. . ?. . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Kiehtova Kiina Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja postimerkeistä Fabergé -merkkien metsästys Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä – osa 2 –. . . . . ?. . . . ?. . vuosikerta / 7 € ?. ?. ?. . ??????. ?. . . . . 3 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97
24 Ajankohtainen katsaus, Seppo Laaksonen s. Suomen Postimerkkilehti 2 3/2016 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Juvonen Tuomas 050 50 93 562 Laajaniityntie 10 G 96, 01620 Vantaa jutufi@gmail.com Hassel Harri 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Mikkola Anssi 050 59 31 623 anssi.mikkola@kolumbus.fi Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com toimiHenkilöt sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Somersalo, Tapani 050-564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki kerhomestari Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson, Petri 0400-552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén, Matti 040-556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 3/2016 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s. 8 Nordia 2016, Seppo Evinsalo s. 14 Huutokauppakatsaus, Seppo Evinsalo s. Tarkkana miehenä hän järjesti merkkinsä suuruusjärjestykseen, jota uskollinen apulainen kapteeni Hastings vähän kummasteli. 3 Lönkalla tapahtuu, Seppo Evinsalo s. 5 Lento-onnettomuuspostia, osa 3, Seppo Evinsalo s. Tässä jaksossa Poirotkin tunnustautui filatelistiksi. 34 Filateelinen kalenteri, Seppo Evinsalo s. Samaisen Meissenin figuriinit olivat pääosassa myös mestarisalapoliisi Hercule Poirotin televisiossa nähdyssä jaksossa ”Voitontanssiaisten tapaus”. K u V A : L A u R i JA L A SS E R E iT z iN Sä ä T iö. 27 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s. 23 Postihistoriaa, Seppo Laaksonen s. 31 Kuvioleima 206, Reinhard Weber s. 20 Lukijoilta, Saksan kenttäposti, Seppo Laaksonen s. 30 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s. 4 Kirja Agathon Fabergésta, Seppo Evinsalo s. 32 Online 30, Tapani Somersalo s. 33 Rivi-ilmoitukset, Seppo Evinsalo s. 18 Ulkomaalaiset leimat, osa 2, Matti Pesonen s. 6 Kiehtova Kiina, Christer Svensson s. 35 Saksalaisen Meissenin posliinifiguriinit, vuosilta 1750-1763 ovat yksi Retzin säätiön kotimuseon upeista posliinihahmoista. 11 Sekafrankeerattu Thyra-lähetys, Janne Nikkanen s. 12 Postimerkeistä taiteen keräilijäksi, Seppo Evinsalo s
. . Näyttelyt ovat vain osa liiton toimintaa. . Julkaisutoiminta, merkkien aitoutustoiminta, vaihtojärjestö VBO, tuomarikoulutus, luennoitsijat, netistä löytyvät FilatelistiForum esimerkkikokoelmineen ja OvalPoint, jossa on Suomen filatelian merkittävimmät kohteet referenssikokoelmana ovat nekin yhtä tärkeitä toimintoja. ?. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen tilaushinnat Prenumeration subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. . Näin lukija voi itse halutessaan tarkastaa tiedon alkuperän. Eikä pidä unohtaa koko keräilyn ideologian esilläpitoa julkisessa keskustelussa. . Teoksen ovat kirjoittaneet maamme eturivin asiantuntijat: Harri ala-Honkola, Hannu kauppi, Juhani kerppola, ari muhonen ja esko seitsonen. ?. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja iSSN 0355-7731 97. fi kohdasta ´Tue näyttelyä´. . ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Seppo Evinsalo ?. . ?. ?. Painopaikka tryckeri K-Print Tallin, Eesti P.S. ?. . ??????. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Suomen Postitaksat 1875-2001 kirjaa voi tiedustella sähköpostitse: ari.muhonen@juy.fi.. . Muussa tapauksessa (esim. . Kirjassa on kerrottu myös kaikkien taksojen lähde. Yksittäinen filatelisti voi tukea näyttelyä joko suoralla rahallisella tuella tai lahjoittamalla materiaalia myytäväksi. Olisiko tässä peiliin katsomisen paikka. Jos tulevaisuudessa ei olisi nykyisen kaltaista liittoa, kaikki tämä voisi olla pian historiaa ja sillä voisi olla arvaamattomat seuraukset koko harrasteellemme. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Kaikkien lahjoittajien nimet julkaistaan näyttelyn internet-sivuilla sekä myöhemmin myös FiNLANDiA 2017:n painetussa näyttelyluettelossa, ellei lahjoittaja halua tehdä lahjoitustaan nimettömänä. . Filatelistiliiton toimiston puhelin on 040 680 5025 ja sähköpostiosoite sfff@filatelisti.fi K ansainvälinen FiNLANDiA 2017 – näyttely Tampereella lähestyy. SP Liity Filatelistiliittoon! Harri Ala-Honkola – Hannu Kauppi – Juhani Kerppola Ari Muhonen – Esko Seitsonen S U O M E N P O S T I T A K S A T FINNISH POSTAGE RATES 1875 – 2001 POSTIMUSEO 2016 Esa Mattilan vuonna 1985 toimittama kirja Suomen postimaksuista 1881-1985 on kulunut postihistoriasta kiinnostuneiden käsissä kohta jo 30 vuotta. . . Ohjeet näyttelyn tukemiseen löytyvät netissä sivulta www.finlandia2017. S uomen Filatelistiliitto, joka on meidän kaikkien keräilijöiden edunajaja, kärsii vähenevästä jäsenmäärästä. . . Liiton omasta varainhankinnasta 64 prosenttia tulee jäsenmaksuista, joka tällä vuodella on ollut 55 euroa. Tavallinen rivikeräilijä ajattelee usein – en kuitenkaan koskaan osallistu omilla kokoelmillani postimerkkinäyttelyihin – miksi maksaisin liiton jäsenyydestä turhaan. Jos haluat lahjoittaa rahan asemasta postimerkkejä tai muuta myytäväksi tarkoitettua materiaalia, ota yhteyttä Finlandia 2017:n kaupalliseen pääyhteistyökumppaniin Suomen Filateliapalvelu Oy:hyn (tatu.untinen@filateliapalvelu.com) tai 02 254 7200. Teknisten kulujen vuoksi on kuitenkin suotavaa, että yksittäinen lahjoitus on vähintään 25 euroa. . . . Toteutuakseen suunnitellulla tavalla suurtapahtuma tarvitsee myös taloudellista tukea. Nyt markkinoille on tulossa uusi teos, jossa on yli 10 000 taksatietoa, 1 400 taulukkoa ja toistasataa erilaista maksuperustetta. Oman kerhomme jäsenistä vain alle 40 prosenttia kuuluu Suomen Filatelistiliittoon. Näyttelyn budjetti on noin 800 000 euroa. . ?
Huutokauppa ma 24.10. Eli edullisesti tavaraa sai. Huutokauppa ma 8.8. Suomen Postimerkkilehti 4 3/2016 Puheenjohtajan palsta kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Huutokauppa ma 12.12. Samanlaiseen prosenttiin ei pääse kuin Valko-Venäjä vaaleissaan, mutta sehän onkin enemmän satua kuin totta. Huutokauppa ma 13.6. SP-lehti ja SF yhtyvät onnitteluihin. Kuukausikokous 1692 + Huutokauppa ma 19.12. Kuukausikokous 1686 + Huutokauppa ma 16.5. Huutokauppa ma 5.9. Huutokauppa ma 19.9. Kesäkokous 1687 + Huutokauppa KESäTAuKO ma 1.8. Huutokauppa ma 7.11. Esitelmä + Huutokauppa ma 26.9. Huutokauppa ma 10.10. Kuukausikokous 1688 + Huutokauppa ma 15.8. Yksittäisten kohteiden hinnat liikkuivat muutamasta eurosta aina reiluun sataan euroon. Pitkään Ruotsissa asunut Pitkänen on aikaisemmin saanut Sveriges Filatelit-Förbundin hopeisen ansiomitalin 40-vuotisesta jäsenyydestä ja sitä ennen rintaneulan 25-vuotisesta jäsenyydestä. Kuukausikokous 1689 + Huutokauppa ma 12.9. Huutokauppa ma 3.10. Vuosikokous + Huutokauppa ma 6.6. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 9.5. Huutokauppa ma 28.11. Kuukausikokous 1690 + Huutokauppa ma 17.10. Kaikki myytävä tavara löysi uuden omistajan jo huutokaupan aikana. Huutokauppa ma 22.8. kimmo kanervan meklaroimana niin keräilyrahat, kunniamerkit, postikorttierät, löytölaatikot kuin suomalaiset ja ulkolaiset leikepussitkin tekivät hyvin kauppansa. Esitelmä + Huutokauppa ma 31.10. . Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Seuraavan kerran huutokauppa järjestetään samassa tilassa syksyllä. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: Fi 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Tavaraa oli tarjolla hieman yli 260 kohdetta ja huutokaupan myyntiprosentti oli huikea, täydet 100 %. Huutokauppa ma 30.5. Esitelmä + Huutokauppa ma 5.12. Pikkujoulut + Huutokauppa Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma kevät/syksy 2016 Lönkalla tapahtuu Kerhomme maanantai-iltojen vakiokasvo, Pentti Pitkänen, palkittiin hänen toisen kerhonsa Göteborgs Filatelist Föreningin toimesta kultaisella ansiomitalilla 50-vuotisesta jäsenyydestä. Esitelmä + Huutokauppa ma 29.8. E nsimmäinen SF:n järjestämä Suomen Lähetysseuran julkinen huutokauppa (16.4.) Lönkalla veti salin täyteen huutajia. Huutokauppa ma 14.11. Kuukausikokous 1691 + Huutokauppa ma 21.11. Huutokauppa ma 20.6. Onnistunut julkinen huutokauppa avasi myyntitapahtumat kerhollamme!. Keskihinnaksi kohteille tuli reilut 15 euroa. Huutokauppa ma 23.5
Jopa joitain myöhempiä. 050 564 3933 sähköposti: tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy V U O K R A T A A N ! Kohteet tulisi kuvata molemmin puolin, jotta merkinnät ja itse kohteet yhdistyvät. itse merkit voi halutessaan lähettää myös nähtäväksi kirjattuna kirjeenä osoitteella: Kaj Hellman, Lansankuja 1-3, 02630 ESPOO. Esimerkiksi ehdotteet ja hammastamattomat kiinnostivat häntä. Fabergé keräsi hyvin laajalti ja otti kokoelmiina myös merkkejä vuosien 1885-1917 julkaisuista. ilman muuta kokoelmiin kuuluivat myös vanhimmat ehiöt. Pääasia hänelle oli, että kohteessa oli jotain poikkeavaa. Yksikin tieto on tervetullut. – Kirjan tietojen täydennykseksi pyydämme lähettämään hallussanne olevien Fabergén kokoelmiin kuuluneiden merkkien kuvan sekä etuettä myös selkäpuolelta. Tietoja otetaan vastaan kesän alkuun saakka. Pyydä edullinen tarjous: Tapani Somersalo, puh. Kuvat pyydetään ensiKirja Agathon Fabergésta Kaj Hellmanin ja Jeffrey Stonen kirjaprojekti Agathon Fabergésta on valmistumassa noin vuoden sisällä. Tekijät kaipaavat vielä lisää kuvia kohteista, joissa tämän maamme tunnetuimman filatelistin merkintöjä on nähtävillä. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Kulut korvataan ja palautus tapahtuu välittömästi. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. ilman selkäpuolen kuvaa on tieto hyödytön. S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. K irjaprojektin vetäjien mielestä eräs tärkeä osa teosta olisi selvittää keneltä agathon Fabergé hankki merkkejä kokoelmiinsa. . Jokainen kirjaa avustanut tullaan mainitsemaan teoksessa. Kirjan tekivät pyytävätkin nyt lehden lukijoilta apua. Hänen suurimmat kokoelmansa olivat Suomen ja Venäjän merkit. Suomen merkkien osalta kyseeseen tulevat monet eri osa-alueet, eivät suinkaan pelkästään klassiset harvinaisuudet niin kuin usein luullaan. Kohteet Seppo Evinsalo sijaisesti lähettämään sähköpostiosoitteella: Kaj.Hellman@kajhellman.fi Jos merkkien skannaaminen ei onnistu, voi kuvat niistä lähettää myös hyvinä valokopioina postitse. Fabergé keräsi myös leimamerkkejä, laivamerkkejä, kauniita vanhoja numeroja pysäkkileimoja, rautatiemerkkejä, Bromarvin , Helsingin ja Tampereen paikallismerkkejä jne. Teoksesta on tulossa filateliasta laajemminkin kertova tietopankki. Jos merkit skannaa itse kannattaa resoluutioksi valita 600 dpi.. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa
