24 Online huutokauppa 60 s. 5 Aunuksen merkit minun silmin s. 20 Lankea loveen Lohjalla! s. Nikolainkaupungin tuloleima 22.10.. 37 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit, osa 2. Turun soikea sensuurileima. Käyttösarja 1909 sivu 30 1 ruplan vaaleanruskea pari, 70 kopeekan ruskea, 20 kop sininen ja 1 kop oranssi (=1 rub 91 kop) 1142 ruplan postiosoituksella Turusta Nikolainkaupunkiin (Vaasa) 20.10.1916. 3 /2023 SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 104. vuosikerta / 10€ 20 vuotta SF-kerhoiltoja s
3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s. 16 Aunuksen merkit minun silmin, Mika Räsänen s. Varapuheenjohtaja: Martt i Forss 0400 840 598 martt i.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri 040 503 2144 pekka.hurri@pp.inet.. 51 Kohteet kertovat XIX: Aunuksen merkit minun silmin, Mika Räsänen s. 2 3/2023 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2023 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400 403 230 pekka.lempiainen@helsinki.. 4 20 vuotta SF-kerhoiltoja, Seppo Salonen s. Eero Mäkelä 0400 602887 sakarieero@gmail.com Sisällysluettelo 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s. 50 Näyttelyja tapahtumakalenteri s. 8 Keski-Liettuan valtio, Jukka Sarkki s. Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400 934 522 postiaollille@gmail.com Kerhomestari Pertt i Hurmerinta 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit Petri Jansson 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.. 37 Rivi-ilmoituksia s. 29 Käyttösarja 1909, Seppo Evinsalo s. 9 Joensuun postimerkkeilijät, Iida Issakainen s. 14 Kohteet kertovat XIX: Kuninkaalisista proletaareihin, Seppo Laaksonen s. 20 Lankea loveen Lohjalla! Vesa Hirsmäki s. 26 Meillä ja Muualla, Seppo Laaksonen s. 5 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s. 20. 30 Online huutokauppa 60, Eero Mäkelä ja Eila Hilpi s. Esitelmöitsijöiden yhteyshenkilö: Pertt u Haglund 040 545 1239 pertt u.haglund@gmail.com Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö: Janne Nikkanen 041 527 6430 nikkanenjanne@gmail.com Tapio Tuominen 0400 212 969 tapio.tuominen@outlook.com Matt i Lundberg 041 531 6112 matt i.aj.lundberg@gmail.com Toimihenkilöt Rahastonhoitaja Kai Antt ila 050 323 4953 kai.antt ila@pp1.inet.. 24 Postimuseon Postitiet verkkonäyttely, Suvi Jalli s
Pääasia, ett ä saamme uusia toteutt amiskelpoisia ideoita. Yleensä onkin jo joku entuudestaan, mutt a oikeasti kaipaamme uusia ideoita ja tekijöitä. latelistiseura.. Ilmoitushinnat 2023 1/1 sivu 330 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Lehden tilaukset, ilmoitukset ja osoitt een muutokset tilaukset@suomen. Suurempi onnitt elun aihe on se, ett ä kaikki kerholaiset ovat mukana tekemässä lohjalaista . Oli sitt en näytt ely. Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 52 € 2023 Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 65 € 2023 Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 77 € 2023 Aineiston jätt öpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Kaikkea on jo kokeiltu! Jos asenne on tämä, niin ei me uusia saadakkaan. Lohja oli ott anut hienosti käytt öön myös vuosikellon. latelistiseura.. Kerhotilassa voisi olla esimerkiksi ”juliste”, jossa on kerhomestarin tai vastaavan yhteyshenkilön kuva ja nimi, jott a uusi tulija osaa ott aa ensikontaktin hyvin kerhon tuntevaan. latelisti tai omaksi ilokseen postimerkkejä keräävä. Muussa tapauksessa (esim. Lohjan Postimerkkikerhossa on ymmärrett y, ett ä ensin tulee mukava yhdessäolo. Kerhoissa on usein jäseniä, joilla on osaamista ja tarmoakin mutt a ei oikein pääse toteutt amaan osaamistaan kun kaikkia tehtäviä hoitaa jo joku. Lehti ilmestyy viikko 49 (joulukuun alussa) 3. Yksi tai useampi. Ajat, tott umukset ja mieltymykset muutt uvat! Siksi myös kerhojen tulee muutt ua. Kun tehdään yhdessä, saadaan enemmän aikaiseksi. Ja otamme ne käytt öön. Onneksi olkoon siitä. Kukin kykynsä mukaan. Hienoa on myös se, ett ä kaikilla on mahdollisuus saada kokoelmansa esille. kerhon puheenjohtajaan ja kerro halustasi olla aktiivisemmin mukana kerhon toiminnassa. Suomen Postimerkilehti 2023 4/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Lehti ilmestyy viikko 42 (lokakuun puolivälissä) 6/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Tavoite on kova eikä täysin realistinen, mutt a kerho, joka parhaiten onnistuu, elää pidempään. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannatt aja ISSN 0355-7731 103. Ihan sama vaikka näin joskus kävisikin, ota postitiivisesti, ideasi oli niin hyvä että se kelpasi toisenkin ideaksi. 15.9. Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Laskutus: EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaatt ori: Maventa Tilaajien osoitt eita voidaan käytt ää suoramarkkinointiin. Siitä näkee havainnollisesti mitä ja milloin. Kerhoon tarvitaan myös uusia jäseniä ja kaikkihan sen tietävät, ett ä se on vaikeaa. Halutessasi voit kieltää osoitt eesi käytön ilmoitt amalla siitä lehden toimitukseen. Kannatt aa käytt ää esim. 15.7. lateliaa ja sen historiaa tunnetuksi suurelle yleisölle. 10.11. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovitt ava. mind map´a, johon voi kirjata jäsenhankintaideoita. Vain ne kerhot ovat elinvoimaisia, jotka saavat kaikki osallistumaan. Lehti ilmestyy viikko 33 (elokuun puolivälissä) 5/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. vuosikerta Päätoimitt aja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 info@suomen. Ota rohkeasti yhteytt ä esim. Antaa mennä vaikka överiksi, kyllä kaverit sitt en ampuvat ne alas ja ottavat siitä parhaat osat omina ideoinaan. Kerhoon kuin kerhoon on uudenkin jäsenen kiva tulla, kun hänet huomioidaan heti sisään tullessa. Lehden taitt o: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro Onneksi olkoon Lohjan Postimerkkikerho! Tapio Tuominen päätoimitt aja Lohjan Postimerkkikerho täytt ää tänä vuonna 75 v. Nykyiset voisivat jakaa tietojaan uusille ja helpott aa omaa työtaakkaansa
Maanantain kerhohuutokaupan huudot voit maksaa: pankkija luott okortilla paikan päällä kerhon jäsenet voivat maksaa myös pankkiin 7 pv kuluessa huudosta huutoja ei voi maksaa käteisellä Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI23 1347 3000 4063 67 Maksaessasi käytä viitenumeroa: 1818 Ilman viitett ä maksetut huudot eivät rekistöröidy ja aiheutt avat maksukehotuksen.. T oivott avasti tapaan mahdollisimman monet teistä Seuran jäsenistä jälleen elokuussa uuden toimintakauden käynnistyessä. latelian eri osa-alueilta. Kuluneesta keväästä on jäänyt hyviä muistoja: Kerhoilloissa pidetyt esitelmät ovat olleet laadukkaita ja olemme saaneet oppia uutt a . Olemassa olevalle varallisuudelle saatt aa nimitt äin tulevaisuudessa olla merkitt ävää tarvett a. Minullakin olisi käytt öä huonoille ilmoille, sillä yli 100.000 Saarisen mallin merkkiä vanhoissa ”sokeripaloissa” odott aa tutkivaa otett a. Täytyykö siis toivoa sateista kesää ja mahdollisimman huonoja ilmoja. Jäsenhakemukset ja osoitemuutokset sähköpostitse: info@suomen. Kokouksessa enemmistö tekee päätökset ja niiden hyväksyminen ei aina näytä olevan helppoa. Tämä edellytt i esimerkiksi jäsenmaksujen korott amista ja Liiton lehden Filatelistin julkaisukertojen vähentämistä. Me kuuluimme tähän enemmistöön ja olimme valmiita sopeutt amaan Liiton toiminnan vastaamaan todellisuutt a. Tuo kokous on herätt änyt jälkikäteen osin erikoiseksi, jopa karkeaksi, luokiteltavaa kirjoitt elua esimerkiksi Tavastforum -lehdessä. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin. Ja niinkin voi käydä, ett ä nuo ”sokeripalat” odott avat selvitt äjäänsä vielä vuosikymmenten kulutt uakin. Tulevan syksyn ohjelma on jo valmistunut ja järjestämme jälleen myös kauppiasja vaihtotapahtumia ainakin kahtena syyskuun lauantaina. lateliaharrastukseen kesän sateiset päivät. Vesa Hirsmäki Moderni kansainvälinen vaihtotoiminta 9.10. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Ari Niemelä Saarismallin merkkien mitätöinneistä 6.11. N eljä meidän edustajaamme osallistui 6.5.2023 järjestettyyn Suomen Filatelistiliiton vuosikokoukseen. Evästimme työnsä aloitt avaa hallitusta myös lukuisilla kehitysajatuksilla, joiden toteutt amisessa SF:llä saatt aa olla jatkossa merkitt ävä rooli. latelistiseura.. Jari Majander Kokomaailmakeräily 25.9. Suomen Postimerkkilehti 4 3/2023 4 P u h e e n j o h t a j a 1 9. Valitsen jälkimmäisen, jos valita voi. Joten saa nähdä, miten käy – onko syksyllä uusia löytöjä kansioissa vai säitt en puolesta upea kesä takana. Meidän seuramme kohdalla tämä on vaatinut luovaa ajatt elua, sillä käytännössä ainoa omaisuutemme on kuuluisa Lönkka – eli kerhohuoneistomme. Risto Pitkänen Lisämerkit postilähetyksillä 1893-1918 4.12. 5. SYYSKOKOUS 20.11. PEKKA LEMPIÄINEN Suomen Filatelistiseura ry 11.9. Onneksi oma kevätkokouksemme 8.5.2023 sujui rauhallisemmissa merkeissä noin 50:n jäsenen ollessa paikalla. Per Persson Krimin sota, Skarpans ja postin kulku SF:n syksyn esitelmät: Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00 . Monet jäsenet saapuvat paikalle jo pari tuntia ennen varsinaisen ohjelman alkua vaihtaakseen kuulumisia muiden harrastajien kanssa. Oleellisin kysymys tuossa kokouksessa oli Filatelistiliiton taloudellinen tilanne, tarkemmin sanoen sen saatt aminen tasapainoiseen tilaan. Näiden toimien toteutuessa ei tarvitse jatkaa Liiton varallisuuden jatkuvaa käytt ämistä tappioiden katt amiseen. Osa kokousedustajista olisi halusi jatkaa edelleen vahvasti alijäämäisen toiminnan linjalla, mutt a enemmistö ei. M uuan jäsenemme kirjoitti sosiaalisessa mediassa käytt ävänsä . Tapio Tuominen Digimaailma tutuksi 23.10. Toisaalta yhdistyksen toiminta on pysynyt niin vireänä, ett ä tila saisi olla suurempikin. Sen ylläpitäminen on osoitt autunut ajoitt ain kalliiksi tehtäväksi. 2 2 3 J okaiselle yhdistykselle, joka haluaa säilyä elinvoimaisena, on tärkeää toiminnan taloudellisten perustusten pitäminen vakaina ja riitt ävän vahvoina
5 20 vuotta SF-kerhoiltoja Aika kuluu siivillä. Perinteiset maakeräilykansiot Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja Leuchtt urmin taskullisilla lehdillä. Tämähän ei vielä ole mitään verratt una todellisiin veteraaneihin vaikkapa Seppo Laaksoseen, joka on tehnyt samaa 1960-luvulta alkaen. Huomasin, ett ä SF:ään liittymisestä työkaverini Raulin kanssa tuli kuluneeksi tänä keväänä 20 vuott a. Hirvitt ää ajatellakin paljonko häviää ostohintoihin verratt una, kun nämä joskus realisoidaan.. Alku meni tietenkin ihmetellessä, mitä ihmett ä kerhoilloissa puuhaillaan. Luulen silti, ett ä suurin osa ainakin vanhemmista ja paremmista Suomi-merkeistäni on maanantaihuutokaupoista. Varsin pian aloin täydentää Suomi-kansiotani, ja sitt en se laajeni Skandinavian maiden ja Baltian maiden keräilyyn. Se tarkoitt aa jopa 800-900 kerhoiltaa, joihin luulen osallistuneeni arviolta 500-600 kertaa. Urho Saari jollain kirpputorilla houkutt eli tulemaan lönkalle, ja sillä tiellä ollaan. Siihen aikaan juoksin töitt eni puolesta jatkuvasti Baltiassa, joka osaltaan helpott i näiden maiden keräilyä
Heti alkuvuosina olin SF:n hallituksessa ainakin Seppo Laaksosen ja Mauri Lahtisen puheenjohtajakausina. Mielenkiintoista ja työntäyteistä aikaa. A ihe. latelisteihin liityin talvella vuonna 2010 ja tuota pikaa olin mukana hallituksessa. Siellä viimeistään valkeni tuo valovuoden mitt ainen ero todella kovan luokan kokoelmiin. latelistien 60-vuotiskerhonäyttely läheni vuonna 2014, sain lopulta tehtyä ensimmäisen näytt elykokoelmani. Kun aihe. latelistien 60-vuotisnäytt elyssä. Kuinkahan moni näistä merkeistä on väärennöksiä. Maakeräily on nykyään jäänyt vähemmälle, mitä nyt jossain vaiheessa aloin kerätä myös postituorett a Suomea. O n sitä muitakin maita kerätt y kuten Unkaria, Keski-Liett uaa ja Memeliä ja muutama kokomaailmakansio ostett u, koska tuo kokomaailmakeräily olisi myös mielenkiintoista. Miksiköhän. Pitkään ostin myös Postin kestotilaajana ensipäivänkuoria ja vastaavia Åland-kuoria vuodesta 1984 alkaen. 6 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Baltian merkkejä olen kerännyt myös postituoreena. Pääsin kuitenkin näytt elytunnelmaan. Näytt elyn aikana minut valitt iin Filatelistiliiton hallitukseen, jossa olen toiminut tämän kevään liitt okokoukseen saakka. Vähitellen opin omastakin mielestäni niitä tekemään ja samalla pidin jo kursseja työväenopistossa kokoelmien rakentamisesta. Ei ole vaan aika siihen riitt änyt, sillä muita tehtäviä on kertynyt ajan myötä. Osa näistä kansioista on uusia Schaubek-kansioita, joiden selkämekanismi ei hajoa ihan yhtä helposti. Ensimmäisen oman kokoelmani ”Suomalaiset päiväperhoset” etusivu Stamp Forum 2014 -näytt elyssä eli Aihe. Olin mukana järjestelytoimikunnassa ja sain tuurilla mukaan yhden kehyksen Janakkala-kokoelmaakin. Sitt en niitä kokoelmia alkoi syntyä lisää ja nyt on jo tusina täynnä. Nyt tämä vanha kokoelma oli 3 kehyksen laajuisena ja täysin uudistett una esillä juuri päätt yneessä RiiHeX2023 -näytt elyssä ja sen jälkeen se on digitaalisesti nähtävillä RiiHex2023 -kotisivuilla.. Vuoden 2017 Finlandia-näytt ely oli merkitt ävä merkkipaalu Suomessa. SF:n 90-vuotisnäytt elyn rakentaminen 2010 jäi mieleen, vaikkei siinä kohtaa vielä omaa kokoelmaa ollutkaan
Tunnustan, ett ä olen ”samasta nuotasta” kalastanut aihe. Näin olen ainakin monen kuullut sanovan. Jott ei mene pelkästään itsekehuksi, niin arvioin miten SF:n toiminta on kahdessa vuosikymmenessä muutt unut. TEKSTI JA KOHTEET: SEPPO SALONEN. Väkeä on kerhoilloissa riitt änyt, ja ilahdutt avasti uusia ihmisiä on virrannut kerhomme jäseniksi. Jos kerran kokoelmia esitellään näytt elyssä, niin helppohan niistä aiheista on kertoa muutenkin. Nyt se sitt en löysi sopivan historiallisen käytt ökohteen. Kun viime vuosina sekä SP-lehden ett ä philabid-alustalla ilmestyneiden huutokauppojen laatu on kohonnut hyvälle tasolle, ehkäpä maanantai-illan huutokauppa on tästä hieman kärsinyt. latelistien kerhoillassa tai SF:ssa ennen illan huutokauppaa, mutt a muuallekin on kiitett ävästi kutsutt u tarinoimaan. Keräämisestä, kokoelmista ja esitelmistä huolimatt a mielestäni tärkeintä on kuitenkin ihmisten tapaaminen. Koko alasta poiketen SF on noussut 250 jäsenen tasolta nyt yli 300 jäsenen kerhoksi, jota kyllä passaa kehua! Uudet jäsenet ovat aina tervetulleita, ja kerhon toiminta vaatiikin uusia jäseniä ja uusia ajatuksia. Kerhotilat on uudistett u, joten mikäs on viihtyä maanantaisin. Illan huutokauppa on ollut kokousten selkäranka koko ajan. Suomesta tuli Naton jäsen Brysselissä 4.4.2023 juhlallisessa seremoniassa, jossa ulkoministeri Haavisto allekirjoitt i liitt ymisdokumentin. latelisti-lehteä sekä liiton palveluita. Tuo dokumentt i oli printattu Tervakosken paperitehtaalla käsin tehdylle paperille, jossa oli vesileimana Suomen leijonavaakuna ja teksti Tervakoski handmade 1989. En tiedä (tietääkö kukaan muukaan?) montako niitä on vuosien varrella julkaistu. latelisteille uusia jäseniä. Iltasanomien mukaan tehtaan johtajakaan ei tästä mitään tiennyt, mutt a tiesi, ett ä valtion hallinnolle on tällaista erikoisleimapaperia joskus toimitett u. Toisaalta eihän sieltä kerhoillasta meklarin mukaan ”saa poiskaan olla!” Muutamia SF:n teett ämiä omakuvamerkkejä. Yleensä ensimmäinen esitys on ollut Aihe. Tämä toiminta oli pitkään hieman lamassa. Uusien jäsenien hankinnasta haluan mainita edesmenneen Jouko Matt ilan, joka touhusi innokkaasti monella suunnalla ja hankki näin uusia kontakteja. Filateliahan on sosiaalinen harrastus. Siksi ainakin minä jaksan edelleen matkustaa maanantaisin. lateliakeskus. Ilahdutt avasti tänä talvena olemme taas kuulleet myös esitelmiä. Samalla on ollut tilaisuus mainostaa SPlehteä, Aihe. 7 S itä mukaa kun kokoelmia on kertynyt, olen useimmista niistä tehnyt jonkinlaisen esityksen. Janakkala-kokoelmassani sivulla 46 kerrotaan tarina siitä, miten 1960-luvulla paperi-insinöörien yhdistys keräsi jäsenistöltään puuvillapaitoja, teett i niistä Tervakoskella vesileimapaperia, möi paperit ja lahjoitt i kerätyt varat Keskuslaboratorion uuden testipaperikoneen investoinnin avuksi. Laskujeni mukaan olen kiertänyt jo 17 eri kerhossa ja joidenkin kanssa tästä on tullut jo vakituinen tapa. Lönkasta on tullut Helsingin seudun varsinainen . On mukava nähdä, millaista touhua missäkin kerhossa harrastetaan. Koko tähän tarinaan liitt yvät kohteet ja dokumentit on ostett u eräästä pahvilaatikosta muutamalla eurolla SF:n maanantai-illan huutokaupassa joskus noin 10 vuott a sitt en
11.10 Patrik Holst Vykort och stämplar med bilmotiv. 25.10 Reinhard Weber Malaysia. De, om någonting, kan ses som symboler för jämlikheten. Man kan säga att de anser sig vara födda till det. Intresset är gemensamt för alla i klubben. E n fungerande och verksam klubb·måste ju i lagens namn ha en styrelse och funktionärer, hur ideell den än är. HFF föredragsprogram på höstens möten 2023. Där är vi ju intresserade av samma sak, de där små papperslapparna som har en tendens att fylla ens hem. Visst kan den som har det bra ställt i livet skaffa sig en värdefullare samling än andra, men spelar det någon roll. HFF:s hemsida på internet: www.filatelia.fi/hff S jälv har jag under ett långt liv i filatelins värld haft många poster, nu senast igen som ordförande, men det har aldrig stört min känsla av jämlikhet med de andra medlemmarna. Onsdagar kl.18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B i Helsingfors. Att det skulle finnas ytterligare andra kön tänkte man inte ett ögonblick. Systerskap talade man inte om på den tiden. Mötena 08.11 och 13.12 är föreningens interna. Till övriga möten är alla filatelister, också de som inte är medlemmar, välkomna. 13.12 Julfest avec/solo Folkhälsan, Mannerheimvägen 97 kl. D et är sedan en helt annan sak med tonårs unga, ofta nog opponerar man sig mot föräldrarna för att visa sig vara självständiga, ska man vara jämlik med någon så väljer man helst en helt annan idol. Där är, eller bör vi vara, jämlika. Ä r man helhjärtat intresserad av sin hobby så är jämlikheten aldrig ett egentligt problem. Sultanatet Perak. Vill man vara ironisk kan man visserligen säga att endel personer tror att de är jämlikare än andra. 27.09 Martin Holmsten Rysk post i Fjärran Östern. 8 3/2023 SuomenPostimerkkilehti HFF: ordförandes spalt CARL APPELBERG L iberté, egalité, fraternité, Frihet, jämlikhet, broderskap var de franska revolutionens slagord. Jag ”är övertygad om att mina kolleger har samma känsla. Goda föräldrar blir helt enkelt en förebild för dem. Ofta nog är det någon ren tillfällighet. 18 21. 08.11 HFF Valmöte, inget föredrag. Det fanns män och det fanns kvinnor, allt annat var abnormt och broderskapet omfattade också kvinnor! F ör oss, nutidens ”frigjorda” människor är de här orden helt naturliga. SÅ KOM IHÅG ATT I FILATELINS VÄRLD ÄR VI ALLA JÄMLIKA! Jämlikhet BILD: BRIGITTE WERNER, PIXABAY. T ill en viss grad kan man säga att det i praktiken är så, det gäller i synnerhet för barn före det de kommit i trotsåldern. I en frimärksklubb är det en helt annan sak. 22.11 Ralf Ilmoni Återanvändning av icke-makulera de frimärken. 13.09 Ritva Carvalho Portugisisk filateli. Det gäller i synnerhet i fråga om val inom klubben. Det bästa de kan tänka sig är att bli jämlika med dem. I själva verket menar de att de är bättre än andra, socialt eller ekonomiskt. Varje medlem har i jämlikhetens namn rätt att gilla dem eller kritisera dem öppet och ärligt
Suuria erimielisyyksiä oli lisäksi Puolan ja Liettuan kesken rajalinjasta, väestö kun oli sekoittunutta ja ei elänyt selkeästi omilla alueillaan. via, Liettua ja Puola. Vastapuolena oli pääasiassa Neuvostoliitto. Taustasta on Wikipediassa TEKSTI JA KOHTEET: JUKKA SARKKI. Hajonneiden Saksan, Itävalta-Unkarin ja Venäjän jäämistöä jaettiin varsin reippailla otteilla. 9 Puolan ekspansio pohjoiseen – Keski-Liettuan valtio Itäisen Euroopan historiassa 1920-luku oli eräänlaista hullua aikaa. Myös Puola oli tässä aktiivinen. Alueella toimivat uudelleen syntyneet valtiot Viro, Latdostamisessa ja sen vaiheissa. Lisänä olivat erilaiset valkokenraalit omine armeijoineen ja myös Baltian saksalaisten vapaaehtoisjoukot. Tämä vaihe on jäänyt myös filatelian historiaan, josta vähän enemmän seuraavassa. Tämä näkyi ehkä kaikkein selvimmin Keski-Liettuan valtion muoTaustalla poliittinen kaaos Koko Baltian alue oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen hyvin kaoottisessa tilassa
Vaaleihin osallistuivat pääosin puolalaiset muiden kansallisuuksien boikotoidessa vaaleja. Puolalla oli hallussaan vain kapea koillisen suuntainen kaistale Venäjän rajalle. Huhtikuussa 1921 ilmestyneen kuvamerkkisarjan käyttö kirjatulla kirjeellä Yhdysvaltoihin. liettualais-valkovenäläinen divisioona nousi kapinaan 9.10. 10 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Ensimmäisen sarjan käyttö puolalaisella ehiökortilla, leimaus Vilna 16.12.1920. Puolan pystyessä vapauttamaan joukkoja Venäjän suunnasta käynnistyivät seuraavaksi sotatoimet Liettuaa vastaan 28.8.1920. Marraskuussa joukot jatkoivat etenemistä kohti Kaunasia, mutta Liettuan joukot saivat hyökkäyksen pysäytettyä Vilnan länsipuolella. Asian legitimoimiseksi alueella järjestettiin parlamentin eli Sejmin vaalit 8.1.1922. Tämän jälkeen taistelut lopetettiin 21.10.1920 liittoutuneiden vaatimuksesta. Asian ymmärtämiseksi oheen saksalainen väestölaskenta vuodelta 1916, jonka mukaan Vilnan alueella asui puolalaisia 58 %, liettualaisia 18.5 %, juutalaisia 14.7 %, loput olivat pienempiä kansanryhmiä. Kaupunkiväestö oli pitkälle puolalaista, kun taas maaseutu oli enemmän liettualaista. Valituiksi tuli pelkästään Puolalaisia virallisen äänestysprosentin ollessa 64 %. Puolan ilmavoimien tuella (!) joukot valloittivat Liettuan kaakkoisosan ja myös Vilnan ympäristöineen. Kansainliitto koitti tämän jälkeen välittää asiaa ja tehdä erilaisia sovintoesityksiä aluejärjestelyistä, mutta tällä ei ollut menestystä. Arvioitu asukasluku KeskiLiettuan alueella oli tuolloin n 600 000. Perääntyessään neuvostojoukot olivat luovuttaneet hallussaan pitämiään alueita mieluummin Liettualle kuin Puolan joukoille. Alue ei siis ollut mitenkään selvästi yhden kansallisuuden asuttamaa. Offensiivi onnistuikin alkuun hyvin. Tämä oli koottu pitkälle nimensä mukaisten alueiden vapaajoukoista, myös Vilnan alueella muodostuneista. Zelikowskin kapina Yllättäen ja Puolan mukaan spontaanisti *-Suwalkin sopimukseen tilanteeseen tyytymätön kenraali Zeligowskin johtama 1. Zeligowski julisti vallatun alueen jo 12.10.1920 Keski-Liettuan tasavallaksi ja itsensä väliaikaisen hallituksen johtajaksi. Puolan ja Neuvostoliiton välinen sota oli tällöin päättynyt Puolan voittoon ja Riian rauhaan 18.3.1920, jonka seurauksena Puolan itäraja oli työnnetty pitkälle nykyistä Valkovenäjää. hyviä suomenkielisiä artikkeleita, joten mennään suoraan tilanteeseen vuoden 1920 alussa. Seurauksena mm Vilnan alue ja alueita tästä kaakkoon oli Liettuan miehittäminä. Nämä päättyivät Suwalkin sopimukseen 7.10.1920, jossa Puola sai läntisiä Suwalkin ja Senain alueita ja Liettua sai Vilnan ympäristöineen. Tämä ei kuitenkaan Puolaa tyydyttänyt, ja seuraavaksi otettiin käyttöön Plan B. Tässä sodassa Liettua oli pysynyt puolueettomana, joskin oli sallinut neuvostojoukkojen läpikulun alueensa kautta. Aikansa kuluksi kapinallisjoukot päättivät hyökätä naapurimaahan Liettuaan. Rajalinjaksi jäi aselevon aikainen rintamalinja.
