. ??????. . Tilgmannin kirjapainon kiehtova historia Kyyhkyspostia Kuningatar Elisabet II :n postimerkkiaarteet Tampereella Grönlannin sensuroitu posti. . . . . ?. . . . ?. ?. . . ?. . . ?. . The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection 3 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Käyttämätön sininen kahden pennin Mauritius Post Office -merkki vuodelta 1847 on yksi maailman filatelian suurista harvinaisuuksista. ?. vuosikerta / 7 € ?. .
Suomen Postimerkkilehti 2 3/2017 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com toimiHenkilöt sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 3/2017 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Grönlannin postinkulku sodan aikana, Risto Juhava s.6 Seikkailu jäätiköllä, Risto Juhava s.8 Kuningatar Elisabet II:n kokoelma Tampereella s.11 SP-lehdenvuosikymmenet,1940-luku, Seppo Evinsalo s.14 Online35, Tapani Somersalo s.19 Kyyhkyspostia, Olli Saarinen s.26 Lukijoilta, Eero Mäkelä s.27 Tilgmannin kirjapainon historia, Seppo Salonen s.28 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.32 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.34 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.35 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s.37 Suruviestejä Suomesta, Olli Saarinen s.38 Kuvioleima234, Reinhard Weber s.41 Rivi-ilmoitukset s.42 Filateelinen kalenteri s.43 Ferdinand Tilgmannin ehdotteita isohampaisten 1 markan merkiksi oli myynnissä ruotsalaisen Posteljonenin Gummesson-huutokaupassa maaliskuun lopulla. E. Ne lähetettiin yhdessä painolevyjen kanssa Uuteen-Seelantiin, jossa myöhemmät postimerkit painettiin.. Kohde oli ennen ruotsalaisomistusta kuulunut Agathon Fabergén kokoelmiin. UudenSeelannin ensimmäiset postimerkit painoi Lontoossa Perkins Bacon ja ne julkaistiin heinäkuussa 1855. Tämä harvinainen ehdote oli varustettu Tilgmannin omin ranskankielisin kommentein. Ensimmäinen painoerä merkistä valmistettiin syväpainona (intaglio) vesileimatulle paperille Lontoossa. Chalonin kuuluisa muotokuva. Uuden-Seelannin yhden pennyn postimerkki ensimmäisestä painoerästä vuodelta 1855 alkuperäisellä liimoitteella. Kuningatar Viktorian kuvan mallina oli A
1000 markan seteli vuodelta 1955, SPECIMEN -reitys ja tekstiä. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 98. Hienoja nappiloistoja: Rengasmerkkien 1 rupla Loisto Helsingfors 28.2.1893 PR 1931. . Näytteilleasettajia tulee kuitenkin huomattavasti useammasta maasta, esimerkiksi Kuwaitista, Hongkongista ja Uudesta-Seelannista (nämä kokoelmat osallistuvat jonkin näyttelyyn osallistuvan maan kautta ja edustavat tätä maata) Koko Tampere-talo on näyttelyn käytössä mukaan lukien näyttelysalit, kokoustilat, lämpiöt, pieni ja iso konserttisali, kahviot ja ravintolat. Kaikkien kokoelmien luettelot löydät netistä osoitteesta: https://www.finlandia2017.fi/fi/tietoanayttelysta/kokoelmat Näyttelyn kokonaiskehysmäärä on 2248 kehystä ja näytteilleasettajat edustavat 43 eri maata, mukana myös kutsutut Australia ja Yhdysvallat. N yt jos koskaan on filatelisteillä tuhannen taalan paikka suunnata kulkunsa Manseen eli Tampereelle. . Huutokaupan meklari tapani somersalo apulaisineen ottaa jatkuvasti uusia kohteita vastaan ja tällä hetkellä on syksyn ensimmäiseen huutokauppaan (Online 36) tullut jo reilut 100 kohdetta. ?. Mukana selvitys postimaksusta. . . ?. ?. . Jos siis sinulla on ylimääräisiä hyviä kohteita varastossasi ja haluat realisoida ne, ota rohkeasti yhteyttä Tapsaan, Mäkelän Eeroon, Salon Kajhin tai Tillanderin Juhaan. 1 mk+10 p Loisto Kuopio 15.1.1931. . PR 1936. Postihistorian osuus koko näyttelystä on melko tarkalleen kolmasosa. . ?. Tämä kohdemäärä tulee olemaan tavoitteemme myös tulevissa lehdissä. . . . ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. ?. . . Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Tämä kokoelma on esillä aina FiNladia 2017 -näyttelyn viimeiseen päivään (28.5.) asti, joten siellä ehtii piipahtaa myös itse maailmannäyttelyyn tutustumisen lomassa. FiNlaNdia 2017 avaa ovensa keskiviikkona 24. Kohde nro 101. . . Kun aiemmin on huutokaupan kohdemäärä ollut 200 tietämissä on tässsä numerossa tarjolla 300 kohteen huutokauppa. Ylivoimaisesti suurimman luokan viittaa kantaa postihistoria. . Zeppelin pari lisämerkein näyttävällä kirjeellä Helsingistä Friedrichshafenin kautta Zurichiin ja Geneveen. ??????. Tampere-talossa nähdään myös kutsuttuja kokoelmia. . 19 . . Hienojen ja monien Suomessa ennennäkemättömien kokoelmien lisäksi on näyttelyyn ilmoittaunut peräti 33 kauppiasta sekä 9 postihallintoa. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Kohde nro 9. ?. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. . Seppo Evinsalo ?. 2mk+20pen Loisto Vaasa 16.7.1936.. . vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 35 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi ?. Tämän kokoluokan näyttelyä ei Suomessa tulla toiste näkemään. . . . ??????. . . ?. 1.6.2017 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 22.5.2017 klo 16.30–17.30 sekä 29.5.2017 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. . . toukokuuta ja jo sitä ennen (28.4.) aukeaa Postimuseossa näyttely, jossa esitellään osia Kuningatar Elisabet II:n kuninkaallisesta kokoelmasta ja sen ehdottomista helmistä. . Muussa tapauksessa (esim. . . itse FINlANdIA 2017 -näyttelyssä kilpailee 404 hienoa kokoelmaa, joista 50 on yhden kehyksen kokoelmia. . Hienosti on tähän kutsuun vastattu ja jo tässä numerossa voimme tarjota lukijoillemme tasokkaan ja runsaan huutokaupan. . . 10 kop ovaali ,tummankarmiini, pienet helmet, mustemitätöinti. ?. Tästä huikeasta maailman filatelian aarteita sisältävästä kokoelmasta voit lukea sivuilta 11-13. luokkaan osallistuu 126 kokoelmaa 713 kehyksessä. . Kohde nro 292. . lisäksi kilpailunäyttelyyn osallistuu 67 kirjallisuusluokan kohdetta. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Kaikki Tampereelle P.S. . 5 pennin isohampainen kauniilla kirjeellä Turusta 10.3.1873 Kristinestadiin. SP Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 1.6.2017 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. SP lehden edellisen numeron pääkirjoituksessa esitin jäsenistölle ja lukijoille pyynnön tulla mukaan kehittämään lehtemme Online-huutokauppaa. ?. . ?. . ?. Kohde nro 14. ?. Kaukaisimmat kauppiaat tulevat Meksikosta, joten mahdollisuus eksoottisiin löytöihin on taattu.
Hyvät kesät Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Olemme saaneet merkittäviä lahjoituksia lisää. Eli summa summaarum, talkoiden ja pienten muutosten, esimerkiksi lehtemme huutokaupan laadun ja kohteiden määrän kohottamisen avulla saamme talouttamme kuntoon ja voimme aloittaa kesälomamme hyvillä mielin. Matin ehdotuksen ansiosta myyjä ja seuramme hyötyisivät säästyneiden kulujen osalta. Olen saanut paljon apua talkoissa seuramme jäseniltä, etenkin Somersalon Tapanilta, Evinsalon Sepolta, Lahtisen Maurilta, Kanervan Kimmolta, Hasselin Harrilta ja monilta muilta. Ei taida yhdessä päivässä onnistua kaiken tarjonnan läpikäyminen. Tampere-talo, Yliopistonkatu 55 ÅLAND POST JUHLII SUOMEN 100-VUOTISJUHLAA Toukokuun 24. Kokous + Huutokauppa kesätauko ma 7.8. Kokous + Huutokauppa ma 29.5. Suomen Postimerkkilehti 4 3/2017 Puheenjohtajan palsta Kiitokset! T alkoot seuramme taloustilanteen kuntoon saattamiseksi ovat onnistuneet jopa yli odotusten. Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma keväällä 2017 S uomen Filatelistiseuran lönkan kokoustilaa osoitteessa lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Filatelian suurnäyttely Finlandia 2017 lähestyy ja toivottavasti seuramme jäsenet ja lehtemme lukijat suuntaavat Tampereelle toukokuun lopulla sankoin joukoin. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Kokous + Huutokauppa ma 19.6. Kokous + Huutokauppa ma 22.5. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Åland Post Frimärken PB 1100 AX-22111 MARIEHAMN P: +358 (0)18 636639 stamps@alandpost.com www.alandstamps.com TERVETULOA FINLANDIA 2017 POSTIMERKKINÄYTTELYYN 24.–28. Osoite: lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 15.5. Kuukausikokous 1698 + Huutokauppa ma 12.6. Kuukausikokous 1700 + Huutokauppa Esitelmiä on luvassa useammalle maanantaille, mutta niiden päivämäärät on vielä vahmistamatta. Kuningatar Elisabet II:n kokoelmaan voi tutustua myös opastetuilla kierroksilla. Kokous + Huutokauppa ma 28.8. Myös kerhoiltojen alussa käytävään lahjoitushuutokauppaan on tullut kiitettävästi kohteita myyntiin ja niistä saadut tulot ovat kiva lisä seuramme kukkaroon, eli isot kiitokset kaikille lahjoittajille. Samana päivänä ilmestyvät saunakulttuuriaiheiset merkit yhteisjulkaisuna Åland Postin ja Suomen Postin kanssa. 050 589 8010 Sähköposti: postia.pepelle@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Kokous + Huutokauppa ma 5.6. 12–14 ja 16–18 Tule käymään osastollamme ja tutustu tarjouksiimme! Åland Post edustaa Norjan Postia.. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Niiden päivämäärät ja aikataulut löydät Postimuseon sivuilta osoitteesssa: postimuseo.fi. Kokous + Huutokauppa ma 4.9. Käväiskääpä samalla myös katsomassa Tampereen Postimuseon näyttelyitä: Kuningatar Elisabet II:n kokoelmaa ja Postimuseon aarteita -näyttelyä. päivänä Åland Post osallistuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan julkaisemalla juhlapostimerkin. Filatelistiliiton kevätkokous pidetään Tampereella samaisella viikolla, joten kiireinen toukokuun viikko on tulossa. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Sain myös hyvän ehdotuksen huutokauppamme kannattavuuteen Pesosen Matilta. Erikoisjulkaisu Suomi 100 vuotta Hinta: 9,90 € Signeeraus Juha Pykäläinen Ke 24.5. Kuukausikokous 1699 + Huutokauppa ma 14.8. toukokuuta 2017. Se taloudesta tällä kertaa. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Kokous + Huutokauppa ma 21.8. Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, puh. klo.
Tampere-talo, Yliopistonkatu 55 ÅLAND POST JUHLII SUOMEN 100-VUOTISJUHLAA Toukokuun 24. klo. Samana päivänä ilmestyvät saunakulttuuriaiheiset merkit yhteisjulkaisuna Åland Postin ja Suomen Postin kanssa. Åland Post Frimärken PB 1100 AX-22111 MARIEHAMN P: +358 (0)18 636639 stamps@alandpost.com www.alandstamps.com TERVETULOA FINLANDIA 2017 POSTIMERKKINÄYTTELYYN 24.–28. päivänä Åland Post osallistuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan julkaisemalla juhlapostimerkin. Erikoisjulkaisu Suomi 100 vuotta Hinta: 9,90 € Signeeraus Juha Pykäläinen Ke 24.5. toukokuuta 2017. 12–14 ja 16–18 Tule käymään osastollamme ja tutustu tarjouksiimme! Åland Post edustaa Norjan Postia.
KGH:lla oli liikenteessä 20-25 laivaa.. G rönlannin ensimmäisten virallisten postimerkkien ilmestyessä 1.12.1938 (kts. SP 2-2017) postin kuljetuksesta huolehti edelleen Tanskan sisäministeriön alainen KGH (Kongelige Grönlandske Handel). Kulkenut mahdollisesti Yhdysvaltojen kautta Vladivostokiin ja sieltä siperian rataa pitkin Moskovan kautta Tanskaan. Amerikkalainen USCGC Northland palveli toisen maailmansodan aikana arktisilla alueilla, myös Grönlannissa. Saksalainen sensuurileima Ae oli käytössä Franfurtissa huhtikuusta 1940 elokuuhun 1941. Samalla Pakkeporto -merkkien käyttö lopetettiin. Teksti ja kohteet Risto Juhava Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Postin kulku Grönlannissa FDC, leimattu Anmagssalik 20.9.1939. Tanskan vapautuksen jälkeenkin jatkui sensurointi jonkin aikaa ja Yhdysvalloissa se päättyi vasta elokuussa 1945. Talven johdosta Anmagssalikista ei enää lähtenyt laivoja, joten lähetys mennyt Tanskaan vasta kesällä 1940. Suomen Postimerkkilehti 6 3/2017 Saksan miehitettyä Tanskan huhtikuussa 1940 kaikki sinne tai sieltä lähetetty posti, myös Grönlannista tuleva, joutui sensuroinnin kohteeksi. SASin Boeing B-17 OY-DFA liikennöi Grönlannista vuosina 1944-48. Grönlannista ulos posti, samoin kuin muukin liikenne, kulki aluksi vain Kööpenhaminaan laivoilla kesäaikaan (maalis-lokakuu). Varustukseen kuului myös Grumman J2F-5 lentokone, jolla voitiin kulkea maihin ahtojäiden aikana. Postin kuljetus, myös pakettien, oli edelleen ilmaista Grönlannin sisällä, mutta sieltä ulos Tanskaan tai ulkomaille lähetyksissä tuli olla postimerkit. Grönlannin sisällä posti kulki siirtokuntien sisällä enimmäkseen laivakuljetuksina, talvisin myös koiravaljakoilla
Amerikkalaisten julistettua sodan Saksaa vastaan joulukuussa 1941 päättyi Upernavik 18.3.1941. Amerikkalaisten avattua lentoyhteydet Grönlantiin vuonna 1940 onnistui postinkulku talvellakin. Saksalainen sensuuriliuska. Kun Saksa miehitti Tanskan 9.4.1940 tuli Yhdysvallat suojelemaan Grönlantia. Niistä tiedotettiin asukkaille Grönlannissa, jotta he voisivat kirjoittaa lähetykselle toivomansa reitin. Ivigtut 21.1.1944. Vuonna 1940 lähetettyjä kirjeitä Eurooppaan ja Saksan kautta Tanskaan tunnetaan kulkeneen reitillä New York– Italia, New York–Lissabon ja New York– Bermuda–Lissabon. Käytetty Berliinissä maaliskuusta kesäkuuhun 1940, satunnaisesti kesäkuussa 1941.. Tästä syystä postitaksatkaan eivät aina olleet oikeita. Aluksi posti Tanskaan kulki Yhdysvalloista Tokion kautta ja myöhemmin Japanin yli lentäen Vladivostokiin Neuvostoliittoon. 7 . Usein postilähetykset palautettiin lähettäjälle leimalla Service SuSPended reTurned To Sender tai returned to sender on account lack of transportation facilities, silloin kun postiyhteys oli katkennut. Saksalainen sensuurileima takana. Umanak 11.8.1941. Leima oli käytössä Narssarssuakin tukikohdassa 1943 lähtien 1944 alkupuolelle. Tällöin postin kulku ulos muuttui täydellisesti. Erityisen vaikeaksi se tuli Grönlannin ja Tanskan välille. Amerikkalainen sensuurileima ja liuska. Indianaan USA:han. Uusia postireittejä syntyi ja vanhoja suljettiin sodan edetessä. Käytössä Frankfurtissa tammikuusta 1941 joulukuuhun 1943. Talviaikaan ei Grönlannin ja ulkomaailman välillä ollut minkäänlaisia kuljetuseikä kulkuyhteyksiä. Myös Kryoliittiyhtiön laiva Julius Thomsen kuljetti malmin lisäksi postia. Sieltä se kuljetettiin Siperian rataa pitkin Moskovan kautta eteenpäin. Postiyhteydet avautuivat Yhdysvaltojen ja Kanadan kautta myös kiertoteitse Saksan kautta Tanskaan. Suoria yhteyksiä ei enää ollut vaan posti kulki Saksan kautta, jossa se sensuroitiin. Reitit muuttuivat kuitenkin tiuhaan eivätkä kaikki lähetykset kulkeneet toivottua reittiä
