora raitapaperi Brahestad 29.2.191. 5 kop lilalle ei ollut omaa taksaa, joten sitä on käytetty lisämerkkinä muiden arvojen kanssa. Suomeen toimitettu 40 000 kpl 13.9.1909 alkaen. 1 kop oranssia on käytetty yleisimmin lisämerkkinä lähetyksillä. Tukholman tuloleima 31.8. Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 1. 5 kop vaakasuora raitapaperi suomalaisella leimalla on harvinainen vaikka Fagerholmin laskujen mukaan niitä tunnettaisiin 41 kpl. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 690 Suomessa käytettynä). 15 ja 5 kop molemmat pystysuoraa raitapaperia leikkeellä Gammelby 7.4.1906. Suomeen toimitettu 4 700 000 kpl 18.3.1903 alkaen. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 311 Suomessa käytettynä). (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 41 Suomessa käytettynä). Pystysuora raitapaperi. Pystysuora raitapaperi. 1 kop oranssi Vaakasuora raitapaperi. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 405 Suomessa käytettynä). 21 . (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 816 Suomessa käytettynä). 3 kop karmiini (p.) postikortilla Suomenlinnasta Helsinkiin 10.4.1903. Suomeen toimitettu 4 500 000 kpl 18.10.1899 alkaen. Pystysuora raitapaperi. Suomeen toimitettu 1 000 000 kpl 15.6.1904 alkaen. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 5 504 Suomessa käytettynä)
Alle 15 g:n kirjeen postimaksu kotimaassa (myös Venäjälle) oli 7 kopeekkaa 1.1.1901-3.10.1914. Pystysuora raitapaperi. Pietarin punainen sensuurileima 2.7 (juliaaninen kalenteri) ja . Suomeen toimitettu 220 000 kpl 4.10.1905 alkaen. Tätä merkkiä ei ole toimitettu Suomeen, mutta sitä on voinut tulla yksityishenkilöiden mukana. 7 kop sininen Pystysuora raitapaperi Terijoki 31.10.1904 7 kop sininen (v.) kirjeellä Turusta Pietariin Suomen rautatieasemalle 17.9.1901. Suomeen toimitettu 9 700 000 kpl 18.3.1903 alkaen. 10 kop sininen (p.) kirjeellä Helsingistä Afrikkaan 20.1.1910. Ondongassa oli suomalaisten tärkein lähetysasema Ambomaalla (nyk. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 4 295 Suomessa käytettynä). Suomeen toimitettu 15 000 kpl 10.7.1900 alkaen. Pystysuora raitapaperi. Pystysuora raitapaperi. Suomeen toimitettu 3 000 000 kpl 10.7.1900 alkaen. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 525 Suomessa käytettynä). (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 54 Suomessa käytettynä). 10 kop sininen Vaakasuora raitapaperi. Pystysuora raitapaperi. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 253 Suomessa käytettynä). Kirje osoitettu Pietarin ja Hampurin kautta kulkevaksi. Suomeen toimitettu 500 000 kpl joulukuussa 1900 alkaen. Alle 30 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 20 kopeekkaa, vakuuttaminen maksoi 8 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. Suomeen toimitettu 4 000 000 kpl 22.3.1899 alkaen. Suomeen toimitettu 1 300 000 kpl 18.3.1903 alkaen. 35 kop violetti/vihreä Vaakasuora raitapaperi. (Fagerholmin tutkimuksissa yhtään ei löydetty). 2/2023 Suomen Postimerkkilehti 22 7 kop sininen Vaakasuora raitapaperi. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 1 421 Suomessa käytettynä). (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 358 Suomessa käytettynä). Hallen tuloleima 13.7. 20 kop sininen/punainen Vaakasuora raitapaperi. Pystysuora raitapaperi. Namibia) Alle 15 g kirjeen postimaksu ulkomaille oli 10 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 675 Suomessa käytettynä). 10 kop sininen Pystysuora raitapaperi Kiuruvesi 23.2.1908 14 kop sininen/ punainen Vaakasuora raitapaperi Borgå 22.6.1907 20 kop sininen/ punainen Vaakasuora raitapaperi Helsinki 1.3.1907 35 kop violetti/ vihreä Vaakasuora raitapaperi Wiborg 11.6.1901 14 kopeekan sininen/punainen pari (p.) vakuutetulla (400 mk) toisen painoluokan liikekirjeellä Helsingistä Saksaan 13.7.1907. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 4 476 Suomessa käytettynä). lähtöleima 3.7. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 875 Suomessa käytettynä). Suomeen toimitettu 500 000 kpl 10.7.1900 alkaen. Suomeen toimitettu 7 000 000 kpl 18.3.1903 alkaen. 14 kop sininen/punainen Vaakasuora raitapaperi
Sinä aikana kaikki valtion virastot oli suljettu, myös posti. Oulun suurta prosenttilukua selittää siellä toimineet tehtaat, yritykset ja filatelistit, jotka kurssieron vuoksi saivat venäläisiä merkkejä käyttämällä säästöä postikuluissa. Tätä merkkiä oli toimitettu Suomeen Fagerholmin tutkimusten mukaan 1 000 kpl 13.9.1909, mutta yhtään merkkiä hän ei ollut löytänyt. Turku oli listassa neljäntenä 8,3 % ja Nikolaistad (Vaasa) viides 3,7 %. Se ei todellakaan tuolloin ollut samankaltainen suomalainen ”suurkaupunki” kuin nykyisin. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 260 Suomessa käytettynä). (Harri Kuusiston kokoelmasta). Pystysuora raitapaperi. Eri antien esiintymisprosentti Ennen vuotta 1889 julkaistua käyttösarjaa löytyy myös muista varhaisimmista Huom! Fagerholmin tutkimuksen jälkeen on tehty uusia löytöjä eri merkeistä, joten löydetyt luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia. Tuloleimat Ancon 22.11. Kolmannen painoluokan kirje kirjattuna Helsingistä Panamaan 1.11.1909. 50 kop lila/ vihreä Vaakasuora raitapaperi Joensuu 20.3.1907 20 kop sininen/punainen (p.) firmakuorella Helsingistä Saksaan. Terijoki oli listassa kahdeksas ja Oulu 14:sta. Tämän vuoksi Terijoella leimattuina tavataan monia Suomessa myymättömiä anteja, kuten hyväntekeväismerkkejä ja Romanovien korkeampia arvoja. Kirjeen (3145 g) taksa ulkomaille oli 30 kop 1.5.1891-13.9.1917, kirjaus 10 kop. Merkkejä ei näillä paikkakunnilla ole todennäköisesti myyty. Postimerkkipaikkakunnista tutkimuksessa esiintyy 40 % vain yhdellä merkillä ja 20 % kahdella. Isänmaallisina he tietysti käyttivät postimaksuihin vain venäläisiä merkkejä, joita olivat myös tuoneet mukanaan emämaasta. Kohde pantu Helsingissä laivaan, josta osoituksena ”Schiffsbrief” kynämerkintä. Muutama löytyi myös Romavov -merkeistä. Ainoa tunnettu 25 kop (p.) merkin käyttö lähetyksellä. Kirje leimattu tulosatamassa Lyypekissä 13.11.1905. Terijoen kohdalla on muistettava, että se oli silloisen venäläisen yläluokan kesänviettoja kylpyläpaikka, jossa vierailevat päivittäin kirjoittivat tuttavilleen ja sukulaisilleen kirjeitä ja kortteja. Tätä merkkiä oli toimitettu Suomeen Fagerholmin tutkimusten mukaan 1 000 kpl 13.9.1909, mutta yhtään merkkiä hän ei ollut löytänyt. 20 kop sininen/ punainen Vaakasuora raitapaperi Helsinki 1.3.1907 35 kop violetti/ vihreä Vaakasuora raitapaperi Wiborg 11.6.1901 50 kop lila/vihreä Vaakasuora raitapaperi. ja Gatun 23.11. Suomessa oli puhjennut viikon kestänyt suurlakko 30.10. Tampereen osuus oli 2,9 % ja Viipurin 2,6 %. Lars Krogius & Co oli Finska Ångfartygs Aktiebolagin (FÅA) perustajayhtiöitä ja laivanvarustaja Helsingissä. Mustamäkeä esiintyi tutkimuksessa peräti 3,5 %, mutta tähän vaikutti se, että kaikki nämä merkit tulivat tutkimukseen yhtenä eränä samasta lähteestä. Suomeen toimitettu 90 000 kpl 10.7.1900 alkaen. (Fagerholmin tutkimuksissa yhtään ei löydetty). Tätä merkkiä ei ole toimitettu Suomeen, mutta sitä on voinut tulla yksityishenkilöiden mukana. 70 kop ruskea/oranssi Pystysuora raitapaperi. Alin löydetty numero 156 ja ylin 1033. Oulun osuus vuosien 1913-17 anneista on peräti 44,6 %. Kolmatta sijaa piti Oulu 8,3 %. (Luultavasti tämän jälkeen on löydetty myös muita numeroita) Laivaleimoja: 0,3 % joista puolet käyttösarjassa 1889 ja toinen puoli käyttösarjassa 1909. Ennen vuotta 1906 esiintyneistä leimoista niiden osuus oli kuitenkin paljon pienempi. Tätä merkkiä oli toimitettu Suomeen Fagerholmin tutkimusten mukaan 1 000 kpl 13.9.1909, ja hän oli onnistunut löytämään niistä 3 kpl. 25 kop vihreä/violetti Pystysuora raitapaperi. Merkit joiden toimittamisesta Suomen Postin myyntiin ei ole täyttä varmuutta: 15 kop lila/sininen Pystysuora raitapaperi. 23 . Alle 30 g kirjeen postimaksu ulkomaille oli 20 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. Paikkakuntaleimoja löytyi yli 380 erilaista, joista yleisin oli Helsinki 25 %, toisena Terijoki 11,6 %
Suomeen toimitettu 3 500 kpl 12.12.1911 alkaen. Tätä merkkiä ei ole toimitettu Suomeen, mutta sitä on voinut tulla yksityishenkilöiden mukana. Tuloleima 27.10. Suomeen toimitettu 14 467 kpl 1.7.1899 alkaen. Pystysuora raitapaperi. Suomeen toimitettu 20 000 kpl 10.7.1900 alkaen. Suomeen toimitettu 3 853 kpl 13.9.1909 alkaen. Suomeen toimitettu 9 251 kpl 1.7.1899 alkaen. sin.vihr./vaal. (Fagerholmin tutkimuksissa sitä löytyi 7 kpl). punainen/ harmaa Poststyrelsens Räkenskaps afdelning 21.3.1913. (Fagerholmin tutkimuksissa sitä ei mainita). Pystysuora raitapaperi. Tuloleima 17.10. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 39 Suomessa käytettynä). Muuntokerroin 1 mk = 1,50 rpl sanomalehtikurssin mukaan. 10 ruplaa punainen/harmaa Pystysuora raitapaperi. Postiosoitus maksoi 9 kopeekkaa sadalta markalta (100 mk = n. Hammaste 13,5. sini, hammaste 13,5 Helsinki ?.12.1917 10 rpl. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 45 Suomessa käytettynä). 2/2023 Suomen Postimerkkilehti 24 1 rupla ruskea/oranssi Vaakasuora raitapaperi. Ainoa tunnettu 10 rpl parin käyttö postilähetyksellä. (Harri Kuusiston kokoelmasta) 5000 mk postiosoitus Mikkelistä Otavaan 16.10.1917. (Fagerholmin tutkimuksissa sitä löytyi 11 kpl) Hammaste 11,5. Tätä merkkiä ei ole toimitettu Suomeen, mutta sitä on voinut tulla yksityishenkilöiden mukana. (Fagerholmin tutkimuksissa sitä löytyi 21 kpl) 1 rpl. 3,5 ruplaa musta/harmaa Vaakasuora raitapaperi. Suomeen toimitettu 734 kpl 13.9.1909 alkaen. 3,5 rpl (v.) musta/ harmaa, 20 kop sininen ja 5 kop lila 1 500 ruplan postiosoituksella Viipurista Kotkaan 20.8.1917. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 48 Suomessa käytettynä). Ruskea/ oranssi vaakasuora raitapaperi Harju 20.8.1910 3,5 rpl. Pystysuora raitapaperi. Kotkan tuloleima ?.8.1917. Postiosoituksen (1426-1500 mk) hinta 4 mk = 6 rpl 1.10.-29.11.1917. (Harri Kuusiston kokoelmasta). (Harri Kuusiston kokoelmasta) 5 rpl sin.vihr./ vaal.sini hammaste 11,5 postiennakkopaketin leikkeellä Helsinki 28.2.1917. 5 ruplaa sin.vihr./vaal.sini Pystysuora raitapaperi. musta/keltainen vaakasuora raitapaperi Helsinki 8.11.1909 5 rpl. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty vain kaksi merkkiä Suomessa käytettynä). Ei tiedetä onko tullut ainoastaan yksityishenkilöiden mukana (Fagerholmin tutkimuksissa sitä löytyi 6 kpl) 7 ruplaa musta/keltainen Vaakasuora raitapaperi. musta/ harmaa vaakasuora raitapaperi Wiborg 13.12.1906 7 rpl. Muuntokerroin 1,00 mk = 0,80 rpl. Postiosoituksen maksimisumma oli 5000 mk ja sen taksa 25 mk = 20 rpl 4.10.-28.11.1917. 36 kop) 1.2.190530.9.1917 1500 mk postiosoitus Raivolasta Ryttylään 26.10.1917
