?. Seppo Evinsalo ?. Pelkkä puhelinkeskustelu tai sähköpostiviestittely ei voi korvata sitä yhteenkuuluvuutta, jota esimerkiksi Lönkan maanantai-illat edustavat. . Sivulta 42 voit tarkistaa tämän hetkisen tilanteen näyttelyiden suhteen. Näin teki myös Suomen Filatelistiseura oman juhlahuutokauppansa kanssa. . Ehkä tästä seuraakin valtava ”digiloikka ”, kun nekin keräilijät, jotka ovat tähän asti selvinneet ilman nettiä huomaavat kuinka helppoa sen kanssa on keräilyä harrastaa. Huutokauppoihin voi yhä osallistua netin välityksellä, tarjottavia kohteita tutkailla rauhassa oman tietokoneen välityksellä ja tarjouksia on helppo tehdä vaikka itse tapahtuma olisi toisella puolella maapalloa. Esitelmän lisäksi mukanaolijat pystyivät keskustelemaan aiheesta netin välityksellä. ??????. . Onnittelut Tampereelle. Sivulta 5 voit tarkistaa tämänhetkisen tilanteen huutokaupan osalta. Välillä arvelimme tuolien loppuvan kesken, kun väkeä saapui pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakin runsain joukoin. Euroopasta alkoi tulla pelottavia uutisia ja sikäläiset huutokaupat ilmoittivat yksi toisensa perään tapahtumiensa siirroista. ?. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Korona sotki kaiken! P.S. Mikäköhän seura tai yhdistys saisi aikaiseksi virtuaalisen postimerkkinäyttelyn. Mikä olisikaan näin ”karanteenin” aikana hyödyllisempää, kuin katsella kokoelmia omalta tietokoneelta ja lukea tuomareiden kommentteja niistä. Mutta kyllä tuttuja keräilijäystäviä olisi jo tätä kirjoittaessa mukava tavata ”nokikkain”. A lkuvuonna ei kukaan meistä olisi voinut aavistaa millaisen kevään saisimme elää. . Itse olen kuluttanut aikaani lehden ja huutokauppojen teon lisäksi omia kokoelmiani uudelleen rakennellen. Monet näyttelyfilatelistit ovat jo kauan ”skannanneet” kokoelmansa digitaaliseen muotoon, joten tekniikka on hallussa. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Toivottavasti jo seuraavan lehden pääkirjoituksessa voin todeta pahimman olevan ohi. . . ?. . . Toisin sanoen kokoelmat olisivat määrätyn ajan nähtävillä netin kautta lisättynä tuomarien arvosteluilla. Sitten iski virus Kiinasta ja yhtäkkiä Lönkka kumisi tyhjyyttään, SFEx 2020 näyttely siirrettiin elokuulle ja filatelistit linnottauivat koteihinsa. . . . Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SFEx 2020 -näyttelytoimikunta teki hartiavoimin töitä ja kaikki näytti kulkevan hienosti aikataulussa. . ?. . Kerrankin on ollut aikaa paneutua kokoelmiin kunnolla. Muussa tapauksessa (esim. . . ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. ?. SP 100 vuotta Tampereen Filatelistiseura ehti ensimmäisenä järjestämään kaikille avoimen esitelmätilaisuuden netin välityksellä. Myös muut postimerkkitapahtumat maailmalla ilmoittivat uusista päivämääristä näyttelyidensä kohdalla. ?. . Kerhoillat Lönkalla täyttyivät omista sekä vieraista ja Petrin vetämät huutokaupat takoivat ennätystulosta. Huhtikuun 1. . . päivä 36 filatelistia eri puolelta Suomea oli mukana seuraamassa Mikko Kylliäisen ”live” esitystä science fictionista. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 101. Onneksi puhelin ja netti auttavat yhteydenpitoa muiden keräilijöiden kanssa. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. . Vuosia esimerkiksi Filatelistiliiton sivuilla on ollut eri kokoelmia nähtävillä, joten osaamista on. ?
Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. ”kuivin jaloin”. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma keväällä 2020 S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Tuo Heidi Heiniön ja Pekka Hurrin avuntarjous jäsenillemme sähköpostilla oli myös hieno ele. Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, 050 589 8010, postia.pepelle@gmail.com Reino Seppänen, 0400 421 000, reinot.sepppanen@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 ma 11.5. Pienessä piirissä on myös mietitty erilaisia esitelmä-, ja huutokauppamahdollisuuksia netissä. Tässä vaiheessa voimme jo kertoa, että joudumme siirtämään juhlahuutokauppaamme ensi vuoden alkuun. Koko kerhotila on ollut käytössä, eikä vain takahuoneen pöytä. Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Suomen Postimerkkilehti 4 3/2020 Puheenjohtajan palsta Koronan kurimuksessa K oronaepidemia on vaikuttanut ja vaikuttaa kerhomme toimintaan tosi paljon. Poikkeustilanne on myös tuonut tiimihengen hienosti esille. Kokous + huutokauppa ma 15.6. Olen saanut tosi paljon puhelinsoittoja sellaisiltakin jäseniltämme, joiden kanssa en ole ollut paljon tekemisissä. Kokous + huutokauppa ma 25.5. Tämä merkitsee taloudellisesti meille tosi isoja menetyksiä, koska kerhohuutokauppojen tulot jäävät saamatta. Kevätkokous + huutokauppa ma 1.6. Kokous + huutokauppa ma 18.5. Kohteista kertoo jotakin se kun lajittelukaveri Tillanderin Juhan suusta kuului useaan kertaan, että ”tämmoisia vaan ei oo,tämmoisia vaan ei oo”.Tarjolla tulee olemaan esimerkiksi Suomen eri aikakausien nappiloistoja, kaikenmaailman erikoisuuksia ja ym. Kuukausikokous 1732 + huutokauppa Huom! koronaepidemian takia kevään kokoukset voivat peruuntua. Kokous + huutokauppa kesätauko ma 3.8. Kuukausikokous 1731 + huutokauppa ma 8.6. Jaksamisiin Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Näitä esittelemme viereisen sivun ilmoituksen kautta joka lehden numerossa ennen huutokauppaa. Juhlahuutokauppamme tulee olemaan todella korkeatasoinen, sillä meillä on jo sinne useita satoja hienoja kohteita. Maanantain kerhoillat on peruutettu ainakin toukokuun loppuun ja saattaa olla, ettemme pääse kokoontumaan ennen kesää. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Saarisen Olli lähetti kyselyn teille sähköpostitse ja toivottavasti antaisitte hänelle palautetta pikaisesti, niin voisimme yrittää järjestää jotakin. He ovat olleet huolissaan muiden jaksamisista ja myöskin tarjonneet apuaan eri muodoissa. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Hyvä juttu on ollut myös se, että olemme voineet kerholla lajitella ja laittaa Ollilan Hannun pesän kohteita myyntikuntoon muutaman henkilön kanssa. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Onneksi taloudellinen tilanteemme on hyvä, joten selviydymme koronasta ns. Seuraatietojaseurannettisivuilta.. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00
Huutokaupassa ei ole jälkimyyntiä. 2000 kpl. Kohteita tulee olemaan huutokaupattavina n. Kohteiden minimimyyntihinnan tulee olla 15 €. Kohteita ottavat vastaan ja lisätietoja antavat: H uutokauppa on julkinen ja kaikille kiinnostuneille avoin tilaisuus Helsingissä, Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneistossa, Lönnrotinkatu 32 B. Takaraja kohteiden jättämiselle on 30.9.2020. Kohteet esitellään Suomen Filatelistiseuran huutokauppasivustolla internetissä ja SP-lehdessä 6-2020 noin neljä viikkoa ennen huutokauppaa, tällöin kohteista voi jo tarjota. Tarkka päivä ilmoitetaan koronaepidemian takia myöhemmin. Runsaasti Suomen ”nappiloistoja” eri merkkimalleista. Itävallan vuonna 1945 julkaisematta jääneet merkit **. SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huutokauppaan sopivat. Klassisen Suomen merkkejä ja lähetyksiä.. Sinetit takana. Myös nouto voidaan järjestää. Kohteisiin voi tutustua tarkemmin pari päivää ennen huutokauppaa järjestettävässä näyttötilaisuudessa. Aitoutus. Runsaasti numismatiikkaa yksittäin ja erinä. Otameihinyhteyttäjakerromitähaluaisit huutokaupassakauttammemyydä ! Kohteitajoitaonjojätettyhuutokauppaan Harvinainen rengasmerkkien 3,5 ruplan kulmakappale Wärde-kuorella Helsingistä Ryttylään 1.3.1900. 5 suomen Filatelistiseuran 100-vuotisjuhlahuutokauppa siirtyytammikuulle2021 JoukoMattila 044-367 4619 jk.mattila@outlook.com Juha tillander 040-847 6371 juha.tillander@onninen.com eero mäkelä 0400-602 887 sakarieero@gmail.com Harri Hassel 0400-605 075 harri.hassel@capirec.com S uurempien ja arvokkaampien erien jättäjien kanssa voidaan eräkohtaisesta myyntiprovisiosta neuvotella erikseen
1970-luvun vasemmistoaallossa Mannerheim oli jälleen kritiikin kohteena, mutta 1980ja 1990-luvuilta lähtien arvostus lähti taas nousuun. Entinen valtionhoitaja, nykyinen ”vapaa kansalainen”, sai laivarannassa valtiomiehen kohtelun. Sarjan tässä osassa kerromme postikortein Mannerheimin elämästä Helsingissä. 6 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Kuninkaallisia itsenäisellä Suomella ei ole ollut, mutta marsalkka Mannerheim on saavuttanut maassamme liki kuninkaallisen aseman. Kortti postitettu 19.9.1919.. G ustaf Mannerheimin arvostus näkyy Suomessa niin kadunnimissä, muistopatsaissa kuin Helsingissä sijaitsevassa kotimuseossakin. Marsalkan kuolema, hautajaiset sekä ratsastajapatsashanke 1950-luvun lopulMannerheimin Helsinki la nostivat jälleen Mannerheimin arvostusta. Sisällissodan voittajat kohdistivat vuoden 1918 ylipäällikköön aluksi jopa myyttistä ihailua kun taas hävinneet jopa vihaa. Neuvostoliitto yritti luoda sotien aikana propagandan avulla kielteisiä tunteita Mannerheimia kohtaan tässä kuitenkaan onnistumatta. Kohteet ovat John Roiton Helsinkikorttien kokoelmasta. Teksti Seppo Evinsalo Kohteet John Roitto Postikorttien Helsinki osa 4. ”Vapaa kansalainen” lähdössä Helsingistä ulkomaille, aluksi höyrylaivalla Tukholmaan 19.9.1919. Ihailua ja arvostusta, mutta myös arvostelua on näkynyt aikojen saatossa
Ruotsinkielisten keskeinen asema kisojen järjestelyissä herätti arvostelua suomenkielisissä urheilupiireissä. Palkintojenjakajien virkaa toimittivat valtionhoitaja Mannerheim, sotaministeri Rudolf Walden ja konsuli Ernst Krogius. Kilpailuja oli myös yhdistetyssä hiihdossa ja kenttäammunnassa sekä estehiihdossa ja ammunnassa. Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim (1867-1951) asui Kaivopuistossa sijaitsevassa huvilassa vuosina 1924-1951. Ammunnassa oli omat sarjat siviileille, suojeluskuntalaisille ja sotilaille. Kilpailupaikkoina olivat Pohjoisrannan. Helsingissä järjestettiin Suomen talvikisat 15.-24.2.1919. Keväällä 1919 vapaaherra ja Suomen valtionhoitaja Gustaf Mannerheim vihittiin Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtoriksi. ”Tuskinpa koskaan ennen lienee maassamme ollut koolla näin loistavaa seuraa urheilun merkeissä”, kirjoitti Suomen Urheilulehti talvikisoille omistetussa numerossaan. Sunnuntaina 6. 7 . Työväen Urheiluliiton jäsenet ja vuosi aiemmin käydyn Suomen sisällissodan punaisella puolella olleet eivät voineet osallistua. Lajeihin kuului myös 200 kilometrin viestihiihto Virolahdelta Helsinkiin ja hiihtoratsastus. Hän vuokrasi Kaivopuistosta Fazer-suvun omistaman huvilan ja korjautti sen vastaamaan omia tarpeitaan. Kortti Suomen ensimmäisestä yliopistollisesta promootiosta 31.5.1919. Kisojen virallisena suojelijana toimi silloinen valtionhoitaja, kenraali Gustaf Mannerheim ja tämän vuoksi kisoihin osallistui myös suomenkielisiä urheilijoita. Näiltä ajoilta on hänen elämäänsä Helsingissä kuvattu lukuisien postikorttien kautta. Kisojen lajeihin kuuluivat hiihto, yhdistetty, mäkihyppy, pikaja taitoluistelu, jääpallo, tiedusteluhiihto, ratsastus ja ammunta. Talvilajeihin osallistui yli 400 kilpailijaa, joukossa kilpailijoita myös Ruotsista ja Norjasta. helmikuuta pidettiin kisojen ravikilpailut joihin osallistui lähes 60 hevosta. Kisat järjesti ruotsinkielinen Svenska Finlands Idrottsförbund-keskusjärjestö. Mannerheim toimi Suomen talvikisojen suojelijana helmikuussa 1919. Mannerheim vetäytyi valtionhoitajan uransa jälkeen yksityiselämään heinä-elokuun vaihteessa 1919, ja hänelle kerättiin varsin huomattava kansalaislahja, jonka turvin hän saattoi tulla toimeen. Kuva Senaatintorilta
Mannerheim arvosti myös partiolaisia ja vuonna 1919 hänestä tuli Suomen Partioliiton ensimmäinen kunniajäsen. Nykyään siinä on numero 14. 8 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Kenraali Mannerheim ”ottaa hymyillen vastaan pikkulasten kukkaistervehdykset lähtiessään kotoaan Kaivopuistosta kenraali Hannes Ignatiuksen kanssa suojeluskuntien leirille Pallokentälle jonne myös kuningas Kristian X tuli prinssi Knudin kanssa”. sen tähän hän sai tavatessaan partiolaisia monilla virkamatkoillaan. Korttikeskuksen kulkematon kortti luistinrata, Töölön pallokenttä, Töölön hippodromi, Suomen Metsästysyhdistyksen majalla sijainnut Huopalahden ampumarata, Eläintarhan kenttä ja Alppilan hyppyrimäki. Tässä työssä häntä avustivat hänen sisarensa Sophie Mannerheimin ja myöhemmin myös arkkiatri Arvo Ylppö. Mannerheimin takana silinterihattuinen Kekkonen.. AjatukHelsingissä järjestettyjen ammunnan maailmanmestaruuskilpailujen erikoisleimalla 6.8.1937 postitettu kortti. Huvila on vuodesta 1951 toiminut hänen elämäänsä ja Suomen historiaa esittelevänä museona. Kisojen päättäjäiset ja palkintojenjako pidettiin Svenska Teaternissa illalla 23. Vuoden 1937 ammunnan maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Helsingissä elokuussa. Kilpailut olivat 31. Hän myös perusti Mannerheim-soljen jaettavaksi 15. helmikuuta 1920. Lähteet: Google Mannerheim-museo Avoinna: perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11:00—16:00 Kalliolinnantie 14, Helsinki Sotamarsalkka Mannerheim kenraaleineen ottamassa vastaan paraatia 70-vuotissyntymäpäivänään Helsingin Senaatintorilla 4.6.1937. Kortin kuvassa vasemmalta entinen presidentti Pehr Evind Svinhufvud, maaliskuussa virkaan astunut uusi presidentti Kyösti Kallio sekä sotamarsalkka Mannerheim. Vapaakiväärissä jaettiin poikkeuksellisesti mitalit myös eri asentojen joukkuekilpailussa, näin meneteltiin seuraavan kerran vasta vuonna 1970. Mannerheim toimi järjestön kunniapuheenjohtajana vuodesta 1941 lähtien. helmikuuta. Museota ylläpitää Mannerheim-säätiö, jolle marsalkka testamenttasi omaisuutensa. Koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta muutamaa huonetta jotka on muutettu näyttelytiloiksi. Mannerheimin elämään voi tutustua Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevassa Carl Gustaf Emil Mannerheimin muistoa vaalivassa kotimuseossa. ammunnan maailmanmestaruuskisat kaikissa lajeissa. Soljen suunnitteli Akseli Gallen-Kallela. Kisojen aikana järjestettiin myös Esplanadin puistossa Ravintola Kappelissa suksinäyttely ja useat helsinkiläiset urheilujärjestöt ja -klubit pitivät juhlakokouksiaan ja juhlaillallisiaan 1920-luvulla Mannerheim käytti paljon aikaa Suomen Punaiselle Ristille ja perustamalleen Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitolle, jonka toiminnalla hän pyrki kansakunnan eheyttämiseen ja sisällissodan esiintuoman vastakohtaisuuden tasoittamiseen. Sotilaskiväärin joukkuekilpailussa kokonaispisteissä ammuttiin ensimmäisen kerran sotamarsalkka Mannerheimin kultapokaalista. Jostain syystä Kaivopuiston talon numero oli silloin 22. . Tanskan kuningas Kristian X ja prinssi Knud tekivät Suomeen valtiovierailun 15-17.5.1928
kesäkuuta Ruotsiin. Helsingborgin tuloleima 25.6. Kortilla lähettäjä neuvoo vastaanottajaa säilyttämään kortin ja siinä olevan postimerkin.. 9 Kunniapartiolainen Mannerheim tervehtii partiolaisten paraatia Helsingin Kaartintorilla huhtikuussa vuonna 1938. Postikortti lähetetty lentopostina Helsingistä 23. Mannerheim suoritti kävelyn Kaivopuiston ympäri 70-vuotispäivänään kesäkuun 4. päivänä vuonna 1937
