. Malli-85 20 pennin päikköpari (kuvakkeet 30 ja 20). . ?. ?. . . 4 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . . . . vuosikerta / 7 € ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suurteos arvoituksellisesta filatelistista Myynnissä hyviä kohteita kuten: Kohde nro 41. ?. . ?. . . ?. . . . . . ??????. Tasokas SP-lehden Onlinehuutokauppa 36 Agathon Fabergé Filatelian juhlaa Tampereella. ?
Myös tämä kokoelma oli nähtävillä kutsuttujen luokassa Tampereen Finlandia 2017 -näyttelyssä.. Suomen Postimerkkilehti 2 4/2017 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com toimiHenkilöt sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 4/2017 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Finlandia2017, Seppo Evinsalo s.6 Kirja Agathon Fabergésta, Seppo Evinsalo s.11 Painoja hammastevirheet, Jouko Kaartinen s.12 Lukijoilta, Saarisen mallin outo 10 penninen, Juha Tillander s.13 SP-lehdenvuosikymmenet,1950-luku, Seppo Evinsalo s.14 SF:ntoimintakertomus2016, Harri Hassel s.18 Online36, Tapani Somersalo s.19 Suomen Pankin setelipainon historia, Seppo Salonen s.28 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.34 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.36 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.39 Kuvioleima236, Reinhard Weber s.41 Rivi-ilmoitukset s.42 Filateelinen kalenteri s.43 Finlandia2017-näyttelyssäpalkitutSF.njäsenet s.43 Jos kokoelmaan kuuluu monia ovaalien päikköpareja voi niistä rakentaa myös havainnollisen esityksen siitä kuinka nämä Suomen filatelian himoitut erikoisuudet ovat syntyneet. Sivu ruotsalaisen Gustaf Douglasin yhden kehyksen kokoelmasta, jossa esitettiin Suomen filatelian suurimpia harvinaisuuksia
. . Eksoottisissa kokoelmissa nähtiin kohteita, joita pelkästään luetteloita katsomalla ei tiennyt olevan edes olemassa. Tietysti osa näytteileasettajista mahdollisesti kieltäisi kokoelmiensa julkaisemisen netissä, mutta uskoisin monien siihen myös suostuvan. Muussa tapauksessa (esim. . ?. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Suurin työ, eli näyttelysivujen skannaaminen on jo tehty, joten aikaa vievää työtä se ei enää vaatisi. Seppo Evinsalo ?. . . . ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. ?. . Kauppiastarjonta olikin runsasta ja ostettavaa löytyi niin pikkurahalla kuin todellisia ”kanuunoita” kansainvälisten huutokauppahuoneiden tarjonnasta. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Ne jotka Tampereelle olivat tulleet saivat varmasti rahoilleen vastinetta ja paljon ideoita omien kokoelmiensa kehittämiseen. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 98. Yli 75 % kokoelmista oli skannattu etukäteen ja tuomareilla oli käytössä iPadit kokoelmien sähköisen arvostelun suorittamiseen jo ennalta. Ja hienosti he tässä tavoitteessaan myös onnistuivat. ?. Valtava joukko vapaaehtoisia ja tehtäviin nimettyjä keräilijöitä oli työskennellyt jo kolmen vuoden ajan saadakseen aikaiseksi kaikin tavoin onnistuneen kansainvälisen filateelisen tapahtuman. . . . Tällaista filatelian suurkatselmusta ei todennäköisesti tulla enää koskaan Suomessa näkemään. Onnekkaat ja oman keräilyalansa tuntevat tekivät myös hyviä löytöjä kauppiaiden tarjonnasta. ?. . Kansainvälisen filatelian huippukokoelmat antoivat kaikille omien kokoelmiensa parissa puuhaileville hyviä vinkkejä ja malleja. . SP Finlandia 2017 -näyttelyssä oli käytössä tuomareiden työskentelyä helpottamassa myös uutta tekniikkaa. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. . . Itse varasin VR:n lippupalvelun kautta junamatkan pendoliinolla kuukautta ennen näyttelyä. Toinen toistaan hienommat kokoelmat, kauppiaita ympäri maailmaa ja Tampere-talon tarjoamat hienot puitteet olivat jotain sellaista, jota on turha myöhemmin enää haikailla. Jokainen ymmärtää, että tällaista filateelista kattausta ei Suomessa tulla enää koskaan näkemään. Tällöin meille jäisi pysyvä muistijälki tästä hienosta näyttelystä ja uusien kokoelmien rakentajat saisivat arvokasta tietoa omien kokoelmiensa kehittämiseen. . Yhdensuuntaisen matkan hinta alle 10 euroa ja junamatkan kesto alle 1 1 / 2 tuntia. Nyt olisikin ”tuhannen taalan paikka” ladata nämä kokoelmat liiton nettisivuille kaikkien tutkittavaksi. ?. . Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Juna meni jo! P.S. Tämän vuoksi olisi ehkä ollut viisasta jättää kyseisen viikonlopun mökkireissu tekemättä ja sen sijaan astua Tampereen junaan. ??????. . On sääli, että niin monet keräilystä ja filateliasta kiinnostunutta jätti tutustumatta tähän tapahtumaan. T ampereella vietettiin toukokuun lopussa todellista filatelian juhlaa. ?. ?. . Kun bussilippu Helsingistä Espooseen maksaa 5,50 euroa ei junalipun hintaa Tampereelle voi tosiaankaan pitää kalliina. Tampereen keskeinen sijainti keskellä ruuhka-Suomea ei varmasti voinut olla kenellekään ylivoimainen matka omalta paikkakunnaltaan.
Järjestämme myös yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa huutokaupan syyskuussa. Gummessonin Grand Prix d´Honneur Suomi-kokoelman kolmas osa huutokaupataan 29.–30. kello 10–15 Oval Point -keräilytapahtumassa Hämeenlinnan Innoparkissa, Vankanlähde 7. Kokous + Huutokauppa ma 4.12. Kokous + Huutokauppa ma 16.10. . Kokous + Huutokauppa ma 27.11. Kokous + Huutokauppa ma 23.10. Kokous + Huutokauppa ma 18.12. Ruotsin huippukohteita ja harvinaisuuksia – poikkeuksellinen valikoima Hallvard Slettebøn lentoja merionnettomuuspostin kultamitalikokoelma Kansainvälisiä harvinaisuuksia, monia pieniä ja suuria kokoelmia Sponsori: Postiljonen AB • Box 537 • SE-201 25 Malmö • Sweden • Tel. Kokous + Huutokauppa ma 6.11. Kokous + Huutokauppa ma 30.10. Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Varmasti löytyy jokaiselle jotakin mielenkiintoista, joten kaikki joukolla huutamaan Lönkalle 30.9. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Kesäkuun viimeisessä kokouksessa palkittiin SF:n kultaisella ansiomitalilla Ilkka Mustonen ja Anneli Somerto kerhomme hyväksi tehdyistä huomattavista lahjoituksista. Suomen Lähetysseuran rahaja postimerkkihuutokauppa Lönkalla klo 11.00 ma 2.10. Jos siis teillä on mieleenkiintoisia kohteita ja haluatte myydä ne kauttamme niin rohkeasti yhteys meklariimme Tapani Somersaloon. Panostamme huutokaupassamme laatuun ja yritämme saada enemmän parempia kohteita tarjolle, unohtamatta tietysti edullisiakaan kohteita. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Kuukausikokous 1701 + Huutokauppa ma 9.10. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 4.9. Suomen Postimerkkilehti 4 4/2017 Puheenjohtajan palsta Mielenkiintoista syksyä K evät oli meille postimerkkeilijöille Finlandia 2017:n kärsimätöntä odottelua. Kulunut kesä on ollut hyvä merkkien ja korttien järjestelylle, koska kylmä ja hyvin usein sateinen sää ei ole houkutellut ulkoiluun. Kokous + Huutokauppa la 30.9. Kevätkokouksessa minua jäi hieman häiritsemään se, että kaksi hallituksen jäsentä erosi siitä ja erovuoroisista vain yksi valittiin uudelleen. Unohdetaan Tampere ja tullaan kesän mentyä takaisin Lönkalle. Seurallamme oli alkuvuodesta hieman haasteita taloutemme kanssa, mutta hienon porukan kanssa asiat saatiin kuntoon. Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma syksyllä 2017 kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Kuukausikokous 1703 + Huutokauppa ma 11.12. Kokous + Huutokauppa ma 18.9. Seuran pikkujoulut + Huutokauppa Esitelmiä on luvassa useammalle maanantaille, mutta niiden päivämäärät on vielä vahmistamatta. Syksyllä myös laitamme seuramme kirjaston kuntoon ja sieltä on sitten jäsenistöllä mahdollisuus lainata kirjoja ja luetteloita. Kuukausikokous 1702 + Huutokauppa ma 13.11. Filatelistiliiton kevätkokous tietysti vei osan ajastani, mutta kuitenkin aikaa olisi pitänyt olla riittävästi. Lisäksi lehtemme laajennettu huutokauppa onnistui hyvin ja jatkamme samoilla linjoilla jatkossakin. +46 40 25 88 50 • Fax.+46 40 25 88 59 stampauctions@postiljonen.se • www.postiljonen.com Myynnissä on ovaaleja, isohampaisia ja vaakunamerkkejä 1884 asti Gummessonin kokoelman näyttö 23.9. Tämän vuoksi olemme ehtineet tehdä myös kohteita valmiiksi syksyn huutokauppoihimme. Vaikka kuinka yritin noudattaa jonkinlaista suunnitelmaa siitä, miten ehtisin käydä läpi kaikki minulle mielenkiintoiset kokoelmat ja kauppiaat, en siinä onnistunut kahden päivän aikana. Näyttely oli todella hienosti hoidettu ja tapaamani näyttelyvieraat tyytyväisiä. Syksyllä useat seuramme jäsenet, kuten esimerkiksi Jukka Mäkipää, Seija-Riitta Laakso ja Carl Appelberg ovat lupautuneet pitämään esitelmän kerhomme maanantai-illoissa. Kun vihdoin pääsimme toukokuun lopulla Tampereelle, niin tapahtuma täytti ainakin minun kohdallani kaikki siihen ladatut odotukset. syyskuuta Muita hienouksia: Klassinen Islanti leimoja, laivapostia, erikoisuuksia jne. Siinä huutokaupassa on taas tarjolla mielenkiintoisia rahoja, uusia ja vanhoja postikortteja, ensipäivänkuoria, kotija ulkomaista postimerkkileikettä, löytölaatikoita jne. Merkittävä osa talouden tervehdyttämisessä oli lahjoituksilla, joita saimme runsaasti kevään aikana. Joku asia ei ole nähtävästi liitossa kaikkien mieleen. Vuosikokous + Huutokauppa ma 20.11. Kokous + Huutokauppa ma 25.9. Meillä oli myös ilo jakaa yhdistyksemme viiri ja kultaiset ansiomitalit Anneli Somertolle ja Ilkka Mustoselle seuramme eteen tehdyistä ansioista. Kuukausikokous 1700 + Huutokauppa ma 11.9
+46 40 25 88 50 • Fax.+46 40 25 88 59 stampauctions@postiljonen.se • www.postiljonen.com Myynnissä on ovaaleja, isohampaisia ja vaakunamerkkejä 1884 asti Gummessonin kokoelman näyttö 23.9. syyskuuta Muita hienouksia: Klassinen Islanti leimoja, laivapostia, erikoisuuksia jne. Gummessonin Grand Prix d´Honneur Suomi-kokoelman kolmas osa huutokaupataan 29.–30. Ruotsin huippukohteita ja harvinaisuuksia – poikkeuksellinen valikoima Hallvard Slettebøn lentoja merionnettomuuspostin kultamitalikokoelma Kansainvälisiä harvinaisuuksia, monia pieniä ja suuria kokoelmia Sponsori: Postiljonen AB • Box 537 • SE-201 25 Malmö • Sweden • Tel. kello 10–15 Oval Point -keräilytapahtumassa Hämeenlinnan Innoparkissa, Vankanlähde 7
Myös kauppiastarjontaa oli Euroopan lisäksi monista eksottisista maista. Lapsille ja nuorille oli varattu omat valoisat tilansa, jossa toimintaa ohjasivat myös nuoret filatelistit.. NäytTampere-talo oli edustava paikka kansainväliselle filatelian suurtapahtumalle. Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo V uosien valmistelutyö sai arvoisensa kruunun, kun Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä juhlistava kansainvälinen suurnäyttely avattiin Tampereella 24.5.2017. Tällaista filateelista ilotulitusta tullaan tuskin enää koskaan Suomessa kokemaan. Suomen Postimerkkilehti 6 4/2017 Tampereella koettiin toukokuun lopulla todellinen filatelian supertapahtuma. Tapahtumasta tuli suurin filateelinen näyttely Euroopassa ja yksi suurimmista koko maailmassa kuluvana vuonna. Satojen vapaaehtoisten työn ansiosta kaikki sujui kuin Strömsössä ja kiitosta sateli niin näyttelyvieraiden kuin ulkolaisten delegaatioiden kommentteina. Näyttelyyn osallistui filatelisteja Filatelian juhlaa Tampereella 41:stä Euroopan maasta ja lisäksi useita muun muassa Australiasta ja Yhdysvalloista. Sisääntulon ruhkaa ennen näyttelyn avautumista. Tapahtumassa vieraili järjestäjien mukaan 9 000 henkeä, jota voidaan pitää tyydyttävänä lukuna. Kutsuttujen kokoelmien luokse pysähdyttiin joka päivä suurellakin joukolla. Kuvapostikortit olivat ensimmäistä kertaa esillä omana kilpailuluokkanaan kansainvälisen tason näyttelyssä
telyn kävijämääräksi järjestäjät ilmoittivat hieman alle 9 000 henkeä. Yhden kehyksen esityksessä oli lukuisia uniikkeja Suomen filatelian helmiä, kuten ovaalien päikköjä ja 20 kopeekan musta ovaaliehiökuori. Toiseen kerrokseen eksyikin huomattavasti vähemmän asiakkaita kuin ensimmäiseen kerrokseen. 5 ja 10 kopeekan sekapostitteita tunnetaan vain kaksi. Kauppiaspaikan sijainnilla olikin suuri merkitys. Kuningattaren kokoelmat keräsivät Postimuseoon koko aukioloaikansa aikana yli 21 000 kävijää. Merkki-Albertin Harri. Filatelian juhlaa Tampereella Suomen filatelian harvinaisuuksia Kutsuttujen kokoelmien luokassa oli esillä osa ruotsalaisen Gustaf Douglasin (kuvassa keskellä) perinteisen filatelian kokoelmasta ”Klassinen Suomi ovaalimerkit ja ehiöt”. Kehyksen alareunassa olivat ovaalien harvinaisimmat postilähetykset. Suomalaiset kauppiaat hämmästelivät kotimaisten ostajien vähäistä määrää. 10 kopeekan nelirivi, joka on suurin tiedossa oleva kotimaan taksa. Kun samanaikaisesti Vapriikin Postimuseossa rekisteröitiin kuningatar Elisabethin kokoelmiin tutustuneen noin 4 000 kävijää, voidaan kokonaiskävijämäärää pitää tyydyttävänä. Tampere-talon ovilaskuri antaa kävijämääristä tutkitusti oikeaa tietoa, sillä se poistaa luvuista automaattisesti osan, jolloin esimerkiksi ulkona piipahtaneet eivät näy lopputuloksissa. 7 . Luku ei perustu lippumyyntiin, sillä näyttelyyn oli vapaa pääsy avajaispäivää lukuunottamatta. Sokerina pohjalla ainutlaatuinen neljällä 5 kopeekan ovaaliparilla frankeerattu postilähetys Helsingistä Saksaan. Osa kauppiaista oli hyvinkin tyytymättömiä kävijämääriin, osa taas kertoi tehneensä kauppaa hyvin
Monien kansainvälisten kokoelmien esillepano antoi varmasti kotimaisille kokoelmien rakentajille paljon hyödyllisiä vinkkejä. Kuusi isoa kultaa ja 14 kultamitalia. Tällaista menestystä kansainvälisissä näyttelyissä ei aiemmin liene saavutettu. Tampere-talon pienessä salissa pidettiin päivittäin mielenkiintoisia esitelmiä. ?. Innokkaana oppilaana kerhomme meklari Janssonin Petri. Suomalaisten näyttelymenestys oli varsinaista kultajuhlaa. Kaksi kehystä suomalaisia höyrylaivamerkkejä ja lähetyksiä, jollaisia alan kerääjät eivät edes tienneet olevan olemassa. Itse näyttely oli todellista filatelian juhlaa. Kuusisto kertoi asiakkaistaan valtaosan olleen ulkolaisia ja esimerkiksi korttikerääjiä ei tiskillä näkynyt. Esa lupasi tulla myös kerhoomme Lönkalle pitämään perehdyttämisluennon halukkaille. Loistavien kotimaisten kokoelmien lisäksi kehyksistä löytyi toinen toistaan upeampia ulkolaisia kokoelmia. Myös Suomen Filatelistiseuran jäsenet osallistuivat kokoelmillaan runsaslukuisesti näyttelyyn. SF:n jäsenten kokoelmien saamat mitalit ja pisteet löydät sivulta 43. Monet suomalaiset filatelistit hieraisivat silmiään amerikkalaisen Gregory Frantzin höyrylaivapostia esittelevää kokoelmaa tutkiessaan. Oval Pointin Esa Kärkäs esitteli kehittämäänsä isohampaisten lävistetutkimustyökalua. Näin ostajat hänet myös löysivät. Suomen Postimerkkilehti 8 4/2017 Kokoelmia tutkittiin yksin, kavereiden kanssa ja asiantuntijoiden opastamina. Avajaispäivänä Jeffrey Stonen esitelmä uudesta Fabergé -kirjasta keräsi saliin runsaasti kiinnostuneita. Vesa olikin laittanut kaikille asiakkailleen ennen näyttelyä sähköpostia, jossa kertoi sijaintinsa Tampere-talossa ja häneltä löytyvän runsaasti edullista ostettavaa. Yksin kolmannessa kerroksessa ollut Systeemin Vesa Järvistö kertoi kaupan sujuneen hyvin