Seuraavaksi 26.3.1921 julkaistiin kolme ensimmäisen kuvamerkkisarjan merkkiä uudelleen, nyt merkkeihin oli lisätty valkoinen risti ja lisämaksu. Ensimmäiset merkit saatiin ulos painoista jo 20.10.1920. Joulukuussa 1920 oli sitten jo kuvamerkkien vuoro, aiheena olivat mm Vilnan rakennuksia ja suurimmassa arvossa valtionjohdossa toiminut kenraali Zeligowski. Olihan valtio syntynyt spontaanisti ilman virallisen Puolan myötävaikutusta. Tässä sarjassa oli kahdeksan arvoa, jälleen hammastettuna ja ilman. Alueen omistuksesta käytiin tuolloin vääntöä Saksan ja Puolan kesken. Yläpään arvot ovat jo varsin hintavia (aitoina). Vaikeimmat merkit ovat 10 mk lisäpainettua Liettuan 3 ja 5 AUK:n merkeille. Päälajeja oli tässä vaiheessa kasassa maltilliset 19, joskin hammastamattomat huomioiden oltiin luvussa 28. Seuraava julkaisu oli lisäpainamia Liettuan merkeille, mikä sarja on alueen arvokkain julkaisu. Ensimmäinen valmiimman näköinen kunnollisesti kaiverrettu julkaisu ilmestyi huhtikuussa 1921 aiheena jälleen erilaiset Vilnan rakennukset ja nyt myös Puola-Liettuan yhteiset historialliset henkilöt ja tapahtumat. Väärennöksiä toki riittää, sillä pohjamerkki ei ole mitenkään harvinainen. Hän oli myös marsalkka Pi?sudskin henkilökohtainen ystävä, mikä selittänee osin Keski-Liettuan tapahtumia. Tästä oli kirjoitus edellisessä numerossa. Rahana käytettiin kuitenkin koko ajan Puolan tuolloista markkaa eli omia seteleitä ei ollut. Lisäksi oli kaksi arvoa, joissa oli normaali lisäpainama ristillä ja lisämaksulla. Aiheena näissä oli Puolan ja Liettuan vaakunat samassa vaakunakilvessä. 11 Toisen julkaisun kaksi arvoa. Merkkejä oli kolme arvoa, hammastettuna ja ilman. Hän palveli sekä Venäjän, Denikinin että Puolan armeijoissa. Merkit lisäpainettiin Liettuan julkaisulle ja ovat alueen kalleimmat yksittäiset julkaisut. Vaakunasarjojen merkkejä, ensimmäinen ja toinen julkaisu sekä merkkejä Sleesia -lisäpainamalla NA SLASK.. Jäätyään eläkkeelle 1927 hän oli mm kansanedustajana sekä toimi vuodesta 1940 Puolan pakolaishallituksessa ensin Ranskassa ja vuodesta 1940 Lontoossa. Tässä oli kymmenen eri lisäpainamaa 2-10 markan välillä. Sarjan tuotto meni Ylä-Sleesian puolalaiselle kansanäänestysrahastolle. Postimerkit Itsenäisen valtion tunnusmerkistöön kuuluivat omat postimerkit ja luonnollisestikaan Puolan merkkejä ei voinut käyttää poliittisista syitä. Näitä hankittaessa kannattaa käyttää luotettavaa aitouttajaa. Tätä on kuten ensimmäistäkin sarjaa sekä hammastettua että hammastamatonta versiota. Vuoden 1912 alussa vaihdettiin ensimmäisen julkaisun merkkien värit. Ja edelleen kaikki merkit löytyvät hampailla ja ilman. Kun kuitenkin ensimmäistä julkaisua oli vielä varastoissa, näitä ja edellistä julkaisua lisäpainettiin tekstillä NA SLASK (Sleesialle) 2 MK. Suoritus on erinomainen, kun otetaan huomioon kapinan alkamisen vain 11 päivää aiemmin. Kenraali Lucjan Zeligowski (1865-1947)
Samalla omien merkkien käyttö päättyi ja tilalle tulivat Puolan merkit. Klaipeda) alue liitettiin osaksi Liettuaa, mutta tähän palataan ehkä myöhemmin. Päälajeja on kuusi ja jälleen totutusti hampailla ja ilman. Tällöin oltiin päälajissa 43 ja hammastamattomat huomioiden merkkejä oli kasassa jo 76. Lokakuussa oli vuorossa valtion yksivuotismerkit, joissa aiheena Puolalaisten joukkojen tulo Vilnaan ja kenraali Zeligowski. Toisaalta kyllä sama osattiin myös Liettuan puolelle, sillä likimain samoilla tempuilla Memelin (nyk. 12 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Kotimaankirje vuosien 1920 ja 1921 kuvamerkkisarjojen sekapostitteena. Päälajeja oli tällöin kasassa 82 hammastamattomat huomioiden. Puolalaiseen tyyliin Keski-Liettuassa ehdittiin julkaista myös sarja lunastusmerkkejä, aiheena pääosin erilaiset Vilnan rakennukset. Sejm teki liitospäätöksen 20.2.1922 ja se toteutui 16.4.1922. Kuitenkaan mikään julkaisu ei ole ylipääsemättömissä hinnoissa ja tämän lyhytikäisen valtion kokoelman saa kyllä kasaan säällisin kustannuksin. Sejmin kokouksen kunniaksi ehdittiin kuitenkin julkaista neljän merkin sarja, joka onkin sitten viimeinen alueen julkaisu ja samalla toiseksi arvokkain sarja. Jotenkin tuo Krimin liitos Venäjään korreloi monessa tätä Puolan ja KeskiLiettuan tarinaa. Puolalaisten paraati Vilnassa alueen Puolaan liittämisen jälkeen. Oma lisänsä toki ovat erilaiset hammastusvariaatiot, kohdistusvirheet ja virheet lisäpainamissa. Näin valtion kokonaismerkkimäärä saadaan nousemaan 96 merkkiin. Valtion loppu 1922 Vuonna 1922 valtion tarina alkoi olla lopussa, sillä kokoon saatu parlamentti Sejm päätti liittää valtion osaksi Puolaa. Hauska yksityiskohta on, että merkit on Ensimmäisen kuvamerkkisarjan merkkejä sekä viimeiset kaksi näiden lisämaksullisia versioita.
Taustalta hyvin tunnistettavissa Vilnan katedraali. Lähes kuten Karjalan merkeille kävi meillä. ja Liettua rajan pinnassa Niemen joen mutkassa. Valtion 1 –vuotisjuhla, merkin aiheena puolalaisten saapuminen Vilnaan 9.10.1920. Vilnasta tuli siis valtion todellinen pääkaupunki vasta 1940. Liettua valloitti alueen vasta 22.3.1923, kun rajan demilitarisointi purettiin. Siirtymät, huonot keskitykset ja hammastusvirheet ovat enemmän kuin tyypillisiä tälle julkaisulle. mm vanhemmissa Micheleissä hinnoiteltu vain käyttämättöminä. Sekä Puola että Liettua pyrkivät 1918 saamaan alueen hallintaansa. Puolan ja Liettuan väliset suhteet olivat tämän takia hyvin hyiset koko sotien välisen ajan. Asutus keskittyy lähinnä Vilnaan ja tästä kaakkoon rajaan suuntaan. Aluetta ei myöskään noteerata lainkaan Michelin arvomerkkiluettelossa. Alue jäi kuitenkin Suwalkin rajasopimuksessa 1920 Liettuan puolelle, mutta vastarinta jatkui tästä huolimatta. Nykyään Liettuan noin kolme miljoonaisesta väestöstä on puolalaisia noin 200 000 ja prosenteissa n 6,6, %. Vaikka näiden tausta on enemmän kuin epämääräinen, merkit ovat nykyään varsin hintavia.. Warwiszkin paikallisjulkaisut Vielä loppuun tarinaa toisesta Liettuan suunnan aluekiistasta ja sen postimerkeistä. Tätä ennenkin Liettua piti Vilnaa pääkaupunkinaan, mutta koska tämä ei ollut valtioalueella väliaikaisena pääkaupunkina toimi Kaunas. Kaakkoisosa jäi osaksi Valko-Venäjää. Koska raja-alue oli sopimuksen mukaan demilitarisoitu, Liettua ei saanut aluetta hallintaansa vastarinnan takia. Sosialismin aikana runsaasti puolalaisia siirrettiin/siirtyi Puolan alueelle. Filateliaan alue on jäänyt siitä, että se ehti julkaista kolme paikallismerkkiä 23.3 1923, eli käytännössä kun alue oli jo menetetty. Puolan omistus päättyi Puolan jakoon 1940 Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Mitä sitten. Vapaajoukot ja puolalainen väestö siirtyi 24.3. 13 Warwiszkin hivenen kyseenalaiset paikallisjulkaissut Vuosien 1921 ja 1922 kuvamerkkejä. Merkkejä on kuitenkin käytetty, sillä olivathan nämä lähes 18 kuukautta varsin väkirikkaan alueen käytössä. Warwiszki oli puolankielinen pieni alue aivan nykyisen Valkovenäjän Lunastusmerkkejä, aiheena pääosin erilaiset Vilnan katunäkymät. Määrällisesti väestö on kuitenkin pysynyt likimain samana. Merkit tehtiin lisäpainamalla Puolan kotkasarjan merkkejä tekstillä ”SAMORZAD WARWISZKI” . Arvoja oli kolme 50, 100 ja 200 markkaa. Neuvostoliitto palautti Keski-Liettuan lounaisosan osaksi Liettuan sosialistista neuvostotasavaltaa. suurelta osalta Puolaan. Paikallisesti perustettiin syyskuussa 1919 vapaajoukkoja, jotka pystyivät estämään Liettuan joukkojen toiminnan alueella ja pyrkivät liittämään alueen Puolaan. Liettuan uudelleen itsenäistyessä rajat jäivät ennalleen
musta monelta . Kerhoillat ovat kuukauden toisena tiistaina klo 18.30 alkaen Itä-Suomen liikuntaopiston moderneissa tiloissa, pois lukien kesäkuukaudet. latelian alalta. Laajasta jäsenistöstä löytyy myös paljon näytt ely. Jäsenistöstä löytyy siis paljon asiantunteJoensuun postimerkkeilijät Mika Issakainen pitää katsausta kevään huutokauppatarjonnasta. Kokouksissa kuulemme esimerkiksi katsauksia tuoreista julkaistuista postimerkeistä, ja esitelmissä pyrimme monipuoliseen tarjontaa. Aktiivisuuden ansiosta kerhoon on saatu runsaasti uusia kasvoja. Kerhon puheenjohtaja Juhani Kontkanen toimii usein myös vilkkaan kerhohuutokaupan meklarina. Ovet avautuvat jo klo 17, joten vapaalle keskustelulle sekä vaihdolle on runsaasti aikaa. Tämä on todett u hyväksi keinoksi lisätä yhteisöllisyytt ä. 14 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Joensuun postimerkkeilijät on aktiivinen kerho, joka pyrkii edistämään . Kerhoilloissa on pyritt y kannustamaan jäseniä esitt elemään itsensä ja kertomaan omasta keräilystään lyhyissä esitelmissä. Yhdistys on jalkautunut “postimerkkeily tutuksi” -teemaisilla vierailuilla PohjoisKarjalan maakunnan kirjastoihin, joissa ihmiset ovat voineet tuoda materiaalejaan arvioitavaksi ja saada neuvontaa sekä tutustua näytillä oleviin kokoelmiin. Jäsenmäärä on ollut kasvussa viime vuosina, ja kerholaisista löytyy myös innokkaita ja aktiivisia nuoriso. latelisteja, joiden kokoelmia voi nähdä esillä monissa näytt elyissä. Kerhossamme on jäseniä noin 60 Pohjois-Karjalasta ja ympäri Suomea. Jäsenistöstä löytyy myös osaamista näytt elytuomaroinnista sekä yhteyksiä eri organisaatioihin. Kerhoilloissa on mahdollisuus huutokaupan lisäksi tehdä kauppaa tai vaihtaa materiaalia muiden kanssa. Kerhosta löytyy keräilijöitä eri puolilta Suomea ja paljon erilaisia keräilyalueita. Joensuun postimerkkeilijät järjestivät myös vuonna 2019 onnistuneen alueellisen postimerkkinäytt elyn JOENSUU2019. Näin opimme tuntemaan toisemme ja osaamme pitää silmät auki toisille sopivien kohteiden varalta. latelisteja. Kerhoilloissa on paikalla yleensä 25-30 ihmistä, joten aktiiveja kerhosta löytyy hyvin. Kerho on järjestänyt. Kerho on tehnyt yhteistyötä myös muiden keräilijöiden kanssa esimerkiksi osallistunut Outokummun kivimessuille. Kerhomme pyrkii tarjoamaan monipuolista postimerkkeilyharrastusta jäsenilleen sekä uudistumaan tarpeen mukaan. Kerhona pyrimme olemaan aktiivisia myös kerhoiltojen ulkopuolella. Joensuussa tuemme näytt elykokoelmien rakentamista monipuolisella koulutusohjelmalla. lateliaa ja yhdistämään sen harrastajia Joensuussa ja sen lähialueella. Esitelmiä kuullaan niin kerholaisilta kuin ulkopuolisilta esitelmöitsijöiltäkin. Kokouksissa on huutokauppa, esitelmiä, kahvitarjoilu sekä keskustelua ajankohtaisista asioista
Näytt ely on ensimmäinen kansallinen näytt ely Joensuun historiassa. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Aukioloajat: Lauantaina 13.4.2024 klo 10.00 17.00 Sunnuntaina 14.4.2024 klo 10.00 15.00 Vapaa sisäänpääsy! Olet lämpimästi tervetullut Joensuun Postimerkkeilijät ry:n järjestämään kansalliseen postimerkkinäytt elyyn. työpajoja, koulutuksia sekä esitelmiä Olimme Joensuun pääkirjastolla korona-aikana keväällä 2022 tekemässä . JOEX24-näytt elyssä on esillä kutsutt uina kokoelmina Veijo Mannelinin kokoelma ”Joensuun postileimat 1852 1918”, joka on ollut esillä viimeksi yli 30 vuott a sitten sekä ensimmäistä kertaa Olla Teräsvuoren toimintaa esitt elevä kokoelma. Nyt 75 vuott a täytt ävällä Joensuun Postimerkkeilijät ry:llä on vaalitt avinaan kunniakkaat perinteet. lateliaystäviä ja vaihtamaan kuulumisia sekä keskustelemaan tuoreimmista löydöistä. JOEX24-näytt ely järjestetään Joensuussa Hotelli Kimmelissä 13.-14.4.2024. Mahdolliset uudet kerholaiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan, ja vierailijat otetaan vastaan karjalaisella vieraanvaraisuudella. Teräsvuori tunnetaan suomalaisen . Samalla Joensuun Postimerkkeilijät juhlii 75-vuotista toimintaansa. Näyttely on vuoden 2024 . Kerho valmistautuukin yhdistyksen 75-juhlavuoden kunniaksi järjestett ävään kansalliseen JOEX24-postimerkkinäyttelyyn Joensuun Hotelli Kimmelissä 1314.4.2024. Tunnett uja Joensuussa vaikutt aneita . Lisätietoa kerhosta ja sen toiminnasta löytyy myös Joensuun postimerkkeilijöiden uusilta verkkosivuilta sekä sosiaalisen median kanavista. lateelinen tapahtuma. Näytt elyyn ilmoitt autuminen avautuu 1.9.2023. lateelinen päätapahtuma Suomessa. TEKSTI: IIDA ISSAKAINEN KUVAT: SAMI NIEMELÄINEN 15 työpajoja, koulutuksia sekä esitelmiä näytt elykokoelman rakentamiseen liittyen ideoinnista taitt amiseen saakka. latelisteja ovat mm. Olla Teräsvuori, B-E Saarinen, Ragnar Eklund ja Veijo Mannelin. Kerhoilta on sosiaalinen tilaisuus, jossa pääsee tapaamaan . lateliaa tutuksi Kerhoilta on monelle kuukauden odotetuin . lateelisen kirjallisuuden isänä ja ansioituneen kansansivistäjänä.