Kesällä 1966 olin mukana Grönlannissa tanskalaisen Kryoliittiyhtiön (Kryolitselskabet Öresund A/S) geologisessa retkikunnassa, joka suoritti malminetsintää ja edellisenä vuonna magneettisilla lentomittauksilla paikannetun isuan rautamalmiesiintymän kartoitusta. Osaa leirimme jäsenistä alkoi kiehtoa ajatus käydä katsomassa koneen hylkyä. Myöskään kompassiin ei ollut luottamista rautamalmin ja magneettisen pohjoisnavan läheisyyden vuoksi. Sumussa jäätyneet siivet vaikeuttivat koneen ohjaamista ja koneen kapteeni ralf Stinson päätti tehdä pakkolaskun jäätikölle laskutelineet ylhäällä. Kanadalainen sensuuriliuska, jota Hopballe ei tunne. Niitä myytiin 5 ören hintaan kaikissa saaren kaupoissa. Englannin kautta Ruotsiin. Yksityispostissa lipukkeen käyttö oli vapaaehtoista. Lumimyrskyn laannuttua etsintäkone löysi pudonneen B-17:n, ja pudotti muonaa ja makuusäkkejä miehistölle. Kuljettivatko amerikkalaisten Kanadan Goose Baystä lähteneet pommikoneet myös postia Englantiin ei tiedetä. Kesti kuitenkin kymmenen vuorokautta ennen kuin heidät pystyttiin noutamaan jäätiköltä. Todennäköisesti marraskuussa 1942 avautui mahdollisuus lähettää Punaisen Ristin kirjeitä Grönlannista Tanskaan. Suomen Postimerkkilehti 8 3/2017 kaikki postinkulku Grönlannista Tanskaan. Loppukesästä lumet vähenivät ja railot tulivat näkyviin. Grönlannista Tanskaan menevän postin sensurointi ulkovaltojen toimesta alkoi kuitenkin jo ennen Tanskan miehitysV uoden 1942 kesäkuussa amerikkalainen pommikone B-17 (lentävä linnoitus) lensi napapiirin leveysasteilla lumituiskussa kohti Grönlannin etelärannikkoa. Sodan aikana tuli Grönlannin sisäiseen postiin määräys liittää kaikkeen virkapostiin danmarkimut -lipuke. Sen myötä postinkulku Grönlannin ja emämaan välille palasi. Näille valmiille kaavakkeille sai kirjoittaa vain 25 sanaa ja sisältöä oli rajoitettu suuresti. Liittoutumattomiin maihin posti kulki helpommin. Takana Danmarkimut -lipuke, joka oli vapaaehtoinen yksityispostissa, mutta pakollinen virkapostissa.. Leirimme päällikkö sai kuitenkin käskyn pääleiriltä olla päästämästä ketään yrittämään pääsyä koneelle. Nyt alkoi retki hylylle taas kiihottaa leirillä. Yksi koneista kääntyi takaisin, toinen pääsi perille ja kolmas törmäsi jääkenttään. Koneet olivat vastaanottaneet säätiedoituksen, jonka mukaan pohjoinen lentokenttä Grönlannissa olisi avoinna. Vuonna 1966 jäätiköltä löytämämme pommikone (kts. Helikopterien pilotit kertoivat meille, että jäätiköllä 14 kilometrin päässä oli amerikkalaisen sodan aikana pakkolaskun tehneen pommikoneen hylky. Godthaab 6.2.1945. KokSeikkailu jäätiköllä Koneen hylystä ei filateelisia muistoja kuten postia otettu mukaan. Tanskan vapautumisen jälkeen palasi laivaliikenne ja pian avautui myös lentoliikenne. Tiedon oli kuitenkin lähettänyt salainen saksalainen radioasema, joka näin ohjasi koneet kohti myrskyn pahinta keskusta. Kone oli yksi neljästä Labradorin niemimaalta lähteneistä koneista, jotka olivat matkalla islannin reykjavikiin. Stinsonin kone selvisi pakkolaskusta vähäisin vaurioin ja pystyi lähettämään hätäsanoman radiolla. Sodanaikaisen postin sensurointi Tanskan miehityksen jälkeen kaikki sinne lähetetty posti, myös Grönlannista tuleva, sensuroitiin Saksassa ja sodan loppupuolella myös Tanskassa. Sisäisessä postissa ei postimerkkejä tarvinnut käyttää, joten postinkulku oli yksityisille edelleen ilmaista. Alkukesän aikana seudulla oli vielä reilusti lunta eivätkä petolliset railot olleet näkyvissä. oheinen tarina) sisälsi muiden tavaroiden ohella myös postisäkin, jonka sisältöä emme kuitenkaan tohtineet tonkia. Meitä oli leirillä kahdeksan henkeä ja leiriä huollettiin kerran viikossa kahdella helikopterilla 70 km:n päässä lähempänä rannikkoa sijaitsevalta pääleiriltä käsin
Jäätikölle päästyään hän otti yhteyttä ja sanoi ettei täällä mitään näy, vain nousevaa jäätikköä jäätikkökukkuloita. Kokkimme sai päälliköltä lyhyen kantaman radiopuhelimen ja lähti seuraamaan lähtijöitä. Englanti jatkoi sodan ajan kaiken haltuunsa saamansa Grönlannista lähetetyn postin sensurointia, myös muualle kuin Tanskaan menevän. Olinhan hyvässä kunnossa työskenneltyäni koko kesän vuoristoisessa maisemassa. Itse pukeuduin kapteeni Stinsonin asuun ja polttelin koneelta löytynyttä piipputupakkaa hänen entisellä piipullaan. 9 . Amerikkalaiset alkoivat sensuroida Grönlannista tulevaa ja Yhdysvaltojen kautta muualle menevää postia tammikuun alussa 1941. lähtien kaikki Grönlannista tuleva posti oli sensuroitava.. Seuraavana viikonloppuna houkuttelin leirimme päällikön lähtemään kanssani hylylle, olihan meillä nyt hyvät reittitiedot muiden kävijöiden ansiosta. Ensimmäisenä lähteneet palasivat minun jälkeeni mukanaan konekivääri, pommitähtäin, colt-pistoolit ja päässä sotilaskypärät. Risto ”Rambo” Juhava ja osa koneen hylystä löytyneestä aseistuksesta ja lentäjien vaatetuksesta. Kuun valossa sain havainnon epämääräisestä möykystä kiikarillani. He kertoivat levänneensä koneen sisällä ennen paluuta. Myöhään illalla hekin palasivat aivan uupuneina. Tällaiseen railoon putoaminen olisi tiennyt varmaa kuolemaa. Tuli toiseksi viimeinen viikonloppu ennen kotiinlähtöä leiriltä. Molemmille omat coltit koteloineen, tikarit ja miehistön hyvin säilyneitä vaatteita. Koetin varovasti saappaalla jään kestävyyttä, mutta kävi selväksi ettei jäälle ole asiaa. Kokkia ja apupoikaa ei kuulunut ja aloimme olla huolissamme. Näkyvyys oli erinomainen, mutta en saanut havaintoja hylystä tai muista etsijöistä. Niistä kävi ilmi sensuroiva valtio ja usein myös sensurointipaikka. Syksyllä 1939 englantilaiset sotalaivat pysäyttivät Grönlannista Tanskaan palaavia laivoja merellä ja sensuroivat kaiken postin. Lisäksi otin mukaani nipun sotilaskarttoja , niin Grönlantia, Kanadaa kuin Eurooppaakin kuvaavia. Keräsin reppuuni evästä ja lähdin juosten matkaan. kimme halusi käydä noutamassa koneesta arvokkaan pommitähtäimen. Vuonna 1966 oli lentokenttien turvatarkastukset vielä tulevaisuutta ja osa koneen aseistuksesta kulki retkeläisten matkatavaroiden mukana myös Suomeen. Lopputuloksena leirimme oli viimeisenä viikonloppunaan kuin sotilasleiri. Lämpötila oli laskenut pakkasen puolelle ja sulavesijärvet alkoivat jäätyä. Apupoika oli jotenkin saanut autettua itseään huomattavasti painavamman ja suuremman kokin takaisin jään päälle. Nousin kukkulan laelle tähystämään auringon jo noustua. Kokki oli pudonnut railoon, mutta onneksi jäänyt repustaan kiinni. Päästyäni lähelle näin että kysymyksessä oli pyöreä vaatepaketti, josta pilkotti tosiaankin housujen puntteja. Päätin palata takaisin leiriin, jonne saavuin puhkiväsyneenä iltapäivällä. moin teki Kanada. Kulkuvauhtini alkoi hiipua ja tajusin etten saisi edellä lähtijöitä kiinni. . Niihin oli merkitty strategisia kohteita. Lähestyessäni näytti että möykyn sisältä tulee ulos housun puntit ja ajattelin törmääväni ruumiseen. Löysimmekin helposti tiemme koneelle ja löysimme sieltä edelleenkin paljon tavaroita. Aluksi sensuroitiin vain satunnaisia lähetyksiä, mutta 13.12. Joskus kirjeet palautettiin lähettäjälle merkinnällä returned by censor. Mieleeni tuli että paketin täytyi liittyä pudonneeseen koneeseen ja sen miehistöön. Avasin pakettia hieman ja löysin ehjiä ja kuivia villasukkia. Ammuimme kaikilla aseilla sillä patruunoita oli julmetusti. Siinä vaiheessa ajattelin miksen itsekin lähtenyt mukaan. Lauantaina kaksi leiriläistä poistui vaivihkaa leiristämme. Suunnan määrittäminen oli vaikeaa auringon jo laskettua. SaSensuroinnin seurauksena postilähetykset alkoivat saada erilaisia sensuurimerkintöjä: leimoja, sulkijaliuskoja tai molempia. tä. Lähdin nousemaan kukkulan rinnettä ja aina välillä varmistin suunnan kiikarillani. Niinpä piti lähteä kiertämään koko järvi. Yritin vain kavuta mahdollisimman korkealle, jotta näkisin hylyn tai aiemmin lähteneet. Niin hyvin oli kaikki säilynyt kylmässä ilmastossa 24 vuoden ajan
Kuitenkin virkaposti oli osan ajasta ilmaista. Kirjassa on luetteloitu ja hinnoiteltu lähetykset Tanskan kruunuissa. Lähetykset myös leimattiin APO -leimoin. Myös muualla Grönlannissa leimatut lähetykset sensuroitiin tukikohdissa ja varustettiin niiden leimoilla ja sulkijaliuskoilla. Tanskalainen Kristian Hopballe on vuonna 1983 julkaissut kirjan Grönlannin sensuuripostista toisen maailmansodan aikana. Postin kulku Grönlannissa. Tällöin käytettiin ns. Kuva: The National World War II Museum. Kohde Hopballen kirjasta. Tällöin käytettiin amerikkalaisia postimerkkejä, koska tukikohtien katsottiin olevan Yhdysvaltojen aluetta. Erikoinen piirre englantilaisten sensuroinnissa oli, että osa filateelisista lähetyksistä takavarikoitiin. Kanadalaiset sensuuriliuskat tunnistaa niissä esiintyvän C-kirjaimen avulla. PC 66 sulkijaliuskaa. Varhaisimmat Grönlannissa leimatut ja Saksassa sensuroidut lähetykset ovat Angmassalikissa 20.9.1939 leimatut ensipäiväkuoret. Myös Kanadan kautta kulki postia. Kirje on varustettu amerikkalaisella ja englantilaisella sensuuriliuskalla ja siten todennäköisesti lähetetty Englannin kautta. Aluksi sulkijaliuskat olivat paperia, mutta myöhemmin sellofaania. Niistä lähetettävä posti oli etupäässä tukikohdan sotilashenkilökunnan kotimaahan lähettämää postia. Amerikkalaiset sensuroivat pääasiassa New Yorkissa, mutta myös Miamissa, New Orleansissa, San Antoniossa, El Pasossa, Los Angelesissa, San Franciscossa, Seattlessa ja Chicagossa. Jotkut niistä lähetettiin vastaanottajalle vasta Tanskan vapauttamisen jälkeen, osa vasta vuonna 1948. Grönland, cencurpost under anden verdenskrig -kirja on lainattavissa Postimuseon kirjastosta Tampereelta. Myöhemmin sensurointi tapahtui Bermudalla ja osittain myös Jamaicalla ja Trinidadissa, silloin kun koneet pystyivät sääolosuhteiden takia laskeutumaan vain näille saarille. . Lähetysten postitaksat Lentopostin postitaksat Grönlannista sodan aikana: kirje 85 öre/ 5 g Grönlannista sodan jälkeen 30.4.1946 asti: kirje 75 öre/ 5 g vää postia sensuroitiin myös Puerto Ricossa. Atlantin ylittäTanskasta Grölantiin ja Grönlannista Tanskaan Voimassa kortti kirje kirje kirjaus 0-50 g 50-250 g 1.12.1938-1.7.1940 10 15 25 25 1.7.1940-1.6.1950 15 20 30 30 Grönlannista muihin pohjoismaihin Voimassa kortti kirje kirje 0-20 g 20-125 g 1.12.1938-1.7.1940 10 15 30 1.7.1940-1.6.1950 15 20 40 Grönlannista ulkomaille Voimassa kortti kirje kirje 0-20 g seuraavat 20 g 1.12.1938-1.7.1940 20 30 15 1.7.1940-1.6.1950 25 40 25 Kirjeille oli sodan aikana 30 ören erikoistaksa USA:han ja Kanadaan. Englantilaiset sensuroivat Grönlannista lähetettyä postia jo ennen Tanskan miehitystä pysäyttämällä Atlantilla laivoja. Sodan loppuvaiheessa sensurointi siirrettiin Grönlannissa sijaitseviin amerikkalaisiin tukikohtiin. Kirje Julianehaabista 17.4.1944 Ruotsiin. Osa myös myytiin sodan jälkeen filateelisissa huutokaupoissa. Tällöin sulkijaliuskoissa oli tunnus PC 90. Suomen Postimerkkilehti 10 3/2017 Saksassa sensurointipaikkoja oli Berliinissä, Franfurtissa ja Munchenissä. Talven johdosta ne ehtivät vasta seuraavan kesäkauden laivoihin ja sensuroitiin Saksassa ennen Tanskaan päätymistä. Amerikkalainen rannikkovartioston Grumman J2F kone Grönlannin itärannikolla etsimässä merkkejä saksalaisista sukellusveneistä
Hän loi laivastouraa, joka vei hänet ympäri maailmaa. Suomen Postimerkkilehti 12 3/2017 N ykyisessä muodossaan oleva kokoelma pohjautuu kuningas Yrjö v:n ja hänen neuvonantajansa Sir edward Baconin tietoon ja asiantuntemukseen. Valtiovarainministeriön kilpailussa valittiin kolme voittajaa, mutta yhtäkään ehdotteista ei hyväksytty. Muutama yksityinen kokoelma saattaa nykyisin olla jonkin maan suhteen kattavampi, mutta mikään muu kokoelma ei ole yhtä laaja. Musta penny ei kuulu maailman harvinaisimpiin postimerkkeihin vaikka sellaista kuulee joskus puhuttavan. Merkkejä painettiin miljoonia ja niitä on säilynyt paljon erityisesti käytettyinä. Olennaisena osana uutta järjestelmää oli postimaksun suorittaminen etukäteen. juhlavuonna, setä julkisti prinssin harrastuksen kansalle. Hänen oli hylättävä uransa, ja matkustelukin joutui väistymään kotimaan velvollisuuksien tieltä. Varhaisten laattojen nurkkaryhmät ja parit, joissa näkyy kulmaan painettu laatan numero, ovat hyvin harvinaisia. Sama linja on jatkunut tähän päivään saakka. Yksi keino tähän oli postimerkki, joka kiinnitettäisiin kirjeen päälle todisteeksi maksusta. . Pian huomattiin, että jotkin osat alkuperäisessä mallissa eivät olleet kelvollisia, ja Charles Heath teki uuden kaiverruksen tammikuun lopulla vuonna 1840. Hieman myöhemmin veljen kuolema kuitenkin nosti Georgen kruununperilliseksi. Henry corbouldin tekemää piirrosta käytettäisiin mallina ja kaivertajana toimisi charles Heath. Filateliaharrastukselle riitti silti aikaa. Lisäksi postimerkin olennainen osa olisi kuningatar Viktorian pää. Kuningas Yrjö V (ollessaan prinssi George, myöhemmin Yorkin herttua ja sitten Walesin prinssi ennen kruunaustaan vuonna 1910) oli kerännyt ”yhden kutakin” -periaatteella, jota moni 1800-luvun keräilijä harrasti. Mustan pennyn painamiseen tarvittiin 11 painolaattaa. Kokoelman rakenne ja keräilyperiaate kuvastavat kuninkaan ja Sir Edward Baconin mieltymyksiä. 1830 -luvun lopulla oli vallalla yleinen käsitys, että Ison-Britannian postijärjestelmä vaati uudistamista. Hill työskenteli tiiviissä yhteistyössä painotalo Perkins, Bacon & Petchin kanssa. Ylänurkkiin lisättiin tähtimäinen kuvio, ja alanurkkiin painolaatan tarkistuskirjaimet (AA, AB jne.), joiden oli määrä estää väärentäminen. Vuonna 1890, Penny Blackja Two Pence Blue -merkkien 50. KUNINKAALLINEN POSTIMERKKIKOKOELMA The Royal Philatelic Collection John Littlen ehdote oli yksi kolmesta valtiovarainministeriön kilpailun (Treasury Competition) palkituista . Kokoelmasta löytyy esimerkkejä jokaisesta laatasta sekä säilyneitä imprimatur-kappaleita. Oli päätetty, että postimerkeistä julkaistaisiin kaksi arvoa, joista toinen olisi musta ja yhden pennyn arvoinen. Vuoden 1906 paikkeilla hän kuitenkin päätti keskittyä vain Isoon-Britanniaan ja silloiseen brittiläiseen imperiumiin ja rajasi pois kaikki muut maat. Sen tavoitteena oli päättää uuden järjestelmän toteuttamisesta. Maksun määräytyminen etäisyyden ja lähetettävän postin sivumäärän perusteella nähtiin vanhanaikaisena, ja sosiaalinen ja yleinen kehitys asettivat muutospaineita koko postilaitokselle. Ylemmän arvon merkki, kah. Nykyistä, hänen majesteettinsa kuningatar Elisabet II:n omistamaa kokoelmaa hoitaa kolme osa-aikaista kuraattoria: kokoelman intendentti ja kaksi avustajaa. Postimerkin tummemman taustan lisäksi muutoksia alkuperäiseen, hylättyyn malliin olivat sanojen ”POSTAGE ONE PENNY” erottaminen niin, että ”POSTAGE” näkyy ylempänä ja ”ONE PENNY” alempana. Samalla hän hankkiutui eroon kaikesta imperiumiin kuulumattomasta materiaalista. Kuninkaan ollessa vielä nuori prinssi, hän sai opastusta sedältään prinssi Alfredilta, Edinburghin herttualta, jonka kokoelman hän sai myöhemmin omakseen. Prinssi George ei ollut kruununperillinen. Tätä Ison-Britannian ja Kansanyhteisön postimerkkien kokoelmaa pidetään nykyään näiden maihin merkittävimpänä kokoelmana. Kuninkaallisessa postimerkkikokoelmassa niitä on useita kappaleita. Prinssi kasvatti peruskokoelmaansa postimerkeillä maista, joissa vieraili. Käyttöön otettiin rowland Hillin (kuvassa), valtiovarainministerin neuvonantajan, ehdottama luonnos. Kokoelmassa ei ole paljon aukkoja. Valtiovarainministeriö järjesti kilpailun yleisölle vuoden 1839 lopulla (Treasury competition)
syyskuuta. Yksi kokoelman kolmesta kappaleesta. Näitä merkkejä uskotaan säilyneen käyttämättömänä vain neljä kappaletta, ja tätä pidetään niistä parhaana niin kunnon kuin värinsäkin puolesta. ”Post Office” -merkit (nimi tulee vasemman reunan kirjoituksesta) painettiin yhdellä painolaatalla, jossa oli yksi kuva kummastakin arvosta. Tämä ”Blue Mauritius” -nimellä tunnettu merkki on yksi maailman harvinaisimmista. Alla ensimmäisen painoerän yhden pennyn merkki voimakkaasti sinetyllä paperilla alkuperäisellä liimoitteella. Näyttelyssä esillä oleva kahden pennyn sinisen nurkkaryhmä on yksi harvoista käyttämättömänä säilyneistä. Majava edusti nuoren maan teollisuutta, kekseliäisyyttä ja sinnikkyyttä. Tänä päivänä postimerkkiä pidetään ikonisena. Vuonna 1848 postimestari William Perot päätti ottaa käyttöön postimerkit, jotka hän valmisti Lontoosta saamallaan pyöreällä mitätöintileimasimella. tanssiaiskuoresta, jotka on leimattu 21. The Royal Philatelic Collection KOKOELMAN MUITA HELMIÄ Hyväntoivonniemi Afrikan mantereen eteläisessä kärjessä kuului 1800-luvulla Kapmaahan, brittien siirtomaahan. teksti korjattuna POST PAID). Bermudalla oli käytäntö, jonka mukaan sisämaan postimaksut tuli maksaa etukäteen ja postimestari sai pitää kerätyt tulot osana palkkioitaan. Vain noin kahdentoista uskotaan säilyneen.. Kahden pennyn sininen postimerkki. Kanadan siirtomaa julkaisi ensimmäiset postimerkkinsä vuonna 1851. Yksi kolmesta tunnetusta ns. . Kolmen pennyn koevedos. Painamisen nopeuttamiseksi laatassa oli 12 postimerkin kuvaa. M auritius oli ensimmäinen brittiläinen siirtomaa, joka seurasi Ison-Britannian esimerkkiä ja julkaisi omat postimerkkinsä vuonna 1847. Kuningattaren kokoelmassa on täysi sarja näitä merkkejä. . 13 den pennyn sininen, ei ollut kovin suosittu ja sen painamiseen tarvittiin vain kaksi painolaattaa, kunnes kuvioon tehtiin pieni muutos samaan aikaan punaisen pennyn ilmestymisen kanssa helmikuussa 1841. Perot kirjoitti kaikkiin myytyihin leimoihin ”one penny” ja allekirjoitti ne. Majavaa postimerkin aiheeksi oli ehdottanut Sandford Fleming, insinööri, keksijä ja maanmittari. Tämä on leimattu punaisella musteella siniselle paperille. Kapmaa julkaisi ensimmäiset postimerkkinsä syyskuussa 1853 ja niitä oli kaksi: yhden pennyn punainen ja neljän pennyn sininen. Kaivertaja oli Joseph Barnard, paikallinen alan yrittäjä. Niiden ensimmäisenä käyttöpäivänä on yleisesti pidetty syyskuun 21. Kun postilaitos tarvitsi lisää merkkejä, päätettiin kaivertaa uudet laatat, yksi kummallekin arvolle, ja samalla tehtiin kuviin pieniä muutoksia (mm. On todennäköisempää, että postimerkit tulivat yleiseen käyttöön, jolloin yhden pennyn merkkejä voitiin käyttää myös juhlien pääsykorttien postittamiseen. Kumpaakin arvoa painettiin ilmeisesti 500 kappaletta syyskuussa 1847, ja painaminen oli hidasta. päivää. Ensimmäisenä ilmestyi kolmen pennyn merkki huhtikuussa 1851. On arveltu, että merkit otettiin käyttöön kuvernöörin vaimon järjestämien juhlien kutsukortteja varten. Kolmen postimerkin arvot olivat pennyissä ja painettiin New Yorkissa