seuraavasti kertomuksessaan Sota-arkistolle 22.2.1936 Teksti ja kohteet Martin Holmsten nsimmäisen maailmansodan syttyessä toimin postivirkamiehenä Turun postikonttorin ulkomaanpakettitoimistossa. K u V A : M iA G r E E n / T O r n iO n L A A K SO n M A A K u n TA M u SE O Toivo Järvisen sensuurileima Torniossa. Toivo Järvisen sensuurileima punaisena postikortilla Helsingistä 24.4.1916 Englantiin, frankeerattu 2 x 2 kop venäläisillä merkeillä.. Tämän takia minut sekä muut ulkomaanosastolla toimineet virkamiehet komennettiin heti elokuun alkupäivinä vuonna 1914 Tornion postikonttoriin. Kun sota syttyi, katkesi laivayhteys Turun ja Tukholman väliltä, minkä vuoksi kaikki posti Länsija Etelä-Euroopasta Suomeen ja Venäjälle sekä idässä oleviin maihin ohjattiin Haaparannan – Tornion kautta. 10 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Varatuomari ja oikeusministeriön toimistopäällikkö Toivo Järvinen kertoi osallistumisestaan jääkäriliikkeeseen ja vapaussodan valmisteluihin mm. Kuvassa amerikkalaisia puuvillapaaleja lähes silmänkantamattomiin. Kolme vuorokautta kestäneen matkan jälkeen saavuimme Torniossa 1914-1916 Tornioon, jossa oli venäläisten sotilasviranomaisten toimesta jo järjestetty sotasensuuri, johon kaikki postivirkamiehet komennettiin. Oli sota-aika ja sotalait voimassa, joten ei ollut ajattelemistakaan kieltäytyä määrätystä tehtävästä. Alussa oli sotasensuurissa kolme jossain määrin englanninkielen taitoista lu”E Sotasensuuria ja salaista jääkäripostia Tornion asemalle kertyi ajoittain valtavia tavaravuoria
Torniosta karkoitettuna palasin vakinaiseen virkaani Turun postikonttoriin. Väliin puhuttiin lempeästi ja selitettiin, että kaikki saa minun osaltani jäädä sikseen, jos vain ilmoitan eräiden minulle tuttujen henkilöiden olevan osallisia asiassa. Esim. Minulta koettiin puristaa tietoja sekä hyvällä että pahalla. Omaa kirjoittamaani salakirjoitusta en saanut tällä aineella esiin, joten salamusteet olivat erilaisia. Tornion sensuuriliusk a ja Toivo Järvisen sensuurileim a punaisena. Kun edelleenkin jyrkästi kielsin ja selitin etten voinut mitään tunnustaa, kun en mitään tiennyt, lopetettiin viimein kuulustelu ja minut vapautettiin sillä kertaa. Kirje Vaasasta, postivaunu No.6. Teuvo Termosen ja Jorma Keturin tutkimusten mukaan Postisensuuri Suomessa 1914-1918 leimasin 5 käyttöaika oli 26.6.1915 – 25.11.1915 ja leimasin 8, käyttöaika oli 2.1.1916 – 18.7.1916. Havaitsin, että kirjeen kirjoittamiseen käytettävä paperi ei saanut olla sileätä, jossa olisi ollut hieman kiiltoa. Pidätys ja erottaminen Erään ilmiannon johdosta, jonka oli tehnyt speditioniliikkeen varjossa Torniossa vakoilua harjoittava eversti L, pidä” K u V A : M iA G r E E n / T O r n iO n L A A K SO n M A A K u n TA M u SE O tettiin minut eräänä päivänä Torniossa ja vietiin santarmikuuluusteluun. . Ostin apteekista määrättyjä aineita, jotka sekoitin ja tällä aineella pumpulitukolla sivelin kirjettä, jolloin salakirjoitus tuli näkyviin. 11 kijaa. Sen tuli olla karkeahkoa ja himmeätä (= mattaa) paperia, sillä muuten saattoi tarkkaan tarkastaessa havaita jälkiä kirjoituksesta. Sain Tukholmasta paketin, joka sisälsi kaksi suklaalevyä ja yhden nenäliinan. destilleeratun jolloin salamuste oli valmis. Edelleen ei ollut hyvä kirjoittaa tavallisella teräskynällä, joka saattoi raapia paperiin jälkiä. Ekbergin kahvilasta, tarkoittikin se esimerkiksi Fazeria. Konsuli Moe oli tunnettu kauppias Vaasassa.. Yliopisto lukujeni takia kävin ainakin kerran kuukaudessa Helsingissä, jolloin joka kerralla oli sekä vietävää että tuotavaa postia. Kiireellisiä sanomia viemään saatoin lähteä muulloinkin, sillä postilaisina saimme vapaat matkat postivaunussa, koska olimme komennettuja pois kotipaikkakunnaltamme. Välillä lyötiin nyrkkiä pöytään ja uhattiin ensin junalla lääninvankilaan ellen heti tunnusta. Jääkäriliikkeelle oli tästä hyötyä. Kun olin kirjoittanut kirjeeen salamusteella ja merkinnyt loppuun sovitun merkin ”vännen O”, käänsin paperin toisinpäin sekä kirjoitin rivien toiselle puolelle muutetulla käsialalla tavallisella musteella tekaistun kirjeen, jolla ei ollut mitään merkitystä. usein joutui allekirjoittanut toimimaan Tornion asemalla Saksaan menijöiden vastaanottajana ja ohjaajana. Tarpeen vaatiessa saatettiin lähettää jääkäriliikkeen tiedonantoja kirjeessä tekaistulla osoitteella Englantiin, jonka kirjeen allekirjoittanut sitten sensuurissa otti talteen ja toimitti Eero Heickelille. Kuulustelu kesti useita tunteja ja sen toimitti santarmieversti Klimowitsh. 5.4.1916 konsuli Moelle Kendaliin Englantiin. Oli käytettävä sellaista teräskynää, jonka päässä oli jonkunlainen kuhmu tai nystyrä, joita kyllä on saatavissa kaikkialla. Kun puhui esim. Minulle saapuneet kirjeet olivat samoin salamusteella kirjoitettuja. Todellinen aikamäärä ilmoitettiin myös usein tuntia myöhemmäksi. Etukäteen saamani ohjeen mukaan oli minun ostettava apteekista 100 gr. kun sopi puhelimessa tapaamisesta: ”Täällä Matti, tavataan Ekbergillä klo 7 ip”, niin tarkoitti se, että tavataan Fazerilla klo 6 ip. Jonkun ajan kuluttua kaksi heistä siirrettiin muualle, joten ainoaksi englantia ymmärtäväksi jäin minä. Joulunaikaan vuonna 1916 Pietarista tuli sähkösanoma, että minut on erotettu sensuurista ja että minut on heti karkoitettava Torniosta. Salamuste Salamusteen käytöstä kerron tässä lähemmin. Käytetyt sensuurileimat ja kohteet Toivo Järvisen Torniossa käyttämiä sensuurileimoja tunnetaan pari erilaista. Kiinnijoutumisen vaara oli vähäinen, sillä postivaunussa löytyi kyllä tarpeeksi piilopaikkoja, johon saattoi salaisen postin matkan ajaksi piilottaa. Tästä johtui, että kaikki Englantiin menevät kirjeet, jotka jo postivaunuissa oli niputettu eri nippuihin, määrättiin minun tarkastettavakseni. Myöhemmin olojen kiristyessä, kiellettiin postilaisilta kokonaan pääsy rajan yli. Postin piilotin tavallisesti jalkaan alushousunlahkeen sisäpuolelle, sillä postilaisilta ei yleensä tarkastettu muuta kuin lompakko ja taskut. Kirjeen takana frankeeraus 5 x 2 kop venäläiset. Salaisen postin toimittaminen Postivirkamiehiä eivät santarmit yleensä epäilleet, eivätkä sen vuoksi rajaputkassa tarkkaan tarkastaneet, minkä vuoksi monta kertaa sain tehtäväksi viedä salaista postia rajan yli Haaparantaan. Kielsin jyrkästi kaiken, mistä minua epäiltiin. Puhelinkeskusteluissa ja kohtaamisia sovittaessa jääkäriliikkeen miesten kanssa oli etukäteen sovittu määrätty merkkikieli. Lukuisia kertoja toimin kuriirina Tornion ja Helsingin välillä
Mallin 1865 20 penniä ruskea ja 5 markkaa sininen. 12 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Suomen leimamerkkien joukossa isohampaiset julkaisut 1865 ja 1866 nauttivat erityisasemasta. Teksti Jukka Mäkinen Suomen isohampaiset leimamerkit T ässä artikkelisarjassa esittelen Suomen isohampaisten leimamerkkien valmistusta, filateelisia ominaispiirteitä ja käyttöä sen tietämyksen valossa, joka näistä merkeistä on tähän saakka saatu selville. Mallin 1865 ja 1866 merkit eroavat yksija kaksikielisyyden osalta, mutta myös sommittelultaan. Keräilyn kultakautena voidaan pitää 1940ja 1950-lukuja. Muistan vieläkin, kuinka lukioikäisenä matkustin kaukaa maalta Helsinkiin näyttelyä katsomaan. Heistä profiloituneimpia isohampaisten keräilijöitä ovat olleet Agathon Fabergé, E. Hellman, Harald Olander, Jarl Pettersson, Thorwald Grönblom, Sulo Kinnunen, Jaakko Kemppainen, Björn-Eric Saarinen ja Jussi Tuori. osa 1 Postimerkkien m/1866 ja m/1875 sekakäyttö kirjatulla kirjeellä Vaasasta Ouluun 1876 (postileimassa virheellinen vuosi 1875), postitaksa 1,50 mk. Suomen, Ruotsin, Tanskan, Unkarin ja Oranjen vapaavaltion leimamerkit sekä Kreikan iso Hermes -kauden postihistoria. Mallin 1866 20 penniä ruskea ja 8 markkaa sininen. Leimamerkkejä kerättiin myös Suomessa osana filateliaa, postimerkkien tavoin, jo 1800-luvun lopulta alkaen. Isohampaisten merkkien tutkijoina heistä aktiivisimpia ovat olleet Hellman, Pettersson ja Saarinen. A. Punaisesta tarkastusleimasta erotetaan kaksi tyyppiä, KS1 (iso hattu, kuvassa penniarvoilla) ja KS2 (pieni hattu, kuvassa markka-arvoilla).. Tämän jälkeen leimamerkkeily kuitenkin hiipui vuosikymmeniksi. Uusi herätys saatiin 1990-luvun taitteessa kansainvälisen kehityksen myötä. Niitä on läpi vuosikymmenten pidetty filateelisesti tärkeimpinä ja arvokkaimpina leimamerkkeinämme. Leimamerkkeilijät perustivat oman yhdistyksen ja sille lehden Libertas Philateliae, joka ilmestyi vuosina 1950-1956. Jukka Mäkinen on leimamerkkien ja aihefilatelian FIPtuomari. Minulle Finlandia 1988 koitui kohtalokkaaksi, aivan ensimmäiseksi inspiraatioksi leimamerkkeilyyn. Hänen keräilyalueisiinsa kuuluvat mm. Ovathan ne kaksi vanhinta julkaisua, joissa on runsaasti filateelista monipuolisuutta. Maailman ensimmäinen FIP-tason leimamerkkiluokka nähtiin Suomessa Finlandia 1988 –näyttelyssä. Samoihin aikoihin leimamerkit saivat oman näyttelyluokkansa. Tuo näyttely oli minulle ensimmäinen vierailu postimerkkinäyttelyyn. Vuosikymmenten mittaan monet tunnetut nimet ovat vieneet leimamerkkien keräilyä ja tutkimusta eteenpäin. Molemmissa julkaisuissa penniarvot ovat ruskeita ja markka-arvot sinisiä. Ensimmäiset isohampaiseni hankin pienestä kerhohuutokaupasta muutama vuosi myöhemmin 1993
Suuriruhtinaskunnan aikana käyttöön tulivat Suomen omat kopeekkaja rupla-arvoiset paperit vuodesta 1810 sekä pennija markka-arvoiset paperit vuodesta 1865 yhdessä leimamerkkien kanssa. Hellman julkaisi päälajit kattavan luettelonsa. Vaasan puuvillatehtaan käyttämä velkakirjalomake vuodelta 1872. Yksityisen painatuksen vuoksi sitä voisi verrata yksityisehiöihin. Isoharkkoinen, pitkäripsinen, pitkäharkkoinen, isohampainen… Ennen kuin perehdymme isohampaisiin leimamerkkeihin syvällisemmin, todettakoon että näistä monista nimityksistä Filatelian sanasto suosittelee nimenomaan termiä isohampainen. Vuonna 1998 tuli Björn-Eric Saarisen erikoisluettelo, joka on edelleen paras ja suositeltavin tietolähde erityisesti isohampaisten osalta. Leimapaperit edelsivät leimamerkkejä Leimamerkkiluokan synnyn myötä filatelia on tapana jakaa kahteen osaan: postaaliseen ja fiskaaliseen filateliaan. Lähetys on myös ainut tunnettu isohampaisen leimamerkin käyttö postilähetyksen etusivulla.. Lähetys on myöhemmin toiminut todisteena oikeudessa, jolloin sille on 31.1.1876 lisätty leimaverotaksan mukainen 50 pennin isohampainen leimamerkki m/1866. Tämä ykkösjulkaisu oli eräässä mielessä hyvin vallankumouksellinen: merkit ovat yksikielisiä, niiden tekstit ovat vain suomen kielellä. Oma uusi tutkimukseni koskee isohampaisten painojärjestelyjä, painoarkin kokoa, painokiviä, tyyppija läviste-eroja sekä mitätöintejä. taavasti Suomen leimapaperit ja –merkit eivät olleet käypiä Venäjällä. Lävisteen leikkausmuoto on aallon muotoinen. Maininnan arvoista on, ettei Suomessa suuriruhtinaskunnan aikana missään vaiheessa käytetty venäläisiä leimapapereita eikä -merkkejä, vaan Suomella oli alusta saakka omat, suuriruhtinaskuntaa varten valmistetut julkaisunsa. kannaksen. Leimamerkeillä on kuitenkin pitkä esihistoriansa: Jo vuonna 1661 Suomessa otettiin käyttöön leimapaperit. Mallien 1866/1875 sekapostitteita tunnetaan noin 15 kappaletta. Kun postimerkeillä lävisteet jäivät historiaan vuonna 1875, leimamerkeillä niiden käyttö puolestaan jatkui viisi vuotta pidempään, vuoteen 1880. VasSuomen leimamerkkejä käsittelevää kirjallisuutta. Lävisteterminologisesti täydellisin ilmaisu näiden merkkien erotustavalle on kuitenkin aaltoviivapuoliläviste. Nämä tutkimukset on julkaistu Filatelisti-lehdessä vuodesta 2002 alkaen. Kannaksella nähtävästi varmistettiin lävistettyjen merkkien pysymistä kiinni toisissaan. Fiskaaliseen filateliaan kuuluu laaja kirjo erilaisia vero-, maksuja säästömerkkejä. Suomen leimamerkkejä käsittelevä kirjallisuus on varsin harvalukuinen. Sekä Saarisen että Tuorin kirjoja on edelleen saatavana kustantajiltaan. 13 . Ensimmäinen luettelointi saatiin vasta vuonna 1944, kun E. Lisäksi Jussi Tuorin isohampaisten leimamerkkien näyttelykokoelma tallennettiin vuonna 2009 Corinphilan Edition d’Or-sarjaan osana XV. Ne ovat oma laaja keräilyalansa. Niistä kaksi ensimmäistä olivat siis isohampaiset julkaisut 1865 ja 1866. Kaksi isohampaisjulkaisua vajaan vuoden sisällä Suomen ensimmäiset leimamerkit ilmestyivät vuoden 1865 maaliskuussa. Suomessa tärkein ryhmä ovat leimaLeimapaperit ovat ”fiskaalisia ehiöitä”. Se on viivamainen, sillä lävistettäessä paperiin ei syntynyt eikä siitä irronnut hammastereikää. Läviste on osittainen, siis puoliläviste, koska se tuotti pienen kokonaan lävistämättömän alueen, ns. A. Tällä lähetyksellä oleva merkkiyhdistelmä on ainoa laatuaan. Leimavero 2000 mk velkakirjasta oli 12 kopeekkaa. Nämä olivat Ruotsin vallan aikaisia ruotsalaisia papereita, joita käytettiin vuoteen 1809 asti. Kohde on mallin 1845 leimapapereiden myöhäiskäyttöä. veron perintään julkaistut leimamerkit. Ensimmäiset isohampaiset merkit olivat mallin 1860 postimerkkejä, leimamerkit tulivat viisi vuotta myöhemmin 1865
