?. ?. . 3 /2021 SUOMEN ?. . SP ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 102. . vuosikerta / 8 € Latinaa, historiaa ja filateliaa VATIKAANI Lunneja postimerkeillä kohta sata vuotta Lundy Itä-Saksan ”kansan omistamat yritykset” VEB Kokoelmaa rakentamaan osa 3 Kotiseutukokoelman ABC Paikkakunnan postileimat. . . ?. ??????. . ?. . ?. . . . . . ?. . . . . .
2 3/2021 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kuosmanen Jorma 050 309 9780 jormakuosmanen@luukku.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com Vehmanen Kari 040 565 8315 kvehman2@welho.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 3/2021 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Antero Tarvainen In Memoriam, Pentti Askola s.4 Juhlahuutokauppanro2, Eero Mäkelä s.5 Lundy,100-vuottalunni-postimerkkejä, Jukka Sarkki s.6 Lukijat, onnettomuuspostia, Jukka Laitinen s.10 Lundyn yksityinen postilaitos, Tiina Pehkonen s.11 DDR:nVEB-postia, Seppo Laaksonen s.12 Kirjallisuus, Seppo Laaksonen s.17 Kuudes suomalainen saa kirjoittaa nimensä kuuluisaan rullaan s.17 Kohteet kertovat, osa VIII, Vatikaani, Seppo Laaksonen s.18 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.21 KotiseutukokoelmanABC,osa3, Seppo Salonen s.23 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.26 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.28 Lovisa – Loviisa leimaväärenteet, Kari Lehtonen s.30 Online52, Eero Mäkelä, Eila Hilpi s.33 Rivi-ilmoitukset s.42 Filateelinen kalenteri s.43 Tässä Lundyn pienoisarkissa postin perustaja Martin Coles Harman, ensimmäiset merkit sekä pitkäaikainen postimestari F. Gade. Filateelisesti motivoitunut kirjattu kirje Vatikaani V 2.7.1965 > Iasi, Romania.
P.S. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 102. ?. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Tämä vaatii tietysti paljon aikaa ja vaivaa, sillä suurien määrien tarjoamien huutokauppoihin ei helposti onnistu. Jos on vuosien varrella sijoittanut huomattavia summia kokoelmansa kehittämiseen on siitä luopumista syytä miettiä tarkkaan. massalle ja tavallisille kohteille on vaikea löytää ostajia. . vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Aineisto julkaistaan teemoittain niin, että eriaikaiset mutta samaan aihepiiriin liittyvät kirjoitukset muodostavat kokonaisuuksia. . . . Aina kannattaa kuitenkin muistaa, että keräilyn ”muodit” muuttuvat jatkuvasti ja kymmenen vuotta sitten arvostettu kohde voi tänä päivänä olla jo pois muodista. Olemmekin kokeilleet tänä keväänä myös ”halvempien” kohteiden nettihuutokauppoja koska koronan takia ei normaaleja maanantai-huutokauppoja ole voitu Lönkalla järjestää. . . Huutokauppoja kokoavat haluavat saada tarjonnan tasapainoiseksi, jotta kaikille kohteille olisi kysyntää. ?. . ?. Näistä olemme saaneet myönteistä palautetta niihin osallistuneilta. . Muussa tapauksessa (esim. . . Abophilin arkiston toimittajana on Jukka Sarkki. Tai jos otetaan pitää varautua niistä saatavan hinnan olevan vähäinen. Seppo Evinsalo ?. Kohteiden laadun vuoksi kiinnostus myytäviin hienouksiin oli suurta ja tulos sen mukainen. Tavoitteena on tuoda lehdessä vuosien mittaan julkaistu tieto tämän päivän keräilijöiden käyttöön. Kirjoitukset ovat ainakin aluksi vapaasti kaikkien luettavissa osoitteessa https://turunpostimerkkikerho.fi. Vanha totuushan on, että hajoittamalla myytävät pieniin eriin saa niistä huomattavasti paremman hinnan kuin myymällä kaiken yhtenä kokonaisuutena. . . ?. Gade. . . Kerho on nyt ryhtynyt digitoimaan Abophilin paperilehden kirjoituksia ja julkaisemaan niitä nettisivuillaan Abophilin arkistossa. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ?. ?. ??????. SP Tässä Lundyn pienoisarkissa postin perustaja Martin Coles Harman, ensimmäiset merkit sekä pitkäaikainen postimestari F. . Koska kyseessä oli tunnettu kultamitali-kokoelma oli sen myyminen yhdessä huutokaupassa luontevaa. Sivulla 28 kerrotaan yhden merkittävän suomalaisen kokoelman myynnistä ruotsalaisessa huutokaupassa, jossa se myytiin 178 eri kohteena. Erkki Larkan moniosainen kirjoitussarja keisarillisen Venäjän postimerkeistä on laajin alueen esittely, mitä suomalaisissa alan lehdissä on tehty. Abophilin arkiston ensimmäiset kirjoitukset käsittelevät Suomen lisäpainamia, postimerkkeilyn reuna-alueita sekä Venäjän ja Britannian filateliaa. . Turun Postimerkkikerhon äänenkannattaja Abophil muuttui vuoden alusta verkkolehdeksi. Aihe sivuaa myös Suomea, sillä iso osa näistä merkeistä oli myynnissä Suomen postitoimipaikoissa ja esiintyy Suomessa käytettynä. Kerhomme huutokauppojen meklarit joutuvat jatkuvasti kertomaan uusia ensipäiväkuoria ym. . . . Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Myös kohteiden laatu ja harvinaisuus ovat tänä päivänä vielä entisestään korostuneet. M oni keräilijä miettii usein minkä arvoinen hänen mahdollisesti vuosikymmeniä keräämänsä kokoelma tai kokoelmat ovat. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Kokoelman hinta. Harvalla meistä kuitenkaan on tuon tasoisia kokoelmia, mutta pitkäjännitteisellä työllä omistakin kokoelmista voi saada merkittäviä summia. Keräilijämäärien vähetessä ns. tarjoaville perikunnille, ettei niitä voida enää ottaa myyntiin. ?
Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehti 4 3/2021 Puheenjohtajan palsta Antero Tarvainen In Memoriam S uomen Filatelistiseuran puheenjohtajana vuosina 2003-4 toiminut Antero Tarvainen menehtyi pitkällisen sairauden uuvuttamana 21.3. etäkokous ja -huutokauppa. Lähes täydellisen Suomi-kokoelman lisäksi kaikki Pohjoismaat ja useimmat Euroopan valtiot kuuluivat hänen keräilykohteisiinsa. myös esitelmiä on luvassa. Hän oli 91:n vuoden ikäinen ja syntynyt Helsingissä 6.6.1929. Heidän luokseeen hän teki vuosittain useita reissuja. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Jo vuonna 1950 hänestä tuli Tunturiladun jäsen. Vuosien saatossa hän teki toistasataa matkaa Lappiin, eräretkiä ja vaelluksia niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin tuntureille kesäisin ja talvella. Hän oli aktiivinen toimija järjestössä ja vuonna 2018 hänet nimitettiin kunniajäseneksi. netissä seuran kotisivuilla: suomenfilatelistiseura.fi Vierailijat niin Suomesta kuin ulkomailtakin ovat tervetulleita oman tietokoneensa välityksellä. Filatelian ohella Anteron rakkain harrastus oli Lapin matkailu ja eränkäynti. Suomen Filatelistiliiton aiemmin myöntämän hopeisen ProFilatelia -mitalin lisäksi hänelle luovutettiin viime kesänä liiton ProSodälitäs -kultamitali yli 30 vuoden jäsenyydestä Lohjan Postimerkkikerhossa, jonka puheenjohtajanakin hän oli ollut 15 vuotta, vuosina 2000-2014. Tarkemmat tiedot, tulevat päivämäärät, esitelmien aiheet ym. Huom! Jos et ole saanut sähköpostia näistä etäkokouksista ja huutokaupoista ota yhteyttä Olli Saariseen: postiaollille@gmail.com ja varmista, että hänellä on sinun sähköpostiosoitteesi seuran tietokannasssa. Myös runoja hän lausui vielä eläkepäivinäänkin. Harrastuksiin tuli mukaan Vihdin ja Viron Otepään ystäväkaupunkitoiminta. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Huom! koronaepidemian takia emme kokoonnu lönkalla ennenkuin tautitilanne helpottaa. Antero oli yleiskeräilijä. Kun Antero muutti Nummelaan 80-luvun alussa, hän liittyi Vihdin Rotaryklubiin oltuaan aikaisemmin Vantaan Myyrmäen rotareissa. Näillä reissuilla Antero pääsi mukaan kalastusaluksille hakemaan kuhaa, siikaa, nokkahaukea, ankeriasta sekä silakkaa. Niinkin eksoottiset maat kuten Mongolia ja Pohjois-Korea olivat hänellä siististi kansioissa. Työurakin oli puhetyötä. Hän piti esiintymisestä. Antero esitti pitkiäkin nuoruudessa oppimiaan runoja pikkujouluissa ja muissa yleisötilaisuuksissa. . Venäjä/Neuvostoliitto sekä USA ja YK olivat myös laajasti mukana kokoelmissa. Viron itsenäistymisen aikana hän oli mukana järjestämässä avustuskuljetuksia ja -matkoja Otepäähän. Ansioistaan Anterosta tuli Tunturiladun ensimmäinen kunniapuheenjohtaja vuonna 1996. Häntä oli mukava kuunnella. Kohteet ovat nähtävillä aina edellisen viikon keskiviikosta lähtien. Näiden vuosien aikana Antero myös opiskeli sujuvan viron kielen. Ensimmäinen pitempiaikainen toimi oli Nokian Työväenopiston rehtorina. Antero tunturivaelluksella Ruotsin korkeimmalla vuorella Kebnekaisella.. Eräällä matkalla hän tutustui Pärnunlahdella olevan Lintin kylällä asuvaan kalastajaperheeseen. Kolmas pitkä työrupeama ennen ansaittuja eläkepäiviä oli Johtamistaidon opistossa Aavarannassa kurssien vetäjänä ja kouluttajana. Pentti Askola Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Rotarytoiminnasta hän teki viiden kehyksen näyttelykokoelman, mikä palkittiin kotimaisissa ja Pohjoismaiden filatelianäyttelyissä. Tunturiladun puheenjohtajana hän toimi 1972-1985. Eläkepäivinä Anteron vauhti ei hidastunut. tiedotamme mahdollisista kokouksista seuran nettisivuilla suomenfilatelistiseura.fi heti kun päätämme jälleen avata kerhon ovet. Näytellessään Nummisuutarin Eskoa Antero totesi, että osa oli helppo, koska ei tarvinnut näytellä, oli vain oma itsensä. Hänen aikanaan rakennettiin talkootyöllä Susi Kiisan kämppä Utsjoelle ja Susi Talas Inariin sekä korjattiin vanhoja erämajoja ja järjestettiin kilpailuja ja seminaareja. Hän kuului jäsenenä myös Aihefilatelisteihin ja oli pitkäaikainen jäsen Suomen Filatelistiseurassa. Silakkaa tuli parhaimmillaan yli 20 tonnia. Seuraavaksi hänet kutsuttiin TVK:n järjestösihteeriksi, jossa toimessa hän joutui mukaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin. Postimerkkien keräily oli alkanut jo poikavuosina ja kehittyi vuosien saatossa laaja-alaiseksi filateliaksi. Antero tuli ylioppilaaksi Helsingin Reaalilyseosta, Ressusta. Opiskeluaikanaan Yhteiskuntatieteellisessä laitoksessa hän toimi aktiivisesti myös Ylioppilasteatterissa. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma keväällä 2021 kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Jatkamme etäkokouksia ja etähuutokauppoja netissä myös kesätaukoon asti maanantaisin 24.5
Huutokaupan runsaasti kuvitettu luettelo julkaistaan vuoden viimeisessä lehdessä (SP 6-2021) ja Philabidissä joulukuussa, jolloin sen kohteisiin voi jo tarjota. Sinetit takana. Kohteiden minimimyyntihinnan tulee olla vähintään 15 €. Harvinainen Borgå Ångslups Aktiebolag, 20 pennin musta/keltainen merkki 10 p ehiökortilla Saxaniemi-Kråkö 1.8.1894. suomen Filatelistiseuran 101-vuotis huutokauppa S uomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa tämän vuoden tammikuussa ylitti kaikki odotukset niin siihen osallistuneiden tarjoajien määrässä (400) kuin kohteiden lopullisessa myyntiprosentissa (93%). Jos olet kiinnostunut jättämään kohteita huutokauppaan ota yhteyttä allaoleviin henkilöihin lisätietoja saadaksesi. lehden meklari: eero mäkelä 0400-602 887 sakarieero@gmail.com Huutokaupan Juha tillander 040-847 6371 juha.tillander@onninen.com kokoajat: seppo evinsalo 0500-508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Ota meihin yhteyttä ja kerro mitä haluaisit huutokaupassa kauttamme myydä: { Kohteita joita on jo jätetty huutokauppaan: Loistoleimaisia eri merkkimalleista! Kuten tämä 10 kop ovaali Wiborg 2.10.1857. Uniikkikohde!. Lukuisten yhteydenottojen vuoksi seura on päättänyt järjestää uuden suuren huutokaupan myös tämän vuoden vaihteessa. Huutokauppa tulee päättymään tämän vuotisen tapaan tammikuun puolessa välissä. Erittäin harvinainen Zeppelin loisto: Seinäjoki 23.9.1930. SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huutokauppaan sopivat. Jos haluat myydä otamme kohteita vastaan 30.9.2021asti! Paljon erikoisuuksia kuten vuoden 2000 Kangasvuokko valtavalla siirtymällä! 3,5 ruplaa neljännen painoluokan Wärde-kuorella Helsingistä Ryttylään 15.2.1900
Teksti Jukka Sarkki S aaren ja mantereen välistä postinkuljetusta on jo vuodesta 1929 asti hoitanut saaren oma postilaitos. 6 3/2021 Suomen Postimerkkilehti Vanhin toimiva yksityinen postilaitos löytyy Englannista Bristolin kanaalissa olevalta Lundyn saarelta. Maksuarvot menivät koon mukaan. Lundyn vanhimmat merkit toimivat Englannin blackpennyn ja sen seuraajien edeltäjinä. Alkuun postia kuljetettiin Lunneja postimerkeillä kohta sata vuotta Lundy Lundyn kaksi ensimmäistä merkkiä vuodelta 1929, puolikas ja kokonainen lunni. Seuraavassa johdatus saaren postaalisiin vaiheisiin. Ensimmäiset merkit 1929 Englannin posti lopetti toimistonsa Lundyllä vuonna 1927, jolloin saaren omistaja Martin Coles Harman perusti oman postilaitoksen hoitamana saaren postiliikennettä. No, ei nyt sentään, mutta alan keräilijät ovat tuottaneet monenlaisia aiheeseen liittyviä merkkejä. Kevään, kesän ja syksyn aikana saarelle liikennöi MS Oldenburg kahdesta kolmeen kertaan viikossa.. Ohessa yksi erinomainen oivallus. Toinen julkaisu, vuodelta 1930, lunneja merkeillä nyt 6, 9 tai 12 kappaletta ja maksuarvo vastaavasti. Rahayksikkö puffin (=lunni) vastasi yhtä Englannin pennyä. Tällä hetkellä saari ja sen postilaitos kuuluu englantilaiselle Landmark Trust-säätiölle, joka huolehtii erilaisista kulttuuri ja historiakohteista eri puolilla Englantia
Muutamia 1950-luvun alun lentolisäpainamia sekä uusi lisäpainettu 8 puffinin arvo.. olivat alkuun erittäin suuria ja merkkejä lisäpainettiinkin moneen kertaan myöhempinä vuosina. Merkeistä löytyy paljon ladonta eroja. Jälkimmäisellä oli saarella omia ratoja, joille alan harrastajat ovat jälkikäteen tehneet mm. Ainoa keräilyllisesti hankalampi jakso on saaren ja mantereen välillä toiminut lentoyhtiö ja sen lentopostimerkit, mutta näistä oli kirjoitus SP:n 100-vuotisnumerossa, joten näistä ei nyt tämän enempää. Merkkijulkaisujen kannalta aika sodan syttymiseen on selkeä. Tätä varten ilmestyivät 1929 ensimmäiset puolen ja yhden puffinin merkit. Puffin on edelleen saaren rahayksikkönä ja vastaa yhtä Englannin pennyä. Lisäksi ilmestyi kolme uutta arvoa, 2, 3 ja 4 puffinia, mutta näissä oli aiemmasta poiketen nyt vain yksi lunni. Harman lyötti myös omaa rahaa, puolen ja yhden puffinin kolikoita, mutta näiden käyttöä ei valtio hyväksynyt. Ohessa kuvattuna uudempaa tuotantoa aiheina taistelulaiva HMS Montagun karilleajo saaren rantaan navigointivirheen takia sekä saarella 1860-luvulla toiminut graniittilouhos. Sarja sai jatkoa vuonna 1930, jolloin ilmestyivät 6, 9 ja 12 puffinin merkit, ja jokaisessa jälleen kuvattuna nimellisarvon määrä lunneja. 7 . rautatiepostimerkkejä (ei virallisia). Näillä kunnioitettiin Wrigt -veljesten ensimmäistä onnistunutta lentoa 40-vuotta aiemmin. Merkkien painokset Vuoden 1939 lisäarvosarjan 4 puffinia ja pari esimerkkiä vuoden 1943 lisäpainamista. maksutta, mutta vuonna 1929 kuljetus muuttui maksulliseksi. Lisäpainamien aika 1939-1953 Vuonna 1939 julkaistiin ensimmäiset lisäpainamat, aiheena Lundyn posti 10 vuotta. Merkeissä on kuvattuna puolikas ja kokonainen lunni nimellisarvon mukaan. Päälajeja lentoposti huomioiden oli 1939 alussa kasassa 20 kpl. Merkien aihepiiri liittyy pitkälle saaren omiin vaiheisiin
Merkkien käytöstä ja leimoista kerrotaan enemmän Tiina Pehkosen kirjoituksessa postin toiminnasta. Uusi aika 1970 – 2021 Merkkien julkaisu oli jaksolla varsin maltillista. tutkimusfilatelian harrastamisen, jos tähän on mieltynyt. Merkki on vuoden 1991 käyttösarjasta, jossa aiheena yllättäen lunnit. Lisäpainamien aiheina olivat mm. Vuonna 1951 tuli uusi käyttösarja, merkkien aiheena lunnit, nyt lentämässä. Merkkien suunnitelija on John Dyke, joka on piirtänyt lähes kaikki Lundyn postimerkit aivan nykypäiviin asti. Välillä Merkkejä viisikymmenluvun alusta. Vuonna 1957 tuli käyttöön uudelleen vuoden 1939 malliset käyttösarjan merkit, kylläkin nyt uusilla väreillä ja arvoilla. Tämä merkki on yleinen ja kuuluu näihin suurpainoksisiin merkkeihin. Viimeisenä Englannin siirtomaatyylinen merkki, jossa kuningattaren paikalla kuitenkin lunnin kuva. Vuonna 1962 sopimus päättyi ja painokset laskivat muutamaan kymmeneen tuhanteen ja samalla merkkien näkyminen maailmalla käytännössä loppui. Tämän jälkeen ilmestyi useita sarjoja suurina painoksina, ja näitä tapaa edelleen markkinoilla ja vanhoissa postimerkkipakkauksissa. Toisaalta se mahdollistaa merkkien tutkimisen ja ns. Paluu normaalimerkkeihin 1951 – 1969 Tämä ja edellinen jakso menevät osin päällekkäin, mutta tämä on tapa esittää jakso. Tämä kausi on keräilijälle kaikkein hankalin ja kallein jakso, vaikka pysyisi pelkissä päälajeissa. Muutaman merkin sarjoja ilmestyi parin vuoden välein. Monen merkin painokset olivat luokkaa puoli miljoonaa, joten näitä riittää kaikille tarvitseville. Tämän jakson aikana merkkejä ilmestyi 86 päälajia, joista vain muutamat ovat hankalia löytää. Sopimuksen mukaan hän antoi merkit ilmaiseksi Lundylle ja sai osan painoksesta itselleen. Saarelta tullut lähetys. Lundyn luettelossa tälle jaksolle osuu 58 päälajia ja lähes yhtä paljon näiden alatyyppejä. Arvo uudesta lentäviä lunneja esittävästä käyttösarjasta sekä kruunajaisten lisäpainama. k u V A : g u iL H E r m E r o m A n o /u n SP L A SH Saaren lunni-populaatio on runsas ja lintu onkin Lundyn merkkien yleisimmin käytetty aihe.. Syynä oli se, että 19541962 merkkejä julkaisi Lundyn luvalla Anton Medawar, lontoolainen postimerkkikauppias. Seuraavan oli vuorossa coronation sarja, joka painettiin vuosien 1929-1930 merkeille lisäpainamana. Vanha punta järjestelmä päättyi vuonna 1969 ilman suurempia merkkijulkaisuja. Kokonaismäärässä oltiin luvussa 166. Viimeisin suurempi ryhmä olivat uudet by air -lisäpainamat 1950-luvulla uudelleen käyttöön otetulle lentopostille. Punainen risti, Victory, Wrigtin veljekset sekä muutamat lisäpainamat uusiksi arvoiksi. 8 3/2021 Suomen Postimerkkilehti Tämän jälkeen tehtiin varsin runsaasti erilaisia lisäpainamia aiemmille merkeille, ja tämä jakso onkin keräilyllisesti kaikkein hankalin, varsinkin painamien alatyyppien ja ladontavirheiden takia
