Lape No 5 II j. vuosikerta Nuorisofilatelistit ry: Nuorisofilateliaa elvyttämässä s. 37 KUVA: PERTTI HURMERINTA Kohde nro 1 Sulkakirje Neesiin 1818. Kohde 3 /2024 SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 105. Kyyhkynsulan jäänteet. 5 pen punertavanlilanruskea silopaperi B-läviste. nämä kohteet myynnissä SP-lehden huutokaupassa 63 Online huutokauppa 63 s. 10 Mm. Kohde nro 12. 20 mk autopakettivihkonide, jossa 5 liuskaa eli yhteensä 30 merkkiä postituoreina.. Mitätöity ÅBO 1.1.1872. Ei korjauksia. Täysi sisältö mukana. Erittäin harvoin tarjolla! Kohde nro 218. Aitoutus Schwenson 15.10.2021. 19 Aihefilatelistit juhli 70 vuotta s. 18 JoeX24:ssä nähtyä ja koettua s. 7 Suomen erikoispostisopimukset 1922 1945, s
2 3/2024 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2024 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400403230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss 0400840598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri 0405032144 pekka.hurri@pp.inet.fi Perttu Haglund 0405451239 perttu.haglund@gmail.com Janne Nikkanen 0415276430 nikkanenjanne@gmail.com Matti Lundberg 0415316112 matti.aj.lundberg@gmail.com Rasmus Berg 0505124987 rasmus.berg@saunalahti.fi Ari Niemelä 0400412125 ari.niemela53@gmail.com Toimihenkilöt Rahastonhoitaja KaiAnttila 0503234953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400934522postiaollille@gmail.com Kerhomestari PerttiHurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit PetriJansson 0400552671 petri.jansson@kolumbus.fi EeroMäkelä 0400602887 sakarieero@gmail.com Sisällysluettelo 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s.3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s.4 Haastateltavana uusi päätoimittaja Seija-Riitta Laakso s.5 HFF:s hedersmedlems spalt, Carl Appelberg s.6 Nuorisofilatelistit, Tapio Tuominen s.7 Merkillinen tarina: lmapallopostia, Jouni Takalo s.8 JoeX24, Tapio Tuominen s.10 Finlandia-leimoista, Keijo Savelainen s.14 Postimuseon tietopaketeissa postihistoriaa tiiviisti, Mirka Ylä-Mattila s.16 Aihefilatelistit70vuotta, Seppo Salonen s.18 Suomenerikoispostisopimukset1922-1945, Ari Muhonen s.19 Yksityistä postitoimintaa Mosambikissa, Jukka Sarkki s.26 Liebig-keräilykortit Seppo Salonen s.30 Sp-lehdenOnlinehuutokauppa63, Eero Mäkelä ja Eila Hilpi s.37 Rivi-ilmoituksia ja Näyttelyja tapahtumakalenteri s.50-51
Ilmoitushinnat 2024 1/1 sivu 350 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Lehden tilaukset, ilmoitukset ja osoitteen muutokset tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Laskutus: EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kiitos lukijoille, kiitos artikkelien kirjoittajille. Liittokokous hyväksyi tämän vuoden toimintasuunnitelman, missä yhtenä tärkeänä kohtana on netissä tapahtuvien alkeiskurssien aloittaminen syksyllä. Seura on onnistunut viemään kaksi nuorta harrastajaa yhteen, kiitos!” Suomen Filatelistiliiton kevätkokous pidetiin Lönkalla 4.5.2024. Muussa tapauksessa (esim. He ovat tulleet tietoiseksi, että Suomessa on muitakin nuoria, jotka harrastavat filateliaa. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Siitä tarkemmin sivulta 10 alkaen. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen, 0400 212 969 1.6. Ensin Iiro äiteineen tuli meille tänne Helsinkiin ja sitten muutama viikko sitten me kävimme heidän luonaan Keravalla. 7. Huhtikuussa oli Joensuussa hieno kansallinen näyttely JoeX24. Tapio Tuominen, 0400 212 969 tapio.tuominen@outlook.com. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ilman vastaehdokasta Lohjan Postimerkkikerhon monivuotinen puheenjohtaja Vesa Hirsmäki. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Pojat ovat tulleet hyvin toimeen ja päässeet juttuun harrastuksistaan ja homma tiedonjaon ja vaihtareiden tekemisten suhteen on päässyt hyvin vauhtiin. Sain tällä viikolla Tomi Teräväiseltä sähköpostin, jossa luki näin (lupa julkaisuun saatu Lukasin ja Iiron vanhemmilta): ”Lukas ja Iiro ovat nyt tavanneet pari kertaa. Lehden taitto: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro Merkillepantava kevät Tapio Tuominen päätoimittaja Useimmissä yhdistyksissä kevät on muutosten aikaa ja myös aikaansaannosten näyttämisen aikaa. alkaen Seija-Riitta Laakso seijulaakso@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Rasmus Berg, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Seija-Riitta Laakso Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 52 € 2024 Aineiston jättöpäivä 4 viikkoa ennen ilmestymistä. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 105. Tämä kevät on ollut myös muutamalle nuorelle filatelistille muutosten aikaa. Iiro, vas ja Lukas tutkivat Iiron kokoelmaa, Kuva Tomi Teräväinen Kyllä heitä on: nuorisofilatelisteja Liiton kevätkokouksessa päätettiin ja valittiin Näyttelyt Näkemiin Tämä numero on viimeinen päätoimittamani SP-lehti. Helpompi tavoittaa myös uusia harrastajia. On siis pidetty yhdistysten vuosikokouksia, näyttelyitä ja muita tapahtumia. Se, että TamCollectille on valittu paikaksi kauppakeskuksen keskusaukio, on fiksu veto. Hallitukseen valittiin äänestuksen jälkeen uusina Harry Dunkel, Johan Blomster ja Rasmus Berg. Viedään kokoelmat näytille sinne missä normaalistikin liikkuu paljon ihmisiä eikä yritetä saada ihmisiä jonnekin katsomaan kokoelmia. Ollaan yhteydessä nuorisofilatelian ja liiton asioiden tiimoilta. uusi kerho: Nuorisofilatelistit ry, siitä enemmän s. Lisää hyviä uutisia: Suomeen perustettiin 16.5. Ensi vuonna Tampereen Filatelistiseura järjestää TamCollect -näyttelyn 11.–13.4.2025 Lempäälän kauppakeskus Ideaparkin keskusaukiolla (kuva alla)
Jäsenmäärämme on pysynyt vakaana ja toiminta on hyvin jäsenistöä palvelevaa. S uomen Filatelistiseuran keskeisen omaisuuden muodostaa oma kerhohuoneistomme Lönnrotinkadulla. Suomen Filatelistiliiton vuosikokous järjestettiin lauantaina 4.5.2024. huutokauppa la 14.9.2024 SF:n kerhohuoneella Lönnrotinkatu 32, Hki Kohdelistat elokuun alussa: www.suomen latelistiseura. Maksu käteisellä. Kokouksessa valittiin liitolle uudeksi puheenjohtajaksi Vesa Hirsmäki. Suomen Postimerkkilehti 4 3/2024 4 P u h e e n j o h t a j a 7.0 5. Rahoja, mitaleita, postimerkkejä Näyttö klo 10, myynti klo 11 alkaen rahoista. Erityisen maininnan ansaitsee kerhoilloissa pidettävien esitelmien säännöllisyys ja korkeatasoisuus. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen tilinpäätös ja toimintakertomus sekä myönnettiin tilija vastuuvapaus vuoden 2023 hallitukselle. Kahvio. Kohdelistat ym. Myös Suomen Filatelistiseuran talous on saatu vaikeitten vuosien jälkeen vakautettua ja tulevaisuus vaikuttaa hyvältä. 2 2 4 Suomen Filatelistiseura ry PEKKA LEMPIÄINEN Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00 . Kokonaisuudessaan parempaa paikkaa lienee kuitenkin vaikea löytää. Seuraava kokoontuminen 19.8. Esitelmiä on pidetty monipuolisesti filatelian eri osa-alueilta niin kokomaailmakeräilystä kuin aihekeräilystäkin sekä varsin spesifeistäkin aiheista kuten yksittäisten merkkisarjojen mitätöinneistä. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin ja vaihtaa kuulumisia kerholaisten kanssa. Jossakin yhteyksissä on keskusteltu iäkkään kiinteistön muodostamasta mahdollisesta taloudellisesta riskistä. K evät on erilaisten vuosikokousten tai vastaavien aikaa. Kulkuyhteydet ovat toisaalta hyvät (julkinen liikenne) ja toisaalta huonot (pysäköinti). lisätietoa kimmo.kanerva@kolumbus. , 0400 601 848. Kyseinen kiinteistö on kuitenkin laajalti peruskorjattu ja sijaitsee arvokkaalla paikalla Helsingin keskustassa. Suomen Filatelistiseura toivottaa Vesalle menestyksekästä puheenjohtajakautta sekä esittää Petteri Hannulalle lämpimät kiitokset filatelian hyväksi tehdystä työstä. O man yhdistyksemme sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin maanantaina 6.5.2024. Kokouksessa kävi ilmi myös liiton taloudellisen tilanteen vakautuminen, jonka liittokokousedustajat ottivat tyytyväisyydellä vastaan. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki
Olen karsinut näitä sittemmin erään ison amerikkalaisen kirjaprojektin vuoksi se tuli valmiiksi tänä keväänä ja saatoin nyt ottaa vastaan työn SP-lehden päätoimittajana. Toivon myös pystyväni tarjoamaan lukijoille kiinnostavia filateliaan ja postikortteihin sekä niiden keräilyyn liittyviä tarinoita. Seija-Riitta aloittaa päätoimittajana seuraavasta lehdestä alkaen. Eläkkeelle jäätyäni ryhdyin amerikkalaisen Scandinavian Collectors Clubin The Posthorn -lehden päätoimittajaksi, ja pian sen jälkeen Royal Philatelic Society Londonin The London Philatelistin. Olen tällä hetkellä myös FIP-tuomari postikorttiluokassa. Seija-Riitta Laakso. Muita kokoelmia erilaisista aiheista tuli tehtyä siinä välissä. Olen saanut kaikkiaan nelisenkymmentä kultaa tai isoa kultaa kansallisissa tai kansainvälisissä näyttelyissä, viidessä eri näyttelyluokassa. Ensimmäinen näyttely, johon osallistuin oli Filatelia -93. Postikortit, filatelia, sukututkimus. Olen toiminut aiheluokan tuomarina kansallisella tasolla vuodesta 2000. Osa niistä on kirjallisuusluokasta, missä on ollut esillä julkaisuja, joiden päätoimittajana olen toiminut. Helsingin Sanomissa, silloisessa Uudessa Suomessa ja Kauppalehdessä. Viimeisin kiinnostuksen kohde on Albert Edelfeltiin liittyvä aineisto, josta on avoimen filatelian kokoelma työn alla. Olen kerännyt myös amerikkalaisten taiteilijoiden suomalaisia glamour-kortteja, joita meillä usein kutsutaan naiskorteiksi. -----------Kävin aikanaan Sanoman toimittajakoulun ja työskentelin 15 vuotta päivälehdissä, mm. Haluaisin myös kannustaa ihmisiä rakentamaan omia näyttelykokoelmia, elleivät he ole sitä aiemmin tehneet. Yhdysvalloista mukaan tuli American Philatelic Congressin The Congress Book -vuosikirja ja Ruotsista sikäläisen postimuseon ystävien vuosikirja Postryttaren. Miten haluat kehittää SP-lehteä. Sain silloin hopeamitalin. Kolme vuotta myöhemmin sain samalla kokoelmalla ensimmäisen kultamitalini Euphila -96:ssa. Viestinnän historiaan liittyvä projektikin on työn alla. “Paris by Night” -kokoelma. Avoimen filatelian kokoelmaan hankkimistani laivapostikorteista syntyi kiinnostus ylipäätään postikortteihin, mistä sitten sattuman kautta kiinnostuin etenkin ranskalaisista korteista, joista syntyi mm. On tosi kiva kirjoittaa suomeksi välillä. Filatelian aihealueet. Olin myös julkaisupäällikkönä Sanoma Yritysjulkaisuissa, jolloin opin kokonaisvaltaisen lehdenteon pelkkien juttujen kirjoittamisen sijasta. Aloitin aikanaan poikani kanssa perinteisellä Suomi-kokoelmalla. Ehkä niistäkin joku kokoelma tulee näyttelyyn joskus. Varmastikin pyrin selkeyttämään lehden rakennetta. Toimittaja, historiantutkija, tietokirjailija. Kun miettii, miten esittäisi parhaiten tarinan omia kohteitaan käyttäen, voi tehdä uskomattomia löytöjä, jotka olisivat jääneet itseltäkin huomaamatta muutoin. Ja aika monta kansiota löytyy lisäksi leimakohteita – viestillistä kokomaailmaa ja suomalaisia frankkeerausleimoja. Harrastukset. Näyttelykokemuksesi. Toimin myös tuomarina Yhdysvalloissa, missä kaikki tuomarit osallistuvat kaikkien luokkien arvosteluun. Sitä seurasi merihistoriaan liittyvä aihekokoelma, joka alkoi Suomen vesiltä ja muuttui vähitellen kaikki maailman tärkeimmät postireitit kattavaksi avoimen filatelian ja siitä postihistoriakokoelmaksi, josta syntyi lopulta väitöskirjakin. Seija-Riitta Laakso tutustui Bukarestissa sijaitsevaan Postimerkkimuseoon huhtikuussa. Kuka olet. Siirryin sitten yritysviestinnän puolelle isoihin pörssiyhtiöihin, Englantiin tekemään väitöskirjatutkimusta, ja sieltä palattuani sattuman kautta Suomen Filatelistiliiton toiminnanjohtajaksi. Tervetuloa Seiju! Häneen voi ottaa yhteyttä lehteä koskevissa asioissa sähköpostitse osoitteella seijulaakso@gmail.com Aikaisempi kokemuksesi lehden toimittamisesta?. 5 Haastateltavana uusi päätoimittaja Seija-Riitta Laakso Moni meistä tietää ainakin nimeltä uuden SP-lehden päätoimittajan, mutta Seija-Riitan mittavasta filateelisesta ja toimittajataustasta on meillä monella varmaan vain hataria tietoja, siksi on syytä ottaa selvää hänestä
kroppsligt mod. 14:00 Föredrag, Seppo Laaksonen ” Hotell Britannia, Budapest”. 12:00Föredrag, Richard Bodin “Svensk-finska krig mot Ryssland och i Baltikum 15821809 12:50 med betoning på Finland och finskt material. Träffen avslutas ca kl. Hans motståndare är lika modig då han trotsar attacken. M en det finns också andra sorters mod som inte är så trevliga för andra. D essutom, just nu i dagens värld, med alla krig och naturkatastrofer behövs det vanligt vardagsmod för att med jämnmod stå ut med allt. Det finns så många sorter av mod. Möjlighet till auktion av egna objekt av bättre kvalitet 15:30 med limit min. Det modet är tungt, det är det man vanligen kallar tålamod. 11:30 Diskussion om utvecklandet av samarbetet mellan de svenskoch tvåspråkiga filatelistföreningarna. VÄLKOMMEN Helsingfors Frimärkssamlare Förening rf Den traditionella Finlandssvenska Filatelistträffen lördagen 28 september 2024 kl 11.00. Det är sannerligen inte en bristvara i dagens värld. 6 3/2024 SuomenPostimerkkilehti HFF:s hedersmedlems spalt CARL APPELBERG I dag vill jag tala om mod, om att vara modig. Bindande anmälan om deltagande i träffen samt eventuella matpreferenser (kött/fisk) och -allergier/speciella önskemål senast fredagen 06.09.2024 till finn.sumelius@welho.com, sekreterare HFF, mobil 040 551 9828. Det är svårare än. I en sådan grupp stöder alla varandra. 11:10 Föreningarna presenterar sig (ca 2 3 min per förening). man skulle tro, trycket från de övriga deltagarna kan vara hårt. Man vet att man kan bli skadad, kanske dö, men man slåss ändå. En modig soldat, det är ett allmänt begrep. M en mod är mycket mer än så. Det här s.a.s. att i ett gruppmöte, ett sammanträde, en konferens, ha en annan åsikt än de övriga och stå för den då man anser att man bevisligen har rätt. O m man trots allt inte har tålamod eller krafter nog finns alltid faran av att falla i svårmod och det är en ännu tyngre börda. Om alla andra i hans grupp visar samma mod är det en bra militärgrupp. Är du modig. Egentligen borde man akta sig för nyheterna i tidningarna eller i tv. E n soldat är modig när han rusar mot fienden med gevär i handen. Det låter enkelt, men i själva verket är det mycket mer komplicerat än vad man i första hand skulle tro. Det ät t.ex. Det kallar man också högmod, eller högfärdighet. Till träffen, som hålls på svenska, är också övriga föreningars medlemmar välkomna. N är en nära anhörig, en mor eller far, eller ett barn är svårt sjuk eller avlider, går bort som man säger, då måste man ha mod att bära det, inte falla samman. HFF bjuder på lunchen, drycker väljer och betalar deltagarna själva. 14:45Auktion på filatelistiskt material anskaffat av HFF. (Posthistoria) 13:00 Lunch på Radisson Blu Aleksanteri Hotel Albertsgatan 34 beläget ca 100 m från möteslokalen. E tt annat mod är t.ex. En god psykolog behövs då ofta nog. 16:00. Det är en sådan soldat en officer vill ha. Stiftad Plats: Suomen Filatelistiseuras möteslokal Lönnrotsgatan 32 B 00180 Helsingfors gatuplanet (nära Sandvikstorgets parkering) Värd: Helsingfors Frimärkssamlare Förening rf Program: 11:00 Hälsningsord Jussi Tuori, ordförande HFF. Det är ofta nog en bristvara hos många av oss. övermod, när någon tror att den är bättre än andra. 10€ Servering av kaffe/te i möteslokalen under föroch eftermiddagen
sdf Topi: ”Ihan kaikki. Pidetään hauskaa. Suunnitelmaa tarkennetaan ja muutetaan kunhan kerhoillat ovat alkaneet ja ollaan kuultu kerholaisten toiveita. Kuka voi liittyä kerhoon. Nuorisofilatelistit ry:n perustamiskokous. Miksi jo alussa perustetaan nettisivut kerholle . Valtosen Juha Tampereelta vinkkasi Topi Alhosta, joka käy Seinäjoelta Tampereen Filatelistiseuran kokouksissa Matka-aikaa kertyy 1½ tuntia suuntaansa. Toiminta on avointa, rehellistä ja toisia kunnioittavaa. 7 Nuorisofilatelistit ry Suuri joukko filatelisteja on ollut huolissaan jo jonkin aikaan nuorisofilatelian tilasta. Kyseessä oli Mikael Collanin esitelmä: Malli 1930 postihistoriaa. Topin sanojen mukaan hän käy kokouksissa, kun on tiedossa hyvä esitelmä. Edetään toiveiden mukaan. Mitä kerhossa tehdään. Koska nuorilla ei välttämättä ole omaa sähköpostiosoitetta niin perustamme kerholle omat nettisivut, joiden kautta tapahtuu virallinen viestintä ja linkki kerhokokouksiin. Perustajajäsenet: Martti Forss, Espoo, Jari Forsblom, Kirkkonummi, Vesa Hirsmäki, Lohja, Kati Kettunen, Kerava, , Juhani Kontkanen, Joensuu, Kari Tapola, Forssa, Tapio Tuominen, Espoo ja Juha Valtonen, Tampere sekä nuorempana neuvonantajana Topi Alho 14v, Seinäjoki. Topi: ”En ole yhtään filateliasta kiinnostunutta nuorta vielä tavannut. Nettisivut ovat nuorille myös turvallinen paikka olla yhteydessä toisiin nuoriin. Olisi hienoa, jos niitä olisi, jos vaikka vaihtoyhteys saataisiin aikaan..” Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin Missä kokoonnutaan. Koska nuoret ovat ympäri Suomea, kerho kokoontuu Teams-etäkokouksina. Varsinaista nuorisokerhoa vetää Iida Issakainen Joensuusta. kansallisessa näyttelyssä. Kerran vuodessa toivottavasti näemme ihan livenä, esim. Niininen on todella mukava ja viisas. Sinne laitetaan näkyville aikanaan myös tilinpäätökset ja toimintakertomukset. Mitä minä voin tehdä. Pyrimme toimimaan niin, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus liittyä kerhoon. Toiminnan kehittymistä voi seurata ennen omia nettisivuja www.filatelisti.fi Juha Valtonen antaa Topi Alholle neuvoja Deutsche Reich kokoelman rakentamisessa. Ikärajaa ei ole. Hän veti nuorisokerhoa Tampereella pitkän aikaa, ja hänellä on valtavasti tietoa kaikesta filateliaan liittyvästä ja se hyvä huumori! Jarkko on auttanut näyttelykokoelman pikkuseikoissa ja kokoelman rakenteessa. Ketkä sinua ovat täällä auttaneet. Kuka kerhoa vetää. Jos haluat tukea toimintaamme jossakin muodossa niin ole yhteydessä minuun tai johonkin muuhun hallituksen jäseneen. Kerhossa käydään läpi filatelian perusasioita, luodaan suhteita toisiin nuoriin, opetellaan turvallista netin käyttöä, käydään läpi eri keräilyalueita. Tavoitteena on saada ensi vuonna Tampereen kansalliseen Tamcollectnäyttelyyn yhden kehyksen kokoelma.” Tiedätkö onko Suomessa muita nuorisofilatelisteja. Kerhon hallitus, johon valittiin puheenjohtajaksi Tapio Tuominen ja muiksi jäseniksi Martti Forss, Kati Kettunen, Jari Forsblom ja Vesa Hirsmäki vastaa ei filateelisesta puolesta eli jäsenhankinnasta, taloudesta ja varainhankinnasta ja ”paperitöistä”. Näiltä nettisivuilta jokainen voi seurata kerhon toimintaa. Apunaan Iidalla on varsinainen filapappojen armeija, kokeneita filatelisteja kuten Juha Valtonen, Jari Kovalainen, Jari Forsblom ja toisenlaista näkökulmaa antamassa Kati Kettunen ja Topi Alho. Teksti ja kuva: Tapio Tuominen, tapio.tuominen@outlook.com. Erityisesti Mika Niininen, Jarkko Leppänen ja Juha Valtonen. Alle 18-vuotiaille jäsenmaksuksi sovittiin 5€ ja vanhemmille 10€. Topi oli hyvissä ajoin paikalla, sillä kerholle on kiva mennä ja kerhokaverit ovat mukavia. Toiminnantarkastajaksi valittiin Juha Valtonen ja varatoiminnantarkastajaksi Juhani Kontkanen. Koska Iida on varusmiespalveluksessa kesäkuun puoliväliin asti, hän ei päässyt perustamiskokoukseen. Nuorten nettiturvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Haluaisimme liittyä myös SFFF liittoon ja SNFL:ään (nuorisoliitto), mutta meidän pitää keskustella ehdoista tai saada sponsoreita liittomaksuihin. Tapasin Topin Tampereella tällaisessa kokouksessa. Jotta jahkailu ”että jotain pitäisi tehdä” päättyisi ja päästäisiin nuorisofilateliaa edistämään pidettiin 16.5. Iida kumppaneineen laatii kerholle vuosikellon ja tarkemman toimintasuunnitelman ja aineistoa kerhokokouksiin. Iidalla on hieno palkittu Muumi-kokoelma, jonka hän lupasi laittaa uuteen uskoon ennen ensi vuoden TamCollect-näyttelyä. Tavoitteena on, että kerho aloittaa syyskuussa. Jarkko on itse kova näyttelyfilatelisti ja tuomari. Juha Valtonen on perehdyttänyt varsinaiseen aihealueeseen eli Deutsche Reichiin. Tarkempaa tietoa viimeistään elokuussa www.filatelisti.fi sivulla. Mitä tapahtuu kesän aikana. Tarvitsemme kannattajajäseniä, luennoitsijoita, nettisivuille sponsoreita jne