Hän oli preussilainen prinsessa Elisabet Ott lie Louise (1843– 1916), joka avioitui Romanian kuningas Carol I (1839–1914, kuninkaana 1881 – 1914) kanssa. Carmen Sylvan kirjallista tuotantoa arvostett iin Romaniassa mm. Oikeaa Carmen Sylvaa ei ollut olemassakaan. Hän kirjoitt i sekä romaaneja, näytelmiä ett ä runokokoelmia. nimeämällä Mustan Meren rannikkokaupunki Constantan satama ja kasino hänen mukaansa. latelisteista. Carol II (1893–1953, kuninkaana 1930–1940) puolestaan oli kuningas Ferdinand I poika. Lähetystemme postimerkeillä on kuningas Carol II, joka myös oli eräs kuuluisimmista kruununpää. Romanian kuningatt arena Elisabet oli ahkera kirjailija ja k työläiset äytt i taitelijanimeä Carmen Sylva. Carol I ja Elisabetin ainoa lapsi prinsessa Maria kuoli jo 3-vuotiaana ja Carol I ja Elisabet – Carmen Sylva toimivat Carol II kasvatt ivanhempina. TEKSTI JA KOHTEET: SEPPO LAAKSONEN, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XIX KOHTEET KERTOVAT Kuninkaallisista proletaareihin Värikäs 10 merkin sekapostitekirje käsileimalla Carmen Sylva Constanta 17.8.1935 > Tshekkoslovakia. Helpoin vastaus, eli ”sehän on Olavi Virran, Eino Grönin ja Reijo Taipaleen levytt ämä valssi!” ei kuitenkaan riitä kohteitt emme analyysiksi. Carol II 1893–1953, kuninkaana 1930–1940). 16 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Romanian monarkeista aloitamme kysymyksellä: kuka oli Carmen Sylva
73-vuotias Charles on iältään vanhin virkaansa kruunatt avista britt ihallitsijoista. Kortin kuvapuoli: Constanta-Movilan Carmen Sylvalle nimett y kasino iltavalaistuksessa. painoluokan merkin. 17 Kortt i Constantan koneleimalla (ilman Carmenia) 6.7.1938 > Tshekkoslovakia. Englannin Royal Mail julkaisi 4.4.2023 uusimman Charles III käytt ösarjan kotimaan kirjetaksan 1. Uutuus ilmestyi jo ennen kuningas Charlesin 6.5.2023 järjestett äviä kruunajaisia
Japanilaisen N.Y.K. Mm. Lentokuori Port Said Simon Arzt 1.11.1937 > Wimbledon, Englanti. Line varustamon lippu kuoren takana.. Kuorella mainostetaan vuoden 1940 Tokion XII kesäolympialaisia, jotka tunnetusti peruttiin Kiinan-Japanin sodan takia ja myönnettiin Helsingille. Suezin kanavan avauduttua 1869 hän hyödynsi taitavasti suureksi kasvanutta tavaraja matkustajaliikennettä perustamalla useita verovapaita myymälöitä Port Saidiin. Venäjän vallan aikana lukuisat suomalaiset asuivat ja työskentelivät tsaarin pääkaupungissa – useat hyvin menestyen. Kirjattu kirje Pietari 9 25.9.1910 (vanhaa ajanlaskua), tunnuskirjain ”B” > Helsinki, saapunut 9.10.1910. Lentokuori Egyptin Port Saidista Englantiin on monella tavalla mielenkiintoinen. Kirjeen lähettäjästä A. – Kuoren on painattanut kuuluisa 1870 perustettu Nippon Yusen Kaisha Line-varustamo, jolla nykyisin on noin 800 laivaa. Simon Arzt (1814– 1910) oli juutalainen tupakkatehtailija ja kauppias Port Saidista. Carl Fabergen kuuluisan kultasepänliikkeen palveluksessa oli useita suomalaisia alan ammattimiehiä. Kadun nimi viittaa kuitenkin pääkatu Nevski Prospektin varrella sijaitsevan Kasanin katedraalin läheisyyteen eli suurkaupungin arvokeskustaan. Vuonna 1923 avattu suuri Simon Arzt tavaratalo oli maailmankuulu ja sen postitoimistolla oli vuosina 1934–60 oma leimasin, jolla kuoren merkit on mitätöity. 18 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Kuninkaallisista Kutvoseen: Pietarista 25.9.1910 Helsinkiin lähetetty kirjattu kirje saattaa jäädä sosiaalisen filatelian mysteeriksi. Kutvosesta tai vastaanottaja Aksel Alanderista en löytänyt tietoja. Hänellä oli tupakkatehtaita kotikaupunkinsa lisäksi Kairossa ja Alexandriassa. Kutvosen kirjekuorelta ei selviä oliko Kasanskikatu 23 hänen yksityisvai firmaosoitteensa
Prahasta lähetetyn kortin on postitt anut ”Kommunistinen kirjakauppa” Karlinin kaupunginosassa. nksi ja pyramidi’-ehiökortt i kahdella 1 millimesin lisämerkillä Port Said 28.4.1895 > Saksa. Ehiökortin tekstipuolelle on valmiiksi painett u teksti, jossa ”Egyptiläinen savukevalmistaja Simon Arzt Port Saidista” ilmoitt aa kuninkaallisen vaakunan alla olevansa H.K. Tuloleima Hemelingen 4.5.1895. Kortin lähett ämisen aikana Egyptin varakuninkaana oli khediivi Abbas Hilmi (hallitsi 1892–1914). Mallin 1891 3 millimesin violett i ’S. Taksa (kotimaan kortt i 1.1.1922 – 28.2.1937): 50 helleriä.. Sille on myös liimatt u kirjeensulkija, jolla puna-armeijalaiset ja työlaiset juhlivat Neuvostoliiton 10-vuotista taivalta 1917–1927 Kortt i Praha 40 19.10.1927 > Nechovice. 19 Myös Egyptin varakuninkaan hovissa pilatt iin keuhkoja Simon Arztin tupakkatuott eilla. Kortin lähett ämisen aikana Teollisesti kehitt yneellä Tshekkoslovakialla oli jo 1920-luvulla myös vahva kommunistinen puolue – mikä sodan jälkeen 1948 johtikin kommunistien vallankaappaukseen. khediivin (eli varakuninkaan) hovihankkija
Tässä Aunus -kokoelmassa se puuttuva pala korvattiin Saarismallin oikeiden ja väärien pohjamerkkien vertailulla. Siellä keskustellaan ja kirjoitellaan ihan samoista asioista kuin tämän päivän lehdissä.. Aunusja Karjala -kokoelmia ei näy juuri koskaan. Itse kiinnostuin Karjalaja Aunus -merkeistä muun muassa sen vuoksi, kun niistä tosiaan harvoin näkee kokoelmia. Tein molemmista parin kehyksen näyttelykokoelmat. Kannattaa siis joskus lueskella vanhoja postimerkkilehtiä. Vanha aitousleima, joka on merkissä vain noin 2 x 3 mm, SF -kirjaimet päikkönä. Artikkeli Aunuksen merkeistä alkaa näin; ”Niin kuin moni muukin seikka tässä matoisessa maailmassa ovat Aunuksen merkit herättäneet eräillä tahoilla paheksuntaa.” Mitkä lienee olleet nuo tahot, mutta näinhän se on varmasti ollut, koska merkkien julkaisemisen hyväksyttävyys ei ollut mitenkään yksinkertainen juttu ja erilaisia mielipiteitä oli olemassa muidenkin vanhojen lehtijuttujen perusteella. Tämä sopi oikein hyvin kokoelman otsikon alle. Saamani kaveripalautteen mukaan se oli juuri hyvä juttu, koska jokaisen oli helppo poimia haluamiaan asioita, vaikka ei olisi aiheen asiantuntija itse. Vain muutamia kokoelmia on kuulemma esitetty näyttelyissä viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Olen päätynyt siihen, että kokoelma tehdään niistä merkeistä, mitä kaapista löytyy. tyjen huutokauppakohteiden eli puuttuvan palan tilalle kokoelmiini jotain sellaista, mikä poikkeaa valtavirrasta, mutta vie kuitenkin kokoelman tarinaa eteenpäin. Itse olen pyrkinyt keksimään hävitAunuksen merkit minun silmin Neljännes arkki, jossa arkkinumeron perässä on pieni musta SF:n vanha aitoutusleima, joka esiintyy usein Aunus -merkeissä. Ainakaan postimerkkinäyttelyissä esim. Tältä se oikeasti näyttää, jos vain näkyisi. Inkeri -kokoelmia onneksi sentään näkee ajoittain. No ei se tietysti ihan niin mene, mutta kuitenkin raja kaikessa ostamisessa pitää olla. Samalla opin näiden merkkien tunnistamisesta paljon ja sehän tuli vähän niin kuin bonuksena. Erityisen mukavaa oli, kun järjestelytoimikunta auttoi näyttelylehtien asettelussa kehyksiin Kiitos. Eräässä SF:n vanhassa julkaisussa käydään kovaakin kovempaa keskustelua aiheesta. Oli hienoa laittaa se kehyksiin RiiHex2023 näyttelyssä siellä se oli samassa salissa, missä ne huippukokoelmatkin olivat. Monet jutut näissä vanhoissa lehdissä sopisivat ihan suoraan 2020 luvun postimerkkilehtiin. Niin myös tuo mainitsemani artikkeli. Se on postimerkissä niin pieni, että sen sisältöä on vaikea nähdä edes suurennuslasilla. Alun perin ajattelin, että Aunus-kokoelman tekeminen onnistuu hetkessä eipä onnistunutkaan, mutta monen vuoden uurastus kuitenkin tuotti lopulta hyvän lopputuloksen kokoelma valmistui ja olin siihen todella tyytyväinen. Ajatukset Aunus -merkeistä sadan vuoden takaa Aunus merkeistä sekä motivaatiosta niiden syntymiseen ja keräilyyn on käyty keskustelua 1920 luvulta alkaen. Minulla ei ole ollut niin suurta tarvetta kyseisille merkeille, että olisin valmis maksamaan mitä tahansa. Reuna-alueiden keräily, tai miten niitä haluaakaan nimittää, on mielenkiintoista ja hieman erilaista puuhaa. Vaikka eihän se periaatteessa eroa muusta postimerkkien keräilystä, kun siinä, että niiden keräilijöitä on hieman vähemmän vai onko. Teskti ja kohteet: Mika Räsänen 20 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Kirjoittelen tässä kepeän tarinan omasta Aunus -kokoelmastani ja sen synnystä. Vaikka tämän aiheen näyttelykokoelmia on vähän, niin jotkut ”kiusankappaleet” niitä minunkin haluamia merkkejä on halunnut huutokaupoista huudella, kun ovat huutaneet kilpaa ja voittaneet tietenkin
Sen kyllä oppii, kun on katsonut merkkejä tuhansia kertoja. Aunuksen väärennöksiä ja kötöksiä Postimerkkimarkkinoita ovat aina sotkeneet väärentäjät. Tämän ryhmän markkinahintaa huutokaupassa olisi mahdotonta ennustaa varmaan melkoinen pinkka seteleitä pitäisi kuitenkin latoa pöytään, jos sen haluaisi. Pienissä penniarvoissa 5–40 p näitä on syntynyt 200 kpl jokaisesta arvosta ja molemmissa painoerissä. Isoissa arvoissa käyttämättömissä merkeissä liimakkeellinen merkki arvostetaan noin puoleen hintaan täysin postituoreeseen verrattuna. Kymmenen markan I painoerää on tehty vain yksi arkki. Osa on niin huonoja, että niitä ei voi uskoa oikeaksi kukaan. Niin Aunus -merkeissäkin on käynyt. Sen markkinahinta irtomerkkinä pyörii satasen molemmin puolin. Jo parilla kympillä voi saada 5–40 pennin merkit. Virhepainamia ja pieniä kuvakevirheitä Aunuksen merkeissä esiintyy monia kuvaketunnuksia, mutta vain yksi varsinainen kuvakevirhe. Tietenkin, koska esim. Tämä johtuu siitä, kun alkuperäisiä kirjaimia tai ainakin samankaltaisia on pystytty käyttämään väärenteiden painamisessa. Myös aidoissa kulkeneissa kohteissa on käytetty tätä leimaa.. Lähtökohtana pidän sitä, että väärennöksen voi usein tunnistaa läppärin ruudulta, mutta aitoa merkkiä kukaan ei voi varmuudella tunnistaa muuten kuin näkemällä Rajakontu violetti soikioleima, joita käytettiin mm. 50 pennin ruskea merkki onkin jo ihan eri hinnoissa. Tuore aitoustodistus lisää aina arvostusta, eikä isoja arvoja kannata edes ostaa ilman aitoustodistusta. Omasta mielestäni pystyn tunnistamaan kaikki väärennetyt Aunus -merkit, koska olen sitä niin paljon harjoitellut. Hinnat ovat hiponeet pilviä yksittäisten kappaleiden hinnat ovat nousseet tuhansiin euroihin. Pienet penniarvon merkit ovat muutaman euron arvoisia ja niitä myydään useimmiten pieninä erinä huutokaupoissa. koeleimauksissa. Tämä on yksi Suomen eniten väärennetyistä merkkijulkaisuista. 5 mk merkissä I painoerän S nurin päin on vain 5 kpl ollut aikoinaan ja II painoerässä 10 kpl. Hyvä II painoerän 10 mk merkki leimattuna näkyy asettuneen viime aikojen huutokauppatuloksissa 500–1000 euron välille. Postituore kymppi I painoerästä on jo niin harvinainen, että sen hinta saattaa olla huutokaupassa mikä tahansa. Tilanne on siis täsmälleen sama kuin sata vuotta sitten. Toinen asia kokonaan on Aunuksen merkkien arvostus rahallisesta näkökulmasta katsottuna. 5 markan merkkiä on painettu I painoerässä vain 500 kpl. Kuitenkaan alle tuhannen euron sitä tuskin koskaan saa edes liimakkeellisena versiona. Arkkipaikalla 85 lisäpainaman S kirjain on väärin päin. Painoerän II merkkien hinta on ollut hieman matalampi. Hinta tosin vaihtelee jonkin verran ihan sattumanvaraisesti. Hintaan vaikuttaa tietysti merkittävästi leimanlaatu ja tyyppi. Tämä harvinaisuus on ollut nähtävillä suuressa näyttelykokoelmassa isossa merkkiryhmässä, mutta julkisessa myynnissä en ole sitä milloinkaan nähnyt. Niiden myyntihinnat ovat olleet satasen seutuvilla. Toisaalta jotkut väärennökset ovat niin hyviä, että asiantuntijakaan ei niitä ihan helposti tunnista, vaan on tutkittava ihan kunnolla. Nykyisin toiset pitävät näitä merkkejä tärkeänä osana suomalaista filateliaa, mutta jotkut taas eivät arvosta niitä lainkaan. Eli siinä on ollut se ainut kappale S nurinpäin. Huutokaupoissa noiden hinta postituoreena on ollut siinä 500 euron paikkeilla viime aikoina. Se esiintyy kaikissa Aunuksen arkeissa. No, tarkemmin ajatellen, näinhän se asia on monien muidenkin merkkijulkaisun kohdalla. Markan merkin hinta pyörii samoilla seuduilla 50 pennisen kanssa, myös painomäärät ovat samat. Useimmiten nämä ovat tunnistettavissa vain painomusteen ja pienten tunnusmerkkien perusteella. Tietysti tällainen harvinaisuus lisää hintaa. Vitosen ja kympin merkkien kohdalla hinta pomppaakin jo moninkertaiseksi. Sen perusteella Aunuksen merkit ovat hyvinkin arvostettua keräilytavaraa huutokaupoissa. Väärennöksiä on hyvin monen tasoisia ja pääosa niistä on tehty jo sata vuotta sitten. 21 Merkkimarkkinat Aunuksen merkkejä on valmistettu kaksi painoerää painamalla Saarismallin merkkien päälle Aunus lisäpainama. Tässä on jo merkitystä sillä, onko merkki I vai II painoerää, joiden painomäärät ovat 1000 kpl ja 3000 kpl. Isoista arvoistakin näitä harvinaisuuksia on ollut pitkästä aikaa huutokaupoissa tänä vuonna. Käytännössä jokainen aitokin lisäpainama on hieman erilainen
kirjassakin mainitaan ovat mm. Jako voisi olla joku muukin, mutta tämä jako perustuu selkeisiin tuntomerkkeihin ja Aunus -tutkija Einar Fieandtin kirjassaan mainitsemiin asioihin. Vasemmalta ensimmäinen on aito I painoerän merkki, toinen II painoerän aito merkki. Painanta on myös ollut liian voimakas, joka voi näkyä merkin takana painaumana. Väärennöksenä myytäväksi ilmoitetut kohteetkin ovat yllättävän kovissa hinnoissa. Helsinki II: Aunus -sanan pituus on oikea. Päinvastoin kaikki kortit, kuoret ja leikelmät ovat erittäin haluttuja kohteita, jos niissä on Aunuksen merkkejä leimattuna. Viipuri I: Muistuttaa lisäpainamaa I, mutta on paksumpaa painoa. Oikean reunan merkissä on käytetty helposti erottuvaa väärää pohjamerkkiä. Se on tietysti kerrottava tarkasti myös kokoelmatekstissä. Suurin osa väärenteistä on tehty myöhemmille Saarisen painoerille. Kaikki muut ovat väärennettyjä, vaikka näyttävät varsin laadukkaille. Tutkimisen kannalta ne ovat tärkeitä ja tietysti itsellä on oltava iso määrä erilaisia värenteitä referenssikohteina. Kirjainten reunat ovat kuitenkin epätarkat ja painomuste näyttää kostealla ja töhryiselle. Siitä huolimatta on lähdettävä siitä, että lähes kaikki tuonkaltaiset lähetykset on tehty filateelisia tarkoituksia varten. Koko sarjasta, jonka on kerrottu olevan väärennesarja, voi huutokaupassa hyvinkin joutua maksamaan toista sataa euroa. Postiin näitä ei ollut tarkoituskaan koskaan laittaa.. Filateeliset tekelekuoret ovat tärkeitä kokoelmanosia, varsinkin sen tyylisessä kokoelmassa, jonka itse tein. Paperin pintamuodot ei näy musteen läpi. Tuloleimat ja vaihtopostipaikan leimat saattavat olla oikeat ja taksakin kohdallaan. Kirjainten tyyppi ei vastaa alkuperäisiä kirjaimia. Se ei tarkoita sitä, että ne olisivat keräilyn kannalta jotenkin vähäarvoisia. Tuntomerkkejä joita ko. Toinen peruslähtökohta mielestäni on se, että ilman tuoretta aitoustodistusta markkinoilla kulkevan 10 mk merkin aitoutta on aina syytä epäillä. Painomuste on mattapintaista, kuten toisessa Aunusten painoerä on aidoissakin merkeissä. Olihan kokoelman nimikin jo siihen viittaava eli Aunuksen merkit, väärenteet ja tekeleet. Väärennökset ovat hyviä kohteita kokoelmassa, jos niitä esitetään referenssinä tai kerrotaan väärenteistä laajemmin. Oikeasta arkissa ei löydy tuonkaltaista kirjainta. Aunus -sanan pituus on liian lyhyt. Tunnusmerkkejä Kokoelmassani jaoin väärennökset neljään pääryhmään: Helsinki, Viipuri, kumileimasin ja primitiivinen väärenne. Monet lähetykset ovat merkkien käypäisyysaikana leimattuja ja todella hienoja ulkoisesti. Helsinki I: Lisäpainama on kiiltävä, kuten aidossa lisäpainaman I merkeissäkin on. Väärennösten pohjamerkin värisävy on usein selvästi väärää sävyä ja näin epäilys jo herää, mutta myös oikeille pohjamerkeille niitä on tehty. Tärkeä tuntomerkki on A -kirjaimen vasen jalka, joka on kallellaan vasemmalle 1 mk merkkejä, joista on vaikea erottaa väärät oikeista. Postilähetysten tekeleet Postilähetyksiin, joissa on Aunus merkki kannattaa aina suhtautua varauksella. Tyypillinen tapa oli leimata aidot Aunukset kirjekuorelle, johon laitettiin erilaisia määriä merkkejä. Ne ovat todella harvinaisia, mutta niitäkin on olemassa. Primitiivisiä väärenteitä väärillä pohjamerkeillä. Silmämääräisellä tarkastelulla näitä asioita ei pysty helposti havaitsemaan. Omassa kokoelmassani oli jokaisesta merkistä vähintään 4 kpl erilaisia väärennöksiä esiteltynä ja ryhmitelty. Helsinki III: Näissä väärenteissä Aunus -sana on paksua ja huonon näköistä painantaa ja saattavat olla erikoisessa asemassa. Aidoissa rintamalle/rintamalta lähetetyissä kuorissa on usein Saarismallin merkkejä ilman Aunus -lisäpainamaa tai ei merkkejä lainkaan. Myös A -kirjain on tässä väärenteessä liian matala. Lisäpainaman S -kirjain on kuitenkin vääränlainen. 22 3/2023 Suomen Postimerkkilehti merkin pinsettien välissä. seuraavat: Yleisenä ja helpoimpana väärenteen tunnusmerkkinä on pohjamerkin väri ja painoasu. Vasta reilu suurennos kuvaruudulla paljastaa asian