Jälkimmäiset ovat maastoon sijoitettuja postilaatikoita, jonne voi jättää lähetyksiä, kunhan samalla leimaa ja postittaa edellisen laatikkoon jätetyn lähetyksen. Lähetyksillä sekä Englannin että Lundyn merkit. Periaateessa pelkkää käyttösarjakeräilyäkin pystyy siis harrastamaan Lundyn merkeillä. Tämä ei ole niinkään merkkejä, vaan erilaisia yksityisten tekemiä erikoisleimoja. tuli uusia käyttösarjoja, joiden aiheena edelleen olivat lunnit. Tämän jälkeen on ilmestynyt vielä vajaa 40 uutta merkkiä. Viimeisimpien sarjojen painokset ovat pikkuarvoissa n. Saarelle tehtiin myös kuninkaallinen vierailu 1977, joka sai omat Royal Visit lisäpainetut merkkinsä. nykyään merkkejä on ilmestynyt noin kahden vuoden välein, eli uuden pään kanssa kyllä tulee toimeen. Puffin auctions). Lundyn reuna-alueet Brittiläiseen tyyliin myös Lundyllä on oma cinderella materiaalinsa. Lundyyn liittyviltä yhdistyksiltä ja näiden tilaisuuksista, saarelle kulkeneiden laivojen sivuleimoina ja varsinkin ns. Tuo lisäpainamajakso vaan aiheuttaa yhä murheita. kaikkiaan päälajeja on edelleen alle 380, eli ei paha määrä lähes sadan vuoden ajalle jaettuna. Yksi uudemman pään hankalimmista julkaisuista, Royal National Lifeboat Institutionin kunniaksi tehty blokki vuodelta 1974. Yhdistyksen oma lehtikin ilmestyi pitLundy on julkaisuut myös postimerkkivihkoja, ei kuitenkaan automaattikäyttöön. Oma yhdistys, lehti ja alan kirjallisuutta Lundyn kerääjillä on luonnollisesti oma maailmanlaajuinen yhdistys ja parikin huutokauppaa (mm. Ehjät blokit ovat harvinaisia, sillä ne on valtaosin hajoitettu irtomerkeiksi.. Merkit on suunnitellut pääosin paikallinen taiteilija John Dyky vuoteen 2004, jonka jälkene hänen työtään on jatkanut Lars Liwendal. Merkki vuoden 1957 käyttösarjasta, jossa sama kuva aihe kuin vuoden 1940 sarjassa, mutta eri arvot ja värit. Ylipäätään merkkien aiheet olivat tiukasti paikallisia, joitain yleisbrittiläisiä aiheita kuten silver jubilee lukuun ottamatta. Vierailulla kävi Kentin herttuapari ja he olivat saarella noin 6 tuntia. Merkit vuoden 1974 mallia ja vihko vuodelta 1988. Saaren postimestarille F.Gadelle tullut lähetys, jossa näkyy vanhempi käytäntö. 10 000 kpl. 25 000 kpl ja huippuarvoissa n. Eräänlaista geokätkötoimintaa siis filateelisessa muodossa. Sarjoja ilmestyi 1974/1982, ja 1991/2002. Kuvassa yksi viidestä julkaistusta. näistä sarjoista julkaistiin myös sarja lisäpainamia taksamuutoksen takia, viisi postimerkkivihkoa ja neljä ehiökorttia. 9 . näitä löytyy mm. letterbox-leimoina. Vuonna 2009 oltiin pääjissa 336
turistikohde ja päiväretkiä tehtiin vuosittain kymmeniä tuhansia. Täällä on myös kauppa, pub ja muita peruspalveluita. dk/air-crashes/1942-12-18/. kone joutui ankaraan sumuun Wienin lentokenttää lähestyessään ja se syöksyi maahan kilometrin päässä kiitotiestä. ?. Vuonna 1974 otettiin käyttöön postimaksukoneleima, jolla korvattiin Englannin merkit kuorella. itselläni on nyt käytössä vuoden 2009 painos. Ja nykyään postinhoitajana toimii suomalainen Tiina Pehkonen, jonka juttu on viereisellä sivulla. . cinderella-materiaalista. nämä piti olla eri puolilla kuorta, mutta tästä luovuttiin myöhemmässä vaiheessa. Hyvin vähän merkkejä liittyy saaren ulkopuolisiin aiheisiin, ohessa kuitenkin Shakespearen juhlamerkki 1964, postitoiminta 40 vuotta 1969 sekä paikallinen lisäpainama vuodelta 1969. Lokakuussa 1942 se korvattiin pienemmällä Junkers Ju 52/3m Selandia -koneella, joka normaalisti lensi päivittäistä reittiä Wien-Berliini-Wien. Saari oli ennen nykytilannetta suosittu Kaikki saaren keskeiset rakennukset kolmella merkillä, eteläja pohjoiskärjen majakat sekä kylän keskusta, taustalla saaren kirkko. osa postista saatiin pelastettua. Rauchin nettihuutokaupassa myydystä lento-onnettomuuslähetyksestä Helsingistä 15.12.1942 Wieniin. Lehden lukija Laitisen Jukka lähetti toimitukselle linkin nettisivuille, joilta tietoa kyseisestä onnettomuudesta löytää: http://crashmail. Alla saaren 1960-luvun merkkejä. Merkit vuosilta 1997 ja 1992. Samoin saarella on majoitusta vanhoissa kunnostetuissa rakennuksissa. nykyään Englannin postimaksu leimataan edelleen postimaksukoneella ja Lundyn merkeillä maksetaan tämä sekä Lundyn oma kuljetusmaksu saaren ja mantereen välillä. Saarella on vain yksi pieni kauppa ja ainoassa ravintolassa Mariscotavernassa on tarjolla englantilaistyylisiä pubiruokia ja juomia. Postitustavoista ja merkkien käytöstä Alkuun lähetyksillä piti olla sekä Lundyn että Englannin taksan mukaiset merkit. Koneen kahden hengen miehistö ja kaikki 16 matkustajaa saivat surmansa. L U K I J O I L T A V iime numerossa kyseltiin tietoja itävaltalaisen H.D. Myöskin vajaan kymmenen vuoden välein ilmestyy päivitetty luettelo saaren merkeistä, postileimoista ja ns. 10 3/2021 Suomen Postimerkkilehti kään. Kyseessä oli Danish Airlinen DDL, joka lensi reittiä Kööpenhamina-Berliini-Wien normaalisti koneella, jonka tyyppi oli Focke Wulf Fw 200 Condor (oY-DEm Jutlandia). itse en ole vielä päässyt käymään saarella, mutta josko maailma tästä taas rauhoittuu niin ehkä sitten. Joulukuun 18
11 T ähän päivään mennessä Lundy on julkaissut yli 350 postimerkkiä, joista moni on nyt harvinainen. Postimerkkejä ja kortteja voi ostaa saaren kaupasta, ja keräiltäviä postimerkkejä voi tilata postitoimiston kautta netissä. mantereen puolella Lundyn rannikkotoimiston työntekijät kuljettavat postin Bidefordin postitoimistoon, josta posti sitten jatkaa matkaansa. Postileiman päivämäärä vaihdetaan aina näyttämään päivämäärä jona posti käsitellään Lundyn postitoimistossa. itse muutin saarelle vuonna 2019 elokuun lopulla ja samana vuonna marraskuussa aloin huolehtia saaren postilaitoksen toiminnasta. Viimeisimmät Lundyn omat postimerkit julkaistiin vuonna 2019 Landmark Trustin ja National Trustin 50-vuotisjuhlan yhteydessä. Saarelle saapuva posti toimitetaan rannikkotoimistoon, josta se sitten kuljetetaan saarelle. Teksti ja kuvat Tiina Pehkonen. Lundy houkuttelee matkailijoita, jotka haluavat irtiottoa kiireestä ja arkielämästä: loma-asunnoissa ei ole televisioita, puhelimia tai internet yhteyttä. Saarella on käytössä vain yksi postilaatikko, johon asukkaat ja vierailijat voivat jättää postinsa. Joskus laivaja helikopterikyyditykset joudutaan perumaan lyhyellä varoitusajalla, ja jos posti on jo frankeerattu, kaikki posti leimataan ”delayed by storm” -leimalla, jotta royal mail tietää väärien päivämäärien johtuvan sääolosuhteista. Saaren asukasmäärä on tällä hetkellä 28, ja jokainen asukas työskentelee saarella joko luonnonsuojeluun, saaren ylläpitoon tai turismiin liittyvissä tehtävissä. Meillä on käytössä erikoisleima helikopteria varten (”delivered by helicopter”), joka lisätään tavallisen frankeerauksen ja postileiman lisäksi talvisesongin aikana. Vaikka saari onkin pieni, täällä riittää puuhaa ja seuraa, eikä mantereella elämistä kaipaa! Jos olette kiinnostuneet Lundyn postimerkeistä tai kaipaatte muuta lisätietoa, yhteyttä voi ottaa sähköpostilla: Tiina Pehkonen lundypostalservice@lundyisland.co.uk https://www.landmarktrust.org.uk/ lundyisland/ Lundyn postilaitos vuonna 2021 Lundyn postilaitos aloitti toimintansa 1929 ja on maailman vanhin edelleen toiminnassa oleva yksityinen postilaitos. Sen lisäksi työskentelen saaren respassa ja kiireisinä päivinä avustan tavernan henkilökuntaa. Kevään, kesän ja syksyn aikana posti kulkee saaren ja mantereen välillä MS Oldenburg laivan kyydissä kahdesta kolmeen kertaan viikossa ja talvella helikopterilla kaksi kertaa viikossa. Saari on noin viisi kilometriä pitkä ja noin kilometrin leveä, mutta siellä riittää kävelypolkuja ja historiallisia kiinnostuksen kohteita. Arviolta 40 000 postikorttia ja kirjettä lähetetään saarelta mantereelle vuosittain. Lundy on myös luonnonsuojelukohde, ja joka vuosi saarella vierailee useita opiskelijaryhmiä ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Ennen työhaastattelua en ollut koskaan ennen vieraillut saarella, mutta tutustuttuani muuhun henkilökuntaan ja itse saareen, oli selvää, että halusin muuttaa tänne. isommat kirjeet ja paketit tuodaan tavernaan, josta työntekijät voivat ne viedä yläkerrassa sijaitsevaan postitoimistoon. Saarella on vain yksi pieni kauppa ruokaostoksia ja tuliaisia varten ja Marisco-tavernassa on tarjolla englantilaistyylisiä pubiruokia ja juomia. Päädyin saarelle hieman sattumalta nähtyäni työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin pariskuntaa liittymään saaren tiimiin. Saarella posti frankeerataan päivämäärällä, jona posti saapuu royal mailin kuljetukseen (yleensä seuraava päivä). Postitoimisto itsessään ei ole auki vierailijoille. Lundysta lähtevä posti käsitellään saaren omalla frankeerauskoneella ja postileimalla ennen sen siirtymistä Royal Mailin puolelle
Sen toimeenpanoa johti Neuvostoliiton miehityshallinnon tiukassa valvonnassa SED eli Sosialistinen yhtenäisyyspuolue. Vaikka ”kansojen isä” itse oli poissa, olivat stalinistit vielä 1950-luvun puolivälissä vallassa entisen itäblokin maissa. Tietenkään kansa ei niistä mitään omistanut esimerkiksi osakkeiden tai osuuskunta-osuuksien muodossa tai muutenkaan. Kaikkia firmoja ei Itä-Saksassa kansallistettu: eräät strategiset tehtaat joutuivat 1946 aluksi DDR:n teollisuuden ja kaupan uusi hallintorakennus Berliinin Chausseestrassella heinäkuussa 1957. SED syntyi kommunistipuoleen (KPD) ja sosiaalidemokraattien (SPD) yhdyttyä. 12 3/2021 Suomen Postimerkkilehti Palstallani olen jo useamman kerran esitellyt keisarillisiin, kuninkaallisiin ja ylempään aatelistoon liittyviä kohteita. Voittajavaltojen vakiinnutettua Saksan miehityksen ja hallinnon alkoi itäisellä neuvostovyöhykkeellä (SBZ) systemaattinen teollisuuden ja muiden suuryritysten kansallistaminen. YhtenäiItä-Saksan ”kansan omistamat yritykset” syyspuoluetta johtivat neuvostokommunistien talutusnuorassa kovan linjan itäsaksalaiset kommunistit. Monet heistä olivat olleet sota-ajan maanpaossa Neuvostoliitossa. VEB K u V A : M Ih A T Sc h / B u N D E SA R c h IV Otto Grothewohl.. Mutta virallisen kommunistidoktriinin mukaan ”kansa omisti valtion” ja ”VEB-yritysten työntekijät olivat vapaat kapitalistien ja porvareiden riistosta” – joten hyvä näin. VEB syntyy Juridiseksi yritysmuodoksi neuvostovyöhykkeellä, josta syksyllä 1949 muodostettiin DDR:n valtio, tuli ”VEB” (= Volkseigener Bertieb eli ”kansan omistama yritys”). Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP T een tämän tarkastelemalla itäisen Saksan eli DDR:n suuryritysten postituskoneleimoja ajalta hieman jälkeen Stalinin kuoleman. Sosialisoidut VEB-yritykset olivat tiukasti valtion ja SED-puolueen johdon kontrollissa. Näistä siniverisistä piireistä on moniarvoisuuden säilyttämiseksi hyvä laskeutua ruhonjuuritasolle, ”työväen ja proletariaatin etujoukon” johtaman valtiovallan yritystoimintaan
suoraan Neuvostoliiton omistukseen, myöhemmin ne luovutettiin itäsaksalaisille ja niistä tuli VEB:ejä. Kaikki VEB:it eivät löytäneet uutta omistajaa auttamattomasti vanhentuneiden koneistojen tai tuotteiden yms. Tapana oli, että Kuori VEB Kombinat ”Otto Grothewohl” Böhlen (Bornan piiri) 12.3.1954 > Schwarzheide. Böhlenin tehdas perustettiin 1937 nimellä AG Sächsische Werke. monet isot teollisuuskombinaatit nimettiin jonkun merkittävän saksalaisen tai neuvostoliittolaisen kommunistijohtajan mukaan. Se oli saksalais-venäläisen naftayhtiön DERUNAPHT A.G.:n tytäryhtiö. Vuonna 1956 yritysrakenne selvennettiin. Toimialana säilyi polttoja voiteluaineiden jakelu. Kun loikka sosialismista takaisin kapitalismiin näin epäonnistui, syntyi itäisessä Saksassa paljon työttömyyttä ja tyytymättömyyttä. Emoyhtiö oli perustettu jo 1927 saksalais-neuvostoliittolaisena yhteisyrityksenä. Kraftstoff-Vertriebin toisen emoyhtiön DERUNAPHT AG:n kirje omalla postituskoneleimalla Erfurt 1 18.1.1954 > Schwarzheide. Pienet alle viiden työntekijän yritykset saivat jäädä yksityisiksi ja pysyivät sellaisina koko DDR:n ajan. takia. Vuodesta 1949 sen omistivat Derunapht ja itäsaksalaiset, kumpikin 50 %. DDR:ssä bensa-asemien ja useiden autoilutuotteiden nimi oli ”Minol”. 1946 Grothewohl junaili puolueensa puheenjohtajana sosialidemokraattien yhdistymisen kommunistijohtoiseen SED:iin. Yhtiön historia ja tausta on mielenkiintoinen, vaikkei sillä ollutkaan nimettyä ”suojelupyhimystä”. – Tehdas tuhoutui pommituksissa 1944, muutettiin 1946 neuvostoliittolaiseksi osakeyhtiöksi ja VEB:iksi 1.1.1954. 1946 Neuvostoliitto otti tehtaan omistukseensa, 1954 se luovutettiin DDR:lle ja sitä tehtiin VEB. Polttoainejakeluyhtiö VEB Krafstoff-Vertriebin kirje Magdeburg 15.3.1954 > Schwarzheide. Hän oli keskitysleirillä koko sodan ajan. Postitaksoista ei löydy kiinnostavaa: SBZ:n / DDR:n kotimaan kirjetaksa (alle 20 g) oli 1.3.1946 – 30.9.1954 24 pfenKuva 4.. heistä kerron myös lyhyesti. Postituskoneleiman mainososasta sana ”Aktiengesellschaft” poistettu, takana yliviivattu. Erfurtin paikallistehtaan historia juontaa Nobel-veljesten jo 1883 Berliinissä perustamaan yhtiöön! Pommituksissa vaurioitunut Erfurtin tehdas käynnistettiin uudelleen 1946, sekin valmisti polttoja voiteluaineita. – Otto Grothewohl (1894–1964) oli sosialidemokraattisen puolueen jäsen vuodesta 1912 ja valtiopäiväedustaja 1925–33. Derunaphtin yhtiömuoto oli A.G. Filateelisesti antoisa VEB ”Synthese”:n (jolle useimmat artikkelin kirjeet on osoitettu) Schwarzheiden tehtaan arvokirje Ruhland (Lausitz) 16.3.1954 > Berliini Köpenick 1 17.5., palautunut 18.5. Yhtiömuodon muuttuminen VEB Kraftstoff Vertrieb’iksi ilmaistu kumileimasimella. VEB-postilähetykset Tarkastelen yhdeksän VEB-yrityksen taloushistoriaa niiden lähetysten ja postituskoneleimojen avulla. Taksa: kirje 24 + arvo 40 = 64 pfennigiä. Etusivulla käsin Verwaltungswertpost (= hallinnollista arvopostia) ja Zurück (= takaisin) leima + 17.3. Vuodesta 1956 sekin kuului Minol-kombinaattiin. Venäläisjohdon alaisena työskenteli 1951 noin 1 300 itäsaksalaista. – DDR:n taru päättyi 1990 Saksojen yhdistymiseen ja omistussuhteet muuttuivat taas – noin 8 000 VEB-yhtiötä yksityistettiin 1990-luvun alkupuolella. Neuvostoliitto luovutti Derunaphtin itäsaksalaisille, se ja Kraftstoff-Vertrieb yhdistettiin uudeksi VEB-yhtymäksi nimeltään VEB Kombinat ”Minol”. 13 . Senkin toimiala oli ruskohiilen jalostus bensiiniksi. Takana käsin palautuksen syy: ”Arvovirkaposti yksittäisille firmoille on kielletty / 17.3. (= Aktiengesellschaft eli kuten kapitalistimaissa osakeyhtiö!) ja neuvostoliittolainen ulkomaankauppayhtymä omisti sen. 1946 yhtiö rakennettiin uudelleen sodan raunioista venäläisten toimesta ja johdossa. Grothewohl toimi DDR:n pääministerinä 1949–64