Käyttösarjan 1889 pystyraitaista paperia 16,4 %, vaakaraitaista 9,5 %. Tielisen artikkelisarjaan postivaunujen leimoista. Tutkitusta massasta peräti 38,9 %. anneista satunaisesti muutamia merkkejä Suomessa käytettyinä, jopa annista 1866/71. annista 1889 5 ja 35 kopeekkaa, annista 1906 5 ruplaa ja annista 1909 70 kopeekkaa. Vanhin löydetty leima on vuodelta 1876 ja nuorin vuodelta 1919.Kaikki nämä varhaisimmat ovat vaakasuoralla paperilla olevia. Päällepainamista 20/14 kopeekan sininen/punainen on vaikein. Näiden lähetysten ja merkkien soveltuvuutta Suomessa käytettyjen venäläisten merkkien -kokoelmiin on aina oltu kahta mieltä. Tämä johtui ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheista ja Suomen orastavasta itsenäistymisestä. Vaunu yksi kulki Helsingistä Pietariin ja vaunu kaksi oli paluuvuoro Pietarista Helsinkiin. Kuvitusta Y. Oikealla olevalla pöydällä näkyvät postileimasimet ja sinettileimasin. . lehtikääreellä 25.8.1912.. Seuraavassa osassa: Käyttösarja 1909 H:fors-St.P.Burg postivaunuleimat H elsingin ja Pietarin välisessä junassa kulki postivaunu, jossa virkailijat leimasivat asemilta mukaan tullutta postia. Kaikista anneista 2 kopeekan merkki oli yleisin. Sisäkuva postivaunusta vuodelta 1915. 25 Lähteet: Russia in Finland. Jos leimaus on vaunusta yksi, on se 99,5% todennäköisyydellä leimattu Suomessa. Kirjoittajat: Jon Iversen, Morten Nårstad, Roger P. Sen lisäksi oli kymmenkunta postiljoonivaunua, joiden reitti ulottui keisarikunnan puolelle. Näin Antti vastasi: ”Huomionarvoista on, että koko matka tehtiin Suomen Valtionrautatiellä ja Suomen postilaitoksen vaunussa, joka liikennöi rajojemme ulkopuolelle. Eikä tämä postivaunulinja 1/2 ollut suinkaan ainoa rajan ylittävä linja. Jos käytettäisiin termiä Suomen postilaitoksen leimaama venäläinen huomioisi tämä myös nämä liikkuvat postit.” Postivaunu No 1. Nämäkin lähetykset leimattiin itse junassa ei asemalla. Sitä löytyykin paljon suurempina ryhminä. Postijuna ei nimittäin juuri pysähdellyt raja-asema Valkeasaaren ja Pietarin välillä. Kirjoittaja kysyi mielipidettä rautatiepostin tuntijalta Antti Roivaiselta. Quinby, Scandinavian Collectors Club 2019, Lape 2008, Suomen postimerkkien käsikirja, Harri Kuusiston suurkokoelma. Romanovien rupla-arvoja löytyy vähän, samoin vuoden 1905 hyväntekeväisyysmerkkejä. Aivan toinen tilanne on vaunun 2 suhteen. Siinä leimattiin paljon juuri Pietarista lähtevää postia, jotka oli siis postitettu Pietarissa. Kirjoitus on tekijänsä saaman Einar Fieandt -mitalin ja tunnustuksen velvoittama sarja artikkeleita Suomen Postimerkkilehteen. Vuoden 1915 hyväntekeväisyysmerkeistä ei värillisen paperin 7+1 kopeekan merkkiä hammastuksella 12 1 / 2 ole löydetty laisinkaan. Käyttösarjan 1909 merkkejä tutkitussa massassa oli runsas puolet (53,7 %). Niistä 1/1 kopeekan oranssia, josta vaakuna kääntöpuolelta puuttuu, tunnetaan vain yksi kappale. Muiden arvojen esiintyminen oli seuraavanlainen: 3 kopeekkaa 11,6 % 10 kopeekkaa 10,3 % 1 kopeekkaa 8,9 % 7 kopeekkaa 6,8 % 20 kopeekkaa 4,4 % Pienten arvojen suuri esiintyminen johtui siitä, että suurempien arvojen loputtua käytettiin postimaksuihin pienempiä arvoja suurempia määriä. Vuoden 1889 annista lähtien useimpia merkkejä löydetään suomalaisilla leimoilla, vaikkakin joitain arvoja melko harvoin. Hammastamattomista arvot 15 kopeekasta ylöspäin ovat harvoin tavattavia, samoin vaihtorahamerkkien vuoden 1917 annit. Myös Venäjä-Japani sodan aikaiset vuodet 1904-5 ovat leimoissa yliedustettuina (14,2%). Tällaisia ovat mm. Hammastamattomia löytyi ainoastaan 2,4 %. Vuoden 1917 leimat olivat tutkitusta massasta yliedustettuina (26,5 %). Romanoveja 11,9 %, vuosien 1915 hyväntekeväisyysmerkkejä molemmat paperit mukaanlukien 6,0 %. Hammastamattomissa pienet arvot ovat kuitenkin nekin harvinaisia. Vaikka kaikki posti vaunuissa ei olekaan Suomessa postitettua, on ne leimattu Suomen postilaitoksen toimesta
Tällä pärjättiin aina syyskuun lopulle, jolloin ilmestyi jo 100 mk merkki. Tämä vastasi 900 000 aiempaa markkaa ja oli likimain tuolloisen Yhdysvaltain dollarin arvoinen.. Vastaava määrä oli vuoden 1923 lopussa 207 biljoonaa eli noin 41-kertainen. 26 2/2023 Suomen Postimerkkilehti Puola 1921 1924 Viime numerossa kirjoitin Puolan omien merkkien alkuajoista, nyt on tarkoitus jatkaa katsausta vuoden 1923 loppuun. Tällä pärjättiin aina vuoden 1921 maaliskuulle, jolloin julkaistiin 15 mk merkki. Punainen 20 mk merkki on myöhempää pienikokoisempaa painosta. Nämä ovat Puolan inflaatio, muutamat poikkeukselliset julkaisut 1921 sekä monivaiheiset Ylä-Sleesian kansanäänestysalueet ja niiden merkit. Taloutta rahoitettiin kuitenkin kuten ennen, eli setelirahoituksella mikä pahensi osaltaan tilannetta. Vuosi 1924 toi käyttöön jo miljoonamerkit, 100 000 mk 9.11.1923, sekä 1 ja 2 miljoonan merkit. Toukokuussa 1921 tuli vuoroon 50 mk. Lisäpainamiin turvauduttiin vuoden lopulla, jolloin aiempia merkkejä varustettiin uusilla nimellisarvoilla. Näistä löytyvät samat hammastevariaatiot kuin vuoden 1919 käyttösarjasta. Rajana on tässä uuden valuutan zlotyn käyttöönotto vuonna 1924. Menoja rahoitettiin painamalla seteleitä, mikä sai aikaan rahan arvon alenemista. Viimeisenä uuden zlotyn käyttösarjan suuri arvo 50 gr suojareijitteellä. ja 100 000 mk 9.11.1923. Vauhti alkaa kiihtyä loppuvuodesta 1921, 50 mk toukokuu, 100 mk syyskuu ja 200 mk ja 500 mk helmikuu 1923. Kylväjä sarja ilmestyi jatkoksi käyttösarjaan. Kun julkaisut alkavat kuitenkin lähestyä normaalimpaa aikaa, on käsittelyyn otettu muutamia kiinnostavia osa-alueita. Vuonna 1920 oli laskettu liikenteeseen seteleitä 5 biljoonan edestä. Arvojen suuretessa niiden painojälki yleensä myös heikkenee, kun 100 mk on vielä kaksiväripainatusta, 500 mk tehtiin jo yksivärisenä. Talous ja teollisuus oli kärsinyt sotatuhoista, mutta merkittävintä oli se, että sekä liikenneyhteydet ja kauppa oli aiemmin suuntautunut pitkälle entisiin emämaihin Saksaan, Venäjään ja Itävalta-Unkariin. Vuoden 1923 merkkisatoa, 2000 mk 7.7., 5000 mk 3.12, 10 000 mk 12.10 sekä 50 000 mk 9.11. Vuoden 1920 uuden pienikokoisen käyttösarjan nimellisarvot olivat vielä maltillisia. Talouden nousua rauhan jälkeen haittasi myös moni asia. Tämän alayksikkö oli Fenigov, joita oli 100 kpl yhdessä markassa. Tilanne oli jonkin aikaa vähän aikaa vakaampi, sillä seuraavat merkit ilmestyivät vasta helmikuussa 1923, suurin arvo nyt 500 mk. Markkamääräiset merkit 1920-1924 ja inflaatio Vuonna 1918 oli otettu käyttöön yhteinen raha, markka. Näistä 15 mk merkki ilmestyi maaliskuussa 1921. Puola 1921 Taloudellisesti Puola oli Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan jälkeen varsin heikossa tilassa. Tämän jälkeen vauhti lähti kiihtymään, sillä 2000 mk tarvittiin jo 7.7., 5000 mk 3.10., 10 000 mk 12.10. Tämän takia mm liikenneverkko ei ollut kovin toimiva uusia sisämarkkinoita varten ja entisten kauppakumppaneiden suuntaan olivat nousseet tullirajat sekä huonot poliittiset suhteet aluevaltausten takia. Ensimmäisen postimerkkijulkaisun suurin nimellisarvo oli vuonna 1920 8 mk
Ohessa siis kotimaan kirjetaksa 20 gr. Tämä jäikin sitten markkamerkkien viimeiseksi, sillä 1.4.1924 otettiin käyttöön uusi kultaan sidottu rahayksikkö Zloty ( suomeksi kultainen). Vastaavasti yhdellä Yhdysvaltain dollarilla sai tuolloin 9 324 000 Puolan markkaa tai 5.18 uutta Zlotya. Nämä ovat selvästi normaaleja hivenen täyden oloisia merkkejä näyttävämpiä. Mitään juhlamerkkejä ei enää ehditty painaa. Viimeisenä uuden zlotyn käyttösarjan suuri arvo 50 gr suojareijitteellä. Tämän jälkeen jo peruskirjeeseen tarvittiin useita merkkejä postimaksuksi. Filateelisesti jakson viidestä julkaisusta kiinnostavimmat ovat vuoden 1921 ensimmäinen julkaisu. Yleensä lunastusmerkkien julkaisu inflaation tahdissa loppuu ensimmäisenä, niin tapahtui nytkin. 1920 2.50 mk 8 mk 15.12.1920 10 mk 8 mk 15.7.1921 20 mk 25 mk 29.12.1921 25 mk 100 mk 1.5.1922 50 mk 100 mk 1.9.1922 100 mk 100 mk 15.12.1922 200 mk 100 mk 15.2.1923 500 mk 100 mk 1.4.1923 1 000 mk 500 mk 1.9.1923 2 000 mk 2000 mk 1.10. Tosin suurin osa on filateelista tuotantoa. jo 20 000 000 markkaa. Kun vuoden 1920 lopulla suurin lunastusmerkki oli 35 mk, oli se 1921 lopussa 100 mk ja vuoden 1922 lopussa edelleen 100 mk. Varsin hyvin Puolan posti pysyi taksojen muutoksen perässä aina syyskuulle 1923. 27 Vuosi 1924 toi käyttöön jo miljoonamerkit, 100 000 mk 9.11.1923, sekä 1 ja 2 miljoonan merkit. Galitsian väliaikaisia vuoden 1919 postimerkkejä lisäpainettiin viiden arvon verran lunastusmerkeiksi. Vuonna 1924 todettiin kisa jo tammikuussa menetetyksi ja suurin julkaistu merkki jäi vain 3 000 000 markkaan. Näistä voi löytää kahdensuuntaista paperin juovitusta.. Taksatietoja en löytänyt vuoden 1924 ajalta, vain tiedon, että ne muuttuivat 1-15 kertaa kuukaudessa. Tässä viittä eri nimellisarvoa lisäpainettiin aiemmille Galitsian vuoden 1919 väliaikaisille postimerkeille. 1923 5 000 mk 2000 mk 15.10.1923 10 000 mk 10 000 mk 1.11.1923 20 000 mk 10 000 mk 1.12.1923 50 000 mk 100 000 mk …… muutoksia 1-15 kertaa kuukaudessa Uusi raha 29.4.1924 -30 groszy (= 280 000markkaa) – suurin merkki 50 gr Lunastusmerkit inflaatioajalla Puola julkaisi myös lunastusmerkkejä. päivä kirjemaksu suurin merkki 15.4.1920 0,50 mk 8 mk 15.9.1920 1,00 mk 8 mk 1.2. Merkkejä on käytetty Puolan hallitseman alueen sisäisessä postissa ja postissa Puolaan. Seuraavat lunastusmerkit ilmestyivät vasta uuden rahan aikaan. Suurin julkaistu markkaseteli oli 10 miljoonaa markkaa, joka siis vastasi lopulta hivenen yli yhtä Yhdysvaltain dollaria. Merkit löytyvät useimmista pääluetteloista. Vuosi 1924 oli sitten jo Saksaan verrattavaa menoa. Tämä vastasi 900 000 aiempaa markkaa ja oli likimain tuolloisen Yhdysvaltain dollarin arvoinen. Vastaava kehitys näkyi myös seteleissä, joskaan aivan Saksan lukuihin ei päästy. Vaihtokurssi oli tällöin se, että uusi zloty vastasi 1 800 000 vanhaa markkaa. Seuraava maininnan arvoinen julkaisu ovat vuoden 1923 kolme lisäpainamaa aiemmille merkeille. kirjeelle sekä suurin tuolloin käytettävissä ollut postimerkki. Vuonna 1923 koitettiin ottaa inflaatioita vielä kiinni, vuoden lopussa ilmestyi 50 000 mk merkki. Inflaatio näkyi myös näissä, joskin lievempänä. Vain kotkasarjaa siten että suurin arvo oli 24.4. Kirjetaksan kehitys Oheen on koottu taulukko kotimaan alimman luokan kirjetaksan kehityksestä, sekä suurimmasta sen aikana käytettävissä olleesta postimerkistä. Puolalaisten valmistama sarja Ylä-Sleesiaa varten, jonka käytön liittoutuneiden komissio kuitenkin kielsi
28 2/2023 Suomen Postimerkkilehti Toinen hieno julkaisu on vuoden 1921 Perustuslaki sarja. Pääosa merkeistä oli tuolloin käyttösarjojen lisäarvoja ja lisäpainamia. Vuoden 1921 lentomerkit, julkaisijan lentoyhtiö Aero-Targ Poznanissa. Merkkejä on kaksi erilaista, arvot 25 mk ja 100 mk. Itäisen Ylä-Sleesian julkaisut Kiista koski Cieszyn aluetta, joka oli osin etnisesti puolalainen, mutta kuitenkin ollut historiallisesti osa Tšekkoslovakian edeltäjien hallintoaluetta. Tämä on ulkonäöllisesti yksi Puolan tämän ajan hienoimpia julkaisuja. Sen sijaan Ylä-Sleesia oli suurelta osin puolan kielistä aluetta huomattavalla saksalaisvähemmistöllä. Alueella oli hiilikaivoksia ja tärkeä rautatielinja. Nykyään alue on pääosin Puolaa, mutta 1920-luvulla alueen omistus ei ollut mitenkään selvää. Jakson ehkä mielenkiintoisin julkaisu on kuitenkin vuoden 1921 lentomerkit. Kuvassa sarjan kaikki kolme eri kuva-aihetta. Ylä-Sleesian sekä kolmena eri palana ollut Itä-Sleesian kiistanalainen alue. Jakolinja menee nykyisen rajan mukaan.. Alue jakaantuu Yläja Ala-Sleesiaan. Muutamia maininnan arvoisia postimerkkejä 1921-1924 Jaksolta kannattaa mainita muutamia poikkeavia julkaisuja. Merkeillä maksettiin lentopostin lisämaksu, lisäksi piti olla normaalit lähetyslajin taksan mukaiset normaalit postimerkit. Sleesian oli ollut lähes kokonaan Saksan hallussa vuonna 1914, mikä teki alueen luovuttamisen erityisen hankalaksi. Nämä ilmestyivät 29.5.1921 ja ne oli tarkoitettu lentopostiin Aero Targ yhtiön reiteille. Aivan vastaavaan jugendg tyylin loistoon ei päästä kuin Tsekkosalovakian merkeissä, mutta varsin komea suoritus silti. Merkkejä käytettiin toukokuusta kesäkuuhun 1921 reiteillä Poznan-Varsova, Poznan-Gdansk ja Poznan-Lodz. Rajakiistoja Puolalla oli sekä Tšekkoslovakian suuntaan itäisessä Ylä-Sleesiassa että Saksan suuntaan läntisessä YläSleesiassa. Tšekin joukot hyökkäsivät alueelle 23.1.1919 ja valtasivat osan kiistanalaisista alueista. Liittoutuneet saivat sodan päättymään 31.1.1919 ja alue jakaantui rintamalinjan kulun Inflaatio näkyi myös lunastusmerkeillä, 8 ja 100 mk 15.4.1921, lisäpainama 20 000 mk lokakuu 1923 ja vuoden 1924 100 000 mk sekä suurin arvo 3 000 000 markkaa. Näistä on kerrottu enemmän kuvateksteissä. Michelinissä nämä on mainittu puolivirallisina julkaisuina. Pääosa Puolan valtion teollisuudesta 1922 oli nimenomaan Puolalle tulleella Sleesian alueella. Tämä julkaistiin hyväksytyn Puolan perustuslain kunniaksi julkaistiin 2.5.1921 seitsemän merkkinen sarja, jossa on varsin jugend-tyylinen muotoilu. Sleesia oli pitkälle teollistunutta ja siellä oli merkittäviä kaivoksia eli se oli tavanomaista maaseutua huomattavasti arvokkaampi alue. Ala-Sleesia oli pääosin Saksankielinen ja jäi tuolloin osaksi Saksaa. Sleesian sijainti ja merkitys Sleesia on pitkänomainen alue Tsekinmaan ja keskisen Puolan välissä