Tämä johtuu siitä, kun painett aessa kirjaimissa on ilmeisesti ollut ”klappi” ja se on aiheuttanut pienen liikahduksen ja ylimääräisen musteen leviämisen lisäpainaman kirjainten alle hyvin epäsäännöllisesti. TEKSTI: TAPIO TUOMINEN KOHTEET: MIKA RÄSÄNEN Mika Räsänen on Postimerkkilehden vakituisia artikkelien kirjoitt ajia ja näytt ely. Monet Henkilökuvassa Mika Räsänen Kauanko olet Karjala-merkkejä keräillyt. Kuitenkin tämä julkaisu on ollut aina tärkeä itselleni, vaikka en muuten ole millään tavalla kiinnostunut historiasta. Onko sinulla joku muita merkkejä tärkeämpi merkki. No, jos tott a puhutaan niin kokoelman materiaalin saaminen on vaikeaa ja kesti vuosia. Monella kohtaa oman tiensä kulkija. Suurimmat hankinnat tosin tein vasta sitt en, kun kokoelma oli hahmott unut mieleeni eli parin viimeisen vuoden aikana. 23 S väärinpäin oikean reunan alempi merkki arkkipaikalta 85. Niitä ei ole montaa säilynyt. Minäkin, nuori mies, olen jo kohta eläkeiässä ja käsikirjat ovat saman ikäisiä. ja usein myös liian lyhyt vaakaosa. Olet osallistunut monasti kokoelmillasi näytt elyihin. Kaikkia näitä mainitsemiani lähteitä olen käytt änyt oman kokoelmani tekemisen apuna ja myös tämän artikkelin laatimisen lähteinä. Toivoisin jokaisen keräilijän osallistuvan edes kerran postimerkkinäytt elyyn niin pääsee kokemaan sen mukavan ja kannustavan ilmapiirin hyvien kavereiden kesken. Tähän loppuun vielä sellainen toivomus Filatelistiliitolle, ett ä voisi olla paikallaan pitää talkoot käsikirjojen uusimiseksi nykyaikaiseen formaatt iin, vaikkapa Aunuksen osalta. Lisätietoja Aunus -merkeistä Aunuksista on kirjoiteltu asiasisältöisiä artikkeleita lehtiin aika-ajoin. Miksi Karjalamerkit kiinnostavat. Vain pieni osa keräilijöistä on tehnyt näytt elykokoelman ja osallistunut näytt elyihin. TavastEx22 näytt elyssä se oli ihailtavana kahteen kehykseen hienosti aseteltuna. Sisältö niissä on ollut hyvinkin asiapitoista ja laadukasta tähän omakokemustyyppiseen kirjoitukseen verratt una. Suomen postimerkkien käsikirja V, vuodelta 1970, on myös hyvä tietolähde. Mikaa on vaikea sijoitt aa mihinkään kategoriaan mutt a kysytäänpä häneltä itseltään mikä mies ja mitä keräilee. Se on alkuaikojen ensimmäisiä ”kalliita” merkkejä, jonka sain kokoelmiini 70 -luvun lopulla. Mitä haluaisit sanoalle heille. latelisti. Muistaakseni rahat tuli T -kaupan mainosten jakamisesta. Yksi tärkeimmistä merkeistä minulle on Karjala 25 mk. Lopulta sain myös sen lempimerkin 25 mk kelta/sinisen kokonaisen arkin. Aluksi Karjalat oikeastaan kiinnostivat sen vuoksi, kun jollakin tavalla merkin kuva on yksinkertainen, mutt a silti täynnä yksityiskohtia. Sinulla, niin kuin muillakin . Tässä kuitenkin on oltava tarkkana, koska aidoissakin merkeissä jalkaviivat saatt avat vaikutt aa vinolle joidenkin arkkien kahdessa ylimmässä rivissä. Minkä ikäinen olet. Enkä tunne edes ko. latelisteilla on paljon erilaisia merkkejä. Hyvää tietoa näistä merkeistä löytyy myös kirjallisuudesta mm. Einar Fieandtin julkaisusta Aunus -merkit vuodelta 1922. Mikalla oli Karjala-kokoelma Tavastex22 ja Aunus-kokoelma RiiHex2023 näytt elyssä. Ihan ensimmäisiä Karjalamerkkejä minulla ei enää taida olla tallella. Näitä merkkejä on aina ollut kansioissani, mutt a nyt ne eivät enää mahtuneet kansioihin niin tein niistä Karjala merkkien 100 -vuotisjuhlakokoelman 36 sivua. alueenkaan historiaa muuten kuin postimerkit. Ainakin aitoutt ajat ovat kirjoitt aneet näitä jutt uja. Oliko kokoelman tekeminen helppoa. Tiett ävästi Karjala-kokoelmiakaan ei näytt elyissä ole paljon näkynyt. Filateelinen ikä on 45 vuott a melkoinen teinipoika siis näissä piireissä. T -kaupan mainosten jakamisesta. Tärkeintä oli sen idean kypsyminen vuosien varrella. Ilmoitt audun talkoisiin.. Monet merkit muutenkin tuli ostett ua mainosten jakamisella ansaituilla rahoilla. Karjala-merkkejä on paljon myynnissä. Tämän asian varmistaminen onnistuu helposti, kun suurentaa aidon merkin 10 20 -kertaiseen kokoon kuvaruudulle
Lohjan Postimerkkikerholaisten juhlahumua lisää kerhon täytt ämät 75 vuotta. Lankea loveen Lohjalla! TEKSTI JA KUVAT: VESA HIRSMÄKI. Postimerkkikerhon näkökulmasta vuoden tärkein tapahtuma on näytt ely loppuvuodesta, jossa on esillä Lohjan postihistoriaa postimerkein, leimoin, kortein ja valokuvin. Näytt ely on avoinna Lohjan Museolla toukokuusta 2023 aina tammikuuhun 2024. Yhteistyössä Lohjan Museon kanssa kerho osallistuu museon järjestämään ”Viestejä menneisyydestä” – näytt elyyn, jossa näytt eitä tulevasta syksyn näytt elymateriaalista. joihin kerhokin osallistuu itsenäisesti ja yhteistyössä muiden yhteisöjen ja toimijoiden kanssa. Juhlavuosi on täynnä tilaisuuksia, J o alkuvuodesta kerho järjesti näytt elyn postimerkin päivän tiimoilla Vihdin Nummelassa helmikuussa. Kaikkien tapahtumien tueksi laaditun viestintäsuunnitelman tavoitt eena on saada lehtijutut Filatelisti-, Aihe. 75v Lohjalaisilla on juhlantäyteinen vuosi 2023, kun Lohja täytt ää 700 vuott a. latelisti-, Suomen Postimerkkilehdessä sekä paikallislehdissä vähintään yksi jutt u per lehti. Kaikki kohteet ovat kerhon ja kerholaisten kokoelmista ja näytt ely on esillä Lohjan pääkirjastossa marraskuun ajan. Näyttelyssä oli esillä ott eita kerholaisten postimerkkija kortt ikokoelmista sekä näyte kerhon omasta Lohja-aiheisesta leimakokoelmasta. 24 3/2023 Suomen Postimerkkilehti LOHJAN POSTIMERKKIKERHO r.y
25 S yksyn näyttely juhlallisuuksineen on kohtalainen ponnistus kerholle. Kirjan sisältöön tulee kuulumaan näyttelyaineiston lisäksi myös kerhon 75-vuotishistoriikki. Kun alkuvuodesta varmistettiin hankkeen resurssit ja rahoitus, ryhdyttiin heti toimiin. Näyttely myös dokumentoidaan BoDkirjajulkaisuksi yhteistyössä SP-lehden kanssa. Nummelassa harjoiteltiin näyttelyn pystytystä uusilla kehyksillä ja organisoitiin työryhmät syksyn näyttelyn eri osa-alueille ja kirjan kokoamiseen. Marraskuussa sitten ylpeänä esitellään näyttelyä ja järjestetään hieman juhlavammat kerhon pikkujoulut koko juhlavuoden kunniaksi.. Syyskuussa näyttelykirja taitetaan ja tavoitteena on julkistaa se lokakuun lopulla näyttelyn kynnyksellä. Keväällä kerättiin ideoita ja koottiin aineistoa ja kesän mittaan se jalostetaan näyttelykelpoiseksi kokoelmaksi
Postimuseon nett isivuilla on useita erilaisia verkkonäytt elyitä, joiden kautt a voi tutustua Postin historiaan monesta eri näkökulmasta.. Eri välinein kirjeinä kuljetett ava posti oli 1800-luvun lopulle asti käytännössä ainoa tapa tavoitt aa kauempana asuvat ja saada asiansa perille. Tiet ja reitit ovat aina olleet tärkeitä postinkululle. Kuopion–Vaasan tie oli Ruotsin ajan lopulla Etelä-Pohjanmaan kaupan ja liikenteen valtasuoni Ruotsin vallan loppupuolella tarve uudelle rannikon ja sisämaan yhdistävälle tielle oli sekä hallinnollinen ett ä taloudellinen. Ensimmäinen itään suuntautuva postireitt i kulki Tukholmasta Ahvenanmeren kautt a Turkuun ja siitä eteenpäin etelärannikkoa pitkin kohti poliitt isesti tärkeää Narvaa. Yhä edelleen tiestö mahdollistaa myös tavallisen kulkijan työja lomamatkat ja maailman avartumisen kotipaikkakunnan ulkopuolelle. Postimuseon palvelut ja kuulumiset 26 26 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Postitiet-verkkonäytt ely esittelee kolme postireitt iä Ruotsin vallan ajalta Verkkonäytt elyn kartat, reitit ja niille sijoitt uvat pisteet ja kuvat kertovat tiestön, postireitt ien ja postinkulun kehityksestä Suomessa. Tiestön kehitt yminen on ollut mahdollistamassa koko suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Pohjanmaan rantatie yhdisti Pohjanlahden rannikon kaupungit Turusta pohjoiseen suuntautuvan Pohjanmaan rantatien historia kietoutuu Ruotsin valtakunnan ulkomaanpolitiikkaan, sotiin, kaupankäyntiin ja viestien välitykseen. Säännöllinen postin kuljetus alkoi Suurta rantatietä pitkin 1638 Ruotsista kasvoi 1500-luvun puolivälistä alkaen Itämeren ympärille ulott uva suurvalta. Tiestö oli aikanaan samanlainen ”tiedon valtatie”, jollainen nykyään on verkott unut, digitaalinen maailma. Laajan valtakunnan hallitseminen vaati tiiviitä viestiyhteyksiä aluTEKSTI: SUVI JALLI, NÄYTTELYPÄÄLLIKKÖ, POSTIMUSEO Postimuseon Postitietverkkonäyttely eiden välille. Vuonna 1638 järjestett iin myös sivulinja Helsingistä Hämeen linnaan ja seuraavana vuonna Turusta Hämeen linnaan. Suomeen suunniteltujen postilinjojen päätepiste oli Baltia. Nykyään tiestö ja kulkuvälineet ovat yhä elintärkeässä roolissa fyysisen materian, raaka-aineiden ja vaikkapa Postin verkkokauppalähetysten liikkuvuuden näkökulmasta. Pohjanlahden kauppapakon päätt ymisen jälkeen Vaasan ja Kokkolan porvarit halusivat välitett äväkseen savolaisten kauppatavaroita. Tähän tarpeeseen kruunu perusti postilaitoksen. Rantatien merkitys korostui sotaja kelirikkoaikoina, kun postia ei voitu kuljett aa tavallista reitt iä Tukholmasta Ahvenanmaan kautt a Turkuun, vaan viestit oli kuljetett ava Pohjanlahden ympäri. Pohjanmaan rantatie palveli monenlaista väkeä, kuten sotilaita, postitalonpoikia ja kaupunkeihin matkustavia maalaisia
Postitiet – verkkonäytt elyn löydät Postimuseon nett isivuilta valitsemalla ensin Näytt elyt-valikon ja sieltä Verkkonäytt elyt. Myös Vaasan hovioikeuden viestien tuli kulkea uuden läänin pääkaupunkiin Kuopioon. Postimuseo toteutt i vuonna 2022 osaksi Mobilian näytt elyä kahden näytön interaktiivisen Postitiet-multimedian ja lainasi näytt elyyn esineistöä. Suora osoite näytt elylle on www.postimuseo.. Paitsi verkossa, niin teiden kehitykseen ja teiden kulkijoihin voi tutustua myös auton ja tien museo Mobilian Kertomuksia teistä -näytt elyssä Kangasalalla. Sisämaan suunnasta rannikolle ei ollut kulkukelpoisia maanteitä. Ruotsin Postimuseo. 27 Postimuseon Postitietverkkonäyttely Turun ja Porin läänien, Ahvenanmaan ja Pohjanmaan alueen postikartat noin vuodelta 1750. Tien rakentamispäätös tehtiin vuonna 1774 ja se valmistui 1784. Kartt ayhdistelmä: Jarmo Niinimäki, Postimuseo. /naytt ely/postitiet/
Aiemmin olen II maailmansodan aikaisen Slovakian I tasavallan . 430 + 318 = yhteensä 748 sivua, runsas nelivärikuvitus. lateliasta lehtemme palstoilla esitellyt ehiöja postihistorian käsikirjat (SP-lehti 2 / 2019 Kirjallisuutta: ja 1 / 2021). Slovakian postimerkit 1939 – 1945 Ondrej Földes: Monogra. latelia on nyt katett u varsin täydellisesti myös merkkien osalta Földesin uutuuskirjan myötä vuoden 1939 autonomiajulkaisusta kevään 1945 viimeisiin Tiso-merkkeihin. Lue lisää www.postimuseo.. Siksi nuoren valtion alkuajan omaan merkkituotantoon mahtuu valtava määrä . ISBN 978-80-5704551-9. lateelisesti kiinnostavaa niin painatuksen, vesileimojen kuin hammastuksenkin osalta.. 28 28 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Postimuseon vaihtuvat näyttelyt: 17.12.2023 asti Paketoidut unelmat Pienoisnäytt elyt: 9.5.–6.8.2023 Kohti kesää – Virpi Pekkalan maksimipostikortt eja Leena Vainion kokoelmista 8.8.–15.10.2023 Lehtileikkiä – kolmen sukupolven paperinuket Pienoisnäytt elyt löydät Vapriikin 2. a znamok Slovenska 1939 az 1945. Museokeskus Vapriikin uudet näytt elyt : 28.4.2023-10.3.2024 Olipa kerran – tarina satujen synnystä Katso kaikki Vapriikin näytt elyt www.vapriikki.. Tshekkoslovakian I tasavallan postimerkit oli laadukkaasti painett u Prahan valtionpainossa, mutt a Bratislavassa ei keväällä 1939 ollut yhtä osaavaa ’security printing’ painoa. Slovakian kuusivuotisen ensimmäisen itsenäisyyden . Hinta alkuperämaassa € 84,(molemmat osat yhteensä). Osat 1 ja 2. kerroksen kokouskäytävältä, Postimuseon muiden näytt elyiden läheltä. Tekijän kustantama, Bratislava, 2023
Itävalta julkaisi 15.4.2023 yhden euron nimellisarvoisen uutuusmerkin, kuva-aiheena Kärntenin silmälasilammas. Tarvitt aessa voin autt aa asiassa. TEKSTI: SEPPO LAAKSONEN SEPPO_LAAKSONEN@NETTI.FI. Yhtiön ja Mikin kaupallinen läpimurto tapahtui viisi vuott a myöhemmin varhaisen äänija musiikkielokuvan ”Steamboat Willie” muodossa, joka edusti aikansa huipputekniikkaa. Laji kuuluu uhanalaisiin kotieläinrotuihin ja luonnonsuojeluorganisaatiot pyrkivät edistämään sen kasvatt amista ja säilymistä. Merkin kuvassa on Saksan armeijan II maailmansodan aikainen moott oripyörän ja kevytt raktorin yhdistelmä NSU Kett enkrad, sotilaslyhenteeltään ”SdKfz 2”. Hitlerin asevoimat käytt ivät NSU Motorenwerk-tehtaan vuodesta 1941 valmistamia Kett enkradeja 1941 Kreetan valtauksessa ja sen jälkeen Pohjois-Afrikan rintamalla ja sodassa Neuvostoliitt oa vastaan. käytetystä erikoisleimasta. an mitt ava sivumäärä – katt aahan se ajallisesti vain kuusi vuott a – on osoitus pitkäaikaisesta ja syvällisestä perehtymisestä aiheeseen ja lähteisiin. Monipuoliseen kuvitukseen on otettu merkkien ja niiden osakuvien lisäksi myös postilähetyksiä taksatietoineen osoitt amaan eri julkaisujen tyypillisiä käytt öjä. Disney-uutuus ilmestyi 1.3.2023 10 merkin vihkona, erikoisleiman saivat Mikki Bonnissa ja tytt öystävä Minni Berliinissä. Andorrassa ilmestyi maan ranskalaisen postin toimesta 1,16 euron nimellisarvoinen uutuus hieman oudolla aiheella. latelisteille. Varsin katt ava ja seikkaperäinen kuvitus tekee kirjasta kuitenkin merkittävän hakuteoksen alkuperäiskieltä taitamatt omalle. 85 sentin merkin kuvaan ovat Mikin lisäksi päässeet monet muut keskeiset Disney-hahmot, joista Aku Ankka ”syntyi” vasta 1934. Uusi monogra. a katt aa Slovakian merkkituotannon mallikkaasti julkaisujen taustatiedot ja luonnokset, painoja hammaste-erikoisuudet, levyvirheet ja painotilapäisyydet mukaan lukien. Suositt elen sen hankintaa aihepiireistä kiinnostuneille . Merkillä oleva Kett enkrad on näytt eillä Andorran automuseossa Encamp’issa. Piirtäjä Walter (”Walt”) Elias Disney, hänen veljensä Roy ja kumppaninsa Ub Iwerks perustivat lokakuussa 1923 Los Angelesissa ”Disney Brothers Cartoon Studio”-yhtiön. Vain teoksen johdannosta yksi sivu on englanniksi – kaikki muu teksti on slovakiksi. Varsin maastokelpoinen ajoneuvo pystyi nousemaan 45 asteen kulmassa vaikeassakin maastossa ja vetämään peräkärryä. 29 M E I L L Ä JA M UU AL L A M E I L L Ä JA M UU AL L A KOONNUT: SEPPO LAAKSONEN Mikki Hiiri 100 vuotta! NSU Kettenkrad Kärntenin silmälasilammas Kaikille tutt u sarjakuvasankari Mikki Hiiri on saavutt anut kunnioitett avan 100 vuoden iän ja sen kunniaksi erikoismerkin ja asiaankuuluvat leimat, kumma kyllä Saksassa!. Rotu on vahvarakenteisena sopeutunut hyvin Alppien kylmään ilmastoon ja vaikeaan maastoon. Sen tunnusmerkki on mustat läikät silmien ympärillä ja korvissa, joskus myös hännässä. Jo uuden monogra. Myös silmälasilampaan määkivä ääni tosin vain verbaalisessa muodossa löytyy 15.4. Nykyisin noin 250 lammasfarmia kasvatt aa tätä rotua
Uusia merkkejä myytiin lyhyen siirtymävaiheen jälkeen yhdessä aiemman vuoden 1889 merkkien kanssa. Merkit oli painettu vaakaja pystysuorien raitojen sijaan uudentyyppiselle varmuuspaperille, joissa ainostaan arkkien reunoissa on vesileima. Venäläistäminen kohdistui varsin voimakkaasti juuri postilaitokseen. Merkkien etupuolella on vinoneliön muotoinen liitupäällepainama. Renkaattomien venäläisten vuoden 1889 mallin merkkien toimittaminen Suomen postin käyttöön oli alkanut vuonna 1899 ja niitä oli toimitettu peräti 68 miljoonaa eri arvoja. Tämä näkyy vaihtelevasti eri merkeillä ja eri painoksissa, toisissa se on selkeä, toisissa sitä ei huomaa laisinkaan. Terijoki H:o leima tältä ajalta on harvinainen. (Harri Kuusiston kokoelmasta) S uomen postitoimistojen rengasmerkkien varastot alkoivat ehtyä vuonna 1908. Tausta on ilman vaakatai pystyraitoja. Pietarin tuloleima 21.4. Vuodesta 1909 Venäjällä tuli käyttöön uusi malli 1909 ja sen toimitukset Suomeen alkoivat jo syksyllä 1909. Erikseen mainitut kohteet Harri Kuusiston suurkokoelmasta Käyttösarja 1909 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 2 Vuodesta 1890 alkaneet Suomen venäläistämistoimenpiteet tähtäsivät siihen, että maastamme häviäisivät kaikki viitteet siitä, että Suomella oli erikoisasema venäläisessä tsaarikunnassa. Tästä eteenpäin mahdollisia olivat vain renkaalliset (rengasmerkit) ja renkaattomat venäläiset merkit. Oikaisu: Edellisessä osassa oli 10 ruplan merkkien toimitusmäärissä väärä luku. Niitä toimitettiin Suomeen 2 063 kpl eikä 734, joka oli 7 ruplan pystyraitaisen luku.. Suomen sisällissodan vuoksi kulkenut Venäjälle yli 3 kuukautta. 5 kopeekan lilalle ei ollut vuoden 1889 ja 1909 merkkien aikana omaa taksaansa vaan sitä oli käytetty yleensä lisämerkkinä muiden kanssa. Kortti Helsingistä Pietariin 15.1.1918. lähtien ja kotimaankin postissa niiden käyttö oli kiellettyä 14.1.1901 alkaen. (juliaaninen kalenteri). Merkkien etupuolella on vinoneliön muotoinen liitupäällepainama. 3 kopeekan kolmirivilö 2 ruplan postiosoituksella Terijoelta 10.8.1914 Viipuriin. 15 eri arvoa oli saatavissa Suomen postin toimipaikoista, mutta arvoja 35 ja 70 kopeekkaa tavataan muita harvemmin. Vuonna 1900 suomalaisten merkkien käyttö ulkomaanpostituksilla tuli kiellettyksi 14.8. Vuoden 1889 venäläisen merkkimallin rinnalle tuli uusi malli vuonna 1909. Alle 100 markan postiosoituksen hinta oli 9 kopeekkaa 1.2.1905-30.9.1917. Näitä merkkejä toimitettiin myyntiin peräti 88 miljoonaa eri arvoja, viimeiset keväällä 1917. Niitä myytiin kuitenkin vielä vuoteen 1911 asti. Viipurin tuloleima epäselvä. 5.9.1917 -kevät 1918 aikana sille oli kuitenkin oma lyhytaikainen 5 kop postikorttitaksansa. Alimmat arvot 1-10 kopeekkaan olivat täysin uusilla kuvakkeilla, mutta 14 kopeekasta 1 ruplaan kuvakkeet olivat samanlaiset kuin vuoden 1889 mallissa, ainoastaan paperi oli erilaista. Pietarin sensuurileimat. 30 3/2023 Suomen Postimerkkilehti 30 Teksti Seppo Evinsalo, Kohteet kirjoittajan kokoelmasta