Vuonna 1880 nimellä Technische Bureau Leipzig perustetun yrityksen historia on vaiherikas. 14 3/2021 Suomen Postimerkkilehti VEB Farbenfabrik Wolfen’in kirje Wolfen (Bitterfeld) 3.3.1954 > Schwarzheide. 1925 sen osti toinen kemian alan suuryritys I.G. maaleja, painovärejä, kosmetiikkaa ja farmasiatuotteita, yhdistettiin suureen VEB ”Chemie Bitterfeld” kombinaattiin. Väitetään, että Stalin oli kateellinen Kirovin suosion johdosta ja määräsi tämän murhattavaksi. kaukoputkia ja mittauslaitteita. Hänet ammuttiin kotikaupungissaan 1934. Myös VEB ”Synthese”:n yllä mainittu yhtiömuodon muutos ilmenee osoitteesta. Yksityistämisprosessin jälkeen rautatienostureihin erikoistuneesta tehtaasta tuli 1995 perheyritys, jonka nimessä neuvostotausta kuitenkin säilyi! Se on nykyisin Kirow Ardelt AG. Hänet muistetaan myös Berliinin muurin ”isänä”. . Tehtaan perusti 1896 Agfa-yhtymä, 1935 se siirtyi osaksi suurta I G Farben-konsernia. Tämä 1935 nimellä BRABAG (= Braunkohle Benzin AG) perustettu kemian tehdas valmisti vuoteen 1971 synteettistä bensiiniä ruskohiilestä ja tämän jälkeen vuodesta 1973 polyuretaania, jonka tuottajana se oli itäblokin suurin. Carl Zeiss.. Leninin ja Stalinin työtoveri nousi Leningradin pidetyksi puoluejohtajaksi. 1946 se sosialisoitiin ja siirtyi neuvostoliittolaiselle Kreska-osakeyhtiölle. VEB Carl Zeissin kirje ZKD:n (= Itä-Saksan keskuskuriiripalvelu) maksuttomana virkakirjeenä Eisfeld 5.1.1990 > Dresden. Hän oli sota-ajan maanpaossa Neuvostoliitossa, toimi SED-puolueen pääsihteerinä 1950–71 ja oli DDR:n valtionpäämies 1960–73. Sergei Kirov. Siitä tuli DDR:n suurin kemian alan tehdas, jolla 1978 oli 28 000 työntekijää. nigiä mutta aleni sitten ollen 1.10.1954 – 30.6.1990 20 pfennigiä. Lähes kaikki osoitteelliset kirjeet ovat menneet VEB Synthesewerk-tehtaalle Schwarzheideen (kuva 4). – Tehtaan ”kummi” Walter Ulbricht (1893 – 1973) oli pitkän linjan kommunisteja. Yksityistämisprosessissa tehtaan osti suuri kemian konserni BASF. 1954 firma siirrettiin DDR:n omistukseen ja siitä tuli VEB. Walter Ulbricht. Farben ja se erikoistui ammoniakin valmistukseen. VEB VEB Kirow-Werk tehtaan kirje Leipzigistä 24.3.1954. Postituskoneleiman mainososa juhlistaa lippuja kantavien iskurityöläisten avulla Saksan-Neuvostoliiton ystävyyskuukautta 1952 (pahasti myöhässä!) ja ylistää maiden veljeyttä. 1946 se kansallistettiin ja muutettiin neuvostoliittolaiseksi osakeyhtiöksi, 1952 se sai nimen Kirovin tehdas. Leunan tehdas rakennettiin 1916 BASF-konsernin toimesta. 1952 siitä tuli VEB ja neuvosto-omistukseen viittaavat rivit mustattiin firman kuorella. – Sergei Kirov (alun perin Kostrikov, 1886 – 1934) oli vanhoja bolshevikkivallankumouksellisia. 1990 Leunan tehdas pilkottiin useaan yksikköön ja privatisoitiin. Siitäkin tehtiin 1946 NL-osakeyhtiö, joka 1954 siirtyi itäsaksalaisille ja VEB:iksi. 2014 pääyrityksen työntekijämäärä oli 9 000. 1969 Wolfenin tehdas, joka valmisti mm. VEB Leuna-Werke ”Walter Ulbricht” yhtiön kirje Leuna (Merseburgin piiri) 18.3.1955 > Sachwarzheide. Eisfeldin Zeiss oli perustettu DDR:n toimesta 1952 ja valmisti noin 1 100 työntekijän voimin mm. Kuoren kääntöpuolen propagandaleima: ”Kaikin voimin 5-vuotissuunnitelmamme tavoitteiden toteuttamiseksi suurien menestysten vuonna 1955”
Sen vanha ydinosa oli alkujaan berliiniläinen Osram-tehdas. 40. Osoite: VEB NARVA Leuchtenbau (= valaisintehdas) ”Rosa Luxemburg”. >>> Berlin-Friedrichshagen (= länsi) 3.12. VEB Eisenhüttenkombinat ”J. Krupp-konserniin kuuluneen Gruson-tehtaan perustamisvuosi on 1893 ja siitä muodostettiin VEB 1953 yhdessä eräiden muiden DDR:n puolelle jääneiden Krupp-tehtaiden kanssa. Kuriositeetti on, että postituskoneleimalla ja kuorella ovat natseja ankarasti vastustaneen Thälmannin ja Hitleriä aatteellisesti ja rahallisesti avustaneen ja natsi-Saksan armeijaa aseistaneen suurkapitalisti (Alfred) Kruppin nimet! 1989 SKET’in palveluksessa oli noin 30.000 työntekijää. Stalin. Stalinille nimetystä tehtaasta ja kaupungista olen kertonut kirjareferaatissa SP-lehdessä 1-2019 s. Rauhan rajalla tarkoitettiin Oder-jokea, jonka länsirannalla kombinaatti sijaitsee. >> Berlin 104 (= itä) 3.12. Se nimettiin kommunistijohtaja Ernst Thälmannille. Taksa (1.10.1956 – 30.9.1971): ulkomaan kirje 25 + pika 50 = 75 pfennigiä eli 5 pfennigiä liikaa. – Rosa Luxemburg (1871 – 1919) oli puolalaissaksalainen vasemmistopoliitikko, Saksan kommunistipuolueen perustajia ja vuoden 1919 marraskuun vallankumouksen spartakisteja, joka surmattiin näiden tapahtumien yhteydessä.. – Ernst Thälmann (1886 – 1944) oli Saksan kommunistipuolueen puheenjohtaja 1925–32, valtiopäiväedustaja 1924–32 ja puolueensa presidenttiehdokas 1925 ja 1932. W. Vastarannalla on Puola. Leipzigin tehdas toimii edelleen samalla nimellä (jolla ei ole yhteyttä samannimiseen Viron kaupunkiin). Taksa (1.10.1954 – 30.6.1990): kotimaan kirje (250-500 g) 60 + saantitodistus 25 = 85 pfennigiä. Yksityistämisvaiheessa 1990 VEB Narvalla oli noin 8 000 työntekijää. Yksityinen pikakirje vihkomerkein Eisenhüttenstadt 1 2.12.1969 > Frankfurt (Oder) 2.12. 15 . Suuri VEB-konserni koostui 11 kotitalouksien, ajoneuvojen, teollisuuden ja julkisen valaistuksen lamppuja ja valaisimia tuottavasta tehtaasta. Tämä nimi kaupungilla on edelleen. Yhtiön tuotanto käsitti raskaan metalliteollisuuden koneita ja laitteita. VEB Schwermaschinenbau ”Ernst Thälmann” metallitehtaan (lyhennettynä SKET) kirje Magdeburg-Buckau 29.3. Stalin” terässulattamokombinaatin kirje Stalinstadt 19.3.1955 > Schwarzheide. Eisfeldin Zeiss oli perustettu DDR:n toimesta 1952 ja valmisti noin 1 100 työntekijän voimin mm. Saapunutta postia: piirituomioistuimen maksettu virkakirje saantitodistuksella Leipzig 30.4.1985 paikallisesti. kaukoputkia ja mittauslaitteita. VEB Carl Zeissin kirje ZKD:n (= Itä-Saksan keskuskuriiripalvelu) maksuttomana virkakirjeenä Eisfeld 5.1.1990 > Dresden. Stalinismin jälkeen Stalinstadt ei saanut takaisin alkuperäistä nimeään. 1933 hänet suljettiin Buchenwaldin keskitysleirille ja teloitettiin Hitlerin käskystä 1944. Privatisoinnin yhteydessä se jaettiin useaksi yhtiöksi, suurin jatkaa toimintaansa nimellä SKET GmbH. Postituskoneleiman mainososa kertoo sulattamon olevan ”Rauhan tehdas / rauhan rajalla”. DDR:n merkki Leipzigin kevätmessut 1971 10 pfg (Michel 1653), missä SKETtehtaan tuote. Toistettakoon, että kaupungin nimi oli alun perin Fürstenberg, Stalinin kuoltua se muutettiin 1953 Stalinstadt’iksi ja destalinisoinnin myötä 1961 Eisenhüttenstadt’iksi. Keskellä DDR:ää sijainnut Länsi-Berliini oli taksallisesti ulkomaa!! Josef W
. Tähän sataan vuoteen on sisältynyt lukuisia päätoimittajia, jotka ovat omalta osaltaan vieneet tietoa ja keräilyn ”ilosanomaa” sitä kaipaaville. ?. ?. sosialidemokraatti, mutta 1946 hän käänsi takkinsa ja liittyi SED:iin. Se muutettiin VEB:iksi 1953 ja nimettiin J. EAW:n tausta oli 1926 Berliinin Treptowiin perustettu AEG:n sähkölaitetehdas. . – Taksa: 2. . vuosikerta / 7 € ?. . Suomen Postimerkkilehti ilmestyy kuudesti vuodessa, kolme numeroa alkuvuodesta ennen kesää ja kolme loppuvuodesta ennen joulua. Tämä edellyttää tarvittavien ohjelmistojen kuten esimerkiksi InDesignin ja Photoshopin hallintaa. . . Taksa: 3. ?. . . . Tehtävää hakevan ei tarvitse olla menestynyt ”näyttelyfilatelisti”, mutta keräilyn ja postimerkkien on kuitenkin oltava tuttuja käsitteitä. . ?????. ?. . haemme päätoimittajaa Suomen Postimerkkilehdelle S uomen Postimerkkilehti on ilmestynyt jo yli sadan vuoden ajan. . (Lehdessä julkaistavien huutokauppojen aineistolle on omat tekijänsä.) Lehden kustantaja huolehtii tarvittaessa laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta. ?. Edes sotavuodet eivät keskeyttäneet lehden säännöllistä ilmestymistä. Raskaampaa tuotantoa edustivat torpedoja pikaveneet DDR:n laivastolle ja merivartiostolle. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Käyttämätön sininen kahden pennin Mauritius Post Office -merkki vuodelta 1847 on yksi maailman filatelian suurista harvinaisuuksista. W. Stalinille! Stalinismin päätyttyä tehtaan uudeksi ”kummiksi” valittiin 1961 Friedrich Ebert. Nykyisen päätoimittajan seitsemäs vuosi tehtävässä tulee täyteen tämän vuoden lopussa ja nyt haemme hänen työlleen jatkajaa. Kuten isänsä oli Ebert jr. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ehiöiden käyttö aihekokoelmissa Huippukohteita syksyn useissa huutokaupoissa Jälkileimatut kaksirenkaiset The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection 3 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . 16 3/2021 Suomen Postimerkkilehti VEB DDR:n loppuajat: Kombinat VEB Elektro-Apparate-Werke ”Friedrich Ebertin” maksettu ZKD-kirje Berliini 13.2.1990 > saman yhtiön tehdas VEB Elektronik Dresden. ?. presidentin Friedrich Ebert vanhemman (1871-1925, presidenttinä 1919-25) poika. . Friedrich nuorempi oli Itä-Berliinin pormestari vuosina 1948-67. . . . . EAW jaettiin ja privatisoitiin 1993. . . painoluokka (50-250 g, 1.10.1954-30.6.1990) DDR, Mexicon 70 pfg olympiamerkki 1968. . Päätoimittajan tehtäviin kuuluu sisällön tuottaminen yhdessä lehteä avustavien kirjoittajien kanssa, samoin kaikkien artikkeleiden editointi, taitto ja materiaalin tuottaminen valmiiksi PDF-tiedostoiksi kirjapainoa varten. ?????. Siitä muodostettiin neuvosto-omisteinen osakeyhtiö 1946. . . Lisätietoja antavat: Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy:n toimitusjohtaja Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi sekä päätoimittaja Seppo Evinsalo, 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com 6 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . ?. DDR:n loppuvuosina EAW-yhtymän tehtaat työllistivät noin 30 000 henkeä. . . painoluokan (250 – 500 g) kirje (1.10.1954-31.6.1990) = 60 pfennigiä. ?. . vuosikerta / 7 € ?. . ?. . AV O I M E T T Y Ö P A I K A T Friedrich Ebert sr. . ?. ?. . ?. . Friedrich Ebert jr. . Sisämaassa sijaitseva venetehdas ja laivatelakka oli ”alkuperäinen” 1956 perustettu VEB. Tilgmannin kirjapainon kiehtova historia Kyyhkyspostia Kuningatar Elisabet II :n postimerkkiaarteet Tampereella Grönlannin sensuroitu posti. . Firma valmisti metallista ja muovista moottori-, soutuja purjeveneitä sekä sisävesiettä rannikkokäyttöön. Loppukevennykseksi urheilua: ”kansan omistaman” laivanrakennusyhtiö VEB YachtwerftBerlin’in kirje Berliini-Köpenick 28.2.1989 > Dresden. Tämä VEB yksityistettiin 1993 ja meni konkurssiin 2016. – Friedrich Ebert nuorempi (1894-1979) oli Saksan 1.
Tästä johtuen kohteita on ollut esimerkiksi Suomen talvisotaan verraten vain niukasti keräilijöiden saatavilla. Täydennyksenä on kuvia norjalaisista sotilaista puolustamassa maataan saksalaishyökkääjiä vastaan ja liitteenä jäljennös Norjan sensuuriohjesäännöstä vuodelta 1937. Kullekin divisioonalle oli alistettu vaihteleva määrä sensuuritoimistoja, vaihdellen nollasta seitsemääntoista. Seija-Riitta Laakso on työskennellyt The London Philatelist -lehden päätoimittajana ja toimii edelleen amerikkalaisten The Posthorn -lehden ja The Congress Book -vuosikirjan sekä Ruotsin postimuseon ystävien vuosikirjan Postryttarenin päätoimittajana. Siksi hinnat ovat olleet korkeat sillä joukossa on useita lähes uniikkeja kohteita, joita sotilaspostin harrastajien lisäksi myös kotiseutukeräilijät ovat kokoelmiinsa tavoitelleet. hän toimii myös näyttelytuomarina kotimaisissa, pohjoismaisissa ja yhdysvaltalaisissa näyttelyissä. Seppo Laaksonen, AIJP P.S. Näilläkin toki oli kansalliset kenttäpostinsa ja sensuurinsa Norjassa. hollannin kieli tietysti on oma ongelmansa.” S eija-Riitta Laakso saa kuudentena suomalaisena filatelistina kunnian kirjoittaa nimensä legendaariseen The Roll of Distinguished Philatelists -rullaan Englannissa 24.9.2021. 17 Kirjallisuutta . divisioonan alueella: tämä johtui pitkistä etäisyyksistä ja siitä että etelästä alkanut sota kesti pohjoisessa pidempään. Suomen Postimerkkilehden toimitus onnittelee! ?. Dromberg, Christian Sundman, Juhani Olamo ja Jussi Tuori. Siviilipostin salainen sensurointi käynnistettiin syyskuun alussa 1939 ja kohdistui valikoidusti henkilöihin, joiden saatettiin epäillä ”vaarantavan valtakunnan turvallisuutta” vehkeilemällä vihamielisten ulkovaltojen kanssa (= natseihin ja kommunisteihin). 194 isokokoista sivua, runsas pääosin nelivärinen kuvitus. nl Tekijä Nico Bader on hollannin Liiton Filatelie-lehteen kirjoittanut samasta aiheesta pitkän artikkelisarjan. . Oslon lähellä oleva 1. Norjassakin kiinnostus siihen on ollut niukkaa, sillä sota oli lyhyt ja kenttäposti ja siviilipostin sensurointi ei yllätyshyökkäyksen alkaessa ja kestäessä ehtinyt järjestäytyneesti käynnistyä ennen Norjan antautumista ja Saksan miehityksen alkamista kesäkuussa 1940. The Roll perustettiin vuonna 1921 ja ensimmäisenä siihen kirjoitti nimensä Englannin kuningas George V. Saksan hyökkäys Norjaan 1940 Trond Schumacher og John Torstad: Norsk Postkontroll under felttoget i april – juni 1940. Seija-Riitta on osallistunut kotimaisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin 1990-luvulta lähtien ja saavuttanut kultaa viidessä eri luokassa: postihistoria, aihefilatelia, avoin luokka, postikortit ja kirjallisuus. Julkaisija: Krigsog Feltpostforeningen, Oslo, 2019. Aiemmat siihen nimensä saaneet ovat: Leo Linder, D.A. Tekijät perusteellisine tietoineen ja harvinaisine kohdekuvineen ovat hyvin onnistuneet luomaan kattavan esityksen vähän tunnetusta II maailmansodan postihistorian osa-alueesta. Kustantajan kotisivu: www.warandfieldpost.com N orjan kenttäposti ja sensuuri vuoden 1940 saksalaishyökkäyksen ajalta on meillä vain vähän tunnettu ja kerätty alue. hollannissa on äskettäin ilmestynyt uusi sivusto II maailmansodan (ja osittain vanhemmistakin) sensuureista useissa eri maissa: www.postcensuur. Norjan omista sensuurikohteista selvitetään paikkakunnittain merkinnät sensuuriliuskoilla ja -leimoilla, liuskojen tekstien pituudet, leimojen ja liuskojen värit, ensimmäinen ja viimeinen tunnettu käyttöpäivä, sekä arvio tunnettujen kohteiden määrästä (mikäli alle 10). divisioonan Mysenin sensuuritoimisto ehti toimia vain kaksi päivää Saksan yllätyshyökkäuyksen ja nopean etenemisen takia. Tillegg og oppdateringer. Toinen tekijä John Torstad on vuonna 1995 julkaissut aiheesta suppeamman teoksen, jonka laajennettu ja täydennetty laitos esiteltävä uutuus on. Sensuurikohdetyyppejä, joita tekijöiden mukaan tiedetään olevan vain 1 – 10 kappaletta, onkin useita ja ne ovat markkinoilla harvinaista herkkua. Hinta alkuperämaassa NOK 200,+ postikulut Suomeen NOK 130,-. hän on myös julkaissut useita omia alan kirjoja ja väitöskirja Across the Oceans käsitteli sekin 1800-luvun merija postihistoriaa. – Norjassa 1940 taistelleita ranskalaisia ja englantilaisia joukkoja sivutaan vain parin ei-filateelisen sotakuvan avulla. Sota-ajan sensuuritoimet oli alistettu armeijan kuudelle divisioonalle, joista kukin vastasi yhdestä maanpuolustusalueesta. Eniten toimistoja oli Lapissa 6. – Sen johdannossa selvitetään Norjan puolustussuunnitelmia ja kenttäpostiorganisaatiota, sekä pääaiheen eli salaisen ja julkisen postisensuurin toimintamalleja II maailmansodan aattona. Rauhan ajan organisaatiosuunnitelman mukaan Norjaan tuli sodan syttyessä perustaa viidelle alueelle 8 kenttäpostikonttoria, mutta sodan alettua 1940 niiden määrä lisättiin yhteentoista
Kirkkovaltio yhdistetiin Italiaan lokakuussa 1870 ja omien merkkien käypäisyys päättyi saman vuoden joulukuussa. 18 3/2021 Suomen Postimerkkilehti Aluksi on aiheellista esittää palstallamme harvoin nähty kohde eli moderni uutuusmerkki. Valuuttana nyt liira ja centesimi. Aihevalinnoissa paavilliset postivirkamiehet eivät ole sortuneet ylilyönteihin, merkkien teemoissa on keski. Silti Vatikaanin merkitys sekä maailman asioissa että filateliassa on sen kokoa merkittävästi suurempi. Filateliassa Vatikaani ei myöskään Kirkkovaltion sisäistä virkapostia: Caldarolan aluehallinnon talousosaston esifilateelinen virkakirje taksamerkinnällä ”2” 19.8.1836 > Acquacanina. Paavin johtamalla minivaltiolla on paljon mielipidejohtajuutta erityisesti niissä maissa, joissa roomalaiskatolisuus on valtion tai enemmistön uskonto. Vatikaani onkin aktiivinen asenteisiin vaikuttaja ja ulkopoliittinen toimija. Ne ovat erittäin harvinaisia. Postimerkit ovat siten olleet Vatikaanille myös merkittävä tulonlähde. Takana tuloleima ”21. Sen teksti käännettynä on palstanpitäjää velvoittava: ”Historia on elämän opettaja”. Sekapostitteet Italian merkkien kanssa olivat mahdollisia. Kirkkovaltion viimeinen julkaisu: 1868 ilmestyneen sarjan neljä ylintä arvoa (Michel n:ot 22-25). agosto”, jossa numerot ylösalaisin! Kirkkovaltion vuoden 1852 julkaisun kolme alinta arvoa (Michel 1-3). Vatikaanin merkkien painosmäärät ovat olleet ylimitoitetut suuren filateelisen kysynnän tyydyttämiseksi. 1960-luvulla uutuuksien painosmäärät olivat välillä 3 – 5 miljoonaa sarjaa, pudoten 1990 luvulla keskimäärin 400-600 000 sarjaan. T ästä saamme aasinsillan maahan, jossa latinaa edelleen käytetään sekä valtiollis-uskonnollisessa elämässä, että postimerkkien teksteissä *). Osoitettu kaupungin ”Gonfaloniere”:lle ***). Vuodesta 1929 ilmestyneitä omia merkkejä kerätään paljon, erityisesti roomalaiskatolisissa maissa, meillä vähemmän. Ei maan nimeä, tunnuksena Vatikaanin paavillinen vaakuna, valuuttana bajocchi. Vatikaanin ainoasta postitoimistosta lähtevän kirjepostin määrä onkin väkilukuun suhteutettuna maailman suurin! Tähän on vaikuttanut valtiossa käyvien valtavien turistijoukkojen lähettämien lomakorttien määrän lisäksi myös se, että Rooman asukkaat ovat usein pitäneet Vatikaanin postia luotettavampana ja nopeampana kuin Italian omaa ja käyneet Pietarinkirkon aukion toimistossa postittamassa kirjeitään. kuulu kääpiösarjaan. Vatikaani on tunnetusti maai1man pienin suvereeni valtio, sen pinta-ala keskellä Rooman kaupunkia on vain noin 44 hehtaaria ja pysyviä asukkaita (paavia suojeleva Sveitsiläiskaarti mukaan lukien) on noin 850. Uutuuden aiheena on eurooppalaisten kielien päivä. Se liittyy kahdessakin mielessä aihepiiriimme. Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP – historiaa ja filateliaa VIII KOHTEET KERTOVAT Latinaa, historiaa ja filateliaa Y ksi Bosnia-Herzegovinan kolmesta postihallinnosta eli kroatialainen julkaisi viime vuoden lopulla 0,90 BAM’in eli ”vaihdettavan markan” nimellisarvoisen merkin latinankielisellä tekstillä ja vanhan totuuden mukaan ”kaikki latinaksi sanottu kuulostaa ylevältä”. Punaisessa virkaleimassa paavillinen vaakuna