Jäseniä on jo 208 maassa liki 700 000. Näyttelyvierailla oli mahdollisuus kuvauttaa itsensä ja perheensä vuonna 2006 julkaistun kesäloma -merkin hengessä. Myös kokoelmien arvostelua sähköisesti iPadien avulla kokeiltiin.. 9 . Tuomareiden työskentelyä helpotti skannattujen kokoelmien toimittaminen etukäteen tuomaristoa varten. Saksalaisen Fritz Heimbuhlerin kokoelma (Brasilia 1798-1854) esitteli näyttävästi legendaarisia häränsilmiksi kutsuttaja Brasilian ensimmäisiä merkkejä. Hauska idea tuoda merkkeilyä tutuksi myös ei-filatelisteille. Tällaisia kokoelmia ei Suomessa tulla pitkään aikaan näkemään. Kokoelmia tutkittiin yksin, kavereiden kanssa ja asiantuntijoiden opastamina. Postcrossing on 12 vuotta sitten perustettu projekti, jossa siihen liittyneet lähettävät postikortin toiselle palveluun kirjaantuneelle. Saksalaisella täsmällisyydellä koottu kokoelma palkittiin kultamitalilla ja 90 pisteellä
Suomen Filateliapalvelu myi kustantamaansa uutta Fabergé -kirjaa hyvin. Eksoottisia tuttavuuksia olivat kauppiaat Intiasta, Kirgisiasta, Pohjois-Koreasta, Mongoliasta, Kroatiasta ja USAsta. Ruotsalaisella Aspbäcillä riitti tungosta, kuten monissa aiemmissakin näyttelyissä. Merkki-Albertin Kuusiston Harri sanoi kaupan käyneen kiitos ulkolaisten ostajien. Kauppaa käytiin ja kontakteja luotiin. Sveitsiläinen Corinphila esitteli tulevien huutokauppojensa kohteita. Hyvästä myynnistä iloitsivat myös kirjan kustantaja Tatu Untinen Suomen Filateliapalvelusta ja kirjan toinen kirjoittaja skotlantilainen Jeffrey Stone (kuvassa oikealla).. Tanskalaisella JF-Stampsilla tyytyväisiä asiakkaita riitti. Osa kauppiaista oli hyvinkin tyytyväisiä, mutta esimerkiksi osa toisen kerroksen kauppiaspaikoilla olleista valitteli vähäistä asiakasmäärää. Suomen Postimerkkilehti 10 4/2017 Kauppiaita ja postihallintoja oli Tampereella yli 40. Avajaispäivään varatut kirjat ehtivät jo loppua iltapäivän aikana
Luvussa 8 käydään läpi Fabergén tutkimuksia ja julkaisutoimintaa. Kirjassa oikaistaan vuosikymmeniä olleita olettamuksia kokoelmien pakkomyynnistä. Kirjan lopussa liitteessä II on kuvattu kaikki WIPAssa esitetyt Fabergén kokoelmat kehys kerrallaan niin tekstinä kuin kokoelmien kuvina. Kun selvisi, että vaarallisin kilpailija oli Philipp Kosack Berliinistä, sai Schmidt tehtäväksi selvittää millä hinnalla tämä luopuisi tarjoamasta kahdesta parhaasta zemstvo -kokoelmasta. Tämä luku on tarinallisesti koko kirjan kutkuttavinta luettavaa. Kajhan menehtyi pitkään sairastettuaan viime vuoden elokuussa. 380 sivua, todella runsas kuvitus. Teos arvioitiin luokkansa parhaaksi ja se sai Suuren Kullan 96 pisteellä. Luvussa 7 käydään läpi hänen näyttelytoimintaansa. . Yhdessä Fabergén kanssa zemstvo -merkkejä tutkinut Carl Schmidt toimi hänen edustajanaan Pariisissa. Ensimmäinen luku on lyhyt elämäkerta Fabergésta, toinen valottaa filatelian keräilyä Venäjällä ennen vallankumousta. Ferrarin kokoelmat houkuttelivat kaikki suurkeräilijät Pariisiin ja Schmidtin tehtävänä oli urkkia, ketkä heistä mahdollisesti olivat kiinnostuneita näistä zemstvoista. Upeasti kuvitettu ja selkeästi taitettu teos on jaettu 14 lukuun, jotka pikkutarkasti avaavat tämän aikansa suurkerääjän historian ja kokoelmien eri vaiheet. Tarina etenee kuin koukuttavassa salapoliisiromaanissa. Taloudellisten syiden vuoksi kokoelmia aikanaan myytiin, mutta esimerkiksi oletus siitä, että WIPA 1933 -näyttelyn jälkeen kokoelmat olisi toimitettu suoraan Englantiin näyttäisi olevan paikkansapitämätön huhu. Kansainvälinen suurkeräilijä kiinnostaa tietysti filatelistejä maailmanlaajuisesti, mutta soisi kirjan löytävän tiensä myös mahdollisimman monen suomalaisen keräilijän kirjastoon. Kuvasivuja on peräti 26, sivun kuva jokaisesta kehyksestä. Upea teos palkittiin Finlandia 2017 -näyttelyn kirjallisuusluokassa pari päivää ilmestymisensä jälkeen. Lukuisat kuvasivut (19 sivua) avaavat näiden merkkien salaisuuksia. Tässä on jo käsikirjaa kaikille asiasta kiinnostuneille. Seppo Evinsalo Agathon Fabergé Pietarin vuosina. Luvuissa 4, 5 ja 6 käsitellään Fabergén filateelista toimintaa ja keräilyä Suomessa. 11 Kirjallisuutta . Fabergén merkintä merkin takana: Ostettu 10 ruplalla eversti Hertzeniltä Trap-Holmin kautta lokakuussa 1928.. ISBN 978-952-67315-1-3. Kirjan toinen tekijä Jeffrey Stone saattoi kirjan toimittamisen loppuun lukuisten filatelistien auttamana. Berliinissä pidetty IPOSTA oli hänen ensimmäinen vierailunsa kansainväliseen näyttelyyn, mutta vain katsojana ei näytteileasettajana. Kirja avaakin näiden merkintöjen tarkoituksen ja viestin. Monia lounaita syötiin ja sähkeitä ja kirjeenvaihtoa liikkui Pariisin ja silloisessa Leningradissa asuneen Fabergén välillä. Itävallan Wienissä vuonna 1933 pidetty WIPA oli sen ajan suurin postimerkkinäyttely, peräti 771 näytteileasettajaa. Upean teoksen ainoa miinus on sen tekstitys ainoastaan englanniksi. Paino: Otavan Kirjapaino Oy 2017. Lopulta yhteisymmärrykseen päästiin ja Kosackille maksettiin 30 000 Ranskan frangia kilpailusta luopumisesta. Hänhän pakeni perheineen Neuvostoliitosta Suomeen vasta joulukuussa 1927. Luvuissa 9-11 selostetaan kokoelmien myyntiä maailman huomattavimmissa huutokaupoissa. Tämä pitkään valmisteilla ollut teos oli myös kunnianosoitus toiselle sen tekijälle Kaj Hellmanille, joka ei valitettavasti itse ollut näkemässä suurtyönsä valmistumista. Luvussa 13 saadaan kattava kuvaus hänen zemstvo -tutkimuksistaan. Jokainen ex-Fabergé -merkin omistanut on voinut kohteen kääntöpuolelta nähdä hänen kauniilla käsialallaan tehtyjä merkintöjä kyseisestä merkistä. Kolmas luku kertoo legendaarisen suurfilatelistin von Ferrarin Zemstvo -kokoelmien myynnistä. Fabergén keräilyalueitahan oli Suomen ja Venäjän lisäksi monia muitakin kuten muun muassa Puola, Brasilia, New South Wales, Japani ja Norja. Kirjan lopussa oleva liite III sisältää lisäksi Fabergén 13 sivuisen luetteloinnin zemstvo-merkeistä. Fabergé itse asui huutokaupan aikana vuonna 1925 vielä Neuvostoliitossa, eikä hänen ollut mahdollista osallistua huutokauppaan Pariisissa. Näyttelyn jälkeen alkoikin kokoelmien myynti toden teolla. Hinta: 50 €. Kustantaja: Suomen Filateliapalvelu Oy, valokuvat ja kuvan käsittely: Oskari Hellman, taitto: Kaarina Mattila. Näihin myynteihin on aina liittynyt paljon oletuksia ja huhuja. Suurteos Agathon Fabergésta Kaj Hellman & Jeffrey Stone: Agathon Fabergé Portrait of a Philatelist. Täällä Fabergé esitteli osan huikeista kokoelmistaan pohjustaen samalla niille kansainvälistä julkisuutta ja mahdollisia ostajaehdokkaita. Helsingin näyttely vuonna 1928 toi hänet suomalaisten filatelistien tietoisuuteen 11 erinomaisella kokoelmalla. F inlandia 2017 -näyttelyn avaijaispäivänä julkaistiin kauan odotettu teos suomalaisen filatelian merkittävimmästä keräilijästä Agathon Fabergésta
10 pennisessä väärästä ladonnasta johtuva ”värivirhe”. Kansainvälisessä Finlandia 2017 -näyttelyssä se oli esillä viiden kehyksen kokoelmana ja saavutti ison vermeilin 85 pisteellä. Tunnetaan viisi kappaletta. Leimattu Åbo 30.1.1871. Tämä tarkkaavaisuus on jatkunut näihin päiviin asti ja painantaerikoi. 10 ja 5 penniä, läviste III. Suomen Postimerkkilehti 12 4/2017 Jouko Kaartisen kokoelma suomalaisten merkkien painoja hammastevirheistä on ollut esillä useissa kotimaisissa ja pohjoismaisissa näyttelyissä. Teksti ja kohteet Jouko Kaartinen M onet ottavat omiin kokoelmiinsa normaalien käytettyjen ja käyttämättömien merkkien lisäksi erilaisia painatusja hammastusvirheitä laajentamaan kokoelmiensa sisältöä. 8 pennisissä vaakareunat lävistämättömät. Osittain lävistämätön. on säilynyt vain huomattavan vähän. Tässä esittelemme niistä yhden jossa toinen merkki on lisäksi myös väärästä ladonnasta johtuen nk. Kopeekkaja markka-arvoiset Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 1 isohampaiset Jouko Kaartinen on tamperelainen filatelisti, joka on keräilyssään erikoistunut painoja hammastusvirheisiin. Kaksi 8 pennistä, lävistettä III, ja 40 penniä kirjeellä Helsingistä Pietarin kautta Amsterdamiin 8.7.1873. Myyntiin asti tuli normaalisti vain muutamia arkkeja virheineen. Pystyreunat lävistämättömät. Erittäin harvinainen. Myös harvinaisia päikköpareja sisältyy kokoelmaan. Isohampaisissa ja sitä seuraavissa merkkimalleissa ne sitävastoin olivat painoladelmien asemoinnissa syntyneitä vahinkoja, erittäin harvinaisia nekin. Ovaalien päikköparit eivät olleet painovirheitä vaan normaaliin painamiseen liittyviä pareja, joita kuitenkin 10 kopeekkaa, kokonaan lävistämätön. 5 kopeekkaa, läviste II, kirjeellä Helsingistä Hämeenlinnaan 6.4.1866. Tarkka kontrolli sekä painolaitoksissa että posteissa esti yleensä näiden virheiden pääsyn kuluttajien käsiin. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme kokoelmaan kuuluvia isohampaisia kohteita, niin painatusvirheellisiä kuin osittain tai kokonaan lävistämättömiä (hammastamattomia) merkkejä. 1 markan pari, läviste III. Erittäin harvinainen. Merkit päikköasennossa (arkissa paikat 10 ja 32). 4 pennin ylitaksa. Tamperalainen Jouko Kaartinen on kuitenkin rakentanut kokonaisen kokoelman näistä erikoisuuksista. Erittäin harvinainen. värivirhepainama
Taksa on oikein, mutta merkin harmaa väri sensijaan ei. Erittäin harvinainen. Yläreuna lävistämätön. Paikkakunnat ja päiväykset noilla kahdella muulla lähetyksellä ovat: Wahto 3VIII.29 tuloleima Hämeenlinna -3.VIII.29.19 sekä Helsinki 12 XII 25 ja tuloleima Panelia 14.XII 25 9.e” Lehtosen Kari kertoi noiden värimuunnosten jo pitkään askarruttaneen häntä. Merkin harmaa väri on kaiken lisäksi tumman ja teräväpiirteisen oloinen. Pystyreunat lävistämättömät. 20 penniä, läviste III, kaksoispainanta. 40 penniä, läviste II. Toimitus lähetti Juhan kohteen skannatun kuvan myös saarisenmallin aitouttajalle Lehtosen Karille, joka vastasi seuraavasti: ”Olen aiemmin tavannut kaksi postilähetystä, joissa on tuo harmaa (noin viiden pennin harmaan värinen) 10 pennin arvolla ja myös aidosti postissa kulkeneena. Leimattu Torneå 1868. Ihan näin mielenkiintoinen tapaus ei siitä kuitenkaan syntynyt. 13 20 pennin pari kirjeleikkeellä , läviste II. Kuvassa Leimapainon 5 penniä, pystyreunat hammastamatta ja lisäksi iso leikkausvirhe. Leimattu Torneå 6 jan 1875. Tämän spekulaation kumosivat nämä kaksi asiantuntijoilta saatua vastausta. Koska kaikki lähetykset olivat vielä eri paikkakunnilta ja vieläpä aika pitkältä aikaväliltä ei tästä kohteesta syntynyt vuosisadan löytöä. L U K I J O I L T A Seuraavassa osassa: Nelilukuiset yleismerkit 1875-82. Hän lupasi myös selvittää jossain vaiheessa postimuseon avulla onko heillä mahdollisesti noita värimuunnoksia omissa varastoissaan. Minulla on kuvat noista kahdesta muusta kohteesta. Saarisen malliin erikoistunut Mäkipään Jukka kertoi Juhalle hänellä olevan myös samanlainen Helsingistä 23.5.1928 lähetetty kortti, jossa on kaksi harmaata 10-pennistä lisämerkkeinä. Kortti on lähetetty Turusta 11.11.1926. Suuresta löytölaatikosta esiin putkahtaneella 90 pennin ehiökortilla on lisämerkkinä 10 pennin merkki. ?. Myös hän oli sitä mieltä, että sininen 10 penninen on se, josta noita muunnoksia on olemassa. K erhomme aktiivijäsen ja maanantai-huutokaupoista usein löytöjä tekevä Tillanderin Juha antoi toimitukselle nähtäväksi oudon näköisen Saarisen mallin lähetyksen. Leimattu Åbo 11.8.1874. Mielenkiintoinen pieni erikoisuus kuitenkin. Jukka arvioi merkkien olevan alunperin saarisen sinisiä 10-pennisiä, jotka ovat auringonvalon tai jonkun muun vaikutuksesta muuttaneet väriään. Olimme jo kerhossa pöytäporukalla pohtineet olisiko kyseessä joku mallimerkki tai jopa värivirhe, joka olisi päätynyt näin lisämerkiksi tarvelähetykseen
Yhteydet ulkomaille lisääntyivät, myös filatelian alalla. 1955, 164 sivua v. Tämän tarjouksen Suomen Filatelistiseura kuitenkin yksimielisesti tyrmäsi ja niinpä liitto päätti oman lehden perustamisesta jo vuoden 1950 aikana. 500 kpl isoharkkoisia, 5 000 kpl senaatinja leimapainon. Suomen Lähetysseuran vuoden 1951 huutokaupassa oli myynnissä mm. 1952, 176 sivua v. Lopullisesti pula-aika oli ohi 1954, jolloin lopetettiin kahvin säännöstely. Vuoden 1951 ensimmäisessä numerossa iloittiin liikevaihtoveron poistumisesta kotimaisessa postimerkkikaupassa ja ulkomaisessa vaihtotoiminnassa. R. 1957, 148 sivua v. Numerossa 3-1950 kerrottiin miten saarismallin vuosien 1925 ja 29 markan merkit erottaa toisistaan paperin rullautumisen avulla kostealla alustalla. 1958, 180 sivua v. Vuoden 1949 mallia pidettiin tylsänä. Myös kotimainen massamyynti alkoi elpyä. 1956, 156 sivua v. 12 numeroa/vuosi, joista osa kaksoisnumeroita. 1959. Teksti Seppo Evinsalo E lintarvikkeiden ja kulutustavaroiden säännöstelystä vastannut kansanhuoltoministeriö oli lakkautettu 1949. 1951, 208 sivua v. Siirtyminen pula-ajasta kulutusyhteiskuntaan tapahtui verraten nopeasti. Sotien jälkeinen jälleenrakennus muutti Suomen ilmettä merkittävästi. Uudet vuoden 1952 merkit todettiin ”sivistyneemmän” näköisiksi. 1953, 232 sivua v. Vuoden 1950 ensimmäisessä numerossa kerrottiin edellisenä vuonna käyttöönotetuista autopakettimerkeistä, joille povattiin suurta kiinnostusta. 176 sivua vuonna 1950, 184 sivua v. himotuimpiin merkkeihin. Numerossa 5 selostettiin Suomen Filatelistiliiton kokouksessaan keväällä 1949 esille tullutta ehdotusta ostaa Suomen Postimerkkilehti omaksi äänenkannattajakseen. Säännöstelytalouden rakenteista päästiin eroon kuitenkin vasta Paasikiven presidenttikauden lopussa. Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1950-luku Kulutusyhteiskunta syntyy Suomeen Vuodet 1950-59 Päätoimittaja ja kustantaja: J. Suomen Postimerkkilehdessä tämä näkyi lisääntyneinä ilmoitussivuina sekä kasvaneina sivumäärinä. Suomen Postimerkkilehti 14 4/2017 Suomi oli 1950-luvulla maatalousvaltainen runsaan neljän miljoonan ihmisen yhtenäiskulttuuri, joka kuitenkin kaupungistui ja teollistui ripeää tahtia. Vuoden 1951 syyskuun numerossa voitiin kuitenkin kertoa merkkien tulleen yleiseen myyntiin saman vuoden heinäkuun alusta. Tänä päivänä tiedämme osan niistä kuuluvan saarismallin Helsinkiläinen WE-KA oli yksi 50-luvun näkyvimmistä ilmoittelijoista SP-lehdessä lopettamiseensa 1958 asti. Postihallitus katsoi merkit kuitenkin tilitositteiksi, joten niiden myyntiä kuluttajille ei sallittu. Silloin ei vielä puhuttu valkoisen paperin leimattujen merkkien hurjista hinnoista. 1954, 198 sivua v. Parmi Lehden koko A5. Lehti jatkoi edelleen myös koko 50-luvun edellisillä vuosikymmenillä käyttöön otetulla logollaan. Tämän katsottiin elvyttävän pitkään hiljaisena ollutta kansainvälistä merkkien vaihtamista