Sensuurin violetti leima. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 1 418 Suomessa käytettynä). 3 kop punainen Suomeen toimitettu 8 800 000 kpl 15.10.1909 alkaen. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 10 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. 31 . Punainen FINLAND -propagandapainatus postimerkin paikalla kuoren oikeassa yläkulmassa. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 4 476 Suomessa käytettynä. 15 kop lila/sininen Suomeen toimitettu 1 200 000 kpl 13.9.1909 alkaen. 4 kop punainen Suomeen toimitettu 2 500 000 kpl 15.10.1909 alkaen. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 2 374 Suomessa käytettynä). Tornion sensuuriliuska ja -leima 6.11. Tukholman tuloleima 10.1.1916. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 1 565 Suomessa käytettynä). Lontoon kauttakulkuleima 15.11. Kuori avattu Tornion sotasensuurissa. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 732 Suomessa käytettynä). Kirjaus 10 kopeekkaa. 10 kopeekan tummansininen sensuroidulla kirjeellä Ahvenanmaan Bomarsundista Ruotsiin 29.12.1915. 10 kop vaaleansininen ja tummansininen Suomeen toimitettu 17 000 000 kpl 15.10.1909 alkaen. Sundin kauttakulkuleima 29.12. 14 kop sin./ punainen Joensuu 22.11.1913 15 kop lila/ sininen Kangasala 25.6.1913 20 kop sin./ punainen Jyväskylä 2.10.1913 20 kopeekan sin./pun. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 20 078 Suomessa käytettynä). 1 kop oranssi Suomeen toimitettu 1 900 000 kpl 15.10.1909 alkaen. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 877 Suomessa käytettynä). 14 kop sininen/punainen Suomeen toimitettu 495 949 kpl 13.1.1910 alkaen. Eri värejä ei oltu laskettu). 1 kop oranssi Kuopio 3.2.1912 2 kop vihreä Terijoki 10.7.1916 3 kop punainen Imatra 7.6.1915 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 2 4 kop punainen Naantali 4.10.1913 5 kop lila pari Nikolaistad 5.6.1915 7 kop sininen K.PX.P. 20 kop sininen/punainen Suomeen toimitettu 1 800 000 kpl 5.3.1912 alkaen. ja Baselin tuloleima 20.11. 2 kop vihreä Suomeen toimitettu 44 000 000 kpl 15.10.1909 alkaen. 5 kop lila Suomeen toimitettu 583 583 kpl 2.3.1917 alkaen. kirjatulla firmakuorella Helsingistä Sveitsiin 3.11.1916. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 795 Suomessa käytettynä). Alle 15 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 10 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917.. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 242 Suomessa käytettynä). (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 978 Suomessa käytettynä). -postivaunuleima 20.3.1914 10 kop vaal.sininen Wammala 10.8.1911 10 kop tumm.sininen Jyväskylä 13.7.1913 7 kop sininen Suomeen toimitettu 9 400 000 kpl 15.10.1909 alkaen
Postiosoitus maksoi 9 kopeekkaa sadalta markalta (100 mk = n. Alle 20 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 20 ja kirjaus 20 kopeekkaa 14.9.1917-11.3.1918. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 89 Suomessa käytettynä). 50 kopeekan lila/vihreä, 20 kop, 10 kop sininen ja 4 kop punainen (=84 kop) toisen painoluokan arvolähetyksellä Helsingistä Ruotsiin 2.11.1917. 1 rpl vaal.ruskea/oranssi Suomeen toimitettu 117 820 kpl 30.6.1910 alkaen. 35 kop violetti/vihreä Suomeen toimitettu 54 000 kpl 2.10.1910 alkaen. Kirje avattu Helsingin sotasensuurissa 2.11. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 632 Suomessa käytettynä). 1 ruplan vaaleanruskea pari, 70 kopeekan ruskea, 20 kop sininen ja 1 kop oranssi (= 1 rub 91 kop) 1142 ruplan postiosoituksella Turusta Nikolainkaupunkiin (Vaasa) 20.10.1916. Tukholman tuloleima 9.11. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 356 Suomessa käytettynä). 32 3/2023 Suomen Postimerkkilehti 32 25 kop vihreä/violetti Suomeen toimitettu 296 500 kpl 13.9.1909 alkaen. 70 kop ruskea/oranssi Suomeen toimitettu 27 211 kpl 13.1.1910 alkaen. 1 rpl tumm.ruskea/oranssi Nämä ovat mukana edellämainituissa luvuissa. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 62 Suomessa käytettynä). Leimaa tavataan satunnaisesti ensimmäisen maailmansodan aikaan ulkomaille lähetetyissä arvokirjeissä. Hampurin sensuurin liuskat. Leima osoitti, että lähetyksen mukana oli poliisitodistus, joka oikeutti arvolähetyksen lähettämiseen ulkomaille. 25 kop vihr./ violetti Terijoki 14.8.1914 35 kop viol./ vihreä Savonlinna 8.8.1909 50 kop lila/ vihreä Wiipuri 6.11.1911 70 kop ruskea/ oranssi Reposaari 4.11.1911 1 rpl vaaleanruskea/oranssi Peräseinäjoki 2.6.1911 1 rpl tummanruskea/oranssi Turku 4.10.1917 Huom! Fagerholmin tutkimuksen jälkeen on tehty uusia löytöjä eri merkeistä, joten löydetyt luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia. Avattu Helsingin sotasensuurissa. Nikolainkaupungin tuloleima 22.10. 50 kop lila/vihreä Suomeen toimitettu 373 051 kpl 15.10.1909 alkaen. Kuorella punainen I.f. Aschaffenburgin tuloleima 17.1. -leima (Intyg Företeds = Todistukset esitetty). 35 kopeekan violetti/ vihreä ja 5 kopeekan lila kirjatulla kuorella Helsingistä Saksaan 11.1.1918. 36 kop) 1.2.1905-30.9.1917. Turun soikea sensuurileima. Kuitenkin näitä on huomattavasti vähemmän, useimmiten merkit on Turussa leimattu. Alle 30 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 40, vakuuttaminen maksoi 24 kop ja pakollinen kirjaus 20 kopeekkaa 14.9.1917-11.3.1918. (Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 512 Suomessa käytettynä)
5+3 kop, hammaste 12 x 12,5, leimattu Wiborg 24.7.1905 10+3 kopeekkaa (hamm. Päällepainamat 10/7 ja 20/14 kopeekkaa pikakirjeellä (Exprés) Postiljoonivaunu No 64 TJV. 20/14 merkkejä on löydetty vähemmän (20-30) ja näistäkin suurin osa eri postivaunujen leimaamia. Leimattu Helsingfors F.I. Näitä tiedetään olevan ainakin Philadelphia, Pennsylvania, Tukholma, Berliini ja Moskova. Osassa kirjeistä on koko sarjat ja ne on lähetetty ulkomaille. 30.3.1905. V enäjällä isänmaallinen naisjärjestö julkaisi 18.12.1904 (juliaaninen kalenteri) komean neljän merkin sarjan Venäjä-Japani sodan vuoksi. Lähetys leimattu 29.8.1905 klo 11 aamupäivällä. ja Philadelphian tuloleima 12.4. New Yorkin tuloleima 11.4. Lunastusleima T Onko Terijoen posti tulkinnut yksityisen avustusjärjestön julkaiseman postimerkin laittomaksi ja siksi määritellyt lähetyksen lunastettavaksi. 64.01. Toisaalta niitä tuli Venäjältä matkustajien ja sotilaiden mukana Suomeenkin. Tampereen tuloleima 1.8. Tämä oli ensimmäinen kopeekka-arvoisten maksujen nousu aina siitä alkaen kun rengasmerkit olivat tulleet käyttöön vuonna 1891. Fagerholmin tutkimuksissa vuonna 1968 niitä löytyi 22 kpl Suomessa leimattuina. 33 Päällepainama 10/7 kopeekan sininen kirjeellä Sortavalasta Turkuun 13.5.1917. Fagerholmin tutkimusten mukaan 10/7 kopeekan merkkejä ja kohteita löytyi 92 kpl. Suomen postihallinnolla oli riittävästi kopeekka-arvoisia merkkejä varastoissaan ja toisaalta Venäjän postitoimipaikoissa oli pulaa 10 ja 20 kopeekan merkeistä. 13 x 13 ,5) paikalliskirjeellä. 15.2.1905 Suomen postilaitos julkaisi kaikille postitoimipaikoille tiedotteen, jossa kerrottiin näiden merkkien olevan postituskelpoisia niiden nimellisarvojen mukaisesti myös Suomessa. Hyväntekeväisyysmerkit 1905 Koko sarja: 3+3, 5+3, 7+3 ja 10+3 kopeekkaa (hammaste 12 x 12,5) kirjatulla kirjeellä Yhdysvaltoihin. Luultavaa onkin ettei näitä uusia päällepainamamerkkejä koskaan toimitettu Suomen postille. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu kotimaassa oli 10 kopeekkaa 4.10.1914-30.9.1917. Merkkien lisämaksuilla (3 kop) kerättiin varoja sotaveteraaneille ja sodan vuoksi leskeiksi ja orvoiksi jääneille. Seuraavassa osassa: Romanovit 300 v.. Myöhempien löytyjen jälkeen luku on noussut 44, jossa luvussa ovat mukana myös kirjeiltä ja korteilta lasketut merkit. (Pietari-Terijoki) Tampereelle 31.7.1917. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu kotimaassa oli 10 kopeekkaa, pikakirje maksoi 20 kopekkaa 4.10.1914-30.9.1917. Syyskuun 14.päivä vuonna 1917 korotettiin ulkomaiden kirjeiden taksaa 14 kopeekasta 20 kopeekkaan. Merkeistä on useita eri hammasteita, mutta kaikkia ei ole löydetty Suomessa leimattuina. Päällepainamat 10/7 ja 20/14 kop K otimaan kirjeen postimaksu nousi 7 kopeekasta 10 kopeekkaan 4.10.1914. Merkkejä ei kuitenkaan myyty postin kautta Suomessa, mutta matkailijoiden, filatelistien ja muiden kautta niitä on kuitenkin maassamme käytetty pieniä määriä. Terijoki H:o tuloleima 29.8.1905 klo 1 iltapäivällä. (5 kopeekan ylitaksa). Turun tuloleima 14.5
2 kop vihreä nelirivilö ikkunakuorella Helsingissä 10.9.1914. Kaksi 10 kop tummansinistä kirjatulla kirjeellä Helsingistä Ruotsiin 1.11.1915. Reijitteet Suomessa käytetyillä venäläisillä merkeillä Näistä 11 eri yrityksen reijitteestä on löydetty Hankolaisen Karl Boströmin reijitteet vuoden 1889 7 ja 10 kop merkeillä.. 34 3/2023 Suomen Postimerkkilehti 34 2 kop vihreä ja suomalainen kotkamallin 20 p kuorella Turusta Valkeakoskelle 12.12.1914. Molempien kuorien merkeissä Victor Ek-reijite. Tällä haluttiin esimerkiksi Suomessa estää firmojen postituksiinsa hankkimien postimerkkien käyttöä työntekijöiden omissa postituksissa. 10 kop tummansininen sensuroidulla kuorella Turusta Tanskaan 16.5.1917. Pohjoismaista Tanska pitää ykkössijaa 1 000 reijitteellä, Ruotsista löytyy 160 ja Norjasta 100. Yhtään lähetystä yrityksen W-reijitteellä ei ole toistaiseksi löydetty. Saksasta löytyy 12 000 ja USAsta 6 000. Reijitteet Suomessa käytetyillä venäläisillä merkeillä Teksti Seppo Evinsalo Kohteet Petri Jansson P ostimerkkien reijittäminen sai alkunsa Englannista 1860-luvulla. Molempien kuorien merkeissä Sampo-reijite. Meiltä Suomessa niitä löytyy vain 11 eri yritykseltä, joista Käkisalmelainen Walthof on harvinaisin. Tornion sensuurin liuska ja Tukholman tuloleima 6.11. Ympäri maailman tunnetaan noin 50 000 eri yritysten reijitettä, joista eniten englantilaisilta firmoilta (18 000)
Tampereen sensuurinja tuloleimat 9. Tornion kauttakulkuleima ja sensuurin liuska 7.1. Takana käsinkirjoitettu seliteteksti: ”Öppnadt af krigsensuren” 2 kop vihreä painotuotekuorella Helsingistä Tampereelle 8.6.1916. ?. Tukholman tuloleima 11.1. Tornion kauttakulkuleima 13.8. Helsingin sensuurin punainen suorakaideleima 18.5. ja liuska. ja 10.6. Suomessa käytetyiltä postimerkeiltä toistaiseksi vain viiden eri fiman (Karl Boström Hangosta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Sampo Turusta, Asea Ab Helsingistä, Ab Victor Ek Oy Helsingistä ja Vakuutusyhtiö Verdandi Turusta) reijitteitä ja niistäkin suurin osa 2 kopeekan vihreillä mallista 1909. Kaikki muutkin ovat käyttösarjojen 1889 ja 1909 merkeillä. 35 20 kop sininen/punainen nelilö sinetöidyllä ja seitsemännen painoluokan kirjatulla kuorella Helsingistä Ruotsiin 10.8.1914. Kaikkien kuorien merkeissä ASEA-reijite. Suomessa käytetyillä venäläisillä merkeillä postitetut lähetykset, joissa merkeillä on turkulaisen Vakuutusyhtiö Verdandin reijitteet ovat äärimmäisen harvinaisia. 2 kop vihreä viisirivilö ja 10 kop tummansininen (Verdandi reijitteet) sensuroidulla kuorella Turusta Tanskaan 16.5.1917. Toistaiseksi niitä tunnetaan vain muutama. ja Tukholman tuloleima 19.8. 10 kop tummansininen sensuroidulla ikkunakuorella Helsingistä Ruotsiin 5.1.1915
Tule tapaamaan meitä! Kerromme rahoista, numismaattisesta kirjallisuudesta ja tutkimuksesta ja keskustelemme mielellämme vieraidemme kanssa kaikesta vanhoihin rahoihin liittyvästä. Lisäksi nettihuutokauppoja useita kertoja vuodessa. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen asiakaskunnan. www.snynumis.f i. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntihinnasta ja 4 € rivimaksu. Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Suomen Numismaattinen Yhdistys Huutokaupanhoitaja JANNE SÖDERHOLM 050 5570301 Maneesikatu 2 b A201 00170 Helsinki auctions@snynumis.fi Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Numismatiska Föreningen i Finland r.f. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopiva ajankohta. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Voit jättää rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Tervasaari Rautatieasema Katajanokka Kaisaniemi Hakaniemen silta Kluuvi Kaivokatu Kamppi SNY:n toimitilat: Maneesikatu 2 b A201/ Pohjoisranta 18 Tänäkin vuonna Suomen Numismaattinen Yhdistys on mukana Turun keskiaikaisilla markkinoilla vanhalla suurtorilla 29.6.–2.7. Myymme myös edulliseen hintaan kirjoja ja rahoja, muun muassa torin ainoita aitoja keskiajan Turussa käytettyjä esineitä
i Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: postimerkkilehti.fi tai suomenfilatelistiseura.fi Huutokauppa päättyy verkossa keskiviikkona 21.6.2023 klo 21.00. Huutokaupassa ei järjestetä erillistä näyttöä. Kirjallistenja puhelintarjousten on oltava perillä keskiviikkona 21.6. Kohteiden jälkimyynti päättyy torstaina 22.6. Huutoraha ostoille on 15 %. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Filateliaa, vanhaa ja uutta lukuisista maista, postikortteja eri aiheista, numismatiikkaa sekä kaikenlaista Cinderellaa.. Kohteita voi tiedustella huutokaupan meklarilta ja sopia mahdollisen näytön. SP-lehden meklari Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh. klo 21.00. klo 12.00
