. . . . 22 Kerhotoimintaa Portugalissa sivu 12 Portugalin tuntemattomat Aasian siirtomaat s. ?. . 37. . ?. vuosikerta / 8 € Postimuseon näyttelyt ja kokoelmat verkossa s. . . 8 Ukrainan Postihistoria s. ??????. . ?. 16 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 s. . SP ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 103. . . 3 /2022 SUOMEN ?. ?. . . . . ?. . . 18 Kohteet kertovat s. ?
Tässä Daimion alueen kartta. Ohjelmaavoikäyttäämyösruotsin-,portugalin-jaenglanninkielisenä. -tarkemmatohjeetIfolor-kirjantekoon.. Alue oli yksi kolmesta tuolloisesta Intian omistuksesta, joista kaksi muuta jäi ilman karttaa. 2 3/2022 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400403230 Hempontie1,02660Espoo pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Jouko Mattila 0443674619 jk.mattila@outlook.com Sihteeri: Pekka Hurri 0405032144 pekka.hurri@pp.inet.fi Pertti Hurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Harri Hassel 0400605075 harri.hassel@capirec.com Janne Nikkanen 0415276430 nikkanenjanne@gmail.com Kari Vehmanen 0405658315 kvehman2@welho.com TOIMIHENKILÖT Rahastonhoitajat Kai Anttila 0503234953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu13B7,02230Espoo Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400-934522postiaollille@gmail.com Kerhomestari Pertti Hurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit Petri Jansson 0400552671 petri.jansson@kolumbus.fi Eero Mäkelä 0400602887 sakarieero@gmail.com VBO-asiamies Matti Sarén 0405563258 Neitsytsaarentie7B148,00960Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Pertti Hurmerinta 0505898010 Jouko Mattila 0443674619 Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö Janne Nikkanen 0415276430 Sisällysluettelo 3/2022 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s.3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s.4 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s.6 Postimuseon näyttelyt ja kokoelmat verkossa, Mirka Ylä-Mattila, Mikko Nykänen s.8 Clube Filatélico de Portugal –Portugalinfilateliakerho, Ritva Carvalho ja Harri Hassel s.12 Kohteet kertovat, osa XIII, Seppo Laaksonen s.16 Portugalin tuntemattomat Aasian siirtomaat, Jukka Sarkki s.18 Ukrainan postihistoria, Juha Valtonen s.22 M17leimaväärenteitä kannattaa varoa, Kari Lehtonen s.30 Suomen kielen puolustuspuhe, Seppo Salonen s.32 SS-Vapaaehtoisten kenttäpostin monet mutkat, PHY s.34 Onlinehuutokauppa56 , Eero Mäkelä, taitto Eila Hilpi s.37 Meiltä ja muualta, Seppo Laaksonen s.49 Rivi-ilmoitukset s.50 Kartat alueista, Timorin sarja vuodelta 1956 sekä Intian vastaava vuodelta 1957. Seuraavassalehdessä,jokailmestyy20.8.: -FilatelistindigiABCosa2 -mm.ohjeetilmaisensuomenkielisenPhotopea-ohjelmankäyttöön.Ohjeitamyöslomakuvienkäsittelyyn
. ?. Sivu22. ?. . . . ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. . . . . . Kuulemme päivittäin aina vaankauheampiaasioitamitäUkrainassa tapahtuu. Samallamerkistätulivarmastiläntisen nykymaailman tunnetuin postimerkki. ?. . . . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 102. ?. Tapio Tuominen päätoimittaja Otan mielelläni vastaan kommentteja, juttuja ja vinkkejä tapio.tuominen@outlook.com. M eistä moni miettii miten voisimmeauttaaUkrainaa, kaikki apua on varmasti tervetullutta. MonetmaatovatehtineetjulkaistalisämaksullisensolidaarisuusmerkinUkrainanhyväksi.Sivu35. . K okoläntistämaailmaamuistutettiin, että postimerkkejä yhäkäytetään.Eiolemontaa lehteä,jokaeiolisijulkaissut Ukrainanjulkaiseman”Painu vittuun, venäläinen sota-alus”merkkiä. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro utinperkelealoittihelmikuun24. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 300 € , 1/2 sivua 200 €, 1/4 sivua 150 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. . . ??????. . M emuutvoimmealoittaa Ukrainanmerkkienkeräämisen ja omalta pieneltä osinosoittaasolidaarisuutta.VoimmealoittaatutustumaankeräilyalueeseenJuhaValtosenKeräilyuutisissa olleenUkrainanpostihistoriaakoskevan artikkelinkautta.Artikkelijulkaistaan sellaisenaankuinseoliKeräilyuutissa. Pariasiaatulitehtyävahingossakaiken kauheudenkeskellähyvääkin-vahingossa ja täydessä ymmärtämättömyydessään. ?. . ?. Muussa tapauksessa (esim. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 tapio.tuominen@outlook.com Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Olli Saarinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Suomen Filatelistiseuran (SF) meklari Petri Jansson keräävaikkamitäja”jokaviikko”pitää aloittaajokinuusikeräilyalue.Itsehän aloittiSF-rei´itteidenkeräämisen. . SP Painu vittuun, venäläinen sota-alus Petrille tiedoksi, kyseessä on Italialaisen firman Fratelli SGARAVATTI Saonara rei´ite. ?. senmitäkukaanjärkeväihminen eiolisiuskonutedeshänentekevän
Kokous + huutokauppa ma 17.10. Huomattavasti suurempi ongelma on kuitenkin se, että konkreettista palautetta kokoelman kehittämiseen on lähes mahdotonta saada – tai se on luokkaa ”sivut voisivat olla kivemman näköisiä”. Kokous + huutokauppa ma 31.10. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 22.8. Kokous + huutokauppa ma 3.10. Vetoaminen kansainvälisiin sääntöihin on jopa jonkinlainen argumentaatiovirhe: auktoriteettiin vetoaminen. Lehtemme kolmessa aiemmassa numerossa Mika Räsänen on kertonut kokemuksistaan m/1891 kokoelmansa arviointiin liittyen ja myöskin esittänyt varteenotettavia ehdotuksia tuomarityöskentelyn kehittämiseksi. Pekka Lempiäinen Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma syksyllä 2022 Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Toisin sanoen, jos tuomarilla itsellään on saman keräilyalueen näyttelykokoelma kuin näytteilleasettajalla, hän ei kykene arvioimaan kilpailevaa kokoelmaa puolueettomasti – siksi hänen pitäisi jäävätä itsensä. Kokous + huutokauppa ma 12.9. Ja saatuihin kehittämisehdotuksiin on voitava luottaa: Jos näytteilleasettaja tekee ehdotetut korjaukset, niillä on oltava jotakin vaikutusta seuraavalla kerralla. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että jokin asia saattaa olla jollakin kerralla vahvuus, mutta seuraavalla kerralla tästä samasta asiasta saakin negatiivista palautetta. Synopsishan on tarkoitettu esimerkiksi siihen, että näytteilleasettaja kertoo miten kokoelma on kehittynyt edellisestä kerrasta. 2 2 2 Kesä on minulle aikaa, jolloin keskityn lintuja luontokuvausharrastuksiini ja jätän filatelian vähemmälle. Kokous + huutokauppa ma 5.9. Toinen oleellinen ongelma liittyy siihen, että harrastajajoukko Suomessa on pieni. Missä tahansa muussa yhteydessä on selvää, että henkilö, jolla on arvioitavaan asiaan jokin henkilökohtainen intressi, on vastaansanomattomasti jäävi. Miksi näin ei menetellä. Syntyy siis tilanne, että he eivät tiedä, mitä kohteita kokoelmaan olisi vielä syytä saada lisätyksi. Tästä seuraa luonnollisesti se, että heillä on oikeus kokea kokoelmansa tulleen perusteellisesti tarkastelluksi tuomarien toimesta. Sen vuoksi olen itsekin ollut hämmästynyt siitä, miten subjektiivista näyttelykokoelmien arviointi on. Talven pimeänä aikana nämä harrastukset vaihtavat minulla paikkaa. Lehtemme edellisessä numerossa Ari Muhonen esitti Filatelistiliiton filateelisen toimikunnan näkökantoja tuomarityöskentelystä. Näyttelyfilatelia on haastava laji sekä erittäin suuritöinen ja aikaa vievä koettelemus, johon näytteilleasettajat laittavat likoon koko osaamisensa. Myöskään kerhomme ei kokoonnu parin kesäkuukauden aikana. Tällöin olisi luontevaa turvautua esimerkiksi kyseisen alueen aitouttajan apuun, jolla varmasti on asiasta paras mahdollinen tieto. Kokous + huutokauppa ma 24.10. Kokous + huutokauppa ma 29.8. Kokous + huutokauppa ma 10.10. Näin siksi, että itse asiassa hän arvioi tuossa tilanteessa samalla omaa kokoelmaansa ja sen saamia pisteitä – ainakin tiedostamattomalla tasoilla. 5. Mielestäni tuossa kirjoituksessa oli kuitenkin varsinaista asiaa yllättävän vähän. Itselleni on omassa siviiliammatissani kertynyt 35 vuoden kokemus arvioinnista eri yhteyksissä. On kuitenkin välttämätöntä tajuta, että jos tuomari myöntää, ettei ole edes lukenut kokoelman synopsista, on jotakin pielessä. Joukossamme on kuitenkin jäseniä, jotka uhraavat suuren osan kesäajasta näyttelykokoelman valmisteluun ja viimeistelyyn syksyn Hämeenlinnan näyttelyä silmällä pitäen. Eli kuten Mika Räsänen esittää, niin sanotut makuasiat vaikuttavat aivan liian paljon. Kokous + huutokauppa ma 19.9. Osin tämä saattaa johtua siitä, että tuomarit eivät välttämättä tunnista lainkaan jonkin merkkimallin oleellisimpia asioita tai kohteiden harvinaisuutta – vaikka se lehdellä kerrottaisiinkin. Suomen Postimerkkilehti 4 3/2022 4 P u h e e n j o h t a j a 2 0. Samoin on järjestettävä aikaa siihen, että kirjallista palautetta on enemmän kuin muutama rivi. Kokous + huutokauppa ma 26.9. Jos kokoelmaan perehtymiseen ei ole aikaa edes noin oleellisessa asiassa, sitä aikaa on yksinkertaisesti järjestettävä. Arvioinnista saatavan palautteen ylimalkaisuuteen vedotaan jälleen kerran ”rajallisella ajalla” vaikka toisaalla todetaan että ”tuomarit ovat aina käytettävissä”. Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818. Kokous + huutokauppa Syksyn esitelmien aiheet ja aikataulut seuraavassa numerossa ja elokuussa netissä: www.suomenfilatelistiseura.fi Kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Vain siltä pohjalta syntyy tunne siitä, että arviointiin on perehdytty asianmukaisesti
Takana tuloleima 6.1. Jos olet kiinnostunut jättämään kohteita huutokauppaan ota yhteyttä allaoleviin vastuuhenkilöihin lisätietoja saadaksesi. SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huutokauppaan sopivat. Itsenäisyys 1,5 mk leimattu. Seitsemän postituoretta merkkiä.. Huutokaupan runsaasti kuvitettu luettelo julkaistaan vuoden viimeisessä lehdessä (SP 6-2022) ja Philabidissä joulukuussa, jolloin sen kohteisiin voi jo tarjota. Jos haluat myydä otamme kohteita vastaan 15.10.2022 asti! Vuoden 1937 Punaisen Ristin sarja FDC 2.1.1937. Marseillen tuloleima 26.9. Kirjatuttu kirje Sveitsiin. Harvoin tarjolla. 4 skill sininen 9-blokki (eftertryck) vuodelta 1868 (Facit E2) **/*. Huutokaupan Pertti Hurmerinta 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com kokoajat: Juha Tillander 040-847 6371 juha.tillander@onninen.com Ota meihin yhteyttä ja kerro mitä haluaisit huutokaupassa kauttamme myydä: { Kohteita joita on jo jätetty huutokauppaan: Hyviä Aunus-kohteita, kuten nämä postituoreet ** 5 ja 10 mk Kari Lehtosen aitoutuksella. Harvoin tarjolla! Pohjois-Inkerin II-sarjan 1 mk toisen painoluokan kirjeellä Kirjasalosta Ranskaan 16.9.1920. Kohteiden minimimyyntihinnan tulee olla vähintään 15 €. Suomen Filatelistiseuran suurhuutokauppa no 58 S uomen Filatelistiseura järjestää tänäkin vuonna vuodenvaihteessa suuren suosion saavuttaneen tavallista suuremman huutokaupan. Harvinainen vesileima W3. 1927. Huutokauppa tulee päättymään tämän vuotisen tapaan tammikuun puolessa välissä. Harvinainen oikeataksainen ulkomaille
Det är just bland dem sällsyntheterna finns, de som ger goda poäng. Men ett brev eller kort med korrekt påtryck är en poängplockare. Brev från de som under mellankrigstiden sökte sig till Tyskland för att kämpa mot Sovjetunionen är värda att söka. Lycka till!. Den stumma från Kotka, som saknar datum i stämpeln av militära skäl. Gör man en posthistorisk är det en helt annan sak. Marknaden är full av lösa märken, både stämplade och postfriska och av försändelser med dessa märken. Då är det försändelser med dessa märken som gäller och där måste man komma ihåg en väsentlig sak, i en posthistorisk utställningssamling får inte ingå enskilda märken, hur intressant stämplade de än kan vara, endast brev, postkort och liknande duger. Under nästan hela den tiden hade vi olika avtal med andra länder angående postavgifterna, bl.a med Nazityskland och dess allierade. Gamla buntar med brev i kuvert från M/30-tiden är alltid värda att undersöka. D et är därför både svårt och mödosamt att skapa en traditionell samling att ställa ut. 6 3/2022 SuomenPostimerkkilehti HFF:s ordförandes spalt: Att ställa ut Modell/30 CARL APPELBERG B ruksserien Modell/30 är Finlands hittills största serie. Dessutom utkom märkena först under fredstid, sedan under krigstid, sedan under fredsoch inflationstid. Men det finns också inhemska rariteter, t.ex. N aturligtvis finns det också mängder av försändelser från de tiderna när märkena var i bruk, nämligen 1.1.1930-30.1963. Med sin lejonmärken och sina bildmärken är hela upplagan nästan ofattbara 2 717 710 000 exemplar. Likaså ett brev det felaktiga påtrycket 1830 på Zeppelin-märket från 1930 är en önskedröm. Och här måste genast sägas att den som vill ha den perfekta samlingen aldrig kan få det, helt enkelt för att en försändelse med ett obetydligt rött märke finns det bara ett exemplar och vi som samlar M/30 vet vem som har det. Det är för det mesta post till utlandet som är intressant, ju längre bort landet ligger, desto bättre. De är dessutom tryckta på olika slags papper med olika slags färger med olika metoder och försedda med olika slags lim
108€ sisältäen postikulut. Kokous sujui muutamia epäasiallisuuksia lukuun ottamatta hyvin. Toinen tunteita ennalta herättänyt äänestys käytiin Filatelisti-lehden tulevaisuudesta. Esitänkin kysymyksen omalle kerhollemme – kuinka moni teistä tutustui ennakkomateriaaliin ja perusteisiin lehden ilmestymiskertojen muutoksesta. Seurannaisvaikutuksena ei muita suunniteltuja asioita ole ehkä varaa toteuttaa tai toteutus on aiottua kevyempää. Taas kerran Matilta hatunnoston arvoista toimintaa filatelian hyväksi. Viimeisessä luvussa käydään läpi vielä kirjaaminen, postin vahingoksi toimiminen, paikallisposti, ANKja tuloleimat sekä lunastus. Valtosen Juha valittiin eronneen Pekka Nuikin tilalle. Laadukasta lehteä on vain vaikea tehdä tiukalla aikataululla. K ahdeksalla numerolla jatkaminen tarkoittaa nousua jo pelkästään jakelu-, painoja taittokustannusten osalta. Postin muista toiminnoista selvitetään mm. K irjan hinta 39,90 €+postikulut, kaikki kolme kirjaa yht. Liittokokous päätyi hallituksen ehdotuksen vastaisesti jatkamaan Filatelistiliiton kuulumisia kahdeksan numeron vuosivauhdilla. sanomalehdet, paketit, poste-réstante, tiedustelu, ulkomaiden paketit, kuvioleimat sekä paljon muuta. 7 Tervehdys SP-lehden lukijoille! V Ensimmäinen vuosi hallituksessa takana ja toinen vuosi alkoi Liittokokouksen merkeissä. Erovuoroisten tilalle ei innokkaita löytynyt, joten seuraavaan Liittokokoukseen asti mennään nykyisellä pohjalla. P idetään huolta omista jäsenistämme, jaetaan postimerkkeilyn ilosanomaa ja panostetaan myös jäsenhankintaan ja Liittojäsenyyteen. Kustannusarviota jouduttaneenkin tarkistelemaan uudelleen lehden kustannusten kattamiseksi. Kirjoja voi tiedustella: Matti Pesonen, Paneliantie 29 C, 00940 Helsinki e-mail: masan@saunalahti.fi A hkera filateelisten kirjojen tekijä ja tutkija Matti Pesonen on tehnyt jatkoa Helsingin postitoimipaikkojavuosina 1809-1923 kirjalleen osat 2 (1923-1965) ja 3 1965-2020). Kirjassa käydään läpi Helsingin posti. Nykyinen hallitus toki pyrkii edelleen edistämään toimintasuunnitelman tavoitteita. Aurinkoista kesää filatelisteille! Heidi Heiniö, Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen Pesosen Matilta kaksi uutta kirjaa toiminnan alku, alipostitoimipaikat, toisen luokan haara-osastot, postipysäkit, höyrylaiva-, rautatieja lentoposti. Painotus on erityisesti Filatelisti -lehden digitoimisessa ja ulkoasun päivittämisessä tälle vuosituhannelle. 120 ja 125 sivuiset kirjat on runsaasti kuvitettu ja selkein värikuvin. Koska kaikki esimerkit selvitetään selkein kohdekuvin 1:1 koossa aukeaa merkinnät ja leimat selventävien kuvatekstien avulla hyvin. Kuluvalle vuodelle hallitushan esitti yhden lehden vähentämistä kahdeksasta numerosta ja ensivuodesta alkaen olisi jatkettu kuuden lehden vuosivauhdilla. Lisäksi Helsingin kaupunkiposti, VR, sisällissota, erikoisleimat, automaatit ja kirjelaatikot saavat oman selvityksensä. Tervetuloa Juha joukkoon! E hdotus ”kolmieuroisista” eli jäsenyhdistysten jäsenmaksusta ei saanut kannatusta
Lisäksi pääset tutustumaan sanomalehden historian Postimuseon näyttelyt ja kokoelmat verkossa Postimuseon verkkonäyttely Postitiet esittelee postin kuljetusreittejä 1600-luvulta alkaen. Teksti Mirka Ylä-Mattila, Mikko Nykänen Kuvat Postimuseo Postimuseo luo digitaalisilla sisällöillään ymmärrystä ja merkityksiä viestintäkulttuurista ja yhteiskunnan perustoiminnoista: viestien ja tavaroiden liikkumisen historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Postimuseon palvelut ja kuulumiset 8 Postimuseo tarjoaa monipuolista sisältöä verkkosivuillaan. Niitä voi lähettää osoitteeseen kirjasto@postimuseo.fi. Postitiet on osana Mobilia-museon (Kangasala) näyttelyä Kertomuksia teistä, joka kertoo suomalaisen tien ja tiellä kulkemisen tarinaa. Näyttelyn pohjana on Postimuseossa 28.8.2022 asti esillä oleva näyttely.. Näistä saa paljon tietoa, mutta ne tarjoavat myös viihdyttävää ajanvietettä. Viime jutussa esiteltiin tietokantoja, tässä osassa kerrotaan nettisivuiltamme löytyvistä näyttelysisällöistä eli verkkonäyttelyistä. Teemme tämän yhdessä asiakkaidemme kanssa. merkkipaaluihin ja kuviin sanomalehden matkasta painosta aamukahvipöytään. Aamukahvi ja tuore lehti -verkkonäyttely esittelee kaksitoista näkökulmaa sanomalehden tulevaisuuteen. Tuoreimmassa verkkonäyttelyssä Postitiet tutustut postin kuljetukselle tärkeisiin reitteihin 1600-luvulta alkaen. Näyttelyssä pääset seuraamaan tarkemmin kolmea tärkeää reittiä: Suuri rantatie, Pohjanmaan rantatie ja Kuopion–Vaasan tie. Verkkonäyttelyistä tietoa ja elämyksiä Postimuseon verkkonäyttelyt löydät nettisivuiltamme Näyttelyt-valikon alta. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia digitaalisten sisältöjen kehittämiseksi. Lisäksi kerrotaan Finna.fi-palvelusta, jossa voi selailla Postimuseon kokoelmiin kuuluvia esineitä ja valokuvia
omakuvapostimerkistä tuo teemoissaan esille omakuvapostimerkkien synnyn ja suosituimmat kuva-aiheet. Se esittelee postikorttia eri teemojen kautta postikortin synnystä 1800-luvulta nykyaikaan asti. Näyttely on nähtävissä myös osana Postimuseon Viestinviejät-näyttelyä (esillä toistaiseksi). Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta Postikortin monipuoliseen historiaan pääset käsiksi Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -verkkonäyttelyssä. Maalaiskirjeenkantaja (pukukopio) Postimestarin vuoden 1854 mallinen virkapuku (pukukopio) Merkillepantavia ilonaiheita – näyttely Postin puvut kautta aikojen. Näyttelyä varten Postimuseo keräsi omakuvapostimerkkejä. Näyttelyyn on koottuna aikajanalle postikortin historiaa yleisempään viestinnän ja postin historiaan liitettynä. -verkkonäyttely esittelee postivirkailijoiden ja postilaitoksen työntekijöiden vaatetusta 1600-luvulta nykypäivään. 9
Merkilliset apinat -pienoisnäyttelyssä on hyödynnetty postimerkkejä kierrätystaiteeseen.