heinäkuuta 1870 ja 10. Ensimmäinen lento sai nimen ”Le Neptune” ja lähetettiin syyskuun 23, 1870 mukanaan 125 kg postia. 10. 1870. Ilmassa miehet näkivät Pariisin ja sen valot alla. Se lähti liikkeelle pilkkopimeässä 24. He pelkäsivät olevansa eksyksissä ja epävarmoja siitä, näkisivätkö he enää koskaan maata. Heidän oli kuitenkin vaikea saada korkeutta. Pallon nostamiseksi he alkoivat heittää ulos painolastia, jota käytetään ilmapallon vakauttamiseen. 1870 kello 11.00 yöllä hieman tihkusateisessa säässä, mutta suotuisalla tuulella. Mukana oli myös virallisia dokumentteja maan hallitukselle, joka oli vetäytynyt Toursin kaupunkiin. Kun ilmapallo laskeutui, he huomasivat horisontissa aluksen, joka ilmoittautui heille tykkitulella. Tuuli oli niin kova, että he eivät pystyneet laskeutumaan lähelle laivaa. Yhteensä 66 yleensä miehitettyä postilentoa tehtiin, tuulesta riippuen, eri puolille Eurooppaa. Lentäjät ymmärsivät, että he olivat väärässä suunnassa. Kevennettyään ilmapalloaan heidän vauhtinsa kiihtyi. He uskoivat, että heidän paras mahdollisuutensa oli pudottaa ilmapallo lähelle laivaa ja saada alus noutamaan heidät. Noin puoli neljältä aamuyöllä he kuulivat pitkäkestoista ääntä, jonka he luulivat kuuluvan pohjois-Ranskan junalle. toukokuuta 1871 välisenä aikana ja sodassa Ranska jäi alakynteen. Pariisi oli sodan loppuvaiheessa saksalaisten piirityksessä. 8 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Merkillinen tarina: Ilmapallopostia Teksti ja kohteet: Jouni Takalo Preussin-Ranskan sota Preussin ja Ranskan sotaa käytiin 9. Kuori ja postimerkki ilmapallolentojen 85-vuotisjuhlan kunniaksi. Ensimmäinen ilmapallolento, joka sai nimen ”Le Neptune” lähetettiin 23. Tämä aiheutti tulitusta preussilaisten taholta, mutta onneksi he olivat riittävän korkealla, etteivät luodit osuneet heihin. Ehkä jännittävin lento oli nro 33, joka sai nimen ”La Ville d’Orleans”. Aamunkoitteessa heille alkoi selvitä, ettei heidän viimeisten kolmen tunnin aikana kuullulla äänellä ollut mitään tekemistä junan kanssa. He olivat myös ”Vive la France”. Ensimmäinen yölento oli lento nro 30 ”Général Ulrich”. Yölennot Tyypillinen valmiiksi painettu ilmapallopostin kirjekuori, joka on kulkenut ensimmäisellä yölennolla nimeltään ”Général Ulrich” (kuva kirjasta J. Pallon kapteenin Paul Rolierin mukana oli Leonard Bezier-niminen ampuja ja 230 kg kirjeitä, häkki, jossa oli kuusi kirjekyyhkystä, ja paketti hallituksen lähetyksiä. Sen sijaan he lensivät sen ohi yli neljänkymmenen peninkulman tuntinopeudella ohjainköydet roikkuen meressä. Kun se päästettiin ilmaan, seurasi tietenkin ”Vive la France” -huuto. Sen sijaan he havaitsivat, että valtameren aallot murtuivat toisiaan vasten ja että he ajelehtivat myrskyisän meren yli. Jotta pariisilaiset olisivat voineet olla yhteydessä ulkomaailmaan, otettiin käyttöön ilmapallot postin kuljetuksessa. Takalo ”Merkkien mahti”) Aluksi lennettiin päivällä, mutta kun preussilaiset saivat tiputettua lentoja, aloitettiin yölennot. 11
Niinpä pallo katosi hetkessä mukanaan kirjekyyhkysten häkki, kirjesäkit ja heidän eväänsä. Rolier valtuutti myös kuvansa myynnin ja ilmapallon rautaosat otettiin käyttöön ja tehtiin muistomitaleita, jotka myös myytiin. Matkan varrella heidän edistymisensä keskeytyi vain kerran. Ilmapallo nousi takaisin korkeuteen, joka oli lähes 4000 metriä. Rolier ja Bezier yrittivät vetää ohjausköydet sisään vakauttaakseen ilmapallon, mutta tuuli oli niin raivoisaa, että ilmapallo kallistui sivuun. Rolier nousi nopeasti ylös ja tarttui ohjausköyteen toivoen pitävänsä ilmapallon maassa, mutta hänen kätensä olivat niin jäässä, että naru lipsahti hänen sormistaan. He ymmärsivät, että he olivat maankamaran päällä, avasivat venttiilin, ja ilmapallo laskeutui syöksymällä maahan hautautuen lumeen. Ainoa hyvä uutinen oli, että ainakin miehet olivat turvallisesti maassa. Loppu hyvin, kaikki hyvin Ilmapallolentojen satavuotisjuhlamerkki. menettäneet korkeutta ja olivat nyt vain muutaman metrin merenpinnan yläpuolella (kts. Myöhemmin kävi ilmi, että heidät oli nähty Mandalista Norjan etelärannikolta, josta he ajautuivat pohjoiseen ja päätyivät Lifjellin vuorelle Kristianian, nykyisen Oslon, pohjoispuolella. Kun Roiler poistui Ville d’Orléansista, ilmapallo alkoi nousta. Pitääkseen sen maassa, Rolier tarttui nopeasti yhteen lähetyksiä sisältävistä pusseista ja riippui siitä ja nousi ilmapallon mukana sen noustessa ylöspäin. Heidän oli myös mahdotonta tietää, minne he olivat laskeutuneet. He etenivät tuskallisesti, kompastuen ja takertuen kuusien oksiin. Kun he kulkivat kylien läpi, tarina heidän rohkeasta teostaan oli kuultu ja heitä tervehdittiin sankareina ja ylistettiin teostaan. piirroskuva). päivänä marraskuuta, samoin kuin kirjekyyhkyt ja postisäkit. Rolier hyppäsi ilmapallosta, mutta kun Bezier yritti hypätä, hän takertui joihinkin köysiin. Niinpä lopulta Rolier tienasi Norjasta Ranskaan yli 47 000 frangia sodan uhreille. Heillä ei ollut mitään syötävää, ja he eivät voineet muuta kuin kaivaa poteron lumeen ja vuorotellen nukkua toisen vartioidessa. Jonkin ajan kuluttua he löysivät mökin ja kaksi metsämiestä ja kuulivat laskeutuneensa Norjaan. Piirros ilmapallosta, kun Rolier yritti ohjata pallon kuunarin lähelle, mutta ei onnistunut valtavan tuulen takia (kuva wikimedia commons). Kun ilmailusankarit vihdoin saapuivat Kristianiaan, he eivät voineet ajatella muuta kuin suuntaamista suoraan Ranskan konsulaattiin, missä Rolierin ensimmäinen huolenaihe oli lähettää sähke Toursiin. Aamulla he jatkoivat matkaansa ja tällä kertaa heitä auttoivat metsästä saadut kävelykepit. Sitten aalto murtui heidän päälleen ja nostaakseen korkeutta lentäjät heittivät pois lisää painolastipusseja ja katkaisivat sitten köyden, jossa oli 65 kiloa kirjepostia. Lisäksi he eivät olleet tietoisia, missä he olivat. Ilmapallo lahjoitettiin pian Kristianian yliopistolle, sillä ehdolla, että se olisi näytteillä sodan uhrien muistoksi. Pian he kuitenkin näkivät mustia pisteitä, jotka muuttuivat vihreiksi täpliksi ja sitten kuusiksi. Jopa onnettomien matkailijoiden vaatteet olivat jäässä, heidän kasvonsa ja hiuksensa olivat huurteen peitossa ja he kärsivät kovaa janoa harvan ilman vuoksi. Pelastettu posti kuljetettiin Mandaliin ja sieltä laivalla Lontooseen ja edelleen Toursiin Ranskaan, jossa siis Ranskan hallitus kokoontui. 9 Mikä maa, mikä valuutta. Kalastajat noutivat Ville d’Orléans -ilmapallon 27. Kaiken todennäköisyyden mukaan ilmapallo oli jättänyt Ranskan Dunkerquen yläpuolella, oli kulkenut ehkä Englannin kaakkoisosan yli kääntyen jälkeenpäin itään ja ylittänyt Pohjanmeren. Voidaan sanoa, että tämä ilmapallolento vetää hyvinkin vertoja Jules Vernen seikkailukirjalle ”Viisi viikkoa ilmapallossa”, joka julkaistiin muutamia vuosia aikaisemmin, sillä erotuksella, että tämä tarina on tosi.. Siitä huolimatta he päättivät edetä etelään ja kävelivät jonkin aikaa polviin asti ulottuvassa lumessa. He olivat kuitenkin valtavassa metsässä, joka oli täynnä puita ja lumen peitossa. Se oli siihen asti pisin ilmapallolento. Lento oli kestänyt yli 14 tuntia ja matkaa oli kertynyt 1200 km. Kolmen uuvuttavan tunnin kahlattuaan lumen läpi Rolier ja Bezier olivat uupuneita ja nälkäisiä. Pian ilma muuttui erittäin kylmäksi, minkä seurauksena ilmapallo ja sen johdot peittyivät huurteeseen. He laskeutuivat paksuun lumikasaan, joka suojeli heitä loukkaantumiselta. Onneksi sudet eivät tehneet muuta kuin katsoivat miehiä ennen kuin jatkoivat matkaa heitä häiritsemättä. Metsämiesten avustuksella lentäjät saivat rekimatkan Kristianiaan. Se sijaitsi noin 80 kilometrin päässä siitä paikasta, missä miehet olivat laskeutuneet. Onneksi Bezier pystyi irrottamaan jalkansa, ja sitten molemmat miehet hyppäsivät noin 15 metrin korkeudelta. Se tapahtui, kun he yllättäen törmäsivät kolmen suden laumaan
Jos näyttelyasettaja haluaa saada oikeudenmukaisen kohtelun kokoelmansa arviointiin, tämä on erittäin suositeltava tapa. Risto Pitkänen kuuntelee tuomari Allan Pihln palautetta kokoelmastaan. Joensuussa Kimmelissä. Ensimmäisenä kiinnitti huomiota, että oli tilaa kävellä ja katsella kokoelmia. Hieman yli puolet näytteilleasettajista oli toimittanut kokoelmansa tuomaristolle etukäteen arvioitavaksi digitaalisesti. Näytteilleasettajalle tärkeää on saada tuomarilta suoraan palautetta ja parannusehdotuksia seuraavaa kertaa varten. Ilman tieteellisesti pätevää tutkimusta oma päätelmäni haastattelujeni perusteella on, että ne jotka olivat toimittaneet etukäteen kokoelman digitaalisesti arvioitavaksi olivat tyytyväisempiä saamiinsa pisteisiin kuin ne, joiden kokoelmat olivat ensi kertaa näytillä näyttelyssä tuomareille. Onneksi suuri osa digitaalisesti toimitetuista kokoelmista on nähtävissä Liiton nettisivuilla: www. Myöskään kaikki näyttelyssä vierailleet eivät varmasti ehtineet katsomaan kaikkia kokoelmia, saati sitten paneutuneet kokoelmissa olevien kohteiden selostuksiin. Hotelli Kimmelissä oli saapuessani perjantaina illalla jo näyttelykehykset paikoillaan. 10 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Huhtikuussa koetti viimein vuoden odotetuin filateelinen tapahtuma kun JoeX-avattiin 13.4. Läheskään kaikilla ei luonnollisestikaan ollut mahdollisuutta päästä paikan päälle katsomaan kokoelmia vaikka mieli teki. Olli Hiltunen oli tullut tutustumaan näyttelyyn Liperistä Teksti ja kuvat: Tapio Tuominen. Tämä antoi tuomareille mahdollisuuden tutustua kokoelmiin rauhassa ja tarkastaa kohteita myös sen jälkeen kun oli tarkistanut muista lähteistä kokoelmassa olevien tietojen oikeellisuuden. Filatelisti.fi/Kokoelmat/JoeX Itse olisin laittanut kokoelmat kaikkien nähtäville enkä pelkästään liittoon kuuluville. Näyttely oli samalla Joensuun Postimerkkeilijät ry:n 75-vuotisnäyttely
JoeX24 oli ensimmäinen kolmen näyttelykortin sarjasta. Tämä taustana oli riittävästi rohkeutta ja uskallusta hakea pienenä kerhona kansallisen näyttelyn järjestämisoikeutta, ensimmäistä kertaa Joensuun historiassa. Järjestimme 2019 alueellisen postimerkkinäyttelyn Joensuussa. Edellisistä näyttelyistä oli kulunut jo muutama vuosikymmen. Joensuussa oli tutkittu mitä Joensuussa tapahtuu keväällä. Filatelisti-lehden ja liiton sivuilla. Tähän olemme saaneet tukea niin paikallisilta kuin kansallisilta tahoilta. Odotuksista ennen näyttelyä (kirjoitettu ennen näyttelyä) Tavoitteemme on järjestää näyttely, jonka sekä näytteilleasettajat että näyttelyvieraat kokevat onnistuneeksi, filateliaa edistäväksi tapahtumaksi ja josta kaikille jää pysyvä, hyvä muisto. Ymmärrystä on riittänyt. Olen iloinen myös näyttelyssä esillä olevista kokoelmista ja niiden määrästä. Liiton toiminta on ollut kannustavaa, tukevaa sekä myös konkreettista toimintaa, mikä näkyy mm. Epäilin jo, että joensuulaiset olivat palkanneet nuoria tutustumaan näyttelyyn. Mutta kertokoon tarkemmin henkilö, johon usein viitattiin, kun kysyin miten ihmeessä tämä kaikki oli onnistunut näin hyvin. Taloudellinen tuki on konkretisoitunut mainoksina ja myös suorana tukena. Järjestämiskustannukset ovatkin tuottaneet melkoisesti päänvaivaa. Monopoliasemasta seuraa kuitenkin monopolin hinnoittelu. Eikä vähäistä ole ollut myöskään filateelisen yhteisön muu kannustus. Juhani Kontanen, ole hyvä ja kerro miten tämä onnistui: Juhani Kontanen: Taustaksi: Palautteella on motivoiva vaikutus. Lisäksi Kimmel sijaitsee rautatieja linja-autoasemien vieressä. Siitä suuri kiitos kaikille heille. Olen myös iloinen siitä, että ilmeisen runsaasti filatelisteja matkustaa näyttelyymme. Helpoksi valinnan teki (2 vuotta sitten) se, että jo silloin kaupungin urheilutoimessa tiedettiin, että Liiga Hurmos pelaa juuri samaan aikaan urheilutalossa liigan loppuotteluja! Hotelli Kimmelin etu on tietenkin se, että pystymme keskittämään kaikki näyttelyyn liittyvät toiminnot yhteen paikkaan; näyttelyn vaatimat tilat oheistoimintoineen, hotellimajoituksen, ruokailut, Palmares -illallisen. Myös autojen pysäköinti on helppoa hotellia vastapäätä olevassa parkkitalossa. Hyvänä esimerkkinä tuesta on Joensuun Lukituspisteen järjestämä 20 urheilijanuorukaisen talkooporukka kehysten pystyttämiseen ja purkamiseen. Vaihtoehtoja oli tasan kaksi, joko vanha urheilutalo tai Hotelli Kimmelin juuri laajennetut tilat. Juttu jatkuu sivulla 13 lopussa Åland Post esitteli Joex24 aiheisen kortin, merkin ja leiman. Mutta kustannustasosta huolimatta, olemme pystyneet järjestämään talouden kutakuinkin tasapainoon. Jouduimme jopa siihen ikävään tilanteeseen, että tilan rajoitteiden vuoksi emme pystyneet ottamaan näyttelyyn kaikkia halukkaita näytteilleasettajia. Ilman taloudellista tukea näyttelyn järjestäminen ei olisi ollut mahdollista. Filatelian edistämissäätiön taloudellinen tuki oli ratkaisevaa. Vuoden näyttelysarjan teemana on luontoelämykset ja sarjan on kuvittanut Mari Oksanen.. 11 Näyttelyn avasi Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä vasemmalla vierellään Juhani Konkanen. K U V A : Å L A N D P O ST Åland Postin osastolla on myynnissa ainutlaatuinen postikortin, postimerkin sekä näyttelyleiman julkaisu. Näyttelypaikan valinta Joensuun kokoisessa kaupungissa on helppoa. Saimme hyvää palautetta sekä filateeliselta yhteisöltä että runsaalta paikalliselta yleisöltä. Muut kortit ja merkit ovat saatavilla Nordia 2024 -näyttelyssä Langesundissa, Norja 31.5.–2.6.ja Hafnia24näyttelyssä Kööpenhaminassa, Tanska 17.–20.10. Mutta ei, siitä ei ollut kysymys. Näyttelyssä on yli 100 kokoelmaa 70 näytteilleasettajalta. Kaikki haastattelemani henkilöt olivat yhtä mieltä näyttelystä: loistavasti järjestetty, ällistyttävä määrä uusi kokoelmia esillä ja paljon väkeä saatu liikkeelle katsomaan sitä
Järjestelmä lopetettiin 1880-luvulla, kun sen viimeiset postilinjat siirrettiin yleiselle postille. Hänen kokoelmansa ”The Earliest Forms of Postal Delivery in Finland with focus on manuscript markings” sai toisella näyttökerrallaan suuren kultamitalin ja kilpailuluokan voiton RiiHeX2023-näyttelyssä. Suomen ensimmäinen postimerkkijulkaisu on vuodelta 1856. Filatelia on muutakin kuin postimerkkejä Filatelia yhdistetään yleisesti postimerkkeihin, mutta kirjeitä kulki jo kauan ennen niiden keksimistä. Myöhemmän kuriiripostin alalajeja olivat lukkariposti, muu kirkollinen kuriiriposti, sotilaskuriiriposti sekä kapteeniposti, jonka kuriirina toimi laivan kapteeni. Kirja palvelee Suomen filatelian ja historian tutkimusta sekä esifilatelian mukaan lukien varhaispostin keräilyä. Ensimmäisellä näyttökerrallaan ulkomailla (lyhennetyssä mitassa) kokoelma sai THAIEX WSC 2023 näyttelyssä kultamitalin sekä kunniapalkinnon. Kirkkokuulutuksia ja virkakirjeitä kannettiin kruununpostina Kruununposti oli yleistä postia täydentävä, hallintoa palveleva postijärjestelmä, joka toimi lähinnä maaseudulla 1600–1800-luvuilla. Atte Moilanen on kirjoittanut Filatelisti-lehteen kahdentoista artikkelin sarjan Suomen varhaispostista ja sen mustemitätöinneistä vuosina 2020?2022. Niin kutsutut meanderkirjeet ja valtaosa sulkakirjeistä ovat kruununpostia. Varhaisimmat säilyneet kruununpostin kirjeet ovat 1680-luvulta. Hän on kirjoittanut useita filateelisia artikkeleita esimerkiksi vanhimmista postileimoistamme. Kirjan tavoitteena on auttaa varhaisimpien kirjeidemme tyypin määrittämisessä ja mustemerkintöjen ymmärtämisessä. Ruotsin vallan aikaan kaikki postinohjauksen merkinnät tehtiin musteella, sillä varhaisimmat kyrilliset postileimat otettiin käyttöön vasta Venäjän vallan ajan alkuvuosina. Suomenkielinen kirja sisältää englanninkielisen tiivistelmän. Kirjoittajilla on kiinnostus vanhaan postiin tai vanhoihin kirjeisiin Werner Filmer on kerännyt Suomen esifilateliaa jo vuosikymmeniä, hänen kokoelmansa ”FINLAND Postal History from the Swedish Period up to the first stamp issues” sai Kuopion SAVOFILA-näyttelyssä parhaan kokoelman Grand Prix -palkinnon vuonna 2013. Kruununkirjeiden kanto oli rasite talonpojille. Suomen yleinen posti, eli nykyisen postilaitoksemme edeltäjä, perustettiin vuonna 1638 Pietari Brahen organisoimana. Kirjaa on myynnissä museokeskus Vapriikin museokauppassa ja Trafiikki-museoiden verkkokauppassa sekä Käpylän Merkin verkkokauppassa. Kuriiriposti on varhaisin tunnettu postimuoto Ennen yleistä postia kirjeet toimitettiin kuriirin välityksellä. Se toimitti kruununkirjeiden kantoa, sisältäen kruunun lähettämiä ilmoituksia (kirkkokuulutuksia) sekä nimismiesten, voutien ja muiden kruunun virkamiesten virkakirjeitä. Postimuseon tutkija Sanna Oikarinen on tehnyt kirjaa parantanutta tutkimustyötä sekä huolehtinut kirjan toimituksesta yhdessä Atte Moilasen kanssa. Atte Moilanen esitteli kirjan sisältöä runsaalle kuulijakunnalle. Tuula Hockman on Tampereen yliopiston ammattihistorioitsija (emerita), joka on erikoistunut keskiaikatutkimukseen sekä vanhoihin käsialoihin ja kieleen. Risto Pitkänen on kerännyt Suomen esifilatelian kokoelman, ”The postal history of Finland prior to the UPU”, joka sai kansainvälisessä Praga 2018 -näyttelyssä suuren kultamitalin (95 p) sekä voitti Grand Prix -palkinnon Tampereella TamCollect 2019 -näyttelyssä. Hän on muun muassa kirjoittanut useita Suomen sukututkimuksen keskeisiä teoksia. Kuka tahansa saattoi lähettää kirjeen yleisen postin välityksellä, kunhan maksoi postimaksun. Yli sadan kuvan avulla esitellään aikakautensa elämästä kertovia kirjeitä vuosilta 1580–1875. Kirjan julkaisutilaisuus JOEX24-postimerkkinäyttelyssä: Suomen varhaisposti – kuriiriposti, kruununposti ja varhainen yleinen posti Kuriiripostilla ja kruununpostilla esiintyy pelkkiä mustemerkintöjä eikä lainkaan postiin tyypillisesti yhdistettäviä postimerkkejä tai postileimoja, jotka otettiin käyttöön vasta Venäjän vallan aikaan yleisessä postissa. Postimuseo ja Postimuseon kirjasto ovat alusta alkaen tukeneet kirjahanketta. Kuriiri kantoi kirjeen lähettäjältä vastaanottajalle ennen Postin perustamista. 12 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Uusi teos kokoaa tiedot Suomen varhaispostin tyypeistä ja mustemerkinnöistä Postimuseon julkaisema teos Suomen varhaisposti – kuriiriposti, kruununposti ja varhainen yleinen posti esittelee Suomen varhaispostin kirjeiden eri tyypit ja niillä esiintyvät mustemerkinnät. Kansainvälisissä postimerkkinäyttelyissä kokoelma on saanut IBRA2009 kultamitalin sekä Finlandia 2017 -kultamitalin sekä kunniapalkinnon postihistorian tietämyksen ansiosta. Kirja käsittelee myös vanhan paperin vesileimoja, vanhoja käsialoja ja kirjeiden sisältöjä. Varhaisin tunnettu keräilijöiden hallussa oleva suomalainen kuriirikirje on 1550-luvulta
Taloudellisesti emme taida ihan kuivin jaloin selvitä näyttelystä. Yksi näyttelyn suola oli tälläkin kertaa runsas kauppiaiden lukumäärä Näyttelyn huipentuma lauantaina Palmares, palkintojenjakotilaisuus ja juhlaillallinen Juhani Kontkanen toivotti juhlayleisön tervetulleeksi näyttelyn Palmares-juhlaillalliselle. Filateelisen yhteisön määrää kuvaa hyvin esillä olevien kokoelmien määrän lisäksi se, että hotellista oli filatelisteille varattu yli 70 huonetta ja Palmares illallisella oli tasan 100 henkilöä. Paikalla oli 100 vierasta, enemmänkin olisi ollut kuulemma tulijoita. Palkittujen tulosluettelo on nähtävissä nettisivuilla joensuunpostimerkkeilijat.fi. Mutta sekin haaste on jotenkin ratkaistavissa. Saimme paikallisiin lehtiin melko hyvin näkyvyyttä ennen näyttelyä. Se lämmittää. Lopuksi, olemme väsyneitä mutta onnellisia. Vielä lauantaina olisi haluttu lisää illalliskortteja, mutta keittiö tyrmäsi asian. Olen hyvin iloinen siitä, että suomalainen filateelinen yhteisö löysi kovin hyvin tiensä Joensuuhun. Arvioimme, että näyttelyssä vieraili noin 600 henkilöä. Myös Åland Postin Lea Hänninen oli tyytyväinen kaupan käyntiin. Systeemin osastolla riitti koko ajan asiakkaita tutkimassa laatikkoiden aarteita. Oikealla istuskeleva Vesa Järvistö kertoi kaupan käyneen hyvin. Näin neljän työntäyteisen vuorokauden kuluttua on tuntunut hyvältä saamamme positiivinen palaute. Tosin osittain maksettuina ilmoituksina. 13 Jatkuu sivusta 11: Juhani Konkasen ajatuksia näyttelyn jälkeen: Entäs ajatukset näyttelyn aikana ja sen jälkeen (kirjoitettu sunnuntai-iltana, kun kaikki kokoelmat on purettu, näytteilleasettajat lähteneet kokoelmiensa kanssa ja kehykset on purettu ja pakattu odottamaan maanantaiaamun lähtöä Forssaan
Näitä leimoja on käytetty postivaunuissa numeroltaan 1-17 ja postiljoonivaunuissa reiteillä Hanko Hyvinkää, Helsinki Tampere, Viipuri Imatra, Finlandia-leimat rautatiepostissa TEKSTI JA KOHDEKUVAT: KEIJO SAVELAINEN Kouvola Kotka ja Vaasa Seinäjoki. 14 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Finlandia-leimat korostivat suomalaisuutta Suomalaisten oikeuksia kunnioittanut keisari Aleksanteri II kuoli pommiattentaatin seurauksena maaliskuun alussa 1881. Ehiökortti Lempois 18.6.87. Leimoissa esiintyy myös asemien numeroleimoja. Tekstit leimoissa ovat: Postkupen, Finska, Finland ja Suomi Finland. Juna lähdössä matkustajaja postivaunuineen Helsingin asemalta. Finlandia-leimat ovat harvinaisuudeltaan hyvin tavallisia tasoltaan R1-R4, mutta poikkeuksen muodostavat Kouvola-Kotka postiljoonivaunuleimat, joissa on pari kappaletta R5 tasoisia leimoja. Finlandia-leimoja käytettiin rautatiepostissa vuosina 1888 1893 eli viiden vuoden ajan. Kuva lienee otettu 1900luvun alussa. Suomen rautatiepostia koskevissa postioloissa ei hänen aikanaan tapahtunut mitään suuria muutoksia lukuunottamatta sitä, että käyttöön tulivat suomalaisuutta korostavan Finlandia-leimat. Venäjän keisarina, Puolan kuninkaana ja Suomen suuriruhtinaana jatkoi hänen jälkeensä Aleksanteri III, Aleksanteri II poika. Lyhyt käyttöaika johtui Venäjän keisarikunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan välisten suhteiden muuttumisesta, josta lisää myöhemmin venäläisten leimojen yhteydessä. Finlandialeimoja oli rautatiepostin käytössä yhteensä 51 kpl ja yksi muutettu leima. Kaksirenkaisten leimojen halkaisijat ovat 2528 mm. Muutamassa alkupään leimassa on postivaunun numeroleiman renkaiden välissä, mutta pääosin se on sijoitettu leiman sisälle päiväyksen yläpuolelle. Uusi keisari oli isänsä tavoin myötämielinen Suomen suuriruhtinaskuntaa kohden arvostaen suomalaisten lojaalisuutta ja kunnioittaen Suomen perustuslaillista asemaa