E. Numerossa 1-1953 B. Toiminnan vetäjäksi tuli B. Hellmanin laivaja kuvioleimakokoelman hankkimiseen Postimuseolle. A. A. R. Monet hänen kansioistaan ovat kuluneet myös lehden nykyisten lukijoiden käsissä nuoruusvuosina. Numerossa 10-1953 julkaistiin Suomen Filatelistiseuran aitoutuslautakunnan säännöt. Muutoksena 30-lukuun alettiin jo puhua loistoleimoista, joilla tarkoitettiin nykyisinkin vallalla ollutta määritelmää. Artikkelissa hän ihmetteli postimerkkiluetteloiden epäjohdonmukaista tapaa ilmoittaa vain osasta merkeistä rosohammasteen hinta. Vuoden 1951 viimeisessä numerossa oli seuran ja suomalaisen filatelian kuuluisimman suurkeräilijän Agathon Fabergén kuolemasta kertova uutinen: ”Aikoinaan hän omisti maailman suurimman Suomi-kokoelman ja lienee ollut parhaimpia, ellei parhain merkkiemme erikoistuntija.” Numerossa 1-1952 paneutui B. Saarinen. Vuoden 1953 kesänumerossa kerrottiin Saksassa Die Sammler-Lupen -lehdessä julkaistusta luettelosta suomalaisista rosohammasteisista merkeistä ja niiden hinnoista. Vaihtorengas perustetaan Vuoden 1951 lopussa lehdessä ilmoitettiin Suomen Postimerkkilehden vaihtorenkaan perustamisesta. Toisin on tänä päivänä uusien merkkien kohdalla. 50-luvulla ensipäiväja erikoisleimojen keräily oli suurta muotia. Vuoden 1953 lopussa Saarinen myi omistamansa vaihtorenkaan Torsten Sundströmille. kelilla rosohammasteista numerossa 7-1952. Tämän kaupan toteutumisesta voitiin vihdoinkin kertoa syyskuun numerossa. Säännöissä todettiin mm: ”Tarkastettavaksi jätetty merkki leimataan aidoksi tai väärennetyksi kun vähintään kolme lautakunnan jäsentä on siitä samaa mieltä.”. Tämän taidon katsottiin edelleen olevan maassamme kansainvälisiin kokoelmiin verrattuna lapsenkengissä. Näin hän pääsi laskelmissaan 130 erilaiseen reijitykseen. Huikea määrä merkkejä ja myyntikin sen mukainen, 800 000 markkaa. kulmaleima, joka jätti merkin kuva-aiheesta mahdollisimman paljon näkyviin. Samassa numerossa kerrottiin Suomen Filatelistiliitolle kertyneen vuoden 1948 postimerkkinäyttelystä huomattava ylijäämä, jota lehti ehdotti käytettäväksi E. 30-luvulla toivottava leima oli vielä ns. Saarinen luetteloi Suomessa käytössä olleet reijitteet. E. Numerossa 5 Jaakko Kemppainen palasi merkkien laatuarvoihin, joista jo vuoden 1932 numeroissa kirjoitettiin. Vuonna 1952 nimeksi vaihdettiin SuPo. Lehden aiempien vuosikymmenten ahkera kirjoittaja E. Runsaslukuisten erikoismerkkien julkaiseminen sai osan keräilijöistä takajaloilleen: ”Palatkaamme siis merkkeilyn alkuperäiseen muotoon ja kohottakaamme käyttösarjojen merkit niille kuuluvaan arvoon!” Nykyisissä postimerkkinäyttelyissä tämä toivomus näkyy toteutuneen hyvin. Keräilijöiden suhtautumista näihin hän kuvaa: ”Hieman mananten ne empimättä on heitetty pois käyttökelvottomina.” Ei olisi kannattanut sillä teoriassa löysi joka reijitykselle kahdeksan eri asentoa, neljä etupuolelta ja neljä takaa reijitettyä. 15 . Hellman, joka vuoden 1949 lopussa suivaantui ehiökokoelmien huonoon arvostukseen ja lopetti kirjoittamisen muutamaksi vuodeksi, palasi näyttävällä artikLehden päätoimittaja J. merkkejä, joista 400 kpl violetteja markan merkkejä , 25 000 kpl mallin -85 ja 175 000 kpl mallin -89 merkkejä. Zimmerman artikkelissaan postimerkkikokoelmien asetteluun eli ulkoasuun näyttelyissä. Vuoden 1952 viimeisessä numerossa kerrottiin maailmalla ilmestyvän 170 postimerkkilehteä, joista kolme Suomessa. Parmi oli myös kansioiden ja luetteloiden kustantaja. Englannissa niitä oli 27 ja USA:ssa 25 kpl
Vuoden 1954 viimeisessä numerossa oli lehden toimituskuntaan vuonna 1953 palanneen E. Tämän katsottiin olevan ensimmäinen Suomen rajojen ulkopuolella toimiva postikonttori. A. Vilkastunut vaihtotoiminta ulkomaiden kanssa näkyi runsaina eri puolilSP-lehden 3-1956 kansi juhlisti 100 vuotiaita postimerkkejämme. Suomen Postimerkkilehti 16 4/2017 Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1950-luku Vuoden 1954 useassa numerossa käytiin perusteellisesti läpi Jaakko Kemppaisen tutkimia suomalaisten merkkien levyvirheitä. Uutisosiossa kerrottiin USA:ssa suoritetusta tutkimuksesta, jossa todettiin postimerkkien keräilyn olevan miesten keskuudessa suosituin harrastus. Dromberg totesi omassa artikkelissaan ison helmen syntyneen vasaran iskusta körneriin, joka oli asetettu vanhaan koloon. ta maailmaa tulleina vaihtoilmoituksina lehdissä. Tämän kaltaiset artikkelit olivat runsaita jo 30ja 40-luvun lehdissä. Postimuseon kuvakkeita tutkinut D. Poikkeuksellisesti värillisenä. Näiden tutkiminen ja kerääminen ei näytänyt hiipumisen merkkejä. Kerhouutisissa kerrottiin Turun Postimerkkikerhon edellisenä vuonna perustetusta nuoriso-osastosta ja sen vetäjästä Vieno Vihannosta. Kompania sai oman postikonttorin päivämääräleimoineen. Seuraavassa numerossa kerrottiin Neuvostoliiton puolella toimivasta Imatran Voiman rakennustyömaasta Rajakoskella, jolla myös oli oma postitoimisto.. Lehden ilmoituksiin tuli Vaihtorengas Su-Po:n rinnalle kilpaileva yritys, Suomen Filatelistiliiton vaihtorengas VBO. Lehden toimitus oli päässyt niitä tutkimaan ja oli vakuuttunut niiden antavan lisätietoa vanhimpien merkkiemme tutkimiseen. Uutta tietoa ovaaleista Vuoden 1955 ensimmäisessä numerossa kirjoitettiin ovaalija muiden merkkien kuvakkeiden löytymisestä Postimuseosta. Hänen lukuisia kenttäja sotilaspostia kartoittavia artikkeleita oli julkaistu vuosien kuluessa jo useita. ruotsalaiset ja saksalaiset keräilijät ehdottaneet. Nyt E. Näinhän ei todellakaan ole käynyt ja aihefilatelia on saavuttanut sille kuuluvan paikkansa filateliassa. Tuhannet yritykset olivat luvanneet jokaista asiakkaan maksamaa 10 centtiä kohden Suomen YK-kompania Suezilla aloitti toimintansa 10.12.1956. Lehden ahkera avustaja R. Vuoden 1958 lehdissä pantiin vielä tästäkin paremmaksi. Numerossa 3-1954 oli hänen tutkielmansa punaisesta kenttäpostilipukkeesta. Samassa numerossa kysyttiin onko aihemerkkeily vain muotivirtaus, joka kuolee ajan saatossa. A. Hellmanin peräti 12-sivuinen runsaasti kuvitettu artikkeli suomalaisissa postileimoissa esiintyvistä virheellisyyksistä ja puutteista. Sivuja tälle täydelliselle luettelolle kuvineen ja ehiöiden hintatietoineen kertyi peräti 13 sivua. Tämän kaltaiset perusteelliset ja paljon tutkimustietoa sisältäneet artikkelit olivat tunnusomaisia koko 50-luvulle. Vuoden viimeisessä numerossa pohdittiin postimerkkien 100-vuotisjuhlien lähestyessä tulisiko ovaalit numeroida luetteloissa siten, että 5 kopeekan isohelminen olisi numerolla 3, eli 10 kopeekan ovaalin jälkeen. Toisin on Suomen filateliassa nykyisin. Tätä numerointia olivat mm. Näinollen kyseessä ei ollut uusi kuvake. Hellman jatkoi myös vuoden 1955 numerossa 4 seikkaperäisten ja laajojen artikkeleiden tuottamista. E. Kerhossa oli kunnioitettavat 51 nuorisojäsentä. J. Uutisessa kerrottiin amerikkalaisten perheenemäntien innostuksesta postimerkkeihin. Tutkimuksen mukaan joka viidennellä amerikkalaisella miehellä tai pojalla oli postimerkkikokoelma. Nyströmin kanssa ja vuorossa olivat Suomen ehiöt. Ahonius oli vuoden 1953 Fieandt -mitalin saaja
R. Toinen syy oli maaseudulla asuvien jäsenten pienempi jäsenmaksu, joka ei edes riittänyt lehden tilausmaksuun. Tämän päätöksen tultua tunnetuksi hankkivat monet hotellit itselleen postimerkkikokoelmia, joita lainattiin sellaisille naisille, jotka olivat unohtaneet kansionsa kotiin. Jos asiakas osti ruokaa yhdellä dollarilla sai hän 10 merkkiä ja postimerkkikansion, johon mahtui 1 200 merkkiä. Maassa oli nyt järjestetty kolme näyttelyä omine merkkeineen vajaan kymmenen vuoden aikana. Siinä oli kokeiltu kuinka monta 5 pennin Olisiko Casparyn kokoelmien myynti inspiroinut myös toimitusta. 17 yhden postimerkin. . Pienin lienee kirje, joka toimitukseen oli tullut, 2,5 x 7 cm. Itse näyttelyyn heistä eksyi vain osa. Tätä huoneistoa olisivat sitten eri kerhot voineet käyttää kokouspaikkanaan. Naisvieraat saivat vielä klo 22:n jälkeenkin ottaa vastaan huoneessaan miesvieraita näyttääkseen heille postimerkkikokoelmiaan. Yhteistilauksesta luovutaan Vuoden 1956 viimeisessä numerossa Suomen Filatelistiseura ilmoitti luopuvansa Suomen Postimerkkilehden yhteistilauksesta. Seuran johto kuitenkin uskoi ja toivoi kaikkien jäsentensä edelleen pysyvän lehden tilaajina. Vuosikymmenen viimeisessä numerossa päätoimittaja ja kustantaja J. Loppuvuoden numeroissa kerrottiin Suomen pienimmistä ja suurimmista kirjeistä. Kun lisäksi näyttelymerkeistä saadut tulot oli käytetty, tarvitsi seura taloutensa paikkaamiseksi jäsenmaksuista saatavat varat. Koska lähetyksen paino edellytti 60 markan postimaksua tuli siihen 1 200 merkkiä. Numerossa 2-1959 oli pääjuttuna Maurituksen postimerkit, kun yleensä lehdessä käsiteltiin vain kotimaista filateliaa. Lehti kysyikin tulisiko Suomen Filatelistiliiton käyttää osa näistä merkkimyynneistä saaduista varoista oman huoneiston hankintaan Helsingissä. Vuoden 1957 ensimmäisessä numerossa kerrottiin Postihallituksen kaikille toimipaikoille jakamasta seinäjulisteesta, jossa kehoitettiin huolellisuuteen leimausten suhteen, varsinkin filateelisten. Tämä kamppanja oli kuulemma tuonut maahan 40 miljoonaa uutta naisfilatelistia. merkkiä kirjeen kuljettamiseen tarvittiin. Aiemmin kaikki seuran jäsenet saivat lehden osana jäsenmaksuaan. Parmi kiitti lukijoita: ”Tällä numerolla tulen olleeksi 30 vuotta Suomen Postimerkkilehden toimittajana ja kustantajana.” Ei taida olla enää kenestäkään tämän ennätyksen rikkojaksi Suomen filateelisessa lehdistössä. Vuoden 1959 ensimmäisessä numerossa uutisoitiin suurkeräilijä Casparyn kokoelmien myynnistä, jotka käsittivät kaikkiaan 16 huutokauppaa ja joihin kului liki kolme vuotta. Ilmoitus numerossa 4-1956. Liekö arkki hajoitettu vai myyty kokonaisena?. Tulevaisuudessa lehti olisi tilattava itse. Tämä ei toteutunut, mutta sitävastoin nykyisin Suomen Filatelistiseuran omassa Lönkan huoneistossa kokoontuu toistakymmentä eri kerhoa ja yhdistystä. Merkkien liimaamiseen oli käytettävä partasutia ja vettä, sillä keneltäkään ei riittänyt tarpeeksi sylkeä merkkien nuolemiseen. Taisi olla saksalaisilla kauppiailla kissan päivät tämän päätöksen myötä. Saksan hotelliomistajien kokouksessa taasen oli tehty tärkeä naisfilatelisteja koskeva päätös. Kirjoittaja sitävastoin oli lähettänyt Kotiposti-lehdelle kirjeen, jonka koko oli 109 x 76 cm. Finlandia-56 näyttely oli myyntimenestys. Uskokoon ken tahtoo. Näyttelymerkin 372 146 kappaleen painos myytiin nopeasti loppuun. Yksi syy tähän oli seuran sata vapaajäsentä, joiden lehden tilausmaksun seura kuitenkin joutui maksamaan. Näyttelyn eteisaulassa kävi yli 80 000 lipun ostajaa, joista suurin osa vain saadakseen lunastettua näyttelymerkin. Huutokaupan tuotto meni valtaosin hyväntekeväisyyteen ja kokonaismyynti oli Suomen rahassa liki 950 miljoonaa markkaa
Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, puh. . Suomen Postimerkkilehti 18 4/2017 ?. . Merkkimarkkinoista/Vaihtopäivistä vastasi Suomen Filatelistiseura ry:n toimintakertomus 2016 Pertti Hurmerinta. Hallitukseen kuuluivat: Harri Hassel (varapuheejohtaja), Pertti Hurmerinta, Anssi Mikkola, Rauli Silvonen, Eero Mäkelä ja Kari Kiiskinen(sihteeri). . . Taloustoimikunta: Tuomas Juvonen, Lars Trygg ja Tapani Somersalo. Seura jäsenet osallistuivat Stamp Forum tapahtumaan sekä talkoilla pystytykseen että postimerkkinäyttelyyn näytteilleasettajina ilahduttavan suurella joukolla. toimintavuosi. Lehti ilmestyi kuutena numerona ja kokonaan nelivärisenä. Vuoden aikana pidettiin 18 kokousta. . . SEURAN ASETTAMAT TOIMIKUNNAT Einar Fieandt –mitalitoimikunta: Kaarlo Hirvikoski (puheenjohtaja), Mikko Ossa, Lars Trygg ja Seppo Laaksonen. ?. YLEISTÄ Vuosi 2016 on ollut seuran 96. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. . ?. SF:N TOIMINTA Seuran kokoukset ja huutokaupat on pidetty maanantaisin Lönkalla. . 050 589 8010 Sähköposti: postia.pepelle@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy. . . . . Seura on kokoontunut maanantaisin seuran huoneistossa Lönkalla. SEURAN HALLITUS JA VIRKAILIJAT Seuran puheenjohtajana toimi Tuomas Juvonen. ?. Vuoden aikana seuraan liittyi 4 uutta jäsentä (edellisvuonna 12). Liittyneiden jäsennumerot olivat 2287 2290. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. ?. SEURAN TALOUS Seuran jäsenmaksu on ollut 66 euroa ja lisäksi seura on maksanut liittomaksua 3 €/jäsen. . Lehden huutokaupasta on huolehtinut seuran huutokaupparyhmä. Sekä hyvässä seurassa. Kiinteistötoimikunta: Tuomas Juvonen, Mauri Lahtinen, Tapani Somersalo ja Lars Trygg. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. SUOMEN POSTIMERKKILEHTI Seuran äänenkannattaja Suomen Postimerkkilehti on kertomusvuonna seuran toimesta tilattu kaikille jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. ?. Rahastonhoitajana on toiminut Tapani Somersalo, meklarina Petri Jansson, kerhomestarina Pertti Hurmerinta ja VBO:n yhdysmiehenä Matti Saren. . ?. Lehden kustantajana on toiminut Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy ja lehden päätoimittajana toimi Seppo Evinsalo. ?. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. . . . . JÄSENET Toimintavuoden lopussa seuraan kuului 245 jäsentä (edellisvuonna 255), joista yksi oli kunniajäsen (Kimmo Kanerva) ja 16 vakinaista jäsentä. NÄYTTELYMENESTYS Seuran jäsenet ovat ottaneet osaa menestyksekkäästi sekä kansallisiin että kansainvälisiin postimerkkinäyttelyihin vuoden 2016 aikana. Fieandtmitalia ei jaettu vuonna 2016. Kokousten numerot olivat 1683 – 1700. Sijaisena on toiminut Paavo Ritvanen. Seuran tiloissa järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa keräilyja vaihtopäivät tapahtuma Pertti Hurmerinnan johdolla. Tuomas Juvonen ja Seppo Laaksonen edustivat seuraa Filatelistiliiton vuosikokouksessa Lahdessa. Vuosi päätettiin perinteiseen pikkujouluun, hyvän ruoan ja juoman ääressä. . Seuran taloudellinen tila käy ilmi tuloslaskelmasta ja taseesta. Vakuudeksi: Suomen Filatelistiseuran hallitus Tuomas Juvonen Pertti Hurmerinta Anssi Mikkola Eero Mäkelä Rauli Silvonen Kari Kiiskinen Harri Hassel S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Seura on Suomen Filatelistiliitto ry:n jäsen. . . ?. TOIMINNANTARKASTAJAT Seuran toiminnantarkastajina ovat toimineet Kaarlo Hirvikoski ja Martti Forss
M-85 20 pennin kaunis päikköpari. Kohde nro 178. . Leima Fredrikshamn 3.6.1885. Aitousleima Jäschke. . . värikoevedos, Harvinainen!. ?. ?. Kuvakkeet 20 ja 30. Kohde nro 118. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Kohteet nro 12 ja 13. ?. Kohde nro 41. Postileimat ja musteristit Kohde nro 115. 21.9.2017 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 11.9.2017 klo 16.30–17.30 sekä 18.9.2017 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. ?. Harvinainen kohdemaa. Kaksi zeppeliiniä + PR 2 mk +20 p lentolisänä Tsekkoslovakiaan. Laivamerkki STAB 1874, 10 p. . . . . . Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. . ?. . Ranska 50 fr lentomerkki, leimattu. . 10 pf pysty 3-rivilö. . . . SP Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 21.9.2017 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. . Zeppelin postituore (**) nelilö arkin alareunasta. 19 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 36 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi ?. . . ?. Kohde nro 283. . ?. ?. 5 ja 10 kopeekan ovaalit. . . Kohde nro 277.