Esinekokoelmista mukana on postitoimipaikkojen kalusteita, postinkäsittelyn ja -jakelun työvälineitä, postinkantajien varusteita pistooleista postitorviin sekä postitoimipaikkojen opastekilpiä ja -kylttejä. Postinvaihtoa liikkuvaan junaan vannepussin avulla 1930-luvulla. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin myös Viestin-julkaisusarjamme ensimmäinen osa Aamun lehti – Sanomalehtien jakelun historia ja tulevaisuus. Esillä on myös Helsingin pääpostitalon alkuperäisiä kalusteita sen rakentamisvuodelta 1938. Postimuseon kokoelmien kuvia on nähtävissä Finnassa. Kierrätystaiteeseen erikoistunut BCensemble taiteilijapari on luonut postimerkeistä apina-aiheisia taideteoksia. Verkkonäyttelyitä on tällä hetkellä yhdeksän – ja lisää on tulossa. Postimuseon laajoja kokoelmia pääset tutkimaan Finna.fi -palvelussa. Katso kaikki Vapriikin näyttelyt www.vapriikki.fi. Postimerkkinäyttelyn mitali v. Näyttelyiden palkintomitaleja on nähtävissä Finnassa. 11 . Kuuntele myös tuottamaamme Viestin-podcastia, joka perehtyy viestinnän ajankohtaisiin ilmiöihin sekä niiden historiaan ja tulevaisuuteen. Valokuvat esittelevät muun muassa postinkuljetusta erilaisilla ajoneuvoilla ja Postin käyttämiä autoja 1910–1970-luvuilta. Löydät podcastin nettisivuiltamme (www.postimuseo.fi/podcast) ja yleisimmiltä podcast-alustoilta. Mukana on tällä hetkellä esineitä, valokuvia ja karttoja. Jääkiekkomuseo on uudistunut. 1955. Työn alla on verkkonäyttely Postin pääkonttoreista. Postimuseon filateelisesta kokoelmasta on tällä hetkellä esillä postimerkkinäyttelyiden palkintomitaleja. Vanhimmat esineistä ovat 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta. Kokoelmat heijastavat Postin ja viestinnän monipuolista historiaa. Postimuseon kuulumisia Postimuseossa on tällä hetkellä esillä Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely (28.8.2022 asti), joka kertoo sanomalehtijakelun historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Lue lisää www.postimuseo.fi Valokuva: Saana Säilynoja, Museokeskus Vapriikki Museokeskus Vapriikissa on esillä esimerkiksi Apinat – kädellisten tarina ja Tampere liekeissä. Pienoisnäyttelynä on esillä Merkilliset apinat. Postikartat kertovat postinkuljetuslinjojen kehittymisestä 1600-luvun lopulta 1900-luvulle. M uissa verkkonäyttelyissä esitellään Postin pääjohtajat, Signe Hammarsten Janssonin postimerkkien suunnittelua, unohtumattomia kirjeitä ja Tom of Finlandin kirjeitä. Suurin osa esineistä on ollut käytössä 1900-luvulla. Työn alla on postimerkkikokoelmien julkaisu Finnassa ja ensimmäiset arkit tulevat esille kesän aikana
12 3/2022 Suomen Postimerkkilehti CFP Clube Filatélico de Portugal – Portugalin filateliakerho. Samaan aikaan João Tavares anoi aktiivisesti lupaa Lissabonin viranomaisilta oman kerhotilan saamiseksi, mutta kerta toisensa jälkeen lupa evättiin. Kuva CFP:n 75-vuotisjuhlakuoresta, joka postitettiin kaikille jäsenille. Mutta kuten portugalilaisten esi-isät, roomalaiset jo sanoivat: per aspera ad astra (vaikeuksien kautta voittoon), virallinen lupa saatiin lopulta 27.10.1943. Alkuun päästiin vasta loppuvuodesta 1942, jolloin joukko filatelisteja allekirjoitti kerhon perustamissopimuksen João Tavaresin, kerhon ensimmäisen puheenjohtajan kotona. Teksti: Ritva Carvalho ja Harri Hassel Ensiaskeleet Portugalissa heräsi kiinnostus oman postimerkkikerhon perustamiseen 1930-luvulla, mutta yritykset kaatuivat sekä vähäiseen kiinnostukseen että Espanjan sisällissodan aiheuttamaan epävakauteen, joka monin tavoin heijastui myös Portugalissa. Koska jäsenmäärä oli pieni ja rahaa kaivattiin kipeästi, päätettiin jopa julkaista 100 escudon arvoisia “Títulos de Empréstimos”, eräänlaisia joukkovelkakirjoja varojen saamiseksi. Suurin este lehden perustamiselle oli puute paperista, sama tilanne niin Portugalissa kuin muissakin Euroopan maissa. Sekin yritys epäonnistui, koska kyseiset velkakirjat katsottiin ”laittomiksi”. Tätä päivää pidetään kerhon virallisena perustamispäivänä. Kuorella on CFP.n teettämä yksityismerkki kuvaten kerhon perustajan silhuettia. CFP:n tunnetuksi tekemistä jatkettiin edelleen käytettävissä olevin keinoin: tehtiin anomus kerhon nimen saamiseksi Portugalin viralliseen vuosikirjaan ja kuuluisaan kansainväliseen julkaisuun Didot-Bottiniin. Huhtikuussa 1943 otettiin yhteyttä noin 50 tunnettuun filatelistiin, joita pyydettiin liittymään jäseniksi ja osallistumaan ensimmäiseen valmistelevaan kokoukseen. Kokoontumisia kuitenkin jatkettiin, innostus kasvoi ja pohdittiin asioita, jotka kiinnostaisivat jäseniä: tiedon jakaminen, kirjasto, huutokaupat, näyttelyt, filateliaillat, luetteloiden lainaus, arkisto, vuosikirja sekä haave omasta lehdestä. Tarkoitus oli paitsi tutustua toisiinsa henkilökohtaisesti, valita kerholle toimihenkilöt sekä selvittää kerhon laillistamisen esteeksi nousseita asioita. (Niinpä myös ranskalaisen Yvertin vuoden 1943 postimerkkiluetteloa painettiin vain hyvin pieni painos ja kirjasta on tullut bibliografinen harvinaisuus.) Ja ensimmäinen kerhon lehti, Boletim do Clube Filatélico de Portugal, voitiin painaa vasta kolme vuotta myöhemmin. A nomus lähetettiin Portugalin siviilihallintoon asiakirjan laillistamiseksi, mutta kun päätös viipyi useista yhteydenotoista huolimatta, kerho alkoi kokoontua ”salaisesti” parissa Lissabonin keskustan kahvilassa
”Mutta jos postilaatikkoon ei tipahdakaan odotettua jäsenlehteä, maksuhalukkuus paranee.” Kaiken kaikkiaan jäseniä on siis noin 750 kappaletta. Suurin osa jäsenistä asuu Portugalissa, mutta noin satakunta jäsentä asuu joko muualla Euroopassa tai Euroopan ulkopuolella. António Perna kertoi, että kerhon toiminnan painopiste on lokakuussa, jolKuvassa kerhon nykyinen puheenjohtaja António Perna ja hänen saamansa kaksi Globo de Ouroa (kultainen maapallo). Jäsenistössä on myös huomattava määrä muita kuin Portugalin kansalaisia. CFP:llä on tällä hetkellä noin 650 vakituista jäsentä, jotka siis maksavat vuotuiset jäsenmaksunsa säännöllisesti sekä lisäksi noin 100 jäsentä, jotka maksavat jäsenmaksunsa enemmän tai vähemmän epäsäännöllisesti. 13 13 Kerho tänään Harri Hassel haastatteli kerhon puheenjohtajaa António Pernaa, joka kertoi lähemmin kerhon nykyisestä toiminnasta. Kerhon vuotuinen jäsenmaksu on 20 € Portugalissa asuville ja 30 € ulkomailla asuville
Joitain aika hauskojakin on ollut, mm. Kuten Sr. Kerholehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja postitetaan kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Palkinto on Globo do Ouro eli kultainen maapallo ja se jaetaan vuoden filatelistille, vuoden jäsenelle, parhaalle julkaistulle kirjalle, parhaalle lehtiartikkelille sekä suurimman panoksen kerholle antaneelle jäsenelle. Tilaisuudessa jaetaan myös Comendador Dias Ferreiran (yksi kerhon perustajajäsenistä) nimeä kantava näyttelypalkinto, jonka viime vuonna sai Maria Isabel Coutinho Vieira Portugalin vuoden 1920 postilakkoa esittelevällä kokoelmallaan. Lehti on painettu erittäin korkealuokkaiselle, kiiltävälle paperille ja artikkelit käsittelevät Portugalin laajaa filatelian kirjoa hyvin monipuolisesti. Kerholla ollaan hyvin huolestuneina seurattu Portugalin postin jatkuvasti heikentynyttä palvelua, jonka johdosta esimerkiksi huutokauppaluettelot saapuvat ulkomailla asuville jäsenille usein vasta huutokauppapäivän jälkeen.. Lehdessä on tasokkaita juttuja, yleensä samat kymmenkunta filatelistia kirjoittaa sinne eri aihepiireistä. Aikaisempina vuosina nämä huutokaupat saivat liikkeelle huomattavan määrän jäseniä paikan päälle kerhotiloihin, mutta siirtyminen live-tarjoamisen mahdollistavaan huutokauppajärjestelmään on vähentänyt (yhdessä korona-pandemian kanssa) paikalle saapuvien jäsenten määrää. kolmiosainen juttu, jossa vuoden jokaiselle päivälle löytyi Portugalin (ja muidenkin maiden) historiasta filateliaa sivunnutta asiaa. Kerhonäyttely on avoin kaikille halukkaille ja näytteillä olevien kokoelmien joukosta paikalla kävijät äänestävät voittajan. Huutokauppaluettelot ovat paksuja ja monivärisiä. Lokakuun lopussa järjestetään kerhonäyttely, vuosittaisten palkintojen jako sekä tietysti juhlapäivälliset. Erikoishuutokaupat ovat keskittyneet johonkin tiettyyn filatelian alueeseen, kuten seuraava erikoishuutokauppa, jossa aiheena ovat Portugalin siirtomaat. Vuosittain järjestetään kaksi tavanomaista ja yksi tai kaksi erikoishuutokauppaa. Luettelot lähetetään postitse kaikille jäsenille. Martinsin olympia-aiheet, joista yksi julkaistiin meidänkin lehdessä. Huutokauppaluettelot lähetetään postitse kaikille jäsenille. 14 3/2022 Suomen Postimerkkilehti loin juhlistetaan kerhon vuosipäivää. Useissa artikkeleissa on paneuduttu antaumuksella arkistojen ”aarteisiin” ja artikkelit ovat lähes poikkeuksetta erittäin asiantuntevia. Huutokaupat on tarkoitettu vain jäsenille. Ja ihan kuin meilläkin, ottavat mielellään vastaan artikkeleita eri aihepiireistä. Kerran oli juttua Suomen joulumerkkikodeista Hesarin artikkelin pohjalta
15 CFP:llä ei ole SF:n kaltaisia viikottaisia kokouksia. Ritva: ”Ilmaismerkkiä jaettiin posteissa vapaasti, yleensä sai pyytämällä pari kappaletta, mutta kerran Lissabonin postissa tuttu virkailija antoi tuollaisen 50 merkin nipun. António Perna sanoo sen lisänneen jonkin verran mielenkiintoa keräilyä kohtaan. Jotkut ovat kuitenkin perineet perheenjäseniltään kokoelmia, näin innostuneet liittymään kerhon jäseniksi ja osallistuvat seuran toimintaan sekä hutokauppoihin. Kerho on toiminut näissä samoissa vuokratiloissa jo yli 50 vuoden ajan. Tulevaisuus António Perna toteaa, että myös Portugalissa filatelia on menettänyt harrastajia viime vuosien aikana, koska lapset ja nuoret eivät enää kirjoita kirjeitä tai kortteja, vaan viestivät muilla tavoin. Näin ollen postimerkeillä ei ole heidän päivittäisessä elämässään mitään merkitystä. Kerholla on myös kattava kirjasto, jossa voi käydä tutkimassa eri maiden postimerkkiluetteloita omassa rauhassa. Torstaitapaamiset ovat varsin hiljaisia ja keskittyneet muutaman aktiivin keskinäisiin vaihtokauppoihin. Tuohon mitalin saapumiseen liittyi oma tarinansa. Tällä hetkellä merkin arvo on 0,57 euroa. Kuvassa CFP:n oman 75-vuotisjuhlansa kunniaksi lyöttämä mitali, jolla he muistivat myös Suomen Filatelistiseuran 100-vuotista taivalta. Onhan Portugalin filatelia huomattavan rikasta ja monimuotoista, mikä lisää mielenkiintoa filateliaan ja kulttuuriin.” Artikkelin kirjoittajat Ritva Carvalho ja Harri Hassel ovat CFP:n ainoat suomalaisjäsenet.. Nämä uudet toimintatavat ovat aktivoineet jäsenistöä, kasvattaneet mielenkiintoa filateliaan sekä tietoisuutta filateliasta. Tästä huolimatta hän uskoo filateliaharrastuksen vähenevän jäsenistön ikäjakauman takia. ”Kerhomme on toiminut tätä kehityskulkua vastaan kehittämällä uusia toimintaja osallistumistapoja. Kun ko. mitali sitten 2½ viikon matkailun jälkeen saapui Suomeen, kierrätettiin sitä yhdessä Lönkan kokouksessa. Tämän vuoksi Jouko Mattila oli ottavinaan mitalin vastaan ja laittoi sen saman tien taskuuunsa. Korona-pandemia on vaikuttanut kerhon toimintaan jäsenten jäädessä kotioloihinsa, mutta monet osallistuvat sieltä käsin kerhon toimintaan ”etänä”. Kerhon toimitilat ovat lähellä Lissabonin ydinkeskustaa ja ovet ovat avoinna jäsenille joka viikon torstaija lauantai-iltapäivisin. Portugalin posti jakoi 500-vuotisjuhlansa kunniaksi kuvan kirjeessa olevia merkkejä. Lauantaisin koossa yleensä on suurempi joukko aktiiveja ja filateliasta laajemmassa kontekstissa käydään hyvinkin vilkasta keskustelua. Sehän ei tietenkään saapunut ajoissa, jotta sitä olisi juhlakansalle voitu tilaisuudessa näyttää. Merkit ovat N-ikimerkkejä eli 20 grammaan asti käypiä Portugalissa, Azoreilla ja Madeiralla
Hän toimi kahden eri läänin maaherrana 1921 – 31, sisäministerinä 1931 – 35 ja uudelleen 1938 – 1944. Samoin se osallistui sotalasten kuljetuksiin Ruotsiin ja Tanskaan. Rinnastusta vahvistaa se, että ”lottakenraali” Fanni Luukkonen vieraili 1942 Unkarissa tutustumassa ”Naisten Leirin” Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XIII KOHTEET KERTOVAT Välillä kotimaasta tai ainakin Suomi-kytköksiä 3/2022 toimintaan. Lähettäjä on Suomen Punaisen Ristin lastensuojeluosaston Mannerheimin sotakummivaliokunta. En tiedä, onko tämä ollut ongelma, mutta koetan korjata tilannetta muutamalla kohteella, joilta löytyy muun mielenkiintoisen lisäksi myös Suomi-kytköksiä. E nsimmäisenä on Suomen sensorin 62 tarkastama lentokirje Helsinki 31.12.1942 > Budapest. K irjeen vastaanottaja Ferenc Keresztes-Fischer (1881 – 1948) oli lakimies ja kotimaansa tärkeimpiä poliitikkoja Horthyn valtionhoitajakaudella. Sisäministerin tehtävien ohella hän oli Unkarin vt. Joten amiraalin johtamasta sisämaanvaltio Unkarista hyppäys merenkulun maailmaan. T unnetusti ”kaikki paitsi purjehdus on turhaa”. Ehkä hän on ollut suomalaisen kanssa. Tekstin päällä on Kielin Saksan laivaston kenttäpostin selväkielinen Kielin merisotakoulun violetti joukko-osastoleima. Russ”. Saksalainen kuvapostikortti mykällä leimalla on lähetetty 20.7.1943 osoitteeseen: ”Herra / Kauko Hyvärinen / D. 16 3/2022 Suomen Postimerkkilehti Palstani ”kotimaisuusaste” on omia kiinnostukseni suuntia seuraten ollut alhainen. Teksti on päivätty ”An Bord ” (= laivalla) ja kirjoitettu suomeksi, allekirjoituksena ”sinun äiti”. ulkoministeri 1942. ”Naisten Leiri” tarkoittaa Unkarin naisten vapaaehtoista maanpuolustusjärjestöä amiraali Miklos Horthyn aikana. Arvoitukseksi jää miksi järjestölle menevää kirjettä ei ole osoitettu rouvalle vaan aviomiehelle. Keresztes-Fischerin vaimo Anna toimi ” Yhdistyneiden Naisten Leirin” puheenjohtajana. Tämä valiokunta hankki sotaorvoille sekä kotimaasta että ulkomailta avustuksia sotakummien kautta. Sitä voidaan verrata meidän Lotta Svärd-järjestöömme. Unkaria on vaikea kääntää, heimoveljeydestä tai kielisukulaisuudesta ei ole mitään apua. Sitä, missä tehtävissä äiti ja poika ovat 1943 olleet Saksan sotaja kauppalaivastossa en ole pystynyt selvittämään. (Dampfer = höyrylaiva) ’Christian Russ’ / Hampuri 1 / Mönckebergstrasse 7 / Varustamo E. pääministerinä lyhyinä ylimenokausina sekä 1941 että 1942 ja sen jälkeen vielä vt. Yritys osoitteen käännökseksi: ”Yhdistyneiden Naisten Leiri / Hänen ylhäisyytensä Ferenc Keresztes-Fischer, ritari (”vitez” viittaa erittäin korkean unkarilaisen kunniamerkin saajaan) / Unkarin naisten turvatyön yhteisö / Budapest / IV piiri, Eskü-katu 6”. Tosin avainsanan ”nö” (= nainen) voi kuvitella muistuttavan suomea. Äidin teksti on varsin huonoa suomea ja täynnä oikeinkirjoitusvirheitä. Myös unkarilaisia heimoveljiämme muistan. Kirjeen vastaanottaja on myös mielenkiintoinen ja arvovaltainen