Varsinainen kansanäänestys alueella tapahtui 20.3.1921 ja tässä Saksaan liittyminen sai enemmistön äänistä. Tilanne ei kuitenkaan Puolaa tyydyttänyt ja kolmas paremmin organisoitu kansannousu tapahtui toukokuussa 1921. Vähemmän tunnettua on, että myös Puola julkaisi aluetta varten merkkejä. Puolalaiset kuitenkin koittivat liittää alueen kansannousulla Puolaan jo kesäkuussa 1919. Puola sai noin puolet alueesta, mutta tämä oli taloudellisesti vähämerkityksellisempi. Kuvallinen valinta ei varmaan ole enää ympäristöllisesti korrektia ja voi aiheuttaa pahaa mieltä joillekin. Tässä Puola sai suurimman osan alueen teollisuudesta, mutta huomattavia vähemmistöjä jäi rajan kummallekin puolelle. merkkien käypyys päättyi 30.4.1923, jolloin ale siirtyi Puolan rahaan ja käyttämään Puolan merkkejä. Tšekkoslovakia sai itselleen tärkeän rautatielinjan ja valtaosan alueen hiilikaivoksista. Ensimmäiset Puolan merkit julkaistiin itäistä YläSleesiaa varten 15.4. TEKSTI JA KOHTEET: JUKKA SARKKI. Merkkejä käyttivät alueella toimineet Puolan ja Tšekkoslovakian postitoimistot, joilla kummallakin oli omat julkaisunsa. Ennen alueen jakoa, molemmat osapuolet julkaisivat aluetta varten omia merkkejä lisäpainamalla käyttösarjojaan. Läntinen Ylä-Sleesia sotatantereena Läntinen Ylä-Sleesia oli hiven hankalampi tapaus. Puolan osasta muodostettiin jaon jälkeen autonominen Sleesian voivodikunta osana Puolan valtiota. Ylä-Sleesiansarjaa, kaikki eri kuva-aiheet ovat mukana. Puolalaiset järjestivät toisen kansannousun elokuussa 1920, mutta tämäkin kukistettiin. Käyttö jäi puolalaisten hallitsemalle alueelle ja postiin täältä Puolaan. Usea luettelo laskee merkit osaksi Puolan pääjulkaisuja, mutta itse pidän näitä edellä olevista syistä omana alueellisena julkaisuna. 1920. Ensimmäisen sarjan ilmestyi 9.5.1922 ja sen suurin arvo oli 50 Saksan markkaa. Nämä tehtiin lisäpainamalla Puolan vuoden 1919 kruunu-arvoista käyttösarjaa. Tämän jälkeen alue siirtyi liittoutuneiden toimesta kansainväliseen hallintoon. Merkit olivat siis Saksan rahassa, koska alue oli ollut osana Saksaa ennen jakoa. 1920, jossa S.O oli ranskaa ja tarkoitti Silesia Orientale. Alue oli merkittävä kaivos ja teollisuusalue, joten suurille arvoille tehtiin oma kaivosmies aiheinen merkki. Liittoutuneiden merkit ilmestyivät 20.2.1920 ja niissä lukee Haute Silesia eli jälleen ranskaksi Ylä-Sleesia. Tämä johti täysimittaiseen sotaan puolalaisten ja Saksan poliisin sekä vapaajoukkojen kanssa. Lisäpainamateksti oli molemmilla sama, S.O. 29 mukaan. Keväällä 1923 julkaistiin vielä täydennysarvot 80–300 mk. Postimerkkejä aluetta varten löytyy varsin paljon ja perinteisesti ne lasketaan osaksi Saksan reuna-alueita. Tämän taustalla tehtaat puskevat savua taivaalle. Hammastevariaatioita löytyy jo tästäkin pikku otoksesta. Puolan ensimmäinen seitsemän merkkinen julkaisu nimellä Gorny Slask (Ylä-Sleesia) ilmestyi 14.6.1921, mutta se ei saanut käyttölupaa aluetta valvoneelta liittoutuneiden komissiolta. Tilanne rauhoittui vasta liittoutuneiden lähetettyä alueelle kahdeksan pataljoonaa jalkaväkeä. Nämä siis tehtiin lisäpainamalla vuoden 1919 kruunukäyttösarjaa, jolloin lähes kaikki sen ominaisuudet voi löytää merkeiltä, ja kun lisäpainamia on kahta lajia, nämä löytyvät lähes tuplana. Valikoima Itä-Sleesian julkaisuja. Tämän jälkeen alueen jako siirtyi komissiolta Kansainliitolle, joka jakoi alueen 20.10.1921. Tästä löytyy kymmenen arvoa ja näistä kaksi painosta, erona tekstin korkeus. Alueen jaosta päätettiin heinäkuussa 1921 Span konferenssissa. Alue oli määrätty Versaillesin rauhassa 1919 kansanäänestysalueeksi. Oikean väristä merkkiä, kun ei tahdo luettelosta löytyä. Tämä kuitenkin kukistettiin. Alue siirtyi liittoutuneiden komission hallintaan helmikuussa 1920. Seuraavassa numerossa hypätään ihmettelemään Keski-Liettuan ja tämän suunnan vastaavan ajan julkaisuja. Tosin jako piti tehdä kuntakohtaisesti, eli tilanne oli sikäli avoin. Puolan O.S.-merkkien käypyys päättyi 20.3 taikka 15.4.1920 lähteestä riippuen, jonka jälkeen Puolalle tulleet alueet siirtyivät käyttämään Puolan normaaleja merkkejä. Alueen jaon jälkeen Puolan osa sai omat merkkinsä, jotka olivat kuten vuoden 1919 markka käyttösarja, mutta eri väriset, mikä aiheuttaa välillä päänvaivaa keräilijöille
. . ?. . . . ??????. saakka. ?. . . . . . ?. . Tilaa nyt 26 € / 4 numeroa 26 € SUOMEN ?. . . . . ?. ?. . ?. . . SP ostimerkkilehti P. Tilaa Suomen Postimerkkilehti loppuvuodeksi (4 nroa), saat ne nyt hintaan vain www.postimerkkilehti.fi Tarjous voimassa 10.5.
Siten on yksi lysti kumpaa käyttää. Alkuperäinen materiaali on jo yllättävän vanha eli vuodelta 2015. En tiedä, onko hinta todella noussut noin jyrkästi, mutta nämä luettelohinnathan nyt ovat vain suuntaa antavia. Posti on kulkenut 27.>31.3. Tämä jatkui Unkarin merkeissä aina 1990-luvun alkuun saakka, ja luettelossa merkit on eroteltu versioina A (perforoitu) ja B (leikattu). Ehkä paras ostamani kohde omasta mielestäni oli Unkarin perhossarja vuodelta 1959 leikattuna eli Michel numeroina 16331639B, jonka hinta omassa vuoden 2007 luettelossani on 35€ ja huutokaupan listauksen mukaan peräti 150€ postituoreena sarjana. eli neljässä päivässä ja postimaksu on ollut tasan 4 forinttia. Tämän lehden ilmestyessä näyttely on jo ohi, mutta digitaaliversio kolmen kehyksen kokoelmasta löytynee Filatelistiliiton sivuilta. Hassua sinänsä, että puhutaan eri painoksista. Michel kertoo, että tätä perhossarjaa julkaistiin A-versiona 400 000 kpl ja B-versiota vain 5 093 sarjaa, joka kuulostaa yllättävän pieneltä määrältä. 31 Pikkukivaa huutokaupasta H iljattain päättyneessä Suomen Filatelistiseuran huutokaupassa no 110 oli minullekin jotain. Kyllä ne on varmasti yhtaikaa painettu ja ero tulee vasta siinä, hammastetaanko merkit vai ei. Kirjattu kuori samoilla Unkarin perhosmerkeillä maaliskuussa 1960 Unkarin Miskolcista Suomeen Nikkilään. Ehkäpä on vain ajateltu kerätä rahat pois keräilijöiltä. Lisäksi sarjaan kuuluu legendaarinen pääkallokiitäjä (2 Ft) sekä Arctia hebe -siilikäs (30 f), joka muistuttaa ulkonäöltään hieman täkäläistä isosiilikästä. Sen verran vähän niitä on liikkeellä, kun taas tavallisia hammastettuja Unkarin merkkejä on runsaasti. Kuvat ovat korkeatasoisia ja myös luonnossa esiintyvien perhosten näköisiä. Niin se aika vierii. Sain sen pohjahinnalla, mikä oli vain 12€. Miksi näin on tehty, sitä en tiedä. Unkarin ensimmäinen seitsemän perhosmerkin sarja on varmasti yksi kauneimmista perhosmerkkisarjoista, mitä on koskaan missään julkaistu. Siinä esitellään viisi päiväperhosta: ritariperhonen (20f), loistokultasiipi (1 FT), amiraali (3 FT), pikkuhäiveperhonen (60 f) sekä Lysandra hylas -sinisiipi (40 f), jota ei Suomessa esiinny. Tämä kohde on samalla pientä esimakua siitä, mitä uusitussa päiväperhoskokoelmassani tulen näyttämään RiiHex2023 -näyttelyssä maaliskuussa tällä kertaa isommassa A3-formaatissa. Unkari-kerääjälle tämä tietysti aiheuttaa sen haasteen, että pitäisikö kerätä molemmat versiot, mutta kokemuksesta voin sanoa, ettei leikattuja kannata edes metsästää. Sarja on julkaistu vuonna 1959. A ihefilatelian kannalta merkin kuva on sama enkä usko, että tuomareilta heruu lisäpisteitä, vaikka kokoelman kaikki merkit olisivat leikattuja. Tervetuloa katsomaan sitä! Seppo Salonen. Tässä on se Unkarin merkkejä koskeva kiinnostava piirre, että jostain syystä Unkarissa alettiin julkaista normaalien hammastettujen merkkien rinnalla 1950-luvun lopulla toista muuten samaa versiota, mutta ilman perforointia
Suomen Filatelistiseuran kerhoillan kuhinaa ennen illan vierailjan exlibrisesitelmän Suomessa filatelia-aiheisia exlibriksiäonmelkopaljonjasiitäkiitoskuuluu paljolti Apollon postikorttilehteä toimittaneelleEskoO.Haapaniemelle (1927-2000),joka1980-1990-luvuillapiti Filatelisti-lehdessäMerkillistenmerkkejä-palstaa.Sarjasytyttilukijoissaahaaelämyksenlampun”tuollaisenminäkin hankin...” Toki exlibris on voitu saada myös merkkipäivälahjaksi.Erästaiteilijajäsenemmekuuliaamullatulleensamummoksi.Iltapäivälläpienokainensaijo ensimmäisenomanexlibriksen. Hän käytti taiteilijavapauttajajättiryöväritpoisraamatullisestaaiheesta,JeesusGolgatanristillä.Latinankielisenlauseensanojen alkukirjaimiinCruciFixusAmorMeus (ristiinnaulittu rakkauteni) kätkeytyy omistajan nimi Carl Fredrik Andreas Mennander(1712-1786). Suomeen harrastus tuli jo keskiajalla, vaikka yleistyi vasta 1880-luvulla. Kannattaaollatarkkana,etteierehdy siitä,kuvaakohenkilöhahmo+merkkikansio,suurennuslasijaatulatfilatelistia vaiexlibristiä. Filateelisenexlibriksenselvintunnusmerkkionmerkinreunaakiertävätai muutenilmaistuhammastus. 32 2/2023 SuomenPostimerkkilehti Filatelistien kiehtovat exlibrikset Exlibrikset ovat kirjanomistajamerkkejä, joiden alkujuurilla on ikää yli 3 400 vuotta. Filatelisteillajaexlibristeilläonpaljon yhdistäviätekijöitäalansaharrastajina. Suomalaisillaarvioidaanolevanyli25 000exlibristä,alanvaltakunnallisestitoimiviayhdistyksiämeilläonkaksi.Kv. Ensimmäisen kuvallisen irtomerkin tekijää ei tunneta. LähinexlibrismuseoTanskanFrederikshavnissaonluetteloinut450000exlibristäänmyös102teemanperusteella eikäyllättäenfilateliaoleyltänytniiden joukkoon. liittoFISAEkokoaa37maata.Symboliikallaonsuurimerkitys,silläuseinihminen toivooexlibriksensäkuva-aiheiksiasioita, jotkaovathänelleelämässätärkeitä. KirjanpäälikanteentehdyistäsuperexlibriksistätunnetuinonMikaelAgricolanvuodelta1539,seuraavallavuosisadalla1686JohanHaaksvalmistutti ladotunexlibriksen. Kirjettäkuvaavienexlibristenleimoissapäiväyskertoouseinomistajansyntymäajan,kentiesmyöskoti-taisyntymäkunnan. Exlibrisaiheisia postimerkkejä on maailmallaneljä,lähimmätVirossaja Puolassa.. HyvinmoniviimevuosisadallapostiSakari Kinnunen 2013 Kimmo Hissa Reino Husso 1928 postimerkkejäsuunnitelleistataiteilijoistatekimyösexlibriksiä
Kokoelmien kartuttamisessa selvä pääpaino on kotimaisissa merkeissä; keskitytään keräämään oman kiinnostuksen mukaisesti paikkakuntaa, ammattialaa, harrastuksia jne. Muista oiva sanonta: ”Me emme ole keräilijöinä kummallisia, mutta merkillisiä me olemme, kun meillä on exlibris ikiomana merkkinä.” TEKSTI JA KUVAT: TAUNO PIIROINEN INFO@EXL.FI NETISSÄ KOTISIVUT: EXLIBRIS ABOENSIS. 33 Karl Blossfeld 1866-1932, Saksa Omakuvaexlibrispostimerkkejä on Suomessa kymmenkunta. Exlibriksen hankinta monipuolistaa harrastuksen tuottamaa iloa aivan uudella tavalla merkkien vaihtona. Innokkaimmilla on useampia exlibriksiä, sillä eihän rakkausromaaniin voi kiinnittää sellaista merkkiä, joka on parhaimmillaan dekkareissa! Perusteita erikoistumiseen on paljon. Arno Kalberg, Viro 1944 Ernst Ingelius 1948 Vesa Juusela 1966 Näistä exlibriksistä kaivataan lisätietoja! Jos tiedät, niin kerro: nimi, ammatti/arvo, kotikunta, taiteilija tai tekovuosi Postimerkkejä on ainakin helpompi hankkia kuin exlibriksiä, joiden löytäminen näyttää muodostuvan yhä haastavammaksi tehtäväksi