Kuvakkeet 20 ja 30. 230 13 10 kop. Erittäin siisti, ei sisältöä, Sinetti 20 SUOMI Soikiomerkit 1856 12 5 kop leima + mr. 8 30 20 pen sekahammasteet BA 2 kpl 22 31 20 pen siniharmaa. 500 42 1 mk pari, toinen ** ja toisessa pieni palanen liimaketta 30 SUOMI Vaakunamalli 1889 43 20 pen B **, liima erikoisuus 8 44 24 mallin 1895 lähetyksiä, erilaisia leimoja ja arvoja 30 45 Hienoleimainen erä 1885 ja 1889 10 46 2 pen loisto Kurkijoki 3.III.96 10 47 2 pen x 5 kpl Koski as. 5 kop leima + musteristi. Kohde nro 78. Leima + mr. Kohde nro 12. Leimatut Köpikset. Sortokausi kohde 15 48 5 pen ulkomaan painotuote Saksaan 15.12.99, tuloleima 15 49 10 pen yhdistetty pari Nystad 7.5.93. Kaunis Alavo leima 30.3.80 10 32 25 pen ** 28 33 25 pen ensiliimakkeella 18 34 32 pen punainen, loisto Raumo 13.7.76 35 SUOMI Uudet värit 1885 35 5 pen 1 mk malli 85 yht 39 kpl 20 36 5 pen 2 kpl lehtikääre Helsingfors 26.1.89. Atesti Jussi Murtosaari 135 28 10 pen pari SBc siisti rautatie leima 25 29 20 pen SA , hieno Ewois 6.6... Kohde nro 27. Hieno tarttuma 15 Kohde nro 1. Kohde nro 11. Atesti Jussi Murtosaari Kohde nro 34 32 pen loisto Raumo 13.7.76 Kohde nro 46 2 pen loisto Kurkijoki 3.III.96 Kohde nro 48. 14.1.01 Turkuun. Åbo kyrillinen pienellä kirjeellä Nystadiin. M-89 5 pen ulkomaan painotuote Saksaan 15.12.99, tuloleima. Enlunds Bokh. Suomen Postimerkkilehti 20 4/2017 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 36 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Esifilatelia 1 Åbo kyrillinen pienellä kirjeellä Nystadiin 25 2 1812 Fribref Ekenäs Kaunis kokonaisuus 10 3 1823 Kruununposti 4.Julii afk 6.Julii Pöytis 15 4 1834 Kyrillinen Tammerfors 20 5 1853 Åbo laatikkoleima 14 oct 1853 15 6 1861 Esifilateelinen kirje Raahesta 5 SEP 1861 Pietarsaareen 15 7 1869 Suomenkielinen kuulutus Paltamosta 22.7.1869 Kajaanin 10 8 1873 Nycarleby Jacobstad ANK 31.1 ja FR.KO 16 9 Vapaakirje Helsingistä Hämeenlinnaan 15 10 Vapaakirje Helsingistä Karjaalle nro 2395 15 11 Wasa kyrillinen leima. Kohteet nro 24 ja 25. 150 SUOMI Isohampaiset 1860 14 5 kop sininen leimattu 6.12.1861 myös musteristi, ehjä 35 SUOMI Isohampaiset 1866 15 5 pen Bd ja 20 pen Dyl, Åbo leimat 10 16 5 pen ruskea, leimattu ja ehjä 25 17 8 pen vihreä/musta FRKO leimalla 25 18 10 pen leiman kaari ehjä, siisti 22 19 20 pen kaunis kirje Oulusta Kajaaniin 20 20 40 pen Borgå 8.1.73 siisti merkki, hyvä leima 10 21 40 pen C 1-renkainen Nådendal 12.9.74 12 22 40 pen kaunis kuori Uleåborg 20.10.1866, tavallinen paperi 25 23 40 pen, siisti, virheetön ja leimattu SUOMI Vaakunamalli 1875 24 Kööpenhaminan painos. Kohde nro 22. Vajaa kulmahammas 150 25 Kööpenhaminan painos, hyvä hammastus ja keskitys 150 26 Uusintapainoksen 8 pen, 10 pen, 20 pen, 25 pen ja 32 pen ** 35 27 2 pen Senaatin 12,5 hammaste. 2 pen Senaatin 12,5 hammaste. Musta kymppi + muita kotkamerkkejä Wärde-kuorella Tammisaaresta 29.VIII.08 Helsinkiin.. 40 pen kaunis kuori Uleåborg 20.10.1866, tavallinen paperi. 10 37 10 pen 2 kpl Kirje Helsingistä 3.VII.88 Tammisaareen 15 38 20 pen Haapavesi hieno leimaus 5.5.88 8 39 20 pen Loisto Idensalmi 3.XI.89 8 40 20 pen Saarijärvi 26.3.87 ja 25 pen Nikolaistad 25.3.87 15 41 20 p kaunis päikköpari. Wasa kyrillinen leima, ei sisältöä, sinetti
Kohde nro 119. 75 SUOMI Kotkamerkit 1901-1911 60 1901 ja 1902 sortokauden lähetykset. 10 105 1945 Postitalo 20 mk Iso siirtymä 10 106 1948 Lentokuori Maarianhaminasta 22.6 Helsinkiin. pystysivuilla timanttihammaste. 102 1940 Kortti Kolilta Helsinkiin, Matkailijayhdistyksen sulkija 15 103 Neljä lentoposta 1940-: Kanada, USA, Englanti ja Hollanti 16 104 1942 Paikalliskirje Vaasassa, punainen Svenska Österbot. Zeppelin ensiliimakkeella. Kohde nro 117 Zeppelin kortti Berliiniin.. 12 107 1949, postiauto 30 mk +3 mk vihreä. Kotkamallin 20 pen. 21 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 36 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . Kohde nro 85. Kohde nro 96. 7 ruplaa leimattu. 15 61 3 erilaista Oulun sotasensuuri leimaa 12 62 Pakettikortti, sekapostite 20 pen ja saarismallin 40 pen pari 20 63 Sortokauden lähetyksiä. Kohde nro 89. 75 57 50 kop leimattu 7 58 1 rupla Helsinki leima 1.II.02 20 59 7 ruplaa leimattu. 25 mk Hakaristi W2. Kirjattu lentokirje 8 108 1952 3 x 7 mk Lentona Helsingistä Englantiin 8 109 1961 Lentomerkki 300 mk ** oikea alakulma 8 110 M-63 100 mk + lisämerkit. Kohde nro 59. Taiwaniin 8 SUOMI Juhlaja avustuspostimerkit 1922111 1922 Punainen Risti Numerokuusilo 5-1922 nr 1 ** 8 112 1925 Punainen Risti hieno Helsinki 25.XI.25 15 113 1928 Postimerkkinäyttelyn numerokuusilot w1 ** 48 114 1930 Punainen Risti leimattu sarja 16 115 1930 Zeppelin 2 kpl ja 2 mk PR Tsekkoslovakiaan, leimoja 200 116 1930 Zeppelin ensiliimakkeella 50 117 1930 Zeppelin kortti Berliiniin 90 118 1930 Zeppelin nelilö ** alareunasta 220 119 1930 Zeppelin postituore merkki, jossa kuvakevirhe 98 85 Kohde nro 98. Kotkamallin ja Saarisen sekapostite Itsenäisyyden toisena päivänä. Kohde nro 79. ** . 270 SUOMI Saarisen malli 1917-1929 79 Sekapostite Itsenäisyyden toisena päivänä. 40 pen sin. 10 80 1919 ja 1924 numerokuusilot 10 81 1920 Pieni kirje Kälasta Helsinkiin 6 82 1921 Joulukortti Tanskaan 23.XII.21 10 83 1925 Hakaristi 1,5 mk, B-hammaste, W2 6 84 1925 Hakaristin 1,5 mk, Loisto A-hampainen 6 85 1926 40 pen sin.vihreä ** Hakaristi W2 40 86 1927 25 mk postitorvi w1 leimattu epäselvästi 30 87 1928 2 kpl 1,5 mk ja 1 mk Lentokuori Helsingistä Greiziin 12 88 20 kpl Saarismallin postiosoituksia Viipurista, 1920 lukua 26 89 25 mk HR w 2 ** 15 90 1927 Postitorvi 1 mk, B-hammaste,vesileima W3 ** 10 91 1927 Postitorvi 1,5 mk, B-hammaste, vesileima W3 15 92 1927 Postitorvi 40 pen, B-hammaste,vesileima W4 ** 8 93 1927 Postitorvi 5 mk BII, keskuskuvion SIIRTYMÄ! ** 8 SUOMI Vaasanmalli 1918 94 1919 Waasan 40 pen kirjeellä Turusta 24.I.19 Helsinkiin 12 95 5 mk Waasa käyttämätön* liimakkeen jälkiä 20 SUOMI Käyttösarjat 193096 1930 1,5 mk harmaa, SIIRTYMÄ! 6 97 1930 käyttösarjan 75 kpl erilaisia ** 80 98 1930 Olavilinna 5 mk, LASKOS! 10 99 1930 Olavinlinna 5 mk, SOKKOHAMMAS! 6 100 1931 1 mk oranssi leijona, RULLAMERKKI postikortilla 20 101 1939 5 mk Olavinlinna lentokirje miehitettyyn Itävaltaan 8 Kohde nro 74. 7 kop ja 10 pen ehiö 15 64 Sortokauden lähetyksiä 16 65 5 pen sameanvihreä, siisti leima 8 66 5 pen sinertävänvihreä B-hammaste, leimattu 25 67 5 pen vihreä B-hammaste 27 68 Kotkamerkki 1901, 5 pen vihreä ilman pohjapainantaa 15 69 10 pen ehiö ja 5 pen saarismallia Helsingistä 20.X.17 Vaasaan 8 70 10 pen iso siirtymä, leimattu 6 71 Rautalampi 9.I.07 Helsinkiin ja Nilsiä 7.X.03 Wiipuriin 10 72 1901 Kivipainon 10 penniä ** 10 73 1911 10 pennin siirtymä 6 74 20 pen pystysivuilla timanttihammaste 20 75 10 mk 2 kpl leikkeellä, Porvoo leima 30 76 10 mk leikkeellä, 2 Porvoo leimaa 50 77 10 mk Porvoo leimoilla 15 78 1908 Rahakirje Tammisaaresta 29.VIII.08 Helsinkiin. 1,5 mk harmaa, siirtymä! Kohde nro 116. Kirjattu painotuoteläh. 50 20 pen loisto Wirrat 14.X.95 8 51 20 pen A välilöllä, jossa sokkohampaita 6 52 25 pen ensiliimakkeella 15 53 10 mk, siisti Wiipuri leima 10 SUOMI Rengasmerkit 1891 54 4 kop Imatralta 18.5.00 Tallinnaan Kuva: Imatran koski 15 55 20 kop 2-renkainen Uleåborg 15.3.92 15 56 20 kop sortokaudella Saksaan, merkki ylösalaisin. Olavinlinna 5 mk, laskos! Kohde nro 105 Postitalo 20 mk, siirtymä. D. Zeppelin postituore merkki, jossa kuvakevirhe 98. vihreä ** Hakaristi W2
Kohde nro 183. Kohde nro 182. PR-31 loisto Helsinki 11.VIII.31. Sensuurikuori Äänislinna 1Köyliö. Loisto Oulu 31.1.38.. Romanovit 1 ja 2 kop kortilla Punkaharjulta Tallinnaan. 1 rupla Turku 23.9.1914. 1928 Postimerkkinäyttelyn numerokuusilot 1 ja 1,5 mk, W1 **. 9 128 1938 FIS hiihtomestaruuskilpailut sarja R-kuorella 20 129 1938 PR 2 mk + 20 pen Loisto Oulu 31.1.38 8 130 1938 PR 3 ylintä arvoa+ 1,25 mk Kirjattu lentokirje 12 131 1938 Posti 300 v sarja kirjatulla kirjeellä Prahaan 8 132 1938. Mannerheim sarja loistona 10 144 1966 Postimerkkinäyttelyn 8-ryhmä ** 12 145 1974 PR 0,35 + 0,05 mk tavallinen paperi ** ja leimattu 10 146 1990 Hologrammien siirtymät 147 Juhamerkit. 40 136 1941 Mannerheim 5 mk w2, lyhyt 10 137 1941 Mannerheim 50 pen leimattu w2, lyhyt 10 138 1941 Viipuri 1.75 ja 2.75 loistot 27.IX.41 10 139 1945 Punainen Risti sarja nappiloistona Helsinki -2.-V.-45. PR 2 mk yksin kukkakortilla Mikkelistä Prahaan 7 133 1940 1950 luku erä loistoja/kauniita 8 erilaista 10 134 1941 Aseveli LLoisto. Rauma 9.7.1942. Kohde nro 129. PR-38 2 mk. lentokirje Tshekkoslovakiaan 14 127 1937, Kirje Kemistä Itävaltaan 5.IV.37. Kohde nro 123. Firmakuoria ym. Tsekkoslovakiaan 8 142 1951 Tub Lintu sarja loistona 10 143 1952 Punainen Risti . Kohde nro 177. 18 149 Näyttelymerkkejä 1948, leim, -55, -56, -60, -66 ja -81 kaikki ** 16 150 Postimerkkinäyttelyt 1948 ja 1966, 10-ryhmät ** 30 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 151 1989 Vuosilaijitelma ja Karhu EPK 20 152 Postimerkkivuosi 2001 kirja, myös merkit 17 153 Postimerkkivuosi 2002 kirja, myös merkit 17 154 Postimerkkivuosi 2003 kirja, myös merkit 17 155 Postimerkkivuosi 2004 kirja myös merkit 17 156 Postimerkkivuosi 2005 kirja, myös merkit 17 SUOMI Kenttäposti 157 Sisällissodan kenttäpostia Helsingistä 16.V.18 15 158 1983 Kenttäposti ** 45 159 1983 Kenttäpostikirje sotaharjoituksista 10 SUOMI Autopakettimerkit 160 Autopakettimerkit 1949 -1950 käytetyt 24 161 1 mk kaunis Helsinki 10.12.80 ja 10 mk kaunis Turku 30.4.82 8 SUOMI Pohjois-Inkeri 162 5 pen 50 pen pienet arvot, Kirjasalo leimat 12 163 Hammastamattomat nelilöt 10 ja 25 penniä ** 15 164 Pohjois-Inkeri leimatut nelilöt 5 p, 10 p, 25 p ja 50 p 30 SUOMI Karjala 165 25 p Uhtua 3.II.1922 20 SUOMI Itä-Karjala 166 1941, Itä-Karjala vihreä lisäpainama sarja loistoleimoin 10 167 1941. Terävät A:t, viisi erilaista, kauniit loistot 10 176 Itä-Karjalan musta päällepainanta 50 pen 3,50 mk 7 177 Sensuurikuori Äänislinna1-Köyliö 8 SUOMI Laivamerkit 178 Laivamerkki STAB 1874, 10 p. värikoevedos, Harvinainen! 35 Suomessa käytetyt venäläiset 179 3 kop Porvoosta Helsinkiin 3.3.1903. Kortti osoitettu lentokone 3:lle. Kauniita markka ajan leimoja 12 148 Kuusi erilaista lähetystä 1920 1930. 2 painol. 8 135 1941 Mannerheim 3,50 mk w2, lyhyt väli, suosioleimaus. Mannerheim-sarja loistona 10 175 Itä-Karjala. Suomen Postimerkkilehti 4/2017 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 36 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 22 120 1931 1940 postituoreita juhlamerkkejä 18 erilaista 20 121 1931 PR 1,5 mk hieno Helsinki 14.1.31 6 122 1931 Pro Filatelia Hangosta 16.XI.31 Tammisaareen 15 123 1931 Punainen Risti 1 mk loisto 11.VIII.31 17 124 1935 -1960 15 eri Punaisen Ristin sarjaa postituoreena 15 125 1937 kirjattu lentokirje Helsingistä Tshekkoslovakiaan 12 126 1937 PR 36 ja PR 37. 8 180 Ve 10 kop Kotka 30.III.10 Loisto 10 181 10 x 2 kop vihreä kirjattu kirje Helsinki II Saksa 10 182 1 rupla, leima: Turku 23.9.1914 8 183 1916 Romanovit 1 ja 2 kop kortilla Punkaharjulta Tallinnaan 10 Kohde nro 113. 50 140 1948 Postimerkkinäyttelyn 10-ryhmä ** 22 141 1948 Punaisen Ristin sarja kirjattu lentok. Itä-Karjala musta lisäpainama sarja loistoleimoin 10 168 1942 Mannerheim 2.75 mk Äänislinna 23.II.42 8 169 1942 Mannerheim 50 p, 1.75 mk ja 2 mk Äänislinna 22.II.42 8 170 Mannerheim sarja kirjatulla kuorella Kuittisista 15 171 Itä-Karjala, Ryti 50 penniä, Siirtymä ** 6 172 Ryti sarja kirjatulla kuorella Kotkajärveltä 15 173 Itä-Karjala, Ryti-sarja loistoina 10 174 Itä-Karjala
Kohde nro 199. Hellman: Suomen Jouluja hyväntekeväisyys luettelo 15 188 Jänis ja Orava joulumerkki 1912 nelilö ** 22 189 TUB-joulumerkit 1910, 1912 ja 1921 ** 190 TUB-joulumerkki 1915 keltainen risti ** 10 191 TUB-joulumerkki 1927 kortilla 20 192 TUB-Joulumrkit 1926, 1928, 1929, 1930 ja 1940 ** 20 193 Poro ja Lappalainen joulumerkki 1928, 9-ryhmä ** 15 194 TUB-joulumerkki 1929, kaksi sokkohammasta! 10 195 TUB-joulumerkki 1930 kortilla kesäsiirtolan hyväksi 10 196 TUB-joulumerkki 1935 Wendelin kortilla 8 197 TUB-joulumerkki 1955 postituoreet skaalavedokset 25 SUOMI Ehiöt 198 10 kop ehiökuori Uleåborg 26.11.1851 ja Helsingfors 9.2.1856 16 199 10 kop ehiökuori Helsingistä Pietariin 15 200 10 kop ehiökuori, hiukan ajan patinaa ** 15 201 10 pen violetti kaksoiskortti, käyttämätön M -1875 12 202 7 kop rengasehiökuori. A. Maisema: Pellinki, Kungshamn 8 232 Vepsänkylä ( Ylikiiminki ) M-30 5 mk kuusilo 8 SUOMI Numeroleimat 233 Numeroleima 241 Keravalta 3.VII.02 Turkuun (R3) 10 234 Numeroleima 5648 Lantulasta 24.3.61 Helsinkiin 6 Kohde nro 223. Pietarin tuloleima. 7 kop rengasehiökuori. Kohde nro 191. Tiitua postipysäkki. Loisto Hämeenlinna 17.5.96. Kohde nro 190. 10 220 Pyörittäjä (sin) postipysäkki ja Leppäsyrjä 7.9.4?, R4! 15 221 Räisälä Wärde kuori 11.III.12 Wiipuriin, hienot sinetit 15 222 Suistamo As. TUB-joulumerkki-27 kortilla. VR 1876, 25 penniä + mr. 212 Annan tehdas 10.III.06 Firmakuori 20 213 Juustila, Elisenvaara ja Enso kirjatut lähetykset Helsinkiin 10 214 Käkisalmi, Kämärä ja Koivisto kirjatut lähetykset 10 215 Kirvu, Jääski ja Kaalamo kirjatut kuoret 10 216 Kuokkala 18.XI.06 Wiipuriin. Johannes, Nurmi WpL, Perkjärvi, Pitkärantya ja Sakkola 10 Kohde nro 184. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 36 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 23 . 8.II.25 Nurmijärvelle 25 223 Tiitua postipysäkki 1 mk 7 kpl 21.VIII.43, UPEA 20 224 Wiipuri wärdekuori 3.1.13.. Wärde ja hienot sinetit 15 217 Kuorekoski postipysäkki P.vaunu 3, 13.XI.35 10 218 Moisenvaara postipysäkki 15 219 Pukinniemi postipysäkki (hento leima). Kohde nro 202. 10 kop ehiökuori Helsingistä Pietariin, repeämä. M-30 1 mk 7 kpl kirjatulla kuorella, Sakkola 21.VIII.43, UPEA.. SUOMI Rautatieposti 184 Rautariemerkki VR 1876, 25 penniä + mr 6 185 1918 Postiosoitus 50 pen ruskea, Kaipiainen Asema leima 8 186 E A Hellman: Suomen Rautatiemerkit kirja+76 kpl merkkejä 25 SUOMI Joulumerkit 187 E. Takana hienot sinetit 10 SUOMI Kaksirenkaiset leimat 225 Nummis 10.11.93 M89 20 pen Loisto 8 SUOMI Kuvioleimat 226 Kuvioleima 64 Åbo, 8 pen SAd, tummanvihreä 12 SUOMI Postipysäkkileimat 227 Karhunselkä postipysäkki 7 228 Koivikko Kiteeltä 5.X.00 Haapajärvelle 10 229 Leskelä (Va) ja Lehtikangas (Ou) kirjattuina lähetyksinä 8 230 Tirmo 28.7.39 7 231 Tirmo 22.VIII.39 Kälaan. TUB-joulumerkki-15 keltainen risti **. Hämeenlinna 17.5.96 Pietariin 8 203 20 kop rengasehiökuori Lontooseen 20 204 Saarismallin ehiö 20 pen + lisäpainama 10/20 pen 10 205 1926 pp-ehiökortti m/17 1,20 mk lähetys Romaniaan 12 206 40 pen 1924 Korpoosta 18.VI.24 Ahvenanmaan Finnbyhyn 8 207 1936 1,25 mk ehiökorti +5 kpl 5 pen Lahdesta Saksaan 10 208 Tani postipysäkki 1,25 mk ehiö 7 SUOMI Kokoelmat ja erät 209 Leimamerkit Alko 1958-1969, VAIKEAT! 12 SUOMI Luovutettu alue 210 5 kpl M-1930 kuoria: Impilahti, Kuolalahti, Nurmijoki, Raivola ja Rautu 10 211 5 kpl M-1917 kuorta luovutetun alueen leimoin
Kaksi esifilateelista kuorta vuosilta 1842 ja 1854 15 POHJOISMAAT Islanti 248 Islannin joulumerkki 1911, Caritas ** 6 POHJOISMAAT Norja 249 Sotilasvirkakortti Hamarista, 27.V.87 15 POHJOISMAAT Tanska 250 Tanskan Länsi-Intian joulumerkit 1912 ** ja 1913 * 6 251 Postfärge 1919, 15 ore, leimattu 6 POHJOISMAAT Ruotsi 252 Kirje vuodelta 1686. 50 SUOMI Laivaposti 237 Turun laivaleima pienellä kuorella 1904 15 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 238 FDC 1942 Kirjapainotaito kirjattuna Ruotsiin, sensuurileima 15 239 FDC 1944 Svinhufvud, kuvakuori Norjaan, sensuurileimoja 15 240 1954 FDC 24.4.1954 7 241 FDC 1958-67. Reitti selvinnee tekstistä. Blokki nro 3, reunoilla pari pientä liimaketta tai jälkeä.. Ranska 1937. 50 erilaista 20 242 FDC 1967-71. Kirjeen saajan tiedot merkitty 15 253 Kirje vuodelta 1753. Hieno kohde! Kohde nro 258. 16 kpl 10 SUOMI Kokoelmat ja erät 246 Ahvenanmaa täydellinen ** kokoelma 1984 2011 Hienossa taskullisessa Davo kansiossa 100 POHJOISMAAT Esifilatelia 247 Ruotsi. Åland + Suomi. Turun laivaleima pienellä kuorella 1904. 1959 BRD blokki nr 2 leimattu. FDC 1944 Svinhufvud, kuvakuori Norjaan, sensuurileimoja. 20 MUU EUROOPPA Italia 267 1850 hieno kirje Genovasta Livornoon, sisältö 20 MUU EUROOPPA Itävalta 268 Itävalta Mi numerot 24 ja 25 leimattuina 25 269 Itävaltalainen 5 Kr. 50 erilaista 10 243 FDC 1972-75. Kohde nro 303. Michel 37-39 I **. 50 erilaista 10 244 FDC automaattivihko 1.3.1990 10 245 FDC Frama. osoitekortti Suomeen 1887. Hieno kohde! 20 255 Facit numerot: 2, 9 ,11 ja 16 leimattuina 15 256 Maailman Postikongressi 1924, kaikissa liimake 32 MUU EUROOPPA Luxemburg 257 FDC Centilux 24.V.1952 35 258 Centilux sarja kaikki liimakkeella 20 MUU EUROOPPA Irlanti 259 Irlannin hieno sarja. Kohde nro 278. Ei aitousleimaa 750 Kohde nro 237. 20 MUU EUROOPPA Kreikka 270 Kreikka Epiros Chimarra 1914. 190 MUU EUROOPPA Bulgaria 260 Yht 9 erilaista blokkia kaikki ** 15 MUU EUROOPPA Hollanti 261 Vihreä 16-sivuinen säiliökirja, paljon merkkejä 30 262 1942 nr 402 blokki 1 ** 25 263 1942 Blokki 2 ** 16 MUU EUROOPPA Espanja 264 Punainen 16-sivuinen säiliökirja 25 MUU EUROOPPA Albania 265 Leimatut 10 para 2 grosh 18 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 266 1887 Kirjattu rahakirje Englannista Helsinkiin 1896. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 36 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 24 4/2017 SUOMI Muut leimat 235 ANK leimoja yhteensä 10 kpl 20 236 Rautatie postileima 88.01 Wiborg-St.Petersburg, harvin. Michelissä 750 €. Kohde nro 239. 20 254 Kirje Lönsthanenista 12.1.1775 Golmstadiin. Centilux sarja kaikki liimakkeella. Kirje Lönsthanenista 12.1.1775 Golmstadiin. Kohde nro 254