Alla Summan lohkon suomalaisia taistelijoita telttansa edustalla 14.12.1939. R. 1947, 192 sivua v. 1940-luvun ensimmäinen numero saatiin lukijoille vasta välirauhan aikana toukokuussa 1940. R. (6 numeroa 1940, 7 numeroa 1941 ja 10 numeroa 1942) 108 sivua vuonna 1940, 116 sivua v. 1948, 172 sivua v. Kukapa nyt ilman pakottavaa syytä luopuisi kansainvälisistä arvopapereistaan.” Vientikieltojen takia postimerkkikauppa ja vaihtotoiminta oli kuitenkin ulkomaiden kanssa vaikeaa. Katsottiinko kuitenkin Suomen Postimerkkilehti niin tärkeäksi julkaisuksi, että sen ilmestyminen ei edes sotavuosina katkennut. Lehden ensimmäisessä numerossa 1-1940 hän kirjoitti hyvien merkkien hintojen nousseen Euroopassa koviin hintoihin tai kadonneen kokonaan markkinoilta: ”Ostajia on, myyjiä ei. Parmi Lehden koko A5. Huolimatta sotavuosista ja paperin säännöstelystä lehti pystyi ilmestymään myös jokaisena sotavuonna. 1945, 170 sivua v. 1941, 134 sivua v. Talvisodan aikana lehteä ei kuitenkaan saatu tehtyä ja niinpä vuoden 1940 ensimmäinen numero näki päivänvalon vasta 31.5. Parmi, joka jatkoi myös kustantajana koko 40-luvun. 1946, 184 sivua v. Lehden päätoimittajuuden oli ottanut harteilleen lehden kustantajana jo 1930-luvulla toiminut J. 1942, 184 sivua v. Muualla Euroopassa ja maailmalla vastaavien lehtien ilmestymisessä oli suuriakin katkoja. Lehti jatkoi myös koko 40-luvun edellisellä vuosikymmenellä käyttöön otetulla logollaan. Vai oliko toimituskunnalla niin hyvät suhteet ministeriöihin että paperia saatiin riittävästi lehden painamiseen. 1949. SA-kuva. 1944, 232 sivua v. 1943, 164 sivua v. Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1940-luku Sotien varjossa Vuodet 1940-49 Päätoimittaja ja kustantaja: J. yli kaksi kuukautta rauhan solmisen jälkeen. Jatkosodan aikana paperipula oli Suomessa niin kova, että ajanvietelehdiltä kiellettiin paperin käyttö kokonaan. Teksti Seppo Evinsalo S otavuodet koettelivat kotirintaman ohella myös aikakauslehdistöä. 12 numeroa/vuosi, joista osa kaksoisnumeroita. Suomen Postimerkkilehti 14 3/2017 1930-luvun viimeinen lehti oli ilmestynyt lokakuussa 1939 talvisodan kynnyksellä. Pienet käytettyjen merkkien vaihtolähetykset olivat kuitenkin sallittuja. Ensimmäisessä numerossa raportoitiin kuvien kera myös Fabergén kokoelmien myynnistä Lontoossa Harmerin huuto
Merkkien hinnoittelu luetteloissa herätti paljon keskustelua, olihan harrasteen pariin tullut paljon myös filateliasta sijoituksena kiinnostuneita: ”Vaadimme luetteloihin nettohintoja! Tahdomme tietää, minkä arvoisia merkkimme ovat!” Nykykeräilijähän tietää jo, että luettelohinnat ovat vain suuntaa antavia. kaupassa. tajalle Olla Teräsvuorelle: ”Hänen aloitteestaan syntyi Suomen Postimerkkilehti ja hänen tarmostaan se pysyi pystyssä ja ehti kahdessa vuodessa saada ihmeitä aikaan.” e Suomen Postimerkkilehden ja Postimerkkiliike Lauri Peltosen välinen eripura näytti laantuneen jo muutamassa vuodessa ja numerosta 3-1940 eteenpäin Suomen suurimmaksi nousevan postimerkkiliikkeen ilmoituksia oli jo liki jokaisessa numerossa. Numerossa 4-1940 oli seikkaperäinen ja laaja artikkeli Suomen vanhimmista postimerkeistä. Fieandt-mitalin nro 1 sai Olla Teräsvuori, numeron 2 Sulo Kinnunen (kuva alla). Fieandt -mitalin syntyvaiheet Lehden kustantajana ja ahkerana kirjoittajana jo 1920-luvulta lähtien toiminut Sulo Kinnunen lyötätti lehden pitkäaikaisen päätoimittajan ja SF:n kunniajäsenen Einar Fieandtin kunniaksi mitalin, joka oli jaettava vuosittain henkilölle, joka on huomattavalla tavalla toiminut Suomen filatelian hyväksi. Todellisen hinnan määrittelee markkinat ja siinä voivat heilahtelut molempiin suuntiin olla todellakin rajuja. Ensimmäisen mitalin toimikunta luovutti vuonna 1941 lehden perustajalle ja ensimmäiselle päätoimitFinlandia-88 maailmannäyttelyn kunniaksi julkaistussa Fabergé-vihkossa on kuvattuna osa niistä uniikeista Suomi-kohteista, jotka myytiin Harmerin huutokaupassa Lontoossa 1940 pilkkahinnalla. Sota näkyi lehdissä Jatkosodan alettua kesällä 1941 alkoi sodan vaikutukset näkyä myös lehdissä. Kirjoitus julkaistiin Suomen Filatelistiseuran 20-vuotisjuhlan kunniaksi ja osittain myös siksi, että edellinen yhtenäinen selostus merkeistä oli julkaistu 1923 Kohlin käsikirjan Suomi-osassa. Se myytiin vain 80 punnan hinnalla. 10 kopeekan musteristatun seitsenrivilön sai 24 punnalla, käyttämättömän 10 kopeekan ovaalien päikkökuusilon 425 punnalla. Suomi osuuden myynti oli 5 350 puntaa eli 1 200 000 markaa silloisen vaihtokurssin mukaan. Pääkirjoituksessa numerossa 6-1941 tämä näkyi jo ylevänä kehoituksena: ”Keräilijätoverit! Tänä historiallisena aikana, kun koko mannermainen Eurooppa yhtenä kansana taistelee yhteistä vihollista, bolshe. 15 . Esimerkiksi Fabergé-vihkossa vuodelta 1988 on kuvattuna kuori, jossa on neljä ovaalien 5 kopeekan paria
Tämä käsikirjamainen sarja oli tunnusomaista 1940-luvulle. SA-kuva. Nyt kun valoisammat ajat koittavat, kun kansamme yhdistetään yhdeksi valtakunnaksi on meillä uusi, velvoittava tehtävä.” 1941 liikkeelle lasketut Itä-Karjalan merkit saivat yhtä innostuneen vastaanoton kuin aikanaan Aunuksen, PohjoisInkerin ja Karjalan heimomerkit. Lyhennelmä tekstistä julkaistiin myös saksankielisenä. Liekö keräilijöiden kasvanut määrä ja tietoisuus heimomerkkien hinnankehityksestä saanut aikaan sen, että Itä-Karjalan merkkejä liki hamstrattiin. E. Numeron 6-1941 kannessa uusia ItäKarjalan merkkejä mainostettiin otsikolla: Voitonsanomamme postimerkeissä. Nyt kirjoituksen sävy oli neutraali eikä muistuttanut lainkaan sitä ärhäkkää polemiikkia, jota lehdessä oli harjoitettu 1937 samaista kauppiasta kohtaan. Suomen Postimerkkilehti 16 3/2017 Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1940-luku vismia vastaan, on meillä filatelisteillä myös tehtävämme. tettiin myös ”Suomen itäisin filatelistikerho” kevättalvella 1942 itärintamalle asemasodan alettua. Tästä syystä niiden hinnankehitys ei ollut toivotunlainen. Numerossa 10/11-1943 selostettiin Postimerkkiliike Lauri Peltosen tehtailemia Hangon puolituksia. Perusteelliset artikkelit lehdessä saivat jatkoa numerossa 7/8-1942, jossa alkoi Harry W. Liekö yhtä perusteellista artikkelia julkaistu postimerkkilehdissä sen jälkeen. Wallin moniosainen ja aina vuoteen 1943 ulottuva tutkielma Pohjois-Inkerin merkeistä. A. A. ”Vaihtokauppojen ja arpajaisten ansiosta Normat ovat alkaneet täyttyä melko nopeasti, sodasta huolimatta” raportoitiin kerhosta lehdessä. Hellman saikin ansioistaan filatelian tutkijana ja kirjoittajana Fieandt-mitalin vuonna 1945.. Hellmanin ja H. Merkkien innoittamana perusJalkaväkeä marsilla kohti rajaa Sulkavan tiellä lähellä Savonlinnaa. Olanderin 22 sivuinen yhteenveto Suomen leimamerkeistä. Numerossa 4-1944 julkaistiin E
Onneksi nykyisin on testatut ja turvalliset suojataskut keksitty. Merkkien kuitenkin epäiltiin kuivuvan ilman puutteesta moisessa pakkauksessa. Hellmanin tutkielman Kivija kirjapainoiset kotkamerkkimme.” Samassa numerossa julkaistiin lehden tilaajamäärien kehitys vuodesta 1930 eteenpäin. A. Liekö sotien loppumisella ollut tähän syynsä. Sen alussa Olla Teräsvuori muisteli lehden alkutaipaletta: ”Ihmeellistä kyllä ei meidän maassamme ennen itsenäisyysaikaamme liene julkaistu suomeksi juuri mitään postimerkkiaskartelua koskevaa tekstiä – lukuunottamatta sanomalehdistössä mahdollisesti löydettäviä ilmoituksia ja pikku-uutisia. Hinta-arvioksi lehti veikkasi tälle löydölle huikeat neljä miljoonaa markkaa. Helsingin Mikonkadulle oli avattu uusi liike, Suomen Postimerkkeily Oy, joka olikin näkyvä ilmoittelija vuodesta 1945 eteenpäin. Sp-lehden sivumääräksi kansanhuoltoministeriö vahvisti kyseiselle vuodelle enintään 138 sivua ja paperia saisi käyttää kaikkiaan 870 kg. Näin tapahtuikin ja niin Suomen Postimerkkilehteä ilmestyi 1920-21 yhteensä 48 numeroa. Numerossa 9-1945 esiteltiin korvaava tapa, merkkien kääriminen sellofaaniin ja tämän kotelon kiinnittäminen liimakkeella kansioon. Postihallituksen kilotavaran huutokaupat jatkoivat suosiotaan, 16.3.1946. Vuoden 1945 toisessa numerossa H. SP-lehden 25-vuotisjuhlanumero (10/121944), kuten kaksi sitä edeltävääkin numeroa julkaistiin poikkeavalla kansilogolla. Perinteiseen logoon palattiin taas vuoden 1945 alusta. Niinpä suositeltiin laittamaan paperin palanen merkin alle ja leikkaamaan kotelo yläja alapuolelta auki. Juhlanumerossa julkaistiin 24 sivua ilmoituksia tarjoushuutokauppa mukaan lukien. ”Käyvät käyttämättömät suomalaiset merkit ilmoitetaan veroilmoituksessa nimellisarvoonsa.” Olisiko tässä nykyiselle velkaiselle valtiolle taas uusi rahasampo. Ainoastaan lehden 23. Lehti täytti 25 vuotta Vuoden 1944 viimeinen numero nimettiin Suomen Postimerkkilehden 25-vuotisjuhlanumeroksi. Valtiovarainministeriö vahvisti postimerkkien verotusperusteet keräilijöille loppuvuodesta 1945. Ehdotin Werner Söderström Osakeyhtiölle, jossa silloin palvelin, että perustettava lehti julkaistaisiin kahdesti kuussa. Setelinvaihdon vuoden 1945 lopussa kerrottiin lamaannuttaneen kyseisen vuoden joulunumeron huutokaupan. Olander täydensi numerossa 4-1944 ollutta leimamerkkien tutkielmaa vielä 15 sivulla. Numerossa 10-1945 kerrottiin uudesta löydöstä, 5 kopeekan tiheäjuovaiselle paperille painetusta ovaalista. Tämän johdosta päätettiin tehdä vain kahdeksan numeroa, joista suurin osa 16-sivuisia. Vuoden 1945 viimeisessä numerossa iloittiin lehden tilaajaja ilmoitusmäärien nousseen edellisvuotisesta yli 50%. Rauhan aika Vuoden 1946 ensimmäisessä numerossa kerrottiin aikakauslehtipaperin säännöstelystä. 17 . Postituoreiden merkkien kiinnittäminen kokoelmiin liimakkeilla oli aiemmin ollut yleistä. numeroon onnistuin saamaan vieraan kirjoituksen, E. Hankalaa. Niinpä voinemme sanoa, että Nuoreen Voimaan kesällä 1918 perustamani vähäinen postimerkkiosasto oli ensimmäinen yritys tällä alalla suomeksi. Alan uutuudesta johtui, että ensimmäisen vuosikerran sain kirjoittaa yksin. Huippuvuodesta 1939 (1 078 tilaajaa) oli noustu 1944 jo 1 460 tilaajaan. Hienoja lukuja. ”Emmehän kerää liimaa, vaan postimerkkejä” oli yleinen toteamus. Lehti veikkasikin postimerkkeilyn suosiosta osan lankeavan keinottelijoiden ja sijoittajien ansioksi
Numerossa 9-1949 lehden pitkäaikainen avustaja ja tuottelias kirjoittaja E. Numerossa 4-1948 kauppias Urho Pursianen Helsingistä maalaili unelmia keräilijöille: ”Paras henkivakuutus on postimerkit. ?. Raha pankissa voi kasvaa kaksinkertaiseksi 10 vuodessa, mutta postimerkeissä se tapahtuu 2-3 vuodessa. Ulkomaisten merkkien voimakkaan keräilyn takia lehdissä jatkui monisivuisena artikkelisarja: Mitä ulkolaisissa lehdissä kirjoitetaan. . aihekokoelmienkin alapuolelle. Vuoden 1947 viimeisessä numerossa kerrottiin Suomen Filatelistiliiton perustamisesta. . ?. . Syyksi hän ilmoitti närkästyksensä leimamerkkien arvostuksen puutteesta: ”Se nähtiin selvästi Helsingin näyttelyssä lokakuussa 1948, jossa mitä parhaimmat tutkielmatyöt aliarvioitiin, jopa myöhemmin alistettiin ns. Myyntiin tarvittiin vientilupa, samoin vaihtoon jos merkkien arvo ylitti 25 000 markan rajan. . Itse aloitin samaisessa kerhossa 1966 ja silloin meitä nuoria kävi kokouksissa alle kymmenen. Postimerkki = arvopaperi! Helsingin vuoden 1948 Postimerkkinäyttelyn merkin painos myytiin viidessä päivässä loppuun. Näyttelymerkkiä myytiin yksi kutakin pääsylippua kohti. . . . . . 136 sivuinen luettelo sisälsi: Varhaisleimat, Postimerkkiemme edeltäjät, Postimerkit 1856-1948, Liimalaatuerot 1942-46, Kenttäpostimerkit, Itä-Karjala, Aunus, PohjoisInkeri, Karjala 1922, Uusintapainokset, Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit, Poltetut ja huutokaupatut merkit, Numeroryhmät 1911-17, Numerokuusilot, Helsingin ja Tampereen kaupunkiposti, Erikoisleimat, Ensipäivän leimat. Monille näistä uusista tuntui kuitenkin olevan tärkeintä kaupanteko, ei niinkään filateelinen harrastus. Liiton puheenjohtajaksi valittiin SF:n Veikko Hietalahti. ?. Merkki myytiin loppuun viidessä päivässä. ?. . . ?. ?. Suomen Postimerkkilehti 18 3/2017 ?. Vuoden 1948 viimeisessä numerossa oli laaja selostus Helsingin postimerkkinäyttelystä 1948. . Jäsenyhdistyksiä perustamiskokouksessa oli 19. . . Hellman ilmoitti haluavansa vapautuksen lehden toimituskunnasta. Näyttelyyn osallistui 132 näytteilepanijaa 166 kokoelmallaan. SF:n nuoriso-osastossa kerrottiin vuonna 1948 olleen 36 jäsentä iältään 12-17 vuotta. Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1940-luku Helsingissä järjestetyssä huutokaupassa huutajia kerrottiin olleen 300. Postija lennätinhallituksen järjestämät pakettikorttien huutokaupat olivat edelleen suosittuja.. . Varsin kunnioitettava saavutus. Suomen aivan tavalliset massamerkitkin häviävät maailman tuuliin, tiedän.” No, eipä Pursiaisen ennustus tainnut ihan toteutua. Numerossa 11/12-1947 todettiin maassa olevan postimerkkikerhoja enemmän kuin koskaan ja niissä jäsenistä suurin osa uusia ja nuoria. ?. Vaihtoa helpottaakseen vuoden 1947 lehdissä julkaistiin useammassa numerossa suomalaisten merkkien hinnat ulkolaisissa luetteloissa: Zumstein, Yvert, Scott, Dan. . Lokakuun numerossa 1948 mainostettiin Suomen Postimerkkilehden kustantamaa SP Erikoisluetteloa 1949. Kansainvälisen postimerkkilehtiliiton lakattua toimintansa korvattiin lehden kannessa logon alla toistakymmentä vuotta ollut teksti, Féderation Internationale de la Presse Philatelique, tekstillä Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja. . Ymmärrettävää niukkoina sodan jälkeisinä vuosina, kun postimerkin katsottiin kuitenkin olevan myös arvopaperi. . Merkkien kysyntä oli siis yhtä vilkasta kuin edellisessä vuonna 1928 järjestetyssä näyttelyssä. Kokouksissa oli annettu ohjausta filatelian alkeissa ja arpajaisissa jaettu palkintoina SF:n jäsenten lahjoittamia voittoja. Postimerkkien vaihto ulkomaille oli edelleen luvanvaraista. . Uutisessa kerrottiin myös Englannissa rakennettavan suurta rakettia, joka veisi postin välillä Lontoo – New York 1719 minuutissa. . Taisi olla enemmin mannertenvälinen ohjus, johon postia ei liiemmin otettaisi. ?. . A. Postinkulun nopeutumista povailtiin Hollanissa kokeilun rakettipostin ansiosta. ” Ei vuosikymmentä ilman harrastusta repiviä kiistoja. Kerhon kokouksia oli ollut joka toinen sunnuntai vaihtoyhdistys Fenno-Scandian kerhohuoneistossa. Kotimaisten postimerkkikerhojen toimintaa selostettiin lehden alkuvuosien tapaan hyvinkin näyttävästi, haluttiin olla koko suomenkielisen harrastustoiminnan äänitorvi. Myös tuhruisiin leimoihin kyllästyneet saivat ilouutisen, Helsingin pääpostiin oli laitettu erillinen postilaatikko filateelisia lähetyksiä varten.
. ?. ?. . ?. . 1000 markan seteli vuodelta 1955, SPECIMEN -reitys ja tekstiä. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Kohde nro 9. . . Hienoja nappiloistoja: Rengasmerkkien 1 rupla Loisto Helsingfors 28.2.1893 PR 1931. 5 pennin isohampainen kauniilla kirjeellä Turusta 10.3.1873 Kristinestadiin. Kohde nro 101. ?. . Zeppelin pari lisämerkein näyttävällä kirjeellä Helsingistä Friedrichshafenin kautta Zurichiin ja Geneveen. . . 2mk+20pen Loisto Vaasa 16.7.1936.. ?. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 35 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi ?. . PR 1936. ?. 19 . . 1.6.2017 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 22.5.2017 klo 16.30–17.30 sekä 29.5.2017 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. Mukana selvitys postimaksusta. . . . Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. . ?. . SP Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 1.6.2017 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. Kohde nro 292. ?. . . . . 10 kop ovaali ,tummankarmiini, pienet helmet, mustemitätöinti. Kohde nro 14. . 1 mk+10 p Loisto Kuopio 15.1.1931.