Keräilijöille ja postija rautatiehistorian harrastajille suunnattu kirja esittelee kaikki rautatiekuljetuksissa käytetyt postileimat. Luetteloituja leimoja on noin 1200. Postiljoonivaunu Kouvola-Kotka ehiökortti Fredikshamm (Hamina) Finlandia-leimalla leimattu 3 kop ehiökortti on kulkenut 30 VIII 93 oikealla taksalla postijoonivaunussa Kouvola Kotka Inkeroisiin ja sieltä maanteitse Haminaan, jonne saapunut 30 VIII 93. Leiman yläosassa on kirjaintunnus E. Postija postiljooninvaunujen kulkuajat ja reitit kerrotaan mahdollisimman tarkasti. Tulevaisuudessa luokittelu muuttunee oleellisesti lisääntyneiden käyttöhavaintojen seurauksena. Luokittelu on suuntaa antava, koska se kuvaa tekohetken tietoa leimojen käyttömääristä. Näin on tapahtunut omalta osaltanikin. On löytynyt lisää harvinaisia leimoja. Perustana tälle luokitukselle ovat leimojen käyttöhavainnot. Kirja esittää myös tiivistetyn katsauksen maamme postinkuljetuksen historiaan rautateillä. Tätä alemmat R-ryhmät on luokiteltu käyttöhavaintojen sekä muun tuntuman mukaan. 15 Leimojen harvinaisuudesta LÄHDEKIRJALLISUUS ANTTI LEHMUS JA OLAVI HÄNNINEN: POSTIA JUNALLA, HELSINKI 2009 Arvioitaessa postilähetyksillä olevien leimojen harvinaisuutta käytetään 7-portaista Rluokitusta. Postia junalla-kirjan julkaisun jälkeen ovat monet alan kerääjät selailleet uudelleen pölyttyneitä kokoelmiaan. Teokseen on sisällytetty laaja katsaus 1870-1889 käytössä olleisiin asemien numeroleimoihin.. Luokitus on seuraava: RR tarkoittaa, että leimaa ei tunneta käytettynä, R merkinnällä leimasta on 1-2 käyttöhavaintoa ja leimoista R5 havaintoja on tehty 3-5 kpl. Leimassa on Oulun aseman numeroleima 1, joka oli käytössä toisella käyttökaudella 1.1.1886 31.10.1886. Finlandia leimalla leimattu 20 p kirje on kulkenut oikealla taksalla 9.1.1887 postivaunussa 16 Seinäjoelle ja sieltä edelleen postivaunussa 10 Toijalaan ja edelleen postivaunussa 5 Turkuun
Virkakirjeet kulkivat maksutta ja aluksi posti käsittikin pelkästään virkapostia. Turusta Tukholmaan Ahvenanmeren ylittävä postireitti oli Euroopan vaarallisimpia. Koska velvoite kävi yhdelle talolle liian raskaaksi, järjestettiin niin sanotut postiruodut, joihin kuului kahdesta kuuteen taloa. 16 Tietopaketit löydät Postimuseon nettisivuilta Tietoa ja tarinoita otsikon alta omasta laatikostaan. Tietopaketteja työstetään lisää tämän vuoden aikana: teossa on tietopaketit postiryöstöistä ja Postin tunnuksista. Suomessa autonomian aika oli taloudellisen kasvun ja yhteiskun. Suomen postitoiminnan historiaa Historiaa lyhyesti Kuningatar Kristiina vahvisti Suomen ensimmäiset postitaksat 6.9.1638. Posti kulki kelissä kuin kelissä postitalosta toiseen viisi kilometriä tunnissa. Postimaksu määräytyi matkan ja kirjeen painon mukaan. Ahvenanmeren ylitys oli saariston talonpoikien vastuulla. Vaikka veneelle ja miehistölle olisi käynyt huonosti, posti jäi kellumaan tynnyrissä pinnalla. Postihallinto uudistui, mutta moni asia pysyi samanlaisena kuin aiemmin Ruotsin vallan aikana. Tietopaketteja on nyt kahdeksan: Jakelutyön pitkä historia, Kirjeen matka, Postilaiset järjestäytyvät, Posti kouluttaa, Terveellinen ja turvallinen työ, Postin talot ja toimitilat, Postimyyntiä ja verkkokauppaa ja Postilaiset vapaa-ajalla. Postimuseon kuulumisia Postimuseon tietopaketeissa postihistoriaa tiiviisti Teksti: Mirka Ylä-Mattila Postimuseon tietopaketeista voit lukea ja katsella postihistoriaa hauskassa ja tiiviissä muodossa. Talvella ja kelirikkoaikana ajoja ahtojäät olivat vaikeimpia. Tästä alkoi säännöllinen postinkuljetus Itämeren piiriin laajentuneen Ruotsin suurvallan hallinnon ja diplomatian tarpeiden vuoksi. Posti kansainvälistyi, postimanifesti kielsi suomalaiset postimerkit ulkomaisiin lähetyksiin Vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana. Postin kuljetuksesta vastasivat postitalonpojat ja heidän renkinsä. Suomeen mallia otettiin Ruotsista, jossa postinkuljetus oli järjestetty paria vuotta aiemmin 1636. Syysmyrskyjen aikaan meren ylitys saattoi kestää useita päiviä. Kirje kulki 1600 ja 1700-luvulla Tukholmasta Turkuun alle viikossa. Koska vaarat tunnettiin, arvoposti suljettiin tynnyreihin
Postimuseon blogiin pääset www.postimuseo.fi/blogi. K okoelmat on järjestetty kronologiseen järjestykseen, mutta Finna.fi-palvelussa näyttelykokoelmat eivät järjesty sivunmukaiseen järjestykseen. Kokoelman helmenä voikin mainita Sakari Topeliuksen veljelleen lähettämän kortin, joka on päivätty 10.10.1871. Seuraavassa julkaisussa hän kuvaa painotekniikan vaikutusta postimerkin kehitykseen. Ensimmäisistä postimerkeistäkin tutun ovaaliarvoleiman tunnistaa seuraavasta ehiökuorimallista, joka otettiin käyttöön vuonna 1850. Sivunumero näkyy kuitenkin kohteen tunnistenumeron viimeisestä osasta. Toinen kokoelman suurharvinaisuuksista on 20 kopeekan mustalla ovaaliarvoleimalla varustettu kuori, joita tunnetaan myös vain kaksi kappaletta. Postimuseolla muun muassa Antellin ja Granbergin kokoelmista koostetut ehiökokoelmat Suomalainen ehiöpostikortti 150 vuotta (224 sivua) ja Postal stationery issues 1845–1865 (160 sivua) pitävät molemmat sisällään harvinaisuuksia ja todella mielenkiintoisia kohteita. Amanuenssimme Reetta Uusikulku mielenkiintoiseen ja vähälle huomiolle jäävään postimerkkien historiaan. kerros. Sarjakuvamaailman 1960-luvulla mullistaneita underground-sarjakuvia USA:sta ja Suomesta 2000-luvulle saakka keräilijä Kari Elkelän kokoelmista. H arri Sihtolan ehiökokoelma koostaa ensimmäisiä suomalaisia ehiökuoria ja -postikortteja 35 vuoden aikajaksolta. Suurin osa kohteista on kulkeneita, ja niiltä löytyy esimerkiksi kiinnostavia leimoja. Hän käy läpi postimerkkien historiaa suhteessa painotekniikan kehitykseen, julkaisupolitiikan vapautumiseen, kuvitustyylin muuttumiseen sekä suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin esiin tuomiseen postimerkeissä. K okoelman harvinaisuuksista on mainittava 20 kopeekan arvoleimalla varustettu kulkematon Porto Stempel -kuori, joita tunnetaan kulkemattomana vain kaksi kappaletta. Harri Sihtolan ehiökokoelma on saatu lahjoituksena museoon vuonna 1995, ja se sisältää 112 sivun verran ehiökuoria ja -postikortteja sekä vastauskuponkeja vuosilta 1845–1880. Kokoelman alkuperäinen nimi onkin Suomalainen ehiöpostikortti 125 vuotta. Kuva: Piirros Juho Juntunen Vielä ehdit! Viestinviejät 15.9.2024 asti. P ostal Stationery Issues 1845–1865 esittelee Suomen ensimmäisiä ehiökuoria. Muutama kohde on esitelty kuoren kääntöpuolelta paperin tai sen taittelun esiin tuomiseksi. Näyttelyt H illittömät underground-sarjakuvat 30.05 25.08.2024, kohtaamispaikka Kupla, 2. Porto Stempel -kuoret tulivat käyttöön 1845, jo 11 vuotta ennen ensimmäisen postimerkin julkaisua. fi-palvelussa on edennyt kolmen harvoin esillä olleen näyttelykokoelman verran. 17 Filatelian uutiset P ostimuseon filateelisten kokoelmien julkaisu Finna. S uomalainen ehiöpostikortti 150 vuotta on koostettu Postimuseolla vuonna 1996. Suomen ensimmäiset ehiöpostikortit otettiin käyttöön 9.10.1871, ja ensimmäiset leimaukset tunnetaan seuraavalta päivältä. Postimerkin historiaa -sarja alkoi blogissa P ostimerkin historiaa -minisarja kertoo postimerkin vaiheista 1800-luvulta nykypäivään. E nsimmäisessä kirjoituksessa ”Postimerkin ensihetket” Uusikulku kertoo postimerkin syntymävuosista ja sortokauden merkeistä. Tämän kokoelman viimeiset ehiöt on painettu vuonna 1865. Kolmannessa tekstissä hän pureutuu postimerkkien aiheisiin koko sen historian aikana sekä tuo esille kuinka suomalaista kulttuuria on esitetty postimerkeissä. Viimeksi kokoelmasta on ollut esillä sen alkuosa Savofila 2021-näyttelyssä suomalaisen ehiöpostikortin 150-vuotisjuhlavuonna. N äyttelykokoelmien lisäksi filateelisesta kokoelmasta on julkaistu lisää yksittäisiä kohteita, kuten sarja ensipäivänkuoria ja muutamia ennen julkaisemattomia kuvakkeita ja mitaleita
Suomen ensimmäisessä näyttelyssä Taidehallissa vuonna 1928 oli esillä muutama aihekokoelmaksi ymmärrettävä kokoelma, mutta muuten aihefilateliaa ei pidetty oikeana filateliana vielä moneen kymmeneen vuoteen. Monenlaisia tapahtumia ja merkkihenkilöitä on vuosikymmenten varrella ollut kerhon historiassa, mutta hypätään suoraan nykypäivään. Samassa liittokokouksessa valittiin Filatelistiliiton suuren ansiomitalin saajaksi Jari Majander, joka on ollut pitkään aihefilatelistien aktiivi Suomessa ja myös kansainvälisesti sekä samalla Aihefilatelisti-lehden päätoimittaja. Juhlavuonna 2024 kerho on yksi aktiivisimmista Suomessa. Saimme myös terveiset sisarkerholta Ruotsista, kun puheenjohtaja Sten-Anders Smeds oli paikalla ja kertoi kokemuksistaan. Upseerifilatelistien puheenjohtaja Kai Varsio luovutti juhlivalle kerholle tyylikkään pöytästandardin ja Tatu Untinen Hellman huutokauppojen edustajana piti tukijan puheenvuoron heti alkujuomien jälkeen. Pro Motiva -mitalia on jaettu harvakseltaan lähinnä juhlatilaisuuksissa viiden vuoden välein. Hyvän ruoan lisäksi ohjelmaan kuului menneiden muistelu, ansioituneiden palkitseminen sekä muutama onnittelupuheenvuoro illallisvierailta. Useat viime vuosien liiton puheenjohtajista ovat olleet aihefilatelistien jäseniä, ja vasta valittu uusi puheenjohtaja Vesa Hirsmäki on nimenomaan aihefilatelisti. Puuhamiehinä olivat helsinkiläinen Niilo Sjögren, josta tuli ensimmäinen puheenjohtaja sekä Edvin Lundell Jyväskylästä ja Valter V Johansson Paraisilta. Aihefilatelistimitalistit: Eero Pikkuhookana, Mikko Kylliäinen, Vesa Hirsmäki, Sten-Anders Smeds ja Seppo Salonen. Juhla oli oikein aihefilatelistien näköinen ”perhejuhla”. Toukokuun 22. 18 3/2024 SuomenPostimerkkilehti Aihefilatelistit ry – kokoaan suurempi kerho Aihefilatelistit ry vietti 70-vuotisjuhliaan ravintola Perhossa perjantaina 17.5.2024 noin 30 hengen aktiivien voimin. Kerholaisille alettiin tehdä Takasivu -nimistä infomonistetta vuonna 1958, ja vuonna 1960 se muuttui nykyiseksi Aihefilatelisti-lehdeksi. Aihefilatelistien omat Pro Motiva pronssimitalit jakoi varapuheenjohtaja Ulla Kemppilä ja sihteeri Jari Majander. Siis heti alkuun kerholla oli valtakunnallista kattavuutta. Kai Varsio Varapuheenjohtaja Ulla Kemppilä, sihteeri Jari Majander ja Aihefilatelistimitalisti Mikko Kylliäinen Teksti Seppo Salonen Kuvat Tapio Tuominen. Liiton palkinnot luovutti Vesa Hirsmäki: Pro Philatelia pronssi – Kai Masalin, Pro Sod?lit?s kulta – Jukka Mäkinen, hopeamitalit Jarkko Leppänen, Kaisa Koivula, Heikki Salokannel ja Pertti Mäkeläinen. päivänä vuonna 1954 kuitenkin kokoontui seitsemän hengen seurue Helsingissä HOK ravintolassa perustamaan uutta yhdistystä nimeltään Suomen Aihefilatelistit ry. Säännöt julkaistaan Aihefilatelistilehdessä no 2/2024 70-vuotisjuhlassa jaettiin palkintoja ansioituneille aihefilatelisteille. Kerho saatiin virallisesti yhdistysrekisteriin 6.8.1954, ja siitä siirryttiin toiminnan kehittämiseen. Juhlavuoden tapahtumat alkoivat postimerkin päivänä helmikuussa, jatkuivat nyt iltajuhlalla ja heinäkuussa kerho järjestää bussimatkan Tartton Mare Balticum 2024 -näyttelyyn. Alkuvaiheet vuonna 1954 Aihefilatelian alku ajoittuu jonnekin 1920-luvulle, jolloin ensimmäiset aihekeräilykansiot julkaistiin. Syksyllä seuraa noin sadan kehyksen kerhonäyttely toivon mukaan Postimerkkimessuilla kirjamessujen yhteydessä
Viro ja Latvia suostuivat antamaan sotilastukikohtia neuvostojoukoille, mutta Suomi ei. Viron ja Latvian kanssa tehtyjen sopimusten päättyminen Neuvostoliitto ja Saksa allekirjoittivat Molotov-Ribbentropin hyökkäämättömyyssopimuksen 23.8.1939. Lyhyiden neuvottelujen tuloksena syntyi sopimus, joka astui voimaan jo 1.7.1937 (kuvat 2 ja 3). Tähän oli todennäköisesti syynä se, että maksu (4 mk) oli tuolloin yhtäläinen kotimaahan ja ulkomaille. 105 päivää kestäneiden taistelujen jälkeen Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta kärsi aluemenetyksiä Karjalassa ja Lapissa. Tämä jätti Suomen ja Baltian maat ensiksi mainitun maan ”vaikutuspiiriin”. Neuvostoliitto painosti näitä maita voimakkaasti syksyllä 1939. Postikortti Valamosta 2.8.1939 Latviaan. Suomen ja Viron välinen postisopimus vastasi sisällöltään hyvin pitkälle Pohjoismaiden kanssa tehtyjä sopimuksia. Sopimusta Viron kanssa ei kuitenkaan tässä vaiheessa muutettu. Pikalisä korotettiin 5 mk:aan 1.12.1931, ja taksa oli edelleen samansuuruinen kaikkiin maihin. Kuva 3. hetettiin 25.5.1932 Sortavalasta, ja siinä käytetty maksu oli 5 mk (kuva 1). Postikortti Latviasta 12.12.1939 Hikiälle. Kansainvälinen pikalisä korotettiin 7 mk:ksi 1.11.1936. Kirjattu pikakirje Sortavalasta 25.5.1932 Viroon. Ensimmäinen läKuva 1. 19 Suomen erikoispostisopimukset 1922 1945 Osa 3: Kahdenväliset sopimukset 1929 1944 Artikkelisarjan kolmannessa osassa käsittelen kahdenvälisiä sopimuksia, jotka Suomi teki Viron, Latvian, Saksan ja Unkarin kanssa. Varhaisin tiedossani oleva sopimuksen mukainen lähetys on leimattu vasta 24.2.1929, joten uusien päiväysennätysten löytäminen on hyvinkin mahdollista. Tämä johti Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan marraskuussa 1939. Mielenkiintoista on, että vielä tässäkään vaiheessa sopimusta Viron kanssa ei päivitetty, vaan pikalisä sinne oli edelleen 5 mk. Kuva 2. TEKSTI JA KOHTEET: ARI MUHONEN Viro ja Latvia Suomen ja Viron välinen kahdenvälinen postisopimus allekirjoitettiin 20.8.1928, ja se astui voimaan ratifiointiasiakirjojen vaihdon myötä 31.12.1928. Uudistettu pohjoismainen postisopimus otettiin käyttöön 1.1.1935. Siihen otettiin mukaan postiosoitus ja postiennakkomaksu, ja lisäksi pikalisä palautettiin 4 mk:aan. Olen löytänyt vain neljä Suomesta Viroon kahdenvälisen sopimuksen aikana lähetettyä pikakirjettä. Vasta 1.5.1937 pikalisä Viroon alennettiin 4 mk:aan, jolloin se oli jälleen sama kuin kotimaassa ja pohjoismaihin. Ainoa ero oli pikalisän puuttuminen. Kun neuvottelut Viron kanssa kahdenvälisen sopimuksen tarkistuksesta olivat päättyneet, Suomi aloitti neuvottelut Latvian kanssa vastaavanlaisesta sopimuksesta. Ne olivat käytännössä pohjoismaisen postisopimuksen yksinkertaistettuja versioita. Toinen, Helsingistä Tallinnaan 20.8.1935 lähetetty lentopostipikakirje, vahvistaa 5 mk:n pikamaksun käytön.. Alennetuista postimaksuista kertova kiertokirje (KK 1/1929) julkaistiin 5.1.1929
Suomen eduskunta hyväksyi sitä koskevan asetuksen 6.2.1942, ja sopimus tuli voimaan 1.4.1942 (kuva 6). Tunnen vain kaksi Latviaan lähetettyä postikorttia syksyltä 1940, Viroon menneitä lähetyksiä tunnen muutaman enemmän. Kuva 6. Lentopostikirje Helsingistä 1.4.1942 Saksaan uuden sopimuksen ensimmäisenä voimassaolopäivänä. Toisen painoluokan kirje Virosta 11.12.1940 Helsinkiin maksettuna kopeekkamerkeillä. Kuvan 5 kirje todistaa, että joulukuussa Virossa jo käytettiin Neuvostoliiton merkkejä sekä postimaksuja. Elokuussa 1940 sekä Viro että Latvia liitettiin Neuvostoliittoon sosialistisina neuvostotasavaltoina. Kahdenvälinen sopimus oli paljon pohjoismaista sopimusta vaatimattomampi, sillä se koski vain kirjeitä, postikortteja ja uutena lähetyslajina pikkupaketteja. Lentopostikortti Virosta 29.11.1940 Tukholman kautta Suomeen. Mielenkiintoista on, että painotuotteisiin sovellettiin Saksassa kotimaan, mutta Suomessa kansainvälistä taksaa (kuva 7). Albrechtille 7.7.1941 lähettämässään kirjeessä Suomen ja Saksan olevan liittolaisia, jotka taistelivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan. Viimeinen tuntemani postilähetys Suomesta Viroon lähetettiin 4.12.1940. Saksa ja Unkari Saksan postiasioista vastaava ministeri Wilhelm Ohnesorge totesi pääjohtaja G.E.F. Kyseessä on 1,75 mk:n taksalla kulkenut postikortti, joten tämä vahvistaa päätelmäni. Neljännen painoluokan lehtikääre Saksasta 17.8.1942 Helsinkiin.. Kuva 5. Näin ollen alennettuja postimaksuja käytettiin vielä joulukuun alussa. Kuva 7. Kahdenvälinen sopimus allekirjoitettiin Wienissä 12.12.1941. Postitoimistot saivat tästä tiedon vasta 18.12.1940 päivätyllä kiertokirjeellä. Virosta tuleva posti leimattiin virolaisilla postimerkeillä vielä marraskuussa 1940 (kuva 4). Postiyhteydet Suomesta näihin maihin muuttuivat huonoiksi. Postiyhteys Viroon pysyi auki jatkosodan alkuun saakka. Neuvostoliitto irtisanoi Viron ja Latvian kahdenväliset sopimukset Suomen kanssa 1.12.1940 alkaen. Hän ehdotti neuvotteluja Pohjoismaisen postisopimuksen kaltaisesta yhteisestä sopimuksesta. 20 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Kuva 4
Saksan ja Unkarin kanssa tehdyt kahdenväliset sopimukset jäivät täydentämään EPPL:ää painotuotteita ja pikkupaketteja koskevien määräysten osalta. Se on Pärnusta Helsinkiin 29.6.1929 lähetetty kirje, jossa on kolme lisämaksua. Kuvien 10 ja 11 kahdesta kirjatusta kirjeestä ensimmäinen on lähetty Viron Tartosta Helsinkiin 14.3.1930. Unkariin käytettiin Euroopan maiden lentolisää. Kirjeiden ja postikorttien taksat pysyivät samoina kuin kahdenvälisissä sopimuksissa. Kuva 9. 21 Saksan lisäksi kahdenvälinen sopimus oli käytössä myös sen miehittämissä Böömin ja Määrin protektoraatissa (kuva 8) sekä Puolan alueelle perustetussa kenraalikuvernementissa. EPPL:ssä annettiin lisäksi osoitteenmuutoksesta perittävä maksu. Vuoden 1930 talvi oli kuitenkin leuto, joten kirje on matkannut normaaliin tapaan laivalla Suomenlahden poikki. Se vastasi Saksan kanssa tehtyä sopimusta yhtä seikkaa lukuun ottamatta. Postinvaihto alkoi 22.4. Kirjattu lentokirje Böömin ja Määrin protektoraatista 6.5.1942 Helsinkiin. Kahdenvälistä sopimusta tarkistettiin hieman 1.9.1942 alkaen. Itse kirjeen hinta oli 15 s, kirjaus 15 s, pikalisä 40 s ja lentopostimaksu 10 s. Kuva 8. Reitti jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä se suljettiin jo 19.5.1942. Lähetykseen oli merkittävä merkintä ”Painotuote alennetuin maksuin”, ”Tryckalster till nedsatt avgift”, ”Drucksache zu ermässigter Gebühr”, ”Imprimé à taxe réduite” tai ”50 %”. Kuten artikkelisarjan toisessa osassa mainittiin, Euroopan postija pikatiedoitusliiton (Europäischer Postund Fernmeldeverein, EPPL) sopimuksessa määritellyt postitaksat astuivat voimaan 1.4.1943. Tästä voidaan päätellä, että Saksa valmistautui jo tuolloin laajentamaan sopimuksen vaikutuspiiriä. Toisessa, elokuussa 1939 lähetetyssä kirjeessä on kaunis maisemakuva Riikasta. Sopimuksen soveltamisalaa laajennettiin koskemaan myös Ostlandia (Viro, Latvia, Liettua ja Rutenia) sekä Ukrainaa. Kahdenväliset sopimukset päättyivät 4.9.1944, kun Suomi katkaisi diplomaattisuhteet Saksaan solmiakseen aselevon Neuvostoliiton kanssa. Saksan Reichspost ilmoitti 17.4.1942 Suomen postihallitukselle, että postiyhteys Viroon voitaisiin avata Königsbergin ja Stettinin kautta. Saksan kanssa tehtyyn kahdenväliseen sopimukseen sisältyvässä liitteessä määriteltiin, että vastaavasta sopimuksesta voitiin neuvotella muiden Euroopan maiden kanssa. Kuva 10. Edeltävänä vuonna posti kuljetettiin maaliskuussa lentokoneilla kovan jäätalven vuoksi. Kirjattu kirje Virosta 14.3.1930 Helsinkiin.. Saksan viranomaiset pelkäsivät vakoojien välittävän tietoja Saksan sotatoimista Viron ja Suomen kautta. Suomen ja Unkarin välinen postisopimus astui voimaan 1.12.1942. Tietyntyyppisiä painotuotteita voitiin nyt lähettää Suomesta Saksaan alennettuun hintaan. Kirjattu pikalentokirje Virosta 29.6.1929 Helsinkiin. Kiinnostavia postilähetyksiä Kuvassa 9 on yksi varhaisimmista tutkimuksessani löytyneistä Virosta Suomeen lähetetyistä kirjeistä