Tempelhof 27.6.49 60 301 1949 Berlin pakettikortti leike 2 mk. Aitousleima Jäschke 15 286 Deutsches Reich 40 pf **. Ehiökortti 10 291 Saksan posti Kamerunissa. Aitousleima Jäschke 20 287 Postia Karoliineilla. R-kuori USA:aan 1947, tuloleimat takana 10 KESKI-AMERIKKA Merkit 319 Mexico 1868 hieno frankeeraus, harvinainen, sisältö muk. Viipurin tuloleima 8 321 Zeppelinin maailmanympäryslennon muistokuori 1933 10 322 Ilmalaiva U.S.S. Linder. Kohde nro 280. Liikekirje Hampurista Poriin 14.2.1865, ST.P.A -leima Kohde nro 321. Hieno laivakortti 10 293 Saksan posti Turkissa. 8 298 1939 Puoluepäivät -38 ehiö Hitlerin 50-vuotisleima 10 299 1941 Deutsches Reich/Luxemburg kaksi hienoa R-kuorta 15 300 1949 Berlin 1 mk pakettikortti leike. Friedenau 8.3.49 30 302 1949 Hannoverin Messut miehityksen aikaan Bl 1 ** 18 303 1959 BRD blokki nr 2 leimattu 10 MUU EUROOPPA Tshekkoslovakia 304 Michel 212 215 * Sokol Kongressi PP 30 305 Kirjattu lentokuori 1937 Prahan linnan erikoisleimalla 9 MUU EUROOPPA Unkari 306 Unkarin postituoreita blokkeja (yksi leimattu) 15 Kohden nro 266. MUU EUROOPPA Latvia 271 Erä vanhaa Latviaa 20 MUU EUROOPPA Puola 272 Puolan 1921 puoliviralliset lentomerkit ”tabseilla” 10 MUU EUROOPPA Ranska 273 1874 Kaunis pieni kirje, jossa sisältö 10 274 Kirje Ranskasta 3 kpl 10 c 1875 Belgiaan 20 275 Kuusi postilähetystä/korttia Ranskan siirtomaista Afrikassa 20 276 1936 10 fr lentomerkki, leimattu 20 277 1936 50 fr lentomerkki, leimattu 45 278 1937 Blokki 3 *’, reunoilla pari pientä liimaketta tai jälkeä 60 279 Musta 16-sivuinen säilökirja, paljon merkkejä 30 MUU EUROOPPA Saksa 280 Liikekirje Hampurista Poriin 14.2.1865, ST.P.A -leima 10 281 Uusintapainos Hansakaupunki Lübeck ** 6 282 Wohlfartsblock A ja B Oldenburg ** 15 283 Deutches Rreich 10 pf pysty 3-rivilö. Kulkenut Hitler kortti 12 297 1939 Adolf Hitler propagandakortti. Edlasta Nimburgiin 12 289 Saksan posti Samoalla. Tuplaehiökortti 15 290 Saksan posti Uusi-Guineassa. Pakettikortti Saksasta 1924 Ruotsin kautta Suomeen. maailmansodan aikainen postik. Leimoja! MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 307 15 kop 8-ryhmä. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 36 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 25 . Mukana uusintapainanteet 12 Kohde nro 312. ”Toimivasta armeijasta” 10 310 Venäjän posti Kreetalla ** 40 311 Venäjä 1917, PR kortti Harkov Tula 5 kop hamm. Aitousleima Jäschke 15 285 Deutsches Reich 25 pf **. 10 ETELÄ-AMERIKKA Merkit 316 Brasilia, erä vanhoja 40 317 Ehiökuori lisämerkein Brasiliasta Suomeen 1911, tuloleima 20 318 Martinique. Aitousleima Jäschke 20 284 Deutsches Reich 20 pf pari **. 20 paraa kortilla Constantinopole 10 294 1924 Pakettikortti Saksasta Ruotsin kautta Suomeen 24 295 1931 Sargebiet ehiökortti lisämerkillä Suomeen 10 296 1938 Saksa / Itävalta. Kuori neljällä merkillä 15 292 1910 Saksa. 80 POHJOIS-AMERIKKA USA 320 Lehtikääre USA.sta Suomeen 1897. Kohde nro 287. Zeppelinin maailmanympäryslennon muistokuori 1933.. Neuvostoliitto, välirauhan aikainen ehiökuori Suomeen. merkki 8 312 Neuvostoliitto, välirauhan aikainen ehiökuori Suomeen 12 AFRIKKA Merkit 313 Cape of Good Hope nr 1 , 2 ja 3 50 AFRIKKA Leimat 314 Zimbabwesta Etiopian kautta Sveitsiin 1901, harvinainen 50 AUSTRALIA & OSEANIA 315 Tonga. Ehiökortti Yap Kohde nro 294. 1937 15 324 Kovakantiset Postimerkkien Käsikirjat osat 1 I, III, 2 IV ja V 20 325 Suomen Soikiomerkit L. Postia Karoliineilla. Peltipurkkipostia Tin Can Mail. Hieno keskuskuvion tarttuma ** 15 308 1913 Ristiside kääre 2 kop lisänä 4 kop Revalista Mikkeliin 25 309 I. Kirjattu rahakirje Englannista Helsinkiin 1896. Akroin onnettomuuden muistokortti 1934 10 KIRJALLISUUS Merkit 323 HFF Suomalaisten merkkien värikartta v. Ehiökortti Yap 10 288 Saksan osti Kamerunissa
Vapaussodan Rintamamiesten Naisliitto 8 354 Koululaiva Suomen Joutsen satamassa vuodelta 1934 8 355 Lentoaihe, Aseveljien julkaisema ** 8 356 s/s Arcturus ** 10 357 s/s Ilmatar ** 10 358 Sotilaspostikortti 25.1.1940 Sotaväen Alipäällystön hyväksi 8 359 Suomen voimistelun suurkisat 16-19.6.1938 Helsingissä 8 NUMISMATIIKKA Monaco 360 Monaco 2013 rahapötkö 25 x 2 €. Only Fellows and Members of the RPSL will be allowed to exhibit. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Online-huutokauppa 36 POSTIKORTIT Paikkakunnat 326 Finströmin kirkko. MAKSUT Kohteet on maksettava 8 päivän kuluessa vastaanottamisesta. Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseuran tiloissa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, katutaso 11.9.2017 klo 16.30-17.30 sekä 18.9.2017 klo 16.30-17.30. Nyrkkipostia 7 343 Pieksämäki, velj. Huomautukset ja palautukset on tehtävä ehdottomasti 8 päivän kuluessa. Suomen Postimerkkilehti 4/2017 26 Kaikkien kohteiden kuvat verkossa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi. Koululaiva Suomen Joutsen satamassa vuodelta 1934. Huutokauppa päättyy verkossa to 21.9.2017 klo 21.00. The Royal Philatelic Society London (RPSL) will celebrate its 150 th anniversary in 2019. Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 21.9.2017 klo 12.00. H.M. Jyväskylä, ihmisiä asemalla. Kohteen saa korkeimman tarjouksen tehnyt hinnalla, joka on toiseksi korkein tarjous + korotus tai tarjoamallaan hinnalla, mikäli se jää alhaisemmaksi. Sortavala, katumaisema. TARJOUKSET Jos et halua kirjautua Online-huutokauppaan on tarjouksissa mainittava kohteen numero ja tarjottu hinta (tasa euroina). Postitse toimitettaviin lisäämme toimituskulut. The competitive classes will be judged by an international jury appointed by the Council of The RPSL. Saksaan lentopostilla 10 347 Turku, Aurakatu ja raitiovaunu Turusta 13.VII.39 Kälaan 7 348 Vaasan Hovioikeuden talo, kulkenut 6 POSTIKORTIT Aihekortit 349 Hieno Hämeen ratsurykmentin taittokortti 10 350 Ilmailuaihe, Mitätöity myös Stor Pellinge rivileimalla 8 351 Ilmatorjunta aihe Kiukainen 2.IV.1940 8 352 Kenraali Mannerheim, käyttämätön 8 353 Kenttäsairaala, julk. Kortti Turusta 16.VII.33 Kälan asemalle 7 327 Hamina Karhumäki nr 9619 8 328 Hanko, uimaranta, kulkenut 7 329 Harmoinen, maisema ja lähetys 21.7.39 8 330 Helsinki Erottaja v. Yhtä korkeissa tarjouksissa ratkaisee saapumisjärjestys. Kohde nro 357. STOCKHOLMIA 2019 will be organised at “Waterfront Congress Centre”, Nils Ericsons Plan 4. Karhumäki nr.16334 10 344 Pitkäranta 2.XI.25 Pitkäjärvelle 8 345 Saimaan Kanava, Tinkamokoski, kulkenut 6 346 Sortavala, katumaisema. King Carl XVI Gustaf of Sweden has graciously agreed to be the Patron. Kohde nro 346. Norja ja Tanska ** 8 Kohde nro 349. TOIMITUS Kohteet ovat noudettavissa huutokaupan päättymisen jälkeisenä maanantaina Suomen Filatelistiseura ry:n kerhotilasta Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, klo 16.00-17.00 tai tiistaista lähtien Merkki-Albertin myymälästä Annankatu 16, Helsinki. YK jäsenyys 20 vuotta 100 Kohde nro 338. Hieno Hämeen ratsurykmentin taittokortti Kohde nro 354. Stenrothin muisoblokki, harvinainen 50 363 Helsingin Olympialaisten 4 pääsylippua 10 364 Talvisodan aikaiset kirjeensulkijat: Apu Suomelle. 1914, nyrkkipostissa kulkenut 6 331 Helsinki, Eläintarha ja Linnunlaulu ( Juna) 7 332 Helsinki, Eteläsatama, Kaivopuistosta 1924 lähetetty 7 333 Helsinki, Hospizin matkustajakoti 18.VII.19 6 334 Helsinki, Hypoteekkiyhdistyksen talo 8 335 Helsinki, Kirurginen Sairaala, kulkenut 7 336 Helsinki, Suomi yhtiön talo, kulkenut 6 337 Iisalmi, Juhani Ahon lapsuuden koti, kulkenut 8 338 Jyväskylä, ihmisiä asemalla. The exhibition will have an extensive philatelic and social program. NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 361 Snellmanin vesileima setelipaperilla (1950-lukua) 30 PÄÄTTEEKSI Cinderella 362 Filatelisti E.R. s/s Ilmatar **. Kortti vuodelta 1930 7 339 Kaskinen, jäänmurtaja Tarmo satamassa * 12 340 Kouvola, Karhumäki nr 9641 8 341 Kristinestad, joulutoivotus Helsinkiin 22.XII.08 8 342 Oulu, värikortti, pieni taite oik yläkulma. It is Sweden’s newest and most versatile venue for large-scale meetings and events. Ainoan tarjouksen tehnyt saa kohteen pohjahinnalla. Kohde nro 361. MyyMÄTTÄ JÄÄNEET KOHTEET Jälkimyynti alkaa verkossa välittömästi huutokaupan päättymisen jälkeen ja päättyy 28.9.2017 klo 21.00. Kohteiden myyntihintoihin lisätään 17% myyntiprovisio (huutoraha). Snellmanin vesileima setelipaperilla (1950-lukua) The exhibition will comprise philatelic dealers and auction houses from all over the world. Kohteita myydään pohjahinnoilla (+ 17%) Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki, puh. For this occasion an international exhibition will be held in Stockholm. For more information: visit the website stockholmia2019.se or contact Jonas Hällström : jonas@stockholmia2019.se
H.M. King Carl XVI Gustaf of Sweden has graciously agreed to be the Patron. It is Sweden’s newest and most versatile venue for large-scale meetings and events. For more information: visit the website stockholmia2019.se or contact Jonas Hällström : jonas@stockholmia2019.se. The exhibition will have an extensive philatelic and social program. Only Fellows and Members of the RPSL will be allowed to exhibit. The competitive classes will be judged by an international jury appointed by the Council of The RPSL. For this occasion an international exhibition will be held in Stockholm. 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Online-huutokauppa 36 The exhibition will comprise philatelic dealers and auction houses from all over the world. STOCKHOLMIA 2019 will be organised at “Waterfront Congress Centre”, Nils Ericsons Plan 4. Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki, puh. The Royal Philatelic Society London (RPSL) will celebrate its 150 th anniversary in 2019
Pieniä seteleitä tosin painettiin Suomessa alusta alkaen, ensin F. Suomen Pankin setelipaino Vuonna 1985 julkaistun näyttävän postimerkkivihkon, 100 vuotta suomalaista setelipainatusta, on suunnitellut Erik Bruun. Suomen Postimerkkilehti 28 4/2017 J uhlakirjassa Suomen Pankin setelipaino 1885-1985 kerrotaan hyvin monipolvinen tarina siitä, miten päädyttiin painamaan Venäjän autonomisen suuriruhtinaskunnan eli Suomen omia seteleitä omassa maassa ulkomaisten painolaitosten sijasta. Kustannuslaskelmat saatiin litografi Ferdinand Tilgmannilta ja lehtori K. Syyskuussa 1879 pankkivaltuusmiehet pyysivät Suomen Pankin johtokuntaa selvittämään oman setelipainon perustamiseen liittyviä kustannuksia. painokoneiden hankintaa näihin tiloihin. Göösiltä (Weilin & Göösin Tehdasja Kirjainkustannus Oy) tammikuussa 1885. Vihkon kannessa Setelipainon Vantaan Tuupakassa sijaitseva painotalo. O. Liewendahlin kivipainossa, sitten Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa (SP-lehti 5/2017) ja vuosina 1870-75 Ferdinand Tilgmannin kirjapainossa (SP-lehti 3/2017). Ongelmana oli suurten setelien painamisessa tarvittava varmuuspainotekniikka, jonka tasoista ei Suomessa vielä ollut. Pankkivaltuusmiehet pyysivät kirjessään syyskuussa 1879 Suomen Pankin johtokuntaa selvittämään oman setelipainon perustamiseen liittyviä kustannuksia. Vasta vuoden 1885 valtiopäiville saatiin kaksi konkreettista ehdotusta setelien painamisesta kotimaassa. Thielen painossa. 1882 valtiopäiville tuotu aloite oli kuitenkin niin ylimalkainen, ettei asia edennyt. Tämä paino on tunnettu Tanskan postimerkkien painamisesta, sekä meidän 32 pennin kööpenhaminalaisesta. Kaksi ensimmäistä markkasetelisarjaa oli painettu ulkomailla, ensimmäinen Berliinissä Preussin valtionpainossa, ja toinen Tanskassa yksityisessä H. Ehdotukset olivat edelleen puutteellisia,. G. Samaan aikaan kuitenkin setelien väärentämisen riski kansainvälisesti koko ajan kasvoi. H. Tilgmann ehdotti pankin talousrakennuksen laajentamista ja Teksti Seppo Salonen Suomen vanhimmat kirjapainot osa 3 Ensimmäisestä setelipainorakennuksesta ei ole säilynyt valokuvaa, mutta arkkitehti Albert Mellinin rakennuspiirustuksista saa hyvän käsityksen rakennuksen julkisivusta, joka oli pankin päärakennuksen takana. Weilin & Göös tarjosi painotöiden tekemistä omassa painossaan nykyisillä ja uusilla hankittavilla koneilla. Setelipaino korotettiin kauttaaltaan kaksikerroksiseksi jo vuonna 1892. Tätä riskiä oli pyritty välttämään hajauttamalla suunnittelu, kaivertaminen ja itse painaminen moneen maahan (Saksa, Venäjä, Tanska), mutta tästä johtuen koko valmistusprosessi oli hidas, byrokraattinen ja kankea
Näin varsinainen setelien valmistus oli mahdollista vuoden 1887 alusta alkaen. Kun sopimus lopulta purettiin 1921, lunasti Suomen Pankki painon silloiselta esimieheltä yli miljoonan markan arvoiset koneet (F. Vaikka setelipainon perustamispäätöksessä ei varsinaisesti valittukaan kumpaakaan ehdotusta, myönnettiin Ferdinand Tilgmannille jo kesäkuussa 1885 matka-apuraha 1500 markkaa opintomatkaan. Alkuun paperinkin kanssa oli vaikeuksia. Koevedokset saatiin aikaan kesäksi 1887, mutta laatu ei tyydyttänyt. Vuoden 1909 setelimalliston valmistuksesta sovittiin jälleen uudella sopimuksella. Levyt valmistettiin Berliinissä Reichsdruckerein kaiverrusosastolla. mutta pankkivaliokunta piti parempana Tilgmannin vaihtoehtoa, jossa turvallisuus oli helpommin taattavissa, ja myös Tilgmannin laskelmia pidettiin realistisina. Tilgmann itse Müncheniin valvomaan sinkkiin etsattujen alkuperäislevyjen valmistusta. Pian tämän jälkeen Tilgmann kyseli mahdollisuutta tilata koneita Saksasta, mutta tätä lykättiin, koska uusien setelien yksityiskohdista ei ollut vielä tarkempaa tietoa. Tässä yhteydessä huomattiin, että myös Tervakosken tehdas pystyisi valmistamaan laadukasta setelipaperia. Ensimmäisessä painetussa erässä kolmannes oli makulatuuria, myöhemmin enää 3%. Yhteistoiminta yrittäjän kanssa 1885-1921 Ferdinand Tilgmann oli saanut matkaapurahan, mutta varsinainen sopimus setelien painamisesta vahvistettiin kesäkuussa 1886. Konehankintoja Tilgmann pääsi tekemään rakennustöiden käynnistyttyä, ja koneet saapuivat Suomeen vuoden 1886 lopulla. Lokakuussa saatiin arkkitehti Albert Mellinin piirustukset talon laajennuksesta, jotka vahvisti sekä keisari että senaatti kevään 1886 aikana ja ilmeisesti laajennus valmistui jo vuoden loppuun mennessä. Periaatepäätöksen jälkeen tehtiin tarkempia laskelmia hieman suuremmasta rakennuksen laajennuksesta, joka myös miellytti päättäjiä arkkitehtonisesti. 29 . Alkuvuosina setelipainon kapasiteetti oli hyvin rajallinen. Tervakosken paperitehdas teki lopullisen vertailun kahden tarjoajan, saksalaisen Schleiher & Schüllin ja ruotsalaisen Tumban tehtaan papereista. Virallisena setelipainon perustamispäivänä pidetään toukokuun 22. päivää, jolloin säädyt lähettivät kirjeen pankkivaltuusmiehille. Tällöin sovittiin, että uusien koneiden hankinta siirtyy setelipainon esimiehelle. Tilgmann oli kuollut 1911). Koska sinisen värin kanssa oli vaikeuksia, matkusti F. Alkuperäinen sopimus solmittiin lokakuuhun 1897 saakka, jonka jälkeen sitä muutettiin niin, että osa painotöistä jaettiin englantilaisen setelipainon ja Tilgmannin oman painon kanssa. Lopulta Ruotsin setelipainon esimies Jacob Bagge todisti, että sekä osaaminen että valittu paperi olivat kelvollisia. Seuraavaksi kuparipainossa painettavan mustan osavärin kohdistuksessa oli ongelmia. Jälleen asiassa painoivat turvallisuusnäkökohdat, joten lopulta Tervakoski valittiin setelipaperin toimittajaksi. Setelimallia jouduttiin yksinkertaistamaan, jotta työ saatiin valmiiksi. Setelipainon aloittaessa ei vielä ollut valmiutta tehdä itse painolevyjä, joten ne piti hankkia ulkomailta. Setelipainon taiteilijan Aarne Karjalaisen luonnoksen pohjalta valmistettu vuoden 1940 tyypin 5000 markan seteli.. Suomessa sovittiin vain setelien painamisesta kun taas Ruotsissa painettiin myös valtionkonttorin ja postin tarvitsemia painotöitä kuten leimamerkkejä ja postimerkkejä. Vuosisadan loppua kohden oli valmistettu noin 10 miljoonaa seteliä, ja paino oli ollut suljettuna puolitoista Ensimmäisiin Suomen Pankin setelipainon painamiin seteleihin saatiin painolaatat Itävalta-Unkarin setelipainosta vuosina 1888-90. Erojakin kuitenkin oli. Lisäksi Ferdinand Tilgmannista tuli pankin asiantuntija setelien painatuksessa. Paperin valinta oli ollut toinen hyvin tärkeä päätös. Pystyttiin kerralla valmistamaan vain yhtä seteliä ja sitäkin varsin vaatimattomia määriä. Tästä alkoi tehtaan satavuotinen perinne setelipaperin valmistajana. Ensimmäiset 5 markan setelierät saatiin valmiiksi kesällä 1888 ja seuraava 10 markan seteli vuoden 1890 aikana. Sopimuksen sisältö noudatteli Ruotsin valtakunnanpankin ja sen setelipainon esimiehen välillä tehtyä sopimusta