20 kopeekan kultafoliomerkillä postitettu kirjattu lentokirje on 1.6.1986 lähetetty Zhdanovista, Donetskin oblastista Budapestiin. ”Vaaran vuosina” Zhdanov oli lähes kenraalikuvernööriin verrattavassa asemassa ja hän puuttui hotelli Tornista käsin monilla tavoin presidentti Paasikiven ja Suomen hallituksen tekemisiin. – Kiel oli Saksan suurin sotasatama ja sen merisotakoulu maan johtava. S/s ”Christian Russ” kuului varustamon laivoihin noin 50 vuotta. Jutun kirjoittaja SEPPO LAAKSONEN on mm. 17 naimisissa ollut saksalainen, koska hän on voinut käyttää Saksan kenttäpostia. Häntä pidettiin Stalinin mahdollisena seuraajana, mutta Zhdanovin ennenaikainen kuolema ennen ”isä Aurinkoista” tuli väliin.. – Myös Hyvärisen työnantajasta löytyy tietoa. Viime mainittuna vuonna hänet tuomittiin stalinistisessa näytösoikeudenkäynnissä syytettynä salaliitosta ja teloitettiin. Rajk (1909 – 49) oli unkarilainen kommunisti, joka toimi maansa ulkoministerinä 1947-49. mukaan. Ernst Russ-varustamo perustettiin 1893. 1895 Russ aloitti pienehköillä höyrylaivoilla rahtiliikenteen Hampurista Turkuun, Helsinkiin, Kotkaan, Viipuriin ja Pietariin. Suomen Filatelistiseuran kaksinkertainen puheenjohtaja, kunniajäsen, Suomen Postimerkkilehden entinen päätoimittaja ja monivuotinen Postimerkkilehden avustaja. – Vuosina 1948 1989 kaupungin nimi oli Zhdanov, kenraalieversti Andrei Zhdanovin (1896-1948) linjan bolsevikki oli vaikuttamassa mm. Kau pungin entiseksi ja nykyiseksi nimeksi paljastuu satamakaupunki Mariopol eteläisessä itä-Ukrainassa eli seuduilla, joiden hallinnasta Ukraina ja itä-Ukrainan venäläismieliset separatistit nykyisin kiistelevät. Se on edelleen olemassa kotisatamanaan Hampuri. K olmannen kohteen Suomikytkentä on aasinsillan avulla kaukaa – Asovan meren rannoilta – haettu. Talvisodan syttymiseen 1939, Kuusisen hallitukseen ja kolmen Baltian maan pakkoliittämiseen Neuvostoliittoon Laszlo Rajk’in katu Budapestissa on kiintoisa. Mariopolissa syntynyt pitkän Maamme historia muistaa kenraalieverstin parhaiten vuosien 1944 – 47 Liittoutuneiden Suomen valvontakomission puheenjohtajana. 1939 Russin lipun alla purjehti 39 alusta, 1957 21 alusta ja 2016 7 konttija 4 roro-laivaa. 1940. Siellä järjestettiin 6 komppanian vahvuisia aliupseerija ylipursimieskursseja, 3 komppanian voimin sukellusvenekursseja ja 3 komppaniaa opiskeli insinööriupseerikokelasja insinööriupseerikursseilla
Nyt tarkastelussa ovat kaksi tällaista Portugalin siirtomaata. Tämä oli myös Portugalin viimeinen siirtomaa, mutta Macao jätetään nyt pois tästä kirjoituksesta. Monta Intiaa Postimerkeillä on tuttu Brittiläinen Intia ja sen monet postimerkkejä julkaisseet ruhtinaskunnat. 640 kpl) , joista noin 40 julkaisi myös omia postimerkkejä. Ranskalla oli kaikkiaan viisi satamaa pitkin IntiIntian poliittinen (ja filateelinen) kartta vuodelta 1915. Tämän jälkeen kaupan ja merenkulun valtikka siirtyi Hollannille 1600-luvulla. Nämä jatkoivat olemassaoloaan Intian itsenäistymiseen 1949 asti ja osin vielä sen ylikin. Teksti: Jukka Sarkki jukka.sarkki@sarkki.net Merkit: Martti Vihanto ja Jukka Sarkki Portugalin tuntemattomat Aasian siirtomaat Kirjoituksen aiheena ovat nyt Timor, Goa, Dao ja Daimio, jotka eivät ole mitään filatelian tunnetuimpia alueita. Tätä seurasivat Ranska ja Englanti, joista viimeinen sai lopulta valtaosan alueista hallintaansa. 18 3/2022 Suomen Postimerkkilehti. Kaikkiaan Intia muodostaa erittäin mielenkiitoisen keräilykokonaisuuden, josta kerättävä ei hevin pääse loppumaan. Rannikolla pieninä pisteinä Portugalin kolme aluetta (Port.) ja vastaavat suurimmat Ranskan (Fr.) hallussa olleet satamat. Englannin ylivalta ei kuitenkaan ollut täydellinen, sillä myös muille valtioille jäi runsaasti pienempiä ja suurempia sirpaleita aiemmasta valtaasemastaan. Kolmas postimerkkien ajan Aasian siirtomaa oli Hong Kongin vieressä oleva Macao, joka lienee tutumpi ainakin James Bond elokuvia katsoneille. Kartassa Brittiläinen Intia ja sen lukuisat ruhtinaskunnat (n. Nämä ovat kuitenkin mielenkiintoinen historiallinen postimerkkien aikakaudelle asti säilynyt jäänne muinaisesta Portugalin maailmanvallasta Portugalin Aasia Aasian suunnassa Portugali oli ensimmäinen länsimainen merenkulkuvaltio, jonka suuruuden aika oli 1500 -luvulla. Tämän lisäksi olivat myös Ranskan ja Portugalin Intiat, jotka olivat joukko entisiä kauppatukikohtia Intian rannikolla. Nämä kulkevat postimerkeillä nimillä Timor ja Portugalin Intia
Omien merkkien osalta Timor jäi jälkijunaan, sillä nämä tulivat käyttöön vasta 1884. Omien postimerkkien aikaan Portugalin Intia siirtyi 1871.Tätä ennen siirtomaista omat merkit saivat 1870 Angola ja Sao Thome et Principe. Alue itsenäistyi samana vuonna, mutta tällöin naapurimaa, silloin jo Indonesia, valloitti alueen ja liitti sen itseensä. Intia tai virallisesti alueen vapautusliike valtasi nuo erillisalueet jo 1954. Sen sijaan otan esille kuusi ainakin kirjoittajasta kiinnostavaa julkaisua eri ajoilta. Intia noudatti pitkälle Portugalin normaalia siirtomaiden julkaisupolitiikkaa, joka siis tarkoittaa tiuhaan vaihtuvia merkkimalleja ja pitkiä sarjoja. Siirtomaiden postimerkeistä Alueilta löytyy siis yli yhteensä 1000 julkaistua merkkiä, eli kaikista ei voi nyt kirjoittaa. Lisäksi Portugali sai erillisalueen saaren pohjoisrannikolta. Näissä sivuprofiili tehty kohopainatuksella. Lisäksi Daimion takana sisämaassa oli kaksi aluetta, joilla ei ollut maayhteyttä muihin Portugalin alueisiin. Saari sijaitsee nykyisen Indonesia itäreunalla lähempänä Australiaa ja se on kooltaan noin n 31 000 km2 eli aivan pienestä saaresta ei ole kyse. Vuoteen 1975 mennessä Timor ehti julkaista 431 postimerkkiä, eli kerättävää riittää kyllä tässäkin alueessa. Teksti: Jukka Sarkki jukka.sarkki@sarkki.net Merkit: Martti Vihanto ja Jukka Sarkki 13 an rannikkoa. Parhaimmillaan näitä oli toistakymmentä pitkin Intian ja nykyisen Bangladeshin rannikoita. Vuonna 1586 saarelle perustettiin Portugalin kauppaasema, joka laajeni myöhemmin 1600-luvun lopulla siirtomaaksi. Ensimmäiset tukikohdat Portugal perusti Intiaan jo 1510. Alue oli yksi kolmesta tuolloisesta Intian omistuksesta, joista kaksi muuta jäi ilman karttaa. Luis I sivuprofiili Hallitsija pääsi Portugalissa varsin myöhään postimerkeille. Tosin rajat saatiin lopullisesti sovittua maastossa vasta 1912. Vastaavia merkkejä ei juuri löydy, lähinnä tulee mieleen Gambian Victoria julkaisut 1869–1893. Loput Portugalin alueista Intia valtasi sotilasoperaatiolla vuonna 1961, jolloin Portugalin 455 vuotta kestänyt valtakausi Intiassa päättyi. Yksi näistä ohessa vertailun vuoksi. Nämä satamat olivat Dao, Daimio sekä nykyään turismistaan ja aiemmin hipeistään tunnettu Goa, kaikki Intian länsirannikolla Bombayn/Mumbain lähellä. Intiassa täKartat alueista, Timorin sarja vuodelta 1956 sekä Intian vastaava vuodelta 1957. Portugali joutui kuitenkin luopumaan useimmista alueistaan ja postimerkkien ajan Portugalin Intia koostui enää vain kolmesta satamasta ja kahdesta sisämaa-alueesta. Luis I sarjan merkkejä molemmilta alueilta. Vastaavat sarjat löytyvät kaikista siirtomaista. Alueiden keskuspaikaksi vakiintui jo 1500 luvulla Goa. Erikoista on tässä se, että sivukuva ei ole värillä painettu, vaan se on eräänlainen merkkiin puristettu reliefi. Alarivissä myös pari esimerkkiä seuraavista sarjoista, jotka eivät yllä lähellekään samaa tasoa. Alue säilyi Portugalin hallussa aina siirtomaavallan purkamiseen asti vuonna 1975. Alkuun käyttöön tulivat lisäpainetut Macaon merkit ja vuonna 1886 vasta ensimmäiset aluetta kokonaan uudet merkit. Portugalilla samat aiheet ilmestyivät yleensä kaikissa siirtomaissa samoihin aikoihin, joten ohessa on kuvituksena sekaisin kummankin alueen merkkejä ja vähän muitakin, kuten kuvituksesta voi nähdä. Timor ja sen enklaavi Siinä missä Intian alueet olivat keskellä brittiläistä siirtomaata, Timor tai itse asiassa saaren itäinen osa ja pieni erillisalue sen pohjoisrannikolla, sijaitsivat keskellä Hollannin Itä-Intiaa eli nykyistä Indonesiaa. Nämä luovutettiin Intialle vuosina 1950 ja 1954. Portugali ei tätä pystynyt estämään, sillä Intia ei päästänyt Portugalin joukkoja kulkemaan oman alueensa lävitse kukistamaan kapinaa. 19. Saaren omistuksesta oli kiinnostunut myös Hollanti ja lopputulos oli, että se jaettiin useiden vaiheiden jälkeen 1859 likimain kahtia. Tässä Daimion alueen kartta. Kaikkiaan alue ehti julkaista vuoteen 1961 mennessä 670 erilaista merkkiä, eli kerättävää kyllä riittää, vaikka alue onkin maantieteellisesti suhteellisen pieni. Saarella oli kauppayhteyksiä Portugalin kanssa jo 1510-luvulla. Tästä alkoi pitkä sissisotajakso, joka lopulta johti Indonesian vetäytymiseen ja alueen itsenäistymiseen Timorin nimellä 1999. Vastaavia löytyy myös Gambiasta Victorian sivukuvilla. Saarella asuu useita eri kansoja ja sillä puhutaan lähes kahtakymmentä eri kieltä, eli mitenkään yhtenäinen ei saari väestöltään ole. Tämä tapahtui vasta 1886, jolloin varsin hienon näköiseen merkkiin valittiin kuvaksi kuningas Luis I sivuprofiilissa
Vasco da Gaman juhlasarja 1898 Merkkejä vuoden 1898 Vasco da Gama sarjasta. Tässä on kylläkin sitten 10 eri arvoa, eli vaikka merkkien malli on sama, eivät sarjat välttämättä aina ole yhteismitallisia. Eli jos haluaa tehdä kokoelman jostain vanhemmasta käyttösarjasta, jossa on riittävästi variaatioita, niin tässä olisi yksi ehdokas. Aiheena roomalaisten Ceres jumalatar. mä seitsemän arvoinen sarja löytyy kahdella eri hammasteella, Timorissa vain yhdellä. Merkkejä on myös Republika lisäpainamalla vuodelta 1910. Sarjassa oli yhdeksän erilaista kuva-aihetta. Toki tätä olivat muut merikansat purjehtineet jo aiemmin, mutta eurooppalaisille asia selvisi vasta tällöin. Ceres-sarjat 1914 1932 Tämä malli on ehkä alueen merkeistä tutuin keräilijöille. Alarivissä myös yksi merkki seuraavasta Lusitania sarjasta, joka on keräilyllisesti paljon yksinkertaisempi. Merkkimalli vaihtui kuitenkin vasta 1895, joskin uusi malli oli aika mitättömän näköinen, mikä johtuu kyllä osin kuninkaan varsin turpeasta ulkomuodosta. Sarja on varsin edustava verrattuna vaikkapa Suomen vastaavan ajan merkistöön Portugalin siirtomaiden ensimmäinen juhlamerkkisarja julkaistiin 1898 ja sen aiheena oli 400 vuotta Vasco da Gaman löytöretkestä, jonka seurauksena meritie Intiaan avautui. Timorin osalta näitä löytyy 37 kappaletta. Carlos ja hänen poikansa murhattiin Lissabonissa 1908 ja monarkia päättyi tasavaltalaiseen vallankumoukseen 1910. Muita alueita olivat Macao sekä erikoinen Afrikan siirtomaiden ( 4 kpl) yhteisjulkaisu, joka jäikin sitten ainoaksi tätä lajia. Pelkästään Intian osalla sarjasta löytyy lähemmäs 50 erilaista merkkiä. Tämä lienee yksi tutuimpia Portugalin siirtomaamerkkejä koko maailma kokoelmissa. Sinänsä tylsän näköinen merkkimalli on kuitenkin filateelisesti varsin monipuolinen. Mainittakoon vielä, että alueilla oli eri rahayksiköt käytössä. Merkki tehtiin painamalla valmiille pohjamerkille alueen nimi ja nimellisarvo, eli se oli näin hyvin kätevä valmistaa usean siirtomaan perusmerkiksi. Pitää vielä mainita, että sarjan Timorin merkkejä löytyy myös mm Mosambikista vuodelta 1913, kylläkin nyt lisäpainettuina Republika tekstillä Portugalin valtiomuodon muutoksen takia. Sarja ilmestyi sekä Intiassa että Timorissa. Merkki itsessään on aika mitättömän näköinen, mutta se oli käytössä pitkään ja siitä löytyy alatyyppejä aivan kuten Saarismallistamme. Nimi Ceres tulee merkin kuva-aiheesta, joka on roomalaisten viljan ja kasvillisuuden jumalatar. Luis I kuoli 1889 ja hänen poikansa Carlos I peri kruunun. 20 3/2022 Suomen Postimerkkilehti. Lisäksi Timorin merkkejä löytyy myös Mosambikin ala-alueiden käyttöön lisäpainettuna, ohessa esimerkkinä Inhambane Timorin merkillä. Jos lyhyesti käy sarjan ominaisuuksia läpi, niin näistä löytyy ensimMerkkejä Ceres sarjasta. Sarja oli käytössä n 20 vuotta. Merkit eivät ole mitään erityisen arvokkaita, mutta ei näitä kovin usein tule vastaan
co da Gama sekä Henrik purjehtija. Jalkaväkilinjan kerääjille aiheita kylläkin näyttää riittävän. Merkit eivät itsessään ole kovin kalliita, mutta postilähetyspuoli saattaa näissä kaukomaissa osoittautua hankalaksi. Intia ei tätä enää julkaisut, koska alue oli menetetty 1961. Näissä oli aiheena mm vaakunat, vanhat kolikot, urheilu, laivat ja alueiden historia. mäisestä sarjasta kolme eri hammastetta ja tämän jälkeen löytyy liuta erilaisia lisäpainamia. Sotilasarja 1967 Tämäkin oli yksi edellä kerrotuista yhteissarjoista, mutta kullakin alueella aiheena olivat ko. nattu pitkälle keräilymarkkinoille. Aiheina olivat siirtomaiden historian varhaiset valloittajat sekä VasPortugalin Intia 450 vuotta 1956 Tämä sarja ilmestyi nimensä mukaisesti vain Intiassa, mutta on ulkoasultaan yksi hienoimpia siirtomaajulkaisuja. Sarja ei ole filateelisesti kovin monipuolinen, mutta hyvä esimerkki korkeatasoisesta painotyöstä, joka on tyypillistä siirtomaiden loppukauden merkeille 1950-luvun lopulta alkaen. Oheen valittu vanhat karttakuvat tuolloin jäljellä olevista alueista Daimio, Diu ja Goa sekä joukko Intian siirtomaan merkkihenkilöitä eri ajoilta. Siirtomaiden käyttösarja 1938 Vuonna 1938 kaikissa siirtomaissa tuli käyttöön Cerestä vastaava uusi merkkimalli. Nyt kuitenkin se oli suurikokoisempi ja erilaisia kuva-aiheita oli viisi kappaletta. Portugalin Intian 450 vuotissarja vuodelta 1955. Lisänä olivat vielä lentomerkkisarja, nyt kylläkin vain yhdellä kuva-aiheella. Merkit tulivat nyt monivärisiksi, painotyön jälki parani huomattavasti aiemmasta ja nämä olivat myös suunVuoden 1938 siirtomaiden käyttösarjat koostuivat kuudesta eri kuva-aiheesta, johon tähän on poimittu esimerkit Intian ja Timorin julkaisuista. Timor ei tämän jälkeen julkaissut kuin vain 13 merkkiä ennen siirtomaavaiheen loppumista. Timorilta tämä kyllä löytyy. Aiheina Vasco da Gama, Mousinho de Albuquere, Henrik purjehtija ja Alfonso de Albuquerque sekä edistys (pato) ja lentomerkki, jossa tyylitelty lentokone. Sarja oli samalla eräänlainen lähtölaukaus alueiden uudelle postimerkkipolitiikalle. Sarjan taustalla voi nähdä osin tuolloin eri alueilla Afrikassa käynnissä olleet siirtomaasodat, joihin kuvasto tavallaan liittyy. Sarjassa ilmestyi kahdeksan eri sotilaspukua, ei kuitenkaan valitettavasti tykistöön liittyviä, joita itse olen keräillyt. Aiheet oli valittu alueen historiasta ja kuvituksen lähtökohtana olivat vanhat kartat ja piirrokset. Lopuksi koko sarja julkaistiin vielä uudelleen muutetuin värein. Timorin sotilassarjan merkkejä vuodelta 1967. alueen omat sotilaspuvut. Timorin sarjoissa oli 26 eri arvoa ja Intian 23 eri arvoa. Jatkossa eri alueilla ilmestyi samoilla aihepiirillä, mutta omilla kuva-aiheilla olevia sarjoja. Nämäkin julkaisut olivat sangen runsasmerkkisiä. Voisi luulla, että merkit ovat Courvoisierin painotyötä, mutta merkit on painanut Litografia Maia Portossa 21. Tässä sarjassa on 18 eri arvoa ja etenkin vanhojen kauppatukikohtien kartat ovat todella hienoa työtä
Ensimmäiset pelkästään Ukrainan aluetta varten julkaistut postimerkit julkaistiin kahdeksan vuotta myöhemmin. Ne olivat kuitenkin alueellisia zemstvo-postin merkkejä, eivät yleisukrainalaisia postimerkkejä.. Keräilyuutiset | 2/2022 Julkaistu -lehdessä UKRAINAN POSTIHISTORIAA Ukrainalaiset pääsivät ensi kertaa tutustumaan postimerkkien käyttöön vuonna 1858, jolloin alueen posteihin toimitettiin myyntiin emämaan Venäjän uunituoreita kotkavaakunallisia postimerkkejä
Keräilyuutiset | 2/2022 Julkaistu -lehdessä