Viestillisessä leimassa mainostetaan vuoden 1940 olympialaisia. Erikoispostisopimukset poikkesivat toisistaan lentolisän osalta, mikä aiheutti hämmennystä. Talvi oli vaihteeksi ankara, ja postia jouduttiin kuljettamaan Helsingin ja Tallinnan välillä kahden viikon ajan 1.-14.3. Lisäksi on maksettu pikalisä 5 mk ja lentolisä 2 mk. Latviaan ja Unkariin piti käyttää Euroopan yleistä lentolisää, samoin Saksaan huhtikuun alusta syyskuun loppuun 1942. Pikaja lentolisät ovat samat 5 mk ja 2 mk.. Lentopostikortti Helsingistä 27.7.1929 Viroon. Tartosta 28.2.1933 Helsinkiin lähetetty postikortti (kuva 14) on kulkenut lentoteitse. Kuvassa 13 on lentopostikortti Helsingistä 27.7.1929 Viron Pärnuun. Tämäkin kortti on yksittäispostite, postikorttitaksa ja lentolisä olivat kumpikin 10 s. Kuvan 12 asiakirjoja (”Geschäftspapiere”) sisältänyt ikkunakuori on lähetetty Kölnistä 3.7.1942. Toinen kirje on lähetetty puolitoista kuukautta myöhemmin, jolloin kirjetaksa oli noussut 3,50 mk:aan. Lentolähetykset Latviaan ovat harvinaisia. Helsingistä 30.6.1939 Kemeriin lähetetty lentopostikirje (kuva 15) on taksoitettu oikein. Postikorttitaksa oli 1 mk ja lentolisä 50 p. Kuvien 17 ja 18 kaksi kirjettä osoittavat kirjemaksun muutoksen. Taustapuolella oleva tuloleima paljastaa määränpääksi Tampereen. jäälennoilla. Lokakuun alusta alkaen Saksa laskettiin samaan kastiin Pohjoismaiden kanssa, joihin sovellettiin kotimaan lentolisää. Kuvan 16 kirje Helsingistä 9.8.1939 Riikaan on puolestaan alipostite. 22 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Kuva 11. Kuva 13. Ehkä käytäntö on hämännyt myös postia, koska yhdessäkään alipostitekirjeessä ei ole lunastusmerkintää. Kuva 12. Lentopostikortti Virosta 28.2.1933 Helsinkiin. Viro oli ainoa kahdenvälinen sopimusmaa, jossa kotimaan maksua käytettiin koko sopimuskauden ajan. Asiakirjalähetys (“Geschäftspapiere”) Saksasta 3.7.1942 Tampereelle. Kirjattu kirje Latviasta 11.8.1939 Helsinkiin. Lähettäjiä on varmasti hämännyt Viron kotimaan taksaa vastaava lentolisä (1 mk), vaikka Latviaan piti käyttää 2 mk Euroopan lentolisää. Kuva 14. Kyseessä on Saarismallin 1,5 markan merkin yksittäispostite. Kuten edellä mainittiin, painotuotteet voitiin lähettää Saksasta Suomeen kotimaan taksaa vastaavalla maksulla. Olen tutkimuksessani löytänyt niitä vain kuusi, puolet niistäkin alipostitteita. Ensimmäinen kirje on lähetetty Vaasasta Bremeniin 17.7.1942, jolloin kirjemaksu oli 2,75 mk
Suomen ja Saksan välisen sopimuksen erityispiirteenä oli tiettyjen painotuotteiden sekä pikkupaketin mukaantulo uusina lähetyslajeina. Pikalentokirje Helsingistä 2.9.1942 Saksaan, 1 mk ylipostite. Kuva 18. Viron kanssa tehty sopimus astui voimaan vuoden 1929 alussa, jolloin vielä käytettiin Saarismallin merkkejä. Tuon aikakauden erikoisuus on Helsingin ja Tallinnan väliset jäälennot, joilla kuljetettiin postia 6.2.-7.4.1929. Saarismallin merkeillä varustetut lähetykset Viroon eivät muutenkaan ole kovin tavallisia, tunnen niitä vain 34 kpl. Suomen ja Viron välisessä sopimuksessa mukana oli vastaanottotodistus, tunnen toistaiseksi vain yhden tällaisen kohteen. Vaikka valkoisen paperin markka on erittäin harvinainen kuorella, näitä postimerkkeilijän lähettämiä tekeleitä ei arvosteta kovinkaan korkealle.. Tunnen vain neljä 50 p:n alennetun maksun painotuotetta ja kaksi pikkupakettia Saksaan. Tunnen kolme postilähetystä Unkariin ja 25 lähetystä Latviaan kahdenvälisten sopimusten voimassaoloaikana. Lentokirje Helsingistä 30.6.1939 Latviaan oikealla lentotaksalla. Lentokirje Helsingistä 9.8.1938 Latviaan, 1 mk alipostite. Kuva 16. Näissä kaikissa on Saarismallin 1 mk punamusta, valkoisen paperin 1 mk oranssi ja mallin 1930 1 mk oranssi merkki. Harvinaisuudesta Mitä lyhyempi sopimuskausi oli, sitä pienempi määrä postilähetyksiä on nykyään olemassa. Saarismallin merkeillä on varustettu ennen kaikkea mallin viimeisenä voimassaolopäivänä Viipurista Tallinnaan lähetettyjä kirjattuja kirjeitä. Kuva 17. Lienee arvattavaa, että niitä ei juurikaan ole jäänyt keräilijöiden haaviin. 23 Kuva 15. Vaikka kovan talven vuoksi lentokoneita piti käyttää postinkuljetukseen yli kaksi kuukautta, tunnen vain kolme lentolähetystä Viroon tuolta ajalta. Kevään 1942 kolmen viikon jaksolta, jolloin yhteys Viroon oli auki, tunnen yhden ainoan lähetyksen. Pikalentokirje Vaasasta 17.7.1942 Saksaan
Taulukko 2. Suomen postimaksut kahdenvälisten sopimusten mukaan 1929 1944. Taulukko 1. Viro, s Latvia, s Saksa, pf Unkari, heller Unkari, heller Alkupvm 1.1.1929 1.7.1937 1.4.1942 1.12.1942 1.7.1943 Loppupvm 30.11.1940 30.11.1940 4.9.1944 30.6.1943 4.9.1944 Kirje 20g 15 1) 20 12 20 23 Postikortti 10 10 6 12 18 Pikkupaketti 40 80 80 Asiakirjat -150g 15 2) 20 Tiedustelu 30 40 Vastaanottotod. 20 3) 20. Kahdenvälisten sopimusmaiden postimaksut Suomeen 1929 1944. 24 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Suomi, mk Suomi, mk Suomi, mk Suomi, mk Alkupvm 5.1.1929 1.12.1931 6.6.1940 1.9.1942 Loppupvm 30.11.1931 15.6.1940 31.8.1942 4.9.1944 Kirje 20g 1,50 2,00 2,75 3,50 Postikortti 1,00 1,25 1,75 2,00 Pikkupaketti 8 1) 8,00 Asiakirjat -150g 1,50 1) 2,00 15,00 Tiedustelu 3,00 4,00 40,00 40,00 1) Alkaen 1.4.1942 1) 40 g:aan saakka 2) 100 g:aan saakka alkaen 1.4.1939 3) 15 s alkaen 1.3.1940 Kahdenvälisten sopimusten mukaiset postimaksut on esitetty taulukoissa 1 ja 2
418 p. Tunnen vain kolme kirjettä sekä kaksi postikorttia näiden merkkien yksittäispostitteina Viroon. Merkki ilmestyy toukokuun julkaisuerässä”, kertoo Postin Design Manager Tommi Kantola. Ehiökortti Helsingistä 10.4.1942 Saksaan. Kaikki lisämaksulliset ja/tai painavammat kirjeet ovat harvinaisia sopimusmaihin. Merkin on suunnitellut Anssi Kähärä. Liikkeelle laskettiin vastaavat merkit. toukokuuta Ruotsin Nato-jäsenyyttä juhlistavan postimerkin. Kahdenvälisen sopimuksen loppukuukausilta niitä on kuitenkin vaikeampi löytää. Helsinki : [Postija lennätinhallitus], 1937. Helsinki: Oy Finlandia 88 Ab, 2012. On melko Kuva 19. Yleismerkit 1930 = Model 1930 definitive series. Lähteet Ala-Honkola Harri et al. Kirjetaksa Suomi Ulkomaat 1937. Postin kiertokirjeet 1922 1934, saatavissa https://www.postimuseo.fi/kiertokirjeet-ja-kirjelmat/. 74 p. Kauppi Hannu. Pikakirjeitä tunnen neljä Viroon ja viisi Saksaan menneinä, vakuutettuja lähetyksiä vain kaksi Viroon, muihin maihin en yhtään. Postimaksuja korotettiin 16.6.1940 alkaen, jolloin kirjeiden postimaksuksi tuli 2,75 mk ja postikorttien 1,75 mk. Hienoa, että asia eteni. Tampere: Postimuseo, 2006. ”Ruotsin ja Naton liput kietoutuvat merkissä symbolisesti yhteen. Kirjaus on lisämaksuista tavallisin, mutta tunnen vain neljä kirjattua kirjettä Saksaan, yhden Latviaan enkä yhtään Unkariin. Merkki on visuaalisesti näyttävä, mutta samalla yleisilme on simppeli ja graafinen”, kuvaa suunnittelija Anssi Kähärä. 400 p. Posti julkaisi 8. Postimerkin suunnittelu aloitettiin nopealla aikataululla, kun jäsenyys varmistui. Kuva 20. Monet niistä ovat ylitai alipostitteita. 25 Taksojen kanssa kannattaa olla tarkkana, kun näkee lisämaksullisia tai painavampia sopimusmaihin menneitä lähetyksiä myynnissä. Toisen painoluokan vakuutettu kirje Helsingistä 11.2.1935 Viroon. Postimerkki juhlistaa Ruotsin Nato-jäsenyyttä tavanomaista, että lähetyksissä on käytetty joko kansainvälisiä maksuja tai maksuja erityissopimusten maksujen sijaan taikka kotimaisia maksuja kansainvälisten maksujen sijaan. Seuraava osa Suomi liittyi Saksan johtamaan Euroopan postija pikatiedoitusliittoon (EPPL) 1.4.1943 alkaen. + 1 liite. ”Kerroimme silloin, että tulemme juhlistamaan postimerkillä myös Ruotsin jäsenyyttä, kun maasta tulee Naton jäsen. Hän vastaa postimerkkien taiteilijavalinnoista ja taidetöiden ohjauksesta.. Suomen postitaksat 1875 – 2001. Posti julkaisi syyskuussa 2023 Suomen Nato-jäsenyyttä juhlistavan postimerkin. 1930-luvun kirjeet ja postikortit Viroon ovat yleisiä. Postihallituksen vuosikertomukset, saatavissa osin osoitteessa www.doria.fi. Siitä kerrotaan tämän artikkelisarjan neljännessä osassa
Ikäjärjestyksessä nämä olivat seuraavat: British East Africa Company Keniassa 18901895 British South Africa Company Rho desiassa 1892 – 1924 ja Njassamaassa (nyk. Näiden lisäksi vastaavia, mutta valtion hallinnoimia alueita olivat vuodesta 1895 alkaen : Inhambane, Mocambique, Lourenco Marques ja Zambezia. Malawi) 1891-1895 Companhia do Mocambique Mosambikissa1892–1941 Companhia do Nyassa Mosambikissa1898-1929 Brittiläisillä alueilla yhtiö hoiti koko alueen postiliikennettä, mutta Portugalin hallitsemassa Mosambikissa tehtiin toisin. Siirtomaa jaettiin 1895 useaan hallintoalueeseen omine merkkeineen. Companhia do Nyassa Yhtiön alueena oli pohjoisin osa siirtomaata, joka rajoittui Saksan tuolloin hallitsemaan nykyisen Tanzanian alueeseen. Yhtiön toimilupa alkoi 1893 ja sen kesto oli 30 vuotta. Merkki on kyllä itsessään hyvin näyttävä. Postimerkkejä julkaisseita yksityisiä valtioalueita hallinneita yhtiöitä on ollut yli kymmenen ja näistä Eteläisessä Afrikassa peräti neljä. Tätä seurasivat erilaiset suojelusopimukset paikallisyhteisöjen kanssa, joista siirryttiin lopulta joko suoraan tai epäsuoraan alueen hallintoon. Eri osa-alueet yhdistettiin jälleen vuonna 1920 Mocambiquen nimen ja merkkien alle, mutta nuo kaksi yhtiöpohjoista jatkoivat omien merkkiensä julkaisemista sopimuskausiensa loppuun asti. Näitä ovat täydentäneet kylläkin erilaiset paikallis, rahtija laivapostimerkit, mutta näillä ei kuitenkaan pääosin ole ollut kuin paikallisen tason merkitystä. Yhtiön omistus oli alkuun Portugalissa, myöhemmin pääosin saksalaisissa käsissä. Hienosti kuvitettu sarja aiheena kirahvi ja dromedaari pari valmistui lontoolaisesta Waterlow & son postimerkkipainosta. Monen siirtomaan haltuun otto tapahtui tyypillisesti vaiheittain lisääntyvänä aktiviteettina alueella. Postimerkkituotanto saatiin käyntiin 1898, jolloin Mocambiquen merkkejä lisäpainettiin tekstillä NYASSA. Ensimmäisenä vuonna saatiin siis aikaan jo 26 julkaisuja arvoilla 2,5 – 300 Reis. Painanta oli siis tilaustyö, ei Vuoden 1901 sarjan kirahvi ja dromedaarit sekä näiden lisäpainama 1903. Mikään näistä ei ole kovin harvinainen. Syynä oli valtion rahapula, jolloin kolonialisaatio ulkoistettiin yksityisillle yhtiöille. Dromedaareja ei tosin ollut alueella, mutta se ei näköjään haitannut aihevalintaa. Tämän jälkeen meni pari vuotta, kunnes 1901 ilmestyi ehkä alueen tunnetuin julkaisu. Viimeinen jaettiin vielä 1914 kahtia Quelimaneen sekä Teteen eli keräilyllisesti merkkejä riittää tuolla alueella. Kahdella alueella hallinto yksityistettiin kaupalliselle toimilupayhtiölle, jotka olivat nuo kaksi viimeksi mainittua. Yksityistä valtiollisen tason julkaisutoimintaa on kuitenkin ollut, ja nyt kaksi tällaista aluetta on tarkastelun kohteena. Tämä tehtiin varmuuden vuoksi sekä malleille 1893/94 että 1898/1901, jotta keräilijöille olisi riittävästi kerättävää. 26 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Yksityistä postitoimintaa Mosambikissa Postimerkki on tyyppillinen valtiomonopolin tuote, sillä aiemmin lähes kaikki valtiollisella tasolla julkaistut merkit on julkaissut valtio itse tai joku sen alaorganisaatio. Tästä tunnetaan myös nurinpäin olevaa keskiosaa kaikista arvoista vuodelta 1903. Näistä Mocambique on yleensä listattu samaan jatkumoon vanhempien merkkien kanssa, vaikka se alueellisesti oli nyt vain yksi osa-alue muiden joukossa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen omistus siirtyi brittiläisille sijoittajille. Tällöin useassa tapauksessa ensimmäinen toimija oli yksityinen (kauppa)yhtiö eräänlaisena valtion bulvaanina. Nyassa yhtiön alkupään julkaisuja, kaikki vuodelta 1898. Seuraavassa vähän tarkemmin näistä kahdesta alueesta. Nämä tehtiin lisäpainamalla Mosambikin siirtomaan sarjoja. Siirtomaahallinto ja yksityiset yhtiöt postitoimijoina Kun Euroopassa valtioiden postitoiminta oli postimerkkien aikakaudella jo hyvin vakiintunutta, se ei suinkaan ollut sitä siirtomaissa. Teksti ja kohteet: Jukka Sarkki jukka.sarkki@sarkki.net
Portugalin vallankumous 1911 näkyy myös merkistössä. Näyttävä merkki meni todennäköisesti paremmin kaupaksi. Lisäpainamia tuli lisää 1921, jolloin lisäpainettiin vuoden 1911 sarjaa (vino REPUBLICA) sekä Lontoossa että Lissabonissa. Kaksikuva-aihetta vuoden 1924 lunastusmerkkisarjasta. Lisäksi löytyy Vuoden 1921/1923 sarjan viisi eri kuva-aihetta. Uutena arvona tuli mukaan nyt seepra ja purjelaiva. Painamat voidaan erottaa toisistaan. Sodan jälkeen ilmestyi vuonna 1919 ja 1921 kaksi lisäpainamasarjaa, joista vuoden 1919 sarjassa on vaakasuora REPUBLICA ja uusi nimellisarvo lisäpainamana. Myös tästä löytyy jälkipainama, jossa on tummempi lisäpainamateksti. Jos nuo aiemmat merkit löytää suhteellisen helposta, niin nämä ovat jo jonkin verran hankalampia hankkia. 27 mikään vahinko. Toimikausi alkoi olla jo lopuillaan 1925, jolloin yhtiö vielä julkaisi uuden käyttösarjan uusilla kuva-aiheilla. Nyt oltiin siis saatu aikaan 13 vuodessa 62 julkaisua. Ilmeisesti postimerkkitaiteilijalla oli tässä tapauksessa väärät tiedot ja liian suuri ilmaisuvapaus. Lähetysten löytäminen on kyllä jo hankalampaa, jos näin pitkälle asiassa etenee. Taustalla lienee kuitenkin paitsi postaalinen tarve, myös myynti filateelisille markkinoille. Näistä paikallinen lisäpainama 1903 on yksi harvinaisimpia julkaisuja. Merkkien käypyys päättyi 27.10.1929 Sitten on vielä tämä back of the book osasto, josta löytyvät kolmikulmaiset lunastumerkit ( 1924), joilla ei varsinaista tarvetta juuri ollut. Onneksi mikään alueen merkki ei ole varsinaisesti arvokas, mutta oma vaivansa näiden hankinnassa kyllä on. Kun nuo kaikki edellä mainitut ynnää yhteen saadaan keräilyllisessä mielessä noin 142 jolloin lailla erilaista julkaisua. Alue ehti aivan loppumetreillä julkaista materiaalia myös kolmiomerkkien keräilijöille. . Tuo dromedaari on aiheena kyllä erikoinen, sillä näitä ei alueella luonnostaan ole, eikä niitä täällä tiettävästi käytettykään. Tämä jäi viimeiseksi julkaisuksi. Valuutan vaihtuminen 1919 aiheutti sarjan lisäpainamia aiemmille merkeille. Ensimmäisen maailmansodan aikana alue oli myös sotatantereena ja ajoittain Saksan Itä-Afrikan joukkojen hallussa. Näitä oli nyt viisi erilaista ja arvoja 1 centti – 5 Escudoa. Myös tämän jälkipainama on olemassa vuodelta 1922, koska alkuperäistä ei riittänyt kaikille halukkaille. Kuvat samoja kuin vuoden 1921/23 käyttösarjassa. Tällä saatiin sarjan myyntihinta moninkertaistettua, koska aiemman sarjan suurin arvo oli vain 300 Reisiä. Syynä tähän oli rahanuudistus, sillä alue siirtyi tällöin Escudo aikaan ja vanhat Reis pohjaiset merkit poistuivat käytöstä. Sarjasta löytyvät myös uudet 400 ja 500 Reisin merkit, joita ei siis ole ilman lisäpainamaa. Julkaisu oli huomattavan värikäs verrattuna lähes kaikkiin muihin tuon ajan siirtomaamerkkeihin, lähinnä vain Belgian Kongo julkaisi vastaavan tasoisia merkkejä. Toki päälajeja oli saatu tuolloin aikaan jo 114 numeroa. Toisaalta onhan Suomen postimerkeissäkin lukuisia leijonia, joita meillä ei tiettävästi esiinny luonnonvaraisena Seuraavat merkit ja ensimmäiset lisäpainamat ilmestyivät 1903 ja 1910. Merkit tasavaltaistettiin lisäpainamilla 1911. Yhtiö ei koskaan ollut tuottoisa, ja siksi kaikki tulolähteet, myös postimerkit, piti ottaa huomioon jo alusta alkaen. Tämän painos oli 1000 kpl kutakin merkkiä. Tilatun virhepainaman lisäpainaman tuntomerkkinä ovat kirkkaammat värit. Portugalin siirtomaiden pakkolisämaksullinen Markiisi Pompal julkaisu (1924) NYASSA lisäpainamalla ja vielä pakkolisämaksumerkkien lunastusmerkit (1925) NYASSA MULTA lisäpainamalla.. Koska vuoden 1901 sarjassa oli myös kuninkaan kuva, merkit lisäpainettiin vinolla REPUBLIKA tekstillä
Itse pidän näitä teknisesti hienoimpina alueen julkaisuista. Näiden jälkeen ollaankin sitten jo päälajissa 91. Lentomerkit tulivat mukaan 1935, ensin kolmimerkkeinä lokakuussa ja sitten normaaleina neliskanttisina marraskuussa. Varsin hyvä saavutus vajaassa kymmenessä vuodessa. Lentomerkit kolmioina ja nelikulmioina. Ei siis mitenkään näyttävä julkaisu, kuten Nyassa yhtiöllä. Kaikkiaan jakson merkit vuoteen 1934 ovat ulkonäöltään onnistuneita ja graafisesti tämä on selvästi yhtiön merkkien näyttävin jakso. Alapuolella näkyy alueen hallintokaupunki Beira. Alarivissä molemmat REPUBLICA painaman versiot. Vuonna 1911 kuningasvalta loppui ja vuoden 1907 sarja lisäapainettiin REPUBLICA lisäpainamalla. Näiden tekninen taso on korkea ja aihepiiri huomattavan laaja siirtomaamerkistö yleisestikin huomioiden. Tämä oli aiempien sarjojen tyylinen pienikokoinen merkki, jossa oli yhtiön vaakuna. Tämä lisäpainettiin 1898 Vasco da Gaman Intian matkan kunniaksi 1498 Centenario da India 1898 lisäpainamalla. Sarja aloitti kohtuullisen runsaan kuvamerkkien kauden, jossa ilmestyi tasaisesti uusia kuva-aiheita, että vanhoja eri värein ja nimellisarvoin. Vuonna 1916 rahayksikkö vaihtui ja luonnolliset merkkejä lisäpainettiin jälleen. Nämä olivat lisäpainama aiemmille Mosambikin mallin 1886 merkeille. 28 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Companhia de Mocambique Toinen alueen sopimuksen saaneista yhtiöistä oli Companhia de Mocambique, jonka sopimusalue sijoittui Mosambikin puoliväliin ja ulottui aina rannikolta Rhodesian rajalle asti. Varmuuden vuoksi tätä on sekä nousevasti ja laskevasti vinona versiona. Näille on tehty myös muutamia lisäpainamia. Merkkejä vuoden 1918 – 1935 jakson kuvallisista sarjoista. Sarjat tulivat ulos samana vuonna 1935, jolloin tarve jälkimmäiselle oli kyllä vähintään heikohko.. Samaa vaakunamallia käytettiin sittemmin aina vuoteen 1910 asti erilaisilla lisäpainamilla ja vielä vuonna 1907 kokonaan uusilla nimellisarvoilla. Ensimmäiset merkit saatiin ulos yhtiön toisena toimintavuotena 1892. Esimerkkejä alkupään lisäpainamista ja ensimmäisestä omasta mallista, josta löytyy myös lisäpainamia. Kannattaa huomata, että alueen lisäpainamissa ei ole kuin yksi versio, sillä painamista ei hajautettua eri paikkoihin. Pääpaikkana toimi Beiran satamakaupunki. Keskirivi oma malli 1895 ja Intia lisäpainama 1898. Jotta filatelisteilla olisi puuhaa, niin näistä sarjoista edellistä löytää kolmella eri hammasteella ja jälkimmäistä kahdella lähes kaikissa arvoissa. Ylärivi 1892/1894. Vuonna 1917 ilmestyi vielä lisäpainama Punaisen ristin hyväksi, joka on sitten jo selvästi hankalampi hankkia. Ensimmäinen kuvallinen käyttösarja ilmestyi 1918 16 merkkisenä sarjana, jossa jokaisessa merkissä oli eri aihe. Jälkimmäinen sarja on näistä hankalampi hankkia. Aiempi sanomalehtimerkki lisäpainettiin 1894 ja samana vuonna saatiin ulos ensimmäinen oma käyttösarja
Esimerkkejä Portugalin hallitsemien alueiden vastaavan ajan julkaisuista. Yhtiön toimikausi loppui 1941, mikä näkyy myös loppupään hivenen aneemisissa julkaisuissa. Ensimmäiset aidosti kuvalliset merkit tulivat käyttöön vasta 1938 ja tällöinkin ne olivat yksivärisiä. Valtaosan aikaa vallitseva käyttösarja oli joko yksivärinen, alkuun viljavuuden jumala Ceres 1922 ja sitten Lusiadia julkaisu 1933. Lisäksi julkaistiin lunastusmerkkejä neljä sarjaa 1906-1911 sekä 40 päälajia sekä hyväntekeväisyysmerkkejä neljä päälajia. Keskimäärin siis tuotanto oli n 100 merkkiä per kymmenen vuotta. Jos näiden kahden yhtiöalueen merkkejä vertaa muun siirtomaan valtiolliseen merkkituotantoon, niin valtion merkit ovat näyttävyydeltään selvästi kakkosluokkaa yhtiöiden merkkeihin verrattuna. Muut Mosambikin julkaisut Kun alussa kerroin Mosambikin jaosta moneen ala-alueeseen 1892, niin tämä päättyi vuonna 1920 ja yhtiöiden ulkopuolinen osa palasi jälkeen yksiin merkkeihin nimellä Mocambique. Yhtiöiden merkit olivat sen sijana pääosin kaksivärisiä jo 1901 Nyassasssa ja 1918 Mocambiquessa. Viimeiset julkaisut, lisäpainama 1939 käyttösarjalla ja esimerkit vuosien 1940 ja 1941 hivenen tylsistä julkaisuista. kaikkiaan siis merkkejä on erilaisia hammasteet huomioiden vähän eli neljäsataa keräilykelpoista yksilöä. Näytteitä lunastusmerkeistä, sarjat 1906, 1911 REPUBLICA ja 1919. Toisaalta filateelinen varojen hankinta ei valtiolla ollut yhtä selvä tavoite, kuin näillä yhtiöiden julkaisuilla, joten näyttävyys oli osa markkinointia jo tuolloin. Aiheina Portugalin presidentin vierailu (lisäapainamia) sekä Portugalin valtion 800 vuotisjuhlat sekä 300-vuotisen itsenäisyyden juhlamerkit. Keräilijän kannalta mitään ylipääsemättömän vaikeaa ei alueella ole, mutta osaa merkkejä saa kyllä etsiä kohtuullisen pitkään. 29 Vuonna 1937 ilmestyi uusi käyttösarja, mutta näissä ilmiasu on selvästi yksinkertaisempi. Merkit käytännössä toisintoja samoista aiheista vain alueen nimen vaihdolla. Varsinainen värien käyttö tuli näissä vallitsevaksi vasta 1951. Kaikkiaan päälajeja saatiin kasaan tänä aikana 233 kappaletta. Lähetyksiä on selvästi enemmän kuin Nyassan alueelta, mutta eivät nämäkään mitään kovin yleisiä ole. Viimeisenä Lusidia julkaisu 1933, jolloin alueet oli jo yhdistetty Mocanbique nimen alle. Varsinkin Sambesijoen ylittävä rautatiesilta on kohtuullisen onnistunut rautatiekeräilylliseltä kannalta. Aihevalinta on myös selvästi tylsempi ja ilman pääosin ilman alueen omaa erityispiirettä. Joitain onnistuneempia merkkejä vuoden 1937 käyttösarjasta. Sarjassa ilmestyi kyllä myös muutamia kolmimerkkejä. Kokonaisuutena yhtiöiden toiminta ei ollut järin kannattavaa ja käytännössä niihin sijoittaneet saivat vain osin sijoittamansa pääoman takaisin yhtiöitä purettaessa.