Denna egenskap samt den gulbrungröna färgen gör att den brukar kallas för ”ryska riket” eller ”rysslav”. venäläinen. Vasemmassa lohkareessa on tyypillisiä kaarrekarven, Arctoparmelia centrifuga, renkaita, merkissä se on harmaanruskehtava eli melko kuiva. Kasvitieteilijöiltä täällä Uppsalassa asiaa tiedustellessa nimi on hyvin tiedossa ja kuuluu leikkisenä elementtinä kukkakaupan koulutukseen (tätä ei kuitenkaan mainita univormun värinä), niin myös Suomessa. Finland, frimärke 2004. Ordet ryssä fick en nedsättande klang i samband med frigörelsen från Ryssland 1918. Suomessa normaalit neutraalit sanat Venäjälle ja venäläiselle ovat vastaavasti Venäjä ja venäläinen. Tällainen russofobian ilmaus itäisestä naapuristamme ilmaistiin varsin epäsuorasti, kun Suomi julkaisi 2004 pienoisarkin Sammallahdenmäen maailmanperintökohteesta: on suuri pronssikauden hautausmaa. Finland gav ut ett block 2004 med världsarvet Sammallahdenmäki, ett stort gravområde från bronsåldern. bod.fi Tee kirjastasi totta! Kirjailijaksi BoD:n avulla Julkaise kirjasi – painettuna ja e-kirjana. Vinterlaven bildar ringar, den växer utåt men ruttnar, dör, svartnar i centrum. Det vänstra stenblocket bär typiska ringar av vinterlav, Arctoparmelia centrifuga, men den är på frimärket gråbrunaktig, således ganska torr. Painamme kirjaasi 1 kpl:sta alkaen laadukkaasti, nopeasti ja edullisesti. Kaarrekarve muodostaa renkaita, kasvaa ulospäin, mutta mätänee, kuolee, mustuu keskeltä. Etua ei voi vaihtaa rahaksi. Koodi on voimassa 31.7.2023 asti. I fuktigt skick är den mer gulgrönaktig. Vid förfrågan om saken hos botaniker här i Uppsala är namnet välkänt och ingår som ett skämtsamt inslag i floristikutbildningen (dock nämns inte detta med uniformsfärgen), så även i Finland. Yhdessä merkeistä näkyy kolme kiveä. Troligen härstammar således uttrycket från början av 1900-talets Finland, storfurstendömet i det ryska kejsardömet, imperiet, vars arme då utrustats med moderna khakifärgade uniformer, samma gulbrungröna färg som laven. Kosteassa tilassa se on kellertävän vihertävämpää. Oikeanpuoleisen takaosan peittää todennäköinen karttajäkälä, Rhizocarpon geographicum. Ett verkligen indirekt fall av sådan russofobi har vårt östra grannland gett uttryck för. Yksi maksuton julkaisu/asiakas. Asian mainitsi isäni Ingvar (1911–1968), maanmittari Kristiinankaupungissa, Lappfjärdissä, Sidebyssä ja Tjöckissä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, happamasti hymyillen jollekin metsäasioille teini-iässäni. 34 2/2023 SuomenPostimerkkilehti Något om russofobi, rädsla för ryssen. Suomi 2004. Jos tarvitset apua, autamme sinua matkasi joka vaiheessa. Halutessasi kirjasi on kirjakauppojen ja kirjastojen saatavilla. Tämä ominaisuus, samoin kuin kelta–ruskea–vihreä väri, tarkoittaa, että sitä kutsutaan yleensä ”Venäjän imperiumiksi” tai ”ryssänsieneksi”. Ilmaisu on luultavasti peräisin 1900-luvun alun Suomesta, Venäjän keisarikunnan suurruhtinaskunnasta, – imperiumin, jonka armeija oli silloin varustettu moderneilla khakinvärisillä univormuilla, jotka olivat samanvärisiä kuin jäkälä. TEXT : STEN-ANDERS SMEDS KÄÄNNÖS: LAURI POROPUDAS Ringar av vinterlav, ”ryska riket” på vänstra stenblocket. Sinulla on vapaat kädet kirjasi toteutuksen suhteen. Russofobia, venäläisen pelko, fobia, joka juontaa juurensa eri venäläisten valtaapitävien ajatuksista ja toiveista laajentaa maata, mutta huolestuttaa yhdeksättä ja kymmenettä käskyä muistavia, nehän käsittelevät naapurin omaisuutta: taloja, härkiä ja aaseja. Sana ryssä sai halventavan klangin Venäjästä vapautumisen yhteydessä vuonna 1918. V interlaven växer utåt men dör i centrum och kallas därför ”ryska riket” Russofobi, rädsla för ryssen, en fobi som har historiska ursprung i diverse ryska potentaters tankar på och önskemål om landutvidgningar, utan bekymmer över denionde och tionde buden om grannens egendom med hus, oxar och åsnor. Namnet ”ryska riket” är tämligen neutralt på svenska men däremot det motsvarande finska uttrycket ’’ryssän valtakunta” är en ren förolämpning. Det högra bakre är täckt av trolig kartlav, Rhizocarpon geographicum. Rekisteröidy kotisivullamme myBoD-käyttäjätilille ja tee kirjastasi totta. På finska är de normala, neutrala orden för Ryssland och rysk nämligen Venäjä resp. Nimi ”Venäjän imperiumi” on ruotsiksi melko neutraali, mutta vastaava suomalainen ilmaisu ”ryssän valtakunta” on puhdas loukkaus. Saken nämndes av min far Ingvar (1911–1968), distriktslantmätare i Kristinestad, Lappfjärd, Sideby och Tjöck i svenska Österbotten i Finland, med ett syrligt småleende vid något skogsärende i mina tonår. Ett av märkena visar tre stenblock. T alvijäkälä kasvaa ulospäin, mutta kuolee keskelle ja siksi sitä kutsutaan ”Venäjän imperiumiksi”. Isäni saattoi toisinaan osoittaa katkeruutta, että suurvaltapolitiikka varasti yksitoista vuotta hänen elämästään, osittain reserviupseerina ruotsinkielisissä tykistöyksiköissä aktiivissa sotapalvelukNäin se käy: Julkaise kirjasi oheisella koodilla maksutta BoD Classicpalvelun kautta. Jotain russofobiasta, venäläisten pelosta. Kaarrekarven renkaat, ”Venäjän imperiumi tai ryssänsieni” vasemmalla merkissä. Lahjakor ttikoodi: Postimer kit_BoD
Eller helt enkelt ”banditen”. jordinlösningen där förutom fördrivna karelska jordbrukare även frontsoldater, krigsänkor och krigsföräldralösa skulle få jord till odling och överlevnad. Oikeanpuoleisen takaosan peittää todennäköinen karttajäkälä, Rhizocarpon geographicum. bod.fi Tee kirjastasi totta! Kirjailijaksi BoD:n avulla Julkaise kirjasi – painettuna ja e-kirjana. Kosteassa tilassa se on kellertävän vihertävämpää. Kasvitieteilijöiltä täällä Uppsalassa asiaa tiedustellessa nimi on hyvin tiedossa ja kuuluu leikkisenä elementtinä kukkakaupan koulutukseen (tätä ei kuitenkaan mainita univormun värinä), niin myös Suomessa. Painamme kirjaasi 1 kpl:sta alkaen laadukkaasti, nopeasti ja edullisesti. (Motivsamalaren 1/2022) sessa Karjalan kannaksella ja seuraavina vuosina 1945–1950 maanmittaajana komennettuna niin kutsuttuun maanlunastukseen, jossa karkotetut karjalaiset maanviljelijät ja rintamasotilaat, sotalasket ja sotaorvot saivat maata viljelyyn ja selviytymiseen. Asian mainitsi isäni Ingvar (1911–1968), maanmittari Kristiinankaupungissa, Lappfjärdissä, Sidebyssä ja Tjöckissä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, happamasti hymyillen jollekin metsäasioille teini-iässäni. Tai yksinkertaisesti ”rosvo”. Tämä ominaisuus, samoin kuin kelta–ruskea–vihreä väri, tarkoittaa, että sitä kutsutaan yleensä ”Venäjän imperiumiksi” tai ”ryssänsieneksi”. Isäni saattoi toisinaan osoittaa katkeruutta, että suurvaltapolitiikka varasti yksitoista vuotta hänen elämästään, osittain reserviupseerina ruotsinkielisissä tykistöyksiköissä aktiivissa sotapalvelukMin far kunde ibland visa bitterhet över att stormaktspolitiken stulit elva år av hans liv, dels som reservofficer i svenskspråkiga artilleriförband i aktiv krigstjänst på Karelska näset, samt under de följande åren 1945–1950 som lantmätare kommenderad till den s.k. Tällainen russofobian ilmaus itäisestä naapuristamme ilmaistiin varsin epäsuorasti, kun Suomi julkaisi 2004 pienoisarkin Sammallahdenmäen maailmanperintökohteesta: on suuri pronssikauden hautausmaa. Jos tarvitset apua, autamme sinua matkasi joka vaiheessa. Suomessa normaalit neutraalit sanat Venäjälle ja venäläiselle ovat vastaavasti Venäjä ja venäläinen. Ilmaisu on luultavasti peräisin 1900-luvun alun Suomesta, Venäjän keisarikunnan suurruhtinaskunnasta, – imperiumin, jonka armeija oli silloin varustettu moderneilla khakinvärisillä univormuilla, jotka olivat samanvärisiä kuin jäkälä. B. Koodi on voimassa 31.7.2023 asti. 35 T alvijäkälä kasvaa ulospäin, mutta kuolee keskelle ja siksi sitä kutsutaan ”Venäjän imperiumiksi”. (Artikkeli on alunperin julkaistu Motivsamlaren 1/2022 -lehdessä) Näin se käy: Julkaise kirjasi oheisella koodilla maksutta BoD Classicpalvelun kautta. Halutessasi kirjasi on kirjakauppojen ja kirjastojen saatavilla. Etua ei voi vaihtaa rahaksi. Däremot kan jag inte påminna mig att han någonsin skulle ha använt de mer eller mindre nedsättande omskrivningarna för de ryska fiendesoldaterna använda i de svenskspråkiga finländska militärförbanden: finlandssvenska soldatslangens ”grannen”, ”vanjan” (efter Ivan), ”slåbon” (ett uttryck använt av översättaren NB Stormbom i Väinö Linnas Okänd soldat) eller ”buliken” (kortform för bolsjeviken(?), även västnyländska dialekters ord för bångstyrig tjurkalv eller ungtjur, även svårkluvet vedträ). Vid närmare eftertanke kan således detta med vinterlaven ingå i begreppet russofobi; det är den ryska överheten som åsyftas, inte den enskilde ryssen. En kuitenkaan muista, että hän olisi koskaan käyttänyt ruotsinkielisissä suomalaisissa sotilasyksiköissä käytettyjä enemmän tai vähemmän halventavia kuvauksia venäläisistä vihollissotilaista: suomenruotsalainen sotilasslangi ”grannen”, ”vanjan” (Ivanin mukaan), ”slåbon” (kääntäjän N. Stormbom käyttämä ilmaus Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa) tai ”buliken” (lyhenne sanasta bolshevik?, myös Länsi-Uudenmaan murteiden sana kiusaajahärkävasikalle tai nuorelle härälle, myös vaikeasti halkeava. Kaarrekarve muodostaa renkaita, kasvaa ulospäin, mutta mätänee, kuolee, mustuu keskeltä. Nimi ”Venäjän imperiumi” on ruotsiksi melko neutraali, mutta vastaava suomalainen ilmaisu ”ryssän valtakunta” on puhdas loukkaus. Sana ryssä sai halventavan klangin Venäjästä vapautumisen yhteydessä vuonna 1918. puu). Lahjakor ttikoodi: Postimer kit_BoD. Russofobia, venäläisen pelko, fobia, joka juontaa juurensa eri venäläisten valtaapitävien ajatuksista ja toiveista laajentaa maata, mutta huolestuttaa yhdeksättä ja kymmenettä käskyä muistavia, nehän käsittelevät naapurin omaisuutta: taloja, härkiä ja aaseja. Yksi maksuton julkaisu/asiakas. Vasemmassa lohkareessa on tyypillisiä kaarrekarven, Arctoparmelia centrifuga, renkaita, merkissä se on harmaanruskehtava eli melko kuiva. Rekisteröidy kotisivullamme myBoD-käyttäjätilille ja tee kirjastasi totta. Sinulla on vapaat kädet kirjasi toteutuksen suhteen. Tarkemmin ajateltuna tämä kaarrekarve tai ”ryssänsieni” voidaan siksi sisällyttää russofobian käsitteeseen; tarkoitetaan Venäjän hallitusta, ei yksittäistä venäläistä. Yhdessä merkeistä näkyy kolme kiveä
Certificate HOW. Certificate HOW 4, 4, 4, 4. https://youtu.be/vDGf6dgGCdc R iihexin yhteydessä pidettiin keskustelutilaisuus ja sen tuloksista kuulemme Liittokokouksessa 6.5.2023 Helsingissä. Nilsson. Oman kerhomme jäsenten palkintosateesta ei meinannut tulla loppua. Kerholtamme toivon selkeitä ja rakentavia kommentteja koskien kerhojen ja yksittäisten jäsenten ajatuksia siitä, mitä liitolta odotetaan ja toivotaan. Franked with F8d and F12f1, total 59 öre, cancelled STOCKHOLM 7.2.1877. Aivan huima näyttely ja järjestelyt olivat enemmän kuin onnistuneet. Kansainv. Videot on tarkoitettu suurelle yleisölle, mutta kyllä konkaritkin saavat katsoa ja Filatelistiliiton kuulumisia jakaa eteenpäin oikein mieluusti. Tuhansia kohteita kiinteillä hinnoilla, ei provisiota. Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 AB PHILEA Svartensgatan 6 116 20 Stockholm Tfn 08-640 09 78 auction@philea.se www.philea.se www.philea.se/shop webshop@philea.se Edustaja Suomessa Huom. Cover sent to St. Kevään 2023 Huutokaupat Ostamme myös käteisellä kultaa ja hopeaa. Liittohallituksessa vapautuvia paikkoja on ainakin kaksi erovuoroisten tilalle ja muidenkin jatko selvinnee tuolloin. HK 14–15 kesäkuu Raha Hk toukok. 19.-20. Petersburg, Russia. 13. , tämä osoittaa että myös näyttelyfilatelialle on sijaa :-) L iiton sivujen ja Youtuben kautta on katsottavissa luvatut keräilyn aloittamiseen liittyvät viisi videota. HK huhtik. Heidi Heiniö Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen. Riihimäen Ja Hyvinkään kerhoille, RiiHeX järjestelytoimikunnalle isot kiitokset vielä kerran. Loistavaa kevättä ja kerholla nähdään! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT LIVE ONLINE www.philea.se Tervetuloa ottamaan yhteyttä. Kansainv. Otamme mielellämme vastaan Philean kevätja syyshuutokauppoihin kohteita. 31 sisältäen mm. 31 sisältäen mm. Ex. Kerhollamme on liittojäseniä 150 kyllä äänemme kantaa, kun niitä käytetään positiivisen kautta rakkaan harrastuksemme kehittämiseen??. Ex. S-E Beckeman. Laatu-Hk toukok. G. 36 2/2022 Suomen Postimerkkilehti M aaliskuun loppua elellään ja RiiHeX on juuri päättynyt. Laatu-Hk toukok. Cover sent to CHRISTINESTAD, FINLAND, franked with two F7b1 and F2d, total 60 öre, scarce combination, cancelled STOCKHOLM 15.12.1865. Ykkösvideo kertoo miten voi selvittää postimerkin arvon. Osoite 1.2.2023 alkaen Jussi Paananen Kivensilmänkuja 2 00920 Helsinki 92 (Myllypuro) Puh 040-5706195 Philea shop ONLINE
Huutokaupassa ei järjestetä erillistä näyttöä. Kohteita voi tiedustella huutokaupan meklarilta ja sopia mahdollisen näytön. SP-lehden meklari Eero Mäkelä Odilammentie 36 B 02970 Espoo puh. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Kohde 351 Helsinkikortti -kokoelma Kohde 342 Venäjä avustusmerkit 1914 Kohde 42 Iso siirtymä Kohde 105 Zeppelin-kortti Kohde 12 Kirjelähetys 1866 Kohteet 364–370 Wendelin-kortteja R5 ja R4 Kohteet 34, 54 ja 162 loistoleimoin Kokoelmien esimerkkisivuja esitellään sivulla 48. Kohteiden jälkimyynti päättyy torstaina 27.4. klo 21.00. i Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: postimerkkilehti.fi tai suomenfilatelistiseura.fi Huutokauppa päättyy verkossa keskiviikkona 26.4.2023 klo 21.00. klo 12.00. Huutoraha ostoille on 15 %. Kohde 399 Juomaetikettejä Kohde 89 reijite TKT. Kaikkien kohteiden kuvat myös verkossa, jossa voit myös tehdä tarjouksesi. Kirjallistenja puhelintarjousten on oltava perillä keskiviikkona 26.4