Kohde nro 19. Kohde nro 3. Kohde nro 21. Kohde nro 38. 40 pen Åbo 1872. Suomen Postimerkkilehti 20 3/2017 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 35 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Esifilatelia 1 1739Willmanstrand-Tohmajärvi.Ajanpatinaa 10.00 2 1740YleinenpostiHeinolaansiistikohde 20.00 3 1766KruununpostiRausila-Pärnå20Nov.1766 25.00 4 1821KyrillinenABOHelsinkiin,yksityiskirje 20.00 5 KruununpostiÅbo27.Julii1839afk4.8.39Lappin 30.00 6 1841KuulutusLethalankirkkoon3Oct.1841 10.00 7 KaksikirjettäHelsingfors30.4.1860ja27.1.1875 20.00 8 Kolmekirjettä.3erilaistaHelsingforsleimaa 30.00 SUOMI Soikiomerkit 1856 9 10koptummankarmiini,pienethelmetmustemitätöinti sekäpienenpieniohentuma2mm(No2c) 60.00 10 Suomi1ja2uusintapainokset1956,postitorvivesileima**20.00 11 TutkimuksiaSoikiomerkeistäLauriSeppänenv1962 15.00 SUOMI Isohampaiset 1860 12 5kopA-hammastuspostileimajamuste.(No3A) 30.00 13 5koppariUleåborg,2puuttuvaahammasta jarepeytynytkuorenalareuna(No3I) 50.00 SUOMI Isohampaiset 1866 14 5penkirjeelläTurusta10.3.73Kristinestadiin 180.00 15 20penleimattujaehjä(No8C) 20.00 16 20pen,leimattu8.2.67Helsingfors,ehjä(No8B) 17.00 17 20penIII,kaunislähetysUleåborg24.5.1871 15.00 18 40penWiborg1872ehjä(No9Ayg-n.110€) 30.00 19 40penÅbo1872leima,ehjä(No9Cyf-n.110€) 30.00 SUOMI Vaakunamalli 1875 20 5psiistiWiborg27.12...(No15SAg) 10.00 21 5penkaunisHelsingforsleima10.2.82(No23LBaa) 10.00 22 8penkuvioleima226Nikolaistad(No16SAc) 22.00 23 8penvihreäja32penpunainen(Non.100€) 15.00 24 10pruskeasekahammaste,2-leimainen(No20SAB) 45.00 25 20penloistoTavastehus2.6.85(No25L) 8.00 26 20penrautatieleimaAs45Toijala10.1.1879Turkuun. 3,50 ruplaa, pieni ensiliimakkeen jälki. 43 5kpl10p1895KirjattukirjeHelsingforsBTanskaan 15.00 44 20penA-hammastus**,liimaerikoisuus(No38A) 30.00 45 20penleimattutimanttihammaste 35.00 46 5mkkaunisKajaani15.XII.97(No41A-n.45€) 25.00 47 10mkHelsinki20.VIII.96 12.00 48 10kplkirjattujakirjeitämm.LahtijaKuopioleimoilla 30.00 49 7erilaistam-1895lähetystä.Näyttäviäfirmakuoria 42.00 SUOMI Rengasmerkit 1891 50 1891Rengasmerkit1-50kop(leimatut) 20.00 51 kopeekka-arvot1-50kaikissasiistiliimake 30.00 52 2koppainotuotteenaVenäjälle30.XII.96. 10.00 27 20kauniillakirjeelläGamlaKarlebystä9.11.76Helsinkiin 18.00 28 20penPostKupé1877leimallaPorvooseen(No17SA) 16.00 29 188220penkirjeelläHelsingistäWaasaanANK9.3 12.00 30 25pen**1882(No26LB-yli60€) 30.00 31 25penkaunisStockholm6.8.884leimaus(No26L) 15.00 32 25penleimattu1879Tarttuma!(No25SA) 18.00 33 32penhyvätarttuma,leimattu.Yksilyhythammas 12.00 34 1mklila(No19SBb-n.475€) 90.00 35 1mklila(No27LBc-n.40€) 16.00 SUOMI Uudet värit 1885 36 5pen,20penja25penkauniit/loistotleimat 15.00 37 20penLoistoÅbo5.6.1889(No30) 10.00 38 1mk2-renkainenHelsingfors14.4.90loisto 30.00 39 1mkpostituore(No32-n.50€) 16.00 SUOMI Vaakunamalli 1889 40 10x2penRaivolaFinland14.VI.92Tampereelle15.VI.92 10.00 41 5penA-hammastus**(No36A) 20.00 42 5penlehtikääreJyväskylästä23.5.96Helsinkiin 10.00 Kohde nro 13. Yleinen posti Heinolaan 1740, siisti kohde. 10 mk kaunis pari leikkeellä, Sortavala leimalla (No 80) Kohde nro 2. Julii 1839 afk 4.8.39 Lappin.. 20.00 53 4kopnelilö**(No46-n.68€) 27.00 54 Sortokausikohde4kopHelsingistä10.1.01Saksaan. 20 pen timanttihammaste Kohde nro 58. 15.00 55 4koppari(**),14kop(*),14koppari(**)ja50kop(*) 50.00 Kohde nro 45. Kruunun posti Åbo 27. 1 mk loisto Helsingfors. 5 pen kaunis Helsingfors. (No 3 I) 5 kop pari Uleåborg, kaksi puuttuvaa hammasta ja kuoren alareuna repeytynyt. Kohde nro 64. 1766. Kruununposti Rausila Pärnå 20 Nov. Kohde nro 5
40 pen II hakar. 75.00 60 5pensameanvihreä**(No60-n.110€) 40.00 61 40penLoistoRantasalmi16.1.14 6.00 62 10mkmusta,Helsinkileima(No72) 18.00 63 10mkHelsingfors4.XII.16(No80-n.150€) 50.00 64 10mkpariSortavalaleimalla(No80-n.375€) 100.00 65 7erilaistam-190120plähetystä 28.00 SUOMI Saarisen malli 1917-1929 66 1917Aikainensaarismallinleimaus1.XII.17 20.00 67 1917KorttiPietarsaari8.XII.17sekapostitteena 8.00 68 1920ppsarjakirjattunaTsekoslovakiaan. Kohde nro 85. Kohde nro 114. Mannerheim sarja W2 pitkä väli, postituoreet.. 5.00 106 1936.PRArmfelt2mk+20p.LoistoVaasa16,VII.36 5.00 107 1936.Rehbinder1.25mk+15p.LoistoKaukjärvi5.VIII.36. W1 Kohde nro 77. 55.00 103 1930Zeppelin,postituore 65.00 104 1931PunainenRisti1mk+10p.LoistoKuopio15.I.31. 25.00 57 1ruplaloistoHelsingfors28.II.93 30.00 58 3,50ruplaa,pieniensiliimakkeenjälki 150.00 SUOMI Kotkamerkit 1901-1911 59 Kirjattuehiökortti1917HelsingistäLiljendaliin. 21 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 35 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 180.00 102 1930Zeppelin,Helsinkikulmaleima,hyväkeskitys. 5.00 108 1937PRjaM-30Kirjattu2.painoluokanlentokirje 15.00 109 1937PRsarja27.IV.37ensilentonaPalestiinaan 30.00 110 1938Fis-sarjakirjatullakirjeellä 15.00 111 1938PunainenRistiR-kuorellaBelgiaan 10.00 112 1939Aseveli.KaunisAlberga-Leppävaara2.1.39 10.00 113 1941Mannerheim2mkpariw2 10.00 114 1941Mannerheimsarjaw2pitkäväli,postituoreet 130.00 115 1941Ryti5mkw2pitkäväli,suosioleimaus. 28.00 82 1930SekapostitepostiosoituksenaRaudusta 12.00 83 1930,Leijonia13erilaistamerkkiälo/llo 15.00 84 19365penkymmenryhmä. hr 25 mk BW2 postituore. 20.00 105 1935.PRPorthan2mk+20p.LoistoHelsinki21.VI.38. 18.00 116 1941.PR1941Miesjaaura,loistoleimaVaasa23.VII.41 5.00 117 1943PunainenRisti3,50mkKaunisJyväskylä13.V.43 8.00 Kohde nro 69. 10.00 93 1989Karhu50mk**kuusilo 32.00 94 199241kpltarramerkkejä 20.00 95 2000Yhteensä58kplikimerkkejä** 28.00 96 2000Ikimerkkejäyht56kpl** 26.00 97 1930Leijonia10erilaistamerkkiälo/llo 15.00 98 1930Leijonia11erilaistamerkkiä 15.00 SUOMI Juhlaja avustuspostimerkit 192299 Postimerkkinäyttely1mknelilöja1,5mkpari 30.00 100 1930Zeppelin**siisti. J. postitorvi 1,50 mk W3 * Kohde nro 75. 10.00 69 19251mkBhrw1postituore 80.00 70 1925,hakaristi25mkBW2postituore 12.00 71 1925,postituorenumerokuusilohakaristi 40penBIW1tilauserä115 30.00 72 1926LentokuoriHelsingistä28.VIII.26Greiziin 12.00 73 19271,50mkpostitorviw3* 30.00 74 1927,postitorvi1mkBW3postituore 15.00 75 192840penIIhakaristiw1 100.00 76 1928KirjattukirjeHelsingistäSaksaan 12.00 77 1929OsoitekorttiOulustaprof.J.Sibeliukselle 30.00 78 1925Hakaristi25mkB-hammasteW2 10.00 79 10loistoleimaistaSaarismallia 15.00 SUOMI Vaasanmalli 1918 80 5mkkulmaleimaus 36.00 SUOMI Käyttösarjat 193081 19307erilaistalähetystä. 12.00 89 1945LentokuoriHelsingistä20.6.45Sveitsin 8.00 90 194812/10mkyksittäinVaasastaSaksaan 35.00 91 19489mkpunainenyksinlentokirjeenä 12.00 92 1949Varaosoitekortti25.8.49PakettiKanadasta. Zeppelin, kulmaleima, hyvä keskitys. 65.00 101 1930ZeppelinkirjeHelsingistäFriedrichshafenZurichjaGeneve.Mukanaselvityspostimaksusta. Kohde nro 102. 20 pen timanttihammaste 56 10kopkirjeelläPerniöstä19.1.01Ranskaan. 7.00 85 1938KirjePetsamosta15.XI.38Helsinkiin 25.00 86 1942FirmakuoriPetsamonNikkeliOy 10.00 87 1943SensuroitulentokirjeHelsingistäUnkariin 8.00 88 1943,SensuroitulentokirjePorvoostaUnkariin. Kohde nro 70. Sibeliukselle. Kohde nro 103. Kirje Petsamosta 15.XI.38 Helsinkiin. Zeppelin postituore. Kohde nro 45. Kohde nro 73. W1 postituore. 1 mk B hakar. Osoitekortti Oulusta prof
8.00 128 1995Sontiainenarkki** 36.00 129 20kpluudempaaleimattunaloisto/kaunis. 10.00 159 10koppostikortillaPorvoostaSaksaan22.5.1904. 10.00 158 3kopkirjekortillaPorvoostaHelsinkiin.3.3.1903. 20 kop pari + 10 kop sensuurikirjeellä Turusta Ruotsiin. Kohde nro 144. Kohde nro 142. Autopaketti 5 mk loisto. 1999 Vuosikirja, kaikki vuoden 99 merkit, mukana myös Tievihko A-hammastuksella. Kenttäposti 1963, leimattu. Kohde nro 134. Aunus 5 pen pari, toisessa ´s´nurinpäin **.. Karjala sarja postituoreena. 10.00 Kohde nro 153. Suomen Postimerkkilehti 3/2017 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 35 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 22 118 1946PR10mk+2,50mkKaunisForssa12.1.46 10.00 119 1946.PR1946sarjakirjatullaFDC-kuorella7.1.46 8.00 120 1947Tub-kuoriPålsbölestäIslantiin 10.00 121 1948Postimerkkinäyttely**8-ryhmä 18.00 122 1949PainotuotekirjeHelsingistäSaksanitävyöhykkeelle 8.00 123 1949PR30mkyksinkirjatullakirjeellälentonaPrahaan 20.00 124 1949Työväenliike50v.**ryhmät 18.00 125 1955PunainenRistikaunisleimainensarja 10.00 126 1989Karhu50mk,kaunisleimattupari 8.00 127 1989SuomalaisetAmerikassaKirjat.Tsekkoslovakiaan. Kenttäposti 1963 ** Kohde nro 145. Tornion sensuurin liuskat. Kohde nro 148. Kohde nro 160. 10.00 160 20koppari+10kopsensuurikirjeelläTurustaRuotsiin 20.00 161 20kopparirahakirjeelläHelsingistäSaksaan5.1.1906. Kenttäposti 1983, postituore. 12.00 130 Lehdistömitätöityjälevy(2) 10.00 131 Lehdistömitätöityjälevyllinen 10.00 132 Markka-ajankaunisleimaisia 20.00 SUOMI Postimerkkivihkot 133 1938Posti300v.Postimerkkivihko 38.00 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 134 1999Vuosikirja,kaikkivuoden99merkit 100.00 135 2000Suomenpostimerkitjapostimerkkivihkot 28.00 136 2008vuosilajitelmaloistotHelsinki10leimat 20.00 137 2009VuosilajitelmaloistotHelsinki10leimat 20.00 138 2010VuosilajitelmaloistotHelsinki10leimat 20.00 139 Postimerkkivuosi2011,mukanamerkit 28.00 140 Postimerkkivuosikirja2014 26.00 SUOMI Kenttäposti 141 1963Kenttäposti,Helsinkileima 30.00 142 Kenttäposti1963** 35.00 143 Kenttäposti1963leike 32.00 144 1983Kenttäposti,postituore 45.00 SUOMI Autopakettimerkit 145 Autopaketti5mkloistoHelsinki25.9.49 12.00 146 Autopakettimerkkisarjat1949ja1981** 15.00 147 Autopakettimerkit198150p,1mkja5mkhienotleimat 12.00 SUOMI Aunus 148 5penpari,toisessa´s´nurinpäin** 60.00 149 40penovaalileimaus 12.00 SUOMI Pohjois-Inkeri 150 25pen**isosiirtymä 15.00 151 1mkensiliimakkeella 25.00 SUOMI Karjala 152 40penniäkolmirivilö** 18.00 153 Karjalasarjapostituoreena 120.00 SUOMI Itä-Karjala 154 Itä-KarjalanMannerheimjaRyti5-rivilöt** 20.00 SUOMI Laivaposti 155 Laivapostias/sBorgålaivallaNummelastaPirttisaareen 8.00 SUOMI Laivamerkit 156 SuomenLaivapostimerkit.SuloKinnunen36sivua 15.00 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 157 2kopkäyttöulkomaillesekäpainotuotteellaettäkortilla. 10.00 162 70kopHelsinkileima1914 20.00 SUOMI Joulumerkit 163 TUB-joulumerkki1912JänisjaoravaI, 10.00 164 TUB-joulumerkki,JänisjaoravaI 4.00 SUOMI Ehiöt 165 7koprengasehiökuori,jolla3koprengasmerkki. Kohde nro 141
Kohde nro 203. SUOMI LEIMAKOHTEET Laivaposti 195 Laivapostiaper.ThureLübeck30Oct1861toÅbo 20.00 196 1897Ehiökuori25pen,kaunislaivankuvaleima 14.00 197 Rengasehiö10kopLaivankuvaleima 12.00 198 Laivankuvaleimam190110penTurusta16.IX.02 10.00 199 Laivaleimas/sSuursaariKorttiSeiskaristaHelsinkiin 25.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Ensipäiväja erikoisleimakuoret 2001948FDC12/10mkja3mkRanskaan. Erittäin harvinainen! Kohde nro 189. 10.00 POHJOISMAAT Islanti 204 193140aurlähesnäkymätönjälkiliimakkeesta 35.00 POHJOISMAAT Norja 2051938.KirjeÅlesundistaTsekkoslovakiaan,NansenI-sarja 12.00 POHJOISMAAT Tanska 2061900TanskanLänsi-Intialeimattusarja1c,2c,5cja8c 25.00 207 1926tanskalainenehiökorttilisämerkeilläSuomeen 16.00 208TanskanLänsi-Intia1fr 20.00 209Thule,kaunisleimattusarja 10.00 POHJOISMAAT Ruotsi 210 SurukuoriTukholmastaPorvooseen1827. Laivaleima s/s Suursaari Kortti Seiskarista Helsinkiin. Ehiökortti Turkista Kuopioon 28.8.1905. Laivapostia Sassnitzista Turkuun 3.10.1910 ruotsalaisilla merkeillä. 15.00 187 HyönöläpostipysäkkiasiakirjalähetysHelsinkiin 10.00 188 IiAs.1908?Kuva:Lapsilastenvaunussa 8.00 189 Jalkala(Terijoki)M-1760penehiökortilla 30.00 190 Kuusankoskipp.Helsinkiin10.V.10 6.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 191 Numeroleima5loistokuorella15.VII.99Jämsään 18.00 192 Numeroleima134Inkeroi-Vastila 10.00 193 Numeroleima137Petromäki-Saamiainen 10.00 194 Numeroleima699Vilppula-Kylmälänkasvatuslaitos 10.00 Kohde nro 155. 166 25penehiöRaumalta14.VIII.00Norjaan 10.00 167 7koprengasehiökorttikirje.Erittäinharvinaine! 200.00 168 192190/40penehiökorttiKirkkonummeltaSaksaan 7.00 169 1928EhiökorttiTurustaSaksaan 12.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Laivaposti 170 ÅlandsExpressm-3025penkolmirivilö 20.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 171 AlajäppiläpostipysäkkiR4 15.00 172 Jaakkima10.VIII.95Ukkoskortti 10.00 173 Jaakkima28.4.04janumeroleima327 15.00 174 KurkijokiWärdekuori29.IX.13Wiipuriin 15.00 175 Perkjärvenkylä7.XI.1934,numeroleima1409 10.00 176 PyhäjärviWpl14.VII.97Ukkoskortti 10.00 177 Tali9.VII.97Ukkoskortti 10.00 178 Walkjärvi11.VII.1890,numeroleima990 10.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 179 Kuvioleima117Kristinestad187520pen 10.00 180 Kuvioleima174Joensuu188225p 10.00 181 Kuvioleimat234(Weber),236(Weber), 237(Laitinen)ja251KaikkikäytössäJoensuussa 20.00 182 Kuvioleima277Joensuusta20.II.9310penparikuorella 30.00 183 Kuvioleima279Joensuusta22.IV.93Malmille 20.00 184 1885Kuvioleima444 10.00 SUOMI LEIMAKOHTEET Postipysäkkileimat 185 Hietois27.V.1926Hämeenlinnaan 10.00 186 HonkaniemiRautatieleima10.1.12H:fors-St.Petersburg. 10.00 MUU EUROOPPA Turkki 212 1905EhiökorttiTurkistaKuopioon28.8.1905. 10.00 213 Turkki1942-1943Mi1113-1133ja1167** 16.00 MUU EUROOPPA Liettua 214 Rossingeninpaikallismerkki,leimattujaleike 30.00 MUU EUROOPPA Eesti 215 191835sruskeyksinkuorellaLihulastaTallinnaan 15.00 216 1919VärikässekapostitekirjattunaTallinnastaHollantiin.25.00. Kohde nro 167. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 35 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 23 . Venäjältä sotaharjoituksista Suomeen lähetetty 7 kop rengasehiö korttikirje. 12.00 201 1938Postimerkinpäivä(FDC)5-6.1.38 16.00 2021948FDC6/7mkehiö+3mk9.2.1948 14.00 POHJOISMAAT Laivaposti 203LaivapostiaSassnitzistaTurkuun3.10.1910. Jalkala postipysäkkileima (Terijoki) M-17 60 pen ehiökortilla. Käännetty Waltimoon. Kohde nro 199. 20.00 211 EhiökorttiRuotsistaTaalintehtaalle2.9.1884. Laivapostia s/s Borgå laivalla Nummelasta Pirttisaareen. Kohde nro 212
Kohde nro 249. Kohteet nro 251 255. Kohde nro 235. 20.00 255Kiinanpostituoreetmerkit1997upeanavuosikansiona. Kohde nro 220. 10.00 KESKI-AMERIKKA Leimat 259KirjeHaitistaNewYorkinkauttaSuomeen4.11.1922. 30.00 2351936SaksaLentopostiNürnberginkauttaWieniin. 35.00 230SaksalainenImaailmansodankenttäpostilipuke 10.00 231 1917SotavankipostiaSaksastaTanskaan 10.00 2321920Värikässekapostiteinflaationalkupäiviltä. 22.00 244 1953BRDMi174-176,leimatut 30.00 245 1954BRDMi200-203,liimakkeilla 18.00 246 PaksuhyväkuntoinenSchaubekkansioDDRalk1949 40.00 MUU EUROOPPA Sveitsi 247 SäiliökirjaSveitsiäyli500merkkiä,mm.RayonII. 45.00 MUU EUROOPPA Kreikka 224 SäiliökirjaKreikka,luetteloituyli400kpl 35.00 MUU EUROOPPA Ranska 225Ranska15.Nov.1854Mi15parikauniillakirjeellä. 20.00 254 Kiinanpostituoreetmerkit1996upeanavuosikansiona. 30.00 MUU EUROOPPA Itävalta 223Itävalta(paljon)jaBosniaHerzegovina(jonkinverran). Ranska 15.Nov.1854 Mi 15 pari kauniilla kirjeellä. 3 kop ehiökortti Pietarista 14.7. Vuodet 1989, 1991, 1995, 1996 ja 1997.. 20.00 253Kiinanpostituoreetmerkit1995upeanavuosikansiona. 10.00 257 KirjattukirjeEtelä-AfrikastaTurkuun.Berbice27.6.1921. 20.00 252Kiinanpostituoreetmerkit1991upeanavuosikansiona. 15.00 243 1952BRDMi156-159,kaikkiliimakkeella. 20.00 249 18823kopehiökorttiPietarista14.7.Turkuun. 1934 5 sh siistillä leimalla. 20.00 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 219 18791ppaikalliskirjeDuplexleima63LondonS.W 8.00 22019345shsiistilläleimalla 20.00 221 Englantisäiliökirjaalk1841.Tuhansiamerkkejä. 20.00 2331920Viiniaiheinenmainossaksalaisellakuorella. 20.00 2381942Saksa,IImaailmansodanpropagandakortti. 8.00 2391943DeutschesReich/OstlandR-kuoriMinskistä. Kohde nro 240. BRD 700 v. 40.00 ETELÄ-AMERIKKA Leimat 258SensuroitukuoriChilestäTurkuun26.10.1914. 20.00 AFRIKKA Postilähetykset 256Kenia-Ukanda-Tanganyika1943Sveitsiin. Suomen Postimerkkilehti 3/2017 24 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 35 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi MUU EUROOPPA Hollanti 217 EhiökuoriHollannistaTurkuun10.12.1884. 50.00 MUU EUROOPPA Italia 222Trieste1879ehiökorttilisämerkeinSuomeen. 1951 Marienkirche, leimatut. Kiinan postituoreet merkit upeina vuosikansiona. 10.00 240 1951BRD700v.Marienkirche,leimatut 70.00 241 1951BRDMi141-142leimattuina 36.00 242 1951DDRNuorisofestivaalit.KortillaBerliinistä. 10.00 234 1924PakettikorttiRuotsinkauttaSuomeen. 10.00 218 R-kirjeHollannistaTurkuun7.11.1898. 40.00 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 248 1867LoistokuoriVenäjältäOuluun1.11.1867. 12.00 AASIA Vuosilajitelmat ja -kirjat 251 Kiinanpostituoreetmerkit1989upeanavuosikansiona. Kohde nro 248. 80.00 226Kauniskirjekesäkuu1876 10.00 MUU EUROOPPA Saksa 227 Bayernloistoleimaiset 26.00 2281900SaksanpostiMarshall-saarilla.EhiökorttiSaksaan. 100.00 2501924Puna-armeijalainen4kplMoskovastaEnglantiin. 10.00 MUU MAAILMA Kokoelmat ja erät 260UPU75vuotta281erilaistajuhlamerkkiä* 45.00 Kohde nro 225. 15.00 229Saksanvaltaamiaalueitajakaupunkivaltioita. 10.00 237 1939KirjeBuchenwaldinkeskitysleiristä. 1936 Saksan Lentoposti Nürnbergin kautta Wieniin. Loistokuori Venäjältä Ouluun 1.11.1867. 10.00 2361937DeutscheReichWinterhilfsarjaR-kuorella. 1882 Turkuun