Kun katsoin niitä tarkemmin, niin aloin todella kiinnostua aiheista. Muilta korteilta löytyykin vuosiluku, jonka perusteella on helpompi arvioida, mitä kortilla yritetään kertoa. Joka tapauksessa Ruotsi valloitti näihin aikoihin ”itämaan” valtansa alle ja toi samalla katolisen kirkon oppia.. Tämähän ei ole nykyään mitään uutta, jos vaikka seuraa naapurimaan historian uudelleenkirjoitusta ja muita kummallisia valeuutisia, joita tulee esiin harva se päivä. Ilmeisesti siis kyseessä on jonkinlainen säilötty lihavalmiste. Tämä Liebig-firma on minulle sinänsä tuntematon, mutta mainostaa herkullisia säilykepurkkejaan mainoslauseella ”valmista hetkessä häränlientä ja syö vihannesten kanssa”. Historiaa Suomesta Katsotaanpa näitä kuutta korttia aikajärjestyksessä sikäli mikäli kortilta löytyy joku vuosiluku. Oletan, että kortit on painettu joskus 1900-luvun alkupuolella. Vuosilukua ei mainita, mutta tunnetaan kolme ristiretkeä, joista toinen tapahtui Erikinkronikan mukaan vuosina 1249-1250. Kuvatekstit selittävät asiaa. 30 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Liebig-keräilykortit – Suomen historiaa soveltaen Ostin hiljattain SP-lehden huutokaupasta sarjan (6 kpl) värillisiä Liebig-kortteja aiheena Suomen historia. Toisessa flaaminkielisessä Liebig-korttisarjassa mainitaan paikat Fray-Bentos (Uruguay) ja Colon (Argentina) eli nykyäänkin kuuluisat pihvikarjan kasvatusalueet. Heti ensi vaikutelma oli, että joku on mennyt vääntämään historiaa uuteen uskoon oikein urakalla. Heti numeron 1 kortti on ilman vuosilukua. Mutta on silti outoa, että joskus sata vuotta sitten olisi jo väärennetty historiaa tarkoituksella. Ehkä kyse on tästä tapahtumasta. Fray-Bentos on muuten sama paikka, missä hiljattain käynnistyi UPM:n uusi eukalyptus-sellutehdas. Tämä Liebig-yhtiö siis valmisti säilykkeitä ja ilmeisesti teki mainostarkoituksessa tällaisia värillisiä kortteja, joita varmaan sai tavalla tai toisella ostaessaan säilykkeitä. Siinä jousimies tähtää hirveä ja kortin takana selitetään jotain suomalais-ugrilaisista kansoista eli kyseessä lienee kuvaus maan alkuaikojen asutuksesta. Sarjan kortti no 2: Tässä on aivan ilmeisesti meneillään ruotsalaisten ristiretki pakanalliseen Suomeen, kuvatekstin mukaan Erik, Zwedenin kuningas tuo kristinuskoa tuontitavarana miekkojen, kirveiden ja keihäiden avulla
Raitapöksyiset herrat voisivat hyvinkin olla hollantilaisia, sillä tällaisia röyhelökauloja näkee esimerkiksi vanhoissa Rembrandtin maalauksissa kuten vaikkapa ”Yövartio”. Kortti no 3 on ehkä kaikkein mystisin. Vuosiluku 1410 kuitenkin johtaa ihan muualle. Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1955 aiheesta postimerkin, kun arvioitiin kuluneen 800 vuotta ensimmäisestä ruotsalaisten ristiretkestä Suomeen. Onko kortilla sinänsä mitään tekoa Suomen kanssa on hyvä kysymys. Edessä ratsastava vaalea nainen on epäilemättä kuningatar Kristiina, joka kyllä oli silloin holhoojien valvomana vallassa, mutta hän oli itse vasta 14-vuotias. Tannenbergin taistelu Liettuassa tapahtui silloin. Puola-Liettuan joukot ottivat yhteen saksalaisen ritarikunnan kanssa tässä kuuluisassa taistelussa. Ruotsin lippu tuli 1500-luvulla, mutta tre knonor -symboli oli jo olemassa näihin aikoihin.. Siinä parhaimpiinsa pukeutuneet herramiehet eli ruotsalaiset ja venäläiset solmivat Stolbovan rauhaa Laatokan eteläpuolella. Vaikka kuvatekstissä lukee Turun Yliopiston perustaminen 1640, niin kyseessä on Turun Akatemia, joka todellakin perustettiin vuonna 1640 ja siirrettiin sitten Turun palon jälkeen Helsinkiin. Vuonna 1640 oli menossa kolmikymmenvuotinen sota Euroopassa, jossa myös suomalaiset hakkapeliitat olivat mukana. Tuskin hän koskaan kävi Suomessa. Huvittavin yksityiskohta kuvassa on Suomen valtiolippu, joka liehuu ratsujen takana. 31 Ristiretkeläisten tulo Suomeen, pohjautuu Henrikin kenotafin eli muistoarkun piirrokseen. Nuijasota kuitenkin syttyi melkein 200 vuotta myöhemmin. Kortti no 4 on sinänsä selvä tapaus. Kuvaa katsoen ensin mieleen tulee nuijasota, jossa voisi olla tämäntapaista menoa. Kristiinahan sitten kääntyi katolisuuteen ja karisti Ruotsin pölyt jaloistaan 1654. Takapuolen tekstin paikka Grünewald oli avainsana. Rohkenen epäillä, oliko suomalaisilla jousimiehillä mitään tekemistä tässä kahakassa, tuskinpa! Vasemmassa reunassa liehuu Suomen lippu, joka hyväksyttiin vasta vuonna 1918. Kortti no 5 esittää ihan selvää asiaa, mutta taas on moni fakta pielessä. Kortin taustan tekstissä selitetään uskonasioita ja mainitaan monta muutakin vuosilukua kuten Täyssinä 1595, Uusikaupunki 1721 ja Hamina 1809 ja monta muuta. Wikipedian mukaan Stolbovassa oli mukana rauhanvälityksessä hollantilainen ja englantilainen valtuuskunta. Sitähän ei ollut olemassa vielä muutamaan sataan vuoteen
Kauniissa kortissa on hyvin aidon näköinen Espoon vanha tuomiokirkko ja erillisessä kehyksessä esitellään nuorta espoolaispoikaa talvipuvussaan. Matkailusarjan eräs kortti kertoo niinkin eksoottisesta kohteesta kuin Espoo. Tämän korttisarjan lisäksi löysin toisen aiemmin jostain hankitun Liebigkorttisarjan, jossa esitellään suomalaisia nähtävyyksiä kuten vaikkapa Imatran koskea ja Viipurin pyöreää tornia. Viipuri oli Suomen tärkeimpiä kaupunkeja. Otetaan siitäkin esimerkki muutamasta Suomen nähtävyydestä, ensin Espoosta. Tuollaisia hobbittejahan täällä pyörii Ison Omenan ja Sellon kauppakeskuksissa edelleenkin! Espoon väkiluvuksi mainitaan kortin takana 5500 h, joka viittaa jonnekin ihan 1900-luvun alkuun. En kuitenkaan lähde niitä nyt purkamaan, koska kumpikaan kieli ei ole hallussani, vaikka niitä mielellään puhuttuna kuuntelenkin. Kuvateksti sanoo, että ”marsalkka Mannerheim tapaa haavoittuneiden saattueen” Periaatteessa haavoittuneita Lapissa ehkä kuljetettiin ahkioilla, mutta tuskinpa itse marsalkka ehti talvisodan kiireiltään sinne, kun ei Lappiin tahtonut talvisodan alussa riittää muutakaan miehistöä eikä kalustoa venäläisten hyökkäystä pysäyttämään. Siinä nimittäin muuan marsalkka Mannerheim ratsastaa mustalla karvaisella ponilla jossain lappalaisten keskellä lumisessa maisemassa. Sen pyöreä torni ja vieressä oleva tori olivat tuttuja paikkoja ainakin kaikille kauppamiehille. Laitiere-tyttö tarkoittaa KARJAKKOA eikä missään näy auton autoa ollaan siis jossain vuosisadan vaihteessa ellei hyvän matkaa 1800-luvun puolella!. Nythän siihen voi laittaa 300 000 lisää. Muuten kyllä ollaan Raatteen tien tunnelmissa, lunta ja pakkasta riitti. Myönnän, että tulkintani korteista oli ehkä hieman ”virheitä etsivä”, mutta toisaalta korttien kääntöpuolella löytyy pitkät sepustukset ranskaksi tai flaamiksi eli paljon lisätietoja. 32 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Kortti numero 6 on tuoreempaa historiaa
Selvisi myös, että painatukseen on käytetty chromolitografiaa ja jopa 12 väriä. Ilmankos ne näyttävätkin niin hienoilta. Saimaan kanava valmistui vuonna 1856. Liebig-korttisarjoja on julkaistu peräti 1871 kappaletta, ensimmäiset vuonna 1871 ja viimeiset 1975, yleensä 6 korttia per sarja ja yleensä koossa 7 x 11 cm. 33 Helsingin keskeinen nähtävyys on Nikolainkirkko (nykyinen tuomiokirkko), joka tässä hohtaa valkoisena rauhallisessa kuvassa. Vaikka historialliset faktat olisivatkin hieman sinnepäin, niin kauniita kortteja on saatu aikaan. Seppo toimii myös mm. Kerääpä koko sarja! Artikkelin kirjoittaja Seppo Salonen on monivuotinen Suomen Postimerkkilehden avustaja ja asiantuntija. Pienellä googlaamisella selvisi paljon lisää. Aleksanteri II:n patsas paljastettiin 29.4.1894, joten kuvassa näkyy vuosisadanvaihteen Helsinki. Firma Liebig valmisti kemisti Justus von Liebigin kehittämällä menetelmällä säilöttyjä lihaliemikuutioita (meat extract), joiden tuotanto alkoi 1850. Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys. Herrasväki kävelee pitkin toria hatuissaan ja yksinäinen hevoskärry kuljettaa jotain torin ylälaidalla. Sitä on käyty ihastelemassa jo 1700-luvulla. Mitä enemmän näitä kortteja katselee ja tutkii, sitä enemmän yksityiskohtia löytyy. Kaikki kuvat kirjoittajan Liebig -kokoelmasta. Imatrankosken voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun lopulla ja kosken partaalle kuuluisa Valtionhotelli vuonna 1903. Pienemmässä kuvassa on koulumestari hattuineen, piippuineen ja salkku kainalossa. Paysanne pienessä kuvassa tarkoittaa talonpoikaa, siis tässä tapauksessa talon tytärtä kansallispuvussaan. Alussa arvelin, että nämä olisi tehty vuosisadan alussa, mutta jos Mannerheim ja talvisota on mainittu yhdessä kortissa, niin ilmeisesti ainakin tuo historia-sarja on tehty aikaisintaan 1940-luvulla. Aihefilatelistien puheenjohtajana. Se oli pitkään tärkeä vesireitti sisävesiltä Suomenlahdelle ja tunnettu nähtävyys, mutta sattuneesta syystä tällä hetkellä täysin käyttökelvoton. Luulin törmänneeni johonkin eksoottiseen, mutta näitä onkin siis noin 11 500 korttia… hohhoijaa ja totta kai löytyy myös Liebig-luetteloita. Batelier eli soutaja seisoo pienessä kuvassa köysineen ja piippuineen
Tukholman tuloleima oli 10.11.1944. Siinä on peräti 11 puolen pennyn postimerkkiä ja yksi 2,5 pennyn merkki. Lissabon olikin tuohon aikaan niin Euroopan postikeskus kuin vakoilukeskuskin. Yhteensä se on kahdeksan pennyä, jonka voi olettaa olevan Irlannin ulkomaankirjeen postitaksa tuolloin. Internetillä ja hakukone Googlella oli tässä olennainen merkitys. Leimoista voi nähdä, että kirje on todella kulkenut Lissabonin kautta. Yksi mysteeri on, miksi taksan kokoamiseen tarvittiin noin monta merkkiä. Se oli tullut minulle jossain kuorierässä SF:n maanantaihuutokaupasta ilmeisesti joskus 1990-luvulla. Esittelin kuorta kerran Lahden Postimerkkikerhon kokouksessa. Kirjettä katsellessa huomio kiinnittyy merkkien suureen määrään. Lissabon selittyy sillä, että ulkomaanposti kulki sodan aikana pääasiassa sodassa neutraalin Portugalin kautta. Posti on kuitenkin kulkenut normaaliin tapaan Lissabonista Berliiniin. Sisältyiköhän siihen jokin vihje. Sotaajan ulkomaanpostin asiantuntija Esko Seitsonen kiinnitti heti huomiota kuoreen sensuurimerkintöihin. Huomioni kiinnittyi yhteen todella outoon Irlannista Suomeen tulleeseen kuoreen (kuva 1). Syksyllä 2022 yhtenä sunnuntaina selailin kansioitani. Vaikka moni asia digiajasta harmittaa ja suututtaakin minunkaltaistani varttuneempaa kansalaista, niin on myönnettävä, että moni asia on nykyisin paljon helpommin ja kätevämmin hoidettavissa kuin aiemmin. Kuorella näkyivät selvästi Britannian, Saksan kuva 1 kuva 1. Ulkomaanposti PohjoisEurooppaan kulki kaiketi Berliinin kautta. Kirje oli lähetetty Galwaysta (Gaillimh) Länsi-Irlannista 13.9.1944. Helsinkiin se on saapunut heti seuraavana päivänä. En ollut aiemmin tarkastellut kuorta mitenkään erityisesti. Paljastui, että se on varsin mielenkiintoinen niin postihistorian kuin henkilöhistoriankin kannalta. Myös harrastuksissa tietokoneilla voi olla suurta hyötyä. Syyskuussa 1944 Keski-Euroopassa käytiin kovia taisteluja, kun liittoutuneet Normandian maihinnousun jälkeen yrittivät päästä Berliiniin. Kyllä posti kulkee Postinkulku tuona aikana oli todella yllättävää. Lisboa-leima näkyy tosin vain osittain (kuva 2). Kerron tässä tapauksesta, jossa ryhdyin selvittämään yhden kuoren anatomiaa. 34 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Erään kuoren anatomiaa Mitä kaikkea internetin syövereistä voikaan löytyä Elämme digiaikaa. Se oli kulkenut Lissaboniin ja Berliinin kautta Tukholmaan, josta se oli heti käännetty Suomeen
Historian ajankohta on hyvin todennäköinen selittäjä. Gordon johti kesällä 1944 Normandian maihinnousun jälkeen brittiarmeijan komppaniaa Ranskassa. Kaikesta voi joka tapauksessa päätellä, että neidit tunsivat toisensa. Mutta kuka oli Madeleine O´BrienHitching. Kuorella on myös muita Saksan sensuurin leimamerkintöjä. Selvityksessäni olen käyttänyt myös yhtä kirjaa. Sitten välähti: Jack O´Brien-Hitching. Magill (”Janne Mäkelä”) ja Rex Bosley. Kirjeen ensimmäisenä saajana oli Miss E. Kiertotiestä tulee ensimmäiseksi mieleen, että kyse oli rakkauskirjeestä tai vastaavasta. Hänestä on internetin syövereisssä ihan mukavasti tietoa. Ensimmäinen löytämäni merkintä Madeleinesta löytyy New Yorkin osavaltion pääkaupungissa ilmestyvästä The Albany Advertiser -lehdestä 4.1.1940. Tulkitsen niin, että Ruotsiin suuntautuneella kiertotiellä haluttiin varmistaa, että kirje menee varmasti perille. Seitsosen mukaan on varsin harvinaista, että yhdellä kuorella voi olla neljän eri sensuurin liuskat. von Wendt Yhdysvaltojen lähetystöstä. Madeleine syntyi vuonna 1916 Helsingissä. Jatkosodassa oli saatu aikaan tulitauko, mutta välirauha oli vielä tekemättä. Suomen suhde ”kanssasotija” Saksaan oli enemmän tai vähemmän epäselvä. Lähettäjän osoite oli Kimilkin Maam. Selvitys kotona Jos on kirjeen filateelinen puoli mielenkiintoinen, niin vähintään yhtä mielenkiitoinen on kirjeeseen liittyvä henkilöhistoria. Häntä ehkä tunnetumpia vakoilijanimiä olivat J. Lähettäjä oli siis sisar Ulla. Jatkosodassa hän oli Suomen asevoimien tehtävissä kapteenin vakanssilla. O´Malley”. Sittemmin huomasin, että juttu oli uutistoimistotekstiä tai yhteisen kirjeenvaihtajan tekstiä. Kaiken aikaa päässäni pyöri ajatus, että tunnen tuon nimen jostain. Jack oli naimisissa kahdesti. Hänen ositteensa oli c/o-osoite. Juttu on otsikoitu ”Engantilainen tyttö lentää Suomeen auttamaan ilmapommitusten uhreja”. Yleensä c/o-osoite merkitsee, että lähetyksen saaja joko asuu tai oleskelee jonkun toisen luona. Toinen vaimo oli Maire Björklund. Muistin, että omasta hyllystäni löytyy Juho Kotakallion teos Hänen majesteettinsa agentit. He olivat myöhemmin pääministeri ja sittemmin presidentti Urho Kekkosen tuttavia tai jossain määrin jopa kavereita. O´Malley. Esko huomasi myös pienen pätkän Irlannin sensuurin vaaleanpunaista liuskaa. Hän mm. Pohdinnan ja googlailun jälkeen tajusin, kuka lähettäjä oli. Anglosaksisessa maailmassa vaimo nimetään usein miehensä nimen mukaan, joten se selittää kirjeellä olevan tekstin Mrs Thos. H. eli se esiintyi monessa lehdessä. Tämä oli kova pala perheelle. Muurmannin legioonan yhteydessä. Näin ei kuitenkaan asia ollut, mikä selvisi myöhemmin. Liuska oli jäänyt Suomen sensuuriliuskan alle. Vaikka arkistossa istuminen ja vanhojen papereiden plaraaminen onkin hyvin mieluisaa puuhaa, niin tässä selvityksessä ei tarvinnut lähteä asuinkaupungistani Lahdesta esimerkiksi Kansallisarkistoon Helsinkiin. Siellähän karrotaan muiden ohella myös Jack O´BrienHitchingistä. Veljen kuolema kova pala Jack O´Brien Hitching oli Suomessa jo ennen 1920-lukua. Jackille ja Elselle syntyi kolme lasta, ja vuonna 1916 syntynyt Madeleine oli siis yksi heistä. Hänhän oli yksi niistä Britannian tiedustelu-upseereista, jotka ennen sotia vakoilivat Neuvostoliittoa Suomesta ja aika pitkälle myös Suomen tuella. Hänen ensimmäinen vaimonsa Else Nervander kuoli vuonna 1926. Suorastaan yllätyin, miten paljon historiatietoa voi saada pelkästään googlaamalla. Tutkittavan kuoren takana nimittäin on lähettäjän nimi. Kirje oli osoitettu Miss Madeleine O´Brien-Hitchingille. Tarkkaan luettuna lähettäjä oli ”Mrs Thos. Taistelutilanteessa saksalaisten kanssa hän katosi, eikä hänen ruumistaan löydetty koskaan. Ulla oli pari vuotta vanhempi. Jack tykästyi niin paljon Suomeen, että hankki Suomen kansalaisuuden. Miksei sitä ollut osoitettu von Wendtin kotiosoitteeseen. Äiti oli suomalainen, mutta kuka oli isä. Madeleinen sisar Ulla oli naimisissa Thomas (Tommie) O´Malleyn kanssa. Näin ei kuitenkaan ollut tässä tapauksessa, kun osoitteena oli lähetystö, joka ilmeisesti oli von Wendtin työpaikka. 35 ja Suomen sotasensuurin liuskat. Ikuiseksi mysteeriksi kuitenkin jää, mitä kirje sisälsi. toimi yhdysupseerina brittijoukoille ns. Pikkuveli Gordon syntyi vuonna 1920. Hänellä oli sama arvo Britannian asevoimissa. Ulla muutti sitten jossain vaiheessa Irlantiin. Juttu on yhden palstan uutinen, mutta sisältö on mielenkiintoinen.. Kirjeen ripeä kääntäminen Töölöntorinkadulle Helsinkiin kielii siitä, että von Wendt toimi vain postilaatikkona. Yhteys Irlantiin rupesi mietityttämään. Tosin sodan jälkeiseltä ajalta tietoa on niukanlaisesti
Madeleinen vuoro oli kuolla vuonna 2003. Hänestä tiedetään, että hän muutti jossain vaiheessa Kanadaan ja toimi sanakirjojen toimittajana. Heidät on haudattu samaan hautaan Galwayn hausmaalle Länsi-Irlantiin. Madeleine asui koko jatkosodan ajan Suomessa isänsä ja äitipuolensa kanssa. Ei mikään sankaritar – En ole mikään sankaritar. Lotta-järjestöstäkään ei ole jäänyt jäljelle mitään nimiluetteloita. Suomessa sota sen sijaan oli näkyvää. Paddy kuoli jo vuonna 1970. Pitää muistaa, että tuossa vaiheessa Britannia ei käynyt vielä mitään näkyvää sotaa Saksa vastaan, vaikka sota olikin julistettu jo kuukausia aiemmin. He saivat myös lapsia. Toimin vain kuten kuka tahansa normaali tyttö toimisi, jos hän oli elänyt Suomessa niin pitkään ja jos hän rakastaisi maata yhtä paljon kuin minä, ilmoitti Madeleine uutisessa. Nyt hän jätti hyvän työn ja turvallisuuden Englantiin. Madeleinen äitipuolen Isä oli jättänyt Suomeen. Kummallista on myös, etten minä ole ehkä 30 vuoteen kiinnittänyt kuoreen juuri mitään huomiota. Tällä hän ilmeisesti tarkoitti Lotta-järjestöä. Ensimmäisten ilmapommitusten aikana lapsi oli kuitenkin syntynyt Helsingissä ja isä oli rientänyt vaimonsa ja lapsensa luokse. Hän oli 87-vuotias. Hän oli vielä kaksi vuotta aiemmin asunut Suomessa. Siirtoarmeijassa kyse oli kaiketi brittien maihinnoususta Muurmannin radalle. Ymmärtääkseni hän oli Britannian kansalainen, joten sotavuosien jälkeen hän joutui ”vihollisena” punaisen Valpon listoille. Jutussa neiti Hitchingin kerrotaan olevan Punaisen ristin sairaanhoitaja. Suuret onnittelut! L iittokouksessa valittiin yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi Vesa Hirsmäki ja kiihkeähkön keskustelun ja äänestyksen jälkeen hallituksen jäseniksi Harry Dunkel, Johan Blomster ja Rasmus Berg. Ullan kirjeen sisältö jäi siis mysteeriksi. Haluan kiittää Petteriä, Kallea ja Karia avustanne ja kärsivällisyydestänne kuluneiden kausien aikana, olkoon tulevat kokoelmanne timanttisia!. Hän meni naimisiin Patrick (Paddy) Cunninghamin kanssa. Onnittelut uusille innokkaille toimijoille! Filatelistiliiton vuosikokous Lönkalla la 4.5.2024 Teksi ja kuvat: Heidi Heiniö Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen Petteri Hannula ja Liiton Suuren ansiomitalin saanut Jari Majander. Hän otti mukaansa viisi pakettia lääkintätarpeita. Mainittakoon, että tämä marraskuussa 1939 syntynyt lapsi oli nimeltään Patrick. TEKSTI JA KIRJE: RISTO JUSSILA K evätkokous alkoi juhlallisesti kun ensimmäinen Liiton Suuri Ansiomitali jaettiin Jari Majanderille. Mysteeriksi jää myös se, että miten itse kuori on joutunut jollekulle, joka myöhemmin antoi sen ja muita kuoria huutokaupattaviksi SF:lle. Madeleine kertoi hänen isänsä taistelleen brittien siirtoarmeijassa ”viime sodassa” ja tullut Englantiin liittyäkseen armeijaan. Mitä hän teki jatkosodan aikana ja sodan jälkeen. Madeleine oli kertonut myös, että ennen tuloaan Englantiin hän oli toiminut ”Suomen naisten armeijassa”. Mitään tätä vakavampaa ei ole kuitenkaan löydettävissä. Mitään tarkkaa tietoa minulla ei ole. Tiedetään, että jossain vaiheessa Madeleinen muutti Irlantiin. 36 3/2024 Suomen Postimerkkilehti Jutussa kerrotaan, että 22-vuotias neiti Madeleine O´Brien-Haitching lähti kuluneella viikolla Suomeen auttamaan pommitusten uhreja