Kortti painotuotteena Lahdesta 26.1.1901 PV1 yöjunalla Belgiaan.Verviers (Station) tuloleima. 8 33 20 pen keltainen 40 loistoleimasta merkkiä. Leimapainon kaikki 5 eri merkkiä 2 pen – 1 mk hammaste 12,5 leimattuina. Pari lyhyttä hammasta. 30 Kohteet 3 ja 5 SUOMI Isohampaiset 1866 8 5 pen ruskea hienolla yksirenkaisella Åbo 8 4 1874 leimalla. Burg yöjuna No2 -leimalla 13.1.1901. Helsingin tuloleima 14.1., joka oli näiden merkkien viimeinen käypäisyyspäivä. 20 13 40 pen siisti himmeäleimainen merkki. Aitoutus Lasse Nielsen 1989. 8 11 Siisti kuori Åbo 25 II.-ja ANK -leimalla Björneborgiin. Aitoutus J. 20 SUOMI Vaakunamalli 1875 15 1882. 20 20 10 pen kellanruskea (LBb) hienolla leimalla St Michell 22.7.18--. Himmeä merkki. 20 3 5 kop sininen pienet helmet Loviisa -56 -leimalla, merkkiä korjailtu. Merkissä yksi vajaa hammas. Taustassa rep/Schwenson merkintä. 15 42 7 kop sininen leimattu merkki selkeällä keskuskuvion siirtymällä 40 43 3,5 rpl musta/harmaa loistona Helsinki 13.I.00. 8 32 5 pen vihreä loistona Turtola 10 I 92 Finland leimalla. 20 5 10 kop karmiini matalalla laatikkoleimalla Ekenäs 14.Nov. 10 35 1894 ja 1896 kolme lähetystä Saksaan ja yksi Tanskaan 25 pen oikealla taksalla. 15 22 20 pen sininen. 15 31 5 pen Rahtikirja "Forssa" loistoleimaisena 21 9 89 Turkuun. Leimattu: H.fors-St.P. 10 19 8 pen vihreän kaksi eri värisävyä himmeillä leimoilla. 50 44 7 rpl musta/keltainen Poststyrelsens -leimalla. Murtosaari. 20 34 20 pen keltainen loistona harvinaisella luovutetun alueen St Johannes 24 9 91 (R4) leimalla. SUOMI Esifilatelia 1 Sinetöity leimakirjelähetys Vaasa-leimalla. laatikkoleimalla. 10 14 1 mk ruskeankeltainen läviste C Tammerfors 5.6.1874. Yksi hammasvika. 15 41 Rengasmerkit 1–50 kop leimattuina 10 eri merkkiä. Kaikissa myös ANK-leimaus ja sinetit takana. 10 9 8 pen musta/vihreä todella himmeällä leimajäljellä. 20 24 32 pen hienolla Postivaunu 4 -leimalla 8 5 1878. Siisti taus. 10 40 2 x 14, sekä 35, 20 ja 50 kop postituoreet merkit. Virheetön merkki! 70 < Kohde 43 Kohde 36 Kohteet 7 ja 14. 38 Suomen Postimerkkilehti 2/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 17 ja 20. 20 7 10 kop hieno merkki Karis-laatikkoleimalla ja himmeällä mustemitätöinnillä. 8 36 25 pen sininen loisto Lohja 3.XII.95. 8 38 10 mk ruskea/punainen postituoreena. 30 30 3 x 2 p 20 pennin ehiökuorella Pietarista Helsinkiin. 8 10 20 pen nätti Borgå pyöröleima. 40 SUOMI Vaakunamalli 1889 29 5, 10, 20 ja 25 pen hammaste 12,5 merkit *. Pieni sinetti takana. Tuloleimat takana. Aitoutus Schwenson 3.2.2023. Aitoutus J Tuori. Loistoleimainen lähetys Jakobstad 19 2 1881 ja kaksi hienoleimaista 1883 lähetystä. 60 SUOMI Isohampaiset 1860 6 5 kop ehjä merkki himmeällä rengasleimalla. 10 21 20 pen sininen hammaste 12,5 loistona Tavastehus 6 3 1882. 20 23 25 pen aniliininpunainen sekahammaste (LBAa) leimattu Kotka 29.4.1882. Oikea taksa yhteensä 2 kop kahdella merkillä. 8 SUOMI Uudet värit 1885 25 10 pen nelilö hienolla luovutetun alueen Sordavala 23 VII 89 Finland (R2) -leimalla. Ehjä merkki pienellä yksirenkaisella leimalla, ANK-merkinnällä ja karteeraus numerolla. Mustemerkintöjä merkin oikeassa yläkulmassa. 8 16 2 pen harmaa, pieniä liimakkeen jälkiä 8 17 5 pen hammaste 11 loistona Wiborg 17 3 1882. 60 4 10 kop karmiini ahtaasti leikattu Borgå 1?.MAR.185. Merkin yläosassa hammastevikaa. 8 26 1885 10 penniä Wiborg 1.2.88, leveä merkki 8 27 1 mk harmaa/punainen loistona Raumo 21 9 1885 15 28 10 mk epäselvällä Helsinki-leimalla. Aitoutus J Murtosaari. 15 12 40 pen lähetys Kuopiosta 20 1 1868 Helsinkiin. 1856 Aitoutus Schwenson. 8 SUOMI Rengasmerkit 1891 39 1901. 8 37 1 mk harmaa/punainen loistona luovutettu alue Sortanlahti 7.IV.99 (R3) leimalla. 20 SUOMI Soikiomerkit 1856 2 5 kop sininen isot helmet pyöreäksi leikattu ja istutettu uusille reunoille. 10 pen merkissä pieni ohentuma. 15 18 5, 8 ja 10 pen merkit hammasteet 11 siisteillä kulmaleimoilla
10 pen tyyppi I B-hammaste kortilla Iisalmesta 15.V.1911 Turkuun. 30 Kohde 50 SUOMI Vaasanmalli 1918 77 1918. Sensuroitu lähetys loistoleimoin Nikolaistad 11.XI.14 Helsinkiin. ja W3 vesileimalla. Bernin arkki 3 mk sininen/musta Postituore, jossa arkin vasemmassa reunassa kaksi sinertävää nuppineulan reikää. 20 SUOMI Saarisen malli 1917–1929 58 1917. 3 mk sinimusta ilman vesileimaa nappiloisto Karkku 8 66 1927. 8 71 40 pen vihreä hakaristi hammaste B W2 postituore nelilö. Tilapäisjulkaisu ja Berliinin laatta 2 pen nelilöt loisto Turku 6.XI.04 ja siisti Helsinki 10.XI.05. 20 72 5 mk hakaristi 1925 A-hammastus W2 Lapessa 500€–900€ 50 73 50 pen hakaristi W1 B-hammaste vihreä loistona Helsinki 2.XII.27. 20 46 1901. 40 pen lila/sininen loistona Pielavesi 2.IX.16. Oikeataksaiset kulkeneet kortit 4x5 pen Helsingistä 23.XII.18 ja 2x10 pen Kyröskoskelta 12.VI.18. Kaksi takaisin palautettua postiennakkokorttia, joissa molemmissa 5 mk lunastus. 8 67 1929. 8 54 20 pen Berliinin laatta loistona Mariehamn 3 II 09. 1,5 mk vihreä B-hammaste loisto Helsinki 2.XII.29. Ehiökortti Hangosta 23.XI.06 Koskenkylään. 8 55 1911. 15 48 1901 5 penniä hammastamaton pari ** 20 49 1901 pulajulkaisu 5 pen hienoleimainen nelirivilö Kajaani 23.I.01 leikkeellä. Lunastus 2x5 pen Hangon numeroleimalla 600. 2 pen keltainen 10-ryhmä híenoilla Helsinki 29.IV.16 leimoilla ja sensuurileimalla. 8 79 5 mk postituoreena. 10 78 Koko sarja postituoreena paitsi 5 mk hennolla liimakejäljellä. Tulkittiin kirjeeksi, koska kuvapuolella pieni kirjekuori. 8 59 1917. Kohde 49 Kohde 77 60 1920. 8 47 1911. 39 Suomen Postimerkkilehti 2/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 8 68 Postituoreita numerokuusiloita kuva 1 hakaristejä, kuva 2 postitorvia ja kuva 3 valkea paperi. 20 51 5 pen Berliinin laatta hammastamaton pari. 8 76 Postitorvi 1,5 mk W1 vihreä A-hammaste siistillä leimalla Säkylä 25 VI 28 ja B-hammaste loisto Helsinki 28 III 28. Tyyppi I Helsingistä 22.VIII.25 Ruotsiin. Vihreä 50 pen loistoleimainen nelilö Andersböle 29.III.22. 8 70 10 pen hakaristi W2 postituoreena. 10 pen A tyyppi III reunavesileimainen 5 merkin osalla 10-rivilö ** 40 53 1911. 8 75 1 mk oranssi ja 1,5 mk vihreä/lila leimatut postitorvi-merkit. Merkkeinä 2 pen keltainen 10-ryhmä + 5 pen vihreä. Takana Esperanto Kongressi -sulkija ja tuloleimoja. Tyyppi II PV 1 leimalla 2.III.25 Kausalaan. 10 pen sininen loistona Pori 1.IX.25. 10 69 Saarismalli nro-kuusiloita 5 pen nk 25 ja 34, 10 pen nk 29, 20 pen nk 20 ja 30, 25 pen nk 11, 24 ja 31, 50 pen nk 28 sekä 75/20 pen nk 30. Lisäpainamat 1,5 mk/50 pen sininen. 8 63 1922. Molemmat B ham. 8 x 5 p vihreä ja 8 x 5 p harmaa kirjeellä Hämeenlinnassa 25.4.1920. Tuloleima. 10 64 1922. Oikeataksainen kirjattu kirje Helsingistä 2 V 22 Saksaan. 10 mk ruskea/musta loistona Helsinki 16 XII 27. Palautettu Helsinkiin 9.5. Leimat loistoja. 20 50 1906. Hienot sinetit ja tuloleimat takana. 8 < Kohteet 59 ja 55 Kohteet 71 ja 73. Merkkeinä 1 mk lila/vihreä. 10 57 1902. 8 56 1902 ja 1909. 10 52 1911. 8 74 Hakaristi 25 mk W2 arkin reunalta postituoreena. 10 62 1921/25. Musta ja pikimusta 10 mk kulmaleimoilla. 10 SUOMI Kotkamerkit 1901–1911 45 1911. Oikea taksa! 8 61 1921. Reunaosassa nuppineulan reikä. 8 65 1923. Arvolähetykset Asikkala 19.XII.02 Wärde-leimalla ja Helsinki 6.VII.09
8 111 1938. FIS Pujottelu 3,50 +1,50 mk loisto Turku 21.4.38. ** 20 94 AV5. Zeppelin-kortilla Helsingistä 24.IX.30 Saksaan. 20 100 Vaakunamerkit 1975 kahdeksan kokoelmasivua kaikki merkit eri määritteillä. 8 117 1948. Nelilöt fluoresoiva paperi tilauserät 82003 a 1997 ja 82003b 1998. Numerokuusiloiden arvo noin 200 €. ** 20 SUOMI Juhlamerkit 1922– 102 1927. Tuloleima. 8 109 1931. Mannerheim 1,75, 2,00, 2,75 ja 5 mk I W2 leimattuina. Mannerheim 3,50 mk sininen tyyppi II W2. Ivar Wilskman Tampere 2 1954 8 120 1955. Itsenäisyyden 10-vuotisjuhla 2 mk W1 sininen ensipäivä-loisto Helsinki 6.XII.27. 1928 * muut ** 8 104 1929. 8 115 1941. Loisto: Turku 7.11.1073. 10 114 1941. 10 84 1937. Lape 2021 yhteensä noin 200 €. 30 105 1930. Viipuri 1,75 mk loisto Tainionkoski 24.VII.42. Kirkko 800 v. Kolme Malli-30 leijonamerkkiä, joissa hammastesiirtymiä. Sinetit ja tuloleima takana. Yleismerkki Ryijy 7 mk. ** 15 116 1941. 8 83 1930. 15 mk loisto Helsinki 4.3.1957 8 122 1955. 40 Suomen Postimerkkilehti 2/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 93 ja 111 SUOMI Malli 1930 80 10 mk Saimaa vaaleanharmaa postituoreena. "Soikiomerkki" hienoleimaiset nelilöt 1,5 mk Oulunkylä 31.XII.31 ja 2 mk Helsinki 20.III.31. Hienot sinetit ja tuloleimat takana. 8 92 1958. 70 106 1930. Linnasarja ja Kallio -merkein. Vakuutettu lähetys Jyväskylästä 24.XI.37 Vaasaan. Kaksi postilähetystä Helsingistä Suomen suurlähettiläs Asko Ivalolle Pakistaniin ja Turkkiin. Vaikea merkki loistoleimaisena! 8 95 Postituoreita numeroituja arkinpaloja, 1 mk Helsinki 15ryhmä 1710, 2 mk Maisema-kuusilo 1539, 3 mk lentokone 10-ryhmä 1733 ja 5 mk Ristikallio 8-ryhmä 1573. Zeppelin todella hennolla liimakejäljellä 30 SUOMI Malli 1954 91 1955. 8 86 Lähes kaikki malli-30 leijonamerkit postituoreina. ** 20 Kohteet 106 ja 107. Suomen kirjallisuuden seura 1 mk loisto Tampere 20.IV.31. Sauna 2,00 mk pari kansainvälisellä postiosoituksella Turusta Ruotsiin 11.2.1982. 8 88 Malli-30 leijonat 50 ja 60 pen sekä 1 mk Apteekkari Kalervo Killisen omistusleimauksella K-K. ** 8 Kohde 88 Kohteet 81 ja 104 108 1931. Kaikki eri arkkinumeroisia.** Luetteloarvo kuusiloina yli 200 euroa. 20 90 Vakuutetut lähetykset Oulu 29.VI.33 ja Kuusankoski U.I 10.III.42. 10 99 Vaakunamallin 0,10–1,30 mk väliltä kuuusiloita tai isompia ryhmiä. 10 81 1930. Kajaani nappiloisto Merikaarto 1951 Upea 10 119 1954. Puunhakkaajat loistoina 25 mk Rovaniemi 7.IX.51 ja 40 mk Turku 30 4 55. Turku-sarja 1,5 mk Tuomiokirkko-vesileima W2 himmeällä 1.VII.29 leimalla. Lentokone 300 mk ** 8 SUOMI Malli 1963 93 1963 ja 1975 yleismerkkien erikokoisia arkinpaloja, joissa kaikissa arkkinumerot. ** 8 98 Kuvamerkkien kuusiloita tai suurempia arkinpaloja 7 eri merkin osalta. Leijona lisäpainama 1,25 mk/ 50 pen keltainen tyyppi II postituore nelilö. 8 103 1928-1985 aikajakson postimerkkinäyttely merkkejä. ** 20 101 Yleismerkit 1975 yhdeksän kokoelmasivua eri määritteillä kaikista merkeistä. Aleksis Kivi loistona Terijoki 24 VII 35. 0,15 mk keltainen numerolla. Tuloleimat takana. Zeppelin kulmaleimalla 30 107 1930. Neljä eri merkkiä, joissa kaikissa reunevesileima. ** 10 118 1951. Leijona 1 mk ruskea loisto Ekenäs 30 3 57. Merkit mitätöity siirtoleimalla. 10 112 1938. 10 85 1951. Harvinainen. 8 110 1934. 20 87 Malli 30 lähetyksiä eri lisäpainama-merkeillä paitsi 2,75/2 mk. Posti 300 v 2 mk lentokone loistona Nikkilä 27.XII.38 8 113 1941. 10 97 1982. 20 SUOMI Malli 1975 96 1982. Sensuroitu lentopostikuori Turusta 13.XI.41 Sveitsiin. 10 89 Reijite TKT (Teknokemiallinen tehdas) leimattu 1 mk oranssi. 10 82 1930. Postimerkkinäyttely 9-merkin rivilö. Kajaani 25 mk loisto Ilmajoki 4.10.1955 8 121 1955