Snellman oli ajanut läpi kielisäädöksen, ns. Uudessa mallissa 1866 maksuarvot ovat sekä suomeksi että ruotsiksi varmuuden vuoksi niin, että ruotsin kieli on ylempänä. Mallin 1866 painosmäärät eivät ole tieMallin 1865 ylimmät arvot 60 ja 80 mk ovat samalla koko isohampaiskauden vaikeimmat päälajit. Julkaisuun 1866 kuuluu 30 päälajia: kahdeksan penniarvoa ja 22 markkaarvoa. Jo ilmestymistä seuraavassa kuussa – huhtikuussa 1865 – määrättiin, että leimamerkkien tulee olla kaksikielisiä. Tämä johti siihen, että merkkimalli piti nopeasti uudistaa. Aivan kuten ykkösjulkaisun kohdalla, myöskään mallin 1866 käypäisyyttä ei rajoitettu. Kielisäädöksestä huolimatta valtaosa asiakirjoista laadittiin luonnollisesti edelleen ruotsiksi. Tarkkoja lukuja ei tunneta, mutta kaikki viittaa siihen että ne ovat olleet korkeintaan muutamia kymmeniä kappaleita. V. Näiden mallien merkit tehtiin jo hammastuskoneella. Snellmanin rooli myös leimamerkkien suomenkielisyydessä on ilmeinen. Nämä kaksi merkkiä ovat koko isohampaiskauden vaikeimmat päälajit. Vielä sen jälkeenkin niitä käytettiin seuraavien leimamerkkimallien 1881, 1891 ja 1895 rinnalla. KS-leimoja ei uusittu, vaan molemmilla julkaisuilla käytettiin samoja leimoja. Kuvan merkit lävisteellä IV x I, 60 mk KS2 ja 80 mk KS1, molemmat coll. Korkeampien arvojen tarve oli monin paikoin kuitenkin niin pieni, että mallin 1865 markka-arvoista voi tavata hyvinkin myöhäisiä käyttöjä. Sekakäyttöjä tavataan harvinaisena jopa isohampaiskauden jälkeen tulleen mallin 1881 kanssa. Malli 1866 hyvin monipuolinen filateelisesti Jos malli 1865 jäi lyhytaikaiseksi, mallin 1866 käyttökausi oli huomattavasti pidempi. Tätä korkeampia arvoja ei ehditty koskaan valmistaa. Ei vähiten siksi, että toimiessaan valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä vuodesta 1863 hän vastasi myös leimamerkkien käyttöönotosta Suomessa. Markka-arvoja painettiin vain 600-6 000 merkkiä päälajia kohti. 80 mk merkkiä tunnetaan neljä kappaletta: yksi irtomerkki, kaksi merkkiä samalla leikelmällä sekä uusimpana löytönä käyttö asiakirjalla. Björn-Eric Saarinen esittää kirjassaan mallin 1865 päälajien painosmäärät. Koska jo vuonna 1866 tuli uusi merkkimalli, mallin 1865 valmistus jäi lyhytaikaiseksi. Tämä asiakirja on isohampaisten suuria harvinaisuuksia. Uusina arvoina sarjaan tulivat 10 penniä, 25 penniä, 1 ½ mk sekä yläarvot 100 mk, 150 mk, 200 mk ja 500 mk. Toistaiseksi myöhäisin tunnettu mitätöinti on 26.8.1895, yli 30 vuotta ilmestymisen jälkeen 50 mk arvolla. Punainen tarkastusleima merkin alaosassa, ns. Merkkien iso koko on kuitenkin sama, samoin värit: molempien julkaisujen penniarvot ovat ruskeita, markka-arvot sinisiä. 60 mk arvoa tunnetaan kolme irtomerkkiä. Malli 1865 jäi lyhytaikaiseksi Julkaisuun 1865 kuuluu seitsemän penniarvoa ja 17 markka-arvoa, yhteensä 24 päälajia. Toki ne ovat sommittelultaankin aivan erilaisia. ex Tuori. Leimamerkkimallin 1865 yksikielisyys havaittiin nopeasti. Alin nimellisarvo on 20 penniä, korkein 80 markkaa. KS1 ja KS2. Merkkejä valmistettiin 15 vuoden ajan 1866-1880. Se on kirjoitettu 100 mk leimapaperille, jolla 80 mk m/1865 lisäksi ovat 2 x 3 mk + 2 x 7 mk merkit m/1866. J. Teoriassa mahdollisia ovat vielä myöhemmätkin sekakäytöt mallien 1891 ja 1895 kanssa. Uusi kaksikielinen malli otettiin käyttöön jo seuraavan vuoden alussa. Vaikkakin ne ovat suuntaa-antavia, on. 14 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Tämä yksityiskohta oli vahvasti kielipoliittinen. Sen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin heti asetuksen tultua voimaan. Kartta Sigillataeli KS-leima, on edelleen suomenkielinen. Toisaalta 70 pennin arvo poistui mallin 1866 myötä. Merkeistä löytyy sekakäyttöä mallin 1895 merkkeihin saakka. kielireskriptin, 1.8.1863. Ajan säästäväiseen henkeen kuitenkin sopii, että jo painettujen merkkien käypäisyyttä ei rajoitettu, vaan merkit käytettiin vuosien mittaan loppuun. Suomen kieli sai virallisen kielen aseman vasta paljon myöhemmin, vuoden 1902 kieliasetuksessa. Julkaisujen 1865 ja 1866 merkit on siis helppo erottaa toisistaan yksija kaksikielisyyden avulla. Tuohon aikaan maan virkaja hallintokieli oli ruotsi. Kaikkein pienin painosmäärä oli sarjan kahdella ylimmällä arvolla 60 mk ja 80 mk. Merkit käytettiin ajan kanssa loppuun. Aihepiiriä koskevat tutkimukseni ovat kesken, joten tässä yhteydessä en pohdi käyttöönoton valmistelua ja Snellmanin roolia siinä tämän enempää. Leimoja erotetaan kaksi erilaista, tyypit fakta että painosmäärät olivat pieniä tai erittäin pieniä. Pennija alimpien markka-arvojen osalta uusi malli korvasi nopeasti vanhemman. Myöhäisin m/1866 tunnettu käyttö on 5.3.1897, yli 31 vuotta ilmestymisen jälkeen 4 mk arvolla. Asiakirja on Helsingissä vuonna 1873 päivätty kauppakirja, jonka leimavero oli 200 mk. BES:in mukaan penniarvojen painokset vaihtelevat 8 50080 000 kappaleen välillä. Mallien 1865 ja 1866 sekakäyttöjä tavataan jonkin verran. Niinpä suomen kieltä alettiin käyttää tuomioistuimille ja virastoille jätettyihin kauppakirjoihin, velkakirjoihin, vuokrasopimuksiin, perunkirjoihin jne
SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Avaruus ja sen tutkimus filateliassa – Tonavan linnoituskaupunki kahdessa maassa Komarno – Komarom Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa osa 3 Saksan kenttäpostin mykät leimat Rakettipostia 1930-luvulta. ?. . ?. Markka-arvojen selvästi harvinaisin väri on violetti sävy. . Sarjan toinen osa käsittelee isohampaisten leimamerkkien valmistusta: painotyötä, lävistämistä ja KS-leimoilla toteutettua tarkastusleimausta. . . . . ?. . . Kokoelmissa Postimuseon ulkopuolella 150 mk arvoa tunnetaan 4 kappaletta, 200 mk arvoa 7 kappaletta ja 500 mk arvoa 3 kappaletta. vuosikerta / 8 € ?. . ?. Varhaiset Zeppelin-leimaukset maakunnissa Ilmalaiva Helsingin yllä 28.9.1930 Pitäjänmäeltä Vaasaan postitetulla kuvakortilla Zeppelin leijuu Johanneksen kirkon kaksoistornien yllä 24.9. ??????. . Näitä arvoja ei toistaiMallin 1866 kolme harvinaisinta arvoa 150, 200 ja 500 mk. . . . 15 dossa. . vuosikerta / 8 € Huutokaupassa myös useita harvinaisia Mannerheimin lähettämiä sensuurin tarkastamia postikortteja! 3 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . . Harvinaisuusaste nousee melko selväpiirteisesti nimellisarvojen mukaan. . . . Markka-arvoissa puolestaan väri vaihtelee vaalensinisestä tummiin sävyihin kuten harmaansiniseen. Suhteutettuna tähän leimamerkkien korkeimmat nimellisarvot olivat valtavia. . vuosikerta / 8 € ?. ?. Merkeistä löytyy lävisteitä, variaatioita, alatyyppejä, kahdet painokivet ja useista painoeristä johtuen runsaasti värialalajeja. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Lehden Online 45 huutokaupassa Zeppelin virhepainama 1830 parina Jo vuonna 1910 ennakoitiin ilmalaivan saapumista Helsinkiin, kuten tässä veikeässä ja harvinaisessa uuden vuoden kortissa Helsingin tähtitornin puistosta. . . ?. ?. ?. ?. . . ?. . . . . Edelliset sukupolvet ovat ahkerasti liottaneet tunnetut kappaleet irtomerkeiksi. . vuosikerta / 8 € ?. . ?. ??????. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Kokoelman rakentamisen kurssi / osa 2 Näin teet kokoelmasi tietokoneen avulla Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa Saksalaiset tulevat! Saksalaisten kuormasto ja von der Goltz autoineen Leppävaaraan tulossa. Ajatuksia Zeppelinmerkkien keräilystä osa 1 5 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . ??????. Lehden Online 42 huutokaupassa harvinaisia kohteita kuten: Lahtis höyrylaivamerkki (50 p), joka on toinen tunnettu yksilö! 1 /2019 SUOMEN ?. Kari Sihtola, SF:n jäsen numero 1000 ja isoisä Jalo Sihtola jäsen numero 1. Näitä päälajeja tunnetaan vain muutamia kappaleita kutakin. . vuosikerta / 8 € ?. . . Jokaisessa numerossa laadukas huutokauppa! Pyydä tarjous: Seppo Salonen puh. Harvinaisin värilajeista on salmon eli lohenväri. . Se varioi voimakkaasti ja on siksi ensimmäistä mallia 1865 huomattavasti moniilmeisempi. . 2 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. ?. . ?. . . ?. Isohampaisjulkaisu 1866 on filateelisesti erittäin monipuolinen. Mexico 1942 Yksi halutuimmista avaruusaiheisista sarjoista. . ?. Näin korkeita arvoja tarvittiin vain hyvin harvoin, ehkä suurten maaomaisuuksien tai kiinteistöjen kauppakirjoilla. ?. ?. . . . . . . . . ?. ?. seksi tunneta asiakirjoilla. . . . Penniarvoilla ruskean sävy voi vaihdella vaaleasta tummaan suklaanruskeaan. . . . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Agathon Fabergé ja Helsingin postimerkkinäyttely vuonna 1928 Keltainen kummitus Loistelias Stockholmia 2019 -näyttely ja Kreivi Gustaf Douglas ja hänen klassisen Ruotsin kokoelmansa ”helmi” 3 skillingin keltainen, joka on ainoa tunnettu. Postikorttien Helsinki sarja alkaa Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. ?. . Postimerkkien puolella isohampaisten korkein arvo oli 1 mk, joka sekin oli jo iso rahasumma ja harvoin tarvittu merkki. . ??????. ?. Tässäkin mallissa ylimmät arvot 150, 200 ja 500 mk ovat kaikkein harvinaisimmat. . . . . . . Sarjan penniarvot ovat yleisiä, samoin alimmat markka-arvot. ?. . ?. . . . . . ?. . . . ?. . . . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Ovaalien myöhäinen käyttö vuonna 1860 Suomen yksilölliset paikallissensuurit Erikoistarkastelussa Kuopion sensuuri Laivaonnettomuuspostia osa 1 s/s Boren karilleajo vuosisadan vaihtuessa 1899 – 1900 6 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. Merkeistä 150 mk lävisteellä IV x I (KS2) muut IV x IV (KS1). . . . . . Keräilijöitä kolmessa sukupolvessa Euroajan erikoisuuksia Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 10 4 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . . . ?. . . . . ?. ??????. ??????. ?. . . ?. . ?. ?. ?. . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Virolaisten leiripostia 1944-52 Elämää pakolaisena Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. vuosikerta / 8 € ?. . . . . ?. ?. . . Nämä ovat kaikki irtomerkkejä lukuun ottamatta 200 mk yhdistettyä paria. . . . . . . . ?. . . 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com. ?. . . BES kutsuikin violetteja merkkejä isohampaisten ”kruununjalokiviksi”. . . Tämä sävy on lähempänä oranssia tai keltaista. Artikkeli johdattelee erityisesti lävistevariaatioihin sekä lävistystyössä sattuneisiin poikkeavuuksiin
Kansalliskirjaston (kansalliskirjasto. Maanmittauslaitoksen (maanmittaus.fi) Asioi verkossa -osiossa on sivustot Vanhat painetut kartat, Vanhat Karjalan kartat sekä Karttapaikka. Kansallisarkiston (arkisto.fi) Digitaaliarkiston Arkistojen Portti on asiakirjojen tallennusja esitysjärjestelmä, josta voi etsiä digitoitua aineistoa eri teemojen perusteella tai vaihtoehtoisesti hakusanalla. 16 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Jos filateelisen aineiston esittelyä varten kaipaa jotain sellaista aineistoa, joka täydentää valittujen postimerkkien ja -lähetyksien taustoja niin digitaalinen aineisto saattaa tuoda tähän kaivatun ratkaisun. Näiltä sivustoilta löytyy topografikarttoja, peruskarttoja ja erilaisia pitäjänkarttoja eri aikakausilta. Digitoitu aineisto löytyy osoitteessa digi.narc.fi. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy puolestaan polku Senaatin kartastoon. Esitelmän Power Point -kuvissa oli karttojen ja muiden kuvien käyttöoikeuksista selventävät tiedot. Sotien aikaisia kuvia löytyy 160 000 kpl palvelusta sa-kuva.fi Rolf Nyström piti aiheesta esitelmän Lönkalla 24.2. Finna.fi sivuston kautta löytää vapaasti julkaistavia valokuvia. Nykyisin on paljon sellaisia lähteitä, joista löytyy monipuolista digitaalista aineistoa. K A N SA l l iS K iR jA ST o .f i. Teksti Rolf Nyström E ri karttatyyppejä löytyy digitoituna aineistona monesta eri paikasta. Käyttämällä digi.kansalliskirjasto.fi -sivuston selkeää hakutoimintoa pääsee yhden tai useamman hakusanan avulla etsimään itselleen sopivaa aineistoa, digitoituja sivuja on täällä yli 7 miljoonaa. (Vantaan kaupunginmuseo). digitaalisen aineiston maailmaan Polkuja Kansalliskirjaston digitoimat historialliset sanomaja aikakauslehdet ovat avoimessa verkkokäytössä ajalta 1771-1929, yhteensä yli 7,4 miljoonaa sivua. Tässä Helsingin Sanomien etusivu Suomen itsenäistyttyä 6.12.1917. Tämä on upea käsin värjätty topografinen karttasarja Etelä-Suomen alueelta. fi) digitoimat sanomalehdet ja aikakauslehdet vuosilta 1771 – 1929 ovat avoimessa käytössä. Tässä Håkansbölen kartanon ruokasali. K u V A : fi N N A .f i/ V A N TA A N K A u P u N g iN M u SE o h T T P S: //D ig i
18 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Postimerkkiluettelot ja alan filateelinen sanasto vilisevät ihmeellisiä ja kummastusta aiheuttavaa sanastoa. Kotkamalli 1901. Päikkömerkki on tämän merkin arkissa kenttätyyppi 5 (+15). Tämä voi tapahtua joko niin, että painolevyyn joutuu jotain muuta arvoa vastaava kuvake tai että merkkejä painetaan käyttäen painokoneessa normaalista poikkeavaa väriä. Sokkohammaste Sokkohammas merkin molemmilla vaakareunoilla. Jokanurkkaiset 1875. H ammastuskoneen neulan katkeamisesta tai puuttumisesta aiheutunut hammastusreiän puuttuminen. Kaksoislaskos. Jokanurkkaiset 1875. Värivirhe Isohampaiset 1866. Filatelian sanastoa osa 1 Laskos T arkoitetusta väristä poikkeavalla värillä erehdyksessä suoritettu painanta. 10 penniä Säämiskänkeltainen (CWVa). Päikköpari T imanttihammaste on virheellinen hammaste, joka syntyy, kun hammastuskone lyö hammastusreijät kaksi kertaa (tai useampia kertoja) hyvin lähelle toisiaan. Postimerkissä oleva laskos muuttaa avattuna merkin muotoa laskoksen suuruudesta ja sijainnista riippuen. Senaatinpainon 5 pen (SAiij) Hammaste 11. P arista käytetty nimitys silloin, kun sen toinen merkki on ylösalaisessa asennossa toiseen nähden. Leimapainon 5 penniä (LBc) hammaste 12 ½ ”Ex. Timanttihammaste Timanttihammaste kuusilon keskimmäisissä merkeissä.. Sen kohdalla ei tällöin näy painantaa, vaan se esiintyy tavallisesti kiilan muotoisena valkoisena alueena. Teksti ja kohteet Petri Jansson Kaikki tässä sarjassa esitetyt kohteet ovat harvinaisia, muutamasta tunnetusta aina toistaiseksi ainoisiin tavattuihin. 10 pennin merkki painettu vahingossa 5 pennin kuvakkeella. Kivipainon 2 pennin oranssi kuusilo. P aperiin joko valmistustai painovaiheessa syntynyt kokoonpuristunut poimu, jossa paperi esiintyy tavallisimmin kolminkertaisena. Elokuun SFEx 2020 -näyttelyssä on esillä Petri Janssonin kokoelma, joka avaa esimerkkien avulla näiden sanojen merkitystä. Faberge”. 10 kopekkaa A-läviste, kv 1,6 x 1,6 mm. (aitoutus) Isohampaiset 1860
Pohjan poikien esikunnan leima kirjeellä Viipuriin 5.3.1919. . . . Islannin vuoden 1873 16 skill. ?. 19 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 47 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 21.5.2020 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. . . Kohde nro 110. . . . ?. . . . (Fa 4). 21.5.2020 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 11.5.2020 klo 16.30–17.30 sekä 18.5.2020 klo 16.30–17.30 Huom! Koronaepidemian takia on mahdollista, että kohteiden näyttöjä Lönkalla 11. . ja 18.5 ei mahdollisesti voida järjestää. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com ?. . SP 100 vuotta Kohde nro 57. Vuoden 2002 Lappi ikimerkki **. Suomen Filatelistiseura ry c/o Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh. . . . Harvinainen! Kohde nro 266. . Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät kuitenkin netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. ?. ?. . . . ?. ?. Kohde nro 173. 19 . Rengasmerkkien 3,5 ruplan postituore nelilö arkin kulmasta **. ?. Aito merkki (jälkileimattu). . Aitoustodistus.. ?. Toinen merkki hammastamaton ja myös väliperferoinnin siirtymä