Ukrainan alueen ensimmäiset zemstvo-postimerkit julkaistiin vuonna 1866 Dnipropetrovskin alueella kahdella paikkakunnalla, jotka olivat Verkhnodniprovsk ja Dniprovsk. Kaksi sarjan alinta arvoa suunnitteli taiteilija Anton Sereda ja kolme ylintä arvoa Kievin taideakatemian johtaja Heorhiy Narbut. 1. Dniprovskin zemstvo-postimerkit vuosilta 1874 ja 1885. Myöhemmin zemstvo-merkkejä otettiin käyttöön kaikkiaan 39 ukrainalaisella paikkakunnalla ja merkkien käyttöä jatkettiin vaihtelevan pitkiä aikoja. Keräilyuutiset | 2/2022 Julkaistu -lehdessä Zemstvo-posti Zemstvo-piirikuntapostien järjestelmä täydensi Venäjän valtionpostin palveluita, sillä valtion ylläpitämät postilinjat päättyivät alueiden isoimpiin postitoimistoihin. merkkisarja vuodelta 1918.. Venäjän valtakunnan alueen ensimmäinen zemstvo-posti oli aloittanut toimintansa vuonna 1864 ja ensimmäiset zemstvo-postimerkit oli julkaistu seuraavana vuonna, joten Ukrainassa merkit otettiin käyttöön jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Siitä eteenpäin pikkupaikkakunnille organisoitiin yksityisiä postipalveluita, jotka keräsivät kirjeiden kuljetusmaksuja itse valmistamillaan postimerkeillä. Toiset zemstvo-postit lopettivat toimintansa jo 1800-luvun lopulla, toiset vasta Venäjän sisällissodan aikaan. Verkhnodniprovskin zemstvo-postimerkit vuosilta 1866 ja 1873. valtiolliset postimerkit Ukrainan itsenäistyessä vuonna 1918 Ukrainan kansanhallitus julkaisi heinäkuussa viiden postimerkin sarjan, joissa esiteltiin kansallisia hahmoja. Itsenäisen Ukrainan 1. Kaikkiaan Ukrainan alueella on julkaistu noin 800 erilaista zemstvo-postin merkkiä vuosina 1866 – 1917. Merkkien kuvissa esiintyivät Ukrainan vaakuna, maanviljelijä, viljan jumalatar Ceres, kolmikärki (vanha ukrainalainen tunnus) sekä seppeleen ympäröimänä maksuarvo 50
Kirjattu kirje paikallisin lisäpainamapostimerkein marraskuulta 1918. Ukrainan ensimmäinen merkkisarja painettiin ohuelle ja läpikuultavalle paperille vaatimattomalla kirjapainotekniikalla. Postimerkeistä valmistettiin hätärahoja paksulle kartonkipaperille vuonna 1919. Hammastettu sarja painettiin paksummalle paperille, jotta merkit eivät repeytyisi irrotettaessa. Merkkejä ei myöskään puutteellisissa oloissa voitu hammastaa, joten ne täytyi irrottaa arkeista postitoimistoissa saksilla leikkaamalla. Keräilyuutiset | 2/2022 Julkaistu -lehdessä Nimekkäistä suunnittelijoista huolimatta postimerkkien ulkoasu oli hyvin vaatimaton. Venäläisiä postimerkkejä muutettiin lisäpainamin ukrainalaisiksi vuonna 1918. Ukrainan bolsevikkihallinnon ainoa postimerkki vuodelta 1919.. Muutoin postimerkkien ulkoasu pysyi yhä vaatimattomana. hätärahoja, Verkhnodniprovskin zemstvo-postimerkit vuosilta 1866 ja 1873. Seuraavana vuonna sarjasta otettiin uusi painos, joka hammastettiin. Ensimmäinen maailmansota oli vielä käynnissä, joten pulaa oli niin postimerkkipaperista kuin painoväreistäkin. Ne olivat kaikki yksivärisiä ja karkeasti toteutettuja. Lisäksi postimerkeistä valmistettiin erityisen paksulle kartonkipaperille ns
Lisäpainamia tehtiin erivärisinä, eri muotoisina ja eri kokoisina. Keräilyuutiset | 2/2022 joita käytettiin kolikoiden korvikkeena. 1500 erilaista lisäpainamaa Koska postimerkeistä oli pulaa, aluksi sallittiin myös vanhojen venäläisten postimerkkien käyttö rinnan uusien ukrainalaisten postimerkkien kanssa. Vastaavia hätärahamerkkejä oli käytetty Venäjällä vuosina 1915 – 1917. Länsi-Ukrainan viimeinen sarja jäi julkaisematta, kun maa miehitettiin. Jos haluaisi kerätä kaikki Ukrainan erilaiset kolmikärkilisäpainamat, kokoelma käsittäisi yhteensä yli 1500 postimerkkiä. Lisäpainamia tehtiin virallisesti 67 erilaiselle venäläiselle postimerkille ja sen lisäksi epävirallisesti joukolle muita venäläisiä postimerkkejä. Hätärahamerkkien taustapuolella on rahakäyttöön viittaava painatus. Länsi-Ukraina julkaisi 91 erilaista postimerkkiä vuosina 1918 – 1919. Erilaisia lisäpainamien päätyyppejä on noin 75 ja niistä tunnetaan noin 50 erilaista alalajia. Lisäpainamana oli Ukrainaa symboloiva kolmikärki. Lisäksi kullakin postialueella oli useita eri versioita lisäpainamasta, joten Ukrainan erilaisten lisäpainettujen postimerkkien määrä on valtaisa. Julkaistu -lehdessä. Jokaisen postialueen lisäpainama oli erilainen kuin muiden. Tällaisia hätärahoja on poikkeusoloissa valmistettu eräissä muissakin maissa, joissa on ollut pulaa kolikkoihin tarvittavasta raakametallista. Niinpä Ukrainan kaikki kuusi postialuetta (Kiev, Poltava, Yekaterinoslav, Kharkiv, Odessa ja Podolia) alkoivat painattaa vanhoja venäläisiä postimerkkejä lisäpainamalla, joka muutti ne ukrainalaisiksi. Julkaisematta jäänyt sarja vuodelta 1920. Ukrainan hallitus määräsi kuitenkin, että venäläiset merkit menettäisivät käypäisyytensä 1.10.1918. Koska uusia Ukrainan postimerkkejä ei tuolloin vielä saatu moniinkaan posteihin myyntiin, jouduttiin turvautumaan tilapäisratkaisuun
Sekin oli valmistettu kirjapainotyönä, hammastattomana ja painettu ohuelle paperille. Tätä sarjaa ei kuitenkaan koskaan ehditty julkaista Ukrainan poliittisen tilanteen nopeiden muutosten vuoksi, Ukrainan nälänhädän avustussarja vuodelta 1923. Toukokuussa 1919 julkaistun postimerkkisarjan kaikki merkit on valmistettu lisäpainamalla Itävallan kenttäpostin merkkejä. Keräilyuutiset | 2/2022 Länsi-Ukraina Ukrainan läntisin osa Galitsia oli kuulunut Itävalta-Unkarin alaisuuteen, ja maailmansodan päätteeksi se pääsi vapautumaan useiden muiden alueiden tavoin tämän Euroopan entisen suurvallan alta. Länsi-Ukrainan kyseenalaiseksi ennätykseksi voitaneen laskea maailman pienin postimerkin painosmäärä. Galitsia julistautui itsenäiseksi LänsiUkrainan kansantasavallaksi 1.11.1918. Kaikkien merkkiarvojen painosmäärät ovat hyvin pieniä, mutta maailmanennätyksen haltijana on sarjan korkein arvo 60 hriwnaa, jota on valmistettu ainoastaan kaksi kappaletta! Venäjän ja Saksan vallan alla Vuonna 1919 bolsevikit saivat vahvemman otteen Ukrainasta ja julkaisivat tammikuussa 1919 yhden valtiollisen postimerkin Ukrainaa varten. Saksan miehitys 1941 – 1944. Vuoden 1920 lopussa Wienin valtionpainossa valmistui vielä Ukrainaa varten suunniteltu näyttävä 14 postimerkin sarja, jonka jokaisessa postimerkissä oli erilainen kansallinen kuva-aihe. Saksan miehityksen aikaisia paikallispostien ja apupostien merkkejä Ukrainasta. Julkaistu -lehdessä. Seuraavien kuukausien aikana lisäpainettiin yhä uusia Itävallan postimerkkejä useilla erilaisilla lisäpainamilla, ja kaikkiaan tämä lyhytikäinen valtio ehti noin puolen vuoden olemassaolonsa aikana julkaista 91 erilaista postimerkkiä. Lisäksi valmisteilla oli vielä kaksi postimerkkisarjaa, jotka käsittivät yhteensä 17 erilaista postimerkkiä, mutta ne jäivät julkaisematta Puolan miehitettyä tuoreen valtion. Jo marraskuun lopulla tuore valtio julkaisi ensimmäiset postimerkkinsä, jotka tehtiin lisäpainamalla itävaltalaisia postimerkkejä. Sarjan ylimmät arvot olivat isokokoisia ja kaksivärisiä
Karpaatti-Ukraina irtosi omaksi hallintoalueekseen ja julkaisi postimerkkejä vuosina 1944 – 1945. Vuonna 1923 julkaistiin vielä yksi Ukrainaan liittyvä neljän postimerkin sarja. Itsenäistymisen yhteydessä monet alueet julkaisivat omia paikallisia merkkejään. Se on aiemmin luokiteltu osaksi Neuvostoliiton postimerkkituotantoa, koska Ukraina kuului jo tuolloin Neuvostoliittoon. Nämä Kievin postimerkit on tunnustettu lailliseksi julkaisuksi.. nälänhätää vuonna 1923, koska niiden kuva-aiheet ovat ukrainalaisia ja koska niiden teksteissä ei mainita lainkaan Venäjää, vaan ainoastaan Ukrainan posti. Nykyään Michel-luettelo luetteloi nämä neljä postimerkkiä kuitenkin Ukrainan alle, koska ne esittävät Ukrainan 1. Saksan siviilihallinto julkaisi myös useille alueille omia apupostimerkkejään. Lisäksi valmistettiin lukuisia paikallisjulkaisuita muun muassa Alexandrowkaa, Sarnya ja Wosnessenskia varten. Keräilyuutiset | 2/2022 Julkaistu -lehdessä vaan painotalo myi myöhemmin julkaisematta jääneet merkit keräilijöille kattaakseen maksamatta jääneet painokustannuksensa. Toisen maailmansodan aikana Ukrainaa miehitti Saksa, joka painatti 18 eriarvoiselle saksalaiselle Hitler-postimerkille lisäpainaman Ukraine. Osa paikallispostimerkeistä on äärimmäisen harvoin tavattavia, ja niiden arvot liikkuvat hurjimmillaan kymmenissä tuhansissa euroissa. Nämä kaikki ovat enemmän tai vähemmän harvinaisia ja suurin osa markkinoilla liikkuvista kohteista onkin väärenteitä. Uudelleen itsenäistynyt Ukraina on julkaissut postimerkkejä vuodesta 1992 alkaen. merkki. oikealla uuden Ukrainan 1
Niinpä näitä lippuja ja lappuja myös kerätään ahkerasti. Alkuaikojen epävarmuutta kuvaa se, että vuoden 1992 aikana maassa valmistettiin suuri määrä ”paikallispostimerkkejä”, jotka lähes kaikki ovat filateelisia tekeleitä vailla todellista postaalista tarvetta. Ainakin kaksi julkaisua on kuitenkin todettu postaalisiksi, nimittäin Kievin 12 postimerkin sarja maaliskuulta ja Lembergin 10 merkin sarja toukokuulta 1992. Aina vuoteen 1992 saakka Ukraina oli osa Neuvostoliittoa ja siellä käytettiin venäläisiä postimerkkejä. epätasaväkinen taistelu, jossa kaikkien saaren puolustajien luultiin kuolleen. Ukrainan uuden itsenäisyyden ajan ensimmäinen postimerkki julkaistiin 1.3.1992 ja se juhlisti ukrainalaista kasakkakulttuuria. Ne voidaan luokitella humpuukimerkeiksi (bogus stamps / cinderella stamps). Lisäpainamassa oli kuvattuna Ukrainan symboli kolmikärki, aivan kuten 1. Tuo kalliosaari sijaitsee 300 kilometrin päässä Krimin niemimaalta. Kun venäläinen sota-alus lähestyi sodan ensimmäisenä päivänä saarta ja vaati puolustajia antautumaan, se sai rajavartijoilta raivoisan vastauksen. Osa puolustajista selvisi kuittenkin hengissä ja jäi venäläisten vangiksi, Hrybov heidän joukossaan. Sinne oli sodan alussa sijoitettuna 13 ukrainalaista rajavartijaa. Keräilyuutiset | 2/2022 Uusi itsenäisyys Toisen maailmansodan lopulla venäläiset valtasivat Ukrainan takaisin Saksalta. Ukraina julkaisi huhtikuussa 2022 sota-aiheisen postimerkin, joka kunnioittaa Käärmesaaren puolustajia. Kuukauden vankeuden jälkeen hän vapautui osana venäläisten ja ukrainalaisten välistä vankien vaihtoa. Sotilas Roman Hrybovin vastaus laivalle tallentui nauhalle ja siitä on tullut legendaarinen: ”Painu vittuun, venäläinen sota-alus!” Seurasi Monet keinottelijat ja yksityiset tahot teettivät vuonna 1992 omia ”paikallispostimerkkejä”, joilla ei kuitenkaan ole mitään postaalista käyttöä. Näistä paikallisista julkaisuista on kuitenkin valmistettu jopa yksityisiä postimerkkiluetteloita, jotka levisivät keräilijöille monistettuina kopioina. hän osallistui itseään esittävän postimerkin julkistamistilaisuuteen. Julkaistu -lehdessä. Juha Valtonen Ukrainan uuden postimerkin nimi on ”Painu vittuun, venäläinen sota-alus”. Presidentti myönsi Hryboville urhoollisuusmitalin ja 12.4. Kumpikin sarja valmistettiin tekemällä lisäpainama venäläisille yleismerkeille. maailmansodan jälkeisissä Ukrainan lisäpainamissa
Nämä leimaukset ovat taaksepäin käännetyin päiväyksin, kuuluvat näihin käyttöajan jälkeen myytyihin merkkeihin.. 30 3/2022 Suomen Postimerkkilehti Kirjoittaja: Kari Lehtonen karilehtonen@elisanet.fi M17 leimaväärenteitä kannattaa varoa! Hakaristi merkeistä liikkuu markkinoilla aina välillä hienosti leimattuja nelilöitä. Nelilö on tästä erästä tehty jälkileimaus taaksepäin käännetyin päiväyksin. Noita myydään ulkomaisissa nettihuutokaupoissa aina ajoittain. Kuvissa olevat kohteet ja niiden tutkimustulokset: Enso leimalla 30 p B hr W1, 18.IV.27.10 päiväyksellä siltaleimalla. Filateliajaostolla myytiin tätä merkkiä vuoden 1939 huutokaupan jälkeen 1 934 300 kappaletta. Merkki on leimattu joko vuonna 1939 tai sen jälkeen. Enso leimalla 25 p A hr W1, 12.V.29.10 sekä 14.VI.29.10. Kuvan Aunus 10 mk oli aidosta merkistä tehty kopio 0,015 mm kopiopaperille. Huutokaupalla myytiin 1939 W1 600 kpl ja W2 17 400 kpl. Ennen ostamista kannattaa tarkistaa mitä ne oikein ovatkaan. Merkkejä myytiin 1939 ja sen jälkeen Postin Filateliajaostolla 817 400 kappaletta. siltaleimalla. Merkki ei ole koskaan käyttöaikana ollut myynnissä
Merkit on hankittu ja leimattu vuoden 1939 jälkeen. Kaikki kuvissa näkyvät ja artikkelissa mainitut kohteet ovat leimaväärenteitä taaksepäin käännetyin päiväyksin. Merkit on hankittu tuon vuoden 1939 huutokaupan jälkeen ja leimautettu. 31 Karttula 25 p A hr W1, 17 1V.29 venäläisleimalla kuuluu tähän samaan jälkileimattujen materiaaliin. Viipuri 25 p A hr W1, 25.V.29. nelilö ja arkinreuna oleva kuusilo ovat myös tätä samaa jälkileimattua materiaalia. Olen nämä kohteet väärenteeksi leimannut. Leimaus on siis taaksepäin käännetyin päiväyksin ja ansaitsisi taakseen väärenne leimauksen. Kuusisto oli 1-5/1918 postipysäkki ja käytti siis rivileimaa. Kuusisto leimaus 17.X.18 on leimaväärenne. Katso selvitys myynnistä Enso leimaisten 25 p merkkien kohdasta. Katso selvitys myynnistä edellä. Samalla on estetty, että ne eivät enää ole sotkemassa markkinoita. ”Varo leimaväärenteitä” Jutun kirjoittaja Kari Lehtonen on Suomen Filatelistiliiton valtuuttama aitouttaja aitoutusalueena: Suomi, mallit 1917 ja 1918, erikoismerkit 1922-1929, Aunusja Karjalamerkit sekä vuoden 1918 kenttäposti. 1.2.1919 se muuttui psotiasemaksi ja sille käsitykseni mukaan tehtiin leimasin, joka valmistui 3IV.19, jossa oli mukana kellonaika ja kirjain. Esimerkiksi Lape 2021 erikoispostimerkkiluettelossa sekä Suomen Postimerkkien Käsikirja V löytyy tietoja kohteiden tarkistamiseen ennen ostamista
R uotsin kieli ja myöhemmin myös venäjä olivat papiston ja virkamiehistön käyttökielet aina 1800-luvun jälkipuolelle asti. Agricola kirjoitti kyllä muitakin teoksia, ja häntä ennenkin oli jo ilmestynyt joitain tekstejä. Agricola joutui keksimään paljon uusia sanoja, koska niitä ei ollut olemassa kuin ehkä puhekielessä tai murteissa. Suunnitelmaan sisältyi myös opettajaseminaarin perustaminen Jyväskylään 1863. Kului vielä satoja vuosia ennen kuin laajemmat kansanjoukot pääsivät nauttimaan tästä nykyisestä perusoikeudesta. Pernajassa syntynyttä ja 1500-luvulla elänyttä Mikael Agricolaa pidetään Suomen kirjakielen isänä. Kansakouluasetus annettiin 17. Vuonna 1543 ilmestyi ”Abckiria” ja vuonna 1548 ”Se Wsi testamentti”, jotka olivat ensimmäiset merkittävät suomenkielellä kirjoitetut kirjat. Vuonna 1810 Janakkalan Leppäkoskella syntynyt Uno Cygnaeus valmistui 1837 teologian maisteriksi ja joutui ensin Viipuriin ja myöhemmin Venäjälle kuuluneeseen Alaskaan papiksi. toukokuuta 1866. Minkään kielen lukutai kirjoitustaito ei tietenkään ollut 1500-luvulla selvää, vaan hyvin harvojen ihmisten hallussa, lähinnä pappien ja virkamiesten etuoikeus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi hänen aikaansaannoksistaan esitteen vuonna 1898.. Yhtään varsinaista kuvaa tästä 1500-luvulla eläneestä Suomen kirjakielen isästä ei ole säilynyt. Snellman tuki ehdotusta ja niin Cygnaeus lähetettiin ulkomaille hakemaan lisäoppia. Palattuaan hän laati vallankumouksellisen ehdotuksen kansakoulutoimesta, josta tulisi molemmille sukupuolille ja kaikille yhteiskuntaluokille yhteinen koulu. Tästä alkoi nimenomaan suomalaisen sivistyksen nousu, mikä oli myöhemmin itsenäistyvän kansakunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. 32 3/2022 Suomen Postimerkkilehti Suomen kielen puolustuspuhe Uno Cygnaeuksen hengessä Albert Edelfelt kuvitteli Mikael Agricolan tämän näköiseksi. Vuonna 1856 Suomen senaatti järjesti koululaitoksen järjestämisen, ja siihen Cygnaeus lähetti ehdotuksen. Uno Cygnaeus oli jo aikanaan hyvin arvostettu kansakoulun isä, jonka työtä kansan koulutuksen puolesta pidettiin edistyksellisenä. Siellä hän innostui kouluista ja opetuksesta. Muutamilla paikkakunnilla oli kansakoulu ehditty jo perustaa tätä ennen, mutta nyt koko maa tuli opetuksen piiriin. Opetus olisi sekä teoriaa että käytäntöä. J.V