75-100 metrin korkeudessa DC-3 kallistui vasemmalle ja putosi lähes pystysuoraan alaspäin klo 15.35. Vahvan vastatuulen takia kone nousi ilmaan vain 200-300 metrin kiihdytyksen jälkeen. Turun tuloleima 2.2. Välilaskun jälkeen se nousi ilmaan ja oli yltänyt alle 100 metrin korkeuteen, kun kone putosi nokalleen maahan ja räjähti. Ulkolämpötila oli -5 astetta. Kone teki normaalin välilaskun Kööpenhaminan Kastrupin lentokentälle. Syynä oli paikalleen unohtunut korkeusvakaajan lukitussokka. Koneen molemmat kaksi moottoria käynnistettiin ja päivystävä lennonjohtotorni antoi luvan lähtöön. Aurinko paistoi ja maassa oli lunta. Tuuli tuli pohjoisesta 40 km/h. Lento-onnettomuudessa osittain palanut kirje on Tanskan postin toimesta postitettu Turkuun.Tanskan postin logon lisäksi pergamiinikuoressa on teksti: Heri en under Postbesørgelsen beskadiget Forsendelse . Putoamispaikka oli noin kilometrin länteen lähtökohdasta keskellä lentokenttäaluetta. Kone nousi yli 45 asteen kulmassa, mikä oli poikkeuksellista. Miehistö ilmoitti vastaanottaneensa käskyn ja kaartoi kiitoradan päähän klo 15:31. Kohtalokas lukitussokka Hollantilaisen KLM -lentoyhtiön Douglas DC-3 -lentokone PH-TCR oli tammikuun 24 päivänä 1947 matkalla Amsterdamista Tukholmaan. K lo 15:25 Kastrupin lentokentällä koneen miehistö kapteeninsa Geisendorferin johdolla aloitti nousuunlähdön valmistelut. Kaikki 16 matkustajaa ja 6 miehistön jäsentä saivat surmansa. Heti maahan törmäyksen jälkeen puhkesi voimakas tulipalo, joka levisi nopeasti koko hylkyyn.. Suomen Postimerkkilehti 6 3/2016 Teksti ja kohde Seppo Evinsalo Lento-onnettomuuspostia osa 3 Belgialaiset 65 centimesin lila, 1,35 francin vihreä ja 3,15 francin musta lentopostina Antwerpenistä Turkuun 24.1.1947
Ensimmäiset pelastajat – lentokentän työntekijät – yrittivät sammuttaa paloa käsisammuttimien avulla. Rikosteknisen tutkinnan mukaan matkustajat ja miehistö löydettiin palaneina omilta paikoiltaan. Vasta yli tunnin kuluttua kaikki pelastajat olivat paikalla, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä. Kaikki koneessa olleet 22 henkilöä kuolivat välittömästi onnettomuuspaikalla. 7 Onnettomuudessa sai surmansa myös Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf. . Dragørin palokunnan yksikkö saapui onnettomuuspaikalle noin 20 minuuttia turman jälkeen. osoittautui vaikeaksi, koska uhrit olivat pahoin palaneet. Amerikkalainen sopraano Elin Grace Moore voitiin tunnistaa, koska hänen miehensä oli antanut lahjana hänelle rannerenkaan jossa oli kaiverrus ”Grace Val”. Geysendorffer. Palomiehet olivat nähneet savun nousevan lentokentältä. Prinssi Gustav Adolf tunnistettiin ensimmäisenä, koska hänellä oli sotilaan metallinen tunnistuslaatta. Yritykset saada puhelimitse yhteyttä läheiselle paloasemalle Tårnbyhyn epäonnistuivat. Päivä onnettomuuden jälkeen oli 13 koneessa olleesta 22:sta tunnistettu. Prinssi ja kaksi hänen seuralaistaan olivat palaamassa Tukholmaan metsästysretkeltä ja Hollannin vierailulta, missä hän oli ollut tapaamassa kruununprinsessa Julianaa ja prinssi Bernhardia. Pahoin palaneen koneen hylky Kastrupin lentokentällä Kööpenhaminassa, sekä onnettomuuskoneen menehtynyt kapteeni Gerrit J. Koneessa oli mukana 82 kiloa postia, josta vain osa saatiin pelastettua ja toimitettua perille. Palaneet ja säästyneet postilähetykset lähetettiin eteenpäin Tanskan postin pergamiinikuorissa. Lentoaseman palolaitoksen ajoneuvo saapui kolmen minuutin kuluttua onnettomuuspaikalle. Yhteys puhelinkeskukseen Kööpenhaminaan saatiin yli kymmenen minuuttia myöhemmin. Osassa oli mukana myös onnettomuudesta kertova Lento-onnettomuus oli etusivun uutinen ympäri maailman siinä surmansa saaneiden monien kuuluisuuksien takia.. Lentokenttärakennuksen miehistö oli 15 minuuttia aikaisemmin lähtenyt kahville. Kustaa Aadolfin kuoleman aikaan prinssi Carl Gustaf, Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa, oli vuoden ikäinen. Tunnistaminen tanskankielinen seliteliuska: Beskadiget ved Flyveulykken i Kastrup Lufthavn den 26.Januar 1947 Omkarteringpostkontoret
Kiinalainen yhteiskunta uudistui ja sai mantsurialaisia vaikutteita kuten letin tukkaan ja voimakkaan ratsuväen. Sellaista oli paljon kuten erityisesti tee, mausteet, kankaat ja posliini, jonka olemassaolosta emme Euroopassa edes tienneet. 1900 Ulkomaiden armeijat murskaavat Boksarikapinan. 1860 Englantilaiset ja ranskalaiset joukot hyökkäävät Pekingiin ja tuhoavat mm. Suomen Postimerkkilehti 8 3/2016 Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja merkeistä Kiehtova Kiina Kiinalaisten merkkien huikeat hinnannousut huutokaupoissa ovat yksi osoitus tämän vaurastuvan suurvallan nykypäivästä. 1851 Taiping-kapina, joka olisi päästänyt uuden dynastian valtaan, mutta englantilaiset estivät sen ja jatkoivat oopiumkauppaa. Mutta, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin tämä köyhdytti koko valtakuntaa. Teksti Christer Svensson käännös Jussi Paananen K iinan kolme ensimmäistä keisaria olivat voimakkaita uudistajia, jotka vahvistivat valtakuntaa. 1932 Viimeinen keisari Pu Yi nostetaan valtaan Manchucuossa Kiina Manchujen Qing-dynastian alaisuudessa 1644-1911. Kiinalaiset tekivät myös hämmästystä herättäviä matkoja aina Afrikkaan ja Intiaan saakka. Myös Koreaa yritettiin kiinalaistaa. 1911 Chin-dynastia lakkaa helpotuksen huokaukseen. Mahdollisesti ehkä hopeaa… Eurooppalaiset alkoivat tehdä kauppasopimuksia joissakin kauppasatamissa. Mitä sitten löytyi Euroopasta, jota tarvittiin Kiinassa. Vladivostokin. 1894 Korea itsenäistyy Japanin kontrollin alla. Viime vuotisen Stamp Forum 2015 aikana Philea AB:n Kiinan merkkien tuntija Christer Svensson piti Helsingissä esitelmän otsikolla ”China uber alles”. Siitä tuli Kiinalle katastrofi ja oopiumsodan aikana 1839-42 ulkomaalaisille avattiin pääsy Hong Kongiin ja mm. Monta yritystä tehtiin myös Japanin suuntaan, mutta sään jumalat eivät suosineet meren ylittämistä. Kiina kielsi oopiumin maahantuonnin ja siitä alkoi kanuunadiplomatia. 1700luvun lopussa englantilaiset huomasivat, mitä Kiinasta puuttui: Oopium. Nämä asiat minua kiinnostavat, sanoo Christer Svensson harrastettuaan Kiinan keräilyä lähes 40 vuotta.’’. Valtakunta taantui eivätkä kiinalaiset panostaneet tekniikan ja sotilastaidon kehittämiseen. keisarin kesäpalatsin. Kiinalaiset surmaavat lähetyssaarnaajia ja hajalleen lyötyjä joukkoja. Kiinan tilanne oli 1800-luvun alussa huono ja eurooppalaiset valtiot ja Japani löysivät suuren, mutta paikalleen jähmettyneen maan, jossa taantuma jatkui. Shanghain ja Kantonin satamat jouduttiin avaamaan. Matkat eivät kuitenkaan ulottuneet Eurooppaan saakka. Päinvastoin Kiinasta olivat riippuvaisia useat naapurimaat, joita kiinalaistettiin: Nepal, Burma ja Vietnam. Julkaisemme nyt esitelmän pohjalta laaditun yhteenvedon kiehtovan maan historiasta ja merkeistä. Ei voitu kuvitella, että jokin ulkopuolinen maa olisi voinut vaikuttaa silloisen maailman voimakkaimpaan valtakuntaan. Jo Ming-kaudella 1400-luvulla kiinalaiset rakensivat valtamerillä kulkevia purjelaivoja, joissa oli vahva aseistus. Kiinan nakertaminen alkaa Kiina kävi kauppaa Euroopan maiden – erityisesti Englannin – kanssa 16001700-luvuilla. 1894 Japani ottaa sodan jälkeen Taiwanin haltuunsa. 1865 Venäläiset valtaavat rannikkoseutua Amur-joen eteläpuolella ja perustavat mm. ’’Kiinan keräilyssä yhdistyvät taide, historia ja filatelia. Tähän osallistuivat niin ruotsalaiset kuin muutkin Euroopan maat. Ruuti ja kanuunat olivat käytössä, kuten japanilaisillakin. Mitä sitten Kiinasta löytyisi, jota tarvittaisiin Euroopassa. 1843 Shanghai avautuu ulkomaankaupalle. Enpä tiedä…
Tämän ajan ulkomaanpostin kirjeet ovat harvinaisia. Orastava kommunismi ja Japani olivat uuden kehityksen takana. Ensimmäinen maailmansota ja Qing-dynastia oli yhä edelleen vallassa, mutta sen johtaja oli heikko. Euroopan poliittisen tilanteen muutos vaikuttivat lopulta siihen, että ulkomaiden postien toiminta loppui tässä jättikokoisessa maassa. Englantilainen Sir Robert Hart sai tehtäväkseen organisoida postin toiminnan Kiinassa. Sun Yat-sen 1912 ja Presidentti Yuan Shi-kai 1912 alla.. Keisarillinen posti Min Chu toimi kuitenkin 1920-luvulle saakka. Tämän johdosta ilmestyi useita päällepainamia. Se saatiinkin toimimaan 20.3.1896. Sitä paitsi useat maailmaan maat siirtyivät 1870-luvulle tultaessa käyttämään postimerkkejä. Belgian posti 1908 Brittiläinen posti 1842-1922 Kiinan retkikunnan joukot 1900-09 Ranskan posti 1862-1922 Saksan posti 1886-1919 Indokiinan posti 1902-1919 Italian posti 1901-1921 Japanin posti 1876-1921 Venäjän posti 1870-1920 Amerikan posti 1919-1922 Kiaochow posti Saksasta 1897-1918 Kwangchow posti Ranskasta 1900-1942 Ruotsin posti 1736-1802 Tämä merkki toi kaivatun 2 centin merkin käyttöön. Näiden merkkien löytäminen on tänä päivänä hyvin vaikeaa. Niinpä tässä oli tilaisuus ottaa Shanghaissa käyttöön Euroopassa jo käytössä oleva tekniikka. Kuitenkin vain Shanghailla oli koko alueen kattava järjestelmä, jolla oli oikeus saada postia myös kaupungin ulkopuolelta. Sen vuoksi oli käytössä ensin kotimainen postitaksa ja sitten jonkun maassa toimivan ulkomaisen postin merkit. 9 . Tämä merkitsi sitä, että englantilaisen postimestarin toimesta otettiin käyttöön nykyaikainen postitusjärjestelmä, kirjemaksut sekä postimerkit. 1912 Tasavalta Merkkejä 1 916 kpl Marsalkka Chang Tso-lin 1928 ja kenraali Chiang Kai-shek 1929 alla Lohikäärmeen päällepainama 1912. Kiinan hallitus ei voinut muuta kuin todeta, että eurooppalainen postilaitos toimii sangen hyvin. Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja merkeistä K eisarillinen posti, Min Chu oli toiminut Kiinassa jo vuosisatojen ajan. Djonk 1913-33. Tämä paikallispostijärjestelmä toimi osittain samanaikaisesti kuin normaali posti vuodesta 1865 vuoteen 1899. Mutta maassa oli kommunisteja, bandiittijoukkoja ja provinssijoukkoja, joilla kaikilla oli oma rahansa ja vallanhaluiset sotilasjohtajansa. Pienet paperinpalat (merkit) olivat käytännöllisiä. 1865 Shanghai nr 1 1878 Kiina nr 1 1865 Paikallisposti 1876 Ulkomainen posti Merkkejä 545 kpl Merkkejä 1 134 kpl Kiinan posti sysättiin sivuun, mutta se ei pudonnut kokonaan pois käytöstä. Postin kustannukset olivat kuitenkin eurooppalaisille aivan liian korkeita. Todellinen vallanpitäjä on leskikeisarinna T’zu-Hsi, joka ohjasi usean sukupolven ajan nuoria lapsikeisareita. Samana vuonna valuutta vaihtui Candariinista dollariin. 1876 Keisarikunta Merkkejä 171 kpl Yksi yhdeksästä keisariäidin 60-vuotispäivänä julkaistuista merkeistä. Aikakauden lopulla keisarikunta oli hävinnyt ja uudet vallanpitäjät hallitsivat maata. Keisarin kunniaksi ei ilmestynyt yhtäkään merkkiä. Tavallisemmin englantilaiset, ranskalaiset tai saksalaiset. Tässä vaiheessa ei maassa ollut enää vieraita joukkoja jäljellä, paitsi Hong Kongissa, Macaossa ja Kwangchow’ssa. Paikallisposti järjestettiin postimerkkeineen ainakin 11 satamakaupungissa. Ulkomaisia postihallintoja toimi Kiinassa lukuisia ja osa niistä hyvinkin pitkään. Kiina ei ollut vielä UPU:n jäsen ja maa oli kaottisessa tilassa. Valitettavasti normaali keisarin painos oli loppunut, ja sen vuoksi otettiin käyttöön ”punainen liikevaihto” -leimamerkkejä
Sopimus voittajavaltioiden kanssa, mutta Venäjä puuttuu. 1930 Laita-alueet Merkkejä 1 700 kpl Itä-Kiina Lounais-Kiina Pohjois-Kiina Kiinan nykyiset merkit ovat värikkäitä ja kauniita. Mao Zedong’sta tuli vahva johtaja, joka pystyi kokoamaan tämän maan. Chiang Kai-shek 1945. Se perusti maahan mm. huhtikuuta 1932. Monet merkkien aiheista ovat maan historiasta, joka ulottuu vuosituhansia taaksepäin nykyajastamme. Kiina joutui alkuaikoinaan kamppailemaan suurten ongelmien, kuten äärimmäisen köyhyyden ja nälänhädän keskellä. ulko-wc:n alle piilotettuja merkkejä, joissa kaikissa oli homevaurio, mutta silti jotkut niistä ovat yhtä harvinaisia kuin Ruotsin 3 skillingin keltainen värivirhepainamamerkki. 1937 Japani yritti valloittaa koko Kiinan. oman postikonttorinsa ja otti haltuunsa Taiwanin saaren. Kommunistiset ajatukset tulivat Kiinaan. 1945 toisen maailmansodan päättyessä myös tämä hallinto loppui. Vuodesta 1930 vuoteen 1937 asti oli Kiinan maakunnissa hajanaisia joukkoja. Kiinan kommunistinen puolue muodostettiin vuonna 1921. suuri ja sen valloittaminen onnistui vain osittain. Mutta Kiinan alue oli 1937 Japanin miehitys Merkkejä 963 kpl Vuosien 1941-45 aikana Kiinan kolmella alueella julkaistiin lähes tuhat postimerkkiä. Koillis-Kiina 1949 Kansantasavalta Merkkejä 3 842 kpl Nykyinen Kiinan kansantasavalta on entisen Kiinan tasavallan seuraaja. Jotkut merkeistä ovat tavallisia, joitakin on hyvin vaikea löytää. 1996 tuli esiin mm. 1931 Japani valloitti Manchurian ja Aasiassa alkoi pitkä sota. Taivaallisen Aukion juhlallisuuksista Pekingissä, ensimmäinen sarja 8.10.1949.. Japanilla oli maassa kaksi vastustajaa: Chiang Kai-shek ja Mao Zedong. Kansantasavalta syntyi, kun Mao Zedongin johtamat kommunistit voittivat Kiinan sisällissodan ja tasavaltalaiset joukot pakenivat Taiwanin saarelle. Venäjä ja kommunistit ottivat haltuunsa Japanin omaisuuden maassa. Sota sai uuden käänteen ja Kiinan Kansantasavalta syntyi vuonna 1949. Mutta tähän tarvittiin vielä voitto Chiang Kai-shek’stä, joka vetäytyi joukkoineen Taiwaniin vuonna 1949. Laajojen talousuudistusten seurauksena Kiina on onnistunut nousemaan ostovoimalla mitattuna maailman suurimmaksi taloudeksi. Jotkut niistä julkaisivat omia merkkejään, joita vielä tänäkin päivänä putkahtaa esiin. Kansantasavalta julistettiin perustetuksi 1949. Vuonna 1905 Japani yllätti länsimaat, eikä vähiten Venäjän, voittamalla Japanin-Venäjän sodan Port Arthurissa ja Dariessa sekä laajentumalla Mantchuriaan. Chiang siirtyi Taiwaniin 1945, jossa hänen puolueensa on yhä vallassa. 1932 Manchukuo Merkkejä 165 kpl Japanin laajentuminen Kiinaan alkoi 1800-luvun alussa. Sota ja kurjuus toimivat kasvualustana tälle ideologialle 1927 sitä pidettiin uhkana, ja Chiang Kai-shek, joka oli juuri voittanut Nanjingin ja Shanghain sotaherrat surmasi tuhansittain kommunisteja Shanghaissa. ”Marco Polon maailman valloitus” oli japanilaisten ajatus Kiinasta, samaa toteuttivat saksalaiset Puolassa pari vuotta myöhemmin. Pu Yi:stä – Kiinan viimeisestä keisarista – tuli Japanin nukkehallitsija Manchukuossa 18. Suomen Postimerkkilehti 10 3/2016 Kiehtova Kiina Kiinan tasavalta (R.O.C) oli yhä olemassa. Kiina on ollut jo 35 vuoden ajan yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista
Yhden kehyksen kokoelmissa Seppo Salosen Janakkalan kotiseutukokoelma sai 76 pistettä. 11 Kehysten välit olivat riittävän avarat suurellekin katsojajoukolle. Marcus Ollin Helsingin kaupunginposti 186691 sai niinikään Kultaa 90 pisteellä. Toivakka sai myös vuodeksi haltuunsa ruotsalaisen Postijonen -huutokauppahuoneen lahjoittaman kolme kiloa painavan hopeisen SilverPostiljonen patsaan. Kokoelman ensimmäinen kehys käsitti pelkästään 5 kopeekan ovaaleita lukuisine harvinaislaatuisine kohteineen. ?. Seppo Talvio sai upeasta Pohjois-Atlantin laivapostikokoelmastaan Kultaa 93 pisteellä. Anssi Mikkolan Viipurin postihistoriaa vuodesta 1812 vuoteen 1944 sai myös Ison vermeilin 85 pisteellä. Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo Erkki Toivakka voitti näyttelyn mestariluokan upealla kokoelmallaan Finland 1856-1875. Myös tämä aviisimme, Suomen Postimerkkilehti, palkittiin kirjallisuusluokassa Vermeilillä (80 p). Kuwaitissa syntynyt ja Saudi-Arabiassa öljyteollisuudessa työskentelevä 30-vuotias Fahad aloitti filatelian harrasteensa seitsemän vuotta sitten Persian/Iranin keräilyllään. Järvenpään voimakolmikko Jorma Lindeblad, Martti Vuorivirta ja Reinhard Weber jatkoivat pitkää näyttelyfilatelistin uraansa myös tässä Nordia-näyttelyssä. Anneli Somerto, Viro 1918-40, Iso vermeil (86 p). Korkeatasoinen ja hyvin järjestetty näyttely jatkoi kunniakkaasti tätä pitkää pohjoismaista perinnettä. Jorman kokoelma postista Suomesta ja Suomeen vuosina 1939-46 sai Vermeilin (82 p). Suomalaiseen saarisen malliin hän ihastui pari vuotta sitten. Samoihin pisteisiin päätyi myös lehtemme ahkeran avustajan Janne Nikkasen Espoon postihistoriaa 1885-1962 valoittava kokoelma. M yös Suomen Filatelistiseuran jäsenet edustivat näyttelyssä hienosti seuraansa. Eksoottisen tuulahduksen näytteileasettajiin toi ensikertalainen Alqabandi Fahad kokoelmallaan saarisen mallista. Lehtemme toisen ahkeran kirjoittajan Matti Pesosen ensimmäisistä numeroleimoista ja reiteistä kertova kokoelma sai Hopeaa (70 p). Martin saarisen malli Vermeilin (82 p) ja Reinhardin Straits Settlements BMA 1945-48 Ison hopean (78 p). Myös valaistus oli valtaosin hyvä kohteiden tutkimiseen Onnistunut Nordia 2016 Jyväskylässä huhtikuun alussa pidetty Nordia 2016 -näyttely oli yhdeksäs Suomessa pidetty Pohjoismainen näyttely ja samalla ensimmäisestä Nordianäyttelystä tuli kuluneeksi 50 vuotta
Tämän nimisestä saaresta on kuitenkin kaksi vaihtoehtoa olemassa, sillä Svinösundin pohjoispuolella sijaitsee toinen Granholm -niminen saari. päivänä 1875. Aluksessa oli kolme salonkia, joista yksi oli tupakoiville miehille, yksi muille herroille ja yksi naisille. Kirjeen takasivulta löytyy Helsingin kauttakulkuleima, HELSINGFORS; 6.8.92 10 f (klo 10 aamupäivä). Kirje on osoitettu neiti Emi Bergroth -nimiselle henkilölle. Todennäköisesti Granholmin saareen kirje on ehditty postittaa vielä samana päivänä (6.8.1892), koska aluksen lähtöaika on tuolloin ollut C. Ascholin, H. Koppelon saariryhmään ja sijaitsee saarten eteläosassa. Tätä kyseistä lähetystä ei ainakaan laivapostimerkkien kirjoissa ole kuvattu. Yhtiö vaati uutta konetta alukselleen. Helsingin eteläiseen satamaan saavuttuaan kirjeelle on lisätty 10 pennin Thyra laivapostimerkki maksuksi paikalliskirjeestä kyseisellä höyrylaivalla. elokuuta 1892. Thyran mitat olivat 25,27 x 5,29 m. Jäderholm, S. Kihlman, V. Seuraavan vuoden maaliskuussa syntyi riita aluksen moottorin kunnosta ja sen sopivuudesta uuteen alukseen. Merkki on mitätöity tyypilliseen tapaan yhtiön omalla neliömäisellä violetin värisellä kuvioleimasimella. Toukokuun 2. Alus oli rakennettu Helsingissä Stenbergin konepajalla ja se oli ensin tarkoitus myydä Kuopioon. Merkki on mitätöity HOWINMAA – FINLAND -leimalla 6. Nikolajeff, Viktor Ek ja Hjalmar Saurén. Helsinkiläinen sanomalehti Hufudstadsbladet ilmoitti lehdessään 30.6.1874 yhtiön hankkimasta höyryaluksesta, jonka uudeksi nimeksi oli annettu THYRA. Suomen postimerkkien käsikirjassa VI (sivu 59) löytyy esimerkki samanlaisella Thyran postilähetyksellä samalle henkilölle. Riita sovittiin Stenberg & Sönerin kanssa ja alus aloitti liikennöinnin Espoon saaristossa heinäkuun 5. päivänä ja jo seuraavana päivänä aluksen liikennöinnin aloittamiseen tarvittavat paperit oli täytetty. Teksti ja kohde Janne Nikkanen S ekafrankeerattu ja alunperin painotuotteena postitettu lähetys on frankeerattu 5 pennin M-89 merkillä Juvan Hovinmaalla. Thyra-aluksen historia Ångfartygs Aktiebolaget Thyra osti uuden ja ensimmäisen höyrykäyttöisen siipiratasaluksensa EMMY -nimisenä kesällä 1874. Connellin kirjan (sivu 46) mukaan Helsingistä klo 15.30 (vuodelta 1884 olevan Thyran aikataulun mukaisesti). W. Alus tuotiin Helsinkiin elokuun 1. Suomen Postimerkkilehti 12 3/2016 Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ilmeisesti uusi Ångfartygs Aktiebolaget Thyran laivapostilähetys on tullut päivänvaloon. Tämä sekafrankkeerattu lähetys on mahdollisesti Thyra-aluksen myöhäisin tunnettu postite. Kihlman, H. S/S Thyra on mahdollisesti kuljettanut kirjeen Espoon Granholmeniin (”lilla Granholm”), joka kuuluu ns. päivänä vuonna 1891 yhtiö nimettiin uudelleen Ångbåtsaktiebolag Thyra, jonka johtohenkilöihin kuuluivat A. Se painoi 43,19 tonnia ja aluksen suurin nopeus oli 8,5 solmua noin 15 km/h).