Mukana 100 liiran lentomerkki (kuori tuskin lentänyt?), sekä 20 liiran Italian merkki, joka ei ollut käypä Vatikaanissa. Painetussa tekstissä käsiteltäneen talousasioita, sen avoimiin sarakkeisiin on käsin täydennetty useita (ja suuriakin?) rahasummia. toukokuuta. Se ulottui läpi koko Apenniinien niemimaan Tyrrhean mereltä Adrianmerelle ja käsitti Italian tämän päivän maakunnista LaziSekapostitekirje pikana Vatikaani 8 11.10.1954 > Lyypekki, Länsi-Saksa. – Paavin Espanjan nuntiuksen viraston kirje virkaleimoin kirjattuna lentona Madrid 29.7.1940 > Portugali. Taksa epäselvä: Italian ulkomaan kirje (1.9.5131.10.57) 60 + express 85 liiraa = 145 liiraa, mutta maksettu 207 liiraa. Allekirjoittaja on ”Jumalan nöyrin palvelija / Gonfalonieren vanhempi sihteeri”. Apostolisen nuntiuksen arvo vastaa diplomaattien hierarkiassa täysivaltaista suurlähettilästä. – Historiallinen Kirkkovaltio oli nyky-Vatikaaniin verraten pinta-alaltaan varsin laaja **). Takana tuloleimat Lissabon 31.7. Suomen ja neljän muun protestanttienemmistöisen Pohjoismaan yhteisen nuntiuksen asemapaikka on Tukholma. Postihistorian kannalta kielteistä on se, että suurin osa Vatikaanista lähteneestä postista on turistien ja/tai filatelistien lähettämää, todellista tarvepostia on vähän. Takana rautatiepostin leima reitti 475 Basel (Sveitsi) > Frankfurt a.M. tytty Vatikaaniin, katolisiin tapahtumiin ja kirkolliseen taiteeseen. 1850-luvulta?: Kirje taksamerkinnällä ”6”, laatikkoleima Osimo > Bologna, tuloleima 31. Kirkkovaltion sisäistä yksityispostia, n. Tämä paavin johtama Italian pikkuvaltio julkaisi ennen maan yhdistymistä 1852-70 25 päälajia (Michel numerot 1-25) omia postimerkkejä. Vatikaanilla on diplomaattiedustus useimmissa maailman valtioissa. Vatikaanin filateelisena edeltäjänä voidaan tavallaan pitää Kirkkovaltiota. 12.10.54 ja Lyypekin tuloleima 13.10.54.. Näistä tunnetaan myös sekä kokoettä leimaväärenteitä, viimeisestä julkaisusta myös uusintapainoksia. 19 . Kahteen kertaan käytettyä Kirkkovaltion virkapostia: Maksuton painettu kiertokirje (jossa päiväys 29.1.1854) Fanon kaupungin Gonfaloniere:n ***) virkaleimalla. ja Porto 1.8.1940. osoitettu yksityiselle osakeyhtiölle Fanossa
San Marinossa käytettiin ennen omien merkkien ilmestymistä 1877 aluksi Sardinian, sitten Italian postiarvokkeita. Kaikki kaartilaiset ovat jo ennen värväytymistään Vatikaaniin suorittaneet varusmiespalveluksen Sveitsin armeijassa. San Marino sijaitsi Kirkkovaltion ”sisällä”, mutta ei kuulunut siihen. 5.1.1962 > Vatikaani. ***) Gonfaloniere-sanan suora käännös olisi ”lipunkantaja”. Paavin henkivartiostona toimiva ja Vatikaanin turvallisuudesta vastaava Sveitsiläiskaarti on perustettu 1506 ja sen nykyinen vahvuus on 135 miestä. Vatikaanin itsenäisyys ja nykyinen valtionalue vahvistettiin paavi Pius XI ja Benito Mussolinin välisellä lateraanisopimuksella 1929 ja Pyhän Istuimen ensimmäiset omat posTyypillinen postilähetys Vatikaanista on turistikortti. Wroclaw, Puola), Saksa. Vastaanottaja: ”…… / Professori tri A. . Lunastusta Unkarissa ei ole peritty. 20 3/2021 Suomen Postimerkkilehti on (koko Rooma mukaan lukien), Umbrian ja Romagnan alueet, sekä joitain pieniä enklaaveja. Arkkipiispan viraston kirjattu kirje Freiburg (Breisgau), L-Saksa. Schubert / Saksalaisen kollegion rehtori / Santa Maria in Campo Santo / Vatikaani …”. Näistä Umbria ja Romagna yhdistetiin Garibaldin johdolla Italian kuningaskuntaan 1860, Lazio ja Rooma vasta 1870. Tositilanteita varten kaarti on kuitenkin erittäin hyvin koulutettu ja modernisti aseistettu. Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27. Vuoden 1965 Dante-sarjan merkkien käypäisyys päättyi 30.6.1966. Kortti koneleimalla Vatikaani 10.8.1974 > Györ, Unkari. Takana tuloleima 7.1.62. Pyhän Vuoden 1925 postikortti, turistinen myöhäiskäyttö Vatikaanin koneleimalla 22.4.1938 > Breslau (nyk. Kyseessä oli Kirkkovaltion paikallishallinnon korkein ei-papillinen virkamies, jonka toimenkuvaukseen kuului kirkollishallinnon ulkopuolisia taloudellisia, sotilaallisia ja poliittisia asioita. Hengellinen ja filateelinen suurvalta oli muodostunut. Kollegio vastaa yliopiston tiedekuntaa, niitä on Vatikaanissa eri kielialueita varten 28 (italiankielisellä on 4 alaosastoa). Kortilla (vuodelta 1902 Roomasta Ranskaan) on kaartilaisia perinteisissä juhla-asuissaan, aseina kivääri (jossa pistimenä miekka!), hilpari ja signaalitorvi. Titteli on vaikea määritellä, sitä ei käytetä nyky-Italiassa. Maan nelikielisyyden takia merkeillä on keskitytty kuvallisiin ilmaisuihin verbaaliset minimoiden. timerkit (Michel numerot 1-15) ilmestyivät 1.8.1929. Käsileimat: ”Käypäisyys päättynyt” (italiaksi ja ranskaksi) ja lunastusleima ”T 110 / 90”. Valuuttana oli ”scudo” (1 scudo = 100 bajocchia), vuodesta 1866 liira. *) Sveitsin merkeillä latinan on pyritty rajaamaan maan nimeen ”Helvetia” ja lisämaksullisten sarjojen nimiin ”Pro Juventute” ja ”Pro Patria”. **) Kirkkovaltion pinta-ala oli 1852 noin 25 500 km 2 ja asukkaita oli noin 3,1 miljoonaa, Roomassa näistä noin kymmenes. Kollegion tehtävänä on ylemmän katolisen papiston koulutus Vatikaanissa ja kielialueensa kohdemaissa tapahtuvan alemman papiston opetussuunnitelmien laatiminen. Täten se on maailman pienin armeija
Aiempi juttu oli numerolla 52 Suomen Postimerkkilehdessä 2-2018. Numero 20260 on Pattayassa kuvattu ja kaupan edessä oleva Kanchanaburissa siis myös 1993. 21 Kaikenmaailman kirje(posti)laatikoista 68 Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 Thaimaa 2 K äydään välillä vähän idempänä eli vanhassa Siamissa. Ja sitten, kuten edelliskerrallakin, Kevään odotusta ja terveyttä ja reipasta mieltä kaikille. Lisäksi esitän Thaimaan vuoden 1989 postimerkeillä kuvattuja laatikoita: Moderni ja maaseutumalli sekä suurempi kaupunkilaatikko. ?. Löysin tähän kaksi Juhani Hämäläisen 1993 ottamaa kuvaa
Korkeat laatikkoleimat tulivat käyttöön 1852. Nämä poistettiin käytöstä vuoden 1846 lopusta alkaen ja korvattiin matalilla laatikkoleimoilla, joissa oli myös päivämäärä. Valajärvi-leima (Vähikkälä) löytyi Postimuseosta, muttei toistaiseksi muualta.. Postia on ollut ilmeisen vähän silloin! Tämä Mattilanmäki-leima löytyi Postimuseosta. Omassa Janakkala-tapauksessani varhaisin kunnan postitoimisto perustettiin Leppäkoskelle 1.6.1880. Isosta LaPe-luettelosta löytyy perusasiat näistä varhaisleimoista ja onhan niistä olemassa ihan omat leimakäsikirjansakin. Postitoimisto perustettiin jo 1.6.1880, mutta olen löytänyt tähän mennessä vain yhden kohteen 1880-luvulta. Niitä on 16 erilaista, tosin vain 13 postikonttorista. Samoihin aikoihin perustettiin myös postipysäkkejä, joissa leimattuja rivileimoja kutsutaan myös kyläleimoiksi. 22 3/2021 Suomen Postimerkkilehti O lipa kyseessä postihistorian lähestymistapa tai avoimen filatelian luokka, niin ensimmäinen perusasia on selvittää kotipaikkakunnalla toimineet eri tasoiset postin toimipisteet ja muut leimauspaikat. Sitten alkoikin ensimmäisten postimerkkien ilmestyttyä pyöröleimojen aikakausi, ensin muutamassa paikassa isot rengasleimat, sitten pienet yksirenkaiset leimat, ja sitten kaksirenkaiset leimat. Ehiökortti Leppäkosken ensimmäisellä kaksirenkaisella leimalla 30.9.1890. Niitä on luetteloitu 37 erilaista. Paikkakunnan suuruudesta ja tärkeydestä kertoo, lähtevätkö nämä liikkeelle jo varhaisimmista postileimoista vai vasta siitä, kun varsinaista postitoimistoverkkoa kullekin paikkakunnalle ruvettiin laajemmin perustamaan. Kuvioleimat otettiin käyttöön vuodesta 1877 lähtien ja vielä uusina postileimatyyppeinä maalaiskirjeenkantajien numeroleimat 1890-luvulta alkaen. 1800-luvun alkupuolella otettiin käyttöön kyrilliset yksiriviset leimat, joita LaPen mukaan on 43 eri versiota, paikkakuntia hieman vähemmän. Sitä varhaisempia postileimoja löytyy läheisestä Hämeenlinnan kaupungista, joka siihen aikaan tunnettiin ruotsinkielisellä Tavastehus-nimellä. Kohteella en ole koskaan tällaista nähnyt. Omaa kotikuntaansa penkoessa pitää tarkistaa kylä kylältä, onko siellä ollut Kotiseutukokoelman ABC Kokoelmaa rakentamaan osa 3 Seuraa vuoden 2021 aikana kirjoituksia aiheesta ja tee oma kotiseutukokoelmasi! Teksti Seppo Salonen Paikkakunnan postileimat Tavastehus 1815 kyrillinen leima kirjeellä Tammisaareen. Näitä viimeisiä löytyykin jo hyvin laajalti
joskus postitoimistoa. Hyvikkälä 1.3.1908 on etsin on on 6. Esimerkiksi Janakkalassa on Jokimaa-niminen kylä, jossa jostain ihmeen syystä on käytetty kolmea eri rivitai pyöröleimaa. 23 . Mallinkainen 1.7.1912 on etsin etsin on 10. 10 p ehiökortti lähetetty sinisellä Turengi-leimalla 31.7.1890 Helsinkiin, tulo 31.7., lisäksi Turengin pyöreä kuvioleima no 308, 6 x 6 ruutua, myös sinisenä. Turenki 1.6.1887 Rautatieleima on on on on on numeroleimat > 1114 on, 3018 on, 3429 puuttuu on on on kuvioleimat 308/354 6x6 ruutua on, 7x7 ruutua on on on 3. Siitä miten yleisiä mitkäkin leimat ovat, syntyy vähitellen käsitys kohteita etsiessä. Tässä on varmasti vielä tutkittavaa. Tervakoski 1.3.1928 on etsin on numeroleimat > 2483 puuttuu, 3336 puuttuu etsin etsin etsin 11. Ehiö on taksan mukainen. Postikortin taksa 10 p on oikein.. Turenkileimaus 21.12.1910 ja tuloleima Kausala myös 21.12.1910. Joissakin postin toimipisteissä saattaa törmätä kummallisuuksiin. Vapaakirje no 68 Hämeenlinnasta yksirenkaisella Tavastehus 30.6.1882 leimalla ja postivaunun no 5 leimalla 30.6.1882 sekä vielä Hämeenlinnan asemaleimalla no 45 (voimassa 1.11.1881-1888), osoitettu kruununnimismiehelle Janakkalan Turenkiin. Leike 1. Ehiön lähettäjä on kirkkoherra Adolf Krank, joka oli virassa vuodet 1888-1940. Janakkala 1.3.1908 on on on on numeroleimat > 2010 on, 2375 on, 3416 on on etsin on 5. Nämä ovat Jokimaa, Mattilanmäki ja Jokilaakso, vieläpä aika lyhyen ajanjakson sisällä, kummallista! Numeroleimojen löytäminen on aika sattumanvaraista, mutta onneksi nykyään monessa huutokaupassa on niiden numerot selitetty. Ei ihme, että teksti on hyvin selkeä ja leiman väri voimakas. Saloranta 1.7.1910 on etsin on on 7. Ainakaan Suomen Postitoimipaikat 1638-1985 kirjassa ei ole kuntakohtaista luetteloa, josta helposti saisi koko kunnan leimat selville. Harviala 1.8.1904 on on on on numeroleimat > 4655 on, 4656 on, 4771 on on on on 4. Leppäkoski 1.6.1880 Rautatieleima on on on on on numeroleimat> 2601 on, 4353 on, 5265 puuttuu on on on 2. JANAKKALAN LEIMAT AIKAJÄRJESTYKSESSÄ Kirje Ehiö Postik. Päiväys ja Krankin nimikirjoitus. Kaikista etsityistä leimoista kannattaa tehdä itselleen taulukko. Vähikkälä 1.1.1967 etsin etsin on nimi ensin > Valajärvi puuttuu > 1969 Vähikkälä etsin etsin etsin Janakkala-leimoista olen tehnyt tällaisen ”työtaulukon”, johon merkitsen mitä on ja mitä puuttuu. Jokimaa 1.4.1960 on on etsin nimi 1962 > Mattilanmäki puuttuu > Jokilaakso on etsin etsin 13. Heinäjoki 1.6.1911 etsin etsin on etsin 9. Ahtola 1.10.1910 on on on 8. Samoin maalaiskirjeenkantajien numeroleimoja löytyy tai ei löydy, ja reittien selvittäminen on salapoliisityötä. Esimerkki Janakkalan rivileimoista: joulutervehdys postikortilla Ahtola-rivileimalla heti postipysäkin perustamisen jälkeen. Kirjasta löytyy kuitenkin paljon myös muuta leimatietoa, joten se on välttämätön perusopas. Rehakka 1.1.1938 on on etsin on 12
Vuoden 1866 isohampainen ruskea 5 p merkki vastasi painotuotteen postitaksaa. Näitä erilaisia leimoja kokoelmaan kootessa kannattaa esittää mahdollisimman monipuolista materiaalia, erilaisia taksoja, lähetyslajeja, ja jos lisänä on vielä kenttäposti-, sensuuritai vaikkapa lunastusleima, niin aina parempi. Kortin taksa 0,25 mk on oikein. Numeroleima 2375 tarkoitti reittiä Hyvikkälän kylä Janakkalan kirkko (Tarinmaa) ja tietysti myös toisinpäin. Käsittääkseni kotiseutukokoelmassa pitääkin olla sekä lähtenyttä että saapunutta postia tasapainossa, ja esimerkiksi yritysten kohdalla molemmat voivat olla yhtä mielenkiintoisia. Jos jonkin kuoren kyseisellä rivileimalla, pyöröleimalla tai jopa molemmilla löytääkin, niin on hyvin hankalaa löytää mitään muuta aineistoa. Esimerkki maalaiskirjeenkantajien numeroleimasta: Janakkalan numeroleima no 2375 ehiökortilla. Postiosoitus Leppäkoskelta 12.12.1919 Turkuun (käsin kirjoitettu), tuloleima 15.12.1919, taksa 2,50 mk on summalle 412 mk 50 p oikein. Ensi kerralla katsotaan rautatieja postivaunuleimoja, joihin voi törmätä missä vain. Hetkeä aiemmin 1.7. Sieltä on lähtenyt paljon postia, ja sinne on tullut roppakaupalla kirjeitä ulkomailtakin. Toisen painoluokan postimaksu oli 40 p (16-50 g), vakuuttaminen arvolle 494,25 mk 50 p ja kirjaus 20 p, yhteensä siis 1,10 mk kuten kirjeen merkit osoittavat. Kylistä on yleensä lähtenyt vain vähän postia harvakseltaan, mutta jokin kartano saattaa pelastaa tilanteen. . Wärde-kuoret ovat joskus tosi haastavia. 24 3/2021 Suomen Postimerkkilehti Oman kuntani tapauksessa syrjäkyliä, joissa joskus on ollut postin toimipiste, riittää runsaasti. Näistä taas voi löytää vaikka mitä alussa mainittuja leimatyyppejä ja vanhoja postimerkkejä aina soikiomerkkeihin asti, kunhan vain omalla paikkakunnalla on sattunut asumaan joku merkkihenkilö, jolle näitä lähetyksiä on aikanaan postitettu. Turengissa kirjausnumero on yläkulman no 68, no 2532 on kirjeen uusi kirjausnumero Helsingissä.. Leimauksessa on kyseessä POSTITOIMISTO varaleima. Vakuutettu WÄRDE -kuori Turengista Helsinkiin venäläisellä siltaleimalla 21.9.1910. Kotikunnasta lähtenyttä postia selvitellessä voi yhtä hyvin löytyä mielenkiintoista kuntaan saapunutta postia. Painettu hääkutsu Salosta Janakkalan Leppäkoskelle 14.8.1875, tuloleimaus Hämeenlinna 16.8.1875. Lakkaussinetit on joko maksettu käteisellä tai jätetty laskuttamatta. Taksat ovat kokemukseni mukaan useimmissa vanhoissa lähetyksissä oikein, mutta välillä aina törmää kummallisuuksiin, joita ei pysty ymmärtämään. Esimerkkinä Janakkalasta Irjalan kartano, joka sijaitsee Rehakan kylässä (tai sen lähellä). oli astunut voimaan Yleisen postiyhdistyksen (myöhemmin UPU) kansainvälinen postisopimus. Lähetetty 9.5.1966 Helsinkiin
?. . . . vuosikerta / 7 € ?. vuosikerta / 8 € Huutokaupassa myös useita harvinaisia Mannerheimin lähettämiä sensuurin tarkastamia postikortteja! 1 /2020 SUOMEN ?. . ?. . ?. . . Vuoden 1918 kiihkeät päivät Espoossa ja Kirkkonummella Postcrossing tavoittaa nuoret ja naiset Lehden Online 42 huutokaupassa harvinaisia kohteita kuten: Lahtis höyrylaivamerkki (50 p), joka on toinen tunnettu yksilö! 1 /2019 SUOMEN ?. ?. . . ?. ?. . . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. ?. . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Masarykin syntymän 85-vuotisjuhlan kullanvärinen erikoisleima hänen työpaikaltaan Prahan Hradcany-linnasta 7.3.1935 pikakirjeellä. . . . 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Voit lukea Suomen Postimerkkilehden vanhoja numeroita (2015, 2016, 2017 ja 2018) seuran kotisivuilla: suomenfilatelistiseura.fi. Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. ??????. . . . ??????. . . . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P 1 /2016 ?. ??????. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Virolaisten leiripostia 1944-52 Elämää pakolaisena Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . ?. . ?. . Kaksoiskaupungit Morava-joen rannalla Tshekin Hodonin ja Slovakian Skalica Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet 1920-luku Lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja Olla Teräsvuori Suosittuja ehiöitä aihekokoelmissa Suomen merkkien väärenteitä, tekeleitä ja leimautuksia. ?. ?. Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . . . ?. . . Osa 4 1 / 2018 ?. . . . ?. . . . . . ?. ?. . . vuosikerta / 8 € Sata vuotta verisestä kansalaissodasta Sigurdsin taistelu Tshekin ja Puolan sleesialaisten raja-alueiden historiaa ja filateliaa Böömi-Määrin Protektoraatti: sodan lopulla tshekin kieli poistettiin Ostravan leimasta, kirjauslipukkeeseen se sai jäädä. . ?. . . . . . . . . . . . ?. . . . . . ?. . ?. ?. . ?. vuosikerta / 7 € ?. ?. . ?. ??????. . ?. . . . . ?. . . . . nuoteista ja kirjapainotarvikkeista. . . . . . . . ?. . SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. ?. ?. . . ?. Kirjeessä vuodelta 1875 kirjapainon omistaja Wilhelm Gronau kirjoittaa herroille Weilin ja Göös ja lähettää laskun mm. . ?. . ??????. . . ?. Jokaisessa numerossa laadukas huutokauppa! Pyydä tarjous: Seppo Salonen puh. ?. . ?. . . . ?. . . . ??????. . . . ?. . SP Lönkka 32 – Keräilijöiden kohtaamispaikka Kadonneen peukalon metsästys Zeppelin -postin harvinaiset kohdemaat 1 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . ?. . ??????. . . . vuosikerta / 8 € Suomen vanhimmat kirjapainot osa 9 – ajan ja tiedon taitaja Weilin&Göös Kotkamallin harvinainen alalaji, joita tunnetaan hyvin vähän! Syvänkarmiini Ehiökortti täytti 150 vuotta Kyrillinen Laukas-leima aina samassa asennossa! Laadukas Online 46 huutokauppa Ensimmäinen kirjapaino sijoitettiin kirjakaupan pihassa olevan leivintuvan nurkkaan. ?. . ?. . . . . ?. . . ?. ?. . . . . . . . . vuosikerta / 8 € 1 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . .
Schönbrunn (= ”kaunis kaivo”) nimisiä paikkakuntia on kuitenkin entisillä sakasalaisvaikutteisilla alueilla ollut useita. toukokuuta”-viestillisellä. Osoitepuoli; ilman mitään tietoa tai postileimaa. Nämä ”elossa kortit” ovat yleensä aina ilman postileimaa. Salapoliisityön tuloksena löytyy kuitenkin useita muita ”kauniita kaivoja”: entisen DDR:n alueelta yksi Thüringenistä, Puolaan 1945 liitetyiltä Saksan Sleesian ja Pommerin mailta neljä (nykyiset Studniska, Debrzyca, Slotwina ja Jablonow) sekä Tshekin tasavallan alueelta kaksi (Svinov ja Jedlova); kaikki 6 entisiä Schönbrunneja! Oikeaa näistä on etsitty ensin Puolasta (sinikynällä ”Polska”). Niinpä alettiin käyttämään 25 pennin postiosoitusta ilman siirrettyä rahaa nopeisiin tiedonantoihin. . L ehden 1/2021 palstalla olleen Muutos seurausta jostakin -kirjoituksen innoittamana yhdistyksemme jäsen Reijo Tanner otti yhteyttä esittäen yhden mahdollisen syyn muiden joukossa postiosoitusten yleistymiseen. [SL] Aikansa pikaviestiväline. Kirje on tullut Wroclawiin (= entinen Saksan Breslau Sleesiassa) ja lähetetty sieltä edelleen 16.5.1947 (puolaksi lyijykynällä ”Czechoslowacja”). Tulkinnanvaraa jättänyt osoite on vapaasti kääntäen: ”Pirtuteollisuus Oy / Tehtaan johto / Schönbrunn/Oder/Venäjän vyöhyke”. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset keväällä 2021: 28.5., 26.8., 30.9., 28.10., 25.11. Ongelmia on aiheuttanut se, ettei maan nimeä ole mainittu. Postiosoituksen viestiosa tuli sensuroinnin alle vasta 1.6.1915, mikäli sisälsi henkilökohtaisia viestejä. Lähettäjän tiedot ja kirjoitusta;” Talo ilman vaurioita olen kunnossa odotan uutisia.”. Sensurointi hidasti postin kulkua, mutta ennen vuoden 1915 kesäkuuta postiosoitus ei kuulunut sensuroinnin piiriin. SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 26 3/2021 Suomen Postimerkkilehti Viinatehdasta etsitty Venäjän vyöhykkeellä T anskalaisen tuontifirman kirje kahdella tähtitieteilijä Tycho Brahea esittävällä merkillä on leimattu Kööpenhaminassa 21.4.1947 ”Muista Voiton päivä 4. Svinov sai kaupunkioikeudet 1936 ja liitettiin Ostravan kaivoskaupunkiin Tshekin Sleesiassa 1946. Kuuluisin niistä, Wienin keisarillinen Schönbrunnin linna ei ollut pirtutehdas, eikä se ole lähelläkään Oderjokea. Se oli Itävallan aikana vuoteen 1918 nimeltään Schönbrunn in Schlesien ja ainoa näistä, joka sijaitsee Oder-joen rannalla, paikalla missä Opava-joki yhtyy Oderiin. Tässä yksi kortti. Osoitteen ”Venäjän vyöhyke” on voitu tulkita viitaavan Saksan itäiseen NL:n miehitysalueeseen, sillä neuvostoarmeija poistui Tshekkoslovakiasta jo 1945, mutta palasi 1968. Postiosoituksella viestiosassa kirjoitettiin vaikka tyyliin ”Tulkaa perjantaina iltajunalle vastaan, Pekka”. Saattoi silti olla nopeampi viestimuoto kuin perinteinen kirje ja vaikutti osaltaan lähetyslajin kokonaismäärän kasvuun. ja 16.12. . Google-haku paljastaa myös, että siellä aikanaan oli myös pirtutehdas. Vaikkei muita leimoja tai kynämerkintöjä ole, paljastaa tarkempi haku, että oikea näistä on Svinov. Ainoastaan vastaanottaja
Yhteensä 60 pommikonetta pudotti ison määrän pommeja. Word-muotoon talletettaessa palvelu pyrkii säilyttämään alkuperäisen tekstin muotoilut, mm. Esimerkiksi skandinaaviset kirjaimet, kuten ä ja ö, eivät tuota ongelmia, jos kieleksi on valittu suomi. Ilmaiseksi kerrallaan voi tunnissa tunnistaa enintään 15 tiedostoa/sivua. Tällä päivämäärällä liittoutuneet tekivät ensimmäisen suuren ilmahyökkäyksen Kasselin kaupunkiin. Jäljelle jääneiden tekstin tunnistamisen virheiden etsinnässä sitten Wordin oikoluku-toiminto auttaa. Haluttiin propagandamielessä olla vaiti omista tappioista. Jos tällainen teksti on lyhyt, ei ole suuri vaiva kirjoittaa se koneella itse. Sodan jatkuessa näiden ilmoitusten määrä loppui käytännössä kokonaan. [PH] Virkakirje leimattu 8.9.1941. Ei haluttu, että vihollinen saisi mitään tietoa, kuinka hyvin jokin pommitus oli osunut kyseiseen kohteeseen. Netissä, osoitteessa www.onlineocr.net, on tarjolla palvelu, joka lukee muun muassa jpgja pdf-muotoisia tiedostoja, tunnistaa ne tekstiksi ja tallettaa ne pelkkänä tekstinä tai Wordmuodossa. 27 Saksan kenttäposti seliteleimalla S odan alkuvuosilta löytyy kirjeitä, jotka ovat vioittuneet jollain tavalla. Ohjelma tukee varsin montaa eri kieltä ja merkistöä. . Sen sijaan jo sivun mittaisen tekstin kirjoittaminen alkaa käymään ikäväksi. Esimerkiksi ”Elossa-kortteja” ei leimattu, koska näissä oli arkaluonteista tietoa, miten pommitus oli osunut. Oli myös tärkeää olla välittämättä siviiliväestölle liikaa tietoa pommituksista. [CK] Ilmainen tekstintunnistuspalvelu netissä A ika ajoin saattaa tulla tarve saada jokin vanhempi teksti muotoon, jota voi edelleen muokata tekstinä tai saada se tekstiksi liitettäväksi johonkin muuhun tekstiin. Palvelun toimivuus – sekä tekstin tunnistamisessa ylipäänsä että muotoilujen säilyttämisessä – on varsin hyvä, joskaan ei täysin virheetön. Näitä kortteja ja muita lähetettiin paljon, mutta yleensä ilman leimoja tai muuta tietoa pommituksista. Itse olen tätä palvelua käyttäen muuntanut skannattuja aineistoja tekstiksi varsin mittavassa määrin. Tällöin postitoimisto lisäsi seliteleiman tai liuskan, joka kertoi syyn kirjeen vioittumiselle. Jos ei seuraavan 15 sivun tunnistamiseksi voi odottaa tunnin kulumista, niin palvelusta on olemassa myös maksullinen versio, jossa krediittiä voi ostaa erikokoisissa paketeissa tyyliin 50 sivun paketti USD 5, 500 sivun paketti USD 35 jne. Tästä johtuen nämä seliteleimat tai lappuset ovat harvinaisia. Tarkoitus oli tuhota rautatien solmukohta sekä sotateollisuutta. palstoituksen (oheisessa toisessa kuvassa on ote palvelun tuottamasta Worddokumentista; originaali oli eräs pdf:ksi skannattu kiertokirje). . Oheinen dokumentti on ensin skannattu kuvaksi (PDF) ja sitten syötetty onlineocr.net -palveluun (yllä), joka tulostaa tekstin sähköiseen muotoon, jolloin sen käyttö ja muokkaaminen on helppoa erilaisissa julkaisuissa.
Sisään kirjautuneet asiakkaat voivat nyt tarkastella laskua, nähdä toimitusajankohdan ja saada postin tai muun kuljettajan seurantanumeron. Pelkistä ovaaleista olisi ”kukkaro” keventynyt yli 172 000 eurolla, isohampaisista yli 64 000, mallista -75 olisi saanut pulittaa liki 60 000 euroa ja lopuksi vielä malliin -85 olisi tarvittu yli 25 000 euroa. 3 126 euroa. Käyttämätön pienihelminen 5 kopeekkaa leveillä reunoilla nousi 1 000 eurosta 5 250 euroon. 320 000 euroa edellyttäen, ettei kohteista olisi kilpailtu vielä Leimapainon 25 pennin kolmirivilö ja 1 markka vakuutetulla Wärde-kuorella. FRANCO mitätöinti ja ANK 8.6 leima. www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi jonka LIVEhuutokauppasivut ovat markkinoiden kehittyneimpiä jo nyt. Harvinainen kaksoispainanta, joita tunnetaan vain kolme. 10 kop, läviste I. Huolimatta hammaspuutteista nousi 2 000 pohjahinnasta 6 875 euroon. . Monesti keräilijät miettivät kuinka paljon euroja pitäisi olla saadakseen aikaiseksi kansainvälisen tason Suomikokoelman. Kohde lienee AIKAISIN tunnettu PAINOTUOTE postite Suomeen. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Kuvan painotuote postite tulee laatuhuutokauppaamme toukokuussa: 2 x 30 äyrin merkeillä varustettu painotuote postite’’ prices current’’ dated ’’CAPE TOWN 23.maaliskuuta v.1861’’, postitettu edelleen Tukholmasta 4.6.1861 Suomeen. Eli kaikista yhteensä n. Aikanaan irroitettu legendaarisesta ja monille huippukeräilijöille kuuluneesta kuusilosta. Klassisen Suomen laadukkaille kohteille on edelleen kova kysyntä. Sen lisäksi laskun voi maksaa suojatussa ympäristössä Philean kotisivulla.. Tämä näkyikin siinä, että kaikki huutokaupan kohteet myytiin ja monesti suurin nousuin. Isohampaisten sinertävänvihreä 20 penniä ja senaatin 32 p harvinaisella 52 pennin taksalla sekapostitteena Pietarin kautta Ranskaan 1.9.1875. Painotuotteen taksa oli puolet kirjetaksasta, mutta vähintään 60 äyriä. niiden taholta jotka nyt kohteet saivat. Huutokaupan kalleimmaksi Suomikohteeksi nousi tämä 10 kopeekan käyttämätön päikköpari. Kultaa sekä kotimaisissa että ulkolaisissa näyttelyissä 1900-luvun lopussa saavuttanut kokoelma myytiin 178 eri kohteena ja eränä. Ja lisää ominaisuuksia tulee. Nyt myynnissä ollut kokoelma ei ollut paras aiheesta koskaan esitelty, mutta kuitenkin materiaaliltaan erittäin laadukas. Nousi 20 000 eurosta reiluun 52 000 euroon. Suomen Postimerkkilehti 28 3/2021 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo M aaliskuussa Ruotsissa pidetyssä Posteljonenin huutokaupassa oli yhtenä osana suomalaisen Terttu Östermanin Suomi-kokoelman 1856-1885 myynti. Loisto: St.Michel 18.5.1884. KoronaPäikköpareja malleista 1882 ja -85 oli tarjolla peräti 10 erilaista. Lähtöhinta 2 500, vasarahinta 5 750 euroa huutorahoineen. Mallin-85 Imbilaksissa leimattu 5 pennin päikköpari, jossa kuvakkeet 1 ja 2 nousi 2 000 eurosta 5 250 euroon. Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. Uleåborg 1863. aika on ”pakottanut” keräilijät koteihinsa ja netissä nykyisin ”livenä” toimivat huutokaupat ovat helpottaneet niihin osallistumista reaaliajassa omien tietokoneiden avulla. Halvimmat näiden mallien päiköt sai alle 600 eurolla
Leveäreunaiset käyttämättömät 5 ja 10 kop ovaalit. 40 p B-hammaste. 8 p läviste V. HellmanLIVE -huutokaupan näkymä oli selkeä, mutta kaipaisi alareunaan seuraavaksi tulevien kohteiden kuvia seuraamisen helpottamiseksi. Tarjolla oli myös harvinaiset käyttämättömät ovaalimerkit. Itse myyntiin tällä ei näyttänyt olevan suurtakaan merkitystä ja nelipäiväisen huutokaupan tulos oli hieno, 94 prosenttia ja 714 000 euroa. S uomen Filateliapalvelun kevään Hellman-huutokauppa vietiin läpi ensimmäisen kerran ns. Sen lisäksi laskun voi maksaa suojatussa ympäristössä Philean kotisivulla. Sen lopullinen myyntihinta oli kovan kisaamisen jälkeen 8 900 euroa. Erittäin hyviä tuloksia saatiin myös muista julkaisuista. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Kuvan painotuote postite tulee laatuhuutokauppaamme toukokuussa: 2 x 30 äyrin merkeillä varustettu painotuote postite’’ prices current’’ dated ’’CAPE TOWN 23.maaliskuuta v.1861’’, postitettu edelleen Tukholmasta 4.6.1861 Suomeen. 29 Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. Sisään kirjautuneet asiakkaat voivat nyt tarkastella laskua, nähdä toimitusajankohdan ja saada postin tai muun kuljettajan seurantanumeron. Esimerkiksi vuoden 1911 40 pennin postituoreesta kotkamerkistä harvinaisella Bhammasteella maksettiin 7 000 euroa. Järjestelmää paranneltiin koko nelipäiväisen huutokaupan ajan ja viimeisenä päivänä sen toiminta oli jo moitteetonta. Yritys oli teettänyt oman käyttöliittymän huutokauppaansa varten ja aluksi sen toiminnassa oli teknisiä ongelmia. Ja lisää ominaisuuksia tulee. www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi jonka LIVEhuutokauppasivut ovat markkinoiden kehittyneimpiä jo nyt. Painotuotteen taksa oli puolet kirjetaksasta, mutta vähintään 60 äyriä. FRANCO mitätöinti ja ANK 8.6 leima. Viiden kopeekan ovaalista maksettiin 7 000 euroa ja 10 kopeekan merkistä 6 300 euroa. Suomi-kohteiden korkein hinta maksettiin isohampaisesta 8 pennin merkistä harvinaisella V-lävisteellä. Tämä varsinkin kun erillistä luetteloa ei ollut.. Kohde lienee AIKAISIN tunnettu PAINOTUOTE postite Suomeen. . ”live”huutokauppana, jossa asiakkaat voivat osallistua salihuutokauppaan etäyhteyden avulla
Seuraavana alkoi leiman tutkiminen, jossa käytin apunani Eero J. Lisäksi 1930 tiestö ja kulkuvälineet olivat hitaampia. Kortilla oleva leimaus on 29 mm halkaisijaltaan ja siinä on sekä sillan yläpuolellaettä alapuo– kaksikielinen siltaleima ja sen leimaväärenteitä Lovisa – Loviisa lella 7 pystypalkkia. Ei siis ole mahdollista, että kortin oheinen teksti olisi aito: ”Loviisa 14.8.30 Olisin tullut huomenna. Myös juna kulki Kotkan ja Haminan kautta Lappeenrantaan eli yhteys oli hidas niin postille kuin kulkijoille. Teksti Kari Lehtonen S uomen Postimerkkien käsikirjan V mukaan valkoisen paperin merkki tuli myyntiin vasta syyskuun alussa 1930 Helsingin pääpostikonttorissa (Helsinki 1). Tästä voi päätellä, että päiväysosaa on käännelty. Samaa viimeisen kelloajan numeron olemista poikkeavassa asennossa tunnetaan myös muilla Lovisa – Loviisa leimaväärenteisillä merkeillä. tai 6., jotka ovat käytännössä leimattuina mahdottomia erottaa toisistaan, koska musteen määrä ja leimasimen puhtaus sekä leiman lyönti merkille jo muuttaa hiukan leiman tunnistettavuutta. Helkiön Suomen Tasavallan Siltaleimat -kirjaa, jossa sivulla 96 on esitettynä kaksikieliset Lovisa – Loviisa leimat, jolla myös kortilla oleva valkoisen paperin 1 markan merkki on leimattu. Postikortin taksa oli 15.1.1926-30.11.1931 1 mk, eli postitaksa oli oikein. 30 3/2021 Suomen Postimerkkilehti Sain aitoutettavakseni postikortin jolla oli M-17 1 markan merkki Lovisa – Loviisa leimalla 14.VIII.30.17, jossa kellonajan 7 oli normaalia korkeammalla. Merkki oli aito M-17 valkoisen paperin merkki virheettömällä hammasteella ja oikeastaan loistoleimalla. Lisävahvistus tutkimukselle Leiman päiväysosan kellonajan viimeinen numero 7 oli ylempänä kuin muut numerot. Leima on joko 4., 5. Tutkimusvaihe Alkoi mielenkiintoinen tutkimustyö mahdollisen uuden aikaisimmin tuntemattoman päiväyslöydön osalta. Päiväys 14.VIII.30.17 oli torstai, jolloin kortti on leimattu kello 17, eli aikaisintaan torstaina lähtevään postiin. Koska kaikki nämä leimat ilmestyivät merkin käyttöajan päättymisen jälkeen, oli selvää että kyseessä on merkin leimaus taaksepäin käännetyllä päiväyksellä, leimaväärenne. Loviisa – Taavetti välimatka on autolla kuljettuna n. 110 kilometriä. Käytännössä leimauksia tunnetaan aitoina 10.9.1930-31.12.1930 väliltä
29 mm ¤, päiväysosan päissä ei tunnisteita, sillan yläja alapuolella 7 paksua pystypalkkia, joilla kapeat välit. 2. 3. 6. Seuraava lainaus kirjan johdannosta: ”Leimojen kuvat on valtaosin saatu Postija Telemuseossa olevista leimakirjoista. Helkiön SuomenTasavallan siltaleimat -kirjan mukaisesti. 4. 29 mm ¤, päiväysosan päissä ei tunnisteita, sillan yläja alapuolella 7 ohuempaa pystypalkkia, joilla leveämmät välit. 27 mm ¤, päiväysosan päissä ei tunnisteita, sillan yläja alapuolella 7 pystypalkkia, käytössä 10.1.1931 jälkeen. Lovisa – Loviisa. Alla lisätietoa tästä leimasta ja leimauksista sekä artikkelin liitteinä myös kuvat leimoista ja niiden halkaisijoista (artikkelissa ¤) ja siltaleiman päiväysosan yläja alapuolella olevien pystypalkkien määristä. 7. joka on ollut käytössä 24.IV.1935 jälkeen. Kuva kortin tekstiosasta on artikkelin yhteydessä. On mahdollista, että kaikki muutkin väärenne leimat taaksepäin käännetyin päiväyksin on tehty tällä samalla leimasimella.. Kortti on Matti Poutvaaran postikortteja, jotka painettiin vasta n. (lisäykseni = perjantaina) siellä käymään, mutta muistaakseni naapuri talossa on suuret juhlat niin siirrän sen myöhempään.” Kortti oli siis kirjoitettu leimauksen jälkeen tavoitteena osoittaa kortin aito kulkeminen. Päiväys, joka niissä esiintyy, on kai yleensä lähetyspäivän. 5. HFF:n väärenne kirjasarjassa on kaikille siinä oleville leimoille määritetty leimaväärenne taaksepäin käännetyille päiväyksille leimalle 5. Lovisa – Loviisa. Kuvista ja kuvateksteistä leimatiedot selviävät parhaiten. 4. Virheitä tässä suhteessa on melkoisesti. Lovisa – Lovisa. Lovisa – Loviisa. 31 . Erityistunnisteena ovat S-kirjaimen muodot molemmissa paikkakuntanimissä. Lovisa – Loviisa leimoista lisätietoa ja tapahtunutta. 5. Aitouttajana tulee vastaan aina välillä postilähetyksiä, merkkiryhmiä ja yksittäisiä merkkejä leimattuina taaksepäin käännetyillä päiväyksillä LOVISA – LOVIISA siltaleimalla. 29 mm ¤, päiväysosan päissä ei tunnisteita, sillan yläja alapuolella 7 pystypalkkia, käytössä 6.VII.34 jälkeen. ¤ merkki tarkoittaa leiman halkaisijaa. 27 mm ¤, ja päiväysosan päissä tunniste, sillan yläja alapuolela 6 pystypalkkia, käytössä 2.VII.1925 jälkeen. 3. Kun samassa toimipaikassa on ollut käytössä useita eri leimoja, on niitä joskus vaikea – jopa mahdotonta – erottaa toisistaan.” 1. Lovisa – Loviisa. 2. Lovisa – Loviisa. 23 mm ¤, päiväysosan päissä tunnisteet, sillan yläja alapuolella 6 pystypalkkia, käytössä 18.V.38 jälkeen. Kirjoittajalle oli vain tullut virhe. Lovisa – Loviisa siltaleimat 4, 5 ja 6 ovat postimerkeillä ja postilähetyksillä leimattuina niin lähellä toisiaan, että mikäli niiden käyttöpäivä on aikaisempi kuin yllä olevassa leimakirjan painanteessa, niin kyseessä on näiden leimojen osalta leimaus, joka on tehty taaksepäin käännettynä. Kuvat ja kuvissa olevat tekstit sekä numerointi ovat Eero J. 6. HFF:n väärenne leimakirja sarjassa on kuva Lovisa – Loviisa leimasta kortilla ja M-17 1 mk valkoisen paperin merkillä 22.XII.30 Taavettiin jolle on kirjoitettu joulutervehdys. Käytössä 24.IV.35 jälkeen. 31 mm ¤, päiväysosan päissä tähdet, sillan yläja alapuolella 8 pystypalkkia, käytössä ainakin 12.09.1918 – 28.10.1938. 7. Lovisa – Loviisa. Leimoja selittävät lisätekstit ja mittaukset ovat artikkelin kirjoittajan tekemiä. Käytössä 3.IV.33 jälkeen ainakin 17.10.1966 saakka. 1. 1940! Tämä leimaväärenne taaksepäin käännetyin päiväyksin on tehty siis myöhemmin
Kohde nro 106: Zeppelin * (liimake). . . . . . Hyviä postituoreita Suomen eri merkkimalleista, kuten nämä: Kohde nro 13: M-66 5 p * Kohde nro 14: M-66 8 p * Kohde nro 16: M-66 10 p ** Kohde nro 57: Rengasmerkkien 1 ruplan nelilö ** Kohde nro 59: Rengasmerkkien 7 ruplaa arkin reunasta ** Kohde nro 64: 1901. ?. ?. . . ?. ?. . ?. Suomen Filatelistiseura ry c/o Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh. . ?. . Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 52 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 3.6.2021 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. . . 0400 602 887 sakarieero@gmail.com ?. ?. . . . . . . 10 mk ** Tilapäisjulkaisu II. . 3.6.2021 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 24.5.2021 klo 16.30–17.30 sekä 31.5.2021 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. . . SP 33 . ?