Tervakosken suojeluskunnan hienokuntoinen pöytäviiri.. 8.00 270 Kotka,Lyseo,postivaunuleimaus 5.00 271 Maarianhamina,maisemaKylpylänpuistosta. 10.00 POSTIKORTIT Aihekortit 279 SuojeluskunnanparaatiNaantalissa1926. Kohde nro 279. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 35 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi KIRJALLISUUS Merkit 261 PostimerkkienKäsikirjaIII.Mallit1875-1885 20.00 262SuomiFilatelianaarreaitta:MikkoOssa 15.00 KIRJALLISUUS Paikkakunnat 263SuomenPostitoimipaikat1638-1985 20.00 KIRJALLISUUS Kuvioleimat 264 E.A.HellmanSuomenkuvioleimat.Mukanakartta. 20.00 POSTIKORTIT Paikkakunnat 265Helsinki,EsplanadijaRuneberginpatsas. 10.00 284 PropagandakorttiIImaailmansota,italialaisetAlbaniassa.10.00 285SaksalaisiaIImaailmansodanpropagandakortteja. Suojeluskunnan Kivääriyhdistetyn hopeinen palkintolusikka 1935. 20.00 286SuomalainenkesämaisemaJoulukorttiTurussa23.XII.01. 5.00 268Kangasala,kylämaisema,epäselväleimaus. 12.00 266 Helsinki,Teknillinenkorkeakoulu. 5.00 267 Helsinki,YliopistoSenaatintori. 5.00 281 Vanhasuomalainentykkivene.Eikulkenut. 50.00 294 KutsukorttiPostin300vjuhlaanKansallisteatteriin1938. 10.00 295LaivasaapuiHelsinkiinkirja. 40.00 2921000markkaavuodelta1955,SPECIMEN-reitys. Kohde nro 278. 5.00 275 Päijännemaisema1.1.03 7.00 276 Rautalampi,apteekintalo, 10.00 277 Turku,ÅboAkademi. 30.00 Kohde nro 269. 5.00 269KokkolanKauppatoritalvella. TOIMITUS KohteetovatnoudettavissahuutokaupanpäättymisenjälkeisenämaanantainaSuomenFilatelistiseurary:nkerhotilastaLönnrotinkatu32 B,Helsinki,klo16.00-17.00taitiistaistalähtienMerkki-AlbertinmyymälästäAnnankatu16,Helsinki.Postitsetoimitettaviinlisäämmetoimituskulut. TARJOUKSET JosethaluakirjautuaOnline-huutokauppaanontarjouksissamainittavakohteennumerojatarjottuhinta(tasaeuroina).Kohteensaa korkeimmantarjouksentehnythinnalla,jokaontoiseksikorkeintarjous+korotustaitarjoamallaanhinnalla,mikälisejääalhaisemmaksi. Kohde nro 300. 10.00 296Suojeluskunnanhopeinenpalkintolusikka1935. 7.00 NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 287 Laulu-jasoittojuhlatHelsingissä1900.Jetoni. 20.00 298MarsalkkaMannerheiminlähettämätkiitoskortit. 16.00 299MarsalkkaMannerheiminsiunaustilaisuudenkutsuk. MAKSUT Kohteetonmaksettava8päivänkuluessavastaanottamisesta.Huomautuksetjapalautuksetontehtäväehdottomasti8päivänkuluessa. 5.00 274 Parainen,näkymäsatamasta. 10.00 280Sairaanhoidonopetusta,oppilaskouluHelsingissä. Suojeluskunnan paraati Naantalissa 1926. 5.00 272 Naantali,näkymäsatamasta** 8.00 273 Norminne.Waasansaaristoa. Ainoantarjouksentehnytsaakohteenpohjahinnalla.Yhtäkorkeissa tarjouksissaratkaiseesaapumisjärjestys.Kohteidenmyyntihintoihin lisätään17%myyntiprovisio(huutoraha). 20.00 28819185penniäKansanvaalta,pieniänaarmuja. 40.00 289Raitiotie-jaOmnibusOyHelsinki.Poletti. Kohde nro 296. 120.00 PÄÄTTEEKSI Cinderella 293FilatelistiEdwardR.Stenrothinmuistoblokki. 25 Kaikkien kohteiden kuvat verkossa osoitteessa:www.postimerkkilehti.fi.KohteidennäytötSuomenFilatelistiseurantiloissa,Lönnrotinkatu32B,Helsinki,katutaso22.5.2017klo16.30-17.30sekä29.5.2017klo 16.30-17.30.Kirjallistenjapuhelintarjoustenonoltavaperilläto1.6.2017 klo12.00.Huutokauppapäättyyverkossato1.6.2017klo21.00. Uudenkirkon Kiiskijärveltä Bayeriin 17.7.1906 venäläisin merkein. 5.00 278 UudenkirkonKiiskijärveltäBayeriin17.7.1906. 10.00 282Tunnettujasuomalaisianäyttelijöitä1920-luvulta. 30.00 300Tervakoskensuojeluskunnanpöytäviiri. MyyMÄTTÄ JÄÄNEET KOHTEET Jälkimyyntialkaaverkossavälittömästihuutokaupanpäättymisen jälkeenjapäättyy8.6.2017klo21.00.Kohteitamyydäänpohjahinnoilla(+17%) Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki, puh. 15.00 290Olympia500mk1952 12.00 PÄÄTTEEKSI Suomalaiset setelit 291 1000markanseteliarkinosavuodelta1957. 8.00 283IImaailmansodansaksalainenpropagandakortti. 10.00 297 MarsalkkaMannerheimin70-vuotisjuhlienkutsukortti. Kokkolan Kauppatori talvella
Kyyhkyset hoitivat hätäpostia vuosina 1938 – 1949. Jäljelle jääneet merkit käytettiin loppuun pakettiliikenteessä, mutta tähänhän ei tietenkään kyyhkysiä tarvittu. Kyyhkyspostia Herm Island sijaitsee Englannin kanaalissa noin viisi kilometriä itään Guernseylta. Näin ollen aidot postilähetykset ja käytetyt merkit ovat todella harvinaisia. Toisessa maailmansodassa kommunikaatiotavat olivat paljon kehittyneempiä, mutta silti brittien käytössä oli noin 250 000 kyyhkystä. Kyyhkysten hoitamaa postipalvelua on kuitenkin ollut tarjolla myös siviileille normaalina postinkulkuna kolmessa eri yhteydessä ja vieläpä eri puolilla maailmaa. Joistain kyyhkysistä tuli jopa sotasankareita. Filatelisteille oli tarjolla lähinnä suosioleimatttuja merkkejä ja kulkemattomia lähetyksiä. Postipalvelu pyrittiin säilyttämään vain todellisia hätätapauksia varten ja viranomaiset olivat kovin haluttomia hoitamaan keräilijöiden pyyntöjä. Näin haluttiin parantaa viestin perillemenon todennäköisyyttä. Sodan jälkeen kyyhkyspostia käytettiin lähinnä mainosja hyväntekeväisyystarkoituksessa, kuten esimerkiksi Stampex-postimerkkinäyttelyssä toukokuussa 1959. Myös huono sää ja vastapuolen käyttämät haukat verottivat onnistumisprosenttia. Kantokapasiteetti on varsin rajallinen, mutta mikrofilmien tultua käyttöön yksi kyyhkynen saattoi kuljettaa tuhansia viestejä. Teksti Olli Saarinen Suosioleimattuja Hermin merkkejä ja käyttämätön blokki. Dickinin mitalin myötä, joka myönnetään sodassa ansioituneelle eläimelle. USAn länsirannikolla lähellä Los Angelesia sijaitseva Santa Catalina Island käytti kyyhkysiä postinkulussa vuosina 18941898. Palvelu oli täälläkin rajattu pääasiassa hätätapauksille, lähinnä lääkärien hälyttämistä tai muita akuutteja tapauksia varten. Jokaista viestiä lähetettiin kolme samansisältöistä kappaletta petoeläinten ja muiden saalistajien takia. Yhden shillingin maksu sisälsi viestin toimittamisen Guernseylle ja sieltä normaalin postin mukana vastaanottajalle. Suomen Postimerkkilehti 26 3/2017 Kyyhkysten kykyä löytää takaisin pesäänsä tai kyyhkyslakkaan on käytetty hyväksi myös postinkulussa, lähinnä sotien aikaan. P ariisin piirityksen yhteydessä vuonna 1870 kyyhkysiä käytettiin postinkulussa, kun viestejä haluttiin saada kaupungin ulkopuolelle. Ensimmäisessä maailmansodassa kyyhkyset olivat treenattuja yksilöitä ja noin 95 % viesteistä saatiin perille. Jäljennös Santa Catalina Islandin kyyhkyspostilla lähetetystä viestistä vuodelta 1896.. Kyyhkysten käyttö normaalissa postiliikenteessä loppui vuonna 1949. Tuolloin kyyhkyset eivät vielä olleet koulutettuja ja vain joka viides yritys onnistui. Palvelu toimi Herm Island merkkien luonnos. Olemassaoleva merkkivarasto loppui vuonna 1953. Tätä varten oli käytössä oma postimerkki, josta tunnetaan myös lukuisia luonnoksia. Näistä 32 sai kunnianosoituksen ns
Varustettu hienolla Itä-Karjalan Sotilashallinto/Paikallispäällikkö N:o 92 -leimalla 17.6.1944 annettu sotilaskuljetustodistus 3 luokan MENO-PALUULIPPU lomamatkaa varten. Tässä ne ehkä mielenkiintoisimmat dokumentit saamastani nipusta, kertoo Eero. Kolmas tapaus sijoittuu myös 1800-luvun loppuun, mutta maapallon toiselle puolelle: Great Barrier Island sijaitsee noin 100 kilometriä Uudesta-Seelannista koilliseen. lähinnä 1940-luvulta”. Kuten lukijamme Pekka Hovi kirjoitti numerossa 2-2016 Talvisodan aikaisista pakettien tarkistuslipukkeista kaikelle sotaan liittyvälle on omat kerääjänsä, vaikka lipukkeet eivät olisikaan suoranaista filateliaa. Postinkulkua hoitanut laiva SS Wairarapa ajoi kuitenkin karille rannikon edustalGreat Barrier Island postituore merkki ja kulkenut lähetys. Tässä oma esimerkkini. Lennätinkaapeli saatiin saarelle vuonna 1908 ja tämä lopetti kyyhkysten tarpeen postikulussa. la. . 1.7.1942 annettu SIIRTOVÄEN PALAAMISLUPA (oikeuttaa palaamaan 1.7.-31.8.1942 välisenä aikana Koiviston kuntaan). F ilatelisti, kuten kuka tahansa jonkin alueen kerääjä törmää harrastuksessaan monenlaiseen materiaaliin. Vuoteen 1897 asti ainut viestinviejä tältä kaivosteollisuuden saarelta oli viikottainen hyörylaivayhteys. Olen nyt selaillut näitä kuitteja ja miettinyt mitähän näillä tekisin. piirin Esikunta leimalla. Kaupasta sovittiin ja molemmat olivat tyytyväisiä. Historiaa ne kuitenkin selventävät omalla todistusvoimallaan. Varustettu hienolla Päämaja-leimalla. Yleensä keräilijä ei myöskään raaski heittää pois mitään itselleen ylimääräistä. Niinpä kyyhkysposti perustettiin maaliskuussa 1897 ja vieläpä kahden eri yrittäjän toimesta, kun alkuperäiset yhteistoimintasuunnitelmat kariutuivat. 11.8.1942 annettu KULJETUSLUPA (oikeuttaa kuljettamaan Viipurista kaksi matkalaukkua vaatteita ja naisten polkupyörän). Varustettu hienolla Viipurin sot.hall. Kesti monta päivää ennen kuin tieto onnettomuudesta tavoitti Aucklandin ja tämä herätti huolta saaren eristäytyneisyydestä. L U K I J O I L T A Mitähän näillä tekisin kysyy Mäkelän Eero. Molemmat yritykset julkaisivat postimerkkejä postinkulkua varten ja nämä ovatkin harvinaisuudestaan johtuen haluttua tavaraa paikallisten keräilijöiden ja kauppiaiden keskuudessa. Nipussa oli muun muassa: 14.10.1941 annettu MATKUSTUSLUPA takaisin vallatulla alueella (oikeuttaa matkustamaan Koiviston kunnan Maakslahden kylään). 27 vain saarelta mantereelle päin, koska ketään ei kiinnostanut mitä Los Angelesin pikkukaupungissa tapahtui, vaan enemmän kiinnosti saaren tapahtumat, sillä siitä oli tuohon aikaan tullut suosittu seurapiiripaikka. ?. Postimerkkejä ei tiedetä käytetyn viestinvälityksen apuna. 16.12.1942 annettu KUITTI (koskee takavarikoitua valokuvauskonetta ja sen edelleen kuljettamista Suomeen). Palvelua käytettiin lähinnä sairaustapausten ja kaivosvaltausten hoitamiseen sekä tärkeimpien uutisten toimittamiseen, mutta myös arkisempiin asioihin kuten tavaratilauksia varten. Varustettu hienolla Päämaja-leimalla. (lähtöasema Äänislinna, määräasema Lahti, kulkutie Sortavala -Luumäki).Varustettu ItäKarjalan Sotilashallinto/Soutjärven alue-esikunnan sekä Äänislinnan lipputoimiston leimoilla. Kaverini halusi suomalaisia postimerkkejä minulta ja tarjosi vastikkeeksi hallussaan olevia ”vanhoja kuitteja yms
Tilgmann´s Bok & Stentryckeri samt Kemigrafi”. Näin Suomi sai oivan käytännön toteuttajan Alois Senefelderin vuonna 1798 kehittämälle litografiamenetelmälle. Tilgmann huomasi, että itsenäisenä yrittäjänä omassa paiHieno yrityksen lomakkeen yläosa vuosisadan alusta, jolloin nimenä oli ”Aktiebolag F. Tilgmannin kirjapainon perustaminen Nuori Tilgmann, jo osaava ja kokenut ammattilainen, sai Suomessa heti mielenkiintoisia haasteita. Tilgmann Suomen vanhimmat kirjapainot osa 2 Tilgmann yhtymän laajennettu rakennusryhmä valmistui vuonna 1939 Annankadun ja Lönnrotinkadun kulmaan.. Hän mm. Hän löysi Norrköpingistä ensimmäisen vaimonsa Amalia Levinin ja sai Ruotsin kansalaisuuden. Kuitenkin jo 1862 hänel– maineikas nimi vuodelta 1869 le tarjottiin teknisen johtajan tointa Helsingissä Polen & Co:n kivipainossa, joten hän myi ruotsalaisen painonsa ja muutti Helsinkiin. Teksti Seppo Salonen C hristoph Friedrich Ferdinand Tilgmann (1832-1911) syntyi Kasselissa Saksassa, jossa hän valmistui taide-akatemiassa litografiksi. Hänestä tuli Suomen menestyneimmän kivipainon omistaja ja johtaja monen mutkan kautta. Ensin hän lähti nuorena miehenä Brysseliin, jossa oppi ranskaa ja opetteli kartanpiirtäjän ammatin. Neljän vuoden kuluttua hän sai Suomen kansalaisuuden. Ensimmäiset sata vuotta Tilgmann osti muita painoja, mutta 1970-luvulta lähtien yritys on itse myyty useampaan kertaan. Lomakkeella näkyy senaikainen painotalo ja myös kansainvälisissä näyttelyissa saadut palkinnot, kultaa 1895 sekä Lyypekistä että Pietarista sekä hopeaa ainakin Pariisista. 25-vuotiaana hän siirtyi töihin Norrköpingissä sijaitsevaan Wahlberg & Co kivipainoon, mutta perusti pian oman graafisen laitoksen, Törnqvist & Co:n. Suomen Postimerkkilehti 28 3/2017 Tilgmannin kirjapainon historia on melkoinen yrityskauppojen ketju. litografoi ja painoi valtion palkinto-osiot sekä leimamerkit, molemmat ensimmäisiä lajissaan Suomessa
Ernst keskeytti sotilasuransa, ja haki Saksasta ja Itävallasta perinpohjaista oppia kemigrafiaja heliogravyyritekniikkaan. Tilgmannin kirjapaino kasvoi ja menestyi, ja 1870-luvun puolivälissä hankittiin kaksi pikakivipainokonetta, ensimmäiset laatuaan Suomessa. Kirjapainon hyvän maineen takia sen tehtäväksi tulivat useimmat osakekirjojen sekä muitten arvopaperien tilaustyöt. Vuonna 1891 laaditun yhtiöjärjestyksen mukaan pojille uskottiin käytännössä koko yrityksen johto ja valvonta. Vuonna 1905 Tilgmann perusti paperinjalostusyrityksen Ab Chromon, jonka erikoisala oli taidepainopaperin ja -kartongin valmistus. 1890-luvulta lähtien Tilgmann painoi useimmat suuret kuvateokset Suomessa, ja sai näistä ansioista kultamitalin sekä Lyypekissä että Pietarissa järjestetyissä näyttelyissä vuonna 1895. Se aloitti kesällä 1870 Pohjois-Esplanadilla, mutta siirtyi jo 1871 Antin-, nykyisen Lönnrotinkadun numeroon 8-10, johon lopulta paljon myöhemmin rakennettiin monessa vaiheessa 8-kerroksinen painotalo. 1886 Ferdinand Tilgmann sai myös kunnian perustaa Suomen Pankin setelipainon, jonka johtajana hän toimi pitkään. sekä yhtiön mainospainatuksia sähkelomakkeilla.. Myös useimmat kartat ja merikortit painettiin F. Kuulemma riuskat palosotilaat pyörittivät kampea firaabelityönään. Heti vuonna 1896 osakeyhtiö teki merkittävän kaupan, kun se hankki omistukseensa siihen asti vuokratiloissa toimineet kirjapainotalot. nossa hänellä olisi vapaammat kädet, ja niinpä hän perusti oman kivipainon 1869. Firmakuori 1800-luvun lopulta, päiväys 17.12.1898. Ferdinand Tilgmannilla oli kaksi poikaa, Ernst ja Knut Tilgmann, jotka olivat jo saaneet kokemusta painosta. Koneet olivat käsikäyttöisiä. 1907 hankittiin ensimmäinen Monotype-mallinen valintakone. Nykyään samassa talossa toimii Euroopan kemikaalivirasto. 29 . Tilgmann´s Bok & Stentryckeri samt Kemigrafi. Tilgmann myös kehitti uusia koneita ja menetelmiä painossaan. Tilgmannin kivipainamossa, kunnes maanmittaushallituksen yhteyteen perustettiin oma topografinen osasto. Amos Anderson ja laajentumisen aika Vuosisadan vaihteessa elettiin vaikeita vuosia ja kun perustaja Ferninand Tilgmann 1911 kuoli, hyväksyttiin 1916 silloisen Mercators Tryckeri AB:n omistajan Amos Andersonin ostoEhiö 1886, jossa ilmeisesti lähetetty asiakkaalle saldo tai vastaavaa F ja E Tilgmannin nimissä. Hänestä tuli maamme ensimmäisen kemigraafisen atelierin johtaja, ja Knut keskittyi kivipainon johtamiseen. Aika oli suurten nälkävuosien jälkeen kovaa, mutta puunjalostusteollisuus kehittyi vauhdilla ja uudet rautatielinjat Hämeenlinnaan ja Pietariin avasivat uusia näköaloja, joten tulossa oli taloudellinen nousukausi. Knut oli hakenut sitä varten oppia Saksasta ja Ranskasta. Vuodesta 1895 Tilgmann toimi osakeyhtiönä virallisena nimenään Aktiebolag F