W. Tuolloin ensimmäiset liikennöineet olivat ns. Alkuperäisen, vuodelta 1874 peräisin olevan Helsinki – Bobäck (Kirkkonummi) reitin Espoonlahden pohjukan suuntaan olen merkinnyt sinisellä. 57 – 59. Kirjeen Granholmen saarelle on Espoossa kaksi vaihtoehtoa: Vaihtoehto 1. Vuosina 1875-76 Thyra kulki Sundsbergin laiturille Kirkkonummeen. . Ångbåtslinien Helsingfors Esbo. Tarkka reitti oli: Melkö – Karlö – Bodö – Kappelö – Pentalö – Tallholm – Moisö – Svinö – Sökö – Björkö – Stensvik – Sarfvik – Kallvik – Bastvik – Sundsberg. (punainen ympyrä 1.) Thyra on jättänyt lähetyksen Kopsundin salmeen, josta lähetys on matkannut veneellä pikku Granholmin saareen. Vuonna 1896 Siipiratas/höyryalus THYRA myytiin Venäjälle. 1.. Vaihtoehto 2. Connell, s. Thyra myytiin Venäjälle vuonna 1896. Lähinnä vain aluksen päätepaikat muuttuivat. . C. Se lienee vanhin 10 p Thyra -laivapostimerkillä postitettu lähetys. Vuosina 1891-92 reitit olivat Helsinki – Långviken ja Helsinki – Hvitsand. Thyran reittihistoria Vuosina 1875-76 alus kulki Helsingistä Espoonlahden pohjukassa sijaitsevaan Sundsbergiin (Masalaan). Helsingfors Dagblad 23.11.1872. Vuonna 1884 aluksen reitti suuntautui Helsingistä – Pikkalaan. Helsingfors dagblad 13.7.1874. Vuosina 1893 – 1896 samaa reittiä liikennöi höyryalus THOR. Laivareitin totuudenmukaisuuden varmistamiseen vaikuttaa huomattavasti se seikka, että Svinösundin kanava ruopattiin merkittävästi syvemmäksi loppuvuodesta 1898 toukokuuhun 1899 välisenä aikana. SVT XIX 15, s. Korrespondens. Helsingfors Dagblad 28.2.1873. 35 – 36. Tämä on todennäköisempi määränpää kirjeelle (punainen ympyrä 2.) Thyra on vienyt lähetyksen ensin Svinösundin salmeen, josta eteenpäin veneellä läheiseen Granholmenin saareen. höyrypurret FÄNRIK STÅL ja LOTTA SVÄRD, jotka veivät postinsa Espoonlahden pohjukassa sijaitsevaan Böbäckin laituriin. The Private Ship Letter Stamps of the World – Part 4 The Letterand ParcelStamps of the Finnish Shipping-Com panies. Lähteet: Suomen postimerkkien käsikirja VI, s. 13 Aluksen viimeisin reitti kulki vuosina 1891 – 1892 Helsingistä – Långvikeniin ja Hvitsandiin (Kirkkonummelle). Vuosina 1893-97 Thyran tilalla liikenT hyran reitit olen merkinnyt oheiseen karttaan siten, että alkuperäinen reitti on merkitty sinisellä, myös reitin varrella olevat aluksen käyntipaikat. 46 – 51. Fredagen den 10 juli 1874. * = tämän kohteen käyttöaika. Från Esbo-skärgård. Ångbåtskommunikationen med Esbo och Kyrkslätt. Tuolloin alus kulki joko Helsingin Etelä-satamasta Hvitsandiin (Kirkkonummi), jonka reitin olen merkinnyt vihreällä, tai Långvikeniin (Kirkkonummi). nöi normaalisti Sipoon suuntaan ajellut höyryalus THOR. Uusi suorempi laivareitti Espoon rannikkoa myötäillen oli nyt mahdollinen. Tämä vaikutti saaristoalusten aikatauluihin Espoon vesillä tuosta kesästä alkaen merkittävästi, koska alusten ei enää tarvinnut kiertää koko Suvisaaristoa sen eteläkärjen kautta. 2. 1891-92 kesinä Thyran reitti Espoon saaristossa oli edelleenkin suurinpiirtein sama. Tuota reittiä höyrylaivat noudattivat aina vuodesta 1874 alkaen, jolloin saaristolaivaliikenne käynnistyi Espoon vesillä. Thyra postite päivätty elokuussa 1886
Itselle kyseinen Lauri ja Lasse Reitzin -säätiö oli ennestään tuntematon ja kun kyseisen säätiön kotimuseo sijaitsi aivan Helsingin keskustan tuntumassa, oli pakko tehdä tutustumiskäynti sinne. He kertoivat sitä mieluusti esittelevänsä paremmalla ajalla ja museon aukioloaikojen ulkopuolella. Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museon Biedermeier-huoneen seinällä on edustava otos Ferdinand von Wrightin lintumaalauksia. Kokoelman Suomi-osuus noudattaa samaa linjaa muidenkin sivujen suhteen. Toisella vierailulla kuulinkin kokoelman löytyneen museon kassakaapista. Monen keräilijän unelma olisi, että elämänaikaisen keräilyn näkisivät myös tulevat sukupolvet. Lichtensteinin julkaisemassa kokomaailma kansiossa on paikat 13 000 merkille. Tämä toteutuu Lauri ja Lasse Reitzin säätiön ylläpitämässä upeassa kotimuseossa Helsingin Töölössä. Suomen Postimerkkilehti 14 3/2016 Postimerkeistä Postimerkkien lisäksi monet meistä keräävät myös muuta mielenkiintoista. Ehdin kuitenkin kertoa oppaille kiinnostuksestani mahdollisen postimerkkikokoelman näkemiseen. Merkkejä on, mutta niiden laatu on enemmän koulupoikatasoa, jollainen keräilijä kokoelmaa kasatessaan olikin.. S anomalehden uutisjutussa viime joulukuussa kerrottiin suomalaisen säätiön ostaneen Lontoon Sothebyn -huutokaupasta Helene Schjerfbeckin maalauksen yli 700 000 euron hinnalla. Kansion kannet ovat saaneet hieman kosteutta, mutta itse sivut ja merkit ovat hyvässä kunnossa. Samassa jutussa kerrottiin säätiön perustajan aloittaneen keräilyuransa postimerkkien parissa. Schjerfbeckin maalauksen oston tuoma julkisuus oli nostanut museossa vierailijoiden määrän maaliskuun alkuun mennessä jo yli koko Lauri Reitz (1893-1959) ”Keräily vaatii aikaa ja harrastusta.” K u v a : L a u R I ja L a SS E R E IT z In Sä ä T Iö taiteen keräilijäksi Tukholmalaisen H. Ensimmäinen vierailukerta tammikuussa jäi pintapuoliseksi, sillä uutisjutun olivat lukeneet monet muutkin ja yleisöryntäys museoon oli sen mukainen. Venäläiset biedermeier-tuolit (mahonkia) 1840–50-luvulta
Vanhojen kokoelmien viehätys onkin niiden upeasti koristelluissa sivuissa. Tilaa on varattu kuitenkin vain kuvakkeelle, joten ehiökorteista on leikattu vain kulma. Kansiossa on maakohtaisesti paikat myös kyseisen maan ehiöille. Kätevää sanoisi meklarimme Petri. Ruotsalaisen Lichtensteinin julkaisema satojen sivujen upeasti kuvitettu kansio oli kansia lukuunottamatta säilynyt hyvin ajan saatossa, samoin kansion sisältämät merkit. Kiinnostava kansio Lauri Reitz aloitti keräilyuransa nimenomaan postimerkkien parissa ja tältä nuoruusajalta on myös hänen säilynyt kokomaailmakansionsa. Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museon Biedermeier-huoneen seinällä on edustava otos Ferdinand von Wrightin lintumaalauksia. Merkkejä oli tyypilliseen nuorena kerättyyn tapaan harvakseltaan sivuilla ja mitään suurempia löytöjä ei niistä silmiin pistänyt. Venäläiset biedermeier-tuolit (mahonkia) 1840–50-luvulta. Paljon oli kuitenkin var. Merkit tuovat tuulahduksen siitä jo osittain kadonneesta ajasta, jolloin kaikki kaukainen oli eksoottista. 15 . edellisvuoden kävijämäärien, jotka nekin olivat jo suuremmat kuin aiemmin
Reitz valmistui rakennusmestariksi Helsingin Teollisuuskoulusta 1914 ja ryhtyi seitsemän vuotta myöhemmin itsenäiseksi urakoitsijaksi. ”Tutustukaa henkilökohtaisesti ensiluokan taidekauppiaisiin ja olkaa heidän asiakkaitaan, heiltä saatte silloin parhaat esineet halvimmalla” on hän sanonut. Hän oli syntynyt valkealassa, Kymenlaaksossa vuonna 1893. Hän rakennutti vuosina 1927-1952 yli kaksikymmentä kerrostaloa sekä elokuvateattereita, kahviloita ja huviloita Helsinkiin ja sen lähialueille. Monet edistykselliset tekniset innovaatiot otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa juuri Reitzin kerrostaloissa, joiden arkkitehtina toimi useimmiten Jalmari Peltonen. Postimerkeistä taiteen keräilijäksi sin kaunisleimaista tavaraa, joka osoitti Reitzin jo nuoruudessaan omanneen silmää siihen, mitä kannatta kerätä ja mitä ei. Reitzin suku oli lähtöisin Ruotsista, jossa hänen esi-isänsä toimi kultaseppänä 1770-luvulla. Suomen Postimerkkilehti 16 3/2016 Lauri Reitzin entisessä työhuoneessa on vitriini etupäässä suomalaisten kultaseppien hopeisia huipputöitä. Hän pitikin alan asiantuntijoita suuressa arvossa. Menestynyt rakennuttaja Lauri Reitz kuului Helsingin merkittävimpiin rakennuttajiin 1920-50 luvuilla. Lasinpuhaltajan ammatti jatkui myös seuraavassa sukupolvessa. Maria Reitz halusi säätiön perustamisella vaalia taiteesta ja antiikista kiinnostuneen miehensä asiantuntemuksella heidän yhteiseen kotiinsa keräämää taideja antiikkiesinekokoelmaa. Kaksikielinen Lauri Reitz kävi kansakoulun Kuopiossa ja opiskeli perheen muuton myötä Helsingin Normaalilyseossa viisi vuotta. Hänen isänsä oli rautatieläinen, äiti toimi ompelijana. Kokoelmia kartutetaan seuraamalla aktiivisesti. Myös kellot kuuluivat Reitzin keräilyalueisiin. Kullattu pöytäkello Augsburgista vuodelta 1640, Benedict Müller. Tämän lasinpuhaltajana toiminut poika muutti Tukholmasta Vaasan Mustasaareen ja pestautui Grönvikin lasitehtaaseen. 1915 ostettu tinainen korumaljakko, jonka arvo ei tänäkään päivänä ole suurempi kuin sen tina, mistä se on tehty” on hän kertonut kokoelmastaan. ”Alkusysäyksen tälle keräilemishalulle antoi eräs 7 markkaa maksanut v. Tätä ensimmäistä hankintaa seurasikin sitten toinen toistaan onnistuneempia hankintoja, joita avittivat suuri paneutuminen alan kirjallisuuteen ja hyvät suhteet taideja antiikkialan toimijoihin. Taustaseinällä kuvakudos 1500-luvun loppupuolelta. Reitzin omaisuus kasvoi nopeasti oman yrityksen perustamisen jälkeen ja mahdollisti taiteesta kiinnostuneen Reitzin keräilyharrastuksen laajenemisen ja syvenemisen. Säätiö on pyrkinyt hankinnoillaan täydentämään ja laajentamaan eri esineja taidekokoelmia lähtökohtanaan Lauri Reitzin keräämä kokonaisuus. Jo varhain nuoruudessa merkit jäivät taka-alalle ja kiinnostuksen kohteeksi tulivat vanhat rahat. Säätiön perustaminen Lauri Reitzin leski Maria Reitz perusti säätiön testamenttimääräyksellään vuonna 1971. Rakennustoimisto Lauri Reitz Oy perustettiin vuonna 1928. Kiinnostus vaihtui antiikkiin jo ensimmäisessä alansa työpaikassa, Helsingin kaupungin rakennuskonttorissa, työskennellessään Reitz kiinnostui antiikin keräilystä. Säätiön tarkoituksena on ylläpitää taidemuseota perheen entisessä kodissa apollonkadulla sekä kartuttaa museon kokoelmia omaisuutensa tuotolla. Tämä neuvo pätee yhtä hyvin myös filatelian alalla
www.reitz.fi Helene Schjerfbeckin Sitruunoita visakoivukulhossa ripustettiin taiteilijan toisen työn, Kalifornialainen, viereen.. Miekan terän molemmin puolin on kaiverrettu tekstit FIDE-SED/CVI-VIDE (Luota, mutta tiedä, kehen luotat) sekä SOLI-DEOGLORIAA (Kunnia yksin jumalalle). Tällaisella jousella ammuttu nuoli pystyi lävistämään parhaankin haarniskan vielä 200 metrin etäisyydeltä. Vasemmalla Saksan Solingenissa 1600luvun alkupuolella valmistettu mestausmiekka (Richtschwert). Säätiön huomattavan kiinteistöja sijoitusomaisuuden ansiosta se voi käyttää uusiin hankintoihin noin 700 000 euroa vuodessa. Lukumääräisesti eniten säätiö on tehnyt hankintoja täydentämään antiikkihopean ja maalaustaiteen kokoelmia. Museoon on vapaa pääsy. eri gallerioiden ja huutokauppakamareiden tarjontaa Suomessa ja Pohjoismaissa sekä tärkeimpiä kansainvälisiä taidemarkkinoita. Heinäkuussa museo on suljettu. . Reitzin postimerkkikokoelma sensijaan on vielä täysin alkuperäisessä muodossaan. Ylhäällä saksalainen varsijousi viritystaljalla 1500-luvun loppupuolelta. Esimerkiksi viimeisin hankinta Helene Schjerfbeckin Sitruunoita visakoivukulhossa maksoi huutorahoineen noin 770 000 €. Esimerkiksi yli 160 teosta käsittävä maalauskokoelma on tänä päivänä kolminkertainen verrattuna säätiön perustamisvaiheen lukumäärään. krs 00100 Helsinki Yhteystiedot 09 442 501, museo@reitz.fi Museo on avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 15-17. Nuolen kantama oli jopa 400 metriä. Lauri ja Lasse Reitzin säätiö apollonkatu 23 B 64, 6. Kansainvälistä kiinnostusta saavien maalausten, aseiden ja muun antiikin hinnat ovat kuitenkin huutokaupoissa yleensä korkealla tasolla. Lähteet: Intohimona Keräily, Espoon Kaupunginmuseo. 17 Museon asehuoneessa on edustava kokoelma 1500-luvun miekkoja, peitsiä, haarniskoja ja kypäriä
Suomen Postimerkkilehti 18 3/2016 Kiinan filatelian myyntiennätys Ruotsissa R uotsalainen huutokauppahuone Philea AB sai myytäväksi laatikollisen (75 kpl) kiinalaisten lähettämiä kirjeitä Ruotsiin, pääosin 1920-30 -luvuilta. Ulkomaille menevän postin oli kuljettava tuolloin eurooppalaisen postitoimiston kautta. Shanghaissa kuorelle on lisätty Ranskan Kiinan postin 25 centimesin merkki. Kirjeitä lähetettiin perheelle ja muille ystäville kotiin Ruotsiin, mutta valitettavasti vain harvat ovat edelleen tallessa, ja vain yksi vanhimmalta ajalta (1897) oli säilynyt. Tässä tapauksessa Ranskan Kiinassa toimivan postin kautta. Laatikossa ollut kirje vuodelta 1897 tuli myyntiin Philean tammikuun 2016 huutokauppassa yhtenä kohteena. Kirjeelle on Shasissa laitettu kaksi 5 centin keltaista päällepainamamerkkiä, joilla se on kulkenut maan halki Shanghaihin. Vuoden 1967 sarja Mao Zedongin teesit (Mi 977-981) päätyi hintaan 580 euroa. Loppu laatikosta myytiin 88 500 kruunun vasarahinnalla. Tämän ajanjakson kiinalaisten merkkien kysyntä on pysynyt jo pitkään vahvana ja yli miljardiin kiinalaiseen mahtuu jo aika monta potentiaalista ostajaa. Kirjeiden lähettäjinä olivat Kiinassa työskentelevien ruotsalaisten lähetyssaarnaajien jälkeläiset. Tämä kirje oli siis ennen tuntematon lähetys kaikille Kiinan postihistorian asiantuntijoille. 7-8 vuotta sitten kirjeitä tältä paikkakunnalta ei edes tunnettu, mutta parin viime vuoden aikana on löytynyt muutamia, ja niistä vain kaksi on lähetetty Kiinan ulkopuolelle. Venäjän/Neuvostoliiton merkit reuna-alueineen jatkoivat vahvaa myyntiään. Huippuna vuoden 1902 postituore vaakaraitainen 7 ruplan viisirivilö arkin Vuoden 1961 Pöytätennis pienoisarkki (Mi BL7) myytiin 653 eurolla huutorahoineen. Vuoden 1967 Mao Zedong sarja (Mi 990-992) 629 euroa. ?. Huutokaupassa nuija Kiinan Kansantasavallan merkit hyviin hintoihin H uhtikuussa pidetyssä Hellman -huutokaupassa Kiinan Kansantasavallan postituoreista merkeistä käytiin ankara kilpailu. Kuorella olevia merkkejä näkee harvoin lähetyksillä ja lähetyspaikkakuntana Shasi on hyvin harvinainen. Useat näistä olivat erityisen kiinnostavia epätavallisten leimausten suhteen. kolahti pöytään kovan kilpailun jälkeen 670 000 kruunun hinnalla (lähtöhinta 500 kr.) ja provisioineen kuoren hinnaksi tuli 824 100 kruunua (runsaat 88 000 €). Tämä oli Kiinan filatelian myyntiennätys Ruotsissa. Kohteet myytiin hyvillä hinnoilla ja tarjouksia kaikkiin myytäviin kohteisiin oli jo kaksi viikkoa ennen huutokauppaa nähtävillä huutokaupan nettisivuilla
Tämä tumman sininen päikköpari oli mitätöity harvinaisella Hämeenlinnan musteristauksella ja on aikaisemmin kuulunut mm. Kysyntää hyville kohteille on, sillä vain kaksi ovaalia jäi jälkimyyntiin. Myös se myytiin lähtöhinnallaan 10 000 € (huutorahoineen 12 500 €). Kellertävänvihreä 5 penniä myytiin liki 5 500 euron hintaan. Sveitsin Baselin upea paikalliskirje vuodelta 1847 merkkinään Baselin kyyhky (Mi 1) myytiin yli 16 000 euron hinnalla. Lähes täydellinen käyttämätön kokoelma vuosilta 1949 1969 myytiin peräti 23 074 euron hintaan vaikka osa kalliista kohteista puuttui.. Huutokauppaan oli saatu myyntiin myös edustava otos harvinaisia postituoreita merkkejä. Huutokaupan kokonaismyynti oli yli 800 000 euroa ja myyntiprosentti huikea 92 % . Hinta nousi 1 000 euron lähtöhinnasta 15 500. Tämän mustemitätöidyn kohteen vasarahinta oli 4 000 € huutorahoineen. Harvinaisen tästä kohteesta teki merkkien yläreunan puuttuva perferointi. Ovaaleitakin liki 40, niin yksittäisinä merkkeinä, pareina kuin lähetyksinäkin. 19 R uotsalaisen Postiljonenin kevään huutokaupassa Malmössä (18-19.3.) myynnissä ollut ainutlaatuinen M-75 lähetys, 32 -pennisten kymmenrivilö välilöllä, meni kaupaksi lähtöhinnallaan 25 000 € (huutorahoineen yli 31 000 €). Saman julkaisun 40 penniä teki kyseisen merkin Suomen huutokauppaennätyksen yli 11 000 euron hinnalla. reunasta leveine marginaaleineen. Agathon Fabergén ja Arnold Nymanin kultamitalikokoelmiin. Klassisen Suomen kohteita oli runsaasti tarjolla. Huolimatta lievästä tarttumasta takana myytiin 1 669 euron hinnalla. Ainutlaatuisia Suomi-kohteita myytiin Ruotsissa Vuoden 1964 Ruusuja pienoisarkki, ilman liimaa kuten julkaistessa (Mi BL9) päätyi 1 512 euron hintaan. Vuoden 1980 Apinan vuosi (Mi 1594). Kotkamallin 1911 harvinaiset B-hampaiset olivat kovan kilpailun kohteina. Hieman halvemmalla olisi saanut 10 kopeekan ovaalien kolmirivilön todella leveillä reunoilla. Samassa huutokaupassa oli tarjolla harvoin myynnissä oleva 5 kopeekan ovaalipäikkö.