Oli syntynyt yksi maailman ensimmäisistä ehiöistä. Viimeinen heistä lähti takaisin kotimaahan keväällä 1929. Tällöin valmistus siirrettiin leimapaperikonttorin Uusi postimerkkimalli otettiin käyttöön pitkän valmistelun jälkeen vuoden 1930 alussa. Ylipäätään koko yhteistyö setelipainon ja Ferdinand Tilgmannin kanssa olisi voinut sujua paremminkin. Setelimallisto päätettiin uusia kokonaan, ja työn sai arkkitehti Eliel Saarinen. Viraston tehtävä oli paperin hankkiminen, leimaaminen ja jakelu eri viranomaisille. Venäjän sortokauden aikana yritettiin myös setelit yhdenmukaistaa emämaan kanssa, mutta koska setelien valmistus oli hyvin monimutkaista ja monivaiheista, onnistuttiin jarruttamalla estämään setelien käytännön muutokset samaan aikaan kun postimerkeistä ilmestyivät venäläismallit. Setelipainon uudisrakennus, nelikerroksinen kuparipaino valmistui 1921. Koska hän kuoli jo 1911, uusien setelien painaminen jäi pojan Ernstin huoleksi. Myös Tilgmannin omassa painossa oli ulkomaisia osaajia alkuvaiheessa. Nämä periaatteethan ovat edelleen turvapainatuksen kulmakiviä. Leimapaperikonttori on Suomen vanhimpia virastoja, jonka historia ulottuu 1600-luvun Ruotsin vallan aikaan. Puunkaataja -merkin suunnitteli Akseli Gallen-Kallela, Saimaan ja Olavinlinnan Aarne Karjalainen ja leijonamerkit Signe Hammarsten-Jansson. 1860 ryhdyttiin postimerkkejä valmistamaan painokoneilla ja leimamerkkejä hieman myöhemmin. Vuosisadan vaihteessa setelipaino teki yhteistyötä englantilaisen Bradbury, Wilkinson & Co:n kanssa siten, että ns. Organisatorisesti setelipainosta tuli osa Suomen Pankkia heinäkuun alusta 1921. Wienin menetelmään perustuvien värillisten setelien etupuoli painettiin Lontoossa itävaltalaiselle erikoispaperille, mutta selkäpuoli, numerot ja nimikirjoitukset kotimaassa. Molemmat valmistettiin senaatin kirjapainossa aina vuoteen 1881. Seteleistä lähti väri liian nopeasti, ja erinäisten kokeilujen ja selvitysten jälkeen palattiin kotimaiseen painotyöhön. 1856 seurasivat ensimmäiset postimerkit eli soikiomerkit. Lisäksi opittiin valvomaan tarkasti ulkopuolisilta suljettua prosessia. Vuonna 1845 tämä laajeni kirjekuoriin, jossa oli arvoleima. Uudet työt edellyttivät myös uusia tiloja, koneita ja osaamista. Ferdinand Tilgmannin poika Ernst Tilgmann toimi setelipainossa kuparipainon ja galvanoplastisen osaston esimiehenä, ja myös isännän varamiehenä johtajan matkustellessa ulkomailla. Suomen Postimerkkilehti 30 4/2017 vuotta rakennuksen korottamisen takia. Ferdinand oli aina kiinnostunut uusista teknisistä ratkaisuista, hän harrasti aktiivisesti musiikkia, oli neljä kertaa naimisissa, matkusteli, ja päätyö oli varmasti oma Tilgmannin kirjapaino. Sen kaiverrusja galvaano-osastoja käynnistämään palkattiin Tilgmannin välityksellä Saksasta Erich Stahl, joka toi mukanaan ryhmän ammattilaisia. Leijonamerkkien lisäksi käyttöön tulivat ensimmäiset isokokoiset käyttösarjan merkit. Signe Hammarsten-Jansson tunnetaan parhaiten postimerkkien suunnitelijana, mutta hän suunnitteli myös seteleitä. Työntekijöitä lienee ollut noin 20, alussa myös saksalaisia, koska Suomesta ei painoalan osaajia löytynyt. Signe HammarstenJanssonin M-30 merkkimallia varten tekemät leijonamerkkiehdoteet vuodelta 1929.. Saksalaisten tehtävä oli tietenkin myös kouluttaa suomalaisia vastaaviin tehtäviin. Käytännön syistä jouduttiin kuitenkin aloittamaan tilapäisversioilla. Setelipainoon kiinnitettiin ensimmäiset päätoimiset taiteilijat jo 1920-luvulla. Sinne hankittiin Ruotsista Köpings Mekaniska Verkstadilta neljä uutta kuparipainokonetta, ja samaan aikaan perustettiin uusi kliseelaitos painooriginaaleja valmistamaan. Vaikka setelipainon tuotanto 1910-luvulla kasvoikin moninkertaiseksi, se jäi silti vaatimattomaksi volyymiltaan, mutta tekninen tietotaito oli kuitenkin saavutettu, joten kotimaassa pystyttiin seteleitä valmistamaan. Setelipaperin valmistuksesta asti jokainen arkki oli laskettu ja kirjattu, ja niiden kulkua seurattiin joko tuhottavaksi makulatuuriksi tai valmiiksi seteliksi aukottomasti. Setelipaino kotimaisena varmuuspainona 1921 – 1964 Itsenäistyneellä Suomella oli tarve uudistaa setelit, postimerkit, leimamerkit ja muut kansalliset symbolit mahdollisimman nopeasti, ja vastaavasti luopua venäläisistä. Vaikeuksia oli jälleen. Ferdinand Tilgmann solmi viimeisen sopimuksensa setelipainon kanssa 77-vuotiaana vuonna 1909, kun uuden setelimalliston painamiseen taas ryhdyttiin
Wifag -teräspainorotaatio saatiin näistä konehankinnoista ensimmäisenä käyttöön. 1930-sarjassa ilmestyneet ensimmäiset kuvamerkit (Olavinlinna, Saimaa ja puunkaataja) olivat ensimmäiset kuparipainomenetelmällä valmistuneet postimerkit. Leimapainon yhdistäminen setelipainoon oli kasvattanut työntekijämäärän huippuunsa 111 henkeä vuonna 1923, mutta myöhemmin se vakiintui tasolle 70-80. M-54 merkkimallia varten painettu Wifag-koemerkki kuusilo.. 31 . Setelipaperin valinta tuotti jälleen vaikeuksia, ja lopulta se johti siihen, että Suomen Pankki osti puolet Terwakoski Ab:n osakkeista. Talvisodan aikana osa painotoiminnasta siirrettiin Vaasaan (Vaasan Kirjapaino Oy, Fram Ab), ja jatkosodan lopulla 1944 osa painokoneista evakuoitiin Tervakosken paperitehtaan tiloihin. Vastaavaa konetta oli jo jonkun aikaa käytetty Ruotsissa menestyksellisesti postimerkkien painamiseen. Saarisen malliset postimerkit työllistivät koko 1920-luvun painoa. Osakekirjoja, obligaatioita ja muita arvopaperituotteita kyllä valmistettiin muuallakin, mm Tilgmannin kirjapaino painoi 1920-luvun alussa Viron ensimmäiset setelit. Eliel Saariselta 1919 tilatut luonnokset valmistuivat 1920 loppuun mennessä, maaliskuussa 1921 alkoi laattojen kaiverrus, painaminen huhtikuussa 1922 ja setelit valmistuivat saman vuoden lopulla. Kiireestä johtuen malli 1946 painettiin kohopainorotaatiolla vain osittain muutettuihin malleihin poikkeuksena 5000 markan seteli, joka edelleen oli kuparipainotyötä. Setelipainosta oli nyt muodostettu valtion arvopaino, joka oli organisatorisesti ja omistuksellisesti Suomen Pankin hallussa ja tiukan valvonnan alla. Suurempien setelien painatus toteutettiin kuparipainon ja kohopainon yhdistelmänä. Aluksi vuoden 1952 kesäkuusUutta setelipainoa ruvettiin suunnittelemaan, koska tarvittiin entistä suurempia painokoneita. 100 markan ja suurempien arvojen leimamerkkien valmistuksessa kuparipainoon oli siirrytty jo mallissa 1928. Molemmat suunnittelivat myös seteleitä. Kieltolain aikana reseptilomakkeiden väärentäminen johti siihen, että setelipaino sai spriireseptilomakkeet painettavakseen vesileimapaperille. Hän suunnitteli paljon postimerkkejä kuten myös Aarne Karjalainen (1898-1965). Leimapainon tekniikka oli varsin yksinkertaista kohopainotekniikkaa, kun taas setelien painatukseen tarvittiin huomattavasti vaativampaa ja yhä kehittyvää tekniikkaa, kun pyrittiin olemaan väärentäjiä edellä yhä tänä päivänäkin jatkuvassa kilpajuoksussa. Vuonna 1946 toteutettu setelien leikkaaminen, ja uuden malliston tiukka aikataulu aiheuttivat haasteita setelipainolle. 1930-sarjan postimerkin lopullisen mallin piirsi Signe Hammarsten-Jansson (18821970), joka oli setelipainon taiteilija. Ensimmäisen ulkopuolisen asiakkaan obligaatiopainatuksen setelipaino sai Ab Kemi Oy:ltä syksyllä 1926. Koska leimapainolla oli ollut pitkään kapasiteettiongelmia niin vuonna 1917 oli jouduttu huviveromerkkien puutteessa käyttämään tähän tarkoitukseen 20 miljoonaa postimerkkiä. Sota-aikana tarvittiin normaalia enemmän seteleitä päivärahojen maksuun sotilaille, ja muutenkin sotaa rahoitettiin lisäämällä liikkeellä olevaa setelistöä. Tästä ulkopuolinen arvopaperituotanto lähti nopeaan nousuun. Paino toimi Suomen Leimakonttorin yhteydessä senaatin rakennuksessa, ja siellä oli 1910-luvulla toistakymmentä työntekijää. 1930-luvun lama-aikana setelien tuotantotaso aleni, ja osa pienistä seteleistä korvattiin kolikoilla. Puunkaataja-merkin suunnitteli Akseli Gallen-Kallela, kaksi muuta Aarne Karjalainen. Vuonna 1949 saatiin lopulta tilatuksi sveitsiläinen Wifag-teräspainorotaatio. Sekä setelien, postimerkkien että obligaatioiden tuotanto kasvoi sota-aikana ja sen jälkeen reilusti normaalista vuotuisesta tasosta. Käsinvalmistetun paperin lisäkapasiteetti edellytti investointeja, jotka näin onnistuivat. Häiriöt jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi. Liikepankkien shekkien ja vekseleiden painaminen yhdessä Tervakosken vesileimapaperin kanssa alkoi 1928. Suurien seteleiden vesileimamuotit hankki Suomen Pankki Reichsdruckereista Saksasta ja pienet setelit painettiin ilman vesileimaa. Setelipainon käyttämä tekniikka vanheni jälleen kerran. Leimapainossa valmistettiin leimapaperi, leimamerkit, postimerkit, pelikorttiveronauhat, Postisäästöpankin kuittikupongit ja säästömerkit sekä mahdolliset muut veromerkit. Vuoden 1922 setelimalliston valmistamiseen meni vuosia. Tästä lähtien erikoismerkit valmistettiinkin pääsääntöisesti kuparipainossa. Kone oli 8,5 metriä pitkä ja painoi noin 20 tonnia. Prosessi oli hidas ja edellytti paperin kostuttamista ennen kuparipainoa ja taas kuivattamista painamisen jälkeen. Arvokkaiden leimamerkkien väärennökset aiheuttivat aitoa huolta. yhteyteen perustetulle erilliselle leimapainolle. Jo 1880-luvun alussa oli esitetty ajatuksia valtion arvopainatusten yhdistämisestä, mutta vasta syksyllä 1923 leimapainon tehtävät siirrettiin setelipainon lisärakennukseen
Puolet tästä tilasta oli ajateltu setelipainolle. Vienti oli tappiollista ainakin vuoteen 1972 saakka. Rauhankadun painon sijainti oli kätevä Suomen Pankin pääkonttorin kannalta, mutta tilat kävivät auttamattoman ahtaiksi jo kymmenessä vuodessa. Koko Setri-projekti arvioitiin 135 000 m 2 tilantarpeelle, lisäksi kallioluolia 35 000 m 2 . Vienti laajeni Eteläja Väli-Amerikan maihin sekä YK:n että sen alajärjestöjen tilauksiin. Matkaa oli tosin vain reilusti alle 100 km! Uudet tilat löytyivät Unioninkadun ja Rauhankadun kulmasta, jo monen mutkan ja valituksen jälkeen painotalo saatiin valmiiksi ja toimintakuntoon keväällä 1955. Suomen Postimerkkilehti 32 4/2017 sa koekäyttöön saatua konetta käytettiin veromerkkien painatuksessa, ja vuodesta 1954 saakka postimerkkien valmistuksessa (uusi leijonasarja). Rahapajan ja setelipainon yhdistämistä oli suunniteltu koko itsenäisyyden ajan. Tilojen valmistuttua 1979 päästiin tuotantoa siirtämään, ja lopullinen muutto saatiin valmiiksi kesällä 1980 eräiden koneiden myöhästyttyä. Luolaston rakentaminen pääsi vauhtiin 1976, jolloin tilantarve oli pudonnut alle puoleen aiemmasta. Yhtenä vaihtoehtona oli painon siirto Tervakoskelle, mutta jo silloin (1950) tätä pidettiin epäonnistuneena alueellistamisehdotuksena. Toiminta-ajatus kehittyy 1964– ja markkinat laajenevat Pohjoismainen yhteistoiminta oli alkanut jo 1930-luvun alussa, ja Euroopan keskuspankkien omistamien setelipainojen järjestö perustettiin 1940-luvun lopussa. Vuonna 1968 esitettiin ensimmäistä kertaa uudeksi sijainniksi Vantaan Tuupakkaa, aluetta noin 20 km Helsingin keskustasta kehä III:n pohjoispuolella. 1970-luvulla päästiin ennustamaan tulevia setelien ja postimerkkien volyymitarpeita (jotka nyt kuulostavat lähinnä huvittavilta), ja näiden perusteella arvioitiin tilantarve. Veromerkkien valmistus lopetetSetec Oy:n vuonna 1993 painama hologrammiehiökortti.. Siihen aikaan sekä setelien että postimerkkien tarve kasvoi. 1960-luvulla investoinnit, kuten ranskalainen Stif-postimerkkirotaatio, jatkuivat kunnes seinät tulivat taas vastaan. Samaan aikaan tehtiin konsulttiselvityksiä todellisista tarpeista, organisaatiosta, kannattavuudesta jne. Sodan jälkeen muiden kuin varsinaisten turvapainotuotteiden osuus oli kasvanut 20 prosenttiin, mutta 1960-luvulla tämä taas putosi 10% tasolle. Samaan aikaan viennin alun kanssa ajoittuu kotimaisten osakekirjojen painaminen, joka kasvoi voimakkaasti, mutta se oli myös hyvin syklistä. 1964 vietiin Saksaan Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankki Oy:n siellä laskemat obligaatiot, ja samana vuonna Islantiin säästömerkkejä ja obligaatioita. Uudet koneet olivat isoja ja painavia, joten tilaongelmat pahenivat. Uudella koneella saavutettiin nopeasti hyvä laatutaso, mm. Uuden talon valmistumisen jälkeen sekä setelien että perforoitujen merkkien tuotanto on laskenut. Hinnoittelun teki vaikeaksi turvapainamisen erikoiset ja toisistaan poikkeavat prosessit. 1950-luvulla hankittiin ensimmäiset offsetpainokoneet, ja vuosikymmenen lopulla setelipainatusta varten kuivaoffsetkone. 1970-luvun alussa louhittiin kalliota, tehtiin kunnallistekniikkaa ja rakennettiin koetalo. Shekkien painatus sekä Ruotsiin että Suomeen kasvoi, ja kun väärennöksiä jälleen ilmeni, alettiin käyttää iris-painatusta ja Tervakoski Oy:n valmistamaa vesileimallista shekkipaperia. 1954 PR merkit tehtiin sillä. Ensimmäiset painotarjoukset ulkomaille oli tehty jo ennen sotia, mutta ennen 1960-lukua ei ollut juuri vapaata kapasiteettia saati osaamista vientitoimintaan. Seuraavana vuonna Svenska Handelsbanken tilasi Ruotsiin kaikki tarvitsemansa shekit. Ensimmäinen postimerkkitilaus tuli myös Islannista 1965. Ensimmäiset setelit vietiin 1969 Tunisiaan
. Sieltä toimitetaan mm. 33 tiin kokonaan jo 1978. Painolaatu on loistavaa, ja kuluttaja saa kuvansa kotiin hienosti sidottuna muutamalla kympillä. Kaikki isommat työt ja vähemmän kiireiset menevät edelleen offsetiin. Tietyt tuotteet ovat siirtyneet jopa kokonaan digipainotöiksi. Valtakunnalliset lehdet tehdään yleensä useammassa painossa yhtaikaa. Seuraavassa huomioita, mitä kaikkea nykyään tehdään milläkin menetelmällä. Käyntikortit, esitteet, sekalaiset pienpainotyöt Nämä ovat tyypillistä digipainotöitä nykyään, kunhan käytettävät materiaalit ovat tavallisia. Aikataulu on tiukka (pari päivää) ja jakelu vie yhtä kauan kuin lehden valmistaminen. Aikakauslehdet ja pienet lehdet Yleisaikakauslehdet, joiden painos on luokkaa 10 000 kpl tai isompi, painetaan heatset-rotaatiolla, joka on talon kokoinen rullapaperia käyttävä tehokas painokone. Romaanien eli tekstikirjojen painamiseen on kehitetty erikoiskoneita eli kirjarotaatioita. joka aamu Financial Timesin versio lentokentälle ja hotelleihin pääkaupunkiseudulle. osti Setecin vuonna 2005. Shekkien käyttö loppui jo 1980-luvulla, ja sittemmin muoviraha ja erilaiset digitaaliset maksujärjestelmät ovat korvanneet pääosan setelitarpeesta. Niissä tarvitaan erikoiskoneita. Uutena ilmiönä on viime vuonna alkanut ulkomaisten sanomalehtien digitaalipainaminen Hansaprintin Turengin tehtaalla. Lehdet painetaan paikallisesti. Suomen vanhin edelleen toimiva tehdas täyttää 2018 täydet 200 vuotta! . Liimasidottuja (nidottuja) kirjoja pystyy mikä tahansa kirjapaino sitomaan, mutta kovakantiset ja ommellut (sidotut) kirjat ovat eri asia. Nykyään turvapainotuotteita tarvitaan enemmän brändien suojaamiseen tuoteväärennöksiltä, pääsylippuihin ja vastaaviin. Nykyään Gemalto ei valmista Suomessa enää rahaa, vaan keskittyy passien, arvopapereiden (viisumit, lounassetelit, erinäiset todistukset jne.) ja id-korttien (pankkikortit, jäsenkortit, ajokortit ja henkilökortit) valmistamiseen ja tuotekehitykseen. Vain kaikkein pienimmät lehdet (alle 500 kpl) tehdään digipainossa. Seuraavana vuonna Gemplus yhdistyi Axalton kanssa, ja syntyi kansainvälinen tietoturvayhtiö Gemalto N.V., jonka pääkonttori on Amsterdamissa. Huippuunsa tämä on viety valokuvakirjoissa, joissa asiakas tekee taiton ja kirjoittaa myös kaikki tekstit sekä lataa omat kuvansa haluamiinsa kohtiin. Tiettyjä vakiotöitä asiakas voi tilata nettiportaalin kautta. Pienemmät lehdet, kuten kaikki filatelialehdet, painetaan arkkipainossa, jossa työ yleensä kestää viikon verran. Nykyaika – kansainvälinen Gemalto Suomen Pankin setelipaino yhtiöitettiin 1991 ja se muutti nimekseen Setec Oy. Painos on muutamista kappaleista muutamaan sataan, ja aikataulu on päiviä. Kuten tiedetään osakekirjat ovat siirtyneet arvo-osuusjärjestelmään. Yhä enemmän turvapainotuotteista tehdään muoville ja tekniikka on kehittynyt kauas perinteisestä painotekniikasta. Sanomalehdet Sanomalehdillä on kaikkein tiukin aikataulu. Periaatteena on, että offsetmenetelmällä saadaan ”kertavedolla” ulos jopa satojen sivujen valmis blokki, johon kannet lisätään. Gemplus S.A. Setec valmisti Suomen markkasetelit sekä passit ja muut turvapainotuotteet. Kirjat Kirjat, joiden painos on vähintään 500 kpl painetaan offsetpainossa ja sidotaan perinteisin menetelmin. Seppo Salonen K I R J A PA I N O A L A N T E R M E J Ä J A V I N K K E J Ä Offsetpaino vai digipaino Postin markkinoimat omakuvamerkit ovat tyypillinen digipainotuote.. Kaikki Suomen lehdet painetaan offsetmenetelmällä. Lehti menee iltayöstä kiinni, ja luettavaa pitäisi löytyä postilaatikosta jo aamuvarhaisella. Gemaltolla on yli 14 000 työntekijää, 17 tuotantolaitosta, ja liikevaihto 2015 oli 3,1 miljardia euroa. Samalla tehdään lehdestä verkkoversio, jota päivitetään koko ajan. Vuodesta 1999 tehdas on kuulunut itävaltalaiselle Delfort Groupille. Siitä lähtien on ennustettu, että digipaino vie markkinat. Digipainossa tehdään alle 1 000 kpl tekstikirjoja. Esivalmistelu (prepress), kuvat ja teksti kulkevat verkossa täysin digitaalisesti. Hologrammeja ja muita erikoistekniikoita käytetään laajasti, mutta tietotaito pidetään hyvin pienen piirin tiedossa. Setec teki myös hetken euroseteleitä, kunnes niidenkin valmistus Suomessa lopetettiin. Esimerkiksi valokuvakirjat, joiden keskipainos on Suomessa alle 2 kpl. Mainittakoon myös, että Suomen Pankki luopui Tervakosken paperitehtaasta myymällä sen Ensolle (sittemmin Stora Enso), joka myi sen edelleen Trierenberg Groupille. Lähteitä: Suomen Pankin setelipaino 1885-1985 Suomen kirjapainotaidon historiaa 1900-1942, Helsingin graafillinen klubi Wikipedia / Gemalto D igipainokoneet tulivat laajan yleisön tietoisuuteen DRUPAnäyttelyssä Düsseldorfissa vuonna 1995. Offsetpainaminen on kuitenkin kehittynyt myös samaa vauhtia, joten edelleenkin digipainaminen on marginaali-ilmiö koko volyymissa. Suomeen ollaan parhaillaan rakentamassa inkjet-tekniikkaan perustuvaa kirjojen digipainolinjaa