* 30 31 Senaatin 1 mk (SBb) lila Helsinki-leimalla. 25 8 10 kop kuori Viipurista 28.1.1861 Helsinkiin. Kirje 10 x 2 pen harmaa. 40 4 5 kop isot helmet mr + himmeä Helsingfors leima. 1 ja 5 mk. 10 30 Leimapainon 1 mk violetti himmeällä liimakejäljellä. 12 35 5 pen vihreä vihkiäiskutsu painotuotteena Åbo 21.10.85 Hämeenlinnaan. 20 39 Levy K.B. (Lape 2021 200 €). Pientä tummentumaa. 25 9 10 kop käyttämätön rep leima takana. Pientä hammastevikaa. 15 SUOMI Soikiomerkit 1856 3 1850. Osin sisäänleikattu ja merkissä tummentumaa. 20 53 10 kop kortilla Turusta Ruotsiin 5.12.1900. 10 36 25 pen sininen loisto Kuopio 15 1 1885. Hieno hyvin vaalea Torneå Sept 62 -laatikkoleimalla. 15 SUOMI Vaakunamalli 1875 19 Kööpenhaminalainen 32 pen karmiini siistillä leimalla. 20 16 10 pen musta/keltainen virheetön ** 50 17 20 pen sininen, himmeä leima (No 8 C) 10 18 40 p rusonpunainen, läviste III, tyyppi II (vaakunan kruunuvanteen oikea reuna on avoin). 20 13 5 pen virheetön ruskea * 40 14 8 pen musta/vihreä virheetön * 40 15 10 pen hammastukselta virheetön leimattu merkki. Kohde 11. 40 SUOMI Vaakunamalli 1889 38 Levy 20 pen loistoja ja muita arvoja mm. SUOMI Esifilatelia 1 1724. 30 6 10 kop punainen, mitätöity musteristillä, pieni leimankaari ja taittuma. Hammastevikaa. 10 45 5 mk vihreä/punainen ** 8 46 5 mk vihreä/punainen loistona Helsinki 13.I.01. 40 SUOMI Uudet värit 1885 32 20 pen oranssi 4 kaunista paria ja pysty kolmirivilö. Kohde 19. Kohde 39.. Kohde 46. 90 20 Leimakonttorin kirjapaino 2–25 pennin leimattuja merkkejä, tyypitetty jättäjän toimesta. ”Ex Fabergé” 40 11 10 kop. Taustan yläosassa liimassa aavistus vaalennusta **?. Mustemitätöinti. 15 41 2 pen loisto Nystad 28 7 92 8 42 5 pen vihreä hieman siirtymää ** 10 43 25 p A-hammaste, vihertävänsininen loisto Wesanto 2.1.1891. Tukholman tuloleimat. (Karl Boström) reijitteitä myös eriasentoisia. Bublication 20 sept 1724. 40 49 Levy rengasmerkkejä * 10 50 1 kop leimattu nelilö Wehmaa (No 43) 10 51 3 kop nelilö loisto Grankulla 21.3.1911. Yksi lyhyt hammas. 15 SUOMI Isohampaiset 1860 7 5 kop kirje korkea laatikkoleima Kuopio 1861. Suomen Postimerkkilehti 34 3/2021 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 52 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohde 53. Postimestarin mitätöinti (tai kartteerausnumero 2). Kulkenut monella paikkakunnalla yli kuukauden. 20 SUOMI Isohampaiset 1866 12 1866. 20 24 20 pen SAa vihreänsininen * (kuvan väri vääristynyt) 40 25 Neljä kaunisleimaista 20 pennistä. 20 2 1874. 20 28 1875. Leimattu 5 pen Åbo 15 6 70. Soikiokuori 10 kop punainen Norma EK4 A Viipurista Turkuun.Taustassa musta sinetti. 8 Kohteet 3 ja 4. Aitoutus Murtosaari. 40 5 10 kop leike Borgå 23 DEC 1859 -laatikkoleimalla. 30 47 10 mk ruskea/punainen ** 10 Kohde 10. 15 10 10 kop leimattu pystypari. 20 22 1882. Kohde 31. Hääkutsu 5 pen oranssi hammastus 11 painotuotteella. 15 26 25 pen A-hampainen hienolla Stockholm 12 9 1881 -leimalla. 20 40 1894. 10 27 25 pen LBbz (jättäjä määritellyt) punainen. Pientä hammasvikaa. Lisänä merkkipari myös S (Sampo) -reijitettä. Kuulutus Karstulan kirkkoon tervan ja voin ostosta. 8 37 5 mk vihreä/punainen ...neborg ...II 90 leimalla. 12 33 Malli 1875 ja 1885 7 Visir-sivua 25 34 4 kpl 5 pen Rantasalmi, Kuopio, Borgå sekä 226 kuvioleima. Myöhäinen käyttö! 20 52 4 kop loistonelilö Kristinestad 2.11.1906. 32 pen karmiini loisto Kotka 12 6 1878 (No 135 €) 20 29 Leimapainon 1 mk (LBcz) violetti siistillä leimalla. Niukkareunainen. 10 44 1 mk harmaa/punainen loisto Pori 12.V.94 ja postituore reunakappale. 10 21 Senaatin kirjapaino 5–25 pennin leimattuja merkkejä, tyypitetty jättäjän toimesta. Kohde 45. SUOMI Rengasmerkit 1891 48 Leimatut merkit 1 kop-1 rpl 11 eri merkkiä. 20 23 5 pen SA oranssi -loistoleimalla Helsingfors 9 11 80. Pientä hammastevikaa
Oikea merkki sinisellä keskustalla. Kirjattu sekapostite Tampereelta 22.3.49 Tshekkoslovakiaan. 20 76 1925. Todistus aitoudesta. Neljä leimattua malli-30 lisäpainama 1,25 mk/50 p tyyppi II merkkiä. Taksa oikein! 8 92 1947. 10 91 1946. Kerimäen kirkko 2,20 mk voimakas siirtymä. 15 73 1921. Hakaristi 25 pen kellanruskea W1. Paljon leimoja ja merkintöjä. 10 85 4 x 10 pen punainen oikeataksainen kirje Kotkasta 16.X.19 Lahteen. 15 90 1935. Huomattava siirtymä! 15 Kohde 63. 8 98 1975. (No 160 B 425 €). 30 SUOMI Käyttösarjat 1930– 87 1931. Malli-30 lisäpainama 1,25 mk/50 pen tyyppi II kortilla Viialasta 29.XI.34. ** 20 99 1988. (No 125 A 250 €) 30 77 Hakaristi W2 -merkkejä (ylärivi) ** ja postitorvia W3 ja W4 -merkkejä (alarivi) **/o. Kohde 71. 20 67 1902. Näyttely 1928 merkit paikallispostikuorella 16 XI 28. ** 20 100 2000. 10 mk musta/vaaleanharmaa, leimattu (No 66 n. Loisto-nelilö 25 mk punainen/keltainen Imatra 8.III.23. Pikakirje lentona Helsingistä 13 3 74 Ghanaan. 54 14 kop molemmat värit * liimake. Kaksi Wärde-kuorta Hangosta Hämeenlinnaan. Kirjapainojulkaisu II 10 mk musta/harmaa-leikkeellä, maksu 13 mk (No 72). Postiennakko-osoitekortti Helsinki 11.IV.28, jossa yhtenä merkkinä 10 mk postitorvi W1 (No 300 €). Tuloleima. (Lape 2021 450 €) 100 58 1 rupla, loisto: Helsingfors 28.2.1893 20 59 7 rpl musta/keltainen reunakappale postituore (Lape 2021 330€). ** 15 64 1901. Pystysivulla terävä hammaste. > Kohde 39.. kuorella: Lahti 4.9.2002. Kohde 89. 20 89 1934. Merkit malli-30 2,5 mk sininen ja TUB-joulumerkki. 90 82 1928. Kirjapainojulkaisu III. 25 merkkiä käyttösarjaa ja juhlamerkkejä loistoleimoin. Kirjapainojulkaisu II 10 mk musta/harmaa 2 kpl leimattuja (No 72). 8 56 50 kop molemmat värit * liimake. Levy saarismallin siirtymiä ja vanhempiakin merkkejä. 20 SUOMI Kotkamerkit 1901–1911 61 1911. Kuoressa repeämä. Postitorvi 2 mk W2 sininen, siistillä Tampere 7 III 29 -leimalla. 10 63 40 pen koemerkki, jossa keskusta poikkeavasti punertava. (No 149 B 190 €) 60 80 1928. 10 94 1954. Iso vakuutettu firma arvokuori, jossa mm. 50 81 1929 Valkoisen paperin 10 mk (N 160 B) kaksi leimaa, aitoutus mukana. 10 p A-ham. Vaakunamalli 10-ryhmiä ja kuusiloita. 6 ja 10 mk kirjatulla paikalliskirjeellä Helsingissä 15.10.1947. Kangasvuokko 1 lk. 35 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 52 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Aitoustodistus mukana. Kuoressa ryppyisyyttä. Kohteet 86 ja 99. 25 mk 3rivilö Imatralta 28 III 22 Putikkoon. tyyppi II, loisto Kotka 6.12.1915 ja tyyppi III, loisto Pietarsaari 20.12.1915. 10 84 Viisi loistoleimaista mm. Kohde 81. 10 mk musta tilapäisjulkaisu II postituore. Tilapäisjulkaisu II. 20 70 1917. (Lape 2021 400 €) 80 79 1927. < Kohde 74. 10 62 1916. Kaikki eri arkkinumeroita. 20 96 1963. 20 72 1921. 4 mk oliivi paikalliskirjeellä Helsingissä 4.1.1946. 225 €) 60 66 1902. (Lape 2021 350 €) 80 65 1901. 40 75 1922/23. Postitorvi 25 mk oranssinpunainen W1. 10 55 35 kop molemmat värit * liimake. Sensuroitu kortti monella eri leimalla Helsingistä 22.IV.16 Osaraan. 80 60 7 rpl Tampere As -leimalla, alareunassa osin vajaahammastusta. Loisto-leijonat 0,01, 0,02 ja 0,04 mk Turku 10 -leimoilla. IKL-kuori Ilomantsista 19.XII.35 Saksaan. Tuloleimat takana. 12 97 1974. 10 57 1 rupla postituore nelilö. 20 68 1915. Taksa oikein! 8 93 1949. Pelkkä tuloleima takana. 12 95 1963. Loisto Helsinki 9.12.1929. 10 mk musta/vihreänharmaa Helsinki-leimalla. Malli-30 nelilöt 50/40 pen, 1,25 mk/5 pen II, 2/1,5 mk ja 1,75/1,25 mk ** 20 88 1931. 15 SUOMI Vaasanmalli 1918 83 Koko sarja postituoreena. 70 pen. Punamusta 1 markka huviverona pääsylipulla (25 % vero) 8 71 1921. Osotekortti ilman taustapainatusta Mikkelistä 1.XI.21. Kuusi loistoleimaista leijona-merkkiä. 20 SUOMI Saarisen malli 1917–1929 69 1917. 10 78 1927. Reunakappale 3 mk sininen/musta ** 10 74 1922. 10 86 5 mk loisto Helsinki 11.X.18
8 116 1941. 15 138 1941 ja 1946. Kulkenut perillä putkipostina tunnuksella 9836. 20 153 Loistoleimaisia vihkomerkkejä 30 erilaista. Kuoren taustassa hieman repeämää. Virheetön Zeppelin, jossa takana todella pieni liimake * 30 107 1931. Suomen Postimerkkilehti 36 3/2021 < Kohde nro 127. 15 129 1930. Kirjattu kirje Lapualta 20.IV.31 Prahaan. Hieno vakuutettu kuori karhu-merkillä loistoleimoin Turku 19.3.90. 10 137 1940. Hieno ilmapostikuori Oulusta 7 VIII 30 Helsinkiin. Pika Express -lähetys Turusta 15.XII.49 Helsinkiin 20 x PR 1933 2 mk + 20 p, tuloleima. Alennuspostimerkit koko sarja hienoilla leimoilla. 8 112 1936. Arkinpaloja 16 eri merkistä. Kallion surumerkki loisto Kilpua 15.11.1941. Kirjattu kirje Veikkaalasta Sveitsiin 17.12.1947. Kohde 117. FIS-merkit + PR pari kirjatulla kirjeellä Lahdesta Helsinkiin 26.2.1938. Kirje Helsingistä 14.VIII.36 Prahaan. Nimi peitetty tähän kuvaan. Turku-sarja leimattuna. Tievihko V44 A-hammaste Helsinki-loistoleimoin 29.5.2001. PR Tuomiokirkko loistona Turusta 16.XII.32 Artjärvelle. 8 149 Kolme postin käsittelyssä ”vaurioitunutta” lähetystä selitelappuineen! 10 150 1910-luku. 20 Kohteet 116 ja 100. 12 148 1952. 15 139 1944. Savusauna 15 + 5 mk siirtymä leimatulla merkillä. Siirtymä Eurooppa 3,20 mk merkillä ** 15 126 2013. Kohteet 132 ja 125.. 30 123 1988. Kahdessa merkissä kv pilari poikki. Postiennakko kortti ”Poliisi lehti”. PR Hämeenlinna 1,5 mk+ 15 pen loistona Helsinki 28.IV.31. 15 Kohde 126. 8 120 1947. Kolmen merkin sarja leimattuna. Kaikkien reunaosassa arkkinumero. ** 10 140 1949. Ambulanssilentokone kulma 10-ryhmä arkkinumerolla. ”Miekka ja kypärä” loisto Helsinki 30 VII 43. 10 124 1990. 10 erilaista loistoa Forssa 12.8.2013. 20 127 30 erilaista omakuvamerkkiä loistoleimoin. 10 131 1931. Pienikokoinen kirje Pro Filatelia -merkillä Helsinki 26.X.31. Sensuroitu kuori ja kortti pikana Tukholmaan PR-merkein. 60 118 1941. Markan merkki lähes loistona. Nicht abgeholt -seliteleima ja palautettu takaisin Suomeen. Ryti-sarja IW2 postituoreena. Tuloleima ja hieno sulkijamerkki takana 20 130 1931. 40 SUOMI Juhlamerkit 1922– 105 1929. 10 106 1930. 10 114 1940-luvun postilähetyksiä juhlamerkein, 32 kpl. PR 2 mk + 20 p kirjeellä Karjaalta Helsinkiin 7.5.1933. PR kuusilo Eduskuntatalo 2,5 mk + 25 p. Mannerheim 3,50 mk nelilö W2 lyhyt väli ** 30 117 1941. Suomen ja Saksan sensuroima pikalentokuori Helsingistä 7.VIII.40 Saksaan. loisto Helsinki 1.3.1931. Postimerkki 75 v. Viipurin linna nelilö hienolla Helsinki 26 II 31 leimalla. Tuloleima ja sinetti takana. 15 125 1998. 8 121 1947. ** 20 136 1940. 10 SUOMI Automaattivihkot 142 AV2 9-19-34 hyvä vihko 10 143 AV2 kaksi hyvää vihkoa 7-2-2 ja 2-2-12 20 144 AV3 10-10-10 hyvä vihko 10 145 AV3 3-3-3 hyvä vihko 15 146 AV4 50 -vihkoa ** eri kansia 30 SUOMI Postilähetykset 147 1927. Takana tuloleima. 10 102 Malli-30 leijonia 52 erilaista ** 10 103 Malli-30 loistoja ja lähes loistoja, 30 erilaista. SUOMI Punainen Risti ja Tub -merkit 128 1930. 10 122 1970–1980 levy loistoja, 10 eri merkkiä. Vihko 1 ** 20 152 1999. 15 109 1931. 20 SUOMI Postimerkkivihkot 151 1938. 20 104 Wärtsilän koearkit, Porvoon ranta-aitat, kaksi erilaista. 15 115 1941. ** 12 101 Isot kuvamerkit kaunisja loistoleimaiset, myös 300 mk lentomerkki. Kohde 130. Alimmissa merkeissä ristissä epätasaisuutta. 8 119 1943. Sammon puolustus loisto Taavetti 10 IV 35. Oikea taksa! 10 135 1940-luku. Tauskuva 2,75 mk merkki. Tuloleima. Pariisin rauhansopimus, loisto Pyynikki 3.12.1947. Lähinnä kuvernööreille osoitettua postia. Ilmestymispäivä! 10 110 1931. PR 2 mk + 20 p, loisto Turku 23.12.1940. 15 134 1933. Leiman aitous. 15 141 1949. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 52 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohde 123. PR Miekka ja viitta. 10 111 1935. Viipurin linna 2,75 mk loisto Jyväskylä 16 IX 41. Virkakirjeitä 32 kpl eri paikakkunnille. 10 108 1931. Taustassa postin sulkijanauha. 10 113 1938. 133 1932. Pro Filatelia -merkki Helsinki 7.XI.31 leimalla. Tuloleima takana. Omakuvamerkit poliisiautot. Postiennakko Kirjailija J.K.Inhalle. 20 132 1932. Tuloleimat takana