Näin ollen on sitten varmuuden vuoksi lähetykselle liimattu riittävästi merkkejä jotta lähetys varmasti löytäisi tiensä perille. R4 tunnetaan 4 10 kpl R3 tunnetaan 11 30 kpl. (Alle 20 g kirjeen postimaksu ulkomaille oli 50 p) M yös tällä ajanjaksolla yleisimmät ulkomaalaiset postileimat suomalaisilla lähetyksillä ovat edelleen ruotsalaisia, ja eritoten sen pääkaupungin Tukholman. . Tätä reittiä ovat kulkeneet myös useat postilähetykset muualle EuR5 tunnetaan 1 3 kpl. Tämä johtunee lähettäjien epävarmuudesta taksojen suhteen. R1 tunnetaan 101 -> Leimojen harvinaisuuden kyseisillä merkeillä olen arvioinut seuraavasti:. Kirje Ruotsiin. Itäiseen naapurimaahan Neuvostoliittoon osoitettu posti oli suurelta osin ehiökortteja maksettuine vastausosineen. Nämä vastausosat merkkeineen leimattiin ulkomaisin leimoin ja palasivat sitten takaisin Suomeen. R2 tunnetaan 31 100 kpl. maisesta taksaluokasta, jossa oli ajoittain pieniä eroja kotimaisten taksojen kanssa. Kohteet on arvioitu myös leimojen harvinaisuuden mukaan. Tämä meitä keräilijöitä tietysti suuresti harmittaa, sillä onhan aina oikeataksainen lähetys kokoelmassa mukavampi kuin edellämainitun kaltainen. Suomessa käytetyt venäläiset: 1 ja 2 kopeekan hammastamattomat parit, Hyväntekeväisyys 3+1 kop + saarismallin 5 ja 10 penniä = 40 penniä. Tämä johtunee uudesta pohjoisOsa 2 Saarismallin aikakausi Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Suomen Postimerkkilehden numerossa 1/2016 esittelimme Matti Pesosen kokoelmaa ulkomaalaisista leimoista suomalaisilla merkeillä ennen itsenäisyyttä. Tässä osassa kerromme leimojen esiintymisestä saarismallin merkeillä. Suomen Postimerkkilehti 20 3/2016 Stockholm 30 * R5. Postilähetykset olivat edelleenkin suurelta osin kirjeitä ja postikortteja. Teksti ja kohteet Matti Pesonen rooppaan ja usein merkkien osalta ylipostitteina. On huomioitava, että postilähetykset jätettiin usein laivojen kirjelaatikoihin ja näinollen ne olivat usein väärin taksoitettuja. Myös Puolan Stettiniin oli avattu laivalinja ja näin ollen myös Stettinin leimoja tavataan postilähetyksillä. Tällaista laivaan jätetyn postilähetyksen oikeaa taksaa ei luonnollisesti voinut tarkistaa postikonttorin virkailijalta. Leimattu Tukholmassa 2.5.1918
10 pennin ylitaksa. (Alle 20 g kirjeen postimaksu pohjoismaissa oli 1,50 mk 1.6.1922 alkaen) Stockholm 1 *Avg*Lbr* R3. Leimattu Tukholmassa 12.8.1918. 1 markan ja 50 pennin saariset. Tanska: Dampskips Aktieselskap Kjöbenhavn. Taksa oikein. Lunastusleima T. (osasuurennos) Leimattu Tukholmassa 25.10.1922. Stockholm 1 Tur 2 R4. Stockholm Avg / Lbr R3. Hälsingborgin tuloleima 15.11. 2 x 1 markan saariset.. Leimattu Tukholmassa 14.11.1919. 1 markan saarinen. Kirje Ruotsiin. (21-40 g kirjeen postimaksu ulkomaille oli 1 markka 12.3.1918-31.1.1921) Stockholm 1 Ank G R3. Pikakirje Ruotsiin. Pikataksa ei ollut käytössä, koska lähetys ei ole kulkenut Suomen postin kautta. 21 . Kirje Ruotsiin. Kirjeleike. 2 x 5, 4 x 10 ja 50 pennin saariset. Leimattu Tukholmassa 11.3.1930. Kirje Ruotsiin. R5 Stockholm 1 Ank A R4. 10 x 10 ja 2 x 30 pennin saariset
R4. R4. Tallin*Eesti*. Aus Dampschiff -laivaleima. Ehiökortin vastausosa Leningradista Suomeen 15.5.1924. Punainen Paquebot -laivaleima. Viipurin tuloleima 17.5. R5. (Alle 20 g kirje ulkomaille 2 mk 1.10.1925 alkaen) Pieni yksirenkainen Visby. Leimattu Stettin 13.12.1926. Bischofszellen tuloleima 14.12. Liikekirje Viroon. Leimattu Tallinnassa 9.10.1927. Ehiökortin vastausosan postitaksa oli 1,20 markkaa. Kirje Sveitsiin laivalla Puolan Stettinin kautta. R5. Saksalainen kenttäpostikortti Turusta 21.7.1918 Visbyhyn. Taksa oikein. Postikortin taksa oli 20 penniä Leningrad -2-24. Osa merkeistä irronnut kosteuden takia. USA: Ketjuleima 3 -rivinen. 80 pennin ylipostite. Suomen Postimerkkilehti 22 3/2016 Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Stettin -* 1 s. R4. Sotasensuurin violetti tarkistusleima
R5 USA: Detroit Mich. R4 USA: Lunastusleima New York P. Kumpikin on tavallista liikepostia samalle pankille Banska Bystricaan, Slovakiaan. Reutlingenin kuoren lipukkeella on pieni tavuvirhe: ranskan sana ”suspendu” on virheellisesti kirjoitettu muotoon ”suspendn”, eli U on vaihtunut N:ksi. Koska kirje on avattu myös oikealta, on mahdollista että menosensuurin on toteuttanut OKW, paluusensuurin SS. Vastuun sensuurista otti asevoimien yleisesikunnalta (OKW) Himmlerin johtama SSjärjestö. R5 Viro: Tallinn * -. Tämä tapahtui Hitleriä vastaan 20.7.1944 tehdyn epäonnistuneen attentaatin jälkeen ja seurauksena. Reutlingenin kirjeellä sen sijaan on vain SS:n leima, sekin ‘g’ = Wien. 8-12 ansiokkaasti otsikkoaihetta. Seppo Laaksonen, AIJP Saksan ulkomaan postin sensuurista 1939-45 Saksa: Berlin W -* us. Kansannousun takia niitä ei voitu toimittaa perille, vaan ne on kaksikielisellä lipukkeella varustettuina palautettu Slovakiasta lähettäjille Saksaan. R5. Kumpikin kirje Saksasta on lähetetty samoina päivinä, Reutlingenista 28.-29.9.1944 ja Hampurista 29.9.1944. Palautetaan!”. 23 L U K I J O I L T A H yvä ystäväni Martin Holmsten käsitteli lehtemme numerossa 2/16 s. Valaisen asiaa kahdella kohteella. Molempiin kuoriin on Slovakian posti Bratislavassa (joka oli syys-lokakuussa 1944 saksalaismyönteisen hallituksen kontrollissa) kiinnittänyt kaksikielisen (saksa + ranska) lipukkeen: ”Postiliikenne keskeytynyt. Johdannossa hän mainitsee, että ”kesästä 1944 alkaen postin tarkastaminen ja sensurointi siirtyi SS:lle”. Pidän Hampurin tuplasensuroitua kuorta postihistoriallisesti hyvänä kohteena. Hampurin kirjeellä on kaksi sensuuriliuskaa, vasemmalla “vanha” OKW:n liuska ja leima (‘g’ = Wien), oikealla samanlainen liuska, nyt SS:n leimalla “Zensur/ Stelle”. R5 Sveitsi: Lausanne. Keski-Slovakiassa syttyi 30.8.1944 natsien vastainen kansannousu, jonka keskuspaikka oli Banska Bystrican kaupunki
Lisäksi Kyrönlahti on osoitteena lyijykynällä muutettu Kyrönlahdeksi. ja takana vielä neljäs Kyröskoski, ehkä 9(?).8.59. Suomen Postimerkkilehti 24 3/2016 Postihistoriaa Koonnut: Seppo Laaksonen E ri yhteyksissä on toimitus kaivannut palstoillemme juttuja moderneista euroajan Suomi-kohteista. Ilmeisesti kuori on käynyt kahdesti Kyröskoskella, mutta välttänyt leimatuksi tulemisen Kyrönlahdella. Sillä on 1 luokan merkin lisäksi myös Pohjois-Karjalan musta surumerkki Karjalan vaakunoineen. Eli korkeammilla hinnoilla saamme vastineeksi huonompaa palvelua! Näin on käynyt myös Joensuun 1.2.1854 avatulle postikonttorille. Ilmiselvästi tämä on saanut vaikutteita filatelistien hyvin tuntemasta Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1900 suunnittelemasta surumerkistä. Sieltä se on automaattisesti ohjattu uuteen osoitteeseen Eerikinkadulle, mutta kuitenkin palautunut lähettäneelle Työttömyysvakuutusrahastoille. Tunnetusti Postimme on viime aikoina paitsi nostanut taksojaan myös sulkenut useita omia toimipisteitään. Ensimmäinen on lentokirje Pohjois-Israelista, Ramat Yisai’sta 3.8.1959 ilman lähiosoitetta Kyrönlahdelle (Tampereen pohjoispuolelle). Nykyisin Kyrönlahden postinumero on 34150 ja Kyröskosken 39200.. Priority-lipuke tekstillä ”mahrottoman tärkiä” lienee peräisin samoista lähteistä. Nyt sellainen on saatu, tosin vähemmän ilahduttavissa merkeissä. Paikkakunta on ilmeisesti aikana ennen postinumeroita sekoitettu Kyröskoskeen Tampereesta luoteeseen. Tämän vuoden tammikuulta oleva viranomaiskirje on osoitettu Helsingin Taavetinkujan osoitteeseen, josta yritys oli muuttanut jo kaksi kuukautta aiemmin. Joensuun postin helmikuussa päättynyttä 164-vuotistaivalta kunnioittavan merkin takana ovat Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys ja kustantamo Kirjokansi. ja 8.8. Normaalilla tuloleiman paikalla takana alhaalla on Kyröskoski 6.8.1959, etupuolella Kyröskoski 7.8. R autatiemuseon puuhamiehenä tunnettu SF-aktiivi Tuomo Riekkinen Hyvinkäältä esitti kaksi mielenkiintoista kohdella. T oinen aivan moderni kohde on myös eräältä Lönkan maanantai-iltojen aktiivilta. Myös surumerkki on kortilla leimattu postimerkin tapaan. Jälleen se on lähetetty uudella saatteella Taavetinkujalle, ja taas ohjattu Eerikinkadulle, ja lopuksi tullut perille tähän oikeaan osoitteeseen. Nimettömänä pysyttelevä lehtemme ystävä antoi nähtäväksi Joensuusta 12.1.2016 lähetetyn kortin
25 T oinen Tuomon kohde sivuaa palstatoimittajan ominta aluetta. Kääntöpuolella on kookas lappunen, josta ilmenee että postimerkkikauppias Renato Critikian on omannut Postija lennätinhallituksen alaisen filatelian vientitoimiston virallisen vientiluvan no. Sen ovat allekirjoittaneet käsin E(lis) Lundmark ja leimasimella Harry Walli. Kemikaaliyhtiön ikkunakuori on lähetetty Slovakian pääkaupungista Bratislavasta 5.1.1944 Helsinkiin (alavasemmalla on osittaisena peilikuvana kolme kirjainta ”SPA” Helsingin viestillisestä ”SÄÄSTÄ / SPARA” tuloleimasta. Tarkkailuelimenä oli aluksi Filatelistiliittomme edeltäjä eli Postimerkkeilijäyhdistysten valtuuskunta ja Liiton tultua perustetuksi Liitto itse. 13580. Kolmen maan sensuurikohteet ovat aina mielenkiintoisia: kuorella on ’ikkunan’ päällä heikosti erottuvana valkoisen ruudun sisällä Slovakian metallinen lilanvärinen sensuurileima ”C 198”, siitä vasemmalla Saksan sensuurin Wienin pisteen kauttakulkuleima ”A g” ja oikealla Suomen sensorin 217 violetti leima. Sen nimellisarvo vastasi vv. Takana on iso (8 x 4 cm) Valtuuskunnan violetti ”Tarkastettu – Kontrollerad” leima. – Prahan tuloleima 30.3.1947 on vielä Böömi-Määrin Protektoraatin ajalta, sen yläkaaresta on saksankielinen paikannimi meislattu pois. Sama luvan numero on kirjoitettu oikeanpuolisen violetin R-leiman numerokenttään. Se on pitkään voimassa olleena lähetyksillä tavallinen, mutta näin ylifrankeerattuna pieni erikoisuus. Lisäksi kuorella on vientitoimiston pyöreä ja Postija lennätinhallituksen ovaali virkaleima etupuolella ja takana, yhteensä viisi kappaletta. ?. Valaisemme asiaa muutamalla lähetyksellä aikajärjestyksessä: I sokokoinen sekapostitekirje sisällissodan jälkeisestä Francon Espanjasta on lähetetty Madridista kirjattuna 23.12.1943 Unkariin ja saapunut Budapestiin 30.12.1943. Siinä ovat usein allekirjoittajina samat Liiton johtohenkilöt Lundmark ja Walli, muitakin yhdistelmiä tunnetaan. Lisäksi takana on valuuttakontrollin merkkinä sama Bratislava 1:n leima, jolla merkki on mitätöity. P ostimerkkien vaihto ei kohteiden hankintatapana enää nauti entistä suosiotaan. 1939 – 45 voimassa ollutta alle 20 g kirjeen taksaa. Myös taksa on huomion arvoinen: Euroopan Postiliiton sopimuksen mukaan kirjeen Suomeen olisi pitänyt 1.3.1943 alkaen syykuuhun 1944 asti kulkea kotimaan taksalla, joka tuolloin oli 1,30 korunaa. Kuorella on kuitenkin 2,50 korunan Hlinka-merkki. Aikanaan kuitenkin yksi tavallisimmista keinoista hankkia ulkomaisia kohteita oli vaihtaa niitä puuteluettelon mukaan. M yös Suomessa sodan jälkeisen valuuttasäännöstelyn aikana postimerkkivaihto oli kontrolloitua. Hieman myöhemmin tuli käyttöön Suomen Filatelistiliiton vastaava leima. Puuttuminen vaihtolähetysten sisältöön on myös saattanut toimia poliittisen tarkkailun epäsuorana sensuurikeinona eräissä diktatuurimaissa. Yhteys ei aina ole sujunut ongelmitta keräilijältä (tai kauppiaalta) toiselle, vaan poikkeusaikoina vaihdon kulkuun on puututtu valuuttasäännöstelytai tullaussyistä. Kuvamme lahtelaisen lähettäjän kirjattu kirje on postitettu Helsingistä 26.3.1947 Tshekkoslovakiaan