Kuorella viilto, ei merkeissä. Tammerfors, Fiskars, Taivassalo, Salo, Lauttakylä ja Artjärvi 25 43 25 pen Loisto Jämsä Finland 4.X.92 (No 39 A) 10 44 25pen B-hammaste puoliarkki (50) ** 10 45 896 Wärde kuori Sulkavalta 9.IX.96 Helsinkiin 5 p, 10p ja 2 kpl 25 p. 8 50 5 mk Viipuri leimalla. Taustassa ei liimapintaa. Postituore A-hammaste. Lösväska kirje 40 pen. Sisältö mukana! 15 2 1854. 7 ruplaa postituore merkki leveällä reunaosalla **. Tavastehusiin. Sisältö mukana. Kohde nro 8. 10 34 5 pen vihreä ** ja 25 pen sininen ** 20 35 20 pen oranssi Loisto Lahtis 10.8.88 (No 30) 10 Kohde nro 3. leimattu nelilö (Michel 5Ay). Hammaspuutteita 10 17 40 p läviste III. -leima. (No 350 €) 70 Kohde nro 58. ANK 21.12. Upea kuori, sisältö mukana. Uudellelleen osoitettu Kaalamoon. 10 SUOMI Rengasmerkit 1891 52 1 ja 2 kop kortilla Liperistä Kiteelle 6.8.1905, tuloleima 7.8. Tammerfors ?.1860. Hampaiden kärkiä leikattu. Pieni kuori Heinolaan hienolla Lovisa 20 MAI 1854 suorakaideleimalla. 25 pen pari ja 10 pen 1.VIII.00 Mikkeliin 12 48 1 mk postituore 12 merkin kulma-arkinpala. Punainen P.D. 20 32 1 mk violetti, kaunis Helsingfors 25.8.1883 (No 27 LBbz) 30 SUOMI Uudet värit 1885 33 5 pen välilöllä. 10 p pari, läviste III kuorella. Vain yksi hammas on lyhyt! 10 18 40 pen. 10 37 5 pen. 40 38 10 pen A-hammaste käyttämätön, liimake takana. 10 24 10 pen ANK-leimalla. 12 11 10 p pari, läviste III kuorella. 200 12 20 pen loistoleimainen Brahestad 1866. 30 13 20 pen pystypari Post kupee leima (No 8) 15 14 20 pen sininen leimattu 1869 (No 8 Cyg) 18 15 20 pen sininen lävisteet B ja C ehjät leimatut merkit 22 16 20 pen sininen rautatieleimalla 25.I.1876. 15 5 Vapaakirje Helsinki rivileim. Kaikki kahdeksan eri asentoa! 20 42 Malli 1889 loisto ja kauniita leimauksia mm. III. Rautatieleima no 5 21.12.1871. Suomen Postimerkkilehti 20 3/2020 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 47 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Esifilatelia 1 1839 Tammerfors kyrillinen leima. 8 51 10 mk epäselvällä Helsinki leimalla. Kohde nro 18. Yhdessä merkissä osin tarttumaa. -reijitteillä. Norma 17SA. Sisältö mukana. Korkea suorakaideleima, ANKja franco merkintä. 15 SUOMI Soikiomerkit 1856 6 10 kop. Sinetit 12 46 1899 Vakuutettu Wärdekirje Mellilästä 3.I.99 Helsinkiin Hienot sinetit 12 47 Rantasalmi Wärdek. 03. 50 9 5 pen ruskea leimaus Helsingfors . 20 4 Kirkkokuulutus Jyväskylän Postista 5.VIII.1868 Karstulan kirkkoon. (No 400 €) 80 57 3,5 ruplan nelilö arkin kulmasta **. Iso rengasleima Tavastehus 27.6.1865. no 5 21.12.1871. 15 39 10 pen punainen hieno Stockholm 17.9.99 6 40 20 p B-hammaste. 5 pen. Punainen P.D. Loistoleima Wiborg 10.I.1880. Merkkiä korjattu takaa! 30 SUOMI Isohampaiset 1860 7 10 kop. ANK 21.12. Kohde nro 43. Franco-kuori Hämeenlinnasta Pariisin. 8 55 1 rpl. 300 58 7 rpl postituore merkki leveällä reunaosalla **. 10 49 5 mk postituore merkki. Timanttihammaste kahdella pystysivulla! 20 41 20 pen. Kohde nro 11. 10 27 Senaatin 20 p vihreänsinininen (SAa). 8 28 25 pen 5-ryhmä aniliininpun. Franco-kuori Hämeenlinnasta Pariisin. ja karteerausn. -leima. läviste I. Merkki hienolla matalalla suorakaideleimalla Brahestad + mustemitätöinti. Kuorella viilto, ei merkeissä. Aitoutustodistus mukana. 65€) 20 22 5 pen SA. 20 54 35 kop postituore merkki. Kohde nro 40.. 20 56 3,5 rpl merkki leveällä reunaosalla **. K.B. SUOMI Vaakunamalli 1889 36 5 pen. 40 SUOMI Vaakunamalli 1875 19 Leimapainon 2 penniä, postituore ** 20 20 5 pen oranssi hieno Raumo 23.8.84 (No 23 LB) 15 21 5 pen oranssi sekahammaste (No 23 L n. Näyttää virheettömältä. 90€) 25 30 25 pen. Koivikon -rivileima 15 53 7 kop postituore arkinpala jossa välilönä 9 ja 6 merkkiä. Brysselin kauttakulkuleima 4.7. 20 3 1865. Hampaiden kärkiä leikattu. Hieno Tavastehus 21.6.83 ylösalaisin (No 26 LBc) 10 31 1 mk lila, Helsingfors 3.10.1881. 3.9.69 (No 5) 10 10 8 pen leimattuna, siisti hammastus. Lösväska kirje Nystadista Loviisaan 186(?)8. Nystadista Loviisaan 186(?)8. Korkea suorakaideleima, ankja franco merkintä. Iso rengasleima Tavastehus 27.6.1865. Sinetistä osia takana. Lapessa 1500 €. 10 25 20 pen sininen loisto ylösalaisin Lovisa 31.1.80 (No 17 SAkk) 15 26 20 pen. Liimake takana. Kohde nro 32. Loistoleimalla Kauhajoki 27. Aitoutustodistus mukana. 20 SUOMI Isohampaiset 1866 8 5 p leimattu nelilö (Michel 5Ay). Korkea merkki loisto: Helsingfors 9.11.80 10 23 8 pen nurkkaleimalla. Brysselin kauttakulkuleima 4.7. Rautatiel. Wiborg 20.I.83 (No 26LBc) 30 29 25 pen karmiini, sekahammaste (No 21SAB n. Postituore nelilö A-hammaste
ruskea leimattu nelilö (No 140 B w1 n. 20 85 1925. Tuloleima 10 93 5 mk postituore merkki arkinreunalta. 100 €) 20 88 1927 5 mk B yhdistetty pari, tilauserä 137 (No 147 Bw4) 89 1927 Postit. Punainen lakosta kertova lipuke! 10 Kohde nro 40. 10 65 Kivipainon 10 p pari *. 15 82 1925 Hakaristi 25 mk w2 ** (No 136 B -n. 10 68 20 p voimakas siirtymä, leimattu. Hammaste B. Hakaristi 25 pen w1 leimattuna ....sinki ...II.29. 45 €) 15 83 1925. Oulun tuloleima 22.4. Taksa 47,50 sinetit 25 76 1924. (Viktor Ek) -reijitteillä. 8 69 1914 Kirjattu kirje Tampereelta 31.VIII.14. Taite keskellä. Hakaristi 5 mk Helsinki 29.VI.1926 (No 134 Aw2a) Aitoutustodistus mukana. Malli-30 penniarvoisia 7 merkkiä loistoleimaisina. Lisäpainama numerokuusilot 50/40 pen (rissi) ja 1.25 mk/50 pen. 10 SUOMI Käyttösarjat 193094 1930 10 mk Saimaa ** (No 174 n. 15 74 1921 3 mk sininen/musta numerokuusilot 60 ja 89. Wärde kuori Tampereelta Artjärvelle 13 II 01. Taite keskellä. 10 70 1 mk kirjapainojulkaisu nelilö ** (No 71 Bb -n. 10 110 2002 Lappi ikimerkki **. Harvinainen! 200 111 Mallin -54 vihreä maisema pari sekä 10 ja 20 mk leijonat postilakon aikaisella kuorella Saksaan. 25 mk w4 numerokuusilo** (No 149 B n. lähetyksiä leijonamerkeillä 4 kpl. Loistoja ja mielenkiintoisia lähetyksiä. Painotuote/ristiside sensuroitu 5.III.15 Helsingistä Lepaalle. ** 15 100 1932 Saimaa II laskos leimatulla merkillä. Lentokone 300 mk numerokuusilo **, arkki 1006. Todella näyttävä siirtymä! 15 98 1930. 20 107 1954. Kolme eri asentoa. 220 €) 85 81 1925 hakaristi 1,5 mk postiosoituks. Mallin -54 kokoelmasivuja. Lunastusleima T ja tuloleima 10 60 1911 Kirje Hangosta 24.III.11 Tampereelle 10 61 Kivipainanta 5 pen vihreä nelilö ** (No 62 n. Voimakas siirtymä! 10 66 1901. 75 €) 18 90 1929 40 pen 10-rivilö Uuras 12.XII.30 (No 156 B n. Kohde nro 52. Kiteen lähtöleima 11.8. V.E. Kohde nro 88. 21 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 47 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Suomalaisia reijitteitä eri asentoja. (No 403 n. Näyttävä siirtymä!. 250 €) 45 78 1925 1 mk oranssi numerokuusilo 104 ilman vesileimaa ** (No 137 A n. Kohde nro 80. 12 64 Berliinin laatan 10 p karmiininp. 5 p sortokauden vaakunakuorella Urjalasta Helsinkiin 27.1.1904. Koko 28,5 x 11,5 cm. Hakaristi 10 pen w2 lähes loistona Helsinki 1.XI.29. Merkit mitätöity Tukholmassa 14.3.1963. Kiteen tuloleima 7.8. 100€) 15 62 1907 Tuohikortti Antreasta 20.XI.07 Vuoksiin 12 63 1915. Repeämä kirjeessä. 15 108 1959 Lammin kirkko 50 mk Loisto: Kokkola 10.7.59 10 109 1995 ja 1996 tarramerkkiblokit. Pika-Expres kirje laulaja Ture Aralle Berliiniin 20.XI.29. Rengasmerkkien 1 ja 2 kop kortilla Liperistä Kiteelle 6.8.1905. 20 96 1930 Puunhakkaaja 25 mk kuusilot 608, 664 ja 721 20 97 1930. Koivikon -rivileima Kohde nro 68. Kuolemajärvi 20.4.1920 + rivileima Karjalainen. SUOMI Kotkamerkit 1901-1911 59 1904. 12 99 1931. 15 SUOMI Vaasanmalli 1918 92 10 pen. 100€ ) 20 71 1907 iso leike 10 mk, 7 kpl 1mk ja 3 kpl 20 pen 25 72 Musta kymppipari Räkenskaps leima 8.II.1911 (No 72) 16 SUOMI Saarisen malli 1917-1929 73 1917. 150 €) 20 103 1954 mallin isot kuvamerkit loistoina + lähetys 20 104 1954 mallin leijonamerkit 5, 10, 15, 15, 20, 20, 25, 25 ja 30 mk loistoina! 20 105 1954 mallin lentomerkit loistot/kauniit + lähetys 20 106 1954 mallin mielenk. 12 86 1927 1 mk oranssi B w3 leimattuna (No 143 B w3) 20 87 1927 20 pen. Postitorvi 5 mk (No 147 Bw4) yhdistetty pari, tilauserä 137. Kohde nro 97 Mallin-30 1,5 mk violetti. 20 75 1923 Iso vakuutettu rahakirje 4 kpl 10 mk Limingasta 3.X.23 Helsinkiin. 25 77 1925 5 mk w2 leimattu, tilauserä 113 (No 134 A n. 1,5 mk violetti. Pääosin saarismallia. nelilö **. Molemmat tyyppiä II. Toinen hammastamaton ja myös väliperferoinnin siirtymä. Painotuote/ristiside sensuroitu 5.III.15 Helsingistä Lepaalle. Kirje neljän merkin rivilöllä. 15 101 1948 15 mk sininen, hieno selvä tarttuma ** (No 371) 15 102 1954 Lentomerkki 300 mk pysty 10-rivilö reunavesileimalla marginaalissa. Kohde nro 63. 250 €) 30 80 1925 5 mk Helsinki 29.VI.26 Aitoutustodistus mukana (No 134 Aw2a n. Uudelleen osoitettu Kaalamoon. 150 €) 30 91 1929. 12 67 1911 20 pen. Oikean taksan viimeisiä päiviä Kotka 16.X.19. Koko 28,5 x 11,5 cm. Hakaristi 10 mk w1 hienolla Helsinki 24.VII.29 leimalla. Lehdistömitätöinnit. 8 84 1925. Postituore kymmenikkö 40 pen A-hammaste. 90 €) 15 95 1930 Postituore nelilö 3 mk oliivi arkki 308. 150€) 25 79 1925 25 mk w2 leimattu (No 136 B n
Loisto: Helsinki 18.5.1955. 8 151 1954. 10 154 1957. 6 134 1949. Käyttämätön Zeppelin merkki *. Lotta-Svärd kuori Vaasa 23.1.36. R. PR 15+3 mk. Tub 15+3 mk. SAK 30 mk. Pietarsaari 300 v. Loisto: Helsinki 3.1.1955. Kirjattu kirje Helsingistä 11.II.30 Prahaan. 8 135 1951. Loisto: Valkeakoski 19.10.1951. 2 mk” Pilvi peittää kupolin ” oikea ylärivissä (No 189 191 n. Kenttäposti 14.VII.39 Lisänä 2.Auto K leima 8 176 1939. Numeroitu myyntilevy 300/500 20 SUOMI Postilähetykset 164 1909. PR 25+5 mk. PR 3,50 mk+35 p loisto: Tampere 26.VII.43. Loistot: Helsinki 5.11.1952 ja Lauttakylä 18.12.1952 10 142 1952. 15 138 1952. ”Lippu” 1 luokka, hyvä värisiirtymä 15 162 2005 Fabergé blokki ** (No B 39) 7 163 2019. Merikalliolle 15 172 1919. Raittius 25 mk. Tampereen Filatelistiseuran julkaisema Barkov omakuvamerkki 12.4.2019. 20 173 1919. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 47 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 22 3/2020 SUOMI Juhlaja avustuspostimerkit 1922112 1922. 6 155 1959 -1993. Käyttämätön Zeppelin merkki * liimakkeella. PR 25+3 mk. PR 10+2 mk ja 15+3 mk. Loisto:Toijala 14.5.57. Loisto: Ilmajoki 5.6.1954. 10 SUOMI Postimerkkivihkot 165 1952 XV Olympialaiset vihko ** (No V 3) 18 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 166 2011. Ei hammastevikaa. ”Aunuksen retki” Manssila 12.V.19 kenttäpostina kulkenut kortti, johon merkitty lunastus. 10 150 1954. Kohde nro 163. 8 161 2002. 20 122 1934 Kirjattu PR kirje + 25 pen Helsingistä 24.II.34 10 123 1935 Kalevala 2 mk loisto Nuppulinna 30.V.35 10 124 1935 Kultatähkä ehiökuori, PR 35 ja 25 pen kirjattuna 2.XII.35 Helsingistä Kumlingeen Ahvenanmaalla. Loisto: Tampere 4.III.26. 140 €) 50 119 1931. Loisto: Kajaani 21.10.1952 8 144 1952. Hienot sinetit takana. 10 125 1935 PR 25 mk + 25 p Loisto Helsinki 15.11.35 10 126 1936 Punaisen Ristin sarja Tampereelta 30.III.36 Somerolle 20 127 1938 FIS-sarja leimattuna 28.II.38 Saksaan 10 128 1940 Kortti 25.X.40 PR 1¼ mk + 15 pen Tampereelle 8 129 1941 Mannerheim 3,50 mk w2 väli 19 mm ** 15 130 1941 Mannerheim mk 5 nelilö, w2 väli 19 mm. Tub 25+5 mk. Postisäästöpankki 10 mk, loisto: Helsinki 4.2.49. 20 120 1932 PR sarja leimattuina nelilöinä. 10 152 1954. Loisto: Lauritsala 28.4.1965 (tai 1955) 6 153 1954. 30 174 1936. Ystävyydellä-sarja 1997 loistoleimoin. Numeroitu myyntilevy 300/500.. Loisto: Helsinki 1.12.1951 10 137 1952 Olympia 12 mk ja 20 mk hienot leimat. TUB ”Lintuja-sarja” lähes loistoina Helsinki 16.11.53. Loisto: Turku 15.10.1953 10 139 1952. Helsinkiin. 25 116 1930. 8 136 1951.Tub 20+5 mk. PR 10+2 mk. PR 1 mk + 50 pen. Kenttäposti 18.XI.39 lisänä leima Jalkaväkirykmentti 11 II Pataljoona 10 Kohde nro 118. Olympia 25+4 mk. 10 145 1953. Taustassa liimake ja pieni liimaton täplä sen yläpuolella. 8 147 1954. Tampereen Filatelistiseuran julkaisema Barkov omakuvamerkki 12.4.2019. Isokokoinen 25 x 19 cm Wärde lähetys vapaakirjeenä Vaasasta 15 XII 09. Loisto: Loviisa 14.3.1944 18 131 1943. Sarjakuvia-sarja vuoden 1997 loistoleimoin 8 160 1997. 30 117 1931 kortti Kuusamo 18.VII.31 ja Trifoona leimoilla. 250 €) 60 121 1932. A-hamm. Loisto: Ekenäs 11.12.1954. Postin vuosilajitelma kotelossa (No 100 €) 30 168 2013. Ketokukkia-sarja vuoden 1997 loistoleimoin 10 159 1996. Shakki 25 mk. Loisto: Helsinki 28.3.1952 8 143 1952. Postin vuosilajitelma kotelossa (No 100 €) 30 SUOMI Kenttäposti 171 1918. Levy loistoja hienoleimaisia 10 156 1972. Olympia 15+2 mk. Loisto: Pyhäjoki 23.4.1955. Välilöpari ”Kansanpukuja InariPerniö” Helsinki 26.6.74 leimalla. 15 118 1931 Pro Filatelia nelilö Helsinki ...X.31 (No 187 n. Työväenliike 15 mk lähes loistoleimainen. 20 149 1954. Postin vuosilajitelma kotelossa (No 100 €) 30 167 2012. 15 175 1939. 20.1.1954. Kenttäpostikortti 16.4.1918 jääkärivän. Loisto: Ikaalinen 21.5.1952 6 140 1952. Tuloleima takana. Kolme 30-luvun postilähetystä. Loisto: Helsinki 3.3.1953. Loisto: Helsinki 9.8.1952 8 141 1952. Postin vuosilajitelma kotelossa (No 100 €) 30 170 2015. Kenttäposti 15.XII.39 Panssarijuna 2 Lauttakylän kautta Viipuriin 12 177 1939. Pohjan poikien esikunnan leima kirjeellä 5.3.1919. Edelfelt 25 mk. Loistot: Karis 11.2.1954, Lapua 9.12.1953 ja Alavus kk. Tub-sarja. 8 148 1954. Postin vuosilajitelma kotelossa (No 100 €) 30 169 2014. Tub 10+2 mk. Kajaani 300 v. Pro Filatelia nelilö Helsinki ...X.1931 Kohde nro 116. PR Viipurin linna 2 mk+20 p PV 14 leimalla 19.1.32 Tapanilaan. Merkit PR-sarja 1930 + leijona M-30 1,20 mk. Loisto: Helsinki 8.3.1954. 8 157 1976 Purjelennon MM Loisto UNFIOYP 20.3.76 10 158 1994. 10 113 1930 Punainen Risti 2 mk + 20p, leimattu (No 178) 20 114 1930. 10 133 1947. 30 146 1954. 10 132 1945 Kirjattu pika-expres 25.IV.45. Paljon kaunisja loistoleimaisia juhlamerkkejä. Viisi 30-luvun PR-merkki lähetystä. Tuloleima takana. 30 115 1930
20 182 Päivämäärätöntä kenttäpostia Laivastoasemalta. 15 207 Paatene. Tuloleima takana. Kuusamon tuloleima 8.11. AP 20 mk. malli-52 Loistot: Helsinki-Töölö 7.7.1956. Postitoimisto 1.3.43-17.6.44. 15 197 10 pen ja 1 mk leikkeillä, Kirjasalo leimat 25 198 1 mk toinen sarja hammaste-erikoisuus ** 10 199 30 p, 80 p, 5 mk ja 10 mk loistoleimaisina. Lähetys 30 10 43, violetti leima. 80 €) 20 SUOMI Itä-Karjala 202 Akve. Martta Wendelin nr 162 10 179 1939. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 47 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 23 . Sairasautokomppania kenttäpostia Oulunkylään 20.XII.39. Loistot: Helsinki-Töölö 7.7.1956. AP 20 mk nelilö rahtikirjalla Oulusta Kuusamoon 7.11.1962. PHF-luokitus III, harvinainen. Loisto: Helsinki 4.3.1950. 12 180 1940. AP 1 ja 50 mk. PHF-luokitus V, erittäin harvinainen.. Loisto: Lahti 2.1.1960. Loistot: Kajaani 2.3.1952 ja Turku 26.10.1951. Kohde nro 177. 25 209 Vieljärvi. 20. Kenttäposti 15.XII.39 Panssarijuna 2 Lauttakylän kautta Viipuriin. 8 201 5 mk nelilö ** (No n. Kohde nro 176. Postitoimisto 1.6.42-19.6.44. Alareunassa lyhyitä hampaita. Kenttäposti Padasjoki 25.4.83 35 SUOMI Autopakettimerkit 184 1949/50. Kirjattu lähetys 1.III.43. PHF-luokitus I verraten tavallinen. 20 205 Kinnas. ”Aunuksen retki” Manssila 12.V.19 kenttäpostina kulkenut kortti, johon merkitty lunastus. Postitoimisto 1.6.42-17.6.44. Kohden nro 187. Lähi-idän pataljoona YK2 kolmewrivilö mitätöitynä. Aunuksen 50 pen Säämäjärvi jälkileimalla ...2.VII.1919. Alareunassa lyhyitä hampaita 50 SUOMI Pohjois-Inkeri 196 5 pen 1 mk ensimmäisen sarjan käyttämättömät merkit liimakejäljillä. 30 206 Kotkatjärvi. 10, 20 ja 40 pen postituoreet kymmeniköt. Kirjattu lähetys 1.III.43. 15 204 Kaskesoja. Aitoutusleima. Talvisodan kp rintamalta Panssari Pataljona leima lähetetty 1.III.40 Helsinkiin 10 181 1973. 10 208 Uutela. 20 187 1949. 20 194 5. 10 SUOMI Aunus 193 5-40 pen merkit leimattuna. Kirjattu lähetys 1.III.43. Postitoimisto 1.11.43-18.6.44. Postitoimisto 11.12.42-17.6.44. 8 191 1952. PHF-luokitus V, erittäin harvinainen. 20 189 1949. Kirjattu lähetys 1.III.43. Koko sarja postituoreena. Harvinainen! Kohde nro 191. AP 5 mk. PHF-luokitus I verraten tavallinen. AP 5, 20 ja 50 mk. Kohden nro 205. Lähi-idän pataljoona YK2 kolme-rivilö mitätöitynä. 20 200 50 p toinen sarja, loistoleimalla Kirjasalo 22. PHFluokitus II vähän harvinaisempi. AP 20 mk pari malli-49 rahtikirjalla Kuopiosta Kuhmoon 18.2.1952. Kohde nro 181. Kirjattu lähetys 2.6.44. Postitoimisto 1.1.42-18.6.44. AP 5, 20 ja 50 mk. 50 195 50 pen Säämäjärvi jälkileimalla ...2.VII.19. Loisto: Mynämäki 22.4.1950. Postitoimisto 1.10.41-18.6.44. Aitoutusleima. Kenttäposti 18.XI.39 lisänä leima Jalkaväkirykmentti 11 II Pataljoona. Kinnas. 10 210 Äänislinna 18.XI.1941 Helsinkiin 8 Kohde nro 172. Kenttäposti 21.XII.39 lisänä Sotilassairaala leima. AP 100 mk. Postitoimisto 1.4.44-17.6.44. Kirjattu lähetys 1.III.43. Äänislinnan tuloleima. X. Kohde nro 195. Loisto: Turku 29.11.1950. 15 185 1949. AP 100 mk. PHF-luokitus II vähän harvinaisempi. Lähetys 1.III.43. 20 190 1952. 15 203 Alavoinen. Kirjattu lähetys 2.6.44. 20 186 1949. AP 20 mk pari rahtikirjalla Kuopiosta Kuhmoon 18.2.1952. PHF-luokitus IV hyvin harvinainen. Harvinainen! 50 188 1949. 30 192 1952. PHFluokitus III harvinainen. 178 1939. 10 183 1983