Useimmat ovat oman tekstin kanssa sokeita, kun taas ulkopuolinen helposti huomaa virheitä. Joskus näitä näkee jopa otsikoissa tai lehden kannessa. Siis että vaikka opetusministerille laitetaan postikortti, että niin ja niin monta Nikoa ja Jennaa aloitti tällä kertaa… : ) Esimerkki oppilaiden määrän ilmoittamisesta vuoden 1879 alussa på svenska; lärarinna ilmoittaa ”till Öfverinspektoren”, että ”11 gossar och 10 flickor” aloittaa opintonsa vuoden 1879 tammikuussa Mustasaaren kirkon alueella. Ja tietysti lukemalla paljon hyviä kirjoja! SP-lehden jutut oikoluetaan etukäteen ja se parantaa varmasti koko lehden kielellistä tasoa. 33 Artikkelin kirjoittaja Seppo Salonen on monivuotinen Suomen Postimerkkilehden avustaja ja asiantuntija. Tulipa kotiin melkein mikä tahansa mainosposti, niin aina on jotain pielessä. Pisa-tulosten 2018 mukaan jo lähes 14 prosentilla suomalaisnuorista on riittämätön suomen kielen lukutaito arjen tilanteista selviämiseen. Suurin osa virheistä korjaantuu sillä, että näyttää tekstiä kaverille. Minulle se tulee aina olemaan: alkaa tehdä – aletaan tekemään. Ymmärrän hyvin, että tekstiviesteissä piti käyttää lyhyttä ilmaisua, kun pitkään käytettävissä oli vain 160 merkkiä. Huolestuttavaa on viimeaikainen kehitys, jonka mukaan erityisesti nuorten lukutaito on selvästi heikentynyt 2000-luvulla. K irjoittakaa ihmiset kirjeitä ja tarinoita. Kun kielen käyttö ”löystyy” ja puolet tekstistä on kummallisia englannista väännettyjä lainasanoja, niin onko se kielen kehitystä vai rappiota. Myönnän, että itsekin kerran löysin kirjoitusvirheen oman pääkokoelmani otsikkosivulta vasta, kun se oli präntätty erääseen lehteen. On aika noloa, että kun 150 vuotta on opetettu lapsia lukemaan ja kirjoittamaan, niin nykyään saa ilmaista itseään ihan miten sattuu. Seppo toimii myös mm. T ästä päästäänkin varsinaiseen aiheeseeni eli suomen kielen jatkuvaan rapautumiseen. Tekemällä sitä oppii. Ei kannattaisi ihan kaikessa ottaa Amerikasta mallia. Tuskin koskaan opin nielemään ilmausta ”alkaa tekemään”. Seppo Salonen Kohteet osittain Seppo Salosen Janakkala-kokoelmasta, joka on menossa Tavastex-22 -näyttelyyn.. U no Cygnaeus toimi pitkään eli vuoden 1861-1888 kansakoulujen ylitarkastajana ja siltä pohjalta on säilynyt aika suuri määrä ehiöitä, joissa lukukauden alkaessa ilmoitetaan suoraan ylitarkastajalle koulun oppilasmäärä. Sitten on tämä kielioppisääntöjen venyttäminen. Luulen, että syynä on laiskuus ja huolimattomuus. No, muuttuuko se sillä sitten oikeaksi. Miten mahtaisi toimia sama nykyään. Mutta mikä selittää sen, että nykyään jopa ammattilaisten kirjoittamissa teksteissä, siis sanomalehdissä ja kirjoissakin on lähes joka yksilössä kirjoitusja kielioppivirheitä. Filatelistiliiton ja Aihefilatelistien hallituksessa. Tämänkin ovat jo kielestä vastuussa olevat sallineet, kun sitä tarpeeksi väärin käytettiin
Maiden välille syntyi jännitteitä ja kilpailua, mutta luonnollisesti myös yhteistyötä. SS-vapaaehtoisen Saksasta Suomeen lähettämän kirjeen on sensuroinut ensin Valpo (ruskea liimapaperi valkoisen liuskan alla) ja sitten postin sensuuri (valkea liuska). Vain kenttäpostitoimistoilla oli oikeus käyttää kirjaamista lisäpalveluna, toisin kuin rintamasotilailla. Vaikka suomalaisvapaaehtoisten kenttäposti oli lähtökohtaisesti saksalaisen kenttäpostin osa, Suomi tunkeutui sen toimialueelle ja perusti Berliiniin oman toimipisteensä. Siksi kirjattu kenttäposti on harvinaista.. Niinpä jo kenttäpostitoimistoissa ulkomaisten vapaaehtoisten posti eroteltiin kantasaksalaisten postista ja toimitettiin omaa reittiään pitkin Berliiniin, jossa sijaitsi SS:n oma sensuuritoimisto. 34 3/2022 Suomen Postimerkkilehti Postihistoriaa Postihistoriallinen yhdistys ry. Lisäksi ulkomaalaisten SS-vapaaehtoisten kenttäpostia kohdeltiin eri tavoin kuin kantasaksalaisten SS-miesten. Posthistoriska föreningen rf. Se oli perustettu, koska vapaaehtoisten postia ei haluttu antaa tavallisten ulkomaanpostin sensuuritoimistojen tarkastettavaksi. Vapaaehtoisten kenttäposti on siinä mielessä yleistä, että se kuului osaksi Saksan laajaa kenttäpostiorganisaatiota, mutta toisaalta erityistä, sillä suomalaisvapaaehtoisten postin käsittelyssä oli monia piirteitä, jotka poikkesivat kaiken muun SS-kenttäpostin käsittelystä. Se oli osa Saksan kenttäpostijärjestelmää (peiteluku 46838). Kirje Saksan SS:n Vapaaehtoisten Yhteystoimistolta Helsingissä 17.6.1942. SS-VAPAAEHTOISTEN KENTTÄPOSTIN MONET MUTKAT Suomalaisten SS-vapaaehtoisten kenttäposti vuosina 1941 – 1943 on jännittävä yhdistelmä yleistä ja erityistä, suomalaista ja saksalaista, kilpailua ja yhteistoimintaa. Tämä johtui siitä, että saksalaisten SS-postia ei lähtökohtaisesti sensuroitu kuin pistokokein, ulkomaalaisten posti taas haluttiin sensuroida kauttaaltaan. Kilpailua syntyi myös SS:n oman postijärjestelmän eri osastojen sisällä, samoin suomalaisviranomaisten kesken. SS-postia tutkittaessa on siis mahdollista löytää melkoinen draaman kaari S aksan kenttäposti jakautui kahteen osaan, Wehrmachtin ja SS:n kenttäposteihin. Vaikka päivämääräleimaa ei ole, lähetys on ajoitettavissa Insinööritoimisto Rattaan leiman reunoilla olevien pystypalkkien ansiosta elokuulle 1941
Värväyksen päätyttyä se jatkoi toimintaansa keskittyen vapaaehtoisten postin välittämiseen. SS:ää johti Heinrich Himmler ja hänen hallintovirastossaan oli karkeasti kaksi haaraa: poliittinen ja sotilaallinen. S uomessa postin käsittely oli täysin omissa käsissä, vaikka Saksa pyrkikin kaappaamaan nämä tehtävät Helsingin päässä omiin käsiinsä. Tämä johtui siitä, että muiden maiden vapaaehtoisten kohdalla toimittiin jo niin. SS-sensuuritoimistossa toimikin erillinen ”Suomen osasto”, joka oli miehitetty vaikeasti haavoittuneilla suomalaisvapaaehtoisilla. Se oli perustettu Suomen suurlähetystön yhteyteen ja se osallistui postin käsittelyyn niin, että Suomesta saapuva posti ohjattiin ensin sinne ja vasta sen jälkeen SS-sensuuritoimiston Suomen osastolle. Osasto oli syntynyt Saksan idän sotaretken alussa, kun suomen kielen taitoisia saksalaisia sensoreita ei ollut tarjolla. Se peri Rattaan vanhat tehtävät. Tässä kuitenkin toimiston työntekijälle, joka itsekin oli SS-vapaaehtoinen, Turusta 7.5.1942 lähetetty lentopostikirje.. M yös Suomen sisällä kilpailua käytiin siitä, kuka sai sensuroida SS-vapaaehtoisten postin. postin käsittelyä varten toukokuussa 1942 uuden toimiston, joka sai nimen SS-Vapaaehtoistoimisto. Yhdystoimisto olisi halunnut saada kaiken suomalaisvapaaehtoisten postin välityksen Berliinissä yksinoikeudella haltuunsa, eikä se katsonut hyvällä ”Suomen osaston” toimintaa. Se oli elimellinen osa Saksan SS:n organisaatiota, toisin kuin suomalaiset vastineensa Helsingissä ja Berliinissä. Tämä järjestely oli yhteinen kaikkien maiden vapaaehtoisille, vaikkakin aiempaa Führerhauptamtin leimaa näkee pääosin vain suomalaisvapaaehtoisten postissa. Aluksi kaikkien SS-vapaaehtoisten sensuurista vastasi sotilaallinen osasto, mutta kesäkuussa 1942 poliittinen puoli vei voiton. S uomalaisilla oli Berliinissä vielä toinen saksalaisesta järjestelmästä poikkeava erikoisuus, vapaaehtoisten yhdystoimisto. Samoin Suomeen lähtevä posti kulki yhdystoimiston kautta, josta se jatkoi matkaansa Helsinkiin. Poliittinen tarkoittaa tässä yhteydessä kansallissosialistista aatetta korostanutta linjaa. Tämä poikkeava järjestely hiersi järjestelmän sisällä, rakastivathan saksalaiset byrokratiaa ja olisivat halunneet kaiken toimivan saman kaavan mukaan. Ratas ei olisi halunnut kenenkään kajoavan heidän ”poikiensa” postilähetyksiin, mutta niin postin ulkomaan sensuuri kuin Valtiollinen poliisi Valpo olivat kovin kiinnostuneita tutkimaan, millaisia olivat vapaaehtoisten ja heidän omaistensa mielialat. M utta kilpailivat saksalaiset keskenäänkin. Siitä lähtien SS-vapaaehtoisten posti merkittiin Hauptamtin kirjeleimalla. Himmlerin Führerhauptamt edusti puhtaammin sotilaallista linjaa, Hauptamt taas poliittista, ja virastot kilpailivat toisiaan vastaan vaikutusvallasta. Päinvastoin suomalaiset tekivät omasta toiminnastaan julkista ja perustivat mm. S aksalaiset perustivat Helsinkiin kilpailevan toimiston, Suomalaisvapaaehtoisten Yhteystoimiston, joka sai myös oman kenttäpostinumeron 46838. Ratas reklamoi asiasta ja niinpä lokakuun alusta kumpikin viranomainen lopetti sensuroinnin, Valpo pysyvästi, postin sensuuri noin kahdeksaksi kuukaudeksi. Suomi oli tästä – saksalaisen näkökulman mukaan harmillinen – poikkeus. Muut vapaaehtoisia lähettäneet maat olivat pääsääntöisesti Saksan miehityksen alla, joten niissä vapaaehtoisten värväyksen ja heistä huolehtimisen hoitivat saksalaiset tahot. Saksan päässä vastaavaa katkosta ei sensuurissa ollut, joten suomalaisvapaaehtoisten kirjeet tulivat matkansa aikana tarkastetuiksi joko yhteen, kahteen tai peräti kolmeen kertaan. Uudelleen posti alkoi tarkastaa lähetyksiä kesäkuussa 1942. Saksaan lähtevät kirjeet kiersivät vielä postin ulkomaan sensuurin kautta, joten Suomessa kirjeet tulivat tarkastetuiksi peräti kahdesti. Suomalaisten Berliiniin perustamasta vapaaehtoisten yhdystoimistosta on vaikea löytää postihistoriallisia todisteita. Vapaaehtoisten palveluskauden puolivälissä yhdystoimisto kuitenkin syrjäytettiin postin käsittelyyn liittyvästä tehtävästään, koska sen katsottiin turhaan hidastavan postin kulkua. 35 T ässä kohden suomalaisvapaaehtoisten postin käsittely erkani muiden maiden vapaaehtoisten postista, sillä muun SS-kenttäpostin avasivat ja tutkivat saksalaiset tulkit, kun taas suomalaisten postin sensuroivat suomalaiset itse. Toimisto pyrki siirtämään Rattaan tehtävät itselleen siinä kuitenkaan onnistumatta. Niinpä elokuussa 1941 Valpo toimitti oman tarkastajansa Rattaan tiloihin ja aloitti postisensuurin. Meillä vapaaehtoisten värväyksen oli hoitanut kotimainen peitejärjestö, joka tunnetaan nimellä Insinööritoimisto Ratas
Kuoren vasemmassa alakulmassa oleva kirjeleima on kuitenkin alun perin Helsingissä toimineen saksalaisten hallinnoiman Yhteystoimiston 46838 virkaleima. Syksyn ensimmäinen kokoontuminen 15.9.. Toimintaa kuitenkin supistettiin huomattavasti ja SS-sensuurin Suomen osaston rippeet yhdistyivät Berliinin yhdystoimiston kanssa. Vapaaehtoisten palvelusajan päätyttyä kolme eri toimijaa yhdisti lopulta voimansa. 36 3/2022 Suomen Postimerkkilehti S uomalaisten palvelusajan päätyttyä kesällä 1943 SSkenttäpostin organisaatio jäi vielä toimimaan palvellen mm. Kirjeen lähettäjä puolestaan kuului SS-sensuurin Suomen osastoon. SS-upseeri Antti Aaltosen 9.2.1944 lähettämä kirje on lähetetty Suomen Berliinin suurlähetystön kuoressa ja sen takaläppään on leimattu suomalaisten hallinnoiman yhdystoimiston osoiteleima. Saksaan jääneitä haavoittuneita, siellä heitä hoitaneita lottia sekä kantasaksalaisia SS-miehiä, jotka halusivat pitää yhteyttä Suomeen. Lisätietoja: www.postihistoria.fi (huomatkaa uusi nettiosoite) Palaute ja jäsenyysasiat: info@postihistoria.info (vanha osoite toistaiseksi) KOKOONTUMISPAIKKA ON: SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Hki Ovet avautuvat klo 17 ja varsinainen ohjelma alkaa klo 17.30. Lopulta ne suostuivat sulautumaan osaksi Helsingistä Berliiniin muuttanutta SS:n Vapaaehtoisten Yhteystoimistoa (46838). Senkin toiminta loppui vuoden 1944 aikana, kun kävi ilmeiseksi, että uutta vapaaehtoiserää ei Suomesta ollut Saksaan enää tulossa, eikä työtä siten ollut mielekästä jatkaa
klo 21.00. klo 12.00. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: postimerkkilehti.fi tai suomenfilatelistiseura.fi Huutokauppa päättyy verkossa keskiviikkona 22.6.2022 klo 21.00. Kaikkien kohteiden kuvat myös verkossa, jossa voit myös tehdä tarjouksesi. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Kohteet 1 ja 150 Kohde 148 Kohde 306 Huutokaupan postikorttiosioissa runsaasti hienoja vanhoja kulkeneita paikkakuntaja asemakortteja.. klo 18.00–20.00. Kohteiden etänäyttö (Teams) järjestetään tiistaina 21.6. Kirjallistenja puhelintarjousten on oltava perillä keskiviikkona 22.6. Kohteiden jälkimyynti päättyy torstaina 23.6. SP-lehden meklari Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh
20 14 8 pen vihreä kulmaleimalla. 15 32 1 kopeekka 3 kopeekan rengasehiöllä Turusta Saksaan 15.1.1893. 20 25 20 pen keltainen komealla laivaleimalla. 8 26 20 pen keltanen A-hammaste. 21.10.1895. 40 13 2, 5, 10, 20, 25 pen leimatut merkit ham.12,5. Ei sisältöä. 10 27 25 p kuorella Belgiaan. Oikea taksa! 15 33 50 kop lila/vihreä hienolla Jyväskylä 7.VII.95 leimalla. Vasemmassa yläkulmassa pientä vikaa. SUOMI Kotkamerkit 1901–1911 37 1905. 30 SUOMI Isohampaiset 1860 4 5 kop sininen kulmaleimalla. Muuten hieno merkki. Raahen kauttakulkuleima 16.2. (No 400€) 60 SUOMI Vaakunamalli 1875 11 Köpis. Wärde-kuori Vilppulasta Tampereelle 13.II.05. 8 40 2 p oranssi postikortilla. 8 34 1 rpl leimattu pari Helsinki-leimalla. Vesitestin mukaan postimerkki. 15 SUOMI Uudet värit 1885 18 5 pen vihreä loisto Hangö-Hyvinge PJV-loistoleimalla 1889. 10 28 1900. 8 SUOMI Rengasmerkit 1891 30 Kaikki 1–50 kop arvoiset merkit postituoreena, paitsi 10 kop himmeällä leimalla. Leimattu postivaunu no 18. 38 Suomen Postimerkkilehti 1/2021 Suomen Postimerkkilehti 3/2022 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 35 ja 36. 20 31 Kaikki 1–50 kopeekkaiset merkit leimattuna paitsi 1 kop ** jossa pientä vikaa taustassa. 8 19 Loistoleimaiset 10 pen Hangö 2 2 87 ja 20 pen Lahtis 5 4 88. 10 8 8 pen ehjä merkki himmeillä leimakaarilla. Pietarin kauttakulkuleima 5.1. Oikea taksa! (2 kuvaa) 30 Kohde 41.. Pientä hammastevikaa. 5 mk vihreä/punainen loistona Turenki 1?.X.00. Leimattu merkki jossa ohentumaa, ilmeisesti liimakkeen irroituksesta. Siisti leimattu merkki, jossa sivusuunnassa siirtymää. Siisti kuori Tavastehusiin hienolla Helsinki pyöröleimalla 6 I 1860. 10 16 25 pen karmiini sekahammaste 11x12,5 kahdella leimalla. 30 36 3,50 rpl musta/harmaa postituoreena. Oikea taksa! 10 Kohteet 11 ja 12. Pientä hammasvikaa. 8.12.1907. 10 20 25 pen sininen loistona Stockholm 27.5.1888 leimalla. H:fors-St.P.Burg yöjuna no 2. 10 39 5 pen tilapäisjulkaisu Porvoo ja 10 pen 1911 Kiikka hienoilla leimoilla. SUOMI Esifilatelia 1 1809. Vasemman alakulman hampaassa mahdollista vikaa. Kohde 3. ja Rantsilan tuloleima 17.2. 35 SUOMI Vaakunamalli 1889 23 5 pen vihreä A-hammaste * 8 24 5 pennin kellertävänvihreä (A-hamm.) lehtikääreellä Porista Pälkäneelle 27.10.1897. 8 SUOMI Soikiomerkit 1856 3 10 kop perusmusteristi mitätöinnillä. 15 17 1 mk leimapaino lähes loisto Heinävesi 24 3 83 leimalla. Kohteet 22 ja 28. 5, 10 ja 20 penniä huviverokäyttöinä pääsylipuilla. 10 SUOMI Isohampaiset 1866 7 5 pen punertavanruskea leimaus arvatenkin 16 9 1870. 15 41 5 pennin sameanvihreän ”pulajulkaisun” pari postikortilla Pyhäjoelta Rantsilaan 15.2.1906. 30 12 32 pen karmiini "Köpis" himmeällä leimalla. 10 38 1911. 20 35 3,50 rpl epäselvällä Åbo-leimalla. Kaksi paria loistoleimoin, Parikkala 8.2.1891 ja Kalajoki 19.4.1891. 12 6 10 kop. 1890 leimalla. Merkin pinnassa naarmuisuutta. 10 5 10 kop Helsinki-leimalla. Lunastusleima T ja Tampereen tuloleima 8.12. leimalla. 32 pen ilman liimapintaa ja 1 mk himmeällä leimalla. 10 22 5 mk vihreä/punainen kahdella Helsingfors leimalla. 20 29 10 mk ruskea/punainen poststyrelsens räken.... 80 2 1860. 10 10 Priimakuntoinen 40 pen loistoleimalla Nystad 1 9 1872. 8 15 10 pen ruskea A-hammaste leimattu merkki isolla siirtymällä. 15 9 20 pen sininen kaunis merkki Åbo -leimalla. Tuloleima 24.10. ja Munchenin tuloleima 20.1. Sulkakirje 1 sulalla Söderbystä 10 april 1809. 10 21 1 mk loistona Åbo Finland 31