1930-luvulla konekantaa modernisoitiin ja myös toimitaloa laajennettiin jälleen 1939. Ne korvasivat osittain vastaavat ulkomaiset tuotteet. Syrénin haltuun oli joutunut vähän aiemmin Tampereen kivipaino, joka jatkoi nyt Tilgmannin paikallisena Tampereen konttorina. 1928 ostettiin tamperelaisen toiminimi Julius Syrénin koneet ja varastot. uudet Roland-merkkinen offsetpainokone sekä Johannes-mallia oleva pikapainokone. Vuonna 1917 Tilgmann osti Hämeenlinnan Kivija Kirjapainon. Kaikkien näiden järjestelyjen jälkeen oli syytä uusia konekantaa. Ferdinand Tilgmann 1870-luvun puolessavälissä.. Se oli painanut kansalaissodan aikana kaikki valkoisen puolen painotyöt, myös 1918 Vaasan mallin postimerkit. Uusi johto ryhtyi rakentamaan Annankatu 10:een suurta 5-kerroksista tehdasrakennusta, johon ostetut yritykset ja niiden konekanta saatiin keskitettyä. 1935 Ab F. Tilgmann on pystynyt aina harjoittamaan myös vientiä, aluksi Venäjälle ja Ruotsiin, myöhemmin myös Keski-Eurooppaan ja jopa Kivipainon painokivi, jolle piirros on kaiverrettu peilikuvana. 1924 ostettiin Holger Schildts Förlags Ab:n painokoneet, kalusto ja varasto, ja 1925 Systeman kirjapaino sekä vielä 1927 Suomen Paino Oy. Toinen ostettu yritys oli Lilius & Hertzbergin kivipaino-, pahvi-, kotelosekä pelikorttiosasto. Ernst Tilgmann jatkoi edelleen yhtiön palveluksessa. F T Ex Libriksessä on sama kehys. Öflund & Pettersson oli näistä tunnetuin. Näillä toimialajärjestelyillä yrityksellä oli vahva asema kirjapainoalalla juuri itsenäistyneessä Suomessa. Samassa järjestelyssä myös Turun Kivipaino Oy siirtyi uudelleen nimetyn ja useaan kertaan osakepääomaansa korottaneen yhtiön Ab F. Yleismaailmallinen talouslama heijastui myös painoon, henkilökunnan määrä laski vuodesta 1930-32 742:stä 615 työntekijään. Weilin & Göösin kivipaino sekä sen pelikortteja valmistava osasto siirtyivät Tilgmannin haltuun, samoin vuonna 1913 perustettu Helsingfors Bokoch Stentryckeri. Jo 1930 Tilgmann oli perustanut aikakauslehtikustantamon. Näistä neljä toimi Helsingissä. Tilgmann Oy:n haltuun. Tilgmann osti Amos Andersonin 1906 perustaman Mercatorin Kirjapaino Oy:n. Häntä kuvataan hyvin kirjapainoalan ja asiakaskunnan tuntevaksi synnynnäiseksi johtajakyvyksi. Ostettiin myös osa Gutenbergin kirjapainon koneista sekä 1926 Kotelotehdas Teos. Tilgmannin vanhin painotalo Lönnrotinkadun varrella vuonna 1872. Lehdet takasivat kirjapainoon työkuorman vaikka ne eivät kaikki muuten niin menestyksekkäitä olleetkaan. Seuraavana vuonna 30.10.1918 ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi viiden kirjapainon oston. 1936 yhtymän omistukseen liittyi vaasalainen Ab Lito-Björkell Oy. Talo valmistui 1920 ja ostetut kirjapainot saatiin sinne järjestettyä 1921. Suomen Postimerkkilehti 30 3/2017 tarjous, ja hänestä tuli näin pääomistaja ja toimitusjohtaja. 1920-luvulla elettiin taas vaikeita aikoja, mutta siitä huolimatta Tilgmann laajeni edelleen. Se oli perustettu vuonna 1902. Vanhoja koneita romutettiin ja hankittiin mm. Tilgmannin liikemerkin on piirtänyt Albert Edelfelt. Uuden omistajan myötä syntyi ajatus yhdistää koko maan kivipainot, ja näin rationalisoida tuotantoa (tämä olisi voinut yhtä hyvin tapahtua Suomessa myös 10 vuotta sitten!). Koko tätä suurta yhtymää ja sen järjestelyjä ryhtyi vetämään toimitusjohtajana talousneuvos Oskar Öflund, joka oli myös merkittävä osakas
Mekaanisten hammastusvälineiden kirjo sekä välillä myös niiden huono kunto aiheutti moninaisia hammaste-eroavuuksia sekä selkeitä virheitä kun merkki on vaikka hammastettu kuva-aiheen kohdalta eikä reunoilta kuten yleensä on tapana. Koska paperilaadut vaihtelivat, painovärit olivat mitä sattui saamaan, ja mittavälineet värin arvioimiseen olemattomia (paras siihen aikaan oli harjaantunut silmä), vanhoista merkeistä löytyy jokaisesta erilaisia värisävyjä, jotka on historian kuluessa aika tarkkaan määritetty. Edelleen tänä päivänä Tilgmann nimi löytyy uuden yrityksen nettisivuilta (tilgmann.fi/ tarina) ja myös komean historian päävaiheet, mutta yritys on kovin toisen näköinen kuin mitä se alun perin on ollut. Sota-aika toi myös uusia kiireellisiä töitä kuten kartat ja elintarvikekortit sekä lukuisat lomakkeet. Digitaalinen aineiston käsittely toi alussa mukaan monenlaisia ohjelmisto-ongelmia Postscriptin ja myöhemmin pdf-tiedostojen koostamisessa, siirtämisessä ja tulostamisessa. On toki mahdollista, että painojälki on tavalla tai toisella väärän väristä, liian tummaa tai vaaleaa. Lähes kaikesta tästä päästiin eroon kun 1990-luvulla siirryttiin digitaaliseen levytulostukseen ja samalla painokoneiden rekisterinsäätö kehittyi tarkaksi. Painovirheet offsetissa O ffsetteknologia filmiaikaan oli myös moninaisten virheiden kirjomaa. Suurissa formaateissa paperin venyminen kostutusveden vaikutuksesta aiheutti myös kohdistusheittoja. Mittalaitteet ovat nykyään hyviä ja usein jo sisäänrakennettuna painokoneissa. 1955 lopetettiin kivipainotoiminta ja suurin osa painokivistä hävitettiin. Pohjois-Amerikkaan. . Amos Anderson kuoli 1961, jolloin pääomistajaksi testamentin perusteella tuli Konstsamfundet-säätiö. Kymi Oy osti Tilgmannin kirjapainon 1977. Tyypillisiä virheitä offsetpainetuille tuotteille ovat myös erilaiset tarttumat ja taustapainatukset, koska kuva-aihe siirretään levyltä paperille kumikankaan välityksellä, ja tässä sattuu monenlaisia virheitä. Toiminta muuttui tappiolliseksi, ja kirjapaino siirtyi vuonna 1972 Espoon Suomenojalle. Useat niistä ovat harvinaisia ja siten arvokkaita. Näitäkin tunnetaan monista vanhoista merkeistä. Ne mittavat ns. Edita fuusioi painon vuonna 2000 Lauttasaaren Paino Oy:n (nykyinen Nordic Label Oy) osaksi. Myöhemmät vaiheet Sodan jälkeen Tilgmannin kirjapainotoiminta siirrettiin 1946 vuonna 1944 perustetulle Amos Anderson & Öflund Ab:lle, joka myöhemmin muutti nimensä Oy Tilgmann Ab:ksi. Heinäkuussa 1960 kirjapainossa oli tuhoisa tulipalo, jossa muutama palomies menehtyi. Molemmat olivat tässä vaiheessa etikettipainoja. Hienoa kuitenkin, että kunniakas historia elää edelleen. Tällöin usein syynä on väärin valittu ICC-profiili, joka vaikka päällystetyllä paperilla aiheuttaa liian tumman sävyn käytettäessä päällystämättömän paperin profiileja. Yhtiö sulautui Yhtyneisiin Paperitehtaisiin ja lopulta UPM-Kymmene myi painon Editalle (entinen valtion painatuskeskus) vuonna 1999. Tämä yritys siirtyi saksalaisomistukseen 2000-luvun alussa, mutta palasi taas suomalaiseksi 2014. Jos vikaa nykyään on, se on melkein poikkeuksetta asiakkaan alkuperäisessä aineistossa. Vuonna 1969 oli painettu yrityksen 100-vuotishistoriikki. Pahimmillaan eri ohjelmaversio lähtöja tulostuspäässä saattoi aiheuttaa kovin erilaisen tuloksen. Digitaalisuus on kuitenkin käytännössä poistanut kirjapainon virheet. LAB-koordinaatteja ihan vastaavasti kuin silmä näkee painojäljen, mutta huomattavasti tarkemmin. Jos laitetta hampaiden tekemiseen ei ollut käytettävissä niin merkki oli yleensä vain leikattu (eri levyiset reunat). Sodan aikana painossa työskenneltiin keskeytyksettä, mutta klo 16-24, koska silloin ilmavaara oli vähäisin. Tyypillisiä virheitä ovat esimerkiksi jonkun osavärin häviäminen tai päällekkäisten elementtien tulostuminen väärässä järjestyksessä. . K I R J A PA I N O A L A N T E R M E J Ä J A V I N K K E J Ä Zeppelin-lisäpainaman huono keskitys. Vuonna 1957 aloitettiin syväpainaminen, erityisesti pakkausmateriaalien tuotantoa varten. Helsinkiin suunnitellut 1940-vuoden olympiakisat aiheuttivat suorastaan tilausruuhkan, mutta sitten syttyi talvisota. Epätarkka filmien asemointi saattoi aiheuttaa kohdistusheittoja yksittäisessä lopputuotteessa, samoin painokoneiden alkuaikojen kohdistus eli rekisterin säätö, joka ensin tehtiin jakoavaimella levykiskoja säätämällä ja myöhemmin kauko-ohjauspöydästä plusja miinusnappuloilla. 31 Painovirheet kohopainoaikana E nnen vanhaan kirjapainoissa tehtiin monenlaisia virheitä. Kirjapainossa tehnyt virheet ovat siis radikaalisti tekniikan myötä vähentyneet, mutta kirjoittajat tekevät kiireessä vähintään yhtä paljon virheitä kuin kirjapainojen alkuaikoina. Tilgmann oli kasvanut Suomen suurimmaksi painolaitokseksi 1000 hengen työvoimallaan. Kohopainoaikaan ladelmissa oli mittavirheitä, roskia, kuva-aiheita ylösalaisin ja erilaisia kulumisesta tai jostain mekaanisesta kolhusta aiheutuneita ”koloja”, joita tunnetaan valtavasti vanhemmissa postimerkeissä esimerkkinä vaikka kaikki löydetyt Zeppelin lisäpainaman erikoisuudet. Lähteitä: Suomen kirjapainotaidon historiaa 1900-1942, Helsingin graafillinen klubi Wikipedia tilgmann.fi (Tilgmann Group). Koska ladelma koottiin palapelin tavoin kehilöön sattui joskus väärä kuvake mukaan ja tästä aiheutui merkin painaminen toiselle merkille tarkoitetulla painovärillä
Sen oli tarkoitus kilpailla erityisesti Helsingissä toimivan yksityisen paikallispostin kanssa, mutta paikalliskirjeen taksaa sovellettiin aluksi kaikkiin yhden toimipaikan kautta kulkeneisiin kirjeisiin ja irtolaukkujen matkassa yhden toimipaikan kautta kulkeneisiin kirjeisiin. Vuoden 1898 kiertokirjeessä nro 22 posti määrittelee paikalliskirjeen soveltamisrajoja laivapostin suhteen. Uuden linjanvedon mukaan paikallistaksaa noudatetaan tapauksissa, joissa postia kuljetetaan kesällä vesitse ja talvella jäitse. Kummatkin on osoitettu Helsinkiin ja Helsingin postileima on niiden ainoa postileima osoittaen, että ne eivät ole käyneet muissa toimipaikoissa. Kirjetaksalla kulkenut kirje on lähetetty paikasta, jonne posti kulki vesien sulana ollessa laivalla, mutta jäiden aikaan posti kiersi jonkin toimipaikan kautta. Paikalliskirje vuoden 1881 uutuus V uoden 1881 postijärjestyksen uutuuksia oli paikalliskirje. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset kevät/syksy 2017: 18.5. Postin toimipaikkaverkon tihentyminen 1880ja erityisesti 1890-luvulla toi tarpeen tarkentaa sääntöjä, kuinka paikallistaksaa sovellettiin eri tilanteissa. Alkuaikoina kirje saattoi paikallistaksalla kulkea kymmeniäkin kilometrejä maaseudulle. Sen sijaan paikallistaksaa ei noudateta sellaisiin paikkoihin, joihin kesällä kuljetaan suoraan vesitse, mutta talvella maitse ja samalla kuljetaan jonkin toimipaikan ohitse. [JS] ?. 30.11 SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki Suomen Postimerkkilehti 32 3/2017 Todellinen Suomi 100 -postilähetys Y hdistyksemme jäsen Kari J. Paikallistaksalla kulkenut kirje on lähetetty paikasta, jonne posti kulki vesien ollessa sulana laivalla ja jäiden aikaan jäitse. Eli periaatteessa molemmat lähetykset täyttävät paikalliskirjeen vaatimukset. 31.8. Tämä ohessa kuvattu postikortti on nimittäin leimauksen mukaan lähetetty Punkaharjulta 6.12.1917 Helsinkiin. 1800luvun lopulla Suomen postinkuljetus turvautui kesäaikaan laajalti laivoihin niin rannikolla kuin sisävesillä. Syy kirjeiden erilaisiin postimaksuihin on mitä ilmeisimmin niiden lähettämispaikan postiyhteyksissä. Ohessa kaksi Helsingin laivankuvaleimalla varustettua eli jostakin Helsingin edustan saaristosta lähetettyä kirjettä. Toinen kuorista on leimattu 20.10.1910 ja sillä on puolestaan paikalliskirjeen postimaksu 10 penniä. Toinen kirjeistä on saapumisleimattu Helsingissä 18.7.1898 ja sillä on normaali kotimaan kirjemaksu 20 penniä. 28.9. 26.10. . Kemppainen lähetti nähtäväksemme todellisen Suomi 100-vuotta postilähetyksen
Eli yhteensä 1 537,50 mk frankeeraus (ajalla 1.1.-31.12.1986 kirje yli 100g, max 250g taksa oli 4,50; kirjaus 8,00 ja vakuutus 5 mk per alkava 1 000 mk eli 1 525,00). Koska suurin frankeerausarvo oli 99 mk, tarvittiin niitä yhteensä 15 kpl ja vielä 1 kpl 52,50. Kun otetaan huomioon, että Ruotsin luoti oli 12,8 g ja Venäjän luoti 13,3 g, päädytään johtopäätökseen, ettei kyse voi olla painomerkinnästä vaan kyse on postiin varsinaisen aukioloajan jälkeen, mutta ennen postin edelleen lähettämistä jätetystä kirjeestä. Kirje on kokoon taitettu paperiarkki ja se on sisältänyt lyhyen viestin Oulun käräjäoikeudelta Alatornion kirkkoherranvirastolle. Toinen vaihtoehto on vuodelta 1845 oleva määräys, jonka mukaan kirje voitiin ottaa postitoimistossa kuljetettavaksi vielä tunti säädetyn vastaanottoajan jälkeen, mutta postimaksua korotettiin tuolloin 50 %. Olisi ollut kova työ vuonna 1986 liimata merkit kuorelle, kun suurin postimerkkiarvo tuolloin oli 20 mk. Luottopaketti U usi postitaksakirja helpottaa modernin postihistorian koukeroita. Pakettikortissa on myös toinen postin tarjoama palvelu, eli monipakettilähetys. Postimerkkeinä ovat toimineet postimaksukoneen lipukkeet. Keittiönvaa’asta apua P ostihistoria ei ole aina vain kohteilla olevien merkintöjen ja kirjojen tutkimista. Lahjomaton vaaka näyttää painoksi 11 g. Tässä kirje, joka on vakuutettu 305 000,00 mk arvosta (vastaa noin 96 000 viime vuoden euroa) vuonna 1986 ja painoa 208 grammaa. Oheisella vuonna 1860 Oulusta Tornioon lähetetyllä virkakirjeellä on normaalien virkakirjeen merkintöjen ja postileimojen lisäksi merkintä ”1½”. [TH] ?. 33 Vakuutettu kirje O n mennyt ohi aika jolloin vakuutettuja kirjeitä lähetettiin postitse. Nykyään suurin vakuutusarvo on 15 000 euroa (2017). Toinen vaihtoehto on, että kyse on kirjeen painomerkinnästä. Lähetykseen kiinnitettiin luottopakettilipuke. Kuvan pakettikortin taksa on seuraava : 5kg 19mk + seuraavat 5kg/6mk, eli 19 + 6x6 = 55 mk (1.3.1990 – 28.2.1991), lisäksi luottopaketin palvelumaksu 15 mk (1.1.1988 – 31.5.1993). Yhteispaino oli oltava vähintään 20 kiloa, tämä palvelu alkoi 1.4.1981. Kyseinen palvelu on ollut käytössä vuoden 1976 alusta asti, oheiset lipukkeet ovat kaikki 1990-luvun alusta (kuva yllä). Ilmiselvästi koko kirje on tallella sinetteineen kaikkineen eli ei muuta kuin niine hyvineen keittiöön punnitsemaan kirje. Tämä tarkoitti sitä, että samalle vastaanottajalle saattoi lähettää useamman paketin, joiden yhteispainon mukaan perittiin kuljetusmaksu. Esa Mattilan vuosien 18101875 kotimaan ja 18161852 ulkomaan taksoja käsittelevän kirjan perusteella merkinnälle voi olla kaksi selitystä. Tuolloin kirjeiden postimaksuihin sovellettiin n.s kohtuullisuustaulukkoa ja puolitoista luotia painavia kirjeitä kuljetettiin yksinkertaisesta postimaksusta, joka kirjeen lähettämisen aikaan oli Oulun ja Tornion välillä 10 kop. [CK] . Välillä voi joutua tekemään keikan keittiöön muustakin syytä kuin syötävän perässä. Luottopaketista on tietoa, että lähettäjän tai vastaanottajan oli postin kanssa erikseen sovittava menettelystä, jossa lähettäjän ei tarvinnut maksaa mitään, vaan paketin vastaanottaja maksoi kuljetusmaksun ja lisäksi kulloinkin voimassa olleen palvelumaksun. [JS]