E ntisessä Tshekkoslovakiassa virallinen vaihto tapahtui filateliatuotteiden kauppaa hoitavan valtionyhtiö ”PoFis’in” vaihtopisteen kautta. Se toimi postikonttori Praha 121:n yhteydessä. Plauenista 16.5.1976 Düsseldorfiin, Länsi-Saksaan, lähetetyn kirjatun kirjeen takana on lipukkeen vanhempi versio. . Kunkin kerjäilijän vaihdosta pidettiin tarkkaa kirjanpitoa, jotteivät filatelistit olisi päässeet hyötymään vaihdettavaan valuuttaan rinnastettavista länsimaisista postimerkeistä. Lisäksi etupuolella on laatikkoleima ”Jednotlive kartovat” (= suomennettuna suunnilleen ’yksittäin kortistoitu’) merkkinä siitä, että sensuuri on tarkistanut sisällön ja ottanut kirjeestä valokopion. Filatelia kulttuuritieteenä. Siinä on yhdellä rivillä ”Tauschsendung (= vaihtolähetys) / ZKPH / ja sarjanumero”. Lähde: Saksan Liiton lehti ”Philatelie”, numero 465, maaliskuu 2016, sivu 8. Se on mitätöity samantapaisella violetilla kolmirivisellä leimalla, käsimerkintä ja postileima puuttuvat. Virallisen vaihtolähetyksen merkiksi kiinnitettiin kirjeen taakse vihreä, kahdelta puolelta hammastettu lipuke. T oinen DDR-lähetys on Merseburgista 18.8.1983 myös Länsi-Saksaan. Tätä siis filatelistit tekevät! Taidatko sen laittamattomammin sanoa. Loppuyhteenvedossa viitattiin kulttuuritutkija Aby Warburgin (1866–1929) ja kirjailija, kirjallisuuskriitikko Walter Benjaminin (1892 – 1940) filateliaa kulttuuritieteenä koskeviin teeseihin. Suomen Postimerkkilehti 26 3/2016 Postihistoriaa E ntisessä Itä-Saksassa oli vaihdon tarkkailu ja kirjanpito myös alistettu maan Filatelistiliitolle, joka taasen kuului DDR:n Kulttuuriliittoon. Sen takana on PoFis’in kirjeensulkijalipuke, joka on leimattu vaihtokontrollielimen kolmirivisellä leimalla. Kuvamme kirjattu kirje on lähetetty 21.1.1980 tästä konttorista Länsi-Berliiniin. Nyt on takana samanlaisen lipukkeen uudempi versio, tekstinä ”Tauschsendung / Philatelistenverband der DDR / ja sarjanumero”. Y llä olevalla otsakkeella pidettiin Berliinin postimuseossa (”Museum für Kommunikation”) tammikuussa kaksipäiväinen seminaari. Tämä menettely säilyi samana DDR:n valtiollisen olemassaolon päättymiseen 1990 asti. Yhteenveto oli, siteerattuna ja saksasta vapaasti kääntäen: ”Molemmat olivat ensimmäisinä luoneet teorioita, joiden merkitys on ollut huomattava taideja kulttuurihistorian tutkimuksessa. Siinä aihetta alustettiin ja pohdittiin peräti 14 eri luennoitsijan puolituntisten esitelmien voimalla. . Samoin he tutkivat arkisten käyttöesineiden keräilyä ja tutkimusta kulttuurihistoriallisen kirjoittelun perusteena sekä pienten yksityiskohtien tarkastelua kielitieteellisen ja kulttuurihistoriallisen analyysin metodina”. Sekä DDR:ssä että Tshekkoslovakiassa vaihto-oikeus edellytti maan Liiton jäsenyyttä. Lisäksi siinä on käsin kirjoitettu numero ja se on mitätöity Filatelistiliiton vaihtokontrollipisteen kolmirivisellä virkaleimalla ja Plauenin postileimalla. He selvittivät kuvien laajamittaista massatuotantoa ja niiden maailmanlaajuista jakelua sekä suosittujen kuva-aiheiden käyttämistä ajatusja kuvitemaailman ilmaisijoina ja niiden keräilyä kulttuuriantropologisena ilmiönä
Äskettäin oli vuorossa ”Finlandiana”-kohde eli Helsingin vuoden 1975 ETYK-juhlamerkki. Ehiöllä on lisämerkkeinä viisi kappaletta vuoden 1840 Mustaa pennyä ja kolme kappaletta saman vuoden 2 pennyn sinistä Victoria-merkkiä. Julkaistuksi tuli vasemmalla ylhäällä oleva luonnos ilman Finlandia-taloa. Näistä hienoimpia on vuonna 1841 Bristolista Falkmouthin kautta Maltalle kulkenut Mulready lisämerkkeineen. Leimakuvassa on ruhtinaiden kuvien keskellä jykevä ja kauniisti vaahtoava oluttuoppi. Sen karttaan lisättiin kuitenkin myös Grönlanti ja PohjoisAmerikan koillisosia, sillä USA ja Kanada olivat myös ETYK:in osanottajamaita. Sen kahdesti aitoutettu lähes postituore arkinreunakappale myytiin äskettäin New Yorkissa suorakauppana noin 50 000 euroamme vastaavalla dollarimäärällä. Neljä taiteilijaa valmisteli aiheesta seitsemän erilaista luonnosta, kuuden kuva-aiheessa oli mukana Finlandia-talo. Lopullisessa ”Helsinki 1975”-kuoressa ei ollut lainkaan sivukuvaa. Tunnettu David Feldmanin huutokauppahuone myi kohteen äskettäin Genevessä hintaan, joka vastasi noin 85 000 euroa. 128). Sitä säätelevä laki säädettiin vuonna 1516 eli 500 vuotta sitten, ja on edelleen voimassa. OLUEN PUHTAUS on aina ollut saksalaisille huipputärkeä asia. SVEITSILÄINEN KAUPPALAIVA ei kuulukaan – kuten voisi luulla – sarjaan virheitä postimerkeillä. KANADAN ja sen provinssien puolimodernien merkkien vaikeimpiin kohteisiin kuuluu New Foundlandin vuoden 1927 De Pinedo-lennon päällepainamamerkki (Michel no. Laissa määrätään mm. Lain säätivät Baijerin ruhtinaat Wilhelm IV ja Ludwig X ja sen 500-vuotsjuhlaleimaa käytettiin pienessä Germeringin kaupungissa. Vastaanottajansa mukaisesti se on nimetty ”Lady Louis-kuoreksi”. 27 Koonnut: Seppo Laaksonen Ajankohtainen katsaus SAKSAN JOHTAVASSA postimerkkilehdessä DBZ:ssa on pitkään pyörinyt artikkelisarja, jossa esitellään entisen DDR:n postimuseon arkistojen mielenkiintoisia kohteita, yleensä merkkien luonnoksia. FDC-kuori ei sekään ollut oikealla olevan ehdotteen mukainen. Merta ei ole lähelläkään alppimaan rajoja, mutta silti maalla on oma kauppalaivasto, jon?. että ”oluen valmistuksessa on käytettävä vain ja ainoastaan ohraa, humalaa ja vettä”. Merkin hammaste ja keskitys ovat loistolaatua, punainen päällepainama on hieman vasemmalla. Tätä merkkiä tunnetaan käyttämättömänä vain muutama kappale, nyt myyty on niistä parhaimpia. EHIÖIDEN KLASSIKON eli Englannin maineikkaan Mulready-kuoren ulkomaille kulkeneita kappaleita on tiedossa vain noin 50 kappaletta
Lähtöhinnat olivat: 2 kruunua postituoreena € 5 000, 4 kruunua käyttämättömänä € 1 500, leimattuna € 4 000 ja kuorella € 15 000 sekä 20 kruunua leimattuna € 25 000. Merkit on mitätöity ratas-numeroleimalla 18, lisäksi kuorella on Augsburgin päivämääräleima ja useita baijerilaisia ja ranskalaisia lisäleimoja. 284 A I, 287 A I ja 291 A I) ovat Itävalta-erikoiskeräilijöiden kokoelmista usein puuttuvia harvinaisuuksia. Nämä kolme arvoa (2, 4 ja 20 kruunia, Michel not. Tulos: 90.000 EUR Kirje lähetetty Alaskasta Suomeen. Sekä merkit että leimat ovat kaikki huippulaatua. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin kesän ja syksyn huutokauppoihimme. Tämä julkaistiin sodan lähetessä loppuaan maaliskuussa 1945 Helan niemelle venäläisten toimesta saarrettujen saksalaisjoukkojen kenttäpostia varten. Kenraali Juan Domingo Peron (1895–1974) toimi maansa presidenttinä vuosina 1946–55 ja kehitti työväestön ja asevoimien tukeman diktatuurin. PERONISMI JA SEN MAINE elävät edelleen sitkeästi Argentiinassa. Tai ei sentään aivan. Lähempi tarkastelu osoittaa, että Tove Janssonin klassista satuhahmoa selvästi muistuttava alppihiihtäjä onkin monipuolisen taitelijan ja filmintekijän Ted Siegerin Molly Monster. Vuonna 1853 Augsburgista Lyoniin, Ranskaan, kirjattuna postitettu kuori on frankeerattu kahdeksalla 9 kreutzerin vihreällä merkillä (Michel no. Kuoren yläosaan on ”Feldpost”-saAjankohtainen katsaus Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Pari tulosta huutokaupoissamme v.2016: Kirje lähetetty Kiinasta Ruotsiin. Osoituksena ex-presidentin muiston vahvuudesta julkaistiin Argentiinassa äskettäin 29 peson nimellisarvoinen pienoisarkki. SAKSAN KOLMANNEN VALTAKUNNAN lopun vaikeisiin kohteisiin kuuluu Helan niemimaan sukellusvene-kenttäpostimerkki. Kuori on kuulunut Hilmar Krausin mittavaan Baijeri-kokoelmaan, jonka pääosat olivat myynnissä Köhlerin huutokaupassa maaliskuun puolivälissä. Suomen Postimerkkilehti 28 3/2016 ka 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin neljä erikoismerkkiä 3.3.2016. Jo vuonna 1921 Kansainliitto myönsi sisämaan valtioille oikeuden oman lippunsa alla purjehtiviin kauppalaivoihin. Ilman liimaa julkaistuista hammastamattomasta merkistä tunnetaan kolme eri painosta (Michel Feldpost 13 a, 13 b ja 13 c). Yksityiset varustamot omistavat sveitsiläislaivat, mutta sotaja kriisiaikoina maan liittohallitus saattaa määrätä laivat palvelemaan valtion etuja. TODELLA UPEA KLASSEN BAIJERIN kuori ei jää näyttävyydessään jälkeen yllä esitellylle Mulreadylle. TOINEN VALALIITTOLAINEN kummajainen on hiihtohissistä kurkisteleva Muumi Sveitsin uudella 100 rappenin merkillä!. Sveitsin kauppalaivasto perustettiin II maailmansodan aikana 1941 turvaamaan maan ulkomaankauppaa ja kansanhuoltoa. Myyty NORDIA huutokaupassa. ITÄVALLAN VUOSINA 1919–21 ilmestyneen Wienin parlamenttitaloa esittävän 9-merkkisen käyttösarjan kolmesta arvosta tunnetaan virhepainamia, joissa toisen painovaiheen keskuskuvio on raameihin nähden ylösalaisin. Koska maayhteyttä valtakuntaan ei enää ollut, kuljetettiin postia sukellusveneillä. Yksi sellainen merkillä 13 b, 22.4.45 leimatulla kuorella oli maaliskuussa myynnissä Reinhard Fischerin huutokaupassa. Molly seikkailee saksankielisen alueen esikouluikäisille lapsille suunnatuissa animaatioelokuvissa, mutta ulkonäkö pistää epäilemään, että Muumi ja Molly ovat sukua keskenään. Tulos:19.200 EUR. Useampi sellainen oli äskettäin tarjolla Ulrich Felzmannin huutokaupassa Saksassa. Postilähetykset, yleensä huhtikuulta 1945, ovat erittäin harvinaisia. 5). Kohde myyty Tukholmassa
Tulos:19.200 EUR. Postimerkkitoimikunnan puheenjohtajan Kaj Kulpin mukaan eteenkin merkki, jossa on hunnutettu musliminainen koivuisen metsän edustalla koettiin häiritsevänä tai loukkaavana. Kohde myyty Tukholmassa. Lisäksi osa yhdisti merkin väkivaltaan eli aseen piippuun. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin kesän ja syksyn huutokauppoihimme. Myyty NORDIA huutokaupassa. U.” (eli ”durch U-Boot ” = sukellusveneellä). K erroimme SP-lehden viime numerossa (2/2016) toukokuussa julkaistavaksi aiotun sananvapaus -pienoisarkin saamasta voimakkaasta palautteesta sosiaalisessa mediassa. . . Merkin muoto on sellainen, että vaikka se kuvasi kaksoispistettä, jotkut näkivät siinä haulikon, Kulp sanoo. – Saimme palautetta, että merkin epäiltiin loukkaavan sekä suomalaisia, muslimeja, naisia että maahanmuuttajia. Tulos: 90.000 EUR Kirje lähetetty Alaskasta Suomeen. – Koska merkkien painotyö oli olosuhteista johtuen primitiivistä, tunnetaan niistä ja postilähetyksistä lukuisia väärenteitä. Posti ei julkaise sananvapaus -pienoisarkkia! Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Kyseinen merkki oli yksi taiteilija Ville Tietäväisen suunnitteleman pienoisarkin viidestä kuvaparista. Posti on nyt tullut päätökseen ettei se julkaise kyseistä pienoisarkkia. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Pari tulosta huutokaupoissamme v.2016: Kirje lähetetty Kiinasta Ruotsiin. 29 nan jälkeen merkitty ”d. Ennen Hela-merkin ostoa on siis varmistettava, että sillä on aitoutus