15 224 1929. Lapessa 70 €. Olympia 12+2 mk nykyaikaisen 5-ottelun loistokuorella Hämeenlinnasta Helsinkiin 20.7.1952. 15 SUOMI Joulumerkit 219 1908. 20 228 1955. Kulkenut Porvoosta 30 X 09 Viipuriin. Viidessä myös kyläleima. Kohde nro 222. Paljon leimoja 12 SUOMI Rautatieposti 217 1920. 8 218 Postivaunuleimaisia lähetyksiä. Piirileikki 10-rivilön kahdeksan eri merkkiä kulkeneilla korteilla leiman alla. 8 225 1931. Tiernapojat kortilla Haaparannan kautta Storträskiin PV 3 leiman alla ja skaalasarja. FDC-kuori malli-30 10,15 ja 25 mk sekä yleismerkki 40 mk Puunkaataja 18.1.52. 16 skill. Lapessa 40 €. 12 226 1935. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 47 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 3/2020 24 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 211 1914 20 kop kirjattuna USA:han, palautunut lähettäjälle. Imatra kuvakortti Jurvalta 2.VI.37 8 259 Numeroleimoja 11 kpl alle 1000 numeroilla. Tuloleima 12.3.. (No 100 €). 15 260 Numeroleima 1822 Karkku. 8 215 Tampereen Pun. 40 238 1952. Petsamon maaherran leima 60/40 p ehiökortilla Ivalosta Helsinkiin 3.3.1921. Rovonskiin. Piirileikki 10-ryhmä **, jossa lisänä viisi merkkiä. Paljon USA leimoja, myös seliteleimoja 15 212 1914 Kirjattu kirje Tampereelta 25.IX.14, sotasensuurin Helsingissä avaama 15.XII.14 Venäjälle 15 213 1914 Kirjattu kirje Tornion sotasensuurin kautta 12.X.14 Englantiin, josta Argentiinaan ja palautunut Suomeen 13.IV.15. FDC kuori Aseveli Helsinki 24.V.41 8 233 1941. 8 261 Numeroleima Kuolemajärvi 1587 (Kämärä-Huumola-Summan kylät) 10 262 Numeroleima 3244 + kyläleima Koirakoski Uttiin. 20 SUOMI Ehiöt 241 1894 Wärde 25 p ehiökuori Kalajoelta 30.V.94 Vaasaan. 15 235 1948 EPK 13.9.48 Ruotsiin Leijona 6, 9, 15 mk (No 369 371) 10 236 1948. 10 221 1912. Hienot sinetit 12 242 1945 2mk ehiökortti Ruotsista 28.3.45, sensuuri 10 SUOMI Leimamerkit 243 Ahvenanmaan 5 mk leimamerkki *, harvinainen! 10 244 Isohampaisten leimamerkki, malli 1866. 20 239 1952. 15 214 7 kop Romanov loisto PV 2 leimalla. Isohampaisten leimamerkki, malli 1866. Kätkylapsi, merkki **/o, hammastamaton pari, skaalavedokset ** ja kortissa leiman alla. Frederik VIII 50 aur ja 1 kr leimattuina (300 ja 650 kr.) 15 Kohde nro 211. Omenapuu merkki ehiöllä leiman alla. Aitoustodistus. Harvinainen! 20 240 1960-luvun FDC, 26 erilaista, Lapessa 200 €. Svinhufvud FDC, Normassa 90 € 40 231 1940-luvun FDC-kuoria, 20 erilaista, Lapessa 270 €. M-30 leijonat 24 mk pari FDC -kortilla. 8 237 1950-luvun FDC, 30 erilaista, Lapessa 290 €. Ei kuvaa takana vain tekstiä. Lisänä 2 kpl 25 pen ja 5 pen. Luokitukset 4 R4, 2 R3, 1 R2 ja 7 R1. 8 SUOMI LEIMAKOHTEET Muut leimat 263 1921. Laskos! ** Kohde nro 263. Postia pohjoisesta Helsinkiin PJV L-R 48.01b (R4) leimalla 16.VII.20. Ristin sotasairaalan leima 1915, kirjattuna 10 kpl 2 kop. Kortissa osin taitetta. Malli 1895 ja Kotka 18 258 Numeroleima 359 Jurva. (Norma 280 €) 40 223 1927. Suomessa käytetty venäläinen 20 kop kirjattuna USA:han, palautunut lähettäjälle. Mies ja nainen ehiökortti Tampereelta Maatalousnäyttelyn erikoisleiomalla 22.VI.22. M-30 leijonat 2,5, 6 ja 10 mk FDC. 15 216 1916 Sotasensuurin (Tornio) avaama kirjattu kirje, palautunut Helsingin kautta Tampereelle. Petsamon maaherran leima 60/40 p ehiökortilla Ivalosta Helsinkiin 3.3.1921. FDC kuori Kallion surumerkki Helsinki 24.V.41 8 234 1947. 360 €) 25 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 246 Kuvioleima 65 sin. Kallis, aito merkki (jälkileimattu). 10 220 1910. Vuoden 1915 joulumerkki (Keltainen Risti) nelilö ** Kohde nro 244. Facit 22 000 kr. Joulukirkko kortilla leiman alla Helsinki 3.I.30. Kartongista itse tehty kortti Karkusta Helsinkiin 28.IV.28. 20 kop ja paljon eri maiden leimoja. 8 222 1915 joulumerkki (Keltainen Risti) nelilö **. Jänis ja orava kulkematon kortti ja lähetys jossa merkki mukana. 20 pen 1875 8 247 Kuvioleima 67 ( 25 pen ) ja 172 (20 pen ) 15 248 Kuvioleimat 20 pen 1875 nr 98 ja 223 10 249 Kuvioleimat 99 ja 437 15 250 Kuvioleima 144 1882 25 pen 10 251 Kuvioleima 174 25 pen pun 1882 10 252 Kuvioleimoja 1885 20 pen 121, 174, 238 ja 327 16 253 Kuvioleimoja m 1889 2 pen 270, 5 pen 413, 10 pen 312 ja 20 pen 182 15 254 Kuvioleima 373 1882 5 pen pari 12 SUOMI LEIMAKOHTEET Postipysäkkileimat 255 Postipysäkki Ahtiala 2 kpl 5 pen 1901 pystypareja 8 256 Sammakkovaara 1929 Postiennakkoosoitekortti Joensuuhun 1,5 mk pari PT 12 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 257 Numeroleimat 25, 47, 59, 64 ja 900. Helsingin tuloleima 12.3. 40 232 1941. Paljon USA leimoja, myös seliteleimoja. 30 AHVENANMAA Muut leimat 264 Ahvenanmaa Norma 127 Jomala ja 139 Sund loistot 10 265 Ahvenanmaa Norma 146 Brändö ja 147 Lumparland loistot 10 POHJOISMAAT Islanti 266 1873. LähetettyMoskovan kautta. (Fa 4) 175 267 1912. 10 227 1955. Laskos! ** 10 245 Leimamerkki kolmirivilöt 100 mk ja 10000 mk leimatut (La 144, 148 n. Väinämöinen merkki **, skaalavedokset ja lähetys jossa merkki leiman alla. 25 229 1961-1978 joulumerkkien 10 erilaista skaalavedos nelilöä ** 35 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 230 1931
Ehiökuori 14 kop lisämerkein 2 x 3 kop Moskovasta Itävaltaan 1904. Hitler 55 vuotta. Saksa-Neuvostovyöhyke. Runsaasti postilähetyseriä eri maista ja maanosista.. 12 MUU EUROOPPA Unkari 294 1914. Sensuroitu kirje Budapestista Geneveen 1914. Esifilateelinen kirje Tartosta Pärnuun. liimakkeilla 15 POHJOISMAAT Tanska 272 1905. Kirjattu kirje erikoisleimalla ”Saksa on voittava” Braunausta Dresdeniin 3.5.44 8 291 1944. Lähetys 7.9.34 Nurnbergistä Pforzheimiin Kuoressa ketjuleima natsien puoluepäivästä 8 288 1941 Sotavankipostia Saksasta 4.7.41 Ranskaan 10 289 1941. Tausta kertoo, että asiaa on paljon !! 10 AASIA Lajitelmat 297 Japani. 15 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 280 Englanti. Ehiökortti useilla lisämerkeillä. 10 293 1957. Isokokoinen (24 x 16 cm) arvokuori Pariisista Helsinkiin 7.IX.32. Facit 950 kr (Fa 268-273) 25 POHJOISMAAT Norja 271 1925. 12 Kohteet 276 ja 277. Tuloleima takana. 1923. PR ”Aita Hädälist” hammastamaton 7+5 mk * Takana aitoutusleima P. Kohde nro 294. Kaunis kirje Cettestä Lezignaan 1872. Takana Iranin tuloleima. 15 276 1923. 15 MUU EUROOPPA Saksa 285 1915. 20 284 1932. DDR Thälman blokki ja lisämerkki lentokirjeenä Unkariin. Upea kirje Latviaan 1859. Saksa Elsassin miehitys 1941. Kohde nro 282. Kahdeksantoista laiva-aiheista FDC-kuorta 70ja 80-luvulta. Takana aitoutusleima P. Hujala SF 40 277 1923. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 47 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 25 . Lunastettu 10 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 295 1904. Kaunis kirje Cettestä Lezignaan. Hujala SF 40 278 1937. (Fa 114-120) 75 269 1931. Kaksi FDC-kuorta 1948 ja 1949. 12 296 Laivaleima Wiipurista 16.VI.08 Lihaniemeen venäläisehiöllä. 10 292 1949. PR ”Aita hädälist” hammastamattomat *. 10 298 Malesia. Kortti Tallinnasta 12 VI 1937 Saksaan, merkki Caritas 15+15 S. Tonavan laivayhtiö 100-vuotta sarja Budapestin erikoisleimalla paikallisesti Wienissä. Lunastettu. Kostuu kuvaisista postimerkeistä. Hienot sinetit. Zeppelin 30 AUR postituoreena. 268 1912. Saksan miehitys Belgiassa. Kohde nro 283. PR ”Aita hädälist” hammastamaton 3,5+2,5 mk * Takana aitoutusleima P. Ehiökuori 14kop lisämerkein 2 x 3kop Moskovasta Itävaltaan. 10 MUU EUROOPPA Ranska 282 1859. 10 279 Vanhoja käyttämättömiä hyväkuntoisia Tallinna kortteja. Upea kirje Latviaan 40 283 1872. 10 270 1944. Takana tuloleima. Kolmetoista postilähetystä 50-luvulta lähtien. Sensuroitu kirje Budapestista Geneveen. Hujala SF. (Mi 130 €) 10 MUU EUROOPPA Itävalta 281 1937. Sigurdsson sarja. Saksan sensuuri 15 286 1933. 10 MUU EUROOPPA Eesti 274 1824. Fredrik VIII sarja. Takana Wienin tuloleima. Kirjattu sekapostite kirje kymmenellä eri merkillä Budapestiin. Kohde nro 295. 15 275 1920 Lentomerkit postituoreina kahdeksan merkin kulma-arkinpalana. R Amundsenin lento-sarja käyttämät. DVI Christian-sarja leimattuna (Fa 32-32 Sek 500) 10 273 DVI, Käyttämätön 7 cent liimakkeella. Zeppelin 4 mk ”Chicagofarth” * (Mi 100 €) 20 287 1934. Kirjattu kirje Leipzigistä 13.9.49 Iraniin. Hindenburg pp -sekapostitekuori Schaffensheimistä-Issenheimiin 8 290 1944. Facit 3500 kr. Takana Wienin tuloleima. Pika+kirjattu virkaposti AlpenvorlandDresden 25.2.44
8 320 Suomusjärvi. 100 markan seteli vuodelta 1945 Litt. Kohde nro 337. 10 POHJOIS-AMERIKKA USA 303 USA. 8 314 Loviisa. 5.VIII.39. Juhlallisuudet patsaalla 1904 10 337 1918 Suojeluskunnan vapaaehtoisia. Kulmassa vikaa. Hautamuistomerkki 1808-09 sodasta, Vaasa 5 p. Petsamo. Maisemakortti Oulusta 21.6.45 Helsinkiin. Taittokortti ”Äidillä lapsi sylissä” HY683 R4 20 POSTIKORTIT Aihekortit 336 Runeberg 100 vuotta. Hangon vapaudenpatsas 1921. ”Savolan -kirjakauppa” painotuote kortti 12 VII 01. 8 316 Pattijoki. Kohde nro 324. 10 317 Salo. 8 313 Loimaa. 20 332 Wendelin. Rantakuva kortti Ouluun Terijoki 19.VII.34 8 POSTIKORTIT Taitelijakortit 329 Karima. Kulkeneet Kultatähkä ehiökortit (R2) HY469, 471, 472, 473 ja 474. 10 325 Sortavala. Joulupakettikortti ”Kolme enkeliä ja joulumerkki” HY431 R. Kohde nro 338. 1929 20 POSTIKORTIT Paikkakunnat 304 Hämeenlinna, maalaismaisema ** 8 305 Helsingin eteläsatama 8 306 Helsinki. Kortti PV 16 leimalla 18.VII.43 ja Noppo kyläleimalla Kuopioon. Kuvakortti Sanatorium 21.IV.32 Helsinkiin. Postikortti Tanskaan 15 338 1921 Hangon Vapaudenpatsaan paljastustilaisuus. Joulupakettikortti ”Joulukuusi ja joulumerkki” HY434 R5. Petsamo, Liinahamari. Katapulttiposti S/S Bremeniltä v. Maisemakortti Helsinkiin 10.11.26. Prahan tuloleima 12 302 Keski-Amerikka. 20 308 Helsinki. Maisemakortti Raahesta 27.IV.09. Wendelin. Tehdasmaisema Aunuksen Puu Oy 8 327 Suursaari. 15 339 Punavankipostia. 30 postilähetystä Honduras (9), Costa Rica (15) ja Guatemala (6). 8 315 Oulu. Kaksi tarkastettua korttia Tammisaaren pakkotyölaitokseen vangille 149/23. Maisemakortti Näköala Harjulan Harjulta 8 311 Kuopio. AFRIKKA Lajitelmat 299 Eteläinen-Afrikka. Laivapostikirje s/s Placano New Yorkin laivapostileimalla Tshekkoslovakiaan. 8 318 Saloinen, Siniluoto. Kohde nro 332 . Kohde nro 349. 8 328 Terijoki. 20 309 Helsinki. Neljä Karhumäki veljesten ilmakuvaa Helsingistä. ”Vahti Katajanokansillan luona” 8 307 Helsinki. Joulukortti Sortavalasta 21.XII.43 20 326 Suojärvi. Maisemakortti Vihtiin. Suojeluskunta 1918. Kuvakortti Kylpylaitos Järvenpäähän 2.6.21. Kuvakortti Ahtiala kylästä 8 321 Turku, talvimaisema. Valtioneuvoston linna ja ratikoita, ei kulkenut 8 310 Kangasala. Tällä laivalla jääkärit Suomeen! 10 341 Vanha Lahden Margariinitehtaan ”Hyvää Joulua” toivotus 8 342 s/s Pihlajasaari laivakortti * 10 Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 47 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 26 3/2020 Kohde nro 303. Jokimuodostelma kortti jossa Petsamo pyöröleima ja Trifoona kyläleima. Kulkemattomia ja priimakuntoisia. 8 312 Lappträsk. 35 postilähetystä 10 ETELÄ-AMERIKKA Lajitelmat 300 Uruguay ja Paraguay, 23 ja 17 postilähetystä 10 KESKI-AMERIKKA Lajitelmat 301 1933 Honduras. Kulkenut Taivassalosta 8.V.11 6 322 Valamon luostarinlahti 6 POSTIKORTIT Luovutettu alue 323 Petsamo. Joulupakettikortti ”Kolme enkeliä ja joulumerkki” HY431 R 20 333 Wendelin. USAn Katapulttipostia S/S Bremeniltä vuonna 1929. B, kuntoluokka 8.. 12 340 s/s Arctus laivakortti Tanskaan 1920. ”Suomen vapaussota: Valkoisia hiihtäjiä” 8 330 Karima.” Suomen vapaussota: Marssilla” 8 331 Wendelin. 8 319 Sortavala. Veljekset Karhumäki kortti ”Liinahamari -Hotelli”. Joulupakettikortti ”Lintu, paketti ja joulumerkki” HY423 R5 20 334 Wendelin. Neljä hienoa rakennuskohde korttia, Telefony Oy, Henkivakuutus Suomi, Polyteknikum ja Ryska teatern. 15 335 Wendelin. Jokimaisema kortti Kangasalalle 29.7.29. 10 324 Petsamo
Ostohinta on joko korkein tarjous tai toiseksi korkein tarjous + 10 % riippuen siitä kumpi on alhaisempi. Seteli vuodelta 1945 Litt. 1 riksdaler kolikko. Verkossa näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous jos se on alle 10 % toisena olevaa tarjousta. 1938 15 363 Punaisen Ristin Geneven toimiston kuori Berliiniin kirkon avustustoimistoon. Kaksi tähtiseteliä vuodelta 1963, Litt. Pakettina tomitettavat Suomen Postimerkkilehden Online-huutokaupan säännöt postikulu + 5 €. Tähtiseteli vuodelta 1976, kuntoluokka 6. Kahdeksan kappaletta 200 mk hopea. Takana vaakunan päällä pieni mustepiste. Kohteita myydään pohjahinnoilla (+ 17%) Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 47 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 27 NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 343 1916-1917. 60 PÄÄTTEEKSI Kunniamerkit ja mitallit 355 Muistomitalit talvi-ja jatkosodasta 15 356 Suomen jääkiekkomaajoukkueen keräilyharkko 2011, kotelo 10 PÄÄTTEEKSI Cinderella 357 Aero kirjeensulkija,Aero 20 vuotta 1943 **, harvinainen! 8 358 Aero lentolippu vuodelta 1956, 4 sivua 8 359 Ensio Lagerblom 10 pennin vaihtomerkki, harvinainen! 8 360 Haapajärven kruununvoudin antama todistus esteettömyydestä liikkua polkupyörällä, autolla ja moottoriveneellä Oulun läänissä 1915 20 361 Mannerheimin hautajaiset. KOHTEIdEN LÄHETTÄMINEN Kohteet toimitetaan huutokaupan ja jälkimyynnin päätyttyä postitse. 10 346 1957. Viivästyskorko 8% ja muistutuksen lähettäminen 10€. 5 348 2007. Yli 200 € ostot kirjattuna lähetyksenä paino huomioiden vähintään 12 €. 15 368 Suomen Matkailijayhdistyksen 60-vuotis kirjeensulkija 1947 10 Kohde nro 352. 3+3 kappaletta (eri rivit) 200 mk hop. A, kuntoluokka 8. puh. Kohde nro 361. Jos et halua kirjautua Onlineen, voit tarjota puhelimitse tai kirjeitse. Saksalaisen kapteeni W. MyyMÄTTÄ JÄÄNEET KOHTEET Jälkimyynti alkaa verkossa välittömästi huutokaupan päättymisen jälkeen ja päättyy 28.5.2020 klo 21.00. 10 364 Saksalainen kapteeni W. 10 352 100 mk. ”Suomen itsenäisyyden 90 vuotta” 5 euron juhlaraha kotelossa. Kaksi seteliä vuodelta 1955, kuntoluokka 8. Koko 18 x 24 cm.. Baden ilmeisesti kirjeensulkija. Huutokauppa päättyy verkossa to 21.5.2020 klo 21.00. Ilmeisesti kirjeensulkija 10 365 Saksalaisten tuhoamia taloja Rovaniemellä 1944, aidot TK-kuvat 10 366 Saksan hätärahat (Not Geld) 10 erilaista 10 367 Sortokauden kortti vaakunamerkit + surumerkki. Palautuksen yhteydessä on kerrottava syy palautukseen. Postija toimitusmaksua ei tällöin peritä. 16 347 2007. Huomautukset ja palautukset on tehtävä ehdottomasti 8 päivän kuluessa. Kohteet ovat myyjän omaisuutta kunnes ne ovat kokonaan maksetut. Sotainvalidien veljesliitto 50 v 100 mk kotelolla. Laskuissa alle 200 € toimituskulu lähetyksen paino huomioiden vähintään 5 €. sääntöä huutokaupan päättyessä. 20 353 50 mk. Aito kuva 18 x 24 cm 15 362 Osakekirja Kyrkslätt Elektriska Aktiebolag v. 10 350 100 mk. 6 345 1956-57. Aito valokuva Marsalkka Mannerheimin hautajaisista. Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 21.5.2020 klo 12.00. B, kuntoluokka 8. Ainoan tarjouksen tekijä saa kohteen pohjahinnalla, johon lisätään huutoraha 17 %.Yhtäkorkeissa tarjouksissa ratkaisee saapumisjärjestys.Pidätämme oikeuden hylätä tehty tarjous ilman erillistä perustelua.Yksittäisillä kohteilla on palautusoikeus 8:n vuorokauden kuluessa toimituspäivästä. Kohteen jättäjiltä peritään 15 % provisio myydyistä kohteista. Ruotsin kuningas Gustav III. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. Noudatamme ns. 10 NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 349 100 mk. siistit. Takana vaakunan päällä pieni mustepiste. Ensio Lagerblom 10 pennin vaihtomerkki, harvinainen! Kohde nro 364. MAKSUT Kohteet on maksettava 8 päivän kuluessa vastaanottamisesta. Maksuehto 8 päivää netto. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com TARJOAMINEN Kohteet myydään eniten tarjoavalle. siistit. Bade (1843-1903) oli napa-alueiden turistimatkojen pioneeri. KOROTUKSET 20:een euroon korotus 1 euroa 50:een euroon korotus 2 euroa 100:aan euroon korotus 5 euroa 200:aan euroon korotus 10 euroa 500:aan euroon korotus 20 euroa Kaikkien kohteiden kuvat verkossa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi. Kohde nro 359. Mikäli huutaja on merkinnyt toimitustavaksi Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneen Lönnrotinkatu 32 B 00180 Helsinki, maanantaisin kello 17-18 tai Merkki-Albertin myymälän Albertinkatu 16 00120 Helsinki, voi kohteet noutaa päivä jälkimyynnin päättymisestä alkaen. Suomen Filatelistiseura ry c/o Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo. 10 344 1990. Alemmassa rahassa hentoja pikkutahroja. 100 markan tähtiseteli vuodelta 1976, kuntoluokka 6. ”Itsenäinen Suomi 90 vuotta” 2 euron erikoislyönti juhlakotelossaan. Tarjoukset tehdään tasa euroina. Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseuran tiloissa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, katutaso 11.5.2020 klo 16.30-17.30 sekä 18.5.2020 klo 16.30-17.30. Kohteen ostohintaan lisätään 17 %:n huutoraha. Yhdeksäntoista kpl 25 pen hop. 5 min. 15 351 5 mk. Seteli 1977 pieni sarjanumero, kuntoluokka 10 15 NUMISMATIIKKA Ulkolaiset kolikot 354 1776. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta
28 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP – h i stor iaa ja f i latel iaa I I KOHTEET KERTOVAT Palstan avaus lehtemme numerossa 3-2020 tapahtui kuninkaallisissa merkeissä. Sen osoite on; ”Hänen kuninkaallinen korkeutensa / Windsorin herttua ja herttuatar / Canden linna / Tours / Ranska”. Se on leimattu samana päivänä 3.6.1937 kun Edward ja Wallis Simpson solmivat avioliiton Ranskassa. Se heijastelee filateelisessa muodossa Kemal Atatürkin käynnistämiä uudistuksia ja ylimenokautta Turkin muuttamisessa Ottomaanisesta imperiumista moderniksi eurooppalaiseksi tasavallaksi. Kirjeen kääntöpuoli on hankala tulkittava. A vauksena lentokirje EteläAfrikan itärannikolta, Durbanista 3.6.1937 Ranskaan. / Haidar Pacha / Konstantinopoli.” Osoitehenkilöstä ei tietoa löydy, mutta C.F.O.A. . Edward joutui kuitenkin tekemään vaikean valinnan valtaistuimen ja rakastamansa naisen välillä, sillä hänen amerikkalainen morsiamensa Wallis Simpson oli eronnut rouva, eikä häntä voitu tuolloisessa Britanniassa hyväksyä kuningattareksi. T oinen kohteemme on vaikeammin tulkittava. Yhtiön perustivat 1888 ja muodollisesti omistivat sveitsiläiset, mutta myöhemmin Turkin hallitus kansallisti sen. Mustafa Kemal Atatürk oli Osmanien valtakunnan kenraali ja turkkilainen valtiomies, Turkin tasavallan perustaja ja ensimmäinen presidentti.. Kuten historia kertoo hallitsi kuningas Yrjö V vanhin poika Englantia 20.1. Kolmessa leimassa on myös tekstiä latinalaisin aakkosin, muissa vain muinaisturkiksi. Konstantinopolin nimen Atatürk muutti Istanbuliksi 1930. on lyhenne ranskankielisestä nimestä ”Chemins de Fer Ottomans d’Anatolie” (= Ottomaanien Anatolian rautatiet). Kirje on vailla lähettäjämerkintää ja sisältöä. Sieltä löytyy viisi erilaista turkkilaista leimaa ja kolme riviä lyijykynällä kirjoitettua tekstiä muinaisturkiksi. Voi vain arvailla mitä Edwardin ja hänen nuorikkonsa päässä on liikkunut kun lähettäjä on varustanut kirjeen kuudella pikkuveli Yrjö VI kruunajaismerkillä. Canden linna Toursin departementissa pääsi otsikoihin pariskunnan piilopaikkana Ranskassa ja heidät vihittiin siellä. Edward seurasi sydämensä ääntä, valitsi Wallisin ja luopui kruunusta pikkuveljensä hyväksi, joka 1937 kruunattiin monarkiksi nimellä Yrjö VI. Kirjattu kirje Brnosta, Tshekin Määristä on lähetetty 9.2.1925 osoitteeseen ”Rouva Marthe Schmid / C.F.O.A. Yrjö VI kruunattiin 12.5.1937 ja Etelä-Afrikan erikoismerkit (5 arvoa kahtena kieliversiona = 10 erilaista) ilmestyivät samana päivänä. Päiväykset ovat vielä islamilaisen al hijra kalenterin mukaan, tulkittavissa olevat ovat aikajärjestyksessä 4.3.(1)341, 12.4.(13)41, 11.9.(1)341 ja toisen kerran Edward VIII -postimerkillä, Englanti 1936, Michel 193–96. Etupuolella on myös violetti ”Tuntematon” lipuke muinaisturkiksi ja ranskaksi, sekä sama sana lyijykynällä tshekiksi. Lähiosoite taas viittaa turkkilaiseen senaatin varapuhemieheen ja ministeriin Ali Haydar Pashaan (1866 – 1935), jonka mukaan on nimetty KonstantinopoliIstanbulin Aasian puoleisella rannalla eli Üskudarissa sijaitseva rautatieasema, satama ja hautausmaa. Samalla tasolla jatkan – ainakin vielä tämän kerran. Tämän jälkeen Edward toimi Bahamasaarten kuvernöörinä 1940–45 ja eli sodan jälkeen Ranskassa, missä kuoli 1972. – 11.12.1936 nimellä Edward VIII
Lisäleimojen muoto ja tekstisisältö saksaksi vaihteli toimistosta toiseen, mutta asiasisältö oli sama – päivän posti oli jo lähtenyt. Se on kirjattu pikakirje Wienin keskuslennätintoimiston leimalla ja kirjauslipukkeella Määrin pääkaupunkiin, leimattu 23.9.1971 kello 20. . Aineiston myyntiin käytössämme on omat merkkihuutokauppamme. 29 K olmantena on jo mainittuun Brnoon osoitettu moderni kohde. Kirjeen palautumispäivää Brnoon ei löydy. Voimme myös opastaa sinua omaan keräilyharrastukseen. Rouva Schmidiä on siis etsitty lähes puoli vuotta onnistumatta. Suomen Filatelistiseura ry Eero Mäkelä Suomen Postimerkkilehden meklari puh. Osoitteen alla on violetti laatikkoleima ”Spätlingssendung” (= myöhäinen lähetys). Onko hallussasi filateliaa, josta haluaisit luopua tai et tiedä mitä sillä tekisit. . Menettely on peräisin jo 1800-luvun lopun ItävaltaUnkarin keisarikunnan postija lennätintoimistoista. 11.9.(1)341. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com. Keskimmäisen leiman päiväys on epäselvä, mutta alakaaressa on ranskan sana ”Depart” (= lähtenyt). Tämä tarkoittaa, että todennäköisesti ympäri vuorokauden auki olleen lennätintoimiston posti oli siltä päivältä jo toimitettu eteenpäin, mutta kirje oli vastaanotettu vasta seuraavana työpäivänä lähteväksi. Ota meihin yhteyttä ja mietitään, mitä halussasi olevalle filateeliselle materiaalille yhdessä tekisimme. Tällaisesta myöhään toimitetusta lähetyksestä maksettiin aikavälillä 1.1.1967 – 1.1.1976 2 Itävallan schillingin lisämaksu, joten kohden on pienen luokan taksaerikoisuus
Hämmästyin suunnattomasti siitä taidosta, jonka merkin kaivertaminen oli vaatinut. Czeslaw Slania olisi itse halunnut tästä 1000 :nen merkinsä, mutta Postin hallinto piti kuvaa niin realistisena ja väkivaltaisena ettei se oikein sopinut. On hammastuksien eroja, vesileimoja, virhepainamia, siis useita mielenkiinnon aiheita, ja itse merkitkin ovat aihepiireiltään kaikkea maan ja taivaan väliltä. Merkki ja sen painatus ovat myös oma maailmansa. Vuonna 1991 Czeslaw Slania täytti 70 vuotta. Alun perin mielsin merkit synkiksi ja kuvituksen sottaiseksi. Teksti Matti Meriö K iinnostukseni Czeslaw Slaniaa kohtaan heräsi, kun aloin keräämään ruotsalaisia postimerkkejä. Sattumalta sain tarkasteltavaksi Czeslaw Czeslaw Slania Kaivertajamestari Slanian tekemän tuhannennen merkin ja syvennyin katselemaan sitä mikroskoopillani. Kirjoituksessa keskityn vain pintapuolisesti tähän teräskaiverrustekniikan Kuningas Kustaa II Adolfin kuolema Lutzernin taistelussa ei ole merkki, vaan Ruotsin Postin erikoispainos. Näistä postimerkkien erilaisista painoja kaiverrusmenetelmistä saisi jo oman ison tarinansa. 30 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Filatelisteja kiinnostavat kaikki merkkeihin liittyvä, enkä itse ole tässä suhteessa poikkeus. Ruotsin posti julkaisi hänen kunniakseen kolme hienoa merkkiä sisältäneen vihon (FC H419), jonka kannessa on piirros kaivertajasta.
Sisaret, sukulaiset ja ystävät, varsinkin tyttöystävät saivat nimiään hänen kaivertamiinsa 50-luvun Puolan merkkeihin. Tämän mestarin kaivertamat merkit ovat levinneet ympäri maailman, eikä syyttä sillä onhan hänen kaivertamiaan merkkejä 32 maan merkeissä. Taitavana kaivertajana hän kykeni tekemään 10 viivaa 1 mm:lle. Czeslaw Slania syntyi Puolan Katowicessa 22.10.1921. Jo vuonna 1960 julkaistiin hänen ensimmäinen merkkinsä, joka oli muotokuva An. (Michel 766) Fär-Saarten merkki, jossa on kuvattu vanhaa Torshavnia vuodelta 1981 (FC 61). Syvempi perehtyminen hänen tekemisiinsä on vuosien työ ja olen itse raapaissut vain pintaa. Uusi sähkölaitos Jaworznossa avattiin. Muutto Ruotsiin Vuoteen 1956 Czeslaw Slania työskenteli Puolassa ja valmistui koulustaan. Ensimmäisiä tehtäviä oli kaivertaa opettajansa ja ohjaajansa kaivertamiin merkkeihin vain jonkun osan. Merkki kuitenkin julkaistiin ja merkin oikeassa alakulmassa on hänen nimensä. merkille Pariisin kommuunin 80-vuotismuistolle kenraali Jaroslaw Dabrowskin kuva. Sen jälkeen hän asettui Ruotsiin. Ruotsin Postin pääkaivertaja Ewert sairastui ja hänelle tarjottiin töitä, jotka hän otti mieluusti vastaan. Virallisesti ensimmäisessä hänen merkissään tapahtui virhe. tiskaajana. Puola vuodelta 1952. Hän opiskeli kotimaassaan Krakovan Taidekorkeakoulussa (Academy of Fine Arts), joka oli tuolloin yksi Euroopan arvostetuimpia. Taiteilijana hän jätti joihinkin töihinsä omia merkintöjään, joka on osoitus humoristisesta suhtautumisesta työhön. seteleitä, osakekirjoja yms. Vuonna 1959 hän sai vakinaisen viran Ruotsin postin kaivertajana. Merkkien kaiverrus jatkui ja tehtävämäärä lisääntyi. Yhden tiedon mukaan hänen onnistui ”loikata” Puolasta länteen Unkarin kansannousun sekaannuksen aikoihin. Tässä 1:1 koossa. Kivikautisia löytöjä kuvaavat Ahvenanmaan merkit (Lape 88-90) vuodelta 1994. 31 . Aluksi hän teki kaikenlaisia hanttihommia mm. Kaiverrustyössään hän osoittautui tehokkaaksi ja nopeaksi. Tämän lisäksi hän on kaivertanut mm. Tässä lajissa hän on noussut ylitse muiden. Slanian piti kaivertaa Vuonna 2000 julkaistiin Slanian 1000:s postimerkki, tiettävästi maailman suurin, tai ainakin Ruotsin (FC 2192). Vuonna 1952 julkaistussa autotehtaan merkkiparissa (Michel 788, 789), hän on kuvannut itsenä rengasta asentavana mekaanikkona. Taitavana oppilaana hän sai jatkossa kokonaisia merkkejä tehtäväkseen. Hänet kutsuttiin Puolan postille kaivertajaksi jo opiskeluaikanaan 1950. Czeslaw Slaniaa pidetään yli tuhat merkkiä kaivertaneena maailman ehkä arvostetuimpana. Kuvaan tulikin pianisti, säveltäjä Henryk Dabrowski (Michel PL 685), no kuuluisa hänkin oli. Ensimmäinen tällainen merkki, johon hän sai kaivertaa vain metsämiehen kirveen terän julkaistiin vuonna 1950 (Michel PL 564). Hän suunnitteli jo lähtemistä Kanadaan, josta hän saikin työtarjouksen, mutta kohtalo puuttui peliin. mestariin. Eikä hän säästellyt itseäänkään. Kiinan ja Ruotsin yhteisjulkaisu Kiinan versiona vuodelta 1997. Hän oli turhautunut, koska Ruotsin Postilla ei ollut tarjota mitään, vaikka hänet tiedettiin taitavaksi
Vasemmassa alakulmassa kaivertaja itse numerolapussa J. Merkkejä muihin maihin Tanskan merkkejä kaivertaessaan, Slania kävi usein Kööpenhaminassa. Hänen takanaan on esimiehen, Lars-Erik Ewertin kuva ja vähän taaempana painon teknikon kuva. Kuvattavaa tai pitääkö sanoa, että kaiverrettavaa riitti. (FC 577, 578) merkissä olevan naishahmon juhlamekon liepeeseen. Vuonna 1974 Czeslaw Slania valittiin Ruotsin Kuninkaalliseksi hovikaivertajaksi. Sarjan viimeisessä merkissä (FC 1411) on koko kuninkaallinen perhe kuvattuna. On mahtanut kyseisillä henkilöillä olla hauskaa, kun asia heille valkeni. Kyseinen taiteilija on Ruotsissa samanlaisessa asemassa kuin meillä A. Tämä tarkoitti, että jatkossa hän kaivertaisi kaikki kuninkaallisia kuvaavat merkit. tilikirjan sivuille, ja pelkäsi sitten, että Tanskan Postihallinto suuttuu ja hylkää koko homman. Hän sijoitti molempien ystäviensä nimet ao. Afton 72. Sisarensa nimen hän tyylitteli vuonna 1966 Ruotsissa ilmestyneeseen Kansallismuseo 100 v. Hän sai joulun 1972 edellä esimieheltään (Lars-Erik Ewert) kuvan malliksi, joka oli epätarkka ja aikataulu kiireinen, joten Czeslaw Slania antoi tilaa huumorilleen. tilikirjaa. Ihmetystä aiheutti se, että prinssi Carl-Filipin ja prinsessa Madeleinin nimet ovat kirjailtuna heidän vaatteisiinsa. Merkin vasemmassa alakulmassa oleva hiihtäjä on itse Czeslaw Slania ja rinnan numerolapussa lukee J. Vuonna 1965 Kööpenhaminan Kauppakorkeakoulu täytti 100 vuotta ja tähän hän teki merkin (FC 452), jossa kuvattiin mm. Toisin kävi, hallinto suhTanskan Hafnia 76 postimerkkinäyttelyn blokki (FC BL3).. Monaco nimittivät samoin hänet hovikaivertajikseen. Slania kertoi, että kuvassa, josta hän kaiverruksen teki, lasten nimet näkyivät heidän vaatteissaan. Siellä hän ystävystyi Tanskan postin paino-osaston esimieheen R. 32 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta ders Zornista, jonka syntymästä tuli 100 vuotta. Sama velikultamaisuus näkyi kuitenkin hänen töissään. Victorian vaatteissa ei ollut nimikointia. Sundgaardiin ja talousjohtaja A. Viitteeksi mainittakoon, että yhden merkin kaivertaminen kestää kuudesta kahdeksaan viikkoa. Merkittävä oli myös Kuningas Kaarle XVI Kustaan 40-vuotispäivänä julkaistu merkkisarja. Seuraava hiihtäjä hänestä oikealle oli huonon kuvan antanut esimies Ewert ja lisäksi pari hiihtäjää taaempana on postipainon teknikko Sven Andersson. Vuodesta 1962 Czeslaw Slanian nimi alkoi esiintyä myös Tanskan merkeissä. Syyksi Slania kertoi, että näistä henkilöistä hänellä oli hyvät kuvat käytettävissään, kun lehtikuva oli niin heikkolaatuinen. Hän laittoi itsensä likoon taas kerran. Myöhemmin Tanska ja Vasa-loppetin lähtö Taalainmaa-sarjasta (FC 811) vuodelta 1973. Toisin sanoen hän kaiversi jouluaattona 1972 tuon merkin. Yksi järkyttävimpiä tehtäviä hänellä on ollut Olof Palmen muistolle julkaistu merkkipari vuonna 1986 (FC 1401, 1402), jonka hän kaiversi viidessä päivässä. Afton 72. Gallén-Kallela. Czeslaw Slanian kaivertamia ovat myös kaikki Gustav VI Adolfin (tyyppi III) käyttömerkkisarjan merkit (20 erilaista ja oikeassa alakulmassa CS). Mielestäni parasta urheiluhenkeä hän osoitti vuoden 1973 Taalainmaata kuvaavan merkkisarjan ensimmäisessä merkissä (FC 811), jossa on kuvattuna Vasa-Loppetin lähtöruuhkaa. Rasmusseniin. Jos Puolassa ollessaan hän työskenteli tehokkaasti, niin Ruotsissa ollessaan hänen työtahtinsa nousi vielä uudelle tasolle