15 162 1983. Kulkenut kortti s/s Rugen Vaasaan, jossa soikio Stettin-laivaleima 2.7.30. Kohde 150. Hyväntekeväisyysmerkit valk.pap. 20 SUOMI Kaupunkija paikallismerkit 185 Soikiomalli 10 pen ruskea/sininen jälkipainanta 3-rivilö tyyppi IIB. Värikortti S/S Ariadne. Pori . 20 189 1937. Hieno PV5-kuori 5.1.02 vihertävällä leimalla 28.11.1874 ja 20 pen isoharkkoisella merkillä. Ryti-sarja Paatene-leimalla (FDC) 20.II.42. Tuloleima takana. 20 155 1939 ja 1942. Osa merkeistä sensuuriluiskan alla. Sensuroitu kuori Panssarijuna 2 -erikoisleimalla 24.XII.39. 15 183 1943. Koko sarja ** 8 165 1952. Kirjattu kirje Tukholmaan 10.9.14. Sensuroitu kirje ”korsusta” Itä-Karjala logo -kuorella 21.IX.42. Vihreä lisäpainamasarja FDC-leimalla Aunus 1.XI.41. no 46 Parola ja toinen PV9 9.2.01 + as. Kirjattu kirje Kutisma 8.10.43 (R3) Äänislinnaan. 20 182 1943. Kirjattu kirje Ilomaselkä 18.7.43 (R4) Äänislinnaan. 15 196 1916. no 9 Raivola. 20 SUOMI Aunus 167 5, 10 ja 40 pen nelilöt ** 20 168 Leimatut pienet arvot 5, 10, 20 ja 40 pen. Kaksi osoitekorttia lähetyksistä sotavankileireille Hämeenlinnaan (vaatteita) ja Turkuun (leipää ja jauhoja). 10 159 1941–1943. 20 SUOMI Lentoposti 190 1933. Berliinistä Suomeen tullut lentopostikuori 12.6.1939. Kaksi kenttäpostina kulkenutta korttia ”Ilmatorjunta ja Viipurin Vartiokellontorni”. Järvenpää-tuloleima takana. 10 191 1939. 10 Kohde 154. Kenttäpostikuori Hamina 4.10.63 leimalla. 8 202 PV3. 12 178 1942. Marski 1,75 mk sensuroidulla kortilla Äänislinnasta Helsinkiin 14.4.1942. 10 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 193 1914. Kirjattu kirje Vitele-leimoilla 22.IV.42 Mikkeliin, tuloleima takana. Mannerheim 10-ryhmiä arkkinumerolla, 5 eri merkkiä ** 8 180 1942. Kahdeksan kulkenutta piiroskuva-kenttäpostikorttia. 1 kop ham 13,5 ja väril.pap. Kolme rahtikirjaa postileimoin ja yksi rivileimalla. 15 200 1901–1911. SUOMI Kenttäposti 154 1918/1919. no 16 Filppula -leimatyypeillä. Lentopostikirje kirjattuna Kotkasta Tanskaan 3.6.1942. 10 161 1963. 15 198 Levy juhlamerkkejä PVja PJV -leimoilla. 15 195 1916. 15 SUOMI Autopakettimerkit 163 1949/50-sarja rengasleimoilla. 3 kop ham 11,5 suomalaisilla leimoilla. Helsingin tuloleima. PHF-luokituksessa (R5) eli erittäin harvinainen. Sisältö mukana. 8 179 1942. Tuloleima takana. Merkit 2,5 x 1 mk violetti 1918. no 23 Kausala. Sensuroitu urheiluaiheinen kuvapostikuori kenttäpostina Helsinki 26 XII 39. 10 192 1942. 10 204 PJV.70 S-E R1 11.VIII.09 + pp-leima Tiviä-kirjeellä Viipuriin. Musta lisäpainamasarja kirjatulla kuorella Repola 15.X 41. Kohde 199.. Kuori harjoituksiin Padasjoki 25.4.83. 10 160 1942. Oikea taksa! 8 181 1943. 15 188 1930. Mustemitätöity 28/II. 20 164 1952. 10 177 1942. 37 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 52 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Rautatieposti 197 1931. Tulol. Sensuroitu Torniossa. Postikortti Suunu 20.1.44 leimalla. Pori tuloleima takana. Helsingin tuloleima takana. ** 8 186 Soikiomalli jälkipainama tyyppi II nelilöt molemmat värit ** 20 SUOMI Laivaposti 187 1920. 12 184 1944. Loistoleimainen 1 rpl Terijoki 2.IX.16. 10 156 1939. 10 199 1874. 15 Kohde nro 75. Helsinki tuloleima takana. 10 176 1941. 10 157 1939. ”...Pommeja tuli kuin saavista kaataen...” Kortti Merivoimat Turusta 20.2.40. Oikea taksa. 15 166 1952. . 12 158 1940. Kohde 166. M-30 1,25 mk viisirivilö lentopostina kirjatulla kirjeellä Helsingistä Saksaan 3.8.1933. 8 203 PV6 6.1.02 + as. Kohteet 161 ja 162. 2 mk punainen loisto Stettin-leimalla 7.6.37 Mikkeliin. S.V.R pakettikortti Turenki 19.IIX.1991. Kirjattu kirje Äänislinna -1 III 43 (R2). 10 201 PV1 Ehiökortti 15.9.77 leimalla 1.1.03 + as. Rahtikirja täynnä 100 mk merkkejä + 50 mk. 15 194 1914. Ehiökortti 18.12.84 leimalla 3.1.01 + as. Käyttämättömät ja leimatut 10, 25 ja 50 pen sekä ennakkomitätöidyt 10 ja 25 pen. Sensuroitu 20 kop kirjattu kirje Helsingistä Lontoon kautta Ranskaan. Sommaröarna-laivapostimerkit. Arkinpaloja PV loistoleimoin. Kohteet 181 ja 184. Kohde 194. 12 SUOMI Pohjois-Inkeri 169 1 mk II sarja oranssi/harmaa 15 merkin arkinpala ** 40 170 5 mk II-sarja nelilö ** 10 171 II-sarja leimattuna ilman 10 mk merkkiä 12 172 II-sarja lisäpainamalla ”Inkerin hyväksi” ilman 5 mk:n merkkiä * 10 SUOMI Karjala 173 10 pen ja 20 pen * pienet liimakkeen jäljet 10 174 40 pen ja 50 pen * molemmissa pienet liimakkeen jäljet 10 SUOMI Itä-Karjala 175 1941
10 212 1938. 10 216 1946. 30 229 Levyllinen siistileimaista vanhaa Suomea 1875–1917 yht 40 kpl. 20 226 Kannellinen muovilaatikko kenttäpostilähetyksiä (n. SUOMI Joulumerkit 205 1912. Kuva 4 ylin PT 1,5 mk A-hammaste, kuva 5 molemmat hammasteet. 15 219 1962. 25 SUOMI Leimamerkit 222 1866. 8 228 Kokoelmakansio kulkeneita lähetyksiä 1917–1929. 8 SUOMI Kokoelmat ja erät 223 1875–1952. 15 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 211 1938. FDC-kuori Kansanapu 1 II 43. 15 230 Paketti Suomi-leikettä (n. 50 232 Säiliökirja, jossa n. 15 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 233 Haukkavaara pp-leima 401.2 R4 + PV14 20.V.35. TUB-joulumerkki ”Keltainen risti”-kulmaleimalla 15 208 1942. 10 227 Kansio pääosin FDC-kuoria, mukana myös erikoisleimakuoria noin 150 erilaista vuosilta 1950–1971. Lähes 50 eri kauden kohdetta. Kaksi kulkenutta kuorta Laivapostikonttori 1 -leimoilla 21.12.62. 90 224 1980–90 luku. 100 erilaista ”nappiloistoa” (5 kuvaa) 30 225 Ahvenanmaata 45 eri merkkiä loistoina. 10 209 Paljon TUB-joulumerkki arkinpaloja ** 15 210 TUB-joulumerkit 1926-, 1928ja 1929 -korteilla leiman alla. Paljon loistoja! 10 231 Suomi kansio 1860–1961. Korttikirje 7 kop sininen 23.VI.07. FDC-kuoret PR-sarja ja Rintamamies-erikoisleim. Tuloleima takana. Kirjattu kuori 18.8.43 rengasleimalla 1301.2 R5. 60 214 1942. TUB-joulumerkkipari Keltainen Risti ** 20 207 1915. TUB-joulumerkki Koivu ja tähti päikköparit, roso, postituore ja leimattu sekä kortissa leiman alla. FDC-kuori Postiauto 16 mk Helsinki 16.10.46. 10 238 Leppäsilta. FDC-kuori Postitalo 4 mk Helsinki 1.III.39 -leimalla. 25 243 Soanlahti. Kohteet 205 ja 206. 160 g) vuodesta 1980–. FDC-kuori jossa kaksi merkkisarjaa, julkaisupäivä 13.9 48. 25 237 Koprala pp-leima 301.1 ja Ristseppälä-pyöröleimalla Riikolaan. FDC-kuori PR Vaakunoita Helsinki 1.1.42. Kohde 213. 20 240 Läskelä. 10 236 Kaarlahti. 15 239 Läskelä. NY-kortista merkki poistettu. FDC-kuoret Delaware ja Posti 300-vuotta. 10 217 1947. 10 241 Ollila. Alkupäässä paljon arvoa. Takana Sveitsin tuloleima. 12 SUOMI Ehiöt 220 1894. Rengasmerkkiehiö 10 kop tyyppi II Uusikirkolta 20.1.94 Ranskaan. 8 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 244 Kuvioleima 226 20 pen 1882 pari 10 245 Kuvioleima 73 A Laitisen mukaan R5 8 246 Kuvioleimat 133 ja 168 20 pen 1885 10 247 Kuvioleimat 64 ja 67 20 pen 1875 10 248 Kuvioleimat 65 ja 73 m 1875 10 249 Kuvioleimat 87 2 pen 1889 ja 131 20 pen 1885 10 250 Kuvioleimoja 3 kpl 10 251 Kuvioleimoja 1885 A Laitisen mukaan 202, 451, 436 ja 268. Yli 400 liimakkeella kiinitettyä eri merkkiä. Lape säiliökirja 16 sivua täynnä hienoja merkkejä, postituoretta ja leimattua. TUB-joulumerkki Jänis ja orava -kuusilo ** 20 206 1915. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 52 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 3/2021 38 Osia kohteesta 231. 20 213 1939. Mount Vernon kortissa vikaa. (Lape 2021 250€). 10 cm nippu). Osia kohteesta 223.. nelilöä ajalta 1930–1990. Kaksi kulkenutta ehiötä leimoin 1912 (R4) ja 1913 (R3). Kohde 206. Kolme Partioleiri Westend 1947 erikoisleimakuorta. 10 221 Ehiökorteilla Tampereen sensuurileimat: 3, 4, 5, 6, 7, 9 ja 10 vuodelta 1915. 30 Kohde 214. 90 leim. Kortit Amerikasta 1917/18. Kirjattu kuori 7.5.43 rengasleima 613.3 R4. Penniarvoisia leimamerkkejä. Lopussa mukana muutama irtomerkki. 20 242 Roikonkoski. Kirjattu kuori 25.1.43 rengasleimalla 2604.2B 10 235 Kaarlahti (sininen rengasleima) ja Koskensilta (pp-leima) kuorella 6.VI.31 Helsinkiin. 20 215 1943. Sensuroitu osotekortti Helsingistä Läskelään 22.XII.16. Tuloleima takana. Kirjattu kuori 22.6.43 rengasleimalla 4512.3 R5. Tuloleimoja takana. 8 218 1948. 15 234 Ihala
8 MUU EUROOPPA Portugali 275 1947. Esifilateelinen lähetys Tartosta Pärnuun. 12 POHJOISMAAT Ruotsi 259 1878. 12 282 1923. Kohde 268. (Facit PR 8000 kr). Malaya penang 5 dollaria ** (Britanian siirtomaa). 15 286 1943. 8 MUU EUROOPPA Kokoelmat ja erät 263 Deutsches Reich ja liitännäisalueet säiliökirja. 100 260 1886. 15 262 Repeytynyt postikortti Suomeen. < Kohde 253. George V 2/6 Sh`P ja 5 Sh Wz14 -leimattuina (Mi yht. Kohde 259. Sensuroitu pikakirje Kööpenhaminasta 7.5.42 Prahaan, jossa kulkenut putkipostina (2653). 1 riksdaler kauniilla leimalla Öhrebro 15 6 1878. 150€) 20 288 1932. Gibraltar FDC-kuoria 1979 (1) ja loput 1980-luvulta. (Mi 400 €) 50 283 1934. D. Etusivulla leimoja, joista osa vuodelta 1866. 15 279 1861. 30 Kohde 265. 15 MUU EUROOPPA Saksa 278 Levy Generalgouvernement-merkkejä yli 80 erilaista */o. **/*/o 50 264 Löytölaatikko pääosin Espanjaa ja Portugalia ja näiden siirtomaita. 30 284 1936– Deutsches-Reich-urheilusarja 8 merkkiä * 20 285 1936. Kohde 275. Kirjattu kuori Hitlerin 54-vuotissarjalla ja erikoisleimalla 20.4.1943 Dresdeniin. Ruotsin Postin selitekirje 2012-02-17. Kutsukirje mukana. Nelilöitä. Berlinin olympiamerkit -sarja, stadion-erikoisleimat ja R-lipuke 7.8.36 Suomeen. Kirjattu sekapostitekirje Unkariin. 10 274 1980. FDC-kuori Elizabeth II-sarja kirjatulla kirjeellä Helsinkiin 3.VI.53. Wilhelm I-sarja postituoreena. Kansallispuvut-sarja ** 30 276 1950. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 52 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 39 . 10 280 1851. 15 POHJOISMAAT Hollanti 256 1933. Tsd 800 Wz.1. 15 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 255 Kulkeneita numeroleimakuoria 26:lla eri numerolla. Aitoutus Hujala. 30 269 1935. Sachen Mi 2 tyyppi I -leimattuna. Preussi-merkkipari 4 ja 6 Pf leimattuina. 225 €) 30 271 1914. Lontoon rautatiepostimerkki kirjelähetyksellä soikioleimalla 26 Nov14 8 272 1948. 8 258 1942. 15 266 1867. Paljon hyviä leimoja. Deutsches Reich ”Hätäapu-sarja” leimattuna. 20 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 270 1913. Leimatut 4, 8, 16, 20 ja 25 ören merkit. Valtavasti merkkejä, mutta myös osin postilähetyksiä eri maista. 1 krona postitorvi takana * 20 261 1942. Tuloleima takana. 20 MUU EUROOPPA Eesti 265 1824. 8 253 Kymmenen kulkenutta korttia eri kyläleimoilla. 20 254 Postipysäkkileimoja lähetyksillä 13 eri paikkakuntaa. 7 + 5 mk ”Aita hädälist” hammastettu kulmaleimalla. Kirjattu lentoposti Ruotsista 25.9.42 Helsinkiin. 10 MUU EUROOPPA Sveitsi 287 1858 Kirje Lausannesta 28.2.58 Berniin (Mi 15– n. Ylärivi * ja alarivi ** 10 MUU EUROOPPA Vatikaani 289 Vanhaa Vatikaania 15 Kohde 280 . Kirje päivättynä 22/3 januari 1867 Rigasta Ouluun. Saksan miehitys Belgiassa. (Mi 350 £) 40 281 1917. Valtavasti merkkejä koko Reich-kaudelta 1872–1945. Kohde 270.. leimattu pari. 10 267 1914. 8 POHJOISMAAT Tanska 257 1875. Reich -virkamerkit 5–800 Tsd (M). SUOMI LEIMAKOHTEET Postipysäkkileimat 252 Kruusila. Hieno Kruusila-kyläleima ja Salo-pyöröleima kortilla 3.1.05. Kutsukirje 3 IV 35 Hella Vuolijoelle teatteripäiville Tallinaan. Fatima 5 esc. MUU EUROOPPA Ranska 277 1800-luvun Ranskaa leimattuna. 8 273 1953. Sensuroidut kortti ja pieni kuori Tallinnasta Helsinkiin. 20 268 1923
Rahasarja jetonilla Rahamestareiden kokous Helsingissä. 10 KESKI-AMERIKKA Lajitelmat 296 Honduras. Rantamaisema läheltä ja kaukaa, kulkematt. 12 318 Laivoja. Kulkeneita ja kulkemattomia. 8 320 Rakuuna-aiheinen kenttäposti 18.XI.41. 20 328 1990. Helsinki Avion -leima takana. Aitoutus. Veljekset Karhumäki -ilmakuva. Lähes 300 eri kolikkoa. 1914 1 kop ham 13,25 ja 3 ja 7 kop 11,5. 15 NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 326 1919–1970 Suomi -kolikkokokoelma. Helsingin Yliopisto 350 vuotta -juhlaraha 100 mk upotettuna kuoreen 11.9.1990. Taustassa liimake, jolla tuetaan repeämää nurkassa. kortit. 20 mk kolikoita 11 kpl. 8 319 Neljä Ahvenanmaan Märket-majakan korttia. Kulkenut 1945. Kaksi vanhaa kulkenutta korttia. Neljä kulkenutta R3-korttia. Hammastamattomat 25x1 kop+2x5 kop. Kaksi 1900-luvun alun kulken. 10 305 Tampere. 10 NUMISMATIIKKA Kunniamerkit, mitalit ja militaria 322 1960-luvun Säästöpankki-mitaleja. 8 317 Höyrylaivat Sampo, Arcturus ja Castor tuovat Jääkäripataljoona 27 pääjoukkoa Suomeen. 8 294 1863. Kirjattu sensuroitu firmakuori Pietarista 1.12.17 Imatralle. Kaksi lentopostikorttia virkapostina 1929. 8 299 Aulanko. 10 324 5 mitalia Kivi, Kianto, Lönnrot, Tanttu ja Hörhammer. Avustuspostimerkki nelilöt 4 eri arvoa. 20 306 Turku. 20 329 1994. 15 AASIA Lajitelmat 292 2000-luvun lähetyksiä Suomesta Mongoliaan. 1915 10 kop ham 13,25. 8 AFRIKKA Lajitelmat 293 1862 Mauritius hammastettu 6 P -leimattuna. 8 300 Helsinki. Kulkemattomat kortit Drottning Victoria ja s/s Heimdahl sekä kulkenut kortti s/s Ragne. Kohde 287. Upea kotelo. Kirjelomake 1952 ”Poroajelua tuntureilla” HY918 R. Cape of Good Hope leimattu 1 P W1 braunrot. 15 313 Wendelin. Taittokortti 1942 ”Äiti ja lapset kävelyllä” HY685 R4. 20 ETELÄ-AMERIKKA Lajitelmat 295 Brasilia. Kaikissa TUB-joulumerkki leiman alla. Yhteispaino 800 gr. Kaksi kulkenutta korttia vuodelta 1925. 30 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 290 1914/15. 15 323 1976. Kaikissa tuloleima. Montrealin Olympialaisten toimitsijamitali kotelossa. ** 20 291 1917. 10 309 Sortavala. Kohde 295. Kulkeneet kortit Rantamaisema 1924 ja Piispantalo 1958. Merkkejä poistettu. Kuoressa suomiaiheisia kuvia. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 52 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 3/2021 40 POSTIKORTIT Luovutettu alue 307 Kuokkala, Perkjärvi ja Terijoki -kortit, joista kaksi kulkenutta 20 308 Ollila. 30 301 Helsinki. 15 Kohteet 290 ja 293 Osa kohteesta 300. Neljä vanhaa 1900-luvun alun kulkenutta korttia. Kolme vanhaa kulkenutta korttia ja yksi kulkematon (Kirkkosilta). 8 321 Topelius ja Snellman. korttia. Laivapostikirje 1933 s/s Placano New Yorkin laivapostileimalla Tshekkoslovakiaan. Erä vanhoja kortteja yhteensä 40 erilaista. 10 304 Porvoo. 20 325 Pieni metallinen sikarirasia mitaleita ja kolikoita. 15 POSTIKORTIT Aihekortit 316 1901. Yksi kulkenut kahdella erilaisella majakan omakuvamerkillä. 20 314 Wendelin. 12 POHJOIS-AMERIKKA Postilähetykset 297 1947. Tuloleima takana. 40 327 1934–1939. 15 311 Viipuri. Vanha 10 pikkukortin kokoelma Viipurin tuomiokirkosta kotelolla. Kaksi kulkenutta sortokausi korttia. Ensilento-kuori New York–Helsinki. Kahdeksan vanhaa kulkenutta korttia. Osa kohteesta 307. 10 POSTIKORTIT Paikkakunnat 298 40-luvun kortteja 10 kpl. Yksi Petsamo-kortti. 15 315 Wendelin. 10 POSTIKORTIT Taitelijakortit 312 32 kulkenutta korttia 1940-luvulta, osa kenttäpostissa. 7 303 Porrassalmi ja Paanajärvi. Ei kuntoarvioitu. Kohde 314.. 8 310 Terijoki-kortti Ruotsiin, 2 x 2 kop PV2 ja Sortavalasta Helsinkiin 2 x 5 pen. 10 302 Orivesi, Korppoo Salosta 8.X.06 Helsinkiin