8 36 Kirjeen etusivu 1885/1889 sekapostite. 10 14 Kaksi erittäin siistiä 20 pennin merkkiä. Meinander-kuvioinen kihlakunnan postilähetys Tohmajärvelle. 8 40 1 mk harmaa/punainen lähes loisto Helsingfors 8 1 89. Kolmessa lähetyksessä postivaunuleimat! 15 42 M. 50 45 5 mk vihreä/punainen postituore kuusilo. Aitoutus Schwenson 22.4.2019. Ank-leima ja kartteerausnumero. 8 44 5 mk vihreä/punainen nappiloisto Kuopio 29.III.98. 20. 8 26 10 pen B-hammaste Kuopio 27.9.1884 ylösalaisin. 20 6 10 kop punainen ehjä merkki korkealla suorakaideleimalla Kuopio. 8 9 5 pen. 20 12 8 pen musta/vihreä himmeällä rengasleimalla. 10 13 10 pen musta/keltainen leimakaarella. 10 43 1894. 10 21 2(hammastesiirtymä), 5ja 25-pen hammasteella 11 leimattuina merkkeinä. Mitätöity musteristillä ja osalla isoa rengasleimaa. Yhtä hammasta ylhäällä korjattu muuten virheetön merkki. 10 29 25 p pun SAd rosohampainen Åbo 20.1.81. Jälkipainamat 5 ja 10 kop. 8 19 40 pen tummankarmiini, hailakanruso paperi läviste B. Tausta ilman liimapintaa ja liimakejälki. 8 22 5 pen A-hammaste himmeäleimainen leveä merkki. 10 37 5 pen vihreä loistona Michel 21 11 87. Aitoutus Schwenson 5.12.2016. Oikea taksa. 60 3 Virheetön 10 kop punaisenkarmini mitätöitynä musteristillä. Kohde 45 SUOMI Esifilatelia 1 1796. Mitätöity Mohla 1_.12.1866 leimalla. Pientä hammastevikaa. 1880 ja Ank-leimalla. Kaksi kertaa 25 pen sininen kirjatulla lähetyksellä Helsingistä 5.VI.94 Saksaan. 10 33 1 mk violetti B-hammaste kulmaleimalla. Kajaanista 29.1.90 Kuopioon. 10 18 40 pen ehjä merkki leimattuna leikkeellä. Aitoutus Schwenson 11.4.2023. Toinen merkki poistettu. 8 SUOMI Uudet värit 1885 34 1885 20 pen keltainen 40 kpl kauniita leimauksia. 15 31 25 pen B-ham leimapaino loistona Wiborg 2.5.1883. 8 15 20 pen ehjämerkkinen kuori Nyslott 7 6 1869 Wiborgiin. 20 8 5 pen ruskea hienolla Borgå-pyöröleimalla. Paikoitellen ohentunut takaa. 8 39 1885. Paperissa kosteusvaurio. Aitoutus Schwenson 11.4.2023. 15 17 20 pen sin Kirkkokuulutus Jorois 29.3.67. 10 30 25 pen senaatin painos sekahammaste 11x12,5 leimattuna. Aitoutus Murtosaari 16.12.2022. Aitoutus Schwenson 11.4.2023. Yksi vajaa hammas alhaalla. 8 SUOMI Isohampaiset 1860 5 5 kop violetinsininen läviste B. 38 Suomen Postimerkkilehti 3/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 26 ja 31 Aitoutettu kohde 5 Kohteet 5 ja 9. 10 32 32 pen himmeällä loistoleimalla ÅBO 23 8 76. 15 35 Kauniita 1885 ryhmiä 7 kpl. Aito käyttämätön lilanruskea läviste C. 25 penniä sininen loisto Raumo. 20 16 20 pen hienolla Kristinestad 1872 yksirenkaisella leimalla. Leimapainon kaikki merkit 2 pen–1 mk leimattuina. Kuoren yläreunassa repeämä. 8 38 20 pen oranssi leimattu merkki hammastesiirtymällä. Molemmissa aitoutus. 30 SUOMI Vaakunamalli 1875 20 1882. 1889 2 levyä kauniita leimauksia. 25 10 2x8 pen musta/vihreä ehjä pari + 40 pen punainen pientä hammastevikaa leikkeellä Kuopio yksirenkaisella leimalla. Kirjeessä tahra. 10 SUOMI Isohampaiset 1866 7 5 pen punertavanlilanruskea, silopaperi. Mitätöity pienellä rengasleimalla Lovisa .9.1865. 80 4 1956. 20 SUOMI Soikiomerkit 1856 2 5 kop tummansininen, isot helmet. 10 SUOMI Vaakunamalli 1889 41 5, 10, 20 ja 25 p yksittäispostitteina. Sisältö mukana. 20 11 8 pen käyttämätön, yksi vajaa hammas. 8 28 20 pienellä kuorella Helsinkiin loistoleimalla Evois 9.6. 8 23 5 pen oranssi N 23 LBbz Puumala päiväys käsin 24.9.83 8 24 5 pen oranssi N 23LBc kaunis Kuopio 21.6.84 10 25 8 pen vihreä himmeällä kulmaleimalla. Aitoutus Schwenson 11.4.2023. Liekö merkin kuvio siirtynyt ja hammastuksissa lyhyisyyttä vasemmalla ja väljyyttä oikealla. Yksi hammas puuttuu. 10 27 20 pen A-hammaste himmeäleimainen kapea/korkea merkki. Merkissä pikkuisen vikaa ja lävisteessä toivomisen varaa. Läviste A yksirenkaisella Wiborg-loistoleimalla
Hienoleimainen kuori Kuopiosta 9.IX.14 Koski Asemalle. 8 66 1921. 8 89 5 mk postituore pari. Santahaminaan. 15 Kohteet 70 ja 81 Kohteet 63 ja 69 SUOMI Rengasmerkit 1891 46 Kaikki kopeekka-arvoiset merkit leimattuina. 1 mk punainen/musta kolmen merkin pystyrivilö ** 8 65 1921. ja 22.XII. 40 78 25 mk Hakaristi W2 ja Postitorvi W4 postituoreina. 10 58 1901. Oikea taksa. 8 75 Saarismallin hakaristi ja postitorvi -merkkejä ** 35 erilaista, Lape 260€. 20 76 Saarismallin merkkejä 43 erilaista ** ilman vesileimaa, Lape 240€. 40 50 3,5 rpl musta/harmaa käyttämätön liimake jäljellä. 8 67 1921/20 punainen 20 pen loistona Helsinki 2.X.22. Kampahammaste 10 mk musta/harmaa reunavesileimalla postituoreena. Normassa yli 1500 €. 20 77 25 mk hakaristi punainen/oranssi B-hammaste W2 leimattuna. Wärde-kuori Savonlinnasta 30.I.01 Mikkeliin. Kaksi kulkenutta ”Suomen Tasavalta” -postikorttia Hangosta 21. 8 73 30 penniä lisäpainama loisto Helsinki 1921. 10 84 25 mk postitorvi oranssinpunainen/keltainen B-hammaste W1 leimattuna. Kohde 49 Kohteet 56 ja 58 SUOMI Kotkamerkit 1901–1911 55 1914. 50 51 3,5 ruplan nelilö (a-väri) arkin kulmasta **. 10 83 1928. 10 mk musta/vihreänharmaa kahdella epätarkalla leimalla. 8 SUOMI Vaasanmalli 1918 87 Koko 8 merkin sarja postituoreena. Postitorvi 1,5 mk BW1 loistoleimainen 5-rivilö + irtomerkki Hamina 10.XI.28. 10. 8 82 1,5 mk vihreä/lila postitorvi W3 leimattu nelirivilö. 8 48 50 kop lila/vihreä Juva 15.VI.09. 8 SUOMI Saarismalli 1917–1929 62 1917 hienoleimaisia nelilöitä 5, 10, 20 ja 40 pen. 90 68 1921/25 10 pen sininen Tuomikylä, 50 pen vihreä sekä 60 pen lila Helsinki lähes loistoina. 8 86 Postitorvet 1 mk oranssi ja 1,5 mk vihreä/lila molemmat BW3 leimatut merkit. 39 Suomen Postimerkkilehti 3/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 8 64 1917/18. Kuoressa taite. 8 49 3,5 rpl musta/harmaa hienolla Helsinki 8.V.01 leimalla pääosin reunaosalla. 20 85 40 pen vihreä postitorvi W1 loisto Helsinki 22.VI.28. 8 57 1901. 8 71 1927/25 mk postitorvi B W1 Oulu 1928, Lape 200€, yleensä nämä Helsinki leimoin, hyvä kappale Oulu-leimalla. 10 mk musta/harmaa lähes loisto Kajaani 6.V.18. 8 74 75 pen keltainen Sortavala 22.VII.26 loistoleimalla. 50 54 7 rpl musta/keltainen loistona Helsinki 27.IX.02. Aitoutus Schwenson 11.4.2023. Merkkeinä 30x2 pen 1911. Punainen 10 pen loistona Imatra 21.V.19. 8 56 10 pen Berliinin laatta loistona Pielaks 20.VII.05. 10 69 1921/25 lila 60 pen loistona Helsinki 18.VI.24. Aitoutus Schwenson 11.4.2023. 8 70 1921/25 vihreä 30 pen loistona Helsinki 17.XI.24. 8 81 1 mk postitorvi W1 B-hammaste loistona Helsinki 23.XII.28. 20 61 1915. Tuloleima takana. 350 52 7 rpl musta/keltainen ...räkenskapsafdelning -leimalla. 15 47 14 kop sininen/punainen lähes loistona Forssa ...IV.03. 20 53 7 rpl musta/keltainen käyttämätön liimakkeella. Hienot sinetit takana. Kivipainon tilapäisjulkaisu 1 mk (ilman oikeaa jalkaviivaa) * 30 59 1902. 8 80 3 mk sininen/musta Hakaristi W2 luovutetun alueen loistoleimalla Nurmi Wp.L 2.III.29. 10 63 1917. 8 79 25 mk Hakaristi W2 postituoreena. 20 72 20 penniä lisäpainama loisto Helsinki 1920. 30 60 1902. Taustassa oikeassa yläkulmassa pieni musta tahra. 1921 50 pen ja postitorvi 40 pen. lisäpainama 75/20 pen. 10 88 10 pen rosohampainen loistoleimalla Wiipuri 21.III.19. Lisäpainama 30/10 pen painotuote mainos/kirjatilauskortilla Helsingistä 30.V.23
Lisäpainama 1,25 mk/50 pen keltainen tyypit I ja II. Tiedustelu Raahesta 21.4.52 kadonneesta paketista Braziliaan. 8 125 1960. 30 111 1930. Saapumisleima edessä ja takana neljä Budapest-tuloleimaa. 8 129 6 loistoa / kaunisleimaista mm. 12 108 Postituoreita yleismerkki-numerokuusiloita 19 eri merkkiä. Kalevala 2 mk loisto Rautajärvi 13.4.1935. Kuvat tiedusteluarkin yläosista. 8 120 1945. Lape 2021 luetteloarvo yhteensä lähes 500 €. 10 92 1931. ** 8 94 1938. 10 104 Postituoreita leijona-merkkejä arkkinumeroin 8tai 10ryhmiä 17 eri merkkiä. Painotuotteena Wiipurista 17.IV.34 Sveitsiin. 8 116 1938. 8 121 1947. Olympia-sarja Pargas–Valkeakoski–Helsinki–Turku 8 123 1955. Yleismerkki Lentokone 300 mk numerokuusilo-arkki 1162 postituoreena. 8 126 1960. 8. Maakauppa 30 mk loisto Kyrö 30.12.59. Postissa käyttöarvo tällä hetkellä 299 euroa. 8 127 1962. K.J Ståhlberg Kuusankoski 1945, vaikea loistona. 8 124 1959. Nortamo 30 mk loistona Autopostitoimisto 10 8 60. Urheiluhiihto 4,50+2,25 mk loistona Forssa 28.7.45. 8 130 80-luvun loistoleimaisia juhlaja PR-merkkejä 33 erilaista. 8 96 M30 2,75 mk violetti loisto 3.5.1941 Masala. 8 119 1945. Kansallismuseo-aiheinen kortti Helsingistä 17.VI.31 Unkariin. 30 105 Postituoreita numerokuusiloita arkkinumeroilla 16 eri merkkiä. Santeri Alkio Helsinki 1962, täydellinen leima. F.I.S-sarja kortilla Lahti-erikoisleimoilla 24.II.38 Helsinkiin. Lape 2021 arvo 250 €. 8 117 1941. 18 erilaista loistoa. Vasemmassa merkissä kuvakevirhe vasemmassa laidassa. Castren 1963, vaikea. Mannerheim 5 mk harmaa W1 I loistona Merikaarto 17.II.42. 30 112 1931. Wiipuri-kortti, merkki kuvapuolella. Zeppelin Helsinki-kulmaleimalla. Pro Filatelia upea Forssa-leima. 8 102 Kaikki 1963-yleismerkit 21 erilaista postituoreina. Merkkinä malli-30 leijona 1,20 mk oikea taksa. 30 SUOMI Malli 1975 106 0,10 p–2,00 mk leijonat. Karhu postituore numerokuusilo. Paasikivi 10 mk loistona Helsinki 24.III.47. Lennätin Vaasa 1955 loisto. 8 98 M30 kaikki leijona-merkit 68 erilaista myös Typ II Lape yli 200€** 15 99 Saantitodistus Turku 22.VI.31 merkkinä leijona 1,5 mk violetti. Pro Filatelia 12 merkin postituore arkinpala. 10 SUOMI Malli 1963 101 40 pen merkkipari kuorella Paneliasta 19.8.76 Turkuun. 8 113 1931. 8 97 M30 5 penniä loisto 23.11.1936 Helsinki, on muuten vaikea loistona. Revontuli 30 mk loisto Kaleva 26.7.60. Normaali merkkiparina. Kortissa taite. 8 SUOMI Malli 1954 100 1958. 40 Kohde 114 Kohde vasemmalla ylhäällä 100 Muut esimerkkikuvat kohteista 108 ja 105 115 1935. 8 93 1931. 8 118 1941. 20 114 1934. Kortissa kulmavika. Suomen Pankki Helsinki 1962. Ilmapostikirje Viipurista 29.III.38 Unkariin. 10 107 1989. 40 SUOMI Juhlamerkit 1922– 110 1930. 40 SUOMI Uudet käyttömerkit 109 1 luokan käyttämättömiä tarramerkkejä 13 kymmenryhmää. Zeppelin postituoreena. 40 Suomen Postimerkkilehti 3/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 118 ja 126 Kohteet 90 ja 93 SUOMI Malli 1930 90 10 mk leijona malli-30 hienolla tarttumalla. 20 131 90-luvun loistoleimaisia merkkejä 28 erilaista. 15 132 Kaunis / loistoleimaisia Oulu 29, Forssa 31, Mariehamn 35 ja Koivistonkylä 1947. Lape 2021 luetteloarvo yli 420 €. 8 128 1962. Lape 2021 luetteloarvo lähes 280 €. Maksu leijona 25 mk. 8 91 1930. 10 103 Levy leijonia 1963 loistoleimoin. 8 122 1952. 8 95 1952. Yleismerkki 10 mk Saimaa vaaleanharmaavioletti loistona Kotka 9.VI.33. 50 penniä Ryti lyhyt W1 loisto Suomenlinna 1941
Tuloleimat takana. Kaikissa tuloleima takana. Ilmailun historia -sarja ensipäivä loistoina Kajaani 3.3.2003. 8 149 1930. PR ”Suomen vaakuna” 1mk+50p pienellä kuorella Simpeleeltä 21.IX.22 Lappeenrantaan. PR Puhemiehiä 2 mk + 20 pen yksin SILI 1938 erikoisleimalla 15.V.38 Helsinkiin. Numeroitu (2864) BL42 Postimerkin juhla Helsinki 27.2.2008 -loistoleimoilla. viisirivilö arkin reunasta **. 8 163 1931. 41 Suomen Postimerkkilehti 3/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Postiosoitekortti Luottopaketti Töysästä 7.8.89 Korkeakoskelle, jossa lunastettu postimerkein 2x20mk + 2x2mk yhteensä 44 mk. Sisältö mukana. 8 134 1930 PR-sarja leimattuna. 8 168 1994 ja 1996. 8 146 1951. PR ”Puhemiehiä” merkkisarja kirjatulla ilmapostikuorella Helsingistä Sveitsiin. 8 172 YK-postia 7 lähetystä aikajaksolta 1964–1984 hienoilla leimoilla. 10 143 1946. Kulkenut S/S Starck-laivalla. 8 170 Lunastuslähetykset malli-30 merkeillä 1.III.54 Argentiinasta ja 22.XII.47 Lontoosta Helsinkiin. 8 137 1938 PR 2 mk + 20 p upea Kuopio 1938. Painotuotelähetys Imatralta 16.1.46 Tainionloskelle. Postin jakeluauto ja 2014 joulumerkki postituoreina. 8 SUOMI Erikoisuudet 148 1944 PR 4,50 + 1 mk Mysteeri-tekele musta lentokone, normaali liima takana, onko saanut aurinkoa vai jotain kemikaalia, joka ei ole muuttanut ristin punaista väriä??. PR 20+5 mk ”Verenluovuttaja” loistona Mänttä 25.IV.51. Postimaksu 118 mk. Vakuutettu pikalähetys Joensuusta 6.1.82 Helsinkiin. 8 161 Helsinki 4.1.2002 loistoleimaiset 1 ja 5 € sekä Helsinki 8.3.2004 3 €. 8 141 1938. 10 SUOMI Juhlamerkit (euro-arvoiset) 2002– 154 2000-luvun merkkejä ensipäivä-loistoina 23 erilaista. Tuloleima ja komeita sulkijoita takana. PR 3,5 mk + 35 p loisto Helsinki 24.8.1938. Punaisen Ristin tunnuksella Eduskuntatalon kuvakortti Helsingistä 20.VII.31 Pärnuun. 10 165 1971 Helsingistä ja 1990 Virroilta lähetetyt pika-lentokuoret sekapostitteina Unkariin. Erittäin vaikea merkki nappiloistona! 20 140 1938. Kirje Pitkärannasta 1.IX.33 Tukholmaan, josta tuloleima 4.9.33. 8 138 1938. 8 166 1982. 8 151 1957. Jatkolähetetty 28.9.33 Bostoniin, jonne saapunut 13.oct.1933. Postimaksut 26 ja 27 euroa. Ystävänpäivä-vihko sinisellä Pori 12.5.23 -leimalla jokaisessa merkissä. Omakuvamerkki Poliisiautot 10 merkin arkki ** 8 158 2017. 8 SUOMI Postilähetykset 162 1929. 10 171 Lähetykset veromerkeillä, joiden seurauksena lunastusmaksu. 8 144 1947. PR 25 + 5 mk Mannerheim-ristin siirtymä, vaikea, tällä merkillä. 20 153 Kuvakevirheet PR 1944 Lentokonepari epätarkat ristit ja 1946 Viikatteen hionta voimakkaalla siirtymällä. Kaikissa merkeissä tarttuma. 8 159 2023. 8 135 1931 PR ”Viipurin linna” loistoleimaisena kuorella Helsingistä 20.V.32 Porvooseen. Hyvä lisä kummajaiset-kokoelmaan. 1,50 mk Ristin siirtymä. Tuloleima takana. 10 157 2013. 9.VIII.40. Tuloleima takana. 8 160 Euroajan blokkeja ja vihkoja loistoleimoin. 8 164 1933. Kirjatut kirjeet Helsingistä ja Hämeenlinnasta Hollantiin. Kirjeensulkija Ylä-Vuoksen postimerkkikerho. 10 142 1942 PR-sarjan kaikkia merkkejä löytyy näistä postilähetyksistä. Postitaksan nousun ensimmäinen päivä. PR-sarjan ”Puhemiehiä” 5+5 pen loistoleimainen nelilö Fiskars 14.1.38. 8 139 1938. 8 169 Kahdeksan leimattua postilähetystä, jotka kulkeneet pelkällä kirjeensulkijalla. Muumien aikamatka -vihko. 10 167 1989. 8 152 2013. Itsenäisyys 40 v. 8 Kohteet 120 ja 121 145 1951 ja 1954 TUB ja PR -sarjat Pargas 1951 ja Pargas 1954 -leimoilla. Kohteet 154 ja 170 Kohteet 136 ja 139 SUOMI Punainen Risti ja Tub -merkit 133 1922. Tuloleimat. 8 Kohde 152. 8 150 1952. 8 156 2006. 15 136 1937 PR ”Parkki” reunapala loistona Lohja as. 8 147 TUB 25 + 5 loisto Helsinki 1954. Molemmissa merkeissä puutteellinen perferointi. Erillisloistot Hanko 26.7.2017. Hieno tuloleima Olten 14.I.38 takana. 10 155 2003. Sekapostite esperanto-kielinen kortti Loimaalta PV 17 (R4) 4.VI.29 -leimalla Budapestiin. TUB 2,50 + 1 mk Tampere 1951. Kuori Ylänne 2.1.60 ja Parikkala 17.7.65
15 209 Kuujärvi 14.XII.43 kentt äpostina kulkenut joulukortt i Äänislinnaan. 20 185 2012. Kentt äpostikontt ori 5 leima takana. 8 193 1952/58 sarjasta 20 ja 100 mk ** muut käytett yjä. Postin vuosilajitelma merkkeineen. 10 Kohde 194 Kohteet 202 ja 203. 10 194 1963/78. Kentt äpostimerkki postituoreena. 12 196 Autorahtikirja Kuopio 24.IV.52 Kuhmoon 20 mk pari AP7. Merkkien postitusarvo noin 130 €. Kansallispuvut vihkolehti loistona Helsinki 20.11.1972. 15 205 Karhu neljä lähetystä loistoleimoin. 20 SUOMI Kenttäposti 187 1943. 25 pen merkissä vain himmeät leimakaaret. Postin vuosilajitelma merkkeineen. PHF-luokitus molemmissa II vähän harvinaisempi. 8 188 1963. 8 207 Kolme Rytiä loistoina 1,75 mk, Aunuksenlinna 9.4.43 sekä 2 ja 3,50 mk Aunus 14.III.42. 8 206 Kirjatt u lähetys Veskelyksestä 14.I.44 Lappeenrantaan. 10 191 Kuusi kulkenutt a kuvallista kentt äpostikortt ia. PHF-luokitus IV hyvin harvinainen. 42 Suomen Postimerkkilehti 3/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohde 173 SUOMI Postimerkkivihkot 173 1952 Olympiavihko ** 8 174 1972. 20 186 2014. 50 184 2011. Tuloleimat takana. 60 203 15 mk harmaanvihreä/punainen hienolla Uhtua 2.II.1922 -leimalla. Jokaisen takana pari siistiä teippijälkeä kansioon kiinityksestä. Merkkien postitusarvo noin 70 €. 8 189 1983. Merkkien postitusarvo noin 110 €. 12 SUOMI Pohjois-Inkeri 197 10 pen loistona Kirjasalo 21.IV.20. Merkkeinä musta lisäpainamasarja, joista 50 pen 1,75 ja 2,75 mk tyypit II. Kirjassa euroajan merkkejä noin 70 postitusarvoltaan yli 150 €. 50 202 2 mk oliivinvihreä/harmaa loistona Uhtua 3.II.1922. 8 199 5, 10, 25 ja 50 pen postituoreet merkit. 20 190 1983. 15 178 2005. Postin virallinen vuosikirja merkkeineen. Postimerkki 150-vuott a BL39 numeroitu (65) pienoisarkki. 8 198 5, 10, 25 ja 50 pen leimatt uina Kirjasalo-kulmaleimalla. Ensipäivä 1.III.43 Äänislinna (2 eri leimaa) ja Soloma sekä nelilö Karhumäki 15.IX.43. Postin vuosilajitelma merkkeineen. 12 Kohteet 179 ja 184 Kohteet 188, 189 ja 190 SUOMI Itä-Karjala 204 50 pen 1,75, 2 ja 2,75 mk loistoina Aunus ja Aunuksenlinna-leimoin. 8 182 2009. Kirjassa euroajan merkkejä yli 60 kpl postitusarvolta lähes 150 €. 10 175 1972.... Kaksi rahtikirjaa autopakett imerkein. 20 210 Paatene 11 XI 42 ja Palalahti 20 II 42 -kuoret Helsinkiin. 8 200 II-sarjan 10–80 penniarvoiset merkit postituoreina. V3 Hartola 19.6.73, V4 Sysmä 25.8.81 ja V5 Sysmä 17.8.82 yksitt äisinä loistoina kullakin merkillä. Postin virallinen vuosikirja merkkeineen. 10 183 2010. 10 SUOMI Karjala 201 40 pen punalila loistona Uhtua 3.II.1922. 20 176 1979. Priimakuntoinen kentt äpostikuori hienoilla leimoilla Vaasa 20 4 83. Kirjassa euroajan merkkejä noin 70 postitusarvoltaan yli 150 €. Talonpoikaisrakennukset vihko loistona Helsinki 15.10.1979 sekä Kartanot-vihko loisto: Helsinki 14.6.1982. 12 208 Kontupohja 15 VI 42 Helsinkiin tuloleima takana ja Jessoila 1.11.42 Laitilaan -kuoret. PHFluokitus molemmissa I verraten tavallinen. Merkkien postitusarvo noin 70 €. 1963/78 sarja ** ja käytett ynä. 8 177 Suomalaisia vihkoja 14 erilaista vuosijaksolta 1979–2000 postituoreina. Postin vuosilajitelma merkkeineen. Kentt äpostimerkki postituoreena. Isot ja pienet Rintamalle-kentt äpostimerkit kuorilla hienoilla leimoilla. Postin virallinen vuosikirja merkkeineen. 8 SUOMI Autopakettimerkit 192 1949/50 Koko sarja postituoreena. ** 8 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 179 1972, 1973 ja 1974 Postin vuosilajitelmat täydellisin merkein. 10 195 Autopakett imerkki 4 erilaista kaunis/loisto -leimaisena. 20 180 2003. 8 181 2005