8 152 1940. 40 erilaista loistoleimattua merkkiä 10 137 1994. Hienoleimainen lentopostikirje Helsingistä 4.5.48 Lontooseen. 8 150 1939. PR 2 mk + 20 p loistokuorella Postivaunu 16. ** 8 146 1933. Sahateollisuus 10 ja 30 mk loistot Helsinki 15.5.1959 ja 21.5.1959 15 128 1960. 2 mk+20 pen Stålhandske loistona Viipuri 28.II.35. PR-sarja siisteillä leimoilla. PR 9+3 mk Saunassa loisto Tampere 7.1.54. Puunjalostus 0,40 mk loisto Mustiala 8.8.1968 8 136 1985-. Oikeat taksat. Leppäkerttu ja 1995 Sontiainen kulmapäikköparit ** 8 138 1995-. Uudet kaupungit 30 mk loistona Joutseno 14 9 61. 8 160 1974. 10 145 1932. PR Eduskuntatalo 2,5 mk + 25 p loisto Sortavala 3.X.32. Oikealla pystyhampaissa leiman jälkeä, mutta hampaat tallella! 8 135 1968. Cygnaeus 30 mk loisto Turku 26.11.1960 8 129 1960. Tuloleima. Ohessa myös toteutunut vihko. 8.10.1934 Haminaan. ** 10 141 1930. Suomen ja Saksan sensuurileimat. 8 158 1950-luvun arkinpaloja TUBja PR-merkeistä. PR Mannerheim 15+3 mk loistona ep leimalla Helsinki 4.III.52. 15 144 1932. Taustassa Lontooon hotellin leima. Ståhlberg 0,35 mk loisto Helsinki 11.6.1965. Takana tuloleima 9.10. Harvinainen! 100 SUOMI Punainen Risti ja Tub -merkit 140 1922. 8 148 1934. 10 153 1944. PR 1,10 mk Hattulan kirkko loisto Hangö 19.X.31. Kotimainen työ 30 mk loisto Oulu 28.10.62. Perusoikeudet 30 mk loisto Perniö 1.12.1962 8 134 1965. Takana tuloleima Brunn. Tuloleima. 8 132 1962. PR 3,5 mk + 35 pen postikortilla lentopostina Helsingistä 19.IV.38 Wieniin. FIS 30 mk loisto Jyväskylä 26.4.1958 8 127 1959. Vaasa loisto Tornio 1956 8 125 1956. Lähetyksissä pääosin PR merkkejä. Snellman 25 mk loisto Tornio 19.5.1956 8 126 1958. PR sienet Korvasieni-tuplamerkit kuorilla Jyväskylä Y fosforoiva paperi ja Tampere X tavallinen paperi. Suomalainen muotoilu -vihon toteutumaton luonnos (taiteilijan signeeraus). 123 1955. 8 155 1946. PR 5+1,25 mk Viikatteen hionta nelilö hienolla Reposaari 21.9.46 leimalla. PR Solferino 2 mk + 20 pen yksin Olympia 1940 kuvakirjeellä Helsingistä 9.III.39. PR Tuomiokirkko 2 mk + 20 pen merkkipari, jossa toisessa kuvakevirhe "Pilvi peittää kupolin". 15 142 1931. 10 151 1939. PR 2,20 mk Viipurin linna loisto Hangö 19.X.31. Kaksi kirjattua lähetystä Helsingistä 8.VI.46, tuloleima takana ja 19.VI.46 Rotterdamiin. 10 149 1938. Kuvana Helsinki Lasipalatsi. Matkaselkään. 10 Kohde 152 Kohteet 158 ja 159. PR 8-ryhmä arkki 1 ja 1932 PR 2 mk+20 pen 6-ryhmä arkki 234. PR 3,5 mk + 75 pen Sairaala loistona Joensuu 24.V.44. 40 erilaista loistoleimattua merkkiä 10 139 1999. 8 147 1934. Lopulliseen vihkoon vaihdettiin Ponssen metsätraktorin tilalle toinen malli. Gadolin 30 mk loisto Oulu 16.9.1960 8 130 1960. ** 8 159 1952. 8 157 1949. Kekkonen 30 mk loisto Oulu 16.1.1961 8 131 1960. 8 Kohteet 127 ja 131 Kohde 139 154 1946. PR Solferino 1,25 mk + 15 pen lilanruskea pari arkin reunalta loistona Ylikiiminki 19 XII 39. 8 133 1962. 10 143 1931. 41 Suomen Postimerkkilehti 2/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 10 156 1948. Nervander 25 mk loisto Harjavalta 18.1.1956 8 124 1956. PR -sarja Sotasankareita postituoreet numerokuusilot. Kirjattu lähetys Vaasasta 10.VI.40 Böömin protektoraattiin
Ystävyydellä Kori – näyttävä siirtymä 30 174 2003. 10 SUOMI Juhlamerkit (euro-arvoiset) 2002– 182 2002–. ** 8ja 10-ryhmissä taitos. 10 179 Neljä isoa siirtymää kuvan osalla ja yksi merkkipari lisäpainaman osalla. Saarismalli hakaristi 10 pen ja 40 pen 1929 sekä Malli-30 1,5 mk violetti leimattuja postituoreita arkinpaloja sinisellä Pellervo-Seura leimoilla. 15 186 2007. 8 164 1952. Loisto: Joensuu 2.4.1955. 8 162 1950. Surumerkki kuorella Helsinki-leimalla. TUB 25+5 mk. Ystävyydellä Kakku – erittäin näyttävä siirtymä 30 SUOMI Postilähetykset 193 1897. 8 SUOMI Postimerkkivihkot 200 1990-luvun erilaiset 6 blokkia ja 6 vihkoa mm Ketokukkia.** 10 201 2000-luvun blokkeja ja vihkoja ensipäiväleimoilla 24 erilaista. 20 191 Kapea kansio lähetyksiä AV4–AV12 vihkoilla tai irtomerkeillä. Euroajan loistoja 46 erilaista vuosilta 2005–2006 15 185 2006 ja 2007 merkkejä 27 erilaista loistoina ensipäiväleimoilla. 42 Suomen Postimerkkilehti 2/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 185 ja 190 161 1946. Loisto: Iisalmi 13.11.51. Harvinainen! 20 197 1929. 10 171 1993. 15 SUOMI Automaattivihkot 190 AV1 seitsemän postituoretta vihkoa eri paikkanumeroilla 3*–9*. Omenankukka ylimääräinen väriraita painokoneesta, harvinainen tällä merkillä. 8 198 Lotta-Svärd kuori Hikiä 7.V.32 ja Osoitekortti Helsinki 13.IX.44. 8 165 1954. TUB 20+3 mk Saukko loistona Turku 25.7.62. Loisto: Seinäjoki 28.10.1946. Kinkerikousa 1,50 mk värisiirtymä kulkeneella kohteella. Helsingin Rautatieasema numerokuusilot arkit 1767 ja 1870, molemmissa puuttuu vihreä väri. Loisto: Helsinki 16 05 50. Näistä koostuu paljon arkkinumeroisia ryhmiä. 15 177 2013. Merkkinä saarinen 1 mk Asea reijitteellä. 15 187 2008–. Ystävyydellä värivedos – ei ihan yleinen 8 172 2001. 8 163 1951. 15 170 1976. Ahomansikka – hyvä siirtymä – harvinainen tällä merkillä 15 176 2005. Leimatut postiautot leike ja irtomerkki, joissa molemmissa puutteellinen perferointi. 20 SUOMI Erikoisuudet 169 1971. Tuloleima takana. Allmännä Elektriska Ab kuori ASEA hakaristi -logolla Helsinki 30 XII 21 -leimalla. 10 195 1910. Loistoleimaisia merkkejä 26 erilaista. 8 166 1957. 8 168 Iso erä TUB-merkkien arkinpaloja postituoreena. Seitsemän suomalaista vanhempaa juhlatai yleismerkkiä. 20 202 2009. TUB 8+2 mk. Euroajan loistoja 40 erilaista vuodelta 2007. 10 181 Siirtymiä tai huonoja keskityksiä. Euroajan loistoja 35 erilaista vuosilta 2009–2011 15 189 2012–2016. Finlayson firmakuori yhtiön 20 pen reijitemerkillä Tampereelta 6.III.97 Tammisaareen. TUB Räyskä 10+5 mk. 8 167 1961. Numeroitu (3411) pienoisarkki "Kansakuntaa rakentamaan" ** 10 173 2001. TUB Kukkia 15+5 mk. Saimaan Kutsuntapiirin kirje sisältöineen Savonlinnasta 2.XII.29 luovutetulle alueelle Ensoon. TUB-sarja Nisäkkäät merkeistä 6-, 8tai 10-ryhmä arkkinumeroilla. Euroajan loistoja 43 erilaista vuosilta 2002–2003 15 183 2004–. ** Irtomerkki malli oikeasta väristä. Kahdeksan esimerkkikuvaa. Tuloleima ja virkaleima takana. Leima merkin mustalla osalla peittää päivämäärän. 8 180 Selkeät tarttumat Eurooppa 1965 ja WHO 1968 merkeissä. 20 194 1901 ja 1907 Wärde-kuoret sineteillä Järvenpäästä 2.V.01 Helsinkiin ja Kauhavalta Pietarsaareen 6.X.07, joka palautettu Kauhavalle 5.XII.07. Euroajan loistoja 38 erilaista vuosilta 2004–2005 15 184 2005–. TUB 10+2 mk. Muumit ja takatalvi – hammastamaton 30 175 2004. Kuoren vasemmassa laidassa taite 30 196 1921. Euroajan loistoja 37 erilaista vuosilta 2008–2009 15 188 2009–. 15 178 Kummajaisia. Loisto: Oulu 26.7.1955. 8 199 Viisi postilähetystä, joissa kaikissa erilaisia postin lipukkeita ja leimoja kirjeen käsittelystä. 20 Kohteet 173 ja 178 Kohde 195. Kaikissa tuloleima takana. 30 192 Kuusi lähetystä AV1 merkeillä
8 Kohde 196 Kohteet 202 ja 220 231 Ilomaselkä kenttäpostikuori 11 5 44, PHF luokitus IV hyvin harvinainen. 43 Suomen Postimerkkilehti 2/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Kenttäpostimerkki postituoreena. Musta lisäpainama sarja ep-leimalla -1-X 411C-, PHF-luokittelussa V erittäin harvinainen. 10 212 1963. 15 SUOMI Kenttäposti 208 1922. 20 232 Suurlahti. Mallikuvia. Erik Johansonin luettelossa luokiteltu RR eli erittäin harvinaiseksi. Samat merkit tyypit I ja II. Aitoutus Schwenson 3.2.2023. Kenttäpostipaketin osoitekortti kirjattuna Laitikkalasta 26 XI 47 Pirttikoskelle. Kuvapuolella tahra. Postin virallinen vuosikirja merkkeineen. 20 233 Terun Pyhäjärvi -kortti Lappeenrantaan 16 5 44 PHFluokitus V erittäin harvinainen. 80 225 20 pen tummanpunainen himmeällä Uhtua .. 20 209 1942. 90 SUOMI Pohjois-Inkeri 221 Hammastamattomat merkit 5, 10, 25 ja 50 pen. 20 227 1941. Kohteet 212 ja 214 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 203 1995. 10 204 2000. 30 234 Vieljärvi. Leimojen PHF-luokitus III harvinainen. Sotilaspostia Helsinki 21.X.22 lähettäjänä Suojeluskunnan Akateeminen Rykmentti 1 Pataljoona. 20 207 Täydelliset Postin vuosilajitelmat 1980–1989 poislukien vuosi 1982. 8 213 1983. 30 Kohde 234 Kohde 224. Aitoutus Schwenson 3.2.2023. 10 211 1947. 8 215 Kenttäpostija sotilasasialähetyksiä kapeassa kuorikansiossa yhteensä yli 60 kpl. II 1922 -leimalla. 15 SUOMI Autopakettimerkit 217 1949/50. 15 SUOMI Itä-Karjala 226 12 eri hienoa paikkakuntaleimaa. Kenttäposti kuorella Dragsvik 25 4 83. 8 230 Akve 7.II.44 kortti Haminaan. Posti-ja lennätinlaitoksen kuori 31.1.43. Päällepainama Parola 26.7.83 -leimalla. * 8 222 Hammastesiirtymät 10 pen nelilö (pieni rissi vasen laita) ja yksittäinen 50 pen ** 8 SUOMI Karjala 223 Karjala-sarjan 10, 20 ja 25 pen postituoreet merkit. Postin virallinen vuosikirja merkkeineen. Postin virallinen vuosikirja merkkeineen. Mustaja vihreä lisäpainamasarja postituoreena. 8 SUOMI Aunus 219 1 mk karmiini/musta ensimmäinen painoerä Säämäjärvi Postitoimisto 1919 -leimalla. Alarivin kolme merkkiä Jessoila PHF II, Kontokki ja Suurlahti merkkiparit PHF III, muut PHF I. Maksulliset 2 mk ja 3,5 mk kuorilla ep-leimoilla 16 X 43. 8 228 Itä-Karjala loistoja erä 8 229 Musta lisäpainamasarja FDC-kuorella Vieljärvi 1.X.41. Lisänä loistot Marski 5 mk Jessoila ja 2,75 mk terävä A Aunus. 15 210 1943. 8 224 Koko Karjala-sarja postituoreena. Kuorista pulaa, joten lähetys tehty kääntäen kulkenut kuori Helsinkiin 24.III.43. 10 205 2001. Kenttäpostikonttori 5 -leima takana. Koko sarja 1–100 mk * 8 218 Kolme ykkössarjan merkkiä ilmeisesti käytettyjä, loput sarjat täydellisinä o/**. PHF-luokitus III harvinainen. 10 206 Täydelliset Postin viralliset vuosilajitelmat 1972, 1973, 1978 ja 1979. Kenttäpostia haavoittuneelle SS-miehelle Rataksen kautta sotasairaalaan Kölniin. 20 216 Kenttäpostikonttori no 51 leima leikkeellä 10 + 2,5 mk 29.8.44. Sisältönä koontilehti, johon kirjattu ja leimattu kuusi lähetystä 28.1.43. 30 220 5 mk lila/musta toinen painoerä virheetön merkki *. 15 214 1983. (siistit teippijäljet takana)
FDC-kuori PR "Puhemiehiä" Postimerkinpäivä 5-6.1. FDC-kuoret Mannerheimja Ryti-sarjat Helsinki 31.XII.41 -leimoilla. Siisti kuori Helsinkiin loistoleimalla 17.IV.96. Blankko FDC-kuori Leijona 10 mk vihreä Helsinki 1.VI.54. 10 240 1914. Norma 2018 150 €. 15 245 Kulkeneet joulukortit, joissa neljässä TUB-joulumerkki 1941 ja yhdessä 1942 hienosti leiman alla. Kuori Ollilasta 30.III.13 Humppilaan. 8 270 Kuvioleima Raumo 1882 (Laitinen no 92) merkkiparilla 20 pen hammaste 12,5. 15 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 247 1938. 14.10.1917 Lappeenrantaan. 10 264 Lähetyksiä Suojärvi As (R4) ja Orusjärvi, Mantsinsaari, Naistenjärvi ja Sortavala As. 8 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 272 Numeroleimat 10 pen 1901 merkeillä loistoina 172 Pörtön saari R3, 188a Uusikylä R4, 443 Petäjävesi R3, 445 Kintaus R3, 612 Kangasniemi R4, 871 Bromarf R3 ja 1228 Iltasmäki R2. Käyttösarja 10 rup pun/kelt/harmaa Jyväskylä 9.VII.17 -leimalla. Ehiökuori 7 kop malli 1907/14 koko 145x80 Virkkalasta Pietariin 29-8-14. Hienot kortit Helsinki 2x2 kop merkein ja Hämeenlinna 1+3 kop merkein Itävaltaan. 8 266 Perkjärvi-Rautu 22.VIII.16 ja Perkjärvi-Viborg 21.VIII.16 postiosoitukset 10 267 Raivolan.k.-Wiipuri 27.VI.14 ja Niva-Helsinki 15.VI.16 postiosoitukset. Helsingin tuloleima takana. 50 236 1903. 50 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 235 1899. 8 260 1948. Tuloleima takana. Loput esimerkkejä sivuista, joissa satamäärin ko merkkejä. 10 250 1947–1958 aikaväliltä FDC-kuoria 17 erilaista. 44 Suomen Postimerkkilehti 2/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohde 246 241 1914. Pieni rissi kuoren yläosassa. 8 Kohteet 264 ja 272.. Kokoelman arvo lähinnä etusivuista, muissa massaa. Siistit merkit ilman liimapintaa, joissain hento liimakejälki. 8 246 TUB-joulumerkki 1946 käyttämättömällä pakettikortilla. Taustassa hyvä liimapinta, mutta pientä tahraa. Valtavasti merkkejä. Yhteensä 41 kuorta, joiden Norma 2018 -luetteloarvo lähes 300 €. Pääosa vuotta 1957. 20 262 Norma Suomi -kansio 1860–1974. Korttikirjeet vaakunamalli 7 kop sininen ilman seppeleitä Varkauteen 27 4 91 ja seppelöity Pulkkilasta 11.VI.14. 10 253 1948. 10 259 1938. Merkkinä ruskea Romanov 7 kop. 10 252 1948–1962 aikavälin FDC-kuoria 12 erilaista mm. 10 SUOMI Kokoelmat ja erät 261 1866–1927. 8 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioja postipysäkkileimat 269 Kuvioleima 400 kotkamallin 10 p merkillä postikortilla Varkauteen. Esimerkkikuvia, joissa mm. 8 242 1917. Lähes kaikki leimattuja merkkejä. Tuloleima takana. Hieno tuloleima takana. Tuloleima takana. 20 265 Metsäpirtti R4 kuoressa Helsinki 28 VIII 11. 15 Kohteet 235 ja 256 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 263 Helylä R3, Salmi R2 ja Uuksu R3 -leimat kortilla Helylästä 28 III 1913 Salmiin. 3 ja 12/10 mk leijonat FDC 10 254 1949. Vuodet 1931–1974 kaikki perusmerkit. (kaikki R3) leimoilla. Jakobstadin tuloleima 16.9. Luetteloarvo yhteensä noin 140 €. 20 257 1937. Romanov 2 kop nelilö ja 3 kop pari kuorella Lappi OL. Paksu säiliökirja (64 sivua) Suomea. Hyväntekeväisyys 10+1 kop ham 11,5 värillinen paperi loistona lähetyksellä Joensuu 18.V.15. Esimerkki sivut 1–3 täydet sivujen merkit. Näitähän ei saanut postin mukaan leimata! 20 244 1955. Vaasaan. Tuloleima. näyttely 1948. Ajanjakson kaikki vihkot ja blokit FDC-kuorina, paitsi Muumit V81 ja 92. Kirjattu ehiökuori 1890 25 pen sininen + 10 x 2 pen harmaa hienoilla PV 4 leimoilla 6 II 00. Tuloleima takana. 16.9.1913 Pietarsaareen. Lisämerkit 5 + 20 mk. TUB-joulumerkkejä 21 erilaista. erikoisleimalla ja himmeällä Helsinki-Turku -leimalla Sveitsiin. 10 249 1943–1947 aikavälin FDC-kuoria 8 erilaista. 15 256 2008–2011. 15 251 1948–1949 aikavälin FDC-kuoria 7 erilaista. Lisämerkkinä Romanov 3 kop. Peni painotuote kuori Ensilento-leimalla Helsingistä 3.V.37 Tampereelle. FDC-kortti Työväenliike 16.7.49. Romanov 3 kop kolmirivilö 10 kop korttikirjeellä Koski as. Isoharkkoisia (hammastevikoja), Vaakunamalleja, musta kymppi, Zeppelin *, Pohjois-Inkeriä, hyviä leimoja ja paljon muuta kiinnostavaa. 10 268 Sairala. 10 237 1913. Kultatähkä ehiökuori lisämerkein Porista 25 1 38 Berliiniin. 8 255 1954. Oikea taksa. 8 238 1913. Ehiökortti 7 mk pikapaikallispostina Helsingissä 21.VII.48. TUB-joulumerkki 10-rivilö hammastamaton. 15 SUOMI Joulumerkit 243 1908–1945. 8 248 1941. Oikea taksa. Alaosassa hieman hammastevikaa. 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Laivaposti 273 Kortti Från Finland ja Stockholm 1 -leimalla Espanjaan. Kortissa himmeä taite. 8 271 Kymmenen erilaista tai eri merkillä olevaa kuvioleimaa. 15 239 1914. 8 SUOMI Ehiöt 258 1900. Mustavalkokortin kuva Helsingin Vanha kirkko