?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P 19 Stamp Forum 2015 postimerkkimessut Helsingin Messukeskuksessa 22-25.10.2015 Mukana Postimerkkimessujen 16-sivuinen näyttelyliite Näin ostat filateliaa turvallisesti internetin kautta Tampereen paikallisposti Penny Blackin virkamerkit Filateelinen kummajainen Heligoland kiistelty 6 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. Ne eivät ole ilmestyneet numerojärjestyksessä, nyt käsissä oleva kattaa siis keskivälin alun eli numerot 301 – 500. . Suomen Postimerkkilehti 30 3/2016 Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tilaukset: Tapani Somersalo puh. . . ?. . . ?. . . . . . . . ?. . ?. Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ??????. ??????. Matti Pesonen on uudemman kerran GmbH, Helsinki, 2016. ?. . . Seppo Laaksonen, AIJP aan liittyvien postin kiertokirjeiden liitteitä. ?. ?. . . . Kirjan taitto on melko ilmavaa ja pienoinen tiivistys, esimerkiksi keskimäärin kolmen sijasta neljä leimaa sivulla, olisi alentanut sivumäärää kokonaisuuden kärsimättä. ?. . . . ?. ?. . . ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. . . ?. . . . . . ?. . ZKD DDR:n kuriirivirkapostia ”Rautaisen Felixin” hengessä Postia koululaiva Suomen Joutsenelta Grönlannin Pakkeporto -merkkien leimauksista 5 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . ?. . . Kaikista leimoista on esitetty käyttöaika, leiman halkaisija ja ruudun koko millimetreinä sekä leiman väri. . . . . ?. ?. . . . ?. Myös linjoilla tapahtuneet muutokset kartoitetaan. . vuosikerta / 7 € ?. . . . . . . vuosikerta / 7 € ?. ?. . vuosikerta / 7 € ?. Hinta: € 28,90 + postikulut. . Teoksen lopussa olevaan taulukkoon on kuitenkin lisätty aiemmin ilmestyneiden osien tietojen täydennyksiä ja uusia tutkimustuloksia. . ?. . . . . ?. . . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Kiehtova Kiina Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja postimerkeistä Fabergé -merkkien metsästys Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä – osa 2 – 2 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. SP ostimerkkilehti P 4 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. ?. . ?. . Kunnat ja läänit on nimetty teoksen ”Suomen Postitoimipaikat 1863– 1985” mukaan. ??????. ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P DDR:n blokki esittää ensimmäisen Tshekan eli myöhemmän KGB:n perustajaa, Leninin läheistä työtoveria Felix Dzerzinskiä. ?. . . . . vuosikerta / 7 € ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ja raitiovaunut Viipurissa Spårat Stadissa Uudet postimerkit herätt ävät vilkasta keskustelua verkossa! Postimerkkien kauppaa Lissabonissa ja Bangkokissa Ulkomaan postin sensurointi Saksassa 1939 – 1945 – Postikortt ien kertomana – 3 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. . ?. . ?. ??????. . . . . . ?. Tilattavissa tekijältä: Matti Pesonen, Paneliantie 29 C, 00940 Helsinki, sähköposti: masan@saunalahti.fi U uttera ja tuottelias Fieandtmitalisti Matti Pesonen on nyt saanut valmiiksi laajan numeroleimatutkimuksensa kaikki viisi osaa numeroista 1 – 1000. ?. Tekijä ottaa mielellään vastaan aiheeseen liittyviä täydentäviä tietoja yllämainittuun osoitteeseen ja suunnittelee jo jatko-osaa leimanumeroista yli tuhannen. . . . . Kustantaja: Books on Demand Kirjallisuutta . . 323 A 4 -kokoista sivua, runsas mustavalkokuvitus. ?. . . . ?. . vuosikerta / 7 € ?. 050 564 3933 tai tapani.somersalo@kolumbus.fi Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. ?. . . . ??????. . . . . . . . ISBN 978-952-330-316-43. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ilman Zeppelin -merkkiä Ilmalaivapostia Lentopostia Lontoosta Lontooseen Liechtenstein Eurooppalaista eksotiikkaa Clipperton Island Aution saaren postimerkit Suomen frankeerausleimat Lisää täsmätietoa numeroleimoistamme Matti Pesonen: Maalaiskirjeenkantajien numeroleimat 301 – 500 ja kiertokirjeiden liitteitä. Joistakin leimoista esitetään myös asiPyynnöstä lähetämme ilmaisen näytenumeron.. . . ?. . ?. . . vuosikerta / 7 € ?. . . . ?. . . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Mikä on väärenne. . Samoin mukana on tekijän arvio leiman harvinaisuudesta asteikolla 1 – 5 (ilman rahallista arvomerkintää). ?. . . ?. . . ??????. vuosikerta / 7 € SUOMEN Suomessa vähemmän tunnetut pakettimerkit Postia Venäjän Keski-Aasiassa, Iranissa ja Mongoliassa Viipurin kahdet kasvot Grönlannin Pakkeporto -merkit ?. . . Useimmat niistä käsittelevät maalaiskirjeenkantoa, mutta myös muuta otsaketta sivuavaa aineistoa on kelpuutettu mukaan. . . ?. . . . ?. . . . . . ?. . ?. Uutuuskirjan kuvina on sekä leimakuvia että Åke Berglundin ja Nils Juthaksen käsin piirtämiä hienoja kirjeenkantajalinjojen karttoja. . . ?. ??????. . ?. 1 /2016 ?. . . erikoisuudet ja harvinaisuudet! Zeppelin -merkin Kauniainen postikortein nähtynä osa 2 Ruotsalaisen postihistorioitsijan tuore näkökulma: Sopronin paikallisjulkaisu 1956 3 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . . ?. . vuosikerta / 8 € 2 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . . ?. . . . ?. . ??????. .
Hinta: € 49,-. Hänen pääteostaan ”Vapaussodan kenttäposti” ei kuitenkaan mainita tekstissä tai lähdeluettelossa. Sen sanotaan periytyvän ratsuväen ajoilta: miekkakäden (oikean) tulee olla vastaantulijan puolella. Hopulla on ollut kirjaansa kootessaan useita yhteistyökumppaneita, joilta hän on saanut runsaasti aiemmin tuntematonta tai julkaisematonta aineistoa. Hänen uutuuskirjansa on merkittävä lisä jääkäriliikkeen ja Suomen itsenäistymistaistelua koskevaan tietouteen ja siksi lämpimästi suositeltava myös tästä ajasta ja aihepiiristä kiinnostuneille filatelisteille. Viime mainitulla kielellä muuten paikan nimi on Norlin Airlann. Alueella katoliset ovat suurin uskontoryhmä ja uskonryhmät tuntuvat edelleen kahnaavan keskenään. Tuomas Hopun tavoitteena ei ole ollut kirjoittaa kirjaa ”filatelistina toisille filatelisteille”, vaan hänen lähtökohtansa ja kohderyhmänsä on ollut merkittävästi laaja-alaisempi. Mutta se ei ehkä ahtaasti tulkiten kuulukaan Hopun kirjan otsakkeen piiriin. Seinään upotettu on kuvattu samana päivänä Carnloughin postikioskilla. Unionistit eli britit käyttävät seudusta Ulsternimeä; johtuneeko siitä, että palelevat. 265 sivua, runsas, osin nelivärinen kuvitus. ISBN 978-952-524931-6. Tämä kantikas pillar box on kuvattu Giant’s Causewayssa 10.9.2010, tyhjennetään 2.50 ip. Se kuuluu puoli-itsenäisenä alueena Britannian kuningaskuntaan eli suomalaisittain Englantiin, pääkaupunki Belfast (olisiko suomeksi Nopea Kello?). Pyrkimyksenä on – päälähteenä jääkäreiden päiväkirjat ja kirjeet – valottaa jääkäreiden tuntemuksia raskaan palveluksen ja monien huolien keskellä. Siellä, kuten koko Brittein saarilla on vasemmanpuoleinen liikenne. Rahayksikkö on punta eli GBP. lauantaina. Toki sitäkin löytyy, mutta vain paikoin ja siteeksi. . Asukkaita on 1,8 miljoonaa ja kieliä ovat englanti, iiri ja ulsterin skotti. Jääkäreiden tarina kirjeiden ja päiväkirjojen valossa. Hopun mittavan ja syvällisen tutkimuksen pääansiot eivät kuitenkaan ole filatelian tai postihistorian puolella. arkena, ja 11.45 ap. Julkaisija: Postimuseo, Tampere 2016. Muotiin tullut sosiaalinen filateliakaan ei paljolti analysoi kuoren tai kortin tekstisisältöä, vaan keskittyy postilähetyksen ulkopuolella näkyvissä oleviin, ensisijaisesti postaalisiin, toissijaisesti ei-postialisiin merkintöihin ja elementteihin. avattu ”Salaista jääkäripostia” näyttely jatkuu ensi vuoden puolelle ja on tutustumisen arvoinen niin filatelian kuin jääkärihistoriankin kannalta. Kirjassa tehdään selkoa jääkäreiden sota-ajan salaisesta yhteydenpidosta kotimaahan ja välitetään kirjeiden sisällön avulla heidän tuntojaan. ?. Oman seuramme SF:n entisistä jäsenistä saa osakseen kokosivun (s. 81) jääkärieverstiluutnantti Rainer Ahoniuksen ura sekä sotilaana että filatelistina. Hieman ennen näyttelyn avajaisia ilmestyi siihen elimellisesti liittyvänä fil.tri Tuomas Hopun laaja ja kattava, kuvitukseltaankin oivallinen teos. 31 Kaikenmaailman postilaatikoista XLI Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski Pohjois-Irlanti eli Ulster A lue sijaitsee Irlannin saaren koillisosassa. Se kertoo jääkäreittemme vaiheista keskittyen pitkälti heidän henkiseen tilaansa Saksan vuosien 1915–18 aikana. Tuomas Hoppu: Jääkärit Saksan tiellä. Jääkärit Saksan tiellä kartuttanut filateelista kirjallisuuttamme kunnioitusta herättävällä tavalla ja hänen uutuuskirjansa kuuluu Suomen leimakeräilystä ja postihistoriasta kiinnostuneen filatelistin hyllyyn. T ampereen Vapriikin Postimuseossa 18.3
Vuonna 2014 julkaistiin Manderin kantele-postimerkki, joka valittiin EUROPA-sarjan toiseksi kauneimmaksi postimerkiksi. H elmikuun 26. Suomen Postimerkkilehti 32 3/2016 Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 206 koostuu 19 suorakaiteen tai kolmion muotoisesta kentästä, jotka muodostavat viisi (4 x5) riviä. Leimaa tavataan mallin 1889 merkeillä, niistä eniten 20 pennin keltaisella. . . Se näkyy myös merkkien muodoissa, joiden tyyli on otettu kiiltokuvista perinteisen hammastuksen sijaan. Merkit on suunnitellut graafikko Sanna Mander. Artikkelin kuvat ovat seuraavista huutokaupoista ja keräilijöiltä: Abophil, Keräilyuutiset, Käpylän-Merkki, MerkkiAlbert, Willy Schütt, Knud Wolf, Vaasan Filatelistit ja omista kokoelmistani. ?. (Keräilyuutisten huutokauppa 7/00) ja viimeinen kirjeleike 20 + 25 penniä Joensuusta Helsinkiin 13.5.1891. . . Voisi olettaa, että leima oli käytössä vain hyvin lyhyen ajan. . A. . . Laitinen antaa leimalle luokituksen R2 (21-50 kohdetta tunnetaan). Uskon, että leimasta 206 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. . ?. . ?. . Manderin kuvitukset ovat tuttuja lehdistä, lastenkirjoista ja kodintekstiileistä. Itselläni on tiedot 32 kohteesta, joista yksi kirjeellä. Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja 1889 2p pari 1 kpl 2p nelirivilö + 10p 1 kpl 5p 2 kpl 10p 5 kpl 20p 14 kpl 20p pari 1 kpl 20p nelilö 1 kpl 25p 2 kpl 25p pari 1 kpl 25p x 3 + 10p kirjeleikkeellä 1 kpl 25p + 20p R-kirjeleikkeellä 1 kpl 25p kirjeellä 1 kpl 1891 7 kop 1 kpl Kuvioleima nro 206 (Joensuu) havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. . ?. Kiitos etukäteen. . ?. . ?. hetys on 25 penniä kirjeellä Joensuusta Tukholmaan 6.5.1891. Myös mallin 1891 merkeiltä on yksi havainto. . 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi ?. Ensimmäisessä vaakarivissä on kolme kenttää ja ensimmäisen pystysuoran rivin vasemmalla puolella vain 4 kenttää. . Leimasinväri on musta. . päivänä ilmestyivät kiiltokuvista inspiraation saaneet 1. Leima on pyöreänmuotoinen ja yleensä helposti määriteltävä. ?. Ainoa tunnettu postiläTunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. . . ?. Toisessa vaakarivissä alhaalta on pienet kentät. . . . luokan onnittelumerkit. ?.