10 216 Värillisen paperin 3+1 kop, hammaste 11,5 ja 7+1 kop, hammaste 13,5. 12 226 Neljä kulkenutt a vanhaa kortt ia, joissa TUB-joulumerkki leiman alla. 15 224 1946 ja 1947 Martt a Wendelinin suunnitt elemat TUB-joulupakett ikortit. 15 217 1 rpl viisi eri merkkiä, joissa kaikissa suomalainen leima, osissa hämäriä. 20 SUOMI Kaupunkija yksityismerkit 213 Helsingin Kaupungin posti 10 merkkiä. TUB-joulumerkki ”Piirileikki” 10-ryhmän viisi eri merkkiä joulukorteissa leiman alla. FDC-kuori ”Ryti” Helsinki 31.XII.41 -leimalla. Jalkala 10.VIII.15 (luov alue), ..alajoki, Kotka, Turku ja Helsinki. 8 223 1944. Kuori Nikolaistadista 29.IX.16 Helsinkiin hyväntekeväisyysmerkeillä, värillinen paperi 1 kop ham 13,5 ja 3-rivilö valkoinen paperi 3 kop ham 12,5. Ehiö 1 mk lisämerkillä 20 pen postikortin vastausosa Pietarista 31.5.29 Ouluun. 8 232 1947 ja 1948 FDC -kuoret TUB-sarjat 15.9 47 ja 13.9.48. Kuusi aikajaksolla kulkenutt a joulukortt ia, joissa kaikissa TUB-joulumerkki leiman alla. Merkki 1,75 mk keltainen rosohammaste. Kortt i PV13 (R5 13.4.05) -leimalla 25.XII.25 Nurmekseen. epäselvin leimoin sekä Mannerheim 4.3.52. ”Puhemiehiä” FDC-kuori postimerkkipäivän erikoisleimalla 5–6.I.1938. TUB-joulumerkki loistona Helsinki 23.XII.3–. ja PR 2.5. Korteissa tahraisuutt a ja repeämiä. Tuloleima. ** 20 243 Postituoreita täysiä arkkeja 9 eri saarismallin merkkiä, kentt äpostia, pari juhlamerkkiä ja pienempiä arkinpaloja PRja TUB-merkkejä yms. Kaikkiaan 16 eri merkkiä, joissa valtaosassa myös arkkinumero. PHF-luokitus molemmissa III harvinainen. ”XV Olympialaiset”-merkit loistoleima-nelilöin kuorilla erikoisleimalla 1.9.52 N (stadion). Esimerkkikuvia. Kohde 211 Kohteet 224 ja 244, esimerkkikuva Kohde 214 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 214 1914. 8 236 1956–1964 aikajaksolta Ilmailuaiheisia erikoisleimakuoria suomalaisin merkein 7 lähetystä. 8 237 2007. lateliaan liitt yvä erikoisleima. 20 244 Punaisen Ristin merkkien arkinpaloja vähintään 18-ryhminä. Kolme VR-pakett ikortt ia Vaasaan. 8 234 1937. 8 211 Ryti ja Mannerheim -merkkejä hienoilla eri luovutetun alueiden leimoilla. Lähes kaikissa arkkinumero. Merkissä Jorvaksen postipysäkkileima. 8 SUOMI Arkit 240 100 merkin arkit Olavinlinna 5 mk no 628 ja Isänmaan hyväksi 2 mk no 396. 15 SUOMI Rautatieposti 218 1907. Ehiöpostikortt i 1,25 mk Eläintarhanajo 9.5.1937 -erikoisleimalla. 10 220 1925. 8 230 1945 FDC-kuoret Urheilu 16.4. Kortt ikuvassa kaksi päällimmäistä Wendelin R3 ja R4. Taitot keskellä. Postihallituksen kiertokirjeessä postitoimistoille 16.3.1915 oli mukana oheiset päällepainetut mallimerkit. Mukana harvinainen 1939. 10 239 1929. 10 219 1924. Kuopio 5.1.1916. Tuloleimoja takana. FDC-kuori ”Urheilu” Hanko 16.IV.45 -leimalla. Kaikissa eri . 10 SUOMI Joulumerkit 221 1929–1939. Kortt i PJV.H-K-K (R4 17.01.a) -leimalla 2.VIII.07 Jorvaksesta Helsinkiin. 10 231 1945. 20 212 Suojus as 12.V.44 Lappeenrantaan ja Suurmäki 12.VI.44 Poriin blankot postikortit. 8 229 1943.”Kansanapu” FDC-kuori Hangosta 1.II.43 Helsinkiin. 10 Kohde 214 215 Valkoisen paperin 3+1 kop, hammaste 12,5 päällepainamalla ”OBRAZETS” (=specimen) *(*). 8 228 1941. Suomi 90-vuott a kulkematt omat 9 kortt ia. 43 Suomen Postimerkkilehti 3/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Vaakunamalli kulkeneet ehiöt hienoilla leimoilla siniviolett i Ny Carleby 3 7 1877 ja harmaaviolett i Lovisa 6 6 1877. 8 SUOMI Ehiöt 238 1875. 20 225 1955. Esimerkkikuvia. ** 20 Kohteet 228 ja 234. 10 241 Malli-30 Leijona-merkin arkinpaloja kymmenestä eri merkistä. 8 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 227 1938. 10 242 Markka-ajan juhlamerkkejä vähintään 20-merkin ryhmiä arkkinumeroin 28 eri merkistä. 15 222 1930. Jälkimmäisessä 24+6 mk lisäpainaman siirtymä. Nordea näytt ely FDC-kuoria kuusi kpl leimatt uina erikseen kaikilta näytt elypäiviltä 26.4.–1.5.75. Martt a Wendelinin suunnitt elemat isot TUB-joulupakett ikortit kaksi eri versiota. 8 235 1951 ja 1952. 10 233 1975
20 258 Kuusi valintavihkoa Suomea. 10 270 Kuvioleima 469 1882 20p ja 1885 20 pen. Musta kymppi v. Kortissa laivaleima M/a ”Jäämeri”. 37 erilaista loistoleimaista nelilöä. Lappalaisperhe-kuvakortt i Liinahamarista 21.VIII.34 Helsinkiin. Jätt äjän mukaan postituore kokoelma ja satunnaisissa tarkistuksissa todett u samoin. Yhteensä yli 120 arkinpalaa postituoreena pienehkössä 32 sivuisessa säiliökirjassa. 8 257 Erä vanhaa postituorett a Suomea, Lape 400 €. 10 268 Kuvioleima 219 1885 10 pen pari. Molemmat leimat R2. Tuloleima takana. Kaikki leimat R1-luokkaa. Joistakin osioista puutt uu lähetyksiä. Paljon hienoja leimoja. Erkki Makkosen keräämä kokoelma, jossa yli 100 kulkenutt a kentt äpostilähetystä. Mukana kaikki 1856–1866 merkit (ei aitoutuksia) himmeäleimainen Köpis. Tuloleima takana. Esimerkkikuvia 1 per vuosi. IV.22 (R4) loistoleimaisena merkillä 10 mk 1917. Merkit osin määritelty. Ei ehkä huippuja, mutt a paljon vanhempia markka-ajan merkkejä. 20 253 1983–1985. 15. 15 265 Leimoja saarismallin merkeillä. 10 264 1934. 8 256 1991–1992. Esimerkkikuvia. 10 266 Postiosoituksia Kirvu, Niva, Pyhäjärvi R-a ja Viipuri 1 -leimoilla sekä Postiennakko Valkjärvi-leimalla. Pari esimerkkikuvaa mistä on kyse. 10 263 Räisälä lähetys 1.2.90 loistoleimalla (R3) Helsinkiin. Esimerkkikuvia. 35 erilaista loistoleimaista nelilöä. 10 271 Kuvioleimoja 18 kpl, monissa A Laitisen ja R Weberin aitousleimat. 1902. Kansion alku lähes tyhjä. 46 erilaista loistoleimaista nelilöä. 20 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 260 Enso kirjatt u kirje 6.VI.99 ja postiosoitus 17.1.30 Helsinkiin. Ryti ja Marski W2 -merkkejä *(*), Pohjois-Inkeri ja Karjala täydet sarjat *(*). 70 248 Pieni 16-sivuinen säiliökirja täynnä lähinnä saarismallin merkkejä ja vähän muutakin. Kaikissa liimakejälki takana, mutt a vähintään 2 merkkiä postituoreita. 300 246 2006–2012 aikajaksolta ensipäiväleimatt uja isokokoisia FDC-kuoria 50 erilaista Postin ensipäiväkansiossa. 10 252 1899–1954 aikajaksolta nelilöitä 80 eri merkistä. Erä leimatt uja, mm. 10 262 Jäniskosken voimalaitos (R4) kirjatt u oikeataksainen lähetys 15.5.49 Helsinkiin. 10 Esimerkkikuvia kohteista 249 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 267 Kuvioleima 220 (Joensuu) 5 pen oranssi N 23 LB. 32 erilaista loistoleimaista nelilöä. 44 Suomen Postimerkkilehti 3/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 261 ja 262 Esimerkkikuvia kohteesta 245 SUOMI Kokoelmat ja erät 245 1856–1959. Vuoden 1917 jälkeen lähes kaikki käytt ämätt ömiä merkkejä liimakkeella. Hiitola R.a, Lavansaari, Perkjärvi, Pero, Seiskari, Sortanlahti, Tienhaara ja Uuksu. 10 269 Kuvioleima 425 1885 yhd 10 pen pari. 8 273 Kyläleimoja vanhoilla lähetyksillä: Hannus, Haukiniemi, Jorvas, Juntula, Kaunoselkä, Kuusirati, Kymentaka, Savikylä ja Soitunsalo. 15 SUOMI LEIMAKOHTEET Postipysäkkileimat 272 M30 8 rivileimaa, hyvä laatu, Hoilola, Kenraalinkylä, Kokkoaho, Komsi, Kypäräjärvi, Pyhäluoto, Rahikkala ja Talma. 10 259 Yli 150 visir-sivua Suomea **,* ja leimatt una, pääosin vanhaa ennen 1963, hyvä vaihtoerä, 10 000 merkkiä. 30 249 Suomi Leuchtt urm kotelollinen kansio taskuilla 1856–1995. Painottuu jatkosodan materiaaliin 1941–1944 ja lähetyksiin siviiliviranomaisille. 50 247 Kansio kentt äpostia. 50 251 1875–1927. Etusivulla sisällysluett elo. Mukana mm Zeppelin ** 70 250 Vaakunamalli 1975 kaikki kuvan leijonamerkit eri kokoisina vähintään 6 merkin ryhminä eri arkkinumeroilla. Melko täydellinen Suomi-kokoelma Norma-kansiossa. Rengasmerkit 1 kop–1 rup *(*), mustat kympit 1902 ja 1915 *(*), Zeppelin *(*). 8 255 1989–1990. Tuloleimat takana. Vuodesta 1917 lähtien loppuun lähes kaikki merkit. 8 254 1986–1988. 10 261 INO .
12 erilaista pienoisarkkia **. 10 299 1910. 30 300 1951. 15 295 Kroatia 1942–3. Facit 315-20, 322, 327-8, 329-30, 331-4, 336, 339-42 ja 344-5. 30 293 Levy vanhoja merkkejä mm. 20 289 Neljä valintavihkoa Tanskaa. Kuvana pari esimerkkisivua. ** 8 POHJOISMAAT Islanti 280 1876–1902. 20 288 Grönlanti 2000-2001. 20 292 Leuchtturmin perfekt Ruotsi -kansiot (2 kpl) koteloilla, ilman merkkitaskuja, sivut 1855–2001 (uuden veroiset). Mukana mm. 15 279 Välilöjä 15 eri merkistä pareja ja isompia ryhmiä 8 merkin osalla numeroilla. Facitissa yli 1400 kr. 1 Sh vihreä merkki. Facitissa yli 1000 kr. 15 285 Grönlanti 1945. 40 286 Grönlanti 1996–97. ”Franz Joseph” 10 Kr leimattuna. Merkkejä 1900-luvun alusta 1950-luvulle yhteensä yli 250 merkkiä. 15 278 Vuosikirja 2020–2021. Kokoelma II-maailmansodan merkkejä **/*(*)/O. Laivaposti-leimalla varustettu Tallinna-kortti Helsinkiin 4.VI.26. 8 MUU EUROOPPA Puola 302 1924. Sisältää kaikki postimerkit ja postimaksulipukkeet ko.vuosilta. 4 rupien vihreä (m-1903) kirjatulla kirjeellä Nairobista Saksaan 9.8.1910. 20 276 Leuchtturm-kansio Ahvenanmaa taskutetut merkkipaikat. Facitissa yli 1000 kr. Facit välillä 1–73 leimattuina. Blokit 1, 2, 3A, 3B, 5A, 5B ja 2 x 6 **/*(*). Sivut 1984–1999, välistä puuttuu sivuja ja loput sivut 2006– 2008. Michelissä yli 150 €. 30 287 Grönlanti 1998–99. Michelissä yli 220 €. Sisältää kaikki postimerkit ja postimaksulipukkeet ko.vuosilta. 30 POHJOISMAAT Tanska 284 Grönlanti 1938–69. Victoria 50 hallintojuhlavuosi -sarjan 7 eri merkkiä hienoilla leimoilla. Alkuosassa useita merkkejä loppuosassa joitakin. Facitissa yli 1400 kr. 15 281 1907–32. 15 AHVENANMAA Merkit ja lähetykset 275 1996–2000 aikajaksolta loistoleimaisia merkkejä 46 erilaista. 1 skill 1856 sekä paikallispostimerkkejä. 12 erilaista pienoisarkkia **. Facitissa yli 900 kr. Facit: TJ 5, 6, 8, 22, 23, 24, 25, 28, 29, 30, 31 ja 32. Haaksirikkoposti 8.9.29 ”S/S Heimdalls” pelastettu kuori lähetettynä selitteellä Tukholmasta 13.9.29 ja saapunut Hankoon 13.IX.29. Facit välillä 173-209 *(*), osa merkeistä **. Kohteet 300 ja 297 Kohde 271 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 274 Numeroleimat: R5 1546 R4 212 903 997 R3 739 ja 851 R2 1016 R1 218. 30 283 1935–56 merkkejä *(*), osa merkeistä **. 30 298 1887. 30 MUU EUROOPPA Eesti 296 1926. Facit 283-6, 287-92, 294, 297-8, 299, 300-4, 306-9 ja 313-14. Tutkittavaa! 30 MUU EUROOPPA Kokoelmat ja erät 294 Kroatia 1941–45. 10 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 297 1840. 45 Suomen Postimerkkilehti 3/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Facit TJ 33-40, 42-51 ja 55. 8 Kohde 275 MUU EUROOPPA Itävalta 301 1908. 10 POHJOISMAAT Ruotsi 290 1800-luvun lopun merkkejä loistoleimoin. Facitissa yli 800 kr. 13 erilaista pienoisarkkia **. Alarivi postitorvi taustalla. Koetzschenbrodan tuloleima 8.9. 8 MUU EUROOPPA Ranska 303 1965–1981 aikajaksolta 12 eri PR-merkin 8-merkin vihkoja.** 10 304 1990-luvun 8 eri PR-merkin 10-merkin vihkoja.** 12 305 1990-luvun yksittäisen merkintai -sarjan vihkoja 18 erilaista ** 20 Kohde 291. Facit 347-50, 356-7, 358, 359-60, 361-4, 365, 366-7, 371-3 ja 374-5. Facitissa 1800 kr. Britannian Itä-Afrikka ja Uganda. Facitissa yli 1700 kr. Kirjattu kirje inflaatioaikaan Poznaniusta 22.4.24 Helsinkiin. + Thule 1–5 ** postituore sarja. Facitissa 1100 kr. 15 282 1930–34. ”George VI” 1 punta oranssinruskea postituoreena. Tjänstefrimärken O/*(*). 20 291 1929. Maailman ensimmäinen postimerkki hyväkuntoinen One penny, musta Maltan risti -leimalla. Amerikan painos, Facit 10–18 *(*) liimake. 20 277 Vuosikirja 2002–2003. Tjänstefrimärken *(*) / O
10 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 336 1914. 10 MUU EUROOPPA Unkari 334 1952. * 8 328 DDR levyjä aikaväliltä 1949–1955 yli 150 leimatt ua merkkiä. 8 338 1918–35. 1931 Presidentt isarjan 4 pen sininen Andreaksen ristillä. 8 335 Kolme valintavihkoa Unkaria. Jätt äjän ilmoitt amana Mi-arvo yli 1500 €. 10 311 1949 Berlin West ”Rahataloustoimet”-sarja leimatt una. Odessan nälkäapu -sarja ym. 10 340 Ensimmäisen maailmansodan miehitysmerkkejä ym. Lähetett y Kieliin 25.9.15 kp 137 leimalla. Kuoren yläreunassa vikaa. 10 POHJOIS-AMERIKKA USA 344 1895. 20 327 1943. Tuskin mitään huippuja. Neuvostoliiton alkupään merkkejä *(*)/O. Kuoressa taite. Värilliset paperit 1 kop C-ham, 3 ja 7 kop A-ham ja valkoinen paperi 10 kop C-ham. 20 309 1938. Kuoressa pieniä vikoja. I-maailmansodan aikainen Saksan laivaston kentt äpostikortt i sotalaiva S.M.S. Lentopostikuori Brasiliasta monien leimojen tulkintana saapunut Kuusankoskelle 25 X 34. 40 315 AD Hamburg 1–6 (5 merkkiä) arvokas erä mm. *(*)/O. 10 Kohde 326 325 Berlin West viisi hienoleimaista merkkiä vuosilta 1951– 1953. 20 319 AD Hamburg -kuori MIU8, harvoin myynnissä. Kirjeensulkijoina Helsingin Olympialaiset 1940. 5 mk merkissä oikealla pieni hammastevika. 40 317 AD Hamburg 19–21 (4 merkkiä), no 21 leimatussa ohentuma, harvoin myynnissä. 10. Unkarissa julkaistut Helsingin Olympialaiset-sarja kahdella FDC-kuorella 26.V.1952. 8 343 Kaksi kaukolähetystä Käkisalmeen Oy Waldof Ab:n selluloosatehtaalle. 10 ETELÄ-AMERIKKA Lajitelmat 342 1934. 8 310 1941. Sao Paulosta 7.XI.36 ja Colombiasta 24.VII.37. 10 MUU EUROOPPA Sveitsi 330 Kirje Zurichista 22.2.66 10fr sininen. Kortt i Berlin 12.4.33 Helsinkiin. 30 339 1920–. Maan sisäinen Ceska Trebovasta 12.IX.33 lähetett y Rotary Clubin kirje sisältöineen armeijayksikköön Vysoke Myteen. 46 Suomen Postimerkkilehti 3/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohde 364 Kohde 311 Kohde 326 AASIA Lajitelmat 341 Korea 2012 postimerkkien vuosikirja sisältäen yli 60 eri merkkiä. ** 15 337 1914. Jätt äjän määritt elemät. Korkea luett eloarvo! 30 312 1951 Berlin West ”Vapauden kellot” viiden merkin sarja *. 8 345 Californiasta 1.7.1940 kuori Suomeen, joka sensuroitu ja palautett u takaisin. Hauska kortt i, jossa mappireikä vasemmassa laidassa. 40 322 AD Oldenburg Mich no 4 -kuorella, arvokas, harvoin myynnissä. 50 323 Baden 1851 9 kr molemmat värivaihtoehdot leimatt uina. Yksityisjulkaisuja, mm. Saksan-Ranskan 1870 sodanaikainen upseeritason sotilaskentt äposti sinetillä. Kulkematon propagandakortt i Hitler-kuvalla ja Saksan sekä Itävallan merkeillä erikoisleimoin. 10 331 Sveitsiläinen kirje Baselista 21.6.65 2 rap. Luzerniin. Vihkot täynnä merkkejä myös vanhempaa. 20 318 AD Hamburg 8 ja 9, harvoin myynnissä. Hyväntekeväisyys värillinen paperi 10 kop hammaste 13,5 *. Ajan kulu näkyy kuoressa. 40 321 AD Oldenburg 6 merkkiä, harvoin myynnissä. 15 326 1933. ”Marienkirche” molemmat merkit himmeillä leimoilla. 20 MUU EUROOPPA Saksa 306 1870. Sensuroitu Virkapostikirje Ukrainasta Saksaan Herman Göring -tehtaalle, vastaanott oleima 27.Mai.1943. 10 308 1937 Deutsches Reich Hitler blokit 7 ** ja 11 *. 10 346 USA Lentopostia 7.9.1939 Suomeen. Paljon vanhaa! Kuvat kaikista merkkisivuista. 10 MUU EUROOPPA Tshekkoslovakia 332 1921. 20 307 1915. 40 329 1951. 80 316 AD Hamburg 10–18 (6 merkkiä), harvoin myynnissä. 8 333 1933. Tuloleimoja takana. 10 MUU MAAILMA Kokoelmat ja erät 347 ”Maailman postimerkit -kansio”, jossa yksi merkkipaikka varatt u 184 maalle. Kansiossa paikallaan yli 150 merkkiä. 10 313 AD Bergedorf 1–5 (kaikki) yksi leimatt u ND no 5 **. 20 324 Bayern 1914 ”Ludwik III” 5 ja 10 mk. Hyväntekeväisyysmerkit nelilöinä. Merkkinä mm. Runsaasti eri leimoja. Siisti ehiökortt i USA:sta Floral Park ja New York -leimoin Suomeen 23.IV.95. Filateelinen kuori. 20 314 AD Bergedorf no 3 välilöpari aitoutett u ** Mich 350 €, harvoin myynnissä. Kriegsmarine Feldpost Miinalaiva Gönigie Louise, aito leima, tunnus M29467. Mecklenburg. Työläisolympialaiset Prahassa, josta kuori käsija koneleimoilla 26.VI.21. Mich 1 (750 €), harvoin myynnissä. 20 320 AD Lûbeck -kuori + 7 merkkiä, harvoin myynnissä