10 302 Rolling Stones -blokki Wien 22.8.03 -leimalla ja kuusi Beatles levykansimerkkiä postituoreena Englannista. 10 279 1911. 8 311 Kirjatut kirjeet Pariisista Tsekkoslovakiaan. 8 MUU EUROOPPA Liettua 303 1918. Kohde 289 AHVENANMAA Merkit ja lähetykset 274 1997–2011. Ravintolan mainoskortti Monte Carlosta 18 IV 38 Helsinkiin. Samoissa merkeissä leimat eri paikkakunnilta. Harmaa loistona. Kaikissa Suomen tuloleima. Esperanto-lehden painotuotekääre Annemassesta Bratislavaan. 45 Suomen Postimerkkilehti 2/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Yliopisto-sarja leimattuna. Vesileimaiset 16 aur ruskea leimattuna ja 20 aur violetti käyttämätön liimakejäljellä. 6 P merkissä leveä oikea reuna. Lentoposti Kotka tuhruisella leimalla. 8 276 FDC-kuoria 50 erilaista aikaväliltä 1984–1995. Sotasensuurileimat. 8 MUU EUROOPPA Albania 294 Kaksi lentopostina kulkenutta sekapostitekirjettä. 10 Kohde 299. Osia kuvina. 25 296 1858–1960 Norma-kansio Englantia ja lisänä jonkin verran Maltaa ja Gibraltaria. Vilnan painos 40 ja 50 sk 1919 Kaunaksen painoksen I–II 12 eri merkkiä. 10 POHJOISMAAT Tanska 284 Tanska West Indien 1895 10/50 c violetti * 8 285 Tanska West Indien 1905 Chistian IX sarja leimattuna. Lentokirje 1937 taustassa kirjauslipuke ja tuloleima. Luetteloarvo lähes 600 €. 8 MUU EUROOPPA Puola 307 1941. Lastenapu-sarja leimattuna. 10 308 Punaisen Ristin muistoarkki 1.11.1945 Dachausta selvinneiden auttamiseksi. 8 MUU EUROOPPA Ranska 309 1935. Sensuroitu paikalliskirje Saksan miehitysmerkein 10.9.44. 30 Kohteet 279 ja 286 Kohde 295 MUU EUROOPPA Itävalta 301 1911. 20 POHJOISMAAT Islanti 278 1876. 8 300 Gibraltar. Täydellinen 1949–1990 leimattujen merkkien kokoelma kolmessa hienossa Leuchtturm-kansiossa. Ylärivin kolme merkkiä postituoreita muissa liimakejälki. 10 MUU EUROOPPA Eesti 292 1926. Lokalposten Hälsinborg uusintapainatusvihko, jossa 10 x 4 öremerkit vihreä, ruskea ja sininen. 15 POHJOISMAAT Norja 283 Kuusi Norjasta Suomeen 1900-luvun alussa lähetettyä korttia. Sotavankiehiökirje lentona Englannista 28 oct 1941 Saksaan vankileirille Stalag 306. Takana kauttakulku tai tuloleima. Tälläista kokoelmaa harvoin tarjolla! 500 MUU EUROOPPA Bulgaria 291 Bulgaria/Ottomaania. 15 293 Presidentti Päts -sarjan 12 eri merkkiä. 8 282 1938. 15 299 1941. 15 280 1921. 50 297 1872. Puuttuu vain loppuvuosi 3.6.2011 alkaen ja yksi merkki 1.7.2009. Tullattu Belgradissa 20 paran leimamerkillä. Musta paikallismerkki 1 skill leimattuna. Esimerkkisivuja. Laivapostia Tallinnasta Helsinkiin 19.X.26 tullut firmakuori. Kahdeksan merkin sarja kahdella kuorella leimattuna 28 III 42 merivoimiensekä laivaston sensuurileimoilla. 10 289 Vuosikirja merkkeineen 1993/1994. Puolan pakolaishallitus Lontoossa. 40 275 2004–2011 vuosijakson framat 8 kpl FDC-kuorina. 1886 Kuningatar Victoria 0,5 * ja 2,5P ** 1895 20C * eri värisävyt. Postituoreina merkkien yhteisarvo yli 400 €. 30 287 1985. Pitkä toimitusaika! 15 MUU EUROOPPA Monaco 306 1938. Kuningatar Victoria 4 P Wz 4Z hienolla leimalla. 8 MUU EUROOPPA Luxemburg 304 1931. 8 288 Kuusi Ruotsista Suomeen 1900-luvun alussa lähetettyä korttia. Jon Sigurdsson -sarja postituoreena. 15 305 1944. Sekapostite 1936 kummallisilla taustateippauksilla. 15 310 1953. 8 POHJOISMAAT Ruotsi 286 1856. Viidentoista vuoden ajalta lähes kaikki merkit FDC-kuorina Postin kahdessa kansiossa. Seitsemän vanhaa merkkiä. Kuningatar Victoria 6 P Wz 6 ruskea ja harmaa -leimatut merkit. Pakettikortti Wienistä 26.IX.11 Serbiaan. Mi 2003 13, 14 ja 15, joiden yhteisarvo lähes 300 €. Esimerkkikuvat kansiosta 1949–1969 aitoutusleimoja merkkien takana ja mukana myös muutama todistus. Viidessä Suomen tuloleima. 10 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 295 1855/57 Kuningatar Victoria 4 P Wz 4z ja 6 P sekä 1 Sh Wz 5 hienoilla leimoilla. 10 MUU EUROOPPA Kokoelmat ja erät 290 DDR. Kuningas Eduard VII 1S Wz2 ** eri värisävyt 1904/1907. Kaikki leimattuina. Urheilusarjan merkit erilllisillä komeilla FDCkuorilla 28.nov.53. Mi 2003 48 140 €. 15 277 Yli 120 loistoleimaista merkkiä. Mi 2003 38 ja 39 yhteisarvo lähes 200 € 20 298 1877. 1951 Beratista Prahaan ja 1952 Tiranasta Neuvostoliittoon. Yhdeksän otosta merkkisivuista. Lunastuksen jälkeen toimitettu perille 20.2.45. Leimatut lisäpainamat 5/16 aur ja 20/40 aur sekä 1954 Hafstein 5 kr ** 8 281 1930
Avustusmerkit 3 kop ham 12,5 * ja 7 kop ham 11,5 ** siniselllä OBRAZETS (specimen) lisäpainamalla. 10 356 Helsinki merellinen kaupunki. 15 334 1933. 10 MUU EUROOPPA Romania 337 1865–1869 aikavälin Furst Cusa ja Furst Karl I merkkejä. Neljä vanhaa kulkenutta korttia. Avustusmerkit 1, 3, 7 ja 10 kop hammastamattomat värillisellä paperilla isolla alareunalla. 30 POSTIKORTIT Paikkakunnat 351 Helsinki kortteja 1800/1900 luvun vaihteesta. 8 313 Albania kaikki merkit 1–21 osa tuoreita osa liimakkeella 3 Frangin merkki aitoutusleima takana (Mi 13) 100€ 20 314 Apolda, kaikki ilmestyneet merkit ** 8 315 Gottbus, kaikki ilmestyneet merkit, osa ** ja osa * 10 316 Indien Nationales propaganda ausgaben – 17 erilaista kaikki postituoreita 10 317 Jersey 3–8 postituoreena ja leimattuna 8 318 Kurland Mi 4 aitoutuksella ** 12 319 Lûbbenau ** vain yksi merkki puuttuu ja lisäksi pikkuarvoja leimattuna – harvoin myynnissä 12 320 Luxemburg kaikki 1–41 leimattuna 10 321 Löbau (Sachsen) Mi 28 leimattu 8 322 Niesky 9 merkkiä ** ja leimattu – harvoin myynnissä 10 323 Ruhrkessel Mi 17 ** postituore 10 324 Saksan pikkuvaltiot Wurttemberg 12 leimattua merkkiä. 10 325 Strausberg ** ja toinen blokki leimattu – harvoin myynnissä 8 326 Saksan postipiiri Norddeutscher 12 leimattua merkkiä. 10 Kohde 329 Kohde 348. 50 344 1915. Todella hieno 23 kortin kokonaisuus. Neljä kulkenutta vanhaa korttia. 8 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 340 1857. 15 327 Marienwerder 1920 "Äänestyskuvake" 5, 10, 15, 20, 25 ja 40 pf * sekä 10, 30 ja 50 pf leimattuna. 20 338 1872. Merkkinä Helsingin ETYK 10-vuotisblokki. 8 343 1914. 30 350 Yli 100 erilaista eurooppalaista blokkia ja pienoisarkkia ** hienossa taskullisessa kansiossa koteloineen. 10 354 Helsinki julkiset rakennukset. 40 353 Helsinki asema. Kuvat 1–3 kulkeineita, 4–5 kulkeneita merkit revitty ja 6–7 käyttämättömiä. 20 333 Valintavihko Deutsches Reich merkkejä koko kaudelta yhteensä noin 150 merkkiä. Firman sulkija ja Helsinki tuloleima takana. Sensuroitu ehiökuori Romanov 7 kop + hyväntekeväisyysmerkki 3+1 kop ham 11,5 Pietarista 22.9.15 Ouluun. Neljä vanhaa kulkenutta korttia. 8 AUSTRALIA & OSEANIA Lajitelmat 348 Australian FDC-kuoria 28 erilaista 1990-luvun lopulta ja vuodelta 2000. Hitler-blokit 7 hammastettu **, 8 hammastamaton leimalla 29.April.1937, 9 ep-leimalla 10.6.37 ja 11 sivutekstillä leimalla 6.9.1937. 8 342 1914. Venäjän ensimmäinen merkki 10 kop hammastamaton Rajapostitoimisto 9 Taurogen ovaali-leimalla. 80 341 1913. ** Yhteisarvo noin 1500 €. 8 346 Venäläisiä kirjeensulkijoita "Katolisen kirkon Pyhän Eugenia -yhteisön puolesta" *. Mi-arvo yhteensä 650 €. Neljä I-maailmansodan aikaista kulkenutta kenttäpostikorttia. Neljä vanhaa kulkenutta korttia. 8 MUU EUROOPPA Unkari 339 1985. Romanov 3 kop ehiökortti Pietarista Helsinkiin 3.III.13. Hieno Napalentokuori Moskovasta 27.3.38 Prahaan 10 ja 40 kop merkein. Yli puolet kulkeneita. Kirjattu paikallisposti Budapest 1.8.1985. Pääosin postituoreita. 8 328 Saksan pikkuvaltio Thurn und Taxis eri ajan merkkejä. Kortti Nevilleen 16.XII.22, joka palautettu lähettäjälle, sekä sensuroitu virkakirje Hollantiin 1944. 20 MUU EUROOPPA Lajitelmat 347 1970ja 1980-luvun blokkeja Espanja, Gibraltar, Madeira, Acores, Kypros ja Turkki. Furst Karl I seitsemän merkin sarja leimattuina. 50 352 Eri paikkakunta-postikortteja kansiossa 68 kpl. Kaikki Veljekset Karhumäki mustavalkoisia ilmakuvia. Helsinki ja Oulu tuloleimat takana. Neljä esimerkkisivua. 10 330 1926 Express firmakuori Carl Prior Stettin laivapostina 11.X.26 Helsinkiin. 40 332 Kaksi Stettin firmojen laivaposti -leimaista lähetystä Helsinkiin 2.VII.26 ja 28.III.38 Jälkimmäisessä Stettinin tullileima. 8 331 1937. Deutsches Reich Wagner Aja Bsarjat leimattuina. 10 345 1938. Esimerkkikuvia. 80 335 1951. Kortit kuvan 1 mustilla sivuilla. 46 Suomen Postimerkkilehti 2/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi MUU EUROOPPA Saksa 312 1915–1918. 10 355 Helsinki kadut. 200 Kohde 318 Kohde 323 329 1902 kv Dfutches Reich 3 pf oliivinruskea leikkeellä loistoleimalla Hanerau 17 4 02. 10 MUU MAAILMA Kokoelmat ja erät 349 100 erilaista blokkia ja pienoisarkkia ** hienossa taskullisessa Linder-kansiossa. 15 MUU EUROOPPA Sveitsi 336 Kaksi Punaisen Ristin lähetystä. DDR Nuorten ja opiskelijoiden rauhanfestivaali -sarja taittokortilla ep-leimalla 3.8.51