0400 602 887 sakarieero@gmail.com Kohde 127 Kohde 163 Kohde 173 Kohde 214 Kohde 236 Kohde 77 Kohde 87 Kohde 98 Kohde 103 Kohde 111 Kohde 114 Kohde 18 Kohde 25 Kohde 44 Kohde 54 Kohde 57 Kohde 64 Filateliassa merkkeihin kohdistuvien leimojen keräily on ikuista, yhä paremman leiman hakemista. Kohteiden jälkimyynti päättyy keskiviikkona 26.6. LOISTOLEIMAISIA MERKKEJÄ. Kirjallistenja puhelintarjousten oltava perillä 25.6. Tässä huutokaupassa on tarjolla useassa kategoriassa poikkeuksellisen paljon loistoleimaisia kohteita, joista alla olevat merkit ovat esimerkkejä. Luettelossa kyseisten merkkien kohdenumerot ovat oranssinvärisiä. SP-lehden meklari Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh. Huutokaupassa ei järjestetä erillistä näyttöä. Kohteita voi tiedustella huutokaupan meklarilta ja sopia mahdollisen näytön. klo 21.00. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: postimerkkilehti.fi tai suomenfilatelistiseura.fi Huutokauppa on avattu verkossa ja se päättyy tiistaina 25.6. klo 21.00. klo 12.00 mennessä. Huutoraha ostoille on 15 %
20 31 1 mk himmeän lila hammaste 11 ....skylä ...82 yksirenkaisella rengasleimalla. Aitoutus Schwenson 5.12.2014. 15 20 1 mk ruskea himmeällä Kuopio-leimalla. 8 30 32 pen karmiini sivuttaisella Stockholm 17 7 1877 -loistoleimalla. Ex Faberge. Sulkakirje Neesiin. 20 18 40 pen läviste III loistona Nyslott 7.3.1870. Lahti ANK 20.4. 20 17 40 pen kirjeellä Helsingistä 10.3.1872 Pietariin, jossa etsitty vastaanottajaa ja palautettu Helsinkiin 22.5. Ex Faberge. Aitoutus Schwenson 18.1.2024. 40 pen virheetön ja 8 pen merkeissä pientä hammastevikaa. Vaihteleva laatu. 60 22 1893. Merkin yläosassa vaakataite, muuten hyvä. Pieni pala lävisteestä puuttuu oikealla ja paikoin hieman ruskettunut. 8 SUOMI Vaakunamalli 1875 Senaatin painanta 23 2 pen harmaa hammaste 11 käyttämätön matala ja leimattu korkea merkki. 10 24 2 pen sininen koevedos hammastamaton. Ex Faberge. 60 15 Raitapaperinen 10 pen musta/keltainen mustemitätöinnillä ja harvinaisella Franco-leimalla. Hammastus 12 1/2. Aitoutus Schwenson. 25 25 5 pen oranssi loistona Uleåborg 10.4.1876 yksirenkaisella rengasleimalla. 30 4 10 kop 1856. 20 9 10 kop ehjä lilaruso läviste A postimestarin puumerkillä ja osalla Tammerfors-rengasleimaa. Erittäin harvinainen! 30 SUOMI Vaakunamalli 1882 Leimapainon painanta 33 5 pen oranssi loistona postivaunu Finska Postkupen N:o 9 -leimalla 10 6 1884. Aitoutus Schwenson 18.1.2024. Mitätöity Åbo 9.10.1872. Pyöreäksi leikattu ehiökuoren leikelmä, joka on käytetty sääntöjen vastaisesti postimerkkinä Helsingfors 25/9 1858. Aitoutus Schwenson. 20 8 10 kop ehjä merkki hienolla osittaisella rengasleimalla. Ex Faberge. 20 27 10 pen pen (Saa) tummanolivinruskea leimattu pari. 38 Suomen Postimerkkilehti 3/2024 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 32 ja 35 SUOMI Esifilatelia 1 1818. 30 28 Senaatin 20 p harmaansininen (SAb) loistokirjeellä: Wiborg 20.4.1876. (punainen teksti kuoressa). 30 3 10 kop (Lape 2f) punaisenkarmiini mitätöitynä musteristillä. Aitoutus Schwenson. Aitoutus Schwenson 15.10.2021. Erikoinen kohde!! 50 36 20 pen sininen A-hammaste nappiloistona ÅBO 18 1 82. 30 SUOMI Isohampaiset 1866 11 5, 8, 10 ja 20 p merkkejä yhteensä 46 kpl. 8 Aitoutettu kohde 28. 120 29 32 pen hienolla leimalla ....... 15 32 1 mk musta koevedos hammaste 14 x 14 3/4 1-sivu hammastamaton. Ei korjauksia, mutta hammastevikoja. Aitoutus Gummesson 11.8.1997. 40 21 1 mk ruskea virheetön siisti merkki leimakaarella. 8 34 Leimapainon 10 pen ruskea hammaste 12,5 loistona Salo 31.7.1883. 20 7 5 kop sininen merkkipari leikkeenä Helsingfors-rengasleimalla ja kynämitätöinnillä. Jälkipainos alkuperäisillä kivillä. Lape No 5 II j. Ei korjauksia. Sisällössä 60 pen leimamerkki. Kyyhkynsulan jäänteet. 160 12 5 pen punertavanlilanruskea silopaperi B-läviste. Erittäin harvoin tarjolla! 1200 13 5 pen ehjä merkki hienolla Tammefors yksirenkaisella rengasleimalla. 30 10 10 kop kirkkaankarmiininpunainen virheetön merkki mitätöitynä postimestari Norringin puumerkillä. Ei korjauksia, mutta pientä hammastevikaa. Aitoitus Schwenson 23.05.2020. 55 SUOMI Soikiomerkit 1856 2 5 kop aito sininen pienihelminen soikiomerkki kirjeleikkeellä, jossa leimaväärenne (merkitty taustaan) Helsingfors 14 3 1857. Täysi sisältö mukana. Hammastevikoja. 50 Aitoutetut kohteet 4 ja 12 Aitoutettu kohde 14 14 1872. 20 26 8 pen vihreä ylösalaisella tunnistettavalla Gamlakarleby 2 7 1879 yksirenkaisella leimalla. 20 35 20 ja 5 pen punainen hammastamaton pari *. 8 37 Leimapainon 25 pen punainen käyttämätön erittäin haalealla liimakejäljellä. 25 19 40 pen punainen ehjä merkki mustemitätöinnillä. 20 16 20 pen ehjä merkki siistillä Wiborg-rengasleimalla. 10 SUOMI Isohampaiset 1860 6 5 kop sininen ehjä merkki tuhruisella rengasleimalla. 10 38 1 mk violetti hammaste 12 1/2 oletettavasti puolikkaalla Helsingfors kaksirenkaisella rengasleimalla. 500 5 Ovaali 5 ja 10 kop väärenteet ”hyvät yritykset”. Jälkipainatus hammastamaton pari 40 pen, makulatuuria. Kirjeleike 40 pen hailakanruso ja 2 x 8 pen musta/vihreä. 18 12 77. Aitoutus: Gummesson. Siisti taus. Mitätöity ÅBO 1.1.1872
Lape postituoreena 270 €. osittaisella rengasleimalla. Ehjä merkki siistillä taustalla. 5 pen A-hammaste loistona harvinaisella Inari k.k. 5 pen vihreä nappiloistona Kuikka 8.XI.17. 10 Kohteet 42 ja 45 SUOMI Rengasmerkit 1891 56 1, 2, 10, 14, 20 ja 50 kop sekä 1 rpl leimattuina. 10 mk musta/vihreänharmaa hammaste 14 1/4 himmeällä leimajäljellä. 23.X.13 -leimalla. 8 64 1901. 15 54 25 pen A-hammaste sininen nappiloistona Jämsä-Finland 4.X.92 -leimalla. 10 44 20 pen oranssi nappiloistona Kuopio 12 2 89. 26 5 ... 20 55 10 mk ruskea/punainen kahdella leimakaarella. 8 42 20 pen oranssi loistoleimainen pari yksirenkaisella Kaskö 17 1 1888 leimalla. Ei tuloleimaa. 20 Kohde 61 67 1901. 10 70 1902. 50 69 1902 ”Musta kymppi” puolikkaalla Helsingfors-leimalla. 8 SUOMI Kotkamalli 1901 63 Kotkamerkkien postituoreet numeroidut 6–12 ryhmät Berliinin laatta 1 mk lila/vihreä 3–1914 ja 12–1915 sekä 1911 2 pen keltainen 7–1915 ja 5 pen vihreä 10–1913. 12 40 10 pen punainen lähes loistona Rautalampi ..12.1885 yksirenkaisella rengasleimalla. 1 mk punainen/musta pystypari isolla siirtymällä Helsinki 25.XI.22 leimapuolikkailla. Käyttämätön 10 mk musta/vihreänharmaa hammaste 14 1/2 ensiliimakkeen jälki. 10 75 1921. 15 52 5 pen vihreä A-hammaste loistona Åbo-Finland 12.12.1891 8 53 20 pen keltainen 12 merkkiä, joissa kaikissa laivaleima loistona. 20 Kohteet 75 ja 78. Siisti tausta. 20 61 3,50 rpl musta/harmaa ja 7 rpl musta/keltainen leimattuina. Nämä arvomerkit näinkin kelpaavat peruskokoelmiin! 40 62 7 rpl musta/keltainen Fournier-väärenne kulmaleimalla. 20 kop merkissä tarttuma. 10 43 20 pen oranssi 40 leimatun merkin erä, jossa leimoja loistoista alaspäin. 12 46 1 mk harmaa/punainen lähes loistona Helsin....s 2 11 86. 10 mk pikimusta kauniilla P.Vaunu-leimalla 2...III.17. 8 60 1 rpl loistona Helsinki 28 III 07. 8 58 4 kop karmiini loistona Salo 26.IX.93. 20 41 20 pen keltainen kapea ja leveä merkki leimattuina. 30 SUOMI Vaakunamalli 1889 49 2 p oliivinharmaa kolmirivilö ja 5 p vihreä paikalliskuorella Helsingissä 14.1.1901. 10 74 1921/25. Takana K.P.XP. 20 68 1901. 10 59 7, 10 kop ** ja 20 * kop merkit. 30 48 10 mk kellanruskea/punainen osittaisella kulmaleimalla. Kivipainanta 2 pen keltainen nappiloistona Liminka 2.V.03. 15 51 2 pen hammaste 12,5 harmaa 7 merkin leike, joissa neljä ylösalaista loistoleimaa Åbo-Finland 1 4 1891. No 15 postivaunuleima 24.11.00. 25 mk punainen/keltainen ylösalainen nappiloisto Helsinki 26.1.26. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Uudet värit 1885 39 5 pen vihreä loistona Raumo 5 1 1889. Komea suuriruhtinaskunnan propagandakuori viimeisen kelpoisuuspäivän lähetyksellä. 10 77 1921/25. 25 mk punainen/keltainen 50 merkin postituore numeroitu (59) arkinpala. 8 50 2 p oliivinharmaa rengasmerkkien 1 kop lehtikääreellä Helsingistä Kotkaniemelle 23.11.1900. 15 78 1922. 15 65 1911. Yksinpostite 1 mk lila/vihreämerkillä. 8 80 1921. siistillä taustalla. 30 71 1915. 12 57 2 kop vihreä nappiloistona Björneborg 24 XII 92 Finland -leimalla. 39 . 10 pen sininen nappiloistona Lohijärvi 29.X.23. 75 pen keltainen nappiloistona Toholampi 30.XII.24. 40 76 1922 Saarismallin 60 pen lila arkki 73 ohuelle paperille tehty hammastamaton koevedosnelilö. 10 79 1921/25. Aitoutus Schwenson 1.3.2016. 40 pen numerokuusilo arkkinumero 91 * Keskellä kahden merkin osalla liimakejälkeä. 10 45 25 pen sininen loistoleimainen pari Nikolaistad 2 XI 89. Vakuutettu arvokuori Lahdesta 4.V.17 Anianpeltoon. Norma 2018 550 €. 12 47 5 mk vihreä/punainen reunaleimalla Bor... 2 mk vihreä/musta loistona Nagu 25.III.21. ”Musta kymppi” kahdella ...räkenskap... 3 mk sininen/musta kolme eri värisävyä heleänsininen Orimattila 15.IV.22 loisto ja hienoleimaiset hailakansininen Pietarsaari sekä harmaansininen Pukkila. 10 82 1921/25. 40 Kohde 68 ja aitoutettu kohde 72 SUOMI Saarismalli 1917 73 1917. 10 81 1921/25. Toinen tilapäisjulkaisu 10 mk musta/vaaleanharmaa postituoreena. 10 66 1917. 20 72 1915. Molemmissa ja varsinkin 7 rpl merkissä hammastevikoja. Hienot sinetit ja tuloleima
10 86 1926. Merkin takana selkeä tarttuma. Norma 2018 luetteloarvo 200 €. Postitorvi 1 mk oranssi BW3 postituoreena. 30 SUOMI Saarismalli 1929 valkoinen paperi 98 1929. Norma 2018 luetteloarvo 150 €. Ryhmässä kolmas hammasteväli vasemmalta ja osa yläpalkkien hammasteväleistä auenneet. 10 107 1930. HR 1,5 mk AW1 vihreä/lila loistona Kuikka 5.II.27. ”Turun tuomiokirkko” 1,5 mk ruskeanlila vesileimalla W2 leimattuna. 30 SUOMI Malli 1975 118 Kuvamerkkien postituoreita numerokuusiloita 19 eri merkkiä. 8 113 1934. Ei lunastettu ja laitettu takaisin. 10 94 1928. Aitoutus Schwenson. Yleismerkki 5 mk ”Olavinlinna” vasemmassa merkissä paperikuidun aiheuttama tilapäinen kuvakevirhe. 8 108 1930. 8 116 1958. Leijonamalli 3 mk oranssi loistona Helsinki 21.12.55. 8 84 1925. 8 Kohteet 91, 92 ja aitoutettu kohde 97 Kohteet 99 ja 101 SUOMI Juhlamerkit 1922– 119 1928. 20 121 1929. 10 93 1928. 10 SUOMI Malli 1954 114 1954. Maanviljelysseuran pyyntö Postihallitukselle postiennakko-osoituksien pidentämiseksi. 10 101 50 pen ruskea 16 merkin ryhmä Vaasa 18.VI.18 loistoleimoilla. 8 87 1926. 20 96 1927. 8 90 1 mk BW2 postitorvi nappiloistona Helsinki 14.II.28. Yleismerkki ”Lentokone” 300 mk arkki 863 nelilö loistona Helsinki-Töölö 9.IV.56. 12 106 1930. Postiennakko-osoitus Helsinki 9.XII.27, jossa 13 x hakaristi 40 pen tyyppi II W1. 8 88 1927. Vakuutettu kuori Juornaankylästä 3.IX.34 Helsinkiin. Kirje lähetetty Turusta 5.X.33, jossa leimoilla 8 kpl malli-30 punaista 1,5 mk merkkiä. Hakaristi 20 pen ruskea W1 loistona Helsinki 23.XI.28. Markan nelilö hiukan auennut yhdestä hammastevälistä. Postitorvi 1 1/2 mk vihreä/lila W3 B-hammaste loistona Helsinki 30.1.29. 40 Suomen Postimerkkilehti 3/2024 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Saarismalli 1925 Hakaristi vesileima 83 1925. 12 103 5 mk violetti/musta nappiloistona Lauttakylä 25.VIII.18. Leijonamalli 50 pen keltainen nappiloistona Forssa 6.III.31. Käsittele varovasti! 25 102 1 mk nappiloistona Seinäjoki 17.II.20. 10 95 1927. 50 104 Hammastamattomat Wasa-leimatut parit 5 ja 50 pen sekä 1 mk nelilö. Postimerkkinäyttelyn molemmat merkit käyttämättöminä ja leimattuina. PT 10 mk ruskea/musta W1 loistona Helsinki 11.VIII.28. Yleismerkki ”Saimaa” 10 mk molemmat värit Helsinki -leimoilla. ”Turun tuomiokirkko” 1,5 mk ruskeanlila vesileimalla W2 postituoreena. 20 97 25 mk BW1 punainen/keltainen Helsingfors 10.IV.30 -leimalla. Kuvan yläpari BW4 ja alapari AW1. Siisti tausta. Mukana mm. 50 SUOMI Malli 1930 105 1930. Vaaleanharmaa loisto 29.XI.33 tummanlila lähes loisto 10.XII.38. Leijonamalli 5 mk sininen loistona Helsinki 18.3.47. Hakaristi 25 mk punainen/keltainen W2 lähes loistona Helsinki 11.XII.28. 15 SUOMI Vaasanmalli 1918 99 5 pen vihreä 16 merkin ryhmä Vaasa 18.VI.18 loistoleimoilla. Käsittele varovasti! 20 100 30 ja 40 pen sekä 1 mk loistoleimaiset nelilöt Helsinki 11.IV.23. Näiden kahden yhteinen luetteloarvo Lape 2021 jo 200 €. Postitorvi-leimatut merkkiparit 1,5 mk vihreä/lila. Ryhmässa kolmas hammasteväli oikealta ja puolet yläpalkkien hammasteväleistä auenneet. 12 115 1958. 10 109 1930. PT 3 mk sininen/musta BW3 Rajamäki 2.III.29 -leimalla. Harvinainen käyttö!!! 80 111 1945. 8 SUOMI Malli 1963 117 Kuvamerkkien postituoreita numerokuusiloita 8 eri merkkiä. Makulatuuria. 50 pen Lammin kirkko 1263-8-1964 ja 2 mk Maalaismaisema 1539-5-1973. ”Saimaa” 10 mk vaaleanharmaavioletti loistona Liperi 27.II.33. Lentokone 300 (Mk) postituoreena. 15 120 1929. Yleismerkki ”Convair” 34 mk loistona Turku 12.12.58. 8 91 1 mk oranssi postitorvi BW1 nappiloistona Helsinki 10.I.29. 8 112 1950. Leimaus ennen 1.9.1918, jolloin Lape 2021 antaa loistolle arvoksi 420 €. 8 110 1933. HR 20 pen ruskea W2 himmeällä leimalla. 10 85 1925. 8 92 1925. 30 Kohteet 120 ja 121. Valkoinen paperi 40 pen A-hammaste nappiloistona Helsinki 3.1.30. 40 pen hakarisrti vihreä B-hammaste tyyppi I loistona Joensuu 7.XI.26. 20 Kohde 85 SUOMI Saarismalli 1927 Postitorvi vesileima 89 20 pen ruskea BW1 loistona Rauma 7.IV.30. Leijona 50 pen vihreä ja 1 mk oranssi Notraco (N) reijitteillä eri asentoisina. Hienot sinetit ja tuloleima takana
Tuloleima takana. Oikeassa yläkulmassa ja vasemmassa alakulmassa molemmissa liimakejäljet *. Turku-sarjan 2 mk ”Turun linna” loistona Helsinki 29 VII 29. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 122 1929. Harvinainen yksittäispostite Karhulasta 28.IV.36 PR-sarjan ”Horn”-merkillä Saksaan. 10 138 1951. ”Postimerkkinäyttely” 1,50 mk loistona Helsinki 11.5.88. 12 136 1949. 30 125 1931. PR ”Puhemiehiä”-sarjan 30 + 5 mk loistona Rauma 4.10.57. 41 . 15 162 1952. ”Olympia uimahyppy” 12 + 2 mk loistona Helsinki 16.11.51. Loistoleimaiset ”Rautatie”-sarjan 30 (mk) Vääksy 7.2.62 ja 1964 ”Lääkäriliitto” Riihimäki 30.1.67. ”Iso” 30 (mk) vihreä/keltainen loistona Isojoki 13 9 61. Merkki 1955 25+5 mk rikki. 15 134 1944. 10 154 1934. 10 167 PR-merkkejä 27 erilaista vuosijaksolta 1933–1942 hienoilla leimoilla. 10 155 1935. 8 127 1931. Merkkipari ”Kirjallisuuden seura” loistoina Lönnrot Helsinki 4 III 31 (?) ja ”Sinetti” Forssa 9.I.31. Tuloleima takana. ”Soikiomerkki” molemmat merkit numerokuusilona. 20 169 PR-merkkejä 27 erilaista vuosijaksolta 1955–1970 loistoja ja lähes loistoja. 20 157 1936. Loistoleimaiset ”Lehdistö” Hangö 22.9.72 ja ”Kansallisteatteri” Lapinjärvi 23.5.72. ”Soikiomerkki” 1,5 mk punainen loistona Imatra 26.X.31. ”Snellman” 25 mk loistona Forssa 15 11 56. 15 144 1957. Molemmista sarjoista puuttuu 1 merkki. 8 140 1953. PR ”Mannerheim” 10 + 2 mk harmaa loistona Helsinki 12.V.52. 8 132 1941. 12 165 1964. 20 148 1971. PR ”Vänrikki Stoolin tarinat” 15 + 3 (mk) nappiloistona Kouvola 20.12.55. ”Pohjola” 30 (mk) sininen loistona Tornio 17.12.56. ”Metsäkongressi” 9 mk nappiloistona Hauho 20.VII.49. 8 126 1931. 15 147 1962. Mannerheim 50 pen vihreä I W1 nappiloistona Tampere 21.VII.42. ”Kansanapu” loistona Närpes 26.II.45. PR sarjan ”Sairaala” 3,50 (mk) + 75 p loistona Kemi 12.3.45. 8 142 1956. ”Itsenäisyys” 30 mk loistona Naantali 23.XII.57. 30 Kohde 110 Kohteet 129, 132 ja 140 129 1937 ”Mannerheim” 2 mk sininen nappiloistona Marienhamn 20.VII.37. 8 139 1953. 20 149 1977 ”Ortodoksi kirkko” 0,90 (mk) loistona Mariehamn 12 06 77. 10 159 1939. ”Helsingin yliopisto” loistona Luumäki 3.VIII.40. 12 133 1941. 10 156 1935. Vaikea merkki loistona!! 20 131 1941. 15 158 1939. Postimerkkinäyttelyn postituore 10 merkin arkki no 1063. 20 168 PR-merkkejä 27 erilaista vuosijaksolta 1943–1954 hienoilla leimoilla ja jokunen loisto. Rytija Mannerheim-sarjat hienoilla leimoilla. 8 143 1956. 8 163 1955. 20 170 PR-merkkejä 29 erilaista vuosijaksolta 1972–1992 loistoleimoin. PR ”Sotasankareita” 2 mk + 20 p loistona Iisalmi 7.III.34. PR 1 mk + 50 p harmaa/punainen A-hammaste loistona Helsinki 17 VII 30. 8 150 1985. Zeppelin käyttämätön, jossa liimakejälki. Pientä irtonaisuutta hammastuksissa. 12 153 1934. 8 141 1956. 20 137 1950. 15 123 1929. Kirjattu ilmapostikirje Viipurista 29.VII.29 Ruotsiin. 8 Kohteet 147 ja 148 Kohteet 155 ja 157. 8 146 1961. PR ”Vaakunoita” 3,5 mk + 50 pen loistona Pori 9.II.43. 8 145 1960. ”Kaupungit” 30 (mk) loistona Riihimäki 19.2.60. 10 130 1940. 15 135 1945. PR ”Solferino” 50 + 5 pen vihreä nappiloistona Joensuu 29.IV.39. 12 124 1930. 20 128 1931. ”Sienet”, 1977 ”PR 100 v” ja 1996 ”Kotieläimiä” kolmen merkin sarjat loistotai lähes loistoleimoin. Kirjattu kuori Tampereelta 22 VIII 35 (epäselvä) Jugoslaviaan. Merkkeinä PR-sarja ”työn suumiehiä”. Oikea taksa Turku-sarja merkein. 8 151 1987. 15 161 1944. ”Urheilu” sarjan 4,50 + 2,25 (mk) himmeänä loistona Tampere 5.7.45. PR ”Solferino” 2 mk 20 pen loistona Tainionkoski 14.VIII.39. PR ”Calonius” nappiloistona Helsinki 13.I.35. ”Svinhufvud” nappiloisto Vaasa 7.IV.32. 8 SUOMI Punainen Risti ja Tub -merkit 152 1922. 15 164 1956. Oikea taksa. 15 166 1974. 12 160 1942. ”Raittius” 25 mk loistona Helsinki 3.3.53. ”Itsenäinen Suomi” 10 mk nappiloistona Turku 15.2.88. ”Helsinki 400 v” sarjan 5 mk loistona Turku 27.8.52. Kuoren kunnossa tuhruisuutta ja alareunassa rissi. ”Hamina” 25 mk sinertävänharmaa loistona Tervakoski 30 6 53. Linna-sarjan postituoreet merkit 10-ryhminä arkkinumeroin. PR ”Geneven sopimus”-sarjan 0,35 + 0,05 (mk) loistona Tornio 26.5.64. Kirjattu firmakuori PR-merkeillä Turusta 19.VII.34 Tampereelle