. ?. . . . Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. . . ?. 26.5.2016 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 9.5.2016 klo 16.30–17.30 sekä 16.5.2016 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kohteiden kuvat ja selostukset vain netissä! Tässä muutamia huutokaupan tasokkaista kohteista. . . ?. ?. . . . ?. . SP Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 26.5.2016 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. . . . ?. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Mikäli haluat huutokauppaluettelon kirjallisena, ota yhteys Tapani Somersaloon – Postitamme sen ilmaiseksi! Vanha postikorttikansio, 170 kpl kortteja 1900-luvun alusta, myös ulkomaisia FDC leimaus 1.10.1917 Saarismallin 5 p kirjeellä. . . ?. . 33 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 30 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi ?. ?. . .
kesäkuuta. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail. Yli 30 v. Paljon m/30 ulkomaanpostia. kohteiden arvionti, myynti ja osto. jarmomk@gmail.com. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Bengt Falck, PB 56, 10601 Ekenäs. Tarkemmat tiedot nettisivultamme www.philea.se. 0400 421 000. Laatuhuutokauppa No. EXCHANGE: seeking stamps and FDC, Finland mint never hinged and cancelled. Huutokauppa No. Ostan vanhoja Suomen postimerkkejä yms. Tavattavissa myös usein Lönkalla maanantaisin. Myös vanhoja postikortteja ym. Kuvat,kuntoluokitus ja aakkostus. OSTAN SUOMESSA KÄYTETTYJÄ VENÄLÄISIÄ MERKKEJÄ. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi ETSITÄÄN kokoelmaan kotiseutukohteita Janakkala kuten myös Turenki, Tervakoski, Leppäkoski, Hyvikkälä ja muita Janakkalan taajamien filateelista materiaalia. Reijo Tanner 040-753 4370. Suomen Postimerkkilehti 34 3/2016 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suurempiakin määriä, pääosin uudempia. Vanhemmat ja paremmat suuretkin erät kiinnostavat jatkuvasti. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. reinot. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. 0400 958 798. 334, keskiviikkona 20. p. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. toukokuuta. Tapani Somersalo, e-mail: tapani.somersalo@ kolumbus.fi, puh 050 564 3933 OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen liittyvää filateelista ja muutakin pienimuotoista keräilymateriaalia (postikortit, valokuvat, mitalit, rahat, nimikirjoitukset jne). Reino Seppänen, LKV EtuTöölö, Hki, p. Parempia lähetyksiä ja kaunisleimaisia merkkejä, ryhmiä ym. 336 keskiviikkona 15. Häntä kiinnostavat uudet ja vanhat suomalaiset kaunisleimaiset merkit puuteluettelon mukaan. Rahahuutokauppa No. 0400675485. Tiedustelut Pentti Kangas puh 040 5925 450 EESTIN UUSI POSTIMERKKILUETTELO 2015. Jürgen Warnecke, Am Torfstich 1, DE-29646 Bispingen, Saksa. Hinta 28 € + postikulut 4,4 €. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi OSTAN Postin kiertokirjeitä sidottuina tai nidottuina vuosilta 1945-1965. I offer BRD, Berlin, DDR, Switzerland, Austria, Israel and Scandinavia mint never higed and cancelled. Jarmo Mäkinen. Samoin M-1895 20 pennisellä helmikuun ja maaliskuun 1901 leimaukset. puh 0400 872 224 HALUTAAN OSTAA Helsingin Katajanokan ja Seurasaaren vanhoja kortteja. 337 keskiviikkona 17. 337 sunnuntaina 14. Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. 041-5276430 tai e-mail: nikkaneja@ luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. huhtikuuta. KIINTEISTÖJEN, asunto-osakk., yms. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi KERÄILIJÄT JA KAUPPIAAT! Olen viime 40 vuoden aikana ostanut yli 200 suurta jäännöserää ja tuhansia kokoelmia. elokuuta. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. Stephen Osborne (PTS), Carpe Diem, Nutbourne Rd, Nutbourne, West Sussex, RH20 2HA, Englanti. OSTAN LÄÄKINTÄAIHEISIA postimerkkejä ja FDC-kuoria kaikkialta maailmasta. toukokuuta. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. Luottelo on eestinja englanninkielinen ja 256 sivuinen. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com LUOTETTAVA SVEITSILÄINEN keräilijä etsii uutta vaihtokaveria. HALLFRIM-Huutokauppa No. com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. Halutessasi maksan välittömästi käteisellä. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com RUOTSIN SUURIMMAN huutokauppayhtiön AB Philean tulevia huutokauppoja: Huutokauppa No. Tuomas Juvonen, e-mail: jutufil@gmail.com puh iltaisin klo 17-21: 050-5682214. Timo Huttunen, puh 050 566 5454, tae.huttunen@gmail.com tai maanantaisin Lönkalla. Puh +44 1798817579, fax +44 1798-817252, e-mail: osborneandosborne@live.co.uk OSTAN M-1885 20 pennisellä kesäkuun ja lokakuun 1890 leimaukset. Filateelinen leimaus. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. 10 lauantaina 14. 335 lauantaina 23. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Vaihdossa Sveitsiä puuteluettelon mukaan. Huutokauppa No. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. VAIHTOA halutaan. veikko.riisio@gmail.com. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. kokemus. E-mail: gjwarnecke@t-online.de OSTAN loistoleimaista Suomea. Luettelo sisältää kaikki vuodesta 1918 lähtien ilmestyneet merkit, ehiöt, FDC:t, jne. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. kohteita. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. Lähetä tarjouksesi sähköpostiini: seppo.evinsalo@gmail.com MYYN OHILEIMATUT 1-luokan merkit viime vuosilta pestyinä hintaan 38 euroa / 100 kpl. seppanen@gmail.com. Kirjoittaa saksaksi, ymmärtää jonkin verran englantia. Merkit ehjiä ja hyväkuntoisia. Leif Eskelin Nordenskiöldinkatu 4 a 11 00250 Helsinki. seppo.salonen2016@gmail.com puh 040 5252 217 www.divarikangas.fi -sivuilla yli 127 000 keräilykohdetta. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. Erwin Reich, 6, rue Thomas Masaryk, CH-1202 Genéve, Suisse. Ja joka päivä tallennetaan lisää. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. email: leif.eskelin@outlook.com tai puh. Pyydän valokopiota hintapyyntöineen sähköpostiini tai osoitteella: Veikko Riisiö, Mustikkakatu 26, 50170 Mikkeli. elokuuta. Myös osto/myynti. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 Kirjala, puh 040 516 0316, e-mail: klaus.juvas@gmail.com OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914
Nimitysuutisia S uomen Filateliapalvelu Oy:n hallitukseen on valittu finanssioikeuden professori Jaakko Ossa ja filosofian maisteri Juha Valtonen. Kehystilaa ja myyntipaikkoja rajoitetusti, lisätietoja antaa näytelytoimikunta, mm. 2017. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Tatu Untinen. New York, USA. Hellman-huutokauppojen viralliseksi edustajaksi Helsingin talousalueelle on valittu Jukka Mäkipää, joka tunnetaan mm. Lisätiedot: www.postiljonen.se JF 55 V. Tampere-talo, Tampere. Verkkotie 12, Järvenpää. MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT KERÄILYTAPAHTUMA Riihimäen Kerhotalolla, Torikatu 3, sunnuntaina 18.9.2016, klo 10 15, Vapaa pääsy. Siitä tuli ”Royal”, kun kuningas Edward VII myönsi oikeuden tittelin käyttöön vuonna 1906, kymmenen vuotta siitä kun hänen pojastaan Yorkin Herttuasta tuli yhdistyksen puheenjohtaja. Vuonna 1910 Walesin Prinssinä hänet kruunattiin kuninkaaksi nimellä George V. Vuonna 1924 hän myönsi yhdistykselle luvan käyttää kuninkaallisia tunnuksia papereissaan ja julkaisuissaan. V uonna 2019, The Royal Philatelic Society London täyttää kunnioitettavat 150 vuotta. Näyttely järjestetään yhdessä yhdistyksen ruotsalaisten jäsenien kanssa, jotka kaikki ovat ansainneet Fellows of The Royal Philatelic Society London (FRPSL) -tittelin. Vapaa pääsy, kahvio, tervetuloa. telli Crown Plaza, Helsinki. Edustajat toimivat omilla alueillaan edustaen yhtiötä. 28.5. Lisätietoja: www.ny2016.org PHILATAIPEI 2016, Taipei, Taiwan 21.26.10.2016. Komissaari Ari Muhonen. Jorma Lindeblad 050-566 6080 ja Martti Vuorivirta 0500-479 478 KANSAINVÄLINEN HELLMAN -HUUTOKAUPPA 14.-15.10.2016. Hänet tunnetaan erityisesti huippuasiantuntijana ja Suomi kohteiden aitouttajana. Päätarkoituksena on helpottaa asiakkaiden huutokauppakohteiden jättämistä huutokauppaan ja niiden arvioimista. HoStockholmia 2019 -näyttely on saanut huomattavaa taloudellista tukea Kreivi Gustaf Douglasilta FRPSL. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlatapahtumiin liittyvä kansainvälinen postimerkkinäyttely. The Royal Philatelic Society London on vanhin ja yksi suurimmista ja arvostetuimmista filateelisista yhdistyksistä maailmassa. pohjoismaisen tason näyttelytuomarina. – 4.6.2016. 2016 POSTIMERKKINÄYTTELY (laajennettu kerhonäyttely) 8.9.10.2016, avoinna la klo 10-17, su 10-16, os. Helsingin Kirjamessujen yhteydessä.. Osana tätä juhlaa seura järjestää kansainvälisen Stockholmia 2019 -näyttelyn Tukholmassa 29.5.2.6.2019. FINLANDIA 2017 (FEPA) 24.5.–28.5.2017. Luettelo: www.filateliapalvelu.com STAMP FORUM -postimerkkimessut 27.-30.10.2016. The Royal Philatelic Society London perustettiin vuonna 1869 nimellä The Philatelic Society London. POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2017 Vejle, Tanska. 35 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT NEW YORK 2016 (FIP). Seuralla on 2 200 jäsentä 80 maassa. Saksan markkinaalueella yhtiön edustajana tulee toimimaan Cyril Schwenson. Näyttely järjestetään uudessa Waterfront -kongressikeskuksessa Tukholmassa 29.5.-2.6.2019. 27.-28.10. Suomen Filateliapalvelu Oy ja Hellman-huutokaupat myivät yhteensä vuonna 2015 keräilyja sijoituskohteita noin 2,3 miljoonalla eurolla. Hänen kokoelmissaan on muun muassa yksi Ruotsin ja maailman filatelian suurista harvinaisuuksista ”Keltainen kummitus” (Kolmen Skillingin värivirhepainama vuodelta 1855). Pöytävaraukset Reijo Myller 040 721 7709, reijo.myller@suomi24.fi POSTILJONEN järjestää kansainvälisen huutokaupan Ruotsin Malmössä 30.9.-1.10.2016
MEILLÄ MYYDÄÄN KESKIMÄÄRIN NOIN KOHTEISTA. Kun haluat myydä, on vain yksi osoite... 02 254 7200 www.filateliapalvelu.com MEMBER OF SFP GROUP SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY Oy Hellman-Huutokaupat. Kun haluat myydä ja saada hyvän hinnan kohteistasi ja kokelmastasi, ole yhteydessä meihin p. Suomen Filateliapalvelu Oy PL 5 • 20251 Turku • Puh. 02 254 7200 tai sähköpostilla myynti@filateliapalvelu.com. HARVA YLTÄÄ SAMAAN POHJOISMAISSA TAI KOKO EUROOPASSA