Oheisella ehiökortilla samainen leimapainanne löytyy sinisenä ja harvinaisuudeksi rankataan pykälää alempi eli R4. NYKYRKA -rivileima otetiin käyttöön ilmeisesti 1870, kun Riihimäki-Pietarin rata virallisesti avattiin 11.9.1870. Alkuun kuorelle sijoitettu merkki mitätöitiin musteella ja leima lyötiin merkin vierelle. Leiman harvinaisuudeksi arvioidaan R5. Kuvassa olevan kuoren on lähettänyt Firma Franz Buckow, Tientsinistä. Tuohon aikaan v. Shanghaista oli laivakuljetus Saksaan ja näin saatiin yhteys emämaahan. Postikuljetus järjestettiin siten, että posti kerättiin postilaukkuun ja, kun joku kävi Shanghaissa, niin laukku posteineen otettiin mukaan. Nykyrkan numero oli 11, jollainen löytyy omana painanteena oheisella ehiökortilla. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset syksyllä 2017: 31.8., 28.9., 26.10., 30.11. . Leima onkin isohampaisilla merkeillä harvoin tavattava. Varhaisimmissa postivaunujen ruotsinkielisissä leimoissa tuntomerkki on vaununumeron lisäksi sana POSTKUPÉ. Leimasinväri on yleensä musta, 1875–1877 ja 1880-luvun lopulla usein myös sininen. Ohessa on kuvattuna tämä leima jokanurkkaisÄitini Uusikirkko vpl. SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki Suomen Postimerkkilehti 34 4/2017 Y hdistyksemme jäsenellä, Markku Heinosella, on pitkän tähtäimen tavoitteena saada aikaiseksi kokoelma Viipurin läänin Uusikirkosta, joka on hänen äitinsä kotipitäjä. Käsittelyssä tullee olemaan niin sukuhistoriallisia kuin puhtaan postihistoriallisia sävyjä. merkillä. Oheisessa kuvassa leimapainanne kopeekkaarvoisella isohampaismerkillä ajalta, jolloin Nykyrka oli 2. NYKYRKA (Kirkkojärvi by) -leima otettiin käyttöön 1.7.1864. Postivaunuleimojen yhteydessä käytettiin vuoteen 1889 asemakohtaista numeroa, joka kertoi miltä asemalta lähetys oli postivaunuun tullut. Uudenkirkon kirkonkylä sijaitsi Viipuri-Pietarin maantien puolessa välissä, joten oli luontevaa, että ensimmäinen postitoimipaikka perustettiin Kirkkojärven rannalla sijaitsevaan kirkonkylään. 1892 Tientsinissä ei ollut omaa postitoimistoa, mutta kylläkin pieni saksalainen siirtokunta. Kirjalliset lähteen noteeraavat tämän harvinaisuudeksi R5. luokan postitoimitus 1.7.1864-27.6.1888. P ostinkulussa on jouduttu turvautumaan moniin eri kuljetusmuotoihin. Leimasinväri on yleensä sininen. Lähettäjällä on väliä. NYKYRKA rautateiden virkaleimaa käytettiin rautatieasemalla siihen saakka, kunnes varsinainen postikonttori perustettiin. ja 14.12
[TH] Veroilmoituksia T ämä oli vanhin Finlandia-näyttelyssä tekemäni Espoon löytö. Katsoin tietosanakirjasta kyseisen henkilön historiatiedot ja selvisi miehen olleen ammatiltaan sotilas joka lopulta yleni urallaan aina majuriksi asti vuonna 1828. [CK] S uomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu äärimmäisten rajojen hakeminen, on kysymys sitten loton viemisestä kioskille viime hetkellä, syntymäpäiväalkoholin tuontirajat Tallinnasta tai veroilmoituksen täyttäminen viimeisenä päivänä. . Postimaksu 75g painoiselle kirjeelle oli 1,50 mk, kirjauksesta meni 4 mk ja, kun kirjattu kirje lähetettiin muuna kuin normaalina aukioloaikana, meni lisämaksua vielä 3 mk. Joka tapauksessa mielenkiintoinen ja hieno lähetys. 35 Mielenkiintoiseksi asian tekee, että välimatkan Tientsin–Shanghai (900 km) kuljetettiin tällä tavoin ja vielä ilman mitään maksua ”postitse”. Voidaan sanoa, että kaikki auttoivat toisiaan. Lisäksi kirjeessä on lähettäjän tiedot vasemmassa alakulmassa ja oikeassa yläkulmasta löytyy suomalainen kartteerausnumero. Tämä viimeinen tuottaa postihistoriallisesti pikkukivoja lähetyksiä, tässä muutama. Merkit ovat sen ajan Saksan merkkejä ja taksa toisen painoluokan mukaan. Postimaksu 144g painoiselle kirjeelle oli 3 mk, kirjauksen maksu oli 4 mk ja saantitodistus 1,50 mk. Tällöin hän oli myös menettää jalkansa, mutta onnekseen toipui. Myrberg omisti Espoon kartanon, mutta asui siellä vain ajoittain, 1840-luvun lopulla ja 1850-luvun alussa. Kirjeessä lukee herra Kapteeni Anders Myrberg. Hän oli naimisissa Carolina Grönlundin kanssa. Itse kirje on postitettu Tukholmasta 27.6.1848 ja siinä on merkintä via Grislehamn. Hän taisteli muun muassa Kreikassa (altavastaajan joukoissa), niin ikään Ranskassa 1820-luvulla ja Puolassa 1830-luvulla. Lähetyksellä Kuopio 31.1.1978 -leiman lisäksi Otettu kirjelaatikosta -leima. Kolmannen kuvan kohteen tapauksessa on myös ollut kiire ja pikajakelumaksua on peritty 5 mk. Kreikan vapaussodassa hän taisteli kaikkiaan seitsämän vuoden ajan. Takana on saapumisleima ”Glogau 4.7.1892”. Kirje on siis postitettu Tukholmasta Grislehamnin ja Ahvenanmaan kautta Helsinkiin ja sieltä edelleen ohjattu Espooseen. . Kuollut 7.11.1871 Espoossa. Kirjeen takaa löytyy ehjä sinetti ja nimikirjaimet J.D.M. Kuori on leimattu saapuessaan leimalla ”Kaiserliche Deutsche Postagentur Shanghai 27.5.1892”. . Toisessa kuvassa on melko lailla viime hetkellä lähetetty ilmoitus: leimaus Helsinki 10 poste restante 31.1.1978. [JN] Franco kirje Tukholmasta Espoon kartanoon 1848. Kuoreen painetun ohjeen mukaisesti kaikki postimaksut olisi pitänyt suorittaa, mikäli kirje olisi lähetetty kirjattuna, vaan kun tätä ei ole kirjattu, niin pelkkä pikajakelumaksu on riittävä. Pari vihittiin 1826. Ensimmäisessä kuvassa lähettäjä on halunnut kuitin veroilmoituksen vastaanottamisesta, eli lähettänyt sen Helsinki 17:stä saantitodistuksella yllättävän aikaisin eli viikkoa ennen määräaikaa 24.1.1978. Syntynyt 3.7.1793 Raahessa
F inlandia 2017 -näyttelyn aikana myyntiin tullut vuoden 1988 Fabergé-vihko uusin lisäpainamin ei saavuttanut sille asetettuja myyntitavoitteita Tampereella. Näitähän tunnetaan vain kaksi ja sen toisen saimme nähdä Tampereella Gustaf Douglasin hienossa kokoelmassa (kts. Suomalaisiin huutokauppoihin tottuneelle Postiljonenin tapa olla ilmoittamatta nettisivuillaan toiseksi korkeinta tarjousta on hieman outo. Myyntihinta tuotteelle on 9,95 euroa ja toimitus tapahtuu matkahuollon kautta. . Nyt ainoaksi mahdollisuudeksi jää matkustaminen itse Malmön huutokauppaan. Kannattaisi vieläkin ostaa ja käydä leimauttamassa, mielummin vielä pienessä postitoimistossa. Yksi syy tähän oli varmasti kotimaisten näyttelyvieraiden pieni määrä. 5 kopeekkaa sähkeellä on tarjolla 2 500 euron lähtöhinnalla. Näille näyttelyn aikana leimatuille vihkoille voi povata korkeaa myyntihintaa myöhemminkin. Suomen Postimerkkilehti 36 4/2017 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 N umerossa 2-2017 kerroimme Vesa Hirsmäen artikkelissa tarramerkkien helposta ja turvallisesta irrottamisesta leikkeeltä sitrusohennetta käyttämällä. Kun ostohinta vihkolle pakkauksineen oli 30 euroa voi ostoksen sanoa todella kannattaneen. Ex-Fabergé, molemmat merkit lävistettä I. Loistoleimaista Suomea keräävät tulevat näitä kuitenkin tulevina vuosina haluamaan. Helsingistä Ruotsiin 16.7.1866. Systeemin nettihuutokaupassa kuvan Valkealassa näyttelyn aikana loistoleimatusta vihkosta maksettiin reilu 150 euroa. Kerhojen kannattaa tiedustella jäsenistöstänsä kiinnostusta tuoteeseen ja tehdä yhteistilaus usemmasta pullosta kerralla. En ymmärrä mihin se perustuu kun tunnetusti tarjousten näkyminen online-huutokaupoissa kiihdyttää niiden kokonaisPosteljonenin Gummesson -huutokaupassa on monia isohampaisten harvinaisia postilähetyksiä. 5 ja 10 kopeekan kirjattu sekapostite Oulusta 2.7.1864. Tässäkin huutokaupassa on tarjolla todellisia ”kanuunoita”, kuten 5 kopeekan päikkö kuorella sekä 5 ja 10 kopeekan ovaalit samalla kuorella. II-lävisteen upean kuoren hinta alkaa niinikään 3 000 eurosta. . myyntiä. Olisi kannattanut ostaa ja leimauttaa loistoleimaisena. Ulkolaiset filatelistit eivät merkin ilmestymistä varmaankaan olleet edes huomanneet. S yyskuun lopussa pidettävässä ruotsalaisen Postiljonenin huutokaupassa on myynnissä suurkeräilijä Gummessonin huikeasta Suomi-kokoelmasta osa 3. ?. Vihkon painos oli vain 6 000 kpl, josta näyttelyn aikana ei kuitenkaan kaikkia myyty. Ovaalien ohella myynnissä on monia isohampaisten uniikkeja kohteita ja harvinaisia postilähetyksiä. Finlandia 2017 -näyttelyssä Tom Peltonen Lauri Peltonen Oy:sta kertoi toimitukselle yhtiön ottaneen kyseisen tuotteen myyntiin. sivu 7). Postin nettikaupassa oli vihkoa myynnissä vielä tätä palstaa kirjoittaessa heinäkuun puolessa välissä. Lähtöhinta tälle uniikille kohteelle on 3 000 €. Vuoden 2017 aikana leimatut merkit kelpaavat useimmille, joten vieläkään ei ole liian myöhäistä merkkien hankintaan ja leimauttamiseen. Suurin tunnettu 5 kopeekan nelirivilö kuorella. Edellisten osien tapaan siinäkin on myynnissä klassisen Suomen filatelian alkupäätä, eli ovaaleita ja isohampaisia
37 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 P ostin toimintaa on viime aikoina moitittu tiheään. . Supikoira on vieraslaji, joka vaelsi idästä Ahvenanmaalle 1970-luvulla. päivänä kolmea metsän eläintä kuvaavan postimerkkivihkon. Merkit ovat tunnetun ruotsalaisen eläinja luontotaiteilija Bo Lundwallin käsialaa. Eläin on kuvassa talviturkissaan. ja osoitetarrassa oli lisäksi teksti: Osoite selvitetty Postissa 03.06.2017 klo 14.33. Itselleni tuli kesäkuun alussa postikortti Tanskasta, jossa vastaanottajan tietoina oli ainoastaan vaimoni ja minun nimet. Merkkien aiheina ovat metsäjänis, lumikko ja supikoira, jotka ovat tavallisia nisäkkäitä Ahvenanmaan metsissä. Tämän vuoksi supikoiraa saa metsästää ympäri vuoden. Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on noin ketun kokoinen ja muistuttaa pesukarhua. Supikoira on kaikkiruokainen ja voi vaikuttaa kotimaisiin riistalintukantoihin ja levittää vaarallisia tauteja, kuten raivotautia. Metsäjänis (Lepus timidus) ja lumikko (Mustela nivalis) ovat Ahvenanmaan alkuperäisiä eläinlajeja. Kortti oli postitettu Taastrupista 31.5. A hvenanmaan Posti julkaisee syyskuun 15. Lundwall on saanut esiin lumikon pienen koon sijoittamalla sen Ahvenanmaan maakuntakukan, kevätesikon vierelle. Nopeaa ja tehokasta palvelua. Mutta kyllä siellä hyvinkin osataan toimia. ?. Merkkien painosmäärä on 50 000. Milloin on postilähetyksiä kadonnut, löytynyt roskalaatikoista tai mennyt vääriin osoitteisiin
Kuorella on kaksi 2 1 / 2 rappenin Baselin kyyhkyä ja 10 rappenin keltamusta Rayon II. Rennosti pukeutuneita alan harrastajia, ei niinkään liituraitapukuisia rahamiehiä. Suomen Postimerkkilehti 38 4/2017 M E I L L Ä JA M UU AL L A K orkealuokkaisen filatelian kysyntä jatkuu voimakkaana kansainvälisissä huutokaupoissa. . Merkeissä on kuvattu ihmisiä eri vuodenaikoina nauttimassa luonnosta marjastaen, soudellen, pilkkien, hiihdellen, telttaillen ja kukkia poimien. Käyttämätön Sveitsin ykkönen eli Zurichin 4 rappenin musta nousi 12 000 frangin hinnasta 32 000 myyntihintaan. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Ehkä he osallistuvat tapahtumaan ainoastaan puhelintarjousten kautta. Corinphilan huutokaupan kalleimman kohteen, ns. Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Posti julkaisi kuuden postimerkin Jokamiehenoikeudet -tarrapostimerkkivihon 500 000 kappaleen painoksena 9.9.2016. Myyntihinta 7.400 EUR. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Toukokuun 2017 Philean huutokaupassa myytyjä kohteita Oskar II , 5 äyrin koevedos. S uomalainen Jokamiehenoikeudet-postimerkkijulkaisu on voittanut ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä postimerkkitaiteen kilpailussa, joka järjestetään vuosittain Asiagossa Italiassa. . Loppuhinnaksi muodostui 384 000 Sveitsin frangia eli noin 350 000 euroa. Myynnissä oli totuttuun tapaan huippuluokan postilähetyksiä ja kokoelmia useilta eri alueilta. Useiden yksittäisten kohteiden kohdalla nähtiin kovaa kilpailua ja hinnat nousivat paikoin jopa kymmenkertaisiksi. Kansainvälisen filateelisen huutokaupan yleisö muistuttaa hyvin paljon suomalaista vastaavaa. Norjalaista laivapostia esitellyt kokoelma, jonka kohteita Corinphila esitteli näyttelyvieraille Tampereen Finlandia 2017 -näyttelyn kauppiasosastolla myytiin todella korkeisiin hintoihin. Perinteikkään, jo 47 kerran järjestetyn Asiagon kilpailun palkintoja pidetään filateliamaailman ”Oscareina”. Yksittäisten kohteiden (kuvineen) myyntituloksia voi katsoa osoitteessa www.corinphila.ch. Kuori kuuluu Sveitsin filatelian ehdottomiin huippuihin. Renan kuori vuodelta 1851. Myyntihinta 11.500 EUR Moskova-San Francisco Levanevsky lentopostite kirjeenä. Kallein yksittäinen kohde oli höyrylaivapostia (Dampskibet Bergen) Norjasta Hampuriin. Kohde nuijittiin 32 000 frangin loppuhintaan, lähdön olessa 7 500 CHF. Tämän osoitti myös kesäkuun alussa pidetty Corinphilan huutokauppa Sveitsin Zurichissa. Huutokaupan ”kanuunaksi” osoittautui ns. Upea kuori neljällä Norjan ykkösellä varustettuna. Jussi Kaakinen on postimerkkisuunnittelijana ensikertalainen, joten eiköhän tämän palkinnon myötä hänen suunnittelemia merkkejä tulla näkemään myös jatkossa. Aiemmat suomalaisvoitot ajoittuvat vuosille 2007, 2006, 1987 ja 1980. Suomalainen postimerkki voitti Asiagon kilpailussa kuudetta kertaa. Edellisellä kerralla, vuonna 2012, palkittiin Janne Harjun suunnittelema Ystävyyden oksalla -pienoisarkki. ”Renan kuoren”, hinnalla olisi rakentanut jo huippuluokan Suomi-kokoelman. Kuvittaja Jussi Kaakisen suunnittelema kuuden merkin postimerkkivihko palkittiin kilpailun parhaana matkailu-sarjassa. Kohteet herättivät jo Tampereella suurta kiinnostusta. Höyrylaivapostia Norjasta Hampuriin (Dampskibet Bergen). Eikä ainoastaan klassinen Sveitsi myynyt hyvin, myös uudemmille merkeille (1950 -) oli voimakasta kysyntää
tasavalta alkoi 1958. Nykyinen 5. Maan pääkaupunki on Paris (Pariisi), valuutta euro ja Tyynen meren alueella cfp-frangi eli virallisesti XPF, asukkaita vuonna 2015 oli noin 66 800 000 ja virallinen kieli on ranska. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Aluksi Juhani Hämäläisen 1994 Bretagnen matkallaan ottamia kuvia, laastiseinällä Honfleuristä ja jalallinen Marnesta. Tämän hetken laatikoita löysin 17.4.2015 Strasbourgista jalallinen Zixplätzelin laidalta, seinälaatikot turisteineen postin nurkalta ja koska brittejä vielä liikkuu siellä EU:n kokouksissa, piti olla punainen EIIR pillar box, jonka valmistus Nordisk Filatelin mukaan lopetetaan. Nykyinen postilaitos La Poste on itsenäinen osakeyhtiö, omat postimerkit Ranska otti käyttöön 1849, vaikkakin jossain lukemassani jutussa kerrottiin postimerkkejä ja kirjelaatikoita kokeillun joskus 1700-luvulla Pariisissa. Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Myyntihinta 7.400 EUR. Aiemmasta historiasta kannattaa taas lukea historian kirjoista tai mainostamastani Wikipediasta. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Toukokuun 2017 Philean huutokaupassa myytyjä kohteita Oskar II , 5 äyrin koevedos. Myyntihinta 11.500 EUR Moskova-San Francisco Levanevsky lentopostite kirjeenä. . 39 Kaikenmaailman postilaatikoista XLVIII Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski R anska on länsieuroppalainen tasavalta, jonka katsotaan syntyneen vuonna 843. Brittejä varmaan hämää tuo paikallinen punainen roskis. Ranska Kirjelaatikoita on useamman tyyppisiä keltaisia