16 x 5 p harmaa kirjeellä Hämenlinnasta Turkuun 15.6.1920 Suomen messujen kirjeensulkijaleiman alla. Oikea taksa! 8 53 1921. Kaunis: Gamlakarleby 1.4.1901 15 43 1 mk lila/vihreä tilapäisjulkaisu kirjenauha ilman jalkaviivaa. Aukileikattu. Loisto Helsingfors 21.2.1930. 10 55 1921/25 lähes loisto 25 mk punainen/keltainen Kuopio 22.VII.30. 10 74 1929. 20 70 25 mk W1 postitorvi kulmaleimalla. Ylareunassa lyhyitä hampaita. Postitorvi 20 p (W1) 1 mk ehiökortilla Kankaanpäästä Yhdysvaltoihin 1.10.1929. 10 46 1915. 10 66 Hakaristi numerokuusiloita 10, 20, 30 (eri arkit), 50 ja 60 pen sekä 2, 3 ja 5 mk. Kohde 65.. SUOMI Vaasanmalli 1918 75 5, 10, 30, 50, 70 p ja 1 mk loistoneliöt Vaasassa leimattuina. Kirjattu lähetys Helsingistä 14.VI.21 Unkariin lisäpainamamerkeillä. 50 pen. Kohde 69. 15 71 Postitorvet loistoina 40 pen W1 Helsinki 20.VIII.28 ja 1 mk B-ham. Sotilasnappisinetöity taksanmukainen kirjattu kirje Utista 10.VIII.25 Helsinkiin. Musta kymppi hammastus 14 1/4 himmeällä leimalla. Kohde 44. 10 mkmusta/harmaa kampahammaste himmeällä Jakobstad 10 III . Takana kongressin kirjeensulkija. Lunastusmerkintä. ** 10 51 1919–21. 10 69 20 pen W1 postitorvi kuusilo loistona Helsinki 14.V.29. Musta 10 mk toinen tilapäisjulkaisu Räkenskaps.. 15 76 10 pen leimattu merkki kahdella laskoksella. Kolme loistoa Helsinki-leimoilla 10 pen 8.VII.24, 20 pen 27.X.25 ja 75 pen 21.XII.25. Esperanto-kongressi Helsinki, kirjattu kuori 4.VII.22 Prahaan. 15 59 1,5 mk hakaristi loistot A-ham Helsinki 31.V.26 ja B-ham 17.XI.27. 15 77 40 pen violetti loisto Wiiala 17 VI 20. Postituore 10 mk musta/vihreänharmaa hammaste 14 1/4. ** 10 Kohteet 47 ja 49. Postitorvi 20 p ja M-30 1,20 mk + 2 x 5 p kirjeellä Terijoelta Helsinkiin 17.10.1930. 8 56 1921/25. 10 54 1921. 10 47 1915. 30 67 1927. * 20 44 1901. 20 57 1922. Valkoisen paperin 20 p. ** 20 73 1929. -leimalla. 10 60 1,5 mk hakaristi W1 A-hammaste postituoreena 10 61 20 pen AW1 hakaristi loistona Helsinki 30.I.26 8 62 20 pen hakaristi AW2 ruskea leimattu pari 15 63 25 mk hakaristi W2 postituoreena 8 64 25 mk W2 hakaristi leimattuna Helsinki 27.VI.28 20 65 Hakaristi loistot B-hammasteet 50 pen W1 Ivalo 25.VII.29 ja 1 mk W1 Turku 27.VI.27. 8 78 1 mk + Saarisen 30/10 p pari kirjatulla paikallislähetyksellä Turussa 31.8.1922. Ei tuloleimaa. 15 50 1919 ja 1921 kuvakevirheiset "kyttyrä ja viiva sapelissa" 50penniset sininen ja vihreä. 8 58 1925. Kolme hyvää siirtymää 10 52 1920. Pieni monesti sensuroitu kuori Viipurista 7.X.18 Wieniin. 1,5 mk/50 p saantitodistuksella Vaajakoski 1.3.1926, Helsinki 21.3. Valkoisen paperin numerokuusiloita 20, 40 ja 50 pen sekä 1,5 (eri arkit) ja 2 mk.** 8 SUOMI Saarisen malli 1917–1929 48 1 mk punainen/musta 1917 kuusi eri värisävyä.* 10 49 1918. 39 Suomen Postimerkkilehti 3/2022 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 10 72 Postitorvi numerokuusiloita. Takana tuloleima, kirjeensulkija ja repeämää. Kohteet 77 ja 79. 1,5, 2, 3 (eri arkit), 5, 10 ja 25 mk. Oikea taksa! 25 79 5 mk violetti/musta Tampere-leimalla 8 Kohde 69. Taustassa iso sulkija. leimalla ja Fournier-väärenne Helsinki 5 III 00 -leimalla 30 45 1902. 42 5 penniä sameanvihreä "pulajulkaisu". 10 68 1927. W1 Hanko 1.XI.29
Tuloleima 19.12. 10 118 1955. 10 100 1929. 25 103 1930. 8 116 1943. 106 1931. 10 86 1937 ja 1943. 140 104 1930. Kalevala 2 ja 2,5 mk. Mannerheim 50 pen vihreä W1 loisto Turku 9.III.42. Paketin osoitekortti Helsingistä 17.9.85 Saksaan yleismerkein 3x20 mk + 2x2 mk. Olympiakuoret 27.7.52 leimapaikat C Saksaan, R Ranskaan ja F Englantiin sinisellä tuloleimausviivoilla. Kangasvuokko leimattu merkki selkeällä siirtymällä. Leimattu Zeppelin-väärenne ”väärällä pohjamerkillä”. Kortilla taite, ei merkeillä. Ryti 3,50 mk IIW2 parilla leimakaarella. Saimaa 10 mk vaaleanvioletti (Zeppelin pohjamerkki) ja 2 mk leijona pakettikortilla Helsingistä Lahteen 18.12.1930. 10 89 1950. 15 Kohde 102. 2, 10 ja 15 mk lentopostina Esperanto-kuorella USA:aan. 20 94 1985. Loisto: Tampere 15.8.1953. Ykkösluokan tarramerkki arkkeja 10 erilaista loistoleimattuina. Mannerheim 2 mk karmini IIW2 leimattuna. (3 kuvaa) 10 82 1930. 10 91 1954. Tuloleima takana. Kortissa Mariehamn leimat Turku-sarjan ilmetymispäivänä 1.IV.29 sekä Amsterdamin erikoisleima 04xVIx29. 93 1982. 40 Suomen Postimerkkilehti 1/2021 Suomen Postimerkkilehti 3/2022 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Käyttösarjat 1930– 80 1930. Postilakon (lipuke) aikainen kuori lentopostina Tukholman kautta 7.3.63 Saksaan. 10 92 1963. Toisessa merkissä lähes loistoleima. 10 96 2000. 12 102 1929. Molemmat yksin kuorella Artjärvi 28.2.1935 (ensipäivä). Olympia-kuori lentopostina Helsingistä Ruotsiin 22.10.1952. Yölento Tukholma-Amsterdam. 10 108 1938. 10 83 1930. 15 Kohteet 82 ja 85. 8 110 1938. Postimerkki 75-vuotta 1,5 mk + malli-30 5 pen ilmapostina kortilla Ruotsiin 10.X.31. Saimaa 10 mk vaaleanharmaa luovutetun alueen Räisälä 8.V.31 loistoleimalla. Ensilentokuoret erikoisleimoin Suomi-PuolaPalestina ja KLM Amsterdam-Johannesburg. Malli-30 lisäpainama 1,25 mk/50 pen tyyppi II postituore ja leimattu. Palautettu. 10 101 1929. Malli-30 3 mk oliivi postituore pari arkin kulmalta. Himmeäleimaiset pari Postitalo 20 mk voimakkaalla siirtymällä. 8 117 1952. Zeppelin postituoreena. Turun linna 2 mk loistoleimainen pari Hanko 5.VII.29. 8 95 1991–1999. Kohde 92. Ryti 1,75 ruskea W1 loisto Kemi 16.V.42. Sauna 2,00 mk pari kansainvälisellä postiosoituksella Turusta Ruotsiin 11.2.1982. 1,20 mk punainen yksin kortilla Imatralta Saksaan 26.9.1930. Tuloleima takana. Zeppelin-pari kuorella Saksaan 24.9.1930. Tuloleima takana. Lennätin-sarja 15 mk Nyberg loistona Helsinki 13 6 59. Leijonat 1 ja 4 mk loistoina Suonenjoki 31.7.67 ja Karhula 23.11.61. Pääposti 3,50 mk lähesloisto Korpilahti 19.XI.38 8 111 1941. 300 mk lentokone nelilö. Näyttely 1928 molemmat merkit erikoisleimalla leikkeinä. ** 10 98 Omakuva-arkki ”Vanhat poliisiautot” ** 10 SUOMI Juhlamerkit 1922– 99 1928. 10 84 1930. 8 Kohteet 103 ja 104.. 10 90 1952. 8 107 1935. 15 SUOMI Uudet käyttömerkit 97 2003. Kuusi viimeisintä ensipäivä leimoilla. F.I.S-sarja kortilla Lahti erikoisleimoilla 24.II.38 Helsinkiin. 10 85 1931. 30 115 1941. 1 luokan Omakuvamerkki Lappeenrannan Postimerkkikerho 20 merkin arkki. 8 113 1941. Kiinaan. Tuloleima ja muuttanut lipuke. Merkit mitätöity siirtoleimalla. Oikea taksa! 10 81 1930. 8 109 1938. 8 114 1941. Jäävene 1,25 mk loistona Haukipudas 1.VII.39. Kolme hyvää ulkomaan lähetystä, mm. 8 112 1941. 40 105 1930. Kortin pinnassa hieman vikaa. 15 87 1945. Turun tuomiokirkko 1,5 mk W1 loisto nelilö PV 4 13.XII.29 leimalla. Sensuroitu Tilgmann kortti Tampereelta 26 VI 43 Unkariin. Viipuri linna -sarja kirjatulla kirjeellä Viipurista 27.IX.41 Helsinkiin. 8 88 1948
15 153 Siisti kansio AV2–AV4 lähetyksiä yli 100 kuorta tai korttia. 8 145 1956. 8 124 2009 ja 2013 loistoleimaisia vihkomerkkejä erilaisilla leimoilla (ei ensipäivä) 15 125 Neljä reunavesileimaista postituoretta merkkiä. 10 135 1935. Kuoressa hennot jäljet mappireijityksestä. PR Viipurinlinna 2 mk + 20 pen yksin kuorella hienoilla Forssa-leimoilla 11.VIII.31. 8 159 Noin 50 postilähetystä 1911 merkein. TUB-sarja Kukkia 1950 ja lisämerkki leijona 1 mk Napapiiri eikoisleimoilla 28 8 56 Unkariin. Koko sarja PR-33 merkeillä. 10 120 1958. Tuloleima. 25 vihkoa joista 10 kuvan kansipainantaa ja yksi avattu ovl vihko (yksityskohtakuva). 10 122 1995. 8 133 1933. 8 156 Ensilento lähetykset 1956 kuori Helsinki–Moskova ja 1965 kortti Tampere-Kööpenhamina. 10 157 Firmakuoret Hotelli Kämp 1929 ja Uusi Suomi 1920. Kaikkien takana lähettäjän kirjeeensulkija (kuvat) tai erikoisleima. 150 149 Erä suomalaisia reijitettyjä merkkejä. 10 155 Ammus Oy:n sensuroitu pikakirjattu-ilmapostikirje Köpenhaminaan Malli-30 merkein (7.?.4?). 8 121 1994. 15 160 Seitsemän kulkenutta surukuorta 30–60 luvulta 10 Kohteet 143, 144 ja 146. 131 1930. Tilapäisjulkaisu II 10 mk *. 8 146 1958 TUB 30+5 mk Sinivuokko loistona Lahti 2.1.60. 15 150 1901. Loviisa 250 vuotta leimattu merkki siirtymällä. Tuloleima takana. Kirjattu kuori Pitkärannasta (luov.alue) 23.I.33 Prahaan. Levy TUB ja PR loistoja pääosin 50-luvulta. Loisto: Varkaus 20.11.1958. 25 SUOMI Erikoisuudet 148 1962. 10 129 1930. Suomen kirkko molemmat merkit loistoina Helsinki 9.9.55 ja Muurame 3.6.55. Kämp-kuoressa upea kirjeensulkija takana. 8 144 1950 TUB Lumme 5+2 mk Helsinki 10 10 50 loistona. PR 2 mk+20 pen Viikinkilaiva loistona Dragnäsbäck 18.VIII.3?. 41 Suomen Postimerkkilehti 3/2022 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 119 1955. Ketokukkia-sarja loistoina. 10 137 1939. Eri asentoja ja mikäli sama asento, merkit erilaisia. PR 1 mk + 50 pen A-hammaste loistona Raahe 19.IV.24. 8 138 1943. Pari kuorta Tukholmaan ja yksi Saksaan. 15 128 1922. PR Maakuntien vaakunoita 50 pen loistona ensipäiväleimalla Ilomantsi 1.I.43 8 140 1955. Ystävyydellä-sarja loistoina. 10 130 1930. Kohde 133.. Alkeisopisto 30 mk. 8 Kohteet 129 ja 130. 8 147 1961 TUB 10+2 mk Piisami loistona Turku 16.11.61. 8 143 1949 TUB 9+3 mk Villiruusu loistona Joensuu 4.4.50. LA-puhelimen käyttölupa M-54 20 mk leijona ja 100 mk Helsinki (vikaa) sekä leimamerkit 1000 mk ja 100 mk. Puuttuva keskuskuvio! (La 54 ** 1700€) 120 SUOMI Automaattivihkot 151 AV1 neljä siistiä kuorta, joista kolme vuodelta 1960 ja yksi 1961. 10 132 1931. 15 142 1947. 15 152 AV4. Kaksi Kauhava 27.XII.30 leimoilla ja 2 mk merkki ilmeisesti Lapua-leimalla. PR 15+3 mk loistona Nummela 24.3.56 8 141 Kulkeneita PR kuoria 13 erilaista. TUB-sarjan neljän merkin hienoleimaiset nelilöt. PR 1,5 mk + 15 p loistona Helsinki 12.V.30. 15 136 1936. Pari lyhyttä hammasta ylhäällä. Kaikissa paitsi 1935-merkissä arkkinumero. 10 127 1950. 8 123 1998. 40 Kohteet 111, 113 ja 114. 10 158 Kuusi vapaakirjettä 1900-luvun alkupuolelta. Sotasankareita Horn 1,25 mk lähes loisto pari Haapajärvi 17.(?) V.34. PR 1,25 mk ja 2,50 mk numerokuusilot hienoilla Helsinki 1.IV.36 leimoilla. SUOMI Postilähetykset 154 1941 ja 1942 Hartkopp & Kruger sensuroidut lentoposti firmakuoret Saksaan. 8 SUOMI Punainen Risti ja Tub -merkit 126 1933–1950 aikaväliltä postituoreita kuusiloita 12 eri merkkiä. PR 3,5 mk+ 35 p loistona Tampere 31.V.43. 8 139 1943. 12 134 1934. PR Solferino 1,25 mk + 15 pen lähes loisto pari Ylikiiminki 6.X.39 leimalla. Kohde 155. Esimerkkikuvia. PR-sarjan merkit nelilöt siisteillä leimoilla. PR 2 mk + 20 p loisto: Helsinki 19.11.1935
Kenttäpostikortti 2 mk punaoranssi PR-lisämerkein Helsinkiin 4 12 44. ** 15 169 Lehdistömitätöidyt Kevätesikko 1x10 arkki (1999) ja Ystävyydellä vihko (2003). 8 165 2004–2011 aikaväliltä Blokit 34, 39, 44, 47 ja 65 leimattuina (ei ensipäivä) 10 166 2006. 194 I-sarja, 1 ja 10 mk * muut **. BL55 Kansakuntaa rakentamaan numeroitu (1964) pienoisarkki ** 10 168 2017. 15 188 I-sarja 1 mk komea hammastesiirtymä * 10 189 I-sarja 1 mk leimattuna vasen reuna hammastamaton. 30 171 2003. 8 174 1943. Kenttäpostikuori Rajakylä 26 9 63 -leimalla. Kenttäpostikuori Helsinki 22.4.83 leimalla. 10 192 I-sarja 10 mk ruskea/harmaa leimattuna. 30 183 5, 10, 20 ja 40 pen kulmaleimoilla. Kaikissa United Nations -leimat. 50 193 I-sarja 5 mk violetti/harmaa kulmaleimalla. BL42 I Postimerkin juhla, numeroitu (0426) pienoisarkki ** 15 167 2009. Merkkien tämän hetken käyttöarvo yli 60 euroa. 10 185 20 pen keltainen leimattu kuvakevirhe ”S” nurinpäin 15 186 20 pen nelilö käypäisyysajan violetti hieno Säämäjärvileima 13.VIII.19 10 187 50 pen aito merkki käypäisyysajan violetilla kulmaleimalla. Tuloleima takana 10 . Kohteet 202 ja 204.. 10 190 I-sarja 1 mk punainen/harmaa Kirjasalo-kulmaleimalla. 15 181 1949/50 koko sarja rengasleimoilla. Postin vuosilajitelma 2003. Rintamalle merkit vihreä ja violetti hienoilla Hämeenlinna ja Turku -leimoilla. 8 Kohteet 175 ja 177. SUOMI Autopakettimerkit 180 1949/50 AP3 20 mk oranssi kaikki neljä eri vesileimaa postituoreena. 42 Suomen Postimerkkilehti 1/2021 Suomen Postimerkkilehti 3/2022 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 161 Vanhoja kulkeneita mainoskuoria viisi eri yhtiötä. 10 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 170 1999. 20 198 II-sarja. Levy toista sarjaa * (liimakkeet) 20 SUOMI Karjala 199 Hammastamattomat parit 2 mk ja 20 mk ** 15 200 Karjala sarja postituoreet merkit 5–75 penniä ja 1 mk liimakkeen jäljellä. 20 197 II-sarja lisäpainamalla Inkerin hyväksi, 80 pen ja 10 mk * muut **. Neljä postimaksulipuketta FDC-kuitit 01.06.94. Oikeassa yläkulmassa hammasvika. 8 175 1963 kenttäpostimerkki postituore pari. 20 172 Vuosilajitelmia aikajaksolta 1981–1991 yhdeksän eri vuotta. 8 177 1973 YKSV pakettimerkit molemmat värit **/mitätöity. 8 178 1980-luvun kulkenutta YK-postia. 15 Kohde 194. Postin virallinen vuosikrja postituorein merkein. 8 191 I-sarja 10 ja 50 pen nelilöt loistoina Kirjasalo 25.III.20 -leimoilla. Sisältää mm. 10 162 1994. Blokit 15 ja 16 loistoleimalla Vantaa 15.06.95 jokaisessa merkissä. 10 179 1983. 40 Kohteet 164 ja 170. 12 184 10 pen nelilö leike leimattu käypäisyysajan jälkeen mustalla Rajakontu leimalla. Kohde 182. Tievihkon A-hammasteella. Tuloleima takana. 15 SUOMI Aunus 182 10 pen punainen pari koeleimauksella Tuulos. 10 SUOMI Postimerkkivihkot 163 1952. Erästä puuttuvat 1985 ja 1989. 20 176 1963. SUOMI Kenttäposti 173 1943. 70 195 II-sarja 10 mk ruskea/violetti loistona Kirjasalo 22.X.20 10 196 II-sarja hammastamattomat merkit, 10 ja 80 pen sekä 5 ja 10 mk * muut **. Blokki 124 ”Suomen kasvot” ilman taiteperforointia. V3 Olympialaiset ** 8 164 1995