Filateliapalvelun Hellman -huutokaupassa myyty 5 kopeekan päikkö ylitti Suomessa uutiskynnyksen ja sen myynti noteerattiin näyttävästi MTV:n ”kympin” uutisissa. Yleisölle avattavia tietoja ovat toimipaikan nimi, perustamisnimi, postinumero, mahdollinen perustamisja lakkauttamisajankohta sekä toimipaikan hoitajat vuoteen 1916. Ruotsalaisen Postiljonenin Gummesson kokoelman huutokaupassa oli nyt vuorossa osa 2 ja tarjolla peräti kolme päikköparia, joista kaksi kuorilla. Kiertokirjeet löytyvät osoitteesta: https://www.postimuseo.fi/fi/kirjasto/ kiertokirjeet-ja-kirjelmat/kiertokirjeet P ostimuseo on julkaissut myös osan toimipaikkatietokannastaan, jossa on lähes kaikki Suomen, myös entisten alueiden, postitoimipaikat perustamisestaan lähtien. O vaalimerkkien päikköparit ovat Suomen klassisen filatelian harvoin tarjolla olevia kohteita. Postimuseo on digitoinut kokoelmistaan Postihallituksen kiertokirjeet suomenja ruotsinkielisinä 176 vuoden ajalta, niin täydellisinä kun ne museon kokoelmista löytyvät vuosilta 1813–1989. Kiertokirjeitä lähetettiin eri aikoina eri määriä, vähimmillään niitä ilmestyi vuonna 1813, vain yksi vuodessa, enimmillään toisen maailmansodan aikana, vuonna 1942, 349 kappaletta. Mukana ovat myös Postineuvoston ja Väliaikaisen postihallituksen kiertokirjeet vuodelta 1918, salaiset kiertokirjeet sotien ajoilta ja kaikki saatavilla olleet liitteet kiertokirjeisiin sekä yleiset kirjelmät. Näin siis osa postikonttorin hoitajia jää ulkopuolelle, mutta puolestaan tiedot Postin varhaishistorian kannalta kiinnostavista postimestareista ovat saatavilla. 5 kopeekan kaksi iso helmistä päikköä. Suomen Postimerkkilehti 34 3/2017 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 P ostimuseo on avannut kokoelmiaan kaikkien postihistoriasta kiinnostuneiden iloksi. . Alle sata vuotta vanhat henkilötiedot rajautuivat pois aineistosta tietosuojan vuoksi. Kirjeissä on paljon esimerkiksi postimaksutaulukoita, postinkuljetuksen aikatauluja, postien perustamisja lakkauttamistietoja, liitteissä on lisäksi jonkin verran esimerkiksi nimitystietoja postin palveluksessa olleista henkilöistä. Kiertokirjeillä Postihallinto ohjeisti postien toiminnan koko maassa. Niistä löytyy yksityiskohtaisia ohjeita ja sääntöjä koko postin toimintaketjua varten. Vasarahinnat liki samat, 11 600 ja 11 500.. Vasarahinta 40 000 euroa. 5 kopeekan iso helminen päikkö kirjeen takana. Vasarahinta 25 000 euroa. Postimuseon aineisto julkaistiin CC BY 4.0 lisenssillä, mikä tarkoittaa, että sitä voi ladata ja hyödyntää kuka tahansa, kunhan aineiston alkuperäislähde mainitaan. Tänä keväänä niitä oli kahdessakin huutokaupassa maaliskuussa. Vasemmanpuoleinen oli tarjolla Hellmanja oikeanpuoleinen Postiljonenin huutokaupassa. Toisesta oli poistettu musteristi ja toistakin korjailtu. Helsingistä 24.2.1859 Viipuriin. 10 kopeekan päikkö leveillä reunoilla Helsingistä 10.5.1859 Espanjan Bilbaoon. Museo avasi myös avoimena datana osan toimipaikkatietokantaa. . Postin kiertokirjeet ovat nyt Postimuseon verkkosivuilla kaikkien selattavissa. Päikkö on kirjettä avattaessa repeytynyt kahtia, joka vaikutti kohteen arvoon. Lisätietoja: Informaatikko Soile Siltala puh. Tietoaineisto on xml-muotoinen datapaketti, joka sijoitettiin Avoindata.fi -palveluun osoitteeseen https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/ suomen-postitoimipaikat. 0400 976 880, soile siltala@postimuseo.fi Kiertokirje Helsingfors 1840 -leimalla Postimuseon verkkosivuilta
?. Liettua-Lietuvos Pastas Nykyään pääkaupunki on siis Vilna, asukkaita maassa on noin kolme miljoonaa, valuutta on euro ja virallinen kieli liettua. Sittemmin se on kokenut kaikenlaista. Oma postilaitos alkoi 1918, sitä ennen maa kuului Venäjän postilaitoksen piiriin. Isompi harmaalla seinällä on Palangan postilta 16.5.2012 kuvattu. Kirjelaatikoita on täälläkin useamman tyyppisiä keltaisia, tässä kaksi samalla matkalla kuvattua. Kaveri vastasi ”unohda koko juttu”. Toinen muuratulla seinällä oli Ristimäen turisti-infon seinällä 14.5.2012. Nykyinen Liettuan tasavalta alkoi 11.3.1990, kun se irtaantui hajoavasta Neuvostoliitosta. Ja tuo pastas siis tarkoittaa postia eikä pastaa, vaikka vehnänviljely lienee maassa tavallista. Tapahtui joskus tuon irtautumisen aikoihin, kun tapasin erään sikäläisen yliopistomiehen, jolle halusin kertoa, että tiedän Liettuan joskus olleen varsin suuri, jopa alueellisesti ulottuneen Mustallemerelle saakka. 35 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 Kaikenmaailman postilaatikoista XLVII Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski L iettua on mainittu historian kirjoissa ensi kerran vuonna 1009. Kun kysyin eikö näin ollut, hän vastasi ”joo, mutta tiedätkö mikä oli sen nimi?” No nimi oli ollut Belarus, joten asia sopi unohtaa
Myös muiden mitalien ja kultarahojen suhteen nähtiin korkeita nousuja. Taustastaan huolimatta hän oli 1930-luvulla aktiivinen Suojeluskuntalainen ja ilmoittautui vapaaehtoiseksi Talvisodan alettua, muttei punavankitaustansa vuoksi koskaan ehtinyt rintamalle. Suomen Postimerkkilehti 36 3/2017 M E I L L Ä JA M UU AL L A SP-lehden viime numerossa esitelty uusi löytö harvinaisesta kuvioleimasta 11A (Etseri) näyttävällä kuorella oli tarjolla Merkki-Albertin huutokaupassa. Samassa Philean huutokaupassa ollut erittäin harvinainen Ruotsin punaisen tähden mitali soljella ’’Finlandsambulansen 1940’’. 43 myytiin 43 400 euron hinnalla Suomeen. Taiteilija Räsäsen muotoilemat nobelistimitalit (6 kpl) nousivat 5 000 euron pohjasta aina 14 400 euron vasarahintaan. Se nousi 450 euron pohjahinnasta liki 1 300 euroon. Pohjahinta 900 €, vasarahinta 2 351 €. Hän kaatui Karhumäellä 26. Janhunen oli ensimmäinen taistelussa kaatunut Mannerheim-ristin ritari. Samassa huutokaupassa oli myynnissä myös suuri määrä kultaisia mitaleita ja kultarahoja. Syksyllä numerossa 5 tullaankin julkaisemaan tässä lehdessä samankaltainen suurhuutokauppa. 26.8.41 hän panssaritorjuntamiehenä tuhosi [Kähärilässä] valtaamallaan vihollisen pikakiväärillä muutaman metrin päähän edennyttä hyökkäysvaunua seuraavan, parinkymmenen miehen suuruisen vihollisosaston, minkä jälkeen hänen ryhmineen onnistui tuhota hyökkäysvaunu. Olisiko näiden merkkien kysyntä jo laantumaan päin sillä tämä oli kaikista myynneistä olleista näyttävin ja jäi kuitenkin muihin nähden sangen maltilliseen hintaan. Se nousi 100 euron pohjasta 760 euroon. P hilean kevään mitalihuutokaupassa oli myynnissä Mannerheim-risti numero 43. Mannerheim-risti nr. Arvid Janhusen tarinassa heijastuu koko Suomen historia. Vapaaehtoiselle eläinlääkärille. Merkit oli mitätöity kuvioleimalla 27. Samassa huutokaupassa myytiin Senaatin painon 2 pennin pari ja kaksi 8 pennin merkkiä samalla kuorella. Kuusiston Harri oli muutoinkin erittäin tyytyväinen tähän ensimmäistä kertaa Suomen Postimerkkilehdessä julkaistun huutokaupan myyntitulokseen. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Näyttö Philean postimerkkien laatuhuutokaupan 3. Puolustusvoimien Ylipäällikkö perusteli hänen nimittämisestä Mannerheimristin ritariksi mm. marraskuuta 1941 ja nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 43 heti seuraavana päivänä. seuraavasti: ”Asemasotavaiheen aikana osallistui korpraali Janhunen [Suokumaalla] ripeänä ja pelottomana konepistooliampujana useihin rohkeisiin ja tuloksellisiin partioretkiin vihollisen puolelle. Ostaja on vahvistanut ristin haltijatiedot Mannerheim Ritari säätiölle. Epävarmoina aikoina kulta säilyttää maailmalla parhaiten hintansa ja nyt näistäkin maksettiin korkeita hintoja. Jatkosotaan Janhunen lähti Ässä-Rykmentin (JR26) mukana korpraalina ja osoitti urhoollisuutensa heti sodan alusta. Keväällä 1918 hän taisteli Tampereen punakaartin riveissä jääden lopulta valkoisten vangiksi ja tuli tuomituksi valtiopetoksesta. Mitalin saaja Arvid Janhunen oli yksi sotiemme urhoollisimpia hahmoja. V iime lehdessämme olleessa Merkki-Albertin suurhuutokaupassa oli sielläkin tarjolla viime aikoina paljon myyntiin tulleita huviveroreietettyjä saarisen mallin merkkejä. Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. kesäkuuta kohteille 24.-28. Seuraavana päivänä konekiväärimiehistön kaaduttua haki korpraali Janhunen konekiväärin omien luo vihollisen ankarasta suorasuuntaustulesta välittämättä.” . Tässä huutokaupassa oli tarjolla 5 pennin harmaan numerokuusilo. toukokuuta Tamperetalon näyttelyosastollamme.. Myyntihinta 2 480 €. . Esitys nimityksestä oli kuitenkin tehty jo 6.11 ja mahdollisesti Janhunen oli siitä tietoinen. Merkki-Albertin Harri Kuusiston sanoin ”huutokaupassa huuhdottiin kultaa”
Lisäksi toimituskuntaan on kuulunut filatelisteja USA:sta, Australiasta ja Kanadasta, mutta silti nykyisin lähes välttämättömyyksiin kuuluva johdanto ja yhteenveto englanniksi (tai saksaksi) puuttuvat. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Näyttö Philean postimerkkien laatuhuutokaupan 3. Tshekkoslovakian postimerkkien ja postihistorian monografian 7. Uutuuskirja on laatutyötä, kiinnostuneita voin tarvittaessa auttaa sen hankinnassa. Hinta alkuperämaassa CZL 600,(= n. 37 Kirjallisuutta . toukokuuta Tamperetalon näyttelyosastollamme.. Mutta vain lähes. Tshekit ja slovakit siperian tiellä Kun tämä joukko sodan päätyttyä 1918 ei päässyt länteen ja kotimaahansa, matkustivat tshekit ja slovakit Siperian rataa pitkin itään, mistä heidät kuljetettiin Eurooppaan amerikkalaisilla, brittiläisillä, japanilaisilla ja italialaisilla laivoilla. Seppo Laaksonen, AIJP Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. V enäläisten I maailmansodan tshekkija slovakkisotavangeista omalle puolelleen värväämän armeijan vaiheet ja postihistoria ovat uskomaton seikkailu. kesäkuuta kohteille 24.-28. € 25,-). . Samoin syntyi palvelusaikana Venäjän armeijassa ja kotimatkalla laaja ja monipuolinen postimerkkija leimatuotanto, joka nyt on saanut varsin perusteellisen kartoituksen. Jiri Majer ja Jaroslav V. (= Tshekkoslovakian armeijan posti Venäjällä 1914 – 20). vojsk v Rusku 1914 – 20. Kustantaja: Pofis, Praha, 2017. Oheistuotteena tshekkoslovakialaiset lähes vapauttivat Jekaterinburgiin vangitun Venäjän tsaarin ja kaatoivat Leninin bolshevikkihallinnon. 344 sivua, runsas nelivärikuvitus. Mukana ovat myös legioonan käyttämät lomakkeet ja sen toimesta tai tukemiseksi julkaistut postikortit. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. osa. Useista kohdeluokista on myös hinta-arvioita. Ongelmaksi jää, että teos on vain tshekiksi, siitäkin huolimatta, että toinen tekijöistä on syntynyt USA:ssa ja siellä yliopisto-opintonsa suorittanut. Verner: Posta cs. Huipputason kuvitus poistaa kuitenkin osan kieliongelmasta ja antaa pikkudetaljien tarkkuudella selkeän käsityksen keräilyalueen haasteellisuudesta
Toinen näkökulma keskittyi lähetyksen sisältöön, sen ulkoasuun ja viestin esittämismuotoihin. Surukuoria, jotka yleensä tunnistaa mustista reunoista, käytettiin Suomessa noin 150 vuoden ajan 1800-luvun alkupuolelta 1900-luvun loppupuolelle. V uosia sitten kannoin taas kerran yhden Lönkan löytölaatikon kotiini. Tämä osaltaan kertoo perheelämän tiiviydestä ja sukulaisten merkityksestä arkielossa. Soikiomerkkien osalKuva 1.. Yleensä vainaja oli myös yhteiskunnallisesti merkittävä henkilö. Sama tyyli jatkui: vainajan osalta muistettiin luetella kaikki mahdolliset tittelit ja kirjeen lähettäjinä (kaipaamaan jääneinä) oli usein pitkä lista sukulaisia. Perinteinen tapa olisi tietysti postihistoriallinen lähestymistapa, jolloin kiinnitetään huomiota postimerkkiin, postitaksoihin ja lähinnä lähetyksen ulkoisiin elementteihin. Niinpä siitä tuli sykäys uudelle keräilyalueelleni. Tyypillistä lähetysten sisällölle oli erilaisten fonttien käyttö samassa viestissä sekä vainajan iän ilmoittaminen päivän tarkkuudella. Keskityn tässä artikkelissa ensin mainittuun ryhmään. Tällöin kirjepostia lähettivät vain varakkaimmat ja paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat henkilöt. Surukuoret eivät vielä tuolloin olleet kutsuja, vaan lähinnä tiedoksiantoa varten. Varhaiset lähetykset Vanhimmat aiheeseen liittyvät postilähetykset ajoittuvat 1800-luvun alkuun, yksirivisten leimojen aikaan. Monet näistä lähetyksistä täyttivät painotuotteen määritelmän, jolloin ne olivat filateelisesti entistä mielenkiintoisempia omine postitaksoineen. Kerääkö tällaisiakin joku hän kysyi. Tämän lisäksi aiheeseen liittyvät myös postilähetykset, joilla otettiin osaa tapahtuneeseen sekä osanoton kiitoskortit. Suurin osa on tapahtuneesSuruviestejä Suomesta ta tiedottamista ja kutsuja hautajaisiin. 1850-luvulla siirryttiin postimerkkien käyttöön, mutta sisällöllisesti surukuorissa ei tapahtunut mitään merkittävää muutosta. Hänen niitä ihmetellessä kerroin niiden olevan vanhoja hautajaiskutsuja. Huomasin, että näitä voi tutkia kahdesta eri näkökulmasta. Suomen Postimerkkilehti 38 3/2017 Teksti ja kohteet Olli Saarinen Artikkeli perustuu Olli Saarisen Lönkalla 2016 pidettyyn esitelmään Suomessa käytetyistä surukuorista. Käytän tästä termiä sosiaalinen filatelia, liekö sille joku oikeakin ilmaisutapa olemassa. Sitä illalla peratessani sattui vaimoni silmiin nippu mustareunaisia postilähetyksiä. Postilähetykset olivat valmiiksi painettuja, taitettuja kirjearkkeja. En silloin vielä tuntenut ketään, joka olisi niitä tarkemmin tutkinut ja kerännyt. Kirjeenvaihto voidaan periaatteessa jakaa kolmeen osaan lähetyksen tarkoituksen perusteella
Ehkä näinä aikoina yhteiskunta oli niin sekaisin, ettei tällaiseen toimintaan riittänyt enää voimia. Myös esipainettuja ilmoituskortteja esiintyy, mutta selvästi harvemmin. Usein kuvat olivat uskonnollissävytteisiä, esimerkiksi tyyliteltyjä ristejä tai enkeleitä. Suomen kieli yleistyi selvästi yhteiskunnassa ja se näkyi myös näissä viesteissä. Kuva 3.. Koska kutsu osoitettiin lähipiirille, niin he kyllä tiesivät minne tulla ja kenestä oli kysymys. Tittelit muuttuivat pehmeämmäksi ja arkisemmiksi (rakas puoliso, hellä äiti jne.). Käytännössä kokonaan valmiiksi painettujen kirjearkkien käyttö loppui näinä aikoina. Vaasan mallin osalta täytyy todeta, että olen nähnyt vain yhden surukuoren Vaasan mallin merkillä, sekin sekapostitteena M17merkin kanssa ja ilman sisältöä. Valmiita lomakkeita 1930-luvulle tultaessa juhlamerkkien käyttöönotto tarjosi uusia mahdollisuuksia myös näille postilähetyksille, mutta harvemmin niitä surukuorilla näkee (Kuva 3). Saattoipa kutsun yhteydessä olla pyyntö kantajaksikin. Valitettavasti siinäkin merkit ovat vahingoittuneet ja osin irronneet avaamisen yhteydessä. Taitettujen kirjearkkien tilalle alkoi tulla kirjekuoria ja sisällöksi painettuja kortteja sekä myös pelkästään kortteina lähetettyjä painotuotteita. Postilähetysmuotoina käytettiin yleensä tavallista kirjettä. Vanhin näkemäni varsinainen hautajaiskutsu on vuodelta 1883. Samalla kuitenkin sisällön koristelu kuvin ja muine yksityiskohtineen oli entistä yleisempää. Aiemmin suruviesteissä oli ollut lähes järjestään tekstiä, mutta 1880-luvulla niihin alkoi ilmestyä myös enemmän koristeluja ja kuvia. Sisällön puolesta merkittävin muutos oli esipainettujen lomakkeiden käyttöönotto. Tähän ajankohtaan liittyi myös surukuorten muuttuminen enemmän kutsuiksi hautajaisiin pelkän tiedonannon sijaan. Samalla asiasisältö viesteissä muuttui niin, ettei välttämättä enää mainittu vainajaan ikää, tarkkaa kuolinaikaa, paikkakuntaa tai edes vainajan koko nimeä. Kirjaja paperikaupoista alkoi saada valmiina kirjearkkeja, joihin vain täydennettiin nimet, paikat ja ajankohdat. Mitä lähemmäs 1900-lukua mentiin, sitä paksummiksi reunaviivat muuttuivat. Kutsuissa saatettiin käyttää termejä ruumis tai maalliset jäännökset, joita ei 1800-luvun puolella voinut ajatellakaan näissä asiayhteyksissä. Mitätöinti postileimalla ja musteristillä. Lähetyksissä alkoi olla lähes järjestään mustat reunat, alkuaikojen lähetyksissä ei niitä monestikaan vielä käytetty. Vasta 1880-luvulla tyylissä alkoi tapahtua isompia muutoksia (Kuva 2). Varmaan lähettäjällä oli paljon muuta tärkeämpää mielessä, joten kuoren ulkoasuun ei jaksettu panostaa. Tyyli muuttuu Isohampaisten osalta surukuoret tarjoavat postihistoriallisesti merkittäviä kohteita, kun hautajaiskutsuja saattoi lähettää viiden (kotimaa) ja kahdeksan (ulkomaat) pennin taksoilla. Jonkun verran näkee kirjattuja kirjeitä, mutta muut postilähetysmerkinnät olivat kovin epätavallisia ja harvinaisia. 39 . Kutsuihin usein liittyi myös pyyntö kokoontua ennen varsinaista tilaisuutta tai sen jälkeen surutaloon. Kuorella on ollut kaksi viiden kopeekan ovaalia (pari?) ja se on lähetetty Helsingistä Kristiinankaupunkiin keväällä 1858. Viestien asiasisältö muuttui entistä yksinkertaisemmaksi ja karummaksi 1900-luvulle tultaessa. ta olen tavannut vain yhden surukuoren (Kuva 1). Sotavuosilta tavataan suruviestejä rintamalla kaatuneiden osalta, joissa Kuva 2