Viisi samaa lajitelmaa. 42 Suomen Postimerkkilehti 3/2024 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 171 1946. 20 178 TUB-merkkejä 28 erilaista vuosijaksolta 1946–1958 loistoina tai lähes loistoina. PR-sarjan ”Viikatteen hionta” leimattu merkki isolla siirtymällä. Kuusi postilähetystä, joissa kaikissa käytetty AV1-vihkon merkkiä tai merkkejä. 15 195 1939. 20 SUOMI Kenttäposti 212 1916. 10 172 1948. Leimoja ja sensuurimerkintöjä monelta paikkakunnalta ja maasta. Vihko 31 ”Elokuva” irtomerkit lähes kaikki loistoina. 15 Kohteet 187 ja 190 SUOMI Postimerkkivihkot 201 1982 vihko 6 ”Suomalaisia kartanoita” kukin merkki eri paikkakunnan loistoleimalla. Taustassa myös Olympia-kirjeensulkija. Kirjekortin lähettäjä Aarne Blick, myöhemmin jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari no 11. 20 207 1999 ja 2000 vuosilajitelmat kaikilla merkeillä. Jääkäripataljoona 27:n aikainen kenttäposti-korttikuori, jossa K.D.Feldpost no 168 leima 18.12.16. 8 203 1999. 8 176 1965. 10 Kohteet 171, 174 ja 183 SUOMI Automaattivihkot 185 1967. Lape 2021 luetteloarvo yhteensä yli 200 €. 20 SUOMI Omakuvamerkit 184 2013. 20 SUOMI Postilähetykset 191 1890–1897 aikajaksolta viisi eri paikkakunnan säästä ilmoittavaa ”ukkoskorttia”. 30 SUOMI Juhlamerkit (Euro-arvoiset) 2002– 179 1-luokan postituoreita merkkejä 2–8 merkin ryhminä, joissa merkkejä yhteensä noin 90 kpl. Postin virallinen vuosikirja, jossa kaikki julkaistut merkit postituoreina. Lape 2021 luetteloarvo yhteensä 500 €. 10 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 205 1972. 30 180 2009. Numeroitu (2976) vihko 11 lisäpainettuna Finlandia 2017 -postimerkkinäyttelyyn. Mielenkiintoinen postilähetys! 30 197 1959. Ilmapallopostina kulkenut kuori Helsingistä 5.5.59. 20 196 1940. Pakettikortti Leppävirta 27.XI.29 USA:han. Postin virallinen vuosikirja, jossa kaikki julkaistut merkit postituoreina. Postin virallinen vuosilajitelma merkkeineen. 15 188 AV1 yksittäinen 10 mk vihreä kuorella ensipäivän leimalla Helsinki 16.10.1959. Sisältö kirjoitettu Olympialaisten järjestelytoimikunnan logo kirjepaperille. 50 206 1980–1990 aikajakson kaikki 11 Postin virallista vuosilajitelmaa koteloissa, kaikki merkit mukana. ”XII Olympia Helsinki 1940, Suomi” kuori sisältöineen Helsingistä 1 VIII 39 Orimattilaan. 15 190 AV2-vihkot postituoreena Te-Te-Te pn 6,16,11 ja pn 2,12,27. 20 204 2017. Hienot sinetit ja tuloleimat takana. ”ryssän tykkien soittavan tuota jylhää musiikkiaan ja oloista juoksuhaudoissa ase kädessä jo 6 kk”. 8 202 1996. 20 210 2006. Vakuutettu arvokuori Sauvosta 14.VIII.21 Turkuun, josta jälkilähetetty Helsinkiin. 20 183 Euroajan tarrapostimerkkivihkoja ja vähän muita, joissa loisto tai lähes loistoleimat. Postin virallinen vuosikirja, jossa kaikki julkaistut merkit postituoreina. Ainutlaatuinen kohde! 70 Kohde 196. 10 194 1929. 12 174 1954. Alun perin piti saapua perille Kuurilaan 3.5.59, mutta sään takia lento tapahtui vasta postileiman päivänä. 10 199 Reijitelähetyksiä Suomeen. 10 187 AV 1 leimattuna himmeällä Helsinki leimalla pn7* ja postituoreena pn10* puolikkaalla tarkistusnumerolla. 8 193 1921. Mukana 1ja 2-luokan merkkejä 25 kpl käyttöarvoltaan yli 50 €. 10 175 1955. Ensimmäinen Postin virallinen vuosilajitelma, jossa mukana kaikki ko. ”Poliisiautot” 10 merkin postituore arkki. 19 eri kohdetta. 10 181 Euroajan blokkeja ja vihkoja merkkikohtaisin loistotai lähes loistoleimoin 23 eri kohdetta. 8 200 !940–1942 aikaväliltä neljä ilmapostina kulkenutta sensuroitua kuorta Suomesta Saksaan ja yksi Sveitsiin. 10 192 1900-luvun alun 6 vapaakirjettä, joissa kaikissa takana erilaiset paperisinetit tai leimat. TUB ”Kaloja” sarjan 15 +3 (mk) loistona Turku 20.11.56. 15 208 2001. Käyttöarvo postissa nyt noin 130 €. vuonna julkaistut merkit postituoreina. 15 209 2005. TUB-lisäpainama 7 + 2 mk + 1,50 mk punertavanoranssi loistona Turku 26.9.49. Harvinainen kohde! 15 189 AV1. 15 198 1985 ja 1986 osoitekortit Espoosta 16.9.85 Saksaan postitusarvo 69 mk sekä Jyväskylästä 3 10 86 Unkariin postitusarvo 63 mk. TUB-merkki ”Apolloperhonen” hienolla leimalla Helsinki ..12 54 ja isolla siirtymällä. Yksi osoitettu Ester Ståhlbergille. AV 3 koko vihko kuorella Kuopio 8.6.67. 10 177 TUB-merkkejä 26 erilaista vuosijaksolta 1959–1983 loistoina tai lähes loistoina. 30 182 Euroajan postituoreita 2–8 merkin ryhmiä alle 1 euron merkkejä yli 200 kpl. Kuori Tampereelta 23.IX.40 Venäjän ja Siperian kautta Hollannin Intiaan. TUB ”Linnut” sarjan 10 + 2 mk loistona Helsinki 5.1.54. ”Tie” vihkot 44 Aja B-hammasteet postituoreina. Reitti, merkit ja taksa selitetty kohteen aluskartongilla. 20 211 2012. AV 1 koko vihko ja osia AV 2 kuorella Kuopio 5.7.67. TUB ”Koirat” sarjan 0,15 + 0,03 (mk) loistona Oulainen 25.5.65. Blokki 55 ”Kansakuntaa rakentamaan” numeroitu (446) postituore pienoisarkki. Kirje kertoo mm. Kuvan lisänä myös Fabergepostikortti . 8 173 1952. 10 186 1967. Käyttöarvo postissa nyt noin 200 €. Matkustajia kuumailmapallossa oli vain yksi
pataljoonan tilasta ja malarian tarttumisesta pataljoonassa. KGL Preuss jager bat no 27 leimat. Koko sarja postituoreena. KP3 iso violettí ”Rintamalle”-merkki loistona Joensuu 20.XII.43. 5 mk Helsinki ja 20 mk pari Kuopio rengasleimoilla. Fedtpostes 6.7.17 + S.B. 20 228 Pohjois-Inkeri II -sarja postituoreena paitsi 50 pen, jossa liimake takana. Taustassa takuuleima K. 10. 8 223 10 ja 40 pen merkit leikkeellä harvinaisella Postitoimisto PRJÄSA soikioleimalla. Merkissä pystysuorassa siirtymä. 8 225 40 pen lila merkkipari himmeällä Rajakontu-leimalla. Lentopakettimerkki vihreä paperi postituore ja mitätöity. 15 SUOMI Autopakettimerkit 218 1949/50. 10 Kohde 213 SUOMI Karjala 232 Karjala sarjan 10 eri merkkiä käyttämättöminä. 8 217 1983. 43 . 10 240 Kaikki Itä-Karjalan merkit loistoleimoin, yhteensä 28 eri merkkiä. Merkkien luetteloarvo yhteensä yli 900 €. 30 236 2 mk vihreä/harmaa nappiloistona Uhtua 2.II.1922. 25 235 1 mk punainen/harmaa loistona Uhtua 3.II.22. Kolme M.S. Lehtonen. Lentopakettimerkki Lähi-idän pataljoona leimattuna leikkeellä Helsingistä Kiikkaan 14 6 76. 8 230 10 pen punainen loistona Kirjasalo 20.IV.20 leimalla. Lape 2021 postituoreen arvo 200 €. Mannerheimja Ryti-sarjat Äänislinnasta 13 IV 42 Helsinkiin. 50 219 1949/50. Kaksi merkkiä * ja yksi **. Mukana 5, 10, 20, 25, 40 ja 75 pen sekä 1, 10, 20 ja 25 mk. 12 215 1972–1982. 10 Kohde 238 Kohteet 203 ja 206 SUOMI Aunus 222 5, 10 ja 40 pen himmeillä nurkkaleimoilla. 50 SUOMI Pohjois-Inkeri 226 I-sarja leimattuna. 40 239 Itä-Karjala lisäpainamalla 10 merkkiä, joissa kaikissa selkeä eri paikkakuntaleima. Harvinainen kohde! 80 214 1943. Saarinen 75 pen keltainen merkkipari nappiloisto Paquebot-laivaleimalla. Valtaosa Aunus-leimoilla. 20 234 75 pen keltainen loisto Uhtua 3.II.22. 20 221 1949/50. 12 231 Ensimmäisen sarjan 10 mk ruskea/harmaa käyttämätön. 15 Kohde 232 SUOMI Laivaposti 241 1984. Kirje kertoo mm. 20 mk vihkonide, jossa 5 liuskaa eli yhteensä 30 merkkiä postituoreina. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 213 1917. 100 227 Pohjois-Inkeri II -sarja lisäpainamalla Inkerin hyväksi postituoreena. 8 242 Laivapostikirjeet Tukholmasta Helsinkiin, Tallinnasta Hankoon ja Helsingistä Vääksyyn Lahden kautta. 100 mk ruskea hienolla Joensuu-rengasleimalla. 10 224 10 pen punainen leimattu. Oikea taksa 2 x Ryti 50 pen. Kirjeen allekirjoittaja kuuluisin jääkäreistä Väinö Walve. 30 Kohde 226 SUOMI Itä-Karjala 237 1942. Tuloleimat takana. 20 229 5 pen vihreä kolmen merkin ryhmä osin hammastamaton isolla siirtymällä. Näitä harvoin tarjolla! 10 216 1973. 8 238 1944. Pienikokoinen sensuroitu painotuotekuori Terusta 15.II.44 Madridiin. Paljon eri päivämäärillä. Lapessa 700 €. Jääkäripataljoona 27:n aikainen kenttäpostikirje, jossa K.D. 30 233 10 pen * pieni ohentuma, 20 ja 25 pen **, 50 pen * sekä 3 mk **. Kenttäpostikuori Dragsvik 25.4.83. 8 220 1949/50. Finnpolaris Antarctica-alukselta lähetettyä kuorta Helsinkiin Oulu 15.10, Kiel 24.10 ja Malta 12.11.84. Taustassa kolme Madridin lisäleimaa. 10 pen merkki, viallinen. 10 243 1921/25
Valtaosa merkeistä **/*. Laivapostimerkit Thyra 10 pen ja harvinainen 25 pen (hammastevikaa yläreunassa). Leimojen taso loistoista nurkkaleimoihin. 100 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 250 1889 erä pystyja vaakaraitaisia, myös 1, 3,5 ja 7 ruplaa sekä mallia 1909. Osissa vikoja. FDC-kuori Lentokone 300 (mk) kirjattu pika/lentoposti Helsinki 20.1.58. FDC-kuori Yleismerkit leijonat 0,15 ja 0,25 mk sekä Convair ja Turun linna Helsinki 15.2.63. FDC-kuori PR-sarja ”Vaakunoita” kirjattu Helsinki 2.1.43. 2 kop vihreä kahden välilöparin nelilö Turku 21 IX 11 loistoleimalla. 15 272 1963. 50 251 1909/18. Pro Filatelia "Maalauksia" 10 merkkiparin postituore arkki. FDC-kuori malli-30 leijona 3 mk vihreä Helsinki 9.2.48. New Yorkiin. Suurin osa julkaistuista merkeistä vuosilta 1921–1982. FDC-kuori leijonat 2,5, 6 ja 10 markkaa kirjattu Helsinki 20.1.47 Ruotsiin. 8 265 1947. TUB-joulumerkki ”Piirileikki” 10-ryhmä postituoreena. Merkin päälle osuu hiukan kirjainta a taustan tekstissä. 15 262 1944. FDC-kuori Postiauto 16 mk kirjattu Helsinki 16.10.46 Kööpenhaminaan. 20 266 1948. 20 248 1920. 15 245 1874. Tuloleima takana. 15 263 1946. 10 264 1947. 20 255 1955. Kokoelmassa postissa käytettävien 1ja 2-luokan ja euro-arvoisten merkkien arvo yli 300 €. 50 247 1875. Kirjattu pikakuori Helsinki 5.5.49. 20 Kohde 249 SUOMI Rautatiemerkitja liput 258 1876–1909 aikaväliltä rautatie-pakettimerkkejä 15 kpl mustemitätöinneillä. 15 256 1997–2000 TUB-joulumerkki postituoreet blokit 6–9. 15 249 Skärgårsds Trafik Aktiebolaget (STAB) 10 pen laivapostimerkin hammastamattomia väriehdotelmia 10 erilaista. 8 274 1950-luvun erikoisleimakuoria 27 kpl erilaisilla leimoilla. FDC-kuori leijonat 10, 15 ja 25 mk sekä puunkaataja 40 mk kirjattu Helsinki 18.1.52. Kolme kopeekka-arvoista merkkiä. 10 270 1952. 10 252 Sensuroitu firmakuori 7 + 4 kop ja kolme 2 x 2 kop ja yksi 4 kop merkeillä lähetettyä korttia Suomesta ulkomaille. 8 269 1950. Tuloleima takana. Lähes täydellinen kokoelma, josta puuttuu lähinnä useat vihkot ja blokit, joista kuitenkin monesta merkit yksittäisinä kohteina. 20 246 1874. FDC-kuori malli-30 leijona 3 mk harmaa Helsinki 9.6.47. Oikean puolen poikittaishammastus hiukan avautunut. Merkissä ohentuma. Kulkematon kuori. 8 273 1963. Skärgårds Trafik Aktiebolaget leimatut 10 pen viivaläviste (ex Faberge) ja 50 pen hammastettu, keskusta sininen. Vaasan mallin 100 merkin postituoreet arkit 5, 10, ja 50 pen sekä 1 mk. Taustassa läppä puuttuu. 15 261 1943. Lähes kaikki merkit vuoteen 2002 asti, jonka jälkeen puutteita 1ja 2-luokan tarramerkeistä. 20 277 1955. 40 280 1950–1970-lukujen aikajakson postituoreita numerokuusiloita yli 40 erilaista merkkiä. 44 Suomen Postimerkkilehti 3/2024 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohde 255 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 260 1942. Kirjattu FDC-kuori 2.1.63 yleismerkit leijona 0,10, 0,20 ja 0,30 pen sekä merkit Lammin kirkko, Pyhäkoski ja Helsinki. 10 275 Loistoleimaiset erikoisleimakuoret Turun Lentokenttä 1935, Lento Amsterdam 1948 ja lento Tokio 1954. Hieno kokoelma! 50. 8 257 TUB-joulumerkkejä. 15 259 1899. FDC-kuori malli-30 leijona 24 mk violetinpunainen Helsinki 26.4.48. Tuloleima takana. Kaikissa hienot tuloleimat takana. Wanajavesi-laivamerkkejä 8 kpl, joista 2 aitoja, loput uusintapainatuksia. 8 267 1948. Joissain hammastevikaa. 10 SUOMI Joulumerkit 253 1919. 8 SUOMI Laivamerkitja liput 244 1867/75. Kaikki merkit jättäjän mukaan postituoreita. Skärgårsds Trafik Aktiebolaget (STAB) laivapostimerkkejä eri arvoja erilaisilla hammasteilla ja hammastamattomina. Kuoressa tahra kiinnityksestä. 12 271 1958. 15 281 1970–1980-lukujen aikajakson postituoreita arkkinumeroisia 10-ryhmiä tai isompia, 19 eri merkkiä. Aitoutukset molemmista Schwenson. 10 Kohteet 265 ja 271 SUOMI Arkit 276 1918. 8 278 Nordia 1975 postimerkkinäyttely 2 x 50 merkin arkit **. FDC-kuori PR-sarja ”Sauna”. 60 283 1990–2009 Suomi leimatut merkit Lape-kansiossa liimakekiinnityksin. 10 282 1990–2009 Suomi kokoelma vihreässä taskullisessa Leuchtturm kotelollisessa kansiossa. 15 254 1940–1982 aikajaksolta 33 kulkenutta joulukorttia, joissa kaikissa TUB-joulumerkki leiman alla. FDC-kuori ”Aero” ja ”Minna Canth”, molemmat merkit nelilöinä Helsinki 20 3 44 leimoilla. Hyväksytty vietäväksi hki II tk leima takana. Lähes täydellinen merkkikokoelma 1970-luvun lopulle. TUB-joulumerkki ”Keltainen risti” kuorella Helsingistä 2.I.19. Loviisa Ångfartygs Aktiebolag laivapostimerkit mustat 2, 3 **, 4 ja 5 mk *. FDC-kuori PR-sarja 1942 hienoilla Lahti 2.I.42. 8 268 1949. 15 SUOMI Kokoelmat ja erät 279 1860–1990 Suomi-kokoelma taskullisessa Davo-kansiossa. Haminan rautatie-merkki 25 pen mustemitätöity. Merkkejä **/*/o. (No 180 €). FDC-kuori leijonat 8, 9, 10, 12, 15 ja 20 mk ilmaposti Helsinki 9.1.50. Vuoteen 1954 asti kaikki merkit. Postituoreita 25, ilman liimapintaa 50 ja harvoin tarjottuja leimattuja 33 merkkiä
Facit 10–18. 15 Kohteet 289 (kirje), 286 ja 288. Varaleimat tulkitaan R5 tasoisiksi. 10 298 Yhdeksän eri kyläleimaa pääosin malli-30 leijona-merkeillä. Facit 13, 15 ja 17. Kirjeissä tuloleimat takana. 45 . Wiipuriin. Esimerkkisivuja. Facitissa 950 kr. Kaikki postituoreita. Pääosa merkeistä leimattuja. 10 312 1873–. Pakke-Porto, boktryck. POHJOISMAAT Tanska 305 1864–1895. Stora ovaltyp 13x12,5 hammaste 8 ja 16 skill sekä Tvåfärgad Typ 16 skill ja 48 skill. Merkit nimetty ja määritelty julkaisijan mukaisesti. "Luftpost" lentomerkit. Samanlainen leimaus esitellään Helkiön netissä kuvatuissa luovutetun alueen leimoissa. Facitissa 580 kr. Kuoressa 407 repeämä ja 649 alareuna aukileikattu. Tuloleimat takana. Tanska kokoelmasivu leimattuja merkkejä. 10 314 1900–. 10 308 1937. Facit P7 ja 9. Pakke-Porto, Thiele II, hammaste 11,25. 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvio, numero, postipysäkki 293 Kuvioleima 441 (Turku) M-89 kuorella. Facit 2022 yhteinen luetteloarvo 6000 kr. Mukana mm. noin 250 taskutettua merkkiä. Pakke-Porto, boktryck. 30 303 Vihreä Leuchtturm-kansio Ahvenanmaata 10 säiliökirjasivua. 50 285 Omakuvamerkkikokoelma 2003–2007 Lape kansiossa taskuilla. 30 290 1901-mallin merkeillä loistoleimaiset nelilöt Kavantsaari 1.II.02 (R3), ja (R2) leimaiset Hämekoski 24.VIII.03, Terijoki 25.IV.13 ja Läskelä 20.VII.12. 10 ja 70 öre sekä 1 kr postituoreina **. 10 301 Ahvenanmaan loistoja 38 erilaista merkkiä. Facit 7 ja 9. Facitissa 850 kr. Facitissa 800 kr. 10 294 Kuvioleimoja 35 merkkiä vaakunamalleilla 1885 ja 1889. 20 öre *(*) ja leimattuna. Sopiva kohde leimakerääjälle. 1, 3 ja 10 öre hammaste 14 x 13,5 Facit 5, 6 ja 10 sekä 3 ja 4 öre hammaste 12,5 Facit 15–16 + päällepainama 8/10 c, Facit 27. Facitissa 1400 kr. 8 297 Postipysäkki-leimaisia kuoria: Jättälä, Skåldö, Veljens, Soukainen, Tuhkio ja Ylipää. Postin virallinen vuosikirja, jossa kaikki julkaistut merkit postituoreina. 15 315 1905–. 4 ja 7 öre *(*) hammaste 14x13,5. 10 ja 20 öre leimattuina. 8 287 Hiitola.K.K (R3) 20 pennin ehiökuorella loistoleimalla 7-IV.96. 15 300 2000–2001. 10 AHVENANMAA Kokoelmat ja erät 302 Euroaikaisia sekä 1 ja 2 lk:n postituskelpoisia Ahvenanmaan merkkejä **. Facit 32–7. Leimojen taso vaihtelevaa ja ilmeisesti todellisia kulkeneiden leimoja. 10 289 Kurkijoki-kuori Viipuriin 11.1.1930 postitoimiston varaleimalla. 3 c leimattu. 15 291 20 pen 1889 Pyhäjärvi 5 4 91 (R3) violetti loisto-leimalla. Christian IX -sarja leimattuna. Ohentuma takana. Merkkejä vuosijaksolta 1904–1953 7 sivua. 30 POHJOISMAAT Kokoelmat ja erät 304 Tanskan taskullisia kokoelmasivuja 11 kpl. 30 309 1937. 10 Kohde 306. Kohteista noin 80 postituoreita ja loput leimattuja. 20 p oranssi, postileima Turku 11.7.1892 ja Viipurin tuloleima 15.7.92. Postitusarvo yli 300 €. Lisäksi merkkejä Tjenestem 1871–1923, Avisporto 1907–1915, Porto 1921–1930 sekä Luftpost 1925–1934. Eri merkkejä yli 90 kpl sekä leimattuja että postituoreita. 1, 2 ja 5 c leimattuina, Facit 19–21 sekä 5/5 pp *(*) Facit 30. Facit 2. Facitissa 1400 kr. Taustassa kolmikielinen loisto tuloleima. Postituoreiden käyttöarvo postissa nyt lähes 200 €. 15 295 Hienot numeroleimat 407 Maivala pp-Auv (R4) + postipysäkkileima kuorella Auvilaan sekä 649 Pylkönmäki pa I (R3) -kuorella Helsinkiin. 15 AHVENANMAA Merkit ja lähetykset 299 1991 Välilöparit GP2 "Nisäkkäitä" Orava til.nro 91011 ja Metsäkauris til.nro 91012 20 merkin arkinpalat sekä 1992 Hammarlandin kirkko til.nro 92069 15 merkin arkinpala. 90 306 1925–1929. Facitissa 640 kr. Facit P14. 25 313 1873–. Facitissa 500 kr. 50 POHJOISMAAT Grönlanti 307 1915–. Tällaista harvoin tarjolla! 40 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 286 5 pen 1889 mielenkiintoisella siistillä Vuoksi 1.1.00 leima. 15 310 1945. 8 288 Kuparsaari 10.IV.15 leima (R4) loistona 10 pen punainen 1911-merkillä. Amerikan painos 1 öre-5 kr *(*). Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 300 ja 308 284 Kansio Suomea 2014–2017 yht. 30 POHJOISMAAT Tanskan Länsi-Intia DWI 311 1866. Facitissa 1300 kr. Facit-arvot yhteensä yli 7.000 kr. Koko viiden merkin sarja hienoilla Köbenhavn-leimoilla. 40 292 Kulkeneita kuoria Pitkäranta, Loimola, Viipuri, Suojärvi sekä kortti Raivola leimoin. 8 296 M30 8 rivileimaa – hyvä laatu – Hoilola, Kenraalinkylä, Kokko-aho, Komsi, Kypäräjärvi, Pyhäluoto, Rahikkala ja Talma