Kirje 10 kop Joensuusta Berliin hienolla Postilj.v S-J -leimalla 28.V.09 (R5). TUB-joulumerkki Jänis ja orava II-kuorella, leiman alla Oulu 3.1.27. FDC-kuori PR-sarja Helsinki 3.1.44 leimalla. 8 238 1900. 8 233 1987 BL3 Finlandia 88.Kahdeksan FDC-kuorta 8.5.1987, joissa eri asemien leima ja yhdessä juhlaleima. Leimattu Helsingissä 10. Jätetty Helsinki-Pietari junaan 9.9.1916. 8 236 1891. 15 204 Patojärvi. 8 229 1948. Hieno tuloleima 12 5 85 takana. 5 kopekkaa postikortilla. Kirjattu kirje Helsinkiin 1.III.43, PHF-luokitus III harvinainen. FDC-kuoret koko vuodelta 2015 avaamattomassa postin paketissa. Kulkeneet PHF-luokitus I kuoret kaikissa tuloleima takana. Mikkelin tuloleima takana. 20 kop kirjattu kuori Helsingistä 20.XII.05 Berliiniin. Ehiöpostikortti saarismalli lisäpainama 1,20 mk/40 pen Savonlinnasta Tallinnaan 6 VII 24. 15 215 1905. Kuvana Kankaankutojatar. Oikea taksa! 10 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 224 1938–1954 aikaväliltä viisi FDC-kuorta. 15 211 Levy määriteltyjä merkkejä, 32 erilaista. 8 216 1916. 15 212 Satamäärin suomessa käytettyjä venäläisiä merkkejä leimattuna. Varhaisempia kohteita tunnetaan muitakin ja aikaisin niistä on 15 VII 40. Pieni kuori Helsinkiin hienolla PV2 Rajajoki-Helsinki 3.I.32 yöjuna leimalla. Kuoressa taittuma ja mappireikä. 8 221 Lähetyksiä vuosijaksolta 1933–1976 12 kpl, joissa kaikissa eri TUBjoulumerkki leiman alla. Postiennakko-merkintä. Kuvien lisäksi paljon lisää 2 kop 1899/1911 ja 2 kop 1909/1918. Tuloleima takana. Helsingin kaupunkiposti soikiomalli 10 pen molemmat värit leimattuina ja jälkipainokset typ II **/* 15 208 Helsingin kaupunkiposti muut kuin soikiomallit postituoreina hienoilla leimoilla. 40 227 1943. 10 237 19 kulkenutta ehiötä 1900 luvun alkuajalta. 9. 43 Suomen Postimerkkilehti 3/2022 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Itä-Karjala 201 1941–1943. 8 Kohteet 210 ja 214. Malli-30 leijona 2,75 mk lila sensuroidulla ja lunastetulla kuorella Helsingistä 31.VII.40 Hollantiin. Tuloleima takana. Neljä TUB-merkkisarjaa FDC-leimoilla. 10 219 Kulkeneita ehiöpostikortteja postivaunuleimoilla PV 2, 12, 14 ja 54 sekä PJV O-N. 8 223 TUB-joulumerkkejä korteilla leiman alla 1912 (osuu hampaisiin), 1933, 1943 ja 1952. Kohde 221.. ja 11.9. 8 226 1940. FDC-kuoret Mustaja vihreälisäpainamat, Rytija Mannerheim -sarjat sekä Karhu-merkki. Ehiö Poriin, jossa hieno kirjeensulkija leiman alla. Osa kuvina. Kirje Mikkeliin 1 4 44 PHF-luokitus V erittäin harvinainen. 30 228 1944. 15 230 1951–1954. FDC-kuori Posti ”300-vuotta” kirjattuna Turusta 6.IX.38 Ruotsiin. 10 225 1938. 8 218 Kolme PV/PJV lähetystä PV4a (R2), PV12 (R3) sekä PJV L-L (R3). Ensipäiväluetteloissa 10.8.1940. 10 231 1966 ja 1975 postimerkkinäyttelyiden FDC-kuoret pääsylippuineen, sekä näyttely 1948 erikoisleimakuori sulkijalla. 8 SUOMI Ehiöt 235 1881 PKT4 10 pen ruskeankarmiini (pyöreä otsikkopiste) Loviisasta 8 5 1885 Helsinkiin. 8 240 Kultatähkä-ehiökuori Helsinki 22 III 35 ja ehiöpostikortti sensuroitu kenttäposti erikoisleimalla 27.1,40. 10 222 TUB-joulumerkit Omenapuu sekä Mies ja Nainen kirjeensulkijoina lähetyksissä 1912 ja 1914. 10 202 Kinnas. 15 234 2015. 20 213 2 kop. Kirje Hangosta Köpenhaminaan 5.III.14, tuloleimat takana. 30 203 Kuittinen. Oikea taksa 5x2 kop. 10 210 5 kop 1909, 15 kop 1913 ja 3+1 kop IA 1914 loistoleimoilla. 20 SUOMI Kaupunkija yksityismerkit 207 1866. 10 214 1909. 8 SUOMI Joulumerkit 220 1927. 10 239 1924. 8 Kohteet 226 ja 227. Takana siisti tuloleima. Kirje Poriin 8 9 43 PHF-luokitus IV hyvin harvinainen. Kotimaassa kulkeneita korttikirjeitä 23 x 7 kop ja 2 x 10 kop. SUOMI Rautatieposti 217 1932. Paljon eri paikkkakuntia. 30 206 Vahvajärvi 3 12 43 PHF-luokitus IV hyvin harvinainen, pienellä kuorella Helsinkiin. 6, 9 ja 15 mk leijonat FDC . Punkaharju kortti Turusta 30.IX.02 Ranskaan, jossa jälkilähetetty. 10 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 209 1902. PR-sarja ensipäivän kuorella. 20 205 Soutjärvi, Paatene, Karhumäki, Repola, Ruoppoja ja Teru. 8 232 1974–1981 aikavälin seitsemän FDC-kuorta. Kolme Ranskan tuloleimaa
Numeroituja kuusiloita ja suurempia arkinpaloja 20 eri merkistä. 8 268 1984–1996. 44 Suomen Postimerkkilehti 1/2021 Suomen Postimerkkilehti 3/2022 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Kokoelmat ja erät 241 1860–1975 aikavälin Suomea, jonka lisäksi jonkinverran myöhempää. 8 256 Kortteja leimoilla Käkisalmi, Kexholm*Käkisalmi, Suursaari ja Björkö*Koiviston kunta. Oikea taksa 4x50 pen PR 38 merkein. Kaikkiaan 60 sivua, jossa noin 30 sivua merkkejä. 40 243 1940–1970 aikavälin numerokuusiloita 100 erilaista. 10 276 1984 Norsk veckopress 150 år merkkipari Specimen-lisäpainamalla. Kuvallinen kuori Maarianhaminasta painotuote sensuurileimalla Praha 120 14.VI.62. Kohde 259. 20 270 Postin julkaisemia näyttelyja postimerkkitapahtuma kortteja. Merkit pääosin leimattuja. 200 247 44 kpl postituoreita ** 1 lkn (muutama 2 lk) postimerkkejä. 30 242 1917–1955 aikavälin 16 sivuinen myyntikansio pyöröleimattua Suomea: saarisen ja vaasan mallit sekä juhlamerkit 1922–1955. 14-60 öre **. Samoista merkeistä eri paikkakuntia. ** 20 251 Suomalaisia juhlamerkkien arkkeja ja arkkien osia vv. Sensuroitu Baseball-aiheinen kuvakortti Ranskasta Läskelään 27.VI.18 8 259 Makslahti. Postiosoitus 1.XI.1930 Viipuriin. Facit 354. Tuloleima takana. 10 274 1946. 10 275 1946. 8 AHVENANMAA Merkit ja lähetykset 267 1962. 15 260 Postiosotukset venäläisin merkein Harlu-Jaakkima 14.I.14 ja Kuokkala-Sortavala 20.VI.16. POHJOISMAAT Kokoelmat ja erät 272 Pohjoismaat Ruotsi, Norja ja Tanska paljon merkkejä 25 POHJOISMAAT Norja 273 1940. Kohde 254. 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioja postipysäkkileimat 263 Kuvioleima 400 kotkamallin 10 p merkillä postikortilla Varkauteen. Jaakkiman Seudun Osuuskassa firmakuori 3.VIII.43 Äänislinnaan.Tuloleima takana. 15 271 Säiliökirja Ahvenanmaa-blokkeja, vihkoja ja Framoja ym.** 15 Kohde 242. Kaksi otossivua. 20 264 Levy kuvioleimoja erilaisia, edullinen erä 12 265 Levyllinen kuvioleimoja 12 266 18 eri postipysäkkileimaa. Facit 236. 10 254 Enso. Suomi/venäjäkielinen postiosoitus ”Sähköteitse” Terijoelta 6.VII.14 Helsinkiin. 30 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 253 Elisenvaara. 10 pen 1911 loistoleimalla 18.XI.12 (1712.1a R4). Muutama kuvaotos. Kulkemattomia 36 erilaista. Hieno KOP Enso firmakuori 20.I.38 Viipuriin. Kaikissa leimattu postimerkki. Kaikki postituoreita. 2 kr **. Facitissa 375 kr. Facitissa 450 kr. Muutama sivu kuvaesimerkkinä. 300 kr. ** 30 249 Norma-kansio Suomi 1866–1979 20 250 Saarismallin 100 merkin arkkeja hakaristi 10 pen ja 2 mk sekä postitorvi 2, 3 ja 5 mk. 1931–1952 ** 50 252 Säiliökirja, jossa yli 250 eri BLja Vi-merkkiä irrallisina loistoleimoilla aikaväliltä 1985–2000. Facit 224-35. Facitissa n. Luettelonumeroinnin mukaan noin 470 eri merkkiä. 10 261 Terijoki. Kirjattu sensuroitu kuori 22.XII.16 Helsinkiin. 80 öre **. Postitusarvo yli 80 euroa! 20 248 Malli-30 leijona. 10 262 Wiborgs Bangård 11.IV.93 loistona ehiökortilla Lohjalle. (8 kuvaa). Tuloleima takana. Sekapostite malli-30 merkit 2,40 mk + Saarismalli hakaristi 10 pen. Paljon loistoleimaisia merkkejä. Neljä esimerkkisivua. 10 258 Läskelä. Tämän hetken käyttöarvo postissa lähes 700 €. 10 257 Lahdenpohja. 10 255 Kivennapa. Postituoreet arkit näyttely 1960 (2x25 merkkiä), 1965 (100), 1974 (50), 1981 (50 + 16 lippua) ja 1985 (50). ** 20 244 1944–1948 aikaväliltä 50 merkin arkinpaloja 11 eri merkistä ** 15 245 1966–1985. ** 8 Kohde 269.. Mukana Itä-Karjalaa ja Aunusta. Joistain eri arkkinumeroita. 20 269 Kansio FDC-kuoria aikaväliltä 1994–2007 noin 150 erilaista.Yksi pieni kuvaotos. 30 246 2009–2015 Suomi kokoelma, josta puuttuu vain 2 kohdetta
Kirjattu kirje Sofiasta lentopostina Neuvostoliittoon. ”Auta Suomen lapsia” -sulkijakuoressa. 20 307 1949 Berlin (West) blokki 1 * (Mi 500€) 30 308 Böhmen und Mähren. 8 MUU EUROOPPA Saksa 306 1892. Olympiasarja erikoisleimoin Esperanto-kieltä mainostaen. Ensilennon Warszawa Helsinki erikoisleima kuoressa. 10 MUU EUROOPPA Ranska 303 1856. Seitsemän merkin sensuroitu sekapostitekirje Lundista 13.1.44 Hollantiin. Kuoressa Olympialaisten mainosleima ja takana Helsingin tuloleima. kemialliset molemmin puolin ja leima Ssvapaaehtoistoimisto. 8 Kohde 307. Firmakuori hienoilla leimoilla Tallinnasta 21.VII.21 Leipzigiin. Kirjattu kirje Tartusta 13 I 23 Amerikkaan. 8 MUU EUROOPPA Kokoelmat ja erät 283 1949–1959 BDR itse tehdyt hienot kokoelmasivut. 8 288 1923. 10 304 1924. 8 319 1975. 25 312 1944. Lottien välistä kirjeenvaihtoa ehiökortilla Suomeen. 15 289 1930. Michel 13 a. Pääosin leimattuja. 8 MUU EUROOPPA Espanja 291 1930. Hitler BL7 kirjatulla kirjeellä Mussolinin vierailun erikoisleimalla 29.9.1937 Berliiniin. 10 MUU EUROOPPA Hollanti 290 1928. 8 316 1942. Kirje Pariisista 23.I.24 Helsinkiin. Kirjattu kuori Liittojuhla-sarjalla Zurichistä 18.VIII.44 Unkariin. Tuloleimat. 8 282 Ulkomaan pakettikortti Tukholmasta 17.12.64 Oittiin. Sekapostitekirje Zlinsistä 30.IX.43 Prahaan, jossa kulkenut putkipostitse (koodi 0062). Sensuroitu pieni kuori Boräsista 20 XII 44 Mikkeliin. Kahdeksan erilaista tekstipariyhdistelmää vuoden 1942-leimoin. 10 296 1931. Kuva 1 otteita vuosilta 49-53. 20 MUU EUROOPPA Puola 301 1937. 45 Suomen Postimerkkilehti 3/2022 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 281 Carlstad kortti Suomeen 10.6.54 suomalaisella käyttösarjan 10 mk merkillä. 15 POHJOISMAAT Ruotsi 279 1944. Tullimaksuna 1 mk M63. Ehiökuori Belveder 25 Gr lisämerkillä Suomeen 29.IV.37. 8 299 Vanhaa Italiaa ”pikkuvaltioita” jättäjän määritteleminä. 8 305 Levy vanhaa Ranskaa. Hienot leimat takana. Leimojen taso vaatimaton. Sisältö mukana ja taustassa hienot sulkijaliuskat. Hitler-Mussolini-sarja sensuroidulla kuorella 21.10.41 Sveitsiin, jossa jälkilähetetty 10 298 1942. Kaikkiaan yli 200 eri merkkiä. 15 302 Puola. 40 310 1937. 8 280 1944. 10 314 1955 ja 1956 DDR kuoria Suomeen. 10 POHJOISMAAT Tanska 277 Vestindien 1900–1903 Vapentyp-sarja 1, 2, 5 ja 8 cents * 10 278 Vestindien 1905 S:t Thomas hamn 5f postituoreena. Kohteet 295 ja 296.. 20 MUU EUROOPPA Bulgaria 285 1948. 12 293 Englannin alkupäätä Kuningatar Victoria -leimatut neljä merkkiä one penny ja yksi two pence. 20 313 1951. 10 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 292 1902/1913 Edward VII leimattuja merkkejä 17 eri arvoista mm. (Mi 120 €) 10 297 1941. 8 Kohteet 278 ja 289. Leimattu Antonius-sarjan 75 c B-hammastus 12. 311 1943. Merkit taustassa, jossa myös hienot New York.N.Y. Puoluevirkamerkit 3x1 Pf painotuotekirjeellä natsien naisjärjestöltä Stollbergistä 17.7.44 Kuhnhaideen. Lisäpainama Viron kartta 2 krooni/300 mk loisto merkkipari Tallin-Vaksal c 12 XI 30. Aukileikattu. 2,6 sh´p Wz9. 10 MUU EUROOPPA Unkari 318 1940. 8 MUU EUROOPPA Italia 295 1860. 10 MUU EUROOPPA Eesti 286 1914 ja 1915. 20 284 Kokoelma UPU-kongressista Hampurissa 1984, hienossa lähes 50-sivuisessa Lindner-kansiossa. ss 15 294 Levy vanhaa leimattua Englantia. Lähetys Bayerista Norjaan, joka kulkenut leimojen ja tekstien määristä päätellen vaikka missä. Lehtikääre Sveitsistä 20.VII.08 Helsinkiin. 10 317 1944. Kuva 1 FDC-kuoria, kuva 2 muuta postia. Noin 150 erilaista postituoretta merkkiä, joista monesta myös leimattu merkki. 1919 Porto-merkkejä leikkeillä. Tuloleima takana. Sensuuriliuska ja tuloleima takana. Kolme pientä kuorta Tallinnasta Helsinkiin Romanov-merkein. Pieni kirje sisältöineen Pariisista Amiensiin. 10 MUU EUROOPPA Sveitsi 315 1908. DDR Kiinan ystävyyssarja leimattuna. Kuori Unkarista Helsinkiin 23.II.40 kuvallisella Helsinki Olympia 1940 -kuorella. 15 287 1921. (MiF 155 340 €). Postituore hammastamaton blokki Helsingin ETY-kokouksesta. Sensuurit mm. Italiasssa ja Suomessa sensuroitu kirje Milanosta 18.11.42 Helsinkiin. Jättäjän määrittelemiä. Takana kolme Moskovan tuloleimaa. Tuloleima takana. 10 309 Hyvä erä Saksan vanhoja valtioita, ei aitoutettuja. 15 MUU EUROOPPA Itävalta 300 Itävalta-kokoelma 1984–1988 Lindner-kansiossa. Kuvina 10 osasivua. FDC-pussikuoret Coya ja Correos -sarjat erikosleimoilla 15 juni 1930 Sevillasta Englantiin. Sardinia 40 c (* ilman liimaa)
15 337 Kaksi 12-merkin Airmail-postimerkkivihkoa ** 10 MUU MAAILMA Kokoelmat ja erät 338 Säiliökirja vanhaa kokomaailmaa (8 kuvaa) 15 Kohde 326. Puolet kulkeneita. 1900-luvun alun kulkeneita kortteja. 8 Kohde 329. Kulkeneet kortit Tyttö kaivolla HY540 R4 sekä Tyttö ja pata HY191 R3 10 357 Wendelin. 30 327 Kaksi levyä Venäjä/NL päällepainamia * ja leimattuja. 15 332 Malesia. 10 341 Helsinki. 10 345 Kuopio. Prahan tuloleima takana. 8 AFRIKKA Lajitelmat 333 Algeria. 8 POHJOIS-AMERIKKA USA 335 1976. POSTIKORTIT Taitelijakortit 355 Wendelin. Toinen lunastuksella. Kaksi vanhaa kulkenutta värisommitelmakorttia. Kirjattu sekapostitekuori 13.I.25 Italiaan. 10 . Lähetetty kortti Isnäsistä 8.6.35. Vanhat kulkeneet kortit. 10 349 Pori. 10 343 Joensuu. 10 359 Asemat Haapamäki ja Hämeenlinna. 30 MUU EUROOPPA Lajitelmat 328 1834 ja myöhemmin esifilatelialähetyksien etulehtiä Ranska ja Englanti. 15 360 Asemat Imatra ja Mikkeli. 10 354 Petsamo ja Suursaari kulkeneet kortit hienoilla paikkakuntaleimoilla 1934. 10 348 Parainen ja Nauvo. Neljä hienoa vanhaa kulkenutta korttia 10 342 Helsinki. 10 351 Turku. Venäjän merkkejä Kiinassa, 25 leimattua merkkiä. POSTIKORTIT Paikkakunnat 339 Ahvenanmaa. 10 347 Naantali. ** 10 336 1983. 932-6 B **, 1048-55 **. (Kohteesta kuva 1.) AASIA Kiina 330 Mao-blokki lehdistömitätöity (?) + merkki 10 AASIA Lajitelmat 331 Levy vanhaa Intiaa jättäjän määritteleminä. 10 Kohde 336.. 10 329 1967. 1900-luvun alun kulkeneita kortteja. Äänekoski, Uusikaarlepyy, Konginkangas, Nivala, Vihti ja Renko. 353 Elisenvaara asema. USA:n isot blokit neljä erilaista. Isle of Pabay leimattu postimerkki. Takana kaksi tuloleimaa. 20 326 1934–46. 46 Suomen Postimerkkilehti 1/2021 Suomen Postimerkkilehti 3/2022 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 320 1889-. Isot arvot ja kuvamerkit */**. Michelissä 120 €. NL merkit Michel Nro: 476-9 *, 522 **, 539-41 B **, 652-6 *, 693-4 A **, 693-4 B **, 699-708 **, 753-7 **, 892-4 **, 932-6 A **. Vanhat kulkeneet kortit. 10 350 Tampere. 1900-luvun alun kulkeneita kortteja. 1900-luvun alun kulkeneita kortteja. 15 361 Asemat Kouvola ja Riihimäki. 10 KESKI-AMERIKKA Lajitelmat 334 Honduras. 10 324 1926. Vanhat kulkeneet kortit. Avaruudessa käynyt kirje. 1900-luvun alun kulkeneita kortteja. Michelissä 320 €. 15 362 Asemat Toijala ja Tornio. Laivapostikirje 1933 s/s Placano New Yorkin laivapostileimalla Tshekkoslovakiaan. Asumaton 1,22 neliökilometrin saari Skotlannin Länsirannikolla. 15 POSTIKORTIT Luovutettu alue. Ukraina SNT (sosialistinen neuvostotasavalta) kirjattu kuori Odessasta Itävaltaan 24 12 26. 10 321 1889. 10 323 1918–23 Venäjän sisällissodan merkkejä 43 kpl. 10 322 1899. 10 344 Jyväskylä. 1900-luvun alun kulkeneita kortteja. Värikorteissa komeat sensuurileimat. (2 kuvaa). 10 352 Veljekset Karhumäki ilmakuvat. 15 356 Wendelin. Viisi vanhaa kulkenutta korttia. Hyväntekeväisyysmerkeissä eri hammasteita. 10 340 Helsinki. Mukana myös avaruusaiheinen merkkiarkki. (2 kuvaa). 3,5 ruplaa (y) leimattuna sekä 7 ruplaa x ja y * (liimake) ja 7 ruplaa (y) **. 1900-luvun alun kulkeneita kortteja. Harvinainen äitenpäiväadressi Kukkiva omenapuu HY 60 R5. 1900-luvun alun kulkeneita kortteja. Ei kulkeneita. Siistejä kulkeneita kortteja (R2) HY218 ja 436 sekä (R1) 210, 252, 267 ja 273. 15 363 Laivakortti. 10 346 Loviisa, kaksi vuonna 1901 kulkenutta korttia Maarianhaminaan. Kahdeksan erilaista värikorttia. 10 325 1934–. NL merkkejä Michel nro: 472-3, 480-2 A, 502-5, 814-8. 1900-luvun alun kulkeneita kortteja. Vanhat kulkeneet kortit. Numeroitu Zumsteinin mukaan. 10 POSTIKORTIT Aihekortit 358 Arvoisa talonpoikaissääty ja porvarissääty. Levy vanhaa Malaysyaa. Taustassa numerointi 240175