Matka kulki Göteborgin, Kööpenhaminan, Berliinin, Dresdenin, Münchenin, Firenzen ja Rooman kautta Sorrentoon. Kirjeiden ja passin kanssa niistä olisi mahdollisesti saanut mielenkiintoisen yhden kehyksen kokoelman. Kaiken kaikkiaan Czeslaw Slanian kädenjälki näkyy yli tuhannessa merkissä 32:ssa eri maassa. Jokahenkilön huvittelua tällainen reissaaminen ei tuohon aikaan ollut, mutta varmasti varakkaamman luokan naispuolisille jälkeläisille normaalia ”opiskelua” tulevaa seurapiirielämää silmälläpitäen. Passin hinta oli 5 markkaa 32 penniä, josta leimaveron hinta 1 mk oli maksettu etusivulle kiinnitetyllä markan leimamerkillä. Sääli sinällään, koska nämä kaikki ammattilaiset ovat tehneet merkkimaailmastamme todella mielenkiintoisen. Vuonna 1898 myönnetyn passin oli neiti Hilma Luokila Kosken pitäjästä saanut kolmeksi vuodeksi ulkomaille matkustelua varten. Passi oli myönnetty Hämeenlinnassa 1.11.1898 ja vahvistuksena siitä oli maaherran allekirjoitus ja punainen Venäjän kaksoiskotkalla varustettu virkaleima. Kun tähän lisätään kaikki muut kaiverrukset (setelit, osakkeet yms), ei voi kuin ihmetellä sitä työlleen omistautuneen miehen sarkaa. . Ahvenamaan Posti on julkaissut vuonna 1994 kivikautisia esineitä esittelevän kolmen merkin sarjan (Lape ÅL 88-90). Omien sanojensa mukaan hän ei koskaan jäänyt eläkkeelle. maaliskuuta Carola ja tätinsä saivat ratsastaa aaseilla, josta mukana myös valokuva. ?. Pirkko Vahtero, Erik Bruun. L U K I J O I L T A S uomen Filateliseuran kunniapuheenjohtaja ja lehden aktiivinen avustaja Kanervan Kimmo toi toimitukselle nähtäväksi mielenkiintoisen asiakirjan. Idean tähän keräilyaiheeseen sain kerhomme meklarilta puheesta, jossa hän pyysi/käski meitä kerholaisia laajentamaan keräilyalueitamme. Lähde: http://www.slaniastampsheindorffhus.com https://norbyhus.dk/chuckm.html Viimeisin Czeslaw Slanian merkki (FC 2444) Ruotsin postille oli tietenkin ”kuningas” Elvis. . Kimmo kertoi että aikanaan hänellä oli ollut paljon Hilman ulkomailta kotiin lähettämää postia, mutta ne oli jo aikaa sitten myyty. Kiitos Petrille. Hänet on haudattu syntymäkaupunkiinsa Katowiceen. Ei varmasti ollut aivan tavallista, että Kosken pitäjästä joku nuori neiti käytti kolme vuotta ulkomailla reissaamiseen, ja matkoista oli jälkipolville jäänyt runsaasti postia. Tuscalossa 18. P äätoimittajan omista kokoelmista löytyi kirje, jossa nuori neiti Carola kertoo serkulleen Astridille matkastaan vuonna 1896 Euroopassa äitinsä ja tätinsä kanssa. Meillä Suomessakin on loistavia kaivertajia mm. Roomassa asuttiin kaksi kuukautta, jona aikana Carola otti laulutunteja italialaiselta laulunopettajalta. 33 tautui hyvinkin humoristisesti tähän ja kyseiset henkilöt olivat sangen otettuja tästä yllättävästä huomion osoituksesta. Näin suomalaisittain olemme jääneet hänen töistään melkein osattomiksi. Tämän päivän tilanne tässä jo liki kadonneessa taidossa on se, että tietokoneella olevan kuvan ”kaivertaa” lasersäde ja painotekniikka hoitelee loput. Czeslaw Slania sai kotimaassaan Puolassa uuden arvonnousun vuoden 1991 jälkeen. Hän kuoli yllättäen 17.3.2005 vain puolitoista kuukautta YK:lle tekemänsä merkin valmistumisen jälkeen
Vuonna 1943 Hampurin suurpommitusten aikana toiminta lopetettiin. Leimoja on ollut toistakymmentä erilaista. Sodan jälkeen palvelu oli toiminnassa vielä jonkin aikaa mutta loppui pikkuhiljaa vuonna 1958. Leimoja löytyy monella eri lähetystyypillä. Tranmerin ja Rainerin teokset eivät kerro, mikä yksikkö tämä oli. . Aluksi vain pikaposti kuljetettiin konttoreihin raitiovaunuilla, mutta parin vuoden jälkeen kaikki posti oli mahdollista lähettää raitiovaunulla pääpostikonttoriin. Kortin lähettäjän joukko-osasto on ”Reservin jalkaväkirykmentti ’Bozen’ no II / Täydennyskomppania”. . Kuvattu kuori on kulkenut raitiovaunulla Hampurin pääpostiin, sieltä lentokentälle ja edelleen lentäen Lontoon kautta Kap Kaupunkiin. Rykmentti kuului vuoristojoukkoihin ja taisteli ensin 1914-15 itärintamalla venäläisiä vastaan. Kesällä 1915 se siirrettiin Italian rintamalle. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset kevät/syksy 2020: 28.5., 27.8., 24.9., 29.10., 26.11. SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 34 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Jumala rangaiskoon Englantia / ja piru vieköön Italian / … K ortti on lähetetty Enns’istä Ylä-Itävallasta kenttäpostinumeroon 399. Taksa on ollut Etelä-Afrikkaan lentäen 1,30 Pfg ja 5 Pfg ratikkalisä, eli yhteensä 1,35 Pfg. Tämä alue Brennerin solasta etelään tunnetaan nykyisin italiankielisellä nimellä Alto Adogio ja Bozen paremmin Bolzanona. Raitiovaunuissa oli postilaatikko, johon kirjeet sai toimittaa. ja 16.12. Tässä Hamburg 1, joka oli pääposti rautatieaseman läheisyydessä, sekä päivämäärä 13.8.1936 ja kelloaika 20:30 sekä Straßenbahn eli raitiovaunu. Pikakirjeet toimitettiin ilman lisämaksua, mutta muihin piti lisätä raitiovaunumaksu 5 Pfg. Postinkulku oli nopeata ja postilaatikot oli helppo löytää. [SL] Ratikalla maailmalle S aksan Hampurissa oli vuosien 1920-1943 sekä 1949-1958 välisenä aikana mahdollista kuljettaa postia raitiovaunulla. Leimaa tarkastellessa huomaa, että kellonaika on ilmoitettu tarkasti. Kortille on lyöty mielenkiintoinen propagandaleima: ”Jumala rangaiskoon Englantia / ja piru vieköön Italian / ja jos asia samalla hoituu / Romanian Venäjän jne.” Rangaistuksi tuli kuitenkin Itävalta, joka 1919 rauhanteossa menetti Etelä-Tirolin ja Bozenin kaupungin Italialle. Kirje siis saapui postitoimistoon leiman ilmoittamana ajankohtana. Postikonttorista toiseen pystyi myös lähettämään kirjeitä raitiovaunuilla. [CK]
[PH] Hihnan välissä E i ole tyystin harvinaista, että lähetyksiä voi matkallaan turmeltua. Eteläisempi linja suuntasi Aucklandiin Uuteen-Seelantiin. . Japanin hyökkäys Pearl Haboriin 7.12.1941 lopetti postinkuljettamisen ilmateitse näillä linjoilla loppusodan ajaksi. 35 Hyökkäys Pearl Harboriin keskeytti lentopostinkulun A merikan mantereen ja Aasian välillä oli ennen toista maailmansotaa vain kaksi lentopostilinjaa. Amerikan suunnasta esitettynä linjat lähtivät San Franciscosta ensin Honoluluun Hawaijille, josta haarautuivat. [TH] Amerikan mantereen ja Aasian välillä oli ennen toista maailmansotaa vain kaksi lentopostilinjaa.. Service suspended.” -leima. Kolmisen kuukautta sitten tällaisen onnistuin hankkimaan jenkkien eBaystä. Lähetyksellä on postiyhteyden sulkemisesta Yhdysvalloissa tyypillisesti käytetty ”Returned to seneder. Onneksi kilpailulipuke on tallella. Vuoden 1942 puolelta on silloin tällöin ollut tarjolla tältä linjalta lentopostilähetyksiä, joiden kulku on katkaistu linjan sulkemisen vuoksi. Pohjoisempi linja suuntasi Manilaan Filippiineille ja sieltä sitten Aasian mantereelle. Tämä kirje on lähetetty 13.12.1941 ja sen frankeeraus, enintään ½oz painoinen lentokirje 50 c, on taksan mukainen. Ohessa on kuvattuna kirje, joka on ollut kuljettimen hihnan välissä seitsemän viikkoa. Etenkin nykyään yllättävän moni lähetys tulee perille huonommassa kunnossa kuin oli lähtiessään. Olen kuitenkin metsästänyt Tyynen valtameren ylittävä lentopostipalvelu -kokoelmaani tällaista kohdetta, mutta ajalta heti hyökkäyksen jälkeen.
Uhrit Teksti ja kohteet Christian Knappe Kortti viereisen englantilaisen ilmalaiva R 101:n ruokasalista ja alla sen oleskelutilasta. Aina voitte ottaa yhteyden myos Tukholman paakonttoriimme. Yhteystiedot alla. Britit olivat myyneet ilmalaivan USA:lle vuonna 1919. paivan huutokaupoissa mm. Ilmalaiva putosi Ranskan maaperälle ja lopetti samalla Englannin ilmalaivaPHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Etsimme syksyn kansainvalisiin huutokauppoihimme rahoja ja postimerkkeja myytavaksi. II (R38) tuhoutui. Enemmistö uhreista oli armeijan henkilöstöä, joten asia vaiettiin. Tämä alus toimitti jonkin verran ”ensilentokuoria”, mutta nämä ovat filatelistisessa mielessä merkityksettömiä Zeppeliineihin verrattuna. Ilmalaivassa oli 97 henkilöä, joista 36 henkilöä sai surmansa. Tästäkään ei paljon kirjoitettu, koska onnettomuus oli paha takaisku armeijalle. Kokoelma sisaltaa paaosin Skandinavian maiden merkkeja, mutta koko joukon myos muiden maiden merkkeja. Piiiikonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Edustaja Suomessa Huom. lokakuuta 1930. Onnettomuudessa kuoli 47 henkilöä, josta suurin osa oli merkittäviä hallinnon ja armeijan henkilöitä. Toimivan nettisivustomme www.philea.se nakee tuhannet potentiaaliset asiakkaat ympari maailma, ja se edesauttaa hyvan myyntituloksen saamista huutokauppaan jattamillenne kohteille. kesäkuuta. Ilmalaivaonnettomuudet Ilmalaiva R38:n muistokortti. Ilmalaiva oli lähtenyt Cardingtonista Englannista ja matkan reitti oli suunniteltu Egyptin kautta Intiaan. Katso luetteloitamme kotisivullamme www.philea.se ja huomaa, että toukokuun Laatuhuutokauppa on siirretty 11. Ensimmäinen suuri onnettomuus tapahtui jo vuonna 1921, jolloin USA:n armeijan ilmalaiva Z.R. olivat armeijan henkilöstöä, amerikkalaisia ja brittejä. Ilta oli pimeä, joten olosuhteet palavalle ilmalaivalle olivat vaikuttavat. Esbjorn Janssonin maailmankuulun leimamerkkien ja paikallismerkkien kokoelman. -11. Jos katsoo ilmalaivojen historiaa, niin tämä on vasta viidenneksi tuhoisin ilmalaivaonnettomuus kuolonuhrien määrän perusteella. Tämä onnettomuus on ymmärrettävästi saanut paljon huomiota, koska suuri joukko ihmisiä kameroineen oli paikalla ikuistamassa ilmalaivan saapumista. Neljäs suuri onnettomuus tapahtui englantilaiselle ilmalaivalle R101 Ranskassa 5. Tällöin kuoli yli 70 ihmistä, joista kaikki olivat sotilashenkilöitä. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195. Myymme kesakuun 10. Ilmalaiva oli sotakorvauksena saatu Zeppelin LZ 114 (valmistusnumero), joka sotilaskäytössä tunnettiin nimellä ”Marineluftschiff L 72”. Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 36 3/2020 U sein kerrotaan, että maailman tuhoisin ilmalaivaonnettomuus olisi ollut Hindenburgin tuhoutuminen 6. Kolmas suuri onnettomuus tapahtui USA:ssa 1933, jolloin U.S.S. TERVETULOA! Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen Suomessa, joka antaa tarvittaessa lisatietoja ja voi ottaa vastaan kohteenne. Henkilöuhreja oli 44. Toinen suuri onnettomuus tapahtui vuonna 1923, jolloin Ranskan armeijan ilmalaiva Dixmude tuhoutui ja kuolleita oli yli 50 henkilöä. Akron putosi mereen. toukokuuta 1937, USA:n Lakehurstissa (SP 2-2020)
Nämä kaikki onnettomuudet ovat siis suurempia kuin Saksan ilmalaiva Hindenburgin tuho, joka jäi elämään ilmailun historiaan maineeltaan suurimpana ilmalaivaonnettomuutena. Mikäli englantilaisten R101 ei olisi tuhoutunut, olisi maailmalla nähty ainakin kahden eri valtion ilmalaivoja reittiliikenteessä. Edelliset suuret onnettomuudet olivat tapahtuneet armeijan ilmalaivoille, mutta tämä oli siviilikäytössä ja sen tarkoitus oli avata ilmalaivaliikenne Englannille. kesäkuuta. Yhteystiedot alla. Aina voitte ottaa yhteyden myos Tukholman paakonttoriimme. AKRON kuoren takapuoli. TERVETULOA! Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen Suomessa, joka antaa tarvittaessa lisatietoja ja voi ottaa vastaan kohteenne. 37 lanti oli harkinnut reittiliikennettä ilmalaivoilla siirtomaihinsa (Australia, Intia, Etelä-Afrikka ja Kanada). aikakauden. Kuvia katsellessa huomaa isot yhtäläisyydet saksalaisen 1936 rakennetun Hindenburg ilmalaivan kanssa. Piiiikonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Edustaja Suomessa Huom. PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Etsimme syksyn kansainvalisiin huutokauppoihimme rahoja ja postimerkkeja myytavaksi. Katso luetteloitamme kotisivullamme www.philea.se ja huomaa, että toukokuun Laatuhuutokauppa on siirretty 11. Ilmalaiva oli rakenteeltaan edistyksellinen ja ylellinen kuten kuvista näkyy. Postinkuljetus päätettiin kuitenkin hoitaa pelkästään lentokoneilla ja täten postia ei juurikaan löydy ilmalaivalennoilta. Tämä onnettomuus on mielenkiintoinen, koska jo vuoden 1928 lopussa EngU.S.S. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195. Toimivan nettisivustomme www.philea.se nakee tuhannet potentiaaliset asiakkaat ympari maailma, ja se edesauttaa hyvan myyntituloksen saamista huutokauppaan jattamillenne kohteille. paivan huutokaupoissa mm. Jokunen ”ensilentokuori” ja miehistön postia tunnetaan. -11. Kokoelma sisaltaa paaosin Skandinavian maiden merkkeja, mutta koko joukon myos muiden maiden merkkeja. U.S.S. . AKRON kuori vuodelta 1932. Esbjorn Janssonin maailmankuulun leimamerkkien ja paikallismerkkien kokoelman. Myymme kesakuun 10
Uusiksi päiviksi on tätä kirjottaessa ilmoitettu toukokuun 14-15. Verkkoaineisto tulee karttumaan lähitulevaisuudessa. Oikeanpuoleisessa merkissä lisäksi kuvakevirhe ”MARKK”. Mitalit, kunniamerkit ja numismatiikka myy edellen hyvin ja liki kaikki kohteet myytiin ja osa vieläpä todella korkeisiin hintoihin. . ja Suomeen tulleina monista eksoottisista maista. Koronaepidemia vaikeutti kohteiden näyttöjä, sillä liikkumisrajoitukset Uudenmaanläänin kohdalla aiheuttivat sen, että esimerkiksi Helsingin näyttöön ei muualta Suomesta ollut asiaa. 040 518 2713, mikko.nykanen@postimuseo.fi . Vuoden 1948 näyttelymerkkiä on vaikea löytää postileimalla loistona. . ovaalien 10 kopeekan nelirivilö 7 500 euron pohjahinnalla sekä isohampaisten 1 markan pari harvinaisella Haapavesi -leimalla. Mallin-30 25 pennin ruskea leijona nappiloistona nousi 15 eurosta 120 euroon. Lähtöhinta hienolle kuorelle 600 euroa. Yhtiön nettisivuilta voi päivämäärät tarkistaa vielä lähempänä annettuja päiviä. Tietokanta on koottu yhteistyössä leima-asiantuntija Kari Väkeväisen kanssa. huhtikuuta. Tietokanta sisältää nyt alkuvaiheessa yli 1500 leimapainannetta vuosilta 1893–1913. Suomalaisittain kiinnostavaksi huutokaupan tekee siellä myytävät kaksi kehyksellistä Risto Pitkäsen Grand Prix palkitusta kokoelmasta ”Finnish Post History before UPU”. L ehden viime numerossa oli Merkki-Albertin 32 sivuinen ja lähes 3300 kohteen suurhuutokauppa. lähtöhinta tälle parille on 2 500 euroa. Saarisenmallin 5 mk kuvioleimalla 102 nousi 30 eurosta 322 euroon.. Palvelu on vielä kehittelyvaiheessa ja siksi sen ominaisuudet voivat vielä muuttua. Niitä voi lähettää osoitteeseen kirjasto@postimuseo.fi Lisätietoja antaa Postimuseon tietoasiantuntija Mikko Nykänen puh. Tämän lehden sivuilla 16-17 on Rolf Nyströmin artikkeli kaikkien vapaasti käytettävistä digitaalisista arkistoista. Myös Postimuseo on julkaissut verkkoon uuden tietokannan vanhoista postileimoista. Tietokanta löytyy osoitteesta www. Näin teki myös ruotsalainen Postiljonen, jonka huutokaupan piti alunperin olla Malmössä 3-4. Postimuseo ottaa myös ehdotuksia vastaan palvelun kehittämiseksi. Postimuseon arkistossa säilytetään leimakirjoja, joihin on koottu valmistettujen postileimasimien painanteet vuodesta 1893 aina 2000-luvun alkuun saakka. Suomen merkeistä on tarjolla mm. postimuseo.fi/leimakirjat Vanhat postileimat ovat paitsi filateelisesti kiinnostavia, myös visuaalisesti kauniita jälkiä menneestä. Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 38 3/2020 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo K oronaepidemia on saanut keräilijät linnottautumaan koteihinsa. Yksittäiskohteiden kohdalla ei näitä ongelmia ollut, koska kaikki kohteet oli kuvattu selkein kuvin huutokaupan sivustolle. Lukuisia hienoja esifilateelisia postilähetyksiä Suomesta Hämeenlinnasta 7.4.1870 Pietarin ja Englannin kautta Karibialle (Island of Sombrero). Tästä upeasta Tampereella leimatusta sai pulittaa 835 euroa. Nyt onkin filatelisteilla hyvä mahdollisuus tutkia mitä kaikkea keräilyä ja kokoelmia tukevaa aineistoa on netistä saatavilla. Tämä näkyi huutokaupassa lähinnä erien myynnissä, sillä niitä ei netissä pysty tutkimaan. Vuoden 1928 Itsenäisyys 2 mk loistona nousi 20 euron pohjahinnasta 116 euroon. Klassinen Suomi sekä loistoleimaiset merkit tekivät hyvin kauppansa. Vaikka muutamat erien suurostajat vähensivät huutojaan näyttöongelmien takia oli huutokaupan vetäjä Niinisen Juha silti tyytyväinen lopputulokseen. K ansainväliset huutokaupat siirsivät kevään huutokauppojaan koronaepidemian takia