25 330 1943. Toinen merkeistä lentopostimerkki, jonka Miluetteloarvo 320 €. Mi-luetteloarvo yhteensä yli 800 €. **/o. Merkkien osalla lähes täydellinen kokoelma ja lähes jokainen merkki leimattuna ja postituoreena. Lisäksi hammastetut 5–75 kop *(*). 20 350 Saksa Turkissa Piaster 5/1 mk kahdella leimalla. Pakettikortti Prahasta 5.IX.44 Kromeriziin. 25 347 Thurn und Taxis 1852– käyttämättömiä ja leimattuja merkkejä yhteensa 31 kpl. 10 Kohde 346. Taustapahvissa kerrottu kortintarkka reitti. Merkkien osalla lähes täydellinen kokoelma ja lähes jokainen merkki leimattuna ja postituoreena. Länsi-Saksa-kokoelma 32-sivuisessa säiliökirjassa. Omatoimisen Peetri-postitomiston 28.08.43 lähettämä kirje Tallinnaan, josta tuloleima takana. 8 MUU EUROOPPA Romania 354 1932. 30 343 Dorpat 1918. Hieno epämääräinen lähetys. 10 MUU EUROOPPA Vatikaani 356 1952. 20 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 357 1908 Postituoreita arkinpaloja 1 ja 3 kop 100 merkin arkit ja 2 kop 50 merkkiä hammastamattomina. 20 358 1917 ja 1918. Kaikissa tuloleimat. 20 349 Hamburg (2), Hannover (3) ja Sachsen (10) pääosin leimattujen merkkien erä. 30 345 Landespost in Belgien 1914-, Etappengebiet West, Postgebiet Uberbefehlshaber Ost */o. 20 320 1984–1994. 50 340 Böhmen und Mähren Pakettikortti -leike Skutecista Prahaan 1940, jonka taustassa elintarvikeveromerkit. 8 332 Englanti 1925 merkit 1 P * ja 1,5 P ** sekä 1929 koko sarja ilman 1 £ mekkiä **. 8 335 1921. Adolf-Hitler-Lager 22.10.42 kenttätykistön leimalla. 30 324 1920–1995. Saksan miehitys */o 15 338 Bayern + Wurtemberg -kokoelma säiliökirjassa */**/o. Michel 71-3 tyyppi II. 30 326 1921. 30 322 Saksa. 30 348 1943. 8 351 1968. 10 MUU EUROOPPA Latvia 333 1919–. Michel 76B. Molemmissa sisällöt mukana. UPU 25 vuotta sarja o/*. 30 339 Berlin (West) 1949 punaleimaiset 1 ja 2 mk leimattuina. 30 329 1940."Presidentti Päts" 6 S sinertävän vihreä postituoreena ja leimattuna. Kortti lentopostina Romaniasta 18. 20 R sininen lentomerkki, hammastamaton leimattu. 10 344 Klaipedassa 1923 Saksan miehitys erä */**/o. Valintavihko leimattua Belgiaa, jossa alkupään merkkejä melko runsaasti ja osin kohtuullisen arvokkaita. 20 342 Deutsche Post in China 1917-, -Rumanien, -Marokko, ' -Polen, -Turkey */o. 20 317 1948–1990. Mi 2008 220 €. Michel 25y-27y (tupakkapaperi) ** ja lentomerkit 1930 hammastamattomina *(*). 20 346 Saarland 1950 "Pääsy Euroopan neuvostoon" merkkipari leimattuna. 15 MUU EUROOPPA Viro 325 1919–. 60 319 1971–1983. Materiaalin puutteessa painettu setelikuvioiselle paperille. "Efiro" blokki 1 * 8 355 1936. Näistä eteenpäin merkkien määrä harvenee. 8 352 Kenttäpostikuoret Breslau 33 16.12.41 Ilmatorjuntajoukkojen leimalla + kotka hakaristi kuvake. Michelissä 80 €. Tuloleima ja hienot lakkasinetit takana. Vuodesta 1954 alkaen valtaosasta merkeistä postituore sekä leimattu merkki. Taustassa takuuleimat Hujala. 8 Kohteet 327 ja 328 Kohde 339 MUU EUROOPPA Sveitsi 353 1900. 10 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 331 1961. Taskullinen kansio Deutsches Reich sekalaisia lähetyksiä, ehiöitä, erikoisleimoja yms. Paikallispostina Lontoossa kulkenut pussikuori, jossa merkkien lisäksi Lontoon Stampex 1961 -näyttelyyn luonnosteltu Suomi blokki. 20 321 1994–2007 Länsi-Saksa-kokoelma 48-sivuisessa Lindnersäiliökirjassa. Vuodesta 1955 lähes kaikista merkeistä on postituore sekä leimattu merkki. Kokoelman useiden satojen luetteloarvo perustuu merkkeihin vuoteen 1950 asti. PR "Aita hädalist" 3,5 + 2,5 mk sekä 7 + 5 mk hammastamattomat merkit *. Adenauer-blokki + lisäarvo kirjattu jälkivaatimuskuori Maichigemistä 23.4.68 Hemgersbergiin. Päällepainamat 20 ja 40 pf postituoreet **. 40 318 1949–1970. Erä vanhaa Viroa o/**/*. 30 328 1923. 15 334 1920. **/*/o. Pienikokoinen säiliökirja, jossa 22 sivua merkkejä vanhaa Venäjää. Valtavasti Belgiaa 16-sivuisessa säiliökirjassa. Kolme firmakuorta Pietarista Imatralle. Aug 1936 Poriin. Länsi-Saksa kokoelma 32-sivuisessa säiliökirjassa. Michelissä yli 40 €. Vatikaani blokki 1 vesileima W1 postituoreena. 15 327 1923. Michelissä yli 200 €. PR 3 1/2 oranssi/ruskea/punainen postituore nelilö, jossa oikeanpuoleiset merkit vaakasuoraan hammastamattomia. 20 MUU EUROOPPA Belgia 323 1849–1935. Kolme kulkenutta Feltpost-korttia, joissa kaikissa Merisotakoulun kenttäpostileima. Länsi-Saksa kokoelma 32-sivuisessa säiliökirjassa. 8 MUU EUROOPPA Saksa 337 Baltiassa ja Luxemburgissa 1941. Merkit kansion kokoojan määrittelemiä ja niitä on paljon. Michelissä yli 70 €. 46 Suomen Postimerkkilehti 3/2024 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi MUU EUROOPPA Ranska 336 1931. yhteensä noin 80. Hammastettuja 5, 10, 15, 20 ja 50 kop sekä 1 rpl 8–25 merkin arkinosia. Merkkien osalla lähes täydellinen kokoelma ja jokainen merkki leimattuna ja postituoreena. Taustassa takuuleimat Hujala. Merkeistä 1949–1952 muodostuu kokoelman monen sadan euron luetteloarvo. 50 kap oliv/rosa 8 merkin postituore ryhmä. Kirjattu ja vakuutettu arvokuori Pariisista 19 5 1931 Wieniin. 20 341 Danzig ja Memel 1920 -kokoelma säiliökirjassa */**/o. PR "Aita hädalist" 3,5 + 2,5 mk sekä 7 + 5 mk hammastetut merkit */**. Saksalaisissa merkeissä Ukraine-lisäpainama. 10 MUU EUROOPPA Kokoelmat ja erät 316 1864–1923. Berlin (West) lähes täydellinen kokoelma 48-sivuisessa säiliökirjassa
Paljon eri paikkakuntia ja lähes kaikki hyväkuntoisia. 8 369 Jyväskylä ja Vaajakoski kulkemattomat mustavalkoiset Veljekset Karhumäki -ilmakuvakortit. Kulkeneita kortteja 7 kpl R3, 3 kpl R2 (yksi kulkematon) ja 9 kpl R1. 20 386 Valokuvakortti. Pääosa merkeistä postituoreita. Kuusi eri näkökulmaa Johanneksen kirkosta sekä Kallion, Mikael Agricolan ja Töölön kirkot. 20 367 Helsinki vanhoja kortteja kansiossa lähes 100 erilaista. 47 . 20 381 Wendelin. Paljon hienoja kuvia, joilla voisi houkutella nuorisoakin filateliaan. 20 377 Vanhat Joulukortit Koivu (kuva 1), A Federley ja J Nyström. 15 363 1934. Mannerheim vastaanottaa joukko-osastolipun sisällissodan päättymisen yksivuotispäivänä Senaatintorilla 16.5.1919. 20 371 Suomen paikkakuntia korttikansiossa yhteensä 140 korttia. 10 360 1996–2001. Petsamo, Äänislinna, Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala. Radiovoimistelun nelilöitä arkin reunoista, Michel 147–58 väliltä. Vanhoja kortteja 20 erilaista. 1952. Joistain kulkeneista postimerkit poistettu. 20 POSTIKORTIT Aihekortit 382 "Laatokan kalastajat" kuvasarjasta 6 kulkematonta korttia. Näiden lisäksi mm. Neljä vanhaa mustavalko-valokuvakorttia. F Kuoppa voitti tällä kuvasarjalla valokuvanäyttelyn Milanossa 1931. 10 POSTIKORTIT Taitelijakortit 374 1941. 20 AFRIKKA Lajitelmat 361 1936. Molemmat kulkeneet kenttäpostina ja toisessa luovutetun alueen Elisevaara (R2) -leima. Yhteensä 28 korttia, joista 10 kulkeneita ja näistä neljässä alueen postileima. Kulkenut osin katapulttipostina. Kortti "Itämaan tietäjä" kulkenut nyrkkipostissa, muut kulkeneita. Pohjapahvilla kuvattu kohteen kulkureitti. 10 373 Vanhat kulkeneet kortit Kristiina (Ruotsiin), Jyväskylä (PV leimalla), Rauma ja Halila (luov alue). Paanajärvi, Juustila ja Liinahamari. 25 Kuvaesimerkit korttikokoelmista 367 ja 370 Kohde 386 Kohde 375 Kohde 389. 20 POHJOIS-AMERIKKA USA 364 1924. Lisäksi viisi käyttämätöntä korttia Kalevala-sarjasta 1946 (2 x R2 ja 3 x R1) . 10 388 Voittoon-kortit eri yläkuvalla. Vain kaksi kulkenutta. Suomen aliupseerit -kortti ja 1944 Tove-kortti "Kukkona tunkiolla Mannerheim karikatyyri" Molemmat kulkeneet kenttäpostina. Kuusi HYR3 hyväkuntoista korttia vuosilta 1935– 1939. 12 375 Jenny Nyström 7 kulkematonta Hauskaa Pääsiäistä -korttia (116/10). Siistit kulkeneet kortit. Siisti kirjattu kuori USA:n Brooklynista Dec 10 1924 New Yorkin kautta Suomeen Naantaliin. 8 384 Kirkkokortit: Vaasa, Lapväärt ja Inari kortissa taite, Hämeenlinna ja Porvoo sekä Helsinki Kallio ja Lapua. 20 ETELÄ-AMERIKKA Lajitelmat 362 1930-luvulta neljä firmakuorta lentopostina Brasiliasta Sao Paulosta Käkisalmeen Oy Waldhof AB:lle. Kolme vanhaa kulkenutta korttia. Kuori Argentiinasta 17 Abr 1934 Helsinkiin. 20 385 Konetehdas Karl Krause Leipzig -korttisarjan 7 kulkematonta vanhaa värikorttia. Sotien seurauksena 1945 tehdas purettiin ja osia siitä toimitettiin sotakorvauksina Venäjälle. 10 387 Vanhoja Helsingin kirkkokortteja. 1776–1976 eri maiden merkeillä ja vähän muutakin. Taustassa lähetysleimoja ja tuloleima. 8 379 Wendelin HY 81 uusintapainatus (R2), HY 110 (R3) sekä HY 144 (R3). 10 378 Viipurissa syntyneen taiteilija A Tuhkan kolme kulkematonta korttia. 40 372 Viipuri. 35 368 Helsinki. 15 383 20-luvun valokuva "Hieno auto ja komea kuljettaja". Kymmen hyväkuntoista korttia, jotka kaikki kulkeneet kenttöpostina. Välilasku ja tuloleimoja takana. Indonesiaa 8-sivuisessa säiliökirjassa. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 63 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi AASIA Lajitelmat 359 Kiina. Yli puolet kulkeneita. 8 365 Kansio 20 sivua Amerikka 200 v. Kuntoarvio 4. 15 376 Tilgman. 20 380 Wendelin. Kyseinen tehdas perustettiin jo 1850-luvulla ja siitä tuli yksi maailman johtavia alan tuotantolaitoksia. Kaikki kulkeneet 1900-luvun alussa. Lentokuori Dakarista 18.12.36 Helsinkiin. Korteista yli 40 kulkeneita ja värikorttien osuus kaikista 17 kpl. 10 NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 389 10 mk korvaava tähtiseteli A-sarja ilman Litt merkintää 1963. Kuoren tausta täynnä merkkejä. Michelissä 140 €. Kirjeen reitti kerrottu taustapahvissa. 40 POSTIKORTIT Paikkakunnat 366 Helsinki. 8 370 Luovutettujen alueiden kortteja mm
8 400 Viralliset määräykset. Kohteiden toimittaminen ja palautusoikeus Kohteet toimitetaan huutokaupan jälkimyynnin päätyttyä 14 vrk kuluessa. SF:llä on oikeus vaatia maksua myös etukäteen ennen kohteiden toimitusta. 30 kpl uudenveroisia mustia lehtiä: 8 liuskaa =18 kpl, 7 liuskaa =8 kpl, 5 liuskaa =2 kpl ja 4 liuskaa =2 kpl. Auton pakkokäyttöönotto Tornion Poliisilaitos 2.12.1939 ja Kuljetuslupa matkalaukuille ja polkupyörälle Viipurin sotilashallinto 2.8.1942. Yli 200 euron laskut toimitetaan kirjeinä tai pakettipostina. 1952 Itävallan olympiakomitean pääsihteerin kirje, jossa julkistetaan allekirjoitettu ”luonnos” maan olympiamerkiksi vuoden 1952 kisoihin Oslossa ja Helsingissä. Huutokaupan sulkeuduttua sitä jatketaan jälkimyynnillä, jolloin kohteet myydään sen ensimmäiselle tarjoalle pohjahinnalla. Kohteet ovat jättäjän omaisuutta niiden ollessa SF:n tiloissa. Ohessa muutama esimerkkisivu.. Tilanpuutteen vuoksi näitä on mahdotonta kuvata lehteen, joten niiden osalta sisältöä voi tiedustella huutokaupan meklarilta. Tällöin edellä mainittuja toimitusmaksuja ei peritä. 1/2021 48 Tarjoaminen Lehdessä auki olevaan huutokauppaan voi tehdä tarjouksia netissä, puhelimitse tai kirjeellä. 15 PÄÄTTEEKSI Militaria, kunniamerkit, mitalit 392 Helsingin Säästöpankki mitalit 1960, 1961 ja 1962 ja 150 Anni 1976. Lisäksi Stockman muistomitali 1962, jonka on tehnyt professori Väinö Aaltonen. Kohteiden jättäjä Kohteiden jättäjällä ja SF:llä on keskinäinen sopimus myynnin järjestämisestä. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. 20 391 Visir-kansio. Lopulliseen huutokaupan ja jälkimyynnin voittohintaan lisätään huutoraha 15 %, jonka ostaja maksaa. Sovittaessa ostaja voi myös noutaa kohteet itse SP-lehden meklarin kanssa sovitusta paikasta. Tarjoukset tehdään tasaeuroina. 8 399 Vanhoja paperisinettejä ja kirjeensulkijoita. Toimituksen yhteyteen liitetään lasku kohteista, joissa myyntihintaan lisätään postituksesta perittävä maksu ja toimituskulut vähintään 5 euroa. SF pidättää oikeuden olla hyväksymättä tarjousta tai vaatia niille vakuus. Yhtä korkeissa tarjouksissa ratkaisee voittavan tarjouksen aikaisin tekijä. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. Ainoan tarjouksen tehnyt ostaja saa kohteen pohjahinnalla. Verkossa kohteista näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous, jos se ei ylitä 10 % toisena olevaa tarjousta. Laskuissa noudatetaan 14 vrk maksuaikaa. 15 397 Talvisota 2.12.1939 kartta ja sen taustaan painettu ote Neuvostoliiton ja Suomen kansanvaltaisen tasavallan välillä solmitusta AY sopimuksesta. 8 PÄÄTTEEKSI Cinderella 393 Junalippu 1943. Tilapäinen vapaalippu meno-paluumatkaa varten Helsinki-Suojärvi (luovutettu alue). 8 396 Saaren Tulitikkutehdas Linna -sarja, vanhat hyväkuntoiset tikkuaskit Käkisalmi ja Turun linna. Myydyt kohteet Kohteet myydään korkeimman tarjouksen perusteella. 20 395 Osakekirjat Borgå Ångfartygs 1919, Osuuskauppa Ympäristö 1995 sekä kaksi Helsingin Puhelinyhdistystä 1962 ja 1972. 15 Kohde 318 Kohteet 284 ja 285 Kohde 279 Huutokaupassa on useita kokoelmakansioita, säiliökirjoja ja isoja irtolevykohteita. Myymättä jääneiden kohteiden käytöstä sovitaan jättäjän kanssa erikseen. Mahdolliset reklamaatiot ostetuista kohteista on tehtävä viikon kuluessa kohteen vastaanottamisesta. 8 394 Olympia. Mielenkiintoinen kohde! 20 398 Vanhoja pankkien julkaisemia keräilymerkkejä 39 erilaista. Huutokaupan sulkeutumisen jälkeen noudatetaan ns. Kohteet ovat myyjien omaisuutta ennen niiden täysimääräistä maksua. 5 minuutin sääntöä, jolloin tarjottava kohde sulkeutuu vasta, kun viimeinen tarjous on säilynyt yli 5 minuuttia. Jättäjälle suoritetaan tilitys viimeistään 30 päivän kuluessa huutokaupan päättymisestä. Näissä minimi toimituskulu on 12 euroa. Kohde 397 Suomen Postimerkkilehden huutokaupan 63 säännöt PÄÄTTEEKSI Tarvikkeet 390 Leuchtturm vihreä taskullinen Suomi-kansio 2010–2018 kotelolla. Kohteessa taitetta ja ajan patinaa
Tervetuloa tapaamaan meitä osastollemme! Yhdistys toivottaa oikein hyvää kesää! Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. Voit jättää rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Tervasaari Rautatieasema Katajanokka Kaisaniemi Hakaniemen silta Kluuvi Kaivokatu Kamppi SNY:n toimitilat: Maneesikatu 2 b A 201/ Pohjoisranta 18 Suomen Numismaattinen Yhdistys Maneesikatu 2 b A 201, 00170 Helsinki Suomen Numismaattinen Yhdistys osallistuu Turun keskiaika -markkinoille 27.–30.6.2024. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen asiakaskunnan. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntihinnasta ja 4 € rivimaksu. Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Toiminnanjohtaja MARKO MANNINEN 050 588 1105 marko.manninen@snynumis.fi Huutokaupanhoitaja JANNE SÖDERHOLM 050 557 0301 auctions@snynumis.fi www.snynumis.f i. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Numismatiska Föreningen i Finland r.f. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopiva ajankohta
Myös muutamia postituoreita puuttuu. Kaikki kiinnostaa ennen vuotta 1991 . Toimitus voi tarvittaessa myös editoida ilmoituksia. Malli 1875/82 10 pen ohut paperi ja B/A, 20 ja 25 pen Leimapaino ohut paperi ja 25 pen Leimapainon B/A. GSM 041 5047200 sähköposti jplaitiTälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. 15.9. kalle.nurminen60@gmail.com Ostan jääkiekkoaihekokoelmaan sopivia kohteita, ehdotteita, erikoisleimoja, merkkejä, painovirheitä merkillä jne. Valajärvi-leima kuorella! Tarjoukset: seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 Haluaisin ostaa seuraavat virheettömät leimatut merkit: Malli 1866 5 pen. Puh. Lehti ilmestyy viikko 42 (lokakuun puolivälissä) 6/2024 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. kirkkoja. Maksan reilun hinnan. 10.11. hannu.raikkonen@ teliacompany.com puh: 040 3022 45 6 Ostan seuraaviin elokuviin liittyviä postikortteja: Tukkijoella, Kahden tanssin välissä, Tukkipojan morsian, Koskenlaskijan morsian, Laulu tulipunaisesta kukasta, Koskenkylän laulu, Hornankoski ja Rosvo Roope. Kuva hintapyynnön kera: C.schwenson@t-online.de Ostetaan postia Äänekoskelta ja Äänekoskelle (Suolahti, Konginkangas,Sumiainen). (postileimat, pienpainatteet, kuoret, jne.). Tarjoa mielellään myös muuta Suistamo-aiheista materiaalia. Lehti ilmestyy viikko 49 (joulukuun alussa). 040-5935737 harri@fgwe.fi Ostan Janakkala -kokoelmaani esija postihistoriaa , Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia erityisesti Venäjälle ja Venäjältä, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä pienpainatteita Janakkalan kylistä. Harri Virtanen, Lähderannantie 11, 02720 Espoo. Ostan Suomi-pyöröleimattuja nelilöitä ajalta 1930-1999. Ostan avoimen filtelian Muumikokoelmaani kohteita. Lehti ilmestyy viikko 33 (elokuun puolivälissä) 5/2024 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Iida Issakainen, iida.issakainen@ gmail.com Ostan postikortteja Tampereen kirkoista: Aitolahden vanha kirkko sisältä, Härmälän kirkko ulkoa, Lielahden kirkko sisältä, Lielahden kirkko ulkoa, Pispalan kirkko ulkoa tai kuvasommitelma, missä pelkästään Tampereen ev.lut. Tarjoukset ja kyselyt: marrinkumpu@pp.inet.fi / tel. Ota yhteyttä ja lähetän puuteluetteloni. Muun muassa nroleima 42 ja esifilatelia (Laukas) innostaa. Mika Issakainen, 0505355592 tai mika@promaisema. marko.juhani.makela@gmail. 040 7786370 (ei kuvaviestejä!). Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoituksia ilman ilmoittamista siitä erikseen ilmoittajalle. fi Suomen Postimerkkilehti 50 3/2024 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat lehden tilaajille ilmaisia. silopaperin B, 8 ja 40 pen kohojuovainen B, 1 markka B. 4/2024 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Suomen Postimerkkilehti ilmestyy 2024 Ostan j atkuvasti M1990 näyttelykokoelma kelpoisia kohteita esimerkiksi loistoja, virheitä sekä hyviä lähetyksiä. 15.7. Ilmoitukset osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi Ostan SUISTAMO -aiheisia paikkakuntaja henkilökortteja. Jukka Laitinen
Tampereen Filatelistiseura ry:n kansallinen postimerkkinäyttely 11.–13.4.2025 Lempäälän kauppakeskus Ideaparkissa Mukana myös Harri Kuusiston juhlanäyttely Osoite: Ideaparkinkatu 4, Lempäälä Avoinna: perjantaina 11.4. 51 F I L A T E E L I N E N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista lehden toimitukselle osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi Kansainväliset näyttelyt: Uruguay 2025 17.-22.2.2025 Punta del Este, Uruguay EuroPhilEx 2025 FEPA-näyttely 7.-11.5.2025 Birmingham, Iso-Britannia Komissaari: Jarkko Leppänen europhilex2025.co.uk Macao 2026 maaliskuu 2026 Macao, Kiina Boston 2026 FIP maailmannäyttely 23.-30.5.2026 Boston, USA boston2026.org Aihefilatelistit ry pitää kerhokokoukset SF:n kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki. klo 12–19 lauantaina 12.4. Pöytävaraukset: Reijo Myller 040 7217 709. : Vesa Hirsmäki: Saturnus ti 17.12. Myös paperisella lomakkeella ilmoittautuminen on mahdollista. Ilmoittautuminen käy helpoimmin sähköisellä lomakkeella www.tampereenfilatelistiseura.fi/tamcollect-2025/. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. yhteystiedot: www.tampereenfilatelistiseura.fi/tamcollect-2025 toimikunnan puheenjohtaja: Juha Valtonen, 044–5283707 juha.valtonen@palkane.fi kauppiaat ja markkinointi: Jukka Kaivanto 040-6560156 jukka.kaivanto@ gmail.com näytteilleasettajat: Jarkko Leppänen 044-4252056 jarkko.t.leppanen@outlook.com TamCollect-näyttelyn ilmoittautumisaika on 12.4.-31.12.2024. maailmansodan aikana Euroopassa ti 26.11. Syksy 2024: ti 27.8.: Kari Korpela: Rautatien pakettimerkit Suomessa ti 24.9.: Mikko Kylliäinen: Postimerkki, joka ei viihtynyt yksin ti 29.10.: Kai Masalin: Ilmaoperaatiot 2. Suuri yleisö kohtaa postimerkit arkisen kauppakäyntinsä yhteydessä. : pikkujoulu, Seppo Salonen: vuosikatsaus 2024 Pohjoismaiset näyttelyt: Nordia 2025 12.-14.9.2025 Malmö, Ruotsi Nordia 2026 15.-17.5.2026 Espoo Muut tapahtumat Riihimäen Keräilytapahtuma sunnuntaina 22.9.2024 klo 10-15 Kerhotalo, Torikatu 3, Riihimäki. klo 10–18 sunnuntaina 13.4 klo 10–15 Näyttelyalueena on koko kauppakeskuksen sydän, keskusaukio, jonka kautta kulkee päivittäin tuhansia ja tuhansia asiakkaita
Lähtöhinta 80 €, vasarahinta 195 €. Kauttamme saat nopeasti ylimääräiset kohteesi muutettua rahaksi – hyvään hintaan. Lähtöhinta 15 €, vasarahinta 103 €. Nettihuutokauppojen lisäksi on 30 live-kerhohuutokauppaa maanantaisin. 5 p, läviste II. meklari@suomenfilatelistiseura.fi Sibelius 0,35 mk. Käytämme Philabid-alustaa, jossa kohteet päättyvät samaan aikaan. PR 2 mk + 20 p ja leijonat kirjatulla arvottomalla näytteellä Turusta USAan 12.3.1937. 10 kop punakarmiini (2e) kolmirivilö, mitätöity Tampereen musteristauksella, harvinainen RR! Lähtöhinta 3000 €, vasarahinta 6356 €. Loisto: Gamlakarleby 3.2.1879. Harvinainen! Lähtöhinta 200 €, vasarahinta 4550 €. (Esimerkkejä vuodenvaihteen huutokaupastamme). 10 kop kaksinkertaisella laskoksella. Loisto: Sisättö 31.5.1965. Huutokauppamme tarjoavat monipuolisesti kaikille sopivia kohteita. Loisto: St. Lähtöhinta 30 €, vasarahinta 740 €. Michel 12.6.1866. Huutorahamme on erittäin edullinen 10 % – 17 % huutokaupasta riippuen. Käänny puoleemme kun tarvitset luotettavaa palvelua! Huutokaupan meklarit: Petri Jansson 0400 552 671 Eero Mäkelä 0400 602 887 Senaatin 2 p (SAd). Suomen Filatelistiseuran huutokaupat Järjestämme vuosittain kahdeksan huutokauppaa. Lähtöhinta 30 €, vasarahinta 352 €