15 384 Kirjallisuutta: Värikartta (HFF), Kokoelma Suomen Ehiöistä (Granberg), Suomen leimamerkit (Hellman) ja Väärenteitä ja tekeleitä ehiöt (Leinonen). Hiihdon MM 25 mk ja 2002 Elias Lönnrot 10 €. 20 390 Berliinin Olympialaiset 1936. 15 PÄÄTTEEKSI Leimamerkit 386 8 kop leimapaperi komealla painatuksella suurruhtinaskunnan alkuvuosilta 1819. 20 382 Kirjallisuutta: Malli 1930 (Fellman), Malli-63 keräilyopas (Jaatinen) ja M/1875 (Oesch). 100 mk Litt C kunto 6, kaksi seteliä eri allekirjoittajilla. Säiliökirja 16 sivua täynnä merkkejä joista viisi esimerkkikuvaa. 10 394 Pieni kansio elokuva-aiheisia suomalaisia tulitikkuetikettejä 53 erilaista (pieni kuvaotos). 8 NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 367 1950-luvun 11x100 mk ja 9x200 mk hopeakolikoita. 10 397 Tulitikkuetikettejä pieniä ja isoja ”suomalaisia ja Suomessa painettuja ulkomaankielisiä” 15 Kohteet 355 ja 395. Jääkiekon MM 100 mk ja 1992 Suomi 75 v 100 mk. 8 365 Pohjan Poikia Virossa esittävät kaksi kulkematonta korttia. 30 399 28-sivuinen Covers-kansio lähetyksiä ym. 47 Suomen Postimerkkilehti 3/2022 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 56 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 364 Meriaihetta. Yli 100 lähetystä (10 kuvaa) 15 400 Satoja junamerkkejä ja jokunen muukin raiteella kulkeva laite. 24-sivuinen vihkonen postimerkkien muistotaulun johdosta. 40 NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 373 1922. Wipunen taittokortti kutsu tutustumaan laivaan. Taittamaton 10 mk LittA VLI. 15 385 Käyttämätön Leuchtturm 27x24 cm kansio lähes 50 sisäsivulla. 1 rupla hopeaa. 10 379 Venäjä 1898. 10 378 Venäjä 1896. 8 370 1991. 10 392 Sanoja Suomen kansalaisille 1901. 50 kop hopeaa. Olympia 500 mk ja 1960 Markka 100 v. 10 395 Tulitikkuaski 1800/1900 vuosisadan vaihteelta. 20 375 1939. Kuusi korttia laivoja ja satamaa. Saaren Tulitikkutehdas, Hämeenlinna. 5 kop hopeaa. 10 388 1941 kolme iltalomatodistusta sekä vanhoja elokuvaja bussilippuja yms. 15 NUMISMATIIKKA Ulkolaiset kolikot ja setelit 377 Venäjä 1815. 10 PÄÄTTEEKSI Cinderella 387 1940 Ruotsinkielinen suojeluskunta jäsenkortti, Upseerikoulun lomakirja ja 1943 Sotilaskuljetustodistus (erilliset). 10 389 Albert Speerin (Natsi Saksan pääarkkitehti ?) lähettämä ja allekirjoittama pakettikortti Helsinkiin 3.3.77. Tasaisesti patinoitunut. Kohde 389. 12 369 1991. Kymmenen seteliä usealla eri allekirjoituksella. Historiallinen sortokauden julkaisu! 20 393 Tullikuoria ja postin kuori osa sulkijoilla tai komeilla sineteillä. 20 368 1952. 15 366 Zeppelin. Harvinainen!! 20 396 Tulitikkuaskit 1930-luvulta Tampereen Tulitikkutehdas ja SOK. 14 372 50 pen Tsaarin ajan hopeakolikoita 100 kpl. Paketeissa. 100 mk Litt D. 20 Kohteet 382 ja 384. Jokaisessa joitakin kolikkoja. Kokoelma otoksia ja säännöt seuraavalla sivulla.. 40 374 1939. 30 PÄÄTTEEKSI Tarvikkeet ja kirjallisuus 380 Kaksi Leuchtturm Max kansiota viininpunaista avaamattomissa patinoitunut. Tämän hetken käyttöarvo 187 €. Lisäksi tullin sinettejä Suomi Ruotsi ja Hollanti. Ahvenanmaa 70 v 100 mk. Kohteet 373 ja 372. hyväkuntoiset pikkusetelit 5, 10 ja 20 mk. Toimittanut Aksel Paul. ulkomaita ja Suomea. Kulkeneita kortteja ja pari ehiötä. 20 381 Kaksi Leuchtturm Max mustaa kansiot avaamattomissa paketeissa. PÄÄTTEEKSI Kokoelmat ja erät 398 I-luokan käyttämättömiä merkkejä 96 kpl. 14 371 2001. 15 391 Kuusi KOP säästökansio ”Lovikkoja” 1960. Saksassa 1915 kulkenut Zeppelin aiheinen kortti. 10 376 1963. Osittain auennut taitoksista. 15 383 Kirjallisuutta: Suomen varhaiset paikkakuntaleimat (Gummesson), Postipysäkit ja niiden leimat (Hirvikoski) ja Suomi–Filatelian Aarreaitta (Ossa)
Ainoan tarjouksen tehnyt ostaja saa kohteen pohjahinnalla. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. Näissä minimi toimituskulu on 12 euroa. Yhtä korkeissa tarjouksissa ratkaisee voittavan tarjouksen aikaisin tekijä. Mahdolliset reklamaatiot ostetuista kohteista on tehtävä viikon kuluessa kohteen vastaanottamisesta. Kohteet ovat jättäjän omaisuutta niiden ollessa SF:n tiloissa. Lopulliseen huutokaupan ja jälkimyynnin voittohintaan lisätään huutoraha 17 %, jonka ostaja maksaa. Tällöin edellä mainittuja toimitusmaksuja ei peritä. SF pidättää oikeuden olla hyväksymättä tarjousta tai vaatia niille vakuus. Kohteet ovat myyjien omaisuutta ennen niiden täysimääräistä maksua. Myydyt kohteet Kohteet myydään korkeimman tarjouksen perusteella. Jättäjälle suoritetaan tilitys viimeistään 30 päivän kuluessa huutokaupan päättymisestä. SF:llä on oikeus vaatia maksua myös etukäteen ennen kohteiden toimitusta. Myymättä jääneiden kohteiden käytöstä sovitaan jättäjän kanssa erikseen. Toimituksen yhteyteen liitetään lasku kohteista, joissa myyntihintaan lisätään postituksesta perittävä maksu ja toimituskulut vähintään 5 euroa. Huutokaupan sulkeutumisen jälkeen noudatetaan ns. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. Laskuissa noudatetaan 14 vrk maksuaikaa. Tarjoukset tehdään tasaeuroina. Sovittaessa ostaja voi myös noutaa kohteet itse SP-lehden meklarin kanssa sovitusta paikasta. Verkossa kohteista näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous, jos se ei ylitä 10 % toisena olevaa tarjousta. Kohteiden toimittaminen ja palautusoikeus Kohteet toimitetaan huutokaupan jälkimyynnin päätyttyä postitse 14 vrk kuluessa. 5 minuutin sääntöä, jolloin tarjottava kohde sulkeutuu vasta, kun viimeinen tarjous on säilynyt yli 5 minuuttia. Yli 200 euron laskut toimitetaan pikakirjeinä tai pakettipostina. Huutokaupan sulkeuduttua sitä jatketaan jälkimyynnillä, jolloin kohteet myydään sen ensimmäiselle tarjoalle pohjahinnalla. Kohteiden jättäjä Kohteiden jättäjällä ja SF:llä on keskinäinen sopimus myynnin järjestämisestä. Suomen Postimerkkilehden huutokaupan 56 säännöt Osakuvia kohteista: ylärivi kohteet 246, keskirivi 241 ja alarivi 251.. Suomen Postimerkkilehti 1/2021 48 Tarjoaminen Lehdessä auki olevaan huutokauppaan voi tehdä tarjouksia netissä, puhelimitse tai kirjeellä
Merkkejä painettiin on 200.000 kappaletta hollantilaisen Joh. maaliskuuta 2022 klo 00.00 (CET). Hammaste merkkikuvan ja koodin välissä on näennäinen eli painettu. Erikoisja joulumerkkejä matrix-päätös ei koske. Päätös tulee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan voimistuessa, mikä saa kansainvälisen yhteisön ja monenväliset järjestöt koventamaan hyökkääjiä vastaan asetettuja pakotteita yrittääkseen estää konfliktia. 49 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut Seppo Laaksonen, AIJP Englannissa on päätetty, että kaikissa tulevissa käyttösarjan postimerkeissä on oltava matrix-koodi. Euroopan postija telehallinnon konferenssi (CEPT) on useiden jäsenten pyynnöstä keskeyttänyt Venäjän federaation ja Valko-Venäjän jäsenyydet. Tämän jälkeen Royal Mail vaihtaa koodittomia merkkejä saman nimellisarvon koodillisiin. Tämän perusteella CEPT on tehnyt seuraavat päätökset: Keskeyttää Venäjän federaation ja Valko-Venäjän CEPT-jäsenyydet välittömästi ja toistaiseksi. Tulevissa takaisinotoissa on noudatettava CEPT-järjestelyssä vahvistettuja vakiosääntöjä, erityisesti CEPT:n jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä, jotta takaisinotto voidaan sallia. Keskeytys tulee voimaan 18. Lisämaksusta puolet menee YK:n lastenapujärjestö Unicefin hyväksi, toinen puoli itävaltalaiselle ”Naapuri hädässä” avustusjärjestölle. Ilman tätä olevat käyttömerkit kelpaavat postitukseen 31.1.2023 asti. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun ehdotus kahden maan keskeyttämisestä sai 34 puoltavaa vastausta ja yksi tyhjää. Nimellisarvo on € 1,00 ja lisämaksu € 2,00. 31.3.2022 Itävalta julkaisi Ukraina-solidaarisuusmerkin. Euroopan teleja postiorganisaatioita koordinoivana elimenä keskeyttäminen aiheuttaa todennäköisesti häiriöitä Venäjän ja Valko-Venäjän viestintäjärjestelmiin.. Useat maat ovat jo julkaisseet Ukrainaa tukevia merkkejä! Venäjä sai kenkää CEPT-järjestöstä. Enschede B.V.:n toimesta
Erityisesti haen kaikkia postitteita Länsi-Australian mustilla joutsenmerkeillä varustetuista kohteista, myös veromerkit kelpaavat. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi OSTAN LaPe Suomi BL 1 hammastesiirtymä postituoreena (Finlandia-pienoisarkki vuonna 1985). Ilmoitukset osoitteella: tapio.tuominen@outlook.com Kotimaa OSTAN JANAKKALA -kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia erityisesti Venäjälle ja Venäjältä, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä pienpainatteita Janakkalan kylistä. 040 5710 773 Hei, ostan/vaihdan parempaa varhaispostia, hakusessa esim. Tarjoukset: kejos@luukku.com Ulkomaat OSTAN Thaimaan merkkejä, postilähetyksiä, eriä ja kokoelmia. ETSINNÄSSÄ Tampereella julkaistut Postimuseon joululeimat vuosilta 2016, 2017 ja 2018 (siistit kuoret tai kortit, kulkenut tai kulkematon). Samoin omakuvamerkit. ????. ETSIN euroajan Suomi-merkkien kerääjiä erityisesti vuodesta 2010 nykyaikaan. Toisesta aiheesta hakusessa ovaalien 1871 uusintapainaman 5kop päikköpari. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. MUUT OSTAN suomalaisten Olympia urheilijoiden nimikirjoituksia ja suomalaisia EXLIBRIKSIA eli kirjanomistajan merkkejä. Juhana Kerttula 040 728 4065 tai sähköposti jukerttula@ hotmail.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, Comp. Ei kuitenkaan koneleimattua leikettä. Amerikasta tai muualta kaukomailta. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. Suomen Postimerkkilehti 50 3/2022 merkkejä ja postilähetyksiä puutelistan mukaan lähinnä Siam -ajalta. Erityisesti kaipaan käyttösarjan 5 ruplaa sekä Romanovien isoja arvoja 1, 2, 3 ja 5 ruplaa. Vaihto, osto, myynti, käsinleimattujen kuorien postitus. Olen myös kiinnostunut eristä siististi koneleimattuja (päiväys ja leimauspaikka erottuu) kuoria Suomi-postimerkeillä vuodesta 2016 ja uudemmat. 040 5215305 jukka.t.konttinen@elisanet.fi OSTAN Solkki ja Solkei postileimattuja lähetyksiä. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi KIINTEISTÖJEN, asunto-osakkeiden, yms. Mauri Lahtinen, Kivivuorentie 4 A 66, 01620 Vantaa, puh. Reino Seppänen, LKV, Etu-Töölö, Hki,p.0400 421 000. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, anssi.mikkola@ kolumbus.fi KERÄÄN kokooma-artikkeleja varten tietoja ensimmäisen maailmansodan aikana (1900-1920) Suomessa käytetyistä Venäjän armeijan kenttäpostija joukkoyksikköleimoista. YVERT&TELLIER, Merkit tulisi olla esim. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoituksia ilman ilmoittamista siitä erikseen ilmoittajalle. Jukka Konttinen p. Nappiloistoleimaiset merkit ja erityisesti loistovihkot/arkit/maksimikortit. Harri Hassel 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com OSTAN Ahvenanmaan filateelista materiaalia 1800-luvulta. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Voidaan myös sopia tapaaminen Helsingissä. 0500 508 979. 0400 206 360. Tarjoukset/yhteydenotto puh/sms 040 901 5200 tai pelle@ peredvinpersson.fi MYYN VR:n ja yksityisratojen rautatiemerkkejä. Ota yhteyttä ja tarjoa: hannu.raikkonen@teliacompany.com tai puh: 040 302 2456 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat lehden tilaajille ilmaisia. kohteiden arviointi, myynti ja osto. Muuten kannattaa tarjota eriä ja kokoelmia. OSTAN lähetyksillä olevat postivaunuleimat 1, 2 ja 3 ajanjaksolta 1.11.1870 30.11.1870. Tapio Ahonen, 040 705 7270 OSTAN Norman tyhjiä/ehjiä kansioita irtolehdille. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Lähes 40 v. Jukka Keronen 040-5648814, jukkakeronen@gmail.com HALUTAAN OSTAA vanha postimerkkikansio esim. Ilmoitukset: tapio.tuominen@outlook.com. eero.pikkuhookana@gmail.com puh. 040 5215305 jukka.t.konttinen@elisanet.fi OSTAN Eckerön vuoden 2004 postisoutuleiman aidosti kulkeneella kohteella (ei postin lippukuori). OSTAN LaPe Suomi nro 214 (Posti 300 v 1 ¼ mk sininen) monikkona kulkeneella kohteella. Tiedot mielellään kuvien kera osoitteeseen reijo.tanner@outlook.com. Ota yhteyttä kari.korpela@hotmail.com tai puhelin +358 40 730 0975. …????. OSTAN Muumi postimerkkien erikoisuuksia kuten hammastevirheitä, leikkausvirheitä tai värisiirtymiä sekä vanhoja Muumi postikortteja. Mozambique, Comp. Samoin kelpaavat trumpettijoutsen, mustakaulajoutsen ja Kiinan pikkujoutsen sekä Zemstvo kohteet. ??????????. Jukka Konttinen p. Ota yhteyttä! Atte.Moilanen@elisanet.fi. Toimitus voi tarvittaessa myös editoida ilmoituksia. kokemus. OSTAN joutsenaiheisia maksikortteja ja kuvitettuja kirjekuoria joutsenkuvio -leimalla. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. ???????…??. Valajärvi, Mattilanmäki -leima kuorella! Tarj: seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 OSTAN tai vaihdan Shakki-kokoelmaani Suomen 1952 shakkiolympialaisten (Lape 412) merkintaiteilijaluonnoksen tai jonkin muun esivaiheen. Ostan Töölö -aiheisia postikortteja. Mika Issakainen 050 535 5592 tai mika@promaisema.fi OSTAN Suomessa käytettyjä venäläisiä postimerkkejä selvin suomalaisin leimoin. Myös muu vanha shakkiaihe kiinnostaa. Kansiot voi olla myös kotelollisia. Yhteydenotot: iida.issakainen@gmail.com OSTAN kokoelmaani mallin 1990 hyviä lähetyksiä ja erikoisuuksia. Uudet ilmoitukset nostetaan aina ylimmiksi ja lihavoituna tekstinä. Tarjoukset: seppo.evinsalo@ gmail.com tai puh. Yksittäisiä Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. reinot.seppanen@gmail.com. vanhaa laivapostia sekä mielenkiintoisempia yleisen postin mustemerkintöjä ennen postimerkkien aikaa
Raino Heino: Kansallisen näyttelyn Tavastex-22 tulokset 25.10. Kestotilaus jatkuu automaattisesti ilman uudistamista, ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. 30.05. ohjelma vielä auki Riihimäen Keräilytapahtuma Sunnuntaina 25.9.2022 kello 10 15. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00, Lönnrotinkatu 32 B, Hki. 02 254 7200 (ma-pe 9-17) www.stamps.fi • myynti@filateliapalvelu.com MEMBER OF SFP GROUP SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY Aikaa kestäviä artikkeleita ja ajankohtaista tietoa keräilyn eri osa-alueilta Suomen Filateliapalvelu Oy Tee nyt kestotilaus Suomen monipuolisimmasta keräilyharrastelehdestä ja saat loppuvuoden 2 numeroa edulliseen 19,95€ hintaan. Lisätiedustelut asiakaspalvelusta 02 254 7200 (ma-pe 9-17) tai myynti@filateliapalvelu.com.. Tarkemmat tiedot seuraavassa lehdessä noutokatu 3 • 21100 naantali • puh. Pikkujoulu, vuosikatsaus 2022 Kevät 2023: 31.01. Vaihtoilta, Kai Masalin: Aero ja Finnair melkein sata vuotta 27.09. Riihimäki. 51 F I L A T E E L I N E N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: tapio.tuominen@outlook.com INDONESIA 2022 (ent. Indonesia 2020) FIP erikoisnäyttely uusi ajankohta 4.-9.8.2022 Jakarta, Indonesia. 2021) FIP erikoisnäyttely 8.-12.11.2022 Cape Town, Etelä-Afrikka Ilmoittautuminen päättyy 15.5.2022 Komissaari: Seija-Riitta Laakso capetown2021.org IBRA 2023 (ent. 28.03. Komissaari: Ari Muhonen indonesia2020.com LIBEREC 2022 FEPA-näyttely, FIP tunnustus (recognition) 13.-16.10.2022 Liberec, Tsekin tasavalta https://www.liberec2022.eu/en/aktuality-en/ SOUTH AFRICA 2022 (ent. Kerhotalo, Torikatu 3. Aihefilatelistien syksyn kerhoillat 2022: 30.08. Pöytävaraukset: Reijo Myller, p. IBRA 2021) FIP erikoisnäyttely, uusi ajankohta 25.-28.5.2023 Essen, Saksa Komissaari: Jussi Murtosaari www.IBRA2023.de KANSALLISET NÄYTTELYT TAVASTEX 2022 9.-11.9.2022 Hotelli Scandic Aulanko, Hämeenlinna https://www.hmlpmkerho.fi/tavastex-22 Eurooppalaisten näyttelyiden kalenteri löytyy osoitteesta fepanews.com MUUT TAPAHTUMAT Aihefilatelistit ry pitää syksyn kerhokokoukset normaalisti SF:n kerhotilassa. 25.04. Tilaus laskutetaan aina loppuvuodesta voimassa olevan kestotilaushinnan mukaisesti (vuonna 2021 45€). Tilaus alkaa lehden numerosta 3/2022. Kai Varsio: Laivastojen risteilijöiden synty ja kehitys postimerkein nähtynä. Tilauksen hinta koskee kotimaan uusia tilaajia. Neljä laajaa numeroa vuodessa! Joka numerossa vähintään 80 sivua! Painettu Suomessa! vain 19,95€ Tilaus alkaa numerosta 3/2022. 0407217709 reijo.myller47@gmail.com Syksyllä Merkkimarkkinat Lönkalla. Vesa Hirsmäki: Sienet pelastavat maailman 28.02. Risto Piekka: Kalevala – kansalliseepos 20.12. 29.11
Noutokatu 3, FI-21100 Naantali, Finland 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi Toimistomme on suljettu 4.-24.7.2022 @hellmanhuutokaupatsfp @hellmanhuutokaupat @SFPhuutokaupat Nyt on hyvä aika myydä! Tulokset puhuvat puolestamme Toimita kohteesi myyntiin 5.8.2022 mennessä Lähtö: 600€ Myyty: 3 290€ Lähtö: 700€ Myyty: 5 490€ Lähtö: 2 000€ Myyty: 3 530€ Myyty: 6 100€ Lähtö: 5 000€ Myyty: 8 780€ Lähtö: 1 000€ Myyty: 3 660€ Valitse Hellman – valitse suomalainen palvelu!