Se on ollut yhdessä Tšekin kanssa osa Tšekkoslovakiaa kahdesti: 1918–1939 ja 1945–1993. Rahayksikkö on euro. Pääkaupunki on Bratislava, virallinen kieli slovakki. Ja kuten aina ennenkin, lisätietoa Wikipediasta. Slovakialla oli toisen maailmansodan saksalaisajalla myös oma posti, mutta se on eri juttu. Slovakia kuuluu Euroopan unioniin ja sen passivapaaseen Schengen-alueeseen sekä Natoon. ?. Sen naapurivaltioita ovat Tšekki, Puola, Ukraina, Unkari ja Itävalta. Maa on EU:n jäsen, asukkaita 5,4 miljoonaa ja maan pinta-ala 49 035 neliökilometriä. 39 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 Slovakia S lovakia on tasavalta, Slovensko. Slovakia on kuulunut vuosisatojen varrella Suur-Määrin ja Unkarin ja sitä kautta Habsburgien valtapiiriin. Slovakian posti, Slovenská Posta aloitti myös omine postimerkkeineen 1.1.1993. Maa irtautui Tšekkoslovakiasta 1.1.1993 maan jakautuessa. Slovakia Kaikenmaailman kirje(posti)laatikoista 63 Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Posti on yhtiöitetty 1.10.2004. Oheisen kirjelaatikkokuvan olen saanut ystävältäni Seppo Volotiselta, kuvaus joskus syksyllä 2019 Bratislavan keskustassa. Maan presidentti on ollut vuodesta 2019 Zuzana Caputová
Ennen sotaa natsi-Saksassa oli 10 ”varhaista” keskitysleiriä. laa sotakorvauksena. Näitä oikeuksia saatettiin rajoittaa rangaistusmuotona kieltämällä vangilta määräajaksi postin lähettäminen tai saaminen. Luvun kasvuun vaikutti 1942 Wannseen kokouksessa tehty päätös ”juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisuista”, sekä eräisiin leireihin sijoitettujen sotavankien määrä. Tarton rauhan rajat ovat olleet avoin kiistakysymys Viron ja Venäjän välillä aina siitä lähtien, kun. Wewerin kirjan kuvituksena on 280 aihepiiriin liittyvää ensisijaisesti postaalista dokumenttia. Peräti 90 % kuvituksena olevista kohteista esitetään kirjassa julkisesti ensi kertaa! Valtaosa kohteista on keskitysleirivankien saamaa ja lähettämää postia. Seppo Laaksonen, AIJP *) Varsovan gheton postia löytyy kyllä, mutta se ei kuulu kirjan otsikon alle. Säännöissä pakettien ja rahalähetysten vastaanottamisesta oli enemmän vaihteluja leirista ja ajankohdasta riippuen. 320 isokokoista sivua, runsas nelivärikuvitus. Näistä Wewer on onnistunut löytämään ja esittää kuvia. 40 3/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Kirjallisuutta . Perusteellinen analyysi keskitysleiripostista Heinz Wewer: Spuren des Terrors. . Tarton rauhassa Neuvosto-Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden de jure, luopui ikuisiksi ajoiksi (näinhän ei kuitenkaan käynnyt!) oikeudestaan Viron alueeseen ja maksoi Virolle 15 miljoonaa kultarupViro itsenäistyi uudelleen vuonna 1991. joulukuuta 1920. Hinta alkuperämaassa: € 39,(+ postikulut Suomeen € 9,27). Sen aihepiiri on raskas ja synkkä, mutta uutuutta voi lämpimästi suositella II maailmansodan ja Saksan postihistoriasta kiinnostuneille. Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittiin myös saman niminen rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14. Määräykset vaihtelivat, mutta länsi-, keskija pohjois-Euroopasta kotoisin olevat keskitysleirivangit saivat yleensä lähettää ja vastaanottaa kaksi kirjettä tai korttia kuukaudessa. J uutalaisten joukkotuhojen ja natsivainojen sosiaalisen filatelian kirjallisuuden ”grand old man” Heinz Wewer on edelleen kovassa iskussa, vaikka maileja on jo kertynyt mittariin. Sodan alettua määrä nousi 21 varsinaiseen ja 44 alaleiriin. Nämä kaksi ovat Varsovan *) ja Liettuan Kaunasin pienet ja lyhytaikaiset keskitysleirit. Suomen osalta sopimus astui voimaan 31. Filatelian orientoituminen historian suuntaan on nykypäivää. Lisäksi Viro sai Pietarin kuvernementtiin kuuluneen noin 10 km leveän alueen Narvanjoen itäpuolelta sekä noin 2 000 neliökilometrin suuruisen Petserimaan Pihkovan kuvernementista. Toinen puute on juutalaisten keskitysleirivankien posti, sillä tiukkojen ohjesääntöjen mukaan he eivät vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ollenkaan saaneet lähettää tai vastaanottaa postia. ISBN 976-3-95565-350-7. Kustantaja: Hentrich & Hentrich Verlag, Leipzig, Saksa 2020. Postalische Zeugnisse zum System der deutschen Konzentrationslager. lokakuuta 1920 melkein viisi kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Sodan lopulla ja jälkeen suuri osa tästä tuhottiin, koska sillä saattoi raskauttavasti todistaa lähettäjän/saajan osallistuneen joukkotuhoon. Vanhan veteraanin Wewerin perusteellinen ja laaja uutuuskirja on tästä erinomainen esimerkki. Sopivasti Auschwitzin keskitysleirin vapautumisen 75-vuotispäiväksi ilmestyi vuonna 1935 syntyneen tekijän uusin ja kolmas mittava teos samasta aihepiiristä. Itäeurooppalaisille vangeille säännöt olivat tiukemmat. V iro julkaisi 29.1.2020 Tarton rauhan allekirjoitusta kuvaavan postimerkin. Kaikki lähtevä ja saapuva posti sensuroitiin tarkasti, mutta kaikista rajoituksista huolimatta posti antoi pelkäksi numerosarjaksi alennetuille vangeille ainoan yhteyden leirin ulkopuoliseen maailmaan ja toivon kipinän muodossa ”olen vielä olemassa” ja ”minua ei ole kokonaan unohdettu”. Maailmanluokan harvinaisuuksia ovat kohteet Plaszowin (Puolassa, lähellä Krakovaa), Latvian Riian ja Viron Vaivaran keskitysleireistä. . Kuvassa Viron ulkoministeri Jaan Poska allekirjoittaa sopimusta, joka Viron vapaussodan jälkeen solmittiin Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä 2.2.1920. Wewer on kirjansa kuvitukseksi löytänyt filateelisia kohteita ja muita dokumentteja kahta lukuun ottamatta kaikista natsi-Saksan 21 keskitysleiristä ja niiden 44 alaleiristä. Neuvostoliittolaisilta ja italialaisilta keskitysleiri-sotavangeilta posti oli kokonaan evätty. Nämä ovat lähtöisin 38 yksityiskokoelmasta, arkistosta ja museosta. Kaksi aiempaa natsien sortovallan postihistoriaa analysoivaa Wewerin kirjaa olen esitellyt SP-lehdissä 5 -2017 ja 2-2018. Leirien SS-vartijoiden ja hallintohenkilöstön lähettämää ja saamaa postia on säilynyt vain vähän. Muiden osalta Wewer esittelee postisäännöt tarkasti
Kokoarkki, jossa virheellinen merkki, meni toisessa huutokaupassa 402 euron hinnalla. Tunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. . Leimaa esiintyy mallin 1889 merkeillä. Leiman muoto on pyöreä ja koko 22 x 22 mm. Kuvan pari myytiin eBayssa 75 euron hintaan. 41 Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 333 koostuu 36 suorakaiteen ja kolmion muotoisesta kentästä, jotka muodostavat kuusi (6 x 6) riviä. Kiitos etukäteen. ?. Leiman tunnistaa keskellä olevasta aukosta. (kohde Hannun Elon kokoelmassa). Ainoa tunnettu postilähetys on 10 pennin pari kirjeellä Joensuusta 22.3.1891 Kuopioon, jossa leimattu 23.3. Virhe löytyy vain noin joka 10. Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. Uskon, että leimasta 333 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. Merkkiä on painettu 140 000 kpl 50 merkin arkeissa. Leimasinväri on musta. Vai ollaanko sodissa menetetty Sallan alue saamassa takasin. pamahtanut paksuksi. arkissa. Ilmeisesti vain painotilapäisyys, tuskin oikea levyvirhe. Näin voisi pikaisesti katsomalla päätellä tammikuussa ilmestyneen Itävallan Brexit-uutuuden variantista. Eli näitä olisi 280 kpl. 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi Artikkelin kuvat ovat tunnettujen keräilijöiden ja omista kokoelmistani. Merkissä on painettuna Britannian eueron alkuperäinen päivämäärä 29.3.2019, joka on kuitenkin yliviivattu ja korvattu uudella päivämäärällä 31.1.2020. Itselläni on tiedot 16 kohteesta, joista yksi kirjeellä. Kuvioleima nro 333 (Joensuu) 1889 5 p 1 kpl 10 p 2 kpl 10 p pari kirjeellä 1 kpl 20 p 10 kpl 25 p 1 kpl 1 mk 1 kpl O lisiko näinä ankeina aikoina Suomi-neito sortunut esiaviollisiin suhteisiin ja ns. A. Laitinen antaa leimalle luokituksen R2, ei aivan tavallinen (21-50 kohdetta tunnetaan)
A Nordic “crown jewel”. A major piece from the Caribbean Islands in exceptional quality. The only strip of four known in used condition of the first stamp of this archipelago issue from 1859. Norway. The most beautiful of only 16 covers known with the first issue of Iceland. It is the largest multiple recorded. Iceland. A fantastic and unique telegram envelope with three copies Oscar I 8 skilling sent by and cancelled on board the steamer “DAMPSKIBET BERGEN”. One of the great Scandinavian maritime mail rarities. The exhibition is organized by a number of philatelic societies together with all the Nordic Philatelic Federations. It will take place at MalmöMässan convention center, only 13 minutes by train from Copenhagen Airport! Bahamas. Sent from Ökrum 1873 with 4 skilling and the only one of these covers cancelled in nearby Hjardarholt. Unique items are exhibited! At Nordia, the Club de Monte Carlo will exhibit over thirty philatelic items which are among the rarest in the world The exhibition is supported by:. www.nordia2020.se Main Commercial Partner 4-6 September A Nordic Exhibition in Malmö Welcome to a philatelic exhibition with Nordic status
Malmömässan, Malmö, ruotsi. Mikäli joku joutuu vetäytymään aikataulusyistä, vapaaksi jäävää paikkaa tullaan tarjoamaan ensisijaisesti niille kauppiaille, jotka ilmoittivat kiinnostuksensa jo ensimmäisellä kierroksella. klo 19-22 on näyttelyillanvietto ja tulosten julkistaminen ravintola Perhossa illalliskortin lunastaneille. näyttelyn pystytykseen ilmoittautui jo merkittävä joukko vapaaehtoisia. Elokuun lehdessä (42020) toivottavasti voimme niitä jälleen julkaista ja epidemia on hellittänyt. AUGUST 2019 JOIN US IN NORWAY Nordia 2019 is a nordic stamp show and without doubt the largest stamp exhibtion in the nordic countries, next to Stockholmia 2019. heidän toivotaan tietysti olevan käytettävissä myös elokuussa uuden aikataulun puitteissa. näyttelyyn on aukioloaikoina vapaa sisäänpääsy! alun perin näyttelyyn ilmoittautuneet kokoelmat ovat kaikki automaattisesti mukana uuden aikataulun mukaisesti. Mikäli joku joutuu luopumaan näyttelystä aikataulun muutoksen takia, saattaa kehyksiä vapautua uusille kokoelmille tai näytteilleasettajille. Jokaiselle näytteilleasettajalle ilmoitetaan uusi tarkempi aikataulu kokoelmien toimittamisesta, ripustamisesta ja muista käytännön toimenpiteistä. The intent is to create an exciting stamp show for both new and experienced stamp collectors. Tukikummit ovat antaneet arvokkaan panoksensa näyttelyn toteuttamiseksi. Vuoden 2020 kansallinen postimerkkinäyttely on yleisölle avoinna viikonloppuna 15.-16.8.2020 lauantaina klo 9-17 ja sunnuntaina klo 10-15. Perjantaina klo 18 20 on näyttelypaikalla kutsuvierastilaisuus. tämän takia emme tässä numerossa julkaise tapahtumien ja postimerkkikerhojen tietoja. näyttely järjestetään aiempien suunnitelmien mukaisesti helsingin Kaapelitehtaalla 15.-16.8.2020. Kaikki yksityiskohdat on muuten tarkoitus säilyttää ennallaan, vain aikataulut muuttuvat. . n äyttelytoimikunta on päättänyt viranomaisten 16.3.2020 yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevien määräysten perusteella, että sFEx2020-näyttely siirretään elokuulle 2020. We hope to give every visitor both the pleasure of interesting stamp collection, and at the same time probably give a glance of Norwegian hospitality and culture. One hour drive from Oslo and half hour from Swedish boarder. näyttelyyn ilmoitettu tuomaristo on ennallaan, ellei jollain yksittäisellä tuomarilla ole aikataulumuutoksesta johtuvaa päällekkäisyyttä ja estettä. The 2019 show will be held in Grålum near Sarpsborg and not so far from Fredrikstad in south of Norway. Koska koronaepidemiatilanne on kaikille toistaiseksi epäselvä, niin kaikista suuremmista muutoksista tullaan jatkossa informoimaan näyttelyn kotisivuilla http://www.sfex2020.info/. Lauantaina 15.8. 4.10.2020 sofia, Bulgaria soUth aFrIca 2021 FIP erikoisnäyttely 17.-20.3.2021 cape town, Etelä-afrikka Komissaari: seija-riitta Laakso capetown2021.org IBra 2021 FIP erikoisnäyttely 6.-9.5.2021 Essen, Saksa www.IBRA2021.de PHIlAnIPPOn 2021 FIP erikoisnäyttely Tokio, Japani elo-syyskuu 2021, aika tarkentuu myöhemmin nOTOS 2021 FEPa-näyttely, FIP tunnustus (recognition) 19.-22.11.2021 Ateena, Kreikka hps.gr/notos2021 POHJOISMAISET NÄYTTELYT nordIa 2020. 43 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com NORDIC STAMP SHOW, 23. osallistujat saavat näin neljä kuukautta lisäaikaa kokoelmiensa viimeistelylle. Kansallisen sFEx2020 -postimerkkinäyttely siirretty elokuulle (15.-16.8.) SFEx 2020 100 70 45 . Kauppiaspaikat näyttelyyn sovittiin jo vuoden 2019 loppuun mennessä. 12.-14.3. NORWAY Epost; mail@nordia2019.no Wisit our new WEB site WWW.NORDIA2019.NO We hope you will join us in the heart of Østfold. tästä tullaan kertomaan tarkemmin huhtikuun aikana, kunhan alkuperäisten ilmoittautumisten tilanne on tarkistettu. – 25. 4.-6.9. Koska talkoolaisten rekrytointi jouduttiin lopettamaan kesken järjestelyjen, tarvitaan kuitenkin vielä uusia ilmoittautujia pystytystalkoisiin. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION QUALITY HOTEL, SARPSBORG BJØRNSTADVEIEN 20, N-1713 GRÅLUM CONTACT ADDRESS; NORDIA 2019, P.O. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT London 2020 SIIRRETTY Uusi ajankohta 19.-26.2.2022 FIP erikoisnäyttely Lontoo, Iso-Britannia Komissaari: Jukka Mäkinen www.london2020.co EstonIa 2020 Laajennettu kansallinen näyttely 10.-12.7.2020 HUOM! Uusi päivämäärä! Komissaari Jari Majander https://refs.ee/et IndonEsIa 2020 SIIRRETTY Uusi ajankohta 5.-10.11.2020 FIP erikoisnäyttely 6.-11.8.2020 Jakarta, Indonesia Komissaari: Ari Muhonen indonesia2020.com BULgarIa 2020 PERUUTETTU FIP erikoisnäyttely 29.9. Kummiedut säilyvät ennallaan, ellei jotain käytännön asioita jouduta muuttamaan näyttelytoimikunnasta riippumattomista syistä. Kauppiaat säilyvät pääosin ennallaan. Komissaari: Jukka Sarkki nordia 2020.se nordIa 2021. BOX 2700, St Hanshaugen NO-0131 OSLO. Musiikkitalo, Kuopio Pääkomissaari: risto Pitkänen KANSALLISET NÄYTTELYT sFEx2020 SIIRRETTY Uusi ajankohta 15.-16.8.2020 Kaapelitehdas, helsinki www.sfex2020.info MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Koronaepidemia vaikuttaa kaikkiin tapahtumiin Suomessa kevään ja kesän aikana
Huutokauppojemme kautta tavoitat aktiiviset ostajat Suomesta ja ulkomailta. Myy Sinäkin meidän kauttamme!. Noutokatu 3, FI-21100 Naantali, Finland + 358 2 254 7200 hellmanhuutokaupat.fi Otamme vastaan kohteita syksyn julkiseen huutokauppaamme Muun muassa tämä upea päikkönelilö on jo jätetty huutokaupattavaksi syksyllä