Innopark sijaitsee kaksi kilometriä Hämeenlinnan keskustan eteläpuolella ja aivan Helsinki-Tampere ja Turku-Lahti teiden risteyksen läheisyydessä entisen Hattelmalan sairaala-alueen reunassa. Keräilytapahtumalla on Hämeenlinnan Innopark – teknologiakeskuksen tiloissa käytettävissä yhteensä n. Parkkipaikkoja alueella on runsaasti ja bussi numero 2 liikennöi tunnin välein reittiä Rautatieasema–Linja-autoasema–Visamäki(Innopark) ja matkan kesto on vain 16 minuuttia. Suomalaisista kauppiasta paikalla ovat ainakin Juha Kauppinen, Merkki-Albert, Lauri Peltonen Oy, Tero Sisto, Suomen Filateliapalvelu Oy / Oy Hellman-huutokaupat ja Vesa’s Worldwide stamps. Tiedustelut ja lisätiedot: aapo.korte@ hotmail.com ?. Korte on janakkalalainen filatelisti, joka on keskittynyt postihistorian keräämiseen ja tutkimiseen. Teoksesta käy myös ilmi, mitä postihistoria tarkoittaa. 750 m 2 , joten ihan pienestä tapahtumasta ei ole kyse. Merkitse päivä kalenteriin ja kokoonnutaan joukolla Hämeenlinnassa 23.9. Kirjassa kerrotaan Janakkalassa olleista postitoimipaikoista ja niissä käytetyistä postileimoista. Tilan ravintola on auki ja tarjoilee edulliseen hintaan myös keittolounasta. Kirjan tekijän Aapo Korteen tavoitteena on ollut kirjoittaa postihistoriasta yleistajuisesti ja siten, että kirjasarjaa voivat lukea myös ne, jotka eivät postihistoriaa kerää. Yksi hänen keräilyalueistaan on Janakkalan postihistoria. Tapahtumassa on tarjolla filateliaa, kortteja, numismatiikkaa ja muuta keräilyyn liittyvää! Myyntitapahtuman lisäksi tilaisuudessa järjestetään ainakin kolmen käynnissä olevan huutokaupan kohteiden näytöt: Forssan Filatelistikerhon Online -huutokaupan kohteet. Tiedustelut ja lisätiedot: Raimo Lehto 044-990 2299, raimolehto99@gmail.com tai Esa Kärkäs 0400-484 737 esa.karkas@ luukku.com . (Innoparkin osoite on Vankanlähde 7, Hämeenlinna) Tilaisuuteen on vapaa sisäänpääsy, joten jos Tampereen Finlandia 2017 -näyttely jäi kokematta kannattaa tässä tapahtumassa vierailla. Ruotsalaisen Philean lokakuun kansainvälisen huutokaupan Suomi-kohteet Ruotsalaisen Postiljonenin Gummesson Suomi – kokoelman III osa: 1856, 1860, 1866 ja 1875-82 julkaisut Paikan päällä on myös mahdollisuus tutustua keräilijän apuvälineisiin kuten PhilaSearch, Philabid, Systeemi ja OvalPoint. Suomen Postimerkkilehti 40 4/2017 M E I L L Ä JA M UU AL L A O val Point ja Hämeenlinnan postimerkkikerho järjestävät uudenlaisen keräilytapahtuman Hämeenlinnan Innoparkissa, lauantaina 23.9.2017 klo 10–16. Kerhoista mukana ovat Hämeenlinnan Postimerkkikerho ja Etelä-Hämeen numismaatikot. E-kirjana toteutettu teos on saatavilla tai lainattavissa muun muassa Google Playstä, Kobosta, amazon.co.uk:sta, Scribdistä, readfystä ja Thalia.at:stä. Kirja sopii paitsi Janakkalan postihistoriasta kiinnostuneille kuin myös kaikille kotiseutunsa postihistoriaa tutkiville ja keräileville. P ostihistoriaa kaikille -kirjasarjan ensimmäinen osa Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään on ilmestynyt. Janakkalan kunnassa on ollut vuosien saatossa seuraavat postitoimipaikat: Ahtola, Harviala, Heinäjoki, Hyvikkälä, Janakkala, Jokilaakso, Jokimaa, Leppäkoski, Mallinkainen, Mattilanmäki, Rehakka, Saloranta, Tervakoski, Turengi, Turenki, Valajärvi ja Vähikkälä. Kirja on BoD:n (Books on Demand) kautta julkaistu omakustanne
. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ehiöiden käyttö aihekokoelmissa Huippukohteita syksyn useissa huutokaupoissa Jälkileimatut kaksirenkaiset. . . . ?. . . 1882 2 p 3 kpl 1885 5 p 15 kpl 5 p pari 1 kpl 4 x 5 p kirjeellä 1 kpl 10 p 20 kpl 10 p pari 2 kpl 20 p 54 kpl 20p kirjeellä 3 kpl 25p 25 kpl 25p ja 3 x 5 p leikkeellä 1 kpl 1 mk 6 kpl 5 mk 2 kpl 10 mk 1 kpl 1889 10 p 2 kpl 20 p 3 kpl 25 p 2 kpl Kuvioleima nro 236 (Joensuu) Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tilaukset: Seppo Salonen puh. ?. . . . . vuosikerta / 7 € ?. . . . . ?. . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Espanjan sisällissodan alkamisesta 80 vuotta Viiniaiheisten postimerkkien keräilystä Francois Fournier Mestariväärentäjä Suomen merkkien väärenteitä Osa 1. . . . . ?. . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Kiehtova Kiina Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja postimerkeistä Fabergé -merkkien metsästys Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä – osa 2 – 4 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . . . . Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. ?. . . . Toinen lähetys (4 x 5 p) Joensuusta Ruskealaan 1.12.1889. 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi Turkuun 24.11.1889. . . . . . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. vuosikerta / 7 € ?. . . . ?. ?. . . Kiitos etukäteen. . ??????. Vorwerckin, Willy Schütin ja omista kokoelmistani. . ?. . Uskon, että leimasta 236 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. Itselläni on tiedot 141 kohteesta, joista kaksi postilähetyksillä. . . Viimeiset leimat ovat mallissa 1889. 41 Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 236 koostuu 23 suorakaiteen ja kolmion muotoisesta erikokoisesta kentästä, jotka muodostavat viisi (5 x 5) riviä. . ?. . . . . ?. ?. . . Artikkelin kuvat ovat tunnetuista huutokaupoista sekä Werner Filmerin, D. . . ?. ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P ja raitiovaunut Viipurissa Spårat Stadissa Uudet postimerkit herättävät vilkasta keskustelua verkossa! Postimerkkien kauppaa Lissabonissa ja Bangkokissa Ulkomaan postin sensurointi Saksassa 1939 – 1945 – Postikorttien kertomana – 3 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . Leimaa tavataan ensimmäisen kerran 2 pennin merkillä mallissa 1882. . . ?. . . Tunnusomaista tälle leimalle on viisi kapeaa kenttää, jotka kulkevat alaspäin kaarevasti. vuosikerta / 7 € ?. . . ??????. ?. . vuosikerta / 8 € 2 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. vuosikerta / 7 € ?. . . ??????. ?. 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com 1 /2016 ?. . . ?. . . . . . ?. . . . . . . ?. Laitinen antaa leimalle luokituksen R1 tavallinen (101-200 kohdetta tunnetaan). . Oikeassa rivissä osa kentistä on kolmion muotoisia. . . ?. . . . Mallissa 1885 niitä tavataan eniten. vuosikerta / 7 € ?. . ?. . ??????. . ??????. . Leima on pyöreänmuotoinen ja yleensä helposti määriteltävä. . . ??????. ?. . Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. Erikoisia postimerkkivaltioita Stellaland 5 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 Maailman harvinaisin lentopostimerkki Hondurasin Musta 6 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. ?. . . . . . . A. . ?. . . . 20 pennin lähetys on kulkenut Joensuusta Tunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. . ?. . . . ?. ?. ?. . Leiman kuluminen saattaa vaikeuttaa sen tunnistamista. ?. . . Leiman koko on 18 x 20 mm ja leimasinväri musta. . . ?
salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 HALUTAAN OSTAA Helsingin Katajanokan ja Seurasaaren vanhoja kortteja. Reino Seppänen, LKV EtuR I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. Paljon m/30 ulkomaanpostia. hannes.markkula@gmail.com ETSIN VAIHTOYSTäVää Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. Huom. , paina original ja kopioi. 10 mm:n terästä. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Avain. Lähetä tarjouksesi sähköpostiini: seppo.evinsalo@gmail.com. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. 0400 421 000. POSTIHISTORIALLINEN YHDISTYS rakentaa ohjeistusta paikallispostihistoriallisen kokoelman laadintaan liittyen. Ota rohkeasti yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten saat parhaan tuoton keräilykohteistasi. Jos haluat kopioida kuvioita korttien tekoa varten: valitse kuva, paina . Timo Huttunen, puh 050 566 5454, tae.huttunen@gmail.com KIINTEISTÖJEN, asunto-osakk., yms. Lüttestiese 10. Jukka Mäkipää, puh: 040-772 5579, e-mail: jukka. OSTAN Malli1875, Senaatin kirjapainon 1 markan lilan leimaamattomana. kohteita. OSTAN JANAKKALA kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n vanhaa kirjeenvaihtoa, postikortteja tai firmapostia Leppäkosken tiilitehtaista (Rauhaniemi, Sipilä) sekä muuta erikoista, jota en vielä ole kaivannutkaan. Filatelian Laatuhuutokauppa Nro. päivämääriä. 348 keskiviikkona 18. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. Ostan Venäjän keisarikunnan postimerkkejä yms. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suuriakin määriä, pääosin uudempia. seppo. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 Kirjala, puh 040 516 0316, e-mail: klaus.juvas@gmail.com OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. Kaikki luettelot netissä ja lisäksi voit tilata paperiluettelon. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. Myös osto/ myynti. Kuviot ovat ilmaisia. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. kohteiden arvionti, myynti ja osto. Parempia lähetyksiä ja kaunisleimaisia merkkejä, ryhmiä ym. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi OSTAN St. Filatelian, mitaleiden ja kunniamerkkien kansainvälinen huutokauppa Helsingissä Nro. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. 050 308 3450. seppanen@gmail.com. 349, 25. Reijo Tanner 040-753 4370. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. Tähän liittyen synnytetään esimerkkikokoelma Karjaan alueesta. Jättö huutokauppoihimme 6-8 vk ennen ko. 347 (STO); Kansainvälinen huutokauppa Nro. 041-5276430 tai e-mail: nikkaneja@ luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. Rolf Schäde. 13 lauantaina 11.marraskuuta (STO). Puuteluettelo löytyy netistä: www.postihistoria.info/puuteluettelo TUOMAS VALON taidekuvakirja Valaistumisen kuviot 2 löytyy nettiosoitteesta google haku: tuomasvalo2. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Yli 30 v. reinot. Tavattavissa myös usein Lönkalla maanantaisin. Myyn Technomax Sekur kassakaappi/ turvaboxin. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Mårten/Marttila -leimaisia merkkejä, ryhmiä ja lähetyksiä. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, Comp. 48455 Bad Bentheim. Koko 35 cm x 30 cm x 22 cm. OSTAN SuOMESSA KäyTETTyJä VENäLäISIä MERKKEJä. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. OY HELLMAN-HUUTOKAUPAT / SFP Oy Helsingin ja Uudenmaan edustajana arvioin kokoelmia ja otan vastaan kohteita 6 kertaa vuodessa järjestettäviin huutokauppoihimme. syyskuuta Kokoelmien ja keräilyerien huutokauppa Nro. Yhdistys haluaa OSTAA kohteita tuota kokoelmaa varten. Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com Töölö, Hki, p. Mozambique, Comp. Jarmo Mäkinen. marraskuuta (STO). Paikka toimistomme Opastinsilta 8 E Helsingin ItäPasilassa. kokemus. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com RUOTSIN SUURIMMAN huutokauppayhtiön AB Philean tulevia huutokauppoja: Keskiviikkona 20. 350 lauantaina 9. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. 250 €. Gunnar Gluckert, Kivikartiontie 5 D 104, 20720 Turku, puh. joulukuuta. Rahahuutokauppa Nro. Hp. Deutschland. OSTAN Postin kiertokirjeitä sidottuina tai nidottuina vuosilta 1945-1965. Suomen Postimerkkilehti 42 4/2017 VAIHTOA. Tarkemmat tiedot nettisivultamme www.philea.se . jarmomk@gmail.com OSTAN loistoleimaista Suomea. lokakuuta (STO). Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. (Norma 19SA). Tuomas Juvonen, e-mail: jutufil@gmail.com puh iltaisin klo 17-21: 050-5682214. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen liittyvää filateelista ja muutakin pienimuotoista keräilymateriaalia (postikortit, valokuvat, mitalit, rahat, nimikirjoitukset jne)
Komissaari: Seija-Riitta Laakso www.nordia2017.dk NORDIA 2018. 0400 154 999, eero.ravi@gmail.com. Petersburg postmarks 1765-1914 86 Petteri Hannula: The Letter Post of London 1573-1855 86 Kaj Salo: The Development of International Airmail Routes from Swiss Outgoing Airmail Point of Wiew from 1913 until the beginning of WWII 85 Vermeil Janne Nikkanen: The Development of Espoo Municipality Post 1809-1918 83 Suuri Hopea Ari Niemelä: Finland, Saarinen design series 1917-30 78 Reinhard Weber: Straits Settlements BMA = Britische Militärverwaltung 1945-48 KG VI 78 Carl Appelberg: Model 1930 Definitive series II 77 Kaarlo Hirvikoski: The Revenue of Estonia 1919-45 77 Risto Jussila: Searching for Peace, Security and Stability – European Integration and Finland until 2004 75 Hopea Martin Holmsten: Mail from, to and via Russia 1779-1918 73 Yhden kehyksen kokoelmat Tuomas Juvonen: Postal Order in Finland 1911-44 75 Seppo Salonen: Janakkala – my home region 75 S uomen Filatelistiseuran jäsenistä 19 palkittiin kokoelmistaan Finlandia 2017 -näyttelyssä. 2017. KERäILYTAPAHTUMA Riihimäen Kerhotalolla, Torikatu 3, sunnuntaina 1.10.2017 klo 10-15. Eurooppalaisten näyttelyiden kalenteri löytyy osoitteesta fepanews.com. stampbrasilia2017.net.br. 26.9. Kimmolta voi myös tiedustella huutokaupan luetteloa .. 30.9. 050 516 3485. ja 5.11.2017. Vapaa pääsy. Kohteiden näyttö tuntia ennen huutokaupan alkua. Stamp Forum ja Seppo Salonen: Euroopan esifilateliaa. Tervetuloa! Tiedustelut: Hans Koskinen puh. tiedustelut: tero.kilpijarvi@gmail.com tai 040 715 6944. Toimitus onnittelee! kokoelman pisteet kokoelman pisteet S uomen Lähetysseuran RAHAJA POSTIMERKKIHUUTOKAUPPA 30.9.2017 klo 11.00 alkaen Helsingissä Lönnrotinkatu 32, Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneella. klo 9-15 ja su. Myynnissä runsaasti vanhoja rahoja, tuhansia postikortteja sekä tietenkin määrättömästi postimerkkejä Suomesta ja ulkomailta, myös postilähetyksiä. Pöytävaraukset Reijo Myller 040 721 7709, reijo.myller@suomi24.fi. Kauppiaspaikat ym. klo 21.00 osoitteella: kimmo.kanerva@kolumbus.fi tai puh. Kahvio. HARJuLA-KERäILyTAPAHTuMA 8.10.2017 klo 10-15, Verkkotie 12, Järvenpää. Estex2018.eu PRAGA 2018 15.-18.8.2018. Vapaa pääsy, kahvio. 19.12. Pikkujoulu. 1.10. klo 10-14 Tuulensuojassa Hallituskatu 9. 0400 601 848. Vapaa pääsy. Aihefilatelistit kokoontuvat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17-19 Suomen Filatelistiseuran kokoustilassa, Lönnrotinkatu 32 B Suuri Kulta + Grand Prix National Erkki Toivakka: Finland 1856-75 96 Kulta Jukka Mäkipää: Finland, First Definitive Issue of the Repuclic 93 Seppo Talvio: North Atlantic Mail Rates until uPu 92 Marcus Olli: Helsinki City Post 1866-91 91 Janne Sahlstein: The Postal History of Postcard in Finland 90 Iso Vermeil Ilkka Mustonen: The Finnish Red Cross 1904-46 87 Anneli Somerto: Estonia 1918-40 86 Risto-Matti Kauhanen: St. Tervetuloa! KOUVOLAN KERäILYPäIVäT sunnuntaisin 8.10. Hermannin koulussa Torikatu 5. 31.10. Kai Varsio: Sukellusveneet. Filateliaa, kortteja, rahoja ym. Jari Majander: Ehiöt aihefilateliassa. Vaihtoilta. AIHEFILATELISTIEN syksyn 2017 ohjelmaa: 29.8. 43 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT BRASILIA 2017 kansainvälinen postimerkkinäyttely maan pääkaupungissa Brasiliassa 24.-29.10.2017. MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT SALON FILATELISTIKERHO 70 v. Suomen komissaari Ari Muhonen: ari.muhonen@jyu.fi. Ennakkotarjoukset viimeistään 28.9. Lisätietoja: www. Tiedustelut: Eero Ravi puh. Keräilytapahtuma ja näyttely la. ESTEx 2018 Kansainvälinen näyttely 13.-15.7.2018 Tallinna, Viro. klo 10-14. 8.-10.6.2018 Gardabaer, Islanti Komissaari: Jukka Sarkki KANSALLISET NÄYTTELYT KESFILA 2018 Lisätietoa tulossa lähiaikoina. Vejle, Tanska. 28.11. www.f-i-p.ch POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2017 27.-29.10. Praha, Tsekki komissaari: Jussi Murtosaari www.praga2018.cz MALESIA 2018 FIP maailmannäyttely 10.-16.12.2018 Kuala Lumpur, Malesia
Tervetuloa JULKISEEN HUUTOKAUPPAAMME noutokatu 3 • 21100 naantali • tel. 02 254 7200 www.filateliapalvelu.com • myynti@filateliapalvelu.com MEMBER OF SFP GROUP SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY Oy Hellman – Huutokaupat 13. – 14 LOKAKUUTA NAANTALIIN