Sommitelma ja Senaatintori vanhat kulkeneet kortit. 8 381 Säästöpankki pronssiset Presidentti-kolikko ja pari muuta. 20 354 Uudenvuoden 1892 värillinen Turku-onnittelukortti Åbo 1.1.1892. 15 361 Wendelin R5 kulkeneet kortit HY27 Lapsella neliapilaruukku ja HY75 Talvinen kellotapuli. 8 357 Wendelin kulkeneet R4 -kortit HY533 Ihmisiä kirkkopihalla ja HY535 Keinulla. Kulkemattomat 11 eri uusintapainatus-korttia. 20 NUMISMATIIKKA Militaria, kunniamerkit, mitalit 371 1863. 20 365 Kansallispuku kulkeneet vanhat värilliset komeat kortit, Jääski ja Karjala, Karjala ja Lapinmaa. Kaikki sivut kuvattu. 8 348 16-sivuinen säiliökirja (A5) vanhaa kokomaailmaa. 20 POSTIKORTIT Taitelijakortit 356 Olavi Salonen ”Työ kunniaan” vanha 10 kortin käyttämätön sarja. Kohde 346 Kohde 377 363 1900 ja 1901 kulkeneet Luxja Lex-postikortit. 8 355 Veljekset Karhumäki värillisiä paikkakunta-ilmakuvia kansiossa, 56 erilaista. Esimerkkikuvia. 20 POSTIKORTIT Paikkakunnat 349 Helsinki. Merkintöjä monella kantilla. Harvoin näitä näkee! 10 364 Hiihdon MM-kilpailu 1938 -kortit, joista kaksi F.I.S 1938 -erikoisleimalla ja yksi Lahti 20.II.38 -leimalla. 8 374 Hopeamitali Suomi Taisteli Kollaa 2–13.3.1940. Pahvinen rintamerkki, hakaneulakiinnityksellä, upea kunto, yleinen S.T.H-kokous, ei ole montaa säilynyt. 15 373 Hankolaisen 1925 perustetun urheiluseuran alkuaikojen ruuvikiinnitteinen rintamerkki ”Hyrskyt”. 12 372 1920. 8. 10 Kohteet 349 ja 361 369 Sibelius 1930 PR-kortilla Hämeenlinnasta 31.XII.34 Tornioon. 8 375 Kalevala-pinssi vuodelta 1935, upea kunto. 1937 Turkuun ”IKL herätyssoitto” ja kulkematon ”lippukortti”. Esimerkkikuvia. 40 Kohteet 376 ja 372 NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 377 1970–1983 aikajaksolta 6 hopeista juhlarahaa: Paasikivi, Itsenäisyys, Turku, Kekkonen, Jääkiekon MM ja Yleisurheilun MM. 8 370 Silhuetti-kortteja merkkihenkilöistä. 10 351 Jakobstad ja Wasa vanhat kulkeneet mustavalkokortit. Mannerheim ja Castren kulkeneita, muut upseereita sekä senaattoreita kuvaavat kortit käyttämättömiä. 15 359 Wendelin R3 kulkeneet kortit HY145 Kiviportaat kirkkoon ja HY440 Kaksi pääsiäiskukkaa. 4 unzen virallinen punnus. Arvidsson kulkeneet kuvakortit Eläintarhasta ja Hirsalon saaresta. 15 366 Kansallisuusaate-kortit. 15 352 Joensuu. 20 378 Hopeakolikot 1 mk 1864 ja 2 mk 1870. 10 380 Shell-kolikkosarja messinkiset ”Ilmailun historia”. Kuva epätarkka, todellisuudessa kirkasta hopeaa. 8 368 Libaus-merilentokoulu 1918. Julkaisija Suomen Lähetysseura. 15 358 Wendelin kulkeneet R4 -kortit HY630 Venevaja ja HY691 Tyttö postilaatikolla. Kortissa 9 pari pientä reikää. 30 POSTIKORTIT Aihekortit 362 ”Isänmaallisuus” kulkeneet kortit Eteläsuomalainen osakunta Helsinki 8.X.07 ja IKL Forssa As 18.IV.35. 47 Suomen Postimerkkilehti 3/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 60 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 15 353 Neljä hienoa 1900-luvun alun kulkenutta korttia Kajaani, Kuopio, Pori ja Turku. 20 379 Pieni erä kolikoita vanhaa ja uudempaa. 10 360 Wendelin R4 kulkeneet kortit HY78 Lapsi ja kaappikello ja HY79 Tyttö ja poika kättelevät. 8 376 Suojeluskunnan kuntoisuusmerkki ja harrastemerkit 1 ja 3 luokka sekä yksi muu merkki. TUB-joulumerkki -kortilla. Näitä harvoin tarjolla! 20 350 Helsinki. 15 367 Kuvia Kiinasta kulkemattomat 3 vanhaa korttia. Kaksi 1800-luvun lopun kulkenutta sommitelmakorttia
20 399 Olympialaisten kirjatut FDC-kuoret Ruotsiin Lontoo 1948 ja Melbourne 1956. Kaikkiaan 70 erilaista. Kaikki kuvina. Esimerkkikuvia. Kohteet ovat myyjien omaisuutt a ennen niiden täysimääräistä maksua. Esimerkkikuvia. Hitler ja Mussolini erikoisleimaiset kortit. Huutokaupan sulkeudutt ua sitä jatketaan jälkimyynnillä, jolloin kohteet myydään sen ensimmäiselle tarjoalle pohjahinnalla. Näissä minimi toimituskulu on 12 euroa. Surumerkkejä ** ja 2 Turku-leimauksen alla. 8 Suomen Postimerkkilehti Oy Jääski 1942. Linna-sarja julkaistiin 1900-luvun alussa. 20 399 Olympialaisten kirjatut FDC-kuoret Ruotsiin Lontoo 1948 ja Melbourne 1956. H. Numerot: 1, 7, 8, 9, 10, 12, 13, 14, 31, 37, 39, 43 ja 44. 8 Kohteet 387 ja 388 Olkaa hyvä ja huutakaa! Suomen Postimerkkilehti PÄÄTTEEKSI Cinderella 389 ”Oikea anti. 20 395 Ex Libris -lipukkeita 16-sivuisessa säiliökirjassa, yli 150 erilaista. Verkossa kohteista näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous, jos se ei ylitä 10 % toisena olevaa tarjousta. 15 388 Sotilaskoti-, Lott aja militaria-aiheisia tulitikkuetikett ejä yhteensä 33 erilaista. Suomen Postimerkkilehden huutokaupan 60 säännöt NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 382 1918. Jätt äjälle suoritetaan tilitys viimeistään 30 päivän kuluessa huutokaupan päätt ymisestä. Kohtuullisen siistit lehdet! 10 393 Aku Ankkoja vuodelta 1981. Yli 200 euron laskut toimitetaan pikakirjeinä tai pakett ipostina. 8 397 Kansio matkalaukkutarroja eri puolilta maailmaa. 8 400 Osakekirjat Aug. 15 387 Saaren tultikkutehtaan Linna-sarjan talouskokoiset tulitikkuetiketit. Sovitt aessa ostaja voi myös noutaa kohteet itse SP-lehden meklarin kanssa sovitusta paikasta. Soini Oy Helsinki 1919 ja Kuitu Suomen Postimerkkilehti 400 Osakekirjat Aug. 15 391 1937. 15 392 Aku Ankkoja vuodelta 1980. Numerot: 3, 7, 8, 10, 11, 12, 17, 35, 38, 39, 40, 42, 43, 44, 45, 48, 49 ja 52. 20 396 Hevosaiheinen pahvinen S.H.Y.S Jäsenlippu nro 189. 10 385 Uutt a vastaava 32-sivuinen säiliökirja valkoisin sivuin. Kohtuullisen siistit lehdet! 10 393 Aku Ankkoja vuodelta 1981. 8 397 Kansio matkalaukkutarroja eri puolilta maailmaa. H. H. Kaikki kuvina. Soini Oy Helsinki 1919 ja Kuitu Suomen Postimerkkilehti Oy Jääski 1942. 15 PÄÄTTEEKSI Cinderella 389 ”Oikea anti. Tällöin edellä mainitt uja toimitusmaksuja ei peritä. Soini Oy Helsinki 1919 ja Kuitu Suomen Postimerkkilehti Oy Jääski 1942. Kohteiden toimittaminen ja palautusoikeus Kohteet toimitetaan huutokaupan jälkimyynnin päätytt yä 14 vrk kuluessa. 15 392 Aku Ankkoja vuodelta 1980. 25 398 KOP Roope Ankka -lippaat, painavampi lipas väri kupari ja kevyemmät versiot punainen, vihreä ja sininen. 15 392 Aku Ankkoja vuodelta 1980. 20 PÄÄTTEEKSI Tarvikkeet ja kirjallisuus 383 Einar Fieandt Aunus -merkit ja niiden väärennykset, numeroitu (92) julkaisu 1922 sekä HFF:n julkaisema värikartt a Suomen alkupään merkeistä. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. 20 395 Ex Libris -lipukkeita 16-sivuisessa säiliökirjassa, yli 150 erilaista. 20 399 Olympialaisten kirjatut FDC-kuoret Ruotsiin Lontoo 1948 ja Melbourne 1956. Suomen Yhdyspankki Tampere käytt ämätt ömät hätäapusetelit 10 ja 20 mk. Numerot: 1, 7, 8, 9, 10, 12, 13, 14, 31, 37, 39, 43 ja 44. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutt a. 8 Suomen Postimerkkilehti. Suurin osa hotellitarroja, mutt a myös muita mukana. H. Soini Oy Helsinki 1919 ja Kuitu Suomen Postimerkkilehti 400 Osakekirjat Aug. Lopulliseen huutokaupan ja jälkimyynnin voitt ohintaan lisätään huutoraha 15 %, jonka ostaja maksaa. Surumerkkejä ** ja 2 Turku-leimauksen alla. 8 Kohteet 395 ja 397 Kohde 382 PÄÄTTEEKSI Tulitikkuetiketit 386 Saaren tulitikkutehtaan tulitikkuetikett ejä 43 erilaista. Esimerkkikuvia. Huutokaupan sulkeutumisen jälkeen noudatetaan ns. Taustatietoa ei jätt äjällä ole. Kohteiden jättäjä Kohteiden jätt äjällä ja SF:llä on keskinäinen sopimus myynnin järjestämisestä. Taustatietoa ei jätt äjällä ole. H. Hitler ja Mussolini erikoisleimaiset kortit. Tehdas toimi Mäntsälässä 1904–1937. Mahdolliset reklamaatiot ostetuista kohteista on tehtävä viikon kuluessa kohteen vastaanott amisesta. 12 384 Kirja Hannu Kauppi: Yleismerkit 1930. 8 Suomen Postimerkkilehti Oy Jääski 1942. Kohtuullisen siistit lehdet! 10 394 Arabian valmistamat keraamiset numeroidut taulut Finlandia 88 -blokeista 2 (988/1000) ja 4 (49/1000). Kaikki kuvina. 20 395 Ex Libris -lipukkeita 16-sivuisessa säiliökirjassa, yli 150 erilaista. 5 minuutin sääntöä, jolloin tarjott ava kohde sulkeutuu vasta, kun viimeinen tarjous on säilynyt yli 5 minuutt ia. 8 397 Kansio matkalaukkutarroja eri puolilta maailmaa. Laskuissa noudatetaan 14 vrk maksuaikaa. Surumerkkejä ** ja 2 Turku-leimauksen alla. Kohteet ovat jätt äjän omaisuutt a niiden ollessa SF:n tiloissa. SF pidätt ää oikeuden olla hyväksymätt ä tarjousta tai vaatia niille vakuus. 8 400 Osakekirjat Aug. latelisti” Armas J Pulla 200-sivuinen kirja vuodelta 1942. Suurin osa hotellitarroja, mutt a myös muita mukana. Tarjoukset tehdään tasaeuroina. Kaikkiaan 70 erilaista. Kohtuullisen siistit lehdet! 10 394 Arabian valmistamat keraamiset numeroidut taulut Finlandia 88 -blokeista 2 (988/1000) ja 4 (49/1000). Suurin osa hotellitarroja, mutt a myös muita mukana. Toimituksen yhteyteen liitetään lasku kohteista, joissa myyntihintaan lisätään postituksesta peritt ävä maksu ja toimituskulut vähintään 5 euroa. 8 390 1900. Ainoan tarjouksen tehnyt ostaja saa kohteen pohjahinnalla. Kohtuullisen siistit lehdet! 10 393 Aku Ankkoja vuodelta 1981. 25 398 ja kevyemmät versiot punainen, vihreä ja sininen. Numerot: 1, 7, 8, 9, 10, 12, 13, 14, 31, 37, 39, 43 ja 44. Kaikkiaan 70 erilaista. Numerot: 3, 7, 8, 10, 11, 12, 17, 35, 38, 39, 40, 42, 43, 44, 45, 48, 49 ja 52. Numerot: 3, 7, 8, 10, 11, 12, 17, 35, 38, 39, 40, 42, 43, 44, 45, 48, 49 ja 52. 20 396 Hevosaiheinen pahvinen S.H.Y.S Jäsenlippu nro 189. 15 391 1937. 20 396 Hevosaiheinen pahvinen S.H.Y.S Jäsenlippu nro 189. 15 391 1937. Myymätt ä jääneiden kohteiden käytöstä sovitaan jätt äjän kanssa erikseen. Yhtä korkeissa tarjouksissa ratkaisee voitt avan tarjouksen aikaisin tekijä. 25 398 ja kevyemmät versiot punainen, vihreä ja sininen. Taustatietoa ei jätt äjällä ole. Hitler ja Mussolini erikoisleimaiset kortit. 8 Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehti PÄÄTTEEKSI Cinderella Suomen Postimerkkilehti PÄÄTTEEKSI Cinderella 389 ”Oikea anti. SF:llä on oikeus vaatia maksua myös etukäteen ennen kohteiden toimitusta. 8 400 Osakekirjat Aug. 8 390 1900. Myydyt kohteet Kohteet myydään korkeimman tarjouksen perusteella. Suomen Postimerkkilehti 1/2021 48 Tarjoaminen Lehdessä auki olevaan huutokauppaan voi tehdä tarjouksia netissä, puhelimitse tai kirjeellä. latelisti” Armas J Pulla 200-sivuinen kirja vuodelta 1942. 8 390 1900. Soini Oy Helsinki 1919 ja Kuitu Oy Jääski 1942. Kohtuullisen siistit lehdet! 10 394 Arabian valmistamat keraamiset numeroidut taulut Finlandia 88 -blokeista 2 (988/1000) ja 4 (49/1000). latelisti” Armas J Pulla 200-sivuinen kirja vuodelta 1942
Kohteiden lähtöhinnan tulee olla olla vähintään 15 €. Huutokaupan runviimeisessä lehdessä (SP 6-2023) ja Philabidissä joulukuussa, jolloin sen kohteisiin voi tämän vuotisen tapaan tammikuun puolessa välissä. Huutokauppakohteita ottavat vastaan myös: Juha Tillander, Seppo Evinsalo, Olli Saarinen ja Eero Mäkelä Tulossa taas! Huutokaupassa mm. tämä hieno ja vaikea kohde! Turku 1929 FDC 1.VI.1929. Suomen S uomen Filatelistiseura järjestää tänäkin vuonna vuodenvaihteessa suuren remman huutokaupan. SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huutokauppaan sopivat. Jos haluat myydä, otamme kohteita vastaan 15.10.2023 asti! Meklarina: Petri Jansson 0400 552 671 meklari@ suomen latelistiseura
0400 206360 Ostan allakuvatun postikortin Ostan suomalaisia kuvioleimoja ja erityisesti kuvioleimalähetyksiä, myös kokoelmia. 040-5935737 harri@fgwe.fi Ostan Janakkala -kokoelmaani esija postihistoriaa , Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia erityisesti Venäjälle ja Venäjältä, fi rmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä pienpainatt eita Janakkalan kylistä. Ikä mielellään yli sata vuott a. Ilmoitukset: info@suomenfi latelistiseura.fi Ostan kaikkea avoimeen luokkaan sopivaa Jean Sibeliusmateriaalia (mukaan lukien sukunsa ja taiteilijatoverit). Myyn Zeppelin merkin postituoreena. lateeliset ilmoitukset ovat lehden tilaajille ilmaisia. Hinta. Ja venäläisiä merkkejä 2 arkkia 1900 luvun alusta. 80 euroa. Mauri Lahtinen Kivivuorentie A 66 01620 Vantaa, (mauri.k.lahtinen@kolumbus.fi ) puh. Harri Virtanen, Lähderannantie 11, 02720 Espoo. Suomen Postimerkkilehti 50 3/2023 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat . Löytyvät myös sivuilta: www.divarikangas.fi Terveisin Pentt i Kangas p. Tarjoukset: Olli-Pekka Hannu, p. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudott aa pois vanhempia ilmoituksia ilman ilmoitt amista siitä erikseen ilmoitt ajalle. harri.m.fagerlund@gmail.com. 040 592 5450 pentt ikangas530@gmail.com. Klaus Juvas, klaus.juvas@gmail.com, 040 5160316 Ostan joutsenet, kurjet ja haikara postikortteja! Kortit saa olla käytett yjä ja siistejä. Puh. Ehiökortit myös kelpaavat. lateeliset ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. Ilmoitukset osoitt eella: info@suomenfi latelistiseura.fi Ostan SUISTAMO -aiheisia paikkakuntaja henkilökortteja. Valajärvi-leima kuorella! Tarjoukset: seppo.salonen2016@ gmail.com, puh 040 5252 217 Tälle palstalle tulevat . Iida Issakainen, iida.issakainen@ gmail.com Ostan jatkuvasti M1990 näytt elykokoelma kelpoisia kohteita esimerkiksi loistoja, virheitä sekä hyviä lähetyksiä. 040 5206545, toimisto@arkkihannu.net MYYN pois fi lateeliset kohteeni. Tarjoa mielellään myös muuta Suistamo-aiheista materiaalia. 045.2740394 tai sähköpostios. Maksan hyvän hinnan kyseistä vanhoista korteista. Siis fi lateliaa, kirjeitä, nimmareita, postikortt eja, valokuvia, lehtileikkeitä, exlibriksiä, etikett ejä, ohjelmia.... Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. (postileimat, pienpainatteet, kuoret, jne.). Aiheessa saa olla kuvattuna muutakin, kuten Lemminkäisen äiti tuonelan joutsenkortissa, kunhan niissä on jokin vaaditt u lintu. ekompaniet:in mainostekstiä. Pauli Salminen / pauli.salminenA@outlook.com Ostan Mini Golf -aiheisia Ex Libriksiä. Niissä on painett u postitaksa kortt iin. Toimitus voi tarvitt aessa myös editoida ilmoituksia. Mika Issakainen, 0505355592 tai mika@promaisema.fi joka voi olla myös ilman reunassa kulkevaa Nordiska Ka. Puh. Tapio Ahonen, Korsholmantie 9 A 10, 0900 Helsinki 040 705 7270 Ostan avoimen fi ltelian Muumikokoelmaani kohteita
Pertti Hujala, pertti.hujala@netti.fi. , 0400 601 848 POHJOISMAISET NÄYTTELYT Nordia 2023 2.-4.6.2023 Ásgarður, Garðabær Islanti Komissaari: Jari Majander Eestin elämään. Asumme perinteisessä Viron majapaikassa. Vapaa pääsy. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. Pöytävaraukset Reijo Myller 0407217709 reijo.myller47@gmail.com Kouvolan keräilypäivät Tuulensuojassa, Hallituskatu 9, Kouvola 08.10. Pikkujoulu, Seppo Salonen: Vuosikatsaus 2023 MUUT TAPAHTUMAT Riihimäen Keräilytapahtuma sunnuntaina 24.9.2023 klo 10-15 Kerhotalo, Torikatu 3, Riihimäki. Mukana myös vieraita Norjasta, Saksasta ja Virosta. Siellä voi tutustua ”vanhan tyyliseen” huutokauppa la 9.9.2023 SF:n kerhohuoneella Lönnrotinkatu 32, Hki Kohdelistat löydät elokuussa: Rahoja, mitaleita, postimerkkejä Näyttö klo 10, myynti klo 11 alkaen rahoista. Matkalle lähtö on perjantaina 7.7.2023 klo 7.00 ja paluu 9.7.2023 Tallinnasta kello 17.00. Kai Varsio: Torpedovenehävittäjästä monitoimijaksi, hävittäjien synty ja kehittyminen 28.11. Varaa matka mahdollisimman pian. 2023 ja 11.02.2024 klo 10.00-14.00. Matkan hinta on vain todellisten kustannusten mukainen. Raimo Harlio: Kirjoituskoneet ja niiden historia 26.09. Matkan maksimi henkilömäärä on 25. Mikko Kylliäinen: Pneumaattinen posti Esimerkkinä Marseille 19.12. Bussi on mukana koko matkan ajan ja vie meitä haluamiimme paikkoihin. Keräilijäpäivän jälkeen kokoonnutaan monelle jo tuttuun paikkaan, Mäntyharjun Sormusjoentie 109. Maksu käteisellä, kahvio, kohdelistat ym. 51 F I L A T E E L I N E N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista lehden toimitukselle osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT IBRA 2023 FIP erikoisnäyttely 25.-28.5.2023 Essen, Saksa Komissaari: Jussi Murtosaari www.IBRA2023.de Thailand 2023 23.-28.11.2023 Bangkok, Thaimaa Komissaari: Jukka Mäkinen Efiro 2024 FEPA-näyttely 17.-20.4.2024 Bukarest, Romania Komissaari: Ari Muhonen Estex 2024 Kansainvälinen näyttely 26.-28.7.2024 Tarto, Viro Philakorea 2024 FIP maailmannäyttely 15.-19.8.2024 Soeul, Korea Hafnia 2024 FEPA-näyttely 17.-20.10.2024 Kööpenhamina, Tanska www.hafnia24.com Komissaari: Risto Pitkänen Aihefilatelistit ry pitää kerhokokoukset SF:n kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki. Tarjolla yhteiseloa, juomia, ruokaa ja hauskaa. Syksyn 2023 kerhoillat: 29.08. Jukka Sarkki: Filateeliset kanuunat 31.10. Majoituspaikkoja on. Matka järjestetään pikkubussilla, 25 henkeä. Bussi on pienen lautan takia rajoitettu pieneksi eikä suurempaa bussia ollut mahdollista saada. Pöytävaraukset Aki Vainionpää 040 8345 855 Eesti Filatelistit ry Keräilijöiden Mekka Mäntyharjussa Apollo-kerho ja Eesti Filatelistit järjestää keräilijäpäivän Mäntyharjun Työväentalossa 22.7.2023. Kesämatka Viroon Vormsiin Eesti Filatelistit järjestää kahden vuoden tauon jälkeen kesämatkan Vormsiin, Viron yhdelle pienelle saarelle. lisätietoa kimmo.kanerva@kolumbus
SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY stamps.fi Etukoodisi: SPKESÄ23. Tämän jälkeen painat oikealla olevaa painiketta: Päivitä ostoskori. Etu on voimassa 1.-30.6.2023. 10€ shoppailu rahaa Hellman huutokaupat ja Suomen Filateliapalvelu toivottavat mukavaa kesää kaikille! Ilahduttaaksemme kesäsi alkua tarjoamme SP -lehden lukijoille 10 euroa shoppailurahaa verkkokauppaamme stamps.fi! 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi Olemme lomalla 1. Ostoskorissa oikean kohdan löydät vasemmalta, jossa lukee: Syötä etukoodi. Tällä etukoodilla: SPKESÄ23 saat 10€ edun käyttöösi maksamisen yhteydessä. Ja sitten vain tilausvaiheissa eteenpäin. 23.7