. A rtikkelissa esiintyneet havainnot perustuvat läpikäymääni materiaaliin, eivätkä välttämättä ole absoluuttisia totuuksia. . . ?. . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Kiehtova Kiina Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja postimerkeistä Fabergé -merkkien metsästys Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä – osa 2 – 4 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. ?. . . ?. ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P ja raitiovaunut Viipurissa Spårat Stadissa Uudet postimerkit herättävät vilkasta keskustelua verkossa! Postimerkkien kauppaa Lissabonissa ja Bangkokissa Ulkomaan postin sensurointi Saksassa 1939 – 1945 – Postikorttien kertomana – 3 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . Ko. Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tilaukset: Seppo Salonen puh. . . . ??????. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. . . . ?. ??????. . . . . . . . . . . Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. . Lopuksi mainittakoon kuriositeettiinä, että vaikka asiasisältö näissä viesteissä on vaihdellut kosolti vuosien saatossa, yksi yhteinen piirre on säilynyt läpi ajan: Kuolinsyytä ei mainita. ?. ??????. Kuulisin mielelläni poikkeavista havainnoista: postiaollille@gmail.com, 0400 934 522. . . . . . ?. Suomen Postimerkkilehti 40 3/2017 esiintyy useampi henkilö samassa viestissä tai ilmoituksia tilaisuuksista, joissa henkilö siunataan poissaolevana. ?. Entistä useammin myös kuoren reunukset olivat koristeltuja. Perinne alkoi kuitenkin jo hiipua ja etenkin 1970-luvun lopulta postilähetyksiä tavataan enää hyvin satunnaisesti, uudempia ei käytännössä ollenkaan. . viesti on sikälikin erikoinen, että siinä mainitaan eri sukupolvien henkilöt samalla viestillä. . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ehiöiden käyttö aihekokoelmissa Huippukohteita syksyn useissa huutokaupoissa Jälkileimatut kaksirenkaiset Kuva 4.. . . . ?. . . vuosikerta / 7 € ?. . . . . . . . ?. Alkuaikoina ehkei edes tiedetty tarkkaa kuolinsyytä ja myöhemmin sitä ei ollut varmaankaan tarpeen korostaa näissä viesteissä. . vuosikerta / 7 € ?. Olenpa tavannut yhden suruviestin, jossa äiti ilmoittaa kolmen poikansa kaatumisesta rintamalla. ?. . . ?. . . ?. . . . . . ??????. . . . ?. Myös viestien tekstimäärä väheni ja pitäydyttiin vain olennaisimmassa asiasisällössä. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Espanjan sisällissodan alkamisesta 80 vuotta Viiniaiheisten postimerkkien keräilystä Francois Fournier Mestariväärentäjä Suomen merkkien väärenteitä Osa 1. . . . Yleensä kysymys on kahdesta henkilöstä, esimerkiksi veljeksistä, jotka ovat kaatuneet sodassa. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 Maailman harvinaisin lentopostimerkki Hondurasin Musta 6 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . ?. . vuosikerta / 8 € 2 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . ?. . ??????. . ?. . . . . ?. . ?. ?. ?. . . ?. . 1940-luvun lopulle ja 1950-luvun alulle tyypillisiä suruviestejä olivat mahtipontiset, paksuilla mustilla reunoilla koristellut kuoret ja lomakkeet (Kuva 4). ?. . . . . . . . . ?. . Tuorein tapaamani aidosti käytetty surukuori on vuodelta 1991. . . Erikoisia postimerkkivaltioita Stellaland 5 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . 1 /2016 ?. Perinne hiipuu 1950-luvun lopulla ja etenkin 1960-luvulle tultaessa tyyli muuttui radikaalisti vaatimattomampaan suuntaan. ?. . . . . . ?. . . vuosikerta / 7 € ?. . vuosikerta / 7 € ?. ?. Sama suuntaus jatkui 1970-luvulla pienentäen myös postilähetysten kokoa. ?. . vuosikerta / 7 € ?. ?. . ?. Viivojen paksuus kapeni ja alettiin jopa käyttää muita ilmaisutapoja kuin yhtenäistä mustaa reunusta. ?. Monesti saattaa olla viittauksia sairauteen (vaikean sairauden murtamana jne.), vanhuuteen tai johonkin äkilliseen tapahtumaan (esimerkiksi sota), mutta ei sen tarkemmin. . Lähimmäksi pääsee keväällä 1940 Rovaniemeltä lähetetty suruviesti, jossa mainitaan vaimon ja pojan kuolleen ilmapommituksen uhreina. . ?. ?. . . 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. ??????. . ?. .
Valinta osui kuvaan jossa on tyypillisiä saunatarvik. Hienoja tunnelmakuvia lämmintä kesää odotellessa. 41 Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 234 koostuu 23 suorakaiteen tai kolmion muotoisesta kentästä, jotka muodostavat viisi (5 x 5) riviä. Åland Post julkaisee myös yhden Suokeita: löylykauha, saunakiulu ja saunavihta eli vasta. Postilaitokset järjestivät sauna-aiheisen kuvakilpailun, jonne kuka tahansa sai lähettää saunomiseen tai saunaan liittyviä kuviaan. Leimaa tavataan malleissa 1882 ja 1885. Artikkelin kuvat ovat Werner Filmerin, Keräilyuutisten, Merkki-Albertin, J. Ahvenanmaan kilpailun voitti kesäahvenanmaalainen Joel Ebersson. Postimerkki kuvaa savusaunaa, jonka Joelin appi rakensi 1990-luvun alussa Lumparlandin Ängösundiin. Uskon, että leimasta 234 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. A. . Itselläni on tiedot 100 kohteesta. men Postin voittajakuvista. Kolme oikealla olevaa riviä ovat suuria ja erimuotoisia. Erikoispostimerkkien lisäksi Åland Post julkaisee pienoisarkin, jonka taustakuvaksi valittiin Malin Klingbergin valokuvaama kelluva sauna Lövvikissä, Sundissa. . 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi luokituksen R4 = hyvin yleinen. Suomalainen putkimies Juha Kainulainen otti valokuvan kännykällä Parikkalassa, Etelä-Karjalassa. Stonen ja omista kokoelmistani. Leiman koko on 20 x 20 mm ja leimasinväri on musta. Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. Kiitos etukäteen. Kuvioleima nro 234 (Joensuu) 1882 2p 2 kpl 1885 5 p 12 kpl 10p 11 kpl 10p kirjeellä (10p + 3 x 25 p) 1 kpl 20p 45 kpl 20p pari 3 kpl 20p pari kirjeleikkeellä 1 kpl 20p kolmirivilö 9 kpl 20p kirjeellä 6 kpl 20p pari kirjeellä 1 kpl 25p 12 kpl 25p pari 3 kpl 25p kirjeleike + 20 p 1 kpl 25p kirjeleike + 5 p ja 10 p 1 kpl 1mk 1 kpl T oukokuun 24. Leima on pyöreänmuotoinen ja yleensä helposti määriteltävissä. Vasemmalla on erittäin kapea rivi, josta leiman helposti tunnistaa. päivänä ilmestyivät saunakulttuuriaiheiset merkit yhteisjulkaisuna Åland Postin ja Suomen Postin kanssa. Laitinen antaa leimalle Tunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. Kilpailukuva esittää Malinin isosiskoa hyppäämässä mereen saunan jälkeen auringon laskiessa
OY HELLMAN-HUUTOKAUPAT / SFP Oy Helsingin ja Uudenmaan edustajana arvioin kokoelmia ja otan vastaan kohteita 6 kertaa vuodessa järjestettäviin huutokauppoihimme. Samoin M-1895 20 pennisellä helmikuun ja maaliskuun 1901 leimaukset. Jättö huutokauppoihimme 6-8 vk ennen ko.päivämääriä. kokemus. Tuomas Juvonen, e-mail: jutufil@gmail.com puh iltaisin klo 17-21: 050-5682214. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. Tapani Somersalo, e-mail: tapani.somersalo@kolumbus.fi, puh 050 564 3933 OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen liittyvää filateelista ja muutakin pienimuotoista keräilymateriaalia (postikortit, valokuvat, mitalit, rahat, nimikirjoitukset jne). Laatuhuutokauppa No: 343 lauantaina 3.6. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. No: 346 keskiviikkona 16.8. No: 345 keskiviikkona 19.7. Reijo Tanner 040-753 4370. Halutessasi maksan välittömästi käteisellä. Kesäkuun 3. Yli 30 v. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. filateelisen laatuhuutokaupan näyttö on osastollamme Tamperetalon Finlandia 2017 -näyttelyssä 24.-29.5. kohteita. 48455 Bad Bentheim. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. kohteiden arvionti, myynti ja osto. 050 308 3450. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi KERÄILIJÄT JA KAUPPIAAT! Olen viime 40 vuoden aikana ostanut yli 200 suurta jäännöserää ja tuhansia kokoelmia. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. MYYN uusittua kenttälääkintä Suomessa -kirjaa hintaan 30 €, sisältää postikulut, maksu tilille FI73 5271 0420 3174 80. Jarmo Mäkinen. Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. Kirja postitetaan kun maksu on tilillä. puh 0400 675485. Myös osto/ myynti. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. Deutschland. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Gunnar Gluckert, Kivikartiontie 5 D 104, 20720 Turku, puh. Suomen Postimerkkilehti 42 3/2017 VAIHTOA. philea.se. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com firmapostia Leppäkosken tiilitehtaista (Rauhaniemi, Sipilä) sekä muuta erikoista, jota en vielä ole kaivannutkaan. Puh +44 1798817579, fax +44 1798-817252, e-mail: osborneandosborne@live.co.uk OSTAN M-1885 20 pennisellä kesäkuun ja lokakuun 1890 leimaukset. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. Kaikki luettelot netissä ja lisäksi voit tilata paperiluettelon. 041-5276430 tai e-mail: nikkaneja@ luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi OSTAN St. POSTIHISTORIALLINEN YHDISTYS rakentaa ohjeistusta paikallispostihistoriallisen kokoelman laadintaan liittyen. Rolf Schäde. Mårten/Marttila -leimaisia merkkejä, ryhmiä ja lähetyksiä. Ostan Venäjän keisarikunnan postimerkkejä yms. Maksajan nimi tekstaamalla, katuosoite, postinumero ja paikkakunta. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. Ota rohkeasti yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten saat parhaan tuoton keräilykohteistasi. Tarkemmat tiedot nettisivultamme www. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi OSTAN Postin kiertokirjeitä sidottuina tai nidottuina vuosilta 1945-1965. Puuteluettelo löytyy netistä: www.postihistoria.info/puuteluettelo. OSTAN JANAKKALA kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n vanhaa kirjeenvaihtoa, postikortteja tai R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. seppo. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. Paljon m/30 ulkomaanpostia. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. OSTAN Malli1875, Senaatin kirjapainon 1 markan lilan leimaamattomana. Mozambique, Comp. reinot. seppanen@gmail.com. Lüttestiese 10. OSTAN LääKINTäAIHEISIA postimerkkejä ja FDC koko maailmasta. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. Vanhemmat ja paremmat suuretkin erät kiinnostavat jatkuvasti. Yhdistys haluaa OSTAA kohteita tuota kokoelmaa varten. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Tähän liittyen synnytetään esimerkkikokoelma Karjaan alueesta. Veikko Riisiö, Mustikkakatu 26, 50170 Mikkeli, veikko.riisio@gmail.com. Huom. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, Comp. No: 344 keskiviikkona 14.6. Timo Huttunen, puh 050 566 5454, tae.huttunen@gmail.com KIINTEISTÖJEN, asunto-osakk., yms. 0400 421 000. Jukka Mäkipää, puh: 040-772 5579, e-mail: jukka. salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 HALUTAAN OSTAA Helsingin Katajanokan ja Seurasaaren vanhoja kortteja. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Reino Seppänen, LKV EtuTöölö, Hki, p. Stephen Osborne (PTS), Carpe Diem, Nutbourne Rd, Nutbourne, West Sussex, RH20 2HA, Englanti. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com RUOTSIN SUURIMMAN huutokauppayhtiön AB Philean tulevia huutokauppoja Tukholmassa. jarmomk@gmail.com OSTAN loistoleimaista Suomea. Tavattavissa myös usein Lönkalla maanantaisin. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suuriakin määriä, pääosin uudempia. (Norma 19SA). hannes.markkula@gmail.com ETSIN VAIHTOYSTäVää Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 Kirjala, puh 040 516 0316, e-mail: klaus.juvas@gmail.com OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni
Postituore Zeppelin nelilö arkin alareunasta.. Tervetuloa! Tiedustelut: Hans Koskinen puh. stampbrasilia2017.net.br. ??????. Vapaa pääsy, kahvio. . ?. Mukaan pääsevät luonnollisesti Kalevala ja kansanrunous. 27.-28.10. Vapaa pääsy. . . Huhtikuussa hän julkaisi laajan suomalaisen runouden antologian Katso pohjoista taivasta Runoja Suomesta. Tervetuloa! FINLANDIA 2017 lahjoittaa rouva Jenni Haukiolle suomalaista runoutta käsittelevän filateelisen kokoelman. 050 516 3485.. Se esittelee suomalaisen lyriikan vaiheet avoimen filatelian keinoin Agricolasta nykypäivään. KERäILYNäYTTELY Sastamalassa 30.6.-1.7. Runoilijoista esiin nousevat J. Suomen komissaari Seija-Riitta Laakso: seija-riitta.laakso@pp.inet.fi BRASILIA 2017 kansainvälinen postimerkkinäyttely maan pääkaupungissa Brasiliassa 24.-29.10.2017. Etelä-Satakunnan postimerkkikerhon jäsenet asettavat näytteille filateliaa, aihekeräilyä, postikortteja, paikkakuntaa ym. nämä kohteet HARJULA-KERÄILyTAPAHTUMA 1.10.2017 klo 10-15, Verkkotie 12, Järvenpää. 0400 154 999, eero.ravi@gmail.com. Hän on julkaissut kolme runokokoelmaa. Tiedustelut: Eero Ravi puh. Aiheet rajoittuvat 100-vuotiseen Suomeen (1917-2017). ?. . 1.10. . Tasavallan presidentin puoliso, valtiotieteilijä Jenni Haukio tunnetaan paitsi Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkönä, myös runoilijana ja lyriikan asiantuntijana. Keräilytapahtuma ja näyttely la. Kokoelman laatimisesta on vastannut tätä varten nimitetty työryhmä. Suomen komissaari Ari Muhonen: ari.muhonen@jyu.fi. tiedustelut: tero.kilpijarvi@gmail.com tai 040 715 6944. Hermannin koulussa Torikatu 5. ja 5.11.2017. klo 9-15 ja su. PRAGA 2018, Praha, komissaari Jussi Murtosaari POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2017 Vejle, Tanska. Kokoelma saa nimen Runo-Suomi kautta aikain. klo 10-14 Tuulensuojassa Hallituskatu 9. 43 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT BANDUNG 2017. . Kokoelma alkaa Mikael Agricolan ensimmäisistä suomenkielisistä runoista ja esittelee muutamia 1700-luvun runoja. 2017. . . klo 10-14. ?. 0400 520 441, jjones.aaltonen@gmail.com. ?. SALON FILATELISTIKERHO 70 v. . . . Tiedustelut: Jouni Aaltonen puh. Runeberg, Aleksis Kivi, Eino Leino, Tulenkantajat, Mika Waltari sekä uudemman polven lyyrikot Juice Leskinen ja Ilpo Tiihonen. . . Ryhmään kuuluivat lyriikan asiantuntija Satu Koskimies sekä filatelistit Ulla Kemppilä, Seppo Salonen ja Tom Peltonen. Kauppiaspaikat ym. L. Vammalan Seuraintalolla Marttilankadulla. Samaan aikaan järjestetään Vanhan Kirjallisuuden Päivät läheisellä Sylvään koululla. MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT KOUVOLAN KERäILYPäIVäT sunnuntaisin 8.10. Kokoelma tarkastelee myös sodan runoja ja lastenrunoutta. Lisätietoja: www. ?. Kirjattu rahakirje Englannista Helsinkiin 1896. Työryhmää johti FINLANDIA 2017:n johtoryhmän puheenjohtaja Jussi Tuori. Kokoelma luovutetaan Jenni Haukiolle kevään aikana. . . Se tulee esille FINLANDIA 2017 -näyttelyn kutsuttujen luokkaan Tampere-taloon kehysnumerolla 1. 30.9. FIPtason kansainvälinen postimerkkinäyttely Indonesiassa 3.-7.8.2017. . ?. ?. . Merkit reitetty. Kahvio. SP Suomen Postimerkkilehden online-huutokaupassa 36 lehden seuraavassa numerossa ovat tarjolla mm. . Filateliaa, kortteja, rahoja ym
– 14. +358 45 232 8585 www.filateliapalvelu.com • myynti@filateliapalvelu.com MEMBER OF SFP GROUP SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY Oy Hellman – Huutokaupat VIIMEINEN PÄIVÄ TOIMITTAA MATERIAALIA LOKAKUUN HUUTOKAUPPAAN ON 4.8.2017.. LOKAKUUTA PL 5 • FI-20251 Turku • Tel. Tervetuloa JULKISEEN HUUTOKAUPPAAMME NAANTALIIN 13