Kunto 00. 15 338 Käyttämätön tummanvihreä kovakantinen säiliökirja 60-sivuinen valkoisilla sisäsivuilla. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. 15 356 Seitsemän erilaista vanhaa tyhjää valintavihkoa. Mikäli huutaja on merkinnyt toimitustavaksi Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneen Lönnrotinkatu 32 B 00180 Helsinki, maanantaisin kello 17-18 tai Merkki-Albertin myymälän Albertinkatu 16 00120 Helsinki, voi kohteet noutaa päivä jälkimyynnin päättymisestä alkaen. Verkossa näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous jos se on alle 10 % toisena olevaa tarjousta. 15 PÄÄTTEEKSI Kirjeensulkijat 344 1900 Surumerkki nelilö ** ja leimattu leike Viborg-leimalla. Alemman kuvan taus. KOHTEIDEN LÄHETTÄMINEN Kohteet toimitetaan huutokaupan ja jälkimyynnin päätyttyä postitse. Huutokauppa päättyy verkossa torstaina 3.6.2021 klo 21.00. 10 357 Viisi Vankila-puhelinkorttia. 10 < Kohde 343. Kerran taitettu 100 mk. Kohde 329. MYYMÄTTÄ JÄÄNEET KOHTEET Jälkimyynti alkaa verkossa välittömästi huutokaupan päättymisen jälkeen ja päättyy sunnuntaina 6.6.2021 klo 21.00. 2021. Tervetuloa huutokauppaan! NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 330 1945. Ostohinta on joko korkein tarjous tai toiseksi korkein tarjous + 10 % riippuen siitä kumpi on alhaisempi. 8 345 Iso erä kirjeensulkijoita eri aikaisia. 10 PÄÄTTEEKSI Tarvikkeet ja kirjallisuus 335 ”150 tarinaa” -kirja postivuosilta 1856-2005. Maksuehto 14 päivää netto. Jos et halua kirjautua Onlineen, voit tarjota puhelimitse tai kirjeitse. Postija toimitusmaksua ei tällöin peritä. Noudatamme ns. Kohde 331.. 10 PÄÄTTEEKSI Kokoelmat ja erät 358 Erä kala-merkkejä 48 erilaista. puh. Taittamaton 10 mk Litt A VLI. sääntöä huutokaupan päättyessä. Huomautukset ja palautukset on tehtävä ehdottomasti 8 päivän kuluessa. 15 349 Esson keräilykotelo ja avaamaton pussi merkkejä! 8 350 Laatikko sähkösanomia, korusähkeitä (35 kpl) ym. 10 352 Muistoarkkeja 10 erilaista. 10 348 Berliinin jakautuminen kahtia itään ja länteen. Viivästyskorko 8% ja muistutuksen lähettäminen 10 €. 30 333 1980. Kohde 357. 12 331 1963. Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseuran tiloissa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, katutaso, maanantaina 24.5. Palautuksen yhteydessä on kerrottava syy palautukseen. Kuvat Olympialaiset 1952 lisäkatsomoineen ja normaali. Kohteet ovat myyjän omaisuutta kunnes ne ovat kokonaan maksetut. Kovakantinen 350 sivua. Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä torstaina 3.6.2021 klo 12.00. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 52 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 41 Suomen Filatelistiseura ry c/o Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo. 10 mk seteleitä 20 kpl. Pakettina tomitetSuomen Postimerkkilehden Online-huutokaupan säännöt tavat postikulu + 5 €. Ainoan tarjouksen tekijä saa kohteen pohjahinnalla, johon lisätään huutoraha 17 %.Yhtäkorkeissa tarjouksissa ratkaisee saapumisjärjestys.Pidätämme oikeuden hylätä tehty tarjous ilman erillistä perustelua.Yksittäisillä kohteilla on palautusoikeus 8:n vuorokauden kuluessa toimituspäivästä. Kohde 324. Tarjoukset tehdään tasa euroina. 10 PÄÄTTEEKSI Osakekirjat 342 Osakekirjat Aug. 10 340 Suomen postimerkkien väärenteet, Mikko Ossa -kirja 1977. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com TARJOAMINEN Kohteet myydään eniten tarjoavalle. MAKSUT Kohteet on maksettava 8 päivän kuluessa vastaanottamisesta. Yli 600 sivuinen, kovakantinen erikoisluettelo Ruotsin leimoista ja postihistoriasta. H. Yli 200 € ostot kirjattuna lähetyksenä paino huomioiden vähintään 12 €. 10 337 Facit Postal X. ja 31.5.2021 klo 16.30–17.30. Taittamaton 5 mk Litt B. > Osa kohteesta 318. 10 PÄÄTTEEKSI Cinderella 346 1902 ja 1939. 10 355 Puolustusvoimien antama Lotta-tuntolevy. 10 359 Erä lintu-merkkejä 44 erilaista. Kaksi kuvaa! 10 351 M-30 40 pennin pari toisen painoluokan lehtikääreellä pres. 10 360 Erä perhos-merkkejä 45 erilaista. 8 353 Olympiastadion. Ståhlbergille Helsingistä Kulosaareen 14.12.1930. 5 min. Kolme vanhaa espanjalaista vekseliä. Kohteen ostohintaan lisätään 17 %:n huutoraha. 10 354 Paljon pula-ajan erilaisia ostokortteja. Kohteita myydään pohjahinnoilla (+ 17%). Julk. 8 347 Antrean Apteekki käyttämätön reseptiluiska. 15 339 Postia sortokaudelta, Matti Poutavaara -kirja 1973. K.J. Soini Oy Helsinki 1919 ja Kuitu Oy Jääski 1942. Laskuissa alle 200 € toimituskulu lähetyksen paino huomioiden vähintään 5 €. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. 40 332 1976. Kahdeksan kulkematonta korttia. 10 341 Visir-kansio, 30 sivua, uudenveroinen. Nejässä Litt.A. 20 336 Facit 2021 Ruotsi-luettelo. 15 343 Osakekirjat Kuitu Oy Jääski 1938 ja 1942. 20 NUMISMATIIKKA Ulkolaiset kolikot ja setelit 334 Kuusi ulkomaista kolikkoa, osa hopeaa. Kohteiden kuvat verkossa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi
ETSIN VAIHTOYSTäVää Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. Meidät tapaat myös SAVONIA2021 näyttelyssä Kuopiossa 14.-15.elokuuta 2021. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com OSTAN kokoelmaani kiinnostavia varhaispostin kohteita. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, Comp. Mene kotisivulle www.philea.se , jossa luettelot aina PDFmuodossa katseltavissa, mutta LIVEhuutokaupan tarjouksia voit tehdä vain kirjautuneena. 18-sivuinen kirjanen, joka perustuu Mika Räsäsen kokoelmaan. Mauri Lahtinen, Kivivuorentie 4 A 66, 01620 Vantaa, puh. OSTAN loistoleimaista Suomea. Erityisesti haen kaikkia postitteita Länsi-Australian mustilla joutsenmerkeillä varustetuista kohteista, myös veromerkit kelpaavat. Kokoelmat ja paremmat yksittäiskohteet. Deutschland.. Give Danish for Finnish according AFA to mancolist. OSTAN joutsenaiheisia maksikortteja ja kuvitettuja kirjekuoria joutsenkuvio -leimalla. PS. Kirjan kuvioita saa ilmaiseksi kopioida ja tehdä korteiksi. reinot.seppanen@gmail.com. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi KIINTEISTÖjEN, asunto-osakkeiden, yms. OSTAN LaPe Suomi BL 1 hammastesiirtymä postituoreena (Finlandia-pienoisarkki vuonna 1985). Kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa: www. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Samoin kelpaavat trumpettijoutsen, mustakaulajoutsen ja Kiinan pikkujoutsen sekä Zemstvo kohteet. Ota yhteyttä kari.korpela@ hotmail.fi tai puhelin +358 40 730 0975. Jukka Konttinen p. kohteiden arviointi, myynti ja osto. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi DANISH COLLECTOR, not a beginner, looks for stamp exchange of used stamps. merkkialbert.fi OSTAN Solkki ja Solkei postileimattuja lähetyksiä. Juhana Kerttula 040 728 4065 tai sähköposti jukerttula@ hotmail.com OSTAN jANAKKALA-kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä Janakkalan kyliin kirjattuja ostokortteja tai muita pienpainatteita ja kyläkauppojen mainoksia. YVERT&TELLIER, Merkit tulisi olla esim. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com MERKKI-ALbERTIN täysin uusitut kotisivut on nyt avattu. Lüttestiese 10. Tarjotkaa seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217. Harri Hassel 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com ETSIN EuROAjAN Suomi-merkkien kerääjiä erityisesti vuodesta 2010 nykyaikaan. Ota yhteyttä! atte.moilanen@elisanet.fi AjANKOHTAISTA PHILEALTA: LIVE-online huutokaupat jatkuvat 27. toukokuuta filatelian LAATUHUUTOKAUPPA, josta ilmestyy myös painettu luettelo. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. Reijo Tanner 040-753 4370. Nappiloistoleimaiset merkit ja erityisesti loistovihkot/arkit. Language Swedish, Danish, English. Reino Seppänen, LKV, Etu-Töölö, Hki,p.0400 421 000. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi ZEPPELIN SuOMESSA 24.9.1930 -leimauserikoisuudet. OSTAN Muumi postimerkkien erikoisuuksia kuten hammastevirheitä, leikkausvirheitä tai värisiirtymiä sekä vanhoja Muumi postikortteja. Samoin omakuvamerkit. Päivitämme jatkuvasti sivuille uusia kohteita. Huomaa, että näissä on myös osio numismatiikkaa. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. kesäkuuta ja 18/19 elokuuta online LIVE. Voidaan myös sopia tapaaminen Helsingissä. OSTAN lähetyksillä olevat postivaunuleimat 1, 2 ja 3 ajanjaksolta 1.11.1870 30.11.1870. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Lähes 40 v. Kind regards: Jorgen Purup Knudsen, purupknudsen@gmail.com OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. 0400 206 360. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi HALuTAAN OSTAA vanha postimerkkikansio esim. Kiinnostuneet voivat tiedustella tekijältä: mika11.rasanen@elisanet.fi TuOMAS Valon kirja Valaistumisen kuviot 2 löytyy googleosoitteessa: tuomasvalo2 tai Tuomas Valo facebook. Please tell me your interest. Yhteydenotot: iida.issakainen@gmail.com OSTAN LaPe Suomi nro 214 (Posti 300 v 1 ¼ mk sininen) monikkona kulkeneella kohteella. 040 521 5305 jukka.t.konttinen@elisanet.fi OSTAN Ahvenanmaan filateelista materiaalia 1800-luvulta. OSTAN Eckerön vuoden 2004 postisoutuleiman aidosti kulkeneella kohteella (ei postin lippukuori). Esimerkiksi vanha yleinen posti (YP) ja kihlakunnanposti (KKP) ennen 1720; YP merkinnät 1700-luvulla; KKP ohjauskirjaimet ja -sanat, paremmat sulkakirjeet; kuriiriposti, jne. 48455 Bad Bentheim. Ensimmäisellä käynnillä rekisteröinti ohjeen mukaan. Tarjoukset/yhteydenotto puh/sms 040 901 5200 tai pelle@ peredvinpersson.fi MYYN VR:n ja yksityisratojen rautatiemerkkejä. Suomen Postimerkkilehti 42 3/2021 KERÄILYKOHTEET RAHAKSI! Hellman-huutokaupat järjestää Suomen suurimmat postimerkkija keräilyhuutokaupat. Vaihto, osto, myynti, käsileimattujen kuorien postitus. Amerikasta tai muualta kaukomailta. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Rolf Schäde. Tarjoukset: kejos@luukku.com Etsin ”RANTASALMEN POSTIHISTORIAA” kokoelmaani sulkakirjeitä, postilähetyksiä rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita Rantasalmi leimoilla. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puhelimitse 046 894 0461. Myy sinäkin kauttamme postimerkit ja -kortit, rahat, mitalit, kellot, korut ja muut mielenkiintoiset keräilykohteet. kokemus. Mozambique, Comp. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Edustaja pääkaupunkiseudulla Jukka Mäkipää, 040-7725579, jukka. Seuraavat 23. Ostan Töölö -aiheisia postikortteja. Kysy lisää juho.paananen@elisanet.fi tai soita 040 570 6195
43 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT PHILANIPPON 2021 FIP erikoisnäyttely Tokio, Japani 25.-30.8. London 2020) FIP erikoisnäyttely 19.-26.2.2022 Lontoo, Iso-britannia Komissaari: Jukka Mäkinen www.london2020.co NORDIC STAMP SHOW, 23. Kesän jälkeen syksyn ohjelma alkaa 31.8.2021 toivon mukaan taas normaalien kerhokokousten merkeissä. Syyskuussa Lönnrotinkatu 32 B Postimerkkihuutokauppa Suomen Lähetysseuran seuraava Huutokauppaan on jo nyt saatu valtavasti myytäviä kohteita niin filateliaa, kokoelmia, postikortteja kuin numismatiikkaa! Koronatilanne voi tuoda muutoksia ajankohtaan, joten katso elokuussa Suomen Filatelistiseuran kotisivuilta suomenfilatelistiseura.fi tarkempia tietoja!. BOX 2700, St Hanshaugen NO-0131 OSLO. AUGUST 2019 JOIN US IN NORWAY Nordia 2019 is a nordic stamp show and without doubt the largest stamp exhibtion in the nordic countries, next to Stockholmia 2019. One hour drive from Oslo and half hour from Swedish boarder. Indonesia 2020) FIP erikoisnäyttely uusi ajankohta 4.-9.8.2022 jakarta, Indonesia Komissaari: Ari Muhonen indonesia2020.com LIBEREc 2022 FEPA-näyttely, FIP tunnustus (recognition) 13.-16.10.2022 Liberec, Tsekin tasavalta https://www.liberec2022.eu/en/aktuality-en/ IBRA 2023 (ent. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION QUALITY HOTEL, SARPSBORG BJØRNSTADVEIEN 20, N-1713 GRÅLUM CONTACT ADDRESS; NORDIA 2019, P.O. – 25. NORWAY Epost; mail@nordia2019.no Wisit our new WEB site WWW.NORDIA2019.NO We hope you will join us in the heart of Østfold. 25.5. 2021 Komissaari: Jari Majander https://www.japan2021.jp/en/ SAVPEX 2021 Etelä-Afrikan virtuaalinen yhden kehyksen näyttely 22.-25.7.2021 Lisätiedot: Ari Muhonen https://stampssa.africa DESETOOKNO KRANJ 2021 Kansallinen yhden kehyksen näyttely Osallistuminen sallittu kaikille FEPAn jäsenmaiden filatelisteille Kranj, Slovenia 9.-18.9.2021 https://fepanews.com/one-frame-exhibitionin-slovenia-fepa-members-invited/ SOUTH AFRIcA 2021 FIP erikoisnäyttely uusi ajankohta: 9.-13.11.2021 Cape Town, Etelä-Afrikka Komissaari: Seija-Riitta Laakso capetown2021.org NOTOS 2021 FEPA-näyttely, FIP tunnustus (recognition) 19.-22.11.2021 Ateena, Kreikka Komissaari: Jarkko Leppänen hps.gr/notos2021 LONDON 2022 (ent. The intent is to create an exciting stamp show for both new and experienced stamp collectors. Myös se pidetään etäkokouksena. Näyttelyn muiksi tuomareiksi on nimitetty perinteisen filatelian tuomariryhmään jukka Sarkki ja Esa Aaltonen, postihistorian tuomariryhmään Ari Muhonen ja Petteri Hannula, aiheja avoimen filatelian tuomariryhmään Jari Majander ja jarkko Leppänen ja postikorttiluokan tuomariryhmään Seija-Riitta Laakso ja Allan Pihl. FIP tunnustus (recognition) 9.-12.6.2022 Toronto, Kanada capex22.org Komissaari Ari Muhonen INDONESIA 2022 (ent. IBRA 2021) FIP erikoisnäyttely uusi ajankohta 25.-28.5.2023 Essen, Saksa Komissaari: Jussi Murtosaari www.IBRA2023.de PohjoISmAISET NÄYTTELYT NORDIA 2021 13.-15.8.2021 PEruuTETTu Kuopio, Suomi NORDIA 2022 21.-23.10.2022 birkeröd, Tanska KANSALLISET NÄYTTELYT SAVOFILA 2021 14.-15.8.2021, Kuopio, Pääkomissaari: Risto Pitkänen www.postimerkkikerho.fi/nordia-2021/ Suomen Filatelistiliiton hallitus on nimittänyt Jussi Murtosaaren Savofila 2021 postimerkkija postikorttinäyttelyn tuomariston puheenjohtajaksi. esiintyy Mikko Kylliäinen esitelmällään: Volkswagen Typ 1 Tuttavallisesti kupla. We hope to give every visitor both the pleasure of interesting stamp collection, and at the same time probably give a glance of Norwegian hospitality and culture. RIIHEX 2023 aika ilmoitetaan myöhemmin Riihimäki JOENSUU 2024 aika ilmoitetaan myöhemmin muuT NÄYTTELYT jA TAPAhTumAT AIHEFILATELISTIEN normaalien kerhokokousten pitäminen on tänä keväänä mahdotonta. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION HUNFILEX 2022 FIP erikoisnäyttely 31.3.-3.4.2022 budapest, unkari Komissaari: Jukka Mäkinen HELVETIA 2022 FIP erikoisnäyttely 18.-22.5.2022 Lugano, Sveitsi Komissaari Seija-Riitta Laakso cAPEX 2022 Kansainvälinen yhden kehyksen näyttely. The 2019 show will be held in Grålum near Sarpsborg and not so far from Fredrikstad in south of Norway
Nyt on oikea aika myydä! Toimita kohteet meille 16.8. mennessä hellmanhuutokaupat.fi Noutokatu 3, 21100 Naantali Puh. 02 254 7200, ma–pe klo 9–17 myynti@filateliapalvelu.com