10 358 Helsinki rakennukset. Priimakuntoinen. 15 390 Olympia pinssi Berliini 1936 ja rintaneula Helsinki 1952. 32 kaksipuoleista sivua rengaskansiossa. 10 374 Tunnettuja suomalaisia. Vallankumouskortti "Kerenski ja Astamovitsh" hyvin harvinainen kulkematon Leikas Raivola Finland -taittokortti. 10 POSTIKORTIT Taitelijakortit 362 1917. Viisi esimerkkikuvaa. 8 PÄÄTTEEKSI Kokoelmat ja erät 395 Disney-aiheisia ulkomaisia Joulumerkkejä 44 erilaista. Täydellinen 120 kuvan kokoelma kansiossa. Kohde 392 Kohde 363 Kohde 393 357 Helsinki puistot. Kaikki kuvina. ** 15 396 Kirjeensulkijoita suomalaisia noin 150 erilaista. Reilusti yli 150 erilaista. 50 mk Litt.D kunto 6 kaksi seteliä eri allekirjoittajilla. Kulkenut kortti mukana TUB-joulumerkki leiman alla. Vallankumouskortti "Kansan tahto on korkein laki" Hyvin harvinainen kulkematon Leikas Raivola Finland taittokortti. Liekö annettu lahjaksi Ingegerdille. 30 POSTIKORTIT Luovutettu alue 361 Eri alueiden kortteja 16 erilaista. 2 kpl 8, 6 kpl 7, 15 kpl 6 ja 9 kpl 5 jaollista mustaa muovista sivua ilman vaarallisia pehmittäjiä. 20 NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 375 1 mk hopea 1865, 1866 ja 1890. 20 370 Wendelin 1931 Tyttö ja poika kättelevät HY79 R4. 10 PÄÄTTEEKSI Tarvikkeet ja kirjallisuus 384 Jari Karhu Helsingin postin 350 vuotta julkaisu 1988, 144 sivua. 30 394 Yksityismerkit Ranska Legion Vallone ja Jugoslavia Partisaanit. Saaren tulitikkutehdas Hämeenlinna ja Wiipuri. 20 379 1000 mk Litt A 1986. Kulkenut kortti. Eesti 100 mk seteli 12 381 1922. 8 385 Leuchtturm Vario -kansio irtomerkeille. Kulkenut kortti. 20 377 20 mk kolikot 3x1934 ja 1939, 2x1937 sekä yhdet 1935, 1936 ja 1938. 8 383 Venäjän hopeakolikot 1 rupla 1898 (tasaisesti patinoitunut) ja 50 kop 1896. Kulkenut kortti. Neljä vanhaa kulkenutta korttia. Toisen maailmansodan aikainen hyväkuntoinen saksalainen sotilaspassi. Turvalliset säilyttää esim. 10 388 Säiliökirja Climax 32 (64 sivua) mustilla sivuilla. 10 359 Helsinki. 30 372 Kalevala aiheeseen liittyviä vanhoja kulkeneita kortteja. 10 386 Leuchtturm Vario -kansio kotelolla vihkoille ja postilähetyksille. Värikorteista puolet kulkeneita, muut kulkemattomia. 20 366 Wendelin 1930 Tiernapojat HY62 R4. 20 376 2 mk Aleksanteri II 1872. 10 PÄÄTTEEKSI Cinderella 389 1939. Valtaosa kulkeneita, joista osissa merkki poistettu. Vanhat kulkeneet kortit Sotalippu, Kansallislippu ja 2 x Valtiolippu. 15 365 Wendelin 1930 Tapuli ja huurteinen koivu HY61 R5. Suomalaisia koneita kuvaavia kolmannes ja loput ulkomaisia. Mukana paljon eri merkkejä. 15 NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 378 1939. 20 367 Wendelin 1930 Tyttö poika ja himmeli HY69 R4. Merkit ei sisälly kauppaan! 15 392 Robin Hood hyväkuntoinen vuosikirja (12 numeroa) 1963. 15 369 Wendelin 1931 Talvinen kellotapuli HY75 R5. Kansiossa 80 vanhaa korttia. 15 POSTIKORTIT Aihekortit 371 Covers-kansio, jossa yli 60 erilaista värillistä lentokonekorttia. Harvinainen Jäämeren kuohu Petsamon virvoitusjuomatehdas.Esimerkkikuvia. 10 391 Pöydällä pidettävä entisajan postimerkkien metallinen säilytysrasia. Eesti 25 mk seteli 8 382 4 x 2 dollarin seteli (3 pakkasileää ja 1 kierrosta) . Korteista enemmistö käyttämättömiä, mutta paljon myös kulkeneita. 15 393 Tulitikkuaskit 1800/1900 vuosisadan vaihteelta. Taustassa pieni tahra. 30 363 1917. 50 360 Vanhoja suomalaisia paikkakuntakortteja ja vähän muutakin kansiossa 100 erilaista. 20 397 Picasso-aiheinen kokoelma hienossa 50 kuvasivua sisältävässä Lindner-kansiossa. Neljä vanhaa kulkenutta korttia, joista yksi nyrkkipostilla. 47 Suomen Postimerkkilehti 2/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 59 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Tässä yhdistyy kuvataide ja filatelia. 20 398 Purkkakuva kokoelma Hellas "Uudet aseet" 1960-luvulta. postituoreita merkkejä. Noin 40 korttia kulkeneita, joista osin postimerkki poistettu. 20 Kohteet 377 ja 379. 15 400 Vanhoja tulitikkuetikettejä hiukan huonokuntoisessa pienessä säiliökirjassa. Kuusi korttia Runosarjaa ja kolme paikkakuntia. 30 NUMISMATIIKKA Ulkolaiset kolikot ja setelit 380 1922. 30 364 Wendelin 1930 Hiihtävä Joulupukki HY67 R4. Vanhoja kulkeneita kortteja 2 x Mannerheim ja Svinhufvud sekä kortti A Edelfelt ja Schauman. Kuusi esimerkkisivua. Ollut käytössä mutta siisti seteli. 15 368 Wendelin 1931 Hevonen vetää rekeä HY71 R4. Kulkenut kortti. Sivut ovat ilman pehmittäjiä ja siten turvalliset kohteiden pidempiaikaiseen säilytykseen. Kulkenut kortti. 10 387 Postimuseo 2016 Suomen Postitaksat 1875–2001 kirja, uudenveroinen. Viisi esimerkkisivua. Kulkenut kortti. 33 kaksipuoleista muovista sivua rengaskansiossa: 4 kpl 5, 13 kpl 4, 2 kpl 3 ja 14 kpl 2 jaollisia sivuja. 20 399 Vanhoja juomaetikettejä pienessä kansiossa noin 65 kappaletta. 15 373 Suomenlippu-kortit. Muutamasta samanlaisia
Myydyt kohteet Kohteet myydään korkeimman tarjouksen perusteella. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. Kohteiden toimittaminen ja palautusoikeus Kohteet toimitetaan huutokaupan jälkimyynnin päätyttyä 14 vrk kuluessa. Ainoan tarjouksen tehnyt ostaja saa kohteen pohjahinnalla. Laskuissa noudatetaan 14 vrk maksuaikaa. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. Suomen Postimerkkilehden huutokaupan 59 säännöt Kohde 262 Suomikansio 1860 –1974 Kohde 290 Täydellinen DDR -kokoelma leimatuin merkein Kohde 296 Englanti -kokoelma 1858–1960 Kohde 351 Helsinkikortteja 1800/1900 luvun vaihteesta Tässä huutokaupassa huutoraha 15 %!. Toimituksen yhteyteen liitetään lasku kohteista, joissa myyntihintaan lisätään postituksesta perittävä maksu ja toimituskulut vähintään 5 euroa. Sovittaessa ostaja voi myös noutaa kohteet itse SP-lehden meklarin kanssa sovitusta paikasta. Kohteet ovat jättäjän omaisuutta niiden ollessa SF:n tiloissa. Kohteiden jättäjä Kohteiden jättäjällä ja SF:llä on keskinäinen sopimus myynnin järjestämisestä. SF pidättää oikeuden olla hyväksymättä tarjousta tai vaatia niille vakuus. Mahdolliset reklamaatiot ostetuista kohteista on tehtävä viikon kuluessa kohteen vastaanottamisesta. Huutokaupan sulkeutumisen jälkeen noudatetaan ns. Kohteet ovat myyjien omaisuutta ennen niiden täysimääräistä maksua. Suomen Postimerkkilehti 1/2021 48 Tarjoaminen Lehdessä auki olevaan huutokauppaan voi tehdä tarjouksia netissä, puhelimitse tai kirjeellä. Yhtä korkeissa tarjouksissa ratkaisee voittavan tarjouksen aikaisin tekijä. Tällöin edellä mainittuja toimitusmaksuja ei peritä. Verkossa kohteista näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous, jos se ei ylitä 10 % toisena olevaa tarjousta. 5 minuutin sääntöä, jolloin tarjottava kohde sulkeutuu vasta, kun viimeinen tarjous on säilynyt yli 5 minuuttia. Lopulliseen huutokaupan ja jälkimyynnin voittohintaan lisätään huutoraha 15 %, jonka ostaja maksaa. Yli 200 euron laskut toimitetaan pikakirjeinä tai pakettipostina. Näissä minimi toimituskulu on 12 euroa. SF:llä on oikeus vaatia maksua myös etukäteen ennen kohteiden toimitusta. Tarjoukset tehdään tasaeuroina. Jättäjälle suoritetaan tilitys viimeistään 30 päivän kuluessa huutokaupan päättymisestä. Huutokaupan sulkeuduttua sitä jatketaan jälkimyynnillä, jolloin kohteet myydään sen ensimmäiselle tarjoalle pohjahinnalla. Myymättä jääneiden kohteiden käytöstä sovitaan jättäjän kanssa erikseen
Tervetuloa paikan päälle! Balderin sali Aleksanterinkatu 12 00170 HELSINKI Suomen Numismaattinen Yhdistys Huutokaupanhoitaja JANNE SÖDERHOLM 050 5570301 Maneesikatu 2 b A201 00170 Helsinki auctions@snynumis.fi Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopiva ajankohta. Lisäksi nettihuutokauppoja useita kertoja vuodessa. Huutokauppa jatkuu salissa 12:00. www.snynumis.f i. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntihinnasta ja 4 € rivimaksu. Tämän jälkeen kohteiden näyttö alkaa Balderin salissa 10:30. Voit jättää rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Tervasaari Rautatieasema Katajanokka Kaisaniemi Hakaniemen silta Kluuvi Kaivokatu Kamppi SNY:n toimitilat: Maneesikatu 2 b A201/ Pohjoisranta 18 Huutokauppa 427 29.4.2023 Huutokauppa alkaa verkossa (www.snynumis.fi) 14.4.2023 18:00 ja päättyy 29.4.2023 10:00. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen asiakaskunnan. Numismatiska Föreningen i Finland r.f
. . . Lehti ilmestyy viikko 33 (elokuun puolivälissä) 5/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. ?. . . ?. Löytyvät myös sivuilta: www.divarikangas.fi Terveisin Pentti Kangas p. Pauli Salminen / pauli.salminenA@outlook.com ?. Ehiökortit myös kelpaavat. 10.11. Ikä mielellään yli sata vuotta. . ?. . Klaus Juvas, klaus.juvas@gmail.com, 040 5160316 Ostan joutsenet, kurjet ja haikara postikortteja! Kortit saa olla käytettyjä ja siistejä. ?. Harri Virtanen, Lähderannantie 11, 02720 Espoo. Toimitus voi tarvittaessa myös editoida ilmoituksia. Tarjoa mielellään myös muuta Suistamo-aiheista materiaalia. 040 5206545, toimisto@arkkihannu.net MYYN pois filateeliset kohteeni. ?. Suomen Postimerkkilehti 50 2/2023 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat lehden tilaajille ilmaisia. Ilmoitukset: info@suomenfilatelistiseura.fi Ostan kaikkea avoimeen luokkaan sopivaa Jean Sibeliusmateriaalia (mukaan lukien sukunsa ja taiteilijatoverit). ??????. Lehti ilmestyy viikko 49 (joulukuun alussa) Ostan Mini Golf -aiheisia Ex Libriksiä. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoituksia ilman ilmoittamista siitä erikseen ilmoittajalle. Valajärvi, Mattilanmäki -leima kuorella! Tarjoukset: seppo.salonen2016@ gmail.com, puh 040 5252 217 Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. . . . 15.9. Tapio Ahonen, Korsholmantie 9 A 10, 0900 Helsinki 040 705 7270 joka voi olla myös ilman reunassa kulkevaa Nordiska Kaffekompaniet:in mainostekstiä. (postileimat, pienpainatteet, kuoret, jne.). . Siis filateliaa, kirjeitä, nimmareita, postikortteja, valokuvia, lehtileikkeitä, exlibriksiä, etikettejä, ohjelmia.... Aiheessa saa olla kuvattuna muutakin, kuten Lemminkäisen äiti tuonelan joutsenkortissa, kunhan niissä on jokin vaadittu lintu. . . 040-5935737 harri@fgwe.fi Ostan Janakkala -kokoelmaani esija postihistoriaa , Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia erityisesti Venäjälle ja Venäjältä, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä pienpainatteita Janakkalan kylistä. . ?. . Puh. 0400 206360 Ostan allakuvatun postikortin Ostan suomalaisia kuvioleimoja ja erityisesti kuvioleimalähetyksiä, myös kokoelmia. . Tarjoukset: Olli-Pekka Hannu, p. 040 592 5450 penttikangas530@gmail.com.. SP Suomen Postimerkkilehti 2023 3/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Mauri Lahtinen Kivivuorentie A 66 01620 Vantaa, (mauri.k.lahtinen@kolumbus.fi) puh. 15.7. 10.5. Niissä on painettu postitaksa korttiin. Maksan hyvän hinnan kyseistä vanhoista korteista. Lehti ilmestyy viikko 23 (kesäkuun alussa) 4/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. . Ilmoitukset osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi Ostan SUISTAMO -aiheisia paikkakuntaja henkilökortteja. . Lehti ilmestyy viikko 42 (lokakuun puolivälissä) 6/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim
Mikko Kylliäinen: Pneumaattinen posti Esimerkkinä Marseille 19.12. Kerho hyödyntää BoD tarjouksen Postimerkkilehden lukijoille kirjan teettäämisestä ILMAISEKSI. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki. Hienoa yhteistyötä!. 51 F I L A T E E L I N E N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista lehden toimitukselle osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT IBRA 2023 FIP erikoisnäyttely 25.-28.5.2023 Essen, Saksa Komissaari: Jussi Murtosaari www.IBRA2023.de Thailand 2023 23.-28.11.2023 Bangkok, Thaimaa Komissaari: Jukka Mäkinen Efiro 2024 FEPA-näyttely 17.-20.4.2024 Bukarest, Romania Komissaari: Ari Muhonen Estex 2024 Kansainvälinen näyttely 26.-28.7.2024 Tarto, Viro Philakorea 2024 FIP maailmannäyttely 15.-19.8.2024 Soeul, Korea Hafnia 2024 FEPA-näyttely 17.-20.10.2024 Kööpenhamina, Tanska www.hafnia24.com Komissaari: Risto Pitkänen POHJOISMAISET NÄYTTELYT Nordia 2023 2.-4.6.2023 Ásgarður, Garðabær Islanti Komissaari: Jari Majander Nordia 2024 touko-kesäkuun vaihde 2024 Norja MUUT TAPAHTUMAT Turun Kevät 2023 ja Postikortin Päivät, Turun postimerkkikerhon ja Suomen postikorttiyhdistys Apollon näyttely la-su 22.–23.4.2023 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän juhlasalissa Eerikinkatu 3 A. Tekemiseen osallistuvat kaikki jäsenet. Vapaa pääsy. 2023 ja 11.02.2024 klo 10.00-14.00. Kouvolan keräilypäivät Tuulensuojassa, Hallituskatu 9, Kouvola 08.10. Kai Varsio: Torpedovenehävittäjästä monitoimijaksi, hävittäjien synty ja kehittyminen 28.11. Ks. Kirjan tekeminen on jaettu 8 eri vastuualueeseen ja vastuuhenkilöt nimetty. Kai Masalin: Ilmailun tähtihetkiä 30.05. Pikkujoulu, Seppo Salonen: Vuosikatsaus 2023 Aihefilatelistien Seppo Salonen ja Jari Forsblon olivat Helsingin Pääpostissa Ystävänpäivänä 14.2. esittelemässä kerhon toimintaa ja myymässä kerhon omakuvamerkkejä ja kortteja. Raimo Harlio: Kirjoituskoneet ja niiden historia 26.09. Aihefilatelistit ry pitää kerhokokoukset SF:n kerhotilassa. Matti Meriö: Czeslaw Slania – kaivertaja Syksyn 2023 kerhoillat: 29.08. Pöytävaraukset Aki Vainionpää 040 8345 855 Aihefilatelistien kevään kerhoillat: 25.04. Kokoelmien ilmoittautuminen ja myyntipaikkojen varaus heikki.aho@pp.inet.fi tai 040-5415287. Lohjan Postimerkkikerho ry 75 vuotta Lohjan Postimerkkikerho ry viettää syksyllä kerhon 75 vuotisjuhlia. tämä lehti sivu 35. Ohjelmaan kuuluu mm. marraskuun kestävä kerholaisten kokoelmien esittely Lohjan Pääkirjastossa ja kirjanjulkaisu. Jukka Sarkki: Filateeliset kanuunat 31.10
Noutokatu 3, 21100 Naantali 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi 5 penniä 1882 päikköpari kuorella. Vain kaksi postilähetystä tunnetaan! Valitse sinäkin paras myyntipaikka! Tämä ja paljon muuta myydään syksyllä! Suomen suurimmat postimerkkihuutokaupat